Palokärki (alh.) penkoo muurahaiskeoista muurahaisia ja niiden munia sekä rusikoi lahokantoja pirstoiksi hevosmuurahaisten ja toukkien toivossa .. Hömötiainen (kesk . Talvimetsästäkin löytyy siivekästä elämää, vaikka useimmat lintukansalaiset ovatkin muuttaneet etelään tai hakeutuneet hyvän sään aikana ihmisasumusten tuntumaan. Kuukkeli (kesk. oik.) tulee talvella toimeen paljolti keräämiensä varastojen turvin. Kannen vikkelän pikkupedon, lumikon , kuvasi Timo Patomeri . Se piilottaa syksyllä siemeniä ja hyönteisiä puiden runkojen jäkäläpeitteeseen ja kuoren rakosiin. Kanahaukka (ylh .) elättää itsensä linnuilla , jäniksillä , oravilla ja pikkujyrsijöillä. vas.) , närhen pohjoinen serkku , lymyilee havumetsissä ja ilmaantuu kärkkäästi metsätyömiehen tai retkeilijän tulille
Mutta yksittäisillä luonnonsuojelujärjestöjen jäsenilläkin on , ja pitää olla mahdollisuuksia toimintaan. Mutta työ vaatii aikansa ja tuloksia saadakseen joutuu keskittymään vain yhteen hankkeeseen. T ilau kset välittää m yös Suomen Luonnonsuojelun T uki Oy, Nervanderinkatu 11 , 00 100 Helsinki 10 , puh 90406 262. Uusi käsittely vie taas vuosia , ja uusi päätös aiheuttaa taas vain uuden valituksen. Ja kun päätös asiasta vuosien kuluttua tulee, ei virkamiehistä kukaan ole vastuussa, kaikki piiloutuvat toistensa selän taakse eikä ketään jää näkyviin . Osoitteenm u utokset p yyd etää n ilmo ittam aan kirjallisesri lii ton to1m1stoon . Suomen Luonto N: o 1 1980 39. Ympäristöä tuhoavia hankkeita kyllä riittää, vaikka jokaiselle luonnonsuojelijalle omansa. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOK SET hoitaa S uome n luo nnonsuojeluliito n toimisto. Oikeusistuimien asiantuntemus ei läheskään aina ole riittävä ympäristöasioita käsiteltäessä. Kemijoen miehet saivat, Kulhia sai, ja me muutkin saamme. Tietoja meneillään olevista prosesseista ei tarvitse edes salailla, sillä jo sen asian selvittäminen, missä virastossa ja kenenkä virkamiehen pöytälaatikossa asia makaa, voi olla jo tavalliselle kansalaiselle ylivoimaista . Byrokratia estää ympäristödemokratian Y mpäristövuoden yleisteema ''kansalaiset toimintaan ympäristön puolesta" korostaa kansalaisen omatoimisuutta ja mahdollisuuksia. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luo nnonsuojelul iitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 001 50 Helsinki 15, puh . Siis kansalaiset toimimaan ympäristön puolesta. ISSN 0356-0678 Värierottelut : Helsingin Kuva laattatehd as O y Helsinki Painopaikka: Forssan Ki rjapaino Oy Forssa SUO MEN LUONTO! I HO \'! vsk. Eivät tavallisen kansalaisen mahdollisuudet yllä tällaisen asioidenkäsittelyn seuraamiseen! Tuntuu siltä kuin erilaiset valitusmahdollisuudet ja oikeudenkäyntien kiemurat olisivat vain juristien toimeentulon turvaamiseksi; kansalaisten oikeusturvan kannalta ne ovat vain haitaksi. Virkamiehet käsittelevät asioita piiloissaan vuosikausia, heille " tapahtua " on uusi asiakirja. luonnonsuojelujärjestöjen organisaatiouudistukset vieneet kohtuuttomasti ympäristöaktiivien aikaa ja tarmoa, ja toiminta ympäristön puolesta on ollut kovin hallituskeskeistä. Til aushima on 55 mk , Suom en luonnonsuojeluliiton jäsenille 4 5 mk . D. 30. 00 mk . Vuonna 1980 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. Yksinkertaista ja selvää maalaisjärjellä asiaa käsitellään virastossa vuosia ja kun päätös lopulta tehdään , korvauksiin määrätty vahingonaiheuttaja yleensä valittaa. lrtonumerot 8. ILMOITUSHINNA T 1/ 1 sivu 2000 mk , 1/2 sivu 1500 mk , l / 4 sivu 1 000 mk , takakansi 3 000 mk , aukeam a 3 500 mk , vä rilisä 700 mk . Viime vuosina ovat mm . Talouselämän, tekniikan ja lainsäädännön asiantuntemus on tai hankitaan, mutta erilaisten luonnonarvojen määrittelyn tuntemusta ei. Lehti void aan tila~a maksam alla ti laushi nta postisiirtotilille no 608 21-1. päätoimittaja: Sep po Vuokko Toimituss ihteeri : Marjukka Kulmanen Toimittaja: Jorma Laurila Taitto : Markku Tanttu TOIMITVSNEUVOSTO Juha Valste (puheenjohtaja), Pekka Borg , Matti Helminen , Urpo Häy ri nen , Kalevi Keynäs, Veikko Neuvonen , Risto N urmi ja Helge Romu . Taistelu byrokratiaa vastaan ei silti ole don Quijoten tuulimyllyjen nujertamista , siinä voidaan saada jotakin aikaankin . Tavalliselle kansalaiselle päätös, oli se sitten hyvä tai huono, on tärkeä: jopa vuosikymmeniä jatkuva epävarmuus oman asiansa kohtalosta haittaa elinkeinomahdollisuuksia kuten Siurualla. Tarkalla ja huolellisesti kerätyllä tosiasia-aineistolla voi murentaa vääristellyn tai yksipuolisen suunnitelman perusteet ja estää sen toteuttamisen . 90-642 88 1 Liiton toimisto o n avoinn a maa nantaista perj antaihin klo 8.3016.00 , kesä kuukausi na 8.3015. Luonnonsuojeluyhdistysten hallitukset on saatava kuoristaan! Oman järjestömme byrokratiaa vakavampi este on valtionhallinnon ja lainkäytön byrokratia. TOIMITVS Vs. Tietojen hankinnan vaikeuden lisäksi ympäristödemokratian esteenä on käsittelyn hitaus. Onko virkakoneisto ja oikeuslaitos vain talouselämän asialla
Voidaanko, ja miten, ympäristöasioita demokratisoida. 26 Summaries of the Main Anicles Lasten Luonto Merikotkan pelastamiseksi tehdään työtä eri puolilla maapalloa . Talven yli on kasvienkin kuitenkin selvittävä hengissä, ja millaisin konstein, siitä kerrotaan sivuilla 2025. Suomen suurin järvi on uhattuna. .. Kasvimaailmassahan ei tapahdu talvella mitään ... . Huutoj a korvesta .. Asiaa Saimaasta sivuilla 2629. Ja tässä kirjailijan näkemys ympäristödemokratiasta: onko tämä maa ihmisten vaiko yhtiöitten' Kysymys kirpoaa Kemijoen ja Ounasjoen piinatusta maasta: sivut 3840. SUOMEN LUONTO 1 1980 Byrokratia estää ympäristiidemokratian RisroVeikko Piiriiifa: Pirun puristama visakoivu lsrv:i.n Finrha: Pustan merikotkat Merikotkien pesimätulos Suomessa 1978 ja 1979 Markku Varjo: Routa 1 3 6 8 9 1 2 Jorma Laurila : Ää nekosken hiivapölyo ngelma Kauko Sipponen: Ympä ristö ja demokratia Annikki Kariniemi: Ihmisen vuosi Onnittelemme Einiä 30 34 38 41 4 1 43 43 47 48 Uutisia Kirjallisuutta . . Ja kun vesihallitus ei järjestänyt edes tiedotustilaisuutta, Mikkelin läänin maatalouskeskus ja kalatalouspiiri järjestivät. . Lumisateet tuovat lämpimän tervehdyksen etelän aurinkoisilta meriltä, tosin hiukan jäähtyneenä sivuilla 1619. Puheenvuoro on maaherra Sipposella sivuilla 3437. . Eikö. 2 Routa ajaa porsaan kotiin, mutta on sillä muitakin vaikutuksia : se mureuttaa peltomaan, katkoo juuria ja vesijohtoja , särkee teitä ja rakennusten perustuksia, muotoi lee maan pintaakin. Routaisra juttua on sivuilla 911 . Maapallolla on vesikiertolämmitys. . Kansalaisten mahdollisuudet , talouselämän pyyteet ja virkamiesten toiminta ympäristöasioissa ovat tavan takaa ristiriidassa. Kun harakka laskeutui tervatulle sillalle, sillä oli pian ongelma: kun nokka irtosi niin pyrstö tarttui , kun pyrstö irtosi, niin nokka tarttui. v,k. Kesäinen kuva neitoperhosesta johdattaa meidät ankaraan talveen: kuinka perhoset kestävät talven. Kauri Mikkola : Miten perhoset selviävät pakkasista Pekka Suominen: Vesi säätelee ilmastoa ja sää tä Paavo Kallio: Kasvit talvehtivat Jorma Laurila : Saimaastako säännöstel ya ll as' 16 20 . Vesihallitus on valmistellut asiaa salaillen. . Näin kävi Ääneskoskellakin: kun vedet puhdistuvat , on ilman kanssa vaikeuksia, sivut 3033 . Sivuilla 68 kerromme tällä kertaa pustan merikotkisra ja omien kotkiemme pesimätuloksesta vuosina 1978 ja 1979. Luontoillan hyönteisasiantuntija, dosentti Kauri Mikkola vastaa kysymykseen sivuilla 1214. SlJO Ml: N 1.UONT< > 11~0 '\'J
Jotakin tiedetään: Visakoivu on rauduskoivun muunnos. Hyvällä kasvupaikalla puut visautuvat kymmenenteen ikävuoteen mennessä . vierinsoramaalla , moreenilla ja savimaalla. Kaulavisan rungossa on muhvimaisia kaarnottuneira paksunnoksia sekä selvästi ohuempia kaulakohtia. Tuolloin ei vielä verotettu sisämaan visakoita , joiden käyttö alkoi vasta rautatien valmistuttua 1870ja 1880-luvuilla . RistoVeikko På'tiå"fa Pirun • pur1stama visakoivu "Kerran aamusella tuli piru pyytämään talonpojalta puuta. Piru lähti etsimään puuta metsästä. v,k. Mitä väljemmällä ja paremmalla kasvupaikalla v1sautuva raudus kasvaa sitä nopeammin se visautuu. Yleisiä ovat sekamuodot , varsinkin paksukuoristen paukuraja kaulavisan yhdistelmät. Visa periytyy: noin puolet visakoivun jälkeläisistä visautuu. Kuvioiden syntyyn vaikuttaa ydinsäteiden epänormaali leveneminen. Isäntä lupasi, mutta lisäsi, ettei saisi ottaa suoraa eikä väärää vaan siltä väliltä. Näin sai piru isännältä puuta.'' Näin on kansa selittänyt Kiihtelysvaarassa visan synnyn ja siitä myös nimitys ''pirun puristama puu''. Paksunnoksissa ruskeaa visasolukkoa on runsaasti ja visakuviointi tiheää. Yleensä niverä puuaine muodostaa tummanruskean visasolukon kanssa voimakkaita eloisia kuvioita , toisinaan ruskea visasolukko puuttuu lähes kokonaan. Ruskea visasolukko puuttuu tältä visamuodolta. Näiden kahden tekijän vaihdellessa vaihtelee m yös visautumisen alkamisen aJ01ttummen 2-30 ikävuoden välille . Visakoivua esiintyi vanhan sanonnan mukaan ''vain niin kaukana kirkolta kuin kirkonkellon ääni kantaa " eli entisillä hakaja kaskimailla , missä oli harva puusto ja lyhyt kiertoaika. Visautumista pidetään sairautena, ja siksi visakoivua ei yleensä kasvioissa pidetä erillisenä lajina tai muotona. Illansuussa, siihen saakka turhaan haettuaan, piru suuttui, tarrasi koivuun ja puristeli sitä niin, että kynnenjäljet painautuivat runkoon. Edellä esitetyt päämuodot, lukuunottamatta paukuravisaa , ovat puhtaina harvinaisia . . Juun sen paremmm. Vanhoista metsistä visakoivu vapaata kasvutilaa vaativana, muita hidaskasvuisempana ja lyhyempänä tuhoutuu. Rengasvisan rungossa on havaittavissa poikittaissuuntaisia renkaita . Salaperäisenä on visakoivu säilynyt yhäkin; eivät ole tiedemiehet pystyneet selittämään visan syntyä . Toisaalta sen esiintyminen ei ole sidottu määrättyyn maalaatuun. ARVOKAS PUUAINES Jo 1500-luvun alkupuolella Suomesta vietiin vuosittain 3060 syitä visakoivua. SUOMEN LUONTO l / HO )'J . MONENLAISTA VISAA Visan muodostus alkaa perinnöllisistä ominaisuuksista ja ulkoisista seikoista riippuen eri ikävaiheissa. Juomuvisassa vuorottelevat rungon suuntaisina harjanteet ja juomut; visasolukon määrä puuaineessa on vähäistä . Mikäli muuten tasapaksussa rungossa esiintyy tiheässä pienehköjä kyhmyjä , on kyseessä paukuravisa. Muutkin puut visautuvat, mutta rauduskoivulla se on yleisintä. Hän kulki mäet ja notkot mutta ei nähnyt kuin suoria tai vääriä puita. Ensimmäiseen maailmanso3. Ensimmäinen ulospäin näkyvä v1sautum1sen merkki on poikkeuksellisten kohoumien muodostuminen runkoon tai oksien tyviin. . Myöhemmin koivu tavallisesti haarottuu , rungon tyveen kasvaa paksua kaarnaa halkeamineen ja koivu saa ne tyypilliset paksunnokset , kyhmyt tai harjanteet , joiden perusteella erotetaan runkomaisten visakoivujen neljä eri paamuotoa: paksukuoriset paukuraja kaulavisa sekä ohutkuoriset juomuJa rengasvisa. Sen puuaineessa on visasolukkoa yleensä runsaasti. Luontaisesti visakoivu kasvaa ainoastaan Euroopassa Itämeren ympäristössä: Norjan kaakkoiskolkassa, Ruotsin eteläosassa, EteläSuomessa, Neuvosto-Karjalassa ja Leningradin alueella. Vähäisemmin sitä tavataan Valko-Venäjällä, Baltian maissa, Puolassa, Tshekkoslovakiassa sekä Saksan Demokraattisessa Tasavallassa. Sitä tavataan mm. Pensamaisella visakoivulla voi näitä tunnuksia olla m yös nähtävissä. Samalla pinta tuli muhkuraiseksi ja sisusta kiemuraiseksi eikä puu siten ollut enää suora eikä väärä. Olennaista visakoivulle on juuri sen ulkoisten tuntomerkkien ohella m yös sisäisen rakenteen suuri vaihtelu
v1sapuuta o nnea tuottavana Ja kanto ivat mukanaa n visaista am ulettia. Visakoivu on taloudellisesti tuo11oisin puumme. O sa Ruotsiin toimi tetuista eristä m yy tiin sieltä edelleen ruotsalaisena v1sana. lut melko vähäistä, ja vain muu tamat julkisista ra ke nnuksistam m e on koristettu visalla : ed usku ntatalo, kauppakorkeakoulu ja m etsätalo . Puuaineksen kauniin ku vioinnin vuoksi sitä o n käytetty huonekaluj en , jopa koko naiste n kalustojen valmistukseen . Kotitalouksissa visaa käytettiin esineisiin , joihin tarvittiin erityisen luj aa puu ta. Visako ivua on teollisestikin käy tetty erilaisiin koristeja pikkuesineisiin . N iin pä T . Alemmassa kuvassa on 25-vuotiasta visakoivikkoa Punkaharjun kokeilualueella. . Luo nnonvisakoivikkoja hakattiin ja hävitettiin . VISA H ALKOJA RIIHENUUN II N Vaan eivätpä o le kaikki Suomessa t1enneet visako ivua arvostaa . Myös visakoivun kauneutta arvostettiin jo muinoi n , ja hämäläiset ja karjalaiset taitei lijam estarit valmisti vat siitä koriste-esineitä. Visakoivupölkyn päähän ydinsäteiden ruskeat visasolut muodostavat "visakukan" . Mutta ke rrattakoon vie lä , sitä on pyrittävä säästeliäästi eikä tu hlaten käyttämään. Hintikka kirjoittaaki n Tapio-lehdessä vuonna 1922 näin : "Visapuu on kestävintä ja arvokkainta ko tim aista p uul aatua , jota ei muualta saada. Sam alla syn tyi satu ja ja laulu ja visan kauneudesta ja ominaisu uksista. Suom essa visakoivun kä yttö on sen sijaa n ol4 Visakoivua viljellään nykyisin sekä koristepuuna (yläkuva; Rovaniemi, Taimelan taimitarha) e11ä puuaineksen vuoksi. taan asti visaa vietiin lähinnä Turun kautta Ruo tsiin ja Saksaan . Suom esta tu ttuja ovat kauhavalaiset visapää puukot ja rantasalmelaiset visapiiput . T ietystikin on maanomistajien Häm eessä ja SLJ()Ml:N l l l()N'I () 1 / XII \•J \,k. Rossi , Tomona ym. Vuosisad an alun Saksassa saattoivat kalliide n harjojen ja sateenva rjojen kädensijat olla visasta. Muinaiset metsästäjät pitivät . Viime vuosikymmeninä Suomi on ollut ainoa visakoivua m yyvä maa . palatsien sisustajat lo ivat aiko inaa n arvokkaita em p iretyylisiä visako ivusisustuksia, joita voi yhä nähdä useissa ve näläisissä museoissa ja palatseissa. Kotimaisten kulu ttajien osuus o li vain m uu tamia prosen tteja hakkuumääristä . Myöskin Ve näjälle toimitettiin visaa. Mitä kapeampia ja runsaampia " terälehdet " ovat , sitä kirjavampaa on puukin. J
Visaseura on lisäksi mm. Metsiköt ovat hakkuukypsiä suhteellisen nuorina , noin 50 vuotiaina . Runsaimmin sitä on Suomessa ja NeuvostoKatjalassa (kartan tummimmat alueet). 5. 5. 1mkimusl. Rovaniemen kuvaan visakoivu kuuluu nykyään kiinteästi. 12(4) : 264274 . 263: l 2H . K. Visakoivu on Itämeren puu: kartassa on tummennettuna visakoivun esiintymisalue. Folio For. Tämän koivumuodon monimuotoisuus ja yllätyksellisyys sekä kasvatuksessa ajoittain esiintyvät vaikeudet antavat sen viljelijälle vivahteikkaan työkentän. VISAKOIVU KORISTEPUUNA Myös kasvavaa puuta itseään, sen erikoista runkomuotoa ja kasvutapaa sekä ääriviivoja on ihailtu. 1 1 ) 51. Huuri . visakoivuja pihoja ja puistoja varten . On mahdollista, että tutkimuksen , neuvontatyön Ja suunnittelun yhteiset ponnistukset kantavat piakkoin visaista hedelm~. 1 1 )66 . Encmmiin huomiota visakoivuihin . J. '' Noina aikoina tavattiin visakoivua myös valtion rautateiden halkovarastoissa veturihalkona. Jo 1920-luvulla kasvoi Hämeen linnan puistoissa visakoivuja , sittemmin myös Tampereella , nyt jo RoSUOMEN LUONTO ! I HO l'J . V isaseuran ti cd onanc oja 1: 16~ 18 . Saarnio, R. Visautuminen näkyy päällepäinkin erilaisena epätasaisuucena, paukucoina, uurteina ja laineina. Kokemuksia visakoil 1 Ut1 b svawkscsra. Mcrsätiet. D KIRJ ALLI SUUlTA E1holt n. 39. Heikinheimo, . Hirnikka. 1<)2 2. Sil va Fenn . v,k vaniemelläkin. 1950-luvun alussa Lapin jälleenrakennuksen yhteydessä tuotettiin Rovaniemen Taimelan taimitarhalta mm. Useimmiten ne esiintyvät karsimattomina , leveän pensastavina ja vielä lumentulon jälkeenkin lehtevinä. VISASEURA Vuonna 1956 perustettiin Heinolan kaupungissa Visaseura ry. 1 1 )58. . Meille on annettu harvinaisuus ja luontomme kaunistus , jonka olemme huomanneet, mutta emme vielä täysin tiedostaneet. Satakunnassa ja ehkä muuallakin , joiden mailla visakoivua kasvaa , lakattava tätä vaikeasti halaistavaa puuta käyttämästä riihenuunien lämmityspölkkyinä. Koivun visautuminen on osoittautunut Keski-Euroopassa epävarmaksi eikä visakoivu ole siellä menestynyt. VISAKOIVUN VILJELYÄ Nyt visakoivua osataan arvostaa , ja suuren kysynnän vuoksi on puisen marmorin tuotanto turvattu jo erityisin visakoivuviljelmin . Eräässä kokeessa 52-vuotias visakoivikko tuotti sorvauskelpoista visaa 29 000 kiloa hehtaarilta ja lisäksi 32 000 kiloa oksavisaa arvokkaana puuna visa on kilotavaraa1 Hehtaarin rahallinen tuotto oli noin 65 000 mk . Tapio 15(3 ): 4 149. Kokemuksia visa koivun kasva • wkscs1a Lapissa. v,:,;;:1koivun kasvualuecsra . Visakoivikot ovat tuottoisia. Otsikon viereisessä kuvassa kaulavisaa, yllä vasemmalla paukuravisaa ja oikealla juomuvisaa. Se on monien puistojen , julkisten rakennusten ja pihojen kaunistuksena. julk . Siellä liittyy myös visakoivu Alvar Aallon nimeen. Visakoivun kasvatus on mielenkiintoista ja samalla jopa jännittävää työtä. Suomessa se menestyy hyvin ja visautuu myös. Seura on pyrkinyt tekemään visakoivua tunnetuksi niin omaleimaisena ja juhlavana koristepuuna kuin arvokkaana raaka-aineena moneen kauneutta vaativaan tarkoitukseen. 1976. Viliclr yicn visa koivikoidcn l:1:1ru ia kchirys Ercl:i-Suo mcssa. Lappiatalon ympäristöä koristavat visaiset koivut , samoin hänen suunnittelemansa Korkalorinteen asumaaluetta. T . Viljelmiä on pääasiassa Eteläja Kaakkois-Suomessa. Koska koivun visautuminen ei ole täysin sidottu sen luontaiselle levinneisyysalueelle , on visakoivua istutettu koristepuuksi aina Kolaria ja !valoa myöten . antanut neuvoja ja ohjeita visakoivumetsiköiden perustamisessa , hoitamisessa ja visakaupassa sekä siementen ja taimien hankinnassa
Myös Unkarissa on aloirerru merikotkien suojelu , mm . Länsija Pohjois-Eu roop assa täll aisten kemiallisten yhdisteiden m äärät ovat olleet joissakin tapauksissa p aljo n korkeampia kuin U nkarissa mitatut arvot. Ny kyisin toki muutam ankin yksilö n tuhoaminen o lisi seurauksil taa n aiva n to ista. Ruokinnalla on ilmeisesti merkicysrä myös DDR :n ja Puolan sisämaakannalle sekä Ecelä-Icämeren merikockille . Mitä h yö tyä on lisää ntyvistä kansallispuistoista ja suoje lualueista tai yhä tehostuvasra ympäristönsuojeluko neistosta, jos m eriko tkan pelkkä eloonjää minen o n yhä ep ävarmaa' N iihin o n yhdistettävä puhtaa n elinympäristö n ja saasteettom an ravinno n takaaminen linnuille. Merikotkan ko hdall a täm ä ei ole kui te nkaa n riittäny t , koska m yös Un ka rin m eriko tkiin on kerää m ynyt suuria m ää ri ä ympäristöm yrkk yjä. calviruokinca. Bulgariasra on löydetty pari meillä rengasrerrua merikotkaa. Viime vuosisadan loppu p uolen til asro t kerrovat Unkarissa am mutun vuositta in noin 40005000 kotkaa , joista huom attava osa oli m erikotkia. N iiden pesimisja ruokailumahdollisuudet o liva t ni in hyvät , että satojenkaan yksilö iden ampumisella on tuskin ollut ko6 vi n suuna vai kutusta kantaa n . " H yvinäkin " vuosin a pesivien 1-3 parin p esintä saattaa jääd ä tuloksettom aksi . Merikotkan suojelusta kerroo unkarilainen lincujencuckija ja kansallispuisrovirkailija Istvan Fincha . Pyrimme Unkarissa ja erit yisesti Horro bagyssa saam aan mm. T uoho n aikaan U nkarissa o li kuitenkin m erikotkill e runsaasti elintil aa. Täm ä on ilmeisesti syynä siihen , että kun U nkarissa vielä 1950-lu vulla pesi m enestyksekkäästi 810 m eri kotkaparia , niin nykyisin joinakin vuosina ei pesi ainoatakaa n paria. Siitä huo limatta esimerkiksi Horro bagy n kansallispuistosta löytyy joka vuosi muutamia m erikotkan raatoJa, jo iden on Eläinterveysvirasto n analyyseissä tod ettu sisältäneen joskus h yvin suuriakin pestisid ij äämiä. Va rmaa on kui te nkin , että vie lä nykyää nkin sad at korp it, hiirihaukat ja muut h arvin aiset tai h yödylliset eläimet joutuvat m yrkk ysyö ttien uhreiksi. To ivomme saavu ttavamme yhtä h yviä tuloksia kuin SUO MEN LUONTO I I .SO l 1 J. Nä in harve nnetaa n U n ka rissa vielä hara ko ira, variksia , mustavariksia ja kettuja, jotka tekevät va hinkoa etenkin suurilla riistanhoitoal ueilla . Sitä auttaa paljo n p uiston eräiden osie n autius talvisin . TYÖ T Ä MERIKOTKAN HYVÄKSI O n selvää, ettei pelkkä pes1m äympäristöjen ja oleskelupaikkojen suojelu riitä . VAINO, MYRK YT JA ELI N YMPÄRJ STÖN HUONONTU MI NEN Meri kotkan jyrkä n vä henemisen väitetää n use in jo htuva n aika isempien vuosien raJ01ttam atrom asta perolintujen surmaa misesta. Syyt ovar samat kuin Suomessa: aikaisemmin suoranainen vaino, nykyään etenkin ympäriscömyrkyc ja elinympäristön tuhoutuminen . Talviruokinca voi koitua myös Suomen merikotkien hyväksi, sillä osa niistä muurraa kaakkoon , mm . v~k .. Suomennos englannista on Juha Valsreen. Syötit sijoitetaa n kui te nkin m elkein aina sellaisille paikoille, missä kotkat eivä t vie~aile (m etsien aluskasv illisuus, tiheät pensaikot). Monien muiden lintul aj ien tav01 n m erikotkaakin suojelevat ylee nsä tiukat m ää räy kset , lait tai asetukset. Se pesi Tonava n ja T isza n tul va-alueiden muina isissa valtav issa ta mm im etsissä sekä myös Unkari n suu ren tasa ngo n suopoh jaisissa r.ietsissä, ru ohi koissa ja jopa vil jell yillä seuduilla. Muita pä iväpero lintuja ammu tti in lisäksi kaikki aa n noin 25 000-3 5 000 vuod essa . Meriko tka o li aikaisemmin U nkarissa h yvin runsaslukuinen. Kotkien eloonj ää miseen p itäisi vaikuttaa m yös kansainvä lisesti parantam alla niiden elin ympäristöä ja elinoloja . Istvan Fintha Pustan merikotkat Unkarissakin merikotka on jourunur uhanalaiseen eläimen joukkoon. Pesivien lisäksi U nkarissa talveh ti ilmeisesti tuhansia Itä m eren alueen sekä Eu roopa n itäosien sisäm aakannan me rikotkia. Merikotkien vähenemine n joh tunee osaltaa n m yös ''vahinkoeläinten " hävittämisestä m yrkk ysyötein . M yrkk ysyö tteihin ku oli aikaisemmin m yös m erikotkia. Täm än lisäksi on tärkeätä to imittaa kotkill e sell aista rav in toa, jossa ei ole haitallisia kemikaa leja tai sairauksia aiheuttav ia mik roorga nism eja. kansallispuistossa tal ve hti vien m erikot kien yö p ymisja lepo paikat turvallisemmiksi ja rauhallisemmiksi
