··:_.-:/ ·.. -. • z z 3 z m -,/ .·:~:t~"t ,,c:! · .
. . 1 Näköala Keski-Euroopasta, Asko Vuorjoki 3 Aksishirven kohtalo, R. . . . . . . . . . . Teuvo Suominen. . Lehti voidaan tilata maksamalla postisiirtotilille 6882 tilausmaksu 7 mk. . . . . . . . . · 14 Uutisia ja tiedotuksia .. . . Lainsäädäntö on luotava. . . 12 Luonnonsuojelupäivät ja Suomen Luonnonsuojeluliiton vuosikokous ..... Pekka Nuorteva (vastaava), fil.kand. . . . Myös vanhoja numeroita rajoitetusti saatavissa. . . 5 Forssan Luonnonhistoriallinen Museo maamme ainoa luonnonsuojelumuseo, Sten Stenius . . . . . Irtonumerot 2.50 . . . Dormidontov . Pentti Salanterä, agronomi Johan Standertskjöld ja fil.kand. . . . . . . . Ekologinen periaate on saatettava voimaan ta louselämässä (jos ratkaisu pi laa elinympäristöä, si tä ei pidä tehdä. . .. . . . . . . . . 19 Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen toimintakertomus vuodelta 1969 . . . . 30 Summaries of the main articles in this issue 32 Julkaisija: Suomen luonnonsuojeluliitto, Lapinlahdenkatu 29 B 22, Helsinki 18. . . . . . . . Toimituskunta: fil.kand. . Suomen Luonto ilmestyy v. . . . . Luonnonvarojen käytön pitkän tähtäyksen suunnittelu on toteutettava. . . . . . . 8 Maisemansuunnittelusta, Liisa Kivekäs, Marjaleena Miettinen, Reijo N ygren ja Jorma Pantt . . . . Yhteiskuntamme on suunniteltava ihmistä varten . . . . . . . . . . . Teuvo Suominen (toimitussihteeri ). Luonnonsuojelu on politiikkaa. . . . . . 23 Suomen luonnonsuojeluliiton toimintakertomus vuodelta 1969 . . . . . . 64 3 7 19. LIS. . 1970 aikana kuutena numerona. . . 15 Saastasivut . , . . .. 29 Jäsenille . . . . . Paavolainen, mers.hoir. . . . . . . . . . . . Reino Kalliola. . Luonnonsuojelulainsäädäntömme on antiikkinen . . , . Kansikuva: Urpo Huhtanen Ilmoitushinnat: 1/ 1 sivu 280 mk, 1/2 sivu 170 mk, 1/4 sivu 100 mk.. . . Toimitus: dos. . . . Siksi poliittisessa päätöksenteossa täytyy olla myös luonnonsuojelun ja ympäristöpolitiikan asiantuntijoita. Seppo Nylander, varat. . LUONNONSUOJELIJOILLA ON NYT OMA EHDOKAS FIL. . . . . . E.-P. Osoitteenmuutoksesta pyydetään ilmoittamaan heti. . . . Luonnonsuojelijoilla on nyt mahdollisuus saada oma mies eduskuntaan . . . . . . 18 Kirjallisuutta . . . . . . . . . .... . . . . . . . . . . . . . . . Tämän osaston kustantaa Metsäntutkimuslaitos. . . Luonnonvaroja pilaavien tuotteiden hintaan on sisällytettävä todelliset tuotteesta aiheutuvat kustannukset . Elinympäristössä ei ole puoluerajoja. . Keskittäkää äänet Matti Lähdeojalle. . . . Toimisto avoinna arkisin klo 9--13. 29 Virallisen luonnonsuojelun alalta . . vaikka se olisikin liiketaloudellisesti edullinen) . . . MATTI LÄHDEOJA, BIOLOGI, M ILJÖÖPOLIITIKKO Yhteiskuntamme toimii yksipuolis in liiketaloudellisin periaattein . . . Osasto »Virallisen luonnonsuojelun alalta»: prof. . Vai itsijayhdistys LIBERAALISEN KANSANPUOLUEEN HELSINGIN VAALIPIIRIN EHDOKAS Sisältää : Suurpedot, Erkki Pulliainen . . . Luonnonvarojamme käytetään lyhytnäköisesti . . . . . . . . . . Ihmisen elinympäristöä koskeva lainsäädäntö on olematon . Puh. . . . .
Parhaana. V U O S I K E R TA Suurpedot Erkki Pulliainen Kuluvan luonnonsuojeluvuoden keskustelu on muodostunut siinä määrin ihrriiskeskeiseksi, että klassinen luonnonsuojelu on jäänyt taka-alalle. Myöhäisten keväiden kantavat hankikelit ovat vielä omiaan tehostamaan keväistä karhunpyyntiä. Kevätpyynnin ollessa sallittu karhut olivat ihmisen armoilla heti pesästälähdön jälkeen. Pesältäpyyntihän on sentään ollut jo jonkin aikaa kielletty. 1900-luvulla Suomen suurpecokantojen kehitystä on luonnehtinut kantojen vähittäinen pieneneminen. Huolimatta siitä-;että mootcorikelkkapyynti on ollut kiellettyä, karhujen jäljet on etsitty moottorikelkoilla ja sen jälkeen lähetetty hiihtomiehet karhun pyyntiin . Karhukantamme on vähentynyt puolella 1960-!uvun aikana. 1800-luvun lopulla suurpedot asuttivat vielä lähes koko maan, mutta varsin lyhyessä ajassa näiden lajien kannat hävitettiin Eteläja Keski-Suomesta . Nopeasti toteutetut rauhoituscoimenpi teet idästä saadun ilvestäydennyksen tukemana ovat viime vuosina johtaneet siihen, että maan ilveskanta on päässyt jossain määrin elpymään. Keskimäärin kerran vuosikymmenessä on voitu havaita suurpecokancojen lyhytaikaista voimistumista. Saimaanhylkeen ja kotkan ohella suurpedot ovat lähinnä sukupu uttoonkuolemisca. SUO MEN LU O NT O No 1 19 7 29. Pohjoisille eläinlajeille tyypillinen flukcuaatio on kuitenkin näkynyt myös suurpecokannoissa. Kuitenkin ajallisesti kaikkein läheisimmät peruuttamattomat tuhot ovat odotettavissa harvinaistuvien eläinlajien piirissä . Sieltä saapui ~ika ajoin yksinäisiä vaeltajia jopa Lounais-Suomeen saakka. Ilveksen kohdalla til anne ajautui katastrofi n partaalle 1950luvulla . 1900luvun alkupuolella susi, karhu _ja ahma esiintyivät säännöllisesti enää maan itäja pohjoisosissa
1966 97 yks.). Ei liene väärin olettaa, että muut pohjoismaat odottavat suomalaisilta selviä kannanottoja ja toimenpideehdotuksia. Maatalousministerin vastaus on luonnonsuojelijan kannalta varsin lohdutonta luettavaa. Melinin ym. Maaliskuun alussa kokoontuvat Suomeen eri pohjoimaiden edustajat käsittelemään suurpetokysymystä. Sen saattoi todeta Suomen kansanedustuslaitoskin lukiessaan maatalousministeri Martti Miettusen vastausta kansanedust. Susi on rauhoitettu Ruotsissa, ja Norjassa suunnitellaan sen rauhoittamista. Suden kohdalla tilanne on katastrofaalinen. Suomessa on enää jäljellä kymmenkunta sutta ja 40-60 kappaletta ahmoja. Karhukantamme suuruus on tällä hetkellä jossain 100 ja 200 yksilön välillä. asiaa koskevaa kirjalliseen kyselyyn. Muutamaa päivää myöhemmin samainen ministeri esitti 500 markan »tapporahan» maksamista lehmistä. Äskettäin annetulla asetuksella lyhennettiin karhun metsästysaika alkavaksi toukokuun 20 päivänä ja päättyväksi syyskuun lopussa. (v. 2. Neuvostoliiton puolella tuhotaan viimeiset sudet lentokoneiden ja helikoptereiden avulla. vuonna karhusaalis nousikin näistä seikoista johtuen lähes sataan yksilöön. Suomen ja suomalaisten pitää selvittää asenteensa ja kulttuuri tahtonsa suden suojeluasiassa näinä päivinä. Huolimatta siitä, että Suomi on saanut parhaina vuosina jopa useita kymmeniä karhuja muuttovoittona Neuvostoliitosta ja karhukantamme on pystynyt myös jossain määrin luontaisesti lisääntymään, ei poistumaa karhukannasta ole voitu täyttää, jolloin seurauksena on ollut karhukantamme väheneminen. Tapporahan poistoon sudelta ei tunnu olevan aihetta ja suden aiheuttamien porovahinkojen oikeudenmukaiseen korvaamiseen tarvittavaa 50 000 markaa ei valtiontalouden heikon tilan vuoksi voida myöntää. Vuonna 1969 saatiin saaliiksi 51 karhua. Kypsyytemme ja kultuuritasomme punnitaan jälleen kerran. Ingvar S
Kuva-aiheet on valittu eri pohjoismaiden kasveista ja eläimistä, ja Suomessa myytävät merkit on varustettu suomenkielisin tekstein. Varsin karmiva tyyppiesimerkki saksalarsten luonnonnälän saarnista hysteerisistä purkauksista on Ubierstrassen-afaäri syyskuussa 1967 Bad Godesbergissa. Näköala Keski-Euroopasta Asko Vuorjoki Joidenkin Mera-johtajien taannoin esmamat vaateet »kourallisesta ihmisiä», jotka kaipaavat laajoja metsäalueita tai haluavat kävellä koskemattomassa erämaassa ovat pelkästään lapsellisia. Ja nämä ihmiset eivät tunne ainoastaan tarvetta vapaaseen, puhtaaseen, rauhalliseen luontoon, he tuntevat siihen sanoinkuvaamatonta kaipuuta, he himoitsevat sitä, he kadehtivat sitä ja välillä nämä sivistyneen sovinnaiset ihmiset ja massat saavat hysteerisiä purkauksia, kun heidän viimeisiä vihreitä Jäiskiään yritetään muuttaa autostradoiksi tai lentokentiksi. Ihmiset arvostavat tilastoja ja hienoja tilastollisia otantoja. Pitäisin neljän vuoden ajanjaksoa merkittävänä tilastollisena otantana. Kaikki ne lukemattomat ihmiset, jotka sisältyvät tähän otantaan, taksinkuljettajasta ja elintarvikeliikkeen omistajasta aina perhelääkäriin, Bonnin parlamentin kirjakaupan johtajaan, Deutsche Bankin ulkomaanTue luonnonsuojelua käytä luonnonsuojelumerkkejä ! Suomen luonnonsuojeluliitosta on saaravissa ohessa kuvattuja monivärisiä kirjeensulkijamerkkejä. Vietettyäni neljä vuotta ulkomaankirjeenvaihtajana Länsi-Saksassa ja tarkasteltuani noita eurooppalaisia miljoonamassoja, jotka kiertävät rauhattomasti mannertaan kuin muutaman neliömetrin häkkiin suljetut villieläimet, olen vakuuttunut erityisesti nykyajan ihmisen vapaan luonnon tarpeesta ja sellaisten laajojen erämetsien kaipuusta, joita ei ole pilkottu moottoriteillä. Tällöin on kortin tiedonanto-osaan merkittävä lähemmät tiedot toivoruista merkeistä. 64 37 19, kirjeitse tai puhelimitse, tai maksamalla niiden hinta, 10 p/kpl, suoraan liiton postisiirrotilille n:o 6882 . Kansalaiset keräsivät adresseja kaupungin isille jo kuukausia ennen määräpäivää, mutta turhaan. Suomen luonnonsuojeluliitto 3. Huippua edustivat kaksi opiskelijanuorukaista, jotka tapasin kesällä 1966 Itämeren rannalla ja jotka vaativat sulun asettamista massaturismille Suomessa, jotta muutaman kymmenen vuoden kuluttua olisi edes jotain luonnontuntuja maassamme jäljellä. Satalukuisena laumana he estivät kaupungin työntekijöitä täyttämästä velvollisuuttaan. Melkein poikkeuksetta nämä ihmiset ryhtyivät kiihktästi selittämään, kuinka Suomi on Euroopan viimeisiä vapaiden luonnonolosuhteiden maita, mikä on mittaamattoman arvokas kansallinen omaisuus. Työläiset soittivat polii29 B 22, Helsinki 18, puh. päivänä 1967. Useimmat näistä henkilöistä olivat myös hyvin valistuneita, ja tuntui varsin monta kertaa siltä, että he olivat enemmän huolissaan Suomen alkuperäisen luonnon hävittämisestä, saastuttamisesta, pilkkomisesta kuin suomalaiset itse. Ja nyt tapahtui jotain aivan käsittämätöntä saksalaisessa hyvinpiiskatussa yhteiskunnll$sa. Aivan lähiaikoina on tulossa 4 uurra merkkiä, jotka Merkit voi tilata liiton toimistosta, Lapinlahdenkatu ovat myös tilattavissa samalla ravoin. Erityisen lapsellisen, jopa tahallisen vääristellyn leiman tällaiset väitteet saavat, jos asiaa tarkastelee keskieurooppalaisesta näkökulmasta. Jotta tämä idyllinen katu olisi voinut niellä liikennekaaoksen, sitä piti levittää ja kaikki mahtavat vihreät puut kaataa. Alueella levitettiin B-9 vai tatietä ja väliaikaiseksi kiertotieksi valittiin Ubierstrasse. Kunnon porvarilliset kansalaiset nousivat kapinaan. osaston johtajaan, kansanedustajiin ja diplomaatteihin asti käänsivät välittömästi puheen Suomen laajaan luontoon, sen puhtauteen ja rauhaan, kun kuulivat että olin suomalainen. Moottorisahamiehet saapuivat syyskuun 27. Ne on valmistettu pohjoismaisena yhteistyönä kuluvan luonnonsuojeluvuoden kunniaksi
Artikkelin mukaan Suomi on »Sadun maa» sen »sanoinkuvaamattoman taianomaisuuden vuoksi », joka sen luonnossa vallitsee. Luonnon vapauteen liittyvien ilmiöiden puolustamisesta kertoo myös Moby Dickin, valkoisen Beluga-valaan juttu, joka sai kansanliikkeen laajuiset mittasuhteet. Dokumentissa esiintynyt hätähuuto ihmisen vapaasta oikeudesta päästä metsiin samoilemaan oli suorastaan paniikinomainen. riserkin kysymykset pitkiksi ajoiksi . Kesäkuun puolivälissä Moby pääsikin hollantilaisten jokipoliisien ystävällisellä avustuksella takaisin avomerelle. Tämä on tärkeätä, sillä se suojaa suomalaista kaikkialla eteenpäin rynnistävältä massoittumiselra, yksilön arvon ulkoiselta ja sisäiseltä romahtamiselta.. Lopulta saksalaisten hätä tämän valkoisen valaan puolesta saavutti sellaiset mi ttasuhreer, että 4 irse Pohjois-Rein-Wesrfalenin paam1111sreri puuttui asiaan ja vaari virallisesti jättämään valaan rauhaan. Saksalaiset korostivat minulle laajan, omaperäisen luonnonmaiseman merkitystä suomalaisen ihmisryypin säil yttämisessä. Nyt tällä Gronaun jalkapallostadionilla järjesrerriin haukkanäyrrely, ja olin melko varma, errä sinne saapuu korkeintaan muutama sara henkeä. H essenin osavaltion metsähallinnon vuosikertomus, jossa muutama vuosi sitten vaadittiin tutkimaan, miten raiskarur metsät saataisiin edes siihen kuntoon, että ne kävisivät ulkoilualueisra. Tri Gewal r orriki n johtoonsa koko joki poliisilai vasron ja kökötti päiväkausia poliisiveneen keulassa rainnutuspyssy valmiina. Virallisten piirien hätää luontoasioissa kuvas taa mm . Saksan vuosina havaitsi selvästi yhä useampien saksalaisten alkaneen tajuta joutuneensa koneidensa ja elintasonsa orjiksi. T arinalla oli kuitenkin surullinen loppu ja puut kaadettiin. Vaan kui nkas kävikään. Paikalle saapui autolasreirrai n vihreärakkisia. »Vapaa pääsy metsiin on historiallinen oikeus, jota ei saa riistää val rion kansalaisilta.» Saksalaisten lehtien artikkelien määrä LuontoSuomesta on lukematon, vaikka ei ottaisi tarkastelun kohteeksi kuin muutaman vuoden ajanjaksoa. Tällainen valkoinen valas eksyi pitkälle Reinin yläjuoksuille asti keväällä 1966. Artikkelissa todettiin, että Suomesta voi keskieurooppalainen vielä löytää sellaista luonnonkauneurra ja alkuperäiseen luontoon kuuluvaa, mistä muualta Euroopassa on täytynyt luopua: jättiläismäisiä koskemattomia metsiä, aarniometsiä, suuria hiljaisia järviä ... Eräs Reinin laurrureisra hälytti poliisin ja poliisi puolestaan Duisburgin eläintarhan johtajan , tri G ewalrin, joka päätti pyydystää valaan eläintarhaansa »parhaana mahdollisena ratkaisuna valaalle» . Kymmenet poliisit yrittivät epätoivoisesti pitää yllä järjestystä, ja jonorrajien ryntäilyssä oli villin paniikin val taan joutuneen ihmismassan tuntua. Saapuessani paikalle stadion oli yli äyräittensä paisuneen epämääräisesti liikehrivän puuromaisen ihmismassan valloittama, ja jonoja ulottui satojen metrien päähän ja liikenne parlamentin ympärillä kärsi pahasti. Ratkaisevinta jutussa lienee se, että saksalaiset saivat muutamia hetkiä nähdä alkuperäiseen luontoon kuuluvia tavallisia haukkalajeja lentelevän ilmassa. T oisen esimerkin voisi ottaa jalkapallokentältä, tarkoitan Bonnin parlamentin liepeillä olevaa Gronaun stadionia. Tyypillinen purkaus asiassa oli Kölnische Rundschaun m aaliskuussa 1966 julkaisema artikkeli »Viimeisten seikkailujen maasta» . Bundesligan ottelut ovatkin sitten jo makaaberit mittasuhteet saavia kansanjuhlia antiikin aikojen tyyliin . Lukuisat arvovalrais<:t lehdet ovat myös kirjoittaneet Suomen korven vapauden olevan· esimerkkinä muulle Euroopalle. Poliisit häipyivät kuitenkin vähin äänin paikalta, kun näkivät että puiden ympäriHe ryhmittyneet keski-ikäiset, siististi pukeutuneet porvarit olivat tosissaan. G ewalr ei kuitenkaan saanut tahtoaan lävitse, sillä asiasta nousi niin valtava meteli , että se sivuutti tärkeät poliir. » Ulkomaankirjeenvaihtajavuodet paljastivat saksalaisten paljossa olevan kateellisia Suomen laajalle pinta-alalle, koska se kätkee vielä sisäänsä vapaan luonnon ja ihmisille tilaa hengittää. Lehtien palstat ja yleisönosastor täyttyivät lukemattomista vetoomuksista valaan puolesta Tri Gewalrisra tehtiin rikosilmoitus ja vaadittiin jopa hänen vangitsemistaan. sille. Tämän jälkeen paikalle ilmestyi eteläisen poliisipiirin ylipoliisineuvos sekä eräs kaupunginvaltuutettu, jotka ilmoittivat kaupunginjohtajan olevan valmiina keskustelemaan puidenpuolusrajaryhmän kolmen edustajan kanssa. Saksalaisethan ovat tunnetusti maailman jalkapallohulluinra kansaa, ja tungos on yleensä sanoinkuvaamaton aivan ravallisiinkin paikallisotteluihin . Monet myönsivät avoimesti , että ihmisen saavutuksiin perustuvat jumaloidut ralousarvor ovat äärimmäisyyksiin vietyinä luonnottomia, naurettavia ja onttoja. Ilmiönä sinänsä voi pitää erään suomalaisen luonnon vapautta hurmioiruneena ihailevan saksalaisen reollisuuspampun sanoja syksyllä 1967: »Suomi on saksalaisten silmissä saksalaisten luonnonsuojeluja kansallispuistoaluerra, jonne on hyvä mennä, kun räältä on kaikki rauha kadonnut
