17) ja raidankcuhkojäkälän (katso s. 43) kuvasi Tuomo Niemelä.. Kannen harvinaistuvat eliöt, raidantuoksukäävän (katso s
luonnonsuojelua ymmärtämätön poliitikko on myös ja ennen kaikkea lapsenvihaaja. suojelun Tuki Oy , Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki 10 , puh . Tässä lehdessä alkava palsta " lasten luonto" koettaa opastaa vanhempia auttamaan lasta terveen luontosuhteen luomisessa. Tyhmä se poliitikko, joka ei siihen reagoi . Poikkeukset tästä luontoja lapsivihamielisyydestä esim. D. Ti laushinta o n 55 mk , Suomen luo nnonsuojelulii ton jäsenille 4 5 mk . Olkoon luonnonsuojeluväki pettymystensä valpastamana vahtimassa, että lapselle annettuihin vaalilupauksiin sisältyy myös lupaus elinkelpoisesta ympäristöstä. Tilanteella on puolensa, ruma totuus on parempi kuin kaunis valhe . Suomen Luonto N:o 1 1979 SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonno nsuojeluliitto ry, Lönn rotinkatu 17 B 6, 00120 Helsinki 12, p uh . Tilaukset välittää m yös Suomen Luonno n. lrton umerot 8.00 mk . Sama täky tuskin enää vetäisi, ainakaan samojen ehdokkaiden vaalikalastelussa. Maailman ympäristöpäivän, kesäkuun viidennen , teemana on "lapsi ja ympäristö". TOIMITUS Päätoimittaja: Teuvo Suominen Toimitussihteeri: Marjukka Kulmanen Artikkelitoimittaja : Seppo Vuokko Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Juha Valste (puheenjohtaja) , Pekka Borg, Matti Helminen , Urpo Häyri nen, Kalevi Key näs, Veikko Neuvonen , Risto N urmi ja Helge Rontu . Vuonna 1979 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. Muulloinkin järjestävät luonnonsuojeluyhdistykset koko perheen päiviä " Vie lapsi luontoon " . ISSN 0356-0678 Värierottelut : Helsingin Kuvålaattatehdas Oy Helsinki Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOMEN LUONTO 117'! 38 . Sama teema on kouluissa koko toukokuun. Se näkyy julkisessa sanassa, yhtäläisesti toimitusten otteissa kuin lukijoiden puheenvuoroissa. vuosikerta Vihaako Poliitikko lapsia. Miten erottaisi vastuullisen vakaumuksen vastuuttomasta irtopisteiden keruusta. Istuvan eduskunnan työtä seuranneet puhuvat yksimielisesti läpi puoluekentän ulottuvasta ymmärtämättömyydestä. Alkaneessa vaalitaistossa ei juuri ole nähty viittauksia luontoon eikä ympäristöön , kuten sentään tapahtui vielä edellisten eduskuntavaalien kynnyksellä. Ja paras viimeisenä luonto-liitto, Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö, kerää piiriinsä entistä nuorempia ikäluokkia tehostamalla harrastustoimintaa eli juuri sitä, josta on saanut suojelukipinänsä nykyisten luonnonja ympäristönsuojelijoittemme ylivoimainen enemmistö. Jos hän ei kykene vaihtamaan asennettaan, on äänestäjän vaihdettava ehdokastaan. 38. lapsen vuosi 1979 näyttäytyy nyt poliitikoille uutena täkynä, jonka lumovoimaan he luottavat. Päivänpolitiikastamme saa etsiä ihmistä, joka edes äänestämällä edistäisi luonnonja ympäristönsuojelua eli loisi edellytyksiä tulevien polvien elämiselle ja viihtymiselle. 90-642 88 1 Lii ton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.3016.00, kesäku ukausina 8.3015.30. luonnonsuojeluliikkeen sisälläkin lapsen vuosi sisältää monta haastetta. Ja vaalien jälkeen valvomassa lupausten lunastamista. 90406 262. Osoitteenmuutokset p yydetää n ilmoittamaan kirjallisesti lii ton totm IStoOn . Ympäristöasiat kiinnostavat yleisöä. ,sk. Kenties heissäkin on niitä jotka luottavat joka tapauksessa enemmistön voittoon ja ympäristönsuojelun tappioon. Vihaa. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto . Silloiset katteettomat lupaukset on kirjattu niihin pölyttyneisiin vihkosiin, jotka sisällöltään samanlaisina " Puolueen Ympäristöohjelmina " on nyt täydellisesti unohdettu. ILMOITUSHINNA T 1 / 1 sivu 2 000 mk , 1 / 2 sivu 1500 mk , 1/ 4 sivu 1 000 mk , takakansi 3 000 mk , aukeama 3 500 mk , vä rilisä 700 mk . Lehti voidaan til ata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21-1. eduskunnassa ovat niin vähiä ja sattumanvaraisia, että niiden perusteella on paha päätellä mitään. Valitsijan on helpompi erottaa jyvä akanasta, kun tarjolla ei ole vain toinen toistaan "ympäristöystävällisempiä" pyrkyreitä
43 Suomen Luonnon kirjoituski lpai lu . Lapintiainen, hömötiaisen pörheä serkku , viihtyisi pohjoisissa mersissä, jos niissä olisi pesäpökkelöitä. . 11 16. 17 Markku Varjo ja Mikko Punkari: Aavikko valtaa Sahelia. 36 Heli Kytö: Kehitysalueen syrjäkylän punasen mökin mummon ki rje 38 Puolueiden puheenvuoro: ympäristönsuojelu työll istää 40 Auroi lijan luontopolku . Ja toden totta: puolueiden edus1aja1 puhuva! kauniisri ja äänestävär rumasri (s. Perinreisen pienviljelyn puolusrus on sivuilla 3839. 4 1 Kontolanrahka turpeeksi vai suojelukohteeksi) 4 1 Suojelualueiden osrot lisää ntyivät vuon na 1978 . vsk.. Metsän kaunistus vai kauhistus. Nehän kertova! muinaisen Suomen luonnosta, meristä, vuoristoisia , laavavirroista. 26 Jorma Laurila: Rautalammin reitti kansall isvesi va i kalanviljelyallas). Marjukka Kulmanen : Tutkija , opettaja ja suojelija Rauno Ruuhijärvi 3 Sanna Wircavuori: Puolueet ympäristöstä: Puheet yhtä, teot roista . . Hillerit hävisivät 1940-luvulla. Sivuilla 2629 levit1äy1yy Sahelia, Saharan laajeneva reuna-alue. 44 Huuroja korvesta 44 Kirjallisuutta . Jarkokertomus menneisyydesrä alkaa iässä numerossa, ensimmäinen puheenvuoro on peruskalliomme kivillä s. . . 43 Suomen luonnonsuojeluliitto . 2 Marjoja, mehiläisiä, punainen mökki ja perunamaa. . 6 Macci Laitala: Muinais-Suomen luonro 1, Kallioperä , luonromme kivijalka . . Sienestäväkin jokamies kulkee pökkelön kupeesta törröttävän käävän ohi aavistamatta, mikä merkitys lahonajalla on luonnon ja ihmisen raloudessa. 43 Luonnon kalenteri 43 Suomen Luonnon ka nsija keskiaukeamaki lpai lu . 11 Tuomo Niemdii ja Heikki Kotiranta : Käävät metsiemme jätehuoltajat . Ny1 ne palailevat, ainakin Itä-Suomeen . . . . Mu11a pihapiiriin pyrkivän "hiirikissan " poluille virirelläänkin rautoja, sillä sitä pidetään pelkkänä kanavarkaana . 30 Uolevi Ska ren: Hi lleri hiirikissa vai kanavaras) 33 "Eduskunnassa ja puoluetoimistoissa ei todella tiedetä, mirä kansa luonnonja ympäris1önsuojeluasiois1a ajattelee" arvelee puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi (s. 42 Oletko nähnyt raida nkeuhkojä kälää ). Sivu! 3637. Maapallon pol11avin ympäristöongelma kosket1aa kymmeniä miljoonia ja uhkaa satoja miljoonia ihmisiä. . SUOM EN LUONTO 117'! J8 . Pakoa menneisyyreen vai askel 1ulevaisuu1een. 40 Trooppiset sademetsät tuhoutuvat . . . Aavikkopaholaisesra ei turhaan puhura. 6 10) . . . Sivuilra 30-32 selviää, miren ylimitoi1e11u kalanruotanro uhkaa luonnonrilaisra Rautalammin rei11iä . 46 Summaries of the Main Arricles 47 Lasten Luonro 48 Kivikö muka mykkää ja eloranta. Luonnonluomaa arvokalaa kansallisvedesrä vai teollisuustuo1et1a rehulla rehevöi1e1ystä viljelyahaasta . . Sivut 3336. . . . Ancero Jiirvinen: Huonoa kuuluu lapintiaiselle . . . . " Punasen mökin mummo " on tehnyl valinransa. 36). . Värikäs kääpäretki rehdään sivuilla 1725 . . SUOMEN LUONTO 1 1979 Vihaako poliitikko lapsia). Pönrröihinkään se ei vielä ole oppinur, mutia yrirystä kanna11aa jatkaa, sekä tiaisen et1ä ihmisen.
Tuossa vasemmalla on kirjailija Juhani Peltosen koti, jonka tontin tämä tie jo pirstoo ja suunniteltu uusi tie jättää kokonaan alleen. YHTEISVOIMIN JA LISÄ VOIMIN Kun saavumme Lahden tielle puhe kääntyy luonnonsuojeluliiton tehtäviin, järjestöluonteeseen ja kehitykseen. Luonto-Liiton työhön jäsenten kasvattamisessa on meidän aikuisjärjestön jäsenten suhtauduttava avoimesti ja yhteistyökykyisesti. 3. Tehtäviä ja valtaa ja vastuuta täytyy hajauttaa kaikkiin liiton portaisiin. Aika vain ei tahdo riittää kaikkiin. Hän on ollut mukana Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksessä Ja nyt luonnonsuojeluliitossa 2 5 vuotta. Suomen Luonto -lehti teki tietenkin jo tuolloin arvokasta herätystyötä. Rauno muistuttaa, että liiton edeltäjä , Suomen Luonnonsuojeluyhdistys toimi kolmekymmentä vuotta. Ainoa häviäjä on luonto ja ihmisen elinympäristö itse. Liittohan on vielä nuon, vasta kymmenvuotias. Viidentoista vuoden aikana alue on muuttunut rauhallisesta pientaloyhdyskunnasta liikenteen solmukohtien kuristamaksi kaupunkilähiöksi. vsk . Käsitykseni on, että LuontoLiiton kerhojen ja luonnonsuojeluliiton yhdistysten toimintaa pitäisi mahdollisimman pitkälle yhdentää kentällä. Puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi on yliopiston opettaja ja tiedemies, joka haluaa välittää ekologista maailmankuvaa ja suojeluasennetta kaikelle kansalle . Jos ympäristöministeriö ei synny, tehdään ympäristönsuojeluhallitus. TYÖTÄ RIITTÄÄ KAIKILLE Matkalla Lammille järjestöpäiville Rauno Ruuhijärvi sanoo pyrkineensä määrätietoisesti eroon liiasta puheenjohtajakeskeisyydestä. Nyt liitto on pyrkimässä ja osmam päässytkin todelliseksi kansalaisjärjestöksi, jonka tehtävä on paljon laajempi. jempaan demokraattiseen käsittelyyn , on hänen periaatteensa. Vuoroin vastustamaton nauru, vuoroin vakava puhe ja kurttuun vetäytyvä otsa värittävät luonnonsuojeluliitonkin tilaisuuksia . Ei puheenjohtaja eikä liittohallitus voi yksin luoda liiton linjaa, vaan se täytyy perustaa laasuoMEN LUONTO 11 7'! 38 . Yksityinen ihminen on tässäkin taas voimaton, ympäristödemokratian sijasta meillä on vain ympäristöbyrokratiaa, Rauno esittelee kotimaisemaansa Korsoa . Mutta jos aivan itseni kannalta ajattelen asiaa, eniten huolta minulle tuottaa Suomen soiden kohtalo. Nukkuvien yhdistysten herättely ja uusien perustaminen on tärkeä tehtävä ennen Y mpäristövuotta 80 . Mutta yhdistys oli liian helsinkikeskeinen ja ehkä liiaksi tieteellisesti pamottunut seura . Hänen työkenttänsä ulottuu kauas Helsingin yliopiston kasvitieteen laitoksen ekologian osaston ulkopuolelle. Puheenjohtajan, yliopiston opettajan ja suotutkijan tehtävät tukevat toisiaan luonnonsuojelumielessä. Tämä on niin tärkeä asia, että meidän on hallinnon edistämiseksi luotava uusi strategia. Hän näkee kiireelliseksi ulottaa liiton toiminta kaikkien niiden suomalaisten ulottuville, jotka haluavat kuulua luonnonsuojeluliittoon. Liiton ja Suoseuran yhteisen soidensuojelutoimikunnan puheenjohtajana hän toimi kymmenkunta vuotta, 70-luvun vaihteessa muutamia vuosia luonnonsuojeluliiton neuvoston jäsenenä ja Vantaan ympäristösuojeluyhdistyksen rivijäsenenä, mutta vuoden myös hallituksen jäsenenä . Suotutkijana olen oppinut ymmärtämään soitten luonnonsuojeluarvoja ja olen jo vuosikausia kantanut murhetta siitä että monista yrityksistä huolimatta suojelutoimenpiteet eivät kunnolla käynnisty, on suotutkijan ja biologin, apulaisprofessori Ruuhijärven näkemys. Luonto-Liitto saattaisi tällä tavoin saada meiltä ohjaajia ja tietysti nuorisojärjestö tarvitsee myös taloudellista tukea. Marjukka Kulmanen Tutkija, opettaja ja suojelija Rauno Ruuhijärvi Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana minun on oltava huolestunut kaikista sellaisista luonnonja ympäristönsuojelun asioista, jotka ovat jollakin tavalla menossa vikaan, puolustaa puoli vuotta tehtävässään toiminut Rauno Ruuhijärvi juonteita otsassaan. Biologisen aseman esimiehenä hän ottaa luonnonsuojeluväen vastaan pari kertaa vuodessa myös Lammilla. Miksi luonnonsuojeluliittoa tarvitaan:> Liittoa tarvitaan herättämään ihmisissä vastuuta elinympäristönsä tilasta , alkuperäisen luonnon , sen kasvien ja eläinten ja eliöyhteisöjen säilymisestä ja luonnonvarojen järkevästä käytöstä. Ehkä päällimmäisin huolenaihe on tällä hetkellä ympäristöhallinnon kehittymättömyys ja siihen liittyvä aiheeton poliittinen kiista
Mutta toisaalta sen on pakko etsiä ja tarjota moniin yhteiskunnan ilmiöihin toista vaihtoehtoa , siinä SUOMEN LUONTO 1179 38 . Hän ilmaisee tyytymättömyytensä liiton vähäiseen valtionapuun, joka jo vuosikausia on pysynyt markkamääräisesti samansuuruisena eli siis pienentynyt vuosi vuodelta. Y mpäristövalistus ei tässä suhteessa ole mennyt perille ja uskaltaisin myös väittää, että eduskunnassa ja puoluetoimistoissa ei todella tiedetä mitä kansa luonnonja ympäristönsuojeluasioista ajattelee ja mitä se pitää tärkeänä . Varmasti siitä johtuu, että liiton suhteet viranomaisiin ovat hyvät ja viranomaiset tuntevat myös harrastusta liiton toimintaan. Liitossa on vasta keskusteltu Ympäristövuoden 80 tavoitteista, Rauno huomauttaa ja ilmaisee vain oman näkemyksensä. Mutta liiton kannanotoissa on etusijalla luonnonja ympäristönsuojelun edistäminen eikä mikään muu. Kyllä ne 1u11uja oval, niiscä on oppinuc cietyllä cavalla pitämään ja niiden koh1alos1a murheita kancamaan. Nuorison tämä aate on tavoittanut ja siitä kiitos kaikille , jotka opetuksessaan ovat tätä asiaa esillä pitäneet. Liitto on kansalaisjärjestö , joka ei ole riippuvainen siitä mitä viranomaisten taholla tehdään. Tässä suhteessa parantamisen varaa on sekä vapaaehtoista että virallista luonnonsuojelutyötä tekevillä. Mitä siitä ajattelet. Korjaus olisi ehdottomasti saatava aikaan. 70-luvun alussa virkamiehensä lähinnä vapaaehtoisen luonnonsuojeluliikkeen piiristä. Tästä syystä Suomen ympäristöviranomaisilla on poikkeuksellisen vankka aatteellinen tausta. SUOJELU AATE SYTYTT ÄISJ USEAMPIAKIN Luonnonsuojeluliikkeen sisaanpäinlämpiävyys antaa aihetta vakavaan pohdiskeluun. Tällaisia piirejä ovat hänen mukaansa mm . Luonnonsuojelu on toisaalta säilyttävää , konservatiivista . Mutta pääasia ei ole katsoa taaksepäin vaan eteenpäin ja siinä mielessä kaikkien vuosien tulisi olla tällaisia tehokkaita ympäristövuosia. Luonnonsuojeluliitossa me usein työskentelemme vain toistemme kanssa emmekä ulospäin. maanviljelijäväestö ja metsämiehet. Joka tapauksessa meidän on tehtävä tulevina vuosina paljon luonnonsuojelutyön viemiseksi laajempiin kansalaispiireihin ja että ympäristönsuojelun näkökohdat tulisivat mukaan poliittiseen ja taloudelliseen päätöksentekoon nykyistä paremmin . Y mpäristövuden 80 viettoon lähdettiin siitäkin syystä, että on kulunut kymmenen vuotta luonnonsuojeluvuodesta 1970 . AATE ON KAIKEN TAKANA Liiton julkisivu riippuu tietenkin tarkastelijasta, Rauno jatkaa , matkan jatkuessa halki harmonisen viljelymaiseman. Liitto on aina saanut apua , hän kiittää. Myös liiton laajaa ulkojäsenkuntaa on hänen mielestään pidettävä tiukemmin tiedon ulottuvilla . Miten sekava tilanne vaikuttaa liiton toimintaan. Onko syy vain meissä itsessämme. " Pomokairaa nii11yvillan siemeneen kypsyessä . Olen varma , että liiton toimintaa ei ohjaa poliittinen ideologia vaan luonnonsuojelun oma aatemaailma. Heräämistä luonnonsuojeluasioihin on tapahtunut aivan riittämättömästi etenkin poliittisten ja taloudellisten päättäjien taholla. vsk.. Ympäristöhallinto on saanut 4 " Olen käynyc noin 1 500 suolla iässä maassa , enkä vain pelkäscään käynyc vaan monilla pickään kulkenuc ja niiscä väicöskirjani 1ehny1. Harkittuaan hetken Rauno lisää , että luonnonsuojeluasioita on tullut viime aikoina hoidettua niin huonosti, että koko luonnonsuojelu on saanut vastustajia sellaisissakin piireissä, jotka muuten saattaisivat tavoitteemme ja ideologiamme ymmärtää. Pitäisin Ympäristövuotta 80 ensisijassa liiton tehostetun toiminnan vuotena , jolloin päästään lähemmäksi kansalaisia ja saadaan heitä mukaan toimintaan luonnon ja ihmisen lähiympäristön puolesta. Tällä en kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö liitossa toimivat ottaisi poliittisia kantoja. VAPAAEHTOISET JA VIRANOMAISET: AUTTAKAA TOISIANNE! Sanot puheenjohtajana eniten kantavasi huolta maamme ympäristöhallinnon sekavuudesta ja tilanteella keinottelusta. Ympäristöhallinnon heikkous näkyy kuitenkin siinä, että liitolle on jäänyt tehtäviä, joita myös viranomaisten tulisi hoitaa: ympäristövalistus, muu tiedotus , osin ympäristökoulutuskin, Rauno luettelee. Esimerkillistä yhteistoimintaa voisi harjoittaa luonnonrauhoitustyössä. Liittoa pidetään joillakin tahoilla radikaalina. TEHOSTETUN TOIMINNAN VUOSI 1980 Järjestöpäivien tarkoituksena on valmistella huolella kansainvälisestikin vietettävä Y mpäristövuosi 80. Puhutteleeko luonnonsuojelu tämän päivän ihmistä) Puhuttelee se, kunhan vain tietoa saataisiin paremmin leviämään
Meidän, jotka teemme kompromisseja useammin kuin ehkä olisi viisastakaan, on kuitenkin hyvä muistaa , että usein juuri yhden asian ihmiset vievät maailmaa ennen eteenpäin, näyttävät suuntaa. Voidaanko puhua erityisestä luonnoosuojeluaatteesta, ideologiasta' Mielestäni luonnonsuojelutyön aatteellisesta sisällöstä keskustellaan aivan liian vähän . Työni on siis antoisaa ja mielen5. yhden asian ihmisiä, mielipiteet ovat usein hyvinkin jyrkkiä. vsk. '' mielessä se on uutta etsivää ja edistyksellistä. Olen varma, että kasvaminen luonnonsuojeluideologiaan mukaan tapahtuu lähinnä alkuperäisluonnonsuojelun alueella ja se tulee aina olemaan keskeinen osa luonnonsuojelutoimintaa. "Ympäristöhallinnon heikkous näkyy kuitenkin siinä, et1ä liitolle on jäänyt tehtäviä, joita myös viranomaisten tulisi hoitaa: ympäristövalistus, muu tiedotus, osin ympäristökoulutuskin. Nämä ovat kaikki sellaisia asioita, joita pidän tärkeinä ja olen huomannut että oppilaani ja työtoverm1 ajattelevat samoin. Bertrand Russel sanoi kerran jotain tähän tapaan: "mitä hyvänsä arvot ovatkin, ne eivät ainakaan ole koneita . SUO MEN LUONTO 1/ 79 38. Valitettavasti vain luonnontutkijat eivät ole riittävästi kiinnostuneita suojelusta, vaikka suojeluun loppujen lopuksi liittyvät ne perimmäiset kysymykset, joihin tutkimuksessa on otettava kantaa. Liiton jäsenten on kannanottoja esittäessään syytä harkita miten asia parhaiten menee perille, mikä tuottaa tuloksen. Se on edelleenkin menestyksellisin luonnonsuojeluohjelma mitä tässä maassa on sitten vuoden 1956 luonnonja kansallispuistojen perustamisen saatu aikaan. Tässä suhteessa emme ole erityisen taitavia, hän myöntää. Se on tietyllä tavalla heitteillä, yksityisen yritteliäisyyden varassa, Raunon otsa vetäytyy taas kurttuun . Nykyisen Lokan altaan hukut1ama Sompio on ollut Rauno Ruuhijärvelle tärkeä tutkimuskohde ja luonnonsuojeluheräämisen tyyssija: " Valitetlavasti vain luonnontutkijat eivät ole riittävästi kiinnostuneita suojelusta, vaikka suojeluun loppujen lopuksi liit1yvät ne perimmäiset kysymykset, joihin tutkimuksessa on otetlava kantaa. Hän selventää käsitettä luonnonsuojelu : sen perustan muodostavat luonnontutkimus ja biologia, luonnonsuojelu on sitten tapa soveltaa tätä tietoa. Suru on meidän ihmisten.'' Perimmältään on siis kysymys elämän kunnioittamisesta ja säilyttämisestä ja elämisen laadun arvostamisesta tietyn aineellisen elintason sijasta. Kyllä sen keskeinen tavoite liittyy elämisen laatuun. Ja erityisen ikävää on se, että meillä Suomessa luonnonsuojelun tutkimus ei kuulu minkään olemassaolevan tutkimuslaitoksen tehtäviin eikä edistettäviin asioihin. Rauno johtaa talvisin Töölönkadun työhuoneestaan ja kesäisin Lammilta käsin kahta suurehkoa tutkimushanketta. Rauno Ruuhijärvi on ollut puheenjohtajana Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suoseuran yhteisessä soidensuojelutoimikunnassa, jossa luonnonsuojelupiirien lisäksi on ollut soiden käytön vahva edustus. Ei ympäristösuojelukaan ole vain tuulimyllyjen tai aurinkoparistojen rakentamista. " Mielestäsi siis huolehtiminen ihmisen elinympäristöstä ei riitä' Tietenkin meidän on aina mietittävä ketä varten luontoa suojellaan ja kuka siitä loppujen lopuksi eniten hyötyy. TUTKIJA-OPETTAJASUOJELIJA Puhe kääntyy tutkimustyön ja luonnonsuojelun yhtymäkohtiin, nyt jo lähellä Lammin biologista asemaa. Luonnonsuojelutoiminta näyttää keräävän piiriinsä ns. Rauno sanoo itse oivaltaneensa tämän jo vuosikymmeniä sitten ruotsalaisen runoilijan ja luonnontutkijan Sten Selanderin sanoista: ''Kun viimeinen karhu Pohjolasta kuolee niin ei tuo karhu sitä osaa surra. Toinen on luonnontilaisten ja metsäojitettujen ja lannoitettujen suoekosysteemien vertaileva tutkimus ja toinen liittyy Lammin Pääjärven ekologiseen tutkimukseen. Hän opettaa myös kasviekologiaa biologeille, myös maastossa. Aikanaan viime vuosikym menen vaihteessa me saimme ai kaan valtion maiden soidensuojeluohjelman, joka johti yli 200 000 hehtaarin suoja metsäalueiden rauhoittamiseen metsähallituksen päätöksillä
