C "' "C ..c :, _, "' E l "' ... ·c5 0. :, c "' :,.: ~. Yrjö Kokko: Laulujoutsen Suomen kansallinen linrujensuojeluneuvosto valitsi kansallislinnuksemme laulujoutsenen . Viisikymmenluvun alussa joutsen oli jo häviämässä maastamme , kun eläinlääkäri Yrjö Kokko herätti kansalaisten mielenkiinnon tähän kalevalaisen mytologian merkkilintuun kirjallaan ''Laulujoutsen''. Siksi sinun maailmasi on ilmojen å"å'rettömå"t keinot ja vesien rannattomat ulapat ja på"å"ttymå"ttömien jokien suvannot. -.; ..:,: .!: -.; '"' i: " l:J = E 1 ] >Sinä" kaunein lintu, jonka kanssa etelå"n paratiisilinnut, fasaanit, kolibrit, Pohjolan suokukat eivä"t voi kilpailla kauneudessa ja vå"riloistossa. Sinä" otat vå·risi suoraan auringolta, sinä" olet aina uusi ja erilainen kuin meri, sinä" vaihtelee yön ja pä"ivä"n, aamun ja illan mukaan kuin taivaan pilvet. Laulujoutsen on yksi luonnonsuojelun voitoista! Kari Soveri/LKA 3:: ~ '. Siitä lähtien on joutsenen suojelu kantanut hedelmää: nykyisin laulujoutsen pesii jo UudellamaalJakin, ja koko maan pesivä parimäärä on useita satoja
2/ l s-Vi 00mk l / l s2800mk 112 s 1(,00 mk 1 / 4 s 1000 mk 2-,·äri 4-vä ri 6_,00 mk 84 00 mk 5(,00 mk 5000 rnk takak . Aina ei ole voitettu, joissakin tapauksissa palkkiona on ollut haaste raastupaan ja sakot. SUOMEN LUONNON 7lLHlf.:Sf:T JA OS0/77Ef:NMUU70 f.:Sf:T ho it aa Suomen luonno11,uoje lul1it o11 to im 1>to . 90-710 184 tai 701 1065. ILMOITUSH!NNA T mv . Leh ti n, idaan tilata maksamalla tilau , hint,1 post 1siirt otililltno (,08 21-1. N:o I l'J82 41 . puh . Marjukka Kulmanen . Kaikki tämä on vaatinut työtä . 00 100 Helsin ki 10 . rn . Ja koska hallinto on heikko ja hajanainen, työn on suurelta osin tehnyt vapaaehtoinen luonnonsuojeluväki, jopa lainsäädäntötyön vauhdittajanakin . Vuonna l'J82 Suome n Luonto ilmc,ty, kahdeksana numerona . Mat1i Helminen. Erityisen näkyvä saavutus on ollut uusien kansallisja luonnonpuistojen perustaminen vuoden vaihteessa vuosikymmenten työn tuloksena. 4200 mk 5-100 mk ~20() mk Ilmoitusmy ynti : Heikki Ku ltt i. Parhaimmillaankin on työn tekijälle tullut höyrypään tai ainakin omituisen yksilön maine kiitosta ovat saaneet aniharvat. kesä kuuk ausina 8.5015 .. ) Tait10 : Markku Tanrru TOIM!TUSNEUVOSTO Juha Valsre pj Pekka Borg . Til aukset vä li trää m,ös Suome n Luon no nsuojelu n Tuki 0,. Nyt on aika kiittää kaikkia näitä hiljaisia puurtajia ja toivottaa menestystä jatkossa. uo On aika kiittää Viime vuosina luonnonja ympäristönsuojelu on saanut varsin näkyvästi julkisuutta: siitä on tullut uutissivujen ja juhlapuheiden tavaraa. Osoittt-enmuutok,ct p1·1·dc tään ilmoittamaan kiri;1/li,es1i liiton tll lml ~l (HlO . Veikk o Neuvonen ja Helge Rontu . Samanaikaisesti on saavutettu merkittäviä tavoitteita niin itse suojelutyössä kuin lainsäädännössäkin; vain hallinto ja itse luonnonsuojelulaki junnaavat paikoillaan . ')0406 2(,2 . Suo men lu on11011 suojc lu l1i to11 jäsen il le 65 mk . Til au ,hinta on ')0 mk . Mutta vielä merkittävämpää on ollut, että ympäristönsuojelusta on tullut koko kansan asia. 00 . Tapio Lindholm . ISSN 0356-0678 Väriero11elur : Offser-Kopio, Helsinki Painopaikka : Forssa n Kirjapaino Oy. Forssa en ......... D 3. ln on um ero 12 mk . Meidän eri liikkeissä toimivien täytyy muistaa yhteinen tavoitteemme : elinkelpoinen, puhdas luonto , terve yhteiskunta ja maailmanrauha, unohtaa keskinäiset erimielisyytemme tavoitteiden tärkeysjärjestyksestä ja toimintatavoista sekä yhtenäistää oma kenttämme mutta kylvää hajaannusta vastapuolen riveihin toimimme itse sitten luonnonsuojeluyhdistyksissä, evyssä tai ekokunnassa. TOIMITUS Päätoim it1 aja : Sep po Vuo kko Toimituss ihteeri: Auli Kilpeläinen Toimit raia : Kaarina Miettinen (v t. ')0-(,42 88 1 Liiton to imisto on ani1nna maana ntaista pe rja nt ai hin klo 8 .\0 1(1. Työn ovat tehneet tuhannet vapaaehtoiset luonnonsuojelijat ilman palkkaa oman työpäivänsä päälle, kuka puhumalla, levittämällä tietoa kynällä ja kame'ralla , kuka kuokin ja kettingein , aina tarkoituksen sanelemin keinoin. vuosikerta SUOMEN LUON TOA JULKA/Sl:F Suomen luon no nsuojelu liitto r, Perämichenkatu 11 A 8 00 150 Helsinki 15. Kalevi Keynäs. Työtä on tehty paitsi luonnonsuojeluyhdistyksissä, myös rekisteröimättömissä (mutta silti järjestäytyneissä) ympäristöryhmissä, useissa lähialojen yhdistyksissä ja vieläpä opintopiireissä sekä aivan omatoimisesti yksityishenkilöinä. Nen·andn1nkatu 11 . puh . puh
. . . . v, k.. . Päättäj ien juhlapuheiden ja käytännön tekojen välillä ammottavasta kuilusta kerrotaan sivuilla 2729. . . Suomen Luonto puolestaan kyse lee sivuilla 1417 professorilta mikä hän on miehiään ja mitä sekologia on. Hän kuvaa allasuhan vaikutuksia kylän elämään . . . . . Po liitikkoje n lupauksista kerrotaan sivuilla 25-26. 18 Kaarina Miettinen: Vaarunvuori vaarassa . . 22 Auli Kilpelåinen : Me vaadimme Ounasjokilakia Hiivaa on käytetty viinin valmistukseen vuosisaroJen aJan . . . . . Ohjaaja perustelee teem ansa valintaa haastattelussa sivuilla 34-3 5. . Sivut 22-24 . tai Ounasjoesta tulee Suomen Alta 1 • • • • • • • • • • • • • • • 25 Ulrica Cronström: Pernajanl ahden tiekiemurat. . . . . . . . KOHTALONKYSYMYKSIÄ! Pernajanlahci Pernajanlahti on kansainvälinen suojelukohde, mutta sitä uhkaa m oottoritie hanke . Ounasjoki Ounasjokil äherystö vaati Helsingissä lakia, joka takaisi ettei Ounasjokea oteta koskaan voimata lo uden käyttöön vaan jokivarressa kehitettäisiin luo ntaiselinkeinoja. Vaarunvuori Imatran Voi man suunnitelma Vaarunvuorelle rakennettavasta pumppuvoimalaitoksesta on saanut Itä-Suomen vesioikeuden siunauksn . . . . . . Lauhanvuori sen sijaan säil yy kansallispuistona jälkipolvillekin . 4 SUOM EN LUONTO 11824 1. 45 Summaries of the Main Articles . . . . . . . 27 Risto Salomaa: Erikoinen Lauhanvuori 30 Marjukka Kulmanen: Tapio Suomisen kova kuva: Luonnon ja ihmise n syöksyk ierre . . . . . . . . . Pieneliöitä hyväkseen käyttävän biotekniikan uusista m ahdollisuuksista kerrotaan sivuilla 1213. . . . . 36 Kirjallisuutta. . . 49 Lasten Luonto 50 Tuore eläintieteen professori Olli Järvinen kyse lee virkaanastujaisesitelmässään mikä on luonnon tasapaino , sivut 18-2 1. Lauhanvuoren geologiasta kerrotaan sivuilla 303 3. .... . . 34 Uutisia , katsauksia . . . . . . . . . . 14 Olli Järvinen: Luonnon tasapaino vai epätasapaino?.. . Uudessa elokuvassaan ohjaaja Tapio Suominen liikkuu Vuotoksen maisemissa. SUOMEN LUONTO 1 1982 On aika kiittää. . . . Päätöksestä on tehty lukuisia valituksia. 3 Auli Kilpelåinen: Suomussalmella pidetään jalat maassa ja pää pilvissä 5 Arto Stenroos: Biotekniikan mahdo llisuudet 12 Auli Kilpeläinen, Tapio Lindholm ja Teu vo Suominen: Luontoliittolaisesta eläintieteen professoriksi
Kunnan pinta-ala on noin puolet Uudenmaan läänistä, ja sitä halkovat Oulujoen ja pohjoisessa myös Iijoen vesistön latvat. Metsuri Reino Moilanen on naapureineen luvannut maansa riistanhoidon ja luonnonmukaisen metsänhoidon kokeiluihin. ••sk. Kianta ja Vuokki ovat isoimmat kunnan itäosan lukuisista järvistä. Länsipuolella on jylhiä vaaroja , ja pohjoisen rajanseudun petoeläinkantaa arvioidaan Euroopan tiheimmäksi . 1960ja 1970-luvulla Suomussalmi koki syrjäseutujen ongelmat kärjistyneinä. Mutta ennen kaikkea toivotaan, etta tamän vuoden valtionbudjetissa myönnettäisiin eduskunnan ympäristöryhmän esittämät 300 000 mk ekokuntatoimiston perustamiseen. Kalastusmestari Matti Juntunen kirjoitti Suomen Luontoon 2 / 80 artikkelin Perustaisimmeko ekokunnan. Rohkeimmat ovat puhuneet valtakunnallisesta ekoop1stosta. Uutta 4H -neuvojaa halutaan opastamaan luonnonmukaisesti viljeleviä. Suomussalmella on runsaat 13 400 asukasta, joista lähes puolet asuu Ämmänsaaren ja vanhan kirkonkylän taajamissa. Tänä vuonna aiotaan tutkia lampaiden käyttöä vesakontorjunnassa , säännöstelemättömien vesien kalakantojen parantamista ja taajamien jätevesilietteen hyötykäyttöä. PohjoisSuomen tutkimuslaitoksen uusi Kainuun yksikkö virittelee tutkimusta metsätalouden moninaiskäytöstä ja ekoviljelystä. Ekokunnan ituja näkyi jo 1970luvun loppupuolella , jolloin kierrettiin kyliä ja mietittiin , miten kylien ongelmat voitaisiin ratkaista puhtaan luonnon antamilla mahdollisuuksilla. Voimayhtiön säännöstelemä, metsähallituksen parturoima ja tehomaatalouden autioittama Suomussalmen rajapitäjä Kainuussa ei ole mikään neitseellinen erämaa. den 1980 alussa. Kunta hakee kalatalousselvityksen tekijää ja saanee piakkoin metsien moninaiskäytön suunnittelijan . Auli Kilpelåinen Suomussalmella pidetään jalat maassa ja pää pilvissä Viljo Moilasen talossa uskotaan kalastuksen tulevaisuuteen, kun vain kuntaan saataisiin jalostamo ja kalakannat elvytetään. Ajatus kiteytyi ympäristövuosuo MEN LUONTO I IR2 4 1. Syksyllä 1981 kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti tavoiteohjelman maatalouden , metsätalouden, asumisen , vesija kalatalouden , matkailun , jalostuksen, markkinoinnin ja koulutuksen Ja tutkimuksen kehittämiseksi. Työryhmä on jo muutettu maaja metsätalousministeriön toimikunnaksi. Museovirastoon on otettu yhteyttä maatilamuseon perustamiseksi, jolla pari perhettä asuisi ja tekisi kaiken tyypilliseen kainuulaiseen vuosisadan alun tapaan. ''Tuntui, että kaikki keinot oli jo kokeiltu työllisyyden kohentamiseksi ja maaltapaon estämiseksi, ja siksi lähdimme yksimielisesti ekokuntakokeiluun ", kertoo kunnan suunnittelusihteeri Kauko Heikurainen. Se on keskiverto suomalainen kehitysaluekunta, joka on kokeillut kaikkia vakioratkaisuja olojensa korjaamiseksi ja pettynyt. Tuossakin mäellä on hylätty teräksinen palonvartiotorni odottamassa, että joku rakentaa siihen tuulimyllyn , osoittaa Juntunen , joka on nikkaroinut taloonsa aurinkokasvihuoneen lämmittä5. Kunta otti idean lämpimästi vastaan uudistuvien luonnonvarojen seminaarissa heinäkuussa , ja syksyllä perustettiin ekologisen kuntakokeilun työryhmä, johon kutsuttiin edustajia mm . INNOSTUS LEVIÄÄ "Varaslähdön " ekokuntaan ottivat viime kesänä mm . Uusia suunnitelmia kehittyy kaiken aikaa. Luonnonsuojelua ei Suomussalmella pidetä haihatteluna vaan arkirealismina. Kokeilu virallistuu muttei toivottavasti kangistu. metsähallituksesta, vesihallituksesta, MTK:sta , ministeno1sta, tutkimuslaitoksista Ja kunnallisliitosta . Parivuotiaan ekokuntaiden isä Matti Juntunen toivoo, että luonnonsuojelijat yhdistäisivät nyt voimansa kokeilun onnistumiseksi. Kemppaiset viljelevät luonnonmukaisesti ja toivovat markkinoinnin järjestymistä niin, ettei vaivan palkka mene välittäjän pussiin. Nyt toivoisin luonnonsuojeluliikkeen monipuolisempaa osallistumista sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. LUONNONSUOJELIJOIDEN APUA TARVITAAN Matti Juntunen on tyytyväinen siihen , kuinka kunnan asukkaat ovat ottaneet kokeilun omakseen. Tienvarsien ja hakkuualueiden myrkytyksistä on myös luovuttu toistaiseksi . Kokeilu osui oikeaan aikaan, ja sen pitäisi koota pehmeän teknologian kehittelijöitä eri aloilta. Löytyykö ratkaisu ekokunnasta. ne 70 maanviljelijää, jotka ilmoittautuivat kolmen kuukauden luonnonmukaisen viljelyn kurssille , ne parikymmentä jotka kurssille mahtuivat , yksityiset metsänomistajat, jotka ovat luvanneet maitaan kokeiluun sekä ne monet jotka ovat kyselleet kunnasta milloin maatiloja ja kursseja, milloin hevosia tai lampaita
Nyt hän oli parahultaisesti päässyt siian mädin lypsystä, kun jää oli kattanut emokalajärvet. Maatilahallitus saa myydä omiaan vain lisämaaksi, ei uudeksi tilaksi. Se on rakentanut luonnonravintolammikoita , entisöinyt uiton vuoksi ruopattuja koskia ja perannut säännöstelyn myötä roskaantuneita apajapaikkoja. Pakko)unastuslakia on muutettava Lapissa , itärajalla ja muilla heikoilla alueilla. Yritämme saada ne kuntoon ja istuttamalla parantaa myös säännöstelyjärvien kalakantoja. 8 000 peltohehtaarista vain puolet on käytössä. Nuottakunnat ovat huvenneet kolmeen (koko järvellä niitä on yhteensä neljä). Kauan käyttämättöminä olleet maatilat tulee voida lunastaa ja luovuttaa tarvitsuoMEN LUONTO 1/ 8241. Kiannanniemellä 60 vuotta asunut ja lähes yhtä kauan kalastanut Viljo Moilanen kertoo , että ennen tällä Kiantajärven suurimmalle selälle työntyvällä niemellä oli kukoistava kalastaiakylä, jossa kouluakin kävi parhaimmillaan toistasataa oppilasta. Seitsemään vuoteen ei Kiannalla vedetty nuottaa lainkaan , sillä muikku oli tyystin kadoksissa. HALUT AAN OSTAA: MAATILOJA Kokeilyn ydin on pientilojen elinkelpoisuuden säilyttäminen. Ensi kesänä saadaan kai mahdottomasti muikkua' ' , Moilanen ennustaa. Kirjolohtakin kunnassa kasvattaa pari, kolme, mutta "ei se ole oikein tämän alueen tuotantoa vaan perustuu ulkoisiin panoksiin samoin kuin tehomaatalous. mään käyttövettä ja selviää talven lämmityksestä leivinuunilla Ja 7-10 kuutiolla halkoja. Monet haluavat palata kotiseudulleen Ruotsista , yksi Sveitsistä asti. Kainuun vesipiiri on näyttänyt, miten rakennuskapasiteettia voi suunnata oikein, ettei aina olla tuhoamassa. Nyt ovat kaupat vähentyneet ja oppilaita on enää toistakymmentä. Keskuskalanviljelylaitos paikkaa nyt tilannetta; monen siianpojan tie käy emokalajärvestä hautomon ja luonnonravintolammikon kautta Kiantaan tai pienjärviin . Muikkua tosin tulee vielä, mutta hyviä muikkuvuosia on harvemmin kuin ennen. Nyt on muikkukanta turvattu joiksikin vuosiksi , ja istutettua siikaa ja taimenta alkaa kohta saada. Kesän ennätyssaaliin, 360 kg ensi apajalta ja 80 kg heti perään , Moilanen sai kaupaksi kuhmolaiseen jalostamoon. Kauppamatkaan menee puoli päivää. Monesti kun on menty nuoralle ja ensi apajalta on saatu 100 kg, niin on pitänyt lähteä pois , kun ei tiedä mitä enemmälle tekisi. Hylättyjen tilojen saaminen takaisin käyttöön on muodostunut pullonkaulaksi: Viikoittain on keväällä ja kesällä kyselty tiloja, tänä vuonna useamminkin, kun ekokunta on lisännyt halua maallemuuttoon. Maanviljelyperinne on täällä nuorta ja heikkoa. Kalastuksen kausivaihtelu tasoittu1s1 kun eri lajeja saataisiin myydyksi eri vuodenaikoina. Isoimpien järvien vedenpintaa tosin säännöstellään , Kiantaa 4 metriä ja Vuokkia 6 metriä, koska niiden alapuolella on Oulujoki Oy:n voimalaitokset. Säännöstely on vienyt järvistä arvokalat. VESISTÖT HOITOON Juntunen tekee töitä Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitokselle. Kalastuksen laajentaminen nykyisestään edellyttää kaupan järjestämistä. Moilanen myy kalansa autollaan , johon sitä mahtuu 150 kg . Juntusen mukaan säännöstelijöiden hoitovelvoite on korvannut vain 6-7 % istutustarpeesta. Sitten on jo kanttia vaatia säännöstelyrajojen tarkistamistakin. Kaupat ottavat parikymmentä kiloa, ja loput on myytävä pitkin pitaJaa. Tulijoita olisi ympäri Suomea kaikista ammateista, vanhoja ja nuoria. Nyt ei tiloilla juuri nuoria näy , pohtii kunnan maataloussihteeri Martti Käkilehto. Pari perhettä taajamasta on jo vuosia hakenut tilaa mutta mitään ei ole tarjota, Käkilehto valittaa. Talvellakin on myyntivaikeuksia , kun kunnan nuoralla on saatu isoja saaliita. Vaan nyt ne ei uskalla, kun ei ole varmaa, saako kalan kaupaksi , Moilanen kertoo. Kolme, neljä nuottaa tulisi heti lisää , jos jalostamo perustettaisiin tähän pitäjään . "Toivomme , että ämmänsaarelainen luonnontuotteiden jalostamo laajentaisi kalapuolelle. Yli sata tilaa on nykyisin autiona , ja lopuilla viljelyn lopettaneista asuu vanhuksia, työttömiä tai muiden elinkeinojen harjoittajia. Suomussalmella on toimivien maatilojen määrä vähentynyt 20 vuodessa lähes 1900 :sta alle 600 :een. Tähän määräykseen pitäisi saada muutos. Kunnassa on neljä hehtaaria vettä asukasta kohden! Siinä olisi valtavat mahdollisuudet valkuaistuotantoon . Tilojen myötä säilyvät kauppa, koulu , posti , meijeri ja linja-autovuorot. Vasta kalasatama on saatu . Puolet vesistä on vielä säännöstelemättömiä , mutta ne ovat melko hoitamattomia. Perikunnat ja yksityiset eivät luovu tiloistaan vaan pitävät ne pahan päivän varalla tai kesämökkeinä ja metsästysmaina. v,k. ' ' Tähän asti kalastajien on pitänyt itse markkinoida saalis taajamien kauppoihin tai talosta taloon. Kalastuksella olisi tulevaisuutta, kun aina saisi kaupaksi . Juntusen mielestä myös roskakalaa voisi käyttää rehuksi turkistarhoilla tai jalostaa säilykkeiksi. Myös juuri kuoriutunutta taimenta on istutettu uiton jäljiltä kunnostettuihin koskiin , joihin se on kotiutunut erinomaisesti . Se ei ole kestävällä pohjalla kuten luonnonkalakantojen hoito.'' 6 KALAKAUPPA KIIKASTAA Juntusen mukaan tärkeintä olisi tällä hetkellä , että kaikelle mitä saadaan vedestä löytyisi myös markkinat. Monta asutustilaa on viljellyt vain yksi sukupolvi ennen autioitumista. ' 'Viime kesänä nuottaaminen oli jo aika mukavaa, ja tänä kesänä on hottia, nuorta muikkua , tullut hirveästi. Metsähallitus ei myy maitaan , jotka tosin ovatkin usein elinkelvottomia kannokoita. Ja huonoina marjavuosina , kuten nyt , saataisiin lisätuloja kalastuksesta
Emäntä sanoo , että moni ei uskalla lähteä luonnonmukaiseen viljelyyn , koska pelkää työmäärän 7. ..,, • ,. Ja s1enenpo1mmnan neuvonta: " Keräily on monelle puoliammatti, jota voitaisiin paljon tehostaa. . Sivuelinkeinojen kehittäminen olisi tärkeää, samoin marjan. Pertti ja Taimi Kemppainen kävivät kesällä kolmikuukautisen , agronomi Jukka Rajalan vetämän luonnonmukaisen viljelyn kurssin ja hoitelivat 10-päisen lypsykarjansa ja parinkymmenen hehtaarin viljelmänsä iltaa ja yötä myöten. Nyt poimitaan väärin menetelmin ja keräilyliikkeet saavat huonolaatuisia marjoja.'' Torjunta-aineet eivät Käkilehdon mielestä ole Suomussalmella suuri ongelma, koska niitä käytetään vähän eikä " siinä määrin silmät ummessa kuin etelässä''. Vakuudeksi Pertti Kemppainen viittaa pellolle isoihin lantakasoihin, jotka talven mittaan hiljakseen kompostoituvar. ·~ .... , i ( . ~~;,..:~ ; . seville monissa maissa näin voidaan tehdä 10 vuoden kuluttua autioitumisesta. Mutta minä sanonkin niille, että meillä kasvatetaan kuituaineet kasveissa ja otetaan vesi vesijohdosta . .. Voimalasäännöstely tosin on vienyt Kiannasta ja Vuokista arvokalat, mutta kalakantoja parannetaan istutuksin. j ~, \ :lillfi!!~~~ :t~; : -~--,:~~) ; _~:2: ,, \ \ • J, «;. Moni kun laskee vain tuotetun massamäärän, ei sitä lopputulosta ja laatua. LUONNONMUKAISEN VILJELYN RENGAS Viime vuonna perustettuun luonnonmukaisen viljelyn renkaaseen kuuluu yli 70 tilaa. Vaan kyllä täälläkin joku kattoo pitkin nenänvartta. Heidän viljelytapansa oli jo ennestään melko luonnonmukainen , mutta joitakin niksejä kurssilla opittiin: Viljelykiertoa lyhennetään ja monipuolistetaan, ja karjanlantaa hyödynnetään entistä paremmin. Nyt myös Suomussalmen taajamien lämmitys kotimaistuu, sillä paikallisten sahojen jätepuulla lämpiävä voimala ja keskuslämpöverkosto valmistuvat piakkoin. He toivovat lisää neuvontaa ja kursseja . Vaan muutos on poliittisesti vaikea , koska se puutsuo MEN 1.uoN·I o I 1s2 a, " k tuu pyhään maanomistusoikeuteen ... 1 • ~,. ,. Alla: Kiantajärven neljän metrin säännöstely ei paljon ilahduta kesämökkiläistäkään. Saahan sitä voimakkaalla typpilannoituksella isomman sadon , kun vesimäärä nousee. Käkilehdon mukaan pitäisi saada myös lisämaita olemassaoleville viljelyksille, koska 10 ha tila elärräisi paremmin kuin keskimääräinen suomussalmelainen 6 ha. . -./~-:r~ -~ Voimayhtiöt markkinoivat voimalla öljy. :,•J 1 ~ii:i~, . ja sähkölämmitystä, mutta haja-asutusalueilla, kuten Suomussalmen Kivivaarassa, kotimaisen energian käyttö on silti itsestäänselvyys. ·.. . Virikkeen luonnonmukaiseen viljelyyn Kemppaiset saivat alkuaan Kiantaopiston opinropiiristä , ja 4H-neuvoja on avustanut jo ennen kurssia . Mutta ainakin keinolannoituksen vähentämisen hän näkee tarpeelliseksi. rl ..'.l ~----IE'r.,i,i,; ·.; :,: Kalastaja Viljo Moilanen Kiannanniemeltä kertoo, että järvelle tulisi monta nuottakuntaa lisää, jos markkinointi saataisiin kuntoon
mukaiseen metsänhoitoon ja siihen , että kunta ja kuntalaiset saavat osallistua metsätalouden suunnitteluun . AVOHAKKUIDEN AIKA ON OHI Suomussalmen metsistä 59 % hallitsee metsähallitus. Sitäpaitsi metsä on pientilan vakuutus : tiukasta paikasta on usein selvitty myymällä pieni leimikko tätä turvaa ei ole sillä, joka koko metsänsä kellistää. Kunnanhallitus on valinnut toimikunnan suunnitteleman metsän moninaiskäyttöä. lisääntymistä. Pertti Kemppainen opiskeli kesäkurssilla viljelykiertoa ja karjanlannan käyttöä. Pitäisi päästä kunnon hintoihin tai suoraan myyntiin välittäjien ohi. Yksityiset metsänomistajat puolestaan näkevät metsassa muutakin kuin puuta: Kainuu on Suomen marjalääni (hyvänä vuonna myydään marjoja yli 10 mmk arvosta). Emäntä jatkaa: ''Neuvonnan syy se on suurelta osin, niiden mukaan mahdoton tulos on ainut johon pyritään, tehoa nostetaan ja työntekijöitä vähennetään.' ' Isäntä: "Ja lainoituksella pakotetaan tekemään samoin nekin, jotka haluaisivat viljellä toisin .'' Kemppaisten mielestä luonnonmukaisessa viljelyssä pitaa katsoa nettotuloa: jos onnistaa hyvin, sato on sama mutta kustannukset monta kertaa pienemmät kuin muilla. He eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä saamaansa hintaan, joka on miltei sama kuin myrkyin viljellystä perunasta kuluttajahan maksaa puhtaista perunoista kaupassa kuitenkin enemmän . Piirimetsälautakunnan päämetsänhoitajan Tapani Ahtolankin mukaan aukkohakkuut ovat Kainuussa toistaiseksi loppu. LUONNONMUKAISEEN METSÄNHOITOON Rajanaapurit Reino Moilanen, Pentti Moilanen, Matti Tolonen ja Jaakko Janhunen tarjosivat oma-aloitteisesti 1 000 ha maitaan käytettäväksi ekokuntakokeilussa riistanhoidon ja luonnonmukaisen metsänhoidon tutkimukseen . ''Moni muistaa vielä sen, kun kaikki tehtiin käsipelillä ja kuvittelee, että nyt palataan virsukauteen eikä käytetä näitä nykyaikaisia koneita lainkaan .'' Monen ihmisen leipä on lannoitetuotannossa, ja sitä mainostetaan niin , että on vaikea päästä siitä eroon. Luonnonmukaisesti viljelevät tähyävätkin toiveikkaina Oulun ja Kajaanin suuntaan. Ekokunnassa pyritään nyt metsän moninaiskäyttöön, luonnon8 Viime vuonna Suomussalmella perustettuun luonnonmukaisen viljelyn renkaaseen kuuluu yli 70 tilaa. SUO MEN LUONTO \/82 41. 35 % kuuluu yksityisille , ja loput omistavat yhtiöt, kunta ja seurakunta. ,sk.. Suuria ikimetsiä kunnasta on turha hakea metsät on parturoitu järjestään niin, ettei isoille metsäkoneille löydy enää paljonkaan haukattavaa. Metsästys on tärkeä tukielinkeino, ja Suomussalmen jäkälämaat ja luppokuusikot ravitsevat noin 6 000 poroa. Kemppaisten tila kuuluu niiden 11 tilan joukkoon, jotka tänä talvena myyvät perunaa Helsinkiin , luonnonmukaisiin tuotteisiin erikoistuneelle välittäjälle. Maat sijaitsevat vanhan kirkonkylän pohjoispuolisella Kiantajärven rannalla, lähellä entistä Iki-Kiannon Turjanlinnaa, ja niiltä löytyy vähän kaiken ikäistä metsää. Nyt kunta palkkaa luonnonmukaisen viljelyn konsultin levittämään kaivattua tietoa . Ja toisaalta monen leipä on siellä terveyspuolella, myrkkyjen seurauksia parantamassa, isäntä arvelee. Metsähallitus, joka on Suomussalmella paljon vartija, suhtautui ainakin alkuun kokeiluun nihkeästi , ja Suomussalmen Luoto ry:n puheenjohtajan Pekka Junkkarin mielestä se onkin pahin kanto ekokuntakokeilun kaskessa
Miehiä tarvitaan SUO MEN LUONTO l / 82 41 " k . L~~·;.·.... ~~--~-,, .. Miehistä ei metsästä kukaan, ja he haluavat vaalia maillaan riistaa , sillä "ei se muuten pärjäisi noille mettämiehille' ' . ' ---.-. Meidän Saunaniemi pieneni 20 hehtaarilla, kun säännöstely alkoi. Miesten mielestä olisi parempi kulottaa, vaikka metsänhoitoyhdistys ajaakin kyntämään: ''Puille tulisi lantaa ja pysyisi matalana se roska. ---..;: ; 6 _; ,~ -~ . Vaan ei kulotuskaan sovi isoille kankaille eikä marjamaille . ~ ·:~ l .}!" ' ~~;. Parempi olisi kokonaan ilman monitoimikoneita, kyllä ne on metsään liian suurimittaista touhua . Moilanen on tehnyt töitä Kajaani Oy :lle ja kertoo, että kunnassa on viidensataa metsuria. ·. 1_:i, '4~.: '1! t·~;.~., ,.. . Paras mettä se kasvaa huonolle paikalle kun se kulotetaan. {! . i' ~. Paikkakunnan parasta riistamaata se on , ja kyläläisten puolukkapaikka, kertoo metsuri Reino Moilanen. ..: .J ... · ...... Eikö metsuria pelota, että ekokunta vie työt. -~ < · Kalastusmestari Matti Juntunen pohdiskelee mahdollisuuksia lisätä Suomussalmen kalantuotantoa : ensin hoidetaan pienjärvien kalastoa ja korjataan säännöstelyn haittoja isommissa, sitten pyritään säännöstelyn lopettamiseen. . Mittavia tuloksia on jo saatu entisöimällä uittoa varten perattuja koskia , esim. Metsurilla on kynnöksellä vaikeaa: raivaussaha on kivessä joka kerta , puukolla kai sitä pitaisi ruveta jyrsimään. hakettakin keräämään , kun puusta aletaan tehdä energiaa. Veneellä ei nyt tahdo päästä rantaan ruman kannokon läpi, ja paha sinne on kantojen sekaan yrittää verkkoja laskea. _;;'.,~~v . ' ~ . -·: l,J • . Miehet epäilevät metsien ylenmääräistä lannoitusta: ''Kuka tietää, miten pitkään vaikutus kestää ja pysähtyykö kasvu sen jälkeen?'' Moilasen mielestä "Kyntöhomma taas vahingoittaa siemenpuiden juuria ja kulkukin menee mahdottomaksi. ''Viidessäkymmenessä kävi tässä vakituisten maara. Vaan jos olisivat arvanneet mitä seuraa, olisivat pitempään miettineet. Sitten ne pari kuukautta rylläsi rahoillaan. l .. Ja linnunpesät on tietysti suojeltava.'' SÄÄNNÖSTELYSTÄ KIUSAA Metsäojatkin taitavat vähän saastuttaa, niitä voisi tukkia niin että roska hiukan siivilöityisi, tuumaa Moilanen Vaan Kiantaa saastuttaa myös säännöstely, nouseva ja laskeva vesi huuhtoo rannoilta moskaa, puita kaatuu veteen. ~-,,1, .,, ... .::'_~ ·'~-.i-• _..: 111iiiill&V-""'-~ • ~~ '=:~~ .· ~-''(t, :-~~~;._:. \ ----~ '· \!~~{11., ~ ·~--~ ~; ~ ~ :~::_~ 4 0. ., . kuvan Mustajoella. ... Hoitotöihin sopisi työllistämään, kyllä vesomista olisi." ''ISOJA EREYKSIÄ ON TEHTY METSISSÄ' ' Isoja ereyksiä on tehty metsissä: Kaikelle maastolle on istutettu yhtä ja samaa, eikä ole ymmärretty , ettei maastoon sovi sama kuin paperille. Väittäväthän ne, että maasto tasottuu parissakymmenessä vuodessa, vaan mihin ne kivet ja isot kannot sieltä tasottuu. Säännöstely alkoi 1960-luvun alussa. Vähään ne olivat tyytyväisiä: kunhan heinä riittää ja on vesipaikka , ei tarvitse niin lämmintä suojaa kuin lehmille.' ' Moilanen kertoo jo harkinneensa turkislampaiden ottoa. Metsähallitus kammoaa suojelua ja varovaista metsänhoitoa ja selittää, että metsurit jäisivät työttömiksi. "Jotkut silloin vastusti säännöstelyä ja jotkut kannatti , jotka rahaa odotti. Eiköhän se ekohomma paremmin lisää töitä, kun koneita vähennettäis. ' •,. . -.,.,. .. ., '> _j,. • , .. Luontaisesta uudistumisesta ei ole huolehdittu: kun on huonona siemenvuonna hakattu paljon , vetää sen 20 vuotta , ennen kuin taimettuu . > -~ .... Joka talossa oli parikymmenpäinen lammaskarja. Eikä metsään tame vesakkomyrkkyä , Moilanen luettelee. . Njaa , ei ollut ennen myrkkyjä, lisää 73-vuotias naapuri, kuulu verkontekijä Matti Tolonen ja muistelee : "Lampaat pantiin metsiin , ja sitä mukaa kun lehti kasvoi, ne söi kaiken pois. Nyt on voimakkaita nuoria metsiä kasvamassa, ja miesvoimalla niitä pitää harventaa , ei koneilla . . " 9. '
