Ympäristönsuojelun aikakauslehti 1 • 1984. Millaiset ovat metsän kasvot. Mistä on kauniit helmet tehty. SUOMEN Ilmamme tulevaisuus: happea vai happoa
Ensimmäinen joulukuusi koristi saksalaista kotia vuonna 1605.
89 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta sivulla 92 Kansikuvat Hannu Hautala SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . . . 30 Kyösti Pulliainen: Suomella on vaihtoehto . . . ..... .. . .... 7 Saanko ympäristöministeriöön, kiitos.. . ............. . . . .. ....... ..... ..... .... .... Ympäristönsuojelun aikakauslehti 1 • 1984 Saasteeton luonto puhdas ravinto Suomen luonnonsuojeluliiton toimintateemana 1984 on saasteeton luonto puhdas ravinto. . . . Jos ihminen muuttaa luonnon itselleen kelvottomaksi, suurin osa muistakaan lajeista ei säily. 36 Jaakko Luoma: lsäntälinja vastaan Tapion tarhurit ... I tsesaastu tusta Yhteiskuntamme luottaa varsin laajasti yrityksiin oman toimintansa valvojina. ... . 3 Itsesaastutusta .. . . . . . ........ . . . ........ . . . 5 Katsauksia, uutisia kotimaasta. . Jonkin alueen rauhoittaminen ei turvaa luonnon alkuperäisyyttä, jos ilma ja vesi saastuvat. ... .......... . . ... . . . . . ...... . ..... . . . ... . 3 Erno Paasilinna: Juuri nyt maailma on menossa oikeaan suuntaan . .. ........ . 58 Seppo Vuokko: Ämmät äyhkyen elävät kuuset paukkuen palavat. .. 78 Kirjoja .... . ............ . . . 19 Antti Kulmala: Ilman tila Suomessa: Happamia hengenvetoja ..... . ...... . 15 Ismo Tuormaa: Vihreät tapasivat: Hullujen hyde park vai tulevaisuuden toivo. . . . . Siksi sellaisetkin asiat kuin rauhantyö, maailman nälän poistaminen, ekokunnat ja saastepäästöjen valvonta ovat myös alkuperäisen luonnon suojelua. .. .......... Mutta kun jotakin yllättävää kuten kalakuolemia on havaittu, teollisuuslaitos ei enää tiedäkään, mistä myrkyt ovat tulleet. .. .. . . . ....... . ..... 64 Katsauksia, uutisia ulkomailta . ....... ... . . . . . .. ... . ........ .. Nyt uudet paljastuneet väärinkäytökset Metsä-Botnian ja Lievestuoreen jätevesitarkkailun yhteydessä osoittavat, ettei tähän järjestelmään todellakaan voi luottaa. . 22 Kari Varvikko: Vallilan väki voitti Helsingin herrat. . . . . .. . . . 44 Irma-Riitta Järvinen: Metsän kasvot . . . 69 Keskustelua ...... 32 Antti Hovi: Tehoviljely autioittaa maiseman..... . . 16 Happea ei happoa! .... . . Jos tuulihaukka tai norppa menehtyy myrkkyihin, on se samalla vakava varoitus ihmiselle itselleen. .. ... ... . SUOMEN SISÄLTÖ Saasteeton luonto puhdas ravinto . ............ .... . . ............... 52 Georg Henrik von Wright: Onko ihmiskunta oman onnensa seppä. . . ..... . Jos vesipiirien henkilökunta ei riitä tarkkailuun, jo muutama automaattinen tarkkailulaitekin varjelisi tehtaan omien valvojien omaatuntoa liialta venymiseltä. . 82 Summaries of the Main Articles .... . Ja saastan karkaaminenkin huomataan vasta, kun viranomaiset ovat jo osoittaneet teollisuuslaitoksen syylliseksi vahinkoon. . . Teema saasteeton luonto puhdas ravinto osoittaa yhden linkin ihmisen ja luonnon välillä: luontoon jättämämme myrkyt kiertyvät ravintomme kautta ihmiseen. .. Puhdas ilma ja maaperä tuottavat puhdasta ja terveellistä ravintoa koko luomakunnalle. . .. . 39 Hannu Hautala: Kaamoksessa ........... . ... . 60 Ilmari Valovirta: Raakku raukka ............... . . 28 Satu Huttunen ja Kari Laine: Vauriot syntyvät ennen kuin näkyvät. .... . . . ........ . 20 Jorma Laurila: Ilmansaasteet piinaavat Suomenkin metsiä .... . . . . . . . . . .......... . Tämä teema korostaa, että alkuperäisen luonnon suojelun ja luonnon puhtauden vaaliminen ovat osa ihmisen itsensä suojelua. . . . . ..... . 50 Esko Rantamaula: Tarina suomalaismetsistä . Tietomme teollisuuslaitosten saastepäästöistä perustuvat paljolti niiden omiin ilmoituksiin. vsk. . ... ...... .. . ....... 3. . . ........ Kestää useita päiviä, ennenkuin tehtaalla huomataan jotakin karanneen ilmaan tai vesistöön. . .. . .. . . . . 24 Kari Laaksovirta: Tarkkaile ilman tilaa kasvien avulla ...........
Tämä numero jaetaan näytenumerona varsin laajasti tilaajakunnan ulkopuolellekin, mm. Jäsenhintaan Suomen Luonnon voivat tilata vain luonnonsuojeluyhdistysten jäsenet. Ja muista, että Suomen Luonto on paitsi asialehti myös mielipidelehti. Suomen Luonto lahjaksi Lehden mukana on lahjakortti, jolla voit helposti antaa Suomen Luonnon lahjaksi ystävällesi. luonnonsuojeluyhdistysten ja Luonto-Liiton jäsenille. Jos perheeseesi tulee useampia lehtiä, ole hyvä ja anna ylimääräiset kappaleet edelleen näytteeksi ystävillesi. vsk.. Vastaisuudessakin Suomen Luonnossa on jonkin verran ilmoituksia ja näin vältymme suurilta tilaushinnan korotuksilta. Tämä on Suomen Luonnon ensimmäinen suuri numero. Toivomme että uudessa koossaan Suomen Luonto miellyttää Sinua ja palvelee entistä paremmin ympäristönsuojelua. 4 Lehti kasvoi, kasvakoon liike Suomen Luonto on nyt entistä suurempi. Pane lehti kiertämään Floridaan. (V)ihastuttaako. Älä ujostele, hauku meidät lyttyyn, jos siltä tuntuu, mutta kiittäminenkään ei ole kielletty. Liikaa mainoksia. Suomen Luonnon suuri tilaushankintakilpailu jatkuu. Liikemaailma on tukenut tätä kampanjanumeroamme tavallista runsaammin ilmoituksillaan, joista kiitämme ilmoittajia. Suuressa koossa kuvat pääsevät oikeuksiinsa, voimme käyttää enemmän ja suurempia kuvia, taitto on vapaampaa ja jo aukeamalla pystymme esittämään suuriakin asiakokonaisuuksia. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . Jos itse et vanhastaan ole tilaaja, voit merkitä itsesi ensimmäiseksi hankituksi tilaukseksi. Uusi koko on entistä taloudellisempi: painopinta-ala kasvoi miltei puolitoistakertaiseksi ja kustannukset nousivat vain parikymmentä prosenttia. Yksittäiset artikkelit eivät edusta Suomen luonnonsuojeluliiton virallista kantaa vaan kirjoittajiensa käsityksiä. Otamme mielellämme vastineita mielipiteisiin keskustelupalstallemme. Suomen Luonto on arvokas lahja, joka ensi vuonnakin muistuttaa kahdeksan kertaa lahjan antajasta. Toimitus odottaa lukijoilta mielipiteitä lehden sisällöstä. Lahjahinta on voimassa Suomessa ja Pohjoismaissa
He odottivat kukin omaa vuoroaan, kukin oman ovensa takana, omaan nurkkaansa kyyristyneinä, yksin tai perheensä keskellä. Kun noutajat sitten yhtenä päivänä tulivat ovelle, kaikki eivät suinkaan luhistuneet. He alkavat nousta omia hallituksiaan vastaan, kukistaa niitä ja vaatia tilalle rauhanhallituksia. Monilta putosi raskas taakka hartioilta. sillä tavalla se tulee varmasti. Euroopassa ne vain ovat täsmälleen oikeassa paikassa, korkeasti sivistyneissä maissa, omakotitalojen, pubien ja lastentarhojen keskellä, suorastaan ihmisten sylissä. Ta ahtuisipa vielä sellainen siunauksellinen ihme, että jokin koekäynnistettyjen ohjuskoneistojen käry leviäisi tuulten mukana kaikkialle, jokaisen kotirouvan keittiöön, lastenvaunuihin ja sotaveteraanien laiskanlinnoihin. II Toivottavasti en ole ainoa filosofi maailmassa, joka pitää euro-ohjusten tuloa Länsi-Eurooppaan myönteisenä asiana. Täällä niitä tarvitaan. Sillä emmekö me kaikki opiskele kuuliaisesti hälytysmerkkien ääniä. Kun kaikki vaikeroivat yhä kiihtyvää sodanuhkaa, alkaa tuntua siltä että suorastaan odotetaan sen toteutuvan. Voimistuuko se. Eurooppa ei vielä ole aivan sataprosenttisesti sidottu kahden supervallan holhoukseen. Niin tapahtuu tänäkin päivänä. Olisi järjestön onnettomuus, jos tämä vyöry keskeytettäisiin jollakin mitättömällä kompromissilla, joka olisi pelkkä hallitusten silmänkääntötemppu, mutta joka saattaisi leikata kärjen alkavalta kansannousulta. Kun ovikelloa soitettiin, heillä oli valmiiksi pakattu nyytti sylissä ja he lähtivät matkalle kuin sitä varten harjoitettuina. Erno Paasilinna: Juuri nyt maailma on meno~ oikeaan suuntaan Ajattelumme on niin urautunutta, ettemme tahdo havaita tärkeitä muutoksia ympärillämme. Sillä on vielä mahdollisuus irrottautua kummastakin ja kääntää maailmanhistorian kulku. Ellei juuri nyt tapahdu muutos, aivan viime hetkillä, kun saamme miljoonat ja sadat miljoonat ihmiset liikkeelle, kaduille ja toreille. Jokainen päivä on nyt kallisarvoinen. Molemmathan ovat kuoleman kauppiaita, joita me tottelemme. Se olisi tosiaan suuri onnettomuus. Ja näin kummallinen on maailma, joka muodostuu ihmisistä. Kerran tehtiin tutkimus kuolemaantuomittujen vankien terveydentilasta. Toivon sitä kaikesta sydämestäni. Näin kummallinen on ihminen. Kun liikkeelle lähtee ensin 100 000 ihmistä, sitten 500 000, sitten l 000 000 ja sitten 100 000 000, silloin ollaan oikealla tiellä. He eivät marssineet kaduille miljoonien laumoina sinä samana päivänä, kun saatiin täysi varmuus koko rodun likdivoimisesta. He pysyivät kiltisti kotona ja odottivat noutajien tuloa. vsk. Kirjoitettu marraskuussa 1983, ensimmäisten risteilyohjusten saavuttua USA:sta Englantiin, Eurooppaan, television uutislähetyksen jälkeen. 5. Ja niin tapahtui. Toivon ettei operaatiota keskeytetä, että ohjukset tuodaan suunnitelmien mukaisesti, koko aikataulun painokkuudella, julkisesti ja näyttävästi, niin kuin hyvä alku jo lupaa. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. Se olisi jo melkein liian suurenmoista. III Kuka vielä muistaa, miten miljoonat juutalaiset kerran lähtivät keskistysleireille, aivan kuin kädestä talutettavat lapset. Monet juutalaiset pelkäsivät vuosia joutuvansa keskitysleirille. Ilmiö on sama kuin yksilötasolla on jatkuva, syövyttävä, hysteerinen onnettomuuksien pelko: kun onnettomuus siten tapahtuu, ensimmäinen reaktio on usein lähempänä helpotusta kuin kauhua. Se on mahdotonta, kysymys on elämästä ja kuolemasta. Ohjukset eivät ole yhtään sen vaarallisempia kuin samat ohjukset muualla. Kun ihmiset näissä maissa viime hetkillä havaitsevat konkreettisesti, ohjuksien työntyessä heidän kotipihoilleen, että heitä tullaan käyttämään maalialueena kahdelta eri suunnalta, samanaikaisesti, kylmäverisesti ja heiltä lupaa kysymättä, he alkavat liikehtiä ja työntyä kaduille. Mitä eroa on Gestapolla ja väestönsuojeluviranomaisilla. Siunatut euro-ohjukset! Niitä on saatava lisää! Tuotakoon niitä kaikkiin Euroopan kaupunkeihin, revittäköön kirkot ja koulut niiden tieltä, jokaisen on saatava nähdä ne omin silmin! Me tarvitsemme nyt teho-opetusta, ettemme jää odottamaan kuolemaa, kukin omien oviemme taakse. Emmekö me varustaudu eineksillä ja ensiaputarvikkeilla ja odota kutsua astuaksemme suoraan omiin hautoihimme. Sitä tullaan varmasti yrittämään, mutta uskovatko ihmiset siihen. Heitä oli yhtä helppo noukkia esiin kuin kerätä jätepaperia katujen varsilta. Kun alettiin tutkia hänen papereitaan, todettiin että hän oli ainoa jolla oli toivoa armahdusta. Hän oli sairastunut tämän levottomuuden ahdistamana. Kun ensimmäiset hallitukset kaatuvat, vyöry lähtee liikkeelle. Vankien joukosta löydettiin vain yksi vatsahaavaa poteva mies. Tällä hetkellä kansannousu on alkanut, mutta kestääkö se. Silloin ei saada pystyyn hallituksia, jotka kannattavat sotapolitiikkaa. Liike kasvaa maitten ja maanosien yli, niin kuin tulva, niin kuin luonnonvoima
==:::_ ,==::..-== 1 .. Vankka ammattitaito on laadukkaan tuotteen takaajana. Miten voin vaikuttaa. NUORUUDEN RAKKAUS JA KUSTAVIN KIRJOLOHI El IKINÄ POIS MIELESTÄ MENE KUSTAVIN KUNTA P.S. V ANKYL)t Tehokkaampaan -:: ympäristön valvontaan 7 -:;=;_ ~= Til. OY SIPOON LIIKENNESIBBO TRAFIK AB UUSI NUMERO 176 300 ILTAISIN 362 510 1 ~IPPUTAITOor ( Box 14, 33541 Tampere 54, vaihde 931 -112622 Pinninkatu 57, T:re Myynti 931 -112281 Lahjapulman ratkaisuksi Yhteishengen symboliksi standaarit pöytä liput kangasmerkit kulkueliput Suunnitteluja ideointipalvelumme on käytettävissänne. Suomen Kunnat on lehti, joka kertoo • päätöksenteosta • taloudesta • kunnallistekniikasta • kaavoituksesta • ympäristönhoidosta • kylätoiminnasta ja • monista muista asioista, jotka vaikuttavat elämääsi. Miten kunta toimii. Useissa keittiöt, televisiot, videot, puhelimet, jne. Valinnanvaraa on : 13-62 paikkaisiin, lyhyille ja pitkille kotija ulkomaan matkoille. 90-694 8800 / Tuula Vesa Suomen Kunnallisliitto Tilatkaa seura matkalle Sipoon Liikenteen ajanmukaiset, mukavat seura matka bussit. KylMUUnnittaNauonjlrll .. Soitto puhelimeen 922-77124 ja lähetämme kuntaesitteitä. puh
Hiukan ennen puolta päivää muut veneilijät ilmoittivat öljystä palokunnalle. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. Ellei tämä onnistu, täytyy ympäristöministeriön ehdottaa hallitukselle, että muovisten kertakäyttöpullojen käyttö virvoitusjuomien pakkauksessa kiellettäisiin jätehuoltolain nojalla. Suomen Luonto lahjaksi Tilaa ystävällesi vuoden kestävä lahja tämän lehden välissä olevalla lahjakortilla. on tarjolla Ruohonjuuriputiikissa Helsingin Merimiehenkadulla. Varakattila oli otettu käyttöön kun varsinainen kaukolämpölaitos oli pysäytetty huollon takia. Pian palokunta ja tekninen virasto huomasivat olevansa tekemisissä suurehkon öljyvahingon kanssa. Enimmillään torjuntatöihin osallistui 45 henkilöä ja hintaa torjunnalle kertyi vajaat 200 000 markkaa. Yhteensä öljyä pääsi järveen 2 500 litraa. Luonnonsuojeluliitto ilmaisi tästä huolensa valtiovarainministeriölle. Liitto vaatii, että Tuuli onneksi painoi )auttaa rantaa vasten, mikä helpotti torjuntatyötä. Öljy vuosi lämpökeskuksen varakattilan rikkoutuneesta letkusta. Pirttijärvi Sotkamon kirkonkylässä Kainuussa on pieni puhdas järvi, jonka virkistysarvo taajaman 6 000 asukkaalle on suuri. Irtokivet, kasvillisuus ja pintamaa ajettiin kaatopaikalle, missä se kompostoitiin sammuttamattoman kalkin kanssa. Ensimmäistä kertaa Kainuussa jouduttiin toden teolla torjumaan raskasta polttoöljyä. Ripeän kertapulloista kannettava lisävero korotettaisiin pakkausmateriaalista riippumatta neljään markkaan litralta kuten sisäasiainministeriö esitti syyskuussa. Vuoden alussa hankintahakkuut vielä lisääntyivät, mutta syksyllä eivät nekään päässeet alkuun. 83 7. Lauantaiaamuna viime elokuussa eläkeläinen Eljas Partanen meni järvelle kokemaan muikkuverkkojaan. Paljolta pahalta olisi vältytty, jos kunta olisi ajoissa rakentanut öljyvahinkojen hälytysjärjestelmän. Ensihätään palokunta rajasi alueen öljypuomeilla ja suojasi rantoja karhuntaljalla. Hakkuuvuonna 1982-83 hankintakauppoja oli kaikista puukaupoista jo kolmannes, kun pari vuotta aiemmin vain joka viidennessä puukaupassa myyjä myös hakkasi ja kuljetti puut pois metsästään. Öljyä imeytettiin lisäksi turpeeseen ja karhuntaljoihin. Pirttijärven rantakallioita pestään kellopumpulla. Ensin öljyä valui kattilahuoneen lattialle, sieltä pihalle ja lopulta pintavesiviemäriä pitkin Pirttijärveen . Suuret kivet ja rantakallio pestiin ja puhdasta hiekkaa ajettiin poisviedyn maan tilalle, joten sotkamolaiset saivat onnettomuuden seurauksena myös hiekkarannan. Maatalousalan tiedotuskeskus 2. Suurin osa öljystä imeytyi rantakasvillisuuteen. Hän huomasi öljyläikkiä viemäriputken suulla, mutta ei kiinnittänyt asiaan sen kummemmin huomiota. 11. KATSAUKSIA UUTISIA f VMN Vt4d,cr VNE-t NY mo/J Seppo Leinonen Sulku muovipulloille Jos muoviset kertakäyttöpullot yleistyvät, ne uhkaavat romuttaa koko mainion pullonkierrätysjärjestelmämme! Tähän asti markkinoille on ujutettu ulkomaisiin muovipulloihin pakattuja virvoitusjuomia, ja nyt on suunniteltu jopa tällaisten pullojen valmistusta Suomessa. Lassi Rautiainen V-paperia, J-kasseja ja A-kahvia Ympäristöystävällistä uusiopaperia, bangladeshilaisia juuttikasveja ja tansanialaista africafeta ym. Viljelijöiden metsätyöuurastuksen myötä myös hankintahakkuut ovat lisääntyneet. Onni matkassa Sotkamossa: öljyvahingosta selvittiin säikähdyksellä Sotkamon öljyvuoto ei ollut mitään Amoco Cadiz -luokkaa, mutta pienikin vuoto vaatii ripeää torjuntaa. Maanviljelijät metsä töissä Maanviljelijät paiskivat metsätöitä nyt enemmän kuin viime vuosina yleensä. Hänen mukaansa piehehköjä öljyvahinkoja kirjataan Kainuussa vajaat 30 vuodessa. Nyt sellainen on vahingosta viisastuneena tehty: kattilahuoneen alle rakennettiin säiliö, jonka täyttyessä valvomo saa hälytyksen. Kauppa kieltäytyy myymästä luonnolle tai ihmiselle vahingollisia tuotteita tavaroiden on edistettävä energian ja raaka-aineiden säästöä, luonnon kanssa tasapainossa olevan yhteiskunnan syntyä sekä maailman luonnonvarojen oikeudenmukaista käyttöä. to1mmnan ja edullisten olosuhteiden ansiosta torjuntatoimet onnistuivat erinomaisesti, sanoi Kainuun öljyntorjunnan vastuuhenkilö suunnitteluinsinööri Otto Karvinen Kainuun vesipiiristä. Maatilahallituksen työpanostilaston mukaan viljelijät hoitivat ja hakkasivat viime vuonna metsiään yhteensä 6.2 miljoonaa työpäivää, mikä ylittää edellisvuotiset metsätyöt miljoonalla päivällä. vsk
Ongelma koskee siten erityisesti suomalaisia vesiä, jotka ovat humuspitoisia. Tärkeää onkin huolehtia raakaveden säilymisestä mahdollisimman hyvänä. DDT:n kestävän aineenvaihduntatuotteen DDE:n aiheuttama petolintujen munankuoren oheneminen lienee tunnetuimpia esimerkkejä. Tutkimukset ovat nopeita ja halpoja verrattuna koe-eläimillä tehtäviin syöpätesteihin. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli Etelä-Suomen ja Etelä-Ruotsin tilanteen vertailu muutamien tunnuslukujen avulla. Niagara Cityn Love Canal'ista päässeiden PHA-aineiden todettiin aiheuttaneen epämuodostumia kaloihin. Useat Dicksonin esittämistä seikkaperäisistä tiedoista löytyvät Ruotsin maatalousministeriön 1982 julkaisemasta kirjasta Försurning i dag och i morgon . vsk.. Pahat PHA:t Professori Jaakko Paasivirralta kuulijat saivat rautaisannoksen polyhalogenoitujen aromaattisten yhdisteiden (eli PHA-yhdisteiden) esiintymisestä ympäristössä. Dicksonin lopuksi esittämä arvio, että yksin Skandinaviassa on yli 30 000 happamoitunutta järveä, antoi jonkinlaisen kuvan ongelman todellisesta laajuudesta. Kirja, jota Dicksonkin on ollut tekemässä, lienee edelleenkin monipuolisin happamoitumisen käsikirja. Eräs veden kloorauksen tuottama aineryhmä on trihalometaanit, joita syntyy erityisen runsaasti humusta tai orgaanista ainesta sisältävää raakavettä puhdistettaessa. Juomaveteen saattaa kulkeutua Kiitos IBM 8 KATSAUKSIA UUTISIA Puhdas juomavesi on etuoikeus maapallolla. epäpuhtauksista ja happamuudesta. Noin kolme miljardia ihmistä kärsii puhtaan veden puutteesta, ja joka kuukausi kuolee 750 000 ihmistä saastuneen veden aiheuttamiin sairauksiin. Vasta aivan viime vuosina on huomattu, että juomaveden desinfionnnissa, joka takaa veden bakteerittomuuden, saattaa veteen syntyä kokonaan uusia haitallisia aineita. PHA-yhdisteet ovat laaja ryhmä, johon kuuluu monia hyvin kestäviä aineita. PHA-yhdisteiden rikastumista ja vaikutuksia eliöihin on tutkittu. Pätilä oli tehnyt suuren työn kootessaan yhteen vesihallinnon ja ilmatieteen laitoksen sekä erillisten tutkimusten mittaustietoja. Lukuarvot osoittavat Etelä-Suomen olevan ainakin vielä mutta vain jonkin verran paremmassa asemassa kuin Etelä-Ruotsi. Kemian Päivillä pidettyjen esitysten lyhennelmät ovat ilmestyneet Kemia-Kemi -lehdessä 11 / 1983. Niitä pääsee luontoon mm. "kananpoikaturvotustautiin" ja elinvaurioihin . Myös kaikki prosessit, joissa orgaanista ainetta tai hiiltä poltetaan klooriyhdisteiden, vaikkapa vain ruokasuolan, läsnäollessa tuottavat PHA-aineita. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. Pertti Forss Saimme IBM:ltä lahjoituksena Suomen Luonnon toimitukseen sähkökirjoituskoneen. Eräät niistä, kuten PCB ja sen seupermyrkylliset muuntumistuotteet, ovat varmistettuja, toiset epäiltyjä ympäristömyrkkyä. Etuna on toisaalta myös se, että vesinäytteen satojen eri kemikaalien joukosta ei välttämättä jouduta eristämään ja tunnistamaan yksittäisiä aineita, vaan näytteen laatua voidaan arvioida kokonaisuutena. USA:n polykloorattujen orgaanisten aineiden tuotanto on 1940 lähtien vastaavasti kasvanut. Ohjelma oli hyvin ajankohtainen: orgaaniset yhdisteet raakaja juomavedessä, sateen, vesistöjen ja maaperän happamoituminen sekä polyklooratut aromaattiset yhdisteet ympäristössä. haitallisia aineita teollisuuden päästöistä, kaatopaikoilta, maaja metsätalouden valumavesistä, asutustaajamien jätteistä, sadeveden mukana ilman epäpuhtauksista tai jekeluverkosta liukenemalla. Toimitustyö sen kuin tehostuu. Syöpävaara juomavedestä Tutkijaprofessori Marja Sorsan esitys mutageenisuudesta veden terveysriskien ilmentäjänä vakuutti kuulijat kotimaisen juomavesitutkimuksen tarpeellisuudesta. Dickson käsitteli Skandinavian tilannetta ja Pätilä happaman laskeuman vaikutuksia Suomessa. Ympäristö kemiaa Kemian päivillä Kemian Päivät 83 -tilaisuuden laajaan ohjelmaan kaikkiaan yli 160 esitelmää, tiedonantoa ja posteria kuului myös ympäristökemian symposiumi. Ulkomailla mitataan yleisesti veden laatua ja mahdollista syöpävaarallisuutta vesinäytteiden mutageenisuudella (perintötekijöiden muutoksia aiheuttava ominaisuus). PCB:n todettiin 1970-luvulla aineuttavan hyljenaaraiden hedelmättömyyttä ja se selitettiin syyksi Itämeren hyljekantojen nopeaan vähenemiseen. Myös juomaveden lisääntyvä kemikalisoituminen on ongelma. Seveson myrkky) ja sen sukulaisaineet olivat syynä Ontarioja Huron-järvien harmaalokkiyhdyskunnissa 1970luvulla esiintyneeseen poikaiskatoon, ns. Jos poltetaan polykloorattuja orgaanisia aineita, kuten PCB ja eräät torjunta-aineet, muodostuu PHA-aineita kuitenkin huomattavasti enemmän. Tämä on vastikään osoitettu Huron-järven sedimenttitutkimuksissa: polyklooratut dibentsodioksiinit ja -furaanit esiintyvät kasvavina pitoisuuksina 1940 jälkeen lasteutuneessa aineksessa. Supermyrkyllinen 2,3,7,8-TCDD (nk. Suomen ja Ruotsin happamuustilanne William Dickson (Statens Naturvårdsverk, Ruotsi) ja Antti Pätilä puhuivat happamoitumisesta. Yksittäisistä juomaveden kemikaaleista lähes 50 on osoitettu mutaatioita aiheuttavaksi. Juomaveden käsittely klooriyhdisteillä lisää näytteen mutageenisuutta; mutageenisuuden määrä on kuitenkin ratkaisevasti riippuvainen raakaveden muista ominaisuuksista. puunsuojauksesta, tuholaistorjunnasta ja kloorivalkaisusta
118,00 Osat 1-4 valmiit joulukuussa, loput vuoden -84 alussa.. 4. Yksilön kehitys ....... . luokalle • Perinnöllisyys, 6 kaivoa ........ 208,00 • Eliökunnan kehitys ja järjestelmä, 7 kaivoa ....... . Etologia . Johdatusta biologiaan .. 5. . Piirtoheitinkalvot 9. . . Solu .. . 225,00 22 diaa, koh. 7. 9. 118,00 23 diaa, koh. 215,00 koh. . 3. 235,00 21 diaa, koh. 6. 8. 220,00 koh. . Mikrobiologia ....... ............ 118,00 14 diaa, koh. Evoluutio ... Koulun biologia, lukio DIASARJAT UUSITTUINA JAKSOJA VASTAAVIKSI 1. .......... . 24 diaa, koh. Ekologia ........... .... ... 2. 206,00 16 diaa, koh. koh. . .... . 138,00 12 diaa, koh. Yksilö ............. ....... Perinnöllisyys ....... OTAVA l__§J 1 8 9 TAVOITTEENA SELKEYS, OIKEA PAINOTUS, TOIMIVUUS UUSI Koulun biologia 8 -oppikirja ilmestyy marraskuussa • SELKEYS vanhat hyvät aiheet säilytetty ja edelleen selkeytetty lyhyet helppolukuiset tuntiläksyt suuret havainnolliset kaaviokuvat ja selkeä taitto • PAINOPISTEALUEET metsän lajiston biologia lajintuntemus luonnonsuojelu, kirjoittaja Matti Leinonen •TOIMIVUUS parhaimmiksi osoittautuneet laboroinnit säilytetty oppilaskeskeisiä tehtäviä lisätty monipuolisia tehtäviä: laborointeja, lajintuntemustehtäviä, paritöitä, ryhmätöitä, pelejä jne. 157,00 12 diaa, koh. 10. . 216,00 12 diaa, koh. 235,00 24 diaa, koh. Lisääntyminen ....... Koulun biologia Lukiokurssi 4 • ilmestyy keväällä -84 • keskittyy ihmisen biologiaan • sopii sekä oppilaskeskeiseen työskentelyyn että opettajajohtoiseen opiskeluun • oppiaineksen ja vaatimustason rajaus on suoritettu reaalikoetta varten. • Ekologia, 6 kaivoa ..........