SisämisuoMEN LUONTO 117'1 JS vsk .. Hän opettaa siellä kesäisin ja johtaa tutkimustöitä . LUONTO EI OLE YKSIOIKOINEN Eräs vastaaja totesi, että kysymyksemme "olivat varsin yksityiskohtaisia ja yksioikoisia ''. Tämän ohella tulisi maaja metsätalousministeriöstä kehittää uusiutuvien luonnonvarojen ministeriö, jonka vastuulla olisi kasviston ja eläimistön suojelu , luonnonvarojen moninaiskäyttö ja kansallispuistot. Liberaalinen Kansapuolue: Ympäristön pilaantumiseen ja saastumiseen liittyvät toiminnot , vesien, ilman ja maaperän suojelu , tulisi saattaa yhteen. Ainoastaan Kristillinen Liitto jätti vastaamatta. Ruotsalainen Kansanpuolue: Olemme jo monta vuotta esittäneet erityisen ympäristömm1steriön perustamista Keskustapuolue: Nimenomaan käsitteeseen ' 'ympäristön hallinnon keskittäminen" liittyvä äärimmäisen keskitetty hallintomalli ei ole mielestämme luonnoneikä ympäristönsuojelun kannalta paras vaihtoehto. Luonnonsuojeluun ja ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista päättävät kuitenkin poliitikot, puolueisiin sitoutuneet ihmiset. Tämä voisi Suomen oloissa tapahtua parhaiten perustamalla Ruotsin esimerkin (Naturvårdsverket) mukaisesti vesihallituksen tarjoamalta pohjalta työvirasto . Raunon perheeseen kuuluu biologianopettaja-vaimo ja kolme poikaa. Uuden mm1steriön tehtäviin tulisi kuulumaan säädettävän ympäristönsuojelun puitelain mukaisesti alan koordinointi ja valvonta , kansainväliset yhteistyökysymykset, ilmansuojelu, vesiensuojelu, meluntorjunta , öljyvahinkojen torjunta sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön suojelu . Kyllä ne tuttuja ovat, niistä on oppinut tietyllä tavalla pitämaan ja niiden kohtalosta murhetta kantamaan . Viidentoista vuoden kuluttua eläkkeellä hän tekee mitä itse haluaa. EN OSAA SANOA EI Rauno tunnustaa kuuluvansa n11hin miehiin , jotka eivät osaa sanoa "ei" silloinkaan kun näin pitäisi tehdä. En erityisesti nauti julkisuudesta . 1 500 SUOLLA OLEN KÄYNYT Olemme perillä Lammin biologisella asemalla; Raunolla on siellä toinen tärkeä luottamustoimi, esimiehen tehtävä. Tämän ministeriön toimialaan kuuluu jo nyt kokonaisuudessaan uudistuvien luonnonvarojen ja luonnonsuojelun hallinto. Kaikista kysymyksistä ei ole olemassa puolueiden virallisia kantoja ja vastaukset pyöristyvät helposti. Toisaalta ymmärrän , että puheenjohtajan täytyy tässä suhteessa olla valmis toimimaan mahdollisimman tehokkaasti ja unohtamaan omat halunsa. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MIELEKÄSTÄ VAI EI Suomen Luonto: Pitäisikö puolueenne mielestä maamme ympäristöhallinto keskittää ja jos, niin minkä ministeriön alaisuuteen. Olen käynyt noin 1 500 suolla tässä maassa, enkä vain pelkästään käynyt vaan monilla pitkään kulkenut ja niistä väitöskirjani tehnyt. Eikä luonnonsuojelu ole sitoutunutta. Sitähän ne toki ovat. Ekologisesti keskeiset luonnonsuojelun, ympäristönsuojelun ja luonnonvarainhoidon tehtävät voidaan mielestämme tehokkaimmin toteuttaa vahvistamalla maaja metsätalousministeriön asemaa maamme luonnonvarammm1steriönä. Nykyisen Lokan altaan hukuttama Sompio on ollut hänelle tärkeä tutkimuskohde Ja luonnonsuojeluheräämisen tyyssija. Luonto ei kuitenkaan ole yksioikoista , joten helppoa vastaaminen ei ole. Viihdyn paremmin, jos saan vaikuttaa toimintaan taustalla. Lapin soilla hän kuitenkin käy joka kesä innostuttuaan asiasta jo koulupoikana. Niinpä hänellä ja perheellä ei myöskään ole lomanviettoon liittyviä huolia. Luontoharrastus on meillä siirtynyt poikiinkin , emmekä juuri muuta vakavammin harrasta , hän vitsailee ja mainitsee vielä retkeilyn ja valokuvauksen . Kysyimme suurimmilta puolueilta näin vaalien alla käsityksiä muutamista ympäristönsuojelua edistävistä hankkeista sekä joistakin periaatteellisistakin kysymyksistä. kiintoista, ei vähiten sen takia että jatkuvasti tapaa nuoria lahjakkaita ihmisiä ja säilyttää samalla omankin aktiivisuutensa. Epäilemättä ympäristönsuojelun tehtäviä on edelleen hoidettava useammassa mm1steriössä ja muussa hallintoyksikössä . Koko ympäristöhallinnon, sanan laajassa mielessä, keskittäminen ei ole mielekästä eikä mahdollista. Kansallinen Kokoomus: Ympäristöhallintoa tulee keskittää tavoitteena ympäristöministeriön aikaansaaminen. Naurahtaen hän pukee haaveensa persialaisen runoilijan Omar Khaijamin säkeisiin : " Vain runokirja , viiniä ja leivänpuolikas, lampaanreittä kappale ja kaksin kerallas, kedolla, tuttu , tuttavin , ken valtikkaansa vaihtaisi ei siihen kuningas." D 6 Sanna Wirtavuori Puolueet ympäristöstä: Puheet yhtä, • teot toista Luonto ei ole poliittinen
Alueen maaja mecsätalouskäytön mahdollisuuksien vähenemisestä maanomistajalle aiheutuvat capp10t on korvattava, ellei aluetta hankita yhteiskunnan omistukseen. Kok: Jouduttaessa vaurioittamaan suomalaista harjumaisemaa taloudellisista syistä on käytön jälkeen noudatettava ennallistamisen periaatetta. Skdl: Valtakunnallisen inventaarion perusteella pitäisi laatia lista maiseman , vesitalouden tai muun vastaavan yleisen edun takia suojeltavista kohteista. tava kalastuslainsäädännön yleisen järjestämisen yhteydessä, jolloin voidaan turvata kalavesien hoito . Harjujemme säilyttämiseksi on myös tutkittava muut soranhankintakeinot (merihiekka), ja kehitettävä mm . Rkp: Myös harjut on käytettävä moninaiskäytön periaatteen mukaisesti. Mainittuja jokia ei tulisi rakentaa. Suomen Luonto: Onko Ounasjoki, Vuotos, Kitinen , Ruunaankosket, Pyhäjoki ja Lestijoki rakennettava . Kepu: Kaikkien ehtyvien luonnonvarojen kuten harjujen sisältämän soran käyttöä on kaikin keinoin hillittävä. Esimerkiksi Kitisen rakentaminen on siten suorastaan suotavaa . ONKO HARJUJA SUOJELTAVA LAKISÄÄTEISESTP Suomen Luonto: Miten harjujen suojelu on järjestettävä. Kaiken soranoton pitäisi tapahtua valvotusti (luvanvaraisesti) ja myös rakentamisessa ja metsien käsittelyssä pitää harjujen emy1sarvot ottaa huomioon. Arvokkaimmat harjut olisi kokonaan rauhoitettava ympäristöä suuresti muuttavilta toimenpiteiltä. PILKKIMISELLE ENIMMÄKSEEN KYLLÄ Suomen Luonto: Onko pilkkiminen saatava jokamiehen oikeudeksi1 Kok: Kyllä. Tällöin on kuitenkin tarvittaessa lainsäädännöllisin toimenpitein suojattava kalakannan laadulliseen ja määrälliseen kehittämiseen käytetyt vesialueet. Lähivuosina näköpiirissä olevilla hintasuhceilla muut sijoitukset energiantuotantoon ja -säästoon antavat suuremman hyödyn kuin vesivoiman rakentaminen , jolla aikaan.saatavat työpaikatkin olisivat vain tilapäisiä ja erittäin kalliita. Lkp: On, onkimiseen rinnastettavalla tavalla. Kepu: Pilkkiminen on jo sikäli jokamiehen oikeuteen kuuluva , että kuka tahansa, joka haluaa piikkiä , voi saada siihen luvan. Kitisen rakentaminen saattaa 7. Rkp: Uusia jokia ja vesistöjä ei tulisi ottaa vesivoiman palvelukseen . Lkp: Jäljellä olevat luonnontilaiset kosket tulisi säilyttää suojelutarkoituksiin. vsk. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto: Kyllä , ympäristöministeriön alaisuuteen . seutukaavoituksen mahdollisuuksia harjujen suojelemiseksi. Kok: Rakentamaton vesivoima tulee pääosin jättää ottamatta käyttöön taloudellisesti heikkotuottoisena ja sen vuoksi, että rakentamisen ympäristönsuojelulliset ja maisemalliset haitat ovat korvaamattomia. Sdp: Soranotto on tehtävä luvanvaraiseksi. Painotamme , että paikallisten, uudistuvien luonnonvarojen hoidosta ja hyväksikäytöstä huolehtivien ihmiseen mielipiteille on annettava hankkeiden toteuttamista harkittaessa ratkaiseva merkitys. Sora-alueiden käyttösuunnitelmia on laadittava. Kokemukset Ahvenanmaalla osoittavat kuitenkin hyvin selvästi, että vapaa-aikakalastajien kalastusmahdollisuuksia voidaan ratkaisevasti parantaa tekemällä pilkkimisestä jokamiehen oikeus. Sdp: On. Katsomme , että on ensisijassa turvattava ammattikalastajien toimeentulo. Vasta sen jälkeen on syytä puhua pilkkimisen oikeudesta, sen laajentamisesta. Usean vesivoiman rakentamishankkeen toteuttaminen merkitsisi korvaamattomien luonnonja kulttuuriarvojen menetystä . Katsomme, että kysymys on järjestetsuoMEN LUONTO J /79 38 . Altaiden rakentaminen yksipuolisesti voimatalouden tarpeisiin ei ole perusteltua. Harjuja on myös muodostettava I uonnonsuojel ual ueiksi tai sisällytettävä niihin . Suomen Sosialidemokraattinen Puolue: Tarkoituksenmukaisin ratkaisu olisi ministeriö , joka on riippumaton luonnonvaroja käyttävien elinkeinojen etujen ajamisesta, siis erityinen ympäristöministeriö, jolle kuuluvat myös alueiden käytön suunnittelua ja rakentamisen valvontaa koskevat asiat sekä mahdollisuuksien mukaan asuntoasiat , jolloin ministeriö olisi asuntoja ympäristöministeriö . Kalastuslakikomiteassa puolueemme edustaja ei ole puoltanut vapaa-aikapilkkimisoikeu tta. Kepu: Vesivoimahankkeiden toteuttamisessa tulisi rajoittua n11hin vesistöihin, jotka eivät ole enää · luonnontilassa. Lkp: Kannatamme periaatteessa Suomen luonnonsuojeluliiton harjujensuojeluohjelmaa. Rkp: On nurinkurista , jos oikeutta pilkkimiseen pidetään kalastuksen kipeimpänä ongelmana. Tärkeimmät harjut tulee saattaa lakisääteisen suojelun piiriin, ja muilla harjuilla soranoton toteuttaminen on järjestettävä niin, ettei nykyisenlaisia maisemahaittoja esiinny. Näissä kaavoissa on osoitettava alueet, joita on suojeltava sekä alueet, joita luvanvaraisesti ja keskitetysti voidaan käyttää soranottoon. Jokamiehen oikeuden tulisi ensisijaisesti koskea kunkin kunnan omia asukkaita. Mahdollisuuksia virkistyskalastukseen on muutoinkin lisättävä, silloin kun se voi tapahtua ammattikalastuksen etuja loukkaamatta. nisteriön yhteyteen kaavaillut "yqipäristöhallinnon " tai "ympäristönsuojeluhallinnon'' mallit ovat keskittyneen ja keskittyvän yhteiskunnan hallintomalleja, joita ekologisesta näkökulmasta katsoen on kavahdettava. PERIAATTEESSA EI VALJASTETA , KÄYTÄNNÖSSÄ ... Skdl: Kyllä. Yksittäisiin hankkeisiin puolue ei ole ottanut virallista kantaa. Sdp: Vesivoiman rakentamisella ei ole ratkaisevaa merkitystä maamme energiahuollolle, siksi vähän säänoöstelemättömiä tai rakentamattomia vesiä meillä enää on
Pohjanmaan jokien, siten myös mahdollisesti Pyhäjoen ja Lestijoen, järjestelyä on perusteltua jatkaa vain siltä osin , kuin tulvasuojelu vaatii ja ne tukevat mielekkäästi työllisyyttä sekä voidaan taloudellisesti perustella. vsk.. Rkp: Käyttöä on säänneltävä niin, että vahingolliset vaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Kokoomus: Pitäisi kieltää kokonaan . Luonnon ekologista tasapainoa eivät vesakontorjuma-aineet ainakaan edistä. Harkinnan , ts. Skdl: Koskia ja jokia, joiden rakentamisesta saatava hyöty on niiden luonnontilaiseen arvoon verrattuna vähäinen , ei pitäisi enää rakentaa. Käyttöä jyrkästi kieltävää lakia ei ole kuitenkaan saatu aikaan. Tästä näkökulmasta on tarkasteltava myös kysymyksessä mainittuja kohteita. MYRKKYJEN KÄYTTÖÄ ON VÄHINTÄÄNKIN RAJOITETTAVA Suomen Luonto: Miten puolueenne mielestä vesakkomyrkkyjen käyttöä pitäisi rajoittaa vai pitäisikö ne kieltää kokonaan. Ellei 8 SUOMEN LUONTO J / 79 38. tulla kysymykseen. Kepu: Puolueessamme on voimakkaasti ajettu vesakkomyrkkyjen lentolevityksen kieltämistä ja saamista hallintaan . Kumien itsemääräämisoikeutta tulisi näissä asioissa vahvistaa. Lkp: Torjunnassa tulisi suosia mekaanisia menetelmiä , jo työllisyyden vuoksikin . Vuotoksen allashanke edellyttää lisäselvityksiä. lupahakemuksen käsittelyn tulisi kuulua niille , joita asia eniten koskee , eli kunnille (kunnanhallitus tai valtuuston määräämä muu toimielin). Sen sijaan vesakkohävitteiden käyttö maasta käsin ei aiheuta sen kaltaisia vauno1ta kuin laaja lentolevitys. Siitä voi olla haittaa työllisyydelle sekä luonnontuotteiden (marjat, sienet) käytölle sekä luonnon virkistyskäytölle. Ounasjoen ja Ruunaankoskien luonnontila olisi turvattava lainsäädäntöteitse. Sdp: Kemiallinen vesakontorjunta olisi tehtävä luvanvaraiseksi . Eräiden vesakkomyrkkyjen käyttö tulisi kokonaan kieltää
ka1tan kansa/Jisp uiston Perustamiseksi , Kok: Ky//ä. SkdJ: Lentoruisk utukset sekä 2, 4, 5-T:n käyttö on kiellettävä . nen muuta luontaista loudesta elä'. oon. taskutus), jossa myrkky mahdolli. Sdp: Kyllä. ree/Jinen tehtävä·. IYttäisi mää'täene mmistöä. SkdJ: Koilliskair an kansallispu is. tällaista jä·rjestelyä· saada · aikaan mm. maan lain säätämistä· kemiallise n vesakonto rjunnan kokonaan kiel. sienestyks en ja ulkoilu n arvot Pitää tässä· aina Ottaa huomi. ton Perustami nen on tärkeä· ja kii. Marjastuksen. (Sj j Dl 01 9. Rkp: Ky//ä, mutta Paikallisen vä·estön edut on kuitenkin otettava huomioon . ki jbidenkin Puolueide n mielestä· olisi sä·ädettävä · Perustusla in sä·ätä·misjärjesty ksessä (määräene mmis. siksi, että· siitä säädettävä la. Alueen rajoja mää'titeltä essä tulee Ottaa huomioon Paikallisen , en. tällä) . Jos myrkkyä käYtetään, olisi valittava levitysmen ecelmä· (esim. tämiseksi, mikä laki tuskin ede1. KYLLÄ KOJLLJSK AJRALLE Suomen luonro: Onko Puolueen. Kepu: Kannatam me ehdotusta . on ryhdyttävä · harkitse. lkp: Ei kommentt ia. simman vähäisessä määrin leviää ei-toivottu ihin kohteisiin. vä·n väestön mielipide. ne_ valmis sääcä·mään lain Koi/lis
Kepu: Kemi Oy: n talouden kohentamiseen ei olisi pitänyt käyttää osittainkaan luonnonsuojelumäärärahoja. LISÄÄ VAROJA SUOJELUALUEIDEN OSTOON Suomen Luonto: Pitäisikö puolueenne mielestä määrärahoja maan hankkimiseksi luonnonsuojelutarkoituksiin lisätä ja jos, niin kuinka paljon (6 milj . Luonnonsuojelu ystävällisiä kansanedustaj ia löytyy vasemmalta oikealle. Kepu : Vapaaehtoista työtä luonnonja ympäristönsuojelun h yväksi on lisättävä . Nykyinen määräraha ei ole läheskään riittävä . Sdp: Jotta luonnonsuojelualueittemme verkko saataisiin kattavaksi ja edustavaksi , on yksityismaitakin hankittava . Lkp: Määrärahojen tulisi perusteltuihin tarpeisiin olla riittävät. Määrärahoja on saatava lisää. Sdp: Menettely on epäilemättä kyseenalainen . Kokonaistarve lähivuosina lienee 20-30 milj . Mitä mieltä puolueen ne on menettelystä' Kok: Luonnonsuojeluun osoitetut määrärahat on myös käytettävä täysimääräisinä luonnonsuojelutarkoituksiin. LISÄÄ V ARO JA VAILISÄ Ä TYÖTÄ 1 Suomen Luonto: Pitäisikö puolueenne mielestä valtion tukea vapaaehtoiselle luonnonsuojeluliikkeelle lisätä . Tavoitteena olisi pidettävä vähintää nkin nykyisen tuen reaalinen kaksinkertaistaminen. Tai pitäisikö sanoa päinvastoin : luonnonsuojeluvihamielisiä kansanedustajia .. SUOMEN J UONTO 1 /7 9 38. Lkp: On . Puolueemme kansanedustajat ovatkin tehneet aloitteita sen nostamiseksi . 0. Rkp: Kyllä , olemme tämän vuoden budjettiin ehdottaneet 2 ,8 milj . Kok: Esitetty m ääräraha on taloudellinen tilanne huomioon ottaen kohtuullinen . Hallituksessa ei valitettavasti ole voitu päästä yhteisymmärrykseen näiden esitysten hyväksymisessä, vaan määrärahat ovat edelleen riittämättömät. Rahat on pyrittävä siirtämään takaisin luonnonsuojelun käyttöön , so. mk:n lisäystä Kepu: Maatalousministeriö on esittänyt viime vuosina huomattavien määrärahojen varaamista maan hankkimiseksi luonnonsuojelurarkoituksiin. Riittävän laajojen alkuperäistä luontoa edustavien alueiden säilyttäminen koskemattomana on tärkeää, sillä kerran tuhottua luontoa ei saada takaisin . Rkp: On. Rkp: Uudessa ympäristöpoliittisessa ohjelmassamme kannatamme valtion tuen lisäämistä vapaaehtoiselle luonnonsuojeluryölle. Kok: Vapaaehtoisen luonnonsuojelutyön tukeminen ja sen toimintamahdollisuuksien turvaammen on tärkeää . Nyt on sovittu , että Kemi Oy: lle annettu tuki saadaan korvatuksi suojelualueiden perustamisella yhtiöltä valtiolle tulevia maita käyttäen. Vielä tärkeämpää on kuitenkin lisätä puolueiden sisällä luonnonsuojelutietoutta ja siten myönte1sempaa asenno1tum1sta luonnonsuojeluun eli lainsäädännön kehittämiseen ja resurssien lisäämiseen. Mäkisen aloitteesta. ottaneet asian esi lle eduskuntakyselyssä. vsk.. Suurin osa tarvittavista lisävaroista lienee löydettävissä maaja metsätalouden pääluokasta, jos tahtoa etsimiseen on riittävästi. mk v. Kepu: On kiirehtinyt ja kiirehtii . Sdp: Pitäisi . Rkp: Olemme su htautuneet kielteisesti menettelyyn ja mm. Lkp: Määrärahat ovat pahasti alimitoitetut. 10 Sdp: Katso edellistä vastaustamme. Samalla on estettävä, ettei työlle m yönnettävää yhteiskunnan tukea käytetä puoluepolitiikan ajamiseen tämän h yvän asian kustannuksella. mk vuodessa, ja tähän olisi päästävä sangen pian. 1971 puolueemme silloisen kansanedustajan V. luonnonsuojelutarkoituksiin käytettävän maan hankintaan . Skdl: Pitää lisätä tuntuvasti. KIIRETTÄ SUOJELUHANKKEILLE Suomen Luonto: Onko puolueenne valmis kiirehtimään suojelualueiden hankkimista' Kok: Kyllä. 1979). Skdl: Kyllä. KAIKKI VASTUSTAVAT MIKSI NÄIN KÄVI 1 Suomen Luonto: Kemi Oy :n taloutta kohennettiin luonnonsuojelumäärärahoilla, 2 ,3 milj. Luonnonsuojeluväen mustat ja valkeat listat ja eduskunnan äänestyspöytäkirjat tietävät kertoa , että nykyinen pian entinen eduskuntamme on luonnonsuojelullisesti läpitunkevan kielteinen . Lkp: Luonnonsuojelumäärärahat tulee periaatteessa käyttää osoitettuihin kohteisiin . D Puo lueiden puo lesta vastasivat: Sdp Markku Hyvärinen Kok Kimmo Kajaste Kepu Pekka Salli la Lkp Samu li Miettinen Rkp Gu y Lindström Skdl Pekka Saarnio Sanna Wirtavuori on Free lance -toimiccaja ja Luonnonsuojelun kevå"ckonsenin ciedoccaja. Varoja tarvitaan myös virkistysalueiden hankintaan . Puolueemme on aivan erityisessä vastuussa tästä määrärahasta, koska se saatiin valtion tuloja menoarvioon ensi kerran v. mk :lla. Äänestäjä: tarkista ehdokkaasi kanta Sinulle tärkeissä kysymyksissä. Seuraa myös, että annetut lupaukset toteutuvat. Ratkaisuun päädyttiin valtiovarainministeriön vaatimusten johdosta. Skdl: Muutoinkin niukat luonnonsuojelumäärärahat pitää käyttää vain luonnonsuojeluun . Pyrkimys olisi valtiontalouden sallimissa puitteissa päästä suhteellisesti pohjoismaiselle , lähinnä Ruotsin tasolle. Skdl: Kyllä . TODELLISUUS ON TOISTA Ympäristönsuojeluun liittyvissä asioissa rakoilee ryhmäk uri eniten
Suomen peruskallio on ikivanhojen, eroosion jo lähes tasaiseksi kuluttamien vuorijonojen juurialuetta. Koko neljän miljardin vuoden aikaa syntymästä aina kambrikauden alkuun (600 milj . Sitä kutsutaan yhteisnimellä peruskallio. Ennen häntä oli uskottu, että geologiset muutokset aiheutuvat 11. Ylityöntöalueilla kerrosjärjestys on peräti ylösalainen: nuorimmat alinna. Poimutuskin on ollut niin voimakasta, että alunperin vaakasuorat kerrokset saattavat nyt olla pystyjä. ,sk_ vanhat kivet ovat nyt yhtenä kaaoksena: erilaisia kiteisiä, muuttuneita liuskeita, joiden alkuperää on miltei mahdotonta varmasti määrittää. Maapallon vanhimmat mineraalit ovat vähintään 3 600 miljoonan vuoden takaa. Kivijalkamme kertomuksen tulkinta on vielä alkuvaiheissaan, kuva maamme vanhimmasta menneisyydestä tulee vielä täsmentymään. Nopeasti Maa sai kiinteän kuoren. erikseen. vuotta sitten) kutsutaan prekambrikaudeksi. graniitteja. Se on osa ns. Kaaoksesta paljastuu kuitenkin tarkastelijalle muinaisen maailman hajalleen pirstoutunut raunio. Peruskalliomme on palapeli, jonka jokainen pala on tutkittava Retki luontoon on kuin käynti museossa: näytteillä on eri-ikäistä luontoa, elävää ja elotonta. Nämä SUOMEN LUONTO 1179 38 . Joukossa on vaihteleva määrä syväkiviä, mm . balttilaista kilpeä", joka viettää loivasti kaakkoon ja etelään painuen siellä nuorempien kerrostumien alle. MAAPALLO SYNTYI ilmeisesti avaruuden pölystä tiivistymällä noin 4 600 miljoonaa vuotta sitten (yhtä vanhaa on myös Kuun pöly). Matti Laitala M uinais-Suomen luonto I Kallioperä, luontomme kivijalka Kivet kertovat menneisyydestä. ''NYKYISYYS ON MENNEISYYDEN AVAIN'' Tämä skotlantilaisen James Huttonin 1700-luvun lopulla kehittämä ajatus auttaa ratkaisevasti muinaisen maailman rakentamissa. Vasta sitten se on sijoitettavissa paikalleen, kokonaiskuvaa täydentämään. Oma kallioperämme on ikivanha, vanhimmilta osiltaan noin 2 800 miljoonaa vuotta. Näiden aikana maamme on ehtinyt kokea monenlaisia vaiheita: kaksi kertaa on syntynyt vuoristo ja kahdesti vuoristo on tasoittunut, välillä Suomi on lainehtinut merenä, on ollut tulivuoria, kuumia lähteitä, mahtavia maankuoren siirroksia, aavikoita. NYKYINEN KALLIOPERÄMME : SEKOITETTU PALAPELI Pääosa Suomen kallioperästä syntyi prekambrikaudella. Näkymien varaan voidaan perustaa kiehtova geologinen luontopolku, joka havainnollistaa kulkijalle, kuinka peruskallio jähmettyi miljardeja vuosia sitten, kului ja lohkeili aikojen saatossa, hioutui jääkausien aikana ja lopuksi verhoutui nykyiseen kasvipeitteeseensä
KIVI KERTOO IKÄNSÄ Kallioperän kertomuksen kiinnekohtia ovat kivien ikäjärjestys, kerroseli sedimenttikivien alku12 perä sekä kerrostumisen vaiheet ja olosuhteet. Jos kivessä on fossiileja, eliöjäänteitä , nekin auttavat iänmäärityksessä. Rundschau 1971, mukaan). Siksi ne ovat aina tärkeitä tutkimusja suojelukohteita. .... Kahden kivilajin rajakohdassa eli kontaktissa on vanhempaa kiveä se, joka on murskaleina toisen sisässä tai jonka toinen jyrkästi leikkaa. u :~ i l>: ,.._ . ~ E i_,c;r.,.~-. Tämä näkyy esimerkiksi kivissä säilyneissä alkuperäisrakenteissa (tämän aukeaman kuvat) . Muutokset ovat hitaita ja vaativat tavattoman pitkiä aikoja. (Ahti Simosen, Geol. ,sk.. Nykyisyys on menneisyyden avain: miljoonia vuosia sinen vaikunivat samat voimat kuin nykyäänkin . Kivissä on säilynyt alkuperäisiä rakenteita , kuten aaltojen merkkejä, virtauksen aiheuttamia kerroksia, kerrostumisrakenteita jne. Vasta viime vuosikymmeninä on päästy todellisiin ikiin . äkillisistä luonnonmullistuksista. Sedimenttikivissä kerrosten järjestys ja koostumus kertovat ikäsuhteistakin . Näillä menetelmillä saadaan yleensä selville vain suhteellinen ikä: tiedetään, mikä kivi on vanhempaa kuin toinen. Vasemman reunan ikäasteikko on suurpiirteisesti miljoonissa vuosissa, ja oikealla on kerrottu kunkin kallioperämme suurmuodostuman syntyikä. Hän oivalsi, että luonnossa ovat ennen vaikuttaneet samat voimat kuin nykyäänkin. Vasemmalla on aallon merkkejä vuonon rantahiekassa, oikealla 2 000 miljoonaa vuotta vanhempia aallonmerkkejä Pyhätunturin kvartsiitissa. Tällaisten muotojen säilyminen maankuoren myllerryksissä on harvinaista. '"c: 1> :'. IKÄ MILJOONISSA VUO SISSA 500 1 SOKLIN KARBONATIITTI SKANDINAVIAN VUO RISTO AHVENANMAAN KALKKIKIVI -1 SATAKUNNAN DIABAASIJUONET SATAKUNNAN HIEKKAKIVI JA MU 7 HOKSEN MUODOSTUMA 1500 RAPAKIVI 2000 2500 Kallioperämme historia pähkinänkuoressa. Kivessä oleva radioaktiivinen SUOMEN LUONTO 1/7'138. {. E ·e: ., ½.