Hän on jo pitkään kantanut huolta haja-asutusalueiden ongelmista ja häneltä ovat monet ideat lähtöisin. Nykyisin Suomussalmella on enää 20 hevosta.'' pääasiallisesti seuraavien o ngelmien ratkaisemiseen ja selvittelyyn . ''Niitä vo1ta1s11n samalla käyttää metsäja ehkä maataloustöissäkin. "Se on luonnollista , koska muut keinot on jo kokeiltu. Suomussalmelaisten raaka-aineiden ja erityisesti puunkäytön lisääminen rakentamisessa. Ekologiset näkökohdat otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa Yksityiskohtainen ympäristötarkastelu Ämmänsaaressa ja kirkonkylässä. Pelko vapaiden koskien valjastamisesta ja vesakkomyrkkyjen vaikutuksista metsissä kannustavat luonnonsuojeluun . Uusimpia ideoita , jotka "juolahti vaan mieleen" on yhteydenotto armeijaan, joka on kiinnostunut kotimaisen työhevoskannan elvyttämisestä: voisiko kunta ryhtyä hevosten kasvatusja hoitopai10 Suomussalmen ekologisen kuntakokeilun tavoitteet SUOMUSSALMEN EKOLOGISEN KUNT AKOKEILUN PÄÄTAVOITE Suomussalmen ekokuntakokeilun tavoitteena on oltava ihmisen talouden sopeuttaminen alueen luonnontalouteen siten, että kaikkien uudistuvien luonnonvarojen tuotto ja kylien elinkelpoisuus pysyy hyvänä nyt ja tulevaisuudessa, sekä tarjotaan työmahdollisuuksia kunnan asukkaille. Keinolannoitteiden ja torjuntaaineiden käytön vähentäminen . Esimerkiksi ruhtinansalmelaiset kannattivat Martinselkosen luonnonpuiston toteuttamista lähes yksimielisesti. Luonnonmukaisen viljelyn edistäminen mm . Heikurainen kertoo, että valtuustossa oltiin yksimielisiä ekokuntakokeilun tavoitteista eikä yhtään vastustavaa puheenvuoroa käytetty. Asumisessa keskitytään kaksi. ''Metsähallinnon puolella oltiin alussa kovasti vastaan, mutta nyt he ovat toivottavasti omaksuneet rakentavan yhteistyölinjan'' , Heikurainen sanoo . Teollisuushallit eivät ole tuoneet ratkaisua lähes 20 % työttömyyteen, ei edes Kostamus . Maataloudessa keskitytään pääasiallisesti seuraaviin asioihin: Liitännäiselinkeinojen edistäminen Erikoistuotannon edistäminen Viljelemättömän pellon viljelyyn ottaminen ja nykyisen peltoalan säilyttäminen alkuperäisessä tarkoituksessa. Uudistuviin energiavaroihin siirtyminen energiankäytössä ja energiavarojen keskinäisen edullisuuden selvittäminen. Sukupolven vaihdoksen edistäminen Rehuomavaraisuuden lisääminen Kotimaisen energiankäytön lisäämmen Metsien ja muun luonnonympäristön hyväksikäytön lisääminen maataloudessa. TILAA MIELIKUVITUKSELLE Kokonaisuudessaan ekokuntakokeilu on Heikuraisen mukaan vanhan soveltamista nykypäivään, niin että otetaan huomioon ihmisten muuttuneet elämäntavat. Hevosen lisääntyvään käyttöön varautuminen. kokeilutoiminnalla . Miksei yhdistettäisi SUOMEN LUONTO 1 / 82 41 . Ja muutenkin ilmapiiri on viime vuosma muuttunut myönteiseksi luonnonsuojelulle. Metsätaloudessa keskitytään ennenkaikkea seuraaviin asioihin: Taataan Suomussalmen kunnalle ja kuntalaisille mahdollisuus osallistua Suomussalmen metsätalou den suunnitteluun , jossa otetaan huomioon ennenkaikkea metsätalouden työvoimakysymykset ja työvoiman sijoittuminen , metsätalouden ennusteet, metsäautoteiden tarve ja sijoittuminen, työmaiden ja hakkuiden sijoittuminen , ojitusten määrä, laatu ja sijoittuminen , porotalous se kä veMatkailun kehittämiseen olisi rajattomat mahdollisuudet. Hossan lomakylästä jouduttiin käännyttämään viime kesänä 6 000 matkailijaa pois , kun siellä oli täyttä. TEOLLISUUSHALLEIST A EI OLLUT APUA Kunnan suunnittelusihteeri Kauko Heikurainen on kokeilun kantavia voimia. Jo on tullut kuntalaisilta soittoja, että milloin niitä hevosia saa. Heikurainen sanoo tietävänsä vain pari henkilöä , jotka vastustavat ekokuntaa. Ei Suomussalmi voi rakentaa tulevaisuuttaan muualta haalitun teollisuuden varaan. Mielikuvitukselle löytyy tilaa . Suomussalmen kunnan jätehuollon ratkaiseminen ekologisella tavalla käyttäen hyväksi jätteiden kierrätystä ja asujaimistoon suunnattua valistuskampanjaa. Ei ole kuin nelisen vuotta siitä, kun kyläkokous kumosi suunnitelman vedoten työttömyyteen.'' Suomussalmelaiset ovat nähneet, mitä ympäristön turmeltuminen merkitsee: säännöstelyt ja laajat hakkuut. Ämmänsaaren kehittymisen Ja kasvun rajojen tutkiminen Juntusrannan , Näljänkä-Nivan ja Alavuokin kehittymisen edistäminen Maaseutumaisen miljöön parantaminen haja-alueiden rakentamisessa, jonka yhteydessä koesuunnitelma ja rakennusjärjestyskokeilu Alavuokissa. ASUMISEN TAVOITTEET Suomussalmen eko logisen kuncakokeilun tavoitteena asumisessa on kehittää ja ohjata yhdyskuntasuunnittelua, maankäyttöä, julkista ja yksityistä rakentamista niin , että näiden tuloksena kehittyvät yhteisöt voivat toimia sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa. "k .. MAATILATALOUDEN TAVOITTEET Suomussalmen ekologisen kuntakokeilun tavoitteena maataloudessa on tilojen elinkelpoisuuden parantaminen ja tuotantopanosten omavaraisuusasteen kohottaminen järkevälle tasolle . METSÄTALOUDEN TAVOITTEET Suomussalmen ekologisen kuncakokeilun tavoitteena metsätaloudessa on metsien hoitaminen moninaiskäytöllisen metsätalouden periaatteiden mukaan. Suomussalmella on käytettävä hyväksi puhtaan luonnon suomia mahdollisuuksia
Vesien kalacaloudellisca arvoa on edelleen kehitettävä hoitotoimin. Koska tuloksilla on näin valtakunnallista merkitystä, on valtiovallan mukaantulo kokeilutoimincaan välttämätöntä. JALOSTUS JA MARKKINOINTI Kunnan alueelta saatavien kaikkien luonnontuotteiden ja raaka-aineiden jackojalostus ja markkinointi tulee järjestää mahdollisimman paljon omassa kunnassa tapahtuvaksi. 90-1 74 456 . D sista matkailumahdollisuuksista: olisi karjaja hevostiloja , kalastustiloja , retkeilytiloja .. Marjastus, sienestys ja muu luonnontuotteiden keräily Tunnetut marjapaikat on säilytettävä. ''Kun saadaan yksi toimiva esimerkkitila, mm kainuulainenkin uskoo ... MATKAILU Ekologisen kuntakokeilun tuoma mackailuhyöcy on käytettävä tehokkaasti hyväksi. ENTÄ EKOKUNNANJOHTO. Työryhmässä on jäseniä mm. Mecsästysmahdollisuuksien hyväksikäyttöä matkailussa on selvitettävä. Jo aikaisemmin pilatut tai muutetut vesialueet on pyrittävä kunnostusy .m. vsk. 90-642 88 1, Kilpeläinen , tai Tuormaa) , Luonto-Liicosta , Natur och Miljöstä , Energiapoliittisesta yhdistyksestä (EVY), Pehmeän Teknologian Seurasta , Suomen Rauhanpuolustaiista , Sadankomitealiirosca ja Ydinaseeton Pohjola NYT -liikkeestä . matkailua ekoaiatteluun: matkailijoille voisi vuokrata pieniä palstoja, he saisivat osallistua sadonkorjuuseen , tehdä ostosopimuksia viljelijöiden kanssa loppuvuodeksi. 90642 881/ Kilpeläinen tai Tuormaa. Voisi valita kymmenistä erilaisuo MEN LUONTO 1 / Rl 4 1. Ekologiseen kuntakokeiluun liitetään kokeilun kattava tutkimusja seurantatoiminta, niin että kokeilun tuloksilla on käyttöä myös valtakunnallisesti . '' , Heikurainen innostuu. Maanmuokkauksessa olisi pitäydyttävä niin lieviin toimenpiteisiin kuin se kohtuullisen metsänkasvun kannalta on mahdollista. Vesiä tulee tarkastella uusiutuvan valkuaisainereservin tuottajana. '' NEUVOA KYSYTÄÄN MUIHIN KUNTIIN Heikurainen muistuttaa, ettei ekokunta perustu pelkästään taloudellisiin pyyteisiin . Lisätietoja Luonnonsuojeluväessä marras-joulukuu 1981. Kulotuksen käyttöä tulee myös kokeilla. Kuntalaisten , virkaja luottamushenkilöiden , suunnittelijoiden ja neuvottelijoiden koulutusta, jossa otetaan huomioon ekokunnan erityistarpeet. VESIJA KALATALOUDEN TAVOITTEET Vesija kalataloudessa on tavoitteena vesien luonnontilaa ja tuottokykyä uhkaavien vaurioiden ennaltaehkäisy. Metsätaloudessa tulee varautua siihen, että puun käyttöenergian tuottamisessa jatkuvasti lisääntyy. Monet ovat luopuneet myrkkyjen käytöstä ennen ekokuntaakin, koska ovat todenneet niiden haitallisen vaikutuksen.'' Samojen ongelmien kimpussa painiskelevat kunnat seuraavat tietysti uteliaina Suomussalmea: ''Kesällä kävi kymmenen lähetystöä, ja kokemuksia on kysytty kirjallisina ties kuinka moneen kuntaan. Hyvältä , koska ajatus on näin pian saanut näin myönteisen vastaanoton sekä kentällä että 11. Mannerheimintie 5 A, 00100 Helsinki 10, puh . Mecsätiet on suunniteltava siten , että ne palvelevat myös muuta kuin mecsäcaloucca. Työnvälitys Luonnonsuojeluliitossa puh . siscöjen hoito. Tähän päästään noudattamalla asumisessa, maaja metsätaloudessa esitettyjä tavoitteita. KOULUTUS, TUTKIMUS JA SEURANTA Ekologisen kuntakokeilun tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yksityiskohtaiseen suunnitelmien laatimista ja hyväksymistä. Jos voit auttaa järjestelyissä, ota yhteyttä! Orjaksi Suomussalmelle Luonnonmukaisesti viljeleville tiloille kaivataan aputyövoimaa pitkin kevättä ja kesää . Ojituksessa otettava huomioon vesistöjen tila ja hyvien hillasoiden säästäminen. Kevään maatilamatkailun kurssille on jo ilmoittautunut pariMaan puolustus -työleiri Suomussalmelle suunnitellaan ensi kesäksi, ehkä heinä-elokuun vaihteeseen, suurta ympäristöja rauhanliikkeiden työleiriä. Riistanhoito ja metsästys Metsähallituksen tulisi ottaa huomioon Suomussalmi ja sen ekologinen kuntakokeilu järjestäessään riistanhoidon kokeilutoimintaa. Yli viikon mittaisella leirillä työskennellään eri puolilla ekokunraa , ja iltaisin ja viikonloppuisin pohditaan ympäristönja rauhankysymyksiä sekä niiden yhteyksiä . Kaikessa ympäristöön kohdistuvassa suunnittelussa on otettava huomioon lisääntyvä matkailu ja alueiden kehicyskäyttö . Osallistuminen toteutetaan perustamalla erillinen suunnitteluelin, jossa on mukana Suomussalmen moninaiskäytöllistä metsätaloutta edustavia piirejä. Jotta edellä esitetyt tavoitteet voitaisiin saavuttaa, olisi mecsätyöryhmän mielestä toteutettava seuraavat asiat: Puun tuotanto Taimikon hoidossa on kemiallisista menetelmistä luovuttava kokonaan ja sen sijaan kokeiltava lampaiden käyttöä, vesakon korjaamista porotalouden hyväksi ja caimikonhoitotöiden JarJescämiscä metsätalouden perusjakson käyneille nuorille. Tällaisena pickäntähtäyksen tavoitteena voidaan mainita säännöstelyrajojen tarkistaminen. toimenpitein palauttamaan mahdollisimman luonnontilaisiksi . Miltä tuntuu olla Suomen ensimmäinen ekokunnanjohtaia, Pekka Kemppainen. . Suo men luonnonsuoieluliitosta (puh . Kalatalouden vaatimukset on otettava huomioon päätettäessä vesien käytöstä. "Se on tärkeä asia, mutta kylissä on lisäksi selvä huoli maatalouden tulevaisuudesta ja ympäristöstä: mihin johtaa ääretön tehokkuus. Laaditaan suojeluja muista erityisalueista kuntakohcainen ohjelma, jossa on otettu huomioon metsien moninaiskäyttö ja luonnonsuojelulliset näkökohdat. Nyt niitä pyydettiin Saksaankin johonkin kansainväliseen kongressiin .'' Töitä on ekokunnassa niin paljon, että tarvitsisimme heti lisää kokopäivätoimisen työntekijän hoitamaan yhteydenottoja ja valmistelemaan tutkimussuunnitelmia", sanoo Heikurainen ja näyttää eduskunnan ympäristöryhmän budjettialoitetta. kymmentä . Kerääjille on järjestettävä tehostettua koulutusta ja tiedotusta. Leiriä suunninelee kaikille avoin työryhmä joka maanantai klo 16 Kirjakahvilassa os. Kylien lähellä tapahtuvissa uudistushakkuissa tulee ottaa huomioon maisemanhoito ja ympäristön viihtyvyys. Metsänhoidossa myös luontaisen uudistumisen mahdollisuudet on käytettävä tarkoin hyväksi
Biotekniikkaa ollaankin laajentamassa perinteisestä ruokien ja juomien valmistuksesta uusille aloille. Toisaalta jännittää se, miten laajaksi ja monitahoiseksi kokeilu kehittyy. suunninelua. Suomussalmella kunnan johto sen sijaan tuntuu olevan ekokunnasta vähintään yhtä innoissaan kuin asukkaatkin. Tule mukaan pohtimaan , mitä kaikkia mielikuvituksellisia ja rajanomia mahdollisuuksia luonnonsuojelijoilla olisikaan osallistua ekokunnan ja koko yhteiskunnan kehinäm1seen . otettava kantaa säännöstelyy n , se on ehdottoman kielteinen . Maitohappobakreerir, propionihappobakteerit ja homeet kypsynävär juuston, ja antavat eri juusrolaaduille niiden luonteenomaisen näön ja aromin. Bioteknisesti tuotetuista kemikaaleista ovat tärkeimpiä etanoli , etikkahappo ja sicruunahappo ja aminohapoista gluramiinihappo. Uusi biotekniikka nojaa paljolti entsyymija geeniteknologiaan, mutta myös alan prosessit, laitteet ja säätömahdollisuudet kehittyvät nopeasti. Ensi kesänä järjesravar useimmat ympäristönja rauhanjärjestöt Suomussalmen yhteisen työja seminaarileirin. Asialla on paljon innostuneita ihmisiä ja kuitenkin kaikilla on molemmat jalat yhtä aikaa maassa, arkirealismia tämä on eikä haihattelua. Ihmiset eivät alun perin ole tietoisesti hyöd yntäneet pieneliöitä , mikro-organisemeja , vaan niiden käynö on alkanut sanumalta. Pohjois-Suomessa kunnan nokkamiehet tuntuvat joskus elävän aivan toisessa maailmassa kuin kuntalaiset ja ajavan tuhoisiakin hankkeita. KEMIKAALIEN JA LÄÄKKEIDEN VALMISTUS Mikro-organismeilla voira1s11n tuottaa hyvinkin monenlaisia aineita , mutta tuoton kalleus rai käytön vähyys aiheunaa sen, enä bioteknisin keinoi n valmistetaan nykyisin melko harvoja kemikaaleja . kunnassa virallisesti. Mikro-organismien ominaisuuksia on muutettu pääasiassa mutatoinnilla, mutta uusi geeniteknologia tarjonnee paljon laajemmat mahdollisuudet. Maakunnan sähköyhtiö haluaisi valjastaa viimeisiä pienkoskia naapurikunnissa , muna suhtaudumme siihenkin jyrkän kielteisesti siinä pelossa, että näitä koskia kohta etsitään Suomussalmelrakin . Uusia sovellutusalueita löydetään jatkuvasti ja jo käy tetyillä aloilla mikrobikantojen ja tekniikan kehinely parantaa käyttömahdollisuuksia. Meijeriteollisuus höydyntää laajalti biotekniikkaa. Erityisesti terveydenhoidossa, proteiininvalmistuksessa ja energiantuotannossa biotekniikka voi tulevaisuudessa tarjota merkittäviä ratkaisuja. Virkamiehet, luottamushenkilöt ja kuntalaiset vastustavat yksimielisesti ympäristön pilaamista , ja jos kunnan on esim. Olemme vastaan kaikkia toimenpiteitä , jocka pysyvästi muuttavat luonnon tasapainoa , ja siksi vastustamme myös Iijoen valjastamista, joka koskisi kunnan pohJo1sosia . Mikro-organismeja käytetään paitsi juomien ja elintarvikkeiden myös lääkkeiden , kemikaalien, entsyymien, polttoaineiden ja rehujen rikastukseen . Mistä tämä johtuu. Mikro-organismit tuonavat luonnostaan monia erilaisia yhd isteitä . Mairohappobakteerit käynävät maidon sokereita ja muodostavat maitohappoa , mikä saa maidon säilyvämpää n muotoon (piimä , kefiiri , jogurtti). ssk.. Leivänvalmistuksessa hiivat tekevät leivän kuohkeaksi muodostaessaan taikinan sekaan hiilidioksidiku plia. Suomessa valmistetaan SUOMEN LUONTO 1 / 82 4 1. JUOMAT JA ELINTARVIKKEET Juomateollisuus on edelleenkin tärkein biotekniikan soveltaj a, si llä erityisesti oluen ja muiden alkoholijuomien valmistus tapahtuu bioteknisesti. Kunnanjohtajan mielestä kylien aktiivisuus on oleellista kokeilussa: " Jos asukkaat eivät asennoidu m yönteisesti, silloin ei ole onnistumisen mahdollisuuksia ja meidän ylipappien on turha puhua.'' Suomussalmen Luonto on jo julkaissut Ekokunta-lehden , ja Suomen luonnonsuojeluliitto osallistunut Suomussalmi-työryhmaan . Hiivaa käytettiin vuosituhansia oluen ja viinin valmistukseen sekä leivän kohonamiseen , muna vasta 1800luvun loppupuolella oivallettiin , että hiiva on elävää. Juomien valmistuksessa käytetään nykyisin Iisänä m yös entsyymejä , joilla pyritään lähi nnä parantamaan raakaai neen käyttöastena. Voin valmistuksessakin maitohappobakteerei lla on tärkeä tehtävä. D 12 Arto Stenroos Biotekniikan mahdollisuudet Pieneliöitä hyväksi käyttävä biotekniikka on " pehmeä" vaihtoehto useiden aineiden tuotannossa ja myös jätteidenkäsittelyssä . Ekokunnassa pyriraan siirtämään kylärasolle mersäcalouden, suojelualueiden jne. Hapanleivän valm istuksessa käytetty hapate sisältää puolestaan runsaasti maitohappobakteereja. Erilaisia pieneliökantoja etsimällä ja niiden ominaisuuksia parantamalla on saatu teolliseenkin tuotantoon soveliaita mikrobikantoja. Täällä on jo tarpeeksi karvaita kokemuksia ympäristön väärästä kohtelusta
Tämä pieneliö pystyy tuhoamaan 2,4,5-T:n muutamassa viikossa, kun sen hajoaminen luonnossa kestää vuosikausia. Erityisiä toiveita on kiin nitetty interferoniin syövän hoidossa . Interferonin ja insuliinin valmistamista tutkittaessa on päästy hyviin tuloksiin, mutta teolliseen mittakaavaan näitä menetelmiä ei vielä ole voitu soveltaa . Biotekniset prosessit kuluttavat yleensä paljon vähemmän energiaa kuin klassiset teollisuusprosessit. Teolliseen tuotantoon käytettävät fermenrorit ovatkin sitten jo aivan toista kokoluokkaa! Suomessa valmistetaan proteiinia Torula-prosessissa hiivalla ja Pekilo-prosessissa sienellä . Tällä alueella esim. Biotekniikassa työn tekevät pieneliöt: bakteerit ja sienet, jotka saavat energiansa kasvarusliuoksestaan. Antibioottien käyttöö notto mullisti aikoinaan lääketeollisuuden . Jätevesien käsittelyssä mikroorganismeja on hyöd ynnetty jo pitkään. Sep1ember 198 1 (bio1e kni ikan teemanumero) Mikrobit ihm isen palve luksessa. Tällaiset proteiinivalmisteet eivät yleensä sovellu suoraan ihmisravinnoksi, sen sijaan niitä voidaan käyttää eläinten rehuna. Mikrobikantojen kehittelyssä käytetään yleensä valikoivaa kasvatusta , mutta geenimanipulaation avulla voidaan kehittel yä tehostaa . Kuvassa on VTI:n biotekniikan laboratorion käymisastioita . Merkittävämpiä entsyymejä ovat proteaasi sekä g lukoam ylaasi , alfa-am ylaasi ja glu koosi-isomeraasi. Myös vitamiineja voidaan valmistaa bioteknisesti . Selluloosamolekyylien hajottamiseen on käytetty paaas1assa happoja, mutta menetelmä on kallis ja kuormittaa luontoa voimakkaasti. Interferonin biotekninen valmistus voi n ykyisin ehkä tuoda lääkehoitoon samanlaisen muu toksen . 13. Kasvatusliuoksena käytetään sulfiittiselluloosateollisuuden jätelientä, jolloin sam alla saadaan jätevedet puhdistetuiksi. Hiilihydraateista käyttää biotekniikka raaka-aineena yleensä vain yksinkertaisia sokereita . Esimerkiksi pahamaineisen 2,4,5 T:n tuhoamiseen on laboratorioolosuhteissa onnistuttu kehittämään mikrobikanta , joka käyttää sitä ravintonaan. MUITA KÄYTTÖALOJA Mikro-organismien nopean kasvun takia niitä käytetään m yös proteiinivalmisteiden tuottamiseen . Aerobisissa menetelmissä jätevettä ja mikrobimassaa ilmastetaan , ja mikro-organismit kuluttavat jäteveden ravinteet ja orgaaniset yhdisteet. Tärkeimmät entsyymivalmissuoMEN LUO '10 1/R24 1 " k. Teollisuusetanolia tuotetaan sulfiittiselluloosatehtaiden jäteliemestä, etikkahappoa puolestaan etanolista. Menetelmä osataan jo käytännössä , mutta raloudellisesti se ei vielä kannata. Käyttökelpoisia ominaisuuksia voidaan siirtää toiselle mikro-organismille ja saada tätä kautta elinvoimaisempia kantoja. Ulkopuolista energiaa tarvitaan usein vain pumppaamiseen ja lopputuotteen erottamiseen ja kuivattamiseen. Anaerobisissa (hapettomissa) m enetelmissä yhdisteet hajoavat käymisteitse. Biotekniikkaa on sovellettu m yös eräiden hormo nien valmistukseen. Tällöin saadaan jätevesien ja jätteiden käsit tel y tuloksellisemmaksi. teet tuotetaan paaasiassa mikroorganismien avulla , lisäksi erotetaan entsyymejä kasvija eläinmassoista. Selluloosan hajottamista entsyymeillä kehitellään voimakkaasti ympäri maailmaa, m yös Suomessa. Jäteturkimuksessa keskit ytään nykyisi n mm . Myös m yrkkyjä hajottavia mikrobikantoja kehitellään voimakkaasti. immobilisoitujen eli kiinnitettyje n solujen tai entsyymien käyttö on jo nyt antanut lupaavia tuloksia . m yrkkyjä kestävien mikrobikantojen kehittel yy n . Jos selluloosa voitaisiin taloudellisesti hajottaa yksi ne naisiksi sokereiksi, avaisi tämä mo nien tuotteiden , kuten etanolin, valmistukselle laajemmat mahdollisuudet. bioteknisesti etanolia (" alkoholia"), etikkahappoa sekä glukonihappoa . Biot iede 79 . Bioteknisen kemikaalituotannon esteenä on usein kalleus. Anaerobisilla menetelmillä voidaan käsitellä m yös jätelietteitä ja sam alla tuottaa po lttoaineeksi soveltuvaa metaanikaasua (happoja metaanikäymisen lopputuote) . Myös tuoton muuttaminen jatkuvatoimiseksi paranta1s1 monen prosessin kannattavuutta . Prosessien kehittel y parantaisi niiden kilpailukykyä synteettisten valmistusmenetelmien kanssa. Bakteerien elintoiminnat voidaan suunnata esim. Energian hinnan nousu sekä geenitekniikan ja mikrobiologian uudet keksinnöt ovat voimakkaasti lisänneet kiinnostusta biotekniikkaan. tuottamaan B1 2-vitamiinia sellaiset määrät , että sen erottaminen ja puhdistaminen o n järkevää. KIRJALLISUUn -A: Scie nt ifi c American
En, tämä on tieteellistä koulutusta. Onko biologi kuitenkin aina luonnonsuojelija, kuten yleisesti ajatellaan. Asennetekstiä täydentämään tarvitta1s11n vahvaa ekologista tietoa . Kevään ohjelmaan kuuluu luentosarja Darwinista, jolla käsitellään nykyisen ekologian ja evolutiikan kannalta tärkeitä kysymyksiä . Nykyisellään biologit eivät saa riittävästi opetusta voidakseen tieteellisesti ja perustellusti ratkoa ympäristönsuojelun kysymyksiä ; kaikki eivät edes osaa hahmottaa Kenpä ei kaiholla muistelisi luontoliittolaista menneisyyttään , jolloin vielä riitti aikaa ja naavaa tällaiseenkin luomukseen. Ekologisessa eliömaantieteessä Järvinen on tarkastellut etenkin biologista saariteoriaa, ja evolutiikka eli kehitysoppi on keskeistä hänen töissään. Toisaalta biologit joutuvat SUOMEN LUONTO I IBZ 41. vsk.. Luonnonsuojelukirjojen ekologinen tietoosa on valitettavasti usein teosten heikoin anti. niitä. Auli Kilpelå'inen, Tapio Lindholm ja Teuvo Suominen Luontoliittolaisesta eläintieteen professoriksi Helsingin yliopiston eläintieteen laitokselta kuuluu kummia. Kuva retkeltä Ilomantsin Koivusuolle 1970-luvun alusta; nyt on naava kadonnut sieltäkin. Uusia tuulia liikkeelle puhaltanut mies löytyy irvistävien susien ja narisevien parkettien takaa laitoksen toisesta kerroksesta: professori Olli Järvinen. ja 2. Jos opiskelija aikoo ympäristönsuojelualalle, hänen on opiskeltava itse paljon uutta. "On järkevää, että professorit opettavat alkeita, koska se edellyttää koko kentän hallintaa.'' Järvinen opettaa 1. Eläintieteen laitoksen ensimmäinen luonnonsuojelubiologian luentosarja on houkutellut oppi14 laita monelta vuosikurssilta. VIEROKSUTTU LUONNONSUOJELU Olli Järvinen kertoo , että monet ns. Monet biologit lähtevät siitä, että he ovat luonnonsuojelun asiantuntijoita , mutta luonnonsuojelu on yhteiskunnallis!a toimintaa ja kysyy vastaavia valmiuksia. Yliopistollahan on myös ympäristönsuojelun laitos , jonka työ aktiivisena ympäristönsuojeluyksikkönä on järkevää ja kuuluu luontevasti koulutukseen. Hän on kehitellyt menetelmiä lintumäärien laskemiseksi ja tehnyt väitöskirjansakin pohjoismaiden pesimälinnustosta ja sen muutoksista . Viime lukuvuoden hän vieraili professorina Floridan valtionyliopistossa Tallahasseessa, kunnes tuli valituksi Helsingin yliopiston eläintieteen professoriksi poikkeuksellisen suuresta hakijajoukosta. Ympäristönsuojelun ja luonnonsuojelun taustalla olevien biologisten ongelmien selvittäminen olisi kaikkien yliopistojen biologisten laitosten tärkeä tehtävä . Eläintieteen laitoksen ei pidä olla mikään ympäristönsuojelun toimintayksikkö. Järvinen kertoo opettavansa toisaalta biologian alkeita opintojaan aloitteleville, toisaalta pyrkivänsä täyttämään selviä aukkoja pitemmälle ehtineiden opetuksessa. Satakunta opiskelijaa jyystää penkkejä uudella luonnonsuojelubiologian luentosarjalla, seminaareissa puidaan ekologian ja luonnonsuojelun problematiikkaa, yleisölehdissäkin näkyy kirjoituksia. Lisäksi esim . perustutkimusta tekevät yliopistolliset laitokset ovat perinteisesti vierastaneet luonnonsuojeluproblematiikkaa. vuoden biologintaimille mm . eläinmaantieteen ja evolutiikan perusteita. Samalla hänestä tuli Helsingin yliopiston nuorin professori, nimitettäessä 30 vuotta . No koulucatko sellaisia , jotka ostavat kettinkejä. Ensi töikseen Järvinen on korotanut, että ekologia on luonnontiede: ''Luonnonsuojelu on yhteiskunnallista toimintaa, ekologiaan sitä ei tule sekoittaa, vaikka ekologia onkin luonnonsuojelutoimien perusta.'' Järvisellä on vankka luontoliittolaistausta, lintuja hän on harrastanut 13-vuotiaasta. "Se on kuitenkin hyvin tärkeää , koska nykyaikainen ekologia on luonnonsuojelun perusta ja antaa avaimet ymmärtää luonnonsuojelun kysymyksiä." En tarkoita ympäristönsuojelullista asennetekstiä sitä ovat kirjakaupat pullollaan. monet luonnonsuojelubiologian ongelmat liittyvät suoraan keskeisiin ekologian ja evolutiikan kysymyksiin
. jätevedenpuhdistamoja ja pakokaasusuodattimia ... ''Kaikki ympäristönsuojeluun liittyvä taas on tylsää .. " Ja suurista ympäristöä muuttavista hankkeista pitäisi aina tehdä etukäteen kunnon biologinen tutkimus . puuhaamaan luonnossa niin paljon , että heihin miltei väkisin iskostuu luonnonsuojelullisia asenteita. Monilla kursseilla evoluutioteoriaa voitaisiin painottaa nykyistä enemmän . lääninhallituksiin . Ympäristövaikutusten selvittämispakko tulisi saada lainsäädäntöön. Hyvä eläintieteellinen pohja on välttämättömyys , jotta biologit pärjäisivät nykyisessä kehnossa työtilanteessa.'' Biologeilla ei ole juurikaan virkoja valtionhallinnossa ja muualla, missä tehdään tärkeitä päätöksiä ympäristöstä, vaikka siellä eittämättä biologista asiantuntemusta kaivattaisiinkin. Ja pyrkimys yleistajuistaa kehitysoppia on puuttunut kokonaan, vaikka evoluutio onkin biologiassa keskeistä . Käyttämällä ammattitaitoisia ekologeja ennen laajoihin ympäristöä mullistaviin hankkeisiin ryhtymistä voitaisiin välttää monia erehdyksiä. Järvisen mielestä luonnonsuojelu ja evoluutio voisivat olla voimakkaammin esillä myös eläinmuseossa, koska sillä on vaikutusta yleisön luonnonsuojelutietouteen. Koulussakin kehitysopin opetus on liian niukkaa. Viimekeväinen evoluutiokeskustelu osoittaa, kuinka hataran pohjan biologit ovat saaneet evolutiikassa: vain harvat biologit osallistuivat keskusteluun. '' LISÄÄ BIOLOGEJA SUOJELUTEHTÄVIIN Järvinen katsoo erääksi velvollisuudekseen huolehtia biologien työllisyydestä: ''Koulutuksen tasosta on pidettävä kiinni. Pienenä parannuksena on tekeillä eläinten rakennetta käsittelevälle peruskurssille moniste eläinkunnan kehityksestä, ja nuorten dosenttien opetusohjelmaan kuuluu enemmän evolutiivista ekologiaa. Evoluutiokeskustelua Yhdys15. Professori Järvisen mielestä kaikki luonnonsuojeluun liittyvä on mielenkiintoista, koska luonnonsuojelun ongelmia voi ajatella myös tieteelliseltä, teoreettisen ekologian kannalta. Nyt Olli Järvinen katselee maailmaa Helsingin yliopiston eläintieteen laitokselta . Esimerkiksi vesihallituksen biologisen asiantuntemuksen vähyys on skandaalimainen , kun otetaan huomioon , että vesihallitus koko ajan käsittelee radikaalein ottein vesiekosysteemejä .' ' KEHITYSOPPI KESKEISTÄ EKOLOGIASSA ymmärtää ilman ekolog1aa , Ja ekologiaa on vaikea ymmärtää ilman evolutiikkaa, kehitysoppia. Eläinmuseo ja eläintieteen laitos sijaitsevat saman katon alla mutta ovat kuitenkin erillisiä yksiköitä. Järvinen halusuoMEN LUONTO 1182 41 . Nyt esimerkiksi näkyy olevan tekeillä ihmisen kehitystä käsittelevä pieni näyttely museoon, mikä on erinomaista. Uuteen professoriin kohdistavat suuria odotuksia niin opiskelijat ja tiedeyhteisö kuin luonnonsuojelijatkin . Tähän asti on saattanut valmistua biologiksi joutumatta lukemaan juuri ollenkaan nykyaikaista evolutiikkaa. Myös suurelle yleisölle toivotaan tärkeää tietoa ekologiasta. ,sk, aa lisää ekologeja suojelutehtäviin mm