90-140 341. Jos kerhoa ei ole, eikä ala kuulua, perusta sellainen. Lastenkerhoissa tutustutaan luontoon monipuolisesti ja hauskasti. Mikäli olet jäänyt ilman Silmu-julkaisua, saat sen lahjaksi tilaamalla Siepon 15. ........ Lehti on oivallinen tilattavaksi esim . -ot, •-P11,-~ti.a11'1"110 ;:;,:,~,;--"-"'-;,:::·•-....1.;oin. ... Tärkeämpää kuin tuntea monta lajia tai tietää paljon asioita on kyetä huomaamaan. _ _ _ _ ...,. ..._ _ _ pltrl_ 1a.v-,,-i,-,, .. __ ,.,.. _...,.. . mennessä. ,_. Lastenkerhon kanssa riittää tekemistä, jossa ei ikävä tule. jollo .. _ . ,,,... Niin syntyi SIEPPO, luonnonharrastuslehti 8-12 -vuotiaille lapsille. No-Ain~M T-.1.,.0,,ai ...... lehden päähenkilöitten Siepon ja Anteron seikkailuja suomalaisessa luonnossa, ajankohtaisia luontojuttuja, tehtäviä ja harrastusvinkkejä. So""-""'"'"-~ ·-~-?Nii!lonkNopitN -............ joululahjaksi lapsille. _,...., _ _ _ wiMtll --.-.--.... ;..":i ==-................. 8-12 -vuotias on toimelias ja oppivainen, minkä hän kuulee sen hän unohtaa, minkä hän tekee, sen hän muistaa. KATSAUKSIA UUTISIA Seppo Leinonen Pienistä luonnonsuojelijoista tulee isoja luonnonsuojelijoita Luonto-Liiton vuoden -84 toiminnassa painotetaan lasten luontokerhotoimintaa. ... Ennen vuoden vaihdetta ilmestyy Luonto-Liiton lastenkerho-opas . Jokainen numero muodostaa oman vuodenaikoja seuraavan kokonaisuuden. "l.lool!""-••liiU>Mi. <M)'l'nplrlolOnlAmpOIIIN :-:~..:...::.=: .=-:i•· =-~-.i11-.111tkl~ .. W.t• no~~ N.So _,..,.w-~LI.-IHIIO ""°"""-Hol&!""Al"'•IAPI0,1111 1 ,. Luontokerho on mahdollisuus, se on iloista ja luovaa 10 yhdessäoloa. Vastuullisuus omasta elinympäristöstä herää, kun lapsi oivaltaa olevansa siitä riippuvainen ja voivansa vaikuttaa siihen . Sieppo on piirroskuvitettu toiminnallinen lehti, joka pitää sisällään mm. vsk.. Syyskuussa aloitti työnsä varhaisnuorisosihteeri, joka auttaa lasten luontokerhoja toiminnan suunnittelussa, kokoaa materiaalia ja kouluttaa lastenkerho-ohjaajia. Kerho on kuitenkin aivan muuta kuin koulua, se on omaehtoista toimintaa ystävien kanssa yhteiseksi hyväksi. Lastenkerhot saavat Luonto-Liitolta ohjeita ja apua toimintansa käynnistämiseen ja hoitamiseen. Juuri omatoimisen harrastuksen virittäjiksi julkaisi Luonto-Liiton Uudenmaan piiri viime keväänä SILMUkirjasen. No . Se oli korkeatasoinen, kuvitukseltaan ja tekstiltään monipuolinen. ........._.,,, .... Pelkkä eläintarinoiden lukeminen ja kuvien katselu ei riitä, kun tutustutaan luontoon ja sen toimintaan. Suomen Luonnon henkilötilaajat saavat tilauskortin postitse marraskuussa. 90-140 389. w-i.-. 8 numeroa Nuorten Luonto -lehteä, jossa on Tikankontti-sivut nuorimmille. , , .. Luonto-Liiton jäsenmaksu vuodelle 1984 on 30 mk, ja se maksetaan ps-tilille 9086-1. Sillä saa mm. Kun kotipaikallesi perustetaan lastenkerho ohjaa lapsesi sinne. -olo,...;,jo. _,......,_.,..._""""' -...,._.., ___ _ Vtll.lo_l.,.,..Op64Un11,,.,_,..,_,, _ _ _ ..... Kerhossa syvennetään koulun antamia tietoja oppimalla liittämään ne mielekkääksi kokonaisuudeksi . .. ,,_111n,_...,,ipp,,nej,o r,,o,,.1.i111 SIEPPO luontolehti pienimmille Moninaisessa lastenlehtien joukossa ei ole yhtään lehteä, joka ohjaisi lasta omatoimiseen ympäristönsä tarkkailuun ja luonnonharrastukseen, joka on pohjana luonnon arvostamiselle ja halulle varjella elinympäristöään . --•JNPJ9Y"lt ........ _ .... 1 . ..... Kerholaiselle annetaan mahdollisuus kokea ja oivaltaa asioita ympärillään ja oppia huomaamaan olevansa ympäristönsä osa. Vain omakohtainen tutustuminen luontoon voi herättää lapsessa harrastuksen, joka auttaa lasta maailmankuvansa jäsentämisessä. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . s..,.,-u,,1Niilllan~ ..,IMU_l ,,,_,.,l~""l<I _ .. 83 äänin 13-4 kannattamaan pengertien rakentamista Oulunsaloon. Juuri lapsuusvuosina muodostuvat asenteet ja tottumukset, joihin suuresti vaikuttaa se, millaisia aineksia lapselle tarjotaan . _ _ :.=-:,: .:..:. 12. '::".;..!: ;;."".:..::,::: ::::.:"i!.!f ,--.101 ... _ . . ....... 1986 liikennöinti ympäri vuoden 141 Mmk (a) tai 117 Mmk (b) Hailuodon kunta pengertien kannalle Lehden painoonmenon jälkeen Hailuodon kunnanvaltuusto asettui 7. Sieppo ilmestyy viisi kertaa vuodessa tilaushintaan 65 mk. , _ _ _ ,..... 11. _ _..._ou•-i-•,...., .. ..., .... 1,1-.g;=-~·~:.: ~anil<">lpll.U_. Yhteistyössä Suomen Luonnonsuojeluliiton kanssa järjestetään ohjaajakoulutusta. .... Silmu-julkaisun saaman hyvän vastaanoton rohkaisemana ryhdyttiin suunnittelemaan jatkuvasti ilmestyvää lehteä. Lisätietoja Luonto-Liiton varhaisnuorisosihteeriltä Riitta Heliniltä puh. Lehden voi myös tilata Luonto-Liiton Uudenmaan piiristä, Esterinpolku 2, 00240 Helsinki 24, p . Sivun 26 keskimmäisellä palstalla olevan lihavoidun alaotsakkeen ''Lauttayhteyden parantaminen'' viimeisen ranskalaisella viivalla varustetun lauseen tulee kuulua kokonaisuudessaan seuraavasti: uusi jäävahvisteinen lautta (a) tai lossi (b) aikaisintaan v. Rivi katosi pengertieartikkelista Juha Markkolan Hailuodon pengertiehanketta lehtemme viime numerossa käsitelleestä artikkelista oli pudonnut yksi rivi pois
lut pulu" -tyyliin. Epäselväksi jää tarkoittaako Tast sitä, että ihminen kestää enemmän lyijyä kuin pulu vai sitä että lyijypitoisuudet ehtivät nousta korkeammaksi puluissa aikaisemmin kuin ihmisissä. Manselaisista puluista on löydetty sata kertaa suurempia lyijymääriä kuin luonnonvaraisista linnuista. Voitaneen kai olettaa että ihmisen hermojärjestelmä olisi hienovireydessään herkempi kuin pululla. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . Pesueita valmistuu vuodessa useita ja tuotantokausi jatkuu keskeytyksettä lähes koko vuoden. 87 prosenttia kokeilijoista oli sitä mieltä, että kompostointi on ollut helppoa, ja yhtä monen mielestä siitä ei ole ollut mitään haittaa. 1983. Mutta mitenkähän on kaupunkien pulujen nautttimiseen erikoistuneitten kanahaukkojen laita. sa ja jotain hankaluuksiakin tä, miten kompostorin lämon ollut. .pöeristäminen auttaa talviaiTalven kuluessa saadaan tiekaista mikrobitoimintaa. Niihin on laitettu talousja puutarhajätteitä, eikä hajuja, rottia, lintuja tai muita kaatopaikoilta tuttuja eläimiä ole ilmestynyt. Ensinnäkin pulut ovat aika otuksia lisääntymään. Puluvitsausta vastaan taisteleville viranomaisillahan on ollut suoran toiminnan linja "paras pulu on kuolhalukkaita jatkamaan kompostointia kokeilun jälkeenkin. Tast kirjoittaa että pulujen vähentämiseen ovat tehokkaimpia ekologiset torjuntakeinot, joilla pulujen elinehtoja heikennettäisiin. Kas tällaista paljastui ullakolla. "Kaikkein tärkeintä onnistuneelle kompostoinnille on ihmisen oma tahto hoitaa ja käsitellä jätteitään." Kompostiasiantuntijana Kalju Valdmaa Uppsalan maatalousyliopistosta Kouvolan kompostointiseminaarissa 21. Hänen mukaansa oireet tulevat ensin näkyviin puluissa, vasta sitten ihmisissä. Kokeilun ovat järjestäneet sisäasiainministeriö, Kymen lääninhallitus, Kuopion korkeakoulu ja Kouvolan kaupunki . Sillä ei ole oikeastaan ollut edes lintulajin oikeutta", kirjoittaa Johan Tast Tampereen Lintutieteellisen Yhdistyksen Lintuviestissä 3/83 ja kehuu pulua antoisaksi tutkimuskohteeksi . Kun Tampereen viranomaiset tappoivat takavuosina 300-400 pulua, ei tempusta ollut itse asiassa mitään hyötyä. Kotoja siitä, miten kompostointi keilu loppuu maaliskuussa, onnistuu talvioloissa sekä siimutta kaikki kokeilijat ovat Tampereella tutkitaan puluja "Kesykyyhky eli pulu on lintuharrastajien ja luonnonystävien syrjimä lintu. Mutta ei tässä kaikki. Muut kärkkyvät. Lyijymäärät eivät Tastin mukaan ole kuitenkaan vielä synnyttäneet näkyviä käytöshäiriöitä puluissa. Kokeilijoista 60 prosenttia sanoi poisvietävän jätteen vähentyneen puoleen. Yhtä kaikki puluja kannattaa tutkia. Marraskuussa ne alkavat jälleen tositoimiin. Kaikki kompostisäiliöt eli kompostorit ovat toimineet hyvin. Tamperelaisten pulutietous osoittaa kuitenkin "nirri pois" -koulukunnan menetelmät voimattomiksi. KATSAUKSIA UUTISIA Kouvolassa kompostoidaan talvipakkasillakin Kompostikärpänen on purrut kouvolalaisia. Tast toteaa että pulu voi toimia elävänä hälytysmerkkinä, joka varoittaa ihmistä lyijyn vaaroista. Tamperelaisten lintumiesten tehoryhmä seurasi vuosikausia 300-400 pulun yhdyskuntaa vanhan talon ullakolla Tammelantorin kupeessa, kunnes talon purku keskeytti tutkimuksen. 9. Tastin mukaan pulu on erikoisen kiinnostava selvitettäessä kaupunkiolojen vaikutuksia eläviin olentoihin. Lyijypitoisuudet nousevat varmasti melkoisiksi ja saattavat höperöittää haukkaparkoja. 11. Vain syys-lokakuussa kyyhkyläisillä on luppoaika, jolloin ne lepäävät suvunjatkamisen rasituksista. Viime maaliskuusta lähtien on nelisenkymmentä omakotitalossa asuvaa perhettä kompostoinut kotitalousjätteensä osana virallista kokeilua. Vain noin kolmasosa ullakon puluista osallistui suvunjatkamiseen . Ullakolla kuolleiden sijaan astuivat "kärkkyjät" ja uusien pulujen tuotanto jatkui entisellä voimalla. Ja vain vanhimmat ja voimakkaimmat koiraat suorittavat siittämisen jalon tehtävän. Kuvassa yksi kompostorimalli ja säiliöstä jo poistettuja "kakkuja", jotka vielä jatkavat kypsymistä. Tämä saatiin selville, sillä joukossa oli myös ullakolla rengastettuja lintuja. Joten jos kotikulmillasi häiriköi kanahaukka, suhtaudu siihen ymmärtäväisesti: sillä saattaa olla henkilökohtainen ongelma. Tämä ei sinänsä liene ihme, sillä kuten Tast toteaa pulu elää "kadulla" ja syö likaista ravintoa ja hengittää lyijyistä ilmaa. Terveysviranomaiset pulukurssille Tamperelaisten pulututkimuksesta olisi hyötyä myös kuntien terveysviranomaisille, kunhan vain älyäisivät hakeutua oppiin. Kokeilun välitulokset ovat rohkaisevia. vsk. Projektissa tutkittiin pulujen käyttäytymistä ja lyijypitoisuuksia. Vain kahdeksan prosentin mielestä komposti vaatii oman vaivanKotitalousjätteet muhivat Kouvolan kokeilussa mullaksi kolmen tyyppisissä kompostisäiliöissä eli kompostoreissa
. 90-170101 7/ 83. OMEN Suomen Latu ry Fabianink 7 00130 HELSINKI 13 puh. . . . .. .. . ..... ..... .. . . •• . . .... . ..... . KUNTO· JA VIRKISTVSUIKUNNAN ERtKOISLEHTI I.S},1. .. ... •• . .. .... . . SUOMEN LATU TOIMII ---------------------------------• Kesät • Talvet • Koko maassa Tilaa opetusja liikuntamateriaali Suomen Ladusta • Lasten hiihtokoulua varten opaskirja, merkit, julisteet, todistukset • Retkeilymateriaali TEE RETKI syksyn ja kevään materiaalipaketti TEE HIIHTORETKI talven retkipaketti oppikirjan hiihdosta ja retkeilystä Mikä on Suomen suurin liikunta-alan lehti. Osoite: .... . ........... . . . . . TIETYSTI LATU JA POLKU Tilaa, vain 50 mk / vsk/ 8 numeroa Jäsenetuna kaikille jäsenille Tule mukaan jäsenyhdistysten toimintaan ohjelmassa latuja polkuretket, palloiluharjoitukset, illanvietot, päiväja viikonloppuretket sekä monet muut toiminnot Osallistu koulutukseen valmistu oppaaksi lasten ja aikuisten retkenohjaajaksi lasten hiihtokoulun ohjaajaksi SL:n liikuntaviikkojen ja vaellusten vetäjäksi --------------------, Suomen Latu Tilauslippu Pyydän lähettämään alla olevaan osoitteeseen maksutta Latu ja Polku -lehden näytenumero Suomen Ladun materiaaliluettelo Suomen Ladun koulutusohjelma S L:n jäsenyhdistysluettelo Tilaaja: .... ....... . . ..... ... ... . ... . .... • Viimeisen numeron levikki yli 41 .000 kpl
suomeksi, ruotsiksi , englanniksi tai venäjäksi Luonnonsuojelukeskuksesta löydät norppatuotteet tue vapaaehtoista luonnonsuojelutyötä. Lisäksi hän osa!KUKKOLANKOSKI Luonnonkalenteri 1984 aiheena virtaavat vedet KATSAUKSIA UUTISIA !istui Suomen Luonnonsuojelun Tuen mainonnan suunnitteluun. Happosateetkin ovat ulkopolitiikkaa • • Suomen on tiukennettava ulkopoliittista linjaansa happosadekysymyksessä, vaatii ympäristönsuojelun professori Pekka Nuorteva ulkoasiainministeriölle lähettämässään kannanotossa. Luonnon ystävä! Mikset muista1s1 ystäviäsi ja tuttaviasi tänä vuonna luonnonsuojelua edistäen. Nuorteva viittaa tieteellisessä Nature-aikakauslehdessä (305 :422-424) julkaistuun norjalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan pienentämällä rikkipäästöjä 30 prosentilla saataisiin vain viidennes nykyisistä happojärvistä jälleen tuottaviksi. Tuotekuvaston löydät myös edellisen Suomen Luonnon välistä. (93 1) 11 5 715 33 100 Tampere 10 Kajaaninkatu 13 puh . Luonnonkalenteri 84, Saariston elämää, Uhatut kasvimme, Suojele harjuja -kirjat tai vaikkapa Talvilintuja -juliste jakavat tietoa. ohjeisen norppajulisteen ja lukuisia myyntikirjeitä . Nervanderinkatu 11 puh . Parhaillaan toteutuva kampanja, jonka palkintona on Floridan matka, jäi Askon viimeiseksi työksi Suomen Luonnossa. Hän suunnitteli Suomen Luonnon mainontaa ja levikkityötä talkoohengessä, veloituksetta. Nuorteva toteaa että ne sisänsä varsin suuret kustannukset, jotka rikkidioksidin ja typen oksidien vähentämisestä aiheutuisivat, ovat pieniä niihin menetyksiin verrattuna, joita vesien ja metsien tuoton tyrehtyminen lähivuosikymmeninä merkitsisi. (90) 406 262 00100 Helsinki 10 Hakaniemen halli 11.krs. Hänen mukaansa Pohjoismaitten vaatimukset rikkipäästöjen alentamiseksi 30 prosentilla ovat luonnon kannalta liian vähäiset. seinäkalenterin koko 37 x 56 cm, värikuvat (12 aukeamalla) 35 ,5 x 25 ,5 cm ja 13 ,3 x 9,5 cm teksti virtaavista vesistä, niiden käytöstä ja suojelusta, lisänä kuukausikohtaiset luonnontapahtumat ja päivyrissä (suom. vs k. Silloinkin jos rikkipäästöjä alennettaisiin 70 prosentilla, saataisiin vain puolet happojärvistä elpymään . (90) 753 2580 00530 Helsinki 53 Läntinen Ramakatu 21 puh. (98 1) 220 279 90100 Oulu 10 13. Hän suunnitteli mm . Kiitos, Asko Karsi Mainostoimisto lnterplanissa markkinointijohtajana työskennellyt Asko Karsi oli jo usean vuoden ajan mukana Suomen Luonnossa näkymättömänä taka-alalla. 1983 sairauskohtaukseen vain 46 vuoden iässä. Asko Karsi menehtyi 14. Tekstiilit, reput, lahjatavarat ja joulukortit muistuttavat vapaaehtoisesta luonnonsuojelutyöstä tukevat luonnonsuojelua. puh . (921 ) 19 909 20100 Turku 10 ltsenäisyydenkatu 1 puh . ja ruots .) nimipäivät lahja, josta on iloa ja hyötyä koko ensi vuodeksi 38 mk Suomen Luonto -lehden tilaajille ja luonnonsuojeluyhdistysten jäsenille WONNONSUOJELUKESKUS 43 mk muille SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. 10
750 2100 mk 18.2-24.3 1984 vällsenä aikana lennämme Kittilään joka lauantai. . Hiihdä Hallt-.,, a Finnairin Valmisfflatkalla Lapin Seuramatkat Kohde Hotelli Talvi Al e Talvi Talvi Norm aaliHuippumk kausi mk kausi mk Ivalo Riekon kieppi la-la 892 1520 2030 Saariselän la-l a 853 144 1 1873 Retkeilykeskus Rovaniemi Pohjan hovi la-la 1266 1266 1562 pe-su 627 8 20 8 20 Superhinnat/henkilö sisältäen lennot Helsingistä, kuljetukset hotelliin v.v. . majoitus 7 vrk kahden hengen huoneessa ja aamiaiset (perjantai-sunnuntai 2 vrk sisältää lennot, majoituksen, aamiaisen) Lumilomat 3 vrk 7 vrk n. ·•: :-·.. . ',• ,. Hyvät yhteydet HeiIvalo: Riekonkieppi, Retkei!ykeskus slnglstä, Turusta Ja Tampereelta. . . ·::.. Rovaniemi: Ounasvaara, Akäshotelli, Kultakero, Suommu, Revontuli, Sallatunturin Kelopirtit .F,"fi~f''R Kuopio: Bomba Kajaani: Tulikettu Finnairin Valmismatkalla Suomi Slalom ja Finnski. ·.. · .. · ~·•·.· ·.···.··•·· .. ··· f >Y .... ::>.-' ·-.-···: . D t ~ , . ;::)::• ... . ··.·.· .. _: <. ·-·=·· . :;.,; ·. ···•.·•··.··c ....
15. Olli Ojala 772 6370 Ap.osp. Martti Lujanen 160 5560 Ap.osp. Pääsihteeri LAURI NORDBERG 1605605 Ym päristönsu o j ei uneu vosto Pääsihteeri SAULI ROUHINEN KaavoitusJa rakennustutkimuksen neuvottelukunta Ministeriön alaisia keskusvirastoja ovat asuntohallitus (tiedotussihteeri Hiipi Lahdensuu puh. 7726 397. 609 3370) ja osa vesihallituksesta (tiedotussihteeri Timo Asanti puhelinvaihde 40 281). Olli Paasivirta 7726378 YLEINEN TOIMISTO Simo Mäkinen 772 6373 SUUNNITTELUJA KEHITTÄMISTOIMISTO Olli Paasivirta 772 6378 LUONNONSUOJELUTOIMISTO Pertti Seiskari 772 6336 JÄTEHUOL TOTOIMISTO Matti Vehkalahti 7726412 VESIENSUOJELUTOIMISTO Pentti Sipilä 7726349 ILMANSUOJELUJA MELUNTORJUNTATOIMISTO Alec Estlander 772 6380 1 1 KAAVOITUSJA RAKENNUSOSASTO Osp. vsk. Kaikkien puhelinnumeroiden eteen tulee Helsingin suunta 90-. 1 1 Kansliapäällikkö 1 Lari Tarasti 1605503 1 YMPÄRISTÖNJA LUONNONSUOJELUOSASTO Osp. Hannu Junkkari 1605562 1 Toimistoihin jakamaton 1 Puhelinkeskukset: Ympäristönja luonnonsuojeluosastoon 77 261, kaikkiin muihin osastoihin 1601. 160 5515 ja tiedotussihteeri Mirja Ruokoranta puh. Juhani Maijonen 1605603 --YLEINEN TOIMISTO Erkki Hyvärinen 1605610 TUTKIMUSJA KEHITTÄMISTOIMISTO Sirkka Hautojärvi 1605660 KAA VOITUSTOIMISTO Pentti Pantzar 1605630 RAKENNUSTEKNILLINEN TOIMISTO Esko Mononen 160 5680 1 ASUNTO-OSASTO Osp. Yhteensä ministeriössä on kolmattasataa työntekijää, joten kysyvä löytää varmasti asiantuntevan henkilön, kun aloittaa sopivantuntuisesta toimistosta. Olavi Syrjänen 160 5600 Ap.osp. Ministeriön yhteydessä toimii yhdeksän parlamentaarisesti valittua neuvostoa ja neuvottelukuntaa, jotka ovat ohessa: Meluntorjunnan neuvottelukunta Rakennusja kaavoitusneuvosto · Ministeriön tiedottajat auttavat myös ongelmissa: tiedotussihteeri Siv Dahlin Jansson puh. Mikko Mansikka 1605602 Ap.osp. D YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 1 Ministeri 1 Matti Ahde 1605500 YLEINEN OSASTO Osp. Kari Kourilehto 1605510 YLEINEN TOIMISTO Riitta Rainio 1605512 TALOUSTOIMISTO Mika Lampinen 1605530 KANSAINVÄLISTEN ASIAIN TOIMISTO Aira Kalela 160 5540 SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. ''Saanko ympäristöministeriöön, kiitos!'' Lukijoidemme huviksi ja hyödyksi esittelemme uuden kansaa palvelevan viranomaisen ympäristöministeriön rakennekaavion. Meriympäristöneuvottelukunta Pääsihteeri JULIUS LASSIG 1605554 Ilmansuojelun neuvottelukunta Pääsihteeri HANNU VORNAMO Jätehuollon neuvottelukunta Pääsihteeri RAINER LAHTI 7726419 Sihteerit ILPPO NIEMI 1605663 TOR-ULF WECK 1605693 Rakennusteknillinen neuvottelukunta Sihteeri HEIKKI AHO 1605607 Asuntoneuvosto Pääsihteeri HANNU MÄKINEN 1605572 Kaaviossa on kaikki ministeriön osastot ja niiden päälliköt puhelinnumeroineen sekä osastojen toimistot samoin päällikköineen ja puhelimineen. Kaikkien puhelinnumeroiden eteen tulee 1605550 Helsingin suunta 90-. Pertti Seiskari 7726336 Ap.osp
Nyt vasta pohjustetaan ohjelmaa. Meillä on tavoitteena saada muita liikkeitä ja järjestöjä mukaan. Ei meillä ole mitään ongelmaa kahtiajakautumisesta. Matti, Tiita ja Pentti vakuuttavat, ettei Oulun Seudun Vihreiden perustamiseen liity vaaraa päällekkäistoiminnasta. Ihmetystä on herättänyt se, ettei Oulun vihreisiin kuulu yhtään luonnon puolesta seudulla vuosia taistellutta jäsentä eli lähinnä Ou16 Hullujen hydepark lun luonnonsuojeluyhdistyksen aktiivia. Näin selkeästi ja toiveikkaasti määritteli Jyväskylän näkyviin hahmoihin kuuluva Jukka Kanerva paikalle kokoontuneiden linjan. On paljon asioita, jotka ovat huonosti: ihmisoikeusasia, vammaisasia, naiskysymys, koulutuspolittiikka, rauha ... Jyväskylän tapaaminen toi kuitenkin esille myös myönteisen määrittelemättömyyden kielteisen puolen: epämääräisyyden, aatteella ratsastamisen ja "sekoilun". -1960-luvun radikalismilta katkesi veto, koska ne sopeutuivat perinteisiin puoluemuotoihin. Vihreitä valtuustoon. Moni on hänen kanssaan samaa mieltä, mutta eivät suinkaan kaikki. Tarvitaanko siihen uutta järjestöä. Ismo Tuormaa "Vihreät" pitivät lokakuussa toisen valtakunnallisen tapaamisensa Jyväskylässä. Vihreän liikkeen suurin voima on monien mielestä ollut sen määrittelemättömyydessä. Esimerkiksi Ouluun syntynyttä vihreiden yhdistystä voidaan pitää melko selkeästi ''puoluepoliittisena'' elimenä, jonka tarkoituksena on nostaa alueelta vähintään yksi ehdokas (käytännössä professori Erkki "Susi" Pulliainen) eduskuntaan tai vähintäänkin valtuustoon. On vaikea sanoa eroaako sen toiminta omastamme, sanovat uuteen yhdistykseen kuuluvat Matti Pesu, Tiita Laine ja Pentti Lapinlampi. Kokous herätti ristiriitaisia tunteita: toiset puhkuivat intoa, toiset sanoivat saaneensa kylläkseen "sekoilusta". Emme tunne Oulun luonnonsuojeluyhdistystä. Toimintamuotomme eivät ole kiteytyneet. Koko seuraava vuosi menee aineiston kokoamiseen. Samaisen yhdistyksen "johtaja", professori Erkki Pulliainen sanoo asian jyrkemmin: Luonnonsuojeluliitto on osa "establishmenttiä", valtajärjestelmää. Ja tarvitaanko Oulussa vaalikuvioita lukuunottamatta lainkaan uutta "vihreää" yhdistystä. Jotenkin tuntuu, että Oulun luonnonsuojelyhdistys on vain yhden asian liike, vaikkakin tärkeä. Hankimme tietoa sieltä missä asiantuntemusta on. vsk .. Lisäksi kymmenestä ryhmästämme vain kaksi siSUOMEN LUONTO 1/ 84 43. Monet kysyvätkin mikä on Oulun vihreiden tietopohja ympäristökysymyksissä (Pulliaista lukuunottamatta). Kun tarvitaan esimerkiksi tietoa luonnon tutkimuksesta, sitä saa monista järjestöistä. Me tätä virhettä tuskin teemme siksi vahvalta on näyttänyt tämän joukon poliittinen taju ja itsekritiikki. On tarve koota yhteen eri järjestöt ja miettiä yhdessä. Liikkeellä on kannattajia kaikista ammattija sosiaaliryhmistä, nuoria ja vanhoja, kaupunkilaisia ja maalaisia, järjestyneitä luonnonsuojelijoita ja järjestäytymättömiä
Minusta vihreän liikkeen suurin voima on rehellisyydessä, niin kauan kuin sitä riittää. Hänen mielestään luonnonsuojeluyhdistysten olisi valittava oma ehdokkaansa, jota sitten tuetaan. On lisäksi hyvä, että Oulun "vihreät" ovat jo perustaneet paikallisyhdistyksen. Matti Pesu, Tiita Laine ja Pentti Lapinlampi pitävät luonnonsuojeluyhdistyksiä jonkinlaisina yhden asian liikkeinä. Masentavan yleiskeskustelun jälkeen tuntuivat monet ryhmäkeskustelut aika lupaavilta ja innostavilta. "Vihreiden" toiminta on heidän mukaansa laajempaa: siihen kuuluu vammaisasia, naisasia, rauhanasia, ihmisoikeuskysymykset ... Vihreä liike on ameeba Ei ole tarvetta itseriittoiselle vihreälle järjestölle, joka yrittäisi parantaa maailmaa yksin. Lohjan seudun ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja, "vihreä" Leena Påhlsson-Saarinen taas pitää vihreiden osallistumista kunnallispolitiikkaan ja vaaleihin ensiarvoisen tärkeänä. Mika piti vihreiden nykyisiä tapaamisia eräänlaisina ideointipaikkoina, eikä ollut huolissaan siitä, että keskustelun taso lähtee kerran toisensa jälkeen aivan perustiedoista. Ympäristö-kansanliikkeiden juuret ja ponnistuspohja ovat suurelta osin liiton tekemässä työssä. Taustalla liitto voi auttaa liikettä ratkaisevasti. Suomen Akatemian leivissä Varsinais-Suomen tulevaisuus -tutkimusta työkseen tekevä Mika Mannermaa pitää "Vaihtoehtoinen Pohjola-Pilvilinnat maanpinnalle" -kampanjaa esimerkkinä hyvästä vaihtoehtotoiminnasta. En osaa nähdä luonnonsuojeluliittoa ja ympäristöliikkeitä toistensa kilpailijoina. vai tulevaisuuden toivo. Vihreä liike on epämääräinen. Toivon, että meillä on sisua myöntää nyt ja tulevaisuudessa, mitä emme tiedä, mitä emme ole ehtineet ajatella sekä mistä olemme keskenämme eri mieltä. vuaa liiton asioita. Määrittelisitkö tuon "establishmentin" tarkemmin. No liittohan kuuluu komiteoihin jne. Kun yhdistyksen johtokuntaankin vain usein saattaa kuulua kaikkien puolueiden jäseniä ja kannattajia, tuntuu ehdotus yhdistystasolla melko mahdottomalta. Olisi kaamea tilanne, että kaikki olisi keskitettyä. Kiireellisissä asioissa on tiedettävä, mihin pitää ottaa yhteyttä. Onko vihreä liike vaalivai toimintaorganisaatio, vai onko se rauhanliikkeen tapainen uutta parempaa tulevaisuutta kohti tallustava löyhä, mutta voimakas ihmisten ja järjestöjen yhteenliittymä. vsk. Sellaiseen en edes luottaisi. Vi//e Komsi Suomi-lehdessä 10/83 samoja asioita pohditaan eri porukoissa. Vihreä liike on mielestäni muutakin kuin luonnonsuojelua. Niinpä se, mitä sanoin luonnonsuojeluliitosta, pät.ee moniin muihinkin liikkeisiin ja järjestöihin. D 17. Erilaiset toimintatavat sopivat eri ihmisille ja eri tilanteillakin on omat vaatimuksensa. Hajautettua ideointia Turkulainen Mika Mannermaa kertoi toivoneensa, etSUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . Odotankin kiinnostuneena oman ryhmämme tapaamista uudelleen marraskuussa. Oikein tiukan kapinan kärkeen liitto ei voi asettua, mutta entä sitten. tä Jyväskylässä olisi päästy pitemmälle kuin viime keväänä Tampereella, missä "ei saatu mitään aikaan". Vihreän liikkeen perusolemus on pikemminkin yhteysverkko, monisoluinen ameeba, tapahtumasarja. Yksityisillä ihmisillä on tietenkin mahdollisuus äänestää ketä haluavat. En pitäisi järkevänä voimien imemistä esimerkiksi Naisunionilta, Sadankomitealta tai EVY:ltä. Varsinainen päällekkäistoiminta on tietysti ikävää voimavarojen haaskausta, mutta sen estämiseksi tarvitaan parempaa yhteysverkkoa
Euroopan suurilta teollisuusalueilta Pohjolaan kulkeutuvat happamoittavat saasteet lienevät tunnetuin esimerkki. Itä-Euroopan maat taas ovat todenneet, ettei niiden rahkeet riitä näin nopeaan aikatauluun. Suomen Luonnonsuojeluliitto, Allergialiitto ja Keuhkovammaliitto ovat ympäristöministeriölle antamassaan julkilausumassa vaatineet mm. Saastunut vesi voi rajoittua tietyille alueille, mutta ilman siivittäminä saasteet kulkeutuvat kaikSUOM EN LUONTO 1/ 84 43 . Ilmansaasteet syövyttävät rakennuksia ja erilaisia metallija maalipintoja. Napajäätiköistä on löydetty niin lyijyä, DDT:tä kuin monia muita ympäristömyrkkyjä. vsk. Toivomme hyviä ilmoja! 19. Vaikka Suomessa ilma onkin vielä puhtaampaa kuin teollistuneemmassa ruuhka-Euroopassa, on meilläkin koko joukko ongelmapaikkakuntia. Länsi-Saksa, Pohjoismaat ja muutamat muut teollisuusmaat ovat jo ratifioineet ilmansaasteiden kaukokulkeutumista koskevan kansainvälisen sopimuksen ja sitoutuneet vähentämään päästöjään kolmanneksella kymmenessä vuodessa. Jos joku paikkakunta unohtui, älkööt kunnanisät loukkaantuko! Ilmansuojelu vaatii myös kansainvälistä yhteistyötä. Länsi-Saksassa ympäristöviranomaiset ovat arvioineet ilmansaasteiden syövyttävän rakenteita noin yhdeksän miljardin meikäläisen markan arvosta joka vuosi. Esimerkiksi Kölnin tuomiokirkkoa joudutaan ehostamaan ilmansaasteiden jäljiltä 12 miljoonalla markalla vuodessa. Lisäksi pitäisi lisätä maakaasun käyttöä ja siirtyä lyijyttömään bensiiniin. Ikävä kyllä muutamat keskeiset saastuttajamaat kuten Englanti ja Yhdysvallat ovat suhtautuneet päästöjen rajoittamiseen nihkeästi. Varmaa on, että ilmansaasteet synkentävät sairaustilastoja Suomessakin. On kuitenkin arvioitu, että Yhdysvalloissa kuolisi ilmansaasteitten aiheuttamiin sairauksiin 50 000 ihmistä vuodessa. OECD:n arviot ilmansaasteiden tuhovaikutuksista ovat kymmenkertaiset länsisaksalaisiin arvioihin verrattuna. appoa kialle. Suurimmat ilmaongelrnat ovat meillä siellä, missä on puunjalostusteollisuutta, raskasta teollisuutta tai kemianteollisuutta: Harjavalta, Kokkola, Raahe, Oulu, Kemi, Tampere, Nokia, Valkeakoski, Lahti, Porvoo, Jämsänkoski, Äänekoski, Lappeenranta, Kouvola, Pori. Monet hengittävät lisää myrkkyjä vielä työpaikoillaan. tuonti polttoaineiden rikkipitoisuuksien enimmäisrajojen säätämistä, rikkipitoisuuksien vähentämistä kevyestä ja raskaasta polttoöljystä, kaikkien uusien kivihiilivoimaloiden varustamista · rikkidioksidin poistolaittema· sekä rikkipäästöjen vähentämistä jo nykyisin toimivista suurista pistelähteistä. Myös taideaarteet kärsivät. Toisaalta suuri osa Suomesta on happamoitumassa: tilanne eteläisessä Suomessa ei ole juurikaan parempi kuin EteläSkandinaviassa. ''Säästäminen'' ilmansuojelussa osoittautuu helposti itsepetokseksi. Ilmansaasteiden osuutta sairaustilastoissa on vaikea esittää mustanpuhuvina lukuina. • e1 Normaalinväriset keuhkot alkavat olla harvinaisuus. Etenkin kaupunkilaiset joutuvat vetämään palkeisiinsa runsaasti pakokaasuja, joissa on kymmeniä terveydelle haitallisia yhdisteitä: häkää, typen oksideja, hiilivetyjä, rikkidioksidia, lyijyä ... Suomenkin on aika ryhtyä konkreettisiin tekoihin, jotta se osaltaan selviytyisi ratifioimansa sopimuksen velvotteista
