KAINUUN LUONTO, Kauppakatu 28 A 10, Kajaani, puh. KYMENLAAKSON LUONNON YSTÄVÄT, Itäkatu 2 B 21, Kotka, puh. 961-70 194. POHJOIS-SA VON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Kuopion museo, luonnontieteen osasto, Kuopio. 914-10 455 ja 20 215 (pj) ja 914-81 420 (siht.). Suomen luonnonsuojeluliitto JASENJARJESTÖT LAPIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Heikki Annanpalo, Koivikkotie 13, Rovaniemi. 912-30 144 (pj). yo.. yo. POHJOIS-KARJALAN LUONNONYSTÄVÄT, c/o Tapio Koistinen, Rivi 6, Outokumpu, puh. HELSINGIN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS HELSINGFORSREGIONENS NATURSKYDDSFÖRENING, c/o Matti Lähdeoja, Korkeavuorenkatu 24 A 10, Helsinki 13, puh. LENTUA-SEURA, c/o Markus AlaHeikkilä, Hankaranta, Kuhmo, puh. 23 208. (9 16) 981-22 721 (pj) ja 981-21 061 (siht). 5878. (17) 931-47 527 (pj) ja 93 124 957 (siht.). Urpo Häyrinen, fil.kand . c/o VARDSFÖRENING, box 33, Lohja, puh. VARSINAIS-S UOMEN LUONNONSUOJELUYHDJSTYSEGENTLIGA FINLANDS NATURSKYDDSFÖRENI G, c/o Rauno Tenovuo, Yliopiston eläintieteen laitos, Turku 2, puh. 2196 ja 5093. LÄNSI-UUDENMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS VAMMALAN SEUDUN LUON.VÄST-NYLANDS NATURNONSUOJELUYHDISTYS, Pekka Mustakallio, Kiikka. KESKI-SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Pertti Eloranta, Jyväskylän yliopisto, Biologian laitos, Vapaudenkatu 4, Jyväskylä, puh. (16.30 ) 952-16 767. SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON HALLITUS Olli Ojala, eläinlääket.lis., puheenjohtaja Eero Rantakokko, varatuomari, varapuheenjohtaja Hannes Ignatius, insinööri, sihteeri Antti Haapanen, fil.tri, valtion apulaisluonnonsuojelunvalvoja Sauvo Henttonen, fil. POHJOIS-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Oulun yliopisto, Eläintieteen laitos, Linnankatu 5, Oulu, puh. (9 15) 941-10 920. SUUR-SAVON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Porrassalmenkatu 2 B 16, Mikkeli, puh. PIRKANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Matti Leinonen, Huunalantie 40 D 14, Takahuhti, puh. LUONTO-LIITTO, Valtakunnallinen nuorisojärjestö, Fredrikinkatu 77 A 11, Helsinki 10, puh. 15 653 (p j) ja 14 236 (siht.) ITÄ-SAVON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Satamakatu 5 B 61, Savonlinna, puh. (10 15) 921-335 599/522. 490 961. SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Suo men luonno nsuojeluliiton edeltäjä, jonka toiminta o n siirtynyt liitolle. ETELÄ-KARJALAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Terho Poutanen, Liisankatu 6, Lappeenranta 3. Pirkko Linnilä, limnologi Bjö"rn N ylund, eläinlääket.kand. Osoite ja puh. 554. (17 ) 90-601 528 POHJOIS-UUDENMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Esko Lindholm, Kirvesmiehenkatu 3, Hyvinkää, puh. LAHDEN LUONNONYSTÄVÄT, Savonkatu 1 A 50, Lahti. (8 16) 2700. ETELÄ-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Matti Ylipoti, Laihia, puh. KANTA-HÄMEEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o To ivo Seppälä, Sibeliuksenkatu 2 B, Hämeenlinna. SATAKUNNAN LUONNONSUOJ ELUYHDISTYS, c/o Arvi Laaksonen, Rautatien Puistokatu 10 B 19, Pori. samat kuin Suomen luo nnonsu ojeluliiton. Juhani Santanen, lehtori Pentti V äisänen, valtiot. KESKI-POHJANMAAN LUONNONSUO JEL UYHDISTYS MELLERST A ÖSTERBOTTENS NATURVARDSFÖRENING, Iso katu 15, Kokkola, puh
.. ............. . Lehden saapuminen ei siis ole osoitus tilausmaksun suorittamisesta. .. Väärinkäsitysten oikaisemiseksi muistutetaan vielä tässäkin yhteydessä, että paikallisyhdistyksen jäsenmaksun suorittamiseen ei sisälly Suomen Luonnon tilausta, vaan lehti on tilattava erikseen. .. Lehden tilausmaksu vuodeksi 1971 on 8 mk, koululaisilta ja opiskelijoilta 5 mk. .. .. OLETKO UUDISTANUT SUOMEN LUONNON TILAUKSEN. T AMAN NUMERON KANSI on jälleen lahjoitusten ansiosta värillinen. Olli Ojala(vastaava), fil.kand. Tämän osaston kustantaa Metsäntutkimuslaitos. Saastasivu ....................... .. 2 Metsälainsäädäntö uudistettava, Seppo Kellomäki .. .. 8 Rauhoitettu toistaiseksi, Pekka Mustakallio .. . 20 Huutoja korvesta .... .. .. .. .. .. .. Lehti voidaan tilata maksamalla tilausmaksu postisiirtotilille n :o 60821-1. 10 Kololintujemme suojelu, Antti Haapanen ja Vilho V. .. Julkaisun artikkelit kattavat lähes kokonaan Suomen luonnonsuoje1 un kentän. .. Helmipöllön kuvasi Hannu Hautala. .. .................. . 30. Toimitus: eläinlääket.lis. V/,/Osikerta Suomen Luonto no 1 1971 J ULKA ISIJA Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Vuonna 1968 ilmestynytta 152-sivuista juhlanumeroa on vielä saatavissa hintaan 3 mk. . 11 Todelliset luonnonpöntöt, Hannu Hautala ............... 32 1. .. Värierottelun, arvoltaan 250 mk, on lahjoittanut kustannusosakeyhtiö Weilin + Göös, jonka kustantamassa kirjassa »Erämetsän elämää» kuva on julkaistu v. Summaries of the Main Ar23 24 25 31 ticles in this Issue .. Irtonumerot 2,50 mk. Viime vuoden ja sitä vanhempien vuosikertojen jäljelläolevia numeroita myydään 50 p hinnalla. . Toimisto avoinna maanantaista perjantaihin klo 916. Suomen Luonto vetoaa jälleen lukijoihinsa, joilla on mahdollisuus osallistua seuraavan numeron värikanteen esim. 1968. .. TAMA NUMERO lähetetään kaikille viime vuoden tilaajille riippumatta siitä, ovatko he uudistaneet tilauksensa tälle vuodelle. Reino Kalliola. Takakannen ilmoituksen lisäväri 350 mk. Sitä varten postitettiin viime vuoden 4. SISALLYS Luonnonsuojelun lujittunut asema, Olli Ojala............ .. Lukijat ovat lähettäneet postimerkkeinä ja rahana yhteensä 958,45 mk, josta ensi numeroa varten jäi yli vielä 303,45 mk. Uutisia ja tiedotuksia Kirjallisuutta ...... . Tilausmaksu ja tilin numero selviävät tältä sivulta. Tämän vuoksi kehoitetaan kaikkia niitä lukijoita, jotka eivät halua lopettaa tilaustaan, tarkistamaan tilausmaksun suorittaminen. ....... .. .. . . Osasto »Virallisen luonnonsuojelun alalta»: prof. Mikäli se on kadonnut, voidaan sen asemesta käyttää joko tavallista, postista saatavaa tilillepanokorttia tai Suomen Luonnon 56/1970 :n välissä ollutta lahjakorttia, jolloin tilaaja voi merkitä »lahjan » saajaksi itsensä. .. Suomen Luonto ilmestyy vuoden 1971 aikana 6 numerona. Vaarna ....... Suomen Luonnon vanhoissa numeroissa on jatkuvasti ajankohtaisia artikkeleita luonnonsuojelun eri aloilta. .. Teuvo Suominen (toimitussihteeri). 498 159. Vielä tarvitaan 601,55 mk. Fredrikinkatu 77 A, Helsinki 10, puh. . keskiaukeaman tilauslomakkeen kertomalla tavalla. 4 Huuhkajan vierailusta 5 000 markan vahingot, Martti Rikkonen .. Taitto: Timo Tanttu Ilmoitushinnat: 1 /1 sivu 450 mk, 1/2 sivu 250 mk, 1/4 sivu 150 mk. numeron välissä tilillepanokortti. . .. ... ..
Neuvottelukunta on jo saanut päätoimisen sihteeristön, johon tulee pääsihteerin lisäksi sihteeri ja neljä suunnittelijaa. K yseessä on siis luonnon ja ympäristön suojelu ja hoito kokonaisuudessaan. Mäkinen. Tästä syystä tiedotusvälineitten on jatkuvasti seurattava neuvottelukunnan toimia tiukasti ja tiedotettava niistä kansalaisille. Neuvottelukunnan nimessä tarkoitetaan ympäristönsuojelulla samaa kuin luonnonsuojelulla Suomen luonnonsuojeluliitossa. Neuvottelukunta antaa myös lausuntoja viranomaisten pyynnöstä ja pitää yhteyttä alan kansainvälisiin elimiin. Vaikka monetkaan luonnonsuojelun tavoitteet eivät toteutuneet vuonna 1970, tietojen jakaminen ja yleisen tietoisuuden herääminen ylitti useimmat odotukset. VALTION TUKI LIITON TOIMINNALLE Valtion luonnonsuojeluvalvojan toimiston ja eräiden nykyisen vesihallituksen toimistojen edeltäjinä toimineiden yksikköjen tai yksittäisten virkamiesten ohella on Suomen luonnonsuojeluliitto tavallaan ollut vastuussa tehtävistä, jotka esimerkiksi Ruotsissa kuuluvat suurelle keskusvirastolle, valtion luonnonhoitovirastolle. Luonnonsuojeluväki toivoo, että tiedotusvälineet jatkaisivat yleisen tietoisuuden ja mielipiteen ravistelua ja pitäisivät kriittisesti silmällä myös ympäristönsuojelun neuvottelukuntaa. Neuvottelukunta edustaa varsin monipuolista eri alojen, myös luonnonsuojelun, asiantuntemusta. Valtion vuoden 1971 tuloja menoarviossa on Suomen luonnonsuoje111/iiton toiminnan tukemiseen varattu 50 000 mk. Jos luonnonsuojelun edistyminen olisi pelkästään henkilöistä kiinni, ei sen huomioonottamista yhteiskunnan kaikessa toiminnassa voisi mikään estää. 0. Salolainen ja P. Olli Ojala Luonnonsuojelun lujittunut asema YMPÄRISTÖNSUOJELUN NEUVOTTELUKUNTA Valtioneuvosto asetti 23.12.1970 ympäristönsuojelun neuvottelukunnan nimeten siihen kaikkiaan 48 henkilöä. Luonnonsuojelu on valtion keskushallinnossa saanut huomattavan lisäpainon. Neuvottelukunta on kuitenkin siinä määrin Helsinki-keskinen ja pääasiassa pitkälle koulutetuista henkilöistä kokoonpantu, että yhteys ihmiseen, jolta ja jota varten luontoa suojellaan, vaatii erityistä huomiota ja huolenpitoa. Näin ei valitettavasti ole asianlaita, mutta todettakoon joka tapauksessa, että neuvottelukunnan kokoonpano suurin piirtein tyydyttää. Olihan luonnonsuojeluvuoden 1970 onnistuminen pääasiassa radion, television ja lehdistön varassa. Luonnonsuojeluväki itse aina on tähdentänyt sitä, että luonnonsuojelu kuuluu kaikille. Suomen luonnonsuojeluliitto ei siitä huolimatta ole saanut valtionapua ennen vuotta 1971. Suomen Luonnolla on täysi syy toivottaa neuvottelukunnalle menestystä ja 2 rohkeutta työssä luonnon ja ihmisen puolesta. Ympäristönsuojelun neuvottelukunnan kokoonpano on luonnonsuojelun kannalta varsin mielenkiintoinen. Aloitteen h yväksy. Tämä on seurausta monivuotisista yrityksistä, joissa tärkeänä apuna on ollut kansanedustaja V. Siksi se ei voi vaatia, että se yksin voisi luonnonsuoje1 ua toteuttaa. Siinä ovat edustettuina erilaiset poliittiset ja yhteiskunnalliset näkemykset, millä tulee olemaan suuri merkitys neuvottelukunnan esitysten ja aloitteiden toteutumista ajatellen. Sen tehtävänä on mm. Stenbäck olivat aloitteentekijöitä asiassa, josta päätettäessä eduskunnan kaikki ryhmät ovat olleet yksimielisiä. Vaikka liitolla ei ole ollut virallista asemaa, siihen on suhtauduttu sekä sen sisällä että jossain määrin myös ulkopuolella ikäänkuin näin olisi ollut asianlaita. Olipa neuvottelukunnan nimi mikä tahansa, suurimmaksi osaksi sen toiminnan onnistumisesta riippuu luonnonsuojelun lähitulevaisuus Suomessa. Sama koskee myös neuvottelukunnan sihteeristöä, joten luonnonsuojeluväen on ilmeisesti oltava melko tyytyväistä. Mukaan on mahtunut edustava joukko Suomen luonnonsuojeluliiton entisiä ja nykyisiä luottamushenkilöitä. toimia ympäristönsuojelun ja sen edellyttämän tutkimustoiminnan yhteistyöelimenä, tehdä aloitteita ja esityksiä ympäristönsuojelua koskevan lainsääcänr.ön ja hallinnon kehittämi~eksi, seurata ja edistää ympäristönsuojelun tavoitteiden toteuttamista yhteiskunnan suunnittelussa, seurata luontoa ja ympäristöä merkittävästi muuttavia hankkeita sekä tehdä esityk~iä ympäristönsuojelua koskevan tutkimus-, koulutusja valistustoiminnan kehittämiseksi. Neuvottelukunta on siitä annetun asetuksen (722/70) 1 § :n mukaan olemassa luonnon sekä ihmisen elinympäristön suojelun ja hoidon edistämiseksi. Hän sekä kansanedustajat P. Ei ainakaan pitäisi olla sitä vaaraa, että uudet viralliset luonnonsuojelijat olisivat liian kaukana yhteiskunnasta
Suomen luonnonsuojeluliiton on syytä iloita siitä, että yhteiskunta vähitellen alkaa ottaa omikseen ?-e tavoitteet, joitten puolesta liitto Ja sen edeltäjä, Suomen Luonnonsuojeluyhdistys, ovat työtä tehneet. Ihmiskunnalla on kiire ratkaista itsensä ja luonnon ~ä~iner1 ristiriita_. Väisänen (3) 3. Kolamo (11) ~osentti Folke Koroleff (12) Filosofian tohtori Antti Kulmala (13) Agrologi Rabbe Lauren (14) D?sentt! ~artti Markkula (15) Diplomi-rnsinööri Jukka Matin vesi (16) Dosentti Olavi Niittamo (17) Dosentti Pekka Nuorteva (18) Varatuomari Ee:o-Pekka Paavolainen (19) Ylimetsänhoitaja Jaakko Piironen (20) Pr_ofess~r! ~auko Sipponen (21) D~plom~-~nsrnööri Sigurd Slätis(22) Diplomi-rnsinööri Mikko Vähä-Piikkiö (23) Jäsenten henkilökohtaiset varamiehet (suluissa oleva numero tarkoittaa as_i~no1:1aista varsinaista jäsentä) Laaketieteen kandidaatti Raija Alho (11) Filosofian ylioppilas Lars Blomberg (14) Yli-insinööri Pentti Erkola (5) Osast?pää~likkö Hannu Ettala (7) J ohtap, larnoprn kandidaatti Sten Finne (19) Professori Olavi Granö (17) Filosofian tohtori Heikki Haapala (2) ~osentti Antti Haapanen (8) Filosofian kandidaatti Urpo Häyrinen (12) Kirjailija Eino Kauppala (18) Metsäneuvos Tapio Korpela (20) Filosofian kandidaatti Pirkko Lahti (13) Maatalousja metsätieteiden k~ndidaatti Matti Lappalainen (16) Filosofian kandidaatti Martti Linkola (15) Diplomi-insinööri Heikki Loppi (9) Metsänhoitaja Olli Saastamoinen (10) Oikeustieteen lisensiaatti Jacob Söderman (23) Toiminnanjohtaja Juha Talvitie (22) Valtiotieteen lisensiaatti Eero Tuomainen (21) Maatalousja metsätieteiden kandidaatti Heimo Tuomaria (1) V_a_ratu?mari Leo Virkkunen (6) Laaketleteen kandidaatti Ismo Virtanen (4) Valtiotieteen ylioppilas Pentti K. LuonnonsuojeluJaqestot ovat b10logisia valvontaelimiä, joiden tehtävänä on tarkkailla yhteiskunnan toimintaa luonnon ja ihmisen välisen suhteen kannalta ja tehdä esityksiä ihmisen palauttamiseksi järjestykseen hänen ylittäessään luonnonlakien asettamat rajat. 0. tyksi tulemisen merkitystä korostaa vielä se, että valtakunnallisten luonnonsuojelujärjestöjen valtionavun ottaminen valtion vuoden 1971 tuloja menoarvioon oli ainoita ~y:'äksyttyjä _muutoksia par~ament1lhsest1 varsin laajalla pohplla olevan hallituksen tuloja menoarvioesitykseen. YMPÄRISTÖNSUOJELUN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOONPANO Puheenjohtaja: hallitusneuvos Raimo Pekkanen Varapuheenjohtaja: diplomi-insinööri, kaupunginjohtaja V. Muuttunut tilanne ei muuta Suomen luonnonsuojeluliiton ase~ -aa luonnonsuojelun etujärjestöna. Mäkinen Jäsenet: Suunnittelusihteeri Heikki Annanpalo (2) Filosofian ylioppilas Yrjö Haila (3) Pr_ofess~r! J ~ddi Hasan ( 4) Diplomi-rnsrnööri Ilkka Huuhtanen (5) H~l!ituss_ihte_eri Klas G. Luonnonsuojelu on mm tärkeä asia, ettei sitä voida jättää yksinomaan virkamiesten hoidettavaksi. Ivars (6) Paa1ohtaJa Simo Jaatinen (7) Professori Reino Kalliola (8) T yöturvallisuussihteeri Veikko Kansi kas (9) Maatalousja metsätieteiden to~tori ~ekka Kilkki (10) Oikeustieteen kandidaatti Ilmo J. Ilman vapaata kansalaistoimintaa ei tavoitteita kyetä asettamaan kY.llin kauas
Tämä vie pohjan mm. Seutukaavoituksessa on yksityismetsiin kohdistettu runsaasti erilaisia luonnonsuojeluvelvotteita. Organisaatioita olisikin samassa yhteydessä täydennettävä sekä piiriettä keskusmetsälautakuntatasolla luonnonhoitoon ja -suojeluun perehtyneillä virkamiehillä, joiden tehtäviin tulisi kuulumaan mm. Monet seikat viittaavat siihen, että yksityismetsänomistajilla on halua ympäristönsuojeluun, joka kuitenkin tyrehtyy taloudellisten mahdollisuuksien puutteeseen. Nämä edellyt ykset olisi luotava esim. Tällä hetkellä metsän eri käyttömuotojen ja arvojen, kuten porotalouden, ulkoilun, erilaisten keräilymuotojen, alkuperäisen luonnon suojelun, riistanhoidon ja maisemanhoidon niveltäminen toisiinsa yhdessä puuntuotannon kanssa on vapaaehtoista ja vailla lakisääteistä pohjaa. Viimeaikainen keskustelu metsävarojen hyväksikäytöstä on monin tavoin paljastanut, että uutta, luonnonvarain moninaiskäyttöön perustuvaa otetta tarvitaan metsätalouden ja ennen kaikkea sitä säätelevän lainsäädännön pohjaksi. Luonnonsuojeluvelvoitteet koskevat myös yksityismetsiä, mutta on luonnollista, ettei luonnonsuojelusta ja maisemanhoidosta aiheutuvia metsänkäyttörajoituksia voida asettaa yksinomaan yksityisten metsänomistajien kustannuksiksi. ulkoilualueeksi, voidaan metsätalouden puitteissa käsitellä niin, ettei se enää sovellu mainittuun tarkoitukseen; lakia ei ole kuitenkaan rikottu missään vaiheessa. 1970. Vasta tällöin voitaisiin luoda todellinen pohja metsien käytön suunnittelulle seutukaavoituksen puitteissa. UHANALAISET SUOT Metsänparannuslainsäädäntö lähtee yksipuolisesta olettamuksesta, ettei suolla ole muuta kuin metsäojitusarvo ja -käyttö. 12. VANHENTUNUT LAKI YKSITYISMETSISTÄ Yksityismetsälaki, johon perustuu pääosa Suomen metsien käytöstä, kieltää metsänhävityksen. Metsä ympäristöä luovana tekijänä, toimintaympäristönä ja muutamien luonnonvaraisten elinkeinojen perustana ei saa osakseen mitään huomiota. Yksityismetsälakia u udistettaessa olisi selvästi tuotava esiin se tosiseikka, että metsätalous on vain osa metsien muodostaman luonnonvaran hyväksikäyttöä, tosin hyvin tärkeä osa siitä. ulkoilualueiden ja maisemanhoidon suunnittelulta. Muina mahdollisuuksina ovat esim. Näin ei kuitenkaan voi olla etenkin kun yksityiset omistavat pääosan EteläSuomen metsävaroista. Ainoa soiden muuhun käyttöön viittaava säädös on Maatalousministeriön päätös, jossa velvoitetaan ojituksen suorittaja ottamaan yhteys valtion luonnonsuojelunvalvojaan, mikäli »aiottu metsänparannustyö näyttää olevan ristiriidassa luonnonsuojelua koskevien hankkeiden kanssa».. yhteydenpito seutukaavoittajiin, ulkoiluun osoitettujen metsäisten alueiden moninaiskäytön suunnittelu ja toteutus, maisemanhoito yksityismetsissä jne. Yksityismetsälakia uudistettaessa olisi lähtökohdaksi otettava sellainen 4 metsävarojen hyväksikäyttö, joka mahdollistaa pitkällä tähtäimellä metsän kaikki eri käyttömuodot ja arvot. PUUTTEELLISET ORGANISAATIOT On selvää, etteivät yksityismetsätalouden edistämisorganisaatiot pystyisi nykyisin edellytyksin selvi yty mää n lainmuutoksen tuomista uusista tehtävistä, mikäli se toteutettaisiin. Seppo Kellomäki Metsälainsäädäntö uudistettava Alustusesitelmä Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämässä Syysmetsäpäivien keskuste/11tilais11udessa 1. Erityisen voimakkaasti ovat nykyisen yksityismetsälain puutteet tulleet esiin seutukaavoituksen _yhteydessä, sillä lakisääteisiä yhteistoimintamahdollisuuksia tai -velvotteita ei ole seutukaavoituksesta ja metsätaloudesta vastaavien virkamiesten kesken. Lain sisältöä tulkittaessa on erikoisesti pantava merkille, ettei siinä tai sen nojalla annetussa asetuksessa ole säädöksiä harjoitettavan metsätalouden luonteesta ja metsän eri käyttömuotojen keskinäisistä suhteista; lain hengen mukaan mttsällä eloyhteisiinä ei ole muuta käyttiiii k uin puuraaka-aineen tuottaminen teollisiin tarkoituksiin. On kuitenkin esitetty, että nämä tulisi kohdistaa vain yhteiskunnan omistamiin metsiin. Se turvaa periaatteessa, ainakin näennäisesti, metsien kestävän puuntuoton. Metsäalue, jonka kaavoittaja osoittaa esim. Lähinnä tämä koskee yksityismetsälakia, metsänparannuslakia, metsähallintolakia ja suojametsälakia. kehittämällä metsäverotusta siten, että sitä voidaan joustavasti soveltaa eriaste1s1ssa suojelutapauksissa. korvauksen maksaminen todellisista tulonmenetyksistä metsänkäyttöä rajoitettaessa tai alueiden lunastus yhteiskunnan omistukseen
. Toiseksi on täysin ojituksensuorittajan harkinnassa, milloin aiottu ojitus »näyttää olevan ristiriidassa luonnonsuojelua koskevien hankkeiden kanssa». Mikäli tämä onnistuisikin, ei suojeluun tähtäävillä pyrkimyksillä ole lainsäädännöllistä tukea. nasta. Ilmeisesti tähän harkintavaltaan perustuu aiemmin ma1ruttu Torronsuon laideosien ojitus. Päätös ei ole aktivoinut soidensuojelua organisaat101ssa, jotka vastaavat metsänparannustoimin·"' ... Päätös ei velvoita metsänparannuksesta vastaavia virkamiehiä millään tavoin punnitsemaan_ suon eri arvoja tapauksissa, joissa mainittua hanketta ei ole esitetty. »Metsänparannuslainsäädäntö· lähtee yksipuolisesta olettamuksesta, ettei suolla ole muuta kuin metsäojitusarvo ja -käyttö·.)) Käytännössä päätös on merkinnyt ojituksen jarruttamista tai siirtämistä epämääräiseen tulevaisuuteen niillä suoalueilla, jotka valtion luonnonsuojelunvalvoja on esittänyt metsänparannuspiireille lähettämissään suojelukohdeluetteloissa. Syyt tämän hetkiseen epätyydyttävään tilanteeseen ovat varsin ilmeiset: Ensinnäkin päätös edellyttää, että ojitettavaksi aiotun suon suhteen on esitetty luonnonsuojeluun liittyviä hankkeita. -~ .. ;:.. Jotta soidensuojelu voitaisiin ratkaista tyydyttävästi sekä koko valtakunnan että myös pienemmissä puitteissa, olisi 5. Harvat ilmoitukset kuvastanevatkin, ettei metsänparannusvirkamiehistö osallistu vapaaehtoisesti soiden suojeluun. Myöskään seutukaavoituksen yhteydessä tehdyt soidensuojelusuunnitelmat eivät aina ole olleet riittäviä »luonnonsuojeluhankkeita», jotta niissä esitetyt suot olisi jätetty ojittamatta; ainoastaan valtion luonnonsuojelunvalvojan toimesta luetteloidut suot ovat muodostaneet poikkeuksen. Ilmoituksia päätöksen mainitsemista tapauksista on tullut varsin vähän ja epätasaisesti eri metsänparannuspiireissä. Eräissä yksittäistapauksissa kuten Torronsuon kohdalla tiedetään toimitun ma1rutun päätöksen vastaisesti. KOKONAISKÄYTTÖSUUNNITELMA TARPEEN Nykyisen tilanteen vallitessa voidaan valtakunnalliset soidensäilytyssuunnitelmat toteuttaa vain valtionmaiden osalta; yksityismailla sijaitsevien kohteiden osalta tilanne on epävarma. .
