. . . . . . . . . 16 ULP eli proj ekti " Uhanalaisen Luonnon Puol esta", Teu v o Sitominen Tuulihaukkatutkimus tyy, 18 käynnisSeppo Kuusela . . . . . . . . . . . Erkamo . . . . . Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin ·klo 916, kesäkuukausina klo 913. . 46 Haluavatko he polkutien Angeliin. . . . . . . Pekka Borg Juha Hämäläinen Pekka Nuorteva Anna-Riitta Wallin Taitto: Timo Tanttu TAMAN NUMERON KIRJO/TT A JAT Hannu Airola, maat.-metsä t.yo, Helsingin yliopisto Camilla von Bonsdorff, fil.kand., tutkija, Hel sinki Pekka Borg, dosentti, Hel singin yliopisto V. . . . . . . . . Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 900 mk 1/2 sivu 500 mk 1/4 sivu 300 mk Takakannen 4-väri-ilmoitus 1 200 mk TOIMITUS Teuvo Suominen (vastaava) Toimitusneuvosto : Urpo Häyrinen, puh.j . . . . Suomen Luonto ilmestyy vuoden 1973 aikana kuutena numerona. . Kämmekän valokuvasi Kuu samoss a Mauri Korhonen. 11 K äy tännöllisiä ympäristönsuojeluohjeita, Hannu Airola . . . . . . . . 50 Summaries of the main articles in this issue . . . . . 7 Ind ok iin an luonto sodan uhrina, Camilla v. . . . . . . . . .. . .. . . . Fredrikinkatu 77 A 11, 00100 Helsinki 10, puh. . . . . . . 51. 42 Kirjallisuutta . . . . . . . 22 Tulok si a uhanalaisten kasvien tiedu stelusta, Juha Suominen . . . . Irtonumerot 3 mk Suomen Luonnon vanhoissa numeroissa on jatkuvasti ajankohtaisia artikkeleita luonnonsuojelun eri aloilta. . 31 Uutisia ja tiedotuksia . . . Erkamo , apul.prof., Helsingin y liop isto Jarmo Eronen, kauppat.maist., Helsinki Erkki Kellomäki, ym päri stönsuojelun tarkastaja, Hämeenlinna Seppa Kuusela, fil.yo, Helsinki Hannu Ormio, tark as taja, Luonnonvarainhoitotoimisto, Hel sinki Juha Suominen, fil.tri, Helsingin yliopi sto Teu vo Suominen , fil.kand., Suomen luonnon suojeluliitto, Helsinki Anna-Riitta Wallin, oik.yo, Helsingin yliopi sto T AMAN N UMERON KUVJTUS kansi Mauri Korhonen SIVU 3 Jorma Luhta 5 Reino Kalliola, Esko Parkkonen 6 Pekka Borg 11 Veikko Vasama, Jorma Alhopuro, Teuvo Suominen, Hannu Hautala 13 Viet/Nam Bulletinen 5/ 1971 Miljömord 15 Helsingin Sanomat 11.6.1972 17 Vesa Mikkonen, Reino Pelkonen, Jorma Luhta, Aimo Vuokola, Harri Kannosto, Esko Parkkonen, Timo Latvala 19 Hannu Hautala 21 Mantsi Rapeli, Teuvo Suominen 23 V. . . . . . . . . . . . . . Lehti voidaan tilata maksamalla tilausmaksu 12 mk postisiirtotilille n:o 608 21-1. . . . . . . . 498 159. 40 Su omen luonn onsuojeluliitto 29.12.1973-30.1.1974 41 Ulkomaan uuti sia . . . . . . Ku va liittyy siv un 24 kasviartikk eliin. . . . . . . 43 Huutoja korvesta . . . . . . . . . . . . . . . . . SISALLYS Uusi Neste on sy ntynyt Energiant arve ja soiden moninaiskäy ttö, Jarmo Eronen . . 24 Luonnonsuojelualueiden perustaminen ja luonnonmuistomerkkien ra uhoittamin en, Pekka Borg, Erkki Kellomäki ja H annu Ormio . Vuonna 1968 ilmestynyttä 152-sivuista juhlanumeroa on vielä saatavissa hintaan 2 mk/kpl. . vuosikerta Suomen Luonto no 1 1 974 JULKA ISIJA Suomen luonnonsuojeluliitto ry. . . . . . . . . . . . . . . . . Tämä on yksi nii stä harvinai stu v ista kasveista, jota uhkaa soiden ojitus. . . . . . . V. . 20 Raidan bakteeriäkämät positiivinen saasteind ikaattori. 33. . . 4 UNEP, Yhdi styneitten Kansakuntien ympäristöohjelma, Anna-Riitta Wallin . 39 Järjestötoimintaa . . Erkamo 26-27 Mauri Korhonen 31 Tuula Toivanen 33 Jorma Luhta, Esko Parkkonen, Pekka Mustakallio 35 "Läpiän lehto": Jukka Airola muut: luonnonvarainhoitotoimi ston arki sto 38 Yrjö Haila 39 Teuvo Suominen, Pekka Heikkilä 47 Seppo Sirkka 49 Teuvo Suominen 50 Jouni Kitti 51 Marianne Kitti T AMAN NUMERON KANSI esmaa punakämmeköihin (Orchis in ca rnata coll.) kuuluvaa kapealehti stä kämmekkää (Orchis traun steineri). . . . . . . . Sen artikkelit kattavat suurimman osan suomalaisen luonnonsuojelun kentästä. . . . Bonsdorff . . Vuoden 1973 numeroita myydään 2,50 mk /kpl, vuoden 1972 numeroita 1 mk/ kpl, sitä vanhempia 50 p / kpl. . . . . 2 Hallinnon ja lainsäädännön kehittäminen rauhoitu stoiminnan peru stana, Pekka Borg, Erkki Kellomäki ja Hannu Ormio . . . . . . . .
Näissä varauksissa ei kuitenkaan voida välttyä vakavilta ristiriidoilta soiden suojelutavoitteiden kanssa, mikäli turvesoiden varaaja ei piittaa luonnonsuojelunäkökohdista . Suomen Luonto No 1 1974 Uusi Neste on syntynyt Viimeaikainen tilanne on pakottanut valtiovallan etsimään uusia keinoja energiantarpeen tyydyttämiseksi. Uuden tilanteen varjolla pyritään mitätöimään luonnonsuojelun tähänastisia saavutuksia. Vapo pystyy nyt myös estämään seutusuunnitteluissa suojeltaviksi suunniteltujen soiden oston valtiolle suojelutarkoituksiin vain ilmoittamalla olevansa niistä kiinnostunut. Valtion virastojen ja laitosten soita ei ylipäätään ole mitään syytä siirtää Vapolle muuten kuin tilapäisellä käyttöoikeudella ja tällöinkin aluksi ainoastaan luonnontilansa menettäne1ta, polttoturveteollisuuteen sopivia soita. Keski-Suomessa Vapo havittelee läänin tärkeimpään soidensuojelukohteeseen, luonnonkauniille Haa pasuon kansallispuistoa! ueelle, omia luontoa tuhoavia hankkeitaan. Tuoreessa mmsnssa on Neste Oy:n itsevaltias ja valheellinenkin toiminta öljynjalostamokiistassa . hehtaaria ojit ettuja soita, jotka turvetuotannon käynnistämisvaiheessa sopisivat paremmin tai ainakin yhtä hyvin kohteiksi kuin luonnontilaiset suot. Vai tioneuvoston päätös soiden luovuttamisesta Vapolle on suuri erehdys . Luonnonvarojen tehokas hyväksikäyttö edellyttää, että tämän palamisenergia käytetään hyväksi. Soiden käyttö polttoturpeen nostoon onkin perusteltua voimanlähteistä kö yhässä maassamme. Erityisen mielenkiinnon kohteena Vapon ohjelmassa ovat seutukaavaliittojen suojeltaviksi määrittelemät suot, joihin yhtiön puolesta on lähes järjestään esitetty tutkimusvaraus. TYPERÄÄ TUR VEHYSTERIAA Turverintaman ylikuumenemista osoittaa mm. Julkisuudessa Vapo on ilmoit. Jo tämän vuoden ensimmäiseen lisäbudjettiin varataan polttoturvetuotannon kehittämiseen 30 miljoonaa markkaa. Vapo näyttää seuraavan isonveljen viitoittamaa tietä. Vapon salamyhkäisyys ja muista käyttömuodoista piittaamaton menettely tuntuu sitäkin lyhytnäköisemmältä, kun tiedetään maassamme olevan valtava määrä, lähes 5 milj. Se voi tapahtua siten, että turve otetaan talteen ennen istutusta. Vapon viimeaikaisia puuhia silmäiltäessä näyttää siltä, että "energiakriisi" on synnyttämässä yhtiössä luonnolle vaarallisen mammuttitaudin. Polttoturvetuotannon kohottaminen suunniteltuun merkitsee huomattavia määrään aluevarauksia tuotannosta vastaavalle Valtion polttoainekeskukselle, Vapolle. Valtion virastoilla ja laitoksilla, etenkin metsähallituksella, on lukuisia nimenomaa n luonnonsuojelutarkoituksiin jo varattuja soita. Mikkelin läänissä, missä melkein kaikki suot on jo ojitettu, Vapo on röyhkeästi varaamassa tarkoituksiinsa läänin suurimman ja kauneimman luonontilaisen suon. Kiinnostus soiden turvevaroihin on äkkiä lisääntynyt. Jopa rauhoitettujen soiden turpeet on ilmoitettu tutkittavan. Tästä on saatu jo esimakua Tampereen ja Seinäjoen välisellä alueella, missä Vapo pitää lähes kaikkia valtion luonnontilaisia suoalueita myös luonnonsuojelutarkoituksiin varattuja turvetuotantomielessä toisarvo1s1a soita itsepintaisesti hallussaan. On muistettava, että suoturve alkaa palaa eli lahota heti kun ojitus tuo sille happea. Vuosina 1975-79 lasketaan budjettivaroja tarvittavan yhteensä n. Valtioneuvosto on äskettäin tehnyt päätöksen polttoturpeen vuosituotannon nostamiseksi nykyisestä miljoonasta kuutiometristä 20 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 1980 mennessä. Metsänkasvatus ei tästä kärsi, mutta osa luonnon tilaisista soista säästyy. Minkäänlaista velvoitetta luonnonsuojelunäkökohtien huomioonottamiseksi ei pää t ökseen sisältynyt. se, että Vapon kiinnostus näyttää kohdistuvan myös sellaisiin luonnontilaisiin soihin, joita on suunniteltu suojeltaviksi. Mm. 267 miljoonaa markkaa. Valtionyhtiöiden menettely luonnonsuojeluasioissa ei ole ollut toiveita herättävää. Vapo on myös jo käytännössä levittämässä toimintaansa luonnonsuojelun kannalta arvokkaille luonnontilaisille soille. Valtiovallan nyt Vapolle antamat vapaat kädet johtavat täydelliseen mielivaltaan soillamme. LUONNONSUOJELU ON SIVUUTETTU Viimeksi Vapon asiantuntijat ovat saaneet narratuksi valtioneuvoston tekemään päätöksen, jonka mukaan on otettava tutkittavaksi valtion virastojen ja laitosten hallinnassa olevien soiden surtammen Vapolle
Ensimmäisinä ehtivät soille metsäojittajat, joiden sinänsä kiitettävä toiminta on laajentunut myös taloudellisesti täysin kannattamattomille soille. 40 vuoden kuluttua ojituksesta, turpeennostoon päästään 3-4 vuotta esitöiden jälkeen On ilmeistä, että jos metsäojittajat joutuvat kilpailemaan turpeennostajien kanssa samasta suosta, vetävät turvemiehet pitemmän korren. Tilanteen sekavuutta lisää se, että metsäojitus paksuturpeisilla, turveteollisuuteen sopivilla, mutta luonnonsuojelumielessä toisarvoisilla soilla jatkuu kaiken aikaa valtion varoin. VAPON PUUHIA ON SEURATTAVA TARKASTI Lyhytnäköinen talouselämä haluaa joka kysymyksessä vetää napit tiukasti vastakkain ympäristönsuojelun kanssa, ennen kuin edes auttava järkiintyminen ensinmainitulla sektori ll a t apahtuu. Puuttomien ja vähäpuisten soiden kuivatukseen käytetyt varat ovat joka t apauksessa menneet hukkaan, jos käytetään jotakin mielekästä laskentaperiodia, vaikka niinkin pitkää kuin 20-30 vuotta, jona aikana hakkuisiin ei vielä päästä. VIIMEISTAAN NYT ON SOIDEN KA YTTO SUUNNITELTAVA Nykyinen villi ja suunnitelmaton soiden käyttö ei ole kunniaksi maallemme, jonka suotutkimuksen tasoa pidetään korkeana. Kolmas soista kiinnostunut ryhmä, luononsuojelijat, tuntuu taas kerran jäävän ahtaalle. 1980 20 milj. olemassaolevan turvetuotannon Kohosoista. Tähän tarkoitukseen joudutaan epäilemättä uhraamaan monia eläimistön ja kasviston puolesta suojelunarvoisia soita. Avoimella tai vähäpuisella suolla voidaan puustoa hakata ensi kerran n. Jos verrataan metsänojituksen ja turpeennoston keskinäistä tuottavuutta niillä soilla, joilla kumpikin tuotantomuoto on mahdollista, on turpeennosto moninkertaisesti taloudellisempaa. Näin on käynyt esimerkiksi metsien avohakkuukysymyksessä, Kuusamon koskisodassa, soiden metsäojituksessa ja Nesteen Tvärminneprojektissa . Jos näin -tehdään, herää kysymys, eivätkö metsäojitukseen uhratut varat ole menneet hukkaan, jos suo otetaankin turpeentuotantoon. Mikäli Vapo todella pystyy vetämään polttoturveasiat samaan pisteeseen, se on maailman suhteellisesti suorikkaimmassa ja ojitetuimmassa maassa saavutus, johon pystyvät vain härmäläiset turvenuijat. JO OJITETUT SUOT ENSIN Suomen turvetuotannon tavoiteohjelman mukaan nostetaan maassa v. Samoin yhtiön taholta on annettu ymmärtää, ettei Vapo ole kiinnostunut Etelä-Suomt .. Jotta soiden moninaiskäytön periaatetta voitaisiin noudattaa ottamalla huomioon sekä tu rvetuotannon että luonnonsuojelun vaatimukset aiheuttamatta silti vahinkoa puutavaran riittävyydelle, olisi turvetta alettava nostaa jo metsäojitetuilta aukeilta tai vähäpuisilta soilta. Vapon toimet on saatava jatkuvan julkisen tarkkailun alaisiksi. Lausumat ovat nst1riidassa sekä yhtiön toimien että sijoituksen kanssa ja niinmuodoin pelkkää hämäystä. Valtioneuvoston on kiireesti asetettava eri intressipiirejä edustava pysyvä neuvottelukunta laatimaan soiden käytölle järkevää ohjelmointia ja selvittämään syntyneitä ristiriito2 Jarmo Eronen Energiantarve ja soiden moninaiskäyttö Suot, jotka vielä 10 vuotta sitten yleensä katsottiin joutomaaksi, ovat äkkiä nousseet valtakunnan arvokkaimpien luonnonvarojen joukkoon, useammankin intressipiirin temmellyskentiksi. Tällä alalla on saatukin joitakin tuloksia, vaikka ylimitoitettu ojitustoiminta on jo useilla alueilla tuhonnut mahdollisuudet soiden moninaiskäyttöön (marjastus, linnuston ja kasviston suojelu, retkeily, ojittamattomat suot mahdollisina pohjavesivarastoina ym). tanut ottavansa luonnonsuojelun näkökohdat huomiol,n toiminnassaan. Nykytilanteessa yhteiskunnan olisi pysäytettävä kaikki valtion viranomaisten toiminta jäljellä olevilla yli 50 hehtaarin laajuisilla soilla, jotta näiden kokonaiskäytön suunnittelulle saadaan aikaa ja työrauha. m 3 turvetta 80 000 ha :n alueella. TURPEENNOSTO N JALKEEN KASVAA METSA Sen seikan, että suo on Tapion tai metsähallituksen toimesta OJltettu, ei pitäisi sinänsä estää sen. TURPEENNOSTO KANNATTAA Uusi tilanne maailman polttoainemarkkinoilla on äkkiä lisännyt kiinnostusta turvevaroja kohtaan. Niiden kunnostus turpeen tuotantoon sen sijaan helpottuisi aikaisemman metsäojituksen ansiosta. Tähänastinen käytäntö osoittaa, ettei Vapo kuuntele luonnonsuojeluasioissa muuta kuin omaa ääntään. Näillä alueilla kestäisi hakkuukypsän puuston kasvattaminen 80-100 vuotta. Soiden käyttö polttoturpeen nostoon on ilmeisen välttämätöntä energiahuollon kannalta. Mittavat, valitettavasti vieläkin jatkuvat avointen ja vähäpuisen soiden ojitukset herättivät luonn onsuojelijat vaatimaan ojituskriteerien kiristämistä ja mielenkiintommpien soiden rauhoittamista
Jos metsäojitettu, turpeentuotantoon sopiva suo sijaitsee edullisempien kuljetusmatkojen päässä kuin toinen vastaava, ojittamaton suo, olisi ensinmainittu otettava turvetuotannon piiriin metsäojitukses ta riippumatta. Kun näitä erehdyksiä ei voi enää jälkikäteen korjata, on · vähimmäisvaatimråsena nyt pi20 h) metsäojitukset sekä lopetettava valtion metsänparannuslainojen myöntäminen tällaisille soille, kunnes niiden turveteolliset käyttömahdolisuudet on tutkittu. Koska meillä on metsäojitettuja soita lähes 5 milj . Sitä . Tällaisen osittain kuivatun suon käyttöönotto on ilmeisesti edullisempaa kuin luonnontilaisen suon, jolla tosin raivauskustannukset jäävät pienemmiksi. Tu rpeennoston jälkeen tällainen suo kelpaa oivallisesti metsänkasvatrikseen. 1 1/2 m , pinta-ala po hj o isessa väh. Metsätalouden kärsimät vahingot ovat näkyvissä vain paperilla , kun ti etty määrä taimistovaiheessa olevia soita poistuu metsätilastoista. D dettävä, että nämä pilatut sriot otetaan trtrvet eollisuuden käyttöön, eikä käydä käsiksi vielä luonnontilaisiin soihin. 'Samalla on tuhottu marjastuksen ja litonnonsuojelrm kannalta korvaamattoman arvokkaita soita. 100 h a. Metsäojitukset jatkuvat miltei entistä vauhtia. 3. Puutavaran saannin kannalta tällä ei ole merkitystä vuosik y mmeniin. paitsi, kun suolta on turpeennosto lopetettu, se voidaan taas palauttaa metsätalouden piiriin. ha, voidaan olettaa, että metsätaloudella o"n varaatehdä tämä myönnytys soiden moninaiskäytön hyväksi, varsinkin jos pidetään mielessä, mitä rikkeitä tähänastiset suo-ojitukset ovat t ehneet luononsuojelun ja taloudellisuuden periaatteita vastaa n. Siksi olisikin polttoturvetoimikunnan mietinnön pohjalta, päällekkäisinvestointien välttämiseksi, keskeytettävä laajempien paksuturveso iden (paksuus väh. ottamista turvetuotannon käyttöön. etel:issi Avosoiden ojittamine n on ollut talou dellisesti ka1inattamatonta
Saaristoretkeilyn mahdolliset maihinnousupaikat rauh oi tu sajan jälkeen tulisi myös osoittaa kil vi n. Koska tämä on maanomist ajaa aja tell en kohtuutonta ja lisäksi melkoista ammattitaitoa vaativaa, asia on jäänyt monin paikoin hoitama tta. Hakemuksen la atiminen, asiakirjojen hankkiminen, k ohteen t ai alueen rajaaminen ja mittaaminen sekä maastoon merkitseminen jäävät siten jonkun muun tehtäväksi. Saaristossa t arvitaan suurikokoisia, tuuliraoin varustettuja ja kauas n äkyvin tekstein varu stettuja tauluja , joista selviää rau hoituksen tarkoitus ja maihinnousukiellon aika. Saaristossa suojelu alueiden merk itsemisessä t arvitaan yhteist yö hön mukaan myös m erenkulkuh allitus, jonka alaiset elimet huolehtivat myös merimerkkien kunnostuksesta. SUOJELUA OSOITTAVAT KILVET Alueiden ja k ohteiden merkitseminen maastoon on tähän asti ollut maanomistajan ja yksityisten val tuutettujen harras t ajien teht ävänä. Parin viime vuoden aikana vi rallisen luonn onsu ojelun taholta on pyritty virkatyönä hoitamaan m onimutkaisempia rauh oituksia. Tilanne on sekä tält ä että käytettävissä olevien ki lpien osalta varsin epätyydyttävä. HOITO J A KKYTON VALVONTA Suojelualueiden hoitoa ja va lvont a ei voida nykyisen luonnonsuojelulain mukaan suo rittaa muuten kuin maanomistajan itsen sä toimesta. Myös TVL:n paikallisen piirin piirikonttorin lausunto o n tarpeen mik äli rauhoitushanke koskee yleisen tai suunnitellun ti en lähel lä olevaa p aikkaa. Itse kilpien ja niihin tuleva n informaa tion ke hittäminen t ulisi suo ritt aa esim. Näitä tulisi käyttää myös metsästyslain n ojalla muodostettujen riistalinnuston suojelu alue iden merkitsemisessä. Maanomistajan allekirjoitettua h akemuksen lääninh allitus p yy t ää siitä lausunno t m aaja me ts äta lousmi nist eriöltä (valtion luonnonsuojelunvalvoja!ta), läänin maanmittauskonttorilta ja kunnanhallituksen kautta kunnallisva!tuu stolta . Pystyttäjille, ellei sitä t ehdä virkatyönä, maksetaan asianmukain en korvaus. Kuitenkin on t arkoituksenm uk ais ta pyytää lausunnot siten, että luonnonsuojeluk ysymyks iin yleensä perehtymättömillä kunnallisilla elimillä on omaa lausu ntoa laatiessaan jo käytettävissä erityisviranomaisten lausunno t . Tämä menettelytapa on käyt össä esim. Vielä parempi olisi pyrkiä siihen, että maanmittausalan ammattimiehet hoi t aisivat virka ty önää n myös suojelualueiden merkitsemisen maastoon ja kartoille asianmukaisi ne sidemittauksineen maastossa . Ko r vauksetta. Alueiden merkitsemisessä tulee saada aikaan yhteistyö lää ninhall ituksen , paikallisen luonnonsuojelujärjestön ja maanomistajan kesken siten , että kilpien paikat suunnitellaan yhdessä ja kilvet tukipylväineen hank itaan val ti on varoin . J ärjestys o n täh än saakka ollut eril ainen joissakin lääninhalli tuksissa. Lausunnon antajaksi tulisi ai n akin epävirall isesti lisä tä paikallinen seu tukaavaliitto, luonnonsuojelutoimikunta ja paikallinen luonnonsuojeluyhdist ys. Ruotsissa . Mikäli suojelutoimenpiteitä halutaan nykyisestään teh osta a on selvää, ettei t ällainen varoja ja aikaa vaativa t yö voi jäädä yksityisten harrastajien kannettavaksi. Pekka Borg, Erkki Kellomäki ja Hannu Ormio Hallinnon ja lainsäädännön kehittäminen rauhoitus• • to1m1nnan perustana Luonno nsuojelulain mukaisen rauhoitustoimenpiteen hakeminen on va rsin paljon tyo ta vaativ a tehtävä. Maa nom istaja lle, joka rauhoitush akemuksen allekirjoittaessaan luopuu korvauksetta ai nakin osas ta käy ttöoikeuksiaan alueeseen, ei pitäisi antaa suo ritettaviksi suojelualueen merkitsemiseen ja hoitoo n liittyviä tehtäviä ilman korvausta. T ähän asti ovat kuitenkin pääasiassa yk si tyiset luononharrastajat ja järjestöt tehneet t ät ä vaa tivaa t yö t ä. Yksityisen h arrastaj an teht ävä ksi jäisi kuitenkin olennainen osa suojelutoimenpiteestä: asian vireillepano ja mahdollises ti alustavat neuvottelut maanomistajan k anssa . YMPKRISTONSUO JELUN T ARKAST AJAT N yt kun valtion piirihallintoon on saatu ym päristönsuojelun vi rkamiehiä, on lähell ä ajatus, että he suorittaisivat sekä luonnonsuojelulain että metsästyslain muk aisten rauhoitushakemusten vaatiman paperityön vi rkatyön ään . Käy t ännössä pyritään lis äksi siihen, että maanomistajalle koituisi rauh oittamisesta mahdollisimman vähän vaivaa. Ympäristönsuoj elun tarkastajalla on mahdollisuus yhdessä läänin maanmittauskonttorin vir4 kamiesten kanssa h ankkia tark oitu kseen sopivi mm at kartat. Lääninhallituksen tulisi varata h ak ijalle til aisuus vasti neen antamiseen mik äli p yydetyt lausunnot antavat si ihen aihetta. ruotsalaisten kokemu sten v ii toi ttamalla tavalla: yhten äise t, alu een tai kohteen luonnetta ja säännöksiä es1ttavat tekstit ja karttapi irrokset upotetaan läpinäkyvään lasikuit um assaan. Tällöin saata1sun tarvittavat asiakirjat ja kartat joustavasti ja lunastuk se tta. As ian nopeuttam iseksi osa lausunnois ta olisi pyyde tt ävä sama naik aises ti
Suojelualu everkon luominen on po hja utunut siihen , että alueen perustamisesta mak setaan maanomistajalle n1tta va korvaus. ja 1974 2 milj. markkaa, 1973 1 milj. • ja t yö llis yysvaroja 38 milj. varsinaisill a lu o non suojelualueilla ei pitäi si sa lli a. Esim. myös s. 31-38. Suojelun ja o petus-sosia alise n käytön rinnakkai sjärjes tel y il lä on esim. Leiriytymistä tms. Suojelu alueiden opetuksellise n ja mahdollisen sos iaalisen kä y tö n sekä sen vaatim ien järjes telyjen sietäminen edellytt äisivät korvauksia maan omi stajalle sekä järjestettyä h oitoa ja valvont aa. Myös suojelualueen hoito ja va lvo nta järjestetään y hteiskunnan (piirimetsälautaku nnan ) voim in . Ruotsin val t io o n t ähän mennessä käyttän y t 80 milj. kruunua sekä säätiöt y m . kruunua. Sosi aali sella käytöllä tarkoitetaan s1ta, että yleisöllä olisi mahdollisuus tutu stua tiettyj en suojelualueiden lu ontoo n esim erkiksi merkityiltä po luilta käsin o pasteiden johd atte lemina. Lainsäädäntö o n joustava ja mahdol listaa suojelual ueiden perustamisen ulkoilualueista alkaen luonn onpui st o tyyppisiin suojelualueisiin asti. Sanomattakin lien ee se lvää, että häirinnälle ja kulutuk se lle arkojen alue id en ja eliöiden suojelem ise ksi tarvitaan ai na se lla isia alueita, jo illa minkä änlaist a moninaisk äy ttöä ei voida sa llia. markkaa maan ostoo n luonnonsuojelutark oi tuk sia var5. v uonna 197 1 Ruotsin valtio k äytti lu onno n suo jelualueiden os toa varten 6,8 milj. kruunua, suojelualueiden ho itoo n 5,7 milj . Saariston ra11hoitusal11eiden osoittamiseen ta rvitaan kauas näk yviä, tuuliraoilla va ru stett u ja tauluja, jotka tiedottav at maihinno11sukielloista ja muodo stetu ille y k sity isom istuksessa olev ill e su ojelualuei lle ei voi da m yöskään ajatella tutki mu st yö t ä laajempaa, tavanomaise n jokamiehenoikeud en y littävaa yleistä kä yttöä. muista rajoit uk sist a. kruu nua, su ojelualueiden p erustamisesta aiheutuvien korvausten maksamiseen 7,3 mil j. Mainittako on, että Suo messa saatiin 19 71 ja 1972 1/2 milj. R u otsissa saa tu aikaa n hyvi n edu st ava suojelualueverkko . Kielt otaulu jen lisäk si tarv itaan m yös k il piä, joilla ilmoitetaan sopivis ta maihinnousuajoi;ta ja -paikois ta. 40 milj. Naapurimaass amme suojelualue voi daan muodostaa joko tieteellisten , sosiaalisten t ai m o lempien näk ökohtien perusteella. kruunua sekä lisäksi maisemanhoid o lli siin toimenpitei siin lu o nnonh oitovirasto n varoja 22 milj. Nykyisestä käytän11ös tä p1taLS1 päästä sellaiseen men ettelyyn, että yksityismaiden rauhoitusalueet me rkitään ·yhteistyössä viranomaisten kanssa ja valtion varoin . Ks. kruunua luonon su ojel u alueiden ostoo n ja ko rvau st en maksamiseen
Edelleen tarvitaan läänintasolla luonnonja ympäristösuojelun koordin?intiin neu voa antavia elimiä (läämn ympäristönsuojelun neuvottelukunta). Maisemahoidon osalta tavoitteeksi tulee asettaa se, että lääninhallitus voisi kieltää maisemaa olennaisella tavalla vahingoittavan toiminnan tai ohjata sitä maisemallisesti järkevään suuntaan. Varsina1S1a hoitomäärärahoja on jaettu metsähallituks~n k_äyttöön luonnonja kansalhspmstojen ja ulkoilutoiminnan hoitoo~ sekä maisemanja luonnonho1toon . Vaihtomaan osoittaminen on usein paras tapa saada muodostetuksi suojelualue, sill ä mo net maanomistajat eivät Gotlantilainen luonnonsäästiö, jonka opastetaulut koo stuv at tukevasta metallijalasta betonijalu stalla, metallikehy ksen ympäröimän lasikuitumassan suojaamasta ka rtasta ja suojelualueen historiaa, luonnetta ja säännöksiä kosk ev asta tekstistä . Jotta tällainen elin pystyisi oikein ja tehokkaasti toimimaan, siihen tulisi kuulua paitsi ympäristönsuojelun virkamiehiä ja asiantuntijoita myös metsäammattimiehiä, ekologeja, maanomistajien ja luonnonsuojelujärjestöjen edustajia sekä tutkimuksen, opetuksen ja kasvatuksen asiantuntijoita. Siten voitaisiin säädellä rakentamista Ja muita toimenpiteitä erityisesti rannoilla, mutta myös yleisten teiden ympäristössä ja kult~u.urimaisem_aalueilla. Vasta edellä esitetyillä tavoilla voidaan päästä kehittämään suojelualueverkkoa yksityismailla sekä luonnonsuojelun ja opetuksellisen-sosiaalisen käytön rinnakkaisjärjestelyjä, jotka ovat olennaisen tärkeitä suojelualueiden ja sitä tietä koko luonnonsuojelun arvostuksen lisäämiseksi. Tällä varm1stetta1siin se ettei aluella suoriteta sellaisia ~oimenpiteitä, jotka voisivat vaikeuttaa varsinainen suojelualueen muodostamista. Samalla ol1S1 mahdollista turvata yleisölle pääsy rannoille virkistystarkoituksissa. D. markkaa. Luononsuojelulakia uudistettaessa meillä tulisikin pyrkiä siihen, että suojelualueen perustamisesta sekä mahdollisesta moninaiskä ytöstä aiheutuvat edunmenetykset maanomistajalle voidaan kunnolla korvata valtion varoin. Yhteiskunnan tulee myös olla valmis korvaamaan rajoituksista koituvat menetykset maanomistajille. luonn onsäästiöön. Hallinnon ja lainsäädännän kehittäminen rauhoitustoiminnan perustana ten. mielellään pienennä maansa pmta-alaa. , Samoin suojelualueiden hoitoa ja valvontaa varten tulee osoittaa riittävät määrärahat esim. Vuonna 1974 määräraha on 0.4 milj. 6 SUOJELUALUEIDEN VARAAMINEN Luonnonsuojelualueen muodostamisen valmistelua varten tulisi alueelle lääninhallituksen toimesta voida maarata väliaikainen suojelutoimenpide enint~än _3 vuoden ajaksi. Suojelualue muodostetaan lopullisesti joko ostamalla alue _valtiolle tai sopimalla maanomistajan kanssa, joka saa korvauksen omistusoikeuden rajoituksista sekä siitä haitasta tai kiusasta, jota rauhoitussäännösten takia hänelle muutoin aiheutuu. piirimetsälautakunnille. Alueen omistajalle olisi tällöin suoritettava valtion varoista alueen käyttöoikeuden väliaikaisen supistumisen johdosta korvaus. Niiden tehtävien tulisi luonnonsuojelualueiden osalta koostua hoidon, käytön ja valvonnan suunnittelusta ja näiden käytännöllisen toteuttamisen ohjaamisesta. Rajoitustoimenpiteet eivät kuitenkaan saisi vaikeuttaa peruselinkeinojen harjoittamista. Tämän lisäksi ainakin vesihallituksella ja metsäntutkimuslaitoksella on vastaavanlaisia tehtäviä hoidettavanaan. Maastoon sopeutettu lintujen tarkkailutorni kuuluu olennaisena osana ruotsalaiseen v esija rantalinnuston takia rn ojelt 111tn
