lrtonumerot 7. Tiedetäänhän, että ojitusten ja hakkuiden jäljiltä Suomessa on nyt valtavia alueita pikaisen perkauksen ja taimikonhoidon tarpeessa. 50 mk . On äärettömän lyhytnäköistä hukuttaa niitä tekoaltaisiin tai ruhjoa ne työllisyyden nimissä piloille. Tilaukset välittää myös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy , Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki 10, puh. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsu ojeluliiton toimisto . sitä, että on vaadittava alan tutkimusja opetustoiminnan voimakasta kohentamista. Näistä ja uusiutuvien luonnonvarojen muusta hoidosta löytyvät Suomelle sopivat lääkkeet työttömyyteen, ei korvaamattomien luonnonalueiden tuhoamisesta. 90-406 262 . 3 7. Ilmiö on muuten tuttu kehitysmaista, missä erityisen kärjekkäästi ovat vastakkain luonnon perinteinen kestävä hyväksikäyttö ja äkkirikastumisen toivossa kahmiva nousukasmainen talouselämä. Kaikkien tasolla se merkitsee jatkuvaa tiedottamista, julkista keskustelua ja vaihtoehtojen esittämistä.. ILMOITUSHINNA T 1/ 1 sivu 2 000 mk , 1/ 2 sivu 1500 mk , 1/4 sivu 1 000 mk, takakansi 3 000 mk , aukeama 3 500 mk , värilisä 700 mk . Jo kansallispuistokomitean ehdotus sisältää monia mahdollisuuksia järjestää työtä luontoa säilyttäen, mutta aivan erityisesti on tekemätöntä työtä talouskäyttöön jo otetuilla alueilla. Meillä on selvittävä omin voimin. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto antaa alansa kysymyksissä kehitysmaille. Järjestötasolla se merkitsee mm. Yksilön tasolla se merkitsee itseopiskelua ja porautumista yhä syvemmälle niihin asioihin, jotka itse kukin on valinnut työkentäkseen. v,k . Siksi siitä nyt vaikeuksien aikana olisi muka luovuttava ja sen vaatimuksia pidettävä yleisen edun vastaisina. Luonnonsuojelu on parempien ja kestävämpien vaihtoehtojen etsintää, jotta elämä olisi mahdollista ja elämisen arvoista niukkenevien luonnonvarojen maailmassa. TOIMITUS Päätoimittaja (vastaava): Teuvo Suominen Toimitussihteeri : Riitta Jokiranta Artikkelitoimittaja : Seppo Vuokko Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Harri Dahlström (puheenjohtaja), Camilla von Bonsdorff, Mikko Laakso, Terttu Laurila, Hannu Raittinen ja Veijo Vänskä. Tilaushinta on 40 mk, Pohjoismaiden ulkopuolelle 46 mk . Muuan Suomen onnettomuus onkin yllättäen se, että meillä ei ole virallisesti tunnustettua kehitysmaan asemaa, joten jäämme paitsi sitäkin ulkopuolista asiantuntevaa apua, jota mm. Virheellisempää näkemystä luonnonsuojelusta tuskin voitaisiin esittää. Järkevääkin tehtävää tässä maassa riittäisi. vuosikerta On tiedettävä vaihtoehdot Lamahysterian lehtiotsikot tyrmistyttävät: viimeisten ikimetsien pikahakkuita, jotta vielä enemmän puuta mätänisi pinoihin; tekoaltaita ja suojelusoiden turveojituksia, jotta energian liikatuotanto olisi vielä suurempaa. Loppuvia luonnonvaroja eivät ole ainoastaan mineraalit ja fossiiliset polttoaineet, vaan myös luonnontilansa säilyttäneet alueet. Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21 -1. Suomen sopeutuminen talouskasvun pysähtymiseen on tuskallista. 90-642 881 Liiton to imisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.3016 .00. Vuonna 1978 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. Osoitteenmuutokset p yydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton toim istoon . Huippuna ovat metsähallinnon valheväittämät, että luonnonsuojelusuunnitelmat merkittävästi lisäisivät työttömyyttä. Nopean kasvun hullut vuodet ovat huumanneet talousmiehemme niin, että he nyt ryntäilevät päättömästi sinne tänne ja luulevat " elvyttävänsä" tehdessään luonnonvarojen käytössä tyhmyyden toisensa jälkeen. Nousun vuosina luonnonsuojelu samaistui liiaksi kaikkiin niihin vaatijoihin, jotka olivat ottamassa osaansa kasvavasta kakusta. ISSN 0356-0678 Paino paikka: Forssan Kirjapaino O y Forssa SUOMEN LUONTO 1/78 J7. Suomen Luonto N :o 1 1978 SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Lönnrotinkatu 17 B 6, 00120 Helsinki 12 , puh . Luonnonsuojelusta on tehty virallinen syntipukki, johon on mukava suunnata neuvottomuuden aiheuttama tyytymättömyys. Luonnonsuojelijoilta vaaditaan nyt enemmän kuin koskaan tietoa vaihtoehdoista. Syntyi käsitys, että luontoa voi suojella vain rikas ja että luonnonsuojelu on ylellisyyttä
. . .. . . Kotblle katerusta ruokapöydästä on iloa monelle. . . 12 Heimo ja Kyllikki Mikkola : Kolumbian luonto suurin häviäjä . 14 Pentti Becker: Linnansaaren kansallispuiston kunnostustalkoot . . . . . . . . . . . . 42 Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto . . SUOMEN LUONTO 1/78 37 . . 3 Markku Löytänen: Ympäristönsuojelullista ajattelua viime vuosisadalla . . ... Liki vuosisadan ikäisissä sanomalehdissä on osuvaa tietoa mm. . . . . . . . . . . . . Asiantuntijai ovat nyt pohtineet valmiiksi mietinnön, jossa kerrotaan, millaisten soiden suojelu on erityisen tärkeää. . . . ... . . . . .. . Vesikon tunnistamisen ja suojelun ongelmia pohditaan sivuilla 34-36. . Ne esittäytyvät sivuilla 19.-26. . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . ...... . .. . . . . ... . .. . Ympäristöongelmista tiedettiin Suomessakin jo kauan ennen nykyaikaa. 47 Kolumbiassakin otetaan kehityksen nimissä luonnosta enemmän kuin mitä se kestää. . . . . . . Suomalaispariskunta kertoo kokemuksistaan sivuilla 14-16. . . . . . . . . . . Suomalaisten kotkanystävien silmiin ja valokuvaajien tähtäimiin on osunut jos jonkinlaisia haaskansyöjiä. . . . . . . . . .... . 2 Vesikko ehkä vielä asuu jossakin päin Suomea vanhalla koepipurollaan, mutta sitä on vaikea erottaa minkistä. . .. . . . . .. . . 10 Kalevi Ylisirniö: Vesiviranomaisilla on huono näkö . . . . . .. .... . . Lionaosaan,ssa näytettiin, miten kansallispuiston nähtävyyksiä voidaan avata kävijöille ja vanhoja kulttuuripiirteitä elvytellä. 37 Huutoja korvesta . . .. . . . 27 Heikki Henttonen ja Seppo Lahti: Onko vesikko jo hävinnyt Suomesta. . . . . . Teuvo Suominen: Niilo Söyrinki ja luonnonsuojelun vuosikymmenet . . . . . . . . Scura uksista kärsivät metsät, niidet asukkaat ja ihminen. . .. ... . . 44 Kirjallisuutta ....... Linnansaaren tapahtumista ja ensi kesän suunnitelmista kerrotaan sivuilla 1618. . . . . . . . . 40 Suomen luonnonsuojeluliitto . . . . . . . . . . . . Sivut 7-9. . . . . 45 Summaries of the Main Articles ..... 34 Juha Suominen: Villi humala ...... . . . . .. . . . . 7 Pekka Nuorteva : Ympäristönsuojelun nykytavoitteet .. . . SUOMEN LUONTO 1 1978 On tiedettävä vaihtoehdot ... . . . Luonnonsuojelun veteraani Niilo Söyrinki täytti täysiä vuosikymmeniä, ja kohta niitä täyttää myös luonnonsuojeluliike. . Soiden hävitys sai suojelijat älähtämään ja kalikka kalahti viranomaisiin. . Sivut 27-33. 19 Pekka Salminen: Soidensuojelun perusohjelma . . . Aikojen ja aatteiden muutoksia pohditaan sivuilla 3-7. . . . . ...... . . . . . . . vsk.. . . . . . . . . . . . . . .... . . . 16 Hannu Hautala: Kotkahaaskan kuokkavieraat . . . . . . Villin humalan kasvupaikkoja etsintäkuulutetaan sivuilla 37-39. . . . . . . . . . . . . . ympäristömyrkyistä, esimerkiksi lyijyllä lasittamisesta. . . . . .. . .. . . .. . . . . . . .. . ... . . . . ... . . _....::::.,.._ ·--=~ -----• Humala rehottaa Suomessa paikoin aivan alkuperäisenäkin, vailtka useimmille se on entisajan mausteja nykyajan koristekasvi . . . .
1938. Kenties joku huvimetsästäjä tai puupeltomies on tuosta ravistelusta saattanut hiukan närkästyäkin, mutta ainahan fariseukset ovat herätyssaarnasta pahentuneet. Sitä oli valmisteltu lähinnä tieteellisten seurojen piirissä. Eri asia on sitten, että luonnonsuojeluun on viime aikoina tullut piirteitä, jotka eivät pysy tieteellisen totuuden piirissä. Epävarmuutta tai soraääniä ei ollut. Se oli hieno kokous. 3. prof. vsk. ministereiden tai eduskuntaryhmien puheilla. Silloin ei ajateltu niin . Ruotsissa toimii vieläkin Tiedeakatemian luonnonsuojeluneuvosto, jonka sana painaa paljon, ja Tiedeakatemialla on korkeatasoinen kansainvälinen ympäristönsuojelujulkaisukin, Am bio. Päin vastoin nuoren itsena1sen maan luonnonsuojelutyö haluttiin perustaa juuri tieteelliselle pohjalle. Teuvo Suominen Niilo Söyrinki ja luonnonsuojelun vuosikymmenet Professori Niilo Söyrinki täytti 70 vuotta 5. Miten tuolloin. Luonnonsuojclukon1rcssin 1957 osanottajana Scrrahnin kansallispuistossa DDR:ssä; oik. Kuusamonsarakkecn ainoalla suomalaisella kasvupaikalla Liikasenvaaralla 1970. 1977. Millainen oli tunnelma Så'ätytalossa 40 vuotta sitten. Sitä paitsi ei mitään vahinkoa ole tapahtunut, sillä Niilo Söyringin saarna jättää aina sijan parannuksen tekemiselle.'' Luonnonsuojelijana Söyrinki on aina ollut vapaaehtoinen työntekijä. Johtokuntaan valittujen edustajiensa avulla tieteelliset seurat antoivat yhdistykselle asiantuntevaa SUOMEN LUONTO 1/78 37. Ruotsissa , mutta Suomen Luonnonsuojeluyhdistys perustettiin puhtaasti kansalliselta pohjalta. Vastaavia yhdistyksiä toimi jo muualla, mm . 12. Dementjev Neuvostoliitosta. Luonnonsuojelutyö on jatkunut viime aikoihin saakka; tutkimukset jatkuvat täydellä teholla ja hänelle ominaisella tavattomalla tarmolla. Luonnonsuojclusymposiumin retkellä tutustumassa Tsckkoslovakian Tatran kansallispuistoon 1959. Tiedemiesten ohella se on vieroittanut myös muita kansalaisia. Oulun ylioppilaiden terTCydenhoitouema kiittiä johtokuntansa puheenjohtajaa 1972. Ammatikseen hän on opettanut ja tutkinut, viimeksi kasvitieteen professorina Oulun yliopistossa vuodesta 1959 lähtien eläkkeelle siirtymiseensä (1971) saakka, välillä yliopiston rehrorinakin. On tullut politikointia, jossa luontoa tärkeämpää on se, kuka suojelee ja minkä aatteen nimissä. Muutaman kuukauden kuluttua täyttää 40 vuotta Suomen järjestäytynyt vapaaehtoinen luonnonsuojeluliike, sillä Suomen Luonnonsuojeluyhdistys, nykyisen liiton edeltäjä, perustettiin 27. Tå'llä hetkellä' tuntuu kuin tieteellisen perustan korostaminen saattaisi jopa vieroittaa osan suojeluvå·estå·. 5. tukea. He osallistuivat myös kaikkien tärkeiden hankkeiden valmisteluun yhdessä Tiedeakatemian edustajan kanssa ja olivat mukana kun yhdistys kävi esim. Kahden merkkipäivän välissä Suomen Luonto haastatteli Söyrinkiä, jonka elämäntyötä toinen luonnonsuojelumme voimahahmo, professori Valter Keltikangas luonnehti kymmenen vuotta sitten näin (SL 4/ 1967): "Viimeksi kuluneen kolmen vuosikymmenen aikana meillä ei ole tehty juuri mitään valtakunnallisesti merkittävää luonnonsuojelun alalla, missä ei tavalla tai toisella näkyisi Niilo Söyringin jälki.' ' Söyringin 1954 julkaistu kirja "Luonnonsuojelun käsikirja" (Otava) on alan klassikkoja ja monelle myöhemmälle luonnonsuojelijalle sytytin, sillä kuten Keltikangas jatkaa, "hänen sanomansa on pysynyt jatkuvasti tuoreena ja 'nukkujia' hereille ravistavana
Siihen tulivat itseoikeutettuina aikaisemmin mainittujen perustajaseurojen johtokuntien valitsemat henkilöt: Societas pro Fauna et Flora Fennicasta prof. Vasta silloin Yhdistys todella voi täyttää tarkoituksensa maamme luonnon suojelemiseksi ja säilyttämiseksi . Martti Tc:rcci ja prof. Kun keväisen ilta-auringon hohtavat säteet silloin pilkistivät sisään kunnianarvoisen Säätytalon korkeista ikkunoista, näkivät ne vihdoinkin toteutuneen tapauksen, jota hartaimmet luonnonsuojelumiehemme jo kauan olivat odottaneet: kokoussalin täyttyneenä luonnonsuojeluasian innoittamista, eri yhteiskuntapiireihin lukeutuvista kansalaisista . vsk.. Yhdistys saattoi siis toivehikkain mielin lähteä aloittamaan toimintaansa. Yhdistyksen säännöt hyväksyttiin valmistelevan toimikunnan ehdotuksen pohjalla sekä suomenettä ruotsinkielisinä. Ajatus erityisen luonnonsuojeluyhdistyksen tarpeellisuudesta oli lausuttu jo 33 vuotta aikaisemmin , jolloin prof.]. Linkola, esittäen suomenja ruotsinkielisessä puheessaan yleisen luonnonsuojeluyhdistyksen perustamisajatuksen kehitystä sekä niitä syitä. Kokoonkutsujaksi määrättiin prof. Linkola . Kun yleisölle näin oli mukaansatempaavasti selostettu meilläkin niin keskeisiä luonnonsuojelun alueita, seurasi virallisten asioiden käsittely . Ja niin tultiin itse pääasiaan : kysymykseen yleisen luonnonsuojeluyhdistyksen perustamisesta. ]. Linkola . Korvc:n konrio. Olli Hc:ikinhc:imo, toht. Kun kaikki läsnäolijat olivat siitä yksimielisiä, paukahti puheenjohtajan nuijanisku merkiksi tuolle historialliselle päätökselle : " Suomen Luonnonsuojeluyhdistys Naturskyddsföreningen i Finland'' oli perustettu . Ilmari Vålikangas. Toivomuksena on , että saataisiin mukaan mahdollisimman lukuisasti asianharrastajia ammattiin . A . Palmen esitti sen Suomen Maantieteellisen Seuran vuosikokouksessa. Uunia Saalas ja toht. Seuraavana tehtävänä olisi Yhdistyksen vaikutussäteen laajentaminen , niin että se sulkisi sisäänsä kaikki ne Suomen kansalaiset, joille isänmaan luonto, sekä alkuperäisenä että ihmisen toiminnan muovaamana, on rakas. Puheenjohtaja selosti aluksi suunnitellun yhdistyksen sääntöehdotusta valmistelleen toimikunnan työtä sekä niitä periaatteita, joille yhdistyksen toiminta tulisi rakentumaan . Silloin ei vielä kuitenkaan katsottu ajan olevan soveliaan asian käytännölliselle toteuttamiselle . toht. Alkutaipaleellaan Yhdistys on viitoittanut ne suuntaviivat, joita se voi seurata myöhemmässä toiminnassaan. Suomen Luonnonsuojeluyhdistys oli näin tullut perustetuksi ja luonnonsuojeluväkemme harras toive to· teutetuksi . Levander, toht . Niilo Söyrinki (Suomen Luonto 1, 1941) SUOMEN LUONTO 1178 37 . 90 henkeä osoitti yleisöllä olevan vilkasta har4 rastusta asiaan . Helsingissä huhtikuun 5 p :nä 1941 . Pontus Palmgren , maist . Vuosijäsenten jäsenmaksuksi v: !ta 1939 määrättiin 25 markkaa. Lakari. Perustavassa kokouksessa vallinnutta välitöntä ja innosrunutta mielialaa kuvaa vakuuttavasti se, että siellä ilmoittautui Yhdistyksen jäseneksi kokonaista 62 henkilöä, joista vakinaisia jäseniä 6. Reino Kalliolan esitelmä harvinaisten puulajien ja puuyksilöiden suojelemisesta sekä toht. K . " Haluamme tehdä luonnon varjelemisen vaurioilta, jotka eivät ole välttämättömiä. Ilmari Hustich ja Esko Suomalainen . Samalla hän lausui , että yhdistyksen perustaminen tapahtuu samassa aatteellisessa ja isänmaallisessa hengessä , jossa ensimmäiset luonnonsuojeluaatteen esitaistelijat maassamme ovat työskennelleet. Suomen Maantieteellisestä Seurasta prof. Alc:x Luther, Suomalaisesta Eläinja Kasvitieteellisestä Seurasta Vanamosta prof. V. vuosikokoukseen saakka . Kokouksen ilahduttavan runsas osanottajamäärä n. kotiseutuja isänmaanrakkauteen vetoavaksi kansalliseksi velvollisuudeksi . Pontus Palmgrenin ruotsinkielinen esitelmä linnunsuojelusta. Viljo Kujala sekä kokouksen valitsemina prof. M . Niin tultiin kevättalveen 1938, jolloin eräiden yksityisten luonnonsuojelun harrastajien sekä Societas pro Fauna et Flora Fennican, Suomalaisen Eläinja Kasvitieteellisen Seuran Vanamon, Suomen Maantieteellisen Seuran ja Suomen Metsätieteellisen Seuran kesken käydyissä neuvotteluissa päätettiin perustaa yhdistys vielä samana keväänä . Yhdistyksen toiminnan saattamiseksi välittömästi käyntiin, päätettiin valita sille heti johtokunta seuraavaan Hugo Conwentzin aatteiden pohjalta; hän oli muuten Suomestakin vienyt vaivaiskoivuluudan Berliinin Dahlemin kasvitieteelliseen yleisömuseoon . Yhdistyksen perustava kokous oli kutsuttu koolle neljässä pääkaupungin lehdessä julkaistulla kehoituksella, jonka oli allekirjoittanut 46 luonnonsuojelua harrastavaa kansalaista maan eri osista ja eri yhteiskuntapiireistä . Euroopassa luonnonsuojeluaate alkoi Saksasta, 1800-luvun lopulla Säätytalossa neljä vuosikymmentä sitten Toukokuun 27 :s 1938 tulee säilymään aikakirjoissa yhtenä Suomen luonnonsuojelun tärkeimmistä merkkipäivistä. Rolf Palmgren , toht . A . . Samalla sovittiin, että kukin mainituista seuroista saisi etuoikeutettuna valita yh den jäsenen yhdistyksen johtokuntaan, jotta yhteys näihin tieteellisiin seuroihin säilyisi alusta asti kiinteänä ja uusi yhdistys pääsisi toimimaan tarpeeksi asiantuntevalta ja monipuoliselta pohjalta . Mitä' oli tapahtunut ennen Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen perustamista. Vuosien mittaan kävi sitten yhä ilmeisemmäksi , että oli saatava yhdistys , jonka tehtävänä oli luonnon rakkauden herättäminen ja luonnon suojelemisen merkityksen tehostaminen laajoissa kansalaispiireissä. K. Yhdistyksen tilintarkastajiksi valittiin prof. Haluamme levittää tietoisuutta luonnon suojelemisen aatteellisesta ja käytännöllisestä merkityksestä kaikkiin kansalaispiireihin. Kokouksen avasi prot. jotka olivat kokoontuneet varta vasten perustamaan yleistä luonnonsuojeluyh distystä . iotka olivat viivästyttäneet sen toteu ttamista tähän saakka. prof. Suuria saavutuksia ei Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksellä ole vielä esitettävinä , mutta sen työ ei suinkaan ole ollut vailla merkitystä . Ernst Hå'yren. K. puolueeseen ja äidinkieleen katsomatta . ' ' Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin avaaja ja sihteereiksi maist. Aarne: Laitakari ja Suomen Metsätieteellisestä Seurasta toht. Ohjelmassa oli maist. Vastaavan asiantuntijatason puuttuminen Suomesta on suuri vahinko
Linkola oli yhdistyksen perustamisen primus motor, kyvykäs organisaattori . Millainen mies oli Kaarlo Linkola, yhdistyksen ensimmå'inen puheenjohtaja. Mutta humanistikin on tavallisesti kapea . Eihän luonnonsuojelun tarkoituksena ole vaikeuttaa elinkeinoja vaan etsiä sovittelua , jonka avulla elinkeino voisi jatkua niin että sopusointu säilyisi luonnon kanssa . Aatetta tarvittaisiin luonnonsuojelussa nytkin . Hän oli Helsingissä kasvitieteen professorina, kun minä 1927 tulin opiskelemaan . Mutta ympäristönsuojelijoina he ovat 5. mutta agronomipuolelle en sitä onnistunut saamaan. Maalaisena minä en voi sitä hyväksyä; monet maat ovat paremmassa turvassa kun niitä hoitaa viisaasti tavallinen maalaismies. Silloin ennen pyrittiin yhteistoimintaan, kaikkien etuun. Kun Linkola kuoli (1942) nuorena , ajattelin, että jonkun pitää jatkaa hänen työtään, ja jatkajia oli hyvin vähän . Eniten minuun varmasti vaikuttivat Ernst Thompson Setonin kirJat. Ja vielä elääkin aatteellista henkeä Suomessa, mutta sitä ei tapaa puolueissa, joilla on valta ja kansan verorahat, eivät ne enää aatetta tarvitse. Ovat purreet niin omat kuin vieraatkin koirat . Nordenskiöld oli jo 1880 puhunut kansallispuistoista . Ja Yhteiskunnalliseen korkeakouluunkin sain sen, siihen , josta sitten tuli Tampereen yliopisto, mutta sekin opetus on kai lakannut. Rohkaisuakin olen saanut, etenkin metsänhoitoa ja ympäristönsuojelua opiskelevilta oppilailtani . Olen kai julkisuudessa esiintynyt enemmän kuin kukaan nykyisistä virkamiehistä ja kovin hiljaisia heistä on aina tullut kun ovat virkansa saaneet. Cajan. Vaikka en oikein tiedä , oliko se luonnonsuojelullista. Vika onkin ehkä siinä, että kaksi valtapuoluetta eivät taistellessaan kannattajista haluakaan sovitella näissä asioissa. Nyt eletään materialismin ja tulonjaon aikaa , ei korosteta velvollisuuksia eikä ihanteita. Nuorethan ovat aatteellisia, siitähän todistaa vallankumoushenkikin , kapina vanhempia ikäluokkia vastaan. Ympäristönsuojeluhan on käytännöllis-egoistista, sitä että suojelen itseäni. Minä lähdin ja tein siellä työtä aina väitöskirjaan saakka. Minä tein aloitteen luonnonsuojeluopetuksen järjestämiseksi metsänhoitajille mahtaako sitäkään enää kukaan jatkaa. Kun opetin Ympäristönsuojelun laitoksella, näin, että siellä oli aatetta. Norrlin ja metsätieteemme perustaja A . A. Tvärminnen eläintieteellisen aseman perustaja J. Kai se on osaksi luonnekysymys. Minusta luonnonsuojelu on ennen kaikkea humanismia . Se olisi osattava käyttää luonnonsuojelun hyväksi nyt , kun vanhempi polvi on aineellisten ideologioiden vallassa ja siltä puuttuu aate. Eihän tämä ole minun toimeentuloani lisännyt, pikemminkin päin vastoin , olisin voinut tutkia ja saada stipendejä ja saastyä haukkumiselta yhteiskunnan jarruna olemisesta. Kun katselee perustamistilaisuuteen osallistuneiden nimiä•, kohtaa jå'rjestå'å'n henkilö1d, jorka ovat jå'ttä'neet pysyvå'n jå'ljen Suomen kulttuurihistoriaan. vsk. luokalta. Tuntuu kuin samaa ei voisi sanoa nykyajan luonnonsuojelijoista. E. Siihen aikaan oli ihanteita. Aineen nimi oli '' Luonnonsuojelus " . Tässä kerran löysin vanhan ainevihon ensimmäiseltä luokaltani Lauttakylän Yhteiskoulusta. K. P. Ajatukset itivät monella suunnalla; A. Luonnonsuojelutyö on hyvin epäkiitollista. der. Mistä' johtuu silloin mukana olleiden tavaton sitkeys ja dynaamisuus. Rolf Palmgren oli levittänyt meillä saksalaisperäistä luonnonsuojeluaatetta, ja minäkin olin tutustunut saksalaisen luonnonsuojelutyön käytäntöön Baijerissa 193537 ja pitänyt siitä täällä esitelmiä. Siksi minua on ihmetyttänyt, että luonnonsuojeluun on tullut mukaan henkilöitä , joilla on ajatuksia yhteiskunnan väkivaltaisesta muuttamisesta. Ei ajatus uusi ollut 40 vuotta sitten. Vapaa-aineessa "Miksi aiot " kirjoitin , että haluan tulla luonnontutkijaksi ja oppia tuntemaan kasveja ja eläimiä. Olin harrastanut luontoa , kerännyt perhosia, ollut mukana koulun luonnontieteellisessä yhdistyksessä, puheenjohtajanakin , ja olin lukenut suuren SUOMEN LUONTO 1/ 78 37. Miten sinusta tuli luonnonsuojelija. Vain todella laajat humanistit ovat luonnonsuojelijoita, sellaiset kuin esimerkiksi Zachris Topelius oli, hänhän kirjoitti erinomaisen luonnonkirjankin . Voiko aatteeksi sanoa sitäkään , että kauniita alueita suojellaan, jona kaupunkilaiset saisivat vapaasti sotkea maalaisten maita. Mutta myös aika oli toinen . Mutta enhän minä koskaan ole ollut ammattiluonnonsuojelija, olen hoitanut vain palkattomia luottamustoimia. Hänen suunnitelmiaan oli, että Reino Kalliolasta tuli maan ensimmäinen virallinen kokopäivätoiminen luonnonsuojelija ja minusta vapaaehtoisen yhdistyksen sihteeri . Toisen opiskeluvuoden keväällä organologian kurssilla hän kysäisi , lähtisinkö Petsamoon tutkimaan tunturikasveja. Minä toimin sihteerinä, tein kaiken; kun teknistä apua ei ollut, olin mukana Suomen Luonnon toimituksessa Kalliola oli päätoimittaja kirjoittelin artikkkeleita, pidin esitelmiä ... maaran populaarikirjallisuutta. Humanisteja on jopa teknikoissa, mutta heidän koulutuksessaan ei mitenkään oteta luontoa huomioon eikä heistä juuri voi tulla luonnonsuojelijoita. Minussa on ollut veto siihen jo pienestä pitäen. Sitä nyt lukiessani ihmettelen , mistä olin silloin saanut kaiken sen tiedon , minähän tiesin silloin oikeastaan kaiken sen minkä nytkin . Palmen oli luonnonsuojelumies, samoin kasvitieteilijä J. Itsenäistymisestä oli kulunut lyhyt aika , isänmaallisuus oli ylinnä , omaa valtakuntaa oli pystyttävä kehittämaan , ei ajateltu yksilön etua vaan yhteiskunnan. Sitten löysin toisen vihon , Tampereen Klassillisen Lyseon 7. Aloitin eläintieteessä , mutta Linkolan persoona veti minua puoleensa. Onko luonnonsuojeluaate sukua jollekin toiselle aatteelle
Suurinta osaa heistä ei ole näkynyt sen jälkeenkään, mutta osa on toiminut, mm. Sitten siellä on Linne'n perintö ja muutenkin pitkä kulttuurihistoria, keskustelu on siellä korkeatasoista. Miksi niin harvat biologit ovat luonnonsuojelijoita. Teollisuuden pääomat ovat suuremmat ja niitä käytetaan ympäristönsuojeluunkin. Toiset kutsumusbiologit ovat 'tutkijoita, joita kiinnostavat vain heidän omat tutkimusprojektinsa, ei humanismi eikä luonnonsuojelu. avamasemassa; hehän juuri määräävät ne prosessit, joita muuttamalla voidaan ratkaista veden ja ilman pilaantumisongelmat. Enää ei luonnonsuojelussakaan tunneta velvollisuuksia, ja nykyiset virkamiehet ovat materialistisen ajan kasvatteja, joilta puuttuu humanistinen näkemys. Luonnonsuojeluopetusta olisi saatava maatalousoppilaitoksiin, sillä niiden kauttahan maaseudun nuori polvi kulkee. Nyt luonnonsuojelusta on puhuttu koko kansan harrastuksena, poliitikot pyrkivät sillä eteenpäin ja puolueet laativat luonnonsuojeluohjelmia. Suomea ei pitäisi verrata Ruotsiin, jolla on suotuisampi ilmasto ja historia, siellä ei sota ole vienyt voimia eikä luontoa. Siksi Ruotsissa on nähty paremmin luonnonsuojelunkin tarpeet. Ennen kansakoulunopettajat olivat se kanava , jonka kautta tuotiin uusia aatteita, mutta nyt peruskoulun aikaan siitä ei ole takeita. Minua ihmetytti, että tämän henkilömäärän valtasi tavaton luonnonsuojeluinnostus, ja sitten seuraavina vuosina myös poliittisissa piireissä ilmeni luonnonsuojeluinnostusta, vaikka sitä ennen oli joka puolella saatu taistella luonnonsuojelun puolesta. Vanhan yhdistyksen så"å"nnöt eivå·t nyt kelpaisi Suomen luonnonsuojeluliitolle. Halusivatko he vain saada haltuunsa valmiin yhdistyksen ja sen varat ja toimintamahdollisuudet. Mutta siihen olisi riittänyt, että uudet henkilöt olisivat tulleet mukaan toimintaan. Meillä ollaan niin reserveerattuja, keskustelussakaan ei avata suuta tai korkeintaan jälkikokouksessa isketään kaljan voimalla nyrkkiä pöytään ja ärjytään . Vanhoista julkaisuista ja asiakirjoista saa vaikutelman, että entisajan virkamiehet olivat valistuneempia kuin nykyiset. Kaiken tämän maksaa luonto. Enää ei ole talkoohenkeäkään, vaan puolueet vaativat verorahansa pitääkseen pystyssä valtavat esikuntansa ja ammattipoliitikkonsa, jotka lähinnä vain yllyttävät kansanryhmiä to1S1aan vastaan. Mutta eniten riippuu maanviljelijästä, hänen tiedoistaan ja SUOMEN LUONTO 1 /78 H . vesiensuojelusta tavalla joka pätee yhä vieläkin se onkin Suomen ensimmäinen kansantajuinen esitys vesiensuojelusta. Juuri tuolloin puhumin luonnonsuojelun käsitteen laajentumisesta. Minä olenkin monta kertaa manannut niitä esi-isiä, jotka eivät heti laukanneet sinne saakka, vaan asettuivat tänne korpikuusen juurelle yksikseen, eroon muista kansoista. Olinhan minäkin jo kirjassani puhunut esim. Heissä ei ole aatetta. Useimmat biologit eivät ole tehneet mitään tässä maassa luonnonsuojelun hyväksi, he ovat aina olleet passiivisia. Vain kutsumusbiologit ovat oikeita biologeja, ja vain pieni osa heistä on samalla luonnonsuojelijoita. puheenjohtajaksi valittu Pekka Nuorteva ilmeisen menestyksellisesti. Entisaikaan he olivat enimmäkseen kutsumusbiologeja, joista osa toimi kouluissa luonnonhistorian opettajina, ja näistä osalla oli humanistisia harrastuksia. Onko muutos todellinen. Esimerkiksi metsähallinnon johtopaikoilla ei ole ilmennyt hå"ivå"å"kå"än siitä· avarakatseisuudesta ja kulttuuritahdosta, joka vallitsi A. Nämä ovat minusta kaikkein negatiivisimpia biologeja. Millaisena koit ympå"ristönsuojelun mukaantulon luonnonsuojeluliikkeeseen. Viime aikoina joukkoon on tullut '' leipämaistereita' ' . Miten luonnonsuojelua tulisi edistå"ä Suomen maaseudulla. Olin kuullut neuvotteluista, joissa puhuttiin yhdistyksen organisaatiouudistuksesta, mutta kiireiden vuoksi en niihin osallistunut. Ruotsissa kotiseutuliitto tukee voimakkaasti maaseudun luonnonsuojelutyötä ja antaa asiantuntija-apua. Kyllä sääntöjä olisi voitu muuttaa ja toimintaa laajentaa, kun olisi saatu lisää väkeä ja rahoja. vsk.. Sehän on selvää, on aika muuttunut ennenkin ja tehtävät sen mukana. Silloin luonnonsuojelu nähtiin hoitamattomana työkenttänä, ja nuoren maan pieni sivistyneistö tunsi siitä vastuuta. Tällaistahan on sattunut paikallisyhdistyksissä myöhemminkin, mutta ei siitä luonnonsuojelu ole edistynyt. Jostakin syystä he ovat valinneet biologian ammatikseen, mutta asenteellisesti he eivät ole biologeja; he vain pänttäävät tyttöjen ja poikien päähän sitä mitä kirjaan on painettu. Sitten vuosikokoukseen 1967 tuli hirmuinen määrä ihmisiä, jotka eivät koskaan olleet mitenkään näkyneet mukana luonnonsuojelussa. Biologit voidaan jakaa kahteen luokkaan. Cajanderin aikoina. Ruotsissa vastaava tehtävien laajennus suoritettiin ilman vallankumousta, ei siellä ruvettu entisiä pois potkimaan. Vaikea on myös kuvitella, että metså·ekonomiaa koskaan tulisi opettamaan Valter Keltikankaan tapainen kulttiliiripersoona. K. Metsänhoitajat ovat perinteisesti olleet luonnonsuojelun turvana ja heidän luonnonsuojeluopetuksestaan olisi huolehdittava. Heistä ei voi koskaan tulla luonnonsuojelijoita. Ajatellaan, että kaikki ovat yhtä hyviä luonnonsuojelijoita eikä ke6 nenkään tarvme tehdä mitään , varsinkaan, jos siitä ei makseta. Ruotsin vanha kulttuuriperinne suojaa yhä monin tavoin ympäristöä ja Ruotsin suojeluväellä on hyvät yhteydet muihin maihin. Toisaalta ruotsalaiset eivät tuhlaa niin rempseästi kuin me vaan he katsovat tarkkaan , mihin rahansa panevat ja silloin niitä riittää suojeluunkin. Miksi Suomessa ollaan niin paljon jäljessä Ruotsista luonnonsuojeluasioissa