tus lainvalvojana ryhtyy itse harjoittamaan hakkuutoimintaa suojametsäalueella ilman kenenkään valvontaa. Puheet metsätalouden yhteydessä tapahtuvasta luonnonsuojelusta, muuten kuin puuraaka-aineen kestävän tuoton suhteen, ovat korulauseita siihen saakka, kunnes koko metsälainsäädäntö" on uudistettu hengeltään luonnonvarain moninaiskäyttöperiaatetta vastaavaksi.. Tätä taustaa vasten ei ole ihme, jos luonnonsuojelupiirit ovat arvostelleet ja tulevat arvostelemaan metsätaloutta ja sen toimintaohjeeksi otettuja yksipuolisia puuntuotanto-ohjelmia. Toiminnanohjeiksi tulisi ottaa ne periaatteet, joiden varaan metsähallitus on perustanut ns. Myös suojametsäalueen rajoja tulisi tarkistaa, sillä esim. Koko valtakunnan metsäja suovarojen kokonaiskäytön kannalta olisi mielekästä yhdistää sekä 6 Metsä on myös lainsäädännössä nähtävä kokonaisuutena,jolla on muitakin tehtäviä kuin tuottaa puuta. VALVOJA VALVOO ITSEÄÄN Suojametsälaki vastannee hengeltään niitä tavoitteita, joita laille asetettiin sitä luotaessa. olisi luotava rahoitusmenettely, jonka perusteella korvataan maanomistajalle menetykset, jotka mahdollisesti aiheutuvat ojituksesta luovuttaessa. Ellei maamme metsästäjäkunta olisi voimakas ja hyvin järjestäytynyt, olisi hirvikantamme kohtalo ollut ehkä hyvinkin synkkä, sillä puhtaasti metsätalouden kannalta hirvi on »vahinkometsätalouden edistämistä että metsänparannusta suorittavat organisaatiot, kuten julkisuudessa on esitetty. Maisemaja luonnonsuojelunäkökohdat huomioonottavaan metsänparannustoimintaan siirtyminen ei merkitsisi sen loppumista vaan suuntautumista järkevämmille urille. Metsälainsäädäntö· uudistettava koko metsänparannuslainsäädäntö kiireesti uudistettava, jolloin: suovarojen käytön tulisi perustua kaikki eri käyttömuodot ja -vaihtoehdot huomioonottavaan kokonaissuunnitteluun. luonnonhoitometsänsä. Eräs ratkaisumahdollisuus on myös määrärahan varaaminen vuosittain valtion budjettiin rauhoitettavien soiden ostamiseen tai lunastamiseen, mihin luonnonsuojelulaki suo mahdollisuudet. ei-puutuotannolliset toimintatavoitteet. Lakia laadittaessa ei ole kuitenkaan osattu ottaa huomioon sitä, että metsähallieläin». ulkoilu, luonnonsuojelualueiden hoito, jäkälien ja sienien keräys, kalastus, metsästys ym. Mainittakoon, että kansainvälisesti hyväksyttyjä normeja sovellettaessa tarvittaisiin nykyisten luonnonsuojelualueiden hoitoon 34 henkeä. VALTION METSÄT Metsähallintolakia uudistettaessa on siinä piilevä moninaiskäyttöajatus tuotava selvästi esiin. Tämän toimialaan kuuluisivat esim. Tällöin voitaisiin esim. Yksinkertaisinta olisi metsänparannusrahoituksen kehittäminen siten, että metsäojitus ja suojeluun tähtäävä rauhoitus tulevat tasavertaisiksi maankäyttömuodoiksi. Myös pellonvarauskorvauksen kaltainen suonvarauskorvaus on eräs harkinnanarvoinen vaihtoehto. Tällöin myös metsäluonnon suojeluun liittyvät ongelmat voitaisiin ratkaista keskitetysti. Metsätalouden sopeuttamiseksi uusiin olosuhteisiin ja niihin tavoitteisiin, joita on ilmennyt metsien käytön suhteen, olisi metsäntutkimusta laajennettava ei-puuntuotannolliseen metsänkäyttöön liittyviltä osiltaan; tämänlaatuista tutkimustyötä ei tehdä nykyään sanottavasti Metsäntutkimuslaitoksen piirissä. metsänparannusvirkamiehistöä tulisi täydentää luonnonsuojeluun perehtyneillä henkilöillä. Jotta metsähallitus voisi toiminnassaan toteuttaa tämänmukaiset tavoitteet, olisi sen organisaatiota täydennettävä oman budjetin ja riittävän päätösvallan omaavalla yleismetsätalouden osastoryhmällä. Suojametsälainsäädäntöä uudistettaessa tulisi myös antaa suojametsäalueiden käsittelyyn liittyviä ohjeita, mistä nykyinen lainsäädäntö ei anna säädöksiä. Metsähallituksen toiminnan tavoitteissa olisi luovuttava liiketaloudellisesti edullisesta tuloksesta, mikä ilmeisen voimakkaasti ohjaa metsähallituksen nykyistä toimintaa, sekä tulkinnanvaraisesta yleisen edun käsitteestä. maksaa ojituksesta luovuttaessa ojituksen edellyttämän omarahoituksen suuruinen korvaus, johon samalla sisältyisi luonnonsuojelulain mukainen rauhoitus. METSÄNTUTKIMUS Asetus metsäntutkimuslaitoksesta velvoittaa sen suorittamaan tutkimuksia ja kokeita Suomen metsätalouden tarkoituksenmukaista kehittämistä varten. Se asettaa varsin korkeat velvoitteet yksityisten metsänkäytölle. Sama valvonnan puute leimaa muutakin metsähallituksen toimintaa. Pomokairan alueella raja lienee liian pohjoisessa; näiden lähellä toimenpiderajaa sijaitsevien kuusimetsien muuttaminen mäntyä kasvavaksi ei onnistune koskaan. Ojituskevottomista soista ei luonnollisesti maksettaisi mitään korvausta. Metsälainsäädäntöä kehitettäessä on lähtökohdaksi otettava moninaiskäytön periaate, sillä vain siten voidaan turvata puuntuotannon ohella myö·s porotalouden, riistanhoidon, retkeilyn, ulkoilun, marjastuksen ja alkuperäisen luonnon suojelun tarpeet
huuhkaja vapautetuksi. lintu vieraillut vanhemmassa rakennuksessa. KUOLLUT VAIHDETTIIN ELÄVÄÄN Aamulla 11. mv. 100 kilometrin päähän Isotalon kanalasta. Sen pelastaminen olisi siis ainakin mahdollisuuksien rajoissa. Lintu oli hetken aikaa melkoisen hämmentynyt, eikä tuntunut tietävän mitä sen tulisi tehdä. Apul.prof. Lintu pärjäsi siis yllätlättävänkin hyvin. Ennen tätä tapausta eivät petolinnut yleensäkään olleet verottaneet Isotalon kanalan kasvatteja, sen sijaan variksista on kesäaikaan paljonkin haittaa. Martti Rikkonen Huuhkajan vierailusta 5000 markan vahingot Tämä Aamulehdessa ollut uutinen sai nokialaisen rouva Terttu Laurilan tarttumaan useaan otteeseen puhelimen luuriin ottaakseen selvää olisiko mitään mahdollisuuksia saada ko. Hän soitti mm. Vastaanotto oli erittäin ystävällinen ja pieni ennakkoluulo hävisi kuunnellessamme isännän kertovan tapauksesta. Isotalo sanoi petolintujen määrän olevan nykyään heidän tilansa seuduilla kovin pieni. 2405 g painanut huuhkaja oli hyvässä kunnossa ja ilmeisesti 2-vuotias koiras. joku ymmärtämä8 tön sen piankin ampu1s1, kuten pelättiin. Hänen mukaansa myös metsälinnut olivat alueelta hyvin vähissä, ilmeisesti erittäin tehokkaan metsästyksen johdosta. Muutaman päivän hiljaiselon aikana oli otettu yhteyttä apul.luonnonsuojelunvalvojaan Antti Haapaseen ja saatu Suomen luonnonsuojeluliitto lupautumaan maksamaan kolmeensataan markkaan laskenut lunastussumma. lähtivät sitten lukiol. Jo edellisenä iltana ennen tunkeutumistaan isoon valaistuun ja uudempaan kanalarakennukseen oli ko. Samoin hän tiesi parin kilometrin päässä olevan huuhkajalla vakituinen jokavuotinen pesimäpaikka. Linnulle täytyi löytää vielä rengas, sillä olihan se saatava merkit yksi, jos esim. Maanviljelijä Tarmo Isotalon ( kuvassa) rauhallinen suhtautuminen vahinkoon ja sen aiheuttajaan antaa ajattelemisen aihetta niille, jotka vainoavat petolintuja pelkkien ennakkoluulojen perusteella. Käydyissä keskusteluissa Tastin ja Tenovuon kanssa päädyttiin vapauttamispaikan valinnassa erään metsän keskellä sijaitsevan kaatopaikan lähimaastoon. Rengas, numeroltaan E1631 saatiin käyttöön tohtori Johan Tast'ilta, joka oli myös vapauttamispaikalla tarkastamassa huuhkajaa. Sitten se jo le. lan nurkissa olivat ymmärrettävästi saaneet hänen verensä kuohahtamaan. Tämän vuoden keväällä juuri kyseisen kaatopaikan läheisyydessä huhuili huuhkajakoiras erittäin intensiivisesti. Kaatopaikalla kuhisevista rotista se ainakin saisi ravintonsa, jos jäisi paikalle. Jonkin ajan kuluttua se kuitenkin alkoi kurkotella kaulaansa ja käännellä palavasilmäistä päätään. Isotalolle, saadakseen vastalahjaksi elävän pöllön. Tiettyä rahasummaa ja täytettyä huuhkajaa vastaan lintu olisi noudettavissa. Ympäristö tuntui muutenkin sopivalta huuhkajalle, huolimatta lähitienoilla tapahtuvasta melkoisesta metsänhakkuusta. Rauno Tenovuo Turun yliopistosta oli ottanut yhteyttä Isotaloon ja omalta osaltaan saanut suostuteltua hänet luovuttamaan linnun vapautettavaksi. Lintu punnittiin ja tutkittiin mahdollisten sairauksien tai vikojen löytämiseksi. Tärkein saatu tieto oli ilmeisesti: lintu oli ainakin vielä hengissä. Pirkkalassa asuvalta preparaattori Pajarteelta saatiin kohtuulliseen hintaan täytetty komea huuhkajauros. Oli arveltu sen mahdollisesti tottuneen niin paljon kanaravintoon, että se kävisi syömässä myöhemmin. Seuraavan aamun sadat kuolleet kanat kanaKanalaan tunkeutunut huuhkaja sai pitää henkensä, saipa vielä vankeutensa ajaksi syö"däkseen kanan päivässä. Samaan aikaan koko toiminnan kohde, nuori huuhkajauros täytti kupunsa syömällä kanan yössä Oripäässä kanalan sivuhuoneessa puulaatikossa. Hän kertoi aikaisemminkin nähneensä mahdollisesti huuhkajan liikuskelevan talonsa läheisyydessä. Kaatopaikan läheisyydessä laskettiin lintu istumaan vastikään tapetun kanan päälle. Isotalolle, riistapäällikkö Vilho Riihimäelle ja eräille muille asiaa yleensä tunteville henkilöille. Risto Palomäki ja allekirjoittanut viemään tuomisiaan mv. Ammutuksitulemisen riskin katsottiin olevan yhtä suuri melkein missä tahansa sopivalla seudulla. VAPAUTEEN Hyväkuntoinen huuhkaja, joka parin päivän paaston jälkeen oli syönyt todella hyvin, otettiin säilytyslaatikostaan, rengastettiin ja lähdettiin kuljettamaan vapauttamispaikalleen n. Muualta tehdyt tiedustelut olivat tuottaneet huonoja tuloksia, mutta onneksi Pajarteella oli puolivalmis lintu, jonka hän laittoi kuntoon kuljetusta varten. Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelujärjestöt olivat myöskin mukana asiassa. Hän esitti jopa ajatuksen omien maittensa rauhoittamisesta. Sinnekin se oli mennyt ilmanottoaukon kautta ja syönyt yhden kanan. 11. Paljon puhuvan lehtiuutisen antama tieto isännän suhtautumisesta huuhkajaan yleensä ei tuntunut pitävän paikkaansa. Aamulla isäntä oli heti vapauttanut linnun
Eikä turhaan. Tammikuun alkupuolen tarkastuskäynneillä on miltei joka kerta kuultu huuhkajan huhuilevan juuri sillä alueella, minne Oripään kanalahuuhkaja vapautettiin. Sen kuultiin vinkuvan ja huutavan kimeästi. Hiukan paikkaa vaihdettuaan se oli alkanut huhuilla aivan normaalilla huuhkajakoiraan äänellä. Ilmeisesti se siis on alkanut viihtyä uudella kotipaikallaan. vittikin pitkät siipensä ja lensi erään läheisen kuusen oksalle. Siellä se näytti olevan jo kovin oamssa ympäristössään, mutta jatkoi kohta matkaansa hieman edemmäksi. D 9. Illalla lintua käytiin kuuntelemassa
. Mustaka.llio Rauhoitettu toistaiseksi Tutustuessani viime kesänä Lemmenjoen kansallispuiston laajennusalueeseen minulle alkoi vähitellen valjeta uudenlainen kuva luonnonsuojelualueistamme. 1956 oli sykähdyttävä uutinen kaikille luonnonystäville, ja minäkin tuudittauduin siihen lapselliseen uskoon, että nyt oli pelastettu hienoja alueita talouselämän kynsistä. Taistelu /uonnonsuojelualueistam tJJe on alka.nut !. Sillä miten muulla tavoin voidaan tulkita seuraavat tapaukset: Pallas-Ounaksen kansallispuiston keskelle suunnitellaan mökkikyiää, Oulangan kansallispuistoon suunnitellaan leirintäaluetta, Pyhätunturi tuhotaan tv-mastolla ja hiihtohissien ja hotellien verkostolla, Sompion luonnonpuistosta upotetaan osa veden alle . NE OVAT TURVASSA VAIN NIIN KAUAN KUI TALOUSELÄMÄ EI NIITÄ TARVITSE. Tämä on estettävä. Tarpoessani siellä rannatonta erämaata toverini kanssa minusta alkoi tuntua toivottoman lapselliselta koko rauhoitustouhu. . Kuohuttavia esimerkkejä ovat Urjalan Kivijärven alue, jonka halki räjäytettiin pikatie; Nokian jalavat upotetaan veden alle, Vanhankaupunginlahden linnustonsuojelualue tuhotaan, Vaarunvuori muutetaan voimalaitokseksi . . Tätä taustaa vasten tuntuu jonninjoutavalta, tekopyhältä puuhailulta laajentaa Lemmenjoen kansallispuistoa, kun kuitenkin tietää miten siinä käy: kun suunniteltu tie päätetään rakentaa alueen poikki, niin se rakennetaan; samoin nousevat sinne vuorenvarmasti hiihtohissit ja hotellit; keskitason tylsimysturisti syöksyy Suomen Matkailuliiton riemuksi lumikiitäjä uljeltaen erämaan autiomajalle juopottelemaan ... 10 Uusien luonnonja kansallispuistojen perustaminen v. Ajattelin, että hyvähän sinne »Jumalan selän taakse» suojametsäalueelle on suojelualueita perustella, kun tosipaikan tullen laki ei kuitenkaan voi niitä suojata. Nykyään suojelualue voidaan tuhota, jos siitä on huomattavaa kansantaloudellista etua. On kysymys siitä, että kaikki takaportit luonnontuhoajille poistetaan luonnonsuojelulaista. Tästä on kulunut 14 vuotta, mutta minkälainen on tilanne: suojelualueitamme tuhotaan pienimmästä suurimpaan ja ainoa keino, jolla niitä suojellaan, on nostaa asiasta valtava julkinen häly, sillä laki ei niitä suojaa. Pekka. . Kun suojelualueita perustetaan, on saatava takuu, että ne myös säilyvät. Rauhoituksen on oltava ehdoton ja ikuinen, sillä mitä virkaa on väliaikaisilla suojelualueilla. Samoin raiskataan yksityismaille perustettuja, jo kymmeniä vuosia vanhoja luonnonsuojelualueita. On aivankuin rauhoituskilvessä lukisi: Rauhoitettu toistaiseksi (kunnes talouselämä toisin määrää). Mieleeni oli jo aikaisemmin Vaskijärven luonnonpuistoon suuntautuneilla jokakesäisillä retkillä hiipinyt epäilys, ettei kaikki olekaan luonnonsuojelualueitten kohdalla niinkuin pitäisi olla
Tämän uusinnan eripainosta saa postikulut maksatJJal/a Suomen /uonnonsuojeluliitosta. Antti Haapanen ja Vilho V. Vaarna Kololintu jemme suojelu Tämä Suomen Luonnossa 1/ 1971 julkaistu artikkeli pohjautuu samojen tekijiiiden satJJannimiseen kirjoitukseen, joka on aikaisetJJmin julkaistu nutJJerossa 1 / 1967 ja jota on levitetty eri painoksena. Eripainoksessa on myös Hannu Hautalan artikkeli »Todelliset luonnonpöntö"t». Kuvassa nuori heltvipö"/lö". 11