Erityisesti professori Järvistä huvittaa ekologian nimissä esitetty teoria, jonka hän on ristinyt luonnon sekuriittilasi-teoriaksi. valloissakin seurannut Järvinen kertoo : "Evoluutioteorian vastustuksen jäljet johtavat sylttytehtaalle: USA :n fundamentalistiseen uskontokuntaan . Luomisoppi on ollut keino saada kouluihin uskonnonopetusta 'tieteellisenä' , kreationismin nimellä. Toimintamuodot yliopistossa sopivat paremmin perustutkimukseen kuin tutkimustulosten tiedottamiseen suurelle yleisölle. Joskus jopa luullaan , että vaikeaselkoisuus on tieteellistä, vaikka yleensä sekava esitys kertoo vain asian olleen kirjoittajalle ylivoimainen. Samoin esitetään joskus, että jos yksi elementti luonnossa muutetaan , niin koko luonnon järjestelmä romahtaa . Tieteelliset artikkelithan kirjoitetaan yleensä englanniksi. Kuten yleensäkin uskontokunnissa, myös sekologit uhkaavat maailmanlopulla, ellei toimita saarnaajan opetuksen mukaan. En minä halua olla mikään inkvisiittori ja nimitellä ketään yksilöä sekologiksi, vaikka kyllä heitä on. Vähäinen osa ympäristöaktivisteista näkyy saaneen aikaan pahan sekaannuksen puhumalla ekologiasta, kun tarkoitetaan omaa ympäristöaatetta. Mielestäni yleistajuisten artikkeleiden kirjoittaminen on hyödyllistä myös ammattityön kannalta, koska joutuu näkemään oman tutkimuksensa hiukan laajemmasta kulmasta. En usko , että ekologia tästä kärsii , vaan luonnonja ympäristönsuojelu. Tieteenvastaisen aallon leviämistä on USA :ssa vauhdittanut koulujärjestelmä, jossa tunnustuksellisella uskonnonopetuksella ei ole sijaa. Tällä laitoksella ensisijainen tiedonvälityksen suunta on kyllä kansainväliseen tutkijayhteisöön SUO MEN LUONTO 1 / 82 4 1. VÄÄRINYMMÄRRETTY SAARITEORIA Viime aikoina on paljon käytetty väärin biologista saariteoriaa. Suomessa tällainen ei onneksi ole mahdollista.'' Päästätkö opiskelijan tentistä läpi , jos hän vastaa evoluutiokysymykseen luomisuskon opinkappalein. MITEN TIEDON SAISI LEVIÄMÄÄN Liitymme saariteorian väärinkäyttäjiin ja kuvittelemme, että eläintieteen laitos on saari, jolta tiedon pitäisi päästä leviämään laajemmille turuille. Niissä on ekologisen asiantuntemuksen perusteella osattu hyvin havaita eri alueita uhkaavat tekijät. Keitä tarkoitat sekologeilla ja joutuuko koko ympäristöliike nurkkaan häpeämään. Kanavia on niukasti , koska ne edellyttävät sellaisia valmiuksia joita yliopistoihmisillä ei yleensä ole. Suomen Luonnossa 4/81.) Teoriaa ei pitäisi liikaa kunnioittaa luonnon kustannuksella. Miten aiot aukoa tiedonvälityksen kanavia eläintieteenlaitokselta ympäröivään yhteiskuntaan. Suomessa ei kai kukaan osaa kirjoittaa ympäristönsuojelusta hauskasti. (Saariteoria pohtii miten eliöiden menestyminen riippuu elinalueiden koosta , muodosta ja yhteyksistä. Jo kilpailu tutkijan viroista ja toimista saa ajattelemaan, että muu paitsi oma tutkimus on hukkaan heitettyä aikaa. v,k.. Jos ojitus uhkaa suora , ei tarvitse penkoa esiin saariteoriaa vaan on estettävä koneiden tulo . Huhhuh , ei toki. Sitä ei juuri oteta huomioon virkoja täytettäessä ja se vie aikaa pätevöitymiseltä. Teen sitä etenkin , jotta suomenkielen taito ei unohtuisi . Sekuriittilasi hajoaa törmäyksessä pieniksi mureniksi heti, jos osakin siitä vioittuu. EKOLOGIA JA SEKOLOGIA Olli Järvinen sanoo näkevänsä punaista , kun hän lukee ympäristönsuojelukirjoittelua, joka ei perustu kunnolliseen ekologiaan. Taito levittää tutkimustietoa yleisölle olisi otettava paremmin huomioon virkoja täytettäessä. Jokainen tieteellisen julkaisusarjan toimittaja tietaa , että moni tutkija kirjoittaa ankaran tieteellisetkin julkaisunsa luvattoman kehnosti . Mallikelpoisia esimerkkejä ovat suuret suojeluohjelmamme, esim . kansallispuisto-, suoja lintuvesiohjelmat. En varmasti, kyllä tosiasiat on osattava. Nyt jokainen kunnon ympäristönsuojelija tuntee piikin sydämessään : onko tullut lipsautetuksi ekologisia puolitotuuksia sivu suun . Koska suurin osa valmistuvista biologeista sijoittuu yliopistojen ulkopuolelle , kirjoittajakoulutusta olisi hyvä lisätä. Asenteet vielä vaikeuttavat asiaa. Olli Järvinen on kirjoittanut saarireorian merkityksestä luonnonsuojelualueiden suunnittelussa mm. Mutta sanotaan nyt, että tarkoitan sellaista raittiusseuramaista , saarnaavaa asennetta, jonka perusteella julistetaan muka ekologian nimissi moukille totuus ympäristönsuojelusta. Riittää kun tiedetään mitkä voimat, siis metsätalous ja turveteollisuus , ajavat ojitusta ja että rauhoittamisella suo säästetään. Nämä ohjelmat palvelevat mam10su tehtäväänsä säilyttää edustavia kappaleita Suomen luonnosta. Soidensuojelun perusohjelmakin on oikein fiksu siitä huolimatta , että sitä on perusteltu saari teorialla ... luonnonsuojelukysymysten ratkaisuun. Suomenkielinen kirjoittelu koetaan usein turhanpäiväisenä. Entä mitä haittaa ekologialle 16 tieteenä on tästä sekaannuksesta. '' Järvinen kutsuu tällaista ekologiaa sekologiaksi. Tosikkomaisuus vähentää uskottavuutta . Mitkä ovat ne kanavat , joita myöten valtionhallinto, koulut , tiedonvälittäjät ja järjestöt saavat eläintieteen laitokselta tietoa esim. Hän on kirjoittanut tästä sanomalehdissäkin: "Ekologia sotketaan usein ympäristönsuojeluun joka merkitsee yhteiskunnallista toimintaa vaikkapa kansallispuistojen tai myrkyttömän elinympäristön puolesta. Olet itse kuitenkin kirjoittanut paljon suomalaisiin lehtiin. Tutkijatkin hyötyisivät tästä, koska esitystaitoa tarvitaan myös ammattitekstiä laadittaessa . Hartauskokouksia muistuttavan asenteen sijasta esimerkiksi kunnollinen satiiri voisi viedä asioita paremmin eteenpäin . Ei tämä mikään rippikoulu ole
Tärkeää olisi myös parantaa yhteyksiä maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan , jossa biologisia tietoja sovelletaan käytännössä. Suomessa tuntuu aktiivinen yhteydenotto naapurilaitokseen ylitsepääsemättömän hankalalta , matkaakin kun on lähes 40 000 km maapallon ympäri mennen. Entä tarvittaisiinko eläintieteen SUOMEN LUONTO 1182 4 1. Nykyinen luonnonharrastuksen ja ympäristönsuojelun suhde vaikuttaa hyvältä ainakin Luonto-Liitossa. Suomalaiset taipuvat yleensä liian auliisti alamaisiksi typeryydenkin edessä. ,sk Järvisen mielestä yliopistojen biologisten laitosten pitäisi käsitellä luonnonsuojeluptoblematiikkaa nykyistä enemmän, onhan nykyaikainen ekologia luonnonsuojelun perusta . Vaikea sanoa Luonnonsuojeluliiton nykytilasta , en ole siinä niin toiminut koska henkilökohtaisesti vierastan järjestötyötä ja nyt toimin yliopistossa. YHTEISTYÖHÖN Entä suhteet muihin korkeakouluihin. Yleensähän yhteistyön puute vie päällekkäisyyksiin ja voimavarojen tuhlaukseen . On vaikea päästä hedelmälliseen yhteistyöhön, kun kumpikaan osapuoli ei tiedä mitä toinen tarkoittaa. lajien uhanalaisuudesta . Järvinen kannustaa biologeja tietojensa popularisointiin akateemisissa kuvioissahan se yleensä kangertaa . Hmm , miksi ei, henkilö jolla olisi biologiasta loppututkinto ja lisäksi tiedotuskoulutusta. LUONNONSUOJELUN UUDET LIIKKEET ILAHDUTTANEET Mitä terveisiä viemme eläintieteen '' saarekkeelta'' luonnonsuojeluliikkeelle. Valitettavasti karsastusta esiintyy jonkin verran puolin ja toisin, koska valmistuvat opiskelijat osittain kilpailevat samoista työpaikoista. päin jos täällä ja muiden yliopistojen vastaavilla laitoksilla ei olla kansainvälisen eläinekologian kehityksen tasalla , niin kuka asiasta Suomessa huolehtisi. Olavi Hilden , joka on näin merkittävästi kehittänyt lintutiedettämme . Helsingissä on uudella luonnonsuojelubiologian luentosarjalla puhuttu mm . Eikä apua ole biologian alan tieteellisistä seuroistakaan, jotka toimivat melko eristyneinä. Kuva vuonna 1978 Evolla pidetyltä luonnonvalokuvauksen kurssilta, jossa Järvinen oli ekologian asiantuntijana. Minulla oli hurskas toive iähettää luonnonsuojelubiologian kurssista tieto ympäristönsuojelun opiskelijoille , mutta se kariutui tilanpuutteeseen. Popularisointiin voi tästä syystä enimmäkseen vain rohkaista. Ne osoittavat itsenäistä ajattelua ja siviilirohkeutta . Pelätään suotta hysteerisiä kirjoittajia, joiden mielestä heidän jokainen sanansa on pyhä . Turkuun eläintieteen laitokselle on hyvät suhteet, mutta muualle yhteydet ovat valitettavan satunnaisia. Yhteyksiä muuanne on parannettava. Toisaalta sanomaja aikakauslehtien toimitta)len tiedot ekologiasta ovat usein käsittämättömän hatarat. Kuvassa Olli ja halli . TOIMITTAJAT LIIAN KILTTEJÄ Popularisoinnin puutetta eivät auta suomalaiset tieteelliset lehdet, jotka kohtelevat kirjoittajien tekstiä aivan liian kiltisti. laitokselle '' popularisaattorin'' virka. Enempää en halua sanoa, fossiilit pysyköön poissa nuorten järjestöistä ... D 17. Yhteiset kurssit, varsinkin erikoisaloilta , ovat Järvisen mielestä hyvä yhteistyön muoto. Jotkut tutkijat ovat onneksi jaksaneet henkilökohtaisesta harrastuksesta välittää tutkimustuloksia laajemmalle yleisölle, tässä talossa esim. Uudet virtaukset, Alta-, Koijärvija Hattuvaaraliikkeet ovat ilahduttaneet
Kaikista ekologian käsitteistä lienee luonnon tasapaino tunkeutunut laajimmin yleiseen kielenkäyttöön . 18 Joskus ongelman oivaltaminen edellyttää syvällisempiä biologisia tietoja. .. TASAPAINO AIKAPERSPEKTIIVISSÄ Ekologisten ja evolutiivisten ilmisuoMEN LUONTO 1182 4 1. ROMANTTINEN LUONNONKÄSITYS Luonnon tasapainoa korostavassa ajattelussa luonnontila edustaa harmonista , ikuista ja tavoiteltavaa ratkaisua. Yleensä luonnon tasapainosta puhutaan, kun sen pelätään järkkyvän. TASAPAINO AJATTELUN JUURET ANTIIKISSA Kiistatta luonnon tasapainoa korostavan ajattelun juuret ulottuvatkin antiikin Kreikan filosofiaan. Vastaavasti joskus ajatellaan luonnon tasapainon järkkyvän täydellisesti, kunhan pienintäkin elementtiä horjutetaan. . Se aiheuttaa jotakin pahaa tai ''luonnotonta'' . Sairaus merkitsee poikkeusta, luonnon normaalin kulun häiriötä. Esimerkiksi meillä käytetyimmistä ekologian oppikirjoista toinen ei mainitse koko luonnon tasapainon käsitettä, toinen mainitsee sen parissa yhteydessä. .. Esimerkiksi 1970-luvun alussa vireillä ollut öljynjalostamohanke Tvärminneen olisi toteutuessaan merkinnyt Helsingin yliopiston biologisen tutkimuksen kannalta sellaista murtovesiluonnon tasapainon järkkymistä, etteivät vuosikymmeniä pitkät havaintosarjat olisi enää soveltuneet päteviksi kontrolleiksi seurattaessa ihmistoiminnan vaikutuksia Itämereeen. Lääketieteen tehtävänä on näiden häiriöiden syiden löytäminen ja sairaan ruumiin palauttaminen sopusointuun luonnon normien kanssa . Aikaisemmin autojen tuulilasit oli valmistettu sekuritlasista, joka riittävän voimakkaan iskun vaikutuksesta särkyi läpinäkymättömäksi massaksi. Oletetaan , että käsite on hyvin määritelty; oletetaan , että luonnon tasapaino on toivottavin tila; oletetaan , että luonnon tasapaino ylipäätään on olemassa. Vaikeudeksi tällaisessa keskustelussa kohoaa luonnon tasapainon idea. Yleisessä kielenkäytössä luonnon tasapainon järkkyminen tarkoittaa sitä, että ainakin käsityksen esittäjän mielestä erilaiset ihmistoiminnat muuttavat luontoa liiaksi . Romanttisen luonnonkäsityksen äärevimmät muodot edustavat eräänlaista sekuriittilasteoriaa. . Olli Järvinen Luonnon • tasapaino vai epätasapaino. Iskusanamaisesti kreikkalaisten näkemys luonnon ja ihmisen suhteesta voitaisiin ilmaista vaatimuksena 'luontoa on seurattava'.'' Ekologisessa ja evolutiivisessa tutkimuksessa luonnon tasapaino on viime aikoihin asti ollut tärkeä selitysmalli. Heidän filosofinsa nimittivät tätä järjestystä kosmokseksi eli täydelliseksi tai oikeaksi tai kauniiksi järjestykseksi .. Vaikka luonnon tasapaino esiintynee yleisessä keskustelussa useammin kuin mikään muu ekologian käsite , osoittautuu suureksi ristiriidaksi , että laajojenkaan ekologian oppikirjojen hakemistot eivät läheskään aina tunne koko käsitettä . "Vesihallitus tuhoaa vesiluontomme tasapainon.'' ''Metsätalouden ylikoneellistuminen uhkaa metsiemme luontaista tasapainoa.'' ''Turveteollisuus hävittää peruuttamattomasti soiden luonnollisen tasapainon.'' Tällaisia näkemyksiä olemme kaikki kuulleet. Seuraavat lainaukset akateemikko Georg Henrik von Wrightin teoksesta Humanismi elämänasenteena valaisevat teemaani mitä parhaimmin : " Kreikkalaiset pitivät luonnon järjestystä lähinnä ihanteena tai esikuvana ihmiselle sekä yksilönä että yhteiskunnallisena olentona . Terve ihmisruumis oli helleeneille ulkoisen luonnon täydellisin ilmennys .... Esitelmässä hän pohdiskelee esimerkkien ja teoriain valossa sitä, miten oikeutettu on yleinen käsitys luonnossa vallitsevasta tasapainosta . Tässä mielessä käsite on samaa sukua kuin sananvapaus: varsinkin sananvapauden puute saa huomaamaan sen arvon . Viitteet tarkistamalla havaitsee, että kirjoittaja korostaa etenkin antiikin kreikkalaisten uskoneen luonnon tasapainoon. ,sk.. Professori Olli Järvinen pltl oheisen virkaanastujaisesitelmänsä 18. Terve järki riittää usein vahvistamaan käsitykset luonnon tasapainon järkkymisestä. Syyn peri tyyppi oli helleenien katsomuksen mukaan luonnollisen tasapainon häiriö. Siitä on kuitenkin muodostunut hankala tieteellinen ongelma ja se on alkanut väistyä . 11. 81. Kysymys on pyrkimyksestä vaikuttaa luonnon käsittelyyn; keskustelun kohteeksi asetetaan muutokset toivotusta tilasta eli luonnon tasapainosta vastustettuun tilaan, jota kuvataan luonnon tasapainon tuhoutumiseksi , järkkymiseksi jne. .. Kohtuuden rajat on itsestäänselvästi ylitetty, kun jokin Pohjanmaan joki pannaan virtaamaan putkeen tai kun 1950-luvulla Lapissa kokeiltiin ylisuuria avohakkuita
populaation esiintymistä suurella maantieteellisellä alueella säätelevät tekijät vaikuttaisivat voimakkaimmin myös yksittäisiin populaatioihin. Saaristo on ilmeinen esimerkki, mutta samankaltaisia laikuttaisia ympäristöjä ovat järvialtaat, suot, vanhat metsät talousmetsien keskellä jne. Eroosio puolestaan saa aikaan suurtulvia ja kastelualtaiden liettymistä, mikä vaikeuttaa suuresti maanviljelyä ja kasva11aa nälkää entisestään. Ekologisessa ajassa muutamien sukupolvien aikana populaatiot reagoivat ympäristön muuttuessa siten , että yksilömäärät muuttuvat. TASAPAINO JA ALUEELLISET MUUTOKSET Ajallisen ulottuvuuden lisäksi tulee tarkata alueellista mittakaavaa. Evolutiivisessa ajassa kymmenien tai sarojen sukupolvien aikana muutokset liittyvät populaation perinnölliseen sopeutumiseen : populaation perinnöllinen rakenne muuttuu, koska eri yksilöiden elinkyky ja jälkeläistuotto eroavat toisistaan. eläinlajien joukkotuhoon, ja silloin on jo kysymys vakavasta luonnon tasapainon häiriöstä . Trooppisten sademetsien hävitys johtaa mm . vsk. Ajallisen ja paikallisen mittakaavan ottaminen lukuun on osoittautunut hyvin tärkeäksi. Lukumääriä muuttavat syntymien ja kuolemien ohella yksilöiden siirtymät muualta populaatioon ja populaatiosta coisaanne. Perinteisesti ekologit ovat tutkineet suhteellisen yhtenäisissä ympäristöissä eläviä populaatioita, joiden yksilöt voivat ainakin periaatteessa lisääntyä keskenään ja joiden yksilöt vaikuttavat muutenkin toisiinsa esim. Muuan tavallisimpia ajatusharhoja populaatioita tai monilajisia yhteisöjä tutkittaessa on otaksua, että mittakaava ei vaikuta johtopäätöksiin. Näin ei asian laita kuitenkaan ole: mittakaavaa muutettaessa myös tekijöiden tärkeysjärjestys muuttuu . Yhtä sopivia esimerkkejä ovat sienisääskien kannalta tatit tai lantakuoriaisten kannalta lehmänläjät. Esimerkiksi lintujen yleistiheyden on suurella alueella osoitettu korreloivan positiivisesti ym19. reviireistä kamppailtaessa tai ravintoa haettaessa. Monet lajit elävät kuitenkin ympäristössä, joka muodostuu soveliaista, toisistaan erillään olevista laikuista lisääntymiseen kelpaamattoman ympäristön meressä . Kuva lndonesiasta, missä metsänhakkuut ovac aiheuttaneet maaperän cuhoisan eroosion. ongelman ulottuvuudeksi aiassa Ja paikassa. "ekologinen" ja " evolutiivinen" aika . Tuntuu itsestään selvältä, että esim. öiden ymmärtämiseksi tulee selvittää seikka, jota voi kutsua ongelman mittakaavaksi ts. Usein erotetaan ro1s1staan SIIO MEN LUONTO 1/82 41. Populaation laikuttaisen elinympäristön tasolta tarkastelukulma voidaan siirtää myös suuriin maantieteellisii n alueisiin, jopa koko maapalloon
Ongelmat heräävät kuitenkin välittömästi , kun kysytään , mitä mittakaavaa tarkastellaan. Jos nämä eivät ole tasapainossa, Haldanen mukaan laji joko runsastuu rajatta tai sammuu kokonaan. Luonnossa kaikkea on raJattu määrä, mistä seuraa, että esimerkiksi kaksi samaa ravintoa käyttävää lajia voi vaikuttaa haitallisesti toisiinsa. Esimerkiksi suolinnustostamme tunnetaan selviä tapauksia, joissa olennaisesti samanlaisena säilyneen suon linnusto on dramaattisesti muuttunut parissa vuosikymmenessä ympäröivillä alueilla tapahtuneiden linnustonmuutosten yhteydessä. Kumpikin tapaus on merkittävä pohdittaessa luonnon tasapainoa. Tämä voi 20 useimmissa tapauksissa muodostua laadullisesti eriarvoisista osista; joillakin alueilla yksilöiden tuotto voi selvästi ylittää ja toisilla selvästi alittaa keskiarvon. päristön tuottavuuden kanssa, mutta yksittäisten alueiden sisällä korrelaatio voi murtua. B. diversiteetti kasvaa kasvillisuuden kerrokSUOMEN LUO TO 1182 4 1. S. Muussa tapauksessa populaatio joko kasvaa rajatta mikä on ilmeinen mahdottomuus tai sitten populaatio häviää tyystin . Etenkin on viimeisen vuosikymmenen aikana korostettu lajien välisen kilpailun merkitystä . Paikallisesti Haldanen voi ajatella tarkoittaneen lajin koko levinneisyysaluetta. Fossiiliaineistosta on arvioitu , että ainakin 99 % elämän historian aikana eläneistä lajeista on hävinnyt sukupuuttoon; niiden populaatiot eivät siis olleetkaan tasapainossa. Gausen periaate ei enää päde , kun mittakaavaa laajennetaan yhdestä alueesta moneen erilliseen ympäristölaikkuun. MONEN LAJIN TASAPAINO. vsk.. Tällaisessa tasapainossa todella vallitsee sananlaskun kuvaama " yhden kuolo on toisen leipä" -tilanne . Jos elinympäristöjen tuottavuus säätelee yksilömääriä laajalla alueella, tämä viittaisi lajiston ja ympäristön vastaavuuteen , jota voidaan kutsua luonnon tasapainoksi. Yksilöiden siirtyminen ylituottoalueilta muualle voi luoda näennäisen tasapainon. Ongelma mutkistuu, kun otetaan huomioon ajallinen ulottuvuus. Koko ajatus rakentuu keskimääräisen jälkeläistuoton varaan puhutaan selvästi ekologisesta syntyvyyden ja kuolevuuden tasapainosta. Tasapainon ajatus väikkyy taustalla myös monilajisia eläinyhteisöjä tutkittaessa. Johtopäätös onkin selvästi kyseenalainen. Näin ollen populaatiot olisivat enimmäkseen ympäristön säätelemää tasapainokokoa pienempiä, eikä lajien välinen kilpailu voi ainakaan jatkuvasti olla voimakasta. Gausen periaate ja enin osa muutakin lajien välistä kilpailua koskevaa teoriaa rakentuu tasapainossa olevan yhtenäisen alueen varaan. avainvuosien merkitystä. Mutta miksi tämä suhde häviäisi yksittäisissä paikoissa. Kaikki kilpailun merkitystä korostava päättely edellyttää populaatioiden olevan jokseenkin niin suuria, kuin ympäristö sallii. Haldanen päätelmä on helppo hyväksyä intuitiivisen selkeytensä vuoksi. Nykyaikaisen ekologian ylistetyimmän hahmon, edesmenneen Robert MacArthurin tuloksia oli , että linnuston monipuolisuus ns. Onkin voitu osoittaa, että ekologisesti näennäisen samanlaiset lajit jokseenkin aina eroavat jonkin merkitsevän yksityiskohdan suhteen, minkä on tulkittu merkitsevän kilpailun karttamista . Ajallisesti Haldanen päätelmä on yhtä ongelmallinen. Jo 1920ja 1930-luvuilla saavutettiin Gausen periaatteeksi kutsuttu tulos: kaksi lajia ei loputtomiin voi esiintyä rinnan, mikäli ne käyttävät ympäristöä samalla tavalla. Akateemikko Ilmari Hustich on erityisesti korostanut tällaisten pitkäaikaiseen kehitykseen olennaisesti vaikuttavien ns . YMPÄRISTÖ SÄÄTELEE VOIMAKKAAMMIN KUIN KILPAILU Mikään populaatio ei elä tyhjiössä, vaan yhdessä muiden lajien kanssa . Näiden lajien populaatiokehitys näyttää siis sarjalta pakkastalvien aiheuttamia romahduksia ja niitä seuraavia vähittäisiä palautumisia. On myös sitovasti osoitettu, että eläimistön muutokset yksittäisillä alueilla heijastavat usein suuremmilla alueilla tapahtuvia muutoksia, eivät tutkitun suppean alueen ympäristönmuutoksia. Mikäli tutkittujen alueiden linnusto olisi ollut tasapainossa elinympäristön tarjoamien mahdollisuuksien kanssa, muualla tapahtuvien muutosten ei tulisi ilmetä luonnontilassa säilyneen suoalueen lajistossa. Viime aikoina on kuitenkin yhä vahvemmin tuotu esiin mahdollisuus, että erilaiset, esimerkiksi poikkeuksellisiin sääoloihin liittyvät katastrofit aiheuttavat usein populaatioromahduksia. YHDEN POPULAATION TASAPAINO Yhden populaation tutkimuksessa tasapainoajattelu ilmenee parhaiten J. Tulkinta tasapainoksi hävittää kuitenkin olennaisen dynaamisen osatekijän , jonka tunteminen on välttämätöntä esimerkiksi ennustettaessa populaation menestymistä ympäristön muuttuessa. Haldanen tunnetussa oivalluksessa, jonka mukaan minkä tahansa populaation yksilöiden keskimääräisen jälkeläistuoton tulee pitkän päälle olla hyvin tarkkaan yksi yksilö seuraavaan sukupolveen jokaista tämän sukupolven yksilöä kohden. Samoin suuralueilla tapahtuvien muutosten heijastuminen suppeilla muuttumattomilla alueilla on tasapainoajattelun vastaista. Tulos on helppo johtaa matemaattisesti, mutta biologisesti laskelmassa kuitenkin joudutaan vaihtamaan mittakaava ekologisesta evolutiiviseen aikaan . On näet selvää, että ylituottoalueiden hävittäminen koitu1s1 populaation kohtaloksi, mutta huonojen alueiden menetys ei haittaisi populaatiota. Esimerkiksi englantilaiset pesimälinnuston parimääriä tutkineet ornitologit ovat todenneet useiden Englannin lajien runsastuneen jokseenkin yhtäjaksoisesti vuoden 1962-63 ennätyksellisen ankaran pakkastalven aiheuttaman romahduksen jälkeen aina kovaan talveen 1978-79 asti
Kirjallisuudessa onkin kuvattu hätkähdyttäviä esimerkkitapauksia. sitä, että arvoisain kuulijain kämmenluut muistuttavat maamyyrän kämmenluita; sekä maamyyrän että ihmisen kämmenet vain toistavat perusnisäkkään vuosimiljoonaista kämmenkaavaa. Australiaan viedyt kaniinit järkyttivät Australian luonnon tasapamoa nimenomaan siitä syystä , että Australian luonto ei ollut tasapainossa! HISTORIAN OIKUT HUOMIOITAVA Tasapainoajattelusta modernissa ekologiassa tuskin voi puhua mainitsematta viimeisen puolentoista vuosikymmenen aikana suureen suosioon kohonnutta saariteoriaa, jonka mukaan enimpien saarten lajimäärä olisi uusien lajien saavunnan ja saarelle asettuneiden lajien satunnaisen häviämisen säätelemässä dynaamisessa tasapainossa . Evoluutiohistorian perspektiivissä aikaansaannos näyttää kuitenkin pöyhkeältä ja häikäilemättömältä : yleensä elämän historiassa lajimäärä on vähin erin kasvanut joitakin geologisesti erikoisia kausia lukuun ottamatta. Lajisto on siis ollut historiallisista syistä tietyssä mielessä vajaa , ja uusi laji on täydentänyt lajistoa hyödyntämällä aikaisempaa tehokkaammin joitakin ympäristön tarjoamia tilaisuuksia. Ajatus eri mannerten lajistojen vastaavuudesta edellyttää "riittävästi aikaa", jotta Iajisto olisi ehtinyt kehittyä tarkoin olosuhteita vastaamaan . Mutta muuttuvassa luonnossa monet sopeutumat eivät voi muuta olla kuin epätäydellisiä yritelmiä parhaan ratkaisun suuntaan; eläimet ja kasvit elävät kuin suomalaisen kansansadun tynnyrissä kasvanut tyttö , joka tämän päivän ongelmiin esitti aina eilispäivän ratkaisun. Kokemusperäinen aineisto kumoaa erikoisella tavalla historian unohtamisen oikeutuksen . D 21. vsk Itse asiassa lajien siirroksissa on tietenkin kysymys ei luonnon tasapainon häiriytymisestä , vaan siitä , että tulokaslaji on opportunistisen tehokkaasti käyttänyt hyväkseen tyhjää ekologista lokeroa, jonka se on uusilla elinsijoillaan kohdannut. Ajatus eri mannerten lajiston kehittymisestä toisiaan tarkoin vastaaviksi kokonaisuuksiksi synnyttää toisaalta vaikeuksia , jotka pelkistyvät historian probleemaksi. Tasapaino on iätön kuin itse luonto; maailma on valmis. Mainitsen vain yhden esimerkin. Kottarainen Amerikassa , minkki Suomessa ja kaniini Australiassa ovat uusilla elinalueillaan osoittautuneet kaikkea muuta kuin vieraskoreiksi; esimerkkejä on loputtomiin. Osoitettuaan lajimäärän pääsääntöisesti kasvaneen evoluutiotutkimuksen suuriin nimiin luettava Georg Gaylord Simpson päätyi mielestäni kiitettävän nöyrään johtopäätökseen : jos eliökunnan lajimäärällä on olemassa jokin tasapainoarvo , niin 3 miljardia vuotta näyttää olleen liian lyhyt aika tasapainon saavuttamiseen. Loistavia esimerkkejä niin sanotusta luonnon tasapainon järkkymisestä saa lajeista, jotka on siirretty yhdeltä eliömaantieteelliseltä alueelta toiselle. Koska en ole saanut teologista koulutusta, en ryhdy pohtimaan, kuinka epätäydellinen luomistyö sopii kreationistiseen uskoon . Lajien evoluutiosta puhuttaessa on korostettu sopeutumien täydellisyyttä; epäilemättä vavahduttavan täydellisiäkin sopeutumia löytyy. Albert Einsteinin Luojan ei sanota heittäneen noppaa; biologi ymmärtää heti , että Einsteinista ei ollut ekologiksi , sillä nopanpeluun ohella Äiti luonnolla on oudot , kehityshistorian ja ekologisten prosessien vaatiman ajan sanelemat oikkunsa. Muuttuvan ja usein tasapainosta etäällä olevan luonnon pohdinta aiheuttaa syvällisiä ajatusmaailman muutoksia . ENNENKOKEMATON HÄVITYS KÄYNNISSÄ Ekologisten järjestelmien mutkikkuus ei merkitse, että lähivuosikymmenten kehityssuuntia olisi mahdoton ennakoida. Koska saaret ovat perinteisesti muodostaneet luontaisia evoluutiobiologisia "laboratorioita" , tasapainon korostus tuntuu yllättävältä. Muutos on eliökunnan historiassa ennenkokemattoman nopea, joten tässä voidaan varmasti puhua vakavasta luonnon tasapainon häiriöstä, jonka estämiseksi ainoa keino tuntuu olevan siirtyminen istutusmetsiköiden varaan tropiikin puuntuotannossa. Tämä tarkoittaa mm. Tieto riittää toteamaan , että muutaman lähivuosikymmenen aikana trooppisten sademetsien hävitys saattaa vähentää kymmeniä prosentteja eläinlajien määrästä. Ristiriitaisten tulosten perusteella on helppo päätellä johtopäätös virheelliseksi , mutta joka tapauksessa on siinnyt tutkimusten sarja, jossa pyritään osoittamaan eri mannerten Iajistojen välisiä vastaavuuksia. On ajateltu toisistaan suhteellisen eristyneiden mannerlajistojen saaneen kehittyä niin pitkään erillään , että samanlaisiin ekologisiin olosuhteisiin olisi kehittynyt ekologisesti samanlainen Iajisto. Trooppisten sademetsien hävityksen seurauksia on vaikea ennustaa tieteellisesti pätevin kriteerein. Tasapaino näet aina himmentää historian . Olisi siis saavutettu tasapaino , joka hävittää menneen historian merkityksen . Kun sama tulos saavutettiin myöhemmin Australiassa, kirjoittaja päätteli tilanteen tasapainoiseksi eri mantereilla. MacArthur pystyi siis suhteellisen yksinkertaisten kasvillisuutta koskevien mittausten avulla ennustamaan, kuinka monipuolinen paikan pesimälinnusto on. SUO MEN LUONTO 1/82 41. Jos luonto on tasapainossa , nykyisen tilan ymmärtämiseksi on turha kysyä, milloin tasapaino saavutettiin tasapaino on pysyvä , kun siihen kerran on päästy. Kun historia kytketään teoriaan, mallien verkko mutkistuu läpitunkemattomaksi kuin trooppinen sademetsä. Evoluutikkojen on helppo osoittaa, että uudet rakenteet kehittyvät olemassaolevalle perustalle; puhutaan evoluutiohistoriallisesta vitkasta. sellisuuden tietyllä tavalla kasvaessa