Esimerkiksi kaasumaisen ·elohopean mittauksessa onkin jo saavutettu varsin hyvä taso. Tausta-alueilla pyritään seuraamaan ilman laadun pitkäaikaismuutoksia, usein hitaita ja vähittäisiä. Tätä tislatun veden happamuusarvoa pidetään yleisesti sadeveden luontaisena normaaliarvona. Tällaiset mittaukset alkoivat säännöllisinä 1969 ja tällä hetkellä ilmatieteen laitoksella on kymmenen mittausasemaa. Hapan laskeuma Hitaista pitkäaikaismuutoksista kerätään tietoa tausta-asemilla, jotka sijaitsevat maaseudulla mahdollisimman kaukana suurem20 mista teollisuuslaitoksista ja muista paikallisista saastelähteistä. vsk.. Etelä-Suomessa sadevesi on ollut jo pitkään huomattavastikin happamampaa eivätkä Etelä-Suomen arvot merkittävästi poikkea Etelä-Skandinavian happamoituneiden alueiden arvoista. Kuivalaskeumakin on suurimmillaan Etelä-Suomessa ja etelässä myöskin vaihtelut ovat suurempia. Haitallisten aineiden vähäisten pitoisuuksien seuraaminen tausta-asemilla saattaa kuulostaa tarpeettomalta, kun ihmiset kuitenkin ovat kiinnostuneita vain poikkeuksellisista pistepäästöistä ja niiden riskeistä. Ilmatieteenlaitoksen ongelmana on ollut löytää menetelmät tausta-alueiden erittäin alhaistenkin pitoisuuksien mittaamiseen. Ilman laadun tarkkailussa on pidettävä erillään toisaalta kaukana päästölähteistä olevat tausta-alueet ja toisaalla teollistuneet alueet ja suuret asutuskeskukset, joissa on runsaasti paikallisia saastelähteitä. Taajama-alueilla kiinnostavat aivan lyhytaikaisetkin häiriötilanteet. Muualla on pidetty sadeveden pH arvoa 4.6 rajana, jota happamampi vesi aiheuttaa jo ongelmia herkillä alueilla. Sodankylässäkin sadeveden happamuus on jo keskimäärin tuolla kriittisellä rajalla. Sitä, miksei näin suuri kuormitus ole aiheuttanut meillä vielä selvästi havaittavia ongelmia, on syytä pohtia erikseen. Vielä 1970-luvun puoliväliin asti Sodankylässä sadeveden pH oli useinkin yli 5.6. Suomessa yli gramman rikkiä neliömetrillä vuodessa saavat alueet ovat jopa suure!T\Pia kuin Norjassa ja Ruotsissa! Aktiivisen ilmansuojelun puute näkyy selvästi. Näistä tunnetuimpia ovat elohopea, kadmium, polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) ja PCB. Biologisten vaikutusten tutkijat ovat esittäneet, että alle puoli grammaa rikkiä neliömetrille vuodessa ei vielä aiheuta haittaa, esimerkiksi sisävesien happamoitumista. Kun näihin märkäja kuivalaskeumiin lisätään kaasumaisessa muodossa tulevat happamoittavat ainekset, saadaan kuva rikin kokonaislaskeumasta. Muut haitalliset aineet Viime vuosina on esiin noussut yhä uusia haitallisia, ilman saasteina esiintyviä aineita. Vain kaikkia kolmea mittaamalla saadaan selville kokonaislaskeuma, sillä eri osatekijöiden suhteellinen osuus vaihtelee seuduittain. Kaakkois-Suomi saa osan suuresta kuivalaskeumastaan Suomenlahden alueelle keskittyneestä teollisuudesta ja energiantuotannosta. Se siirtyy ilmakehässä helposti pitkiä matkoja. Nämä aineet ovat erittäin hankalia mitata ja mittauslaitteistot on kehitetty ensin vain laboratoriotyöskentelyyn sopiviksi. Tausta-alueiden kuivalaskeuma on hyvin pienihiukkaista leijuvaa pölyä, jolla on pieni laskeutumisnopeus ja joka tunkeutuu hengitysteihin. Mutta vain seuraamalla pitkäjännitteisesti muutoksia tausta-alueilla, SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . Puolen gramman raja kulkee hyvän matkaa Lapin läänin puolella. Hapan laskeuma, jota kutsutaan harhaanjohtavasti myöskin happamaksi sateeksi, muodostuu kolmesta osatekijästä: märkälaskeumasta ( = sade), kuivalaskeumasta ( = pöly) ja kaasumaisesta laskeumasta. Lähellä saastelähdettä muutokset ovat usein nopeita ja suuria ja ilman tila vaihtelee esimerkiksi tuulen suunnan mukaan lähes puhtaasta maksimikuormitukseen. Antti Kulmala Ilman tila Suomessa Happamia hengenvetoja Olemme pitäneet Suomen ilmaa puhtaana: maamme on suuri ja asutusta ja teollisuutta vähän. Itse asiassa sekin kertoo vain osatotuuden, sillä toiset epäpuhtaudet nostavat pHlukua, toiset laskevat sitä, joten hyvinkin likaisen sadeveden pH voi olla lähellä neutraalia. Mutta on jo aika karistaa tämä harhaluulo: hapan laskeuma ja muut ilmansaasteet aiheuttavat jo nyt muutoksia luonnossamme ja terveysriskin ihmisille. Sadeveden pH-arvoa käytetään yleisesti sateen laadun kuvaajana. Linjan Rauma-Lahti-Savonlinna eteläpuolella vuosikuorma on kynnysarvoon verrattuna 2-3 kertainen ja itäisellä Suomenlahdella jopa viisinkertainen
Joissakin kunnissa on lisäksi käynnistetty terveysvaikutuksia selvitteleviä tutkimuksia. Kun USA:ssa voimassa olevaa puolentoista gramman normia on yleisesti pidetty liian korkeana, ovat Töölönkin arvot huolestuttavia. Taajamien ilma Vuodesta 1975 alkaen ilmatieteen laitoksella on ollut SUOMEN LUO NTO 1/ 84 43. Turussa kahden tutkimuspisteen vuosikeskiarvoksi tuli vielä 4-5 m katutason yläpuolella 102 ja 104 mikrogrammaa pölyä kuutiometrissä, kun lääkintöhallituksen ohjearvo on korkeintaan 80 ug/ m'. Hajurikkiyhdisteet ovat tyypillinen suomalainen esimerkki ongelmallisista päästöistä. Suomessakin sekä bentseeniä että tolueenia on noin yksi mikrogramma ilmakuutiometrissä. Muista haitallisista aineista ovat merkittäviä mm. Toinen liikenteen taajamissa synnyttämä ongelma on ilman suuri häkäpitoisuus. Kaupunki-ilma on usein liian pölyistä. Ilmansuojelulaki velvoittaa kunnat seuraamaan alueensa ilman tilaa ja useat kymmenet kunnat joutuvat tekemään vastaavan perusselvityksen. Vuodesta kahteen kestäviä yhteishankkeita on toteutettu Helsingissä, Oulussa, Valkeakoskella ja Lahdessa ja voimakasta sivustatukea on annettu mm . Kaikki isot kaupungit, joissa on teollisuuden tai energiantuotannon aiheuttamia huomattavia rikkipäästöjä tai liikenteen synnyttämiä häkäongelmia, joutuvat laajempiin selvityksiin; samoin kunnat, Joissa on suuria tai ongelmallisia päästöjä aiheuttavia teollisuuslaitoksia. Häkäpitoisuus on suoraan riippuvainen liikenteen määrästä ja huipussaan juuri ruuhkatunteina. vsk. Kaupungeissa leijuman synnyttää pääasiassa liikenne. voidaan arvioida aineiden haitallisuutta koko väestölle, myös tulevaisuudessa. D Timo Niiranen/ LKA 21. Helsingin Taka-Töölön mittausasemalla on kahden metrin korkeudella keskimäärin noin yksi mikrogramma lyijyä kuutiometrissä ilmaa. lyijyä. Leijuman ainesosista on tutkittu mm. edes vähäisiä mahdollisuuksia auttaa kuntia niiden ilmansuojelun perusselvityksissä. Niistä on varsin vähän mittaustuloksia, mutta niiden jakautuma näyttää samanlaiselta kuin muidenkin saasteiden: pitoisuudet laskevat etelästä pohjoiseen. orgaaniset liuottimet kuten tolueeni ja bentseeni. Tampereelle, Turkuun, Heinolaan ja Lappeenrantaan. Yhdessä on tehty perusselvitys ilman tilasta ja kunnat ovat pystyneet omin voimin jatkamaan seurantaa
Keväällä lumien sulaessa vapautuvat talven aisuoMEN LUONTO 1/ 84 43 . Puiden ollessa talvilevossa rikkiyhdisteet kerääntyvät neulasiin suuriksi pitoisuuksiksi ja tekevät kaikenlaista tihutyötä solukoissa. Näiden alueiden metsät erottaa Keski-Euroopan sairaista metsistä vain altistumisaika: saasteet eivät ole piinanneet puita vielä kyllin kauan. Niissä rikkidioksidin vuosikeskiarvo ylittää 40 mikrogrammaa ilmakuutiossa, kun Länsi-Saksan metsät ovat kasvupaikasta riippuen sairastuneet 15-60 mikrogramman vuosi keskiarvoilla, sanoo Huttunen. EteläRuotsissa on jo tavattu epämääräisen sairaita metsiä, joiden tila huononee nopeasti. Jorma Laurila Metsäkuolema hiipii Keski-Euroopasta kohti Pohjolaa. Huttunen vielä korostaa, että ankara talvi tekee metsistämme keskieurooppalaisia herkempiä, joten pitoisuuksia ei saisi päästää lähellekään Keski-Euroopan tasoa. Puustovauriot ovat Suomessa rajoittuneet toistaiseksi < suurten taajamien ja tehtaiden J ympäristöön. vsk .. Mutta ellei päästöjä alenneta tuntuvasti ja ! nopeasti, on suuri osa ;3 eteläisen Suomen havumetsistä vaarassa vaurioitua, 22 Ilmansaasteet pönaavat Suomenkin metsiä Laajoja, yhtenäisiä ilmansaasteiden aiheuttamia vaurioita ei Satu Huttusen mukaan metsissämme vielä ole, vaan vauriot ovat rajoittuneet suurten kaupunkien ja teollisuuspaikkojen ympärille. Tällaisia alueita ovat mm. Etelä-Suomessa on alueita, joilla rikkidioksidin vuosikeskiarvot ovat yhtä suuria kuin ne, jotka ovat tappaneet Keski-Euroopan vuoristometsiä. Lisäksi rikkiyhdisteet ovat ilmeisesti myrkyllisempiä alhaisissa lämpötiloissa. On turha kuitenkaan kuvitella, että voisimme uinua huoleti kuin oravaiset naavaisessa pesässään. Meillä myös neulasten syöpymisen on todettu olevan voimakkaampaa kuin Keski-Euroopassa. Suomella on 10-15 vuotta aikaa välttyä metsävaurioilta, sanoo dosentti Satu Huttunen Oulun yliopiston kasvitieteen laitokselta. pääkaupunkiseutu sekä Lahti, Porvoo ja Tampere ympäristöineen
Itä-Euroopan maat ovat puolestaan sanoneet, ettei niiden talous kestä näin tiukkaa aikataulua, vaikka ne ongelman vakavuuden myöntävätkin. Myös mäntyjen ja kuusten sairastuminen on edennyt hälyyttävästi: nyt kaikista männyistä ja kuusista on 40 prosenttia sairaita kun vuosi sitten luku oli alle kymmenen prosenttia. Pyökeistä on nyt joka neljäs sairas, kun vuosi sitten vain joka kahdeskymmenes pyökki oli vaurioitunut. Läh!!S puolet näiden osavaltioiden metsäalasta on vaurioitunut. Taloudellisen kasvun ( = energian kulutuksen kasvun) tilalle on pystyttävä tarjoamaan vaihtoehtoja, jotka perustuvat uuteen teknologiaan, energian säästöön ja kokonaan uuteen ajatteluun. Valtioneuvosto vahvistanee normit lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä raskaimmin kuormitettuja ovat Uudenmaan, Hämeen ja Kymen metsät, joten niissä vaurioita on odotettavissa ensimmäisenä. Uusin tieto vaurioista Edellisessä Suomen Luonnossa kerrottiin Länsi-Saksan metsäkuolemista. Kiireimmin päästöjä olisi vähennettävä EteläSuomen raskaimmin kuormitetuilla alueilla, hän toteaa. Huttunen korostaa että päästöjä on vähennettävä hyvissä aJom, sillä kun puut alkavat sairastua näkyvästi, ei niitä enää voida auttaa. Nyt kun tämä on tiedossa, se pitäisi ottaa päästönormeissa huomioon. Tässä on hirveän suuri ero. Normitus perustuu paljolti vuosina 1976-79 istuneen ilmanlaatukomitean mietintöön. Energian kulutus ei saisi enää kasvaa, vaan sen pitäisi pikemminkin kääntyä laskuun. Ilmansuojelulaista ei juuri iloa Satu Huttunen oli ilmanlaatutyöryhmässä, joka laati ehdotuksen ilmansuojeluasetuksen edellyttämiksi enimmäisnormeiksi eri epäpuhtauksille. Jutussa kerrottiin että maassa on runsaat puoli miljoonaa hehtaaria sairasta metsää. Määrästä 1.8 miljoonaa hehtaaria eli kolme neljännestä on vielä lievästi vaurioitunutta, mutta · niiden kasvu on tuntuvasti alentunut ja tulevaisuus synkkä. Sen päätöksiin ei voi olla SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. Mietinnön valmistumisesta on viisi vuotta, ja se on pitkä aika ilmansuojelussa. Jos happamoitusmiskehitys jatkuu seuraavat 10-15 vuotta, on suuri osa eteläisen Suomen havumetsistä vaarassa. 600 000 hehtaaria on vahingoittunut melko pahoin ja 64 000 hehtaaria on kuolemaisillaan tai jo kuollut. Tämä on neljä kertaa enemmän kuin vuosi sitten. Noin puolet tai hieman vähemmän päästöistämme on omia, loput tulevat tuulten mukana muualta. Happamoituminen ja ydinenergia eivät ole vaihtoehtoja, vaikka niin halutaan väittää. LänsiSaksa ovat ratifioineet ilmansaasteiden kaukokulkeutumisen rajoittamista koskevan kansainvälisen sopimuksen ja sitoutuneet vähentämään päästöjään lähes kolmanneksella kymmenessä vuodessa. Ne ovat tyrmistyttäviä: kolmannes eli 2.5 miljoonaa hehtaaria maan 7.4 miljoonasta metsähehtaarist~ on nyt virallisesti todettu sairaaksi. Esimerkiksi leijupetipoltolla voidaan voimaloiden rikkidioksidipäästöjä supistaa murto-osaan nykyisestä. kana kinoksiin kasaantuneet saasteet kerralla ja aiheuttavat puille ja metsämaalle happoshokin. Tutkimuksista kuitenkin tiedämme, että jo ennen kuin näkyviä vaurioita ilmaantuu puiden kasvu voi aleta muutamasta prosentista jopa neljännekseen. Pian lehden painoon menon jälkeen Länsi-Saksan metsäministeriö julkisti uusimman selvityksen tulokset. Vaihtoehdot perustuvat uuteen teknologiaan, energian säästöön ja kokonaan uuteen ajatteluun. Luvut olivat vuoden 1982 selvityksestä. Ensiapua pehmeästä metsänhoidosta Päästöjen pienentämistä odoteltaessa Huttunen suosittaa ensiavuksi pehmeämpää metsänhoitoa: kulotusta, tuhkalannoitusta ja lehtipuiden sallimista metsien sekapuuna, sillä niiden karike vähentää maan happamuutta. 22-23 ja 3031 ja raakkuselvitykset ss. Nyt niistä on 80 prosenttia sairaita, kun vuosi sitten vaurioituneita oli 60 prosenttia. LänsiSaksa on luvannut tätäkin radikaalimpaa linjaa. Huttusen mukaan etenkin karut ja ohuthumuksiset metsämaat ovat happamoitumiselle herkkiä. Nykyinen tekniikka mahdollistaa lähes minkä tahansa polttoaineen käytön, kunhan sen poltto järjestetään teknisesti oikein. tyytyväinen. Tutkimus tutuksi Suomen Luonto on saanut Maj ja Tor Nesslingin säätiöltä apurahan artikkelisarjaan, jossa esitellään säätiön rahoittamaa ympäristötutkimusta. ''Energiankulutus ei saisi enää kasvaa'' Metsiemme suojelemiseksi tarvitaan sekä omia ponnistuksia että kansainvälistä yhteistyötä päästöjen vähentämiseksi myös muualla, Huttunen sanoo. 23. Kova metsänhoito vaikuttaa samaan suuntaan kuin happamoituminen, vaikka muuan Keski-Euroopassa käynyt tehometsänhoitaja päinvastaista väittääkin, sanoo dosentti Satu Huttunen. Huttusen mukaan tärkeintä olisi kuitenkin saada energian kulutus aisoihin. 64-67. Tällaisia on noin kolmannes tai puolet EteläSuomen metsistä. Toimikunnan esittämät normit ovat lähinnä olemassa olevan tilanteen laillistamista. Sitoviksi ohjearvoiksi tarjottiin terveydellisiä ohjearvoja, vaikka ne ovat jo vanhentuneita ja liian väljiä. Huttunen oli toimikunnan enemmistön kanssa eri mieltä normien tiukkuudesta: Jäin todellakin toimikunnassa vähemmistöön. Suomi ja muut Pohjoismaat sekä mm. Yksittäisistä puulajeista saksanjalokuusen ahdinko on entisestään pahentunut. Kun prosessi lähtee liikkeelle, se etenee kuin lumivyöry omalla painollaan kuten Keski-Euroopasta nähdään. Kysymys ei ole siitä etteikö voitaisi valita esimerkiksi kivihiiltä ydinvoiman sijaan, hän sanoo. Silloin ei vielä tiedetty yleisesti esimerkiksi Keski-Euroopan metsäkuolemista. Huttusen mukaan päästöt Euroopassa kasvavat 90-luvulle tultaessa myös Suomen omat päästöt vaikka olemme ratifioineet sopimuksen. Kasvutappioista tulee helposti suuri luku, hän sanoo. Sairaasta metsästä kaksi kolmasosaa on Baijerissa ja Baden-Wtirttembergissä. Tekniikka päästöjen vähentämiseen on jo olemassa. Taloudellisia vahinkoja on Huttusen mukaan vaikea arvioida, kun perusteellista tilanteen inventointia ei ole tehty. Tässä numerossa on kaksi sarjan artikkelia: ilmansaastetutkimukset ss. Rikkidioksidin ylimmäksi vuosikeskiarvoksi esitettiin 70 mikrogrammaa ilmakuutiossa, kun havupuiden tiedetään sietävän 15-25 mikrogrammaa. Huolestuttavaa on se, että typen oksidien päästöt ovat jatkuvasti kasvaneet muutaman prosentin vuosivauhtia. Valitettavasti USA ja Englanti ovat suhtautuneet päästöjen rajoittamiseen nihkeästi. Satu Huttusen mielestä happamoituminen ja ydinenergia eivät ole vaihtoehtoja. vsk
Lokakuussa Helsingin kaupungin asukasjärjestöt, Vuosaarija Kontula-liikkeet, luonnonsuojeluyhdistys, Lääkärien sosiaalinen vastuu ja Kyläsaaren kansalaistoimikunta päättivät ryhtyä yhteistyöhön Helsingin jäteasioiden järkiperäistämiseksi. Elokuussa 1982 valmistui kansalaistoimikunnan laatima pitkän tähtäimen jätehuoltosuunnitelma. gin kaupungin lautakunnalle. "kärykäräjät", kärymatinea Paavalin kirkossa, vedettiin köyttä Hämeentiel24 Vallilan väki voitt lä, luovutettiin 15 000 ihmisen allekirjoittama adressi kaupunginjohtaja Raimo Ilaskivelle. Vuonna 1981 pidettiin mm. Samassa kuussa järjestettiin jälleen kansalaisjuhla, jossa virkamiesjohto oli SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. vsk.. Kari Varvikko Kyläsaaren polttolaitoksen taru Helsingissä on päättynyt. Kolmen vuoden toimintansa aikana Kyläsaariliike järjesti lukuisia erilaisia tapahtumia paremman ilman ja ympäristön puolesta. Marraskuussa sata yhdistystä esitti kaupunginvaltuustoryhmille pyynnön poistaa talousarviosta määrärahat Kyläsaaren saneeraukseen. Toukokuussa järjestettiin kansalaisjuhla Kyläsaaren kaatamiseksi. Viime vuonna esitettiin tutkimuspyyntö Kyläsaaren laittomuuksista Helsingin poliisilaitokselle, lääninhallitukselle ja viidelle HelsinKyläsaaren jätteenpolttolaitos Helsingissä lopetti myrkyn kylvön maaliskuun viimeisenä päivänä 1983. Vuoden lopulla valmistui diasarja Kyläsaariohjelmaksi ja kansalaistoimikunnan laatima jätehuoltosuunnitelma. Kulttuuritalolla ja eri kouluissa oli useita tilaisuuksia joissa kävi tuhansia ihmisiä. Jutun lopullista ratkaisua saadaan vielä odottaa, sillä vastuulliset joutuvat vastaamaan teoistaan oikeudessa. Kyläsaariliikkeen sinnikäs kolme vuotta kestänyt kamppailu johti toivottuun tulokseen. Tilaisuudessa oli yli 2 000 ihmistä. Kyläsaariliike syntyi marraskuussa 1980, jolloin seitsemän kaupunginosayhdistystä Hermanni-Vallila Seuran aloitteesta perusti Kyläsaaren kansalaistoimikunnan
vsk. tentattavana. Voiton paraatiin osallistui yli 2000 ihmistä ja itse 'piipunkaatajaisiin' noin 5000 alueen asukasta. Helsingin kaupungin valtuuston edustalla oli joulukuun alussa mielenilmaisu tapahtuma. Se jätti terveysvirastoon hakemuksen jätteenpolttolaitoksen käyttämisestä edelleen huhtikuun jälkeenkin ja teetätti saneeraussuunnitelman. Hyviä kuuntelijoita Lukuisten erilaisten tapahtumien ja tempausten lisäksi Kyläsaariliike on käynyt lävitse kaikki mahdolliset virkamiehet ja poliittiset päättäjät.Liikkeen voimahahmoiksi nousivat arkki25. YTV ei antanut periksi, vaan julkaisi syyskuussa suunnitelman jonka mukaan Kyläsaari saneerattaisiin. Tällöin paikalla oli yli 5 000 ihmistä. Kansalaistoimikunta otti siihen välittömästi kantaa ja esitti, että luottamusmiesten on estettävä virkamiesten järjetön laitossuunnitelma ja että pääkaupunkiseudun jätehuoltoa kehitetään jätteiden hyötykäyttöä suosivaksi. Muutama viikko tämän jälkeen YTV:n hallitus ja valtuusto yksimielisesti päätti lakkauttaa kaikki kaavailut Kyläsaaren uudesta tulemisesta. Hakemukseen suhtauduttiin kuitenkin kielteisesti ja Kyläsaariliike vietti alustavia "voitonjuhlia" Hermanni-Vallila -päivänä toukokuun lopulla. YTV yhäkin ajoi tiukasti polttolaitoksen saneerausta. Helsingin herrat Keväällä 1983 Kyläsaariliike juhli alustavasti selkävoittoa Kyläsaaren piipusta. Huolimatta siitä, että Kyläsaari sammui Helsingin terveyslautakunnan valvontajaoston päätöksellä maaliskuun lopussa 1983, SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. Asiasta esitettiin kirjallinen kysymys eduskunnassa syyskuussa 1983
Tämän matkan seurauksena suurHelsingin alueelle kaavaillaan nyt jopa 300 000 tonnia vuosittain polttavaa jättilaitosta. He olivat pitkäjännitteisiä ja uskoivat voittoon loppuun asti. Kyläsaari-liike syntyy tarvittaessa uudelleen tehti Erkki Mäkiö, insinööri Taisto Rantala ja Hermanni-Vallila Seuran sekä Kyläsaaren kansalaistoimikunnan puheenjohtaja Klaus Varvikko. Valtuutetut ja virkamiehet kuuntelivat, nyökyttelivät, katsoivat diat, kiittivät eivätkä tehneet mitään. Väitteet Kyläsaaren huonosta kunnosta ovat höpöhöpö-puheita." Vielä senkin jälkeen, kun myrkkyvaara oli yleisesti tiedossa kaupunginhygieenikko Oleg Gorbatow esitti, että Kyläsaari ei ole vaarallinen, paitsi "Jos istuu piipun päällä, niin kyllähän se silloin hengenvaarallista on." Samoin hän väitti, että "Kyläsaari ei kylläkään ole mikään kaatopaikka, siellä on vain kuonaa ja nokea." Kun sekä kaupunginhallitus että Helsingin vesipiiri totesivat kuten sisäasiainministeriökin, että Kyläsaaren jätekasa on kaatopaikka, joutui Gorbatow pyörtämään sanansa terveyslautakunnan valvontajaostossa. Todetessaan, että "YTV:n hallitus on osoittanut ihailtavan itsenäistä harkintakykyä laitoksen kohtaloa pohtiessaan", Ilaskivi itseasiassa vähättelee kansanliikkeen merkitystä. Mietteitä Kyläsaaresta YTV :n hallituksen puheenjohtajan Raimo Ilaskiven mukaan Kyläsaaren lopulliseen sammumiseen vaikutti YTV:n hallituksen KeskiEurooppaan tekemä tutustumismatka syksyllä 1983. Kiinteitä ryhmäpäätöksiä varattiin", muistelee Rantala. On siis itsetutkiskelun aika, ja silloin viranomaisten velvollisuutena on myös kuunnella kansalaisia halveksimatta esimerkiksi sitä seikkaa, että nämä ihmiset ovat lähteneet liikkeelle huolestuneina omasta asuinympäristöstään. Niin tuota, että ei se joka ilmalla niin huono paikka ole ... Kyläsaariliikkeeltä ja lähinnä Hermanni-Vallila Seuralta kului ''piipunkaatoreissulla" useita kymmeniä tuhansia markkoja ja paljon aikaa. Jäteongelma ei ole 'elänyt' maankäyttösuunnitelman mukaan, jotenkin on ajateltu, että jäte häviää viimeistään kun se poltetaan mutta silloinkin jää vielä jotakin pois vietävää. Isoista puolueista kokoomus oli selvimmin jätteenpolttolaitoksen kannalla. 26 Jo eläkkeelle siirtynyt Helsingin ja YTV:n jätepäällikkö Heikki Saarento lähetti aikoinaan kansalaistoimikunnalle kirjeen, jossa hän selvitti, että "pääosa syntyvistä savukaasuista onkin vain hiilidioksiidia ja vesihöyryä eli samoja aineita kuin ihmisen uloshengityskin." Hän myös totesi: "Kyläsaari on Helsingille taloudellisesti edullinen, josta sen ei kannata luopua. Näin ei sensijaan tehnyt Uudenmaan lääninhallituksen kansliapäällikkö Juhani Rinne, joka viime vuonna Suomen Kuvalehdessä totesi mm.: "Totuushan on, että viranomaiset, joille perinteisesti on kuviteltu kertyneen paljon asiantuntemusta, ovat jäteasiassa neuvottomia. Kaikista valtuustoryhmistä aina joku yksittäinen valtuutettu asettui puolellemme. Polttamisesta luovuttava "Mitä mieltä olette siitä, että uusi polttolaitos rakennetaan mahdollisesti muualle suur-Helsingin alueelle?" "Kansalaisliikkeen käsitys on aina ollut, että tutkimukset eri maissa ovat kiistattomasti osoittaneet, että savukaasujen puhdistaminen edes siedettävälle tasolle on taloudellisesti kannattamatonta puuhaa. YTV:n olisikin syytä harkita polttamisesta luopumista vaihtoehtoisena suunnitelmana", sanovat Rantala ja Varvikko. Heidän mielestään olisi ennakkoluulottomasti kehitettävä järjestelmää, jonka avulla talotai korttelikohtaisesti v01ta1s11n lajitella jätteet keräilyastioihin niiden laadun mukaan. Isoissa valtuustoryhmissä ryhmät olivat hajallaan; 50 prosenttia puolesta ja saman verran vastaan. Virkamiehet eivät käyneet päälle, vaan lmuntelivat, nyökyttelivät, katsoivat diat, kiittivät eivätkä tehneet mitään. Matkalla perehdyttiin toimiviin uudenaikaisiin jätteenpolttolaitoksiin. Laskelmien mukaan polton yhteydessä syntynyt energian määrä ei korvaa edes savun puhdistamisesta aiheutuvia kustannuksia. Kuvaavaa on, että kun Helsingin kaupunginvaltuustossa lokakuussa 1980 äänestettiin aiheesta "Valtuusto edellyttää, että Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksen laajentumissuunnitelmista luovutaan", ajatusta kannatti vain 13 valtuutettua. Kaupungin 85:stä valtuutetusta reilusti yli puolet oli periaatteessa vielä laajentamassa polttolaitosta. Kun Kyläsaariliikkeen aktiivit kävivät eri virkaportaissa ja puolue-elimissä, ei heille koskaan sanottu, että he olisivat väärällä asialla. " Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunnan entinen puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Kaarlo Pettinen totesi, että jätteenpolttolaitos ei ole ihan keskellä asutusta ja että "Tuossa itäpuolella on Vanhankaupungin selkä ja meri ja kun pohjoisesta päin tuulee, se ei mene mihinkään asutukseen ja niin pois päin ... "Luottamusmiehet olivat virkamiehiä lämpimämpiä. vsk.. He rupesivat jossakin vaiheessa antamaan myös konkreettisia neuvoja. LajitSUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . " Päättäjät eivät koskaan sanoneet Kyläsaari-aktivisteille, että he olisivat väärällä asialla
Nämä ihmiset eivät halunneet että heidän hengitysilmaansa syydetään vuosittain 98 kg PCB:tä, 8 000 kg lyijyä, 358 tonnia pölyä ja 139 tonnia rikkidioksidia. Ja he voittivat! telun avulla voitaisiin teollisuuden raaka-aineeksi kelpaava jäte ohjata suoraan uustuotantoon. ''Näköpiirissä olevien kaatopaikkojen vähäisyydestä johtuen näyttää välttämättömältä ryhtyä selvittämään miten polttolaitos helpottaisi tilannetta. Tässä vaiheessahan polttolaitokseen suunnitellaan hätämajoitustiloja pääkaupungin asunnottomille. Mitä polttolaitoksen ja kaatopaikkojen vaarallisuuteen tulee, molemmat ovat omalla tavallaan vaarallisia ja kaatopaikkojenkin rakentamisen kustannukset ovat huomattavasti nousseet, Salo toteaa. romukasat ja haisevat jätealtaat. Kaavaillun jätekeräilyaseman tilalle olisi saatava urheiluja monitoimitalo. "Kaatopaikkojen yhteydessä pyritään tekemään markkinointiin sopivaa haketta. Se, että on syntynyt tällainen kuva johtuu siitä, että samainen terveyslautakunta, joka sulki Kyläsaaren, vaati meiltä, että sairaalajäte ja ulkomaanliikenteen jäte on poltettava. Tässä vaiheessa YTV :ssa kaatopaikkakapasiteettia on ilman polttolaitosta varattu 10-20 vuodeksi. Jätteen hyötykäyttöä voitaisiin ohjailla myös jätteenkäsittelyja kuljetustaksoilla. Hän sanoo hyötykäytöllä jätemäärän vähenevän 1020 prosenttia. Silloin kun se vielä olisi ollut järkevää. Kyläsaariliikkeen hiljentäessä toimintaansa Hermanni-Vallila Seuran toiminta voimistuu. Varvikko sanoo odottavansa sitä ajankohtaa, jolloin piipun kohdalla tapahtuu jotakin kaikkia kansalaisia hyödyttävää toimintaa. Näin mm. 10. vsk . YTV myötämielinen hyötykäytölle. Tästä 160 000 tn on asumiskiinteistöjen jätettä. Synniksemme jää, että meille tuli hätä polttamisesta. Sittemminhän sairaalajätteet kuitenkin haudattiin Vuosaareen ja parhaillaan neuvottelen sairaalaja laivajätteiden kuljettamisesta Riihimäen ongelmajätelaitokseen." YTV:n valtuuskunta päätti 25. Salon mielestä pääkaupunkiseudulla ei ole ollut löydettävissä mittavaa kaatopaikkaa, vaikka sellaisen etsintä on ollut käynnissä niin kunnissa, YTV:ssa kuin seutukaavaliitossakin. D 27. Lasija paperijäte koetetaan toimittaa suurin piirtein kannattavaksi teollisuudelle. paikoista, Joissa pääkaupunkiseudun jäte käsitellään ja varasi lisäksi mahdollisuuden polttolaitoksen aikaansaamiseksi. On kuitenkin muistettava, että tiloissa on saattanut olla erilaisia myrkkyjä, joten hallit on huolellisesti tutkittava ennen asukkaiden sijoittamista", hän huomauttaa. Tällöin on pitäydytty pääkaupunkiseudun rajojen sisäpuolella. "Tämän jätehuollon ja hyötykäytön toimintaan saattaminen vie vielä parisen vuotta'', arvelee apulaisyhteistyöjohtaja Salo. suuja sorkkataudin pelon vuoksi." "Samanaikaisesti kun meidän piti hoitaa meille annetut velvoitteet, Kyläsaari pantiin kiinni. Se haluaa virkistysalueeksi varatusta Kyläsaaren rannasta pois kontit, SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. '' Meillä ei sinänsä ole mitään sitä vastaan, että asunnottomia sijoitetaan tilapäisesti polttolaitokseen. YTV on valmis organisoimaan keräilyn.'' Pääkaupunkiseudulla jätteen kokonaismäärä on noin 450 000 tn. Se olisi pyrittävä lajittelemaan haittojen minimoimiseksi. YTV:ssa valmisteilla olevat jätehuoltomääräykset pitävät huolen kylläkin siitä, että kiinteistöissä tavarat pannaan eri pusseihin. Salon mukaan valtiovallan asia on määrätä kauppaa ja teollisuutta tekemään jätettä entistä vähemmän. Tosiasia on, että aina jää käsiteltävää jätettä. "Mikä sai Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnan (YTV) luopumaan Kyläsaaren polttolaitoksesta, apulaisyhteistyöjohtaja Heikki Salo?" "Kansalaisliikkeen vastustus, saneerauksen liian korkea hinta, Kyläsaaren sijainti, ympäristöhaitat ja laitoksen vaatimaton kapasiteetti korjattunakin." "Viimeisen vuoden aikana vaikutti siltä, että YTV on Kyläsaariliikkeen pahin 'vihollinen', siksi voimakkaasti ajoitte laitoksen uusimista." "Kyläsaaren peruskorjaus olisi itse asiassa pitänyt suorittaa vuosia sitten