Itse olen useina p äivinä nähn yt 3236 m erikotkan istuskelevan SUO i\-lEN LUONTO l I HO ;9 v, k pienen va leakaasiam etsikö n o ksil la yö p ymisaikeissa. Valtavat , yhteensä tuhansien hehtaa rien kalanviljel yal taa t ta rj oavat m erikotkille niiden mieli rav in toa , mutta kylminä kausina nekin jää tyvät . sa ne Jo utuvat turvautumaan sairauksien tai m yrk ytysten heikentämiin tai tappamiin e läimiin . Merikotkat käy ttivät ennen ravinnokseen pääasiassa m etsästyksessä haavo ittunutta p ienriisraa . Ru okinta alo ite ttiin vaa timatto missa o lo issa joulukuussa 1975. Toivomme ponnistelujemme osaltaan edistävän petolintuj en kansainvälistä suojelutyö tä . Ravinto sijo itetaa n korkean pylvää n nenässä olevalle lavalle , jon a m aassa liikkuvat pedot eivät pääsisi niihin käsiksi . Pidämme varmana, että työstä o n h yö tyä meriko tkille . Ruokintapaikaksi valittiin Hortobagyssa alue , jota m erikotkat ova t tottuneet käyttämään vuosikymmenien ajan ja missä kukaan ei niitä häiri tse. Tästä syystä m erikotkat eivät enää vo i käy ttää entisenlaista ravin toa . Tähän vuodenaikaan kymmenien . Pylväs on samanl ainen kuin hierontapylväät , joihin alueella kesäisin laiduntava harmaakarj a hankaa itseää n . Horco bagyssa eikä Unkarissa yleensä ole aikaisemmin ruokittu peto lintuja . Ny kyisin m etsästystä o n kansallispuistossa jyrkästi rajo itettu ja vesilintuje n m etsästys on kiell etty koko naa n. Ruokintapaikka sijo itettiin ko tkien lentoreitin varteen niiden aikaisemmin suosiman metsästysalueen läheisyyteen , jonkin m atkan pää hän yöp ymispaikoista. Ruokintapaikkana on korkean & pylvään nokkaan rakenneccu lava, jolta -~ tarjoillaan etupäässä kilon parin painoisia -· karppeja , 7. Työtä on ainakin aluksi jo uduttu tekem ää n ilman ulkopuo lista tukea . Muun ravinnon puuttees. Ru okintapaikasta huolehtii säännöllisesti kaksi kansallispuiston va rcij akuntaan kuuluvaa , ruokinraa n käytetystä alueesta vastuussa o levaa henkilöä. tuhansien hehtaa rien laajuinen pusta o n ihanteellisen rauhallinen , sillä tällö in siellä ei liiku ihmisiä eikä kotieläimiä. On sama hyöd ytämmekö oman m aamme merikotkia vai muissa m aissa pesiviä lintuja . Sam aa n aikaa n muissa pikkumetsikö issä saattoi o leskella 56 tai jo pa 1015 yksilö n suuruisia ryhmiä. D . Horto bagy n alueelta on tietoj a m erikotkista , jo tka ovat m enehtyneet käy tettyää n ravinnokseen sairauteen ku olleita kotieläimiä . Siksi voimme vam toi voa saavamme linnut tottumaan paremmm ruokintapaikkaan . Po hjo ism aissa. . Tarjottava ravin to o n pääasiassa kilon parin painoisia karppej a ja teurasjätteitä. Tällö in kotkat saavat saaliikseen avannoista vain satunnaisen karpin silloin tä llöin . Lokakuusta huhtikuuhun siellä oleske lee keskimää rin 2550 m erikotkaa joskus useampiakin . ,:;I111.'11"' Horcobagyn kansallispuistossa on vuodesta -~ 1975 lähtien ruokiccu pustalla talvehtivia " merikotkia. So pivin ruokinta-alue oli Horrobagy, m erkittävä m erikotkien kerääntymisja ta lvehtimisalue
Yksikin tarpeeton ja asiantuntemattomast1 suoritettu käynti merikotkan pesällä voi johtaa pesinnä n epäonnistumiseen.. myös koristellut pesät) 4. Epäonnistuneiden pesinröjen määrä (sis. Myö nteisinä piirteinä on voitu havaita , että nuoria kotkia näkyy entistä enemmän maastossa Ja muutamissa tapauksissa vanhat, yksinäiset kotkat ovat saaneet uuden parin. Nimenomaan Ahvenanmaalla Ja Merenkurkussa hakkuut , tienrakennus ja kesämö kkien rakentaminen supistavat jo ka vuosi rajusti ko tkien elinmahdollisuuksia kun viimeisetkin rauhalliset saaristoalueet joutuvat kiihtyvä n " kehityksen " piiriin. Vaikka paras pesimäalue , Ahvenanmaa , jäi suurelta osin laskematta , todettiin 1978 yhtä monta lentopoikasta kuin vuonna 1977. Luonnonharrastaiien on myös muistettava vastuunsa. Vuonna 1979 pesintätulos vajosi takaisin koko 70-luvun vallinneelle erittäin alhaiselle tasolle . Lenropoikasten määrä asuttua reviiriä kohden 0.60 " 0. munan kuo ria ohentavasti ja munissa sikiön elinkykyä alentavasti . Nämä kuusi lentopoikasta jakautuvat eri aluei lle siten, että Ahvenanmaalla, Merenkurkussa ja Lapissa havaittiin kaksi poikasta kussakin . Edelleen Merenkurkusta löytyi yksi ennestään tuntematon, asuttu reviiri ia useilta reviireiltä eri puolilla maata löytyi uusia vaihtopesiä. Asuttujen reviirien määrä 2. Jo vuonna 1977 oli merikotkan pesimätu los h yvä aikaisempaan 70lukuun verrattuna , mutta kesä 1978 nä yttää olleen ennätyksellinen, etenkin Merenkurkun alueella . Tämä kehitys o n selvästikin ollut tehokkaan talviruokinnan ansiota . Lenropoikasten määrä on nistunutta pesinrää kohden 1.25 " 1. Parina viime vuonnahan merikotkan lentopoikasten määrä oli n . 16 " sessa sekä Ahvenanmaalla että Merenkurkussa oli m yös selviä viitteitä sii tä, että metsä nhakkuut , puiden aio tai muu ihmistoiminta oli osasyynä pesinnän epäonnistumiseen . Maaja metsätalousministe ri ö on m yö ntänyt lupia pesillä käyntiin vain merikotkatyöryhmän nimeämille pesien tarkastajille. Merikotkien pesimätulos Suomessa 1978 ja 1979 Suomen m erikotkien pesinnän seurantaa jatkettiin Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston alaisuudessa toimivan merikotkatyöryhmän johdolla. Meri kotkan esiintymisalue on jaettu neljään inventointialueeseen Ahvenanmaa , Saaristomeri , Merenkurkku ja Lappi -, joilla kullakin on oma inventointiryhmänsä . Pesinnän onnistumisprosentti 5. Lenropoikasten määrä 1973· 25 kpl 12 " 13 " 48 % 15 kpl 1979 37 kpl 5 " 32 " 13. Nimenomaan Merenkurkussa löytyikin poikkeuksellisen monesta pesästä rikkoutuneiden munankuorien paloja merkkinä aloitetusta mutta epäonnistuneesta pesi nnästä. 5 % 6 kpl 6. Huolestuttavan monessa tapauk8 Merikotkan pesimätulos Suomessa 1978 ja 1979 1. Kovina ta lvina myös emokotkien varastorasvoihin kertyneet ympäristöm yrkyt joutuvat helpommin linnun muuhun elimistöön ja muniin kun lintu joutuu käyttämään hyväkseen vararavintoaan. Keskeyty m ättä jatkuneet pitkät pakkasjaksot jäädyttivät vedet umpeen ja pakottivat kotkat siirtymään etelämmäksi ainakin osalta Merenkurkun reviireiltä. 15 koko maassa kun nyt siis havaittiin vain kuusi. 2 " 7. Pesintäkauden 1979 heikkoon tulokseen on o llut ilmeisesti osasyynä pitkä ja kylmä talvi. Tekopesien rakentaminen tulee kin entistä tärkeämmäksi. Myrk yt puolestaan vaikuttavat linnun elim1stoon esim . Merenkurkussa on viime vuosina kokeiltu tekopesien rakentamista ja kuluneena pesintäkautena todettiin kotkien ottaneen jo nelj ässä tapauksessa (k uudesta mahdollisesta) käyttöönsä tekopesä n. Kun nyt ne nuoret kotkaikäluokat , jotka ovat koko elinikänsä voineet nauttia talviruokinnasta, tulevat sukuk ypsiksi ja aloittelevat pesimäpuuhia, voi tämä m yö nteinen piirre huomattavasti tervehd yttää ikääntynyttä merikotkapopulaatiotamme. Tulokset o n tiivistetysti esitetty oheisessa tau lukossa. Onnistuneiden pesintöjen määrä (lenropoikasiin asti) 3
Kun lämpö til a syksy llä laskee nollan alapuolelle , maan pinra jäätyy ja sopivan kosceissa olosuhteissa muodosruu pintaroucaa eli m ustetta. Tämän huomaa selvimmin soi ll a, jotka suu ren kosteucensa vuoksi rou caantuvat huomattavasti vä hem män kuin metsät ja aukeac m aat 9. Edellistä roucatyyppiä kutsutaan kerrosroudaksi, jälkimmäistä m assiiviseksi roudaksi. Karkearakeisissa maalajeissa vesi jäätyy maahuo kosiin aiheunamatta m aaperän liikuntoja . Kun routa sulaa, tiet pehmenevät ja saattavat muuttua suorastaan kulkukelvottomiksi. Maan jääcymiseen vaikurraa useita tekijö itä, joisca tärkein on pakkaseen kovuus. Näiden mittausten pohjalta on laadittu suosiruksia teiden, vesijohtojen ja rakennu cen perustussyvyyksistä. Metsien syväaurauksen seurauksena en nen kasvillisuuden suoiaam a maaperä m yös roucaantuu helposti ja uuden kasvi ll isu uden kehitys vaikeutuu. Ankarina ta lvina voi jääcyneen m aakerroksen paksuus olla lähes kaksinkertainen . Liian matalalle kaivetut perustukset saattavat liikkua ja rikkoutua roudan vaik utuksesta . Hiekkamaassa voivat roustene ulaset kasvaa jopa 20 cm: n korkuisiksi , mutta hienojakoisessa maassa neulaset jäävät muutaman senun mittaisiksi. Mutta mitä routa oikein on ja onko se pelkästään haitaksi. Rouste muodosruu pystysuorista jääneulasista, jotka kasvavat maan pinnasta ylöspä in kapillaarisesti pinraan nousseen veden jäätyessä . Savimaahan muodostuu m aan pinnan suunraisia jäälevyjä , jotka talven kulu essa paksunevat ja aiheuttavat maakerrosten kohoamista. Myös monet mecsäneläimet kaivauruvat kovilla pakkasi ll a lum e n sisää n pysyäkseen lämp iminä . Tieja vesirakennushallirus on jo useiden vuosien ajan micannut roudansyvyyksiä lumesca ja kasvil1 isuudesta raivaruilla alueilla eri puolill a Suomea. LUMI JA KASV ILLI SUUS SUOJAAVAT ROUDALT A Lumi ja kenrtäkerroksen kasvillisuus estävät tehokkaasti roudan tunkeutumista maaperään. Kovina pakkasca lvina maa voi jäätyä jopa kolmen metrin syvyyteen , kun caas leutoina talvina se voi pysyä jopa täysin sulana . Pohjaveden pinnan taso vaikuttaa myös merkittävästi maan roucaantumiseen. Rakentamisen kannalta o n tärkeä tietää rakennuspaikan maalaji , si llä hienojako inen maa-aines kuten hiesu ja savi routivac, ts. Markku Varjo Routa Routa aiheuttaa ongelmia: rikkoo vesiputkia , liikuttelee talojen perustuksia. Lehtien ja karikkeen peittämiä neu lasia ei yleensä huomaa ennenkuin on asrunut niid e n päälle ja ne rouskahtavat jalan alla . paan maan pincaosien lämmön tasaajana; esime rkiksi kynnecyssä pellossa rouca tunkeutuu huomattavasti syvemmä lle kuin kesantopellossa . Lähellä pinraa oleva pohjavesivarasto lisää maaperän lämpövarasroa vähentäen siten roudan vaikutusta. Kasvillisuus toimii samaan talumettomaksi raiva tuilla paikoilla roudan syvyys kasvaa jokseenkin säännöllisesti ete• Iästä pohjoiseen; Utsjoen ja Kilpisjärven seuduilla tuntuu jo meren läheisyys leudontavana . Hiekka sen sijaan on turvallinen pohjuscusaine . Pakkaseen jatku essa routa tunkeu tuu yhä syvem m älle maahan. Lumesca ja kasvillisuudesta raivatui lla alueilla rouca tunkeutuu keskimäärin yli metrin syvyyteen Etelä-Suomessa ja 2 metrin syvyyteen Lapissa. ROUTA ELI KIRSI PAKKASET määritellää n maahuokosissa oleJÄÄDYTTÄVÄT MAAN van veden jäätymiseksi ja jäätyneen huokosveden kovettamaksi maan pintakerrokseksi . Lumen hyvä eristevaikutus on vanhastaan tuttu. liikkuvat jäätyessään ja voivat siten aihe ut taa vauri oita rakenreille. luvut ovat roudan paksuuden keskiarvoja vuosilta 1955 1975 moreenimailla. Maaseudulla o n usei n talojen ja kellareide n ympärille luotu lumivalli suojaksi pakkasia vastaan
Esimerkiksi Kainuussa ja PohjoisKarjalassa saattaa maa leutoina talvina pysyä sulana. Se estää puiden juurtumisen ja vaikeuttaa rakentamista. Alaville ja tasaisille maille muodostuu kivikasoja tai kivirenkaita ja monikulmioita, jotka voivat muodostaa laajan yhtenäisen verkkomaisen rakennelman. Suomessa ei ikiroutaa juuri tavata, 10 mutta Siperian tundralla ja Alaskassa suurin osa maa-alasta on ikiroudassa. Siren palsakumpu vähitellen kohoaa ja voi lopulta tulla monen metrin korkuiseksi . Palsasoiden korkeiden turvekumpujen, palsojen , sisällä on jääydin, joka kovina pakkasralvina kasvaa maaperässä olevan veden noustessa kapillaarisesti ylöspäin ja jäätyessä kiinni jäämöykkyyn . Kummun pinnalla oleva paksu turvekerros hidastaa kesällä sulamista joten jäämöykky ei useinkaan ehdi sulaa niin paljon kuin se on talvella kasvanut. Luonnontilaisilla alueilla , missä maaperä on kasvillisuuden ja lumen peitossa , roudansyvyydet jakautuvat aivan erilailla. Renkaiden ja kulmioiden keskiosassa on hienoa maa-ainesta, jota ympäröi kivivalli tai -uurre . Niissä yläpinnan kuiva turve suojaa jääydintä kesän helteiltä, aivan kuten aikaisemmin säilöttiin jäätä kesäksi sahanpurukasoihin. Kaltevaan maahan voi syntyä pitkiä kivijuovia , joissa kivet ovat ryhmittyneet jonoiksi niin, että maan pinta näyttää juovaiselta. Siellä ei maa sula kesällä kuin vähän pinnasta ja pysyvä routakerros voi ulottua 1 500 metrin syvyyteen . vastaavissa pakkasja lumiolosuhte1ssa . ROUTA SUOMEN ERI OSISSA Säännöllisten routamittausten ansiosta on Suomen routaolot pystytty melko tarkasti selvittämään. Ikiroutaa on meillä vain palsoissa, pohjoisten soiden jopa 7 metriä korkeissa turvekummuissa . v,k. Monet Lapin matkaajat ovat niitä nähneet, mutta saattaneet luulla ihmiskätten töiksi , niin säännöllisiä ne ovat rakenteeltaan . Lapin kovissa pakkasissa routa kuitenkin paikoin myllertää maan pinnalle näkyviä muistomerkkejä. SUOi\·1EN LUONTO I txo ~tJ . Monin paikoin kylät ovat vajonneet maahan, kun routa on sulanut rakennusten alla lisääntyneen paineen vuoksi. Ikirouta rajoittaa huomattavasti elinmahdollisuuksia esiintymisalueillaan . Kivennäismaiden pinnalle routa muotoilee erilaisia kuvioita. KUVIOMAAT Roudan vaikutukset maaperään jäävät useimmiten huomaamatta . IKIROUTAA kehittyy alueille, joiden vuotuinen keskilämpö on alle O O C. Lumesta raivatuilla alueilla kuten teillä ja pihoilla roudan talviset maksimisyvyydet kasvavat pohjoista kohti. Maan eteläosien vähälumisilla alueilla maa rouraantuu huomattavasti syvemmälle kuin iräosien kylmillä mutta runsaslumisilla seuduilla
\ '• 1971 72 F ::; 725 d•c .. F on kylmyyssumma: mitä suurempi luku , sitä ankarampi talvi. Maaningalla tuli lunta heti kun pakkasiakin, ja roudan syvyys jäi vähäiseksi. .. Routa on varsin välttämätön apuri m yös metsätaloudellemme , sill ä se kovettaa soiset ja pehmeät maapohjat raskaillakin metsäkoneilla kuljettaviksi. •· ·· ... /•I 20 ~ -~--'-----'----'---'----'---" XI Xl1 1 ll 111 IV V 120 ···········•··· Näissä kaavioissa on nollaviivan yläpuolella lumipeiueen paksuus lokakuusta toukokuuhun ja alapuolella roudan syvyys. · .... Mutta ei niin pahaa , ettei jotain hyvääkin . Jokioisissa oli pakkastalvena 1971-72 vain vähän lunta ja routa ulouui miltei yhtä syvälle kuin Sallassakin. Syksyllä ja keväällä pintarouta saattaa nostella oraiden juuria pinnalle ja pakkanen pääsee käsiksi herkkiin kasvinosiin , jolloin seuraavan kesän sato saattaa olla mennyttä. .··········· 1 80 20 100 80 60 1971 72 1974 ?S F;: LLO d•C / ..... ··········· ... Markku Varjo on biologi ja free lancer -toimittaja , jonka artikkeleiden aiheet ulottuvat aavikoisca akvaanoon ja ihmisen biologiasta roucaan. 11. v,k. Tei den ylläpitokustannukset ovat kalliit routaliikuntojen aiheuttamien vaurioiden vuoksi. ·• ..... Tiiviissä savimaissa routa m öyhentää ja murentaa maata ja toimii siten maanviljelijän apuna pellonmuokkaustyössä. 100 80 60 ~i C .,, • i 40 E o .3~ 20 -~ 20 > .,, 40 ~.g 60 , " "'"' 80 100 20 20 Jokioinen ~~--Mooninko ····· ... Monet savikkomme saattaisivatkin jäädä vähätuottoisiksi ja viljelykelvottomiksi ilman roudan kuohkeuttavaa vaikutusta . Pis1eviiva kertoo metsän lumija toutasyvyyden, yhtenäinen viiva aukean . Ensimmäiset pakkasyö! synnyttävät hiekkaja hietamailla rous1e11a, jalan alla hauskasti rouskahtelevia jääneulasia. i :.::..... D Fil.kand. Maanviljelijöillä on omat roudasta johtuvat ongelmansa. Näistä ominaisuuksista routaa kuitenkin harvoi n kiite~än. Routa näyttää olevan merkittävä kylmien seutujen luonnonelämää rajoittava tekijä ja se tuottaa m yös monenlaista harmia ihmisel le . Pakkasten jatkuessa rous1eneulase1 aluksi kasvavat tyvestään, ja rousteen kasvu lakkaa, kun maa jäätyy syvemmältä. Teiden ja talojen perustamistyöt tulevat huomattavan kalliiksi, kun perustukset on kaivettava usein 2-3 metrin syvyyteen routavaurioiden välttämiseksi. SUOMEN LUO TO 111-10 W. HYÖDYKSI VAI HAIT AKSI
Tasalämpöisistä eläimistä useimmat nisäkkäät talvehtivat aktiivisina, kun taas valtaosa linnuista pakenee talvea muuttamalla pois . Toistaiseksi ei olla selvillä , kestävätkö yksittäiset kaaliperhoskorelor yli talven; varmaa on. 3 500 perhosta ylitti tun nissa 7 kilometrin rarkkailulinjan markallaan kaakkoon. Kaaliperhoset saapuva t meille 12 useimmiten to ukokuun jälkipuolisko ll a. T ällaisia muuttavia hyö nteisiä ei o le meidän lajisrossamme. Tämä on perhosten kasvattajille tuttua : koteloista ei kuoriudu perhosia , ennen kuin ne ovat oll eet parin kuu kauden ajan kylmässä, mieluummin vähäisessä pakkasessa. Vaeltavien perhoseen lukumäärät ovat melko suuria . Monien pohjoisten lajiemme diapausi on jäykän ehdoton , tietyssä kehitysvaiheessa sattuva. Naaraat munivat , ja meillä kehittyneet perhoset alkoivat lentää heinäk uun lopulla . H yönteisillä molemmille on omin aista mm. Ainoa selvä muurtoperhonen lienee monarkkiperhonen (Danaus plexippus). Itse arvioin 22. am iraalin, ohdakeperhosen ja gammayökkösen mei llä kehittyneet syyssukupolvet saartaisivat lentää etelää n , mutta hava inno t puuctuvac. Diapausissa hapenku lutus on äärimmäisen vähäistä, jopa va in 2 % vastaavasta aktiivisesta vaiheesta . Erää t Lapin m aayö kköser talvehtivat kaksi kertaa, ensin aiva n pieSUOMl:i\ 1 LJON ro I xn W \,~. Diapa usi m ää räy tyy ennen o losuhteiden muuttumista epäedu llisiksi m ei llä useimmin päivien lyhenemisen vaikutuksesta . migraatio ksi. Toinen diapausille ominainen seikka on , että se päättyy (" laukeaa") vain tietyn tekij än vaikutuksesta , joka talvehtimisessa on kylm yys. Lopp ukesäll ä m o nien perhosten nähtiin häipyvä n Suomenlahden ulapalle . Tämä komea laj i lentää Yh d ysvaltain pohjoisja Kanad an eteläosista calvehcimaa n Meksikoon ja Kaliforniaan ja palaa keväällä takaisin . Koska kovin harvat lajit pystyvät muuttamaan, pakenemaan tilassa, on niiden paettava ajassa. '' MELK EIN MUUTTO PERH ONEN" Viime vuosien ai kana on selvi nnyt, että tuttu kaaliperhosemme on miltei kuin muucrolinru ; sen m o nesti havaittu ihin culovaelluksiin näet liittyy sään nö llisiä paluu lenroj a etelää n , wsin seu raavan sukupolven suorittamina . Kymmenkunnan vaeltajalajin , mm . Viimeksi kevää llä 1979 laj i ilmoitettiin 25.-29 5. 7. Ajassa ja tilassa pakenemisen rinnastamine n ei o le sattuma. H yö nteiset voivat vaipua diapausiin muunkin epäedullisen , tavallisesti kuuman ja kuivan kaud en ajaksi . Aivan eri asia o n diapausi , joka on perinnölfisesci m ää räy tyvä lepotila . Loppukesä llä määräyty nyt kylmädiapausi ei siis kat kea , vaikka syksyllä olisi kin lämmintä, sillä kylmäkäsittel y puuttuu . H yö nreisill ä tilassa pakenemista nim itetää n vaelcamiseksi. Artikkelissa selvitetään perhosten talvehcimissopeutumia , mutta ilmiöt ovat pitkälti samaistettavissa muihin hyönreislahkoihin . Mei llä muutamien yökkösaikuisren (Nocrua pronuba , Spaelocis ravida) tiedetää n " kesehrivän " ja aktivo ituvan sukupuolisesti vasta loppukesä n lyh yinä päivinä. Sopeutum an m erkitys o n selvä: m yöhäinen syksy o n vaarallista aikaa, sillä hallat voivat yllättää ennen kuin hyönteiset ehtivät valmistautua talvehtimiseen . DIAPAUSl PAKO AJASSA Kylmän yllättäm ät h yö nteiset vaipuvat yleensä kylmänhorteeseen , torporiin , mistä ne heräävät sää n jälleen lämmetessä . kymm eneltä paikkakunnalta Tamperetta ja Mäntyharjua m yö ten . Useimmat etelästä saapuneet satunnaiset vaelrajac ru houtunevac näin pohjoisessa. että joukkoesiintymät johtuvat vaelluksisra ja että meillä ei o le laji n p ys yvää kantaa. 19. Linnuista tutulle muuwlle ovat luo nteenomaisia pitkämatkaisten vuodenaikoihin sidottu jen lentojen lisäksi sama n yksi lön suorittamat edestakaisec matkat . Vaihtolämpöisistä vain vedessä eläviä lajeja on aktiivisina ja maalla elävien on tavalla tai toisella paettava. 5. Kauri Mikkola Miten perhoset selviävät pakkasista Talvehtiminen on pohjoisen eläinlajistomme ekologian ydinkohtia: olipa laji kuinka menestyksekäs tahansa, se ei voi elää täällä ellei se kestä kovaa talveamme tai pysty siirtymään sen ajaksi muualle . Tasalämpöisistä eläimistä ovat ajassapakenijoica vain ne muutamat nisäkkäät, jotka ylittävät vaikeimman kauden talvihorroksessa tai -unessa. 1966 Porkkalan saaristossa Vepsä läi nen ( 1968) laski tunnissa noin 60-80 perhosen lentävän yli 50 m etrin levyisen havaintokaisran . Niinpä lähes kaikki maaselkärangattomamme vaipuvat syvään lepoon talven ajaksi . kasv uja lisää ntymiscapah tumien siirtyminen ja o n ilmeistä , että toimet ovat samaa alku perää . 1975 Tammisaaressa, ertä n
Ka ruimm a n tundraja runturi ympä ristön harvinaisuus, pohj a n siilikehrääjä, taas pystyy kasvatustulosten perusteella olemaan diapausissa monissa e ri kehit ysvaiheissa. Neitoperhonen ja useat muut perhoslaji1 vaeltavat lähes joka kesä Suomeen, lisääntyvät täällä. Mm. koivuke hrääjän kotelo t saattavat talvehtia useitakin ke rtoja: kotel osta on kuoriutunut perhonen jopa 14 vuoden kuluttua. Luo nnonvalinta e1 suosi epävarmuutta 1 PITKÄN JA LYHYEN PÄIVÄN PERHOSIA Kesän pisimmän päivän pituus vaihtelee oheisen kuva n Kaukasian (43 ° N) 15 1/2 runnista Leningradin (60 ° N) 19 tuntiin sekä pitenee tästä Lapin 24 runtiin . ninä ja sitten täys ikasvuisina toukkin a. Kuten kasvit, h yö nteiserkin voivat o lla pitkän päivän ta i lyh yenpäivä n lajeja. 13. Neitoperhonen on kuitenkin onnistunut ainakin etelärannikolla nyt talvehtimaan useita vuosia peräjälkeen. Jos olosuhteet ratkaisevissa kehiSUO MEN LUONTO 1 / ~fl , ,, n k tysvaiheissa, touko kuussa ja kesäkuussa ovat edullise n lä mpimät , toukat kasvavat pitkässä (tai pitenevässä) päivässä, ja tällöin kehitys saattaa johtaa suoraa n toiseen sukupo lveen , aikuisten ku o riutumiseen jo loppukesä llä. Tunnetuimpia toisten sukupolvien vuosia ovat olleet 1953 ja 1972 . Kehit ys o n kaksivuotine n , ja usei n perhoset lentävät vain joka toinen vuosi. 5 astee n muutoksella o n sama merkitys kuin 1-2 tunnin päivänpituuden muu to ksell a ja ää ril ä mpötilat voivat kumota pä ivä npituuden vaikutuksen. Todellista ajassa pake ne mista 1 Monie n vuosien koteloiden kuoriutuessa tiettynä vuonna e tuna lienee että koiraiden lukuisuus varmistaa naara iden hedelmö ittymisen , eivätkä lo isetkaan ehkä pysty verottamaan näin o ikukkaast i esiintyvää kantaa. mutta yleensä tuhoutuvat seuraavana talvena. Jos niiden toukat elävät lyhyemmässä päivässä kuin 1516 tuntia , kaikki kotelot m enevät diapausiin. Diapa usin määräytymiseen vaikuttaa m yös lämpötila : yleensä n. Po hjo isten h yö nteisten kylmälepovaihe m ääräy tyy joko e hdottomasti tai sellaisen ympä ristötekij än vaikutuksesta, joka vain harvoin pettaa Luotettava tekijä o n päivän pituus, sillä lähin mahdollisuus , lämpö tila, on lii an vaihteleva. Etelä-Suomessa useimpie n perhosten diapausi o n ehdolline n . Lyh ye n päivän lajir käyttäytyvä t päinvastoin: su urin osa silkkiperhosista m e nee diapausiin , jos päivä o n yli 16 tunnin mittain e n mutta muute n jatkaa kehi tystää n . Venäläinen tutkija D a nilevsk ii o n selvi ttä nyt , miten tietty laji suhtautuu tällaiseen vaihteluun. Pitemmässä päivässä ko telot kehittyvä t edelleen ja syntyy toinen sukupolvi . pilkkuiltayökkönen ja kaaliperho nen , Danilevskiin rutkimusko hteet. Edellisiä ovat mm . Le ntovuosien suure n kannan lo iset pitänevät kurissa välivuosien ka nnan ja tällöin taas loisia kehittyy vähemmän uhkaamaan seuraavaa suurta kantaa. Näiltä luultavasti ruho utuvilta yksilöiltä jää siis talven ennusmerkki huomaa matta