Ko konai svaltaisen lähestymistavan puute ympäristökysymyksissä johtui ennen kaikkea siitä, ettei YK:n piirissä ollut mirään elintä, jolle en toimintojen yhtenäistäminen ja johtaminen olisi selvästi kuulunut. Useimmat sosialistiset maat jäivät saapumatta, vaikka esim. YMPARISTOKONFERENSSI YK:n ympäristökonferenssi pidettiin Tukholmassa 5.-16 . Seuraavana vuonna YK :'n pääsihteeri antoi ympäristöon gelmista raportin yleiskokoukselle ("Problems of the Human Environment") . Tukholman konferenssi ehdotti perustetta vaksi erillisen organisaation keskittäm ää n ja koordinoimaan kansainvälisellä tasolla ym päristönsuojeluun liittyviä asioita . Ympäristökonferenssin perinnöksi p1vat ympäristöjulistus, · toimintasuunnitelma ympanston säilyttämiseksi, ehdotus ympäristö rahaston perustamiseksi sekä ehdotus YK:n ympäristötoiminnan organisaatioksi. Toimintasuunnitelma koostuu 109:stä YK:n eri elimille, kansainvälisille järjestöille sekä kansallisille hallituksille osoitetusta suosituksesta. Suositukset on kirjoitettu tyypilliselle "YK-kielelle" eikä niiden konkreettista sisältöä ole aina helppo h ava ita . vesihuoltoon, saniteettiolosuhteisiin ja jätehuoltoon liittyviä kysymyksiä; Maailman ilmatieteen Jar;estö (WMO) on tutkinut saasteiden kulkeutumista ilmamassojen mukana; YK:n kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestöllä (UNESCO) on ollut laajoja kansainvälisiä ympäristönsuojeluohjelmia jne. Konferenssia varten oli kertynyt asiakirjoja valtavasti; yksistään perusasiakirjoja oli n. 1972 neljä vuotta kestäneen, ilmeisesti melko tiiviin valmistelutyön jälkeen. Ympäristörahastoa ehdotettiin YK:n yhteydessä toimivaksi, vapaaehtoisin avustuksin koottavaksi rahastoksi. 77 maan kansalliset raportit. Neuvostoliitto oli aktiivisesti osallistunut valmistelutyöhön viimeiseen asti. Kuitenkaan YK :n eri erityisjärjestöjen mainitunlaiset toiminnat eivät muodostaneet mitään kokonaisuutta, eikä niiden toiminnan yhte ensov1ttam1sta JUUn tapahtunut. Toiminnan laajuuden ja koordinoinnin suhteen voitaneen YK:n historiassa puhua ajasta ennen Tukholman y mpäristökonferenssia (1972) ja ajasta sen jälkeen. Ruotsin hallitus teki v . Ylimmäksi elimeksi ehdotettiin ympäristöohjelman hallintoneu vostoa, johon kuuluisi 54 jäsenmaata. Myös eri suositusten toisiinsa sovittaminen näyttä ä jääneen tekemättä. Toimintasuunnitelma luo kuitenkin pohjan myöhemmille toimenpiteille, erityisesti UNEP:n toiminnalle. 6. seuranta); ympäristönhoitotoiminnaksi, johon kuuluu päämäärien asettelu ja kansainvälisten sopimusten solmiminen sekä näitä kahta toimintamuotoa tuk eviksi toimenpiteiksi (es im . Sen varoj a on tarkoitus käyttää ympäristökysymysten tutkimus-, kartoitusja tietojenvaihtotoiminnan toteuttamiseen . AIKA ENNEN YMPARISTOKONFERENSSIA YK:n vo i sanoa melko kauan toimineen ympäristönsuojeluun liitt yv ien kysymysten parissa. .fo na-Riitta W allin UNEP, Yhdistyneitten Kansakuntien ympäristöohjelma Ympäristöongelmien maailmanlaajuisuus on usein toistettu tosiseikka. Maailman terveysjä rjestö (WHO) on jo pitkään hoitanut esim . Myös YK:n sihtee7. Nämä ryhmitelriin aihepiireittäin viiteen osaan: asuinympansto, luonnonv arojen hoito, pilaantumisongelmat, kasva tukselliset, tiedo ttava t ja kulttuurinäk ökohdat ympäristökysymyksissä sekä kehitys ja ympäristö . 1968 aloitteen erityisen kansainvälisen ympäristökonferenssin koollekutsumiseksi. 350 kappaletta mukana mm . Tämä aineisto muodostaa ensimmäisen virallisen maailmanlaajuisen katsauksen ympäristökysym yksiin. koulutus, kasvatus ja rahoitus) . Ennen ympäristökonferenssia YK :n ympäristönsuojelutoiminta tapahtui lähinnä sen eri erit yisjärjestöjen kautta kunkin järjestön toimialan puitteissa. Toiminnallisesti suositukset jakaantuvat kolmeksi eri toiminralohkoksi : "maapallovartioksi" (Earthwatch), joka käsittää kansain välisten ympäristöongelmien paljastamisja mittaamistoiminnan ( esim. Konferenssiin osallistui 113 valtiota, mutta todellista globaalisuutta konferenssi ei silti pystynyt saavuttamaan Saksan Demokraattisen Tasavallan osanottokysymyksen vuoksi. Yhtenä kansainvälisen vastuun heräämisen merkkinä voida an pitää Yhdistyneissä Kansakunnissa alkanutta entistä suunni telmalli sempaa ympäristönsuojelutyötä, joka kulkee YK:n ympäristöohjelman nimellä ja josta käytetään ly hennettä UNEP ( = United Nations Environment Programme )
KASVATUS, KOULUTUS, AVUSTUS JA INFORMAATIO Ainoaksi sihteeristön omaksi tehtäväksi jää kansainvälisen referenssipalvelujärjestelmän (International Referral System) kehittäminen. UNEP, Yhdistyneitten Kansakuntien ympäristöohjelma nstoon ehdotettiin ym päristökysymyksiä varten perustettavaksi oma yksikkönsä. Yleiskokous suoritti myös merkittävän valinnan nimittämällä ympäristösihteeristön pääjohtajaksi Maurice Strongin, nimensä mukaisesti voimakkaan kanadalaisen organisaattorin, joka toimi jo ympäristökonferenssin pääsihteerinä. Tällöin oli kaikilla YK:n jäsenvaltioilla mahdollisuus ottaa kantaa Tukholmassa esille tulleisiin asioihin. toimia YK:n jäsenvaltioiden apuna niiden ympäristöongelmien käsittelyssä. edistää kokonaisvaltaista katsantotapaa kehityksen suunnittelussa ja 3. ENSIMMAINEN ISTUNTO UNEP:n hallintoneuvoston ensimmäinen istunto pidettiin Genevessä 12.-22. Tällöin tuli jälleen kerran kerrattua lähes kaikki Tukholmassa esiin tulleet asiat. Tämä referenssipalvelu tarkoittaa tietokoneiden avulla hoidettavaa lähdeja tietokortistoa, jonka avulla voi saada tiedon siitä, missä säilytetään tietoa jostakin ym päristökysym yksestä. Kahden viikon aikana osanottajat esittivät näkemyksiään asio-iden tärkeysjärjestyksestä. YK:n ympäristötoiminnan organisaatiomalli. YLEISKOKOUS Edellä mainitut ympäristökonferenssin suositukset ja ehdotukset tulivat viime syksynä YK:n yleiskokouksen vahvistettavaksi. Sama kos. UNEP :n yleisen päämäärän hallintoneuvosto totesi olevan: 1. Selitykset: GC = Ympäristöohjelman hallintoneuvosto Ecosoc = Talousja sosiaalineuvosto WHO = Maailman terveysjärjestö FAO YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö IMCO = Hallitustenvälinen merenkulkujärjestö UNESCO = YK:n kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestö YK:n 27 . Sihteeristön tulee myös pyynnöstä auttaa hallituksia ja kansainvälisiä pr;estop niiden ympäristönsuojeluun liittyvässä t01m1nnassa. Muutoksia ympäristökonferenssin esityksiin tuli vain UNEP:n hallintoneuvoston jäsenmäärässä, jonka yleiskokous korotti; jäseniä on nykyisin siten 58. Yleiskokouksessa muodosti mielenkiintoisen kysymyksen ympäristösihteeristön sijoituspaikka. DDT-jäämät kasviksissa ja hedelmissä) muodostavat kaupalle nontariffimuureja ja vaikeuttavat joidenkin maiden vientiä. SIHTEERISTO TOIHIN Hallintoneuvosto antoi pääjohtaja Strongille ja hänen sihteeristölleen tehtäviä seitsemällä eri ympäristönsuojelun osa-alueella. hankkia parannettua tietoa biosfäärin luonnonvarojen järkiperäistä käyttöä ja hoitoa varten; 2. KAUPPA JA TEKNIIKAN SIIRTO Ympäristökonferenssin yhtenä huolenaiheena oli ympäristönsuojelutoimenpiteiden vaikutukset kaupan vapauteen: erilaiset tuotteille asetetut standardit (esim. Ympäristökonferenssin suositusten muuttaminen käytännön kansainväliseksi ympäristöpolitiikaksi ei ollut eikä ole mikään helppo tehtävä. Seuraavassa esitetaan esimerkinomaisesti pääjohtajan saamia tehtäviä. LUONNONSUOJELU JA GENEETTISTEN VAROJEN SUOJELU Pääjohtajan tulee aloittaa valmistelutyöt uhattuina olevien viljakasvien, kalojen, kotieläinten ja mikro-organismien lajien ja muunnoksien luetteloimiseksi. Puhtaiden jokien rekisterin kehittämistä tulee edistää vapaaehtoisuuden pohjalta. Referenssipalvelu ei siis ole varsinainen tietopankki, vaan sen kautta saatetaan tietojen tarvitsijat ja haltijat yhteyteen keskenään. Ensi kertaa päätettiin sijoittaa huomattavan kansainvälisen elimen paamaja PohjoisAmerikan ja Euroopan ulkopuo8 lelle Kenian pääkaupungista Nairobista tuli nim1ttam ympäristösihteeristön kotipaikka. Joitakin periaatteellisia tuloksia sentaan saatiin; huomattavin näistä on elämisen laadun (the quality of human life), asuinympäristön ja ihmisen välittömän ympäristön suojelun asettaminen keskeiselle sijalle yleensä ohjelmassa. Istunnon hyväksymä asiakohtainen luettelo sisältääkin käytännössä koko ympäristökonferenssin toimintasunnitelman. kesäkuuta vuonna 1973. ENERGIA Hallintoneuvosto totesi maailman energiakriisin olevan hyvin komplisoidun kysymyksen ja kehotti pääjohtajaa kokoamaan aiheesta informaatiota seuraavaa istuntoa varten. Noin viidestäkymmenestä eri tehtävästä suurin osa on Tukholman suositusten suoraa toistoa ja niissä useimmissa tapauksissa kehotetaan pääjohtaja "tukemaan ja rohkaisemaan" erilaisia toimintoja. Istunnon päätarkoituksena oli paattaa UNEP :n tehtävien tärkeysjärjestyksestä sekä ympäristörahaston säännöistä. Hallintoneuvoston jäseniä valittaessa pystyttiin jälkikäteen korjaamaan ym päristökonferenssm epäonnistuminen toteuttaa tunnuslausettaan "On vain yksi maailma": hallintoneuvoston jäseninä ovat nyt niin Neuvostoliitto kuin USA sekä molemmat Saksat tasavertaisina jäseninä
Tuskin UNEP kuitenkaan ratkaisevasti pystyy vaikuttamaan nykyisen ympäristökriisin perussyihin, kuten luonnonvarojen riistoon ja luonnonvaroista saatavan hyödyn epäoikeudenmukaiseen jakaantumiseen. UNEP:n JA VAPAAEHTOISTEN JARJESTOJEN YHTEISTYO Samanaikaisesti UNEP :n hallintoneuvoston kokouksen kanssa pidettiin Genevessä kansallisten ja kansainvälisten vapaaehtoisten järjestöjen kokous "The World Assembly of NGOs concerned with the Global Environment". 0,2 milj. MAA, VESI JA AAVIKOITUMINEN Sihteeristön tulee avustaa jäsenvaltioita ehkäisemään tuottavan maaperän tuhoutumista. Innostuneisuutta ja valmiutta kiinteän VlJOrovaikutussuhteen aikaansaamiseksi ilmeni niin UNEP:n kuin järjestöjenkin puolelta. Tämä kuului edelliseen tapaan jo ympäristökonferenssin suosittelemiin asioihin ja rauhoitus on ollut valaanpyyntijärjestössä esillä, mutta kyseinen ehdotus hylättiin. 0,6 milj. Järjestöjen edustajia puolestaan osallistui 9. UNEP:n toiminnallisen suuntauksen ennakoiminen on tässä vaiheessa vaikeaa; ei ole varmaa, jääkö toiminta erilaisten raportointi-, informointija seurantajärjestelmien pyörittämiseksi vai pyritäänköaikaansaamaan konkreettlSla ym päristönsuojeluprojekteja. Maapallovartio (Earthwatch): Seuranta 0,3 milj. IMCO:n tulisi myös etsiä menetelmät, joiden avulla öljykuljetuksien aikana tapahtuvien onnettomuuksien määrä voitaisiin minimoida. 0,3 milj. HITAASTI EDETEN YK:ssa asiat eivät toteudu kädenkäänteessä. Jotakin on parempi kuin ei mitään ja parempi myöhemmin kuin ei milloinkaan. Tilaisuudessa ympäristöohjelman sihteeristön virkamiehet selvittelivät ohjelman nykyistä tilaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Kauppa, talous ja teknologian siirto Valtameret Luonnon, luonnonvaraisten eläinten ja kasvien sekä geneettisten varo0,5 milj. Osanottajat muodostivat varsin monipuolisen ryhmän: mukana oli varsinaisia luonnonsuojelujärjestöjä (esim. 1973 . kee luonnollisesti niitä tapauksia, jolloin jotkut tuotteet (esim. Voimatalous 0,1 milj. Läsnä oli yli 150 eri puolilla maailmaa toimivien järjestöjen edustajia ja kokous oli jatkoa jo Tukholmassa ym päristökesänä alkaneelle yhteistyölle. ASUINYMPARISTO Seuraavaan istuntoon mennessä on valmistettava raportti rakennetun ympäristön kansainvälisen rahoituslaitoksen perustamiseksi. Rahoituslaitoksen tehtävänä on tukea kansallisia ohjelmia antamalla alkupääomaa ja teknistä apua. Kasvatus, koulutus, avustus, ja tiedotus 0.8 milj. Hallintoneuvosto antoi pääjohtajan tehtäväksi vaatia IMCO :a asettamaan aikarajaa, jonka kuluessa öljyn päästöt mereen tulevat täydellisesti kielletyiksi. se, että vasta vuoden kuluttua ympäristökonferenssista on sen suosituksien sisältämistä tehtävistä edes osa saatu jaettua eri YK:n orgaaneille. Y mpäristösihteeristön tulee myös tutkia, missä laajuudessa saastumisongelm ia voidaan lieve n taa pienentämällä sellaisten synteettisten aineiden tuotantoa, jotka korvaavat kehitysmaiden tuottamia luonnontuotteita ja jotka ovat luonnollisia vastineitaan saastuttavampia (esim. Hallintoneuvoston paatos merkitsee kansainväfisen painostuksen jatkamista. Sihteeristön tulee saada aikaan katsaus kansainvälisistä ja kansallisista organisaatiosta, jotka toimivat meren elollisten luonnonvarojen suojelun ja· hoidon parissa. Kansallisia ja kansainvälisiä pyrkimyksiä, jotka tähtäävät maatalouskemikaalien ympäristövaikutusten arvioimiseen, tulee tukea ja rohkaista. (doll.) Maaja vesiympäristö sekä aavikoituminen 1,0 milj. UNEP:n pääjohtajan tulee arvioida mahdollisuuksia luoda ja toteuttaa tällainen "etukäteisvaroitus" -järjestelmä . Käytettävissä olevat varat jaettiin seuravasti: Asuinympäristö, terveysolot ja hyvinvointi 1,2 milj. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto ja Ruotsin luonnonsuojeluyhdistys) sekä sellaisia järjestöjä, joiden toimialaa ympäristönsuojelu enemmän tai vähemmän sivuaa (esim. rauhanliike). Rahaston hallinto uskottiin UNEP:n pääjohtajalle ja hän on yleisvastuussa rahaston operaatioista. YMPARISTORAHASTO Hallintoneuvosto hyväksyi istunnossaan ympäristörahaston säännöt, joissa määritellään rahaston tarkoitus, rahaston varat, sitoumukset, varojen hallinto sekä varojen käyttötavat. syntettiinen kumi luonnonkumi). Kaikissa tällaisissa tilanteissa olisi suotavaa, että kauppakumppanukset ilmoittaisivat toisilleen etukäteen, milloin aikovat ryhtyä harjoittamaan kauppaan vaikuttavaa ympäristöpolitiikkaa. jen suojelu 0,5 milj. Samoin on pääjohtajan vaadittava Kansainvälistä valaanpyyntijärjestöä (International Whaling Commission) hyväksymään valaiden täydellinen 10-vuotisrauhoitus. dollaria Mainittakoon, että Suomi lahjoitti Ympäristörahastolle 150000 dollaria v. Tätä osoittaa selvästi mm. Kansainvälinen referenssipalvelu Ohjelman muu kehittäminen Yhteensä 5,5 milj . kertakäyttöpakkauksissa) asetetaan kokonaan tuontikieltoon. MERET Kansainvälisellä hallitusten välisellä merenkulkujärjestöllä (IMCO) oli lokakuussa Lontoossa merien saastumista käsi te levä konferenssi
Toimikunnan tehtävänä oli selvittää, mihin toimenp1te1s11n Suomessa on ryhdyttävä ympäristökonferenssin suositusten johdosta. Tavallisia kansalaisia edustavina järjestöinä ne myös ovat valmiit harjoittamaan rakentavaa kritiikkiä virallisista ohjelmista. Report of the Secretary-General E/ 4667, 1969 The UN system and the human environment A/CONF 48 / 12. UNEP JA SUOMI Parhaimmat mahdollisuudet vaikuttaa UNEP :n toimintaan sen jäsenmailla on niiden toimiessa hallintoneuvoston jäseninä. Parantaakseen keskinäistä yhteistyo taan ja koordinointiaan ympäristönsuojelun alalla järjestöt perustivat erityisen yhdyskomitean, jonka jäseniksi tulivat mm . UNEP, Y hdistyneitten Kansakuntien ympäristöohjelma tarkkailijoina hallintoneuvoston kokoukseen, jossa he esittivät järjestöjen julkilausuman. 1973 (moniste) Toimintasuunnitelma ympäristön säilyttämiseksi. LAHTEITA YK-asiakirjoja: Problems of the Human Environment. Sveriges natur 3/ 1973 Draft Statement of the NGO Assembly of the Governing Council of the United Nations Environment Programme Mats Segnestam: De ideella naturvårdsorganisationernas roll i FN's miljövårdsarbete. Kirjassa "Tukholman ympäristökonferenssin varjosta." Suomen luonnonsuojeluliitto 1973 D. June 1972, GE72-14182 Report of the Governing Council of the United Nations Environment Programme, UNEP/GC/ 10, 1973 Muita: Göran Bäckstrand: FN :s nya miljöorganisa.tion. YKtiedote 3/ 1972 Anna-Riitta Wallin: Ympäristökonferenssi suositusten konferenssi. Svenska N aturskyddsföreningen 31. Toiminta Itämeren suojelun puolesta on tälle hyvä aloitus. Sitä ennen maamme voi tehokkaasti käyttää hyväkseen pohjoismaista kanavaa. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto, Maailman Rauhanneuvosto sekä Demokraattisten nuorten maailmanliitto. 1972 Report of the United Nations YK:n ympäristökonferenssin suosituksia on soveltanut Suomen oloihin toimikunta. 10 Suomen valmiutta osallistua UNEP:n toimintaan lisäävät vuodenvaihteessa työnsä päättäneen YK :n ympäristökonferenssin 1972 suositustoimikunnan tulokset. Konkreettisena yhteistyömuotona UNEP :n kanssa mainittiin kansain välinen referenssi pal vei u, johon järjestöt ovat valmiit lähettämään tietoa ja josta ne myös sitä itse saavat. 7. Conference on the Human Environment held at Stockholm 5.-16. Mm. Pohjoismaista Islanti ja Ruotsi ovat nyt vuorossa ja ilmeisesti Suomen jäsenyys tulee ajankohtaiseksi kolmen vuoden kuluttua . Kansainvälisestä ympäristönsuojeluyhteistyöstä on luotava oleellinen osa Suomen yleistä rauhanomaista puolueettomuuspolitiikkaa. Järjestöt haluavat yhtenäistää ja lisätä omia pyrkimyksiä tukeakseen UNEP :a ja rohkaistaakseen yhteistyöhön paremman ympäristön puolesta. Toimikunnan työn pohjalta on kehitettävä Suomen kansainvälisellä tasolla ajamalle ympäristöpolitiikalle suuntaviivat. on kehitettävä lainsäädäntöä ilmansuojelun ja meluntor1unnan tehostamiseksi; maankäyttö on suunniteltava siten , että erityisesti alkutuotannon edut otetaan huomioon; metsien käsittelyssä on noudatettava moninaiskäyttöperiaatetta; Pohjois-Suomen metsätaloudessa otetaan porotalouden edut huomioon; jäljelläolevien koskien rakentamisesta luovutaan; soille ja vesille laaditaan kokonaiskäyttösuunnitelmat
Kemikaalien sotilaallinen vaikutu s taataan mm. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat seuraavat aineet: 2,4-dikloorifenoksietikkahappo (2,4-D) 2,4,5-trikloorifenoksietikkahappo (2,4,5-T) dimetyyliarseenihappo eli kakodyylihappo 4-amino-3,5,6-triklooripikoliinihappo eli pikloraami. Camilla von Bonsdorff Indokiinan l11onto sodan uhrina Indok iinan sota on alusta lähtien ollut luonnonja ympäristönsuojelijoiden kiinnostuksen kohteena, koska tässä sodassa on tietoisesti käytetty nykyaikaisen tekniikan mahdollisuuksia luonnon tuhoamiseksi . Maanviljelys on tärke in elinkeino. Koko Indokiinassa on n . 124 ). Suomen Luonto 5/1968, s. Niemimaan poikki kulkee paikoitellen yli 2500 m korKea vuoristojono, jonka kasvillisuus ja ilmasto vaihtelevat korkeuskäyrien mukaan. Tärkeimmät tuotteet ovat riisi, ma1ss1, maniokki, soijapapu ja sokeriruoko . Toisen ryhmän muodostavat bromasiili ja monuroni. Sodan alusta lähtien ekologit ovat ilmaisseet syvän huolensa Indokiinan luonnon tahallisen tuhoamisen vuoksi (ks. asukasta; väestötiheys nousee jokilaaksoissa useaan sataan henkilö ön/km2. Tulen lähinnä tarkastelemaan sodankäyntiä Etelä-Vietnamissa, siis FNL:ää ja sen kannattajia vas taan. Etelä-Vietnamin pinta-ala on 172 000 km2, eli alle puolet Suomen pinta-alasta, asukkaita siellä kuitenkin on neljä kertaa enemmän kuin Suomessa eli 18 milj. 50 milj. seuraavilla tavoilla: kemikaaleja käytetään korkeina konsentraatioina niitä käytetään erittäin suurin määrin kemikaalit ruiskutetaan lentokoneista kukinta-aikana p silloin, kun sato on parhaimmassa-kasvuvaiheessaan 11. EKOLOGINEN SODANKAYNTI Ei ole helppoa, eikä ehkä oikeinkaan sii rtyä käsittelemään sodan menetelmiä ja se urauk sia ympäristölle, ilman että huomioidaan ihmistappiot ja siviileihin kohdistuneet julmuudet, mutta yritän seuraavassa kuitenkin kesk ittyä sodan vaikutuksiin Vietnamin luo ntoo n, -eli ekologiseen sotaan tai ympäristömurhaan, kuten sota a nimitettiin YK:n ympäristökonferenssin alla pidetyissä kansalaiskokouksissa. MAANTIEDE Indokiinan mem1maa kuuluu monsuunimetsien vyöhykkeeseen. Pohjois-Vietnam on alkanut teollistua. T avoitteena on ollut vastustajan puolustuskyvyn murtaminen tuhoamalla asukkaiden toimeentulon perustana oleva luonto. toksiinit ja ka svintuhoaineet. Kasvi ntuhoaineet eli herbisidit ovat vaikutuksiltaan kahdenlaisia: ensinnäkin kas vua sääteleviä ja kuivattavia aineita, jotka tappaavat kasvin kokonaan tai tuhoav at puista lehdet (defoliantit); toisen r yhmän muodostavat maaperän steriloivat aineet, joilla myrky te. En käsittele tarkemmin kaasuja, jotka pääas iass a on tarkoitettu ihmisiä vastaan, vaan kiinnitän päähuomion kasvintuhoaineisiin. Vietnamissa käytetyt kemialliset aineet ovat lähinnä myrkyllisiä kaasuja, kuten CS, CS1 ja CS2, ja kasvillisuuden tuhoamiseen tarkoitettuja kemikaaleja. Molempiin ryhmiin kuuluvia kemikaaleja on käytetty Vietnamissa. Alueen läpi kulkee monta tärkeätä jokea; tärkeimpiin kuuluu Mekongjoki, joka saa alkunsa kaukaa Tiibetin vuorilta. V aikka unohdettaisiin sodan luonnolle aiheuttamat välittömät vauriot, on lisäksi muistettav a, että sotavarustelu kuluttaa tavattomasti luonnonvaroja ja siten vähentää rauhanomaisen toiminnan resursseja. henkilöä. Sotamenetelmiksi USA o n suunnitellut kolmiasteisen ohjelman: ensin käytetään kemiallisia keinoja ; myrkytetään metsä t, jotta FNL ei saisi suojaa lehdettömien puiden varjossa, sekä myrkytetään pellot, jotta nälkä ajaisi talonpojat strategisiin kylin, taman jälkeen suoritetaan pommituslentoja, jolloin pommitetaan alueita, joiden oletetaan olevan FNL :n hallinnassa, metsiä, kyliä tai peltoja, ja viimeiseksi siirretaan raivauskoneet raivaamaan puhtaaksi m yrkytetyt Ja po mmitetut alueet. Viime aikoina on puhuttu ölj ylö ydöistä EteläVietnamin rannikolta valtameren alta. Jokien v arsilla ja varsinkin suistoissa kasvaa mangrovemetsää ja ympärillä olevat alankomaat on tarkoin otettu maanviljelykseen, etenkin msmviljelyn käyttöön. KEMIALLINEN SODANKAYNTI Kemialliset taisteluaineet r yhmitellään WHO:n raportin mukaan seuraavasti: herm okaasut syövyttävät, tukehduttavat, ärsyttävät tai yleismyrkylliset kaasut, psykokaasut, Sodat ovat aina olleet luonnolle tuhoisia. tään maa ja siten estetään tai hidastetaan siinä elävien kasvien kas vua . esim
Lehtien pudottua puista tapahtuu myös eräitä ilmastollisia muutoksia. Esimerkkinä kemiallisen sodankäynnin vaikutuksista tiettyyn kasviin otan riisin. maaperän eroos10 lisaantyy, etenkin rinteillä ja muilla kaltevilla pinnoilla. Sikoja ja siipikarjaa on kuollut joukoittain ja niillä on havaittu lisääntyvä maara keskenmenoja. Valkoinen agenssi (2,4-D + pikloraami) vaurioittaa r11s1a vuorokauden ruiskutuksen jälkeen. Kun maaperää on analysoitu, on havaittu, että mikro-organismien maara on huomattavasti pienempi kuin saastuma ttom assa Kasvintuhoaineiden maaperässä. Riisiä, joka kautta aikojen on ollut Etelä-Vietnamin tärkein ruokalaji, on aikaisemmin tuotettu yli oman tarpee n. Kaliforniassa suoritetuissa kokeissa on havaittu vain alle 3.5 0/o aineesta hajonneen vuoden kuluttua. SOI 00 mg/ kg, koirille suunnilleen sama, kaloille se on paljon pienemp1. Ne vaikuttavat kasvin kasvua kiihdyttävästi ja lopulta kasvi "palaa" liiallisen kasvunsa seurauksena. Vielä v. Kaksi vuotta ruiskutusten jälkeen päällimmäinen suurten puiden kerros ei vielä ole kasvattanut uutta lehtipeitettä. Indokiinan luonto sodan uhrina lisäksi kemikaaleja levitetään häikäilemättömästi myös taajaasti asutetuille seuduille, erityisesti alueille, joilla ilmasto on kuumaa ja trooppista . Oranssiagenssi (2,4-D + 2,4,5-T) vaikuttaa vastaistutettuihin riisintaimiin niin, että ne käpertyvät ja lysähtävät. Tämä metsä voidaan jakaa neljään ryhmään: nelikerroksiset tuuheat metsät kosteilla ja kuumilla vyöhykkeillä, yksi tai kaksikerroksiset kuivat Ja harvat metsät, mangrovemetsiköt vetisillä alueilla sekä istutetut metsiköt. Kakodyylihappo on taas arsenikin johdannainen (54 0/o arsenikkia). Lehdet menettävät klorofyllinsä ja kurtistuvat, varret taipuvat ja taittuvat. Paitsi kasveja kemikaalit vahin go ittavat myös maaperää. Eroo. Käytetyt fenoksivalmisteet ovat usein epäpuhtaita ja niissä on osoitettu esiintyvän myös dioksiinia, joka on pienissäkin määrissä erittäin myrkyllinen ja voimakkaasti teratogeeninen eli synnynäisiä epämuodostumia aiheuttava aine sekä myös melko pysyvä. Sininen agenssi (kakodyylihappo + natriumkakodylaatti + vesi) vaurioittaa riisiä 6-8 tuntia käsittelyn jälkeen. Kesällä metsissä, joiden lehdet ovat tippuneet, lämpötila on normaalia korkeampi ja talvella tilanne on päinvastainen. Mehiläiset sekä useimmat kalat, sammakot ja käärmeet ovat kuolleet. 2,4-D ja 2,4,5-T fenoksihapot ovat aineita, joita mm. Aineiden hajoamisnopeudesta tropiikeissa ei tiedetä paljoakaan, mutta oletetaan, että se saattaa kestää muutamasta kuukaudesta vuoteen. Aineiden myrkyllisyydestä on tehty kokeita eläimillä, jolloin on todettu, että 300-1000 mg fenoksihappoja/ kg ruumiinpainoa tappaa puolet koeryhmästä, vastaava arvo on ihmiselle n . Kun lateriittimaa pääsee kuivumaan, se muuttu kivikovaksi, halkeilee ja tulee täysin käyttökelvottomaksi. halvaantumista. Pikloraami on vahvinta käytettyä ka.svimyrkkyä, joka myös 12 hajoaa luonnossa erittäin hitaasti. Sen vaikutuksista ei ole varmoja tietoja, mutta eraat biokemistit ovat esittäneet arveluja siitä, että aine voi muuttua erilaisissa biokemiallisissa systeemeissä kymmenen kertaa myrkyl1 isemmiksi aineiksi. Linnuille kemikaalit aiheuttavat refleksien sammumista ja. Kasvipeitteen häviämisen seurauksena . vaikutus bakteerikantaan koetaan maan äärimmäisen vakavana agronomi Duong Hong Datin mukaan . Indokiinan maaperästä on arvioitu 30-500/o olevan lateriittia, maa-ainesta joka sisältää runsaasti rauta-, mangaanija alumiinioksiideja. Vain kituliaat bambuvesat yrittävät työntyä ilmaan. meillä käytetään vesakkomyrkkyinä, mutta Indokiinassa niiden sotilaallinen vaikutus taattiin käyttämällä yli kymmenkertaisesti voimakkaampia annoksia. Hän toteaa, että yli 30 0/o Etelä-Vietnamin alueesta on metsän peittämää. Samalla maaperän kosteus vähenee nopeasti. Kemiallisen sodan alettua v.. Varsinaisen eroosion lisäksi maaperaa uhkaa laterisoituminen. KEMIALLISEN SODAN VAIKUTUKSIA Vietnamilainen agronomi Duong Hong Dat on 1970 tarkastellut lähemmin kasvintuhoaineiden vaikutusta luontoon. Tiikereiden määrän ilmoitetaan kuitenkin olevan nousussa, mikä johtuu lisääntyneestä ravinnosta . Paitsi suoraan ruiskutetut alueet myös niistä tuulen alapuolella olevat alueet ovat usein vahingoittuneet. Tämä haittaa itämistä ja taimien kasvua ja aiheuttaa epänormaalia versojen lisääntymistä. Defoliantit ovat täysin hävittäneet metsien lehdet kahdesta päällimmäisestä kerroksesta. Tyhjien kuorien osuus lisääntyy 5-47 0/o ja jyvien paino laskee. toja. Lisäksi maaperän läpäisevyys pienenee, jolloin syn· tyy voimakkaasti kuluttavia vir. Myös suurin osa hyönteisistä on tuhoutunut. Eroosion etenemistä auttavat runsaat ja kovat trooppiset sateet. Pölytysvaiheessa kasvit kuihtuvat, varren alaosa turpoaa, kasvi taipuu ja jyvät irtaantuvat kuorestaan. 45 0/o puustosta on tuhottu, 20 0/o alemman kerroksen pensaikosta on myös tuhottu. 1959 Etelä-Vietnam vei 246 000 tonnia riisiä ulkomaille, vuonna 1968 jouduttiin jo tuomaan 850 000 tonnia riisiä, josta suurin osa (90 0/o) tuotiin USA:sta. sion lisääntyessä maan hedelmällisyys vähenee
43 °/o koko viljelymaasta ja 2 500 km 2 metsää eli 44 0/o Etelä-Vietnamin koko metsäpinta-alasta . 50 000 tonnia kasvintuhoaineita. USA:n sotarikoksia tutkiv~n kansainvälisen kom1ss1on mukaan oli EteläVietnamissa vuoteen 1969 asti käytetty n. 1961, aluksi suhteellisen pienessä mittakaavassa, se jatkui kevääseen 1971 asti. 180 m 2 maata. Jos oletetaan pommin aiheuttavan keskimäärin 10 m läpimittaisen kraaterin, vastaa kraatereiden alue 1.600 km2 eli hieman suurempaa aluetta kuin Ahvenanmaa. POMMITUKSET Ainoastaan 5-8 0/o kaikesta pommituksesta on suunnattu sotilaallisii n kohteisiin. Pommitukset kohdistuvat pääosin kahteen alueeseen: viiteen pohjoiseen maakuntaan, erityises ti demilitarisoi tuun vyöhykkeeseen sekä Saigonia ymparo1viin alueisiin. 13. tonnia pommeja koko Indokiinaan. Westingin mukaan pommitukse t ovat kaikkein eniten muuttaneet luontoa. Luvut ovat uskomattoman suuria, koska niiden energiamäärän lasketaan vastaavan 450 Hiroshiman kokoista atomipommia eli Hiroshiman kokoinen pommi joka kuudes pa1va tai 54 kg pommeja joka sekunti. Erään toisen lähteen mukaan v. Amerikkalaisen Vietnamissa käyneen eläintieteilijän A. Vuosina 1965-1971 ovat USA:n lentokoneet pudottaneet 6.5 milj. USA:n ilmavoimat ovat ilmoittaneet ruiskuttaneensa 10 °/o koko Etelä-Vietnamin maapinta-alasta, 16 500 km 2, eli yli puolitoista kertaa suuremman alueen kuin Uudenmaan lääni. 1961-69 oli tuhottu 13 000 km 2 viljelymaata, joka merkitsee n . Ka svillisuus ei ole alkanut elpyä, vaikka ruiskutuksesta on kuv anottohetkellä jo kuusi v uotta. Alin näkymä on lähikuva tällä tavoin tuhotusta mangrovemetsästä. MeYlin kuva esittää tyypillistä luonnontilaista Indok iinan jokivarren mangrovemetsää. Kraaterin syntyessä sinkoutuu ympärille n. Kraatereita on arvioitu olevan 26 milj. Jokainen pommi ai heuttaa kraaterin, jonka läpimitta on 6-15 m ja syvyys 1,56 m maaperästä riippuen. Kemikaaleja on käytetty 30-37 kg/ ha, siis 10-15 kertaa suurempia määriä kuin länsimainen käyttö sallii. Keskimmäisessä kuvassa näkyy samanlainen metsämaisema sen jälkeen kun siihen on lentokoneesta ruiskutettu kasvimyrkkyjä