Nordenskiöld esitti maahamme perustettavaksi luonnonsuojelualueita, jotta edustavia palasia alkuperäisestä luonnostamme säilyisi muistomerkkeinä tuleville sukupolville. 6064 ja s. Päiviö Tommilan johtamassa Suomen Akatemian, Sanomalehtien Liiton sekä Paikallislehtien Liiton rahoittamassa projektissa "Suomen sanomalehdistön historia", jonka on määrä päättyä vuoteen 1985 mennessä. Jatkuvasti on uutta tekeillä niin että ei pääse edes vanhoja kertaamaan, ja kiireet tuntuvat koko ajan lisääntyvän, vaikka kiirettä minulla on aina ennenkin ollut. asenteistaan. Biologiystäväni joskus syyttävätkin minua siitä, että en ole biologi vaan humamsu. Kirjoittaja Markku Löytönen opiskelee Helsingin yliopistossa kulttuurimaantiedettä. Näin lieneekin tapahtunut, jos asiaa tarkastellaan luonnonsuojeluliikkeen näkökulmasta. Yksi niistä koskee Oulangan kansallispuiston kasvillisuutta. Oulun aikanani järjestin luonnonsuojeluopetusta yliopistossa, pidin seminaareja, luennoin opettajanvalmistuslaitoksessa, osallistuin järjestötoimintaan. vsk . Olen haaveillut, että ehtisin kirjana kertoa ajatuksistani, lapsuudenajoista lähtien, ei vain luonnonsuojelusta vaan kaikesta muustakin, mikä on elämäni varrella muuttunut. Suomalaisessa maanviljelijässä on vielä jäljellä runsaasti harrastusta luontoon ja ihanteellisuutta. Varhaisempaa kehitystä ei kukaan varsinaisesti ole tutkinut, mutta eräissä kirjoituksissa (Söyrinki 1954, Nuorteva 1971) katsotaan, että luonnonsuojelullinen ajattelu maassamme olisi alkanut 1880. Varsin yllättävä on havainto, että omankin maamme menneisyydestä löytyy sellaista valveutuneisuutta, että sitä ei nykylehdistöstä juuri tapaa. Ympäristönsuojelullista ja ekologista ajattelua on tavallisesti pidetty oman aikamme modernina ajatteluna, jonka juuret ovat vasta parin viime vuosikymmenen ekologisessa ja luonnonsuojelullisessa ajattelussa. Se ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa siitä, miten ympäristönsuojelullinen ajattelu kokonaisuudessaan on meillä kehittynyt. Nyt käytän eniten aikaa tutkimuksiin. Kesät olen retkeillyt Ruoveden ja Virtain maastossa kasvien levinneisyyttä selvittämässä. Minua kiinnostavat niin monet asiat. Sekä Nuorteva että Söyrinki katsovat muun luonnonsuojelullisen ajattelun kehittyneen tieteellisen tutkimustyön ja menetelmien kehityksen myötä siitä ns. Kerätessäni vanhoista savolaisista sanomalehdistä lehdistöhistoriallista aineistoa olen löytänyt useita kirjoituksia, joissa käsiteltiin luonnonvarojen suojelua ekologisen ajattelun pohjalta tai väestön suojaamista myrkkyvaaroilta. Toisaalta lienee lukijoillakin ollut enemmän aikaa. 119) . Nuorteva 1976 s. E. Opintojensa ohella hän on kesästä 1977 lähtien työskennellyt tutkimusapulaisena prof. Markku Löytänen Ympäristönsuojelullista ajattelua viime vuosisadalla Y mpäristönsuojeluliikkeen tärkeimpiä tehtäviä tämän hetken Suomessa on tiedon levittäminen ongelmista ja niiden ratkaisumalleista. Tiedän, miten pienestä voi lähteä kiinnostus ja suojeluharrastus, vaikkapa käärmekuusesta ja niinipuusta, jos joku vain kertoo niiden suojelutarpeesta. Kirjoitusten taustatieto oli tuolloin luonnollisesti nykyistä suppeampi, ja esimerkiksi metsien hä7. Yhä vielä tuntuu lähes saavuttamattomalta haaveelta päästä esim. Ruotsin verroille; siellähän ympäristöasiat heiluttavat hallituksia, ja niiden ympäriltä tiedetään ja kirjoitetaan monikymmenkertaisesti enemmän kuin meillä. klassisesta luonnonsuojelusta, joka alkoi Nordenskiöldin ajatuksesta (vrt. SUOMEN LUONTO I /78 37. Minä olen maalta lähtöisin ja tunnen itseni maalaiseksi. ikävuoteeni saakka. Viimeksi olen osallistunut Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) kasvatuskomitean toimintaan. Helsingin yliopistossa opetin dosenttina niin kauan kuin minun annettiin, viime syksyyn, eli 70. Oheisen artikkelin esimerkit osoittavat myös, kuinka laajalti tiedotusvälineet ovat joskus valottaneet asioiden taustoja ja ilmeisen vilpittömästi pyrkineet tyydyttämään tiedontarvetta pelkän päiväkohtaisen uutisannoksensa lisäksi. Tällöin tutkimusmatkailija A. Hänellähän ei ole alkuunkaan kerrottu, mistä oikein on kysymys Miten nyt on jatkunut luonnonsuojc:lutyösi. Hänen puoleensa pitää osata kääntyä aivan toisella tavalla kuin nyt on tehty tassa kansallispuistokysymyksessä. Järjestyneen luonnonsuojeluliikkeen ulkopuolella ja jo varmasi ennen mainittua toimintaa on ympäristön suojeluun ja ekologiaan liittyvää tietoa todennäköisesti liikkunut monella suunnalla, esimerkiksi lehdistössä tai aikaisemmin varsin suosituissa esitelmätilaisuuksissa
Kasvit muodostavat happea, jota eläimet käyttävät; eläimet taas hengittävät ulos hiilihappoa, jota kasvit tarvitsevat. 1888: "Seuraukset metsien hävittämisestå· Metsien vähenemistä ei voida pitää ainoastaan vahinkona yhteiskunta-taloudellisessa katsannossa, mutta myöskin terveydellisessä suhteessa: Sillä katkeamaton vuorovaikutus on kasvija eläinkunnan välillä. Tämä voidaan toteen näyttää SUOMEN LUONTO 1/ 78 37. Näytteeksi olen poiminut kaksi kirjoitusta viime vuosisadalta. Toisiin ne vaikuttavat kovemmin, toiset pääsevät vähemmällä. Taikka: säilytät ruokiasi laseeratuissa saviastioissa, etkä tiedä, että tämmöisiä usein laseerataan lyijyllä, mönjällä, lyijykiilteellä (hopeakiille, lyijykiille) tahi muilla aineilla, joita tehdään lyijystä. Sekin voi sisältää myrkkyä, sillä Suomessa ei löydy mitään lakia, joka kieltäisi tämmöisiä aineita myymästä, tahi joka määräisi sakkoja myyjälle, myi hän sitten tieten tahi tietämättään vaarallisia aineita. luonnon kannalla oleva ihminen ei tunne nimeksikään . vittämistä vastustettaessa ekologiset päätelmät tuntuvat melko intuitiivisilta. Metsillä on sen tähden suuri merkitys ilman alaan ja laatuun. Tästä huolimatta aihetta käsiteltiin usein sellaisella ekologisella otteella ja perusnäkemyksellä, ettei se suurestikaan eroa nykyisten ympäristönsuojelijoiden näkemyksistä. Taikka on myrkyn vaikutus niin sanoaksemme epäsuora: ruumis heikkonee yleisesti ja sen vastustus-voima ulkoapäin tulevia tautiaineita vastaan vähenee; pienikin vilustus saattaa silloin olla kylläksi kaatamaan uhrinsa sairasvuoteelle; tahi on lavantauti eli muu rutto liikkeellä, ja nämät tietysti ensiksi korjaavat ne joitten terveys muista syistä on heikontunut. Taikka ne ovat oman kylämme värjärin ja maalarien valmistamat; vaan nämä ehkä eivät ole tienneet, mitä sisältävät aineet, joista tekevät väripainanteensa. Mutta siitä riippuu taas ihmisen hyvinvointi ja terveys suuressa määrin. 1884 (pääkirjoitus): "Myrkyllisistå· seinå·-papereista, kankaista, astioista ym. Herra Nordgwist on mm . Tehtailija joka ehkä asuu jossakin etäällä Venäjällä tai Sak8 sanmaalla on painanut niitä väreillä, jotka sisältävät arsenikkia , väkevämpiä myrkkyjä mitä löytyy . Kuten lukijamme lehtemme ilmoitusosastosta näkevät, on kaupungissamme yleisö nykyään lyhyen ajan kuluessa tilaisuudessa käyttää taitavan miehen apua nyt puheena olevien myrkkyaineitten tutkimista varten. RASKASMETALLEISTA Savo 2 5. Taikka olet ostanut rautakaupasta laseeratun padan eli muun säilytysastian . Kehoitamme siis yleisöä käyttämään tilaisuutta niin kauan kun se on tarjona. Kasvikunta tasoittaa auringosta säteilevää lämpöä, ilman kosteutta ja sen sähköisyyttä. ollut Helsingin maanviljelysja kauppatutkinnon palveluksessa, joten hänellä siis näistä asioista on runsas kokemus .'' METSIEN SUOJAVAIKUTUKSIST A Savo 22. Etenkin metalliväreistä löytyy usein arsenikkia, jota ei ole tahallaan niihin pantukaan . Saksassa on laki olemassa, joka kieltää semmo1s1a vaarallisia tavaroita S a k s a s s a myymästä; valmistaa kyllä saa ja myydä ulkomaille jos ulkomailla ihmisiä kuolee Saksan tavaroista, siitä ei Saksan hallitus pidä väliä , kun vaan teollisuus kukoistaa ja maksaa veroa. Esim . Vaikutus on joko suora myrkytys: arsenikki tuottaa pyörrytystä, päänkivistystä, jäsenten kolotusta ja puutumista, suhinaa korvissa, rintatauteja ja lopuksi pitkän kitumisen perästä kuoleman myrkky tulee näet ruumiiseen varsin vähissä määrin ja tappaa siis myöskin vähitellen; lyijy-myrkyt taasen vaikuttavat enimmiten vatsaan : ruuan sulatus käy huonoksi , hampaat mustuvat, kita , nielu , vatsa ja suolet tulistuvat , ääni käy käheäksi lopuksi tulee värähdyksiä ja kovaa suonenvetoa, kylmä hiki nousee selkään ja jos ei sairas pian saa apua ja etenkin jos ei taudin alku ja juuri poisteta, niin hän muutaman vuoden kiduttuaan kuihtuu kuin katkennut kukka. Intuitiivisetkin näkemykset osuvat melko oikeaan ilmeisesti vuosisadan vaihteen ihmisten luonnonläheisyyden ansiosta. Käy siis kerran tutkien läpi talouskapineesi ehkä löydät sieltä syyn kivuloisuuteesi, jota vuosikausia olet potenut, menettäen isoja rahoja lääkäreille ja lääkkeisiin! Taikka olet ostanut lapsillesi joululahjaksi kauniita leluja, ja kun pienet poloset ovat ikävissään, ovat kalpeita ja yhä itkeä marisevat, niin ostat heille vieläkin uusia, etkä huomaa, että lapset pistäessään viattoman näköisiä leluja suuhunsa, niistä imevät uutta taudin ainetta. 11. huonekaluista Korkeampi sivistys vaatii epäilemättä elämän kaikissa oloissa enemmän varovaisuutta, sillä se tuottaa monen mukavuuden ohessa mukanaan vaarojakin, joita. 1. Edistynyt kauppa ja teollisuus sekä niitten synnyttämät kilpailut ovat nimittäin, etenkin myöhempinä aikoina, tuottaneet yhteiskunnalle uuden vihollisen tavarain väärentämisen , joka useinkin on mitä vaarallisinta lajia, sillä sydämmetön tehtailija, etenkin semmoinen, joka asuu satojen peninkulmain päässä uhristaan ja jota ani harvoin lain rankaiseva käsi ulettuu kohtaamaan, väärentää tavaroitaan isoissa määrin myrkyllisillä aineilla, osaksi antaaksensa sille ostajan silmiä lumoavan kiillon . Haemme apua lääkäreiltä, käymme kylpymatkoilla, koetamme jos jotakin, vaan turhaa vihollinen piilee ehkä seinäpapereissa eli seinämaalauksissa, huonekalujemme vaatteuksissa, ikkuna-uutimissa, matoissa, jopa sänkyja pitovaatteissammekin . Tavallisimpia tarpeitamme, joita emme itse valmista aineista, joitten puhtauden tunnemme, täytyy meidän siis epäillen tutkia, eikö siinä piile joku vaarallinen vihollinen, joka vähitellen, mutta varmaan tärvelee terveyttämme, vähentää elinvoimamme ja huomaamattamme työmaa meidät liian varhain auenneeseen hautaan. Näitten myrkkyjen vaikutus saattaa olla monenlainen. vsk.
'' YMPÄRISTÖAJATTELUN JUURET OVAT MONET Nämä silmiini sattuneet kirjoitukset osoittavat, ettei ympäristönsuojelun aatehistoriallista kehitystä ole riittävän tarkasti ja laajaalaisesti tutkittu. 1971 s. . Persiassa ja Mesopotamiassa oli ennen aikaan viljavata, mutta nyt ne maat ovat sieltä hävitetyt. Kaikkein vähiten me suomalaiset. Y mpäristönsuojelullisen ajattelun kehitys ei ilmeisesti ole tapahtunut yksittäisten, luonnonsuojeluliikkeen parissa toimineiden oivalluksista siinä määrin kuin on kuviteltu. KIRJALLISUUS ympäristönmaassamme Nuoneva, Pekka, 1971 : Luonnonsuojelun idc:ologinc:n kehitys Suomessa Satakunnan Työ 23 . Helsinki 1954. Ja tämä alkoi tuona turmiollisena Roman keisarikunnan aikana tämän ajan luvun ensimmäisinä vuosisatoina. Tämmöisiä pelottavia esimerkkejä kun on olemassa, emme voi vähäpätöisenä pitää niitä puhtaasti aineellisia tappioita, mitä metsäin väheneminen matkaan saatsydämmetön teh12ilija, etenkin semmoinen, joka asuu satojen pcninkulmain päässä uhristaan ja jota ani harvoin lain rankaiseva käsi ule11uu kohtaamaan, viirentää tavaroitaan isoissa määrin myrkyllisillä aineilla, osaksi antaaksensa sille ostajan silmiiii lumoavan kiillon . Ennen muuttui etelä-Euroopassakin talvi kesäksi ja kesä talveksi vitkaan. Söyrinki, Niilo, 1954: Luonnonsuojelun kiisikirja. 1. Erittäinkin lintujen väheneminen on haitaksi sen tähden , että ne hävittävät kasveille vahingollisia hyönteisiä. 1884) taa. Sanalla sanoen metsäiset maat ovat terveellisempiä ilman alaisuuden takia. 3. Käy siis kerran tutkien läpi talouskapinecsi ehkii löydät sieltä syyn kivuloisuutecsi, jota vuosikausia olet potenut, menettäen isoja rahoja läiikiireille ja liiiikkeisiin ! " (Savo 25. historiallisilla tapauksilla. Onpa metsäin häviämisestä sekin onnettomuus, että vesilähteet kuivuvat, kun kasvit eivät enää kokoa ja säilytä sadevettä. Ja tämä tuotti perikadon Italialle, kuten roomalainen tiedemies Pliniuskin on sanonut. Mutta kun tuota hävitystä kestää koko pohjoisella pallonpuoliskolla, seuraa siitä varmaankin arvaamattomia vahinkoja. vsk. Jos metsät ovat liian kylmiä ja kovin kosteita, voidaan puita harventamalla saada se haitta poistetuksi. . Vahingollinen seuraus metsän haaskuusta on myös se, että joukko hyödyllisiä nisäkkäitä ja lintuja häviää. Vain tarkka aatehistoriallinen tutkimus voi selvittää, miten suojeluajattelu on kehittynyt. Ilman alassa tulee muutos ja terveysolot huononevat. Suuri, mutta pian ohi menevä voitto ei saa houkutella lyhytnäköisesti ja huolettomasti tulevien sukupolvien luonnollisia etuja hävittämään. Niin on käynyt Hispaniassa Ebron, Italiassa Tiberin, jonka tasaiset rannat ovat muuttuneet epäterveellisiksi liejukoiksi. Mutta ei ainoastaan vanhan maailman kansat ole tehneet itseään syyllisiksi metsäin turmiolliseen hävittämiseen. Meidän aikanamme kaikki ilman tuntijat yksimielisesti myöntävät metsäin vaikuttavan paljon ilman alaan. Porvoo 1976. Niin kauvan kuin metsäin hävitys pysyy vähempänä, ovat sen tuottamat haitatkin niitten seutujen vitsauksena, jossa tätä on harjoitettu. 9. Metsäiset ~aat ovat myös kosteampia. Kun metsät vaikuttavat ilman sähköisyyteen, sillä puut johtavat sähköä pois ilmasta, niin ukkosen iskut tekevät autioilla mailla huoneille ja elikoille useammin vahingoita kuin metsäisillä. Amerikassakin on uutisasukkaitten kirves ja tuli paljastanut suunnattomia aloja aarniometsiä enemmän kuin on viljelykseen tarvittu . Nuorteva Pekka, 1976: Elohopea Suomen luonnossa ja hallintokoneistossa. Myöhemmin jatkoivat kristityt metsäin hävitystä, saadakseen loppumaan sen kunnioituksen, jota pakanat osoittivat luonnon jumalille. vastoin on esim. Lehdillään suojaavat puut maan pintaa auringon kuumuudelta ja estävät taas lämmön pois haihtumista maasta. Ilman laatu metsäisillä mailla on vähemmän altis muuttelevaisuudelle kuin paljailla paikoilla, Joissa vaihdos kuumasta kylmään ja päinvastoin on paljoa suurempi ja valtavampi, joissa päivät ovat palavampia ja yöt kylmempiä, samoin kuin kesät kuumempia ja talvet ankarampia. Maatilat kekoutuivat yksiin käsiin ja käytettiin ollenkaan tulevaisuutta ajattelematta. Tästä ajasta lähtien vasta alettiin puhua kuumeen tuhotöistä metsättömissä kuivuneissa maanpaikoissa. Mutta kuumiin ja etenkin kuiviin paikkoihin on sitä vastoin metsää kasvatettava jopa istutettavakin, jonka kautta saadaan ilma kosteammaksi ja muullekin kasvullisuudelle edullisemmaksi. Joet kuivuvat myös ja mataloituvat. Lämpimissä tuulissa on usein vesihöyryjä, jotka metsä jäähdyttää vedeksi ja siitä syntyy kosteutta. Egyptissä semmoisilla erämailla, joissa ennen, noin 100 vuotta taaksepäin ei satanut ollenkaan, on nyt hyvä viljelys, sillä puuistutusten avulla saatu on sadetta runsaasti. 4-5. suuria aloja, joissa ennen viinirypäleet erinomaisesti menestyivät, muuttunut vahingollisten hyönteisten tähden erämaiksi. Mutta nyt siellä terveydelle vahingoksi tulee talvipakkasesta yhtäkkiä kesäkuuma, samoinkuin kuivuus keskeytyy rankkasateilla ja yhtäkkisillä myrskyillä, jotka hävittäen kulkevat yli paljaitten lakeuksien. Sillä viime aikoina olemme järjettömästi menetelleet metsäimme kanssa, jotka arveluttavassa määrässä ovat vähentyneet sekä sopimattoman hakkaamisen tähden että hoidon puutteesta. Muistakaamme mitkä aarteet on meillä metsissämme. Italiassa on esim . Tavattomat tulvatkaan eivät tee hävityksiään metsämailla, niin kuin aukeilla, sillä kasvit imevät itseensä liijan kosteuden. Enemmän kulkee aukeilla mailla myöskin raesateita. Sitä SUOMEN LUONTO I / 78 3 7. Italiasta metsät ensiksi suuremmassa määrässä hävitettiin
Se on silti mielekäs, koska korkeasta elintasosta ei tietenkään ole mitään iloa, jos elämisen edellytykset samalla häviävät. 1. Niinpä ilmakehä on luonnontalouden toiminnan avulla saanut happensa ja ultraviolettisäteilyltä suojaavan otsonikerroksensa, kuivan maan kamara tärkeän humuskerroksensa ja aineiden kiertokulkuun on saatu optimaaliset määrät erilaisia aineita, kun myrkylliset tai muuten haitallisen runsaina esiintyneet aineet ovat siirtyneet syrjään erilaisiksi fossiilisiksi kerrostumiksi. Luonnontalouden toimintoja tähän asti yksinomaisesti ohjaillut DNA-informaatio eli DNA-molekyyleihin sitoutunut, eliöiden perinnöllisiä ominaisuuksia säätelevä informaatiojärjestelmä on siis saanut toisen, ihmisen hallinnassa olevan informaatiojärjestelmän . Virkaanastujaisesitelmissä on usein kuvailtu niitä mahdollisuuksia, joita kulloinkin kyseessä oleva opinala voi avata ihmisen hyvinvoinnin kohentamiseen. vsk.. Tuo tiedon voima ei ole ainetta eikä energiaa, mutta kuitenkin se vaikuttaa luonnonvoimien kentässä erilaisia ilmiöitä uudella tavalla ohjaten. 1969 korvattiin Suomen luonnonsuojeluliitolla. 7 miljardia vuotta sitten ja on DNA-informaation pohjalta rakentunut evoluutioprosessissa noin 1. Muihin tieteisiin verrattuna ympäristönsuojelun tavoitteenasettelu on siis paradoksaalisen vastakkainen. Jako on silti epäselvä, sillä kyllin laajasti nähtäessä ympäristönsuojelun ydinkysymys on luonnontalouden toiminnan ja elämän mahdollisuuksien turvaaminen eli lyhyesti luonnonsuojelu. Viran tilalle perustettiin alan varsinainen professuuri syyskuussa 1977. Uutta työkenttää on totuttu sanomaan "ympäristönsuojeluksi" , jonka osaksi nähty luonnonsuojelu usein saa nyt lisäämääreen "klassinen" tai "perinteinen". Samalla luonnontalous on toiminnallaan muuttanut maapallolla vallitsevia olosuhteita elämälle edulliseen suuntaan. LUONNONT ALOUDELLE ERITYISEN VAARALLISEKSI on muodostunut ihmisen luoma teknosysteemi, missä erilaiset koneet, tehtaat ja laitokset on suunniteltu ihmisen hyvinvointia mahdollisimman tehokkaasti palveleviksi, mutta on laiminlyöty niiden raaka-aineiden käytön, energiankäytön ja jätetuotannon sopeuttamtnen DNA-informaation säätelemään luonnontalouteen. Oheinen artikkeli on jälkimmäiseen liittyvä virkaanastujaisesitelmä, jonka prof. Se on myös hyvin pelottava. Tänään vuorossa oleva ympäristönsuojelu eli paremmalta nimeltään luonnonsuojelu on kuitenkin tiede, joka ei aseta ihmisen hyvinvoinnin lisäämistä ensisijaiseksi tavoitteekseen, vaan pyrkii ensisijaisesti turvaamaan luonnontalouden toimivuuden ja siten elämän jatkumisen maapallolla. Pekka Nuortcva Ympäristönsuojelun nykytavoitteet Kun Suomen vapaaehtoinen luonnonsuojeluliike järjestäytyi 1938, ei mitenkään voitu aavistaa luonnonsuojelun sisältöä neljä vuosikymmentä myöhemmin. Ihminen voi nimittäin käyttää hallinnassa olevan tiedon voimaa oman hyvinvointinsa parantamiseen, mutta tämä voi tapahtua vain luonnontalouden toisten eliöiden kustannuksella ja luonnontalouden toiminnallista kokonaisuutta vaurioittaen. Eikä elämän jatkumista maapallolla ole uhkaamassa mikään muu kuin ihminen . Juuri tällaisen laajan näkemyksen tärkeyttä on tähdentänyt kirjoittaja, joka joutui näkyvästi luomaan uutta linjaa Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksclle tullessaan sen puheenjohtajaksi 1967. 5. Seurauksena on ollut vaikeita häiriöitä luonnontaloutta ylläpitävässä aineiden kienokulkujärjestelmässä ja energianvirtauksessuoMEN LUONTO 1/78 H. 1978 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa. Se elämä, jonka turvaamiseen ympäristönsuojelu pyrkii, syntyi 10 noin 4. Hänen puheenjohtajakaudellaan tapahtui myös organisaation muutos, jossa yhdistys 4. 7 miljoonaa eliölajia käsittäväksi itsesäätöiseksi luonnontalouden koneistoksi, joka on niin mahtava, tarkoituksenmukainen ja tehokas, ettei ainutkaan maapallolla luontaisesti vaikuttava voima tai eliölaji pysty horjuttamaan sen elämää ylläpitävää toimintaa. Päinvastoin, luonnontalous on evoluution edistyessä kehittänyt elämän turvaamiseksi yhä tehokkaampia ja ja tehokkaampia tasapainotusmekanismeja. ja hänen pyrkimyksensä parantaa omaa hyvinvointiaan luonnontalouden kustannuksella. Elämän jatkumisen on tehnyt kyseenalaiseksi vasta ihminen, joka on tuonut maapallolla vaikuttavien fysikaalisten, kemiallisten ja ekologisten voimien kenttään kokonaan uudenlaisen voiman, nimittäin sukupolvien saatossa kerääntyneen tiedon voiman. LUONNONTALOUDEN TASAPAINOTUSJÄRJESTELMIEN ja olosuhteita parantavien muodostumien synnyttyä on elämän jatkuvuus ollut turvattua ja elämä on voinut järkkymättä jatkua satojen vuosimiljoonien saatossa. Tämä tilanne on elämän satoja vuosimiljoonia kestäneessä historiassa kokonaan uusi. Nuorteva piti 18. Pekka Nuorteva on vuodesta 1975 lähtien ollut Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun kiinteän ylimääräisen professuurin haltija
LUONNONTALOUTT A UHKAAVAKSI ERITYISV AARAKSI on noussut ydinteknologia, jonka käsittelemät radioaktiiviset aineet omaavat kyvyn aiheuttaa muutoksia DNA-molekyyleissä. Me siis tiedämme, että kaikki korkeampiasteinen elämä maapallolla päättyy muutamien vuosikymmenien kuluessa ekokatastrofiin , jos taloudellinen kasvu, teollistuminen , kaupungistuminen , biosidien käyttö , energian kulutus, kehitysmaiden köyhtyminen ja väestöräjähdys edistyvät nykyisellä vauhdillaan. Luonnon hajoitusmekanismeille täysin vieraita, kemiallisen teollisuuden tuotteita on myös vaarallisella tavalla alkanut rikastua luonnon ravintoketjuihin. Kytkentää suunnitellessamme meidän on tunnettava luonnontalouden sietokyky ja harkittava sellaisia toimia kuin elintasovaatirnuksista tinkimistä, teollistamisen jarruttamista, kaupunkeihin kertyneen väestön palauttamista maaseudulle haja-asutukseen, väestöräjähdyksen hillitsemistä, vesiviemäröinnistä luopumista, fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumista sekä luopumista vaarallisesta leikistä ydinenergialla. Elämää ylläpitävän luonnontalouden suojelemiseksi joudumme siis harkitsemaan luopumista paljosta sellaisesta, mitä olemme tähän mennessä pitäneet hyvänä ja tavoittelemisen arvoisena. Mitä paremmat työskentelymahdollisuudet ympäristönsuojelutieteelle annetaan , sitä vankempaan tietoon se voi pohjata suosituksensa ja sitä parempia ovat sen suositukset. mykselle sokea spesialisti voi kiistää ekokatastrofivaaran olemassaolon. Teknosysteemin ryhdyttyä käyttämään energianlähteenään fossiilisia polttoaineita, on niihin aikanaan sidottuja haitallisia aineita vapautunut luontoon ilmakehän kaasukoostumus on alkanut muuttua, otsonikerros ohentua, sateet ovat muuttuneet rikkihappoisiksi ja lyijyä on laskeutunut kaikkialle. Toisin paikoin luonto on joutunut kärsimään tuotannon riistosta, toisin paikoin taas tuotantoa tukahduttavista liiallisista ravinne, jätetai myrkkymääristä. Toisaalta olemme toki sentää.n yhä elossa ja tiedämme, että voimme jatkuvastikin säilyä elossa, jos emme lisää luonnontalouteen kohdistamiamme paineita ja sopeutamme toimintamme oikealla tavalla luonnontalouden asettamiin puittdsun. sa. Vain tosiasioista piittaamaton utopisti tai kokonaisnäkeSUOMEN LUONTO 1178 37. YMP ÄRISTÖNSUOJELUTIEDE ON OPPI SIITÄ, miten ihmisen talous olisi oikealla tavalla kytkettävä luonnontalouden toimintoihin. En kuitenkaan julkituo iloani, vaan pettymykseni. Tämän suuruusluokan kysymyksissä ei nimittäin ole varaa tehdä erehdyksiä suuntaan sen enempää kuin toiseenkaan. Ja kuitenkin ratkaisujen pohjaksi tarvittavaa tietoa on saatavilla riittämättö"Ekokatastrofi hahmottuu selkeänä jokaisen sellaisen tutkijan eteen, joka kylmästi tosiasioita punniten lähtee luomaan itselleen kokonaisnäkemystä tulevaisuudesta. Tuota tietoa on hankittava lisää. Ympäristönsuojelutieteisiin keskittynyt tiedekunta olisi jo oikeamman suuruusluokan panos, jos todella halutaan välttää ekokatastrofi ja elämän päättyminen maapallo!~11. Ennen kaikkea puuttuu tietoa niistä tavoista, joilla luonto reagoi erilaisiin ihmisen aiheuttamiin paineisiin. Vaikeasta harkintatilanteesta huolimatta ympäristönsuojelutieteen suosittelemien ratkaisujen tulisi olla kokonaisvaltaisesti pohdittuja ja vankkaan tietoon perustuvia. Ja tätä harkintaa joudumme suorittamaan ankaran '' rahat tai henki' ' -asetelman vallitessa. Viime vuosikymmeninä tapahtunut tiedon määrän räjähdysmäinen kasvu ja sen teknologinen hyödyntäminen on kaiken kaikkiaan nostanut ihmisen luonnontaloudelle aiheuttamat vauriot sellaisiin mittasuhteisiin, että luonnontalouden elämää ylläpitävässä koneistossa on havaittavissa vakavia vaurioita, jotka pahetessaan uhkaavat kehittyä elämän maapallolla lopettavaksi ekokatastrofiksi . Tämä on ympäristötieteen tehtävä. Pettymykseni siitä, että yhteiskuntamme on tiedostanut elämän jatkumista uhkaavan ympäristökriisin niin huonosti, että katsoo riittävän, kun maamme pääyliopistossa toimii ympäristönsuojelun professori ja tällä yksi assistentti. VOISI AJATELLA, ETTÄ LAUSUN TÄSSÄ VIRKAANASTUJAISTILAISUUD ESSA ILONI SIITÄ, että Helsingin yliopistoon on joitakin vuosia sitten saatu perustetuksi ympäristönsuojelun professuuri ja siten saatu alulle tämän elintärkeäksi muodostuneen alan opetus. Vain tos1as101sta piittaamaton utopisti tai kokonaisnäkemykselle sokea spesialisti voi kiistää ekokatastrofivaaran olemassaolon.'' mästi. vsk . Luontoon tahallisesti ydinpommeissa tai vahingossa ydinteollisuudesta joutuvat aineet voivat siten riittävän runsasmääräisinä esiintyessään sotkea luonnontalouden järjestystä ylläpitävän DNA-ohjausjärjestelmän ja aiheuttaa luonnontalouden tuhoutumisen synnynnäisten epämuodostumien, leukemian ja muun syöpäisyyden aiheuttamaan kaaokseen. Samantapainen , jo alulleen päässyt vaikutus on kemiallisen teollisuuden tuottamilla mutageenisilla tai syöpää synnyttävillä aineilla. Ekokatastrofi hahmottuu selkeänä jokaisen sellaisen tutkijan eteen, joka kylmästi tosiasioita punniten lähtee luomaan itselleen kokonaisnäkemystä tulevaisuudesta. Me tiedämme, ettei tuollainen kytkentä ole helppoa eikä kivutonta