Suomen Akatemian harjututkimuksessa Mäyränkukkulat on luokiteltu suojelunarvoiseksi kohteeksi , jolla ei saisi maa-ainesta siirtää rai liikutella. Kallioperä on kalkkipitoista amfiboliittia, joka osaltaan vaikuttaa lajistolliseen rikkauteen . Putkilahden kylässä , Pumppuvoimalaitos uhkaa alueen tikasta ja harvinaista kasvistoa , jonka suojelemiseksi perustettiin luonnonsuojelualue vuonna 1947. Siinä e1 ole selvitetty hankkeen tuottaSUOMEN LUONTO 1/824 1. Tien rakentaminen vaatii kaiken kaikkiaan valtavia maamassoja. Laitoksen kokonaistehoksi on kaavailtu 450 MW, joka on suunnilleen yhden Loviisan ydinreaktorin luokkaa. jonka maisematoimikunta on luokitellut yhdeksi Keski-Suomen viidestä suojeltavasta maisemakokonaisuudesta. Kuvassa kalkkikiercosammal. Kaarina Miettinen V aarunvuori vaarassa Kymmenen vuotta vireillä ollut Imatran Voiman suunnitelma Korpilahden Korospohjan pumppuvoimalaitoksesta on saanut Itä-Suomen vesioikeuden siunauksen. Toimitusmiesten lausunnoista on tehty useita huomau tuksia Itä-Suomen vesioikeudelle. Korospohjan lahden vieressä kohoava Vaarunvuori ympäristöineen muodostaa ain utlaatuisen vuorimaiseman koko Suomessa. Korospohja olisi Suomen ensimmäinen pumppuvoimala ja sen tarkoituksena on toimia ydinvoiman säätöja varavoimana. Uutta tietä varten joudutaan rakentamaan Korospohjan peltoaukealle jopa 28 metriä korkeat siltatai pengerrakennelmat. kWh . Näin laitos saadaan tuottamaan voittoa . Päätöksen mukaan rakennustyöt on tehtävä kymmenen vuoden kuluessa: jo 1990-luvun alussa voimalan kytkinkentän korkeat mastot saattavat näkyä Päijänteelle korkealla puiden yläpuolella. Kallioiden jäkäläja sammallajisto on runsas, ja siihen kuuluu monia vaateliaita, kalkkipitoisen alustan lajeja. IVO osallistuu myös kustannuksiin. Vesihallitus on muistutuksessaan esittänyt, ettei suunnitelmassa ja katselmustoimituksessa ole selvitetty riittävästi luvan myöntämiseen vaikuttavia seikkoja. Niin suuri ei maan ja puun nälkä voi vielä Suomessa olla, ettei tällaisen luonnonmuistomerkin säästämiseen olisi varaa." Vaarunvuoren kasvillisuudesta ja eläimistöstä kerrotaan myös Suomen Luonnossa 6 / 76. Varastoiminen vaatii enemmän energiaa, kuin mitä se tuottaa: mikäli laitos toimii 30 viikon aikana vuodessa, viitenä vuorokautena viikossa ja viisi tuntia vuorokaudessa, se tuottaa energiaa 300 milj. Niilo Söyrinki toteaa Suomen Luonnossa 1946: " ... Tähän hokkus-pokkus-temppuun kuuluu, että vesi pumpataan yöllä ylös, jolloin energia on "halpaa" ja lasketaan päivällä alas , jolloin siitä saadaan jalostettu "kallista" päiväenergiaa. TOIMITUSMIESTEN LAUSUNNOISTA LUKUISIA MUISTUTUKSIA Voimalan rakentamisesta on pidetty katselmuskokouksia 1974 ja 1976. Muita ulospäin näkyviä merkkejä ovat suuri kautta vuoden sulana pysyvä yläallas ja alakanavan suu, joka tulee aivan nykyisen Vaarunvuoren luonnonsuojelualueen viereen. TVH on suunnitellut soranottoalueeksi Mäyränkukkuloita, jotka liittyvät kiinteästi luonnontieteellisesti ainutlaatuiseen Vaarunvuoren alueeseen . Verotulotkin jäävät todennäköisesti haaveeksi. Ruotsissa Norrlannissa ja Neuvostoliiton puolella Laatokan-Karjalassa. Torcella torcuosa. Säteilyturvalaitoksen määräysten mukaan ydinvoimalan energiantuotantoa ei saa Suomessa säädellä, joten ylimääräinen energia on tallennettava jonnekin. SORAA MÄ YRÄNKUKKULO ILTA. Työpaikkoja on rakentami22 sen ajaksi tarjolla, mutta voimalan valmistuttua se ei tarvitse toimiakseen kuin muutaman ihmisen . Pumppausenergiaa tähän kuluu 390 milj . IVO on sopinut kesällä 198 1 TVH:n kanssa siitä, että allasalueelle jäävä Joutsan-Korpilahden maantie siirretään kulkemaan voimalaitosalueen ulkopuolelta . ETELÄVUORIA, LEHTOJA, RAUHOITETTUJA KASVEJA JA ELÄIMIÄ Korpilahden Vaarunvuorelle perustettiin vuonna 1947 luonnonsuojelualue harvinaisen ja rikkaan kasviston suojaksi . kWh. Tien ympäristövaikutukset ilmenevät mm . Korpilahden kunta otta1s1 voimalan avosylin vastaan työllisyyssyistä. , sk.. Korospohjan lahteen laskeutuvat Vaarunjyrkän kalliot ovat nk. tämä hämäläiskeskisuomalaisen luonnon alkuperäisen rikkauden ja rehevyyden ainutlaatuinen näyte on pikimmiten saatava suojatuksi. "etelä vuoria" , jollaisia tavataan esim
Vaarunvuori laskee jyrkästi 120 metriä alempana olevaan Korospohjanlahteen . Vaarunvuoren päälle tulisi suunnitellun voimalan yläallas ja Korospohjanlahti toimisi ala-altaana. 23. vsk. Vaarunvuori on todella ainutlaatuinen Päijänteenkin jylhissä maisemissa; se on toistaiseksi säilyttänyt erämaaluonteensa kulttuurin läheisyydestä huolimatta. SUOMEN LUONTO 1182 4 1
1981 Imatran Voima Osakeyhtiölle luvan Korospohjan pumppuvoimalaitoksen rakentamiseen . Vesivoimaa käytetään nyt tähän tarkoitukseen, mutta se ei riitä . Vesioikeus toteaa tuttuun tapaan, että " hankkeeseen sisältyy vesistön rakentamista , vesivoiman käyttämistä ja veden juoksun säännöstelyä. ENERGIASTA YLITUOTANTOA Valtioneuvosto käsittelee lähiaikoina ensimmäisen sähkönhuollon runkosuunnitelman , joka käsittää valtakunnallisesti merkittävän sähkön tuotannon ja siirron kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. 11. Se katsoo mm ., ettei lääninhallitus ole edes asianosainen, eikä sen huomautusta käsitelty. Altaan vedenpinta vaihtelisi jopa 25 metriä ja pinta-ala 25 hehtaarista 90 hehtaariin. Miksi muuten seisotetaan kallista ja uutta Inkoon hiilivoimalaa. Toimitusmiesten lausunnossa olisi tullut esittää laaja ja perusteellinen haitta-hyöty -vertailu , koska hankkeesta aiheutuvan haitan rahallinen arviointi saattaa olla vaikeaa. Mitä enemmän meillä on vaikeasti säädeltävää energiantuotantoa , sitä enemmän sen tarpe1s11n tarvitaan säätöja varavoimaa . maa hyötyä eikä sitä arvoa, mikä Vaarunvuoren luonnonsuojelualueen tuhoutumisella menetettä1s11n. soo , että hankkeen oikeudellisia edellytyksiä selvitettäessä olisi tullut tutkia tarkkaan sen yleistä tarpeellisuutta. Se kuuluu biologisen ja nimenomaan kasvitieteellisen arvonsa vuoksi sellaisiin kohteisiin, jotka voitaisiin ottaa käyttöön vain siinä tapauksessa ettei vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja ole olemassa. Suunnitelma yhtyy pitkälle sähköntuottajien tavoitteisiin. HAITTOJEN RAHALLINEN ARVIOINTI VAIKEAA Keski-Suomen lääninhallitus kat24 Vaarunvuoren huipulle rakennettava yläallas peittäisi alleen Särkijärven ja Juonaanjärven. Nykyinen Vaarunvuoren ylittävä tie jäisi altaan alle kilometrin matkalta. KUUSI VAIHTOEHTOISTA SIJOITUSPAIKKAA Maaja metsätalousministeriö on muistuttanut, että Korospohjan lahden ranta-alue kuuluu Vaarunjyrkän luonnonsuojelualueeseen. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa , aiheuta huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonoloissa. ,•sk.. '' Kaiken tämän Itä-Suomen vesioikeus sivuuttaa kevyesti. Jo nyt Suomessa on energiasta ylituotantoa, vaikka IVO ei sitä myönnäkään . Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava.'' Vesioikeus määräsi IVO:n rakentamaan venevalkaman ja istuttamaan vuosittain 10 000 siian poikasta. Se hylkäsi luvan epäämistä koskevat vaatimukset perusteettomina ja myönsi 19. Pumppuvoimalaitos olisi maamme ensimmäinen, ja vesihallituksen mukaan sen vaikutuksia olisi ennalta vaikea arvioida. Sitä ei ole rakennettu varavoimalaksi , niin kuin IVO väittää. KorpilahtiJoutsa -maantietä joudutaan voimalan takia siirtämään runsas kilometri itäänpäin. D SUOMEN LUONTO 11824 1. '' HANKE EI VAARANNA YLEISTÄ TERVEYDENTILAA ... Tutkija Marja-Liisa Hattula on todennut, että Pohjois-Päijänteen alueella on kuusi muuta mahdollista pumppuvoimalaitoksen paikkaa. Yleiseen ja yksityiseen etuun kohdistuvia vahingollisia seurauksia olisivat muun muassa Korospohjan lahden virtaamamuutosten aiheuttamat samentumisja vesiliikennehaitat sekä haitat , jotka aiheutuvat siitä kun vesialue ei jäädy lainkaan ; Korospohjan lahden veden laatu muuttuu ja alueen pohiavesisuhteet muuttuvat sekä rakentamisen aikana että lairoksen ollessa käytössä . Siinä ei kriittisesti arvioida sähkön kulutuksen kasvua, vaan lähtökohtana on viranomaisten ennusteissa esiintyvä korkein mahdollinen kulutustaso. Hän vaatii myös puolueetonta tutkimusta ja pumppuvoimalaitoksen kannattavuuslaskelmien julkistamista. Mikäli valtakunnan energiapolitiikka on jatkuvasti yhtä suuruudenhullua kuin tähän asti ja mikäli yhä siirrytään suoraan sähkölämmitykseen ja lisätään ydinvoimaa , tarvitaan varavoimaksi maan jokainen koski ja lisäksi monia Korospohjan kaltaisia pumppuvoimaloita
Maaja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa sanoi , että rakentamatta jättäminen voidaan tarpeen vaatiessa turvata erityislailla. Haluaisin olla sukupolvien ketjussa jatkamassa sen hoitamista. lähetystö vaati Ounasjokilakia, joka takaisi, ettei Ounasjokea oteta koskaan voimatalouden käyttöön vaan jokivarressa kehitetään perusja luontaiselinkeinoja sekä matkailua. Vielä lähetystön ollessa Helsingissä sdp:n ja kepun eduskuntaryhmät päättivät, että Ounasjoelle pitää saada oma lakinsa . Työpaikat hupenevat Osmo Teppo on rakennustyömies Rovaniemen maalaiskunnan Sinetästä . kysyy Arvo Palosaari, maanviljelijä Kittilän Könkäästä. Kaupunkielämä minua tyrmistyttää ja Ounasjoki on minulle korvaamaton en voisi hyväksyä sen jättämistä. En voisi katsoa hukkunutta jokimaisemaa, jossa olisi allas toisensa perästä, se ei olisi vesistö. Ounasjokivarsi on Lapin vanhinta ja kauneinta kulttuuriseutua. Se aiheuttaisi henkisen tyhjyyden ja tarpeettomuuden tunteen. Olen keskustellut Ounasjoen suojelusta paljon ammattiyhdistysväen kanssa . Olisin valmis säästämään omassa kulutuksessa, jos se auttaisi Ounasjoen suojelua. Ra25. vsk. kesäkuun loppuun ja kehotti sitä antamaan mahdollisimman pian lausunnon Ounasjoen rakentamatta jättämisestä. Myös sisäministeri Eino Uusitalo ja työvoimaministeri Jouko Kajanoja sekä eduskuntaryhmien edustajat lupasivat edesauttaa Ounasjoen vesistön rauhoittamista. Kauppaja teollisuusministeri Pirkko Työläjärvi piti lähetystön vaatimuksia oikeina ja lupasi selvittää lakien mukaista rauhoittamista. Liikenneministeri Veikko Saarto sanoi, et_tä joen kohtalo on päätettävä paikallisen väestön tahdon mukaisesti ja valtioneuvostossa on mahdollista tehdä periaatepäätös suojelusta. Auli Kilpeliiinen Me vaadimme Ounasj okilakia tai Ounasjoesta tulee Suomen Alta! Marraskuun alussa Helsingissä vieraili 23 hengen lähetystö kaikista Ounasjokitoimikunnista (Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemen mlk ja Enontekiö). Suomessa on sähköntuotannossa noin 30 prosentin ylituotanto, mutta silti voimayhtiöt haluavat investoida yhä lisää isoihin projekteihin. Jotkut pelkäävät menettävänsä työpaikkojaan , mutta kun he ovat tarkemmin paneutuneet rakentamisen haittoihin, he ovat ymmärtäneet kantani . Joulukuussa maaja metsätalousministeriö pidensi koskien suojelutoimikunnan määräaikaa SUOME LUONTO 1/824 1. On turvattava pitempiaikainen kehitys , ei riitä että eletään vain tätä hetkeä . Asian v1em10en hallitukseen kuuluu maaja metsätalousministerille , ja Ounasjokiliike seuraa tilannetta viikoittain. Olen siitä harvinainen rakentaja, että vastustan rakentamista. Oikeusministeri Christoffer Taxellin mukaan erillislailla ei ole juridisia esteitä. Se mahdollisuus ja kappale koskematonta luontoa on säästettävä tulevillekin sukupolville. Ulkoministeri Paavo Väyrynen lupasi, että jos koskien suojelua pohtivan työryhmän työ venyy pitkälle vuoteen 1982, Ounasjokikysymys irroitetaan sen työstä ja ratkaistaan erityislailla. Mitä talonpoika tekee särjetyllä työvälineellä. Päättäjät hätkähtivät ja lupailivatkin jotain, ja nämä lupaukset me odotamme heidän lunastavan. Häätö toisi henkisen tyhjyyden Taloni jäisi jäljelle, mutta viljelymaat hukkuisivat jos Ounasjoki rakennettaisiin. Rakentaminen loisi hetkellisiä työpaikkoja , mutta mitä menetettäisiin : 159 maatilaa hukkuisi, ja 178 tulisi elinkelvottomiksi , ja jokaista maatilaa kohden voi laskea vähintään 60 menetettyä miestyövuotta..
D SUOMEN LUONTO 1182 41. Vuonna 1976 olin mukana lähetystössä, kun Kemijoki Oy oli julkaissut rakennussuunnitelmat. Elävässä ja toimivassa kylässä vastustetaan Ounasjoen rakentamista ja pelätään, että säännöstely pilaisi mm. Jos Ounasjoki sivujokineen rakennetaan , Enontekiön Näkkälän paliskunta pirstoutuu pieniin osiin ja poromäärä on laskettava puoleen. Voimayhtiö on toistaiseksi luopunut suunnitelmasta. 1978 perustettiin Kittilään luonnonsuojeluyhdistys ja Ounasjoki-toimikunta, ja nimienkeruu tuotti lähes 5 000 nimeä . Jos jokea aletaan rakentaa , täällä syntyy samanlainen kansannousu kuin Alta-joella. 1970-luvun alussa nuoret keräsivät 700 nimeä Ounasjoen puolesta. Puolustamme myös tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia. Meidän tilaa on viljelty satoja vuosia, ja nyt joutuisi lähtemään pois, kertoo Pentti Heiskari, poromies ja maanviljelijä Tapionkylästä, Rovaniemen maalaiskunnasta. Altajoki on suojeltava, samoin Ounasjoki . Keväällä pysäytimme kansannousulla Ounasjoen sivujoen , Sinettäjoen , valjastuksen. Saan kaiken voimani vapaasta luonnosta. (Kittilän kunnanvaltuusto on keväällä tehnyt yksimielisen päätöksen joen valjastamista vastaan .) Ounasjoen säilyttäminen on elämäntavan ja kulttuurin suojelemista, vastakohta kulucushysterian valtaamalle elämänmuodolle. Könkään kylä Kittilässä jäisi Tepaston altaan rajoille. Olemme koko jokivarren , emme vain omalla asiallamme. Myötätunto ei korvaa elinmahdollisuuksia Minulta menisi maat ja talo. Seuraavana vuonna keräsimme naisporukalla kunnanhallitukselle nimiä ja vaadimme kansanaanestystä. Aiemmin ovat asiat huoltuneet edustajien kautta, nyt täytyi itse lähteä matkaan. Enontekiön poromiehiä huolestuttaa kaikessa hiljaisuudessa laadittu kunnan pienvoimalasuunnitelma Ounasjoen latvavesiin se olisi alku koko vesistön rakentamiseksi. vsk.. karjatilojen tarvitseman talousveden. Hän näkee , että poro viihtyy paremmin koskemattomassa luonnossa kuin särjetyssä. Kulutuksen nostamiselle on oltava vaihtoehtoja , tajusin sen kun näin mitä Porttipahdan altaalla tapahtui 197 3. Ounasjokea on ajateltava koko Suomen ja Pohjois-Euroopan kysymyksenä. Myötätuntoa on saatu täältä Helsingistä, vaan se ei riitä , haluamme takuut, ettei jokea raken26 neta. He ovat yrittäjiä, joille rakentaminen merkitsisi paljon enemmän vaivaa ja vähemmän tuloja kuin ennen, kertoo Eero Eira, poromies Enontekiön Peltovuomasta. Vietän kaiken vapaa-aikani luonnossa, kalastelen ja metsästelen , ja olen saanut lapsenikin mukaan. Poromies on syntymästään luonnonsuojelija. Poromiehet suojelijoita Poromiehet tukevat kaikki Ounasjoen suojelua. Kulttuurin ja elämänmuodon puolesta Terveyskeskustyöntekijä Inkeri Palola Kittilästä otti vuosiloman päästäkseen lähetystön matkaan. Laki poistaisi rakennusuhan, ja 10-15 vuoden päästä joki olisi kansallinen aarre . kentaminen sen sijaan antaisi vain 120 miestyövuotta
Yhä suurempia maa-aloja peitetään rakennuksilla , teillä , asfaltilla ja betonilla. Tällä halusimme sanoa, että vapaan luonnon tarvetta ei voida tyydyttää pienillä viheralueilla siellä täällä. Ja pianpa unohtui sekin, että Suomi hyväksyi maaliskuussa 1980 suurieleisesti Maailman luonnonsuojelun Strategian, tärkeän asiakirjan maapallon elollisten luonnonvarojen suojelemiseksi. Monet kasvija eläinlajit menettävät elinympäristönsä ja katoavat, ekologiset järjestelmij,t hajoavat. Yli kymmenen vuotta sitten esitettiin alustavat · suunnitelmat moottoritiestä Porvoosta itaan. vsk. Strategian hengen mukaisesti Suomen yksiselitteinen velvollisuus on suojella Pernajanlahti. Teollisuuden ja taajamien vaikutusalueet ilman , veden ja maan saasteineen ja meluineen laajenevat jatkuvasti. Piittaamatta Pernajanlahden kansainvälisestä suojeluarvosta valtioneuvosto on muuttanut luonnonsuojelualueen säännöksiä niin, että alueen läpi voidaan rakentaa moottoriliikennetie. Siitä lähtien on kamppailu Pernajanlahdesta jatkunut tauotta. Etelärannikolla on kaksi merkittävää merenlahtea, joilta löytyy yhtenäinen alue sisäsaaristoa: Poh27. Lokakuussa 1970 kirjoitti SuoSUO MEN LUONTO 1 / 82 41. Maamme merenlahtia, kosteikkoja ja soita uhkaavat erilaiset hankkeet , jotka koituvat kohtalokkaiksi vesilinnuille ja kahlaajille , kaloille ja kalastukselle , ihmisten virkistysmahdollisuuksille. Luonto köyhtyy ja siten vaara tasapainon horjahtamisesta kasvaa . Samalla kasvaa väestön tiheys ja ihmisten tarve päästä vapaaseen luontoon. Ulrica Cronström Pernajanlahden tiekiemurat Mitä niistä opimme. Koskematonta tai perinteisesti käytettyä luontoa pirstotaan liikenneväylin ja muin rakennelmin yhä pienemmiksi osiksi. Pernajanlahden moottoritiehanke on surullisen tyypillinen esimerkki valtiovaltamme sanojen ja tekojen välillä ympäristöasioissa ammottavasta kuilusta. Riittävän suurista, kohtuuttomalta hyötykäytöltä säästetyistä alueista alkaa olla pula Uudellamaalla, ja varsinkin rannikon luonto on kovalla koetuksella. men luonnonsuojeluliiton ruotsinkielinen sisarjärjestö Natur och Miljö tieja vesirakennushallitukselle : " Etelä-Suomen luonto on joka paikassa taantunut voimakkaasti, kun ihmiset ovat ryövänneet sitä tarpeisiinsa. Harkitsemattomat hankkeet koituvat lopulta raskaina ihmisen itsensä kohtaloksi. Paikalliset luonnonsuojelijat huolestuivat heti Pernajanlahtea uhkaavasta vaarasta. Suojelu ei edes vaadi paljoa; tietä voidaan siirtää helposti mutta lahtea jo paljon vaikeammin
Lopuksi Natur och Miljö esitti, että suunniteltu moottonue johdettaisiin Suuren Pernajanlahden pohjoispuolelta ja että kaikki suunnitelmat lahden yli johtavista silloista hylättäisiin. Mutta 1970-luvun alun energiakriisin jälkeen olisi voinut odottaa viranomaisilta parempaa valmiutta arvioida tieliikenteen kehityksestä tehtyjä ennusteita. Pohjanpiräjänlahtea uhkaavat Karjaan ja Lohjan saastevedet. Lahden vesi on taajamien ja hajakuormituksen (mm. Paikallinen väestö jakautui kahteen leiriin, riippuen toisaalta maanomistussuhteista, toisaalta luonnonsuojelukannasta. Työryhmän mielestä Pernaja-Loviisa -moottoriliikennetien rakentaminen olisi luonnolle erittäin vahingollinen, ja siksi tiehanke tulisi siirtää riittävän kauas Pernajanlahdelta. Pernajanlahden kansallispuisto e1 kuitenkaan kuulunut kaksi vuotta myöhemmin valmistuneeseen mietintöön. Mutta on selvää , että Pernajanlahti rantoineen on SUOMEN LUONTO 1182 4 1. Luonnonsuojelijat ovat toistuvasti vaatineet , että itään suunniteltu HELI-rata täytyy ottaa huomioon suunnitelmissa ja selvittää, miten se vaikuttaisi liikenteeseen. pellot ulottuvat monin paikoin rantaan) rehevöittämää, ja itärannalla on tuntuvasti loma-asutusta. Juuri lahden rauhallinen pohjoispää houkuttelee suuria arkoja lintuja, kuten hanhia, joutsenia ja kurkia levähtämään muuttomatkoillaan . Mutta TVH:lla ja Rautatiehallituksella ei ilmeisesti ole mitään tietoa toisistaan, koska selvitystä ei ole koskaan tehty . Suupuolella lahden yli kulkee lisäksi voimalinja. Porvoon ohitustie oli valmiiksi suunniteltu, ja tien jarkosuunnittelu eteni vauhdilla. Moottoritietä Porvoosta itään ei tosin ollut TVH: n viisivuotissuunnitelmassa , mutta haluttiin ehkä varmistua siitä , että suunnitelma olisi ajoissa valmiina ennen kuin vastarinta voimistuisi . Myös lahden kalataloudellinen arvo on työryhmän mielestä suuri. runsaasti harvinaisia kosteikkolintuja. vsk.. Nyt kuljetetaan vahvasti kuormitetulla valtatiellä raskaita lasteja. PÄÄKYSYMYS UNOHTUI Alkoi riita erilaisista tievaihtoehdoista. 1960-luvulla, kun tiesuunnitelmat alkoivat muotoutua, elettiin vielä kasvun huumassa. janpiräjänlahti ja Suuri Pernajanlahti. Linnuille Pernajanlahti on tärkeä myös muutonaikaisena levähdyspaikkana ja sulkasadonaikaisena oleskelupaikkana. TVH haluaa moottoriliikennetiensä lahden perukkaa viistämään. Suojeluvesityöryhmä perustelee kantaansa sillä, että lahden vesija rantalinnusto on runsas ja alue on biologisen monipuolisuutensa takia tutkimukselle ja opetukselle hyvin tärkeä. Yksityiset maanomistajat ovat kuitenkin rauhoittaneet luonnonsuojelulain nojalla lahdesta 129 ha maaja 352 ha vesialuetta. 1975 piti TVH edelleen kiinni eteläisestä ehdotuksesta . Pernajan kunta toisaalta puolusti rajusti lahden ylittävää tietä. Pernajanlahti oli ehdolla myös uudeksi kansallispuistoksi , mutta jostain syystä se ei kuitenkaan päässyt Kansallispuistokomitean mietinnön lehdille (liekö moottoritien haamu kummitellut taustalla) . Suuren Pernajanlahden näkyy nyt vaarantavan moottoritiehanke. Lintuvesityöryhmä esittää jo suojeltujen alueiden lisäksi 105 vesija 5 3 7 maahehtaarin rauhoittamista. Silti TVH vakuuttaa vielä tänään , että liikenne tällä osuudella tulee kasvamaan 50 % vuoteen 2000 mennessä! Tiesitkö tämän Pernajanlahdesta. Sekä maaja metsätalousministeriön Suojeluvesityöryhmä (1977) että saman ministeriön Lintuvesityöryhmä (1981) luokittelevat mietinnöissään Pernajanlahden kansainvälisesti arvokkaaksi suojelukohteeksi . Moottoriliikennetie on siis suunnitteilla lahden pohjoispäähän luhtaalueen päälle. Linnusto on hyvin monipuolinen ja runsas , lahdella on mm. Useiden eri tahojen lausunnot osoittivat, että mielipiteet hajosivat jyrkästi kahtaalle: puolet lausunnonantajista kannatti tiukasti eteläistä ia puolet yhtä tiukasti pohjoista vaihtoehtoa. Lintuvesityöryhmä korostaakin , että moottoriliikennetie vaikuttaisi hyvin haitallisesti Pernajanlahden perukassa olevan Gammelbyvikenin luontoon , ja tämä Pernajanlahden tärkein muutonaikainen levähdysalue menettäisi huomattavasti merkitystään . '' Natur och Miljö kiinnitti samassa muistiossa viranomaisten huomiota suunnitelmiin laajentaa olemassaolevia Pernajahlahden rauhoitusalueita käsittämään myös lahden perukan ja siihen, että Pernajan kunnanhallitus oli toukokuussa 1970 suositellut tämän rauhoittamista. Pääkysymyksestä, tarvittaisiinko moottoritietä todella, ei koskaan keskusteltu vakavasti. Lintu28 vesityöryhmällä on esitykselleen vankat perusteet: Lahden rantamilla on paikoin upeita lehtoja, ja vesikasvillisuus on rehevää. Myös Lintuvesityöryhmä suosittelee , ettei moottoriliikennetietä tule rakentaa Pernajanlahden rantaan. Luonnonsuojelijat vastusrivat ehdottomasti kaikkia lahden ylittäviä vaihtoehtoja. Ainoat hyväksyttävät tielinjaukset kulkivat nykyisen valtatien pohjoispuolelta. Mutta sen sijaan oli syntynyt paljon laajempi luonnonsuojeluhanke: kansallispuistokomirea ehdotti epävirallisesti huhtikuussa 1975 , että perustettaisiin Pernajanlahden kansallispuisto, johon kuuluisi 400 ha maata ,ja 700 ha vettä . KANSALLISPUISTO HANKE Pernajanlahden sisäosien suunniteltua rauhoitusta ei ollut toteutettu ja ainakin paikallinen riistanhoitoyhdistys oli ottanut siihen kielteisen kannan. KAKSI VAIHTOEHTOA Vuonna 197 3 oli alkuperäisistä kuudesta tie-ehdotuksesta kiteytynyt kaksi: yksi Pernajanlahden yli ja toinen , pohjoisempi vaihtoehto. Porvoon ja Pernajan maalaiskuntiin Suomenlahdesta työntyvä kymmenisen kilometriä pitkä ja melko kapea Pernajanlahti on luonnoltaan hyvin rikas. Luonnonsuojelijat vastustivat molempia, mutta katsoivat, että pohjoinen vaihtoehto voitaisiin tietyin korjauksin toteuttaa , jos moottoritien rakentaminen todella oli välttämätöntä. Uuden rautatien rakentaminen samaan suuntaan mahdollistaisi ainakin näiden kuljetuksen rautateitse
Liikenne on lisääntymisen sijasta viime aikoina alkanut vähetä , ja yksityisautoilua täytyy keinotekoisesti ylläpitää, että bensiini menisi kaupaksi. Mutta sitten Pernajanlahden suojelun hyväksi tapahtui jotain vielä merkittävämpää : maanomistajat hakivat Pernajanlahden sisäosien rauhoitusta. kansainvälisesti mielenkiintoinen luontokohde , sekä maisemansa että linnustonsa puolesta. KHO katsoi kuitenkin, että TVH:n valitus koski rauhoitushankkeen tarkoituksenmukaisuutta ja siirsi ratkaisuvallan maaja metsätalousministeriölle tai valtioneuvostolle. Ministeri Tähkämaa, joka monessa yhteydessä oli kieltäytynyt rauhoitusmääräysten muuttamisesta, ei kuitenkaan halunnut ratkaista asiaa omin päin vaan vei sen valtioneuvostoon . Aika työskentelee Pernajanlahden hyväksi . Kuten tunnettua , tätä ohjelmaa ei koskaan vahvistettu valtioneuvostossa , siitä huolimatta että se pitäisi toteuttaa tulipalokiireellä. Sitävastoin katsottiin, että tieprojektilla on kansallista merkitystä ... , sk. Siis tiehanke kumoon ja lintutorni pystyyn' D 29. Muutamassa vuodessa siitä on kehitetty kunnalle matkailuvaltti, joka vetää 10 000 ihmistä kesässä . Kirjeessään TVH:lle luonnonsuojelujärjestöt vaativat vielä kerran , että ensisijaisesti tutkittaisiin nykyisen valtatien leventämistä ja toissijaisesti selvitettäisiin yhdessä Rautatiehallituksen kanssa mahdollisuus rakentaa moottoritie rautatien suuntaisesti. MOOTTORITIE LUONNONSUOJELUALUEEN HALKI! KHO päätti maaliskuussa 1981 , ettei Pernajan kunnan valitus aiheuttanut toimenpiteitä. Valtakunnalliseen lintuvesiohjelmaan (1981) Pernajanlahti kuuluu kansainvälisesti merkittävänä kohteena . Tienpitäjän tulee yhteistyössä luonnonsuojeluviranomaisten kanssa tien tekemisen yhteydessä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin liikennemelun vähentämiseksi mahdollisimman tehokkaasti." Tämä on kohtalokas paatos luonnonsuojelulle, koska mootroritie ja luonnonsuojelualue ovat tietysti täysin toisensa poissulkevia. Valtioneuvosto ei ole ottanut tätä huomioon päätöksessään . C-vaihtoehto on se linjaus , jota vieläkin ajetaan . Sitävastoin siitä on tehokkaasti vaiettu ja se on haudattu johonkin valtionhallinnon toimistonlaatikoista määräämättömäksi ajaksi. Luonnonsuojelijat eivät silloin hyväksyneet tata vaihtoehtoa, vaikka TVH väittääkin niin. RAUHOITUS Samalla kun viranomaiset kiirehtivät moottoritien suunnittelua julkistettiin Erityistä suojelua vaativien vesien ohjelma. Moottoritiesuunnitelmat ovat jo supistuneet haaveiksi moottoriliikennetiestä, ja suunnitelmat jatkaa tietä aina Kotkaan tai Kouvolaan on myös hylätty . Muistutimme myös , että vuoden 1974 säästökampanjaan kuuluneet nopeusrajoitukset olivat parantaneet liikenneturvallisuutta huomattavasti ja että nämä kokemukset pitäisi ottaa huomioon liikennesuunnittelussa. Mutta kolmesta ehdotuksesta katsottiin Cvaihtoehdon aiheuttavan vähiten vahinkoa. Toivo Pernajanlahden tulevaisuudesta perustuu nyt siihen , että kukaan ei ole vielä päättänyt rakentaa moottoritietä Ritasta Porvoon itäpuolelta Koskenkylään asti . Valtioneuvosto katsoi syyskuussa , "ettei luonnonsuojelualueen muodostamisesta aiheutuvaa hyötyä ole pidettävä niin huomattavana, että tien rakentamisesta taloudellisesti edullisimman suuntauksen mukaisesti tämän vuoksi tulisi luopua.' ' Siksi valtioneuvosto päätti muuttaa valituksenalaista päätöstä siten, että rauhoitussäännöksiin lisätään seuraava kohta: ''Rauhoitusmääräykset eivät kuitenkaan ole esteenä moottoriliikennetien rakentamiselle alueen halki sen mukaan kuin mitä yleisistä teistä annetussa laissa säädetään . 1979 tuli lääninhallituksen päätös: alue rauhoitettiin! Pernajan kunta ja TVH valittivat päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tarkoitus oli lausuntojen pohjalta valita sellainen tielinjaus, jonka suurin osa voisi hyväksyä, jotta päästäisiin vihdoin yksityiskohtaiseen suunnitteluun. Se vaatisi sekä valtioneuvoston että projektille rahat myöntävän eduskunnan päätöksen . SUOM EN LUONTO l 182 4 1. Siihen Pernajanlahti kuului kansallisesti merkittävänä suojelukohteena. Pernajanlahdella olisi "lintumatkailuun" vähintäänkin samanmoiset kehittämismahdollisuudet: linnustoltaan se on yhtä rikas , mutta etelärannikon väestöpohja on paljon vankempi. Syy siihen, että yleensä otettiin kantaa oli todennäköisesti se, että oltiin tarpeeksi kauan kamppailtu lahden yli johtavaa linjausta vastaan ja haluttiin kerralla päästä sellaisista ehdotuksista eroon. HUONO KOMPROMISSI Päästäkseen kahden moottoritievaihtoehdon pulmastaan, joista molemmat nostattivat valtaisan vastustuksen , esitti TVH vuonna 1977 kompromissia, joka kiersi lahden pohjukkaa ja sai nimen C. TVH vaati, että rauhoituspäätös joko muutettaisiin niin , ettei rauhoitus estäisi moottoritien rakentamista, tai kumottaisiin ja palautettaisiin lääninhallitukseen uuteen käsittelyyn . Vuoden 1977 kustannuslaskelmien mukaan 20 kilometriä pitkä moottoriliikennetienpätkä maksaisi 60 mmk eli 3 mmk/km . Mielipiteen ilmaiseminen sellaisesta huonosta vaihtoehdosta oli selvästikin virhe, koska se on tulkittu niin , että luonnonsuojelijat tukisivat C-vaihtoehtoa. Lintutorni vetäisi väkeä pääkaupungista asti. KUIHTUUKO TIEHANKE T ARPEETTOMUUTEENSA. Tähän asti on TVH kieltäytynyt edes keskustelemasta mahdollisuudesta parantaa vanhaa valtatietä , mutta nyt luonnonsuojelijoiden ''epärealistiset'' ehdotukset ovat käyneet realistisemmiksi. Porvoon ja Pernajan maalaiskuntien kannattaisi ottaa oppia Parikkalan Siikalahdesta . Suunnitelmat loppuvat nyt Koskenkylään