--Ikä milj . Vastaavasti syntyy hiekasta hiekkakiveä, kvartsi hiekasta kvansiittia ja savesta savikiveä . Ahti Simosen 1971 mukaan. Syvälle maakerroksiin hautautuneisiin sorapatjoihin saostuu liikkuvista pohjavesistä hitaasti piiyhdisteitä tai kalkkia, jotka kittaavat soran kiinteäksi kiveksi. Valtaosa kallioistamme on syntynyt svekokarelidisen poimutuksen yhteydessä, (kartan vaaleat alueet paitsi 5 ja 6). ,, , , --' ._ --, ,~i~S~j~ ;i;f J;~"!;:if ?t;l!l J 1 !;~ ---,:f~;~ HEL INK SUOMEN LUONTO 117'J J8. vuotta 1 a 26002800 16 19002200 J C 26002800 2 3 4 5 6 18001950 1700 1300 ,, ' 1 'c-:~~\1~\n , 1111 \ " ~~ , . Nämä ovat maamme vanhimpia kiviä, 2600-2800 miljoonan vuoden ikäisiä . 1 Vanhoja liuskeita ja gneissejä (lb granuliittia) . Jatulimantereen eli vanhan pohjan. 6 Kalliperän vajoamiin kerrostuivat 1 300 miljoonaa vuotta sitten nyt Satakunnan hiekkakivenä ja Muhoksen muodostumana tunnetut sedimentit. aine muuttuu tunnetulla nopeudella toisiksi alkuaineiksi . Nyt tämä vuoristo on poissa, mutta sen juuriaan myöten kuluneet pohjat ovat yhä näkyvissä vahvasti suuncautuneina ja ruhjeisma graniittigneisseinä. Karelidinen liuskevyöhyke (2) ja Svekofennidinen liuskevyöhyke (3), (yhteisnimellä Svekokarelidit) osoittavat muinaisten vuoristojen kulkua . Tämän vanhojen kivien alueen katkaisee Lapissa nuorempi granuliittialue, joka kaartuu Saarise13. (kartan mustat alueet) . Mittaamalla lähtöja tytäraineiden (lyijyn eri isotoopit, lyijy ja uraani , kalium ja argon) suhteita saadaan selville, milloin kivi on viimeksi ollut sulassa tilassa. Osittainenkin sulaminen _ palauttaa yleensä tämän radioaktiivisen kellon nollille, kivi siis nuorencuu 1 2 800 MILJOONAA VUOTTA SITTEN kohosi mahtava , Pohjois-Karjalasta Lappiin ulottuva poimuvuoristo . Vasemmalla Jurmon rantasomerikkoa , oikealla sorasta syntynyttä kiveä , konglomeraattia . Samassa vuoripoimutuksessa kallioperään tunkeutui valtavat määrät magnaa, joisra syntyneet syväkivet (4) kattavat suucen osan Sisä-Suomesta. vsk Maamme vanhimpia kiviä ovat kartan mustapohjaiset alueet , jotka muodostavat ns. 5 Rapakivimagna purkautui kallioperään vasta parisataa miljoonaa vuotta myöhemmin, mutta sekin on jo ehtinyt paljastua
Usein nämä juonet esiintyvät parvina; kuvan juonikin Ahvenanmaan Föglössä saa taaempana seurakseen samansuuntaisen juonen. Esimerkissämme metamorfoosi on kuitenkin ollut lievää: yläkuvan kiilleliuskeen kerroksellisuus näkyy alakuvan migmatiittisen gneissin juovaisuutena. Poimutuksissa alunperin vaakasuorat kerrokset joutuvat eri tavoin mutkille, taipuvat ja venyvät. Syvällä vuorijonojen juuriosissa kivet sulavat osittain ja kiteytyvät uudelleen . On ilmeistä, että tämä se kuului samaan vuoristoon kuin graniittigneissitkin , mutta myöhemmät poimutukset ovat nuorentaneet sen 1900-2200 miljoonan vuoden ikäiseksi. Kuvat ovat Sulkavan alueelta. Tällaisen poimutuksen yhteydessä syntyy aina uusia kiviä , erityisesti magmakiviä ja metamorfisia kiviä; sedimenttikiviä syntyy myös rauhallisemmissa oloissa. Poimujen koot vaihtelevat senttimetrien suutuisista pienoispoimuista kilometrisiin. Juuri tällaisia ovat myös Satakunnan hiekkakiveä leikkaavat diabaasijuonet. Tällöin ne joskus muuttuvat niin paljon, ettei alkuperää enää voi tunnistaa . Iältä Lemmenjoen kautta Utsjoelle. vsk.. 14 Kivisulaa voi tunkeutua kallioperässä jo oleviin halkeamiiin raontäytteeksi. Kuvan poimu on Kökarin Srorskärillä. Tällöin syntyy kapeita juonia, joita joskus voi kallionpinnalla seurata kilometreinäin. SUOME LUONTO i / 79 38
Ilmiötä nimitetään metamorfoosiksi. Syvällä maankuoren alla on kivisulaa eli magmaa. Lopulta ainekset kerrostuvat eli sedimencoituvat. Yleensä ne ovat voimakkaasti suuntautuneita liuskeita ja gneissejä', esimerkiksi konglomeraattiliusketta ja graniittigneissiä. Heti kerrostumisen jälkeen alkaa kovettuminen eli diageneesi. SUOME LUONTO 11 7'138. Usein muutos on niin voimakas, että kivilajin al15. Syvällä maan sisällä magma jäähtyy hitaasti ja kiteytyy täydellisemmin. Näitä karkearakeisia syvå'kiviå' syntyy erityisesti vuorijonoliikunnoissa, kun kivisulaa joutuu vuorten juuriosiin. vsk . Nopeasti jäähtyneen laavakiven tuntee hienorakeisesta, jopa lasimaisesta perusmassasta, jossa voi olla hajarakeina aikaisemmin kiteytyneitä mineraaleja. Tulivuorista sitä purkautuu maanpinnalle laavana. 1 Sarasta syntyy konglomeraattia, 3 hiekasta hiekkakiveä, savesta savi; kiveä ja kalkkisedimenteistä liituMuinaisen tulivuoren sinkoamia suuria järkäleitä ja hienompaa tuhkaa kallioksi muuttuneena Pellingin saaristossa. Pellingin alueella tulivuorten toiminnan merkit ovat helposti nähtävissä, koska ne eivät ole myöhemmissä poimutuksissa muuttuneet tunnistamattomiksi kuten monin paikoin inuualla Suomessa. Tämä breksia on kuvattu Porvoon saariston Btunskärillä. Kulkeutuessaan rapautumistuotteet jauhautuvat yhä hienommiksi ja samalla lajittuvat: karkein aines jää lähelle, hienoin kulkeutuu pisimmälle. Se kuumenee ja sen paine kasvaa . MUODONMUUTOKSIA Vuoriston syntyessä kiveä nousee ylös ja suunnilleen sama määrä kiveä painuu alas. MAGMA JÄHMETTYY KIVEKSI Kallioperässämme on kivilajeja kaikista pääryhmistä: magmakiviå•, sedimenttikiviä' ja metamorfisia kiviä•. KIVESTÄ MAATA , MAASTA KIVEÄ Tuuli, vesi, jäätiköt ja lämpötilan vaihtelut rapauttavat kiveä . Erityisen voimakkaasti kuluvat vuoristot; aikojen kuluessa ne tasoittuvat. Syvälle painuneet kivet palaavat maan pinnalle voimakkaasti muuttuneina metamorfisina kivinä. Kun vuoristo kuluu , sen juuret nousevat yhä ylemmäksi . Kun purkautuva magma lohkoo sivukivestä lohkareita, jotka eivät enää kokonaan sula jo jähmettyvässä magmassa, syntyy breksiaa. Sekä magmaettä sedimenttikivien mineraalit kiteytyvät silloin uudelleen ja niiden rakenne muuttuu . ja kalkkikiveä . Tulivuoren "tuhkasta" ja suuremmista heitteleistä syntyy tulleja
RAPAKIVI Svekokarjalaisen poimutuksen jälkeen seurasi pitkä eroosio kausi. Museo on avoinna sunnuntaisin klo 12-15 ja ryhmille sopimuksen mukaan (puh . Rapakivi on karkearakeista , hi taasti jäähtynyttä kiveä. Niissäon hyvin vähän merkkejä elämasta. vsk.. Tähän asti käsitellyt kivet ovat siis prekambrisia , yli 600 miljoonaa vuotta vanhoja. ' ' ti~ ':L.?;J:•~IM , G Geologisen tutkimuslaitoksen kivimuseo (Kivimiehentie 1, Otaniemi , Helsingistä bussit 102 , 191 , 192 , 194 ja 195) avataan yleisö lle peruskorjauksen jälkeen 18 . Kvarcsihiekasta tuli hyvin kestävää kvarcsiittia, joka nykyäänkin näkyy monin paikoin vaaroina ja vaarajonoina, esim. Poimituksen alkupuolella ylemmäksi tunkeutuneet syväki. VUORET KOHOAVAT JA KULUVAT . Sen erikoisuutena ovat pyöreähköt, muutaman sentin läpimittaiset kalimaasälpärakeet , JOita vielä eräissä muunnoksissa ympäröi vaalea kehä (katso kuvaa kannen kääntöpuolella). Silloin , noin 16501700 miljoonaa vuotta sitten peruskallioon tunkeutui valtava määrä graniittista magmaa , joka hitaasti jähmettyi rapakiveksi. Tämän poimutuksen yhteydessä syntyi suurin osa kallioperästämme (kartan alueet 2, 3 ja 4) . Tuolloin oli Kittilän tienoilla ja muuallakin toim1v1a tulivuoria. Satakunnan vajoamaan kerrostui aavikko-olojen arkoosihiekkaa , nykyistä hiekkakiveä . Vuorten juurialueilla kivi usein sulaa osittain ja tunkeutuu kiinteän kiven joukkoon: syntyy seoskiviä eli migmatiitteja. Yleisin on suonigneissi, jossa vuorottelevat kapeat gneissija graniittisuonet. Nuoremmissa sedimenteissä on fossiilisia eliöiden jäännöksiä . Koti ja Vuokatti. Loppuvaiheen syväkivec ovat säilyneet paremmin . Museossa on näytteitä tavallisista ja oudommistakin kivilajeista ja mineraaleista , malmikiviä , maailman suurin pallokivien kokoelma , meteoriitteja, kuukiveäkin sekä kivettyneitä eliöjäänteitä eli fossiileJa. Sekä Jatulimanteren karjalaiset sedimentit että eteläsuomalaiset merisedimenut muuttuivat sen synnytystuskissa kiteisiksi liuskeiksi. Kaledonidien, reunamuodostumia . JA TULIMANNER , VANHA POHJA Kun muinainen vuoristo mureni pois ja sen juurialueet paljastuivat, syntyi lähes tasainen Jatulimanner, jota myös vanhaksi pohjaksi nimitetään. Satakunnassa niitä tosin leikkaa juonina noin 100 miljoonaa vuotta nuorempi diabaasi. Painanteisiin kasaantui nopeasti paksuja savikerroksia, jotka nyt näkyvät fylliitteinä ja kiilleliuskeina. Jatulimanteren länsipuolella Etelä-Suomen kohdalla oli hitaasti syvenevä meri. 2. Lounais-Suomessa rapakiviä on Ahvenanmaalla sekä Vehmaan ja Laitilan alueilla. Seoskivet ovat erittäin yleisiä siellä, missä kulutus on paljastanut vanhojen vuorijonojen syvimmät juuret. Sen pohjalle kerääntyi nopeasti paksuja kerrostumia . Jatulimantereen päälle kerrostuivat ns. Muhoksen muodostumassa on alinna sarasta syntynyttä konglomeraama Ja sen päällä arkoosihiekkakiveä . Tässä rajussa poimutuksessa syntyi uusi mahtava vuorijono , svekokarja/ainen vuoristo. Viipurin rapakivialue ja sen satelliitteina pienemmät Ahvenistolla ja Suomenniemellä. Tulivuoria oli myös EteläSuomessa, esimerkiksi Pellingissä (ks. Sisäänpääsy on maksuton . KALLIOPERÄMME KUOPUKSET Ehkä juuri rapakivimagman purkautuminen aiheutti syviä vajoamia Satakuntaan ja Muhoksen tienoille. vet ovat osittain muuttuneet , Ja ne myötäilevät liuskeisuuden suuntaa. Niiden joukkoon tunkeutui runsaasti syväkiviä, jolloin syntyi seoskiviä. . (Niihin palataan seuraavissa numeroissa.) Kambrikauden alkaessa kallioperämme oli rapautunut lähes nykyiseen tasoonsa. KUMMIA KIVIÄ KATSOMAAN ,._ . karjalaiset sedimentit. Kallioperämme nuorimpia ovat fosforimalmina tarkoin tutkittu Soklin karbonatiitti (3 50 miljoonaa vuotta) sekä Kuusamon livaaran alkalikivi. 90-461 0l l / 24 3). Näissä oli runsaasti kvarcsihiekkaa ja arkoosihiekkaa , joita syntyy kallioiden rapeutuessa kuivassa ja lämpimässä ilmastossa. . ... etusisäkansi). Sitä peittäneet kalliot ovat nyt kuluneet pois. TULIVUORIEN AIKA Sitten maankuori muuttui rau16 hattomaksi . . D SUOMEN LUONTO J / 7'! 38 . Ne ovat kuluneet pois, mutta Kittilässä on yhä laajoja laavaja tuffialueita. Noin 1800-1950 miljoonaa vuotta sitten maankuori alkoi täällä taas vetäytyä kurttuun. Se syntyi, kun maan sisältä purkautuvaan kuumaan veteen liuenneec rautaja piiyhdisteet saostu1vat veden jäähtyessä. Etelä-Suomen kallioperän halkeamissa on säilynyt jäänteinä kambrikautisra hiekkakiveä. jownilaiset sedimenttikivet ovat saaneet olla rauhassa paikoillaan noin 1300 miljoonaa vuotta. Ahvenanmaan Lumparnissa ja Selkämeren pohjassa on ordovikikauden (4 50 miljoonaa vuotta sitten) kalkkikiveä, ja Enontekiöllä Käsivarren suurtunturit ovat siluurikaudella noin 400 miljoonaa vuotta sitten poimuttuneen Norjan vuoriston, ns. Kaakkois-Suomessa on suuri ns . kuperä jää arvailujen varaan. Sen päälle on kerrostunut sedimenttejä, mutta eroosio ja jääkaudet ovat niitä kuluttaneet. . Niiden päällä on paksu kerros hienorakeista savikiveä. Nämä ns . Osoituksen muista tuliperäisistä ilmiöistä on PorkosenPahtavaaran hyvin hienojakoinen, punainen kvartsiitti, jossa on rautamalmia raitoina. ' 1. Molemmat ovat syntyneet magmasta
ltiöemät ovat kasvaneet runkoon ja kantoon vasta puun kaaduttua. luonnonharrastaja taas ihailee kääpien kauniita värejä ja muotoja. Metsän eloyhteisön kannalta käävät ovat tuiki tarpeellisia, sillä ne hajottavat puuainesta ja vapauttavat sen ravinteet elävien kasvien tarpeisiin. Useammin itiöemät ovat kuitenkin yksivuotisia , pienehköjä ja sitkeitä tai pehmeitä. lähde siis kanssamme kiehtovaan kääpämetsään vaikkapa nyt keski tai vella ! Käävät ovat puuta lahottavia sieniä, tavallisten helttasienien sukulaisia . luonnossa liikkujalle käyvät tutuiksi monet kääpähahmot, mutta runsas sienikirjallisuutemme ei juuri auta tuntemaan niitä eikä niiden elintapoja, vaikka kääpälajeja meillä on vain noin 160 (muita sieniä on noin 3 500 lajia ja lisäksi nykyään sieninä pidettyjä jäkäliä noin l 700 lajia). 17. vsk. Koivulla kasvavat pökkelökå'iipii, arinakå'iipå' ja pakurikiiå'pii pääsevät tuohiKantokäävän lahottama puu katkeaa usein miltei kohtisuoraan. Silloin sen iänkin voi summittain arvioida yläpinnan vyöhykkeistä. Usein tämä on monivuotinen , suuri ja puumaisen kova. SUOMEN LUONTO 1 /7'J J8. Tuomo Niemelä" ja Heikki Kotiranta Käävät • metsiemme jätehuoltajat Metsänkasvattaja näkee käävässä vihollisen: kääpien arvioidaan lahottavan meillä puuta keskikokoisen sellutehtaan puuntarpeen verran. KÄÄVÄTISKEYTYVÄT puihin monin eri tavoin . Suurin osa eliöstä on hienona rihmascona puun sisässä, ja esiin nousee vain itiöemä, " kääpä"
Turha niitä on kaataakaan, sillä pystyyn jätettyinä ne tarjoavat kololinnuille ja liito-oraville erinomaisia pesäpaikkoja. Saman rungon eri sivuilla voi olla samasta käävästä yhtäaikaa kaikkia _näitä muowja: v~semmalla tuttu " kääpämäinen " eli pileaarcinen, oikealla kokonaan prnnanmyötä1nen Ja eli resupinaarcinen ja keskellä niiden välimuoto eli puoliresupinaarrinen itiöemä. Sydänlahoisilla puilla ei juuri ole arvoa, mutta ne jatkavat kasvuaan vielä vuosikymmeniä. Lapin käävistä tiedetään vasta vähän, ja Perä-Pohjolan ikikuusikot ovatkin käävästäjän satumetsiä, harrastajan luvattua maata. Kasvavan käävän vaaleasta alapinnasta riippuu kirkkaita nestepisaroita. Esimerkiksi må"nnynkfapfi ja aarnikå"fipfi aiheuttavat ryynimäistä , valkeaa ns. VALKOLAHO JA RUSKOLAHO ovat !ahon päätyypit. loosaa, neljännes ligniiniä. Myös mä"nnynkfapfi aloittaa kasvunsa kuolleitten oksien jättämistä vioittumista ja lahottaa sydänpuuta. Kantokfapå· kasvaa lähes kaikilla puilla, mutta yleisin se on kuusella. Tämä laji on käävistämme kauneimpia; etenkin lehtipuilla kasvavien 1t1öem1en värit ovat loistavan kirkkaat: tumma yläpinta vaalenee reunoja kohti, ensin oranssinpunaiseksi , sitten keltaiseksi ja kermanvaaleaksi. Etenkin Kaakkois-Suomen harjuilla se elää myös männyssä. Näistä käävät käyttävät ravintonaan lajista riippuen jompaa kumpaa. riisilahoa. Valkolahottajia ovat ne käävät , jotka hajottavat ligniiniä jättäen jäljelle pehmeää ja kuituista selluloosaa , joka on yleensä vaaleampaa kuin alkuperäinen puu. Sen pieniä itiöemiä ilmaantuu joukoittain hakkuutähteisiin ja metsään jääneeseen puutavaraan . vsk.. Lapissa tämä Etelä-Suomen kuusien pahin lahottaja on harvinainen. kerroksen läpi pakkashalkeamista, katkenneista oksista ja hakkuiden yhteydessä syntyneistä kolhiintumista . Kuusta lahottavista käävistä tunnetuin on juurikfapå·, joka etenkin rannikkoalueella aiheuttaa maannousemalahoa rungon tyviosaan. Haavankfiiipå· tunkeutuu sydänpuuhun kuolleitten oksien tyngistä , ohitse kuoren ja mantopuun, joissa on sienten kasvua ehkäiseviä aineita. Lähes kaikkien suurten haapojen sisäosat ovatkin haavankäävän lahottamia, vaikka puut näyttävät vielä terveiltä ja hyvinvoivilta. Sen aiheuttama ruskolaho katkaisee lopulta puun , jolloin kääpiä kehittyy myös kaatuneeseen runkoon . 1 i E Vaikka maannousemalaho onkin tuttua, sen aiheuttajaa juurikääpää näkeeharvoin: itiöemät ovat juurenniskassa aivan maan rajassa, usein sammalen peitossa. Tauti leviää juuria myöten puusta toiseen . Ruskolahouajac käyttävät hySUOMEN LUONTO I li 1) .38 . Puuaineksesta on kolme neljännestä sellu18 Kuusenkynsikääpä on talousmetsien yleisimpiä kääpiä . Pohjoisten kuusikoiden tuhoisimpia lahottajia ovat kuuscnkfapfi, pihkakå"åpfi ja pohjankfapå·. Tykyn aiheuttamat murtumat lisäävät puiden laho_utumista Lapissa
Sen hävitessä puu kadottaa kuituisen rakenteensa ja karkeilee helposti kuutiomaisiksi palasiksi , jotka ligniini värjää ruskeiksi . 1 i E ;.: Koivunhelttakääpä (vasemmalla ylhäältä ja oikealla alhaaltapäin kuvattuna) on tavallisimpia tuohellisen koivupuun lahottajia. Ennen kaikkea maassa makaavien runkojen ja oksien lajisto runsastuu. Kuusenkääpä on erityisesti pohjoisten kuusikoiden vitsaus; Etelä-Suomessa se on harvinainen . VANHOJEN METSIEN KÄÄVÄT Kun luonnontilainen metsä ikääntyy , sen kasvillisuus yleensä köyhtyy ja yksipuolistuu . väkseen selluloosaa. Näin ei käy kääville , joita aarnialueilla on huomattavasti useampia lajeja kuin talousmetsissä. Aarnialueilla on myös omia lajeja, esim . Käävät suorittavat yhdessä muitten organismien kanssa tärkeää hajotustyötä . vsk. Pihkakääpä aiheuttaa kuolevaan puuhun voimakkaan pihkanvuodon. kaatuneilla ja sammaloituneilla kuusilla kasvava aarnikå.:'ip:'i tai yhä harvinaisempien kaatuneiden mäntykelojen liekokfap:'i. Sen tuloksena 19. SUOMEN LUONTO 1 /7'J 38 . Tällaista on esim . pohjank:'iiiv:'in aiheuttama hiililaho
Miltä näyttäisikään metsä , jossa hajottajat eivät olisi jatkuvasti työs•• 1 sa . Liekokäävän omin olopaikka on maahan kaatunut kelo, lieko. HOITO METSIEN KÄÄPÄLAJISTO on huomattavasti niukempi; erityisen vähän niissä on maassa olevan puuaineksen lahottajia. Aarnikääpä on sammalpeitteisten, kauan maassa maanneiden kuusenrunkoien laji. KONEELLINEN PUUNKORJUU ja lannoitus saattavat lisätä kääpätuhoja , sillä koneet vahingoittavat helposti kolhuillaan mecsään jääviä puita. Käävän itiöemä ei aina ole tutun kääpämäinen , ulkoneva (pileaattinen). Varsinkin kaatuneiden SUO MEN LUONTO 11 79 38. Käävillä on enicen yhtäläisyyksiä orakkaiden , helttasienten ja orvassienten kanssa . 20 kuollut orgaaninen aines palautuu luonnon kiertokulkuun. Juurikå"å"pii (maannouseman aiheuttaja) näyttää hyötyvän nykyaikaisista korjuumenecelmistä, eikä cehokasta torjuntakeinoa ole löydetty . Metsään jätetyt kuusitukit peittyvät pian kuusenkynsikå"iiviin pienistä itiöemistä. Ehkä paras keino olisi perustaa mecsänviljely kestäviin kantapuihin. Heltta ei myöskään tee kääpää helttasieneksi, vaikka eräät heltalliset käävät ulkoisesti muistuttavatkin vinokkaita. Itiöt syntyvät useimmiten alaspäin suuntautuvissa pilleissä , mutta itiöitä muodostava osa voi olla myös sokkeloinen tai heltallinen. Näiden tehtävänä on levittää lajia. Sama tehcävähän on muidenkin sienien iciöemillä, arkikielen "sienillä". Koivunhelttakå"å"pii ja vyöki.iiipå· taas alentavat kaadetun ja pinotun koivupuun arvoa. Sen sijaan kääpäisten puiden poisto ei metsää tervehdycä , sillä yksi iciöemä voi kasvukautensa aikana tuottaa satoja tuhansia itiöitä, jocka tuulen mukana lentävät kauas . On yritetty käyttää kilpailevaa ja vaaratonta Phlebia gigantea -orvassientä tukahduttamaan sen kasvua, mutta menetelmä on cyöläs. KÄÄPÄ ON ITIÖEMÄ jonka tehtävänä on tuottaa itiöitä. Pillit eivät todista sientä kääväksi , sillä myös tateilla on pillit. Mehukkaan punaisia häränkieliä tapaa lämpiminä syksyinä Etelä-Suomen vanhoista tammista. vsk.. Hoitometsille luonteenomaisia ovat ''pioneerikäävät' ', jotka nopeasti valtaavat kaadetut puut
1 i E '" 1 i E. 1 i E ,
Tuluskivestä tulusraudalla isketty kipinä sytytti sen herkästi. Noin puolet käävistämme kasvaa alustanmyötäisesti . JOPA ERINOMAISIA KÄÄP ÄRUOKIA saadaan eräistä maassa kasvavista käävistä . Harvinaiset koppelokå"åpä ja viuhkokäåpå· ovat nuorina syotav1a. Niinikään tammella elävä rikkikfapä on nuorena syötävä. Taula tehtiin liottamalla käävän maitoa viikon verran tuhkalipeässä, pesemällä , kuivaamalla ja nuijimalla se pehmeäksi . Taulankäytölle tarjosi vaihtoehdon arinakå"åpå·, joka hiillokseen lisättynä säilytti umpimähkän eli tuhkalla peitetyn hiilloksen hehkuvana seuraavaan aamuun . Taulakäävän huopamaista maitoa on käytetty myös kengänpohjallisissa ja korulippaiden päällyksenä. Tammella kasvava ja siis harvinainen hå"ränkieli on nuorena herk22 Pakurikäävän koivun kylkeen aiheunamia kasvaimia näkee yleisesti, multa harvoin löytää pakurikäävän lyhytikäisen ia resupinaanisen itiöemän (yläkuva) . runkojen alapinnan käävät ovat aivan alustanmyötäisiä (resupinaattisia), jolloin itiöemä on melkein pelkkiä pillejä. Taulakääpfiä on käytetty tuhansia vuosia taulan tekemiseen, ja monessa Euroopan maassa sitä on suojeltu; ei tosin Suomessa, sillä se on yleisimpiä kääpiämme. TaloudelliSUOMEN LUONTO 1 /7'J 38 . Maku lienee puiseva, mutta ainakin pulaaikoina siitä ehkä on ollut pettuleivän jatkeeksi. Tähän viittaa sen norjankielinen nimikin knivjuke, veitsikääpä. Tämä laji on muuten niin lahonkestävän tam men pahin loinen; se muuttaa vanhojen puiden sydänpuun hau raaksi ruskolahoksi . IHMINEN on kauan käyttänyt kääpiä hyödyksi. Tämän ovat huomanneet muutkin kuin ihmiset , sillä useimmat kääpäkuoriaiset löytää juuri rikkikäävältä. Pakurikå"å"vå"n koivuihin aiheuttamia mustia pahkamaisia kasvannaisia on käytetty keuhkotaudin lääkkeeksi . kua, kun itiöemä leikataan ohuiksi viipaleiksi , liotetaan etikkaliemessä tai maidossa ja paistetaan sipuleitten kera. ,sk .. Pehmeä lampaankå"åpä on yleinen ja herkullinen. syöpää . Venäjällä ja Puolassa siitä on tehty teen tapaista juomaa (ven. Joittenkin lähteiden mukaan nuoria pökkelökääpiä voidaan jauhaa jauhelihan joukkoon . Siitä on tehty lakkeja ja liivejä perinne, joka Tsekkoslovakiassa on säilynyt nykypäiviin . KÄÄPIEN SUOJELU ON VAIKEAA Käävät kuuluvat erottamattomasti metsäluontoomme. caga), jonka on uskottu parantavan mm. Niitä ei helposti huomaa ja usein niitä on vaikea tunnistaa. Pökkelökfavän laakeita, nahanvärisiä itiöemiä on paikoin käytetty partave1ts1en terottam1seen
