Suomen Luonto Nro 1 1983 Luonnonja ympäristönsuojelun aikakauslehti
Rajaoja on jostakin syystä "nuortunut" ja yltynyt uurtamaan vanhan uomansa nopeasti kolme-neljä metriä aikaisempaa syvemmäksi, jolloin viereinen suokin on reunaosiltaan kuivunut. Jokien liikkuvat särkät, kevättulvien sameus luonnonvesissäkin, ja paikoin paljaina loistavat rantatörmät ovat näkyviä merkkejä alati jatkuvasta eroosiosta. Silloin helposti unohtuu, että eroosio on aivan normaali luonnon kiertokulkuun kuuluva ilmiö, jota ilman ei edes voisi olla elämääkään. Luontainen eroosio on yleensä niin hidasta, ettei sitä huomaa varsinkaan pinnanmuodoiltaan melko tasaisessa Suomessa. Vuorten poimutuksessa nousevat aikanaan mantereilta mereen kulkeutuneet ainekset uudelleen vuoristoiksi, ja niin edelleen. Eroosio on luonnollista Useimmiten olemme Suomen Luonnossa käsitelleet eroosiota vakavana ympäristöongelmana, niin tässäkin numerossa sivuilla 3 3-3 5. Hiekkainen maaperä on osalcaan edesauttanut nopeaa muutosta tapahtuma on verrattavissa ojituksen aiheuttamiin hiekkamaiden syöpymisiin, katso esimerkiksi SL 8/1982 sivu 47.. Luontainen eroosio muotoilee hitaasti maanpintaa, tasoittaa vuoristot ja mäet; kulunut aines kulkeutuu vesien mukana lopulta mereen . Eroosiosta tulee ongelma silloin kun se on liian nopeaa. Joskus saa eroosio luonnossakin hyvin äkillisiä ja voimakkaita muotoja, mistä esimerkkinä on Leigh Plesterin kuva Pyhätunturin Rajaojalta kansallispuiston pohjoisrajalta
Viime vuosina metsämaan määrä on jopa kasvanut. 3. marjakasvit ja metsäjo Tuusa, Pertti Uotila ja Juha Valste. Pessimistisimmät a.rviot puhuToimirussihteeri: Kaarina Miettinen(vt.) ,vat jopa sadoista tuhansista lähivuosikymmeninä sukupuutroon kuoleToimittaja: Jorma Laurila vista lajeista. Maailma ilman metsiä. Maapallon laajuisesti metsän vuosi olisi totisesti tarpeen. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. 90-642 881 Liiton roimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.00, kesäkuukausina 8.30-15.30. Suurta osaa, ehkä useimpia menehtyvistä lajeista ei ole ehPäätoimittaja: Seppo Vuokko ditty edes nimetä, saati muuten tutkia. Silti metsätaloudessamme on moniakin luonnonsuojelijaa arveluttavia piirteitä. Lehden voi tilata maksamalla tilaushinnan postisiirtotilille no 608 21-1 . Se edellyttää kansainvälistä yhteistyötä, sillä suurin osa sademetsistä on alikehittyneissä maissa. Vertailun vuoksi: omista luonnonkasveistamme runsas kaksisataa ka Kulmanen, Tapio Lindholm , (20 %) on käyttökelpoisia ravintona tai muuten, ja toistakymmentä Veikko Neuvonen , Helge Rontu, Pir(noin 2 %) on taloudellisesti merkittäviä (esim. Suomen talousmetsissä eliölajien lukumäärä pienenee ehkä puoleen luonnonmetsien lajimäärästä, mutta kun sademetsä muutetaan yhden puulajin tehoviljelmäksi, siellä ei ole prosenttiakaan alkuperäisen sademetsän lajeista. 4200 mk 4-väri 9100 mk 5600 mk 4800 mk 6200 mk Lisäväri 850 mk netto. Ilmoitusmyynti: Heikki Kultti , puh . Vuonna 1983 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. puh. Me täällä Suomessa vietämme metsän vuotta. Tilauksia välittävät myös Suomen Luonnonsuojelun Tuen myymälät, lehtiasiamiehet ja posti. Meillä on metsiä ja niitä käytetään periaatteessa kestävästi. Sademetsien vähetessä niissä kuolee päivittäin eläinja kasvilajeja suTOIMITUS kupuuttoon . puut). Suurin osa metsien eläin-, kasvija sienilajeista viihtyy talousmetsissäkin eikä sukupuutto uhkaa montaakaan alkuperäistä metsälajiamme. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKA ISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkaru 11 A 8 00150 Helsinki 15. Kansainvälisesti katsoen asiat ovat täällä hyvin . Metsien häviäminen johtuu monista syistä. Suomen Luonto Nroll983 42 . Sademetsien säilyttäminen on alkuperäisen luonnonsuojelun suurin haaste lähivuosikymmeninä. vsk. Emme tiedä, kuinka moni kadotetuista lajeista olisi hyödylliAntti Karlin, Kalevi Keynäs, Marjuknen. Inonumero 12 mk. Raskaat metsäkoneet, auraukset, ojitukset, laajat avohakkuut, vesakkomyrkytykset, suojametsien hakkuut ja yksipuolinen havupuiden suosiminen ja istutusten käyttö muuttavat metsää monin tavoin. Maailman metsäala vähenee ja erityisen nopeasti vähenevät trooppisten alueiden metsät. Taitto: Markku Tanttu Itsekkäästi ihmisenkin kannalta ajatellen tällainen tuhoaminen on TOIMITUSNEUVOSTO typerää. Tilaushinta Suomeen ja Pohjoismaihin on 95 mk , Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 70 mk ja muihin maihin 110 mk . Pessimistisimmät tarkkailijat puhuvat jo tulevaisuuden metsättömästä maailmasta. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton toimistoon. Metsiä muutetaan maatalousmaaksi, joskus onnistuen, mutta valitettavan usein maatalouskäyttö jää lyhytaikaiseksi: kun metsä ei enää suojaa maata, maaperä huuhtoutuu ja mullattomalle maalle ei enää metsäkään kasva. Suomestakin viedään metsäasiantuntemusta kehitysmaihin, mutta tuntevatko konsulttimme havumetsän ja sademetsän ekologian erot. Sademetsien suojelu on koko maapallon asia, eikä sen kustannuksiakaan tule sälyttää vain harvojen harteille. 90-694 7836. ILMOJTUSHINNA T mv. Viljellyt puulajitkin ovat kotimaisia . 2/ ls4100mk 1/ 1 s 2400 mk 1/2 s 1500 mk 114 s 800 mk takak. ISSN 0356-0678 Värierottelut: Oy Liro-Scan Ab , Espoo Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy , Forssa SUOMEN LUONTO 1183 42
.. ... .. .. Suomen akatemia on rahoittanut tutkimuksen jossa on selvitelty Lounais-Suomen savikko alueiden yllänävänkin voimakasta eroosiosta. Esimerkkitapauksena kerrotaan Aänekosken Metsäliiton Teollisuuden saastunamista vesistä sivuilla 1216. 22 Kirjallisuutta . . . SUOMEN LUONTO 1 1983 Maailma ilman me<siä. . . ......... . .. . . Mitä muuta muurahaiset meistä ih. .. 17 Ismo Tuormaa: Näin vihreitä ovat puolueet puheissa ... . . Katsauksia , Uutisia ......... .. ...... . Pekka Tiainen: Kuka päättää taloudellisista realitee. vsk.. . Siitä enemmän sivuilla 33-35 . .. . . . Jorma Luhca: Kuukkelimetsä .. Mikä olisi teollisuudelle edullisempaa kuin lainata kansalaisilta rahaa kymmeniksi vuosiksi kuuden prosentin korolla. . . .. . . .. .. . • • • • • · Yrjö Roicco: Trooppisten metsien talouskäyttö . . .. ..... .. ............................... . . .. Kansantalouden ja ympäristönsuojelun suhteita pohditaan sivuilla 1723 mm . . .. . 28 Jukka Parkkinen: Koskettava kertomus lehmästä . . ..... ......... .. Lisäksi ruoditaan kansantalousmallien ongelmia ja opetellaan ekologisen taloustieteen aakkosia. . . .... . . .... .. .... Vesioikeudet Q.vat lisäksi teollisuuden tukena . Hannu Mansikkaniemi: Viljelyeroosio voimakasta 3 Lounais-Suomen savikkoalueilla .......... misistä mahtavat ajatella, selviää eestiläisen muurahaistutkijan Vambola Maavaran muistiin merkitsemistä muurahaisten mietteistä sivuilla 3638. . . ............ Huutoja korvesta .. . . .. . . ... . tema .. .. . . Olavi Luukkanen: Kaskisavuja sademetsän yllä ..... . . . .. . . SUOMEN LUO TO 1/8342. . . Marjukka Kulmanen: Saamelaistutkija Suomussalmella: On aika opetella ekologisen taloustieteen aakkoset . 24 Lasten Luonto ...... .. . , .. . .. . . 19 Jorma Laurila: Kolmannes jätteistä kompostiin . Ismo Tuormaa : Professori Pentti Kouri: Luonnonsuojelukin talouslaskelmiin .... ... Kaarina Mieccinen: Metsäliitto pilasi Aänekosken alapuoliset vedet: Surullinen ja uskomaton tarina .. ........ .. .. ... . .. . . Etusisäkannessa kerrotaan luonnollisesta eroosiosta. .. .. . . . ............. . . Tällä kertaa trooppisia metsiä tarkastellaan puun tuottajina ja kaskimaina sivuilla 24-32. . . . . ........ . ..... kansantaloustieteen professori Penni Kouri suomii teollisuuna siitä että ympäristönsuojelua ei oteta taloudellisissa laskelmissa huomioon . .. .. Liekö ihminen vain suuri kaasun täyttämä kupla. ... ... . . ... . . 33 36 39 40 42 44 46 50 53 58 59 Eroosio ei olekaan pelkkä kaukaisten maiden ongelma. . ....... 12 Roger Olsson: Ruotsi ympäristönsuojelun vai ympäristöbyrokratian luvattu maa . ...... . . . . .. .. ..... 5 Vambola Maa vara: Muurahaisten maailma . .. ............ . . . . 4 Trooppisten metsien suojelu on alkuperäisen luonnon suojelun suurin tehtävä lähivuosikymmeninä. . Eero Paloheimo: Vihreät vaaleihin. ... . ............ Metsän vuoden kuluessa sademetsien pariin palaamme useammankin kerran
. . Jätin lumen hautaaman 5. dollisti niiden kanssa seurustelun. vsk . nissa va1ens1 ne . Aloin pitää hiljaisuudesta, joka herätti ne elämään ja mahsuoMEN LUONTO 1 / 83 42. Olin jo ehtinyt mieltyä siihen . Kun tuli vieraita tai kytkin radion päälle, ne lakkasivat olemasta. Vaikka en koskaan ollut tuntenut vetoa yliaistilliseen ja mystiikkaan, opin yhä paremmin kuulemaan talon näkymättömien haltioiden ääniä. Tulen humina uu. Ennen tuloani talo oli seissyt vuosikymmenen kylmillään . Teksti ja kuvat Jorma Luhta Kuukkelimetsä Joutuessani jättämään talon huomasin, kuinka jotain etsimästäni olikin löytynyt siinä asuessa. Talvi-iltoina ne kahahtelivat, sipsuttivat ja laahustivat likelläni. Mutta minun oli lähdettävä kylästä , jonka talot asettuivat pitkäksi nauhaksi jäätyneen jokiuoman ja maantien väliin, jonka sähkö langat pakkanen oli pingottanut tiukoiksi, jonka autojen ja traktoreiden moottorit alkoivat pöristä ja savupiiput tupruttaa paljon ennen päivänvaloa, jonka peltoja hirvet kurkkivat metsästä, niin, että kuuraiset oksat tuntuivat kasvavan mustia korvalehtiä.
En hakenut metsästä nykyaikaa , joka korvenkolkkaa tavoittelevia tienpistokkaita enkä puskutraktoreiden , maan siirtokoneiden , tukkirekkojen , moottorisahakuoron jyrinää. En tietenkään muuttanut asumaan metsään , mutta vastentahtoisen lähdön jälkeen ei ollut muuta mahdollisuutta hiljaisuuden kuunteluun . Hakeuduin seuduille ja hetkiin , joissa korva erotti lumen kuorruttamien puiden huokailun , vaikkei iho saanut aistimusta tuulen liikkeestä. Ei sellaisia metsiä ollut paljon , eikä niissä ollut vuoria , tuntureita tai kalliojärviä , jotka houkuttelivat liian kaukaa liian paljon ihmisiä.. Tuskin yksikään metsäneläin kaihtoi minun tavallani monitoimikoneen ulvomista. Etsin metsää itseään. 6 tanssilavan , hylättyjen autiotilojen , ruokinta-aitausten uneliaitten porojen, keltasirkkuparvien , jotka pelmahtivat vanhan naisen astellessa postilaatikolle, harakkojen, karjatilallisten ja hyväntahtoisten talonhaltioiden naapuruuden
Sen lisäksi, että olosuhteet ja säiden yllätykset tuntuivat toimivan minua vastaan , jokin elämän ja kuoleman välinen oli muuttunut mielessäni. Joka ei metsää ymmärrä , ei ymmärrä metsästystä. 10 SUOMEN LUONTO 1183 42. Puille, linnuille, nelijalkaisille pakkaskaudet olivat kuoleman juhlaviikkoja. Itselleni onneksi en ollut unohtanut selviytymisen kulkemisen , tulenteon , yöpymisen taitoja. vslt.. Metsä peilautui kuolevan poron silmästä, jonka korpit puhkoivat seuraavana päivänä. Yksinäinen mies sulatteli iltahämärässä tulillaan lunta kahvipannuun . Talossa asuessani olin valikoinut toisin kohtaamani luonnon. Toisin katselin myös kevään tuloa: Räntätuiskuun työntyviä muuttolintuja, tulvan äkillisyyttä, metsoja, jotka tuskin nälkäkuukausista päästyään heittäytyivät sokeaan vimmaan , hakkasivat tuntikaudet toisiaan paukkuvin siivin ja laahautuivat korven piiloihin • mustelmilla ja kaulat revittyinä. Ketun vahtiminen kuutamossa, hiipiminen sukkasillaan lintukoiran haukulle , hanhien lähestyminen syysusvaisen rimmikön yli , valmistelematon yö laavulla, kaikki se johdattaa nöyryyteen , joka muuten olisi harvinaista. Nälän ja vilun yhteishyökkäys tiputti kurikkoina haukkoja ja tiaisia , kotkia ja kuukkeleita. Tietenkin raakuus ja moukkamaisuus turmelevat hienouden mistä hyvänsä taidosta , mutta juuri metsästäjä työntyy lähimmäksi metsän ikivanhaa, vuosisataista merkitystä. Hän oli hiihtänyt näädän jäljillä, joiden päätä ei sillä valolla tullut
Metsä ei ole enää sitä mikä se on ollut. En löytänyt metsänhaltioita, en tonttuja, sm1p11koja, maahisia , menninkäisiä , mitä niitä on. Tai sitten ne ovat paenneet tyhjiin hirsi taloihin, joiden hiljaisuudessa niiden äänen kuulee. D 11. Ehkä ne ovat lähellä, kun hiihtäjä jäljittää näätää tai koira saa haukun metsosta , tai kun on yksin metsässä yöllä ja pöllö huutaa. Metsässä kaikki selittyi jollakin. Luulen haltioiden peruuttamattomasti kadonSUOMEN WONTO 1 /83 42. Luulen etteivät ne ole kestäneet tielinjojen räjäyttelyä ja sammalmaton auraamista. neen , sillä metsät , Joissa ne viihtyisivät, ovat liian pieniä, paloiteltuja ja erillisiä. ysk. Kesäkuun illassa kuukkelin siivet leimahtivat auringon valokiilaan, pöllönpoikanen kurottautui oksalla, karhu putkahti rämeaukolle tiheikön komeroista. Ehkä ne kulkevat karhujen mukana ja asettuvat talveksi niiden pesiin. Ja purokorven naavat heilahtelivat yö tuulessa , hyönteiset rikkoivat korpilammen kaivoa . Tai pingotin syysmyöhällä laavukankaan , jonka edessä vähäinen tuli kasvoi pimeyteen. Sen hiipuessa revontulet hulmusivat, susilauma ulvahteli kaukana rajavyöhykkeellä , hiiripöllö piukautti kuusenlatvasta yhtäkkisen huudon. Ehkä ne ovat muuttuneet punapyrstöisiksi kuukkeleiksi, jotka lehahtelevat kulkijan edellä. Ehkä kummituksia liikuskeli päässäni , metsässä kalskahtivat kiimaisten porojen tai metsäpeurojen sarvet aineellisina toisiinsa. Ja kuitenkin kevät tulee uudelleen : Hanhet ja joutsenet mekastavat tulvaniityn sulassa, jossain metsot vyöryvät ja ryskyvät kiihkossaan ja niiden kolkko laulu sekoittuu helinäksi, joka täyttää ~n
Lehmätkin ovat sen verran viisaita etteivät ollenkaan juo järven vettä . Keskisuomalaisten kärsivällisyys on loppunut ja he ovat tehneet ItäSuomen vesioikeuden toimista kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Jokaista laukaalaista kohti on lähes 8 000 hehtaaria täysin käyttökelvotonta vettä. Hehtaarituotto järvessä oli 28 kiloa ja kalatkin olivat parhaasta päästä: järvitaimenta, siikaa, muikkua, kuhaa, haukea , lahnaa, säynävää, madetta ja ahventa . Eräs sikalanpitäjä oli syöttänyt sioilleen Vatian kaloja, ja seurauksena oli ettei sian liha kelvannut teurastamollekaan. Jätevesien vaikutukset ovat voimakkaimmillaan Äänekosken ja Jyväskylän välisellä vesireitillä , mutta ulottuvat myös pitkälle Pohjois-Päijänteelle saakka. Laukaan taajamaan virtaa nyt pahasti saastuneina kaksi vesireittiä, Viitasaaren ja Saarijärven reitit , Äänekosken alapuoliset. ''Koska on pe/ä.ttå'vissä että Ää·nekoski Aktiebolagin valmistuvasta selluloosatehtaasta tullaan laskemaan jä•teves1å' sekä· myrkkyaineita kalastuskunnan vesialueille, pää.tettiin kää'ntyä Keski-Suomen Maanviljelysseuran puoleen pyynnöllä, että· seuran puolesta toimitettaisiin ensi kesänä· tutkimus vesistön nykyisestä· tilasta ja ryhdyttäisiin toimenpiteisiin että tehtaaseen laitettaisiin tehokkaat puhdistuslaitteet vesi saastutuksen ehkäisemiseksi." (Peuran kalastuskunnan vuosikokouksen pöytäkirjasta 2 7. Tuo Kuusan koski on yhäkin Etelä-Suomen komeimpia vapaana virtaavia koskia, mutta eihän sillä enää ole mitään merkitystä: vesi haisee ja kuohuu eikä siihen taimen enää nouse. LAAJAT VESIALUEET PILAANTUNEITA Metsäliiton Teollisuus Oy:n Äänekosken tehtaat pilaavat vesiä laajalta alueelta. Entisetkin jätevesiasiat ovat yhä hoitamatta; niiden vesioikeudellinen sotku on setvimättä 20 vuoden ajalta. Hoitakaa vetenne miten haluatte tai puhdistakaa se Helsingissä. Vatianjärvi on ollut yksi maan tuottoisimmista kalavesistä. VEDET OVAT KESKI-SUOMEN RIKKAUS Vaikka ammattimainen kalastus on tullut Päijänteelle vasta siirtolaisten mukana sodan jälkeen , ovat muun muassa lohipadot merkkinä siitä , että kala on ollut varsin merkittävä jokapäiväisen leivän lisä . Vesillä oleminen oli elämänmuoto näillä kulmakunnilla ja siksi kalastus12 -kunnat huolestuivat jo 1930luvun lopulla Äänekoskelle rakennettavan teollisuuden jätevesistä. vsk.. Mutta kun kala paketti purettiin , kaloista löyhähti vastenmielinen tuoksu ja ne oli heitettävä suoraan kaatopaikalle. KALOJA EI SYÖ SIKAKAAN Monet muistavat katkerina ensi kokemuksiaan saastuneista vesistä ja pilaantuneista kaloista . Rantala on äitini sukucila ja täällä on asuttu 1700-luvulta saakka. Vielä minun lapsuudessani siinä oli lohipadot kahta puolta ja tälläkin talolla oli toiseen patoon osuus . 1. Kala on merkinnyt aina paljon; meilläkin on kalastettu kovasti, vielä vuosisadan alussa talossa on ollut pari nuottaa, kymmenkunta rysää, samanverran katiskoita ja menoja, kertoilee Laukaan Vatianjärven rannalla asustava Lauri Kolo. Vahinkojen suuruudesta saa käsityksen Äänekosken ja Korpilahden välisen vesialueen katselsuoMEN LUONTO J / 83 42 . Mutta ei tunnu missään jos minä sanon Metsäliitolle että me olemme olleet täällä taatusti kauemmin kuin tehdas, Lauri Kolu hämmästelee . Näitä kaloja ei syö enää sikakaan, Lauri Kolu kertoo. Mitä on nyt odotettavissa, kun Metsäliiton Aänekosken tehtailla lopetetaan sulfaattija sulfiittitehdas, ja Metsä-Botnia rakentaa tilalle uuden jättisulfaattitehtaan. Mutta laukaalaistenkin on ollut lähdettävä hakemaan särvintä muualta. Karjankin pito on vaikeutunut , kun vesi on järjestettävä ihan muualta , vaikka järven rannalla asutaankin . Saaliiksi saatiin liki puoli veneellistä lahnoja ja niitä lähdettiin myymään Suolahden vanhainkotiin, jossa tarjous otettiin ensin ilahtuneena vastaan. Sitä ei voi syödä, juoda, keittää, siinä ei voi kalastaa eikä uida. Laukaalainen Eino Noronen muistelee kuinka hän 1960-luvun alkuvuosina oli taas pitkästä aikaa kalassa entisen koivistolaisen kalastajan kanssa. Sehän se tuntuu niin kummalta nyt kun Metsäliitto vänkää niiden helsinkiläisten kanssa tästä Päijänteen vedestä. Kaarina Miettinen Metsäliitto pilasi Äänekosken alapuoliset vedet: Surullinen ja uskomaton tarina Äänekosken alapuolella kuohuu: siellä kuohuvat saastuneet _yedet ja ihmisten mielet. Kun helsinkiläiset vaativat että Päijänteen veden pitäisi olla puhdasta, n_iin Metsäliiton ja Metsä-Botnian miehet sanovat, että me olimme täällä ensin. 19 3 7) Tämän aloitteen pohjalta Vatianjärven kalastosta tehtiin selvitys jo ennen sotia. Muun muassa laukaalainen kulttuuri elää veden rannalle asettuneena: Laukaa on seudun emäpitäjä, kolmen vesireitin sydän
Läheisen Vatianjärven vesi on täysin käyttökelvotonta. Muna sittemmin ovat kala1 pilaantuneet ja verkon picokin on täysin mahdotonta. Vuosina 1960-74 muikku on vähentynyt 50-90 prosenttia , samoin siika. Erityistä haittaa ammattikalastajille on aiheutunut muikun , siian, hauen ja taimenen vähenemisestä. Jo 1950-luvulla kotitarvekalastus kärsi saastuneista vesistä , muna vielä 1962 saatiin joskus syötäviäkin kaloja. Nyt Päijänteen kalojen osuus kaupasta on pudonnut viiteen prosenttiin . Mutta vastaus oli aina sama: " Se on yleismaailmallinen ilmiö, että vedet saastuvat, eikä sille voi kukaan mitään. Laukaan Vatianjärvi on yksi Metsäliiton Äänekosken tehtaiden pahiten saastuttamia järviä. Uusia yritsuoMEN LUONTO 1 / 83 42 . musta varten arvioidusta kalastuksen tuoton vahinkoprosenteista. SAASTUMINEN ON ' 'YLEISMAAILMALLINEN ILMIÖ" Kun kalat alkoivat kuolla rantaan ja vesi alkoi haista , kalastuskunnat ottivat yhteyttä Metsäliittoon . vsk. Kalakorvaukset olivat mitättömät. LUVAT MYÖNNETTY , KORVAUKSIA SIIRRETTY Vesioikeuksien perustamisen jälkeen 1962 lupaja korvausasiat on käsitelty vesioikeuksissa. Kalat joudutaan nyt hankkimaan merialueelta, vaikka eletäänkin rikkaan vesireitin äärellä. Metsäliitto ei ole syyllinen mihinkään . Me emme saastuta yhtään ' ' , kertoo asioissa mukana ollut Lauri Kolu. Vesialue Kuhnamo, Vatia Saravesi Torronselkå" Pohjois-Le p på·vesi Poronselkå" (På"ijä"nne) Ristiselkå" Heinosniemi-Kå"rkinen Vanhaselå"n pohjoisosa Vahinkoprosentti 100 80 70 55 30 15 10 5 Äänekosken ja Jyväskylän välisellä vesialueella Metsäliiton Teollisuus Oy:n osuus vahingoista on 90-100 prosenttia ja Pohjois-Päijänteelläkin osuus on vielä 50-70 prosenttia. Paljon paremmin eivät ole asiat kaukana Päijänteellä, jossa kymmenet ammattikalastajat ovat joko kokonaan luopuneet kalastuksesta tai heidän toimeentulonsa on ratkaisevasti huonontunut. Kun Päijänne vielä oli puhdas oli Päijänteen kalojen osuus kalakaupasta jopa 65 prosenttia. Hauki ja taimen ovat vähentyneet 30-40 prosenttia . Kuvan verkko oli vedessä kymmenisen tuntia. Vasemmanpuoleisessa kuvassa taustalla näkyy Vatianjärven rannalla vuonna 1816 rakennettu nuoccatalas ja ainakin samanikäinen venetalas. Metsäliiton Teollisuus Oy:n ja muiden vähäisempien samaan vesireittiin jätevetensä laskevien kuntien ja yri13. täjiä on lähes mahdotonta saada mukaan. Tästä alkoi monivaiheinen oikeudenkäynti, jonka päätös tuli korkeimmasta oikeudesta vasta 1969: Vuorineuvos Westerholm sai vaatimattoman sakon ja tehdas joutui korvaamaan muutaman kaivon. Kalastuskunnat hermostuivat , kun asia ei edistynyt ja 1952 juttu annettiin Äänekosken nimismiehelle. Taimenen väheneminen johtuu Äänekosken jätevesien taimenen poikasalueita tuhoavasta vaikutuksesta Päijänteen yläpuolisilla koskiosuuksilla
Metsäteollisuus on vesiemme suurin saastuttaja. vsk.. Kuvassa Mersäliiton Aänekosken cehcaira. Sen ajan Metsäliitto jatkaa 14 jätevesien laskemista vesistöön vuoden 197 3 luvalla. Vain siinä tapauksessa, ettei selvityksiä vahingoista voi saada, luonnontieteellisistä tai muista syistä, voidaan istutusvelvoitteet ja korvaukset siirtää pois lupa-asian yhteydestä . Prosessi kestää pitkään. Katselmustoimitus kesti kaikkiaan kuusi vuotta ja siinä käsiteltiin vuosina 1962-1980 jätevesien johtamisesta aiheutuneita vahinkoja ja niiden korvaamista. MIKSI VELVOITTEET JA KORVAUKSET OVAT VIIPYNEET Yleensä , kun jätevesien laskemiseen myönnetään lupa , määrätään myös kalakantojen hoitovelvoitteet ja korvaukset. Kuluneet kaksi vuotta on odoteltu päätöstä Äänekosken uudesta jättisellutehtaasta. Varsinaiset katselm uskokoukset aloitetaan vuoden 1983 maaliskuussa. Toimitusmiesten lausunnon mukaan vahingot Äänekoski-Korpilahti välillä ovat (vuoden 1975 hintatason mukaan) liki 30 miljoonaa markkaa ja Keski-Päijänteellä vahingot ovat (vuoden 1980 hintatason mukaan) yli 18 miljoonaa markkaa. Vesioikeus on myöntänyt luvat 70luvun alussa, Metsäliiton Teollisuus Oy :lle 1973. Mutta tämä on poikkeus ja siihen pitää olla pätevät syyt. Vuoden 1980 jälkeisen tilanteen osalta Metsäliitto on joutunut hakemaan jatkolupaa. Vesioikeuden päätöksessä vuodelta 197 3 on Metsäliitolle määrätty maksettavaksi ennakkokorvauksia rantatilojen omistajille , joita on noin sata, samoin ennakkokorvauksia on maaratty kalastusvah i ngo ista kai astusku n n i lie. Katselmustoimituksen alkukokous on pidetty jo kaksi vuotta sitten. He ovat kannelleet eduskunnan oikeusasiamiehelle Itä-Suomen vesioikeudesta, joka on jälleen kerran lykännyt istutusvelvoitteiden ja lopullisten korvausten määräämisen Metsäliiton Teollisuuden uuden luvan yhteyteen. Katselmuspöytäkirjat valmistuivat 1978. Kansantaloutta on kehitetty suurteollisuuden ehdoilla ja haita! ovar menneet muiden maksettaviksi. Muille kuin Metsäliitolle ei ole määrätty ennakkokorvauksia lainkaan. Mikäli korvauksia ei voida määrätä ja yrityksen käynnistämistä on pidettävä kiireellisenä , on kuitenkin määrättävä ennakkokorvauksuoME LUONTO 118342. Vesioikeudellinen sotku on lopullisesti setvimättä 20 vuoden ajalta. Keskisuomalaiset ovat jälleen hermostuneet asiain käsittelyn hitauteen ja muihin oikeuksiensa loukkauksiin. Korvaukset ja velvoitteet siirrettiin pääosin katselmukseen. Jotkut vesialueet on uhrattu hyvinvoinnille kokonaan . tysten hakemukset on pantu vireille 1960-luvun alussa. Metsäliitto on lähettänyt täydennykset lupahakemukseensa Itä-Suomen vesioikeuteen . Mutta ennakkokorvaukset ovat kaiken kaikkiaan vain pieni osa toimitusmiesten arvioista , vaikka niiden pitäisi vastata suunnilleen lopullista vahingon arvoa