viirupölfö"n pönttö". Pönttöjen pohja tehdään kiinteäksi, mutta katon pitää olla avattava. Pohjastaan pönttöjen on oltava siksi harvoja tai reiällisiä että sisään päässyt sadevesi pääsee helposti valumaan pois. Ns. Pyöreästä puusta koverretut ovat suuritöisiä, ja sopivaa, sisältä lahoa puuta on usein vaikeasti saatavissa. Kottaraispönttö pihapiirissä on jo hyvin tavallinen näky. Pönttöjä voidaan ja pitäisikin asettaa runsaasti myös metsään, ran. Sopivaa materiaalia pyöreän pöntön valmistamiseksi ovat maannousemasienen sisältä lahottamat kuusipölkyt sekä haavankäävän tai arinakäävän sisältä lahottamat haapapölkyt. Pesälaatikon voi valmistaa erilaisista valmiista puulaatikoista sahaamalla niihin sopivankokoisen lentoaukon kylkeen. Luonnonmetsissä on kololintuja noin kolmannes kaikista linnuista. Pyöreästä puusta koverretut pöntöt muistuttavat eniten luonnonkoloja, mutta yleisesti käytetty lauta on osoittautunut myös hyväksi pöntön tekoaineeksi. Pönttö on siis kuin ylhäältä avoin »saavi ». Pesälaatikot ovat pohjattomia laatikoita, joiden rakenne ja tärkeimmät mitat selviävät piirroksesta. Itse asiassa kuitenkin juuri nämä ovat kovin suuressa pesäkolojen tarpeessa. Niitä ovat mm., että lentoaukko ei ole liian suuri, kolon seinät ovat riittävän paksut. Tällaiseen pönttöön ei laiteta lainkaan kattoa. Lautapöntöt tehdään vakiomittaisesta laudasta. Tikkoien s11ojelemiseksi tämä ei riitä~· ellei talousmetsiinkin säästetä niille sopivia haavikoita ja pökke!ö"itä, ne kaikkoavat sieltä. Viime aikoina on ollut myytävänä muovista tehtyjä pönttöjä. pyö·reåstä puusta tehtyjä, eri kokoja edustavia pönttöjä on myös ostettavissa monista rautaja urheilutarvikekaupoista. Mitoista tarkimmat ovat lentoaukon halkaisija. Pönttöjen mitat selviävät oheisesta taulukosta 1. ERIKOISPÖNTÖT Taulukossa 1 esitetty koko VII on ns. Näitä ostettaessa on tarkistettava, että pöntöt ovat riittävän lujia ja niiden pohjassa on suhteellisen suuret aukot, joista sisään satanut vesi pääsee valumaan pois. Pönttöjä ripustamalla ihminen voi talousmetsässäkin k orvata kottaraisi//e ja nmille tikankolojen käyttäjille näiden luontaiset pesäpaikat. Itse kolonsa kaivavien lajien (tikat ja hömötiainen) suojelu on vaikeampaa. jotka ensimmäisen käyt1o·v11otensa jälkeen ovat muiden kololintujen kåjtettävissä. Tietyt vähimmäisvaatimukset ovat kuitenkin olemassa. Kun muovi on lämmöneristykseltään puuta huonompi, on muovipöntöt paras kiinnittää puun varjoisalle puolelle. PÖNTÖILTÄ VAADITTAVAT OMINAISUUDET Lintujen pesäpöntöt ovat luonnollisten tikankolojen vastineita. Useimmat kololinnut pesivät pöntöissä, kunhan niitä vain on tarjolla. puoliavoimen pö,,ton voi tehdä kokojen II ja III mitoilla, mutta kokonaiskorkeus saa olla pienempi, vain 12 cm ja etuseinän korkeus vain 35 cm. Hyviä teollisesti valmistettuja, mm. Sisus puhdistetaan sopivan kokoiseksi taltan avulla. tikkojen suojelussa lienee sopivien kolopuiden säästäminen alueilla, missä se on mahdollista. Kolojen pulaa voimme lieventää asettamalla linnuille sopivia pesimispönttöjä. Myös pyöreästä puusta tehtyihin pönttöihin voidaan tehdä sisäkatto. Pönttöjä käyttävät kololinnut ovat alkuaan sopeutuneet pes1maan luonnonkoloissa, mutta kokemuksesta tiedämme, että monet lajit saattavat pesiä erilaisissa koloissa, jotka vain hyvin vähän muistuttavat luonnonkoloja. Ainoana keinona esim. Lautapönttöjen kattoihin tehdään tiivis sisäkatto, jonka avulla se pysyy kiinni. Tällaisten pönttöjen tarve luonnossa on suhteellisen pieni. Nämä mitat ovat vain ohjemittoja. taulukko 1) edusta12 vat pöntöt on kuitenkin syytä tehdä pyöreästä puusta, koska isot lautapöntöt eivät yleensä ole riittävän tiiviitä. Isoimpia kokoja IV-VII (ks. Kololintujemme suojelu Metsänhoito aiheuttaa sen, että koloissa pesiville linnuille on metsissämme erittäin vähän tarjolla sopivia pesimispaikkoja. Sitä pienemmille linnuille, kirjosiepoille ja tiaisille asetettuja pönttöjä näkee paljon vähemmän. PÖNTTÖJEN SIJOITTAMINEN Linnunpönttöjä voidaan asettaa mitä erilaisimpiin maastokohteisiin. Luonnontilaisissa metsissä on rttnsaasti palokärjen ja muiden tikkojen kovertamia koloja. Varmempi on kuitenkin lyödä katto kiinni toiselta reunalta yhdellä naulalla ja toiselta kiinnittää vaikka rautalangasta väännetyllä hakasella. Hoitometsissä niitä on huomattavasti vähemmän
pöllöt ja vesilinnut eivät tuo koloon mitään pesäntekoaineita. Pöntöt ripustetaan oksanhankaan tai runkoon niin, ettei lanka pääse kuristamaan puuta (ksseuraavan aukeaman piirroksia. Pesärosvoille se voi antaa ratkaisevaa tukea. Pönttöjen mitat Koko seinälaudan leveys (1) (koot I-IJI) seinän (laudan) paksuus (2) kattoja pohjalaudan leveys (3) seinän korkeus (4) pesäkolon halkaisija (5) lentoaukon etäisyys katosta (6) lentoaukon halkaisija (7) sopiva naulakoko langalla. Pönttöjen naulaamista puihin on vältettävä. Sen vuoksi pöntön pohjalle on pantava 14 cm :n vahvuinen kerros puun juurelta otettua putua tai lahopuuta. Sen sijaan ns. Taulukossa esitetyt luvut lienevät kuitenkin enimmäisarvoja. Isoimmat pöntöt (koot VI ja VII) on asiallista kiinnittää kahdella Taulukko 1. Taulukossa 2 on annettu jonkinlaiset ohjetiheydet. Oikealla kuusitiainen pö·ntöllään. V 1 VI 1 VII 1 mitta 1 1 tuumaa 11,5 1,5 2 1,5 2 )) 5 6 7 tavallisesti pakko tehdä )) useammasta laudasta 25 30 35 45 55 50 60 50 80 50 80 cm 7,5 10 12,5 16 20 19 22 23 28 30 40 )) 5 6 6 5 10 5 10 5 10 )) 2,8 2,8 3,2 4,5 5 7 10 10 12 12 )) 2 2 2 2,5 2,5 2,5 2,5 tuumaa Taulukko 2. laulupuun liittätJ1inen pönttö'ö"n ei ole tarpeen. Koska näitä asioita koskevia tutkimuksia on tehty maassamme kovin vähän, on vaikea sanoa, kuinka tiheään pönttöjä voidaan asettaa. Ohjeet pönttöjen si joittamiseksi maastoon Koko 1 l ja II 1 III 11 lV ja V 1 VI 1 VII ripmla111iskorke11s (m) 1 4 1 2 5 2 5 1 1,5 5 1 2 5 rip11sta111ist ibeys pönttöä/10 ha pönttöjen välinen pienin etä isyys pihat ja puistot ' 40 10 100 m 1 km lehdot ja rantametsät 20 5 100 m 1 km lehtija sekametsät 15 5 200 m 1 km kuusikot 5 10 3 1/2 1 km 2km männiköt 4 6 1 1/2 2 km 2 km rannat 100 m 100 m 14. Parhaiten ripustaminen tapahtuu metallilangalla tai köydellä. On muitettava, että useat kololinnut, kuten esim. KololintujeJJ1t11e suojelu noille ja muille sopiville paikoille kauemmaksi asutuksesta. Ohjekorkeudet on ilmoitettu taulukossa 2. Ainoastaan siinä tapauksessa, että ihmiset saattavat rikkoa ja häiritä matalalla olevia pönttöjä, on ne syytä sijoittaa vähän korkeammalle. Pöntöt on syytä sijoittaa suhteellisen matalalle niin, että niiden puhdistaminen ja muu huoltaminen on helppoa. Kolon oikea asukas ei sellaista välttämättä tarvitse, vaikka alakuvan kottarainen siitä ponnistaakin. Pesälaatikko on kehitetty saaristo-olosuhteisiin lähinnä pikkukos1 1 1 II 1 III 1 IV 4 5 6 7/8 1 7/8 1 7/8 1 1 1,5 1 1 Pöntiin lentoaukkoa kehystävä peltilevy estää tikkoja ja oravia laafentamasta sitä liian St1ureksi, jolloin pesärosvouksen vaara lisääntyisi
Mitä erilaisempia pönttöjä jollain alueella on, sitä enemmän k ololintuja voi siellä pesiä. Laatikot sijoitetaan lintujen suosimille luodoille rantakatajikon tai muun pensaikon suojaan, lentoaukko rantaan päin. Sinitiainen esiintyy vain maan lounaisosassa ja on lähinnä puistojen ja pihojen lintu. Hömötiainen kaivaa tavallisesti kolonsa itse, mutta joskus se pesii myös pönt. Toisinaan pesät saattavat olla hyvinkin lähellä toisiaan. , , ;il'1 50 100 m PIENTEN PÖNTTÖ JE ASUKKAAT Tiaiset, Talitiainen on pönttälinnuista tavallisimpia, Se pesii pihamailla ja myös kauempana metsässä. Todennäköisesti ainakin koskelot (myös isokoskelot) saata1s11n nussa pes1maan. 16 E räs esimerkki asuttujen p rinttöjen määrästä pihaja lehtometsäyt11päristö'ssä Lammin biologisella aset11alla. Muut tiaiset, hömö-, töyhtöja kuusitiainen, ovat metsien lajeja. • (), , ,1 fh () .. KO TTARAINEN TALITIAINEN C) SIN ITIAIN EN e KIRJOSIEPPO + KÅENPII KA 1 1 1 · o • I\ • .. E sit11erkiksi kaksi k ottaraisparia saattaa pesiä jopa samassa puussa. Toisen lajin pesä saattaa olla varsin lähellä. ' ' ' ' (),, ' + ' ' \ ' (7,, () " ' >->Y , n .. n,. Pesälaatikoiden osalta tarkistetaan, ettei lentoaukon suulle ole kasaantunut maata tai muuta ainetta, joka estäisi pääsyn laatikkoon. Kololintujemme suojelu .., kelaa varten, mutta myös muut vesilinnut saattavat niissä pesiä. Useimmat lajit vaativat k uitenkin tietyn elinpiirin eivätkä suosi varsinkaan omia laj iku111ppaneita tällä alueella. Paras puhdistusaika on syyskesällä ja syksyllä pesinnän päätyttyä. Tällöin pöntöt puhdistetaan liiasta rajusta, tarvittaessa korjataan, puihinkiinnitys tarkistetaan ja katsotaan ettei lanka pääse kiristämään puuta. n .. Tietääksemme sisämaassa ei ole näillä kokeiltu. ----,9-, M Pöntöt on syytä tarkastaa vähintään kerran vuodessa. Alustan täytyy olla sellainen, että emo voi muovata siihen pesäkuopan. t, 0., /\ A n .. ,1 ' \ () .
Luonnonsuojelupäivät ja Suomen luonnonsu ojeluliiton vuosiko ko us Luonnon muuttumisilmiöitä on r yhdyttävä tutkimaan Nuorten mahdollisuudet ympäristön pilaantumisen estämiseksi Kokkolassa tuli vuorito imintaa Rikosilmoitus Sompionjärven rantojen raivauksen laiminlyönnistä Neuvostoliiton luonnonsuojelualueet Luonnonsuojeluaate leviää insinööripiireissä Saastasivut Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen toimintakertomus vuodelta 1969 Suomen luonnonsuojeluliiton toimintakertomus vuodelta 1969 Suomen luonnonsuojeluliiton 1/14 1/15 1/15 1/15 1/17 1/17 1/17 1/18 1/23 1/29 jäsenjärjestöt 1. 14. 1970 1 /30 Luonnonharrastajien lomapäivät 2/34 Valkeakosken vesiviikko 11. Sisällysluettelo Suomen Luonto 29. 1. 6. 1970 2/48 Suomen luonnonsuojeluliiton vuosikokous ja Luonnonsuojelupäivät (myös lyhennelmät vuosikokouksen esitelmistä) 2/54 Ihminen ja rehu 2/60 Etelä-Suomen suurimmat katajat 2/60 USA :n ylioppilaat taisteluun saastumista vastaan 2/60 Oikeushaasteita puhtaamman ympäristön puolesta USA:ssa 2/61 USA :n hallitus ja teollisuus yrittävät supistaa autojen pakokaasusaasteita 2/62. 56/166 Kitti, J ouni: Luonnon suojelu on saamelaisten s•Jojclua 56/182 Kivekäs, Liisa, Muttinen, Marjaleena, Nygren, Reijo ja Panu, Jorma: Maisemansuunnittelusta 1 /12 Kivikkokangas, Ritva ja Pohjanmies, Hannele: Luonnonsuojelun äänilevyt 2/50 Klemola, Kaarle E.: Metsähallitus raiskaa suoiametsät 3/78 Klemola, Kaarle E.: Metsähallitus kylvää myrkkyä II 3/90 Koivusaari, Juhani, Nuuja, Ismo ja Palokangas, Risto: Merenkurkun merikotkain perikato 56/158 Kontiola, Erkki: Kohti selkosen murhenäytelmää Kääntönen, Matti: Luonnonsuojelu eräiden puolueiden vaali propagandassa Lampela, Toivo: Metsähg]Jitus 3/7 1 4/125 tuhoaa elinmahdollisuudet 3/82 M ontonen, Martti: Onko metsäpeuralla tulevaisuutta. vuosikerta julkaisija: Finlands Natur 1970 Suomen luonnonsuojeluliitto P ÄÄKIRJ01TUKSI A: Brander, T.: Metsänhoito ja luonnonsuoj elu 3/65 P11lliai11e•1, Erkki: Suurpedot 1/1 Suomen Luonnon lukij oille 4/106 Suomiko sivistysmaa 56/149 Suomine11, Te111•0: Laajat koealat '2./33 KIRJOITUKSIA: Aarnio, Hannu: Metsäyhtiöt Etelä-Karjalan raiskaajina Aikio, Oula: Metsähallitus tuhoaa porolaitumet Dormidontov, R.: Aksishirven kohtalo Haukioja, Markku: Tatra vuoristoluonnon loppuun3/100 3/80 1/5 myynti 56/168 Hautala, Hannu: Kotkien talviruokinta 4/108 Hiitonen, llmari: Onko peltojen metsittäminen mielekästä 4/112 Hintikka, Veikko: Sienien suojelu Huhtanen, Urpo: Metsähallitus karkottaa retkeilijän Järvinen, Olli: Piha puhuu Kalliola, Reino: Kaziranga 56/155 3/84 3/94 kansallispuisto Intiassa 5-6/178 Kellomäki, Seppo: Luontoa suojeleva metsätalous 2/41 Keynäs, Kalevi: Pitääkö perhosia suojella . vatustaa auton pakkovaltaa 2/47 Vuorjoki, Asko: Näköala Keski-Euroopasta 1/3 UUTISIA, TIEDOTUKSIA YM. 56/162 Neuvonen, Veikko: Po hjolan luonnonsuojelujärjestö ry. 4/121 Nuorteva, Pekka: Luonnonsuojelun ideologia 56/186 Ormio, Hannu: Paine kasvaa USA :n kansallispuistoihin 56/170 Paasivirta, Olli: Metsähallitus kylvää myrkkyä I 3/88 Poropudas, Matti: Metsähallitus tuhoaa riistan Pulliainen, Erkki: Ajankohtaista suurpetorintamalta Päätalo, Kalle: Koilli~maan selkosten tuho Rantala, Tapani: Osara on puhunut Ruuhijärvi, R auno: Mitä Lokan altaassa tapahtuu Rykovski, Aleksander: Riistan 3/B6 4/114 3/68 3/92 4/118 stwJelua Neuvostoliitossa 56/180 Stenius, Sten: Forssan Luonnonhistoriallinen Museo maamme ainoa luonnonsuojelumuseo 1/8 Sulkava, Per/Ii: Metsänhoito maiseman runcelijana 3/98 Suominen, J uha: Miten turvaamme kasvimme. 2/35 Suominen, Teuvo: Suomen Luonnon metsänumero Suominen, Teuvo: Keniako hitysmaa. 56/150 Suominen, Pekka: Palva vai Tiiskeri. 4/116 ke5 6/173 Vahtera, Antti: Enemmistö ry
.. .. .. .. .. ..................... .. 39 Kellomäki, Seppo: Skogarna som naturtillgång ... .. . .. .. .. . 46 Ra11tapää, Jorma: Miljögifter ... . 47 Standertskjöld, Johan: Skydd mot oljeskador .. .. 3/102 luonto kuolee 56/201 Yrjö Ylänne ja Mauri SoikkaSuomen luonnonsuojeluliiton julkilausuma 3/104 nen (toim.): Eränkävijä 56/202 Tämän numeron kansi (maakotka) Liiton toimintaa ja taloutta Lahjoja luonnonsuojelulle Luonnonsuojelun ankea arkipäivä (Martti Linkola) Oluttölkkiasiaa, Jyväskylän tapaus ( Pekka Suominen) Unohtuneet petolinnut (Te11vo Suominen) Huutoja korvesta Jyväskylän Kesän 1970 Ihmisen ympäristö -kongressin julkilausuma Lääkkeeksi ilmaa Moottorikelkat (Suomen luonnonsuojeluliiton kirjelmä) Pohjois-Pohjanmaan Luonnonsuojeluyhdistys toimeliaana Helsingin seudun luonnonsuojeluyhdistys perustettu Keski-Suomen Luonnonsuojeluyhdistys Lappiin luonnonsuojeluyhdistys 4/105 4/131 4/131 4/132 4/132 4/134 4/136 4/139 4/139 4/139 4/140 4/141 4/141 4/142 Hai/et, Jean-Pierre: Kitabu 2/49 Hautala, Hann11 ja Erkki Kellomäki: Erä metsän elämää 5 6/202 Kaik11salo, Asko: Lemmikkieläimet 5 6/203 Ka11ppala, Eino: Päivälliset herra Leolle 1 /21 T. .. . 54 Takanen, Ilpo: Miljövårdens administration .. Naturvårdsårets konferens i Helsingfors 23 24 november 1970 (Olavi J. .. ... . .. 24 Stadgar för Naturoch Miljövård r.f.......... .. .. .. .. . ......... .. 19 Stadgar för Finlands Naturskyddsförbund (okontrollerad översättning) .. . .. 1970) 32 Nedskräpningen tili sjöss .. 36 Haapanen, Antti: Floran 37 Haapanen, Antti: Faunan ... 41 Kangas, Ilppo: Vattenvård ... 51 Gyllenberg, Helge: Om undervisning i naturoch miljövård .. 55. .. . .. 3 Standertskjöld, Johan: Naturvård 1970 ........................... .. 1969 Asetus eräiden erityisten luonnonsuojelualueiden perustamisesta 4/145 Raportti ympäristön pilaantumisesta ja sen ehkäisemisestä 4/146 Komitean mietintöjä 4/147 Koitilaiskaira ( Juha Valste ja Antti Haapanen) 56/190 Standertskjöld, johan: Bokslot (1970) ...... .. .. 52 Räty, Heikki: Lagstiftning om miljövården . Sisäl(ysluettelo Suomen Luonto Finlands Natur 1970 Soiden suojelu Neuvottelukunnat tehottomia ( Pekka Nuorteva) Ansiomerkkejä Joululahja Äänilevyjä ( Hannele Pohjan56/199 5 6/200 56/201 56/201 mies) 5 6/204 Huutoja korvesta 56/205 KIRJALLISUUTTA Adamson, George: Eläinten poluilla 2/49 Dorst, Jean: Ennen kuin Suuri sellutehdas länsirannikolle. . . ......... .. .. 2. .. .. .. .. .. .. 49 Ojala, Olli: Nedskräpning ...... 27 Europeiska naturvårdsdeklarationen (Strasbourg 12. 11.1970 5-6/194 Lukijoilta ja lukijoille 5-6/196 Mistä liitolle merkki. .. .. .. ..... 37 Haapanen, Antti: Naturskyddsområden ........................... ...... .. .. .. .. . . .. .. Hymander, Suomen Yksi4/142 ja pesimisympäristöjen suojeleminen ( Erkki Kellomäki ja Pertti S11lkava) Luonnonsuojelu vuoden 1970 2/63 4/144 4/145 tyismetsänomistajain Kesk11sliitto r.y.) 5-6/184 Puheenvuoro valtion metsätaloudesta (Kauko Sipponen) 5-6/185 Suomen luonnonsuojeluliitto 24. . Brander (toim.): LounaisHämeen Luonto n:o 36 1/19 T. .. .... . ... 42 Laamanen, Arvo: Luftvård .. 56/197 Saastasivu 56/ 198 Nuoriso konferenssi 56/199 tuloja menoarvioesity ksessä Uusia rauhoituksia v. Mattila, Ka11ko Sipponen, Olli Ojala, Lassi Iharvaara, Pentti Vataja, Esko Ala-Ketola, Ma11no Koivisto, Lauri Kirves, Erkki Irjala, Juhani Korpela, Alpo Varjola, Reino Honkaranta, Hans L11ther, Reino Kalliola, Klaus Waris) .. .. . . .. ...... . .. .. .... .. .. ... .. . .. . .. .. .. .. .. . .... .. .. . .. . ... . .. ... .. .. 35 Kangas, Ilppo: Ekologi .. . .. ...... ... . .. 34 Gemensam appell från de nordiska naturskyddsföreningarna på Nordens naturvårdsdag den 6 september 1970 . .. ............ 44 Lehtinen, Pentti: Buller .. . .......... ... .. .. . .. 26 Prisbelönta bilder i Naturvårdsårets fototävling .. . .. .. .. Brander: Lounais-Hämeen Luonto n:o 38 (saksankiel.) 56/202 Esko Lappi ja Timo Ti11ssa (toim): Pohjois-Karjalan Luonto 4/143 Suomen Riista n:o 22 56/203 S11ominen, Te11vo ja Kellomäki, Erkki: Metsäluonnon suojelu (diasarja) 4/143 Metsäylioppilaat ja KOP: Metsät ja luonnonsuojelu (diasarja) 4/143 VIRALLISEN LUONNONSUOJELUN ALALTA Uusi luettelo luonnonsuojelualueista ja luonnonmuistoLuonnonsuojeluliitto esittää Vuorikemian aiheuttaman meren saastumisen selvittämistä Superhapetin (Tu11la Hämäläinen 4/142 merkeistä 1/29 Kotkan ja kalasääksen pesien Etelä-Suomen viimeiset ikimetsät on pelastettava (]