Ensimmäisen jääkiteen muodostuminen jääd yttää ne heti läpikotaisin , mikä tappaa ne. Lopulta ·h yö n14 80 ~ =3 'df. Myös talvehtivat hyönteiset ovat niiden ruumiinnesteiden jäätymispistettä paljon alemmassa lämpötilassa. Yllätys taas oli , että Kaukasian populaatio näytti o levan erilainen , ilmeisesti perinnö llisesti eristynyt . Kaukasiassa 15 tunnin päivä johtaa kehityksen jatkumiseen ilman diapausia, kun Kievin tasolla tähän vaaditaan 17 tunnin ja Moskovan eteläpuolella yli 18 tunnin päivä. Danilevskii osoitti pilkkuiltayökkösellä laboratorio kokein , että populaatiot ovat perinnöllisesti sopeutuneet paikallisiin olosuhte1s11n . Niiden kudoksissa tapahtuu säiden kylmetessä kylmänkestävyyttä edistäviä muutoksia: vesipitoisuus alenee ja mm . teinen on tilassa , jossa se kestää jäätym ättä -2 5°30 ° pakkasta . Pilkkuiltayökkösen diapausi määräytyy toukka-aikana , sitä tehokkaammin mitä pitempänä aikana toukkakauden lopulla ärsyke vaikuttaa. Leningradin populaation kaikki yksilöt eivät jatka kehitystään ed es 20 tunnin päivän vaikutuksesta. ALIJÄÄ HTYMISEN IHME Diapausi takaa h yönteisille runsaasti aikaa valmistautua talven tuloon . 50 30 10 % 1 2 3 4 Kaikkien Suomen suurperhosten talvehtimisasteet, sikäli kuin ovat tiedossa, Seppäsen 1969 mukaan . Vertaa viereisen sivun tekstiin . O lennaista alijääh tymisessä on , ettei nesteeseen pääse syntym ää n vesimolekyylien kasautumia , ns. Kun korkki avataan , neste humah taa silmänräpäyksessä umpijäähä n . SUOMEN LUONTO I IHO~'>. =4 50 20 % 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Eri tavoin Suomeen levinneiden perhosten talvehtimisasteet poikkeavat myöskin toisistaan: pohjoiset lajit talvehtivat useimmiten toukkina, kun eteläisimmissä on miltei yhtä paljon muna-, toukkaja kotelotalvehtijoita. Useimmat perhoset sekä niiden munat, toukat ja kotelot lienevät kovimmillakin pakkasilla jaatymättöminä, vaikka eivät olisikaa n suoJaavan lumikerroksen alla . T ilannetta voi havainno llistaa jäälokerossa olleen vich yvesip ullon avulla , joka o n kaasunpaineen vuoksi jää tym ättöm änä. v~k. l = muna, 2 = toukka-, 3 = koteloja 4 = aikuistalvehtijat. Kun risteytettiin kaukasialaisia ja leningradilaisia perhosia, jälkeläisten kriittinen päivänpituus oli 1718 tuntia. glysero lin p1to1suus nousee. Euroopassa tehokkaat geenivirrat seko ittavat perinnöllistä ainesta eikä mitää n eroja huom attu . Pilkkuiltayökkönen o n h yvin paikallinen laj i, joten D anilevskii tutki m yös Etelä-Venäjältä, Valkovenäjältä , Leningradista sekä Kaukasiasta tuotuj a kaaliperhosia. jäätymisytimiä . Ilmiö tä ku tsu taan alijå"iihrym isck s1
5 tapauksessa 12 :sca (puolikkaita syntyy, jos sama laji talvehtii kahdessa eri vaiheessa) ryhmien 1-2 mittarit talvehtivat juuri toukkina. mutta lienee melko yleistä hyönteisilläkin. Toukkatalvehtijoiden pohjoinen painopiste antaa aavistuksen tämän kehitysasteen kylmänkestävyydestä, mutta tietenkin voidaan epäillä, että toukkatalvehtijat ovat jostakin muusta syytä runsaimmillaan Lapissa. Toukkana talvehtiminen on ilmeisesti subarktinen sopeutuma, jolla täytyy olla tekemistä kylmänkestävyyden kanssa. Laboratoriotulokset mm. toukkien on pieninä saatava nuorta koivunlehteä , la.ii voi talvehtia vain munana tai pikkutoukkana. D 15. lähes 200 pakkasasteeseen, sen kuolematta. Loimuyökkösen häät taas ovat syksyllä, sillä koirasta ei ole koskaan tavattu keväällä . Mitä enemmän soluvälit jäätyvät sitä enemmän soluista poistuu vettä ja sitä paremmassa turvassa ne ovat jäätymiseltä. Nimenomaan varsinaiset tunturilajit ovat useimmiten toukkatalvehtijoita (vain Eupithecia undata -pikkumittari talvehtii kotelona) . Jos esim. Yleensä on uskottu , että kiteet vaurioittavat solujen kalvorakenteita , mutta kyseessä voi olla myös kiteen sulaessa tapahtuvien osmoottisten ilmiöiden vaikutus . Maantieteellisten suuntausten tutkimiseksi meillä vakinaisesti elävät lajit jaettiin kuuteen levinneisyystyyppiin ja em. Soluja ympäröiviin soluväleihin, joihin siirtyy soluista vettä, alkaa muodostua jääkiteitä. M unana calvehtiminen näyttää olevan melko eteläinen talvehtimismuoto. Heinähukan toukan tiedetään selviävän näin yli -40 °:en pakkasesta. Kahden pohjoisimman ryhmän jakautuma poikkeaa muista: toukkatalvehtijoita on selvästi eniten. Toukkatalvehtimisen edullisuutta kuvaa myös, että monet pohjoiset lajit viettävät talven aivan pieninä tai aivan täysikasvuisina toukkina, eivät siis munina eivätkä koteloina . Ryhmän 3 lajien kotelot calvehtinevat Lapissa laaksoissa lumen suojassa. Vain yksi aikuistalvehtija elää vakinaisesti Lapissa. Minkään eläintai kasvisolun ei tiedetä selvinneen jäätymisestä elinkelpoisena, jos jäätymisellä ymmärretaan kidemuodostusta. Vielä paremman kylmänkeston tarjoaa osittainen jäa'cyminen. heinähukan toukan hyvästä kylmänkestävyydestä tukevat tätä. Tasarakenteisen, amorfisen jään mahdollista , joskin epätodennäköistä olemassaoloa soluissa on taas lähes mahdotonta todeta. Miksi nämä lajit tulevat toimeen Lapissa , jos kerran toukka on siellä kestävin talvehtimismuoto~ Osoittautui, että 9. TOUKKANA T AL VEHTIMINEN SUBARKTINEN SOPEUTUMA Lajin talvehtimisaste riippuu ilmeisesti kahdesta asiasta: mikä aste sopii lajin elämänkiertoon Ja SUOMEN LUO TOI l XO \<J v,k päivän pituus tuntia 8 mikä kestää parhaiten kylmää. Naaraasta peräisin olevat suojavillat tai -eritteet saattavat merkittävästi parantaa munaryhmien tai pikku toukkien kylmänkestävyyttä. Koceloasteen etu taas on kotelokoppa , joka suojelee paitsi saalistajilta myös pakkaselta, sillä vaaralliset jääkiteet eivät pääse helposti lävistämään kotelon pintaa. tutut sitruuna-, nokkosja liuskaperhonen sekä suruvaippa, talvehtivat steriileinä ja parittelevat vasta keväällä. Tämä ei toki sulje pois toukkatalvehtimisen edullisuutta monille lajeille etelämpänäkin. Jo 15 tunnin päivänpituus saa kaikki kaukasialaiset kotelot kehittymään edelleen, kun taas kaikki leningradilaiset kotelot jäävät diapausiin vielä 18 tunnin päivässä. Päivän pituus on vaaka-akselilla, ja pystyakselilla on lepotilaan eli diapausiin menneiden koteloiden osuus kaikista koteloista. Toukkavaiheessa on etuna liikkumiskyvystä seuraava hajaantumisja suojaurumismahdollisuus. Aikuistalvehtijat, mm . Yli maan levinneissä lajeissa taas on yllättävän paljon kotelocalvehtijoita. Venäjä, useita paikkoja ""• I / -=-o=~ I \' $!> 12 16 20 24 päivän pituus tuntia Eri puolilta Venäjää tuodut kaaliperhoskannat reagoivat päivänpituuteen samalla tavoin (oikeanpuoleinen käyrä); jos päivän pituus on alle 15 tuntia, ne jäävät diapausiin. Kaukasiasta löytyi poikkeava kanta, joka ilmeisesti on eristäytynyt eurooppalaisesta kannasta. Osittainen jäätyminen on ominaista kasveille. Ritariperhosen kotelo on voitu kastaa joksikin aikaa opa nestemäiseen typpeen. Seikkaa selvitettiin mittareilla, jotka ovat enimmäkseen kotelotalvehtijoita ja joista pääosin johtuu ryhmän 3 korkea kotelopiikki. 1oor------.:----..-~% ' 80 J ' { 60 40 20 100 % 80 60 40 20 ' \1/ -~0;::L__ ___ .____,~==="===::i::'::::::::!:==s::~=t" / 1 \ 18 20 22 24 ' ' 12 14 16 Eri alkuperää olevat pilkkuiltayökköstoukat käyttäytyvät eri tavoin, kun niitä kasvatetaan laboratorioiden eri pituisissa päivissä. Suomesta on Seppänen luetteloinut suurperhosten talvehtimisasteet, kansainvälisestikin ainutlaatuinen suoritus. luettelosta selvitettiin muna-, toukka, koteloja aikuistalvehtijoiden osuus (kuva)
Helteillä ilmassa voi o lla pari kolme pa inoprosenttia vettä . Kun ne ylittävät vesistöjä ne eivät jää hd y eivätkä menetä kosreurtaan kovin nopeasti. Veden höyrystymiseen meren p innasta kuluu energiaa kuusi kertaa enemmän kuin tarvitaan nolla-asteisen vede n kiehuttamisee n . Jos veden höyrysrymislämpö ei o lisi näin suuri, maan p in talämpötila kohoaisi päivisin sietä m ättömäksi. JÄRVET TASAAVAT LÄMPÖÄ Pohjoiset meret ja isot järvet hidastavat m yös suurilla lämpövarastoillaan sää n viilenemistä. Maapallolle osuvasta aurin gonenergiasra kaksi kolmannesta kuluu ensivai heissa veden haihduttamiseen, jota merituulet vielä tehostavat . Silloin jokaista haihtunutta, "savunnu11a ", vesikiloa kohti siirtyy ilmaan lämpöä 2500 kilojoulea (yläkuva). Pekka Suominen Vesi säätelee ilmastoa ja säätä Valtameret peiuiiviit 71 prosenuia m aapallon pinnasta. Lämpimät eteläiset ilmamassat kuljettavat kosteutta mantereelle. Kaikilla niiillii veden ominaisuuksilla on tiirkeii merkitys eliimän mahdollisuuksille . Toinen puo li ja ennen muuta sy ks yn ja talven lämpö tulee suurelta osalta veden vä lityksellä. Veden su lamislämpö tai käänte1sest1 Jaarym1sesså purkautuva lämpöe nergia on seki n poikkeuksellisen suuri . MAAPALLON VESIKIERTOLÄMMITYS Tuulet kuljettavat korkealle kohoavaa kosteaa ilmaa ete län ja pohJo1sen pallonpuoliskon kylmem16 mille leveyksi lle. ILMAN KOSTEUS TORJUU KESÄ HALLAN Kostea kesäilma suojaa tehokkaasti hallalta . Lämpöä vapa utuu kaksi kertaa enemmän kuin kuivasta ilmasta. Valtameret ovat maapallon pääasiallisia aurinkoene rgian kerääjiä. Pitkänä ja sateisena syksynä meille tulee erityisen runsaast i etelän auringon lämpöä. Vesi on monessa suhteessa poikkeuksellinen ai ne. Sateell a voi tunnin kuluessa valua maahan yli senttimetrin vahvuinen vesikerros . Märkä m aaperä alKun ilma on kylmä ja meri vielä lämmin , meri "savuaa ". Pilvi kerrokset sekä tuottavat lämpöä että estävät lämpöpeitteenä sen poistumista . Vesien jäädy11yä niiden säätä lauhdu11ava vaikutus heikke nee. Jos maapallon vesik iertoläm mitys pu u ttu1s1, niin etenkin pimeän vuodenajan keskilämpöti la olisi meillä kymmeniä asteita nykyistä kylmemp1. Ilman viiletessä vesihöy ry alkaa tiivistyä pilviksi. Veden ominaislämpö, siis kyky varastoida lämpöenergiaa , on harvinaisen suuri muihin aineisiin , kuten m aa nkamaran kiveen verrattuna. Kostea ilma kohoaa ylöspäin, vaikkei se olisi kovin paljon lämmennyrkään. Sateen ja suoran auringo npaisteen lisäksi saamme lämpöä pi lvisinäki n päivinä hajavalona. Vuoden ympäri laskettuna saamme sate iden tiivistymislämpöä yhtä pa ljon kuin suoran auringonpaisteenkin lämpöä. Savitai jopa hiekkamaankin vesipitoisuus voi nousta kymmeniin rilavuusp rosentteihin. SllO MEI'\' LUON"l O 1 80 W ,~k. Syyskuussa ilma alkaa kuitenkin auttamattomasti viiletä, kun auringonpaiste käy väh iin ja yöt pidentyvät, mutta kosteuden ti ivistyessä vapautuva lämpö v11 vyttää pitkään talve n tuloa . Kaukana rannikosta ilmamassat viimein ovat luovuttaneet kaiken kosteutensa. Lämpimät etelätuu ler Ja Golf-virta Karibian-mereltä kuljettavat m yös lämpöä . mannerilmasto : kirkas sää, kylmät talvet ja kuum at kesät. Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän se p ystyy sitomaan kosteutta . Vesihöyry on t iheydeltään vai n noin puolet il ma n tiheydestä. Kosteus ei enää lämmitä eikä suojaa. Päivä ntasaajan seudulla muodostuvat lämp imät ja kosteat il m am assat sisä ltävät runsaast i varasto1tunutta auringo n energ iaa. Ilman kosteus ja siitä syntyvät pi lvet imevät myös maanpinnasta karkaam aa n pyrkivää lämpösäteil yä. Ja kun vesi jäätyy, vapautuu jokaista jääkiloa kohti 335 kilojoulea . VES I VIIVYTTÄÄ TALVEN TULOA Syyssateissa maaperä kastuu läpim äräksi. Lämpimän elokuisen päivän viiletessä yö ksi alkaa ilman kosteus tiivistyä sumuks i ja kasteeksi. Aikanaan veden höyrysty miseen kulunut energia vapautuu nyt lämpönä, joka hidastaa ilmamassa n jäähtymistä . Lämmöstämme vam nom p uolet saamm e joko suorasti au ringonpa isteena tai hajavalona. Samoin yökaste pitää maaperän kosteana va ikka sateita ei saataisikaan . Veden kiertokulku muovaa keskeisesti myös ilmastoa ja siiiitä. Kosteus riittää antamaan lämpöä koko yö ksi . Mannerten sisäosissa valli tseekin ns. Suunnilleen sama prosenuimä:irii veuii on ihmisessiikin , ja monien kasvien vesipitoisuus on pitkiihi yli 90 prosenttia. Se laajenee jäätyessäiin , sen höyrystymislämpö, sulamislämpö ja liimpökapasiteetti ovat harvinaisen suuria . Sen tiivistyessä on vapautunut kymmenkertaisena sama lämpö määrä kuin kesä ll ä säteil ee maahan auringonpaisteisen tun nin aikana. VALTAMERET LÄMMÖN VARAAJANA Kun au ringon valo osuu vereen, miltei koko säreilyenergia imeytyy siihen ja vain muutama prosentti heijastuu takaisin avaruuteen
v,k. SUOMEN LUONTO t / 80 \'! . 17
viileässä talvehtivien kalojen haPakkaset paksuntavat vähittäin pentarve o n pieni, joten happivajäätä, mutta jääcymisessä vapaurastot riittävät puolivuocisenkin cuva lämpöm äärä on kuitenkin talven yli jos vedet vain ovat niin suuri , ettei kovakaan talvi puhtaita . Tämäkin on poikkeuksellista muihin aineisiin verrattuna. Maan kosteus on syksyllä miltei puhdasta sadevettä, joten jääty mislämpötila o n lähellä nollaa . Talvi on tullut. VESIEN TURVALLINEN JÄÄKATTO Jäätyessään vesi laajenee kym menkunta prosenttia. v,k. Yleensähän kiinteä aine vie vähemmän tilaa eli on raskaampaa kuin sula aine. 18 Viileä vesihän varastoi happea Vettä kevyempänä jää kelluu enemmän kuin lämmin ja lisäksi vesistöjä suoiaava na pemona. Uusi lumiloppuu viimein kokonaan jääkanpeite heijastaa yli 80 prosenttia nen syntyessä. Auringonpaistettahan on muutenkin mitättömän vähän . Ennen lopullista jäätymistä ilman lämpötila ei laske m ontaakaan astetta nollan alapuolelle. Lumen hyvä eriscyskyky onkin talvella tärkeämpi kuin lämmönvastaanottokyky. Samoin lumi virtaukset sekoittavat järviveden uppoaisi sohjona järviin. Kun maahan sataa lumi , jäätymislämpö ei enää pysty pitämään ilmaa lämpimänä , vaikka m aa itsessään ei olisikaan juuri jäätynyt. Veden suuri lämpökapasiteeui eli "ominaislämpö " näkyy , kun kaikki veteen tai aivan märkään maahan satanut lumi sulaa, vaikka säilyykin hiukan korkeammilla ja kuivemmilla paikoilla. Sadevedet sisältävät runsaasti happea kalojen ja muun vesieliöstön talvivaroiksi . Usva siis rorjuu hallaa eikä suinkaan tuo sitä. Säiden edelleen viiletessä kylmenevä pinta vesi muuttuu uudetLUMI ERISTÄÄ leen pohjalla olevaa vettä kevyemLoppusuksyn sateet leij uvat pienim äksi. Syksyllä onkin pitkäaikaiseen sääennusteiden tekeminen erityisen vaikeaa, koska ei kyetä ennustamaan tuleeko sade plusasteis.::na vetenä vai miinusasceisena lumena. Nietosten alla on lämmintä. Luminen maa kilpistää auringonpaisteen ja eristää lämpimän maan ilmakehästä , mikä sitten muovaa rulevaa säänkehityscä. m yö ten. Niinpä tasalämpöinen siilikin voi talvehtia hankien suojassa m aa n lämmön avulla. Jään ominaislämpö on näet puolta pienempi kuin veden ja lumi vielä eristää maan ja veden ilmakehästä . yleensä pysty tekemään ed es mecRaskaimmillaan vesi on rin vahvuista jäätä . Monet pohjiaan m yöte n , ja syvänteidenm atalat järvet jäätyisivät pohjiaan kin happivarastot täydentyvät. Näin syvemmältä maan alta tuleva lämpö estää pintamaankin lämpö tilaa laskemasta kovin paljon nollan alapuo lelle . kaa lämmö nvapautumisen takia jäätyä hitaasti. Vesihöyryn enimmäispitoisuus ilmassa grammoina kuutiometriä kohti liman lämpötila •c -30 -20 10 + 10 + 20 + 30 Vesihöyryn enimmäispitoisuus g/ m 3 0.5 1.1 2.4 4.9 9.4 17.3 30.4 Ilmakuutiometri itsessään painaa 1290 grammaa sille lankeavasta valosta , kun m ärkä maa heijastaa vain kymmenkunta prosenttia. Lumi vielä hi + 4-asteisena. ciheyserot eri vesikerrosten välillä Jos jää olisi vettä raskaampaa , häviävät. Puiden juurien, matojen , toukkien ja h yönteisten solunesteissä on liuenneena suoloja ja sokereita . Ilman jäähdyttävää vaikutusta pienentää vielä ratkaisevasti maahan satava lumi , sillä löyhä, ilmava pakkaslumi toimii h yvänä lämpöeristeenä. Niinpä Itä-Suo m en kylmillä , mu tta runsaslumisilla alueilla on yleensä vähemm än routaa kuin leudo mmalla, SUOi\·IEN LUON TO 1 / HO N . Tällaisen liuoksen jäätymispiste o n nollan alapuolella . RASKAAT JA KEVYET VEDET SEKOITTUVAT Runsaat syyssateet ovat m yös vesien elämälle tärkeitä. Syysöinä tiivistyy ilman kosteus usvaksi , pieniksi vesipisaroiksi, jolloin vapautuu lämpöä. Jää johtaa hyvin lämpöä. Sekoittuminen hidas tuu ja nä jääkiceinä , lumena. Jäätyneet vesistöt ja lumi eivät enää pysty tasaamaan lämpö tilaeroja tehokkaasti. Maan eliöt eivät välttämättä jäädy, vaikka m aan kosteus niiden ympärillä jäätyisikin nolla-asteiseksi jääksi. Esim erkiksi sceariinimurut uppoavat sulaan steariiniin . Heiko tkin tuulet ja vesise painuisi pohjaan. Auringonsäteiden heijastuminen vaaleasta lumesta ei enää keskitalvella vai kuta säiden lämpötalouteen . Kun kesäauringon d ascaa jäätymistä ja näin kalat ja lämmittämät pintavedet syksyllä muu vesielämä talvehtivat suojaskylmenevät lähelle neljää astetta , sa talven pakkasi lta. Lumipeitteen paksuneminen hidastaa roudan muodostumista
lavaan ja haihcuvaan veteen. Hauduttava heineeseen vesimäärään verrattuna. Kun vielä maan ja vesistöjen lämpövarastot ovat eristävän lumikerroksen alla, voivat talven lämpötilamuutokset olla nopeita ja rajuja. Talvikosteutta on kuitenkin niin vähän, ettei huurtumisessa vapautuva lämpömäärä juuri pysty estämään ilman viilenemistä. Kuiva mentaa lumen pintaa sitä mukaa maa eristää lämpöä eikä lämminkuin kinokset hupenevat. haihduttaa kosteutta suoraan Lumen sulamistapa, siis viime hangesta lunta sulattamatta. Erimaa on kuivaa, syvemmällä on tyisesti pakkasyö n jälkeen, kun ilkylmää ja pohjavedet ovat alhaalma on kuivaa, auringonlämpö la . Kasvukauden alku on huono. lipalopakkaseksi. rri Pekka Suominen on jyvfiskyfan yliopiston fysiikan dosenrci. 5-kertainen ilmasta tiivistyeella. kädessä kevään sää, vaikuttaa väKun sadesään kosteus tiivistyy hintään yhtä paljon kevätvesien lumen pintaan, sulattaa vapautumäärään kuin lumipeitteen pakva höyrystymislämpö tehokkaasti suus. Lumen vanhetessa sen heijaskä tulvavesiä juuri synny. routaa niin alhaalta kuin ylhäältätalven . ole ikiroutaa , vaikka vuoden kesSUMU SULATTAA Syksyllä jäätyvä vesi on paisutkilämpötila jää pakkasen puolelMaaliskuussa aurinko porottaa yhtanut maata ja kun routa keväällä le. Siksipä lumisade lauhduccaa kovankin pakkasen. Lumisilla seuduilla routa harle ei muutu hallaksi yhtä nopeasSulamisvedet eivät haihdu kostevoin ulottuu metriä syvemmälle. lumi haihtuu suoraan ilmaan, eiastetta lämpimämpiä. Miltei suojasää saattaa tuskyky pienenee puoleen, ja lusää kuivattaa nopeasti syksyn samen mukana tullut pölykin tumte1ssa kostuneen maan. Tiimfi kirjoitus perustuu osittain hfinen ohjaamaansa , Jukka Kilpe/fiisen " Maapallon lfimpöympfiristön fysiikkaa' ' -nimiseen pro gradu -työhön. Maahan maan alla vuodenaikojen vaihtelu pilvipeitteen takia aurinkoisemmahtuu nyt enemmän kosteutta ei enää vaikuta. ( " ° C) Kun nolla-asteinen jää höyrystyy on höyrystymislämpöön vielä lisättävä sulamislämpö ja edelleen lämmi11ämiseen kuluva lämpö lämpötilan ollessa nolla-asteen alapuolella. KevätTALVI-ILMA ON KUIVAA Pakkasen kiristyessä kosteus huurtuu puihin samaan tapaan kuin kesäilman kosteus tiivistyy kasteeksi ruohoon. Kasvien lämpötila on sama kuin vuoden paljon lunta sulattamaan, sillä itämisja kasvuolot ovat otolliset. Kirkaskaan auja sitä riittääkin pitkälle kesään, missä maissa maan ja pohjaveden ringonpaiste ei kuitenkaan pysty vaikkei sateita tulisikaan. mutta vähälumisella rannikkoaluvuorokauden kuluessa kiristyä tuon 7. Virtaavat lämpimät sesti routa saattaa jäädä vähäisekkasvinosia uhkaakin pikemminkevätvedet sulattavat nopeasti si . pa kolmen metrin syvyyteen. si maahan . Lumesta sulanut vesimäärä jennetään kulutushuippujen aikaan talvella, jos tulvia ei smen Veden lämmönsitomisominaisuuksia tulekaan , niiden pinta jää hyvin alas. Pohjois-Suomessakaan ei kin . 19. keskilämpötila . D Jään ominaislämpö 2.1 kJ /kg °C Jään sulamislämpö 335 kJ / kg (lämpötila O C) Veden ominaislämpö 4.2 kJ / kg °C Veden höyrystymislämpö 2260 kJ / kg (lämpötila 100 °C) " " 2 500 . SUOME N LUONTO l / SO \l) , v,k Fil. Näin kään auringonpaiste pysty kunauringonpaiste pystyy yhä tehoknolla sulattamaan routaa. 0-asceisen vesiVastaavasti lumen ja jään sulaminen hidastaa kevään tuloa: samat höyryn ciiviscyessä lumeksi vapautuu lämpöä 2 835 kilojoulea lusuuret lämpömääräc , jocka syksyllä vapaucuivac, sitoutuvat nyt sumikiloa kohti. Meitä eteläisempaa kuin syksyllä. PohKun ilma kylmän sään jälkeen Keväiset tulvavedet tunkeutujavedet voivat kuitenkin tuoda lämpiää , se kuivattaa. Meillä pohjavedet suurin osa säteilystä heij astuu luJoskus tosi aurinkoisina keväinä ovat vuoden keskilämpötilaa pari mesta. Lumisaceeckin cuovac lämpöä etelän auringosta. Pintakaamin hävittämään hankia. Lumen vat maahankin ja nostavat pohjalämpöä niin paljon , että paikallipinnan yläpuolella talvehtivia veden pintaa. Säännöstellyt vesistöt tyhlunta. ti, vaikka lämpötilamuutos onkin aan ilmaan , vaan jäävät hulevesikPaljas maa voi jäätyä meilläkin joyhtä suuri. tä korkealta kuin syyskuussakin, sulaa , on maaperä kuohkeampaa Parin kolmen metrin syvyydessä mutta keväällä on niukemman kuin ennen jäätymistä. Lähteet voivat säilyä sulina läpi kin kuivuminen kuin kylmyys