Vt.professori Pekka Vihervuoren mielestä Etelä-Saimaan tapauksessa on ilmeisesti menetelty väärin . . ---· .. Paitsi että korvaukset on kokonaan siirretty pois lupien yhteydestä, niin samalla on siirretty myös kalanhoirovelvoitteet. Selluliemi haisee voimakkaasti ja koski vaahtoaa luonnottomasti. . set, jotka on pyrittävä saamaan vastaamaan varsina1s1a korvauksia. "Jt-,,,..._ -. Lapin korkeakoulun ympäristöoikeuden vt. .,. -_,. . Itä-Suomen vesioikeustuomari Eero Ahola on antanut vastineensa eduskunnan oikeusasiamiehelle osoitettuun kanteluun . -~ ~~... Myöhemmin määritetään sitten varsinainen lopullinen rahakorvaus . Hän väittää että kun luvat 1973 myönnettiin ei ollut vähäisempiäkään edellytyksiä ratkaista mitä edunmenetyksiä Metsäliiton Teollisuus Oy:n jätevesien vahinkovaikutusalueen alapuolisessa vesistön osassa aiheutuisi ja mitä korvauksia ja toimenpiteitä edunmenetysten hyvittämiseksi oli määrättävä, koska asiat kaiken kaikkiaan oli puutteellisesti selvitetty. ,---=---:-. vsk. -::-:~ . ~.aukaa, Kuusan koski, josta on matkaa Aänekoskelle runsaat kymmenen kilometriä . --.· :-... Vesilaissa on ehdoton pääsääntö että vesioikeuden ja katselmusmiesten tulee hankkia selvitykset, jotta velvoitteet ja korvaukset voidaan määrätä. --... Lupaa ei saa myöntää ennen kuin kaikki tarvittavat selvitykset on saatu. SUOMEN LUONTO 1 / BJ ~2 . Itä-Suomen vesioikeus perustelee vielä lupaja korvauskysymysten erottamista toisistaan EteläSaimaan jätevesien asiakokonaisuudella, jossa Itä-Suomen vesioikeus on antanut luvat erikseen. "'::::--.. Lukuunottamatta poikkeustapausta, että seuraukset eivät ole ennalta arvioitavissa. ' J i1 _.. Vasemmalle avauruu Kapeen lahti, jossa siika kuti ja josta saatiin verkolla taimenta. .. , ~~~..: ._ .. professori Pekka Vihervuori selvittää kyseistä lain kohtaa. --~.:."'=· :z ... .... ~:~ Laukaan Kapeenkoski, jonka niskassa kuvan oikeassa reunassa oli aikoinaan erittäin hyvä lohiverkkojen paikka. Kuitenkin vesilain 10 luvun 24 pykälän mukaan lupaa jätevesien johtamiseen ei voida edes myöntää , jos näitä edellytyksiä ei ole. 15. Taimen ei näihin vesiin enää nouse. . lu:....._...a~.-
v, k.. LUPAEHTOJA KIRISTETTÄVÄ Äänekosken alapuolella sattui joulukuussa 1982 valtava kalojen joukkokuolema. Keski-Suomen vesipiiri ei löytänyt kalojen kuolemaan mitään muuta syytä kuin sen, että vettä oli normaalia vähemmän . Vesilaki ei tunne vesistön pilaajalle myönnettävää vesistön pilaamisen käyttöoikeutta . Mutta ainakin tämän tapauksen on syytä vaikuttaa uusia lupaehtoja laadittaessa. Mutta niin kauan kuin teollisuudella on takuumiehinään vesioikeudet ja niiden teknokraattinen oikeudenjakajakunta, niin kauan vesistömme palvelevat lähinnä teollisuuden likaviemäreinä. Istutusvelvoite ei ole yksittäiselle vahingonkärsijälle korvaus, vaan sillä pienennetään vahinkoja yleisesti niin kuin puhdistuslaitoksen rakentamisellakin . Toisaalla tässä lehdessä kansantaloustieteen professori Pentti Kouri toteaa, että luonnonsuojelu pitäisi ottaa liiketaloudellisissa laskelmissa nykyistä paremmin huomioon . Istutustai muu kalanhoitovelvoite on pääsääntö. Vahingonkärsijä tai vesihallitus voi tehdä vesioikeudelle aloitteen lupaehtojen tiukentamisesta. Vähentynyt vesimäärä ei riittänyt laimentamaan Metsäliiton Äänekosken tehtailta tulevia jätevesiä riittävästi, sanoo vanhempi insinööri Juhani Mäki Keski-Suomen vesipiiristä. Ääritapauksessa putken suulle voidaan laittaa vaikka tulppa. RAHALLA EI VOI KORJATA VAHINKOJA Äänekosken jätevesiasiassa ei tähän päivään mennessä ole määrätty lainkaan istutusvelvoitteita. Tämän ajattelun mukaan yksityistä kansalaista kiinnostaa vain rahakorvaus . Tiukentamiseen pitää olla kaksi edellytystä: Vesistössä pitää ilmetä ns . Itä-Suomen vesioikeus pitaa kercakaikkisia korvauksia edullisimpina ja on lisäksi sitä mieltä , että on hyvä kun vahingonkärsijän ei siten tarvitse olla etujaan valvomassa. TEOLLISUUDELLE VESISTÖ ON VAIN VIEMÄRI Kansalaisen oikeusturva on näissä vesiasioissa huono , jos korvausten ja velvoitteiden määräämistä siirretään epämääräiseen tulevaisuuteen. Kertakaikkiset korvaukset on oikeudel16 lisesti hankala kysymys . Samoin on vesialueen omistajan oikeusturva huono , vaikka hänen oikeutensa on suojattu hallitusmuodossa. Pohjanmaalla tätä kutsutaan ns. Korkein hallinto-oikeus on soveltanut jo 70-luvun alkupuolelta vesilain 10 luvun 24 pykälän toista momenttia määrätessään kalanistutusvelvoitteet välittömästi luvan yhteydessä. KERT AKAIKKISET KORVAUKSET EIVÄT TYYDYTÄ On luultavaa että Itä-Suomen vesioikeus määrää korvaukset maksettaviksi kertakaikkisina. Mutta on varsin epätodennäköistä , että lupaa siltikään kesken lupakauden tiukennettaisiin. ''Raivion opiksi": Pitäkää suunne kiinni itse hankkeesta ja sen ehdoista. Kuten Äänekosken alapuolistenkin vesien tapauksessa. Vaatikaa vain korkeintaan rahakorvauksia . Tällöin ei itse asiassa voitaisi enää vaatia laillisin perustein esimerkiksi puhdistustehon parantamista. huomattavaa pilaantumista. Toinen edellytys on, että olosuhteet ovat muuttuneet luvan jälkeen . Saastuneen Vatianjärven rannalla asuva Lauri Kolu toteaa: " Keski-Suomen vesien pitäisi olla 150 000 ihmisen aitta. KHO on tältä osin kumonnut useita vesioikeuksien päätöksiä ja muuttanut niiden perusteita niin, että istutusvelvoitteet on määrättävä jo luvan yhteydessä, Vihervuori sanoo. Pekka Vihervuoren mukaan vesiensuojelumaksulla ei voida hoitaa korvauksia eikä muitakaan lain edellyttämiä velvoitteita. Niissä vesioikeuksien päätöksissä, joissa kalanistutuksia pidetään korvauksen vaihtoehtoina asioista tulee yksityisoikeudellisia, ja yleinen etu hämärtyy ja se voidaan jopa kokonaan unohtaa . Metsäliitto on määrätty maksamaan maaja metsätalousministeriölle vain vesiensuojelumaksua 36 000 markkaa vuodessa. Mutta kaiketi tulisi lähteä siitä, että jos lupa on määräaikainen, ei korvauksiakaan voida silloin maksaa pidemmälle ajalle kuin lupa on v01massa. D SUOMEN LUONTO 1/83 42 . Mistä muualta teollisuus saisi näin halvalla korolla lainaa. Kalakuolema on mitä todennäköisimmin huomattavaa pilaantumista. Yhteen kustannusten porsaanreikään on myös oikeusministeri Taxell kiinnittänyt huomionsa: Viipyvien korvausten korko on liian alhainen , vain kuusi prosenttia. Kertakaikkiset korvaukset merkinnevät sitä, että vesioikeus myöntää itse määräämällään hinnalla pysyvän käyttöoikeuden vesiimme. Mutta moninaiskäytöstä täällä ei ole puhettakaan, tämä vesi palvelee ainoastaan Metsäliiton viemärinä. Kritiikki vesiasioiden hoidosta on kohdistettava niin teollisuuteen kuin vesioikeuksiin. Istutukset ja muut toimenpidevelvoitteet ovat niitä asioita, jotka vaikuttavat luonnossa , siellä ei rahalla pystytä vahinkoja korvaamaan , Vihervuori toteaa. Se on veden ainoa käyttö''. Olisi ymmärrettävä mikä vesiensuojelullinen merkitys on sillä, että kalanistutuksista ja muista suojelutoimista määrätään silloin kun lupa myönnetään. Tältä osin aikoinaan annettu lupapäätös on erityisen kyseenalainen. Ympäristökustannukset on hänen mukaansa nostettava niin suuriksi, että teollisuuden kannattaa enemmin parantaa tuotantoteknologiaansa kuin saastuttaa luontoa. Kun lupa on voimassa, olipa se hyvä tai huono , niin , vaikka kaikki Päijänteen kalat kuolisivat , se on täysin luvallista ja laillista, Vihervuori toteaa. Maksu on eräänlainen lisämääräys . Vt.professori Pekka Vihervuoren mukaan jätevesien laskulupaa voidaan tiukentaa vesilain 10 luvun 25 pykälän mukaan vielä luvan ollessa voimassa
17. Ismo Tuormaa Professori Pentti Kouri: Luonnonsuojelukin talouslaskelmiin Luonnonsuojelu pitäisi ottaa liiketaloudellisissa laskelmissa nykyistä paremmin huomioon. Pelkkä liiketaloudellinen kannattavuus ei ole koskaan riittäProfessori Pentti Kourin mielestä myös vaihtoehdon arvo on otettava mukaan rakentamishankkeen kannattavuuslaskelmiin . vsk. Vaihtoehdon arvo saadaan laskemalla kustannuksiin mukaan hankkeen välittömät haitat ja vaihtoehtoisen käytön menettämisen arvo. Näin sanoo Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Pentti Kouri. Hankkeet aiheuttavat pitkäaikaisia ja kasautuvia haittoja, ja työllisyyttä ne parantavat vain lyhyen aikaa. SUOMEN LUONTO 1183 42 . Esimerkiksi joen rakentaminen sähköntuotantoon tuhoaa lopullisesti muut käyttömahdollisuudet. Kourin mukaan Suomella on vielä pitkä tie kuljettavanaan ennen kuin päättäjätkin ymmartavat luonnonsuojelun olevan myös taloudellisesti tärkeää. Ympäristöä tuhoavia hankkeita ei voi esittää vetoamalla pelkästään liiketaloudelliseen kannattavuuteen tai työllisyyteen
vä puntari päätöksiä tehtäessä. Kourin mielestä tälle käytännölle on kaksikin hyvää perustetta: Puhtaan luonnon arvo kasvaa jatkuvasti. vsk.. Vaihtoehtoja on : Oulun yliopiston tutkimuksen muk_aan Lestijoen k_alatalo'-:'dellinen arvo ylittää voimalarakentamisesta saatavan. Työllistämiseen vetoamalla ei ympäristöä tuhoavia investointeja voi tehdä. 18 VAIHTOEHDON ARVO Kourin toinen keskeinen perustelu hänen varsin varaukselliselle suhtautumiselleen laajoihin ympäristöä tuhoaviin vesirakennushankkeisiin on sekin kansantaloudellinen. D SUOMEN LUONTO J / R3 42 . Tämä ei tarkoita sitä, ettei mitään saisi tehdä , vaan sitä, että lähtökohdat tasavercaistetaan. Kourin mielestä mitään hanketta ei voikaan lähteä esittämään vain sillä perusteella, että se on "liiketaloudellisesti kannattava". Kourin mukaan vaihtoehdon arvo saadaan laskemalla kustannuksiin mukaan hankkeen välittömät haitat sekä muun vaihtoehdon lopullinen menettäminen tuolla alueella. Heille ja tuleville sukupolville olisivat jääneet vain haitat ja menetetyt luonnonarvot , Kouri huomauttaa. Suomessa on ehkä ajateltu , että maamme on hyvin harvaan asuttu ja täällä voi siksi luontoa saastuttamatta tehdä mitä vain. Kuviteltuna esimerkkinä hän mainitsee tilanteen, jossa kemian tehtaat eivät enää lainkaan saastuttaisi ympäristöä niiden parannettua ympäristönsuojelun vaatimusten takia riittävästi tuotantoteknolog1aansa. Vesivoiman rakentaminen kuuluu luonteeltaan ja vaikutuksiltaan niin kutsuttuihin korvaamattomiin projekteihin: Luontoa ei voida palauttaa sen jäljiltä ennalleen. Aina on näet olemassa niin kutsuttuja ulkoisia vaikutuksia, jotka olisi otettava huomioon. Työllisyysvaikutus on hyvin lyhytaikainen, ja kustannukset ovat miltei ikuisia. Tämä ei saa kuitenkaan siunausta kansantaloustieteilijältä. Jos näin kuitenkin tehdään, ollaan ratkaisemassa työllisyysongelmaa hyvin lyhytjänteisellä tavalla. Tehdään melkein sam_oin kuin puhuttaessa, että tarvitsemme sotateollisuutta työllistääksemme ihmisiä. Niiden rahallinen arvo tulee esille vasta myöhemmin, kun puhdasta luontoa on yhä niukemmin. Itse uskon tämän olevan aivan mahdollista , jos siihen vain on halua. Tulevaisuudessa voi olla esimerkiksi mahdollista tuottaa energiaa jollain muulla tavalla tai löytää ~lueelle toisenlaista käyttöä. Teknologian kehittyessä "tarve" tärvellä luontoa taloudellisen voiton takia vähenee jatkuvasti ja samalla vaihtoehdon arvo korostuu. Esimerkiksi tehtaan saastuttama vesi tai ilma ei näy yritysten kustannuksissa, vaikka se tulisi ajan mittaan yhteiskunnalle kuinka kalliiksi. HAITTOJEN JAKAANTUMINEN Päätöksiä tehtäessä olisi myös aina muistettava , miten hyödyt ja haitat jakaantuvat. Kourin mukaan ainoa keino työllistää ihmiset pitkällä tähtäyksellä pysyvästi on tehdä se luonnon tasapainoa järkyttämättä. TYÖLLISYYS Vesirakentamista puolustetaan usein työllisyyssyillä. Vesirakentaminen on kuitenkin tehnyt nämä vaihtoehdot mahdottomiksi. Esimerkiksi suurten vesirakennushankkeiden aiheuttamat haitat ovat pitkäaikaisia ja kasautuvia. Kansantaloudellista kannattavuutta laskettaessa olisikin aina otettava huomioon hankkeen ympäristöhaitat ja mahdolliset hyödyt samalla painolla kuin muutkin liiketaloudelliset menot ja tulot , Kouri sanoo. Tähän päästään nostamalla ympäristökustannukset niin suu riksi, että teollisuuden kannattaa ennemmin parantaa tuotantoteknologiaansa kuin saastuttaa luontoa. Vaikka esimerkiksi Vuotos olikin liiketaloudellisesti kannattava, suurin osa hyödystä olisi langennut muille kuin Lapin asukkaille. Vo1malarakentam1sen va1htoeht0Ja on kuitenkin tutkittu vain poikkeustapauksissa. Samalla periaatteella voisi työllisyyden varjolla tarjota mitä tahansa. Vaihtoehdon arvon menettäminen on nykyään hyväksytty kustannuslaskelmiin Yhdysvalloissakin. Luonnonsuojelu on taloudellisesti arvokas asia ja se täytyisi ottaa liiketaloudellisissa laskelmissa nykyistä paremmin huomioon. Suomalainen luonto on kuitenkin hyvin altis häiriöille. Meillä kansalaiset ovat näissä asioissa heränneet päättäjiä aikaisemmin . hyödyn. Siksi hankkeen kustannuksiin on laskettava mukaan myös niin sanottu vaihtoehdon arvo. Esimerkiksi järvemme ovat hyvin matalia ja haavoittuvia , ja metsäteollisuutemme on hyvin raskas vesistöjen kuormittaja
Objektiivisen tutkimuksen nimissä esitetään usein selviä poliittisia suosituksia. . ", toteaa uutistenlukijan virallinen ääni radiossa. Vuosittain ilmestyy maassamme joukko kansantalousennusteita, joita tuottavat mm. Mallit ja ennusteet ovat pieniä vivahde-eroja lukuunottamatta samaansuuntaisia. \\ ' <"'-.._ .. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA sekä Työväen taloudellinen tutkimuslaitos TTT. Tuloksia ei kuitenkaan välttämättä julkisteta sellaisenaan, vaan mukana on myös tarkoituksenmukaisuutta. Tämä saattaa selittää sitä, että ennusteiden virheet ovat usein samansuuntaisia. Tutkijat saattavat malliensa avulla pyrkiä mahdollisimman hyvään kehityksen ennustamiseen. Tämä tekee tulosten arvioinnin etenkin mallien systematiikkaa tuntemattomalle vaikeaksi. Tätä rajoittaa se, että ennusteet laaditaan joskus varsin kovassa kiireessä. Pekka Tiainen Kuka päättää taloudellisista realiteeteista. Malleilla on kuitenkin omat rajoituksensa, jotka on syytä tuntea. vsk. \; ,......_ 'SUOMEN LUONTO 1 /83 42 . Taloustutkija Pekka Tiainen esittelee joitakin varauksia, jotka on mallien oikeaan arvoonsa saattamiseksi syytä tuntea. 19. Edelleen laskelmien perusteita ei kaikilta osin julkisteta. Etenkin ympäristötekijöitten kohdalla on syytä olla kriittinen . Taloudellisilla malleilla ja kehitysennusteilla on oma käyttönsä . "Kansantaloutemme kasvuvauhdin uskotaan pysyvän varsin hyvänä myös lähikuukausina, ilmenee juuri ilmestyneestä taloudellisesta ennusteesta .. Laskelmien avulla tulevasta kehityksestä saadaan parempi kuva, kuin jos lähtökohtana olisi pelkkä yleinen tuntuma . Tällöin tekijän kannalta on turvallista raamittaa ennusteita vallitsevaan käsitykseen sopiviksi ja enintään joiltain osin ja rajallisesti poikkeaviksi. Vastaväitteet voidaan \ :--?°?--. Niistä tulee helposti auktoriteetteja, joihin vetoamalla kehitystä ohjaillaan. ..:::-:-· .
TUOTANNON MITTAAMISEN PULMAT Taloudellista kehitystä mitataan tuotannon kasvulla. Uutta taloa rakennettaessa tuotantoa lisää se, että siihen tarvitaan uusia luonnonvaroja eli alkutuotantoa. Tilasto ei sinällään valehtele mutta se voi johtaa harhaan , JOS sitä ei käytetä oikein . Se kerrotaan ja samoin kerrotaan malliin liittyvät oletukset. Vanhaa korjattaessa tarvitaan vain osa uuden energiasta ja raaka-aineista. Esimerkiksi rahan kierrättäminen pankeissa sekä puolustuslaitoksen menot ovat tämän määritelmän mukaan tuotantoa. Nykyisten mallien käyttötarkoitus on kuitenkin monesti merkinnyt rajoituksia. kumota mallin antamalla auktoriteetilla. Nykyisen laskutavan mukaan on niin, että mitä pidemmät työmatkat sitä suurempi tuotanto liikenne-toimialalla ja sitä korkeampi kokonaistuotanto. Mittaamistavassa on kuitenkin monenlaisia ongelmia. YMPÄRISTÖTEKIJÄT MUKAAN MALLEIHIN Mallin käyttötarkoitus määrää tietysti sen mitä tekijöitä mallissa on mukana. Tiedotusvälineillä ei ole mahdollisuuksia syvempään arviointiin. Talonpoikaisjärkeen ja omaan kokemukseen perustuva kritiikki tyrmätään 20 usem "taloudellisilla realiteeteilla'' . Tällöin tyydytään tulosten uutisointiin ja totuttujen auktoriteettien lausuntoihin. Muun muassa koulutuksen puute ei aina anna mahdollisuuksia kriittisyyteen, jota ennusteet välttämättä vaativat. Kaikki tuotanto ei tietenkään ole hyvinvointia. HAITAT MUKAAN MITTAREIHIN Ympäristöongelmat , saastuminen , terveydelliset seuraukset ja muut vastaavat tuotannosta koituvat ongelmat eivät vaikuta tuotannollisiin mittareihin. Ero kasvaa, jos uuden tieltä ensin puretaan vanha talo , sillä purkaminenkin lasketaan tuotannoksi . Kotityö ei sen sijaan ole tuotantoa. Toisinaan esitetään käsityksiä, jotka eivät suoraan perustu malliin. Siten siirtyminen luontoistaloudesta rahatalouteen kasvattaa tuotantolukuja , vaikka elintaso ei nousisikaan. Monia asioita, joilla on taloudellisenkin kehityksen kannalta olennaista merkitystä, ei ole nykyisissä malleissa otettu huomioon . Tilastoihin ei kuitenkaan tarvitse sanotun perusteella suhtautua pelkästään kielteisesti, sillä niitä tarvitaan asioiden kuvaamiseen. Esimerkiksi luonnonvaraja ympäristökysymyksiin ei ole vielä vakavasti puututtu, minkä osoittaa vaikkapa ympäristötilaston kehittymättömyys. Näin tosiasiallinen tasoero ei tuotannossa ole se, mitä virallisten tuotantolukujen perusteella näyttää. Myös kertakäyttöiset tuotteet ilmaisevat suurempaa tuotannontasoa kuin kestävät. MALLIEN RAJOITUKSET Kuitenkin myös itse mallissa on omia ongelmia, joihin ei aina suhtauduta riittävän kriittisesti tai joiden perusteltukin arvostelu pyritään torjumaan. Lisää esimerkkejä: uuden talon rakentamiskustannukset ovat korkeammat kuin vanhan saneerauksen kustannukset. Jos kotityö otettaisiin mukaan tuotantolukuihin, tuotanto kasvaisi , koska mittaustapa on muuttunut , vaikka elintaso ei muuttuisi yhtään. Riippuvuudet ja oletukset voidaan määritellä monilla tavoin, ja johtopäätökset poikkeavat tällöin toisistaan. Tämä merkitsee sitä, että sikäläinen tuotanto henkeä kohti olisi suurempi, jos siellä käytettäisiin täkäläisiä mittareita. Tällöin kokonaistuotanto jäisi mitattaessa pienemmäksi kuin nykyistä mittaria käyttäen. Tällöin virheet eivät enää sisälly malliin, vaan mukaan tulevat arvostukset. Sen sijaan mallien parantaminen on usein vaikeaa. Puutteet tulevat usein esille malleja käytettäessä. Kestävät tuotteet merkitsevät kuitenkin , että samalla tuotannon määrällä tuotteita on enemmän käytössä . Tuotantoa on se, mikä tuotannoksi määritellään. Havainnollinen esimerkki on työmatkaliikenne. Jos tällaiset haitat sisällytettäisiin tuotantokustannuksiin vaikkapa maksuja tai veroja perimällä niitä voisi ajatella esimerkiksi negatiivisena tuotantona. Riippuvuudet määritellään usein jostain taloudellisesta teoriasta lähtien. Usein malleja ja ennusteita laativilla tutkijoilla on realistisempi käsitys tulosten merkityksestä ja niiden rajoituksista kuin tulosten käyttäjillä. Tämä ei kuitenkaan todista sitä, että kritiikki olisi virheellistä, vaan on pikemminkin osoitus siitä, että malleja on käytettävä ja niiden tuloksiin suhtauduttava riittävän varovasti. ,sk.. Joskus myös tutkijat luottavat malleihin liiaksi. Sosialistisissa maissa tuotannon käsite on suppeampi kuin meillä: se rajautuu enemmän pelkästään aineelliseen tuotantoon. Molemmissa tapauksissa tuloksena on yksi talo. Nykyisten mittareiden mukaan tuotanto on kuitenkin suurempi silloin, kun rakennetaan uusi talo kuin silloin , kun vanha kunnostetaan. Mallit eivät ole puhdasta laskentatekniikkaa, joka tuotta1s1 automaattisesti oikean tuloksen. Olennaista on, mitä taloudellisia muuttujia on mukana ja miten niiden riippuvuudet määritellään. Pitkän ajan kuluessa muun muassa elintason nousua liioitellaan, esimerkiksi tuotantoluvuissa ei ole mukana luontoistalous. PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYKSEN ARVIOINTI ON KEHITTYMÄTÖNTÄ Edellä lueteltuihin tilastoimisen ongelmiin törmätään tuotannon SUOMEN LUO TO i / BJ 42. Käytännön kokemuksesta jokainen tietää , etteivät pitkät työmatkat nosta elintasoa. Malleihin sisältyvät teoriat ja oletukset saattavat heijastella vallitsevia arvoja, ja tuloksena ovat sen mukaiset poliittiset suositukset. Kun ne lisäksi esitetään sopivassa yhteydessä, ne saadaan näyttämään ikään kuin laskelmien ja tutkimusten tuloksilta. Mitä paremmin tunnetaan niihin liittyvät ongelmat ja heikkoudet sitä paremmin niitä osataan käyttää
kasvun käsitteen ja perinteisen kokonaistaloudellisen mallikehikon yhteydessä. Se merkitsee myös sitä, että energian saanti ja riittävyys ovat kasvavia ongelmia, koska jalostusasteen nousu vaatii kuitenkin lisäenergiaa, vaikkei lisää raaka-aineita. Suomessa tällainen ajattelutapa on vasta enintään viriämässä. Tuotannon kasvu perustuu muuhunkin kuin raaka-aineiden käytön lisäykseen esimerkiksi silloin, kun on kyse palveluista ja teollisuuden jalostusasteen nostamisesta. Kotitaloustyön arvoa ei oteta huomioon taloudellisissa mittareissa. Demokratiassa, jossa luotetaan ihmisiin , tulkitaan tyytymättömyys esimerkiksi siten, että keskustelu ei ole ollut riittävän avointa ja että asiat on valmisteltu ja päätetty liiaksi suljettujen ovien takana. Kuvassa kansantaloutta vaurastetaan purkamalla Sumeliuksen arvokas huvila Helsingin Lauttasaaressa. Muun muassa nämä yhteydet puuttuvat raportista kokonaan. Toisaalta taas tapahtuneen kehityksen selittämisessä mallit ovat monin osin etulyöntiasemassa. Taloudellisen kehityksen mittaamisessa on monia ongelmia ja paradoksejakin. ,sk _ ympäristön saastumisella vastaisuudessa on. Matka kokonaistaloudelliseen malliin kytkeytyvaan luonnonvarojen käytön suunnitteluun on vielä pitkä. LUONNONVAROJEN KÄYTÖN SUUNNITTELUUN On syytä tässä oikaista ilmeisesti Rooman klubin tarkasteluista periytynyt väärinkäsitys: Tuotannon kasvu ei välttämättä merkitse raaka-aineiden käytön kasvua. Esimerkiksi raaka-aineiden riittävyys on jouduttu arvioimaan erikseen . Kansalaiset voivat olla tietämättömiä, mutta tämä ei merkitse sitä, etteivätkö he pystyisi monipuolisiin ratkaisuihin, jos vain saisivat riittävästi tietoa. Metalli on kierrätettävissä uudelleen tuotantoon. Kansantalouden pönkittämiseksi perhe kannattaa sitä vastoin viedä ravintolaan syömään. Se taas edellyttäisi luonnonvarojen käytön suunnittelua kestävän käytön periaatteella. Tästä ei kuitenkaan voida tehdä kansalaisia väheksyviä johtopäätöksiä. D 21. Malleihin ja ennusteisiin suhtautuminen liittyy keskusteluun demokratiasta ja siihen, missä määrin luotetaan kansalaisiin ja missä määrin '' teknokraatteihin'' . Ehkäpä onkin niin, että kun ihmiset saavat paremmin tietää, mistä on kyse , päätöksenteko demokratisoituu . Kansalaisten mukanaolohan on tae ratkaisujen monipuolisuudelle. Rooman klubin tarkasteluissa ei myöskään riittävästi ole esillä se, että esimerkiksi kerran maasta kaivetut metallit eivät häviä niin , että aina tuotannon kasvaessa tarvittaisiin lisää uutta metallia. Nämä ongelmat ovat syynä siihen , että etenkin pitkän aikavälin kehityksen arvioinneissa ei kokonaistaloudellisen mallikehikon käyttö ole tahtonut onnistua. TEkNOKRATIAAKO. Lisäksi voi kysyä, millaisia vaikutuksia SUOMEN LUONTO 1/ 834 2. Tämäkään e1 poista itse ongelmaa, mutta se tarjoaa ratkaisumahdollisuuksia. Niinpä esimerkiksi SITRA :n raportti Suomi vuonna 2010 esittää sellaista tuotannon kasvua , että pakostakin joutuu kysymään, onko kasvu sopusoinnussa raaka-aineiden ja energian saannin kanssa. Mitä enemmän metallituotteita vuosikymmenten mittaan kertyy, sitä suurempi on poistumakin , ja vastaavasti tätä kautta käytettävissä oleva raakaaineiden maara. Kokonaiskehikon käyttö auttaisi poistamaan mahdottomia kehitysuria ja huomaamaan muutoin syrjään jääviä piirteitä. Kansalaiset ovat kyllä oikeassa siinä, mitä heille itselleen tai heidän ympäristölleen tapahtuu, vaikka tällaista kehitystä ei malleista voisikaan lukea. Talon purkaminen kasvattaa nykyisten mittareiden mukaan kansantaloutta, vaikkei edes uutta taloa rakennettaisi tilalle. Demokratia ei toteudu, vaikka olisi hyväkin malli ja sillä pätevät käyttäjät , ellei kansalaismielipidettä kuunnella