1971, mutta tilaisuus on avoin myös yleisölle. Ohjelma: klo 1012 varattu jäsenyhdistysten edustajien neuvotteluille klo 1213 lounastauko klo 13vuosikokouskeskuste14.30 lu aiheesta »Luonnonklo 14.30 klo 17 suojelun käsitteellisen sisällön kehitys» sekä ansiomerkkien jako vuosikokous Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen vuosikokous Fredriki nkatu 77 A 11 00100 Helsinki 10 LOMALLE LUONTOON! Suomen luonnonsuojeluliitto järjestää yhdessä Kansanvalistusseuran kanssa Luonnonharrastajan lomapäivät juhannuksen jälkeisellä viikolla Inarissa. 2. Tarkemmat tiedot seuraavassa numerossa.. 3. Varsinaiset kokouskutsut jäsenjärjestöille on lähetetty 26. 1971. ni mi osoite _____________________ _ SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON VUOSIKOKOUS pidetään Helsingissä Tieteellisten seurojen talossa sunnuntaina 21. Suomen luonnonsuojeluliitto Läh
Mutt11,11vaalll vla,ailupaNlliontuholsa. Useat lajit ovat kuolemassa sukupuuttoon. Se sopii erinomaisesti myös erilaisten yleisötilaisuuksien yhteyteen. Sen sijaan pohjustamaton ruotsinkielinen näyttely on valitettavasti loppunut. Eräille myöhäisille tilaajille näyttely voitiin toimittaa vajavaisena. mutta nyt lhmln.., onmyrkyt1inytm11rlkotk1n ravlnnon. · 1960-luvunalu ... Vajavaisten näyttelyiden omistajia kehotetaan täten suorittamaan täydennystilaus. ha koml1• mlnlyjen tuntumana. Pohjustettua näyttelyä on saatavissa myös ruotsinkielisin tekstein. Näyttely voidaan parhaiten tilata keskiaukeaman kaavakkeella, jolla myös muun materiaalin tilaaminen tapahtuu kätevästi.. Kun näyttelystä nyt on otettu uusi painos, sitä voidaan jälleen toimittaa täydellisenä. Muualla Eu,oopnsa H on harvlnallW~Huuhk1j1 viihtyy lhmlusutukHnkln llepelllirot1l1vaanleri. Lap!npötlOlenlalnjo1ku1!1il1rtti talgolll1Suomank!nm111slln. Luonnonsuojelunäyttely on valmistettu Luonnonsuojeluvuoden 1970 valokuvakilpailun tuottamasta kuva-aineistosta erityisesti kouluja, kirjastoja ja kokoontumistiloja varten. Rll1tanholtoalkorvaaallnympirl1t6l. Näyttelyn hinnoittelussa on lähdetty omakustannusperiaatteesta, jotta sen sanoma voisi levitä mahdollisimman laajalti. UIJatmmat lajlt ovat uhatulmpla. Muuttohaukkaeiolakfftinytuuala myrkyttlvit..., ravinnon. Suomessa on tavattu 236 peslvH llntulajla. Saa! enil16ydii lahoavia lahtlpuupökkalOl!l,Jol1!1 aalal ruo kaajapasikolon. Vanl\antavan mukaantapetaan tuhariala kanahaukkojavuoslttain. Koko sarjan hinta on 15 mk + postikulut. Maakotka nul annen koko Suomena. Näyttelyn tehoa tukee erinomainen painoasu. Mataovllhtyyv1lnarlmaa1sa. Näyttelyn 68 valokuvaa ja ytimekkäät tekstit sisältävät pähkinänkuoressa Suomen luonnonsuojelun pääkohdat. Näyttelyn ensimmäinen painos loppui viime vuoden luonnonsuojeluviikolla kesken. Kan1,1nsuo1lo1ultol : ny1)ou11enpa1lenmH riliil'IHll'Y joaataa. Valkoselkitlkk1onhlvlnnytm11lk1ln kokonaan. linnu1 Ma.lkotkl d.Jatyy lhm1tlalti. oli kuol1m1i1illaan 1ukupuu1toon. ollvlalljiljaHi muutamia parala. Toista sataa llntulajla on vieraillut tHlll satunnaisemmin. Sukupuuttouhkaa. Se ei taa edes pnlmlrauhu. muttei anii kauan: ..., IUO$iml1 KainuunkorplaeikohtaanHota. J iljalllonenilsataparla,lotka on L",1na.im1ihln. Tukeville pahveille pohjustettuna sen hinta on 50 mk + postikulut. Ihminen tuhoaa lintujen asuinpaikkoja, vainoaa nllti Ikivanhojen uskomusten vuoksi, myrkyttH nlltl. N)'kyalkalMUa talou"'1etNNielrnet101juurllap1a. Näyttely käsittää 12 suurikokoista arkkia (60 x 76 cm), joista kukin on omistettu yhdelle suomalaisen luonnonsuojelun osa-alueelle (nisäkkäät, linnut, kasvit, geologia, suo, metsä, puistot, erämaa, vesi, ilma, öljy ja maisema)
Muuta Lintupostikortteja (10 kpl sarjaa) 4,50 . kpl ruotsinkiel. kpl 8,.. kpl 6,.. . A. . . Julisteita Pallo on nyt meillä Ihminen, älä laske veteen Ihminen, älä pilaa ilmaa Ihminen, älä melua tyhjästä Koko maapallosarja DiDiTyy Pohjolan luonto Pohjolan tulevaisuus (sarja) Merikotka Näyttely Hinta Määrä mk 8,.. Luonnonsuojelunäyttelystä otettu yli tuhannen kappaleen painos loppui kesken, mutta nyt sitä on jälleen saatavissa sekä pohjustettuna että pohjustamattomana (ruotsinkielisenä kuitenkin vain pohjustettuna). Näillä tuet luonnonsuojelua Tilaamalla Suomen luonnonsuojeluliiton levittämää aineistoa levität luonnonsuojeltm sanomaa ja tuet Liiton toimintaa taloudellisesti. Tunturirikko 100 kpl 10,. nipp. . kpl suomenkiel. Samalla luonnonsuojelun tehtäväkenttä ja työmäärä ovat kasvaneet. kpl 8,.. kpl Luonnonsuojelunäyttely, 12 arkkia suomenkiel. nipp. kpl Suojele luontoa ihmistäkin 16,. kpl Kirjeensulkijoita Minervapöllö 100 kpl 10,. kpl Vuosikerran 1970 n:ot a 1,n:o .... Suomalaisten luonnonsuojelujulisteiden korkeasta tasosta on osoituksena niiden lukuisissa muissakin maissa herättämä huomio sekä kansainväliset palkinnot. kpl Lautanen Guatemalan verta 18,.. nipp. kpl Luonnonsuojelu-EP (M. kpl 8,.. nipp. nipp. . Ennen v. . Suomen Luonnon lahjakortteja kpl Suomen Luonnon tavallisia tilauskortteja kpl Osallistuminen Suomen Luonnon seuraavan numeron värikanteen (suoritustapa alla rastilla) . Nämä julisteet on esitelty kuvin Suomen Luonnon numerossa 5-6/1970. Munkinhiippa 100 kpl 10,.. kpl 25,.. kpl 8,.. Kuvien korkean tason, tekstin asiapitoisuuden sekä erinomai. Kaikki eivät voi omakohtaisella työskentelyllä siihen vastata, mutta he voivat tehdä sen levittämällä luonnonsuojelutietoutta ja tukemalla taloudellisesti vapaaehtoista luonnonsuojelutyötä. . Numminen) 10,50 . kpl 8,. . pohjustettuja 50,.. . Rasti alla olevassa ruudussa tarkoittaa, että vastaanottaja haluaa laskun. 1970 ilmestyneet n:ot a 0,50 n:ot Tilaus toimitetaan postiennakolla. . D Luonnonsuojelun merkitys tunnustetaan yleisesti. mk olen liittänyt oheen postimerkkeinä D peritään ylläolevan tilauksen yhteydessä D Suomen Luonnon irtonumerot Juhlanumero 1968 " Totaaliseen suunnitteluun" 3,. Suomen luonnonsuojeluliitosta saatavilla painotuotteilla ja muilla artikkeleilla jokainen voi tehdä ympäristössään luonnonsuojelun työkenttää tunnetuksi ja samalla tukea liiton suorittamaa vapaaehtoista luonnonsuojelutyötä. pohjustamattomia 15,.. pohjustettuja 50,. Vapaaehtoiselle luonnonsuojelutyölle tämä on haaste. kpl Äänilevyjä Joutsenlampi/Antero (Sirut) 6,90 . kpl Nocturne/Sinua, sinua rakastan (Loiri) 6,90 .. Koskikara 100 kpl 10,.. Lajitelma erilaisia, 40 kpl 4,.. kpl Saastepilkku/ Elävien hauta (Magyar) 6,90 .. Konkreettisia osoituksia siitä ovat luonnonsuojeluvuosi lukuisine puheenvuoroineen , vastaperustettu Ympäristönsuojelun neuvottelukunta sekä Suomen luonnonsuojeluliitolle myönnetty valtion tuki. sarj
.. . . . . . . . Monia Suomen Luonnon vanhoja numeroita on yhä saatavissa. . . . . .. . .. 1/-61 Jalohaukka 1960 (P. . . . . . .. . . . .. .. . . . 1/-59 Tunturihaukka perimmäisen Pohjolan kasvatti (M. . . . . Jäljempänä olevan sisällysluettelon mukaan niitä voi tilata oheisella kaavakkeella. . . . . . . . . Kirjeensulkijat ja postikortit ovat erinomainen keino muistuttaa ystäväpiiriä ja työtovereita luonnosta ja sen suojelutarpeesta. Vuoden 1970 sisällysluettelosta (ks. . . .. . .. . Hinta on 1 mk/numero. . . . . . .. . .. Hilden) . . . . . Linkola) . . . .. . Artikkelin nimi esiintyy luettelossa sellaisenaan tai sitä on typistetty jonl<in verran. . .. . . .. . . . .. .. . . . . . .. . • .. . .. . . . . . . . . . .. . .. .. . . . . Paavolainen) . . . . . . .. . . . . .. .. . .. . . Lisätietoja näyttelystä muutamaa sivua edempänä. . . Tilatut lehdet lähetetään postiennakolla. .. . . . 1/-61 Joutsentalvi (K.K.M.) .. .. sen painatuksen vuoksi näyttely on tehokas keino luonnonsuojeluvalistuksen levittämisessä. . . . . sivun 16 vier.) selviävät viime vuoden numeroiden artikkelit. . . . . . . . . . Seuraavassa on aihepiireittäin lueteltu ne kirjoitukset, joilla lienee eniten yleistä mielenkiintoa. . . .. .. . .. . . . . .. .. . . 4/-58 Joutsenten talvihoito . . . . . . . .. . . . . .. . .. . . . .. .. . . Tarmlo) . . . . . . . . . . Halutessaan tilaaja voi tilauksensa yhteydessä maksaa numerot esim . .. . 1/-61 Afrikka luonnonsuojelun polttopisteessä (N. . Hytönen) .. . . 3/-57 Myyrät luonnon tasapainon horjuttajina (A. . . . .. .. . . . . 3/-58 Afrikan villieläinten tulevaisuus (H. .. . . . .. Äänilevyjen tehtävä tiedonvälityksessä kasvaa jatkuvasti. 3/-58 Selkälokkikysymys . . . . .. . .. . . . .. . . 2/-61 Petolintututkimus jatkuu (P. . .. . . . . Heller & R. . Pletcher) . . 2/-64 Nisäkäseläimistömme talven kourissa (1. . . . . 1/-61 Tunturipöllö! vaeltamassa (kysely) (0. 2/-57 Talvilintujen laskenta (J. . .. . . . . Viime vuoden vuosikerran sisällysluettelo on julkaistu edellä. . . .. 50 p postimerkeillä, siis yhden merkin kustakin numerosta. . . . Myllymäki) 3/-58 Suureläinten puolesta! . . . . . .. .. . .. . . . . .. . . Luonnonsuojelun merkeissä syntyneistä äänilevyistä on lähempi esittely Suomen Luonnon numerossa 5-6/1970. . . . .. .. .. . . . . . Luonnonsuojeluvalistuksen levittämiseksi on syytä pyrkiä jatkuvasti lisäämään lehden levikkiä. . .. .. . . . . Luonnonsuojeluvuoden kirjeensulkijamerkeistä on vielä saatavissa neljää lajia (ks. . . . . . . . . . Maksutapa selviää oheisesta kaavakkeesta, jolla myös kaiken edellä luetellun aineiston tilaaminen tapahtuu vaivattomasti. .. . .. .. . . . 2/-57 Kannattaako hirveä suojella. . . . .. . . . 3/-62. NISÄKKÄÄT Pohjoismaista yhteistyötä petoeläimistä . . . . . . . .. . . . Brander) . . . • . . . . . . .. .. .. . . . . . . . . . . . Kätevän lahjatilauskortin avulla lehden voi tilata luonnosta kiinnostuneille tuttaville ja ystäville. . . 4/-57 Joutsenhoitolaverkosto perustettu . . . . .. . .. . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . Lehden varat eivät riitä värikannen käyttöön, mutta jos lukijat sitä haluavat, he voivat osallistua lahjoituksin sen aiheuttamiin lisäkustannuksiin. . . . . . . . . . Levikin lisääminen puolestaan auttaa lehteä vastaisuudessa laajentumaan ja muutenkin kehittymään. . . .. . . 4/-63 Karhu elämistömme itseoikeutettu isäntä (E.-P. . . . . . . . . . .. . . . . .. . Toiset ovat sellaisinaan ajankohtaisia nytkin, ja toisten perusteella voi perehtyä jonkun tapahtumasarjan menneisiin vaiheisiin. . . . . . . .. . . . . . . . . . Koskimies) . . . . . . . . . .. . .. Seiskari) 2/-57 Kivijärven joutsenen vapauden hetki (T. . . . . . .. .. .. .. .. . . . . . . .. Söyrlnkl) . . . . . .. . . . 4/-57 Joutsen Inarissa ja Utsjoella . . . .. . . . . . Ei haittaa, vaikka tilaus tehdään myöhäänkin: vuosikerran jo ilmestyneet numerot lähetetään myös myöhäisille tilaajille. . 3/-57 Huuhkajapari . . . . . . . . .. . . . . 2/-61 Peloton vesipääsky (W. . . . .. . .. . Tast) .. . . . . .. Irtonumeroiden ,kappalehinta on 50 p, jos ne ovat ilmestyneet ennen vuotta 1970. . 4/-63 Karhujen istuttamisesta . . .. . 2/-61 Karjalan kotkat .. . . . . .. . . . . . .. . . . . . . .. . .. 4/-58 Jalohaukan kohtalo Suomessa (P. .. . .. .. oheista tilauskaavaketta). . . . Linkola) . .. . . . .. . . . Lisäksi on tällöin maksettava postimaksu , jonka suuruus määräytyy seuraavasti: 1 kpl = 35 p, 2 kpl = 50 p, 3-5 kpl = 90 p, 6-11 kpl = 1,50 mk. .. . .. . . Koivisto . Niiden lisäksi on ilmestynyt Love Recordsin "Suojele luontoa ihmistäkin" joka on monipuolinen laulukokoelma luonnosta ja ihmisistä. .. . . . . . . . . .. . . . .. . . 2/-64 Lapinmyyrä (J. . . . 3/-57 Laulujoutsentemme pelastaminen (T. .. . . .. . .. . . . . . . Lintusuojelukom itean kokous H:gissä (G. . . . 5/-68 LINNUT Erään lintupuiston (Herttoniemi-Tammisalo) kohtalo (0. . . . . . . . .. . .. . .. . . . . .. . Ensimmäistä numeroa lukuunottamatta niitä on saatavissa. Värikansi on muuan niistä keinoista, joilla Suomen Luonto pyrkii lisäämään kiinnostusta luontoon ja sen suojeluun. Linkola) . . . . . . . . . 2/-57 Kohosuo! ja niiden erikoinen linnusto (P. . . .. . . . . . .. . . . . Suomen Luonto ilmestyy tänä vuonna kuusi kertaa kertoen luonnosta ja sen suojelusta. . . . . .. . . .. . . . 4/-57 Kololintujen konferenssi (Gregorlus) . . . . . Lahjoitusten turvin lehti on voinut jo neljästi ilmestyä värikantisena. . . .. . . Linkola) . . .. .. 1/-66 Muuttuva nisäkäseläimistömme 11 (hirvi , valkohäntäpeura, kuusipeura, metsäpeura, saimaannorppa, majava, piisami , siili) . . Brander) . . . .. . . SUOMEN LUONNON VANHAT NUMEROT Suomen Luonnon vanhoissa vuosikerroissa on kirjoituksia, jotka eivät ole vanhentuneet ajan mukana. . .. .. . . . . .. .. . . . . .. . . Bergman) . . . . . . . . . . . . . . . . Hinta 16,00 mk. . . . 2/-58 Kans.väl. .