Niinpä sademetsässä voi jokin kasvi kukkia mihin aikaan vuodesta hyvänsä ja joskus voi samassa puuyksilössäkin tavata lehtiä kaikissa eri kehitysvaiheissa , yhtäaikaisesti. Tällaisia 20 Ruska on näkyvä merkki kasvien karaistumisesta, valmistautumisesta talven viettoon. pystyvät yhteyttämään vielä 5 °C lämpötilassa. Kuivilla alueilla on kehittynyt kuivien ja kosteiden kausien vuorottelun mukainen lepoja kasvurytmi. Lu SUO ME N LUONTO I t i,.o i'J v~k .. Vain kesäpuolisko sallii energian hankinnan (yhteyttämisen), kasvamisen ja lisääntymisen. Talvella valon määrä vähenee etelästä pohjoiseen ja valon puute onkin sydäncalven aikaan ehdoton este yhceyccämiselle. KASVIN SYKSY Korkeammilla kasveilla tilanne on toto en. meilläkin yleinen sormi karve . Menneen kesän kuivina törrö11ävissä versoissa saattaa silti uinua uusi elämä: monet kasvit levi11ävät siemeniään talvihangille. Rukiin lehdet ovat arkoja alkukesän hallalle , mutta kestävät helmikuun kovatkin pakkaset. Ne eivät pysty talvehtimaan ja yhteyttämään samassa tilassa. Kesällä lehtivihreä pei11ää lehtien muut väriaineet, mulla kun lehtivihreä syksyllä siirretään runkoon, ruskavärit paljastuvat. ovat useat jäkälät, mm. Paavo Kallio Kasvit talvehtivat Pohjolassa vuosi jakautuu elämän kannalta kahteen erilaiseen osaan. Talvi on vain vuodenaika, jonka yli on selvittävä mahdollisimman vähin tappioin. Vielä Länsi-Euroopassa on kasveja , jotka voivat kasvaa kaikkina vuodenaikoina, jopa sellaisiakin, joiden aktiivisin kasvu sattuu vuoden talvipuoliskoon. Talvellakin kasvit hengittävät ja kuluttavat kesällä varastoimaansa energiaa. VUOSIRYTMI Trooppisissa kosteissa oloissa ei mitään vuosirytmiä tarvita . Yhteyttämisellä on tietty alhaisin lämpötilansa , joka vaihtelee kasvilaj ista toiseen . Nämä ovat sopeutuneet alhaiseen lämpötilaan ja talvipuoliskolla kosteusolot ovat kesää edullisemmat. Mutta useilla tropiikin kasveillakin on oma vuosirytminsä, joka perustuu kasvien omaan sisäiseen rytmisyyteen , ei ympäristön muutoksiin . Kuusen nuoret kasvaimet paleltuvat muutaman asteen kesähallassa , mutta talvella sama puu kestää ankarimmatkin talvipakkasec. Eräät jäkälät ja sammalet Suurin osa kasvilajeistamme talvehtii lumen suojassa tasaisissa lämpöja kosteusoloissa
Se ei voi alkaa vasta kun pakkaset tulevat , vaan kasvin täytyy etukäteen olla valmis pakkasiin . Syksyllä aloittavat tietyt geenit toimintansa, ja osa koko kesäajan toimineista geeneistä hiljenee . Kasvilla voi olla om a sisäinen vuosirytminsä, jolloin lepotila ja kasvutil a vuorottelevat vakioid uissa koeoloissakin . Karaisu saa kasvin kestäm ää n jäätymisen , muttei pysty sitä estämää n . Tavallisesti kasvi kui te nkin " tunnistaa" karaisun ajan josta2 1. Karaistumisen pitaa tapahtua oikeaan aikaan . Syksyistä muu tosta näiden kahden erilaisen vuodenaikaissopeutuman välillä sanotaan karaisuksi. mettom alla tunturin laella talvehtivat sielikkö ja uuvana kestävät kyllä talvella 40 °C , mutta viottu vat kesällä jo -8 °C:ssa . Täm ä korkeam pien kasvien '' heikkous'', kaksi erilaista fysiologista ja rakenteellista til aa, antaa leimansa koko Pohjolan luo nnolle. Karaisun alkaminen on kasvin "ajantiedon " varassa. Kasvissa on paljon enemmän geenejä, kuin mi tkä kerrallaa n ovat ohjaamassa kehitystä. Karaistuminen tapahtuu hiukan erilailla eri kasveilla. Toisaalta kasvin pi tää pyrkiä käyttämää n m ahdolli simman tarkoin hyväkseen Pohjolan lyhyt kesä, joten liian varhaine nkin karaisu on haitallinen. Täten talvine n , pakkasen sietoon sopeutunut kasvi o n oikeastaan hyvin erilainen kuin se, joka kesällä yhteyttää, kasvaa ja lisääntyy
Lisäksi lumi vielä lyhentää kasvukautta. Solun sisällönkin valkuaisaineet ja rakenteet muuttuvat karaisussa, jottei solun suuri vedenhukka aiheuttaisi häiriöitä. Lunta karttavat lajit onnistuvat pidentämään kasvukautta, mutta joutuvat maksamaan siitä talven ankarilla pakkasilla. Solujen pinnan proteiinilipidikalvot, jotka säätelevät nesteiden kulkua solusta sisään ja ulos, muuttuvat siten , että veden alkaessa jäätyä siirtyy soluista jatkuvasti vettä solujen väliin, jonne vesi sitten jäätyy. Siksi kasvilla pitää olla varastoja ylivuotisiakin tarpeita varten. Kasvi on lumen alla hyvässä suojassa pakkasilta: lumen alla lämpötila harvoin laskee alle -5 °C:een. Kun Lapissa yö saavuttaa 8 tunnin pituuden elokuun puolivälin tienoilla , alkaa ruska karaisun näkyvänä merkkinä. Lumisuojan suhteen kasvit ovat erilaisia. Lumen alla mustikka alkaa jo keskitalvella valmistautua uuteen kasvukauteen. Kevättalvella voi jo yhteyttäminenkin olla mahdollista ohuen lumipeitteen alla. Maaliskuussa ne ovat tyystin lumen peitossa, vain jokin yksittäinen ruskettunut oksankärki pistää esiin lumilakeudesta. LUMEN KARIT AJIA JA LUMEN SUOSIJOITA Lumen ekologinen merkitys on kahtalainen . Tällöin syntyy laakealatvaisia, noin metrin korkuisia puita , joilla voi olla paksu runko ja viidenkin metrin levyinen oksista. Jonakin leutona talvena on jokin yksittäinen oksa säilynyt hengissä ja saanut seuraavana kesänä jo suojakseen kunnon tuohen , jolloin se selviää myöhemmistä talvista vaikeuksitta. Monilla kasveilla ovat maanalaiset osat , juuri ja maavarsi, varastoeliminä. SUOM EN LUONTO 11 l'tfl W. Karaisun alkaminen onkin riippumaton syksyn lämpötiloista. Lyhyt kasvukausi on kasvun ja lisääntymisen lisäksi kerättävä energiaa talven tarpe1s11n. Lämpötila on liian ailahtelevainen näin keskeisen tärkeän tapahtuman ajoittajaksi . Se on karaistunut erityisesti kestämään sen vaiheen , joka on kasvuvaiheen ja lumen tulon välissä, ja kun lumipeite on suojana, se voi ryhtyä purkamaan karaisua . Koivu taas muodostaa usein tuntureiden ylärinteillä lumen pintaan ulottuvia pensaikkoja, joista jokin yksittäinen karahka tai jopa kunnon puu työntyy normaalikorkeuteen. Äärityyppejä edustavat lunta karttavat eli kionofobit lajit sekä vastakkainen ryhmä kionofiilit. Ruska voidaan saada aikaan myös keinotekoisesti peittämällä kasvi yön ajaksi valoisien öiden aikana. kin ulkoisesta tekijästä. Lunta kamavia lajeja kasvaa mm. Kasvu ei kuitenkaan ole ehdottomasti kytkeytynyt yhteyttämiseen , ja erilaisia kasvuilmiöitä tapaakin lumen alta . Toisaalta se suojaa äärimmäisiltä pakkasilta, mutta samalla se pitää lämpötilan ja siten myös hengityksen ja energian tarpeen korkeana. Varastoaineena on yleensä tärkkelys. 22 Varastoimalla kasvit tasoittavat mahdollisuuksiaan vaihtelevissa sääoloissa. Lumen merkitys ilmenee havainnollisesti ns . Dasyscypha -sieni, joka loisii männyn neulasissa, on aktiivisimmillaan lumen alla; tämä näkyy taimien alaoksien ruskettumisena . TALVISET EVÄÄT Kasvi kuluttaa energiaa koko talven: se hengittää. Ruska osoittaa, että kasvi on lopettanut kasvunsa, tärkeät ravinteet siirtyvät lehdistä varastoon ja talvisilmut kehittyvät. Sammalten ja jäkälien yhteyttäminen on kuitenkin heikompaa kuin syksyllä, sillä osa lehtivihreästä on tuhoutunut talven aikana . Tunturialueilla kataja voi kasvaa yleensä vain lumen suojassa. Useimmat kasvit reagoivat päivän ja yön pituuden muutoksiin, jotka toistuvat vuodesta toiseen samanlaisina, ja siten kelpaavat ennustamaan lähestyvän talven . Talvisesta lehtivihreän osittaisesta tuhoutumisesta johtuvat myöskin katajan keväinen ruskeus ja männyn kellervä vihreys. Puiden energiavarastot ovat rungon, oksien ja juurten puuosassa. Yöllä lämpötila voi sitten laskea jopa -30 °C:een. Lumi on erinomainen eriste. Lumen korkea hiilidioksidipitoisuus osoittaa hengityksen aktiivisuutta. Kosteus, lämpötila ja valon määrä pysyvät hyvin vakioina. Oulangan biologisella asemalla on tutkittu, mitä tapahtuu lumen alla talvisessa metsässä. Energian varastoinnin merkitystä Pohjolan pitkässä talvessa osoittaa, että tundran kasveilla maanalaisten osien osuus koko kasvista on poikkeuksellisen suuri. Talvinen energiankulutus voi olla useita kymmeniä prosentteJa koko vuoden tuotoksesta. Tältä pohjalta on ymmärrettävää , että Turun satunnaislumiseen talveen sopeutuneet mustikat voivat olla karaistuneempia kuin Kuusamon paksujen hankien suojaan sopeutuneet. Alkuvaiheessa ovat kirkkaat ilmat ja lähelle nollaa laskevat lämpötilat edullisia karaistumiselle, mutta myöhemmin karaisu etenee laskevan lämpötilan mukaan eikä enää vaadi valoa. Karaistuminen voi kestää useita viikkoja. Myöskin männynkaristesieni aiheuttaa neulastuhoja ennen muuta talviaikaan . Itse solu pysyy silloin sulana. pöytäpuissa. v-.k. Etelään antavilla kalliopahdoilla voi jo maaliskuussa olla päivällä lämmintä, mutta laakson kasvit paljastuvat lumen alta vasta kuukausien kuluttua. Karaistunut kasvi ei enää yhteytä. Kasvukauden pituus vaihtelee tuntureilla vuodesta toiseen , ja joinakin vuosina kesä on niin huono, ettei varastoja synny. tuntureiden harjanteilla, joilla tuuli pyyhkii lumen pois, sekä jyrkillä kalliopahdoilla, joilla lumi ei pysy. Näissäkin oloissa pystyvät useat jäkälät ja sammalet yhteyttämään, ja voipa jokin lampaannata tai tunturivehnäkin olla vihreänä pakkasen armoilla . Lumen pintaa pitkin pyyhkivät tuulen ajamina jääkiteet ja hiovat lumesta pistävät oksat rikki . ELÄMÄÄ LUMEN ALLA Niin lumen keskellä kuin asummekin, kasvien talvehtimista on tutkittu vähän . Esimerkiksi jääleinikin kasvupaikoilla ei lumi edes sula joka vuosi, joten sillä täytyy olla energiaa kahdenkin yhtämittaisen talven varalle
C v C -~ i E ;.:: Kun vesi jäätyy, vapautuu lämpöä. Varhain paljastuvilla paikoilla on varpukankaita ja ehkä parikin kuukautta myöhemmin sulavilla lumimailla on niittymäistä kasvillisuutta. Soluista poistuu vettä soluväleihin ja sitä kautta myös ulkoilmaan jäätymiskuoleman välttämiseksi , mutta veden kulutus saattaa nousta niin suureksi , että solut kuolevat kuivuuteen. Kevätkausi on joillekin kasveille vaarallisinta aikaa. 0. •~ HERÄÄMINEN KEVÄÄSEEN "' Tuntureilla lumen määrä ja sulamisaika määräävät paljolci kasvillisuuden luonteen. Nopeimpia liikkeelle lähtijöitä ovat lunta karttavat lajit. 1890. Kun ruskavaiheessa syntyi kasvua ja yhteyttämistä ehkäiseviä aineita, syntyy nyt kasvua kiihottavia auksiineja ja muita kasvuaineita, ja kasvu alkaakin voimakkaasti. Karaisu voi purkautua liian aikaisin , jolloin kasvi on alttiina keväthalloille. SUOMEN LUONTO 1 / HO , 1 J. Uutterasti hän m yös kirjoittelee kasveista ja kasvitieteestä mm . D Turun yliopiston kasvitieteen professori Paavo Kallio on jo eläkkeellä, mutta osallistuu edelleen innokkaasti Kevon tutkimusaseman toimintaan. Sinirikko aukaisee kukkansa, kun väistyvä lumiraja on muutaman senttimetrin päässä, tunturinlaen variksenmarja työntää punaiset hereensä kolmantena päivänä lumen lähdöstä , pajut kukkivat kun tyvet ovat vielä lumessa ja sammalet työntävät itiöpesäkkeitään , vaikka paria on vasta sulanut muutaman millin pinnalta. Niin kauan kuin lehden pinnalla riiuää jäätyvää veuä, itse lehti ei jäädy. 3. Näiden kahden erilaisen "pyrkimyksen" ristiriidassa kasvit tasapainoilevat kukin oman perinnöllisen rakenteensa määräämällä tavalla. Loppukesän pikku hallat eivät vielä vahingoita kasveja, mutta joudu navat kyllä karaisua . Lapin sanomalehtiin. 23. Ja kun vesi on jäässä, uutta vettä ei voi kuljettaa juuristosta latvukseen. Kihlmanin (myöhemmin Kairamo) teoksesta v. Kylmyyteen ne ovat sopeutuneet, mutta uhkana onkin kuivuus: kuivaan pakkasilmaan haihtuu puista vettä, ja kun maa on jäässä, ne eivät pysty korvaamaan veden menetystä. Kun hangenpinnasta pistävät versonlatvat yleensä kuolevat , tuloksena on tasakorkeita pensaita, joista jokin yksinäinen verso voi yletä korkeammalle. Talvista Lumiaapaa kuvasi Veikko Vasama . Myöhään virkoava kasvi välttyy halloilta , mutta kasvukausi jää lyhyemmäksi. Itse karaistumisen mekanismista johtuu uusi talvinen vaara: pakkaskuivuminen. v~k. .t m•l r ,· Saaristossa ja tunturialueilla tuuli ja tuulen pitkin hangen pintaa ajamat jääkiteet vaikeuttavat puiden talvehtimista . Meikäläisten kasvien talvikuolemat johtuvatkin useimmiten juuri kuivumisesta, kyl5 J myys ei niitä sinällään tapa. Keskiaukeama: Puut ja pensaat talvehtivat täysin säiden armoilla. Kuva Kuolan pöytäpuista on A. Karaisun purkautumista ohjaavat samat tekijät kuin syksyistä karaisrumistakin : sisäinen "kello" tai ulkoiset muutokset, päivän piteneminen ja sään lämpeneminen
, I J • 1
,,
Nykyisin Saimaata ei säännöstellä , vaikka poikkeusjuoksutuksia on tehty tulvatalvina 1962-63 ja 1974-7 5. "Saimaan rantojen asukkaiden mielipidettä ei ole kysytty", väitti maanviljelijä Heikki Hämäläinen ja kysyi, että "tarvitaanko Saimaallakin kansanliike asukkaiden näkemysten tuomiseksi esiin?" Vesihallituksen ajama Saimaan säännöstelyhanke on nostamassa kiivasta vastarintaa. Suunnitelmaa ei kuitenkaan hyväksytty, mutta Saimaata säännösteltiin laittomasti vuosina 1949-59 . Vuoksen neljästä voimalasta Suomen puolella ovat Imatra ja Tainionkoski. Kokouksessa vaadittiinkin useissa puheenvuoroissa, että suunnitelma on saatava katselmukseen , jotta haitat ja hyödyt voidaan perusteellisesti punnita. Sen päätarkoituksena oli voimatalouden edistäminen. Mikäli katselmukseen mennään , ratkaisu vie vuosia, esimerkiksi alkukokous on pidettävä kaikissa 40 kunnassa. Se työllistää vain pari kolme tutkijaa. Raja vesikomission istunnossa hyväksyttiin elokuussa 1979 säännöstelyn perussäännöt, vaikkei hankkeen vaikutusta Saimaan luonnolle ja elinkeinoille ole riittävästi tutkittu . PERUSTIEDOT PUUTI1JV A T -TUTKIMUSTA TARVITAAN Toisaalta hanketta on turha kiirehtiä , koska säännöstelyn vaikutusta Saimaan luonnolle ei ole tutkittu . Ympäristönsuojelun tarkastaja Ilkka Sten Mikkelin lääninhallituksesta esittikin, että olisi tarpeen perustaa Saimaan ekosysteemiä tutkiva laitos perustietojen saamiseksi. Uhrataanko Suomen suurin järvi voimataloudelle, kysytään. Viimeisimmät suunnitelmat ovat vuosilta 1966 ja 1976. Kalatalouspiirin puheenjohtaja Heikki Hå'må'få'inen paheksui sitä, ettei vesihallitus ole järjestänyt edes tiedotustilaisuutta asiasta. (Vesihallituksen kielenkäytön mukaan voimatalouden tappioita pienennettiin vastaaval la summalla). Saimaan rantoJen asukkaat sekä erityisesti maaja kalatalouden asiantuntijat arvostelivat voimakkaasti säännöstelysuunnitelmaa Mikkelin läänin maatalouskeskuksen ja kalatalouspiirin järjestämassa tiedotustilaisuudessa Savonlinnassa tammikuun alussa. "Säännöstelyn vaikutuksia kalastossa on tutkittava. Onko vesihallitus tällä tavoin kiirehtimällä halunnut painostaa säännöstelysuunnitelman h yväksymistä' Komissio paam, että natta sääntöjä ryhd ytään toteuttamaan sen jälkeen, kun hallitusten kesken on solmittu valtiosopimus Suomen osalta sopimuksen hyväksyy eduskunta. Valtiosopimus voidaan tehdä vasta, kun lakien edellyttämät toimet ovat kunnossa. Jorma Laurila Saimaastako säännöstel yallas. Jorma Toivonen. Tämän vuoden tuloja menoarviossa on varattu 465 000 markkaa kalatalouden selvittämiseen. Kvaihtoehto, joka on esitetty Saimaan alueen vesien käytön kokonaissuunnitelmassa (Vesihallituksen tiedotus 118) . Vuoden 1966 suunnitelman vesioikeuskäsittely jouduttiin pääasiassa voimayhtiöiden vaatimuksesta keskeyttämään . Ensimmäinen suunnitelma valmistui 1948. UUSI SUUNNITELMA VOIMISTAISI VEDENVAIHTELUA Vesihallitus on mamostanut suunnitelmaa tulvasuojelun ja vesuoMEN LUONTO 1 / ~O \</ . vsk. "Puhtaasti vain voimatalouden etuja palveleva suunnitelma", totesi agronomi Seppo Kauppila. Asia on tällä hetkellä ulkoasianministeriön tutkittavana. Pääjohtaja Simo Jaatisen mukaan säännöstely voidaan aloittaa 2-3 vuoden päästä, ellei sitä vastusteta . Kun otetaan huomioon Saimaan koko ja sen luonnon monimuotoisuus, summa on pieni . Suunnitelmassa lisättiin voimatalouden hyötyä , silloisen arvion mukaan 24 milj. markalla. Rajavesikomissiossa hyväksytty säännöstelyn perussäännöstö on vähäisin muutoksin sama kuin Kvaihtoehto. Jorma Toivonen riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Vuonna 1976 valmistui uusi suunnitelma, ns . SÄÄNNÖSTEL YHANKKEEN PITKÄ HISTORIA Säännöstelyä on suunniteltu 1920-luvulta lähtien . "Kalataloudelle aiheutuisi vahinkoa", arvioi fil.lis. OIKEUDELLISESTI HANKALA Suomen ja Neuvostoliiton välisen rajavesisopimuksen mukaan Vuoksen juoksutuksesta on sovittava yhteisesti. Saimaan limnologisia oloja ja kalastusta ei tunneta tarpeeksi, jona arvioita vahingoista voitaisiin tehdä , sanoo fil.lis . Ne vastaavat yhteisteholtaan noin kymmenettä osaa maamme ves1vo126 masta. Mainittu tutkimus ei estä tai viivytä hankkeen eteenpäin viemistä", huomautti vesihallituksen pääjohtaja Simo Jaatinen. Altavastaajina oli vesihallituksen nokkamiehiä , ja yleisöä Saimaan rantakunnista noin 200. Vesihallitus on ilmeisesti aikonut runnoa hankkeen läpi kaikessa hiljaisuudessa, vaikka asia koskettaa 40 kuntaa ja 4 50 000 asukasta
Mielivaltaisilla ja karkeilla laskelmilla vaihtoehto K on vaivoin saatu näyttämään tulokseltaan voitollisena. Yksin jo vedenkorkeuden vapaa säännöstelyoikeus juoksutusohjeesta poiketen ns . Suunnitelman mukaan talvella vedestä juoksutetaan 60 ja kesällä 40 prosenttia. 60 pros. Vedenkorkeudet laskisivat nykyisestä helmi-toukokuussa ja nousisivat kesätammikuussa. vedenkorkeuden keskivyöhykkeellä (tämä vyöhyke on alue , jolla keskivesi on 130 vuoden aikana ollut 60 pros. Lisäksi vedenpinta olisi syksyisin useammin säännöstelyn ylärajalla, mikä lisäisi maaja metsätaloudelle vahingollisia syystulvia. Kun vedenpinnan heilahtelua tutkitaan siten , että vertaillaan eri vuosikymmenten sisäistä vaihtelua laskemalla kunkin vuosikymmenen kaikkien vuosien korkempien ja matalimpien vedenkorkeuksien keskiarvot, vaihtelu on vieläkin vähäisempää . Kun vedenkorkeuden vaihtelua tarkastellaan vuosikymmenittäin 12 vuosikymmenen aikana (1851 60, 1861-70, 1951-60 ja 1961-70) valitsemalla kunkin vuosikymmenen suurin ja pienin arvo , vaihteluväliksi saadaan vuosikymmenestä riippuen 119-251 cm. denkorkeuksien tasaamisen nimellä. Suunnitelma mahdollistaa lähes 2 metrin säännöstelyvälin. Saimaan vedenkorkeus on kausittaista ja huojuu ääriarvojen sisällä varsin hitaasti. Etupiiri Suunni telma 1966 Vaih toehto K Hyöty Haitta Hyöty Haitta Kalatalous ja vesiensuojelu on /ei e, on /ei e, Virkistyskäyttö ja vesimaisema on e, on e1 Vesivoima e1 52 Mmk 60 % vyöh. (Taulukko on Saimaan alueen vesien käytön kokonaissuunnitelmasta). ajasta) on suurimmillaan 95 cm (alaraja tasossa NN + 75.15 ja yläraja tasossa NN + 76. Saimaan säännöstelyssä taas järven luonnonmukaista vedenkorkeuden vaihteluväliä , joka on ollut 3, 3 m , supistetaan metrillä . ,sk sätyömäärärahoituksella . Kaikki tiedot perustuvat Lauritsalan vedenkorkeusaseman mittaustuloksiin ja ne on julkaistu Vesientutkimuslaitoksen julkaisussa 21. viime vuoden IiSUOMEN LUONTO 1/HO \'J. Lyhyemmällä ajalla vedenpinnan vaihtelu on paljon vähäisempää . Saimaasta nostetaan vuosittain 34. Tärkein kala on muikku . 10) ja pienimmilläänkin 60 cm . Penkereitä rakennetaan nähtävästi juuri varastointitilavuuden kasvattamiseksi talvea varren . Lisäksi suurin arvo tulee vuoden 1899 harvinaisen suuresta tulvasta. 28 Mmk Uittoja vesiliikenne on e, 2 Mmk e, Maaja metsätalous 7 Mmk e1 7 Mmk e1 Elinkeinotoiminra ym. Jorma Toivosen mukaan 27. KALATALOUDELLE HAITTAA Fil.lis. Huhtikuun lopussa vedenpinta olisi 30 cm nykyistä alempana. 5 miljoonaa kiloa kalaa. Voimataloudellisissa säännöstelyissä pyritään suureen varastotilavuuteen , johon päästään suurentamalla vedenkorkeuden vaihtelua luonnonmukaisesta. Se on voimataloudelle erittäin edullista tehonsäätömahdollisuuden takia. VEDELLE UUSI VUOSIRYTMI Suunnitelman toteutuessa vedenkorkeuden vaihtelut lyhyellä aikavälillä lisääntyisivät ja niiden nopeus kasvaisi nykyisestä. Pääjohtaja Jaatinen huomauttaa: ' 'Rajavesikomission hyväksymä Saimaan säännöstely poikkeaa täysin kaikista muista tähän asti toteutetuista säännöstelyistämme ja nimenomaan voimataloudellisista säännöstelyistä. Pääjohtaja Jaatisen lausunto onkin harhaanjohtava , koska hänen ilmoittamansa 3.3 m vedenkorkeuden vaihteluväli on laskettu 130 vuoden (184 71975) mittausjakson kaikkein suurimman ja pienimmän arvon perusteella. Tyypillisen voimataloussäännöstelyn tapaan kesällä ja syksyllä vettä varastoidaan ja lasketaan sitten talvella varsin nopeasti voimalaturbiinien läpi . Vesihallituksen mukaan ainut haitankärsijä on voimatalous. Taitavasti naamioidun "tulvasuojelu'' suunnitelman takaa paljastuu voimataloussuunnitelma. 16 Mmk e, 15 Mmk e, Rakenteet 8 Mmk e1 6 Mmk e1 Muut 1 Mmk e, 2 Mmk e1 Rahamäärät yhteensä 32 Mmk 52 Mmk 32 Mmk 28 Mmk Saimaan säännöstelysuunnitelman edullisuusvertailu perustuu hyötyjen paisutteluun ja haittojen vähättelyyn tai kieltämiseen. Saimaan moninaiskäytön (kalatalous, virkistys jne.) kannalta vuoden mittaan tapahtuvat nopeat vaihtelut ovat haitallisempia kuin hitaat heilahtelut vuosikymmenten kuluessa. Saimaan säännöstelyn päätarkoitus onkin Saimaan suurien tulvien alentaminen ja alhaisimpien vedenkorkeuksien nostaminen maaja metsätalouden, asutuksen ynnä muun rannankäytön sekä vesiliikenteen ja uiton sekä mahdollisesti kalastuksenkin hyöd yksi .' ' Yllättäen vedenkorkeuden vaihtelun tasaamiseen liittyy parimetristen pengerren rakentaminen Saimaan rantamille. Vuosikymmenestä riippuen vedenpinnan heilahtelu vaihteli 61-142 cm eli keskimäärin 78 cm vuosikymmentä kohti . Niitä on rakennettu mm