Tuotos, vasat, on se mitä pyritään pitämään korkeana. RAHA KAIKEN MITTA Taloustieteilijöiden mukaan tuotantoon kuuluu muutakin kuin teollisuus tai käsityötuotteet. Raha käy tarpeettomaksi, jos todella kiinnitettäisiin huomiota perustuotannon ja tuotteiden arvoon. Näissä laskelmissa päädymme samaan kuin nykyiset sosiaalitaloustieteilijäc. Tämä johtuu siitä, että niitä tarkastellaan suhteessa rahaan. TALOUSTIEDE KESKIAIKAISELLA TASOLLA Myrhaug katsoo, että teollisten maiden taloudellinen ajattelu on jäänyt jälkeen tekniikan kehityksestä: Tapamme käsitellä taloudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä ei poikkea sen ajan näkemyksistä , jolloin maapalloa pidettiin litteänä. Muutenhan mitä enemmän liikenneonnettomuuksia , alkoholin kulutusta tai rikollisuutta, sitä vauraampi yhteiskunta. Nythän vallitsee näkemys , jonka mukaan kansantuote kasvaa, jos poro satrastuu. M ukaan lasketaan opetus, viralliset toimet, lääkintähuolto jne. Sekin ikään kuin uusintaa itsensä aivan kuten orgaaniselle elämälle on ominaista. Mikä ei kelpaa, joutuu takaisin luonnon kiertokulkuun. Mutta raha jatkaa kiertoaan kuin mitään ei tapahtuisi , kuin sillä itsellään olisi arvoa. täytyy kuulua kulutuspuolelle yhteiskunnan taseessa. Lasketaan että voimalateollisuuden palveluksessa oleva tuottaa vaikkapa 400.000 markkaa tai kruunua vuodessa, mutta maanviljelijä vain 50.000. Tuotanto ja kulutus muodostavat suljetun kierron, jossa rahalla on vain symboliarvo. Voimme laskea montako miljoonaa markkaa tai kruunua kansakunnalle tuovat maatalous , metsätalous , kalastus, polttoaineteollisuus, kaivostoiminta, muut teollisuuden alat, voimalat ja rakentaminen . Mutta kun he laskevat mukaan kaupan ja sanovat , että se tuo maalle 28 ,3 miljardia, että vakuutusala ja rahoitustoimi keräävät 6,4 miljardia ja julkiset ja yksityiset palvelut 42 , 5 miljardia , on yhteiskunnan tilinpidossa perustavaa laatua oleva virhe . Myrhaugin mukaan teollisten maiden talous on kuvitteellista taloutta, jossa myös raha on ikään kuin tuote . Kaupan , palveluiden jne . Rahahan on alunperin toiminut kaupankäynnissä tuotteiden s1Ja1sena, mutta näyttää kuin täsuoMEN LUONTO 1/83 42 . Niin ikään viime vuosien 3-4 % taloudellinen kasvu, joka näkyy virallisissa laskelmissa, ei todellisuudessa pidä paikkaansa, sillä tiedämme, että tuotanto polkee paikoillaan tai on paikoin supistunut. Sen oppien mukaan ihmisen on sopeuduttava kasvien , eläinten ja ympäristön keskinäisiin lakeihin. Esimerkiksi nuoria ihmisiä voi olla työttöminä , koska kukaan ei sijoita rahaa heidän työllistämisekseen. PATOINSINÖÖRISTÄ T ALOUSTUTKIJAKSI Jotta uutta taloudellista ajattelutapaa voisi noudattaa teollisuusmaissa, on asenteitten muututtava. Kun jotain tapahtuu saamelaisten poroille , on poron sym bolille , rahallekin tapahduttava jotain . Taloustieteilijät tarkastelevatkin myös rahaa tuotteena. Hän on Gratangenin saamelaisia ja Aitan rakentaminen oli hänelle mahdoton tehtävä. Marjukka Kulmanen Saamelaistutkija Suomussalmella On aika opetella ekologisen taloustieteen aakkoset Norjan saamelainen Eirik Myrhaug, yksi Suomussalmen Maan puolustusleirin ulkomaalaisvieraista, esitteli ekologisen taloustieteen käsitteen näin: Saamelaisessa taloudenpidossa porot ovat pääomaa. Nyt hän kiertää luennoimassa ekologisesta taloustieteestä . Kuitenkin tehtävää ja tarvittava materiaali olisivat olemassa. Myrhaugin mukaan näemme , että niin pian kuin mittaamme kaikkea samalla arvoasteikolla, kaikki lopputuotteet ovat ikään kuin tuotannon lopputuloksia. Pääoma ei voi koskaan kasvaa suuremmaksi kuin laitumet antavat myöten. Yhteisenä mittana näille kaikille pidetään rahaa. Pahin erehdys sisältyy hänen mielestään käsitteeseen bruttokansan tuote. Saamelaisten esimerkki soveltuu Myrhaugin mielestä myös teollisen yhteiskunnan käyttöön . Tällaiset tulkinnat johtavat perustuotannon harjoittajien tuotoksen aliarvioimiseen. vsk.. Myrhaug itse on muuttanut teollisen kehityksen kannattajasta vastakkaiseen leiriin , voimalainsinööristä ekologiksi ja sosiaalitaloustieteilijäksi. 22 Rahan on Myrhaugin mukaan vain ilmaistava tuotannon arvo. Kaikki poron osat käytetään
UUSI , SOSIAALINEN TILINPITO Tilinpito jaetaan tuloja menopuoliin , niin Myrhaugin esittelemä sosiaalinen tilinpitokin, mutta se laskee yhteiskunnan todelliset tulot ja menot eikä perustu tuotannonalakohtaiseen jakoon . Samalla tavalla esimerkiksi urheilu on kulutusta riippumatta siitä, paljonko rahaa kertyy pääsymaksuista ja lottoamisesta. Maatalous on perustuotannonala, josta kaikki olemme riippuvaisia. 23. hyödykkeitä , joilla on jokin rahallinen arvo. Menopuolella on ensinnäkin henkilökohtainen kulutus: ruoka , vaatteet , energia jne . , Joku voi ihmetellä, miten pankkitoiminta kuuluu kulutuksen ja siis menoerien puolelle. vsk. Kansanculomme näyctää kasvavan, vaikka cuocanco on jo pitkään polkenut paikallaan tai jopa laskenut. Julkinen kulutus muodostaa toisen menohallinto, koulutus, pankit, vakuutukset, posti , hotellit, palvelut , luonnonsuojelu jne. Samoin metsäteollisuus sekä raaka-aineiden ja energian tuotanto. Yhteiskunnan tärkeimmät hyödykkeet kuten aurinkoenergia, vesi , ilma ja meri , ovat toistaiseksi vailla rahallista arvoa . Kolmantena menopuolella ovat ulkomaisten velkojen korot. Esimerkiksi kauppa ja vakuutusala, jocka ovat mitä selvintä kulutusta, rinnastetaan todelliseen cuocancoon, kuten maaja mecsäcalouceen. Yhteiskunnalla on myös teitä, kouluja ym. Suomussalmella J hän osallistui '' ihannetilan '' cfl suunnitteluun; työryhmän raportg tiin voi tutustua leirimateriaalin 1 valmistuttua. Menettely johtaisi ihmiset vähitellen takaisin perustuotantoon, edistäisi desentralisaatiota ja kasvattaisi tietoisuutta eri tekojen seurauksista myös luonnolle. M yrhaug itse on laskenut uudella tavalla eräiden norjalais2 kylien taloutta. Lisäksi tulopuolelle kuuluvat ulkomailta hankitut tuotteet ja tieto . Sen sijaan hän käyttää energiaa, paperia, rakennuksia, postilaitosta. Tulopuolelle kuuluvat edelleen elintarvike-, tekstiili, rakennusym. Nykyiseen BKT-laskelmien mukaan kasvaa . Myrhaug katsoo myös , että menopuolen markkinahinnat, palkat ja sosiaalikulut voisi vapauttaa rahallisesta arvosta, dekapitalisoida nekin nollaan. Niiden hinta on nolla markkaa tai kruunua , ja yhteiskunta voi käyttää niitä ilmaiseksi. Teksti perustuu kirjaseen: Eirik Myrhaug, The New Ecological Social Economy, Thinking News, Oslo 1982. Jos Myrg haugin ajatuksia noudattaa lop] puun saakka, pitäisi pyrkiä pois :3" näidenkin mittaamisesta rahalla ja antaa näillekin arvoksi nolla. Myrhaugin mielestä niitä ei pidäkään mitata rahassa , mutta niiden tilasta tulisi olla selkeä käsitys, joka on pidettävä ajan tasalla. teollisuus samoin kuin kotityökin, jota ei nykyisissä laskelmissa tunneta lainkaan. Sen mukaan tulopuolelle kuuluu ensinnäkin maan , veden ja ilman tuotto. SUOMEN LUONTO l / 8J 42. mä periaate olisi vähitellen unohtumassa , Myrhaug huomauttaa. Mutta ajatelkaapa vain, mitä pankkivirkailija tuottaa päivässä, ja huomaatte, että ei mitään . D Kasvaako kakku syömällä. Näin päädyttäisiin todelliseen palveluyhteiskuntaan nykyisen riistoyhteiskunnan sijasta, hän toteaa
Silti suurin osa maailman kaupan puutavarasta tulee yhä lauhkeilta alueilta. Suuri haarukka johtuu pääasiassa metsä-käsitteen erilaisesta tulkinnasta: pidetäänkö harvapuisia ja savannimaisia, miltei puuttomia alueita metsämaana vai ei. Toisaalta suuret alueet ovat toistaiseksi tyystin käyttämättä, mutta neitseellisten alueiden määrä pienenee koko ajan. YK:n elintarvikeja maatalousjärjestön asiantuntijatehtävissä tropiikissa. Näin rajaten noin 40 % maailman metsistä on troopp1s1a . Arviot maailman metsäpinta-alasta vaihtelevat vajaasta 2 800 miiJoonasta hehtaarista runsaaseen 4 000 miljoonaan hehtaariin. Tässä niiksi luetaan Afrikan , Latinalaisen Amerikan ja Neuvostoliiton eteläpuoleisen Aasian metsät , vaikka kaikki näiden alueiden metsät eivät olekaan trooppisia. Kun metsätilastot ovat vielä aivan muutamaa maata lukuunottamatta lähinnä arvioita tai arvailuja , joudutaan metsätalo,udessa määrittämään käsite " trooppiset metsät" hyvin väljästi . Trooppisten metsien hyväksikäyttö on paljolti suunnitelmatonta, suorastaan tuhoavaa riistokäyttöä. 24 sä kasvaa noin 3 50 puulajia, ja yhden hehtaarin alalla saattaa olla peräti 200 puulajia! ERIARVOISIA PUITA Paitsi biologisesti poikkeavat eri puulajit toisistaan myös teknisiltä SUOMEN LUONTO 1 / 8.l 42 . YrjöRoitto Trooppisten • metsien talouskä yttö Maailman metsistä noin 40 prosenttia sijaitsee tropiikissa, ja puun tuotantomahdollisuuksiltaan ne ovat vielä tätäkin merkittävämpiä. Uudisasukas raivaamassa Brasilian sademetsää. Tropiikin metsistä kertoo maat.ja metsätieteen tohtori Yrjö Roitto, joka asuu nykyään Sveitsissä. Hän on ollut mm. Jo pienillä aloilla kasvaa satoja puulajeja, ja trooppisten maiden puulajien kokonaismäärä kohoaa jo tuhansiin . MONIMUTKAINEN EKOSYSTEEMI Rakenteeltaan ja toiminnaltaan trooppinen sademetsä on maailman monimutkaisin ekosysteemi. vsk.. Tropiikin metsien kestävässä taloudellisessa hyväksikäytössä on monia ongelmia, joista vaikeimmat liittyvät metsien uudistamiseen. Liberian sademetsisTrooppisia metsiä hakataan yhä suuret määrät maatalouskäyttöön jolloin ne joutuvat pois puun tuotannosta ja valitettavan usein maaperäkin tuhoutuu muutamassa vuodessa tai vuosikymmenessä
tiikki , mahonki ja eebenpuu. Usein kotitalouksissa ei ole muuta polttoainevaihtoehtoa. Polttopuulla käydään laajaa paikallista kauppaa ja polttopuumenot saattavat olla noin 8 % perheen kaikista menoista. Käytännön syistä trooppiset puulajit luokitellaan puuaineksensa perusteella koviin (esim. tiikki), puolikoviin (esim . Tropiikin metsien hakkuut ovat vuosittain noin 40 % koko maailman hakkuista , mikä vastaa niiden pinta-alaosuutta. ominaisuuksiltaan . Monet trooppiset puut ovat kauniita väriltään ja rakenteeltaan , ja niiden hinta on aivan toista suuruusluokkaa kuin esim. A VOHAKKUU VAI VALIKOIVA HAKKUU Trooppisten metsien oikeasta käsittelystä tiedetään sangen vähän. Kaskiviljely ja metsien suunnittelematon käyttö pienentävät jatkuvasti metsäalaa: FAO :n ennus25. araukaria) ja pehmeisiin (esim. Metsissä on samanaikaisesti eri ikäisiä ja eri paksuusluokkiin kuuluvia puita. Jos näin monimutkaisessa ekosysteemissä voidaan kiertoajasta edes puhua, olisi taloudellinen luonnonmetsän kiertoaika 70 vuoden paikkeilla. Eikä metsien järkevää hyödyntämistä ole kovin kauaa mietittykään , sillä siirtomaavallan pitäjät tulivat tropiikkiin puun hakkaajina, eivät metsänhoitajina. Tunnettuja ovat esim. markkinoilla. eurooppalaisten puiden. Vuonna 1980 trooppisen puun kaupan arvo oli 8 miljardia dollaria, kun esimerkiksi kaakaota kaupattiin kolmen miljardin, kumia 4 miljardin ja puuvillaa 7 miljardin dollarin edestä. Koska puissa ei ole vuosirenkaita, metsikön ikää on vaikea määrittää . balsa) . Euroopan metsissä. Kaupallisesti arvokas tropiikin puu työstetaan kehittyneissä maissa sahatavaraksi ja vaneriksi . ,sk. Luonnontilaisen sademetsän kasvu on usein vain samaa luokkaa kuin esim. Monilla tropiikin alueilla 80-90 % hakatusta puusta käytetään polttoaineena. Trooppinen puu on usein hyvin kallista ja erikoistarkoituksiin sopivaa; massapuuta tropiikissa tuotetaan toistaiseksi melko vähän ja suurin osa siitä saadaan uudistetuista viljelymetsistä. Ja valitettavan yleistä on sama asenne vieläkin. FAO on ennustanut jalosteiden viennin kasvavan vuoteen 2000 mennessä 36 miljoonaan kuutioon ja raakapuunkin vienti kasvaisi 42 miljoonaan kuutioon . Kuvassa on vientiin menevän okoumen (Aucoumea klaineana) lajittelua Gabonissa. Jos huomioon otetaan vain rungon kaupallisesti käyttökelpoinen osa , puustoa on vain noin 200 ml / ha silloinkin, kun metsän luonnon poistuma ( = kuolevien puiden määrä) on jo yhtä suuri kuin lisäkasvu. Pääosa tropiikin puusta käytetäänkin polttopuuna. Arvokkaimpia puita hankitaan yhä paljon keräilemällä luonnon metsistä. Keskeinen ongelma on ekosysteemin monimutkaisuus ja nopea ja tehokas ravinteiden kierto , jonka hakkuu katkaisee. Tropiikin maat veivät vuosina 1974 ... Koko maailman teollisuuspuusta tropiikki tuottaa kuitenkin vain vajaat 15 % . Vain kahvin kauppa-arvo oli puun kauppa-arvoa suurempi. 76 32 miljoonaa ml raakapuuta ja 9 miljoonaa ml puuta jalosteina. TROOPPISTEN PUIDEN ARVO KAUPPATAVARANA Monet trooppiset puut ovat jo pitkään olleet tunnettuja maailman SUOMEN LUO TO I i 8l 42
. Valikoivan hakkuun ja hakkuuvaurioiden vuoksi saanta on noin l . Runsaasti käytetään aukkopaikkojen täydennysistutusta , joka hyvin sopiikin sademetsän uudistumisrytmiin . Hitaasti kasvavien, vaikeasti hoidettavien luonnontilaisten trooppisten metsien vaihtaminen viljelymetsiin on liiketaloudellisesti kannattavaa, sillä niiden kiertoaika on 30 vuotta tai vähemmän ja kasvu jopa 30 .... . Metsien humuskerros on lähes olematon , ja luonnon metsien kasvu perustuu paljolti karikkeen nopeaan lahoamiseen Ja nopeaan ja suljettuun SUOMF.N LUONTO 1 / 8\ 42 ,,,k.. 8 vuotta. vain suoiana , e1 s1emenpuina . Kuvassa kolmevuotiasta karibianmännyn (Pinus caribaea var. . Koska jatkuva uudistuminen on trooppisten metsien normaali uudistumistapa, on kyseenalaista , voidaanko siirtyä avohakkuisiin luonnonmetsien käsittelyssä. Saanto voitaisiin nostaa kaksintai jopa nelinkertaiseksi avohakkuu lla. 5 mJ / ha luontaisesti uudistuvissa metsissä. Kehitysmailla on yleensä puute rahasta , ja monin paikoin on myös pulaa viljelykelpoisesta maasta. Samoin metsien arvoa 26 Suomen Ku vapalvelu alentaa se, että poimittaessa yksittäisiä isoja puita tuhoutuvat parin aarin alalta muutkin puut yhtä kaadettaessa. Varsin suositeltava uudistustapa on ns. Tällöin törmätään kuitenkin heti uudistamisvaikeuksiin. Erityisesti tropiikin metsien hoidossa on otettava huomioon kaikki muutkin metsän vaikutukset: eroosio, ilmastolliset muutokset, vesitalous, esteettiset arvot ja asukkaiden elämänedellytykset. Kuitenkin tiedämme varsin vähän laajojen monokulttuurien pitkäaikaisista vaikutuksista . . hondurensis) taimiscoa Brasiliassa. Luontaiseenkaan uudistumiseen ei voi luottaa , koska juuri toivottavat puulajit on hakattu pois. Maan huuhtoutumisen ja voimakkaan paahteen vuoksi uudistaminen avohakkuualueilla on vaikeaa: sademetsän puut ovat sopeutuneet taimikehityksessään varjoon. . Pelkästään liiketaloudellisten laskelmien perusteella päätöstä ei kuitenkaan saisi tehdä , koska metsällä on paljon muitakin arvoja kuin puun tuotto. 40 m 3 / ha / v. Trooppisten metsien hoito millä tahansa systeemillä on kallista. teen mukaan trooppiset metsät vähenevät l 0-11 % vuodesta 1975 vuoteen 2000. Kasvatettaessa eukalyptusta kuitupuuksi kiertoaika voi hyvällä maalla olla 6 .. taungya, joka on maanviljelykseen yhdistetty suo. Laajojen alueiden puuston arvo on alentunut valikoivien hakkuiden vuoksi. Juspuuasento, Jossa puusto to1m11 . . Kehitys on maailmantaloudellisestikin huolestuttava, vaikkei laskisikaan taloudellisiksi menetyksiksi metsänhävityksen ekologisia ja ilmastollisia seurauksia. . Luonnonmetsien uudistamistavoista ovat korkean tason metsäammattimiehetkin eri mieltä . Taloudelliset seikat puoltavat luontaisten metsien uudistamista uusille puulajeille, yhden puulajin metsiksi. . Vaikka metsänhoidon yksi päämäärä onkin taloudellinen , se ei saa jäädä ainoaksi. Viljelymetsien etuna on nopea kasvu, halpa korjuu ja tasalaatuinen saanto
Se , että lauhkeat alueet yhä hallitsevat puumarkkinoita , johtuu enemmän yhteiskunnallisista ja poliittisista syistä kuin biologisteknillis-taloudellisista seikoista. Metsänhoito ja teknologia on kehitetty lähinnä avohakkuisiin. Joka tapauksessa kehityssuunta on huolestuttava. Ja taatusti sinne ei sovi suomalainen, diktatoorisesti ylhäältä päin johdettu ja ihmisen perusoikeuksiakin polkeva metsäorganisaatio. Reservejä haetaan tietenkin tropiikista. Metsätilastojen puutteellisuuden vuoksi on vaikea laskea , kuinka paljon kasvu on hakkuita suurempi . Säilyykö kierto ja kasvun edellytykset monokulttuureissakin vai joudutaanko metsiä lannoittamaan. tores1: 27. mys on korkeimmillaan havumetsävyöhykkeen maissa. 3 kuutiometriin vuodessa hehtaarilla , viljelymetsissä päästään helposti 30 ... Sademetsää Etelä-Brasiliassa lguassu-putousten lähellä. Metsätaloudessakin ihminen on tärkeä tuotantotekijä: kolmannessa maailmassa ihmisten luonne , uskonto, uskomukset ja koulutustaso ovat erilaisia kuin kehittyneissä maissa. Kun luonnonmetsissä kasvu jää usein 2 ... Kuitenkin osa luonnontilaisistakin metsistä joudutaan istuttamaan nopeakasvuisilla vierailla puulajeilla , muuttamaan talousmetsiksi. Puun käyttö energiantuotantoon lisääntyy myös kehittyneissä maissa (esim. Paterson arvioi vuonna 1960 kasvun olevan 13 kertainen hakkuisiin nähden , mutta 1980-luvun alussa se oli vain seitsenkertainen . SUURET MAHDOLLISUUDET Vaikka trooppisten metsien pintaala on vain 40 % maailman metsistä , voisivat ne oikein hoidettuina tuottaa yli 75 % maapallon puusta. Ilmakuvassa sademetsä näyttää yksitoikkoiselta ja piirteettömältä ja sademetsän monimuotoisuus ja monilajisuus paljastuu vasta sisältäpäin. v,k Sveitsi). Kehitysmaiden yleinen lukuja kirjoitustaidottomuus , virkamiesten korruptio , yritysten kansallistamismahdollisuus , pääoman siirron rajoitukset ym . Maailman puun tarve kasvaa jatkuvasti . D .1. Tropiikkiin ei enää kuitenkaan havumetsäteknologia ja -ekologia sovellu. Metsätalouden kehitys ja tietäArvokkaimpia puita viljellään muuallakin kuin alkuperäisellä kotiseudullaan . USA ja SUOMEN LUONTO 1 / H\-12. ravinne kiertoon. merkitsevät sijoittajille suuria taloudellisia riskejä ja jarruttavat pääomavirtoja. On selvää, että ennen pitkää suurin osa maailman massapuusta kasvatetaan tropiikissa. Kuvassa on kaakkoisaasialaisen tiikin noin 8-9 vuotias viljelmä Nigeriassa. Siellä on hylättyäkin maata , joka voitaisiin saada kasvamaan metsaa , mikä olisi maapoliittisestikin hyvä . 40 kuution vuotuiseen kasvuun. Niitä ei muuteta vuosikymmenissäkään
Hyötykasvien viljely ja kiihtynyt eroosio kuluttavat maata, josta huuhtoutuu sekä kiinteää ainesta että ravinteita runsaasti vielä kesantovaiheen alkuvuosinakin. Maaperä köyhtyy ja ympäristö pilaantuu kuitenkin paljon todennäköisemmin trooppisessa sademetsässä kuin pohjoisessa havumetsässä. Yhä useammin kaskeaja hävittää aikaisemmin kaskeamattomia, täysin luonnontilaisia metsiä. Tropiikissa luonto mukautuu tähän omalla tavallaan. VÄESTÖNKASVU PAHENTAA ONGELMIA Nykypäivän miljoonat kasviviljelijät kaatavat ja polttavat tropiikin metsiä samoin perustein kuin meidän es1-1sämme kaskesivat pohjoista havumetsää. MUUTTUVA SADEMETSÄ Trooppiset sademetsät eivät olleet täysin tasapainoisessa ja muuttumattomassa tilassa ennen teollisen puunkäytön alkamista. Kasketuille tropiikin metsille ei enää suoda aikaa ennalleen palautumiseen muualla kuin inhimillisen kulttuurin äärialueilla, missä luonto vielä on selvästi ihmistä voimakkaampi. Se on monin paikoin tropiikissa vielä jokapäiväistä todellisuutta. Tiedotusvälineistä ovat tulleet tunnetuiksi kansainvälistä huumekauppaa ruokkivat unikonviljelijät, jotka kuitenkin ovat nykyisistä kaskiviljelijöistä vain vähäinen ja melko poikkeuksellinen osa. Sademetsien tuhoutuminen tuntuu kaukana kaskialueen ulkopuolella , missä tasankopeltojen kastelujärjestelmät häiriintyvät jokien muuttuneiden virtaamasuhteitten vuoksi . Myönnämme kuitenkin, että metsän hävitys oli ihmisen talouden kannalta perusteltua, aikanaan järkevää toimintaa , johon luonnontalouden oli parhaansa mukaan sopeuduttava. Sademetsä palautuu ennalleen vain jos sille annetaan tarpeeksi aikaa ja jos ihminen lisäksi varta vasten auttaa ja hoitaa. Hyväkasvuiset metsät maamme viimeisillä kaskimailla vielä korostavat kaskikulttuurin myönte1s1ä puolia. Tavanomaisempi trooppinen kaskiviljely ei sensijaan saa yhtä suurta huomiota osakseen, vaikka metsän hävittäminen maatalouden tieltä on vielä koskemattomien trooppisten metsien lopullisen katoamisen todennäköisin syy. vsk.. Sademetsän kasvija eläinlajit ovat siten jossain määrin sopeutuneet tämän eloyhteisön muutoksiin, olivatpa ne sitten luontaisia tai ihmisen aikaansaamia. Maaperän köyhtymisen vaara on suurin jyrkillä rinteillä sekä heti polton jälkeen, jolloin maaperässä on kaikkia ravinteita (jopa poltossa osittain häviävää typpeäkin) huomattavasti enemmän kuin koskemattomassa maaperässä. Sademetsä on trooppisista eloyhteisöistä monimuotoisin , ja sademetsän eloyhteisön tunteminen on välttämätöntä , ennenkuin esimerkiksi laajempaan metsätaloudelliseen hyödyntämiseen ryhdytään . Lähes kaikkialla tropiikissa väestönkasvu ja viljeltävän maa-alan väheneminen ovat pakottaneet kaskeajan palaamaan omille jäljilleen yhä nopeammin . Kaskeamattomillakin alueilla sademetsät muodostuvat usein eri-ikäisistä ja eri kehitysvai28 heessa olevista metsiköistä, joista toiset ovat melko muuttumattomassa ja toiset nopeastikin muuttuvassa tilassa. Kirjallisuus, maalaustaide ja ajallinen etäisyys kaskikauteen on Suomessa luonut käsityksen kaskiviljelystä luonnonläheisenä ja luontoon mukautuneena , ihmiselle jopa vaivattomana maatalouden "pehmeän teknologian" muotona. Vuosisatoja jatkunut kaskeaminen on melko perusteellisesti muuttanut metsien koostumusta, vaikka tätä onkin vaikea havaita niillä alueilla, joita vielä peittävät yhtenäiset sademetsät. Koska lopulliseen tasapainotilaan johtava kehitys sademetsässä ilmeisesti kestää vuosisatoja , harvoinkin ilmaantuvien tekijöiden vaikutus voi olla huomattava. Kaskeaminen ja kaikki muutkin trooppisen metsän käyttömuodot lisäävät sekä kiinteän maa-aineksen että ravinteiden huuhtoutumista. Vaihtelua aikaansaavat satunnaiset tekijät , kuten pyörremyrskyt ja sademetsissäkin toisinaan esiintyvät kulot, sekä hitaammat ympäristötekijöiden (esim . Kärjistetysti sanottuna vasta metsän hävitys antoi entisajan ihmiselle leivän. Olavi Luukkanen Kaskisavuja sademetsän yllä Savolaisella koivumetsällä ja Kaakkois-Aasian vuoriston oopiumiunikkopellolla on yhteiset kulttuurihistorialliset ja luonnontaloudelliset juuret: kaskiviljely. Tosiasiassa kaskeaminen muutti metsäluontoamme varsin perusteellisesti. Tämä kärjistää entisestään ristiriitaa paikallisen maatalouden ja keskusjohtoisen teollisen metsätalouden välillä. SUOMEN LUONTO 1183 42 . maaperän vesiolojen) muutokset
Samalla kun riisi istutettiin , istutettiin myös pariakymmentä monivuotista kasvia, joukossa sekä ravintokasveja että rahakasveja. SUOMEN LUONTO 1 / 83 -ll . Kaskiviljelystä on tullut jopa hallitusten olemassaoloa uhkaava kysymys , jonka ratkaisuun suunnataan nyt sekä kansallisia että kansainvälisiä ponnistuksia. Köyhtyvä maaperä on todisteena ihmisen ja luonnon voimakkaasta vuorovaikutuksesta , jota tuskin voi sanoa tasapainoiseksi ja sopusointuiseksi . Eri tarkoituksiin käytettyjä viljeltyjä ja luonnosta kerättyjä ravintokasveja oli lähes 300 ja hyötykasveja kaikkiaan yli 700 lajia tai lajiketta. lyttäneen trooppisen kaskikulttuurin aika on kuitenkin niin lähellä takanapäin, että siitä on voitu tehdä tarkkoja tutkimuksia sellaisillakin alueilla, joilla kaskeaminen on nyt suuri ympäristöongelma. Kaskenpolton jälkeen korjattiin vain yksi sato, jonka jälkeen maa jäi kesannolle noin kymmeneksi vuodeksi . Kaakkois-Aasian kaskiviljelyn ja metsänkäytön ongelmien tutkiminen on senkin vuoksi tärkeätä, että täällä saatuja kokemuksia voidaan soveltaa muilla, vielä koskemattomilla sademetsäalueilla. Lisäksi Suomella on Thaimaan kanssa ollut jo yli viidentoista vuoden ajan yhteistyötä maatalous-metsätieteellisessä opetuksessa. omaleimaisen kulttuurin säilyttämisvaatimus ja tälle usein vastakkainen keskitetyn hallinnon lujittumispyrkimys. Tällainen monipuolinen kaskiviljely turvaa maaperän melko hyvin . Eri maiden tutkijoiden yhteistyö tuotti lähinnä PohjoisThaimaassa 1960-luvulla myöhemmin käsikirjana julkaistut tulokset (Kunstadter ym . LUONTOA SÄÄSTÄVÄ PERINTEINEN KASKIKULTTUURI Alkuperäisimmälle kaakkoisaasialaiselle kaskiviljelylle oli tunnusomaista säännöllinen kaskikierto pysyvän, jopa vuosisatoja vanhan kyläasutuksen ympärillä. Tähän perinteeseen kuului lisäksi hyvin suuri määrä viljelyskasvilajeja ja -lajikkeita. Trooppisessa kaskiviljelyssä on yhä suuria alueellisia ja perinteistä johtuvia eroja yhdenkin maan raJoJen sisäpuolella. 1978) , joiden ansiosta Kaakkois-Aasian maiden vieläkin monimuotoisesta ja voimakkaana jatkuvasta kaskiviljelystä on suhteellisen paljon tietoa . Maatalouden muutosten yhteiskunnallisia vaikutuksia on selvitellyt apulaisprofessori Matti Sarmela. KaakkoisAasian maissa on vielä jäljellä ainakin kolme periaatteellisesti enlaista kaskiviljelyä. Kaskiviljelyn ongelmiin liittyy kansallisten vähemmistöjen . Kaakkois-Aasian tutkimuksiin ovat suomalaisetkin osallistuneet. Indonesia. Vielä 1960luvulla eräässä pohjoisthaimaalaisen lua' -heimon kylässä viljeltiin kaskipelloissa ravinnoksi 70 kasvilajia ja -lajiketta. Nykypäivän kaskiviljelyn ihannoiminen aina luonnonläheisenä, ympäristöä säilyttävänä ja ihmisen välttämättömät tarpeet turvaavana toimintana perustuu vääriin olettamuksun. 29. vsk. KASKIVILJEL YN ERI TAVAT Perinteellisen , luontoon sopeutuneen ja maaperän viljavuuden säiTämä kaski on perustettu entiseen kumipuuviljelmään ja siitä on jo koottu yksi riisisato