Onnekas voittaja kerää ympärilleen haaremin viehättäviä hirvineitoja ja varjelee niitä valppaasti. Sitten hirviä ryhdyttiin kuljettamaan pieninä 25-100 eläimen laumoina luonnonsuojelualueille, missä ne päästettiin vapaiksi. Aksishirvi on erittäin valikoiva ravintonsa suhteen. U roksethan pudottavat ja I uovat sarvensa joka vuosi. Kaukoidän hirviä ilmestyi Ilmenin, Mordovskin, Okan, Kuibyshevin, Teberdinin ja monille muille luonnonsuojelualueille. Viime vuosisadan 70-luvulla aksishirveä alettiin pyytää, kesyttää ja totuttaa elämään kartanoitten ympärillä. Kun aidatruun puistoon tunkeutui häämenojen aikana villi uroshirvi, se vaikutti Herkuleelta kilpailijoihinsa verrattuna. Nykyisin siellä on lähes 6 000 yksilöä. Talvella 1966 asiantun5. Aksishirvien lukumäärä kasvoi. Huolimatta hoikista jaloistaan ja pienistä sorkistaan ne ovat hyviä uimareita. Arvokkaita sarvia tavoiteltaessa hirviä tuhottiin, ja 1800-luvun loppuun mennessä näitä eläimiä oli Ussurian taigalla jäljellä enää vain kymmenisen tuhatta. Nyt saatettiin ajatella uusien alueitten valintaa sarvia tuottaville tiloille. Mutta miten sitten menetellä villien aksishirvien kanssa. Siihen mennessä meillä oli jo perustettu erityisiä valtionriloja. Suuren osan ajasta hirvet pysyttelevät ryhmittäin tai laumoissa. Pian selvisi, että nämä Ussurian kama-asukkaat viihtyivät hyvin uusilla asuinseuduillaan. Seitsemän ja puolen kuukauden kuluttua ilmestyvät kesällä maailmaan korkeaotsaiset ja suurisilmäiset bambir. Ennen taistelua urokset pöyhivät sarvillaan mättäitä ja kierittelevät mudassa periaatteena ilmeisesti: mitä likaisempi, sitä pelottavampi vastustajalle. Aikoinaan aksishirvet elivät Kaakkois-Kiinan, Korean, Pohjois-Vietnamin ja niiden lähisaarten aarniometsissä. Jo monia vuosisatoja sitten ihmiset olivat perillä myös näiden hirvien luutumattomissa nuorissa sarvissa olevasta parantavasta voimasta. Villit aksishirvet elävät meillä Primorjen lehtimetsissä. Meidän vuosisatamme alussa Ussurian rannikkokaistalle ja lähisaarille ilmestyi suuria hirvitalouksia. Sitten alkaa todellinen ritareitten turnaus, joka harvoin päättyy traagisesti. Tuolloin nämä sarvipäät todellakin pitävät melua haastaessaan kilpailijoitaan taisteluun. Eläimet viihtyvät Altailla paremmin kuin Primorjen tiloilla. Vain siellä, missä talvisin sataa paljon lunta, niitä joudutaan ruokkimaan. Tosin puolivilleissä olosuhteissa hirvet jäivät kehityksessä jälkeen villeistä sukulaisistaan. Elettyään kesän korkealla vuorilla etäämpänä rannikolta hirvet palaavat talvisin meren rannalle, missä ei ole pysyvää, syvää lunta, ja rehevää ruohoa ja lehvistöä on ulottuvilla. Eläimiä kasvatettiin laajoilla aidatuilla alueilla, puistoissa. Ne ovat sukulaisiaan kookkaampia ja tuotteliaampia. Metsästyskielto ei juuri auttanut asiaa. Hirvien vapaa laidunnus osoittautui Altain puistojen ulkopuolella menestykselliseksi ja sitä harjoitetaan nykyisin laajassa »teollisessa» mitassa. Sitä paitsi, kun hirvet joutuivat monien vuosien ajan laidunramaan samoilla alueilla, katosivat puistoista arvokkaat ravinrokasvit, ja rikkaruohot saivat vallan. Erityisen hyvin hirvet ovat viihtyneet Hoperskin, Mustanmeren, Hosrovskin (Armenia) luonnonsuojelualueilla ja Moldavian metsissä. 30-luvulla aksishirveä ryhdyttiin kasvattamaan Altain maraalisarvitiloilla. Miten säilyttää ne. Suuret eläinlaumat muutamilla tiloilla niitä oli viisikin tuhatta yksilöä söivät putipuhtaaksi kaiken kasvullisuuden ja niitä jouduttiin jopa kesäaikanakin ruokkimaan puiston ulkopuolelta niitetyllä ruoholla: Samaan aikaan villihirviä alkoi olla yhä vähemmän. On mielenkiintoista nähdä, miten paljon huolta muualla voidaan panna yhden eläinlajin säilyttämiseen samanaikaisesti kun Suomessa suhtaudutaan täysin välinpitämättömästi sellaisten ainutlaatuisten eläinten kuin metsäpeuran, Saimaan hylkeen, karhun ja kotkan t1,houtumiseen. Sieltä se löytää lehmuksen nuorten vesojen mehevät larvukset ja tammen kaikkein pehmeimmät lehdet. Tällaisissa olosuhteissa ei ole enää tarpeen surmata eläimiä sarvien saamiseksi. Ussurian alueen kosteassa ja lämpimässä ilmastossa eläimet löytävät metsien vehreyden keskeltä runsaasti syötäviä kasveja, joista monia ei muualla tavatakaan. Aksishirven kohtalo R. Ne tottuivat helposti ilmastoon ja poikkeavaan ravintoon. Yhdeltä eläimeltä voidaan leikata sarvet 12-15 vuoden aikana peräkkäin. Syksyllä, jolloin urospeurojen sarvet luutuvat alkaa eläimen levoton hääkausi . Hitaasti ja aika ajoin varovasti päätään nostaen ja suuria korviaan liikutellen se laiduntaa kesällä keskellä korkeaa heinikkoa tai pensaikkoa. Oli löydettävä jokin ratkaisu. Täällä ne syövät mielihyvin rannalle heittynyttä merikaalia. Dormidontov c. Kun aksishirvien biologian peruspiirteistä päästiin perille, kävi mahdolliseksi valikoida kaikkein suurimmat ja voimakkaimmat sarvipäär
f., \. Vuoden 1966 alussa me matkustimme Naltshikista etelään sijaitseville vuorille. ;.c. Niitten takana. ~4.. -~ -~~, ~"!;. • • • ;.c._,.. Nähtävästi ei kulune enää kauankaan kun Ukrainan aroilla aletaan paimentaa täplikkäitä peuroja ja maraaleja. : ./~-,. Siellä on samoin kuin Primorjessa sopivaa lehtimetsää ja poikkeuksellisen monipuolista kasvillisuutta. •.~\:.~ , •. , ·1.::-,. '!~ ·., .. ,r~'._ : , ..... Rinteillä, metsäaukioilla ja vuoristoniityillä on monipuolista peuroille soveltuvaa ravintoa. ·,<,,, ·•. Lisäksi ruokinta on Kaukasiassa halvempaa kuin missään. r" .. .J. ., .... _::-:i _!(! • l!'lf~~~-t-Cl~ .::. ', ---~ ,,,\ .. ,,,_,, ,; ' --··•-:_, .. Aivan meidän allamme laskeutui sulavasti kumpuillen itään pählcinäpuitten, vaahteroitten, jalavien ja lehmusten reunustama aukeama. ., ·'1-.. tijat kohdistivathuomionsa Pohjois-Kaukasiaan. .. 6 Minä sainkin tehtäväkseni valita Pohjois-Kaukasiasta sopivan alueen aksishirvien elinpaikaksi. Koe on toistaiseksi sujunut onnistuneesti kaikki holhokit voivat mainiosti. Ei ole sattuma, että maineikas ginzeng-juuri on sopeutunut kasvamaan myös Pohjois-Kaukasiassa. Rikkoutunut ja paikoin jyrkästi nouseva tie vei meidät aluksi yhdelle niitylle ja sitten kapean solan kautta toiselle. .. =--~ _: c-.:-:-~ ~ .• .. ~..,:.-:o ..., -~~:t,.~.~ ~ !, .. Tässä tarkoituksessa Ukrainan tieteellisen tutkimuslaitoksen aroalueiden karjanhoidon aspirantti Raisa Kravtshenko suoritti Askanija-Novan luonnonpuistossa mielenkiintoisen kokeen: hän otti kasvatettavakseen suuren ryhmän vastasyncyneitä peuroja. .. :· ... t \~ .. _. • .,.. .,,, ""')".• • ;·, ., -~• Neuvostoliittolaisia tiedemiehiä on jo kauan kiinnostanut kysymys, onko mahdollista kasvattaå täplikkäitä peuroja ja maraaleja Siperian ja Kauko-Idän asukkeja Neuvostoliiton Euroopan puoleisella alueella. i':':(". . Siellä meidän toiveemme sitten toteutuivat. .. "'¼" ,. Ilmasto on Ussurian alueita lämpimämpi. , ; \;;~.-,.!t~ ',;i-1'1',.-:_ .. Lunta esiintyy varsin vähän ja talvi on lyhyt
(APN) 7. Pudonneitten sarvien paikalle ilmestyivät tummat pienet nystyrät ja samettiset sarvenalut kasvoivat nopeasti. Vasta heinäkuun lopulla me näimme ensimmäisen niistä yhteisessä laumassa, myöhemmin ilmestyivät sitten muutkin vasat, ja niitä saattoi ihailla loputcomiin. Sateisina päivinä ne veivät vasansa pensastoon kallion suojaan ja kuumina päivinä metsään, mutta me vain emme pystyneet näkemään yhtään vasaa. Rehevän kasvullisuuden keskelle alkoivat hävitä pitkiksi coveiksi yksittäiset naarashirvet. Tällöin jouduttiin urokset alistamaan alentavaan käsittelyy~ . Tällaisia tiloja voidaan ilmeisesti perustaa myös Etelä-Ukrainaan, Moldaviaan ja Karpaateille, mutta tähän hirvien kasvatukseen ei meillä vain ole kiinnitetty erityisempää huomiota. Nuorisarvisia ajettiin pihan kautta vajaan, jossa ne yksi kerrallaan menettivät ylpeytensä, tulevat komeat sarvensa. Kuitenkin hirvien nuorista sarvista saatava lääkeaine pancrokriini on erittäin arvokasta. Se on vastaukseni. Ilmeisesti hirvi pelästyy huomattavasti enemmän itse leikkausprosessia. Hirviä tarkkaillessani hämmästelin niiden melkoisen ankaraa vuorokausirytmiä. Sitten se hölkyttelee tai peräti astelee metsään. Eläinten kuljetusta johti Primorjen kanta-asukas, kokenut hirvenkasvattaja Nikolai Nikometshnyh, joka oli päättänyt yhdessä perheensä kanssa muuttaa Pohjois-Kaukasiaan. Siihen mennessä kun naarashirvet olivat alkaneet kuljeskella yhdessä vasojen kanssa olivat muutamien urosten sarvenalut jo »kypsyneet» (näin puhutaan sarvista, jotka ovat kasvaneet toiseen haarautumaan asti, mutta eivät vielä haarautuneet). Me heitimme pressut syrjään ja avasimme aucon lavat. Niiden sarventähteet alkoivat kutista ja eläimet rupesivat pöyhimään niillä mättäitä ja hankaamaan puitten kuoria. Operaation loputtua se syöksyy I uotina vajasta, mutta rauhoittuu jo heti aitauksen takana. Aamun koitteessa kuorma-autokolonna liikkui hitaasti halki Naltshikin ja kacosi jylisten vuorten sumuun. Hirvet pysähtyivät säikkyinä ulosmenoväylälle, vilkuilivat ympärilleen, polkivat paikoillaan ja ryntäsivät sitten aallon tavoin suurin hypyin aukiolle. Samoihin aikoihin olivat uroshirvillä alkaneet omat puuhansa. Uroshirvet taas valitsivat nekin omalta aukioltaan kaikkein korkeimman paikan yösijakseen. Maaliskuussa 1968 Naltshikiin saapui yöllä tavarajuna. Pilvien varjot vilisivät mehevän vihreällä nurmella ja kevyt tuuli tuntui paratiisilliselta tasangon pölyisen kuumuuden jälkeen. Aucot ajoivat puoliympyräksi erään kunnaan juurelle. himmersivät aina lumisille vuorille asti pyökkimetsät. Ennen puolta päivää se meni taaskin säännöllisesti samaan paikkaan ja jäi sinne pitkäksi ajaksi. Kaksisataa aksishirveä oli miltei kuukauden ajan matkannut halki koko maan seitsemässä kaksiakselisessa vaunussa. Ensimmäiset aksishirvien kasvatuskokeet Kabardino-Balkariassa ovat jo osoittaneet, että PohjoisKaukasiaan on mahdollista perustaa sarvia viljeleviä tiloja. Sitten koitti aika, jolloin äitihirvet alkoivat kuljettaa lapsiaan paikasta coiseen. Ei ollut epäilyäkään siitä, että ensimmäiset vasat olivat ilmaantuneet maailmaan. Miten säälittäviltä ne näyttivätkään! Pitkän, ahtaanlaisissa vaunuissa tehdyn matkan aikana niiden karva oli likaantunut ja alkanut hilseillä. Ruoan hakuun ne lähtivät aivan aamunkoitteessa, sitten ne laidunsivat noin kello yhdeksästä kahteentoista ja tulivat illalla metsästä ennen auringonlaskua. Johtajien valta ei kuitenkaan kestänyt kauan. Mutta kun peuran silmät peitetään puhtaalla liinalla, sen jännittyneisyys ilmenee vain tihentyneenä hengityksenä. Kuumina päivinä ne lepäsivät pensaitten varjossa rinteellä tai metsässä. Naarashirvet asettuivat yöksi kunnaalle aivan meidän asumuksemme viereen tai lähelle jätetyn traktorin luo. Kun kertoo sarvien leikkauksesta kaikki kysyvät: » Tekeekö se hirvelle kovin kipeää?» Minä luulen, ettei se tee. Sitäpaitsi puhtaasti esteettiseltä kannalta katsoen aksishirvi kuuluu kaikkein viehättävimpiin eläimiin. Ne temmelsivät aukeamalla, laukkasivat piirinä tai suurikorvaisia päitään kohotellen huiskivat hullunkurisesti kiusallisia kärpäsiä etäämmälle. öinen metsä, joka oli täynnä epäcoivoisia pöllön huucoja, villisian röhkinää ja vinkunaa, ilmeisesti pelotti niitä. Sen alapuolella olevassa pajukossa virtasi puro, joka kacosi rosoiseen kanjoniin . Jollei eläimen silmiä ole ajoissa peitetty, se huutaa ja reuhtoo. Tarkkaillessani jotain niistä kiikarilla näin miten naarashirvi usein pysähdelle.n, hitaasti ja äänettömästi kuin varjo ilmestyi aamulla kasvullisuuden keskeltä. Mielenkiintoista oli se, että urosten ja naarasten laumoista astuivat miltei heti esiin johtajat. Keskellä aukeamaa pulppusi kirkas lähde. Vieläkin voimakkaammat vaiscot saivat hirvet poikkeamaan laumasta. Parempaa paikkaa aksishirville ei olisi voitu keksiä. Mitä pikemmin hirvikanta saadaan kasvamaan meidän maassamme, sitä pikemmin saadaan häjvytetyksi niiden sukupuuttoon kuolemisen uhka. Sitten oltiin jo metsäaukiolla. Ne olivat kaikkein epäluuloisimpia varuillaan olevia eläimiä. Onhan meillä puistoissamme fasaaneja ja joutseniakin
Forssan luonnonhistoriallinen museo antaa meille erinomaisen selvän kuvan Lounais-Hämeen nykypäivien luonnosta, murra samalla myös siinä aikojen kuluessa rapahtuneisra muutoksista. Näinollen rarvirsee ruskin ihmetellä, miten vähän rauhoiruksia on syntynyt_ pelkästään yksityisren maanomistajien aloitteesta. Vain organisoitu toimima vie todella arvokkaisiin tuloksiin. Kuitenkin on mm. Ennen kaikkea museo selvittää kävijöille, mirä rarkoireraan luonnonsuojelulla, ja nimenomaan painorraen sen klassis-riereellisrä merkirysrä. 10) on heti postilaitoksen vasemmalla puolella.. Museohuoneistossa kierrellessä opitaan käytännön rauhoirusroiminraa, ja samalla minkälaisen »paperisodan» jokainen yksityinen rauhoitus aiheurraa. Forssan Luonnonhistoriallinen Museo luonnonsuojelumuseo Sten Stenius Maaseudulla luonnon ja luonnonsuojelun hyväksi suorirercua siunauksellisra työrä on pääkaupungin ammarrimiespiireissä arvosrercu roisraiseksi aivan liian vähän . esineet. Sisäänkäynti (Kartanonk. Toisaalla esineisiin liirtyvär kirjaimet viittaavat kehystettyihin, koneella kirjoitettuihin, seinille ripustertuihin selityksiin. runsaat kivija mineraalikokoelmar. Siinä mielessä on kysymys korkeimman. Useissa tapauksissa vaaditaan monipuolista rietourra ja kokeneisuurra, eikä suinkaan vähimmän mirä rulee voimassa olevien säädösten runremukseen. »Ei voida rauhoirraa sellaista, mirä ei tunneta», rapaa professori Brander täysin syin sanoa. Branderin johtama Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys anranur maamme luonnonsuojelulle uraauurtavaksi karsorcavan panoksen . professori T. luokan I u onn o n s u o j e I u m u s e o s r a. Siten muForssan Luonnonhistoriallinen museo sijaitsee kaupungin postitalon yläkerrassa. Esineistä on osa varustettu lajia osoirravin selvin nimilapuin. Yhdistyksen vuosien kuluessa suorirrama Lounais-Hämeen kasvija eläinmaailman huolellinen inventointi suo perusedellytykset tehokkaalle ja määrärieroiselle rauhoirustoiminnalle pitkällä rähräimellä. Museon näytteille asererur esineet muodosravar kolme ryhmää: 1) 9 lasikaappiin sijoiretur räyretyr eläimet, 2) 60 lasikossa olevat erikoiskokoelmar, 3) lasikkojen yläpuolella seinille ripusrerur raulur, kartat, sarvinäyrreer ym. Sen vuoksi voidaan puhua sananmukaisesti luonnon h i sr o r i a 11 i se s r a museosta, muna sen sijaan tuskin puhraasri b i o I o g i s e s r a museosta, koskapa se sisältää mm
Kuvista ja teksteistä löydämme lisäksi lintujen pesimispönttöjen valmistusta ja paikoilleen kiinnittämistä koskevia yksityiskohtaisia selostuksia. Osa näyttelyesineistä codistaa järkyttävällä tavalla, mitä raudat ja myrkyt sekä piikkilangat voivat saada aikaan. Ihminen syyllistyy usein tarpeettomien onnettomuuksien ja kärsimysten tuottamiseen eläville olennoille. Ns. Tämäntapaiset museot päinvastoin pyrkivät herättämään kiinnostusta luontoon yleensä sekä samalla arvostamaan eläimistön ja kasviston säilymistä. metsästäjien ja riistanhoitajien välttämätöntä pystyä erottamaan rauhoitetut ja lain ulkopuolelle jääneet lajit toisistaan, niin kauan kuin yksikin petolintulaji on ilman lainsuojaa. Näytteille pantu valokuva esittää rautapyynin onneronta uhria, jonka kärsimyksiä tunnoton valokuvaaja on kaiken lisäksi pidentänyt. Museon ulkopuolella olevassa porraskäytävässä ja hallissa on istuinpaikkoja niille kävijöille, jotka ovat saapuneet paikalle ennen museon aukeamista. teksteineen, mikä ei tietenkään merkitse kehotusta vainota rauhoittamatromia lajeja. biologiset ryhmät veroavat katsojaan myös esteettisesti antaen hyvän kuvan eläimistä luonnollisine ympäristöineen. Täytettyjen nisäkkäircen ja lintujen kokoelmat edustavat hyvin täydellisesti yhdistyksen toimintaaluetta. Näitä asioita perusteellisemmin harrastava voi saada lisätiecoja Lounais-Hämeen Luonnon 5. Olisi mm. Toisaalta tällainen järjestely, paitsi että se tulee kalliksi, ei aina suo mahdollisuuksia lähisukuisten, mutta eri biotoopeilla elävien lajien vertailuun . Kaikki rauhoitetut lajit ovat varustetut punaisin etiketein ao. numeros9. Vasta puoli vuotta myöhemmin tuli kokoelmiin saman hirvenraajan yläosa. Turhien piikkilankojen asemasta suositellaan lämpimästi »piikittömiä piikkilanka-aitauksia», jotka tulevat edellisiä halvemmiksi ja vaarattomammiksi menettämättä kuitenkaan mitään tarkoituksenmukaisesta tehostaan. Museossa näemme autokolaripaikalta löydetyn katkenneen hirven jalan. He voivat kuluttaa aikansa tutkimalla seinille ripustettuja kuvatauluja ja karttoja. Riistaeläimemme joutuvat usein myös liikenneonnettomuuksiin, seurauksina pitkäaikaiset kärsimykset. seossa kävijä pystyy ilman oppaan apua hankkimaan tarvitsemansa tiedot. Niirten järjestely auttaa kävijää havainnollisesti ja systemaattisesti tuntemaan eri lajeja
