Jäämeren lintu merimetso (oik .) on harvinaisemmasta päästä, muna muuttomatkalaisista aina joku jää silloin tällöin koeuamaan onneaan Suomen suliin. < e E i-= Kannen lumikkoateriansa unohtaneen viirupöUön kuvasi Mikko Pöllänen. Sinisorsien ohella Suomen talvea uhmaavat muutamat muutkin vesien siivekkäät. Laji pesii melko tavallisena jo Eestissä, mutta Suomen kannan pitävät pienenä etenkin kovat talvet. Lokkeja roikkuu etelärannikolla yleisesti läpi talven. Tummaselkäinen on merilokki, likaisenharmaa puolestaan nuori harmaalokki. Talven suurharvinaisuus on kuningaskalastaja, lentävä smaragdi (alh.). Ankarina talvina näet useimpien kuningaskalastajien kohtaloksi koituu sankarikuolema .
90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjamaihin klo 8.30-16.00, kesäkuukausina 8.30-15 .30. 3. Suomen Luonto N:o 1 1981 40 . ISSN 0356-0678 Värierottelut: Foco-Set Oy Espoo Pai nopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOMEN LUONTO 1181 -10 ,sk. Tilaukset välittää myös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki 10 , puh. Luonnonsuojelijat pyrkivät toiminnallaan turvaamaan ihmiskunnan ja elämän säilymisen rikkaana tulevaisuudessakin. 90406 262 . Tällainen rinnastus osoittaa, ettei puhuja todellakaan tiedä luonnonsuojelusta mitään. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirja/lisesri liiton toimistoon . He näkevät suossa muutakin kuin energiavaraston. Niinpä se sitten voikin muita voimakkaammin painottaa ydinvoiman korvaamista turpeella. Tilaushinta on 70 mk , Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 55 mk . Mutta mielenosoitukset, vaatimukset, julkilausumat, kansalaistottelemattomuus ja tempaukset ovat vain toimeenpanon keinoja, sillä luonnonsuojelun perusta on vankasti tutkimuksessa. Luonnonsuojelijat eivät ole sivistyksen ja kehityksen jarru, vaan työskentelevät huomispäivän hyväksi vaatiessaan kestävän käytön periaatetta luonnon hyödyntämiseen. Mutta luonnonsuojelijat vastustavat sokeassa voitonpyynnissä tapahtuvaa luonnon tuhoamista. Luonnonsuojelijoitten mielestä turvetta toki voidaan käyttää, mutta sitäkään ei saa hetken huumassa haaskata. Luonnonsuojelu on samalla ihmisen suojelua. Luonnonja ympäristönsuojelussa on kysymys koko inhimillisen toiminnan kentästä, kaikista ihmisen ja luonnon välisistä suhteista. lrtonumer~ 10.00 mk. TOIMl1VS Päätoimittaja: Seppo Vuokko Toimitussihteeri : Auli Kilpeläinen Toimittaja: Jorma Laurila Taitto: Markku Tanttu TOIMl1VSNEUVOSTO Juha Valste (puheenjohtaja) , Pekka Borg, Matti Helminen, Kalevi Keynäs, Marjukka Kulmanen , Tapio Lindholm , Veikko Neuvonen ja Helge Rontu . Koska luonnonsuojeluliike on vaihtoehtoliike, se samalla luokitellaan mielipideliikkeeksi. Vuonna 1981 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. Luonnonsuojelijat joutuvat ottamaan kantaa sukupuuton uhkaamiin kasvija eläinlajeihin, tuhoutuviin ekosysteemeihin, maan köyhtymiseen, aavikoitumiseen ja suolaantumiseen, kolmannen maailman ongelmiin, metsien ja muiden uudistuvien luonnonvarojen käyttöön, malmien ja muiden uudistumattomien luonnonvarojen riittävyyteen, erilaisiin saasteongelmiin , teknologisiin ja poliittisiin kysymyksiin, väestö-ongelmaan, rauhankysymyksiin tämäkö on yhden asian liike. Ihmisen riippuvuus luonnosta on täydellistä. On totta, että luonnonsuojelun nimissä annetaan ristiriitaisia ja virheellisiäkin lausuntoja, mutta vapaaehtoisessa järjestössä kaikki eivät ole asiantuntijoita eikä siellä myöskään haluta rajata puheoikeutta vain tietyille "asiantuntijoille". Luonnonsuojelun piirissä kyllä toimii liikkeitä, joita voi sanoa yhden asian liikkeiksi. Heille suo on tuottava ekosysteemi, jolla on oma monipuolinen eläin-, kasvija sienilajistonsa. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkacu 11 A 8 00 150 Helsinki 15, puh. Lisäksi suo on ainutlaatuinen historiallinen arkisto, joka synnystään lähtien on vuosi vuodelta taltioinut tiedot itse suon sekä sen lähiympäristön kehityksestä. Suon kaikki eri käyttömuodot on yhteiskunnan ohjauksella turvattava kauas tulevaisuuteen. Ihmiskunta saa luonnosta kaiken ravintonsa, kaikki tarvikkeensa, raaka-aineensa ja energiansa, hengitykselleen välttämättömän hapenkin. Vai yhden asian liike! Tavan takaa puhutaan luonnonsuojeluliikkeestä yhden asian liikkeenä. Ei ole ihmistäkään ilman luontoa. Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21-1. Esimerkiksi EVY, " Energiapoliittinen yhdistys vaihtoehto ydinvoimalle" jo nimensä mukaan etsii ainoastaan vaihtoehtoa atomivoimalle. Muut luonnonsuojelijat suhtautuvat turpeen käyttöön varovaisemmin. JLMOl1VSHINNA T 1/ I sivu 2 000 mk , 1/ 2 sivu 1500 mk , 1/ 4 sivu 1 000 mk , takakansi 3 000 mk , aukeama 3 500 mk , väril isä 700 mk . Lyhytnäköinen riistokäyttö naamioidaan hyväksyttävämpään " taloudellisen kasvun ja yleisen hyvinvoinnin" kaapuun, vaikka kysymyksessä olisi hyvinkin pienen ryhmän omanvoitonpyynti. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luon nonsuojeluliiton toimisto
. Kirjallisuu11a . 20 Hannu Mansikkaniemi: Talven ankaruuserot Suomessa . . . . Vuosisadan vaihteessa kirjailijat ylistivät maamme luo,nnon mahtavuutta ja herkkyyttä. . . , , , . .. . Vihreitä, yh1ey11äviä eläimiä! Oletko kuullut moista. . . Mi tämä on viisasta. , . . . ... . . Summaries of the Main Arcicies Lasten Luonco 32 37 4 1 42 46 47 47 49 50 Sinirinta, Saamenmaan kansallislintu, on laulutaicuri, joka ei jää sa1akieles1ä jälkeen. vsk.. Hu u roj a korvesta ....... Sivut 37-40. . , . 18 Seppo Vuokko: Kasvikunnan pedot . . . Sivut 1819. . .. 3 Ilmari Huscich : Ympäristönsuojelu ja elämän laatu 5 Ism o Tuormaa: " Enemmistö ei pitänyt ympäristönsuojelua niin tärkeänä ... Sivut 2931. . , . . . 11 Pauli Annala : Sopusointuinen ja traaginen luonto. " . . Kasvikunnan pedoista kerrotaan sivuilla 2023. . Teologian lis auli Annalan puheenvuoro sivu Kaakinen: Metsäpeura laajentaa elinalue11aan Inkeri Lius: Kirjailijat ja luonro vuosisadan vaihteessa Juhani Hiiggman : Eräs tragedia Katsauksia ja uutisia . . . . SUOMENLUONTO 1 1981 Vai yhden asian liike! . . . 15 Ancero Jiirvinen: Sinirinnasta rakkaudella . . . ..... . 29 Erkki Pulliainen, Jorma Kauko, Kalevi Heikura ja Kimmo p nu vai täs n su tautuu uontoon usern ti, valloittajan asenteella. . . ... . . . . . . . . Myös eräät kasvit syövät lihaa. . . . . ... . Metsäpeura on laajentanut clinalucttaan Itä-Suomessa. . . . . Mikäs ·-oli kehuskellessa, kun kaunista luontoa riitti . . 4 SUOMEN LUONTO 1/8 1 40. . . . . . . Kysymyksiä tietäville ja pää11äville .. . 24 Tore Lindholm : Vihreät eläimet . . Mutta myös ensimmäiset varoitukset luonnon tuhoutumisesta kuultiin . . Uusinta peura1ie1oa sivuilla 33-36.
Heitä on paljon . Ympäristönsuojelu ei nykyaikana ole "herrojen hommaa", kuten toiset herrat , esim. Se on myös demokratian ja tasa-arvoisuuden kysymys . Poliitikot ovat nopeammin kuin teknokraatit huomanneet tämän uuden hahmottuvan voimatekijän . Hänen mukaansa ympäristönsuojelu ei ole eläkeläisten harrastusta tai nuorten vapaa-ajan viihdettä, vaan mitä tärkeintä työtä elämämme laadun parantamiseksi. HALLINTOMME ELIITIN SUUNSOITTO Ylimielisesti, välttelevästi ja usein tietämättömästi osa päättäjistämme vieläkin suhtautuu ympäristön puolesta eli elämän laadustaan taisteleviin nuoriin tai paikallisten asukkaitten mielipiteisiin heidän omasta elinympäristöstään . Näitten myönteisten seikkojen toteaminen ei merkitse sitä, etteikö ympäristönsuojelun tila ja täten myös kansalaisten elämän laatu olisi niin meillä kuin muissakin ns. Mutta pian tuo kukkaniitty lakastui . Maassamme on siis vielä metsiä , soita, järviä , jokia ja kauniita merenrantoja. Samalla se on tietenkin heijastus maailmalla käydystä uudentyyppisestä keskustelusta, jota etenkin vuosien 1973-74 energiakriisi vauhditti . metsäyhtiöitten tai voimalahankkeitten edustajat kansalle asian ehkä vieläkin esittävät. kehittyneissä maissa vähitellen vinoutumassa. on Suomessakin tulossa elämisen laadun kannalta alati tärkeämmäksi. Osaksi se on Suomen korkean kansansivistyksen ansiota. Päätöksentekokaartimme ei liioin näy aina tietävän , että ympäristönsuojelu ei tänä taloudellisen kasvun villien vuosikymmenten jälkija jätehoidon aikana ole mikään eläkeläisten harrastus tai nuorten vapaa-ajan viihdettä. Mutta tärkeintä on innostuneitten nuorten , etenkin lapsiperheellisten , suuret joukot, jotka tuntevat huolta tulevaisuudesta. Meillä on myös vielä melkoisesti luontoa ympärillämme, joskin luonto tuhoutuu ja ympäristömme laatu huonontuu nopeammin kuin yleisesti luulemme. Eli nasevammin sanottuna: rikkaat voivat helposti muuttaa, kun ympäristö huononee , köyhien on pakko jäädä sinne missä asuvat. Tä5. se, etteivät päätöksentekijät, talousmiehet , virkamiehet ja poliitikot aina näy ymmärtävän mitä näillä, kuten joskus sanotaan, ''toisarvoisilla" sektoreilla eli ympäristön ja elämän laadun kentällä tapahtuu . Yhä selvemmin näet ympäristönsuojelijat ja paikalliset asukkaat , kuten kalastajat ja maanviljelijät, hakeutuvat yhteen ajaakseen lähidemokratian asiaansa. Suomi on pieni, mutta kehittynyt, osaksi ylikehittynyt teollisuusmaa. YMPÄRISTÖLIIKE UUSI VOIMATEKIJÄ Ympäristönsuojelu on ihmisen suojelua. Erään pari vuotta sitten toimitetun Gallup-kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista on sitä mieltä , että elinympäristömme on huonontunut ja että ympäristönsuojelijat ovat oikealla asialla. Ilmari Hustich Ympäristönsuojelu ja elämän laatu Akateemikko Ilmari Hustich ravisteli rajusti päättäjiä, virkamiehiä ja virallista ympäristöpolitiikkaa valtioneuvoston viime vuoden joulukuussa järjestämässä Y mpäristövuoden vaitakunnallisessa seminaarissa. Sadat yhdistykset toimivat sen ·merkeissä, on jo valtion osastoja, toimistoja ja ympäristönsuojeluntarkastajia, on valtavasti kirjallisuutta. Hustich totesi, että jotain on hullusti, kun vielä ympäristövuonna korkeat virkamiehet saattavat kutsua ympäristönsuojelijoita "uutisnälkäisiksi metelehtijöiksi" tai "hulikaaneiksi". Olen kauan seurannut luonnonja ympäristönsuojelun edistymistä maassamme. Ikäänkuin uusi tärkeä ideologia , joskus melkein fanaattinen ekologinen panteismi , leviäisi läpi puolueitten . Keskivertosuomalaisen aineellinen elintaso on varsin korkea . Kaikkien puolueitten nuorten ohjelmissa näkyy selvä ekologinen asenne. Kyllä Jotain on hullusti , kun vielä ympäristövuonna korkeat virkamiehet saattoivat sanoa ympäristönsuojelijoita ''hulikaaneiksi ja kommunisteiksi" tai "uutisnälkäisiksi metelehtijöiksi ' '. Se on elämän laadun korostamista . Ympäristönja luonnonsuojelu SUO MEN LUONTO 118 140. Ammattiyhdistysliikekin kiinnittää ympäristökysymyksiin yhä suurempaa huomiota. vsk. Syynä on mm. Niissä oli pehmeää linjaa tarpeeksi ympäristön parantamista, ihmisläheisyyttä oli apilaa, ruusua ja ruiskaunokkia. Asenteitten muuttuminen ekologisempaan suuntaan on ollut maailmalla näkyvissä jo parisenkymmentä vuotta, ja vähitellen meilläkin. On harjujakin siellä täällä. Muistakaamme hiukan huvittuneina syksyn kunnallisvaalien mainokset. Olkaamme siitä kiitollisia . Siitä on kehkeytynyt tärkeä yhteiskunnallinen tekijä . Elintason asemesta akateemikko Hustich korosti elämän laatuun vaikuttavia tekijöitä ja ennusti "kolmannen tasavallan" tunnusmerkeiksi pehmeämpää teknologiaa, nykyistä hiukan alempaa kulutustasoa sekä tasaisemmin jaettua elintasoa
Mutta yleensä he ainakin ajavat asiaansa ilman rahallisia pyyteitä ja toimivat tulevaisuuden puolesta. ELINTASOMME HINTA: YMPÄRISTÖN HUONONTUMINEN Maailmalla etenevä ekologinen liike merkitsee huolta maapallon luonnonvarojen riittävyydestä ja ympäristömme laadusta. Eiväthän ympäristönsuojelij atkaan aina voi olla oikeassa, joskushan hekin ampuvat yli maalin. yhteisen edun vaatimuksista sattuvat vain 6 olemaan erilaisia kuin vaikkapa metsäyhtiöitten , soraherrojen tai grynderien käsitykset. He eivät hanki rahaa sillä, että vastustavat kaikkien harjujen muuttamista sorakuopiksi tai sillä, että puolustavat lintujärviä . Kansallispuistokeskustelu pari vuotta sitten paljasti sen surullisen kuilun, mikä vielä on ympäristönsuojelijoitten ja metsätalouden johtomiesten käsitysten välillä. Kyyneleet silmissä joku metsäherra kirjoitti, että "jokaisen metsähehtaarin säästäminen kansallispuistoihin on kansantaloudellinen menetys' '. mä hallintomme eliitin suunsoitto osoittaa paitsi tyylin puutetta , niin tietysti m yös epädemokraattista suhtautumista laajoihin kansalaispiireihin. "j ~•·:.j J .,l _"\'.. vsk. Suomessa metsähehtaareita on noin 20 miljoonaa. nointta, vaan nimenomaan kansantaloudellinen velvoite tulevaisuutta silmälläpitäen. '. Tuon arvokkaan uusiutuvan luonnonvaran hoitamisen ei pitäisi olla vain liiketaloudellista markki.. Sen ei pitäisi olla muutaman vallanpitäjän, vaan koko kansan asia . .... · _. Kun maailma on nyt alituisen sodanuhan ja riidan partaalla, tämä ekologinen tehtävä on yhä enemmän oleva kunkin valtion kansallinen SUOMEN LUONTO 1/81 40. ·,. ,J".I'. Heidän käsityksensä ns
•; < .~::-~~ --}~ 1 .2. Hurskaasti me veisaamme, niin sorakeisarit kuin metsätalouden ja vesihallituksen miehet ja samoin me kaikki muut isänmaamme luonnon pienemmät nakertajat , noita kauniita kansallisen identiteetin lauluja ikihonkien huminasta, kirkkaitten järvien vehmaista rannoista ja harjujen siintävistä suvimaisemis7. Erillisen ympäristöministeriön ja keskusviraston perustaminen on yhä tarpeellisempi ja kiireellinen tehtävä , jo pelkästään päällekkäisyyden välttämiseksi . tavoite . Tosin se kyllä jo työntyy esi lle , sitä selvemmin mi tä enemmän pohdimme tulevaisuuttamme . Ympäristömme hoito ja valvonta on yhä tärkeämpi poliittinen kysymys . Monitoimikone lahmaamassa kuusamolaista selkosta. vät; jotkut määräävät , toiset eivät; jotkut tienaavat maamme antimilla , toiset eivät . Sehän ei ole totta . Vielä tämä näkemys ei ole tarpeeksi juurtunut meidän valtion hallintoomme. Kansallisen herääm isemme voimakkaimmat symbolit liittyvät maamme luon non kauneuteen ja ainu claatuisu uteen . Juhlapuheissa laverrellaan , että me kaikki, kukin meistä 4.8 mi ljoonasta, omistamme tämän maan . Jotkut omistavat, toiset eiMetsätöiden liiallinen koneistaminen vie me1sureilta työpaikat ja vahingoinaa luonloa. Taloudellisten ja ekologisten intressien välillä vallitsee ainainen SUOM EN LUONTO 1/ S 1 40 vsk 1-1.tnnu Hauu.la/LKA nmmta , mutta tätä vastakkaisuutta voita1s11n lieventää suuremmalla neuvottelualttiudella. , .. " Kansallispuisrokeskus1elu pari vuona si1ten paljasti sen surullisen kuilun , mikä vielä on ympäristönsuojelijoinen ja me1sä1alouden joh1omies1en käsitysten välillä. " Iso-Syö11eenRaa1evaaran aluena , joia ei ainakaan vielä ole saa1u kansallispuistoksi
vat korkean elintasomme kummuilta elämän laadun parantamiseksi ja ympäristön suojelemiseksi' Tämä on sitä korkean kulutustason kierteessä olemista. Ympäristön huonontuminen on kohonneen elintasomme hinta. Mutta pysyäksemme ympäristönsuojelun alalla on mielestäni ilmeistä, että tärkeimmän raakaaineemme eli metsän korjuussa ja hoidossa olemme olleet liiaksi suurtekniikan lumoissa. ta, vaikkeivat järvet enää ole niin puhtaita ja vaikka ikihongat kaadetaan kiireen vilkkaa. " Hiukan samaan suuntaan vo1s1 SUOMEN LUONTO i/Rl 40. kovaa tekniikkaa vastaan. Eräs amerikkalainen kenraali sanoi muutamia vuosia sitten: " Hävisimme Vietnamin sodan, koska olimme ylikoneellistaneet armeijamme; suuret aseet ja tietokoneet määräsivät kertakaikkiaan toimenpiteittemme ulottuvuuden. Eikä tällöin tarvitse ajatella vain atomiaseita. Tekniikka on noussut rengistä herrakja1 mo Mctsäperä / LKA si . Kummallinen asia näissä kehittyneissä maissa kuta korkeampi aineellinen elintaso , sitä epäterveellisempää ravintoa, sitä enemmän vaikeasti sijoitettavia jätteitä ja sitä selvempää ympäristön pilaantumista, ja samalla sitä kiihkeämmät vaatimukset purkautu8 Puut ja puistot pehmentävät kivistä kaupunkikuvaa. ,sk.. PEHMEÄ TEKNIIKKA EI VIE KIVIKAUTEEN Ekologisen asenteen yleistyttyä on maailmassa syntynyt vastareaktio ns . Jälkilaskukin on tulossa: jätteistä, niin ydinjätteistä kuin muista vaarallisista ongelmajätteistä huolehtiminen . Yläkuvassa Helsingin Merihaan ankeaa betoniautiomaata, alla vehmas puistonäkymä Eirasta
Heti kun ottaa esiin ylikoneelistamisen näkökulman , sanotaan että ympäristönsuojelijat puhumalla pehmeämmän tekniikan SUOMEN LUONTO 1 / 8 1 -10. puolesta haluavat viedä Suomen kansan takaisin kivikauteen. --* ', sanoa ylikoneellistamistouhusta Suomen metsissä, soilla, vesistöissä ja osaksi, kuten asiantuntijat ovat äskettäin huomauttaneet , myös pelloillamme. On hariujakin siellä täällä ... Ja kun ympäristönsuojelijat vastustavat ydinvoimaloitten rakentamista , se muka olisi samaa kuin höyrykoneitten särkeminen joskus 200 vuotta sitten. Sovellamme metsissä ylen karkeita menetelmiä , jotka eivät nousevien polttoainekustannusten takia ole edes liiketaloudellisesti , saatikka sitten ympäristönsuojelun kannalta mielekkäitä laajat avohakkuut, kuivienkin kankaitten syväauraus, vesakkomyrkkyjen levitys. "' (~~~~-~·:·~,.,:.-~;} ··:'· .. He tietävät ekologiasta enemmän kuin vanhemman polven ihmiset. vsk. sinöörit Ja arkkitehdit, metsänhoitajat ja maanviljelijät tänään selvästi puhuvat luonnolle ystävällisemmän tekniikan ja suunnittelun puolesta. ELINTASO JA ELÄMÄNLAATU Käytämme kahta näennäisesti samanlaista käsitettä : elintaso Ja 9. Juuri tällainen tylsä , mustavalkoinen argumentointi on saanut aikaan ympäristökeskustelussamme syvän epäluulon ilmapiirin . ''. Yksi viime vuosien erittäin myö nte1s1ä as101ta onkin, että niin monet nuoret in"Maassamme on vielä metsiä, soita, järviä, jokia ja kauniita merenrantoja . Tekniikka on hyvä asia, mutta sitäkin voi parantaa. Ajat ovat muuttuneet ihmiset tietävät enemmän ja pelkäävät enemmän