Säännöstelyn perussääntöihin on kuitenkin otettu kaksi kohtaa, jotka muuttavat sen tavanomaiseksi voimalaitossäännöstelyksi. Mitään varmuutta tästä ei kuitenkaan ole, koska juoksutussäännön mukaan voidaan ylittää jopa taso 76. KEVÄTTIJLVAT SYYSTUL VIKSI Säännöstelysuunnitelma on puhtaasti voimatalouden etuja palveleva. Saimaasta nostaa elantonsa 626 päätoimista ammattikalastajaa eli neljännes sisävesiemme pääammattikalastaj ista. suurten vedenkorkeusvaihteluiden tasoittaminen on kalatalouden kannalta sisänsä myönteistä . Talvinen pinnan alentuminen kuluttaisi rantavyöhykkeen pohjasedimenttejä ja kasvillisuutta sekä heikentäisi pohjaeläimistöä kaikki tuttuja ilmiöitä säännöstel28 lyiltä järviltämme. Alhainen vedenkorkeus kevättalvella pienentää vesimäärää, jolloin likaantuneilla alueilla happitilanne on muutenkin kriittinen. Tällainen tulvasuojelu on kyseenalaista , totesi Seppo Kauppila Mikkelin läänin maatalouskeskuksesta. Kalatalouskonsulentti Veikko Pulkkinen mainitsi , että sivuammattikalastajat mukaanlukien säännöstely haittaisi 1 2 50 ammattimaisesti kalastavaa sekä lisäksi noin 100 000 koti tarveja virkistyskalasrajaa. Juoksutuksen vuosirytmin muuttaminen siten, että talvella juoksutettaisiin nykyistä enemmän , ja vedenkorkeuden keskivyöhykkeen vapaa säännöstelyoikeus johtaisivat siihen, että nykyiseen tilanteeseen verrattuna vesi olisi ylempänä kesällä ja syksyllä , vedenpinnan lasku talvella nopeutuisi ja vesi olisi kevättalvella alempana , huhtikuun lopussa 30 cm nykyistä alempana. 75. Jää puristaisi alleen maderysät , tulvat rikkoisivat kalastuslaitteita ja laitureita , paikoin jopa talvinuottaus vaikeutuisi. Tosin maataloudelle on hyötyä suurimpien tulvahuippujen leikkaamisesta, jolloin veden pääsy pelloille estyy . Säännöstely on Kauppilan mukaan maataloudelle haitallista myös siksi , että tulvat tulisivat täs. Kevään alhainen vedenkorkeus haittaisi kevätkutuisten kalojen (hauki , säyne , lahna , kuore, särki , ahven) lisääntymistä. Tästä aiheutuisi merkittäviä haittoja kalataloudelle. Syyskutuisista ainakin siika kärsisi , koska se kutee matalassakin , jopa puolen metrin syvyydellä, mätiä tuhoutuisi vedenpinnan laskiessa. Säännöstely tuhoaisi myös laitteita. Toivonen painotti Saimaan kalataloudellista merkitystä: Se on sisävesikalastuksemme tärkeimpiä järviä
Mutta näinhän se on käynyt ennenkin: vesihallitus järjestää ja voimayhtiöt vuodattavat krokotiilinkyyneleitä. Perusteetkin ovat usem § ,.. Ahti totesi : "Mikäli Saimaan säännöstely merkitsee, että vedenpinta on useammin ja pysyvämmin säännöstelyn ylärajalla , korkeasta pohjavesipinnasta johtuen kasvutappiot saattavat muodostua erityisen suuriksi rantametsissä' ' . VESIHALLITIJKSEN VOIMAT ALOUSALGEBRAA Vesihallitus väittää , että säännöstelysuunnitelma olisi kansantaloudellisesti poikkeusjuoksutuksia kannattavampi. Keväällä korkealla oleva pohjavesi ei ole yhtä haitallista. Tässähän vesihallitus on mestari . Säännöstely muuttaisi nykyiset kevättulvat syystulviksi, joista on paljon enemmän haittaa maaja metsätaloudelle sekä luonnolle kuin kevättulvista. m1seen. Huipputulvien vähentyminen tosm pienentaa puustokuolemia. Erkki Ahti mu1stutt1, etteivät puustovahinkoarviot ole metsäntutkimuslaitoksen tekemiä, vaan vesihallituksen. Vesihallituksen edullisuusvertailun lähtökohtana on tilanne , jossa voimayhtiöt voisivat säännöstellä Saimaata itselleen edullisimmalla tavalla. v~k. Tälle 44 vuoden jaksolle sattuu kuusi tulvaa , kun niitä 130 vuoden ajalle osuu kymmenen! Tutkija Timo]. Muista vaihtoehdoista on sitten laskettu tulevan haittaa vesivoimalle, muille käyttömuodoille ei lainkaan. Suunnitteluvaiheessa olla tavallaan tyhjän päällä. Pelkästään hyötyä koituisi myös vesiensuojelulle, maisemalle , virkistyskäytölle, vesiliikenteelle, maaja metsätaloudelle, elinkeinotoiminnalle. La,skelmissa ei ole otettu huomioon myöskään sitä haittaa , jota säännöstelyn mahdollisesti toteutuessa kesän ja syksyn nykyistä korkeampi pohjavesitaso aiheuttaisi puustolle kasvutapp101na. Rukkaaminen perustuu = haittojen aliarvioimiseen tai kiel,~ tämiseen ja hyötyjen ylikorosca]. Syystulvien vaara kasvaa, koska kesällä ja syksyllä vedenkorkeus olisi suunnitelman mukaisessa säännöstelyssä useammin saannöstelyn ylärajalla . Kaikki "tulvasuojelun" nimissä' Kauppilan mielestä maatalouden edut voidaan parhaiten turvata poistamalla suhteellisen harvoin esiintyvät tulvat poikkeusjuoksutuksilla, joihin tarvns1s1 ryhtyä vain kerran 1520 vuodessa. Kalataloudelle tulisi vesihalli· tuksen mukaan säännöstelystä vain hyötyä , haittaa ei ollenkaan . Haittaa ei ollenkaan . D 29. Nykyiset harvemmin sattuvat, vähemmän haitalliset kevättulvat muuttuisivat haitallisemmiksi ja useammin toistuviksi syystulviksi. markkaa! Agronomi Kauppila totesi naulankantaan: ''Etsimällä on etsitty hankkeen hyviä puolia ja pyritty kyseenalaisin laskennallisin keinoin osoittamaan sen edullisuus''. Väite on kyseenalainen. markkaa , Kvaihtoehdossa 28 milj . myös hyvin kyseenalaista. Ilkka Sten painotti, että luonnontaloudelliset haitat tunnetaan tarkasti vasta jälkeen päin. Vesihallituksen laskelmat eivät kestä ensinkään kriittistä tarkastelua. Esimerkiksi pääjohtaja Jaatinen : "Saimaan alueen pääkalan eli muikun elinmahdollisuuksiin säännöstely ei vaikuttane". Laskelmien mukaan vuoden 1924 mittaisen suurtulvan sattuessa uudelleen vältyttäisiin 15 milj . Ne ovat siten aivan karkeita, mahdollisesti täysin vääriä. Kauppila nosti esiin myös yksityiskohdan vesihallituksen sään nöstel yalge brasta: Havaintojaksoksi vedenkorkeuksista valittiin tarkoituksella poikkeuksellinen ajanjakso eli vuodet 1922196 5. markan vahingoilta. Metsätalouden hyötyminen on SUO MEN LUONTO 1 / XO )tJ . Haitat muille käyttömuodoille oletetaan olemattomiksi . Vesihallitus ajaa voimayhtiöiden asiaa, voimayhtiöiden vaikerruksesta huolimatta , hankkimalla niille muiden käyttömuotojen kustannuksella mahdollisimman edullisen vaihtoehdon . Maisema Liet• vedeltä, saimaanhylkeen asuinsijoilta. Kasvutappioiden väheneminen voidaan arvioida luotettavasti vain puustoinventointien avulla. hihasta vedettyjä. Ainut haitankärsijä on vesihallituksen mukaan voimatalous: vuoden 1966 suunnitelmassa haittaa tulisi 52 milj . Mutta tutkija Erkki Ahti metsäntutkimuslaitokselta kertoi, että heinä-syyskuussa korkealla oleva pohjavesi aiheuttaa puustolle kasvutapp101ta. Voimayhtiöiden etujen mukainen säännöstely on laskennallisesti rukattu näyttämään edullisemmalta tuttu menetelmä jo Pohjanmaan jokirakentamisen yhteydestä . Vahinkoarviot ovat insinöörien kirjoituspöydällä rustaamia. tä lähin olemaan syystulvia, jotka ovat maataloudelle paljon vahingollisempia kuin tähän asti pääosin keväällä sattuneet tulvat. Lehtonen korosti, että poikkeusjuoksutuksilla vahinkoja voidaan huomattavasti vähentää, kuten talven 1974-75 tapaus OSOlttl. Lehtonen Mikkelin seutukaavaliitosta totesi, että vesihallituksen arviot ranta-asutukselle koituvasta hyödystä tuntuvat arveluttavilta. Niitä ei ole tehty
Kapasiteetti olisi kaksinkertainen , mutta sulfiittiselluloosan heikot m arkkinat ovat rajoittaneet tuota ntoa. Yh tiö arvioi tässä vaiheessa hiivatehtaan ka nnattavimmaksi. . Hiivantuotanto perustuu sulfiittisel luloosan keittoliem en jätteiden käyttöön , josta tuotteena saadaan rehuteollisuuden ra~kaaineeksi soveltuvaa rehu proteiinia, vuosittain noin 5 000 to nnia . Jäteliem en poltolla ilman ja veden yhteisSl10 Ml:N LUONTO 1 HU W v,k. . H iivam assan tuotannolla o n ym päristönsuojelun kannalta ecuj a jos on haittojakin . Tehtaiden kuorm ituksen suuruus havainnollistuu pienellä vertauksella: Äänekosken ja Suolahden taajamien sekä Valion m eijerin yhteinen kuormitus on biokem iallisen hapenkulu tuksen osalta vain noin puoli prosenttia, fosfo rin ja type n osalta noin kymmenesosa tehtaiden kuormituksesta. Myös jäteliem en rik kid ioksid i otetaan talteen ja johdetaa n uude n keittoliemen valmistukseen. HIIV ATEHDAS TALOU DELLI SIN VAIHTOEHTO Metsälii tto päätyi hiivatehtaan rakentamiseen , jotta vesioikeuden vuo nna 197 3 asettam at vesiensuojeluvelvoitteet saatiin täytettyä m ahdollisimman tuottavasti . H iivaja sulfiittitehdas työllistävät yhdessä noin 200 työntekijää. Jätevesien m ää rää alettiin vähentää rakentam alla puhdistamoita ja parantam alla vesien sisäistä kierrätystä . Tuotanto ko rvaa osittain ulkom aista rehuvalkuaista , vuosittain noin 12 milj . Sen avulla hapenkulutusta o n voitu alentaa lähes puoleen entisestä , mu tta vesien tilassa ei ole vieläkään hurraamista. Jätevesien puhdistamisesta ei välitetty ennenkuin vesioikeus an toi puhdistusvelvoitteita 1970luvun alussa. ' ' n11n pyrsto tarttui Metsäliiton Äänekosken tehtaiden ympäristöhaittojen ratkaisuyrityksiä on verrattu vanhaan satuun harakasta tervatulla sillalla: kun nokka irtosi niin pyrstö tarttui . Sen vai kutus selluloosatonnia kohden on m oninverroin suurem pi kuin nykyaikaisemman sulfaat tisellutehtaan . Sulfaa ttija sulfiittiselluloosatehtaat vastaavat 90 -prosenttisesti yhtiön kaikista jätevesistä. Näistä hiivatehtaalla työskentelee 22 , sulfii ttiteh taalla 170. Hiivatehtaan toiminta käy nn istyi joulukuussa 1974. Tehtaiden jätevesim äärä kasvoi tuotannon nopean laajentamisen takia m oninkertaisesti m etsäteollisuuden '' hulluina vuosina 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla . Yritykset vähentää sulfiittiselluloosatehtaan jätevesikuormitusta johtivat ilman pilaantumiseen, jonka seurauksena kymmeniä ihmisiä sairastui hiivapölyallergiaan . Vanhojen sulfii ttitehtaiden kilpai lukyky on heikko ja niitä on joudu ttu sul ke m aa n jatku vasti . Viim eisimpinä vaiheina ovat uuden sul30 fii ttihaihd uttam on Ja hiivatehtaa n rakentaminen . m arkan edestä. VEDET PILAANTUNEET Hiivatehdas perustettiin parantamaan Äänekosken reitin vaikei ta jätevesio ngelmia. Hi ivatehdasta yhtiö pitää van han sulfiittitehtaan ka nnattavuuden ehtona . . Vesiviranom aistenkin m ielestä esim . Jäteliemen happea kulu ttavat aineet vähenevät huomattavasti . . JÄTEONGELMAT PIEN ENIVÄT, MUTTA .. . hap enkulutus olisi saatava vielä puoleen nykyisestä. Mikä Äänekoskella oikein meni vikaan. Jos jäteliemi poltettaisiin , kuten joissaki n sulfiittiselluloosateh taissa tehdään , joutuisi jäteliemen rikkidioksidi ilmaa n . m arkkaa) . 1960-luvun alussa maassamme toimi vielä 21 tehdasta, nykyisin toimii enää kymmenkunta. Se on järkevää jätteen hyväksikäyttöä, joka antaa tuotteeksi arvokasta protei inia ja sam alla vähentää jätevesikuormitusta. Jorma Laurila Äänekosken rehuhiivaongelma: ''Kun nokka irtosi . m arkkaa maksavan puhdistam o n rakentaminen (paperikoneen hinta on noin 100 milj . Kun h iivatehdas joudu taa n ilm asuotimien asentamisen vuoksi tä nä vuonna pysäyttäm ää n noin vuodeksi, vesistökuormi tus kasvaa tilapä isesti nykyisestä . Vaihtoeh toja hiivatehtaalle olisi ollut sulfiittitehtaan sulkeminen , sen tuotanno n supistaminen site n , että koko jäteliemi olisi voitu polttaa nykyisessä käsittelylaitoksessa , jonkin muun sivutuota ntomuodon valinta tai erillisen 40-50 milj . Erityisesti vanhanaikainen sulfiittitehdas kuormittaa vesistöä. Äänekosken tapauksessa tiettävästi ensimmäisen kerran Suomessa mikrobiologinen teollisuus on aiheuttanut laajoja ongelmia lähiympäristössä . Näin rikkiä kierrätetää n ja ilmaan joutu va rikkidio ksidim ää rä vähenee. Metsäliiton teollisuus on vesialueen suurin li kaaja ja te htaiden vaikutus tuntuu kaukana alajuoksulla Päijänteellä asti
joissa hiivamassa erotellaan kasvarusliuoksesra . Sitten se johdetaan keskellä oleviin kolmeen säiliöön, joissa hiiva kasvaa ja lisääntyy. SUOi\·IEN LUONTO I I HO N . \'~k 31. Hiivatehtaan separaa11ori1. Oikealla olevassa säiliössä on jäteliemi ja siihen lisätään ravinteet
Hiivamassa on vielä separoicava pestävä, kuivattava ja rakeis1e11ava, ennen kuin se on valmista rehun raaka-aine11a. Sairastuneista 21 oli Valmis tuote Rakeistus Sellul_oosan keiton järeliemescä poistetaan rikkidioksidi (SO,), joka palautetaan uudelleen käy1e11äväksi. Rikkidioksidi on ilmansaasteista haitallisimpia ja aiheuttaa mm. Äänekosken alapuolinen vesistö on pahoin pilaantunut. HIIVAPÖLY AIHEUTTAA ALLERGIAA Ensimmäinen haitta tehtaan käynnistämisen jälkeen oli vahva Selluloosan SO, keittämölle keiton jäteliemi j Neutralointi epämiellyttävä haju, joka aiheutui pilaantuneesta, laitteistoihin jääneestä kosteasta hiivamassasta. ' 32 SUOMEN LUONTO 1 / Ho \ 1 J. Vaikka puhdistustoimia on tehtykin, kuohuu noin 20 km tehtaan alapuolella kohiseva Kuusankoskikin vielä luonnoccoman valkeana ja vaahcoavana. Vakavammaksi ongelmaksi ilmeni kuitenkin hiivapöly , joka on aiheuttanut kymmeniä allergiatapauksia. Kaksi kolmasosaa varmoista sairastumistapauksista todettiin testeissä allergisia taipumuksia omaaviksi, mutta myös aivan terveitä on sairastunut. Suurin osa sairastui vuoden 1977 loppuun mennessä , mutta uusia sairastumisia on ilmennyt vielä vuonna 1978 tehtyjen teknisten parannusten jälkeen. ... Lisäksi pol tossa saadaan talteen vain lämpöarvo, jäteliemen aineet joutuvat hukkaan. kuormitus saadaan tosin pienennettyä noin puoleen, mutta ilmaan joutuvat epäpuhtaudet, erityisesti rikkidioksidi, lisääntyvät moninkertaisesti . Kinkomaan sairaalassa tutkittiin noin 2 50 allergiasta epäiltyä äänekoskelaista. Hiivam_as~~n separomt, Ja pesu varastointi miksi allergiatapauksiksi vuosina 1975-1979 voitiin osoittaa 48 , joista 28:lla oli astma nuhaoireineen tai ilman ja 20: lla allergista nuhaa. Jäteliemi neutraloidaan ja siihen lisätään 1arvi11ava1 ravinteet (typpi, kalium ja fosfori) . Myöhemmin tapauksia tuli joukkomirassa. Hiiva kasvaa suurissa kasvacussäiliöissä. v,k .. Ensimmäinen epäilty allergiatapaus ilmeni vuonna 1975 , joitain kuukausia tehtaan toiminnan alkamisesta. erilaisia hengitysteiden sairauksia. Varmoiksi hiivapölyn aiheuttaKasvatussäiliöt Valmiin 13 kpl) hiivamassan ------. Lisäksi 59 ihmisellä epäiltiin rehuhiivaa allergian syyksi. Kuva vuodelta 1977, kolme vuolta hiivatehtaan käynnistymisen jälkeen
Lo ppuuko m yös sen to iminta vai o tetaanko raaka • aineeksi jokin muu ' D LAHTEITA Enari . Esitelmä Bioticde-79-pii ivillä. lastauksessa. PÖ LYPÄÄSTÖJÄ ON PIENENNETTY Alku vaiheessa hii vapö lyä pääsi ym päristöön pääasiassa kahdesta lähteestä: Eläviä so luja levisi run saasti ympäristöön avo imista kasva tussä iliöistä ja kuo lleita hiivasoluja tuprusi pää piipusta nelisen kiloa tunnissa, no in 100 kg vuorokaudessa . Helsinki 1 1 )79 . H apen läs näolosta riippuen jäteliem estä vo idaan valmistaa joko alkoholia tai rehuproteiinia. Sillo in nykyinen sulfiittitehdas ilmeisesti lopetetaa n ja hii va tehdas jou tuu uuteen valoo n . Esitcl mä Bim iede-79päivi ll:i. Suurin osa pölys tä laskeutui no in 500 m etrin säteelle tehtaasta. Täm än yksisoluisen sienen solut ovat muod oltaan pyöreitä tai pi tkulaisia ja kooltaa n vain 510 tuhannesosamillimetriä . Hiivatuotanno n ensi mmäisessä vaiheessa poistetaan jäteliem estä rikkidioksid i ja johdetaa n se uuden jäteliem en va lmistamiseen . T uote oli aluksi jauhem ainen , mu tta sen rake istaminen alo itett iin pö lyävyyd en vä hentämiseksi. H elsin ki JCJ?J . Hiivojen teollinen käy ttö perustuu niid en suureen lisää ntymiskykyy n suotuisissa oloissa hi ivam assa kaksinkertaistaa pa inonsa muu ta m assa tunnissa. llm :1nsuoiclucckniikka puunj,1 /ostusrcollisuudcs,;a_ lnsini"löri järics1iijen kou lutuskeskus. 33. Helsinki 1'!7'!. Ravintovaatim u ksi I taa n hii va on sangen vaa timaton . Met ~ii liit ro-y ht ymän tit·dm uslehti <J / 1 1 J79 . Kasvatuksen jälkeen hiivamassa erotetaan separoimalla ja pestää n , kasva tusjätteet poltetaa n . M ikro bi va lkuaisen tuotantoo n käyte tää n m yös Suom essa kehitettyä ns. Papni liinolehti n:o 14 ja 19 / 19 79 . Pö lyä joutui ympäristöön lisäksi valmi in tuotteen käsittelyn yhteyd essä . nc:·n j:1 p.1/vcliia . Seppo : H a meiden hyö rykfiytth. Rehuhiiva n tuotanto on mik ro biologisen il miö n teollista käyttöönvaljastamista, jossa tuotteena o n käy tetyn eliön biom assa. 1 nvestoinnit m aksavat no in 7 milj . Metsäliito n työ ntekijöitä, 27 mui ta kau p unk ilaisia. Työ ryhmän mukaa n hii vapö lypäästöt o n sen vuo ksi yritettävä saad a niin alas kuin se teknisesti on m ahdollista odottam atta suunnitteilla tai tekeillä olevien tu tkimusten valmistumista . Teknisillä parannuksill a saatiin lisäksi pää pii pun päästö t no in ne ljännestä pienemmiksi. Pölyä oli runsaasti m yös teh taan sisätilo issa. Torul a-hiiva (Ca ndida urilis) , eräs mik rosienilaj i, joka on erikoistunu t kasvam aa n sokeripi toisissa nesteissä . H apettomissa o lo issa hii va käyttää jäteliem en orgaaniset aineet a lkoholiksi. Vastaavanla isia tapauksia ei o le havaittu muualla m aailmassa , vaikka sam antyyp p isiä te htaita toimii 2030 m aassa. Sen jälkeen liuos neutralo idaan ja lisätään siihen tarvittavat ravinteet. T or-M agnus: Hiiva ihmisen scura/:ii. N in11cl ä. Hiivate htaa n tulevaisuus kytkeytyy m yös Metsäliiton tehtaiden koko naisuudisrukseen 1980-luvulla . m arkkaa raho itetaa n valt io n p itkäaikaisella Ja halpako rkoisella lainalla. Hiiva m assa n kasva tus käy suurissa kasva tussäiliö issä, joihin johdetaan runsaasti ilmaa . Tehdas sanoo ryh tyneensä heti ongelman hava ittuaa n parannuksiin . Myös sen avulla puunjalostusteollisuuden jäteliem en orgaanisia aineita void aan muun taa p roteiiniksi. Mutta voi han o lla niin , ettei vastaavia tapauksia ole osattu yhdistää hii vapölyy n tai sitten Ää nekoskella on jo kin tuntem ato n allergeeni. Hiivamassa on eri ttäin proteiinip itoista , no in puolet painosta, ja siinä on runsaasti B-ryhmän vitamiineja . SUOt,.·t EN LUONT O I / XII \ 1 J \'\ k Vuod en 1980 aikana asennetaa n pää pii ppuun suodi n , jolloin pääpiipun päästöjen p itäisi loppua kokonaa n . Asiaa tu tkineen Rehuhiivatyöryhmän mukaan ei hii vapö lypäästöi lle nykyisen lää ket ieteellisen tietäm yksen perusteella voida asettaa mi tää n tiettyä alarajaa , jonka alap uolella ei tapahtuisi herkistymistä ja o ireilua. HIIVA N VA LMISTUS Hiivan avulla teollisuuden tai m aa taloude n jätteitä vo idaan muuntaa käyttö ke lpoiseen muotoon ja sam alla vähentää ympäristön pilaantumista. Joka tapauksessa ilmiö on uusi ja yllättävä , ja osoittaa että m yös mik robiologisten ilmiöiden teolliseen käyt töön vo i liittyä ongelmia. Lisäravin teiksi tarvi taa n vain ty p peä, kaliumia ja fosforia. H iivapölyn ihm iselimistö lle vieraa t proteiinit synn yttävät ve ressä vasta-ai neita. Sveitsissä, josta m enetelmä o n ostettu , toimintaa o n ollut 1940luvulta läht ien. HII VATEHTAA N TULEV AlSUUS Työnteki jät ovat syyttäneet tehdasta ongelman vähättelystä, jopa salailusta alussa. Hiivam assa kuivataa n kuivaustorneissa ja rakeistetaa n , jo nka jälkeen se o n valmis rehu teollisuuden raa kaaine. Vesihalli1u s 1978 . jossa toi miva eliö on eräs hom esieni (Paecilomyces) . /\:i'nckoskcn hiivaroimik11nn:111 muistio. Pekiloprosessia. f?chuhiiv:u yiirrhm fin micrinrc·i. m arkkaa , josta 5 milj. Uudistusten jälkeen koko naispäästöt alentu vat noin kymmenesosaan nykyisestä eli 5 kiloon vuorokaud essa. Hi ivaa käytetään rehuteollisuude n raaka-aineena , rehulaadusta rii ppuen hiivaa lisätään jo itain p rosentteJa. Yl eisimmin , ja m yös Ää nekoskella kä ytetty eliö, on nk. Hiivapö lyä kulkeutuu sen jälkeen ym päristöön vielä mm . Rav innoksi riittävät esime rkiksi sulfiittise lluloosan jäteliem een keito n yhteyd essä liuenneet puun sokerit ja orgaaniset hapot , joita liemi sisältää jo itain prosen tteja. PnhioisPJijJncccn j.1 A:i·nckoskcn reitin vesien k:11 ,;cfmuskirja. Hiivapö lym ää rän pienentyminen teknisten uudistusten jälkeen osoittaa, miten hiiva ntuotantoon o n jatkossa suhtauduttava . Tekeillä olevien te knisten uudistusten onnisruminen näyttää , mi te n hii vate htaasee n o n jatkossa suh tauduttava. H iivapölyn allergisoiva m ekanismi on ilmeisesti sam antyyppi nen kuin siitepölyallerg iassa. Hapekkaissa olo issa hii vam assa n kasvu on huo m attavasti nopeampaa ja tällö in lopputuo ttee na saad aa n hiivam assaa . Ää nekosken rerveyslau ta kunta velvo itti yhtiö n vuonna 1977 kattam aan avoim et kasva tussäiliö t, jollo in elävien so lu jen pääsy ym päristöön tyreht yi