Numerot E ja F sopivat uurrukyyhkylle, N puukiipijälle (kaksi soikeata sisäänpääsyaukkoa vastakkaisilla sivuseinillä). Näytteillä olevat kartat valaisevat omalla tavallaan lähinnä levinneisyyssuhteita. Muutamat kartat esittävät, miten eräitten perhoslajien ja niitten toukkien ravintokasvien elinpiirit ovat yhdenmukaisia. Kettumalli pitää muuttavia _hanhija kurkiparvia loirolt"a viljapelloilta.. Tästä aineistosta on vain osa suuren yleisön nähtävänä. III. Maalatusta pellistä tehty'jä pelottimia, joiden tarkoituksena on karkdhaa siivekkäät kuokkavieraat viljelmiltä. IV. Vasemmalla oleviin lasikkoihin on sijoitettu erikoiskokoelmia ja niiden yläpuolelle sarja hirvieläinren sarvia. Ihmeellistä kyllä lintutieteellisen koulutuksen saaneet henkilötkin tyytyvät usein vain teoreettisesti määriteltyihin pönttömittoihin. A:lla ja B:llä on kanahau kan mitat (pelottaa varislinruja ja kyyhkyjä). Lintu vaatii nä~ köalaa kolmeen suuntaan (180 astetta). V. ta (v. Eri-ikäisten hirvien sarvia. Yhdestä näemme maantieteellisesti merkittävän kotilolajin Ancylus fluviatilis löytöpaikat ja niitten mukana muinaisen Ancylus-järven altaan Lounais-Hämeessä vuosituhansia sitten. II. 1959). Oikealla: I. Sarja kuvastaa niiden kehittymistä iän mukana. Nämä seikat sinänsä osoittavat suoritetun tutkimustyön tarkkuutta sekä hyönteisiin että kasveihin nähden, tutkijat ovat näet työskennelleet toisistaan riippumatta. Räystäspääskyn (1 ja K) sekä haarapääskyn (J) asunropulman ratkaisuja. Täytetyt eläimet on sijoitettu lasikaappeihin lattian keskelle siten, että niitä voidaan katsella joka suunnalta. Museo on nykyisin avoinna keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 13-1 7, osoite Kartanonkatu 10 A (Postitalo). Kasvisto sisältää melkein kaikki Lounais-Hämeestä löydetyt lajit. Hyönteiskokoelmat kuuluvat maamme täydellisimpiin. H armaasiepon pesälaatikoi ta (L ja N ) sekä avqpönrtö (M). Sarja erimittaisia linnunpönrtö jä. Tämän lintusuojeluoppaan ohjeet perustuvat monivuotiseen kokemukseen ja LounaisHämeessä suoritettuihin tarkkoihin kokeiluihin, joista on selvinnyt, mitä pönttöjen mittasuhteita luonnossa elävät linnut pitävät parhaina, kun niille tarjotaan erilaisia valintamahdollisuuksia. Erilaisten sarvinäytteitten sarjat käsittävät paljon asiantuntijoita kiinnostavaa, oli kysymys luonnontuckijoista tai metsästäjistä. eripainosta tilata vielä Kuopion Luonnon Ystävien Yhdistykseltä. C ja D jäljittelevät varpushaukkaa (pelottavat tiaisia, varpusia ja rastaita) . Jos se on myyty loppuun H elsingin Akateemisesta Kirjakaupasta, voinee ao. T oirnistohuoneeseen sijoitetut hyönteisja kasvikokoelmat on tarkoitettu lähinnä tutkijoitten tarkasteltaviksi. Vasemmalla: Näkymä museosalista
11 IIl IV V C i . • M D
puupankit uusien matkailureittien, ulkoilualueiden, asutuskeskuksien ja niiden puistojen suunnittelussa), koska puun kasvaminen täyteen mittaansa kestää noin viisikymmentä vuotta.. Ekosysteemin biologisen määritelmän mukaan tämä tarkoittaa sitä, että ihmisyhteisö ja luonto pystyvät toimimaan kokonaisuutena, joka on itseään korjaava. Suunniteltu uusi kulttuurimaisema voidaan etukäteen valmentaa tulevaan käyttöönsä (esim . Tällöin luonnonmaisema tai kulttuurimaisema muutetaan uudeksi kulttuurimaisemaksi , jolloin ennustetulla kulutuksen määrällä mitataan muuttamisen astetta. Maisemansuunnittelu on elämän kokonaisuuden suunnittelun optimointia biologispohjaisesti ; lähtökohtana on toimiva, koulittu tai uudelleen konstruoitu ekosysteemi, mittana ihmisen elämän säilyminen, ympäristön monipuolisuus ja viihtyisyys. Tämä tarkoittaa sitä, että maisemansuunnittelija pystyy käyttämään ja erittelemään tietoa sellaisista erikoisaloista, joilla on käsitys eloyhteisöjen eli ekosysteemien toiminnasta. Ekosystemin kaikki vieraat, hitaasti korjautuvat tai korjaurumattomat ainekset (saastukkeet, kulutus, roskaus) pyritään poistamaan jäsennetyllä suunnittelulla. Pyrkimyksenä on luonnon perusedellytysten mitoittaminen suhteessa nykyiseen ja tulevaan käyttöön, toisin sanoen ekologinen maan, veden ja ilman käyttö. Maisemansuunnittelijan tehtävä on tajuta maiseman laatu (luonnonmaisema ja kulttuurimaisema erikoispiirteineen) j~ ominaisuudet (kulutuskestävyys ja omaleimaisuus). SUUNNITTELUN PERUSTEISTA Maaperä ja ilmasto määräävät luonnonmaiseman , sen topografian ja kasvillisuuden. Maisemansuunnittelusta Liisa Kivekäs, Marjaleena Miettinen, Reino Nygren ja Jorma Panu Maisemansmmnittelttn koultttuksen tavoitteena on suunnittelija, joka toimii ja smmnittelee biologisten perusteiden pohjalta. Suomalainen luonnonsuojelumaisema on luontaisesti herkkä kulutukselle, jonka takia kaikki ihmisen käyttöön joutuvat alueet on suunniteltava etukäteen
KASVISTON EKOLOGINEN MERKITYS Elämän kannalta vihreiden kasvien merkitys on ratkaiseva, koska ne tasapainoittavac hiilidioksidin cuocancoa muuttamalla sitä hapeksi: Kasvisto sitoo ilman epäpuhtauksia ja pystyy käyttämään osaa aineenvaihdunnassaan, mm. Jatkuva kulutus voidaan suunniccelulla ohjata niin, eccä esimerkiksi avoimet maisemacilac säilyvät, jolloin keinotekoisesti on rakennettu itseään korjaava, dynaaminen kokonaisuus (olo-, läpikulkuja liikkumisvyöhykkeec). Yleisesti tämä tarkoiccaa ihanteellista kyberneectiscä syysuhdetta yksilön ja elinympäristön välillä» (Rene Aubos).. Kasvisto vaikuccaa maaperän ja ilmaston olosuhteisiin tasaavasti. Kasvimassaa voidaan käyttää melun vaimentajana ja ilmavircojen ohjaajana sekä maaperän sicojana. Tilat suunnitellaan paitsi nähtäviksi myös koeccaviksi . Siksi suunnitellaan tiloja, jotka voidaan kokea kaukoaiscilla (vesi, tuuli oksiscossa ja lehdistössä, linnuston äänet), hajuaiscilla ( tuoksuvat kasvit) tai ihoaisceilla (puitten rungot, valo ja varjo, ilmavirrac, miellyccävä paikallisilmasto, lämpö, culisijac) ja makuaiscilla (marjat, hedelmät) . Puuja pensasvolyymeilla voidaan järjestää erilaisia, vaihtelevia suljeccuja, avoimia ja jatkuvia tiloja (pihat, puistot, leikkikencäc, suunnitellut kävelykaduc, calvipuucarhac kulkua varren). KASVISTON MERKITYS MAISEMATILOJEN MUOVAAJANA Maisemacilac eivät ole scaaccisia, vaan suunnittelijan on työssään otettava huomioon aika. Omassa mittakaavassaan ihminen tuntee olonsa turvalliseksi, viihtyisäksi. häkäkaasua. Puu on maiseman tavallisin micca; pensas ihmisen lähimaiseman mitta. »Ihmisille, niin kuin eläimillekin, cyydyccävä ympäristö on se, jonka he tuntevat omakseen ja jossa he ovat oivaltaneet keinoja biologisen ja sosiaalisen elämänsä helpoccamiseksi; elinpiirin merkit, riiccävä vedensaanti, luontevat olosuhteet parinmuodoscukselle ja suojatut alueet jälkeläisilleen
klo 12 .00 »Ilmamme», esitelmäsikermä: toht. 9--11 ). Harald Teir: »Ihminen saasruvassa ilmassa» 13.00 keskustelua 14.00 tauko 14.30 yleiskeskustelu »Vastaako luonnonsuojelutoiminta Suomessa ajan vaatimuksia?» 16.00 Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen vuosikokoukset samanaikaisesti yleisölle kuulcokuvaesicyksiä.. Liiton vuosikokouksessa on kuitenkin äänioikeus vain järjestöjen valtuuttamilla edustajilla. Suomen luonnonsuojeluliiton neuvottelukokous ja vuosikokoukset ovat avoimet kaikille liiton jäsenyhdiscyksen jäsenille (Luonnonsuojeluyhdistys, Luonto-Liitto, maakunnalliset luonnonsuojelujärjescöt) . 3. mennessä liiton osoitteesta Lapinlahdenk 29 B 22, Hki 18. Johan Scandercskjöld: »Rannikoittemme öljyvaara» 15 .00 keskustelua 16.00 kuultokuvaesirys tilaisuus tutustua näyttelyyn 17.00 tauko 19.00 KOM-teacterin luonnonsuojeluilca Svenska Teaternissa (kaksikielinen, 2/3 suomeksi ) Sunnuntai 22 . » 12 .00 tauko 14.00 päivien avaus (liiton puheenjohtaja dosentti Pekka Nuorceva) »Meremme», esitelmäsikermä: tohc. Ohjelmassa yleiskeskusceluc aiheista: »Suomen luonnonsuojeluliiton toimintalinjat» »Suomen Luonto ja liiton informaacionväli cys» »Millaisia järjestöjä Suomen luonnonsuojeluliictoon. Tapani Valconen: »Perämeren saastuminen» agr. Liput pyydetään varaamaan tämän lehden keskiaukeaman ilmoitcaucumisja tilauskupongilla 17. 14 Ohjelma: Lauantai 2 1. Pääsyliput KOM-teatterin luonnonsuojeluohjelmaan maksavat 6 mk. Svante Oden (ruocs.): »Ilman Ja sateen happaneminen» tohc. Ku ulcokuvaesicyksec kootaan luonnonsuojeluvuoden valokuvauskilpailun tuloksena keräryscä aineistosta. 3. Luonnonsuojelupäivillä on esillä Luonnonsuojeluvuosi 1970:n valmistama luonnonsuojelunäyttely . 3. klo 10.00 Suomen luonnonsuojeluliiton neuvottelukokous Tieteelliseen seurain talolla (Snellmanink. 3. Myynti ensimmäisen päivän aikana Haagan ammatcikoululla. 1970. Svante Oden, Uppsalan maacalouskorkeakoulu (ruotsiksi): »Itämeren happija biosidicilanteen kehitys» fil.kand. Arvo Laamanen: »Kaupunkiilman saastuneisuus», prof. Luonnonsuojelu päivät ja Suomen luonnonsuojeluliiton vuosikokous Suomen luonnonsuojeluliitto järjestää yhdessä Luonnonsuojeluvuoden 1970 neuvottelukunnan kanssa LUONNONSUOJELUPÄIVÄT Helsingissä Haagan ammattikoululla (Ilkanrie 3) 21-22
Maailman valtarakenne sanelee käytännön kansainvälisissä järjestöissä nimenomaan YK:ssa ja sen alajärjescöissä. N e olisi korvattava ihmiskeskeisill ä yhteiskunnilla, joissa ekologinen periaate on päätösten lähtökohtana. Teollisen yhteiskuntamme peruserehdys on ollut irtautuminen biologisesta kehyksescään, mikä merkitsee luonnon tasapainon (ekologian) hylkäämistä. l. On varottava asennoitumista, joka erottaa teorian ja käytännön, suunnittelun ja toimenpiteet. Suomen nykyinen talous järjestelmä on puitetalous, joka perustuu vapaaseen markkinatalouteen ja yrittäjän omien kustannusten minimointiin. Jos tuotantotoiminnasta ai heutuvat ulkoiset haitat sisällytettäisiin tuotantokustannuksiin, jos nämä tähän asti luonnolta riiscetyc ilmaishyödykkeet hinnoiteltaisiin edes lopullisen saastumisen osalta, merkitsisi cämä useimpien tuotteiden hintojen voimakasta nousua. Kuitenkin sekä poliittinen että tal oudellinen valta vallan menetyksen pelossa ja halutessaan säilyttää järjestelmä muuttumattomana pelkää nuorison taholta tulevia edistyksellisiä ehdotuksia eikä toteuta niitä. Lisäksi taloudellinen järjestelmä kiinnittää huomiota vain taloudelliseen kasvuun ja järjestelmän cehokkuuceen, joten inhimillisyys jää sivuseikaksi; tuotannon kasvu monien tuotteiden kohdalla myöcäilmiönä järkyttää luonnon tasapai noa. Totaalisessa ympäristössä vallitsee erittäin monimutkainen vuorovaikutus fyysiseen, psyykiscen, sosiaaliseen, kulcuurillisten ja teknologisten tekijöiden väli llä. Nuorten mahdollisuudet ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Ei ole kyse eri alueista, vaan saman ongelman eri aspekteista. ilmaiskäyttöön. Maapallon yhteiskuntacyypic ovat näennäisdemokraatcisia taloudellinen valta sanelee saastumisongelmassakin ratkaisut. Museolla on myös syväjäädytyksellä konservoitu suuri määrä eläimiä, jotta vastaisuudessa ongelmiksi osoittautuvien myrkkyjen määristä saataisiin myös taannehtivaa tietoa. Toimintansa seurauksena ihminen näkee saastumisen luonto, josta ihminen on täydellisesti riippuvainen, kokee tasapainon horjahtamisen , jopa täydellisen, peruuttamattoman katastrofin. Sosiaalinen miljöö käsiccää sen ympäristön, missä päivittäinen kanssakäyminen tapahtuu. N äitä alullaan olevia muutostapahtumia ja myrkkyjen rikastumista luonnon ravintoketjuihin ei kuitenkaan maassamme seurata järjestelmällisin tutkimuksin. Koulutuksessa tulisi ekologisia näkökohtia painottaa enemmän, esim. Ihmisen taloudessa on sitävastoin ryhdytty syömään itse pääomaa. antamalla ekologista opetusta 15. Museo onkin jo ehtinyt saavuttaa kauniita tuloksia selvittämällä metyylielohopean rikastumista luonnon ravintoketjuissa. Ruotsissa on tämänlaatuiset tehtävät vuonna 1965 liitetty N aturhistoriska Riksmuseetin tehtäväkenttään ja määrätty asetuksella sen toimintaan kuuluvaksi luonnonsuojelun ja ihmisen biologian tutkimisen sekä valistuksen levittämisen näistä asioista. Kaikki maapal lon nykyiset talouspoliittiset järjescelmäc pyrkivät taloudellisen hyödyn maksimointiin luonnon saastumisen kustannuksellakin. YK ja sen alajärjestöt ovat jäykistyneicä byrokratisoitumisen Ja blokki ajactelun myötä. Uutisia ja tiedotuksia Luonnon muuttumisilmiöitä on ryhdyttävä tutkimaan Suomen luonnonsuojeluliitto on 9. Pyrittäessä torjumaan haitallisiksi osoi ttautuvia muutosilmiöitä luon nossa olisi ensiarvoisen tärkeätä tuntea tilanne, mistä muutdkset ovat lähteneet liikkeelle, ajankohta milloi n tämä on tapahtunut sekä muuttumistapahtuman kehi tyssuunta. Y mpäriscön hoito on mitä suurimmassa määrin yhceiskuntacietouden asia. 1970 jättänyt Opetusministeriölle kirjelmän, missä todetaan luonnonvarojen voimistuneen käytön ja luontoon joutuvien saasteiden aiheuttavan luonnossa muuttumisilmiöitä, jotka edistyessään saattavat johtaa luonnon elinkelvottomuuteen. Psyykisellä miljööllä tarkoitetaan sicii ympäristöä, jota aistimme. Luonnontaloudessa kulutetaan ainoastaan korko ei pääomaa ja siten taataan jatkuvuus ja tasapainon säilyminen. Tarvitaan ympäristön hoitoa, joka panisi huomattavan painon ihmisen psyykkiselle ja sosiaaliselle ympäristölle. Läntiset teollisuusmaat hallitsevat ja kehitysmaiden välillinen riisto pahenee. Taloudellinen hyvinvointimme perustuu huomattavassa määrin eräiden hyödykkeiden ja tyotannossa tarvittavien raakaaineiden, kuten ilman, veden jne. Suomen luonnonsuojeluliitto pitää tarpeellisena luoda järjestelmä luonnon muuttumistapahtumia seuraamaan ja katsoo että tämä voidaan toteuttaa joko luomalla erityinen luonnontarkkailulaitos havainnontekoasemineen tai kehittämällä korkeakoulujen biologisisa museoita siten, että ne voisivat ottaa tämän tehtävän suorittaakseen. Tämän mukaan jako fyysiseen ja psyykiseen ympäristön hoitoon , joka on tuttu poliiccisisca ohjelmista, on liian kaavamainen