Turmeltuneisuus kartoituksissa yleisimmin käytettyjä kasveja ovat ilman saasteille herkät puiden rungoilla kasvavat jäkälät sekä havupuut. sammalpallomenetelmä, jossa eri puolille tutkimusaluetta ripustetaan roikkumaan rahkasammalpallosia. Havupuissa ilman saasteiden vaikutukset näkyvät neulasten kellastumisena, vanhimpien neulasten ennenaikaisena karisemisena, latvan kuivumisena ja lopuksi koko puun kuolemisena. Havupuut kestävät saasteita hieman enemmän kuin jäkälät. Havupuiden vaurioluokituksia on käytetty ilman saastumisen tutkimuksissa samaan tapaan kuin jäkäliäkin. Lisäksi ne ovat alttiina ilman saasteille vuosikausia yhtä mittaa, kun muut kasvit yleensä uusivat lehtivihreälliset yhteyttävät osansa kerran vuodessa. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . Samantyyppinen on myös ns. Kun eri jäkälälajien ilman saasteiden sietokyky on erilainen, voidaan saastelähteen ympäriltä määrittää eri vyöhykkeitä jäkälien ulkonäön ja lajikoostumuksen mukaan. Monet ilman saasteet, kuten yleisin ja haitallisin rikkidioksidi, vaurioittavat kasveja sitä enemmän mitä korkeampia saastepitoisuudet ovat. Siten kasvien turmeltuneisuusasteen perusteella voidaan arvioida ilman saasteisuutta. Tämän aukeaman kuvista saa jonkinlaisia viitteitä siitä kuinka jokamies voi tarkkailla ilman saastumista havainnoimalla lähiympäristönsä puiden runkoja ja oksia. Palloset toimivat siis jonkinlaisina laskeumakeräinten korvikkeina. vsk.. Jäkälien herkkyys ilman saasteille johtuu niiden rakenteellisista ja elintoiminnallisista erityispiirteistä. Vyöhykkeiden laajuuden ja siJamnin perusteella voidaan vertailla ilman saasteisuutta eri paikkakuntien tai tutkimusalueen eri osien välillä. Kari Laaksovirta Tarkkaile ilman tilaa kasvien avulla 28 Ilman saastumista on tutkittu teknisten mittareiden lisäksi myös kasvien avulla. Seuraamalla niiden tuhoutumista ja saasteiden kertymistä niihin voidaan ilman saasteisuutta arvioida tutkimusalueen eri osissa. Ilman saastumista voidaan tutkia myös siirtämällä puhtailta alueilta terveitä kasveja kasvamaan eri puolille tutkittavaa aluetta. Niiden annetaan olla paikoillaan joitakin kuukausia, minkä jälkeen niistä analysoidaan saastukkeina ilmassa esiintyvien alkuaineiden pitoisuudet
vsk. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . 29
Neulasen paksu pintaketto ja sitä peittävä vahanukka ovat suojakerroksena tuulta, liiallista säteilyä ja tuhohyönteisiä vastaan. Satu Huttunen ja Kari Laine Silloin kun puissa jo on näkyviä vaurioita, eivät ehkäisevät ilmansuojelu toimet enää auta. 30 Vauriot syntyvät ennen kuin näkyvät Ankara talvi tehostaa ilman saasteiden vaikutuksia puissa. Saastuneilla alueilla vahanukka kuluu yhdessä-kahdessa vuodessa. Saasteet heikentävät vahakerrosta Normaalioloissa neulasta peittää untuvainen vahanukka, joka vähitellen kuluu. Koska näiden entsyymien toiminta vilkastuu heti kun solussa jokin menee pieleen, niitä kutsutaan myös '' stressientsyymeiksi''. Saasteet aiheuttavat muutoksia viherhiukkasten rakenteessa, entsyymimuutoksia ja mikroskooppisia vaurioita soluissa. Kohonnut "stressientsyymien" määrä ei tosin kerro, mikä kasvia vaivaa, mutta osoittaa jotakin olevan vialla. Kasvisolut torjuvat vieraita myrkyllisiä aineita mm. Puullakin on stressi Kun epäpuhtauksia tunkeutuu soluun, käynnistyvät solujen puolustusmekanismit. Erilaiset ilman epäpuhtauksien aiheuttamat vauriot ovat joSUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . Mutta vauriot näkyvät jo paljon aikaisemmin kasvien hienorakenteessa, jos vain tietää, mitä katsoo. Havupuiden neulaset talvehtivat vihreinä ja osaltaan siksikin ne tarvitsevat hyvät suojakeinot ympäristöään vastaan. Saasteet häiritsevät yhteyttämistä Kasvukauden aikana saasteet vaikuttavat yhteyttämiseen. Tilannetta voidaan hyvin verrata lääketieteelliseen diagnostiikkaan, jossa todetaan että ' ' entsyymiarvot ovat kohonneet" . Ja mitä tarkemmin on opittu katsomaan, sitä alhaisempien saastepitoisuuksien on havaittu aiheuttavan vaurioita. hapettavilla entsyymeillä, peroksidaaseilla. Ainoastaan ääriolosuhteissa kuten esimerkiksi pohjoisella metsänrajalla ja vuoristoissa tämä suojaus ei riitä. vsk.. Muun muassa neulasten entsyymiarvoja mittaamalla havaitsemme saasteiden vaikutuksen ennen näkyviä muutoksia. Entsyymien määrä voidaan mitata. Vaikka vahan kuluminen ei näy, sillä on puulle itselleen suuri merkitys: kulumisen myötä kasvin kyky säädellä kaasujen vaihtoa heikentyy, tuuli ja pakkaset pääsevät kuivattamaan neulasen eikä heikentynyt neulanen enää pysty vastustamaan tuholaisia. Puhtaassa ilmassa vahanukka kestää kuitenkin sen mitä neulanenkin: viisi-kuusi vuotta
mikrogramman suuruusluokkaa vuosikeskiarvona jo varsin pitkään, joten Uudellamaalla on täytynyt syntyä piileviä vaikutuksia varsin runsaasti. Jo kesällä puut joutuvat panostamaan melkoisesti talvea varten varastoimalla ja siirtämällä energiaa, vahvistamalla solukoita ja lisäämällä mm. Männyn neulasen pinnalla on nukkamaista vahaa, joka suojaa neulasta ja ilmarakoja (vasemmalla). Oksistosta runkovaluntana lopulta maahan joutuvan laskeuman happamuus on jopa nelinkertainen verrattuna avoimelle paikalle tulevaan laskeumaan. Talven rasitukset Talvi aiheuttaa melkoisen rasituksen havupuille, jotka joutuvat kestämään koko talven ankaruuden ilman lumisuojaa. kylmänkestävyyttä monin biokemiallisin muutoksin. Useat ilman saasteet aiheuttavat häiriöitä sekä talveentumisessa että itse talvehtimisessa. Kun runko ja oksat vielä ovat jäässä, eivät neulaset saa korvaavaa vettä. Happamuus vaikuttaa myös maan kautta metsäpuiden juuriin. Saastuneessa ilmassa vahakerrokseen tulee reikiä ja se kuluu etenkin i/marakojen ympäriltä (oikealla). rikkija metalliyhdisteitä. Vaikka tällainen talvinen vesistressi ei johtaisikaan kuivumiseen, on sillä haittavaikutuksia, esimerkiksi yhteyttäminen käynnistyy keväällä hitaasti. Oksille sataneenkin lumen happamuus lisääntyy vähitellen kuivalaskeuman seurauksena. Pääkaupunkiseudulla ja sen lievealueilla rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet 40 SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. Kun vain tietää, mitä hakee, voi mikroskooppisia vaurioita käyttää saasteiden indikaattoreina. Molemmissa kuvissa on noin kymmenkuisen neulasen pintaa voimakkaasti suurennettuna ilmaraon ympäriltä. Jo hiukankin korkeammat pitoisuudet lisäävät ja monipuolistavat häiriöitä. Tällöinkin syntyy ääritapauksissa vesistressiä, koska juurten vedenottokyky heikkenee. Talveentuminen on erittäin tarkoin säädelty tapahtuma, jossa poikkeavat olosuhteet helposti heijastuvat. Typpeä sisältävät epäpuhtaudet saattavat myöhästyttää karaistumista ja johtaa pitkittyneeseen kasvuun ja paleltumisvaurioihin. Ilmansuojeluun pitäisi ryhtyä ennen kuin vauriot näkyvät. D 31. Mitä pitemmälle tutkimukset ovat edenneet, sitä pienempien saastemäärien on havaittu jo aiheuttavan vaurioita. Näitä pitoisuuksia mitataan suomalaisissa kaupungeissa päivittäin. Piilevät vauriot tulevat näkyviksi mutta silloin eivät enää mitkään ilmansuojelutoimet auta. Kevättalven voimakas auringonpaiste lämmittää neulasia, jolloin vettä haihtuu sekä pintakerroksen läpi että ilmarakojen kautta. Uhka pahenee, jos saasteet ovat kuluttaneet pintavahan tai aiheuttaneet häiriöitä ilmarakojen toiminnassa. Vauriot voivat olla joko näkyviä tai solujen sisäisiä kalvostovaurioita. pa tyypiteltävissä. Talvehtimisen keskeinen vaara on neulasten kuivuminen. Toisaalta vaurioiden syntyyn vaikuttavat useat ympäristötekijät kuten muut ilman epäpuhtaudet tai lämpötila. Erityisesti talviaikana vihreät pinnat kuluvat ja solut joutuvat kovalle koetukselle, koska biologiset torjuntamekanismit eivät toimi pakkasessa. vsk. Happostressi Neulasten vihreä pinta kerää ja rikastaa ilman epäpuhtauksia, mm. Tiivistyvä sumu ja huurre on monin verroin happamampaa kuin sadevesi tai satava lumi. Ilman rikkidioksidipitoisuuden vaikutusta vielä tehostavat typen oksidit ja muutunnaistuotteiden aiheuttama happamoituminen. Vesiliukoiset yhdisteet siirtyvät neulasten sisälle veden mukana, kun kuivahtanut neulanen täydentää vesivajaustaan neulasen pinnan vesikalvosta tai sulaneesta lumesta tai huurteesta. Jos saasteet vaikuttavat vain lyhyen aikaa, tunnin tai vähemmän, pienin havupuiden yhteyttämistä häiritsevä rikkidioksidipitoisuus on noin 80 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa. "Huonot juuret" ja " reikäiset neulaset" tekevät vähitellen lopun puista. Jos saasteet vaikuttavat vuosia, jo paljon alhaisemmat pitoisuudet (15-30 mikrogrammaa rikkidioksidia kuutiometrissä ilmaa) vaikuttavat havupuiden kasvuun
Näiden myyntisuunnitelmia on käytetty myös virallisten energiaennusteiden ja koko energiapolitiikan perusteina. Tuore ja hyvin arvovaltainen esimerkki tästä on laajin milloinkaan tehty energiatutkimus. Karjalan tutkimuslaitoksen tutkimuksessa on näistä poiketen lähdetty yksityiskohtaisesta energian lopullisten tarpeiden analyysistä ja energian säästömahdollisuuksien kartoituksesta. Vertailtaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon se, että jos sähköä tuotettaisiin fossiilisilla polttoaineilla tai ydinvoimalla, sen sijaan että se saataisiin suoraan vesija tuulivoimaloista, tarvittava kokonaisenergiamäärä olisi suurempi tuotantohäviöiden vuoksi. Näin uusiutuvat energialähteet vastaisivat noin 15 TWv uusiutumattomia energialähteitä. taulukko 2). Energiansäästöllä merkittäviin tuloksiin Useissa tutkimuksissa on yhtäpitävästi todettu, että energian ominaiskulutus voitaisiin jo nykytekniikalla vähentää puoleen nykyisestä. Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet maapallolla. Tämä merkitsee, että maapallon yhteenlaskettu bruttokansantuote vo1ta1siin kolminkertaistaa pelkästään uusiutuvien energialähteiden varassa (koska niitä on puolitoista kertaa nykykäyttö ja ominaiskulutus voidaan vähentää puoleen). Uusiutuvien energialähteiden teknillisesti ja tavähättely ei ole vain suomalainen omituisuus; se on yleismaailmallinen kovan energiapolitiikan perusominaisuus. Suuryhtiöt ohjailevat Suomen energiapolitiikkaa Se, että energiahuollon kotimaisuusaste ja uusiutuvien energialähteiden osuus voisivat olla näin korkeita, tuntuu yllättävältä ehkä vain siksi, että Suomessa on energiakeskustelua totuttu käymään suurten, ulkomaisen energian varassa toimivien energiayhtiöiden johdolla. Niiden mukaan saakin aivan toisenlaisen käsityksen näiden mahdollisuuksista. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. Vain noin viidesosa saadaan uusiutuvista energialähteistä. Uusiutuvien energialähteiden teknillisesti ja taloudellisesti mahdollinen käyttö olisi suunnilleen nykyisen kokonaisenergian käytön suuruinen. Emme tar-vitse utopistisia elintapojen muutoksia tai moderneja aurinkotaloja. Terawattivuosi laskentayksikkönä on hyvin suuri, vertailun vuoksi todettakoon, että Suomen nykyinen energiankäyttö on noin 0,03 TWv/ v ja koko maapallon energiankäyttö on noin JO TWv/ v. Lähde: IIASA 32 energian säästö, kehittynyt tekniikka ja uusiutuvat luonnonvarat Nykyisin Suomessa käytettävästä energiasta alle neljäsosa on kotimaista. Joensuun korkeakoulun Karjalan tutkimuslaitoksessa tehdyn pitkän aikavälin energiatutkimuksen mukaan energiansäästöä olisi mahdollista jo nykytekniikalla tehostaa niin, että toiminnoiltaan kaksinkertaisessa Suomessa 40-50 vuoden kuluttua kokonaisenergian käyttö voisi olla vain kaksi kolmannesta nykyisestä. Valtaosa tästä saataisiin kotimaisista uusiutuvista energialähteistä. Koska koko IIASAn tutkimus selvästi suosii kovaa tekniikkaa ja uusiutumattomia energialähteitä, sen arviot uusiutuvista energialähteistä eivät varmasti ole yliarvioita. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi ei ajatellakaan tehtävän muuta kuin valjastaa viimeisetkin kosket. Kyösti Pulliainen Suomella on vaihtoehto Uudistuvia energianlähteitä riittää maapallolla -vaikka peittämään nykyisen energiatarpeen puolitoistakertaisesti. Tähän raporttiin sisältyy kuitenkin yksityiskohtaisia selvityksiä myös uusiutuvista energialähteistä. Suomalainen tutkimus heittää eteemme kotimaisen -vaihtoehdon: yksinkertaista energiansäästöä ja kehittynyttä tekniikkaa. Biomassaa 5 .1 Vesivoimaa 1. vsk.. Vuosituhannen vaihteeseen ulottuvissa virallisissa ennusteissa ja suunnitelmissa kotimaisuusaste nousisi turpeenkäytön kasvaessa noin 30 prosenttiin, mutta uusiutuvien energialähteiden osuus alentuisi nykyisestäkin (kts. 5 Tuulivoimaa 1.0 Muita uusiutuvia 2.0 YHTEENSÄ 9.6 TWv/v Taulukko 1. Syy niiden vähättelyyn ei voi johtua siitä, että niitä olisi niin vähän tai että niitä ei voisi tai kannattaisi ottaa käyttöön: edellä esitetyt luvut ovat IIASAn arvio teknisesti ja taloudellisesti mahdollisesta käytöstä. Siinä tehdyissä tulevaisuuden ennusteissa uusiutuvilla energialähteillä ei ole käytännöllisesti katsottuna mitään osaa eikä arpaa. Energiapoliittisessa liturgiassa korostetaan kotimaisen energian merkitystä. Tässä nykyisen energiapolitiikan raamatussa uusiutuville energialähteille annetaan vain rajoitetusti paikallinen merkitys. Käytännössä tämä merkitsee vain turpeenkäytön lisäämistä. Tämä tulos antaa uusiutuville energialähteille aivan toisenlaista ja muutakin kuin paikallista merkitystä. Sovelletun Systeemianalyysin Kansainvälisen Instituutin (IIASAn) raportti "Energia äärellisessä maailmassa''
energialähteistä joihin ei tässä tutkimuksessa iasketa turvetta. Se saataisiin valtaosin , kotimaisista uusiutuvista . EVY: n arkisto SUOMEN LUONTO 1/ 84 43, vsk. 33. Suomalaisen energiatutkimuksen mukaan noin 50 vuoden kuluttua voitaisiin tulla toimeen kahdella kolmasosalla nykyisestä energiamäärästä
Karjalan tutkimuslaitoksen laskelmat on tehty olettamalla ettei ihmisten elintavoissa ja elinympäristössä tapahdu ratkaisevia muutoksia nykyiseen verrattuna. Huomispäivän katot, ikkunat, seinät ja tukirakenteet toimivat samalla aurinkolämmön kerääjinä, säätelijöinä ja varastoina. Koska Karjalan tutkimuslaitoksen laskelmissa ei ole otettu mukaan mitään uusia vasta tutkimusvaiheessa olevia ratkaisuja, turpeenkäyttö on siitä kokonaan suljettu pois. 2020-2030 ydin• hiili• hiili• ydin• perusvahtoehto säästövaihtoehto skenaaskenaa• skenaaskenaa• ydin• hiili• skenaaskenaa• rio rio rio rio skenaaskenaa• rio rio rio rio Bl B2 öljy ja maakaasu 12.1 9.3 9.5 10.6 7.7 5.0 5.0 2.8 hiili 3.7 5.1 6.3 5.1 5.4 6.7 13.5 ydinvoima 1.7 4.9 3.5 3.6 5.6 9.7 3.3 tuontisähkö 0.1 0.3 0.3 0.3 0.5 0.3 0.3 tuontienergia yhteensä 17.6 19.6 19.6 19.6 19.2 21.7 22.1 2.8 vesi voima 0.8 1.1 1.1 1.2 1.2 1.3 1.2 1.2 1.2 turve 0.5 2.7 2.7 3.2 3.2 3.4 3.4 muut kotimaiset 4.0 4.2 4.2 4.5 4.5 4.9 4.9 15.3 10.1 kotimaiset yhteensä 5.3 8.0 8.0 8.9 8.9 9.6 9.5 16.5 11.3 Kaikkiaan 22.9 27.6 27.6 28.5 28.1 31.3 31.6 16.5 14.1 Kotimaisuusaste % 23 29 29 31 31 31 30 100 80 Uusiutuvista energialähteistä 0/o 21 19 19 20 20 20 19 97 77 TAULUKKO 2: Luvut taulukossa ovat öljytonniekvivalenneja. passiivisen aurinkoenergian käyttö rakennusten sijoitteluun ja yhdyskuntasuunnitteluun puuttumalla. Säästövaihtoehdossa on kaksi skenaariota: täysin kotimainen skenaario B, jossa myös kuljetusenergia saadaan kotimaasta (biomassaa nesteyttämällä) ja realistisempi skenaario B 2 jossa kuljetusenergiana käytetään öljyä. Tämä kuitenkin edellyttäisi, että energiansäästö otetta1snn energiapolitiikassa päämääräksi myös käytännön toimiin, eikä vain juhlapuheisnn. Jokivarsien peittäminen vesialtailla, sademetsien holtiton käyttö energian viljelyyn tai vuoristoja harjumaisemien peittäminen isoilla tuulimyllyillä saattaisi olla tehokasta taloudellisesti laskien, mutta tuskin toteuttaisi inhimillisiä arvoja. Siinä missä öljyn, kivihiilen ja ydinvoiman käyttö uhkaa ekologisilla katastrofeilla ja keskittyneellä poliisivaltiolla, vaara uusiutuvan energian käyttö voi muuttaa maapallon tehdasmaiseksi puutarhaksi. Tutkimus osoittaa vakuuttavasti, että kotimaiset uusiutuvat energiavarat riittävät nykyisen talouden kaksinkertaistamiseen mikäli nykyiset teknilliset mahdollisuudet energiansäästöön käytetään hyväksi. Kun kaukolämmitys perustuisi matalalämpöjärjestelmään, sen yhteydessä voitaisiin käyttää aurinkolämpöä ja lämpöpumppuja. vsk.. Turpeen nykyinen käyttötekniikka on peräisin höyrykaudelta ja tekee turpeesta uusiutumattoman energialähteen. Huomanakoon ellä tämän taulukon luvut poikkeavat vesivoiman ja sähköntuonnin osalta virallisista tilastoista: tässä käytetään teoreettisesti perusteltua tapaa mitata kaikki energialähteet lämpöarvojen .liukaan. Elintapoihin ei oleteta muutoksia Kotimaisten uusiutuvien energialähteiden laajamittainenkin käyttö ei vaadi palaamista viime vuosisadan tekniikkaan eikä toista maailmansotaa edeltäneeseen yhteiskuntaan. Norton & Co, New York, 1983, 431 s.) päätyy tarkastelemaan tällaisen tulevaisuuden etuja ja haittoja. Voimalat käyttöön sähkön tarpeen mukaan Kotimainen uusiutuva energiavaihtoehto poikkeaisi nykyisestä energiajärjestelmästä merkittävimmin sähkön ja kaukolämmön tuotannon ja jakelun osalta. Koska tekniikan kehityksen yksityiskohtainen ennustaminen on perin vaikeaa, on oletettu näin: Tällä hetkellä olemassaoleva, vähiten energiaa kuluttava tekniikka kullakin alalla, vo1s1 40-50 vuoden kuluttua olla keskimääräinen käytössä oleva tekniikka. Ympäristöongelmaksi voi muodostua energiantuotannon ristiriita muiden maan käyttömuotojen kanssa. Käyttöveden lämpö ja sähkö saadaan katoille sijoitetuilla aurinkokennoilla. Sen toteutumismahdollisuudet kasvavat vasta sitten, kun se otetaan energiapolitiikassa selkeästi ilmaistuksi tavoitteeksi, ja sen mukaan aletaan myös käytännön toimia ohjata. Uusia turpeen käyttömuotoja, joista eräät säilyttäisivät turpeen uusiutuvana luonnonvarana, tutkitaan paraikaa. Virallisissa suunnitelmissa (KTM ja IVO/ NESTE) on eritelty toisaalta ydinvoimaan toisaalta hiilivoimaan perustuvat ratkaisut; näin on myös tehty Karjalan tutkimuslaitoksen perusvaihtoehdossa, jossa on oletenu nykyisen energiapolitiikan jatkuvan. Maailman energiatalouden uusi kuva: Elämää uusiutuvan • energian maailmassa Minkälaista on elää uusiutuvan energian maailmassa. Tällöin voimaloita voita1snn käyttää sähkön tarpeen mukaan ja näin parantaa sähköhuollon säätömahdollisuuksia. Näin tutkimuksesta on jäänyt pois myös eräitä mahdollisuuksia energiansäästöön, esim. Teiden varsilla, peltojen reunoilla ja metsissä vesakot eivät enää ole myrkytettäviä vihollisia, vaan niistä saadaan liikenteen ja työkoneiden polttoaineet. Siinä ei ole otettu kantaa elintapojen muuttamiseen tai yhdyskuntasuunnitteluun eikä taloudellisen kasvun tarpeellisuuteen tai tarpeettomuuteen. Oikea uusiutuvan energian käyttö taas johtaa "energiasektorin" ja sen ongelmien häviämiseen, kun viljelijät, asukkaat, teollisuus ja paikalliset yhteisöt tuottavat energiaa muun toiminnan ohella. Se myös aiheuttaa runsaita ja vakavia ympäristöhaittoja. Kotimainen uusiutuva energiavaihtoehto ei kuitenkaan toteudu itsestään. Energiavaihtoehto ei toteudu itsestään Energianlähde V. Kaukolämpö voitaisiin ulottaa nykyistä kauemmas ja siinä tulisi mahdolliseksi ja kannatta34 vaksi myös lämmön varastointi. Nopeasti kasvavat puut pitkin teitä, talojen välissä ja sähköjohtojen alla tuottavat energiaa, vaimentavat kaupungin ääniä, puhdistavat ilman ja peittävät kaupungin betonimöhkäleet vihreään. Tämänhetkinen energiapolitiikka ei myöskään näytä viittaavan sen toteutumiseen lähiaikoina. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. Siinä ei olisi lainkaan lauhdevoimaloita: puolet sähköstä tuotettaisiin teollisuusprosessien ja kaukolämmön tuotannon yhteydessä, kolmasosa tavanomaisella vesivoimalla ja loput tuulivoimalla ja pienvesivoimalla. Maisema muuttuisi melkoisesti. 1980 v.1995 v.2000 KARJALAN TUTKIMUSLAITOS (KTM) (IVO/NESTE) vv. Turve vain väliaikaiseen käyttöön Merkittävää olisi myös, ettei turvetta käytettäisi siirtymäkautta lukuunottamatta, jolloin turpeen käyttö väliaikaisesti lisääntyisi nykyisestäänkin. Washingtonilaisen Worldwatch Instituten uusi laaja energiaraportti Daniel Deudney and Christopher Flavin: Renewable Energy The Power to Choose W.W
Valtioiden tutkimusrahat ja investointiavustukset menevät monimutkaiseen ja kalliiden laitteiden tukemiseen yksinkertaisen ''kansanteknologian" sijaan. puun savu on tärkeä hyönteisten karkottaja ja uudet liedet eivät ole menestyneet. Panostaminen ydinvoimaan (esim. Kunhan näistä ennakkoluuloista päästään Irti, niin uusiutuvien energialähteiden tulevaisuus on taattu. Y dinvoiman osuus maailman energiasta tulee vielä nousemaan nykyisestä 2 prosentista sitä mukaa kun rakenteilla olevat voimalat valmistuvat olettaen ettei niitä suljeta turvallisuussyistä. Vanhat konstit lopussa Riippumattoman tutkijaryhmän raportti, jonka viimeistä lukua edellä lyhyesti kuvasin, on monessa suhteessa vastakohta energiayhtiöiden ja ydinvoimateollisuuden sekä niihin kytkettyjen tutkijoiden rakentamille tulevaisuuden kuville. vsk. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. Jos vain hankintakustannukset saadaan alhaisiksi, uusiutuvan energian käyttö edistää tasa-arvoa. Käyttöä monipuolistaa haketus, pelletöinti, nesteytys ja kaasutus. jäteongelmaan 25 vuoden tutkimuksen jälkeen vielä ratkaisematta; ydinaseiden leviämiseen Intian esimerkin mukaan useat maat kehittävät ydinaseita rauhanomaisen ydinvoiman julkisivun suojassa; nouseviin rakennuskustannuksiin uudet turvajärjestelmät ovat nostaneet reaalihintaa 13 OJo vuosivauhdilla; sekä sähköennusteiden epävarmuuteen isot voimalat ja pitkät rakennusajat johtavat helposti ylikapasiteettiin. Se rakentuu viimeisten kymmenen vuoden kokemuksiin eri energialähteistä. Ainakin Suomessa säästötoimet ovat kuitenkin toistaiseksi olleet varsin pintapuoliset ja suurin säästäjä on ollut tuotannon "lama". Henrik Hausen 35. Kerran hankittuna ja asennettuna laitteet suojaavat käyttäjänsä energiahintojen vaihteluilta, jakeluyhtiöiden sanelulta ja velkaantumiselta. Raportin esimerkit uusiutuvien energialähteiden onnistumisista ja takaiskuista ovat sekä maaseudulta että kaupungeista. Useimmissa maissa joko kansanliike tai taloudelliset syyt ovat pysäyttäneet ydinvoiman lisärakentamisen. Metsänviljelyä asukkaille eikä vientiin Kolmannessa maailmassa puun käytön tulevaisuus riippuu paljolti metsän istutuksen onnistumisesta. IDera,=-. Tähän päästään avustuksilla ja joko paikallisilla raaka-aineilla tai massatuotannolla. Saman tutkijat ovat havainneet aurinkoja tuulienergian osalta. Brasilia) on vain pahentanut näitä kierteitä. Teknologia voidaan valita paikallisten olosuhteiden mm. Monilla alueilla myös puun polton ja puuhiilen valmistuksen hyötysuhteita on parannettu uusilla halvoilla liesiratkaisuilla ja tiilisillä miiluilla. Lähes puolet maailman ihmisistä käyttää oraien lihasvoimiensa lisäksi vain puuja jäte-energiaa. Tutkimuksen yksi päätulos onkin, että uusiutuvan energian käyttöönottoa ei rajoita niinkään tekniikka tai resurssien puute kuin yhteiskunnalliset esteet esimerkiksi eri instituutioiden edut. Tämä on kaksi kertaa toiseksi suurimman vientitavaran, ruoan, liikevaihtoa suurempi. Lähtökohtana on energian kuluttajan tarpeet ja nykyisiä energiasuunnitelmia kritisoidaan siitä, että ne lähtevät energian tuottajien eikä kuluttajien tarpeista. Hiilen käyttö uusiin tarkoituksiin (esim. Painopiste ei ole öljyssä, jonka rajallisuus kääntää tuotannon laskuun parin kymmenen vuoden sisällä. Puun eri käyttömuodot kuuluvat niihin yksinkertaisiin energiateknologioihin, jotka jäävät julkisen tuen ulkopuolelle. Tämä on johtanut metsien hävittämiseen, vesistöjen pilaamiseen, ruoan ja rehun viljelyn korvaamisen kahvilla ja tupakalla jne. Eroon ennakkoluuloista Myös rahoittajat, suunnittelijat ja jopa energian kuluttajat vieroksuvat vielä yksinkertaisia uusiutuvia energialähteitä vaikka niiden toimivuudesta on jo laajasti näyttöä. Aurinkokerääjien, tuulivoimaloiden ja hakettajien tuotanto, asennus ja huolto on lisäksi alueellisesti tasaista ja ajallisesti jatkuvaa. Silti esim. Kaikkiaan uusiutuvan energian osuus nousee raportin mukaan nykyisestä 18 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2000 mennessä. Tasa-arvonäkökohdat korostavat sitä, että aurinko-, tuuli-, biokaasuja hakelaitteiden on oltava halpoja. Intiassa ja Afrikassa taas eturistiriidat ovat heikentäneet tuloksia. nesteytys) ja hiilen kaupan laajentaminen tulee kalliiksi, puhumattakaan ympäristöongelmista. sekä toisaalta monien maiden mahtavaan velkakierteeseen. Yli 90 OJo käytetään samassa maassa missä se louhitaan. Maakaasuvarat tunnetaan huonosti, mutta vaikka ne olisivatkin suuret niin kuljetus rajoittaa tämän puhtaan ja tehokkaan polttoaineen merkitystä. Säästetty energia on tänään yleensä tuotettua energiaa huomattavasti edullisempi samoja palveluja (lämpöä, tuotteita jne.) tuotettaessa. Toisilla alueilla esim. Öljyä tuovat maat ovat joutuneet muotoilemaan tuotantonsa täysin uudestaan vientiä varten. Energian tuotanto on helpompaa maaseudulla ja pienemmissä tai harvempaan rakennetuissa kaupungeissa, mutta taajassa kaupungissa lämmitykseen ja kuljetukseen kuluu vähemmän energiaa. Kahdeksan tärkeää uusiutuvaa Tutkimuksen painopiste onkin energian säästössä ja nimensä mukaisesti uusiutuvissa energialähteissä. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen lopettaisi tuontiin ja keskittymiseen perustuvan energiatuotannon rajut rakenteelliset vaikutukset työllisyyteen. Siirtyminen uusiutuvaan energiaan ei tapahdu niin, että suljetaan öljyhanat ja sähkön jakelu tai lisätään energiaveroja, jolloin kuilu köyhien ja rikkaiden välillä vain kasvaisi. Tutkimuksen mukaan energian säästö (eli energian tehokkaampi käyttö) on jo useamman vuoden peittänyt suuremman osan energiapalvelujen tarpeen kasvusta kuin kaikki uusi energiatuotanto yhteensä. Energian ote maailmankaupasta heikkenee Uusiutuvan energian käyttö tuskin ratkaisisi maailman työllisyysja toimeentulo-ongelmat, mutta hiilitai ydinvoimaan verrattuna uusiutuvaan energiaan sijoitettu pääoma luo kuitenkin yleensä 220 kertaa enemmän työpaikkoja. Puukaasu kilpailee hinnassa ja ympäristöystävällisyydessä maakaasun kanssa. Laajan katsauksen perusteella (Worldwatch Institute on julkaissut 4 tutkimusta puupulasta) kirjoittajat päätyvät suosittelemaan eri puulajien ja ruokakasvien samanaikaista viljelyä paikallisten tarpeiden mukaan. Varsinaisen säästävän teknologian käyttöönotto on kyllä edessä. Uusiutuvan energian Keski-Euroopassa saadaan lämmitys katolta ja pohjoisessa metsätähteistä eikä Saudi-Arabiasta. Teollisuusmaissa puun käyttöä voidaan lisätä nopeammin kuin kehitysmaissa, edellisissä arvion mukaan 50 OJo vuoteen 2000, jälkimmäisissä keskimäärin 30 OJo. Toisaalta raportissa varoitetaan tekemästä ennusteita ottamatta huomioon kuluttajien tottumuksia ja jakelujärjestelmien jäykkyyttä. Jo nyt maailmanlaajuisesti merkittäviä ovat puu, jätteet ja vesivoima, toistaiseksi vain paikallisesti tärkeitä passiivinen aurinkolämpö, aurinkokerääjät, aurinkosähkökennot, tuulivoima ja geoterminen energia. Vuodesta 1950 vuoteen 1980 öljyn osuus maailmankaupasta nousi 1,5 prosentista 19 prosenttiin. Lisäksi kiinnitetään huomiota mm. Kahdeksasta uusiutuvasta energialähteestä on niin paljon kokemusta, että ne ovat jo valmiita laajaan käyttöön. Hiili käytetään pääosin sähkön (60 OJo) ja teräksen (23 OJo) tuotantoon. työllisyys ja pääomatilanne mukaan. USA:ssa tuotetaan (1980) enemmän energiaa puusta kuin ydinvoimalla, jonka valtion avustus on ollut yhteensä 47 miljardia dollaria. Kiinassa ja Etelä-Koreassa tällaiset metsänistutusohjelmat ovat menestyneet hyvin ja Kiinan metsäala on kaksinkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana. Näille ei ole apua teollisesta vientipuun viljelystä. Lisääntyvä energiaomavaraisuus tulee vaikuttamaan voimakkaasti maailmankauppaan. Mikään energiamuoto ei tule korvaamaan öljyä maailmankaupan vauhdittajana