, .... _ _ _ .J ..... ::::: ___ ... Lintu käyttää myös halkinaisia pönttöjä. Jos pönttö täytetään osittain karkealla purulla, hömötiainen kantaa purun ulos ja luulee rakentavansa koloa. Sopiva koko III. Sopiva koko IIIIV. 4 1 1 1 1 ,, 1 1 ,: 1:. Sopiva koko III. Pesä avoimessa kolossa, käyttää myös puoliavoimia pönttöjä. Käenpiika on harvalukuinen pönttöjen asukas. Leppälintu on väljien metsien ja pihojen lintu. Harmaasieppo pesii pihoilla ja väljissä metsissä. Kirjosieppo on yleisin pönttölintu. Talitiainen mahtuu vain II-koon pönttöihin. ...... Tå'!Min voidaan kokonaan välttää naulojen käyttö·, ja sank,w voidaan vuotuisten tarkastusten yhte_ydessä höllentää, niin ettei se vahingoita puuta. Varpunen on pihalintu, joka usein valtaa pönttöjä muilta lajeilta. Sopivat koot: I ja II. Kottarainen on siinä määrin runsastunut, että sen lisäämiseen pönttöjen avulla ei erityistä aihetta ole, varsinkin kun kottaraisesta saattaa tulla vahinkolintu. Sopiva koko III. ' ' ' ' ' ' ' ' ' 1 1 ' 1 ., ' 1 1 1 1 1 1 1 1 1 <-.3 <--5-----> 1< 30 40 >I cm 1 t l f7 1 töön. Raskaan pöntön kiinnittämiseen voidaan käyttää kahta sankaa. Kottarainen on pihojen ja viljelysten reunametsien laji. L autapöntön rakennuspiirustuksen numerot viittaavat taulukon 1 vastaaviin numeroihin. .. Sopivia kokoja I ja II. Tervapääsk:J on pihojen ja avoimien metsien lintu. Se pesii sekä pihoilla että erilaisissa metsissä. Alinna on esitetty träs ehdotus pesälaatikon rakentamiseksi ja mitoiksi. ...._ .........__ :::::, ___,.,,,. ' 1 ' ' --· ' . Mikäli varpusesta on haittaa, on syytä tehdä pienintä kokoa I edustavia pönttöjä. Mikäli laji halutaan saada pesimään pönttöihin, olisi ne sijoitettava melko korkealle ja avoimelle paikalle. Näin niitä on saatu pes1maan enemmän pönttöihin. Pesii koossa II ja III. : ... Paras tapa kiinnittää pönttii puuhun on ripustaa se metallisangalla. Kokeiden antamien tulosten valossa leppälintu näyttää suosivan pönttökokoja, joiden lentoaukon halkaisija on 68 cm. 17
Pikkukoskelon esiintymisympäristö on jokseenkin sama kuin edellisen lajin. Sopiva koko VI. KololintujeJllJlle suojelu Pontto'Jinnuista kiitollisimpia on leppälintu. Sopiva koko V. Helmipo'/liJ' on pöllöistämme ehkä runsaslukuisin pönttölintu. 18 ISOJEN PÖNTTÖ JEN ASUKKAAT Telkkä esiintyy lähes kaikenlaisilla vesillä, myös metsälammilla, joilla ja virroilla. Orava ja näätä käyttää isompia pönttöjä VVI, näätä myös VII. Sopiva koko VI. Laji käyttää vain ylhäältä avoimia ns. Laulullaan ja viirikkå"ällå' oleJlluksdlaan se piristää pihapiiriä yhtä hyvin kuin kaikkein karuinta kangasmetsiiiikin. Sopiva koko V. Orava, liito-orava ja niiå'få' käyttävät pönttöjä pesimisja yöpymiskoloina. Talviset kololintumme käyttävät pönttöjä yöpymispaikkoina. Pöntöt on syytä sijoittaa kauemmaksi asutuksesta hakkuu-aukion, suon, voimalinjan tms. Uuttuky)'hky on käynyt maassamme kovin vähälukuiseksi ja suurimpana syynä lienee pesäpaikkojen puute ja sen heikko kilpailukyky muiden lajien kanssa vähäisistä pesäpaikoista. Viirupo'l/iJ' on metsien lintu. Laji ei näytä olevan kovin tarkka elinympäristön suhteen. Se hyväksyy asuinpaikakseen sellaiset heikkokuntoiset ja halkeilleetkin pontiJ't, jotka eivät enäii muille linnuille kelpaa. Sopivat koot IVII. viirupöllön pönttöjä, koko VII. Naakka on paikka paikoin melko yleinen pönttöjen asukas, jonka liiasta tunkeilevaisuudesta toisten lajien pesäkoloihin saattaa olla harmiakin. Sopiva koko IV ja V. Ihminen voi po·nttojen avulla helpottaa niiden asuntopulaa ja samalla tarjota niille liimpimiii talviasuntoja. Lehtopo'/fo· on Etelä-Suomen viljelysten reunametsien ja puistojen laji. Varpuspöllö käyttää pönttöjä etenkin varastopaikkoina. Uivelo on melko harvalukuinen Metsä-Lapin, Kainuun ja Kuusamon lintu. Varpuspo'lloä tavataan lähes koko maassa. lsokoskelo hyväksyy mielellään suurikokoisen piinton asuinpaikakseen. Vanhojen haavikoiden kadotessa liitooravat ovat menettäneet luontaiset pesåpaikkansa. Hiiripo'Jlo' on Pohjois-Suomen laji, joka pesii avoimissa tai puoliavoimissa maastoissa. Myös tikat yöpyvät niissä, vaikkeivät ne yleensä pesi keinotekoiseen koloon .. lsokoskelo on harvalukuinen selkävesien, saaristojen ja isojen jokien lintu. Sopiva koko IV ja V. Sopiva koko IVVI. myyrävuosina se on jokseenkin runsas. reunan lähituntumaan. Pönttöjä tarvitaan myös talvella. Liito-oravalle sopiva koko on III. Sopiva koko III. Kun se pesii myös kivien ja rakennusten alle, voinee se tottua pesälaatikoihin. Sitä on pidetty vanhojen takametsien lintuna, mutta viime aikoina laji on pesinyt jonkun kerran pihapiirissä olevaan kottaraispönttöön. Ainakin ns. Pesii ainakin meren saaristossa mielellään pesälaatikoihin. Meren saaristoissa ja suurten selkå"vesien äärillii on puutetta riittäviin suurista luonnonko loista
Uuttukyyh,'9 näyttää harvinaistuneen juuri pesäpaikkojen puutteen vuoksi. Nyt vanhat telkänuut11t ovat jo pahasti rappeutuneet, ja siksi on syytä ripustaa niiden tilalle uusia kaikenlaisten vesien äärille. Vahemmin tefkkien saatavilla oli runsaasti uuttuja, j oita ripustettiin nmnien toivossa. Telkät pesivät usein myös varsin syvällä tmtsässä, kaukana lähimmiltä vesiltä. Parhaiten sen asuntopulaa voinee auttaa rip11Sta111affa rauhaffisefle, fehtipuuvaftaisifle metsäseuduifle riittävän suuria pönttöjä. 19
Jos pönttö on valmistettu oikeilla mitoilla huolellisesti, rakoja välttäen, niin epäilemättä linnut hyväksyvät kummankin tyyliset pöntöt pesäkolokseen. Kaarnalaikuista muotoilin puun runkoon ulokkeen, niin että kaarnan ja puun rungon väliin jäi kapea rako ja tänne rakoon pari pientä sisäänkäyntiä. Kahdessa pesi seuraavana keväänä puukiipijä. Kohteena oli eräs ikimetsä puukiipijän paratiisi. Alhaalla: Töjhtö'tiainen kuten hö'mötiainenkin rakentaa mielellään itse pesäkolonsa lahopo·kkelö'ö'n, mutta sellaisia ei kaikissa tlletsissä ole. PUUKIIPI JÄLLE Eräänä syksyisenä päivänä varasin mukaan vasaran ja nauloja. Myöskin eräänlaisia pönttöjä voi puukiipijälle rakentaa. Tiaisten iloksi voi sellaisen tuoda sieltä, missä lahopo·kkelö'itä on runsaasti.. Jouko Pihlainen on kehittänyt ja kokeillut puukiipijän pönttöä, joka on erit20 Ylhäällä: PuukipUälle sopivia pesäpaikkoja on helppo rakennella irronneista kaarnankappaleista,jotka kiinnitetään rungon kylkeen narulla tai nauloilla. Tarkemmat rakennusohjeet on parasta opetella p11ukiipijän omista pesåpaikoista. Rakentelin kolme tällaista sopiviin paikkoihin. Toinen pari pesii salaman halkaisemassa kuusenrungossa, joka on osittain tukittu sammalella. Mutta luonnonmukaisuuden tiellä voi edetä vieläkin pitemmälle. Metsässä oli paljon pohjantikan kuorimia mäntyjä, joiden rungossa repsotti suuria kaarnalaikkuja. Mitään eroa ei loppujen lopuksi liene olemassa. Hannu Hautala Todelliset luonnon pöntöt On joskus käyty keskustelua siitä, haluavatko linnut perustaa kodin mieluummin alkuperäistä koloa muistuttavaan, pyöreästä puusta valmistettuun pönttöön, vai hyväksyvätkö ne yhtä hyvin myös lautapöntön pesäkolokseen. Pyöreä, puunrungosta tehty pönttö on tietenkin luonnonmukaisempi ja siten ehkä vähemmän retkeilijän silmää häiritsevä kuin lautapönttö. Tälläisiä pesäpaikkoja rakentaessa voi apuna käyttää myöskin koivun tuohta itselläni pesii yksi puukiipijäpari jatkuvasti hiukan parannellussa koivuntuohitötterössä
Vanhoissa metsissä on harvakseltaan· katkenneita paksuja pö.kkeliiitä,joista· pienin parannuksin saa viirupöllölle sopivia pesäpaikkoja. Kattoa viirupöllö'n asuntoon ei tarvita,. mutta sisätilaa seinästä seinään pöllö'perhe tarvitsee vähintään 30 senttiä. 21. Kuvassa nuori viirupöllö'. Usein riittää, että korkean »kannon» nenästä pois-tetaan ytimen lahonnutta puuainesta, kunnes syntyy saavimainen syvennys
Todelliset luonnonpöntiit tarn helppotekoinen. Luonnossa niin ei tapahdu koskaan. »ylitarjonta-alueelta» metsiin JOlsta on riistetty viimeinenkin pökkelö. Vain valokuvaajan mielikuvituksessa voi sattua, ettå' varpuspöllö' asettuu pesimå'å'n pinotavaraan. Metsistä, joissa on lahopuita runsaasti, on kuljetettu tuollaisia metrin pätkiä lahopuuta. Yllätys, eikä suinkaan pettymys, oli löytää tällaisesta kolosta myöhemmin kesällä peukaloisen koiraanpesä. Mahtavana toiveena oli, että jospa pikkusieppo rakentaisi johonkin tällaiseen pesän. VIIRUPÖLLÖLLE Viirupöllö asettuu halukkaasti pönttöönkin pesimään. Noin puolimetrinen ontto puu halkaistaan keskeltä. Yläpäähän veistetään molemmin puolin pienet lovet. Usein riittää lahoneen puun poisto niin että kolo syvenee. Mielenkiintoisempia ovat sen sijaan hömötöyhtöja lapintiainen. N ykyisenä )>pökkelököyhänä » aikakautena on suuri merkitys sillä, että voi kuljettaa pökkelöitä 22 Vaihteleva ja monipuolinen metså'luonto on kololint~en ja muiden luonnonelå'inten elinehto. Tällaisessa metsässä lahopuun pätkä kiinnitetään metrin-parin korkeudelle toisen puun runkoon, tuetaan vapaasti pystyyn seisomaan tai nostetaan pensaikkoon oksien varaan. Pönttö kiinnitetään rautalangalla puun runkoon, jolloin sisälle muodostuu puolikuun muotoinen pesätila. D. Myös maahan kaatuneet, hyvinkin pitkälle maatuneet pökkelöt kelpaavat. Kannattaa kokeilla. On lähes taattua, että seuraavana keväänä tapaa pökkelönpätkältä hömötai töyhtötiaisparin, joka on kovertanut siihen pesäkolon. TIAISILLE Sivuutan tässä tali-, sinija kuusitiaisen, jotka pesivät yleisesti pönttöihin. Myös hömötiainen painiskelee pesäkolon pökkelöön mieluummin itse kuin asettuu valmiiseen pönttöön vuokralaiseksi. Tiaisten työtä voi ennakolta helpottaa kovertamalla puukonkärjellä pienen alotuksen pökkelön kuoreen. katkenneita, isokokoisia pökköjä, joiden päähän saa vähällä vaivalla kunnostettua viirupöllölle sopivan pesäpaikan. Viirupöllö on ilmestynyt tällaiseen kunnostettuun luonnonkoloon, vaikkei lajia ole ennen paikkakunnalla tavattu. Hömötiaisetkin ovat suosineet tälläistä pönttöä, jopa puukiipijöiden kustannuksella. Näille on kokeiltu Suomenselän Lintumiesten toimesta mielenkiintoista »pöntötys-systeemiä» (pönttö ehkä väärä sana). Ei tosin aivan nyt ·kololintu, mutta mielenkiintoinen kuitenkin ... Lopuksi pikku episodi: Keuruulla, maankuulussa Raiskin metsässä asustaa joka vuosi pikkusieppoja. On vain muistettava, että pökkelö on riittävän iso, vähintään pari metriä korkea ja halkaisijaltaan yli kolmenkymmentä senttiä. Mutta metsässä on usein myös luonnollisia pesäpaikkoja so. Ne saattavat asettua pönttöönkin pesimään, mutta kovertavat myös tilaisuuden sattuessa itse mielellään pesäkolonsa. Uudeksi sijoituspaikaksi on valittu metsät, joissa ei enää ole lahopuita. Toissakesänä kyllästyneenä pesän etsintään yhden löydetyn vanhan pesän innoittamana otin puukon ja kaivertelin parimetrisiin leppäpökköihin parisenkymmentä harmaasieppomaista koloa
23. Osmo Kivivuori Olen viettänyt yhden miellyttävän kesätienoon HankoniemeJlä, meren ja saariston tuntumassa. Kymmeniä metrejä leveät peninkulmaiset sähkövoimalinjat halkovat säälimättä metsiä ja maisemia, mutta saattavat kulkea tienvarsien ja puistojenkin läpi, jolloin vartavasten istutetut ja huoleJla vaalitut puut voidaan raa'asti katkaista keskeltä poikki tai karsia muotopuoliksi. Kun nyt Valtion riistantutkimuslaitos on käytettävissä olevien voimavarojensa ja ajan lyhyyden puitteissa selvittänyt kenttäkokein, että metsänlannoitteiJla ei ole ollut osuutta riistan myrkytyksiin, ja kun riistantutkimuslaitos suosittelee metsänlannoitusta yleisesti riistanhoitotoimenpiteenä, pyydän, että lehtenne ottaisi nämä tulokset huomioon ja vastaavalla palstatilalla esittäisi mahdollisimman totuudenmukaisen kannan metsänlannoitteista ja riistasta. lehdessä ilmituotu näkemys. Valtion riista11tutkimuslaitoksen vanhemman riistabiologin, fil.tri, dos. Voiko vielä nykyaikana niin omavaltaisesti menetellä, sillä sähkölinjan olisi voinut aivan yhtä hyvin vetää jonkun metrin päästä tämän palstan ulkopuolelta. myrkkykaasuilla!I Kunnioittaen Esko Paavilai11e11 rakm11ustyiiläi11e11 Huom! Olen kirjoittanut tästä asiasta myös Päämin. Kun syksy tuli ja kesälomanviettäjät olivat jo kaikki lähteneet pois, niin linjanvetäjät ilmestyivät seudulle. 15 aarin palstalla, jonka omistajat luontoa ja kukkia rakastavina ovat saaneet sen kesäisin kauniiksi kukkaistarhaksi. Purkki häviää muutamassa v uodessa, lasi ei tuhannessakaan. Hyma11der metsänhoitaja Ellei kaikille pulloille saada palautusoikeutta ja 50 p/kpl -hintaa, hyväksyttäkööt peltipurkit, jos se on sitten taloudellisempaa. Haluan mainita, että myös vesakkohormoonien myrkyllisyydestä julkisuudessa esitetty perusteltu kanta on huomattavasti toisenlainen kuin em. että hirvet kuolevat metsään levitettyyn lannoitteeseen, ja että linnut syövät lannoitteita jauhinkivikseen ja sitten tuhoutuvat myrkytyksen uhreina. Viime kesänä siellä mittailleet sähkölinjamiehet sanoivat siitä vierestä tulevan kulkemaan sähkövoimalinjan, mutta että sen vuoksi ei tarvitse puita katkoa tai karsia. J ouko Hillukka Hankoniemen hieno kärki on vieraan vallan hallussa. Miten raiskatulta ja masentavalta nyt piha tieltä katsoen näyttääkään katkottuine ja muotopuoline puineen. Jos Sähkövoima O y:n sääntöjen mukaan ilmoittamatta ja lupaa kysymättä saa toisen aidatulta pihamaalta mennä omin lupineen puita kaatamaan ja ottamaan maata sähkölinjan alueeksi, niin sellainen sääntö on varmasti lainvastainen ja vanhentuneena oikeusviranomaisten tarkastettava ja muutettava. Myös annettiin artikkelissa määrällisiäkin arvioita tuhojen laajuudesta. E. Olli Ojala Lehtenne numerossa 3/1970 ilmestyi artikkeli »Metsähallitus tuhoaa riistan », jossa väitettiin mm. 30 vuotta sitten vierasmaalaisten karkottamiseksi uhrattiin satoja ihmishenkiä, nyt vieras valta pitää hallussaan Suomen puhtainta hiekkarantaa, ainutlaatuisia kasviharvinaisuuksia, huippurehevää lehtoa, komeita merimännikkö jä ja lintujen syysmuuton kulminaatiopistettä, eikä kukaan tee mitään. J. Siellä on Kärkelään johtavan kylätien varressa pieni siisti kesämökki n. Otan maalleni ennen 10 peltipurkkia kuin yhden rikotun lasipullon. Pelti häviää näkyvistä muovi ei vuosikymmeniin. Ahti Karjalaiselle. Pääministerin kautta olen pyytänyt viemään tiedot kirjoituksen sisällöstä kaikille hallituksen jäseniJle. K äyttäköön myös Alko peltipurkkeja. Kun sähköpylväskin oli laitettu palstan puolelle, niin oli huomattava osa pienestä palstasta otettu sähkövoimalinjan alueeksi omankäden oikeudella ilmoittamatta edes palstan omistajille mitään asiasta. Eikä sillä hyvä, vaan sähkövoimayhtiö saattaa asuintontin omistajalta lupaa kysymättä laittaa sähköpylväät ja vetää johdot vieläpä pihankin yli, hakata puut pihasta linjan tieltä ja tärvellä ja raiskata näin pilalle omistajan poissa oJlessa hänen viihtyisän kesänviettopaikkansa. Kumpi on vaarallisempi eläimille ja ihmisiJJe. Peltinen pakkaus on luontoon jätettynä muovistakin edullisempi. Vesi oli puhdasta luonto kaunista metsät täynnä marjoja! N yt Neste Oy suunnittelee Hankoniemeen öljyteollisuutta?! Toivon, että asiaa harkitaan kymmeneen kertaan perusteellisesti, ennenkuin ryhdytään saastuttamaan Hankoniemeä öljyllä ym. N äin menetteli Karjalohjan Puujärven kylässä Sähkövoima Oy. lis. Mainitun kesämökin alueen yli vetivät linjan ja hakkasivat puut jättäen ne pitkin pihaa. Kunnioittaen Matti Leikola erikoistutkija maat.metsät. Sitä paitsi, pelti siis rauta voi hapettuessaan olla luonnolle jopa hyödyksikin. Julistan kilpailun : kuka keksii parhaan käytön hytätyille peltitölkeille . tri, dos. Samaa voi yhtä hyvällä syyllä sanoa sähkölinjojen vetäjistä, jotka varsinkin kulttuuriseutujen pilaajina ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Ainakin tavallisen ihmisen järjen mukaan se on rikos ja rangaistava teko, josta syylliset olisi tuomittava lisäksi korvaamaan tuottamansa vahingon asianomaisille. T ässäkin on vihollisena taas kerran auto, jolle caterpillarit ovat kohta tasoittaneet koko Hankoniemen kärjen ja jolle viranomaiset ovat rakentaneet suojaksi niemen poikki ulottuvan aidan, jonka läpi tavallisella kansalaisella ei ole asiaa. Ehdotan Suomen luonnonsuojeluliiton aseellista hyökkäystä. Tietyöt hävittävät maisemalle näköä antavat harjumme ja raivauskoneet repivät rumat arpensa maahan tietä tehdessään välittämättä mitään siitä, miltä jälki jää näyttämään. Matti Helmisen kirjoitus aiheesta tulee S.L:11 seuraavaan 11111neroo11. Toimitus Maaseudulla ovat metsänhakkuiden ohella pahimpia maiseman pilaajia tienrakentajat ja sähkölinjojen vetäjät. Huutoja korvesta Suomen Luonto -lehti Päätoimittaja, eläinlääket. P