Kokkolan vulkaanisten kivien ikä on n. Siitä hu olimatta kivet ovat kohtalaisen hyvin säil yneitä, sillä ne ovat kulkeneet suhteelli en lyhyen matkan, vai kka ovatkin suurta jääkautta edeltäneeltä imerglasiaaliajalta . Vetelin Vehkajärvellä, Nivalassa, Piehingissä, T eerijärvell ä ja Kaustisella jossakin soraku opassa sekä ojatöiden yhteydessä. myös tekniseen ja kaupalliseen alojen oppilai toksissa. Tulivuoren löytämisestä saataisiin myös tukea väittämille, että maan nousu alueella on osaksi muusta kuin jääkaudesta aiheutuvaa. 200 000 vuoden pai kkeilla, koska niiden huokoset ovat vielä auki . pommeja. Varsinaisen purkauskohdan löyryminen olisi tärkeää, sillä vulkaanisten ilmiöiden ja maaperän liikkeiden yhteydessä usein esiinryy nk. Merenkurkun seismisen häiriöalueen keskus on juuri Kokkola-Skellefreå-akselilla. Luonnonturmelu on kriminalisoitava. Suomen Unesco-toimikmman nuorisojaoksen seminaari "Saasta 70' Kokkolassa tulivuoritoimintaa. Tulivuoriroimimaa osoittavat erityises ti löydetyt lapillija pommi kerrosten jäännökset, joita löytöalueella on runsaasti merenpohjasorassa. Jokamiehen oikeuksia on samal la lisättävä ja täsmennettävä. H arrastelijageologi, insinööri Ahti J. Mikäli tällä tavoin ei saada suotuisia tul oksia tai nämä pyrkimykset eril aisia väkiv'1 l1an muotoja hyväksi käyttäen ehkäistään, edessä on joko ekokatastrofi , väki val tai n_en val lankumous tai molemmat. K okkolasta löydetyn laavan alkuperä on kuitenkin vielä epävarma, sillä tuffin löytöpaikat ovat vanhan kaupungin sataman alueella, lähellä entistä p ikiruukkia. Kokkolan p ikiruukkihan kukoisti purjelaivakaudella, joten saattaa olla mahdollista, että laavakivet ovat kulkeutuneet tänne jostakin kauempaa purjelai vojen painolastina, niiden tullessa tyhjinä hakem aan rervaa K okkolasta. Alle 4 mm:n läpimittaista ainesta nimitetään tuhkaksi . Vapaa-ajan vieroo tarpeista on tehtävä laaja tutkimus. Varsinaista purkauskohtaa ei roi staiseksi ole löydetry. Arvoituksellisimmat löytönsä Karivieri teki K okkolan luoteispuolella olevilta Elban ja H alkokarin rannoil ta, joilta löytyi selviä tulivuoren jäänteitä: tuffi a ja nk. Tuhkasta ja lapilleista syntyy tuffi a. On kumottava nykyiset elintasohysteri aa lietsovat järjestelmät, ja tilalle on saatava uusi elämäntapa, jossa i~minen nähdään osana laajas ca kokonaisuudesta. K okkolasta löydetyt vulkaani set ki vet olisivat siten jääkauden mu kanaan kuljettamia. N ykyinen ympäristön käyttöä koskeva lainsäädäntö uusittava. T eoreettisten las kelmien perusteella voidaan väittää, että tällä hetkellä on maapallolla riittävästi ravintoa kai kill e. Ravinnon epätasaisen jakaantumisen johdosta kai killa ei ole edes mi nimi ravi ntoa. Eteläisel lä paJlonpuoliskolla on nälkä, pohjoinen pal lonpuolisko rypee yltäkyll äisyydessä. Kuorraneella). Kokko/alainen LuontoLiiton Alauda-kerho on katsonut asiakseen tuoda Merenkurkun tulivuoren yleiseen tietois1111teen. Merenkurkun tulivuoren tuffi on nuorempaa kuin Lappajärven Kärnäsaaren dasiitti . H yvin pian tilanne ei edes teoreettisesti ole näin, ellei välittömästi ja tehokkaasti aleta tasap ai nottaa väestönkasvua ja ravintotuotantoa. H elsingin Sanomat) ja TV:ssä uutisia Kokkolan tulivuoresta tai oikeammin Merenkurkun tulivuoresta. Sen arvell aan kuitenkin olevan Kokkolan-Skellefteå akselilla, 40 km Kokkolasta luoteeseen, merenpohjassa. Muut Keski-Pohjanmaalta löyderyt vulkaaniset kivet ovat ilmeisesti paikallista alkuperää.. Elokuun 15: nnen päivän tienoilla vuonna 1968 oli lehdissä (mm. T oistaiseksihan voimakas maankohoami nen ja usein havai tut pi enet tärähtelyt ( = maankuoresa olevien jännitystilojen laukeamista ja pinnan hiljaista liikehdintää) on liitetry jäiikauden jälkivaikutuksiin. Tulivuori on vie/;; utopiaa, mutta on ju kuitenkin joitakin faktojr, , jotka puhttl'at se/,,dsti l'ldkarmisistr, ilmiöistd. Karivieren tekemät tuliperäisyy teen viittaavat löydöt Vetelissä saivat hänet etsimään mahdollista tulivuoren purkauskohtaa Keski-Pohjanmaalta. Saastumisesta ai heutuvat haitat on tällöin otettava huomioon. Vulkaanisiin ilmiöihin liittyy myös tietynlaista malmimineraalien rikastumista, josta meillä on hyvänä esimerkkinä O tanmäen rautamalmiin rikastunut vanadiini . germaniumi a, iridiumia, niobiumia sekä löllingiittiä, ( = FeAs 2 , on hyvin arseniikkikiisua FeAsS muistuttava mineraali, jota meillä ravataan mm . Lapillit ja pommit ovat tulivuorenpurkauksessa ilmaan lemäneitä purkaustuottei ta. lamanideja ja mm . Jää kulutti alueen iki vanhaa vuoristoa aiheuttaen maankuoressa isostasiahäiriöitä, joiden perusteella nykyinen Merenkurkun maankohoaminen selitetään. Kokkolan seudun ruliperäi syyteen liittyvät myös lukuisat historiaalisena aolama täällä tapahtuneet maantärähtelyr. Pommien läpimitta on yli 32 mm ja lapillien 324 mm. Ennusteiden mukaan tulee ihmisen vapaa-aik., lisääntymään lähivuosikymmeni nä erittäin huomattavasti . T odellisuus on roinen. jr, siten sruula ihmiset kiinnusttt11tarm asiasta sekd ttttki111arm sitd. Huokoset täyttyisil(i vät kal lioperän kosteuden mukana kulkevilla mineraaleilla jo 200 000 500 000 vuoden ai kana, kuten on tapahtunut Lappajärven dasiitille. Mui ta vastaavi a vul kaan isia löytöjä on tehty Kes ki Pohjanmaalla mm
JULISTEITA Luonnonsuojeluvuosi 1970 Luonnonsuojelu vuoden neliväriset yhteispohjoismaiUnioninkatu 40 A set julisteet on laatinut taiteilija Erik Bruun (»Suojele Helsinki 17 vesiä», »Pois turha melu», »Pidä luonto puhtaana», Puh. Julisteita (myös ruotsinkielisinä) on saatavissa rajoitettu määrä. Jukka Veistolan DDT-julistetta (DiDiTyy) saa tilata Akateemisesta Raittiusliitosta, Laivurinrinne 1 A, Helsinki 12, puh. Tilattavissa Luonto-Liitosta. »Anna niiden elää») . 66 39 77 ja 66 00 56. Sarjat voi tilata osoitteesta: Dia-Studio, Kaisaniemenkatu 1 C, Helsinki 10, puh. Luonnonsuojelutilaisuuksien järjestäjille: Luonnonsuojeluvuoden tilaisuuksia varten on saatavissa aineistoa luonnonsuojelun eri aloilta: ARTIKKELEITA Monisteita, eripainoksia, esitelmiä ym. SAASTAMONISTE, ILMAMONISTE Nämä Luonto-Liiton monisteet sisältävät tiivistä tietoa saastumisasioista. VALOKUVIA Luonnonsuojeluvuoden valokuvakilpailun kuvista muodostettu arkisto on tarvitsijoiden käytettävissä Luonnonsuojeluvuoden 1970 toimistossa. Kukin sarja esitteineen maksaa 35 mk + postikulut. NÄYTTELY Näyttely, johon kuuluu 12 isoa arkkia, valmistuu painosta maaliskuun alkupuolella. Kyösti Variksen suunnittelutoimiston maapalloaiheisia luonnonsuojelujulistei ta (»Pallo on nyt meillä», »Ihminen, älä pilaa ilmaa», »Ihminen, älä melua tyhjästä», »Ihminen, älä laske veteen» ) on · saatavissa maksutta rajoitettu määrä. 61 401/191 ja 129. Kuvien käytöstä maksaa käyttäjä _korvauksen suoraan kuvaajille. Hinta 15 m~ , pohjustettuna 50 mk. Kukin arkki on omistettu yhdelle luonnonsuojelun erityisongelmalle (esim. Näyttely voidaan tilata myös pahveille pohjustettuna. DIAPOSITIIVISARJO JA Maaliskuun aikana valmistuu neljä luonnonsuojeluaiheista diapositiivisarjaa; joiden poh_jana on käytetty Luonnonsuojeluvuosi 1970:n valokuvakilpailun kuvia: vesiensuojelu ilmansuojelu perinteellinen luonnonsuojelu maisemansuojel u Kuhunkin sarjaan kuuluu 20 kehystettyä väridiapositiivia sekä 8-sivuinen esite, joka on niin perusteellinen, että sen ja kuvien pohjalta voi asioihin ennestään perehtymåtönkin henkilö pitää esim. 11 143. Sekä mustavalkoisia että värikuvia luonnonsuojelun eri aloilta. Saatavissa joko suomentai ruotsinkielisin tekstein varustettuna. FILMEJÄ Luonnonsuojeluvuoden toimistosta annetaan tietoja saatavissa olevista luonnonsuojeluun liittyvistä filmeistä (vuokraamo ja hinta). Hinta 8 mk + lähecyskulut. esitelmän. Toimisto ei välitä tilauksia, Kevään aikana valmistuu samanlaisia sarjoja muilvaan ne on tehtävä suoraan vuokraajille. Tilattaessa pyydetään ilmoittamaan, miltä luonnonsuojelun osa-alueelca aineistoa toivotaan. Vesiensuojelun neuvottelukunnan julistetta (»Suojele vesiä kansallisomaisuutta») on saatavissa maksutta. Postikulut maksaa tilaaja. Hinnat 1 mk (Saastamoniste) ja 50 p (Helsingin ilman saastuminen ja ilmansuojeluohjelma) + postikulut. takin luonnonsuojelun aloilta. vesi~nsuojelu, soidensuojelu, linrujensuojelu jne). on saatavissa maksutta Luonnonsuojelu vuosi 1970: n toimistosta
Itä-Lapin kansallispuiston rauhoitus on toteutettava. 29 B 22, H:ki 18) Ilmoittaudun luonnonsuojelupäiville 21.-22.3.1970 Varaan __ pääsylippua KOM-teatterin 1 uonnonsuojeluiltaan Nimi: _______________________ _ Osoite: _________ ~. mennessä liiton toimistoon Lapinlahdenk. SDP:LLÄ ON LAAJIN JA YKSITYISKOHTAISIN LUONNONJA YMPÄRISTÖNHOITO-OHJELMA SUOMESSA Johtavina periaatteina ohjelmassa ovat: Luontoa ja ympäristöä on suojeltava, hoidettava ja käytettävä siten, että kansalaisten tasaarvo toteutuu ja mahdollisuudet valinnanvapauteen säilyvät. Luonnonvarojen liikakäytön ja saastumisen aiheuttamia kustannuksia ei saa siirtää nuorison eikä tulevan sukupolven maksettaviksi. 14) (palautetaan 19.3. vain sosialidemokratia voi lopettaa ihmisen ja luonnon riiston ILMOITTAUTUMISLOMAKE (katso lähemmin s. Luonnonhoitovirasto on perustettava ja luotava luonnonja ympäristönhoidon piirija pai kallishallinto. Project Aqua-, Project Marja Project Telmaohjelmien mukaiset rauhoitussuunnitelmat on toteutettava Suomen osalta. Metsien ryöstöhakkuut koko maassa ja etenkin Pohjois-Suomessa on lopetettava. Oikeus luonnossa tapahtuvaan virkistäytymiseen ei saa olla riippuvainen maanomistuksesta. SDP:N VAATIMUKSIA : Luonnonsuojelulainsäädännön johtavaksi periaatteeksi on otettava luonnon tasapainon säilyttäminen. Yhteisiä luonnonarvoja ei saa tuhota yksityisen edun saavuttamiseksi
. ........ . Suomen luonnonsuojeluliitto: Luonnonsuojel uvuosi 1970 ..... .. Keltikangas, Valter: Rauhoitussuunnitelmako joucomaille . . .. . Klemole1, Kac1rle: Ei laaksoa, ei kukkulaa Lc1ppi, Esko: C. ....... ........ ... . ... . . . .................. .. .... . . ....... Ktm kukkia vielä on (sit. .. . Seppänen, Pe1avo: Järven pilaantumisen biologiset perusilmiöt .. Sisällysluettelo PÄÄKIRJOITUKSIA: Dahlström, Harri: Vesihallitus laho syntyessään ...... . .. . . . ... . .. . Elohopeatutkimus ........... .... . .. . Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen coimi ntakercomus vuodelta 1968 ............. . ... L1t0nnonmojelttvuoden 1970 neuvottelukunta: Pohjolan luonto Pohjolan tulevaisuus Miettunen, Martti: Maatalousministeri luonnonsuojelijana .......... . . . .... VUOSIKERTA. .. 1969 (Tuttia Hämäläinen) . ... .. .. .. . .. Dahlström, Harri: Bottenvikens föroreni ng och fisket .............. . .. Sonck Pielisjärven kasviscon tutkija .. . . .. Jukka Pakkanen) Mii/, John Stuart (Principles of Political Economy): Luonnonsuojeluohjelma runsaan vuosisadan takaa . Nya och större nationalparker. Saascumisseminaari Tukholmassa 12.-18. . Haapanen, Antti, Helminen, Matti ja S1,omalainen, Hannu: Joutsenen esiintymisestä 1966--1968 ja kannan kasvumahdollisuuksista Suomessa .. Latvale1, Me1tti: Mikkeli nsaaret ... Suomen Pankki saa kiicosta luonnonsuojelij~lta ....... ...... .. ... . .. . .. .. .. . . ... .. .. . . . ........ . Vilmi ym.: Kansanedustajat valmistautuvat luonnonsuojeluvuoteen ............ ...... . .. .... . . Liten cuva stjälper scorr lass ..... . . . . . . Määttä, &imo: Näkymiä jätevedenpuhdistuksen nykytilanteesta .. . . . . E. ... Holmström, Hc1rald: Den rörliga fritidsverksamhetens nedslitning av skogsväxtlighet H1thte1, Veikko: Uuteen organisaatioon Kellomäki, Erkki: Metsänhoidon vaikutus eläimistöön ..... . Pilkkikalastus lisää metsälampien ahvenkantaa . . . Eduskunta-aloitteita .... . ... .. Dahlström, Harri: D en nya vattenstyrelsen Dahlström, Harri ja Nuorteva, Pekka: Lokan allas muiscomerkki ajasta, jolloin Suomessa ei vielä ollut Luonnonhoicovirascoa Ekholm, Svante: Spinnmalar p å träd . .. ..... . . .. ....... . . .. Nuorteva, Pekka: Biologisten museoiden coiminnan sopeuttaminen nyky-yhteiskunnan tarpeita vastaavaksi .. . . 3/65 1/1 4/97 2/33 5/149 6/ 1 6/11 1/3 6/14 6/16 3/74 6/8 2/49 4/102 6/5 6/2 3/67 1/5 5/174 1/10 2/45 4/110 3/70 4/1 00 2/4 1 4/107 6/25 5/154 Pullie1inen, Erkki: Aktuellt om de scora rovdjuren .. . . . Haeggström, Carl-Adam och Riska, Inge1Lill: Sex veckor efcer Palva .... .. . DDT .... . . . . Haapanen, Antti, Holopainen, Ismo ja Sorjonen, Jorma: Tapaus Siikalahti ....... ... .... . Försurning av nederbörden . .... ... Uusille ja vanhoille jäsenille ........ . 10. . . UUTISIA, TIEOOTUKSIA YM. .... ......... KIRJOITUKSIA: Bergman, Görcm: Varför dröjer åtgärderna. Hyönteismyrkyt aiheuttavat silmäsairauksia Kalaelohopea .... . ............. . .. . Peiccauselohopea .. . ... .. . Järvitaimenistutukset eivät menesty Kemijoen pacoaltaissa .... Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen julki lausuma Perämeren saastumiskysymyksestä Naturvården och natu rskyddsföreningen i Finland 1968--69 (]. . .. Palvan öljykatastrofi ( Yrjö Hai/,1 & Olli Järvinen) . . . . Keltikangas, Valter: Professori Reino Kalliola 60 vuotta . .. . Solonen, Jouko: Emme saa myydä Suomea Euroopan vi rkistysalueeksi' .. . . . . SUOMEN LUONTO 1969 28. .... Vuosikokous .......... . ... . Kutsu vuosikokoukseen ja neuvoccelupäiville Kalaelohopea ja luonnonsuojelu ....... ..... . . .... Vad väntar vi på. ... ........ . . . . ... Tehokasta turilaantorjuntaa . . . . ... . . ... . .. ...... .. .. Kociseutuliicon luonnonsuojelujaosco ... . . . ....... Timonen, Erkki: Kirje luonnonsuojelijalle Wallin, Toini: Oucokummun kaivoksen jäteveden vaikutus kasvillisuuteen .. . . JULKAISIJA: SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS r.y. . .. ...... . .. . .......... .... . Valokuvauskilpailu ...... . . ......... .. ... .. pamfletista »minne kukat kadonneet», toim. .. ..... . . . . . ..... ....... . .. . ... ......... . Nuorteva, Pekka: Samhällsviktiga problem på entomologiska museets arbetsschema Pamivirte1, Olli: Ympäristökomitea 2000 .. . .... .......... Borg, Pekka: Maiseman laatutekijöiden tutkiminen .... .... .. . Irä-Lapin kansallispuisco ... .. .. . . . .. . ................... . .. . . .. .. .. Uusille ja vanhoille jäsenille . Lassig, Julius: Itämeri .. . . Lisaksi: Fi nlands natur: DDT p å fallrepet. ................... . ......... 6/17 2/35 3/89 3/7 1 3/85 1/8 4/99 6/18 6/19 1/13 1/13 1/14 1/2 1 2/47 2/53 2/54 2/54 2/55 2/55 2/56 2/57 2/57 3/94 3/94 3/94 3/94 4/ 109 4/112 4/1 12 4/112 4/112 4/114 4/1 15 6/27 6/3 1 6/32 6/32. . .. . ... ....... . ... ......... Ste1ndertskjöld) . . . Hallituksen työpöydältä ...... .... .. .... . . . . . . Kongressipaikkana Saariselän tunturit .. . . . Europeiskt naturvårdsår 1970 ......... .... ... . .. .. . . . . . . . . . ...... . . ..
. . . . ): Mitä-Missä-Milloin Koirakirja, arv. . . . . ... .... . .... 1968 / Antti Haapanen) Luonnonsuojelu tehtäväpiirin jäsentelyä ( Reino Kalliola i ......... . . . Anja Kari . . . .... .... 1/28 Bent }. . . Maakotka kokonaan rauhoitettu ... .... . M,,rjatta Haapanen . . . . . Erik Dahlen: Sätt pris på miljön ..... . . .. . . Hotet mot miljön (redigerad av Magnus LAgerqvist) ... . . . . . 2/60 Matti Wiinamaa: Viina-Matin veisuja, arv. . Poimintoja budjettiesiryksestä . . . . . . . . Eu,a M1msterhjelm 2/59 Bertil Blomqvist. . . . . ... . . . . . ... . . . . . . Vappu-Erika Koskinen, Pentti Valmunen: Kajakulma, arv. . . . . Pohjois-Suomen soiden säilytyssuunnitelma (Urpo HäJ'1'inen ja Rauno Ruuhijärvi/ .. . Pentti Salanterä . . . . . . . . 2/58 Daniel P. . . . . . . ): Mitä-Missä-Milloin Hevosharrastuskirja, arv. Människans villkor ....... 85 mk (täysihoito). . Hans-Ancker Holst: Rädda miljön . . 1/26 Allen Keast: Australia ja Oseania. . . . .. .... .. 6/29 6/29 6/29 6/29 6/29 6/30 6/30 6/30 6/30 6/30 6/30 6/30 1/29 1/30 2/54 3/95 3/95 4/116. . . . . . .. . . Ilmoittautumisia ottaa vastaan Kans.1nvalisruss<:ura, Museokatu 18 Helsinki 10. . . Ethel Salan terä . .. . 2/5 7 Olle Birkesten: Nuori kalamies, arv. . . ... . . . Kansanvalistusseuran ja Suomen luonnonsuojeluliiton yhdessä järjestämät LUONNONHARRASTAJIEN LOMAPÄIVÄT pidetään tänä vuonna Dragsfjärdissä 12-16. . . . . . . 4/113 Aili Palmen (toim. Hans Palmstierna: Plundring, svält, förgiftning .... . . . 6. Osanottomaksu rukc okmaan n . .. .................. ... . . 4/11 3 Lomapäivät Rolf Edberg: Spillran av ett moln ..... . . Nils-Erik Landell: Fågeldöd, fiskhot, kvicksilver .. . . . . . . . . . . Nalle Valtiala: Varning för människan . . . Anja Kari 1/26 Sir Richard Glyn: Koirat Suuri tietokirja, arv. . . . Anja Kari . Talaskivi (toim. . .. . . . Metsänparannus ja soiden suojelu .. . . . . . . M1111s ja Preben Dahlström: Merikalat ja kalastus. . . . . . Asko Kaikusalo . . . . . . .. . . . . Sisävesien kalat ja kalastus, arv. Kai Westman . . Äke W &ifeldt: Kvicksilvergäddan ... . . Maailman luonto No 4, arv. . lv!annix: Kettu ja koira, arv. . 1/27 Gerhard Grone/eld: Ymmärrämmekö eläimiä, arv. . . .. . .... . . 2/59 S. . ..... ): Sitä koiraa en unohda koskaan, arv. . . . . . Päivät ovat erinomainen luonnonja rmpäristönhoidon peruskurssi, jossa osanottajat lisäksi monipuolisl'il.1 ravalla tustutetaan saariston luontoon. . NilsErik LAndell: Välfärd tili döds . . Barbro Soller: Nya Lort-Sverige .. . . . . . . . . . KIRJALLISUUTTA: Karl Henning ja Peter Gumbel (toim. . . .. . . . . 2/60 Jean Dorst: Maailman luonto, osa V, Keskija Etelä-Amerikka, arv. Usk o Tuukka . ..... . .. . . . . . Kai Westman . . . . . . . . . . . . Göran Persson: Luftförorening och luftvård VIRALLISEN LUONNONSUOJELUN ALALTA Uusia rauhoituksia v. . Anja Kari .