2 3. 128 ss . Toi·• saalta ikimetsien säätäminen ta1 kaa myös eläimille suojapaikkoja, ja tahojen metsien runsas hyönteismaailma on talvehtivien lintu1jemme , kuten tikkojen ja tiaisten, tärkeää ruokaa. Molemmat kirjoittajat ovat kfiå"pien tutkijoita: fil. Mossberg , S. Arinakäävän nimi ei johdu yläpinnan halkeilusta vaan sen käytöstä hiilloksen ylläpitoon. Pökkelökääpä on tiaisten ystävä: se lahottaa koivupuun pehmeäksi ja itiöemä puhkaisee Keskiaukeaman aidaskäävän kuvasi kuutuoheen reiän , josta kolonteon voi aloittaa. Se on hävinnyt, kun suuret raidat on armottomasti niitetty maahan roskapuina. Helsinki . Joukossa on myös kymmenien vuosien ikäisiksi kasvavia lajeja. 507 ss. Harvinaisten lajien tunnistaminen on vaikeaa, eikä niiden suojeluksi riitä pelkän itiöemän tai isännäispuun säästäminen. Raidanwoksukå"å"på" on hyvä esimerkki ympäristön muuttumisen haitoista. tri Tuomo Niemelå" selvittelee Suomen kiifipiilajistoa ja ylioppilas Heikki Kotiranta tekee graduaan erfiiden aarnialueiden kå"å"vfistöstfi. Helsinki . Aarnialueilla kääpiä on runsaimmin , mutta vanhojen metsien vähetessä myös kääpien mahdollisuudet vähenevät. Persson i= 1977: Sienet luonnossa 1. Metsässä kulkijan kannattaa hetki ajatella, ennen kuin huolettomalla potkaisulla lennättää esimerkiksi viisikymmenvuotiaan kääpävanhuksen yläilmoihin . SUOMEN LUONTO 117'! 38. Sen aniksentuoksu tuntuu jopa kymmenien metrien päähän. ~L. Oslo. -;; 359 ss. Nämä ja muut kolopesijät viihtyvät samoissa metsissä kuin useimmat käävät. sesti haitallisia lajeja ei ole monta , mutta ne aiheuttavat suuria menetyksiä . g B. sen kannolta Tuomo Niemelä. Molemmat ovat yhtä herkkiä ympäristön muutoksille. Monet käävät ovat yksivuotisia ja pieniä. Suotuisan elinympäristön säilyttämiseksi olisikin rauhoitettava koko metsä. Nilsson & . KIRJALLISUUTTA : T. Ulvinen (coim .) 1976: Suursien iopas. Vanha kansa käyttikin sen itiöemiä liinavaatekaapeissa, missä se cuoksullaan raikasti lakanat jopa useita vuosta. Ryvarden 1976, 1978: The Polyporaceae of North Europe 12. Taulakäävästä on tehty taulaa, kengänpohjallisia ja liivejäkin. ,sk
26 Vuodessa arvioidaan aavikoituvan lisää noin 60 000 neliökilometriä eli Oulun läänin verran. vsk.. Oheinen esimerkki kertoo Sahelista. Sateiden jälkeen heinä kulottuu nopeasti . Luku viisikymmentä miljoonaa tarkoittaa niitä, joille tuo tilanne on tämän päivän todellisuutta . Aavikoiden reunoja on pidetty niin vähätuottoisina, että niiden kehittäminen ei kiinnosta valtioita . SAHEL on Afrikan poikki kulkeva , noin 500 km leveä kasvillisuusvyöhyke Saharan eteläpuolella ja Sudanin savannivyöhykkeen pohjoispuolella. SL 2 / 77, Enontekiön eroosioherkistä alueista s. Viljelyalueiden valtapuuna on apinanleipäpuu, joka näyttää parhaiten kestävän olosuhteiden muutoksia. Muina vuodenaikoina Sahelin yli puhaltaa Saharasta kuiva koillispasaati . Saharan ja Sahelin raja kulkee siellä missä vuotuinen sademäärä on 100 mm (Suomessa sataa keskimäärin 600 mm / v). Eräiden tutkijoiden mukaan ihmiskunnan historian aikana aavikoitunutta maata on lähes 14 miljoonaa neliökilometriä, mikä on yhtä paljon kuin maapallon koko nykyinen viljelypinta-ala. Aavikoitumista tapahtuu ·myös seuduilla, joiden ei sademäärän vuoksi pitäisi olla alttiina aavikoitumiselle. Herkimpiä ja hitaimmin toipuvia ovat aavikoita ympäröivät kuivuusalueet , mutta m yös metsänrajan tuntumassa, savanneilla ja jopa sademetsässä voi alkaa aavikoituminen nopeiden ympäristönmuutosten seurauksena (lähemmin esim. Sahelin kuivuuden jälkeen YK on tehostanut aavikoiden tutkimista ja seurantaa, ja 1974 yleiskokous päätti käynnistää kansainvälisen ponnistuksen aavikoitumisen pysäyttämiseksi. Viljelymaa muuttuu aavikoksi. Mutta Sahelin katastrofi opetti, kuinka tärkeitä kuivatkin alueet voivat ihmiselle olla. Aavikoituminen vähentää tulevia mahdollisuuksiamme turvata ravinto koko maapallon väestölle. Pohjoisosien vuotuinen sademäärä on 100 mm , eteläosien 600 mm. Viljelyja laidunalueiden puusto on enimmäkseen hakattu, ja maaperä on monin paikoin paljastunut. Ankara laidunnus SUOMEN LUONTO 1179 38. Tiibetin ylängöllä ja Etelämanterella. Myös kylmyys voi estää elämän. voivat laajentaa aavikkooloja. aavikoitumiskonferenssi 1977 pohti aavikoitumista koko maapallon ongelmana ja pyrki luomaan kokonaisohjelmaa aavikoitumisen tutkimiseksi ja ehkäisemiseksi sekä aavikoituneiden alueiden elvyttämiseksi . Kenttäkerroksena on lyhyehköä heinää ja sadekauden jälkeen lakastuvia ruohoja . Vain painanteissa niitä on tiheässä, muualla ne kasvavat yksittäin. Siellä ihminen on viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana muuttanut Saharaksi alueen, joka on Suomea kaksi kertaa suurempi. Markku Varjo ja Mikko Punkari Aavikko valtaa Sahelia Viisikymmentä miljoonaa maapallon asukasta yli kymmenen kertaa Suomen väkiluku elää oloissa, joissa heidän on pakko tuhota omat elinehtonsa. Esimerkiksi Yhdysvaltain laidunja viljelymaista arvellaan neljäsosan aavikoituneen tällä vuosisadalla. YK :n piirissä, mutta Sahelin erikoisolosuhteet loivat tilanteen, jossa siihenastiset tiedot ja toimenpiteet eivät riittäneet. Luonnontilaisilla alueilla kasvaa lähinnä akaasioita ja muita piikkisiä puita, jotka pohjoisessa madaltuvat pensaiksi. Kuivuusalueiden ongelmia oli jo aiemminkin pohdittu mm . Leivän tuottaminen tänään pilaa maan, jonka pitäisi tuottaa huomisen leipä . 119, Afrikan savanneista s. 144) . Sama vaara uhkaa yli kymmenkertaista ihmismäärää, sillä aavikot leviävät nopeasti Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Miljoonat ihmiset joutuivat nälkäkuoleman partaalle viljan tuhoutuessa ja karjan menehtyessä sateiden puutteeseen. Ilmastonmuutos ja ihmistoiminta . Aavikoituminen on kaikkialla samanlaista. Kylmyysaavikoita on mm . Nairobin ns. Se on kuivaa ja vähätuottoista Saharan reuna-aluetta , jolla puoliaavikko muuttuu savanniksi. Ongelma on yleismaailmallinen, ja se koskee myös teknisesti kehittyneitä, suotuisassa ilmastossa sijaitsevia valtioita. Sadeaika on kesällä , kun lounaismonsuuni tuo mereltä kosteutta. Kun tieto Sahelin kuivuuden tuhoista 1968-7 3 levisi , maailma havahtui huomaamaan ongelmat, jotka uhkaavat ihmistä elämän äärialueilla. AAVIKOT ovat alueita , joilla on korkeintaan niukkaa kasvillisuutta, lähinnä vähäisten ja epäsäännöllisten sateiden vuoksi
Ensimmäinen oli noin 20 000 vuotta sitten , roinen kymmenisen tuhatta vuotta sitten ja kolmas lämpimänkostea kausi noin 5 400 vuotta sitten. Kaupallinen viljely ja monet teknologian uudistukset ovat jouduttaneet ratkaisevasti aavikoitumista. Senegalin hedelmällisimmillä alueilla on aloitettu maapähkinän ja muiden vietintituotteiden tehoviljely , jolloin väestön oma ravinto on kasvatettu vähätuottoisilla ja hedelmättömillä reuna-alueilla. Vuosien 1968-7 3 kuivaa jaksoa on pidetty osoituksena ilmaston vähittäisestä kuivumisesta , mutta sadan vuoden aikana tehdyt sademittaukset eivät tue tätä käsitystä. Pohjois-Afrikassa on ollut ainakin kolme kosteaa ns. Karjan pääluku on paimentolaisten perinteinen yhteiskunnallisen arvostuksen mitta. Aavikoilta on löydetty merkkejä kosteampien olojen kasveista ja eläimistä. Kun karja rikkoo sorkillaan maan herkän pintakerroksen, vesija tuulieroosio pääsevät käsiksi humuskerrokseen, jonka muodostumiseen on tarvittu tuhansia vuosia. Vesi kuluttaa maata etenkin rinteillä. Metsät on poltettu tai hakattu AAVIKKO SYNTYY asteittain ja kuin varkain. paljastaa silloin helposti maaperän , josta tuuli tai seuraava sade kuljettaa pintamaan painanteisiin . Siitä on koitunut yhä pahenevia ongelmia maatalousväestölle. pluviaalikautta , jolloin keskellä Saharaa eli virtahepoja ja krokotiilejä . Niitä edeltää aina runsaiden sateiden jakso, kuten 1960-luvun puolivälissä . Sahelin tuhojen juuret ovat ihmisen lyhytnäköisessä toiminnassa. Sahel on Saharan eteläpuolinen, 100 ja 600 mm:n vuotuista sademäärää osoittavien käytien väliin jäävä alue. Laiduntamisen kestokyky on ilmaistu kansainvälisellä yksiköllä LSU, joka tarkoinaa yhden 250-kiloisen eläimen vaatimaa laidunalaa hehtaareissa. Kuivuusalueiden koko vuotuinen sade sattuu yleensä muutamalle päivälle ja silloin rankkana . Näiden kasvillisuus kehittyy ympäristöä rehevämmäksi. Haihdunta kasvaa ja suoloja rikastuu maanpintaan, johon muodostuu kova ja hedelmätön kerros . Epäsuotuisa ilmastovaihe nosuoMEN LUONTO 1179 38. Tämä vaikeuttaa kasvillisuuden toipumista. Toisaalta esim. Kasvit kuolevat, kun tuuli paljastaa niiden juuret ja liikkuva hiekka kuluttaa niiden osia. Viime vuosina tällaiset alueet ovat suuresti laajentuneet Sahelissa , ja niitä pidetään merkkinä maaperän köyhtymisestä ja aavikoitumisen uhasta. Voimakkaita kuivuusjaksoja näyttää Sahelissa esiintyvän noin 30 vuoden välein. Pikemminkin kysymyksessä on ilmaston lyhytaikainen heilahtelu . 226). SL 4/1975, s. ILMASTO VAI IHMINEN 1 Maapallon ilmaston tiedetään vaihdelleen suuresti, jopa viimeisen jääkauden jälkeen. Kasvillisuuden käyttöön sopeutumatonta nautakarjaa kasvatetaan Sahelissa yhä enemmän myyntiin eikä niinkään paikalliselle väestölle . Kun karjalaumat ovat kasvaneet ja kaivot yleistyneet, asutus on muuttunut kiinteäksi ja kasvillisuuden elpymistä auttava laidunkierto lakannut. Tämäkin on vahingoittanut maaperää ja tehnyt tietä aavikoitumiselle. Tuulet vievät nyt pölynä mennessään joka vuosi noin 60 miljoonaa tonnia Sahelin hedelmällistä maata, mm. Tuuli voi viedä hienon maan tykkänään pois, jolloin maan vedenpidätyskyky heikkenee entisestään. Sahara uhkaa laajentua: kaikilla sen reuna-alueilla aavikoitumisen uhka on joko suuri (harmaat alueet) tai erinäin suuri (mustat alueet). Hakkuut, kulotukset ja laidunnus hävittävät vettä sitovan kasvillisuuden. ,sk. 27. Tuuli kasaa maan jonnekin muualle , missä liikkuvat hiekkadyynit tukahduttavat kasvillisuuden alleen. laitumien parantamiseksi. Sitä kutsutaan '' juovikkaaksi pensaikoksi '' (brousses cigrees). Hygienia ja terveydenhoito on moninkertaistanut väestön, jolloin vähätuottoisia maita on rasitettu liikaa. Karjankasvatus on siirtynyt yhä lähemmäs aavikkoa. Sahelin fossiiliset dyynit kertovat nykyistä kuivemmista ilmastokausista. Esim. Metsiä on hävitetty myös kasvavan väestön energiantarpeeksi; yli 90 % Sahelin puuntuotannosta käytetään polttoaineeksi . YLIRASITETUT MAAT Länsimaistuminen on nopeasti muuttanut Sahelin perinteisiä yhteiskuntia ja elinkeinoja. / sadetta 1•11 IOO mm / v Sadevyöhyke sademäärä perustuotanto kescokyky LSU mm / vuosi kg kuiva= ha i eläin aine11a / ha Sahelin puoliaavikko 100200 400 10 tyypillinen Sahel 200-400 1000 36 Sudanin Sahel 400600 12003000 1,56 Sahelin perustuotanto ja kyky kestää laiduntamista riippuvat sademääristä . Atlantille tuhansien kilometrien päähän. Yleensä käynnistäjänä on ihminen , joka epäsuotuisten sääolojen tukemana tappaa maaperän (ks. Perinteisten paimentolaiskulttuurien harvalukuinen väestö säilytti tasapainon luonnon kulumisen ja uudistumisen välillä selviten myös kuivien kausien koettelemuksista. Tämä kasvillisuuden keskittyminen näkyy ilmasta tummina ja vaaleina juovina tai täplinä . Puuton ja köyhtynyt kova maa ei pysty imemään vettä, joka vuolaasti virratessaan vie mukanaan irtonaisen maan. peuttaa aavikoitumista, mutta sitä ei voida pitää tämänhetkisen nopean aavikoitumisen perussyynä
Kun maanpinta kuolee, pohjavesiolot ja pienilmasto huonontuvat , jolloin aavikoiruminen voimistuu. Vaikka tiedettäisiinkin, mitä toimenpiteitä tarvitaan aavikoitumisen ehkäisemiseksi , ongelmana on vielä tiedon soveltaminen käytäntöön. Aavikoituminen alkaa laikuittain kasvillisuuden peittämiltä alueilta. Aavikoituminen alkaa yleensä paikallisena, esim. Nairobin konferenssi korosti erityisesti seurantaa ja tutkimusta, jonka apuna käytetään satelliittikuvia, tavallisia ilmavalokuvia sekä maastotutkimuksia. Yli kolmannes maapallon maapinta-alasta on kuivaa, ja aavikoituminen uhkaa lähes 700 miljoonan ihmisen tulevaisutta. On tavallaan lohdullista, että aavikoitumisen pääsyynä on ihmisen toiminta. Aavikot laajenevat kiihtyen . Yksistään Sahelin maaja karjatalouden varassa elää noin 23 miljoonaa ihmistä. vsk.. Puut kaadetaan paitsi polttopuuksi myös siksi , etteivät puissa pesivät kucojalinnut söisi viljaa. Ilmastonmuutoksia vastaan ihminen olisi voimaton, mutta ihmisen aiheuttama vahinko on ihmisvoimin korjattavissa , ainakin osittain. AAVIKOITUMINEN ETENEE Usein sanotaan, että Sahara laajenee etelään hiekkamerenä , joka peittää alleen kaiken elollisen . Tuuli vie humuksen ja pienenä alkanut laikku laajenee jatkuvasti. Sahara ja muut aavikot ovatkin laajentuneet merkittävästi viime vuosina. Mutta lähtökohtana eivät ole aavikot vaan niiden runsassateisemmat reuna-alueet. Sudanissa, missä Saharan raja on 17 vuodessa siirtynyt sata kilometriä etelään. Viljely ja karjanhoito paljastavat maan . kaivon ylilaidunnerusta ympäristöstä tai hedelmättömäksi imetystä maatilkusta. Seudun tavalliset viljakasvit hirssi ja durra eivät suojaa maata . Useat pienet laikut voivat lopulta laajentua yhtenäiseksi vyöhykkeeksi , jolloin näyttää siltä kuin aavikko olisi kasvanut ulospäin . VOIKO AAVIKOITUMISEN PYSÄYTTÄÄ. 357). Näin on käynyt mm. Varsinkin Landsatluonnonvarasatelliittien kuvat tarjoavat tähän uusia mahdollisuuksia (vrt. Aavikoituminen alkoi reuna-alueen monista kohdista ja laajeni sitten yhtenäisenä rintamana pohjoiseen sulautuen lopuksi Saharaan. SUOMEN LUONTO 117•) JH. Periaatteessa on kuiten28 Luonnontilaista Sahelin savannia peittää vielä kuivakauden lopussakin maata suojaava kuloutunut heinä . SL 8 /7 8 s. Aavikoitumisesta ja sen ehkäisystä tiedetään vähän
Aavikoituminen on torjuttavissa järkeistämällä maankäyttö ekologisten periaatteiden mukaan. suolaantumisen pilaamaa m aata. 29. g Toinen kastelun ongelma on suoIojen rikastuminen m aan pintakerroksiin . Ei g kuitenkaan saisi unoh taa niid en ihmisten toiveita ja tarpeita, joi;_ den hyväksi suunnitelm at on tehty. teutettaessa suurisuuntaisia suunnitelmia. Sen avulla voidaan keinokastella kuivuneet ja kuolleet alueet saad a tuottaviksi. Kasvillisuuden istutta• minen aavikoi tuneille alueille tasoittaa pien ilmastoa , parantaa vesitaloutta , synnyttää maannosta , ehkäisee eroosiota ja pysäyttää dyynien vaelluksen . äin on usein tapahtunut toPuusto suojaa viljelyksiä paahteelta ja tuulelta sekä parantaa maan vesioloia. Pelroj a ei saisi jättää pitkiksi ajoiksi alttiiksi auringolle ja eroosiolle . He ovat mm. Suuret karjalaumat syövät heinän ja rikkovat sorkillaan maan pintaa suojaavan juuristoverkon . vsk Aavikoituminen on koko ihmiskunnan ongelma . Edullisinta olisi viljellä eri kasvilajeja kien oviljelynä puuston suojassa . AAVIKON ELVYTYS Saharan hiekan ja kallion alla on paljon pohj avettä . D Kirjoittajat ovat kiinnostuneet maan pinnan kulumisilmiöistii niin Suom essa kuin muuallakin . Kahden kasvin vuoroviljelyllä saadaan kaksikin satoa vuodessa. kin mahdollista estää aavikoituminen ja jopa palauttaa aavikoituneet alueet tuottaviksi oikealla maankäytöllä. Väestön on saatava osallistua maankäytön suunnitteluun ja toteutukseen , poliittisten ristiriitojen uhallakin . Se on ratkaistavissa, kunhan ihmiskunta kypsyy luopumaan lyhytnäköisen taloudell isen tuoton tavoittelusta ja ajattelem aan tulevaisuu tta ohi nykyhetken. useamman kerran olleet Saharassa ja Sahclissa tutkimassa aavikoitum ista . Maan liikkuminen tuulen mukana tekee tuhoa kahtaalla: lähtöpaikallaan ja kasautumispaikalla, missä kasvillisuus peittyy liikkuvaan hiekkaan. . Tämä on tehtävä varoen , sillä pohj avesivarat ovat syntyneet tu hansia vuosia sitten vallinneina kosteina kausina , eivätkä ne uu distu nykyisinä ku ivina aikoina . SUOM E LUO T O 1 / 7<J J8. Kotieläinten korvaaminen seudun alkuperäisillä ruohonsyöjänisäkkäillä tuottaisi enemmän lihaa ja säästäisi kasvillisuutta. Vuosittai n on hylättä:::; vä noin 1 250 neliökilometriä Kaupallinen karjanhoito turmelee alkuperäisen kasvillisuuden
30 Rautalammin reitillä on alun toistakymmentä kalanviljelylaitosta. Välillä vesistö avautuu avariksi seliksi, välillä kohisee kapeina koskina . Tuotanto on hyvin keskittynyttä; kolme suurinta laitosta tuottaa tästä määrästä kolme neljännestä . Jorma Laurila Rautalammin reitti kansallisvesi vai kalanvilj el yallas. vsk.. Siellä tuotetaan neljännes Suomen kirjolohista , 800 tonnia. Rautalammin reitti, Konnevesi, Siikakoski. Rautalammin reittiä on esitetty suojeltavaksi arvokkaana kansallisvetenä. Sillä on myös tärkeä merkitys vesistötutkimukselle. Rautalammin reittiä riittää 250 kilometriä, Pielavedeltä Pohjois-Savosta Laukaaseen Keski-Suomeen. Se on säilynyt vielä varsin luonnontilaisena, siellä viihtyy yhä elinvoimainen alkuperäinen taimenkanta. Suojeluvesityöryhmä on ehdottanut sitä uudeksi kansainväliseksi Project Aqua -kohteeksi . SUOMEN LUONTO 1 /79 38
Lehtivihreä a:n määrät (milligrammaa kuutiometrissä vettä) kuvastavat tätä )evien runsastumista kalanviljelylaitosten alapuolella: 31. Kartan mustat täplät ovat kalanviljelylaitoksia. Jo nyt alapuolinen vesistö on rehevöitymässä . Laajennus lähes kaksinkertaistaa laitoksen tuotannon tämän vuoden aikana. Useita uusia laitoksia on hankkeilla ja entisiäkin aiotaan laajentaa. Niiden yhteydessä olevat luvut ilmaisevat, kuinka monta kiloa fosforia päästävät vesiin vuorokaudessa (vuotuinen keskiarvo) . Lisäksi Siikakosken alapuolisille Korholankoskille suunnitellaan uutta laitosta, joka vastaa kooltaan laajennettua Siikataimen Oy:tä. p 1 5 20 Kalanviljelylaitokset kuormittavat vesistöä samalla tavalla kuin taajama. KALANKASV A TIJST A TEHOSTETAAN Suunnitelmat kalankasvatuksen tehostamiseksi ovat suureelliset. Vesistö ei kestä pilaantumatta näin suurta kasvua. Jo nyt laitokset ovat paikoin pilanneet vesistöä rehevöittämällä sitä. SUOMEN LUONTO 117'! 38 . vsk. Kalastuskunnat ovat huolissaan luonnonkalakannan tulevaisuudesta, maanviljelijät pelkäävät karjatalousveden saannin vaarantuvan ja kaikki ovat huolissaan juomaja uintivedestään. Rehevöityminen aiheuttaa kalanpyydysten limoittumista, vaikeuttaa lohensukuisten kalojen elinmahdollisuuksia ja pilaa talousvesiä. Esimerkiksi Konneveden luusuassa toimivan Siikataimen Oy: n jo ennestäänkin suuren laitoksen laajennus hyväksyttiin ilman katselmusta, niin sanotulla kuulutusmenettelyllä . Asukkaat ovatkin nousseet vastahankaan. Eräiden arvioiden mukaan kokonaislisäys Konneveden-Kynsiveden alueella olisi yli kolminkertainen . LAAJENNUKSET KÄYNTIIN ILMAN KATSELMUSTA Vesiviranomaiset, etenkin ItäSuomen vesioikeus, eivät ymmärrä hankkeiden vaarallisuutta tai eivät siitä välitä. VEDET REHEVÖITYY Ä T LAITOSTEN ALAPUOLELLA Konneveden alapuolrsen vesistön tila huononee ratkaisevasti , kun laajennetut laitokset ovat täydessä toiminnassa