1960-luvulla thaimaalaisten kaskiviljelijöiden keski-ikä oli n. Alkuperäisimmässä kaskiviljelyssä pyrittiin monin aktiivisin toimenpitein , esimerkiksi polton ajoituksella ja veden liian voimakkaan valunnan estämisellä, vähentämään maan köyhtymistä. vuosi. Yhä kaskiviljely on sademetsiä eniten muu11ava tekijä, koska 1eollisenkin hakkuun jälkeen vasta kaskeaminen ja metsämaan muu11aminen pehomaaksi muullaa metsäkuvan . ,sk.. SUOMEN LUONTO 1/ 834 2. Ylijäämätuotteita ei tällaiselta omavaraistaloudessa elävältä yhteisöltä juuri jäänyt myytäväksi , vaikka satovaihtelujen vuoksi tolSlnaan myyriin ja toisinaan ostettiin vilJaa. I c/ ha. Metsiin raivattujen peltojen viljelykierto pystyi alunperin turvaamaan kyläyhteisön toimeentulon , vaikka tämä toimeentulo saatiinkin kaikki ruumiilliset ja henkiset voimavarat kuluttavalla raskaalla työllä. 16 v., mutta viljelijäväestön määrä kaksinkertaistui joka 20. Joka tapauksessa noin kymmenen vuoden kesantovaiheen jälkeen metsämaan ravinnevarat palautuivat aikaisemmalle tasolle, ja kasvillisuuceenkin sitoutui ravinteita riittävästi uutta kaskeamista ja viljelyä varten . Kaskipellon "kuivan maan riisin" sato oli parhaimmillaan n. KIERTÄVÄÄ RYÖSTÖVILJELYÄ Uudempaa, alle sadan vuoden takaista mutta omaan suuntaansa Suuri osa yh1enäisis1äkin sademe1säalueis1a on jo kauan ollut ihmisen vaikumksen alaisena. Raskain työvaihe kaskiviljelyssä oli alati jatkuva kitkeminen. Thaimaassa , jossa samojen viljelijöiden pysyvistä pelloista ja kaskista on vertailevia mittaustuloksia , kascelluckin pellot tuottivat vuodessa vain yhden vesiriisisadon, jonka suuruus oli 1.5-2 .0 c/ha . Kaskipellon viljasato on pintaalayksikköä kohti laskettuna suurempi kuin jatkuvasti viljellyn pellon sato mutta vain noin puolet tai kolmannes keinokascellun (lannoittamattoman) pellon kertasadosta. Kasvillisuus on osi11ain sopeutunut 1ois111viin kuloihin , mutta maaper~ köyhtyy., Kljfa~a tahallisesti sy1y1e11y me(säpalo E1elä-llta1maassa. 30 Kulvemmat trooppiset metsät palavat helposii ja usein
31. pitkälle erikoistunutta perinnettä puolestaan edustaa oopiuminviljely, jonka usein vain tietyt heimoyhteisöt ovat omaksuneet. Sama on tilanne Thaimaan kassavantuotannossa, joka rehujen länsimaisen kysynnän vuoksi on ohittanut ihmisravinnoksi kasvatetun riisin tuotannon maan vientitulojen lähteenä. Afrikassakin on kokeiltu pelto-mecsäviljelyä. Tässä viljellään vuoriscoriisiä, mu11a samoilla alueilla kasvacecaan kaskissa myös oopiumiunikkoa. Kuivaan vuoriscomecsään Pohjois-Thaimaassa raiva11u kaski on juuri 9.ol11amisen jälkeen ankean näköinen . kassava eli maniokki, ma1ss1 , maapähkinä , kumipuu , kahvi). Mbulu, Tansania. ,sk. Vuoristojen korkeimmissa osissa Thaimaan, Burman , Laosin ja Kiinan yhteisen raja-alueen tuntumassa (''Kultaisessa Kolmiossa") unikkoa viljellään lähes luoksepääsemättömillä alueilla. SUOMEN LUONTO 1 / 83 ~2. Rahakasvien kaskiviljelyä ohjaa voimakkaasti ulkomaankauppa, jota kehitysmaiden hallitukset eivät aina pysty tai edes ole halukkaita säätelemään . Näin teollistuneiden maiden tarpeet voivat johtaa kehitysmaissa lisääntyvään metsien hävitykseen ja maaperän köyhtymiseen . Unikonviljelijät siirtyvät tämän vuoksi jopa maasta toiseen ja tuottavat yhteiskunnallisen eristäytyneisyytensä ja omaleimaisuutensa vuoksi muutenkin päänvaivaa eri maiden hallituksille. RAHAKASVIT KASKESTA Kolmas ja yleismaailmallisesti tavallisin kaskeamisen muoto on pysyviltä maatalousalueilta maan puutteen vuoksi metsiin levittäyty~ä viljely, jossa sadon tuottavat usein vain myytäväksi tarkoitetut " rahakasvit" (esim. Unikko onkin lähes ihanteellinen kaskiviljelyyn sopiva rahakasvi (se työllistää koko kyläyhteisön tehokkaasti ja tuottaa arvokkaan , helposti kuljetettavan sadon) paitsi että sen viljely on laitonta. Tämä ravinrokasvien ja puiden sekavilj~lys 1uot1aa myös polccopuuca muucoin lähes me1sä11ömällä alueella. Asukkaiden itsensä kannalta pelto-mecsäviljely näy11ää lupaavammalta kuin pelkkä me1sänis1u1us eroosion ja liikalaiduncamisen kulu11amilla kuivilla alueilla. Unikonviljely on lisäksi äärimmilleen vietyä ryöstöviljelyä: kaskettua aluetta käytetään niin kauan kuin se ylipäänsä jotain tuottaa, minkä jälkeen se maaperän kulumisen vuoksi lopullisesti hylätään. Esimerkiksi Malesian ja Indonesian tärkeästä kumintuotannosta pääosa ei suinkaan ole peräisin suurplantaaseilta vaan perheviljelmiltä. Useissa kehitysmaissa vientitulojen päälähteenä ovat yhä vieläkin pieniltä kaskiviljelmiltä saadut maataloustuotteet
Nyt olisi aika viedä virallinen , yhä laajeneva kehitysyhteistyö hyllyissä pölyttyviä konsulttisuunnitelmia pitemmälle eli suoraan käytännön toimenpiteinä maaseudun kyläyhteisön kehittämiseen. Press Hawaii, Honolulu . Maan viljavuuden säilymistä edistää monivuotisten viljelykasvien käyttö sekä useamman lajin kasvattaminen vierekkäin ja monessa kerroksessa . 1979: Paikalliskulrruurin rakennemuucos. 23. Toinen äärimmäisyys on kassava, joka tunnetaan vaatimattomana mutta maan viimeisetkin ravinnevarat tehokkaasti hävittävänä ja maaperän eroosiota siten edistävänä viljelykasvina. KASKIVILJEL Y Ä VOI JA TÄYTYY KEHITTÄÄ Koska kaskiviljely tulee kehitysmaissa jatkumaan ja jopa lisääntymään , yhä enemmän tutkitaan, miten sitä voita1s11n parantaa niin, että ainakin sen vahingollisimmat seuraukset voitaisiin välttää . Kehitysapumme puutteena on joskus ollut liiallinen erikoistuminen yhden teknillisen ongelman ratkaisuun . laitos. vihannesten kanssa . E.C. Puut valitaan tällöin erityisesti polttopuun tuottamista silmälläpitäen , koska kaikkialla tropiikissa energiakäyttö on ylivoimaisesti tärkein puunkäytön muoto . Kirjoittaja on Helsingin y/iopiscon m ersiinhoicotieteen apulaisprofessori ja johtaa tfiflii hetkellfi Suom en Akatemian rahoittamaa kehitysmaametsiita fouden rurkimusprojekr,a. & Sabhasri , S. Tällaisten monikäyttöpuiden etsiminen ja kokeileminen on trooppisen kaskiviljelyn kehittämisen tärkeimpiä tehtäviä. (ed .) 1978: Farmers in rhe Foresr: Economic Developmenr and Marginal Agriculrure m Norrhern Thailand. KASSA VA TUHOAA, KUMIPUU JA PALMUT SUOJELEVAT MAAPERÄÄ Toiset viljelykasvit soveltuvat hyvin jatkuvaankin kaskiviljelyyn . Thaimaan "metsätyökylien" (forest v1llage) avulla on sekä parannettu maaseudun elintarviketuotantoa ja sosiaalisia oloja että myös perustettu arvokkaita tiikkimetsiä. SUOMEN LUONTO i / 8.l 42. Acta Forestalia Fennica 178 (painossa) . Lyhenne/mii: Havaincoja m finnyisrii (Pinus kesiya ja P. lai toksen tiedonant. 380 s. Ensimmäinen rahakasvi oli pippuri (aito mustaja valkopippuri , Piper nigrum), jota paikallisten hinduhallitsijoiden aloitteesta tuotettiin vuosisatojen ajan Intiaan vietäväksi . ,sk.. Turakka , A., Luukkanen, 0. m erkusi1) ja miinryjen luonraisesta uudisrumisesra PohjoisThaimaan vedenjakaja-alueilla. Kaikkia näitä rahakasveja viljellään yhä vielä Indonesiassa usein hyvinkin monilajisissa ja myös ravintokasveja sisältävissä sekaviljelmissä, jotka aika ajoin (pippurinviljelyssä n. Ekologisesti tervettä viljelytapaa edustaa Indonesiassa harjoitettu kaskiviljely, joka on paikoin säilynyt muuttumattomana 1200luvulta nykypäivään saakka. Burmassa kehitettiin jo siirtomaa-ajalla taungya menetelmä, joka tähtäsi arvokkaan mutta hidaskasvuisen tiikin tuottamiseen; tällöin kuitenkin oli mahdollista viljellä nuoressa tiikkitaimistossa m yös ravintokasveja tai polttopuuksi soplVla nopeakasvuisia puita. 15 vuoden välein) myös kasketaan . 402 p. m erkusii and rheir narural regenerarion in warershed areas af norrhern Thailand. D KIRJALLISUUTTA Kunstadter, P., Chapman. SUOMEN KEHITYSAPU MAASEUDUN KEHITTÄMISEEN Eri puolilla tropiikkia on jo kertynyt tietoa ja taitoa , joka voidaan soveltaa trooppisen kaskiviljelyn kehittämiseen ja sen vähentämiseen . Vanhimpien kaskiviljelymuotoJen myönteisiä puolia, kuten usean kasvilajin sekaviljelyä ja monivuotisten , maata hyvin sitovien ja ravinteita paremmin hyö32 dyntävien kasvien käyttöä on kehitetty v11me •!w ina monissa trooppisissa ma -~ "peltometsäviljelyksi" (agro-forescry) kutsutussa menetelmässä. Luukkanen, 0. Tähän työhön voisivat myös suomalaiset osallistua. 123 s. 21 s. 1982: En vironmenral problems in Laos and rheir relarion co foresrry developmenr. Sama paamaara, teollisuuspuun , ravinnon ja polttoaineen tuottaminen yhdessä , on indonesialaisessa tumpangsari-menetelmässä , jossa onnistuneeksi yhdistelmäksi on osoittautunut esimerkiksi paikallinen mänty yhdessä perunan , tomaatin , papujen, sipulin ym . Helsingin yliopiston mersänhoitot . Ratkaisut eivät edes olisi vaikeita, jos vaikkapa jo nyt koottuna oleva tieto yhdistettäis11n ja sovellettaisiin käytäniliön . Luukkanen, 0. Suomen Antropologinen Seura , Helsinki . 198 1: Nores on Pinus kesiya and P. Metsänhoitot. Niin antropologi ja biologi kuin ympäristönsuojelija ja metsänhoitajakin voisivat löytää yhteisen ongelman yhdessä ratkottavaksi. (moniste). Uusissa peltometsäkokeiluissa on pinta-alayksikköä kohti saatavaa satoa pystytty lisäämään käyttämällä ilmakehän typpeä sitovia ja siten maaperää parantavia kasvilajeja. Typpeä sitovia puita ovat esimerkiksi monet akaasialajit sekä Tyynenmeren alueella jo kauan viljelty ipil-ipil -puu (Leucaena) , joka tuottaa polttopuun ja karjalle sopivan lehtirehun ohella ihmisravinnoksikin sopivia versoja. Myöhemmällä siirtomaaajalla vienti suuntautui uusiin kohteisiin ja pippuriköynnöksen rinnalle ilmestyivät kahvi , kookosja öljypalmu sekä kumipuu , mutta viljelymenetelmä säilyi pääpiirteissään samana. & Bhumibhamon, S. Univ. Valitettavasti kaskiviljely ja metsien liian voimakas teollinen käyttö tuhoavat metsiä nopeammm . Kumipuu , kahvi, kookospalmu ja öljypalmu sekä yhdessä peltokasvien kanssa viljellyt metsäpuut ovat esimerkkejä ainakin ympäristönäkökohtien perusteella melko vaarattomista viljelykasveista. Tavoitteena on ollut sekä viljelijän omaan kulutukseen tarkoitettujen tuotteiden että myös myyntiä varten viljeltyjen rahakasvien (cash crop) käyttö . Sarmela, M. Raporrri PohjoisThaimaan riisikylisrii. Jatkuvasti monilajisen peltometsän ohella on kokeiltu tavanomaista metsänviljelyä enemmän muistuttavia menetelmiä, Joissa ainoastaan puiden ollessa pieniä niiden ohella kasvatetaan muita hyötykasveja. & Yrjönen, Kai (toim .) 1979: Trooppinen mersiiralous ja kehiryksen ongelmar. Raporrri m ersiiylioppilaiden opincomarkasra Thaimaahan
Seuraavassa tutkimuksen tekijä esittelee tuloksia. Erityisesti syyskyntöjen jälkeen ja lumien sulaessa pellot ovat monin paikoin 80-90-prosenttisesti ilman suojaavaa kasvipeitettä aikana jolloin huuhtelevaa vettäkin on runsa1ten. vsk. Myös monien kemikaalien määrä viljelyalueiden vesissä on kasvanut huomattavasti lisääntyPaimionjoen alajuoksun voimakkaasti viettäviltä pelloilta huuhtoutuu runsaasti maa-ainesta vesistöön. etenkin syyssateiden ja kevättulvien aikaan . HUUHTOUTUMINEN VOIMISTUNUT Eroosio on viime aikoina selvästi lisääntynyt, koska pääosa LounaisSuomen maatiloista on siirtynyt karjattomaan maatalouteen . Siten myös entistä laajemmat peltoalat ovat osan vuotta paljaana, " mustalla mullalla" . Lisäksi vuodesta toiseen vaihtelevat sääolot vaikuttavat ratkaisevasti eroosionopeuteen . Huuhtoutumista on voimistanut etenkin siirtyminen karjattomaan talouteen, jolloin entistä laajemmat alueet ovat osan vuotta paljaana. Savikkoisuuden lisäksi eroosion voimakkuus Lounais-Suomessa johtuu siitä, että siellä peltoala on Suomen suurin ja viljely hyvin tehokasta. Hannu Mansikkaniemi Viljelyeroosio voimakasta Lounais-Suomen savikkoalueilla Suomen maaperän huuhtoutuminen eli eroosio on voimakkainta maamme savikkoisessa lounaiskolkassa. Vaikka eroosio onkin LounaisSuomessa voimakasta, huuhtoutumismäärät vaihtelevat runsaasti eri paikoilla. 33. Tämän voi maallikkokin huomata jokiveden sameudesta tai vesikasvillisuuden rehevyydestä. Viljanviljely on jyrkästi vähentynyt. Tämä johtuu monista syistä, kuten maaperän laadusta, kaltevuudesta, maankäytöstä, viljelytekniikasta jne. Turun yliopiston maantieteen laitos on Suomen Akatemian rahoituksella tutkinut kysymystä perusteellisemmin. SUOMEN LUO TO 1183 42
Runsas kulkeutuminen näkyy mm . Siellä kiintoaineskulkeutumisen osuus jää alle 40 prosenttiin , koska liukenevassa muodossa olevia aineksia on hyvin runsaasti . Tulva-aikoina näytteitä otettiin tiheämmin. Lisäksi pääjokea (valuma-alue 1 080 km 2) tarkkailtiin kahdessa havaintopisteessä ja suurinta sivujokea, Tarvasjokea (valuma-alue 145 km 2 ) yhdessä pisteessä . Toinen puoli huuhtoutuu liuenneena. Niinpä sateisina vuosina rinnepelloilta huuhtoutuu aineksia jopa yli 7 000 kiloa hehtaarilta. MITEN EROOSIO MITATAAN. Myös tasaisilla pelloilla huuhtoutuminen jää melko vähäiseksi , tavallisesti noin 1 000 :een kiloon hehtaarilta ja sateisina vuosinakin noin 1 500:een kiloon hehtaarilta. Kuitenkin pienillä koealueilla kiintoaineksen suhteellinen osuus on selvästi suurempi, noin 70-80 prosenttia huuhtoutumasta. keväisin , kun lumien sulamisvedet kasaavat paikoin joen päälle 5-10 sentin paksuudelta multaa. Koealueet pyrittiin valitsemaan siten, että korkokuvan, maaperän , peltoalan, pellonkäytön ja ojituksen vaikutuksesta saataisiin mahdollisimman hyvä käsitys . VAIHTELU VUODESTA TOISEEN SUURTA Tutkimus osoittaa, että Paimionjoen alajuoksun vaihtelevilta mailta huuhtoutuu aineksia vuosittain keskimäärin 2 700 kiloa hehtaarilta , mutta sateisina vuosina jopa 4 200 kiloa . Kynnetyilläkin mailla se on vähäisempää kesällä kasvipeitteen verhotessa maankamaraa. Koko Paimionjoen valuma-alueelta huuhtoutuvista aineksista puolet kulkeutuu kiintoaineksena eli hiukkasina , jotka värjäävät jokiveden sameanharmaaksi. Näytteistä tutkittiin kiintoainesmaarat sekä tietyt kemialliset ominaisuudet. Huuhtoutumista voidaan vähentää keskittämällä nurmet ja syysvilja1 jyrkimmille viljelyksille, ja kyntämällä rinnepellot rinteen poikki. Kiintoaines on käytännössä kokonaan peräisin peltoalueilta ja liuenneistakin aineista 60-70 prosenttia. Virtaamatietojen avulla voitiin sitten laskea huuhtoutumismäärät kuukausittain. Poikkeuksen muodostavat aivan meren läheisyydessä olevat alueet, joiden pellot ovat vasta hiljattain kohonneet merestä . Tutkittaviksi valittujen purojen ja jokien suulta otettiin vesinäyte kolmena vuonna kerran viikossa, huhtikuun alun ja marraskuun lo34 pun välisenä aikana. Metsistä huuhtoutuu aineksia rinnepeltoihin verrattuna vain nimeksi . neen lannoituksen ja kasvinsuojeluaineiden käytön myötä. 7-4 .2 km 2) sekä Vähäjoen 63 km 2 :n valuma-alue. Kasvipeite vaimentaa eroosiota tehokkaasti. Peltoja on Paimionjoenalueella maa-alasta 41 prosenttia, mutta kahdella pienellä alueella arvo on yli 65 prosenttia. Keskimääräinen arvo on 4 000-4 500 kiloa . Eroosion selvittämiseksi valittiin Paimionjoen laaksosta tutkittavaksi kuusi pientä valuma-aluetta (kooltaan 1. Kiintoaineksen huuhtoutumismäärät voidaan selittää 98-proSUOMEN LUONTO l / BJ 42 . Pienin koealueiden peltoprosentti on 32. ,sk.. Nurmija laidunmailla eroosio on siten vähäisempää kuin kyntöpelloilla
35. Näin ollen ratkaisuksi jää ainoastaan kohtuullinen lannoitteiden käyttö ja niiden oikea levitystapa. Liuenneiden ainesten kulkeutumismäärät selittyvät tutkimusalueella 98-prosenttisesti meren läheisyyden ja peltoprosentin avulla. Tämä ei kuitenkaan paljon auttaisi , koska kaikki sivuhaarat, purot ja ojat, kuljettaisivat joka tapauksessa ravinteensa suojavyöhykkeen poikki pääjokeen. Erityisesti kaltevilla mailla eroosiota tulisi pyrkiä estämään nykyistä paremmin, esimerkiksi keskittämällä syysviljat ja vähäisetkin nurmialat, mikäli viljelykierto sen suinkin sallii, kaikkein jyrkimmille pelloille. MITÄ ON TEHTÄVISSÄ. vsk . kynnöksen suunnan muuttamista poikkirinteiseksi totutun ylhäältä alas sijaan voisi sopivissa paikoissa kokeilla , vaikka itse työ näin muuttuisikin hankalammaks1. Karjattomaan maatalouteen siirtyminen muuttaa vähitellen myös Lounais-Suomen jokilaaksojen maisemaa ja kasvipeitettä, koska laidunnuksen päätyttyä vakolaaksojen lehdot ovat kuusikoitumassa ja kedot heinikoitumassa. Näin ollen huomiota on enemmän kiinnitettävä peltojen maankäyttöön , muokkaukseen sekä lannoitteiden levitystapaan . senttisesti valuma-alueen peltoprosentin, peltojen keskikaltevuuden, avo-ojapeltojen määrän sekä kynnetyn alan ja nurmialan osuuksien avulla. Jos maan nopeurunutta köyhtymistä pyritään estämään lisäämällä lannoitusta runsaasti vielä nykyisestään , huuhtoutuu kalliista aineista helposti suuri osa hyödyttömänä pilaamaan vesistöjä. Runsas huuhtoutuminen näkyy Lounais-Suomen jokivesien sameutena . SUOMEN LUONTO 1 /83 42 . Lisäksi esim. On selvää, että näin suuret eroosiomäärät köyhdyttävät peltoja, koska sekä liuenneet ainekset että kiintoaines sisältävät runsaasti arvokkaita kasviravinteita. Viime aikoina on m yös esitetty, että vesistöjen rehevöitymisen estämiseksi mm . Tilanne on kuitenkin vielä hallittavissa erilaisin toimenpnem. Mikäli taas myös purojen ja ojien varteen määrättäisiin vaikkapa vain puoli kilometriä leveä suojavyöhyke , ei Suomeen jäisi hyödynnettävää viljelymaata juuri lainkaan. jokien varteen rajattaisiin suojavyöhykkeet, joilla peltojen lannoitus kiellettäisiin . Niinpä karjattoman maatalouden m yötä on Lounais-Suomen jokilaaksojen käytössä siirrytty vaiheeseen, jossa viljelymaiden huuhtoutuminen on kasvanur selvästi suuremmaksi kuin mitä se on ollur koskaan aikaisemmin . D KIRJALLISUUTTA Hannu Mansikkaniemi: Maapcrfin eroosio intensiivisesri vilje/lyil/fi alueilla LounaisSuom essa. Tällainen luonnon yksipuolistuminen ja kulttuurimaisemien " taantuminen" tulisi voida ainakin osittain estää . Turun yliopiston maantieteen laitoksen monisteita N:o 3. Turku 1982 . Tässä sulamisvedet ovat kasanneet savista maata Paimionjoen jäälle 5-20 sentin paksuudelta
"Tässä ei ole ihmettelemistä", sanoivat muurahaiset, "perheemmehän koostuu pelkästään naisista ja neidoista' ' . En ole varma, onko se oikein , siksi en osaakaan sinulle vastata. ''Entäs tämä toukka?'' , kysyi mies. Tämä muurahainen raahasi juuri perhostoukkaa. He päättelivät, ettei ihminen saakaan tulla täydelliseksi, sillä hän on liian kookas , syö liikaa ja kuluttaa liikaa ympäristöään. vsk.. Jos hän kuitenkin jotenkin selviää hengissä, hänestä tulee taas villi-ihminen. Kuka tai mikä niitä johtaa. Toivon , että tulevaisuuden luonnontutkijat vastaavat kysymyksiisi.'' Vuonna 1968 ilmestyneen Francis Bernardin monografian johdannon viimeisessä kappaleessa sanotaan: "Emme vielä tiedä muurahaisten elämästä kovinkaan paljon. "Sekään ei ole minun . Muurahaiset syövät ja jakavat saaliinsa vasta pesässä. Siksi ne myös päättivät oppia perusteellisemmin tuntemaan ihmisten elämää. MII Ä MUURAHAISET TIETÄVÄT IHMISISTÄ Muurahaiset saivat vihiä , että ihmiset ovat seuranneet heidän elämäänsä ja siitä jopa tutkimuksia kirjoitelleet. '' Muurahaiset tuhoavat koiraansa heti häälentonsa jälkeen. Silti ne munivat kaksikymmentäkin vuotta yhtämittaa. Vaikka sinulla onkin jotakin varatSUOMEN LUONTO l /83 42 . Pakottaako niitä nälkä, siitostarve ja vihollisen pelko vai jokin muu?" Suuri filosofi mietti jonkin aikaa ja vastasi: ''Kysymyksiesi asettelu edellyttää muurahaisten toiminnan rinnastamista ihmisen vastaavanlaisiin. Hän on kyllä luonnon tuote ja biologinen olento , mutta hän on irtautunut luonnosta. Ystävä, joka hänkin oli ajattelija, katseli muurahaispesää. Muurahaiset seurasivat ihmisten rakkaussuhteita ja tulivat seuraavaan johtopäätökseen: "Mielestämme tulos ei vastaa siihen käytettyä aikaa. Vambola Maavara Muurahaisten maailma Muuan antiikin filosofi käveli ystävineen metsassa. Katsokaapa nuoria muurahaisia ne käyttävät rakkauteensa vain puoli tuntia, sen jälkeen naaraat eivät enää koskaan tapaa koiraita. Jättäkää vain hänet ilman kaikkea sitä ja luonto tuhoaa hänet. Ilman rakennuksiaan , koneitaan ja muita apuvälineitään on hänen elämänsä mahdotonta. "Jos ihmiset tekisivät samaten , todennäköisesti he eläisivät paljon onnellisemmin'' , sanoi eräs muurahainen, jota pidettiin asiantuntijana ihmiskysymyks1ssä. He korostivat ihmisen fyysistä heikkoutta, suurta herkkyyttä sairauksille (joita ei hevin esiinny muurahaisilla), huonoa muistia (siksi ihmisen täytyy vähänkin oleelliset asiat kirjoittaa muistiin) ja kehnoa suunnistuskykyä (he olivat seuranneet marjanpoimijanaisia metsässä) . Mitä ne hyöriessään ajattelevat. Mielestämme luonto on näin sanonut sanottavansa: se ei tarvitse nykyihmistä. Varsinainen tietopalvelu puuttuu muurahaisilta, mutta uutiset, viestit ja tiedot leviävät silti yhteisöissä suurella nopeudella. OMISTUS Mies, jonka piti jakaa palkkansa perheenjäsentensä kesken, valitti: "Itselleni ei jäänyt juuri mitään'" Muurahainen lohdutti häntä: "Älä hätäänny, katso muurahaisia meillä ei ole mitään yksityistä , meiltä puuttuu kokonaan yksityisomistus''. Mutta jopa ruoka vatsassa on kaikkien yhteisomaisuutta. Voihan yhden ihmisen asemesta leppoisasti elää kuusi miljoonaa muurahaista. Lopulta ne kuitenkin luopuivat tutkimisesta perustellen sitä seuraa vastt: "Ihminen ei koskaan voi tulla niin täydelliseksi kuin muurahainen. Valitettavasti ihmiset eivät itse käsitä tätä ja puuhailevat yhä turhaan, toiminnallaan ainoastaan häiriten muurahaisten elämää.'' Jotkut ääriainekset jopa sanoivat: "Tapahtukoon mitä tapahtuu , ihminen katoaa maapallolta ennen muurahaista. Täytyy vain nälkäisten muurahaisten pyytää, ja osa siitä annetaan vastaanväittämättä pois. Niinpä ihminen on vain lyhyt hetki luonnon historiassa eikä ansaitse muurahaisten erityistä huomiota.' ' 36 VERTAILUJA Verraten ihmistä itseensä muurahaiset tulivat tulokseen , että vaikka ihminen kyllä puuhaa ahkerasti elinympäristönsä parantamiseksi, ei hän itse ole vahva. "Sano minulle", hän tiedusteli, "minne ja mitä varten ne oikein juoksevat. Tulevaisuuden biologeilla on tässä laaja työkenttä.' ' Joku irvihammas, joka luki tämän, lisäksi lohduttavasti: "Mutta muurahaiset eivät kai tiedä ihmisten elämästä senkään vertaa' '
Oliko syytä mennä noin kauas, kun pesän ympärilläkin on yllin kyllin paljon parempia neulasia! '' Mutta muut muurahaiset vastasivat hänelle: "Sen , mitä on pesän läheisyydessä , tietävät kaikki. Tuoksusta tunnen sen. " Mitä eristäytymistä tämä on. Hän ehti päivän mittaan toimittaa keon huipulle neljä suurta petäjänneulasta. Pullo oli tyhjä . Vaikka tämä on kaikkien tiedossa ja siitä on toistuvasti varoitettu, ei yksikään muurahainen epäröi nauttia rommia, jos siihen vaan tarjoutuu tilaisuus." NEULANEN Eräs muurahainen, ammatiltaan rakennusainesten kantaja, keräsi neulasia pesän läheisyydestä . '' Toinen vastaa: "Täysin oikein, näin me lähestymmekin tuota ideaalipistettä, mikä on maksimietäisyydellä lähtöperustansa näkyvästä heijastuksesta.'' Kolmas muurahainen , joka on ohittamassa heidät raskasta risua kantaen , sanoo: '' Aina te lörpöttelette täällä. Sitten toinen virkkaa: "Katsopas nyt, kaikki vaan juoksevat ja raatavat. Toinen muurahainen juoksi rakennusmateriaalia hankkiessaan kovin kauas ja tuli illalla kotiin upouupuneena , mukanaan yksi ainut neulanen . Ensimmäinen muurahainen loukkaantui ja sanoi: "Katsokaapas toki , miten kehno neulanen tämä on. Toinen sanoo: ''Kyllä! Paikan ja ajan yhtenäisyyden murskaaminen vapauttaa meidät tarpeesta ottaa huomioon rajallisen ulottuvuuden ja aikavirran hetken synkroonisuus. "Tämä ei olekaan mikään vahinko", sanovat heidän ruokailuasiaintuntijansa , "sillä muurahainen, joka on nauttinut ruumiita , ei kylläkään sovi toukkia ruokkimaan , mutta muurahainen , joka on nauttinut rommia, menettää älynsä eikä kelpaa pitkään aikaan mihinkään. Tämä puolestaan mahdollistaa operoida tilaan ja aikaan jakaantuneiden ilmiöiden ja kappaleiden kuvioilla riippumatta niiden reaalisesta asemasta, eikö olekin näin. " Älä tule 1" huusivat ne pian kolmannelle, "et pääse täältä ylös!'' "Jaaha, olette kai löytäneet jotakin ettekä halua jakaa sitä kanssani. Muurahainen halusi pois, mutta pullon liukkauden vuoksi kaikki yritykset olivat turhia . Muurahaiset pitävät oikein paljon medestä, rommista, hedelmälikööristä, kirvojen nesteistä, tuoreesta munasta, maksasta , muurahaisruumiiden mehusta , kookosmaidosta ... Kun tieto tästä levisi pesässä, kaukaa tullutta onniteltiin hänen saavutuksestaan ja neulasta käytiin joukoittain katsomassa. Jospa ryhtyisitte töihin tai ainakin siirtyisitte tieltäni." Keskustelijat väistyvät sivummaksi ja vaikenevat hetkeksi. Alkoi muurahaisten joukkovirta pulloon. Taidatte salata jotakin!" Uskollisen saattueen seuraamana hän kiiruhti alas. tuna ja tahtoisit pitää sen itse, aina löytyy joku, joka taitaa ottaa sen pois. "Johtajamme on alhaalla!", huusivat sitten mosuoMEN LUONTO 1 / 83 42 . "Älä tule 1" , huusivat he kuorossa neljännelle , jo ka oli johtajamuurahaisia. "Älä tule!" hän huusi toiselle, joka seisoi pullonkaulalla , ''Et pääse täältä pois!'' "Älä hätäänny", sanoi tämä , " minulla on vahvat kynnet , eikä ole vielä tapahtunut, etten olisi pystynyt kiipeämään jotenkin.'' Ja hän luiskahti alas. Sillä ei yllätä ketään . Yksi muurahaisista meni sisään tutkiakseen asiaa perusteellisemmin. Se ei ole suora eikä kylliksi kuivunut , eihän se vastaa lainkaan meidän määräyksiämme. Siksi meillä ei olekaan kunnon filosofiaa.'' Mutta risunkantaja manailee itsekseen kiiruhtaessaan eteenpäin : 37. Mutta tämä neulanen on ainakin tuotu kaukaa.' ' TYÖNJAKO Polulla keskustelee tuntosarviaan kiihkeästi heilutellen kaksi muurahaista. vsk. Muurahaiset katselivat sitä kiinnostuneina , sillä pullon suusta levisi miellyttävä tuoksu. Vai mitä sanot?" PULLO Joku oli pannut muurahaiskekoon pullon. Mutta meillä sanotaan, että perheen hyvinvoinnin ylläpitäminen on tärkeämpää kuin yksilön ylellisyys. Paitsi kirvojen mesikastetta ja muurahaisruumiita muurahaiset saavat tällaisia makupaloja aniharvoin . Jos otan riskin , voin minäkin saada siitä jotakin." Ja hänkin luiskahti alas . Mitä te siellä puuhaatte. net