Kun vesi sitten laski, jätti se selvät merkkinsä Lauhanvuoren rinteisiin. JÄÄTIKKÖ MUOKKAA LAUHANVUORT A K vartäärikaudella noin 2 miljoonaa vuotta sitten alkoi jääkausi. Muinais-Suomen luonco -sarjan kirjoituksia Suomen Luonco 3ja41979). Hiekkakiveä on tavattu kiintokalliona vain parissa kohdassa lohkarepelloilla, mutta lohkareina sitä näkee kaikkialla. Kambrikauden jälkeen maa kohosi jälleen merenpinnan yläpuolelle. Uudet puistot ja laajennukset esitellään Suomen Luonnossa myöhemmin keväällä. Alarinteet ovat punertavaa, rapakiven kaltaista porfyyrigraniittia , joka on sat0Ja miljoonia vuosia hiekkakiveä vanhempaa ja josta hiekkakivikin itse asiassa on syntynyt. Aikaisemmin siitä tehtiin myllynkiviä . Lauhanvuori nousee hyvin loivasti ja vasta lähellä huippua rinteet jyrkkenevät. Porfyyrigraniittipaljastumia on runsaammin ja ne voivat olla melko laajojakin kuten lounaisrinteen Aumakalliot. Jäätikön sulaessa oli Lauhanvuori yksinäinen saari laajalla ulapalla. Lauhanvuoren hiekkakivestä ei coistaiseksi ole löydetty fossiileja, mutta sitä on yleensä pidetty kambrikautisena . , sk.. NUORI HIEKKAKIVI Lauhanvuoren kallioperän muo30 dostaa pohjois-eteläsuunnassa pitkulainen noin 60 km 2 laaja ja joitakin kymmeniä metrejä paksu hiekkakivikerros, joka s1Jamee suoraan peruskallion päällä. Koko Lauhanvuoren alue ei kuitenkaan ole muodostunut hiekkakivestä . Hiekkakivi on vaaleata, usein kellertävää , ruskehtavaa tai punertavaa. Kalliopaljastumina voidaan pitää m yös ns . Se maaperä, joka nyt peittää Lauhanvuoren SUOMEN LUONTO 1182 41 . coor-muodoscuma. Sen lisäksi on valkoisia , voimakkaasti kaolinisoituneita maasälpärakeita sekä porfyyrigraniittia , joka on sat0Ja miljoonia vuosia hiekkakiveä Hiekkakivi on selvästi kerroksellista. Koko tältä kaudelta kambrikaudesta jääkauden alkuun on koko Suomessa säilynyt varsin vähän merkkejä silloisesta elämästä. Hiekkakivi syntyi noin 600 miljoonaa vuotta sitten, kun kambrikautinen meri peitti paksut ja perusteellisesti rapautuneet porfyyrigraniitista syntyneet hiekkakerrostumat. Jää kuljetti irtaimia maita ja kulutti ehjää kalliotakin . Se koostuu pääasiassa hyvin pyöristyneistä kvansirakeista. Lauhanvuoren kallioita syövytti kemiallinen ja mekaaninen rapautuminen sekä virtaava vesi. Lauhanvuori s1Ja1tsee Suomenselän eteläpäässä Etelä-Pohjanmaalla Isojoen ja Kauhajoen rajamailla. Suomi pysyi koko ajan merenpinnan yläpuolella ja jääkausi sekoitti mahdollisesti säästyneet eliöjäänteet (vrt. Ne ovat syntyneet jo ennen jääkautta nykyistä lämpimämmässä ilmascossa. Jääkauden aikana ja jälkeen jää, vesi ja tuuli kulje11iva1 rapautumis1uo11ee1 pois ja paljastivat kovana säilyneen ytimen . Jääkauteen mennessä oli jälleen ehtinyt muodostua paksuja rapautumiskerroksia Ja ma1m1en maalajien peitteitä. Tässä numerossa kerrotaan uuden Lauhanvuoren kansallispuiston geologiasta ja seuraavassa kasvistosta. Risto Salomaa Erikoinen Lauhanvuori Vuoden alussa saimme yksitoista uutta kansallispuistoa ja viisi luonnonpuistoa; lisäksi laajennettiin kuutta kansallispuistoa ja neljää luonnonpuistoa. Ja erikoinen on itse Lauhanvuoren kivikin: se on Suomen muuhun kallioperään verrattuna nuorta, ehkä " vain" 600 miljoonan vuoden ikäistä. Huippu on 229.6 m merenpinnan yläpuolella ja kohoaa noin 100 metriä ympäröivistä jokilaakso1sta. toor-muodostumia eli rapautumispatsaita , jotka ovat rapautuneiden kallioiden jäljelle jääneitä ehjiä ytimiä . Suuri kupolimainen Aumakivi ei ole siircolohkare, vaan paikalleen rapautuneen kallion ydin, ns
Vesi, tuuli ja jää siirtävät maata yhtäältä ja kasaavat toisaalle. 31. vsk. Ahvenlampi taas syntyi rancavoimien kasaamaan hiekkatasanteeseen, johon tuuli koversi kuopan ja kasasi irrottamansa hiekan lammen taakseen salpaavaksi dyyniksi. Lauhavuoren suuret kivijadat (yläkuva) syntyivät, kun aallokko ja tuuli kuljettivat hienon maa-aineksen pois ja jättivät ainoastaan karkean lohkareikon. SUO MEN LUONTO 1/82 41
Jadat ovat 100-800 m pitkiä ja 20-100 m leveitä ja muodostavat toisinaan valleja. Lammet ovat vain 1-2.5 m syviä ja niissä on ohut mutakerros hiekkapohjan päällä. Pohjavesi purkaantuu lähteinä usein soiden reunoilla ja kivijatojen juurilla. kallioita , sisältää sekä jääkautisia ns . preglasiaalisia aineksia. Jäätikön sulaessa syntyi Lauhanvuoren huipulle sulavesiuomia, joista suurin on länsirinteellä. Lauhanvuoren huipun luoteisja pohjoispuolella on korkeimman rannan muistona erittäin selväpiirteinen jyrkkä törmä . Kasvipeite on säilyttänyt dyynien alkuperäisen muodon hyvin . Kun maaperäkin oli suurelta osin hiekkaa ja soraa, pääsivät aallot , jäät ja tuuli muotoilemaan tehokkaasti aluksi vielä kasvipeitteetöntä saarta. Lähdeluomien vesi on kautta vuoden tasaisen kylmää ja hygienistä ja sen elektrolyyttija ravinnepitoisuus on vähäinen . Altaat sijaitsevat suppakuopissa ja rantavallien välisissä painanteissa ja niissä vedenpinta on yleensä pohjaveden tasossa . VALTAVA POHJA VESIVARASTO Lauhanvuorella on puolenkymmentä pientä umpilampea sekä lukuisia hyvin matalia painaumia, laaksoja , Joissa vettä on vain tulva-aikoina keväisin ja syksyisin. kvartiiiirisedimenttejfi että vanhempia , ennen jääkautta syntyneitä ns . Myös useimmat avokalliot ja rapautumispatsaat lienevät huuhtoutuneet paljaiksi vasta rantavyöhykkeessä . Osa alarinteitten lohkareista on siirtolohkareita, osa on toor-muodostumia. ,sk. Rantamuodostumina voidaan pitää myös lentohiekkakinoksia eli dyynej ä. Piileväja vesikirppuanalyysit sekä rantavedessä törröttävät kannokot osoittavat, että vedenpinta on ollut lammissa aikaisemmin selvästi alempana. Lohiluomassa virtaamat vaihtelevat 60-120 1/sek ja Lettoluomassa 20-3 5 1/ sek. Dyynejä on myös mm . 32 RANTA VOIMAT VALLOILLAAN Jäätikön peräytyessä jäi Lauhanvuori yksinäisenä saarena suurelle selälle. Kivijadat ovat muinaisia tyrskyjen ja jäiden muovaamia rantakivikkoja. Likolampiensuo syntyi noin 6800 vuotta sitten, ja nyt sen keskiosissa on turvetta paksuimmillaan yli kaksi metriä. Muita yhä näkyviä muinaisrantamuodostumia ovat rantatasanteet, eroosiotörmät ja särkät. Ihmisen lisääntyvä toiminta, etenkin dyynialueiden metsän auraus johtaisi dyynien kulumiseen kuten näkyy jo Hukankeitaan ja Merarämäkän välisellä kannaksella. Lauhanvuori muodostaa huomattavan pohjavesivaraston. Eniten dyynejä on länsirinteillä muinaisten suurien lahtien perukoissa sekä PohjoisLauhan rantatasanteilla. Uoman suun sulkee huippua kiertävä rantavalli. Kaikki dyynit ovat nykyään fossiilisia, kasvillisuuden sitomia. Lähdeluomien vedenlaatu poikkeaa siten oleellisesti Etelä-Pohjanmaan alavista jokivesistä, sillä syvänveden savikerrostumat , etenkin Litorinameren sulfidija humuspitoiset savet SUO MEN LUONTO 1 / 82 41. Jäätikkösyntyiset maalajit moreeni jäätikköjokien hiekka ja sora ovat suureksi osaksi peittyneet myöhemmin syntyneiden , jääkauden jälkeisten eli postglasiaalisten rantaja tuulikerrostumien ja turpeen alle. Lauhanvuoren kautta kulkee jäätikköjoen synnyttämä pohjoiseteläsuuntainen harju Matoharjusta Pohjois-Lauhaan . Lukuisat rantavallit kiertävät Lauhanvuorta kehämäisesti korkeimmasta rannasta alaspäin . Kuva on suon keskustan allikkoisesta rahkarämeosasta . Laen moreeni on vähäkivistä , koska se on aina sijainnut rannan yläpuolella eivätkä hienoimmatkaan ainekset ole siitä huuhtoutuneet. Lauhanvuoren silmiinpistävimpiä muodostumia ovat suuret lohkarepellot , kivijadat. Hiekkakivialueen suuret porfyyrigraniittilohkareet ovat mannerjäätikön tai jäävuorten sinne kuljettamia. Useimmat jadat ovat länsirinteellä hiekkakiven ja graniitin rajalla , mutta ne koostuvat yksinomaan hiekkakivilohkareista. Maahan hautautuneet ja sulaneet jäälohkareet synnyttivät kuoppia, suppia, joissa nykyään usein on lampi . Suurimmat valteista ovat 2-4 m korkeita, yli kilometrin pituisia ja parikymmentä metriä leveitä. Rantavallit ovat syntyneet myrskyaaltojen kasaamasta kivisestä sorasta ja hiekasta. Kaivolamminkankaalla ja Lauhankankaalla sekä korkeimman rannan yläpuolella Lauhanvuoren huipun lounais, eteläja itärinteillä. Lauhanvuoren lähteiden virtaamat ovat kautta vuoden melko tasa1S1a. Maanpinnalla moreenia on Lauhanvuoren laella korkeimman rannan yläpuolella sekä paikoin rinteillä
Lisensiaatticutkielma. Merkkien selitykset: 1 Lauhanvuoren laki, 2 kuivaa maata , 3 Itämeri (Ancylusjärvi), 4 järvi. * .. Bull . Comm . ten rantaviiva oli siirtynyt jo 140 m tasolle ja Lauhanvuori oli idässä jo kasvanut kiinni Pohjankankaan korkeaan alueeseen . 3 700 vuotta sitten. (1934): Lauhavuorcn vanhoista rancamuodoscuksisca . Lauhanvuoren alimmat rantamuodostumat syntyivät noin 8 300 vuotta sitten 120 m tason alapuolelle. 33. Simonen , A. Näihin aikoihin m yös leppä yleistyi alueella. Kun rantaviiva oli siirtynyt nykyiselle 160 m tasolle , maa-ala oli lisääntynyt jo suuresti pohjoisessa ja Lauhanvuoren itäpuolelle alkoi muodostua saaristo. vsk. Finlande 196. Terra 46:4. (1973): Tor-like wcarhering forms in South Oscrobochia. Luonteenomaisia ovat ohutturpeiset, hiekkapohjaiset keidassuot , jotka ovat suurimmaksi osaksi karuja rahkarämeitä. (1 978): Lauha vuoren posrg/asiaalinen kchicys. & Kouvo, . Lähteiden ja luomien varsilla vallitsevat rehevämmät korvet ja lähdenevat . Lauhanvuoren luomat saavat alkunsa lähteiltä ja soilta ja virtaavat säteittäisesti Lauhanvuorta rajoittaviin jokiin: etelässä ja lännessä Isojokeen ja sen sivujokeen Heikkilänjokeen, pohjoisessa Kauhajokeen ja idässä Karvianjokeen ja sen sivujokeen Paholuomaan . D yynien muodostuminen oli lakannut jo hiukan aikaisemmin ja saaristoa alkoi muodostua jo Lauhanvuoren länsipuolellekin . Lauhanvuori paljastui Ancylusjärvestä noin 1 000 vuoden kuluessa. Aluksi kasvittoman saaren valtasivat heinät, sarat, pujo, kanervakasvit ja tyrni . Vähän myöhemmin PohjoisLauha kasvoi harjukannaksen välityksellä kiinni Lauhanvuoreen ja Iso-Tiiliharju paljastui merestä. Aluksi soistuminen oli hidasta , mutta nykyään turve on hiekan ja soran ohella Lauhanvuoren yleisin pintamaalaji . Soiden kerrosjärjestys ja radiohiiliajoitukset kertovat soiden syntyneet puuttomien tulvapainanteiden ja metsämaan soistuessa 7 0005 000 vuotta sitten . LAUHANVUOREN KEHITYSVAIHEITA Yli 9 000 vuotta sitten perääntyi jäätikkö Lauhanvuorelta jolloin syntyi korkein ranta . Maankohoaminen jatkui nopeana, sillä noin 8 500 vuotta sitsu o MEN LUONTO 1/82 41. Ja vasta atlanttisen kauden jälkeen ilmaston jo viilennyttyä saaPUI kuusi Lauhanvuorelle n. Myös mänty ja koivu saapuivat saarelle jo yli 9 000 vuotta sitten . Lauhanvuori paljastui pääasiassa ilmastoltaan kuivan ja lämpimän boreaalikauden aikana. P. 1 m / 100 vuotta). Helsingin yliopiston geologian laicos, kirjasto. 2 3 4 puuttuvat korkealta ja hiekkaiselta Lauhanvuoren alueelta. \) Lauhanvuoren pinnanmuotojen kehityksen on sanellut Itämeren vedenkorkeuden vaihtelu. Turpeen monet hiilikerrokset osoittavat metsäja suopalojen olleen yleisiä. Alkoi ylimpien kivijatojen huuhtoutuminen . Maan kohoaminen oli erittäin nopeaa, keskimäärin noin 10 m / 100 vuotta (nykyisin Pohjanlahden perukassa n. Laajojen ja yhtenäisten suoalueiden esiintyminen alkaa 180160 m tasolta alaspäin. Salomaa, R. (1 955) : Sandsconcs in Finland. Olander, A. gcol. FL Risto Salomaa on geologi, joka Suomen Akatemian tutkimusassistenttina valmistelee Lauhanvuoresta vå'itöskirjaa. D KIRJALLISUUTI A Fogelberg . 9300 vuotta sitten vain korkein laki oli veden yläpuolella, nyt meri on 40 kilometrin päässä. Paholuomaan laskevat lukuisat lyhyet luomat ja ojat ovat uurtaneet syviä laaksoja paksuihin hiekkaja silttikerrostumiin. Studia Gcographica 33 . Lauhanvuoren maaperä ja pinnanmuodot eivät olleet silloin vielä saavuttaneet nykyistä asu aan , sillä soistuminen, purolaaksojen syveneminen, pohjaveden nousu ja järvialtaiden vesimäärän lisääntyminen tapahtuivat vasta kosteanlämpimällä atlanttisella kaudella, kun merenranta sijaitsi jo kaukana Lauhanvuoresta
Syöksykierre kertoo ihmisistä allasuhan alla , mutta sen tarina ei usko lähetystöihin . Taju luomakunnasta kokonaisuutena on katoamassa . Marjukka Kulmanen Tapio Suomisen kova kuva: Luonnon ja ihmisen syöksykierre Elokuvaohjaaja Tapio Suominen teki Syöksykierteen, jotta ihmiset heräisivät vastaamaan teoistaan. Kova pala pikkupojalle silloin. Sellainen ihminen , SUOMEN LUONTO J/82 41. Elämämme on irti luonnosta, pelkkiä ihmissuhteiden sotkuisia verkkoja. Syöksykierre kiersi Helsingin elokuvateattereissa juuri kun Ounasjoki-lähetystö kiersi pääkaupun34 gin päättäjissä. Elokuvan katsottuaan ihmetteli , mahtoivatko sen tekijät tietää , miten vastustus kokoaa rivejään valjastettavilla alueilla , Aitassa, Ounaalla, Siurualla ja Vuotoksellakin , jossa Syöksykierrettä kuvattiin . Tavatessa Tapio Suominen ei kieltänyt lähetystöjen arvoa, mutta hänen mielestään ne eivät merkitse sivilisaatioihmiselle yhtään mitään. Hän on kotoisin Kainuusta Emäjoen varrelta ja itse nähnyt, miten Jalonkoski ja Ämmänkoski tuhottiin. Siksi tein kovan elokuvan, ohjaaja sanoo. vsk.. Elokuvassa virtaavat Kuusamon kosket , joita on jo vuosikym menet puolustettu
Uskon ihmisen mahdollisuuteen . Häntä jopa kiehtoo lyhytelokuvan tekeminen Suomussalmen ekokunnasta , entisestä kotiseudustaan . Ne, jotka pyörittävät yhteiskunnan koneistoa ja käyttävät uutta tekniikkaa, ovat lakanneet kyselemästä ja tuntevat ainoastaan numeroita . Vain kivääri on jäljellä. Jäljellä on jäähyväisten jättö, v11memen turnee: kaverukset laskettelevat koskea miehen luo, joka on käyttänyt kaikki keinonsa , kieltäytynyt myymasta koskiosuuttaan. Minusta on tervettä , ettei ihminen pysty juurtumaan kaupunkiin. Havahdummeko vasta kun kaikki on lopussa, viimeisetkin kosket valjastettu. Kuka sen pudotti , ei ainakaan pommi itse. Mutta vielä tämän vuosikymmenen aikana tuho on niin silmitön , että meidän on otettava siihen kantaa . Vastaan ei voi panna , sillä työpaikka , leipä, koti, kaljakapakka , ihmissuhteet ja koko elämä ovat tämän koneiston osia. Teknologian avulla ikään kuin itse vapautat itsesi työnteosta , vaikka se juuri tekee sinusta ihmisen . Tapio Suominen ei pyri elokuvallaan levittämään tietoa , vaan ravistelemaan katsojat tajuamaan mitä tapahtuu Suomessa tänään ja tänä vuonna. Hanke työllistää kotiinjääneet isät, kälyt , entiset morsiamet ja kaverit : he ovat siinä mukana , he tuntuvat huorilta. Vain sitkeä '' metsäsuomalainen' ', aito luonnon ehdoilla eläjä, pelastuu. Tämän päivän ihmiselle ei saisi näyttää miten asiat ovat, ihminen väistelee totuutta. jolla ei ole voimalaa omassa naapurissaan , ei käsitä asiaa . Miten tietoa sa1s1 eteenpäin, miettivät niin allasalueiden asukkaat kuin vastuunsa tuntevat tutkijat, tiedottajat ja taiteilijat. Pahalta tuntuu, mutta kun mitään ei voi ... Ei. D 35. Onko mitään valinnan vapautta. LUONNON TUHO ON IHMISEN TUHO Syöksykierre-elokuvan nuoret miehet palaavat maailmalta kotiin. Seutua mullistavat sen sydämen, joen, rakennustyöt. Ehkä se onkin pommi joka kannattaa, hän alkaa elää niin että houkuttelee pommia päähänsä, hän ajattelee että kyllä se tulee , sen on tultava, hän toivoo että se jo tulisi . Hän iloitsee, että pohjoisessa aletaan tajuta elämän arvo. Inhottava syöksykierre panee ihmiset juoksemaan. Vastakysymys: Mitä voi, kun kaikki siteet luontoon on katkottu. Mistä enää pumppaat sisäisen jujun. Miten enää miellät tehtäväsi maailmassa. Nuori irrottautuu kotoaan työvoimaksi, katkoo juurensa, menettää kiinnostuksensa työhönsä , luopuu tahdostaan, hyväksyy kaupalliset lainalaisuudet, yrittää pysyä hengissä, alkaa spekuloida siitä mikä kannattaa. Juuri nyt on pahin huuhaa-hetki , vielä emme huomaa ... En , mutta luotan siihen, että vieraantuneillakin voi olla sielua jäljellä. PAHIN HUUHAA-HETKI Elokuvaa tehdessään Tapio Suominen mietti, onko ihminen täysin manipuloitavissa oleva eläin. EI TIETOA V AAN ISKUJA Ainakin jotkut tässä maassa tietävät, mitä haittoja vesirakentamisesta on . INHOTTAVA SYÖKSYKIERRE Tapio Suominen kuvaa kahlehdittuja ihmisiä. Missä on heidän paikkansa. Ne, joilla on vielä juuret luonnossa ja sielua tallella, ovat äimänä uuden teknologian edessä. On havaintoja ja tutkimustietoa siitä, miten luonnon kierto katkeaa , millaisia ovat allasevakkojen tylyt tiet. Maailma on tulossa kyläksi , josta ei pääse pakoon minnekään. Ongelmat on kohdattava. Hänet on pysäytettävä. Muuten en tekisi mitään . Mies liittyy retkueeseen, joka huristelee autolla voimalatyömaalle , pukkaa kaivurilla kumoon työmaakopin, kaappaa kassan, pakenee metsäautotietä tuhottuun maisemaan kohtaamaan oman tuhonsa , vieläpä oman isän kaivurin kautta. Voivatko he jäädä. vsk. Yhteiskunnan koneisto lyksuoMEN LUO TO l / 82 4 1. En minäkään täällä viihdy , mutta haluan tehdä juuri tätä työtä, sitä on tehtävä tässä ja n~. kii ihmistä eteenpäin , ruokkii niitä jotka hyväksyvät sen pelisäännöt ja pian ei ole ketään, joka huomaisi ajoissa estää pommin pudotuksen. He eivät voi palata lapsuuteenkaan. Sivilisaatio kouluttaa tehokkaaksi koneiston osaksi. Oletkin halpa-arvoisempi kuin teollisuusrobotti, tietokone. Kuusamossa Kitkajoella ohjaaja Tapio Suominen ja kysymys : Voiko kulttuurin valtavirrasta poiketa. Et siis usko tiedon vaikuttavan sellaisiin ihmisiin, joiden yhteydet luontoon ovat katoamassa. Mahdollisuudet rakentaa elämää ovat katkenneet
m 3• Tämä osoittaa , ettei 70luvulla tapahtuneilla suojelualu evarauksilla ole ollut Lapin puuntuotannolle suurtakaan merkitystä Kuuselan esittämistä kauhumaalailuista puhumattakaan. Näyttää vain olevan niin , ettei tämäkään suuri vesistörakennushanke riitä Kuuselalle vaan hän haluaa vesi36 hallituksen teknokraattien tapaan kahlita vielä Ounasjoen ja suuren osan pienemmistä jokivesistä (kts. se, että valtion metsien hakkuukertymä Perä-Pohjolan piirikunnassa on tasaisesti noussut 70-luvulla , v. Lapin vesien käytön kokonaissuunnitelma 1980). Kaaviosta näkyy. Tämä on ollut metsätöiden koneellistamisen ja rationalisoinnin seurausta. 24). Kullervo Kuusela on palannut mieliaiheesee nsa kirjoituksella "Luonnonsuojelun pitkä marssi Lapin autioittamiseksi" Lapin Kansassa 17. 3 900 ha , reservialueiksi, joita voidaan myöhemmin käyttää turvetuotantoon jos pakottavaa tarvetta ilmenee. 3 000 ha. 1979 hakkuukertymä oli 1,5 milj. onko järkevää vaatia pääosin äärialueilla sij aitsevien suojelumetsien korjuuta kaivostoiminnan luonteise na kertakäyttönä vai keskittyä luonnontaloudenkin kannalta perusteltuihin hoitotoimiin Lapin talousmetsäalueilla ( ... Kitiseen tulee vielä kuusi muuta voimalaa, seitsemännen kohtalo kytkeytyy Vuotoksen altaan kiistanalaiseen rakentamispäätökseen . Suojelualueiden perustaminen on lähtenyt liikkeelle näistä havainnoista ja lähtökohdista. 81) todettiin mm . Suojelualueiden metsien kimppuun käymisen asemesta onkin huomattavasti mielekkäämpää tehostaa metsänhoitoa vajaatuottoisiksi saatetuilla metsäalueilla, joita Lapissa riittää suojelualueita roimasti suurempia pinta-aloja (Koillis-Suomen piirimetsälautakunnan alueella 13 ,4 % metsämaasta on vajaapuustoista ja 8 ,2 % vajaatuottoista jätemetsää , vastaavat luvut Lapin piirimetsälautakunnassa olivat 12 ,6 % ja 7,6 %). että työllisten lukumäärä metsätaloudessa on kahdessa vuosikymmenessä pudonnut vajaaseen kolmannekseen . Katsauksia Uutisia Kullervo Kuuselan pitkä marssi luonnonsuojelua vastaan Luonnonsuojelun johdonmukaisena vastustajana tunnettu prof. 3) Luonnonsuojelu ja suojelualueet ovat merkittävä tekijä työttömyyden lisääntymisessä Lapissa. Metsätalouden työllisyysvaikutuksia koko maassa 1960-70 -luvuilla kuvaa oheinen kaavio (lähde: maaja metsätalouden taloustilasto 1960-79, s. m, kun se vuosina 1970-74 oli keskimäärin 1, 1 milj. Kirjoituksessaan Kuusela esittää professorin arvovallan suojasta ikäänkuin rosiasioina mm . ( .. Kuuselan esittämä näkemys , että suojelualueiden perustamisen eräänä päätavoitteena olisi puuntuotannon rajoittaminen ja vähentäminen, on paitsi naurettava myös valheellinen. Suojelualuevaraukset Lapissa ovat tulleet käytännössä voimaan vasta 70luvun jälkimmäisellä puoliskolla , ja tällöin metsätalouden työllisten määrä oli jo pudonnut jyrkästi eli kolmannekseen 50-luvun tasosta. 81 ja kaataa syyt kaikista Lapin ongelmista luonnonsuojelun niskoille. . Luonnonsuojelulle Kuuselalla e1 ole näköjään mitään myönteistä annettavaa. Allekirjoittaneen vastineessa (Lapin Kansa 4. Suomella kuten muillakin mailla on moraalinen velvollisuus säilyttää ihmiskunnan yhteisen perinnön arvokkaimpia osia . Kun otetaan huomi oon turpeen rajoitettu kuljetusmahdollisuus, on näissä pinta-aloissa riittävästi turvetuotantoalaa pitkiksi ajoiksi eteenpäin sille käyttäjäkunnalle , joka Lapista on löydettävissä, ja kuitenkin tässä tarkastelussa oli mu kana vain suojelun kannalta kiinnostavat kohteet. vesien rakentamise n vo1mantuotantoon, turvetuotannon , uraanikaivoshankkeen ja koneellisen kullankaivuun. 10. seuraavaa: ''Lapissa on menossa kaiken aikaa mittavaa , ympäristöä perusteellisesti muuttavaa toimintaa , johon luonnonsuojelun taholta ei ole puututtu . 2) Suojelualueiden suunnittelun ja perustamisen eräänä päätavoitteena on puuntuotannon rajoittaminen ja vähentäminen . seuraavia omia mielipiteitään ja väitteitään, joita hän ei katso aiheelliseksi sen kummemmin perustella: 1) Luonnonsuojeluliike vastustaa kaikkea teolliseen tuotantoon liittyvää luonnonvarojen käyttöä Lapissa . Vastuuntuntoisen metsäntutkij an o lisi odottanut valottavan asiaa m yös tältä kannalta , ts. ) METSÄTYÖPAIKAT ON RATIONALISOITU POIS Törkein ja halpamaisin on Kuuselan esittämä näkemys suojelualueiden työllisyysvaikutuksista . esim. Suojelualueet eivät ole vaikuttaneet kokonaistilanteeseen . vsk.. Soiden suojelu ei ole siis mikään este turvetuotannolle Lapissa , rist iriitoja aiheutuu siitä, että turvetuotanto joissakin tapauksissa haluaa tunkeutua luonnonsuojelullisesti arvokkaille soille vaikka tarjolla olisi suojelun kannalta vähemmän arvokkaita mutta tuotantoon yhtä hyvin soveltuvia turvemaita . Mielenkiintoista on kuitenkin nähdä, kuinka kauan päätöksentekijöiden Ja muiden tutkijoiden SUOMEN LUONTO J / 82 41 . ) T ALOUSMETSÄT HOITOON ERÄMAAT SUOJELTAVA Suojelualueiden suunnittelun lähtökohtana on ollut havainto luonno n käytön tavattomasta tehostumisesta viime vuosikymmeninä. Maamme aiempi suojelualueverkosto luotiin aikana, jolloin ei ollut näköpiirissä kaikki alueet sisäänsä sulkeva luonnon tehokäyttö , jonka seurauksena lukuisat kasvija eläinlajit , arvokkaat luonnonja maiseman kokonaisuudet uhkaavat hävitä laajoilta alueilta ja osin peruselinkeinojenkin harjoittaminen olennaisesti vaikeutuu. Esimerkkinä hän mainitsee mm . On jotenkin surkuhupaisaa, että kun metsähallitus ja yhtiöt ovat kaikessa rauhassa , ilman suuriäänisiä vaatimuksia korvaavien työpaikkojen luomisesta , voineet viedä läpi rationalisointiohjelmansa , joiden työllisyysvaikutus näkyy oheisesta kaaviosta , Kuusela on nyt vyöryttämässä luonnonsuojelun niskaan suuren työttömyyden 'maakunnan kaikissa osissa ja kaikissa portaissa'. 11. Tästä on selvänä todisteena esim. SOIDENSUOJELU EI ESTÄ TURVETUOTANTOA Energiaja ympäristöviranomaisten esityksessä turvetuotannon ja soidensuojelun ristiriitojen ratkaisemiseksi pystyttiin Lapin seutukaavaliiton alueelta osoittamaa n turvetuotantoon 19 suoaluetta , joiden turvetuotantoala on n . Lisäksi nimettiin 5 suota , joilla turvetuotantoalaa yhteensä n . Esimerkkejä : Lokan ja Porttipahdan tekoaltaan yhdistävä Vuotson kanava on juuri valmistunut ja Kitisen rakentaminen alkanut Porttipahdan voimalalla
81 prof. että jopa luonnonsuojelijat älähtivät 1 Ensisijaisesti tässä asetelmassa olivat kuitenkin vastakkain reknoihminen ja pohjoisen eko-ihminen . 8 1). luottamus Kuuselan varsinaiseen päätyöhön va ltakunnan metsien ja metsävarojen arviointiin säilyy. Hän tOteaa mm: " Metsätalouteen kohdistetun kritiikin lisääntyminen 1960-luvulla ei ollut mikään SUOMEN LUONTO 1182 41. Valitettavasti tällaiset suunnitelmat eivät taida sopia pelkästään liiketa]. Vied ää nhän yli 50 % Lapin tuottamasta sähköenergiasta etelään . Kuusela esitelmöi Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen syyskokouksessa Helsingissä aiheesta '' Metsäteollisuuden raaka-ainehuolt0 pitkällä tähtäyksellä " (mm. Syy rajuun pudotukseen on metsätöiden koneellistamisessa, ei suinkaan Lapin suojelualuevarauksissa, jotka ovat tulleetkin vasta 1970-luvun jälkipuoliskolla . Kuuselan sokea ja fanaattinen luonnonsuojeluvihamielisyys saattaa ja on jo saattanut johtaa luonnonsuojelulle kielteisten seikkojen ylikorostumiseen metsävarojen inventointityössä ja siten tämän monessa suhteessa keskeise n tutkimustiedon vääristymiin. Helsingin Sanomat 20. 1 000 ht·nkeä 1)0 100 )0 60 6) Suomen metsätalouden työpaikat ovat 1960ja 1970-luvulla vähentyneet vajaaseen kolmannekseen . ) Väite vesivoiman jatkuvan rakentamisen tarpeellisuudesta kuulostaa 'ryöstöajatuksen ' sävyttämältä . Suurelta osin paikallisen väestön ansioksi on luettava se, että entistä vakavammilta virheiltä vältyttiin Lapin metsätaloudessa. Pohjoisen luonno n edellytykset ja vaatimukset huomioivassa ihmisen toiminnassa matkailu ja luontaiselinkeinot (erityisesti porotalous) yhdessä ovat Lap in väestölle yksi kulmakivi niin tänä päivänä kuin tulevaisuudessa. Lapin metsissähän tOteutettiin ilmast0llisesti suotuisammasta etelästä suoraan tuotuj a menetelmiä , kokeiltiinpa rajumpiakin. ,sk. Kuuselalla olisi vesivoiman asemesta enemmän asiantuntemusta puhua energiapuun käytöstä, johon Lapilla on mahdo llisuuksia. ( . Loppukesällä -81 törrötti aurausvakojen palteissa hyvää vauhtia kellastuvia, istutettuja männyntaimia . Ei ihme. Metsien uudistamisen, moninaiskäytön ja suojelun vaihtoehto näyttää tältä . Kysymys on sentään alueesta, joka on kolmannes koko valtakunnasta. ) MATKAILU JA LUONT AISELINKEINOT ALUEELLISESTI TÄRKEITÄ Matkailulla ja luontaiselinkeinoilla on Kuuselan mielestä vain ' tärkeä täydentävä ja paikallinen m erkitys'. loud ellisesti ajattelevien puumarkki2 namiesten ja poliitikkojen 'ajatusputu.J keen ' .(. Tämä koskee m yös maakunnan muna luonnonvaroja. sattuma. Esitelmässään Kuusela ilmoittaa , että päättymässä olevan huippusuhdanteen aikana on 37. Siitä syystä meidän on kyettävä se on vähin velvollisuutemme jättämään jälkipolville elinympäristö ja luonnonvarat rikkautensa säilyttäneinä. Olemme jo nyt ottaneet riskejä , joiden taakat joutuvat jälkipolvien kannettaviksi ja laskut heidän mak settavikseen .'' METSÄTALOUDEN VIRHEET SÄLYTETÄÄN LUONNONSUOJELIJOILLE Kuukautta myöhemmin 19. Mutta Lapin olosuhteissa ei ihmisen metsäsuhteeseen sovi yksipuolinen ytimehnävercäjän rooli . 81) . Porotalouskin työllistää koko läänin alueella. 11. Miten lienee merkityksen paikallisuuden laita. Lapin metsätaloust0imikunnan mietinnön mukaan vajaatuottoisia metsiä on luvattoman paljon. Se, joka vähänkään tuntee Lapin olosuhteita, tietää että näillä roiminnoilla on huomattava alueellinen merkitys. ) YKSIPUOLINEN PUUNTUOTANTO TUHOAISI TYÖPAIKKOJA Kuusela on täysin oikeassa siinä , että tänä päivänä suojelupäätökset aiheuttavat työpaikkamenetyksiä puuntuotannossa. Matkailu työllistää tuhansia ihmisiä ja sillä on keskei nen asema useimmissa läänin kunnista. .. Jos Lapin metsien arvo ja merkitys olisivat mitattavissa vain kiintokuutiomecreinä ja selluton neina, voitaisiin metsät pitää puuntuotannollisesti maksimaalisessa kunnossa mistään muusta välittämättä. 11 . ( ... Jos näiden metsien hoitotoimenpiteet käynnistettäisiin , saataisiin runsaasti sekä energiapuuta että työpaikkoja. 11. Kuva Savukosken Kärekelehdosta, tulevan UKK:n kansallispuiston kupeelta . Hän jättää kuitenkin ottamatta huomioon, että kää nteinen tilanne puuntuotannon vaatimusten yksipuolinen tOteuttaminen aiheuttaisi p ysyviä työpaikkamenetyksiä matkailun ja porotalouden piirissä. ' ' Keskusteluun liittyy entinen savukoskelaislehrori ja luonnonsuojelulii t0n Ympäristövuoden 80 projektisihteeri, nykyinen tutkija Heikki Kauhanen kirjoituksellaan ''Kullervo Kuu selan harhat Lapin autioitumisesta ja luonnonsuojelusta" (Lapin Kansa 5. Jopa metsäväen keskuudessa myönnetaan , että metsähallitus ei täysin onnistunut si lle uskotussa teh tävässään hoitaa valtion ( = yhteistä) omaisuutta. Lapissa metsien arvo o n verrattomasti moniulotteisempi kuin Etelä-Suomessa. Metsähallitus hakkasi alueen kansallispuistokomitean mietinnön ilmestymisen aikoihin. .