RAIVAUSTRAKTORIT Noin vuonna 1965 kehitettiin uudentyyppinen raivaustraktori, jota kutsutaan "Rooman auraks1 . Alueella oli monta "sukupolvea" kraatereita, joten saattoi nähdä, että tuoreimmat olivat ilman kasvillisuutta ja sisälsivät hieman sadevettä, vanhemmissa oli Imperataheinää keskellä kraateria. Koska näillä alueilla sataa jopa 2000 mm kuukaudessa ja sade on usein hyvin voimakasta, antaa kasvillisuuden puute eroosiolle vapaat kädet. Eräs käytetty pommi on ns. Täten raivattuja alueita käytetään helikoptereiden laskeutumispaikkoina. Koska myös kastelujärjestelmiä ja patoja on pommitettu, valuu maata yhä enemmän mereen. Tämä pommityyppi palaa räjähdysmäisesti eikä sitä voi sammuttaa vedellä. Saigonin luoteispuolella olivat kraaterit Westingin ja Pfeifferin ( amerikkalainen kasvitieteilijä) mukaan erilaisia, ne olivat syntyneet aina vihreänä olevaan metsään ja olivat kuivia kuivina ajanjaksoina, pamvastoin kun Mekong-edltan kraaterit, jotka olivat aina täynnä vettä. On oletettavissa, että eräät herkät kasvillisuustyypit kokonaan katoavat; toisten kasvien jälleenkasvuun arvioidaan vievän 20-120 vuotta. Kraaterien synnyn ja niiden yhteydessä tapahtuvan maansiirron lisäksi pommitukset vaikuttavat ympäristöön pommien erityispiirteiden mukaan. Alueilla, joilla raivauskoneet ovat irrottaneet maan päällyskerrokset ja sade vienyt siitä osan jokiin, tapahtuu laterisoitumista, jonka jälkeen aluetta tuskin koskaan voidaan käyttää tuotantoon. 4 800 km 2, siis n. 15 näyttää kaavamaisesti mitä myrkytetyille, pommitetuille ja raivatuille ikivihreille metsille tapahtuu. Se on 7 tonnin painoinen ja pudotetaan laskuvarjolla siten, että se räjähtää maan pinnan yläpuolella, jolloin paineaalto puhaltaa pois kaiken metsän 1,5 ha alueelta ja tappaa kaiken elämän alueelta. Tropiikin lehtipuut ovat u~e1den eläinlajien tyyssijana. Napalmpommia on edelleen kehitettu "supernapalmiksi", jossa on bensiinin lisäksi termiittiä ja fosforia . Sirpaleita sisältävien pui14 den arvo on tuhottu, koska niitä ei voida käyttää sahoissa, joissa sirpaleet tuhoaisivat sahojen terät. Sirpalepommit tunkeutuvat puunrunkoihin, jolloin puut joko vaurioituvat pahasti tai elävät jonkin aikaa ennenkuin mätänevät. Traktoreiden tarkoitus on raivata pois kaikki maa, joka on jäänyt kraatereiden väliin sekä puhdistaa strategisesti tärkeitä alueita, esim. Pommit räjähtävät osuessaan maahan, jolloin 260 kuulaa kustakin pommista leviää tasaisesti 15 m säteelle. Kuva s. Ensin puiden lehdet putoavat myrkkyjen vaikutuksesta, sitten puut kuolevat, tämän jälkeen aluetta pommitetaan ja syntyy kraatereita, joiden S1Saan vähitellen kasvaa Imperata-heinää. Muutamat kasvit ovat saaneet etulyöntiaseman raivatessaan tilaa itselleen uusissa olosuhteissa myrkytetyillä, pommitetuilla ja raivatuilla alueilla. Kasvintuhoaineitten on oso1cettu aiheuttavan keskenmenoja sekä ihmisille että kotieläimille; tämän lisäksi on todettu fenoksiyhdisteissä olevan dioksiinin kasaantuneen kaloihin ja on oletettavaa, että se jää samalla tavalla kuin DDT ravintoketjuihin.. Napalmia ja fosforia käytetään pommien lisäksi myös m1mo1ssa. Pommi pudotetaan erittäin korkealta mahdollisesti tietokoneohjatulla menetelmällä se avautuu 800 m korkeudessa ja sinkoaa ulos 640 osapommia, jotka leviävät ellipsinmuotoiselle alueelle, jonka pituus on n. Kun lehdet puista on pudotettu, eläimet joko kuolevat nälkään tai niiden on pakko muuttaa pois. Kun talonpoika auraa peltoaan ja aura sattuu pommiin, on varma kuolema edessä. Ajan kuluessa keskellä kraateria kasvanut ruoho kohtaa reunoilta versoavan ruohon, joka kuitenkin raivataan pois; tuloksena on kaavamainen viimeinen kuva, jossa ainoastaan kraaterin keskiosassa kasvaa kapealehtistä ruohokasvillisuutta. 1 km ja leveys ½ km. Monet pommeista ovat aikapommeja, joiden räjähdys tapahtuu miinojen tavoin. Vesi ei imeydy maaperään, vaan valuu jokien kautta mereen vieden mukanaan tärkeitä humuskerroksia sekä myös alueille ruiskutettua myrkkyä. Kraaterit ovat täyttyneet vedellä, joten niistä muodostuu malarianlevittäjien otollisia pesäpaikkoja. Pommit aiheuttavat vaikeita palohaavoja ihmisille sekä sytyttänevät helposti laajoja alueita korkean, aina 1200 asteeseen nousevan lämmön johdosta. päärynäpommi, yksi sirpalepommin muoto. YHTEENVETO EteläVietnamin luonnollinen kasvillisuus on joko kokonaan tuhottu tai suureksi osaksi muuttunut. "Daisy Cutter" -pommi. Käytännöllisesti katsoen kaikki EteläVietnamin tiet on "puhdistettu" 100-200 m leveälti. Myös napalmpommeja on käytetty Vietnamissa. Luonnollisesti ei paljaaksipommitettujen alueiden eläimillä ole suuriakaan elinmahdollisuuksia. Bambu ja Imperata-heinä ovat levinneet suurille alueille. puolet Uudenmaan läänistä. Raivaustraktoreiden käyttö laajeni 1971 kasvintuhoaineiden käytön loputtua, mutta on laskettu, että ennen sitä ne olivat raivanneet puhtaaksi n. teiden varsia. Indokiinan ' luonto sodan uhrina kong-deltan alueet, jotka aikaisemmin olivat tärkeitä riisinviljelyalueita, ovat nyt täynnä kraatereita, joiden ympärille on kasvanut lyhyttä ruohoa (Branchiari) ja pitempää ruohoa (Scirpus). Voimakkain kaikista pommeista on ns
Tukholman ympäristökonferenssin va rjosta: Kimmo Hännisen artikkeli Indokiinan sota ympäristömurha. A. Eläintutkimukset ovat osoittan eet, että kasvintuhoaineet aiheuttavat krom oso mikatkemia, joilla on va ikutuksia seuraavien sukupolvien geenirakenteeseen. Sadeaikana pommikuoppiin kerääntyy vettä (3), ja vähän myöhemmin niihin ilmestyy lmperata-heinää ( 4 ). A. Westing & E . Scientific American May 1972, voi. -72 . 15. Li\HDEKIRJ ALLISl:JUTTA Kemialliset ja biolo giset aseet. Stockholm May 1972. San Fransico 1970. Lehtiä: Vietnam voi ttaa Vietnam bulletines Vi etn amese Studies (Hanoi) Aftonbladet jan. 1972 (Rauhantutkimusyhd.) Barry Weisberg: Ecocide in Indochina, the ecology of war. Perinnöllisyystieteen saastegenetiikan seminaari 1972. Liljenroth, L. Pfeiffer: The cratenzmg of Indochina. Ecocide in Vietnam American crimes ag ainst hum anity. 1973 Ydin N:o 6/ 1971 Seitsemän tonnia painava "Daisy Cutter" on räjähtäessään raivannut metsään helikopterikentän. Westing: The environmental distruption of Indochina. 2 1972. Tukholma 6. Ruiskutus tappaa useimmat puut (2), mutta säästää pen~ saat, köynnökset, bambut ja ruohot . R yhle. Eriksson, B. 3 5 Kaikki elämä on sammunut laajalta alueelta . Vietnam i dokument, urval av T. Folkmord, rapport från den intern ationella kommissionen för undersöknin g av USA:s kri gsfö rbrytelser Indokina. T ämä täyttää kuopan, johon hakeutuu myös köynnösten versoja (5 ), mutta ei juuri lainkaan kaksisirkkaisia ruohokasveja . Arnberg, E. 226 n:o 5. Käsittelysarjan seurauksena metsäekosysteemi tuhoutuu täydellisesti ja korvautuu l mperata-kasvustolla, joka on sekä ihmisen että muiden elävien olentojen kannalta arvoton ja jonka muuttuminen edelleen tuottavammaksi on äärimmäisen hidasta (lähde: Scientific American, May 1972, vol. Suomen Unes cotoimikunnan julk. Stockholms FNL grupp , maj 1972. 226 n:o 5 ). Stockholm 1968. Suomen luonnonsuojeluliitto 1973. J. 6. WHO :n asiantuntijaryhmän raportti: Kemiallisten ja biologisten aseiden terveydelliset vaikutukset. Svenska kommitteen för Vietnam. Lewallen: The ecology of devastation: Indochina. Auraamisen seurauksena pommikuoppien välinen kasvillisuus tuhoutuu kokonaan ( 6 ). Miljövård och kemisk krigföring i Indokina. Kaavio havainnollistaa myrkytyksen, pommituksen ja aurauksen vaikutuksia metsälle ( 1 ). Halmstad 1971. 1972. Tukholm an ympäristöfoorumi kesäk
Julkinen liikenne on paljon turvallisempi vai htoehto . Pyri asemasi, koulutuksesi ja mahdollisuuksiesi mukaan muuttamaan yhteiskuntaa ympäristöystävällisemmäksi! Tuo ainakin luonnonsu ojelu mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon! 7. 6. Liiku jalan, polkupyörällä ja julkisilla kulkuneuvoilla! Vähennä oman auton käyttö vain ehd ottoma n tarpeelliseen! Vältä tyhjäkäyntiä! Juna on suositeltavin julkisen liikenteen muoto, lentokone huonoin. talousvedet maahan! 2. Näin vähennät jätevuoria ja painetta luonnonvaroja kohtaan. Rinnemailla muokkaus korkeuskäyrien suuntaan vähentää huuhtoutumista. ja saat hyvää multaa kukka penkkiin, puutarhaan, peltoon. Alä rakenna rantaviivalle, si llä se on luonnollinen suojavyö h yke. B. Rajallisella maapallolla rajaton kulutuksen kasvu on mahdoton. Suosi mahdollisuuksien mukaan luonnonraaka-ainevalmisteita täysin synteettisten sijaan! Luonnonraaka-ainevalmisteet ovat monessa suhteessa ympäristöystävällisempiä kuin täysin keinotekoiset. Vaihtelevuus ja monimuotoisuus auttaa eläimiä ja kasveja viihtymään. 6. Hannu Airola Käytännöllisiä ympäristönsuojeluohjeita 1. 5. Kompostoi lahoavat jätteet! Se on niiden luonnonmukainen käsittelytapa. Säästä myös energiaa! Senkin tuotanto maksetaan luonnon kustannuksella. Alä ulota peltoja suoraan vesistöön! Tällä tavoin vo it vähentää ravinteiden ja pintamaan huuhtoutumista. 3. YMPARISTONSUOJELU HAJA-ASUTUSALUEILLA 1. Käytä säilörehun valmistuksessa syntyvä puristeliemi lannan mukana lannoitukseen! Tai kastele sillä peltoja! Mutta älä imeytä sitä maahan! Voit estää sen muodostumisen esikuivatuksen avulla. Hanki vain sitä, mitä todella tarvitset! Säästäväisyyden tulisi olla kaiken kulutuksen perustana. Kerää lanta ja virtsa tiiviisiin säilytystiloihin, suojele niitä ulkoilman vaikutukselta ja käsittele muutenkin huolella! Käytä ne lannoitteeksi ja suorita levitys sulan maan aikana! Multaa lanta välittömästi! Näin vältytään turhalta vesiin kohdistuvalta pilaantumisvaaralta ja saadaan arvokkaat ravinteet oikeille paikoilleen luonnon kiertoihin. 4. Muista maiseman arvo toimisessasi tilallasi! 7. Vesillä moottorivene on jossain määrin rinnastettavissa autoon. Jos peset mattoja rannalla, käytä ainoastaan mäntysuopaa! 3. 4 . 3. Toimita lahoamattomat jätteet hoidetulle kaatopaikalle, mikäli ne eivät kelpaa teollisuuden raaka-aineeksi! (Jollei kunnallista kaatopaikka ole, voit turvautua vaikka omaan yksityiseen. 6. Rajoita torjunta-aineiden käyttö mahdollisimman vähiin ja tilanteisiin, jolloin niitä todella tarvitaan! 4. Lopeta tupakointi! Tupakansavu on merkittävimpiä ilmansaasteita ihmisen lähi ym päristössä. 2. YMPARISTONSUOJELU MAA TILOILLA (Myös kohdan B ohjeet soveltuvat maatiloille.) 1. Alä rakenna liian tiheää loma-asutusta rannoille! 5. Palauta mahdollisuuksien mukaan jäte teollisuuden raakaaineeksi! Jo n yt jätepaperi, · metalliromu ja lumput kelpaavat. Alä johda jätevesiä järveen! Käytä kuivakäymälää ja imeytä sauna-, pesuym. Esimerkiksi vanha puuvene lahoaa loppujen lopuksi, mutta minne joutuu loppuunkulunut lasikuitujolla. 16 5. ovat tällaisia. Jätä harvinaiset kasvit ja eläimet rauhaan! Mieti, voisitko joillakin aktiivisilla toimilla su osia kasveja ja eläimiä! Jokainen vo i esimerkiksi va lmistaa linnunpönttöjä. Käytä "luonnollisia" menetelmiä tuhojen minimoimiseksi! Biologinen torjunta, resistenttien lajien vi ljel y, terve istutusaines, oikea kasvinvuorottelu, sopivat muokkausmenetelmät jne. Vesillä ·rajoita moottoriveneen käyttö tarpeelliseen! Kanootti, soututai purjevene sopivat vapaa-aikaan. Käytä tavarasi loppuun! Vältä kertakäyttöesineitä! Tuotanto maksetaan luonnon kustannuksella. Liikenne, nimenomaan yksityi sa utoliikenne, on pahin ilman pilaaja kaupungeissa. Muista kuitenkin, ettei vanha sorakuoppa sovellu tähän tarkoitukseen!) C. 2. Näin pääset kätevästi eroon käymäläjätteestä, kuivista lehdistä, ruo an jätteistä yms. Tingi vähä n ehdottomasta tehokkuudesta ja kaavamaisesta rationalisoinnista, nun. Auto pitää turhaa meteliä ja vie runsaasti tilaa
Linnunpönttöjä rakentamalla jokainen voi auttaa harvinaistuvia kolopesijöitä. Tuo tanto maksetaan luonnon kustannuksella. Biodynaaminen viljely on nykyisin yleisiä viljelymenetelmiä huomattavasti ympäristöystävällisempi. Alä ulota peltoja suoraan v esistöön .· Muokkaa rinteet korkeuskäyrien suunnassa. lmeytä pesuvede, maahan. D Vältä kertakäyttöesineitä. Alä johda jätevesiä järveen. ymp ärist ö säilyy väh än r ikkaamp an a ! Sääst ä pensaikkoja, keloja, lahopökkelöitä ja metsäsaarekkeita! 8. Tu rvaa harvinaisten eläinten toimeentulomahdollisuudet. Liito-orava tarvitsee haapoja ja asuinkoloja. Kom pos t imullan käyttö maanparannusaineena sekä "luon nonmukaiset" menetelmät (ei torjunta-ainei t a, ei keino lannoitteita jne.) ovat sen perust an a. 17. Muista maiseman arvo, myös maiseman pieniä yksityiskohtia myöten. Liikenne, nimenomaan yksityisautoliikenne, on pahin ilman pilaaja k aupungeissa
TAUSTAA Luonnonsuojelutyön krooninen rahapula on kaikille tuttua. 3. valistustoimintaa se ei ole saanut toistaiseksi käyntiin lainkaan. ULP käynnistetään huolellisten valmistelujen jälkeen ja niin laajalla rintamalla, että sillä uskotaan saatavan rahaa suunnilleen saman v erran kuin millä valtio on Suomen tähänastisen historian aikana tukenut vapaaehtoista luonnonsuojelutyötä yhteensä. Valtion luonnonsuojelu järjestöille antama tuki on aivan liian pieni valistustoiminnan ylläpitämiseen (vertailun vuoksi mainittakoon, että Sisäasiainministeriön ym päristönsuojeluosastossa äskettäin tehdyn laskelman mukaan Suomen valtio antoi viime vuonna 0,2 penma asukastaan kohden ympäristönsuojelun valistukseen, kun vastaava summa Ruotsissa oli 16 penniä siis 80-kertainen määrä!). Lisäksi projekti sinänsä kiinnittää aineistollaan ja tapahtumillaan huomiota Suomen uhanalaiseen luontoon. Viime vuosien kokemukset ovat osoittaneet, että helppotajuista ja huokeaa valistusmateriaalia tarvitaan lähes rajattomasti kodeissa, kouluissa ja kansalaisjärjestöissä. Ripeästä kehittymisestään huolimatta ympäristönsuojelun valtionhallinto ei ole riittävän tehokasta; mm . Jäljellä on vielä noin 36 000 mk, ja tämän avulla käynnistyy nyt ULP. alkava teemaviikko, jota v ietetään Suomen kouluissa. ULP jatkuu koko tämän vuoden ajan. Jokaisen luonnonsuojelijan velvollisuutena on nyt tukea kaikin tavoin projektin onnistumista . ULPrahastoa tullaan käyttämään vain sellaisiin tutkimusja inventointiprojekteihin, joilla on selvä luonnonsuojelua edistävä tarkoitus. Valistustyö olisi keskeinen työmuoto, mutta varojen puutteessa sitä ei voida suorittaa läheskään riittävästi. Näin syntynyttä "Kotkarahastoa" on käytetty kotkien talviruokintaan, pesäpaikkojen vartiointiin, inventointityöhön, valistustoimintaan jne. Sen avulla käynnistetään monia sellaisia luonnonsuojeluohjelmia, Joita varojen puutteessa on voitu toteuttaa · tähän asti vain vajavaisesti tai ehkä ei ollenkaan . Kampanjan aloittaa 18. Seuraavana keväänä Luonto-Liitto käynnisti kampanjan uudelleen laajemmalla rintamalla, jolloin varoja kertyi noin 59 000 mk lisää. INVENTOINNIT Sanoilla "luonnonsuojelututkimus" j~ "suojelukohteiden inventointi" on monen korvissa ikävä kaiku, koska tällainen työ on usein ollut itsetarkoituksellista eikä luonto ole siitä hyötynyt. Todettakoon lisäk. 2) Tuetaan suomalaisen luonnon tutkimusja inventointitoimintaa (ensimmäisenä tavoitteena on tuulihaukkatutkimuksen rahoittaminen) 3) Kehitetään luonnonsuojelujärjestöjen julkaisuja valistustoimintaa. Luonnostamme tiedetään melko paljon, joten tiedetään myös, millaisia toimenpiteitä sen suojelu edellyttäisi, mutta toteuttamiseen ei ole varoja. Sen seurauksena on puutetta palkatusta työvoimasta ja toimitiloista. On kuitenkin tosiasia, että luontoa suojelevat lainsäädännölliset Ja hallinnolliset päätökset voidaan tehdä vasta silloin, kun saatavilla on riittävästi tietoa. Teuvo Suo minen ULP eli projekti "Uhanalaisen Luonnon Puolesta" Luonto-Liiton aloitteesta käynnistyy maaliskuussa Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton yhteinen projekti "Uhanalaisen luonnon puolesta" eli "ULP". Myyntituloja ei näin ollen ole valistustoiminnasta kertynyt, ja kuitenkin ne olisivat välttämättömiä julkaisutoiminnan laajentamiseksi . Kysyntää ei ole varojen puutteessa pystytty tyydyttämään, ja toisaalta tarvitsijoilla ei useinkaan ole varoja muuhun kuin korkeintaan omakustannusperiaatteella julkaistuun materiaaliin. TAVOITTEET Projektin tuottoa tullaan käyttämään kolmella tavalla: 1) Jatketaan "Kotkarahaston" perinteitä. Kysymyksessä on varojenkeruukampanja. 18 KOTKAPAIVA Keväällä 1971 vietettiin lukuisissa Helsingin kouluissa Munkkiniemen yhteiskoulun oppilaskunnan aloitteesta "Kotkapäivää", jonka avulla saatiin noin 19 000 mk maamme uhanalaisten lajien suojeluun . Sen voi tehdä levittämällä tietoja projektista, antamalla varoja tai tekemällä työtä. V ALISTUSTOIMINT A: VALTIO ON EPAONNISTUNUT NYT YRITTAVAT KOULULAISET Vapaaehtoisten 1 uonnonsuo jel uJaqesto Jen vaikeimpia ongelmia on se, että varoja ei ole saatavissa valistusja julkaisutoimintaan
Suomen Luonnon valtiolta saaman painatustuen merkitys on vuosi vuodelta pienentynyt ja se loppunee lähiaikoina kokonaan; Suomen Luonnon palsta "Virallinen luonnonsuojelu" syntyi v. Maksullisen aineiston lisäksi levitetään maksutonta tiedotusaineistoa, jonka avulla annetaan tietoa projektista, uhatusta luonnosta jne. saavuttaa yli 100 000 koululaista ja heidän kauttaan vielä suuremman osan väestöstä. Järjestöjen muut julkaisut, monisteet ja Suomen Luonnon maksuttomat eripainokset viedään niinikään käsistä. s. tilaamalla omaan käyttöönsä ja edelleen jaettavaksi korttisarjoja, juliteita jne täm än lehden välissä olevalla tilauslomakkeella. Surkuhupaisaa tietenkin on, että suomalaisen yhteiskunnan näin tärkeästä tehtävästä saavat kantaa suurimman vastuun koululaiset! KKYTKNNON TEMPUT Teemaviikolla 18.3. Ohjeet, lisätietoja ja materiaalia voi tilata (mahdollisimman pian) osoitteella: Ilpo Kuronen, Luonto-Liitto, Fredrikinkatu 77 A 11, 00100 Helsinkin 10, puh. Näissä olosuhteissa on koko luonnonsuojeluväen annettava kaikkea mahdollista tukea Luonto-Liiton aloitteelle, joka pyrkii ratkaisemaan kertaheitolla monta kipeää ongelmaa. 39). alkavat luontoliittolaiset ja muut luonnonsuojelijat myydä uhanalaisia eläinlajeja esittelevää uutta korttisarjaa (12 korttia, 5 mk/ sarja). maisemansuojelusta, jätehuollosta, suojelukohteista jne. Samalla kouluissa järjestetään aiheeseen liittyviä tilaisuuksia, esitelmiä, aamunavauksia jne. 490961. Hinta 25 mk. Riittävän suurella alkupääomalla olisi ilmeisesti mahdollista luoda itseään ylläpitävä julkaisujärjestelmä. Jokainen yksityishenkilö voi osallistua projektiin esim. Julkaisujen kysyntää osoittaa mm. Kaikkien yksityisten ja järjestäytyneiden luonnonsuojelijoiden tukea tarvitaan. ULP-keräyksen yhteydessä myydään oheista Hannu Hautalan kuvaa "Kotkanpesä" julisteena, jonka mitat ovat 60 x 85 cm. Samalla myydään Hannu Hautalan valokuvasta tehtyä julistetta "Kotkanpesä" (60 x 85 cm, 10 mk) sekä susipaitoja. ULP-varojen avulla koetetaan paasta nykyisestä umpikujasta. Tämä kuvio koristaa ULP-keräyksen yhteydessä myytäviä susipaitoja. Yhteisöt, kuten luonnonsuojeluyhdistykset kaikenlaiset kerhot ja järjestöt voivat järjestää omin voimin ULP-kampanjan. Odotetaan, että näiden tapahtumien avulla tieto suojelukohteista, luononsuojelujärjestöistä jne. Mustavalkoisen julisteen hinta on 10 mk ja sen myyntituloilla kartutetaan rahastoa "Uhanalaisen Luonnon Puolesta". Luonto-Liiton "Suoaapinen" on myös levinnyt nopeasti. 19. Niitä saa punaisina tai keltaisina, lyhyttai pitkähihaisina ja kolmen kokoisina. Luonnonsuojelu järjestöillä on käytettävissään sekä kirjoittajia, kuvittajia että kirjapainoja. Niiden myyminen, vaikkapa vain omakustannushintaan, tekisi mahdolliseksi julkaista vastaisuudessa artikkeleita taas uusista aiheista. ULPkeräys jatkuu vuoden loppuun. si, että YK:n pääsihteerin v. Tämänkaltaisen valistustoiminnan pitäisi toki saada yhteiskunnan tukea, mutta monivuotiset aktiiviset ponnistelut eivät ole johtaneet tuloksiin (esim. 1969 silloisen luonnonsuojelun valvojan aloitteesta valtion amoana luonnonsuojelun tiedotuskanavana, mutta sekin ilmeisesti tukkiutuu nyt uusissa olosuhteissa, kuten tässä lehdessä kerrotaan, ks. 1969 maiden hallituksille antama kehotus tukea vapaaehtois ten luonnonsuojelujärjestöjen suorittamaa valistustoimintaa ei Suomessa johtanut minkäänlaisiin käytännön tuloksiin. se, että Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisema "Ekologia" -vihkosen ensimmäinen painos (10 000) myytiin loppuun puolessatoista vuodessa, pääasiassa kouluihin. 25.3. Näiden tilausten tuotto menee ULPprojektille. Jos ja kun varoja saadaan, pitäisi syntyä myös julkaisuja esim
KIRJALLISUUTTA Ahola, M. Tiedoista on käytävä ilmi ainakin havainnonantajan nimi, osoite ja puhelinnumero, pesäpaikan sijainti: lääni, kunta, kylä, tarkempi paikanmäärittely (saari tms.) sekä milloin tuulihaukka on pesinyt ko. Tietysti havainnot myös munien ja poikasten lukumääristä, pesien tuhoutumisesta jne. Mistä johtuvat alueelliset erot esiintymisessä. seuraaviin kysymyksiin: Onko tuulihaukka kuolemassa sukupuuttoon Suomessa vai onko kanta parina viimeisenä vuotena peräti elpynyt. Tosin jo tällöin todettiin, että pitkäaikainen kehitys Eteläja Keski-Suomessa osoittaa aivan ilmeisesti vähenevää suuntausta (Haartman et al. Onko ympäristömyrkkyjen ohella muitakin ennestään tuntemattomia tekijöitä. Vähäiset tiedot aivan viime vuosilta tuulihaukasta Suomessa eivät ehkä sittenkään osoita kannan vähentyneen kauttaaltaan, vaan esim . Pentti Linkolan perusteelliset petolintututkimukset oso1tt1vat kuitenkin tuulihaukkakannan romahtaneen Hämeessä jo vuonna 1963, jonka jälkeen tuulihaukka on tutkimusalueella ollut harvinainen (Linkola & Myllymäki 1969). 1965). esim. Myös uudet, ensi kesänä löytyvät pesäpaikat pitäisi ilmoittaa tuoreeltaan Luonto-Liittoon, Fredrikinkatu 77 A 11, 00100 Helsinki 10. Seppo Kuusela Tuulihaukka tutkimus käynnistyy Luonto-Liitto aloittaa tänä vuonna yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen Lintutieteellisten yhdistysten liiton ja rengastajien kanssa koko maata käsittävän tuulihaukkatutkimuksen. Hilden & Linkola 1962). paikalla. 18). Rosenberg 1963; Lennersted t & Otterlind 1964 ). Tuulihaukkatiedot ovat siis varsin ristiriitaisia ja puutteellisia. esim. Englannissa on· tuulihaukoista löydetty varsin korkeita myrkkypitoisuuksia (Moore, 1965) ja todettu kannan vähentyneen monin paikoin (ks. Samanlaisia tietoja tuulihaukasta on julkaistu myös Ruotsissa (ks. Niinpä Linkola sai aiheen kirjoittaa vuonna 1967 synkästi: "Olen aivan turhaan yrittänyt 20 kauhistuttaa joitakin luonnonystäviä tositarinalla eläimestä, joka vielä puolenkymmentä vuotta sitten oli yhtä oleellinen Suomenniemen asukas joka kylässä kuin pääskynen, tiainen, jänis tai ihminen konsanåan tuulihaukasta, jonka kasvinsuojelumyrkyt hetkessä pyyhkäisivät lähes olemattomiin" . Tämän vuoksi tiedot kaikista vanhoista pesäpaikoista ainakin parin viimeisen vuoden ajalta ja tietysti ensi kesänä löytyvistä uusista pesistä pitää ilmoittaa kirjallisesti LuontoLiittoon. 1973 a: Piirteitä haukkojen pesinnästä Suomenselän. TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Ensi keväänä ja kesänä luontoliittolaiset ja toivottavasti muutkin luonnonharrastajat kiinnittävät erityistä huomiota tuulihaukkaan: tarkistavat vanhoja pesäpaikkoja ja etsivät uusia. Jotta tutkimus onnistuisi, tarvitaan luonnollisesti aineistoa myös muilta kuin varsinaisilta ornitologeilta. s. Tuulihaukan valinta tutkimuskohteeksi on luonnollista; sehän on usein mainittu merikotkan ja muuttohaukan ohella eniten ympäristömyrkkyjen vaikutuksesta taantuneena lajina. Kaikki tiedot pesäpaikoista ja pesimäaikaiset havainnot kootaan. TUULIHAUKAN ESIINTYMISESTA Vielä 1960-luvun alussa ilmestyneissä lintukirjoissa todetaan tuulihaukka Suomen yleisimmäksi petolinnuksi, jonka levinneisyys ulottui eteläisimmästä Suomesta aivan Lapin perukoille (katso esim. Tämän lisäksi Luonto-Liitto yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton ja Lintutieteellisten yhdistysten liitoa kanssa alkaa keväällä myydä korttisarjaa, jonka avulla tehdään myös tuulihaukkatutkimusta tunnetuksi ja ennen kaikkea kartutetaan Kotkatiliä, jonka varojen käyttöä on tarkoitus huomattavasti laajentaa (ks. Tämä on jatkoa sille maamme uhanalaisia petolintuja käsittelevälle tutkimussarjalle, jonka Suomen Luononsuojeluyhdistys sittemmin Suomen luonnonsuojeluliitto aloitti noin 15 vuotta sitten ja jonka ansiosta tiedämme nykyisin "lintujemme katoavasta aatelista" varsin palJOn. Prestt, 1965). Vuoden 1974 tuulihaukkatutkimuksella pyritäänkin vastaamaan mm. Kainuussa (Helo, 1971) ja Pohjanmaalla (Ahola, 1973 a, 1973 b) laji lienee melko yleinen. Vanhat pesäpaikkatiedot on syytä lähettää jo ennen tuulihaukan tämän vuoden pesimäkautta, joka Etelä-Suomessa alkaa huhtikuun lopulla ja Pohjois-Suomessa toukokuun puolivälissä. ovat tärkeitä. Mitä voidaan tehdä tuulihaukan vähenemisen estämiseksi
1965-1972. von, 0. Moore, N. Syyksi epäillään meilläkin ympäristömyrkkyjä. Suomenselän Linnut 8: 9-14. Bird Study 12: 196-221. & P. Linkola 1962: Suuri lintukirja. Helsinki. Suomalainen, & R. Sveriges Natur 54: 75-76. Tenovuo 1965: Pohjolan linnut värikuvin. Bird Study 12: 222251. 1963: Vart tog tornfalken vägen. Kaupanpäällisinä annetaan oheinen värillinen tuulihaukkapiirros, jonka avulla levitetään tietoa tuulihaukkatutkimuksesta. 1971: Kainuun linnusto vuoteen 1970 mennessä kertyneiden tietojen perusteella. Porvoo. Hilden, P. Myll ymä ki 1969: Der Einfluss der Kleinsäugerfluktuationen auf das Briiten einiger kleinsäugerfressender Vögel in siidlichen Häme, Mittelfinnland.1952-1966. Vår Fågelvärld 23: 363-415. alueella vv. 46: 45-78. Haartman, L. & G. Prestt, I. Lennerstedt, I. 1973 b: Haukkojen pesinnästä Suomenselällä 1973. Kampanjassa "Uhanalaisen Luonnon Puolesta" myydään postikorttisarjaa, johon kuuluu 12 värivalokuvaa. 1965: An enquiry into the recent breeding status of some of the smaller birds of prey and crows in Britain. Suomenselän Linnut 8: 114-117. Helo, P. D Tuulihaukka oli ennen hyvin yleinen, mutta viime aikoina se on kovasti harvinaistunut. Koko korttisarjan hinta on 5 mk . Otterlind 1964: Den svenska fågelfaunan och biocidskadorna. Linkola, P. Ornis Fenn . W. Hilden, 0. Ruotsissa on arveltu, että tämä myyräravinnon käyttäjä on siirtynyt käyttämään pikkulintuja, joiden ruumiiseen on kerääntynyt ympäristömyrkkyjä niin paljon, että ne räpiköivät lentokyvyttöminä maassa, jolloin ne muistuttavat haukan tavanomaisia saalistuskohteita.. & A. 1965: Pesticides and birds a review of the situation in Great Britain in 1965. Kainuun Linnut 2: 27-75. Rosenberg, E. Linkola, P