Esimerkkeinä olivat etenkin Pohjanmaan vesistöjärjestelyt, mm. Rakennettiin mm. VESIVIRANOMAISET OVAT SOKEITA VASTUSTA VILLE NÄKEMYKSILLE Taisteluun on kieltämättä tullut turhuuden leimaa, kun suuresta valtakunnallisesta huomiosta (mm. Kokkolan vesipiiri asetti yhteistyössä vesihallituksen ja voimamiesten kanssa työryhmän , joka rupesi laatimaan tämänkin Joen rakentamisesta kokonaissuunnitelmaa. Vesiviranomaiset ja voimayhtiöt ovat siis tottuneet häikäilemättömään ja härskiin tapaansa sahaamaan paikallisia asukkaita silmään. Sanotaan, että apinakaan ei hevin tunnusta pentu aan rumaksi . Isohaaran voimalaitos, mutta ihme ja kumma, lopullinen rakennuslupa myönnettiin vasta kaksikymmentä vuotta laitoksen valmistumisen jälkeen. TAUSTATIETOA POHJOISESTA Kun Kemijokea ruvettiin saannöstelemään sotien jälkeen, saatiin ensim.mäiset esimerkit voimayhtiöiden piittaamattomuudesta. Yhtiöt valittavat korkeampiin oikeusistuimiin ja nauravat partaansa kuitattuaan tahallisesta säännöstelymääräysten rikkomisesta jo etukäteen moninkertaisen hyödyn. Vastineessaan (SL 6177, s. Kas löytyipäs, löytyi Pohjanmaa ja lukuisa joukko myilertämättömiä jokia. Ennenkuin suunnittelussa oli kunnolla päästy alkuunkaan , mielipiteet olivat jo hyvin selvät. Suunnittelijat eivät siis olleet kallistaneet korvaansa tosiseikoille eli perustellulle paikalliselle mielipiteelle. kaksi artikkelia Helsingin Sanomissa ja yksi Suomen Kuvalehdessä). Esimerkit olen ottanut Lapista siksi, että olen sieltä kotoisin ja mielestäni tunnen tilanteen siellä. Ihmetyttää ves1vuanomaisten kovin huono näkö; eikö tosiaan esim. Kärsii paikallinen asukas, jonka maat on hukutettu, taikka jokiuomat väkivalloin kuivattu, kalastus lopetettu (kun lohi ei enää nouse Kemijokeen) ja kun eteläisestä Suomesta saapuneet koneurakoitsijat ovat korjanneet kerman rakennustöistä. Yllätys, yllätys, työryhmä kannatti Perhonjoen yläosan järjestelyissä kakkosvaihtoehtoa. Mitä tapahtuu voimayhtiöille. Kalevi Ylisirniö V esiviranomaisilla on huono näkö Suomen Luonnon numerossa 3 / 1977 arvosteltiin maamme ves1v1ranomaisia yksipuolisten, lyhytnäköisten, kalliiden ja ympäristölle haitallisten vesistöjärjestelyjen vuoksi. huolimatta ja erittäin yksimielisestä paikallisesta mielipiteestä huolim.atta vesipiiri ei näytä luopuvan möhkömäisestä, iarJettömasta suunnitelmastaan Perhonjoen yläos;i.ssa. Löytyi Perhonjoki ja löytyi Perhonjoen yläosa. vsk.. Kuka tästä kärsii. Perhonjokea koskevat hankkeet. Suomen luonnonsuojeluliiton, maaja metsätalousministeriön luonnonvarainhoitotoimiston, Vaasan läänin seutukaavaliiton, alueellisen maataloustuottajajärjestön, Vetelin kunnan ja monien muiden yhteisöjen sekä edellä mainittujen valtakunnallisten lehtien kanta ole missään vaiheessa päässyt osumaan silmiin. Niinpä vesipiirit ja voimayhtiöt eivät mielellään luovu suunnitelmistaan , jotka on vuosikausien työllä tehty. Kunnanvaltuusto totesi heti , että suunnitelma on aivan mahdoton ja että paikallinen väestö tulee ehdottomasti vastustamaan sitä. Esimerkkejä löytyy toki muualtakin kuin Lapista. RUOKAHALU KASVAA SYÖDESSÄ Kun Lappi oli riittävästi raiskattu ja sen asukkaat ajettu maanpakoon Etelä-Suomeen tai Ruotsiin , voimayhtiöt alkoivat tähyillä uusia kohteita. Mahdollisesti langetetaan pienehkö sakko säännöstelyrajojen rikkomisesta, jos joku on 12 uskaltanut haastaa yhtiön oikeuteen. Kunnanjohtaja Ylisirniö toteaa lähetteessään, että kirjoitus vastaa joka kohdaltaan kunnan virallista kantaa, jonka se on asianmukaisesti ilmaissut, mutta jota ei ole otettu huomioon. Siitä ovat erinomaisena esimerkkinä Perhonjoen säännöstelyhankkeet. Posion Suolijärven säännöstelyn haitoista ja korvauksista riidellään vieläkin, kaksikymmentä vuotta Jumiskon voimalaitoksen valmistumisen jälkeen. 367-368) vesihallitus korostaa järjestelyistä koituvia hyötyjä, katsoo väestön olevan muutoshankkeiden takana ja toteaa: "Väitetty raivokas vastarinta on ainakin vesiviranomaiselle lähes tuntematon asia." Vesihallituksen vastineen johdosta Vetelin kunnanjohtaja esittelee oheisessa artikkelissa veteliläisten kokemuksia ja näkemyksiä Perhonjoen muutoshankkeista. Suunnittelun pyörät pyörivät kuitenkin järkähtämättä ja parin vuoden kuluttua pullahti painosta ulos monisatasivuinen suunnitelma. Tätä on epäilty jo SUOMEN LUONTO 1/78 37. Jo tällöin oli Perhonjoen yläosan järjestelyvaihtoehdoista esillä oikeastaan vain paljon puhuttu kakkonen eli Halsuanjoen ja Perhonjoen kuivattaminen keinokanavan avulla. Mikäli yksityiset henkilöt taikka pienehköt yhteisöt toimisivat samalla tavalla, ne vääjäämättömästi joutuisivat ankaraan rikosoikeudelliseen vastuuseen. Sitä osoittaa Kokkolan vesipiirin edustajien Vetelin kunnanvaltuustolle 1974 järjestämä tiedotustilaisuus
Ilmeisesti onkin niin, että monisatasivuis1sta kokonaissuunnitelmista lyhyellä toimitusajalla pyydetyt lausunnot ovat lähinnä vesihallinnon hurskasta käsienpesua; lausunnot pyyhkäistään lukematta roskakoriin . LUVASSA ON "ILMAISTA SÄHKÖÄ" On väitetty, että tälläkin suunnitelmalla pannaan Keski-Pohjanmaan sähköolot pitkällä tähtäyksellä kuntoon . Ei toki näin , vaikka Perhonjokiprojektin yhteydessä on joskus ruvennutkin kovasti epäilyttämään. Kokkolan vesipiirin edustajat totesivat jopa eräässä tilaisuudessa Vetelissä 1975 , että teoriassa alueelle voitaisiin viidentoista vuoden kuluttua taata ilmainen sähkö. Tällaisia summia ei voi kuitenkaan edes kuvitella saatavan muutaman vuoden aikana Perhonjokilaaksoon, vaikka polvillamme rukoilisimme ja vuodattaisimme suuria kyyneleitä. Mitä se on. Kuitenkin meille ollaan väkisin tyrkyttämässä samaa summaa sellaiseen tarkoitukseen, joka jo maakunnallisestikin on todettu järjettömäksi. kakkosvaihcochdon mukaisesti. 367) asia sanotaan aivan suoraan. Edelleen on todettu, että mahdollisen Pööskallion voimalan vesioikeuksista tulisi noin SUOMEN LUONTO 1/78 37. aikaisemminkin, mutta vesihallituksen vastineessa Suomen Luonto -lehden numerossa 6/ 1977 (s. Saataisiin aikaan moninkenainen hyöty, jos ne kaksisataa miljoonaa käytettäisiin esim. Varsin moVuosikausien ajan ovac Vetelin kunnan väestö ja kunnalliset elimet vascuscanccc vesiviranomaiseen ja voimacalousväen suunnitelmia mullistaa Perhonjokca ns. Vetelin kunta on lausunnoissaan asian eri vaiheissa korostanut, että jos kolmosvaihtoehto toteutetaan, Perhonjoen voimalaitoshankkeita on tämän jälkeen mahdollista harkita tapaus kerrallaan haittoja ja etuja vastakkain punniten. Ettei kirjoitustani käsitettäisi vaarm, korostan, että Vetelin kunta ei vastusta voimatalouden kehittämistä. Se motiivi on pelko jokimaiseman peruuttamattomasta, järjettömästä tuhoamisesta lyhytnäköisen eduntavoittelun sokaisemana. Paikallisten asukkaiden ja kunnan mielestä on kuitenkin ilman muuta selvää, että veden kulkua ei saa ohjata pois sen nykyisestä uomasta. JOKI ON ETU, JOTA EI SAA OTTAA POIS Äkkiä ajatellen voisi luulla, että vesiviranomaiset ovat mielestäni kovastikin nyrjähtäneitä. Veccliläisille Perhonjocn luonto on ecu, joca heiltä ei saa ollaa pois. Silloin , kun tällaiset (näennäiset) edut torjutaan ehdottomasti, ei voi olla epäselvyyttä paikallisten asukkaiden motiivista. net ves1vuanomaiset ovat jo yksityisissä keskusteluissa todenneet kakkosvaihtoehdon mahdottomuuden eli ilmeisesti hanketta ei toteuteta. Perhonjokilaakson vedenhankintaja viemäritöihin, yksityisteiden ja muiden teiden rakentamiseen , asuntolainoihin ja muihin vastaaviin hankkeisiin. 70 % veteliläisille. Ei mitään, tuskin voitaisiin olettaa sähkönhinnan edes hieman halpenevan, eihän se halventunut edes Lapissa sen jälkeen, kun Kemijoen kosket oli valjastettu. Tämän Perhonjoen yläosa-suunnitelman vaatimiin vesistöjärjestelyihin tultaisiin panemaan sata miljoonaa , ehkä kaksisataa miljoonaa, näin ovat Kokkolan vesipiirin edustajat sanoneet. Vesiviranomaiset kiistävät vascuscukscn olemassaolon. D 13. vsk. Kunnan mielestä olisi mahdollisessa jokijärjestelyssä otettava pohjaksi ns. Joki on meille saavutettu etu , jota ei voi ottaa mieltä pois. kolmosvaihtoehto, jolloin Patanan tekojärveä laajennettaisiin ja valmiisiin turpiiniaukkoihin rakennettaisiin pienehkö voimalaitos
Krokotiilinpoikaset myydään pohjoisamerikkalaisille turisteille groteskeina matkamuistoina; ne on täytetty pystyasentoon ja puettu niille sateenvarjo ''käteen' ' , knallihattu päähän ja frakki päälle. Ennen intiaanit ehkä pystyivät säilyttämään ekologisen tasapainon , mutta nykyisin heidän on pakko tappaa eläimiä, jotka ovat käymässä yhä harvinaisemmiksi. Niinpä maassa elääkin yli 300 nisäkäs, 1 600 lintu, 340 matelija, yli 200 sammakkoja parisentuhatta kalalajia. Tällä hetkellä Mikkolat työskentelevät kalatalousasioissa Nairobissa. Molemmat lajit ovat maailman 40 uhanalaisimman eläinlajin joukossa. haikaroita, tukaaneja, papukaijoja ja kolibreja. HÄVIÄVÄ ELÄINMAAILMA Kolumbian kaltaisilla mailla e1 nykyisin enää olisi varaa menettää villieläimiään yhtään enempaa kuin maaseudun alkukantaiset asukkaat kuluttavat ravinnokseen . Heimo ja Kyllikki Mikkola Kolumbian luonto suurin häviäjä Suomi mainitaan usein "luonnonsuojelun kehitysmaana" ja sen nimen hyvin ansaitsemmekin, jos luonnonsuojelutekojamme verrataan kehitystasoltaan muutoin vastaavien maiden tilanteeseen. Kirjoittajat asuivat 1974-76 Kolumbiassa, missä Heimo Mikkola toimi FAO:n vesiensuojeluja kalatalousasiantuntijana seuraten läheltä muutakin luontoon ja luonnonvaroihin liittyvää toimintaa, mm. Viidakkokissat jaguaarit, puumat ja oselotit ovat arvokkaan turkkinsa ansiosta yhtä haluttuja kuin kaimaanit, vaikka metsästys on kielletty. Etelä-Amerikan manteren luoteisnurkassa sijaitsevan Kolumbian pinta-ala on 114 mi!j. Siksi se on ollut naapurimaiden lainrikkojien vientimaa. Yhdistävinä piirteinä voidaan nähdä ainakin barbaarinen suhtautuminen villieläimiin sekä luonnonvarojen lyhytnäköinen, ekologian periaatteista piittaamaton käyttö välittömän "hyödyn" saamiseksi. Tällöin Kolumbia on yksi suurimmista häviäjistä. Kolumbian kuudesta krokotiilisuvusta neljä on lähes hävinnyt, ja musta kaimaani sekä orinoconkrokotiili ovat vakavasti uhattuja , sillä niitä metsästetään yhä arvokkaan nahan vuoksi. ha eli yli kolme kertaa Suomen pinta-ala. Perussa on arvioitu yhden intiaaniperheen tappavan vuodessa alueeltaan 110 lintua, 30 apinaa, 7 tapiiria, 50 pekaria, 220 kilpikonnaa ja 20 kaurista. Kolumbiassa se tosin tapahtuu osaksi todellisen puutteen vuoksi, meillä lähinnä kuvitellun. Ei siis liene ihme, että monet upeat villieläinpopulaatiot, jotka ovat antaneet Etelä-Amerikalle eksoottisen luonteen, ovat vakavassa vaarassa hävitä. Metsästysmuistojen pyynti on lähes hävittänyt kondorin, kuningaskorppikotkan , harpyiakotkan ja jabiruhaikaran. Se on aivan viime vuosiin asti tunnettu mm. Eläinrakkaus on heille vain ylikehittyneiden maiden ylellisyyttä. Kolumbia kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa vielä elää manaatteja ja jätciläissaukkoja. Kolumbia on kehitysmaista tässä suhteessa äärimmäinen esimerkki. vsk.. Siitä huolimatta kolumbialaiset metsästävät viimeisiä manaattejansa hyvänmakuisen lihan vuoksi ja tappavat nahkojen vuoksi jättiläissaukkoja jopa luonnonsuojelualueilta, jotka ovat lajin ainoita SUOMEN LUONTO 1178 37 . salakuljettajien luvattuna maana, sillä sen lait ovat sallineet kaikkein harvinaisempienkin lajien pyynnin, turkisten maastaviennin jne. Asuessamme Kolumbiassa kahden vuoden ajan koimme muiden eurooppalaisten tavoin erittäin ahdistavana kolumbialaisten vihamielisen tai täysin välinpitämättömän suhtautumisen eläimiin. Oheinen katsaus Kolumbiaan antaa sisältöä tälle vertailulle. Höyhenten takia tai lemmikeiksi kerätään Kolumbiassa mm . kirjoituksessa mainitun lnderenan työtä. Siitä huolimatta kaikkien kansalaisten elintaso ei ole edes siedettävä, vaan puolet väestöstä yrittää jatkuvasti elää toimeentulominimiä alhaisemmilla tuloilla. Kahden valtameren, kolmen vuorijonon ja valtavien korkeusja lämpötilaerojen ansiosta Kolumbia on ollut erittäin otollinen paikka runsaslajisen eläimistön syntymiselle. Syksyllä 1974 maassa arvioitiin asuvan yli 23 miljoonaa ihmistä. Heistä on tullut tuhoavia saalistajia, kun heille on annettu tuliaseet ja houkuteltu pyydystämään lintuja, matelijoita ja nisäkkäitä oman tarpeensa lisäksi Yhdysvaltain laboratoriotutkimuksiin , nahoiksi, lemmikkieläimiksi tai matkaja metsästysmuistoiksi. Eteläamerikkalaisten viha niin kotikuin luonnoneläimiäkin kohtaan johtuu ehkä alunperin ihmiselle vaarallisten eläinlajien runsaudesta luonnossa. 14 Tällainen asenne on tuttu myös muista latinalaisen Amerikan maista. Kahvia , maan päätuotetta, myydään hyvin maailmanmarkkinoilla
Johtava metsäinsinööri Arturo Delgado onkin todennut, että metsänhoito vaatii laajaa maailmankatsomusta ja elämän kunnioittamista, ja kumpaakaan ei Kolumbiasta löydy. Tarpeettomia tuhoja aiheutetaan jatkuvasti myös tutkimuksen nimissä. Vielä 15 vuotta sitten maassa oli metsiä 7 3 milj . LUONNONSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN Vuonna 1968 Kolumbiaan perustettiin valtiollinen instituutti INDERENA, jonka tehtävänä on 15. Kolumbian metsiä hakataan paljaaksi parin miljoonan hehtaarin vuosivauhdilla. Parikymmentä vuotta myöhemmin 5 7 lajia oli metsien hävittämisen vuoksi hävinnyt kokonaan . tukikohtia tällä hetkellä. Kuulimme esimerkiksi, että 1970 eräs ulkomaalainen tutkimusryhmä oli tappanut yli 400 harvinaista, rauhoitettua hawlerapinaa ja tutkinut niistä vain sydämestä lähtevät verisuonet. Metsää näet pidetään ihmisen pahimpana vihollisena, jonka hävittäminen on elämän perusedellytys. Maakunnan metsät oli poikkeuksetta hakattu paljaiksi ja poltettu. ihmisen välittömät toimet ovat vähäisiä ongelmia Kolumbian luonnonsuojelussa. Jos hakkuut jatkuvat samaa tahtia , loputkin metsät on syöty parissakymmenessä vuodessa. ha eli enemmän kuin puolet koko maa-alasta. ha. Metsiä ei siis hoideta. TUHOUTUVAT METSÄT Metsien hävittämiseen verrattuna SUOMEN LUONTO 1 /78 37 . Paikoin maa on niin pahasti syöpynyttä, että uutta kasvillisuutta ei synny ilman maansiirtoja. Eroosiota taas seuraavat ilmaston muutokset , tuhoisat tulvat, eläinten ja kasvien häviäminen, kotieläinten ja ihmisten juomaveden pilaantuminen sekä teiden ja muiden rakennelmien sortuminen tulvissa. Sään vaikutuksille paljastunut maa joutuu alttiiksi eroosiolle, joka vaivaa jo kolmasosaa maan pinta-alasta. Toinen ryhmä tappoi 350 orava-apinaa saadakseen muutaman nuoren ja hyväkuntoisen yksilön yliopistonsa kokoelmiin . 1947 yhdestä Kolumbian maakunnasta 301 lintulajia. Paikoin maa on niin pahoin erodoitunutta, että ilman kalliita maansiirtoja siihen ei pystytä ikinä luomaan mitään kasvipeitettä. Tällä hetkellä kolmannes Kolum bian pinta-alasta on eroosion kuluttamaa. ha. Pahakin avohakkuu metsittyy Suomessa aikanaan luonnollista tietä, mutta Kolumbian ilmastossa näin ei näytä käyvän . Vuonna 1975 metsää oli jäljellä enää 38 milj . Vain pieniä metsäsaarekkeita säilyi siellä täällä aivan kuin vahingossa. Osaksi metsät kaadettiin uusien laitumien ja peltojen saamiseksi, mutta paljolti metsiä hakattiin myös turhaan. Kolumbialainen lintutieteilijä Dugand kertoi laskenee osa v. I Kolumbian kuudesta ktokotiilisuvusta neljä on jo lähes hävinnyt, ja jäljelläolevia metsästetään yhä nahan vuoksi. Joka vuosi hakataan paljaaksi 2 milj . vsk. Avohakkuiden jälkiä on vume vuosma yritetty korjata puuistutuksia, mutta nam syntyneitä metsiä hakataan taas samalla tavoin . Paljaaksi hakattu alue joutuu väistämättä eroosion uhriksi . Dugandin mukaan samoin on tapahtunut lähes koko Kolumbiassa, joten ei olisi ihme, vaikka parisataa lintulajia olisi huomaamattamme kuollut sukupuuttoon
Tällä hetkellä instituutti omistaa jo muutamia luonnonsuojelualueita eri puolilla maata, yhteensä noin 1. § g C :l:. Contr. 26: 77-87. Mendoza, A. 3 milj. Vuoteen 1968 asti Kolumbiassa sai metsästää rajoituksitta, mitä halusi, mutta nyt Inderena on kieltänyt jaguaarin, oselotin , puuman , silmälasikarhun, jättiläissaukon ja rämemajavan ampumisen. Kokemukset olivat myönteiset, ja vastaavaa toimintaa suunnitellaan nyt muihinkin kansallispuistoihin. Anatomia de un Pais. 16 Pentti Becker Linnansaaren kansallispuiston kunnostustalkoot Haukiveden saarilla sijaitsevassa Linnansaaren kansallispuistossa järjestettiin viime kesänä harvinaislaatuinen kokeilu: vapaaehtoinen nuorten talkooleiri, jonka aikana tehtiin peruspalvelurakenteet puiston käyttäjiä varten. Puiston maapinta-ala on 8 km 2 ja vesipintaala 13 km 2 • Alueella on suurehkon Linnansaaren lisäksi lukuisia pienempiä saaria ja luotoja. LINNAN SAAREN KANSALLISPUISTO Linnansaaren kansallispuisto perustettiin 1956 suomalaisen järvija saaristoluonnon suojelualueeksi. Silloin saamme EteläAmerikkaan uuden saharan ja sielläkin käy toteen kirjailija Chateaubriandin kuuluisa lause: "Metsät ovat ennen kansoja, autiomaat niiden jälkeen.' ' KIRJALLISUUIT A Anonyymi 1974. Se va ei caiman. Kaikki metsästyslait ja niiden valvonta ovat myös Inderenan huolena. Instituutin valistustyön seurauksena osa eroosioalueista kasvaa jo nyt australialaista eukalyptuspuustoa tai -pensaikkoa. Pääsaaren luoteiskärjessä olevalta Linnavuorelta aukeaa näkymä, jota upeampaa luonnonystävä tuskin voi toivoa: suuria selkävesiä, saaria ja salmien sokkeloita silmänkantamattomiin sanalla sanoen suomalainen kansallismaisema. Inderenan suurin ansio lienee metsamstutusten aloittaminen . El Especc,dor, Bogota. The Paper 1974. Artikkelin kirjoittaja Pentti Becker opiskelee Helsingin yliopistossa limnologiaa ja ympäristönsuojelua. Valvojien kuukausipalkka on 150 mk, joten heidät on erittäin helppo lahjoa pienellä summalla. Olivares, A . Ensi kesäksi suunniteltujen vastaavanlaisten talkooleiåen yhteydessä hän tullee toimimaan Maailman Luonnon Säätiön asettamana leiriohiaajana. tutkia ja suojella maan luontoa ja luonnonvaroja. vsk. Lintujen ampuminen kaupallisiin tarkoituksiin on myös kielletty eikä boaja anakondakäärmeiden nahkoja saa kaupata. Puiston luonto ei ole koskematon , vaan saaret on vuosisadan alussa hakattu miltei paljaiksi, ja sitä ennen niitä on pitkään kaskettu ja laidunnettu; tämän takia metsät ovat nyt heleitä ja valoisia SUOMEN LUONTO 1/78 37 . Työntekonsa ohella Linnansaaren leiriläiset oppivat myös luonnonsuojeluun ja perinteiseen elämänmenoon liittyviä asioita. 1976. Vaikka kiellot ovat olemassa, niitä ei tällä hetkellä pystytä mitenkään valvomaan. Eukalyptus on erittäin nopeakasvuinen, joten ehkä vielä on jotain tehtävissä täydellisen tuhon estämiseksi. Inderenalla on palveluksessaan 84 valvojaa , joilla ei kuitenkaan ole mitään koulutusta ja jotka siksi itsekin näyttavat syyllistyvän tietämättään lainrikkomuksiin. XI: 89. Siksi amerikkalaiset saavatkin laeista huolimatta Kolumbiasta haluamansa nahat ja lemmikit. Smiths. 1970. • Linnansaarcn talkooväki rakensi mm. Metsien paljaaksihakkuuta seurannut äkillinen aavikon syntyminen kolmasosaan Kolumbiasta antaa mielestämme vakavan viitteen siitä, mitä seuraa, jos Brasilian annetaan jatkaa mieletöntä Amazonin alueen sademetsien tuhoamista. Effeccs of the Environmencal Changes on the A vifauna of the Rep ublic of Colombia. ha. kotamalliscn keittokatoksen kansallispuiston vieraiden käytettäväksi. Zoo!. Oikeanpuoleinen keko on aisatuis1a puista koonu polnopuuvarasco. Hän oli yksi Linnansaaren leirin työntekijöistä. Se sijaitsee Rantasalmella Haukiveden keskiosissa
e Linnansaaren kävijöillä on nyt neuvonantajanaan päreillä katettu kansallispuiston opastetaulu. idän uunilintu ja pikkusieppo, joita leirinkin aikana kuultiin . vsk . Se kuului pitkään yksityiselle omistajalle, mutta on sittemmin lunastettu valtiolle ja liitetty kansallispuistoon. vät seuraavat yhteisöt: Maailman Luonnon Så'ätiön Suomen Rahasto: matkaja muo17. Kalliomäkien ja karujen rantojen vastapainona Linnansaaressa on runsaasti lehteviä ja reheviä kasvillisuuscyyppejä, osaksi laiduntamisen ja kaskeamisen muovaamina. lehti1· a sekametsiä, rehevät metgc sätyypit ovat yleisiä (Linkola :l: 1966) . Kuvassa Kiclosaaren sekametsää, jossa pohjakasvillisuutta hallitsee kielo. Harvinaisina esiintyvät mm. LEIRIN JÄRJESTELYT ,g :E Linnansaaren talkooleirin järjesti.l:'. Kun suunnitteilla on 120 metriä perinteistä riukuaitaa, tarvitaan melkoinen risusavotta. Eläimistöstä on ennen muuta mainittava saimaannorppa ja lukuisat kalasääksiparit. Talkooväki yhdisti 25 metrin mittaisella polkusillalla toisiinsa Majalahden suupuolen reunat. Kansallispuistoon kuuluvat ja kuulumattomat Haukiveden saaret muodostavat luoteesta kaakkoon kulkevia ketjuja. Pääsaaren kaakkoisosassa sijaitsee vanha Louhimaan kaskija kalastustorppa rappeutuvine rakennuksineen. Tarvcaineet hankittiin kansallispuistoon kuulumattoman Louhimaan tilan Ji alueelta. Linnansaaren Linnavuorclta avautuu klassisen kaunis suomalainen järvimaisema. Kaski tilan ja metsien rakenteen johdosta pääsaarella on puolikulttuurimaiseman leima. SUOMEN LUONTO t /78 37
Entistettävänä olisi koko ihmisen elämänkenttä toimintoineen, eivät vain esim. D KIRJALLISUUTI A Hintsanen, M.-l. Työskentelyn tarkoituksena oli osaltaan opettaa leiriläisille vanhoja työtapoja lähes kaikki työvaiheet pyrittiin tekemään alkupera1sm menetelmin sekä osoittaa, miten karua ja ankaraa maaseudun elämä oli viime vuosisadalla toimittaessa vaatimattomin työvälinein. ' ' "Luonto on erikoisen vaihteleva ja voisi sanoa jopa kauniskin tänne tullaan varmasti toistekin. 1966. , Lindgren, l. 6 km), linjaus ja raivaus kolme pistopolkua (1.0 km, 0.2 km ja . 6. 1 km) 15 kpl puusta kaiverrettuja polku viittoja 50 m pitkospuupolkua tukeista veistämällä 2 5 m polkusiltaa porraspuita 120 m perinteistä riukuaitaa 400 m kärrypolun kunnostusta Useimmat työkohteet olivat Sammakkoniemeen, puolen kilometrin päähän torpasta, niitylle perustetulla leirialueella. 1YÖTULOKSET Telttamajoitus, reipas ulkoilmaelämä ja suotuisat säät synnyttivät leiriläisissä hyvän työinnon, ja se puolestaan erinomaiset työsaavutukset. YLEISÖN MIELIPITEITÄ Esimerkkeinä suuren yleisön kiinnostuksesta Linnansaaren kansallispuistoa ja ekomuseohanketta kohtaan esitettäköön muutamia po1mmtoja Louhimaan torpan vieraskirjasta loppukesän ja syksyn 1977 ajalta: "Hyvå· asia, ettå· kansallispuiston kunnostus on aloitettu. Linnansaaren ekomuseon kunnostuksen aloittaminen olisi taikooleirille erinomainen työkohde. '' "Luontopolku oli kaunis, mutta aika pitkä nå"in autoaikakautisille. 1976): rakennuskanta entisestään vastaamaan suunnilleen 1890-1900 vallinnutta tilannetta pellot (n. 15 000 markkaa. järjestämällä työnäytöksiä kansallispuistoissa. Oulangan, Lemmenjoen ja Linnansaaren kansallispuistoihin. Tarkoituksena on entistää tietty alue mahdollisimman tarkoin haluttua menneisyyden ajankohtaa vastaavaksi. 1976. 1977 ja sen kustannukset olivat n. EKOMUSEO Ekomuseo (maisemamuseo) on Suomessa uusi ajatus. vsk .. OPETUSTAVOITTEET Leirin aikana käsiteltiin monia luonnonsuojeluja harrastuskysymyksiä iltanuotioilla ja retkeilyillä. rakennukset. seuraavaa (Hintsanen ym. toimien toteutuksesta ja puiston valvonnasta. Työkohteista mainittakoon seuraavat: pärekatteella varustettu kansallispuiston opastetaulu kotamallinen keittokatos tulisijoineen halkaistuista rangoista kolmiosainen lautarakenteinen ja pärekattoinen käymälä laituri kivistä ja lankuista polttopuita kaksi rengaspolkua (2.0 km ja 5. M . Ulkomailla toteutetaan yleisesti '' elävän historian" periaatetta esim. " "Tå"stå· kaskitilasta saa mielenkiintoisen nå"htå·vyyden Linnansaaren kansallispuistoon. Esillä olivat: kansallispuistot, 18 ekomuseo, kansainvälinen luonnonsuojelu, metsähallitus, Maailman Luonnon Säätiö, Nuorison Retkeilyn Tuki, partiojärjestöt ja perinteiset retkeilymuodot. SUOMEN LUONTO 1178 37. nituskulut sekä vakuutukset (säätiön edustajana ja koko leirin johtajana toimi tri Pekka Borg) Metsähallitus: tarvikkeet, työkalut, kirvesmiehen palkkaus (edustajana suunnittelija Hannu Ormio) Nuorison Retkeilyn Tuki r.y.: työkaluja, majoitusja muonitusvälineitä sekä kuljetuksia (edustajana opetusneuvos Eino Tahvonen) Osanottajina oli eri puolilta Suomea varttuneita koululaisia sekä muutamia korkeakouluopiskelijoita, yhteensä alle kolmekymmentä henkeä. Tällaisia toiminnallisia museoita on Suomeen suunnitteilla useita, yksi niistä Linnansaaren Louhimaan torppa. Terra 88 (1) : 14-20. Retkeilyillä opeteltiin tuntemaan saaren luontoa. Leirit lienevät tällöin lyhyempiä ja osanottajamaara viimekesäistä pienempi. Leiri pidettiin 3.-15 . 215 s. Metsähallitus suoritti tästä hieman yli puolet ja Maailman Luonnon Säätiö loput. " " Ukkossade yllå"tti. Sopii vain toivoa, että valtiovalta kiinnostuisi omista puistoistaan samassa määrin kuin yksityiset henkilöt ja järjestöt ja osoittaisi kiinnostuksensa riittävillä puistojen kunnostusja hoitomäärärahoilla. 4 ha) otetaan vuoroviljelyyn käyttäen alkuperäisiä kaskija peltoviljoja, ryytija koristekasveja sekä puita ja pensaita niittyjä otetaan uudelleen käyttöön 22 ha, laidunnettavat niityt aidataan, osa niityistä raivataan kaskeamalla kaskialueiksi varataan 34 ha, tilan lähelle perustetaan 30 vuoden kaskikierto alueella laidunnetaan lampaita, nautoja ja hevosta muut alueet jäävät luonnonti!aan puistossa asuu tarpeellinen hoitohenkilökunta, joka vastaa em. '' "Matka tå"nne täytti kaikki odotukset. Linkola. '' "Kiitos tå"llaisista telttapaikoista. Viimeiset erämaat. Kulttuurimaisema ja kansallispuisto. Kiitos katosta!" LEIRIEN TULEVAISUUS Linnansaaren talkooleiriltä saatujen hyvien kokemusten perusteella toimintaa on ajateltu jatkaa. Helsinki. Kansallispuistossa sijaitseva ekomuseo palvelisi ihanteellisesti kansallispuistojen opetuksellisia tavoitteita, jotka usein luonnonsuojelutavoitteen rinnalla unohdetaan. Linnansaaren Louhimaan torppaan sovellettuna ekomuseoajatus merkitsisi mm . '' ''Jo neliå"ttå· kertaa Linnan saaren maisemissa tå"nä kesänä, ja aina tääftå• löytå"å" uutta ihailtavaa. Ensi kesäksi vastaavia tilaisuuksia on suunniteltu mm. & Ormio, H
Kotkan ruokapöydästä kilpailevat tietysti muutkin haaskalinnut. Käyttäytymisessäkin on eroja. Näin siis kotkien ruokkijat osaltaan palauttavat luontoon sitä tasapainoa, joka suurpetojen vähetessä on horjahtanut. vsk. Hannu Hautala Kotkahaaskan kuokka vieraat Kotkanruokinnan sivutuotteena on avautunut kiintoisa näkökulma suomalaisen talviluonnon tapahtumiin. Mikään niistä on tuskin ensimmäistä kertaa haaskavieraana. Niistä vain kaksi, pesäreviirin valtiaspari, ruokaili samanaikaisesti. Muut ruokailivat kukin vuorollaan väliaikoina, aamupimeästä iltapimeään. kuvauspiilosta, kotkat on helppo erottaa yksilöllisestä värityksestä. Keski-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla maakotkapari on haaskan tyypillinen jokapäiväinen vieras. Haaskavieraista kertoo Hannu Hautala, kotkien ruokinnan veteraani, jonka esimerkin innoittamina monet muutkin luonnonkuvaajat ovat alkaneet viettää viluisia vuorokausia talven keskellä, haaskojen vieraita kuvaten ja katsellen. Kun samassa parvessa liihottelee vielä kymmenkunta eri-ikäistä merikotkaa, on tunnelma täydellinen. Haaskaa pidetään yllä koko talven täydentämällä sitä parin kolmen viikon välein. Kun ne kylläisinä poistuvat, saattaa vielä iltahämärissä paikalle saapua nuori kotka osaansa saamaan. Kaikkihan tietävät kotkahaaskan, kotkien talvievääksi varatun ruokapaikan, joka useimmiten perustetaan rauhalliselle suolle. Pikemminkin on kysymyksessä lajisto, joka säännöllisesti, mutta ehkä kenenkään huomaamatta on aina käyttänyt hyväkseen petojen saalistähteitä ja talviseen luontoon muuten kuolleita eläimiä. KOTKAT Odotetuimmat ruokavieraat ovat maaja merikotka. Joskus olen todennut kotkan poistuvan paikalta niin pimeässä, että sen lentoa ei enää pysty seuraamaan. Jokin iso kankea naaraskotka voi olla helisemässä korppien takia, kun taas pieni uros saattaa olla oikea korppien kauhu, johon nämä purkavat syvää vihaansa kymmenen metrin päästä. ten aikaan. Usein kotkat ruokailevat vuoroin , toisen pitäessä vahtia suonreunan kelossa. Ruoka-annoksia toistuvasti täydentäneet kotkansuojelijat ja piiloissaan vaanineet valokuvaajat ovat nähneet monia muitakin ruokailijoita ja niiden jättämiä jälkiä. Keskitalven hämärästä päivästä ne voivat viettää neljättä tuntia haaskalla. Itse olen päässyt näkemään kerralla vain viisi kotkaa (3 maaja 2 merikotkaa) , mutta mitä mahtoikaan tuntea ruokkija, joka yhdellä silmäyksellä näki haaskallaan 16 kotkaa! 19. Läheltä nähtynä, esim. Ruokinta aloitetaan syksyllä, mieluusti viimeistään ensipakkasSUOMEN LUONTO 1/78 37 . Yhdellä ainoalla Keski-Pohjanmaan haaskalla on havaittu viisikin kotkaa. Ruokkijaa vieraat eivät huolestuta pikemminkin näyttää siltä, että runsas vierasjoukko paljastaa haaskan kotkalle ja samalla todistaa paikan turvallisuudesta. Sopivalla paikalla oleva sisämaahaaska elättää talven yli kotkapariskunnan lisäksi ehkä jonkin nuoren yksilön, kaksikin. Kevään viimeiset reissut tehdään useimmiten vain kirves varusteena, kun avuksi riittää, että availlaan jäätyneet ja lumeen hautautuneet tähteet paremmin tarjolle. Toisin on merensaaristossa, jonka haaskalle saattaa kertyä puolenkymmentäkin nuorta maakotkaa. Luonnonystävät vetävät ahkiolla, kantavat orressa tai raahaavat milloin mitenkin sinne sianraatoja ja muita kuolleita kotieläimiä, teurasjätteitä tai nahoituksen jälkeisiä ketunja minkinruhoja