Siksi ihmisen täytyisi lysähtää ilman sisäpuolista kaasunpainetta. Tällaiset tutkimukset näet, kuten tiedetään , aiheuttavat vakavaa vaaraa. D Vambola Maavara on eestilåinen muurahaistutkija , joka piti oheisen esityksen suomalaisille vierailleen. Ehkä siellä kuitenkin toimii kapine , jota ihmiset nimittävät craktoriksi. Uuden bioceknillisen koulukunnan synnyn ai heuttivat tutkimukset, jotka selvittivät ihmisen tukirakennetta. Sen vuoksi kaiketi ihmisten toimet ovatkin niin mystisiä ja ennalta-arvaamattomia. Useimmat olettavat ihmisen sisäpuolen olevan perhostoukan kaltainen. Ihmisruumis on näet ilman ulkotukia. Ihmisruumiin kuvaaminen kokonaisuutena on kuitenkin tuottanut heille tiettyjä vaikeuksia. Eniten väittelyjä on aiheuttanut ihmisen sisäpuoli. Tämän vuoksi hominologia ei ole saavuttanut muurahaisten parissa kovin suurta suosiota. vsk.. Esityksen muokkasi lehtijucuksi Kauri Mikkola . Nämä vastaanottaisivat mieluummin syötävää nestettä. Muutamat esittävät, että ihmisen sisällä on tyhjyys. Eräällä taholla on kiinnitetty huomiota siihen , että ihmisen sisältä kuuluu jatkuvaa säännöllistä melua, ikään kuin siellä hakkaisi tikka. Muurahaiseen mytologiassa onkin kosolti viittauksia tikkojen syntyyn ihmisestä. Ihmisruumiin tutkimuksilla hankittuja kokemuksia on pyritty käyttämään hyväksi muun muassa kirvanavettojen suunnittelussa. SUOMEN LUONTO i / 8) 42 . Täsmälliset laskelmat ovat näet osoittaneet, että päinvastaisessa tapauksessa ihminen ei pystyisi kulkemaan. Sellaisia vahvoja levyjä, joilla muurahainen on katettu, on ihmisellä vain sormien ja varpaiden kärjessä. Traktorin syntyä ihmisestä ei ole tähän asti suoranaisesti havaittu, mutta on todettu, että ne ovat tiiviissä kanssakäymisessä keskenään: ihminen pakottaa traktorin kulkemaan ja, jos ihminen ei ole läsnä , traktori nukkuu. He olettavat, että ontelo on täynnä jotakin paineenalaista kaasua. Puhallettavan kuorirakenteen teoria on saanut yhä enemmän kannatusta. Suhteiden ystävällismielisyyceen viittaa se seikka, että ihmiset eivät näytä syövän traktoreita eivätkä traktorit ihmisiä. Nonedilistien koulukunta on sitä mieltä , että nämä kaksi vastakkaisnestettä taistelevat ihmisessä jatkuvasti keskenään. Makeannälkänsä tyydyttämiseksi muurahaiset ylläpitävät kirvakarjaa, jota käydään lypsämässä. Yleisesti tiedetään , että ihmisen sisällä on syötävää nestettä, johon on nahan paksuuden vuoksi vaikea päästä käsiksi . He pystyvät kuvaamaan hyvin yksityiskohtaisesti ihmisen hiuksen, sormen tai varpaan. Nämä kirvat laiduntavat koiranputkella. Väitetään , että koulukunnan edustajilla on tästä suoranaisia havaintojakin. Sekin tiedetään , että ihmisen sisällä on myös syötäväksi kelpaamatonta nestettä , jota aika ajoin vuotaa ihmisestä ulos, tuntemattomasta syystä vielä usein suoraan muurahaisten kekoon. Huonompi neste näyttää olevan ylivoimaista. Muurahaiset ovat persoja makealle, eikä haittaa vaikka tuote olisi hiukan käynyttäkin; sama piirre lienee joskus havaittu ihmisessäkin. 38 "Kaikki vaan tahtovat tulla filosofeiksi! Siksi meillä onkin jatkuva pula rakentajista.'' IHMISTIETEEST Ä Muurahaiset ovat tutkineet ihmistä monipuolisesti. Tämä muurahainen on ryöstöretkellä mustikan kukassa: siitä vaan kyljestä sisään, pölytyksestä viis
Mutta miten. Mutta he keksivät keinot. Jos tuota kannatusta käytetään helppoheikin lailla ponnahduslautana, lähdetään vaaleihin hatarin eväin , kerätään hukkaääniä suurilta joukoilta, tai jotenkin muuten töppäillään , niin mitä arvelette kannatukselle (oikeutetusti) tapahtuvan. Vihreät vaaleihin. Tutkimukset sen meille kertovat . Sinisilmäiselläkin pitää olla taktiikka. Kun tulevien eduskuntavaalien mai'nokset ilmestyvät katukuvaan, ovat ne väriltään vihreitä , ennustaisin . Laaja kansalaismielipide Suomessa on vaihtoehtoisen tulevaisuuden takana . Rauhanpuolue , rakkaudenpuolue, miltä kuulostaa. Vallasta taisteleva järjestö, joka osallistuu kilpailuihin vanhoilla säännöillä, entisten rinnalla, opettelee koukkaukset ja poikittaiset mailat kun ei muuten pärjää. Vaikeinta on suostutella valtaan epäitsekkäitä, lempeitä, mutkattomia, oikeamielisiä. Puolueessa voi Asia kärsiä. Kuitenkin sadan hengen valitsijayhdistys voi asettaa oman ehdokkaansa, jotka edelleen voivat muodostaa keskenään yhteislistan . Eikä asia saa palvella valtaa vaan päinvastoin . Miksikö. Vai ovatko. Kannattajiensa lailla heidän tulisi edustaa eri kansalaispiirejä. Pyrkikäämme muuttamaan olevat puolueet. Siihen taas on useita vaihtoehtoja, niistä pitää puhua myöhemmin . Jos yksi puolue ajaa Hyvää, muut yltyvät helposti ajamaan Pahaa, ihan kilpailumielessä vaan . Vakavissaan tietysti, vaan ei ryppy otsalla. Ikävää luettavaa heille, prosentit . Vaikka suurisuuntaiseen kampanjaan ei ruvettaisikaan, pitää kuitenkin tehdä mainokset kaduille , järjestää vaalitilaisuus tavoitteiden selvittämiseksi , kuljettaa ja liimailla mainokset , tehtävä työ ilmaiseksi. Silloin kansalaismielipide ilmenisi , sillä olisi konkreettisia vaikutuksia. Vaarallisinta on päästää valtaan vallanhaluisia ihmisiä. Vihreä, pehmeä, vaihtoehtoinen puolue. Ja kun vaalit on valvottu , ovat valitut edustajat punaisia, valkoisia, ruskeita, mustia kuten ennenkin . Asioilla on taipumus kumuloima , alastai ylöspäin . Mitä tehdä. Pikemmin pilke silmäkulmassa. Käytännössä on lisäongelmia. Hyvä asia ei ole yhden puolueen asia. Eikä selvän hyvän asian ympärille pidä yhtä puoluetta perustaa. Parempi olisi saada kaikki olevat puolueet Asian kannalle, ainakin osittain. Mutta sitäpä puolueet eivät vapaaehtoisesti tee . Siinä mahdollisuus , periaatteessa. Jos kaikkea tuota ei saa kunnialla vietyä lävitse, on parempi olla ilmoittautumatta kisoihin. Prosentit ravistelevat jo vanhoja vallankäyttäjiä. Niin , kaikkien puolueiden , virastojen , tuotantolaitosten , ammattiyhdistysten vallankäyttäjät. Siksi olisi hyvä nyt saada agentti eduskuntaan, urkkimaan ja pistelemään , tutkimaan eri edustajien vilpittömyyttä Asiassa. Eero Paloheimo 39. Siis vaaleihin , mutta ... Sitten on ruumiillista työtä tehtäväksi. vsk. He eivät valtaa tavoittele kun eivät siitä nauti. Jokin painostuskeino pitäisi keksiä . SUOMEN LUONTO 1183 42. Ensinnäkin : puolueena ei voida mennä vaaleihin, ei myöskään eri puolueiden kanssa vaaliliitossa olevina yksittäisinä ehdokkaina. Puolueet pitäisi saada jakamaan ehdokkaansa "vihreisiin" ja vielä " vihreämpiin", jona osattaisiin valita. Ehdokkaiden tulisi olla epäitsekkäitä, lempeitä, jne., mutta kuitenkin suostuteltavissa vallan tavoitteluun . Niin olisi helpompi valmistautua seuraaviin vaaleihin , luoda kunnon taktiikka. Silloin ei itse päästä eduskuntaan , mutta eihän oikea, vilpitön vihreä valtaa haluakaan. Puolueen perustamisessa on monta ongelmaa. Äänestäjiä vedetään höplästä , vaaliyönä väri vaihtuu . Mutta jos jossain vaalipiirissä saadaan vaalikampanja organisoitua uskottavalla tavalla, niin suosittelen yrittämistä siinä vaalipiirissä. Jokaisessa vaalipiirissä pitäisi olla ohjelma, jota ainakin pääpiirteissään piirin ehdokkaat olisivat valmiit noudattamaan. Pitääkö perustaa oma puolue. Tiedetään, että vihreillä on laaja kannatus tällä hetkellä Suomessa. Helpottaisiko vai vaikeuttaisiko se menestystä neljän vuoden kuluttua , muodossa tai toisessa. Ohjelman ei tarvitse olla sama kaikissa vaalipiireissä, samansuuntainen kuitenkin . Nojatuoleissaan he vääntelehtivät ja siirtävät sikaria suupielestä toiseen . Vai olisiko uusi puolue viholliselle poskensa kääntävä lälläriliiga. Vihreät ovat epäitsekkäitä, lempeitä, mutkattomia , oikeamielisiä
Luonnonsuojeluvirasto jakaa myös luonnonsuojelualueiden ostoon ja hoitoon käytettävät valtion varat, vuosittain 40-50 miljoonaa kruunua . suojelunarvoisten alueiden kartoittaminen ja luonnonsuojelualueiden perustaminen, tehdään lääneissä. Siitä saakka työtaakka on kasvanut voimavaroja nopeammin. kuinka paljon eri aineita teollisuus saa päästää vesiin ja ilmaan. Lääninhallitukset keräävät mm. Vuodesta 1969 lähtien avustuksia on jaettu kolme miljardia kruunua. Luvista vastaa erityiselin, tuotevalvonralautakunra (produktkonuollnämden) . Vaikka Ruotsin ympäristöhallinto on vasta nuori, se työllistää jo huo. On alettu epäillä työskennelläänkö oikeiden asioiden parissa, ja arvostelijat ovat pystyneet osoittamaan todellisia puutteita lainsäädännössä ja ympäristön valvonnassa. TUTKIMUS Luonnonsuojeluvirastolla on omia tutkimuslaboratorioita, jotka tutkivat sekä ilmaa että vesiä. tietoja läänin luonnosta ja ympäristöstä. Luonnonsuojeluvirasto voi merkittävästi vaikuttaa tutkimukseen , sillä viraston tutkimusneuvosto jakaa valtion ympäristötutkimukselle antamat avustukset, vuosittain noin 50 miljoonaa kruunua . torjumaaineille, täytyy Ruotsissa olla käyttölupa. Toimintakenttä on laaja, mutta se voidaan pääosin jaotella neljään lohkoon: ympäristön valvonta, tuotevalvonra, luonnonhoito ja tutkimus. Virastolla on myös melko laajaa tiedotustoimintaa. Ehdot määrää joko erityinen tuomioistuin (koncessionnämden för miljöskydd) tai luonnonsuojeluvirasto. Hallinnollisesti ympäristöasiat on järjestetty maatalousministeriöön. YMPÄRISTÖNHOITO LÄÄNEISSÄ Alueellisesta luonnonja ympäristönhoidosta vastaavat 24:n läänin lääninhallitukset. Valtiollinen luonnonja ympäristönsuojeluhallinro perustettiin Ruotsissa 1960-luvulla. Monissa lääneissä 60ja 70lukujen karroitustyön tulokset on koottu luonnonhoitosuunnitelmiksi , joissa arvoltaan ja luonteeltaan erilaiset suojelunarvoiset alueet nimetään. Virastolla on myös ollut tärkeä asema luonnonhoidon etujen vaalijana valtakunnan suunnittelussa 1970-luvulla. Vaikka Ruotsin ympäristöhallinnolla on varoja ja virkoja melko paljon, eivät kaikki ole toimintaan tyytyväisiä. Viime vuosina avustamista on arvosteltu , Ja se onkin nyt lähes loppunut. Klassinen luonnonsuojelu, siis kasvien ja eläinten suojelu sekä arvokkaiden luonnonalueiden rauhoittaminen , kuuluu myös luonnonsuojeluvirastolle , samoin metsästystä ja ulkoilua koskevat asiat. Luonnonsuojeluvirasto on myös jakanut valtionapua teollisuuden ympäristönsuojelutoimiin ja kunnallisten jätevesien puhdistamiseen. Virasto julkaisee lisäksi neuvoja ja ohjeita ympäristönsuojelutoimille eri teollisuudenaloilla. TUOTEVALVONTA Vaarallisille aineille, esim. Vuonna 1967 perustettiin valtion luonnonsuojeluvirasto, ympäristönsuojelun keskusviranomainen. Silloinkin kun luvan myöntää tuomioistuin , on luonnonsuojeluvirastolla tärkeä asema. 40 YMPÄRISTÖN VALVONTA Ilman ja veden saastumisen rajoittaminen on tietenkin viraston keskeinen tehtävä. Joidenkin mielestä Ruotsia voidaan pitää ympäristönsuojelun ykkösmaana. Lääninhallitusten luonnonhoitoyksiköt perustettiin 1960luvulla. Kukaan ei kiellä, etteikö näillä eväillä edistettäisi huomattavasti luonnonja ympäristönsuojelua, mutta viime vuosina on alkanut ilmaantua arvostelijoita myös ympäristöhallinnossa. Toiset taas suhtautuvat tällaisiin lausuntoihin pilkallisesti. Roger Olsson Ruotsi ympäristönsuojelun vai ympäristöbyrokratian mallimaa Ruotsin ympäristöhallinnosta on kokemuksia puolentoista vuosikymmenen ajalta . Yhteiskunnan ympäristönsuojeluvaatimukset on siten voitu, ala alalta, täsmentää tiedoksi sekä yritysten johdolle että toimintaa valvoville kuntien ja läänien viranomaisille. Vaarallisten aineitten käytännön tutkimisen ja hyväksymisen sekä käyttöohjeiden antamisen hoitaa luonnonhoitoviraston erityisosasto . Ympäristöministeriötä ei siis ole , vaikkakin senkin perustamista aina silloin tällöin ehdotetaan. Ympäristöä mahdollisesti vahingoittaviin toimiin täytyy olla ympäristönsuojelulain edellyttämä lupa. Luonnonsuojeluvirasto on kasvanut hyvin nopeasti , ja siinä työskentelee nykyisin yli 600 ihmistä. mattavasti yli 1 000 virkailijaa, ja vuosittain käytetään noin 400 miljoonaa kruunua. Luonnonsuojelutyön pohjana on vuoden 1964 luonnonhoitolaki. Luvassa annetaan ehdot toiminnalle, esim. Pääosa valvonnasta tehdään kuitenkin lääneissä siinä määrin kuin sitä lainkaan on . Suurin osa käytännön työstä, mm . Luonnonsuojeluvirasto valvoo myös, että lupaehtoja noudatetaan . Joidenkin mielestä Ruotsi on enemmän ympäristöbyrokratian kuin ympäristönsuojelun mallimaa. Pääosa Ruotsin ympäristötutkimuksesta tehdään kuitenkin yliopistoissa ja muissa laitoksissa. ,-k.. Kirjoittaja on ruotsalainen ympäristötoimittaja. Suurempi yksimielisyys vallitsee ehkä siitä, että Ruotsi on ympäristöbyrokratian ykkösmaa. SUOMEN LUONTO 1 / 8) 42
Ympäristöongelmat eivät vähene eivätkä pienene mutta Ruotsin luonnonsuojeluhallinto tuskin kasvaa 1 000 virkailijalla seuraavan 15-vuotiskauden aikana. neuvotteluja esim . Luonnonhoitoviraston syntyaikoina oli vain muutamia suojelualueita. Tekijöinä oli kaksi ympäristöhallinnon virkamiestä. Hän vaati ympäristönsuojeluponnistusten arviointia ja tehtävien laittamista tärkeysjärjestykseen. Neuvottelussa lääninhallitus voi yrittää saada maanomistajaa luopumaan hankkeesta tai muuttamaan suunnitelmiaan siten , että luonnolle koituvat haitat vähentyvät. Y mpäristötietoisuus oli vastikään herännyt SUO MEN LUONTO 1183 42 . PCB:n , määrä lisääntyy ympäristössä jatkuvasti, kun sitä vastaan melko harmittomien päästöjen, esim . soran, turpeen ja kiven, ottoluvat sekä valvovat kaivuun laillisuutta. kivi teollisuuden pölyn, hillitsemiseen on panostettu paljon. Kymmenen vuotta myöhemmin niitä oli 900 yhteispinta-alaltaan 750 000 hehtaaria. Lääninhallitukset valvovat niinikään , etteivät tehtaat ylitä lupaehtojaan. Orgaanisten jätteiden päästäminen vesistöihin vähentyi puoleen vuodesta 1964 vuoteen 1974. Samoin lääninhallitukset antavat maankamaran ainesten , mm. Tätä mahdollisuutta ei aikaisemmin ollut, ja luettelo sopivista luonnonsuojelualueista oli hyvin pitkä. vsk. YMPÄRISTÖNSUOJELU TYHJÄKÄYNNILLÄ Mitä tapahtui suursiivouksen jälkeen. SUURSIIVOUKSEN AIKAKAUSI Uuden ympäristöhallinnon ensimmäistä vuosikymmentä 70-luvun puoliväliin asti , on tavattu kutsua "suursiivouksen aikakaudeksi '' . Valtion luonnonvaraja ympäristökomitea julkaisi keväällä 1981 selonteon , jossa arvosteltiin vakavasti ja perusteellisesti 70-luvun ympäristönsuojelutyötä. Vain suurilla kunnilla on erityisiä ympäristönsuojeluasiamiehiä. Käytettävissä ei ole läheskään riittäviä voimavaroja näytteenottoon ja valvontamittauksiin . Virastolla ei kuitenkaan ole oikeutta evätä hanketta. Erään lääninhallituksen luonnonsuojeluyksikön päällikkö sanoi vuoden 1981, että hänestä tuntuu kuin ympäristönsuojelutyö on ollut tyhjäkäynnillä neljä, viisi vuotta. Myös hienojakoisen aineksen syytäminen ilmakehään vähentyi huomattavasti. 1983 Kokoontuminen Kasarmintorilla klo 11.30 Kadonneet kuvaintekijät Parin kuvantekijän nimet olivat tippuneet viime Suomen Luonnosta: kannen kuvasi Jorma Luhta ja erusisäkannen sommitteli Markku Tanttu. Vuonna 1982 luonnonsuojeluvirasto esitti viisi tärkeää ongelma-aluetta 80luvun ympäristönsuojelutyölle: sadeveden ja vesistöjen happamoituminen , pakokaasut ja melu , ympäristömyrkyt, jätteet sekä maisemien, kasviston ja eläimistön köyhtyminen. KUNTIEN ROOLI Paikallistasolla vastuu ympäristökysymyksistä on kuntien terveyslautakunnilla, jotka aikaisemmin hoitivat enimmäkseen terveydenhoidollisia kysymyksiä, kuten elintarvikehygieniaa . 41. suunnitellun hakkuun tai metsänojituksen johdosta. Näihin näkökohtiin ovat varmasti useimmat lääninhallitusten ympäristövirkamiehet valmiit yhtymään. Lääninhallitukset perustavat myös luonnonsuojelualueet ja järjestävät niiden hoidon. Suursiivousta jatkettiin , siitä huolimatta että muita ehkä vielä vakavampia ongelmia syntyi. Ja suursiivous siitä tulikin. Luonnonsuojelulaki antaa virastolle oikeuden vaatia ns. velvollisuus valvoa kunnan ympäristöä pilaavaa teollisuutta. Raskasmetallien ja vaikeastihajoavien orgaanisten yhdisteiden , esim . 2. Ei uutta ydinvoimalaa Mielenosoitus Helsingissä 5. Kaksi, ehkä kolme virkamiestä joutuu valvomaan useita satoja hyvin erilaisia tehtaita. Ja sellainen on menossa. ja tekemistä oli todella runsaasti . Voimat keskitettiin näkyvimpiin ongelmiin : Savuaville ja haiseville ilmansaasteille pyrittiin asettamaan sulku, ja käytiin niiden kimppuun, jotka olivat päästöillään aiheuttaneet vesien umpeenkasvun ja järvien muuttumisen kuolleeksi hapen loppuessa. Myös metsätaloudessa luonnonsuojeluvirastolla on tärkeä asema. Luonnonsuojelussa vo1t11n käyttää uutta luonnonsuojelulakia suojelualueiden perustamiseen. Arvostelijat väittivät, ettei itse asiassa mitään . Sellainen tullee välttämättömäksi 80-luvulla taloudellisen tilan kiristyessä. Useimmilla pienillä kunnilla on puutetta sekä ajasta että tiedosta selviytyäkseen luonnon.ja ympäristönsuojelulainsäädännön asettamista velvotteista. Olemassaoleva valvontaohjelma mittaa usein vääriä asioita ja voi antaa hyvinkin harhaanjohtavan kuvan ilman ja veden taatun muuttumisesta. Kuvan Reino Kalliolasta sivulla 7 otti Pertti Uotila. Nykyisin lautakunnilla on mm. Kun rikkomuksia havaitaan, siitä koituu hyvin harvoin mitään seuraamuksia vastuullisille . Ehkäpä tämä tietää suursiivousfilosofian loppua ja alkua määrätietoisemmalle ympäristönsuojelutyölle ja tärkeysjärjestyksen luomista. Sinänsä ei kiistetty, etteikö ympäristön tila olisi parantunut monilla alueilla, mutta he korostivat, että ehkä kaikkein vakavimmat ympäristöongelmat ovat pahentuneet, ja yhä pahentuvat. Sallittujen paastonormien noudattamisen valvonta ei roimi . Kovaa todellisuutta ja pehmeitä lupauksia: Ruotsin ympäristöpuolueen vaalijuliste Tukholmassa viime syksynä. Luonnonsuojeluvirasto on torjunut arvostelun melko jyrkästi, mutta asioiden uudelleen arvioinnin on joka tapauksessa voitu havaita alkaneen
+ +. 4. 3. Keskustapuolue viittaa vastauksessaan ns. mk vuodessa. + + + + SUO MEN LUONTO 1183 42 . Suojeluohjelmien toteuttaunrnen on turvattava edellyttäen mm . + -. mutta vain kristillisen liiton ja Suomen maaseudun puolueen "Ei" ei jätä tulkinnanvaraa. vsk.. II TEHOKAS JA KANSANVALTAINEN YMPÄRISTÖHALLINTO 1. a) Kumien vapaaehtoisten ympäristönsuojelulautakumien toimimaa on siirtymävaiheessa tuettava. c) Eduskunnassa tulee nimetä ympäristöministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään oma valiokunta. + -. Varsinkin kysymys vapaana virtaavien vesien suojelemisesta vesilain periaatteiden mukaisesri (tarkoittaa yleensä ilman koskivoiman omistajalle maksettavaa korvausta) näyttää olleen liian visainen. + +. Luonnonsuojelulaki tulee uudistaa. valtion keskusvirastojen ja osakeyhtiöiden noudattavan valtioneuvoston periaatepäätöksiä. + + -. 3. Suurin osa puolueista tosin suhtautuu vastausten perusteella varauksellisen kielteisesti ydinvoiman käytön lisäämiseen. 42 KYSYMYKSET Suomen Luonnonsuojeluliitto esitti puolueille seuraavat kysymykset: I LUONNONSUOJELUOHJELMIEN TOTEUTI AMINEN 1. 2. luonnonsuojelu kokonaisuudessaan. SKDL:n mielestä vesilaki ei nykyisellään riitä veststoJen suojelemiseen SDP:n mielestä se taas riittää lakia täydentämällä. + -. + + + + + +. PUOLUEITTEN VASTAUKSET + = samaa mieltä = eri mieltä + + + + . +. Suurista puolueista sosialidemokraatit ja kokoomus näyttavat olevan vähiten ydinvoiman lisäämistä vastaan. + + . Kummastakaan komiteasta ei liiton käsityksen mukaan ole suuria odotettavissa. Myös energiansäästöinvestoinnit sekä energian kulutuksen tasaaminen veroja tariffipoliittisin keinoin näyttää saavan kannatusta läpi puoluekentän ; tosin vasemmiston ja keskustan puolueissa selkeämmin kuin oikeistossa. Suhtautuminen viidenteen ydinvoimalaan näyttaa odotetustikin olevan puolueille ongelmallista. Eduskunnan on edistettävä tulevalla vaalikaudella luonnonsuojelun toteuttamista säätämällä lait vielä toteutumatta olevista, vahvistettuihin suojeluohjelmiin kuuluvista suojelukohteista. a) Ympäristöministeriön tehtäväkenttään pitää kuulua mm. Sen sijaan turvelain säätäminen ja vielä vapaana virtaavien vesien säilyttäminen rakentamattomina näyttävät saavan keskustapuoluetta lukuunottamatta kaikkien puolueiden varauksettoman tuen . + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + +. Luonnonsuojelualueiden ostoja hoitovaroihin on varattava 100 milj. + + +. Kansandemokraatit vastaavat liittoneuvostonsa ottavan lähiaikoina kantaa tähän asiaan ja keskustapuolue esittää ydinvoiman vaihtoehdoksi energian säästöä ja kotimaista energiaa. Tämän kohdan vastauksessaan keskustapuolue viittaa jälleen hallitusneuvos Matti Kekkosen johtaman koskikomitean työhön ja kansandemokraatit suojeluvesityöryhmän (1977) esityksiin. b) Ministeriön työvirastoksi tulee siirtää vesihallitus karsittuna ympäristönsuojelun kannalta ristiriitaisista tehtävistä. Selvää kielteistä kantaa se ei kuitenkaan ota . + +. Eduskunnan on säädettävä laki kunnallisista ympäristönsuojelulaucakunnista. Ismo Tuormaa Näin vihreitä ovat puolueet puheissa Suomen luonnonsuojeluliitto teki ennen vuodenvaihdetta eduskuntapuolueille kyselyn, jonka 30:llä kysymyksellä testattiin puolueiden ympäristömyönteisyyttä. + + + +. + + + + + + + + + + +. + + + + -. turveja koskikomiteoihin ja jättää harkintavaltaa niiden tekemän työn tuloksille. Eduskunnan tulee taata tehokkaan ympäristömrn1stenön to1m1ma. Eduskunnan on vo1m1stettava läänien ympäristönsuojelu toimistoja. 2. ''Luonnonvarojen kestävän moninaiskäytön '' lohkolla eivät käsitteet näytä sen sijaan olleen kaikille puolueille selvät
+ + + + + + + +. +. + + + + . 2. Eduskunnan on tulevalla vaalikaudella uudistettava luonnonvarojemme . + + + + + + + + + !-< ::0: i:i.. + + + +. Kokonaisuutena puolueiden antamia vastauksia voitaneen tulkita karkeasti seuraavasti: puolueiden tiedontaso ympäristökysymyksistä on melko heikko puolueilla on halu esiintyä sanallisella tasolla ympäristöliikkeen kannalta m yönteisesti , vaikka teot puhuisivat toista . IV TASAANTUVA ENERGIAN KULUTIJS 1. Selvimmin valiokuntaa tukevat SMP, kristilliset ja SKDL. +. 3. 4. Samoin Kepu näyttää kannattavan vesihallituksen siirtämistä kokonaisuudessaan ympäristöministeriöön (karsittuna ristiriitaisista tehtävistä) , vaikkei se hallitustasolla ole tähän mennessä sitä tehnyt. + . "' i:i.. -. + + + +. + +. + -. >-l "' + + + + -. Maamme rikkipäästöt on vähennettävä koimanneksella nykyisestään 1980-luvulla. Sadan miljoonan markan määrärahan varaamista vuosittain luonnonsuojelualueiden ostoja hoitovaroiksi kannattavat selkeimmin SKDL, SMP ja Kepu , samoin kokoomus "taloudellisten mahdollisuuksien mukaan ". t:a "' >-l "' + . 3. + + + + + -. + + +. Puolueiden suhtautuminen ympäristöhallinnon kehittämiseen näyttää olevan ristiriitaisempaa; sekä puolueiden välillä että verrattaessa kyselyvastauksia niiden käytännön toimiin . vsk. . "' i:i.. Suhtautuminen oman ympäristövaliokunnan saamiseen eduskuntaan jakaa puolueet kahtia. SDP vastaa, "ettei riittäviä selvityksiä asiasta ole olemassa" , vaikka samaan aikaan puolueen oma "ympäristöministeri" Matti Ahde on esittänyt valiokunnan perustamista . Kansalaisille ja heitä edustaville järjestöille pitää antaa puhevalta ja asianosaisuus koko ympänstölainsäädännössämme. "' t:a "' "' ::0: 43. Eduskunnan on asetettava maamme energiapolitiikan tavoitteeksi 1980-luvulla energian kulutuksen tasaaminen . a) Tätä tavoitetta on edistettävä valtiovallan määrätietoisella veroja tariffipolitiikalla sekä b) tukemalla erityisesti energiansäästöinvestointeja. h yväksik_: äyttöön liittyvää lainsäädäntöä s1ten, etta yleiseksi periaatteeksi muodostuu luonnonvarojen kestävä moninaiskäyttö ja luonnonsuojelun huomioon ottaminen kaikessa taloudellisessa toiminnassa. Valtion varoja on ohjattava luonnonvarojemme moninaiskäyttöön perustuville hankkeille. Ainutkertaista luonnonvaraamme, turvetta tulee myös säästää tulevienkin sukupolvien tarpeiksi. +. + + +. Maakaasun käyttöä on lisättävä ympäristönsuojelullisista syistä. + + + + + + + + + -. -. 6. . Keskeisimmät näistä lainsäädäntöhankkeista ovat a) metsälakien b) vesilain c) torjunta-ainelain muutokset. +. Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen puhevallan lisäämistä ympäristölainsäädännössä kannatetaan ainakin sanojen tasolla selkeimmin vasemmistossa ja kokoomuksessa sekä maaseudun puolueessa. Kuitenkin hallituspuolueista keskustapuolue ja ruotsalainen kansanpuolue olivat ministeriötä koottaessa metsähallituksen luonnonsuojelualuetoimiston siirtoa vastaan. i:i.. Maahamme ei pidä rakentaa viidettä ydinvoimalaa. Ympäristönsuojelulle kielteiset kannanotot esitetään vältellen tai todellista kantaa vääristellään SUOMEN LUONTO l / 83 42 . On säädettävä ympäristönsuojelun yleislaki, jossa yhtenäistetään sekava ja puutteellinen ympäristönsuojelun lupaja ilmoitusjärjestelmä. Kaikki puolueet näyttävät esimerkiksi kannattavan luonnonsuojelu n siirtämistä kokonaisuudessaan ympäristöministeriön tehtäviin . Suomen Luonnonsuojeluliitto esitti puolueille seuraavat kysymykset: 4. + + +. 5. + +. Lyijyn lisäämisestä bensiiniin on luovuttava. + + + >-l "' !-< "' i:i.. III LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ MONINAISKÄYTTÖ 1. i:i.. . i:i.. Nihkeimmin tai välttelevimmin asiaan suhtautuu SDP, jonka mukaan " luonnonsuojelulain mukainen rau hoitus ei aina ole tarkoituksenmukaisin tapa '', sillä • • ympäristönsuojeluun on käytettävissä rajalliset voimavarat'' . 4. 2. +. + + + + + + . Vapaana virtaavat vesistöt on suojeltava vesilain periaatteiden mukaisesti. + + . + + . Mm. + + . + + + + + + + + -. Liberaalit eivät ymrnärrä kysymystä. + +. RKP sanoo "periaatteessa kyllä , mutta edellyttää lisäselvityksiä '', Kepu haluaa hoitaa asian haj auttamalla päätösvaltaa keskushallinnosta alaspäin ja kristillinen liitto "edellyttää vakiintunutta käytäntöä , jossa järjestöjä kuullaan asiantuntijaeliminä'' . +. 5. +. Turvelaki on säädettävä. Jäljellä olevat vielä vapaana virtaavat vesistöt on säilytettävä rakentamattomina. Maaseutumme kehittämisessä on edistettävä luonnonmukaisia ja työvoimavaltaisia menetelmiä. 7. + + + . +