Maanomistaja on siis merikotkan tärkeimpiä ystäviä. Lauhkeaan ilmastovyöhykkeeseen kuuluvassa Japanissa metsien kasvuolosuhteet sekä ilmaston että maaperän osalta ovat niin erilaiset , ettei mielekäs vertailu Japanin suojelumetsien ja pohjoisen havumetsävyöhykkeen suojelualueiden hoidon välillä ole mahdollista. Tällä aukottomalla kehäpäätelmällä Kuusela tuntuu kerta toisensa jälkeen perustelevan itselleen suojelualueiden perustamisen mahdottomuutta. Sitäpaitsi Suomenkin suojelualueiden ns. Rajusti lisääntyvä huvila-asutus, laajat metsänhakkuut ja uudet metsäautotiet uhkaavat viimeisiäkin merikotkia. Voi myös olla, ettei eroosio Japanin merellisessä ilmasto-oloissa muodostu vakavaksi ongelmaksi mutta joka tapauksessa 74 75 76 77 78 79 80 81 Yht. 38 louskäytön ulkopuolelle. Kuusela kertoo , "että metsäluonnon kunnioittaminen Japanin monissa kansallisja luonnonpuistoissa ei aiheuta kuitenkaan puusadon sairasta lahottamista metsään, mikä on suomalaisen luonnonsuojelun tavoite. poikanen kuolla kuoreensa tai munien kuori oheta niin pahasti, ettei se kestä haudontaaikaa (n. Siten lähivuosina lain voiman saavien uusien suojelualueiden vaikutus metsätaseeseen ei ole läheskään niin suuri kuin pelkkiin pinta-aloihin tuijottamalla annetaan ymmärtää. Kansallisja luonnonpuistoista sekä temppelimetsistä korjataan puu alueiden erikoisluonne huomioon ottaen. Ympäristömyrkyt, kuten DDT, PCB ja elohopea kulkeutuvat ravinnossa merikotkien elimistöön . Vuoden 1972 jälkeen pesien seuranta on tehostunut , joten vuosikymmenen alkuja loppuosa eivät ole vertailukelpoisia. Lapin kansallispuistoja suojelualueohjelmat tulevat pienentämään metsän tuotantoa maakuntaa autioittavalla tavalla.'' Edelleen Kuusela kertoo silmänkantamattomiin ulottuvista avohakkuista ja viljelymetsistä Japanin vuorten jyrkillä rinteillä ja ilmoittaa itsevarmasti, ettei eroo1970 71 72 73 Merenkurkku 1 4 2 Ahvenanmaa 2 1 1 Saarisromeri 2 3 Lappi Yht. Kuusela kertoilee Japanin metsätalouden kuulumisia, joihin hän on perehtynyt osallistuessaan Metsäntutkimuslaitoste n Kansainvälisen Liiton (IUFRO) maailmankongressiin Kiotossa syyskuussa -81 . Sitä tavataan enää muutamia yksilöitä Ahvenamaalla , Saaristomerellä, Merenkurkussa ja Lapissa . Vuosi 1981 oli merikotkille onnekas, ne saivat tänä kesänä 18 lentokykyisiksi varttunutta poikasta. Ne häiritsevät pesintää , jonka hätäisimmät aloittavat jo helmikuussa myöhäisimpien lopetellessa vasta elokuun puolivälissä . vesien samentumisena tai muutoin maaperässä ole nähtävissä. talviruokinta, pesäpaikkojen suojelu sekä lintukannan vuotuiset inventoinnit. Tulos on viime aikojen ennätys, mutta vieläkään se ei turvaa merikotkan tulevaisuutta. Kuuselan vertailu Japani Lappi ontuu pahasti joka suhteessa. Kaikki tunnetut merikotkanpesät (paitsi Lapissa) sijaitsevat yksityismailla. Suomessa poliittisten päättäjien ja erityisesti Lapin väestön tulisi perehtyä suojelumetsien käsittelyyn Japanissa ja verrata sitä tämän päivän muotiajatteluun Suomessa. Viesti on selvä: metsätalouden omat virheratkaisut on maksettava luonnonsuojelun selkänahasta. Samalla hän tarkoituksella tai tietämättömyyttään jättää kertomatta, että nyt lopulta toteurumisvaiheeseensa tulevat suojeluohjelmat (kansallisja luonnonpuisto ja soidensuojeluohjelma) ovat olleet vireillä jo parikymmentä vuotta. Jos taas teollisuus pyörii laman aikana vajaateholla ja syntyy huomattavia hakkuusäästöjä, suojelualueita ei pidä perustaa koska täytyy varautua seuraavaan korkeasuhdanteeseen , joka imaisee kitaansa syntyneet hakkuusäästöt pohjia myöten ja vähän ylikin. mäntyä hakattu ja käytetty selvästi yli kestävän hakkuusuunnitteen ja erityisesti Pohjois-Suomessa on suoritettu ylihakkuita. vsk.. metsähallituksen omilla päätöksillä siirretty taYhteistyötä merikotkan puolesta Merikotka on ollut Suomen uharuimpia lintuja jo kolmattakymmentä vuotta. 10. Uuden Suomen yliartikkelissa 20. Talviruokinnalla yritetään saada merikotkat pysymään Suomessa, sillä meillä etenkin nuoret ja kokemattomat yksilöt ovat paremmassa turvassa kuin muualla . Merikotkakantamme kuolisi sukupuuttoon sangen lyhyessä ajassa. JAPANISTA OPPIA LAPIN METSIIN. Välimerenmaissa kesti vuosisatojaja tuhansia, joten Japanissa viime vuosikymmeninä harjoitettu , Kuuselan ihailema tehometsätalous on vasta alkutaipaleella tässil suhteessa. Yhteistyö meriSUOMEN LUONTO 1182 41 . Eroosiotuhojen laajamittainen syntyminen mm. puolikulttuuribiotooppeja, joita Japanin suojelualueista lienee melkoinen osa jo suuren väestömääränkin takia, hoidetaan tietyillä metsänhoitotoimilla (kuusien poisto kaskikoivikoista, lehtoniittyjen raivaus) , jotta suojeltava kohde säilyisi entisenlaisena. Ilman sitä noin puolet merikotkan poikasista kuolisi ensimmäisenä elinvuotenaan . Myrkkyjen takia voi esim. 1972 merikotkatyöryhmän, jonka tehtäviin kuuluu mm . Kyse on siis pääosin samoista vanhoista alueista , joista vielä melkoinen osa on jo mm . Jos maahan rakennetaan metsävaroihin nähden ylisuuri metsäteollisuus, suojelualueita ei voida perustaa uhkaavan raaka-ainepulan takia . Talvisin omilla eväillään elävä kotka joutuu säiden takia usein paastoamaan, ja silloin se käyttää omia rasvavarastojaan , joissa on ympäristömyrkkyjä. 81 prof. Paaston aikana rasvavarastoon sitoutuneet myrkyt kulkeutuvat linnun elimistöön ja voivat pahimmassa tapauksessa koitua kuolemaksi . Kuusela ennustaa Pohjois-Suomeen vaikeaa ylihakkuutilannetta sen vuoksi, että samanaikaisesti puuntarpeen kasvaessa siirretään puusatoa lisääntyvässä määrässä suojelualueille. Eloon jäävien ja sukukypsyyden saavuttavien poikasten lukumäärä on noussut talviruokinnan tuloksena. MERIKOTKA JA MAANOMISTAJAT Maailman Luonnon Säätiö perusti v. Sitä paitsi on selvää, etteivät japanilaiset isännät veisi arvoval taista kansainvälistä tiedemiesjoukko~ retkeilylle katsomaan eroosion runtelemia avohakkuualoja vaan vieraille pyritään tietenkin näyttämään asioiden parhaat puolet. /vuosi 5 4 5 sion tuhoja esim . 38 vrk). 5 4 4 8 2 3 6 40 3 4 2 8 6 2 8 4 41 2 3 1 3 2 18 1 2 2 3 6 15 10 4 7 16 17 6 17 18 114 Suomessa 1970-luvulla lentokykyisiksi varttuneet merikotkan poikaset
metsänhakkuiden ajoituksia, tuulenkaatojen talteenottoa merikotka-alueilla , kotkien ekologiaa ja poikastuotannon tuloksia . f'IC> t-"TO-A~SA ON l(UU~H~ VAY/ltTA OR;<IVAI\IPVÖR\Å JA Jo.S: '€:1 1 NIIN AINA!-IAN VOI JÅÅD;_ ?V15:rooo0, • ~vMMAAMAIIN PAHl(lr-.l011A ---g j 8. Sama saattaa koskea toista myrkkymecallia alumiinia, jota hapan sade irrottaa maasta ja huuhtoo järviin. Hänen reseptinsä heikkous on kuitenkin siinä , että Suomen kansan kokemukset feodaalisen ajan kurinalaisuudesta ovat verraten vähäiset ja senkin osalta perin kielteisiä , joten taman porukan puristaminen Kuuselan kaltaisten teknokraattien pakkopaitaan metsäpolitiikassa lienee ylipääsemättömän vaikeaa. Happamissa järvissä on niille vähemmän ruokaa ja lisäksi raskasmetallimyrkytyksen vaara tarjolla. ~ --------------------------------' & Happosade myrkyttää vesilintuja Suomen Luonnossa 7 / 81 kerrottiin , kuinka happosade köyhd yttää vesiluontoa. c.. Esko Joutsamo kotkatyöryhmän ja maanomistajien välillä on ensisijaisen tärkeää. D ltämeritempausta valmistellaan Itämeren maiden nuoret ympanstonsuojelijat aikovat 19821983 temmata tosissaan Itämeren puolesta. Ruotsalaisessa Miljötidningenissä 8 / 81 oli lisätietoa : Göteborgin yliopiston uusi tutki mus on osoittanut, että järvien happamoituminen uhkaa myös vesilintuja. Järviin ei pääse jätevesiä, joten syypää on ilmansaasteiden tuoma elohopea, joka happamissa järvissä vapautuu helposti, kulkeutuu ravintoketjussa ja päätyy lintuihin . Göteborgin yliopiston eläintieteilijät ovat löytäneet paljon elohopeaa telkänmunista Göteborgin pohjoispuoleisella Svarcedalin happamoituneella järvialueella. Ensi kesänä järjestetään leirejä eri puolilla Itämerta ja opiskellaan Itämeren ekologiaa ja luonnonsuojelua (mm. Keski-Euroopan vuorisrometsät tai Pohjois-Suomen lakimetsät poikkeavat luonnonoloiltaan niin paljon Japanista, ettei rinnastus ole mielekästä. 1978 työryhmä aloitti maanomistajakierroksen. ,sk. Maanomistajakierroksella on otettu m yös yhteys metsäammattimiehiin ja neuvoteltu ojituksista ja metsäautoteistä. Hailuodossa on kansainvälinen leiri) . D 39. Aiemmin on osoitettu, että Ammarnäsin (Ruotsin Etelä-Lapissa) kirjosiepossa on liikaa alumiinia, ja niiden pesintä on ehkä siksi epäonnistunut. I 983 lykätään sitten veneet vesille Suomesta , Ruotsista, Puolasta ja Tanskasta ja suunnataan Gotlantiin , missä pidetään iso seminaari . Teollistuneen yhteiskunnan korkean elintason rappeuttavalla vaikutuksella Kuusela tässä yhteydessä tarkoittaa hänen puun lahottamoiksi kutsumiensa suojelualueiden perustamista. V. Jos metsänomistajien on pakko kaataa metsänsä ja hakkuut vaarantavat merikotkien pesinnän, metsänomistaja voi saada Maailman Luonnon Säätiöltä korvausta . Työryhmä et halua vaikeuttaa maanomiscajien metsänhoidollisia toimia eikä aiheuttaa taloudellisia tappioita metsänomistajille . Yhteistyössä haittoja voidaan vähentää ja merikotkien suojelua tehostaa. Säätiön kanssa sovitaan niin hakkuukiellon kestosta kuin korvauksen suuruudesta sekä myös tuulenkaatojen raivausajankohdasta. KUUSELA KAIPAA TAKAISIN FEODAALJYHTEISKUNT AAN Poliittisten päättäjien ja Lapin väestön Japaniin suuntautuvan matkailun ohella (ajatus saa varmaankin laajaa kannatusta puolueryhmiin , ikään ja sukupuoleen katsomatta, eri asia on löytyykö rahaa yhtä helposti kuin professorille) Kuuselan resepti teollistuneen yhteiskunnan korkean elintason rappeuttavan vaikutuksen rorjumiseksi kuuluu: yhdistetään agraarisen yhteiskunnan ahkeruus ja feodaalisen yhteiskunnan kurinalaisuus tekniseen osaamiseen. Maanomistajien innostus suojella "omaa" merikotkaparia on yleensä ollut ilahduttavan suuri. Esimerkiksi kalasääskellä ja kuikalla menee huonosti, koska niiden ravinto, kala , katoaa happamista järvistä. Hans Hå"stbacka SUO MEN LUONTO 1/82 4 1. Sorsalintujen ravinto siis lisääntyy , mutta niitä uhkaa samalla vakava metallimyrkytys. Sinisorsa ja telkkä sen sijaan menestyvät, koska kalojen kadottua niille jää enemmän pieneläimiä syötäväksi. Yhdessä pohdittiin mm
Siitä pyydettiin lausunnot etupäässä vesirakentajilta. 9) Vesioikeusmenettelyssä varsinkin tuomioistuinten koostumus suos11 voimataloutta, vesistön luo n40 Forssan Koijärven kevättä 1979. 2) Se ei anna käytännössä sanottavasti arvoa vesistön säilyttämise lle luonnontilaisena. " UUDISTUKSEN" YK SITYISKOHTIA : Lain I luvun 15 §:ssä suojeltuj en arvojen joukkoon ehdotetaa n otettava ksi mm . Luonnonkauneus ja vesistön virkistyskäyttö on lisätty 2 luvun 3 § :ssäkin mainittuihin vesistö n käyttötapoihin . Se antoi mietintönsä 1973. v,k.. 8) Vesilaki ei välitä seutuja paikallissuun nitelmista. Vesilain uudistusyritys Vesilain korjausta on valmisteltu yli kymmenen vuotta. Säännöksestä ehdotetaan nimittäin pudotettavaksi pois loppuosa , jo ka on sallinut tulkinnan voim atalouden eduksi. Eikä se ole ihme , kun työryhmä kerran itsekin sanoo vain kirjoittaneensa uudestaan laintarkastuskunnan mietin nön. Näin tulee muutokse nhaku käytännössä turhaksi: rakentamiseen o n jo käytetty niin paljon rahaa, että lupa joka tapauksessa myönnetään eikä luonnontilan palautus yleensä ole mahdollista . Valmisteluun siis on käytetty aikaa huomattavasti enemmän kuin ylee nsä käytetään tällaisiin töihin . Sen sijaan pohjaveden pilaamiseen ei perustuslain muu tosta tarvita: vesioikeus voi I luvun 22 §: n nojalla antaa siihen luva n niin kuin on tähänkin asti antanut. Kun tiedetää n , ettei 1 luvun 15 § ole tähänkään asti estän yt tuhoa masta niitä vesistön arvoja , joita sää nnöksen pitäisi suojata, ei lisäys merkitse käytän nössä mitään . etujen vertailu, joka pohjautuu lähinnä rahana mitattaviin arvoihin : selvää on, että sähkön hinta voidaan määrätä tarkasti , kun taas kalastuksen ja yleensä luo nnontilan arvo on vaikeammin laskettavissa. 4) Harkittaessa rakentamisen tuottamaa hyötyä ja vahinkoa suoritetaan ns. vesiluo nto ja sen toiminta (vesiekosysteemi), joille ei saisi aiheuttaa vahinkoa muu te n kuin vesioikeuden lu vall a. Pääperustee na etujen vertailussa säil yisi kuitenkin edelleen rahaarvo . Työryhmä on nim ittäin säil yttänyt lain vanhan sanamuodon , jonka mukaan rakennettaessa ei näitä käyttömuotoja saa vaikeuttaa tai vahingoittaa enempää kuin " tarkoitetun tulokse n saavuttamiseksi on vä lttämätöntä" Jos nyt sellainen ihme tapahtuisi, että joskus katsottaisiin rakentaj an menevä n tuota rajaa ul ommaksi, niin siitähän selviää korvauksella, joka taatusti ei li ikaa köyhdytä vesistö n turmelijaa. Sitten asia annettiin laintarkastuskunnalle. Lain periaatteellinen pilaamiskielto ei käytännössä estä vesien pilaamista . 3) Se tekee mahdolliseksi rakentaa vesistöön voimalan tai muuten perusteellisesti muuttaa vesistön tilaa ennen varsinaisen luvan lainvoimaisu utta ns . Yleisölle o n julkisuudessa pyritty antamaan se llainen käsitys, että työryhmän mieti ntö muka paremmin ottaisi huomioon vesi luon no n suojelun ja vesistön käytön muuhunkin kuin sähkövoiman tuottamiseen. Pohj avettä esitys ei suojaa se n paremmin kuin tähänkään asti, paitsi omistajan omalta väärinkäytöltä. Etujen vertailussa (2 lu vun 11 §) olisi se ntään otettava esityksen mu kaan huomioon vain yleinen etu , ei enää pelkkää voimata lo ud en etua . Mutta edellä luetelluista puutteista työryhmän lakiesitys ei korjaa yhtäkään. Vesilaki mahdollisti rikkaan lintuiärven kuivatuksen. työluvan nojalla. Siitä pyydettiin lausu nnot. 1981 sitten Raim o Pekkase n vi rkamiestyöryhmä teki lakiesityksen , joka valmistui lokakuussa 198 1. Niitä void aan luetella: 1) Se sallii vesien käytön jokseenkin yksinomaan voimatalouden ja uiton tarpeisiin . Ja varmuuden vuoksi on sekin osa 2 luvun 3 §: stä jätetty ennalleen , jossa sanotaa n , ettei rakentaja n tarvitse sää nnöksestä ensinkään välittää , jos se aiheuttaisi rakentajalle kohtuuttomia kusta nnuksia . T yöryhmä nimittäin epäilee, että pohjavesien suojeleminen ennakolta vaatisi perustuslainsäädäntöjärjestykse n , Ja perustuslakiah an ei tässä m aassa sovi valmistel ijoiden mielestä ru veta muuttelemaan. Suoja voidaan antaa vasta kun joku rakentaa pohjavesialueelle kaivo n (eli vesi lain kielellä "ottamon "). Niitä saa siis nyt loukata yhtä paljon kuin kalastusta , pohjavettä, vesilläkulkua jne . 7) Se tekee mahdolliseksi valtion varojen runsaan käytön yksityiskapitalistien hyödyttämiseen (esimerkkinä Perhonjoki ja muut Pohjanmaan joet O ulujoesta etelään). 5) Laki tekee mahdolliseksi kokonaan tuhota tärkeän luonnonvaran , makean veden (merta suojaavat kansainväliset sopimukset). Lainvartiiat olivat välittömästi paikalla, kun rakennettiin pieni savipato. 6) Laki ei estä ihmisten el inolojen huonontamista esimerkiksi vuosikymmeniä vireillä pidettävillä säännöstelyhankkeilla, joita vain siirrellään ajassa eteenpäin aina vastukse n mukaan , mutta ei tehdä lopullista ratkaisua. Sitä taas on vaikea laskea luonnonkauneudelle, muinaismuistoille , SUOMEN LUONTO l / 82 4 1. Luvan epää minen kokonaan 2 lu vun 5 §:n noja lla on erittäin harvinaista . mutta koska säännös sallii muut kuin '' huomattavat ja laajalle ulottuvat vahingolliset muutokset'' vesiluontoon ja muihin suojeltavi in arvoihin , ei sitä käytetä vastedes enempää kuin nykyisinkään . nonti lan häiritsemistä ja vesiluon non tuhoamista . Vuonna 1971 asetettiin komitea. Sitten oli asialla suppea virkamiestyöryhmä. Uutuus on sekin , että luonnonkauneuden , viihtyisyyden, virkistyskäytön tai vede nhankinnan vahingoittaminen sallittaisiin vain kohtalaiseen määrään (koska " melkoinen vahingoittaminen " tarvitsee vesioikeuden luvan) . Sen mietintö valmistui 1977. Siellä kului aikaa kahdelta oikeusneuvokselta ja yhdeltä hallin toneuvokselta kaksi ja puoli vuotta. T yöryhmä esittää tämän harvinaiseksi jääneen sää nnökse n täydentämistä myös vesiluonnon suojalla . NYKYISEN VESILAIN PAHIMMAT PUUTTEET Mitkä ovat pahimmat nykyise n vesilain viat
Luonnonsuojelulaki tosin tuntee erityiset suojelualueet yleisten alueiden vastakohtana , mutta siitä ei ilmeisesti ole vesilaissa puhetta . Mutta se voi olla kohtalokasta: ensi vuosituhannella emme näillä näkymin enää tarvitsekaan vesil akia ja vesituomareita , vaan viemärilain ja viemärituomartt. Jo vanha vesilakikin on erittäin vaikeata kapulakieltä, kankeata ja mutkikasta, eikä sitä ole esityksessä viitsitty tai osattu korjata. Siihen ei olisi kannattanut kymmentä vuotta tärvätä. Pääosin kuitenkin muuttuisi 10. Entä 2 luvun 22 §:n 3 momentti: mitä on kalakannan suojelemista tarkoittavien toimenpiteiden toteuttam inen. Sanottaisiin , että vastahan se vesilaki korjattiin , uutta ei tarvita. UUSITTUKIN LAKI SALLII TÄRVELYN LOPPUUNSAATTAMISEN Prosessuaalisten muutosten ohella lakiesitys ei siis sisällä juuri mitään asiallista uutta. Kun vesioikeudenkäyntisäännöstöä uudistetaan , niin mihin on jäänyt asianosaisoikeuden antammen niille , joita koskisivat mahdollinen vesistön luonnontilan , virkistyskäytön ja muiden uusien suojattujen arvojen vahingoittaminen. Taitaa jäädä tarve näkymättömiin. Voimayhtiöt toisaalta ovat samana aikana voineet hyvin. Samoin siis muutoksenhaku yleensä tulisi olemaan turhaa , kun voimala olisi jo työluvan nojalla valmis ja jokea tuhottu kilometrikaupalla. Eikä vesituomioistuimissakaan yksi jäsen paljon aikaan saa luonnon tuhoajien enemmistöä vastaan. Eikö riittäisi kalaston (kalakannan) suojelu. HelgeRontu 41. Lakiesityksen kieliasussa ei o le kehumista. Pienvoimaloiden rakentaminen ei taloudellisesti kannata muutoin kuin siten , että vesihallitus tekee pääosan voimalatöistä ilmaiseksi , niin kuin tekeekin. Hiukan huvittavalta vaikuttaa , kun 8 luvun 1 ja 2 §:ssä puhutaan vesistön säännöstelystä muka virkistyskäytön edell ytysten parantajana. Kun asianosaisoikeutta ei ole annettu niille , joita vahingoitetaan. Muuhun kuin vesistön voimalakäyttöön laki ei sanottavasti puuttuisi työryhmän esityksen mukaan. Perhonjoki Oy juoksuttaa edelleenkin vettä luvatta, luvattoman voimalansa läpi. Ovat jääneet ajastaan jälkeen eivätkä välitä voimantarpeen tutkimustuloksista . Virkistyskäyttäjinä ovat aika monet muutkin kuin vedenomistajat. Mutta parannus mikä parannus sen sijaan se , että tästä vähäisestä myönnytyksestä on tehty yleisön si lmissä pääasia, on tiedotuksen vääristymä . Ei pitäisi oikeusministeriöstä enää päästää ulos kielellisesti näin heikkoa tekstiä. Tähän asti virkistyskäyttö on yksinomaan kärsinyt säännöstelystä jos nyt jostakin tekoaltaasta saadaan roskakalaa ja tulva-alueilta pääsee ampumaan jonkun sorsan, niin kyllä vesistön pääosan virkistysarvo on aina menn yttä sitä mukaan kun säännöstely on alkanut tehota. Missää n valmistelun vaiheessa tällaiseen mahdollisuuteen ei ole edes viitattu. Tarkoitetaanko tällä jotakin kallisarvoisempaa kuin normaali luonnonsuojeluarvo. Korkeimpiin oikeuksiin ei sentaan limnologeja otetta1s1 , vaan KHO:ssa olisi asiantuntemus entiseen tapaan insinöörien varassa. Lakia on valmisteltu pitäen tarkasti kunniassa kosken enemmistöosakkaan perustuslainsuojaa: jokaisella tällaisella yrittäjällä on oikeus rakentaa voimala , vaikka maassa on energiantuotantoa kolmasosa liikaa ja lisää on helposti saatavissa. Nyt ne eivät enää ole mukana. Tunnettua onkin , että vesiha lli tus ei suuriakaan välitä seutukaavoista, vaan rakentelee voimayhtiöille valtion varoilla voimaloita, olipa suunnitelma millainen tahansa. Työryhmän esityksen 2 luvun 22 §:ssä mainitaan kalakannan suojelusuunnitelm at , jotka rakentajan olisi tarpeen mukaan " otettava huomioon . vsk. Koijärvi-jupakka on jonkin verran liikauttanut valmistelijoita. Vesitaloussuunnitelmista oli valmistelun jossakin vaiheessa puhetta . Uuden esityksen eräät kohdat , esimerkiksi 7: 3 ja 2:26 , ovat kielellisesti melko mahdottomia. Oli muuten helppoa kieltää järvien tyhjiin lasku , koska voimalaintressit eivät siitä kärsi. Tornionjoen, Ounasjoen , Kemijokilatvojen , Simon ja Iin tapaisten jokien sekä Saimaan ja muiden suurjärvien suojaamiseksi vesilakiin olisi ollut otettava säännös, jonka nojalla tällaiset vesistöt voitaisiin kokonaan suojata rakentamiselta ja muulta pilaamiselta (koska on mahdotonta soveltaa luonnonsuojelusää nnöksiä koko laakson tai järven tekemisee n kansallispuistoksi). Jos esitys tämän sisältöisenä annetaan eduskunnalle , joka sitä tuskin pystyy parantamaan , se tulee voimaan tultuaan estämään vesiasioiden järkevän hoidon ensi vuosituhannelle saakka. kuten Kaitforsissa. luku , joka koskee jätevesiä. Järven tyhjiin lasku olisi nyt kutakuinkin kokonaan kielletty. Sitä voisi sanoa yleisön harhaanjohtamise ksi. SUOMEN LUONTO 1 / 82 4 1. ei ehdotettuja suojasäännöksiä tämänkään vuoksi kannata mainostaa. Lain valmistelijat elävät yhä 1950-lukua. Perhonjoen Kaitforssin voimalan työpato voimalan alapuolella. Ja miten eroaa järven tyhjiin laskusta "järven laskeminen sen kokonaan tapahtuvaa kuivattamista varten"' Esityksen perustelutkin on kirjoitettu erittäin raskaalla ja vaikeaselkoisella tyylillä , joissa sanojen merkitykset ja viittaussuhteet paikoin ovat vääriä. Tosin laki vaatii , että järvellä on oltava "erityistä luonnonsuojeluarvoa '' . kalalle ja muille eliöille tai asukkaiden elämismahdollisuuksie n huonontumiselle. Asiallinen muutos , joka nopeuttaa käsittelyä . Mutta kun rakennetaan tarpeeksi suuri pato, niin poliisit pysyvät poissa. Luonnontilasta ovat eniten huolissaan paikalliset luonnonsuojeluyhdistykset ja vesilautakunnat. Työluparakentaminen säilyisi ennallaan . Vesioikeudenkäynti muuttuisi jonkin verran. Tuona aikana on ehditty tuhota jokiluontoa ja säännöstellä järviä sekä pilata vesistöjä ja ihmisten elinmahdollisuuksia enemmän kuin Kemijoen patoamisen jälkeen koskaan . Kun mietinnöstä kerrottiin julkisuudessa, pantiin paljon painoa ehdotukselle vesiluonnon tuntijoiden (limnologien) ottamiseen jäseniksi vesioikeuteen ja vesiylioikeu teen