Pekka N uorteva METYYLIELOHOPEANÄYTELMÄ PORISSA Eino Kauppalan paljon ennakkokohua herättäneet metyylielohopeanäytelmän »Kaksi kalaa ja viisi leipää» ensi-ilta oli Porin kaupunginteatterissa 21. Hiusmääritysten perusteella ei helsinkiläisillä näy olevan vaaraa kalaelohopeasta. Tällöin kuitenkin 10 % :lla väestöstä veren metyylielohopeapitoisuus nousee vaarall:sen korkeaksi. Nämä veren pohjalta esitetyt vaarallisuusrajat vastaavat hiuksista todettavia pitoisuuksia siten, että 6 ppm olisi korkein suotavana pidettävä metyylielohopeapitoisuus ja 60 ppm on pitoisuus, missä herkimmät sairastuvat Minamata-sairauteen. Toimitusjohtajana on Jaakko Haapanen, suhdetoimintapäällikkönä Martti Palo, erotettuna lääkärinä Seppo Haukijärvi ja uutena lääkärinä Jaakko Kytömaa. Saastasivu RUOTSALAINEN LÄÄKÄRITOIMIKUNT A KAR TOI TT ANUT METYYLIELOHOPEA VAARAT Metyylielohopean vaarallisuutta selvitellyt ruotsalainen lääkäritoimikunta on saanut valmiiksi mietintönsä (Metylkvicksilver i Fisk. Rapport från en expertgrupp. Hermosto-oireina ilmenevä Minamata-sairaus syntyy herkimmille ihmisille veren pitoisuuden noustua 200 nanogrammaan. Jos käytetään kaloissa 1 ppm :n ( = 1 mg Hg/kg) enimmäisrajaa (mitä Suomen myrkkyasiain neuvottelukunta on esittänyt), niin huomattavalla osalla väestöä metyylielohopeapitoisuudet nousevat veressä vaarallisen korkeiksi, ja vajaa prosentti väestöstä saavuttaa rajan, missä herkimmat sairastuvat. Lievästi saastuneella Koskenpään alueellakin esiintyy eräillä henkilöillä ruotsalaisen vaarallisuusrajan ylittäviä pitoisuuksia. Teollisuus näkisi mielellään saasteongelmista muutenkin vaiettavan, sillä yleinen mielipide on tänä syksynä erityisen voimakkaasti hyökännyt paikallisia saastuttajia vastaan. Toimikunta on päätynyt käsitykseen, että metyylielohopeaa ei ihmisen veressä saisi olla enempää kuin 20 nanogrammaa ( = 0,02 mikrogrammaa) verigrammaa kohden. Näytelmä oli voittajana valtakunnallisessa näytelmäkilpailussa, mutta sen esittämisestä Porin kaupunginteatterissa on kiistelty ankarastikin. Luonnonsuojelukysymyksissä ei oikeastaan tarvitse tehdä muuta kuin kuvata totuus, ja farssi on valmis. Näistä on vain kahdella kalaa syömättömällä henkilöllä turvalliseksi katsottavat pitoisuudet. Pahimmin saastuneella alueella Kymijoen suussa on Työterveyslaitos tutkinut 20 henkilön veren metyylielohopeapitoisuudet. 11. Metyylielohopea kun on ongelmana myös Porissa, missä kaupan olevissa kaloissa on metyylielohopeaa niin paljon, ettei sitä Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa saisi myydä ihmisravinnoksi. Tämän ylittävät pitoisuudet ovat vaarallisia raskaina oleville naisille (sikiövauriomahdollisuus) ja kuluttavat aivosolureservejä. Tämä on epäilemättä seurausta niistä huomattavista elohopeamääristä, joita klooritehtaista yhäkin pääsee savukaasujen mukana luontoon. Näytelmän pääosissa nähdään Erkki Siltola kalastajana, Alli Häjänen hänen vaimonaan, Marja-Leena Kouki heidän tyttärenään ja Jarkko Rantanen perheen vävypoikana. Työ on tehty erittäin perusteellisesti kaiken saatavilla olevan tit::imyksen pohjalta ja käsittää peräti .,50 painosivua. Tämä olisi tietenkin Suomen kannalta ollut kiintoisaa ja olisi ehkä hätkähdyttänyt vastuulliset viranomaiset toimenpiteisiin. Yhden veressä metyylielohopeapitoisuus on saavuttanut rajan missä herkimmät sairastuvat. Koko esityksellä on teollisuuspuolen käsittämättömän karikoituja puheenvuoroja myöten vankka dokumenttipohja. Ruotsin lääkäritoimikunta on myös suorittanut tilastolliset todennäköisyyslaskelmat kansanterveydellisistä vaaroista, joille väestö altistetaan erilaisia turvallisuusrajoja sovellettaessa. Näin saatavaa turvaa kansanterveydelle ei voida pitää riittävänä. Päijänteen kalaa runsaasti syö1~dllä kolmella tutkitulla henkilöllä on kaikilla veressään terveyttä vaarantavia pitoisuuksia ja yhdellä pitoisuus, missä herkimmät sairastuvat Minamata-sairauteen. Stockholm 1970). Hilpeyttä ja ärtymystä on herättänyt, että Outokumpu Oy:n Vuorikemian tehtaiden johto oli metyylielohopeanäytelmän ensi-illan lähestyessä päättänyt luopua perinteisestä tavastaan jakaa työntekijöilleen Porin kaupunginteatterin ilmaislippuja.. Ohjelman on ohjannut Kurt Nuotio ja erikoislaatuiset lavasteet on suunnitellut Yrjö Tapper. Sairastumisriski vältetään myös, jos sovelletaan Kanadan ja Yhdysvaltojen turvallisuusrajaa 0,5 ppm metyylielohopeaa kalassa. Tämän vuoksi ei Ruor~in lääkäritoimikunta ole vaivautunut l.tskemaan kansanterveydellisiä riskejä tilanteessa, missä mitään turvallisuusrajoja ei ole asetettu. 1970. Suomessa on ihmisten metyylielohopeapitoisuuksista julkaistu varsin vähän tutkimuksia. Sanotaan paikallisen teollisuuden olleen taustavoimana, joka on pyrkinyt estämään näytelmän esittämisen. Näytelmän dokumenttipohjana on Japanin Minamatassa sattunut järkyttävä metyylielohopeaktastrofi ja siihen liittyvät tapahtumat. Jos tätä 1 ppm:n elintarvikehygienistä turvallisuusrajaa kuitenkin täydennetään kehoituksella syödä kaupan olevaa kalaa korkeintaan 24 kerran viikossa, nousevat vain aniharvojen veren metyylielohopeapitoisuudet vaarallisen suuriksi ja sairastumisriski vältetään. En toxikologiskepidemiologisk riskvärdering. Vaaravyöhykkeessä ovat varsinkin raskaina olevien naisten sikiöt, minkä vuoksi tätä turvallisuusrajaa olisi välttämättä täydennettävä raskaina oleville naisille esitettynä kehotuksena luopua muun kuin valtamerikalan käytöstä. Eloisan dokumenttipohjaisesti kuvataan myös, miten syntynyttä ongelmaa yritetään salata hankkimalla asiasta mahdollisimman ristiriitaisia asiantuntijalausuntoja. Keskeisenä kuvauskohteena näytelmässä ovat kalastajien sosiaaliset vaikeudet ja näiden purkautuminen epätoivoiseen yritykseen polttaa myrkkysaasteen levittänyt tehdas. J apanilaiscen dokumenttirunkoon on sijoitettu oman maamme metyylielohopeakeskustelussa esiintyneitä henkilöitä, puheenvuoroja ja tapauksia. Ruotsissa on jo vuosikausien ajan ollut voimassa elintarvikehygieninen 1 ppm :n turvallisuusraja, siihen liittyvät kalastuskiellot sekä nyttemmin myös täydentävät varoitukset
Tarkemmat tutkimukset huuhkajan nykyisestä levinneisyydestä VarsinaisSuomessa aloitettiin v. Lisäksi on havaittu, että huuhkaja voi jättää joinakin vuosina kokonaan pesimättä. Sen säilyttäminen ja vaaliminen on koko maakunnan väestön asia. Kuitenkin tällä hetkellä vielä sallittuna tämä keskiaikaisiin metsästystapoihin rinnastettava pyynti on suonenisku mm. Suomenselän Lintumiehet ry vetoaa vakavasti Pohjanmaan Riistanhoitopiiriin k u v a r a u t a p y y n n i n lopettamiseksi mitä pik i m m i t e n. Rautapyynnin lopettamiseksi tehty eduskunta-aloite odottaa par'aikaa asian esiintuloa. Uutisia Ja tiedotuksia HUUHKAJA RAUHOITETTAVA Varsinais-Suomen Luonnonmojeluyhdistyksen kokouksessa 26. On kuitenkin kokonaan eri asia, monellako huuhkajan elinpiirillä tosiasiallisesti tapahtuu pesintä joka vuosi. vähiin käyneelle kotkakannallemme. Useimmiten jo yksi käynti haudontavaiheessa riittää pesän hylkäämiseen. N ykyinen rauhoitusaika, 1. Talvella 1969 lähetettiin huuhkajaa koskeva kyselykaavake yli 400 paljon maastossa liikkuvalle henkilölle, metsänhoitajille, metsäteknikoille, riistamiehille ja lintuharrastajille. 11. Nyttemmin on puuhaan ryhtynyt kiitettävällä tavalla myös yksityisiä maanomistajia ja erämiehiä. Kun uuden luonnonsuojelulain, jossa huuhkaja siirtyisi kokonaan rahoitettujen lajien joukkoon ja kaikille lintulajeille taattaisiin pesimärauha, säätämistä edelleen skandaalimaisesti jarrutetaan ja vesitetään, olisi huuhkaja siirrettävä nopeasti asetuksella rauhoitettujen lajien joukkoon, eikä loputtomasti odotettava uuden lain tuloa. 8.) 3 kpl (3 %) ilmoitti, ettei huuhkajan rauhoitus heidän mielestään ole tarpeen, koska lajia ei heidän tietämänsä mukaan vainota! Hyvin samansuuntaiset tulokset saatiin myös Satakunnassa suoritetusta vastaavanlaisesta tiedustelusta. Kyselyssä tiedusteltiin myös vastaajan mielipidettä huuhkajan rauhoituksesta. Lukua on pidettävä yllättävän korkeana. VETOOMUS POHJAANMAA RIIST ANHOITOPIIRILLE Suomenselän li11tumiehet ovat ryhtyneet toimiin saadakseen kuvarautapyynnin loppumaan alueellaan. Vasta huuhkajan täysrauhoitus koko maassa antaisi riittävän periaattellisen pohjan lajin suojelutoimenpiteille. 8., antaa huuhkajalle muodollisen pesimärauhan, mutta sallii kuitenkin syksyisen metsästyksen yhteydessä tapahtuvan tappamisen ja tätä myös edelleen tapahtuu. Suurelta osin valistuneet metsästäjät ovatkin jo oma-aloitteisesti luopuneet tästä tavasta. 1968. esitelmöi metsänhöitaja Esko j outsamo aiheesta »H11uhkajaka11nan nykytilasta Varsinais-Suomessa ». 1. VarsinaisSuomessa vuosi 1968 antoi ilmeisesti lajilla hyvän pesimätuloksen ja niinpä todettiin vuosien 1969-70 laajoissa maastoetsinnöissä yleistä pesimättömyyttä. Pohjanmaan Riista11hoitopiiri on viimeinen, joka 011 sallinut alueellaan tämän epäinhimillisen ja epäeläimellisen pyy11titava11. Suo menselän Lintumiesten toimesta on usean vuoden aikana suoritettu kotkien talviruokintaa menestyksellisesti. Huuhkajan selviä esiintymiskeskuksia näyttävät olevan sekä saaristoettä rannikkopitäjät, sen sijaan sisämaassa laji on harvalukuinen ja puuttuu melkein kokonaan maakunnan koillisosasta. Pahimpana uhkana pesinnälle ovat metsätyöt, tietämättömät retkeilijät, tietyöt ja tietenkin varsinaiset pesien hävittäjät. Kallioja louhikkopesinnät ovat selvästi yleisimpiä pesimäpaikkoja Varsinais-Suomessa, joskin on todettava, että pesän löytäminen tavallisesta metsämaastosta on erittäin vaivalloista ja sattumanvaraista. Vastauksista 92 kappaleessa oli otettu kantaa huuhkajan rauhoitukseen. Havaintoja ovat sekoittamassa yksinäiset, parittomat koiraat, jotka saattavat vuosikausia huhuilla reviirillään saamatta naarasta pesimäkumppanikseen. 31. Kysymys on ilmeisesti vain eräiden maatalousministeriön virkamiesten saamattomuudesta ja haluttomuudesta ja heitä luonnonsuojeluj ärjestöjen olisikin pyrittävä voimakkaasti painostamaan. Valitettavasti haukkojen rautapyynnin salliminen on mitä räikeimmässä ristiriidassa mainittujen periaatteiden kanssa. Huuhkaja on pesällään hyvin arka. 25. Tällä hetkellä vielä varsin puutteellisten tietojen perusteella voidaan maakunnassa arvioida olevan lähes 100 huuhkajan elinpiiriä. Varsinais-Suomen huuh kajakanta on vielä elinkykyinen. 1. 31. Suurelta osin samalla alueella toimivalla yhdistyksellämme on hyvin tiedossa Pohjanmaan piirin eräinä toimintaperiaatteina olevan hyvien metsästystapojen opettamisen, sekä luontoa suojelevan ajatustavan muokkaamisen. Kun lisäksi ravintotutkimukset ovat selvästi osoittaneet, ettei huuhkajalla ole merkitystä riistakantojen runsaudelle, totesi esitelmöitsijä, että huuhkaja olisi rauhoitettava välittömästi koko maassa. Vastaajien mielipide asiasta oli vakuuttavan yksimielinen: 74 kpl (81 %) kannatti huuhkajan rauhoittamista kokonaan 15 kpl (16 %) kannatti nykyistä, pesimäaikaista rauhoitusta (1
Tilannetta vaikeuttaa vielä se, että luonnonsuojelun tavoitteisiin sisältyy myös suojametsien ja lakimetsän luonteisten alueiden jättäminen osaksi tai kokonaan teollisuuspuun hankinnan ulkopuolelle. Hätkähdyttävältä tuntuu myös, että talvikauden aikana yhden pitäjän alueella neljä tunturipöllöä tapetaan samoilla menetelmillä. Niiden osuus maan metsien kokonaiskasvusta on alle 1 %, Lapissa tilanteeseen vaikuttaa kuitenkin tosiasia, että teollisuuden pysyvä puuntarve on suurentunut yli kestävän hakkuumahdollisuuden ja että suunnitellut puistot käsittävät pääosaksi päätehakkuukypsiä metsiköitä. Alueellamme on umpimähkään toimiviin rautoihin ajautunut vajaan kymmenen vuoden sisällä ainakin neljä maakotkaa, viimeisin viime kevättalvella. Sananmukaisesti ekologia merkitsee oppia taloudesta. Yhdistyksemme ehdottaakin sen tilanteen varalle, ellei piirinne johtohenkilöitten välillä päästä asiasta ratkaisuun, että suoritettaisiin mielipidetiedustelu kaikkien riistanhoitoyhdistysten alueella, ns. Perusteena tarpeelle on näkemys, että ulkoilu edellyttää puuntuotannon toimenpiteiltä koskematonta metsäympäristöä ja että ellei vielä jäljellä olevista koskemattomista metsäalueista perusteta uusia kansallispuistoja, niin teollistuvassa ja kaupunkilaistuvassa yhteiskunnassa lisääntyvä ulkoilupaine purkautuu olemassa oleviin puistoihin ja muuttaa niiden alkuperäisen luonteen. Tässä niistä on mainittava seuraavat: luonnonsuojelussa tavoitteena on 'hyvinvointi' koko ihmiskunnalle talousteoria on lähinnä kiinnostunut kuluttajan, yrityksen tai korkeintaan yhden kansantalouden 'hyvinvoinnista'.. Tästä syystä kansallispuistojen ja hakkuiden ulkopuolelle jätettävien alueiden lisäämistä koskevien toiveiden toteutuminen johtaisi niin suureen hakkuiden ja puunjalostuksen pienenemiseen, että Lapin metsäja puutalous tuskin pystyy kantamaan sen seurauksia, mainitsi esitelmöitsijä lopuksi. Termin alkuperä on kreikankielisessä sanassa 'oikos', joka merkitsee taloa tai taloutta. Metsästäjäkunnan arvostusta ei ole o miaan kohottamaan esillä olleet syytetoimenpiteet ja oikeusistuinten antamat tuomiot rautapyyntitapauksissa. Toimitus 26 LUONNONSUOJELUALUEET JA METSÄTASE Suomen Metsätieteellisen Seuran kokouksessa esitelmöi professori Kullervo Kuusela metsätalouden ja luonnonsuojelun välisistä suhteista Lapissa. kentän äänen esiinsaamiseksi. Näitten, viranomaisten tietoon tulleiden tapausten lisäksi tuskin muut kuin pyytäjät yksin tietävät, montako on ollut niitä, jotka on kuolleina poljettu suohon. Ennen vuotta 1970 oli luonnonpuistoja 87 000 ha ja kansallispuistoja 105 000 ha. Pohjanmaan riistapäällikkö Seemi Pihlajamäki ilmoittaa, että kuvarautapyynti loppuu Pohjanmaalla 1. » On hämmästyttävää, että riistanhoitoyhdistyksien ja metsästysseurojen, jotka useimmiten saavat vielä avustuksia kuntien verovaroista, annetaan yhä harjoittaa tämänlaatuista »riistanhoitotyötä ». Esitelmöitsijä totesi, että koko maan puuntuotannossa kansallispuistosuunnitelmien toteutumisella on varsin pieni merkitys. 4. Yhteisestä kielellisestä lähtökohdasta huolimatta ei ekologian ja ekonomian välillä ole päästy yhteisymmärrykseen. Eräät mielipiteen ilmaisut osoittavat, että kansallispuistojen laajentamista ajaa pieni kansalaisryhmä, jonka viihtyvyys edellyttää ulkoiluympäristöä, missä ei näy toisen ihmisen jättämää jälkeä. Eräitten ruokintapaikkoja pitävien henkilöiden mukaan ei näilläkään alueilla ole mitään varsinaista petoongelmaa olemassa. On myös esitetty, että Suomessa tulisi varata koskematonta luontoa Länsi-Euroopan muiden maiden asukkaiden tarpeita varten. Myöskin muitten riistanhoitopiirien alueelta (Lappia lukuunottamatta) on jo riittävän pitkältä ajalta nähtävissä, ettei haukkatilanne ryöstäydy metsästäjien käsistä, vaikka kuvarautapyynti lopetetaan. Luonnonsuojelun tieteellisenä perustana on ekologia oppi elävien olentojen suhteesta ympäristöönsä. Masentavaa kuultavaa ovat useimmiten syytettyjen kertomukset, kuten eräskin: ~Olisin laskenut kotkan pois, mutta se oli niin ruhjoutunut ja kohmeessa ettei siitä ollut menijäksi, joten se piti tappaa. Ymmärtääksemme riistamiehet ovat saaneet aikojen kuluessa vastaanottaa paljon kipeämpiäkin määräyksiä kuin kuvarautapyynnin kieltämisen sitä paitsi Pohjanmaan piirin alueella on metsästysseuroja, joitten alueella jo nyt on rautapyynti kielletty. Pääosa ehdotetuista uusista kansallispuistoista, yli 700 000 ha sijaitsee Lapissa, jonne vuoden 1970 aikana perustettiin metsähallituksen päätöksellä 36 000 ha luonnonhoitometsiä ja laajennettiin Lemmenjoen kansallispuistoa 133 000 ha:lla. Tähän lienee syynä talousteorian ja luonnonsuojelun teorian eroavaisuudet. Mainitut yli 700 000 ha käsittää kasvullista metsämaata noin 300 000 ha. Puuntuotannon ja hakkuiden levittyä miltei kaikkialle noin 20 vuotta sitten perustettujen luonnonja kansallispuistojen ulkopuolelle on syntynyt tarve laajentaa lähinnä kansallispuistoja. EKONOMIA JA EKOLOGIA Metsänhoitaja Olli Saastamoinen tarkasteli luonnonsuojelun ja talousteorian vuorovaikutusta ja siinä ilmeneviä puutteita Suomen Metsätieteellisessä Seurassa pitämässään esitelmässä. Etelä-Pohjanmaan alueella on riistan talviruokinta varsin voimaperäistä. Edelleen: huuhkaja on harvakseltaan säännöllinen rautoihin joutuja kaikkialla Pohjanmaan piirin alueella. Sama 'oikos' on kantasanana myös ekonomiassa taloustieteessä. Ekonomia merkitsee taloudenhoitoa tai -pitoa. 1971