Tällaisen kielteisen käsityksen yleisyys johtuu osaksi siitä, että ympäristöä mullistavat suurhankkeet pyriraan usein viemään läpi salaillen ja seurauksia vähätellen sekä kuulematta juuri lainkaan paikkakunnalla asuvien mielipiteitä . Luulen että kolmannen tasavallan tunnusmerkkeinä ovat pehmeämpi teknologia, hiukan alempi kulutustaso ja tasaisemmin jaettu elintaso . Toisille jo vihreän näkeminen ikkunasta on suuri ilo. De10 mokratiamme ei ai na toi mi näissä asioissa. Olisikohan niin , että me niinkin yksinkertaisel la tavalla kuin ympäristöämme hoitamalla eli vaalimalla elämisemme laatua ekologisiin tosiasioihin nojautumalla , voisimme osittain korvata sitä aineellisen kulutustason alenemista , joka tulevaisuudessa ilmeisesti tulee myös meidän osaksemme , vaikka rau ha maailmalla säilyisikin . Kasviriereihjiinå· hiin on selvirel/yc mm. jokamiehen oikeus . Sillä pyritään hyvinvoinnin tarkastelussa ottamaan huomioon myös elämisen arvoja fyysiset tarpeet , terveys, viihtyvyys, ihmisläheisyys, työn ja lähiympäristön laatu ynnä muuta tämäntapaista , vaikeasti punnittavaa Ja mitattavaa. Elämän laadun painotus on erilainen eri yksilöillä, eri perheissä ja eri kansalaisryhmissä. Puistoja ei pitäisi kaupun geissamme niin paljon nakerrella . Etenkin jos elintason aleneminen koskisi sitä kansamme rikkainta kym m enennestä, joka tällä haavaa elää leveimmän kulutuksen merkeissä. Ja juuri näitä suuria arvoja olemme talouskasvun huum assamme monesti laim inlyöneet ja osaksi ehkä ainiaaksi tuhonneet. Suunnilleen sam aan aikaan kun ekologinen asenne voimistui maailmalla 1960-luvulla, sosiologit innostuivat elämän laatu -käsitteestä. Köyhien maitten listalla on vielä tärkeämpiä ongelmia oman eläm änsä ylläpitämiseen liittyviä. Yhteiskunta muuttuu ja teknistyy niin nopeasti, ettei lai nsäädäntö pysy mukana. Vapaaseen liikkumiseen metsissämme, tuntureillamme , soillamme ja järvillämme on suomalaisilla vanhastaan ns. SUO MEN LUONTO 1181 40 . KOLMANNEN TASA V ALLAN TUNNUSMERKIT Kysymykset ympäristön ja eläm än laad usta ovat toistaiseksi pääasiassa kehittyneitten teollisuusmaitten ongelmia. On ihmisiä, jotka ovat eläneet elämänsä huippuhetket suurissa erämaissa. D Akareemikko Ilmari Husrich on 69vuorias, eliikkeellii oleva Kauppakorkeakoulun ralousm aanriereen professori ja enrinen reh rori. On merkillistä, että niinkin tarpeelliset lait kuin luonnonsuojelu -, ilmansuojelu-, ja vesilaki sekä ns. ympäristoa muuttavien suurhankkeiden yhteydessä, saattaa joskus olla vain pienen piirin rahallisten etujen edistämistä, usein vielä työlli syyden nimissä . mersfinrajakysym yksifi Suomen Lapissa ja Kanadassa . Mutta tälle polulle minusta ei ole oppaaksi. . Mutta sitäkin iloa pyritään usein kaventamaan. uuden talousroolimme merkeissä . Se on oleva yhä tärkeämpi asia. mventomua. Toinen tärkeä syy kansalaisten mielipiteitten jyrkkenemiseen ympäristöä koskevissa asioissa on epäilemättä lainsäädännön vanhentuneisuus . KANSALAISTEN EPÄLUULO KASVAA Maa ja sen antimet on käytettävä kaikkien kansalaisten hyväksi ns. Yhteiskuntatieteissä sana elintaso tarkoittaa nykyisin lähinnä hyödykkeitten kulutustasoa, jota mitataan erilaisten aineellisten muuttujien avulla, kuten verotettu tulo , auton, puhelimen ja muunlaisten kojeitten omistus. Heidän mahdollisuuttaan ja oikeuttaan siihen ei pitäisi rajoittaa. Mutta ei se ainakaan ole sen heppoisempi kuin se äskettäin julkistettu tulevaisuuden skenaario, jonka mukaan suomalaisista pitäisi kehittää touhukkaita japanilaisia, jotta me säilyttäisimme ko rkean elintasomme ns. Tällaiseen asetelmaan pitä1s1 kuulua myös ihmisen biologisen ulottuvuuden ja hänen biologisten ominaisuuksien ymmärtäminen . Tämä on tietysti utopistinen tulevaisuuden mallike. Jossakin näitä lakeja jarrutetaan. yhteisen edun nimissä . Mutta kaikille on elämän laadun tärkein seikka se yksinkertainen asia , että raitista ilmaa ja puhdasta vettä on ulottuvilla . Halvin keino parantaa elintasoamme on kohentaa elämisen laatua, parantaa ympäristöä. elå'miin laatu . Se on siten eräänlaista henkilökohtaisen tavaratalomme . Kui tenkin on merkkejä , että metsähallituskin vihdoin on huomannut mitä erämaa tälle kansalle merkitsee henkisenä voimavarana . Tosin se on, ja olkoon, eräänlaista elitismiä, mutta periaatteessa siihen on jokaisella kansalaisella oikeus ja tässä maassa vielä mahdollisuuskin , mikäli metsähallitus ymmärtää JOitain erämaita säilyttää. soralaki loj uvat jatkuvasti pöydällä , joskin loppusuoralla. Se vie meidät elämisen laadun perimmäisten kysym ysten rannalle . Mutta mikä on tuo yhteinen etu. Yhteinen kytkentä on ympäristö. Mutta tässä maassa ja tällä hetkellä ympäristön ja elämän laadun vaa liminen ovat polttavampia kysymyksiä kuin koskaan ennen nimenomaan tu levaisuutta ajatellen . Tämä on suuri syy kansalaisten kasvavaan epäluuloon . vsk.. Elämän laatua ei vain ole helppo mitata . JO VIHREÄN NÄKEMINEN VOI OLLA ILO Ympäristönsuojelu on tosin vain yksi , mutta oleellinen väline elämän laadun parantamiseksi . Ympäristön huono ntumisesta johtuvaa elämän laadun heikkenemistä ei saada helposti esiin numeroilla ja markoilla, kun hyötyjä ja haittoja arvioidaan suunnitelmissa ja korvauksissa . . Sillä Suomen erämaat hupenevat nopeasti . Tuntuu siltä , että se yhteinen etu jota aina nätisti kaupitellaan esim . Sama oikeus on meillä edelleen . Siihen liittyy paljon taloudellisestikin arvokasta, kuten marjastus ja sienestys, ja tietenkin fyysisen ja henkisen terveyden yl läpito
IT: Voiko tiisså· todella olla kysymys rahasta, sillii esimerkiksi toimistot olisivat maksaneet noin kaksi miljoonaa markkaa. IT: Alkaneen vuoden budjeccia on ympfiristöliikkeessfi luonnehdittu mustimmaksi vuosikausiin, sillå" se ei tarjoa luonnonja ympfiristönsuojelulle kiiytå"nnöllisesti katsoen mitå"å'n. Miten tiillainen budjecci on voitu laatia juuri Ympfiristövuonna BO. vsk. Ismo Tuormaa ''Enemmistö ei pitänyt ympäristönsuojelua niin tärkeänä ... toinkin olisin toivonut ympäristönsuojelullisesti parempaa budjettia. ' ' Tämän vuoden ympäristönsuojelutavoitteiden romuttuessa Keskustapuolue sai niskoilleen suurimmat julkiset moitteet. Y mpäristönsuojeluhallinnon heikoin kohta on tällä hetkellä varmasti väliportaan hallinto, jonka resurssit ovat täysin rii ttämättömät. PV: Valtionvarainministeriön tehtyä budjettiesityksensä jokainen muutos , oli kysymys sitten yhdestä ainoasta virasta tai pienestäkin määrärahasta , on erityisen taistelun tulosta . Kiinnittäisin huomiota myös vesihallituksen organisaatiouudistukseen, joka parantaa mm. " Ministeri Väyrynen toivoi myös ympäristökeskustelun painopisteen siirtyvän yksityiskohdista enemmän elämäntapakysymysten pohtimiseen. viraston omien hankkeiden valvontaa. Eikö tfisså· ole mielestå'nne kysymys niin kansalaisten kuin tutkijoidenkin pettfim isestfi. Kun på"å'töksentekoaika kahta kuukautta myöhemmin tuli, summa oli kutistunut 1, 6 miljoonaan markkaan. PV: Budjetti on valtionvarainministerin ja ministeriön virkamiesten käsittelyn yhteistulosta , jolle myös pääministeri antoi tukensa . PV : Ensinnäkin väite , että tämän vuoden budjetti olisi ympäristönsuojelun kannalta mustin vuosikausiin ei pidä paikkaansa. Keskustapuolue oli toimistojen kannalla. Itse ajoin voimakkaasti toimistojen perustamista. Puolueen puheenjohtaja, ulkoministeri Paavo Väyrynen kuitenkin kiistää syyllisyyden ja sanoo, että vastuu kuuluu yhtä lailla koko valtioneuvostolle ja koko eduskunnalle. Asiasta vastaava ministeri Koikkalainen ei vetänyt asiaa riittävän tiukalle. PV: On tietysti kysymys tärkeysjärjestyksestä, sillä valtionvarainministeriö karsii aina ministeriöiden budjettiesityksiä . Erityisen pettynyt olin siihen, ettei läänien ympäristönsuojelutoimistoja saatu perustettua, vaikka sitä kovasti yritettiin. Ministeri Väyrysen vastauksissa toistuvatkin usein sanat: "Ympäristönsuojelua ei enemmistö tässä tapauksessa pitänyt niin tärkeänä ... IT: Valtionvarainministeri Ahti Pekkalahan on juuri keskustalainen. Eri poliittiset puolueet ilmoittivat kannattavansa myös kehitysyhteistyömäärä11. 1980 lisiitfi ympå'ristötutkimusmå"å'rfirahoja yhteensfi 8, 1 miljoonalla markalla kuluvan vuoden budjetissa. Ympå·riscöliikkeen mielestfi nfiin haluttiin vain vaimentaa ympå"ristönsuojelun voimistumista. Nytkin siihen lisättiin useita kymmeniä virkoja lisää , mutta ei näitä ympäristönsuojeluvirkoja. PV: Tämä on valitettavaa, mutta ei ainutlaatuista. IT: Voitceko antaa yksiselitteisen vastauksen, mihin nfimfi hankkeet sitten kaatuivat. 6. On myönnettävä, että muusuoMEN LUONTO 118 1 40. IT: Valtioneuvosto lupasi 13. Eikö hiinellå" olisi halutessaan ollut mahdollisuus ajaa asioita fåpi omassa ministeriösså"fin. Varsin monia ministerin oman puolueen tärkeinä pitämiä as101ta joudutaan vetämaan yli, eikä tämä ollut ainoa jolle näin kävi . Budjettiriihessähän on mahdollista korjata niitä asioita, joita puolueet pitävät tärkeinä . On myönteisiäkin yksityiskohtia: esimerkiksi luonnonsuojelualueiden hankintaan osoitettiin varoja runsaasti enemmän kuin aikaisemmin. Tosin budjettiriihessä valtioneuvosto voi aina lisätä varoja ja virkoja merkittäviin kohteisiin. Sisäasiainministeriön hallinnossa tapahtui myös vähäistä paranemista. Näistä yksityiskohdista huolimatta budjetti on minustakin ympäristönsuojelun kannalta epätyydyttävä
Se todettiin kuitenkin kå"ytå"nnösså· mahdottomaksi, sillå" harjujen lunastamiseen ei yksinkertaisesti ollut tarpeeksi varoja . Kun yhtä asiaa katsellaan erikseen , niin ymmärretään sen tärkeys ja ollaan valmiita lisäämään siihen rahoja. Tämä on tavanomainen päätöksentekotilanne ja osoittaa, etteivät päätöksentekijät anna ainakaan riittävästi arvoa ympäristönsuojelukysymyksille. Ei kai tå'sså' voinut olla kysym ys rahasta. Korvauskysymyksessä törmataan iuun luonnonsuojelun pääkysymykseen; eli siihen, haluavatko ne , jotka vaativat luonnon suojelemista myös maksaa siitä vai yritetäänkö luonnonsuojelu maksattaa yksityisillä kansalaisilla. PV: Tätä minäkin kysyn , koska EYR:n esityksen lisäksi on olemassa ainakin maatalousministeriön ja sisäasiammm1steriön oma versio suojeltavista soista ja tämän lisäksi seutukaavaliitot ovat tehneet omia suunnitelmiaan. Jos kerran yhteiskunta haluaa varata käyttöönsä yksityistä omaisuutta johonkin tarkoitukseen oli sitten kysymyksessä sähkölinjan tai maakaasuputken vetäminen tai luonnonsuojelu niin siitä on maksettava. Olisi määriteltävä ne harjualueet, jotka ovat erityisen suojelun tarpeessa ja suojeltava ne . Tähän kohteeseen varoja ei haluttu irrottaa. IT: Ruotsissa kokeiltiin osapuilleen samanlaista kå'ytå"ntöå', mitå' Suomessa nyt suunnitellaan. Ei hallituksessa kukaan voi sanella vaan siellä päätetään asioista yhdessä . Eduskunnassa neuvotellaan eri määrärahoista ja lisäyksistä sovitaan loppujen lopuksi yhteisesti. Miten on mahdollista , ettå' tå'llaiset kustannuksiltaan jopa kymmeniin miljooniin markkoihin nousevat "laittomat" hankkeet saivat kaikki halutut varat. Minusta on väärin , että jotain neuvottelutulosta sitten väitetään jonkun osapuolen sanelemaksi. Tällä hetkellä kussakin maakunnassa on ainakin 3-4 keskenään kilpailevaa suunnitelmaa. rahojen lisäystä, ja siitä huolimatta ne jäivät useita kymmeniä miljoonia markkoja ulkoministeriön esityksen ja tavoitteen alapuolelle. Onko nyt niin , ettå" kansalaisten ja pfättåjien vå'lillå" on jonkinlainen katkos tiedonkulussa. 1 i jå"rjestöillå. IT: Kolme ministeriötå', Vapa ja metså'hallitus ovat hyvåksyneet ns. PV: Nimenomaan korvauspykälästä eduskunta keskustelee vielä ja harkitsee onko hallituksen esittämä sanamuoto oikea. Kuitenkin kansalaismielipide on voimakkaasti asettunut juuri tå"llaisten asioiden puolelle. Kysymys on tietenkin tärkeysjärjestyksestä. Sen lisäksihän on vireillä harjujen suojelusuunnitelma, joka on mielestäni hyvin tärkeä . PV: Kukaan ei hallituksessa vastustanut niiden toteuttamista. IT: Aikooko Keskustapuolue sitten kannattaa luonnonsuojeluJarJestoJen mfärå'rahan korottamista vuoden 1982 budjetissa. Meidän kaikkien veronmaksajien täytyy olla valmiita maksamaan luonnonsuojelusta. PV: Päätöksentekijät joutuvat harkitsemaan monien hyvien asioiden välillä, joita yleisesti kannatetaan . PV: Siinäkin on kysymys tärkeysjärjestyksestä . Juuri tämänkaltaiset kohteet saavat kysyttäessä ihmisten enemmistön kannatuksen, mutta päätöksiä tehtäessä jostain on tingittävä. on tå'hå'n tarvetta . IT: EYR:hå"n oli nimenomaan sellainen työryhmå·, joka pyrki tå'må"n jaon tekemfän. Pitå'vå'tkö lehdisså· julkaistut tiedot paikkansa. En tunne niitä yksityiskohtaisesti. PV: Kyllä me kannatamme, niin kuin olemme tähänkin asti kannattaneet. IT: Nå'htå'vå'sti tå'må·n vuoden budjetissa oli hyvin monta ympå·ristönsuojelukohdetta , joita hallitus ei pitå·nyt riittå"vå"n tå'rkeinå'. Korotusta ei kuitenkaan tullut varsinaisessa budjetissa, vaikka summa nyt onkin luvattu myöntaa jossain liså·budjetissa, m i k å. IT: Miksi hallitus piti "riittå·vå·n tå'rkeå"nå'" m yöntå"å" mfärå·rahat sellaisille vesihallituksen hankkeille, joilla ei ole edes vesioikeudellista lupaa . IT: Maaja metså"talousministeriö on kuitenkin virallisesti hyvåksynyt EYR-työryhmå"n tuloksen . Eikö luonnonsuojeluvåki voi luottaa edes yhdesså· neuvoteltuihin ja kaikkien osapuolten hyvå"ksymå'å"n sopimukseen. Vasta siinä punnitaan tosuoMEN LUONTO 1/8 1 40. PV: En tunne Ruotsin lainsäädäntöä, mutta tiedän , että eduskunnassa käsiteltävänä oleva laki parantaisi olennaisesti tilannetta. IT: Puolueettomien asiantuntijoiden mukaan Suomen harjujen suojelu on kå'ytå"nnösså· mahdotonta nykyisesså' ''laittomassa'' tilanteessa. Pitfäkö Keskustapuolue mahdottomana saada Suomeen samantapaista maankamaran ainesten ottamista så'å'televfä lakia kuin Ruotsissa on nyt voimassa. Luulen , että tässä on kysymys nimenomaan ristikkäisyydestä, en tunne asiaa sen tarkemmin . Julkisuudessa SDP syytti melko suorasanaisesti juuri Keskustapuoluetta ja entyi12 sesti kansanedustaja Mikko Jokelaa korotuksen tyrmå·å'misestå·. Tavallisesti myös puolustetaan yhteisesti , sitä mistä on sovittu. Enemmistö ei pitänyt tätä kohdetta riittävän tärkeänä. Mutta kun eri tarpeet on sovitettava yhteen ja menojen kokonaismäärällä on oma rajansa, niin tavoitteista käytännössä tingitään. IT: Luonnonsuojelujå"rjestöjen må"å"rå"rahaa piti korottaa 200 000 markalla. PV: Suomessa on useita ristiin meneviä suojelusuunnitelmia sekä soiden että harjujen osalta. ,sk .. Ruotsissa m yös sikåhinen keskustapuolue hyvå"ksyi lakimuutoksen , jolla korvauspykå'lå"å' lievennettiin . Kuitenkin maaja metså"talousministeriö luovutti hiljan suojeltaviksi aiottuja soita polttoturvetuotantoon Simon kunnassa . EYR-työryhmå"n ehdotuksen Suomen soiden jakamisesta suojeltaviin, polttoturvetuotantoon luovutettaviin ja nå"iden intressipiirien kesken jaettaviin soihin. Olisi välttämätöntä saada tähän jokin järjestys ja päättää mitkä suot aiotaan todella varata suojeltaviksi . Asiaa ei heidå·n mukaansa myöskfän auta tulossa oleva soralaki, jos se menee esitetysså· muodossa fåpi. Mihin neuvottelutulokseen voimme luottaa. PV: Se on neuvottelutulos , jota ministeriöt eivät ilmeisesti pidä kuitenkaan sitovana sen takia, että on muitakin suunnitelmia
Miksei virastoa tå'flaisenkaan arvostelun #ikeen ole millfan tavoin ''demokratisoitu''. IT: Pyhäjårvija Saimaa-hanke ovat saaneet kansalaisten murskatuomion . Pitä"isikö kunnallisen pfatöksenteon olla ratkaisevassa asemassa tå'flaisissa hankkeissa. Jos summa nousee niin suureksi, että· suojelu on kä'ytå"nnösså mahdotonta, niin tå'flaisilla periaatteilla ei ole mitåån merkitystä". PV: Tietysti mikään ei estä vesihallitusta suunnittelemasta, mitä se haluaa, kunhan se ei ylitä toimivaltaansa. IT: Kysymys onkin siitå, kuinka paljon siitä. Kuntien viralliset edustajat ovat olleet laatimassa asiaa koskevaa muistiota ja niiden lopullinen kanta riippuu työryhmän asettamista ehdoista. Valvontaja katselmuspuolta vahvistettiin ja siirrettiin maaja metsätalousministeriöön vesihallituksen omien rakennushankkeiden valsuoMEN LUONTO 1/8 1 40. Kaatuvathan nåmå myrkyt kirjaimellisesti maanomistajien ja maalla-asuvien niskaan. Ministeri Tähkämaa on jo ilmoittanut, että hän on tarvittaessa valmis esittämään erityistä lakia Pyhäjärven suojelemiseksi, ja se on myös minun kantani . PV: En tunne ministeriön kantaa vesakkomyrkkyjen täydellises13. Saimaan säännöstelyhanke on ollut viranomaisten alustavassa käsittelyssä. maksetaan. En ole kuullut, että olisi toistaiseksi mitään parempaakaan ratkaisua esitetty. PV: Kysymys ei ole näin mustavalkoinen, toteutetaanko Vuotos vai ei. Toivoisin, että luonnonsuojeluväki antaisi arvoa sille, mitä budjetin yhteydessä päätettiin . IT: Pelkosenniemen ja Savukosken kunnilla on kielteinen kanta Vuotokseen, samoin suhtautuvat alueen asukkaat. PV : Keskusvirastot toimivat lain mukaan sen toimivallan puitteissa, mikä niille on annettu. dellinen luonnonsuojelutahto. PV: Sitähän eduskunta juuri harkitsee. On selvää, ettei Keskustapuolue hyväksy mitään sellaista toimenpidettä, ·joka heikentäisi Saimaan vesistöalueen luonnontaloudellista tilaa. Ismo Tuormaa esittelee ministeri Väyryselle Luonnonsuojeluliiton kustantamaa valistusmateriaalia. IT: Miksi keskustajohtoinen maaja metsåtalousministeriö vastustaa vesakkomyrkkyjen tåydellistå kieltåmistä. vonta ja tällä tavalla intressiristiriitaa viraston sisältä on voitu purkaa . PV: En osaa sanoa lopullista kantaani, koska asian käsittely on vielä kesken . JT: Mikä" on henkilökohtainen mielipiteenne Vuotos-hankkeesta. Nimenomaan on todettu, ettei hallituksen esitys ole tämän pykälän kohdalta sitova vaan eduskunta voi päätyä toisenlaiseen lopputulokseen . Tietysti on harkittava , onko vesihallituksen toiminta keskusvirastona oikea ratkaisu. ,sk. Miten on mahdollista , ettå nåitten hankkeitten toteuttamista edelleen suunnitellaan. IT: Vesihallitus on viimeisten kahden vuoden ajan ollut varmasti maamme arvostelluin virasto
Joten ei muuta kuin pökyä pesään , lisää aktiivisuutta, tehokkuutta toimintaan ja lisää päätöksentekijöiden painostusta. IT: Miten tfimä· on mahdollista , jos eivfit edes nfimfi "jotkut virat ja mfarå"rahat" toteudu. Näin synnytetään ristiriitaa viljelijäväestön ja luonnonsuojelun välillä. Se toimii kaikkein ympäristöystävällisimmässä elinkeinossa. IT: Jos nfiin on, mitfi Keskustapuolue aikoo tehdä· asian ajamiseksi. Olen havainnut, että ministeriö on aktiivisesti ajanut myrkkyjen lentolevityksen kieltämistä ja mielestäni tämä on kiireellisin asia . IT: Hyväksyykö Keskustapuolue parlamentaarisen ympfiristönsuojeluneuvoston esityksen useiden jokien suojelusta (esim . Minusta tämä on vahingollinen asetelma. olette taman hetken ympfiristönsuojelukeskustelusta. PV: Jätän tähän vastaamatta. Meidän tulisi kaikkien kiinnittää huomiota siihen , että koko teollinen kulttuurimme ja elämäntapamme on jyrkässä perusristiriidassa ympäristönsuojelun periaatteiden kanssa . Kuka kantaa siitä. Henkilökohtaisesti kannatan kaikkien neuvoston esittämien jokien säilyttämistä luonnontilaisina. IT: Jos Keskustapuolue saisi yksin pfattfa jostain ympfiristölaista , niin mikfi se olisi. D SUOMEN LUO TO 1/81 40 . Sikäli kuin tiedän, ei kehitysavun turvin ole kehitysmaihin toimitettu mitään ekologisesti arveluttavaa. Kuitenkin nimenomaan viljelijäväestön työ on uudistuvien luonnonvarojen hoitoa ja hyväksikäyttöä . Niin kuin tässä keskustelussa on käynyt ilmi, niin siitä huolimatta hallituksen ja eduskunnan enemmistön päätökset eivät ole oikeanlaisia. PV: Kyllä. uude;sa kehitysstrategiassa noudatetaan näitä periaatteita. tä kieltämisestä. JT: Sanoitte karsimisen johtuneen rahojen puutteesta. viralliset instituutiot ja yleinen mielipide ajautuvat avoimeen konfliktiin . PV: Meillä ympäristökeskustelua leimaa se, että ympäristönsuojelun pääkysymykseen, teollisen kasvun ja kaupungistumisen vahingollisuuteen, ei kiinnitetä ollenkaan huomiota, mutta sen sijaan nostetaan koko ajan esille toisarvoisia asioita. IT: Luonnonsuojelujå"rjestöt ja tiedemiehet ovat viime aikoina kiinnittä·neet huomiota siihen, että· osa Suomen antamasta kehitysavusta saattaa tuhota pahastikin kohdemaan luontoa ja nä"in pikemminkin heikentfa maan kehitysmahdollisuuksia. PV: Ne ovat sinänsä tärkeitä, mutta edellä mainittuun pääkysymykseen ne eivät juuri vaikuta. kansalaistottelemattomuutta. Onko ulkoministeriössfi kiinnitetty kehitysavun mfarfin ohella huomiota myös sen laatuun. PV: Vastasin tähän jo edellä. Samalla on välttämätöntä, että asenteitten tasolla työskennellään filosofisen peruskysymyksen ratkaisemiseksi eli uuden elämäntavan omaksumisen puolesta. Kuitenkin kansalaistottelemattomuus syntyy jostain, ei tyhjä•stfi. vastuun. PV: Tietysti yleinen mielipide vaikuttaa poliittisiin päätöksentekijöihin. Keskeisenä periaatteena on ollut, että apu on myös luonnontaloudellisesti järkevää. PV: Mainitsen kaksi oleellista parannusta: Ajankohtaisin on ilmansuojelulainsäädäntö , josta hallituksessa on saavutettu yhteisymmärrys. Todellisessa päätöksentekotilanteessa päätöksentekijöiden enemmistö ei anna riittävää arvoa ympäristönäkökohdille. mieltä. Ja usein niin, että viljelijäväestö kokee ne vaikeiksi. IT: Siis vaara on olemassa ja pfifittäjä"t kantavat siitfi vastuun. On eri asia, että hyvinkin epätavallisilla keinoilla on lupa kiinnittää päättäjien huomio olemassa olevaan epäkohtaan . Eikö nyt ole vaarana, että. Tarvitaan työtä kokonaan uudenlaisen elämänja ajattelutavan luomiseksi teollistuneissa maissa , jotta luotaisiin kestävä elämäntapa ja taattaisiin tyydyttävät elinehdot myös tuleville sukupolville. IT: Kumpaan luokkaan sijoitatte a) Lappajfirven, b) Hattuvaaran, c) Aitan. PV: Puolue ei ole vielä tehnyt tässä asiassa virallista päätöstä. IT: Te siis kannatatte tfitä· kun asia tulee esille parin kuukauden siså1fa. Päätöksenteon eri näkökohdat kilpailevat keskenään ja sellainen taho , joka on toimelias pääsee tietysti parhaimmin päämääräänsä. Toinen on ympäristönsuojelun keskushallinnon tehostaminen ja väliportaan hallinnon JarJestäminen. Näiden vesistöjen säilyttämiseksi luonnontilaisina on varmasti paljonkin mahdollisuuksia. PV : Minusta on välttämätöntä, että kaikissa olosuhteissa noudatetaan lakia eikä tätä periaatetta saa millään perusteella rikkoa. Poliittinen kiista siitä, miten ne olisi käytännössä järjestettävä olisi pian ratkaistava. PV: Se mitä yritykset vievät kehitysavun ulkopuolella ei ole ul14 koministeriön asia . PV: Kyllä, kuten kaikesta muustakin. vsk. Se on sallittua, vaikkapa laillisuuden rajoilla liikkuen. IT: Pfifittä}fit ovat yleensfi ilmoittaneet paheksuvansa voimakkaasti ns. Rohkenen olettaa, että Keskustapuolueen virallinen kanta on sama. PV: Paras hallinnollinen menettely on selvitettävä. Oliko syynfi sittenkin ''poliittinen kiista" ja mikä" kiista. PV: Minä vain kannustaisin aktiiviseen toimintaan. Sen takia ei riitä, että budjettiin saadaan jokin virka tai määrärahoja johonkin tarkoitukseen. Pfattäjien asenteet nä·yttä"vä·t taas muuttuvan tä·små1leen pfiinvastaiseen suuntaan. IT: Ympfiristökysymyksilfa on kansalaisten ajatuksissa yhfi keskeisempi sija. JT: Miten luonnonsuojelujå"rjestöjen tulisi toimia saadakseen parempia tuloksia. Suomi on YK:ssa ensimmäisten teollisuusmaiden joukossa ottanut voimakkaasti esille ympäristökysymykset ja edellyttänyt, että mm . Nykyinen suunta on erittäin vaarallinen ja siihen olisi saatava käänne aivan lähiaikoina. Ounasjoki, Ruunaankosket, Lestijok1) ja suojeluvesityöryhmfin pfatöksen toteuttamisesta. IT: Mitä