Keski-Suomen läänin maaherra Kauko Sipposen puhe ''Ympäristö ja demokratia" julkaistaan tässä kokonaisuudessaan. N iistä muutamat ovat toteutuneet tyyd yttävästi , lähes kaikkien kohdalla on ryhdytty joihinkin toimenpiteisiin ja vain pari asiaa on jää nyt kokonaan hoitamatta. ylen hitaasti edistyviä ympäristönsuojelun hallintoa ja lainsäädäntää. VALTA KAUKANA KANSASTA Suomalainen kansanvalta on kan sainvälisesti verraten harvinaisen suuressa määrin edustuksellista eli välillistä kansanvaltaa. Tällaisia osallistumismuoroj a ovat esimerkiksi yritysdemokratia , kunnanosavaltuustot ja maakunnan asukkaiden itsehallinto . Tehtävä vaatii kuitenkin jatkuvaa valppautta ja hellittämätöntä työtä jokaiselta Suomen luonnon ystävältä.'' Tuskinpa kukaan meistä saatroi 34 aavistaa, miten p rofeecalliseksi viimeinen lause tulisi osoittautumaan . Tässä mielessä 1970-luvun loppupuoli on jäädytetyn demokratian aikasuo MEN LUONTO I IHO \<J . Eräiden suureen lainsäädännölliste n kysym yseen jääminen vihreän veran alle sekä keskushallinnon uudistamisen vaikeus ovat voineet jättää vaikutelman m onien toiveiden pitkittymisestä, jopa raukeamisescakin. Valppautta ja hellittämätöntä työtä vaaditaan edelleen jokaiselta Suomen luonnon ystävältä. Luonnonsuojeluvuoden 70 päättyessä rodettiin , että luonnonja ym päristönsuojelun sanoma oli iskostettu yleiseen cieroisuuteen . vsk.. Kuten tiedämme, näitä uudistuksia on roceutettu tai suunnitellaan toteutettavaksi sellaisella tavalla, että yksityisen jäsenen vaikuttamismahdollisuudet eivät lisäänny merkittävällä tavalla vaan uudistukset uhkaavat vesittyä tärkeimmältä kohdaltaan. LUONNO N SUOJELUVUO DEN 1970 PERINTÖ Vuotta 1970 vietettiin Euroopan Neuvosron aloitteesta yleisenä Euroopan luonnonsuojeluvuotena , johon m yös Suomi osallistui sekä kansallisella tasolla että pohjoismaisen yhteistyö n merkeissä . Käytännössä on jo ehditty havaita , että kun yleisellä tavalla kirjoitetut periaatteet vaativat toteutusta , poliittisen johdon onkin vaikea löytää kannattajistaan tarpeeksi tukea niiden toteuttamiseksi käytännössä , ja uusia vastarintaryhmiä syntyy jatkuvasti . Luonnonsuojeluvuoden 70 neuvottelukunta teki 22 esitystä ja aloitetta. Myös ohjelmat alan lainsäädännön ja organisaation uudistamiseksi olivat valmistumassa. Valtion tervehdyksen toi ministeri Johannes Koikkalainen, joka käsitteli puheessaan mm. Sekä ympäristönsuojelu että ympäristönsuojeluun liittyvät perusoikeudet ovat 1980luvulle siirryttäessä vieläkin m onelta osin käytännössä ratkaisematon ongelmakimppu . Vähitellen onkin tullut toteuttamisen aika, hyvää tarkoittavat sanat ja lupaukset eivät enää riitä peittämään hidastelua. Koulutusja carvetason noustessa syntyy paineita m yös välittöm ään , suoraan demokratiaan eli kansalaiseen henkilökohtaiseen osallistumiseen yhteisten asioiden käsittelyy n. Luonnonsuojeluvuoden 70 roimintaa johti valtioneuvosron asettama Luonnonsuojeluvuoden Neuvottelukunta. Valtaa käyttävät ovat torjuneet suoran osallistumisen eli lähidem okratian ja halunneet säil yttää oman valtaj ärjescelmänsä. Luultavasti tilanne on yleisestikin ottaen samankaltainen . Luonnonja ympäristönsuojelun alalla on edetty 70-luvulla, mutta tahti on ollut perin verkkainen. 1979 Espoon Dipolissa, Suomen luonnonsuojeluliiton liittokokouksen yhteydessä. 1970luvulla luonnonja ym päristönsuojelu on saanut sisältöä ja yksityiskoh taisuutta samalla tavalla kuin siihen läheisesti liittyvät kansalaisen perusoikeudet. Neuvottelukunta päätti loppuraporttinsa seuraavasti : '' Näyttää sileä, että luonnonsuojelu on saavuttamassa sille yhteiskunnassa kuuluvan aseman. Poliittiset puolueet ja muut yhteiskunnalliset voimat ovat uu tterasti laatineet ohjelmia ja vaatineet toimenp iteitä näiden hyvien asioiden toteuttamiseksi. O len iloinen ja yllättynytkin siitä, että minulle tuon neuvottelukunnan työvaliokunnan puheenjohtajana on tarjottu tilaisuus syventyä 70luvu n tuloksiin ja pettym yksiin luonnonja ympäristönsuojelussa. 11. Kansalaiset osallistuvat poliittiseen elämään valitsem alla jäsenet edustuselimiin . Luonnonsuojeluväessä 711979 on jo selostettu avajaistilaisuutta ja siinä on myös liiton puheenjohtajan Rauno Ruuhijärven puhe. Valtiosääntökomi tea suositteli osallistumismahdollisuuksien li säämistä ja suoran dem okratian laajentamista. Itse asiassa neuvottelukunta sai runsaasti kritiikkiä, koska monet katsoivat, että luonnonsuojelulla oli aivan liian hallitseva osuus joukkociedotuksessa. Kauko Sipponen Ympäristö ja demokratia Ympäristövuosi 80 avattiin 25
Ja kun kansalaisilla on oikeuksia, on heillä myös velvollisuuksia. c10penaacteen toteuttam1sesca , en puutu tähän tapaukseen enemmälti . Kemijoen tapauksessa taas on kysymys si itä, että yksityisiltä on viety heidän elämiseensä ja olemiseensa vanhastaan kuuluvia tärkeitä luonnonvaroja ilman että he olisivat saaneet korvauksia kohtuullisessa ajassa. Pohjoismaisessa yhteiskunnassa on hyväksytty se näke35. kautta. Koijärvi , Lappajärvi, Alta ja monet muut symboleiksi muuttuvat nimet osoittavat, että suuret kansanjoukot ovat valmiita hyvinkin suuriin henkilökohtaisiin uhrauksiin ja vaikeuksiin päästäkseen osallistumaan itseään tai ainakin ympäristöä koskevaan päätöksentekoon , taistellakseen oikeana pitämänsä asian puolesta. puolella hyvinkin yleiseen suoran toiminnan muotoon eli kansalaistottelemattomuuteen. Kun kysymys on oikeusval. Liikehdintään luonnon Ja ympäristön puolesta saattaa liittyä ja joskus liittyykin poliittista pisteiden keruuta. KANSALAISTOTTELEMATTOMUUTTA Kaikki tämä on pidettävä mielessä , kun otetaan kantaa meillä toistaiseksi harvinaiseen mutta LänsiEuroopassa pohjoismaiden ulkoSUOMEN LUONTO 1 / HO l'! . vsk . Järjestyneessä yhteiskunnassa niihin kuuluu laillisesti annettujen käskyjen ja määräysten totteleminen , sopimusten pitäminen sekä laillisen järjestyksen seuraaminen myös mielenosoituksissa. KANSALAISJÄRJESTÖT EDUSTAVAT KANSAA Kaikki sanottu ei kuitenkaan voi estää näkemästä, että laajamittainen joukkoliikehdintä herättää yleensä väistämättömästi eettisiä ongelmia, asian merkitys jää painamaan. . . Toisen maailmansodan jälkeen on perin harvoin turvauduttu väkivaltaan ja voimakeinoihin. Kun mielenosoittajat sitovat itsensä puihin, jotka Tukholman kaupunki on määrännyt kaadeccaviksi , tai estävät suurkäräjiä myöten päätetyn voimalaitoksen rakentamisen , niin kyseessä on yhteentörmäys edustuksellisen kansanvallan ja epävirallisen joukkoliikkeen välillä . Järjestyneessä yhteiskunnassa kansalaisten velvollisuuksiin kuuluu laillisesti annettujen käskyjen ja määräysten totteleminen, sopimusten pitäminen sekä laillisen järjestyksen seuraaminen myös mielenosoituksissa. Vanhastaan olemme tottuneet siihen, että pienemmän edun tulee väistyä suuremman edun tieltä. Se voi olla epämieluisaa tähän saakka itsekin mielenosoittajien joukkovoimaa ja työtaistelujen painostusta käyttäneille järjestöille sen takia, että kansalaistottelemattomuuteen tulee mukaan sellaisia kansalaispiirejä, jotka käyttäytyvät olemassa olevan valtajärjestelmän kannalta arvaamattomasti. Valtiojohto näyttää suhtautuvan suopeasti joukkoliikehdintään, valmistellaanhan parhaillaan mielenosoitusvapauden merkittävää avartamista ja ulkomaalaiscenkin osallistumismahdollisuuksia halutaan tässä yhteydessä parantaa . Suureen kansanjoukkojen oltua liikkeellä ja hairahduttua lainvastaisuuksi in on osallistujat myöhemmällä lainsäädännöllä vapautettu rikosoikeudellisesta vastuusta. Kuva Suomen luonnonsuojeluliiton kansallispuistomielenosoituksesta keväällä 1978. Yhteiskunnalliseen erimielisyyksien käsittely on maassamme tapahtunut korostetusti sillä tavalla , että ei ole haluttu turvautua eduskunnassa ja muissa edustuslaitoksissa olevaan muutaman äänen enemmistöön vaan vähääkään suurempien uudistusten taakse on pyritty keräämään kansan suuri enemmistö
YKSITYISOMAISUUDEN SUOJA Kymmenisen vuotta sitten nuorekkaan intomieliset luonnonsuojelijat suunnittelivat luonnon ja ympäristön käyttöä heidän käsitystensä mukaan parhaalla mahdollisella tavalla . Tällöin o n haitankärsijöiden ja hankkeita toteuttavien viranomaisten välille syntyn yt vaikeasti ylitettävä luottamuskuilu. ohje kuuluu : " Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan ; sen kohtuuden tähden , joka laissa on, se hyväksytään '' , sekä 13. Kulunut vuosikym men on antanut kokemuksia siinä , että m yös luonto kuuluu meillä yksityisomistukseen ja että sen käytö n kieltäminen tai siitä mää rääminen on edellyttänyt monissa tapauksissa perustuslain säätämisjärjestystä. Jos valmistelussa onn istutaan , 111111 ehkäpä yksityiset kansalaiset ja virkamiehet tulisivat vakuuttuneiksi siitä, että luonnonja ympäristö nsuojelua on tarpeen toteuttaa yksityiselämässä, yksityisten yhteisöjen elämässä sekä kaikessa julkisessa toiminnassa. Sen sijaan että olisi rehellisesti myönnetty haittojen syntyminen , mutta sam a lla todettu yleisen edun vaatineen rakentamista ja heti pyritty poistamaan haitat mahdollisimman tehokkaasti, on haittojen syntymin en p yritty kiistämään. Ihmisenkin paras toteutuu joustavimmin, jos ihminen jaksaa elää sopusoinnussa luonnon kanssa, ymmärtää sen kasvun edellytyksiä ja elärriisen ehtoja. mys , että kansalaisjärjestötkin edustavat tietyssä mielessä kansaa, että niitä olisi kuultava. Asiallisesti merkittävää on , miten laissa olevia yleislausekkeita (kohtuullinen , yleinen etu jne .) tulkitaan. On ilmeistä , että kansalaisten lisääntyvä kiinnostus ympäristöönsä ja oikeuksii nsa asettaa entistä suurempia vaatimuksia heitä koskevall e päätöksenteolle. Omistusoikeuden suojaan, korvauskysym yksiin ja muihin rajoittaviin tekijöihin ei jaksettu kiinnittää paljoakaan huomiota. Kansanvallalla on m yös laadullinen puolensa, toiminta kestäväll ä tavalla yksilöiden tarpeiden toteuttamiseksi, joihin kuuluu myös pyrkimys terveelliseen ja viihtyisään eläm änympäristöön . Onko jokamies voinut vaikuttaa oman ympäristö nsä säilyttämiseen ja kehittämiseen ihmisläheisellä tavalla ' Tähän kysy m ykseen vastaamiseksi voitaisiin hakea monia muitakin esimerkkej ä, mutta niistä on tässä luovuttava . Tällainen käsitys on yksipuolinen ja vaarallinenkin , sillä teknokraattien toteuttamana se saattaa johtaa ylimielisyyteen ja korjaamattomiin virheisiin . Viisas päätöksentek ij ä ja viisas virkamies seuraa toi menpiteidensä vaikutuksia ja pyrkii oikaisemaan toimiaan totuuden niin vaatiessa . Yleissuunta on joka tapauksessa selvä, SUO MEN LUONTO 111-lO )IJ \', k. Nykyaikaisen käsityksen mukaisesti on entistä enemmän pantava arvoa kansalaisten joukkokohtaisille oikeuksille, joita toteutetaan esimerk iksi ulkoilussa ja muussa luonnon virkistyskäytössä . Luonnonja ympäristönsuojelua koskevien o ikeuksien ottaminen valtiosäännössä lueteltujen perusoikeuksien joukkoon on parhaillaan valmisteilla. Tällöin tavallisen lainsäädännön käyttämismahdollisuudet lisäänt yvä t. KANSALAISTEN VALPPAUS ON YMPÄRISTÖN TURVA Meidän on m yö nnettävä, että yksityiset kansalaiset joutuvat olemaan valppaana, kun ryhd ytää n ympäristöä muuttaviin toimenpiteisiin , monissa kymmenissä vesistöjärjestelyjä tai jä tevesien laskemista koskevissa tapauksissa yksityisille haitankärsijöi lle tulevat kalataloudelliset korvaukset odottavat edelleen ratkaisuaan. Rooman Klubin kumoamattomiin saavutuksiin kuuluu , että se on yksipuolisesti taloudelliseen voittoon pyrkivässä maailmassa pakottanut ihmisen oivaltamaan luonnon voimavaroilla olevan rajansa ja siten hahmottanut myös ihmisen omien tulevaisuudenkuvitelmien äärirajoja . H yvin monen laisia omaisuusoikeuksiin ulottuvia toimenpiteitä voidaan siis toteuttaa ja on toteutettu tavallisella lai lla tai jopa sitä alempiasteisilla sää nnö ksillä tavallisesti lakiin sisältyvä n valtuutuksen perusteell a. Minusta tuntuisi luonnolliselta, että tämä heij astuisi myös poliittisten puolueiden toiminnassa . Yhteiskuntaa aatteellisesti ohjaavilta puoluei lta voidaan toivoa kannanottoa myös silloin , kun on ratkaistava, miten jostain tärkeästä ristiriitaisia etuja sisältävästä ympäristönsuojeluongelmasta olisi selvittävä. Laajamittainen kansanjoukkojen liikehdintä pakottaa päätöksentekijän ja viranomaisen vielä kerran kriitillisesti tarkastelemaan omaa toimintaansa . LUONNON JA IHMISEN SUHDE Syvimmältää n on ristiriidoissa useasti kysym ys siitä , miten ymmärrämme luonnon ja ihmisen välisen suhteen . Vanhat tuomarinohjeet muistuttavat kohtuullisuudesta. Mei hin on vuosisatojen kuluessa iskostettu käsitys, että ihminen on ja hänen tulee o lla luonnon valtias , että luonto on tarkoitettu palve lemaan ihmistä 36 ja hänen tarpeitaan. Vesistörakentamista on leimannut yksipuolinen lähestymistapa. Kysymys si itä , mikä kussakin esillä olevassa tapauksessa on oikeudenmukaista ja epäoikeudenmukaista, kohtuullista tai kohtuutonta , ei vo i jäädä yksin niin sanottujen yhden asian liikkeiden ratkaistavaksi, vaa n yhteiskunnan kokonaisuud essaan on osoitettava kiinnostusta ongelmaan ja pyrittävä löytä mään koh tuullinen ratkaisu . 9. ohjeen alku on seuraava: ''Yhteisen kansan hyöty on paras laki " . Omaisuudenturvaa tulkittaessa on kuitenkin otettavissa huomioon sosiaalinen tarkoitusperä, mikä ympäristönsuojelul ainsääd ännöllä useasti on. Luo nnonja ympäristönsuojelun kannalta o lisi parasta välttää lainsäädännössä yleislausekkeita ja pyrkiä osoittamaan tavo itetaso mitattavina suureina, standardeina, jotka osoittavat esimerkiksi puhtauden asteen . Saamieni tietojen mukaa n ei tällaisista korvauksista ole vielä saatu lainvoimaista paatosta yhdessäkään laajamittaisessa vesioikeuskäsittelyssä. Tavallisia lakeja ja hallinno llisia sään nö ksiä olisi myös tulkittava , niin kuin muistakin tuotteista sanotaan , ympäristöystävällisemmin
Läänien ja varsinkin kuntien velvol lisuurra ja oikeutta toimia luonnonja ympärisrö nsuojelukysymyksissä on lisättävä. Kalaja riisratalouden asiat ovar hajallaan läänintasolla; nekin olisi käsiteltävä lääninh alli tuksessa samoi n kuin suojel uasiac. Tämän vuoksi elämänympäristöä tulisi kehiccää mahdollisimm an laajasti yksiryiscen kansalaisten tarpeiden ja roiveiden pohjalta, mikä edellyrrää ihmisten vaikurusmahdollisuuksien lisäämistä, varsinkin paikallisia ongelmia koskevassa päätöksenteossa . Ihmisen jokapäiväisel lä elinympärisröllä on hyvin tärkeä merkitys ihmisen elämän viihtyisyydelle , rerveydelle ja perusrurvallisuudelle. Kansalaiset saavat asioista tiewa usein vasta silloin , kun päätökset on jo tehty. Ja ennen kaikkea yksiryiselle kansalaiselle on annettava aikaa aikaa huomata mistä on kysymys , aikaa miecciä , keskustella, neuvotella , esirrää asiansa , wlla kohdelluksi tasavertaisena . Perustettaviksi aiotut kalastuspii rit olisi luonnollisesti hallinnolli sina yksikköinä nivoctava läänin hallituksen yhteyteen eikä erilli siksi piireiksi . myönteisen vasrauksen antami nen on vaikeaa . Kovalla reknologialla on ollur srarusasema , jonka epäi lijär on leimattu halukkaasti jarrumiehiksi. D 37. Kuvassa Hervannan moolloritien linjausta Tampereella vuonna 1973 . Jos ja kun lää nin hallituksen ympäristönsuojelutehtävät voimakkaasti lisääncyväc , sille on annettava lisää voimavaroja tehtävien suoriccamiseksi tyydyccävällä tavalla. YMPÄRISTÖ ON IHMISE ASIA Maassamme viime keväästä lähtien havaittu monen lainen joukkojen liikehdintä ja omavaltaiset coimenpiceec riirräväc mielestäni osoittamaan , errä kansalaiset alkavat epäillä viranomaiseen kykyä hoitaa asioita joutuisasti ja oikeudenmukaisesti . 1980lu vun kynn ykselle tultaessa alkaa jokamies olla rieroinen , eccä hän on oi keureccu puolustamaan elämänympärisröään . Tielinjaukselle jääneiden lehmusten rauhoirnspäätös pure11iin ia puut kaade1tiin . Jo nyt olemassa oleva lainsäädäntö antaa mahdollisuuksia huomaccavasti vireämpään ympäristönsuojeluun kuntatasolla. Ympärisrönsuojelua ja luonnonvarojen hyväksikäy rröä koskevar asiat voisi lääninhallitus hoitaa . Eikö ympärisrönsuojelu jos mikä olisi hoiderrava kenrällä, käyrännössä , lähellä ihmisrä. Se on suorittanut varsin laajan selvityksen kuntien ympäristönsuojeluasioiden hoitamisesta. Tärkeä osa ympäris1ödemokratiaa on tiedon välitys . Toivottavasti pian on käytettävissämme sen ehdotus kunnan ympäristönsuojeluhallinnon järjestämiseksi . Suojeluja virkisrysaluevaihekaavojen roreuccaminenkin olisi edullista hoiraa lääninhallituksesra käsin . Kansalaisten osa llisrumismahdollisuuksia ja lähidemokraciaa koskevat suunnitelmat on otettava jälleen hyll yilrä valmisreltaviksi ja lopullisesri coreurectaviksi. Yksiryinen ihminen on siccenkin v11me kädessä kaiken micca. Elämän ympäristön tila vaikuccaa myös luku isten elinkei nojen harjoirtam ismahdollisuuksiin . Seuraava luertelo kenoo korur romasri, mihin on rulru : taajamien ym pärisröveder ovat laajalri käy rrökelvocromia, joer on va lj asreccu , mucca korva uksia hairoista on saatu odotella kymmeniä vuosia, alk uperäisestä suoalasca alkaa olla maamme ereläosissa vain rippeirä jäljellä, harj ut näyrräväc cuhouruvan roimeliaiden liikemiesren käsissä, valcavac ciejärjesrelyr jäccäväc alleen cuotroisia maa-alueita ja virkistykseen sopivia ranroja , uusien asunrojen rieltä on hävitel[y vii htyisiä asun roalueita ja järkyceccy kansalaiseen luoccamusca Jne. Missä hän tapaa virkamiehen, joka jaksaa kiinnittää huomiota myös hänen näkökan roi hinsa' YMPÄRISTÖV AL TAA LÄÄN JNH ALLITUKSILLE Yalcioneuvoscon jo vuonna 1960 antaman periaarepäätöksen mu kaisesti valcionhallinnon cehokkuucca voidaan kohottaa s1Jomamalla roimivalcaa kussakin tapauksissa alimpaan sellaisee n portaaseen , jolla on riiccävä pätevyys, riirrävä n laaja näkemys ja tiedossaan asian rarkaisemiseen vaikuccavar seikat. Kunnan ympäristönsuojeluhallinnon järjestämistä pohti i ympäristönsuoj elun kunnallishallinnon toimikunta. Tähän saakka on pyriccy kasvaccamaan lähi nnä keskushallin roa. Vaikka viranomaiser roimisivat lain ja asetusren mukaan , ryyrymäcrömyyden aiheena oleva haitta ei ehkä poisrukaan , koska puurreellinen ja vanhentunut lainsäädäntö voi johtaa nykyoloissa kohruutcomi ltakin tuntuviin ratkaisuihi n. On siis lähderrävä kiireimmiten kehirtämään ympärisrönsuojeluvalmiurta kentällä , pääröksentekoa on siirrerrävä lääneihin ja kuntiin
Kenties maailmankaikkeudessa, jossa pari kolme meistä on käynyt yhtä aikaa kuun pinnalla tai kävellyt avaruudessa. Yhtiö on kummallinen kummajainen . Ja kyllä varmasti kohta on isän vuosi ja äidin vuosi ja tietty myös on apinan vuosi . N iin kauan kuin muistan on täällä näillä P,ohj oisilla leveysasteilla puhuttu yhtiöstä . Annikki Kariniemi Ihmisen vuosi " Sota-aikaan saakka ja vielä senkin jälkeen tämä Kemijoen maa oli meidän . N yt tällä paikalla on Lokan tekoallas. Mutta ihmisen vuosi! Onko sitä pidetty. Mutta se oli ystävällinen yhtiö , sitä kutsuttiin m yös Leivän isäksi ja SUOMEN LUONTO 1 / 80 .l'l ,sk.. On ollut eläinten vuosi , on kukkasten ja koiran vuosi, vanhan kiinalaisen lukeman mukaan on härän vuosi, rotan vuosi, käärmeen vuosi ja niin edelleen. Ja jos on niin missä. Oletteko huomanneet että maailma on viettänyt kuluneella vuosikymmenellä monenlaisia vuosia . Mutta täällä, maan päällä voidaan sanoa että hui hai! Ei ole ihmisen vuotta pidetty muualla kuin Luojan kämmenellä. 38 Ajacelkaatpas tätä pientä ihmistä täällä kuinka avuton se on . Sitten nyt äskettäin on ollut myös kirjan vuosi, naisen vuosi, lapsen vuosi ja parast'aikaa elämme ympäristövuotta. Ja vesi ja koskee. Nyt asumme yhtiöinen maassa." Mutenian naiset pyykillä 1937. Eihän voi muuta sanoa katsellessa mitä tapahtuu kun yhtiö tarttuu niskasta kiinni ja ravistelee kauhakuormaajan hampailla ja antaa kuulua mitä kuuluu ja kuka käski
Mucca en nen kaikkea ciedecciin eccä saawn ' m eccärahoja', joka merkicsi sicä eccä leipää riicci . .. " Mu11a se oli ystävällinen yhtiö, sitä kutsu11iin myös Leivän isäksi .. Entiset sompiolaiset yri11ävät yhä säily11ää vanhaa kiiskismarkkinaperinne11ä, vaikka Lokan tekoaltaan vesi nousee välillä Sompiojärveen saakka . sicä eduscivac pickäc komeac miehec , joilla oli ryhciä ja iloinen pilke silmissä ja em ännät ciesiväc eccä saivac kahvia ja isännät hiem an miescä väkevämpää. Rysää koetaan Sompioiärven Kuusiojan suussa 1937. herrasmieskauppaa, puolin ja coisin . Se oli ns. joskin vähän aina coisinaan cmgacciin eccä paremmin sopimuksiin päästiin. Se o li sen ajan viisasta kaupan käymiä . Ja ilmeiscä on eccä cyycyväisyys oli molemminpuolisca , SUOMEN LUONTO I I HO\'! . MUTTA TÄMÄ PÄIVÄ et näycä cuncevan herrasmiesasenceica , cuskinpa paljon cänä päivänä on herrasmiehiäkään pääcellen kaikesca siicä ryönäscä, mikä valuu kaiken kansan kuulcavaksi sielcä, missä päätöksiä cehdään . Tästähän on m erkki nä nyc se cavacon, eccen sanoisi cunnocon kamppailu, jora käydään cänä päivänä kos39. Se oli herrasmieskauppaa, puolin ja toisin ." Yhtiön kauppapuoti Rovaniemen Ylä-Säynäjällä ja koskea rakentava roikka Norvajoella 1923 . vsk. Ja kauppaa jossa ihminen , m ecsänomiscaja ja m yyjä, oli arvosceccu henkilö, jonka coivomuksec ocecciin huomioon ja joiccen mukaan asiac sovicelciin parhaimmalla mahdollisella ravalla . Ja pieni ihminen unohdecaan
Kruunu , Ruotsin kuninkaat, julistivat maat omiksi niitten kuokkijoille , ja ensimmäiset maakirjat esimerkiksi Kittilän sukujen kohdalta löytyvät jo 1600luvulca ja Rovaniemen Karvolla näkemäni vanha kartta kertoo Kristiinakuningattaren aikaisista maamerkinnöistä Karvon talon M uurolasta , Jänkälän kin , kirkonkylän taloista Ruokaset , Korkalot, p ulli laiset , kulppilaiset , hiukkalaiser , hannilaiser. On selvää että kauppoja on tehty . Ei vähin vanha som piol ainen ja Kemijokivarren asukas, niinkuin all ekirjoittanurkin . Sillä mitäpä muuta tämä nyt suunniteltava tapahtuma on 1 Kun tiedän meidän sukujem me es1-is1en ja es1ä1t1en sananmukaisesti kymmenin kynsi n raivanneen maata , odottaneen että vilja säilyisi hallalta että olisi selvää leipää , ja että näin elämä jatkuisi näillä karuilla maanäärillä ja lapset pääsisivät elävänä jatkamaan perimänsä m aa n siunausta. On käynyt sanan mukaisesti niin nimenomaan Ounasjoen suhteen että kun sille antaa pikkusormen se vie koko ruumiin. KAIKKINA AIKOINA aina toisen maailmansodan alkuun saakka ja muutama vuosi sen ohikin vi ljell yt maat ovat o lleet viljeltyjä maita. Toiset eivät ole jaksaneet sillä tavalla kuin toiset , mutta suvut ovat lisäänty neet, elämä on jarkunut. Vaikka syy n te tietysti tiedättekin . Uljuan suurella padolla , sen rantaviivassa. Ja vesi ja kosket. Mitä tämä tällainen hiosramistyö merkitsee ihmisen elämässä , tietää sen kohteeksi joutunut, irse kukanenkin . N iin eiköpäs tulekin pakettilaki, joka antaa aavistaa errä ei o le kaikki niinkuin pitäisi olla . Sota-aikaan saakka ja vielä senkin jälkeen tämä Ounasjoen maa niinkuin Kemij oenkin maa oli meidän . MUTTA MITEN K Ä Y OUNASJOEN Sen sadevesial ue kattaa koko läntisen metsäja tunturi-Lapin , ja se on höysrän yr maan hedelmälliseksi kulkea karjan , poroelon , ihmisen , ja luonut m ahdollisuudet riistaeläinten kasvuun ja lisää ntymiseen samalla ravalla kuin luonnonniittyinä mm. kiyhtiöitten saaliinhimoisen valjastuksen merkeissä niin meille rakkaalla Ounasjoella kuin Torniolaakson suurella iki-ihanalla Miekojärvellä , josta ei olisi kenenkään luullut tulevan semmoista kiistakap ulaa ei liioin Ounasjoesta. Näinhän o n o llut ja tulee aina olemaan: KATEUS VIE KALAT MERESTÄ SURMA SYÖPI SUURET SIIAT. Ja eiköpäs aletakin käydä kauppaa vinapaikoisra , joitten poukamissa kuningaskala vierrää hääjuhliaan kun ruska on parhaimmillaa n. Suuren red uktion jälkeen , joka järjestettiin tai al kuun saarertiin jo Kustaa Vaasan aloitteesta alkoi nimenomaan erämairren asuttaminen , niinkuin muistetaan , ja tuloksena oli että ei annettukaan semmoisia asutusalueita niinkuin meillä on n yr itsenäisyytemme aikana annettu errä sadasta hehtaarista pariin sataan hehtaariin , vaan viidestä-kuudesta sadasta hehtaarista tuhanteen ja toisratuhanteen hehtaariin joten oli selvää että toimeen tultiin jos ahkeria oltiin . Näin on mm . Käytän tätä jo melkein kulunutta sanaa niska limassa on täällä kuokittu ja kylve tty siem en ja korjattu sato. H yvä ystävän i toh to ri Aarni Erä-esko on kertonut, errä rannat on jätetty ruokkoamarta , aivan yksi nkertaisesti niinkuin kaatopaiko iksi. Nyt te u erysti ihmettelette miksi olen al kanut niin kaukaa , historian uumenista . Ja niin menee Kemijo ki . Nyt tuntuu siltä että emme asukaan enää omassa maassamme siinä maassa, jonka puolesta isämme ja veljemme ja omaisemme taistelivat. Niin paljon kuin kuningatar Krisriinaa o nkin moitirru Ruotsin hallitsijana , ainakin me suomalaiset saisimme olla kiitollisia hänelle hänen avarakarseisuudesraan suhraurumi 40 sessaan suomalaisiin korvenraivaajiin. Toisin sanoen m eidän vanhimmat sukumme ovat viljelleet tätä jokivartta jo alun nelj ärtäsataa vuotta . Kun me tänä päivänä kuljemme muistopäivinä Peräpohjolamme pitäjien sankarihaudo illa , niin sieltä todistetaan meille että uhri on annettu jona maa saisi elää. Tämänkö kohtalon me toivoisimme meidän Ounasjoellemm e 1 Ei koskaan' Jumala kotiseutuamme siunarkoon 1 Ja varjelkoo n' Siltä häikäilemäctömälcä hiostamistyöltä jora suuret vesiyhtiöt tällä hetkellä harjo irravar korimaakuntamme ihmistä ja sen elämänmahdollisuuksia kohtaan . Mutta ehkä osana oli m yös hänen suomalainen ' henki ysrävänsä' toiset tietolähteet väittävät errä hänen suuri suom alainen rakkautensa , Torr , avarsi hänen sydämensä suomalaisille talonpojille , rai niiksi aikoville. Eivätkä kyllä kaikki 'age ntit ' olleet niitä m aai lman parhaita. Näin on tapahtunut O uluj ärve n suh teen. antanut viljelijälle suovikarreen käteen ja kuin sanonut : ree heinä, leikkaa vilja, kasvata maa 1 Sielumme silmin voimme nähdä , mitä tapahtuisi niinkuin eräs ruotsalai nen naapurini kertoi siellä valjasretuisra suurista virroista : törmät ovat hoicam artomar, aukeat ei nouse savuja, asukkaat ovat muuttaneet pois , koko luonnonvarai nen talouseläm ä on laka nnut olem asta! Näin olisi O unasjoenkin kohdalla . Monen m onta , lukemattom ia saarijärvenpaavoia on ollu t satojen vuosien aikana m yös näissä Lapin maisemissa virittämässä ihmisen pioneeritulia syvu n kiveliöihin . Vaan asumme yhtiöitten maassa, yhtiö irren joitten johtokunnissa ja hallituksissa istuukin miehiä, jotka ovat m yymässä tätä meidän maatamme niinkuin juudakser ovat aina o lleet saattamassa kajemielisi nä kalleintakin , kotiseutuaan , vieraitten käsiin . Summa summarum on että suurin osa nimenomaan O unasjokivarren vanhoista tiloista o n merkitty 1600luvun loppupuolella maakirj oihin . Jouduinhan jo ki yh riö n rahoita kokemaan sen silloin kun Villa Willamoa alerriin pehmittää , pelotella Valaj askosken rakentamisessa. Sitä varorrakoon I D SUOMEN LUONTO I I HO l'J v,1