Toisaalta meillä käytettyjen torjunta-aineiden hajoamisesta maassa ja eri kasvinosissa saadut tiedot perustuvat yleensä ulkomailla tehtyihin kokeisiin. Suomessa väkilannoitteita käytetään keskimäärin 500 kiloa hehtaarille koko peltopintasuoME LUONTO 1/ 84 43. En tiedä olenko joutunut pikku hiljaa maatalousalan neuvojien ja elintarviketeollisuuden tutkijoiden aivopesemäksi, mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että myrkkyjäämien perusteella lintujemme on pakko joutua paljon kovemmalle koetukselle Keski-Euroopassa talvehtiessaan kuin kesällä Suomessa. Väkilannoitteet ovat kemiallisesti valmistettuja helppoliukoisia ja väkevöityjä typpi-, fosfori-ja kaliumsuoloja. Viime vuosien aikana olen myös voinut verrata keskenään tehoviljelyn ja luonnonmukaisen viljelytavan vaikutuksia. ei kuitenkaan johdu ensi sijassa torjunta-ainejäämistä vaan siitä salakavalasta ja hyvin monimuotoisesta pellon eloyhteisön järkkymisestä sekä laadun ja elinvoiman heikkenemisestä, minkä tehomaatalous aiheuttaa kaikille kasveille ja välillisesti myös kotieläimille, ihmisille ja peltoekosysteemin eliöille. 36 Olen Pentti Linkolan tavoin huolestuneena seurannut Etelä-Suomen lintujen vähenemistä: Tänä keväänä tein useita pitkiä linja-automatkoja Etelä-Suomessa ja töyhtöhyyppiä näkyi vain muutama koko matkan aikana muista linnuista puhumattakaan. Lyhyt ja kolea kasvukautemme hidastaa useimpien torjunta-aineiden hajoamista huomattavasti, samoin peltomaidemme hajottajien vähäisyys ja hidas hajotustoiminta. Antti Hovi Tehoviljely autioittaa maiseman Pentti Linkola herätti viime syksynä keskustelun maatalousmyrkkyjen vaikutuksista peltolintuihin. Puutarhuri Antti Hovi jatkaa nyt keskustelua. vsk.. Ja kottaraisten kato oli täydellinen järkytys kaikille. Mielestäni myös pääskysten, erityisesti haarapääskyjen, määrät ovat Etelä-Suomessa laskeneet erittäin voimakkaasti. Kasvien laatu heikkenee Mielestäni syy lintukatoihin Pensastaskun ja muiden pe/tolintujen kadosta ovat tutkijat yksimielisiä. Peltolintukato on tässä yhteydessä jäävuoren huippu, joka toivottavasti herättää nukkujat tajuamaan vaaran. Kiistaa on vain syystä: myrkyt, väkilannoitteet, peltomaisen yksipuolistuminen vai mikä. Tilanne tuntui tosi aavemaiselta. Keltavästäräkkejä en ole tavannut aikoihin. Hänen mielestään ennen kaikkea väkilannoitteet eivätkä niinkään myrkyt ovat syypäitä peltoluonnon köyhtymiseen
Itse asiassa tällä vuosisadalla kasvien kalium/ natrium-suhde on koko Euroopassa, mutta eniten juuri Suomen helposti huuhtoutuvalla maaperällä, järkytetty tasapainostaan täydellisesti. lintuja. Juuri tähän "kasvinrääkkäykseen" ja pakkosyöttöön perustuvat suuret sadot. Myös virheellinen kalsium/fosfori-suhde (Ca/ P) on yleinen häiriöiden aiheuttaja. Tällöin Ca/ P suhde on luonnostaan oikealla tasolla, eikä eläimille ole tarvinnut lisätä kivennäisaineita ja ruokasuolaa hedelmällisyyshäiriöitä poistamaan niin suuria määriä kuin normaalisti tarvitaan. Eläinten lisääntyminen häiriintyy Runsaalla kalilannoituksella puolestaan saadaan lehtimassa kasvamaan, mutta maanesteestä liika kalium huuhtelee mm. Valkuaisen laatu heikkenee, arvokkaiden aminohappojen osuus mm. määrät ja myös kasvin oksaalihappopitoisuus. Säilörehunurmella maara voi olla jopa kolminkertainen. Samalla väkilannoitus vähentää kasvien kuiva-aine-, hiilihydraatti-, tärkkelysja disakkaridipitoisuuksia. Nitraatin ohella lisääntyy samassa suhteessa raakavalkuaisessa amidien ja vapaiden aminohappojen SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . kalsiumia, magnesiumia ja natriumia (eniten). Kun maanesteen nitraattikonsentraatiota lannoituksella nostetaan, kasvien on pakko veden mukana imeä nitraattia ja jotta liika typpipitoisuus solunesteessä laimentuisi, kasvin on otettava taas lisää vettä, jonka mukana siihen joutuu lisää nitraattia jne. Väkilannoitteet lisäävät äkillisesti pintamullan happamuutta. Karjanlannalla kasvaneessa viljassa on todettu olevan viisinkertaiset määrät kalsiumia, natriumia ja piihappoa väkilannoitettuun viljaan verrattuna. Pii tärkeä kasveille ja eläimille Mutta nitraatilla on myös 37. alalla. Homesienet synnyttävät mykotoksiinimyrkkyjä, jotka pystyvät tappamaan mm. On ilmeistä että näitä myrkkyjä on viime vuosien sadekesien aikana syntynyt peltolintuja vahingoittavassa määrin. vsk. Väkilannoitus lisää tunnetusti kasvien nitraatt1p1toisuuksia. lehmien yleisimmiksi hedelmällisyyshäiriöiksi todettu juuri edellä luetellut tekijät: liikaa kaliumia, liian vähän natriumia, liikaa amideja ja nitraattia, liian vähän kuiva-ainetta ja hiilihydraatteja. Lisäksi väkilannoitteet edistävät homesienten viihtymistä heinässä ja viljassa. Suomessa on esim. lysiini laskee ja vähemmän tärkeiden osuus kasvaa. Kaikki väkilannoitus muuttaa kokeiden perusteella kasvien luonnollista aminohappokoostumusta. Aminohappokoostumuksen muutokset ovat lyhyellä tähtäyksellä vaarattomilta vaikuttavia, mutta pitkällä tähtäyksellä mahdollisesti vaarallista leikkiä. Seurauksena kasvin solukoko kasvaa, soluseinämät ohenevat, siitä tulee verisempi ja alttiimpi kasvitautien hyökkäyksille
Tämä asia tuli esille Norjassa syyskuussa pidetyssä pohjoismaisten pienviljelijäjärjestöjen kokouksessa, jossa pohdittiin tilakuolemia ja maaseudun työllisyyttä. Lasketut hedelmällisyysarvot puolestaan olivat kaksinkertaiset kompostilannoitettua rehua saaneilla kaniineilla. Homesienet puolestaan aiheuttavat vaarallisia mykotoksiinimyrkytyksiä. Asia on yleisesti tunnettu, mutta koska piitä pidetään nykytieteessä kasveille ja eläimille tarpeettomana kivennäisaineena ei asiaan ole kiinnitetty mitään huomiota. Pii edesauttaa kalkkiaineenvaihduntaa niin että kalkki kertyy sinne minne pitääkin, luustoon ja hampaisiin, linnuilla munankuoreen, lehmällä maitoon. Neuvostoliitossa piin merkitystä on kuitenkin tutkittu tarkoin ja on jopa kehitetty erityisiä piilannoitteita eri kasvilajeille. Nitraatti maassa estää kasvia saamasta luonnollisia määriä piihappoa. Väkilannoituksen ja koneistuksen on myös huomattu lisäävän homesienten kasvua heinän paalauksessa ja rehuviljassa. Viljelijä voisi itse tuottaa käyttöönsä esimerkiksi energiaa puusta ja turpeesta, typpeä peltoon lisäämällä nurmipalkokasvien ja palkoviljojen viljelyä, tehostaa lannan hyväksikäyttöä jne. Näin myös ylituotanto-ongelma helpottuisi. Nyt tilanne näyttää siltä, että suuruudenhulluus on epidemianomaisesti tartuttanut koko vanhan Ruotsin, ruotsalaisjärjestö totesi. Soluihin päässeenä alumiini aiheuttaa häiriöitä valkuaissynteesiin ja tumansekä solujen jakaantumiseen. Piin puutoksen haitoiksi on huomattu mm. Samalla kohoavat mm. Luonnonmukaisesti tuotetulla rehulla kasvatettujen poikasten eloonjäämisprosentti oli puolet korkeampi kuin väkilannoitetulla rehulla kasvaneiden. Samoin vaikuttaisi tuotteiden myynti tiloilta suoraan kuluttajille, ja tuotteiden varastointi, pakkaus ja jalostaminen tiloille edistäisi myös maaseudun työllisyyttä. AML:n mielestä nykyinen tehokkusajattelu on toisaalta johtanut kasvavaan tehottomuuteen: siitä ovat kärsineet mm. Norjan maatalousyliopiston professorin Sigmund Borganin laskelmien mukaan Norjan maatalouden tuottavuus ei juuri lainkaan ole kasvanut voimakkaasta koneistuksesta ja rationalisoinnista huolimatta, kun huomioon otetaan kaikki ''maatalousteollisen kompleksin" toiminnot, kustannukset ja tuotot. Ruotsissa Nils Nilssonin tekemissä kokeissa kanat lakkasivat täysin munimasta syötyään metsänlannoitusalueelta kerättyjä ilmeisesti mykotoksiineja sisältäneitä mustikoi~SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . Eikä esimerkiksi verisuonten seinämiin kuten ihmisillä tehoviljelyn ja elintarviketeollisuuden avustuksella yhä yleisemmin jo lapsuudesta lähtien alkaa tapahtua. maan biologinen viljavuus, lannan hyväksik~yttö ja voimavarojen säästäminen. Ruotsalaisjärjestön mielestä maassa olisi jo korkea aika palata pienempiin yksiköihin ja ympäristöystävällisempiin viljelytapoihin ja siten myös inhimillisempään kotieläinten pitoon. häiriöt luuston ja rustojen muodostuksessa kananpojilla. Hänen mielestään lisätyt ostopanokset tuotantovälineisiin pönkittävät ennen kaikkea maatalousteollista kompleksia viljelijän hyötyosuuden jäädessä laihaksi. Omavaraisen maatalouden harjoittamisen tiedot ja taidot ovat pääseet karisemaan. Ensimmäinen katastrofaalinen mykotoksiinimyrkytys oli aflatoksiinin aiheuttama tuhansien lintujen joukkokuolema. raudan, mangaanin ja raskasmetallien liukoisuudet, jotka kaikki toimivat seleenin tehokkaina vasta-aineina. Maan happamuuden lasku lyhytaikaisestikin pHasteikolla viiteen, lisää liuenneen alumiinin määrän maassa 40-kertaiseksi. Rasvat kovettuvat Kasvien ja samalla maidon, voin, liharasvan rasvakoostumus muuttuu väkilannoituksella selvästi kovien tyydytettyjen rasvojen suuntaan ja monityydyttymättömien rasvojen osuus laskee. Suomalaisen Asutusja maatilatalousliiton edustajat totesivat, että maatalouden rakennepoliittiset ja taloudelliset ongelmat ovat Suomessa samansuuntaisia kuin Norjassakin. AML:n tiedote 29.9.83 jen munien kuoren lujuuden olevan kalkin lisäksi myös piin ansiota. Etelä-Suomessa sadeveden pH on jo laskenut alle 4,5:n entiseen 5,5-6,0 arvoon verrattuna. Myös uusien pienja osa-aikaviljelmien perustaminen on tarpeellista. Valtaosa eli noin 80 prosenttia koko vuotuisesta maataloustulosta kanavoituu suoraan teollisuudelle, kaupalle ja kuljetusalalle. On havaittu myös lintuKetä hyödyttää tehomaatalous. Luonnonmukaisesti tuotetulla rehulla aikaansaadussa maidossa ja voissa ei puolestaan ole mitään vikaa, mutta mistä niitä olisi saatavissa! Kaniineilla tehtyjen monivuotisten kokeiden perusteella (mm. Hänen mukaansa on harhaanjohtavaa puhua, että tänään yksi viljelijä tuottaa ruuan monta kertaa suuremmalle ihmismäärälle kuin kymmeniä vuosia aikaisemmin, sillä koko elintarvikehuollon piirissä työskentelee nykyään suurin piirtein yhtä paljon ihmisiä kuin aikaisemminkin. Tilannetta entisestään Suomessa pahentaa lähes samanaikaisesti lannoitteiden levityksen yhteydessä lumipeitteen sulaminen, jolloin koko talven ajan lumeen kertyneet happamat saasteet ja raskasmetallit, vapautuvat maaperään. Tästä Länsi-Saksassa tehdystä tutkimuksesta oli uutinen maidontuottajien omassa lehdessä, missä ravitsemusopin alkeet unohtaen asia kuitattiin ''vähäpätöisenä muutoksena''. Olisi omituista, mikäli Etelä-Suomen pelloilla sadekesinä 1977, 1978, 1979 ja 1981 kasvaneessa Jakautuneessa viljassa ei olisi esiintynyt mykotoksiineja peltolintuja vahingoittavassa määrin. Väkilannoitus ja koneistus lisäävät homesienten kasvua läheisemmin nimenomaan lintuja koskevia vaikutuksia. typen ja kaliumin) tuovan kasviin toistaiseksi tunnistamattomia lisääntymiselimistöä vahingoittavia aineita. Ruotsissa maatalousministeriö on myöntänyt mykotoksiinien esiintymisen ja väkilannoituksen syy-yhteyden selvittämiseen miljoonan kruunun määrärahan mikrobiologian laitokselle. vsk.. Alumiini ja mykotoksiinit Peltolintujen kannalta ehkä haitallisinta on väkilannoitteiden aiheuttama äkillinen happamuuden lisäys pintamullassa. Aehnelt ja Hahn Hannoverin yliopistossa) tutkijat ovat päätyneet epäilemään voimapera1sen lannoituksen (erit. Mielenkiintoista on, että ihmisen vanhetessa alkuaan joustavat ja piipitoiset verisuonten seinämät muuttuvat kovettuneiksi ja kalkkeutuneiksi kun pii häviää. romahtaminen lehmänmaidossa tehotuotannon seurauksena. Nykyaikainen tehomaatalous ei olekaan niin tehokasta kuin yleensä annetaan ymmärtää. Erityisen hälyttävää on ihmiselle tärkeimpien rasvahappojen, linolija linoleenihapon osuuden, . Mielestämme tärkeämpää kuin suurviljelmille maksettava korkotuki on suosia perheviljelmiä, joiden tuotantomäärät ovat kohtuullisia. 38 AML:n mukaan tilannetta korjaisi se, jos viljelijät voisivat vähentää ostojaan ulkopuolisilta. Vähäistä homesienisaastuntaa todettiin lähes kaikissa viljanäytteissä. Suhteellisen omavaraisesta elinkeinosta on maatalous muuttunut riippuvaiseksi näistä sekä luottolaitoksista ja valtion virkamiehistä
39. Nämä muut ovat täällä puristaneet nyrkkiä taskussa, mutta alistuneet. ' ' Sen vuoksi minä saatoin mennä niiden kanssa ottelemaan, kun en ole puunmyyntituloista riippuvainen. No, nyt ne on jo kohteliaampia ja sallivat myös enemmän metsänhoidossa", N olvi kertoo. Myytyään hän sai niistä 3 400 mk. Nolvin rikos oli lyhykäisesti seuraava: pidättäydyttyään 20 vuotta myyntihakkuista hän hakkasi puolen hehtaarin kuviolta noin 20 kuutiota puuta, pääosin lahovikaisia vanhimpia ylispuita muita varjostamasta. Jaakko Luoma Isäntälinja vastaan Tapion tarhurit "Ei me muuten, mutta kun teitte tästä asiasta julkisen", sanoi vihainen metsäviranomainen ja haastoi oikeuteen pienmetsänomistaja Johannes Nolvin. "Tämän kaiken ne olisivat panneet sileäksi, juuri parhaaseen kasvuun päässeen metsän!" Franz Kafkan painajaismaisessa "Oikeusjutussa" päähenkilö Josef K ajautuu vääjäämättömästi kohti tuomiotaan prosessissa, josta missään vaiheessa ei käy ilmi, mistä häntä syytetään. Nolvi kuitenkin voitti juttunsa, aukkoa ei hakattu. Tällä oikeusjutulla on kuitenkin onnellinen loppu: Johannes Nolvi voitti juttunsa ensin kihlakunnanoikeudessa ja sitten viime helmikuussa Vaasan hovioikeudessa. vsk. mäeltä. Ensin vaadittiin koko puolen hehtaarin alan käsittelyä, mutta lopulta tyydyttiin 0,2 hehtaariin. Metsä piti siis hakata pois, muokata maa ja panna männyntaimet tilalle. Merkittävin voitto taisi olla kuitenkin se, että tapaus herätti laajaa julkisuutta, ja osaltaan vauhditti Keskusmetsälautakunta Tapion menettelytavoista käytävää keskustelua. "Pyysin pariinkin otteeseen heiltä kirjallista lausuntoa siitä, minkä virheen minä olin hakkuussani tehnyt, mutta he eivät sitä antaneet", sanoo puolestaan eläkkeellä oleva kartoittaja Johannes N Ähtärin MyllySUOMEN LUONTO 1/ 84 43. Etelä-Pohjanmaan punmetsälautakunnan mielestä metsä oli saatettu hakkuulla vajaatuottoiseksi, syyllistytty pahamaineiseen harsintaan. Hyvitykseksi piti Etelä-Pohjanmaan piirimetsälautakunnan päästä hakkaamaan kuusimetsään 20 aarin aukko, muokkaamaan se ja istuttamaan siihen männyntaimet. Syyte: metsän hävittäminen puolen hehtaarin alueella eli yksityismetsälain rikkominen
Teknikko, sama joka oli sanaillut Nolvin kanssa jo suunnitelmasta, ilmoitti, että virheellisesti tuli hakatuksi. 40 Nolvin olisi pitänyt maksaa 1 600 mk:n uudistuskulut ja katsella vierestä, kun piirimetsälautakunta olisi tuonut 40 x 50 metrin läntille koneet mylläämään. vsk.. Ja koska kyseessä oli vielä käenkaalimustikkatyypin tuore metsäpohja, ajautuu aukkohakkaaja silloin Nolvin mukaan helposti vaikeuksiin heinittymisen yms. viljelyksiä varjostavia ylispuita, kun "metsäpoliisi" säntäsi paikalle tunti hakkuun jälkeen. kanssa. Vastahankaan asettunut Nolvi sai myös terveiset, että jollei hän nyt taivu, niin tarvittaessa sitten oikeussalissa Tapio kun ei juttujaan häviä! Nolvi ei suostunut. '' Ilmoittivat kuitenkin ykskantaan, että se tehdään, halusitte tai ette. "Hoidan itse metsäni" Kartoittaja Johannes Nolvin mieliharrastus on aina ollut metsänhoito. Työhön kuului mm. Nolvi pyysi virheestään kirjallista lausuntoa, mutta ei saanut sitä. Vanha kartanlukija ja metsämies poimi suunnitelmasta tuoreeltaan tukuittain virheitä, mikä vei lopunkin luottamuksen suunnitelman tekijään. Hakkuuaukko pihapiiriin Suunnitelma siis tehtiin ja Nolvikin sen sitten uteliaisuuttaan lunasti postista. Aukkoa ei Nolvi halunnut tähän kohtaan mistään hinnasta. Muutaman viikon päästä oltiin Nolvin kuusikossa taas, nyt oli kolmantena matkassa päämetsänhoitaja Yrjö Sysilampi. "Tehdään edes 10 aarin aukko!'' Syksyllä 1980 Nolvi teki hakkuuilmoituksen ja päätti 20 vuoden tauon jälkeen hakata myyntipuutakin. Lisäksi hän lausui muutaman kriittisen kommentin kävijöiden ammattitaidosta, mikä tietenkin vain lisäsi löylyä kiukaalle. Työ on palkinnut tekijänsä: Nolvin metsissä on nyt, noin 150 kuutiota puuta hehtaarilla eli kaksi kertaa enemmän kuin EteläPohjanmaan piirimetsälautakunnan alueella keskimäärin. Metsikkö on Nolvin peltojen ja naapurin aukkohakkuun välissä, joten puuston poistaminen olisi avannut vapaan tien tuulen tuivertaa suoraan pihapiiriin. Nolvi ei suostunut, mutta sanoi hutkivansa syntyneisiin parin aarin aukkoihin keväällä taimet herrojen mielenrauhaksi. Koska hakkuusäästöä oli melkoisesti ja piirimetsälautakunnan suunnitelmakin lupasi kestäväksi vuotuiseksi hakkuumääräksi 50 kuutiota, päätti Nolvi hakata useiden vuosien aikana yhteensä 300 kuutiota puuta eri puolilta metsiään, Nolvi ehti hakata 37 kuutiota, pääosin vanhoja, lahovikaisia, oksaisia ja mm. Metsätaloussuunnitelmassa oli tukuittain virheitä "Olisiko minun pitänyt jättää nama lahonsyömät kuuset metsään", Nolvi kummeksuu. Myöhemmin käräjäsaliin vienyt puolen hehtaarin kuvio oli merkitty aukkohakattavaksi, puuston ikä kun oli suunnitelman mukaan 95 vuotta ja puumäärä 85 kuutiota. Kun Etelä-Pohjanmaan piirimetsälautakunta 1979 ryhtyi laatimaan Myllymäen alueella tilakohtaisia metsätaloussuunnitelmia, oli Nolvin vastaus tupaan tulleelle metsäteknikolle selvä: kiitos vain, mutta osaan hoitaa vähäiset metsäni itse. metsien kartoitus ja tyypitys, metsätilien tekeminen sekä tilija rakennuspuiden leimaus. Metsä oli saatettu vajaatuottoiseksi ja piti nyt kerralla uudistaa. Viikon päästä teknikko tuli aluemetsänhoitajan kanssa paikalle ja vaati tuon puolen hehtaarin kuvion aukkohakkaamista, kuten metsätaloussuunnitelmaankin oli merkitty. Myös Tapion ympäristönsuojeluohjeiden mukaan aukkoja ei pitäisi tehdä talojen ympärille. Nolvi laski metsän iäksi 40-60 vuotta ja puumääräksi, puu puulta laskien, 120 kuutiota. Ehkäpä asia olisi jäänyt tähän, mutta moisesta menosta kimpaantuneena Nolvi kirjoitti paikallislehteen asiasta. Olivat kuulemma puhuneet muualla samaan tyyliin", Nolvi muistelee. Muutettuaan Ähtäriin Nolvi osti 50-luvun lopussa 12 hehtaaria metsää harrastustaan varten. Metsät olivat huonossa kunnossa, eräskin kolmen hehtaarin hakkuuaukko oli jätetty 14 vuodeksi heitteille, kun metsäviranomaiset eivät olleet valvoneet sen uudistamista. Ensin opetti isä kotitilalla, sitten tieto karttui metsäosaston työnjohtajana Waldof Oy:ssä luovutetussa Karjalassa. Sen jälkeen hän oli nelisenkymmentä vuotta kartoittajana maanmittaushallituksessa. toukokuuta 1981 seurasi sitten teknikon johtama SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. Paha virhe! Metsää mitataan Keväällä 1981, lumenrippeiden vielä peittäessä maata, alkoi vimmattu mittaaminen puolen hehtaarin "rikospaikalla" . Näin olisi pantu luu kurkkuun miehelle, joka tohti sanoa päin naamaa, että "minun metsiä ette aukkoha.kkaa''. Parin päivän työn jälkeen teknikkoja metsänhoitaja olivat saaneet tiedot metsästä ja 15. Myöskään naapurin aukon kohtalo ei rohkaissut: 15 vuotta vanha aukko oli muuttunut leppien ja katajien ryteiköksi eli uudistus epäonnistunut. Nolvi raivasi ja hoiti metsän kasvuun. Tästä alkoivat vaikeudet: metsävirkamiehen arvovalta oli kärsinyt kolauksen. Jos Tapion kanne olisi mennyt läpi, olisi se johtanut kohtuuttomaan tilanteeseen: juuri järeytymässä oleva, huolella vaalittu kuusikko olisi lyöty nurin ja pantu tilalle viljavalle kasvupohjalle siihen huonosti sopivat männyntaimet. Ympäröivän kuusikon varjostus olisi tehnyt tehtävänsä. Naapurin tila oli merkitty Nolvin maiksi ja toisaalta Nolvin maita siirtynyt naapurin puolelle jne. Alaistensa innokkuudesta jo hiukan vaivaantunut Sysilampi teki sovintoehdotuksen: 10 aaria (10 x 100 m) aukoksi ja siihen männyntaimet, niin asia jää silleen
75vaan ei 95-vuotias Tässä vaiheessa juttu muuttuu entistä vauhdikkaammaksi. "Nyt kysymyksessä olevan kaltainen intoilu ja näpertely on omiaan horjuttamaan metsänomistajien luottamusta ja kunnioitusta yksityismetsälain valvojien toimintaa kohtaan ja siten vaikeuttamaan koko piirimetsälautakuntalaitoksen toimintaa", sanoivat todistajat ja esittivät puolestaan Nolville Tapion ansiomerkkiä hyvästä metsänhoidosta! Hyvän kuvan Tapion mahdista antaa se, että Pohjanmaan yksityisestä omistusoikeudesta elämöivät lehdet pimittivät lähes täysin tapauksen. Tiettävästi suunnitelmaan pantiin iänlisää siksi, että tietokone ei olisi muuten antanut haluttua aukkohakkuuta! Lisäksi katselmuskirjassa väitetään, että syytekuviolta olisi hakattu 35 kuutiota puuta, vaikka puun luovutustodistuksesta voi laskea, että kiistakuviolta oli hakattu vain noin 20 kuutiota. Minulle hän kertoi, että hän vain "selvitti taustoja". Parin kierroksen jälkeen se kuitenkin "katosi", kun Tapion apulaisjohtaja Pentti Takala kävi lehdessä. Kun Tapion laatimassa metsätaloussuunnitelmassa puuston iäksi oli pantu 95 vuotta ja esitetty aukkohakattavaksi, oli puuston ikä nyt syytekirjelmien mukaan 75 vuotta. "Kuusen uudistusikä oli. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . Keskustalaista Ilkkaa on kai pidettävä Vaasaa liberaalimpana. vsk . Tässä on keskusmetsälautakunta Tapion mielestä hävitetty metsää. Kun Nolvi voitti juttunsa alioikeudessa, yritti eräs oman juttunsa hävinnyt metsänomistaja lyhyttä kiitos kirjoitusta Vaasan yleisönosastoon: ei mennyt läpi, kuten ei lopulta edes lyhyt maksullinen ilmoitus! Aamulehti aloitti Nolvin tapauksella räväkän metsäkeskustelun marraskuussa 1981. No, lopputulos oli toki tätä kauttakin sama: sileäksi vaan, nyt siis siksi, että ''parhaassa kasvuiässään'' oleva metsä oli saatettu vajaatuottoiseksi. Nolvi kiistametsässä, josta hän otti suurimpia ylispuita pois. Kun metsälautakunnan maallikkojäsenten piti laittaa loppuun nimensä, he ryhdistyivät farssiksi muuttuvassa tilanteessa sen verran, että laitattivat loppuun eriävän mielipiteensä: vain 20 aarin "tehokäsittely" riittäisi synnin sovittamiseen. Kokoomuksen Vaasa-lehti ei julkaissut Nolvin yleisönosastokirjoitusta. Hän ei usko käynnillään olleen mitään vaikutusta lehden päätöksiin. 41. Ja kun Nolvi ei myöntänyt puolen hehtaarin hävitystä eikä suostunut 20 aarin käsittelyyn, lähdettiin lakitupaan. maastokatselmus, mukana lain vaatimat kaksi kunnan metsälautakunnan jäsentä. Uudistusiästä puuttuvat viimeiset 20 vuotta ovat erittäin olennaisia, koska puu on tuolloin V parhaassa kasvuiässään", Tapio muistutti hovioikeudelle. Metsää ei kannata enää kasvattaa tällaisenaan, vaan se on järkevintä uudistaa lisähakkuilla ja viljelyllä." Näin todetaan katselmuspöytäkirjassa, joka vastoin lakia oli täytetty jo etukäteen. Jäljellä aukkoinen ja repaleinen, lähinnä alikasvospuista ja kasvunsa lopettaneista koivuista muodostuva metsä, jonka pohjapinta-ala on keskimäärin 8-12 m 2 / ha. si kyseisellä tuoreella kankaalla ollut 95 vuotta. Kun soittelin ja kyselin tätä kummajaista, oli vastaus sama: no nuo suunnitelmathan on vain ohjeellisia... Mitali Nolville! Kun Nolvin juttu alkoi jo "puskaradionkin" välityksellä saada julkisuutta, lähti saarijärveläinen metsäteknikko ja metsätalousneuvoja puolustamaan häntä oikeuteen poikkeuksellinen teko. Kun eräs "kapinalinjan" metsänomistaja yritti oikea lehden yleisönosastossa Tapion häneen kohdistamia väitteitä, ei hän saanut yleisökirjoitusta läpi, mutta sai sentään maksullisen ilmoituksen. "Metsikkö saatettu vajaatuottoiseksi yksinomaan valtapuustoon kohdistuneella hakkuulla (harsintahakkuu)
941-831901 MITAT JA HINNAT: Pöytö, 80 cm " 120 cm 160cm Penkki, l 08 cm " 148 cm 629mk(ovh) 808mk(ovh) 952mk(ovh) 434mk(ovh) 527mk(ovh) Tuoli 357 mk (ovh) Jakkara 44 cm 264 mk (ovh) 62 cm 298 mk (ovh) Pöydön korkeus on 72 cm, istuimien 44 cm. Hongisto on näyttävän näköinen, kotoisan leppoisa ruokailuryhmä. Puhdistus käy kostealla pyyhkäisten. Hongisto-pöytiä valmistetaan kolmea eri pituutta. oy I!' 41350 Laukaa as, puh. HONGISTO Design Annikki & Ilmari Tapiovaara MÄNNYSSÄ ON TUNNELMAA HONGISTON ÄÄREEN KOKOAT YSTÄVÄT YHTEEN SUUREMMANKIN PORUKAN. Valitse tilan ja tarpeen mukaan! Ympärille istutat ystäväsi tuoleille, penkeille tai jakkaroille. SOITA JA KYSY LÄHIN OSTOPAIKKA, PUH. 941-831907.. Se on oksatonta massiivista mäntyä; pinta on suojattu katalyyttilakalla
Vuositilauksen maksan mieluiten D yhtenä, D kah tena, D ko lmena perättäisenä kuu kausieränä. ;:::::11==1 LM ==~=N=YT ==E~LÅ";::;:::;:. Voit tilata Eläinmaailman kaikkiin Pohjoismaihin ilman postimaksulisää, muihin maihin tilattaessa postimaksulisä. 1 TILAAJA (oma tilaus tai lahjan antaja) Sukunimi 1 Etunimi 1 1 1 1 Jakeluosoite Posti numero 1 Post itoim ipaikka Allek irjoitus (alle 78 v. (90)6164833 . . Vastauslähetys Eläinmaailma maksaa postimaksun HKI 10/21 Lupa 1012 Sanoma Aikakauslehdet Tilaajapalvelu PL 20 00003 HELSINKI 300. 1 \ TILAUSKORTTI 1 1 1 1 1 1 T KY, 1 11ä kii t_o_sk!k ···· . 1_ El··· _1 , aan van aan 1a monipuo ,sen ainmaa, man rastimani vai htoehdon mukai sesti: D Tilaan Eläinmaailman itselleni (3548) D Haluan antaa Eläinmaailman lahjaksi (3549) (Lasku lähetetään minulle ja lehdet haluamalleni henkilölle.) Ti lauspituudeksi valitsen D 12 kk hintaan 129 mk D 4 kk tutustumishintaan 39 mk M aksun suo ritan minulle tammikuu ssa lähetettävällä tilillepan oko rtilla. holhoojan allek irjoitus) 1 Puhelin 1 LAHJATILAUKSEN SAAJA Suk unimi 1 Etunimi 1 1 1 1 1 Jakeluosoite Postinumero 1 Post itoimi paikka Tämä tarjous on voimassa 31.12.1983 saakka. l== N== M==AA :::::::::::::::::: I L~M===A:::=::==:::=======' ! ITSELLESI TAI JOULULAHJAKSI = \ \ ELÄINTEN JA LUONNON YSTÄVÄLLE! \ Värikäs ja monipuolinen eri koislehti Saat vuosi kerran (12 n :oa) hintaan 129 mk tai tosiedullisen 4 kk:n tutustumistarjouksen hintaan 39 mk! luonnon ystävälle! ELAINMAAILMA ON HYVA LEHTI Sl~UJLE LUONNON YSTAVA • ilmestyy jo ka kuukausi 64-sivuisena, värikkäänä ja monipuolisena • lisäksi useita mielenkiintoisia erikoisliitteitä ja teemanumeroita • kertoo aina ajankohtaisesti, mitä luonnossa juuri nyt tapahtuu • opastaa luontoon ja eläimiin liittyvissä harrastuksissa • kertoo ko ko maapallon eläimistä, tutuista ja tuntematto mista • sopii koko perheelle • innostaa, viihdyttää ja aktivo i Kuva Hannu Hautala ____ A ,---TÄYTÄ VIEREINEN TILAUSKORTTI JA POSTITA SE JO TÄNÄÄN , TILAUSKORTIN POSTIMAKSUKIN ON JO MAKSETTU! Kun tilaat Eläinmaailman joululahjaksi, saat lahjakortin postitse itsellesi, jonka voit antaa edelleen lahjan saajalle. Lisätietoja saat tilaajapalvelustamme, pu h