Veikko Vuorikari. ItäKarjalassa alueita on kolme. Hannes Ignatius, teknikko Joni Kuuskoski , ins. Kantalahden luonnonsuojelualue, joka itse asiassa koostuu kolmesta osa-alueesta yhteispima-alaltaan 22 000 ha. Juhani Laipio, ins. Työryhmä määrättiin myös antamaan teknillistä asiantuntija-apua Suomen Luonnonsuojeluliitolle, jota päätettiin lisäksi tukea rahalahjalla. Sompiojärvi voisi siten parhaiten toimia paikkana, missä allasalueen kalataloudellista tuottoa nostettaisiin ihmisen käyttöön. Kun esitetyt huomautukset eivät ole johtaneet raivaustoimi en aloittamiseen, on Suomen luonnonsuojeluliitto nyttemmin tehnyt asiasta rikosilmoituksc:n Sodankylän nimismiehelle ja vaatinut Pohjois-Suomen Vesioikeuden tekemää päätöstä toimeen pantavaksi . Samuli Manninen ja prof. Raivaussuunnitelmat tähtäsivät myös siihen, että estettäisiin risujen ja uppopuiden joutuminen Sompionjärven pohjaan, missä ne saattaisivat estää verkkokalastuksen . Sompiojärven pohjan suojaaminen tällaisilta haitoilta olisi erittäin tärkeätä siksi, että se on koko laajalla Lokan allasalueella eräs niistä harvoista kohdista, missä pohja on normaalia järvenpohjaa eikä metsää tai suopensaikkoa. Sen piiriin kuuluu Imandran järvi, ja se on suojana metsäja tunturi-Lapin eläimistölle. Luonnonsuojeluaate leviää insinööri piireissä Sosialidemokraattiset insinöörio ja teknikot r.y paam vuosikokouksessaan 15. Kuollan niemimaalla on lisäksi ns. Liitto kiittää petojen ja hylkeiden puolesta lahjoittajaa. Siinä selostetaan 83 huomattavimman luonnonsuojelualueen luonnon erikoispiirteet. Neuvostoliiton luonnonsuojelualueet Neuvostoliiton. 17. luonnonsuojelualueita kuvaava 550sivuinen kuvitettu teos on ilmestynyt. Heldt'iltä käytettäväksi ennen kaikkea suurpetojen ja hylkeiden suojeluun. Muurmannin alueella on ns. He toimittivat asiaa koskevan kansalaisadressin Valtioneuvostolle viime elokuussa. Runsaiten luonnonsuojelualueita on Krimin-Kaukasuksen alueella sekä Baltian maissa. Suomen luonnonsuojeluliiton (em. Asetettuun työryhmään valittiin ins. Lapin luonnonsuojelualue pinta-alaltaan LSO 000 ha. 2. Sompiojärvi on tunnettu alueen perinteisenä kala-aittana ja sen rantojen raivauksella pyrittiin järjestämään mahdollisuudet rantavedessä kutevien kal ojen pyyntiin myös sen jälkeen kun vesi säännöstelyn vaikutuksesta kohoaa nykyisiin rantametsiin. Asiasta on myös ollut laaja selonteko »Suomen Luonto» aikakauskirjassa 3/1969). Alue on tundraja lintuvuorieläimistön suoja-aluetta. Kolmantena on Kivitsin putouksen ympärille Äänisjärven länsipuolelle sijoittuva 10 400 ha:n luonnonsuojelualue, mikä edustaa tyypillistä havumetsäluomoa ja sikäläistä jokiluontoa lohen kutupaikkoineen. Yhdistys asetti vuosikokouksessaan viisimiehisen työryhmän informoimaan teknillisin tiedoin valtiovaltaa, kumien edustajia, teollisuutta, puolueen luonnonhoitoryhmää ja suurta yleisöä. 1966 päätöksensä Lokan altaan rakentamisesta edellytettiin siinä suoritetravaksi täydellinen raivaus uittoväylillä sekä Lokan padon edustalla, Sompiojärven ympäristössä ja Vuotson väliaikaisen maapadon luona. 1970 lausua huolestuneisuutensa jatkuvasta ja kiihtyvästä luonnonvarojemme tuhlailevasta väärinkäytöstä ja elinympäristömme saastuneisuuden kasvusta sekä edellisistä johtuen kansalaisten turvallisuuden vähenemisestä. Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen ) ohella ovat myös paikalliset asukkaat kiinnittäneet Valtioneuvoston huomion Sompionjärven rantojen raivaamattomuuteen liittyviin haittoihin. 2. Tässä adressissa kiinnitettiin huomio myös muihin epäoikeudenmukaisuuksiin, jotka ovat kohdanneet allasalueen asukkaita. Suomen luonnonsuojeluliitto on kiinnittänyt useiden viranomaisten huomion epäkohtaan, joka on syntynyt Sompionjärven rantojen jäätyä vastoin vesioikeuden päätöstä erilaisten verukkeiden perusteella raivaamattomiksi. Rikosilmoitus Sompionjärven rantojen raivauksen laiminlyönnistä Pohjois-Suomen Vesioikeuden antaessa 7. Lahjoitus Suomen luonnonsuojeluliitto on saanut l 000 mk:n rahalahjoituksen Insinööritoimisto K. Tundraja metsäalueilla niitä on varsin vähän
N e ovat levinneet luonnossa niin laajalti, että niitä on käytännöllisesti katsoen kaikissa elintarvikkeissa ja jopa Etelänapamantereen pingviineissäkin. Ihminen saa nykyään kaikkialla maailmassa ravinnossaan (jopa äidinmaidossaki n) hyönteismyrkkyjä. Suurimmat myrkkyrikastumat esiintyvät ravintoketjujen huipulla olevissa eläimissä, ja näihin kuuluu myös ihminen. Erityisen selvä riippuvuus näyttää olevan syövän ja hyönteismyrkkymäärien välillä. Vastaavasti oli DDT:n kotikäyttäjien sairastuneisuus suurempi . Professori Eichler käsitteli esitelmässään myös syitä, jotka ovat olleet perusteena DDT:n kieltämiselle eri maissa. L. jos ihminen laihtuu äkillisesti tai saa lääkettä, joka lisää DDT: n myrkyllisyyttä). Tåten ne joutuvat myrkyttömiä lajirovereitaan helpommi n perojen saaliiksi ja pedot tulevat roisaalta syöneeksi myrkyllisempää ravintoa kuin mitä niiden saaliseläimet keskimääräisesti ovat. Asiasta on äskettäin ilmestynyt kolmen amerikkalaisen tutkijan, }. Ihminen voi kuitenkin huomattavasti pienentää sairastumisriskiään pidättäytymällä kloorattuja hiilivetyjä sisältävien hyönteismyrk18 kyjen käytöstä asunnossaan. Esitelmässään professori Eichler rotesi hyönteismyrkky jen erikoispiirteenä olevan niiden voimakkaan rikastumisen luonnon ravintoketjuissa. Myrkkyjen rikastumistehoa lisää huomattavasti se, että myrkkyä kantavien eläinten liikuntakyky on heikontunut ja aistimet turtuneet. Miltei kaikissa maissa he ovat ensimmäisinä kiinnittäneet yleisen huomion myrkyttymisvaaroihin. Clizerin selvitys. Saastasivut Hyönteismyrkyt aiheuttavat syöpää, ai voverenvuotoj a, ai von pehmennyksiä ja maksakirroosia DDT:n ja useiden muiden kloorattujen hiilivetyjen ihmiselle aiheuttamat myrkytystilat ovat suhteellisen harvinaisia ja esiintyvät vain silloin, kun näitä aineita syystä tai roisesta joutuu ihmisruumiiseen poikkeuksellisen suuria määriä. Deichmannin ja E. Ravintoketjujen huipulla olevien peronisäkkäiden ja petolintujen kantojen romahdukset ovat aina hälyttävä merkki ihmistä ja luontoa uhkaavasta myrkyttymisvaarasta. Selvityksen suorittanut tutkijaryhmä saatroi nimittäin todeta kodeissaan ahkerasti hyönteismyrkkyjä käyttäneiden henkilöiden rasvakudoksessa olevan jopa 3--4 kertaa enemmän DDT:tä ja sen sukulaisaineita kuin näiden aineiden käyttöä välttäneillä. Ihminen saa siis pakostakin elimistöönsä sairauksia aiheuttavia ainei ta, ellei ryhdy nälkälakkoon. Näiden hajoamattomien myrkkyjen rikastuminen saattaa olla niin voimakasta, että akvaattisen ravintoketjun yläpäässä olevat eläimet saattavat sairastua tai kuolla myrkkyyn silloinkin, kun vedessä on vain hädin tuskin analysoitavia myrkkymääriä. Niiden merkitys tässä suhteessa tuntuu olevan järkyttävän suuri. Mikäli ravinnossa tulevat myrkkymäärät eivät kasva nykyisestä, tulee myöskin myrkkytaso säilymään entisenä. Tämä merkitsee, ettei ole vaaraa varsinaisista myrkytystiloista kuin aivan poikkeustapauksissa (esim. Tämä perustuu ruumiinavauksien yhteydessä suoritettuihin myrkkyjäämämäärityksiin. Radomskin, W. 11. Saksalaisvierailija korosti hyönteismyrkkyjen vaarallisuutta ihmiselle ja luonnolle Humboldt-yliopisron biologian professori ja kansainvälisesti arvostetun tuholaisrorjuntakäsikirjan laatija W ol/dietrich Eichler esitelmöi 26. On rodettu, että hyönteismyrkkyä rikastuu ihmiseen vain _tiettyyn määrään asti, minkä jälkeen ruumiista poistuu eritteissä myrkkyä yhtä paljon kuin sitä ravinnossa tulee lisää. Näissä osoittautui, että potilailla, jotka olivat kuolleet aivoverenvuotoon, aivojenpehmennykseen, maksan näivettymiseen, verenpai netautiin ja useiden eri elinten syöpään,oli ruumiissaan normaalia suurempia hyönteismyrkkymääriä (keskimäärin). Radomskin tutkimusryhmän tulokset avaavat eteemme varsin peloittavia näkymiä, sillä ihminen on hyönteisiä rorjuessaan levittänyt luontoon rodella suuria määriä näitä luonnossa hajoamatromia syövän ja muiden sairauksien aiheuttajia. Mitä enemmän hyönteismyrkkyjä ihmisen rasvakudoksessa on, sitä suurempi mahdollisuus hänellä on sairastua syöpään. Tåmän vaaran joutuvat yleensä ensimmäisinä roteamaan biologisten museoiden tutkijat ja luonnonsuojelijat. DDT ja muut klooratut hiilivedyt eivät kuitenkaan ole vaaratromia, sillä uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet niiden altistavan ihmisen monille vaarallisille sairauksille. Usein he ovat myös joutuneet panemaan alulle fysiologisia ja roksikologisia tutkimuksia, ennen kuin fysiologit, roksikologit ja elintarvikehygienikot ovat tilanteen oivaltaen yhtyneet tutkimustyöhön. H än mainitsi kiellon tulleen ensimmäisenä voimaan Uudessa Seelannissa, sitten Latviassa ja muissa neuvosrotasavalloissa, sitten Unkarissa ja tämän jäi. E. 1969 DDRKulrurzentrumin ja Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa niistä vaaroista, joita liittyy hyönteismyrkkyjen käyttöön. B
19. Esitän tässä vain muutaman Branderin tekemän kysymyksen. 195 5) katsottu olevan mikään tällai nen huomioon otettava DDT:lle vaan näiden yksilöiden jälkeläisissä. Ei tosin niissä koe-eläimissä, jotka oli alistettu ravinnossa olevalle etukäteen syytä epäill ä. Eikö hän ole oikeassa todetessaan että »sekä kasvi tieteen että eläinti eteen alojen systemaatikkojen ja taksonomien määrä vähenee Suomessa yhä kiihtyvämpää vauhtia?» Kii nnostavatko ul komaiset »hienoudet» meitä siten, että oma maa ei tu nnukaan enää »mansikalta». oh jeita annettaessa (v. Vastatkoon kuki n lukija omantuntonsa mukaisesti näihin kysymyksiin. Niistä biosi deista, joita levi tetään luontoon tuntuva täysin tarpeettomilta sellaiset joilla hävitetään »roskakaloja» että voitaisiin istuttaa ni iden til al le ul komaisia hienouksia joiden viihtyvyyttä meillä on jo keen Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa. Muun muassa maamme tutkimusja opetuslaitosten suurkirjastoihin, vastaa Brander, mutta coteaa että sinne joutuneita kaksoiskappaleita kuitenkin auliisti luovutetaan maalaiskirjaston käyttöön. Ra11hoit11stoi111innt1sstt huomioon otettttvia näkökohtitt. Vierttiden l,1jien istuttt1111inen on luonnon viiärentri111istii. »N e edustavat», lainatakseni teki jän sanontaa, »useita sellaisia luonnonsuojelun sekcoreita, jotka valitettavasti meidän päivinämme yhä kasvavassa määrin hukkuvat kovaäänisempien taloudellissosiaalisten luonnonsuojelusuunnitelmien pohjattomaan suohon». Ei KÖ Branderin väi te että tieteellisten seurojemme kii nnostus kotimaisen luonnon tutkimi seen on vähentymässä tunnu aiheelliselta. Lisäksi siellä todettiin, että DDT aiheutti koe-eläimissä syöpää. Tulos on statistisesti varmistettu, mutta myrkkyvaikutuksen siirtymismekanismia ei vielä ymmärretä. Kirjallisuutta Lounais-Hämeen Luonto n:o 36 T. Rachel Carsonin viesti ih111iskunnt1l!e oli seitsemän vuotta sitten Aamulehdessä ilmestyneen ki rjaselostuksen otsikkona. Brander Erikoisnumero Luonnonsuojeluvuonna 1970 Tämä luonnonsuojeluväen keskuudessa arvostettu aikakauslehti on tuonut oman panoksensa luonnonsuojeluvuoden kunni aksi lehtori Ilmari Vainiolle omistetun erikoisnumeron muodossa. Miten olisivat asiaan liittyvät epäkohdat korjattavissa. Huomattavat voimäärät jouduttiin siellä hävittämään, DDT:n käyttö kiellettiin ja elintarvikehygieninen yläraja voin DDT-picoisuudelle määrättiin. »Inflaatiovaara» ei ko. N euvoscoliicon muissa osavaltioissa yhdyttiin kieltoon, kun kokeissa codettiin pieniäkin DDTmääriä ravinnossaan saaneiden rottien oppimiskyvyn alentuneen oleellisesti. Ulkomaisi a tieteellisiä julkaisuja ja kotimaisten kansantajuisten aikakausilehtien vuosikerroja on monasti ollut mahdoconta saada LHL Y:n muuten om an alansa täydellisyyden vuoksi korkeatasoiseen erikoiskirjascoon. Tamä kuten muutki n tässä LHL: n artikkelit ovat aikaisemmi n jul kaistu ja, mutta nyt uudelleen p ai nettuja kirjoituksia, jotka jo ilman ni ihin liittyvää »lisäys l 970» jatkuvasti tuntuvat säil yttäneen tuoreu tensa. Liikt1ktmsoituksen t1t11'e on meitä edelleen uhkaamassa ja voimme todeta että nyt 10 vuotta sen jälkeen kun tämä artikkeli ensimmäisen kerran julkaistiin (ruotsinkielisenä) suuri yleisökin on jo oppinut ymmärtämään mistä on kysymys. Mihin koti111t1iset t1ikaka11silehdet hä11iävrit. T ähän sisältyvät kolmetoista artikkelia ovat kaikki professori Branderi n käsialaa ja ne ovat hänen terävän mutta asiallisen tyylinsä luonnehtimat. Latviassa herättiin toimimaan kun voissa codettiin esiintyvän jopa 3 ppm DDT:tä. N euvoscoliitossa DDT:n käyttö on kuitenkin jouduttu sallimaan alueilla, joilla esiintyy puutiaisten levittämää aivotulehdusvirusta. Unkarissa päätöksen tekoon vaikuttivat erityisesti kokeet, joissa todc:ttiin rottien aivosähkökäyrissä (EEG) esiintyvän selviä muutoksia varsin vähäistenkin myrkkymäärien vaikutuksesta. DDT tappaa sukupuuttoon myrskypääskyn Bermudalla Bermuda-saarilla elävien myrskypääskyjen munissa ja poikasissa on todetru olevan keskimäärin 6.4 ppm DDT:tä, minkä seurauksena niiden lisääntyvyys on huomattavasti heikentynyt. Tilanne on erittäin huolestuttava siksi , että se osoittaa valtameren ravintoketjut DDT:n saastuttamiksi alueella, missä myrkkyjä ei juuri lai nkaan ole käytetty. Tutkijat arvelevat lajin kuolevan sukupuuttoon viimeistään vuonna 1978. Mttnsikktt ,,t1i 11111stikkt1. Miksi närkästymme siitä, että viirupöll ö iskee faun al lemme vieraaseen fasaaniin , joka on edesauttanut pelcopyyn kacoamista luonnostamme' Min kä korvaamattoman luonnon tasapai nohäiriön on esi merkiksi piisami saanut aikaan
Tuloksena on taiteellinen asiakirja, joka laadullisesti mutatis mutandis on meillä rinnastettavissa vain Olavi Paavolaisen 30-luvun alussa laatimaan kirjalliseen pamf. Mitä olisi tehtä1·,i l,11il11iu11tseuen pelastamiseksi. Mutta »Päivälliset herra Leolle» on suppea sekä muodoltaan että tyyliltään. näkökohta, eikä myöskään rauhoituskohreiden valvomisesta aiheutuva vaiva edellyrräen ti etenkin ettei rauhoiruksia esitetä harkirsemartomasri . Mainittakoon vielä, että ko. Mitä tyyppi ä ovat matkailijat ) Miksi he matkustavat' Mikä on luonnonkauneus ) Etsiessämme vastaukset näihin kysymyksiin selviää meill e kenties miten suuressa määrin luonnonsuojelu saattaa hyödyttää matkailua. Sen jokainen lause iskee, silloinkin kun kynää kuljettaa runoilija eikä vain ajankohtainen satiirikko, joka nyt on saanut päävallan. Sten Stenius Päivälliset meille kaikille Eino Kauppa 1 a julkaisi syksyllä -69 romaaniksi nimetyn kirjan »Päivälliset herra Leolle» (Karisto). Kaikki ne myös on kirjoitettu »rakkaudesta elämään ». Sellainen on sen kokonaissommittelu. Riistanhoito luonnonsuojelun kannalta. Taistelu luonnonvaraisia lintuja kiduttavia pikkupoikia, raakoja mersäsrystapoja ja raakamaisia riisranhoiromenerelmiä vastaan on niin hyvin luonnonsuojelijan kuin eläinsuojelijankin asia. Varsinaisesti »Päivälliset herra Leolle» onkin kaunokirjallinen pamfletti, ja tämä ilmaisumuoto oikeuttaa ja vaatiikin käyttämään vahvoja kärjistyksiä, koska se on alistettu asian palvelukseen. LHL:n erikoisnumero myös typograafiselca asultaan esiintyy juhlanumeron muodossa. »Itse olen aina suuresti arvostanut Branderin mielipiteitä ja hänen asiantuntemustaan, mutta suosittelen luettavaksi LHL:n erikoisnumeroa myös kaikille niillekin ajatteleville ihmisille, jotka kenties eivät joka suhteessa ole olleet artikkelien kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Eläinsuojelu ja luonnonsttojelu. Luonnonsuojelijana ja lääkärinä prof. Metså'nhoitu ja luunnrmsi1oje/11. Ristirii dat luonnonsuojelun ja riistanhoidon edustajien kanssa on vähentymässä, joskin tällaisia näyttää vielä nyrkin Lounais-Hämeessä esiintyvän. Tällaista ei kui tenkaan voida olettaa ainakaan Lounais-Hämeessä tapahtuvan. Mitä voidaan rässä suhteessa sanoa eläinlajien istuttamisesta täysin vieraaseen ja epäystävälliseen ympäristöön. Miten tulisi käsitellä »lintupotilaita». (Hinta 3 mk). Se poikkeaa suuresti hänen edellisistä teoksistaan, jotka ovat olleet laajamittaisempia, vaikka yhtä nokkelaryylisiä, lämpimiä, teräviä ja huumorilla silattuja kuin tämäkin. Branderin konkreettiset ehdotukset ristiriitojen poistamiseksi ja riistanhoitaji en luonnonsuojelullisiksi rehräväksi ovat huomi on arvoisia. Kysymys on nyt ajankohtaisempi kuin milloinkaan ja Branderin antamat konkseettiser ohjeet ovat edelleen 11 vuorta niiden ensimmäisen julkaisemisen jälkeen varteen otettavia. Branderilla on, jos kellään ollut edellytyksiä näihin kysymyksiin perehtymiseen. Todettakoon kuitenkin ryydyryksellä, errei koivikkoja enää mersäreollisuuspiireissä halveksita yhtä paljon kuin taannoin. Voidaanko kokemattomien tai ajarrelemartomien lintujen rengastajien rai valokuvaajien toimi maa joissakin tapauksissa verrata tuskallisiin eläinkokeisiin. Kauppala on kirjoittanut ilmestyskirjan, joka sisältää kaikki ruhon ja maai lmanlopun klassiset enteet, ja ruko~ksen elämän puolesta. 1 H elsinki. Lisäyksen artikkeliin »Liikakansoituksen aave» Brander kirjoittaa: »En lisää enemmän huomautuksia tähän erittäin laajaan aiheeseen, vaan luettelen ainoastaan muutamia tämän alan kirjasia, joita aivan riippumatta siitä,,, olenko kirjoittajien kanssa samaa mi eltä jokaisesta ongelmasta vai enkö, suosittelen luettavaksi kaikille ajatteleville ihmisille. Monet ristiriidat kaipaavat kuitenkin kaikkia osapuolia tyydyttävää ratkaisua. Myynti: Akateeminen kirjakauppa, Keskusk. Teos soveltuisi melkein muokkaamatta radiotai TV-näytelmäksi . Alaotsake vihjaa, että tekijä on kokenut tuotteensa äänitai filminauhaksi, tai vaharullaksi mikseipä myös pergamenttirullaksi dokumentiksi joka tapauksessa. Vaikka maallikko usein kuvittelee eläinsuojelun olevan eräs luonnonsuojelun haara, sillä ei ole luonnonsuojelun kanssa yhteistä kuin varsin kapea, joskin hyvin tärkeä kaista. Romaani-nimitys on oikeastaan harhaanjohtava. H änen kokemuksensa lienevätkin maassamme ainutlaatuiset. Matkailu ja 1111111 ulkoilu luonnonsm,jelun kauna/ta. Branderi n vasrauksii n näihin kysymyksiin on syytä tutustua. Niin voimakas on sen todistava ja julistava luonne