tähtitieteellinen yhdistys Ursa). lä esiintyy houkutus hakea lepoa luonnon pysyvyyden ajatuksesta. LUONTO OMAEHTOISTA KASVUA Yleisessä kielenkäytössä ymmärrämme luonnolla natura lähinnä todellisuuden aineksia ja voimia , lainalaisuuksia ja muutoksia , jotka jaetaan epäorgaanisiin ja orgaanisiin . Asenne muistuttaa Jean Rousseaun ajatuksia, jotka hän valistuksen aatteiden innoittamana esitti jo yli kaksisataa vuotta sitten . Aate historiallisesti luonnonsuojelun luonto-käsitteessä yhtyvät romanttinen kaipuu elää sopuisassa suhteessa luontoon sekä tieteellinen tieto biosfäärin rakenteesta ja toiminnasta. Luonto on kaikki alkuperäinen , koskematon ja omalakinen . Seuraavassa tuore näkemys luonnonsuojelukeskusteluun. Kreikankielen luontoa tarkoittava sana fysis tulee verbistä fyesthai, syntyä, kasvaa. Keskustelun tason kohentamiseksi näitäkin asioita olisi kuitenkin syytä pohtia. Jaakkola osoittaa kuitenkin luonnon vakautta koskevan näkemyksen perusteettomaksi : ''Tähtien säteilemä valo saa energiansa ydinreaktioista , joissa neljä vetyatomin ydintä muodostaa yhden heliumatomin ytimen . Edellä esitetystä huomaa helposti , että ristiriita päättäjien ja luonnonsuojelijoiden välillä tämän päivän yhteiskunnassa kärjistyy kysymykseen , missä määrin ihmisellä ja hänen kulttuurillaan on oikeus puuttua luonnollisesti kasvavan ekosysteemin kulkuun ja oikeutta loukata luonnollista kasvua. Luontoa on siten kaikki se, mikä syntyy , kasvaa ja kehittyy ilman ulkopuolista asiaan puuttumista. Laulu tuo esille erään ajatuksen , joka näyttää usein puuttuvan luonnonsuojelukeskustelusta. Toisinaan saa sellaisen kuvan , että luonnonsuojelijoiden käsitys suojelunsa kohteesta olisi perin ihanteellinen ja kaunis jopa romanttinen. Ongelma on kärjistynyt siinä määrin , että on syntynyt luonnostaan aktiivinen vastarintaliike luonnon omaehtoisen kehittymisen puolesta. Luonnotonta syntymistä ja kasvamista olisi tämän mukaan sellainen, johon tietoisesti vaikutetaan ulkoapäin . Sen vastakohta on ihmisen tai hänen kulttuurinsa "luoma" todellisuus . Suojelun kohdetta, luontoa, on tietysti vaikea täsmällisesti määritellä, onhan se ikuinen filosofinen kiistakysymys. Teknokraattisen yhteiskunnan puristuksesta nouseva harmonian kaipuu heijastetaan esteettömästi luontoon määrittelemättä tarkemmin mitä luonnolla ymmärretään . Kirjoittaja, teologian lisensiaatti Pauli Annala hahmottelee käsitystään luonnon kahdesta luonteesta, "hyvästä" ja "pahasta". Pauli Annala Sopusointuinen ja traaginen luonto Luonnonsuojelun peruskäsitteitä ja luonnon olemusta ovat luonnonsuojelijat pohtineet vähän. Siis , millaisia pysyvyyden ja harmonian mielikuvia tähtitaivaan näkymästä luommekin , jo nämä havainnot itsessään edellyttävät varsin rajujakin materiaalisia vuorovaikutuksia.'' Luonto ja universum eivät siis ole vakaita , vaan alituisessa liikkeen ja muutoksen tilassa. Luonnon ihannoimisen ajatus on tietenkin hieno ja kaikin puolin kannatettava, mutta ajatus joka on hyvä, ei välttämättä ole aina aivan totuudenmukainen . Reaktiot ovat oleellisesti samoja kuin ne , jotka tapahtuvat vetypommin räjähtäessä . Tekee mieli viitata Toivo Jaakkolan artikkeliin " Vakaa vai levoton kosmos'' teoksessa Tähtien ja Galaksien maailma (julk. Latinan luontoa merkitsevä sana natura juontuu verbistä nasci, syntyä, kasvaa, kehittyä . Luonto-käsitteen alkuperäisistä kreikanja latinankielisistä vastineista voidaan johtaa seuraavia merkityksiä . Vain merimies voi tietää, miten luonto kurittaa, kun myrsky laivaa ravistaa''. Päättäjien ja vallanpitäjien suhdetta luontoon taas hallitsee yksiulotteinen hyödyntavoittelun periaate, jota voidaan ymmärtää 15. Kirjoittaja sanoo: " Toistuviin tietoihin yhteiskunnallisista ja kansainvälisistä levottomuuksista väsyvällä ihmiselsuoMEN LUONTO i/8 1 40. Osa avaruudesta vastaanotettavasta säteilystä on syntynyt ilmiöissä, jotka ovat tätäkin vielä monta kertaluokkaa rajumpia. vsk. Jotta vältyttäisiin vakavilta yhteentörmäyksiltä, keskustelua pitää lisätä ja sen tasaakin yritettävä kohottaa. Laulussa sanotaan : ''Vain merimies voi tietää, miten luonto rakastaa , kun tuuli laivaa keinuttaa , sen uneen tuudittaa. Luontoa on kaikki se , mikä itsessään on sellaista kuin on
Tällä näkökohdalla en pyri kuitenkaan yhtään himmentämään luonnonsuojelijoiden yleviä periaatteita; pikemminkin haluan näin syventää luonnon olemuksen ymmärtämistä. Keskustelu elämän laadusta ei saa irtaantua todellisuudesta, luonnosta. Tänään me ilmaisemme tuon 1930-luvulla kehittyneen teorian teemoja puhumalla elämän laadusta. ihmiskunnalle vaarallisia tauteja, maanjäristyksiä ja hirmumyrskyjä, niin eikö luonto paljasta näin myös traagiset puolensa. Miten pitkälle tämä on viisasta. Kysymys voidaan asettaa myös näin: Onko mahdollista kasvattaa sellaista uutta tietoisuutta , jossa romantiikka ja rationaalinen ajattelu yhtyvät. Toisaalta se on siis harmoninen, romanttisia tunnelmia herättävä "hyvä" luonto, mutta toisaalta myös pelottava " paha" . ekspressionismi, mm. Toisin sanoen, puhuuko luonto meille vain tieteellisen teoksen , laboratorion tai koneen välityksellä, vai onko "alastomalla'' luonnolla meille vielä jotain syvempää sanomaa, jotain minkä ulottuvuutta ei vielä ole oivallettu. alistamalla sen. Tiede on yksiulotteisesti alistanut luonnon ihmisen mielivallalle; luonnosta on tullut manipuloinnin kohde samoin kuin itse ihmisestäkin. Tieteen hallitsevan ja alistavan taipumuksen syyt piilevät tässä: luonto on arvaamaton ja usein luonnollisena juuri luonnoton . Eikä tiede näytä pystyvän myöskään johdattamaan ihmistä ulos tästä oravanpyörästä. Ehkä jossain määrin myös taide (esim . Ratkaiseva kysymys onkin tänään, missä määrin edellä kuvatut "kaksi luontoa" ovat sopusointuisesti yhdistettävissä siten , ettei ihmisen tarvitse luopua lajiominaisuudestaan olla rationaalinen eläin. Tekninen sivistys jos sitä voidaan sivistykseksi kutsua on hävittänyt SUOMEN LUONTO 1/8 1 40 . Elämisen laatuun liittyy eläminen luonnon ehdoilla sekä luonnon omalakisuuden ja sen kätkemän traagisen momentin tunnustaminen. Van Goghin luonnonaiheiset maalaukset) on a1sunut luonnon äänet, mutta se ei ole kyennyt muuntamaan niitä niin voimallisesti, että sillä olisi ollut yhtä hallitseva yhteiskunnallinen merkitys kuin tieteellä. LUONNON ALISTAMINEN ... mm. Frankfurtin koulukunnan kriittisen teorian mukaan teknokraattisen yhteiskunnan tulisi keskittyä enemmän tieteen todellisen luonteen tutkimiseen kuin enenevästi käyttää sitä pelkästään luonnon lisävalloituksien välineenä. Jos luonnon omalakisuus saa aikaan esim. Onko siis tiede vain kuullut luonnon äänen ja vastannut siihen Luonto on omaehtoista kasvua, johon ihminen on ottanut oikeudekseen puuttua. vsk.. Francis Baconin ja John Stu art Millin aatteiden valossa. "HYVÄ" JA "PAHA" LUONTO Tässä ei kuitenkaan ole tarpeer sen syvemmin pohjustaa ajatuster vaihtoa aatehistorialla, sen sijaar kiinnitän huomiota yhteen puut• teeseen, joka esiintyy luonnonsuojelijoiden käsitemäärittelyssä Nimittäin , huolimatta luonnonsuojelijoiden ihanteellisesta ja tieteellisestä asennoitumisesta luontoa kohtaan, syytä on myös tiedostaa luontokäsitteen syvemmäksi ja totuudenmukaisemmaksi oivaltamiseksi '' kolikon' ' toinen puoli : Luonto kaikkine lainmukaisuuksineen ei ole pelkästään sopusointuinen, kaunis ja ilman muuta moitteeton järjestelmä, vaan se kätkee itseensä myös traagisen momentin . 16 Yksiulotteisen yhteiskunnan ankarimman kriitikon Herbert Marcusen mielestä luonnolla on sellaisia ulottuvuuksia, jotka yksiulotteinen kulttuuri on unohtanut
Kuvassa Orionin sumu. JA YLISTÄMINEN Luonnon ylistäminen ei saa merkitä, että puhutaan yksinomaan kauneudesta tai sopusoinnusta, jota koskematon luonto synnyttää. Syksyn putoavien lehtien alakuloisuus, luonnon hiljainen kuolema , koskettaa jokaisen tuntevan ihmisen sydäntä; ei vain runoilijain . On uskaltauduttava avoimesti kohtaamaan sen ristiriitaisuus. Onko ihminen tullut kuuroksi luonnon äänelle. Ymmärtääkö tämän päivän ihminen näitä runollisia sanoja. KUULEEKO IHMINEN LUONNON ÄÄNEN. ' ' Samaan äänensävyyn apostoli Paavali puhuu luomakunnan huokauksista (Rm 8: 1922). D 17. Ikänsä Pohjoiskalotilla asunut koltta sen sijaan tietää, mikä luonnon olemus on; siitä hän joikaa ja laulaa eikä pelkästään romanttisesti haaveillen vaan sitä kunnioittaen . runoudessa pidetty pysyvyyden ja rauhan tyyssijana todellisuudessa maailmankaikkeus on jatkuvassa "räjähdystilassa". Se ei tunnusta luonnon suuruutta, sen musertavaa, traagista v01maa. Luontokin suree menettämäänsä hyvää. ... Kulttuurissa parhaan esimerkin tästä tarjoaa mm . syksyn aihe runoudessa ja kirjallisuudessa. Tällainen asenne ei tiedosta asian vakavuutta; se ei ole myöskään totuudenmukainen. Vain tällaisessa tietoisuudessa luonto on itsenäinen ja tasavertainen keskustelukumppani , kun puhutaan kohtalosta ja tulevaisuudesta joka samalla vääjäämättä on myös meidän kohtalomme ja tulevaimuttmme. Luonto ei milloinkaan ilmennä "onttoa kauneutta'', vaan se ilmaisee itseensä kätkettyä katoavaisuuttaan ja traagisuuttaan. Ajattelunsa oikeutuksesta vakuuttunut luonnonsuojelija pohjaa aatteellisesti johdonmukaisesti solidaarisuuden periaatteelle: Mikäli pyrkimyksenä on luoda sopusointuinen elämäntapa luonnon kanssa, on sitä osattava kuunnella kokonaisuutena, eikä romanttisista kaipuista nousevien halujen ajamana valikoiden . Tämän huomioiminen johtaa luonnon todelliseen kokemiseen. Muutoin unohdetaan luonnon musertava suuruus ja sen kauhea voima. syvyyttä. Tällaiset pintapuoliset luonnon katselmukset ovat yleisiä, eivätkä ne paljasta luonnon todellista voimaa sen SUOMEN LUONTO 1181 40. vsk. " Ikuista" tähtitaivasta on mm. ]os näin on, muistakaamme että luonnon traaginen olemus voi olla ainoa tekijä, joka saattaisi luoda luonnollisen inhimillisen yhteyden äitimaahan! Pelkässä romanttisessa asennoitumisessa piilee vaara, että ihminen kuin ylhäältä päin ymmärtää luonnon suojelun välttämättömyyden , muttei sittenkään tunnusta täydellistä solidaarisuutta sitä kohtaan, koska kohottautuu sen yläpuolelle. alakuloisuus. Erityisesti juuri tämä herättää ihmisen myötätunnon luontoa kohtaan . Luonnonfilosofiastaan tunnettu saksalainen idealistifilosofi Schelling sanookin: " Surun verho levittäytyy koko luonnon ylle , syvä hellittämätön alakuloisuus koko elämän ylle." Ja vielä: " Ihmisluonnon syvin ja synkin perusta on kaipuu ... Vai onko hän eristäytynyt omaan ylemmyyteensä, älyllisyyteensä. Alistaminen on johtanut siihen, ettei ihminen enää käsitä luonnon todellista suuruutta eikä sen kahtalaista olemusta.Lapin luontoon tutustuva autoretkeilijä voi hetkessä kiitää läpi sen erämaiden, pysähtyä jonkun tunturin kupeella huudahtamaan opitulla äänellä fraasin '' oi miten ihanaa"; mutta on varmaa ettei tällainen nykyajan matkailija oivalla pisaraakaan siitä Lapin luonnosta, jonka armoilla Sevettijärvellä asuva koltta elää. luontoa, maata, kasveja ja eläimiä
Tällä nimellä tämä kepeän melodinen laulaja tunnetaan ja ylistetään aina Haaparannasta Lapin tuntureille.'' TERÄSVAARI Toukokuun 15 . Myöhemmin Carl von Linne muutti Rudbeckin antaman nimen Systema Naturaessaan (1758), mutta ilman että patriotismi olisi tippaakaan vähentynyt: hän antoi sille nimen Luscinia s. succica, '' Ruotsin satakieli" . Taitavimmat yksilöt antavat vaikutelman kuin ne laulaisivat kahta ääntä samanaikaisesti. '' Sinirinnan väritys näet muistutti kuninkaallisen virka-asun väritystä. Matkalta palattuaan Rudbeck esitteli koirasyksilön majesteetille , joka perimätiedon mukaan tarkasteli lintua '' armollisella ilolla'' . Kului pitkän aikaa ennen kuin kukaan sivistyneistöstä uhrasi aikaansa Lapille ja sinirinnalle. Kilpakumppanin puutteessa sinirinnan on todettu pistävän parastaan kohisevan puron äärellä , jolloin se venyttää taitonsa äärimmilleen saadakseen äänensä kuuluviin pauhun läpi. Vaikka tutkija joutuikin ylevien tunteiden valtaan, se ei kuitenkaan estänyt häntä samalla laatimasta ensimmäistä tyhjentävää ja suuressa määrin oikeaa kuvausta lajista. Zcttcrstcdtiii ja vuotta 1821, jolloin tämä kuvasi kukkaiskielellä kohtaamistaan sinmnnan kanssa Jukkasjärvellä. Laulajana se ei häviä lähisukulaiselleen satakielelle. Joka tapauksessa rakas se on heillekin ollut, kuten alla oleva Nils Aslak Valkcapå"å"n ' ' ajatuspisara '' hyvin osoittaa: Iltaisin laulavat sinirinnat On kcviit Sydiimcsså.kin sulaa jokin narraa h ym yilcmå"å"n, joikata h yrchtimå"iin KAARLEN LINTU Sinirinnan rinnan isänmaallinen väri innosti aikoinaan ruotsalaisen luonnontutkijan Olof Rudbcck nuoremman (1660-1740) kastamaan linnun A vis carolinaksi, Kaarien linnuksi : ' 'Linnulle ei mielestäni voisi antaa viehättävämpää nimeä jalomielisen kuninkaamme Kaarle XI suuren nimen kunniaksi. Sekä runoilijat että tutkijat ovat ylistäneet sinirinnan ihmeellisiä viserryksiä, metallinsointuisia lyöviä ääniä ja matkimistaitoa. Toisaalta laulun kulkusmainen helinä tulkitsee sattuvasti ympäröivän maiseman tunnelmia: "Giellavälggu , sinirintasatakieli , laulaa Lapin-puvussaan Lapin-lauluaan , hiljaista kuin kaikki laulu tunturissa''. Karussa ja arktisessa tunturimaassa kun ei tuolloin katsottu olevan mitään arvokasta. Usein saa kuulla usean koiraan laulavan yhtaikaa, jolloin syntyy kilpailu etevämmyydestä . vsk.. Luonnollisesti Zetterstedtkin ylisti sinirinnan laulua, joka oli hänestä herkempää ja vivahteikkaampaa kuin minkään toisen linnun , satakieli mukaan lukien : ''Linnun laulu ei hivele pelkästään korvaa, vaan se tunkeutuu jopa muutoin niin tunteettomien suomalaistenkin sydämiin. Silloin kuuluu kulkusten helinä kirkkaimpana, tuo omituinen helinä, joka sinirinnan laulussa on vallan erikoista ja josta sen oudot nimitykset 'kellolintu ' ja 'kattilansanganhelistäjä' saavat selityksensä" , kertoo sinirinnasta Justus Montell Muoniossa vuosisatamme alussa. Lappi-romantiikan airueena voidaan hyvin pitää ruotsalaista hyönteisja lintutieteilijää ]. Avarilla tuntureilla , joiden pajuviidoissa sinirinta myös viihtyy , laulu ikään kuin haihtuu ilmaan . Kaunis ja monivivahteinen laulu kiirii Pohjolan yöttömässä suvessa miltei vuorokauden ympäri. Hän piti otusta tieteelle uutena lajina. Oheinen lainaus Yrjö Kokon Neljän tuulen tiestä antanee silti liian vaisun kuvan sinirinnan äänivaroista, sillä entisaikojen eläintie18 teilijät vakuuttivat laulun kuuluvan peninkulman päähän' Mene ja tiedä , vaikka saamelaiset olisivat ristineet Giellavälggunsa kellokasporon mukaan . päivänä 1955 Valto Pciponcn tapasi Lappeenrannassa kaksi muuttomatkalla ollutsuoMEN LUONTO J / 81 40. Laulaessaan se istuu pienessä koivussa piilossa oksien seassa, harvoin aivan ylimmällä oksalla, ja siitä se usein innoissansa kohoaa vähän matkaa lentoonkin kuin kivitasku . W. He kuuntelevat sitä, kuuntelevat mielihyvällä, ja he ovat antaneet sille todenmukaisen nimen 'Satakielinen '. ''Keväällä koko kesäkuun ajan vieläpä puolen heinäkuuta koiras soittelee vaihtelevaa ja kaunista lauluaan kaiket päivät. Antero ]ä'rvinen Sinirinnasta rakkaudella Sinirinta, sinirintasatakieli, giellavälggu on tunturikoivikoiden alkuasukas ja Saamenmaan kansallislintu, joka "laulaa Lapin-puvussaan Lapinlauluaan", kuten kirjailija Yrjö Kokko sitä kuvaili. Lappiin suuntautuneen tutkimusmatkansa huomiota herättävin ornitologinen löytö oli juuri sinirinta, koiras ja naaras, jotka Rudbeck ampui Tarrakoskella, Torniojärven laskujoella
Laulu taukoaa heinäkuun alussa, kun jälkeläisten hoito toden teolla kasautuu koiraidenkin harteille. ta sinirintakoirasta, joista toinen esitti hiljaista kevätlaulua. D Tämä kirjoicus on synrynyt Kilpisjärven sinirincojc:n innoiccamana. Niinpä Olavi Hilden on todennut koiraiden käyttäneen pesänsä luona kiihdyksissään järripeipon, urpiaisen , niittykirvisen, pajulinnun, punakylkirastaan, leppälinnun ja liron varoituksia. Monien muiden lajien tavoin sinirinnallakin esiintyy loppukesällä ns. Näin myös sinirinnalla: yläkuvassa koiras, alakuvassa naaras. Y mmärrettävästi syyslaulu jää vähäiseksi, sillä suvi on auttamattomasti ohi, eivätkä olosuhteet salli uuden pesimäkierron käynnistymistä. Kc:så"llä 1980 Kilpisjiirvc:n bio/ogisc:Jla asemalla käynnistyi sinirinraprojc:kti, jolla pyritiiän saamaan tarkempaa tic:coa tiistii vic:häccävåscä, mucca huonosti cunnc:cusca linculajista. Erityisen yleinen nähtävyys laji on Enontekiön Yliperän suurtuntureilla, missä se kuuluu viiden nmsaslukuisimman metsälinnun joukkoon. Sinirinta lienee meikäläisistä lintulajeista ainoa, joka käyttää paitsi säveltäessään myös varoittaessaan muiden siivekkäiden ääniä. syyslaulua. Muuttomatkan edistyessä laulu vähitellen voimistuu, kunnes se saavuttaa kirkkaimman teränsä kaukana pohjoisessa. Koiraat saapuvat keskimäärin pari vuorokautta naaraita aikaisemmin ja ne paljastavat pian itsensä laulullaan. SUOMEN LUONTO 1 / 81 40. Alustavia tuloksia on julkaistu Lincumic:s-lc:hdc:ssä 31 1980 ja Kilpisjärvi Notc:s -lehdessä 411980. 19. Pesimäseuduilleen sinirinta saapuu yleensä toukokuun puolivälin jälkeen. Johan Tase kohtasi syksyllä 1959 Utsjoen Karigasniemellä poikkeuksellisen teräsvaarin: Se lauloi vielä 4. syyskuuta aikana, jolloin sen useimmat lajitoverit olivat jo poistuneet talvehtimisalueilleen KaakkoisAasiaan ja Afrikkaan. vsk. Linrumaailmassa koir:221 ovat usein naataita koreampia . Hc:lsingin yliopiston c:läinmusc:on rc:ngastuscoimisco on valinnut sinirinnan niiden lajien joukkoon , joiden rc:ngastusta se: pyrkii tehostamaan