n ·må"n kirjoicuksen liihdeaineiscoon hå"n perehcyi cyöskennellesså·iin Keski-Suomen ja Kuopion vesipiireissii. Siikakosken yläpuoli alapuoli 1976 2.9 4.4 1977 2.1 3.4 Kynsivedellä on myös alusveden happipitoisuus alentunut. Kolmen vuoden aikana tällaisia enterokokkeja oli Siikakosken laitoksen lähtevässä vedessä 173 kpl/ 100 ml vettä. KALANVILJELYLAITOS ON SUURKUORMITT AJA Vastoin laitosten omistajien vakuutteluja selvät numerot osoittavat, että kalanviljelylaitos on suurkuormittaja (ks. Kynsivesi on tärkeä Lievestuoreen taajamalle, joka ottaa siitä käyttövetensä. Pilaamiselle on vaihtoehto: vesistön hyödyntäminen moninaiskäytön perustalta, luonnonvesien kalastoa hoitamalla. Rautalammin reitin kalanviljelylaitosten tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman paljon annoskaloja. Liihceinå· on kiiyceccy m yös Jyviiskylå"n hydrobiologisen cuckimuskeskuksen vuosiyhceenvecoja. D LuK Jorma Laurila opiskelee Jyviiskyliin yliopistossa ja coimii akciivisesci Keski-Suomen luonnonsuojeluyhdiscyksesså·. Rautalammin reitti tuottaisi tehokkaalla hoidolla suuret määrät arvokasta luonnonkalaa , jonka ravintoarvo on toinen kuin väkirehulla lihotettujen kirjolohien. Tämä on kuitenkin harhaanjohtavaa, sillä velvoiteistutuksia hoitavat valtion keskuskalanviljelylaitokset kuten Laukaan keskuskalanviljelylaitos KeskiSuomessa. Kaiken rahassa mittaamattoman lisäksi. Kalankasvattajat tuntuvat kuitenkin halukkailta supistamaan toimintaansa vasta kun veden pilaantuminen uhkaa itse kirjolohien hengissäpysymistä . Tämän vaihtoehdon puolella ovat jo paikalliset asukkaat ja luonnonsuojelijat. 9 75.4 VESI EPÄILYTTÄVÄÄ, Muu aika 1.1 6.0 PERÄTI KELVOTONTA Talousvedessä ei saisi olla lainkaan suolistoperäisiä bakteereita. Konneveden 700 asukkaan taajaman jätevedet puhdistetaan , mutta kalanviljelylaitosten jätevedet menevät puhdistamattomina järveen. Vuosi BHK 7 = hapen kulutus kg / vrk fosforikuormicus kg / vrk typpikuormicus kg /vrk kunnallinen kalanviljelykunnallinen kalanviljelykunnallinen kalanviljelypuhdistamo laitos puhdistamo laitos puhdistamo laitos 1975 8,0 800 0,5 6,0 7.4 33 ,2 1976 3,8 1000 0,2 8,2 7,4 50,0 1977 5,0 600 0,2 4,7 5,4 36,0 keskiarvo 5,6 800 0,3 6,3 6,7 39,7 Siikakosken kalanviljelylaitoksen aiheuttama hapenkulutus on 143-kertainen, fosforikuormitus 21-kertainen ja typpikuormitus 6-kertainen verrattuna Konneveden kunnan jätevesien aiheuttamaan kuormitukseen. Konneveden kunnan puhdistamon hyöty vajoaa kalanviljelylaitosten vaikutusten alle. oheista taulukkoa) . Kalanviljelylaitoksen aiheuttama hapenkulutus on 143-kertainen, fosforikuormi tus 21-kertainen ja typpikuormitus 6-kertainen verrattuna taajaman kuormitukseen . 32 SUOMEN LUONTO 117'! J8. Kun Konneveden kunnan puhdistamon puhdistusteho (hapenkulutus 85 % , fosfori 85 %) otetaan huomioon, voidaan laskea kalanviljelylaitoksen vastaavan hapenkulutuksen puolesta 13 000 asukkaan ja fosforikuormituksen puolesta 2 100 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä! TEHORUOKINTA RAVITSEE VEDETKIN Kesäkautisessa tehoruokinnassa käytetään yli 90 % kuivarehusta. Tähän ne käyttävät erityisesti kirjolohta , joka ei edes menesty Suomen luonnonvesissä. Tuotanto ei siten ole ensinkään kalavesien hoitoa vaan silkkaa liiketoimintaa. Sikäli se on kunnan ja vesiensuojelun kannalta hukkaan mennyt investointi, etenkin kun kalanviljely vielä entisestään tehostuu. Esimerkiksi Siikakoskella vuosina 1975-77 : kg /vrk fosfori typpi Kesäkausi 11. TEOLLISTA KALANLIHANTUOT ANTOA Laitosten perustamista puuhaavat puolustelevat suunnitelmiaan Suomen velvoiteistutuksilla Itämeressä. Lääkintöhallituksen ohjeiden mukaan epäilyttävässä vedessä on tällaisia bakteereita alle 2 kpl/ 100 millilitrassa vettä ja kelvottomassa sitä enemmän. Luonnonkalaston arvo paikallisille asukkaille ja matkailuelinkeinolle korvaisi kyllä kirjolohen antaman hyödyn . Vastaavasti fosforija typpikuormitus keskittyy kesäkauteen : kesäinen fosforikuormitus on 11kertainen ja typpikuormitus 13kertainen talviseen verrattuna. RAUTALAMMIN REITTI TEHOKKAASEEN MONINAISKÄYTTÖÖN Rautalammin reitin luonnontalous ei enää kestä laajennuksia ja kalankasvatuksen tehostumista. vsk.
vsk. Pimeyden valopilkkuna on Uudenmaan riistanhoitopiiri, joka riistakorcillaan kyselee metsästäjiltä myös hilleristä . Riistamies totesi Iisalmen Sanomissa 10. Kaikkiaan olen näin saanut tietoja noin 1 500:sta Suomessa 196878 pyydetystä hilleristä. Vilja-aumoilla ja ulkohuoneissa sillä on omat tiensä, joita se kulkee öisin, ja tuskin lienee sitä paikkaa, jota se ei kävisi tarkastelemassa .. Muuan valtimolainen pyydysti rukkasilla hilleripoikueen pellonojasta ja pani ne villiminkkeinä häkkiin. Metsästys SUOMEN LUONTO 11 7'/38. toinen vaarallinen riistantuholainen minkin lisäksi näille seuduille . Kaikkiruokainen herkuttelija eikä pelkästään ryöstötappaja. kanaloissa tappaa kaikki anotaan, että hilleristä maksettaisiin sama tapporaha kuin ketusta eli 2000 ,-'' . '' "Hilleriä voidaan pitää hyödyllisenä eläimenä. Kansanluonteeseemme kai kuuluu , että eläintä pidetään tuholaisena, ellei sitä ole nimenomaisesti rauhoitettu . Se tyytyy myöskin tiheihin pensaikkoihin, vanhoihin tukkikasoihin t.m.s. Puolassa , Tsekkoslovakiassa ja Ranskassa , kun taas Sveitsin , Tanskan , Saksojen ja Neuvostolii33. Olisi syytä rauhoittaa ja suojella sitä sellaisissa paikoin, joissa sen ei erityisesti huomata vahinkoja tekevän.'' Näin myönteisesti kertoi hilleristä 15ll3 ilmestynyt "Maapallon eläimistö (WSOY) aikana, jolloin hilleri oli nykyistä paljon yleisempi. HILLEREITÄ on lähes koko Euroopassa; vain Irlannista, eräiltä Välimeren saarilta ja aivan pohjoisesta tämä näätäeläin puuttuu. ja Kalastus -lehden kirjoittaja kertoi numerossa 6 / 195 7: ''Kuluneen talven aikana hilleri on huomattavasti lisääntynyt Turun ja Porin läänissä . . Siitä lienee sen suomenkielinen nimi 'lahokas' johtunut. tehty pehmeä ja lämmin makuupaikka. tuhoisa peto sekä maalla että vedessä elävälle pienriistalle . Siinä se nukkuu ja lepäilee koko päivän lähteäkseen ruuan hakuun vasta auringon laskettua. . . . Päinvastaisia näkemyksiä esiintyy harvoin siinä hilleriaineistossa, jonka olen kerännyt lehdistöstä, harrastajil ta, preparaattoreil ta ja riistapäälliköiltä . Virkavalta: " Tappakaa ja heti , etteivät nuo minkit paase tuhojaan tekemään . Kuultuaan asian oikean laidan hän suuttui ja ampui haulikolla koko katraan . Runsaimmillaan se on yhä asuinalueensa sydämessä , mm . 1976: "Se on pirunmoinen peto . Tavallisempi tarina on , että rotanrautoihin menee hilleri , mutta ovela rotta kiertää ne . "Asuntonsa hilleri laatii onttoihin puihin, ojanv1emn ja kiviraunioihin, risukasoihin, maankoloihin sekä latoihin ja ulkohuoneisiin. Muita valopilkkuja ovat ne pari savolaista maanviljelijää, jotka ovat antaneet hillereiden rauhassa asua ulkorakennuksissa eikä heillä ole ollut rottatai hiirihuolia . Asetuttuaan maalaistaloon, saa sen usein nähdä samoilevan kartanolla ja puutarhassa. . Ne lienevät vain vähäinen osa koko saaliista, mutta koko maan kattavia tilastoja ei valitettavasti ole. '' Eräs pyytäjä vei kaksi hilleriä elävinä poliisilaitokselle. Varsinkin sellaisissa paikoissa, joissa on paljon rottia ja hiiriä, se on hyvä apulainen taistelussa näitä vahingollisia jyrsijöitä vastaan, mutta toiselta puolen se tekee vahinkoa syödessään linnunpoikasia ja munia, samoin kanatarhoissa mellastaessaan. Pesässään on sillä heinistä, kuivista sammaleista j.n.e. Uolevi Skaren Hilleri hiirikissa vai kana varas. " Hiirikissana se 01s1 tarpeennt , vain ovat liian purevia etenkin kanoille, joten Kärppä on parempi hiirikissa" kirjoitti hilleristä muuan nurmeslainen. 3
Toisaalta on paljon esimerkkejä alueista, joilla on sekä hillereitä että kanoja , rauhanomaisesti rinnakkain. piisami, päästäiset, kyy ja rapu . Närpiön ja Kristiinankaupungin välisen rannikkoalueen tilannetta kuvaa riistapäällikön tilasto 1976: yksi hilleri ja 1 691 villiminkkiä: Suomen etelå"ja keskiosissa on viihå·n hillereitä". Mahalaukkujen sisältöä setvittäessä on muistettava, että osa jäännöksistä voi olla peråisin haaskoista. Perärauhasiscaan se ruiskuttaa vihollisensa päälle tyrmäävänhajuista SUOMEN LUON TO 1 /79 38. Ehtona on , että hilleri ei aiheuta harmia kanaloille tai ankkaloille. Heikkilän ilmoituksen mukaan . Keski talvellakin on saatu jokivarsista ja rannoilta hillereitä, ehkä matkalaisia talosta toiseen . . Oikealla turkiskauppiaitten ostamat hillerin nahat E. Jos ne todella talvehtivat luonnossa, ne ovat kannalle arvokkaita yksilöitä, sillä hillereitä ahdistetaan nimenomaan asutuksen piirissä. Kymen läänissä asuvan preparattorin mukaan laji oli 1940-50 satunnainen , mutta vuodesta 1955 lähtien se on jatkuvasti elpynyt. Talvella hilleri on tavattu jopa kaupungista , kuten Petroskoin keskustan erään talon kellarista . Uudenmaan osuus on korostunut tarkemman tilastoinnin ansiosta. neuvostoliittolaiseen , mukaan hillerin pääruokaa ovat pikkuj yrsijäc ja sammakot, höysceenä mm. Useimpien tutkimusten , mm. . Usein näissä legendoissa kerrotaan veren imemisestä: '' . Uudenmaan pienehkö kanta on pitänyt pintansa "minkkiräjähdyksen" aikana. napapiirin tuntumassa. Yhdeksän pennun luolasta löydettiin jätteitä yli 60 nuoresta jäniksestä, 2030 fasaanista ja peltopyystä sekä kuorenjätteitä noin 50 peltopyyn munasta. Turkulainen preparaattori kertoo, että hän sai vielä 1967 tältä alueelta kymmenkunta hilleriä. MIKSI HILLERIT VÄHENEVÄ T 1 Villiminkki ei liene sanottavasti vaikuttanut hillereihin . Ilmeisesti ne , samoin kuin ainakin osa 2 5 kanan jätteistä , ovat peräisin haaskoisca. Itärajan takana on tavattu vadtajia jop;,. Uudempienkin arvioiden mukaan hillerimme vähenevät yhä ja niiden lukumääräksi arvioidaan noin tuhat. äärimmäisen verenhimoisena hilleri usein tappaa kanoja yli tarpeenkin avaten lopuksi vain kurkun ja imien veren ... Viialan tienoilla näyttää kanta hieman runsaammalta. Seurasi romahdus: ei yhtään yksilöä 1976. Esim . Talven mittaan hillerit voivat vaihtaa taloa. " (Ognev 19 31) . Huhtikuussa ne siirtyvät latojen alle ja rannoille . Vain Liechtensteinin hillerit on täysin rauhoitettu, mutta muuallakin on jo alettu puhua suojelusta tai ainakin tilanteen seuraamisesta. Ensimmäiset tulevat PohjoisSavon pihoihin loka-marraskuussa, joskus jo syyskuussa. KANAVARAS 1 Metsästäjäkirjailijat ovat kuvailleet hillerin riehumista kanaloissa . Minkki asuttaa vesistönvarret ja syö kaloja, hilleri suosii viljelysaukeita ja syö maaeläimiä . Tätä poikkeustapausta ei kuitenkaan pidä yleistää, ja hillerin riistavahinkoja pidetään yleisesti pienempinä kuin sen merkitystä turkiseläimenä ja jyrsijäntuhoojana. Jos hilleristä ei muuta tiedetäkään , niin ainakin se , että se on paha kanarosvo. TALVET TALOISSA KESÄT MAALLA Talvella hillerit on use1mm1ten saatu ulkorakennusten liepeiltä, minne ne ovat tulleet jyrsijäjahtiin tai ruokailemaan ceurastusjätteillä ja tunkioilla. Eniten hillereitä on Pohjois-Karjalan läänissä, jonka pohjoisosiin ne ovat levittäytyneet vasta 1970-luvulla; sitä ennen tavattiin vain satunnaisia harhailijoita. Oulun lä"ä"nisså" asuvat pohjoisimmat hillerimme: muutamia on saatu Sotkamosta vuosina 197534 76. Eräässäkin talossa Iisalmessa hilleri söi talvella itsestään kuolleita, tuokiolle heitettyjä kanoja ja pyydettiin heti raudoilla 1 Aineistossani on vain kaksi tapausta, Joissa hilleri ilmeisesti tappoi kanoja. Tanskan hillereille säädettiin 1967 pesimärauha maaliskuun alusta kesäkuun puoliväliin. Puolalaisen tutkimuksen 264 mahan sisällöstä löytyi jopa koirien, kissojen ja supikoirien jätteitä. Näin ainakin runsaslumisessa Itä-Suomessa. Joskus hillerit pysyvät kesälläkin rakennuksissa ja penikoivat. Tapettu kana ei vielä todista hilleristä: minkki tappoi polvijärveläisestä kanalasta kerralla 40 kanaa . Lounaisja Liinsi-Suomessa hilIerikanta on heikoimmillaan. ton kannat ovat harventuneet. Kesällä Vuosina 19681978 Suomesta pyydystetyt hillerit lääneittäin. ltii-Suomi on selvästi hilleriemme painopistealuetta. Turun ja Porin lääni Vaasan lääni Hämeen lääni Uudenmaan lääni Kymen lääni Mikkelin lääni Pohjois-Karjalan lääni Kuopion lääni Keski -Suomen lääni Oulun lääni 5 3 23 3 138 55 302 5 268 196 52 46 44 7 387 211 66 26 2 8 7 1480 770 1977 kuoli Kiteellä kaksi ankkaa , ilmeisesti hillerinpuremiin , sillä aitauksesta jäi minkkiloukkuun kolme hilleriä. SUOMEN HILLERIT romahtivat 1940-luvun alussa, ja niiden sukupuuttoakin jo pelättiin. Vasemmalla kokonaissaalis, jossa esim. Myös PohjoisSavon, erityisesti Iisalmen ja Sonkajärven, hillerikanta on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Hämeessä laji on enimmäkseen harvalukuinen. Siivosen ja Väänäsen mukaan (Suomen Riista 6) hillereitä oli 1950-luvun alussa vain Porin Joensuun linjan eteläpuolella. Kaikki Keski-Suomen hillerihavainnot on tehty Jyväskylän ympäristöstä. vsk.. Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla molemmat elävät samoilla alueilla. Koska Keski-Euroopassa kanat juoksevat yleisemmin vapaina kuin meillä , hilleri saa ne siellä helpommin . Kilpailutilanteiden varalta hillerillä on tehokkaita keinoja . Raskauttavin hillerinvastainen riistaaineisto löytyi Itävallasta . Muutamat yksilöt hakeutuvat kaatopaikoille syömään rottia ja jätteitä. Syksyllä 1970 ammuttiin siilinjärveläinen naarasminkki , joka oli tappanut 14 kanaa
38.2 1-------""T---------' 28.1 1-----.---~ 12.4 LÖYDETTY KUOLLEENA AUTON YLIAJAMA AMMUTTU KÄSIN KIINNI VILJALAARISTA KATISKA RANNALLA vihertävää nestettä haisunäädän sukulainen kun on. aivovaunona ja korkeita elohopeapitoisuuksia. tia, maisemien muuttumista (piilopaikat ja sammakot loppuvat) sekä metsästystä. Vaikka hilleri on ihmisasutuimmilla seuduilla paikoin vähentynyt, se on samalla laajentanut asuinaluettaan pohjoisessa ja idässä. HILLERIT KUOLEVAT useimmiten rautoihin tai minkinloukkuun . Seurauksena oli painon menetys, raajojen heikkous ja hermostohäiriöt: eläimet kiljuivat ja ryömivät pientä ympyrää. Myös peittausaineena käytetyn alkyylielohopean aiheuttama myrkytys voi olla eräs tekijä. Metsästyslakimme 39 § sallii villi35. Muut oli asetettu ulkorakennusten liepeille joko rottien tai hillereiden pään menoksi. PohjoisSavoon. Lajihan ei mielellään mene umpimetsään vaan etsii aukeita ma1sem1a. Kaikki kuolivat alle kahdessa kuukaudessa . Ruotsalaiset tutkijat syöttivät kananpojille elohopealla peitattua vehnää 35-44 vuorokauden ajan, minkä jälkeen yhä terveiltä vaikuttaneet linnut tapettiin ja syötettiin hillerifreteille. Hillereiden saantitavat prosentteina (yhteensä 178 kpl) 1 . -, . Kartassa on mustattu ne kunnat, joissa hilleriä on tavattu vuosina 19681978. RAUDAT LOUKKU KOIRA . Lisäksi se kirskahtelee ja käkättää rajusti, tekee uhkaavia äkkihyökkäyksiä , näyttää hampaitaan ja viime keinonaan puree lujasti. Niissä todettiin mm . saasteita, rotanmyrkkyjä , maatilarakennusten modernisoinItäinen on. vsk. ~...--~ .· :r--n naaraan pitävän näillä keinoilla helposti loitolla kolme kertaa itsensä kokoisen minkkiuroksen. Jälkimmäiset syyt tuskin selittävät meillä mitään , mutta ehkäpä laajat avohakkuut ovat olleet hillerin leviämisväyliä esim. Meillä näitä vaarallisia yhdisteitä käytettiin peittaukseen 1956-68 lähinnä juuri Varsinais-Suomessa sekä Uudellamaalla. Risteytyskokeessa olen nähnyt pienen hilleriSUOMEN LUONTO I i7'J 38. Neuvostoliitossa syyksi arvellaan hakkuita , pellonraivausta ja ilmaston hienoista lämpenemistä. Vain kolmessa aineistoni tapauksessa raudat oli viritetty piisamille. Keski-Euroopassa hillerikannan vähenemisen syiksi on arveltu mm
Kololinnut ja muut pökkelöpesijät , s. Suomen pesäkorttiaineiston mukaan valtaosa pesälöydöistä on tehty vuosisadan vaihteessa, minkä jälkeen kannan oletetaan harventuneen ns. POHJAN PERILLE AHDISTETTU Lapintiainen tyytyy vähään. minkin rautap yy nnin . Parhaista tarhahillereistä maksetaan minkin veroisia hintoja. Meillä maksetaan huonosti villihillerin nahoista, koska aineisto on kirjavaa. Karuilla ja kaukaisilla tunturiseuduilla senkin on hakeutuminen tuottoisimpiin ympäristöihin. Nyt on syytä terästää katsetta ja höristää korvia entistä enemmän, sillä lapintiaisella menee huonosti . D Uolevi Skaren on sonkajiirvcfaincn biologianopcccaja ja nisiikiisruckija, jonka erikoisalaa ovat piiiistiiisct. Jo muinaiset germaanit käyttivät hilleriä turkiksena . Etelämpänä pesinta ohs, varmempaa, mutta metsät ja pökkelöt ovat käyneet vähiin. Kansanihmiset ovat kahden vaiheilla: tuoko lapintiaisen seuranpito metsämiehelle onnea vai o nnettomuutta ' Muutenkin tästä linnusta tiedetään niukalti . Vielä ehtii ensi kesäksikin. Ja luonnonystävä kiirehtii hätiin pönttöineen. Talvisin lintu turvautuu pääasiassa tarjolla olevaan siemenravintoon, tupsahtaa toisinaan lintulaudallekin ". keskimäärin vain noin joka toinen muna tuottaa lentopoikasen . Näyttää si ltä, että syynä ovat Pohjois-Suomen laajamittaiset hakkuut. Näin luonnehtii lapintiaista Asko Kaikusalo Hannu Hautalan kololintukirjassa . Ainakin paikoitellen riistamiehet ovat suositelleet rata menettelyä tuholaisena pidetyn hillerin vähentämiseksi . Lapin talviset oudat ovat entisestään Munia yhteensä Kuoriutui Lentopoikasia 118 87 69 hiljentyneet. SUOJELU Eräissä Don-joen varren kyläyhteisöissä kiellettiin jo viime vuosisadalla kokonaan hillerin pyy nti , koska sitä pidettiin jyrsijöiden hävittäjänä. Muut kuolinsyyt eivät vaikuttane hillerikannan suuruuteen . On todella outoa, että meillä ei edes tilastoida hillerisaaliita , saati suojella tätä eläintä. ,sk.. Keväällä 1978 eräässä helsinkiläisessä turkisliikkeessä maksoi täyspitkä , polven alapuolelle ulottuva hilleriviitta 7 500 mk , kun vastaavan minkkiturkin hinta oli 10 000 mk . Sen sukulaislaji höm ötiainen hallitsee Metsä-Lapissa reheviä metsiä , kun taas lapintiainen ilmeisesti elää mieluiten mäntykankailla . SUOME LUONTO li 7'J 38 . Villiminkin kohtaloksi nämä pyydykset käyvät paljon useammin. Ainakin osittaista ja väliaikaista rauhoitusta olisi syytä kokeilla . Rautojen tulisi kuitenkin tappaa uhri heti, ja siihenhän eivät aitan kupeelle viritetyt piisaminraudat riitä . Valistustyöllä on lisätty keveiden verkkoloukkujen käy ttöä minkinpyynnissä, ja samalla on moni hillerikin tullut matkansa päähän. Tavallinen retkeilijä ei juuri huomaa eroa, mutta lintujen tuntija sävähtää heti nähdessään pörhöisenpullean ja hieman ruskehtavan " hömötiaisen''. Ennen puhuttiin muutamasta sadastatuhannesta parista, nyt ehkä vain kymmenistä tuhansista . Koloissa pesivän vanhojen metsien eläjän on hankala löytää asuinsijaa tasaikäisistä taimikoista . Vaikka minkinloukku pyytää elävä nä, siihen joutuminen merkitsee yleensä hillerille kuolemaa; säi lyyhän turkkikin näin virheettömänä. lämpökauden johdosta. H yvin tiheän kannan aikana se saattaa lähteä munia / pesä 7,4 5,4 4,3 100 % 74 % 58 % Kilpisjä,:vellä t~htyjen havaintojen mukaan pohjoisimmat lapintiaiset lisääntyvät melko hu~no_stt:. esim. 183184) ovat linjalaskennan perusteella todenneet , että maamme lapintiaiskanta on laskenut vähintään kymmenenteen osaan 30 vuodessa . 36 Antero ]å'rvinen Huonoa kuuluu lapintiaiselle "Hillitysti jupisten se liikehtii oksistossa, tutkii kaarnanrakoa herkullisen hämähäkin toivossa tai nappaa kirvan lehvistöstä. O lli Järvinen ja Risto Väisänen (ks . Lentoaukon läpimitaksi sopii 32-40 mm . Muutamia kuolleita , luultavasti rotanmyrkkyä saaneita hillereitä on talvella löydetty talojen liepeiltä . Yhtään hilleriä ei mainita saadun vedessä olleista katiskoista tai rysistä . Lapintiainen pysyttelee uskollisesti läpi vuoden suppealla elinpiirillään, aina levin neisyytensä äärirajoja m yöten . Muutama yksilö o n ammuttu sorsastuksen sivutuotteena , ja eräät terrierit ovat erikoistuneet tappamaan pihaan talveksi p yrkivät hillerit. Pohjoisten metsien hakkuut ahdistavat sitäkin