Dneprjoen varrella näimme Kahovkan ''tekomeren '', josta vetensä ottava valtava kastelujärjestelmä mahdollistaa viljelyn 162 000 hehtaarilla entistä aroa. Neljänneksi pyrimme lisäämään luonnonsuojelualueita , joilla suojellaan harvinaisia kasvija eläinlajeja. Kysym ys: Neuvostoliitto tarvitsee ilmeisesti lisil.ä' työntek1jöitfi. Tämän ohjelman mukaan suojellaan luontoa ja pyritään käyttämään luonnonvaroja järkevästi . SUOJELUALUEET SUUNNITTELUN POHJANA Moskovassa Junij Naturalist (Nuori Luonnontutkija, yli 4 miljoonan levikki) -lehden päätoimittaja Anatol Rogozkin kertoi meille , että ennen Neuvostoliitossa perustettiin luonnonsuojelualueita vain harvinaisten lajien rai maiseman suojelemiseksi . vsk.. Neuvostoliitossa on vaikea tilanne, jota nimitetään II maailmansodan kaiuksi . Mm. Toisin sanoen yritämme käyttää tehokkaita työprosesseja ja supistaa samalla työvoiman tarvetta . Kaksi kolmannesta yli 30 000 ha luonnonsuojelualueesta olikin viljeltyä , ja lisäksi alueella oli 8 000 asukkaan kaupunki, suuri aromaiden viljelyn tutkimuslaitos, kasvitieteellinen puutarha ja eläintarha täynnä eksoottisia lajeja seeproista strutseihin ja laamoista mongolianhevosiin. Äskettäin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea ja ministeriöneuvosto hyväksyivät asetuksen SUOME N LUONTO 1 / 82 4 1. Vastaus: Tämä kysymys ei mielestämme sovi tähän keskusteluun , koska keskustelumme aihe on luonnonsuojelu . ydinenergia , ja he olivat kaikki osallistuneet Loviisan ydinvoimalan rakentamiseen . Voimme kuitenkin vastata lyhyesti. Ukrainassa meille kerrottiin Odessan kaupungin ympäristöongelmista sekä Mustan meren ja sen rantojen suojelusta. Neuvostoliittolainen näkökulma luonnonsuojeluun Kesällä pääsin suomalaisen lehtimiesvaltuuskunnan mukana tutustumaan Neuvostoliiton luonnonsuojeluun . Meillä on Neuvostoliitossa erittäin laaja luonnonsuojelusuunnitelma. Teille on ensin kerrottava tästä suunnitelmasta, vasta sitten voitte ymmärtää nämä asiat. Millaiseksi Neuvosto/Ji'con luonnonsuojelutilanne tulee pitkå'llii tåhtiiyksellfi, tulevina vuosisatoina. Luonnonsuojelu kuuluu johdonmukaisesti kaikkiin Neuvostoliiton suunnitelmiin : yhden vuoden, viiden vuoden ja pitkän tähtäyksen suunnitelmissa on erityisesti luvut , jotka koskevat luonnonsuojelua. Nyt lähtökohta on erilainen: niistä pyritään tekemään mallialueita , joista näkyy , millainen luonnon olisi oltava kaikkialla. Viime vuonna kommunistisen puolueen keskuskomitea ja ministerineuvosto vahvistivat uuden asetuksen , jolla parannetaan lapsiperheiden asemaa ja siten rohkaistaan syntyvyyttä . Se tarkoittaa, että nyt työikäiset ihmiset syntyivät sodan aikana eikä heitä siis ole paljon . Kolmanneksi haluamme parantaa asuinpaikkojen ympäristöä , etupäässä kaupunkiympäristöä . Mutta meidfin mielestfimme nimenomaan vfiestönkasvu ja elintason kohottaminen aiheuttavat tarpeen vo1m1staa luonnonsuojelua. Tuleeko se jatkuvasti nousemaan. Luonnonsuojelualueilla on paljon tutkimuslaitoksia, mm . maatalouden tutkimuskeskuksia ja meteorologisia asemia. Nyt haluan vastata kysymykseenne . Toiseksi pyritään vähentämään kansantalouden eri alojen kielteisiä vaikutuksia . Valtakunnan suunnittelutoimisto Gosplan käyttää luonnonsuojelualueilta saatuja tutkimustuloksia luonnonvarojen hyväksikäyttöä suunnitellessaan. Suureenko vfikilukuun pyritfifin , ja miten korkean materiaalisen elintason Neuvostoliitto pyrkii turvaamaan kansa laisilleen . Tämä ei tietenkään tarkoita , että saisimme tuhlata luonnonvaroja ja luontoa. Rantoja on tuettu mm. istutuksin ja pintaja pohjaveden keräysjärjestelmin, kuva pohjavesitunnelin suulta. ja samanlaista lehtimiesvaihtoa on tarkoitus jatkaa. Uskomme, että tilanne säilyy rauhallisena ainakin seuraavan vuosisadan alkuun. Itse arolle ei yleisöä päästetä , mutta museossa on sen lajista esitelty tarkkaan . Ottaen huomioon Neuvostoliiton kansantalouden suunnitellun kehityksen ja tieteellis-teknisen edistyksen , jolla on erittäin myönteinen vaikutus edistyshän on aina myönteistä voin todeta, ettei luontoa Neuvostoliitossa uhkaa niin suuri vaara kuin jossakin muualla. Askania-Novan luonnonsuojelualue Ukrainassa oli yllätys meille , jotka odotimme suomalaistyyppistä luonnonsuojelualuetta eli koskematonta luontoa. Ne määräävät kaikille valtion ja tasavaltojen elimille konkreettiset tehtävät luonnonsuojelussa. Pyrimme yhdeksännellä, kymmenennellä ja nyt seuraavalla viisivuotiskaudella tehostamaan kansantaloutta . Matkan lopuksi saimme Moskovassa haastatella korkea-arvoisia luonnonsuojeluviranomaisia kansantalouden saavutusten näyttelyn luonnonsuojelun paviljongissa. Ohjelmaan kuuluu ensiksikin luonnonvarojen suojelu sekä uudistaminen . Energiaministeriön edustajien erikoisala oli 42 Odessan yliopiston geologit ovat rakentaneet valtavan järjestelmän, jolla vähitellen itsekseen sortuvia Mustanmeren rantoja pidetään paikoillaan onhan tämä Neuvostoliiton suosituinta turistialue11a. Matkan järjesti Neuvostoliiton nuorisojärjestöjen komitea eli KMO . Tilanne on tietysti väliaikainen ja kestää ehkä 10 vuotta . Kaikki tapahtuu Neuvostoliiton hallituksen ja kommunistisen puolueen johdolla. Kysymyksiimme vastasivat Gosplanin tuottavien luonnonvarojen neuvoston luonnonsuojelujaoston johtaja Evgenij Jgnatiev sekä Energiaministeriön laborarorionpäälliköt Boris Stoljarov, Henrich Matckevitch ja Peter Teplov. palkallinen äitiysloma pitenee
Instituutin töiden perusteella voidaan nyt sanoa Neuvostoliiton luonnonvarojen yhteinen arvo: kaksi triljoonaa ruplaa . Ensimmäinen hopeamitali ojennettiin marraskuussa Reino Kalliolalle hänen ansioistaan opettajana , tutkijana , ympäristöhallinnon tuntijana ja väsymättömänä don levittäjänä . Kun saamme käyttöön hyötöreaktorit , voimme käyttää kaikenlaista uraania . Yleisö ei pääse näille alueille. Me pidämme atomivoimaloita hyvin puhtaina energianlähteinä niin kauan kuin ne toimivat normaalisti. Talouskäyttö on näillä alueilla mahdollista mutta rajoitettua . Baikal-järven rannoille luodaan nyt tällainen puisto. Moskovan lähellä järjestellään sellaista , nimeltään Venäläinen metsä . Neuvostoliitossa luonnonsuojeluun sisällytetään myös luonnonvarojen hyödyntäminen , ja niinpä kansantalouden saavutusten näyttelyn luonnonsuojelupaviljongissa esiteltiin mm. Paraikaa Neuvostoliitossa käytetään uraani-235:ta , jota on uraanista vain 0. Toinen muoto on zakaznikit. Fuusioenergian käyttöä tutkitaan parhaillaan vakavasti. Sen laati laaja taloustieteilijöiden joukko Neuvostoliiton taloustieteen ja matematiikan päätutkimuslairoksessa, joka kuuluu Neuvosroliiton Tiedeakatemiaan. Fuusioenergian raaka-ainetta rimaa mm kauan kuin maapallo on olemassa. Tämä ei ole vain meidän mielipiteemme , vaan yleensä kaikissa kehittyneissä maissa, Euroopan maissa, atomivoimaloita pidetään nimenomaan ihmiste n elinympäristöä parantavina tekijöinä , vaikka tämä ensi silmäyksellä vaikuttaakin ristiriitaiselta. ympämtöneD 43. Nämä liikkeet pitäisi yhd istää. Suunnittelun taloudellisena pohjana ovat ensiksikin ympäristö n potentiaaliset luonnonvarat. Kolmas muoto on valtiolliset puistot, joita nimitetään myös kansallispuistoiksi. Jos sy ntyy hätätilanne tai onnettomuus, vaikutukset eivät ulotu laitoksen seinien ulkopuolelle . Nyt suunnitellaan useiden atomivoimaloiden rakentamista alueille , joilla on tiheä väestö , etupäässä Neuvostoliiton Euroopan puo leisiin osiin. Zakaznikeja on yli 5 000 . Tutkimusta johti akateemikko Fedorenko. Taistelu rauhan puolesta on samalla taistelua luonnon puolesta , ja päinvastoin. Käytännössä polttoainevarat satakercaistuvat , eikä meille tule mitään ongelmia muutamaan vuosisataan. Eestissä ja Latviassa on hyvin mielenkiintoiset puistot. Onko yleisön mahdollista kiiydfi koskemattomilla alueilla. Ne ovat koskem attomia alueita , joilla ei sallita mitään taloudellista toimintaa, ainoastaan tieteellisiä tutkimuksia . Täällä kansantalouden saavutusten näyttelyssä on ydi nenergian paviljonki , jota voitte käydä katsomassa. Tuleeko alan luonnonpotentiaali huono nemaan I Voi olla, että rakentaminen huonontaa koko Neuvostoliiton luonnonvaroj en SUOMEN LUONTO l / 82 -11 . Atomivoimalaitos vaikuttaa kuitenkin ympäristöönsä vähemmän kielteisesti kuin tavallinen höyryvoimalaitos. Tai kielteinen vaikutus voi koskea maaja metsätaloutta , kalanpyyntiä tms. kaiken tafouskfiytön ulkopuolella. Näiden määrää tullaan lisäämään . jonkun ruotantolaitoksen ympiiristöhaittoja. 1960-lu vufta liihtien on puhtaille luonnon varoille alettu talouslaskelmissa asettaa hinta, esimerkkinii kuulemamme suunnitelmat periii maksu ceollisuuden vedenkiiycöscii. Luulen, että jos uusi sota alkaa sen tuottamat vahingot ovat niin isoja , että tuskin luonnosta jää mitään jäljelle. AuliKilpe/ainen Ympäristönsuojelumitali Reino Kalliolalle Ympäristönsuojeluun liittyvää tieteellistä tutkimusta tukeva Maj ja Tor Nesslingin säätiö on lyöttänyt ympäristönsuojelumitalin , jonka teemana on "Ilman, Veden ja Maan puolesta". potentiaalia. O/ecceko kehicciineet taloussuunnitteluun sellaisia osoittimia, joilla valvotaan esim. Niitä on 136 kpl , ja yhteinen pinta-ala on yli 10 miljoonaa ha, toisin sanoen noin 0.5 % koko Neuvostoliiton pinta-alasta. Pyrimme tällä ohjelmalla parantamaan ihmisten asuinympäristöä. ,·, k. Ensinnäkin zapovednikit . Tietysti on olemassa tuollaisten osoittimien järjeste lm ä. Tähän vaikuttaa suuresti atomivoimaloiden rakentaminen. Montako prosenttia Neuvostoliiton pinta-alasta on luonnonsuojelualueita' Miten suuri osuus cfiscii si.lä'stecaiin koskemattomana. energianlähteiden ja muiden luo nnonvarojen säästämiseksi. Piciiviickö niimii ciedoc paikkansa. kaivosteollisuutta. Kun rakennetaan uusi teollisuuslaitos , otetaan huomioon se n vaikutus näihin tekijöihin. Mika• merkitys kansainv§iiselfa kilpailulla luonnonvaroista on maailmanrauhan sailymisen kannafca. Olen osallistunut Suureen Isänmaalliseen sotaan ja tiedän, millaisia kauheita vahinkoja sota tuo luonnolle , puhumattakaan muista uhreista . Turvallisuuskysymyksille on kuitenkin annettu nykyisin niin suuri merkitys, että hätätilanteiden ja onnettomuuksien sekä niiden ympäristövaikutusten mahdollisuus on lähes nolla. Atomivoimaloiden arvostelij at lähtevät siitä, että voi tulla hätätilanne. Onko Neuvostoliitossa ratkaisru ydinaseiden lev1'å'miseen, ydinjfitteen sfiifytykseen ja jii/leenkiisictelyyn hyöcöreaktoria varten liictyviic ongelmat. Ennen ilmeisesti luonnonvaroja pidettiin Neuvostoliitossakin ''ilmaisina " . Kuvan pienoismalli esittää avolouhoksen jälleenmetsittämistä. Meillä on kaikki perusteet olettaa, että ensi vuosisadalla , ehkä sen alussa , käytämme jo fuu sioenergiaa aktiivisesti. Toisaalta teollisuuslaitos voi vaikuttaa kielteisesti ihmisten elämänoloihin . Ja kolmanneksi otamme huomioon kansantalouden eri alojen toimintamahdollisuudet . Neuvostoliitossa on juuri laadittu järjestelmä luonnonvaroj en hinnoittelemiseksi. Säätiö jakaa sitä harvinaisena kunnianosoituksena ympäristönsuojelussa merkittävästi ansioituneille henkilöille. 5 % . Toinen tärkeä tekijä on väestön työja vapaa-aika, ylee nsä elämänolor. Näillä on rajoitettu taloudellinen käyttö mahdollista , mutta pääasiassa niitä käytetää n kansalaisten vapaa-ajan viettoon. Puistoja on aika vähän , koska niitä vasta järjestellään . Neuvostoliitossa on kolmenlaisia luonnonsuojelualueita. Siis yli 99 % uraanista jää käyttämättä . Fossiilisten polttoaineiden käyttö tulee vähenemään koko ajan. Mieli energianliihteicii Neuvostoliitossa kiiyceciiiin siteen , kun uraani ja fossiiliset po/ccoaineec ovat loppuneet. Niiden tarkoitus on säi lyttää sukupuuton uhkaamat kasvija eläinlajit. Missfi vaiheessa on fuusioenergiarutkimus
44 Vuotoksen allas hukuttaisi työpaikkoja eikä suinkaan toisi niitä lisää, kuten Kemijoki Oy:n kustantama ja levittämä esite väittää. mutta nekin häv1avat ens1mma1s1en vuosien 1älkeen van11en vetta on 1a1vessa kevattalvesta. vsk.. Pelkosenniemi saisi altaan liettyvine rantoineen, turvelauttoineen ja elohopeahaukineen eikä Kemijoki Oy:n lupailemaa ' ' monikäyttöjärveä''. Altaan alle jäisi mm. tu lomahdolhsuuks1a Allashankkeesta on ta!oudelhsta hyötya alueen kunnille 1a koko Lapille. Allasrakentaminen tar1oaa tyota Vuolas allas vo1mala1toksineen Allasalueen waeston enemm,sto Hait1atek1101ta esnnlyy mutta Kysymyksessa on Lapin yleinen etu suurelle 1oukolle JB Jopa uuden tuo pysyvaa taloudelhsla hyotya kannattaa Vuoloksen rakenlam1sla ne vaheneval nope11sl1 Julka,s11a kem11ok1 Oy ammatin mon,lle alueelle vuos,en kuluessa Puolet voitettu Vuotoksella Taas kerran ovat Vuotoksen alueen kunnat saaneet ottaa kantaa allassuunnitelmiin. Menetettäviä työpaikkoja esitteessä ei vaivauduta mainostamaan . Jos arviolta puolet allastyöläisistä voitaisiinkin hankkia lähikunnista , n11n silti rakennusvaiheen jälkeen seuraisi lähes täystyöttömyys: u1ton vaikeutuminen vaatisi noin 10 miestä, ja muutamalle riittäisi töitä ajelehtivien puiden onkimisessa talteen ja rantojen siivoamisessa. Korskeassa Vuotos-esitteessä altaan väitetään työllistävän keskimäärin 280 henkeä 10 vuoden ajaksi ja valmistuttuaan tarjoavan 100 pysyvää työpaikkaa. Allaspäätöstä odoteltaessa yhtiö on kaikin keinoin yrittänyt vakuuttaa kunnallispoliitikkoja siitä, että Lapin yleinen etu vaatii altaan rakentamista. Kun huomioidaan tilapäiset työpaikat , on kokonaismenetys 85 työpaikkaa 40 vuoden jaksolla laskettuna! D Järvikuvia Satakunnasta Tuomo Hurmeen valokuvanäyttely Pyhäjärvestä ja Koskeljärvestä on entistä ajankohtaisempi . Eri asiantuntijoiden mukaan Vuotoksen altaaseen menetettäisiin ainakin seuraavat työpaikat: metsätaloudessa 20 pysyvää ja 22 tilapäistä, kesto viisi vuotta (tiedot Koillis-Suomen piirimetsälautakunnalta), porotaloudessa kymmenisen pysyvää (Paliskuntain yhdistys) , maataloudessa varovasti arvioiden 22 pysyvää (Vuotoksen altaan yleissuunnitelma ja Kemijoki Oy:n ilmoitus menetettävistä tiloista) ja turvetuotannossa 60 tilapäistä, kesto 20 vuotta (Vapo) . maarakennusm1eh1!le. Myos P•e• nehkOia turvelauttoJa kohoaa pinnalle. Koskeljärvellä pidettiin joulukuussa katselmus tälle erämaiselle lintujärvelle kaavaillaan nimittäin säännöstelyä ja kymmeniä kesämökkejä. Muuttamaan ioutuvien määrä suhteellisen pieni TäJla he1kellä asuu allasalueella 78 henkeä. autoil1jo111e. jolloin lumi ja 1äa pe11tavä1 rantama1semat Tarvitaan myönteinen pepär::Vuocos-altaan raken1am1s1ahka1lua on kestänyt JO vuosia . korvauksina Ja palkkoina noin 300 m1t1 . Savukoskella 35 Ja Sallassa 40. raudo1tta11lle Jne Parha1mm1 llaan on tyota 600 hengelle Valmistuttuaankm allas taqoaa pysyvän työpaikan noin 100 tyontek11älle Nykyisten tyopa1kko1en mä3rä on suunnilleen sama Korvauksia kuntalaisille ia verotuloia kunnille Vuo10s-hankkeen kokona1skustannukses ta 610 m1IJ. Suosta rakenne• taan momkaytto1arv1 . Kalaisa Pyhäjärvi puolestaan uhrattaneen turkulaisten raakavesilähteeksi. 3. 36 kuvan näyttely on kiertänyt Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa ja nähdään vielä ainakin Raumalla 28. , Turussa helmikuussa ja Harjavallassa 7 31. Suoalueesta mon_i~äyttö1arv1 Vuotos-allas peittää valmistuttuaan alteen 21 600 ha vetistä suota Ja p1empu1sta metsaä. Rakentamiseen kuuluu allasalueen metsien ,a1vaammen. k1rvesm1eh1 lle. Pysyviä työpaikkoja menetettäisiin vähintään 52. kuvan Viitarannan kylä. Salla ja Savukoski on vaivoin saatu taivutetuksi altaan taakse molemmat tosin asettavat niin tiukat ehdot, ettei Kemijoki Oy niitä allasta rakentaessaan varmaankaan täyttäisi . Vasta täman j.ilkeen voidaan Jalkaa suunnitelmia Ja korvauskysymys1en kas ittelyä . Joista Pelkosenmemen kunnan alueella 3. Nyt 1arv1taan rakenlam,. 1.-7. Suurimmat haitat kärsivät Kemijärvi ja Pelkosenniemi sen sijaan ovat sanoneet altaalle ei , Pelkosenniemi jyrkkääkin jyrkemmin. Mutta esim. pa101yot seka vmmalalloksen takennustyot Rakentamisen on laskettu kestävän kymmenen vuotta 1a se !yolhs1aä kesk1mäann 280 henkea vuOdessa Tyopa1kko1a on taqolla metsure,tle. He Joutuvat muulta• maan uusille asuinsijoille Menetykset ko1va1aan neille puoh• to1stakerta1s1na Maanv1 !1elysta haqo1tetaan alueella enäa 9 tilalla Muu t asukkaat saavat toimeentulonsa lahinna metsataloudesla Muuttohalu kkuuden on todellu olevan asukkaiden keskuudessa suuri He näkevät 1assä mahdolh• suuden paästä eramaasla 1hm1sten 1lmo1l!e nykya1ka1sten palveluiden p11r11n. selle myonteinen penaatepäätos. Lisäksi se hillitsee Kemi• 1oen tulvia VuOIOs säästäa Lu1ron kylän seka luonnonsuo1elu!l1sest1 arvokkaat ko1vuletot Ja keidassuot alueen POhJOISpuolella Va1ku1uks1a veden laatuun selv1te• 1aan Ja 1utk1taan. Tämä on Jarruttanut sekä alueen keh1ttä• mistä eitä asukkaiden toimeen. SUO MEN LUONTO i / H2 4 1. Kemijärven vedenlaatu huonontuisi ratkaisevasti entisestään: sekä kalastus että talousveden Ja puunjalostusteollisuuden raakaveden hankinta kärsisi. Rakentaminen antaa työtä kuntalaisille Allassuunmlelma SIJOIIIUU Pelkosenmemen, Sallan Ja Savukosken kuntien alueille. 2. Jonka suuruus on es1merk1ks1 Pelkosenn1emella noin 25 prosentha nyky1sesta äyr1mäaras1ä. Yhtiö on jakanut oheista esitettä , tarjonnut lentomatkoja, voimalaitosvierailuita ja tunturihotellikierroksia. mk on laskettu 1ulevan Lappiin ja lähinnä allaskuntlin maanhankmtoma. mk Kuntien tyona1ka1se1 verotulot koostuvat palkansaa11en sekä vo1makkaash kasvavien palvelu• ehnkeino1en llsaantyvästa l11ke• vaihdon verotuksesta Valmusta altaasta Ja vo1mala1tok• sesta ma ksaa nuden om,slaJa allas• kunnille tu loveroa . Pelkosenniemen työttömistä Kemijoki Oy: n apulaisjohtaja Ossi Mustonen olisi syyskuussa kelpuuttanut vain kuusi henkilöä allastöihin. Joka soveltuu n11nv1rk1stykseenkuinka!astuk· seenkin
Yli puolet ensimmäisen osan sisällöstä muodostaa ekologinen kokonaisuus '' Luonto toimii''. Tämä heijastuu myös siinä persoonallisessa ja vankassa otteessa , jolla kirjoittajat ovat aiheisiinsa pureutuneet. Kaikki luontoa koskeva tieto tietysti palvelee ympäristönsuojelua , mutta Suomen Luonnon kolmessa ensimmäisessä osassa suojelukysymykset tulevat laajemmin esiin vain Ruuhijäcven ja Häyrisen kokoamassa suoosassa. Kilpailu suurten kustannusosakeyhtiöiden kesken lienee kova ja suurimmat panokset laitetaan peliin siellä missä voitot ja aluevaltaukset voivat olla suurimmat. Olisin kuitenkin toivonut selkeämpää johdatusta ekologian teorioihin. Suo-osassa käydään huolella läpi suokasvillisuus ja sen luokittelu , kun kasvillisuuden esittely metsäosassa jää suppeammaksi ja kirja keskittyy puuntuotannon ekologiaan. Mutta suot ovat myös vaikeita tutkia, joten siihen nähden suo-osassa on varsin paljon tietoa. Suo-osaan on koottu vuosikymmenien tutkimuksen hedelmät . Metsät Kirjasarjan toinen osa on omistettu kokonaisuudessaan metsätietoudelle. Luonto toimii ja Tunturit Ensimmäinen osa jakautuu kahtia, sillä ekosysteemipohjaiseen tarkasteluun ei sukelleta alkulehdiltä. Suomen Luonto on professori Paavo Havaksen johdolla tehty viisiosaiseksi kasvava kirjasarja . Metsäosa on sisällöltään kaksinainen . osat 1, 2 ja 3. Vastaavanlaisia eroja on pal45. Tunturikirjoitukset puolestaan painottuvat pohjoisten sopeutumien käsittelyyn . Kuvituksen osuus on niin suuri , että tuntuu kuin se olisi kasvanut rengistä isännäksi . On tärkeää , että suomalaiset tiedemiehet kirjoittavat suurelle yleisölle. Pohjoisen karuus antaa hyvän mahdollisuuden tutkia monia ekologisia ilmiöitä, jotka eivät niinkään selvästi hahmotu etelän maisemissa. Vasta tämän pakollisen nojatuolimatkan jälkeen päästään ekologisempiin asioihin. Kirjasarja esittää luonnon toimivana ekologisena kokonaisuutena. Se antaa myös viitteitä siitä , mihin suuntaan teossarja olisi muotoutunut, jos eloyhteisötarkastelun sijasta olisi otettu ilmiökeskeinen lähtökohta . Kirjayhcymii. Metsäkasviyhdyskuntien esittely jää turhankin vähälle . Tämän monimielisen pääotsikon alle on koottu yhdeksän kirjoitusta, jotka valottavat asioita Suomen luonnon moninaisuudesta, SUOMEN LUONTO 1182 41. Parhaimpia ovat artikkelit , joissa kerrotaan metsän m;iaperän toiminnasta ja puiden sekä niiden tuholaisten välisistä suhteista. Kolmessa ensimmäisessä osassa käsitellään tunturit, metsät ja suot. Ainakin elollisten prosessien yleiset lainalaisuudet ja säännönmukaisuudet olisi näin saatu selkeämmin hahmotetuksi. Teossarjan kuvatoimittaja Arno Rautavaara on tehnyt suuren työn kootessaan eri ekosysteemeistä ja kohteista riittävästi edustavia valokuvia. Metsän toiminnassa ei sovi unohtaa aikaa, ja sitä painotetaankin useassa artikkelissa ekologisena tekijänä. Toisaalta kirjassa on hyvää tietoa metsien kasvuun ja kehitykseen liittyvästä ekologiasta. Suot Kolmannen osan toimittajina ovat olleet Rauno Ruuhijärvi ja Urpo Häyrinen, jotka kumpikin ovat tunnettuja suoluon non suojelijoita. Kuten kaikki suurteokset on Suomen Luontokin runsaasti kuvitettu. Luonto toimii -jakso sisältää pitkän katsauksen Suomen luonnonmaantieteellisten maakuntien piirteisiin. Moderni ekologia ei ole käyttänyt soita siinä määrin tutkimuskohteena kuin esimerkiksi tuntureita ja vesiä, ja siksi tämä kirja on käsittelyltään traditionaalinen. Kirjasarjassa asiantuntijat ovat voineet popularisoida tietoa luonnosta enemmän kuin mihin tavallisesti tarjoutuu tilaisuus erillisissä kirjoissa ja kirjoituksissa. Kirjat eroavat asiapitoisuuden suhteen toisistaan . Kuvitusmahdollisuuksistaan teossarjan tekijät saavat kiittää luonnonsuojeluliikkeen helmoissa kasvanutta aktiivista ja tasokasta luonnonvalokuvaajien kaartia. 1980 Helsinki. Ekosysteemipohjainen tarkastelukulma tosin heijastaa suomalaisen biologisen ajattelutavan ja tutkimuksen valtavirtoja ja historiallisia traditioita. Kahteen viimeiseen jäävät vedet ja kulttuurimaisema. Iso osa artikkeleistakin suuntautuu selvästi metsien hoitoon ja käyttöön. Suomalaisen suoluokittelun keskeiset ajatukset ovat tässä yleistajuisessa muodossa ja tavallinenkin lukija ymmärtänee tämän kautta suoluontomme moninaisuuden . Siitä kuuluu metsätalouden ääni, jonka olisi suonut olevan vaimeampi luontoa ja sen ekologiaa käsittelevässä kirjasarjassa. Kirja painottuu suoekosysteemien esittelyyn pinnalta ja pinnan alta. Vaikka suuri osa tutkimuksesta ei olekaan ollut erityisen ekologista, on sentään ekologiassakin hyödynnettävää tietoa kertynyt. Suurin osa tämän osan kirjoituksista on lähtenyt Helsingin yliopistossa tai Metsäntutkimuslaitoksessa työskentelevien metsätieteilijöiden käsistä. ilmiöistä ja eloyhteisön toiminnasta . Artikkelit antavat toki hyödyllisiä taustatietoja luonnosta, mutta mitä ekologialla tarkoitetaan , ei niiden myötä välttämättä selkene. vsk. Artikkelivalikoimaa on täydennetty lähinnä taloudellisia ja ympäristönsuojelullisia näkökulmia valottavilla kirjoituksilla. Ympäristöliikettä kiinnostaa miten teossarja välittää ympäristönsuojelutietoa. Monet Lappia tutkineet luonnontieteilijät ovat ekologiemme kärkijoukkoa. Eikä ole välttämättä selvää, että kuvitus olisi hyvä isäntä. Kirjallisuutta KALLIS KAIMAMME Havas, Paavo (coimiccanuc): Suomen Luonco. Ja monet metsäluonnon erityispiirteet, joilla ei ole metsätaloudellista merkitystä ovat jääneet käsittelystä pois kokonaan . Tämä onkin ainoa selkeästi ilmiökeskeinen jakso koko teossarjassa. Suuri osa luonnontietoudesta on nykyään vaarassa jäädä asiantuntijoiden keskinäisen tiedonvälityksen piiriin . Ensimmäisen osan loppupuoli käsittelee tunturiluontoa, joka onkin biologisesti mielenkiintoinen kokonaisuutensa. Metsät ovat Suomen luonnon ja kansantalouden keskeinen elementti. Sillä on selvät liittymäkohdat metsätalouteen ja soveltavaan metsätutkimukseen . Heidän tarkastelukulmansa kertoo ekologisesta metsätutkimuksesta ja sen nykytilasta Suomessa. Tuntuu siltä, että juuri suurteosmarkkinoilla suomalainen kirjanostaja saadaan helpoimmin hellittämään kukkaronsa nyörejä . Osan vastuullisena toimittajana on ollut metsätieteilijä ja metsäbiologian emeritus professori Peitsa Mikola. Niitä on siksi tutkittu suuremmalla rahalla kuin muita ekosysteemejä. Kirjoittajina on joukko maamme korkeakouluekologeja