Meillä näitä kasvannaisia on tavattu varsinkin hedelmäpuiden ta1m1en juurissa, mutta niitä esiintyy myös useiden kasvien varsiosissa, mm. Joka tapauksessa näyttää siltä, että voisimme pitää raidan syöpäkasvannaisia eräänlaisina kulttuurisaasteen biologisina indikaattoreina. 60-700/o raidoista olla äkämäisiä. Bakteeriäkämiä näyttää meikäläisistä pajulajeista esiintyvän melkein yksinomaan vain ra1dalla (Salix caprea L.). RAIDAN BAKTEERIAKAMAT OVAT YLEISTYNEET Kyseisistä raidan bakteeriäkämistä ilmoitti meillä ensimmäisenä kasvipatologi A. Muodoltaan nämä äkämät ovat pyöreähköjä tai usein käpymäisesti kärkeensä päin kapenevia, kooltaan talviasuisina tavallisesti 2-5 cm pitkiä ja 2-4 cm paksuja, joskus ".arsinkin runkoäkämissä jopa 7-8 cm pitkiä ja 5-6 cm leveitä. Rainio, joka havaitsi nllta v . Liro ei ollut nähnyt äkämiä valtiollisella alueellamme, vaikka hän · erityisesti äkämiä harrastikin. 1922 eräässä Helsingin Oulunkylässä kasvavassa raidassa ja myöhemmin Tampereen lähistöllä. on bakteeri, joka aiheuttaa kasvien aitosyovan nimellä tunnettuja kasvannaisia lukuisissa kasveissa. Kun tarkkailee Helsingin äkämäraitojen kasvupaikkoja, havaitsee pian, että äkämiä esiintyy täällä enimmäkseen katujen varsilla ja pihoissa kasvavissa raidoissa; syrJa1semm1ssa puissa niitä on selvästi vähemmän. bakteeri on tiettävästi haavaparasiitti, saattaa myös pajuissa keväällä liikkuvien ja haavoja aiheuttavien hyönteisten osuus olla äkämien synnylle tärkeä. Agrobacterium tumefaciens (Smith & Townsend) Conn. Akämärunsaus vaihtelee muutamasta harvasta satoihin yksittäisessä puussa. J. Todettiin myös, että kaikissa raidoissa ei äkämiä esiinny, vaikka naapuripuut olisivat saastuneita. Tämän huomion varmistamiseksi olemme suorittaneet erikoistutkimuksia Helsingin lähiseudun metsissä sekä isojen maanteiden ja rautateidenkin varsia tarkastellen. Bakteeriäkämiä ei pidä sekoittaa raidalla joskus tavattaviin hyönteisäkämiin, jotka yleisesti ovat melkoista pienempiä ja tavallisesti sileähköpintaisia. Erkamo Raidan bakteeriäkämät • • • • pos1t11v1nen saasteindikaattori. Näiden lisätutkimusten tuloksena voimme nyt faktana esittää että saastuneiden raitojen valtaisa pääosa keskittyy Helsingin seudulla juuri asutuksen piiriin ja erityisesti katujen, teiden ja rautateiden varsille, kun taas saastumattomia raitoja on enimmän suhteellisen vähän liikutuilla metsäalueilla. Näyttää siis siltä, että raidan bakteeriäkämien yleisyys ja runsauskin on koko lailla suorassa suhteessa tiettyjen kulttuuritekijöiden, ilmeisesti lähinnä asutuksen ja liikenteen runsauteen. raidan äkämät olivat 1920 30 -luvuilla maassamme varsin harvinaisia. LEVIAA LIIKENNEPOL YN MUKANA. Se ei kuitenkaan riittäne selvittämään, miksi äkämiä on runsaimmin juuri kaupunkialueiden ja tienvarsien raidoissa. V. I. Mainittakoon, että luonnossa paljon retkeillyt kasvipatologi J. Näyttää siis siltä, että po. Pahimmillaan saattaa n. Asiasta kiinnostuneena olen nyt äskettäin suorittanut poikani Matin kanssa asiassa vähäisen tutkimuksen pyrkien tarkemmin selvittämään äkämien esiintymistä ja levinneisyyttä Helsingissä ja muuallakin maassamme. Tällä hetkellä on tämän ongelman ratkaisu vielä avoin. Akämiä aiheuttava bakteeri leviää ehkä erityisesti liikenteen liikennepölyn mukana. Raidan bakteeriäkämät osoittavat sen sijaan saastealueet positiivisesti esiintyen juuri niillä yleisimpinä p runsa1mpma.. Kuten tiedetään, jäkälät osoittavat esiintymisessään kulttuurisaastealueet negatiivisesti häviten niiltä usein kokonaan ja esiintyen kauern pana saastekeskuksesta yhä paremmin viihtyvinä ja runsaampma. raitapajulla. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että raidan bakteeriäkämät ovat nykyisin Helsingin rakennetulla kaupunkialueella aivan yleisiä esiintymisen keskittyessä kuitenkin vanhemman rakennetun alueen pohjoisja reunaosiin, missä raitaa niinkuin muitakin luonnon puita on vielä runsaasti. Kun ko. Raidalla kyseiset kasvannaiset muodostuvat oksistoon sinne tänne silmujen paikalle näiden kasvaessa helposti tunnettaviksi turpeiksi äkämiksi. Toisen maailmansodan jälkeen raidan bakteeriäkämiä on alkanut näkyä erityisesti Helsingin seudulla yhä useammissa paikoin. Toisaalta voisi ajatella s1ta mahdollisuutta, että kaupunki-ilman ja erityisesti liikenteen myrkylliset saasteet rikkidioksidi, lyijy, häkä ym. 1940-luvun alussa oli alueeltamme tiedossa neljä uutta löytöpaikkaa, 22 niistä kaksi nykyisten raJOJemme takana. tai myös noki aiheutta-isivat häiriöitä nuorten silmusolujen elintoiminnoissa ja tekisivät ne alttiimmiksi bakteeritartunnalle. Väriltään ne ovat tuoreina vihertävän ruskeita, myöhemmin ruskehtavia ja kuolleissa oksissa jopa mustahkoja; äkämän pinta on yleisesti rosoinen
Sisältää museoaineistoa." Lähetyksiä odotan huhtikuun puoleenväliin. Itse asiassa olen laajentanut tutkimukset koko EteläSuomea koskeviksi. Pyytäisinkin nyt Suo men Luonnon lukijoita apuun: tarkkailkaa kotiP,aikkanne raitoja nyt talvella, kun äkämät niiden paljailta oksilta helposti näkyvät, tallettakaa Raidan bakteeriäkämiä Helsingin Ruskeasuolla. Tutkimukseni on tältäkin osin siis vielä keskeneräinen. muutama äkämä ja lähettäkää ne ja tiedot raidan (raitojen) löytöpaikasta (pitäjä, kylä, tienvarsi yms. Paketti voidaan . TIETOJA KERAT.AAN Olen yrittänyt tutkia raidan bakteeriäkämien ilmeistä sidonnaisuutta kulttuuritekijöihin laajemmaltikin. lähettää posti vapaasti, kun päällykseen kirjoitetaan paitsi lähettäjän nimeä ja osc,itetta "Vapaalähetys. ) ja äkämien runsaudesta osoitteella Yliopiston Kasvitieteen perusopetuksen laitos, Viikki, 00710 Helsinki 71. 23. Akämien läpimitta on 2-5 cm. Niiden tuloksena voidaan todeta, että 1) Helsingistä maaseudulle siirryttäessä raidan äkämät harv inaistuvat isojenkin teiden varsilla kohta kun asutusalueet on ohitettu, 2) äkämiä on todettavissa ilmeisesti kaikkien Etelä-Suomen 1somp1en as utu skeskus ten raidoissa, ja suurimmissa kaupungeissa ne eivät ole harvinaisia, 3) tähänastisten tutkimusten mukaan bakteeriäkämiä on tavattu suunnilleen Tampereen-Lappeenrannan linjalle asti. raita Helsingin . Kumpulassa \ Raidan bakteeriäkämien tähän asti tunnetut löytöpaikat Suomessa. On ilmeistä, että ne tämän linjan pohjoispuolella harvinaistuvat, mutta kuinka kauas pohjoiseen niitä on
Eckerössä jäänyt pahasti tienoikaisun alle. Juha Suominen Tuloksia uhanalaisten tiedustelusta Suomen Luonnon ( ff197 3) tiedusteluun uhanalaisista kasveista saapui vuoden loppuun mennessä 41 vasta,usta. Yksi selvä syy on varmastikin kieli; tiedustelu tuleekin sopivasti lyhennettynä ja muunnettuna myös Finlands Naturiin. 12 ilmoitusta. NAISTA EI TULLUT TIETOJA Vastauksiin sisältyy 42 lajia tiedustelun 56 :sta. Hausjärveltä ja Alavudelta tiedot tuhoutuneista erillisesiintymistä. Pohjoisessa häviämisen uhkakin on yleensä pienempi. Vastaajien ammatit sikäli kun niitä oli ilmoitettu tai tiedossa vaihtelivat: diplomi-insinööri, eläkeläinen, hautausmaanhoitaja, parikin hortonomia, kauppatieteiden maisteri, koululainen, lääkäri, maanviljelijä, metsäteknikko, useita opettajia (etenkin biologian), muutamia opiskelijoita, postinjakaja, kaksi professoria (toinen jopa kasvitieteen; lisäksi kolme kasvitieteen assistenttia tms.), rautatieläinen, taiteilija, tiedotuspäällikkö, ylitarkastaja ja ympäristönsuojelun tarkastaja. N. 24 kasvien ALUEELLINEN PEITTAVYYS VAIHTELEE Aluejakauma oli epätasainen. 20:een etupäässä yhden helsinkiläisen vastaajan ansiosta. Juuasta ei enää löydetty. Vaivero (Chamaedaphne calyculata). NAISTA TULI TIETOJA Seuraavat poiminnat perustuvat tähän mennessä tulleisiin vastauksiin. Asikkalasta lienee hävinnyt Kylämalva (Malva pusilla) . Tiedustelu toi samalla muitakin hyviä kasvihavaintoja sekä kohtalaisen maaran näytteitä museon kokoelmiin. Serpentiiniraunioinen (Aspleniurn adulterinum) . Kullero (Trollius europaeus). Luhtaorvokki (Viola uliginosa) . variegatum). Kaarinasta ja Kalvo lasta ilmoitus hävinneestä esiintymästä. Useatkin vastaajat ilmoittivat uhanalaisina tai taantuneina 15 muuta lajia, joista monet ovat suokasveja. Useita ilmoituksia, yleensä kasvaa edelleenkin. Monet vastaajista olivat tehneet uhanalaisten lajien kasvupaikoille vartavastisia tarkistuskäyntejä, luva ttiin käydä tulevinakin kesinä ja muutenkin olla mukana tämäntapaisissa selvitystöissä. Suuri osuus oli toisaalta vaateliaalla suoym. Lajisto ei ehkä suosinut varsinkaan länsirannikkoa, mutta silti ilmoitusten vähyys rannikoilta ja saaristoista oudoksuttaa. Matala kihokki (Drosera intermedia). Kirjava korte (E. Vihdistä ei enää löydetty. Kiitettiin tiedustelusta ja siitä, että "kasvejakin vihdoin muistetaan". Seuraavista 14 lajista ei kenelläkään ollut mitään kerrottavaa: lehto-noidanlukko, kampasaniainen, ukon kaura, lehtokattara, jäämeren tähtimö, kukonkannus, ruisunikko, hietasinapit, pellon kitupellava, hietakurjenherne, ruisvirna, katinjuustomalva, sorsanputki ja ruijan esikko. Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta tuli yhteensä 30 ilmoitusta, mutta melkein kaikki Tammisaaren-LohjanVihdin kaistalta. Ketoraunikki (Gypsophila muralis). Osa vastaajista oli vanhastaan tuttuja "kasvipiireissä", osa taas aivan uusia. Neidonkenkä (Calypso bulbosa) . Ei uhattu,. Ketotyräruoho (Herniaria glabra). Aivan tuoreet tiedot Karjalohjalta ja Ruokolahdelta. Mutta Kainuun korkeudelta luulisi jo kerrottavaa olevan. Hento korte (Equisetum scirpoides). Ahvenanmaakin pääsi n. Pellavaraiheinä (Lolium remotum) .Orivedellä vielä 1947 pellavapelto, jossa niukasti. Toivottiin työlle runsasta myötämielisyyttä, rmnea ja menestystä ja pidettiin aloitetta viime hetkenä tehtynä . (Tiedustelusta selviävät tieteelliset nimet ja kysytyt asiat.) Muutamien lajien vastaus ei koskenut ensisijaisesti kysyttyä asiaa. Niihin ei suoranaisesti sisälly se, mitä lajien häviämisestä ehkä muuten tiedetään. Idän verijuuri (Agrimonia pilosa). Lopella sittenkin toipumassa suoojien tukkimisen ansiosta. Hämeenlinnan Ahvenistolta ilmeisesti hävinnyt. Tiedustelu oli otettu vastaan myönteisesti, jopa ilahtuneesti. Edelleenkin siis on myös piilevää harrastusta kasveihin ja niiden suojeluun. Joutsenossa edelleen. Lettorikko (Saxifraga hirculus) . Joroisissa yhdestä paikasta hävinnyt, toisesta melkein. Monet olivat runsassisältöisiä ja s~ikkaperäisiä, yleensä luotettavan tuntuma myös sarojen, heinien ja muiden ns. vaikeiden lajien osalta. Etelä-Savokin ylti viiteentoista. kasvistolla (joko eteläisellä lajistolla tai eteläisillä esiintymillä), toisaalta kultturilajistolla. Etelä-Pohjanmaalta, Pohjois-Hämeestä, KeskiPohjanmaalta ja Kuusamostakin tuli 5-8 ilmoitusta. Useita tietoja, yleensä ei mainittavaa uhkaa. 200 laji/paikka-ilmoituksesta peräti puolet tuli Etelä-Hämeestä ja Pohjois-Savosta yksinään, Pohjois-Karjalastakin yli 20. Jakauma johtuu osaksi tiedustelussa luetellusta lajistosta. Ynnä erinäisiä tunteenpurkauksia suonojittajista ja puronperkaajista
Sen vuoksi hänellä on myös laaja valikoima objektiiveja ja muita lisävälineitä. Hannu Hautala Saadaksesi tällaisen kuvan tarvitset muutakin kuin onnea. Tarvitset vain hyvän kameran . Canon F-1, Canon FTb,Canon FD-objektiivit Canon johtava kameroiden valmistaja. Hannu Hautala odotti tilaisuuttaan seitsemän vuotta ja sai ainutlaatuisen kuvasarjan. Hannu Hautalalla on kuvausretkillä aina mukanaan kolme kameraa : kaksi Canon F-1 :tä ja Canon FTb . Niin ainutlaatuisen , että yksi kuvista valittiin vuoden 1973 lehtikuvaksi. Parittelevat kotkat . Hannu Hautala on ammatiltaan valokuvaaja. Jokainen hyvä valokuvaaja myöntää, että tilannekuvan saamiseksi tarvitaan aina onnea: pitää olla juuri oikeassa paikassa juuri oikeaan aikaan. Mutta se ei riitä. Tarvitset myös kameran, johon voit luottaa. Näin hän varmistaa, ettei eteen sattunut tilanne pääse luiskahtamaan käsistä ja jää ikuistamatta. Sellaisen kuin Canon . Kun sinä alat harrastaa valokuvausta, et suinkaan tarvitse heti alkuun niin täydellistä välineistöä. Se voi tapahtua vain muutaman päivän aikana kerran vuodessa ja silloinkin aikaa on vain vajaat 10 sekuntia. Esimerkiksi mahdollisuus saada kuva parittelevista kotkista on häviävän pieni
48 s., 2,50 mk. Sitä jaetaan maksuttom asti halukkaille, joilta peritään v ain postikulut. 6.. 29 s., 1 mk. Luonnonsuojelukirjallisuutta Suomen Luonto Finlands Natur No 6 1973 1. Vuosikertaan kuuluu 3 numeroa. 6. Luonto-Liiton julkaisema on myös Erkki Kiven kirjoittama TUTKIMUSOPAS, joka on tarkoitettu aloitteleville tutkielman kirjoittajille. , 3 mk. Liiton 1973 julkaisema opintoja harrastustoimintaan t arkoitettu peruskirjauen. 1972 konferenssista ja sen rinnakkaiskokouksista. numeroa TOTAALISEEN SUUNNITTELUUN on vielä saatavissa 2 mk/kpl. KOLOLINTUJEMME SUOJELU on Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisema vihkonen, jossa on mm . TUKHOLMAN YMPÄRISTÖKONFERENSSIN VARJOSTA on Anna-Riitta Wallinin toimittama katsaus Tukholman v. 2. 3. 72 s., 4 mk . 5. Nr 1 1972 2. mestyvänä lehti tiedottaa ajankohtaisista ympäristöasioista. MOLEKYYLI on nuorten luonnonsuojelul ehti, jot a julkaisee Luon to-Liitto. Ruotsalaisen alkuperäisteoksen on kirjoittanut Perarvid Skoog. Suom en Luonnon 1968 ilmestynyttä 152-sivuista juhla5. Kymmenen k ertaa v uodessa il4. Lehd en tilaush inta sisältyy Liiton jäsenmaksuun, jok a on 5 mk. SUOMEN LUONTO on luonnonsuojelulehti. pöntönrakennusohjeita. 3. EKOLOGIA on lyhyt ja helppotajuinen esitys luonnossa vallitsevista riippuvuussuhteista. 1974 kuutena numerona, jotka ovat keskimäärin 48sivuisia. SUOAAPINEN on tiivis esit ys Suomen suotyypeistä, niiden luonnosta ja soidensuojelusta. Oheisella tilauslomakkeella voit tilata sen lahjaksi ystävällesikin. 127 s. 58 s., 3 mk. Se ilmestyy v. FINLANDS NATUR on ruotsinkielinen luonnonsuojelulehti, jota julkaisee Naturoch Miljövård. 1. Lehden tilaushinta sisältyy tämän yhdistyksen jäsenmaksuun, joka on 7 mk. 4. LUONNONHARRASTUKSEN PERUSTEET on Luonto. Vuosikerran tilaushinta on 12 mk. 12 s
Osa siitä on tarkoitettu jokapäiväiseen käyttöön, osa koristeeksi ja kaikki tietoa selvittämään. SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY FREDRIKINKATU 77 A 11 00100 HELSINKI 10 Tällä sivulla on kuvattu lu onnonsuojeluliiton perinteellinen korttisarja kirjeensulkijat. Tilauksesi voit tehdä oheisella tilauslomakkeella. s inulle • • SÄILYTÄ LUONNON KASVOT SÄJLYTÄ LUONNON KASVOT Suomen luonnon suo jeluliitto ry esittelee tässä sinulle luonnonsuojeluaiheista materiaalia. Viiidellä markalla saat lajitelman, jossa on kymmenen kappaletta joka k1jia. Post,t,ikorttien kappalehinta cm 50 penniä. Sulkijoiden kappalehinta on 10 penniä . Viidellä markalla saa t korttisarja.n, jossa on kaksitoista erilaista: neljä ,J,imua, neljä nisä:käs.rä ja neljä kasvia.
Kasviaiheiset postikortit ja sulkijat Kasviaiheiset kuvat on lahjoittanut luonnonsuojelutyölle Sirkka Linnamies. SUOMEN LUONNONSUO.JELULUTTO SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO S UOM EN LUONNONSUOJELULDTTO SUOMEN LUONNONSUO.lELULUTTO SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO. Postikorttien aiheina on 6 rohdosja myrkky kasvia: kallioimarre, ukon tulikukka, kamomillasaunio, myrkkykeiso, sormustinkukka ja oopiumiunikko. Kitjeensulki joiden aiheina on 5 kauniskukkaista, suojelua tarvitsevaa kasvia (kuvat ohessa). Kappalehinta on 20 p. Korttien kappalehinta on 50 p, mutta kaksi kokonaista sarjaa (12 kpl) saat 5 mk:lla. Hinta 10 mk. Merkit toimitetaan lajitelmana, jossa on 10 kutakin
Mtlen kjy q. Niillä koristat kotisi ja työpaikkasi seiniä ja levität tietoa. Tutustu myös kääntöpuolella esitettyihin pienoisjulisteisiin, Suomen Luonnon värillisiin keskiaukeamiin. ,1Hltlmpl1 V110S1tt1lnniHlili.ulkNylilul"'\ ltlN1luti. LUONNONSUOJELUN.i'XYTTELY: 10 mustavalkoista suomalaisen luonnonja ympäristönsuojelun osa-alueita kuvaavaa arkkia (60x76 cm), 15 mk. Luonnonsuojelunäyttely öUy . . . Julisteiden mitat ja hinnat selviävät näiltä sivuilta. Samalla tuet taloudellisesti suomalaista luonnonsuojelutyötä. Vk-.l jl 111lll1t1nkkl1Ju1 r!lt1li luhc>amun ttlm1ren . Julisteita Suomen luonnonsuojeluliitosta saat korkeatasoisia luonnonsuojeluaiheisia julisteita kohtuuhintaan. Moiti t1 i,.ht1Nvelilinr>uille,JOide,,1H1tol yht• 6'kl6 oi.i.un "'"'· vaa,, mustu uohmeN &lfyi7 M11i iap.ntuu ,1nnoillto. oYlt muilm,,11 v . lojllfl m«Nn .,,..,._ 61Jyn tuhotnu me<en p,-161 .. KOTKANPESA (Hannu Hautala) 60x84 cm, mustavalkoinen, 10 mk.. 61Jyti. ,! ' ~ ~ Sa1,1110,1<nlmm. s niitti on manu kal<sl
100x40 cm, 8 mk.. 8 mk. (Erik Bruun) 100x40 cm, 8 mk. Suomen luonnonsuojeluliitto FREDRIKINKATU 77 A 11 Läh . nimi _ _ _ _ _ _ __ __ _ _ _ _ _ _ _ 00100 HELSINKI 10 osoite lrroita tämä lehti oikealla olevaa viivoitusta myöten, taita tästä, kiinnitä nitojalla tai kirjeensulkijalla, liimaa postimerkki ja postita MERIKOTKA (Erik Bruun) SAIMAANNORPPA KALASAAKSI (Erik Bruun) 100x40 cm
Postikulut peritään vastaanottajalta. . . . . sarjaa Kir)eensulkljat Kappalehinta Tilattu määrä Perinteellinen sulkijasarja (50 kpl) 5,sarjaa Kasviaiheinen sulkijasarja (50 kpl) 10,sarjaa Tilaan pelkästään sulkijaa, jonka aiheena on ... ..... . . . . nimi .. . Julisteet Kotkanpesä Elämän oikeus Merikotka Saimaan norppa Kalasääksi Säästäkää Suomenlahti Vielä niitä honkia humisee Maapallojulis1e Näyttely Ja kesklaukeamat 10 arkin luonnonsuojelunäyttely Suomen Luonnon keskiau keamat "Uhanalaisen Luonnon Puolesta''-korttisarja (12 kpl) Kappalehinta 10,8,8,8,8,5,4,4,15,Tilattu määrä kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl sarjaa 5,sarjaa 5,. . . . . Muista kirjoittaa nimesi ja osoitteesi selvästi kääntöpuolelle! Tilauslomake NÄILLÄ TUET LUONNONSUOJELUA Tämän tilauslomakkeen avulla voit tilata Suomen luonnonsuojeluliitolta tämän lehtisen esittelemää aineistoa. .......................... ... . Tilaan Finlands Naturin vuosi kerran 197 4 itselleni (rasti ruutuun) 7,yllä mainitulle henkilölle (rasti ruutuun) 7,Tilaan Molekyylin vuosikerran 1974 itselleni (rasti ruutuun) yllä mainitulle henkilölle (rasti ruutuun) Ekologia Suoaapinen Tukholman ympäristökonferenssin varjosta Totaaliseen suunnitteluun Luonnon harrastuksen perusteet Tutkimusopas Kololintujemme suojelu Suomen Luonnon ti lauskortteja 5,5,2,50 4,3,2,2,1 1 . , . ................ ... kpl Kirjallisuus Tilaan Suomen Luonnon vuosikerran 1974 itselleni (rasti ruutuun) 12,D alla mainitulle henki. ................................ Tilaukset toimitetaan saapumisjärjestyksessä postiennakolla. .. Niiden avulla levität luonnonsuojelun sanomaa ja tuet taloudellisesti suomalaista luonnonsuojelutyötä. ... .. osoite .... ............. . . (perinteelliset 10 p/ kpl, kasviaiheiset 20 p/kpl .... . . ..... . . lölle (rasti ruutuun) 12,. . . . .. kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Muita toivomuksia: . ...... . ...........
Näin vältetään lehden hajottaminen Ja kuvat saadaan taittamattomina ja ilman nltomisreikiä. ULP-korttisarjan kuvat esittävät uhanalaisia eläinlajeja (8 kotimaista ja 4 ulkomaista). Varsinkin ahtaissa tiloissa ne ovat kätevämpiä kuin suuret Julisteet. 1974 värilliset. Mitat ovat 25 x 35 cm ja sarjan hinta 5 mk. Kuvia toimitetaan vain täysinä sarjoina. Vuosikerran keskiaukeamat voi tilata myös erikseen. Suomen Luonnon keski aukeamat ovat v. Sarjan hinta on 5 mk.. Kuvia voidaan käyttää Julisteiden tapaan asuntojen Ja työpaikkojen koristamiseen
Si\i\STAKAA SUOMENLAHTI (Kimmo Kaivanto) 60x42 cm, nelivärinen, 5 mk. Erik Bruun/Frenckell ELAMAN OIKEUS (Erik Bruun) 100x70 cm, värillinen. 8 mk.. 4 mk. elämän oikeus. nelivärinen. korkeak. oppilaat) 70x50 cm, nelivär., 4 mk. 1min,m ,ymp,am10fl myrkyui.minc:n lail• lo mat laukau kset -"/ pi:f.i.nryUM01 n ut• • pyynl i,. VIELÄ NIITÄ HDNKIA HUMISEE VIELA NIIT.i\ HONKIA ... MAAPALLOJULISTE (Kyösti Varis) 118x78 cm. (Taideteoll
Kirjasen 48 sivulla esitellään selkeästi ja kuvin havainnollistaen luonnossa vallitsevia riippuvuussuhteita ja niihin liittyen ekologisen luonnonhoidon periaatteet. Toimitus postiennakolla. Se sopii opetuksen kaikille asteille. Kirjasen ymmärtäminen ei edellytä minkään erityisalan tietoja. Suomennoksen on tehnyt Olli Paasivirta. Suomen luonnonsuojeluliiton julkaiseman EKOLOGIAN on kirjoittanut Ruotsin luonnonsuojeluyhdistyksen (Svenska Naturskyddsföreningen) toimeksiannosta Perarvid Skoog. SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO FREDRIKINKATU 77 A 11, 00100 HELSINKI 10. EKOLOGIAA myydään omakustanushintaan 2:50 mk/kpl. EKOLOGIA on tarkoitettu sekä jokamiehelle että koulujen oheislukemistoksi
Suo-neidon vaippa (Helleborine palustris.) Lohjalla ja Joroisissa jopa runsas, joskin lähistöllä ojituksia . Kuusamosta ilmoitettu yksi raivauksen hävittämä ja yksi säilynyt esiintymä. · Horkkakatkero (Gentiana amarella). Hyvinkäältä häviämässä ojituksen takia. 11 ilmoitusta, yleensä ei välitöntä uhkaa. 15 ilmoitusta. Hirvenkello (Campanula cervicaria). Peltorusojuuri (Lithospermum arvense). Suoranaisten havai ntojen tek o kasviesiintymien häviämisestä edellyttää yleensä pitkäaikaista tarkkailu a samalla p aikkakunnalla. Asikkalasta lienee hävinnyt. Juuasta ei enää löydetty. Kaarien valtikka (Pedicularis sceptrum-carolinum). Sääskenvalkku (Achroanthes monophyllos). Rimpivihvilä (Juncus stygius). Punakämmekkä (Orchis incarnaLuhtaorvokki ta coll. Hiittisissä tienteon tuhoama esiintymä, Vihdissä ei enää nähty. kestää ojitustakin. Joroisten erillisesiintymä hävisi n. Etelä-Hämeestä ei enää tietoja. niiton lakattua ja jopa rauhoituksen seurauksena. Vasta näin saadaan tarvittava tausta tällekin asialle. Juankoskella ojitetulla rinnelähteiköllä. Ahvenanmaalta kaksi havaintoa 1972. Juurehtiva kaisla (Scirpus radicans). Nokian suunn esnntymä jäämässä kaatopaikan alle. Röyhysara (Carex paradoxa). seuraavista tiedustelun lajeista osoittanee selvaa taantumista: lehto-noidanlukko (Botrychium virginianum), ukon kaura (Avena strigosa), (?) lettosara (Carex heleonastes), idän verijuuri (Agrimonia pilosa), luht aorvokki (Viola uligi nosa), horkkakatk ero (Gentiana amarella) sekä pellavanrikkaruohot. Pellavanvieras (Cuscuta epilinum). Askettäisiäkin havaintoja, mutta yleispiirteenä selvä taantuminen, etenkin kasvupaikkojen pensoittumisen takia mm. Niinpä ilmoitusten puuttuminen tai vähyys esim. Sen sijaan paikoin edelleenkin kallioisilla kyläkedoilla ja hiekkapientareilla. Pääpaino on ti etenkin lueteltujen ja niiden tapaisten lajien säilyneissä ja tuh outu neissa esiintym1ssa. HAVIAMISEN TOTEAMINEN VOI OLLA VAIKEAA Monia harvinaisten kasvien esuntymiä ei voida tarkastaa, koska varsinkin vanhat tiedot ovat usein kovin ylimalkaisia, ja joskus siksikin, että tarkkaa löytöpaikkaa ei uskalleta julkistaa. Riihimäellä pellavapellossa n. Samoilla retkillähän sitäpaitsi lö ytyvät niin h yv in taan tuvat, ennallaan pysyvä t ja y leistyvätkin lajit kuin myös harvinaiset ja yleiset kasvit. Vain kolme peltohavaintoa 1940-luvun jälkeen. Muutamia äskettäisiä havaintoja mantereeltakin. KASVISTOMME LEVINNEISYYDESTÄ ON SAATAVA KOKONAISSELVITYS Uhanalaisten kasvien selvi ttel y jatkuu. Mesikukka (Herminium monorchis). 11 ilmoitusta. Lehtokielo (Polygonatum multiflorum). Vimpelin seudulla vähentynyt kovasti ojitusten ja poiminnan takia . 1960 suon viljelykseenoton vuoksi. 13 melko äskettäistä ha vai ntoa, kahdessa paikassa kärsinyt ojituksen ym. Ainakin osa esiintymistä edelleenkin jäljellä. Hammarlandissa kahdella suolla, mutta molemmat ojitettu. Todettu Pyhäselän rannalla 1973. Uusi löytötieto J ou tsenosta. Eikä löytämättömyys tietenkään aina todista, että ka sv i on todella kokonaan hävinnyt. Kuitenkaan ei ainoatakaan tietoa Suomen eteläosista, missä aivan ilmeisesti taantunut. Eckerössä ojitetulla suolla, Juuasta ei enää löydetty. Kuusamossa useassa paikassa. Ruskea piirtoheinä (Rhynchospora fusca). Kolmessa tapauksessa ojituksen hävittämä tai uhkaama. Lammilla tuhottu tienoikaisussa 1940-luvulla. D 29. Juuassa suo ojitettu. Kaikki tiedot ja 'hava innot ovat siis jatkuvasti tervetulleita: Juha Suominen, Yliopiston kasvimuseo, Unioninkatu 44, 00170 Helsinki 17. 50 v. Johtopäätökset taantumisesta onkin usein tehtävä myös snta, että uusia tietoja on suhteettoman vähän; uutteristakaan retkistä huolimatta lajia ei enää juuri tavata. Osa tosin on harvinaisia tai oikullisesti esiintyviä. sitten. Lounaisäären esiintymistä ei kuitenkaan ole tullut tietoja. takia. Juankosken (Säyneisten) kasvupaikalla runsas . Kulttuurista sekä kärsivä että hyötyvä. Kurho (Carlina vulgaris). Tumma neidonvaippa (Helleborine atropurpurea) . Ruosteheinä (Schoenus ferrugineus). Ketonukki (Androsace septentrinonalis). Tikankontti (Cypripedium calceolus). Perusedell ytykse n ä on kuitenkin tässäki n kasvi stom me levinneisyyden kokonaisselvittely mahdollisimman hyvin ja kaikissa osissa maata. 10 ilmoitusta. Tässäkin tiedustelussa tuli esiin muutamia tapauksia, joissa yksi .ilmoittaa kasviesiintymä n tuhoutuneen, mutta toinen on silti vielä löytänyt aivan i1meisesti sa malt a paikalta. Eniten ilmoituksia, 18. Eckerössä jäänyt pahasti tienoikaisun alle. Hattulassa ilmeisen turvattu esiintymä
Ota yhteyttä: Fredrikinkatu 77 A 11 , 00100 Helsinki 10, 90/ 490 961 MOLEKYYLI on Luonto-Liiton jäsenlehti. Postisiirtotili 9086-1.. Tänä vuonna kerätään varoja, joita käytetään tutkimusten rahoittamiseen luonnonsuojelujulkaisujen tekemiseen ja uhanalaisten eliölajien suojelutoimiin. Molekyyli jaetaan Luonto-Liiton jäsenmaksua (5 mk) vastaan. 30 LUONTO-LIITTO RY on Suomen nuorten luonnonsuojelijain ja -harrastajien järjestö. Se ilmestyy vuonna 1974 10 numerona (kerran kuussa paitsi kesäja heinäkuussa) . Molekyyli sisältää runsaasti artikkeleita luonnonsuojelun ja luonnonharrastuksen alalta. Molekyyli on vapaa keskustelufoorumi. Jäsenmaksun 5 mk voi maksaa postisiirtotilille 9086-1. Molekyyli informoi. Luonto-Liitto on tarkoitettu kaikille nuorille koululaisille , opiskelijoille ja työssä käyville. Se järjestää kursseja ja leirejä, harjoittaa julkaisutoimintaa, vetää valtakunnallisia luonnonsuojeluprojekteja
31. Tämän tarkoituksena on säilyttää laajahkojen alueiden luonnontila ja samalla tarjota monipuoliset mahdollisuudet väestön virkistäytymistarpeen tyydyttämiseksi. tot ovat luonnoltaan sellaisenaan tai kokonaan luonnontilassa säilytettäviä alueita, mutta ne on tarkoitettu yleisiksi luonnon nähtävyyksiksi, joissa yleisöllä on vapaa kulkuoikeus. Pekka Borg, Erkki Kellomäki ja Hannu Ormio L uonnonsuojel ual ueiden perustaminen ja luonnonmuistomerkkien rauhoittaminen 1. Luonnonkauniin tai muuten luontonsa puolesta huomattavan paikan säilyttämiseksi vastaisuutta varten sellaisenaan taikka jonkin eläintai kasvilajin rauhoittamiseksi voidaan myös muodostaa erityinen suojelualue. SUOJELUALUEJÄRJESTELMÄ Voimassa olevan luonnonsuojelulain ( 71/23) mukaan voidaan valtiolle kuuluva alue sen luonnon säilyttämiseksi koskemattomana erottaa yleiseksi suojelualueeksi. vain talvella tai merkittyjä polkuja pitkin tai vain erityisellä luvalla. Käsite "yleinen suojelualue" tarkoittaa totaalista, kaikki luonnonpiirteet ja abekset sisältävää suojelua. Luonnonpuistot ovat tutkimukseen varattuja alueita, jotka säilytetään mahdollisimman luonnontilaisina. Erityisissä perustamislaeissa (83/38, 634/56, 432/64 ja 204/71) yleiselle suojelualueelle on annettu rinnakkaisnimitys luonnonpuisto ja erityiselle suojelualueelle nimitys kansallispuisto. Nämä nimitykset puuttuvat itse luonnonsuojelulaista. Tulentekoa ja majoittumista voidaan rajoittaa tai ohjata tiettyihin paikkoihin. Kansallispui. Yleisön liikkumista luonnonpuistoissa on rajoitettu siten, että kulku sallitaan nussa esim. Kuvassa Lemmenjoen kan sallispuistoa. Suomen luonnonsuojelualueverkoston runkona on kansallispuistojärjestelmä. Erityisessä suojelualueessa suojelu voidaan myös rajoittaa vain tiettyihin luonnonpiirteisiin tai aineksiin
LUONNONSUOJELUALUEELLE JA LUONNONMUISTOMERKILLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET Luonnonsuoj elula in mukaan voidaan luonnonkauniin tai muuten luontonsa puolesta huomat tavan paikan säilyttämiseksi vastaisuutta varten sellaisemaanomistaja 1 alueen nimi 1 kpl valtio luonnonpuisto 15 " kansallispui1;to 9 " < 50 ha :n luonnonsuojelualue 12 " luonnonmuistomerkki < 1 ha 118 yksi tyinen luonnonsuojelualue 161 " luonnonmuistomerkki< 1 ha 1245 " riistalinnuston suoj elualue 17 · valtio aarnialue 242 " luonnonhoitometsä 295 " ojitukselta rauhoitettu suo 66 " muut suojelualueet 23 naan taikka jonkin eläintai kasvilajin rauhoittamiseksi muodostaa luonnonsuojelualue. Lääninhalli tuksen päätöksellä voidaan luonnonsuojelulain nojalla rauhoittaa myös luonnonmuistomerkkejä, joita ovat yksittäiset huomattavat puut, siirtolohkareet ja muut luonnonmuodostumat, joiden säilyttämisellä on merkitystä tieteen, erikoisuutensa tai maisemallisten syiden kannalta. päätös 4 551 läänin" hallituksen päätös " " 223 " metsästyslaki 79 511 metsähallikeskustuksen viraston päätös oma päätös 140 398 " " 70 692 " " 8 348 ao. Aarnialueet ovat koskematonta luontoa edustavia, luonnonja kansallispuistoihin rinnastettavia alueita, jotka edustavat alkuperäistä metsäja suoluontoa. Luonnonsuojelualueiden perustam isen ja luonnonmuistomerkkien rauhoittaminen Muut luonnonsuo jelulakiin perustuvat alueet ovat joko asetuksella perustettuja valtion maiden alueita (esim . Laajoen suiston, Langinkosken ja Viikin erityiset suojelualueet) tai lääninhallituksen päätöksellä perustettuja yksityismaiden luonnonsuojelualueita. 2. Myös eräät muut keskusvirastot ja niihin verrattavat valtion keskushallinnon elimet ovat omilla päätöksillään rauhoittan eet luonnon muodostumia ja -alueita. 197 3 on esitelty oheisessa taulukossa. Lääninhallituksen päätöksessä on tarkoin määrättävä, missä suhteessa alue on oleva rauhoitettu . Alueella tulee lain mukaan olla huomionarvoinen yleinen merkitys; luonnonsuojelulakia ei sus voida käyttää vain yksityisten intressien ljyväksi. Luonnonhoitometsät ovat sosiaalisesti, maisemallisesti ja usein biologisesti merkittäviä alueita . 1 ha 1 s~_°.j ~-lupaatos 1 suoj elun peruste 85 925 laki luonnonsuojelulaki 238 376 " " 433 asetus " keskus" viraston tms. Metsästyslain nojalla lääninhallitus voi saaristossa perustaa yksityismaalle maanomistajan hakem uksesta riistalinnuston suojelualueen, jolla rauhoitus rajoittaa pesimäaikaista liikkumista. tai sosiaaliset lisä tä alueen Suomen erityyppiset suojelukohteet viime vu oden alussa . Historiallinen muisto näkökohdat voivat yleistä merkitystä. keskusviras ton tms . Metsähallitus voi omalla p äätöksellään muodostaa aarnialueita, luonnonhoitometsiä (aikaisemmin puistometsiä) ja ojitukselta rauhoitettuja soita. Maamme erityyppiset suojelukohteet 1. 1. päätös ". Viimemainittujen alueiden suojelun tarkoitus ja rauhoituksen muoto saa ttavat olla varsin vaihtelevia : ne voivat olla lu onn ontai kansallispuistoihin verrattavia alueita tai niissä rauhoitus koskee vain tiettyjä luon non elementtejä kuten kasvillisuutta, kasvilajeja, linnustoa tai muuta eläimistöä. Niihin voi sisältyä aarnialueen kaltaisia osia, puistometsänhoidon periaattei32 den mukaisesti hoidettuja osia ja myös normaaliin metsätalouteen varattuja osia . Luonnonsuojelualueen täytyy toisin sanoen olla tavalla tai toisella koko maan , maakunnan tai ainakin kyseisen seudun kannalta edustava: luonnonkaunis tai luonnontieteellisesti mielenkiintoinen