vsk.. Veden lisäksi vesikäymälä tuhlaa energiaa. Kompostoinnissa jätteiden tilavuus supistuu sitävastoin jopa viidennekseen, ja ilman ilmansaasteita. Mullan lisäksi saadaan toinen tuote: itse lierot. Vertai lukohdaksi Salkinoja-Salonen totesi , että Helsingin Kyläsaaren jätteenpolttolairokseen viedään vuo44 sittain 74 000 tonnia jätettä , josta syntyy 25 000 tonnia kuonaa. Kompostointi ja kuivakäymäläjärjestelmä vastaisi jätevuoltomenetelmänä nykyistä puhdistamotoimintaa. Sille kelpaa lähes kaikenlainen hajoava jäte, kuten keittiöjätteet, puutarhajäte, lanta , jäteliete ja käymäläjäte. Lieroilla on valtava lisääntymiskyky: 100 yksilöä voi vuodessa lisääntyä 250 000:ksi. Jätteiden määrä vähenee siten vain 50 000 tonnilla. Juhani Paatero Partek Oy:stä ei sitä vastoin ollut kovin innostunut jätteiden lajitteluun ja kompostointiin kotitalouksissa, vaan peräsi hommalta taloudellisuutta siis jätteiden keskitettyä käsittel yä erottelulaitoksissa. Nimittäin jopa viidennes jätteistä voi muuttua lieroiksi , jotka kelpaavat esim . Tutkimus tähtää etenkin kompostoitumisen nopeuttamiseen . Tavallisessa kotitalouskompostissa elävän lieropopulaation on todettu pystyvän pistelemään poskeensa koko kompostimassan noin kuukaudessa. Öljyksi laskettuna suomalaisten vesivessassa asiointi kuluttaa 140 000 öljytonnia vuodessa . Lierokomposroinnissa käytetään tunkiolonkeroa, joka esiintyy hyvin yleisenä komposteissa. Kiinteistökohtaisella kompostoinnilla voitaisiin olennaisesti vähentaa kaatopaikkakusta nnuksia. Lierotutkimus on kesken , joten vielä ei osata sanoa tuleeko lierokomsuoMEN LUONTO J /83 42 . Raimo Liljan esittelemän tutkimuksen mukaan Joensuussa jopa 40 prosenttia asumajätteistä sopisi kompostointiin. mikä paino laitetaan ym päristönäkökohdille. Osa voidaan puolestaan käyttää kasvintuotannossa. Kunnallista kompostointia ei ole vielä missään . Suhtautuminen kompostointiin oli kuitenkin se lvästi kaksijakoista: yliopistotutkijat olivat innostuneita , mutta muut maataloustutkijat varauksellisia. Suurin osa orgaanisperäisestä jätteestä kelpaa kompostiin, myös mm. Rohkeimpien näkem ysten mukaan nimittäin jopa kolmannes asumajätteistä voitaisiin kompostoida mullaksi. Kompostointi on hidasta biologista palamista, jossa monilajinen pienelijöiden yhteisö muuntaa orgaaniset jätteet humukseksi , vedeksi, hiilidioksidiksi, mineraaliravinteiksi ja lämmöksi. Aaro Alestalo esitteli kiinteistökohtaista kompostointia. Osa jätteistä voidaan hyöd yntää teollisuudessa . kirjolohien , kanojen ja sikojen rehuksi. Kompostointikelpoista ainesta menee tämän lisäksi runsaasti myös viemäriin: käymäläjäte ja suurin osa ruokajätteestä. JÄTTEET MULLAKSI KOMPOSTOIMALLA Seminaarin kiintoisinta antia oli ehdottomasti kompostoinnin esittely jätehuoltomenetelmänä. Pihalla tai kellarissa (esim . pidentyneet raakaveden hankintamatkat ja uusien jätevedenpuhdistamoiden tarve. Laki on muuten hyvä , mutta se ei toimi. Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin yliopistosta esitti , että Helsingin kaupungin vuosittain vajaasta 300 000 jätetonnista kolmannes olisi kompostointikelpoista. Jätteen esilajittelu mahdollistaa myös jätteenhakukertojen harventamisen jopa kertaan kuukaudessa , jolloin kustannukset putoaisivat noin kolmanneksen . Nykyinen jätehuolrolakimmekin edellyttää jätteiden h yötykäyttöä. LIEROTTÖIHIN: JÄTTEET SISÄÄN, MULTA ULOS Veikko Huhta Jyväskylän yl iopistosta esitteli varsin erikoisen kompostointitavan : lierokompostin. Jätteet olisi lajiteltava jo syntypaikoilla: vain näin saadaan kunnollista ja vähäraskasmetallista kompostiainesta. Vesikäymälän kustannuksia nostavat mm. jäteöljy ja liuottimet pieninä määrinä (l litra / mJ / kk). Omien tutkimusteni mukaan kompostointiin (lajittelu , kuljetus , hoito) kuluu pientalo-olosuhteissa noin neljä tuntia vuodessa asukasta kohden . Ideana on se , että lieroille syötetään jätteet ja toisesta päästä tulee muhevaa multaa. Alestalo esitteli kuivakäymälävaihroehroja, jotka vesivessan mukavuudella toimisivat omakotitaloissa. Jälkimmäistä selviteltiin viime joulukuussa Helsingin Jollaksessa Suomen Akatemian sekä Tor ja Maj Nesslingin Säämin iariestämässä semmaanssa. Hänen mukaansa eräiden paikkakuntien osalta voidaan helposti laskea , että vesikäymälä on siihen liittyvine jätevesipuhdistamoineen kuivakäymäläjärjestelmää kalliimpi. Bakteerimäärä luonnollisesti monikymmenkertaistuu , mutta bakteerien keskinäisessä kilpailussa vaarattomat bakteerit syrjäyttävät taudinaiheuttajat , kertoi Salkinoja-Salonen. Samoin monet myrkyt hajoavat , ja kompostissa jätteet myös hygienisoituvat. Jätehuoltoon uusia tuulia: Kolmannes asumajätteistä kasvintuotantoon Vain jätteiden hyötykäyttö antaa jäteongelman ratkaisun avaimet: kaatopaikkojen tarve ja ympäristöhaitat vähenevät, ja jätteet voidaan muuntaa rahaksi. ONKO MEILLÄ MALTTIA LUOPUA VESIVESSAST A. Sen laajan käyttöönoton tiellä ovat hallinnollisten ja taloudellisten esteiden lisäksi ennen kaikkea väärät asenteet , hän sanoi . Ruotsista olemme taas yhdessä asiassa jäljessä , si llä siellä kompostointi on paljon pidemmällä. Tekeväthän ne rahaa nykyisellä jätteenkäsittelyjärjestelmällä, ja mielellään lajittelisivat hienoilla laitteillaan jätteet asukkaiden puolesta maksua vastaan . Kompostointi on nykyisin kalliimpaa kuin kuljetus kaatopaikalle , mutta kysymys on tietysti laskentaperusteista , esim. On tietysti selvää, etteivät jätteenkuljetusfirm at ja jätteenkäsittelyteknologiaa valmistavat yritykset pidä kotitalouskohtaisesta jätteiden lajittelusta ja kompostoinnista. kerrostalossa) voisi olla erityinen komposrointiastia , johon sopiva jäte käydään asunnoista tyhjentämässä. Myös kompostointi voidaan tehdä kiinteistöissä
tuhkalla ja jätevesilietteellä on melko vähäinen merkitys, totesi Jaakkola. Hyödyntämistä puoltavat ennen muuta ympäristönhoidolliset näkökohdat. Lietettä tulee noin 600 jätevedenpuhdistamoita, jotka rakennettiin pääosin 70-luvulla. Ongelmia tulee, jos lietettä käytetään vastoin ohjeita tai liian suuria määriä. varastoidaan myöhempää käyttöä varten. Lietteen käyttöä haittaavat ennakkoluulot, hygieniset ongelmat , haju , vesistöhaitat ja raskasmetallit. Asumajätteistä sopisi kompostoitavaksi jopa yli kolmannes. Runsaasti raskasmetalleja sisältävä liete kompostoidaan puistokäyttöön. Lietteessä on myös mm. Raskasmetallit, ennen muuta kadmiun , lyijy ja elohopea, ovat suurten taajamien jätelietteen ongelma. Lietteestä käytetään nykyisin nelisenkymmentä prosenttia maataloudessa ja viherrakentamisessa, saman verran viedään kaaropaikoille ja loput SUOMEN LUO TO 1 / 8J 42 . Vantaalla se on kielletty. MAATALOUDEN JA TEOLLISUUDEN JÄTTEET Antti Jaakkola Maatalouden tutkimuskeskuksesta totesi , että maatalouden omien jätteiden hyödyntäminen on melko ongelmatonta, sillä ne harvoin sisältävät haitallisia aineita tai vaarantavat tuotteiden laatua. Jorma Laurila 45. Viime vuosina on tutkittu etenkin terästeollisuuden kuonaa , fosforimalmin kiillettä ja erilai ia tuhkia. Liete voidaan hygienisoida kompostoimalla, joskaan täysin riskitöntä lietettä ei pystytä tekemään. Viranomaiset tarvitsisivat tutkittua tietoa kompostoinnin todellisista haitoista , sillä haittoja liioitellaan helposti , kun niistä ei ole tietoa riittävästi , Vehkalahti totesi. torjunta-aineita ja PCB :tä, mutta näitä on tutkittu vähän . Ilkka Viitasalo Helsingin kaupungin rakennusvirastosta mainitsi, että Helsingin jätevesilietteistä menee kaksi kolmasosaa maatalouteen ja viherrakentamiseen. Sakokaivojäte on kaikkein vaikeimmin sijoitettavissa. Tämä ei kuitenkaan kiellä jätteiden osittaista käsittelyä kiinteistöllä. Tärkeimmät kompostointia säätelevät määräykset ovat jätehuoltolainsäädännössä. Heikki Latostenmaa vesihallituksesta kertoi jätevesilietteen käyttömahdollisuuksista maataloudessa. Lyijyä joutuu lietteeseen etenkin silloin , kun sadevedet ohjataan viemäriverkkoon. Lietteen käyttöä ohjaamalla voidaan raskasmetallija hygieniset ongelmat välttää. Into Saarela Maatalouden tutkimuskeskuksesta kertoi, että Suomen peltoviljelyssä käytettyjä tai tutkittuja jätteitä ovat mm . vsk. Raskasmetallipitoisuuksista ei ole lääkintöhallituksen ohjeitten perusteella kovin suuna huolta . Jätehuoltolakiin liittyy taajama-alueiden kiinteistöjen liittymisvelvollisuus yleiseen jätteidenkuljetukseen. Perinteisestihän maataloudessa on käytetty mm. Esimerkiksi kadmiumia Suomi sallii vain viidenneksen EEC:n ''turvarajasta ' ' . Latostenmaan mielestä jätevesilietteen merkitys maatalouden kannalta on vähäinen , sillä vaikka kaikki jäteliete levitettäisiin pelloille, sillä pystyttäisiin lannoittamaan vain 1. Lakien ja asetusten ohella myös viranomaisten päätökset , määräykset ja ohjeet säätelevät kompostointia . karjanlantaa ja olkia. Mitä suurempi kaupunki sen enemmän raskasmetalleja. JÄTEVESILIETTEEN ONGELMA: PELLOLLE VAI KAATOPAIKALLE. Esimerkiksi eloperäinen jäte voidaan kiinteistöllä kompostoida ja muu jäte varastoida pitkäksikin aikaa, jolloin jätteen noutokerrat voidaan sopia hyvinkin harvoiksi ja näin säästää jätekustannuksissa. Asukkaat voisivat säästää jätemaksuissa ja yhteiskunta kaatopaikkakustannuksissa. Vehkalahden mukaan kompostoinnille asettavat rajoituksia jätehuolto, terveydenhoito, vesi, rakennusja naapuruussuhdelainsäädäntö. Perunalle, nurmilaitumille ja ryytimaille sitä ei suositella. Kadmiumia syöpyy puolestaan erityisesti galvanoiduilta pinnoilta. 5 2 prosenttia peltoalastamme. KOMPOSTOINTI VANTAALLA KIELLETTY Kompostointi täyttää jätehuoltolain edellyttämän hyötykäyttövaatimuksen, ja usein myös lain toisen tavoitteen , eli ettei jätteistä ole haittaa ympäristölle, totesi Matti Vehkalahti sisäasiainministeriöstä. Juhani Puolanne vesihallituksesta selvitti lietteen käytön terveydellisiä riskejä: raskasmetalleja ja patogeenisia bakteereita. postoinnista kilpailukykyinen vaihtoehto, sanoi Huhta. Puolanne kertoi, että Tanskassa on esitetty lietettä käytettäväksi vain erityisillä "lietefarmeilla" , joiden tuotteita valvottaisiin tarkasti . Kaupunki maksaa lietteen kyydin jopa 50 km päähän . Juuri kadmium on suureen kaupunkien raskasmetalli. Myös joitain asutuksen ja teollisuuden jätteitä voidaan hyödyntää maataloudessa, joskin väkilannoitteisiin ja maatalouden omiin jätteisiin verrattuna esim. tuomaskuona, sellutehtaiden meesa ja tuhkakalkki , puunjalostustehtaiden kuorijäte ja erilaiset kaivosjätteet. Vesihuollon tarkoituksena on kuitenkin kuivata lietettä enmta enemmän ja viedä kuivaimia yhä pienemmille puhdistamoille. Kompostointi ei tosin käy niin vain , vaan tiellä on monia lainsäädännöllisiä esteitä. Pienkompostoinnin ympäristöhaitat ovat lähinnä viihtyvyyshaittoja, mutta laajasta kompostointitoiminnasta ja keskitetystä yhdyskuntajätteen kompostoinnista voi aiheutua suuriakin ongelmia, ellei kompostointia hoideta kunnolla. Lietteen käytön esteenä on myös se , että 40 prosenttia lietteestä tulee märkänä. Lietettä suositellaan pääasiassa viljakasveille ja sokerijuurikkaalle . Lakien tulkinnat ovat johtaneet eräiden kuntien kielteiseen suhtautumiseen kompostointia kohtaan , esim. Tämä vaatisi kuitenkin lajittelua jo kotitalouksissa
Katsauksia Uutisia Maailman suurin vesivoimala nousee keskelle viidakkoa Sademetsää voidaan hävittää monin tavoin. Tästä antaa havainnollisen esimerkin Etelä-Amerikan toiseksi pisimpään jokeen, Parani-jokeen, Paraguayn ja Brasilian yhteistyöllä rakennettava ltaipun voimala, josta lopullisesti valmistuttuaan 1988 tulee maailman suurin. Patoallas, tai pikemminkin suuri patojärvi , tu46 Alakuvassa ltaipun voimala saamassa kivijalkaa joskus 70-luvun lopulla. Apinoita ja matelijoita on yritetty pelastaa tältä trooppiselta vedenpaisumukselta siirtämällä niitä suojelualueille. Tällöin se tuottaa 12 600 megawattia sähköä; se vastaa kuutta Egyptin Assuanin voimalaa. Voimalan jättimäisen patoaltaan täyttäminen on jo aloitettu. Niinpä ltaipun rahoituksesta vastaa Brasilia yksinään, mutta se saa korvaukseksi puolet voimalan tuottamasta sähköstä ilmaiseksi , ja alennettuun hintaan vielä lisäsähköä , sillä Paraguay tarvitsee itse vain 10 prosenttia voimalan tuotannosta. Yksi tapa on hukuttaa se veden alle . vsk.. Mutta useimmille paraguaylaisille se varmasti näyttää kauniilta , sillä se on lupauksia täynnä olevan taloudellisen tulevaisuuden vertauskuva'', lehden toimittaja kertoo. Voimalan rakennustyöstä kertoi yhdysvaltalainen National Geographic -lehti vuoden 1982 elokuun numerossaan. ''Ilmasta punaisen maaperän ja harmaan raakabetonin hallitsema maisema näytti rumalta. lee hautaamaan 1 460 neliökilometriä sademetsää veden alle. Patoaltaaseen hukkuvat myös 150 km ylävirtaan sijaitsevat Guairan komeat putoukset. komeat Guairan putoukset 150 km padasta ylävirtaan (yläkuva) . Paraguay on köyhä maa , mutta se on ottanut auliisti taloudellista tukea varakkailta naapureiltaan Brasilialta ja Argentiinalta. ltaipun voimala on muuan ihmiskunnan hisrorian mittavimmista rakennusurakoista. Voimalan rakentaminen alkoi vuonna 1978, ja nykynäkymien mukaan vuonna 1988 viimeinenkin sen 18 generaattorista hyödyntää trooppista vesivoimaa. Voimala syrjäyttää nykyistä kärkitilaa pitävän Yhdysvaltain Washingtonin osavaltion Grand Coulee -voimalan . ltaipun voimalan lisäksi Parani-jokeen rakennetaan kaksi muuta suurvoimalaa, joista toinen, Argentiinan kanssa yhteistyössä tehtävä YacySUOMEN LUONTO 118) 42 . Valtavaan patojärveen hukkuvat mm. ltaipun voimala valmistuu Paraguayn puolelle, mutta Brasilia rahoittaa hankkeen . Voimalaa rakentaa 40 000 miestä kolmessa vuorossa, ja se tulee maksamaan 12 miljardia dollaria. Useimmat eläimet toki päässevät omin neuvoin kuiville hitaasti kohoavan veden tieltä. Betonia rakennelmiin uppoaa keskikokoisen kaupungin verran . Kuvassa näkyy vain osa patokolossista, josta valmistuessaan tulee 60-kerroksisen pilvenpiircäjän korkuinen. Voimala vastaa korkeudeltaan 60-kerroksista taloa, ja sen kyllä uskoo , sillä lehdessä julkaistuista kuvista luulisi pikemminkin rakennettavan pilvenpiinäjäkorttelia
Tutkimusten ja suunnitelmien toteuttamista jarruttaa kuitenkin voimavarojen puute. Buchsbaumin mukaan jättivoimaloiden sijaan pitäisi suosia keskisuuria ja pieniä voimaloita, joilla voitaisiin melko tehokkaasti, mutta ilman suuria ongelmia hyödyntää trooppisen Etelä-Amerikan suuria vesivoimavaroJa. hajotustoiminnallaan aineita ekosysteemeissä. Ovathan monet selkärangattomat inhottavan näköisiä ja jotkut niistä ovat pahoja tuholaisia ja taudinaiheuttajia. Syynä tulviin olivat kaatosateet ja ennen kaikkea metsien väheneminen Jangtse-joen yläjuoksulla. vai molempien hyväksi. Monilla selkärangattomilla on keskeinen merkitys luonnossa, ja itse asiassa vain viitisen prosenttia on tuholaisia tai taudinaiheuttajia. Maakunnan metsien hävittäminen alkoi viime vuosisadan alussa, jolloin puuta tarvittiin keisarillisiin palatseihin . Rantojen rakentaminen puolestaan estää aaltoja tuomasta entiseen tapaan kiinteää ainesta rannalle. Selkärangattomien myönteiset puolet ovat haittoihin nähden ylivertaiset. Ne vaikuttivat 10 miljoonan ihmisen elämään . Vuonna 1949 metsien peittävyys oli 19 prosenttia , viime aikoina se on pudonnut 13 prosenttiin. Jangtse-joki kuljettaa vuosittain 6,4 miljoonaa tonnia lietettä Sichuanista mereen. Jatkossa aiotaan käyttää puuvyöhykkeitä valleina tulvia vastaan , rakentaa tekoaltaita sekä ruopata ja kääntää jokia. (Pravda 29. Kiinalaisten asiantuntijoiden mukaan myös viljelysten yhteyteen rakennetut kalalammikot pidättävät tulvavesiä ja estavat eroosiota. tarkemmin Suomen Luonto 3 / 1980) arvosteli voimakkaasti ltaipun rakentamista, koska altaaseen hukkuu suunnattomia sademetsäalueita ja mm. Vaikka viime vuosina on käytetty kymmeniä miljoonia ruplia rantojen lujittamiseen , tilanne on vain huonontunut. No , näin yksinkertainen asia ei tietenkään ole. 3 300 hehtaarin metsäala esimerkiksi voi pidättää vettä yhtä paljon kuin JOO miljoonan kuutiometrin allas. Jopa ihanteellisissa oloissa voisi puiston 12 000 hehtaaria ruokkia vain Ruandan kahden kuukauden väestönkasvua vastaavan määrän ihmisiä. , sk. Maassa on aloitettu puiden istuSUOMEN LUONTO i / HJ 42. Vuonna 1981 Gruusian viranomaiset perustivat huolestuneiden tutkijoiden ehdotuksesta Neuvostoliiton ensimmäisen eri virastojen yhteisen luonnonsuojeluelimen , jonka vastuulla on sekä rantojen tutkimus että niiden suojeleminen. Ainutlaatuisen luonnon )a satakilometrisen kylpyläalueen suojelemisen kiireellisyyttä lisää alueen matkailukäytön suunniteltu moninkertaistaminen vuoteen 2000 mennessä . 6 000 maatilaa. Vuonna 1980 Suomessa käväissyt Brasilian ympäristöliikkeen edustaja professori Otto Buchsbaum (ks. Eikö kansallispuiston maata todellakin tarvittaisi kasvavan väestön käyttöön. 9. Nyt selkärankaisten Punaisen kirjan ensimmäinen osa on valmistumassa. retan voimala on jo rakenteilla. Vuonna 1960 niitä oli 400-500 yksilöä, mutta kansallispuiston pienentäminen 40 prosentilla maatalousmaaksi sekä salametsästys pienensivät populaation noin 275 yksilöön vuoteen 1973 mennessä. (Wang Yun , Earchscan Bulletin 1982, No: 1) Ihmisten, gorillojen ... Ruanda on Afrikan tiheimmin asuttu maa ja noin 95 prosenttia väestöstä saa toimeentulonsa maataloudesta. Ilman hajottajia 47. Lisäksi Etelä-Amerikan trooppisten seutujen seisovissa vesissä muhivasta schiscosoma-suoliloisesta saattaa Buchsbaumin mukaan tulla patoaltaan ongelma. Selkärangattomat ovat maapallon runsain eliöryhmä. Samanlaista kehitystä on tapahtunut myös muissa Kiinan osissa. Jorma Laurila Kiinan tulvat ja metsät Sichuanin maakunnassa Lounais-Kiinassa oli kesällä 1981 vuosisadan pahimmat tulvat. Gorillojen määrä on pysynyt siitä lähtien suurin piirtein samana. Kiinassa pidetään tulvia varoituksena vieläkin pahemmista tuhoista, joita voi tulla , ellei toimenpiteisiin ryhdytä. Aaltojen voimaa on hillitty monin paikoin kiintein rakenne Imin, muun muassa rantahotellien aallonmurtajien ja laiturien avulla. Vuonna 1979 perustettiin kansainvälinen vuorigorillaprojekti pelastamaan uhattu laji. (Bill Weber, Earchscan Bulletin 1982, No:6) Gruusian rannikkoa uhkaa huuhtoutuminen Gruusian neuvostotasavallan 306 kilometriä pitkällä Mustanmeren rannikolla 220 kilometrin matkalla rannat huuhtoutuvat ja luhistuvat mereen. Se on pyrkinyt vähentämään salametsästystä, kehittämään matkailua ja tiedottamaan ruandalaisille , miksi puisto on tärkeä. Puuta on käytetty polttoaineena rautasulatoissa ja kotitalouksissa ja metsiä on raivattu viljelyksille. Puiden umpimähkäinen kaataminen on kielletty varsinkin vesistöjen läheltä . Taloja ja tehtaita vaurioitui , liikenneväyliä katkesi ja sattui maanvyörymiä. 1982) Selkärangattomien Punainen kirja Kansainvälinen Luonnonsuojeluliitto , IUCN, aloitti selkärangattomien eliöiden uhanalaisuuden kartoittamisen vuonna 1980. Encarnaci6nin kaupungin. Miksi sitten moinen häly vaivaisista selkärangattomista. Nykyisin niitä tunnetaan 1 166 000 lajia, Joista 800 000 on hyönteisiä. Syynä tilanteeseen on jokien rakentaminen , joka on vähentänyt lietteen tuloa mereen. Kasvilajeja on nimetty 250 000 ja selkärankaisia 21 000 lajia. Tällainen tutkimuksen ja tuotannon yhdistäminen on luonnonsuojelussa uutta. Sitäpaitsi vuorigori llaprojektin alkamisesta lähtien ovat puiston vuositulot kohonneet 1 200 prosentilla ja samanaikaisesti maan matkailutulot kolminkertaistuneet 6,3 miljoonaan dollariin. Pohjois-Ruandan Virunga-vuoristossa Parc des Volcans-kansallispuistossa elävät viimeiset vuorigorillat. Metsäkasvillisuudella on tärkeä merkitys maaperän ja veden sitomisessa sekä paikallisilmaston muodostuksessa. Tästä loisesta kärsii jo 12 miljoonaa brasilialaista, ja uuden voimalan myötä sen uskotaan pesiytyvän myös Paraguayn puolelle. tuskampanja, joka edellyttää kaikkien yli ! !-vuotiaiden istuttavan kolmesta viiteen puuta vuodessa. Puusto hillitsee myös tuulen voimaa ja sitä kautta vähentää maaperän eroosiota ja puhdistaa ilmaa. Monet selkärangattomat ovat ravintoverkkojen keskeisiä osasia, ja kierrättävät esim . Karjankasvatuksen taloudellinen tuotto on jo ylitetty. Talonpoikia ohjataan istuttamaan puita jyrkille rinteille viljelykasvien sijaan. Metsäkasvillisuuden puute on johtanut luonnon epätasapainoon. Se hukuttaa osittain mm. Vuonna 1978 esitettiin taas puistosta leikattavaksi 40 prosenttia karjatalouden käyttöön. Kaikki ministeriöt eivät ole toimittaneet sille suunnitelman mukaisesti laitteita, ja rannikon matkailukohteiden omistajat ovat lähteneet yhteistyöhön vitkaasti