21. Toisaalla, esim. Asioihin perehryneet tietävät, että se mikä on tapahtunut Japanissa, on jo alkanut tapahtua Suomessakin; että tilanne täällä on järjettömästi valtio vastaan valtio, si llä ei vain luonnon, vaan luonnon osana meidän kaikkien kohtalo on vaakalaudalla. Pienissä kaupungeissa ja tietyissä puoluepii reissä nuollaan suu neollisuuden mahtavaa saapasta lopputilissä sekä teollisuuden ja että koko yleisen edu n vastaisesti jopa siinä määri n, että yleistä hyvää ajavia julkisesti solvataan ja vähätellään. Eino Kauppala on merkittävä uranuurtajamme tällä alueella. Kuitenkin luonnonsuojelun puolesta puhujat ajavat juuri sekä asianomaisten prukkakuntien asukkai den että lehtien levikkialueen ecuja. Sen varpaille ei siksi saa astua. H änen urallaan se on onnistunut uuden esitystavan kokeilu. Joillaki n tahoilla puuttuu tietoa ja valistusta. kyllä on ilmestynyt sangen runsaasti. Mainitsin sosiologian: luonnonsuojelun ongelmakenttähän on lopulta myös mitä suurimmassa määrin sosiaalinen. Kauppalan yhden rullan kuvaama informaaciotilaisuus vilahduttaa myös erästä hyvin olennaista ongelmaamme, joka liittyy laajempaan ongelmakenttään. Luin kirjan sen ilmesrymispäivänä ja käänsin koirankorvan aukeamalle ss. Huvittavaa oli sen jälkeen lukea, että sanat olivat autenttisia. Voidaan siis toivoa asian käsittelylle hyvää jatkoa. lettiin, silloisen »kirjallisen lastenkamarin» kuuluisaan »Suursiivoukseen». 100--1 01, kohtaan missä eräs korkea asiantuntija-virkamies päästeli mielestäni aivan mahdottomia hölmöyksiä. Suurteollisuu<lella siunattujen kaupunkien ja kumien isät menettävät samoin, kun sattuu. juuri Oulussa, jonka lehdistöä olen voinut jatkuvasti seurata, taas on julkinen sana noussut yhteiseen taistelurintamaan mitään pelkäämättä. Tuloksena on katkeroitunutta, puutteeseen tuomittua ja ymmärrettävästi yhteiskunnanvastaisesti asennoitunutta kansaa, ja vielä lisäksi: väkeä, joka joutuu yhteiskunnan huollettavaksi tai jää vaille huoltoa; menettää elämänuskonsa Ja, tuttuun suomalaiseen tapaan, etsii viimeisen lohtunsa alkoholista, tenusta, liekkiviinasta. Tilanne on niin paradoksaalinen, että se olisi ansainnut Kauppalaltakin laajapohjaisemman ja -mittaisemman kuvauksen. Sikäli kuin olen voinut seurata, se on yleensä saanut hyvän vastaanoton, enimmäkseen kuitenkin kirjallisena tuotteena. Arvosteluista näkyy, miten yllättävän heikosti »saastetietoisia» leimalliset kirjallisuuskriitikotkin yhä saattavat olla. Jotkut lehdet ovat maininneet heitä nimeltäkin. Sen sijaan Kalervo kiinnittää huomiota toiseen, julkisuudessa harvoin mainittuun kansanterveydelliseen uhkaan: varsinkin raskaita, täriseviä koneita hoitavat tai kuljettavat (tai kovassa melussa ryöskentelevät) henkilöt tulevat liian varhain ryökyvyttömiksi invalideiksi . Emä ns. Sen että hän kykenee hallitsemaan suuremmankin romaanikokonrusuuden hän on todistanut jo aikrusemmin. Mutta tällä kertaa hän on ryytynyt loistavasti toteutettuun iskupamflettiin, ja se on hyvä ja paikallaan sellaisenaankin. Luonnonsuojelijoiden valistustyön on siksi jatkuttava entistäkin voimakkaampana, sillä tilanne on hiukan outo. Kaunokirjallinen saasteongelma-kirjallisuus on toistaiseksi lähes olematon, asiapamfletteja yms. Jossaki n sen sijaan pelätään mainosten menettämistä ja mahtajien epäsuosioon joutumista. Kauppala ei siis missään suhteessa ole lyönyt kirvestään kiveen, vaan osunut suoraan kohteeseen: mätäpaiseen ytimeen. On jo nähty, ettei luonraistalouteen tottunut ihminen osaa käyttää hyväkseen kouraan ryönnetryä setelitukkua. T osiaan näyttää tulevaisuus hyvältä, kun asiat ovat tällaisissa käsissä. Yksityiset tutkijat tekevät minkä voivat, saavat ja ehtivät. Vesivoimalaitosten ja muiden suurten maatamöyrivien, maisemaa turmelevien ja vesiä saastuttavien, enimmäkseen valtiojohtoisten toimenpiteiden ( ! ) ansiosta on jo nyt liian suuri osa väestöstä menettänyt perinnäisen ja ainoan osaamansa elinkeinon ja joutunut lähtemään liikkeelle, joko korvauksetta, osin petoksella, tru liian vähäisin rahakorvauksin varustettuna. »Yhtiöiden » laboratoriot on valjastettu; vapailta tutkijoilta tahdotaan tukkia suu; Oulun yliopisto on häpeällisesti kumartanut maahan saakka Typpi OY:lle, joka rahoittaa yliopistoa. Yleensähän taiteilijat seismisesti vaistoavat ajan vaarojen oireet ennen tavallisia kansalaisia. Valtiolta ei liikene rahaa saastuneiden kalojen tru saastuttavien pesuaineiden tutkimiseen. vapaa sana, kunniakkaine perinteineen ja valon ritarin-velvoituksineen. Syksyn kotimaisista uutuuksista en ole havai nnut kuin yhden, Leo Kalervon erinomaisen »Tuppisuu suomalainen», puuttuneen maisemansuojeluun (tosin en ole ehtinyt tutustua niihin kaikkiin) ja senkin, tahallisen humoristisesti, katerpi llarinkuljettajan ammattimrusesta näkökulmasta. Oma idealistinen aatekirjallisuutemme on tähän asti kiivaillut lähinnä poliittisten, uskonnollisten ja rajatusti sosiologian piiriin kuuluvien vääryyksien vastustajana. Suhtautuminen tähän ongelmaan on korkeilla tahoilla niin lyhytnäköisesti saitaa ja oman kontin suuta ajattelevaa, ettei huikeinkaan kärjistäminen tai irvokkainkaan tilanteen selventäminen ole liioittelua. Tiedetään lisäksi, että kirjassa esiinryvillä johtajaportaiden ryperyyden edustajilla on esikuvansa todellisuudessa. Eino Kauppalan saaste-lastenkamari on vain paljon pahempi, todellinen kauhukammio, ja kirjan liikkuma-alana on yhtä hyvin Suomi kuin koko muu maailma
Entsyymit, jotka nostavat pesuaineen hintaa, ovat kuluttajalle ehtiessään jo menettäneet mainostetun ihmevoimansa ja jättäneet siihen jäljelle vain voimakkaan bakteerikantansa. Poikkeuksiakin tietysti on. Täsä olen esittänyt vain joitakin vihjeitä eräisiin muihin siihen kuuluviin, vähemmälle huomiolle jääneisiin, lisätutkimuksia ja ehdottomasti pikaista korjausta vaativiin epäkohtiin. Jo nyt on Helsingissä pistokokein todettu, että muualta Suomesta, todennäköisesti ja ilmeisesti etenkin juuri niiltä alueilta, joilla uskonnollinen härkäpäisyys ja siitä johtuva tietämättömyys kieltää tai estää perhesuunnittelun, valuu tänne maailmanvierasta, varatonta, työtöntä, ammattitaidotonta ja kaikin tavoin nykyyhteiskunnan taistelukelpoisiksi jäseniksi valmentautumatonta nuorisoa, joka vähitellen soluu puliukkojen vapaamuurariheimon jäseniksi. Mutta kaikilla meren, jokien ja järvien rannoilla ovat muutkin asukkaat tottuneet luottamaan siihen, että he maan niukan tuoton lisäksi ja terveelliseksi särpimeksi saavat kalaa. Kun lehdet äskettäin julkaisivat luotettavan vaikka ei täydellisen luettelon saatavissa olevien pesuaineiden fosforipitoisuudesta, kiiruhti jokin pahimpia saastuttajia tuottava yritys heti ilmoittamaan valmistettaan myytäväksi edulliseen alehintaan. Onkohan kukaan huomannut, mikä järkyttävä symboli pamfletin jo ennen synrymäänsä myrkytrynyt lapsukainen Lentäjä on: se tuo mielikuvan käsien jäykisryneestä asennosta, joka tarkoittaa sekä enkeliä kuolemaa että ristiä: viattoman sijaiskärsijän ja uhrin vertauskuvaa. Ruotsin suomalaisten hoivaajat ovat kertoneet, että heidän suurin ongelmansa on lestadiolaiskotien ylijäämänuoriso, joka lisäksi on monesti alunperin myös psyykkisesti häiriyrynyttä. Suuri osa maalaisväestöstä on ainakin toisen puolen vuodesta kalastajia, puhumattakaan virkisryskalastajista, tai kesämökkiläisistä, joille kalansaanti on usein tilapäisenä elinehtona. Sehän on niin hänen työttömiksi joutuneiden kalastajiensa kuin yleensä teollisuutemme viattomien uhrien monesti viimeinen päätepiste, eikä vain pelkkä kuvitelma tai tulevaisuudennäky. Eino Kauppalan »päivälliset herra Leolle» avaa osuvan, vaikka kapean näkymän nykyiseen saastetilanteeseen. Muutoin ja jo nyt Yhtiön pirulliset päivälliset herra Leolle, tälle Kauppalan työttömälle, puliukoksi sortuneelle kalastajalle, ovat päivälliset meille kaikille. Jossakin on väitetry ettei kalastajien ongelma ole tärkeä, koska heitä on vähän. Ennen kaikkea meillä on oikeus puhtaaseen veteen, tarpeeseen mihin tahansa. Ei ole niin vähäistä paikkakuntaa, ettei se olisi tällaisen suullisen valistuksen arvoinen. Toini Havu. Pohjois-Suomi ei tarjoa elinmahdollisuuksia. On jo todettu, <:ttä saastunut (muka lievästikin levää kehittänyt) uimavesi aiheuttaa ihottumaa muillekin kuin tyypillisille allergikoille. Tilasto siitä olisi mielenkiintoinen ja varmaan myös silmiäavaava. Vain hämmäsryttävän harvat (olen huomannut vain yhden) Kauppalan kirjan arvioijat ovat oivaltaneet, mikä traaginen merkitys herra Leolla ja hänen kuvauksellisesti riemastuttavilla puliukkojen »päivällisillään» o n kirjan kokonaisuudessa. 22 Tosin lienee jo ryhdytry saneeraukseen tälläkin alalla, mutta monet julkaisut kaihtavat yhä valistamasta kuluttajia oikealla tavalla: pänttäämästä emäntien päähän, n i me Itä m a i n i te n , mitä pesuaineita heidän t u I i s i käyttää; sitä ei tehdä. Aina on kysymys rahasta; nenää pitemmälle ei katsota. Jälleen halpa kumarrus ilmoittajille. Mutta ongelma on todellisuudessa paljon moniulotteisempi. Loputon ,jankutus painetussakin sanassa auttaa vain osaksi. Mutta suusta suuhunmenetelmä on myös tässä varmasti tepsivin keino. Sillä lopultakin ollaan niin pitkällä, että väestön tahto omakohtaisen vedensaastuttamisen välttämiseen lienee herätetry vain tieto puuttuu. Ne ongelmat eivät ole vain paikallisia, vaan laajenevat koskemaan koko maata ja rasittamaan etäistenkin paikkakuntien budjetteja. Tämäkin asia olisi tarkan tutkimisen arvoinen . Samalla pitäisi saada täysi sulku nykyiselle pesuainc·iden entsyymija hajustevillitykselle. puliukkoina. Onko laskettu, suuriko osa tästä näin kohdellusta väestöstä jo nyt kiertelee kaduillamme ns. Eikä siinäkään ole liioittelua, mutta sitä enemmän aktiivista hellyyttä ja pelastamistahtoa. Tehokkainta olisi epäilemättä piste pisteeltä tapahtuva suullinen, havaintoesimerkein valaistu kulutt;javalistus. Ultramoderni suurteollisuus ei monessa tapauksessa lainkaan työllistä ympäristöään, niin kuin rakentamisvaiheissa uskoteltiin. Mutta tämä vain näennäinen asiasta poikkeamiseni tuoma lisävalaistus vahvistaa luonnonsuojelun tarpeellisuutta koko laajuudessaan, ja myös sen sosiologisten aspektien tärkeyden oivaltamista. Jopa kotitaloudet saastutta·vat vettä tietämättään tai tahtomattaan. Ja jälleen: muutkin kuin ryypilliset allergikot ovat huomanneet saavansa hengitysvaikeuksia ja pahoinvointia istuessaan jossakin kulkuneuvossa hajustepesussa käytetryihin vaatteisiin sonnustautuneen henkilön vieressä, tai saaneen heinänuhan tapaisia vaivoja jouduttuaan vähäksikin aikaa samaan huoneistoon tällaisen lähimmäisen kanssa. Erotuksetta. Hajusteet merkitsevät likaista pyykkiä: mikään huuhtominen ei hävitä niiden inhottavaa löyhkää. Totta kai ammattikalastajat näissä oloissa vähenevät. Kauppala on luettava oikein
Jäsenmaksun suorittaminen jonkin jäsenyhdistyksen tilill e (muun kuin SL Y ) ei siis merkitse lehden tilausta, vaan lehti on tilattava erikseen. ja koulu!.· 5 mk) postisiirtotilille 6882 . Uutisia öljyvahingoista ja kalojen joukkokuolemisca on tullut julkisuuteen lähes viikottain, ja Lapin mecsäluonnon laajamittainen hävittäminen on osoittautunut tosiasiaksi. esitystä eduskunnalle. V alcioneuvosto ei jättänyt ko. Kymmenen maakunnallisen luonnonsuojeluyhdistyksen ohella mainittakoon erityisesti vuoden 1968 puolella perustettu Miljööpoliiccinen Yhdistys sekä radikaali nuorisoryhmä Y mpäriscökomicea 2000. Eduskunta on hyväksynyt torjuntaainelain ja myrkkylain, jotka luovat mahdollisuuden luontoon paasev,en myrkkysaaceiden aikaisempaa paremmalle valvonnalle vaikkakin organisaatiossa on luonnonsuojelun kannalta katsoen vielä paljon toivomisen varaa. Ympäristönhoidon pulmakysymyksec ovat olleet tavattoman voimakkaasti esillä tiedotusvälineissä, ja myös luonnonsuojelujärjestöjen kannanotot ovat saaneet osakseen enemmän julkisuutta kuin koskaan aikaisemmin. Valåoneuvoscon asettama kansallinen neuvottelukunta ja sen työvaliokunta ovat valmistelleet kampanjaa »Euroopan luonnonsuojeluvuosi 1970», johon Suomi osallistuu yhteispohjoismaisen ohjelman mukaisesti. Myös valtion koneistossa on ollut todettavissa merkkejä siitä, että ympäristön pilaantumisongelmac tiedostetaan, ja niitä pyritään vakavassa mielessä ratkaisemaan. Ehdotetussa muodossa laki ei toisi oleellisia parannuksia nyt voimassa olevaan lakiin verrattuna. Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen toimintakertomus vuodelta 1969 Yleistä Vuotta 1969 on edelleen luonnehtinut luonnonsuojelukysymyscen voimakas tunkeutuminen yleiseen tietoisuuteen. Eräät vireillä olleet ja luonnonsuojeluväen piirissä kauan odotetut uudistukset ovat kuitenkin antaneet aihetta syvään pettymykseen. Sitävastoin laki vesihallinnosta tuli eduskunnassa käsitellyksi ja hyväksykana seurasi kaksi cilillepanokomia. Toistakymmentä uutta luonnonsuojelujärjescöä on nähnyt päivänvalon. Ulkoilulaki on tullut eduskuntakäsittelyyn. Maatalousministeriön luonnonsuojelutoimikunnan hallitukselle jättämä ehdotus uudeksi luonnonsuojelulaiksi rakentuu yksinomaan klassisen luonnonsuojelukäsitteen pohjalle jättäen kokonaan käsittelemättä sellaiset suuren luokan luonnonhoito-ongelmac kuin luonnonvarojen riiston ja ympäristön saastuttamisen jätteillä ja myrkyillä. Vuoden aikana on ilmestynyt kaksi luonnonsuojelupamflettia, Nalle Valcialan »Varokaa ihmistä» ja Jukka Pakkasen toimittama »Minne kukat kadonneet», Eino Kauppalan dokumentciromaani »Päivälliset herra Leolle», jonka aiheena on mecyylielohopeankatascrofi, sekä Pertti Seiskarin oppikirja »Meidän ympäristömme». Mikäli Suomen Luonnon cilauskomi on hukkunut, voi tilauksen suorittaa tavallisella postista saatavalla cilillepanokortilla. Toisaalta tämä myönteinen kehitys on tapahtunut aikana, jolloin ympäristön turmeltuminen, saastuminen ja myrkyttyminen ovat saavuttaneet ennennäkemättömän laajat mittasuhteet. Lukuisat kansalaisjärjestöt, joiden toimikenttä edes jossakin määrin sivuaa ympäristön ja luonnonvarain käyttöä ja suunnittelua, ovat ottaneet ohjelmaansa luonnonsuojelukeskusceluja ja seminaareja sekä julkaisseet luonnonsuojeluaiheisia artikkeleita ja erikoisnumeroi ta omissa julkaisusar joissaan. 23. Toinen niistä oli jäsenmaksun maksamista varten jonkin jäsenjärjescön tilille, ja toinen oli Suomen Luonnon cilauskomi, jolla myös voivat liittyä Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen jäseniksi ne, jotka eivät voi tai halua tässä vaiheessa liittyä mihinkään muuhun jäsenjärjescöön. Sosialidemokraattinen puolue Tilaa Suomen Luonto! Tämä Suomen Luonnon numero lähetetään vielä vuoden 1969 tilaajille. Niinpä kloorattujen hiilivetyjen käyttö kiellettiin maatalousministeriön päätöksellä vaikkakin lupa varastojen loppuun käyttämiseen ja mecsäcaloudeelle annettu poikkeuslupa antavat vielä sijaa arvostelulle. Seuraava numero lähetetään kuitenkin enää vain niille, jotka ovat suorittaneet vuoden 1970 cilausmaksun (7 mk) tai Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenmaksun (8 mk, opisk. Valtion luonnonsuojeluorganisaacioon on ehdotuksessa esitetty ainoastaan yhden hengen lisäys. Poliittiseen puolueiden kiinnostus luonnonsuojelua kohtaan on lisääntynyt. Vuoden 1969 jäsenille lähetetyn kiertokirjeen muon hyväksynyt seikkaperäisen luonnonsuojeluohjelman ja Liberaalisessa kansanpuolueessa valmistui ympäristönhoito-ohjelma