Variksia ei talvihaaskalla juuri näy, mutta kevään koittaessa ne puhdistavat joukolla nekin tähteet, jotka eivät ole kelvanneet nirsommille ruoka vieraille. 20 SUOMEN LUONTO 1 /78 37. vsk.. Meren saariston säännöllisiä haaskavieraita ovat lokit, joista merilokit (kuvassa) ja harmaalokit voivat viipyä paikalla läpi talvenkin
Harakka on talvella asutuksen lähellä vakituinen haaskavieras . ·a Kun " maaja merivoimat" kohtaavat, jää häviölle useimmiten merikotka, suuremmasta koostaan huolimatta. Meren saaristossa merikotka on yleinen, joskaan ei jokapäiväinen haaskavieras. Valppaana ja tarkkavainuisena se harvoin näyttäytyy tarkkailijalle. Kuvan ketun pääsi valokuvaaja kuitenkin yllättämään sen lähestyessä houkuttelevasti tuoksuvaa haaskaa. Huhujen mukaan myös suure21. Taitavana saalistajana tunnettu kanahaukka on havaittu vatsin säännölliseksi talvihaaskan käyttäjäksi. Vielä yllättävämpi raadonsyöjä on orava. SUOMEN LUONTO t /78 37 . Vanhan pariskunnan on todettu aloittaneen pesinnän ja muninnan jo helmikuussa , kun tarjolla on ollut yllin kyllin rasvaista sianpaistia. Etenkin nuoret yksilöt käyvät haaskoilla. vsk . Oikeanpuoleisen kuvan ottaja havaitsi, kuinka kanahaukka ensin nappasi haaskalla vierailevat oravat ja niiden loputtua jatkoi kylmemmän lihan syöntiä. Ei ole tavatonta nähdä merikotkaa sisämaankaan haaskalla. Erityisesti kevätmuuton aikana maaliskuussa se on lähes vakiovieras Suomenselän ruokintapaikoilla. Kettu on vakituinen haaskojen käyttäjä
Käpytikka osaa kiiyttii haaskan antimia siinä kuin lintulaudankin. Vain pääkallot, isot luut ja sorkat jäävät. Variksen tehtäviin kuuluu haaskan keväinen lopputyhjennys. Kevät oli tullut. Osittain se 22 johtuu tietenkin muuttuneista retki tottumuksista. vsk.. SUOMEN LUO NTO 1/78 37. Haaskapaikan korppipilven päälukuna moneen kertaan laskiessani päädyin aina tulokseen: sataseitsemänkymmentä ja risat. Kun korppi huhtikuun alussa kantaa suuntäyteisiä hautovalle puolisolleen, paikalle alkaa virrata variksia. Keväällä kottarainenkin on haaskalintu. Aloittelevana harrastelijana etsin etsimästä päästyäni korpin pesiä, mutta viime vuosina on eteeni sattunut enemmän korpin kuin variksen pesiä. Ennen korpin pesän harvoin löytäessäni totesin poikasmääräksi 4-5, mutta nyt saa haaskamaisemissa olla alvariinsa laskemassa 7 poikasta. Kun sitten parin päivän päästä jälleen makoilin sikäläisellä haaskalla, ei edes kotkan kiljaisu olisi voinut sävähdyttää enemmän kuin lähikelosta kuuluva variksen rääkäisy. Aukcatkaan tuokintapaikat eivät sitä pelota, vaikka muut metsän asukkaat yleensä arastelevat avoimia paikkoja. Kerrankin totesin, että pääkaupunkiseudulla tienvarret olivat mustanaan variksia, vaikka Suomenselkää verhosi kova talvi. Niillekin tulee kesällä ottajat. Koska useimmat kotkahaaskat ovat erämaissa, harakka on niillä harvinainen vieras. KORPPI on kaikkialla haaskan vakiovieras. na salaisuutena varjeltu pesivä kiljukotka olisi tavattu pesimämaastonsa lähellä keväällä haaskalta. Kymmen, jopa satapäinen varisparvi hävittää kevätauringon pehmittämät jätteet ja riitelee silloin niin siannahan riekaleista kuin korppien hylkimistä suolistakin. Hiirihaukka haaskavieraana joulukuussa. Haitoistakin jo puhutaan, mutta itse en niihin usko . Pikemminkin luulisin, että korppikanta on palannut ennalleen, vastaamaan aikaa, jolloin isot pedot järjestelivät korpeille haaskoja. HARAKKA kuuluu kantavieraisiin aina, kun haaska sijaitsee korkeintaan parin kolmen kilometrin päässä asutuksesta. VARIS on ainakin Suomenselän erämaissa kevään merkki. Viitisentoista vuotta sitten olin syvästi huolissani korpin tulevaisuudesta, enkä olisi voinut uskoa näkeväni vielä joskus samanaikaisesti lähes kaksisataa korppia. Jokainen lämmin päivä kaksinkertaistaa niiden määrän. Korpilla siis menee hyvin
rittelin Urpo Häyrisen kanssa en& simmäistä haaskaani keskisuomalaiseen kotkapitäjään, lähistöllä kävi päivittäin istuksimassa kanahaukka. vsk . Sopeutuvana lintuna se ei vierasta edes aukeaa nevaa. KANAHAUKKA on haaskavieraana kovasti yleistynyt muutamassa vuodessa. Useimmiten se saapuu illansuussa. 23. Olen tavannut käpytikan sekä merensaariston aukealla luodolla •e että Suomenselän nevalakeuden .3 keskellä. Se tarkkailee ympäristöään, ja kun korpit hetkeksikin poistuvat, on tikan vuoro. Silti voi kinaa syntyä jääcynccstiikin ravinnosta kuten kuvasarja kertoo. & Kärppä ja kotkabaaska. Varmaan kanahaukka on tilaisuuden sattuessa aina ollut haaskan kuokkavieras , mutta nyt siitä on tullut aivan jokapäiväinenkin kävijä. ei uskalla käydä ruokailemassa, jos haaskaa täydennetään ja tarkSUOMEN LUONTO 1/78 37. Silloin kuvittelin sen kiinnostuneen paikan variksista. ·e j 8. e _§ Kun yksitoista vuotta sitten vi8. Nyt kanahaukka on osoittautunut hyvin säännölliseksi vieraaksi, jolle haaska saattaa olla jopa yksinomaista ja jokapäiväistä talvikauden ravintoa. KÄPYTIKKA on nykyisin haaskan vakiovieras. arka ja varovainen, että se hou.x kuttelevista tuoksuista huolimatta Sekä minkkiä ettii kanahaukba on totuttu pitiimään tuoreen ja lämpimän lihan pyytiijinä. V AKITIJISET NISÄKÄSVIERAA T e .§ Kettu on paikom erämaassa niin 8. Hermostuneesti kiljahdellen se lentää syvin aalloin , ja viimeinen koukkaus päättyy sian sorkalle. Osittain tämä johtunee siitä, että haaskoja on nyt lähes joka pitäjässä
Taalintehtaan merikotkahaaskalle ilmestyi sinitiaisparikin (Seppo Keränen 1976) . Piekanan olen kuullut vierailleen haaskalla niin Suomessa kuin Ruotsissakin, vaikkei välittömiä silminnäkijöitä liene tapahtumalla ollut. Eräälläkin paikalla oravat ehtivät pistellä harakoitten kanssa monta hopeaketun ruhoa, kunnes paikan keksi kanahaukka. Mutta se käyttää hyväkseen metsähaaskan lihaa ja rasvaa hätäravintona, kun käpysatoa kohtaa kato . Kun kuvaajan usko ei riittänyt jatkuvaan päivystykseen, karhu kävi omia aikojaan syömässä eväät. Olin merikotkien parissa Raippaluodon rannoilla, kun metsässä olevalta lihavarastolta alkoi äkkiä kuulua merKotkan ja muiden haaskansyöjien ruokkiminen lienee osaltaan palauttanut talviluontoon sitä tasapainoa, joka on järkkynyt, kun suurpetojen hävittäminen on vähentänyt haaskansyöjien luonnonmukaisempaa ravinnonsaantia. Orava kuulostaa ehkä hieman yllättävältä haaskan ruokavieraalta. Hiirihaukka aiheutti kerran minulle yllätyksen. Vaikka jokaiselle kotkahaaskalle ei osuisi kotka, riittää muitakin ottajia. Yöllä oli tullut lunta, ja kun kärppä saapui puoleenpäivään mennessä neljännen kerran (jälkien mukaan laskien) sen vatsa pullotti jo tullessa kohtuuttomasti. Sitten jo koittikin suden aika ketunmyrkyn muodossa. Kun oravat loppuivat, haukasta tuli haaskan jokapäiväinen ruokavieras (Eero Kemilä 1976). NELIJ ALKAISET JÄLKIEN JÄTTÄJÄT Nisäkkäiden ruokailua e1 usemkaan pääse näkemään, kuvaamisesta puhumattakaan. Joukkoon voi ilmaantua yllättäviäkin '' haaskalintuja'' . Jäljet kertovat enemmän. Talvihaaskan pienintä ruokakuntaa ovat på'äscäisec. Keväällä haaskavieraiden lukumäärä lisääntyy. Susi, toinen metsän perin juhlallinen asukas, sai kempeleläisen kuvaajan liikkeelle käydessään säännöllisesti jättämässä jälkensä haaskapaikalle (Esko Pitkänen 1977). Pohjoisten metsien kuukkeli uskaltaa vierailla haaskalla vain, jos se on liki metsänreunaa. Väliin tulee riitaa, kun samalle apajalle tuhistelee mäyrä'. Usein satunnaiset kävijät näet ovat niin arkoja, että vasta valkeneva aamu paljastaa pimeässä tapahtuneen vierailun. Talitiaista ei aukeuskaan pelota; sen voi tavata suon keskeltäkin. Mitä todennäköisimmin huuhkaja oli ruokaillut yön pimeydessä. Nå'rhellå' on samat pelot. Yön hämärissä kettu on kaivamassa esiin ruokkijan keväällä hautaamia jätteitä, luita ja nahkoja. Kärpän ahneudesta on minullakin havainto , Karstulasta 1967. Karhu suunnistaa tunnetusti mielellään haaskalle heti herättyään. Tämä oli mielessä luonnonkuvaajalla, joka viime keväänä raahasi erämaahan parin lehmän lihat. Minkki, nå'å'cå· ja kå'rppä ovat pienempiä ja melko satunnaisia haaskavieraita. Harmaapäå'cikka vieraili joskus nuoruudessani Keuruun kaatopaikan teurasjätteillä korppien , variksien ja harakoitten seurassa. Kokonaan toiseksi muuttuu tilanne, kun kesä saapuu erämaahan. vsk.. Mutta vähäruokaisena se voi saada päivän eineensä korppien kantamista leikkikaluista, luista ja suolenpätkistä, jotka paremmalle ravinnolle perso korppi kelpuuttaa soidinlentonsa tehostajiksi. Asiantunteva opas kertoi karhun tulevan juhannuksen maissa syömään. kaillaan jatkuvasti. 26 killistä ääntä. Vain ulosteet jäivät paikalle (Eero Kemilä) . "Silloin kun huuhkaja veti henkeä, kuului korinaa ja sitten tuli puhallus, joka oli kyllä mahtava parin metrin paasta kuunnella", kertoi karhulalainen Upi Koponen yökokemuksistaan piilokojussa haaskan äärellä. Nyt on havainto Suomestakin . Kuvausyritykset sortuivat pakkasöihin . Vaikka se hoippuen ylittää isojakin aukeita, se ei uskalla ryhtyä ruokailuun muualla kuin metsässä. Arvoitus ratkesi, kun sieltä tuokion kuluttua ponnahti lentoon hiirihaukka toisen saattelemana. Varisparveen ilmestyy usein seuraksi muscavaris ja joskus naakkakin (Seppo Keränen) . Seppo Keränen. Minkin sisukkuudesta kertoo Seppo Lammin (1975) kuvasarja, jossa on vastakkain kaksi hurjaa: minkki ja kanahaukka. Jo aikaisemmin keväällä on peloton supikoira käynyt noutamassa parhaat palat omiin kätköihinsä. Mutta lisää mahtui vielä koko joukko. Mutta metsän välivarastoon jätetty sika tarjoaa päästäiselle yltäkylläiset olot sen jälkeen kun sitkeään siannahkaan on saatu reikä. Tiaiset kansoittavat varsinkin metsähaaskan monilajisena laumana. Eräälle etelärannikon ruokapaikalle ilmestyi kahtena peräkkäisenä talvena joulukuun pakkasilla hiirihaukka, joka ruokaili monena päivänä (Seppo Keränen 1975 ja 1976) . Haaskatkin kuuluvat luonnon ja elämän kiertoon. Tosin varsinaisella ruokintapaikalla tirkistelevän päästäisen ainainen uhka on korpin nopea nokka. Parhaimmillaan voi metsähaaskalla vierailla puolenkymmentäkin kurrea. Meren saaristossa ne voivat viipyä haaskalla läpi talvenkin , seuranaan aran valppaita merilokkeja. Kottaraisparvi ruokailee haaskoilla säännöllisesti, samoin sisämaata myöten harmaalokkien kaklattava lauma. Suuri ei ole se kolo, joka viikkojen kuluessa syntyy, mutta syöjän kokoon suhteutettuna se todistaa melkoisesta mässäilystä. Pitkät sulkien piirtämät viirut lumessa kertoivat haukan koukkauksista. Hyrynsalmellakin susi on vieraillut haaskalla säännöllisesti (Yrjö Karttimo 1974 /75 , 197 5/ 76) Ilves antoi intoa ja puhtia haaskanvetäjille käydessään kolmena talvena jättämässä säännöllisesti jälkiään kantahämäläisen haaskan ympäristölumiin (Pekka Moilanen 1974-77). SA TIJNN AISET LINTIJVIERAA T Suurimmat onnenhetkensä haaskan pitäjä kokee nähdessään harvinaisuuden vieraiden joukossa. Jo aikaisemmin ovat ruotsalaiset kertoneet huuhkajan käyneen haaskalla. D SUOMEN LUONTO 1/78 37
Soidensuojelun 27. SUOMEN LUONTO 1 / 78 3 7. Suotyyppijaon ja -määrittelyn perusta luotiin tämän vuosisadan alkupuolella. Tapahtumia jouduttivat tietenkin mittavat suoojitukset, joiden mammuttitauti kävi yhä ilmeisemmäksi. Kesäkuussa 1976 maaja metsätalousministeriö asetti työryhmän , jonka ensimmäisenä työnä oli laatia soidensuojelun kiireellinen perusohjelma. jestelmän pohjalta 1900-luvun puolivälin jälkeen. Puheenjohtajana on apulaisluonnonsuojelunvalvoja Antti Haapanen. vsk. Viime kesänä valmistui "Soidensuojelun perusohjelma" (Komiteam1et1ntö 1977:48) , jossa suojeluarvon mittana on pidetty soiden biologista ja geologista edustavuutta kullakin suoyhdistymävyöhykkeellä. Suolinnustoa on selvitetty intensiivisesti 1950luvulta lähtien. Suon ja kivennäismaan mosaiikki on suomalaista crämaaluontoa parhaimmillaan ja niin retkeilijän kuin eläimistönkin viihtymisen edellytys. Soitamme on alettu tutkia jo varhain. Perusohjelman suunnittelun tärkeä osa oli soiden arvoluokitus. -~ Soittemme kasvimaantieteellinen vyöhykejako (suoyhdistymäi vyöhykkeet) kypsyi suotyyppijärSoidensuoielu ei saa rajautua vain soistuneen ja turvemaaksi muuttuneen alueen suojeluun . SUOJELUN PERUSTEET SAADAAN SUOTUTKIMUKSEST A Suomen sijainti ja ilmaston enkoispiirteet ovat synnyttäneet poikkeuksellisen vaihtelevan Ja monipuolisen suoluonnon. Työryhmässä ovat edustettuina maaja metsätalousministeriön luonnonvarainhoitotoimisto ja metsäosasto, metsähallitus, Keskusmetsälautakunta Tapio ja Helsingin yliopisto. Viime vuosina on toistuvasti vaadittu soiden suojelutarpeen ja -tavoitteiden tarkkaa määrittelyä. Kuvassa Ylitornion Kilsiaavan metsäsaareketta, jossa suon suojaamana on säästynyt kilpikaarnaista petäjikköä. Sitä ja sen pohjana olevaa uudenlaista soiden suojeluarvon määrittelytapaa esittelee seuraavassa luonnonvarainhoitotoimiston suunnittelija, LuK Pekka Salminen, joka työskentelee työryhmän sihteerinä ja jonka tehtäväkenttään muutoinkin kuuluvat soiden, vesien ja eliöiden suojelu. Etenkin soidensuojeluvuosi 1976 herätti niin paljon keskustelua, että valtiokin havahtui ja perusti työryhmän laatimaan kiireellistä soidensuojcluohjelmaa. Yhä vireänä jatkuvan suotutkimuksen tärkeänä kiihokkeena on ollut soiden talouskäytön kehittäminen. Pekka Salminen Soidensuojelun perusohjelma Luonnonsuojcluväen pitkä poro soiden puolesta ei ole ollut aivan turhaa. Työryhmän raportti "Soidensuojclun perusohjelma" on valmistunut
Etualalla näkyy keskustan avorimpiä. vsk.. Kuvassa on Korppoon Mossen, Saaristo-Suomen keidassuovyöhykkeen edustaja, josta voidaan erottaa seuraavat keidassuoyhdistymälle tyypilliset suurmuodot: Etualalla yhdistymän liittää kivennäismaahan saranevoja käsittävä laide, josta isovarpurämettä käsittävän kapean reunaluisun kautta noustaan keitaan rahkarämeja lyhytkortisnevalaikkujen kuvioimaan keskustaan. 28 SUOMEN LUONTO 1/78 37 . Saaristo-Suomen keitaiden keskusta on laakiomaisen tasainen. Kuvassa on Vuolijoen Rimpineva, valtakunnallisesti arvokas Länsi-Kainuun lintusuo, jolla pesii mm . Niiden kasvillisuus on rehevää, sillä tulvavesien mukana ne saavat runsaasti ravinteita ympäristöstään. Keidassuot ovat Suomen eteläpuoliskolle ominaisia useiden suotyyppien yhdistymiä eli komplekseja. Aapasuot ovat Suomen pohjoispuoliskolle ominaisia suoyhdistymiä. Ne saavat kosteutensa lähinnä sadevedestä, jossa on hyvin vähän kasvien tarvitsemia ravinteita. Aapasuoyhdistymälle tyypilliseen tapaan suon laidoilla levittäytyvät saraneva!, kalvakkanevat ja sararämeet. kaakkuri
C V C e ;}\ . Suotyyppien mfärå'å'n perustuva arvo. Ensimmäiseen arvoluokkaan luokiteltiin suo, jolla on kaikki yhdistymätyyppinsä olennaiset piirteet; se on pitkälle kehittynyt , usein laaja ja mahdollisimman luonnontilainen. vsk. Kolmannen arvoluokan yhdistymät ovat useimmiten kehityksensä alkuvaiheessa ja tyypillisimmät tunnusmerkit erottuvat heikosti. Pinnanmuodostuksen ja vesiolojen pääpiirteet selvitettiin kohde kohteelta ilmakuvista (1: 20 000) . Konsentrisen eli samankeskisen keidassuon rakenne näkyy kuvassa tummien kermien ja vaaleiden kuljujen kaarevina jonoina kohollaan olevan " rahkakakun" pinnalla. SUOMEN LUO N'fO 1/78 37. Yhtä hyvin niistä näkyy aapasoidenkin rakenne . ekologiset ja eliömaantieteelliset tavoitteet voidaan perustaa näin kamuneisiin tietoihin ja näkemyksiin . Suotyyppiluetteloiden avulla voidaan parhaiten tarkkailla harvinaisimpien suotyyppien esiintymistä. Tämä tulkittiin ilmakuvasta. .l'. Savojärven alueen ehdotetcuun kansallispuistoon kuuluva suo. Se on pitkälle kehitcynyt useiden keidassoiden kompleksi. Allikoiden muodostus on Torronsuolla vähäisempää kuin Satakunnan tai Etelä-Pohjanmaan keitailla. 29. Taustalla näkyy myös ravinteisempia laidenevoja. Kuva esittää yhtä alueen keidaskeskusta, jolle on ominaista puustoisten kermien ja syvien allikoiden monimuotoinen verkosto. Suotyyppejä niistä ei Juuri voi tunnistaa ja ravinteisuuserotkin vain karkeasti , mutta sen sijaan ilmakuvista erottuvat selvästi esim. .... SOIDEN SUOJELUMERKITYKSEN ARVIOINTI Tarkastellessaan syoyhdistymien suojelua painottavia ominaisuuksia ja asettaessaan soita yhdistymävyöhykkeittäin arvojärjestykseen työryhmä kiinnitti huomiota suoluonnon osatekijöihin, etenkin kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä geomorfologiaan ja maisemaan. Tätä varten erotettiin 28 perussuotyyppiä . .... Ensimmäisen luokan soiksi katsottiin ne , joilta tunnetaan vähintään 16 eri suotyyppiä. Tätä luokittelua vaikeuttavat paikoin puutteelliset tiedot soiden kasvillisuudesta. Karjalan, Yläneen ym . Kuvan esittämä suon länsiosa on kilpimäinen, keskustaan päin selvästi kohoava. Kauhajoen Kauhaneva on Rannikko-Suomen kermikeidassuovyöhykkeen edustajana kansainvälisen tason suojelukohde. Pohjana olivat luonnonvarainhoitotoimiston keräämät tiedot noin 800 arvokkaasta Eteläja Keski-Suomen suosta. sen pinnanmuodot eivät ole loppuun asti kehittyneitä . Arvo suoyhdistymå·n edustajana. Toisen arvoluokan suoyhdistymässä näkyvät vielä tärkeimmät tunnusmerkit, mutta esim. keidassoiden suurmuodot, kermien kulkusuunta sekä allikoiden määrä. Tammelan Torronsuo on Rannikko-Suomen kermikeidassuovyöhykkeen eteläosan kansainvälisen tason suojelukohde. Toisessa luokassa tuli olla 11-15 , kolmannessa 6-10 ja neljännessä eli heikoimmassa luokassa vain 5 suotyyppiä tai vähemmän
Perusohjclman kohteiden jakautuminen suotyyppija linnustoluokkien kesken yhdistymävyöhykkeittäin. • yli 1 000 ha yli 100 ha alle 100 ha Suoluonnon erityispiirteiden mukaan Suomi on jaettu ns. Perusohjelman kohteiden yhteispinta-ala on 289 791 ha eli 4.3 % vyöhykkeiden alkuperäisestä suoala-sta. Lisäksi tarkastelun kohteena olevalla alueella on muita eri tavoin rauhoitettuja soita n . Ra uho itt ania to n Rau ho itt amato n ko ko naissuoala yksit yismaiden suoala YhdistymäPuustoinen AvosuoSuota Puus1oinen AvosuoSuota vyöhyke suoala ala yhteensä suoala ala yhteensä A I 6 17 2 306 3 923 I 60 1 2 296 3 899 BI 8 19 13 139 21 158 7 699 11 931 19 585 B2 8 975 9 057 18 032 6 552 6 288 12 840 C I 7 120 3 168 10 288 6 500 2 289 8 789 C2 6 203 4 453 10 656 4 203 2 331 6 534 C3 2 659 9 76 1 12 420 2 643 9 728 12 37 1 Dl 17 059 30 161 47 220 13 672 25 613 39 285 D2 8 553 4 632 13 185 3 682 2 087 5 769 D3 9 353 5 930 15 283 973 773 I 746 D4 27 657 39 818 67 467 12 399 16 399 28 565 D5 5 I 18 7 041 12 159 4 573 6 495 11 068 102 325 129 466 23 1 791 64 221 86 230 150 451 Taulukko 2. Soiden biologisten ja geologisten ominaisuuksien arviointi ei yksin riitä, vaan on otettava huomioon myös kohteen sijainti, 30 PERUSOHJELMAN SOIDEN YLEINEN ARVOLUOKKA maaraytyy edellä selostettujen osaluokitusten ja erityisperusteiden perusteella. opetus ja tutkimusmerkitys sekä suojelun kiireellisyys (esim . Tästä syystä tarkasteluun otettiin mukaan myös yhdistymiin kuulumattomia yhden tat muutaman suotyypin sotta. Tämän tason suot ovat yhdistymävyöhykkeittensä edustavimpia ja kehittyneimpiä yhdistymiä ja niiden avulla pyritään säilyttämään Muut suojeiuarvoon vaikuttavat tckijå°t. Ensimmäiseen luokkaan luettiin suot, joilla tiedetään esiintyvän ainakin 22 lajia. Kanan pisteet kuvastavat nyt valmistuneeseen soidensuojelun perusohjelmaan sisältyviä suojelukohteita. A = Saaristo-Suomen keidassuovyöhyke; B = Rannikko-Suomen kermikeidasvyöhyke, B 1 = Etelä-Suomen kermikeitaat , B 2 = Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan kermikeitaat; C = SisäSuomen keidassuovyöhyke, C 1 = Järvi-Suomen keidassuot, C 2 = Pohjois-Karjalan keidassuot, C 3 = Pohjanlahden rannikon keidassuot; D = Pohjanmaan aapasuovyöhyke, D 1 = Suomenselän aapasuot, D 2 = Järvi-Suomen ja Pohjois-Karjalan aap:.suot, D 3 = Kainuun aapasuot , D 4 = Pohjois-Pohjanmaan aapasuot , D 5 = Pohjois-Pohjanmaan rehevät aapasuot. Arvo lincusuona. Valittiin 51 lintulajia, jotka pesivät avosuolla tai avosuon ja rämeen reunavyöhykkeessä. Toiseen luokkaan kuuluminen edellyttää 15-21, kolmanteen 8-ja neljänteen 7 lajia tai vähemmän. teen suojeluarvon tason yhdistymävyöhykkeellään perinteiseen tapaan neljänä luokkana: Kansainviiliscsti mcrkittå.väksi on perusohjelmassa katsottu Euroopassa ainutlaatuinen ja maanosan soidensuojeluverkon kannalta korvaamaton suoyhdistymä. suoyhdistymävyöhykkeisiin (A-D), jotka edelleen jakautuvat alavyöhykkeisiin. Se ilmaisee kohSUOMEN LUONTO 1/78 37. sen, että linnustoltaan monipuolisimmat suot keskittyvät suovyöhykkeille B 2• D 1 ja D 4 (Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan kermikei1aa1, Suomenselän aapasuot, PohjoisPohjanmaan aapasuot) . Luoki11elumene1elmis1ä lähemmin tekstissä . Yhdessä perusohjelman soiden kanssa on pinta-ala 330 800 ha eli 4.9 % vyöhykkeiden alkuperäisestä suoalasta. Pohjoisimman Suomen osalta ohjelma on kesken . Perusohjelman suojelukohteiden rauhoittamattomat suopinta-alat (hehtaareina) vyöhykkeittäin. vsk.. Eri tavoin on rauhoitettu 58 000 ha, joten rauhoittamatta on 231 791 ha. 41 000 ha, joita ei ole varsinaisesti liitetty pcrusohjelmaan niiden nykyisinkin varsin turvatun aseman ja tarkoitustenmukaisten rajausten vuoksi. Yhdis1ymäSuo1yyppiluo ka1 Li nn uslOluokat vyöhyke I II 111 IV I II 111 IV A 2 3 17 7 I 4 6 18 BI I 8 49 9 7 17 28 13 B2 3 3 1 2 12 I I 17 C I 1 4 29 10 7 19 17 C2 2 II I 5 2 6 I C3 I 12 I 3 4 6 1 Dl II 3 1 15 18 9 D2 3 19 3 9 8 2 D3 I 2 18 6 6 6 10 5 D4 I 3 26 I 19 7 4 I D5 4 4 3 3 3 2 2 6 44 247 40 74 88 11 5 60 Taulukko 1. Taulukon luvut kertovat mm. Lintulajiston mukaan luokiteltaessa kunkin suoyhdistymävyöhykkeen suot jakautuvat selvemmin ryhmiin kuin suotyyppien mukaan (taulukko 1.) . uhanalaiset lajit)
Keidassuovyöhykkeilläkin on tämän tyypin aapasoita. Pohjanmaan aapasoiden kaksi perustyyppiä, kalvakkaneva-aavat ja rimpineva-aavat, muodostavat vähittäisen vaihettumissarjan. Järvi-Suomessa on jäljellä vain vähän luonnontilaisia eksentrisiä (maastonmyötäisiä, kermien kulultaan yhdensuuntaisia) keidassoita. Hanko, Sandön korpi. Riekon ja muiden riistalajien suojelun tulisi painaa nykyistä paljon enemmän päätettäessä soiden kohtalosta. Nämä konsentriset (kermien kulultaan samankeskiset, kilpimäisen säännölliset) keidassuot muuntelevat voimakkaasti ja ne voidaan edelleen jakaa kahteen alatyyppiin. Maakunnallisesti merkittå'vå't suot ovat maakuntansa tyypillisimpiä ja maisemallisesti omaleiSUOMEN LUONTO 1/78 37 . Paikallisesti merkittå'vå't suot ovat usein pieniä suotyyppien tai suoyhdistymien suojelualueita. Pinta-alaltaan pieninä ja kasvistoltaan monipuolisina niiden tulisi olla itseoikeutettuja suojelukohteita. Saaristo-Suomen keidassuoyhdistymistå' on ohjelmaan otettu alun toistakymmentä kohdetta. Valtakunnallisesti merkittå'vfi suo on yhdistymävyöhykkeensä kehittynyt ja ehjä edustaja, jollaisten avulla pyritään säilyttämään näytesarja suoyhdistymien ilmastollisesta, ravinteisuudesta johtuvasta, geomorfologisesta ja kehityshistoriallisesta vaihtelusta. edustava näytesarja Euroopan suoyhdistymävyöhykkeitten tyypeistä. vsk . Valtakunnallisesti merkittävinä pidetään myös tärkeitä lintusoita, uhanalaisia suotyyppejä tai lajeja käsittäviä soita sekä tutkimuskohteina vakiintuneita soita. Nämä yhdistymät ovat suoluontomme erikoisuuksia. Suomenselän aapasoiden alueella, yhdellä Pohjanmaan aapasuovyöhykkeen viidestä osa-alueesta, on vain muutamia suhteellisen puhtaita kalvakkaneuvoja. Rehevät ja puustoiset suotyypit ovat Etelä-Suomessa käyneet vähiin. Eksentrisiå' kermikeitaita on Suomessa hyvin laajalla alueella, etenkin sisä-Suomen keidassuovyöhykkeellä, Pohjanlahden rannikolla sekä Pohjanmaan aapasuovyöhykkeen länsiosassa, josta perusohjelmaan on otettu useita suojelun kannalta arvokkaita keidassoita. PERUSOHJELMAN SISÄLLÖN PÄÄPIIRTEET Soidensuojelun perusohjelma kattaa keidassuovyöhykkeet ja Pohjanmaan aapasuovyöhykkeen yhteensä 33 7 suoaluetta (kartta) . Koska kalvakkaneuvoja on myös lähes kaikissa järvi-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Kainuun aapasuoyhdistymissä, tätä tyyppiä sisältynee perusohjelmaan tyydyttävästi. Puhtaana ja laajana kalvakkaneva on nyt harvinainen, vaikka se alun perin on ollut hyvin yleinen . Melkein kaikki niistä ovat kansainvälisen tai valtakunnallisen tason suojelukohteita; joukkoon ei siis vielä kuulu juuri lainkaan maakunnallisen tason eikä jokamiehen tarpeita palvelevia soita. maisia soita. Myös maakunnassa harvinaiset suoyhdistymät ja suotyypit sekä uhanalaisten kasvija eläinlajien elinympäristöt kuuluvat tähän ryhmään. Suhteellisen vähän on jäljellä myös niitä tasaisia, usein puustoisia keidassoita, joita ruskean rahkasammalen mukaan kutsutaan fuscum-keitaiksi . Perusohjelman kattamalta alueelta on otettu mukaan edustavimmat ja tavallisesti myös vetisimmät rimpinevat, joita on jäljellä parhaiten keskisellä Suomen31. Vaikka riekko useasti tunnetaan metsäkanan nimellä, se on varsinkin Suomen etelipuoliskossa selväpiirteinen suolintu, jonka elinmahdollisuudet ovat ojitusten myötä heikentyneet. Ne sijaitsevat hajallaan maan eteläja lounaisrannikolla ja ovat kooltaan suhteellisen pieniä. Niillä pyritään ensisijaisesti palvelemaan kouluopetusta, paikallista retkeilyä ja marjastusta. Rannikko-Suomen kermikeitaat ovat keidassoista parhaiten edustettuina ohjelmassa
Pohjois-Pohjanmaan rehevien aapasoiden alueella on suhteellisen tasa1s1a, usein jänteettömiä aapasoita, joille ovat tyypillisiä koivuletot. Suo-neidonvaippa (Epipactis palustris) on kalkkipitoisten lettojen vaatclias kämmekkä, jonka perin harvoja suomalaisia kasvupaikkoja uhkaa ojitus. Suolinnuston suojelu on eräs perusohjelman tavoite, ja se to32 Kasvistoltaan tai eläimistöltään erikoiset suotyypit lisäävät suoyhdistymien suojcluarvoa. Tämän ja muiden kasviharvinaisuuksien esiintyminen on painava peruste suon rauhoittamiselle. Silti ohjelmaan sisältyy näytteitä tärkeimmistä lettoalueista Ja rehevistä korvista. Perusohjelmaan sisältyy muutamia tältä alueelta vastikään löydettyjä edustavia lettosoita. Reheviå' suotyyppejfi ja harvina1S1a suokasveja perusohjelma ei yksin pysty riittavasti suojelemaan , koska se painottaa suoyhdistymien suojelua. Perusohjelmaan näitä on otettu etenkin Saaristo-Suomen keidassuovyöhykkeeltä sekä Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan keidassuovyöhykkeeltä. vsk.. Luonnonpuistona suojeltavaksi ehdotettu Pelkosenniemen Luiron aapasuoalue on kansainvälisen tason suojelukohde. Niitä tarvitaan erämaisen eläimistön suojelemiseksi. Rannikoiden tuntuman nuoriin soistumiin on kiinnitetty vähän huomiota. Kuvassa näkyy naavaista korpikuusikkoa Kuhmon Juortanansalolta, Suomen toiseksi parhaalta metsäpeucan vasomisalueelta. Kuvassa taustalla näkyy Suomen suurimman koivulcttoaluecn reunaa . selällä, Oulunjärven lounaisja länsipuolella sekä Pohjois-Pohjanmaan aapasoiden alueella. Valitettavasti suoluontomme tuntemus on yhä puutteellinen; esimerkiksi monet hienot koivuletot on " löydetty" vasta äskettäin monesti ainakin osittain ojitettuina, kuten kuvan esittämä Tornion Nilijänkkä. Keidassuovyöhykkeiden harvat jäljelläolevat rimpinevat ovat luonnonsuojelun ja tutkimuksen kannalta erittäin arvokkaita. SUOMEN LUONTO 1/78 37 . Itä-Suomen viimeisten erämaiden pikkupiirteissään monipuolisia suoalueita on sisällytetty soidensuojclun perusohjclmaan, sillä ne ovat varsinkin erämaisen eläimistön suojelun kannalta korvaamattomia. Yhtenfiisten erfimaa-alueiden pienimuotoisesta suoluonnosta on perusohjelmaan sisällytetty näytteitä, etenkin Itä-Suomesta. Sen rehevä kasvillisuus on poikkeuksellisen arvokasta porojen kcsärehua, ja se on maan tärkeimpiä metsähanhen pesimäalueita