11 . Ilmansuojelu 21. 99 1-3846 1. Lapin luo nto ko ko perheelle 5.-9. Kouluttajakurssi 30. Toisaalta taas aukeamat ilmansuojelusta ja luontaiselinkeinoista kuuluvat Suomen luonnonsuojeluliitto järjestää jäsenkunnalleen ympäristönsuojelun erityiskysym yksiin liittyviä kursseja samoin kuin luonnonharrastusviikkoja. Kerrankin painovaihe ei ole päässyt turmelemaan originaalien kallisarvoisia sävyjä. Weilin & Göös 1981 . 11 . Ympäristönsuojelun tiedotus Luonnonharrastusviikot 24 .-28 .5. 6 . 95 317 358 piirisihteeri Pertti Siilahti • Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri piirisihteeri liito n keskusroimistossa , puh . Tiedollista antia täydentää vielä kirj an lopussa oleva laajahko sanasto. Saaristo luonto 18 .-24 . Monet piirit ja paikallisyhdistykset järjestävät lisäksi omaa koulutustoimintaa . Mutta luonnonvalokuvauksen epäkohdat ovat myös ilmeisiä . luonnonkalentereita , julisteit a, adresseja. Se on myös tuore ja persoonallinen puheenvuoro , joka heijastaa luonnonkuvauksemme vahvojen nimien näkemyksiä ja kokemuksia suoraan luovan työn keskeltä . Tässä luvussa tarjotaan kosolti kullanarvoisia vinkkejä, jollaiset usein tahdotaan pitää ammattisalaisuuksina. tieroa sekä vähintään yh tä paljon vaivannäköä ja sitkeyttä kuin erämaaluonnon kuvaaminenkin . Luontaisviljel y kotipuutarhassa 1. Kasvit ja kasvivalokuvaus 23.-27. Teoreettinen luku , valokuvan visualisointi , muistuttaa tervetulleella tavalla siitä, kuinka tärkeää luo nnonkuvaajan on tällä automatisoidun pikanäppäilyn aikakaudella pysähtyä rakentamaan kuvansa, paneutua hartaudella valitsemaan jalustansijansa . N iistä voit m yös ostaa Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n toimintaop paita, kirjoja. Luonnonkuvaajan vastuu on nykyään verrattomasti suurempi ja moniulotteisempi kuin koskaan aikaisemmin : hän ei voi olla puolueeton luonnon häikäilemättömän tuhoamisen suhteen . -3. Tuotetaan suosikkiaiheista massoittain postikorttimaisen ulkokohtaisia kuvia , joiden kaupallinen arvo on tuntuva mutta ympäristövalistusarvo miltei nolla. Muutaman vuoden takainen Holmåsenin kirja Luontokuvaajan polut jää ansioistaan huolimatta auttamatta toiseksi . Kurssi to teutetaan yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Jätteet hyötykä yttöön 17.18.4 . 931-11 5 715 piirisihteeri • Saimaan Luonnonsuojelukeskus Linnoitus Rak 18 , 53900 Lappeenranta 90 . 23.4. Tekniikkaa käsittelevässä luvussa tarjotaan rautaisannos tietoa kameratyypeistä pyyhkäisyelektronimikroskopiaan . Vesiensuojelu 13 .14 .3. Välitön elinympäristö 13.14.3. 8. Kaksipäiväisten kurssien kurssimaksu on 50 mk , Luontopolutkurssin 100 mk . Ihmisen ja luo nnon välistä suhdetta käsittelevä luku olisi saanut olla laajempikin. Linnut ja lintuvaloku vaus 28.6.-2. On ilmeisestikin syntynyt luonnonvalokuvauksen perusteos, jolle voi huoletta ennustaa varsin pitkää elinikää. 46 Luonnonsuojelukeskuksista saat apua ja neuvoja ym päristönsuojeluun liittyvissä kysy m yksissä. • Varsinais-Suomen Luonnonsuojelukeskus Läntinen Rantakatu 21 , 20100Turku 10, puh . Samalla tulee mainita kurssi, ilmoittautujan nimi ja osoite sekä paikallisyhdistys. puh . Luonnonsuojelukeskukset Ympäristönsuojelun erityiskysymyksiä 6. 2. 101. Luonnonharrastusviikkojen kurssimaksu 600 mk kattaa m yös ruokailukulut ja majoituksen 24 hengen huoneissa. Luonnonvalokuvauksen käsikirja ei olisi voinut ilmestyä sopivampaan aikaan aktivoimaan ja ohjaamaan lukuisia kuvaaj ia. Luonnonkuvauksen yksi tärkeimTieto on valtaa! mistä ja unohdetuimmista osa-alueista , ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutussuhde, vaatii koko joukon ekologista , etnologista , sosiaalihisroriallista ym . Aiheet ovat erilaiset, samoin lähestymistapa . 98 1-15 828 piirisih teeri • Pirkanmaan Luonnonsuojelukeskus Murcokatu 1, 33 100Tampere 10 , puh . 10.1.11. Luontopolut 24.-25 .4. " k. 92 119 909 toiminnanjohtaja Jouko Högmander • Pohjois-Pohj anmaan Luonnonsuojelukeskus Kajaa ninkatu 13, 90100 O ulu 10, puh . Luonnontuotteiden hyötykäyttö Espoo Espoo Tampere Tampere O ulu Espoo Helsinki Vaasa Lappeenranta Lappeenranta Tampere Helsinki Ruoko lahti Inari Nauvo Kilpisjärvi Valamon luostan Kursseille ilmoittaudutaan maksamalla kurssim aksu Suomen luonnonsuojeluliito n postisiirtotilille 6882 -2. Sarjan kolme ensimmäistä osaa ovat kolme täysin erilaista , itsenäistä kirjaa. Arvokkaimmillaan luonnonkuvaus on silloin, kun se tuottaa tieteellistä informaatiota luonnosta, elämämme perustasta ja ihmisen suhteesta siihen , tai taideteoksia, jotka voivat yleispätevästi avata silmiä luonnon kauneudelle ja merkityksellisyydelle . lähtien : 99600 Sod ankylä, puh . 90-642 88 1 SUO MEN LUONTO 1 / 82 41. 7. Kulttuurimaisema sivuutetaan yhdellä kuvalla , vaikka kysymyksessä on mitä laajin ja monipuolisin alue , jonka tallettaminen on meillä monessa suhteessa jo liian m yöhäistä . 3. 7. Teos vastaa nykyhetken vaatimuksia ja on asiatiedoiltaan perusteellinen. -7. 90-75 3 2580 • Lapin piirisihteeri Ann a-Liisa Sippola Ranuantie 9 B, 96400 Rovaniemi 40 , puh . Jon . Tapio Lindholm LUONNONV ALOKUV A UKSEN PERUSTEOS Hautala , Luhta, Rautavaara, Rinne, Soveri, Suominen: Luonnonvalokuvauksen kä"sikirja 208 s. Ympäristölainsäädäntö 20.-21 . Uudistuvat luonnonvarat 6.-7. Ilmoittautumisten on oltava luonnonsuojelulii tossa ympäristönsuojelukurssien osalta viimeistään viikkoa ennen ja luonnonharrastusviikkojen osalta viimeistään kahta viikkoa ennen kurssin alkamista. Kuntien ympäristönsuojelu 30. 2. 11 . Lukijan tiedollista tasoa ei aliarvioida. Pahin niistä taitaa piillä luonnonkuvauksen yk sija pintapuolisuudessa. 993 -11 738 Keskustoimisto • Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto Perämiehenkatu 11 A , 001 50 He lsinki 15, p uh . postikortteja , merkkejä, paitoja ja mui ta norppa-tuotteita. 90406 262 Hakaniemen ylähalli, puh . 7. Alkuperäisen luonnon suojelu 6.-7. 90-642 88 1 m yy mälät Helsingissä: Nervanderinkatu 11 , puh
Samanlaisia kuvia on jo nähty röykkiöittäin . postikortilla os . Jos näin on, on taottava tuhannesti kalloihin, enä mustavalkoinen kuvaus on myös luonnonkuvauksessa täysiverinen ilmaisumuotonsa. Olemmeko vihdoinkin pääsemässä eroon päälleliimatuista karamellisävyistä. Syy on syvemmällä: Kirjassa tiivistyy ikävystynävästi luonnonkuvauksemme tämänhetkinen paikoilleen jähmenyneisyys. Ja missä ovat ympäristökuvat, missä mustavalkoiset luontokuvat. Nyt on tultu tienhaaraan, josta edetään vasta kun löytyy tarpeeksi vahvoja kuvaajapersoonallisuuksia viitoinamaan luonnonkuvauksemme pahoin kulununa polkua vereksiin maisemun . 2. Tuleeko uudesta luonnonkuvaajapolvesta vain merkkivaloja vilkkuvilla, piipinävillä ja puhisevilla automaanikameroillaan väridioja näpsiviä robotteja. Luvun tekstiosuus on ajankohtaisuudessaan ja terävyydessään kirjan painavimpia. Vika ei johdu yksinomaan kirjasta, eivät kuvat kelvonomia ole. Tämä ohjaa luonnonkuvausta väkisinkin kapeaan VALOKUVA 4°1981 ULKOSAARISTOSSA Suomalainen luonnonvalokuva 1981 Voiko luontokuvaan luottaa . Arkisto vai kaksi' O Lintumies on eri mies 12 kertaa vuodessa, tilaushinta 90 mk. Tekniikkakin pelaa. havainnollisuudessaan kirjan parhaimpiin . "k. Ulkosaaristossa -näyttely on esillä Porin taidemuseossa 7.-3 1. Kirj an väriskaala on hilliny, pastellimainen. Näynelyn kuvista on kahdeksasta tehty myös postikomisarja, jota saa ostaa näynelypaikoilta sekä Suomen Luonnonsuojelun Tuen m yymälöistä . ja Turun taidemuseossa4.-28. Ja vielä roimemmin: vasta mustaval kokuvaus kehinää kuvaajan näkemystä syviin syövereihin; tarvitaan hiljaisia hetkiä pimiossa. Mustavalkokuvat ovat se nsijaan tainneet jäädä hieman vähemmälle huomiolle . Muna kuitenkin, teoksen anti puhtaasti kuvallises akin mielessä on juhlava, innostava. On tärkeä muistaa , enä luonnonkuvaaja on kameran ja valokuvatekniikan käynäjänä osa luontoa nakertavaa järjestelmää. Tilaukset puh. Suomen luonnonkuvaajac ry. Eikö luonnonkuvaajien valtaosa enää pidä mustavalkoista ilmaisua arvokkaana, omana ilmaisumuotonaan värin rinnalla. Vai ovatko mustavalkoiset kuvat "vain" mustavalkoisia. Valokuva-lehti, Korkeavuorenkatu 2 b F 72. rautatiekiriakaupasta tai lähimmältä lehriasiamiehehä. Olisiko duoconen käyttäminen nostanut kirjan hintaa liiaksi. 00140 Helsinki 14. 47. Vuoden Luonnonkuvat on värillinen kokoelma kauniita luonnonkuvia. Pelkästään dioja näpsimällä ei päästä tietyn vaiheen yli . Paitsi luonto, myös luonnonkuvaus tarvitsee ymmärtäm ystä osakseen. Luonnon kuvan kiistat ovat kilpailua elintilasta Ruotsissa sama kriisi 10 vuorta sitten Luontokuvan suunta kohti suurempaa kuvallisuutta .....,,.. 90-646 966. Timo Mieccinen JÄHMETTYNYT KUV AGALLERIA Vuoden Luonnonkuvac 81. Seppo Keräse n ja Arno Rautavaaran värivalokuvanäynely kertoo saaristomme luonnosta ja kulttuurista Itäiseltä Suomenlahdelta aina Perämeren krunneille . On huolestuneena kysynävä , heijastaako tämä teos laajemminkin koko luonnon kuvauksemme nykyti laa. 90663 433 tai 662 433, postisiirtotilille 313 88-1. Muutamaa poikkeusta lukuunottamana puuttuvat kiinnostavat kuvat. SUOMEN LUON 10 I / H2 41 . Kirjan tekijöitä ja ennakkoluulotonta kustantajaa on onniteltava lämpimästi hienosta saavutuksesta, joka muun lisäksi nostaa osaltaan valokuvakulnuuriimme tasoa. Weilin & Göös 1981. Sitä paitsi juuri hyvistä mustavalkokuvista on ympäristötiedotuksessa huutava pula, kuten ympäristökuvista yleensäkin (myös värillisistä). Puolensadan otoksen näynely kiertää eri kaupunkeja sy ksyy n asti, jonka jälkeen sitä saa varata Luonnonkuva-arkiston kauna , puh . On jo sinänsä huolestunavaa, enä Luonnonkuvaajat ry:n vuosikilpailulle vakiintuvat samanlaiset kriteerit kuin hevosenkuville joita pikkutytöt liimailevat seinillensä. Muna missä vika, kun kirjan useimpiin kuviin kyllästyy jo selailun jälkeen. Kirjan värieronelusta vastaa peräti viisi henkilöä, ja tämä kunnianhimo on tuonanut hienon tuloksen. 1
Esa Ranta Valokuvauskilpailu luki joillemme Suomen Luonto järjestää " Kaupunki , ihminen ja luonto" -aiheisen valokuvauskilpailun. SUOMEN LUONTO 1 / 82 4 1. Leakey & R. Henkilökohtainen tappaminen tehdään epäilemättä tunnelatauksen ja vihan vallassa, mutta ajatelkaa mi ten paljon aivopesua on tarvittu ennen kuin taistelijat on saaru tähän mielentilaan " (s. Tätä taustaa vasten on naurettavaa väittää, että järjestäytynyt sodankäynti vastaa paviaanin aggressiivista kulmahampaiden paljastamista. Ihmisen kehitystä tulee tarkastella suhteessa ekologiseen ympäristöön . Tässä suhteessa kirjapari Ihmisen synty ja Ihmisen jäljillä muodostaa olennaisen poikkeuksen ihmisen kehitystä käsittelevistä populaariteoksista. Ihmiset tulevat tähän maailmaan vain muutamilla vaistonvaraisilla reagointitavoilla varustettuina: imeminen , itku , hymyily ja kävely saattavat hyvi n olla ainoat ihmisen vaistomaisesti tekemät asiat. Lainaan tähän suoraan Leakeytä: "Emä ihmiset ja sodankäynti ) Kuuluuko sota ehdottomasti ihmisluontoon . Teuvo Suominen toteaa osuvasti kirjan esipuheessa: "Haasteet eivät lopu. Leakey , 1980). Luonnonkuvaajat ry:lle ehdotan kaikessa ystävyydessä, että se järjestäisi seuraavaksi kilpailun ympäristökuvauksesta tai aiheesta mustavalkoinen luonnonkuva. Leakeyn argumentointi ihmisen evoluutiosta on kiihkotonta ja se tukeutuu vahvasti luonnon valinnan mekanismiin . aineellisen ja sosiaalisen kulttuurin kehitys. Tarkemmin kilpailun säännöistä ja palkinnoista seuraavassa numerossa. Leakey korostaakin , että ihmisen esihistoria on kokonaisuudessaan kiehtovaa , ja että se on koko ajan liikekannalla oleva tiede. Samoin kovasti kasvaneen kuvaajakaarrin ponnistukset haaskautuvat paljolti tyhjäkäyntiin. ja kaupalliseen suuntaan. Leakeyn , antropologiperheen vesan , lyhyenä aikana ilmestynyt kirja (aiemmin suomeksi ilmestyneitä: R.E . IHMISEN HISTORIAA JÄLJITT ÄMÄSSÄ Jorma Laurila Leakey, R.E. Tätä ei pidä tulkita siten , että kuva ihmisen evolutiivisesta kehityksestä mullistuisi uusien löydösten myötä, pikemminkin niin , että jokainen löydös vie meidät lähemmäs totuutta. Pienenä puutteena kirjassa on se, ettei Leakey juurikaan anna tilaa omista näkemyksistään poikkeaville tulkinnoille . vsk.. Näin tämä kirja yhdessä Ihmisen synnyn kanssa muodostaa hyvän kokonaisuuden siitä mitä toistaiseksi tiedetään ihmisen kehityshistoriasta. Etenkin jääkauden ajan taidetta käsittelevässä luvussa nelivärikuvat tekevät oikeutta Lascauxin ja Altamiran luolien taiteilijoiden töille. Kilpai lussa on kaksi sarjaa , väridia ja mustavalkea. 241-242) . Luonnonkuvauksenkin haasteet muuttuvat. 1981 : Ihmisen jå"/jillii, Kirjayhtymä". Vai eikö muunlaisia ole. Lewin, 1979: Ihmisen synty, ja Charles Darwin: Lajien synty, toimittanut R.E. Ihmisen jäljillä -kirjan teksti on mukaansatempaavaa. Ihmisen jäljillä on kolmas Richard E. Poissa ovat väittämät aggressiivisesta ja luonnoltaan sotaisasta ihmisestä . Paino Leakeyn uusimmassa teoksessa on ihmisen evoluution " ihmistymisvaiheilla" . Osa esitetyistä olettamuksista pohjautuu enemmän vilkkaaseen mielikuvitukseen kuin olemassaolevaan aineistoon. Lisäksi värityö on paikoin kehnonpuoleista. lh48 1 misen evoluution historiassa on alusta alkaen hyvin sitkeästi mukana yksi teema. Pallo on luonnonkuvaajalla , jonka on pystyttävä uudistumaan , kehittämään ilmaisuaan ja löytämään aihepiirinsä ajankohtaiset ilmiöt." Palloa on siis syytä pompottaa. Ihmisen jäljillä kuvaa ihmisen koko evoluutiokaaren , mutta kirjassa on kuitenkin huomattava paino ajanjaksolla Homo erectus Homo sapiens. On selvää, että nykyiset fossiiliaineistot ovat monilta osiltaan puutteelliset tarkan kuvan selville saamiseksi . Maanviljelyn alkuun ihmiset saivat elantonsa keräämällä kasvisravintoa ja metsästämällä tai käyttämällä haaskoista saatua lihaa. Ulkoasussa häiritsi kirjan voimakkaasti piirtyvä keski taite, joka halkaisee kuvat rumasti. Tällaisia ovat erityisesti puhutun kielen ja sosiaalisuuden evoluutio . Toista kansaa vastaan sotaa puuhaavat kansanjohtajat eivät toimi aggression vallassa vaan politikoivat , ja sotilaat ovat taistelukentillä enemmän lampaita kuin susia. Eivät lopu kuvankatsojatkaan, jos kuvaajat vastaavat yhä uusiin haasteisiin. Luonnonkuvauksen nykykehitys turruttaa katsojat toisiaan toistavien kaunokuvien katseluun ja tekemässä samalla karhunpalvelusta myös ympäristövalistukselle. Ja kun kilpailusäännöt rajaavat aihepiirin värikkäiksi , alkuperäistä luontoa käsitteleviksi, niin miksei kirjan galleriaa täydennetty hyvillä mustavalkoja ympäristökuvilla , eikä toisilla saman ahtaan piirin luonnonkuvilla. Kirjan toisenlainen muotoilu olisi säästänyt tältä pulmalta . Ihminen luo kulttuuria, mutta on myös itse kulttuurin luoma. millainen ihmisestä lopulta rulee: miten hän käyttäytyy ja mihin uskoo. Keskeistä hominidien evoluutiossa on ollut siirtyminen pystyasennossa kulkemiseen ja sosiaalisuuden ja siihen liittyvien piirteiden kehitys. Leakey esittelee ja erittelee jokseenkin seikkaperäisesti näihin muutoksiin liittyviä olettamuksia. Vaikka teos on tiivistelmä televisiota varten laaditusta ihmisen evoluutiota käsittelevästä filmisarjasta, se on huomattava panos ihmisen alkuvaiheita käsittelevään yleiseen keskusteluun. Teoksen mielenkiintoisimmat lähestymistavat liittyvät paleoantropologisiin jaksoihin, joissa tarkastellaan ympäristön asettamia ehtoja keräilyn ja metsästyksen kehittymiselle sekä niitä evolutiivisia takaisinkytkentöjä , joita varhainen keräilijöiden ja metsästäjien yhteiskunta on asettanut ih2 misen kehitykselle . Kulttuuri ympäristöstä riippuu
pages 414--416 49. Lindholm. lr is cove red by Pleistocene deposits, moraine and glaciofluvial sedime nrs. to m ake a plea for protection of the river. but che Council of State has changed the protection reg ulations. The possibili1ies open 10 bio1echnology by Arto Srenroos pages 1213 From You1h Conserva1ion Group (Luon10-Lii110) ac1ivist 10 professor of Zoology br A. lorming an iso lated island. the Ounasjoki , is th rearened by rhe power indusrry. PAIKALLISISTA KERHOISTA JA MUISTA ASIOISTA VOI KYSELLÄ LISÄÄ SOITTAMALLA JA KIRJOITTA MALLA Luonto-liitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 H elsinki 15 puh . the direnor Tapio Suo minen portrays life in a no nhern Finnish vill age, which is under che th reat of d rowni ng by a resuvoir. Errata Corrections to summaries from 8 / 198 1 issue . Hän on innokas luonnonharrastaja ja ympäristönsuoje lij a, joka tutkii luontoa, retkeilee ja osallistuu ympäristötoimintaan . valtakunnallinen nuorten luonnonharrastajie n ja ympäristösuojelijoiden järjestö joka koostuu kahdeksasta piirijärjestöstä , paikallisista luontokerhoista sekä henkilöjäsenistä jotka saavat jäsenlehden eli N uorten Luonnon (siinä on m yös aukeam a nuorimmille Tikankontti) ja voivat näin pysyä ym päristötapahtumien tasalla. which in turn are covered by poscglacia l shore and aeoli an deposics. Suominen pages 1417 Olli Järvinen . Whirlpool of Nacure and Humani1y by Marjukka Kulmanen pages 3435 ln his larest film . Geological developmenl of Lauhanvuori by Risro Salomaa pages 3033 Lauhanvuori in south ern Oscrobothni a is th e highest poinr in wesre rn Finland , at 230 metres above sealeve l. No firs grow in Finland . Summaries Time 10 be gra1eful Edirorial page 3 The setting up of new national parks and nacure reserves, at rhe stan of this year, is a very important and concrete achievement for nature conservation . Kerhossa voi mukavassa seurassa harrastaa esimerkiksi lintu ja, kasveja , h yönteisiä. The hill emerged during the Ancy lus Lake stage about 9 300 8 300 years ago. was appoimed professo r of zoology last autumn . Suicidal spruce lorestS do they exist. better fi sh management , more efficient gamekeeping. so thac the road may be built through it. deve lopmem of organic farming and the su pplementary sou rces of income in farming , soft methods in forestry wir hout the use of poisons. The Suomussalmi coun1y's ecological lifes1yle experimen1 by Auli Kilpe/iiinen pages 512 Suomussalm i county is situated in Kainuu , half way up the eastern border of Finland . A new so lurio n is being soughr in the idea o an experi memal "eco-county". and to wish rhem all new strengrh in che com ing suuggles for the proteccion of nature . probably from che Carnbrian Period. ln rheir o pinion che o nl y altern arive ope n is a special law. A nature conse rvarion area was set up in 1947 . Siberia). vsk. Vaarunvuori hill endangered br Kaarina Micrrinen pages 2224 Vaarunvuori hill . farmhouse holidays. Privare landow ners have rhemse lves protected parts of the area. situated on the shores of the Gulf of Finland . The Highways and Wacerways Board wants to bui ld a motor-road at rhe head of the bay . The intention is to develop sources of liveli hood in harmony with the natural conditions of the coumy. MITÄ LUONTO-LIITOSSA OIKEIN TEHDÄÄW Luonto-Liitto , sen piirit ja luontokerhot järjestävät kursseja, leirejä, retkiä ja tempau ksia, joihin jäsenet ottavat osaa varsinkin varhaisnuorten kesäiset harrastusleirit ovat suosittuja. The intention of the artist Sirkka Linn amies' motto is that you sho uld "Look. and peat bogs. ja samalla suormaa LuontoLii ton harrastusmerkin . MIKÄ ON LUONTO-LIITTO. gathering of wi ld plan ts and their refinement , switching to renewable sources of energy, ho using in harmony wirh rhe environment, and prorenio n of unrouched areas. which has suffered an exodus from the countryside , and has high unemployment figure s. Last autumn cenain aims were adopred unanimously by the council ; e.g. There is a suong need fo r realisric rheo ries thar analyse natural popu larions and narura l communiries as affected by the spatio-tempo ral heterogeneiry of nature; such rheories would aisa provide a firmer basis for conservation rhan rhe prese nt theories do. pages 4 10-413 The commo n uees of Fin nish foresrs are Scots Pine (Pinus sylvest ris) and Norway Spruce (Picea abies). The top of the hill is si ruated above the highest post-glacial shore-line. east of Helsinki , is a nacure prorectio n area of international standing . Hän haluaa retkeillä , tutkia luontoa ja ehkii myöhemmin osa ll istua ympäristötoim intaankin. .. although ce rt ai n species do grow clsew here above the Arcc ic circle (e.g. LUONTO-LIITTO LUONNON PUOLESTA TIEDÄTTEKÖ, KUKA TÄMÄ ON. Equally important. In studying che dynamics of natural communities, different patterns may emerge at different scales. sicu ated on the nonhern shore of lake Päijänne. In this interview he emphasizes the impon ance of eco logy in nacure conserva cio n . as they probably su ffer from a Jack of generaliry especiall y rhose assumptions emphasizing o r implying equi libria. Small indusuial emerprises. Hän puo lestaan on ensiaske leitaan luonnonharrastajana ottava tyttö tai poika, jota kiinnostaa luonto ja joka haluaa ottaa selvää mitä luonnossa oikein tapahtuu. T. A delegarion ro oppose bui lding on the river met wit h decision makers fo r a week in He lsinki . KIINNOSTUS LUONTOON JA SE, ETTÄ HE VOIVAT MOLEMMAT KUULUA LUONTO-LIITTOON 1 LUONTO-LIITOSSA VANHEMPI OHJAA NUOREMPAANSA ... Kilpeliiinen. lt is a typical "' underdeveloped" count y. an o rnithologist well-known to nature conse rvationists. thoug h perhaps much more difficult to guage, is the fact that the protection of che environmem is graduall y becoming an aspira• tion of che whole nat io n. Many current assumptions are challenged . T. MITEN VOI LIITTYÄ 1 maksam alla jäsenmaksun 25 ,ps-tilille 90861 tai perhejäsenmaksun 10 ,jolloin ei kuitenkaan saa lehteä. MIKÄ HEILLE MOLEMMILLE ON YHTEISTÄ. take a picture , and leave rh em growing". Ecology and the balance of nacure by 01/ifiirvinen pages 182 1 The anicle is based upon an inaugural lecture give n by the aurho r rhe new Professor of Zoo logy at the University of Helsinki . which grew rapid ly to join up wit h che mainland . has an exeptional naru ral environment. lor bui ld in g the first pumped storage scacion in Finland . Ounasjoki river mus1 be pro1ec1ed br Auli Kilpeliiinen pages 2526 The only remaining large free-flowing river in no rthern Finland . The d ist inctio ns berween the ecological and the evolucionary time scales are important; so too are the discinctions between ihe local and the regional (eve n glo bal) sca les. 90-646 822 SUOMEN LUONTO 1 / 82 41. KUKAPA SITTEN LIENEE TÄMÄ. The bedrock is quartz -sa nd stone. The most numerous sho re formation s are beach ridges buc rhe most striking fearures are vegetacionless autochtonous boulder field s of quanz sa ndscone. which have moved into the county , have not he lred the situatio n all ch ar much . Now ir is time to chank ali nature co nservationists for their invaluable work . Now the Imatran Voima power company has o bcained a permir from the Water Court of Eastern Fin land . The winding of the Pernajanlahti road by Ulrica Cronsrröm pages 27-29 Pernajanlahti bay
Tämä o li vähän nurinkurista , sillä kesällä Nestori Närhellä juuri olisi ollut eniten tavaraa hyll yllään kun taas syksymmällä ei m yytävää enää juuri ollut. Lähetä vastauksesi maaliskuun alkuun mennessä ja laita toki samaan kirjekuoreen luontoaiheisia piiruscuksiasi ja kertomuksiasi. " Ne maksavat kolme etanaa kappale! " ilmoitti Nestori rohkeasti . SUOM EN LUONTO 1 / 82 1 "k .. ''Tässä sinulle kaksi etanaa!'' rääkäisi Hilari Hiirihaukka koukkaisten Nestori Närheä terävällä nokallaan ja yritti napata hiiripaistit Nestorin tiskiltä . Hän tarvitsi välttämättä jotakin suuh unsa ennen päiväunelle käymistään, maksoi mitä maksoi . Ihmiset kantoivat makupalat suureen kasaan pihan kauimmaiseen nurkkaan. Vilkaistessaan ylös Nestori Närhi näki Hilari Hiirihaukan laskeutuvan kuusenoksalle vain pyrstönmitan päähän hänestä ja hiiripa1ste1sta . "Hiiret tänne 1" "No, kaksi etanaa kappale , erikoistarjouksessa" , sanoi Nestori ääni hieman värähtäen pelosta . Arvaapa sinä ja lähetä arvauksesi osoitteeseen Lasten Luonto , Perämiehenkacu 11 A 8, 00150 HELSINKI 15. Paitsi nyt tänä syksynä . Vaahteranlehdelle Nestori asetteli löytämänsä mädät omenat: siitä linnut ne varmasti huomaisivat. Viereen Nestori latoi silakanruotoja ja perunankuoria. Oikein vastanneiden kesken arvomme kuusi kappaletta eläinkomisarjaa , johon kuuluu kuva hirvestä , jäniksestä, ketusta, majavasta, mäyrästä, oravasta ja ahmasta. perunan kuoria ja mätiä omenoita. Aamuisin hän lenteli ahkerasti ruokakasan Ja m yymälänsä väliä herkkuja kantaen . Kuusen katveessa kököttävään mökkiin oli muuttanut asukkaita, ihmisiä. Eräänä aamuna Nestori oli tyytyväinen , sillä hän oli löytänyt pihalta neljä hiirenraatoa. ettei ollut koko yönä saanut karvaakaan saaliikseen. Nestori huokaisi helpotuksesta. Nelivuoiias Ulla Rautiainen Oulusta piirsi meille jäniksen jälkineen. 50 Kauppias Närhen röyhkeä asiakas Nestori Närhellä oli eläinten ruokakauppa pihakuusen juurella. Niitä julkaistaan aina sopivan paikan tullen tässä lasten omalla aukeamalla. "Anna nuo minulle , heti 1" tokaisi Hilari Hiirihaukka osoittaen siive llään siimahäntiä. Hubercus Huuhkaja haukotteli , venytteli siipiään ja ilmoitti. Ne jättivät syömättä herkkuja : silakan päitä . ~ten Luonto Marja Mattlar KILPAILU Mikä lintu on tullut ruokailemaan kämmenelle. Ja Hilari Hiirihaukka sai lähteä tyhjin toimin Nestori Närhen kaupasta. "Ei minulla mitään etanoita ole, mutta minulla on nämä !" ärähti Hilari ja uhkasi Nestoria terävillä kynsillään ja konkkanokallaan. Tämä sopi Nestori Närhelle . Kesäisin kauppa ei juuri kannattanut, mutta syksyn tullen rupesivat lähiseudun pikkueläimet hakeutumaan Nestorin tiskin ääreen . Nestori N;irhi kuljetti hiirivainaat myymäläänsä ja asetteli ne tiskille riviin hännät suoristettuina . Samassa koko kauppa hämärtyi kuin valot olisivat sammuneet. Yhtäkkiä lehahti oksalle Hilari Hiirihaukan viereen suuri tumma hahmo , Hubercus Huuhkaja . Hubertus Huuhkaja sieppasi hiiret Hilari Hiirihaukan nokan edestä , makso_i niistä mukisematta pyydetyt etanat ja lensi tiehensä
D ö
92 1-1 9 909 20100 Turku 10 Murrokatu 1, puh . Seinäkalenterin koko on 34 X 49 senttiä. Koko B5, 64 s., nelivåiikuvitus, sidottu. Lisäksi hän pohtii lajien pelastamismahdollisuuksia ja antaapa ohjeita suojelutoimillekin . Värikuvat ja kartat havainnollistavat aineistoa, joka perustuu lukuisien tutkijoiden kirjoituksiin . 93 1-115 715 33 100 Tampere 10 Hakaniemen halli yläkerta , myyntipiste no 13 7 00530 Helsinki 53 J ASKO KAIKUSALO SUOMEN LUONNONSUOJELU\/ TUK I OY. Luonnonkalenteri en 1982 Luonnonkalentereita on vielä rajoitetusti jäljellä kaikill illä (suomi , ruotsi, englanti ja saksa). Kirja tekee tutuksi uhattua eläimistöämme. 28mk poikkea tai tilaa postitse Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Nervanderinkatu 11 , 00100 HELSINKI 10 puhelin 90-406 262 Sivumyymälät: Kajaaninkatu 13, puh . Suomen Luonnon tilaajana saat kalenterin 37mk kappalehintaan (muille 42 markkaa). tilaa postitse ta i poikkea myymälöihimme SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY puhelin 90-406 262 (myymälöiden osoitteet alla) Luonnonsuojeluliiton teemakirjat Uhatut eläimemme Uhatut eläimemme, sarjan ensimmäinen, on ilmestynyt. Sujuvasta kynästään tunnettu Asko Kaikusalo esittelee yli kolmekymmentä eläinlajia. 98 1-15 828 90100 Oulu 10 Läntinen Rantakatu 21 puh . Kuukausittain kalenteri esittelee luon no ntapahcumien lisäksi kaksi eläinlajia värikuvin ja tekstein. Aiheena ovat Suomessa elä vät luonnonvaraiset nisäkkäät