Lehmusluoco, varalle KHT, m aist. Vuosikokouksessa käytiin vilkas keskustelu yhdistyksen taloudellisesta tilasta ja Suomen Luonnon merki tyksestä ja tehtävistä. H eikki Wuorenrinne Neuvoston erovuoroisista jäsenistä valittiin uudelleen dos. V. Ruuhijärvi ja maist. Keltikangas, sekä uusina jäseninä arkkit. Tilintarkastajiksi valicciin ekon., HMT tilintarkastaja M . Raino Kalliola yhdistyksen kunniajäseneksi . Haapanen, kand. R. V. Muut hallituksen jäsenet olivat fil. Nuorceva. U. 11. yhdistys piri jälleen yleiskokouksen, jossa päätecciin siirtää yhdistyksen valtakunnallinen toiminta, toimitilat, henkilökunta, julkaisu ja talous luonnonsuojeluliitolle 1. 1970 budjetissa uuteen vesihallicukseen samoin kuin sen kentcäorganisaacioon täysin riittämätön määrä, joten olennaista parannusta nykyiseen asiain tilaan ei tälläkään taholla ole odocecca vissa. Nuorteva. Mikola ja kansanedustaja V.O. H . Prof. Suomen luonnonsuojeluliiton toimintakertomus) . Joulukuussa eduskunnassa suoriceccu äänestys valtionavun myöntämisestä Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen/liiton toimintaan sai puolelleen 38 kansanedustajaa 140:n vastustaessa (Suomen Luonto 5/69 ). 1970 alkaen. Harri Dahlström ja agr. Näinollen vuosi 24 1969 oli Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen viimeinen toimintavuosi julkisuudessa, vaikkakin yhdistys jää vielä toimintaan itsenäisenä liiton jäsenjärjescönä siirtymävaiheen ajaksi, kunnes sen jäsenet ovat si irtyneet liiton maakunnallisiin jäsen järjestöihin. 4. A hlqvist. yo. tri A. Yhdistyksen ansiomerki t jaettiin seuraaville henkilöille: Kultainen: prof. Palmu ja maist. Uusina jäseninä neuvostoon valittiin maist. H . P. Mäkinen, varapuheenjohtajana prof. Lehtovuori, mecsänh. Pentti Väisänen. Kelti kangas ja si hteerinä toiminnanjohtaja. Suomen Luonto 4/69). I. Erkki Kivi . 5. G. V. Muut neuvoston jäsenet olivat prof. Hallitukseen valitti in erovuoroisista jäsenistä uudelleen fil.li s. Organisaatiouudistus Vapaaehtoisen luonnonsuojelutyÖn sisäisistä tapahtumista on ollut keskeisellä sijalla vuodesta 1967 alkaen suunnitellun organisaatiouudistuksen toteutuminen. Kokouksessa valicciin val tion luonnonsuojel unvalvoja prof. V.O . Hallituksen puheen johtajaksi valicciin edelleen dos . Hustich, arkkic. E-P. Martikainen, varacuom. Yhdistys on joutunut suoriccamaan entistä vaativampia selvityksiä ja tarjoamaan yleisölle moninkertaisen määrän palveluksia saman suuruisella henkilökunnalla kuin vuosia siccen. Kelcikangas, prof. Alkuvuonna eduskunnassa tehtiin neljä luonnonsuojeluhenkiscä toivomualoitetta, joista kaksi kosketteli Lapin talouselämän ja luonnonkäytön yleissuunnitelman laatimista, yksi ympäristönsuojelun työvoimatarpeen ja koulutuksen tutkimista ja yksi mahdollisuuksia estää PCB-aineiden leviäminen luontoon (vrc. Ilppo Kangas metsänhoitaja Viljo Martikainen fil.maist. Hallituksen ja neuvoston toimintaa N euvoston puheenjohtajana on edelleen toiminut kansaned. Annanpalo oli pyytänyt eroa paikkakunnalta muuton takia. Bergman, prof. Puhetta johti dos . lis. 3. 4 . Vuo. Suomus. Pertti Sulkava fil.lis. On tultu tilanteeseen, jossa toimintaa ei juuri enää voida jäsenmaksuculojen pohjalta tehostaa ennen kuin toiminnan tukemiseen saadaan vakinainen valtionapu tai muu vastaavanlainen tuki . cyksi, mucca luonnonsuojelun ja vesien luonnontalouden asiantuntijoita ehdotetaan v. Johan Scandertsköjöld . 18. Peicsa Mikola H opeinen: maat.metsät. Kalliola täytti 13. . ins. tekemänsä päätöksen mukaisesti (vrt. P. perustettiin SLY:n, Luonto-Liiton ja maakunnalliseen luonnonsuojeluyhdistysten toimesta uusi luonnonsuojelun keskusj ärjestö, johon SL Y liittyi perustajajäsenenä yleiskokouksessaan 22 . K ansanedustuslaitoksessa on luonnonsuojelun suhteen esii ntynyt kovin vastakkaisia mielipiteitä. Tarkempi organisaatiouudiscusca selvitcelevä artikkeli on ilmestynyt Suomen Luonnossa 3/69. M . H änen tilalleen valicciin vale. H. Kalliola, prof. Toisaalta 17 kansanedustajaa teki lokakuussa ed uskuntakyselyn, jossa tiedusteltiin, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä estääkseen suunnitelmat Lappiin perustettavista uusista luon nonsuojelualueista (vrt. Matikainen ja metsänhoitaj a, maist. E. Mäkinen. Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen toimintaa on luonnehtinut kasvava paine niiden yhä lisääntyvien ja yhä laajakantoisempien tehtävien edessä, joita toisaalta luonnon kiihtyvä turmeltuminen ja toisaalta yleisön herääminen luonnonsuojeluasioissa ovat tuoneet tullessaan. pidettiin luonnonsuojelujärjestöjen keskeinen neuvoccelucilaisuus, jossa pääcecciin uudistuksen toimeenpanosta. Richard Ahlqvist ja varatuom. Vuosikokous Yhdistyksen vuosikokous pidettiin maaliskuun 16. SL Y:n vuosikokouksen yhteydessä 16. Huhta ja metsänh . 1.-69 60 vuotta. Lisäksi dipl. p äivänä Tieteellisten seu rojen taloll a H elsingissä. Eero Rantakokko. Martti Montonen metsänhoitaja Kari Mustanoja fil.maist. R . Suomen Luonto 2/69 ). H äyri nen ja dos . V . Paavolainen, prof. P. 1
Lisäksi yhdistys sai Suomen Luonnonsuojelun sääti öltä 1000 mk:n apurah an. Uusi näyttelu on juuri valmistunut Luonnonsuojeluvuoden 1970 järjestämän valokuvauskilpailun aineistosta. asti ja fil. vuosi kerta ilmestyi viitenä numerona, joista tosin kaksi viimeistä saatiin postitetuksi vasta vuoden 1970 puolella. Scandertskjöldi n toimittamana. Kolmihenkinen tutkimusryhmä (prof. kand. Tärkeimmän osan yhdistyksen tiedotustoiminnasta ovat mucxlostaneet yhdistyksen lausunnot, kirjelmät ja muut kannanocot, jotka on postitettu kiercokirjeenä yli sadalle päi välehdelle, STT:lle, radioll e, televisiolle, valitulle joukolle uutistoimiccajia sekä maakunnallisille luonnonsuojeluyhdisty ksille. järjesti alueell a 19.20.8. ulkoilupuistopäivät. Kirjanpitäjänä ja toimistoapulaisena on coiminu t rouva Eini N ordman ja taloudenhoitaja na sekä pohjoismaisena yhdysmiehenä agr. 5. hoitamaan lisääntyneet tehtävänsä halli tus on parantanut 0111.1.1 organisaatiotaan nimiccämäl lä pysyvi ä val iokuntia tärkc:imm ille luonnonsuojelun osa-al ueille. Opetusministeriöltä julkaisutoimintaan saatu ap uraha oli enti sen suuruinen ( 13 000 mk ). Valiokuntien kokoonpano ilmenee: Suomen Luonnon numerosta 2/69. Riihinen, metsänhoitajat M. hakkuusuunni telmi a on vuoden kuluessa toteutettu Lapin metsätaloudelle ominaiseen sangen voimaperäiseen tapaan.) Nuorison Retkeilyn Tuki r.y. K okonai ssivumäärä oli 184. Yhdessä Suomen partiopoikajärjestön kanssa järjestecciin vaellus Saariselällä heinäkuussa. Päivien 40 eri intressipii riä edustavaa osanottajaa antoivat yhteisen julkilausum an, jossa yksimielisesti asetuttiin tukemaan kansallispuiston perustamista. 10 % :n lisäystä edelliseen vuoteen. Toimi nnanjohtajina ovat coimineet fil.k and. Talous Vai kka yhdi styksen taloudessa tilivu oden alussa ollut n. Valistusja tiedotustoiminta 1. Ruotsinkieli nen numero Finlands N atur ilmestyi 32-sivui sena agr. Yhdessä Kansanvali stusseuran kanssa järjestettiin »Lu onnonharrastajan lomapäivät» Kuusamossa kesäkuun lopulla. Seppo N ylander 20. Metsähal litus on rauhoittanut alueen kaupallisil ta hakkuilta selvi tystyön ajaksi lukuunottamatta ni itä alueita, joilla hakuusuunnitelmat olivat jo vireillä kansallisp uiscokeskustelun käynnistyessä. Standertskjöld. Täll aisia kiercokirjeitä on läh tenyt vuode n aikana noin 20. kand. Neuvoston ja ha!lituksen yhteiskokousten lisäksi hallitu ksell a on ollu t vuoden aikana 13 kokousta, joissa kokoustunteja on kertynyt noin 50. den aikana on ollut 3 kokousta, jotka kaikki on pi detty yhdessä hallituksen kanssa ja ovat samal la olleet päätösvaltaisia halli tuksen kokouksia. Lehden ilmestyminen jäi kesäkuukausina pahoi n jälkeen siitä syystä, eccä eräitä luvattuja .,rrikkeleita ei saatu ajoissa. Yhdistyksen kannanocot ovat saaneet osakseen suurta huomi ota tiedotusväli neissä. alkaen. Val iokun nat, joi hin on kutsuccu jäseni ä myös hallituksen ulkopuolelta, ovat v.d mistelleet asioita ennen nii den Ottamista hallituksen käsittelyyn , laatineet ha!lituksen toimeksiannosta luonnoksi a yhdistyksen lausunnoiksi ja ki rjelmi ksi sekä seuranneet oman coimialansa yleistä kehi tystä. Jäsenmäärä Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa 5 540 m aksanutta jäsentä, mikä merkitsee n. T arve lisätyövoiman palkaamiseen olisi huutava, mucca mahdollisuu ksia tähän ei ole, ennenkuin tulopuolta on saatu kohennetuksi. Osanottajia oli 15 ja oppaana coimi maist. Tellervo Hurskai nen. Keltikangas ja sihteerinä lis. 2. 4. 9. Teuvo Suominen. Huhta. Päivien ai kana käydyt keskustelut ovat ilmestyneet Nuorison Retkeilyn Tuki r.y: n 25. 10 000 mk:n vajaus saatiin supistumaan n. Kelti kangas ja . Vii mei nen numero oli tavallisu udesta poikkeava pamflettinumero, joka oli tarkoitettu avaamaan luonnonsuojeluvuode n keskustelut. 6000 markkaan, on taloudellista tilannetta pidettävä edel leen heikkona. P. ]. T oimitussi hteerinä coimi · fi l. 3. (Ko. Suomen Luonto Suomen Luonnon 28. Saastamoinen) on suorittanut Suomen Luonnonvarai n Tutkimussäätiön rahoituksella alueen vai htoehtoisten käyttötapojen tal oudellista vertailua. Pertti Uotil a 3 l. Toukoku usta lähtien hallitus on pitäny t kokouksensa yhdessä Suomen luonnonsuojc:lulii con hallituksen kanssa. H al litu ksen kokouspöytäkirjat on jaeccu hallituksen ja neuvoscon jäsenille sekä maakunnallisille luonnonsuojelujärjestöille. Kyetäkseen paremmi1. Rauhoitussuunnitelmat Vireillä olevista rau hoitussuun nitelmista tärkeintä, ItäLapin kansallispuistoa, on py riccy edelleen edistämään käytettävissä olevin keinoin. H al lituksen varapuheenjohtajana on coiminut metsänh . J. Yhdistyksen luonnonsuojelu näyttely kävi vielä alkuvuoden aikana useissa kohteissa, mutta codettiin keväällä ahkerassa käytössä siinä määrin vaurioituneeksi, että p oistettiin käytöstä
7. julkaiseman »Erä»-lehden erikoisnumerona »Koilliskaira». Koska yhdisryksen vuonna 1968 valti oneuvostolle tekemä aloi te Lokan ja Porttipahdan altaisiin jääneen puuston poistamiseksi ei johtanut tulokseen, järti yhdisrys keväällä valtioneuvostolle uuden kirjelmän, jossa pyydettiin ryhtymään toimenpiteisiin altaisiin jääneen puuston maisemallisten ja kalaraloudellisten haittojen poistamiseksi . käymäl lä suljettua kirjeenvaihtoa yhdisryksen puheenj ohtajan ja Lääkintöhallituksen välillä. Yhdistys on kuitenkin asettanut t0imikunnan kehittelemään asiaa eteenpäin. Valtion luonnonsuojel uvalvojan roimesta on inventoitu yksityismailla olevia rauhoirusta kaipaavia soita. Luonnonsuojelulakimimikunta jätti keväällä val rioneuvosmlle ehdotuksensa uudeksi luonnonsuojelu. Aineiden käyttö kiellerriinkin myöhemmin Maaralousmi nisreriön päätöksellä. Sen yhteydessä täyde nnettiin aikaisemmin annettua Etelä-Suomen soiden rauhoirussuunnirelmaa 35:llä alueella. Vi etnamissa rnpahtuneen herbisidisodankäynnin johdosta yhdisrys reki IUCN:lle aloitteen sorilasherbi sidien käytön kieltämiseksi . Metyylielohopean esiinrymisrä kaloissa ja sen ai heuttamaa myrkyrysvaaraa koskevien tutkimuksia ja selviryksiä on seurattu kiinteästi. 4. Valtioneu vostolle jätettiin kirjelmä luonnonsuojelunäkökohtien huomioonottamisesta torjunta-aineja myrkkylakeja täydentävissä asetuksissa. Virallisia aloitteita yhdisrys ei ole vuoden ai kana tehnyt, mutta asian käsittelyä valti on elimissä on piderry vireillä mm . YMPÄRISTÖMYRKYT Yhdisrys on huolestu neena pannut merkille uusimmat tutkimukset ja havainnot, jotka osoittavat, että luonnossa esiintyvien myrkkysaasreiden luonnon ravimokerjuille ai heuttama vaara on käymässä yhä uhkaavammaksi. Lääkintöhallirukselle annetussa lausunnossa kehotettiin ry htymään t0imenpireisiin DDT:n ja muiden kloorattujen hiilivetyjen käytön kieltämiseksi Suomessa. Jouduttaakseen toimenpireirä vaaran eliminoimiseksi yhdistys on tehnyt seuraavat aloitteet: 3. Suoseuran ja SL Y:n asettama soidensuojelu mimikunta jätti roukokuussa Mersähallitukselle 137 suoaluetta käsittävän soidensuojelusuunnirelman PohjoisSuomen valriomaiden osalta. Yhdisryksen edustajien käyryä paikalla tutustumassa tilanteeseen yhdisrys lähetti lisäksi 26 val tion luonnonsuojelunvalvojan lausunnon täydennykseksi Maaralousministeriölle kirjelmän, jossa toivottiin Sompion järven ramamersien raivaamista. yhdistyksen puheenjohtajan kanssa, joka on asiasta ollut yhteydessä 16:een ruotsalaiseen tutkijaan. 5. Lausuntoja ja aloitteita ÖLJY T ankkilaiva Palvan karilleajon ja sitä seuranneen öljyvuodon seu rauksena heräsi julkisuudessa voimakas keskustelu öljyvahinkovaarasta ja sen t0rjumisesra. Yhdessä muiden Pohjois-Suomen kansallispuismsuunnirelmaan kuuluvien alueiden kanssa suunni telma on ollut Metsähallituksen ja sen Perä-Pohjol an pi irieli nten käsi te! rävänä. Samoin valtioneuvostolle tehtiin yhdessä Biologiliiton kanssa esirys tutkimuselimen perustamiseksi luonnossa esiintyvien myrkkysaasreiden ja niiden aiheut• ramien tuhojen seuraamiseksi. Suunnitelma on julkaistu Suomen Luonnossa 4/69. Kysymyksestä on ilmestynyt selostus Luonnon Tutkijassa 4/69, Medisiinarissa 4/69 sekä N ordenskjöld-Samfunders Årskriftissä. Yhdisrys osal listui keskusteluun esi ttämällä este Oy: lie avoimen kirjeen, jossa riedusreltiin, millä tavoin yhtiö on varautunut tällaisten tapausten varalle. Kysymys kansallispuismn perustamisesta saarismon on osoittautunut visaiseksi ongelmaksi maanomistusolojen ja vallitsevan lainsäädännön vuoksi . Myöhemmin Neste Oy maksoi Kökarin paikalliselle väestölle korvauksia aiheutuneista vahingoista. LUONNONSUOJELULAKI 8. Koska N esteen antamassa vastineessa annettiin sangen puurreellisia vastauksia esitettyihin kysymyksi in, yhdistys jatkoi asian käsittelyä lähettämällä valrioneuvosmlle kirjelmän vasruuskysymysten selvittämiseksi öljyn merikuljetuksissa. Japanilainen meryylielohopeaturkija prof Ui on vieraillut Suomessa ja neuvotellut mm. 6. LOKAN JA POR TTIP AHDA TEKOALTAAT. Al laskysymyksistä o n ilmestynyt selvirys Suomen Luonnossa 3/69
11. Lausunto ei johtanut tulokseen. Metsähallitukselle pyyntö, että suunnitellun ItäLapi n kansallispuiston alue rauhoitettaisiin kaupallisilta hakkuilta siksi, kunnes lopullinen päätös asiassa saadaan aikaan. Vuosikokouksen yhteydessä 15-16.3. laiksi. Julkil ausuma, jossa kiitettiin Suomen Pankin vt. Imatran Voima on päättänyt luopua Kuusamon koski en rakentamisesta, ja eduskunnan perustuslakivaliokunta on ottanut koskien rakentamista vastustavan kannan. Metsästysseura Oravalle Torronsuon luonnomilaa muuttavia toimenpiteitä vastustava kirjelmä. Oulun edustalla sattuneen kalojen joukkokuoleman ja makuhaittojen johdosta yhdistys antoi julkilausuman, jossa tuotiin esiin yhdistyksen vakava huolestuneisu us Perämeren saastumisesta, valvonnan puutteellisuudesta ja korvausjärjestelmän puuttumisesta vahinkojen sattuessa. H elsingi n jätevesikomitean mi etinnön johdosta kaupunginhallitukselle antamassa lausunnossa yhdistys toivoi, että kaupunki oivaltaisi vastuunsa Itämeren saastumisen ehkäisemisessä ja tekisi vesihuol lossaan ratkaisuja, joissa kasviravimeiden poistaminen on suoritettu mahdollisimman tehokkaasti ennen vesien purkamista mereen. Pohjoismaiden N euvostolle Itämeren ja PohjoisAtlami n lohikantojen suojaamisesta. Valtioneuvostolle antamassaan lausunnossa yhdistys katsoi , että biologinen ja vesien luonnontaloutta ymmärtävä asiantuntemus on suunnitellussa vesihallituksessa puuteellisesti edustettuna, ja että vesiensuojelun valvontaa ei tulisi antaa tehtäväksi samalle virastolle, joka suunnittelee ja toteuttaa vesiin kohdistuvi a toimenpiteitä. Kuusamon koski komitean mietinnön johdosta antamassaan lausunnossa yhdistys esitti kamanaan, että koko Kuusamon ylänköalueen vesistöt ja niitä ympäröivät erämaa-alueet tulisi säilyttää luonnomilaisina. N euvottelukuntaa täydennettiin kahdella esi tetyllä henkilöllä. Porvoon maalaiskunnan valtuustolle esitys rantamaisemien säästämiseksi teollisuuslaitoksia si joitettaessa. 18. Valtioneuvosto ei jättänyt esitystä eduskunnalle. LISÄKSI yhdistys on jättänyt seuraavat lausunnot ja aloitteet: 14. Tämän johdosta yhdistys esi tti valtioneuvostolle, että tämä luopuisi lakiesityksen jättämisestä eduskunnalle ja ryhtyisi valmistelemaan luonnonsuojelulainsäädännön kokonaisratkaisua laatimalla kuusi toisiaan täydentävää erillislakia luonnonsuojelun eri alueista ja suorittamalla tarvittavia tarkistuksia perustuslakiin. 15. 19. H eikki Annanpalo) niihin liittyvine keskusteluineen , sekä yleiskes kustelu luonnonsuojelun tarpeista ja_ ta27. pääjohtajaa kielteisestä suhtau tumisesta puunjalostusteollisuuden lisälaajennuksiin. PERÄMERI l 3. KUUSAMON KOSKET 12 . 20. 2 1. 16. Pohjoismaiden N euvostolle T orni onjoen säilyttämisestä rakentamattomana. Valtioneuvostolle yhdessä Miljööpolittisen Yhdistyksen ja Suomen Kalamiesten Keskusliiton kanssa esitys Vesiensuojelun neuvottelukunnan täydentämiseksi kolmella luonnonsuojelun ja vesien luonnontalouden asiantunti jalla. ITÄMEREN SUOJELU JO. Yhdistys piti lakia esitetyssä muodossaan jo enm:n syntymäänsä pahoin vanhentuneena ja katsoi, ettei se toisi mukanaan merkittäviä parannuksia voimassaolevaan lakiin. T eknilliselle K orkeakoululle esitys luonnonsuojeluopetuksen aikaansaamisesta arkkitehti -, maanmittaus-, rakennusja sähköinsinööriosastoilla. 22. Pohjoismaiden Neuvostolle yhdistys antoi lausunnon, jossa toivotaan Itämeren pilaantumisongelman ratkaisemista pohjoismaisena yhteistyönä. VESIHALLITUS 9. l 7. Kokouksia 1. yhdistys järjesti neuvottelupäivät, joiden ohjelmassa olivat esitelmät »Luonnonsuojelu kunnallishallinnossa ja väliportaan hallinnossa» (kansliapäällikkö Arno Hannus) Ja »Luonnonsuojelu aluesuunnittelussa» (dipl.ins. K aupunkiliitolle ehdotus puistometsi en hoitoa käsittelevän seminaarin järjestämisestä