Muilla alueilla on luonnontilaisia soita niin vähän jäljellä, että perusohjelman suoverkko ei takaa suurten suolintujen nykyistenkään kantojen säilymistä. Perusohjelman toteutuminen edellyttää varoja valtion budjettiin sekä lainsäädännöllisten keinojen käyttöä. mk ja aapasuovyöhykkeillä 68 milj . Työryhmä näkee emy1sen kiireelliseksi harvinaistuneiden ja uhanalaisten suotyyppien ja -kasvilajien suojelun. Maan hankintaa suojelutarkoituksiin on huomattavasti tehostettava kehittämällä ja nopeuttamalla maan ostoa ja vaihtoa. Metsänparannuslain toista pykälää esitetään muutettavaksi siten, että suojelutavoitteet voidaan ottaa huomioon metsänparannustöitä rahoitettaessa ja toteutettaessa. Ennen 20. Eteläsuomalaisen suolinnuston suojelussa ovat avainasemassa Rannikko-Suomen kermikeitaat. Nekin tilaajat, jotka eivät vielä ole uusineet tämän vuoden cilaustaan, s2avat nyt poikkeuksellisesti tämän ykkösnumeron, tosin muita vähän myöhemmin. 33. SOIDENSUOJELUN PERUSOHJELMA JA MUUT SUOJELUSUUNNITELMAT Perusohjelma on uusin näkemys Eteläja Keski-Suomen arvokkaimmista suojeltavista soista. Tehtävä saattaa olla ylivoimainen, koska on jo perin vaikea löytää suojelusuunnitelmienkin pohjaksi tarvittavien maastotöiden suorittajia. Tästä saattaa tulla tärkeäkin toteuttamiskeino , kunnes korjausjärjestelmä saadaan tehokkaasti toimimaan. Soidensuojelun perusohjelmaa laadittaessakin löytyi useita erittäin arvokkaita ' 'uusia '' soita, ja moni on varmasti vielä löytämättä. mk. Työryhmä esittää, että valtion omistamat tai vapaaehtoisin kaupoin hankkimat alueet rauhoitetaan tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina luonnonsuojelulain nojalla. Silti soiden luonnontilan peruuttamaton muuttaminen ei edellytä juuri minkäänlaisia biologisia tutkimuksia, joten suojelusuunnitelmien monipuolisuutta tavoitteleva on pakon edessä '' ajastaan jäljessä" . D ONKO LEHTESI VÄLISSÄ TILILLEPANOKORITI . mk vuosittain. mk eli yhteensä 129 mk. Perusohjelman toteuttamiskustannukset aiheutuvat pääasiassa yksityismaiden ostamisesta valtiolle suojelutarkoituksiin . Metsähallituksen viime vuosina maksaman hinnan mukaan valtio tarvitsisi keidassuovyöhykkeillä ostoihin 61 milj . teutuu parhaiten säilyttämällä riittävästi allikkoisia keidassoita ja rimpisiä aapasoita. Se perustuu kaikkiin aikaisempiin suojelusuunnitelmiin, mm. PERUSOHJELMAN KUSTANNUKSET JA TOTEUTTAMINEN Perusohjelmaan sisältyy rauhoittamattomia soita 2 31 800 hehtaaria. TÄSTÄ ETEENPÄIN Laajan lausuntokierroksen jälkeen perusohjelma esiteltäneen maaja metsätalousministeriön vahvistettavaksi. Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan , Kainuun ja Lapin seutukaavaliittojen alueiden osalta neuvottelut tosin eivät ehtineet päätökseen ennen perusohjelman valmistumista. Perusohjelman suoalasta lähes kaksi kolmannesta on ojituskelvotonta avosuota tai heikkotuottoista rämettä. maksaneet saavat seuraavan numeron jo lähes ajallaan . Pohjoisempana ovat merkittäviä Suomenselän aapasoiden kaksi keskittymää sekä Pohjois-Pohjanmaan aapasuot. Näiden lajien vielä luonnontilaiset kasvupaikat tulisi selvittää pikaisesti. vähäiseltä ja lienee tyydyttävästi ratkaistavissa. maista (yht. SOIDEN HÄVITTÄJIEN YMMÄRTÄMÄTTÖMYYS Soiden käyttäjät ovat viime aikoina vaatineet, että suojelusuunnittelu olisi jo lopetettava ja suojeluohjelmat vahvistettava lopullisesti mahdollisimman pian. vsk. Vaatijat eivät näytä ymmärtävän tilanteen vakavuutta, saati sen yhteyksiä muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan. Jos siis lehdestäsi löytyy maksukortti, voit käyttää sitä tilauksesi uusintaan. Perusohjelmassa on otettu huomioon ne soidensuojelun ja turvetuotannon välisiä ristiriitoja koskevat neuvottelut, joita on käynyt kauppaja teollisuusministeriössä toimiva energiahuollon ja ympäristönsuojelun yhteistyöryhmä. kansallispuistokomitean esittämiin . Näistä valtio omistaa 81 300 ha (taulukko 2 .) . Näin on voitu lisätä myös värikuvien osuutta . Ohjelmaa aiotaan myös täydentää tämän vuoden (1978) aikana. Kuten jo aikaisemmin on kerronu , Suomen Luonto ilmestyy nyt aikaisempaa tiuhemmin, kahdeksana numerona (niistä tosin kaksi on yhdistetty ltämeri-reemanumeroksi). Hallinnon kaikilla tasoilla kiinnitetään nyt yhä suurempaa huomiota siihen, että tutkimus , suunnittelu ja suojelu sovitetaan muihin käyttömuotoihin . Tästä sisältyy kansallispuistokomitean esittämien kansallisja luonnonpuistosoiden lunastuksiin 54 milj. Koska eräät jo kaivetut ojat haittaavat suojelukohteen vesitaloutta, vesien virtailusuuntia tulisi muuttaa suunnittelemalla ojitusalueet uudelleen. Tärkeimmiltä osiltaan perusohjelma niveltyy myös seutukaavaliittojen valmistelemiin suojeluja virkistysvaihekaavoihin, joskin siinä on eräitä uusia kohteita ja siitä puuttuu vaihekaavaehdotuksiin sisältyviä maakunnallisesti tai paikallisesti merkittäviä soita. Tähän mennessä on luetteloitu viitisenkymmentä kasvilajia, joiden säilyminen riippuu suokasvupaikkojen suojelusta. HeiJle menevien numeroiden väliin on pantu cilillepanokorrti. Johtuneeko se floristiikan aliarvostuksesta. Työryhmän mielestä perusohjelman suot muodostavat niin arvokkaan kokonaisuuden, että kohteiden lähellä suoritettavat metsäojitukset eivät saa muuttaa suojelusoiden vesioloja. Yksityisten yms. Aluksi laaditaan luettelo Keskija Pohjois-Lapin tärkeimmistä suojelusoista. Samalla numeroita on ohennettu, jona kerrallaan tuleva lukuannos ei olisi kohtuuton. Saman lain nojalla voivat tietenkin myös maanomistajat hakea lääninhallitukselta rauhoitusta perusohjelman soille. 3. 1 SO 500 ha) kuuluu 56 900 ha kansallispuistokomitean ehdottamiin kansallisJa luonnonpuistoihin . Siksi metsätalouden ja suojelun välinen ristiriita näyttää SUOMEN LUONTO 1/ 78 37. Työryhmä onkin esittänyt budjettiin vähintään 10 milj
Alkuperäisen nisäkäseläimistömme pikkupetoihin on kuulunut vesikko, myös tuhkuriksi mainittu näätäeläin. Jo puolen vuosisadan ajan se on jatkuvasti harvinaistunut, eikä viime vuosikymmeneltä enää ole havaintoja juuri lainkaan. majavia ja pienempiä jyrsijöitä sekä riistaeläimiä; nyt hän on ammattikasvatushallituksen metsäopetuksen osaston metsien moninaiskäyttökoulutuksen ylitarkastaja. Grönlanninhylje viihtyi jonkin aikaa Litorinameressä, Itämeren eräässä kehitysvaiheessa. Toisia lajeja ihminen on istuttanut, toisia hävittänyt tai vähentänyt metsästämällä. Oheiseen artikkeliin on koottu tuoreinta vesikkotietoa, suureksi osaksi neuvostoliittolaista. Muissa Pohjoismaissa ei ole vesikkoa, sillä se on itäinen laji, jonka levinneisyysalue ulottuu Uralin takaa ItäEurooppaan. Koska minkki oli jo 1960-luvulla levinnyt monille perinteisille vesikkoalueille, osa vesikkoilmoituksista todennäköisesti perustui itse asiassa minkkihavaintoihin . Seppo Lahti on tutkinut mm. lis. Sen on syrjäyttänyt minkki Murmanskin läänin eteläosissa ja Karjalan pohjoisosissa. Itärajamme takana Neuvostoliiton luoteisosassa vesikko on säilynyt runsaana ainoastaan Pskovin ja Novgorodin kunnissa, paikoin Leningradin alueella sekä suuresti harvinaistuneena monin paikoin Karjalan ANT:ssa. Tämän kirjoittajat ovat parin viime vuoden aikana keränneet vesikkotietoja metsästäjiltä, kalastajilta, minkinpyytäjiltä ja luonnonharrastajilta. vsk.. Kuopion museossa ei ole tuoreita vesikkonäytteitä (Eino Savolaisen ilmoitus) . VESIKKO OLI YLEINEN 1920-LUVULLA Siivosen (1972) mukaan vesikko oli 1920-luvun Suomessa yleinen ja sen kanta silloin ilmeisesti runsaimmillaan. Perinteisestä nisäkäslajistostamme ovat nyt erittäin uhanalaisia tammihiiri ja vesikko. Eräät lajit ovat hävinneet tai vähentyneet, ja uusia on ilmaantunut lähinnä idästä ja kaakosta, metsäkauris osaksi myös lännestä. Levinneisyysalue ulottui lännessä Kemin ja idässä Kemijärven-Sallan korkeudelle. Todisteita on soopelin esiintymisestä Suomessa keskiajalla. Visenttikin on joskus saattanut kuulua Suomen eläimistöön jääkauden jälkeisellä lämpökaudella, sillä Syväriltä on tehty siitä kertova subfossiililöytö. Vesikkoaineistoa he ovat keränneet muun nisäkästutkimuksen ohessa. pikkunisäkkäiden ekologiaa Pohjoisja Itä-Suomessa. Parhaina vuosina saatiin jopa 3 000 yksilön vesikkosaaliita. Minkkiä on runsaasti muuallaSUOMEN LUONTO 1178 l 7. Ylioppilas Heikki Henttonen on tutkinut mm. Ainoastaan Ilkka Markkulan Urjalasta 1970-luvun alussa tallettama kallo on todettu vesikoksi. Minkki on toisaalta saattanut jouduttaa vesikkojemme katoamista, toisaalta vaikeuttanut luotettavaa havainnointia, sillä lajit ovat hyvin samannäköiset ja -tapaiset. Oulun yliopiston eläinmuseon viimeinen vesikkonäyte on 1960-luvulta (Kalevi Heikuran ilmoitus). Syystäkin vesikko on siis erittäin uhanalaisten eläintemme luettelossa. Vesikkokantamme on vähentynyt 1930-luvulta lähtien , ja laji rauhoitettiin 1945 . Tammihiiren on kauan tiedetty esiintyneen lämpökauden jäänteenä Heinolan ja Jaalan seudulla, mutta sekin on saattanut jo hävitä. MENNEISTÄ AJOISTA NYKYHETKEEN Suomen alueella on joskus elänyt mammutti. Kotipäästäi34 nen ja maaorava ovat itäisiä lajeja, joista on tehty havaintoja Suomen rajoilla (Kalela & Salmi 1944, Siivonen 1972 ja 1974, Helminen 1973 , Lahti & Helminen 1974, Alhonen & Forsten 1976) . Alkuperäinen euroopanmajava tuhottiin Lappia myöten 1800luvulla. Kirjoittajat kuuluvat Kilpisjärven biologisen aseman nisäkästutkijaryhmään. Fil. Muita vesikoita ei ole viime vuosina saatu Helsingin yliopiston eläinmuseoon. Heikki Henttonen ja Seppo Lahti Onko vesikko jo hävinnyt Suomesta. Samalla kirjoituksessa esitellään kahden lähisukuisen lajin välisiä eroja ja pohditaan vesikon suojelumahdollisuuksia. Valtion riistantutkimuslaitos suoritti 1964 erikoistiedustelun minkin ja vesikon levinneisyydestä (Westman 1968). Korkeasaareen vesikkona lähetetty otus osoittautui minkiksi. Vuosisatojen ja -tuhansien varrella Suomen nisäkäslajisto on heijastellut suurilmaston ja kasvillisuuden vaihteluita, maankama: ran muutoksia ja ihmistoimintaa. Silloin vesikon ilmoitettiin esiintyvän lähes entisellä levinneisyysalueella Kuusamon korkeudelle saakka, mutta esiintymisalue oli pirstoutunut erilliskannoiksi ja lajin ilmoitettiin harvinaistuneen . Tilanteen arviointia vaikeuttaa, että vesikon pohjoisamerikkalainen vastinlaji minkki on samaan aikaan nopeasti levinnyt luontoomme turkistarhoista
kin Karjalassa ja Leningradin alueella (Danilov & Tumanov 1976a) . Koska vesikkoa vielä on paikoin rajamme takana, Suomessakin saattaa yhä olla sen esiintymispesäkkeitä. Villiminkin lumijälki saattaa Vesikko koiraat Vesikon erottaa minkiscä valkea yliihuuli, joka tosin ei aina ole yhcä laajalti valkea kuin cällii museon näyteyksilöllii. Neuvosto-Karjalassa on saatu 2 150 g painava minkkiuros. Minkin yläleuan viimeisen poskihampaan sisäreuna on yleensä selvästi leveämpi kuin ulkoreuna. Volobuev ja Ternovskij (1974) ovat lukumäärän (minkki 2n = 30, vesikko 2n 38) lisäksi todenneet eroja myös kromosomien rakenteessa. Koska se on rauhoitettu, loukusta on paastettava vapaaksi eläin , jonka tuntomerkit viittaavat vesikkoon. Minkin ja vesikon ei ole todettu luonnossa risteytyneen, eikä parittaminenkaan ole Bostadin ym . Kuolleena löydetty vesikko on luovutettava jollekin luonnontieteelliselle museolle. Vaikka minkit ovat selvästi suurempia, sukupuolten suurehko kokoero estää lajinmäärityscä koon perusteella, sillii vesikkokoiraat ovat suurempia kuin minkkinaaraat. Itse asiassa vesikko muistuttaa kromosomistoltaan melkoisesti siperiannaataa (Mustda sibirica). 1 mm 155.4 .± 2.6 mm 1008.5 .± 49.2 g 404.0 .± 12.0 mm 182.0 .± 3.5 mm Neuvostoliiton luoteisosissa tavattujen täysikasvuisten vesikkojen ja rninkkien mittoja (Danilov & Tumanov 1976 a) . Vesikolla ne ovat suunnilleen yhtä leveät. Erojen mittavuuden perusteella he pitävät lajeja selvästi erillisinä. ELINTAVOISTA Sekä minkki että vesikko viihtyvät vesien äärellä, mutta valitsevat elinympäristönsä eri tavoin (Danilov & Tumanov 1976a) . Helsingin yliopiston eläinmuseon nahkojen perusteella valkea alue voi olla pienempi kuin kuvamme yksilöllä (s. SUOMEN LUONTO 1/ 78 37. Vesikkoon tulisikin kiinnittää erityistä huomiota ja ilmoittaa havainnot vaikkapa Suomen luonnonsuojeluliittoon . Neuvostoliitossa tehdyn tutkimuksen mukaan (taulukko) vesikkourokset ovat minkkinaaraita kookkaampia mutta minkkiuroksia pienempiä. Minkin ja vesikon kromosomiluvut ovat erilaiset. Minkin ylähuuli on tumma; valkea alue alkaa yleensä vasta alahuulesta. Minkillä se on kaksijuurinen, vesikolla yksijuurinen (Danilov & Tumanov 1976b) . Vesikko Minkki naaraat koiraat Paino Ruumiin pituus Hännän pituus 540.3 .± 5.8 g 329.4 .± 4.4 mm 131.5 .± 1.9 mm 814.6 .± 30.4 g 37 1.1 .± 4.7 mm 151.0 .± 2.4mm 604.6 .± 26.6 g 339.7 .± 7. 965-30 983) ovat kiinnostuneita vesikosta, joten niihin kannattaa ottaa yhteyttä. 90-170 077) ja Ähtärin eläinpuisto (puh. Villiminkki on hieman vesikkoa isompi. naaraat VALKEA YLÄHUULI ON HYVÄ TUNTOMERKKI Ulkoisista tuntomerkeistä on paras valkea ylähuuli. (1962) mukaan onnistunut. olla painon vuoksi vesikon lumijälkeä syvempi, mutta lajia tuskin voidaan jäljistä tunnistaa. Tarhaminkit saattavat olla taulukkoarvoja huomattavasti painavampia. Kallotkin ovat hyvin samanlaiset, mutta varmin lajitunnus on yläleuan ensimmäinen poskihammas. 35) , mutta kuitenkin selvä. vsk. Korkeasaaren eläintarha (puh. 35
Vuoden 1964 tiedustelun perusteella villiminkkien levinneisyyden painopiste oli Kokkolasta Helsinkiin ulottuvalla rannikkovyöhykkeellä (Westman 1968) , mutta jo 1975 villiminkkejä oli käytännöllisesti katsoen koko maassa (Vikberg 1977). KIRJALLISUUTI A Alhonen , P. L. Suomen Riista 20: 50-61. Metsästäjä 1: 12. Villim inkin levinneisyys 1975. 1962. 1973. vsk.. 1976 b. vison) norok. voi. VESIKON JA MINKIN KILPAILU Villiminkkejä oli vielä vähän , kun vesikon väheneminen alkoi. Casror fibcr (l.) and Casror canadensis (Kuh/), in Finland. Lähisukuisista lajeista yleensä isompi ja voimakkaampi syrjäyttää heikompansa. 1972. 1974. Siivonen (1972) pitää metsästystä mainittavana kannan verottajana, sillä vesikkoa pidettiin arvoturkiksena. 1975. 1974. & Salmi, M. I. er af. Danilov, P. Rannikon lisäksi niitä on erityisen runsaasti kaakkoisrajalla, mikä epäilemättä johtuu Neuvostoliiton istutuksista ja tarhakarkureista (Danilov & Tumanov 1976a). Westman. Siivonen , L. Neuvostoliitosta, jossa pohdiskellaan vesikonsuojelua, voita1s11n hankkia peruskanta jollekin suomalaiselle turkistarhalle. & Ternovskij. I. On todennäköistä, että kahden näin samankokoisen ja ravinnonkäytöltään samanlaisen lajin välinen kilpailu on kovaa, vaikka sen havainnointi luonnossa onkin vaikeaa. Zool Zurn. Poikueetkin ovat yhtä suuret keskimäärin 4. siksi, että se vaatii elin ympäristöltään vähemmän kuin kilpailijansa. Kuni sevcro-zapada SSSR. Se on levinnyt nopeasti paljon pohjoisemmaksi kuin vesikko koskaan ja sen lisääntymiskausi alkaa varhemmin keväällä kuin vesikon. Pienempi voi säilyä esim. Leningrad. Tässä ilmastonmuutosten Ja 1920sekä 1930-luvun metsästyksen vaikutukset ovat voineet toimia samansuuntaisesti. Vastaavanlainen kahden samankokoisen lajin kilpailutilanne vallitsee myös majavalajiemme välillä. Eränkävijä: 4-9 , 108107. SUOMEN LUONTO 11 78 3 7. Lahti, S. Vikberg, P. Minkinkasvacus. Volobuev, V. Minkki saattaa metsien halki kiertäessään koluta useamman vesistön varsia, ja sille kelpaavat korpipurojen ja kaikenlaisten jokien lisäksi myös järvenrannat, joilla vesikko on harvinainen. Pohjolan Nisiikkiiät. L. V. Suomen Luonto 34: 41-43. Risteytymättömyys johtunee ennen muuta kromosomistojen erilaisuudesta. Ainakin pikkunisäkkäiden aggress11v1suus riippuu olennaisesti sukupuolisesta ja hormonaalisesta tilasta. Kakla, . Subfossii/inen vi~ nttilöytö Syvå"rin varrelta . Luonnon Ystävä 48: 49-52 . 1977. Myös epäsuorat tekijät ovat voineet parantaa minkin kilpailumahdollisuuksia. Iciim eren subfossiilisisca hylkeistä. Petcozavodsk. & Tumanov, I. & Forsrfo, A. VESIKON VÄHENEMISEN SYITÄ Paavo Voipio arvelee vesikon vähenemisen erääksi syyksi sen, että vesikko on mantereinen laji ja että 1930-luvun lämpökausi oli luonteeltaan mantereinen. Helminen, M. Minkin levittäytyessä kaikkialle vesikolle ei jää elintilaa. Ekologija pcics i mlekopicajuscsih sevcro-zapada SSSR. Silti on ilmeistä, että vesikkokantojen viime vuosikymmeninä tapahtunut jyrkkä romahdus johtuu 36 minkkikannan voimistumisesta. Jälkeläisiä voitaisiin sitten siirtää luontoon sinne, missä ei ole kovin runsasta minkkikantaa. Jos vesikko jo muista syistä väheni, metsästys epäilemättä joudutti sitä. 53 : 1579-80. suosii talvellakin auki pysyviä korpipuroja ja pikkujokia, jotka ovat rytöisiä ja kovarantaisia. T. 7 poikasta ja molemmat lajit tulevat sukukypsiksi vuoden ikäisinä. Minkin tavoin Amerikasta tuotu kanadanmajava on syrjäyttänyt euroopanmajavan yhteisiltä istutusalueilta. Danilov. 1976a. Kuuluiko soopdi Suomen eläimistöön. Lajien välistä risteytymattomyyttä on yritetty selittää kiiman eriaikaisuudella. Bostad , H. Suomen Nisäkkäiit 2. 1976 . K. P. Sravnenie kariocipov europejskoj (lucreola lucreola) i amcrikanskoj (l. Lajien ympäristövaatimukset ovat niin samanlaiset, että kilpailu on väistämätön. Yleensä se pysyttelee saman vesistön äärellä, eikä harhaile kaukana metsissä. Samojen tutkijoiden mukaan molemmat lajit ovat kaikkiruokaisia. D . Keuruu . Luonnon Tutkija 80: 41-47 . VESIKON TULEVAISUUS Suomen vesikkoa uhkaa sukupuutto, vaikka sitä ehkä vielä löydettäisiinkin maamme jostakin osasta. Vaikka vesikkoa onkin pidetty mantereisena lajina , minkki näyttää olevan paremmin sopeutunut pohjoisiin oloihin. Lahti, S. Kun minkit etenkin naaraat tulevat vesikkoja aikaisemmin lisääntymisvireeseen , vesikot voivat kriittisessä poikimisreviirien perustamisvaiheessa jäädä vielä enemmän tappiolle kuin pelkkä kokoero edellyttäisi. Siivonen, L. Helsinki. Euroopanmajavaa on nyt vain Satakunnassa, minne kanadanmajavaa ei ole istutettu (Lahti 1975) . Koska se on alkuperäisen nisäkäslajistomme osa, sen uudelleen istuttamiselle ei pitäisi olla esteitä onhan meille tieten tahtoen istutettu vieraitakin lajeja. Minkin ja vesikon ekologiasta. Olemme ainakin yrityksen velkaa vesikolle, joka on jäänyt tappiolle ihmisen aiheuttamassa olemassaolon taistelussa. & Tumanov, I. Samanaikaisesti pitäisi tehostaa villiminkkien pyyntiä. Sen sijaan Karjalan ANT:ssa tutkitut minkkinaaraat olivat järjestään tiineitä maaliskuun lopussa, kun taas vesikot vasta parittelevat huhtikuun lopussa. Keuruu . Suomessa on kahdenlaisia majavia. 1968. 1944 . On ainakin teoriassa mahdollista , että ankarat talvet verottavat vesikkoja rankemmin kuin minkkejä, jolloin näiden on helpompi siirtyä tyhjentyneille alueille. A. 19, 13 : 177189 . The beaver. Vesikon väheneminen osui yksiin myös piisaminpyynnin voimistumisen kanssa, ja moni vesikko menetti henkensä piisaminraudoissa. Acta Thcriol. Kummankin lajin uroksen sukupuolivireytyminen alkaa jo ennen joulua, ja lisääntymiskykyisiä ne ovat helmikuussa . 1974. Toisaalta mantereisia jaksoja on ollut myöhemminkin, mutta vesikko ei ole elpynyt. & Helminen , M. Vesikon kannalta tilanne on ikävä siksi, että se on sekä pienempi että ympäristövaatimuksiltaan tiukempi kuin minkki. Näin tuskin on, sillä koiraat ovat lisääntymiskykyisiä kummankin lajin naaraiden kiima-aikoina. Kilpailunhan ei tarvitse raivota jatkuvasti riittää, kun toinen laji saa yliotteen jossakin kannakehityksen ratkaisevassa vaiheessa. Minkkiä ei varsinaisesti ole istutettu Suomeen, mutta tarhakarkureista on kehittynyt luonnonvarainen kanta
Emikasvien kukinto on suppeampi, haaroja vähemmän . Ruotsin vallan aikana talonpoikien oli viljeleminen humalaa, ja humaloita kannettiin veroina. , on monivuotinen ruoho, jolla on voimakas juuristo. MYÖS LUONNONVARAINEN Mutta Suomessakin humala on myös täysin alkuperäinen kasvi. Suomesta on kylläkin vain 37. Juha Suominen, Yliopiston kasvimuseo, Unioninkatu 44, 00170 Helsinki 17. Humalaa kasvaa suurimmassa osassa Eurooppaa. Karheat varret kietoutuvat joka kesä pensaiden ja puiden runkojen ympäri monen metrin korkeuteen. Jaa on käytetty myös värjäykseen, ja keväisiä versoja on syöty parsan tapaan. Vastakkaiset lehdetkin ovat karheita, 3-5jakoisia ja sahalaitaisia. Siicä nousi nuori caimi, yleni vihanca virpi; nousi puuhun pienoisehen , kohen lacvoa kohosi. Emikukkien luotit pistävät esiin pienten suomujen lomasta. Kirjoittaja työskentelee kasvimuseon amanuenssina. Mene tiedä vaikka sen varsia olisi liotettukin tuossa myöhemmin pellavanliotukseen käytetyssä pikkujärvessä. Suomessa tämä kuitenkin on mahdollista, koska asutus on harvaa ja yleensä verrattain nuortakin. Kukaties kasvia suosittiinkin kuitukasvina; säännöllistä viljelyähän se monivuotisena ei tarvinnut. 72). Kukkimisen jälkeen suomut kasvavat ja muodostavat kolmisen senttiä pitkiä tylpänpuikeita löyhiä "käpyjä", humaloita. Myllärinmökkien entisiä humalistoja saattaa olla koskilehdoissakin. Kalevala 20: 138-152 luontaisten kasvupaikkojen tuntumaan. Humalan levinneisyydestä hän kiinnostui joutuessaan tekemään tämän lajin Suomen osakartan Euroopan kasvien levinneisyyskartastoon (Atlas Florae Europaeae, läh. Mutta ainakin vuosituhannen ajan kasvia on viljelty, ja se säilyy hoidottakin sitkeästi ja villiimyy. Ainakin Lammin Lovojärven siitepölydiagrammissa (P. Alkuperäiset levinneisyysja yleisyyssuhteet ovat tämän takia hämärtyneet. Humalan pölyntuotto ehkä kasvoi, kun varjostavaa metsää raivattiin. HYÖTYKASVI Humalankäpyjen suomujen kellertävien nystyjen tuoksu-, hartsija parkkiaineisiin perustuu humaloiden käyttö oluen panossa, samoin vanha lääkekäyttö. Ilmeisesti juuri tästä syystä on jäänyt tarkemmin selvittämättä kasvin luonnonvarainen levinneisyys ja kasvupaikkojen luonne maassamme. Huttunen ja K. Hedekasvien runsashaaraisissa kukinnoissa on vihertäviä hedekukkia, kussakin viisi kehälehteä ja viisi hedettä. kyynå· maahan kynneccihin , viholaisna viskoccihin vierehen Kalevan kaivon , Osmon pe/lon penkerehen . Lehtien hangoissa ovat tuulipölytteiset kukinnot. Tolonen, Finskt Museum 1975 : 68-105 . SL 2 / 1975, s. Näin mainitaan kirjoissa, ja moni on luonnossa omakohtaisesti asiasta vakuuttautunut. Myös meillä humala on vanha viljelykasvi. "Humala, Remusen poika , piennå' maahan pisceccihin. vsk . Humala, Humulus lupulus L. Kukaan ei kuitenkaan ole vakavissaan yrittänyt setviä todella luonnonvaraisia esiintymiä erilleen viljellyistä ja villiintyneistä humaloista tehtyjen havaintojen seasta. Harvoin se enää kiipeilee salkojen varassa, tavallisesti vain kohoaa aidoille ja pensaisiin tai mataa ruohikossa. Yhä vieläkin humala on monia syrjäkulmia myöten varsin yleinen vanhojen maalaistalojen pihoilla. Juha Suominen Villi humala Monipuolisena hyötykasvina humalalla on Suomessakin pitkä historia, joskin se nykyään on vain vanha viljelyjäänne tai pelkkä koristekasvi. . 1977) humala esiintyy jo jääkaudenjälkeisellä lämpökaudella (litorinakaudella), mutta ajanlaskumme alkuvuosisatoina maanviljelyn alettua humalanpölyn määrä kohoaa. esim. Lähistöllä on yhä ilmeisen luonnonvarainen kallionjuuriesiintymä, josta on kerätty sekä hedeettä emikasvinäyte. Tässä selvittelytyössä SL:n lukijain antamat tiedot ja vihjeet ovat arvokkaita. HumaSUOMEN LUONTO 1/ 78 37. Ne voi lähettää suoraan kirjoittajalle: dos. Vaikeutta tuottaa tietysti asutuksen hakeutuminen usein juuri humalan Lausui ukko uunin päälcä: "Ohrasca oluen syncy, humalasca julkijuoman, vaikk' ei cuo ve'eccii synny eikii cuimacca culecca . Viljelty humala on voinut levittäytyä lähipensaikkoihin tai jäädä metsittyneille talonsijoille. Toisinaan se on korotettu koristekasviksikin, se1nustan ''villiviiniksi''. Varsien sitkeistä kuiduista on valmistettu karkeata kangasta, säkkejä ja köyttä
sidhottakan ia wietå"ken kårciå"n, duomittakan Selkå" nahka pois, eli iäsen, sen iå"lken qn hänelle syy annetan " . yksi tieto humalan käytöstä nimenomaan kehruukasvina, Kokkolasta vuodelta 1754. . Niin tai näin, olutpanimoittemme nyt kokonaan ulkomailta ostaman humalan voisi mahdollisesti kasvattaa Suomessakin . Liekö ulkomaisia viljelyrotuja meille kulkeutunutkaan. Paikannimistökään ei toki välttämättä todista villistä humalasta; varsinkin talonnimessä voinee yhtä hyvin olla viite tarhassa viljeltyyn humalaan. Humalan meikäläisessä luonnonvaraisessa esiintymisessä on piirteitä sellaisista jaloista kasvilajeista kuin lehtokielo (Polygonatum multiflorum) , hajuheinä (Cinna latifolia) ja hentokiurunkannus (Corydalis fabacea) , joita tavataan humalan seurassakin . TIETOJA KAIVATAAN Kartta on kuitenkin vain alustava. Kristofer-kuninkaan maanlaissa vuodelta 1442 on ankara määräys: " Warastapi ioku humalita humala Tarhast luodhoist eli kareist, . Ainakin osa viljellystä humalastamme on epäilemättä kotoista luonnonkantaa. A Humala on kaksikotinen kasvi . . Humalan käyttötarkoitus tästä ei selviä eikä tilanne hänen valtakuntansa laitamilla Suomessa, mutta sen käsityksen saa, että Pohjoismaissa tuolloin sekä viljeltiin humalaa että hyödynnettiin saaristojen luonnonvaraisia esiintymiä. Humalaa kasvaa myös Etelä-Hämeen 1arvenrantojen pensaikoissa. Useimmat sisämaakasvupaikat ovat kuitenkin koskenpartaita, usein metsälammesta tai pikkujärvestä alkavien purojen kivikkoisia koskilehtoja, joissa humala monesti kasvaa juuri tervalepän ja hyvinkin vaateliaiden pensaiden ja lehtoruohojen seurassa. Siinä voi olla selvästikin yiljelyalkuperää olevia pisteitä. Siitäkään ei ole tietoja, onko humalamme niin viljelty kuin villikin ulkoasultaan tai kemiallisesti yhtenäinen vai epä38 yhtenäinen. Toisaalta Kalevalassa oleva oluen syntyruno on monen kansan tuntema ja viittaisi siten hyvin vanhaan perinteeseen Euroopan itäosissa. Runsaanlaisesti esiintymiä on Porin Ahlaisista Virolahdelle asti merenrantojen tervaleppälehdoissa ja rehevissä kallionjuuripensaikoissa. Tuolloin tällöin perimätieto kertoo humalan kasvaneen paikalla ikimuistoisista ajoista. Humala on vaatelias lehtokasvi, Suomessa alkuperäisenä vain paikoittainen. Lähikesinä yritän käydä m~hdollisimman monella paikalla ja arvioida erityisesti kasvin alkuperäiSUOMEN LUONTO 1178 3 7. vsk.. Asian selvittämistä vaikeuttaa sekin, että humaloita tuottava emikasvi ei jätä siitepölyä suoja järvikerrostumun. LEVINNEISYYDESTÄ JA KASVUP AIKOIST A Museoja kirjallisuustietojen perusteella olen hahmotellut kartalle humalan luonnonvaraista levinneisyyttä. Toisaalta kartasta varmasti puuttuu paljon täysin luonnonvaraisia esiintymiä. Täysin humalan tavoin levinnyttä lajia ei kasvistossamme kuitenkaan ole toista. Etelä-Suomessakin puronvarsiesiintymiä on lukuisia, mutta järkiänsä tällaisia ovat PohjoisSavon ja Kainuun sekä Rovaniemen eteläpuoliset kasvupaikat. Eritoten siellä missä humala on harvinainen, kansa on katsonut kasvin paikannimen arvoiseksi: Humalapuro, -lampi, -järvi, -vuori jne. Eteläsuomalaiset, vallankin rannikon ja saariston hiljakkoin merestä nousseiden maiden kasvupa'ikat osoittavat humalan täällä kyenneen levittäytymään myöhemminkin. Hedekukinto (A) on monihaataincn ja kukat erillisiä. Nämä erilliset, yleensä korkeiden vaarojen rinnepurojen humalaesiintymät ovat nähtävästi tuhansia vuosia vanhoja, lämpimän litorinakauden jäänteitä. Humalan käyttö ja viljely oluen valmistukseen mainitaan KeskiEuroopassa vain muutamia vuosisatoja vanhaksi. Emikasvin kukat ovat tihcinä pitkäperäisinä rykelminä (B), joiden suomuien kasvaessa syntyy käpymäisiä humaloita (C)