Eikä meillä ollut kuin yksi pöytä aluksi. Mukaan ovat tulleet Natur och Miljövård , LuontoLiitto ja Luonnonkuva-arkisto. 3. Osa näistä on eri lammikoissa ja m aassa, ja loput tynnyreissä ja erikokoisissa säiliöissä. Toimisto on muuttanut ahkerast i: Unio ninkadulta Lap inlahden kad ull e, sieltä Fredalle, Lönkalle ja nyt päätynyt Perämie henkadulle. taloudenhoitoperiaatteet ovat p itäKukaan ei näytä t1etava n , mita neet: _ Ei liitolla ole varaa tuhlakaikkia aineita laitoksessa o n käsitelty ta' D ja näi nollen o n syytä pelätä vielä pa'----------' hempaa saastumista. Innokkaana lintuharrastajana ja retkeilijänä hän tunsi erityistä vetoa luonnonsuojeluun ja valitsi sen elämänurakseen. "KURINPALAUTUSTA POJILLE " Luo nnonsuojeluväki oli alkuaikoina varccuneempaa ku in nykyään. Eini Nordman täyttää 60 vuotta maaliskuun 7. Toimisto oli silloin pieni pyöreäikkunainen huone Unioninkadulla. Kaivo, jonka vedesjässä itse suojelun suunnittelusta, hän sä on mm . Hänen kanssaan jakoivat pöytää Suomen Luo nno n toim ittaja Kalevi Malmström ja luonnonsuojelusäätiön as1am1es Eero-Pekka Paavolainen. "ENÄÄ EN TUNNE KAIKKIA HORTO ILIJOJT A'' Luonnonsuoj eluvuo nna 70 Eini piti aluksi yksin kirjaa toi mistossa ja lähetteli suosittuja kirjeensulkijoi ta ja kortteja ja julisteita maailmalle. Minulla oli m yös paljon hyviä puhelintuttuja. Tynnyreiden ja säiliöiden sekä niihin liiccyvän putkiston kunto on erittäin kyseenalainen . Joku halusi Helsingissä käyd essään muuten vain poiketa, joku hoiti asioitaan. päivänä. Vuodesta 1974 lähtien , jolloin laitoksen om istaja hylkäsi se n , on sitä koskevia asiapapereita liikkunut kunnan ja valtion eri virastoissa tuloksena. on edelleen käytössä. Einin mies. Ahkerien virkamiesten ansiosta niitä on jo saatu kokoon melkoinen määrä, mutta tilanne laitosalueella ei ole si inä ajassa muuccunut juuri lainkaan . Luo nno nsuoje lu yhdi styksestä tuli liitto ja se sai toim istoapulaisen ja toiminnanjohtaj an . v~k 41. Ei yksin että minä olen vanhentunut vaan porukka on kyllä nuorcunuc , hän laskeskelee. Saarna seuraa, kun käytä nnön asiat eivät suju . Saastuneella alueella on ölj yn lisäksi mm . Hössä käksihän tämä vähän on muuttunut. Toimistonhoitaja tuli työnvälitystoimiston kautta . Ei nistä tuli kokopäivätoiminen toimistonhoitaja. Luonnonsuojeluvuosikin oli jo hyvä, siitä alkoi voimakas toiminta ja löytyi uusia tekijöitä . Vaikka pitoiVaikka sitten ve isin illall a Iau suudet ovatkin sallituissa rajoissa, sunnot kotiin Iueccavaksi ellen muuniin ai neiden olemassaolo jo sinänsä ten ehdi niihin tutustua, hän tunnusviittaa pohjaveden saastumiseen . 74 välisenä aikana tutkimuksia, joita vaikeucci lumija jääpeite. Ja samaan hengenvetoo n hän jo panee Luonto-Liiton pojat ti lille siitä, kuka taas on illalla metelö in yt toimistossa. Hänen toimenku va ll ee n on käyKoska alue on hyvin savipitoinen , joinyt kuten kaikille lii tossa: tö itä on <lenkin aineiden pääsy pohjaveteen tu llut vain lisää ja lisää. Muuttoja remonctiapua on aina antanut Paavo Nordman . voi hyvinkin kestää kymmenkunta Mutta muu tosten kin keskell ä Einin vuotta . Alue , joka on noin 1 hehtaarin suuruinen , on järkyttävä esimerkki likaisesta liiketoiminnasta ja tehoccomasta oikeusjärjestelmästä. Hän on pitänyt pian parikymmentä vuotta Suomen Luonnonsuoj eluyhdistyksen eli nykyisen liiton tilejä , nähnyt miltä toiminta näyttää m yös korcistoista käsin , tavararöykkiö iden takaa, pu hel invai hteen päässä. Mucca Eini on ilokseen havainnut että uusien nuorten lisäksi samat ihmiset ovat vie läkin mukana kui n alkuaikoina. Perusteellinen SUOi\·11:N LUONTO l I HO ,1J . Välivuosina toimisto ei hilj entynyt vaikka Luonno nsuojelun T uki Oy perustettiin hoitam aan kasvavaa m yy ntiä. Einin harjaantunutta silmää eivät vä ltä toimiston riutuvat kukat eivätkä työtovereiden hen kilökoh taiset huolet. Vaikka lä sijaitsevan lastenkodin kaivon käyhän nyt tuntee o levansa hieman syrtön lopeccamista. Kaikki olivat ystävä ll isiä eivätkä niin kiireisiä kuin nykyää n . huomattavasti enemmän kuitenkin pitää siitä että on mahdollilyij yä ja arseenia kuin lähistön vesissä, suus seurata asioita läheltä. Varm asti laitkin menevät eteenpäi n . Nyt Ym päristövuoden alussa vilske on sa manmoinen mutta työntekijö itä parikymmentä. Nyt mukana on jo muitakin kuin luonno nsuojeluliitto. rikkihappoa , emulsioaineita sekä tuntematon maara erilaisia myrkkyjä. Onnittelemme Einiä Vuonna 1963 Suomen Luonnonsuojeluyhdistys sai ensimmäisen osa-aikaisen työntekijänsä, Eini Nordmanin. Jo Lap inlahden kadun aikoi hin joku soittaja halusi päästä m yrkytysosastolle, luuli putiikkia isommaksikin , Eini naureskelee. Uutisia YKSI BYROKRATIAN KUKKASISTA Myrkyllinen aikapommi Sipoossa Syrjäisellä paikalla kaukana asutuskeskuksista , mutta Kotimäen lastenkodin välittömässä tuntumassa sijaitsee Tynnyrialan jo vuonna 1973 palanut teollisuusjäcceiden käsittelylaitos. Kunnan pyynnöstä teki suunnittelukeskus Oy laitoksella 12 .15. Mutta kävijöitä riitti. Töitä oli kaiken aikaa, mu tta silti oli leppoisampaa kuin nykyään. taa. Y mpäristövuosi alko i lupaavasti, Eini arvioi. Työnantajaa eli yhdistykse n luottamushenkilöitä ei juuri toimistossa näkynyt. Alue ei ole edes aidaccu. '' LIITOLLA EI O LE Tutkimuksien perusteella suositeltiin VARAA TUHLATA" kuitenkin alueella olevien myrkkyjen Parhaa na puolena työssää n Eini pitää inventoi ntia ja poistamista sekä lähelluonnonsuojelun ideolog iaa
Seuraavien vuosien aikana lääninhallituksen rakennusasiain osasto valmistelee päätöstä, kuulee asianosaisia, maanomistajaa, nimismiestä (mutta ei ympäristönsuojelun tarkastajaa). Kyrönjoen rakentamiseen on tähän mennessä käytetty noin 100 milj. Juhani Kortesalmi (smp) , Aarne Koskinen (kd), Mikko Kuoppa (kd), Ensio Lai42 ne (kd), Urpo Leppå'nen (smp) , Pentti Liedes (kd) , Marjatta Mattson (kd) , Terhi Nieminen-Må'kynen (lib) , Urho Pohto (smp) , Pauli Puhakka (kd), Juhani Raudasoja (sd) , Irma Rossnell (kd), Mikko Rönnholm (sd), Marjaliisa Salminen (kd) , Kaarina Suonio (sd) , Jacob Söderman (sd) , Sten Söderström (kd), Esko-Juhani Tennilä' (kd) , Seppo Toiviainen (kd), Pekka Vennamo (smp) ja Veikko Vennamo (smp). 2 miljoonaa kiloa ja tuotannon rahallinen arvo oli 54. Siksi on uudessa toimintaja taloussuunnitelmassa vuosille 1981I 984 es1 tetty luonnonsuojelualuetoimiston perustamista. KALANVILJEL YTILASTOA Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos on koonnut tiedot vuoden 1978 kalanviljelystä. 19. Retkeilyalueet ovat tarkoitettuja sekä paikallisen väestön että kauempaa saapuvien virkistysalueiksi. Maan muokkaaminen on kielletty, samoin hiekan otto . Polttopuuja jätehuolto on järjestetty. Kylmäluoman polkuverkko on 40 km:n pituinen . 1980 yksinomaan tulvasuojelun pengerrysym. Hossan alueelle on raivattu 80 km polkuja ja syksyllä valmistui Hossasta Kylmäluomaan johtava polku. vsk.. Ojituskelpoiset suot ovat jo käyneet vähiin, ja kun metsähallitus on vielä kiristänyt soiden ojituskelpoisuuden rajaa , laskevat ojitusmäärät vähitellen vuoteen I 984 mennessä. KYLMÄLUOMA JA HOSSA RETKEILY ALUEIKSI Vuoden I 97 3 ulkoilulaki antaa mahdollisuuden perustaa valtion maille erityisiä retkeilyalueita. Lisäksi laajennetaan kuutta olemassa olevaa kansallispuistoa ja neljää luonnonpuistoa. Suunnitelman mukaan toimistossa olisi toimistopäällikkö, ylitarkastaja, SUOMEN LUO 'TO 1 / 80 39 . I 800 ha. 77, jossa ehdotettiin 13 milj. Polkujen varsilla on tulentekopaikkoja ja laavuja. Alueella on myös vanhoja kämppiä sekä autiotupia. Hakkuissa pyritään säilyttämään maiseman erityispiirteet, joten laajoja aukkohakkuita ei käytetä. Soiden ojittaminen on kielletty; vanhoja ojia saa kuitenkin kunnostaa. markkaa. Saatujen tietojen perusteella Tynnyrialan vetäjät harrastavat samantapaista toimintaa muillakin paikkakunnilla. Ironista on, että Sipoon kunta joka tunnetusti on pitänyt teollisuutensa vähäisenä, nyt jo saa taistella omaa teollisuussaastettaan vastaan. Tuolloin oli kalanviljelylaitoksia kaikkiaan 324, joista 108 tuotti annoskaloja , lähinnä kirjolohta , ja 216 oli keskittynyt istukaspoikasten kasvattamiseen. Nyt työt jatkuvat entisessä laajuudessaan l lmajokiSeinäjokiYlistaro-alueella. Retkeilyalueilla metsätaloutta , metsästystä ja kalastusta harjoitetaan tavalla, joka ottaa myöskin ulkoilun huomioon. markkaa Kyrönjoen vesistöjärjestelyihin. Vuonna 1974 Sipoon kunta huolestui tilanteesta ja kääntyi Uudenmaan lääninhallituksen puoleen pyytäen siltä toimenpiteitä. Vain seuraavat 28 kansanedustajaa osoittivat ympäristönsuojelullista valistuneisuutta: Pirjo Ala-Kapee (sd) , Kaj Bå'rlund (sd), Helvi Hyrynkangas (lib) , Liisa Jaakonsaari (sd), Anssi Joutsenlahti (smp), Antero Juntumaa (krist), Anneli Kivitie (lib), ]. Teitä saa retkeilyalueille rakentaa vain retkeilyn tarpeisiin. töiden rahoitukseen . Vuonna 1979 hakkuusuunnite oli 3.8 miljoonaa kuutiometriä , vuonna 1984 jo 4.1 miljoonaa kuutiometriä. Kylmäluoman alue Taivalkosken kunnassa on pinta-alaltaan 7 020 ha, josta vesiä noin 950 ha , kaikkiaan 94 järveä ja lampea. 25 % . Retkeilyalueiden vedet on varattu virkistyskalastukseen ja kalakantaa täydennetään istutuksin. Ruokakalaa kasvatettiin yhteensä 3. Rakennuslaki muuttui kuitenkin käsittelyn aikana 1977, ja kun uuden lain mukaan päätösvalta asiassa ku uluu kunnalle, palautti lääninhallitus asian Sipoon kunnan rakennuslautakunnalle. Hallituksen esityksen puolesta äänesti 130 edustajaa , poissa oli 41. Puistojen asianmukaiseen hoitamiseen ei metsähallituksella ole tällä hetkellä riittäviä voimavaroja. tutkimus ja siivoaminen vaatii kuitenkin huomattavia kustannuksia eikä tuota rahallista hyötyä, joten kiinnostus asiaan on p1en1. Samalla eduskunta edellyttää , että Kyrönjoen vesistötaloussuunnitelmaa uusitaan siten , että luonnonsuojelunäkemykset asetetaan ensisijaisiksi ja että voimataloussuunnitelmista joen alajuoksulla luovutaan''. P. Lisäys on osittain seurausta soiden ojituksesta, mutta myös ostoilla on saatu uutta kasvullista metsämaata. Retkeilyalueella on suosittu leirintäalue , jonka läheisyyteen on rakennettu I km:n pituinen luontopolku. 2 25 7 200 Lohi 338 000 Järvilohi 66 800 Meritaimen 564 000 Järvitaimen I 050 800 Purotaimen I 600 Kirjolohi 3 7 000 Nieriä 42 000 Puronieriä 10 300 Harmaanieriä 334 000 Spleiknieriä 2 200 Harjus 313 700 Hauki 910 600 Lahna 10 000 Kuha 30 200 METSÄ HALLITUKSEEN SUUNNJTELLAA N LUONNONSUOJELUALUETOIMISTOA Metsähallituksen hallinnassa on seitsemän kansallispuistoa sekä kymmenen luonnonpuistoa . Valtioneuvoston helmikuussa I 978 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti maahamme perustetaan seuraavien I 0-15 vuoden kuluessa 17 uutta kansallispuistoa ja 7 uutta luonnonpuistoa . HAKKUUT KASVAVAT , OJITUS VÄHENEE Valtion metsien hakkuusuunnite kasvaa vuosina 1981-1984 vuosittain 1. Edustaja Sten Söderström (kd) ehdotti hyväksyttäväksi seuraavan ponsiehdotuksen: "Eduskunta edellyttää , että Kyrönjoen vesistötaloussuunnitelman toteuttamiseksi myönnetty määräraha käytettäisiin v. Ensimmäisinä muodostettiin syksyllä 1979 Hossan ja Kylmäluoman retkeilyalueet. Istutuksiin tuotettiin poikasia seuraavasti (mukana vain !-kesäisiksi tai sitä vanhemmiksi kasvatetut istukkaat): Pohjasiika I 330 300 kpl Vaellussiika 11 728 100 Järvisiika 15 100 Planktonsiika 4 018 600 Peledsiika 2 358 900 Siikatuntem. KYRÖNJOEST A Ä ÄNESTETIIIN EDUSKUNNASSA Viime vuoden joulukuussa eduskunta käsitteli vuoden 1980 budjetin momenttia 30. 5 miljoonaa markkaa. Hossan alue Suomussalmen kunnassa on pinta-alaltaan 8 700 ha , josta vesiä n. Sipoon rakennuslautakunta päätti , maanomistaja valitti asiasta lääninoikeuteen, lääninoikeus palautti asian rakennuslautakuntaan, rakennuslautakunta teki asiasta uuden päätöksen , maanomistaja uuden valituksen ja nyt asia on siis lääninoikeudessa, joka on pyytänyt rakennuslautakunnalta lisäselvityksiä ... Kotilainen Onhan asiassa tapahtunut
On tietenkin pyrittävä kartoittamaan uhkaavimmat ydinsaastelähteet , joista vaarallisin myös Suomen osalta on ydinasevarustelu. Kaikki tapahtuu aikana , jolloin metsäteollisuus on tuskin ehtinyt lopettaa vaikerrustaan kilpailukyvyttömyydestä , lamasta , kustannuksista ja huonoista markkinoista. METSÄ TEOLLISUUS Sl]OITI AA TUOTANTOON KIIHKEÄSTI Vuonna 1979 päätettiin yli 9 miljardin markan investoinneista paperikoneisiin , hiertämöihin , sahoihin ja tehdasuudistuksiin . Ydinenergian riskit ja ydinjätteen säilyttämisen ongelmat ovat kiistatta tärkeitä asioita , mutta niistä on muodostunut keino kiertää asian ydin. 592 sivua , Mersiiriereellinen seura ja WSOY 1979. 4 minuuttia aiheuttaa että vastapuolella esim. Juhlavuonna julkaistiin uusi metsäsanakirja. Sanalistoja tarkisti Suomessa yli sata, Ruotsissa 15 , Englannissa 18 , Saksassa 27 ja Neuvostoliitossa 25 henkilöä . suojeluinvesroinneilla vähentäisi painetta metsävarojemme liikakäyttöön ja estäisi samalla suuren ylikapasiteetin kehittymisen. Esim. Jos tätä ei ydinenergiakeskustelussa huomioida putoaa vakavalta keskustelulta pohja pois. 55 .46 kohdalla mielipidelehtien tukemiseen osoitetusta 1 000 000 markan määrärahasta , joka on tarkoitettu käytettäväksi avustuksina mielipidelehtien julkaisijoille kuljetus-, jakeluJa muiden kustannusten alentamiseen. Saastelaskeuma ei kunnioita valtakuntien rajoja. Nousun aikana se kiiruhtaa kuumeisesti tekemään uusia tuottavia sijoituksia, edelleen ympäristönsuojelusta välittämättä. suunnittelija ja toimistosihteeri. Kotimaassa kootut sa nalistat lähetettiin sitten ulkomaille tarkistettaviksi. Ydinkatastrofin valloilleen pääsyn vaara moninkertaistuu, kun NATO sijoittaa lähes 600 uutta ns. rm Kirjallisuutta METSÄSANAKIRJA Lexicon foresra/e Mersiisanakirja Skogsordbok Foresr Dicrionary Forsrwörrerbuch Lesnoj slovar'. Nyt puhutaan jopa ylikuumenemisesta. Mistään yhden miehen yrityksestä ei todellakaan ole kyse. Viime vuoden paperinvienti oli ennätyksellinen, se ylitti jopa huippuvuoden 1974 luvut (HS 9. Suomen Pankin johtaja Seppo Lindblomin mukaan metsäteollisuudella menee nyt "vaarallisen hyvm" (HS 24.11.1979). Kirja on tarpeellinen kaikille Suomen luonnosta vierailla kielillä kirjoittaville ja sen hyöty ulottuu huomattavasti metsätalouspiirejä laajemmalle. Lisäksi on luettelot laitoksista ja järjestöistä sekä mitoista. 1. Yleinen osa on aakkostettu Suomen kielen mukaan. Loppupuolella ovat sitten ruotsin-, englannin-, saksanja venäjänkieliset hakemistot , joista lähtien löytää numeroviitteiden avulla sanan muunkieliset vastineet. Metsäsanakirjan kustantaminen on ollut kulttuuriteko kustantajalta mutta kulttuuritahdon olisi pitänyt ulottua myös kirjan hintaan: 350 mk:n hinta rajoittaa tehokkaasti ostajat laitoksiin ja kirjastoihin, yksityishenkilöille se on liikaa' Huutoja korvesta YDINKYSYMYS Seppo Vuokko • Energia muodostuu yhä keskeisemmäksi keskustelunaiheeksi luonnonsuojeluliikkeessä. euroohjusta Eurooppaan. 28.12.1979 Suomen luonnonsuojeluliitto ry Valtioneuvosto on liikenneministeriöstä tänään tapahtuneessa esittelyssä, asian oltua valmistavasti valtioneuvosron raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä. Y dinasetuotanto tuottaa kymmeniä kertoja enemmän ydinjätettä kuin kaikki maailman energiaa tuottavat reaktorit yhteensä ja lähes ilman julkista valvontaa. Missä viipyvät yhteiskunnan pakotteet , joilla metsäteollisuuden näköjään runsaita varoja suunnattaisiin myös vesienja ilmansuojeluun' Ylikuumenemisen hillitseminen mm . Sanakirjan rakenne on selkeä ja käyttö helppoa , vaikka vieraasta kielestä suomeen (tai toiseen vieraaseen kieleen) käännettäessä joutuukin katsomaan ensin hakemistosta ja sen jälkeen numeroviitteen avulla varsma1sesta sanasrosta. Tähänastinen keskustelu on kuitenkin pyörinyt sinänsä tärkeissä mutta ei kuitenkaan keskeisissä asioissa. tietokonevirheen aiheuttaman hälytyksen korjaamiseen ei enää jää juuri aikaa. Nyt nousu lisää taas vesiemme kuormitusta , koska laman aikana vesiensuojeluvelvoitteet on tingitty moneen kertaan ja suojelutoimet lyöty laimin. Liikenneminisreri Veikko Saarro Hallirusneuvos Niilo Laakso SUOM EN LUONTO J / HO 59. 1980) ... Joka hetki vaeltaa maailman meriä kymmeniä ydinsukellusveneitä vaarallisia aineita koneistossaan ja ennen kaikkea levitysvalmiina ohjuksissaan. Tällöin ohjusten lentoaika n. vsk. Uusi sanakirja on myös edeltäjäänsä paljon monipuolisempi ja laa1emp1. 43. Paljonko näistä on kirjoitettu lehdissä. SUOJELUUN NIHKEÄSTI Lama-aikana metsäteollisuus väittää, ettei sillä ole varaa ilmanja vesiensuojeluun. Sanakirja käy siis yhtälailla käännettäessä suomesta englantiin ja päinvastoin tai vaikkapa saksasta venäjään . Sen edeltäjä, vuonna 1944 julkaistu Metsäsanakirja , olikin jo pahoin vanhentunut ja tyystin jo kaupoista kadonnut . USA:ssa ydinaseteollisuudessa on tapahtunut ainakin 40 vakavaa onnettomuutta. Toimiston kiireellisimpiä tehtäviä olisi kansallispuistojen kävijäpalveluiden suunnittelu ja toteuttaminen . päättänyt hylätä hakemuksenne saada avustusta Suomen Luonto -nimiselle mielipidelehdelle vuoden 1979 tuloja menoarviossa momentin 31. Strategiset pommittajat ja kenraalien kiiltäviksi harjatut ohjustekohampaat ovat myös nykyajan tekniikalla varustettu saasteenlevityskoneisro. Metsäsanakirja on paljolti talkootyönä koottu; lähtökohtana oli, että seuran jäsenet antaisivat asiantuntijaapuaan ilmaiseksi . Suomen metsätieteellinen seura yksi Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen perustamistilaisuuden koollekutsujista vietti viime vuoden keväällä 70-vuotisjuhliaan. Kasvija eläinlajit (puut , putkilokasvit, sammalet, jäkälät, sienet ja bakteerit , selkärankaiset ja selkärangattomat kukin ryhmä erikseen) on aakkostettu tieteellisten nimien mukaan