81). Lyhytaikaiset kannanvaihtelut ovat yhteydessä pohjoisimman Suomen vaikeisiin talvioloihin. Antero ]/irvinen on hclsinkiliiinen biologi, jonka sydiintå' liihellii on Tunturi-Lappi. Lapi ntiainen näyttaa pesivän mieluummin itsekovertamassaan kolossa kuin pöntössä. Toivoa sopii, ettei niin tarvitse jatkossakaan tehdä . PÖ NTÖT PELASTUKSENA Etenkin suojametsäalueella, missä hoikat ja mutkaiset puut eivät juuri tarjoa luontaisia pesäpaikkoja , naisen pesinnän onnistuminen riippuu ratkaisevasti pöntötyksestä . D Fil. kand. Alussa mainitun epäilyn häivästä huolimatta uskon , että se on onnen tuoja , säilyttämisen arvoinen suomalaisessa salomaisemassa. Esimerkiksi Kilpisjärvellä sen munista vain hieman yli puolet tuottaa lentokykyisen jälkeläisen (taulukko). 37. Sisukas kirjosieppo on lapintiaisen harmiksi leviämässä jopa karuihin rinnekoivikoihin . Tämä vaikeuttaa sen suojelua, mutta pönttöjen runsas tarjonta voi silti auttaa. Heikompana kilpailijana tiaisen on väistyttävä , jopa kesken pesintänsä , kun muuttomatkalta m yöhään palannut sieppo valtaa siltä pesäkolon. Siellä" hå·n tutkii ja harrastaa luoncoa, mm. Ehkä uudet sukupolvet innostuvat joukolla hyödyntämään kaadettujen pökkelöiden tilalle asetettuja lintukotoja. Sympaattista lapintiaista ei toistaiseksi ole kelpuutettu Suomen uhanalaisten ja harvinaisten siivekkäiden luetteloon (ks. SUOMEN LUONTO 1 / 7•1 38 '>k vaeltamaan vakinaisen asuinalueensa eteläpuolelle ; näin kävi O lavi Hildenin (Lintumies 3/ 1967) selvi tyksen mukaan viimeksi syksyllä 1963 . SL 2/ 197 5, s. On surkeaa , että lapintiaisen tulevaisu us näyttää yhä enemmän mppuvan juuri pohjoisimmista pareista, joiden lisääntymistä ankara ilmasto eniten vaikeuttaa. Niinpä Kilpisjärven Biologisen aseman laajalla pöntötysalueella pesii vuosittain 0-4 pariskuntaa. Kilpisjiirven Biologiselta asemalta kiisin
1 Oli' 1 Lapsille se on lähes täydellinen kasvupaikka, turvallinen ja kasvattava monine eri-ikäisine ihmisineen. Pellavapellot istutetaan metsälle. Setäja täti-ihmisetkin ovat talon tuki , kaiken kunnossap1täJ1ä. Suo on kylälle ollut aina oikea aarreaitta. Joten tervemenoa Kuusamon kosket ja Lapin allas-evakot, tervetuloa kauppatasevajaus! Itkuksi pistää soita ajatellessa. Pientilalla joutuvat lähes kaikki jätteet lopulta maahan , jossa pieneliöstö muuttaa ne mullaksi. Kallio paljastuu alta ja paljaana tulee pysymään, koska taimilla ei ole tuulen eikä auringon suoJaa. Ja mikäpäs parempi, onhan se parhain elämisen muoto . Oli millä lämmittää talot , saunat , riihet. Kolmessa vuodessa kirje ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan . Nyt raskaiden koneiden osto panee lakiaksi suuret alat. Suomalaisen luonteen mukaista eloa. Mutta kun ei . Oikein hoidetussa lannassa ovat tau din ja rikkaruohon siemenet palaneet , eivät joudu peltoon kuten puimurin ja lietelannan toimesta. Antaisi leivänlisää tuhansille. SUURTILAT ovat kylässä kuin käenpoika pikkulinnun pesässä pienet pois, että iso elää. Käsipyyhkeinä toinen mokoma. Salpietarilla kasvatettu vihreä ei vastaa luonnonravintoa, jossa on kukkien si itepöly ja hunaja ja muut hivenaineet. Jos metsähehtaarin tuotoksi vuodessa lasketaan 400 mk ja marjoista saa 2-3 000 mk , niin kannattaako kuivattaa suot ja istuttaa metsälle ' Sadaksi vuodeksi tyhjäkäynnille . Ja niin kaupungit kasvavat kuin syöpä . Onhan heillä oma vapaus. Risusavotta iski maahan matanemään loputkin kotitarvepuut oli hankittava ölj ylämmitys. Minkä järjen mukaan pienti laa ei hyväksytä' Pienviljely on ollu t satoja vuosia pääelinkeino . Vanhukset ovat ja tuntevat olevansa tarpeellisia (ven. Kustaankartanoon, mikä viisaus ja elämänkokemus menee siellä hukkaan). Havut, lehdet ja sienet puuttuvat rehusta melkein kokonaan nykyisin. '' LIIKKUU TUPPI HIEMAN TYÖSSÄ , olkapää omassa työssä '' sanoo 38 Elias Raussi v. Heli Kytö Kehitysalueen syrjäkylän punasen mökin mummon kirje "Toivon, että syventyisitte asiaani, vaikka se edistyneen Nykyajattelun mukaan on patavanhoillista. Monet eri kotieläimet ja puhdas luonto takaavat rikkaan ja riemullisen lapsuuden, jonka varaan sopii elämä rakentaa . Sieltä sai turvepehkua kuivikkeeksi , suomultaa hiekkaja savipelloille. 1840. Oma työ antaa työn iloa, vieras työpaikan, aina liian pienen. Näin kirjoitti "mökin mummo" tammikuussa 1976 professori Pekka Nuortevalle. Mutta millaista on peltomulta tuhannen vuoden kuluttua , kun siihen nykytavalla m yrkkyjä ja myrkyn veroista apulantaa kylvetään' Eiköhän luonnon kiertokulkuun perustuva viljely olisi terveellisempää! Jo nyt raivoaa lehmissä puutostauti. Ja mitä siitä puusta sitten tehdään , paperia, joka tuottaa kiloa kohti likavettä montako kiloa tai litraa' Maitotölkkejä poltetaan miljoonia kpl päivässä (samalla 510 000 kg viiliä, kermaa, piimää). Isäntien ylpeys , talon turva, josta säästellen ja harventam alla otettiin kotitarvepuut , parhaat jätettiin. Niin sanottu sauna sosialistisiivessä lämpiää sähköllä. Kaikki itseään vähänkin kunnioittavat SUOME LUONTO 1 / 7'J 38 . Pientila on voimaperäisesti viljelty, miltei joka m 2 pantu tuottamaan . Työtoveruus pellolla ja pihapiirissä lujittaa aviopuolisoiden välejä. vsk.. SUURET RATKAISUT OVAT YKSINKERTAISIA Suomessa on vanhastaan pientilavaltainen maatalous. Loputtomiin. Asukkaat ovat ahkeria, säästäväisiä ja tyytyväisiä. esim. Ja maa pursuaa tekemätöntä työtä. Karpaloita jopa ämpärillisiä aarin alalta. Näin maaperä senkun paranee mitä kauemmin viljellään . Olipa maito makeaa ennen ja kotivoi , kirnupiimä ja viili! Korviketta nykyään' SITTEN METSÄ, MURHEEN PAIKKA Surureunoin se pitäisi nyt varustaa. Onhan kirjoittajakin kehitysalueen syrjäkylän punasen mökin mummo, siis täysin arvostelukykyä vailla''. Kun päivittäin kuulee sanan suoltamista kesken Hyvinvointia olemmekin allikossa! tuntuu ettei tärkeää olekaan ongelmien ratkaisu , vaan niiden tutkiminen, tilastoiminen, valittaminen ja selittäminen. Lisäksi muuraimia ja puolukoita ja suon reunoilta suuria haapasieniä . Mitä muistelevat kaupungin lapset: pihakuilua, kiviseiniä, pakokaasua
Mehiläisvaha kynttilöihin , tuohuksiin , tuodaan SUOME LUONTO I i7•J 38 . OLEN MARJANVILJELIJÄ JA MEHILÄISHOITAJA Talvisin teen kutomista ja '' harrastan ". Saunapuuksi vientiin ruotsalaisten saunoihin 1 Millä oikeudella tällainen nykyajan "torpparihäätö" oikein tehdään. Pöllön huhuilua ei ole kuultu enää. Kiinnostaisi tietää paljonko kasvinravinteita menee hukkaan vuodessa WC: n kautta 4. Ei varmaan kymmentä osaa siitä oteta talteen. WC parastaan panee JO. Pajupillit ja koripajut ulkoa. Omat pajut myrkytetään, vaikka se on kevätkesän paras mehiläiskasvi . Liekö syy ilmaisissa myyränmyrkyis.. Kunnioittaen Heli Kytö 39. Kerran se lensi sisään ja joku otti kiinni laskien ovesta lentoon . ulkoa. Sammakkoa ja sisiliskoa tervehdin ystävinä. 5-miljoonaiselta kansalta apulantasäkeiksi laskettuna . Maa on minulle elävä , lähes pyhä. Leppä katsotaan rikkaruohoksi , vaikka on varsinainen maan parantaja typpinystyröineen ja paljoine lehtineen. "Monet eri kotieläimet ja puhdas luonto takaavat rikkaan ja riemullisen lapsuuden, jonka varaan sopii elämä rakentaa." kunnan papat valittavat, ettei tule kuntaan teollisuutta antamaan työtä' 11 Siinä sitten loputkin kalaja uimavedet muuttuisivat likaviemäreiksi. Luojakin käski käyttää kaikkia paratiisin kasveja paitsi Tiedon puuta 1 Sanoisin luonnonvaroiksi hunajan. ;> sa. Kimalaiselle ja ampiaiselle tarinoin kesäpörinöitä. Miksi vain malmi lasketaan luonnonvaroiksi . Pieni haukka verottaa tiaislaumaa pihalla. Miten voidaan tuhota, ajaa pois mailtaan kokonainen kansanosa' Ja miksi' Kun yli maapallon jo nähdään , että tavallinen ihmisvaltainen eli perheviljelmä on ainoa pelastus koko ihmiskunnalle. Iso tikkaukko liikkuu lintulaudalla. vsk. Nopeakasvuil)en polttopuu
Ruots in-, saksanja eng lanninkielisissä esitteissä vois i turisteille jakaa m yös ohjeita, kuinka Suomen luon nossa käyttäyd ytää n. Kustankin valtatieosuudesta on laadittu kuusitoistasivuinen, värikuvitettu esite , jota saa ilmaiseksi mm . T yöttöm yysonge I man ratkaisu edellynää kuitenkin kokonaisvaltaista talouspolitiikan suun nanmuutosta ja ympäristö nsuojelulli set kohteet muodostavat vain piene n osan mahdollisuuksista. pa lkata nuoria pu htaanapitocehtäviin . Esitteessä kerrotaan lyhyesti kustakin kohteesta. vsk. Tällaisia ovat erityisesti asuinympäristön viih tyisyyttä lisäävät kunnostus• ja raimuita kulttuurikohteita , mei llekin tuttuna esimerkkinä autiotila , jo lta väki on 1960luvulla muuttanut kau punkiin etsimään parempaa elintasoa. Mikähän instanssi Suomessa saisi tällaista aikaiseksi. Ympäristönsuojelulla voidaan käsityksemme mukaan luoda runsaasti uusia pysyviä työpaikkoja, minkä li säksi samalla saavutetaan pysyvää h yötyä e lin ympäristömm e laad un parantumisena. D puistojenkin esitteet , jotka se ntää n kuuluvat metsähallinnon toimialaan. Esiti m me esim . Niinpä katsomme , että maaja metsätalouden sekä muiden uudistu vien luo nnonvarojen ho idosta ja h yvä ksikäy töstä huolehtivien e lin keinoje n asema o n tehokkaasti turvattava . Näistä mainittakoon avustukset asuntojen energiaja lämpöcaloudelliseen korjaustoimintaan , avustukset kaukoja aluelämmitysinvestoinceihin, teollisuuden vesiensuojelulainac ja korkotuki sekä kuntien työllistämistuki, jota on voitu käyttää mm . Kanadan metsäviranomaisten ja MAB-toimikunnan yhteistyönä on pääteistä tehty "drive in '' -luontopolkuja: teiden varsilta on muutaman mailin välein valittu kiin nostavia kohteita luo ntopolun rasteiksi . luonnonsuojelualueiden vanijoilta, huoltoasemilta ja vastaavilta paikoilta. EmtouR ol the Trans-Canada Highway Newfoundland West SUOMEN LUONTO 117'! 38 . Viimeisin h yvä esimerkki puolueemme ekologisesti järkevästä työ llisyyspo litiikasta on tiukka kantamme kotimaisten uudistuvien energiavarojen lisää miseksi . Uusia toimia on tulossa, mm . Rkp: Kunn at voisivat esi m. Matkailuliitto , MEK ) Kanad assa takana ovat metsäviranomaiset, mutta Suomessa ei kai sellaista mahdollisuutta tohdi kuvitellakaan , siksi vähäisiä ovat kansallisvaustyöt , luo nn onsuojelualu eiden hoito sekä erityisesti metsiin liittyvät energiansäästötoimenpiteet. "Suurkaupunki on luo nnontalouden syöpä", on professori Pekka Nuorceva todennut. Skdl: Hal van e nerg ian loppuminen pakottaa monella a lall a siirtymää n työvoi mava ltaisempaan tuotantoon , vähentämään ko neide n ja kemikalio iden lii allista käyttöä (väärinkäyttöä). Useimmat ko hteet eivät edes edell ytä pysähtymistä , luonno n suurp iirteet näkee autostakin , kun vain opettelee katsomaan . Kerrontaa se lventävät värivalokuvat ja -piirrokset . Uutisia PUOLUEIDEN PUH EENVUORO: YMPÄRISTÖNS UOJELU TYÖLLISTÄÄ Myös työllisyyspoliittisilla toimi ll a voidaan edistää lu onno nsuojelua. Tässä esimerkkejä vihjeeksi tyÖ• voimaminiscerille1 Sdp: Puolueemme on o llut ajamassa sellaista politiikkaa , että ympäristönsuojelutoimia on yhä enenevässä määrin voitu sisäll yttää erilaisi in työllisyysohjelmiin . Teollisuuspolitiikassa olem m e painottaneet juuri omiin uud istuviin luonnonvaroihimme perustuvan teollisuuden kehittämistä. maisemanhoido llisiin tö ihin . Verryttelytauoilla voi siteen katsella yksityiskohtia, tutustua vaikkapa suokasveihin tai puulajei hin. Myös kuntakohtaisia ympäristö nho itoon liittyviä ryöllistäm isko hteita o n lähdettävä toteuttamaan . Kokoomus: Kotimaisen energia n hankintaan liittyvät työllistämisnäköalat on hyödynnettävä. Keskeinen tavoitteemme on se llaisen alueellisen työllisyyspo litiikan toteuttaminen , joka estää yhteiskunnan alueellista keskittymistä . luonnonsuojelulii ton työ llisyysmuist10n . hei näkuussa 1978 laajaa nuorten työ llistäm iso hj elm aa , jonka avull a voitaisiin työ llistää tuhansia nuona . Tämä ed istäisi ympäristönsuojelua. korkotukilainat yleiseen jätteidenkäsittel ypaikkojen perustamista ja kunnostamista sekä teollisuuden ilmansuojeAUTOILIJAN LUONTOPOLKU Kanada on käyttänyt MAB-rahoja (Man and Biosphere = ihminen ja biosfääri) ennakkoluulottomasti tutki muksen ohella m yöskin ympäristövalistukseen . Ko hteet vaihtelevat maisemista maan matos11n , mukana on myös historiallisia ja 40 luinvestointeja varten . Suomen Luonto 7 / 78 esitte li Suomen. Nykyisessä taloud ellisessa ti• lanteessa tähä n liittyy työ n vastaanottove lvo llisuuden vä ljentäminen . Lkp: Y mpäriscönsuojeluun liinyy runsaasti työllisyyskohteica . Kepu: Perustamme koko politiikkamme eko log isten periaatteiden to· teuttamiseen . Tehokasta luonnontiedon ja luonnonsuojelullisten asenteiden levit ystä autoistuneille ihmisille , jocka kenties muutoin eivät liiku luonnossa. Keskustelun jatkoksi kysy imme suurimmilta puo luei lta, mill ais ia työllisyyspoliittisia toimia he kannat• ravat edistääkseen ympäristö nsuojelua. Muita toi m enpiteitä: kotimaise n kalata louden kehittäminen , m arj astuk sen ja sienestykse n tehostaminen , puhdistuslaitteiden (vede n ja ilman) rakentaminen ja asentaminen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen suosiminen ja kehittäminen , ympäristönsuojelua edistävän teknologian kehittäminen, polttopuun talteenoto n tehostaminen ja sorakuopp ien kunnostaminen
Suota ympäröi saranevojen ja sararämeiden muodostama laide . Keskiosassa on runsaasti lampia ja paikoin se on vaikeakulkuista rimpinevaa. Metsän rehevyydestä huolimatta maa ei yleensä ole runsasravinteisra vaan ravinteet ovat pääosin kasvei hin ja lahoavaan karikkeeseen sitoutuneina . Alunperin oli trooppisia sademetsiä noin 16 miljoonaa km' ; 197 5 oli jäljellä enää 9 .3 miljoo naa neliökilometriä. Ja tuhoamine n jatkuu . Konrolanrahka on riekon ja kapustarinnan eteläisimpiä pesimäpaikkoja . jouhisorsa ja punajalkaviklo eivät kuitenkaan pesi siellä joka vuosi . · Kontolanrahka on konsentrinen kermikeidas ja sen keskiosa kohoaa noin 7 m laitoja korkeammalle . Tällaiseen lajimäärään sopii jo runsaastikin mahdollisia hyötykasveja ja -eläimiä. Tällaiset muutokset voivat vaikuttaa jo laajojen alueiden ilmastoonkin . Trooppisten sademetsien eläi nja kasvilajien runsaus on miltei käsittä KONTOLANRAHKA TURPEEKSI VAI SUOJELUKOHTEEKSI 1 Varsinais-Suomen suurin yhtenäi nen suo on 850 ha: n suuruinen Kontolanrahka Pöytyän ja Loimaan rajalla. Turve sopisi lähinnä kasvuturpeeksi. Koilliseen suo ikäänkuin pursuaa korkeamman maakannaksen yli . TROOPPISET SADEMETSÄT TUHOUTUVAT Alkuperäisen luonnon suojelun vaikeimpia o ngelmia on trooppiseen sademetsien suojel u . Onpa Varkaansaarella nähty syksyllä 1976 valkoselkäcikkakin . Tällä kannakse lla on Varkaan saari , jolla on alkuperältään epäselviä kivivallituksia. Muuttoaikoina suolla tavataan Toivottavasti Kontolanrahkalle ei käy kuten Mellilän Linturahkalle (entinen Heporahka): suosta ojitettiin 2 /3 eli noin 400 hehtaaria , mutta sitten 1977 turpeenotto lopetettiin . lajeja niistä % kaikcroo_pkiaan plSla siemenkasveja 240 000 15 000 65 sieniä 120 000 90 000 75 saniaisia 12 000 11 000 90 sammalia 12 000 9 000 75 maksasammalia 11 0000 7 000 65 yhteensä 395 000 272 000 70 Tämä m aailman monipuolisi n ekosysteemi (ks. Yksityismaita on noi n 700 ha; lopun omistavat Pöytyän kunta ja T urun kaupunki . Someron Reksuolla ja Ilomantsin Kesonsuolla. Pesiviä lintulajeja on tavattu 25, joista mm . Kontolanrahkassa o n noin 3 5 milj. Suomalaisten rakentam a sellutehdas kelluu parhaillaankin jossain Amazonilla ja jauhaa sadem etsästä selluloosaa' säännöllisesti kymmenittäin, toisinaan sadoittain mecsähanhia ja kurkia; kurki kuuluu m yös alueen pesimälinnustoon . Varsinais-Suom en luonnonsuoj eluyhdistys ja Turun lintutieteellinen yhdistys ovat esittäneet Kontolanrahkaa suojelualueeksi. SL 3-4 11976, sivut 13 1135) on m yös huonoimmin tunnettu. Suon erämaisten laitojen asukkaita ovat korppi , viirupöllö ja huuhkaj a. Sekä sademetsien tuckimi nen että suojelu ovat kiireisiä tehtäviä. Sademetsä ei kuitenkaan sovi vi lj elymaaksi. Suo on lä hes luonnontilassa ja vain suon laitaosissa o n vähäisiä metsäojituksia ja turpeennostopai kkoja. 197 5 pesi Kontolanrahkalla yksi ja m yöhempinä vuosina kaksi kalatiiraparia ; Kontolanrahkan lisäksi tiedetään kalatiiran pesivän vajaalla kymmenellä suolla , Suomessa mm . Isokuovin ja töyhtöhyypän lisäksi suolla pesii 510 paria liroja ja kapustarintoja. Kun ravinteiden kierto katkaistaan hakkuilla ja kulotuksella, rankkasateet huuhtovat ohuen mullaskerroksen pois ja jäljellä on vain maan tuottam aton luuranko. Kaksi SUOMEN LUONTO 1179 38 . Uudisasutus, ryöstöhakkuuc , kaskiviljely ja muu mecsänhaaskaus hävittää sademetsiä peruuttamattomasti 20 hehtaaria minuutissa' Etelä-A m erikassa jaetaan sademetsiä miltei ilmaiseksi Afrikasta paenneille valkoisille viljelymaiksi . vähäisten korvausten vuoksi. Maan,:1 omistajat vastustavat suon suojelua mm . Suomella on velvollisuus osallistua siihen, osallistuuhan talouselämämme niiden hävittämiseenkin. Jo pienellä , hehtaarin suuruisella alueella saattaa kasvaa satoja puulajeja (Suomessa puulajeja on kaikkiaan ko lmisenkymmentä!). Antti Karlin 41. Kontolanrahka o n linnustoltaan huippuluokkaa. Tropiikin sademetsissä elää yli 2 miljoonaa eläi nja kasvi lajia , joista su urin osa kuolee sukupuuttoon lähimp ien vuosikym menten kuluessa , jos metsien hävitys jatkuu nykyisellä vauhdilla. Pöytyän kunta puolestaan vastustaa rauhoitusta vedoten turveteollisuu den tarjoamiin työpaikkoihin . H armaalokkien parimäärä on tällä vuosikymm enellä pudonnut noi n viiteen parun . naurulokkipariakin pesii suo lla. Karpalosuona Kontolanrahka on maakunnan parhaita. Muuraintakin kasvaa runsaasti, mutta se marjoa heikosti. mätö n . m 3 turvetta , noin 4, 5 % koko Varsinais-Suomen turvevaroista. Suo on karu ja kasvillisuus niukkalajista. Suo oli kuitenkin jo pilattu' Linturahkan miltei 20 miljoonan kuutiometrin turvemäärä olisi riittänyt koko maan kasvuturvetuotannolle yli viideksi vuodeksi. Oheisessa taulukossa on eräiden kasviryhmien lajilukumää rä koko m aapallolla, trooppisten laj ien lukumäärä ja niiden prosenmosuus koko lajilukumäärästä. vsk. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto on esittänyt suota maaja m etsätalousalueeksi , jolla pitäisi erikseen selvittää sekä suojeluettä talouskäyttöm ahdollisuudet
1 .== Saaristomeri; 2 == Sandönkorpi; 3 == Torronsuo; 4 == Linnansaari; 5 == Paltasuo; 6 == Taskuneva; 7 == Pelso; 8 == Säippäsuo; 9 == Oulanka; 10 == Luosto . Kansallispuistoohjelman muita kohteita olivat Torronsuo (148 ha) , Luosto (52 ha) , Oulanka (8 ha) ja suunnitellun Pelson luonnonpuiston alue (106 ha) . Utajärven Säippäsuolta on tähän mennessä ostettu suojelutarkoituksiin 2 700 hehtaaria . Aikaisempien vuosien ostokohteet on merkitty avoimin renkain (ks. SUOMEN LUONTO 1 /79 38 . Tästä tosin siirrettiin , kuten tunnettua, Kemi Oy:n maiden ostoon 2,3 miljoonaa. Korvauspohjaisia alueita ei vielä ole perustettu . Ostoihin käytettiin Kemi Oy:n siirrosta huolimatta 6 ,7 miljoonaa markkaa , sillä määrärahaa oli vielä edellisiltä vuosilta käyttämättä . Soidensuojeluohjelmaan kuuluvia ostokohteita olivat Säippäsuon, Torronsuon ja Pelson lisäksi Halsuan Taskuneva (1 75 ha) , Pieksämäen Paitasuo (149 ha) sekä Hangon Sandönkorpi (69 ha). Muita suurimpia kohteita olivat Saaristomeren kansallispuistoalue (7 kauppaa, 163 ha) ja Linnansaaren kansallispuiston laajennusalue (6 kauppaa, 141 ha). Luonnonsuojelualueiden hankkiminen valtiolle on edisty nyt tähän mennessä pisimmälle Säippäsuolla (ostettu 2 700 ha) ja Pudasjärven Kuusisuolla (1 600 ha) , joista kummastakin on ostettu kolme neljännestä. Siitä huolimatta vuosi oli maanhankintojen suhteen ennätyksellinen : 38 kaupalla ostettiin kymmeneltä eri alueelta yhteensä yli 3 700 hehtaaria suojeltavaa luontoa . SL 1175, 1176 ja l /77). Pitkien valmistelujen jälkeen siitä saatiin ostetuksi 16 kaupalla yli 2 700 hehtaaria . Kauhajoen Kauhanevalla ostetut 800 ha yhdessä 1 400 hehtaarin aarn ialueen kanssa muodostavat samoin kolme neljännestä valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesta kansallispuistoalueesta. vsk.. Hannu Ormio Vuoden 1978 luonnonsuojeluostojen kohteet (mustat ympyrät) . Luonnonsuojelualueiden osto valtiolle on kehittynyt seuraavasti: 197 1 4 kauppaa 34 ha 1972 1 88 ha 197 3 15 395 ha 1974 20 1 25 1 ha 1975 16 2 12 ha 1976 10 604 ha 1977 6 302 ha 1978 39 3 730 ha 42 Viime vuoden tärkein ostokohde oli Utajärven laaja erämainen Säippäsuo . Nämä kolme aluetta ovat jo niin täydelliset , että ne voitaisiin virallisestikin perustaa luonnonsuojelualueiksi . SUOJELUALUEIDEN OSTOT LISÄÄNTYIVÄTVUONNA 1978 Luonnonsuojelualueiden ostoon oli vuodeksi 1978 myönnetty rahaa tähän asti suurin määrä, 6 ,8 miljoonaa 1T1arkkaa. Suojelualueiden ostoon tarkoitettu siirtomääräraha valtion tuloja menoarviossa on kehittyn yt seuraavasti: 197 1 500 000 mk 1972 490 000 mk 1973 980 000 mk 1974 2 000 000 mk 1975 4 000 000 mk 1976 3 000 000 mk 1977 3 800 000 mk 1978 6 800 000 mk (2 300 000 mk) 1979 6 000 000 mk Määrärahaa voidaan nykyään käyttää myös korvauksiin käyttöoikeuden rajoituksista silloin , kun luonnonsuojelualue jää alkuperäiselle omistajalle