Tätä tunnetta ilmentää esimerkiksi Martti Haavion Niittäjän iltalauluksi nimeämä runo, jonka Anna-Maria Myyry Keski-Inkeristä esitti näin: Jopa illakko tuleepi hämärikkö rientelöö; illakko miun isoini hämärikkö veikkoseni päivänlasku lankoseni. K. Siksi lähden metsään. Ku sanoisin vierahalle vieras viielle sanoopi kyläläinen kymmenelle kymmenen kaikelle kylälle. Eräkulttuurissa elävälle ihmiselle metsä oli elinehto ja se antoi ihmiselle kaiken tarpeellisen, suojan ja ravinnon. Maanviljelykseen ja karjanhoitoon siirryttäessä suhde metsään muuttui monisyisemmäksi; silloinkin metsä tarjosi riistaa ja turkiksia, mutta sen uhkaava luonne petojen lymypaikkana korostui. On kuvaavaa, että kunnioitettu, pelätty ja haluttu karhu oli saanut nimen, joka samasti otuksen ja sen elämänpiiriin. Hän tiivistää metsän puoleen kääntymistä käsittelevien runojen viestin näin: "Ihmisten joukossa minulla ei ole ystäviä, olen yksin. Metsä oli .osa maailmankuvaa siinä kuin taivaankappaleet tahollaan. Siellä ei ole tarvinnut sietää ihmisten panettelua eikä tunkeutumista kaivattuun yksityisyyteen. Mistä tien vilulle viitan hallalle hyvän hamosen paian pitkän pakkaselle sukat suurille Jumille. Inha on matkakertomuksessaan VienanKarjalasta (1911) kuvannut sattuvasti venehjärveläistä Vihtooraa, jolta kontio oli repinyt karjan: "Hän istuskeli sanaa sanomatta, yksissä paikoin, ei puhunut mitään, ei välittänyt kenestäkään. En osaa elää, tukehdun. Leipää ei ollut, ainoat lehmät oli karhu surmannut, ainoan hevosen pilalle repinyt." Suomalainen todellisuus on voimakkaasti sidoksissa metsään. Ainoa suojan antaja 50 Irma-Riitta Järvinen Metsän kasvot on tällaisessa paineessa usein ollut metsä, ulkopiiri. Metsä on jähmeä ja vaitelias, mutta sellaisenakin lohdullisempi ympäristö kuin ihmisten kylä. Metsä suojana Nykyajan ihminen saattaa romanttisesti ja yksipuolisesti luulla, että entisajan suomalaisten elämä olisi ollut tyynen harmonista: kyläyhteisöissä ihmiset ovat olleet toisiaan lähempänä ja tiiviimmässä vuorovaikutuksessa kuin nykyään. Lukemattomat lyyriset kansanrunot käsittelevät omaisten, suvun tai kyläyhteisön keskuudessa koettuja ahdistuksen ja yksinäisyyden tuntoja, joiden taustana usein olikin todellinen orpous. Impilahtelainen laulaja on esittänyt Kaarle Krohnille 1894 seuraavan laulun: Ei ole sitä sisarta jolle haastelen haluni pakisen mielipahani mielipahani panetteleisin. Metsä on koettu myös turvalliseksi siksi, ettei se petä luottamusta, kuten ihmiset. Ystäviäni ovat puut." Vaikuttavimmillaan tällaiset runot todistavat lähes panteistisesta luonnontunteesta tunnevire, jota on pidetty tyypillisesti suomalais-ugrilaisena. Jo alko vilu vihata kaste suuri karkotella. Turvan hakeminen metsästä on Senni Timosen mukaan niin tavallinen teema suomalaisessa kansanlyriikassa, että voidaan puhua laajasti koetusta ratkaisumallista. Kansanrunous ei kuitenkaan kuvaa metsää sinänsä, vaan kertoo ennen kaikkea ihmisen suhteesta siihen. Kansanrunot puhuvat kuitenkin toista. vsk.. "Mettä liikkuu", ilmaisivat menneen ajan sompiolaiset Samuli Paulaharjulle havaintonsa, että karhu oli herännyt talviuniltaan ja lähtenyt kömpimään. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . 1. Siellä en ole yksin. "Mettä" oli yksi karhun monista peitenimistä. Niukan elannon varassa elävä Karjalan korpien asukas tunsi pedot uhkana, jota oli yritettävä torjua maag1sm keinoin, loitsuin
Metsää kansoittivat haltijat; on todettu, että haltijausko koskee vain sellaista osaa luontoa, jota ihminen käyttää hyväkseen. Hänen oli varauduttava ensinnäkin toisten ihmisten kademieltä vastaan, mutta hänen oli myös taivuteltava metsä ja sen eläviä hallitsevat haltijat puolelleen, jotta pyynti onnistuisi. Objektiivisuus luo etäisyyttä ja synnyttää vaaran kohdella metsää kuin elotonta. Tyttö kertoi, että häntä ruokki vanha mies, joka toi ruoaksi leipää ja marjoja. Metsälle lähtijä anoo, että haltijat avaisivat metsän, "rahaisen aitan", "Tapion aitan", "tavara-aitan", "hopea-aitan", "kultakellarin ", "luisen lukon". Metsänhaltija oli vielä varoittanut tyttöä puhumasta, vaikka mitä kuulisi ja näkisi. "luinen lukko" -ilmaukseen, jota käytetään myös synnytysloitsuissa. Ihmiset ovat metsään katsoessaan nähneet siellä itsensä, olemassaolonsa eri puolet. Heitä lähestyttiin mielistellen ja maanitellen, kuten Arhippa Perttusen esittämässä metsälle lähtö loitsussa: Mieleni minun tekisi mieli käyä Metsolassa metsän neittä naiakseni metsän mettä juoakseni lihoa lehen alaista kuuta kuusen juurehista. Jos yöpyjä pelästyy metsänneitoa, tämä karkaa kääntäen miehelle kaarnaisen selkänsä, mutta jos mies hallitsee tilanteen, hänelle käy hyvin, kuten entiselle Kihniön ukolle: siinä makasi metsänpiika aamuun asti. Hän meni sitten aamulla metsästämään ja sai viisi peuraa. Maaginen metsä Metsän outous, johon sisältyi uhka, tarjosi kimmokkeen myös mielikuvitukselle: fantasiaolennot ja ihmeelliset tapahtumat sijoittuvat ulkopiiriin, tuntemattoman alueelle, metsään. Huomio kiinnittyy metsästä käytetyn aitta-vertauksen SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . Siten esimerkiksi Näsin Hanna Evijärveltä oli joutunut metsänpeittoon, kun äiti oli kiroten lähettänyt hänet lampaita hakemaan. Metsälle lähtö -loitsujen näkökulma on vastakkainen karjanhoitoloitsuille. Runon minä matkaa "itkien kotiin", jossa vanhemmat lohduttavat häntä. 51. Metsän puut olt mettä täynnä puun oksat punaista aitta. Koskemattomassa luonnossa ei ole haltijoita. Metsännenä oli oireiltaan epämääräinen tauti, jonka selitettiin tarttuneen metsästä. Hän on myös löytänyt sieltä toiveunet, ilon ja mielikuvituksen leikin, hetkittäisen vapahduksen arjen paineesta. Aamulla sanoi ukolle: "Sinä olet hyvä metsämies, sen tiedän, mutta mitä itikoita aina parhaiten toivoisit saavasi?" "Hirviä ja peuroja", sanoi ukko. Vastaan voi siellä tulla yksisilmäinen eukko, joka lahjoittaa sankarille taikaesineen, tai morsiameksi pyrkivä hiiri; metsässä voi oppia eläinten kielen tai joutua hiidenväelle palvelukseen. Samaan "itkien kotiin" -kaavaan on puettu monia laulutyyppejä, jotka kuvaavat ulkopnnssa koettuja vastoinkäymisiä kodin, sisäpiirin, turvallisuuden vastakohtana. Metsänpeitosta osasi vapauttaa vain tietäjä, joka hallitsi metsän "sulkemisen" ja "avaamisen" salat. Noita katsoi viinasta ja näki, missä tyttö oli: Päästyään vapaaksi metsänhaltijan käsistä tyttö kertoi, että hän kuuli, kuinka äiti kotona häntä huusi ja itki, ja sanoi nähneensä väkeä, joka häntä etsi. Metsän kuviteltiin kätkevän kohtuunsa paitsi petoja, myös tauteja. Ilotteleva fantasia aloittaa kertovan runon, jossa runon minä menee metsään ja juopuu: Mänin metsähän kesolla puhetessa putken maatin lehen kannan kasvaessa. Nuo ei kerro kellekään kullekaan ei kuihkuttele. Metsännenän katsottiin tarttuvan, jos metsässä liikkuja pelästyy kuollutta eläintä. Normirikkomuksessa metsänhaltijan koettiin asettuvan rankaisijan rooliin. Ihmesadut, joita kerrottiin viihdytykseksi ja raskaan arkipäivän helpottamiseksi, tuovat esiin metsän salaperäisen puolen. Mänen metsähän mäjelle puhun puille pääni päälle haastan haavan lehtosille pakisen pajun vesoille puhun puille puhtahille. Nykysuomalaisen metsä on objektiivisempi, laskelmien ja toimenpiteiden esineellistetty metsä, jota hoidetaan puiden tuottamiseksi ja joka on puiden summa. Metsänpeiton saattoi aiheuttaa ihmiselle tai karjalle myös pahansuopa tai normeja rikkova lähimmäinen. Ajatus metsästä mielen peilinä kertoo elävästä ja elollistavasta suhteesta metsaan. Millaisen mielen peili metsä silloin on. Metsän kohtu -vertauksen on tehnyt suomalaisille tutuksi myöhemmin Aleksis Kivi. Näitä olivat esimerkiksi Tapio, Ainikki, Mielikki, Metsolan metinen neiti, Ukko kultainen kuningas ja monet muut. Sadunomaisuutta sisältyy niihin meillä skandinaavista perua oleviin eroottissävyisiin metsänhaltijatarinoihin, joissa metsänneito lähestyy nuotiolla yöpyvää miestä. vs k. Erään etsijän hameenhelmankin kertoi häneen koskettaneen, mutta kukaan ei häntä nähnyt. Metsä on ihmesaduissa aluetta, jossa saattaa tapahtua mitä tahansa. Uhkaava metsä Ainoa keino yrittää suojautua metsän uhalta oli tuntea loitsut, maagisesti vaikuttavat sanakaavat, sekä taikamenettelyt. Petojen ja riistan täytyy lähteä liikkeelle ja tulla metsänkävijän näkyviin: "päästä vilja valloilleen, metsän vilja valloilleen". Metsä, mielen peili Entisajan suomalainen on kansanrunoudesta päätellen löytänyt metsästä vapauden ja rauhan, kun yhteisö on kaltoin kohdellut, mutta hän on nähnyt siellä myös oman pelkonsa ja kauhunsa hyökkäävien petojen tai vihamielisten metsänolentojen hahmossa. Karjanhoitaja päinvastoin pyytää metsää pitämään petonsa kahleissa, etteivät ne tulisi karjan kimppuun. Varhaiskantaisessa parannusopissa oli olennaista, että pystyttiin nimeamaan taudin alkuperä. Kohottelen koiriani jousiani jouvuttelen: ota, metsä, mieheksesi, urohiksesi, Tapio, korpi kolkkipoijiksesi. Metsälle lähtijä oli arkaluontoisessa tilanteessa irtautuessaan koti piiristä. Metsän suoman vapauden ja ilon särkee pahansuopa ihminen. Otin tuopilla olutta, otin tuopin, otin toisen, kohta kolmatta rupesin Hilpeys kostautuu ja oluenjuojalta varastetaan hevonen. Eläinsadut heijastavat ihmisyhteiskunnan ristiriidat metsään, eläinten valtakuntaan. Metsä saattoi kiusata ihmistä myös eksyttämällä hänet. Vahvan ja heikon kamppailussa voiton perii toiveunenomaisesti voimiltaan vähäinen mutta älyltään terävä kettu. Jos joku joutui metsänpeittoon, eivät etsijät häntä löytäneet, vaikka olisivat kulkeneet vierestä. Ukolla oli aina hyvä onni sen jälkeen saada peuroja ja hirviä, muttei yhtään karhua hän ole saanut, kun ei ymmärtänyt silloin pyytää. Hoitona käytettiin, paitsi monimutkaisia ja vaihtelevia taikamenettelyjä, myös loitsuja, joiden sisältönä oli anteeksipyyntö metsän väeltä esimerkiksi Kiteellä 1887 seuraavasti: Hyvä mehtä, kaunis mehtä, jos sie säikäyksestä kiusoot ja vaivoot tätä immeistä, niin asetu ja lepy lepytellessäin ! Käy nyt maata, mehän ukko, mehän ukko halliparta, mehän ehtoinen emäntä, villaisille vuoteille, pehmeille pellaville, kauneille kanan munille! Tai Suistamolla 1884: Terveh, metsän isäntä, terveh, metsän emäntä, terveh, ostetut orjat, terveh, palkatut piiat, päästäkää minua ta pellastakaa, kui lienen minä laatinut vääryyttä, ku olloo minun väärys, teiän syy, minä tuon tuohukset, laitan lahjukset. Sankari jättää turvallisen kotipiirinsä ja lähtee usein juuri metsään minnepä muualle
Esko Rantamaula on mm. Koska metsät ovat tärkein uudistuva luonnon52 Tässä lahoaa metsiemme arvokkain tuote: ensiluokkaisia mäntysahatukkeja on kasattu samaan pinoon kuusipaperipuiden kanssa. Liike jonka aloittivat taajamissa risuparroiksi ristityt luonnonsuojelijat ja maaseudulla omista metsistään huolta kantavat pienmetsänomistajat, saa jatkuvasti mukaansa akateemisia kynäilijöitä, korkeasti koulutettuja metsäntutkijoita ja muita alan ammattilaisia. Tutkija Ilmo Massa on todennut: "Valtio alkoi myös aktiivisesti tukea metsätalousja voimalaitoskompleksien keskitettyjä metsäja voimalaitosprojekteja, joiden sosiaaliset ja ekologiset kustannukset jäivät paikallisen väestön maksettaviksi." Kysymys on valtiollistetusta ryöstötaloudesta: Luonnonvarojamme käytetään siten, ettei luontainen uudistuminen kykene korvaamaan käytöstä aiheutunutta vähennystä. Pinnan alla kiehuu, ja on vain ajan kysymys milloin tunteitten palo tulee näkösälle yltyvänä kansalaistottelemattomuutena ja voimistuvina kansalaisliikkeinä. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . Kaikki valokuvat ovat Kemin ympäristöstä. Myös suomalainen metsäbyrokratia määrittelee itse virheensä. Meillä sanotaan olevan myös maailman huipputasoon yltävä metsäopetus, meillä on metsäntutkimuslaitos, piirimetsälautakunnat, keskusmetsälautakunta Tapio. Teksti Esko Rautamaula Kuvat Jorma Laurila Tarina suo malaismetsistä ''Paavillista erehtymättömyyttä tuki voimakkaasti se, että Paavi itse määritteli virheet", kirjoittaa yhdysvaltalainen taloustieteilijä Kenneth Galbraith. Metsäbyrokratialta puuttuu demokratialle ominainen vastavoima, joka pakottaisi korjaamaan virheet. televisiossa esitettyjen "Pato" ja "Metsäpeli" -ohjelmien käsikirjoittaja. varamme ja niiden varaan rakennettu teollisuus antaa ''yhden purnun syötäviä, toisen myötäviä ja kolmannen kotipitoja", pidetään Suomessa julkisin varoin yllä organisaatioita, joiden tehtävänä on suojella metsiämme ja turvata niiden kasvun jatkuminen, jopa lisääntyminen. Tästä huolimatta yhä kasvava joukko on sitä mieltä, ettei metsissämme ole kaikki niinkuin pitäisi. Täydessä mitassaan sen kokevat tulevat sukupolvet, joiden leipä syödään nyt tuhoamalla nuoret kasvussaan olevat metsät ja ne puut jotka ovat selviämässä kasvukykyiseksi luonnon ankarassa kilpailussa. Rohkeutta osoittaen mukaan tulee myös viroissa toimivia byrokraatteja. Myös koneet, laitteet ja rakennelmat tehdään sellaisiksi, että luonnonvarojen hyödyntämisessä suljetaan pois muut käyttömuodot kuten kalastus, metsästys ja marjastus. Luonnon rankaisu ei koko laajuudessaan kuitenkaan heti kohdistu niihin, jotka sitä vastaan ovat rikkoneet. Juhannuksen korvilla tällaisista pinoista kuuluu iloinen rouske kuoriaisten juhliessa. Toisaalta on myös huomattavaa, että niiden maara jotka taannoin ivasivat hattuvaaralaisia ja koijärveläisiä on voimakkaassa laskussa. vsk.. Suuri Luonto on hiljainen kirjoittaja. Arvelen ettei näille enää varata pöytiä soittoruokaloissa vokalistin läheltä. Mutta sillä on omat lakinsa ja myös omat rankaisumenetelmänsä. Kun todistamisoikeus ja tuomiovalta ovat metsäbyrokratialla, tuomituiksi tulevat yleensä ne, jotka vaivojaan säästämättä opiskelevat luonnon kirjoituksia ja yrittävät soveltaa luonnolta saamaansa oppia käytäntöön omissa metsissään
53. Tämä kaikki on tehty osittain valtion varoin. Pohjoissuomalaista kuunmaisemaa Orwellin vuoden kynnyksellä: Kuusimetsä hakattiin paljaaksi, syväaurattiin ja istutettiin männylle huonolla menestyksellä, sillä taimet kuolevat. vsk. Kuka kantaa vastuun t äistä hukkaan heitetyistä veromar, qista?, Esko Rantamaula kysyy. ' , ' SUOMEN LUONTO 1/ 84 43
Pino alkaa olla jo täysin arvoton. Puupulasta huolimatta Kemi-yhtiöllä ja Veitsiluodolla on varaa tuhlata: kymmeniä pinoja makaa heitteillä lahoamassa eri puolilla Kemin ympäristössä. Metsäbyrokratia määritte_lee itse virheensä Laki vartioi pystyssä olevia puita, kaadettuna niiltä katoaa lain suoja. Nämäkin 20-30 kuutiota kuusipaperipuuta ovat jo parisen vuotta odottaneet noutajaa. 54 SUOMEN L UONTO 1/ 84 43. vsk.
Luonto hylkii vaaraa puulajia. Aluksi hyvin kasvamaan lähteneet istutusmännyt alkavat parikymmenkesäisinä kärsiä erilaisista kasvuhäiriöistä, mm. Metsää tällaisesta taimikosta ei tule. Myös hirvet ottavat oman veronsa. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. 55. monilatvaisuudesta. vsk
Istutetut taimet eivät menesty: alakuvassa yksi taimi on jo kuollut, toinen kärsii monilatvaisuudesta ja kolmaskaan tuskin näkee tulevaa kesää. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . Tilalle yritetään väkisin istuttaa mäntyjä, vaikka alue on luontaisesti kuusen kasvupaikkaa. Puumassan tilavuus suureni 30-40-kertaiseksi. Harvennushakkuilla olisi metsän tulevaisuus turvattu Kannon vuosirenkaista näemme, että kun kuvan noin 140vuotias kuusi sai 70-vuotiaana harvennushakkuun jälkeen (puukonterän kohdalla) lisää kasvutilaa, se äityi kasvamaan paksuutta seuraavien 70 vuoden kuluessa vielä vaaksan verran lisää. 56 Nyt tällaiset hyvässä kasvukunnossa olevat puut raivataan hakkuissa pois. vsk.
vsk. 57. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. Tilalle Jaa lohduton raiskio, jonka vasta luonto itse metsittää vuosikymmenten kuluessa. Jos olisi tyydytty harvennushakkuisiin, olisi säästetty nyt haaskatut veromarkat ja turvattu metsän tulevaisuus
Ensimmäinen ''teollinen vallankumous" tapahtui vajaat kaksi vuosisataa sitten ja sen ongelmalliset seuraukset koskivat sosiaalista ympäristöä pikemminkin kuin ihmisen suhdetta luonnonympäristöön. manageria! rationality). Välimeren maiden erosoituneet maisemat ovat pysyvä todiste tarkoituksenvastaisesta tuhosta, joka liittyi muinaisten kulttuurien luonnon hyödyntämiseen. Se koostuu seuraavasta syyja seurausketjusta: Niukkuudesta vaurauteen ja takaisin. Jos haluamme kohdata ne järkevästi meidän ei pidä epäröidä kysyä edes sitä, soveltuuko tieteen, teknologian ja teollisuuden yhteisvaikutuksesta kehittynyt elämänmuoto ihmiselle biologisesti. Elämä jatkuu mutta säilyykö ihmislaji. Nämä ympäristövaikutukset uhkaavat palauttaa teollistuneet yhteiskunnat .saavutetun vaurauden tasolta ehkä peruuttamattomaan niukkuuden tilaan kauan ennen kuin suurin osa ihmiskunnasta on noussut köyhyydestä minkäänlaiseen vaurauteen. Tämä puolestaan ei voi olla vääristämättä kyseisten maiden taloutta ja koko maailman taloudellista tasapainoa. Kutsun asiaa "kehityksen paradoksiksi". Ohjaavan järjellisyyden käsitteeseen sisältyy, että se on alisteinen ihmisen tahdolle, koska sitä käytetään nimenomaan inhimillisten· tavoitteiden saavuttamiseksi. Jo varhaisessa vaiheessa sellainen luontoon puuttuminen, maanviljely ja karjankasvatus, aiheutti joskus peruuttamattomia ympäristötuhoja. vsk.. Vaikkakin ihmisen ja biosfäärin yhteiskehityksestä tuli ongelma jo siirryttäessä metsästäjä-kerääjä vaiheesta maanviljelyvaiheeseen, vasta seuraava suuri muutos ihmisen elinehdoissa, teollisuusaikakauden alkaminen, teki yhteiskehityksen ongelmista ihmiskunnan kohtalonkysymyksen. Asevoimien turvatessa teollisuusmaiden taloudellisen perustan valtioidenvälinen kilpailu saa vielä uuden ulottuvuuden, kilpavarustelun. Niiden pitäisi olla muistutus myös meille. Yksilöiden elämässä nämä vaikutukset tuntuvat vieraantumisena, pelkona ja stressinä; yhteiskunnallisten järjestelmien valtarakenteissa ne puolestaan esiintyvät kiihtyvänä valtioidenvälisenä kilpailuna raaka-aineista, energianlähteistä ja markkina-alueista. Nimenomaan tämäntyyppiseen rationalisuuteen viittaavat Francis Baconin, suuren filosofin ja tieteellis-teknologisen sivilisaation profeetan siivekkäät sanat "scientia et potentia humana in idem coincidunt", jotka usein tiivistetään iskulauseeksi "tieto on valtaa". Teollistaminen, vaikkakin on saanut aikaan odottamatonta vaurautta, on aiheuttanut myös luonnonvarojen asteittaista köyhtymistä, maan eroosiota, ilman ja veden saastumista, ja pitkällä aikavälillä myös mahdollisia ilmastomuutoksia. Ei ole liioiteltua kutsua niitä ihmislajin kuolemanuhaksi. Samanlainen tuhoisa tapahtumasarja on nykyisin käynnissä osissa Afrikkaa ja muilla alueilla, joille teollistuneen ja teknisen sivilisaation vaikutus on vasta viime aikoina ulottunut. Suuret teollisuusvallat kuluttavat kasvavan osuuden tuotantovoimistaan asetuotantoon ja kehittyneisiin ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden järjestelmiin, ja suuntaavat yhä enenevästi tutkimusta ja kehitystä niihin. Tieto on valtaa haaste tieteelle Teknosfääriksi voidaan kutsua sitä osaa luonnosta, johon on painanut jälkensä inhimillinen "tekne" eli se taito, joka on saavutettu luonnon tapahtumakulkujen hallinnassa ja raaka-aineiden hyödyntämisessä inhimillisten tavoitteiden hyväksi. Georg Henrik von Wright Onko Voiko maailman pelastaa sama järki, joka on mahdollistanut sen tuhoamisen, kysyy akateemikko von Wright kirjoituksessaan. Siksi ihmisen ja biosfäärin yhteiskehityksen ongelmalliset seuraukset, jotka aiheutuvat teknosfäärin tunkeutumisesta biosfääriin, automaattisesti muosuoMEN LUONTO 1/ 84 43 . Kuten historia on monesti osoittanut, valtiot eivät välttämättä pidättäydy sotilaallisesta väliintulosta ja aseellisesta selkkauksesta taloudellisten etujensa suojelemiseksi rajojen takana. Voidaan sanoa, että ihmisen ja luonnon yhteiskehitys tuli ongelmalliseksi silloin, kun ihminen ensi kerran suunnitelmallisesti puuttui luonnon "häiriintymättömään" kulkuun. Myös tämä mahdollisuus täytyy tunnustaa rohkeasti ja arvokkaasti. Mutta sen totuudellisuuden pitäminen itsestäänselvänä olisi älyllisesti epärehellistä. Tämä on itsessään kyllin pahaa. Entisestään tilannetta vielä kiristävät psykologiset seuraukset, joita ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaavat ympäristöongelmat herättävät eri tietoisuuden tasoilla. Näitä yhteenliittyviä kehityskulkuja tarkoitan "kehityksen paradoksilla'' . Nimi juontuu kreikan kielen sanasta "nous", jonka käännän tässä termillä "ohjaava järjellisyys" ( engl. Koska tämän sfäärin syntyminen ja kehitys on niin paljolti tietoisen suunnittelun tulosta ja perustuu järjestelmälliseen tiedon hankintaan, sitä voitaisiin myös kutsua -Bergsonin, de Teilhardin, Vernadskyn ja muiden tavoin noosfääriksi. Muutos on äskettäinen. Ehkä vastaus on että ei sovellu, ja että sen kehitys merkitsi lopun alkua ihmiselle biologisesti elinkelvottomana lajina. Tämä tapahtui silloin, , kun alettiin viljellä maata ja kesyttää villieläimiä. Epäsuorasti myös kaikki välineet (työkalut ja koneet), joilla luontoa käsitellään, kuuluvat teknosfääriin. Se että nämä seuraukset myöhemmin muuttivat myös ihmisen suhteen biosfääriin ongel58 malliseksi on helppo ymmärtää ja samalla se on yllättävää, paradoksaalista
Mutta on houkuttelevaa nähdä tässä yhteys teoreettisen kehityksen ja käytännön vaatimusten välillä. teellinen maailmankuva on kokemassa muutoksen, joka on luultavasti perusteellisin kopernilaisen ja galileilaisen vallankumouksen jälkeen tähtitieteessä ja fysiikassa noin 400 vuotta sitten. Kokouksen avasi akateemikko von Wright puheenvuorolla, jonka olennainen sisältö on suomennettuna ohessa. (Ajattelen nyt erityisesti Nobel-palkitun Ilya Prigoginen ajatuksia ja työtä.} Tieteellinen ajattelu muuttuu Kaksi erityistä piirrettä jotka erottavat oman vuosisatamme tieteellisen ajattelun edeltävistä, ansaitsevat tässä maininnan. Ja biologiasta lähtöisin olevat ajatukset kuten esimerkiksi evoluutioprosessien yksisuuntaisuus, ovat vaikuttaneet pysyvyyden ja rakenteen tutkimukseen kemiassa ja fysiikassa. Koko joukko ongelmia aiheutuu teknosfäärin itsensä sisäisistä kehityskuluista ja niiden psykologisista ja sosiaalisista haittavaikutuksista. Mutta niitä tieteellisen ajattelun yleisiä muotoja, jotka nyt ovat asteittain korvaamassa vanhat, ei ole muovannut niinkään paljon viime aikojen kehitys fysiikassa kuin kehitys biologiassa. Tiede ei ole paholainen eikä enkeli Tämä kahden haasteen luonteesta. Mikä lieneekään totuus asiasta, on varmaa että ne muutokset tieteellisessä maailmankuvassa, joita nyt olemme todistamassa, ovat juuri niitä joita tarvitaan, jos tieteen halutaan edistävän sopeutumista teknosfäärin aiheuttamiin haittavaikutuksiin sekä biosfäärissä että ihmisen omassa elämässä. Kolmas kokous pidettiin viime syyskuussa Suomessa. Institut de Ja Vie on kansainvälinen elämää tutkivien tieteiden yhdistys, joka järjestää tieteeJJisiä kongresseja ja symposiumsarjoja. Mutta sama seuraisi jos pitäisimme itsestäänselvänä kielteistä vastausta ja antaisimme syvän epäuskon tieteen ja teknologian voimaan tukahduttaa viimeisenkin toivonkipinän avun saamisesta niiden suunnalta. On lisäksi ilmeistä, että tällaisia muutoksia on nyt tapahtumassa on ollut ainakin vuosisadan puolivälistä asti. seppa. Molemmat piirteet, holismi ja teleonomia, ovat yhteydessä jo mainittuun paradigmakeskuksen muutokseen nykytieteessä klassisesta fysiikasta jälkidarwiniJaiseen biologiaan. Ihmisen luoma tekniikka kääntyy ihmistä vastaan Joku voi ajatella että kun ensimmäinen haaste on onnistuneesti voitettu, toinenkin hoituu automaattisesti, eli vertauskuvallisesti sanoen että jos ihminen voi elää sopusoinnussa luonnon kanssa, hän voi myös elää sopusoinnussa itsensä ja toisten kanssa. Myös ne ovat ihmisen ja biosfäärin yhteiskehityksen ongelmia. Haaste on kaksiosainen: Ensiksikin: voidaanko teknofäärin biosfäärille aiheuttamat häiriöt hallita tai poistaa niin ettei luonto enää "lyö takaisin" ja ihmisen "sallitaan" jatkaa luonnon hyödyntämistä. Näin olisi, jos teollistuneeseen tuotantoja elämäntapaan liittyvät inhimilliset ongelmat johtuisivat yksinomaan uuden elämänmuodon Juomista ympäristöongelmista. Biologiasta johtotiede fysiikan tilalle Yhtä asiaa voidaan kuitenkin pitää varmana: jotta selviydyttäisiin ihmisen ja biosfäärin vuorovaikutuksen ongelmista, tarvitaan syvällisiä muutoksia tieteellisissä menetelmissä sekä käsitteenja teorianmuodostuksessa. nano dostavat haasteen tieteelle. En tiedä vastausta. Systeemiteoria on ensisijainen holistinen menetelmä. Teleonomia puolestaan merkitsee luonnossa meneillään olevien tapahtumakulkujen ymmärtämistä välttämättöminä ja riittävinä ehtoina niille tiloille, joita kohden prosessit kehittyvät tai joihin ne tasapainottuvat. Holismi merkitsee kokonaisuuden osien niiden tehtävien ja rakenteen eriytymisen ymmärtämistä suhteessa kokonaisuuden ominaisuuksiin, joita ei voi päätellä osien ominaisuuksista tai selittää niiden pohjalta. Näyttää olevan paikallaan sanoa, että biologia on perimässä aseman jota fysiikka hallitsi edeltävinä vuosisatoina täydellisen tieteen esikuvana. Ne nostattavat kysymyksen, kykeneekö inhimillinen rationaalisuus jota olen kutsunut "ohjaavaksi" korjaamaan kehityksen virheet, jotka johtuvat osittain teknosfäärin vaikutuksista luontoon ja osittain teknosfäärin vaikutuksista ihmiseen ja yhteiskuntaan. Mutta ne eivät koske ihmisen suhdetta biosfääriin niinkään paljon kuin hänen suhdettaan hänen omaan luomukseensa, teknosfääriin. Ajattelen erityisesti informaation koneellistumisen ja työn automatisoimisen aiheuttamia inhimillisiä ongelmia. 59. Tie··. ta lähinnä luonnontieteille fysiikasta biologiaan. vsk . Mekanistisen determinismin maailmankuva, joka nousi näistä kumouksista ja muovasi tiedemiesten asenteita ja uskomuksia pitkälle tämän vuosisadan alkuun, on menettänyt otteensa inhimillisestä ajattelusta Ensimmäisenä vanhaa maailmankuvaa järisytti kvanttifysiikka. Kutsukaamme niitä holismiksi ja teleonomiaksi. Voidaan kysyä ovatko paradigmanmuutoksen aiheuttajana vain tieteen sisäiset suuntaukset, vai onko se saanut ulkoisia sysäyksiä tarpeesta selviytyä käytännön tasolla ihmisen ja biosfäärin vuorovaikutuksen ongelmista. Molemmat asenteet ovat siksi yhtä tyhmiä ja ihmiseltä järjellisenä olentona voidaan odottaa jotain parempaa. Toisen kaltaiset ongelmat koskevat ensisijaisesti käyttäytymisja yhteiskuntatieteitä psykologiasta taloustieteeseen. Näin kuitenkaan tuskin on. Ja toiseksi: Voidaanko psykologisen ja yhteiskunnallisen tason häiriöitä, jotka juontuvat alunperin muutoksista ihmisen ja luonnon suhteessa, valvoa ja korjata niin, ettei ihmiskunnan tarvitse pelätä teknologian vieraannuttavaa ja alistavaa vaikutusta elämänmuotoihin eikä laajamittaisen aseellisen konfliktin aiheuttamaa ihmiskunnan tuhoa ja mahdollista täydellistä katoamista. Työryhmä International Academic Council for Global Systems Studies on järjestänyt kolme suppeahkoa, korkeinta asiantuntemusta edustavaa kokousta aiheesta "The Co-evolution of Man and the Biosphere" (Ihmisen ja luonnon yhteiskehitys). Ensimmäisen kaltaiset ongelmat asettavat haasteisuoMEN LUONTO 1/ 84 43. Ja tämä käy yksiin sen sinänsä erittäin tärkeän tosiseikan kanssa, että nämä kaksi tieteenalaa ovat laajentuneet toisteI-1sa alueille. Sen paremmin myönteistä kuin kielteistäkään vastausta kysymykseen ei voida pitää itsestäänselvänä. Fysiikka ja kemia ovat vallanneet biologian molekylaarisella tasolla. Myönteisen vastauksen pitäminen itsestäänselvänä merkitsisi sellaisen kevytmielisen ''tieteellisen optimismin" rohkaisemista, joka antaa ihmislajia uhkaavien voimien jatkaa kulkuaan kunnes vahinko on ehkä korjaamaton