• Seppo Keräsen ja Kari Soverin kosteikkonäyttelyn parhaita kuvia postikortteina. • Monenlaisia hienoja kirjoja, oppaita ja vihkosia. Käy tapaamassa! • Hannu Hautalan kololintukirjaa saa taas, tehtiin uusi pamos. Humalan luonnonvarainen levinneisyys Suomessa tämiinhetkisten tietojen mukaan. Hedekasvien esiintyminen on erityisen merkittävää, koska viljelty "käpyhumala" on emikasvi. kasvupaikan luonne, huomionarvoisia seuralaislajeja, 3) humalaan viittaavaa paikannim1stoa, varsinkin peruskartasta puuttuvaa, ja paikkakuntalaisten perimätietoa, 4) kuinka paljon humalaa paikalla kasvaa, ja 5) onko hedevai emikasveja vaiko molempia. • Linnunpönttöjä pökkelöpesijöille. Silloin tällöin on hedekasvejakin kyllä viljelty, kenties vahingossa luonnosta siirrettynä tai täydellisyyden vuoksi. On vain oltava varovainen, ettei juurisilmusta kasvanutta hentoa vesaa luule siementaimek~. Suoraan luonnosta. Niiden säilyminen luonnontilaisina on turvauava. • Kortteja, sulkijoita ja tietysti Suomen kauneimmat julisteet. syyttä. Jos asut tai käyt Helsingissä, tule tutustumaan. • Suomen Luonnon kaikenikäisiä irtonumeroita. Aiheena on Itämeri. Luonnonkasvupaikoillamme, lajin pohjoisäärellä, humalan pähkylöiden kypsymistä on täysi syy tarkata ja siementaimia aivan erityisesti. • Luonnonkalentereita on vielä jokunen, suomenja englanninkielellä. Joitakin mahdollisesti alkuperäisiä kasvupaikkoja on osoitettu renkain. D Olen uinut väljemmille vesille. vsk. Tietenkin luontaisetkin esiintySUOMEN LUONTO 1/ 78 37. Näitä humalaretkiä varten toivon tietoja: 1) kasvupaikan sijainti, sanallisesti ja kernaasti myös yhtenäiskoordinaatiston avulla, 2) biotooppi 1. Erityisen merkittäviä ovat erilliset pohjoiset puronvarsien humalaesiintymät vaatcliaine seuralaislajeineen. Keskiaukeamaliitteellä vott niitä tilata. • Katsaus, Kriittisen korkeakoulun virkeä lehti. • Paitoja, lätkiä, tarroja ja hihamerkkejä. Tosi hyötyhumalistossa hedekasveja ja niiden aiheuttamia pähkylähedelmiä pidetään haitallisina. mät, nimenomaan vähäyksilöiset, voivat käsittää pelkästäänkin emikasveja. Hankikelien luistolla pääset syviinkin metsiin niitä ripustelemaan (nouda itse myymälästä lähettäminen on hankalaa) . 90-406 262 39. Tai soittele! Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Nervanderinkatu 11, 00100 HKI 10 puh . • Reino Rinteen ajatuksia runoina, proosana ja aforismema
Ottamatta kantaa itse patosuunnitelmaan sehän on alan ammattimiesten tekemä ja sen hyvyys tai huonous voidaan nähdä vasta sitten , kun se on toteutettu rohkenen väittää, ettei järven aina erittäin runsas lintuja kalakanta edes vähene, vaikka järvi entisöidään eli vedenpinta nostetaan lähes entiselle järviäyräälle asti. Kanta taas johtuu siitä, että halutaan ensin nähdä, nostetaanko vesi ja mihin korkeuteen. Olisikin ollut aiheellista kysyä, miksi yhtiö hyväksyy veden ;noston. Todellisuudessa järvessä on nytkin melkoinen kalakanta, erikoisesti hauki on pystynyt pitämään •puolensa yllättävän hyvin , vaikka on ollut hyvin epäedullisia vuosia. On totisesti otettu huomioon ja on myös paljon niistä puhuttu, joten siitä ei tulisi Lokan allasta. Kun Koskeija Vaalijärven kuivatusyhtiö toistasataa vuotta sitten perustettiin, sen yksinomaisena tarkoituksena oli kuivattaa järviä ja aukaista ojia, jotta niiden varsilla olevia peltoja voitaisiin viljellä. Muuttoaikana hanhet, joutsenet ym. Tänä päi40 vänä niissä kasvavat pajukot ja ruoko. 2 cm vuodessa. Ei varmasti kenenkään mieleen tullut järvien ja luonnon pilaaminen. Insinööri Leevi Kirkkomäen tekemä patosuunnitelma olisi Koskeljärven kannalta ilmeisesti paras mahdollinen . Ketkä sitten veden nostosta hyötyvät, kysyy kirjoittaja. Selostuksensa alussa kirjoittaja selvittelee eramaaJarven rantoja, kuinka ne ovat rehevöityneitä ja ettei loma-asutusta ole siitä syystä tullut Koskeljärven rannoille. Järven pohjoispuoli on kirkonkylän välittömässä läheisyydessä. Se on paljon helpompi toteuttaa. Huutoja korvesta KOSKELJÄRVEN • SÄÄNNÖSTEL YHANKKEEST A Suomen Luonnon numerossa 3 / 77 Markku Haukioja on kirjoituksessaan "Koskeljärven säännöstelyhanke esimerkki vesilain soveltamisesta" käsitellyt Koskeljärven patoamisja säännöstelyhanketta tavalla, joka osoittaa kirjoittajan tietämättömyyden Koskeljärven vaiheista ja patoamishankkeen syistä. vsk .. muuttolinnut ovat viivähtäneet muutaman viikon SUOMEN LUONTO 1178 37. Tällä hetkellä on myös voimassa vesihallituksen ohje Euran rakennuslautakunnalle rakennuskiellosta Koskeljärven rannoille. Kuten tiedämme, turvemaat painuivat n. Sen verran siellä sentään vielä on vettä, että lomamökkejä sinne voisi rakentaa satoja. Väitteeseen, että suurin hyödyn saaja olisi koko hankkeesta Koskeija Vaalijärven kuivatusyhtiö, väitän että tämäkin asia on juuri päinvast.oin: suurin vahinko patoamisesta koituisi juuri kuivatusyhtiölle. Kuinkahan asia lienee. Se ilmeisesti tyydyttäisi vedestä kärsivät maanviljelijät pitkäksi aikaa eteenpäin , kalliita pumppaamoita ei tarvittaisi , eikä Raumallakaan ole enää vesipulaa, niinkuin Kirkkomäen suunnitelmaa tehtäessä oletettiin. Euran kunnan osuudesta voin kertoa, että se on seurannut edustajiensa välityksellä erittäin tarkasti hankkeen edistymistä. Komoisista ja Lellaisista menee henkilöautolla kuljettavia teitä ainakin viisi kappaletta järven välittömään läheisyyteen. Valitettavasti Haukioja on oikeassa huomauttaessaan valtion säästöpolitiikasta; hyvä hanke lykkääntyy kenties pitkiksi ajoiksi. Edelleen kirjoituksessa väitetään, ettei rantojen raivaamisia ole suunnitelmassa otettu huomioon. Vaikka olemme hankkeessa olleet alusta asti mukana, emme ole saaneet minkäänlaista tietoa tai lupausta mahdollisesta valtionosuudesta, kukahan sellaisen tiedon on voinut Haukiojalle kenoa. Jäisiväthän sen metsät käytännöllisesti katsoen kaikki veden alle, entistä vesijättömaata kun ovat. Eura, Säkylä ja Yläne tarjoavat Pyhäjärven vettä ja vesihallitus Kokemäenjoen vettä Raumalle, joten me täällä saamme ilmeisesti tehdä Koskeljärven kanssa sen, mihin voimamme riittävät, esim . Nykyisin tehdään matalista rantamista muutamasa tunnissa uimakelpoisia rantoja ruoppaamalla. Neljäkymmentä vuotta sitten näissä järvissä oli mitä runsain lintuja kalakanta. Sitä ihmeellisemmältä tuntuu, että ns. Ainoa vika siinä lienee se, ettei Koskeljärven rehevöitymistä voida pienellä vedennostolla estää, mutta ilmeisesti kuitenkin pitkittää. Sama kohtalo on edessä myös Koskeljärvellä, ellei konkreettisiin toimiin ryndytä. Niinpä täällä onkin alettu puhua yhä enemmän Koskeljärven ensimmäisen patosuunnitelman puolesta. Saanen vastata osakkaiden puolesta, että yhtenä syynä yksimieliseen päätökseen oli halu pelastaa Koskeljärvi jälkipolville sen nykyisestä alennustilasta. Ja vastaa: Euran kuntaa luonnollisesti kiinnostaa valtiolta saatava miljoona markkaa. Leipä oli tiukassa silloin, ja vain järvien laskulla voitiin peltoja viljellä. Lisäksi kirjoittaja pilkallisesti ja tahallisesti vääristelee asioita saattaakseen Koskeljärven patosuunnitelman , Euran kunnan sekä Koskeija Vaalijärven kuivatus Oy:n vähintäin epäilyttävään valoon. Pelkkää puppua sekin selitys. Toteaisinkin, että kalakannan säilyminen Koskeljärvessä edellyttäisi mitä pikimmin vedenpinnan nostoa, merkitseehän Koskeljärven kala paikallisen väestön ruokapöydässä nytkin kokonaan toisenlaisia arvoja kuin joku sorsa tai telkkä. Vettä on yritetty vaikeina talvina hapettaa kalanhoitoyhtymän ja paikallisten kalamiesten toimesta, ilmeisesti hyvin tuloksin. Kirjoittaja väittää, että kalaa ei Koskeljärvessä juuri ole, mitä nyt vähän roskakalaa. Vanhojen perimätietojen mukaan Koskeljärvellä on aina ollut erittäin runsas pesimälinnusto. Järven eteläpäätä voitaneen pitää kai lähinnä " erämaana" . Vai laskeekohan kirjoittaja koko Honkilahden "erämaaksi" . Emme tee oikeutta menneille polville, jos heitä arvostelemme järvien kuivattamisesta. Samoin järvi näkyy Honkilahden entisen kunnantalon ikkunasta ja ra101ttuu Koskenkylän reunamille. Jos siellä olisi havaittu jotakin kielteistä luonnon, Koskeljärven tai kuntalaisten suhteenkin, niin varmasti se olisi myös esille tuotu . Tästä on seurannut vesien tulo pelloille ja taas on ollut edessä uusi ojien syventäminen ja järvien lasku. Eivät toki sentään kaikki, monet ovat sitä mieltä, että järviä on pilattu jo liikaakin. Koskeljärven yläpuolella olevat Paattameja Latvajärvet ovat hyvänä esimerkkinä tasta. Erikoisesti siitä syystä, että veden vähyyden takia järvi jäätyy miltei pohjaan asti, ja vesi on erittäin hapetonta. Todennäköisesti Haukiojakin hyväksyisi sen, koska hän kirjoituksensa lopuksi toteaa "joitakin hoitotoimenpiteitä tarvittavan" . Vettä on runsaina tulvakeväinä muutaman viikon ajan ; muun osan vuotta ne voi ylittää vaikka kummitossut jalassa. toteuttaa insinööri Tipurin patosuunnitelman. Eikä rakentajista totisesti ole ollut puutetta! Yksinkertainen selitys, miksei yhtään mökkiä ole Koskeljärven rannalla ole, on se, ettei Koskeija Vaalijärven kuivatus Oy ole antanut rakennuslupaa rannoille . luontomiehet ovat ensimmäisinä sanomassa vastaan, jos nyt yritetään saada vesi lainehtimaan aikanaan kuivattuihin järviin. Seuraavassa eräitä oikaisuja Haukiojan väitteisiin: Ensinnäkin Haukiojan mukaan Koskeljärvi on erämaa1arv1
Koskeljärveä voidaan parantaa vain ottamalla huomioon alueen väestön , lähinnä maanviljelijöiden edut, kalakanta sekä linnusto meidän kaikkien iloksi . Koskeljärvelle tulisikin säännöstelysuunnitelman sijasta laatia kun nostussuunnitelma, jossa keskeisinä tavoitteina olisivat veden laadun parantaminen sekä linnuston ja kalakannan elinehtojen edistäminen . 41. Näin menetettäisiin suurelta osin se etu , joka vedenpinnan nostolla muuten ehkä saavutetta1s11n. Suunnitelman keskeisin virhe on nähdäkseni pyrkimys _käyttää !(oskeljärveä LapinJoen vesistön virtaamia tasaavana säännöstelyaltaana. Koskei järven laskuojaan . Totesin nimittäin , ettei Suomen Luonnon linjaa välttämättä tarvitsisi muuttaa , vaan toinen mahdollisuus olisi tehdä Luonnonsuojeluväki-lehdestä korkeatasoinen valtakunnallinen ympäristönsuojelujulkai su , jollaisen varmasti tarvitsemme (ks. Reino Rinne ei ole valitettavasti vain jaksanut lukea kirjoitustani loppuun asti . 1977 Macci Lukkala VIELÄ KOSKELJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYSUUNNITELMAST A Matti Lukkala on vastineessaan aiheellisesti korjannut eräitä Koskeljärveä koskevassa kirjoituksessani esiintyneitä tietoja. on ollut runsaasti vettä. Markku Haukioja Eurajoki OIKAISUA JA TÄSMENNYSTÄ Kirjoitukseni ' 'Kasvistomme muukalaisia" (SL 6/ 1977) kuvitukseen on pujahtanut pari virhettä. Tästä johtuen päädyin kirjoittamaan asiasta myös Suomen Luonnon palstoilla myönnettäköön, ehkä paikoin tarpeettoman kärkevästi, en kuitenkaan mielestäni herjaavasti. Kuudensadan hehtaarin järveä ei muilla keinoin voida korjata . Vakaa käsityksemme on, että Koskeljärven tilanne paranee vain vettä nostamalla. po/icus) ja toinenkin täysin alkuperäinen alalaji . Honkilahdclla 10. Sen paremmin vesihallitus kuin hankkeen katselmusmiehetkään eivät kuitenkaan ole kiinnittäneet aikaisemmin esitettyihin kannanottoihin mitään huomiota. 9. Lähemmin s. Mutta monet " harvinaiset" kasvimme ovatkin satunnaistulokkaita , kaupan ja liikenteen tuomia ja oitis häviäviä muukalaisia, jotka tietenkään eivät voi kuu lua suojeltavien piiriin . Jotta raivauksella olisi merkitystä ravinteiden huuhtoutumisen estäjänä , se tulisi toteuttaa poistamalla rannoilta koko orgaaninen pintamaa, turvekerrokset ja kasvillisuus. Säännöstelyn edellyttämä nopea keväinen vedenpinnan nosto olisi tuhoisa vesilintujen pesinnälle ja talvisaikainen vedenpinnan laskeminen olisi veden laadun ja kalaston elinmahdollisuuksien kannalta haitallista. Sivulla 348 ruisunikoksi väitetty esittää varsin samannäköisrä hietaunikkoa (Papaver argemone). Juha Suominen LUONNONSUOJELULEHDISTÄ Reino Rinne vastaa SL 61 77 :ssä näkemyksiini luonnonsuojeluliikkeen lehdistötilanteesta mm . Sekin on Euroopan viljapeltojen korea rikkaruoho, mutta Suomessa ainoastaan satunnainen, varsinkin entisaikojen painolastirulokas. huviloiden rakennusoikeuksia myymällä . paikallaan. Suunnitelman virheisiin onkin kiinnitetty huomiota jo hankkeen suunnitteluvaiheessa vesihallituksen ja silloisen valtion luonnonsuojelunvalvojan toimiston välisissä neuvotteluissa sekä katselmustoimituksen yhteydessä ainakin Satakunnan luonnonsuojeluyhdistyksen ja maaja metsätalousministeriön laatimissa muistutuksissa. 33. Hänen järven kalakantaa, huvilattomuuden syitä sekä hankkeen hyödyn saajia koskevat huomautuksensa ovat epäilemättä SUOMEN LUONTO 1 /78 37. Kuitenkin joudutaan jotakin tekemään ja se maksaa. Siksi olisikin asiallinen keskustelu ehkä paremmin paikallaan kuin julkinen herjaava kirjoittelu, jolla ei mitään voiteta. Molemmissa tapauksissa laki kieltää sen . Ymmärrän honkilahtelaisten huolen järvensä tulevaisuudesta ja vesihallituksen laatimaan säännöstelysuunnitelmaan kohdistuneet odotukset. kallioinen (Erigeron acer). Paljon vaarallisempi asia lintujen kannalta on mielestäni vedennostoa seuraava huvila-asutus . järvellä varsinkin silloin, kun järvessä . En voi kuitenkaan olla Lukkalan kanssa yhtä mieltä siitä , että suunnitelma olisi järven kunnostuksen kannalta paras mahdollinen . Koskeljärven tulevaisuutta pyritään hoitamaan parhaalla mahdollisella tavalla, turvautumalla ennen kaikkea vesihallituksen asiantuntevaan apuun . Luonnonsuojelun kannalta kirjoitukseni kokonaisuudessaan voisi ki teyttää seuraavastikin: Levinneisyyskarran yksinäinen piste tarkoittaa kyllä usein uhanalaista ja suojelua kaipaavaa kasviesiintymää , joko alkuperäistä tai myös vakiintunutta kulttuuritulokasta. Asiaa ei ainakaan vie eteenpäin se, että koko totuutta tuntemattomat sivulliset yrittävät repostella ja suorittaa "joitakin hoitotoimenpiteitä" Koskeljärven pelastamiseksi, kuten Haukioja kirjoituksensa lopuksi toteaa. Minun tietojeni mukaan valtiolta on odotettavissa vain "pesämuna" , vedennoston loppu jouduttaneen rahoittamaan esim. Mikään lintutai kalamies ei voi mennä rakentamaan yksityisesti patoja esim . SL45/77) . Kanadankoiransilmän nimen taas on saanut sivun 349 tavallinen koiransilmä 1. Tällaisia toimenpiteitä ei tietojeni mukaan ainakaan hankkeen kustannuslaskelmiin ole sisällytetty. Seppo Hannus Onko lehtesi välissä tilillepanokortti. Tämä puolestaan on hyvä esimerkki lajista, johon meillä kuuluu asuttujen seutujen rotu , nähtäväti vanha tulokas , sekä toisaalta kuvan esittämä pohjankallioinen (E. Mitäpä jos muistaisimme muurahaisen neuvon : "tapa ihan toinen on meillä, kun käymme rakentamaan, vedämme suuntaan samaan ." Tiedämme, että rakentaminen kysyy rahaa, sitä taas ei Haukioja kirjoituksessaan huomannut tarjota, eivätkä muutkaan luonnonsuojelijat. acer ssp. Olen Lukkalan kanssa samaa mieltä siitä, että hanketta tulisi ennemminkin arvioida asiallisin keskusteluin kuin kirjoitella siitä julkisuudessa. Kuivina syksyinä ne eivät siellä kauan viihdy, se on kyllä kiistaton tosiasia. Jotta myös linnusto voisi elää alueella, on alusta asti ajateltu, päinvastoin kuin Haukioja väittää, linnustolle oma, toivottavasti täysin sopiva, rauhoitettava alue. seuraavasti · " Seppo Hannuksen hapuileva ja hieman häpeileväkin ehdotus Suomen Luonnon linjan kankeamiseksi sivuun nykyiseltä rehdiltä ja kunnialliselta luonnonsuojelun linjalta on päättäväisesti torjuttava " ja että " hankkikoon kuuromykkä ympäristönsuojelu oman julkisen sanansa' '. Rantojen raivauskysymyksen osalta lienee kirjoituksessani esiintynyt viittaus ymmärretty väärin . Ei myöskään voida laskuojaa syventämällä kuivattaa Koskeljärveä loppuun. Tilauksesi on tainnut jäädä uudistamatta. Mikä on mahdollinen nostokorkeus, sen ratkaiskoot alan ammattimiehet. vsk
Nämä hankkeet Siuruan altaan rakentaminen , Porttipahdan altaan kanavoiminen Lokan altaaseen , Ruunaan koskien valjastaminen jne. Suomen luonnonsuojeluliitto LUONNONSUOJELUN VALOKUVA-ARKISTO siirtyy Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n huomaan . 1978. Kurssilla perehdytään mm . Kainuussa on erityistarkastelun kohteena ajankohtainen metsätalouden ja luonnonsuojelun suhde. Tarvitsemme julkaisusihteerin Suomen luonnonsuojeluliitto tarvitsee toimittajankoulutusta ja -kokemusta saaneen julkaisusihteerin huolehtimaan Suomen Luonnon , Luonnonsuojeluväen ja liiton muiden julkaisujen toimitusteknisistä tehtävistä, kuten yhteyksistä avustajiin ja painolaitoksiin, oikoluvusta, arkistoinnista, kustannuslaskelmista ym. kalastuksen ajankohtaisiin kysy;· , ~n -, F.luonnonsuojeluväen yksi puheenvuoro kansallispuistosuunnitelmien puolesta esitettiin Helsingissä 11. 7. D SUOMEN LUONTO 1/78 37 . Sitä lähdetään laajentamaan ja kehittämään yhteisvoimin valokuvaajien kanssa. Palkkaus pätevyyden ja alan työehtosopimusten mukainen. Ympäristöministeri toimisi joko sisäasiainministeriössä tai valtioneuvoston kansliassa. Eri puolilta maata jopa bussikuormina saapunut suojeluväki marssi kirpeässä pakkassäässä Senaatintorille puhumaan kansallispuistojen perustamisen puolesta. Hyrynsalmelle ja Suomussalmelle Kuivajärven karjalaiskylään. Kaunissaaresta tehdään retki mm. YMPÄRISTÖMINISTERIÄ KIIREHDITÄÄN Suomen luonnonsuojeluliitto lähetti 2. Liiton mielestä asiantilaa korjaisi luonnonja ympäristönsuojeluasioiden keskittäminen hallituksessa yhdelle ministerille. Lisää kertoo puistoista mm. Puheenvuorojen avulla koetetaan hahmotella Suomen oloihin soveltuvia ns . KESÄKURSSIT KAUNISSAARESSA JA KAINUUSSA Kansanvalistusseura ja Suomen luonnonsuojeluliitto Jariestavat tamanvuotiset luonnonharrastajain kurssit J>yhtään Kaunissaaressa 2.-5 . Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla pehmeän teknologian symposiumin . Luonnonsuojeluväki muistelee kiitollisena muistajaansa, jonka työ suomalaisen luonnon hyväksi näin jatkuu testamentin kautta. Lisätietoja kursseista antaa Kansanvalistusseura, Museokatu 18, 00100 Helsinki 10, puh . 1978 klo 10.00 alk. Suomen luonnonsuojeluliitto Lönnrotinkatu 17 B 6, 00120 Helsinki 12 42 myksiin. Retkiä tehdään mm. Lisätietoja puh . Tilaisuuteen pääsy on vapaa. PEHMEÄN TEKNOLOGIAN -~ SYMPOSIU~1 Kriittinen Korkeakoulu , Pehmeän teknologian seura ja Suomen luonnonsuojeluliitto järjestävät 1. Hänen toimialaansa kuuluisivat ainakin sisäasiainministeriön ympäristönsuojeluosasto sekä maaja metsätalousministenosta luonnonvarainhoitotoimisto ja vesitoimisto. vaihtoehtoisia teknologioita, erityisesti ravinnonruotannossa, rakenramisessa ja energiahuollossa. 406 632 Ja 406 925 . pidetyssä mielenosoituksessa. Lopuksi liitto vetosi uutta hallitusta muodostaviin puolueisiin, että nämä sopisivat ympäristöasioita käsittelevän ministerin ottamisesta hallitukseen . vsk .. 1978 hallituspuolueille kirjeen vastineena edellisinä päivinä julkistetuille valtiovallan hankkeille. Ilmoittautumisia otetaan vastaan samassa paikassa. Haapasaareen. Hakuaika päättyy 15.3 . 2. osoittavat, että luonnonja ympäristönsuojelu ei edisty Suomessa , ellei näitä asioita ajavaa ministeriä saada hallitukseen . ja Paltamossa 5.-9. 90-642 881/toiminnanjohtaja Joutsamo. 6. Hallituksen tekemä periaatepäätös vuoden 1979 tuloja menoarvion valmisteluista merkitsee ympäristöministeriön perustamisen lykkääntymistä. Arkiston tiedotuskanavana tulee toimimaan Luonnonsuojeluväki , mutta seuraavassa ennakkotietoja: arkistoon saa jättää korkealuokkaisia luontokuvia kuka tahansa, vain aihe ja tekniikka voivat asettaa rajoituksia; mustavalkoisten enimmäiskoko on 18 x 24 cm, värikuvien tulee olla diapositiiveja; joka kuvassa tulee olla kuvaajan nimi sekä numero , joka viittaa mahdollisimman tyhjentävään kuvaselosteeseen, osoitetta ei kuvassa tarvita; arkistokuvat ovat luonnonsuojelujärjestöjen ja ulkopuolisten käytettävissä samoin ehdoin kuin muidenkin kuva-arkistojen kuvat ; kuvien tarjoajille annetaan tarkemmat tiedot arkiston ehdoista; arkistoon otetuista kuvista tehdään kuvaajan kanssa käyttösopimus; kuvaaja maksaa arkistointimaksuna 2 mk jokaisesta kuvasta; arkistonhoitaja Kaija Keskinen toivottaa runsaat kuvaniput tervetulleiksi jo nyt, vaikka arkisto pääsee täyteen vauhtiin vasta syksyllä; erityisesti tarvitaan kuvia Itämerestä, jokamiehenoikeuksista ja suunnitelluista luonnonsuojelualueista. TEST AMENTTILAHJOITUS LUONNONSUOJELULLE Suomen luonnonsuojeluliitto on saanut testamenrtilahjoituksena 5 000 mk Liisa Pohjolaiselta Varkaudesta. 4. Luonnonsuojeluväki 2/ 1978. 2
Kirjoitusten tulee olla lehden toimituksessa viimeistään lokakuun 1978 lopussa. Mutta se ei yksin riitä. Suomen Luonto julistaa lukijoilleen kilpailun , jossa kirjoitusten ajatuksellisena otsikkona on . Kukin saa lähettää kilpailuun vain yhden kirjoituksen (muuta aineistoa Suomen Luonnolle saa tietysti tarjota vapaasti) . 1978 43. Innostunutta osanottoa toivoen toimicus J.K. Lisäksi siinä tulee olla ajatuksia ja mieluusti myös kokemuksia -myönteisiä tai kielteisiä toiminnasta, jolla pyritään tai on pyritty tuloksiin . Toimitus voi poiketa ehdotuksesta tarkoituksenmukaisuussyistä. Arvostclulautakuntaan kuuluu toimituksen edustajan lisäksi " luontoesseistinä" tunnettu Anto Leikola sekä ihmisen elinympäristöstä kiinnostunut kirjailija Pekka Suhonen. Suomen Luontoon valituista maksetaan lisäksi lehden tavanomainen vaatimaton kirjoituspalkkio. "Kysymyksiä tietäville ja päättäville" Suomen Luonnon kysymysja vastauspalsta Suomen Luonto avaa kysymys-vastaus-palstan, joka on tarkoitettu palvelemaan yhtä hyvin yksittäistä ympäristönsuojelijaa kuin alan viranomaisia, järjestöjä ja muita yhteisöjä. Tällaisia ovat esimerkiksi luonnonsuojelulain määräykset, lainsäädännön suomat mahdollisuudet ympäristönsuojeluun , viranomaisten työnjako, julkisuudessa esitettyjen kannanottojen perusteet, luontoa uhkaavat hankkeet, jo tapahtuneet y·mpäristön pilaantumiset ja niiden syyt ym . Erityisen tärkeistä ja kauaskantoisista aiheista kysyttäessä toimitus voi lyhyen vastauksen asemesta pyytää vastaajalta laajemman katsauksen , joka julkaistaan itsenäisenä artikkelina. ''Tämä minulle läheinen suojcluasia'' Suomen Luonnon kirjoituskilpailu Suomen Luonto etsii uusia kykyjä . Kysymys, joka lähetetään kirjallisena Suomen Luonnon toimitukselle , tulee esittää yhdellä yksinkertaisella, selvästi rajautuvalla ja tyyliltään asiallisella virkkeellä. Näiltä kirjoittajilta saadaan tietenkin sitä luotettavaa taustatietoa , joka on kaiken suojelutyön edellytys. Kysyjä voi ehdottaa vastaajaksi haluamaansa viranomaista, liikelaitosta, asiantuntijaa tms. Siispä kiireesti muotoilemaan selviksi kysymyksiksi päässä kauan pyörineitä pohdintoja! Mitä kiperämpiä ovat kysymykset , sitä kiintoisammaksi käy keskustelu , toivoo co1m1cus SUOMEN LUONTO l / 78 3 7. Vaikka kirjoittajakunta on monipuolistunut, samat nimet toistuvat yhä • turhan usein . Kysymys ja vastaus, tarvittaessa myöskin kysymyksen perusteet, julkaistaan samalla kertaa. Eniten riippuu aloitteellisuudesta. Kysyjän tulee esiintyä omalla nimellään. vsk. Kysymyksen täydentämiseksi voidaan esittää lyhyt, korkeintaan puolen konekirjoitusliuskan (l 000 lyöntiä) mittainen selonteko asian taustasta. Enimmäispituus on viisi normaalitiheydellä (2 000 lyöntiä) kirjoitettua konekirjoitusliuskaa. Liian harvat uskaltavat kirjoittaa, eikä tarvittavaa tietoakaan ole kaikilla. Tiukoilla pelisäännöillä pyritään korkeatasoiseen keskusteluun niukan palstatilan puitteissa. Suomen luonnonsuojeluliiton ja sen jäsenjärjestöjen toimintaa koskeviin kysymyksiin vastataan Luonnonsuojcluväessä, jos Suomen Luonnon palstatila käy vähiin. Myös valokuvakilpailu päättyy 31. Nopealla toiminnalla saadaan ensimmäiset puheenvuorot jo lähitulevaisuuden numeroihin. Kirjoittaja voi liittää mukaan myös kuvitusehdotuksia, mutta ne eivät vaikuta arvosteluun. Vastauksen tulee olla asiallinen ja kiertelemätön vastaus kysymykseen. 10. Pelin säännöt ovat seuraavat: Kysymyksen aiheena tulee olla luonnontai ympäristönsuojelun kannalta merkittävä asia, jolla on periaatteellista, mieluiten laajaa maakunnallista tai valtakunnallista merkitystä . Ellei tätä toistuvista pyynnöistä huolimatta saada kohtuuajassa, julkaistaan pelkkä kysymys sekä toteamus, että asianomaiselta ei ole saatu siihen vastausta. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton järjestökentästä tulee kirjoituksia aivan liian harvoin, vaikka juuri siellä luulisi tietoa riittävän. Kirjoituksessa tulee olla vankka persoonallinen ote ja se tulee perustaa oikeisiin asiatietoihin . lintumiehiä (naisia on todellakin kovin vähän) . Toimitus pyytää vastauksen kirjallisena ja korkeintaan 1 000 lyönnin mittaisena. Aihe voi siis olla suuri tai pieni ja kirjoittajan suhde siihen odottavan optimistinen tai pettyneen pelokas. Nykyisistä kirjoittajista on suurin osa tiedemiehiä, virkamiehiä ja aktiivisia kenttämiehiä, esim . Julkaistavaksi voi toimitus harkintansa mukaan valita muitakin korkeatasoisia kilpakirjoituksia, myös ennen kilpailun päättymistä. Yhden kokemukset voivat opastaa ja rohkaista toista, siksi niistä kertominen on tärkeää. Ensi numerossa julistetaan valokuvaajille kilpailu hyvien kansija keskiaukeamakuvien saamiseksi Suomen Luontoon. Kirjoitukset eivät saa olla ennen julkaistuja eikä niitä saa tarjota muualle ennen vuoden 1978 loppua. Myös toiminnasta ja tuloksista tarvitaan tietoja. "Tämä minulle tärkeä suojeluasia.' ' Todellinen otsikko luonnollisesti kuvaa lähemmin aihetta ja kirjoittajan suhdetta siihen, vaikkapa tutuksi käynyttä marjasuota, kiehtovaa eläintai kasvilajia, henkistä voimaa antavaa retkeilyaluetta, menetettyä maisemaa, ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaavaa ympäristötuhoa tms. Viisi parasta palkitaan arvokkain kirjapalkinnoin. Tavoitteena on tiedonkulun helpottaminen. Sen tiellä on vielä monia epäkohtia: tietoa on tarjolla vähän , lainsäädäntö on vanhentunut, hallinto on hajanaista ja sen oma tiedotustoiminta vähäistä, vastuukysymykset ovat epäselviä ja toimenpiteet eivät läheskään aina perustu ympäristövaikutusten hallintaan. Siinä voi auttaa vain aktiivinen suojeluväki