Mm. Met säha llitu s on päätöksellään perustanut eriasteisia suoje lualueita. Rauhoitettaviksi luonnonmuistomerkeiksi sopivat siten esim. Luonnonsuojelualueiden rauhoittaminen kohdistuu ensi sijassa alkuperrusen luonnon suojelemiseen. LiikVetelin Pilv ineva kuuluu pohjoismaiseen lintuvesiluetteloon. Mutta myös ihmistoiminnan muovaama luonto, esim. LUONNONSUOJELUKOHTEIDEN OIKEUDELLINEN ASEMA Suojelualueen muodostaminen tai luonnonmuistomerkin rauhoittaminen saattaa merkitä maanomistajalle rajoitusta tilan käytössä. Kuvassa Vaskijärven luonnonpuiston ikimetsää. niityt, lehtoniityt, hakamaat tai istutetut puistotkin voivat olla rauhoituksen kohteina. Aarnialueet säilyttävät al.leuperäistä metsäja suoluontoa. Ll!_onnonsuojelulailla rauhoitettaviksi alueiksi sopivat siten maisemallisesti edustavat ja erityisen luonnonkauniit paikat, kulttuurimaisemak0konaisuudet, vanhat komeat metsiköt, rehevät lehdot, suot, kalliot, kosket lähimpine ympäristöineen, l.intuluodot ja -järvet, puukujanteet, historialliset puistikot, linnavuoret, jne. sijaitsevien luonnonesineiden kohdalla on syytä käyttää tiukkoja valintaperusteita. tutkimustoimintaa varten . Yleensä kannattaa tarkoin harkita, edistääkö luonnonmuistomerkin rauhoittaminen huomattavaa yleistä etua; erityisesti vähäisempien ja syriassa kulkuväyWtä tms. Tärkeän, vaikka tähän asti käytännössä ja nykyisen lainsäädännön puitteissa vähälle huomiolle Jaaneen ryhmän muodostaisivat maisemansuojelualueet: edustavat, perinteisen maaseudun kulttuurimaisemakokonaisuudet kaskiahoineen, metsälaitumineen, viljelyaukeineen, reunametsineen ja vanhoine rakennuksineen . 3. Rauhoitettavien puiden ja pensaiden on oltava elinvoimaisia ja vahingoittumattomia. 33. Maanomistajan on myös toistaiseksi itse kustannetEdustavien soiden luonnontilan säilyttämiseksi on tehty suu nnitelmia. Täydellisintä rauhoitusta edustavat luonnonpuistot , jotka on perustettu mm. kumistakin on niillä rajoitettu . luonnonvaraiset jalopuut, poikkeuksellisen isot, vanhat tai jollain tavoin erikoiset männyt ja muut kotimaiset puut, harvinaisten kasvien esiintymät, isot siirtolohkareet, hiidenkirnut, luolat, lähteet, harjulukot tai lintujen pesäkalliot. Luonnonmuistomerkki on kiinteä luonnonesine, joka edustaa koko maassa tai ainakin kyseisellä seudulla harvinaista lajia tai tyyppiä taikka on ikänsä, mittasuhteittensa, rakenteensa , kauneutensa, maisemallisen tai hi storiallisen arvonsa takia säilyttämisen arvoinen
RAUHOITUSHAKEMUS Haettaessa yksityisomistuksessa olevalle alueelle tai muodostumalle luonnonsuojelulain mukaista rauhoitusta voidaan käyttää maaja metsätalous'. Myös eräillä paikallisilla luonnonsuojelujärjestöillä on omia lomakkeita. Verotuksellisesti luonnonsuojelualueet ovat sikäli erikoisasemassa että niistä suoritetaan veroa vain tC:dellisen tuoton mukaan. jokin luonnonkaunis alue rakentamiselta tai muulta maisemaa muuttavalta toiminnalta. Edellä olevista määräyksistä saadaan maaja metsätalousministeriön (valtion luonnonsuojelunvalvojan) hyväksymän suunnitelman mukaan poiketa sikäli kuin se on luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön kannalta perusteltua. nimisen tilan RN :o ... . Hakemuskaava Hakemus voidaan kirjoittaa esim . ) ; ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen sekä kaikenlainen muu maaja kallioperän vahingoittaminen, muuttaminen ja sen ainesten ottaminen; metsänhakkuu ( tämä kohta Jaa pois, jos kohta 2 tulee) sekä muu kasvien ja kasvinosien (marjoja ja sieniä lukuunottamatta) ottaminen ja vahingoittaminen; karjan laiduntaminen; metsästys ja kalastus sekä kaikenlainen eläinten häiritseminen ja pesien vahingoittaminen; rakennusten, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen; liikkuminen moottoriajoneuvoilla / liikkuminen . n valvonnan alaisena; 3. Alueella on kielletty maan käyttö viljelykseen ( lukuunottamatta ... Rauhoitussäännöskaava: 1. maastokilpailut ja harjoitukset; samoin kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen; 2. 4. Alueen metsää saadaan hoitaa ... välisenä aikana ilman . / maanomistajalla on oikeus ... . Rangaistukset esim. kylässä ... Se voidaan joko julistaa täysin koskemattomaksi tai muodostaa alue, jonka metsää hoidetaan tiettyjen luonnonsuojelunäkökohtien mukaan esim. n antamien ohjeiden mukaan ... Edellä olevien säännösten estämättä saadaan alueella ... näkökohtien mukaisesti ... . Alueen luonne: lyhyt kuvaus alueesta pinta-ala tietoineen, viittaus mahdollisiin asiantuntijalausuntoihin/ luonnonmuistomerkistä mainitaan muodostuman laji, mittasuhteet ja ulkomuoto sekä muut tiedot koskien muodostuman nimeä paikkakunnalla, siihen liittyviä kansantarinoita, kohteen sijaintia kulkuväyliin nähden, merkitystä rnaisemakuvassa, ym. .. Säännöksistä tulee siten käydä selville maanomistajaa tai muuta asianomistaja a koskev:.t rajoitukset, oikeudet ja tehtävät, yleisöä koskevat säännökset sekä kohteen hoitoperiaatteet ja -tavat. Edellä esitetty kaava on eri mahdollisuuksia ajatellen tehty mahdollisimman täydelliseksi. ; 4. Rauhoitetut alueet ja muistomerkit kuuluvat siis poliisiviranomaisten valvontaan. Huomattakoon myös, ettei esim. Rikokset rauhoitusmääräyksiä vastaan ovat virallisen syytteen alaiset. puistometsänä. Monessa tapauksessa pyritäänkin vain nykyisen maankäyttömuodon säilyttämiseen turvaamalla esim. Alueen rauhoittamisen tarkoitus : lyhyt selostus siitä mihin rauhoituksella pyritään. 4.1. ministeriön ( valtion luonnonsuojelunvalvojan) painattamaa hakemuslomaketta. Ellei lomakkeita ole käytettävissä, laaditaan lääninhallitukselle osoitettava hakemus tavalliselle A 4arkille, jonka sisään tarvittavat liitteet voidaan sijoittaa. . Luonnonsuojelualueiden perustaminen ja luonnonmuistomerkkien rauhoittaminen tava alueen ehkä tarpeellinen aitaaminen ja huolehdittava siitä jatkuvasti, ellei asiaa ole lääninhallituksen päätöksessä edellytetty muulla tavoin järjestettäväksi. seuraavaan muotoon: Allekirjoittanut, joka omistaa ... kunnan ... lupaa / maihinnousu välisenä aikana; yksityinen lentoliikenne · tulen teko, telttailu ja 'muu leirielämä; roskaarninen; koirien kuljettaminen; aseiden kuljettaminen tomina; suojaamatulkoilmakokousten ja -juhlien pitäminen; suunnistusym. Hakemusta laadittaessa tarpeettomat säännökset on jätettävä pois, samoin sellaiset, jotka vain erittäin harvoin saattaisivat tulla kysymykseen, koska säännösten 10pussa on yleinen määräys: samoin kaikenlainen muu toiminta . Jos alue on rauhoitettu kaikilta toimenpiteiltä, siitä ei siis mene ollenkaan veroa. , pyytää, että mainitulla tilalla oleva, oheiseen karttaan merkitty/ alue rauhoitetaan luonnonsu0jelualueena luonnonsuojelulain nojalla / luonnonmuodostuma julistetaan luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi. Toisaalta jonkin geologisesti mielenkiintoisen alueen kalli0ja maaperämuodostumien säilyttäminen, suon tai pikkusaaren tai muun eristetyn alueen luonnon su0jeleminen ei yleensä aiheuta kuluja . Mikäli kyseessä on pieni, alle 1 ha: n suuruinen alue, voivat rauhoitussäännökset olla monessa tapauksessa hyvinkin yksinkertaiset, esim. luvattomasta metsästyksestä suojelualueella ovat ankarammat kuin muutoin vastaavasta rikoksesta. seuraavaan tapaan: "Alueella on kaikenlainen maaperän, kasvillisuuden ja eläimistön vahingoittaminen sekä rakentaminen ja. ns . Rauhoituksen voi lääninhallirus maanomistajan hakemuksesta, kuultuaan asiassa maaja metsätalousministeriötä ( valtion luonnonsuojelunvalvojaa), julistaa lakkauteruksi, jos sen säilyttäminen muuttuneiden olojen vuoksi ei enää näytä toivottavalta taikka sen havaitaan ehkäise34 vän tai huomattavasti vaikeuttavan sellaista yritystä, josta on melkoista yleistä hyötyä. metsäalueen rauhoittamisen tarvitse aina merkitä sen saattamista taloudellisesti ruottamattomaan tilaan
-15 . marjojen ja sienien poimiminen on sallittu, ei yleisön liikkumista voida kieltää. Poikkeuksina ovat Siirtolohkare , "Kummakivi" Ruokolahden Hauklapissa. 35. Luonnonsuojelualuerikkomuksen rangaistusta maaratraesså. Rauhoitettu lääninhallituksen päätöksellä 27.5 .1947. Maaja metsätalousministeriön (valtion luonnonsuojeluvalvojan) lu valla saadaan rauhoitusmääräyksistä poiketa, mikäli se on luonnonsuojelualueen hoidon kannalta perusteltua." Luonnonmuistomerkin osalta rauhoitussäännöksiä koskeva kohta täytetään haluttae&sa rauhoitukseen jokin yleinen tai maanornistajaa koskeva varaus, esim. Rikaskasvistoinen Vaanm jyrkkä K orpilahdella. 7.). arat ja helposti kuluvat maa~tokohdat ja kasviesiintymät, lintuluodot, jne.). Säännökset e1vat myöskään saa olla keskenään ristiriitaiset: jos esim. (ruokki-, riskilä-, tiiraja räyskäluodoilla 31. Linnuston takia suojeltaville saari stoa lueille ovat vakiintuneet säännökset, joiden mukaan maihinnousu on kielletty pesimäaikaan 1. Alue on tällöin merkittävä maastossa niin hyvin, ettei kukaan pääse suojelualueelle näkemättä rajoja ja rauhoitussäännöksiä. Suomen pisin koivukuja, yhteensä 2 300 m, Halikossa Joensuun karta non alueella. Rauhoitettu lääninhallituksen päätöksellä 13.6.1954. rauhaa palvelevia säännöksiä. 4. Erityissäännöksiä Erityisesti on tähdennettävä, että liikkumista ja muuta jokamiehen oikeuteen kuuluvaa toimintaa on syytä rajoittaa vain silloin kun se on alueen suojelun kam,alta välttämätöntä (esim. Rauhoitettu lääninhallituksen päätöksellä 23 .5.1949. Tulenteko, roskaaminen, metsästys, rakentaminen ja kasvipeitteen vahingoittaminen on lisäksi kielletty . 4.2. Suomen suurimmaksi arveltu 15-metrinen kataja Kalvolan T aljalassa. Rauhoitettu lääninhallituksen päätöksellä 20.7.1962. on erity1 sta merkitystä sillä, voidaanko syytetyn harkita ilman omaa syytään olleen tietämätön rauhoituksesta. On muistettava, että puu ja pensas haetaan rauhoitettavaksi kokonaisuudessaan, juuristoineen. muu luontoa ja maisemakuvaa muuttava toiminta kielletty. On myös pidettävä tarkoin silmällä sitä, ettei suojelualuemääräyksiin oteta tarpeettomia kieltoja eikä yksinomaan maanomistajan asumisym. 7. Ra,~hoitettu puronvarsilehto, "Läpiän lehto" Heinolan maalaiskunnassa . Päiväyksen, maanomistajan nimen, ammatin, postiosoitteen ja allekirjoituksen lisäksi hakemukseen liitetään mahdolliset asiantuntijalausunnot, valokuvat sekä omistusoikeustodistukset ja kartat . oikeus kuolleiden tai liikenteen tiellä olevien oksien poistamiseen rauhoitetusta puusta, pähkinöiden noukkimiseen pähkinäpensaasta, veden ottamiseen lähteestä, tms
Esimerkkinä tällaisesta mainittakoon tapaus, jossa tila on halkomalla jaettu lainhuudon antamisen jälkeen. Tampere 23; Ruoveden , os. Pori; Vehmaan, os. Kerava . hakemus ja maanomistajan suostumus) lääninhallitukselle. Mikäli maanomistaja ei ole halukas pysyvästi rauhoittamaan esim. lintusaarten pesimäaikaisesta maihinnousukiellosta ei ole kaikissa tapauksissa riittävän selviä määräyksiä. Forssa; Toijalan ; Tyrvään , os. Helsinki 12; Vantaan, os. OMISTUSOIKEUDEN NÄYTTÖ Luonnonsuojelulain mukaista rauhoitusta on pidettävä ao. metsänkäytön, metsäs tyksen, erityisesti hirvenmetsästyksen, kalastuksen ym. Suojelun kannalta olennaisimpia tekijöitä ovat yleensä ojittamisen, kasvillisuuden vahingoittamisen, maaaineksen oton, rakentamisen ja pesimäaikaisen häirinn än kieltäminen. Haluttaessa saada laajemmalle alueelle määräaikainen metsästyskielto, 36 tulee kääntyä paikallisen riistanhoitoyhdistyksen puoleen . Mikäli suojelu ei vaarannu, maanomistaja voi monessa tapauksessa pidättää itselleen useita taloudellisesti merkittäviä oikeuksia suojelualueella, esim. Tilatessa on mainittava kunnan, kylän ja tilan nimi , tilan rekisterinumero ja maanomistajan nimi. 7.) maihin nousuja oleskelu kielto . Riistanhoitoyhdistyksen kokouksen päätöksellä voidaan yhdistyksen alueelle metsästyslain mukaan määrätä vuodeksi kerrallaan osittainen tai täydellinen metsästyskielto. Joensuu 10; Kuopion ; Kymin, os. On syytä korostaa, että luonnonsuojelulaki on iäkkyydestään huolimatta varsin joustava rauhoirussäännösten laatimisen kohdalla. Hakemukseen tulee liittää aluetta osoittava ympäristökartta (ks. Tästä syystä lääninhallitus oikeusvarmuuteen pyrkivänä viranomaisena pitää tärkeänä, että hakijan omistusoikeus kyseiseen kiinteistöön on selvitetty. M ikkeli 10; Nilsiän; Pieksämäen; Pi elaveden, os. 5. Siten esim. Kunnanhallituksen puheenjohtajan, kunnanjohtajan, verojohtajan, nimismiehen tai henkikirjoittajan antamia todistuksia ei voida pitää riittävinä, koska mainitut viranomaiset eivät pidä kiinteistörekisteriä. Vammala; Ulvilan, os. 15. Lainhuudatusasiakirjat Omistusoikeus voidaan osoittaa monin erilaisin asiakirjoin, joista varmin on ao. Kiur~vesi; Pielisjärven, os. s. 5.2. Salo; Hauhon, os. Riihimäki; Jämsän; Kokemäen; Loimaan; Paraisten, os . Lahti; Ikaalisten; Janakkalan, os . Tällöin riittää lainhuutoselvityksen lisäksi ilmoitus siitä, että hakijan osuus on erotettu erilliseksi, hakemuksen kohteena olevaksi tilaksi. Käytännön ohjeena on syytä vielä muistaa, että aviopuolisoiden mahdollisten keskinäisten sopimusten takia kannattaa rauhoitushakemukseen pyytää kummankin puolison nimet alle, vaikka lainhuutorekisterin mukaan toinen yksinään omistaisi kiinteistön. Maarianhamina; Euran, os. tuomiokunnan kansliasta. Rauma; Halikon, os. vesilinnustoltaan arvokasta saarta, voidaan käyttää lievempää ja väliaikaiseksi tarkoitettua metsästyslain 30 §:n mukaista suojelua. 5. Onpa suojelualueita, joilla ei ole minkäänlaisia yleisön liikkumista koskevia säännöksiä, vaikka linnuston kannalta sellaiset olisivat selvästi tarpeen. Turku 11; Pirkkalan, os. Tällaiselle riistalinnuston suojelualueelle voidaan saada vain pesimäaikainen ( 1. kihlakunnantuomarin (kaupungissa kiintei stötuomarin) antama todistus siitä, kuka lainhuutorekisterin mukaan omistaa kiinteistön. Sen sijaan suojelukohteiden maanomistajia ensimmäisessä vaiheessa etslttaessä saadaan tiedot heidän nimistään ja osoitteistaan kätevästi kunnan tai verotoimiston kiinteistöluetteloista, mutta itse rauhoitushakemukseen tämä ei riitä. Karhula ; Lappeen, os. Kausala; Lohjan; Orimattilan ; Porvoon; Raaseporin, os. Nurmes ;. Erityisesti vanhempien suojelualueiden säännöksissä on useita puutteellisuuksia, jotka vaatisivat säännösten tarkistamista . Mikäli joku lainhuudon saanut on kuollut, tarvitaan lisäksi perillisten osalta sukuselvitys (virkatodistus) . Itä-Suomen hovioikeus: Heinolan; Iisalmen; Ilomantsin, os . Luonnonsuojelualueiden perustaminen ja luonnonmuistomerkkien rauhoittaminen ammattikalastajia ja merenkulkuviranomaisia koskevat maininnat. kiinteistölle perustettuna rasitteen tapaisena omistusoikeuden rajoituksena. Seuraavassa luetellaan eri hovioikeu ksien alaiset tuomiokunnat aakkosjärjestyksessä sekä toimipaikkakunta mikäli se ei ilmene tuomiokunnan nimestä. Turku 10. Mikäli isännyyskysymyksissä ilmenee epäselvyyksiä, on varminta jo allekirjoitusvaiheessa pyytää hakemukseen myös muun kotiväen nimet muotoon: "Ylläolevaan yhtyvät allekirjoittaneet ... H ämeenlinna; Hollolan, os. Sitä varten tarvitaan maanomistajan hakemus ( tai riistanhoitoyhdistyksen tms. Helsingin hovioi keus: Espoon tuomiokunta, os. Lyhennysote lainhuudatusasiain pöytäkirjasta tai kiinnekirjan jäljennös hyväksytään yleensä myös omistusoikeusasiakirjoiksi, joskin niiden antamisen jälkeen on voinut tapahtua omistusoikeuden siirtoja. Savonlinna 10; Kiteen, os. Helsinki 51 ; Hyvinkään; litin, os. 5.1. Rauhoitushakemuksen allekirjoittajina tulee esiintyä kaikki lainhuutorekisteritai lainhuutopöytäkirjan otteessa omistajina olevat henkilöt. Tammisaari; Tuusulan, os. Turun hovioikeus: Ahvenanmaan, os. " Mikäli kiinteistöä ei ole lainhuudatettu, käytetään omistusoikeusnäytössä saantoasiakirjaa (kauppa-, vaihto-, lahj a-, perinnönjako-, testamentti-, ositustai pakkolunastusasiakirjaa), jota täydennetään luovuttajien lainhuudatusasiakirjalla tai maanjakoasiakirjalla. Joensuu 10; Imatran ; Juvan; Kajaanin ; Kerimäen, os . Tampere 20; Tammelan, os. Joensuu 10; Mikkelin; Mäntyharjun, os. Turku 10; Piikkiön, os. 38 ), johon suojelukohde merkitään . Lappeenranta ; Liperin , os. Tuomiokunnat Lainhuutorekisterin otteen saa parhaiten tilaamalla sen ao
5 .4. Luonnonmuistomerkkiä oso ittav a paalu tauluineen . Milloin useat henkilöt yhdessä omistavat kiinteistön, on kaikkien osakkaiden suostumus ( allekirjoitus) 1t 105cnt n n, .50cm l Ku v a 3. Osakasten kokouksessa jokaisella osakkaalla on äänioikeus osuutensa mukaan. 37. Leikkauspisteestä on 25.5 m pyykkiin 7 rajaa pitkin mitattuna. Yhteismetsän tapauksessa puhevaltaa käyttää osakaskunnan kokous, jossa luonnonsuojelualueen muodostamisesta päätetään kuten jakokunnan kokouksessakin ( yhteismetsälaki 485/69, 18, 22, 26 §). ·~.*-" ',1,. Esimerkki aluerauhoituksen merkitsemistav asta tiluskartalle sekä tarvittavista mittauksista. Esimerkkinä usein toistuvasta vaikeudesta mainittakoon järvet, lammet , joet ja purot, joita useinkaan ei ole jaettu eri tilojen kesken. Mikäli jakokunta on järjestäytynyt, puhevaltaa käyttää eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrattavista etuuksista annetun lain (204/40, 5, 6 §) mukaan osakasten kokous, joka on kutsuttu erityisesti koolle päättämään hakemuksen laatimisesta lääninhallitukselle luonnonsuojelualueen muodostamiseksi . Vaasan hovioikeus: Alavuden ; Haapajärven; Iin, os. Rauhoitettavaksi haettu alue on suorakaiteen muotoinen 60 x 100 m. Äänekoski. Sen toinen pitk~· sivu on pyykkien 157 Ja 158 määräämän rajan suuntainen ja 68.0 m:n etäisyydellä siitä. Rantasalmen, os. Vaasa 12; Kuusamon; Kyrön, os. Savonlinna 10; Suonenjoen ; Valkealan , os. Esimerkki luonnonmuist omerkin merkitsemistavasta tiluskartalle sekä tarvittavista mittauksista. Vaasa 10; Lapin, os . Seinäjoki 10; Jyväskylän; Kauhajoen; Kauhavan; Kemijärven; Korsholman , os. Mikäli oikeus on kiinnitetty tai se on merkitty maarekisteriin tai tonttikirjaan, se on julkisista asiakirjoista selvitettävissä. Vaasa 10; Oulun; Pietarsaaren; Rovaniemen; Saarijärven; Ylivieskan ; Tornion. saatava rauhoittamiselle, elleivät osakkaat ole kirjallisesti sopineet kiinteistön jakamisesta (laki eräistä yhteisomistussuhteista 180/58, 4, 5 §). Läntisin kulma on 36.0 m:n päässä pyykkien 157 Ja 156 määrämästä rajasta. Holhooja käyttää holhottavan puolesta puhevaltaa luonnonsuojelualueen muodostamista koskevassa kysymyksessä. Rrt19 '°:•, E.skola 1. Esimerkkinä mainittakoon tierasitteet, joiden joukosta voi löytyä maanomistajallekin tuntemattomia vanhastaan yhteisiä teitä koskevia säännöksiä. · Hakemuksen luonnonsuojelualueen muodostamiseksi kunnan omistamalle maalle voi tehdä kunnallisvaltuusto; se~rakunnan omistaman maan ollessa kysymyksessä kirkkovaltuusto. _,,· ,. -1000 K:, va 1. Sodankylä; Lapuan; Lohtajan, os. Nykyisen luonnonsuojelulain mukaan tulevat nautintaym . Mikäli kyseessä kuitenkin on valtakunnallisesti katsoen erittäin tärkeä ja sasamalla hyvin uhanalainen alue, se voidaan luonnonsuojelulain 18 §:n mukaisessa järjestyksessä pakkolunastaa valtiolle, jolloin lunastustoimituksen yhteydessä omistusoikeus kaikilta osiltaan selvitetään. Rasi tteet Omistajan oikeutta vallita omaisuuttaan saattavat rajoittaa sivullisen kiinteistöön saamat oikeudet, kuten vuokra-, nautinta-, rasiteja kiinteistönsuoriteoikeudet. oikeuksien omistajain oikeudet riittävästi huomioon otetuiksi vain silloin kun pakkolunastusteitse muodostetaan luonnonsuojelukohde. Jopa tilan maa-alueiden ympäröimä umpilampi saattaa oll.a jakamaton vesialue, joka kuuluu kylän tai kylien kiinteistönomistajille (jakokunnalle). Sama koskee myös jakamattomien kuolinpesien omistamia kiinteistöjä (perintökaari 40/65, 18:2 §). Kokkola ; Muhoksen; Närpiön, os . Rauhoitettavaksi haetun puun etäisyys pyykkien 3 ja 7 osoittamasta rajasta on 9.5 m kohtisuoraan rajaan mitattuna. 5.3. Sama koskee jakamattomassa vesialueessa olevia luotoja ja saaria. Kouvola; Varkauden; Viitasaaren, os. Puhevalta Yleensä on helppo selvittää, kuka käyttää omistajan puhevaltaa kiinteästä omaisuudesta. Jos tällaisia halutaan rauhoituksen takia muuttaa tai tie siirtää toiseen paikkaan, tarvitaan maanomistajan pyynnöstä suoritettava jaon täydennystoimitus. Leikkauspisteen ja pyykin 157 välinen etäisyys on 145.0 m. Oulu 10; Ilmajoen, os. Päätös tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Vaikeuksia aiheuttavat määrätyt erikoistapaukset, joita ovat nimenomaan erilaisesta yhteisomistuksesta aiheutuvat tilanteet. Osakeyhtiön puhevallan käyttö määräytyy yhtiöjärjestyksen mukaan. vesijättöjen osalta ole muodostettu oikeuskelpoista jakokuntaa, ei myöskään voida osoittaa puhevaltaa käyttävää omistajaa. Ellei jakamattomien vesialueiden ja • r-auf\oiiet:ta"ak~ Uu Kuva 2. Luonnonsuojelualuerajauksissa omistusoikeuden tai puhevallan suhteen epäselviksi Jaavat alueet on syytä jättää rajausten ulkopuolelle
Ympäristökartta Rauhoitushakemuksen liitteeksi tarvitaan yleensä kaksi karttaa. Ellei em. mahdollista maihinnousupaikkaa lähestyvästä veneestä käsin. Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki 17) tilata uudet. Parhaiten tämä käy mittaamalla suojelualueen yhden tai useamman kulmapisteen ( tai luonnonmuistomerkin) etäisyys lähimmästä kulmapyykistä tai mittaamalla kohtisuora etäisyys lähintä tilan rajaa vasten sekä tämän leikkau spisteen etäisyys lähimmästä kulmapyykistä (kuvat 1-2). Tavallisimmin tämä on jäljennös tilan maanmittaustoimituksessa laaditusta kartasta ( tiluskartta, tilan kantakartta). Ainoa ehdoton vaatimus kohdekartan suhteen kuitenkin on, että sen perusteella voidaan tehdä lain edellyttämät merkinnät tilan kartalle ja maarekistenm ( valtioneuvoston päätös 9. Tietenkin itse suojelualueen muoto ja tarkat mitat täytyy käydä selville karttapiirroksesta. Kartan saa parhaiten läänin maanmittauskonttorista, jonka toimipaikkana on läänin pääkaupunki. Puiden osalta on varottava, ettei paalua pystytettäessä vioiteta puun juuristoa. 6. TARVITTAVAT KARTAT Luonnonsuojelulain mukaan rauhoituspäätöksestä on tehtävä merkintä maarekisteriin ja suojelukohde on merkittävä tilan kartalle. Teksti maalataan valkoisin kirjaimin huolellisesti kehyksiä käyttäen. Jotta rauhoitusta koskevat merkinnät kohdistuisivat aina kulloinkin voimassa olevaan tilaan , tulee rauhoitushakemuksen liitteenä olevan kartan olla sellainen, että merkinnät voidaan sen perusteella tehdä tarkasti tilan kantakartalle. Taulut asetetaan maastoon lujasti alustaan ankkuroitavan kiinnitystelineen avulla siten, että teksti on luettavissa esim. kohdalle. 1932) . ympäristökartan 38 avulla). Milloin alueelle on määrätty kulkukielto, alue on merkittävä maastoon niin, ettei kukaan pääse suojelualueelle näkemättä rajoja ja rauhoi tusmääräyksiä. Metsänhoitaja Urho Antikainen, prof. Ne kiinnitetään puiseen paaluun messinkisillä puuruuveilla. ") varustettuja tauluja, JOlsta selviää rauhoituksen tarkoitus ja maihinnousukiellon aika. Kartan tilaamiseksi on tiedettävä kunnan, kylän ja tilan nimi sekä tilan rekisterinumero ja suojelukohteen yleissijainti tilalla ( osoitetaan esim. Tämä voi toisinaan selvyyden vuoksi olla välttämätöntä; toisaalta liian monet taulut vaikuttavat helposti häiritseviltä. 6. tien) puolelta katsottuna. Rekisterikartta on tärkeä varsinkin silloin kun kohdekartaksi sopivaa tiluskarttaa ei ole ja silloin kun suojelukohde sijaitsee useamman kuin yhden tilan alueella. Reino Kalliola ovat ystävällisesti lukeneet tekstin ja ehdottaneet siihen useita parannuksia.. 6.1. karttoja ole saatavissa, voidaan käyttää myös väliaikaista rekisterikarttaa, ilmakuvakarttaa, viljelyskarttaa tai peitepiirrosta, johon on merkitty kohteen sijainti tilan rajoihin ja kulmapyykkeihin nähden. Kuvassa hailuotolainen mäntyvanhus. Se olkoon mieluummin hiukan syrjässä, mutta kuitenkin selvästi näkyvissä . Arvokkaat puut ja muut pienet suojelukohteet voidaan rauhoittaa luonnonmuistomerkkeinä. Näiden ohjeiden valmisteluvaiheessa on saatu lääninhallitusten ja läänien maanmittauskonttoreiden kannanotot luonnonsuojelualueiden Ja luonnonmuistomerkkien rauhoittamisesta yksityismailla. .. Metsässä tauluja tulee olla metsän tiheydestä, alueen koosta ja rauhoitusasteesta riippuen 50-100 m vä lei n. T. Kohdekartta Kohdekarttana käytetään tarkinta saatavissa olevaa koko rauhoituskohteen käsittävää karttaa (mittakaava 1 : 2 000 1 : 8 000). Siistein, mutta samalla kallein tapa on käyttää maalattua rautatankoa, joka kiinnitetään maahan betonijalustaan. 6.2. Kohteen yleissijainnin osoittamiseksi käytetään pienimittakaavaista (1 : 50 000 1 : 10 000) ympäristökarttaa, joka tavallisimmin on peruskartta, topografikartta tai rekisterikartta. 7. Paalut on tarvittaessa uusittava ja vaurioituneiden taulujen tilalle voidaan maaja metsätalousministeriön luonnonvarainhoitotoimistosta (os. J os luonnonmuistomerkin rauhoitus käsittää useita lähekkäisiä puita tai muita luonnonmuodostumia, jää harkittavaksi, tarvitaanko tauluja enemmän kuin yksi. Tiluskartan täydennykseksi voidaan tarvittaessa hankkia detaljikaavan ote (asema-, rakennustai rantakaavan pohjakartta) ja sitä onkin käytettävä aina kun kohde sijaitsee vahvistetun detaljikaavan alueella. Paaluksi sopii lahosuojattu nelisärmäinen parru (vahvuus 2" X 4" tai 2" X 2"), jonka pituus maastosta ja kasvipeitteen korkeudesta riippuen on 160 220 cm . Kohdekartalle merkittäessä suojelukohde on syytä sitoa voimassaoleviin rajapyykkeihin mittaamalla maastossa joitakin sidemittoja . Suojelualuetaulut sijoitetaan alueen rajalla jokaisen polun ja tien oi keaan reunaan sekä maihinnousupaikkojen, yms. Luonnonmuistomerkkiä osoi ttava paalu tauluineen ( kuva 3) olisi sijoitettava niin, e ttei se tule liian lähelle kohdetta eikä peitä sitä 'julkisivun' (esim . Brander ja prof. Tilauksessa on syytä mainita, että karttakopiota ei tarvitse todistaa oikeaksi, jolloin sen lunastus on huokea. Saaristotauluja tulisi käyttää myös metsästyslain nojalla muodostettujen riistalinnuston suojelualueiden merkitsemisessä. MERKITSEMINEN MAASTOSSA Rauhoituspäätöksen tultua voimaan maaja metsätalousministeriö lähettää maksutta maanomistajalle tai hakemuksessa mainitulle valtuutetulle asiamiehelle rauhoitusta osoittavat taulut. Asiakirjojen on siten yksiselitteisesti määriteltävä, paitsi kohteen omistussuhteet, myös sen laatu ja sijainti. Saaristossa tarvitaan ( toistaiseksi maanomistajan itsensä kustantamia) suurikokoisia (5 kpl 120 cm:n pituista höylättyä ja vihreäksi maalattua, kyllästettyä lautaa päällekkäin) tuuliraoin varustettuja, kauas näkyvin tekstein ( "Lain nojalla rauhoitettu Maihinnousu kielletty