Kun hyönteinen levähdyspaikkaa tai mettä etsiessään laskeutuu lehdelle , se takertuu heti limaan. Kun sitä lehmille antaa , niin ottaa hiirkiins paremmin. Kun vain kuiva kitiinikuori on jäljellä, oikenevat lehti ja pyyntikarvat ja kihokki on jälleen valmis saalistukseen. Hitaasti myös kacvat taipuvat kohti saalista ja varsinkin pitkälehtikihokin lehtikin voi kääriytyä saaliin ympärille. Enimmäkseen ne ovat melko pieniä: ravintoeläinten kokoa valaisee lihansyöjäkasvien toisintonimi ''hyönteissyöjäkasvit'' . Englannissa ja Yhdysvalloissa on lihansyöjakasvien viljelyä harrastavilla jopa omat yhdistyksensä ja aikakauslehtensä, ja näiden kasvikunnan petojen viljelystä on tulossa muotiharrastus. Kummassakin kasvit elävät pääosin sadeveden ja sen tuomien ravinteiden varassa. Lemmen nostossa sanottiin: Nouse Kirki kiima-suosta , Kirki kiimavaaran piiå·scii." On hiukan merkillistä, etteivät vanhat suomalaiset päässeet perille kihokin salaisuudesta. Reinholmin kirjasta "Suomalaisia kasvunimejä " vuodelta 1851: ''Kiimaheinä kasvaa matalassa pensaassa rah'an joukossa , valkosen mättään päällä vetelissä soissa; juuren juuresta pieni , mutta siitä kasvaa monta (sormen mittaista) haaraa joka taholle; lehti on kärjestä leviämpi , niinkuin 20 sormella painettu , viheriäisen taikka vaalian-punerrava; kun siihen koskee, nousee vaalian punaista kinoa. Silloin aloittavat kihokin ruuansulatusentsyymit mm. Noin-sana johtuu lajimäärittelyn epäselvyyksistä vesiherneen suvussa. Punaiset kacvat saavat lehden näyttämään hiukan kukkamaiselta . Seppo Vuokko Kasvikunnan pedot Mitä yhteistä on kasvupaikkana suomalaisella kohosuolla ja trooppisen sademetsän oksanhangalla. LIIKKUVAT LEHDET Kihokin lehdissä on pitkiä punai sia kacvoja, joiden päässä on tahmea limapisara. KIHOKIN KASTEISET KIIMALEHDET ovat hyönteispyydyksiä. Tuulen karistama roska ei saa lehteä liikkeelle , mutta lähellä lehteä roikkuva lihamuren saa karvat ojentumaan sitä kohti : kihokki siis haistaakin 1 Kihokin liikkeet ovat hitaita , mutta sen amerikkalainen sukulainen kärpäsloukku pystyy jo varsin näyttäviin liikkeisiin. Kihokkia käytettiin paljon lemmentaikojen lisäksi myös muuhun lääkitykseen. Se on niin näljästä (kuolasta), että kun sormella vetää, niin venyy pitkäksi kuin lehmän kuola . Lihansyöjäkasvit kiehtovat. Isot hyönteiset onnistuvat riistäytymään irci, mutta pienet sotkeutuvat räpiköidessään yhä pahemmin ja yhä useamm an kacvan limaan . Ja kun kasvi oli todella yleinen ja siinä myös hyvin yleisesti näkee saalishyönteisiä ja niiden jäänteitä, ja kun lehtien ja kacvojen liikkeetkin on melko helppo havaita , olisi luullut jonkin tarkkasilmäisen luonnonkävijän pohtineen asiaa . Varsinaisia houkutusaineita ei kihokin lehdiltä ole toistaiseksi todettu. Sitä ei kuitenkaan Suomen vanha kansa tiennyt kuten näkyy seuraavasta lainauksesta A. Totuuden kihokin limaisista lehdistä toi julki vasta 1875 Charles Darwin kirjassaan '' Insecrivorous plants ''. Luonnonvaraisena se SUOME LUONTO 1181 40 ,sk. Sen lehden kärkiosa on muuttunut ripsimäisten kacvojen reunustamaksi loukuksi, joka hyvin nopeasti sulkeutuu , kun koskettaa lehtilavassa olevia muutamia tuntokacvoja . Ilmeisesti ajatus, että kasvit söisivät eläimiä, oli niin luonnonjärjestyksen vastainen ettei siihen päätynyt helposti tiedemieskään . Tätä pojat ennen syöttivät tytöi lle lemmen noscoksi, taikka tytöt pojille; taisipa Kiima-heinii olla'ki se lemmen lehti, josta runoissa niin paljo mainitaan . Sitkeä lima tukkii hyö nteisen hengitysputket ja pian saalis kuolee . Erityisesti typestä on puutetta. Kärpäsloukkua pidetään joskus huonekasvinakin ja ajoittain sitä on saatavana Suomenkin kukkakaupoista. Ihmiselle vaarallisia lihalle persoja kukkia on toistaiseksi vain tieteisja satukirjailijoiden mielikuvituksessa . Suomessakin on kolmeen eri sukuun kuuluvia hyönteissyöjäkasveja (kihokit, yökönlehdet ja vesiherneet), yhteensä noin 12 lajia. Kihokin lehdet eivät ole narrattavissa . Ja muutamat kasvit niin sademetsässä kuin kohosuollakin ovat ratkaisseet ongelman samalla, peräti omalaatuisella tavalla: ne syövät eläimiä. Lihansyöjäkasveja on maapallolla kaikkiaan viitisensataa lajia . pepsiini kuten ihmisenkin suolistossa työnsä ja niin saaliin ravinteet imeytyvät vähä vähältä kiho kin elimistöön
Eläimistä saamansa lisätypen avulla vesiherneet voivatkin usein varsin hyvin . Eräät ulkomaisista vesiherneistä kaikkiaan vesiherneitä on 250 lajia kasvavat melko kuivillakin paikoilla , mm . VESIKIRPUN TURMA on vesiherne . H yvi n samannäköinen ja -kokoinen , mutta valkokukkainen on tunturi yö könlehti , harvinai nen parhaiden tunturikankaiden ja lettosoiden kasvi . Eritekarvat ovat aivan lyh yitä , joten lehdet vaikuttavat sileiltä. Nimenomaan isovesiherneen suuri kokovaihtelu johtuu paljolti ra: vitsemusoloista: vesissä, joissa on runsaasti pikkueläimiä, pyyntirakkulat ovat mustana saalisjätteistä ja itse kasvi on mustanpuhuva, tiheä , halkaisijaltaan jopa yli kymmensenttinen makkaramainen lehtimassa. Ehkä kai'kkein erikoisimmat kasvupaikat ovat valinneet ne lajit , jotka kasvavat vain tiettyjen Bromeliaceae-heimon lajien lehtisuppilon keskellä olevassa vedessä' ON V AARALL1ST A KURKISTAA LIIAN SYY ÄLLE KANNUUN Kaakkois-Aasian sademetsien puiden latvuksissa kasvaa päällysvieraana saniaisten ja kauniskukkaisten orkideojen ohella erikoinen kannukasvi . . Vesiherne pyydystää vesieläimiä. Hyönteinen voi jokseenkin vaaratta nauttia medestä, kunhan p ysyy aivan kannun reunalla, mutta jos kurkistaa syvemmälle , onkin kannun sisäpinta vahamaisen liukas ja kannun pohjalla odottaa ruuansulatusentsyymejä sisältävä neste . Tavallisimmat ovat kasvioissakin esitellyt iso, rimpiMuumipeikko taistelee Angostura-kasvin kanssa Tove Janssonin kirjassa "Muumipeikko ja pyrstötähti''. Harvinaisempiin lännen, kalvasja nauhavesiherneeseen voi tutustua vaikkapa juuri ilmestyneen Suuren Kasvikirjan kolmannen osan avulla. Aivan kuten kiho killa , lehdelle joutuneet pikkuhyönteiset tahriutuvat limaan ja tukehtuvat siihen vähitellen. Yesiherneet ovat vesikasveja , joilla on hienoliuskaiset lehdet ja rento varsi. Vesi herneitä on maassamme 5-6 lajia. Pyyntirakkulassa saalis voi elää jonkin aikaa , mutta ennenpitkää se kuolee ja vesiherneen entsyymit pääsevät töihin . Jo puolen tunnin kuluttua rakkulassa on taas alipaine ja se on pyyntikunnossa . Yökönlehtiä o n Suomessa kolme lajia. Humuspitoisissa järvivesissä typpeä on kasvien saatavilla niukasti . Eivätkä leh d etkää n huomaamista helpota: kolme noin sentin mittaista kouru1Sta harmaanruskeanvihenävää lehteä samanvä risen sammaliko n pinnassa . KÄRP ÄSP APEREIT A ovat myös yökönlehtien lehdet. Kun jokin pikku-eläin koskettaa tuntokarvoja, kansi yhtäkkiä avautuu sisäänpäin , lommollaan ollut rakkula laaje nee ja im aisee pienen vesivirran mukana rakkulan laukaisseen otuksenkin . Lihansyöjäkasveista kannukasvit pystyvät käyttämään suurimpia ravintoeläimiä , kannuista on löydetty jopa pienten liskojen , lintujen ja nisäkkäiden luurankoja. Yhteistä on m yös ravinnonhankintatapa, joskin vesiherneen pyydykset edustavat lisuo MEN LUONTO i/H 1 -lo .sk hansyöjillä '' tekniikan huippua '' verrattuna yökönlehden ainakin näe nnäisesti yksinkertaiseen '' kärpäspaperisysteemiin '' . Yesiherneet kuuluva t yökönlehtien kanssa samaan heimoon lähinnä kukkatuntomerkkiensä perusteella . Vaikka si tä o n sekä Eestissä, Etelä-Ruotsissa että Ahvenanmaalla , se puuttuu suurim m asta osasta Etelä-Suom ea. Sitten läppä sulkeutuu ja vesiherne alkaa pumpata vettä pois rakkulasta . Pohjois-Suomessa se on taas melko yleinen rannoilla ja ravinteisilla soilla . Kirkasvetisessä metsälammessa isovesiherne sen sijaan jää hennoksi , kalpeanvi hreäksi nälkämuod oksi ja tyhjät pyyntirakkulat loistavat vaaleina . Ne ovat painautuneita tiukasti m aata vasten, ko uruisia ja limaisia. . Karvayökönlehti ei liene vallan harvinai nen Lapin ja Oulun lääni n alueella , mutta sitä on hakienkin vaikea löytää suonreunan rahkamättäiltä. Rakkulassa on kansi ja sen suulla on pitkiä tuntokarvoja. Piskuinen karvayökönlehti jää tavallisimmin kulkijalta huomaam atta : hailakansiniset parimilliset kukat ovat yksittäin noin viisisenttisen vanan päässä . Muutoin kasvit ovatkin varsi n erinäköisiä . Ja evoluution tehokkuutta erilaisten elämänmahdollisuuksien käyttäjänä osoittaa kannukasvien 21. Se on pääosin sitoutuneena eläimiin ja kasveihin . ja pikkuvesiherne . te1ssa Ja so1stum1ssa. Pyy ntielimen ä ovat vihreiden lehtien liuskoissa tai erillisissä haaroissa olevat rakkulat. Siniyö kön lehti on niistä tavallisi n . Liike on niin hidas , ettei se estä hyö nteistä pakenemasta , mutta kou ruinen lehti säilyttää paremmin saalista sulattavan eritteen ja estää sadevesiä huuhtom asta heti saalista pois. puiden rungoilla ja oksilla epifyytteinä, jolloinkan pyyntirakkulan toimintaperiaate lienee hiukan toisenlainen . Sillä lehdet ovat muuttuneet kannellisiksi , Jopa parin desilitran vetoisiksi kannuiksi. Kannun reuna on usein värikäs ja siinä on mesirauhasia. on uhanalainen kasvi, joka kasvaa Amerikan itärannikolla hiekkad yynien välisissä kosteissa painan. Saalis saa m yös yökö nlehdet liikkumaan : lehden reuna kääntyy hitaasti ylösja keskellepäin
KANNUT JA LOUKUT HUIPPUSAA VUTUKSIA Hyönteissyöjäkasvien evoluutiota eli kehityshistoriaa valaisee eteläamerikkalainen Heliamphora . Kehitys on sitten suosinut sellaisia kasveja , joilla on ollut yhä suurempi ja pysyvämpi pisara. Kun rataseläin ottaa rihmanpään suuhunsa, rihman kärkisolu turpoaa nopeasti eikä irtoa enää rataseläimen suusta . Ehkä hyönteissyöjien kehitys on alkanut jostakin kasvista, jonka hiukan suppilomaisten lehtien keskelle säännöllisesti on jäänyt nestepisara samaan tapaan kuin kotoisille poimulehdillemme. Saalisiätteiden vähäisyydestä voi päätellä, etteivät yökönlehdet ole erityisen tehokkaiu saalistajia. Heliamphora kyllä ottaa osansa veteen liuenneista ravinteista. Kuvassa tunturiyökönlchti . Kasvit ottavat aivan yleisesti ravinteita myös lehtiensä kautta. Sen yksinkertaisissa kannumaisissa lehdissä on vain vettä, ja saaliseläinten hajotuksesta saavat huo22 lehtia vedessä asustavat bakteerit ja muut pikkueliöt. vsk .. Kyky käyttää eläinravintoa on putkilokasvien kohdalla syntynyt vähintäänkin kahdesti, sillä vesiherneet ja yökönlehdet eivät ole ollenkaan läheisiä sukulaisia muille hyönteisiä syöville kasveille. Tähän on kuitenkin otettu vain sellaisia sieniä, jotka pyydystävät eläimiä ja vastasitten käyttävät ne ravinnokseen. tion huippusaavutuksia. Ahdinparran pinnalla vedessä elää Zoophagus, pieni sieni, joka käyttää hiukan samanlaista onkimenetelmää kuin tunnettu syvien merien krotti . Lopulta evoluutio on joka tapauksessa johtanut hyvinkin erilaisiin pyyntimenetelmiin. Ne antavat odottaa, ettei evoluutio ole suinkaan päättynyt: ehkä jo muutaman vuosimiljoonan kuluttua tapaisimme maan pinnalta liikkuvia tai mustekalamaisin lonkeroin lihaa pyydystäviä kasveja! KATALIA SIENIÄ Sienissä on paljon lajeja jotka loisivat eläimillä. Tötterön värikäs kansi ja suu mesirauhasineen levittävät valheellista viestiä: kukka! Moni kävijä kurkistaa medenhimossaan liian syvälle: tötterön sisäpinta on liukas ja alempana on alaspäisiä karvoja , jotka estävät ylösryömim1sen. Kun eläin on kuollut , kasvaa rihman kärjestä hentoja imurihsuoMEN LUONTO 1 / 8140. Nestepisara on kerännyt pölyä, erilaisia eläinja kasvijäänteitä, ja kasvi on taas puolestaan imenyt pisarasta siihen liuenneet ravinteet. Zoophagus kasvattaa veteen vapaita rihmoja syötiksi rataseläimille. nesteessä asustava pikkueläinten joukko, joka ottaa osansa kannukasvin saaliista. Samantapainen pyyntimenetelmä on pohjoisamerikkalaisilla tötterökasveilla. Sen tötterömäisten lehtien suulla on kansi, joka estää sadevettä laimentamasta tötterön nesteitä. Vesiherneiden ja kärpäsloukun nopeisiin liikkeisiin pystyvät loukut ovat jo kasvikunnan evoluuRimpivesihernccn pyyntirakkulat ovat erillisissä alas mutaan tai veteen suuntautuneissa haaroissa; kuvassa näkyy vain tavallisia yhteyttäviä lehtiä
Oikealla· pitkälchtikihokki, vasemmalla pyyntilehti lähikuvassa. Toiset sienet pyydystävät maassa matavia matoja rihmastosilmukoilla ja -verkoilla. Trooppisen kannukasvin lehdet ovat muu11uneet kannumaisiksi pyyntivälinciksi, joiden pohjalla on runsaasti ruoansulatusneste11ä. Ja osoituksena, ettemme tälläkään alalla vielä tunne kaikkia luonnon mahdollisuuksia, on kolme vuotta sitten julkaistu havainto, että mm. moJa kaikkialle eläimen solukoihin, ja niin on nälkäisestä ruuanhakijasta itsestään tullut sienen ateria. Huomaa kannua vakavoittava " kicrrcjousi " ! SUOMEN LUONTO 1 / 8 1 40. Muutamassa tunnissa mato on kuollut ja sieni kasvattaa rihmastonsa saaliiseen. meilläkin tavallisen rikkaruohon, lutukan siemenet erittävät itäessään pinnalleen proteiineja liuottavia aineita. Muutamat sienet taas pyydystävät pienimpiä mönkijöitä yksinkertaisesti tahmeapintaisella rihmastollaan. Lihansyöjäkasveja on kaikkiaan viitisensataa lajia, osa paljonkin meikäläisistä poikkeavia. D 23. Kun mato työntyy silmukkaan, turpoavat silmukan muodostavat solut äkillisesti ja mato juuttuu puristuksiin. Itävä taimi käyttää lisäravintonaan tahmeaan siemenen pintaan takertuneet bakteerit ja pieneliöt. Kihokeilla Charles Darwin teki kokeita lihansyöjäkasvicn ravinnonotosta. vsk
Myös ihminen sietää tyynellä pakkasta paljon enemmän kuin tuulella: esimerkiksi 10 sekuntimeuin voimalla puhaltava tuuli 15 • pakkasella vastaa iholla -26 • kylm yyttä. Lunta on kuljetettava pois, jotta liikkuminen sujuisi ja vältyttäisiin keväisiltä vedenpaisumuksiha. Tampereella lämmitystarve on vain 20 % ja Vaasassa 26 % suurempi kuin Maarianhaminassa , sen sijaan Joensuun vastaava arvo on jo 41 % . vsk. Paljosta lumesta on taajamissa haittaa. Omat haittansa on kovalla tuulellakin , mm . Sodankylässä palellaan talven mittaan keskimäärin jopa 46 kovana paksuoMEN LUONTO 1 / 81 40. Tämä koettiin taas kouriintuntuvasti kuluvana talvena: kun pohjoisessa ja idässä paukkuivat pakkaset ja paksut kinokset peittivät maan, riitti eteläja lounaisrannikolla vesikelejä yli vuodenvaihteen. Talvesta on tutkittuakin tietoa . Talven ominaisuuksia tarkastellaan seuraavassa 14 havaintoaseman tietojen pohjalta, joista eteläisin on Maarianhaminassa ja pohjoisin Ivalossa. Hannu Mansikkaniemi Talven ankaruuserot Suomessa Talvetkaan eivät ole veljeksiä, eri talvet vaihtelevat ankaruudeltaan tuntuvasti. Työskentely ulkoilmassa hankaloituu ja muuttuu epämukavaksi . Kovia pakkaspäiviä on Suomen etelärannikolla vähän, Turun-Helsingin alueella 7-8 päivää , ja pohjoisempanakin rannikolla paljon vähemmän kuin sisämaassa. Talven ankaruuden mittaamisessa on otettava huomioon kaikki edellämainitut tekijät. Helsingin arvot näyttävät tosin hieman liian edullisilta, koska siellä on käytetty Kaisaniemen säähavaintoasemaa kaupungin keskustassa , kun muualla tiedot on saatu lentokentiltä tai vastaavilta. Sillä tarkoitetaan alle + 12 • C: n vuorokausikeskilämpötilojen summaa. Lumesta on monenlaista haittaa : teitä on aurattava ja hiekoi24 tenava , lunta joudutaan kuljettamaan pois kaduilta , metsatyot vaikeutuvat ja puusto vioittuu . Mutta myös sama talvi on kovin erilainen eri puolilla Suomea. Suomen lounainen osa ja rannikot ovat talvisin selvästi muuta maata lämpimämpiä. Talven ankaruutta mitataan myös kovien pakkaspäivien määrällä eli niiden päivien summalla, jolloin vuorokauden keskilämpötila on 15 · tai alle. Vuosina 19611975 alhaisin lämmitystarve oli Maarianhaminassa , 2 7 30 vuorokausiastetta ja korkein Sodankylässä, 4 83 7. Koneiden käyttö ja liikenne vaikeuruvat kovilla pakkasilla. Asemien ilmastotiedot ovat vuosilta 1961 1975. Myös päivän lyhyys vaikeuttaa elämää : valaisemiseen kuluu runsaasti energiaa , ja liikenne pimeässä on vaarallista. Toisaalta kuitenkin sopivan paksuinen lumipeite on tärkeä viljojen talvehtimiselle , metsätöille ja talvi urheilulle . Maarianhaminaan verrattuna Helsingin lämmitystarve on 4 % ja Turun 8 % suu rempi, mutta Sodankylän ja Ivalon peräti 77 % suurempi. Talven aiheuttamat vaikeudet ilmenevät monin eri tavoin . LÄMMITYSTARVE JA KOVAT PAKKASET Tärkein osoitin on lämmitystarve. Lämmitystarve kuvastaa siis sekä lämmityskauden pituutta että lämmitystarpeen voimakkuutta. Kovien pakkasten takia asuntoja on lämmitettävä tehokkaasti ja rakennukset on eristettävä huolellisesti, mikä lisää asumiskustannuksia . Routavahinkojen vähentämiseksi tiet ja rakennukset on perustettava "kalliisti". Tarkka mittaaminen on vaikeaa , ja siksi käytetää n erilaisia indikaattoreita eli osoittimia. Talven ankaruudesta kertoo omien tutkimuksiensa valossa Turun yliopiston maantieteen apulaisprofessori Hannu Mansikkaniemi. asunnot jäähtyvät ja auratut tiet tukkeutuvat
,sk. Talvi koetaan maamme eri osissa kovin eri lailla. Yläkuvan näkymä on Helsingin Hesperianpuistosta viime loppiaispäivänä, alakuvassa Kuusamon talvea viittä päivää aikaisemmin . Keskiaukeaman alkutalvisen näkymän Oulangan kansallispuistosta kuvasi Hannu Hautala. SUOMEN LUONTO 1 / H 1 40. 25 • 5 :c , C C :c
1200 U1sjo~i / 1200 •~~~: /~~lo _... D SUOMEN LUONTO 118 1 40. Suuren mantereen läheisyys tekee talvesta ankaramman Itä-Suomessa. Lappeenrannan indeksissä . Jäämeri tuntuu taas kalot1ialueella: Utsjoella ei ole sen kylmempää kuin Kuusamossakaan . Maarianhaminassa niitä on 27 ja muualla Vaasa Tampere Helsinki -linjan lounaispuolella 33-36 , Kuusamossa jopa 66. Kuitenkin avoimessa saaristossa tuulisummat ovat paljon korkeampia kuin mantereella: esimerkiksi Utössä 44 m / s mutta Turussa lentoasemalla vain 20 m / s. ', ' Ro..,aniem i noo • \ Kuusamo ' \ . Lu men syvyys esim . Myös lumisadepäivien maarää käytetään yhtenä osoittimena. Lumesta on haittaa erityisesti lumisateen aikana ja heti sen jäl28 keen , koska teitä joudutaan auraamaan ja hiekoittamaan. Suomenlahti ja Pohjanlahti leudontavat rannikkoseutujamme. Alhaisen lämpötilan ohella tämä johtuu runsaista lumisateista. Maarianhamina) use1s11n viikkoihin (Sodankylä, Ivalo) . Tässä osassa Suomea lumen syvyys on vain 15-30 cm, mutta jo Jyväskylässä 50 cm ja Joensuussa yli 60 cm . 1200 ' , . Jo Jyväskylän-Joensuun alue on 6070 % ja Kuusamon alue yli kaksi kertaa epäedullisemmassa asemassa kuin Maarianhamina . Kuusamossa talvi on kaikkein vaikein . Suomen eteläisimmässä osassa siis suuri osa sataneesta lumesta sulaa myöhemmin talvella . Itäinen manner lisää tal ven ankaruutta: tämä näkyy selvästi esim . Pienimmät ankaruusindeksin arvot ovat Maarianhaminassa 648 ja Turussa 709 , suurimmat Sodankylässä 1 22 7 ja Kuusamossa 1 242. Tämän vuoksi käytetään yhtenä oso1mmena lumisateen määrää vedeksi muutettuna . lu mipe il leen pa ks uu s 75 --50 1 2 3 4 S 6 7 8 9 10 11 12 13 14 :>1~11!~ Lumipeiueen keskimääräinen paksuus helmimaaliskuussa vaihtelee huomatlavasti maamme eri osissa , mutta vuotuinen lumentulo vedeksi muutetluna on yllät1ävän tasainen . Yön pituus keskitalvella vaihtelee noin 18 tunnista (esim . Sisämaahan mentäessä talven haittavaikutukset kasvavat nopeasti: Jyväskylän ja Joensuun arvot ovat jo 46 % ja 56 % suuremmat kuin Maarianhaminan . Jo eteläja lounaisrannikolla talven kokonaishaitat ovat 10-15 % suuremmat kuin Maarianhaminassa. Kuusamossa on noin viisinkertainen Maarianhaminaan verrattuna , mutta lumisateen määrä vain alle kaksinkertainen . ,sk.. Oulun arvossa. Tässä on otettu huomioon myös rakennusten suurempi eristämistarve . Toisaalta rannikon edullisuus , kovista tuulista huolimatta , näkyy esim . Talven kansantaloudellisten kustannusten kannalta Suomen suuret kaupungit ja väestön enin osa ovat "oikeilla" paikoilla mahdollisimman leudon talven alueella . Jo Jyväskylän-Joensuun alueella joudutaan aurausja hiekoituskalustoa käyttämään lähes kaksi kertaa useammm kuin maan lounaisissa osissa. Kuusamossa kinokset kasvavat keskimäärin 76-senttisiksi. Pohjois-Lapissa , Inarin altaassa , talvi ei ole sen hankalampi kuin aivan eteläisessä Lapissa, esimerkiksi Rovaniemellä. Saaristossa talvi on siis tuulen vuoksi paljon ankarampi kuin lämpötilaja lumiolojen perusteella voisi olettaa. TUULET, PIMEYS JA KOSTEUS Tuulta mitataan talvikuukausien tuulisummalla ja kovatuulisten (11 m / s tai yli) päivien lukumäärällä . 1100 1 \ \ Kuopio , .:_ Joen.suu , • 1000 Po P::• ' (Y"äskylä 700 \ Lahti 648Q Mari•hamn Merten ja itäisen mantereen vaikutus näkyy selvästi talven ankaruusindeksissä. Talven tuulisummat vaihtelevat Suomen maa-asemilla melko vähän . Lumisateen määrä on Eteläja Lounais-Suomessa selvästi suurempi kuin lumipeitteen paksuuden perusteella voisi arvioida . Kemi• \ \ 1000/ \ \ ' Oulu \ \ , 1200 900 / 1 1 1 \ 1 ' 1 ' 1 Kaiaani ' .... Suomessa talvikuukausien keskiarvot ovat eri asemilla lähellä toisiaan , noin 85 % , eli optimitilanteen yläpuolella. Ilman suhteellinen kosteus on suotuisimmillaan 50-70 % . Tämän takia esimerkiksi suuri teollisuuslaitos, jolla on isot lämmitettävät hallit ja varastot, joutuu maksamaan talvesta Joensuun-Kajaanin alueella 40-50 % enemmän kuin rannikolla Helsin gin, Turun tai Porin seudulla. Samoin kaupunkimaisen asutuksen talviset ylläpitokustannukset tulevat Rovaniemen-Kuusamon seudulla noin 70 % kalliimmaksi kuin Turun-Helsingin seudulla . kaspäivänä eli 15 kertaa useammin kuin Maarianhaminassa. Eniten talvisia tuulipäiviä on Maarianhaminassa ja Rovaniemellä, keskimäärin kuusi . LUMI Linjan Helsinki Tampere Vaasa lounaispuoliset alueet ovat lumen suhteen selvästi edullisimpia. RANNIKKO EDULLISTA , IDÄN TALVI ANKARA Osoittimista voidaan laskea en havaintoasemille tunnusluku eli indeksi, joka antaa monipuolisen ku van talven ankaruudesta . KUUSAMOSSA KOVIN TALVI Etelä-Lapissa talven haitat ovat noin 80 % ja Keski-Lapissa 90 % suuremmat kuin Maarianhaminassa . Avoimessa saaristossa tuuli sen sijaan puhaltelee kovana U tössä 3 5, Helsingin Katajanokalla 3 7 ja Valassaarilla 41 päivänä . Kovasti tuulee talvisin yleensä vain puolella 14 maa-asemastamme