Maailman merissä on ''tavallisten'' syvänteiden lisäksi 22 syvää hautaa , jocka ovat syntyneet mannerlaattojen siirtymisen seurauksena varhaisempina geologisina aikoina. Eräät ovat jopa 10 000 metrin syvyisiä, kuten Japanin, Tongan ja Filippiinien hau dat. Elinympäriscöjen tuhoutuminen ja vesieliöiden kohdalla erityisesti saastuminen on pääsyy ahdinkoon. maailma tukehtuisi hajoamattomaan ainekseen. Edelleen monet selkärangattomat osallistuvat maan hedelmällisyyden ylläpitämiseen. Suojelualueita on perustettu vain kasveille ja selkärankaisille. Vastoin yleistä luuloa syvänteet eivät näet ole elottomia, vaan niissä on elämää, ja hyvin erikoista onkin. Muscasarvikuonoja (Diceros bicornis) on noin 10 000-15 000 ja noin 18 maassa. Ambio n:o 4 1982 Tuho uhkaa syvänmeren elämää Myrkkyjen ja radioaktiiviseen jätteiden upottaminen valtamerten syvänteisiin uhkaa vakavasti niiden omalaatuista elämää. Vuosina 197580 tehdyissä tutkimuksissa todettiin norsuja olevan itäisillä ja eteläisillä savanneilla 600 000. Esimerkiksi yli puolet selkärangattomisca elää merissä, ja niitten ekologiaa tunnemme vain hyvin vähän. merten talousvyöhykkeellä (200 meripeninkulman etäisyydellä rannikosta) julistettaisiin suojelualueiksi. Pohjoinen valkoinen sarvikuono (Ceracotherium simum cotconi) on yksi maailman uhatuimmista suurnisäkkäiscä. Jokaisesta selkärangattomasca lahkosta on yleiskuvauksen lisäksi tietoja ekologiasta, taloudellisesta merkityksestä ja ihmisen vaikutuksesta. Monien maalla ja sisävesissä elävien selkärangattomien esiintymisalue on niin suppea, että yksi ainut väärä toimenpide voi hävittää koko populaation. nilviäisec ja äyriäiset ovat monin paikoin taloudellisesti hyvin merkittäviä. Selkärangattomien suojelua haittaa lisäksi tiedon puute. Niitä arvellaan olevan enää alle 700 yksilöä. simum) uskottiin jo kadonneen sukupuuttoon, mutta nykyään niitä tiedetään elävän Etelä-Afrikan tasavallassa noin 2 500 , muissa maissa 300 ja yli 600 on lähetetty eläintarhoihin eri puolille maailmaa. Selkärangattomista saadaan myös ravintoa ihmiskunnalle, esim. Noin 60 prosenttia syvänteiden eläinlajeista on endeemisiä niitä ei siis tavata muualla. Osa kuollee sukupuuttoon jo ennenkuin edes tunnemme niitä. Tosin kovin huolestuttava tilanne ei ole. erään simpukkalajin sukukypsyyden saavuttaminen vie 200 vuotta. Punaisen kirjan ensimmäisessä niteessä on causcacietoja selkärankaisten monimuotoisuudesta, elinympäristöstä ja ympäristöpaineista. Selkärangattomien ystäviemme käyttömahdollisuuksista tunnemme vain murto-osan . Taannoin Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto esitti , että syvänteet ns. Joka tapauksessa sarvikuonojen sarvet saattavat koitua niiden turmioksi . Kaikkein vähiten tietoja on KaakkoisAasiasca, Etelä-Amerikasta ja Afrikasta alueilta joilla ihmistoiminta nykyisin on villieläinten kannalta kaikkein tuhoisinta. Esimerkiksi Euroo48 pan ja Pohjois-Amerikan perhoset tunnetaan varsin h yvin, ja ne saisivat helposti yliedustuksen kirjassa. Syvänteiden elämä on oblomovilaisen verkkaista , esim. s. Melkein kaikki niistä elävät Etelä-Sudanissa ja Zairen Garamban kansallispuistossa , jossa ne eivät saa rauhaa salametsästäjiltä. Eteläisen valkoisen sarvikuonon (C. Lähes kaikissa maissa, Joista on aiempaa vertailukelpoista tietoa , norsujen on todettu vähenevän. Norsuja elää 34 maassa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Monia lajeja voidaan käyttää korvaamaan kemiallisia torjunta-aineita, ja monien selkärangattomien avulla voidaan tuottaa lääkeaineita synteettistä valmistusta halvemmalla. Siis joskus Ranskan vallankumouksen aiSUOMEN LUONTO 1183 42 . Syvänteissä elää mm . Muilla alueilla, joilta arviot ovat ylimalkaisia , norsuja arvioidaan elävän ainakin 500 000 ja mahdollisesti jopa kolme miljoonaa. kaloja, simpukoita, matoja ja sienieläimiä. IUCN BULLETIN New Series 1982 n:o 1-2-3 Afrikan norsut ja sarvikuonot vähenevät Elinympäristöjen muuttuminen ja salametsästys vähentävät Afrikassa norsuja ja sarvikuonoja, sillä norsunluu ja sarvikuonojen sarvet ovat edelleen haluttua tavaraa maailman markkinoilla. Myöhemmin ilmestyvät niceec esicceleväc paremmin tunnettuja ryhmiä, kuten maanilviäisiä ja perhosia. vsk.. Lisäksi on luettelot yksittäisistä uhanalaisista lajeista ja lajiryhmistä. Paitsi lääkkeisiin niitä käytetään jemeniläiscen perinteisen tikarin kahvoissa. Koska ihmisen vaikutusta on haluttu esitellä mahdollisimman laajasti, on pyritty valitsemaan ryhmän tuntemattomampia edustajia. Yleensä luullaan , että sarvikuonojen sarvesta saatavaa lääkettä käytettäisiin sukuvietin kiihoictamiseen , mutta Kaakkois-Aasiassa, eritoten Kiinassa jossa lääke on haluttua , sitä käytetään melkein poikkeuksetta kuumeja viluscumislääkkeenä. Toimenpiteitä tarvitaan, sillä samaan aikaan kun tuhansia uusia lajeja löydetään , kuolee lukuisa joukko sukupuuttoon. Siis varmasti niitä on ainakin 1. 1 milJoonaa. Niiden asuttama alue, joka tällä hetkellä on seitsemän miljoonaa neliökilometriä, pienenee jatkuvasti
,sk Kala arvokas ravintomme Tämännimisen vihkosen on julkaissut Kalatalouden keskusliitto. Elämä on muutenkin omituista. Myös veden hidas kulku syvänteistä pinnalle on tärkeä osa merten ekologiaa. Gunnel Gottberg Siuntiosta kertoo Siuntion Nordanvikin kylän Naglasuddin runsaista näsiöistä, joidenka marjat nopeasti syksyn tullen katoavat. 7000 metrin syvyydessä jo 700 kg/ cm' ja pinnalle nostettuina syvänmeren otukset suorastaan räjähtävät. '' Myrkyllisistä kasveista on kerrottu enemmän Suomen Luonnon numerossa 5 / 1979 ja Tiede 2000 lehden numerossa 4 / 1981. Kiiyt. Vihkosta saa tilata Kalatalouden keskusliitosta, Köydenpunojankatu 7 B 23 , 00180 Helsinki 18. Tuhansien vuosien kuluttua vesimassat nousevat jälleen päiväntasaajan seutuvilla pintaan . 2000 metrin syvyydessä ei vuodenaikojen vaihteluista ole tietoakaan , suolapitoisuus on vakio ja lämpötilakin vaihtelee vain .6 ja 3.4 Celsiusasteen välillä. Syvänmeren elämä on jännittävä elämäntapa, josta ihminenkin voi kenties jotain oppia. 10. Kuusi marjaa ovat tappaneet koiran. Lönnrot kirjoittaa kasviossaan 1860 näsiästä seuraavasti: ''Koko kasvi sisiiltiiii erin-omaisen kirpeyden, /Ji'atenki marjat. Seppo Vuokko 49. Hän on nähnyt rastaiden , erityisesti mustarastaan syövän näsiän marjoja hyvällä ruokahalulla. Merkillisiin oloihin sopeutuneet syvänmeren kalat ovatkin usein kuin pilapiirroksista karanneita. omia valaistuslaitteita, koska tuhansien metrien syvyydellä ei liiemmälti valoa ole. Georgian yliopiston professori James Porter sanoi joku vuosi sitten , että "valtamerten syvänteiden elämän tuhoaminen on suunnilleen samaa kuin heittäisi suljetun huoneen avaimet hiiteen vaivautumatta kurkistamaan mitä oven takaa saattaisi löytyä.' ' D SUOMEN LUONTO 1183 42. Joillakin sivuilla lohdutellaan ettei lapamadosta ole vaaraa. Gottbergien puutarhasta rastaat syövät kaikkia tarjolla olevia marjoja ja voivat hyvin . Itse näin syksyllä 1981 Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa mustarastaan syövän mustakoison marjoja , joita ainakin pidetään myrkyllisinä. Syvänmeren elämää tunnetaan hyvin vähän, sillä teknisten vaikeuksien ja tutkimusten kalleuden vuoksi ei ole juuri pystytty tutkimaan 2000 metriä syvempää merenpohjaa. Napa-alueiden jääkylmä vesi vajoaa raskaampana pohjaan ja kulkeutuu päiväntasaajaa kohti. Vastauksia tuli vain kolme, neljänneksi lisäsin oman havamtont. Mutta kuka syö konnanmarjoja, joista Lönnrot kirjoittaa: "Pidetiiiin vahingollisena elå'imille. Vaikka vastauksia tulikin näin vähän, lisääntyivät tietomme sentään hiukan Lönnrotin ajoista. Yksi ainoa marja on kanoja ja muita lintuja surmannut. Aikaisemmin on ilmestynyt samanniminen vihkonen mutta tämän sisältö on tyystin toinen. Jo eri nisäkäslajien välillä on eroja, ja märehtijöillä myrkyt hajoavat osittain jo ruuansulatuksen alkuvaiheessa pötsissä pieneliöiden toiminnan tuloksena. Paine on esim. Kaloilla on esim. Samalla niemellä kasvaa myös runsaasti kietoa , kalliokieloa, oravanmarjaa ja sudenmarjaa, joiden marjat myöskin nopeasti kypsyttyään katoavat. Syylliseksi Gunnel Gottberg epäilee rastaita, joskin suoranaiset havainnot puuttuvat. Esim. Mutta pensaasta ei löytynyt enää yhtään ehjää marjaa: varpuset olivat syöneet marjoista siemenet ja pudotelleet kuoret maahan . Merten syvänteet ovat tasapainoisimpia ekosysteemejä. " Toki tiedetään, etteivät kasvit ole samalla lailla myrkyllisiä kaikille eläimille. Eräs luonnontarkkailija, joka oli unohtanut oman nimensä kortista, kertoo , että 28. Vihkosen tilausnumero on 72 ja se maksaa 3 mk. Linnut ja myrkylliset marJat Viime numerossamme tiedustelimme havaintoja linnuista myrkyllisiä marJOJa syömassa. Päivi Virkkilä kertoo Tammisalossa vanhempiensa pihalla olevasta näsiästä , jonka marjoja heillä oli tarkoitus kerätä kylvääkseen ne. Vaikka jätettäisiinkin syrjään ryppyotsainen pohdiskelu, onko ihmisellä oikeutta murhata muihin lajeihin kuuluvia kumppaneitaan sukupuuttoon, on tällainen lajirasismi ainakin erittäin typerää. Kanat ja hanhet kuitenki syöviit niitii vahingotta. susien ja muiden vahingollisten petojen kuolettamiseksi. Esite kertoo kalasta monipuolisena ja terveellisenä ravintona, tuoreen kalan tuntomerkeistä sekä kalan valmistamisesta ja säilytyksestä. koina syntyneet simpukat alkavat vasta nyt tuntea kiinnostusta vastakkaiseen sukupuoleen. klo 8.30-8 .55 vieraili viisi naarasfasaania puutarhassa Ulvilassa ja kolme näistä fasåaneista söi useita kappaleita kielon marjoja. Lintujen ruoansulatusjärjestelmä on erilainen kuin nisäkkäillä ja niin ne voivat syödä nisäkkäille myrkyllisiäkin marjoja
Lisäksi paketoincisopimuscen alaisena on mecsicettyä peltoa 26 000 hehtaaria eli keskimäärin runsas puolitoista hehtaaria kutakin pakeccicilaa kohti. laajenevien kehien periaatteella: aktiivisten , ympäristönsuojelulle myönteisten asenteiden ja käyttökelpoiseen tietojen ja taitojen luomisen pitää lähteä aivan kotija pihapiiristä ja laajentua koskemaan yhä suurempia, lopulta maapallonlaajuisia asioita lapsen varttumisen myötä. Itse olen vakavasti sitä mieltä. Tilojen ulkopuolelta ostettavien muiden tuotantopanosten käyttö on kasvanut vuoden 1976 jälkeen yhteensä vain noin kolmella prosentilla. Tavallisin pellonvarauskorvauksen saaja on ikääntynyt viljelijäpariskunca tai leski, jonka tulot koostuvat pellonvarauskorvauksesca, pinca-alalisästä ja pienestä eläkkeestä. Suuria määriä viljaa on jouduttu tuomaan ulkomailta. Tämä vuosi antoi uutta uskoa viljan viljelyyn . 11 . Osa on kesänviettopaikoiksi muuttuneiden pieneen tilojen peltoja. Nyt tuotannon kasvu näyttää olevan pysähtymässä . Paketticilojen keskimääräinen paketoitu peltoala on viitisen hehtaaria. Sianlihan tuotanto vaihtelee kolmen-neljän vuoden jaksoissa. Muutenkin hänen purkauksensa on niin epämääräinen , että siihen on vaikea tukevasti tarttua. Opettajankoulutuksessa on hänen mielestään lähinnä opetettu vaikenemaan, jotta' 'lapset eivät ahdistuisi'' . Lannoitteiden käyttö on pysynyt keskimäärin vuoden 1976 tasolla. Näin suureen kasvuun eivät kotimaiset raaka-aineet riittäneet. Lainarahaa, sähköä ja kasvinsuojeluaineita käytetään nyt jonkin verran enemmän, mutta palkattua työvoimaa vastaavasti vähemmän kuin vuonna 1976. Vaikka pelto on tärkein leivän lähde , se ei silti ole suojattu luonnonvara. En tiedä, minkä ikäisistä lapsista Kuuluvainen puhuu ; hän ei kerro sitä. Maatalousalan tiedotuskeskus 29. Tänä vuonna onnistuneen sadon johdosta tuotannon kokonaismäärä kasvaa edelleen jonkin verran . Rehuviljaakin jouduttiin tuomaan ulkomailta. Maatalousalan tiedotuskeskus 29. Kokonaistuotannon maara supistui vain kerran , vuonna 1978 parilla prosentilla. Pakettipeltojen omistajat enimmäkseen eläkeläisiä Peltoa on vielä paketissa runsas 70 000 hehtaaria. Osa näistäkin pelloista on entisiä pakettipeltoja, joita ei ole otettu viljelykseen pakettien purkauduttua. Vuonna 1981 , joka oli myös huono satovuosi , sianlihan tuotanto kasvoi edelleen. Valtaosa pakettipelloisca, noin 60 000 hehtaaria , sijaitsee Keskija Pohjois-Suomessa. 11.82 Huutoja korvesta • Onko lasten kuultava totuus ja mikä on totuus. Niitä menetyksiä , joita suuret satovahingoc monena vuotena aiheuttivat, on pyritty korvaamaan lisäämällä ency1sesci sianlihan tuotantoa. Lähinnä sianlihan tuotannon kasvusta on johtunut, että maataloustuotannon kokonaismäärä on pysynyt suurista satovaihceluisca huolimatta melko tarkkaan vuoden 1976 tasolla. Vuosina 1977-1979 kasvinviljelytuotanto epäonnistui pahasti, mutta samalla sianlihan tuotanto alkoi kasvaa. Tässä suhteessa paljon tärkeämmässä asemassa ovat ne pellot, jotka muista syistä ovat jääneet viljelemättä. Tällaisia peltoja on noin 100 000 hehtaaria eli enemmän kuin pakeccipeltoja. Uudenmaan , Turun ja Porin, Hämeen ja Kymen läänien alueilla on pakettipeltoja 13 500 hehtaaria. Pakettipelloisca ei juuri ole avuksi uhkaamassa olevaan peltopulaan. Ostorehujen käyttö alkoi kasvaa jyrkästi ensimmäisenä katovuocena 1978. Peltopakeccisopimuksia on vielä voimassa 16 500. Koneja kalustohankintojen määrä on sen sijaan kasvanut vuoden 1976 jälkeen keskimäärin kolmisen prosenttia vuosittain. Kun viljaja rehusadoc monena vuotena epäonnistuivat , ei kocieläincuocancoa voitu ylläpitää eikä lisätä tilojen omilla rehuilla. Yritän kuitenkin, koska itse olen juuri päinvastaista mieltä kuin Kuuluvainen eli minun mielestäni on todellakin syytä harkita, millä tavalla ympäristöasioita koulussa tuodaan esille . Joka tapauksessa monille niistä, joiden pellot vielä ovat paketissa, pellonvarauskorvaus on merkittävä toimeentulon lähde . Vuosina 1975 ja 1976 saatiin hyvä 50 viljasato ja kocieläincuocanco pysyi vakaana. Vaikka maataloustuotannon kokonaismäärä on pysynyt jokseenkin vakaana, ovat huonot satovuodet muuttaneet tuotannon rakennetta kulutuksen ja markkinointimahdollisuuksien suhteen huonoon suuntaan . Suomen Luonnossa 6-7/1 982 Ari Kuuluvainen käyttää kovaa kieltä ympäristökasvatuksesta ja on ehdottomasti sitä mieltä, että "lasten on kuultava totuus ympäristöstä''. Oman käsitykseni mukaan ympäriscökasvatus tulisi toteuttaa ns. vsk.. Vuosittaisia vaihteluja tosin on jonkin verran ollut , mutta jatkuvaa muutosta puoleen tai toiseen ei ole tapahtunut. Syyskylvöjen huomattava kasvu tänä syksynä lupaa parempaa alkua myös ensi vuoden viljan tuotannolle. Vuoden 1977 jälkeen cehdasrehujen käyttö maataloudessa on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi . Viime vuonna lannoitteita käytettiin hieman vähemmän kuin vuonna 1976. Kahtena viime vuotena kokonaistuotanto oli pari-kolme prosenttia suurempi kuin vuonna 1976. että peruskoulun ala-asteella (luokat 1-6) ei pidä mennä lapsille opettajan arvovallalla ainakaan Kuuluvaisen "totuutta" julistamaan eli kertoa heille "tästä maapallosta , joka paikoitellen on vajoamassa saastaan , räjähtämässä kappaleiksi , aucioitumasSUOMEN LUONTO 1183 42 . Kuuluvainen ei selkeästi kerro , mistä opettajankoulutuksesta hän puhuu; tilanne vaihtelee esimerkiksi paikkakunnittain ja sen mukaan , ollaanko kouluttamassa luokanvai aineenopettajia. 82 Maatalous 1976-81: Kokonaistuotanto pysyi vakaana Maataloustuotannon kokonaismäärän vuosittaiset muutokset ovat olleet yllättävän pieniä viiden viime vuoden aikana. Jos tilalla on metsää, se antaa aika-ajoin lisätuloa. Myös sokerijuurikkaan , ölj ykasvien ja puucarhakasvien tuotannon kasvu on osaltaan tasoittanut viljacappioica. Vilja-Suomesta tulee nyt sianlihaa, jonka vienti ulkomaille vaatii rahaa. Hyvää peltomaata jää jatkuvasti teiden, asutuksen ja muun yhdyskuncarakencamisen alle
objektiivisesta totuudesta yli tehokkaaseen , luonnonsuojelijoiden tehottomaan suuntaan. Kuuluvaisen kirjoituksen sitä kohtaa , jossa hänen käsityksensä mukaan opetuksessa tulisi vaieten sivuuttaa "kaupungin joessa kelluvat kuolleet kalat, uimapaikan uintikielto , mäntyjen kuoleminen pystyyn", en ymmärrä. Hänen lainaamassaan kirjassa " Oppimisen uudet haasteet" (yksi Rooman klubin raporteista) on mielestäni oikeasuuntaista näkemystä siitä, millaista hyvä ympäristökasvatus voisi olla. Nykyiset olot hyvin tuntevan spesialistin on tietysti helpompi arvioida suositustensa seuraamukset kuin johonkin parempaan pyrkivän idealistin, mutta luonnonsuojelijankin katse voisi edes yrittää kantaa hieman kauemmas. E. Pakarisen tai kenen tahansa luonnonsuojelijana itseään pitävän) korkea elintaso on suuressa määrin tehometsätalouden ansiota. Metsätalouden tavoitteista pitää toki muidenkin kuin ammattiväen keskustella. Kuusela ei julista tavarantuotannon ylistämistä, vaan kiinnittää huomiota siihen, että E. Kuuluvainen on oikeassa myös siinä, että ympäristökasvatus ei todellakaan saa olla '' pelkkää leikkipuhetta ja ajankulua''. (Selvennettäköön vielä, että periaatteessa vastustan sekä ydinvoimaa että fossiilisten polttoaineiden käyttöä, vaikka käytännössä tuhlaankin sekä sähköä että dieselöljyä.) Yhteenvetona epäsäännöllisesti seuraamastani keskustelusta väitän, että talousmiehet , etenkin selkeäsanainen prof. Itse en sitä kuitenkaan kovin korkealle noteeraa , niin suotavaa kuin se kiistakirjoittelussa onkin. Tokkopa kukaan tuollaista on sanonut. Mutta nimenomaan se ei ole Kuuluvaisen vaatiman totuuden julistamista "ahdistuksen , vallan, talouden , kuolemankin uhalla" (mitä tämä litania sitten tarkoittaneekin). sa, sikiämässä yli äyräidensä, ongelmajätteineen, öljyineen, ihmisineen ''. Omille lapsilleni en soisi opettajaksi tällaista "totuuden" julistajaa. laista henkistä yliotetta oppilaisiinsa. Kuka osaa arvioida vaihtoehtojen seuraukset, kuka uskaltaa kertoa ne Suomen kansalle. Mitä tällainen epämääräinen huiteleva puhe on opettajan suussa. Äly sinänsä on 51. Luonnonsuojeluväki puolestaan yhtä selvästi pyrkii johonkin muuhun , mutta mihin. Omasta puolestani tervehtisin tästä seuraavaa ulkomaankaupan romahdusta ilolla. Tuntuu kuitenkin selvältä, että ammattilaisilla on realistisempi käsitys toimiensa vaikutuksista kuin amatööreillä. Joutsamon vastineen ensimmäinen kappale on esimerkki joko tahallisesta tai harvinaisen pahasta tahattomasta vaarinymmårtämisestä: prof. kilpailussa. En kuitenkaan jaksa uskoa niiden osuutta niin suureksi , että mittava uusien suojelualueiden perustaminen ja valtakunnallinen siirtyminen pehmeään puuntuotantoteknologiaan ja metsien moninaiskäyttöön sallisivat niin kannattavan metsäteollisuuden jatkamisen, että pystyisimme roikkumaan mukana em . Juuri siitä syystä, johon Kuuluvainen itse niin vähätellen viittaa: lapset ahdistuvat . Ja sen hän itse erinomaisesti ymmärtää ja vaipuu helposti alistuvaan ja pelkäävään apatiaan . Kuusela, ovat yleensä älyllisesti rehellisempiä kuin luonnonsuojelijat. Jos hän on aineenopettaja , hänellä yläasteella (luokat 7-9) tai lukiossa ei "totuuksineen" onneksi enää ole samanSUOMEN LUONTO 1 / 83 42 . Omat tulkinnat ja arvostukset vaikuttavat tietysti asiaan, ja ilmeisestikin metsätalousmiesten arviot poikkeavat nk. Kuuluvaisen on syytä omasta kirjoituksestaan nostaa työnsä keskeiseksi tavoitteeksi se , että "hänen täytyy pohtia, löytää ratkaisut ja opettaa myös lapset pohtimaan'' . Tätä en ole tarkoittanut mieskohtaiseksi tölväisyksi E. Päinvastoin , juuri tällaisista konkreettisista, paikallisesti ja ajallisesti läheisistä ilmiöistä ympäristökasvatuksen on lähdettävä . Ydinvoiman vastustajien tekemiin vaihtoehtoisten energiamuotojen kannattavuusarviointeihin suhtaudun yhtä epäluuloisesti kuin Nesteen öljylämmitys-, Imatran Voiman sähkölämmitystai vesihallituksen jokirakentamislaskelmiin. Lopuksi muutama sana "älyllisestä rehellisyydestä'', jota tässä olen kovasti peräänkuuluttanut ja jota mainitsemani kalastaja lienee ylittämätön vaatimaan sekä itseltään että muilta. Kuuluvainen on ilmeisesti opettaja tai opettajaksi valmistuva. Ei mitään, ei yhtään mitään. Sellaisia ihmisiä tarvitsemme , emme pelkoonsa nujerrettuja alistujia. Ketä se auttaa. Väittääkö joku tosissaan tätä vastaan. Sydämestäni toivon, että Kuuluvainen työssään todella harkitsisi, millaisia ympäristöongelmia ja millä tavalla eri-ikäisille oppilailleen tarjoaa. vsk. Miten se edistää ympäristökasvatusta ja laajemmin koko ympäristönsuojelua. Sen sijaan koulun alimmilla luokilla on yllin kyllin todellisia konkreettisia mahdollisuuksia opettaa lapset ensimmäiseksi huolehtimaan omasta läheisestä elinympäristöstään ja antaa siten heille ensimmäiset virikkeet kasvaa aktiivisiksi, myös laajemmasta ympäristöstään huolta kantaviksi aikuisiksi. Tyydytäänkö vain heikentämään asemiamme kansainvälisessä kilpailussa, vai olisiko rohkeutta luovuttaa kokonaan. Matti Leinonen Talousmiesten ja luonnonsuojelijoiden älyllisestä rehellisyydestä Professori Kullervo Kuuselan ja pääsihteeri Esko Joutsamon sanailu Suomen Luonnon toissa numerossa oli hyvä pienoismalli talousmiesten ja luonnonsuojelijoiden keskustelusta yleensä luonnonsuojelijan esitys tosin ehkä oli hieman keskimääräistäkin heikompi . "Todennettu tieto" ei ratkaise edes sitä, miten metsiä tulisi käsitellä johonkin sovittuun tulokseen pääsemiseksi. Metsätalouden asiantuntijat ovat lievässä teknomaniassaan epäilemättä tehneet taloudellisiakin vikapistoja. Joutsamolle, jonka kanssa olen käytännön suojeluasioissa varmaankin voittopuolisesti yhtä mieltä; sama ilmiö vaivaa meitä kaikkia luonnonsuojelijoita ehkä Pentti Linkolaa lukuunottamatta . Jotenkin tuntuu siltä, että luonnonsuojeluliike ei ole loppuun asti pohtinut ehdotustensa seurauksia , tai sitten se haluaa salata ne yhteiseltä kansalta. Miksi pitäisi pieniä lapsia pelotella moisella julistuksella, vaikka se totta olisikin. Joutsamon (tai R. Prof. Miksi ei. Kuusela on mielestäni riittävän selvästi ilmaissut pysyttelevänsä metsäja puutalouden sekä kansantalouden reaalitodellisuudessa eli vallitsevassa kasvuja voiton maksimointi -ideologiassa. Mitä pieni koululainen mahtaa moisille hirmuisille asioille. Jos hän on luokanopettaja, hän voi monen vuoden ajan monta tuntia päivittäin pelotella ala-asteen oppilaitaan . Siitä ei näet varmasti seuraa sitä positiivista asennoitumista ja aktiivista asioihin tarttumisen halua, joka on ympäristökasvatuksen tavoite ja jota Kuuluvainenkin perään kuuluttaa. Sen korvaukseksi hän kylläkin pääsee vaikuttamaan moneen sataan oppilaaseen. Hyvä osoitus Kuuluvaisen epämääräisestä ilmaisusta vaikka hän "totuutta" lukijalleen tarjoakiin on hänen puheensa jostakin ' 'vallasta'', .joka ei opi mitään ja joka nähtävästi kaikissa ympäristöasioissa on osoittautunut haluttomaksi , tehottomaksi ja lyhytnäköiseksi
Käytännössä nämä tavoitteet merkitsevät mm. Käytännössä on kuitenkin paljon näyttöä myös siitä, että ympäristönsuojelunäkökohtien huomioon ottaminen tukee järkevää talouden hoitoa. Parhaimmillaankin tehometsätalouden tuottama metsä on monotonista taimikkoa tai kasvatusmetsikköä, jossa kaikkinainen poikkeavuus on ei-toivottu ilmiö. romahtavat kuten Pakarinen näyttää uskovan. Se oli pelastus myös silloin, kun pula ja nälkä kolkutti oven takana tai kun maata jälleenrakennettiin sodan tuhoista. Vaikka Pakarinen pitää metsäalan taloudellisia vikapistoja vähäisinä, on kuitenkin todettava, että meillä on esimerkiksi taloudellisesti tuottamattomia soiden ojituksia ilmeisesti muutama satatuhatta hehtaaria eli selvästi enemmän kuin luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja soita, nyt kun soidensuojelun perusohjelman toteuttaminen on vasta alussa. Metsän käyttäjät maaseudun asukkaat , pienmetsänomistaiat ja luonnossa liikkujat on tuupattu syrjaan . Tehometsätalous on yksi osa henkisten arvojen kriisiä. Raimo Pakarinen Pari ajatusta edellisen johdosta. Viimeisenä vetonaan mm. Kantoraha ei riitä vastineeksi. Niukkatuottoisten tai kokonaan tuottamattomien soiden ojittamisella, kalliin ja järeillä koneilla suoritettavan metsäaurauksen liiallisella käytöllä ja niukkapuustoisten ja pitkien etäisyyksien päässä olevien lakija suojametsien hakkuilla on hyvin samantapaisia yltiöpäisiä piirteitä myös puhtaasti taloudelliselta pohjalta tarkasteltuna. Puu on Nyky-Suomen vaurauden perusta. hankkiakseen työtä helpottavia koneita. Miksi luonnonsuojelijoiden ajatukset saavat lisääntyvää kannatusta maaseudultakin. Useimpia suomalaisia ei enää todellisuudessa vaivaa rahapula vaan sopivien henkisten virikkeiden pula. Mutta vaatinee melkoista kyynikon mielenlaatua nauttia lihavasta pankkitilistä tai moderneista muotivempeleistä, jos sen hintana uljaspuustoinen, metsänhoitomielessä ''ylikypsä' ' , isältä peritty erästysmaisema muuttuu lohduttomaksi aukoksi , jossa hakkuutähteiden ja aurausten mylläkkä estää kaiken mielekkään liikkumisen. Ahdistus purkaantuu muotioikkuihin , lottoihin , kertakäyttöisyyteen , television tuijotukseen jne. Jalostamohanke tyrmättiin etupäässä ympäristönsuojelusyillä. Ne leimataan "vajaatuottoisuudeksi ' ' , '' yli-ikäisyydeksi'' , "metsän alennustilaksi" jne. Lapin läänin maaherra Asko Oinas esitti ilman mitään perusteluja luonnonsuojelun yksin syypääksi koko Lapin työttömyyteen (10 000 menetettyä työpaikkaa!) Mitään kovin uutta ja ihmeellistä tässä ei 52 sinänsä ole. Kiikkuun olisin minäkin itseni vetänyt, jos ei minulla muuta olisi. Tässä yhteydessä näistä tavoitteista voi ottaa esille kaksi: luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen Ja luonnonvarojen kestävä käyttö . Yhä enemmän kiinnitetään huomiota rahalla mittaamattomiin arvoihin , kuten viihtyisään elinympäristöön tai luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Ja tähän asti käsittelyn ulkopuolella olleet lakija suojametsäalueet jäävät metsätalouskäytön ulkopuolelle, koska järkevän ja kestävän metsätalouden harjoittaminen edellyttää, että uuden kasvun aikaansaamisesta hakkuun jälkeen voidaan varmistua. Metsäammattimiehet ihmettelevät, mistä kumpuaa jatkuva kritiikki tehometsänhoitoa kohtaan . Aikamme metsäammattimiehet ovat enimmäkseen teollisuuden kuuliaisia markkinamiehiä. Samanaikaisesti todellinen köyhyys on jo väistynyt yhteiskunnastamme. Puuteollisuus päiväilee , miksi puun myynti on halutonta. Samoin sellainen omistaja, joka ei pyri suurimpaan mahdolliseen taloudelliseen lopputulokseen , hoitaa metsaansä "huonosti". Kyse on pikemminkin terveen maltin ja varovaisuuden noudattamisesta metsien käsittelyssä , mitä valtaosa kansalaisista pitää järkevänä. Metsätalouteen liittyy myös metsäSUOMEN LUONTO i/HH2. Pentti Linkolan tuoreet aatteet ovat hyvä varoittava esimerkki liiasta älyllisestä rehellisyydestä . Älyllä ratkotaan suppeita käytännön ongelmia, suurissa kysymyksissä se on jotakuinkin käyttökelvoton. Järjestäytyneellä luonnonsuojeluväellä, jota Suomen luonnonsuojeluliitto edustaa, on tietenkin omat tavoitteensa, jotka ovat liiton piirissä toimiville tärkeitä ja joita sen vuoksi ajetaan . vsk.. Tehometsätaloudessa metsällä on vain rahallinen arvo, kaikki muu on toissijaista. Ehkä kirkkaimpana ja ajankohtaisena esimerkkinä voisi mainita Neste Oy:n kolmannen jalostamon rakentamisen estämisen Hankoniemelle tai Pyhämaalle. Niitä varten ovat semmoiset ihmisen sielunliikkeet kuin tahto , tunne, vakaumus, arvostukset , unelmat, symja antipatiat, usko , toivo , rakkaus. Näinhän ei ole asian laita näillä alueilla tämänhetkisen tutkimustiedon valossa. Maatilan omistajalle voi olla perusteltua myydä metsää esim. metsäteollisuuden edustajien tyytyväisenä myhäilevän "että hyvin menee". Hän ei kuitenkaan vielä ole alan huippuja; he ovat jo poissa keskuudestamme. Ongelmana on, että "tehotalousmiehet" prof. Suomalaiset metsäalan ammattimiehet ovat tehneet perustavanlaatuista työtä selvittäessään niitä menetelmiä, joilla metsistä saadaan mahdollisimman runsas puuntuotto. Nämäkö ovat sitten sellaisia ylimitoitettuja vaatimuksia, joiden toteuttamisen seurauksena maan ulkomaankauppa, kansalaisten elintaso ym. Sekametsäisyys, erija pitkäikäisyys , harvapuustoisuus, vesakkoisuus , mutkarunko.isuus, lahovikaisuus kaikki nuo elämää ja ilmettä lisäävät tekijät pyritään puuntuotannon nimissä mielipiteenmuokkauksella muuttamaan epäilyttäviksi. Pakarisen kirjoitus on osoituksena siitä, että varsin hyvin tällainen pelottelutaktiikka edelleen puree. Menetelmät ovat nyttemmin kehittyneet niin voimakkaiksi, että metsän muut arvot ovat polkeentumassa rahantuoton jalkoihin. Eikä sellaista noususuhdannetta koskaan tulekaan, että näkisimme esim. Ne metsäammattimiehet, jotka pyrkivät tuomaan esiin pehmeämmän linjan hoitovaihtoehtoja, nimitetään " harhaoppisiksi". sitä, että muutama prosentti kasvullisen metsämaan alasta jää metsätalouskäytön ulkopuolelle. hyvin kapea psyykkisen toiminnan sektori, ja inhimillinen rehellisyys on parhaimmillaankin surkean vajavaista. Mutta sopii kysyä miten talousmiesten suut nyt pantaisiin , jos meillä olisi nykyisten, kolmasosan vajaakapasiteetilla käyvien jalostamojen lisäksi vielä kolmas , kokonaan "ylimääräinen" jalostamo tyhjillään . Vastaus on yksinkertainen: maamme metsiä hoidetaan teollisuuden ja kaupan ehdoilla. Uudistuvana luonnonvarana metsä on kansakunnallemme ehtymätön rahasampo , jos sitä oikein hoidetaan. Ainahan elinkeinoelämän edustajat ovat valittamassa huonoja aikoja ja kuinka tämä tai tuo yhteiskunnallinen uudistusvaatimus on täysin mahdotonta toteuttaa . Kuusela ja metsäteollisuuden edustajat etunenässä ovat aloittaneet massiivisen propagandaja pelotuskampanjan, jossa häikäilemättä paisutetaan luonnonsuojelun seurausvaikutuksia aivan tolkuttomuuksiin asti . Esko Joutsamo Tehovai tuhometsätalous