SUOMEN LUONNON KANSIJA KESKIAUKEAMAKILPAILU Kuten SI 7-78 sivullaan 338 kertoi, Suomen Luonnon kansija keskiaukeamakuvien kilpailuun osallistui toistasataa valokuvaajaa ja toistatuhatta valokuvaa. Raati tasapainoili punnitessaan kuvauksellisuuden, aiheen merkityksen ja kuvan teknisten ominaisuuksien suhteita, mutta päätyi sitten yksimielisesti pitämään parhaina seuraavia , ilman kes' kinäistä järjestystä : Sakari Ekko: Saivaara Mauri Peltonen: Metso Leena Saraste: Jalopuulehto SUOl\1EN LUONTO 1 /79 38 . Miksi et vielä ole ottanut yhteyttä. Suomessa sitä on tavattu koko maassa, etelästä Lappiin asti. Se on kookas, kosteana vihreä (katso kansikuvaa 1) liuskainen lehtijäkälä; kuivana se on vaihtelevan sävyisesti ruskea tai harmaa. M yöhästelijöiden ei silti tarvitse vaipua epätoivoon , sillä muita kieliä vielä riittää. Tiedot voi lähettää osoitteella FL Orvo Vitikainen Kasvitieteen laitos Unioninkatu 44 00 I 70 Helsinki I 7 LUONNONKALENTERIN kysyntä ylitti odotukset: suomenkielinen painos loppui jo ennen joulua. Kuvat ymmärtää pienen harjoittelun jälkeen ilman sanakirjaakin, ja tekstiosan parissa on mukava harrastella pientä kielivoimistelua. OLETKO NÄHNYT RAIDANKEUHKOJÄKÄLÄÄ 1 Raidan ja muiden lehtipuiden rungoilla kasvava raidankeuhkojäkälä on hävinnyt monilta alueilta Keskija Länsi-Euroopassa ja meilläkin se on voimakkaasti harvinaistunut. Tavallisesti raidankeuhkojäkälä on helppo tuntea . Anto Leikola, kirjailija Pekka Suhonen sekä Suomen Luonnon toimituksen edustaja, antaa arvionsa Suomen Luonnossa 2179. Heinonen: Puronvarren laindunmaata Juha Huttunen: Siika.vaaran puronotko Petri Kapanen: Korvayökkö Seppo Kerfinen: Mustavaris Esko Lappi: Kuukkelit Seppo Mykkfinen: Joutsenperhe Arno Rautavaara: Aspskär -72 Matti Valta: Sorsapoikua Veikko Vasama: Kivijoki Puolisensataa muutakin kuvaa voi periaatteessa ilmestyä Suomen LuonRaidankeuhkojäkälää on kuvan yläreunassa ja vasemmassa alareunassa. Luonnonkuva-arkisto odottaa kaikenlaisia hyviä luonnonkuvia . Joskus sen tapaa myös varjoisan kallioseinämän sammalikosta. Ne siis tuottivat ottajilleen Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n 250 mk arvoiset lahjakortit. Jos määrityksessä on epävarmuutta, voi mukaan liittää valokuvan tai pienen näytteen jäkälästä, mutta on syytä huolehtia, ettei näytteenotto hävitä lajia kasvupaikaltaan . Parhaita kirjoituksia käytetään vielä tämän vuoden numeroissa heti kun tila antaa myöten . Tarkan havaintopaikan (mielellään myös yhtenäiskoordinaatein) ja kasvualustan lisäksi ovat tervetulleita havainnot kasvuympäristöstä, yksilöiden koosta , kunnosta ja runsaudesta. Suomessa sen taantumisesta ja esiintymisestä ovat tehneet selkoa Rainer Hakulinen (Ann. Uusi 3 000 kappaleen painos tehtiin kiireesti, mutta nyt sekin on lopussa. Muistathan, että Suomen Luonto tarvitsee jatkuvasti kirjoituksia aJankohtaisista suojeluasioista. Huippuluokan kuvia olivat myös: /. D 43 .• 1 i E g f. Bot. Enimmäkseen se kasvaa vanhojen lehtipuiden , etenkin raidan, pihlajan ja haavan rungoilla sekä kuusen oksilla varjoisissa ja kosteailmastoisissa paikoissa. Kuvakatselmusta sivusta seurannut arkistonhoitaja Kaija Keskinen ehti jo ennen kilpailun ratkeamista vilauttaa ja alustavasti myydäkin kilpailukuvia kirjantekijöille ja muille kuvankäyttäjille. Pohjoismainen jäkälätieteellinen yhdistys kartoittaa raidankeuhkojäkälän nykylevinneisyyden ja siksi tarvitaan uusia havaintoja. Jos kuvaajat sallivat, ne ja sadat muut kilpailukuvat jäävät Luonnonkuva-arkistoon odottamaan käyttöä. Se on herkkä ilman saasteille : erityisesti rikkidioksidille . Raidankeuhkojäkälä on kärsinyt myös metsien harventamisesta ja kasvualustaksi sopivien "roskapuiden" poistamisesta. isidioita, jäkälän lisääntymiselimiä . Esimerkiksi nyt helmikuussa pyörähtelee pakkaspuroissa scrömscare eli dipper eli Wasserschmfitzer. Puh . vsk. Arvostelulautakunta, johon kuuluvat dos. Aiheet olivat monipuolisia, kuvaajien näkemykset usein omintakeisia ja kilpailun kärki oli tasainen. (Tunturien sammalikossa kasvaa läheinen tunturikeuhkojäkälä , joka on pienempi eikä siinä ole jäkälämurujauhetta eikä isidioita) . Fennici 1:202-2 13 , 1964) ja erityisesti Pohjois-Savossa Kalevi Takala (Savon Luonto 9:1-5 , 1977). non kanteen tai keskiaukeamalle, jos aiheen ajankohtaisuus ja artikkelien sisältö osuvat yksiin niiden kanssa. 90642 881/23 , mieluimmin iltapäivisin. Yläpinnalla on verkkomaisesti haarovia harjuja ja niissä on vaaleaa jäkälämurujauhetta tai pieniä tappimaisia SUOMEN LUONNON KIRJOITUSKILPAILU Tämä minulle läheinen suojeluasia Suomen Luonnon viime vuoden lokakuussa päättynyttä kirjoituskilpailua ei vielä saatu tuloksineen mahtumaan tähän numeroon , vaikka aikaisemmin niin luvattiin
SNF:llä ja sen nuoriso-organisaatiolla ''Fältbiologerna'' on runsaasti muutakin aineistoa, kuten kirj oja, julisteita ym . 90-642 881 Huutoja korvesta MITÄ • H ÄVITTÄJÄN HIN NA LLA 1 Luettuani Suomen Luonnon n :osta 8/78 otsi kossa m ai nitun kirjoitukse n ja erityisesti sen johcoajatuksen etsi n Suomen luonnonsuojeluliicon säännöistä kohtaa josta selviäisi. Rupeatko Suomen Luonnon asiamieheksi. Tämän suuntaista ajatusta en sää nnöistä löytänyt. Jäljelle jäi levottomia ajatuksia, että Suomen Luonnon toimitus ei ole selvittänyt itselleen turvallisuuspolitiikkamme coisen osatekiSUOMEN LUONTO 1179 38. kaavalla paljon iloa lintupaikkoja esittelevästä kirjasta ''Fågellokaler i Sverige", joka sanoin ja kamapii rroksin esittelee yli kaksisataa ruotsalaista lintujentarkkailupaikkaa. Konsertin tuotto käytetään Y mpäristövuoden 80 järjestelyihin . Luonto Ja luonnonsuojelu kiinnostavat , yhä enemmän ja yhä useampia. Ryhtymällä Suomen Luonnon asiamieheksi saat hyvän mielen ohella muutakin vaivanpalkkaa. että liitco ottaa repivää kantaa Suom en turvallisuuspoliittisiin paamaariin . Lippuja saa muun muassa Luonnonsuojelun Tuki Oy:stä , puhelin 90-406 262. Suomen luonnonsuojeluliitto LAPSI JA YMPÄRISTÖ Maailman ympäristöpäivää 5. Niinpä ympäristöpäivän vietto ei rajoitu tänä vuonna yhteen päivään vaan koko toukokuu on omistettu Nuoreen Luonnon lapsinumeron , diojen , radioja televisioohjelmien ja muun vartavasten valmistettavan lapsiaiheisen materiaalin tutkimiseen . Kiinnostuneita on si nunkin ympärilläsi. Ota yhteyttä! Terho Pouranen jä"rjescösihteeri Suomen luonnonsuojeluliitto Lönnrotinkacu 1 7 B 6 00120 Helsinki 12 puh . kertova " Fågelskydd" . 6. Lapsille JarJestetaan myös suurtapahtuma sekä muun muassa meistä ympäristöväestä riippuen pienempiä tapahtumia . Helpoimmin pääsee jäljille tilaamalla yhdistyksen luettelon osoitteesta Kungsholms strand 125 , 11 2 34 Stockholm. Näin talvella ajankohtaista ovat esim. Y mpäristövuoden 80 aikana kerätään ympäristöadressia , joka koostuu lukuisista paikallisista, tiettyyn ympäristöongelmaan puuttuvista, ad resse1sta. YMPÄRISTÖVUOSI 80 Vuonna 1980 vietetään kansainvälistä Ympäristövuosi 80 teemavuotta . LASTEN LAHJA LUONNONSUOJELULLE Posti toi joulun alla tosi-iloisen yllätyksen luonnonsuojeluliiton toi mistoon : Syvärauman päiväkod in lapset (1 -6 -vuotiaat) yhdessä ai kuisten kanssa olivat järjestäneet luonnonsuojelumyyjäiset Ja lahjoittivat tulot luonnonsuojelun tukemise ksi. päivänä m aaliskuuta. Konsertissa esiintyvät kansainvälisesti tunnetut laulajat Martti Talvela , Irja Auroora , Peter Lindroos ja Aili Purtonen sekä yli satahenkinen Helsingin Katedraalikuoro ja Helsingin Kaupunginorkesteri kapellimestari Eero Erkkilän johdolla. Keväämmällä on naapurimaassa mat44 -tempaus. talvisesta ekologiasta kertova kirja " Djuren , växterna och vintern'', nisäkkäiden jäljistä ja jätöksistä kertova '' De vildas spår' ' sekä lintujen talviruokinnasta, pöntöistä ym. Kiitos lapset lahjasta , summa käytetään Lapse n vuoden toukokuisen teemapäivän " Lapsi ja ympäristö" järjestelyihin . Kevyenja joukkoliikenteen puolesta toimitaan järjestämällä '' Polkupyörällä töi hin '' LUONTOTJETOA LÄNSINAAPURJSTA 1 Ruotsin luonnonsuojeluyhdistys (Svenska Naturskyddsföreningen eli SNF) tuottaa monenlaista aineistoa, josta suuri osa on arvokasta suomalaisellekin luonnonsuojelijalle. He kaikki antavat konserttinsa luonnonsuojelun hyväksi ja esiintyvät siis ilmaiseksi. luonnosta, ympäristön suojelusta, kasveista ja eläimistä . Liput maksavat 60, 100 ja 150 m arkkaa . Konsertin järjestävät Suom en luonnonsuojeluliitto , Natur och milj övård ja Ekoteknologinen yhdistys . vietetään Lasten vuonna Suomessa ni mellä " Lapsi ja ympäristö". " Lapsi ja ympäristö" on valittu teemaksi toukokuun aikana m yös peruskouluihin , ammattikouluihin ja päiväkoteihin . Ihmisen elinympäristön suojelun näkökulm a ajoittuu loppukevääseen , jolloin järjestetään talkooviikko lähiympäristön viihtyisyyden puolesta . ,sk.. Syksyllä luonnon tuotteiden keruuaikaan järjestetään jokamies-päivä. Keskikesän valtakunnalliseen kesätapahtumaan keräännytään ympäri Suomea. KEV Ä TKONSERTTI LUONNONSUOJELUN HYV ÄKSI Kevään suuri luonnonsuojelu ja kulttuuritapahtuma on Verdin mahtava '' Requiem '' Finlandia-talon konserttisalissa perjantaina 16. Ympäristövuonna 80 järjestetään tehostettua toimimaa alkuperäisen luonnon suojelemiseksi tavoitteena rauhoitustoiminnan lisääminen . Päivä n järjestelyihin osallistuvat sekä ympäristönsuojeluviranomaiset että vapaaehtoiset luonnonsuojelujärjestöt . Juuri nyt painos on lopussa, mutta uusi on lu vassa maaliskuussa. Tapahtuma muodostaa huipentuman ympäristöviestille , joka tuodaan eri lääneistä. Joko he tuntevat Suomen Luonnon 1 Voit auttaa luontoa ja heitä
Pönttö voi tosin jäädä vaille myyriä jahtaavaa asukasta, mutta harvoin huuhkajan vuoksi. Eiköhän jätettäisi huuhkajac pesillään kuvaamatta ja kuvattaisiin sen sijaan vaikka kaikki, ilmeisesti sadat lipastojen päällä ja näyteikkunoissa törröttävät topatut huuhkajarumilukset, jotka kuvastavat huuhkajien suvun ihmisen aggressiivisuudesta maksamaa hintaa. PS . Muut vastaajat olivat eri alojen ja seutujen ihmisiä , jotka ovat viime aikoina osoittaneet kiinnostusta luonnonsuojeluliiton totmmcaan . Sama koskee liian varhaista rengastamista. Ne lienevät kuitenkin vain lihapaloja muiden ravinnoksi kelpaavien lihapalojen joukossa. Olli Saastamoista kirjoituksellaan " Marjoista ja sienistä työtä ja tuloja" antamasta selvityksestä niiden käytännön cuottoarvosta. Suomen Luonnon 7 / 1978 kannessa oli uljas huuhkajan kuva, ilmeisesti pesän tuntumasta kuvattu. METSIEN MONITUOTTO JA SEN MONIKÄYTTÖ On aihetta kiittää lis. Perrri Nikkari HUUHKAJAN PÖLLÖRUOKA Suomen Luonnossa 7 / 1978 Heimo Mikkola kertoi: "Huuhkajan tapa syödä kaikki reviirinsä pienemmät petolinnut ja pöllöt on kiistaton ja muiden lajien turvallisuuden vuoksi sitä tulisi kunnioittaa. Samalla hän korosti , että ympäristönsuojelu jos mikä on maanpuolustusta. Seppo Pekkala Suomen Luonto No 7 1978 45. " Huuhkajien reviirit peittävät aukottomasti osia Varsinais-Suomessa toimivan huuhkajaryöryhmän alueesta. kiertohaastattelussa. Toivon mukaan Suomen Luonto selkiinnyttää tavoitteensa ja sen mukaiset kannanottonsa . Ilmeisesti entistä useammilta ja entistä harvemmin. Koska huuhkaja hylkää pesänsä helposti, jokainen huuhkajakuva näpätään ottaen turhan suuria riskejä. Silloinkaan ei ole aihetta suruun, sillä asukki on käytetty visusti hyväksi ravintoketjussa. iän maanpuolustuksen päämääriä, sallii lehden palstoilla artikkeleita , joissa lasketaan tunneperäisesti yhteen erilaisia mielivaltaisia tavoitteita lopputuloksena toivottu ajatusrakennelma lukijoiden harhauttamiseksi tai on vieraantumassa liiton jämerästä päämäärästä . Toisaalta eri asia on, kuinka kelläkin riittää aikaa kerätä näitä omaa käyttöään varren sekä koska luopua sellaisesta ostaen hankittavien hyväksi. ,sk. Pekka Nuorrevan Suomen luonnonsuojeluliiton ensimmäisen puheenjohtajan taannoin esittämästä ajatuksesta , että edes yhden hävittäjän hinnalla varustettaisiin hyvä ympärisrönsuojelulaboratorio. Lcnnar Ekberg, Joensuu EDELLÄMAINITUN artikkelin idea lähti prof. Taulukossa on suppeahko aineisto pöllöjen ja haukkojen pesintöien onnistumisesta Varsinais-Suomen huuhkajien reviireillä. Sain joululahjaksi paidan, jonka rintamuksesca on luettavissa Suomen luonnonsuojeluliitto. M uilca osin lehden artikkelit olivat korkeatasoisina ja asiallisina mielenkiintoista luettavaa. En siiri väitä , etteikö metsien monikäyttöisempää tuottosuuntaa olisi aihetta edistää ja tutkia. . Huuhkajilla ei siis näytä olevan ratkaisevaa merkitystä pöllöjen sen paremmin kuin haukkojenkaan pesinnän onnistumiseen, joten edelleen kannattaa raahata pöllöjen pönttöjä metsiin. Samoin sen , että nykyaikana tahtoo edelliseen ansio ja jälkimmäisten maksuvara leikkautua väliporta1s11n . pepesän etäisyys epäonnissinhuuhkajan runeita töjä pesästä km pesinröjä lehtopöllö 22 0,62,5 helmi pöllö 10 ,32,1 2 sarvipöllö 3 0,71, 7 kanahaukka 14 ,52,4 2 hiirihaukka 8 0,52,3 varpushaukka ,2 Epäonnisrumisrapauksissa ei ole näyttöä huuhkajan syyllisyydestä niihin. Normaalilla talonpoikaisjärjellä ymmärrettävän, koko "tuotantoprojekrissa " vallitsevan seikan takia , ettei "kasvattaja " voi juuri koskaan päätellä niistä erityistä hyötyä saavansa, hän joutuu keskittymään kuitenkin ansiota antavien ''lokeroiden'' töihin kuten muutkin. Tuntisin pettymystä, jos minun olisi tehtävä siitä larcialuuttu ja luovuttava ryöstä , tosin vähäisestä, jota olen hyvän asian vuoksi tehnyt . Olen käyttänyt paitaa julkisuudessa ahkerasti tuodakseni esille kannatettavaa aatetta. Johdonmukaisesti hän toisti toivomuksen em. Talonpoikaisjärkihän kyllä käsittää , että varsinaista ansiotuloa sellaisista saavat vain riittävän köyhät kerääjät riittävän rikkaiden ostaja-käyttäjien tilanteessa. Varsinaista tuottavaa ansiota (suomalaisesti verotettavaa) voinee näiden osaltakin ajatella saatavan vain jotenkin viljelyluontoisesci. Ja tyhjä pönttö on taas vapaa kolo muuten kolorromassa hoitometsässä, jossa kyllä käyttäjiä löytyy. Sitä kun on viime aikoina uskoteltu ilmeisellä menestyksellä olevan lähes satumaisia määriä. Huuhkajien pesien läheisyydestä on löydetty sarvi, helmija lehtopöllön, kana, hiirija ruskosuohaukan sekä kalasääksen jäänteitä. Toivomme , että liiton paita saa vielä kauan Teitä lämmittää ja että se loppuunkuluneena aikanaan saa palvella lattialuurtuna edistäen omalla ravallaan moninaiskäytön ja lähiympäristön puhtauden periaatteira 1 Toimitus 1'11, SUOMEN LUONTO 117'! 38. Siis työmäärää / kustannuksia .saatua satokiloa kohden pienentäen
Juuri niissähän monet myöhem46 min rauhoitetut luonnonsuojelun kohteet esitellään ensi kerran ja usein vain niissä. Pirkko Suominen SUO MEN LUONTO 1 /79 38. Miksi rau hoi tustoiminta on Helsingissä ollut melkein keskeytyksissä parin vuosikymmenen ajan) Ja kuitenkin kaupungilla on ollut erityinen luonnonsuojaluasioira hoitava virkamies ( = kaupungi n metsänhoitaja) jo vuodesta 1954. Maamme 9 kansallispuistoa, 15 luonnonpuistoa, 3 70 muuta luonnonsuojelualuetta ja 1 500 luonnonmuistomerkkiä ovat saaneet luettelonsa, joka korvaa silloisessa Valtion luonnonsuojelucoimistossa 1969 laaditun luettelon . Hollantilainen taiteilija Rien Poortvlier ja hänen riedemiesystävänsä Will Huygen ovat työskennelleet yhdessä ja tuloksena on perinpohjainen tietoteos lähinnä metsätontuista. Erkamo TONTIUTIETOA Rien Poortvliet ja Wil Huygen: Suuri tonttukirja. Kun esimerkiksi Anjalankosken kaupungissa on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja kohteita peräti 45 , Tammelassa ja Valkealassa 42 , Hattulassa 39, Kotkan kaupungissa 21 ja Kuopiossakin 20 , on Helsi ngin vastaavien kohteiden määrä kummastuttavan pieni. Pienemmät suojelualueet ja luonnonmuistomerkit on esitelty lääneittäin ja kunnittain ; erityyppiset suojelukohteet on lisäksi luetteloitu kukin erikseen. Kirjallisuutta KAKSI LUONNONSUOJELUKOHTEIDEN LUETTELOA Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit. Rakenne on selkeä , sanonta keskitettyä ja täsmällistä , painatus onnistunutta (joittenkin sivujen teksti ulottuu kuitenkin liian alas). Vastapalvelukse ksi tonttu vammaa myyriä myyränloukuista Ja hoitaa kaniinia tämän viimeisinä elinpäivinä . ensimmäinen julkaistu luettelo maamme luonnonsuojelualueista ja luonnonmuistomerkeistä , on jäänyt pois. 78 s., 3 liitekarctaa . Huojuvaan puuhun sidottujen narujen avulla saadaan energiaa monenlaisten vempaimien käyttämiseksi . Eikä siinä esim . luonnonsuojelumme suuren puuhamiehen Niilo Söyringin monista kirjoituksista mainita kuin kaksi ; hänen Luonnonsuojelun käsikirjansakin , jossa on mm . Muuten käy niin kuin kirjasessakin todetaan , että ''osa (suunnitelluista) alueista on joutunut joko kokonaan tai osaksi muiden maankäyttömuotojen tarkoituksiin ''. Luettelossa on tosin peräti 612 + 32 nimikettä , mutta siitä puuttuvat kuitenkin monet perustavat selvitykset, joita seutukaavaliitot ja kunnat ovat laadittaneet alueittensa luonnonsuojelusta (yksi tällainen on mukana kuin erehdyksestä, n:o 244) . Julkaisu on tärkeä tietolähde ja opas kuntien luonnonsuojeluasiamiesten , ympäristönsuojeluntarkastajien ja paikallisten luonnonsuojeluyhdistysten työkentällä . Esikaupunkialueiden yleiskaavan liiteraporcti 4: Virkistys ja luonnonsuojelu. Tähänkin raporttiin sisältyy yleinen osa , jossa selvitellään mm. Teoksessa on paljon opittavaa jokaiselle, sillä asiatiedot pitävät todella paikkansa. Näin on saatu aikaan todella koko perheen ääneenlukukirja, jossa luontotietous ja satu on taitavasti lomitettu kesken ään . Sitäpaitsi juuri täällä on " maannälkä " muihin tarkoituksiin erityisen suuri ja rauhoitustoimia pitäisi sen vuoksi aina kiirehtiä. Helsingin esikaupunkialueiden 49:stä suojelun arvoiseksi katsotusta alueesta on vain viisi ja 23:sta suojelunarvoisesta luonnonmerkistä 13 jo rauhoitettu joko luonnonsuojelulain nojalla tai kaupunginhallituksen päätöksellä. Melkein kaikki kohteet on rauhoitettu vuosien 1948 ja 1962 välillä, vuosilta 19631974 on vain kolme rauhoitusta. Toimittaneet Antti Haapanen ja Pertti Rassi. Nämä ruumiinrakenteeltaan ihmistä muistuttavat hiippalakit elävät metsissä sopusoinnussa luonnon kanssa. Maaja metsiitalousmm1sterion luonnonvarainhoitotoimiston julkaisuja 1. Kirjasen ilmestyminen on joka tapauksessa luonnonsuojelun kannalta iloinen '' perhetapaus'' . V. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavaosaston julkaisuja YB: 12178. ,sk. Niin miellyttävältä ja monipuoliselta kuin julkaisu siis näyttääkin, sitä ei kuitenkaan voi olla kritikoimatta: kirjallisuusluettelo on nimittäin ikävästi vajavainen . Vielä on kirjasessa laajahko luettelo suojelukohteita koskevasta kirjallisuudesta. Tämän öiseen aikaan metsissä hiippailevan luonnonystävän ja metsäneläjien yhteistyö on saumatonta. Tontut tuntevat tarkoin kasvien ja yrttien parantavan vaikutuksen ja osaavat käyttää kasveja myös värjäykseen. WSOY 1978, 212 viirikuvas1vua. Helsinki 1978. Uusi luettelo on melkoisesti laajempi ja sisältää myös yleisen osan, jossa tehdään selkoa mm. 190 s, Helsinki 1978. Esimerkiksi hyvä yhteisymmärrys sekä kaniinin että maamyyrän kanssa tuottaa molemminpuolisia ecuja. Julkaisu on siis varsin runsassisältöinen . Neljänneskilon painoinen , ihmistä seitsemän kertaa vahvempi tonttu elää 400 vuotiaaksi. Ilmeikkäät tonttuhahmot ihastuttavar lukijaa ikään katsomatta . Kantakaupungin alueella on lisäksi kaupungin metsäosastolta saamieni tietojen mukaan samoin 13 rauhoituskohdetta. Helsinginhän pitäisi tässä kin asiassa näyttää esimerkkiä muille kau pungeille ja kunnille. Nämä kaivamiseen erikoistuneet otukset kaivavat kaikki tonttujen tarvitsemat onkalot ja käytävät. luonnon suojelualueiden perustamisesta, oikeudellisesta asemasta, tutkimuksesta ja hoidosta. Suojelualueiden kuvaukset ovat laajempia , ja siinä kerrotaan myös kansallispuistoihin pääsystä , niiden palveluista ja kartoista. Kirjasessa on myös useita hyviä kuvia, pari karttaa ja muutamia suojelualueisiin liittyviä taulukoita. Kaikista näistä on luonnonsuojelulain nojalla rauhoi tettu vain 14. Jatkuvasti typistetyn Keskuspuiston kohtalo on tästä hyvänä esimerkkinä . Nämä ja paljon muuta tonttujen luonnonläheisistä elämäntavoista kertoo tämä sadunomaisesri kuvitettu luonnonystävän tietoteos. Niin, paitsi ehkä ne tontUt ... erilaisten suojelualueiden merkitystä , tehtäviä ja valintaperusteita