Nämä levät eivät kuitenkaan yleensä osallistu symbioosiin. Mutta luonnosta löytää poikkeukset useimpiin ihmisen tekemiin sääntöihin. vsk. Sitävastoin panssarilevät ovat hyvin usein selkärangattomien merieläinten leväosakkaina. Mutta on toinenkin mahdollisuus tulla vihreäksi: kehittää symbioosi jonkin levän kanssa. Ne liikkuvat muodostamalla valejalkoja , joihin solun sisältö liukuu määrätietoisesti . Niin tähänkin. Eristettynä lehtivihreä ei kuitenkaan pysty sitomaan auringon energiaa, vaan siihen tarvitaan kokonainen viherhiukkanen. Korallieläimet ja muut panssarilevien kanssa symbioosissa elävät eläimet ovat harvoin vihreitä, koska panssarilevien runsaat ruskeat väriaineet peittävät klorofyllin vihreän värin. Kun mikroskoopin näkökenttään sitten ilmestyy vihreä ameeba, tämä liikkumistapa havainnollistuu dramaattisesti. Tietyt yksisoluiset viherlevät , varsinkin Chlorella vulgaris, elävät symbioosissa monienkin yksisoluisten ja eräiden alkeellisten monisoluistenkin eläinten kanssa . VIHREÄ AMEEBA Ameebat edustavat ikivanhaa yksisoluista eläintyyppiä . VIHREÄ TOHVELIELÄJN Ripsieläimet ovat yleensä vikkeliä ja vilkkaita , erittäin pitkälle erikoistuneita yksisoluisia eläimiä. Kokeissa on todettu, että vihreä tohvelieläin todella voi elää syömättä, kunhan sille vain annetaan valoa ja epäorgaanisia ravinteita . Eräs esimerkki , punainen Mesodinium rubrum esiteltiin jo Suomen Luonnossa 5 / 1980 . 29. VIHREÄ AURJNKOELÄIN Aurinkoeläimet ovat ameeban sukulaisia. Ameeba-solun pienet levät valuvat todella näyttävästi valejalasta toiseen. Chlorella-symbioosia on useissakin aurinkoeläinsuvu1ssa. YHTEISELOA LEVIEN KANSSA Ilmeisesti vain aniharva eläinlaji pystyy viljelemään erillisiä viherhiukkasia. Sadoilla eläinlajeilla on sisällään joko tilapäisesti tai jatkuvasti " leväviljelmiä". Tore Lindholm Vihreät eläimet Vain vihreät kasvit pystyvät yhteyttämään ja siten käyttämään aunngonenergiaa suoraan hyväkseen. ERISTETTYJÄ VIHERHIUKKASIA KOTILOISSA Eräät valtamerien kotilot, kuten Elysiaja Plachobranchus-sukujen lajit, yhteyttävät. Trooppisten korallieläinten kasvu voi merkittävästikin riippua leväsymbioosista. Yhteyttäminen eli fotosynteesi on maan elämän perusreaktio. SUOMEN LUONTO 1 / 8 1 40. Tämän merissä elävän ripsieläimen leväkumppanina on surkastunut viherruskolevä. Tohvelieläimet lisääntyvät jakaantumalla, jolloin kumpikin tytärsolu saa noin puolet Chlorellalevistä . Yhteyttäminen on pitkä tapahtumaketju, johon tarvitaan useita muitakin aineita lehtivihreän lisäksi . Lehtivihreän sitoman auringonenergian varassa elävät kaikki eläimet , sienet sekä useimmat bakteerit . Noin 7 500 ripsieläinlajin joukossa on kymmenkunta, joilla on Chlorella-symbioosi. Vihreitä lajeja on monessa tutussakin suvussa kuten tohvelieläimissä Paramecium, ripsikelloissa Vorcicella ja torvieläimissä Stentor. Suomenkin vesissä on kymmeniä eläinlajeja, joitten soluissa Chlorella yhteyttää kummankin hyödyksi . Eristetyt viherhiukkaset tuottavat orgaanista ainesta jopa niin paljon, ettei kotiloiden enää tarvitse syödä . Tavallisesti vihreätkin ripsieläimet syövät , sillä leväviljelmä tuottaa yleensä vain osan tarvittavasta ravinnosta. Ne syövät leviä kuten monet muutkin kotilot , mutta ne ottavat !evien kloroplastit eli viherhiukkaset talteen ja peräti saavat ne toimimaankin elimistössään, erityisesti ruoansulatusrauhasissaan. Tunnetuin ja tutkituin vihreä ripsieläin on Paramecium bursaria -tohvelieläin. Se on siis ainakin tietyissä oloissa omavarainen. On sentään koko joukko eläimiä, jotka yhteyttävät tosin ne eivät siihen pysty aivan ilman kasveja. Ameebat elävät yleensä pohjassa ja vesikasvien pinnalla, mutta aurinkoeläimiä on myös planktonissa. Yhteyttäminen eli auringon valon muuttaminen kemialliseksi energiaksi perustuu lehtivihreään . Vihreitä aurinkoeläimiä löytää kuitenkin helpoimmin ruskeavetisten järvien rahkasammalvyöhykkeestä , missä ne ryömivät hitaasti ja jäykästi . Jo tämä on jännittävää katsottavaa
Ja viridis tyydyttää noin puolet hapentarpeestaan omien leviensä tuottamana. Värysmadot Turbellaria ovat matalissa vesissä eläviä vilkkaita litteitä eläimiä. vsk.. Mutta Calyptotrichalla on myös usein Chlorellaleviä, joten se voi käyttää myös auringonvaloa hyödykseen. MONISOLUISIA VIHREITÄ ELÄIMIÄ Alkeellisissa monisoluisissa eläimissäkin on kymmeniä lajeja, jotka elävät !evien kanssa symbioosissa. Ainakin eläin selvästi hyötyy yhteiselosta. RIPSIELÄIN OMASSA KODISSAAN Ruskeavetisen järven rahkasammalvyöhykkeestä voi löytää myös _ pienen, vihreän Calyptotricharipsieläimen. Ainakin viiden värysmatosuvun joillakin lajeilla on soluissaan Chlorella-leviä. Ehkä tutkituin ja tunnetuin on vihreä lampipolyyppi Hydra viridis, jonka jokaisessa rauhassolussa on 15-20 Chlorella-solua. Se elää pienessä (0 ,03 mm) pullomaisessa kotelossa. Ne saattavat olla yksisoluisten Ophrydium-ripsieläinten muodostamia yhdyskuntia. Ilmeisestikään hyvin pitkälle erikoistuneet solut eivät hyväksy yhteyteensä vieraita soluja: lehmästä tulee vihreä ja omavarainen vam mielikuvituksessamme. Leväosakas tuottaa uutta orgaanista ainesta. Yhteyttäessään levä tuottaa myös happea, jonka eläin voi käyttää hyväkseen . Yhdyskunnassa on valtava määrä Ophrydium-soluja, jotka venyvät, siivilöivät vettä, ja usein kaikki samanaikaisesti vetäytyvät pallon sisään . Usein yhdyskunnat ovat kiinnittyneet vesikasveihin . Eläin myös SUOMEN LUONTO 1/8 140. Silmikoinnissa on helppo siirtää vihreitä soluja seuraavalle sukupolvelle, mutta i;nyös munasoluihin joutuu muutamia leväsoluja takaamaan symbioosin jatkuvuutta. Jokainen yksittäinen ripsieläin on aivan vihreä, täynnä Ch/ore/la-leviä. Limapallon rikkoutuessa vapautuu siitä suuri määrä eläimiä, jotka uiskentelevat ympäri hakien Vihreä amccba sopivaa alustaa, johon voisivat perustaa uuden yhdyskunnan. MITÄ HYÖTYÄ ON YHTEISELÄMÄSTÄ. hiilidioksidia ja typpiyhdisteitä. Joskin limainen massa on vastenmielinen kädessä, niin se on sitäkin kiehtoVihreä ripsieläin, Calypcotricha vampi mikroskoopissa nähtynä. Lampipolyyppi lisääntyy sekä suvuttomasti silmikoimalla että suvullisesti. Yksinäinen ripsieläin (yläkulmassa) on vain millimetrin murtoosan millainen . VIHREÄ LIMAPALLO Aivan kirkasvetisenkin järven rantavyöhykkeessä voi joskus nähdä kananmunan kokoisia, limaisia ja ikävännäköisiä vihreitä palloja. Erään saksalaisen tutkimuksen mukaan vihreä värysmato Dalye/Nämä muutaman sentin kokoiset limapallot ovat tuhansien Ophrydium-ripsieläinten yhdyskuntia . Tuottaahan eläin jatkuvasti kasville käyttökelpoisia eritteitä, esim . 30 Vihreä tohvelieläin Vihreä aurinkoeläin Hyvin harvalla polyyppia tai vätysmatoa kehittyneemmällä eläimellä on leväsymbioosia. Missä syötävää ei ole yllin kyllin, pienikin leväviljelmä voi olla merkityksellinen eloon jäämisen kannalta. Symbioosi on kuin erikoistarjous myös levälle. Pullon läpi virtaa jatkuvasti vähän vettä, joka tuo ripsieläimelle ravintohiukkasia. Vihreä eläin voi myös elää säästöliekillä; huonoissa olosuhteissa se voinee jopa syödä osan levistänsä
vsk. Eläin-leväsymbioosia ei ole tutkittu paljoakaan Suomen oloissa, vaikka kymmenillä meikäläisillä eläinlajeilla on joko tilapäisesti tai jatkuvasti '' leväviljelmä'' soluissaan. liikkuu ja voi siten valita edullisen, aurinkoisen paikan. D Filosofian lisensiaatti Tore Lindholm on Äbo Akademin biologian laitoksen assistentti ja on erityisesti tutkinut vesien pienc:lå'imistöå. Siltikin vain muutama levälaji on vuosimiljoonien kuluessa sopeutunut elämään eläinten soluissa. Viereisen kuvan vihreä värysmato oli harvinaisen vilkas otus; pitkän takaa-ajon jälkeen se pysähryi hetkeksi hiekkajyväscn ja ilmakuplan väliin. 31. E ö .c -g :.:; .:: SUOMEN LUONTO 1/81 40. Ja sitten se hajosi
Tulevaisuuden varmistamiseksi mersäpeuroja on siirreuy Kuhmosta Suomenselän vanhoille peuramaille Kivijärven Salamanperän tarhaan, missä palkii jo kuusicoisrapäinen tokka . Jäällä esim. 1960ja 1970-luvuilla Jorma Kauko, Marrci Mantonen, Tim o Helle ja metsähallitus tekivät paikall isten luonnonystävien avustamina perustavaa rutkimusra ja kartoi tusta metsäpeuroista ja niiden elintavoista . Erkki Pulliainen, Jorma Kauko, Kalevi Heikura ja Kimmo Kaakinen Metsäpeura laajentaa elinal uettaan Mersäpeuran kolmikymmenvuotisen nykyhistorian ajan luonnonystävät ovat kantaneet melkoista huolta Suomen peuran tulevaisuudesta. Lajin on toivouu vakiinnuuavan asemansa Suomen eläimisrössä ja työntyvän itäisiltä rajaseuduilta länteen. Oulun yliopiston eläintieteen laitos on jatkanut Kuvasta käy tlm1 tyypillinen piirre metsäpeuran talviekologiassa: ruokailunsa lomassa peurat !epäilevät jäällä jäkälämamensa hepe,ua . pedot on helpompi huomata ja jäälakeudella pääsee tarpeen vaatiessa myös sukkelasti karkuun . Samalla on peläuy, euä kuhmolaiser ja suomussalmelaiser mersäpeurat risteytyvät porojen kanssa, joita on ravauu samoissa tokissa. 32 SUOMEN LUONTO 1/8 1 ; o v,k. Kuhmo, Lentua 1979. Vaaran uhatessa peurat pyrkivätkin heti säntäämään jäälle
Tuoreimman tiedon mukaan naapunn peurojen lukumäärä nousee lähelle 10 000 yksilöä , mistä on päätetty poistaa metsästämällä ainaki n puolitoistaruhatta paata . Jorma Kauko on kuitenkin kerännyt mahdollisuuksien mukaan tietoja kautta Kuhmon ja sen lähialueiden. KuivajärvenViiangin linjan länsipuolella lähellä sikäläistä talvista porolaidunaluetta on vuosien aikana ollut kym menien yksilöiden metsäpeuralaumoja. Puhumme peuroista emmekä metsäpeuroista , si llä ai nakin Neuvosto-Karjalan pohjoispuoliskossa metsäpeurojen joukossa on villiintyneiden porojen jälkeläisiä . Aineisroamme tarkasteltaessa on muistettava, että itärajan läheisyyd essä ja Kuhmon LentuanLentiiran alueella havainnointi on ollut tehokkainta , mikä näkyy kin tuloksissa . Talvisin peurat kuopivat jäkälää kankailla, tekevät kaivoksia. kartat). LÄNTTÄ KOHTI Itärajamme takana peuran levinneisyysalue ulottuu Ilomantsin itäisimmän pisteen kohdilta Neuvosto-Karjalan pohjoisosaan saakka . Läntisimmät tapaamispaikat ovat olleet jo yli 70 km:n päässä itärajasta. SUOM EN LUONTO 11 8 1 ,IO v, k kenttähavaintojen keruuta vuodesta 1977 lähtien yhteistyössä rajavartiolaitoksen ja rajaseudun asukkaiden kanssa. Suomen puolella metsäpeuroja on liikkunut 1970-luvun jälkipuoliskolla kolm ella alueella: Suomussalmella , Etelä-Kainuussa (lähinnä Kuhmossa) ja PohjoisKarjalassa (lähinnä Lieksassa). Kolmen vuoden aikana on kirj attu 441 maastohavaintoa Itä-S uomessa. Ne 1avoi11eleva1 myös !uppoa ja naavaa havupui11en oksilta. Välimatkaa poro133. 1970-luvun ensimmäisellä puoliskolla esiintymisen painopiste oli pitäjän itäosassa ja läheisel lä alueella euvostoliitossa, mutta vuosikymmenen jälkipuoliskolla ja vuonna 1980 se on ollut lännempänä. Seuraavassa aineiston tärkeintä antia. Metsäpeurojen laiduntamisen jälkiä Kuhmon Ryti-Palosella. Kuhmon esiintymisalue jatkuu itärajan pintaa pitkin pohjoiseen Suomussalmen Viiankiin . Vuosina 1978 ja 1979 sekä vuoden 1980 tammi-syyskuussa kerralla havaittujen yksilöiden määrä vaihteli yhden ja 250 välillä (ks. Mersäpeurojen tärkein esiintymisalue Suomessa on edelleen Kuhmo
Talvikuukausien ryhmien keskimääräinen koko jää kuitenkin merkittävästi tämän huippuluvun alle. Samoin maaliskuussa 1980 Len34 Punaiset täplät kartoissa osoittant paikkoja Suomussalmella, Etelä-Kainuussa ja PohjoisKarjalassa, joissa metsäpcuroja on ruihty YUosina 1978-79 sckii tammi-syyskuussa 1980. hin on kuitenkin ollut. Marraskuun 25 . Kantaottcct on julkaistu maanmittaushallitukscn luvalla. kannan tiheydestä; Kuhmon runsaasta kannasta SUOMEN LUONTO 1/81 40. Talvella 1979 tällä alueella liikkui melkoisesti peuroja, joiJla oli ilmeisiä ravinnonsaantivaikeuksia, joihin osa menehtyi. METSÄ PEUROJEN TAL VIRA VINTOA ovat ennen muuta maassa kasvavat poronjäkälät ja puiden lupot, joten peurat luonnollisesti hakeutuvat tällaisille paikoille. vsk .. Seuraavan kolmen vuoden aikana laskettiin Kuhmossa suurimmassa tokassa noin 250 yksilöä . tuan järven tokissa oli noin neljännes yksilöistä vasoja. Seuraavana vuonna havainnot keskittyivätkin sitten paljon pienemmälle alueelle. Lauman koko näyttää riippuvan mm. g l o ... Kuhmossa on eräistä suurehkoista tokista voitu laskea vasojen osuus. Suomussalmen toisella metsäpeura-alueella, pohjoisempana Marcinselkosessa metsäpeuroja on nähty molemmilla puolilla poroaitaa, useimmiten kuitenkin sen itäpuolella.' Rajamiehet ovat merkinneet muistun havaintojaan myös rajan takana Neuvostoliitossa näkemistään yksilöistä. päivänä 1978 laskettiin 127 yksilön laumassa olleen 24 prosenttia vasoja. Tuon vuoden syyskuussa peurat häipyivät seudulta, ja seuraavat havainnot tehtiin vasta vuoden 1980 huhtikuun alussa, minkä jälkeen havainnot keskittyvät huhti-elokuussa valtakunnanrajan ja Ruunaanjärven välille. LuYUt pylriiacn nokassa ilmoiaavat laumojen koon nibtdun ja alaosan luYUt paljonko hanintoja on tehty yhteensä. 1 11 40 T fi! 1 "' 1 • 1215 Kaaviossa pylriiacn korkeudesta käy selville pcunlaumojcn keskikoko eri YUodcnaikoina Suomussalmella, Lieksassa ja Kuhmossa. Vuoteen 1977 mennessä suurimmassa tällaisessa laumassa oli noin 170 peuraa. Nämä ovat huomattavan, mutta eivät poikkeuksellisen korkeita sadanneksia. Timo Helle havaitsi, että paksuuntuvan lumen vaikeuttaessa jäkälänsaantia peurat hakeutuivat järvien ohudumisille rantakankaille ryhmien samalla kasvaessa. Vuonna 1979 metsäpeuroja tavattiin Pohjois-Karjalassa Lieksassa alueella, jonka pituus oli rajan suunnassa 60 km ja joka ulottui Suomunjärven kohdalla 26 km:n päähän siitä
Peurojen on todettu kaivaneen talvisin myös autiotalojen hylättyjä heinäniittyjä . Jos kantoaika on sama, kuten sopii olettaa, niin myös parittelun ajankohta loppusyksyllä eroaa vastaavasti , mikä saattaa vähentää risteymien mahdollisuutta. muodostuvat keskimäärin suurimmat tokat. päivän tienoilla eli siis selvästi myöhemmin kuin poroilla. Vaadin liikkuu vasansa kanssa 35. Metsäpeurojen esiintymisympäristöjä rouko-syyskuussa ja loka-huhtikuussa vuosina 19781980 Itä-Suomessa. Kuhmon peurat on tavattu usein niin maankuin metsäautoteilläkin. Ne lepäilevät lajille ominaisesti talvisin myös järvien jäillä ja näyttavat tottuvan varsin helposti pilkkimiehiin ja muihin luonnossa rauhallisesti liikkuviin tai oleskeleviin . Kuivat kankaat Vesistöt Muur ympäristöt Kuukaudet (Avo)suot Metsät Avohakkiot JärvenSaaret, KorpikuusiNiityt , T iet ja tiamisjäät rannat kot yms. Suomussalmen Martinselkosen peurat ovat viime talvien aikana ruokailleet myös soilla. vsk . KESÄLLÄ METSÄPEUROJA tapaa eräiden sisämaapaikkojen ohella noin 15 km leveällä vyöhykkeellä itärajan tuntumassa , missä avosuot ovat suosittuja ruokailumaita. Metsäpeuravaadin synnyttää tavallisesti yhden vasan vuodessa. toon. Tämän täytynee merkitä alueen maaja puujäkälikköjen kulumista lähes loppuun, jolloin eläinten on ollut pakko turvautua muuhun rav10suoMEN LUONTO 1/81 40. Moottorikelkkaa ne sen sijaan todella säikkyvät. Osa peuroista jää kuitenkin kesäksi talvilaitumilleen Lentuan saariin . Vuodenaikaisvaelluksillaan peurat siirtyvät pitkittäisharjujaksoja myöten marraskuun tienoilla länteen ja keväällä jäiden heikennyttyä takaisin itään. Salomaiden asukkaina tunnetut eläimet "kulkevat suhteellisen vilkkaasti liikennöidyn Kuhmon-Lentiiran maantien poikki , liikkuvista autoista vauhkoontumatta . Tilasto ei tältä osin anna kuitenkaan oikeaa kuvaa peurojen kesäisistä elinympäristöistä. tOt 1 ia vesi VIX 89 8 5 2 20 3 1 16 X-IV 23 44 6 73 7 1 4 5 21 Kesäisin peurat liikkuvat etenkin soilla, missä ne laiduntavat suokasveja. Talvihavainnoista käy ilmi myös tavallisuudesta poikkeavaa. Synnytys näyttää tapahtuvan 20 . Kuhmossa metsäpeurojen tärkein talvinen asuinalue on nykyisin Lentuan järvi, sen rannat ja saaret. Peurat on luonnollisesti helppo havaita avonaisella paikalla, mutta esimerkiksi soiden laitakuusikoissa pääse kuuleman peuran paonkin synnyttämän äänen vain hyvällä onnella. Talvella niitä tapaa etupäässä metsistä ja järvien jäiltä. sarvikruunu on huomattavasti kapeampi kuin porolla, jolloin sarvista ei ole kovin paljon haittaa tiheässä metsässä. Metsäpeura on sopeutunut elämään metsässä; mm. Peurojen kerääntyminen tänne voi olla niin voimakasta, kuten talvella 1980, että Kuhmon itäiset rajaseudut lähimain tyhjenevät peuroista. Vaatimet hakeutuvat vasomispaikoilleen toukokuun puolivälissä. Niitä on tavattu myös hakkuuaukoilla ja niityillä