Näistä mainittakoot: 5. 2. 17. Lisäksi yhdistys on ollut edustettuna lukuisissa kokouksissa ja paneelikeskusteluissa. kand. 11. Biologian opettajien talvipäivillä ja kesäpäivillä. Urpo Häyrinen. 7. Vesiensuojelun Neuvottelukunnan järjestämillä meren suojelua käsittelevillä neuvottelupäivillä. Näissä sekä lukuisissa muissa tilaisuuksissa yhdistyksen edustajat ovat pitäneet kymmeniä esitelmiä, al ustuksia ja puheenvuoroja luonnonsuojelukysymyksistä. 4. Nuorison Retkeilyn Tuen järjestämill ä ulkoilupuistopäivillä Itä-Saariselällä. Harri Dahlström. Maakunnallisten luonnonsuojelu yhdistysten perustavissa kokouksissa Tampereella, Hämeenlinnassa, Lohjalla ja Seinäjoella. H ygienian laitoksen elohopeasymposiumissa. 10. Miljööpolittisen Yhdistyksen järjestämässä· ympäristöpoliittisessa väi ttel yti laisuudessa. Suomen Ladun retkenjohtajakurssilla Vuokatilla. Miljööpoliittisen Yhdistyksen ja HYY:n Kulttuurikeskuksen järjestämässä keskustelussa »Y mpäristömme saastaa». 9. Vesiensuojelun Neuvottelukunnan järjestämässä neuvottelukokouksessa »Vesiensuojelu ja järjestötoiminta». Kasvinsuojeluseuran järjestämässä herbisidien vaikutuksia käsittelevässä kokouksessa. 18. 26. Kokouksessa käytiin vilkas keskustelu. 24. Kalliola). 14. Vuosikokouksen jälkeen nähtiin lisäksi Hans Palmstjernan raina »Ryöstö ja myrkytys ». 13. 20. Tilaisuudessa metsähallitukseen kohdistetun arvostelun vuoksi metsähallituksen pääjohtaja peruutti myöhemmin yhdistyksen metsävaliokunnan ja metsähallituksen kesken sovitun neuvottelun. H elsingin Metsänhoitajien keskustelutilaisuudessa »Metsätalous ja luonnonsuojelu ». 16. 3. Syysmetsäpäivien yhteydessä yhdistys järjesti keskustelutilaisuuden aiheesta »Metsänviljely vai luontainen uudistuminen ». 27. Lauri Paasivirta, tri Sten Stenius ja maist. Luonnonsuojeluvuosi 1970:n järjestämässä kertakäyttöpakkauksia käsittelevässä kokouksessa. 25. Väisänen). yhdistys järjesti yhdessä DDR-Kulturzentrumin kanssa esitelmätilaisuuden, jossa itäsaksalainen professori Eichler esitelmöi yhdistyksen kutsumana aiheesta »Biosidit ravimoketjuissa». 23. 26. Jälkimmäisen alustivat kansanedustaja Arvo Salo, lis. Lastenklinikan ja Auroran sairaalan lääkärien elohopeakokouksissa. Peitsa Mikola, prof. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan saastamati neassa. Ilppo Kangas, kand. l l. Martti Linkola ja metsänhoitaja Matti Keltikangas. 8. Hämäläis-osakunnan keskustelutilaisuudessa »Mitä on radikaali luonnonsuojelu ». Esko Kangas, ylimetsänhoitaja Väinö Koivisto, metsänhoitaja Kaarle Klemola ja kand. Tukholman yliopiston yli oppilaskunnan järjestämässä kansainvälisessä saastaseminaarissa Tukholmassa (yo. Metsäviikon ohjelmaan kuuluvana yhdistys järjesti l 7.4. 6. Alustuksia seurasi erittäin vilkas keskustelu jossa käytettiin varsin kärkeviäkin puheenvuoroja. 21. Alustajina toimivat prof. Lisäksi yhdistys oli julkilausumalla mukana Eläinlääketieteellisen korkeakoulun ylioppilaskunnan järjestämällä »saastaviikolla» Helsingissä.. Biologiliiton vuosikokouksessa. voitteista »Olemmeko valmiit siirtymään 1970-luvulle». Teknillisen korkeakoulun opiskelijajärjestön MAfK:n yhteiskuntasuu nnittelusemi naarissa. Metsäylioppilaiden järjestämässä keskustelutilaisuudessa »Onko Lapin metsätalous hätäaputyötä». 28 12. 2 2. keskustelutilaisuuden ai heesta »Lapin metsien kohtalo», jonka alustivat hum. IUCN:n kansainvälisessä luonnonsuojelukongressissa Intiassa (prof. 15. Biologiliiton keskustelutilaisuudessa »Suunnitellaanko ympäristöämme kulutustavaraksi » biologian päivillä H elsingissä. Radiokemian laitoksen metyylielohopeakollokv10ssa. Societas Biochemica, Biophysica ja Microbiologica Fennican järjestämässä saastesymposiossa. 19
Teokseen liittyy aihekohtainen hakemisto sekä luettelo luonnonsuojelualueita koskevasta kirjallisuudesta. lisella postisiirtokortilla lähimpään postitoimipaikkaan. P. Perustamisasiakirjan allekirjoittivat Suomen Luonnonsuojeluyhdistys, Luonto-Liitro, Varsinais-Suomen Luonnonsuojeluyhdistys, Kymenlaakson Luonnon Ystävät, Suur-Savon Luonnonsuojeluyhdistys, Itä-Savon Luonnonsuojeluyhdistys, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys, Pohjois-Karjal an Luonnonystävät ja Lenrua-Seu ra. Väisäsen. Muiden Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenjärjestöjen jäsenet joutuvat tilaam aan sen erikseen, jolloin tilausmaksu on aikuisilta 7 mk, koululaisilta ja opiskelijoilta 5 mk. J. Virallisen luonnonsuojelun alalta U usi luettelo luonnonsuojelualueista ja 1 uonnonmuistomerkeistä Valtion luonnonsuojelutoimisto on julkaissut uuden luettelon luonnonsuojelu lain nojall a rauhoitetuista kohteista (Valtion luonnonsuojelutoimisto, 1969: Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut luonnonsuojeSUOMEN LUONTO Aikakauslehti Suomen Luonto ilmestyy entiseen tapaan kaikille Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenil le. M . E. Helsinki ). 10. l. Useita maaku nnal lisia luonnonsuojeluyhdistyksiä ol i lisäksi vuoden vaihteessa perustamisvaiheessa. Luetteloon ja siihen liittyvään lisälehteen sisältyvän · viimeisen kohteen rauhoituspäätös on järjestyksessä 133 1. Suomen luonnonsuojeluliiton toimintakertomus vuodelta 1969 Suomen luonnonsuojeluliitto perustettiin 4. R . Tilin numero on 6882. H äyrisen, metsänh. P. Kohteet on luokiteltu lääneittäin ja kunnittain. Neuvosto päätettiin valita vasta vuosikokouksessa 1970. 5. Rantakokon, leht. Ahlqvistin , tri A. H aapasen, lis. 1969 Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen ja maakunnallisten luonnonsuojelujärjestöjen toimesta. Suomen Luonnonsuojduyhdistys on päättäny t luovuttaa roimintansa ja tehtävänsä liitolle 1. J ulkaisua on saatavissa Valtion painatuskeskuksen julkaisuvarastosta, os. Annankatu 44, Helsinki 10, hinta 3 mk. Ti lintarkasrajajiksi valittiin Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen tilintarkastajat. Lii ton hal litus on kokoontunut kuudesti yhdessä Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen hallituksen kanssa, jonka kokoonpano on ollut liiton hallituksen kanssa identtinen kahta uutta jäsentä lukuunottamatta. Keltikankaan, varatuom. 1970, joten lii ton toiminta johtavana valtakunnallisena luon-· nonsuojelujärjestönä on alkanut täysitehoisena luonnonsuojeluvuoden ensimmäisenä p äivänä. ja annettu 3. Nuortevan ja mui ksi jäseniksi arkkit. 115 s. SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO 29. H allitus valitsi varapuheenjohtajakseen tri Steniuksen. Huhdan, kand . Koska molempien hallitusten päätökset ovat niinikään olleet identtiset, voidaan Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen toiminnan katsoa toukokuusta lähtien perustuneen samalla myös liiton hallituksen päätöksi in. V. U. Steniuksen ja yo. Vuoden aikana liittoon liittyivät vielä Etelä-Karjalan Luonnonsuojeluyhdistys , Länsi-Uudenmaan luonnonsuojeluyhdistys, Kanta-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys, Pirkanmaan Luonnonsuojeluyhdistys, Etelä-Pohjanmaan Luonnonsuojeluyhdistys ja Vammalan seudu n luonnonsuojeluyhdistys, joten jäsenjärjestöjen määrä oli vuoden lopussa 15. 1969. Santasen, tri S. Kortin tiedonanto-osaan pyydetään merkitsemään oman jäsenjärjestön nimi . Maksu voidaan suorittaa tavatlualueet ja luonnonmuistomerkit. Perustavan kokouksen päätöksen mukaisesti liitto ei vielä vuoden 1969 aikana esiintynyt aktiivisesti julkisuudessa, vaan toiminta on keskittynyt lähinnä sisäiseen järjestäytymiseen, jäsenjärjestöverkoston täydentämiseen, toi minnan aloittamisen valmisteluun ja toimintaohjelman laatimiseen luonnonsuojeluvuodelle 1970. Liiton hallituksen puheenjohtajaksi perustava kokous valitsi dos
teksti.) Jäsenmaksut tw.rätään kerhoittain, jllUtta kerhoihin kuulumattomat voivat liittyä liiton jäseniksi myös suoraan maksamalla jäsenmaksunsa postisiirtotilille. Markus Ala-Heikkilä, Kuhmo 3 kp 21 . (ltäisimmät pitäjät Kirkkonummi , Vihti) 3. Kymeenlaakson Luonnon Ystävät ltäkatu 2 B 21, Kotka (Jäsenmaksuun sisältyy julkaisu "Kymenlaakson Luonto" ) 7. 5:opisk. Rauno Tenovuo, Yliopiston eläintieteen laitos, Turku (Pohjoisimmat pitäjät Laitila, Yläne, Alastaro) 2. ·1. 20:6:(koululaisten jäsenmaksusta päätetään myöhemmin) Pankkiyhteys : Osuuspankki Kuhmo 517700Pankkiyhteys : Vammalan Seudun osuuspankki, Vammala Postisiirto 9086 5:5:5:. ja koulu!. Suomen luonnonsuojeluliiton läsenjärj_estöt 1. Juhani Santanen, Porrassalmenkatu 2 B 16, Mikkeli 10. 1:50 5:5:3:2:ainaisj. Jouko Tiussa, Heinäpurontie 36 A 7, Joensuu 12. Matti Leinonen, Huunalantie 40 d, Tampere 5. Varsinais-Suomen Luo~nonsuojeluyhdlslys elo prof. 1:aik. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys Museo, Kuopio 11 . Vammalan seudun luonnonsuojeluyhdistys elo reht. Etelä-Karjalan Luonnonsuojeluyhdistys elo LuK Terhp Poutanen, Liisankatu 6, Lappeenranta 8. ja koulu!. 1970. Pohjois-Karjalan Luonnonystävät elo leht. Lentua-Seura elo reht. Länsi-Uudenmaan luonnonsuojeluyhdistys Väst-Nylands naturvårdsförenlng Postilokero 33, Lohja . yli 15 v. Nimi ja osoite 1. Postisiirtotili n:o TU-41580-2 415484-2 51798-8 42648-0 419813-8 168055 419945-4 KU-45914-3 KU-27593-2 KU-505659-6 KU-12481-8 Jäs.'nmaksu vuodessa 3:3:6:5:3:opisk. Markus Ala-Heikkilä, '.lO (Vammala, Tyrvää, Karkku ja Kiikka~ a\ue kuuluu myös Pirkanmaan_ Luonnonsuojeluyhdistykseen) Luonto-Liitto Lönnrotinkatu 25, Helsinki 18 (Ks. Etelä-Pohjanmaan Luonnonsuojeluyhdistys Kauppakatu 17, Seinäjoki 6. Suur-Savon Luonnonsuojeluyhdistys elo leht. Pirkanmaan Luonnonsuojeluyhdistys elo lis. l(ä..Savon Luonnonsuojeluyhdistys Satamakatu 5 B 61 , Savonlinna (Parikkala, Saari ja Uukuniemi kuuluvat sekä tähän että edelliseen järjestöön) 9. Heikki Wuorenrinne, Mi;iijeritie 11 A 4, Toijala 4. Kanta-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys elo lis. 2:50 alle 15 v
Suomen Luonnonsuojeluyhdistys on edelleen olemassa, murra nyr vain liiton yhtenä jäsenjärjesrönä, jonka toimialue on koko maa. 1. Jäsenmaksun 5 mk vasraanorravac Kajaanin pankit. Jäsenm. Jäsenmaksu 4 mk. R. 31. insinööripiiri, Sepänk. eläinlääkäri Sulo Rahko, Kauppakaru 28 A. Kainuun Luonto (19), os. Jäsenmaksu 5 mk, opisk. H eikki Haapala, Torikaru 15, Oulu. 2 mk, posrisiirto KU-61 148-6. H yvärinen, Isokaru 15, Kokkola. Tämän vuoden alussa rapahruneen organisaariouudisruksen (karso Suomen Luonto 3/69) jälkeen Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen rehrävär ovar suurimmaksi osaksi siirryneer Suomen luonnonsuojeluliirolle. Lahri. Lisäyksiä Vuodenvaihteen jälkeen ovar liiton jäseniksi liirryneer seuraavat maakunnalliset luonnonsuojeluyhdisrykser: Lahden Luonnonysrävär (toimialue Päijär-Häme), os. 4 mk , koulul. Ellei nisrä löydy sopivaa, voi tällainen henkilö edelleen liirryä Suomen Luonnonsuojeluyhdisrykseen, jonka roiminta jarkuu niin kauan kunnes kaikille jäsenille on löyrynyr uusi toimipaikka. rri. Pohjois-Pohjanmaan Luonnonsuojeluyhdistys ( 18), Yliopiston c:l äintiereenlaitos. c/o fil. Jäsenmaksu 4 mk, posri siirtorili Ou 5736 1-8 Satakunnan Luonnonsuojeluyhdisrys, elo rekn. Tämä liirto pyrkii kokoamaan jäsenyyteensä Suomen luonnonsuojeluryörä suorirravar yhdisrykser, joira ovar ennen kaikkea maakunnalliset luonnonsuojeluyhdisrykser sekä Luonto-Liirto. JÄSENEKSI LIITTYMIN.EN Suomen luonnonsuojeluliirroon ei voi kuulua henkilöjäseniä, vaan yksiryiser kansalaiset voivat kuulua liirroon vain jäsenjärjesröjensä kaurra. c/o lehr. Pohjois-Savon Luonnonsuojeluyhdisrys (alue 10) , c/o limnologi Olli Nenonen, Kuopion maanvilj . Arvi Laaksonen, Raurarien Puistokatu 10 B 19, Pori . ja koulul. Luontevimmin rämä rapahruu liirrymällä johonkin maakunnalliseen luonnonsuojelujärjesröön. 2 B, Kuopio. 2 mk, posrisiirto 245 70-0 Keski-Pohjanmaan Luonnonsuojeluyhdisrys :kartassa alueiden 5 ja 18 välissä), c/o E. Aarre Rauhala, Savonk. Tämän johdosta kehoireraan kaikkia Suomen Luonnonsuojeluyhdisryksen jäseniä valitsemaan itselleen sopiva jäsenjärjesrö
Landscape planning Liisa Kivekäs, Marjaleena Miettinen , Reino Nygren and Jorma Panu ln this article the impo tance of ecologically correct use of the environment is emphasized. A museum devoted for conservation Sten Stenius One of the local organizations for conservation, Lounais-Hämeen Lttonnonsuojeluyhdistys in Forssa, has created a museum devoted for natural history, and especially conservation in the classica) meaning of the word .• Not only collections of plants and animals, inclttding a -variety of cryptogames and invertebrates, but also minerals are included. Summaries of the Main Articles 10 This Issue The big carnivores Editorial Erkki Pullinen Pages 1-2 The main interest of the Conservation Year 1970 in Finland has been directed to the modern conservation like prevention of pollution, etc. Dormidontov The original habitat of this elk were the deciduom forests of eastern Asia, southestern China, Korea, 32 and NorthVietnam. Traditionally the inhabitants have been used to an environment created by nature; in modern Finland this tradition can be followed only by careful planning. ln I 969 51 bears were killed, and the reproduction and the immigrants from the Soviet Union cannot compensate the losses. These animals have been introduced to nature reserves in other parts of the country. These opinions are not supported by the Jour years' experience of the author as a journalist in lVestern Germany. 12: Pekka Heikkilä s. Urgent actions are required for protection of wolf and other carnivores in Finland. In the Soviet Union the wild specimens live in forests of Ussuria. About ten wolves are left, and 40---DO wolverines. 2: Viljo Kärki s. 13: Teuvo Kanerva. The operation may prove valuable in saving the wild population from extinction. A view from Central Europe Asko Vuorjoki The claims of conservationists in Finland have been opposed by those interested in fitrther exploitation of the natural resources, especially forest. A number of practical advice for conservation work are given in the form of exhibitions showing bird-boxes, metal mummies to expel tioxious birds, etc. The fate of the elk C e r v u s a x i s R. Even in a well organized society people become furious when some few trees of a park are threatened or the freedom of a whale swimming in the river Rhine is threatened. A sum of 50 000 Fmk would be reqttired to compensate the animal damage to reindeer camed by wolf, but, according to the Minister of Agricultu,re, the fimds are not available, and bounties are contintwusly paid for killing wolf At the same time, however, a »bounty» of 500 Fmk is paid for each cow in order to fight the problem of over-production. However, the closest irreversal changes of our nature will probably be the loss of some of our finest animals, like bear, wolf, and wolferine. The vegetation is slow· to heal itself, and the relatively open, flat landscape makes the mistakes visible. This is especially important aspect in the Finnish landscape where the nature cannot resist heavy use. It has been postulated, that there are only a handful people interested in having large wilderness-areas. 81 1: Sten Stenius s. The wolf is protected in Sweden, and probably will be protected soon in Norway. About 100-200 bears are still left, but the mmiber is decreasing. Many of the collections are of high scientific value, and they are greatly appreciated by visiting scientis ts. 6: A PN s. The final extermination of wolf is in sight. Kuvitus s. Several examples are given how people in crowded areas desperately want to have something to remind from the original nature. This article describes of a succesfid introduction of them to North-Caucasia, where the climate is somewhet milder than in Usrnria
Luonnonsuojelijan vaalivihje Suomalaisen luonnonsuojelun puutteet tunnetaan. Linna, M. Mattila, Melin, Mäkelä, Mäkinen, Niskanen, Paasivuori, Paavola, Pentti, Pesola, Procope, Roden, Rytkönen, P. Poissa 18. Laine, Lehmonen, Leinonen, Lindeman, H. Mäkinen, A. Saarinen, 0. Virtanen, V. Tallgren tekivät 19. Salo, T. Virtanen, Volorinen, Voutilainen ja Väyrynen. E. Thantin luonnonsuojeluraportissa esitettyyn kehotukseen tehostaa luonnonsuojelutoimintaa kaikissa maissa, maamme luonnonsuojelutoiminnan pahaan jälkeenjääneisyyteen Ruotsiin verrattuna sekä SLY: n alalla suorittamaan arvokkaaseen työhön ja huonoon taloudelliseen asemaan. Mattila, Mustonen, Mäki, Männistö, Nevalainen, Niemelä, Nieminen, Niinikoski, Nikkilä, Nordström, Nurminen, Paananen, Paarman, Paasio, Pakkanen, J . Salo, Sillantaus, Siiranen, Sinisalo, Suonpää, Teräsrö ja Vilponiemi. Virtanen, V. SUORITETUSSA ÄÄNESTYKSESSÄ VALTIONAVUN MYÖNTÄMISTÄ KANNATTIVAT KANSANEDUSTAJAT: Aalto, Ehrnrooth, Eskman, Gestrin, Halme, Hykkäälä, Häggblom, Häikiö, Knuuttila, Kull, Landsrröm, Leivo-Larsson, Lilquisr, Linkola, Luja, V . SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYKSEN VALTIONAVUN VASTUSTAJINA ESIINTYIVÄT: Ahonen, Aitio, Alenius, Aro, Asunta, Backlund, Berner, Borg-Sundman, Burman, Eskelinen, Flinck, Forsius, Friman, Granvik, Gröndahl, Haapanen, Haapasalo, Halinen, Hamara, Hanhirova, Hara, Hasu, Haukipuro, Heinonen, Helle, af Heurlin, Hietala, Hjerppe, Holopainen, Honkanen, Honkonen, Holsrila, Huima, Huurtamo, Häkkinen, Häppölä, Ilaskivi, Junnila, Jussila, Juvela, Jämsen, Kaarlonen, Kaarna, Kaasalainen, Kalavainen, Kangas, Kantola, Karkinen, Karpola, Karvikko, Kemppainen, Kinnunen, Kiviaho, Knuuri, Kock, Koivunen, Kokkola, Koppanen, Korsbäck, Koskinen, Kosola, Kuusi, Laaksonen, Lagerroos, Laiho, E. LUONNONSUOJELIJAT OTTAKOOT HUOMIOON TÄMÄN AANESTYSTULOKSEN HARKITESSAAN KETÄ ENSI VAALEISSA ÄÄNESTÄVÄT! toivoo SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO OY TILGMANN AB HELSINKI 1970. 1969 eduskunnassa aloitteen 60 000 markan valtionavun myöntämisestä Suomen Luonnonsuojeluyhdistykselle-Suomen Luonnonsuojeluliitolle (Rah .al. Partanen, Pekkarinen, Pennanen, Pohjonen, Pousi, Puhakka, Pulkkinen, Puntila, Raipala, Raunio, Rosnell, Ruutu, E. Salo ja C. Linna, Lintilä, Lottanen, Lukkarinen, Lähteenmäki, Manninen, Matilainen, M. Partanen, V . R . Saarinen, Saimo, Salama, Salla, Saloranta, Sandelin, Savela, Siiskonen, Sileäkangas, Siren, Suortranen, Sääskilahri, Tainio, Tallgren, Tamminen, Tiekso, Tiitu, Tikkanen, Uusitalo, Varria, Weckman, Westerlund, Vilmi, Virolainen, R . Räsänen, Rönkkö, Saalasri, A. . -Tyhjää äänestivät Perheentupa ja Teir. Asia tuli eduskunnassa käsittelyyn 17. Tässä tilanteessa yksityinen aatteellinen järjestö, Suomen Luonnonsuojeluyhdistys, on ryhtynyt ajamaan luonnonsuojelumme asiaa, mutta pahimpana esteenä on ollut varojen puute. E. Räsänen, Saarto, A. 0. A. Pahimpana syynä siihen on virallisen organisaation puutteellisuus. N:o 45 3) . Kansanedustajat V . Laine, . 1969, jolloin kansanedustaja V. 12. Toistuvista yrityksistään huolimatta yhdistys ei ole saanut valtiolta tukea. Aloitteen perusteluissa vedottiin U. Linna, 1. I Melinin kannattamana, että asiasta oli äänestettävä. 0. 9. Salo, E. Mäkinen vaari ed