Kuvassa on kuusen suopursuruoste. Näistä oli tavallisia kuusia yli 200 useimmat niistä suuria tai muuten maisemallisesti merkittäviä puita ja poikkeavia kuusimuotoja 170. Käärmekuusen oksat ovat joko haarattomia tai hyvin niukkahaaraisia pitkiä lonkeroita. Monimuotoinen kuusi Kuusen ja sen sukulaistenkin yleismuoto on sama: kapean kartiomainen. Kuusi ei siis kuulu erityisesti suojeltaviin lajeihin, päinvastoin: kuusen runsaus on suojelun ongelma. Ja kuusi on niistä tutuimpia. Lopulta joku paasi katsomaan, mitä lapussa luki: Mänty = pitkät neulaset; Kuusi = lyhyet neulaset. Suomessa ei puiden tunnistaminen juuri tuota ongelmia: harvinaisimmatkin lajit mukaan lukien puulajeja on vain kolmisenkymmentä ja yleisiä niistä on kymmenkunta. Ruostesienet värjäävät ajoittain kuuset kellanruskeiksi. Luonnonsuojelukohteiden luettelossa oli jo vuonna 1978 rauhoitettuja kuusia tai kuusiryhmiä lähes 400. Paljon kyselyjä mm. koko kuusen levinneisyysalueella. Näitä on erityisen runsaasti toisaalta SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . Siemeniä käyttävät eläimet ovat sopeutuneet tähän; esimerkiksi käpylintu vaeltaa aina sinne missä on siemeniä. radion Luontoiltaan aiheuttaa maata pitkin matava mattomainen, rungot on kuusimuoto. EteläSuomessa vallitsee leveähkö kuusi, josta hyvin jyrkästi poikkeavat Lapin lyhytoksaiset, kynttilämäisen kapeat "lapinkuuset". Kultakuusi ja purppurakuusi, jotka ovat saaneet nimensä nuorien neulasten väristä, sekä erilaiset tiheäoksaiset kääpiömuodot ovat varsin sopivia myöskin pihakasveiksi. Mutta silti maan eri osissa kuuset ovat erinäköisiä. Vaihtelusta antanee jonkinlaisen kuvan poiminta näiden erikoisuuksien nimistä: kaarnakuusi, kampakuusi, keppikuusi, kultakuusi, kyntteIikkökuusi, käsnäkuusi, kääpiökuusi, käärmekuusi, Iuutakuusi, mukurakuusi, pallokuusi, patakuusi, pensaskuusi, purppurakuusi, pylväskuusi, riippakuusi, risukuusi, sikermäkuusi, surukuusi, tapionpöytä, tuulenpesäkuusi, ja vaivaiskuusi. Runsaimmin on rauhoitettu käärmekuusia 75 kpl, lisäksi parikymmentä kultakuusta, useita tapionpöytiä, riippakuusia ja pylväskuusia. Kuusi on runsaimpia puulajejamme ja metsäteollisuutemme pääraaka-aineita. vsk.. Luonnossa tällainen varsin niukalla neulasmäärällä varustautunut puu jää armotta tappiolle normaalien kasvinkumppaniensa kiriessä edelle ja peittäessä käärmekuusen varjoonsa. Vanha kasku kertoo metsänhoitajasta, joka aina metsään mennessään otti taskusta muistilapun ja vilkaisi siihen vaivihkaa. Sienirihmasto elää neulasen sisällä ja keltaiset itiöt purkautuvat lehden pinnalla olevista pesäkkeistä. Tämän alueellisen vaihtelun lisäksi kuusella on runsaasti yhdestä tai muutamasta perintötekijästä riippuvia muotoja, joita esiintyy hajanaisesti, tavallisesti yksittäispuina siellä täällä 60 Kuusen siemensato vaihtelee: katovuodet vuorottelevat käpyvuosien kanssa. Seppo Vuokko •• Ammät äyhkyen elävät kuuset paukkuen palavat Näin joulun alla esittelemme päättyvän vuoden puun, kuusen
Metsänrajapuut ovat kurjia ja resuisia, tykyn ja tuivertavien tuulten runtelemia. .... , ... t,. . ., Koivu on metsänrajapuuna pohjoismainen erikoisuus. .. .. Jo Itä-Lapin tuntureilla kuusi kiipeää koivun rinnalle ja idempänä kuusi ja lehtikuusi muodostavat koko metsänrajan. ,~, .~ I • 61. J ,;
Ylen voimakkaasti hakkuutähteissä tai yli kesän metsään Jaane1ssa puupinoissa lisääntynyt kirjanpainajajoukko voi ainakin yrittää iskeytymistä terveeseenkin puuhun. Ei kovin paljon ole männynhavunsyöjiäkään, mutta ne kuitenkin kelpaavat merkittävästi paremmin niin metsolle kuin hirvellekin. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . ,--,,__.,,.. Eikä neulasten syöjiä ole paljon hyönteisissäkään. Luonnonsuojelualueiden maapuut ja kelat eivät kuitenkaan ole osoittautuneet tällaisiksi massalisääntymisen paikoiksi vaan esimerkit suurista kirjanpainajatuhoista on täytynyt hakea Ruotsista ja Norjasta etteivät metsät olisi jo olleet happosateiden heikentämiä. Kukinnan runsauden vaihtelu välillä runsas kukinta, välillä aivan olematon lieneekin kuusen keino torjua kiusallisia siementuholaisia. Jos neulaset eivät kelpaak.aan, maistuvat silmut oravalle ja siemenet käpylinnuille, käpytikalle, oravalle ja lukuisille hyönteisille. Erilaiset siementuholaiset voivat tuhota hyvänkin käpyvuoden siemensadon miltei kokonaan. Joskus oksien kärjet nousevat pystyyn ja kasvavat uusiksi rungoiksi. Ytimen millimetrin murto-osan vahvuiset vuosirenkaat jäävät muistuttamaan ankeista lapsuusvuosista. Havukirvat, joita meillä on kaksi lajia, suojautuvat paremmin: ne saavat ärsytyksellään kuusen kasvattamaan vuosikasvaimeensa käpymäisen äkämän, jonka sisällä kirvat viettävät melkoisen turvattua elämää. Hyönteisistä kaarnakuoriaiset ja niistä etenkin kirjanpainaja ovat kuusikoiden pahimpia tuholaisia. Aivan terveeseen, hyväkuntoiseen kuuseen ei juuri mikään tuholainen pysty iskemään: voimakas pihkavuoto tukehduttaa yrittäjän alkuunsa. Muoto voi joskus olla perinnöllinenkin, mutta useimmiten kysymyksessä on runkonsa tapaturmaisesti menettänyt kuusi, jonka alimmat, maata pitkin painuneet oksat jatkavat kasvuaan. , , /·r // ·, . Ennen kulot pitivät kuuset kurissa saaristossa, toisaalta Lapissa vaarojen lakiosissa ja tuntureilla lähellä metsänrajaa. 1 :1 1 ' \ 1 \ ~ -=~-__ :. 2000 . Kirvoja kuusenkin ok,/~~i.t .,,_. 1 1 1 . Keski-Euroopan kuusikoissa ajoittain laajaa tuhoa aiheuttanut havununna perhonen ei edes kuulu vakituiseen lajistoomme. Kun varjostavat puut kaatuvat, kitutaimi lähteekin nopeaan kasvuun ja kasvaa kunnon puuksi. 62 Kuusikon synkeässä varjossa ei kuusentaimen ura helpolla urkene. Sen rungon puuainesta tai jälttä nakertaa monikin eläin ja runkoa pehmittävät lukuisat sienet. Kuusen rungolla on monta nakertajaa Vaikka neulasta jääkin rauhaan, tuholaisilta kuusi ei ole säästynyt. '3000 Kuusi saapui Itä-Suomeen vasta nelisentuhatta vuotta jään sulamisen jälkeen ja yli maan leviäminen vei miltei 3000 vuotta. vsk.. Mutta jos kuusi on jostain syystä heikentynyt tai vaikkapa myrsky on vaurioittanut sen juuristoa, tuholaisille avautuu tie läpi kuusen suojausten. Ensimmäiset tukehtuvat pihkaan, mutta jos yrittäjiä on tarpeeksi, puu lopulta väsyy ja joku onnistuu. Turva ei kuitenkaan ole täydellinen: loispistiäiset tavoittavat kirvat sieltäkin. Se kituuttaa vuosikymmeniä hämärässä saavuttaen ehkä metrin, puolentoista pituuden. Kuusenneulaset eivät maistu Kuusi on yksi metsiemme TILASTON POHJAl(ARTTA 1 1 l\j8J 8ASKARTP-N FOR STATISTII( 1 1 1983 raja , , , , , , valtapuista. Numerot ovat vuosia nykyhetkestä taaksepäin. -~ -_ ·. : .. Näitä kehämäisiä kuusikirkkoja, joissa kuollut kantapuu seisoo vielä pappina keskellä, näkee metsänrajan tuntumassa. Kimmo Tolonen: Sorbifolia 2/ 1983. Vapaina elävät kirvat imevät nesteitä neulasista ja ovat puolestaan monien kuusessa asustavien petohyönteisten ja hämähäkkien ravintona. Tavallisesti se saa vallan hakkuuaukeaman tai uuden tien reunassa auringon paahteen heikentämissä kuusissa. sistoissa sentään elää. Siihen nähden on suorastaan ihmeellistä, ettei meillä ole oikeastaan ainoatakaan suurempaa eläintä, nisäkästä tai lintua, joka käyttäisi kuusen neulaston tarjoamaa suunnatonta ravintomäärää hyväksi
Vaikka tuho on yleinen, itse kääpää ei kovinkaan moni ole nähnyt: kääpä on Erityisesti talvisin pohjantikka on kuusikoiden lintu, joka kaarnakuoriaisten ja särvijäärien toukkia jahdatessaan kuorii pystyynkuolleitten kuusien kaarnaa isoina Jastuina. Tämä happohuuhtelu on jo vienyt Etelä-Suomen kuusilta naavaparrat. Sienten lahottaessa kariketta siitä liukenee sadevesiin humushappoja, jotka uuttavat maasta ravinteita, erityisesti kalsiumia ja magnesiumia. Useat lehtojen suojelualueet on perustettu juuri runsaan kasvilajiston suojelemiseksi ja niitä, kuten esimerkiksi Karkalin luonnonpuistoa, pitää koko ajan hoitaa poistamalla alikasvoskuusia. Sen sijaan kuusen liian hyvä menestyminen huolestuttaa. Se tunkeutuu kuivillekin kankaille, joilla se tosin kasvaa hitaasti ja jää pienehköksi, mutta estää kuitenkin muiden puulajien uudistumisen. Kun laho on nimenomaan paksuimmassa tyvitukissa, ovat menetykset vuosittain satoja miljoonia markkoja. Kariketta pystyvät lahottamaan lähinnä eräät sienet. Etelä-Suomessa tuhoisin on maannousemana tunnettu juurikääpä, jonka pehmentämään puuhun myös hevosmuurahaiset usein kaivertavat käytäviään. HeSUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . Mutta valon puute ei ole ainoa syy. Ennen pitkää on päätettävä, annetaanko kaikkien suojelualueidemme muuttua laidasta laitaan synkeiksi kuusikoiksi vai sallitaanko kulot. vosmuurahaisyhteiskunta asettuu mieluusti asumaan osittain lahonneeseen puuhun ja houkuttelee taas puolestaan palokärjen naputtelemaan omat kolonsa puun tyveen. Seitsemisen komea Multiharju mahtavine ylispuupetäjineen ja keloineen on kuusettumassa ja sama uhkaa useimpia suojelualueita. Rehevä lehtipuulehto muuttuu kuusettuessaan melko karuilmeiseksi. Kuusen karike on hyvin hapanta, hitaasti lahoavaa ja sitä kertyy paljon, vaikka neulaset pysyvätkin puussa puhtaassa ilmassa jopa toistakymmentä vuotta. Vain kuusikko pystyy uudistumaan ilman kata63. Korpikuusen katkerat kyyneleet Tiheän kuusikon alla ei juuri mitään kasva. pieni, valkea ja esiintyy lähinnä kaatuneiden kuusten juuristossa usein sammalen rajassa tai suorastaan alla. Kuusen tiheä oksista kerää ilman saasteita myöskin poutakausina ja kun sadevesi huuhtoo oksiston, maahan valuva vesi voi olla jopa neljä kertaa happamampaa kuin satava vesi. Etelä-Ruotsissa, missä luontaisesti ei ollut kuusikoita, on 1700-luvulla istutetuista kuusikoista löydetty jo tyypillinen pohjoisten kuusimetsien podsolmaannos: parissa sadassa vuodessa on ravinteinen ruskomaa muuttunut karuksi podsoliksi. vsk. Kulot kunniaan. Kuusi on ainoa puulajimme, joka tehokkaasti pystyy lisääntymään toisten puiden alikasvoksenakin. Kuusen suojeleminen ei ole happosateistakaan huolimatta luonnonsuojelun ongelma. Osan näin vapautuneista ravinteista kuusi pystyy käyttämään hyväkseen, mutta osa karkaa kuusen pinnallisen juuriston ulottuvilta: maa köyhtyy. Männyt ja lehtipuut, luonnon moni-ilmeisyyden kannalta niin tärkeä haapakin, häviävät. Nyt happosateiden aikana kuusikko happamoittaa maata entistä tehokkaammin. Aikaisemmin säännöllisesti toistuvat kulot pitivät kuusen kurissa: maapalona etenevä kulo tuhosi kuuset mutta jätti isot männyt ja rauduskoivut siementämään paljaalle maalle. Nyt ihminen torjuu kulot. Kaikella on hintansa: jos onkin puun korjuu 1arein konein halvempaa, leviävät koneitten vaurioittamiin puihin nopeasti myös tuhosienet. Jos kuusikko on kyllin tiheä, se käyttää valon niin tarkkaan hyväkseen, ettei sen alla pysty tulemaan toimeen kuin jotkin kaikkein voimakkainta varjoa sietävät saniaiset, sammalet ja käenkaali. Meillä ehdottomasti pahin kuusen tuholainen on yleisesti maannousemaksi kutsuttu juurikääpä. Sen aiheuttama tuho on tuttua kaikille vähänkin kuusikoita katselleille: juuristosta ylöspäin leviävä tumma laho, joka vähitellen muuttaa rungon tyven ontoksi
Keski-Euroopasta raakkukanta on huvennut kymmenenteen osaan vuosisadan alun tilanteesta. Raakulla menee kuitenkin huonosti. Koiras laskee heinä-elokuussa siittiönsä veteen, josta ne joutuvat naaraan kiduslehtien väliin ja hedelmöittävät naaraan sadattuhannet munat. Jokihelmisimpukalla on monia kansanomaisia nimiä, joista tärkein "raakku" on käytössä Pohjanmaalta Lapin perukoilla asti. Joskus mutu tai jokin muu kuin lohikala voi toimia tilapäisenä väli-isäntänä. Margaritifera margant1fera (L.) jokihelmisimpukan latinankielinen mm1 tarkoittaa helmenkantajaa. Tyypillisimpiä esimerkkejä ovat Pohjanmaan SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . Purotaimen ja joskus lohi ovat meillä, samoin kuin Keski-Euroopassa, raakun väli-isäntiä. Amerikassa myös puronieriä, taimen ja kirjolohi ovat yleisiä sikäläisen raakun väliisäntiä. tukset ja joskus kymmenien kilometrien pituiset, tulvasuojelun mm1ssa tehdyt perkaukset eivät tuhoa ainoastaan jokihelmisimpukkaa vaan myös sen elinympäristön. Kuusamon alueen raakkupopulaatiot eivät siis voi glokidiotoukkineen olla kirjolohikasvattajien riesana. Veden likaantuessa kaikkoavat myöskin väliisäntänä toimivat lohikalat. Nykyinen Margaritifera-suku on erilainen, vailla lähisukulaisia ja suvun lajejakin on koko maapallolla jäljellä vain muutamia. Helmestys ja puun uitto Vuosisadan alusta aina 1950-luvulle asti riistivät helmenkalastajat raakkukantoja raskaastikin. Voidakseen jatkaa kehitystään toukkien on päästävä loisimaan kalojen kiduksiin. Ilmari Valovirta Raakku raukka Eläimistömme pitkäikäisin laji ei suinkaan ole nisäkäs eikä lintukaan, vaan vaatimattoman näköinen jokihelmisimpukka eli raakku.100-vuotiaskin raakkuvanhus tyytyy vaatimattomaan 15 senttimetrin mittaan. Vuosisadan alkukymmenillä tukkien uitot ja niihin liittyvät koskien perkaukset tuhosivat paikoin raakkuja, mutta tuhot olivat vähäisiä verrattuina myöhempien perkausten aiheuttamiin. Syvänteiden raakkujen tavoittamiseen käytettiin sukelluslaitteitakin. Purotaimenen kutuaikaan loka-marraskuussa, myös raakku on valmiina puhaltamaan glokidionsa yli uivien kalojen hengittämään veteen. Terveiset liitukaudelta Jokihelmisimpukan heimo on peräisin noin 100 miljoonan vuoden takaa, liitukaudelta. Sitä ei enää paljonkaan suoranaisesti vainota, mutta ihminen tärvelee sen elinympäristöt ja vie raakulta tulevaisuuden. vsk.. Helmisimpukan suojelu on kansainvälinen velvollisuutemme. Parhaiten ne menestyvät välittömästi putousten alle kertyvissä happipitoisissa hiekkavalleissa. Nimen antoi jo 225 vuotta sitten Linne. Lisääntyminen estyy likaantuneissa vesissä Jo 1950-luvulla, mutta erityisesti 1960-luvulla vesien likaantuminen heikensi ja tuhosi varsinkin suurempien jokien alajuoksun raakkukantoja. Nuoret poikaset irtaantuvat kalan kiduksista touko-kesäkuussa. Nuoret raakut kaivautuvat suojaan pohjahiekkaan. jokia padottiin tai niiden vesi käännettiin juoksemaan muualle, jolloin pienetkin raakut menehtyivät veden puutteeseen. Koska pienet, alle seitsemän senttimetrin mittaiset raakut eivät helmenkalastajia kiinnostaneet, elpyivät raakkukannat ryöstöpyynnin aiheuttamasta suoneniskusta 20-30 vuodessa. Jokien rakentaminen tuhoaa elinympäristöt Jokien, jopa purojen padoPekka Helo Helmiä on vain pienessä osassa raakkuja ja suurin osa helmistä on himmeitä ja epämuotoisia eivätkä kelpaa karuihin. Herkkä lisääntymisvaihe Raakun elämänkierron arin vaihe on varhainen nuoruus ja vain turvaamalla lisääntymisolosuhteet voimme pitemmällä aikavälillä säilyttää raakun. Näistä kehittyy pienen 64 simpukan näköisiä glokidio-toukkia. Tuho oli pahempi, kun pienehköjä . Eurooppalainen raakku ei kuitenkaan kehity tänne istutetun amerikkalaisen kirjolohen kiduksissa. Aikuiset raakut sietävät melko likaistakin vettä, mutta lisääntyminen estyy. Likaantumisesta kärsivät etenkin pohjahiekkaan kaivautuvat nuoret poikaset, jotka menehtyivät hapen puutteeseen. Suomen raakkukanta on Euroopan suurimpia Skotlannin ja Ruotsin ohella. Jokihelmisimpukat ovat yksineuvoisia. Lohjanjärvestä Pohjanpitäjänlahteen laskevassa Mustionjoessa raakun lisääntyminen päättyi jo noin 30 vuotta sitten
65. jokien, kuten Pyhäjoen yläjuoksun ja Ähtävänjoen keskiosan perkaukset ja padotukset. Raakku on puhdasvetisten, vuolaiden jokien ja purojen asukki, joka siivilöi ravintonsa vedestä. Saukot, minkit ja piisamit syövät nuoria raakkuja. Kovalla, kivikkoisella pohjalla se ei lainkaan pysty liikkumaan. Koska virta tuo ravintoa, ei raakun paljon tarvitse kuljeskella. vuorokausisäännöstely estää raakun toimeentulon kilometreittäin sekä voimalaitoksen yläettä alapuolella. Parast'aikaa tukehtuu Ähtävänjoella voimalaitosten yläpuolisissa altaissa lietteisiin tuhansia raakkuja jokaista rakennettua jokikilometriä kohden. vsk. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. Voimalaitokset smansä eivät raakkukantoja tuhoa, mutta voimalan käyttöön liittyvä voimakas säännöstely on kohtalokasta. Erityisesti ns. Nämä kuusamolaisen puronvarren tyhjät kuoret ovat kuitenkin osoituksena rikoksesta: ne on avattu puukolla
Mustionjoella piisamien ruokajätekasoissa on vain jokija järvisimpukan kuoria. . Hyvinä kohdesuoMEN LUONTO 1/ 84 43 . Runsaasti raakkujokia on vain Lapin läänin itäpuoliskolla ja Oulun läänin koillisosissa. Suurempien jokien raakkumäärät yltävät 100 000 yksilöön. Raakkua tutkitaan Jo tämän vuosisadan alkuvuosikymmenillä kantoivat useat luonnonystävät todella huolta raakun tulevaisuudesta. Ne vastaavat hyvin Pohjois-Suomen pikkujokien populaatiokokoja. Salomaiden soiden ojitukset Uusi vitsaus raakku-raukan tiellä ovat 1980-luvulla yleistyneet suo-ojitukset salomailla raakkujokien ympäristössä. Myöskään Branderin (1955) ilmoittamaa Ilomantsin raakkujokea emme ole saaneet varmistettua. 1 • ., 1 1 .L A,") _ ' 1 !"~!. Ojitetulta suolta vesi tulvii heti sateen jälkeen jokeen ja toisaalta pitkinä kuivakausina jokivesi laskee niin alas, että pohjakivet ovat kuivina. sitten tehty raakkualueen yläpuolinen joenpurkaus haitannut lisääntymistä Viljakkala useita tuhansia elinvoimanen populaatio IähdeP.itoisessa joessa, piisami ilmestyi 1981 Isojoki kymmeniä kalankasvatusaltaat rehevöittäneet vettä, vain ajautuneita yksiIöitä löytynyt Åhtävänjoki kymmeniä tuhansia rakennettu ja ruopattu, populaatiot tuhoutumassa Pyhäjoki kymmenkunta rakennettu ja ruopattu Eteläisen Suomen raakkujen tulevaisuus näyttää synkältä: vain Hämeenkyrön ja Viljakkalan raakkujokien kannat ovat elinvoimaisia. Satakunn,an alueen ennen runsaistakin raakkujoista emme ole lajia enää löytäneet, vaikka sen siellä luulisi vielä säilyneen ainakin paikallisesti. Humuspitoinen vesi haittaa aikuistenkin raakkujen viihtyvyyttä, mutta kohtalokkainta on jälleen se, että humus tukkii pohjahiekan hiukkasvälit ja tukehduttaa siellä piilevät pikkuraakut. raakkuryhmä, joka Helsingin yliopiston eläinmuseon ohJaamana ryhtyi aluksi selvittämään raakkujokien nykytilannetta sekä syitä lajin levinneisyysalueen muutoksiin. , -~ ., ., J ., 1 ., i\ 1 'Wt-. Vastaa1 vasti Lestijoen luusuaan istutettujen raakkujen toimeentulo oli ja on vieläkin uhattuna, kun V APOn turvesuon valli murtui ja suovedet syöksyivät vesistöön noin 20 kilometriä istutuspaikan yläpuolella. Kaikki Mustionjoen raakut ovat jo yli 30-vuotiaita ja niiden kuori on ilmeisesti liian paksu piisamin rikottavaksi. Piisami ja minkki raakkupurolla Ihmisen lisäksi piisamin, minkin ja saukon on todettu hävittävän raakkuja. Seuraava vitsaus: happamoituminen Raakun vitsauksena 1990luvulla tulee olemaan vesien happamoituminen. On vain ajan kysymys, milloin sama kohtalo on tosiasia Suomessakin. 66 raakut menehtyvät. Vesien happamoituminen uhkaa myös raakun tulevaisuutta 1f1'Y I X J 1 \, 1'---cA!J -·" 1T ,, ., ... Tampereen ympäristöstä löytyneiden uusien raakkujokien perusteella lajia tullaan löytämään alueelta vielä lisää. \ ., ., ., ., i\ .. Vuonna 1978 valitsi Maailman Luonnon Säätiön Suomen rahasto raakun erityiseksi suojelukohteekseen. Maailman Luonnon Säätiön Suomen rahasto, maaja metsätalousministeriön luonnonvarainhoitotoimisto (nykyisin ympäristöministeriössä), Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja Helsingin Yliopisto. Näin on käynyt mm. T" 1 Vuosisadan alussa raakku viihtyi parissa sadassa joessa ja purossa Etelä-, Länsija Pohjois-Suomessa; Keski-Suomen järvialueelta se on aina puuttunut. Soiden ojitukset ovat myös lisänneet veden korkeuden vaihteluita. Viljakkalan lähteisessä pikkujoessa, samoin kuin Lapin hyvissä raakkupuroissa ovat suurimmat yksilötiheydet yli 100 raakkua/ m2. Ähtävänjoen kanta on nopeasti tuhoutumassa rakentamisen takia. Kolmen viime vuosikymmenen aikana se on taantunut voimakkaasti. Kemijärven maalaiskunnan Vierusojan keskijuoksulla, jossa pienen ojitetun suon vaikutus näkyy noin kilometrin pituisena raakkukatona. ., ., 1/ 1 ~l , "' 1\ 1 1 / 1 ., Y I llt" 1 1/ 1 ".,. 20 m leveän joen 1 kilometrin matkalla on sen mukaan 20 000 raakkua. ., ..... Kartassa musta vinoneliö tarkoittaa runsasta ja elinvoimaista raakkukantaa, iso kolmio vakaata, pieni kolmio voimakkaasti heikentynyttä ja ympyrä vuoden 1950 jälkeen hävinnyttä raakkuesiintymää. Ähtävänjoen raakkualueilla oli keskimäärin yksi eläin tutkittua jokineliötä kohden, eli n. Useissa Etelä-Norjan joissa veden happamuus on jo laskenut niin alas, että sekä helmisimpukat että väliisäntänä toimivat lohikalat ovat kuolleet. Humuspitoisen veden haitallinen vaikutus raakkuihin näkyy jo vuoden kuluttua pystyyn kuolleina raakkuina, joita on sitä enemmän, mitä lähemmäksi suo-ojituksen purkukohtaa siirrytään. vsk .. Työryhmää ovat tukeneet mm. Kesti kuitenkin 40 vuotta ennenkuin jotain saatiin aikaan: Jokihelmisimpukka rauhoitettiin maassamme marraskuun 4. Raakun levinneisyys ja runsaus Vuodesta 1978 lähtien ryhmä on tutkinut raakkuja yli 60:llä joella tai purolla eri puolella Suomea. ...... Rauhoitus ei kuitenkaan estä elinympäristön tuhoamista. Käytännöllisesti katsoen kaikissa niissä raakkujoissa, jotka viimeisen 25 vuoden aikana on otettu osittainkin energiantuotantoon tai joiden vettä suo-ojitukset, maanviljely tai asutus ovat kuormittaneet, ovat helmisimpukat joko jo kuolleet tai hitaasti kuolemassa. pnä 1955. Tätä varten perustettiin jokihelmisimpukkatyöryhmä ns. Rauhoituksesta ehti kulua yli 20 vuotta ennenkuin raakkukantoja ja rauhoituksen vaikutusta niihin ryhdyttiin tutkimaan. Keskija Länsi-Euroopan raakkujoissa vaihtelee raakkumäärä 5 00025 000 yksilöön. Mustionjoen raakut eivät enää pysty lisääntymään, ja Isojoella ja Pyhäjoella raakkuja on enää olemattoman vähän. Raakkuryhmään kuuluvat kirjoittajan lisäksi Kirsi Arina, Hilkka Autio, Elsa Kangas, Pentti Kangas, Sakari Kuikka, Reijo Lindström ja Heli Vilske. ~f;'.' ".I.. Vesihallitukselta ja vesipiireiltä on saatu tiedot kiireellisistä selvityspaikoista. Viljakkalassa piisami tuli raakkupurolle 1981 ja sen on todettu siellä syövän alle 10 cm:n mittaisia raakkuja. Talvella vähävetinen joki jäätyy helposti pohjaansa myöten, jolloin jokiaue arvioitu populaatio huomautuksia Mustionjoki muutamia satoja populaatio ei lisäänny Hämeenkyrö useita tuhansia yli 25 v
Toisin sanoen tämänpa1van raakkuvauvat ovat sukukypsiä vuonna 2000 ja jotkut niistä voivat elää vielä vuonna 2100, jos vain ihminen antaa niille mahdollisuuden siihen. Vanhaan ryöstöpyynnillä tuhottuun raakkujokeen, josta löytyi vain yksi säilynyt raakku, siirrettiin noin 300 raakkua toisesta joesta. Samanikäinen yksilö on Lapissa neljänneksen pienempi kuin etelässä. Viileiden virtojen asukki Jokihelmisimpukka on viileiden, puhtaiden ja vilkkaasti virtaavien jokien ja purojen asukas. Koska raakku on rauhoitettu eläin, sen siirtämiseen tarvitaan ympäristöministeriön lupa. 67. Raakkuesiintymien suojelussa pitää pyrkiä l. Nuoren simpukan ikä voidaan laskea kuoren samankeskeisistä kasvurenkaista kuten kalan ikä suomuista. Raakut on esimerkiksi istutettava yksitellen sopiviin kohtiin, sillä kivikkopohjalla aikuinen raakku ei pysty liikkumaan. Häviäminen tässä kilpailussa merkitsee Etelä-Suomessa viimeisten raakkujen tuhoa. Parhaimmillaan lähes puolet siirretyistä raakuista oli selviytynyt kolmen talven yli. Vanhimmat raakkuryhmän löytämät yksilöt ovat olleet n. Ensimmäinen laajamittainen raakkujen siirtoistutus Suomessa tehtiin 1979 Taivalkoskella. peus että -muoto ovat erilaisia Eteläja PohjoisSuomessa. Ainakin ensimmäisestä talvesta istukkaat selvisivät kohtalaisesti. Kuoren ulkonäön perusteella on myös mahdollista sanoa, mistä päin jokin raakkupopulaatio on peräisin joskus jopa joen tarkkuudella. Tarkan harkinnan siirto istutukset Siirtoistutukset vaativat tarkkaa raakun ekologian ja jokiolojen tuntemusta sekä käytännössä sukeltavien biologien apua. Istutuksessa ja kuljetuksessa tarvitaan erikoisvälineistöä ja raakun elämäntavat tunteva sukeltaja. vsk. Suurissa joissa se elää jopa seitsemän metrin syvyydessä, mutta tulee toimeen 20-30 senttisessäkin vedessä, kunhan veden juoksu on jatkuvaa. Keski-Euroopassa raakku on lisääntymisiässä noin 12-15 vuotiaana. Jokihelmisimpukka kasvaa muihin suursimpukoihin verrattuna hyvin hitaasti. Silloin kun helmenpyynti vielä oli laillista, suurin osa raakkuvesistä oli kaukana tiettömien taipaleitten takana. Vuonna 1981 siirrettiin 250 raakkua Ähtävänjoesta Lestijoen luusuaan. Yläkuvassa raakunpyytäjä Vienan Venehjärvellä, alakuvassa saalista: vain toinen vasemmalta on hyvä helmi. Filmiryhmä Oy on yhdessä raakkututkijoiden kanssa valmistanut kymmenen minuutin elokuvan "Margaritana ", joka kuvaa raakun elämää ja suojelua. Raakku saavuttaa meillä sukukypsyyden 15-20 vuotiaana, Etelä-Suomessa aikaisemmin kuin PohjoisSuomessa. Sekä kuoren kasvunoSUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . Pohjan suhteen raakku on jokseenkin tarkka; se ei viihdy mutapohjalla muuta kuin tilapäisesti. välttämään voimakasta veden säännöstelyä 4. Kun pyynti kohdistui vain suurimpiin yksilöihin, ei raakkukanta tehokkaan pyynninkään vuoksi tuhoutunut. Raakku jatkaa hidasta kasvua hieman yli 15 cm pituiseksi, jolloin sillä saattaa olla ikää jopa yli 100 vuotta. Ellei näihin ehtoihin pystytä, on viimeisenä hätäkeinona raakun siirtäminen johonkin turvattuun jokeen. estämään ruoppaukset myös suojeltavan raakkuesiintymän yläpuolella 3. joen tai joenosan rauhoitukseen 2. Putousten alapuoliset, runsashappiset ja viileät vedet, joissa on kivikko tai sorapohja ja joissa puusto, korkeat ruohot tai puron reunaturpeet ulottuvat veden päälle, muodostavat raakulle hyvän elinympäristön. Raakun suojelu on kilpajuoksua ilman piikkareita Raakun rauhoituksessa on onnistumisen edellytyksenä, että joen suojelu on aloitettu ennenkuin rakentamissuunnitelmat ja -luvat ovat saaneet lainvoiman. Eikä raakun siirtäminen vesistöstä toiseen ole lainkaan yksinkertaista, jos toivotaan jonkinlaista tulostakin. pitämään vesi puhtaana jätteistä ja myös soiden ojitusvesistä 5. 80 vuotiaita. Yli 15 vuotiaiden yksilöiden ikä määritetään saranan poikkileikkauksessa näkyvistä kasvuvyöhykkeistä. jokina voidaan pitää tunnettuja tammukkapuroja. Eläintemme ikänestori Suomen vesissä elää jokihelmisimpukan kaltaisia suursimpukoita kaikkiaan seitsemän lajia: kolme jokisimpukkaa (Unio-suku), kolme järvisimpukkaa (Anodontaja Pseudanodonta-suvut) sekä itse jokihelmisimpukka. Filmi on vuokrattavissa valtion AV-keskuksesta
90-670 121 PAKSUMPI JOUWFAMILON JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖNTUTKIMUSKESKUS Yliopistonkatu 9 40100 Jyväskylä 10, puh. 68 Asiantuntevaa ym pä ristöntutki musta 30 vuoden ajan. Ja pyörät pyörivät.. .. "/ ~MAA JA VESI OY ITÄLAHDENK. NO pyrl<ii pitämään energian hinnan niin alhaalla kuin mahdollista. Jotta pyörät pyörisivät, maassa tarvitaan energiaa, jonka hinta kestää myös kansoinvälisessö kilpailussa. ._ ' \ f -. 941-291211 Mukana ympäristöntutkimuksissa: vesiensuojelu ja kalatalous luonnonhoitosuunnitelmat ympäristökemikaalit ilman laatu pitää pyörät 11 11 pyor1massa. " ,. IM,\'J"R,UI VOIMI\ O\' Myös sähköä kannattaa tuottoa suurissa yksiköissä. 2, 00210 HELSINKI 21 PUH . ,'rutustu laajaan an3'yysivalikoimaamme jä tilaa tarvitsemasi tutkimukset nykyaikaisesta., tutkimuslc\bpratory>stanime . Liian kallis energia vaikeuttaisi kilpailukykyämme. Nöin sähkö tulee edullisemmaksi meille kaikille. Tämän seuraukset näkyvät suoraan esimerkiksi työttömyysluvuissa. Tiedämme, että pitkät sorjat ja suuret tuotantoyksiköt alentavat kustannuksia