Ne ovat tarvinneet ravintoa elääkseen, mutta pääravintokohde ei ole ollut metsäpeura , vaan hirvet , läheisen Hallan paliskunnan porot ja pienriista. Jotta leviäminen ei missään nimessä tapahtuisi pohjoiseen, poronhoitoalueelle, sen etelärajalle pitäisi ensi tilassa rakentaa esteaita. Mielenkiintoista on , etteivät Kuhmossa 1970-luvun loppupuolella runsaslukuisesti liikkuneet pedot, erityisesti sudet, ole oleellisesti metsäpeurojen toimeentuloa vaarantaneet. On siten ilmeistä, että susista on Kuhmon metsäpeuroille enemmän hyötyä kuin vahinkoa , kuten Martti Montonen jo Suomen peura -kiri assaan totesi . Olisiko tässä lisänäyttö siitä, että tun36 tureiden poro on metsassa kovin vieraassa ympäristössä . Metsäpeuraryhmien koko vaihtelee selvästi vuodenaikojen mukaan. Niiden eteläpuolella ja erikoisesti Kuhmon kirkonkylän eteläpuolella on yhä laajalti peuratonta aluetta. Peurat selvästikin hyväksyvät lajitovereitaan lähelleen helpommin talvella kuin kesällä. D LISÄÄ METSÄPEURASTA löydiir mm. Siellä ovat juuri ne suot ja erämaat, kuten Elimyssalo, joita on alun perin pidetty metsäpeurojen suosimana kesäelinalueena. Rajavartiolaitos ansaitsee osallistumisestaan metsäpeurahavainnointiin kunnioittavat kiitoksemme . Näin varmasti paaosin onkin , mutta Kuhmossa kannan tihentyessä on kesäkuukausina nähty nuori uros tai uroksia vasallisten ja vasattomien naaraspeurojen kanssa samoilla laitumilla, jopa samoissa ryhmissä. usein erillään muista metsäpeuroista, mutta jo kesäkuussa on nähty vaatimien ja vasojen pieniä ryhmiä. Myös vaatimien kesäistä erillään tai pienissä ryhmissä liikkumista ovat niin Martti Montonen kuin Timo Hellekin pitäneet osittaisena petosopeutumana lisäten, että peurojen äänettömyys sulan maan oloissa on vähentänyt petojen, lähinnä susien mahdollisuutta niitä havaita. Kuhmossa ei kylläkään ole enää tullut vastaan vanhuuttaan hoippuvia ja siihen kuolevia hirvaita, kuten sudettomina aikoina. Viiksimon ja Lentuan särkät ovat yhä edelleen osoittautuneet peurojen tärkeiksi kulkuteiksi. On luonnollisesti hyvä, että peurat ovat uskaltautuneet niillä liikkumaan, mutta tästä ei pidä tehdä sellaista johtopäätöstä, ettei metsien käsittelyllä heikennettäisi metsäpeurojen elinmahdollisuuksia. Toivomme, että se voittaa itsekkään ihmisen tässä kisassa , niin että tulevat sukupolvet muistelevat meitä loistavina häviäjinä. On sitten lähinnä sattuma, että teitä, Jäitä tai JOkiuomia pitkin peurat siirtyvät Suomen puolelle aitaa ja vihdoin Suomeen, mistä ne näyttävät siirtyvän taas halukkaasti takaisin naapurun. Suomussalmella metsäpeuroja on pakkautunut Suomen puoleisen poroaidan läheisyyteen, kun aitaa ei ole tehty aivan raja-aukon viereen . Näiden naapurin kanssa yhteisten eläinten kohtalo riippuu laidunten kulloisestakin tilasta ja paljolti Neuvostoliiton toimista. vsk.. Metsäpeura on kilpailemassa ihmisen kanssa maankäytöstä. Laji on selvästi laajentanut asuma-aluettaan Kuhmossa 1970-luvun jälkipuoliskolla juuri näiden pitkittäisharjujaksojen suunnassa. NÄKYMÄT Tämän hetken tilanne, olot ja tulevaisuuden näkymät ovat kovin erilaiset kullakin Itä-Suomen peura-alueella. Metsäpeuran tulevaisuus Suomessa on siis Kuhmon ja kuhmolaisten peurojen varassa. Timo Helteen havaintojen mukaan hirvaiden kesälaitumet ovat selvästi erillään tärkeimmistä vasomisalueista ja menevät osin päällekkäin talvilaidunten kanssa . Onkin ilmeistä, että NeuvostoKarjalassa varsinainen metsäpeura-alue on tällä kohdalla aika kaukana rajasta siellä olevan esteaidan takana. Se näyttää varsin järkevältä, sillä talvella suositut ruokailupaikat (harjujen rinteiden ja rantakankaiden jäkäliköt) ja lepäilypaikat (järvien jäät) suoranaisesti ohjaavat peurat yhteen. Susi jolkkaa perässä peurojen tehdessä '' auraustyöt''. Suomen Luonnon numeroisra 56170, 6172, 1175, 2177 ja 2180 seka" Pohjois-Karjalan Luonnosra 1974. Tiirkcå" on myös Marrri Monrosen Suomen Peura (WSOY 1974). Lieksan alueella metsäpeuroien esiintyminen on ollut varsin oikukasta. Oulun yliopiston eläintieteen laitos tulee jatkamaan tämän tuen turvin tilanteen seuraamista ja tiedottamaan havainnoistaan. Valtioneuvosto voisi tehdä periaatepäätöksen poronhoitoalueen etelärajan sijainnista ja poroaidan rahoituksesta välittömästi. Niissäkin yksittäinen vaadin näyttää pysyvän kohtuullisen etäällä ryhmän muista vaatimista. Pienimmillään se on kesällä ja suurimmillaan marras-huhtikuussa. Useimmiten vanhat urospeurat ovat kuitenkin maastossa yksittäin tai kaksittain kesän aikana. Kuukausimääriin ei ole tehty yhtään havaintoa , vaikka alueella on jatkuvasti partioitu. SUOMEN LUONTO 1 / 8 1 40. Kuhmosta peurojen toivotaan laajentavan asuma-aluettaan edelleen kohti länttä. Jos risteytymistä Neuvosto-Karjalan porojen kanssa on tapahtunut , niin juuri näissä "puolisuomalaisissa" niitä lähinnä voisi esiintyä . Talvinen esiintymiskeskus on Lentuan järven tienoo , sieltä länteenkin on havaintoja. Täällä saalistavat sudet on helpompi läkähdyttää juoksemalla pakoon kuin syvässä lumessa, missä sudet käyttävät hyväkseen peurojen polkemaa polannetta. Kaikki toimet näiden seutujen metsien suojelemiseksi käsittelyiltä ovat enemmän kuin tarpeen. Metsäpeuroja on Kuhmossa tavattu 1970-luvun jälkipuoliskolla myös kulttuurin muuntelemilla paikoilla. Tämä voidaan selittää sosiaalisuuden asteen vaihteluilla. Esimerkiksi vuoden 1980 alussa kunnan alueella asusti 25 sutta. Vuodenaikaisvaelluksellaan osa peuroista palaa kunnan itäosiin . Tähän on vaikea esittää vastaväitteitä, mutta mielenkiintoista on, että tunturipeurasta puolikotieläimiksi kehitetyt porot tokkautuvat kesällä metsävyöhykkeessä jopa tuhatpäisiksi laumoiksi , mitä on pidetty suojautumisena räkkää vastaan. Jos naapuri tulee liian lähelle, vaadin reagoi eräänlaisella varoitushypyllä
Inkeri Lius Kirjailijat ja luonto vuosisadan vaihteessa Viime vuosisadan lopulla ja oman vuosisatamme alussa kirjailijat ylistivät luontomme kauneutta: "ihanaa Imatraa, levotonta Laatokkaa ja puhtoisia Punkaharjuja". Luonnon ystävät, kirjailijat lähettivät Matkailijayhdistykselle varteenotettavia varoituksia ja kuvauksia ihailemistaan maakunnista. Ilmari Kianto kirjoitti: "Jääkööt tehtaat rakentamatta väkevien koskiemme korviin. Vuonna 1887 perustetun Matkailijayhdistyksen eri kaupunkien toimikuntien jäsenet olivat korkeasti oppineita ja toimeksisaavia ihmisiä kuten Helsingissä puheenjohtaja, professori ja arkeologi ].R . Neovius, tohtori Arvid Neovius ja kotimaisten tieteellisten tehtävien ohella Lontoossa sosiologian professorina (1907-1930) toiminut Edward Westermarck, sekä miesten varjossa pysytelleet energiset vaimot ja sisaret. Sortunut on luonnon suuri ääni." Artikkelin kuvitus on osaksi lnhan tuotantoa. Sillä ne ovat mammonan palvelijoita, jotka pilaavat luonnon pyhyyden." Myös valokuvaajamestari I.K. lnha totesi haikeana vuonna 1914: " Paljon on vielä luontoa jäljelläkin, mutta metsä, sen suuruus, mahti, syvyys, salaperäisyys, se on meiltä mennyt. SUOMEN LUONTO J / 81 40. vsk. He eivät '' kaivanneet turistien kultaa", vaan mahdollisuutta kertoa millainen on Suomen luonto ja ihmiset. Mutta samoihin aikoihin kuultiin ensimmäiset varoittavat äänet luonnon tuhoutumisesta. Sillä ne ovat mammonan palvelijoita, jotka pilaavat luonnon pyhyyden .'' Kianto kertoo kirjeessään Suomussalmen honkien huminasta, kirkkaista korpilammista ja met37. ILMARI CALAMNIUS eli myöhemmin kirjailija Ilmari Kianto lähetti 1902 Suomussalmelta suorasukaisen kirjeen: "Toivon, että matkailijayhdistys ei millään mokomin tähän koskemattomaan erämaahan meluavaa tunst1v1rtaansa ohjaisi. Aspelin, sihteerinä yli 20 vuotta to1mmut mikroilmastoopin uranuurtaja , geofyysikko Viktor Homen , kemian dosentti, kirjailija Gustaf Mattson, kenraali F. Kulmineeratkoon se edelleenkin Kajaanista vanhaa väyläänsä Vaalaan, niin ei se meidän perukkaamme pyyhkäise. Maanciemaisema Jaakkimassa Karjalan Kannaksella 1890-luvulla. Jääkööt tehtaat rakentamatta väkevien koskiemme korviin
ERKKO , suomalaisen runoilmaisun kehittäjä , kansanvalistaja ja HämäläissuoMEN LUONTO 1181 40. J.H . Sparre lähetti erämatkaltaan tekemiä piirroksia Matkailijayhdistyksen lehteenkin . sillä sen majesteetillinen ottelu peloittaa... purintainen Suomen sulotar edessäni, aivan allani kyynärän päässä, väristen pakenen minä ylemmäksi. Hän kuvaili elämyksiään Matkailijayhdistyksen lehdessä: "Taas vyöryy ihana koski , ku38 Kuusamon Paanajärven kuparikaivos, kuva 1890-luvulta. GallenKallelan ystävä, ruotsalais-italialainen taiteilijaparoni Louis Sparie ihastui myös noihin jylhiin ja hiljaisiin korpimaisemiin siinä määrin, että hän teki kaksi pitkää matkaa sinne taiteilijavaimonsa Eva Mannerheimin kanssa . Koitajocn Pamilonkoski vuonna 1893. (pisteet Larin-Kyöstin) . LARIN KYÖSTI, runoilija, joka oli saanut näytelmiinsä vaikutteita karelianismista, oli tehnyt 1899 patikkaretken Imatralle. Koskea ei enää ole. Kultasiipi perhonen liitelee nyt huoletonna läpi kostean udun yli ihanan Imatran ja taivaankaari laskeutuu kultaiseksi kunniaportiksi sen yli''. vsk .. ''Puhtoinen Punkaharju '' 1890-luvulla. Kansallisromantiikan yhtenä väkevänä lähteenä oli juuri Kiannon perukat ja Karjala . Mutta hän tokaisee: "Ette te sitä ymmärrä." Kianto oli hiukan väärässä. sänkuninkaan vihellyksestä, joka saa hänen sydämensä värähtämään ja · 'synnyttää sielussa omituisen suomalaisen melankoliian ". Tuo luonto oli innoittanut 1800-luvun lopun taiteilijoita ja kirjailijoita
Siinä aikansa s1v1stynyt , paljon maailmaa nähnyt, omaa maataan ja varsinkin Savoaan rakastava kirjailija kuvaa hauskasti ja tavattoman tarkasti sitä Suomea, jonne suurteollisuus ei ollut vielä levinnyt. ERNST LAMPEN Luonnonnähtävyyksistä kirjoitettiin 1900-luvun alussa sanoja helkytellen. Kirjailija Ernst Lampenin tyyli poikkesi selvästi tästä runollisesta sanankäytöstä . Näkymä Sotkamon Naapurivaaralta 1890-luvulla. Mutta kesähetkinä, tyyntä, sopuisaa työrauhaa etsiessään , minua eniten ihastuttaa suopea Savonlinnan seutu puhtoisine Punkaharjuineen , tuttuine Tuunansaarineen . ten laulun kirjoittaja kuvaili vuonna 1902 suhdettaan Suomen luontoon : ''Erilaiset Suomen kauneudet minua kiehtovat: surusäällä ja syksyllä pauhuinen Imatra, levoton Laatokka ja vaiherikas SuosuoMEN LUONTO 1 / 81 40. "Ihana Imatra" vuonna 1897, kolme vuosikymmentä ennen valiastamistaan sähköntuotantoon. Siellä kuvastelevien vesien rauhaisilla rannoilla sieluuni ehjiä kuvia syntyi; kestävään muotoon ne pyrkivät minua v1ehättäen ehjyyttä etsivään työhön " . Otavan kannattaisi ottaa uusintapainos Lampenin matkakirjasta Suomea maitse ja meritse (1918) . Tuossa rattoisassa , monin valokuvin varuste39. Hän kertoo paitsi luonnonnähtävyyksistä myös ihmisistä, joita asui saloilla ja korvissa kovin harvakseen , mutta olivatpa sitten sitä puheliaampia. Keväthaaveissa Pohjolan yövalot ja sisävesien viehkeät sulot , talvisäällä , mielten jähmetessä, virittää meitä toimeen revontulien seudut. vsk . menlahti
· .... Ei siinä näyssä ehjiä kuvia synny, ei mitään, mikä pyrkisi kestävään muotoon tai ehjyyttä etsivään työhön , kuten J.H . Suomen suosituimmat nähtävyydet olivat 1800-luvun lopussa: Pyynikki, Punkaharju, Olavinlinna, Puijo , Paikkarin torppa ja Aavasaksa. Sieltä löytyy luontokuvia moneen lähtoon. Uraanikaivos Suomeen. Jo 1892 tehtiin tilastolaskelmia suosituimmista matkailukohteista. Luonto-Liitossa on yli 200 luontokerhoa eri puolilla maata ja kahdeksan piirijärjestöä. Erkko sanot aikansa luonnonnähtävyyksistä. Lehdissä kerrottiin miten ulkomaalaiset, varsinkin ruotsalaiset kauhistelevat suomalaisten tapaa polttaa tupakkaa ruokapöydässä kuin Mooses pilven sisässä. Nykyajan ihminen ajattelee murheellisena miten paljon suomalaiset ovat itseltään noitakin sielun parantoloita, luonnonnähtävyyksiä turmelleet. ,r-. Yleisten paikkojen ja nähtävyyksien turmeleminen piirroksin ja nimikirjaimin pahoitti silloinkin luonnon ystävän mieltä. luonto-liitto it •\o~ rx: SUOMEN LUONTO 1181 40 . MA TKAILI}A YHDISTYS INNOSTI kirjailijoita kuvaamaan Suomea ja samalla yhdistys koetti kasvattaa kansaa . Sisältöä 1980: Luonnonystävä Linkolan epätoivo Rinkka selkään vaikka tulipalopakkasella Hukka perii suden ja ahman Pedot, porot ja pykälät UHUUI Varhaiskevät on pöllökuuntelun aikaa Kivinen tie voittoon Koijärvellä Siilin salat julki Vesakkomyrkky vie marjat ja työpaikat Älä tapa. Tulevaisuus roskiksessa. Retket , leirit, kurssit ja tempaukset (ympäristöviestit1) ovat Luonto-Liiton toimintaa kaikenlaisen luonnonharrastuksen ohella. Lisäksi oma palsta lapsille ja vilkasta keskustelua luonnonsuojelun linjasta . Materiaalina oli näköalapaikkojen vieraskirjat ja myydyt liput. Se tilataan maksamalla Luonto-Liiton jäsenmaksu 20 mk ps-tilille 9086-1. tussa kirjassa luonto ja ihmiset elävät tasapainoisesti keskenään . Nuorten Luonto ilmestyy 1981 yhdeksänä 20-sivuisena numerona. Viljelyä luonnon voimin Eläinkauppa kieltoon Sammakko ja vesilisko lemmikkeinä Uhanalaisen luonnonvalokuvauksen puolesta Kurkimaa Hyvää joulua kaatopaikalle Rokki ja ympäristönsuojelu Silmät auki , kesä tulee 'Ympäristönsuojelun laitos tutkii ja hutkii Itämeren hylkeiden lopunaikoja Lapin maat ja metsät Lintukosteikkojen suojelu ," '. D 40 Kuvat, joissa on kuvaajan nimen jäljessä lyhenne LKA, ovat Luonnonkuva-arkistosta. Vankka laatu, kohtuullinen hinta. Nuorten Luontoa julkaisee Luonto-Liitto. Parhaimmalle paikalle rakennetun hotellin ikkunasta voi nähdä vain asvalttia ja siinä käymään jätetyn auton . Jos tarvitset, soita 901 646 966. Valittaen todettiin miten töhriviltä ihmisiltä kokonaan puuttuu säädyllisyyden ja puhtauden tunne . Metsästyksen ekologiaa ja etiikkaa Saimaa säästettävä säännöstelyltä Missä hyönteiset talvella. .· .:, nuorten luonto LUONTO-LIITTO on Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö . nuorten luonto on nuoren luonnonharrastajan ja ympäristönsuojelijan lehti. vsk.. '.:t ' ~ ~, ~j ; ~ " ,'' ' • , ._
SUOMEN LUONTO 118 1 40 . vsk. "Hui! En iloita mä kauaa saanut tuosta kun täytyy tuota petoa nyt pakoon juosta.'' Ei auta, kärppä viekas lumen alta myyrä paran haki ja jälleen kerran täyttyi luonnon laki. Juhani Hä"ggman 41. Eräs tragedia Pieni peltomyyrä huoletonna käy kun kärppääkään ei missään näy
5. 1. , lämpöteknikko Tehva Suvilahti (sd .) , insinööri Olavi Kilpinen (kok) , maanviljelijä Oiva Oksanen (kesk.) , puhdistamon hoitaja Kalevi Thomenius (kd.) ja kirvesmies Oiva Rantala (sd .) ponnistelleet selvittääkseen kysymykset , mutta visaa ne ainakin ympäristövuonna olivat. viefa selvemmin kuin 27. Katsauksia Uutisia "O k t' t 1" n s 1e oo .... -81 postitettu päätös: "Kåsiceltyfifin asiaa vesilautakunca jfittfa kirjelmfo kohtiin 1 ja 2 vastaamatta, koska silfa ei ole tietoa miksi ao. Luottamusmiehet t1etop1mennossa Suomen luonnossa (8/80) oli kirjoitus ''Virkamiehet toimintaan ympäristö n puolesta ". Uusi vuosi toi vastaukset tullessaan . 6. Kohdan 3 johdosta vesilautakunta ---__ r -----: .1--,-,-=~--==---.·1 :-'\ ' ' ilmoiccaa kå.sityksenfifin, ettfi asiassa tulee toimia juuri niinkuin on po. Miten lautakunnan kiisityksen mukaan kuntalaisen tai kesfimökkilå"isen tulee vastaavanlaisessa tapauksessa toimia , ettfi hiin menettelisi sekfi lain (Laki maa-alueilla :apahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta) mfifirfamiilfa ettfi kunnan virkakiiytfonön edellyttfimå"ffa tavalla . Saara Finni SUOMEN LUONTO 1181 40 . 5. kuinka monta puuta tai kuinka suuren alueen muuta luontoa minun on annettava maallani tuhoutua , ennenkuin seuraavan öljyvahingon sattuessa rohkenen vaivata kunnan Virkamiehifi". 5., eiviitkii niihneet tai havainneet micfifin, vaikka vielii 27. vsk .. Sen todistaa 9. 12 . Puuttuuko kunnan viranomaisilta vastuu , vai onko kunta niin köyhii, ettei siltii liikene varaa edes nfiin pienen ympfiristöselvityksen tekemiseen. , ettfi öljyfi oli joutunut maaperfan . Toivotaan kuitenkin , että Ympäristövuosi on kantanut hedelmää ja että lautakunnan uudet jäsenet jakavat tietoa auliimmin . Lopuksi pyysin kirjallista vastausta kysymyksiin : 1. Esim . Palopiiå1likkö ja terveyscarkastaja ovat ne viranomaiset, jotka hoitavat ko. Lähes kuusi kuukautta olivat Janak42 VALl,~TTAVAITI ASIAN~E El KVULV TOIMIALAAN/, kalan kunnan vesilautakunnan jäsenet pj. 3. Esimerkiksi vieraani totesi hajun viefa 4. Sillä Janakkalan vesilautakunta tuntee toki tiedon hankkimisen menetelmät, joista helpoin on, että asiaa kysytään . Tarinani päättyi lapsekkaaseen yleisoptimismiin ' ' Aina jotakin voi tehdä ". Miksi virkamiehet eivfit ottaneet edes nfiytettfi, elleivfit heidiin omat aistinsa jostain syystfi toimineet. 2. tehcfivfikenttfa kunnassa ." "Vaikeaa kuin tiedon saanti virkamiehiltä' ', voisi kunnallinen sananlasku kuulua. 5. tapauksessa menetelty. olin lähettänyt kunnan vesilautakunnalle kirjeen , jossa selostin "ölj yt ojassa" tutkimuksineen . Jo 24. 6. otetuista nfiytteistfi tehty tutkimus osoittaa , ettfi nfiytteessfi oli runsaasti öljy§ (liitteet 2 ja 3) ja vaikka jo hajun ja ulkonfiönkin perusteella oli pfiiitelcfivisså· 19. eivfic ole nåhneet öljy§ tai voineet sitfi havaita. -80 tehty ja 2. Miten on mahdollista, ettfi terveystarkastaja ja palopfiiillikkö kfivivfit paikalla 19
vsk. Erkamo 43. PUUT JO PITKÄ ÄN JÄK ÄLÄTIÖ MI Ä Helsingin puut ovat tunnetusti JO kauan olleet enimmäkseen jäkälättömiä . Kestävimmäksi on osoittautunut valkea poronSUOMEN LUONTO l / 81 40 . Sen sijaan karhunsammalet ja jotkut rahkasammalet ovat säilyttäneet asemansa paremmin Helsingin lähimetsien kallioilla ja kosteikoissa . Yleisimmin metsäkallioilla on rupijäkäliä , jotka ovat selvästi runsastuneet korkeampien jäkälien tuhouduttua. -~ < "PEITTOSAMMALISTA " j ehkä selvimmin on niukentunut kerrossammal , mutta vähiin ja vaivaiseksi on jäänyt myös tavallinen seinäsammal. uncialis) ja iso hirvenjäkälä . Kauempaa kulkeutuvilla saasteilla on vähemmän merkitystä , koska vertailupaikkakunnilla esim. Yleisemmin, vaikka niukkana sekin, on säilynyt tavallinen harmaa poronjäkälä (C. arbuscula), joa on matalakasvuisena vielä monin paikoin jonkinverran . SAMMALTEN VÄHETESSÄ OVAT HEINÄT RUNSASTUNEET Varsinkin sammalpeitteen tuhoutuminen on kaupungin lähimetsissä aiheuttanut silmäänpistäviä seurausilmiöitä. Toisaalta pihlajan nuoria versoja on nykyisin kaikkialla lähimetsissä paljon enemmän kuin vastaavissa luonnontilaisina säilyneissä . Heinien runsastummen kulttuurimetsissä mikä on tunnettua jo varhemmin ei siis täällä johdu yksinomaan tallauksesta , vaan tärkeältä osalta saasteiden aiheuttamasta sammalpeitteen tuhoutumisesta. Niinikään kynsisammalet ovat voimakkaasti niukentuneet ja harvina1stuneet . Lähes yhtä tavallisia näyttävät olevan tupastorvijäkälä (C. conspersa) on kallioilla vielä monin paikoin , varsinkin p ystyseinämissä . rangiferina) . Metsäkallioilla ja osin metsämailla on sensijaan tänäänkin melkoisesti jäkäliä , vaikkei alkuperäisen runsasta jäkäläpeitettä olekaan enää juuri missään. Toiselta puolen muistelen, että nimenomaan metsien sam malpeite oli 1930ja 1940-luvuilla monin paikoin vielä varsin normaalilta vaikuttava, vaikka kyllähän si ll oin kin metsissä kuljettiin aika paljon . V. Melkoisen harvinainen on taas tinajäkälä (Scereocaulon). Sulkasammal on ilmeisesti jo tyystin kadonnut Helsingin lähimetsistä. Porkkalassa tuhoja on paljon niukemmin. Pahimmin niistä on kärsinyt palleroporonjäkälä (Cla donia scellaris), jota nykyisin on enää vain harvoissa paikoin ja perin niukalti . Myös tiettyjä lehtijäkäliä (Umbilicaria deusca , Parmelia saxacilis, P. Niinpä tietyt heinät , kuten hietakastikka ja nurmirölli kallioilla sekä ennen muita metsälauha ovat päässeet voimakkaasti runsastumaan. Tietysti tallauksella ja muulla kulutuksella on myös suuri osuus varsinkin kalliotasanteiden jäkäläja sammalpeitteen tuhoutumiseen ja tiettyjen lajien harvinaistumiseen , mutta tällaista on ilmennyt myös sellaisilla kasvupaikoilla, missä maata ei juuri ole tallattu. Toiselta puolen tämä taimien ja nuoren lehtipuuston voimakas lisääntyminen havumetsissä kasvattaa huomattavasti lehtikariketta , millä on m yös varmasti oma osuutensa sammalikon heikentymiseen ja tuhoutumiseen. Kasvillisuuden pohjakerros saattaa näissä metsissä olla vielä keväälläkin lähes kokonaan syksyllä varisseiden lehtien peitossa. SAASTEET SYYNÄ Puujäkälien harvinaistumisen kaikkialla Helsingin lähimetsissä ovat tunnetusti aiheuttaneet varsinkin kaupungista kantautuneet ilman saasteet. Tosin niitä voi tavata vielä jonkun varren tai pienehkön kasvustonkin sieltä täältä, mutta laajoiksi yhtenäisiksi peitteiksi ne eivät luultavasti < enää missään kasva , eivät edes siellä missä maata ei juuri tall aca . Tavalliset pensasjäkälät ovat se nsijaan yleisesti niukentuneet sam an havainnon ovat varmasti monet muutkin tehneet . Normaalimetsissä ne pääsevät kasvamaan enimmäkseen vain puiden juurilla , lahokannoilla , siis paikoilla missä sammalikko ei ole esteenä . Sulkasammal (Pcilium crisra-cascrensis) ja iso liekosammal (Rhycidiadelphus criquecrus) näyttävät tyystin kadonneen . Sama syy lienee osaksi vaikuttamassa myös seinäsammalten ja pensasjäkälien vähentymiseen . Seinäsammalet ja pensasjäkälät katoamassa Helsingin lähimetsistä Samoillessani viime vuosina Ja vuosikymmeninä kasvien perässä Helsingin lähimetsissä olen todennut tavallisten seinäsammalten voimakkaasti vähentyneen ja usein miltei kadonneen pohjakerroksen kasvillisuudesta. Myös koivun , haavan ja raidan siemenestä nousseica nuoria yksilöitä on niissä ainakin paikka paikoin tavallista enemmän . Kallioilla ovat jotkut muutkin matalat alkuperäissammalet (Rhacomicrium , Grimmia , Hedwigia ym.) osaksi säilyneet muodostaen tallattuinakin tiiviitä , paakkumaisia peitteitä. jäkälä (C. Tämä kiintoisa ilmiö, jonka varmaan moni on havainnut, selittyy ilmeisesti siten , että näiden puiden pienillä taimilla on vähäsammalisissa tai sammalettomissa metsissä selvästi paremmat kehitysmahdollisuudet kuin sammalpeitteisissä. Monin paikoin näissä metsissä, melko varjoisissakin , juuri metsälauha ikäänkuin korvaa aikaisemman yhtenäisen sammalpeitteen , näin vielä pä tiheähkössä mustikkavarvukossa