No degree of correlation could be noticed betwee n the beautiful wo rds and the actual deeds. by Jorma Laurila Pages 30-32 Rautalammin reitt i in Ce ntral Finland is a lake syscem which , as a relative ly intact aqu atic system . Arid regio ns surrounding rrue desercs are gencrall y considered use less. Spreading Sahara by Markku Varjo and Mikko ?unkari Pages 26-29 Som e fifc y millio n peop lc are living on rcgio ns susccptible ro d esenifica tio n . bill ion years old. Such patches are graduall y spreading until th ey meet the ed ge of the original desen . any promises relacing to the Children 's Year should be considered as cmpty wo rds unless proper attentio n wi ll simultanously be paid to the environmental aspects of childrens's life. ln those ri mes, volcanic act ivilies were commo n . L. Itämeren ja muunkin luonnon ystävä panee mielihyvin merkille kirjan ensimmäisen luvun, puolensadan sivun mittaisen esityksen Itämerestä , ' 'merellisestä elinym päristöstämme '' , missä ei alueen biologiaa ja suojeluakaan ole unohdettu. Polypores in Forest Ecosystem by Tuom o N iemelii and Heikki Kotiranta Pages I 725 There are som e 160 species of po lypores in Finland . Rauno Ruuh ijärvi, the presem Chairman of The Finn ish Associatio n fo r ature Protenion . C learing of forests m ay have helped its sp reading no nhward . Rauno Ruuhijärvi , Chairman by Marjukka Kulmanen Pages 3-6 ln this interview, Dr. ITÄMERTA JA JÄÄNMURTAJIA Jorma Pohjanpalo: 100 vuotta Suomen talvimerenkulkua. T his is now known as " rapaki vi " a roc k typica l fo r Finland . Undoubtedl y. Ruuhij ärvi , polirical and econo mica l leaders of Finland are less capa ble to understand the im po rrance of environmencal issues than are t he common peopl e . T he oldesr rocks in no rthern and eascern Finl and are 2. The o nl y way to do chis is to prot ect their habitat. Duc to modcrn fo restry , somc of che spccies have bccome so rarc, char chey nccd spccial prorcction . However, the few pa irs now nesting in bird boxes may grad ually resulr in a new type of nesting tradi tio n and help ro save rhis species from a m ore serio us populatio n decline . it has extended its range in the eastern pan s of che country. Such favo urable answers were then compared with the act ual voces when sam e and comparable issues were d iscussed in the Parli am ent. People gcnerall y consider the polecat as a se rious pest. Main part of o ur p resent rocks origi nated some 1. !n old times, the polypores had man y uses. Conuary to a ge neral be lief. The rece nt d roughts of Sahel , however. desens arc nm actuall y spreading o utwards. 1. Clearing of trees and ovcrgrazi ng fo llowcd by a natural d isaster. Sen elävää tekstiä lueskelee mielellään jäänmurtajien arkeen vähemmänkin paneutunut. Som e of the m are serious pests which consume annu all y as much valuabl e timber as a cellulose factory. and th e proiected fish farm s wo uld be disasterous. 8. At che sam e time. billio n years ago, sa ndsto nes were formed in cwo reg io ns of western Finland . Such economica lly impo n anr polypores incl ude : Hecerobasidion annosum , FomicopsiS pinicola, Phellinus chrysolom a. The spec ies di versir y of polypo res is g rca test in old forcscs. The pollution ca used by o ne of the grea tes, fi sh farms is far greater tha n the pollutio n caused by the village of 700 people next to it : irs wastes consU me 143 times more oxygcn . Many of chem are rhe n caug ht in u aps. Authori ties are o n the side of the fish farmers wi lling co increase che fi sh prod uction . Some 1. althoug h ir apparentl y lives ma inl y o n sm all rode nts. Good Words, Bad Deeds by Sa nna Wircavuori Pages 610 Jusr before parlam enrary elecr io ns, representatives of major politica l parries of Fi nl and were asked abou t some im porcant environm em al q uestions. he is panicularly concerned about rhe sad fat e of linnish peatlands and the slow progress so fa r made in the ir conservatio n . For inscance, rhe panies were in favou r of improved admi nistratio n for envi ronm ental conservation , they were willing to save eskers fro m un planned g ravel-taking, and last free rapids from power indu stry. 3. typica l fo r Sahel , arrived . as well as thc wacer q ualicy is no w scriously rhreatened by imensive fish fa rm ing usi ng massive q uantities of impon ed fodder to feed rai n bow trout and other exociqw: fish . Finland's Rocky Basement by Marri Lairala Pages I /16 T he o rig in ol Finl and's rocks and the history of geolog ica l fo rma ,io ns are short ly described . The Si berian Ti t lives in old coniferous fo resrs of nonh ern Finland ; such lorests are rapidl y becoming rare , and the tit is having g rear difficult ies in findin g suita ble nesring habitats. They are opposed by loca l peop le and conservationists who wo uld like to save th e lakes and to m anage ratio nall y rheir narural fi sh srncks. Tuntuu melkein siltä kuin Pohjanpalo olisi halunnut teoksessaan levittää ltämeritieroa reippaasti yli sen mitä pelkät talvimerenkulun perusteet vaatisivat, ja tällainen pyrkim ys, varsinkin kauniisti toteutettuna, ansaitsee hyvin hatunnosron. ln eastcrn Finland. vsk. polecats usuall y com e to wi m er near the fa rm -ho uses. '' Th e Year of the Envi ronmem ·' will be arranged in 1980. initiated by o vergrazed land . !n March 1979 Children's Year new Parliament will be elected . !n fact , sm all desen like patches. lrogs and refuse ol rub b ish-heaps. After this oroge ny. Some individuals from different poli t• ica l panies have sporadicall y vmed in favo ur SUOMEN LUONTO 1/ 79 38. Siberian Tit by A nrero }iirvinen Pages 363 7 Thiny years ago , ,he Finn ish populat ion of Siberi an Ti t (Pa.rus cinccus) was escimated at hun d reds of thousand pairs; the presem fig ure may be less than 10 per cem of that lig ure . Ruuhi järvi ma intains th at the acrivities of the Associatio n should cover ali fields of en vironmencal conservation . Nimestään huolimatta kirja ei ole pelkkää historiaa vaan monipuolinen katsaus kaikkeen mikä talvimerenkulussa on tähdellistä , aina ahvenanmaalaisten vanhoista postireiteistä valtiovieraiden käynteihin uljaalla Urholla ja alkoholinmyynnin osuuteen Suomen Ja Ruotsin välisen laivaliikenteen kannattavuudessa. Most rocks in Fin land are Precam bria n . An in creasi ng parc of che pop ulation now livcs in rhe fa r nort h wherc the breeding success is relat ivel y ~oor, d ue ro che un fa vo ura ble climat ic cond iu o ns. where the snow-cover is ch ick. Many of the spccics are scrict spccialiscs which can o nly rhrive in a very spccial cnvironmcnt . wi th mo re cattle and perm ancnt villagcs. Onnia leporina and Climacocyscis borealis li ving in spruce: Piproporus beculinus, lnonocus obliquus and Phellinus igniarius in birch : Phellinus trr:mulae in aspen . Some 1. Summaries of the Main Articles Anto Leikola Suomen Luonto (Nacure of Finland) Published by the Finnish Association for Nacure Proteccion (Suomen luonnonsuojeluliitto) Address: Lönnrotinkatu 1 7 B 00120 Helsinki 12, Finland Editor: Teuvo Suominen Politicians Against Children ' Editorial Pagc I T he present Parli am cnt of Finland has shown extremel y little inre rest in environme m al conservation. of conservau o n but the vast majo ricy ot ali impon am panies have voted againsr environmentally sound proposals. Therefore. has been p ro posed to be included in the international Project Aq ua . 370 s. 6 .1. Young sed imcntary rocks are fcw in Finl and . ofte n around a well , appear o n the regio ns surrounding desens. Polecats of Finland by Uolevi Skarc'n Pages 3336 T he polecat (Musrela purorius) has recentl y almost d isappeared fro m che wesrern and southwestern pan s of Finland . Modern way of life . Same habitats are shared by a numbcr of ochcr organism s, many of which nced protcctio n as badl y as che polypores themsclves. wo rsened the situacion . As chairma n , Dr. Th is sta tus. the candi dates will make an issue abo ut the theme of the year. Rautalammin Reitti Natural Lakes or Fish Ponds. Likewise, they expressed the necessity of creating ncw naturt:reserves accord ing to the plans by T he Natio nal Parks Commiuee. Wi th few exceptio ns, the answers were most p rog ressive. and governmcnts fcel littlc interest in develop ing them . b illi o n years ago when hig h mo untains, kn own as Sveccofennian Mo untai ns, were fo rmed . Accordi ng to D r. expresses h is concern abo ut rhe weak and diffuse admi nistratio n for environme ncal conservatio n in Finl and . 9. ochers wcre uscd for mak ing o r preserving fire , and still o thers could be used fo r making cloths. and thcy arc li terall y dcstroyi ng their own sources of lifc by cxcecding the carryi ng capac ity of chcse margi nal lands. 7. billion years ago. Such a si tuation m akes the role of a voluntary conservat ion movement eve n more impo nant. 6.2. 47. however. ). Ikävuosistaan piittaamaton monitoimimies professori Jorma Pohjanpalo on urakoinut satavuotiaasta talvimerenkulusta upean , hyvin kuvitetun tietoteoksen , jonka luulisi kiinnostavan kaikkia merestä ja laivoista innostuneita. In o rder ro improve the situ ation and to increase the general awareness of environmental m atters, a special campaig n year. when the period ical droug hts. and ir cont ains 21 times more p hospho rus and 6 rimes m ore n itrogen th an the sewagc fro m hum an habitacio n . O nl y traces of Cam bria n sandscones are now lefc. Personally. Ordovician limestone can be fo und in Aland and in the bmtom ol the G ulf of Bothni a. Presenr fish fa rming alo ng Rauta lammin reitti is a heavy burden . Somc of them were catcn . Bird boxes may prove helpful altho ug h this species does not read ily accepc them . Merenkulkuhallitus 19 78. a lo ng period of erosio n fo llowed . H owever, conservacio n sho uld bc regarded as a way to im provc thc qualicy of lifc of fucure gencracio ns. The no rth ernmost individuals are now living in Sotkamo (abo ut 64 ° N. U nfo rtun arely, however, rhe funds and o ther resources are quite insufficient. 8. gave a lesson abo ut the impo rca nce of desen s to human life. large amo unts of g ran it ic m ag m a was p ushed u pwards
Tarkoitus on, että yhdessä lastenne kanssa tekisitte havaintoja ja kertoisitte sitten niistä näillä sivuilla muillekin. Kasvien , eläinten ja ympäristönsuojelun ohella voi kerhoissa perehtyä valoku vaukseen tai vaikkapa näyttelyn valmistamiseen ja pystytykseen . Lapset itse ovat osa luontoa ja elävät vuorovaikutuksessa luonnontapahtumien kanssa . Peikontie 3 D 22. Piirin coim isto Kalevankangas 1 2, 33 540 Tampere 54. Koske lantie 17 C 21. Vanhemmille' Lapset kokevat luonnon tutkimisen tärkeänä. Luonto-Liiton piirien piirisihteerit Hämeen luontopiiri toiminnanjohtaja, Heikki Renvall . Jussinraitti 26, 60200 Seinäjoki 20 , 964 / 120111 L-L: n Pohjois-Suomen piiri . Heitä varten on valmistettu heidän tarpeensa ja kykynsä mukaista omaa ohjelmaa . Yhdyskatu 8 , 53 100 Lappeenran ta 10, 953/ 16884 L-L:n Keski-Suomen piiri Kari Ruohonen.Taitoniekantie9A5 10. Jokaiselle kerralle on lapsille oma tehtävänsä. Tältä aukeamalta löydätte, lapset ja vanhemmat, yhteistä lukemista. Tai, huomaamme turhaan tuputtavamme tietoa asioista, joista lapset eivät kiinnostu ilman omakohtaista kosketusta luontoon . 00 931/ 6 1 1 598 ps 8 19 1 1-0 L-L:n Kaakkois-Suomen piiri , Ari Nakari . Retket lähimetsiin ja kauemmaksikin tekevät sisätiloissa opitut asiat eläviksi ja tutuiksi kerho laisi lle . Meitä täällä toimituksessa kiinnostaa tietää mitä ja milloin teidän lintulautanne asukit syövät, mikä kasvi ensimmäisenä pistää esiin pihanne pälvestä ja mitä mielenkiintoista tapaatte retkillänne luonnossa. Piirtäkää Lasten Luontoon eläimiä sellaisissa ympäristöissä kuin olette niitä nähneet. Lasten Luonto -palstalla annetaan luoncokasvatusvihjeitä. Leppäsuon päiväkodin lapsia kiinnosti ainoastaan korkea talo' 48 Luonto-Liitto Luonto-Liitto on Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärj estö. Toiminnan perustana ovat eri puolilla Suomea sijaitsevat luontokerhot: koulukerhot ja paikkakuntakerhoc. päivään mennessä osoitteella: Lasten Luonto, Lönnrotinkatu 17 B 6, 00120 Helsinki 12. vsk.. Lähiympäristössänne on varmaan muita , aivan tavallisia eläimiä, joita olette tarkkailleet. Lasten Luonto Lasten omat sivut alkavat. Tämä kokemus voi jäädä vajavaiseksi varsinkin kaupunkilapsilla, joilta usein puuttuu elävä yhteys luontoon . Mitä näette tässä kuvassa' Toimituksen mielestä kuva on rikas ja paljastaa monta tärkeää piirrettä ympäristössämme. 0017. 40740 Jyväskylä 74, 941/2522 11/ 2 190 L-L:n Pohjanmaan luontopii ri , Vesa Luhta . 006 10 Helsi nki 61, 90/7904 75 L-L:n Varsinais-Suomen piiri , Outi Hämäläinen . Lähettäkää piirustukset maaliskuun 10. Päi vystys mato 13. Mukaan kerhojen coimintaan voi tulla jo kymmenvuotias, joissakin kerhoissa on nuorempiakin jäseniä . Tehtävä lapsille! Viereisellä sivulla on kaksi harvinaisempaa eläintä, viirupöllö ja siili. Markku Mesilaakso . He huomaavat asiona, joita me aikuiset emme hoksaa tai osaa selittää . Lasten Luonnon toimitukseen osallistuu lasce-ncarhanopettaja Marjatta Muhonen , joka on kokeillut luoncokasvatusta Leppäsuon päiväkodissa Helsingin keskustassa . Päästäisenkatu 8, 802 30 J0ensuu 23, 973/3 1836 L-L:n Uudenmaan piiri , Tiia Veneskoski . Lokkistentie , Muhittula, 2 1200 Raisio , 92 1 /783056 SUO MEN LUONTO l /79 38. Tiecoja lähimmästä luoncokerhosca saa Luonto-Liiton coim iscosta tai siitä piiristä , jonka alueella as uu . 90550 O ulu 55, 981/34 1002 viikonlopulla 980 / 4 1989 Savo-Karjalan Luontopiiri , Kaisa Seppänen . Ensi kerralla kerromme veden kiertokulusta ja annamme aiheeseen liittyviä mittaustehtäviä ja koeideoita . Luontokerhot tarjoavat nuorille mahdollisuuden perehtyä luonnonharrastuksen ja ympäristönsuojelun alkeisiin sekä vähitellen syventää ja laajentaa tiecoja ja taicoja . Kerhossa tapaa uusia ystäviä, joiden kanssa on hauska puu hata kaikkea luontoon liittyvää . Sen vuoksi luontokasvatus on tärkeää
Vasta kevätaurinko herättää sen , ja silloin se lähtee etsimään ruoakseen matoja ja etanoita. Et vain huomaa sitä helposti . Mutta sinä voit auttaa pöllöjä. Se kyhjöttää hiljaa pihapuun oksalla tai kaupungin puistikossa. Muutakin syötävää voit sille tarjota , esimerkiksi kalaa. Jos sen tielle silloin osuu sinun asettamasi maitokuppi, se juo maidon kovin tyytyväisenä ja tulee vielä seuraavanakin iltana katsomaan, olisiko samassa paikassa taas maitoa. Pöllöt lähtevät liikkeelle vasta hämärissä, sillä niiden ruokaa ovat hiiret ja muut pikkueläimet, jotka nekin liikkuvat pimeyden suojissa. Alakuvassa tepastelee siili. Mutta ei vielä, sillä nyt se lepää hievahtamatta turvallisessa lehtipesässään syvällä hangen alla. Kerro vanhemmillesi, että pöllö asuu mielellään myös linnunpöntössä, varsinkin jos se viedään metsän suojaan. Sopivia koloja on liian vähän . Sen kotina on puunkolo syvässä metsässä. Kirkas päivänvalo häikäisee sen silmiä, ja siksi se vain silloin tällöin raottaa silmiään ollessaan päiväunilla. Ehkä et katsele tarpeeksi korkealle. Niistä se saa itselleen lämpöisen talvipesän sitten kun kesä loppuu ja siili alkaa ajatella uuden talven viettoa .. Voit koota sille jonnekin suojaiseen kivenkoloon tai vajan alle ison kasan kuivia lehtiä ja heiniä. PöUö varmaankin katselee sinua useammin kuin sinä pöllöä. Toisellakin tavalla voit auttaa siiliä ensi syksynä. Pienemmätkin pöllöt lehtopöllö, hiiripöllö, helmipöllö ja varpuspöllö pesivät kolossa, esimerkiksi tikan tai palokiärien tekemässä. Tunnethan ystäväsi. Viereisessä kuvassa näet viirupöllön poikasen. Pöllöille ja muillekin linnuille sopivista pöntöistä saat lisätietoja Suomen Luonnonsuojelun Tuen kaupasta tai puhelimella 90-406 262 . Suurilla silmillään pöllö näkee melkein pimeässäkin. Sekin tarvitsee apua
JULISTUS JOKAMIEHEN OIKEUKSIEN PUOLESTA Maamm e rikas luonto tarjoaa kansalaisille h yvä t m ahdo ll isuudet virkistäytymiseen ja retkeilyyn . -8 C ::l >-l C ,., E ::l C/). Marjoja , sie niä ja vcsiemmc kala ka n toja käyte tään n ykyisin selvästi vähemmän ku in luonto pystyy kestävästi tuo ttamaan . e n ä kansa laiste n peruso ikeuksiin tul ee kuul ua tervee lline n ja vi ih tyisä e lin ym pä ristö ja eträ erit yislae issa va h vistetaan n ykyisin m aan tapaa n n o ja utu vien jokamic he no ikc uksien lou kkaa m att o m u us. Hall icscmaton kaupungistumine n . Huo lestuneina jo kamieh cn o ikcuksie n kaventumisesta m e a ll ekirjo ittanee t järjestö t vaadimme: e ttä la insääd äntöä o n paranneltava sit e n , <.: tt ii luo nno n varoja o n a ina käyteuävä u usiurumiskyky:i vaaram am at1 a ia m o nipuo lisesti e rila isiin ihmise n el äm ää rikastuttaviin tarko iwksiin . N iin jo kamiehcno ikeuksiin kuin o mistuso ikeuteen liittyy ain a ve lvolli suus co imia luo nno narvoja säästäen ja kunni o ittaen . eu ä laaj ennetaan ka nsa laisten o ik euksia o ng in taan ja talvipi lkintää n . io tka ympäristö n p ilaa ntumise n ca kia o n m e nete lt y. Mahd o ll isuudet nauttia jo kamichc no ikeuksisrn ovat kaventumassa . vesien p il aantum ine n , vesistö järj eslcl yt sekä vo imakkaasti luontoa muokkaava mnsäta lo us estiivät kansa laisia nautti masta vapaasta luonnosta . ranco icn tiuha rakc n rnm in cn , soranotto kauniista harju isramme . O n palautettava ne o ikeud et ja m ahdo llisuud et jokami eh enoi kc uksien käytt(l()n . joissa päätc1:iä n ym piiristö n ki-i y1ösrä . ,., E ::l C 8 .... SUOM EN LUONNONSUOJELULII T J"O SUOMEN K A LA MI EST EN K ESK USLIITTO SUOMEN M ET SÄSTÄJÄ JA KALAST AJA LIIT T O SU O MEN KU N TOU RHEILULlllTO SUOM EN SU U NN IST USLlllTO LUONTOurno SUOMEN PARTIO LA ISET A SU KA SLlrlTO VUO KRA LA ISTEN KESK USL11n -o 00 .... Parhaaseen kansall isee n perintöön kuu luvat jo kamieheno ikeudet salli vat maastossa ja vesil lä lii kkumisen , t il apäise n leiriytymiscn , m arj astuksen ja sienesty ksen sekä asui nkunnassa o nk imisen jo kaise lle suo m ala iselle . en ä joka mich e no ikcu ksia puo lustavia järjestö jä 1ulce kuull a n iissä ha llin cocl imissä ja o ike usiswimissa