Olli Tammilehto on ollut uuden ympäristöliikkeen ahkerimpia kirjoittajia. Natur och Miljö on ajoittanut kirjansa ilmestymisen siinä mielessä oivallisesti, että siihen on saatu sisällytettyä tiedot, jotka koskevat luonnonsuojelualueiden perustamisesta maksettavia korvauksia. Järjetöntä. Pinta-alaverotus on lajissaan ainutlaatuista ja ahnetta sosialisointia: omaisuuden lisäksi veroa maksetaan oletetusta tuotosta, sitä maksetaan vaikka omistaja ei ikinä metsää myisikään , maksetaan myyntikelvottomasta metsästä ja taimikoistakin . vsk. verotus. Siksi kirj oituksissa on tietty ryppyotsaisuuden leima, mutta siltä maailmanparantaja ei kai voi välttyä . Ympäristökeskuksessa niistä on koottu teos ''Ekofil osofia, ympäristöliike ja ydi nvoima". Heti aluksi on sanottava , että vaikka käsikirjanen onkin laad ittu erityisesti Suomen ruotsinkielisille alueilla, on se mitä käyttökelpoisin myös muualla. Ympå'ristökeskus 1982. SUO MEN LUONTO 1 / 83 42. Tähän osaan on lyhykäisyydessään koottu mukavalla tavalla alkuperäisen luonnon suojelun lähtökohdat: tämän luettuaan viimeistään pystyy maanomistajalle perustelemaan , miksi hänen omistamallaan maalla sijaitseva alue on rauhoittamisen arvoinen. Antavathan lukusarjat näkö-, hajuja kuuloaistia tai muistikuvia vankemman kuvan ympäristömme muutoksista. 1982. Oleellisia asioita kelle tahansa. Verotuksella metsänomistaja pannaan puuteollisuuden ohjaksiin: metsästä ei ole lupa nauttia vaan sitä pitää myydä. Miltä tuntuisi, jos yrityksiäkin verotetta1sun tuotantokapasiteetin mukaan , riippumatta myynnistä tai suhdanteista. Monet näkökannat ovat poleemisia ja ne on alunperi nkin esitetty propagandistisessa tarkoituksessa . Ympäristötilastointi ja ympäristömme tilan seuranta on kuitenkin vielä hyvin kehittymätöntä. Tapio Lindholm MIKÄ ON YMPÄRISTÖMME TILA. Hänen kirjoitelmansa ovat sääntöjään sisältäneet näkökulmia, joita on syytä miettiä jokaisen ympäristö nsuojelijan. 188 s. 36s. Tammilehdon kirj oitukset herättävät enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia. En handbok från Natur och Miljö. Vapaaehtoiset luonnonsuojelujärjestöt ovat yrittäneet saada maallemme aktiivista ympäristöpolitiikkaa, siinä kuitenkaan onnistumatta . Teollisuuden markkinamiehiä on jo tarpeeksi sijoittajametsänomistajia varten. Ei edes luonnonsuojeluliiton piirissä käydä laajaa aatteellista keskustelua ai nakin tämän lehden lukija jää siitä pa1ts1. Y mpäristötilastointia tarvitaan ympäristömme tilan ja sen muutosten täsmälliseen arviointiin . Ympå'ristötifasto 1980. Kirjan mielenkiintoisin osa on toinen luku " De ekologiska grunderna för fredning " . Raportin suurin heikkous on , ettei se arvioi ympäristömme tilaa kokonaisuuksina eikä esitä toimenpidesuosituksia päättäjille tee ympäristöpolitiikkaa. Teos ei pyrikään olemaan muuta kuin kokoelma Tammilehdon eri yhteyksiin ja erilaisille kohderyhmille tekemiä artikkeleita. Pelkkä ympäristömme tilan kuvaus ei tietenkään edistä ympäristönsuojelua. Monet näkökulmat ovat sellaisia , että niistä soisi käytävän enemmänkin keskustelua. Niinpä kirjoitusten luonne on varsin vaihteleva. Asiatietoa raportissa on runsaasti. 328 s. Jääkäämme vain odottamaan , että suomenkielinen sisarjärjestö saa aikaan vastaavanlaisen käsikirjasen. Luonnonsuojelualueen maalleen perustavallehan voidaan vuon na 198 1 tehdyn luonnonsuojelulain muutoksen jälkeen maksaa korvauksia niistä todellisista menetyksistä , jotka aiheutuvat alueen rauhoitusmääräyksien rajoituksista. Missä ovat ne metsäamm attimiehet, jotka uskaltautuvat neuvomaan miten metsästä saa suurimman henkisen tuoton. Samoin niissä on paljon toistoa. Tilastoinnin puutteellisuuteen on yhtenä syynä tutkimustiedon niukkuus, monista tärkeistä asioista ei numerotietoa ole. Tämä näkyy myös Ympäristötilasto 1980:ssä. Miten yhdistetään henkinen ja taloudellinen tuotto parhaimmilleen isännän onneksi. Patrick Hublin KOOTTUA VAIHTOEHTOISUUTT A Tammilehto , Olli: Ekofilosofia, ympå'ristöliike ja ydinvoima. Raportti tyytyy " matalaan profiiliin " ja vain kuvailee yksityiskohdittain ympäristömme ja luonnon muutoksia. Ympäristömme parantamiseen tarvitaan ympäristöpolitiikkaa, tekoja puheitten jatkeeksi. Mutta muuta ei kai voi vaatiakaan. Seuraavilla sivuillaan kirja kertookin kuinka tämä käytännössä on mahdollista . Avoimemman keskustelun merkeissä metsän vuoteen 198 3 1 Pekka Tenhunen Kirjallisuutta LUONNONSUOJELUALUEITA PERUSTAMAAN Ulfvens, Johan: Natur fredning. Rauhoitusoppaan sisältö etenee loogisesti: ensimmäisessä osassa esitellään erilaiset luonnonsuojelualuetyypit, toisessa osassa käsitellään suojelun ekologisia perusteita, kolmannessa pohditaan suojelualueen perustamisee n liittyviä käytännön kysymyksiä sekä loppuosassa on koottuna yleisempää tietoa luonnonsuojelusta sekä lyhyt kirj allisuuskatsaus. Loppuun koottu osoiteluettelo on jo tässä vaiheessa osittain vanhentunut, muttei kuitenkaan kokonaan menettänyt käyttökelpoisuuttaan . Juuri tämän luulisi olevan ympäristönsuojeluneuvoston ja sen raporttien tehtävä. Tilastokeskus 1981. Kirjan nimi kertoo mihin kolmeen aihepiiriin Tammilehdon mielenkiinto on keskittynyt. Raportti on laatuaan toinen , aikaisempi paljon suppeampi " Katsaus Suomen ympäristön tilaan" valmistettiin Tukholman ympäristökonferenssia varten vuonna 1972. Kaikenkaikkiaan Tammilehdon kirjoituksiin tutustumista voi suositella niin luonnonsuojeluyhdistysten aktiiveille ja jäsenille kuin Suomen Luonnon lukijoillekin. Siså'asiainministeriö 1982. Aikaisempi (ensimmäinen) ympäristötilasto ilmestyi vuonna 1974. Ympäristöpolitiikkaa ei luo myöskään viime vuoden lopulla julkaistu parlamentaarisen ympäristönsuojeluneuvoston Suomen ympäristön tila -raportti. 53. Hallitus ei ole saanut edes ympäristöpoliittista selontekoaan eduskunnalle vieläkään, vaikka silloinen sisäministeri Johannes Koikkalainen lupaili sitä pikimmiten jo syksyllä 198 1. Tilastoja ilmestyy myös liian harvoin . Suomen ympå'ristön tila. Ympå'ristönsuojeluosaston julkaisu A: 14. Tutkimuksen ja seurantajärjestelmien tehostuessa kohentunevat seuraavat ympäristötilastot. 265 s
Tämän lehden välissä on tilillepanokortti Luonnonsuojelun Tuen kirjojen tilaamiseksi käytä tilaaja/ jäsenetusi (samalla säästät myös postiennakkomaksun 5 mk)! .•' , Tämä vihreän kullan maa J./ Luonnonsuojeluliiton teemakirja Metsän Vuoden keskusteluun (ilmestyy hel~ r~mn 1 '!!!!~~~~i'tl,t;4l , . 42,50) Kansainvälisen Luonnonsuojeluliiton , W W F:n ja UNEPin Maailman luonnonsuojelun strategian kansan• painoksen suomenkielinen laitos. Aihepiirit: Metsien Suom i, Metsienkäytön vaihtoehdot, Metsien parann ustoimm ta, Metsä on muutakin kuin puuta , Metsää suojellaan ja Kuka metsässä päättää . Kirjoittajina: Olli Saastamoinen , Timo Tuomivaara , Matti Leikola , Antti Malm berg , Erkki Lähde , Lauri Vaara , Jorm a Jantunen , Pekka Alhojärvi , Kirsi Elo , Seppo Vehkam äki, Pertti Sevola, Aarne Reunala, Timo Helle , Pentti Sepponen , Tuija Sievänen , Rolf O inonen , Yrjö Norokorpi , Esko Joutsamo, Raimo Lovio ja Jukka Muhonen . H intaan 13 mk SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY 54 SUOMEN LUONTO 1183 42. 37 mk) Uhatut eläimemme Asko Kaikusalon nelivärikuvitettu kirjanen esittelee yli kolmekymmentä eläinlajia ja pohtii niiden pelastam is• m ahdollisuuksia. ja kehittyminen: ennakkoluulottomien aatteiden kiteytym inen käytännön ideoiksi mukana olleiden artikkelein . stift. Sinulle 30 mk (ovh. B5 , 64 s. B5 , 120 s. A5, 64 s. TEEMAKIRJA Hintaan 28 mk KOHTI EKOKUNTAA MATTI JUNTUNEN KAUKO HEIKURAINEN HEIKKI JUSSILA PEKKA KEMPPAINEN ajatuksia erään merkittävän, merkillisen ja esimerkillisen kokeilun alkuvalheilta ~1 10f1EN LUONrlONSUOJELUN TUKI OY Ekoku nta-ajaruksen synty. A5 , 144s. vsk.. Sinulle 35 mk (ovh
Näin hän kuvaa seutua: " Jokainen tie ajaa halki nevojen , ja jokainen kangas sekä metsäharju päättyy rämeikköön. niin helposti sovellukaan. Jorma Laurila Finlands Natur edullisesti Luonnonsuojeluliiton jäsenillä on nyt mahdollisuus tilata Finlands Naturlehteä edulliseen jäsenhintaan. Kirjassa esitellyistä eläimistä useimmat ovat alkaneet elpyä asennemuutosten ja suojelun ansiosta. Nevojen vesistä ja rimmeistä sekä lukemattomista järvipotamista saavat alkunsa monilukuiset purot ja joet , jotka vetävät vesiä merta kohden sekä etelään että länteen." Tuttuun tapaansa Paulaharju tonkii aiheensa pohjiaan myöten. Hän uskoi seuraavan raportin ilmestyvän noin viiden vuoden kuluttua ja arveli, että siihen voitaisiin sisällyttää myös perusteltuja toimenpidesuosituksia. Vuoden 1983 vuosikerta maksaa 35 mk. Paulaharjun teosten uusien laitosten julkaiseminen edistyy kiitettävästi. Asiatietoja on väliin niin runsaasti , että lukija hengästyy. Jokaisesta lajista on erillinen artikkelinsa, missä Leinonen esittelee eri tutkijoiden ja kirjoittajien tietoja. 221 s. Leinonen on tavallaan kirjoittanut raportin Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen ja sen toimintaa jatkavan Suomen luonnonsuojeluliiton työn tuloksista. Kaatoivat he kerran yhdessä· kiv1jå"rvelåisten kanssa koko peuraparven Kirvesjärven salmeen. Erinomainen tietoteos tämä kuitenkin on , ja laaja valokuva-aineisto nostaa kirjan dokumentaarista arvoa. ''Villejä peuroja vaelteli saloilla väliin suurin laumoin '' , kirjoittaa Paulaharju. Tietoa meillä on jo tarpeeksi , tarvitaan tahtoa. Luonnonsuojeluntiedottamisen edun nimissä tarvitaan yhteenvetoja kaikesta siitä tiedosta mitä on. Kirjan lopussa on vielä lajeittain luettelo tärkeimmistä alkuperäislähteistä . Tällaista esitystapaa tarvitaan , vaikka se ei luonnontieteelliseen numerotietoon ama SUOME LUONTO 1 / xJ 42. Otava 1981. Näin lukija saa yksissä kansissa tiedot niin suurpetojemme esiintymisestä kuin eräiden muidenkin uhanalaisten eläinten asemasta . Leinonen kertoo eläinten biologiasta ja esiintymisestä sekä niiden harvinaistumisen syistä ja suojelun tuloksista. painos. Ja paikalliset asukkaat koittivat niitä tietenkin parhaansa mukaan kellistää: "Kilvan perhosten ja kartusten (=Perhon ja Karstulan asukkaita toim . 2. Tapio Lindholm SUOMENSELÄN PERINNEHISTORIAA Samuli Paulaharju: Suomenselå"n vieriltä. kun sai pari peuraa palkinnokseen, jopa rupesi rakentamaan sovintoa riicaveljesten våiille. Lonttosen Jussi, Juoksuahon Tammiseen esicuhva, tyytyi kylfå". Joten tämä kirja antakoon uskoa luonnonsuojelutyön mielekkyyteen, silloinkin kun toistuvat vastoinkäymiset tuntuvat lannistavan. . Sompion , tasolle . vsk. Muistoja peuroista on jäänyt paikannimistöönkin. Raportin luovutustilaisuudessa neuvoston puheenjohtaja, professori Martti Markkula lupaili ympäristömme tilan seurantajärjestelmän kehittämistä. Raportti palvelee ympäristönsuojelijaa tietoja hakuteoksena, mutta sen käyttökelpoisuutta vähentää tietojen päättyminen pääosin vuoteen 1980. ''Ne palaavat'' on tinkimättömästi laadittu mahdollisimman epäluonnontieteelliseen muotoon , tiedollisesta tarkkuudesta kuitenkaan tinkimättä. Kirjayhtymä. 1982. Finlands Natur ei ole Suomen Luonnon ruotsiksi käännetty versio, vaan itsenäinen lehti joka kertoo rannikkoseutujen luonnosta ja ympäristönsuojelusta. Mutta saunamå"kiset ajoivat asian loppuun asti, ja Viitasaaren käråjilfå" annettiin riiteleville päå"tös: 'Karhu on kiercäjänsä, hirvi h1ihcåjå"nsä, peura sen, joka ampuu '.'' Asiatietojen ja kansanperinteellisten seikkojen paljous tekee kirjasta paikoin hieman raskaan ja kuivahkon , eikä se yllä aivan tekijän parhaiden kirjallisten luom usten, esim . huom.) kanssa risu-miehet ajelivat villipeuroja ympäri villejä korpimaica. Luoja yksin tietää , milloin Suomessa päästään aktiiviseen ympäristöpolitiikkaan. Humanistista otetta lisää Urpo Huhtasen suunnittelema ulkoasu ja piirroskuvitus. energiataloudesta, maaja metsätaloudesta , maankamaramme ja vesiemme käytöstä, jätehuollosta, rakentamisesta, asumisesta, liikenteestä, ilmansaastumisesta ja melusta, öljyvahingoista, maisemansuojelusta sekä ympäristönsuojelun lainsäädännöstä, hallinnosta ja järjestöistä, tutkimuksesta ja opetuksesta. Mutta kun Saunakylå"n miehet pitivät Kirvesjärven seucuja omina erämainaan, he nostivat kovan kåråjåjucun peurantappajia vastaan. Luonnonsuojelun kannalta Paulaharjun kuvaama tienoo on ajankohtainen nyt , kun seudun entisen alkuasukkaan , metsäpeuran, palautusistutukset Salamajärven kansallispuiston alueelle ovat käynnissä. Korttiin merkintä että olet liiton jäsen .. -259s. Aktiivinen ympäristövalistaja Matti Leinonen on koonnut kirjaansa tiedot paristakymmenestä suomalaisesta eläimestä, jotka on saalistettu tai vainottu tuhon partaalle ja joita on sittemmin pyritty eri keinoin suojelemaan. Paulaharju kertoo tässä ensimmäisen kerran vuonna 1930 ilmestyneessä kirjassaan Suomenselän karujen metsäseutujen asukkaista, elämästä Pohjanmaan ja Savon vaihettumisvyöhykkeellä. Se ilmestyy 6 kertaa vuodessa ja sitä julkaisee Luonnonsuojeluliiton sisarjärjestö Natur och Miljö. Hän on onnistunut ahtamaan kirjaansa uskomattoman määrän asiatietoja luonnosta ja kansan elintavoista : seudun asuttamishistoriasta, metsästyksestä, kalastuksesta, karjanhoidosta , maanviljelyksestä , tervanteosta, työtavoista, huvituksista, uskomuksista .. Varsin yksityiskohtaisia tietoja on mm . Leinonen on pyrkinyt kirjassaan mahdollisen vaivattomaan luettavuuteen ja näin hän selvästikin kulkee äskettäin edesmenneen luonnonystävän Reino Kalliolan jälkiä. Jorma Laurila RAPORTTI LUONNONSUOJELUTYÖN VOITOISTA Matti Leinonen: Ne palaavat. Mukana ovat useimmat luonnonsuojelukirjoittelussa esiintyvät eläinlajit , joista kirjoitetut tiedot ovat sekavissa lähteissä ja vain harva pystyy ne yhdistämään kokonaisuuksiksi . Tilaukset postisiirtotilille 4335 90-4
KULTTUURIN NÄLKÄÄN Monipuolinen. Kulttuurivihkot, Unionink. Vuodenluontokuvat83 1. ...... grafiikan lehden) 200, haluan ilmaisen näytenumeron Nimi: . alkaen Varsinais-Suomen Luonno nsuojelu keskuksesta, Läntinen Rantakatu 21, puh . .. . 45 B 41 , 00170 Hki 17 puh. 00 alkaen mm: Hannu Hautalan kuvia helmikuisesta Kuusamosta, joutse nesta ja cuncuripöllöstä Juha Taskise n kuvia saimaannorpasra Akateemikko Matti A . . . . . ... Osoite : .. . .. ... 1983 Helsingissä Finlandia-talolla 2. .. Summaries of the articles are in the next issue 56 -~-m~ . ,sk.. Liput Turun ti laisuuteen 18 mk 15 . .. Pitkäse n juhlapuhe " Valokuvaaj asta luonnonkuvaajaksi ' ' Suomen Luonno nvalokuvaajat ry: n vuosikilpailun parhaat kuvat Ennen til aisuuden alku a klo 18.0019.00 luonnonkuvaajan välineja tarvike-esittely. 2. 1. alkaen Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:stä Nervanderinkatu 11 sekä Lippupalvelusta , Aleksanterinkatu 23, m yös postiennakoll a Helsingin ulko puolella asuvi lle puh . . . ~. (92 1) 19 909. .. 1. . . 90-174944 tai maksa suoraan ps-tilille 51885-1 SUO MEN LUONTO 1183 42 . . 1983 Turun konserttisalissa O hj elmassa klo 19. 2. . . . Lue. . , ... . 8 numeroa vuodessa. (90) 179 468. ............ .. . . Tilaa. .. kulttuurivihkot kulttuurivihkot tilaan vuodeksi 1983120,tukitilaus -83 (sis. Visuaalisesti ylivoimainen. . Tutustu. .. .... Marxilainen kulttuurilehti. .. . . Liput Helsingin tilaisu u teen 25 m k 15
Luonto-Liitto on Suomen luonnonsuojeluliiton itsenäinen nuorisojärjestö, joka ensi vuonna tulee toimineeksi jo 40 vuotta. Mikä on kolohaavikoiden lentävä tiskirätti. vsk. maailm.1: halot lopussa Sarj.tkuval.tidcllJ Luonto-Liittoon paaset mukaan maksamalla jäsenmaksun . Hakaten , myrkyttäen, auraten . ._,fpuh . / KOOT: XS , S, M, L, XL ja XXL/ 0~ 1/ ;...,._,o\ '?;,, ~1/ o~'-~ ~1~~}#,i,;.,.~-i>' LUONTO-LIITON UUDENMAAN PIIRI / / / .,. Sen elämästä kerrotaan tuoreimmassa Nuorten Luonnossa. a selvyyttä tulee siihen, sopeutuu o laulujoutsen ihmisen naapuruuteen. Aiheesta käydään tiukkaa mielipiteenvaihtoa. Näitä kysymyksiä Luonto-Liiton Uudenmaan piiri haluaa herättää uudella metsävuoden paidalla. o" 0" 57. Kohtelemmeko metsiämme, kuten ystäviämme . HINTA: 90 mk + postikulut. 90-143 155 / 'i-~ .... Liito-oravapa tietenkin. Muut syyt löytyvät liiton Järjestämistä tilaisuuksista, leireiltä, retkiltä, kursseilta, hioncokerhoista ... Kuten siitäkin, miksi voimayhtiön konttorissa valot ,__ _ palavat myöhääntöhön ja insinööri raapii niskaansa. Esterinpolku 2, 00240 HKI 24 / '\~~ / .~ . Maailmansivuilla kerrotaan siitä kuinka polttopuupula uhkaa kehitysmaiden luontoa ja ihmisiä. Nuorten Luonto on yksi syy siihen, miksi yli 6000 nuorta kuuluu Luonto-Liittoon ja lisää liittyy jatkuvasti. Joulsen tulee tak.risin! MuistokirfOitus Vuotoksen .ill.ishankkeeUe Liito-or,wa 3. Luonnonvalkoinen ruskealla kuviolla. Vähemmän N11W l'-)11N ! -l'IUTrA Hli(A NIIT"A S"ul-lEJJ selväksi jää, miten metsästykseen tu• lisi suhtautua: luonnonharrastustako vai terrorismia. Varhaisnuorten Tikankontissa esitellään sarjakuvakilpailun satoa. 25 mk ps-tilille 90 86-1 (Luonto-Liitto, Perämiehenkatu 11 A 8, 00150 Hki 15 ). HYVIÄ SYITÄ KUULUA LUONTO-LIITTOON Tilaukset osoitteella: SUOMEN LUONTO 1/8342. VÄRIT: Ruskea , valkoisella kuviolla. Ajankohtaissivuilla käydään läpi viimeisimpiä luonto• ja ympäristöuutisia. Jäsenmaksua vastaan saat kahdeksan Nuoreen Luontoa vuodessa, alennusta liiton tilaisuuksien osanottomaksuista jne. Tänä vuonna vietämme valtakunnallista METSÄVUOTTA 1983 teemalla " Metsä on ystäväsi" Mutta olemmeko me metsän ystäviä
l . vsk.. I ) ' ,, I WRVE ,ENAVM ----MuvN>tu4SJA NANÄ JANJt:AR.rr 1-<rVA" o~N TAweu N,MiirE,w .f:s11Alrr't' srELt.Å. ON k.wt7V T(K,gAll<GmJ:I WAf..lDMl\l MONrTOtl'fl"/!oN€t:Jt!JN.' 6frÄ TA}-t-0 /..A!f'5N LAPSI~ JA TIKAN_K;?mrt Kcf?rtx.:> H'fÖS MrrZ Ll.lOATrO StvlJ L.t>PPCIV~---L LAP!ENM1E,VÄAJJ::.<3,<J LJ.,IOIVM:J!S,('J MILJ..J::>IAfll..1/.J ,ASSÄ <-E).lt:,ESS,f ~oo 1 .SE' OAJ TAP41-('fl)U JA ~/TEA/ .!WÄ VOIT 1rsc PÄl'STA WONAIOAJ ~ell5Vflc!()Lu.frA I jo~ ON L..APSI I Mcm-A -E.1 .swrÄ WUOJ..E€N ,,,,,. '(v,vÄ HtJtffA l<V/l'fJ,,CÄLJ.1 STA 58 SUO MEN LUONTO 1183 42 . 1=N.S1 KE:Rf!AUA -n.JULISPAA -rtKAJJON OlEkM~A U~K.J.ff.<'JAN k675A~Ä .JA Ef-lk.4Ko.vT1STA. _ . "~ n:s€ ., ,, j(Ä~c EJ.,41 MIA Tl~t!C>ntrl ON LASfENAUlc::EQ~ IJVORTVI LJ.JotlrO/ a: _ _ _ ___
Ja aikansa kun sormiaan noin sparrasi hän utareisiin lehmän tarrasi. Hän varovasti, täyttääksensä tinkin pisti lehmän peräpäähän maitohinkin ja rauhallisen lypsytavan elkein alkoi lypsää onnistuen melkein . Vaan kantakirjat teurastuksen esti ja lehmä pelastuikin toistaiseksi. SUOMEN LUONTO 1/ 8142. Vaan lehmä, tuskin korvaa lotkaisi kun ämpärinsä kumoon potkaisi! Niin tuli vanhin veljes ometalle. FAABELI Koskettava kertomus lehmästä Kartanoon jo uusi lehmä saatti , iso utareinen , kooltaankin kuin paatti! Ilo oli sitä katsella ja tarkastaa. Kylmä käsi herkän lehmän säikyttää ja se taas maidon maahan läikyttää! Opetus: Voi ihmisille antaa saman nuhteen : jos toista kohtaan toimii sillä kurin , että kylmyydellä pilaa ihmissuhteen, voi toinen vahingossa kaataa sangon nurin! Jukka Parkkinen 59. vsk. Niin tuli taas kuin samaan hintaan kuhmu sangon galvanoituun pintaan. Ja kuin aikonut ois yritystä vieroa alkoikin hän kämmeniään hieroa. Ja tuo nauta, ihan ilman porua antoi maidon maitohinkkiin norua! Näin lausui nuorin : Ei mies fiini kylmästi tartu utareisiin kiinni . Niin pisti nauta isäntiään vihaksi, että melkein pistivät he naudan lihaksi . Nyt sanottiin: on lehmä sorttia, jota viedään kohti Karjaporttia! Vaan kolmas veljes, se viimeinen saapui viimein, kai tiesit sen. Luultiin, että pian maitoon hukkuu maa! Vaan lehmä aiheutti kohta surun, sotkun: kun utareisiin tartuit , palkaksi sait potkun! Ja tässä tutkimuksen karu tulos: vaikka maito nyt on , ei sitä saada ulos . Toinen veljes, maitoalan tuntija kierrellyt oli kaupunkeja, kuntia ja niissä opiskellut alan taidot, mistä lypsää piimät sekä maidot. Läpi valtakunnan silloin kuultiin kutsu, jossa kuultavaksi oikein niin sanottiin: se ken lypsetyksi vaan saa ihmelehmän, hänet palkitaan! Hän puolisoksi puolisonsa voittaa ja lisäksi, jos neuvon vielä osoittaa voi saada puhtahana käteen tonnin, puoli valtakuntaa sekä koko sonnin! Kautta maan ja kautta rantain saapui yrittäjät näytteen antain . Tottuneesti pisti sangon lehmän alle ja hiljaa hyristen hän nautaa lumosi vaan sorkallaan tuo ämpärinsä kumosi
Vihcrpeippo. iu.s.-,,.,...,1 5. Vii1a1iainen (..., unn,~, . Pikkulinnut syöv:i1 micklWn hampun, auringonkukan ja kaur.m .siemenii, ma;i!X'hkinöitä sekä lci\":inmurusia. Punatulkku, IJ.4/Y/U 25. Pikku,,:upunen , ....... Mustarat.15. n....,,.,.. .,.,.. RJvimo tulisi tarjota "siemenautom;iatist.t" 1;ii \'erk opussista u.i muuten siten, etteivät linnut pääse lika.1.maan r,lVinto.un P, S;lma}b levitt::imiin mahdollisia tartruvia tauteja. Suolaton silava ja kookosp:ihkinin rav.a nu.i.stuv,u niin tWsillc kuin Ukoillekin. Pyrstötiainen IJ. 1u,r,u 22. ,. Ruokintaa ei S,j.isi aloiu.1a Imi.n :1.1k:i.isin syksyll:i, silli se s:i:uw. Puna1ulkku, koiras 29. V"J'<"PÖllö Pilm>o: Suff.., Ulhuim , S,·tmlu N•unlo.I ~ s..o...m~ .... ,1a,,r;15 J. Kiipytikka 12. Tätä 45x63 cm suuruista julistetta saa suomenja ruotsinkielisenä Su,A lun Tuen myymälöistä hintaan 15 mk kappale. koir.i 21. Pihlajamarj:11, ruusunmarj;u tai vaikkipa rikkakasvien siemenet voi varatoicL. .. 1. Har.i.kk:1 ( .... Kd1.1sirkku, n .. --..-....,_,,.J 24. Kuusitiainen 14. .. Rasu.ille \·oi ripustaa omenoiu puihin tai Uin.u keitettyjä perunoita tai muita suolattomiJ ruuant;iluei1ii rn,,innoksi. Mustarast.is. TalitiJinen 28. Vihcrvarpunen, ,u,,ras 16. houkutella pihapiiriin p;inuin sellaisu muuuolimuj;1, joilb. Siniriainen 27. V .upunen, koir;15 7. Jukänirasus 4. syksyllä ja j;;r,kaa niitä sincn ialvclla linnuille. l.l r-lS 10. V:1.rpushaukk:1 20. Töyht&iainen 15. JJrripeippo 8. _... V .1rpu0t"n, 1a.m.lS 6. Piihkinänakkeli 26. Suome>,..) JO. ei ole eddlyt~ SU .sdviU Suomen kylnusu u.lvtSt-1.. koir,u 2. 11,PL ,.,.ccm 11ELS1SKI IJ f"'h l"0) ._.1UI K...._.;,.s.-,......, ~cn"'::in-~~~ 10 f"'h ('!O) ~lf>l. Keltasirkku, kolr.u 9. N:irhi 11. Vihervarpunen, ko,r.zs :~: ~iJhtnen 19. Kun talviruokima aloitetun, tuletsit:i P,1lua tä bpi tah·en. Viherpeippo. Hömöci.iinen 23. TAL VILINTUJA ,, u Samalla kun autat lintuja .sclviytyrn1i.1n talvesta ruokkim:1.lla niitä, voit oppia tuntema.m eri lintulajeja ja lintujen käyttäytymist::i