Yksi kurki tahi tilhi ei oo paljon sulle . VIRKAMIES: Sinä saat rauhassa raapuscella kirjelmiäsi Ja valituksiasi , mucca onneksi meillä on suuret roskakorit. LUONTOINTOILIJA : Hoo, jos olisi soralaki, sen heti varmasti vesicäc. Vaan, jos sinä haluat valtionapua , niin pitää sinun lankeeman eceheni polvilles ja lupaaman , että käytät kaiken kauniiden julisteiden painaccamiseen ja muuhun yhteiskunnallisesti hyödylliseen . Ja eihän meillä ole nytkään hätää, sillä kerrotaanhan, että meillä on niin uudenaikainen ympäristölainsäädäntö , eccä sitä on vaikea huonontamacca uudistaa. Uuccerasci ja uskollisesti ilman puolcoa tai omanvoiconpyyntiä täytän minulle annetut velvollisuudet (enkä lavertele salaisuuksia.). 1980. KAIKKI : Kacsokaacce nyt tuota töyhtöhyyppien suojelijaa, kuinka sen pitää rukoileman virkamiestä, ja lankeeman hänen ecehensä polovillensa ja lankeeman hänen ecehensä polovillensa, ja polovillensa. VIRKAMIES: Kuningas virkamies olen minä. Luonnonsuojelun Tiernapojat Kantaesitys valtioneuvoston järjestämässä Y mpäriscövuoden valtakunnallisessa seminaarissa Finlandiatalon kamarimusiikkisalissa 15 . Teidän on syytä käyttäytyä hillitymmin tai ensi vaaleissa ympäristöystävällisyys poistetaan myös mainoksista. Hoo, jos olisi lintujärvi, sen varmasti suin päiri kuivaccaisic. Kiitokset: Olli Ojalalle ja muille Sisäasiainministeriön pojille. Teksti: Ismo Tuormaa Musiikkidramaturgi: Matti Nummelin Puvustus: Ryhmätyö Lavastus: Johannes Koikkalainen , Taisto Tähkämaa ja Arvo Aalto. VIRK AMIES: Sinä polvistuc tai pannaan cekoalcaaksi koko Lapinlääni. LUONTOINTOILIJA : Poliitikko hän se puhui elämisen laadusta ja luonnosta siihen asti kun kansa ehei käydä äänestämässä siihen asti rahaa riitti myös mainoksiin. LUONTOINTOILIJA : Kansanedustajien asiahan on aJaa kansan yhteistä ecua. Henkilöt Virkamies: Heikki Luoma Luontointoilija: Tom Pöysti Må"ntti: Ismo Tuormaa Poliitikko: Macci Nummelin KAIKKI : Hyvää päivää, hyvää päivää itse kullekin säädylle sekä isännille , eccä emännille jokaiselle kuin talossa on Ja me toivotamme ja me toivotamme onnellista ja hyvää joulua VIRKAMIES: Ja sitä harvinaisen suurta yksimielisyyccä joka vallitsee ympäristönsuojelun edistämisessä. ja uskomaccomac uudistukset alkavat ja se syöcci oli kansaa varten ulos viriceccy, ulos ulos viriceccy, SUOMEN LUONTO 1 / 81 40 . vsk.. Minut on kouluceccu insinööriksi, ekonomiksi, mecsänhoicajaksi , lakimieheksi, ja tässä caskulaskimessa ovat ratkaisut kaikkiin ympäristöongelmiin . 44 KAIKKI: Yksi kurki tahi tilhi ei oo paljon sulle. Läänien ympäriscönsuojelucoimiscoc perustetaan, tutkimusmäärärahoja lisätään, kansallisja luonnonpuistoja perustetaan, lait säädetään ja luonnonsuojelujärjescöc saavat yllinkyllin rahaa käyceccäväksi hyviin tarkoituksiin Ympäriscövalistusvuonna 1981. VIRKAMIES: Jaa, minä en ole mikään tiedon vääriscelijä enkä selitysten raapuscelija vaan kuningas virkamies, joka etsii ja edistää kaikin tavoin laillisen esivallan ja valtakunnan hyötyä ja parasta. LUONTOINTOILIJA : Jaa minä tykkään eccä sinä olet yksi tiedon vääriscelijä ja selitysten raapuscelija. Polviscukoon he eteesi . KAIKKI : Kaikki me iloitsemme, vaalit sai sen aikaan, vaalit sai sen aikaan . MÄNTTI : Olen kuullut eccä asiat alkavat mennä paremmin. 12
Taloudellisen suunnittelukeskuksen johtajan Eero Tuomaisen puheenvuoro ympäristönsuojelun taloudellisista näkökohdista taisi yllättää monenkin: ympäristönsuojeluinvestoinnit ovat eräissä tapauksissa olleet kaikkein tuottavimpia investointeja1 Hiukan vaihtelua ja väriä seminaariin toivat varsinaisten luonnonsuojelijoiden puheenvuorot. VIRK AMIES: Poliitikko minun kumileimasimeni . VIRKAMIES: Koska sinä olet ollut niin rohkea ja silitellyt minun kultaista attasseasalkkuani , niin tahdon minä palkita sinut yhä uusilla rahaa säästävillä lausunnoilla ja antaa yhden jos toisenkin todistuksen kosmoskynäni kärjestä. MÄNTTI: Ja luonnolle arvoa. Tilaisuus oli arvovaltainen : puheenjohtajina olivat ministerit Arvo Aalto, Johannes Koikkalainen ja Taisto Tähkämaa. ja he riensivät antamaan äänet pyhät äänensä ja he toivoivat, ja he toivoivat , ja toivoivat. Tähkämaalle tilaisuus ei ilmeisestikään ollut tärkeä: vaikka hän oli ensimmäisen sektion puheenjohtajana, hän saapui paikalle melkoisesti m yöhästyneenä. Olemme todella köyhiä poikia ja pyydämme luonnonsuojelujärjestöille lanttia. Avauspuheessaan ministeri Koikkalainen toivoi rakentavaa keskustelua arkipäiväisistä kiistakysymyksistä eikä ikuisuusasioista. sitä, että vetemme ovat puhdistuneet hiukan viime vuosina. Ensin hän näytti sarjan kuvia Suomesta: kaunista maisemaa, tuottavia ja monipuolisia ekosysteemejä. Niiden mukaan tilanne olisi riemastuttavan hyvä. vsk. Mene myös eduskuntaan ja kerää eduskunnan kuppilaan kaikki asialle otolliset kansanedustajat kunnes valtakunnallisten luonnonsuojeluyhteisöjen ja läänin ympäristönsuojelutoimen kehittämistä koskevat budjettipykälät on käsitelty. Ilmari Hustichin puhe on kokonaisena sivuilla 5-10. Vainajaa kehuttiin: oli ollut hyvä vuosi, oli tehty paljon päätöksiä ja pidetty kauniita puheita. Teuvo Suomisen diaesityksen idea oli erinomainen . Keskustelupuheenvuorot eivät olleet yhtä tyytyväisiä kuin valmistellut esitykset. Ympäristöhaittojen korvauskysymykset aiheuttivat myös erimielisyyttä. Mutta olisivatkohan samat puhujat yhtä tyytyväisiä kehitykseen, jos kesämökki tai asunto olisi vaikkapa Kiantajärven rannalla: vesi on kyllä puhdasta, mutta vedenkorkeus vaihtelee mecritolkulla. Y mpäristövuoden hautajaiset Joulukuun viidentenätoista kokoontui arvovaltainen ja asianmukaisesti pukeutunutkin joukko Finlandia-taloon päättämään Ympäristövuotta. Vaan käsitykset siitä , mikä on ikuisuuskysymys ja mikä arkipäivän kiista, vaihtelivat. KAI KKI : Synti suuri surkia kun asiat makaavat nyt täytyy astua yhdes jo kansan takaamaan Nyt on aika edistää as101ta tämän maan josta ompi ilo tuleva koko maailmalle POLIITIKKO: Emme ole millään viekkaudella emmekä vääryydellä tulleet huoneeseenne laulamaan vaan meidän oman hyvän tahtomme mukaisesti . Tiedä sitten, menikö sanoma perille . MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto taas katsoi monien ympäristöongelmien johtuvan päällekkäisestä suunnittelusta ja hajanaisesta hallinnosta, mutta miltei samaan hengenvetoon vastusti ympäristöhallinnon keskittämistä . Useassakin puheenvuorossa korostettiin esim . Virkamies olen minä tärkeä ja puolueeton päättäjä Ja vaikka teen mitä tahansa poliitikko saa vastata edestämme Sillä aina meitä on opetettu että totella sääntöjä ja kuunnella pyhää lakia ja kuunnella pyhää lakia POLIITIKKO: Nyt minä olen käynyt eduskunnan Arkadianmäellä ja siellä sitä istuu nyt puoli eduskuntaa kuppilassa kahvia ryystämässä ... VIRKAMIES: Mene ja hidasta asioiden käsittelyä . Sitten samat kuvat uudelleen , nyt vain myös uusi teksti: tämä suo oli erinomainen porolaidun , mutta nyt sen peittävät tekoaltaan vedet; tähän kauniiseen ja monipuoliseen maatalousmaisemaan kylvetään myrkkyjä ja yksipuolinen kemiallinen lannoitus köyhdyttää maaperää . SUOMEN LUONTO l / 81 40. Suurin osa puheenvuoroista oli kapulakielistä käsitteiden pyörittelyä, josta oli vaikea tavoittaa kiinnekohtia arkipäivään . Teollisuuden keskusliiron puheenjohtaja Stig Hästö oli ainakin rehellinen eikä edes täällä vaivautunut tarpeettomiin korulauseisiin: teollisuus on jo sijoittanut tarpeeksi ympäristönsuojeluun, nyt on vain kehitettävä kansainvälistä kilpailukykyä. POLIITIKKO: Jaa, minun puolueeton etujeni ajaja ja asioitteni valmistelija. SAK:n Viinanen painotti, että haittojen aiheuttaja myös maksakoon. Ota paperit joulun ajaksi pöydälle tutustumista varten . Jo ensimmäisissä puheenvuoroissa Tapani Valtonen ja Olli Saastamoinen , luonnonvarojemme tutkijoita molemmat , arvostelivat voimakkaasti vesiluontomme järjestelmällistä tuhoamista ja toivottavasti 45. Liittomme puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi kurkisti myös virallisen suojeluoptimismin taakse. Viralliset puheenvuorot olivat enimmäkseen kaunisteltuja esityksiä, joissa ongelmat työnnettiin taka-alalle. Minä menen puolestani tilaamaan uuden lausunnon , sillä muutenhan tässä asiassa uhkaa tapahtua jotain. Kun Koikkalainen ja SAK:n edustaja Pertti Viinanen toivoivat pikaisesti keskitettyä ympäristöhallintoa, kansliapäällikkö Arno Hannus oli taas ylpeä, että semmoiset hankkeet ainakin tämän vuoden budjetista saatiin torjutuksi . istuivat tosin jo ennen tuloani . Ympäristöhallinto on ainakin ikuisuuskysymys
Valtuuskunta tapasi mm . osoittivat päättäjille , ettei kaikki tod ellakaan ole niin h yvin kuin juhlapuheista näyttää. Autioituminen työ ntyy etelään vuosittain 68 km . v11me vuosina. Metsästyskiellon avull a voidaan selvittää , missä m äärin metsästys on syynä isotrappien vähentymiseen , missä määrin ilmaston ja maanviljelysmenetelmien muuttuminen . taputtamalla voimakkaasti viralliseen oh jelmaan kuulumattomille puheenvuoroille . Seppo Vuokko Kaatopaikat kauemmas asutuksesta Kaatopaikkojen kaikkia haittoja e1 voida torjua, vaikka jätealuetta huollettaisiin tehokkaasti . ... Kiel to tuli voimaan elokuussa 1979 ja jatkuu ainakin viisi vuotta, jo lloin Jordanian hallitus käsittelee asian uudelleen. D Kysymyksiä tietäville Ja päättäville Miten ympiiristönsuojelu on orettu huomioon puutarha-alan vihersektorin koulutuksessa. metsäja maatalousalan ed ustaj ia. Lääkintöhallitus suosittaa kaatopaikan ja asutuksen väliseksi etäisyydeksi metsä maastossa vähintään 500 metriä ja avomaastossa vähintään 1 000 metriä. O nneksi näitä häiriköitä ei ollut niin paljon että he olisivat pahemmin häirinneet enemmistön rauhaa. D 46 Isotrappi rauhoitettiin Espanjassa Espanjan m aatalousm inisteriö on kie ltänyt isotrapin (Otis rarda) metsästyksen ainakin vuod eksi. Tummapukuiseen jo ukkoon oli osunut muutamia luonnonsuojelijoitakin , jotka ilmaisivat kantansa mm . ihmistä , vaikeimpana ongelmana on kuivuus ja nälkä. UNSO :n päällikkö Galil Magdi kertoi, että näiden m aiden , joissa elää 200 milj . Ohjelma maksaa noin 640 milj . vsk. isou ap in m aa ilmankannasta o n Espanj assa tosin sielläkin se on huomattavasti vähentynyt .. (The lnrernational Council For Bird Preservation N ewsletrer) Suomelta vihreää kehitysapua Lokakuun puolivälissä Yhdistyneiden Kansakuntien Sudanin-Sahelin alu een toimiston (UNSO) vakuuskunta vierail i maassamme neuvottelemassa Suomen m ahdollisuuksista osallistua alueen aaviko itumisen p ysäyttä mi seen ja kasvillisuuden pa lau ttamiseen . Syynä metsästyskieltoon on se, että Jord ania on menettänyt useita suurnisäkkäitä ja on vaarassa menettää lukuisia lintulajeja liiallisen metsästyksen takia. d ollaria. Piristävänä välikohtauksena oli normaaliin tapaan pyydetty Luonto-Liiton puheenjohtajan Heikki Luoman puheenvuoro , tiernapoikien esitys , jonka sanat ovat ohessa. Helsi ngin Yliopistossa tehtyjen tut kimusten mukaan kaatopaikkojen hai tat ulottuvat kuitenkin keskimää rin 1 5002 000 metrin päähän , ja tätäkin kauemmaksi avoimessa maastossa. UNSO :n piiriin kuuluu 18 maata: Djibouti , Etiopia, Gambia, G uinea , G uinea-Bissau , Kap Verde , Kamerun , Kenia , Mali , Mauritania, N iger, Nigeria, Senegal, Somalia, Sud an , Tsad , Ugand a ja Ylä-Voita. Selvitykset osoittavat ku itenkin , ettei maanviljelyssä ja karjataloudessa saavuteta haluttuja tuloksia , ellei aavi koitumista saad a kuriin . Aavikoitumisen pysäyttäminen vaatii laajoja metsitysohj elmia asi antuntijoiden arvioiden mukaan tähänastiset metsitykset tulisi kahden seuraavan vuosikymmenen ajaksi 50kertaistaa . Juhani Laulajainen Uusikaupunki SUOME LUO TO 1181 40. Kansa invälisen lintujensuojeluneuvoston (ICBP) isotrappityöryhmän tutkimusten mukaa n laji o n vähentym ässä koko levinneisyysalu eellaan ja Espanja on ainut maa missä sitä esiintyy vielä runsaana. Suojavyöhyke pitäisi siis ainakin kaksinkertaistaa. Keh itysyhteistyöneuvottelut o livat alustavia mitää n päätöksiä ei viel ä tehty. Rajoittuuko se pelkiistiiiin maisema vaurioiden korjailuun . Pitiiisikö asennekasvatukselJa niveltfiii viheralan kouluissa toisiinsa ympiiristönsuojelu ja ympiiristön rakenraminen vai kouluteraanko vihermiehet ja -naiset vain kuuliaisesti paikkaamaan ja1kiii (joka tosin on ta"rkefa sekin). Pääasiassa keskustelu liikkui Suomen kam aralla, vai n luonnonsuojeluvalvoja Antti H aapanen ja ympäristönsuojeluosaston päällikkö Olli Ojala toivat omissa keskustelupuheenvuoroissaan esiin m yös globaaliset ongelmat. Ja kun järjestäjät eivät olleet pitäneet tilaisuutta tiedottamisen arvoisena , oli kerrassaan merkillinen sattuma, että television kuvausryhmä sattui paikalle iuun Tiernapoikien esityksen ajaksi. Hajuja , savua, m yrkkyjä ja kiusallisia eläimiä pelmahtelee ympäristöön alentaen asu misviihtyvyyttä . UN SO:n avustustoiminta alkoi vuonna 1975 ja se tähtää ennen muu ta Sahelin alueen elintarviketuotannon kehittämiseen . Suo , jolle kaatopaikka usein sijoitetaan , on osoi ttautunut erityisen huonoksi vaih toehdoksi: tutkimuksissa haittoja havaittiin kulkeutuvan valu mavesissä aina kuude n kilometrin päähän suokaatopaikasta. Tämän vuoksi kaatopaikat olisi ym päröitävä tarpeeksi leveällä suojavyöh ykkeellä . Vii meisten 50 vuod en aikana seudulla on aavikoitunut 650 000 km 2 tuottavaa maata. Viimeaikaisten selvitysten mukaan 40 pros . Aikomuksena on kasvattaa vihreä suojametsävyö Sudanin-Sahelin alueen po ikki. . Suurin osa yleisöstä oli tyytyväistä, kun sai olla pois virastostaan ja kuunteli h yvillä mielin " näin on h yvä " -vakuutteluja. (The International Council For Bird Preservation Newsletter) Täydellinen metsästyskielto Jordaniassa Jord aniassa on julistettu kaikkien eläinten metsästyskielto ja hallitus on lakannut m yöntämästä metsästysvälineiden maahantuontilupia. Merkillistä tosikkomaisuutta osomivat eraat virkamiehet yrittäessään estää esityksen
cuun alueeseen liitettiin vielä 3 7 tynnyrinalaa lisämaata . Ensimmäistä kertaa lainsäädännölliset keinot ulotettiin alkuperäisen miljöön säilyttämiseen. Kun sisällyscä silmää, näyttää Yhdysvaltoihin kertyneen nähtävyyksiä yli muiden. Suojaistutuksec. Erityisesti kiinnitetään huomiota lyijyn , kadmiumin , rikin sekä fluorin aiheuttamiin haittoihin kasveissa. '' Rajaustyöryhmän '' kirjelmän karttaliitteessä esitemm kruununpuiston rajac. Seuraavana vuonna Viipurin läänin kuvernööriksi tuli Frederic Steven. Väripainantaan voisi kiinnittää enemmän huomiota , jotkut kuvista ovat tukkoisia. Hårdh Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitos • A . Kirjaa selatessa paljastuu paikka paikoin valmistelun kiireys. Puutarhakasveja koskevassa opetuksessa ympäristönsuojel ua koskevia kysymyksiä painotetaan seuraavissa yhteyksissä: 1. Steven esittikin Imatran kruununpuiston perustamista . E. Moninaiste n vaiheitten jälkeen Imatran asema oli muodollisesti turvattu. Aikaisemmin erotetSUOMEN LUONTO 1/ 8140. 448 sivua. Molemmat luonnonnähtävyydet PYY· kitettiin ja rajattiin viranomaisten toimesta kesällä 1843. Voisi ehkä kielteisesti määritellä, että luonnonvarojen järkiperäistä hyödyntämistä on toimia täsmälleen päinvastoin kuin nykyajan valaanpyytäjät , ts . Kauttaaltaan nelivärinen, maantieteellinen teos esittelee nähtävyyksiä eri puolilta maail maa . Tällaiset tulokset tuodaan vä littömästi opiskelijoiden tietoon . 2. Valituilta Paloilta on ilmestynyt jälleen yksi luontoteos . lähinnä Japani ja Neuvostoliitto. ,sk . Terho Poutanen ent. Asiaa on paljon . Erinomaista kirjassa on nähtävyyk siin lisäselvitykseksi liitetyt artikkelit kuten Koralliriuttojen synty, Laattatektoniikasta, Rantavallit , laguunit ja tombolit jne . Luonnonnähtävyyden rauhoittaminen oli joka tapauksessa selvänä osoituksena kokonaan uudenlaisesta asennoitumisesta . Uutta kruununpuistoa koskevan suunnitelman Nikolai I hyväksyi esittelyssä heinäkuussa 1842 . Teos ei ole hurjalla hinnalla pilattu (139 mk) , niinkuin eivät muutkaan Valittujen Palojen kirjat, joista otetaan heti alkuun suuret painokset. Nordenskiöldin merkitystä kansallispuistoaatteelle (SL 5 / 80) en malta olla toistamatta Imatran tarinaa sellaisena kuin historiantutkija Sven Hirn sen on kertonut. Huutoja korvesta J. Hakuteokseksi tätä kirjaa on vaikea mieltää, mutta selailla sitä kyllä voi . Väheksymättä A. Joku on toheloinut tälläkin vuosisadalla , sillä valtiolle luonnonsuojelutarkoituksessa hankitut Imatra ja Punkaharju, samoin kuin Koli ja Vehoniemenharju , ovat yhä luonnonsuojelulailla rauhoittamatta. Tällöin ilkivalta ja kaskenpoltto olivat jo tehneet sellaista jälkeä , että viranomaisten toimenpiteet tulivat viime hetkellä . Lasse Kosonen VALAANMURHIA VASTAAN Robert Hunrer: The Greenpeace Chronicle. Eteen tupsahtaa kuin sanaruuhkana suomenkielellä saksalainen mammuttivirke. lsojaossa vuonna 1838 Imatra ja kuusi tynnytinalaa kosken partaita jäi valtiolle. Makuasioista on turha kiistellä , toiselle luonnonihmeet ovat yhtä toiselle toista . Valitut Palat. Luontoa oli suojeltava tuholta ja valvontaa varten palkattava metsänvartija. Picador, Pan Books 1980, 448 s. Samoin erinomaista on sanasto kirjan lopussa . Vastaavat toimenpiteet käynnistyivät samanaikaisesti Punkaharjun osalta, tosin toisenkaltaista byrokraattista rataa edeten. Kuvernööri Stevenin ansiosta kosken ympäristö oli luonnonsuojelualueena varjeltu. Kuvernööri Steven totesi, että Imatran ympäristö oli vaarassa tuhoutua , jollei valvontaa ja tarkkailua tehostettaisi. Kovin monia valaita Greenpeacen taistelijat eivät ole pelastaneet , mutta ongelma on välittynyt joukkoviestimiin ja näin muokannut yleistä mielipidettä tavattomasti, kuten meillä Koijärvi-liike . Kokkolassa , on kartoitettu teollisuussaasteiden vaikutukset puistoja koristekasveihin kaupunkialueella. E. Muokattu teosten Dictionnaire Jlluscrc des Merveilles Naturelle du Monde ja Die Naturwunder der Erde pohjalta . Sanastolla olisi käyttöä varmasti muussakin yhteydes··1 sa. Imatran kruununpuiston asiakirjat välitettiin kenraalikuvernöörin ja mi nisterivaltiosih teeri n puol rolausei n keisarin ratkaistavaksi. Paikoin tekstin tyyli on vieras , varsinkin kun kirja esittelee itsensä kuvaja tietoteokseksi. E. Greenpeace, Kanadan länsirannikolla perustettu luonnonsuojelujärjestö, on tullut tunnetuksi huimapäisistä yrityksistä vastustaa valaanpyyntiä . Joillakin seuduilla, mm . elokuuta , minkä jälkeen toimeenpano-ohjeet välittömästi lähetettiin Viipuriin. Ryhmän jäsenet ovat vuokranneet laivoja ja ajaneet veneillä harppuunain ja valaiden väliin, jotta edes joitakin valaita saastyis1. imatralainen rm Kirjallisuutta MAAILMAN SUURET LUONNONNÄHTÄVYYDET Luonnonihmeiden Maailma . Viherrakentamiseen soveltuviksi katsotaan erityisesti ne kasvi lajit, jotka muodostavat tehokkaan suojakasvuston melua , ilmansaasteita ja pölyä vastaan . Sven Hirn kertoo Imatran kruununpuiston syntyvaiheista Imatran tarinassaan (Kanta-Imatra seuran julkaisu n :o 3, 1978) otsikolla "Viranomaisemme toheloivat'' tarkoittamatta kuitenkaan oman vuosisatamme viranomaisia . Nordenskiöld vai Frederic Steven. Luonnonsuojelullisen kehityksen merkkipaalut asetettiin silloin paikoilleen. Greenpeace on järjestänyt muaa47. Se esittelee tärkeimmät kirjassa esiintyvät erikoissanat selityksineen. 3. Senaatissamme uudistusta käsiteltiin 24 . Kasvilajit luokitellaan niiden saasteiden sietokyvyn perusteella . Esitellyksi tulevat m onet rotkot , kalliot , vuoret, laaksot, rantatörmät jne . Toimenpide ei paikkakuntalaisia ärsyttänyt , si llä maa oli viljelykelvotonta ja kaskeaminen oli vienyt metsät. Luonnonihmeet on luokiteltu 15 ryhmään . Suomen luonnonihmeitä kirjan mukaan ovat Ahvenanmaa, Järvi-Suomi ja Saana