Tampereen kaupunginkirjastoon on hankittu yhdistyksen aloitteesta ls-kirjallisuutta ja diasarjoja. 2. 8. Niityt pelastetaan ennen kaikkea kämmeköiden, päivänkakkaroiden, linnunl aulun ja inhimillisen mielihyvän vuo ksi . 3. Näyttely oli luultavasti lajissaan suurin maassamme järjestetty. 3. Alueen maakuntalehtiin on toimitettu melko u sei n artikkeleita. mk). 6. 6. Luonnonsuojelu korostaa moninaiskäytön periaatetta luonnonvarojen käytössä talousteorian mukaan markkina-arvoa o maava käyttömuoto tulee hallitsevaksi. Yhdistys onnistui pyrkimyksissään säilyttää Ruovedellä sijaitseva Haukkamaan erämaa-alue metallinräjäyttämöltä. Uudistuvien luonnon varojen käytön kestävyysperiaatetta yleinen talousteoria ei tunne sen sijaan sovelletuissa talousteorioissa se on jo kauan hyväksytty. 3. Maakuntaradioon on tehty useita juttuja. 4. Luonnonsuojelun teorian mukaan kaikilla luonnon varoilla on oma biologinen arvonsa ekosystee missä talousteoriassa ollaan kiinnostuneita pelkästään markkina-arvoa omaavista luonnonvaroista. Asiassa toimittiin yhdessä VarsinaisSuomen ls-yhdistyksen kanssa. 2. 1970. Yhdistys o li järjestämässä ls-näyttelyä Tampereen Säästöpankkiin. Yhdistys on antanut laajan lausunnon Tampereen seutukaavaliiton runko kaavasta. -70. 5. Yhdistys esti rajoittamattoman moottori veneillä ajon ja vesihiihdon Iidesj ärvellä Sato 70 näyttelyn yhteydessä. Kävijämäärä n. Kuntia on kehoitettu liittymään yhdistyksen kannattajajäseniksi. Ensimmäisenä v uotena käytetään kaksi miljoonaa kruunua (noin 1,6 milj . Yhdistys to imittaa alueen pitäjänlehtiin säännöllisesti ls-aineistoa. 11. E hdotuksen mukana luovutetaan valmis suunnitelma. 4. Tampereen Yliopistoa ja Tampereen Teknillistä Korkeakoulua on vaadittu ottamaan o petusohjelmaansa ls. n . Ls :n teema viikkoa varten toimitettiin kouluille teemoittain jäsennelty opetusohjelma ja kirjallisuusluettelo. Ls-opetusta on vaadittu tehostettavaksi kaikille kouluill e ja kansakoululautakunnille lähetetyissä kirjelmissä. 10. Dagens N yheter 10. Valtio maksaa maanviljelijöille siitä, että he jatkavat niittyjensä hoitamista siten kuin on tehty 5 000 vuoden ajan. Luonnonsuojelu virasto on pysäyttänyt vanhan maalaismaiseman kauneimpien osien pensottumisen. 10 000. 5. 12. 2. Tampereen kaupunki on perustanut 27. 12. Koska molemmat teoriat v iime kädessä ovat kiinnostuneet samasta tapahtumien joukosta ihmisen pyrkimyksestä tyydyttää tarpeensa saattaisi niiden välisellä vuorovaikutu ksella o lla hyödyllinen vaikutus molempiin mutta ennenkaikkea talousteoriaan, totesi esitelmöitsij ä lopu ksi . Oripäässä kanatarhaan tunkeutuneen ja kanoja säikyttelemällä pahaa tuhoa aikaan saaneen huuhkajan henki onnistuttiin säilyttämään. Alueen kuntia on to istamiseen vaadittu perustamaan ls-lautakuntia. Yhteistoiminnassa Tampereen Lintumiehet r.y :n kanssa kartoitetaan ja merkitään rauhoituskylteillä alueen petolintujen pesäpuut. Yhdistys on lupautunut työskentelemään seutukaavaliiton apuna runkokaavassa ehdotettujen ls-alueiden rauhoittamiseksi. Tampereen kaupungille tehdään ehdotus ls-alueiden varaamiseksi. Näyttelyt 1. 4. Lisäksi näyttelyssä järjestettiin esitelmiä, elokuvatilaisuuksia ja diakuvia katselua. Alueen kirj astoihin tullaan lähiaikoina järjestämään ls-kirjallisuutden esittelyjä; samassa yhteydessä esitellään myös yhdistystä. Muu valist11stoimi11ta 1. 600 kpl. Vesiensuojeluohjeet on jaettu Tampereen lähiympäristössä 5 000 kesämökille. Näyttely sisälsi maalauksia, julisteita, valokuvasuurennoksia, piirroksia, kollaaseja, veistoksia jne yht. 9. PIRKANMAAN LUONNONSUO JELU VUOSl Pirkanmaan luo1111011suojel11yhdistys 011 viettä11yt työ11täyteisen luo1111011suojel11v11ode11, jo11ka tapahtumista ja saavutuksista on malliksi kelpaavaa muillekin paikal!isyhdistyksille: Klassinen luo1111011suojelu 1. Tampereen Työväenopistoon on järjestetty ls :n seminaari lukuvuodeksi 1970-71. 7. 13. sen nykyaikaisessa merkityksessä. Kunnan ja teollisuuden edustajia on pehmitetty paneelikeskusteluissa. Tätä toimintaa varten on valmisteilla diakuvasarja Pirkanmaan luonnonsuojelusta. Todennäköisesti rauhoitustyö aloitetaan 20 000 hehtaarin osalta jo ensi kesänä. Myös TV 2 on saatu mukaan. 2. -8. 60 000 HA KUKKANIITTYJA Ruotsissa pelastetaan 60 000 hehtaaria kauniita kukkaniittyjä tulevaisuudelle. 12. Luonnonsuojelu on kiinnostunut luonnonvarojen käytöstä koko maapallon puitteissa taloustiede lähinnä yrityksen tai kansantalouden näkö kulmasta . 5. Yhdistys osallistui Sato 70 -näyttelyyn omalla osastolla. Yhdistyksen jäsenet ovat kiertätäneet ympäri Pirkanmaata ls-tilaisuuksien puhujina. 11. Yhdistys on puuttunut Tampereen kaupungin liikennejärjestelyihin. Yhdistys on laatinut ls-lautakunnan johtosääntömallin, joka on parhaillaan lausunnolla Suomen Kunnallisliitossa ja Suomen ls-liitossa. 6. Luonnonsuojelu korostaa suunnitelmallisuutta luonnonvarain käytössä talousteoriassa luotetaan kilpailuja hintamekanismiin. 3. Tampereen Taidemuseossa oli laaja ls-näyttely 21. K111111alli11m päätökse11teko 1
Siitä huolimatta Alko määräsi oluttölkin markkinoilletulopäiväksi maaliskuun 1. Apua on pyydetty siekailematta, mistä vain on saatu, silti ei ole sitouduttu mihinkään. Lannotteet, jotka useimmiten levitetään lentokoneella, joutuvat sulaja sadeveden mukana vähitellen järviin. Oluttölkeistä on luonnollisesti jonkin verran etua niitä valmistavalle teollisuudelle. 2. METSÄLANNOTTEETJALEVÄT Ruotsin järvien levänkasvu kiihtyy metsälannotteiden vaikutuksesta. Lisäksi olisi tölkeille suunniteltava alusta alkaen palautusjärjestelmä, jossa käytetyt tölkit koottaisiin takaisin joko hävitettäviksi tai raaka-aineeksi. Oluen käyttötavat ja oluen käytön laajuus sekä se seikka, ettei ole mahdollista saada aikaan järjestettyä jätehuoltoa koko Suomessa, tekevät kuitenkin oluttölkistä siksi vakavan roskaamistekijän, että sen myynti Suomessa olisi pitänyt estää lainsäädännöllisin toimenpitein. Jäsenkirjeisiin on liitetty mukaan ls-asioita käsitteleviä monistettuja artikkeleita. Palautusjärjestelmä voisi olla samanlainen kuin pulloilla, mutta palautus voisi tapahtua muutakin tietä kuin elintarvikkeiden vähittäiskaupan kautta. SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON KANNANOTTO OLUTTÖLKKEIHIN Ympäristön ja muun luonnon roskaantumista aiheuttavat etenkin erilaiset pakkaukset. LUONNONALUEET St1omen luon11onsuojeluliitto 011 jättänyt 10. päivän 1971. 1970 L1101111011suojeluv11ode11 1970 11e11votte/11k1m11alle esityksen uusien rauhoitusja suojelt1alueiden p erustamisesta. Panimoteollisuuden edustajien kanta on yhtä yritystä lukuunottamatta samoin ollut kielteinen. Yhteiskunnan on sen sijaan puututtava lainsäädännöllisin toimenpitein pakkausalan kehitykseen pakkausten aiheuttamien ympäristöhaittojen torjumiseksi. Sen ovat allekirjoittamet liiton puheenjohtaja Olli Oja/aja sihteeri Ha11nes Ignatius. Käytettävissä olevia keinoja ovat ympäristönsuojelumaksu, palautusmaksujärjestelmä, ennakkolupamenettely sekä pakkausten käytön rajoitukset ja kiellot. väliaikaisen luonnonsuojelutoimikunnan yhdistyksen aloitteesta. Jäsenistölle tarkoitetut tilaisuudet 1. Pakollista palautusmaksujärjestelmää voidaan myös käyttää keinona roskaantumisen estämiseksi. Siellä ne kiihdyttävät muidenkin vesikasvien kasvua. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä eräs tärkeimmistä kysymyksistä on kansallisja luonnonpuistoverkkomme täydentäminen entisiä puistoja laajentamalla ja eräitä uusia. Kahden viimeksikuluneen kesän aikana on monissa järvissä, jopa merenrannikollakin, todettu erittäin runsasta vedenkukkaa eli siis !evien voimakasta kasvua. Otaksutaan, että ilmiön yhtenä syynä olisi metsänlannotus. Kotimaiselle panimoteollisuudelle oluttölkit muodostavat vaaran, sillä kotimaisen ja ulkomailta maahantuotavan tölkkioluen hintasuhde tuskin tulee olemaan yhtä edullinen kotimaiselle oluelle kuin pulloissa myytävän oluen suhteen on asianlaita. Roskaantuminen on tuskin estettävissä kuluttajavalistuksella ja roskaamiskielloilla lainsäädännössä. Syksyn retkellä Ruoveden Siikanevalla oli sata osanottajaa. Mihin väite perustuu, ei ole Suomen luonnonsuojeluliiton tiedossa. 1970. Yleisiä kokouksia, kuten muitakin jäseni~tölle tarkoitettuja tilaisuuksia on ollut suhteellisen vähän, koska toiminnassa on keskitytty toisaalta yleiseen valistustointaan ja toisaalta päätöksentekijöihin suunnattuun painostuspolitiikkaan. Retkcilyjä on järjestetty kaksi kertaa. Kokemuksen mukaan lahjoituksia saa helpommin tavarana kuin rahana. Tiedot jätehuollon nykyisestä tasosta ja tulevista kehitysmahdollisuuksista, tölkkien käytön Ruotsissa ja Yhdysvalloissa aiheuttamasta, laajalti todettavissa olevasta roskaantumisesta, tölkkien hajoamisesta luonnossa sekä tölkkioluen kysynnän kehittymisestä Ruotsissa viittaavat siihen, että oluttölkeistä tulee meillä aiheutumaan huomattavaa haittaa ympäristölle. Nya Norrland, 24. 28 Ympäristön ja muun luonnon kannalta pelti on vähemmän haitallinen pakkausaine kuin lasi tai muovi. Oy Alko Ab:n taholta on väitetty kuluttajain vaativan ja vaatineen tölkkiolutta. Sen sijaan on kyseenalaista, onko niistä hyötyä kaupalle, koska ne merkitsevät ainoastaan lisää artikkeleita ennestäänkin varsin kirjavaan ja vaikeasti hallittavaan juomapakkausvalikoimaan. Keinona oluttölkkien aiheuttaman roskaantumisen torjumiseksi voidaan vielä käyträä yhteiskunnalle kannettavaa ympäristönsuojelumaksua, jolla kuluttajan valintaa erilaisten pakkausten välillä voidaan jossain määrin ohjata. Roskaantumisen torjunnassa on siksi ensi sijassa pyrittävä ohjaamaan pakkausalan kehitystä siten, että helposti roskaamisvälineiksi muuttuvien sekä ympäristölle ja muulle luonnolle erityisen haitallisten pakkausten tai pakkausaineiden käyttöä rajoitetaan taikka se kielletään kokonaan. Jatkuvasti yleistyvillä kertakäyttöisillä pakkauksilla on, nimenomaan silloin kun niitä käytetään joukkokulutushyödykkeiden myyntipäällyksinä, roskaantumisen aiheuttajina keskeinen merkitys. 11. Sekä valtion virallinen elin, Kuluttajaneuvosto, että kuluttajien huomattavin etujärjestö, Kuluttajat Konsumenterna ry., ovat sen sijaan vastustaneet oluttölkin käyttöönottoa jyrkästi. 3. 5. Luonnonsuojeluvuoden 1970 kesäheinäkuun teemana on luonnonaluepolitiikka. Talous Talous on pakkasen puolella
puistoja perustamalla. 3500 ha Sotkamo, n. Pelkosenniemi, 14 000 ha Kittilä ja Muonio, n. Samalla työryhmä ehdotti yhden lu onnonpuiston perustamista ja yhden erityisen suojelualueen perustamista harvinaisen metsäpeurakannan säilyttämistä sil mälläpitäen. 4000 ha Puolanka, n. 2000 ha Isojoki ja Kauhajoki, n. VESILAKI Suomen luonnonsuojeluliitto on jättänyt 1. Koska nykyisen kansallisja luo nnonpuistoverkkomme laajentamiseks i on olemassa perusteellisia suunnitelmia, Suo men luonnonsuo jeluliitto esittää, että Luonnonsuojelu vuoden 1970 neuvottelukunta ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin seuraavien kansallisja luonnonpuistojen sekä erityisten suoj elualueiden perustamiseksi. 1000 ha Kauhajoki, n. 9500 ha Rautavaara, n. 25 000 ha Sodankylä, Savukoski, Salla, 380 000 ha Inari, n. Uusia kansallisja luonnonpuisto ja koskeva suunnittelu on ollut Suomen luonnonsuojeluliiton to imesta jo useita vuosia käynnissä valtakunnallisten soidensuo jeluo hj elmien laatimisen yhteydessä. Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten Suo men luonnonsuojeluliitto esittää, että Luonnonsuojelu vuoden 1970 neuvottelukunta ryhtyy kiireellisesti to imenpiteisiin entisten kansallisja luonnonpuistojen laajentamiseksi sekä uusien kansallisja luon nonpuistojen perustamiseksi. 5000 ha Salla, n. 10 000 ha Sodankylä, Kemijärven mlk. Nykyään kuitenkin tiedetään varsin hyv in että metsäja suoluontomme po hj o isosa metsänrajaa myöten o n kauttaaltaan niin syvällekäyvien toimenpiteiden kohteena, että uusien kansallispuistojen perustaminen metsänviljelytoi menpiteiden tultua kaikkialla suoriKansallispuistot Siikanevan kansallispuisto Kauhanevan kansallispuisto Lauhavuoren kansallispuisto Salamajärven kansallispuisto Suo mu-Patvinsuon kansallispuisto Tiilikkajärven kansallispuisto Hiidenportin salon kansallispuisto Siikavaaran kansallispuisto Lapiosuon kansallispuisto Riisitunturin kansallispuisto Oulangan kansallispuiston laajennus P yhätunturin kansallispuiston laajennus Pallas-Ounaksen kansallispuiston laajennus Itä-Lapin kan sallispuisto Lemmenjoen kansallispuiston laajennus Luonnonpuistot Pelsonlahden luonnonpuisto Koitilaiskairan luonnonpuisto Runkauksen luonnonpuiston laajennus Paljakan luonnonpuiston laaj ennus Erityiset suojelualueet tetuiksi ei enää ole mahdollista. 12. 1200 ha Sodankylä, n. 25 000 ha Simo, n . Näin ollen myös rantaja vesiluontoa edustavien kansallispuistojen perustaminen on mitä kiireellisin tehtävä. Lisäksi Suomen luonnonsuoSijainti kunnittain ja pinta-ala Ruovesi, n. 1970 oikeusministeriölle seuraavan kirjelmän vesiensuojelun tehostamisesta ja korvausjärjestelmän kehittämisestä. Suo men luonnonsuojeluliitto ry., joka on ihmisen elinympäristön, maan, veden ja ilman saastuttamista sekä elo!29. Viimeisten kansallispuisto jemme perustamista koskevan suunnitelman laatimisesta on kulunut noin nelj än nesvuosisata. Metsähallituksen ja Suo men luonnonsuo jeluliiton yhteinen työryhmä on päätynyt ehdottamaan laatimissaan Etelä-Suomen soiden säilytyssuunnitelman toteuttamista ja Pohj oisSuo men suojeltavia alueita koskev issa muistioissaan kymmenen uuden kansallispuiston tai entisen kansallispuiston laajennuksen perustamista. 150 000 ha Kestilä, Muhos, Vaala, n. Mainittujen puisto jen ja suojelualueiden perustamiseksi tähtäävistä toimenpiteistä tärkein on kansallisja 1 uonnonpuistoko mitean perustaminen. 700 ha Puolanka, 800 ha E limyssalon metsäpeurojen suojelualue K uhmo, 17 000 ha jeluliiton ja Suoseuran Pohjois-Suomen soiden säilytyssuunnitelman yhteydessä on tehty eräitä uusia ehdotuksia ja Suomen luonnonsuo jeluliito n luonnonaluetoimikunnan mu1st10ssa esitetyistä ehdotuksista eräät ovat edelleen toteuttamisen ar voisia. Rantamaisemat pilaava kesä mökkien rakentaminen on ulottumassa niin sisämaassa kuin meren saaristossa syrjäisimmillekin seuduille ja vesistöjen luonnontilan pilaavat jätevesien jo htam inen, laajat vesistöjärjestelyt ja soiden kui vatustoiminta. T ässä ko miteassa tulisi olla edustettuna Valtion luonnonsuojelutoimiston, metsähallituksen, Suomen luonnonsuo jeluliiton, Suoseuran, Suo men Metsätieteellisen Seuran, Suo men Biologian Seuran »Vanamon » ja Suo men lintutieteellisen yhdistyksen edustaja. 3000 ha Perho ja Kiv ij ärvi, n. 5000 ha Ilomantsi ja Pielisjärvi n. 2500 ha Ranua, n. Kirjelmän ovat allekirjoilta11eet liiton p11hee11johtaja Olli Ojala ja sihteeri Hannes l g11atius. 13 000 ha Posio, n. Suunnitelmaa laadittaessa on lähdetty siitä, että alkuperäistä luontoa säilyy jossain määrin rauhoittamattomanakin
Siihen liittyy myös vaara, että prosessin häviäjä joutuu maksamaan omansa ja vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Erityistä valvontaa tulee suorittaa aikaisemmin annettujen lupapäätösten suhteen. Vesilain 1 luvun 19 § kieltää ilman vesioikeuden lupaa ryhtymästä toimenpiteeseen, joka aiheuttaa vesistön pilaantumista. Syynä tähän ei ole säännösten ja päätösten tinkimätön noudattaminen vaan puuttuva valvonta. Luonnonsuojelun ylin valvonta myös vesihallinnon osalta tulisi sisällyttää perustettavaan luonnonhoitoja ympäristönsuojeluvirastoon tai sitä vastaavaan hallintoelimeen. Yleisen oikeusturvan kannalta olisi lain periaatteet ja lainkäyttöä koskevat seikat saatettava riittävän selkeästi kansalaisten tietoon. Olisi tutkittava, miten elinkeinon estymisestä ja häiriintymisestä voitaisiin saada korvausta yleisistä varoista välittömästi huolimatta oikeuskäsittelyn kestosta. Lain noudattamisessa ja soveltamisessa on kuitenkin laiminlyöty vesien käytön sosiaaliset ja ekologiset periaatteet sekä yhteiskunnan kokonaisetu. Vesilain korvausjärjestelmä olisi laadittava sellaiseksi, että luonnontila voitaisiin palauttaa mahdollisimman täydellisesti. Mahdollisuutta kanteen nostamiseen tulisi laajentaa siten, ettei se riippuisi yksipuolisesti omistusoikeudesta. Tähän liittyy myös, että ei-aineellisten, mm. Koska vesistön pilaamisesta annetut sakkorangaistukset ovat pieniä, ei rangaistuksilla ole tehoa. Elinkeinotoiminnan, joka saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista, tulisi kokonaisuudessaan olla luvanvaraista. Tällaisiksi seurauksiksi mainitaan kyseisessä kohdassa yleisen terveydentilan vaarantuminen, huomattavat ja laajalle ulottuvat vahingolliset muutokset ympäristön luonnonsuhteissa sekä paikkakunnan asutustai elinkeino-olojen huononeminen suuresti. Myönnettäessä lupia toimintaan, joka saattaa aiheuttaa vesistön pilaantumista tulee kaikki toiminnasta aiheutuvat mahdolliset haitat tarkoin se! vittää. Vesilain rangaistussäännöksiä tulisi koventaa ja tiukentaa. Vesilain 10 luvun 24 § :ssä määrätään, että vesioikeus voi hakemuksesta myöntää yksityiselle, yhteisölle tai yhdyskunnalle luvan sellaiseen jäteveden johtamiseen tai muuhun toimenpiteeseen, joka 1 luvun 19 ja 20 § :n mukaan on kielletty ilman lupaa. Lupaa älköön myönnettäkö, jos toimenpiteestä aiheutuisi 2 luvun 5 § :ssä tarkoitettu seuraus. Haitoiksi olisi katsottava myös luonnon tuotantokyvyn aleneminen ja immateriaaliset vahingot. Valvontahenkilökuntaa tulisi lisätä ja näiden asiantuntemusta monipuolistaa. Vakavana puutteena on pidettävä sitä, että vesioikeuksissa ja vesiylioikeudessa ei ole vesien luonnontalouden asiantuntijoita. Tapauksissa, joissa pilaaminen on jatkuvaa, törkeää ja tietoista, olisi tehtävä mahdolliseksi myös rikosvälineen menettäminen valtiolle. Lupien ajanmukaistamiseksi on käytettävä vesilain antamaa mahdollisuutta muuttaa lupaehtoja. Luvan myöntäminen edellyttää, että toimenpiteestä aiheutuva haitta on katsottava saatavaan etuun verrattuna suhteellisen vähäiseksi eikä jäteveden tai muun vesistöä pilaavan aineen poistaminen tahi tällaisten aineiden vesistöön pääsyn estäminen ole kohtuullisin kustannuksin muulla tavoin mahdollista. Lisäksi valtion yhtiöiden johtoon olisi ulotettava virkamiesvastuu. viihtyvyyteen vaikuttavien vahinkojen korvausvelvoitteita tulisi lisätä ja täsmentää. lisen luonnon köyhdyttämistä vastustavien yhteisöjen valtakunnallinen keskusjärjestö, on huolestunut maamme vesien tilasta ja tulevaisuudesta sekä vesiensuojelua koskevasta lainsäädännöstä ja sen soveltamistavasta. Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että yhteiskunnan kokonaisetu tulee ottaa lähtökohdaksi vesioikeudellisessa intressivertailussa. Voimassa oleva lainsäädäntö lähtee siitä, että vesiensuojelukysymykset ovat ensisijaisesti yksilöiden välisiä yksityisoikeudellisia ongelmia, joissa on kysymys pilaajan vastuusta vahinkoa kärsineelle. Oikeus maksuttomaan oikeudenkäyntiin myös tässä tapauksessa tulisi tehdä mahdolliseksi haitankärsijälle. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota luonnonsuojelun tavotteisiin myös tulevaisuutta silmälläpitäen. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa kunnioittavasti saattaa edelläolevat kannanottonsa ja esityksensä Oikeusministeriön tietoon. Tällöin ei toimenpiteiden suunnittelu, toteuttaminen ja valvonta kuuluisi samalle viranomaiselle. Yksilön aseman ja perusoikeuksien parantaminen ja pyrkimys ihmisen elinympäristön säilyttämiseen elinkelpoisena edellyttävät toimenpiteitä myös vesilainsäädännön soveltamisessa ja uudistamisessa.. Vesilain säännösten ja vesituomioistuinten päätösten noudattamisen valvonta on nykyisellään tehotonta. Huolimatta siitä, että vesilain 10 luvun 24 § :n 3 momentti edellyttää, että pilaavasta toimenpiteestä aiheutuva vahinko, haitta tai muu edunmenetys on korvattava, eivät korvaukset yleensä vastaa elinkeinon estymisestä tai häiriintymisestä johtuvaa edunmenetystä. Vuonna 1962 voimaan astunut vesilaki tekee mahdolliseksi vesiensuojelun toteuttamisen maassamme. Vain harvat vesistön muuttumiseen tai pilaantumiseen johtaneet tapaukset ovat aiheuttaneet syytteen nostamisen. Nykyisessä lain tulkinnassa otetaan yhtäältä huomioon laitoksen tuottama taloudellinen hyöty ja toisaalta puhdistustoimenpiteiden aiheuttamat kustannukset. Valtion omistamien yritysten luonnolle ja ympäristölle aiheuttamia haittoja voidaan torjua esimerkiksi tekemällä valtion yhtiöiden toiminta osaksi yleistä talouspolitiikkaa, jolloin niiden tulisi olla välittömästi poliittisen päätöksenteon ja kontrollin alaisia ja ne voitaisiin kytkeä joko valtioneuvostoon, kauppaja teollisuusministeriöön tai valtionvarainministeriöön. Taloudellisen hyödyn yksipuolinen 30 ja lyhytnäköinen korostaminen lain tulkinnassa houkuttelee yrityksiä ja asutuskeskuksia pyrkimään puolinaisiin tai väliaikaisiin ratkaisuihin. Luonnonsuhteiden haitallista muuttumista tai asutusja elinkeino-olojen huonontumista ei toistaiseksi ole painotettu riittävästi. Lupia myönnettäessä on mahdolliset haitat selvitettävä ja otettava huomioon lupaehtoja määrättäessä. Tapauskohtaisten ratkaisujen sijasta tulisi vesituomioistuinten huolehtia vesistöjen kokonaisrasituksen pitämisestä riittävän pienenä. Pilaavalla toiminnalla saadun taloudellisen hyödyn menettäminen valtiolle olisi liitettävä seuraamusten joukkoon. Tällaisen näytön hankkiminen on kallista, usein mahdotontakin yksityiselle henkilölle. Suomen luonnonsuojeluliitto tähdentää, että on välttämätöntä ryhtyä soveltamaan vesilakia luonnonsuojelun periaatteiden mukaan. Vahingon kärsinyttä ei yleensä a vusteta prosessissa yhteiskunnan taholta, vaan hän joutuu itse hankkimaan todisteet niistä biologisista syyseuraus-suhteista, jotka liittyvät pilaantumistapahtumaan
Seuraavat lainaukset antavat vi itteen aihepiireistä: »Herrat wattikenraalit / Ei tämä maa jouda teille!/ Emme anna tätä maata teille / Heittäkää aseenne / Riisukaa uni vormunne / Ihmisin ä saatte täällä käydä viipyä » »Kaikesta huolimatta ne viisikymmentä huutavat / Rakentakaa rakentakaa rakentakaa / minusta tuntuu kuin he huutaisivat / Ristiinnaulitse ristiinnaulitse ristiinnaulitse » »Nyt annamme pillarin, muovin ja ohjuksen / tehdä mitä kukin niistä tahtoo / ja tietokoneen erehtyä puolestamme: / ihminen ei ole syypää siihen mitä tapahtuu. Muuan syy ehkä tärkein Kurjasu o men kurjuuteen on luonnonvarojen epätarkoituksenmukainen ja epäoikeudenmukainen hyväksikäyttö . Senhenkisessä kirjallisuudessa ja kuvauksessa on jo moneen kertaan lämmitetyn maku. Saman vuoden lopussa ilmestyi hänen tarinakokoelmansa »Ihminen evp. » Kirjoittaja on muuan niistä jykevistä luonnonsuojelijahahmo ista, joita on kohonnut eri puolilta Suomea asuinseutuaan puolustamaan. Teuvo Suominen KISSOJ A JA KOIRIA Kiss kis kissoja, Otava 1970 Koirakalenteri 1971, Kim E rlandson & Lasse Lindqvist, suom. Huhtasen porovuosi on erityisen tervetullut siksi, että se on löytänyt porosta ja poronhoidosta aivan uudenlaista romantiikkaa, jonka aineksena on poron elämäntapojen tarkka tuntemus, tieto siitä miten poro on sopeutunut ankariin oloihinsa ja miten poromies puolestaan on sopeutunut elättäj äänsä. Siitä en kylläkään pidä, että »huippuko irana » yhä edelleen pidetään ulkonaisesti virheetöntä yksilöä, jolla on hieno sukutaulu. Myös koirien papilj ottien, sateenvarjojen ja saappaiden selittely on varsinaista ylellisyysongelmien parissa askartelua. Samoin luku, jossa selostetaan, miten koira sopeutetaan autoon ja painiskellaan sellaisten kysymysten kanssa kuin : miten auton verhoilu puhdistetaan jos hermostunut pentu lirauttaa allensa. Erityisesti hänet tunnetaan sisukkaana Kuusamon koskien ja muunkin pohjoisen luonnon puolustaj ana. Koirannimiä on niin runsaasti, että niitä on jokaiselle päivälle riittänyt kolme kappaletta. » »Petsamo ja Paanajärvi o li annettava pois / mutta miksi So mpio raiskattiin ja hukutettiin. Ossi Suihkola, Otava 1970 Kis kis kissoja on o huehko mustavalko inen ku vakirja, täynnä kissojen valokuvia. Poroon, poromieheen, Lappiin, lappalaiseen, kesäyöhön ja kaamokseen on aina liitetty romantiikkaa ja mystiikkaa. Samat asiat voitaisiin sanoa kansantieteen ja biologian ~mmattitermein. Likaantuneen veden tai rakennetun 31. Luonnonvarojen tuotto on koitunut muualle kuin niiden synnyinsueduille. Ja täyttymyksenä pidetään sijoittumista ko iranäyttelyssä koirien kauneuskilpailussa. Oli jo aika näyttää se ympäristö, mistä tämä kaikki on kotoisin. Kirjan kuvitus on korkeatasoista. So pii lähetettäväksi sellaisille ystäville ulkomaille, jotka porokuvien ohella haluavat myös tietoja porosta ja poroelinkeinosta. Ensiksi olin sitä mieltä, että jo han on taas turhuuksia keksitty (ja eräiltä osilta olen edelleen samaa mieltä), mutta sitten luin vähän aikaa niitä koirien nimiä. 1970 lääninsä taidepalkinnon lähinnä runo kokoelmastaan »Anna minulle atomipommi ». Gummerus 1970. Suurimman osan Koirakalenterista muodostaa asiallinen teksti, jossa monipuolisesti selvitellään seikkoja, jotka koiranomistajan on syytä tietää. Porovuosi on harvinaisen hyvä lahjakirja senkin vuoksi, että siinä on suomenkielisen lisäksi myös englanninkielinen teksti. Sen alussa on simppeli kerto mus lapsesta, jo ka sai kissanpoikasen. Kuvateoksen tekij öitä ei tarvinne esitellä. Ja ne oli vat mukavia! Tässäpä kirja, jo nka puoleen kääntyä, kun lapselle pitäisi keksiä nimi! Niin tekisin itse empimättä. Teenkin ehdotuksen: yhdistetään ihmisja koirakalenteri samaksi almanakaksi. Samalla se salakuljettaa lukijalleen suuren joukon poronhoidon ammattisanastoa. K o konaisuudessaan kirja esittelee pääpiirteittäin ainutlaatuisen eläimen ja yhtä ainutlaatuisen elinkeinon vuotuiset tapahtumat. » J a vastatkin voi : »Siksi, että monet muut ovat tallettaneet muunlaista Suomea, poutapilviä, siintäviä selkiä, hyvinvoipia ihmisiä, tuleentuvia viljapeltoja, pikateitä ja loistoasumuksia. Niinpä esim. Kuolee pois tai muuttaa Ruotsiin monet ovat näinkin tehneet. Huhtanen sanoo ne taiteilijana, mutta yhtä täsmällisesti. He ovat alojensa tekijämiehiä. Muuten voivat sanomalehtien kuivat numerotiedot jäädä kovin teoreettisiksi. » Teuvo Suominen KURJASUOMI Suo mea tämäkin, kuvat Mikko Savolainen ja Ismo H ölttö, teksti Aku-Kimmo Ripatti. to ukokuun yhdeksäntenä viettävät nimipäiväänsä Retu, Riemu ja Basso ja elokuun kuudentena Po mo, Mörkö ja Sveet. Koirakalenteri 1971 on yllättävän mukava kirja. Kirjallisuutta PORO KALENTERI Porovuos i, Urpo Huhtanen, WSOY 1970 Porovuosi on kuvakerto mus poron vuodesta, joka jakautuu 12 kuukaudeksi ei kuitenkaan ihmisvuoden kuukausiksi. H yvinvointisuomen rinnalla elää Kurjasuomi sikäli kuin elää. Koska porot esiintyvät kuvissa kaikkina vuodenaikoina, on mukana muitakin kuvia kuin komeista kruunupäistä, kevättalvisista pulkkaporoista ja huuruisista erotuksista. » Päi väuutiset kertov•t Suomen kehitysalueista, maaltapaosta, työttömyydestä, köyhyydestä ja siirtolaisuudesta. Hannele Pohja11mies KUUSAMON KORPIKIRJAILIJA Reino Rinne : Anna minulle atomipo mmi sekä Ihminen evp (Alea-Kirja 1970) Reino Rinne sai v. Kirjan alussa on vaikuttava luettelo: toimituskunta titteleineen. N ykyisellään voittaa koirakalenterin nimi valkoi ma huikeasti ihmisille tarkoitetun nimiluettelon. Mutta kirjaa katsellessa voi tuskitella: »Miksi nämä miehet ovat käyttäneet kykyjään näyttääkseen meille Suomen an keimmat näyt, vaikeimmat vuodenajat, ilotto mimmat ihmiset, ankeimmat maisemat. Suurimpana antina ovat kenties juuri hämärän kaamosajan näkymät. Kuvakerrontaa myötäilee sanakerronta poron ja poromiehen askareista
Hollola Martti R ikkonen, koulu!., N o kia Teuvo S110111i11en, fil.kand, SL:n toim. Te11vo S110111i11en TÄMÄN NUMERON KlRJOITTAJAT Antti Haapanen, dosentti, valtion apulaisluonnonsuojelun valvoja, Hki Ha111111 Ha11tala, asentaja, valok u vaaja, T uuri Seppo Kellomäki, metsän hoitaja, Hki Pekka M11stakallio, lehtori, Kiikka Pekka Nuorteva, dosentti, Hki Olli Ojala, eläinlääket. lis. / 11 the b11dget of Fi11/a11d for 19 71, 50 000 111arks have been reserved for s11pporti11g the activity of the Finnish U11io11 for Co11servatio11, and 10 000 marks for the correspo11di11g orga11izatio11 of SJ1Jedish-speaki11g comervationists of Fi11la11d. Vaama, lehrori, Hki TÄMÄ UME RON VALOKUVAT S IV U kansi Hannu Hautala 5 Ismo Hölttö 7 Urpo Rouhiainen 9 Martti Rikkonen 10 Teuvo Kanerva 11 J yrki Savolainen 12 Asko Kaikusalo 13 15 Hannu Hautala 18 Teuvo Suo minen, Hannu Hautala 19 22 Hannu Hautala 25 Eero Murromäki Hannu Hautala 26 27 28 29 32 Mikko Savolainen, Veikko Lahtinen Ari Yrjänä, Reino Kalliola Pekka Suominen, Hankkija iilo Jyrkinen, Sakari Nenye Summaries of the Main Articles in This Issue S11omen Luonto ( Finnish Nature) is the organ of Finnish co11servatio111111io11, S11omc11 !t101111011s11oje/11li it to. The highlights of 11ecessary improveme11ts are 011tli11ed by the author. Sama kuva ol i jo julkaistu Suomen Luonnon numerossa 3/1970 ja se lienee siten jo nähty. Siihen tuli kaupan omistaja, aukaisi ensimmäisen kuva-aukeaman se oli yksi kirjan lukemattomista raiskioku vista ja sanoi. Protectio11 of hole-nesting hirds hy A111ti Haapa11e11 a11d Vilho Vaama Pages 11 19 The eco11omic we of fo rest makes it 111ore and 111ore importa11/ lo b11i/d bird-boxes to combat the !oss of 11at11ra! 11e.rti11g site.r. A11other i111porta11t rem/t of the year is the eco1101J1ic support for the volu11tary co11servation 1vork. »Katsokaa, tällaiset kuvat pitäisi näyttää Metsähallituksell e. Several examples are li.rterl. Many of the 111e111bers of this board are k1101v11 as active co11servatio11ists, a11d differe11t aspects of the enviro11111ental probiems are ,veli represe11tul in this organisation. The 11eeds of game a11d rei11deer keepers, recreatio11 a11d co11servat io11 bave bee11 large!y overlooked. » Hänen ehdotyksensä o li myöhässä. L egislatio11 a11d forestry by Seppo Kellomäki Pages 4 7 The present legislation of forestry in F i11la11d is based 011 the idea thai the forests have 110 other i111porta11ce tha11 lo prorl11ce timber. More 11at11ral bird-hoxes by l-la111111 H autala Pages 20 22 Sometimes it is possible to help the holenesters by s!ight improvements of the co11ditiom in forests. Altogether, tbe prese11ce of this board is the 1J1ost sig11ifica11t remlt of the E11ropean Co11servatio11 Year 1970 i11 Fi11/a11d. siht., Hki Vilho V. The improved position by Olli Ojala A t the end of 1970 of comervation Pages 2 3 011 advisory board for enviro11111c11ta/ co11servatio11 1vas established in Finland. kosken kalastaja on jäänyt työttömäksi, metsään perustuvat elinkeinot ovat kokeneet sellaisia mullistuksia, että sopeutuminen uusiin olosuhteisiin tuntuu ylivoima iselta. Heller prolectio11 i.r 11rged. D etailerl, practical advise are gil'en. This has caused serious proble111s for ef Joris to apply the pri11ciple of 11111!tiple use of fo rests. Eagle-01vl 011 a chicken farm by Martti Rikkonen Pages 8 9 This is a report of 011 eag!e-om! visiting a chicke11farm a11d i11directly causi11g the death of so111e 500chicke11s .!11 spite of the eco11omic loss, the o,v11er of the chicke/JJ" 1vas 1villi11g to release the eagle-01vl. SLL :n puh.jo ht., J-lki Ha1111e!e Pohjanmies, luonno nt.kand. For imta11ce, pieces of decayi11g 1vood are better 1ve/co111erl by some species of titmo11se Ihan rea/ bird-boxes. Ho1vever, the board is 011/y advisot)' i11 11at11re a11d rea! improve111ents in co11servatio11 mii/ be achieved 011/y by a11thorities tJJi/ling to follom the reco111me11datio11s of the board. Other examples of 111ore 11at11ral »birdboxes » are given.. Kirjan ilmestyttyä vi ime vuoden lopuilla katselin sitä pi enessä kirjakaupassa. Protected so far by Pekka Mustakallio Page 10 The author poi11ts out thai the protectio11 of 11atio11al a11d 11at11ral parks has 110/ been mfficie.~t: 11,hen eco1101J1i: aspects a11d the i11tact11ess of the protected areas have co11jlicted, the eco11omic side has 11ma!IJ1 111011
1 Ovh. REIJO TARO JA URPO HÄYRINEN Sisältö : 1 Luonnon rikkauden ja monipuolisuuden turvaaminen luonnonsuojelun ydin 11 Ympäristömme kauneus maiseman suojelu ja hoito 111 Luonnonvarojen hyväksikäyttö ja luonnon tasapaino IV Luonto ja yhteiskunta sosiaalinen luonnonsuojelu V Kansainvälinen luonnonsuojelutoiminta. KIRJAYHTYMÄ Hels,nk, 1971 K,riapa ino L1t:1r,1 Osak1yh1,o Ortset Kirjoittajakunta: Heikki Annanpalo, Harri Dahlström , Heikki Harvilahti, Matti Helminen, Urpo Häyrinen, Reino Kalliola, Erkki Kellomäki , Valter Keltikangas, Martti Linkola, Hans Luther, Jouko Niemelä, Kauko V. Kirja on runsaasti kuvitettu. 35/42 mk.. LUONNONSUOJELU TOIM. Siitä saa kokonaiskuvan luonnonsuojelusta tänään ja se auttaa jo käydyn periaatekeskustelun jälkeen siirtymään sanoista tekoihin. Tämä kirja ei ole pamfletti, vaan uusi perusteos, joka jakaa luonnonsuojelutietoa ja käytännön ohjeita 1970luvun vaatimusten mukaisesti. Niinisalo, Pekka Nuorteva, Jorma Rautapää, Ario Reinola, Sten Stenius, Niilo Söyrinki, Reijo Taro
WC-vesiä ei enää sekoiteta talouksien muihin jätevesiin. Näin tuulettuu samalla WC-huone. Putki tarvitsee upottaa maahan vain n. Eroteltujen jätevesien puhdistus on tehokkaampaa ja taloudellisempaa. Putki voidaan tietyissä rajoissa vetää jopa vastamäkeen. Kemiallisesti puhdistettu jätevesi on täysin vaaratonta. Pu_hdistettava kokonaisvesimäärä on pienempi , sillä Electrolux-WC huuhtoutuu noin yhdellä vesilitralla. Järjestelmä perustuu ruotsalaiseen keksintöön, joka v :sta -57 lähtien on patentoitu kymmenissä maissa. 642 833 lrtonumero 2 :50. Alipaine imee jätteet ja runsaasti huoneilmaa pienikokoista muovi putkea myöten keräyssäiliöön . Ottakaapa yhteys! Valmistus: Electrolux, Tukholma Myynti, asennus ja suunnittelupalvelu: LVI-osasto, Helsinki, puh. Myös Suomesta voimme kertoa käytännön kokemuksia. Muoviputki on huokeaa ja pienen kokonsa ansiosta .helppo sijoittaa rakenteisiin. Electrolux wc e SUOIP.P ves1a saastumiseha • tehostaa jäteveden puhdistusta • riippumaton viemäriverkostosta • pienentää huuhteluveden kulutusta jopa 90 0/o • pienentää viemäristön rakennusja käyttökustannuksia suurissa rakennusyksiköissä Electrolux-WC on uudentyyppinen, alipaineeseen perustuva viemärijärjestelmä, joka avaa suunnittelijalle aivan uusia mahdollisuuksia. Electrolux-WC alipainejärjestelmä sopii yhtä hyvin muutaman omakotitalon ryhmälle kuin suuriin yksikköihin , kuten sairaalat, lomakylät, teollisuuslaitokset jne. Keräyssäiliöstä jätteet tyhjennetään joko säiliöautolla, tai ne pumpataan suoraan erityiseen kemialliseen puhdistamaan . 70 cm:n syvyyteen