Komitean tehtävänä on laatia ehdotu s uusien kansallispuistojen perustami seks i, rajaami sek si ja rauhoitu sm uodoiksi . Uutisia Ja tiedotuksia "VIRALLISEN LUONNONSUOJELUN" PALSTA Maaja metsätalousministeriön luonnonvarainhoitotoimiston päällikkö Pertti Seiskari ilmoitti kirjeellisesti 7.2.1974, että toimisto ei maksa palstansa painokuluja, koska siitä ei ole kirjallista sopimusta. 31 -38) rauhoitusohjeita sisältävän kirjoituksen julkaisemisesta toimistonsa virallisena tiedotteena. Stig Jaati sen johdolla. Samanlaisen sopimuksen hän oli tehnyt myös tässä numerossa olevan (s. Molempien kirjoitusten painokulut maksaa nyt Suomen luonnonsuojeluliitto. 2. Siinä ehdotetaan kansallispuistojen pintaalaa lisättäväksi noin 560 000 hehtaarilla. Luetteloa voidaan täydentää jatkuvas,ci. Samalla sen tulee selvittää, miten paikallisten asukkaiden ja elinkeinojen edut turvataan. 73 havaitsin, miten eräässäkin yli 10 ha laaj'lllisessa saarekkeessa oli leimakirves heilunut: suurin osa puista oli saanut kaatotuomion. Väisänen, Lasse Hellman, Ilppo Kan gas, Olli Ojala, Pertti Seiskari ja Eero Tuomainen. 10. Suomen Luonto 3/ 1973 ). Viime vuosma sen määrä on ollut 15 000, mutta tänä vuonna summa on 8 000. lähemmin edellisestä numerosta) . Puheenjohtajana ,on kansanedustaja C. Sopimuksen liitteenä on luettelo sellaisista alueista, joita Suomi on sicoutunut erityisesti suojelemaan . Koitilaiskairan maita. Palstan syntyä ja nykytilannetta käsitellään tässä lehdessä sivuilla 19 ja 46 . Yksityinen metsänomistaja on tässä ajatellut vain omia etujaan ja lyö metsän matalaksi, kun vielä on mahdollisuus, kun taas luonnonsuojelijat katsovat asiaa toiselta kannalta . SUOMI RA TIFIOI KANSAINVALISEN LINTUVESISOPIMUKSEN Suomi ratifioi 1. Jos Metsähallitus on JO ryhtynyt joihinkin coimenpiteisiin suon hank39. 0. Tähän luetteloon kuuluu yks itoi st a vesi linnuston Suomi on sitoutunut suo jelemaan linnustollisesti arvokkaita alueitaan, mm. TORRONSUON METSIA. SUOMEN LUONNON PAINATUSTUKI PIENENI Opetusministeriö on pitkään tukenut Suomen Luonnon painatu sta varoi!la, jotka on tarkoitettu tieteellisten lehtien tukemiseksi. Tiettävästi syynä on varojen puutteen lisäks i se, että Suomen Luonto ei ole tarpeeksi tieteellinen. Kirjoittajat ovat luonnonvarainhoitotoimiston entisiä ja nykyisiä virkailijoita ja aiheina ovat toimiston työkenttään kuuluvat asiat. kannalta huomattavaa aluetta, mm. Luonnollista on, että ehdoteotuun kansallispuistoalueeseen kuuluu myös suon reunamets1a ja useiden hehtaarien laajui sia hyvämetsäisiä saa rekkeita . Todettakoon kuitenkin, että Seiskari oli marraskuussa tehnyt suullisen sopimuksen numeross a 6/ 1973 julkaistujen sivujen ku stantamisesta . Retkeillessä ni 7. KOMITEA SUUNNITTELEE UUSIA KANSALLISPUISTOJA Valtioneuvosto ase,tti 24.1.1974 komitean luomaan Suomeen uusia kansallispui stoja. Patvin suon ja Martimoaavan alueet, joita on suunniteltu kansa llispuiscoiksi. Tallgren ja jäseni nä P . Tähän antaneekin hyvän pohjan parhaillaan käsiteltävänä oleva pohjoismainen lintuvesien suojeluohjelma. Koska ilmoitus tuli kyseisten sivujen painamisen jälkeen, jäivät vastaavat korjaukset tekemättä lehteen n:o 6/ 73 . LAHJOITUS MAAJA METSATALOUSMINISTERIOL TA Suomen luonnon suojeluliitto on saanut 17.1.1974 Maaja metsätalousministeriön virkalähetyksenä kirjallisuutta. 0. Lähetyksee n kuului 2 kpl Kim II Sungin julkaisua teollisuuslaitosten kansallistamisesta ja 2 kpl sama n tekijän julkaisua Korean sos iali stisesta vallankumouksesta saaduista kokemuk sis ta. 1974 kansainvälisen, lintuvesiä ja muita vesiperäiSiiä maita koskevan sopimuksen (ks. Kirjaset on liitetty liiton kirjastoon halukkaiden käy ttöön. Luonnonpuistoksi esitetty Kciitilaskaira on myös luettelossa. Kuten artikkelissa mainittiin, Tammelan kunta omistaa suosta suurimman osan loppuosan kuulues sa yksityisten omistukseen, joiden kanta kyseistä kansallispui stosuunnitelmaa kohtaan ei taida olla kovinkaan myönteinen. Saaressa ei ole v uosikymmeniin suoritettu mitään hakkui.ta, joten S'en puu sto on saanut kehittyä täysun luonnonpui stotyyppiseksi. Saaristomeren kansallispuiscoa suunnittelee li säksi erityinen coimikunta prof. Sopimus edellyttää lintuvesien yleisen suojelun tehostamista; tiettävästi onkin suunnitteilla samantapaisen valtakunnallisen lintuvesi en suojeluohjelman laatiminen kuin soista on jo va lmistumassa. HAKATAAN Suomen Luonnon numerossa 3/73 k,errottiin uusi sta kansallispuiscosuunnitelmista, joihin kuuluu myös Tammelan Torronsuon alue. Tuki poistettaneen en si vuonna kokonaan. Komitealla on käytettävissään kaikki aikaisemma t suunnitelmat, joista tärkein on Ympäristönsuojelun neu vottelukunnan laatima su unnitelma (ks
(Hatunnostan arvo1t::iä yhdistysten jäsenille ns. Yhteydenpito yhdistyksiin tapahtui viime vuonna lähinnä monistekiertokirjeillä ja puhelimitse. Rauhoi,tetta van alueen säännö~ten mukaan es1J111.. LIITON KURSSITOIMI TA KA.YN ISTYI Keski-Suomen luonnonsuojelu päivien osanottajia . ongelmia . Retk,eiJyistä -on sov1otava etukäteen maiano~staj ien kanss a. Koko suojeluail ueelle laaditaan ,k,esän 1974 avkana hoitosuunnitelma. Näillä kursseilla perehdyHelsingin ·lsy alkaa vuoden alustään luonnonsuoj-elutyön käy täntöön ta lähtien julkaista omaa jäsen tie paikallise ll a tasolla. 19.-20.1 . Sauvo Hent tonen. Punkasalmella (Itä-Savon lsy) 17.2. Tiedonvälityksessä ilmenneiden katkojen vähentämiseksi on järjestösihteeri päättänyt nyt ryhtyä julkaisemaan Su.omen Luonnossa omaa palstaansa. tehtäviä, luonnonsuojeluliiton ja Yhdistykset ja Armisve den varren alueyhd istyksen keskinäistä asioiden asukkaat saavat tukea Rautalammin hoitaa, luottamushenkilöiden tehtäreitin asukkailta ja yhtiön puolesta v1a, järjestötaiminnan kehittämistä taistelee Suomen Lohenkasvattajain ja alueen paikallisia luonnonsuojeluliitto. Lehdon, suon ja puiston kasvilli5uus j,a ei äiimistö on arik aa k ui utuksell-e e~kä k•estä suuren yleisön liikkumista alueelle. Suojelualue sisäLtyy Läntisen Uudenmaan seutukaa valiiwn seucukaavaluonnokseen ja Kirkkonummen kunnan maaseudun yleiskaavaluonnokseen. dotettaan painettuna. on kielletty. Tällä palstalla tullaan siis käsittelemään ajankohtaisia järjestökysymyksiä, yhdistysten toimintaa, jäsenistöä koskevia tiedotuksia, alueuutisia, jne. Yhdistystä edustaa Kalevi Saira. kursse ja. Varsinkaan pesimäaikana k,eväällä ja alku·kesällä alueella ei saisi liikkua olleenkaan. Järj estösihteerin tapaa puhelimitse 90-448 439; rutiiniluontoisten asioiden hoidon toivotaan tapahtuvan mieluimmin kirjeellisesti. Kainuun Luonto on julkaissut samannimisen painetun ja ilmoituksilla kustannetun sanomalehti tyyppisen Liiton järjestötoiminnan kehittämilehden, joka on levinnyt osoitteettoose ksi on liiton taimi sta yhdessä paimana jakeluna Kainuun jokaiseen kalli sy hdi stys ten kanssa alkanut piruokakuntaan. Ensimmäiset tällaiset kurss it pidctPieksämäen Luonnon Ystävät ovat tiin 19.10 .1973 Keski-Suomen luonyhdessä Keski-Suomen lsy:n ja useinonsuojelu yhdistyksen taimesta yliden kalastuskuntien kanssa jättäneet opiston biologian laitaksella JyväsHankasalmen kunnanvaltuustalle kirkylässä. Vaikka mainitut hakkuut eivät suoranaisesti itse suon tasapainoa horjuttaisi kaan, vaikuttavat ne ainakin suon eläimistöön karkoittavasti, kun eläimille elintärkeät suojametsiköt hävitetään. Asian tiimoilta on käyty mm. Tilai suudessa käsiteltiin mm. Yhdist yksen jäsen: tee omalle hali i tu kselles i aloite kurssi päivistä! YHDISTYKSET TOIMIVAT Etelä-Karjalan lsy on saanut edustajapaikan Saimaan alueen vesistön kokonaissuunnittelua seuraavan neuvottelukuntaan. Nämä retJkeålyt suori,tetaan asiantuntevan valvonnan ja ohjauksen a,Jaisina. Rovan iemellä (Lapin lsy) Näitä tilaisuuksia pyritään v uoden aikana järjestämään kaikissa liitan yhdistyksissä. Mitä iloa on meidän sukupolvellemme Torronsuon kansalLispuistosta , jos sen kauniit metsäsaarekkeet ja reunametsät hakataan aukeiksi. maaja metsätalousministeriön luona Vastaavan tapa1s1a tilaisuuksia on sekä lähetetty kirjelmä Kehitysaluesittemmin järjestetty rahastalle. jelmän Hanka-Taimen Oy:n kalanluonnon suojelujärjestöjen suhteita kasvatustaiminnan aloitustaimista, kehittyvään luonnonsuojeluhallinvaikka vesioikeuden päätöstä Vanataon, ympäristönsuojelun tarkastajan jajärven säännöstelystä ei vielä ole. Sopivista ajankohdista ja ohjelmasisällöstä pyydetään neuvottelemaan järjestösihteerin kanssa. kimiseksi valtiolle, miksi se e1 vo1s1 hillitä tai ainakin valvoa kysei~ä suon saanen Ja reuna-alueiden hakkuita. Kyseinen 38 ha suuruinen alue koostuu r,ehevästä pähkinä pens-as'1e,hdo5Jta, jyrkistä kalliorinteis,tä, ·tamm~metsiköistä, järvi-suoalueesta Tranhalsträsketin ympäristössä sekä !kulttuurihistoriallisesti huomattavasta kartanonpuistos,ta. Heikkilä ARVOKAS LEHTO-, PUISTOJA ER.i\MAA-ALUE RAUHOITETAAN KIRKKONUMMELLA Tilanomåstaja ja rouva Holger ja Madeleine Wentzel Sigurdsista sekä heidän •tyuärensä Ann-Kris,tin ova,t hakeneet Uudenmaan lääninhallirnlkselta luonnonsuojelulain mukaista rauhoitusta omistamalleen lehtoalueelle, -kartanonpuisrol-le ja suo-järvierämaa-alueelle Kirkkonummen Kvarnbyssä. D 40 Järjestösihteerin palsta Liiton järjestösihteerin toinen työvuosi on alkanut . Nimikkeensä mukaisesti hänen tehtävinään ovat ensisijaisesti erilaisten järjestöasioiden hoito vapaaehtoisen luonnonsuojelutyön tehostamiseksi. P. Tämä ei tietysti riitä. Aluetta tullaain todennäköisesti käyotämään pa1ts1 tur.kiimukseen myös koulujen ja yEopiston ,opetuskohteena. Kajaanin mlk :ssa (Kainuun Luonto) 3.2. järjestönen saavutus). kasvi,en eläinuen tappaminen, telttailu ja roskaa minen octa~nen, tulen teko, sekä rakentaminen, ojittaminen, metsänhakkuun, yms
Yksityismaiden korvaamisessa ne maanomistajat, joiden alueita käytetään luonnon suojelutarkoituksiin, tulisi saattaa etuoikeutettuun asemaan lisämaan saaJlna . 30.1. Valtavasti kasvanut huviveneily aiheuttaa monia ympäristöhaittoja veneiden nopeuden ja koon kasvaessa, sillä esim. Sen sijaan metsätalouden harjoittaminen ei sisälly lain edellyttämään luonnontilaisuuden säilyttämiseen. 30 .1. Kirjelmä voimalinjasuunnittelun niveltämisestä muuhun aluesuunnitteluun, kauppaja teollisuusministeriölle, yhdessä Naturoch Miljöv!irdin kanssa Suomen voimalinjasuunnittelu on valtiojohtoisten yritysten hallinnassa, mutta näiden yhtiöiden suunnittelumenetelmät ovat voimakkaasti virkamiesvaltaiset ja osittain julkisuuttakin kaihtavat. Näin on menetelty esim. Mikäli yleissopimukseen ei kuitenkaan päästäisi, voitaisiin ajatus ottaa uudelleen myöhemmin esille. Uusina kansallispuistoehdotuksina liitto esittää Valkealan "Kultareitin" kansallispuistoa ja Ilomantsin Petkeljärv·en kansallispuiston laajennusta (ns. Kirjelmä maastokulkuneuvojen huvikäytön kieltämiseksi ja huviveneilyn rajoittamiseksi, mm. Liiton mukaan aiheutetut ym päri stöhaitat ovat siksi huomattavia, että olisi perusteltua kieltää maastokulkuneuvojen huvikäyttö, vaikka niiden energiankulutus ei olisikaan kovin merkittävä. Laumnto Suomen kansallispuistoverkon kehittämisestä, maaja metsätalousministeriölle V :sta 1967 lähtien on liitto tuonut esille kansallispuistojen edustavuudessa esiintyvät puutteet. Liitto p1taa välttämättömänä että maamme energiapolitiikkaa aletaan suunnitella pitkällä tähtäyksellä kokonaan uudelta pohjalta. Kansallispuistojen perustaminen voi li,iton käsityksen mukaan tapahtua hyvin nykyisen lainsäädännön nojalla, mikä mahdollistaa pui stojen vyöhykejaon ja eräiden elinkeiinojen harjoittamisen puistoi ssa. 12.197330.1.1974 29.12. Mm. Suomen luonnonsuojeluliitto 29. ns. on tässä suojelun Se kattai si myös neuvoston jäsenaloitteen käsittelemän alueen, joten liitto ei katso perustelluksi vain Pohjanlahden erityissopimuksen solmimista. kunnille valtionmaiden suojelualueista maksettavaa veroa. linjaverkkosuunnitelmista ei tiedoteta usein edes muille maan käytön suunnittelijoille. Lausunto jätteiden Pohjanlahteen päästämisen kieltämisestä, Pohjoismaiden neuvostolle Liiton mukaan tärkeintä vaiheessa saada Itämeren yleissopimus hyväksytyksi. Yksityismaiden mahdolliset kansallispuistot olisi saatava ensi vaiheessa rakennus-, hakkuuja ojituskieltoon, jotta maan ostoille saadaan auttava työrauha. Kansallispuistojen hoito olisi suunniteltava täysi n alusta, sillä nykyiset puistot eivät kelpaa esimerkiksi. 30.1. Tällä suunnittelulla vaikutetaan yhtciskuntara41. Liitot vetoavat mm1 stenoon, jotta voimalinjaja maakaasupurkiverkon ·suunnittelijoille varattaisiin ri~ttävästi määrärahoja ja suunnittelijavoimaa, jotta yhtiöt voisivat toimia normaalin suunnittelumenettelyn säännöillä. Liitto kiinnittää ministeriön huomiota siihen, että linjavaihtoehtojen laatiminen ja niiden demokraattinen tarkastelu katsotaan linjan toteuttamista hidastavana tarpeettomaksi. Pui sto-ohjelman jatkokäsittelyn yhteydessä tulisi myös selvittää luonnonpuistojen peru stamisky symys. Myös tulisi tutkia, johtaisiko maanomistajien toimesta tapahtuva rauhoitus nopeammin tuloksi in edellyttäen, että käyttöoikeuden rajoituksesta aiheutuva edunmenetys korvataan valtion varoista. Jonkerin salo.) Seurannaisvaikutuksien korvaamisessa liitto esittää mm . energian tuhlauksen välttämiseksi, Valtioneuvostolle Moottorikelkkoja on alettu markkinoida yhä enemmän huvikäyttöön. Seurauksena ovat olleet li sää ntyneet käy ttäytymi shäiriöt erämaissa ja poronhoidolle koitunut haitta . atomir.enkaar1 ( valtakunnallisen 400 k V :n rengasjohdon) eräiden osien suunnittelussa. Maassamme valli,tsee kuitenkin käsitys, että nyky inen pula on tilapäistä ja johtuu Lähi-Idän poliittisesta tilanteesta. Nyt ehdotettujen puistojen maaala on 1,8 °/o maan pinta-alasta. Näin paikallisen väes tön edut ja nautintaoikeudet voitaisiin turvata paremmin kuin kansallispuistoissa. Liitto pitää välttämättömänä pujstojen luokittelemista eri käyttötarkoituksiin: osassa puistoja tulee tarjota yleisöpalveluja ja näitä voidaan mainosiaa; osa tulee säilyttää erä maaluontoisina. Nämä voitaisiin nyt korjata Ympäri·stönsuojelun neuvottelukunnan esittämässä muodossa. Toteutusaikataulussa en si sijalla ovat ne puistot, mitkä jo ny t ovat jonkinasteisen rauhoituksen piirissä. Kirjelmä energian tuhlauksen rajoittamisesta ja ympäristönsuojelun huomioon ottamisesta energiapolitiikassa, valtioneuvostolle Energiakriisi ei ole tullut yllätyksenä ympäristönsuojelijoille. Pian tämä ei ole enää mahdollista metsätalouden tehotoimenpiteiden, loma-asutuksen ja muun rakentamisen vuoksi. Lisäksi toivotaan ~uunnitelmien parempaa julkistamista ja suunnitteluperiaatteiden yleistajuista ja seikkaperäistä tiedottamista. 26.1 . Näin voitaisiin toteuttaa ainakin Pernunnummen, Siikanevan ja Kesonsuon hankkeet. arat saaristoalueet ovat yhä suurempien ihmisjoukkojen tavoitettavissa. Uitto esittää valtioneu vosto lle, että tämä antaisi veneilyä koskevia polttoaineen sääs.tömääräyksiä hyvissä aJOtn ennen veneilykauden alkua
(John K. valtioiden on myöskin huolehdittava arkti sen ekosysteemin su ojelusta niin, että karhuille taataan riittävä ravinto, rauhoitetut pesimäpaikat ja vaellusmahdolli suus. Jokaiseen riekilometriin tarvitaan miljoona kruunua. Kuitenkin luonnonsuojelulli sesti arvokkaita luonnontilaisia suoalueita ei saa p ilata energiapulan varjolla. Tarkoitukse na on ilmeisesti "v ilkastuttaa" elämää tien vaikutuspiiri ssä, myös pui ston alueella. Abiskon alueella on luonnontieteellinen tutkimusasema ja majoitustiloja jalan kulkeville matkailijoille. Nyt on päätetty rakentaa 134 kilometrin mittainen autotie Abi skon läpi Kiirunasta Norjaan. Koskien rakentamisella tuhottaisiin vai n korvaamattomia luonnon arvoja ilman että voitaisiin turvata maamme energiahuoltoa. Se muistuttaa syöpäsolujen hillitöntä leviämistä. Rauhoituksen jälkeen kotkien uhkana ovat olleet metsien hakkuut. Liitto esittää, että valtioneuvoston tulisi kiireellisesti asettaa soiden käytön neuvottelukunnan ristiriitatilanteiden ratkai semiseksi. kenteen kehittymiiseen. Kysy myksessä on ensimmäinen tämänkaltainen sopimus näiden ns. Alaskan kanta on kuitenkin säilynyt suhteelli sen terveenä . Mui ss a osavaltioiss a linnun lukumäärä onkin hyvin paljon pienempi ja lisäksi use immi ssa osavaltioissa valkopäämerikotkaa vaivaavat ympäristömyrkyt sa malla tavoin meikäläistä merikotkaa. Sen va rressa on pari pientä lappalai ~ky lää. Luonnonsuojelijat vastustavat suunnitelmaa, mutta Kiirunan kunnallisneuvos Karlsso n katsoo, että pieni "romanttisten luonnonpalvojien" joukko haluaa terrorisoida muiden liikkumi smahdollisuuksia ja estaa helpon pääsyn kan sa llispuiston ja muun erämaa-alueen riistamaille ja kalavesille. Niiden pyydys täminen on kielletty lukuunottamatta muutamia poikkeuksia, kuten esim . Vuosina 1917-52 osavaltion hallitu s maksoi kotki sta tapporahaa kaikkiaan 133 042.50 dollaria, ja samana aikajakson a kotkia tapettiin siellä ain akin 128 273 kappaletta. Sopimus velvoittaa osap uolia tutkimu styöhön ja tietojen vaihtamiseen jääkarhuista. Rauhoituksen ja suojel utoimien alkami sen syynä oli havainto, että valkopäämerikocka saalistaa enimmäkseen heikkoja saoliseläimiä tai tyytyy raatoihin (Los Angeles T imes). Liitto pitää tärkeänä, että alkutuotannon, maaja metsätalouden, energiansaanti turvataan. paikalli se n väestön perinteellistä mersästyskulttuuria ja tieteellistä tarvetta. Tätä rataa myöten Kiirunan malmi siirtyy Norjaan. ALASKAN VALKOPAAMERIKOTK ILL A on toivoa. Luonnosuojelijat pelkäävät, että liian helpot yhteydet tuovat puistoon sa lametsästystä, lumikelkkoja, kioskeja, bin gohalleja, kaupustelua, huonosti käyttäytyviä massaturisteja ( Arno Magnusson) .. Osavaltiossa pesii noin neljätuhatta paria Yhdysvaltain vaakunalintua. Järkevintä on työvoimavaltaisen teollisuuden suosimien ja kertakäyttöesineitä ja ylellisyystavaroita valmistavan teollisuuden rajoittaminen. On punnittava, mitkä teollisuuden alat kuluttavat suhteell isen paljon energiaa, mutta valmistavat keinotekoisia tarpeita luovia tarpeettomia tuotteita . loputtomasta kasvusta, josta toivoimme kaikkien ongelmien ratkaisua, on itsestään tullut suurin ongelma. Nykyisin pui stoon pääsee vain käveli en tai sienen junalla ns. Kotkien pesä puut on nyt merkitty rauhoitu slapuin ja kunkin pesä n ympärille jätetään 100 metrin levyinen hakkaamaton vyöhyke pesän suojak si. Samanaikaisesti on myös tarkasteltava työllisyyskysymyksiä. Rata kulkee pitkin Torniojärven rantaa. arktisten va ltioiden välillä ja ny t alkaneelle yhteistyölle toivotaan jatkoa. VAARA UHKAA ABISKOA Pohjois-Ruotsin kuulun Abiskon kansallispuis.ton läpi aiotaan rakentaa tie. Liitto kannattaa myös toimikunnan kantaa, jonka mukaan ennen paksuturpeisten soiden metsäojitusta olisi selvitettävä suon mahc'ollisuudct polttoturvekäyttöön virheinvestointien välttämiseksi. malmirataa myöten. Osittain juuri vaikeapääsy isyy destään saa Abisko kiittää mai semanka uneuten sa säilymistä. Maassamme tapahtunut väestön siirtyminen on etäännyttänyt kuluttajat tuottajista, vähentänyt jätteiden kierrättämismahdolli suuksia ja johtanut raakaaineiden väärinkäyttöön. Polttoturvetuotantoon olisi otettava metsäojitettuja soita, kuten polttornrvetoimikuntakin on mietinnö,ssään esittänyt. Maamme energiahuoltoa ei voida perustaa yksin ydinenergian varaan, vaan muitakin öljyä korvaavia lähteitä on tutkittava. AINEELLISEN HYVINVOINNIN . Lopuksi liitto edellyttää, että energiapoliittisiin neuvottelukuntiin tu lee riittävä luonnon Ja ympäristönsuojelun edustus. Voimassa olevissa energian saastomääräyksissä ei ole puututtu teollisuuden energian käyttöön, joten säästöohjeet tulevat jäämään melko tehottomiksi. Em . Galbraith) 42 Ulkomaan • • uut1s1a IUCN TIEDOTTAA JAAKARHUJEN SUOJELUSTA Marraskuun 15 p :nä 1973 v iisi arktisille ·alueille raJOlttu vaa valtiota, Kanada, Neuvostoliitto, Norja, Tanska ja Yhd ysva llat tekivät O slossa sopimuksen, joka takaa jääkarhuille lähes täydelli sen rauhan
134-136) on ti.ivistelmä EteläSuomen metsä tyyppien la jistosta ja ss. 'Mitat' täyttävä kasvio on jo 40-vuotias ja loppuunmyyty. Sujuvaa ja asiapitoista tekstiä täydentää runsas kuvitus. Oman lukunsa saa metsien, soiden, kaHioiden, vesien ja rancojen sekä tuntureiden kasvillisuus. luetellaan kaikki rauhoitetut kasvilajimme. Siis yleistä, ei pelkästään Suomeen rajoi,ttuvaa, jokaiselle tervetuL!utta täsmennystä ja kertausta. Kirjan sisämarg inaalissa ja tekstissäkin on runsaasti v iittauksia tähän luetteloon. Alaluvussa 'Tutkimus ja opetus' luetellaan mm. Mutta kirja ei suinkaan pääty tähän. Alaluku 'Luonnonvarojen käyttö' selvittää eräitä maaja metsätalouden keskeisiä perusteita. Lopuksi on vidä 18sivuinen hyvään käsikirjaan kuuluva aakkosellinen asiahakemisto sivuvi itcauksineen. Mutta tämän jälkeenkään seuraavia puoltasataa kirjan viimeistä sivua ä,lköön sivuutettako liian nopeasti; juuri näissä tiheään ladotuissa sivuissa piilee paljon kirjan arvokkaimmasta ~n ni sta. Seuraava luku antaa kasvimaantieteelle vähcimättömän taustan, monipuolisen esj,tyksen Fennoskandian maantieteestä, i•lmastosta, maaja kallioperästä sekä vesis töi stä. Ki.rjaa on helppo suosuoella jokaiselle biologille, luonnonharrastajalle ja -suojelijalle, jokaiselle Suomesu ja sen luonnosta kiinnostuneeLle. Näin siltikin, että tieteenalan jatkuvuus ja pohja voivat levätä maakunnis•sa asuvien opettajien, koululaisten ja harrasteLijoiden varassa , puhumattakaan nyt tiedemiesten tiedon "julkistami.s43. Tämä on suuri palvelus sekä ammattiettä harrastelijabiologeille. Sen jälkeen lii-tetään Suomi kasvimaantieteellisesti Eurooppaan sekä edetään läpi Suomen vyöhykkei ttäin etelästä pohjoi•seen, idästä länteen ja alhaalta ylös tunturf"ille. Kirjallisuutta SUOMEN KASVIMAANTIEDE Reino Kalliola: Suomen kasvimaantiede (WSOY 1973 ), 308 s., kuvitettu Tämän lehden lukijaklllllnalle professori Reino Kalliolaa ei liene tarpeen es.itellä. Paitsi tietysti suursienistä, joi>ta voi syödä. Teksti, taitto ja koko kirja ovat ulkoasultaan miellyttäviä, lukem aan houkuttelevia. Suomen luonnontieteelliset seurat lehtineen ja julkaisusaqoineen sekä kasvikokoelmat; edelleen selostetaan , mitä tiedämme (ja mitä siis emme tiedä) kasvistostamme ja sen levinneisyydestä sekä erilaisesta ka svi lli,suudesta. Ens·ivaikutelmiin kirjaa selatessa kuuluu hieman hämmästynyt havainto: tosiaankin, tämänkaltai.cSoa kirjaahan ei aikaisemmin ollut olemassakaan. Suomen · kasvimaantieteen alkuluvuissa selvitetään, mitä on kasvimaantiede ja minkälai ~in käsittein ja menetelmin se työskentelee. Itiökasviryhmi·stä on osasta toki jopa hyvä määritysopas, mutta eräi·stä keskeis.i,stäkään ei minkäänlaista. Kasvitieteilijä saattoi saada tai ainakin uskotella saavansa tarvutsemansa tiedot kirjallisuudesta, jollakin lähitai soveltavalla alalla työskentelevä kenties alansa julka,isuista ja opask1rjoista, harrastelija tu skin mistään . Kun yli neljännesvuosisadan kestäneeseen Suomen kasvimaantieteen y liopi stolliseen luennoimiseen liittyy kyky kirjoittaa selkeästi ja kauniilla suomenbelellä, tuloksena ei ole kuivaki•skoinen luentomoniste alan korkeakouluopiskelijoille, vaan hyödy llinen lukuja käsikirja kaik ille Suomen luonnosta kiinnostuneille ammatista ja koulutuspohja,sta riippumatta . Lukui,sat piirrokset ja kartakkeet sen sijaan eivät juuri jätä toivomisen varaa, ei selkeydessä eikä valinnan onnistumisessa. Ja Kalliola ei olisi Kalliola ilman kolmatta alalukua 'Luonnonsuojelu ', jossa mm. Suomen kasvimaailman hiscoria alkaa jääkaudesta ja päätyy ihmisen vaikutukseen ja tu lokasvi'.'itoOn . Tämä kauan julkisuuteen kaivattu esitys perustuu professori Aarno Kalelan laajaan metsäkasvillisuusaineistoon. Useimmat va lokuvat ovat kirjoittajan itsensä. Kahta syytä voi syyttaa, pientä kielialuettamme ja toiseks i asenn~tta tai tilannetta, eotä suomenkielinen kirjoittelu ja oppikirjan teko on toisarvoista tieteelliseen toimeen pyrittäessä ja samoin siinä oltaessa. Niinikään hänen ki.rjalliset kykynsä ovat monelle tuctuja mm. Vaikka painatustekniikka ei aina tee täyttä oikeutta hänen taidoilleen, asia kyllä selviää. Muitakin puolia kuin määritystä palvelevia kirjoja on kasveista valmistunut varsin vähän. Jo aikaisemmin (ss. Käsikirjan pakostakin suppeista esityksistä pääsee siten mutkattomasti siirtymaan asiaankuuluvaan kirjallisuuteen. Sekä "puhtaan" että käytännön kasvitieteen edustajat tervehtivät varmasoi mielihyvällä lukua 'Suomen kasvimaantieteen teoriaa ja käytäntöä'. Niihin katse melkeinpä ensiksi ki,innittyy, ja niihin sisältyy helposti omaksutta vassa muodossa runsaasti vankkaa asiaa. Kun tajuaa, minkälaisen aukon _l uonnontieteellisessä kirjallisuudessamme Kalliolan teos on täyttänyt, ajatus johtuu taas kerran suomenkielisen kasvikirjallisuutemme kapeuteen ja lamaan, jonka kipeimmin tuntenevat korkeakoulukeskusten ulkopuolella asuvat biologit ja harrastelijat. 260-267) esittää metsäty yppien floristis·en rakenteen, erik seen Etelä-Suomelle, Pohjanmaan Kainuun alueelle, Peräpohjolalle ja Metsä-Lapille. Siitä löytyy kiinteä ylei,sesity·s, mutta laaja n hakemiston ja kirjallisuusluettelon ansiosta pääsee tarvittaessa myös yksityiskohtien pe·rimmäisiin syntyihin. hänen maamme luontoa eri tahoilta kuvaavista nautittavista teoksistaan Suomen kaunis luonto (1946), Suomen luonto v uodenaikojen vaihtelussa (1951 ) ja Suomen luonto mereltä tuntureille (1958). Kirjallisuusluettelo on 23sivuinen , Suomea koskevan uudemman ki,rjallisuuden osalta kutakuinkin täydellinen . Näiden esittely karttoineen ja kuvineen saa kirjasta y li 50 sivua. Ja vaivallo,ista tuo oli jokaiselle, sekä kapea-alai·sell.e tiedemieheLie että kaukana yliopi~toista ja kirjastoista toimivalle maaseu,tulaiselle. 148-152 soiden pääryhmien kasveista. Eräänlaisena yhteenvetona kaikes,ca edellisestä Suomi jaetaan kasvimaantieteellisiin alueisiin. Sen avulla aukeaa Suomen kasvimaantieteen kokonaiskuva, perusteineen ja vivahteinen. Päi vittäin kohtaamamme mutta helposti unohdetut kulttuuriperäiset kasviyhdyskunnatkin ovat saaneet arvoisensa esittelyn. Neliaukeamainen taulukko (ss