vinneisy ydescä nyt ja sata vuotta sitten sekä teksti . seuraaviin paikkoihin: Liminganlahti, Espoon Laajalahti,Kirkkonummen Saltfjärden ja Helsingin Vanhankaupunginlahci . LUONNONSUOJELUN TALKOOLEIRIT 1978 Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto , metsähallitus ja Nuorison Retkeilyn Tuki järjestivät yhteistoimin ensimmäisen calkooleirin Linnansaaren kansallispuistossa kesäkuussa 1977 . 1978 ja Parikkalan Siikalahdelle 1. HOLLANNISSA KERÄTTIIN 24 MILJOONAA MARKKAA LUONNON HYY ÄKSI Maailman Luonnon Säätiön Hollannin Rahasto keräsi marraskuussa 1977 viiden päivän ajan varoja Hollannin ja muiden maiden uhanalaisen luonnon suojelemiseksi. 8. Siikalahdc:n calkoolc:iri Parikkalassa 4.11. Työskentely erittäin vaativissa erämaaolosuhteissa , myös itsenäisinä työryhminä. Tähän asti se on ollut Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton Punaisessa kirjassa uhanalaisten lajien ryhmässä . Oulangan kansaJlispuisco Kuusamossa 14. Raakkujen levinneisyyttä ja määriä selvittämään haetaan gradun tekijää, jolla on tarvittava sukellustaito ja kulkuväline. Kesällä aloitetaan myös tulvaväylien raivaus rantapeltojen suojaamiseksi kevättulvilca. 1618) . 6. Maailman Luonnon Säätiö korvaa matkakulut ja ohjaa tutkimusten soveltavat osat D SUOMEN LUONTO 1178 37. 8. Nämä kolme kehitysmaata saavat osan keräyksen tuotosta . KARIBIAN MUNKKJHYLJE ON KUOLLUT SUKUPUU1TOON Karibian munkkihyljettä ei ole tavattu enää 25 vuoteen. Kahden desilitran pakkausten kyljessä on kuva eläimestä, kartta sen Je. Nettotuotto oli 24 miljoonaa markkaa. 90/563 4116/ Borg . Työ on raskasta ja leirejä suositellaan vain yli 16 vuotiaille , ruumiilliseen työhön tottuneille nuorille . 21 . Istutettavat peurat varustetaan numerolapuin ja radiolähettimin . Nyt Maailman Luonnon Säätiö ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto katsovat sen menetetyksi . 8 . 1978 Rakennetaan telttapaikkoja, merkitään ja raivataan luontopolkuja, raivataan jokivarsiniittyjä ja kunnostetaan poroaitaa. Keräystä avustivat Alankomaiden prinssi Bernhard, Sir Peter Scott, prof. Leireillä asutaan socilasteltoissa. Siikalahdelle suunnitelluista luontopoluisca toinen on jo raivattu maastoon. Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto UHANALAISIA ELÄIMIÄ MAITOTÖLKEISSÄ Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto on tehnyt yhteistyösopimuksen T etrapakin kanssa uhanalaiseen eläinten esittelemisestä maitocölkeissä. 44 Keräys oli huolella valmisteltu ja se toteutettiin lehdistön , radion ja television tuella. Lc:mmc:njoc:n kansaJJispuisco Inarissa 30. graducyönä selvittää Kivijärven-Kinnulan alueelle istutettavien peurojen käyttäytymisen uudella alueella. Eläimet ovat merikotka, muuttohaukka, siili , ilves , saukko ja liito-orava. Leiri onnistui yli odotusten (lähemmin tässä lehdessä s. 5. Leirin vahvuus 10 henkeä. Leirin jälkeen mahdollisuus vaellusreckeen Kuusamossa. Tecrapakin valmistamia maitotölkkejä käytetään vuoden 1978 aikana parikymmentä miljoonaa, lähinnä kouluissa . 7.-6. 6. Järjestäjät huolehtivat työkaluista ja tarvikkeista. TARVITAAN METSÄPEURA TUTKIJA JA RAAKKUTUTKIJA Mecsäpeuran siircoistutustyön yhteydessä talvella 1978-79 ja sen jälkeen tarvitaan opiskelija, joka voi esim. NORSUJEN SALAMETSÄSTYS Hiljattain valmistuneen tutkimuksen mukaan Afrikassa salametsästetciin 100 000 400 000 norsua 1976. Valvojan tehtävät : suojelumääräysten valvonta, linnuston laskenta , kävijöiden opastaminen ja jätehuolto. Töitä jatketaan ensi kesäkuun calkooleirillä (lähemmin seuraavassa kohdassa). PARIKKALAN SIIKALAHTI Säätiön ostamalle maalle on rakennettu pysäköintialue , ja työt on aloitettu lintutornin ja opastuskeskuksen rakentamiseksi. 5.31 . Leirin jälkeen mahdollisuus vaellusreckeen. Ilmoittautumiset kirjallisesti os. Leirin vahvuus 20 henkeä. 6. vsk.. Suunniteltujen leirien aikataulu ja toiminta : Linnansaarc:n kansallispuisto Rantasalmella 3.11 . 19 78 Jatketaan edellisen kesän työtä. Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto, Hanuripolku 4, 00420 Helsinki 42 . 1978. Näiden rakentamisessa tultaneen käyttämään paikallisia luonnonharrastaj ia calkootyössä. Leireille etsitään rahoitusta (kuljetus, ruokailu) siten , että ne eivät aiheuttaisi leiriläisille kuluja. Siikalahdella valvoja osallistuu calkooleirin vetämiseen . Tiedustelut puh . 1978 Rakennetaan lintutorni , pitkospuupolku , teltta-alue , opastustaulu ja puretaan luhistunut talo. Vain neljässä maassa niiden määrä on nyt pysynyt ennallaan , joskin niitä on aiemmin metsästetty niissäkin . Norsut vähenevät lähes kaikissa niissä 33 :ssa Afrikan maassa, missä niitä elää. Vuonna 1978 toiminta laajenee ja monipuolistuu. Leirin vahvuus 15 henkeä. Maailman Luonnon Säätiön yhteistyökumppaneiksi on pyydetty metsähallituksen ja Nuorison Retkeilyn Tuen lisäksi LuontoLiitto , Partiolaiset, Kirkon nuorisocyöri keskus sekä luonnonsuojeluyhdistyksiä. Näiden lisäksi suunnitellaan lintutornin ja siihen liittyvän luontopolun rakentamista mm . Tähän arvioon päätyi norsunluun vientimäärien perusteella eri Hamilton , Maailman Luonnon Säätiön ja Kan sainvälisen luonnonsuojeluliiton norsuprojekcin johtaja. 31. Palkkaa ei makseta, vain matkakulut sekä päiväraha 37 mk/vrk . VALVOJIA ETSITÄÄN KESONSUOLLE JA SIJKALAHDELLE Ilomantsin Kesonsuolle tarvitaan valvoja 15 . Kunnostetaan luontopolkuja , tehdään opasteita, rakennetaan riukuaitaa, kunnostetaan teltta-alue, rakennetaan ladon pärekatto sekä kunnostetaan haasioita ja sauna. Leirin vahvuus 20 henkeä. 1978 Kunnostetaan teltta-alueita, rakennetaan polkuja, kunnostetaan poroerocusaitausca. Valvonta voidaan jakaa usean henkilön kesken . Jacques Piccard sekä Intian , Perun ja Kenian luonnonsuojelun eduscajac . Tänä keväänä valmistuu suomenja englanninkielinen Siikalahti-esice, jossa on kartta, tietoa luonnosta ja Pacikkalan mackailupalveluisca sekä käyttäytymisohjeet. Keräys ''Lahjoita luonnolle " tehtiin ovelta ovelle
"Hirmuliskojen aikaa" sisältää muutaman runon, mm . Aivan liian monen lajin suomalainen esiintyminen kuitataan jotenkin: SUOMEN LUONTO 1/7837 . Siltikin toivoisi huolellisempaa työtä eli niiden ekologian ja levinneisyyden piirteiden esittelyä, jotka kasvien meikäläisille populaatioille ovat ominaisia. Suoranaisia virheitä kirjasta ei löytyne meillä yleisehkön suovalkun levinneisyyskarttaa lukuunottamatta. Sienikirjoja lukuunottamatta kasvioita on ilmestynyt perin vähän , mistä syystä uutuuksiin suhtautuu aina kiinnostuneena. Sisällön muoto vaihtelee proosasta runouteen ja monen sivun mittaisesta kertomuksesta yhden lauseen aforismiin. kameroihin. Kulttuurielämä olisi selvemmin omaleimaista, kansanterveystyö olennaiseen keskitcyvää, suhtautuminen luontoon kunnioittavaa. Toivoa sopii, että sen avulla harrastus näihin kasvistomme kauneimpiin ja yhä harvinaistuviin jäseniin alkaisi edes hiukan elpyä nykyisestä kasviharrastuksen yleisestä aallonpohjasta. Radio-tv-foto SUPERVOX Uudenmaankatu 20 90-629 859 45. Kokonaisuutena kirja kuitenkin jättää miellyttävän kuvan . Parhaimmillaan piirroskuvitus on kukkien yksityiskohtien esittelyssä, ja kuvitus jättääkin kirjasta kokonaisuudessaan miellyttävän kuvan . Samasta syystä sinänsä täysin oikeat tiedot lajien vähenemisestä eivät käytännössä sano paljoakaan . Ryhmä on tosin melko suppea, vain viitisenkymmentä lajia, joista meillä on tavattu vajaa kolmekymmentä. Lisäperusteena olkoon se, että monet kämmekät kuuluvat kasvistomme uhanalaisimpaan osaan . Heikki Toivonen KUUSAMOSTA KAJAHTAA Reino Rinne:: Hirmuliskojcn aikaa , Alea-kirja 1977. Kasviharrastajaa ei viime vuosina ole liiemmälti hemmoteltu . Itse asiassa tästä ja Rinteen aikaisemmasta tuotannosta on helposti löydettävissä nykyaikaisen luonnonsuojelun perusfilosofia: kohtuulliseen tyytyminen , toimintojen hajauttaminen, aineellisen kasvun korvaaminen henkisellä, luonnon ja energian säästäminen sekä teknologian "pehmentäminen" . Lähes luonnonlain varmuudella Kuusamosta lähtee joka vuosi vähäinen vihkonen : vaatimattomaan painoasuun puettu, mutta aina yhtä selvästi perinteensä jatkajaksi tunnistettava Reino Rinteen ajatuskokoelma. BIOLAM S-1 690,Stereo-binokulaarirnikroskooppi (8, 75 x ) BM-51-2 290,Myymme myös osamaksulla ja postiennakolla. Kämmekät on esitetty asiantuntevasti. Vain ohimennen vilahtaa tässä kirjassa kirjoittajan henkilökohtaisia mystisuskonnollisia näkemyksiä, joiden esittämiseen hänellä on tietenkin oikeudet, mutta jotka samalla saattavat "toisinKIIKARIT Neuvostoliittolaiset kiikarit ovat laadultaan kalliimpien veroisia mm . Loppu on lyhyitä suorasanaisia ajatuksia ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista, kosmoksesta, Suome.sta ja lopun uhkasta. Lisäksi niiden biologiasta on lyhyt yleisesittely. No, syynä on se , että kama itse asiassa esittää koko pohjolassa harvinaisen kiiltovalkun levinneisyyttä. Kirja sisältää jokaisesta lajista oman aukeamansa, jossa on kohtuullisen hyvä ja monenlaista tietoa sisältävä lajikuvaus sekä kasvia että sen yksityiskohtia esittelevä kuva. 79 s. länsisaksalaisen 'Test' lehden mukaan! 6 x 24 180,8 x 30 180,7 X 50 235 ,12 X40 285,PEILITELEET Pienet ja keveät peiliteleet ovat ihanteellisia luonnossa kulkeville. Sen sijaan eräät biotooppikuvat eivät ole kovin onnistuneita. Kämmekät ovat kuitenkin siksi kauniita ja niiden biologia niin mielenkiintoinen , että oma esittely on paikallaan. Suurimmat huomautukset on kuitenkin syytä tehdä levinneisyystiedoista. Ekologian esittely on sen sijaan jäänyt varsin pintapuoliseksi. vsk. Kanan mukaan lajia olisi meillä vain Ahvenanmaalla. Värikäs Luonto -sarjassa. Hintaan sisältyy 2 okulaaria (7 x ja 15 x ), 3 akromaattista objektiivia (20 x , 40 x ja 90 x ) ja valaisin. Pohjolan kämmekät esittelee 01mensä mukaisesti pohjoismaissa tavattavat kämmekkälajit. Teleet sopivat mm . MTO 500 8/ 500 MTO 1000 10,5/ 1084 SOVITTEET MIKROSKOOPIT 950,1390,35,Biolam S-1 on edullinen laatuluokan instrumentti. Kuvista pääosa, erittäinkin kasvikuvat itsessään , on kaunista ja asiantuntevaa työtä. Rinteen toivomassa maailmassa ovat peruselinkeinot ja työ kunniassaan, maaseutu elinvoimainen ja tekniikka ihmisen hallinnassa eikä Kemijokeen ryömineen monilonkeroisen hirmuliskon kaltainen. Kirjallisuutta KÄMMEKÖITÄ KATSOMAAN Bo Mossbcrg ja Sven Nilsson : Pohjolan kämmc:kå"t (suomalaisen laitoksen toimittanut Jorma Taarna) , 128 sivua . Tammi. Pentax, Zenit, Canon, Nikon, Minolta ym . plutoniumista, neutronipommista, metsästä ja tekniikan kaikennielevästä hirmuliskosta. Vuosi vuodelta tuntuu sanonta tiivistyvän ja tavoittavan olennaisinta. Tämä on yleinen toivomus, kämmekkäkirja on tässä s1,1hteessa toimitettu toki keskitasoa paremmin . Tilanne on tietenkin hankala, koska alkuperäisteos sitoo esittelyn suhteen huomattavasti . siellä täällä napapiirin eteläpuolella tms, vaikka vähällä vaivalla asian voisi luonnehtia sattuvamminkin. Sen sijaan monet levinneisyystiedot ovat mitäänsanomattomia
SUOMEN LUONTO 1/78 37 . Sillä käsitykseni mukaan tiede on niin tärkeä maailmaan ja yhteiskuntaan vaikuttava tekijä ja myös niin tärkeä puoli meidän omaa olemustamme, että meillä on kaikki syy pyrkiä olemaan perillä siitä, mitä tuo tiede oikeastaan on . Siksi biologian käsitteet ja luonnontieteille ominainen päättelytapa koetaan yhäti oudoksi erikoisalaksi, jota yleissivistyneen ei muka tarvitse tuntea. Suorastaan taiturimaisesti on valittu kirjan päähenkilöt. Muissa kirjoissaan Leikola on osoittanut hallitsevansa yksinkertaisen ilmaisun ja yleistajuisen sanaston . Tässä hänen kielensä on usein mutkikasta ja turhankin täynnä vierasperäisiä sanoja. Muuan syy on epäilemättä se oppinut seura, johon hän on tutustunut retkillään menneisyyteen; ovathan monet lainauksetkin saman tyylilajin tekstiä. Niiden pitäjinä ovat puolestaan parhaat kotimaiset ja joskus ulkolaisetkin asiantuntijat , useasti ne , jotka ovat suuntaamassa alaansa uusille urille ja siksi tietysti virkaveljiensä hampaissa. matkalla tilaisuus tutustua monipuolisesti Välimeren rannikon eläimiin ja kasveihin . Erityisellä lämmöllä esitellään Lamarck, "kovan onnen luonnontutkija'', jonka mahtavasta elämäntyöstä paha maailma yleensä muistaa vain yhden erehdyksen. "Toivon että olen voinut menneisyyden kautta välittää käsitystä tästä luonnontieteen hengestä ja sen harjoittajien asenteesta maailmaan nähden. Silti hänen soisi löytävän vielä moninkertaisen lukijamäärän, sillä näennäisestä yksinäisyydestään huolimatta hän ei suinkaan ole yksin ajatustensa takana. Luonto. Näytteeksi: Suomen suurin veronmaksaja kuka se: onkaan. Helsingin henki c:i ole: pohjoisen horisontista kovinkaan Jå·mmin. Teuvo Suominen LUONNON TUNTEMISEN KULTTUURIHISTORIAA Anto Leikola: Oppi elå"mästä. Orjantappurakruunu. siinä, että se on jo vuosien ajan seurannut ympäristöasioita. Peltojen hylkäiiminc:n: todellista iså"n maan pettämistä. " Hirmuliskot" on Rinteen seitsemäs ajatuskokoelma; sarjan alkoi 1970 ilmestynyt '' Anna minulle atomipommi". Levikin valtaosasta vastannevat yleisja yleisölehdet, joiden enemmistö tuskin asettaa itselleenkään muita tavoitteita kuin viihteellisyyden ja kaupallisuuden . Teuvo Suominen TÄTÄ JULKAISUA KANNATTAA SEURATA! Katsaus, Kulttuurikeskus Kriittisen Korkeakoulun aikakauslehti, vuosikerrassa 1977 kuusi numewa ja 192 sivua. Se: on vihaista viimaa. MUUTAMA PAIKKA VIELÄ VAPAANA ' Järjestäjä Luonto-Liiton Hämeen luontopiiri. Luonnontieteet eivät jostakin käsittämättömästä syystä Suomessa päässeet samalla tavalla osallisiksi yleissivistyksen arvostuksesta kuin esimerkiksi lääketiede, tekniikka tai historia. Yksi vakavimmista on Katsaus , kulttuuria, politiikkaa ja taloutta kriittisesti seuraava lehti , jonka ajankohtaisuus ilmenee mm .. Niiden vastineena on tekstisivuilla suuri joukko lainauksia tutkielmista ja kirjeenvaihdosta, viittauksia menneisyyteen ja tuleviin tapahtumiin . Lisätietoja saa soittamalla nu(lleroon 931/6 11 598, mape 13.17.00. Puhuva on kirjan henkilöhakemisto muutenkin : yli kahdeksan sivua täynnä nimiä ja sivunumeroita. Ihminen luomakunnan kruunu. Tekijä näet taluttaa puhujankorokkeelle muita kuin tieteenhistorian julkkiksia ja säilyttää näin todentuntuisen suhteen henkilön ja hänen ympäristönsä välillä. Uusia suuntia tutkaillessaan Katsaus on ottanut yllättävältä kuulostavan riskin : mennessään perinteisten tieteiden ulkopuolelle se käsittelee myös esim . Suomen aikakauslehdistö on tunnetusti runsas, myös tämän paljonpuhutun laman aikana. Jos huolc:hdimmc: vain ihmisc:stå·, c:mmc: huolehdi ihmisc:stäkäå"n. Tyylinsä kepeydestä huolimatta se on aivan täynnä asiaa ja kytkentöjä kaikkiin mahdollisiin suuntiin. WSOY 1977. Tyhjentävään jonkin alan käsittelyyn lehti ei tietenkään jo sivumääränsäkään vuoksi voi yltää . 298 s. ajattelevien" joukossa herättää epa1lyksen , että hänen kaikki muutkin ajatuksensa ovat vain yksityisajatuksia, vailla kosketusta luonnon lainalaisuuksiin. Y mpäristönsuojelijaa kiinnostavia Katsauksen aiheita ovat viime aikoina olleet mm . Hinta 800.· mk. klassikoiden työn arviointia suuresti haittaa heille pystytetyn jalustan korkeus. Klassikot on otettu mukaan "läpäisyperiaatteella"; niinpä sekä Aristoteles että Darwin mainitaan kumpikin eri yhteyksissä runsaat kaksikymmentä kertaa. Tätä vaaraa ei olisi maassa, jossa luonnon lainalaisuuksien merkitys kulttuurille oivallettaisiin yleisesti; meillä ei edes tätä itsestäänselvyyttä voida pitää itsestäänselvänä. Vuoden 1978 tilaushinta on 28 mk (postisiirtotili 71556-0) . Asenne on tietenkin mieletön, sillä juuri luonnontieteiden kehitys on rakentanut muulle kulttuurihistorialle selkärankaa. Vakavampien puheenvuorojen esittäjiä on harvemmassa. Auttamatonta näet lienee, että tie46 teen kuten taiteen, poliittisen historian yms. Tulos ei suinkaan ole sirpalemainen, vaan elävä historiankirjoitus, joka saa voimansa henkilöiden ja aikakausien lähikuvista. Pienestä kustantajasta ja markkinakoneiston puuttumisesta huolimatta juuri tämä julkaisusarja on tehnyt Rinteen tutuksi ajatteleville lukijoille, ja hänen arvostelumenestyksensä on kiistaton. Tällä tavoin tekijä kaiken aikaa suhteuttaa kulloistakin ilmiötä sen omaan aikakauteen ja samalla vertaa sitä menneisyyteen ja tulevaisuuteen . tähdistä ennustamista, horoskooppeja ja niitä ~oninaisia uskon ja tiedon raja-alueita, joita Luontoretki Ranskaan 16.-28. vsk .. Matka tehdään tilausbussilla , hintaan sisältyvät bussija laivamatkat sekä 1/2-hoito perillä (Arks). " Esipuheen ylle lainattu toivomus toteutuu kiehtovasti kirjassa , joka on syntynyt tekijän esitelmistä ja lehtiartikkeleista. Leikola esittelee '' ensimmäisenä biologina' ' muinaiskreikkalaisen Alkmaionin , kokeiden ja havaintojen todistusvoimaa painottaneen toscanalaisen hovilääkäri Francesco Redin ja eläinten kieltä tulkinneen isä Bougeantin sekä lisäksi joukon historian unohtamia uurtajia ja uurastajia. Mutta sitä ei tarvitsekaan kerralla lukea kannesta kanteen; onhan se syntynytkin osina. Hän vain osaa ne ilmaista. Aihepiiri on todella laaja ja juuri moniulotteisuutensa vuoksi virikkeitä runsaasti tarjoileva. 3 Rhonen suisto-Camargue Camarguen alue osa alw:esca rauhoitettu kansallispuistoksi yksi Euroopan merkittävimpiä kosteikkoja lintualueita. Lehden artikkelien enemmistönä ovat Kriittisen Korkeakoulun esitelmät ja alustukset. Mutta pääsyy lienee sittenkin muualla kuin aiheessa ja kirjoittajassa. Leikolan kirjaa vakuuttavampaa näyttöä siitä on vaikea kuvitella. "Oppi elämästä" ei ole kevyttä luettavaa. Vähissä erin tapahtuvaa lukemista olisi kyllä pitänyt helpottaa laatimalla kirjaan henkilöhakemiston veroinen asiahakemisto, sillä monelle lukijalle lienevät ihmisiäkin tärkeämpiä ne ilmiöt, joita he ovat elämäntyönään valaisseet. ydinenergia ja muut energiamuodot, maataloustuotanto, teknologia, ekologian ja ekonomian suhteet, kasvun ja tasapainotalouden ongelmat, ympäristömyrkyt sekä tieteen , terveydenhoidon , viestinnän , kulttuuripolitiikan ja aatehistorian kysymykset
Niilo Söyrinki and rhe Decades of Finnish Conservarion by Teuvo Suominen Pages 3-7 Niilo Söyrinki , 70, Professor of Botany, now recired , was among chc acciviscs iniciacing che voluncary conservacion movcmcnc in Finland 40 years ago. The other anicle bears wimess to a remarkably modern way of thinking concerning the ecological consequences of clearing forests. Runoutemme toinen keskeinen aihe, rakkaus, esittäytyy sekin luonnon utuvaippaan verhoutuneena. In a comment (SL 6 / 1977, p. 47. Tragedy of Colombian Narure by Heimo and Kyllikki Mikkola Pages 14-16 While attending an FAO project in Colombia in 1974-76, the authors had close contacts with thc lcading conscrvationists and authoritics of che country . As a result , the park offers fine exampks of the influence of craditional culcurcs upon Finnish nature . Nc:ljä" vuosisataa suomalaista runoutta. Since those times , however. Warer Aurhorities Lack Vision by Kalevi Ylisirniö Pages 12-13 Suomen Luonto 3 / 1977 included a number of aniclcs cricicizing thc construction projeccs planned and carried out hy thc water authoritics . Sinikellot tokko ne keinuivat. In 1968 , Inderena , a governmental agency for conscrvation, was crcaccd. Luonto mitä monina1S1mmissa muodoissa näkyy miltei jokaisella kirjan sivulla. Summaries of the Main Artides Suomen Luonto (Nalure of Finland) Published by the Finnish Associalion Jor Nalure Protectton (Suamen luonnomuojeluliitto) Aridre.1., · Fredrikinkatu J 5 D 001 20 Helsinki 12, Finland Editor: Teuvo Suaminm Search.ing for Alrernarives Edicorial Page 1 For conscrvationists, tht daily news in the Finnish press is alarming: So that more jobs can be created . mitta-asteikkoihin perustuva luonnontiede kavahtaa. The worst prohlcm f:acing Colomhian conscrvation, howcver, is causcd hy the indiscriminatc clcaring of forcsts , and chc rcsulcing serious crosion . Old newspapers , however, indicace the opposice. Teuvo Suominen VERRATONTA KERRONTAA SUOMEN LUONNOSTA Runojen kirja. che amount of idealism has decreased and che economic exploicacion of nacural resources has greatly expanded. Mestarillisissa säkeissä luonto elää, muuttuu, on erilainen joka lukukerralla. For Linnansaari. Antero fä"rvinen SUOMEN LUONTO 1/78 37 . The sad thing is that such decisions arc ba~d neicher on actual cimber n~quirements nor in the face of an energy shonage . In this interview, he describes the cultural atmosphere of a young independent nation . Lepinkäiset tokko ne leijuivat. For inscance , huge areas of Finnish forescs have heen logged and peatlands drained for timber production , but ali too little has been done thereafter to promO[e chc growth of new foresc in such areas . He gives a shorc dcscription of the evolucion of life on our planet , and che various thre:ats to ies fucure cxistcnce, including the incrcasingly destructivc technology which is causing chemical and nuckar pollucion, land deterioracion , ctc . Somc 2 million hcctares of forests are cleared annually, and about one third of the Colombian land area suffers from erosion. Kokoelman suurin heikkous on suomenruotsalaisen runouden poisjättäminen syynä tilan ja pätevien suomennosten puute 1 "Räntäseula seudun päällä, saappaan alla lotinaa, lantajuova järven jäällä kesä tulee, ihanaa!" Nämä Lauri Viidan säkeet kuvaavat mainiosti Runojen kirjan valtateemaa: kotimaamme luonnon suurta osuutta teoksen sisällöstä. As a result, somc 1.3 million hcccarcs of various naturc rcscrvcs have been established, and a number of animal species have been legally protected , although the enforcement of the law is still poor. Toimittajan ajatuksena on ollut kunkin vuoden 'parhaimpien' runojen esittely. Sanat kulkevat kevyesti kuin laulu, ihanat kuvat piirtyvät lukijan silmien eteen. 367), the National Board of Waters claims that the projects have been fully approved by local inhabitants. A camp of voluntary workers , mainly school children :and university studcnts, was organizcd in 1977 by WWF Finland, the Department of Forestry, and Nuorison Retkeilyn Tuki . Tuntematon taitaja 1790luvulta: Läxin minä suwi yönä käymään / Sijnä laxos kusa .kuuldelin päiwän, / Kusa linnut lauloit, / Metsä kanaiset pauhoit, / Minun sydämen ilost' lijkui ja lauloi. The incdlcccuals were chcn eager to cake the responsibility of preserving the rich cultural and narural heritage of Finland. Otava 1977, 867 s. Howcvcr, thcrc has hccn no maintcnancc of such features, and the facilities available ro visicors h:avc bccn :almost non-cxistcnt . The most imponant accivity of Indcrcna has heen thc rcafforcscation of clc:a.rcd areas wich Eucalyptus crees in ordcr co prcvent chc cocal loss of land . consists of a group of islands in Lake Haukivesi in South-East Finland. For instancc, only nominal resources have hccn givcn co che Finnish universicies for studying and teaching cnvironmental suhjcccs . The process is equally destructive for both man and wildlife. The author prcsents cwo anicles. Teoksen mittavasta koosta huolimatta karsinta on ollut ankara. Eräät tunnetut tekijät joko puuttuvat kokonaan tai heiltä on valittu vain muutama näyte . One of the anicles is an accurate descripcion of chc pocencial so urces and physiological conscqucnces of heavy mctal compounds used in households, including stoneware, paints and dyes, tapemy , clothing , etc. Natural areas are hecoming increasingly scarce. Lehden rooliin ne luontuvat hyvin , mutta ympäristönsuojelija huolestuu: lukeeko joku toinen ympäristöartikkelit ja ekologian pulmakysymykset samaan luokkaan ufojen kanssa. Thcir cxpericnccs wcre rathcr depressing. Eino Leino: Tai ootteko koskaan te painaneet pään kesäistä nurmea vastaan, kun heinäsirkat on hdisseet ja raikunut laulu rastaan. Unfortuneatdy, only a handful of people scem to realizc how critical chc situacion is . During the camp, a numhcr of facilitics wcrc construcicd for visicors . Toimittaja Veikko Polameri on tehnyt valtavan seulontatyön kokoelmaa kootessaan. vsk . A numhcr of new johs can he creaced hy crcacing a modcrn necwork on national parks in Finland , wich appropriace numher of guides and wardens. Developing a National Park by Penni Becker Pages 16-18 Linnansaari National Park, established in 19~6. Runojen kirja on tahtomattaan kaunis ylistys maamme luonnolle, aarreaitta, jonka näkyjä monen soisi sisimmässään peilailevan. The real goal of conservacion in che presenc world , however , is co find realiscic and viable solutions to thc long cerm use of nacural resources . The local inhabitants have repeatedly expressed their violent and almost un:animous opposition co thc pian . For 1978, thcrc arc plans to arrangc similar camps in ochcr p:arks to makc thcm more accessible to the public and to promote the undcrstanding of the modcrn conccpt of :a national park . The pian, if implemented, would rcsulc in a numhcr of cnvironmentally harmful conscquencs, including thc divcrsion of a long stretch of the river. Destruction of wildlife goes on with little or no control as the animals are killed for food, fur, skin, and feathers, or taken alive for expon purposcs. Environmenral Awareness in rhe Lasr Cenrury by Markku Löytänen Pages 7-9 Environmentalists frequencly assume that environmencal awareness is a product only of modcrn cimes. some of the finest stands of old forests are being logged , ecologically valuable bogs are being givcn over to peat producrion , and m:w dams are being constructed for energy production . 220 runoilijan tuotanto Agricolasta nykypäivään antaa läpileikkauksen runoutemme tyylisuunnista ja kehityksestä. Goals of Environmenral Conservarion by Pekka Nuorceva Pages 10-11 This article is a lecture, given by a recently appointed Professor of Environmental Sciences. Many more jobs should be created in areas that have already hcen economically exploiced . Sitä hetkeä unhota et. and they should be considered as one of the most imponanc nacural resources . In the presenc economic scagnation of Finland, conscrvacion is often considcred a.s luxury and an obscack on che road co economic growch . The author, leader of the Veteli commune, presents a case study of River Perhonjoki and the plans hy the auchorities to harness it for powcr production . Although many modern prohlcms require technological solutions, the conservacion movement should find its ideological background in humanism so that it might unite people of different social and political groups to work cogecher for thc hencfit of present and fucure gencracions . Formerly, the islands were long used for agriculture and cattle grazing. hoth published in the Finnish daily " Savo" , in 1884 and 1888. Erityisen vaikuttavaa on vanhin lyriikkamme, josta kuultaa tekijäin voimakas omakohtainen tunne. The :author now questions thc rcasons for thc authoritics' poor vision since thcy appcar to he cocally unawarc of the local opposition . thcrc are plans co rc• vive the country life of the past by turning an abandondcd farm into an ccological muscum. In addition to a hiscorical account of che environmencal damage caused hy vegetation dcscruccion and suhsequcm crosion in somc Medicerranean and Asiacic coumries , therc is a warning of che potcntial risks of drastic methods of foremy in Finland . Ne tuoksuiko kukkaset tuhannet. According to Söyrinki, the idea of conservation is closdy rdated to humanism