Hunter on itse ollut liikkeen keskushahmoja Greenpeacen ensimmäisen vuosikymmenen ajan ja käyttää tekstiä ehkä liikaakin sisäpiirin elämän kuvaukseen. Itseasiassa tämä laaja teos oli kiireesti tehty tiivistelmä niistä tutkimuksista ja pohdiskeluista, joita Darwin teki oltuaan mukana tutkimusmackalla Beagle-laivalla vuosina 18311836. Suomeksi Darwinin teos ilmestyi koko laajuudessaan A. Tällöin oli Suomessakin kehitysoppi hyväksytty niin biologiassa kuin muuallakin . kin ristiretkiä, joiden tunnuksena on aina ollut väkivallaton vastarinta luonnon tuhoamista vastaan. vsk.. Mutta kumarran syvään , ja toivon onnea Greenpeacelle, ja valaille. Teos herätti ennennäkemättömän laajan keskustelun, joka ei suinkaan jäänyt tieteen sisäiseksi, vaan levisi kaikkialle. Pienestä ryhmästä on kasvanut suuri järjestö. Ilman kehitysopin läpitunkemaa ja jo osin icsescäänselvyydeksi muuttunutta maailmankuvaa olisi ympäriscönsuojeluajattelukin toisenlaista. R. Kirjayhrymii 1980, 236 s. Kun Sir Charles Darwin sai myyntiin teoksensa On rhe Origin af Species by Means af Nacural Seleccion , or the Preservation af Favoured Races in the Scruggle for Life vuonna 1859 syyskuun 24 . Olli ]iirvinen KEHITYSOPIN KLASSIKKO Charles Darwin: Lajien syncy (/yhentiien toimirtanur Richard E. Darwin muutti jatkuvasti teosta koettaen parannella teoriaansa niiltä osin kuin se oli saanut aiheellista arvostelua. Tässä olisi oivallinen tilaisuus uurtaa omaan otsaan lukemattomia akateemisen harmin ryppyjä ja pitää esitelmä cieceelli48 sescä ekologiasta. On vastustettu Yhdysvaltain Ja Ranskan ydinpommikokeica Tyynenmeren alueella, Kanadan ja Norjan turkisyhciöiden harjoittamaa hylkeenpyyntiä Newfoundlandin keväcjäillä sekä ydinvoiman laajentuvaa käyttöä. Hunterin teos kertoo Greenpeacen historian sanomalehtimiehen suJuvaan tapaan. Mystiikan korostuminen johtuu teknologisen luontoa hävittävän rationaalisuuden vastustuksesta; Hunterin käsicceiscössä tekniikka ja logiikka ovat samanlainen käsicepari kuin ekologia ja mystiikka. Joskus tosin tuntuu, että tiettyjä kehitysopillisia totuuksia voisi enemmänkin ja rehellisemmin käyttää hyväksi ympäristönsuojelun filosofiaa ja periaatteita rakennettaessa. Varsinaista lopullista tutkimusta ei sitten koskaan ilmescynyckään . Yllättäen teos vaatii lukijaltaan hyvää itämaisen mystiikan tuntemusta monet Greenpeacen keskeiset päätökset ovat perustuneet ikivanhaan kiinalaiseen teokseen I Ching , joka lienee vaikeinta (hämärintä?) Kauko-Idän filosofiaa. Käsillä olevan teoksen alkuperäislaitos on ravistellut ajattelua ja tiedostamista ehkä perusteellisemmin kuin juuri mikään muu teos . Koskimiehen suomentamana 1913. Toisaalta tieteellisesti katsottuna vuolas ja joustava rakenne, josta on perusteellisuudesta tinkimättä karsittu pois maallikkoja rasittavat viitteet ja pedantic yksityiskohdat, on tehnyt teoksesta luettavan muillekin kuin fakkibiologeille. päivänä , myytiin mainitun teoksen koko 1 250 kappaleen painos loppuun päivässä. Kaikkiaan teoksesta ehei Darwinin elinaikana ilmestyä kuusi painosta pelkästään Englannissa . Leakey, suomentanur Anro Leikola). Koulujen uskonnon opetukseen kehitysopin ajatus oli sisältynyt vuodesta 1905 lähtien . Darwin oli kuitenkin saanut mahdutetuksi teokseensa niin mahtavan ja vakuuttavan todiscelujen määrän , että tämä yksi kirja saattoi tehdä niin suuren vaikutuksen. Nouseva työväenliike SUOMEN LUONTO 1/8 1 40. 125 mk
Bladderworcs (Urricularia) cacch watcr inscccs in little cappcd nodulcs. The leader of rhe pany, ministcr Paavo Väyrynen , howevcr denies thc accusations against him , and cransfers the blame co the officials of Parliamenc and che Miniscry of Financial Affairs. The hardness of wincer is oudined in observations from 14 weacher stations, c.g. Wild forest reindeer is enlarging its territory by Erkki Pulliainen, Jorma Kauko, Kalevi Hcikura and Kimmo Kaakinen pages 3236 !n Finland during the 1970's there has been wild forest rcindccr in chrcc main areas: Suomussalmi . Variations in the severity of winter in Finland by Hannu Mansikkanicmi pages 24-28 The sevcricy of winter varies from year co year, and che same wincer can bc very different in difmullistavat biologisen tutkimuksen saavutukset. J. Mutta mielestäni kirja on myös ympäristönsuojelun perusteoksia . maaliskuuta 1872 oli ensimmäisenä suomenkielellä esittänyt kehitysopin pääperiaatteet . Leakey on ehkä merkittävästi vaikuttava siihen , kuinka Lajien synty säilyy aktiivisesti luettuna teoksena, myös muissa kuin niissä biologipiireissä, joissa Lajien syntyä on luettu jopa edelleen kiihtyvällä innolla. but chesc things wcre noc considercd imponanc cnough". Leakeyn lyhentämä , toimittama ja kuvittama laitos Lajien synnystä , joka ilmestyi teoksen alkuperämaassa 120 vuotta ensimmäisen painoksen ilmestymisen jälkeen, ja nyt suomennettuna täällä. They have clearly enlarged their cerricory to che west, and so ic is to be hoped they will continue co do. Lisäksi kuvitus on laadittu varsin sopivasti asiaa havainnollistamaan. Thcrc ccnainly arc panicular issucs in Nacurc conscrvacion, and contradiccory scaccments arc ofcen made . The minister considers chat in cnvironmental matters we should move from dctails to qucscions concerning life-style . in che following caccgorics: the heating requircment , numbcr of days of heavy frost, chickness of snow lying, amounc of snowfall , amounc of wind , number of windy days , darkness , and humidity. edicorial page 3 Naturc conservarion is noc jusc a single•issue movemem . souchern Kainuu (mostly Kuhmo). He says chcre is something wrong with the fact that some of our decision-makers rake an arroganr and ignoram attitude towards young people who fighc for the environment, or cowards local peoplc 's views on rheir own environment . Niinpä tänä päivänä oppi lajien kehittymisestä on kaikkialla järkevissä piireissä ollut jo kauan hyväksytty tosiasia. and Northern Karelia (mainly Lieksa) . Sundews (Droserii) and Buncrwons (Pinguicula) cacch insects on their sticky leaves. Jnha, photographer, was worried about the vanishing majescy of our forcscs: "The grcat voicc of Naturc has been opressed ''. Sille, joka ei tahdo perehtyä Darwinin ajattelutapaan ja sen pienpiirceisiin kaikessa perusteellisuudessa , on tämä Leakeyn versio omiaan . Funghi also have species that catch inseccs in their mycelial root-threads. oli suhtautunut kehitysoppiin alusta alkaen myönteisesti. 1. Ovathan sitä täydentäneet monet sumpcion than at present. Ainakin sen pitäisi osoittaa, miten tinkimättömästi ja rehellisen johdonmukaisesti ajatukset on esitettävä: niin kehitysopista kuin ympäristöongelmistakin. The species should not . Green animals br Tore Lindholm pages 2931 Therc is a group of animals chac photosynchcsize albeic with the help of plants. Poets and rcsearchers alikc have been delighced by ies wonderful singing and mimicery. lt includes the wholc field of human activicies ali che rclationships becwecn humankind and Narure. Sitäpaitsi oli jo aikaa siitä kun J. Näin teoksesta on saatu tuore, Darwinin alkuperäisversiota kunnioittava kokonaisuus. Popular scepricism grows when peoplc notice that largescale plans affecting the environmem are carricd out sccrctly, undercstimating effccts, and without any attention bcing paid to local people's dcsircs at ali . vsk. Kirjan luettuaan ymmartaa , miksi tästä teoksesta tuli 120 vuotta smen todellinen bestseller. Ja siinä on onnistuttu. Writers and Nature at the turn of the century br Inkeri lius pagcs 3 7-40 At the turn of thc century Finnish writers grcatly praiscd chc beauty of thcir country, and at this timc too the firsc warnings wcrc hcard of chc descruccion of Nature . Nature conservarionists aim , in chcir accions, to procccc humankind and to maimain life in a rich and varicd scatc for thc fucure as well. Leakey on tehnyt urakan, joka vaatii asiantuntemusta jottei teos sormeilusta huononisi . howcver, he allowed to spread to tht north , as it is ablc to cross-brccd with thc northern semidomcscicaccd reindeer. Humans are totally depcndem upon Nacure. Tapio Lindholm fcrenc parcs of Finland . Ecological panthcism is spreading cverywhere , cven into the policical panies, chough promises are quickly forgotten . (Norch-Scandinavian areas inhabited by che Lapps). Leakey johdattaa lukijan suoraan oleellisimpien kehitysopillisten kysymysten ääreen . A rachcr narrow vicw is also hcld by those who destroy Nature an attitude of rational subjcccion. and a more egalitarian standard of living. K. But this is to be expecced when che righc co spcak is not only given ro cenain "cxpcrcs'' Nature conservation and the quality of life by. Nacure conservation is by no means a "genclcman's hobby" these days. Siispä on tyydytyksellä vastaanotettava maineikkaan paleontologin ja ihmisen esihistorian tutkijan Richard E. Throughout the incerview he cominuall y repeatcd che phrase: '' ... Jn 1877 the Tourist Association was founded , and began to publicisc thesc writers'works both co Finns and foreigners . At the end of the nineteenth cc:nrury thc most popular tourist sighcs werc Pyynikki , Punkaharju , Olavinlinna, Puijo, Paikkari crofc , and Aavasaksa. Nature in harmony and in tragedy br Pauli Annala pagcs 1517 Naturc conscrvationists often tend to romamicisc Nacure, considcring hcr only as beautiful and pcaccful a somewhac narrow vicw. Nature should be underscood as a whole, in boch harmonic and cragic aspcccs. Vaatiihan Darwinin ajatuksien kestävyyden arviointi tietyssä määrin evolutiivista asiantuntemusta . The fucure of the species in Finland depends upon the Kuhmo deer. Jn Finland chere arc somc single-cclled and primirivc multicelled animals which live in symbiosis wich photosynchcsizing algae . Only then can hu mans fcel at one wich Nature. Ilmari Kianto wanccd to protcct thc remote ends of Suomussalmi from the scourge of indusuy and tourism. Näihin tuloksiin nojaa suurelta osin tietomme ympäristöstä ja maailmankuvamme. Yhtä havainnollista teosta evolutiikan nykytilasta ei ole saatavilla . Ilmari Hustich sees the signs of a growing " third republic" a force for a softcr technology, lower conSUOMEN LUONTO 1/8 1 40. H. Larin Kyösti, poet, painced an impressive piccure of che falls at Imatra. The romancic and the racional should be united . Ernst Lampfo , besidcs wricing abouc natural wondcrs, wrocc of the backwoods and wilderness pcople. Kaiken kaikkiaan Darwinin Lajien synty ja sen sisältävät ajatukset ovat edelleen kovaa kamaa. 49. vuosisadan alusta on täysin luettavissa sekin. Ja mitä selkeämmin tämä on tiedostettu, sitä merkittävämpiä tuloksia on saavutettu biologiassa osa-alueesta riippumatta. Vaikka eipä silti, Koskimiehen suomennos Summaries of the Main Articles Nacure Conservation iust a single-issue orientated movement. A. Toisaalta Darwinin viitoittama lähestymistapa on ollut jo pitkään biologisen tutkimuksen punainen lanka. Tästä riippumatta on Darwinin kirja vallan muuta kuin pelkkä oppihistoriallinen kunnioituksen kohde. Paavo Väyrynen, Centre party leader, Minister of Foreign Affairs interrogated br Ismo Tuormaa pagcs l 114 Of ali the Finnish parcies, the Cencre parcy has come in for most criticism of its attitude to environmemal matters. This happened once again afcer the municipal clcctions, last septembcr. 1/mari Hustich pages 510 Hustich , a member of the Finnish Academy of Scicnccs, gavc chis papcr last december at chc state scminar on the environmental year. Floral predators by Seppo Vuokko pages 10-23 Thcre are somc five hundred species of inseccivorous plancs on the globe, and abouc a dozen of them are found in Finland . Onneksi lukija voi Leakeyn kommenttien avulla saada käsityksen siitä, miten käsitys evoluutiosta on kehittynyt sadan vuoden aikana . Malmberg 8. so Nacun~ proceccion is ac rhe same cimc human protcccion. From the Bluethroat with love by Antero Järvinen pages 1819 The Blucthroat (Luscinnia svccica) is a nacivc of tundra birch-forests , and is the national bird of the Saame country. Erkko, popular educator and poet, wrote abouc the scate of mind induced in him by che varied beaucy of Finnish Nature. Tosin aina esiintyy myös uustietämättömyyttä. Tätä auttaa perusteellinen johdanto sekä kommentit pitkin teosta . Only primitive organisms have this abilicy; specialised cells do not accept strange cclls into chcir company. The bluebird's song can be heard in the tundra almost round che cloc k during the lighc summer nighcs
Toisen ja kolmannenkin pähkinän orava popsi samantien, mutta neljännen se piilotti poskeensa ja kävi hautaamassa kukkalaatikkoon mullan alle. Sen herkkua ovat pihlajanmarjac. Kun tassut eivät herkkupalaan yltäneet , ystävämme yritti tavoitella pähkinää hampaillaan. Pullea, punavatsainen , paksunokkainen TUPUNALKKU , jolla on aivan musta pää , ilmestyy lintulaudalle aterioimaan rauhallisesti ja sopuisasti. Odottelimme oravaa luoksemme seuraavanakin päivänä, olihan kukkalaatikossa evästäkin kätkettynä. Linnut olivat kuitenkin juuri olleet syömässä eikä orava löytänyt paljon mitään, vaan istuutui parvekkeen lattialle, nosti erutassut rinnalleen ja katseli meitä niin liikuttavasti , että nakkasimme sille kaapista muutaman pähkinän. Lähetä vastauksesi osoitteella LASTEN LUONTO, Perämiehenkaru 11 A 8, 00150 Helsinki 15 , maaliskuun loppuun mennessä . Vähintään kolme linnunnimeä oikein arvanneiden kesken arvotaan 5 kpl avainkukkaro-askartelusarjaa (nahkainen askartelusarja , josta voi ommella avainkukkaron). Valtteri ei tunne lintuja juuri ollenkaan ja niinpä Laura ja Harri hieman puijaavat häntä esitellessään lintulaudan siivekkäitä. ..... vsk .. Pähkinät laitettiin parvekkeen lattialle , ja kurre nappasi heti makupalan erutassuihinsa ja antoi meille syömänäytöksen. " .... Mutta kurremme oli ilmeisesti löytänyt anteliaamman isännän , joka ei piilotellut pähkinöitä mahdottomiin kaloihin , koska emme sitä enää nähneet. Sillä on sininen päälaki , selkä ja pyrstö sekä keltainen vatsa, jossa ei ole mustaa Juovaa. Ne tirskuttavat ja nahistelevat keskenään parhaista makupaloista . Sitten se nakerteli pähkinän suuh unsa , pureskeli sen hienoksi , nielaisi ja näytti tyytyväiseltä. Tämäkään ei onnistunut, mutta saimme havaintoesityksen siitä miten hirveän terävät hampaat oravilla on: kovasta muovimatosta irtosi suuria suikaleita, jotka kiukkuisesti lensivät sivuun. Nopeasti se kuori maapähkinän ruskean kuoren ja syljeskeli kuorenpalat lattialle. Se viheltää kauniin kirkkaasti ja on aika kesy ja verkkainen ateriav1eras . Erityisesti lintulaudalla olevan talipalan kimpussa voi nähdä mustapäisen valkoposkisen TAITILAISEN, jonka keltaisessa vatsassa on musta keskijuova. 4 .... Auta sinä Valtteria ja kerro hänelle lintujen oikeat nimet. Lähetä samalla myös luontoaiheisia piirustuksiasi ja kertomuksia luontohavainnoistasi, parhaat julkaistaan Lasten luonnossa . Tästä linnusta, jonka nimi on PURVANEN, on tehty paljon lauluja muun muassa eräs , jonka nimi on PURVANEN JOULUAAMUNA. 3. Sinne oravakin kiipesi aikansa meitä seurattuaan ja rupesi etsimään laudalta makupaloja. ...... Vastaajan nimi : Osoite: Eräänä talvipäivänä ollessamme juuri aamiaispöydässä tuli orava varovasti nuuskimaan ikkunamme taakse, aivan kuin ottaakseen osaa ruokailuumme. . 5. .... ....... Tämä lintu nähdään usein joulukorteissa. Ihan joka päivä pyrähtää lintulaudalle oikein parvi harmaanja ruskeankirjavia , vankkatekoisia ja paksunokkaisia lintuja. 3. ) . Talista pitää myöskin söpö 50 TIISIN AINEN , joka on lintulaudan pienimpiä vieraita. Sinun tulisi arvata linnunnimistä ainakin kolme oikein , jotta olisit mukana palkintojen arvonnassa. 2. Tämä lintu laulaa kevätlaulunaan TITITYY -TITITYY. Laura ja Harri tuntevat jo melkein kaikki lintulaudalla vierailevat pikkulinnut ja he ovat löytäneet niille nimetkin lintukirjasta. D SUOMEN LUONTO 1 / 81 -10. Laura ja Harri arvuuttavat: 1. . ~ :T=-A: : : :u:--7 TAI SAMAT TIEDOT ERI LAPULLA Linnut ovat: 1. Viides pähkinä oli pudonnut maton rakosista parvekkeen lattialle ja kurre yritti epätoivoisesti kaivella sitä esiin. Eräänä päivänä tulee käymään heidän serkkunsa Valtteri , jolle myös näytetään lintulautaa ja sen vieraita . 4 . 2. Asumme kerrostalon viidennessä kerroksessa ja meillä on keittiön ikkunan ääressä parvekkeen reunalla lintulauta. Isokokoinen, tukevanokkainen , kauniin punainen KA VIORUUN A T-lintu , jonka siivissä on kaksi valkoista poikkijuovaa, saattaa myös käväistä lintulaudalla. He antavat linnuista muutamia tuntomerkkejä ja sitten niiden nimet, mutta nimien kirjaimet he sekoittavat niin , ettei Valtteri tiedä ollenkaan mistä on kysymys. . Lasten Luonto Marja Mattlar Auta Valtteria! Lauralla ja Harrilla on pihalla lintulauta, johon he joka päivä laittavat pikkulinnuille syotavaa: kauranja vehnänjyviä , auring0nkukansiemeniä , rouhittuja maapähkinöitä ja vielä suolatonta talia
-~ ..J C " C .• " "' 8. Linnuille voit tarjota esimerkiksi suolatonta läskiä, jyviä ja leivänmuruja. Alakuvan linnut varmaan tunnetkin .. C. Todellisia vetonauloja ovat murskatut maapähkinät ja auringonkukansiemenet. Yläkuvassa syövät sulassa sovussa hömötiainen, punatulkku ja talitiainen
Ellet vielä ole uudistanut tilaustasi vuodelle 1981, tee se viipymättä.-· utoin tämä numero on viimeinen jonka saat. Suomen Luonto tarvitsee tukijoikseen uusia tilaajia ympäristöliike lisää puhtia vastustaakseen pilaajia. Haluathan Suomen Luonnon m ös Ympäristövalistusvuonna. Työtä kannustamaan käynnistyy nyt SUOMEN LUONNON LEVIKKIKILPAILU joka on samalla jäsenhankintakilpailu. Se riippuu Sinustakin. • kilpailu käydään 15 .3.-31.5.1981 • kilpailijoina ovat yhdistykset ja yhdistysten jäsenet • kilpailuohjeet lähetetään kaikille yhdistysten jäsenille, joille tulee Suomen Luonto • kilpailuhenkeä lietsotaan henkilökohtaisilla etappipalkinnoilla. tYMPÄRISTÖMME PUHTAAKSI KUIN PULMUNEN. Jos sinulle ei vielä tule Suomen Luontoa, voit korjata epäkohdan soittamalla Luonnonsuojeluliittoon, puh. Kuva Pekka Nurminen : Pulmusparvi . 90/642 881.. • kilpailu on myös osa Y mpäristövalistusvuoden toimintaa. Haluathan olla mukana