Juha Suominen "ELMA" Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja 1 ( Aarnikotka libikset) 447 sivua, runsas värikuvitus (Otava 1973 ). Se ei ole mikään käännös tai mukaelma, vaan paljon työtä vaatinut itsenäinen teos. Sitä li sää kerronnan omalaatuinen, kepeä tyyli, joka ei tingi asiallisuudesta, mutta on silti kaukana tietosa nakirjojen kuivana skeettisesta kerronnasta. 206). Murheelliseksi tulin, kun en löytänyt sanaa "Bastardi" lainkaan, puhumattakaan esim. Ilo kirjan ilmestymisestä on varmasti tekijän ja lukijoiden yhteinen. Useimmat asiat kirjasta löytyvät, jos vain osaa oikeaa haku sa naa kä yttää. Ruotsalais-amerikkalaisen Borgströmin ravintotaloutta koskevat aikai semmat teokset ovat antanee•t hänelle valioluokan asiantuntijan mai neen. Hakusanoja on luvassa 3 000 ja varsinaisessa hakemistoss a niitä tulee olemaan 17 500. Ylei svaik utelma on ylläolevasta huolimatta erittäin myönteinen. Kaiken kaikkiaan kirjasta saanee melkoisen avun opettaja, luonnonharrastaja ja aivan puhdas maallikko. Hänen kohdallaan nimi takaa laadun. Asko Kaikusalo TAATTUA Han s Lidman: Lapintähti (Otava 1973 ) 227 s. Vanhat lukijat jo tunteva t Lidmanin kynänja kameranjäljen. Täydellistä on vaikea tehdä, varsinkin tietosa nakirjaa. Kirjan hakusana-a rtikkelit vaikuttavat luotettavilta. Järvisen keinotekoisesta matkimi ses ta ja löytä vät uusia ilmaisu keinoja. Terminologia on yksinkertainen ja ha nkalat sanat on suomennettu tai ainakin selitetty suomeksi. Han s Lidman ei enää ylistäviä adjektiiveja tarvitse. Teuvo Suominen TUTTUA Eränkävijä 197 3. "Gepardin nopeuden" ja "Iibiksen arvoituksen" voinee itsenäisinä hakusanoina jättää pois; tuskin kukaan osaa näitä kaivata kun itse eläintä osoittava hakusana on vieressä. Otava. Ja va ikuttaa siltä, että teoksen ta so on kohentunut huomattavasti; tana vuonna eräilijäin käsissä kuluva numero on toimitettu erittäin ansiokkaasti. Painoasu on harvinaisen hy vä . On ehkä pikkumaista ruveta luet44 telemaan silmiin sattuneita puutteita, mutta ainakin seuraavan painoksen (?) yhteydessä voisi jättää poi.s toisen "Alligaattorin" (nyt sama hakusana on kahdesti). Galapagossaarille kansallispuistoa tietämättä, että sellainen perustettiin jo viisitoista vuotta sitten. Ehkä viisaasti, sillä tämän tapainen tieto vanhenee nykyään pe lottavan nopeasti. Monista artikkeleista ounastelee jopa huumoria. Viimeksimainitussa eräitä metsänhoidollisia toimenpiteitä katsellaan ammattimiehen objektiivi sin silmin, joskin eräät lauseet saattaisivat sytyttää jälleen kerran kirpeää keskustelua, esim. sivun 60 ku va teksti: "Metsäcie myötäilee luonteva sti maastoa." Kaunokirjalliset luvut noudattelevat tuttuja latuja, herkullisia hetkiä kalavesien partailla ja onnistune-ita lauk auksia. Tuula Ikonen, 255 s. Sana "Anjovis" löytyi, mutta siinä kerrottiin viidellä rivillä vain maustetusta sardellista ja kilohailista: ei sanaakaan Perun tärkeimmästä talouskalasta (sanaa "Anjoveta" ei löydy). Eläinkirjojen tekijöillä on vaikeuksia keksiä jotakin uutta. Erämiehen mannaa. Metsästäjien ja kalamiesten jokav uotinen joululukemisto tarjoilee taas 112 siv un voimalla harrastajilleen niin asiatietoutta kuin tunnelmia. Viisiosaiseksi muodostuvan , englanninkielisestä "Encyclopedia of the Animal World" teoksesta suomeksi käännetyn ja toimitetun alku on lupaava. "Bastardikilpikonnasta". Vaikka Kalliola onkin ollut erinomainen poikkeus säännöstä, on silti kuvaavaa, että hän saattoi keskittyä Suomen kasvimaantieteensä laatimiseen vasta eläkeläisenä . Vastapainoksi kyllä löy tyvät tarujen kummajaiset, aina aarnikotkaa, kirjan ensimmäistä hakusanaa myöten. Muille suos.ittelen vilpittömästi tutu stumista. " Puhe ylijäämistä, nykyisistä tai tulevista, tuntuu muuten niiden 30 miljoonan ihmisen herjaamiselta jotka vitosittain kuolev at nälkään tai aliravitsemukseen, ja niitten osittain nälän rajamailla elävien ihmisten herjaamiselta joita on kahdeksankymmentä kertaa enemmän" (s . Kirja lupaa esim. Näyttää siltä, että eräkirjai,li jat vihdoinkin ovat pääsemässä eroon A. Kuvituksessa on sekä valokuvia että selkeitä piirroksia, kaavakuvia ym. Kirjallisuutta velvollisuudesta", suhteista muihin tieteenaloihin ja sovellutuksiin. E. Suomalaisen lukijan i-loksi "Lapintähdessä" liikutaan taas kotoisella maaperällä, siellä mistä kotimainen korundi löytyy, kultamailla, koltt-ien kotoseudulla tai Inarinjärvellä. Siitä huolimatta se joskus onnistuu. Ideana on, että monipuolisen eläimistä kertovan kirjan asiat pannaan paperille aakkosjärjestykseen, jolloin tietojen lö ytämisen p1ta1S1 olla helpoimmillaan. Eränkävijän asia-artikkeleista kannattaa mainita Matti Helmisen soopelia, Olli Launiksen Porvoon metsästysmuseota, Tapio Raitiksen Neuvostoliiton luonnonsuojelua, Kalevi Raitasuon haapanaa sekä Erkki Timosen metsänparannusta ja luonnonhoitoa käsittelevät kirjoitukset. Eläinten harvinai.stumisesta ja asuinalueiden supistamisesta kirja puhuu yllättävän vähän. Käännöstyön lisäks i onkin suorite etu melkoinen muokkaustyö parinkymmenen kotimaisen asiantuntijan avulla. Suurempi vaikeus seurannee siitä, että monet asiat vanhenevat. yhteiskunnallisista, tatai ideologisista näke. Häntä uskotaan eri tahoilla, riippumatta loudellisista mybistä. Asko Kaikusalo MAAILMAN POL TTOPISTEITA Georg Borgström: Polttopisteitä (Otava 1973), suom. Nyt useimmissa kertomuksi ssa on tyylik kyyttä. Taattuun tapaan sa Lidman maalailee luontoa ja liittää siihen ihmisen tavallaan kertomuk se n p ää henkilönä, mutta si lti heikkona ja omaa, vähäistä osaansa luonnon suuressa sinfoniassa näyttelevänä solistina
Jotakuta voi momen se ikka häiritäkin. R inteen kirja t uLkitsee pitäjää re hellisemmi n ja mon ip uolisemmi n ku in mikä än aikai sempi julkai su. Herkkä, tasapainoinen luku on kertom us F lorasta, paviaaninpoika sesta, jonka tarina kosketti syvästi ennenkaikkea kirjoittajaa itseään. A in akin kannattaa yrittää; jos kaikk ialla ei onnistu takaan, niin ehkä jossakin ja jonkin ai kaa. Ekologisen tiedon avulla voidaan päästä luonnonvarojen järkevään kä yttöön ja tehokkaaseen luonnonsuojeluun . Vuonna 196 ilmestyneen kirjan "R iinääkö maapallo", ja nyt ilmestyneen (ruotsiksi jo 197 1) kirjan ni met kuvaavat maailmassa muutaman vuoden aikana tapahtunei ta mu utoksia. Tek sti ssä yhdi styy taitav a kynänkäyttö pitäjän, luonnon ja historian perusteellisee n tuntem ukseen. Tuloksena on nyt kirjanen, joka poikkeaa edukseen kaik ista K uusamon "matkailuma.inok sisra". U utta kirjassa on se, et tä selostu kset eivät rajoitu vain onne ttomuuksien ja katastrofien k uvail uun, vaan myös nii den torjunnassa koettu ihin takaiskuihin, oli näiden syynä sitten tekniikan hei k kous, ase nteiden kieroutumat ta i eko logisen asiantuntem uksen puute. · Koskisotu ri R ei no Ri nn e p aljastuu yllättäen taitavaksi kameran käyttäjäksi. Koska Koivistoilla on yhtäaikaa kotih oidossa useitakLn eläimiä, tapahtumien aikajärjestyksessä on joskus vaikea pysyä. Nimensä mukaisesti Bo rgströmin kirj a keskittyy muutamiin esimerkkitapa uksiin, j.oi sta hän antaa melko yksityiskohtaiset tiedot . A rvaan tämän näin joulun all a ilmestyneen kirjan ek sy nee n moneen puikinkonttiin. " . Lukija ja Kuusamon vieras ei joudu tavanomaisten matkailuesitteiden valhemaailmaan, vaan taj uaa olevan sa keskellä tai stelua, jossa lyhytnäköinen nykyhetki tai stelee tulevais uuden kan ssa. Kirjan ku vitusta hallitsee Ku usamon kaunis erämaa lu onto, mutta klassis ten kesämaisemien asemasta siinä on p a ljon syksyn ja ta lven näkymiä, luonnon yksityiskohtia ja elinkeinojen esittelyä. Monia muitakin artikkeleita voit tilata t ämän numeron välissä olevalla tilauslomakkeella. vielä kysy i riittäv yyttä ; ny t hän alkaa luetella katastrofipi steitä , joiden tilanne nä yttää lopulli ses ti riistäytyneen hallinnasta . Kirjan elävät ti lanneku vat antavat aavistuksen siitä elämän ilmeikkyydestä, jonka keskellä tämä perhe elää päivästä toiseen. Tekstikin on kahdella kiele,llä; englan ni n kieltä taitava vieras maa lai nen kin vo i sen av ull a perehtyä kuusa molaiseen luontoon, k ulttuur ii n ja nykyajan ongelmiin. Jos lukijat tajuavat, että hoi taja on vastuussa lem mikkieläimestään ja miten pa ljon hoitoa vi'11it lemmikeiksi otetut eläimet vaativat, on kirjan sanoma mielestäni menny t peril le. Lemmikkieläimistä on ai na vaivaa, ja ne onn istu vat täys in mu uttamaa n omistajan sa elämän. SUO AAPINEN Suomen luonnon omaleimaisimm asta osasta kertova h elppotajui nen , mutta perusteellin en vihkonen. Oman huomionsa saavat myös perheen koirat Santt u ja Koukku. Kaikki hankaluudet moninkertaistuvat, jos perheeseen otetaa n lemm ik iksi eläi n, joka ei ole synty nyt kotielä imeksi. Päähenkilöitä ovat mm. Ihmi sen ja lu onnon pitkää n jatkunut kilpajuoks u on kääntynyt molempien tappioksj nälän, eroosion, aavikoit umisen ja kuivuuden myötä. Teuvo Suominen EKOLOGIA Luonnontalouden mekanismeista kertova helppotajuin en vihkonen. Mitä parhai n lah jaki rja kotimaiselle retkeil ijäll e ja ulkomaise ll e lu onnonystä välle. Sesse Koiv iston kirja "Elä in ta rh a olohu oneessamme" antaa kuvan siitä, millai sta on elää tälla.isten e]äjnten kanssa. Pöy ristyttävää on se valtion ja yks ityisten osoi ttama lyhytnäköisyys, jolla pitäjän arvokkainta omais uutta tuhotaan, sillä samalla tuhotaan pitäjän tu levaisuutta. Kenties Borgströmin kokoama ain eisto onki n ollu t ni iden p ohja na onhan alkuteok sen julkaisemisesta jo kulun ut kolmatta vuotta. Rinteen uusin kirja on p uol ustusyritys. Kotimaisia lajeja edustavat ahmat Teemu ja Taava, Es ter i-saukko ja albiinorusakko Anja . Ku usamo on tunnetusti Suomen nykyhetken parhaita matkail uvaltteja . Korostetu sti on myös esil lä p ohjoisen luonnon herkkyys, joka ei k ulumatta kestä suunnittelematonta matkailua. Suoaapisen avulla selviäv ät suotyy pit, suokasvit , suoeläimet ja monet soidensuoielun ongelmat. 45. Pi;äpa ino on eläimiä kuvailevalla kerronnalla; tietopuolinen aines selvittää oudolta tuntuvien tapainumien sy 1ta. ELAINTARHA OLOH UONEE SSA Teuvo Suominen Sess e Koivisto: Eläinta rha olohuoneessamme (Otava 197 3 ), 236 s. Luistava ky nänkäyttö tempaa lu kijan mukaan sa jo ensisivuilla. Omakustannushintaan 2.50 mk. Samalla kun hän kuvaa v ielä säästyn yttä erämaaluon toa, hän osoittaa myös sitä uhkaavat vaa rat. . vasta sitten kun Kitkajoen kansa llisp uiston perustamisesta on vi rallisesti päätetty, Kuusamon lähes 20-vuotinen koskisota siirtyy turvallisesti historiaan". Omakustannushintaan 4 mk . B. " Koillismaan Kuusamon" soi si näyttävä n tietä kaikille matkail un mainosjul kaisuille . Ken ties kannustimena onki n hänen oma toteam uksensa a lkanee n vuosikymmenen tapahtumista: "Ellemme me nyt halua muuttaa mitään, kaikki tulee muuttumaa n". Sen avulla lyhytaikainenkin vieras ymmärtää näkemäänsä pa remmin kuin pinnallisten päivä p aiste-esitteiden avu ll a. . Ki rja antaa mahdollisuuden tutu stua eläinten todelli seen luonteeseen. Itse asiassa Borgströmin loppusivuilla ilmaisema op t im ismi tuntu u käsittämättömältä sen jälkeen, kun edellä on kuvattu epäonnistumisia ja toivottomuutta. Matkailu on sille tärkeä elinkeino. Esimerkeissä ei sinänsä tunnu olevan mitään periaatteellisest,i uutta; saman laisia maailman lopun kuvauksia on totutt u lukemaan jo lähes kaikista sa nomaja aikaka uslehdistä. K uusikymmen luvulla G. Kaija Hiekkamäki KUUSAMO PUOLUSTAUTUU Reino Rinne : Koillismaan Kuusamo ( Pohjoinen 1973), runsaasti kuvitettu tekijän mustavalkoisin ja värikuvin. tiikerit Martta ja Manta, boakäärme Georg, vilkas pesukarhu Tou ho. Tä hänastine n tuotanto on korostanut hänen taitojaan sa nomalehtimiehenä, ru noi lij ana , k irjai li jana ja ennen kaikkea luonnon ja ihmisen oikeuksien puol ustajana. Niitä täydentää vielä monip uo,li nen ki rjallisuuslu ettelo
Esim. vuonna 1973 mainittu palsta sisälsi se uraav a t viranomaisten kirjoittamat artikkelit: Uu sia rahoituksia 1972, 1 sivu; Yhteen ve to valtion luonnonsuojelunva lvojan toimintakertomuksesta 1972, 2 siv ua; Ympäristönsuojel un hallinto, 1 siv u; Suomen kansall ispui stoverkon kehittäminen, 20 siv ua; Budjetti 1974 (y mp ä ri stön suojelun osalta), 2 sivua; Ulkoilulaki 1 siv u; Pohjoisma inen y htei st yö y mpäristönsuojelun a la ll a , 15 sivua. Tämä taa s on hankkeiden toteutumisen kannalta erittäin valitettavaa. KOKONAISNAKEMYS PUUTTUU Maamme kansallispuistoverkon kehi·ttämi sestä käyty keskustelu on o llut tasoltaan masentavan alhainen eikä tätä ta soa millään tavalla nosta Suomen Luonnossa 4-5 / 73 pääkirjoituksen paikalla ollut kirjoitelma "Kansalli·sp ui swjen vastu stajat astuvat esiin". 39). 39. myös uutista palstan lopettamisesta s. Lehd en vi.ime numerossa on valtio ku stant a,nut s.iv ut, joilla se lv~tellään h a,l lumksen budjettiesi•t ys tä, ulk o ilulakia ja ympäris tönsuojelun hallintoa. Luonnonsuojelunvalvoja Reino Kalliolan aloitteesta valtio alkoi tällöin maksaa painamiskulut, ja sama menettely jatkui Pekka Borgin aikana. Juuri luonnonja y mpäristönsuojelusta päätökse ntekijöillä ja suurella yleisöllä on run saasti epäselvyyksiä, joiden korjaaminen vaatisi jatkuvaa ja asiallista tiedottamista. 1. Kirjoituk sen johdosta on todettava, että mik ä li uus ia kansallispui stoh a,nkkeita ry hd ytään aja maan sama ll a tavalla kuin viimeksi on tehty, on perustuottajaväestön niitä er itt äin vaikea h yväksyä. taan ja kuvitukselr aa n edustavia. · Edelleen todettakoon, että useista vira lli sen luonnonsuojelun p a lstan a rti kkelei sta otetaan laajoja eripa inok sia viranomaisten käyttöön (esimerkkei nä mainitta koon Kol o lintuj en su.ojelu, Suurten perolincujen pesien ja p esäpa ikkojen suojelu, Suomen kansallispuistoverkon kehittäminen sekä v iel ä painossa oleva Ohjeet luo nnonsuojelualueiden pe rustamises ta ja lu onnonmuistome rkkien rauhoittam isesta) . Kun sanottu Maaseudun Tule vais uuden p ääkirjoitus saa tta a johtaa virallisen luonnonsuojelun palsta n y ht'äkkiseen lopettamiseen, joudutaan til an teeseen, jossa luonnonja ympäristö nsuojelun tiedottaminen kärsii. Mainittakoon, että valtion lu on nonhoitovirastolla Ruotsissa on Sveriges Na tur-l ehdessä myös om a palsta. 1974 ). P alsta on muuten o llut käytössä yl i 30 vuotta. 1. MLni steriö ei varmaankaan vi,ivyttele las kutusosoi,rett a ant.aes~aa.n. Helsin gissä 15 . Nyt luonnonvarainhoitotoimiston päällikkö Pe rtti Seiskari on ilmoittanut, että korvaukset lopetetaan (s. Päätoimittaja kieltäytyi julkaisemasta vastinetta . Luonnonsuoje. Sen kustantaa maaja metsäta,l o usm ini s,ue ri ön lu o nn o n va rainhoitotoimisito ja/ tai sisäas ia,i nmini steriön ymp änistönsuojel uosasto . 197 3 Suomen Luonnon n:o 4-5 / 1973 kir joitusta kansallispuistojen vastustajista. K s. Mikäli näin käy, olisi mielenkiintoista tietaa miksi M aaseudun Tulevaisuus on toiminnallaan ha lunnut ehkäi stä asiallista tied otusto imintaa . Yllä lainattuun pääkirjoitukseen lähetti vas tineen fil.tri Pekka Borg, joka vt. Siis 32 sivua ympäristönsuojelun ti edot ustoimintaa v uon na 197 3. "O IKEIN Su omen luonnonsuojeluliiton julkausussa on os.asto "Virallin en luonnonsuojelu". Y mpä ri stön suojelu vi ranomai sten toivomaa omaa tiedotu slehteä ei myös kään saada hetkessä ja halvalla a,ikaa n. 1974 otsikolla "Oikein,, julkaistu p ääkirjoitu s, jossa varsin erikoisessa aanensä vyssä tarkasteltiin Suomen Luonto-Lehdessä julkaistavan "Vira lli sen luonnonsuojelun pal stan" rahoittami sta valtion varoin, vaatii selvennykseksi muutamia asiatietoja. budjettiin ja eri laikei•h in luittyvi stä selosmksista. Vaikka Suomen Luonnon virallisen luonnonsuojelun pal staa ei voida pitää millään tavoin riittävänä ratkaisuna tiedottamisen kannalta, tällä hetkellä ei kuitenkaa n ole näköpiirissä y htä halpaa ja kätevää tapaa saattaa vira no mais ten tiedotteita kiinnostuneen lukijakunnan ja eripainoksien k autta myös laajempien piirien ulottuville . Tämä samoin kuin pääkirjoituksen aiheuttamat reaktiot maaja metsätalousministeriössä osoittavat, että arvelu Maaseudun Tulevaisuuden halu sta ehkäistä asiallista tiedotustoiminta oli valitettavasti o ikea ( toim. 46 Maaseudun Tulev ai suus Päätoimittaj « Maaseudun Tulevais uudessa 5. huom .). Tämän vuok si ja tasapuolisuuden nimessä odotarn,me, että maaja metsätalousmini steriö maksaa Maaseu dun Tu1levaisuudelle mm. Huutoja korvesta Maaseudun Tu levaisuus paheksui pääkirjoituksessaan 5. Kansallispuistojen keh ittäm isohjelm a n julkaisemi sesta johtuen sivumää rä oli poikkeuksellisen korkea; aikaisempina vuosina se on ollut keskimäärin 4 sivua. 1. Tiedotusto iminnan y htenä vaihtoehtona olevat monisteet eivät ·y mmärrettävästi ole lu ett av uudeltaan verrattavissa erip ai nok sii n. 1. Päinvastai sessa tapauksessa olisi mielenk iintoista tietää, miksi" ( M aa seudun Tulevaisuus pääkirjoituksessaan 5. 1974 Pekka Borg Tätä kirjettä Maaseudun Tulevaisuus ei p yynnöstä huolim a tta julkaissut. Eripa inokset ovat p ainoas~i' )Vuoteen 1969 asti julkaiseminen tapahtui korvauksetta. O n aivan oikein, että valtio maksaa sille tehdyistä pa,lvelu his ta. luonnonrnojelunvalvojana ja luonnonv arainhoitotoimiston päällikkönä toimiessaan oli kyseisen palstan toimittaJa. v irk a miesten it se toimittama ti edotuslehti on Suomen Luo nno n mai nittu pal sta, jonka käytöstä makse taa n lehdelle as ianmuk aine n korvau s' ). Saman numeron toisessa pääkirjoituksessa irvisteltiin Suom en Luonnon osastoa "Virallinen luonnonsuojelu". Laskun vaJtiolle voinee läh ettää myös Maa,talouden rnrkimusk,esku:ksen julkaisemasta ja Maaseudun Tu1,evaisuuden kustantamasta Li-ioteestä Koetoimin oa ja kä y täntö. Valtion luonnonja ympä r istö nsuojel un ha llinn o n tällä hetkellä ainoa ao
Luonnonvaroille perin tuhoisa on sellainen yhteiskunta, jossa ihmi sten työpaik at ja virkistysalueet ovat pitkien matkojen pää ssä ooisistaan. Metsäluonnon säilymisen kannalta ei näet ole lainkaan samantekevää, suorittavatko valtio ja puutavarafirmat "kokeiluj aan" kymmenientuhansien hehtaarien alueilla vai ovatko nämä metsät use iden satojen omistajien hallussa , jolloin kukaan ei pysty tekemään kovin suuria vi,rheitä. Talonpoikaiseen maanomistukseen perustu va maatilatalous on maamme luontoa hellävara1 s1mm111 kohteleva elinkeino, Ja juuri siksi luonnonsuojeluväen olisi pyrittävä saav uttamaan ja säi lyttämään erityisesti talonpoikaisv äestön luottamu s. Se selviää tässäkin numerossa julkaistuista kirjoituksista sekä oheisesta kuvasta. Työtä kyllä tulee siinä riittämään, muna koko touhun järkevyys on jo kyseenalaista. Aulis Ansa/ehto agronomi, MMK. s. Kysyn vain, miten kansallispuistohankkeiden perustelut turismin lisääntymi-sestä käyvät yksiin ympäristönsuojelun kanssa. Sille r~ittää näpertely pienten osakysymysten parissa itse kokonaisuuteen lainkaan puuttumatta. Kokonaisvaltainen näkemys edellyttäis i viimeistään nyt peruselinkeinojen merkityksien peru steellista uudelleenarvioimi sta, si llä n yk yinen kehityssuunta osoittautuu jo lyhyelläkin tähtäimellä asioita t arkasteltaessa mahdottomaksi. virheellisistä tietoa luonnon suojelualueiden lunastamisesta ja kor va usperusteista. Monilla se uduilla tämä on tapahtunut jo ennen kuin asioita on suunni-tteluviranomaisten toimesta ehdiHy selvittää maanomistajille". Niin, tuo työlli syys. Talonpoik aisväestö llehän maa ja metsä eivät suinkaan ole si joituskohteita, vaan työ vä lineitä. oli jaettu. Luonnonsuojelualueiden perustamistarvetta harva asiaan perehtynyt kiistää, mutta nykyiset olosuhteet ovat vaikeat. Luonnon suojeluliitolla on käsit ykseni mukaan erittäin hyvät mahdollisuudet asioiden kokonaisvaltaiseen käsittelyyn julkisuudessa ellei se sitten ole sitoutunut teolli stam ista ja taloudelli sta kasvua ihannoiviin poliittisiin su untauksiin. Luonnonsuojeluliike ei pyri välirikkoon minkään ryhmän kanssa eikä perustuotantoelinkeinojakaan liene syrjitty, mikä ilmenee liiton lausunnoista ( esim. Aivan · sama lai nen reaktio sy ntyi si, jos ympäri stönsuojelun nimi ssä pantai siin muutama suuri tehdas "pakettiin" ja lähetettäisiin työ läi set palkattomalle pakkolomalle. Meikälä.inen edustaa se llaista patava nhoilli sta näkem ys tä, että metsiä kasv atetaan s1ta varten, eitä nuta voidaan hakata, kun puut ovat tui47. luonnon suojelijoiden sinisten silmien iloksi. Kehoitan lukemaan sa man lehden si v ulta 198 Urpo Häyrisen kirjoituksen " Turismin siunaus". Siinä on luonnonsuojelualueeksi jo kauan kaavaillun Pyhtään Munasuon tuoretta metsäsaareke-raiskiota. Jos ei joku vielä tietäi si, niin ne kuuluvat olevan se llaisia met siä, jotka jäädytetään metsätaloudelta ns. Tuntuu jopa siltä, kuin se tarkoituksella pyrkisi avoimeen välirikkoon peruselinkeinoissa wimivan väestön kanssa. Toivottavasti vuosi 197 4 merkitsee maassamme luonnonsuojeluliikkeen sisä istä selkiytymistä. 41 tässä numerossa). Eräänä esimerkkiinä mainitsisin maamme metsävarat. Perustuottajaväes tön ärtymys oli siten vai n lu onnollinen vastareaktio. On hämmästyttävää, että metsäammattimiehiäkin on liittynyt tuohon vaa tijoiden äänekkääseen kuoroon. Lisäksi kansallispui stokeskustelu sta on jäänyt vielä eräs paha maku suuhun: Onko tosiaankin esitettyjen pu.istojen peru staminen riittävä korvaus muun luonnon uhraami ses ta kansantulon kasvun alttarille. Toimitus "MUSEOMETSAT Rikas ammattisa na stomme tuntuu jälleen saaneen uuden lisän: mu seometsät. Toistaiseksi maamme metsistä on yli puolet talonpoikaisomistuksessa, ja toivottavasti näin on myös tu,levaisuudessa. lun hengen ja periaatteiden mukaista ei missään tapauksessa mielestäni ole, että perustuotannossa toimivaa väestöä ajetaan kansallispuistohankkeiden myötä tehdastyöhön Etelä-Suomeen tai Ruotsiin värkkäämään sitä rihkamaa, joka viime kädessä on syyllinen ympä ristömme pilaantumiseen. Luontoa lähellä olevi.en peruselinkeinojen toiminnan tur vaaminen kuuluu mielestäni keskeisenä osana nykyaikaiseen ympäristönsuojeluun . Jälkimmäinen tapau s luonnollisestik in merkitsisi luonnonsuojeluliikkeen ideologista itsemurhaa. Tässä yhteydessä on syytä painokkaasti todeta, että myös suunnitelluilla puistoa lueilla tapahtuvan toiminnan raj o,ittamiseen ryhdyttiin ennen kuin minkäänla ista tietoa korvau speru stei sta ym. Ja museoiks i metsiä vaaditaan paljon. Olenkin monesti jäänyt ihmettelemään, miksi Luonnonsuojeluliitto ei ole vaatinut lopetettavaksi valtion, yhtiöiden sekä yksi tyisten perustuotannon ulkopuoli sten henkilöiden keinotteluluontoista maanhankintaa. Kansallispuistojen "työll istävälle" va iku tuksdle tervejärkinen ihminen hymähtää ja niin on syytä tehdäkin niin kauan, kun laskelmat perustuvat mukavuudenh al uisten turistien passaami.seen ja jä,Lkien siivoamiseen. Tätäkään "kehitystä" Luonnon suojeluliitto ei ole asettanut kokonaisuudessaan ky seenalai seksi. Luonnonsuojelutyön eräs ongelma on, että siltä edellytetään konkreettisia tuloksia asioissa, jotka koskettavat suuria ihmisjoukkoja, mutta samalla menettelytapoja, jotka eivät kavenna kenenkään oikeuksia. Kirjoituksessa sanotaan mm., että "Kampanjassa on jaenu mm. Liitto on arvostellut myös metsäyhtiöiden palstakeinottelua. Lievestuoreen tapaus p Olli Ojalan luistelu ova t toki vielä tuoreessa mu1 st1ssa . Koko taloudellisen ka svun ideologiaa ei Luonnon suojeluliitto tietääkseni ole asettanut k yseenalaiseksi. Metsien siirtyminen pois talonpoikai somistuksesta merkitsee yleensä lähes poikkeuksetta moninaiskä yttömahdollisuuksien menetystä . Tämän asian on Luonnonsuojeluliitto unohtanut. Moniin ympäristöongelmiin on useimmiten syynä yhteiskunnan teollistuminen ja kaupungist umnen. Tuskinpa se on ihmisten mue.lenterveydellekään hyväksi
antamaan i se lostu sta " Su ome n Luonnoll e" tark as telti in "Metsälehden" toimituksen ja toimintaja Kall e A . Varsina isessa pääki rjoituk sessa käsitell ää n metsä lautakunr.ien rahoitusta . Ku ittinen toimittaja Metsä lehd en jälkiartikkelissa 14. E ikä millään haluta kä sittää, että hakkuu ja muu metsänkäy ttö voita1s11n y mpata tapahtu vaksi samoilla kuvioilla . Olen pal ve llut Metsälehteä run saa t puolitoi sta v uot ta. Oliko ehkä minulla, haastate ltavilLani, Metsä lehdel lä ja Tapiolla joku omalaatuinen h yökkäys mielessä, sii~ä Metsä lehden n :o 24 :n lukijat tehkööt johtopäätöksen sä. ( Nimime rkki "Ips" lehdessä "Metsä ja puu" 11/1 973) LEHDEN TILAUKSESTA En tilaa v uodeksi 197 4 enää Su omen Luonto -lehteä. " Ri ita lan metsämökit" ei k irjoi teta luonn onsuojelua lu eiden pu olesta eikä niitä vastaan. Jä ti n selostukse n reckeil yst ä Suom en Lu onn on toimituksee n miltei tuoreeltaan, enkä moiti le•htemme toimitu st a se lostuksen julkaisemisen m yöhäisestä aj an k o hd asta . En p ys tyny t mittaamaan retk eilyllä esiintynyttä "yleistä kantaa". Metsähän menev änä ja ehkä y htä la·illa kuin ar vostamani Met sä lehd en toimitt•ajakin yht en ä suomalai smetsien kä yt täjänä ·kerroin selost u kses sa ni mi·elest äni se n oleel-li sen asian, mitä r etke il y sisälsi luonnonsuojelun ,kan nalta . Museometsät tod ella jo riittävät, emmekä pitäisi siitäkään, että meitä ruvettai siin pian kutsumaan museonhoitajiksi . Koska laadin kyse isen retken selostuksen Metsälehteen ja o lin s11s Savolan mukaa n "jäl kipelissä" ja "omalaa tui sessa hyökkäyksessä" mukana yhd essä Metsälehden ja vie läpä keskusmetsäse ura-va in aa nkin kan ssa, niin muutama sana : On omalaatuin en hyökk äys lähteä y li puolen vuod en kulu ttua kirjoittamaan Suomen Luonnon lukijoille Met sä lehteä outoon valoon asettavaa tekstiä, josta ei ilmene yksi löidy sti juuri mitään, mitä Metsäleht" on kir joiotan ut kysei ses tä retkeilystä. Vielä Sa vo lalle Kalle A . H yvää jatkoa lehd elle Jorma Löyttyniemi op ettaja, T ampere LAAKARI METSASSA Suomen lu onnon suojel uliiton julkai semassa lehd essä Su omen Luonto n: o 4-5 ylil ää käri Ja akko Savola "selostaa" osastossa "Uut,isia ja tiedotuksia" Suom en Metsäyhdistyksen vi ime kesä kuun 5-6. Lehteämme toimitetaan niuk kojen varojen ja niukan työvoiman turvin k uu tena numerona v uodess a, jotenka jo harva ilm estym inen se lit tää ju,lk ai semisen m yöhäi sen ajankohdan. Saastumisesta puhutaan. Puhutaan lähinnä vai n Riitalan yhteismetsä n osa ka st ilojen elinkelpoi suudesta. Savola lle li enee ep äselvää, että lehti en uuti spa lstoi lla kerrotaan uutisin, se los tuk si.n, reprotaase in jne. oirei sta, joita maailmalla näkyy ja kuuluu . Niinpä myyjien ja ostajien metsäammattimiehet ovatkin murahd elleet ty ytymattomyyttaan asioiden nykyises tä kulusta, kun puu t halutaan jättää huojumaan. päivinä järjestämää retkeilyä. En pidä lehden journa list ista tasoa kovi n hääv in ä, . Niinp ä tyydy in selostamaan Kanta-Hämeen seu tukaa valii ton teettämää se l vi,tys.tä a lu een metsätaloudesta, haastattelin kahta kaavoitusv iranomai sta ja yhtä pääm etsä nhoi ta jaa. Si inä kiertokoulu ssa siemenestä sa tamaan on li sä ksi kyse monen ihmisen lei v ästä . leet riittä vän suuriksi. 6. Suunnill een neljä nneksen jutun pi tuudesta Sav ola p ysyy osasto n otsi kon ilmoittama ssa ai heen kä sittelytavassa. As·ia ansainnee vielä vasti n ee n, v aik kakin lumet ova.t jo sa taneet kesäretkei lyn päälle . Kun puun puuttuessa ennen pitkää ryhdy tään ri sutkin viemään tehtaille jalostettavaksi, niin luulisi kaunosieluisimmank in kulkijan ilahtuvan noiden rumilu sten häviämisestä heidän metsä isiltä kulkureiteiltään. Se kalskahtai si hieman oudolta korvissam me". Sitten alkaa teksti, josta en löy dä uutista ta i tiedotusta. Voinen mainita, että syy nä e.i ole tyy tymättömyys lehden painoasuun , ku vitukseen tai se ikkaperäisiin lu onnonrieteelli siin a rtikkeleihin, vaan että lehd es tä on näköjä än tullut v iime aikoina kotikommunistien ään itorvi. Mutta eräillä toi si lla sektoreilla v eljemme tuntuvat ilahtuneen uu sista tuulista ja lähteneet vouhottaj.ien mukaan metsäm useo ita rakentamaan. Suomen Lu onnosta Sav olan jutun luk enee t eiv ät voi tehdä johtopäätöksiä si itä, mitä Metsä lehti on kyseisestä asia sta sanonut, koska Sa vo la ei lainaa ri vin riv iä Metsä lehden tekstistä. Retk ei lyn teemana oli seutukaavo itu s ja metsä talous. Hän ainoastaan asettaa Metsä lehden huonoon va loon. Tunsi n myös ve lvolli suudekseni kertoa "Su om en Lu o nn on" luki joiHe niist ä mielipitei stä, joi,ta retkeil yn jä.lkeinen Met sä leh t i n:o 24 ·lukijoi'lleen välitti kesä ret keilystä . Kyllä kai vielä on sentään niin, että rakkaan Suomenmaan talous edelleenkin vakaasti turvautuu metsien perinteelliseen käy ttöön, kuten juhlall isesti on totuttu sanomaan, eikä tietääkseni yksity istä omistusoikeuttakaan ole kovin paljon järk ytetty hyvistä pyrkimyksistä hu olimatta. Met sä/ehti To imitus METSA YHDISTYKSEN KESARETKE ILYSTA TALVEN TULTUA Su omen Metsäy hdi styksen kesä ret kei lystä 5.-6. Diagnoosin teko tapahtuu artikkelip a lsto illa ja kolumneussa. mutta kertaakaan ei juttujani ole sen suroitu eikä koskaa n ole edes va kav issaan v ihjailtu, että josta in asias-ta pitäisi kirjoitta a tiettyy n, ennalta määrättyyn sävyy n esimerkik si kieltämä llä taisin ajattelevilta puheenvuoro. Mitä s vä liä !lillä on, jos oma kakku ei ole v arsinai sesta metsä kaupasta kiinni. Ja nam maanomistaja saa tuloja vaivoistaan ja uhrauksistaan sekä teollisuu s siinä samalla raaka-ainetta. luonnon suojelijat tervetulleiksi samoille alueille, joilla moottorisahat pärisevä t ja isommatkin vempeleet möy ryavat . Joten pannaan hanttiin vaan ja toivotaan ns. Lehden haa s-tattelu -u u t,isess a e1 U udenm aa n-Hämee n piirim etsä lau takunta pi-tän yt ehdotettuja kan sallispuistoalueita Kanta -Hämeess ä luontonsa puolesta m ielekkäinä, kos. Tuntuu ihmeelliseltä, että Suomen laajat salot eivä t ri itä luonnossa sa moojille, vaan siihen pitäisi saada vain tähän tarkoitukseen p yhitettyjä alueita. Saastetta 48 on myös k.iihkopoliti.ikka luonnonsuojelulehdess ä. 6. Kui-ttisen taho.Jta leh den numeross a 51-52, 1973, "Lääkäri me tsäss ä" -ots akkeen alla