Paikan päällä saattoi havaita, että sadat muuttolinnut o livat keräytyneet koivikkoon . Syykin näytti selvältä: Koivut suorastaan kuhisivat hyönteistoukkia , joita löytyi useampaa eri laJla. \'~k. Tästä seikasta suorana seurauksena on, että energiakeskustelu on käynnistynyt lähinnä öljy-yhtiöiden toimesta ja niiden ecuja palvellen myös meillä. onko koivujen ravinnefysiologista tilaa ehditty tutkia tuhon aikana tai välittömästi sen jälkeen' Syy kysymykseen se lvinnee seuraavasta: O len toiminut vuodesta 1976 ns. VISAKOIVU YMPÄRISTÖVUOSI 80:n PUU Valtakunnallinen visakoivujen istutuskampanja on touko-kesäkuussa. Visakoivun taimia välittävät asiam iehet, joina toimivat paikalliset luonnonsuojelu yhdistykset , Martta-yhdistykset Ja 4H-yhdistykset ym. Kaipaamme tietoa ajankohtaif g :t: 1 sista , maakunnallisesti ja valtakunna llisesti kiintoisista ilmiöistä, uutisista ja e ·;; "' 1 tutkimustuloksista. ___________________ ___. Sikäläisissä oloissa tämä on tietysti perusteltua. Se riippuu sinustakin, lehtemme ystävä ja lukija' 1 Tärkeitä asioita tapahtuu koko ajan. Visakoivukampanjan tuotolla rahoitetaan vapaaeh toista luonnonsuojelutyötä. Tällöin ydinaseiden vastustus on suuntautunut energiaministeriötä vastaan . Visakoivujen tilaushinta o n 15 ,mk / kpl. Kirjoi tuksessa viitatti in ekologisiin tekijöihin, jotka ovat saattaneet aiheuttaa runturimittarin massaes11ntym1sen. Parhaista uutisv inkeistä annamme yll ätyspa lkinnon. Tutkimuksessa on paneuduttu lähinnä männ yn kasvuhäiriöihin, mutta jo työn alkuvaiheessa todettiin paikoitellen laajojakin kasvuhäiriöesiintymiä myös koivua kasvavilla alueilla. < fu i '--v_a_lP_P_a_u_s_o_n_p_a_r_a_s_tY_i_iv_a_l_in_e_. Kunnat, yhteisöt ja yksityiset henkilöt istuttavat tällöin Y mpäristövuoden merkeissä 7080 senttisiä taimia pihoilleen , puistoihin jne. puiden kasvuhäiriöprojektin vetäjänä Metsänrutkimuslaitoksella . tutkimuksia valmistuu. Meille riittää , kun saamme aiJ~ ; 1 neistoa. Visakoivusta lisää Suomen Luonto n: o 1 / 80 sekä luonnonsuojelu liiton järjestölehdessä. > I s11p1puron. Taimet toimittaa tilaajalle asiamies. Ympäristöä tärvellään , m yiinteisiäkin • i; c esimerkkejä löytyy. c ::i c O 'S; Uutisen ei tarvitse o ll a va lmiiksi muokattu . Patologiemme suorittaman arvion mukaan hyönteistoukat olivat seurausta puiden heikosta tilasta. KOIVUTUHOT JA KASVUHÄIRIÖT Leo Salo Suomen Luonto No 6 / 1979 sisälsi artikkelin Lapin koivutuhosta. On kuitenkin lähdetty ÄLÄ HAUDO TIETOA, EI SE SIITÄ LISÄÄNNY! :..c t: '-':T o. .=::o~ 1 v " vaksi. asukkaat estivät puiston silpomisen, kunnanhal-"' o J;!:r: 1 li_tus päätti sijoittaa kaatopaikan pohjavesialueelle , vesipiiri perkasi kotkan:, ·;: c , o. Merkityksetöntä ei liene sekään , että öljy-yhtiöt pyrkivät vastustamaan ydinenergian käyttöönottoa samalla, kun niillä on hallussaan uraaniruotannosta huomattava osa. Muista, että 1 r:=e: ;.:: c _ o.. En ole lukenut muita koivutuhosta tehtyjä raportteja , joten kysyisinkin. -----------, 0. Osallistu Y mpäristövuoden viettoon istuta visakoivu. Ne eivät olleet kasvuhäiriön primäärinen syy, mitä taas alueella si lloin tällöin vierai leva tulva saattaa olla. 44 SUOMEN LUONTO 1 / Xll l 1 J. -"' 1 l; 1 c.:: ,o ..'.!: 1 >V ::;:r: 1 .::o _,,_ 0'-0 1 NO ...... Esimerkiksi: Pesuaineet tappoivat kalat Vaahtojoesta. .'.!10 1 ~2 :~ f; 1 c ~ ~u Lieneekö suomalaista energiakeskustelua ajanut vikasuuntaan se, että USA: ssa energiaministeriö vastaa myös ydinaseiden kehittel ystä . Noormarkussa kuivatun Torajärven pohjalle istutettu koivun taimisto on parhaiten tutkittu. Ensi kertaa Torajärvelle saapuessani kantautui entiseltä allasalueelta korvia särkevä linnun laulu ja liverrys. Arveltiin , että pu ut olisivat olleet '' tavallista voimattomammassa tilassa" edellisten kesien kylmyydestä johtuen . Pyrkimyksenä näkyy olevan taata ölj ylle korkea hinta ja uraanin rajaton menekki asevarustelussa . Alueella on sekä kevätettä syysru lvia ja joskus kesäisinkin. ] I Haluatko Suomen Luonnon uutispalstan vireäksi, kiinnostavaksi ja tiedotta...:.::.... c _g 2 Hölmölän ja Välkkylän koko tieosuuden aurausmerkit ovat katajasta (yh-~.g :!:'! 1 teensä niin ja niin paljon)
Tilanne saattaa kemiallisesti muistuttaa tulvatilannetta. Olen näet sitä mieltä, että koko ekologisen tapahtumaketjun selvittäminen saattaisi johtaa yksinkertaisten torjuntamenetelmien kehittämiseen . lämpötaloudessa. Maksa jäsenmaksu 15 mk tilinumerolle 1767-37-1, Helsingissä 25 mk, perhejäseniltä 5 mk. Björn G illberg; itse olin lehdessä roimitussihteeri 1975 1978. Sana ekokatastrofi tekee ihmisen voimattomaksi , koska se ei selitä mitään. Juhani Lehconen KORJAUS Suomen Luonnon viime vuoden viimeisessä, maataloutta käsittelevässä numerossa oli kirjoitukseni " Ruotsalaisia kokemuksia palkokasveista" yhteyteen laaditussa ingressissä mainittu että olisin toiminut ruotsalaisen Miljö och Framtid-lehden pääroimittajana. Lehtianalyysin perusteella kyseessä vo1s1 olla yksinkertainen mangaanimyrkytys. Entisen järven pohjaliejusra nousevan rikin on haisteltu esiintyvän rikkivetynä tietyissä olosuhteissa. Alueella suoritetuista hivenja pääravinnekokeista huolimatta koivujen kuoleminen jatkuu. Tähän mennessä on löydetty seuraava selitysmahdollisuus: Tulva aiheuttaa ravinnetasapainossa vakavia häiriöitä . Yhdistyksiä on sata eri puolilla maata. Valcaosa cuhoisca on nimicciiin capahcunuc cuncurikoivikoissa, joissa varvuc ja jiikiiliic ovac aluskasvillisuudessa vallicsevia ja joissa mainiccua maan kunccaancumisca ei ole esiincynyc. Ts. Ko. maaperässä vallitsevat varsin erikoiset olosuhteet, joissa esim. Tekstissii mainitru koivujen tavallisca voimattomampi tila cuhojen aikaan on sensijaan tosiasia , joka aiheurui edeltå"vien kasvukausien kylmyydestii ja edelleen puiden ravincovarastojen niukkuudesta. Olisikin mielenkiintoista kuulla asiaa tutkineiden käsityksiä siitä , missä määrin kyseeseen voisi tulla tuhon selittäminen edellä mainituilla tavoilla. Hyönteistoukat ovat vähentyneet, mutta selvää yhteyttä hivenlannoituksiin ei ole voitu vielä todeta. Markku Riim ö Kanna huolta ympäristöstäsi! Sl J( )MEN I.UO~ 10 1 I XO 1, 1) \',k / Suomen Luonnon lukija , liity jäseneksi alueesi luonnonsuojeluyhdistykseen niin vaikutat elinympäristösi kehitykseen. Juhani Lehtosen artikkelissa olleesta keskiaukeaman kuvasta voitiin todeta , että kyseessä oli ainakin kuvanottohetkellä pahoin "kunttautunut" alue. Maaperän Capitoisuus on samalla varsin alhainen. Sen sijaan olin kyllä 19741976 ilmestyneen suomalaisen lehden , Ympäristömme ja tulevaisuuden päätoimittaja. Muica på.iicek1jöitii ovat ilmeisimmin pahalla heckellå" alkanut cunrurimitcarien massaesiincyminen, ja toisaalca pohjoisimpien ekosysteemien yksinkertainen rakenne, mihin liittyy cuholaisia rajoitcavien tekijöiden viihiilukuisuus. Tällainen kunttaantuminen saattaa aiheuttaa vaikeuksia maaperän happitilanteessa, jonka seurauksena tapahtuu muutoksia maaperän ravinnetasapainossa, mikrobitoiminnassa ja mm. Sekamecsissii on cuhoja capahcunuc icse asiassa hyvin viihiin , ja keskiaukeaman kuvaama koivucuho kunctaisen kuusimetsiin liepeillii on kokonaisuutca ajatellen aivan poikkeustapaus. ilmascohavaincojen ja myöhempien cuhosimulaatiokokeiden avulla, ja se lienee tekhii, joka on rackaisevasti vaikutcanut cuhojen voimakkuuteen. Toimi, on Ympäristövuosi! 45. Kasvuhäiriöprojektin vetäjä Heikki Veijalainen Heikki Veijalaisen esicciimii Torajiirven cilanceen culkinca saaccaa hyvin osua oikeaan, mucca kiisicykseni mukaan maaperiicek1jiic eiviic ole voineec olla syynii cai vaikuccaa Lapin koivucuhoihin. lehden pääroimittajana on kuitenkin aina ollut fil.lis . tutkimaan, miksi ja miten tulva voi aiheuttaa näin vakavia kasvuhäiriöitä ja puiden kuolemista. Tiimii on codetcu mm. mangaanin on todettu muuttuvan kasveille hyvin käyttökelpoiseen muotoon
buss iku ljc1uksct Malaga Sevill aMa laga + rc tkc1 piiiviuäin , maio itukse1 Sevil lassa. Le n toke nt t:ivero ja po lu oai nelisämaksu sisii li vv:it him aa n. 11 . Il mo ittaut umi nen ma ksamalla e nn a kkoma ksun 50Ö m k Hiimcc n luoncopii ri ry: n post isii n o1ilille TA 8 19 11-0. Hakemukset m aa liskuun 14 . Hi nta 100 mk + pa ko llin e n pe ruut us1urva m a ksu 50 mk . 1979) puhuu, kun muut vaikenevat Näköpiiri n puolesta puhuu parhaiten lehti itse: levikki nousi ensimmäisen vuoden jälkeen 50 % ja sama on suunta myös toisen ilmestymisvuoden päättyessä . Tarkoitukse na on tutustu a Lounais-Espanj aan luonno nh arrastaj an ja luo nno nsuojelijan näkökulmasta. sen parem p1. Älä jää irtonumeroiden va raan , kun kysymys on Näköpiiristä ja näköpiiristäsi. ota yhteys toi mi tukseen ta i taloussih tee ri Lasse Kososeen . Jos tunnet osaston om aksesi ja sinull a on ideoita. puh elin 90642 8 11 . Loppumaksut helmi kuu n loppu un rnenn<·ss:i . · 19. Suomen Luonnossa on avoinna toimitussihteerin sijaisuus ajalla 14 . soita toimi tu kseen 90-64 2 88 1. 80 Kiinnostuneet otta kaa n yhteyttä toimitukseen . 04.19B0 Dofi anan kansa llispuisto Loun ais-Espanj assa o n Länsi-Eu roop an m erkittävin kostei kko ja ym pä ristöineen lajisco llisesti Euroopan rikkaimpi a alu eita . Mitä nopeam m in toi mi t. 90-603 170. 4.80-3 1. Ede ll ytyksenä jiisenyys Luonw•Lii10ssa tai jossak in Suo men luonnonsuojeluliito n pa ikallisy hdi stykse~.sii. ilrnoinautumise t hyv:iksy1IUin saapumisj;irjestyksess:i. Etsimme avustajaa tekemään Lasten Luontoa. Myös kaikki lehti pisteet vastaanottavat tilauksia. Markall a liiku taa n m yös vuoristoissa ja m erenranniko ill a sekä Atl ant in että Vä limeren puolell a. Keskeisin tu tustumiskohde on Do fi anan kansallispuisto. p;iivää n m ennessä. 12. Käytettävä m atkatoimisto : Spies-markat Häm ee n luo nropiiri ry Kalevankangas 12 3354 Tampere 54 näköpiiri 46 " Monien mielestä Näköpiiri on mielenkiintoisempi kuin Helsingin Sanomat ja Suomen Kuvalehti yhteensä" (Vasabladet 24. Häm ee n luo nropiiri ry järjestää huhtikuussa 1980 m atkan aluee lle. Mat kaohic lma : len not l-ld sin kiMalagaHtlsink i (Finnair). A lueell a liikkumine n on sallittu va in erityislu va lla, joka o n hanki ttu suom alaista ryhm ää varren . puolihoito (ei va rmaa). Mukaan m ah tuu .rn osano11 ajaa. puhelin 90-642 88 1. [ata de Daiiana 11. OSUUSKUNTA NÄKÖPIIRI Annankatu 13 B 00120 Helsinki 12, p . Suomen Luonto tarvitsee loppuvuodeksi puolipäivätoimista Levikkisih teeriä kantamaan huo lta • asiamiesyhceyksistä • irconumerokampanj oisca • kirjastoja koulutilauksisca • ilmoituslii kenceestä Jos et pelkää tyiitaakkaa, pärjiiät puhelimessa ja osaat tarvittaessa kehuakin lehteämme. Kokonaislevikkimme oli joulukuussa 1979 yli 7 500 kpl! lrtonumerot loppuvat usein, siksi tilaa Näköpiiri! Lehden tasosta kertoo myös irtonumeromyynti : Nu merot 10/79 ja 11 179 loppuunmyytiin kahdessa vii kossa . Maksamalla 78 markkaa Postipankkiin tilille 1753 80-6 saat lehden seuraavan kuukauden alusta kotiisi
in ce ntral Fi nla nd . alth ough it is m ost commo n in Finland and Sou th Kare lia . lc aisa nesred in che marsh fore srs of che Hun gari an Plain. T he curl y birch grows in every country around che Baltic Sea. Simi lar merhods became well -k nowrl wi rh the demands of hyd ro-e lect ricit y in rhe ri ve rs of Po hja nm aa. Do thc bu reaucratic and judicial systems o nl y serve the econom y. Yeast-dust problem in Äänekoski. A noriceable sign is their autu mn co lou ring. wi rh special reference to Finland . Dozens o f Whitc•·railed Eag les wint er annua lly in the Hon ob.igy Natio nal Park . Frost m akes th e soil move so building fo undatio ns musr reach be low the fros1 level. !n additio n . The ground ca n remain unfrozen even during exrremcly harsh wimers where there is a thick blanke1 of snow. !n 1 1 J7), win1er fe edi ng , usin g offal and ca rp . Aher thirc y years o nl y a rempo rary solu tion was reach ed in ch c Kemi joki fi shcrm en ·s com pensation case. The cabbage butterflies (Pie ris brassicae) arrive in May. As che wime r proceed s the ha rdened sia1e stans to diminish and 1hc plan 1 p_repa res for su mmer . 1he use of pesticides. Road s must be built using grave l that is not affected b y frost. A rese rvoir h as chreate ned Lake Siuru a for d cacdes and again che dec isio n has been postponcd for ano cher cwenry yea rs. (see figu re on page 14). Water regulating climate and wea1her. become a rese rvoir for the po we r indusiry. Survival of butterflies in frost. Pagcs 6~ -_ Th e Whi1e-Tai led Eagle . Sevcral arnic p lan1 s ca n ch ange ve ry q uickl y. Ever-increasing bu reaucracy scverely li mits the effons o f the p ublic. above ali. ln sects ca n surv ive in sub. sell the dearest we possess. and even in culci vatcd areas. Prese m d ay rt'asons are. The Yea r of 1he Environmem of rhe Finnish Na• tu re Pro tectio n O rganisatio ns was opened in Espoo o n 25. The au tho r cla ims thai rhe sc heme is devised in the inceres1s of the powe r indusrry , b y over-emphasising the pro fi1 s and play in g dow n rhe resu ltin g damage . Summaries of the Main Articles Suomen Luonro (Na ture of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Protection (Suom en luonnonsuojeluliitto) Address: Perfimiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15, Finland Editor: Seppo Vuokko Burea ucracy an obstacle to environmental democracy. furniture . ners and rings are created b y frost in the fell district. Ha lf of thc offsp ring of curl y birch bccom e curly birch . mulripl y here, and a1 leas1 pan of 1he second generatio n migrate sou th again at rhc end of rhe su mm er. The freez ing poi nr of rhe insecc 's tissues is lowered by a dccrease in ies wate r co nt ent and an incrcase in its glycero l conr cnc . Ground Frost . Thei r hibernario n start as 1he days shon en, bdore the fros1 sets in. Pages 1215 Therc are several species o f buttcrfl y tha i migrate to Fi nl and annu all y, but ca nnot rake the win1<:r. as1hma and allerg ic co ld s. The first suspecred case ca me to ligh1 a few m o nrhs after the open ing of the facto ry. a decision is mad e. The plancs begin ro ch ange in to chei r wimcr state as the days shonen. during which rh ey grow and m u lti ply. Bu1 if the wa1er loss is too great rhe ce ll will die : it is rhus ofren d ifficu lt co tel1 whethe r a pla111 has d ied of fros1 o r drough1. Finall y. lssues ate dela yed endl cssly in rhe offices of the aur ho ri ties and che private person ca nn ot evcn find out who is an uall y d ea ling wirh hi s matter. And the water. like Judases. 47. when an effo n was m ade to recyc le 1he was1e o f 1he cellul ose industry. by Kauko Sipponen P.,ges 3437. Am o ngst the butterfly fami ly. the cu lpri t is asked to pay recom pense , he appeals. Environment and democracy. Thei r numbe;-s decreased for 1he sa me reaso ns as elsewhe r<· in Europe. For example , crowbe rries and purple saxifrage (Sax ifraga opposi t ifo li a) fl owe r with in a few d ays of the sno w 1hawing . They store n utrie ncs in their roo1s and stems whik the compos itio n of th e cells ch anges. The wood becomes hard, of a wavy suucrure and of a non-u ni fo rm b row n colour. ln 1he past th ey have suffered from downrigh 1 persecu1ion . By R,:scoVeikko Piitliilii Pages 35 The cu rl y birch is a result of ge necic ch anges o r disease in the commo n birch (Bctula pc ndula). A quaner of 1he councry's profess io nal lake fisherm an ge1 1heir li velihood from Lake Sai m aa. Even the hardiest p lancs ca n o nl y wi1h sra nd a few degrees o f frost in their summer statc compa red to re ns of d egrees in rhe ir wi nt cr State . The protection of the White-Tailed Eagle in Hungary. by Markku Va rjo. o t Sea Eag le . in che grass lands. Pcrmafrosr is on ly found in the pa lsa o f ce rtain pa lsa mires in the no nh ernmos1 Fin land . ln 19 75-79 th ere were 4 7 cascs where yeast dust was proved to be the cause o f all ergic reactions and in a funh er 59 cases i1 was strong /y sus• pcned . br Paavo Kallio Pages 2023 . before the frost arri ves. wal lpanel ling and bric-a-brac . Mossn and lilhens ca n even reproduce d uring rhe wimer pro vidin g there is sufficient light and the temperature is hig h enoug h . A facto ry staned produci ng fodde r yeast urili zing this waste . The type o f yeast used in th e production is Ca nd ida utilis. 1s it because o f an un know n all erge ne that ex ists in ,\ä nekos ki o r just thai elscwhere a co nnect io n has not bee n made be1wee11 exis rin g all ergies and the yeas1 dust . Most of 1he bu1terflies found 1hroughou1 Finland h ibernate in a cocoo n srace . was ini1i ated . Meanwhile the flui d insid c the cells becom es conce nrrared and ies frcezing point drops. T he aim was to secu re sufficiem ek an no urishmen1 in peacefu l surro undin gs . th ousands more fro m Easrern Europe and rhe Balt ic area wincered in Hungary. and th e genera l deterioration o f 1he environment. Earlie r pcop le could m ake decisions about their own affairs. The maiori1 y had fa ll en ill by ,he end o f 1977 but even af1er chat , in spite o f 1ec hnica l im p rovemencs to the p lam . by /srvin Fincha. He dealt with the ways in wh ich rhe judicia l system allows the public ro affect the ir own environmem . H e also co111empla1ed 1he fu ture of neighbourhood democracy . Edicorial Pagc / O ne of the m ajor aims o f lhe Year of rh e Environ m e nt is to an iva te peop le into en viron mema l co ncerns, wi rh an em p hasis o n individua l rcsponsibilicy. Fo r instance, a1 the end of th e lasi ct·nrury 4000 5000 eag les wne shot an nu all y in Hun ga ry, mos1 of wh ich were Sca Eagles. ln snowless places the frost ca n reach as deep as three m eu es. Kau ko Sippo nen wh o was the cha irm an of the commiltee fo r the Europea n Nature Pro1ection Year. Howeve r m an y of o u r butrerflies winrer hcre . Nowa<lays cvcn du nn g so•call ed 'good ' seasons o nl y 1.) pai rs nes1 in Hungary, and o ft en eve n these are witho ut offsp ring . The scheme would affect 40 towns and rural di stricc s and nea rl y ha lf a m illio n people. The chan ges can alread y be seen in unde r ten yea r o ld crees. Two-1hi rd s of 1hose affecred had alletg ic 1endencies b ut w1a ll y healt h y ind ividu als also suffered . The respectcd au1hor , Annikki Karini emi . The y have also sometimes bt-en po isoned by iraps laid for foxes and crows. Finland 's largest lake. and the winter srate during wh ich rhcy sim ply wir hsra nd the cold . The appea! proced ures are in facr ofcen harmful co legal ri ghts when they resulr in coun processes which last decades. The writer is a Hun ga rian Nationa l Park O ff icial and ornirho log is1. wrires here about life in her native Norchern Finland . Wi n1 ering as larvae is m ore commo n among no nhem species. ~n unexpectcd prob lem of po llutio n occurred in t\änekoski . new cases occu rred . The main speaker was Mr . The Finnish Watcr Aut hori1y is planning a regu lati ng sche me wh ich is bc11crly opposed by the locals and panicu larl y expen s from rhe agricultural and fi shing indusiri es . lt is vc ry popula r fo r cenai n dccorativc uses like handrails. before and now . Pages 911 . ln the 1950's the number was siili H10 pa irs. 11 1979. He also spoke abour recent occurances of direcr action in Fin land (Lappajärvi and Ko ij ärvi lah·s) and in Norway (River Alta) . She says ch at p reviously '' this land of the ri ve rs O unas and Kemi was ou r own . The effect of the sc hem e o n nature and labour in the area has 1101 been adeq uate ly researched altho ugh wa1er rcgul atio n would qu ite o bviously damage ag ricu ltu re and fi sh ing:. ou r ho m cs and our lands. Lake Saimaa reservoir 1 by Jorma Laurila Pages 2629. into thc h ands of strangers. by Annikki Kariniem i Pages J8.:f0. freez• ing tem peraturcs altho ug h in a very vu lnerable state . The Year of the Man. During 1980 more improve m em s wi ll rake p lace and even less dus1 sho uld esca pe fro m the p lant . Yeast dust escaped fro m the factory which ca used allergic reaccio ns. ln Finl and m any cu rl y birch fores ts have been scan ed in ordcr to secure the suppl y of this valuable wood . This anicle deal s with the cffect of water o n the cli m are and weather. One of the usefu l sides o f frost is that it brea ks up thc rilled so i!. Uncenai nc y affect s d cve lopm e nt and p lanning : no po int is seen in building o r re-new ing. by Pekka Suominen Pages 1619. Plants in Winter. win1 eri ng as an egg seems ro be a characteri stic of Sout hern Finland . by Jorma Laurila Pa14cs 3033. as the temperatu re fall s water m oves to the spaces between the cells where i1 ca n frceze. Differen t patterns in 1he form o f rock Stripes. Sim ilar plams opera1e in 2030 co umries bu c correspo ndin g cases of allergy have not been recorded. Vascu lar planrs in Finl and exist in 1wo ph ysiologica ll y different states: 1he summ er state . Could Lake Saimaa. formerl y nested abund antl y in the huge oak fo rescs o n the flood plain s of rhe rive rs Danu be and Tisza. who. The Curly Birch, tree of the year 1980. The top layer of the so il fre ezes every wince r in Finland . And rhe rapid s." Nowadays "we li ve in a land of a compan y, on 1he board of which si1 men . · · Translared by Fclic/l y and Hcnn u Kjisik. Since ice within 1he cell wou ld kill il. and thc whole matter is bu ried yer aga in . ren yea rs ago. byKauriMikkola. The anicle criricises che wa1er authority' s ca kulatio ns
Tässä on jompi kumpi jäniksistämme loikkinut kohti metsänreunaa . Tähän mäntyyn on hirvi hieronut sarviaan niin että kaarna on lähtenyt. Ei itse otuksia juuri sen helpommin pääse näkemään, mutta lumeen piirtyvät jäljet kertovat niiden toimista. ~ :,_" ,. Jäniksen isommalla sukulaisella , rusakolla, ei tätä etua ole (alempi kuva). Lumikko (kansikuva) , kärppä ja metsäjänis (viereisellä sivulla) muuttuvat talvella valkeiksi. Kesälläkin nämä katajat vielä näyttävät resuisilta ja riivityiltä. """--, / ( ... Valkoinen onkin hyvä suojaväri : hangella jököttävää jänistä ei huomaa, ennenkuin se ampaisee liikkeelle. Nisäkkäät, nuo nelijalkaiset karvarurrit , eivät pääTalvella nisäkkäiden tarkkailu on helpompaa kuin kesällä. se täältä talveksi pois. Hirven talvinen ruoka on varsin puisevaa: katajaa, mäntyä ja lehtipuiden oksia. I I f :... :-~i: ';~t·' .... . Tänne jääneet linnut käyttävät vähäisen valoisan ajan ruoan hakuun , eivätkä juuri laulele. Mutta jos kuoren kappaleet lojuvat yhä hangen pinnalla , on tikka käynyt hyönteisravincoa etsimässä . SUOM EN LUONTO 1180 \'J . Palokärki saa tehdä töitä ruokansa eteen. .:Hirvi on syönyt katajan oksia. 48 Nämä hienot kirjailut kuolleen puun runkoon ovat syntyneet jo kesällä: kaarnakuoriaisen toukat ovat ne syöneet kuoren alla. . vsk .. Palokärjen ainoana työkaluna on nokka, ja hevosmuurahaiset piileskelevät lahovikaisen, mutta pinnaltaan yhä terveen ja kovan kuusen sisällä. Kuuseen se ei kuitenkaan kajoa. 1..----· .. C i Lasten Luonto Talvi o n luonnossa hiljaista aikaa. ':_r:-~ ,,.,. Suurin osa linnuista on muuttanut etelää n talveksi. / , ~, .... .. Etusisäkannessa on esitelty joitakin talvisen metsän lintuja
LUONNIN• YSTÄVÄN LAHJ~KIRJA Seppo Keränen ,..___,,_,. Pertti Kalinainen Kalevi K. Malmström Terho Poutanen Pertti Rassi Jouko Siira Teuvo Suominen Pirkka Utrio Juha Valste Juha Venäläinen Kostei maata, vettä ja elämää