sivut , jolloin samoista lehdistä saadaan " eri painoksia " monille kirjoittajille . Kirjoita koneella . 6. This decline had , however. 2 000 lyöntiä / liuska). 2. Tarjonnan runsaus on tosin ongelmallisempi kuin aineiston puute , mutta hyvä artikkeli on aina tervetullut. 15 . 17. Toimitus liittää artikkeliisi otsjkon ja johdantokappaleen . h Jim 33 7 va luabk peatlands. More atcention should be paid ro the protection of the European mi nk, legall y protected in l94~ . In addicion to foxcs and othcr known mammalian scavcngcrs, crm ins, m in ks and squirrcls uc somctimcs obscrvcd fccd ing on thc carrion Footprints of wolf and Jynx have also bern recordcd . Henkilöiden nimet kirjoitetaan tavallisin kirjaimin (ei isoilla eikä ns . vsk.. Painomenecelmän (offset) vuoksi Suomen Luonnon eripainokset ovat kalliita, eikä alle 500 kpl painoksia juuri kannata ottaa. 12. too, attracted by the food . Seuraavassa ohjeita yh teistyön helpottamiseksi: 1. Climacic facto rs. Poikkeuksena ovat suppeiden erikoisalojen julkaisut , joiden levikkirakenne on selvästi toinen . 14 . 8. Erityisen edullista on irroittaa valmiista lehdestä ko. The cwo species do not imerbreed due to differences in chromosome num bers and struccure. Small passcrincs, c.g thc titmousc . puolen konekirjoitusliuskan pituinen suomentai englanninkielinen tiivistelmä. and it th rivcs in a wider range of habicats chan ies European counterpan . Merkitse ne käsikirjoitukseen alleviivauksin . Lukijoitasi ovat kaikenikäiset, koululaisesta eläkeläiseen . Liitä artikkeliisi VÄLIOTSIKOT (isoin kirjaimin). Aihetta erityisen laajalti käsittelevä katsaus voi olla niin sovittaessa jopa 10 liuskaa. Suomen Luontoon ei hyväksytä artikkelia , joka olennaisilta osiltaan samanlaisena ilmestyy muualla . and a pka for information is made in order to compktc the map and to check ies detak den pohjalta kirjoittaja(t) esitellään artikkelin yhteydessä . For judging this. rcmo tc arcas such fecdi ng placcs arc welcomed by goldrn eagles and wh ite-tai led eagles. in most cascs . Kerro asiasi lyhyesti, luontevasti, kansantajuisesti ja vieraita termejä välttäen . Programme 10 Save Finnish Peatlands by Pekka Salminen Pages 2733 Hai! of Fi nland 's original 10 m ill ion hectares of peatlands have been drai ned , mai nly for forestry . Jos tekijä haluaa lahjoittaa työnsä luonnonsuojelulle, se kirjataan rahalahjoituksena · Suomen Luonnolle , ellei lahjoittaja toisin toivo . ln cardully selcctcd . But a numbcr of othcr animals appcar. Sovittuna aikana jätetyn artikkelin korjausvedos lähetetään kirjoittajan tarkastettavaksi . Accord ing to studies made in the USSR . 10. Latcr in thc spring . shou ld therd ore be considered as additional rcasons for lhc vin ua,I d isappcarancc of rhc formcr. but it may still bdong to thc Fi nnish fauna sincc it is known m cxist in thc nonhwcstcrn pans of thc USSR. voit sijoittaa ne tekstin sisään . Jätä vasemmalle n . and ao csrimatcd sum of 129 million Fmk wou ld b• requ ired to purchase the land by thc srarc for conscrvation. Possibili ties shou ld be st udied of farmi ng the species and of releasing the animals into suitabk areas where the American population can be controlled . Liitä artikkeliisi n . Hyvät kaaviot ja piirrokset voivat selventää asiaasi . Native Hop in Finland br Juha Suominen Pagcs 3739 Humulus lupulus has been commonly cultivared in Finland and still occ urs frequ entl y in ya rds and in adjacent bushes. mutta esitä niilläkin vain olennaisin . the Amcrican spccics is slightly biggcr. Suositeltavin pituus on 3-7 konekirjoitusliuskaa (n . O thcr impon am factors included the number of vegetation types and b ird species found on the peatland So far , thc programmc docs not includc northernmost Fin land . Tähän ulkomaisia lukijoita palvelevaan " summaryyn " on tarvittaessa liitettävä sellaista taustatietoa, jota Suomen oloja tuntematon voi tarvita . Ehdotuksesi ja tausta-aineistosi ovat tervetulleita . Tärkeintä on se , mikä liittyy ko. 13. The authors givc a rcvicw of chc cco logy of thc Kirjoitatko Suomen Luontoon. Othcr visiting birds includc woodpcckcrs, goshawks, and an occasional buzzard or eagle owl. mainly of national or inccrnational imponance. vain paperin toiselle puolelle ja suurinta rivinväliä käyttäen . 48 7. Eripainosroivomukset on esitettävä artikkelin jättämisen yhteydessä . Anna erillisellä arkilla tietoja, joitwo rclatcd spccu:s cmphasizing thc rolc of intcrspccific compctition as possibly chc main rcason for the decline of the European m ink popu lation. Vältä kuitenkin lähtöaineiston ja menetelmien laajaa esiuelyä; keskity tuloksiin ja niiden käytännölliseen m·~rkitykseen . kapiceelilla) . These cover a total of 290 000 hectarcs which is 4.3 per ccnr of thc original pcatland area. chc bcar is known to bc a rcgular carrion fecdcr. by Hd kki Hcnrconcn and Seppo Lahti Pages 3436 Whcrcas rn thc 1920's 1hc Europcan mi nk was still common in Fin land, chroughout this dccadc onl y one reliable observation has bccn made . Kuvat, kuvitusehdotuksec ja kuvatekstiluonnokset ovat hyvin tervetulleita . ae rial phomgraphs wcrc uscd . started bdore any significam numbcrs of Amcrican minks wcrc prcscnt in Fin land . A prel im inary map of the disuibution of rhe cruly native hop is prcsenred . 11. Awakcncd by conscrvatiomsts, thc authorit1cs havc rcccmly crcaccd a planning rommiuce to dc tcrminc chc principles for sclcctin~ thc pcarlands to be saved . Corvids arr rcgular visitors, panicu larlv ravcns. 4. Th is artick describes the mcchods of prcparing thc comm ittcc rcpon . wdl dcvd o pcd :rnd . Kirjoituspalkkio voidaan kuitenkin vaihtaa muutamiin kymmeniin lehden irconumeroihin . Kirjoituksesi saa palstatilaa sitä varmemmin , m itä kiinteämmin se liittyy valtakunnalliseen luonnonja ympiiriscönsuojcluun. Lyhyt luetaan varmemmin ja muistetaan paremmin . Artikkeleista ja kuvista maksetaan vaatimaton julkaisupalkkio. Highcsc priority was gi vcn to unspoikd . väliotsikko/ konekirjoitusliuska. artikkelin syntymiseen (harrastus, opinnot , tutkimus, työ , matkat tms.) . largc pca clands showing ali thc cypical charactcristics of a givcn peatland co mpkx . Jos niitä on vähän . 16. 9. as wc ll as hunt ing fo r fur . Many types of peatl ands, panicu larl y the mon: fcn ilc o ncs . arc rapid ly d,sappca ring . The majority of this ,s owned by privatc rnd iv1duals. Suomen Luonnossa julkaistaan m yös alkuperäistä tieteellistä aineistoa, jos se on yleistajuista. Kirjallisuusvii11aukse1 on rajoi1e11ava keskeisimpiin . ls the European Mink Vanishing . O ta itsellesi kopio. 3. pu blished last summer. Tieteelliset nimet, vieraskieliset käsitteet, suorat lainaukset sekä erityisen painokkaat asiat painetaan kursiivilla. Yhtä paljon vaihtelevat heidän taustatietonsa. arc frc quenrly sccn . The an nual rate of ditching is sti ll almost 200 000 hccta rcs . 5. Sopiva tiheys on esim . The prcscncc of wild Amcrican mink makcs it difficult to makc unqucstionabk obscrvations. D SUOMEN LUONTO 1178 37. Guests at Eagle• s Table br Hannu Hautala Pages l?26 For thc past tcn years, Finnish ornithologists havc bccn fecd ing thc winrcring caglts with discarded meat and dead animals. 4 cm marginaali . N iiden tehtävänä on auttaa lu kijaa oikeille jäljille ia antaa taustatietoa. The specics is appa rcn tl y cndangcrcd . Ota kuitenkin etukäteen yhteyttä roimitukseen tai toimitusneuvoston jäseneen
Luonto-Liitto on Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö. 230 s., 47 mk.. 160 s., 15 mk. 180 s., 30 mk. Samalla tuet taloudellisesti maamme vapaaehtoista luonnonsuojelutyötä. Tilausta kohden veloitetaan postikulut ja 2 mk pakkauskuluina. Tekijll Curry-Lindahl. 300 valokuvaa, 200 s., 68 mk. Opaskirjat Suomen Sieniseuran SUURSIENIOPAS auttaa sienien lajinmllllrityksessll vaateliastakin harrastajaa. EUROOPAN VARPUSLINNUT, sukupuolen ja illn mllllritys, on Lars Svenssonin lintuharrastajille tekemll mllllrityskirja, n. Sen ovat kirjoittaneet Pekka Kauppi, Seppo Kellomllki ja Olli Saastamoinen. 187 s., 130 mk. 60 mk. 90-406262 ELOKUU 1978 S ~ i i l • LUONNONKALENTERI M TI K 1 2 7 8 9 14 15 16 21 22 23 28 29 30 TO 3 10 17 24 31 Luonnonkalenteri p L s 4 5 6 11 12 13 18 19 20 25 26 27 1978 • Kertoo vllrikuvin ja tekstein Itllmerestllmme, sen kauniista rannikosta ja saaristosta ja sitll uhkaavista vaaroista sekll sen suojelusta. 48 s., 4 mk. EKOLOGIA on lyhyt ja helppotajuinen esitys luonnossa vallitsevista riippuvuussuhteista. Luonnon ystävä! Suomen luonnonsuojeluliitto on maamme vapaaehtoisen luonnonsuojelutyön keskusjärjestö. Levittämällä alan kirjallisuutta levität tietoa. 75 mk. LAPINMAA on Urpo Hllyrisen ja Martti Linkolan kuvateos Lapista. Luontokirja lahjaksi KOLOLINNUT JA MUUT PÖKKELÖPESIJÄT, Hannu Hautalan mustavalkoinen kuvaja tietokirja kolometsien uhatusta elllmllstll. MIHIN KASVIMME KELPAAVAT, ruokaa, ~ptillja rohtoa luonnosta on Toivo Rautavaaran mielenkimtoinen kirja luonnonkasvien kllyttötavoista. ELINYMPÄRISTÖMME TULEVAISUUS kllsittelee maapallomme ongelmia. Erityisesti se pyrkii huolehtimaan siitä, että asiallista ja pätevää luonnonsuojelutietoa on saatavilla kohtuuhintaan koulujen, kerhojen, kurssien ja yksityisten käyttöön. 263 s., nid. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n tehtävänä on varojen hankkiminen luonnonsuojeluliiton toiminnan tukemiseksi painotuotteiden ja erilaisten lahjaesineiden tuottamisella ja myymisellä. SUOMEN SUURPEDOT esittelee uusimmat tiedot suurista petonisllkkllistllmme. Kun käytät kirjeenvaihdossasi luonn~nsuojeluaiheisia postikortteja ja kirjeensulkijamerkkejä, kun muistat ystäviäsi luonnonsuoJeluaiheisilla julisteilla, tuot luonnonsuojelun aatetta yhä useampien ihmisten ulottuville. Se levittää luonnonsuojelusta tietoa kaikenikäisille. Ruotsalaisen alkupcrllisteoksen on kk_joittanut Per-Arvid Skoog. Kaikkea tllssll esiteltyll voit tilata oheisella tilauslomakkeella. TARUJEN TUNTURIT on kiehtova kuvallinen ja sanallinen kertomus Yliperlln Lapista. 360 s., 70 mk. Tekijllt Asko Kaikusalo ja Yrjö Metslllll, 52 mk. 117 s., 56 mk. SUOMEN PEURA on Martti Montosen palkittu esitys metsllpeurasta. • 12 suurta ja 12 pientll vllrikuvaa • _jokaisen kohteen esittelyn lisllksi tiedot joka kuukauden tllrkeimmistll luonnontapahtumista • selkell pllivyriosa • suomeksi ja englanniksi • 50 x 35 cm, 30 mk • Suomen Luonnon tilaajille alennettuun hintaan å 25 mk lehden tilauskortilla • iloksi itsellesi, lahjaksi ystllvillesi Luonnonsuojelun peruskirjat METSÄAAPINEN on Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton julkaisema tietopakkaus metsiin ekologiasta, toiminnasta ja rakenteesta, metsiin hyvllksikllytöstll ja ekonomiasta. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Nervanderink. Hieno kuvitus. N. Huomattava osa liiton toiminnasta rahoitetaan tuloilla, jotka kertyvät näillä sivuilla esitettyjen artikkelien myynnistä. Suomen Luonnonsuojelun SUtiö tukee monipuolisesti luontomme suojelutyötä. 65 mk, sid. 11, 00100 Hki 10, puh. 7 5 mk, nid. 250 s., sid. Kirjoittaja Erkki Pulliainen
5,5,. Sarjan hinta 12 mk, kappalettain ä 2 mk. näädänpentu, 3. KANSALLISPUISTO-SARJA. Sarjan hinta 12 mk, kappaleittain ä 2 mk. ELÄINJULISTESARJA 4 kpl, 1. ja englanniksi. 2. 1. Hihamerkit SINITIAINEN (Michael M0ller) 79 x 50 cm, nelivllrinen, 12 mk. vesipääsky, 2. 33 x 38 cm. Aiheina ovat sinirikko, neidonkenkä, lapinvuokko, kielo, esikko, tähtirikko, sinivuokko ja kataja. PALAPELI Kansallispuistosarjan kuvat palapelinä, kuvan takana selostus alueesta suom., ruots. sammakko ja 4. Niiden koko on 25 x 30 cm. Luonnonsuojelu julisteita KAUNEIMMILLAAN KASVAVANA 1. kurjet, 59 x 42 cm, mustavalkoisia, 20 mk/srj ja 6 mk/kpl. KASVITAULUT on piirtänyt Sirkka Linnamies. SUOMEN UHANALAISIA KASVEJA (Sirkka Linnamies) 93x63 cm, nelivärinen, 14 mk. 12 pientä, värillistä julistetta suunnitelluista kansallispuistoistamme. Hinta 10 mk/ kpl. Hopeareunaisten taulujen hinta on 5 mk/kpl. SUOJELTAVAT LUONNONKOHTEET -SARJA, 12 värikuvaa 33x26 cm aiheina: purot, suot, kaskikoivikot, ikimetsät, lehdot, kalliojyrkänteet, lintuluodot, korvet, harjut, metsälammet, merenrannat ja jokivarret
PALLO ON NYT MEILLÄ (Luonnonsuojeluvuosi 1970) 77x 110 cm, nelivllrinen, 5 mk. (Erik Bruun) 100x40 cm, 12 mk. HARVINAISIA LINTUJA (Sllllst0pankit) 50x60 cm, nelivllrinen, piirretty, 5 mk. MERIKOTKA (Erik Bruun) 100x40 cm, 12 mk. Muita julisteita ELÄMÄN OIKEUS (Erik Bruun) 100x70 cm, värillinen, 14 mk. POIMI VAIN SILMILLÄSI 1. _,.,_.,._1,._-...,....._,.,_._,_,__ = ·~ MYRKKYKASVEJA (Sirkka Linnamies) 9Ix62 cm, nelivärinen, 14 mk. SAIMAANNORPPA KALASÄÄKSI (Erik Bruun) LOHI (Erik Bruun) 100x40 cm, 12 mk. VIIMEISIÄ MERIKOTKIA 71 x61 cm, mustavalkoinen, 8 mk. SIILIJULISTESARJA (Mantsi Rapeli) 3 kpl, merisiili, jllnkäsiili ja korpisiili, 42x60 cm, ruskeavalkoisia piirroksia, 20 mk/srj, 8 mk/kpl.. SUOKASVEJA (Sirkka Linnamies) 70x50 cm, nelivllrinen, 12 mk. SUOJELE VESIÄ (Luonnonsuojeluvuosi 1970) 34x85 cm, värillinen, piirretty, 1 mk. KOTKANPESÄ (Hannu Hautala) 60x84 cm, mustavalkoinen, 10 mk. LINTUJEN PARATIISI 70x41 cm, nelivllrinen, 12 mk. 100x40 cm, 12 mk. viimeisiä merikotkia två av de sista havsömama 1 1 .--..,. LAPIN UHANALAISIA KASVEJA (Sirkka Linnamies) 70x44 cm, nelivllrinen, 12 mk
Iloinen norppa-paita Norppapaidoissa on kuvana iloinen saimaannorppa, joka on kansainvlllisestikin merkittllvä suojelukohde ja maamme vapaaehtoisen luonnonja ympllristönsuojeluliikeen tunnus. Koot : 90-140 cm 150-160 cm XS-XXL (no 36-56) 45 mk 50 mk 55 mk Norppa T -paidat Paidat ovat lyhythihaisia puuvillapaitoja. roskaantuminen, 2. 2. Värit: keltainen, punainen, ja vaalean sininen. Luonnonsuojelujulisteita Luonnonsuojeluhenkinen MUUMIJULISTESARJA on Lars Janssonin piirtllmll. Paitoja on saatavissa seuraavasti: N orppacollegepaidat Paidat ovat puuvillan (85 %) ja viskoosin ( 15 96) sekoitetta ja paksua, lämmintll neulosta. Koot : 90-140 cm 23 mk 150-160 cm ja XS-XXL (no 36-56) 27 mk 3. pesuaine ja 4. Julisteiden koko on 60x86 cm. Julisteita on 4 erilaista, aiheina: 1. 4.. öljyvahinko. Koko sarjan hinta on 45 mk, kappalehinta 14 mk/juliste. ilman saastuminen, 3. Vllrit: ruskea, vihrell, sininen ja punainen. l
tunturi ja 4. Uudistettu MAISEMAJULISTESARJA sisllltllll 4 julistetta, joiden aiheet ovat: 1. 2. Kuluvan vuoden loppupuolella tulevat myyntiin uudet kansiot, joihin sopivat vuosikerrat 1978 ja siitll eteenpllin.. 3. Teksti on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Panda pipo Pandamyssy Pandakaulaliina 30 mk 35 mk 35 mk Kaulaliina Pipo Myssy Suomen Luonnon kansiot Lehden muovinen sllilytyskansio jo ilmestyneille vuosikerroille. Kansioihin kuuluvat myös vuosilukutarrat 10 vuoden jaksolle (1969-1978). 4. rimpineva. Kansioon sopii 5-6 lehtell ja niitll on kahta vllrill: tummanvihrell ja vaaleanharmaa. metsll, 3. Oudet lämpimät Pandaneuleet Pandapipoja, -myssyjll ja -kaulaliinoja on saatavana punaisena, sinisenll ja keltaisena. Julisteitten koko on 60x86 cm. 1. Sarjan hinta on 45 mk, kappalehinta 14 mk/juliste. suo, 2. Kansioiden hinnat: 1 kpl tarroineen 9 mk, seuraavat 8 mk/kpl ilman tarranauhaa
Aiheet: rantakukka, luhtalemmikki, poltjolanlumme, tavi, ruisrllllkkll, punavarpunen, kaulushaikara, kyhmyjoutsen, ruokokerttunen, ruskosuohaukka, piisami ja punainen syyskorento. Sarjan hinta on 5 mk. Sarjaan kuuluu kaksi vllrivalokuvaa tilhi ja punatulkku (80 p/kpl) _ja kaksi vllripiirrosta ilves _ja huuhkaja ( 1 mk/kpl). Muita TUKHOLMAN YMPÄRISTÖKONFERENSSIN VARJOSTA on Anna-Riitta Wallinin toimittama katsaus Tukholman v. 10 kertaa vuodessa ilmestyvlln lehden tilaushinta sisllltyy Liiton 5. Kirjoittajat Mikael Hilden ja Seppo Rekolainen. Korttien kappalehinta on 80 p, koko sarja maksaa 6 mk. Lehti ilmestyy v. Lehden tilaushinta 20 mk sisllltyy yhdistyksen jllsenmaksuun. 1 mk:lla saa lajitelman, jossa on 5 karhua ja 5 pöllöll. LINTUJEN PARATIISI, lyhennelmll Pertti Rassin artikkelista Suomen Lintuvesien inventointi ja suojelu SL 3/77, kuvitettuna Seppo Kerllsen ja Kari Soverin hienoilla vllrikuvilla. 24 s., 5 mk. Sarjassa on 35 sulkijaa, 7 kpl kutakin seuraavaa: heimipöliö, kotka, karhu, ilves ja kangasvuokko. 1972 konferenssista ja sen rinnakkaiskokouksista. ENERGIANTUOTANTO JA YMPÄRISTÖ on Suomen luonnonsuojeluliiton toimittama selostus energian ja ympllristön vlllisistll suhteista. ,ATL\'TÅ tuONNON K,\SVOT VAIHTOEHTOINEN ENERGIAPOLITIIKKA, EVY:n II julkaisu. KOSTEIKKOKORTTISARJA sisllltllll 12 kosteikkojen monipuolista elllmllll kuvaavaa korttia. 1975/1, 4, 5, 6 ja 1976/1-6 3,00 mk/kpl 1977/ 1-6 7,00 mk/kpl, 30 mk/vsk FINLANDS NATUR on ruotsinkielinen luonnonsuojelulehti, ilmestyy 4 numerona vuodessa ja sitll julkaisee Natur och Miljövård r.f. Kahdentoista kortin sarja (kaksi kutakin lajia) maksaa 8 mk. Itsellesi jllll korttisarjan kantaosa, jossa samat kuvat ovat pienempinll. 4. 't Luonnonsuojelulehdet SUOMEN LUONTO on maan johtava luonnonsuojelulehti. KÄMMEKKÄKORTTISARJA on vihko, josta voit repill 9 postikorttia Suomen kauneimmista ja uhanalaisimmista orkidealajeista. 24 s., 3 mk.. Ranta. 127 s., 3 mk. Tilaukset postisiirtotilille 4335 90-4. Korttien kappalehinta on 80 p. Tilaukset postisiirtotilille 608 21 1. 2. 6. 1. 50 s., 5 mk. Kappalehinta on 80 p, koko sarja 3 mk. Postikortit 1. 8. UHANALAISEN LUONNON PUOLESTA (ULP) talvisarja. ELÄINKORTIISARJASSA on 8 tavallista elllintll: hirvi, jllnis, kettu, majava, mllyrll, nlllltll, orava ja siili. Kllmmekllt on kuvannut Mauri Korhonen, sarjan hinta 10 mk. KASVIKORTIISARJAN on maalannut Sirkka Linnamies. UHANALAISEN LUONNON PUOLESTA (ULP) -vllripostikortit esittllvllt uhanalaisia elllinlajeja. Luonnonsuojelun perusteita nuorille LUONNONHARRASTUKSEN PERUSTEET on Luonto-Liiton julkaisema opintoja harrastustoimintaan tarkoitettu peruskirjanen. 2. LUONNONTIEDON ALKEET on lapsille tarkoitettu ekologian alkeet opettava kirjanen. 150 s., 15 mk. 24 s., 3 mk. 8. YDINVOIMA JA SEN ONGELMAT, EVY :n 1 julkaisu. 1978 8 numerona, joiden yhteinen sivumllllrll on noin 400. 16 s., 1 mk. YMPÄRISTÖNSUOJELUN YDIN on LuontoLiiton julkaisema peruskirjanen, jonka ovat kir6 · joittaneet Yrjö Haila ja Olli Jllrvinen. 3. 5. Aiheena on kuusi rohdosja myrkkykasvia : kallioimarre, ukon tulikukka, kamomillasaunio, myrkkykeiso, sormustinkukka ja oopiumunikko. Korttien kappalehinta on 50 p. Hinta 80 p/kpl, koko sarja 6 mk. Tilaukset postisiirtotilille 90861. Sen artikkelit kllsittelevllt Suomen luontoa, luonnonvaroja ja luonnonsuojelua. 53 s., 5 mk. Kirjeensulkijat 3. KERHOTYÖN OPAS on Luonto-liiton julkaisema kirjanen luontokerhotoiminnan avuksi, sen ovat kirjoittaneet Jaakko Luoma ja Pertti 7. Kortteja saatavissa myös taitettuina kirjekuoressa postitettavma, 2 mk/kpl. NUORTEN LUONTO (entinen Molekyyli) on nuorten oma luonnonharrastus ja -suojelulehti, jota julkaisee Luonto-Liitto r.y. 20 s., 2 mk. Siinll kllsitelllllln lyhyesti ympllristöongelmia ja niiden ratkaisumalleja. 11ves-_ja huuhkajakortteja on saatavissa myös taitettuina kirjekuoressa postitettavina kortteina 2 mk/kpl. VuosikerTan tilaushinta on 40 mk, ulkomaille 46 mk. Vanhoja numeroita saatavissa seuraavasti: 1968/4 ja 1969/1 0,50 mk/kpl 1972/6, 1973/1 ja 1974/1-6 1,00 mk/kpl 4. Luonto-Liiton julkaisema kllllnnös ruotsalaisesta teoksesta "Första naturlllran" . Suomen luonnonsuojeluliiton perinteiset vllrikkllllt kirj eensulkijamerkit uudistettuna arkkina maksavat 5 mk/ sarja. PERINTEELLINEN KORTTISARJA sisllltllll 8 korttia, aiheina: sormilehtinen kylmllnkukka, nllsill, neidonkenkll, kalasllllksi, riskilll, ahma, karhunpesll ja naali. jllsenmaksuun, joka on 13 mk v. Sarjan hinta 10 mk, yksittlliset kortit I mk/kpl. 7. Koko sarjan hinta on 3 mk. Mukana ovat merikotka, helmipöllö, kurki, liito-orava, valkoselklltikka, rllyskll, karhu, metsäpeura, jllttillliskilpikonna, turkishylje, vikunja ja gepardi. TALVIKORTIISARJASSA on 4 kuvaa: töyhtötiainen, metsllpeura, talvimaisema ja porotokka. 14 s., 3 mk. VESI ELINYMPÄRISTÖNÄ on Luonto-Liiton vesi projektiin liittyvll sovellettua kemiaa ja fysiikkaa sisllltllvll julkaisu. 1978
kpl pun vihr sin rusk koko ........ srj 10,...... Postikortit Kasvikorttisarja ( 12 kpl) Eläinkorttisarja (8 kpl) U LP korttisarja ( 12 kpl) U LP korttisarja (4 kpl) Kämmekkäkorttisarja (9 kpl) Talvikorttisarja (4 kpl) Perinteellinen korttisarja (8 kpl) Kosteikkokorttisarja ( 12 kpl) Apolloperhonen Luonnonkalenteri 1978 suomenkielinen englanninkielinen KappaleTilattu hinta määrä 45,...... kpl 14,...... kpl 5,...... kpl 3,...... kpl 12,...... kpl 5,...... kpl 6 ...... kpl 10,...... kpl 30,...... Postikulut ja 2 mk pakkauskuluja peritään vastaanottajalta. kpl 15,...... Lapinmaa Tarujen tunturit Mi'1in kasvimme kelpaavat Myrkkysienet ja sienimyrkytykset Suursieniopas Elinympäristömme tulevaisuus sid. Susi T-paita (pun.) 100-110 cm koko ........ kpl 75,...... kpl 15,...... kpl 14,...... kpl 14,...... kpl kaulassa pidettävä) 7,...... srj 3,...... Tilaukset toimitetaan saapumisjärjestyksessä postiennakolla. . kpl Ei atomivoimaa kirjeensulk. kpl 9,50 ...... kpl 12,...... kpl 52 ,...... .. kpl 3,...... kpl 5,...... kpl 14,...... .. kpl 15,...... srj 12,...... srj 5,...... kpl 8,...... kpl .. hopeaa Panda avainpidike Panda avainpidike (nahkanauhalla ...... srj 8 ...... kpl 12,...... kpl 45,...... kpl 14,...... Euroopan varpuslinnut Kololinnut ja muut pökkelöpesijät Energiantuotanto ja ympäristö Metsäaapinen Ekologia Tukholman ympäristökonferenssin varjosta Ydinvoima ja sen ongelmat Vaihtoehtoinen energiapolitiikka Vesi elinympäristönä Luonnonharrastuksen perusteet Ympäristönsuojelun ydin Luonnontiedon alkeet Kerhotyön opas Kololintujemme suojelu Lintujen oaratiisi Kevättä kesää (runoja) Muuta hinta määrä 56,...... kpl 35,...... kpl 12,...... kpl 8,...... ... kpl 0,60 ...... Pandapipo Panda myssy Pandakaulaliina Pandatarrat (/J 120 mm pun kelt vihr Pandatarrat (/J 35 mm (vihr.) Pandahihamerkki Pandarintaneula Pandariipus. kpl 12,...... 3. srj harmaana vihreänä Norppacollegepaita (45-55 mk) 9,...... srj 3,...... , .. kpl 3,...... kpl 1,...... kpl 4,...... kpl 130,...... kpl 14,...... kpl Ei ~tomi~oimaa ~intamerkki 2,...... kpl 8,...... kpl 10,...... kpl 20,...... kpl 12,...... ....... kpl Ei atomivoimaa tarra 12 cm 3,...... . srj 6,...... kpl 75,...... kpl 3,...... kpl 12,...... kpl 5,...... kpl 10,...... kpl 1,...... srj 6,...... Sll :n hihamerkki Olen jokamies hihamerkki LuontoLiiton hihamerkki Palapeli, aihe ....................... kpl 5,...... kpl 8,...... kpl Ei atomivoimaa tarra f'J 5 cm 1,...... kpl 3,...... 1<pl Perinteiset kirjeensulkijat (35 Suomen Luonnon kansiot 1 kpl seuraavat kpl) 5,...... . (20 kpl) 3,...... Julisteet Muumijulistesarja (4 kpl) Roskaantuminen liman saastuminen Pesuaine Öljyvahinko Maisemajulistesarja (4 kpl) Suo Metsä Tunturi Rimpineva Eläinjulistesarja (4 kpl) Vesipääsky Näädänpentu Sammakko Kurjet · Siilijulistesarja (3 kpl) Merisiili Jänkäsiili Korpi siili Kotkanpesä Myrkkykasveja Suomen uhanalaisia kasveja Lapin uhanalaisia kasveja Suokasveja Elämänoikeus Merikotka Saimaannorppa Kalasääksi Lohi Pallo on nyt meillä Suojele vesiä Harvinaisia lintuja Viimeiset merikotkat Laulujoutsenet Sinitiainen Lintujen paratiisi Kansallispuistosa rja Suojeltavat luonnonkohteet -sarja Kasvitaulu, jonka aihe on ....................................................... 1978 Tilauslomake Tämän tilauslomakkeen avulla voit tilata tämän lehtisen esittelemää aineistoa. kpl 6,...... kpl KappaleTilattu Kirjallisuus Suomen Peura Suomen Suurpedot sid. kpl 70,... .... kpl 30,...... kpl 14,...... kpl 47 ,...... kpl 12,...... .. kpl 30,...... kpl 5,...... kpl 75,...... kpl 20,...... kpl 10,...... srj 14,...... . kpl 2,...... Muista kirjoittaa nimesi ja osoitteesi selvästi kääntöpuolelle! Hinnasto alkaen 1. srj 14,...... .. Norppa T-paita (2327 mk) pun kelt sin koko .......... kpl Muita to1vomuks1a: . kpl 68,...... kpl 5,...... kpl 8,...... . kpl 35,...... kpl 8,...... .. kpl 6 ...... kpl 1,...... srj 5,...... kpl 14,...... kpl 20,...... srj 6,...... kpl 12,...... .. . kpl 14,...... srj -,80 ...... srj 10,...... kpl 12,...... kpl 6,...... kpl 30,.....
LAULUJOUTSENET (Hannu Hautala), nelivärinen, 41 x 58 cm. nimi _______________________ _ Nervanderinkatu 11 osoite _______________________ _ 00100 Helsinki 10 lrroita tämä lehti oikealla olevaa viivoitusta myöten, taita tästä, kiinnitä nitojalla tai kirjeensulkijalla, liimaa postimerkki ja postita. Forssan Kirjapaino Oy Forssa 1978. Kirjemaksu Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Läh. 10 mk
säilää luettelot majapaikoista ja leirintäPohjois-Suomen a utio tuvat alueista, maanteiden matkailuselosteet, Lapin ja Kuusamon erama1den a u11oture1kirei11ien kuvaukset, tietoja au tiotuvista jne. Kyösti Lallukka: Puolueiden rahoitus ja rahoituskanavat, Antti Jännes: Horoskoopit ja astrologian historiallinen tausta, Pekka Holopainen: Televisio tiedonvälittäjänä . 1 • 77 Arja Merikallio: Luovuuden ehdot, Juhani Pallasmaa: Tiedostamattomat prosessit taiteellisessa luomisessa, Olli Paasivirta : Vesakkomyrkytysten yhteiskunnallisuudesta, Unto Vesa : ETYK ja Suomen turvallisuuspolitiikka . 18 mk. Ovh. Matkailumaailma SM L:n jäsenlehti kertoo ajanko htaisista mat kailunäk ymistä ko timaassa ja ulkomai lla. .,,.,,......,,---------Tutustu Suomen Matkailuliiton, SML:n Leirintämatkailijoiden, SUOMEN Kotimaan tunt•,.•a Lapinkä_vijät.-~~•~4>jen ja_ ~lueell!sten. 11 55 aakkosellista haretkeilyopas kusanaa tausta tietoineen. 90 170 868.. Lahetamme hsaheMAT KAI L-U--L1 _ 1 _ 1 ___ 1 _ ___ toja. Ovh. Lä hes 250 sivua . Kirjoja saat kirjakaupoista tai suoraan SML:n toimistosta. parhainta reittiä tuvalta tuvalle. Voit tilata lehden myös erikseen. Ovh. pien hakemisto sij aintija majoi tustietoineen. Aapo Riihimäki: Konsumistinen manifesti. Noin 300 sivua. Lomakylät ja täysihoitolat Hakemisto Suomen lomakylien ja täysihoitoloiden hinnoista, palveluista, mukavuuksista . 5 • 77 Aarne Siirala : Itsenäisyys ja identiteetin rakennuspuut, Matti Kurjensaari: Vapaussota-myytti silminnäkijän kokemana, Heikki Ylikangas: Väkivaltamyytit ja kansanluonne, Teemu Hiltunen: Julkisen talouden budjettivastuu , Eero Tuomainen: Kasvu, lama ja budjettivastuu , Matti Sarmela: Tieteen kulissit ja tiedon kriisi, Keijo Kylävaara: Miten saastumisesta tuli uusi tieto, Reijo Wilenius: Tieto ja vapaus kasvatuksessa . Vuoden 19n numeroiden jälkitilaus toimistosta (lehtikuusentie 6, Helsinki 27) hintaan å 4 mk + postikulut, tai koko vsk -n hintaan 22 mk. KirjoitLapin luo nno n, erämaiden, retke1lyrentajana Martti Helenius. 18 mk . Kätevä taskukoko . tien , erävarusteiden ja retkeilytaitojen Kilpisjärven retkeilyopas yksityiskohtainen opaskirja . Ovh. Lähes kaikkien paikkakuntien ma1kailuesi11ely1. 8 mk. 20 mk . 9 mk. 4 • 77 Ralf Norrman: Tulevaisuuden näkymiä, Karin Olsson: Eräitä näkökohtia 6-vuotiaitten kasvatuksessa, Antti Vahtera: Ydinenergia kohtalokas kiistakysymys, Jaakko Laitinen: Verenpainetaudin hoidon vaihtoehdoista, Jari Koponen, Kvasitieteellisyyden hyökyaalto. paik kakuntien, tuntureiden, jokien, virPohjois-Norjan matkailuja tojen yms. Erkka Maula: Aika , avain ja aurinkokello. esittely. 12 mk . Runsaasti karttoja. eKatsaus Julkaisija: Kulttuurikeskus Kriittisen Korkeakoulun kannatusyhdistys ry. 28 matkaja retk i ko hteiden opaskirj a. Eino Tunkelo: Luovuus ja teollisuus. Kät evä taskukoko. Ovh. Ilmestyy uusittuna paiTietosanakirja1 yyppinen Lapin luo nnon, nok sena huhtikuussa 1978. Mikonkatu 25, 00 100 Helsinki 10, puh . opaskirja. Partanen. Tankavaaran, Laanilan, Sotajoen, Ivalojoen ja Lemmenj oen kullanhuuhdontakohteiden ja viimeisten kultamiesten esittely . Kuusi numeroa vuodessa. KIRJOJA KOTIMAAN KULKIJALLE Suomen Matkailuopas Perusteos kotimaan matkailusta, näht ävyyksistä, kaupungeista, kunnista ja matkailuteistä. Suomen leirintäalueopas Maamme yli 300 leirintäalueen yksit yiskohtainen esittely: sijainti , palvelut, mukavuudet, ha rrast usmahdollisuudet, hinnat , sisämajoit ustilat yms. Katsauksen aihepiirejä ovat mm.: • talous, energia ja ekologia • ihminen, perhe ja yhteisö • laki, hallinto ja politiikka • tiede ja filosofia • kasvatus ja koulutus • lääketiede ja terveys • kulttuuri ja taide. Tilaukset ps-tilille 715 56-0, tai lehtiasiamiesten kautta. Kullamaiden retkeilyopas Kullanhuuhdonhan värikäs historia Ivalojoen kultaryntäyksestä nykypäivään. 3 • 77 Pirkko Siltala: Syöpäsairaus psykoterapeuttisen näkemyksen valossa, Marja Sorsa : Biologinen ihmiskäsitys, Keijo Petäjä: Arkkitehtuuri , suunnittelu, luovuus, likka Heiskanen: Tasa-arvo ja demokratia, Olli Paasivirta : Ympäristönsuojelu ja maataloustutkimus. Leirintä ja Retkeily Leirintä Ja Retkeil y o n kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä lehti, joka esittelee uusia retkisu untia, kertoo leirintäalueis_ ta , luo nnosta, vaellusreiteistä, testaa lei rintäja ret ki varusteita, opastaa liikku maan luo nnossa. Ovh. 2 • 77 A-V Perheentupa: Lääketieteen tiedon rajat , Kaarlo Hartiala : Ravitsemus ja terveys, Oiva Ketonen: Mitä on ihminen?. Ovh. Liitteenä nelivärinen Suo men kartta. Saat lehden Suomen Matkailuliiton jäsenenä tai voit ti la ta eri kseen . Suomen hotelliopas Suomen kaikkien ho tellien palvelujen, hintojen, huonetilojen yms. m_a!k~iluyhdistr.sten t~rj~amun hyodylhsun Jasenetwhm. Simk . Yli 300 sivua. 24 mk . 6 • 77 Eugen Parkatti : Ihmine n, yhteisö ja työ , Sven Krohn : Jälleensyntymismuisti, Oiva Ketonen : Sairauden olemuksesta, Rauni Turkia : Thoreau tottelemattomuuden filosofina , Niilo Koljonen : Tulopolitiikka valtajärjestelmänä, Erkki Salonen: Itsenäisyyden säilymisen edellytyksistä . opaskirja. 10 m k. Soita ta, kirio1ta. Lisäksi runoja ja aforismeja, kirja-arviointeja, silmäyksiä, keskustelua sekä Kriittisen Korkeakoulun ohjelmat lukukausittain. Lä hes 200 sivua. . Kirjan koonnut Raimo 0. Kristina Saraneva: Synnytys. Saariselkä Saariselän erämai semien yksityiskohtainen reittiopas, jo ka johdattaa kulkij an Pohjois-Suomen retkeUyopas . Vaihtoehtoinen jäsenlehti Leiri ntä ja Retkei lyn kanssa. Ovh . 12 mk. Kirj oittajana Seppo J. Tilaa Katsaus vuodeksi 1978. Runsaast i karttoja ja kuvia. Ovh. Poimintoja sisällöstä 1 • 78 Pentti Malaska : Tiede ja tulevaisuuden ihmeet, Martti Lind qvist: Ihmiskäsitys, perusarvot ja terapia, Hertta Kalkas: Sairaanhoidon ihm iskäsityksestä, A-V Perheentupa : Sosiaalipolitiikka ja työmotivaatio, Pertti Jotuni: Tietokoneiden esihistoria, Juhani Seppovaara : Talouden kasvunäkymät ja elvytys, Arvo Salo: Runoilija pani maan järjestykseen. Vuosikerta 30 mk. Runsaasti Käsivarren ylvään tunturi ylängön retk ireittika rttoja. reittien, nähtävyyksien, luonno n, vuoKojo. Ovh. denaikojen vaihtelun , urheilukalastuksen Lapin matkailutieto yms. Kirjoittajana Jäämeren rannikon, Ruij an ja Tromssan Vesa Mäkinen
Koilliskaira kansallispuistoksi ! Kansallispuisto-ohjelma on toteutettava! Luonnonsuojelulainsäädäntö on uudistettava! Maaja metsätalousministeriössä on ruvettu supistelemaan kansallispuistokomitean ehdottamia suojelusuunnitelmia. Luonnonsuojelullisesti vakavin supistus on Koilliskairan karsiminen pois kansallispuistosuunnitelmista.