Sinne ei moottorisa han ääni kuulu ; mitä ny t vähän metsot, nuo korpikuu sikoittemme partaiset siss isoturit, näppäilevät, ja varpuspöllön alakuloinen vihellys väräjää synkässä ikikuusikossa. Tuttuja kuvia ja tekstejä. Pahempia kuin kuvat ovat tekstit. Huomattava heikkous em. Muotokuvat muotokuvina, mutta dokumenttiarvoa näillä kuvilla ei ole; älköön niitä silloin sellai si na tarjotakaan . Pienriistan metsästyksen yhteydessä on tuollai sen eriaikai suuden samoin kuin alueittaisen lajivalikoiman vaihtelun seurauksena yleisesti tiedossa paljonkin väärinkäytöksiä ihmi siä kun Yai n olemm e. Kurjen poikasen nähn y t tietää, että se suurine koipineen ei pysy pystys.sä kuin kuvan oton ajan. Mättäille se ei jaksa kiipeillä, paremmin se mönkii hein,ikkoon pakoon ja kaatuilee nokallensa alinomaa. Nyky ää n ovatkin jutut aikakausilehdissä olleet jo hyv iä. Teksti: juuri pesästään lähteneet helmipöilön poikase t ovat oikeita ikikuusikon menninkäisiä jne. Metsässä tilaisuus tekee va rkaan monesta melkein rehellisestäkin miehestä, ei kaiki sta, mutta kovin monista. Kuinkahan monesta on tullut ympäristösuojelija vasta tajuttuaan, että sitä "Helmipöllön metsää" ei ehkä enää löydykään. Piankos ma pakettiautolla heittää ruhon Kiteeltä Ammänsaareen. Mietin tässä, miten käytännössä kierrettäiswn sellainen maara ys, ettei kaadettua karhua saa viedä pois tappopaikalta ennenkuin se on leimattu, tai luotettavin todistajin tapau s todettu. Se perustuu aivan liiaksi, tekee mieli sa noa täydelli ses ti, sinisilmäi seen uskoon metsästäjäkansan rehellisy ydestä. Tämän päivän 49. Raksukoot siis ka merat raiskioilla, metsä autoteillä ja oji,tetuilla soilla ja syntyköön puhuvaa tekstiä . Samaan aikaan kun suomalainen ympäristö ennenkaikkea metsä mme muuttuu ja köyhtyy kiihtyvässä tempossa, ovat lehdet täynnä kuvauksia hiljai sena sykkivästä erämet~än elämästä. Ennenkin ovat "rohkeat" miehet harjoittaneet korpikuusikoissa tuotantoto1m1a yhteisen kansan hiljaisesti hyväksyminä, joskin vastoin lakia. Kysymys ei ole vain inhimillisesti "ymmärrettävistä" Ryysyrannan-Jooseppi-tapauksista, JOISSa todelliseen hätään, jokapäiväiseen leivän nuusaan haetaan lievi,tystä metsän peittämistä kolttosi~ta. Näitä ovat ns. Toivonkin, että eu:l,kintani Mets:1lehden n:o 24 edellä esittämistäni uutisista ja jälkiartikkelista on väärä ja että Uudenmaan-Hätmeen piirimetsälautakunta p11aa jo ehdo.tettuja kansaHispui stohankkeita Kanta-Hämeess ä ,kannatettavina. Jaakko Luoma KESKENTEKO INEN KARHUNMETSASTYSASETUS Viime aikoina julkisuuteen saatettu uusi asetus karhunmetsästyksestä herättää pahoja epäilyksiä. Heidän kirjojen sa sy ntyaikoina oli vielä nitä erämetsiäkin. Näiden illuusi oiden luomi seen syyllistyvä t eritoten nuoret, aloitteleva t juttujencekijät. Liekö sitten leh di stökin jo kyllästyny t eräjuttuihin. Tuollaista kun kuulee, niin tietää, että sellaista voi myös tapahtua on tapahtunut ja tulee tapahtumaan. Jaakko Savola KUVAT JA TODELLISUUS Helmipöllöpoikue istuu naa va kuu sen oksilla. ka "tkuiva kanervaJkangas ei edusta maa,kunnal,le tyypillis.tä suojelutk-0hdetta" ( = tkirjoi<tuksessani mainittu cpähämäläis yysperuste). Metsästysrikkomuksia pidetä än vielä nykyäänkin vai pitäisikö sanoa jälleen seikkailunomaisina sankaritekoina . Jälkiartikkelissa Riita-lan metsämökeistä on luettavissa maan omi stajien oikeuksia h yvätksi käyt,tävä luonnonsuojeluhankkeita vastustava asenne. Haaskalta pyynnin kieltäminen on sinänsä varmasti oikeaan osunut toimenpide. N y t kuitenkin tarvitaan ennen kaikkea oikeaa tietoa ympäri stöstämme. Mahtaako lainsäätäjä tietää, mitä sa attaa metsästäjä sanoa nyt, jos haaska-aineksia ei kärs.i ilmitulon pelosta kyliltä kuljetella. Olisiko vain valantehnyt riistanvartija tai poliisiviranomainen riittävän luotettava todistajaksi, vai pitäi,sikö tyytyä ystäviin ja kylänmiehiin. Annettakoon silti arvo Lidmanille, Korkolaise lle, P aulin ille ja muille eräkirjailijoille. erähenkiset jutut täy nnä . Suurte n voittoje n mahdollisuus karh unmet säs tyk sessä ei voi olla houkuttelema tta vastaaviin toimiin. Kansa siis ikäänkuin vaa tii lakeja rikottavik seen. Siitä seuraa, että kaadettiinpa karhu mi ss ä hyvänsä, niin pakollinen leimauttaminen voidaan suorittaa siellä missä metsästys kulloinkin on sallittua . Ja ka rhunmetsäs tys käy siitä entiseen tapaan . Kansallispuis,tohan1kkeet voidaan toki toteuttaa alkuperäisen, luontaisia elinkeinoja harjoittav,an väestön etuja loukkaamatta; se on ainakin luonnonmojelujärjes,tömme tarkoi:tus. Nyt sanoo metsästäjänä itseaan p1tava uhmamielinen pelin sää ntöjä väheksyvä yhtei skunnan jäsen esimerkiksi tähän tapaan: "Antaa herrojen tehdä lakeja oikea metsästäjä kaataa ny t hirven haa skaksi ; saa siitä vielä p arhaa t palat pais tik seen. Nyt on kysymys eräänlaisesta "uuskurittomuudesta", minkä ilmiöt kattavat kaikki elämänpiirit kaupunkiviidakosta takametsiin. Tosiasia kuitenkin on, että metsäs tyksen yhteydessä, jos missää n esiintyy vähin ri skein harjoitettua pienempaa ja suurempaa vilppiä, vieläpä melkein kansalli surheilun hohtoisena . Oli si todella hienoa, jos tuo metsästys tapa kokonaan hylättäisiin. asetuksessa on tuo metsäst yksen eriaik;usuus eri puolilla maata. Kyllä lehdet oppivat niitä ontamaan, jos vain tarjotaan. Jokainen lintumies kuitenkin tJetaa , että pesästään lähteneet helmipöllön poikaset saatta vat sirottua hyvinkin kauas toisistaan, eivätkä ne tunne sen suurempaa vetoa naavakuusiin kuin muihinkaan puihin. Va,stavalossa seisoo kurjen poikanen rahkamättää n päällä. Hyvinhän se silloin menee, tkoska diagnoos.ikin muuttuu hyvänlaatuisemmaksi ja tauti helpommaksi hoitaa. Sopii kuitenkin pelätä, että metsien kätköi ssä siellä mi ssä karhutkin kuljek siva t, mutta ihmi siä harvoin liikkuu tulee vastakin olemaan karhun surmaksi laadittuja haa skoja ja väijy ntärakennelmia
Siinä tuotiin yksipuolisesti esille tien myönteisiä puolia, es im. Mikäli maantie rakennetaan Vaskon vartta, kacoaa poronalouden piiristä vähintään 100 ha porojen para sta talvilaidunaluetta. Tappion tästä kärsivät angelilaisren lisäksi veden tuntumassa asuvat saamelaiset. Suunnittellun tien varreLla sijaitsevat Paadarin ja Sallivaaran palki sten parhaimmat porojen talvilaitumet. Tosin viime vuosina lentOturistit ovat olleet syömässä sa maa kakkua. Nyt puheena oleva tietön väli on erittäin haavo ittuva luontonsa puolesta: se sijaitsee kahden tunturialueen, Marastotuntureiden ja Muotkatuntu,reiden, välisessä metsa1ses sä alangossa. Li se nssimetsästystä ei mitenkään voi tämän jälkeen pitää asiallisena ainakaan majavan kohdalla . Erämaiden kirjoittamattomat lait ja saa melaisten nautintaoikeudet murenevat pala palalta. Arvaama ton on se turistien määrä ja ongelmien vyy hti, jonka tällainen läpikulkutie k yläläisille co1s1 tullessaa n. Riski on siellä vähäinen, kun asiantuntijat ovat asia lla. Ns. Jouko Solonen 50 Haluavatko he polku tien Angeliin. 700 viikon luvan luna stanutta ulkokuntalaista kalamiestä, jotka tappav at taimenen keskenkasv uisia vaelluspoikasia n. Yleisesti ottaen lienee melkoisen turhaa jättää Pohjois-Suomen karhunmetsästysaikaa noin paljon pitemmäk si kuin mitä se on etelässä. Eristyneisyyden ansiosta kylää ympäröivien laajojen maaja vesialueiden tuotto on tähän asti ollut saamelaiseen tapaan kyläläi sten nautittavissa. Seuraavassa julkaistaan vastine lyhentämättä. Artikkelissa korostettiin, että angelila.iset ovat odottaneet maantietä jo useita kymmeniä vuosia. Yksipuolisten näkemysten täydennykseksi Jouni Kitti lähetti vastineen, jota lehti ei julkaissut vedoten sen pituuteen. 1971-1972 Suomen luonnonsuojeluliiton hallitukseen, kuuluu Lapin Sivistysseuran nykyiseen hallitukseen ja valtioneuvoston kesäkuussa 197 3 asettamaan ympäristönsuojeluneuvostoon. N ykyäänkin (vaikkei alueelle ole maantietä) käy jokialueella kesä isin n. Vastineen laatija on entinen angelilainen, kuulunut vv. Tietenkään ei karhunkaatolupia voitaisi myydä muualla kuin siellä, miss.ä karhuja on, mutta mitään tasaarvoa ei si llä tOteuteta, että alalla vallitsee vapaat markkinat, jolloin lähellä asuva metsämies on aivan y livoimaisessa asemassa, vieläpä tilaisuudessa tuntOnsa mukaan (es im. Toivottu tie tulisi kulkemaan kymmenien kilometrien pituisen matkan Inarinjärven ja Paadarjärven taimenen parhaimpien lisääntymisalueiden, Vaskojoen vartta. Läpikulkutie li sää porokolareiden määriä. Talvilaidunten jäkälätuotantO maarää poroluvun: poroluku alenee kun talvilaitumet vähenevät. Alueella sijaitsevat Paadarin ja Vaskojoen paikallisille rantaasukkaille tärkeät kalajärvet. Siellä on todettu autan tappavan erityisesti nuoria kasvavia peuroja; menetys ei olisLkaan porotaloudelle niin suuri, jos auta verottaisi vanhoja, laitumia kuluttavia, Lihaa tuottamattomia. Nykyi sten sääntöjen vallitessa on lainkuuliainen metsastaJa pia.nkin nun paljon väljemmin lakia tulkitsevia huonomma ssa asemass a, ettei se voi olla murentamatta heikoimpien moraalia. Alue kuuluu r:istä syy sr:i , uoja metsäalueesee n, jossa metsien käsittelyssä on noudatettava erityi,siä, lailla annettuja ohjeita. Täyde llinen anarkia on tällä tiellä näköpiirissä ja sitä menoa myöskin riistaomaisuutemme tuho. Miten turvataan tien rakentamisen jäl•keen kalastusmahdollisuudet myös pieni ssä lammissa ja järvissä. Mutta muita puolia ei pohdittu. lasten koulumatkat, ka uppamatkat, virascoissa käynnit, poronlihan markkinointikysymykset yms. Kanadassa on koottu tilastoa peurakolarei sta eräältä luonnonsuojelualueen läpi johtavalta tieltä. Huutoja korvesta Robin Hoodit ovat vain entisiä paljon pahempia, koska heillä on erinomai se t välineet kä ytössään ja se n lisä ksi täy si tieco hyvästä ja paha sta: itsekkääksi paadutetun mielen panssari ki I pen ään. Suomen Ku valehden numerossa 43 / 197 3 kirjoitti Ritva-Liisa Sumu "He haluavat polkutien Angeliin". 140 000-160 000 mk:n edestä vuodessa. Jokainenhan tietää, että sa ma eriarvoisuus vallitsee hirvenmetsästyk sessä (jopa kaikessa mecsästyksessäki n), jakautuma on tosin coinen. Tiettömyys on heille tähän asti turvannut kalastusmahdollisuuden. Asia olisi ky läläisren kannalta aivan toisenlainen, jos uusikin tie (kuten ny ky inen) loppuisi Angeliin. Ja hirven metsästyskin täysin vapaana toisi codellista tasa-arvoa jahtimaille; salakaadoista ei tarvitsisi si tten enää puhua. Kylän väelle ei ole ehkä kerrottu sitä, mitä lähes 100 0/o valtion omiistuksessa olevan maa-alueen läpi rakennetrava maantie aiheuttaa oikeudellisesti ja taloudellisesti. Keväthankien moottorikelkkamahdollisuus on si inä miltei tallella, tai ainakin kov in lähellä, joten hieman ennakkoa kannattanee hyvinkin autioilla kairoilla ottaa. haas koin !) parantamaan sitä. Suojametsälailla pyritään estämään metsänrajan aleneminen. Molemmilta tunturialueilta käsin on tundra alituisesti uhkaamassa. "lisenssipyynnin" vastustaminen eriarvoisuudesta puhuen on pelkkää puhetta
The area needed Jor peat production is much less. Kansakoulu olis.i perustettava Angeliin, jolloin säästyttäisiin koulumatkoilta ja lasten kehityksen kannalta usein tuhoisi lta asuntolaoloilta. The most important one is peat, which is present in large quantities in our bogs and other peatlands. Siellä, minne on teitä rakennettu, on myös metsät h akattu, hilla suot ojitettu, loput hilla t menneet vieraille, ryöstökalastus lisääntynyt, turi stikeskuksja perustetru keskelle erämaa-alueita ja urheilum et sästysa lueita perustettu porojen ry kimä (hima)a lueille. Arktisilla alueilla olisi paikalli sen väestön turvaks i saatava aikaan suoja lait ryöstökalastu sta , massamatkailua, porolaitumien raiskaamis<ta, marjastusta ja soiden ojitusta vastaan sekä korvausmenetelmät. Ennen kaikkea tä ytyisi asukkaille turvata oikeus päättää omien asuinalueidensa luonnon varojen käytöstä. Talvella voidaan porojen kuljetuksessa käyttää tiettömillä osuuksilla lumikelkkoja. Viimei sin esimerkki rauhallisen saamelai sky län joutumisesta moottoriajoneuvoliikenteen piiriin saatiin, kun tie Iijärvelle valmi·stui elokuu&Sa 1973 jatkeena metsähallituksen met säautotielle. Jotain kyläläisten mielipiteestä kertoo jo se, että eräältä turistiautolta oli viime kesänä puhkottu renkaat. Tieyhteyksien parantaminen voisi vaarantaa sen elinkeinot. P aLka lliset asukkaat kokevat tien elinehtojensa kaventajana. Se olisi saamelaisten identiteetin kannalta paras va ihtoehto. Viime kesänä Iijärven tien varrella kävi turisteja sa doittain, eniten elokuussa, parhaimpaan hillanpoiminta-aikaan. Lisäksi tarvittai siin luontaiselinkeinojen suojalaki se n tueksi ja täydennykseksi. There is a central organisation for fuels in Finland. The Council of State has decided to increase the production of peat f rom the present one million cubic meters to 20 million by 1980. Aikaisemminkin on An gelissa toiminut kiertokoulu, josta kyläläisillä on pelkästään myöntei siä kokemuksia. Tien varren as ukkailta on va ra s.cettu veneitä ja käytetty kalastusvälineitä lu vatta . Oli sikin harkittava muita va ihtoehtoja, kuten Angelin kylän liittämistä Utsjoen saamelaiskuntaan. Samana päivänä, kun raivaustraktori saapui Iijärve lle, tuli sen perässä telaketjun jälkeä korkea maastoajone uvo tuoden Ivalosta nuoran, veneet, moottorit ja nuottaväen. Tirron ja Angehn välisellä alueella sijaitsevat myös Länsi-Inarin parhaat hillasuot, jovka hyvinä lakkakesinä antavat tuntuvan tulonli sä n ja monipuolistavat ruokavaliota. Jouni Kitti Angelin kylä elää luontaistalouden varassa. This has resulted in increased interest in local energy resources . Läpikulkut ie tuo myös massamatkailun mukana vieraan elämänmuodon. Kysymys ei ole "luonnon puolustamisesta ihmistä vastaan", vaan saamelaisten oikeuk , icn suojelu sta. Kymmenen v uotta sitten oli metsähallitus rakentanut Paksumaahan oman tiensä. About 50 per cent of the original 11 million hectares of Finnish peatlands have been drained already to produce timber. Oleellista ei olekaan teiden mukana tuleva ros-kaan tuminen ja siitä aiheutuvat maisemavauriot, vaan luonnon ,todellinen tuho, joka varmasti vaikuttaa syv immm välittömästi luonnosta elävien ihmi sten elämään ja muuttaa elämisen luonnetta ratkaisevasti, Ja aina huonompaan su untaan. Tähän tähtää saa melai skomitean ehdotus saamelaislaiksi. This may put a heavy pressure on certain types of bogs and have f atal results for the environment. Korvauksia makse-taan yhtä paljon nuorista kuin vanhoi~takin eläimiistä. Heidän mielestään tie vie enemmän kuin tuo. The energy production and the multiple use of peatlands by Jarmo Eronen Pages 2-3 ln the present energy situation the peat has become valuable. This organisation has now been authorized to control to a great extent the peatlands of Finland, including those already en1oymg a certa in degree of protection. Kyläläiset, jotka tähän asti ovat eläneet luonnonvarojansa järkevästi käyttäen, tietävät nyt, että aikaisempina vuosi na Iijärven taimenen li sääntymisa lueilla on ulkopuoli·sten harjoittama kala stus saattanut taimenkannan aallonpohjaan. !n Finland the available amount of oil is not seriously limited but the price has got much higher. But not ali types of peatlands are valuable for this purpose. lt is more profitable to use a peatland for 51. Summaries of the main articles in this issue Suomen Luonto ( Nature of Finland) Published by the Finnish Association Jor N ature Protection ( Suomen luonnonsuojeluliitto) Address: Fredrikinkatu 77 A 11 00100 Helsinki 10, Finland Editor: Teu vo Suominen A new monopoly to control energy Editorial Pages 1-2 The energy crisis of the western cottntries has proven f atal for the environment. Angelin ja Karigasniemen tie olisi pikaisesti parannettava. Tien varrella näkyi linja-autoja jne. Tähänastiset kokemUJkset saamelaisalueen ulkopuolella ja suojametsä alueella ovat osoittaneet teiden pal ve levan muiden kuin paikalli sten a~ukkaiden etuja. Näin kyläläiset sai vat esimakua tien vaikutuksesta luonnonvarojensa käyttöön ja oikeusturvaan. Muutamassa vuodessa aivan tundranrajan tuntumassa olevat metsät hakattiin ja sen jälkeen alueelle perustettiin urheilume tsästysalue. Paikalliset asukkaat ovat sitä mieltä, ettei tätäkään tietä ole rakennettu heitä varten. eläimiä
They added many details and more precise information to the previous kno w ledge of this f lora. energy production than for timber production. Frequently the apen peatlands have thick layers of high quality peat . Y et this has been done on a large scale. They are especially common in Helsinki city but they have aisa been found in other places in southern Finland, especially close to towns and highways. Results from an mquiry about endangered plants in Finland by Juha Suominen Pages 24-29 An enquiry published in Suomen Luonto 3/197 3 consisted of a list of vascular plants known or assumed to have declined in recent times . This species has suffered serious decline during the past two decades. The article is based on a number of articles of American, Vietnamese, Swedish and Finnish origin. The peat can be harvested 3-4 years af ter drainage ; it takes at !east 40 years to cut timber. Crown galls of Salix caprea a positive indicator of pollution. This procedure is, however, quite complicated. The scarcity or absence of records for certain species may indicate a decline to such an extent that these plants are now very dif ficult to find. The campaign will begin in late March, and it is expected that the total sum collected in 1974 will be comparable with the total public support for voluntary conservation work during the history of Finland. Bonsdorff Pages 11-15 The ecological consequences of the Viet Nam war are described to the Finnish audience. The author describes the various UN organisations related to conservation. ?. The f unds will be used f or several projects, including a series of educational materia! for schools, surveys of endangered species, various emergency actions, etc. United Nations Environment Programme by Anna-Riitta Wallin Pages 7-10 The role of the United Nations in environmental questions is a relatively unknown fie!:J in Finland . The committee to adapt the recommendations of the Stockholm Conference to Finnish conditions has now finished its work; the 52 Finnish recommendations will be published later in Suomen Luonto . The ecocide of Indochina by Camilla v. To escape the present dead-end, Luonto-Liitto, the youth organisation for conservation in Finland, has decided to launch a campaign to collect money by selling various articles such as postcards, posters, Tshirts with pictures of endangered animals. A survey on the Finnish population of kestrel ( Falco tinnunculus) by Seppo Kuusela Pages 20-21 The first inventory project to be financed by the project described in the previous article will be a survey of kestrel. About 40 answers have been received so far. Much of this work has been done by local conservation enthusiasts and private organisations since the public administration has been atmost non-existent. This could be utilized now. The slight delay m timber production in future is quite insignificant. The article describes the means of destruction of the environment with chemicals, bombs and machines, and their short-term and long-term results to the vegetation, animals, land and man. The public administration for conservation in Finland is f ar from suf ficient, and the public support for private organisations is minimal. The decisive role of the Stockholm Conference is stressed, and the resolutions of the first session of UNEP in June 1973 are shortly described. Although the decline has been very evident, no estimations on numbers are available . The authors suggest that the responsibility f or most part of the procedure should be lef t to them . Practical advice to save the environment by Hannu Airola This article is a Pages 16-17 short list of recommendations to consumers, summer visitors, and farmers. The plants mainly belong to rich peatlands and wet meadows, or old villages. The draina ge of apen treeless peatlands for forestry has been widely criticized as being economically nonprofitable. Some of them are weeds, especially those growing in f lax and rye fields. The need of innovations in administration and legislation in order to promote the creation of protected areas by Pekka Borg, Erkki Kellomäki and Hannu Ormio Pages 4-6 In Finland it is possible for a landowner to obtain legal protection for a valuable piece of land. For instance, no funds are available for producing educational materia!. by V . A considerable area of bogs could thus be saved from dra inage. The basic ideas include: consuming less, recycling wastes, use of public transportation, avoiding the release of was tes to lakes, maintaining the diversity of organisms in forestry and agriculture, avoiding the use of synthetic chemicals, etc. The project to raise funds for conservation work by Teuvo Suominen Pages 18-19 The Jack of financial resources has always been a seriously limiting f actor m voluntary conservation work. Now it is tao late to preserve their original sta tu s as ref uges f or wildlif e and recreation, producers of wild berries, etc. In each administrative district there is now an inspector for environmental conservation . !n such cases the survey on our declining f lora must be based on the age relations of the records. Erkamo Pages 22-23 Evidently the crow n galls of great sallow caused by Agrobacterium tumefaciens (Smith & Townsend ) have formerly been very rare in Finland but now they are quite common in certain parts. They would thus act as positive indicators of pollution whereas the liches are generally negative indicators: these do not occur in polluted areas. The reasons for decline are mainly indirect, including wetland drainage, agricultural change, and modernisation of settled areas. In forests they are generally not found. Recently the state-level organisation has been rapidly developing. Later the same areas could be planted with trees. The author suggests that they correlate w ith some type of air pollution
KANTA-HAMEEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Pentti Ands.cen, Armas Launiksentie 5, 13130 H ämeen linna 13. PIEKSAMAEN SEUDUN LUONNONYSTAVAT, elo Jaakko Savola, Kalevalankatu 48, 76100 Pieksämäki 10, puh. 90-315 243. LUONTO-LIITTO, Fredrikinkatu 77 A 11, 00100 Hel sin ki 10, puh. KAINUUN LUONTO, Huoltokatu 1, 87100 Kajaani 10, puh. 90490 961. ETELA-POHJANMAAN LUO NONSUOJELUYHDISTYS, elo Raimo Kapanen, PL 10, 60100 Seinäjoki 10, puh. 554. Klemola, metsänh ., varajäsen SLL:N TOIMISTO Toiminnanjohtaja: Esko Jout samo, puh . 981-22710. POHJOIS-KARJALAN LUONNONYSTAVAT, elo Olli Laamanen, 80510 Onttola. (10-15) 921-335 5991522. POHJOIS-UUDENMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS. kand., puheenjohtaja Juha Hämäläinen , ympäristönsuoje lun tarkastaja Urpo Häyrinen, fil.kand . SUUR-SA VON LUONNONSUO JELUYHDISTYS, elo Niilo Ruuth, Sokkalantie 23, 50600 Mikkeli 60. ITA-SA VON LUONNONSUO JELUYHDISTYS, elo Taisto Piiparinen, Poukkusilra, 57600 Sa von linna 60, puh. LANSI-UUDENMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS VAST-NYLANDS NATURVÄRDSFORENING, postilokero 33, 08101 Lohja 10. 13 860 . PIRKANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS , elo Lauri Ruippo, Kuusamakuja 2 E, 33840 Tampere 84, puh. 448 439 Toimistonhoitaja: Eini Nordman, puh. 23 208. KOILLISMAAN LUONTO, elo Reino Rinne, Kitkantie 4, 93600 Kuusa mo. (915) 941-10 920. VAMMALAN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, el o Asko Mäkelä, Puistokatu 6, 38200 Vammala. 958-11 956. IISALMEN LUONNON YSTAVAIN YHDISTYS, elo Eero Antikainen, Rinteentie 28, 74130 Ii sal mi 3. (9-15.30) 971-12 082. KUOPION LUONNON YSTAVAIN YHDISTYS, Kuopion museo, Kauppakatu 23, 70100 Kuopio 10, puh. 448 439 J ärjestösihteeri: Sauvo Henttonen , puh. 498 159. PORVOON LUONNONHISTORIALLINEN YHDISTYS, Kaivokatu 40, 06100 Porvoo 10. ULKOJÄSENET Bio-Dynaaminen Yhdisty s Eidos Enemmistö F yysikkokilta Hämäläis-Osakunta Kansan Raittiusliitto Koe-eläinten mojelu Kokoomuksen Nuorten Liitto Maantieteen Opiskelijat Marttaliitto Metsästäjäin keskusjärjestö Met säylioppilaat Myy Päijät-Hämeen Maakuntaliitto R akennusinsinöörikilta Sosialidemokraattisen Nuorison Ke skusliitto Sosialistinen Opiskelijaliitto Suomalaisuuden Liitto Suomen Arkkitehtiliitto Suomen Kalamiesten Keskusliitto Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen M etsästäjäliitto Suomen Metsästäjäja Kala stajaliitto Suomen Mielenterveysseura Suomen R akennusin sinöörien Liitto Suomen Romukauppiaiden Liitto Siwmen Voimalaitosyhdistys Suomen ylioppilaskuntien liitto Symbioosi Synop Vihreä Risti SLL:N HALLITUS H arri Dahlström, maat.-metsät. KYMENLAAKSON LUONNON YSTAVAT, Itäkatu 2 B 21, 48100 Kotka 10, puh. Suomen luonnonsuojeluliitto VARSINAISET JASEN]ARJESTÖT ETELA-KARJALAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Ari Kultanen, Soskua, 53100 Lappeenranta 10. ( 16.30-) 952-16 767. Sulo Rahko, kaupungineläinlääkäri Lauri Ruippo, mai semanhoidonvalvoja Juh ani Santanen, leh tori Teu v o Suominen, fil.kand., varapuheenjohtaja Matti Vehkalahti, fil.maist. POHJOIS-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Kasvitieteen laitos, Torikatu 15, 90100 Oulu 10, puh. SATAKUNNAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Uusikoivistontie 77 A 3, 28 130 Pori 13, puh. LENTUA-SEURA, elo Markus AlaHeikkilä, 88900 Kuhmo, puh. VARSINAIS-SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS EGENTLIGA FINLANDS NATURSKYDDSFORENING, elo Rauno Tenovuo, Turun Yliopiston Eläincie·teen lairns, 20500 Turku 50, puh. HELSINGIN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS HELSINGFORSREGIONENS NATURSKYDDSFORENING, el o Kaarle Klemola, Merikorttitie 4 a 589, 00960 Hel si nki 96, puh. 931-62 531. 10000. KESKI-SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, J yväskylän yliopiston biologian laitos, Vapaudenkatu 4, 40100 Jyväskylä 10, puh. 939-23 316. 5093. KESKI-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS MELLERSTA OSTERBOTTENS NATURVÄRDSFORENING, Isokatu 15, 67100 Kokkola 10, p uh. 964-22 991. Seppo Kellomäki, ma at.-metsä t.lis. Helsinki 1974 Kiqapa1no Libris Osakeyhtiö Ollset LAHDEN LUONNONYSTAVAT, elo Veli Haikonen, Kaivolankatu 2 B 16, 15240 Lahti 24. POHJOIS-SA VON LUONNON SUOJELUYHDISTYS, elo Heimo Mikkola, Kuopion korkeakoulu, pl 140, 70101 Kuopio 10. LAPIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Pauli Li sitzin, Valtakatu 2, 96100 Ro vaniem i 10, puh. Yrjö Haila, fil.yo, varajäsen Kaarle E
METSÄPEURAN VASA Suomen Luonnon keski aukeamat ovat v. Kuvia voidaan käyttää julisteiden tapaan asuntojen ja työpaikkojen koristamiseen. Kuvia toimitetaan va in täysinä sarjoina. 1974 värilliset. Sarjan hinta on 5 mk. Varsinkin ahtaissa tiloissa ne ovat kätevämpiä kuin suuret julisteet. ULP-korttisarjan kuvat esittävät uhanalaisia eläinlajeja (8 kotimaista ja 4 ulkomaista). Mitat ovat 25 x 35 cm ja sarjan hinta 5 mk. Näin vältetään lehden hajottaminen ja kuvat saadaan taittamattomina ja ilman nltomisreikiä. Katso sivua 18! ~ G) e ::s C: t .-4 ... Vuosikerran keskiaukeamat voi tilata myös erikseen. C: ::s ~ C: G) e ::s rJ)