Öljyvuodot sodan melskeessä Iranin Nowruzin öljykentällä on vuotanut raakaöljyä veteen SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . Koska mitään vastaavaa ei ole havaittu aiemmin, arvellaan eläinten kuolleen öljyvuotojen seurauksena. Siihen mennessä satojatuhansia tonnejä öljyä oli jo suihkunnut mereen. Muiden yhteistyösopimusten ohella se on kuitenkin ollut tarkkailijoiden mukaan käytännöllisesti katsoen jäissä sitten sodan puhkeamisen vuonna 1980. Veden pintaa peittävä öljykalvo estää kasvien ja mikro-organismien hapettavan vaikutuksen. 9. Vesi on saattanut tulla myrkylliseksi korallieläimille. Vuotojen tukkimista on vaikeuttanut Iranin ja Irakin välinen sota. Toisin kuin öljyvuodot pohjoisilla vesillä, missä musta öljymassa kelluu veden pinnalla ja lopulta likaa rannat ja merilinnut, Persianlahden öljylautat ovat vaivoin ilmasta nähtäviä. Öljyvuodot laivoista ovat vakava uhka Persianlahdella. Tarkkoja syitä ei tiedetä, sillä tutkimustoiminta on pysähdyksissä. Kaksi muuta saivat osuman irakilaisista ohjuksista maaliskuussa. Nyt epäillään, että tankkerit ja rannikon teollisuus ovat käyttäneet hyväkseen Nowruzin onnettomuutta ja upottaneet jäteöljyä ja muita myrkyllisiä jätteitään mereen. 1 200 barrelia päivässä kolmesta vaurioituneesta öljylähteestä. vsk. Parasta mahdollista tapaa hajoittaa öljyä ei tiedetä ennen kuin asiaa on voitu tutkia. Yhä lisääntyvä teollisuus ja asutus syytää jätteitään lähes puhdistamattomina tähän maailman helpoimmin saastuvaan mereen . Merta pilattu myös ''rauhanomaisesti'' Öljyvuoto on kuitenkin vain päätepiste jo aiemmin alkaneelle ympäristön lähes täydelliselle pilaantumiselle. Persianlahden valtioiden yhteistyötä vaikeuttaa sota Iranin ja Irakin välillä. Helikopterista tehtiin joukko hälyttäviä havaintoja. Sotatila on myös vaikeuttanut puhdistustoimia ja ympäristömuutosten tutkimista. Valtiot ovat kyllä vuonna 1978 sopineet YK:n ympäristöohjelmaan liittyvästä aluevesien suojeluhankkeesta. 1983 69. Ehkäpä eläimet ovat myrkyttyneet raskasmetalleihin tai rikkivetyyn. Epäillään, että veden kemiallinen koostumus on muuttunut erityisesti öljyvuotojen läheisyydessä ja rannikkomatalikoilla. Rannikkovesissä on havaittu epätavallisen suuria nikkelin ja muiden raskasmetallien pitoisuuksia. On arvioitu, että Saudi-Arabian merialueella joutuu vuosittain tällä tavoin noin 400 000 tonnia öljyä mereen. Kalaa tuodaan lentoteitse Punaiselta mereltä alueen markkinoille. Mangrovesuot ja rannikkomatalikot, joilla katkaravut ja kalat lisääntyvät ja dugongit ruokailevat, ovat vähentyneet, sillä niitä on täytetty teollisuusalueiksi. Teollistumiseen on liittynyt voimakas väestönkasvu, ja kaupunkiväestö kaksinkertaistuu joka 4-10 vuosi. Pelkkä uiminen sellaisessa vedessä saattaa olla tappavaa eläimille. Lahti on matala keskisyvyys vain 35 metriä ja suurin syvyys JOO metriä ja melkein kokonaan mantereiden ympäröimä. Juomavettä merivedestä valmistavien ja eräiden muiden tehtaiden toiminta on lopetettu tai tuotantoa supistettu Saudi-Arabiassa. Persianlahden valtiot ovat teollistuneet viime vuosina kiivaaseen tahtiin. Monien öljyä hajoittavien kemikaalien, joita on käytetty muissa öljyonnettomuuksissa, on havaittu olevan trooppisten merien elämälle öljyäkin haitallisempia. Merivedestä juomavettä valmistavat laitokset, joita alueella on 26, vielä lisäävät suolaisuutta, sillä jätesuola lasketaan mereen. Helposti haihtuvat yhdisteet joutuvat pian ilmaan ja muu osa raakaöljystä painuu veden pinnan alle, missä se vähitellen hajoaa tervamaisiksi palloiksi. WWF News heinä-elokuu 1983, No. Saasteet eivät huuhtoudu pois, vaan kasaantuvat siihen . Kerran kukoistanut katkaraputeollisuus, joka tuotti vuosittain 2 500 tonnia katkarapuja, seisoo. Ensimmäinen niistä vaunoitui helmikuussa 1983 iranilaisen tankkerin törmättyä siihen. Lisäksi rannoilla nähtiin epätavallisen suuria määriä kuolleita merikilpikonnia, delfiinejä, kaloja, käärmeitä ja lintuja. Koralliriutat ovat kuolemassa ja peittymässä !evään jopa siellä, missä öljyä ei ole näkyvissä. Rikki vety, jota tulee pinnanalaisista öljyvuodoista suoraan veteen, voi nesteytyä ja on silloin erittäin myrkyllistä. Hormuzin salmen ohittaa päivittäin rauhan aikana lähes 100 tankkeria. KATSAUKSIA UUTISIA Öljyntahraama Persianlahti Persianlahti on erittäin helposti saastuva meri . 24; Helsingin Sanomat 26. WWF tutki heinäkuussa 1983 meren itäistä rannikkoa. Koska kuumassa ilmastossa haihtuu vettä runsaasti eikä lahteen sada tai valu riittävästi vettä korvaamaan haihduntaa, siihen virtaa vettä Hormuzin salmen kautta Omanin merestä. Kalastus seisahtunut Aiemmin alueen rannikkoasukkaiden pääasiallinen elinkeino oli kalastus. Veden suolapitoisuus lahdessa onkin suurempi kuin valtamerissä, keskimäärin 42 tuhannesosaa. Öljyn aiheuttama saastuminen uhkaa myös kuwaitilaisia ja omanilaisia juoma vesilaitoksia. Öljyn vaikutus lämpimässä meressä Entä mikä osuus öljyllä ja muilla ympäristömyrkyillä on nyt havaittuun eläinten kuolemaan. Vakavampaa kuin varsinaisten onnettomuuksien uhka on öljyä sisältävän pilssiveden pumppaaminen suoraan mereen. Syyskuussa Iran ilmoitti vihdoin korjanneensa vuodot, mutta Irakin mukaan vain yksi vuodoista oli onnistuttu tukahduttamaan . Kaikiaan laskettiin viisikymmentä harvinaisen dugongi-sireenieläimen raatoa. Nyt suurin osa kaupallisesta kalastuksesta on pysähdyksissä
70 RAKENTAVA PUUTALO-TARJOUS l Mahdollisuus 10 vuoden lainaan talopakettisi ostohinnan mukaan (max. 1 l"-Y) PUUTALO -piiriedustajat Puukeskus Oy Helsingin seudun talomyynti, Heikkiläntie 8, 00210 Helsinki 21, puh. OY LOHJA AB MINERALS KATI N HÄNNÄN KASVUTURVE Puh. Ja Puutaloaldamles hoitaa paperiaodan puolestasi. mennessä . Muista jttttöö arava-anomube11 Puutalo-aldamlehelle ennen lomia. Suomen kokeneimmalta pientalovalmistajalta saat elämäsi tärkeimmässä rakennushankkeessa monia hyvää neuvoa. 2 Pitävä hintatakuu vuoden 1984 toimituksille, kun teet ostopäätöksen 30.9. 50.000 mk) . 953-62 600, Lohja 912-21 474, Mikkeli 955-14 980, Oulu 981-348 722, Pietarsaari 967-15 540, Pori 939-411 935, Porvoo 915-130 235, Rovaniemi 99117 066, Salo 924-13 699, Seinäjoki 964142 308, Tammisaari 911-15 160, Tampere 931-633 222, Turku 921 -359 555, Vaasa 961-119 220. 913-33453. 3 10 vuoden takuu talopakettisi puurakenteille. 90-692 5181. Myynti: Sydäntalvi 115 ARAVAPAKETTI: Mahdollisuus 18 vuoden aravalainaan edullisella aravakorolla. Ahvenanmaa 928-14 637, Hämeenlinna 917-25 248, Joensuu 973-27 391, Jyväskylä 941-283 211, Kajaani 986-39 711, Kouvola 951-22 316, Kuopio 971111 239, Lahti 918-26 811, Lappeenranta V alitse uusi kotisi monipuolisesta Puutalo-mallistosta, joko täyspakettina, runkotoimituksena tai omien suunnitelmiesi mukaan
Ounas-Palla, Kil aresuvanto, Hetta. 991-16052 tai kunn tkailutoimistosta uh. 90-847 033 RETKIKOMPASSI M-801 Vahvarakenteinen kompassi retkeilijälle Hyvää joulua ja antoisaa uutta luontovuotta • toivottavat Suomen Luonnon toimitus Suomen luonnonsuojeluliitto 71. 996-51261 RETKEILIJÄN SUUNNANNÄITTÄJIKSI RANNEKOMPASSI R-81 Kätevä jokamiehen kompassi suunnistukseen, retkeilyyn ja matkoille • SUUNTO MADE IN ' FINLAND 02920 ESPOO 92 Puh. Komeita tuntureita, erämaan uhaa, yötöntä yötä, syksyn ruskaa, kaamoksen ehmeää hämäryyttä, keväthankien ruskettavaa loistett ansainvälistä menoa, korkeatasoisia lomakohteita. Sana anoen houkuttelevat puitteet unohtumattomalle lomalle ihin vuodenaikaan tahansa . isätietoja Lapin Matkailu Oy:stä, puh
UNICEFin asiantuntijan Martin Bergerin mielestä vakavin ongelma on se, että monet paikalliset yhteisöt eivät hyväksy ajatusta puhtaan veden tarpeestaan. i-. Vauvasta, joka rintaruokittuna olisi kasvanut terveeksi, tulee sairas ja aliravittu. Earthscan Bulletin 1983/ 6:5; YK-tiedote 1 / 81 SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. YK arvioi, että vuosikymmenen tavoitteet vaativat 30 miljardin dollarin vuosittaista sijoittamista. Vauvan vanhemmat ostavat sen verran vastiketta kuin mihin heillä on varaa, ja laimentavat sitä sitten kerran toisensa jälkeen vedellä. .·· 1/,/ \~----_,,,,, Kehitysmaissa kuolee UNICEFin arvion mukaan joka vuosi miljoona lasta sen vuoksi, että heitä on ruokittu äidinmaitovastikkeella eikä oikealla äidinmaidolla. Maailman terveysjärjestö WHO on tunnustanut, että laitokset, joita tuetaan vuosikymmenen työn toimeenpanemiseksi, ovat usein heikkoja ja niissä on riittämättömästi koulutettua henkilökuntaa. Lisäksi 10 miljoonaa lasta kärsii aliravitsemuksesta vastikkeiden vuoksi. Sekä YK:n kehi72 j , Kuva: Seppo Leinonen sotkemaan maitojauheen likaiseen veteen, josta lapsi saa ripulin tai muun taudin. Suomessa boikotin Etiopialainen nainen nostaa vettä maakuopasta. Nestlen tuotteet Suomessa Nescafe pikakahvi Nestea pikatee Nesquick kaakao Maggi lihaliemi, pussikeitot Findus pakastekala Libby säilykkeet Sarotti, Nescolad suklaa Lancome kosmetiikka Loreal kosmetiikka Nordfilet A/ S pakastekala tysohjelman vesija saniteettihankkeiden rahoitus että Maailmanpankin lainat samaan tarkoitukseen ovat itse asiassa pienentyneet 1980-luvulla. Suomessa aloitettu boikotti jatkuu, kunnes Nestle noudattaa säännösten jokaista kohtaa. UNICEFin mukaan 98 prosenttia äideistä pystyy kuitenkin imettämään onnistuneesti, jos he vain haluavat. Markkinointisääntö WHO hyväksyi vuonna 1981 säännöstön äidinmaidonvastikkeiden markkinoinnista. Vuonna 1977 Yhdysvalloissa aloitetulla kansainvälisellä boikotilla on tarkoitus taivuttaa yhtiö lopettamaan äidinmaitovastikkeiden vastuuton markkinointi. KATSAUKSIA UUTISIA Nestle boikotissa via aineita, jotka edistävät immuniteettisuojan kehittymistä. Suuri osa kehitysmaiden väestöstä on vailla puhdasta vettä. Kuitenkin vuoteen 1982 mennessä vain 26 valtiota oli asettanut tarkat tavoitteet kymmenvuotiskaudelle eivätkä läheskään kaikkien tavoitteet ole kattavia. Myös Suomi äänesti säännöstön puolesta. Toiseksi äidinmaitovastikkeet ovat liian kalliita valtaosalle kehitysmaiden ihmisistä. Tälle paikkakunnalle rakennettiin 1970-luvulla Unicefin rahoittama vesijohto, jotta paikalliset asukkaat saisivat puhtaampaa vettä. vsk .. Yhtiö on edistänyt vastikkeiden myyntiä hyvin aggressiivisella mainonnalla sekä jakamalla ilmaisnäytteitä äideille ja lääkäreille. Ja jos imetys epäonnistuu, paras korvike äidinmaidolle kehitysmaissa on YK:n asiantuntijoiden mukaan halvin mahdollinen maitotuote, ei kallis äidinmaitovastike. Yhtiöt rikkovat kuitenkin jatkuvasti säännöstöä. Tavoitteena on turvata jokaiselle maailman asukkaalle hyvälaatuista vettä juomiseen, ruoan laittoon ja välttämättömään puhtauden hoitoon vuoteen 1990 mennessä. Vauvojen vanhemmat joutuvat Vesihuollon vuosikymmen vesittymässä YK on julistanut 1980-luvun kansainväliseksi vesihuollon vuosikymmeneksi. Säännöstö hyväksyttiin äänin 1181, joten maailman johtavat terveysasiantuntijat olivat yksimielisiä sen tarpeellisuudesta. Miksi vastike on myrkkyä. Pulloruokittu lapsi jää myös ilman niitä äidinmaidossa oleVastikkeiden käyttö yleistyy Äidinmaitovastikkeiden käyttö yleistyy monissa kehitysmaissa huolestuttavaa vauhtia. rr;:.t!~ -,. YK:n vesihuollon vuosikymmen taitaa jäädä pikku vitsiksi, julistukseksi jolla on merkitystä vain esittäjälleen. Esimerkiksi Chilessä imetettiin vuonna 1970 enää 20 prosenttia lapsista kahden kuukauden ikäisinä. ,, '. 1980-luvun vesihuollon tavoitteet ovat sen sijaan jäämässä toteutumatta. Nestle-boikotti, Suuri sveitsiläinen ylikansallinen yritys Nestle myy noin puolet kehitysmaissa käytetystä äidinmaitovastikkeesta. Boikotti on saanut Nestlen noudattamaan monia osia WHO:n säännöstöstä. Vuonna 1981 uusiin hankkeisiin sijoitettiin vain 10 miljardia dollaria, Joista kehitysmaiden osuus oli 8 miljardia. kaiken yleisölle suunnatun mainonnan. Se ei kiellä vastikkeita, mutta tuomitsee mm. kehitysmaaryhmät lokakuussa. Kuitenkaan WHO ei ole lisännyt koulutusta eikä palkannut uusia vesi-insinöörejä. aloittivat Nestle-toimintaryhmät ym
Lisäksi käytämme maailman huipputasoa edustavia tietokoneohjelmistoja vesistömallilaskennassa omalla tietokoneellamme. Nykyaikainen tekniikka ja aikaisemmin tehtyjen töiden sekä taloudellisten että ympäristöllisten vaikutusten tunteminen antaa myös mahdollisuuden laatia entistä täydellisempiä matemaattisia vesistömalleja. Hotelli Joki-Jussista TIEDUSTELE: Matkailu neuvonta Taivalkosken kukkaja matkapalvelu, 988-51441 tai Taivalkosken kunta, elinkeinotoimisto, puh. Muuttamalla mallia suunnitelman mukaan, voidaan tutkia suunnitelman vaikutukset vesistöön ja vertailla luonnontilaa ja suunnittelutilaa keskenään. Samoissa merkeissä toivomme voivamme palvella tu levaisuudessakin! Ottakaa yhteys! Osoitteemme on: =-:-1NSINÖÖRIT0IMIST0--4i-e -REITER OYvEs1RAKENNusJA VESITALOUSALAN SUUNN ITTELEVAA JA NEUVOTTELEVAA INS.INÖÖRITOIMINTAA Kesantotie 5 00740 Helsinki 74 Puhelin 90·360 071. Laskenta on sidottu aikaan ja tuloksista ovat tärkeimmät: vedenpintavaihtelut virtaamavaihtelut vedennopeuden vaihtelut sedimentin ja suspendoidun lietteen kuljetus jokijäämuodostus (paksuus, karkeus, jääpatoongelmat ja jäänlähtö) Vesistömallilaskennan luonnontilan ja eri suunnitteluvaihtoehtojen tulosten vertailu antaa entistä paremmat mahdollisuudet sovittaa teknillistaloudelliset ja luonnontaloudelliset näkökohdat yhteen. SIISTI JA KESTÄVÄ TEIDÄNKIN TALONNE KATOLLA: SUOMEN SUOSITUIN HUIPPUIMURI RT2 NÄYTTÄÄ LUONNOSSAKIN HYVÄLTÄ Se poistaa pilaantuneen ilman ja pitää pientä alipainetta asunnossa jotta kosteus ei pääsisi pilaamaan talon rakenteita. HYVÄN ILMANVAIHDON MERKKI ON LHG LIIIIIANAVAPIIIIAUIN OY Soukantie 13, 02360 Espoo 36Puh 90·801 70 n · Telex 123 513 Vaikeitten lumihankien TAIVALKOSKI kutsuu • laskettelemaan, hiihtämään ja lomailemaan, vaikkapa koko perheen kanssa, Taivalvaaran hiihtokeskuksessa • pilkkimään ja metsästämään, jolloin voit valita asuinpaikkasi lomamökeistä • kevättalven laturetkille, jolloin voit tilata palvelut esim. Nykyajan mallit toimivat matemaattisesti veden fysikaalisten virtauslakien ja jokilaakson luonnollisen geometrian mukaisesti. Asiantuntemuksemme kattaa täydellisen vesialan suunnittelupalvelun, tutkimusja kirjallisuustoiminnan. Mottomme, jonka me tähän saakka aina olemme voineet täyttää on: Olemme vakuuttuneita siitä, että tulemme aina löytämään vaikeimpaankin probleemaan sopivan, nykyaikaisen ja taloudellisen ratkaisun. Havaittujen tositapahtumien mukaan testattuina (kalibroituina) voidaan interja ekstrapoloida poikkeustapaukset (esim. Asiantuntevan teknillisen suunnittelun lisäksi on aina hyvin tärkeää tutkia eri suunnitteluvaihtoehtojen pitkäaikaisvaikutuksia koko vesistöalueelle ja vesiluonnolle. 988-51611 /24 VESIALAN SUUNNITTELU• TUTKIMUS• KIRJALLISUUSPALVELU • MATEMAATTINEN MALLITEKNIIKKA VESISTÖLASKELMISSA • Vesistömme monipuoliset käyttömuodot ja pyrkimys löytää sekä teknillistaloudellisia että ympäristöja luonnonystävällisiä ratkaisuja asettavat vesitalousja vesirakennusalan suunnittelijoille jatkuvasti uusia vaatimuksia. harvinaiset tulvat ja kuivakaudet). Insinööritoimisto Reiter Oy (edeltäjä Insinööritoimisto Reiter & Kumppanit Ky) on vuodesta 1977 toiminut vesirakennusja vesitalousalan neuvottelevana ja suunnittelevana insinööritoimistona
Gripenberg, K. Myös ostamme kirjoja. Rissanen, K. Runsaasti myös kirjasarjoja, uudet 30-50 % alle ovh:n. Lindhe, K. Lähetämme ostotarjouksemme paluupostissa. TUULI TUOKSUU KUKlu..E JA KALA K.AS'I/AA JOESSA. Kivilinna, J. lnha, A. N. Lampia, H. Arv. Runsaasti uutuuksia edullisina tarjouksina, n. Heikki Mela Suvikuja 4 A 15 02120 ESPOO 12 p. Postimyyntiluettelon tilaus joko postitse tai puhelimitse. 3060 % ovh:sta. M. Tarjoukset joko puhelimitse tai laatimalla myytävistä kirjoista luettelo, josta ilmenevät kirjan kunto, asu ym. Manninen, L. 200 m linja-autoasemalta). Olemme avanneet elokuussa Tapiola-antikvariaatin Helsingin keskustassa, os. Ylänne ... 90 425847 ALOSTUS ON UUSIUTUVIEN ~"""' ·,-NNONVAROJEN KÄYTTÖÄ ;jt~' IHMISEN HYVÄKSI ' .,.~ ' 00 ~Fkaukas SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . Lidman, C. vsk .. seikat. Broberg, K. nimiä, jotka eräkirjojen ystäville ovat muodostuneet käsitteiksi, kirjallisuuden korkeatasoisiksi klassikoiksi. Juuri ilmestyneessä luettelossamme 3/82 tarjoamme erä-, Lappija luontoaiheista kirjallisuutta n. 600 eri kohdetta. Donner, J. Lainio, E. Järvinen, M. Eränkävijä J. A. ~MTAAtw1MASSA MAAILMASSA. Walton, Y. Aho, A. Fellman, B. K. Paulaharju , V. m:apiolan antikbaria omist. Malminrinne 3 (n. Munsterhjelm , S. E. Luettelostamme löytyy myös kaunokirjallisuutta, historiaa, sotakirjoja, kansanperinnettä, taidekirjoja, huumoria, harrasteja tietokirjallisuutta. Wallenius, 1. Hänninen, 1. Tervetuloa tutustumaan laajoihin valikoimiimme. Londen, E. 74 MIKÄS ME1~N ON OLLE~
Metsät on hävitetty tupakan viljelyn ja kuivatuksen vuoksi. Kyky valmistaa ydinaseita leviää yhä e useampiin valtioihin ja sen jälkeen riittää vain poliittinen päätös niiden tekemiseksi. tain. Istutukset alkoivat vasta 1981. Kanada lopetti varaosien ja polttoaineen viennin ja peruutti kaikki jatkosopimukset. luonnontila vai karjankasvatusta Botswanassa suunnitellaan nykyään eteläisten hiilivarojen kaivamista. Pakistan kieltäytyi. Hallitus on varsin ristiriitaisessa tilanteessa. Suunnittelun puute saattaa kuitenkin johtaa siihen, että sekä läntiset lahjoittajat että Sri Lankan köyhät menettävät sijoituksensa. Vuosittain 11 000 miljoonaa m' vettä virtaa alueelle ja vain 300 miljoonaa m' virtaa sieltä pois. Sateet huuhtovat multaa rinteiltä jokiin. Srilankalaisia rasitetaan nyt veroilla, palveluiden ja sosiaaliavustusten vähentämisellä. Suurin osa Botswanaa on hyvin kuivaa, ja suunnittelijoita kiinnostavat Okavangon lähes rajattomat vesivarat. vsk. Myöhemmin, kun Pakistan hankki Belgiasta uudelleenkäsittelyn koelaitosta ja julkisti suunnitelmat ranskalaisten rakentamasta uudesta voimalasta, vaati Kanada tiukempia turvatoimia rakentamaansa reaktoriin. Kanada on varustanut Pakistanin ainoan ydinvoimalan. Loppu haihtuu tai imeytyy pohjavedeksi. Argentiina ei ole allekirjoittanut ydinaseiden hallinnan laajentamista vastustavaa sopimusta. Niissä olisi kuitenkin tärkeämpää kehittää alkuperäisiä energian tuotantotapoja, minkä uuden teknologian tuonti saattaa vaarantaa. Luonnontilaisten jokien, järvien, soiden ja ruohostojen sokkeloissa elää suuria antilooppi-, norsuja seepralaumoja sekä lintuparvia rauhassa turisteilta ja maanviljelijöiltä. Earthscan Bulletin 6:4, 1983 Okavangon suistoalue Luoteis-Botswanassa on kuin mennyttä Afrikkaa. Suurin osa kehitysavusta, jota tuli hanketta varten Isosta-Britanniasta, Ruotsista, Saksan Liittotasavallasta, Kanadasta, Japanista ja Kuwaitista, meni patojen rakentamiseen . tarvetta ei huomioitu huolimatta siitä, että hallitus tutkitutti asiaa. Vuonna 1978 sille ilmoitettiin, että Pakistan oli rakentamassa salaista rikastuslaitosta käyttäen brittiläis-hollantilais-saksalaiselta konsernilta URENCOlta varastamaansa teknologiaa. Karjalaumat ovat tosin alkaneet nakertaa aluetta reunoilta. WISEn selvityksessä mainitaan useita muita varsin yllättäviäkin valtioita kuten Thaimaa, Indonesia, ja Meksiko. 90631 047.) Suurpatoja Sri Lankaan kehitysapuna Kuinka käy Okavangon. Tavoitteena on ollut rakentaa neljä patoa 335-kilometrisen Mahaweli-joen poikki: kolme vesivoimalaa ja tekoallas 130 000 hehtaarin keinokastelua varten. Alueen pinta-ala on 16 000 km', ja siellä asuu vain 10 000 ihmistä. Kaivoksen lähimmät vesivarat ovat Etelä-Afrikan rajajoissa, joiden veden käyttö aiheuttaisi varmasti poliittisia ongelmia. Rikkipitoisen hiilen puhdistukseen tarvittaisiin vettä. Hallitus on ollut kahden vaiheilla: säilyttääkö Okavangon laajentaako sinne. rempi kuin kanadalaisen yhtiön . Silloin tavoitteeksi asetettiin yli 162 000 hehtaarin metsittäminen, mutta vuoden 1982 lopussa puita oli vain alle 4 000 hehtaarin alueella ja kolmannes istutetuista puista oli kuollut. Vuonna 1977 aloitettu Mahaweli-ohjelma Sri Lankassa on yksi maailman suurimmista kehitysapuhankkeista. KATSAUKSIA UUTISIA Ydinenergia kolmannessa maailmassa WISE, joka on riippumaton maailman energiakysymyksistä tiedottava toimisto, on julkaissut selvityksen "Ydinenergian ongelma: opas kolmannen maailman ydinteollisuuteen" . Monia kehitysmaita houkutc taa ydinteknologian hankkimisessa asiantuntemuksen lisääminen ja mahdollisuus ydinaseiden kehittämiseen . Earthscan Bulletin 1983/ 6: 1 (Suomessa raporttia voi tilata EVYn kautta puh . Hallitus suunnittelee 1,5 miljoonan ihmisen joka kymmenennen srilankalaisen siirtämistä uudelle keinokastellulle alueelle. Okavango on nyt uhattuna. Se liettää tekoaltaat nopeasti, pilaa vesivoimalat ja tukkii kastelukanavat. Vain kahdeksan prosenttia Mahaweli-joen valuma-alueesta on metsäistä. Y dinvoimamarkkinoiden laannuttua markkinatalousmaissa teollisuus on hakenut suurehkoja avustuksia viedäkseen reaktoreita ja niihin liittyviä varusteita kehitysmaihin. Botswanassa ollaan kehittämässä myös matkailuelinkeinoa. Maahan halutaan suunnitelmallista, hyvin markkinoitua turismia, jotta saataisiin yli 10 000 matkailijaa vuosit. Kokonaiskustannukset ovat kuitenkin kohonneet 3, 1 miljardiin dollariin, josta ulkomainen apu on vain 20 07o. 75. Toisin kuin kanadalainen, voittanut yhtiö ei vaatinut täyttä ydinaseiden vastaista valvontaa. Niinpä maassa kaavaillaan veden juoksuttamista Okavangosta kaivosalueelle. Earthscan Bulletin 6:4, 1983 Ulkomaan uutisia on toimittanut Iiris Sutela. Uudelleenmetsityksen SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. -~ WISE:n selvityksessä tarkas8 tellaan tarjouskilpailua, jossa :i: saksalais-sveitsiläinen konserni voitti Argentiinan Atucha 2reaktorin tarjouskilpailun, vaikka sen pyytämä hinta oli 500 miljoonaa dollaria suuYdinvoimala on kehitysmaissa vaarallisempi kuin teollisuusmaissa: alhainen teknologinen taso heikentää turvallisuutta eikä energiantuotantoa pystytä erottamaan asevarustelusta. Myyntivalttina haluttaisiin pitää syrjäisyyttä ja luonnontilaa, mitä Okavangossa nykyään olisi vielä tarjolla. Suunnitelmat käyttää alueen vettä maataloudessa on tähän asti hylätty. Kuvassa Tromhayn atomikeskus lähellä Bombayta Intiassa. Alunperin avustusten piti peittää noin puolet patohankkeen miljardin dollarin hinnasta. Jos padot lisäävät ruuan ja energian tuotantoa, uhraukset on kannattanut tehdä
Siitä pitää huolen alusasu , joka ei ime kosteutta, vaan päästää hiet läpi: iho pysyy kuivana. Jos ei , niin tilaa heti ja kokeile ihmeessä. Hiki ei haittaa. Ja koska iho pysyy kuivana, on olokin lämmin. Vaan eipä käy enää! Sitä varten ovat nämä alusasut. Pistä kamppeet päälle ja rehki niin paljon kuin huvittaa. Vastaus! ähetys Pori 10 lupa no 310 JETROO( Antinkatu 33 28130 PORI 131 1 VALMISTUS JA MYYNTI JETROO( sportswear Antinkatu 33, 28130 PORI 13 1 NIMI OSOITE 1 OMAKATINEN ALLEKIRJOITUS PUH .NO 939-412610 ! 939-412 610 1. Nämä ovat kuin metsämiehille tehty: hikisiin hommiin, vaikka sopivat myös normaalikäyttöönkin. KIRJE LAHETTAKAA · ~ JE_T_RO __ , 1 MINULLE HETI maksaaO/ SEURAAVAT ALUSASUT postimaksun l r3•l!•r::::r, 1 Vastaanotan lähetyksen postiennakolla: kerrasta 105 mk, haalari 109 mk ja poolopaita 65 mk + postikulut 12 mk. . Alusasut eivät kiristä tai purista, eivätkä ne liimaannu ihoon kiinni . Varmistat mukavat eräreissut. Niin käy usein hikisissä hommissa. klo 818, muulloin voit jättää tilauksesi puhelinvastaajaan 1 • . •• MARKAKUIN UITETTU KOIRA. MALLI: VÄRI: MATERIAALI: KOOT: TOIMITUS: KERRASTO, KOKOHAALARI JA POOLOPAITA TUMMANSININEN POLYPROPYLEENI, imee kosteutta vain 0,01 % 48-50-52-54-56-58 Ainoastaan valmistajalta postitse tilausjärjestyksessä 109, 65, + postikulut 12 mk TILAA KUPONGILLA TAI PUHELIMELLA VAIKKA HETI! 939-412 610 ark. .. Jos sinulla ennestään on tällaiset kamppeet niin tiedät jo tämän kaiken. 1 Tilaamillani tuotteilla on täysi kymmenen päivän vaihto ja palautusoikeus. .. .. Tämän kupongin postitan maksutta ja odotan saavani 1 tilaukseni kahden viikon toimitusajalla
Tietenkin on todennäköistä, että olemme tehneet monia virheitä niiden virheiden lisäksi, jotka jo olemme huomanneet ja joiden jättämiä jälkiä koetamme paiki kailla. Joka tapauksessa E 1Ji...:.,;.,;,...,..,;, .... Kun mitkään olemassa olevat instituutiot eivät ydinvoimanvastustajia tue, ainoa mahdollisuus on tukeutua toisiin ihmisiin: on organisoiduttava liikkeeksi, jossa monilla erilaisilla ihmisillä on mahdollista toimia yhteistyössä. Mikäli tämä siipi on onnistunut järjestämään paremmin "karkeloita", se on sille vain ansioksi. ..,.., .. Kyllä IVOkin osaa esiintyä ' 'luonnonsuojelijana". Ainoastaan yhteistoimin voimme luoda riittävän poliittisen vastavoiman, joka kykenee estämään tuhokehityksen. Olli Tammilehto Kansanedustajan näkökulma: Olen tahallani tässä kirjoituksessa käyttänyt nimikettä kansanedustaja enkä lastentautiopin professoria. Suomen Luonto pyysi kirjoituksen ydinvoimapolitiikan nykytilanteesta myös kansanedustaja Ole Wasz-Höckertiltä. Vaikka et ehkä Osmo pidäkään "tunneihmisten" toheloinnista liikkeessä, voit ehkä älyllisesti tiedostaa sellaisten ihmisten välttämättömyyden, jotka saavat "karkelot" onnistumaan. KESKUSTELUA Energiakeskustelu jatkuu Poliittinen kamppailu ei ole keskustelukerho Osmo Soininvaara arvosteli ydinvoimanvastaista liikettä ja EVYä Suomen Luonnossa 6/ 83. Osmo esittää ydinvoimanvastaiselle liikkeelle varoittavana esimerkkinä rauhanliikkeen "epä-älyllisen" " karkelosiiven". Poliittinen toiminta tarvitsee kuitenkin resursseja. Samoin olemme EVY ssä tehneet virheen, kun emme ole selvemmin tuoneet esiin kivihiilen käytölle kielteistä kantaamme. Onko yksi näistä kumotuista argumenteista kenties fossiilisten polttoaineiden vaarojen e vähäisyys, koska syylät "eräiJ tä (!?) EVYn aktiiveja" niiden e EVY :n aktivistin Olli Tammilehdon mielestä kysymys ei ole niinkään keskustelusta kuin valtapelistä, jolla teollisuus ajaa sisään uutta ydinvoimaa. Vaihtoehdot eivät siis aivan kokonaan ole unohtuneet. Ainoastaan tällä tavalla olemme pystyneet saamaan kaikki maamme lääkärit saman katon (jatko sivulla 80) SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. Tämän onnistuminen vaatii oman toimintakulttuurin luomista, jossa tarvitaan älyn lisäksi kaikkia muita inhimillisiä kykyjä. Keväästä lähtien EVYn aktiivien keskeinen 78 tehtävä Helsingissä on ollut levittää Suomi ilman ydinvoimaa -lehteä, joka kertoo miten voimme siirtyä käyttämään pelkästään uusiutuvia energianlähteitä. Jos ydinvoiman vastustajat tällaisen vastustajan edessä jäisivät vain keskustelemaan, heillä ei olisi toivoa. Tilannehan on kuitenkin aivan toinen: ydinvoiman puolella on Suomen talouselämä ja valtiovalta lähes kokonaisuudessaan, molemmat suurvallat sekä monikansalliset yritykset miljardeineen ja ostettuine arvioineen. Osmon jutusta kuultaa läpi ehkä tiedostamattomana perusolettamuksena käsitys ideaalisesta, tasavertaisten osapuolten välisestä keskustelusta, jossa "älykkäimmät" ja "uusimmat" ajatukset ja argumentit ilman muuta vievät voiton. Mutta missä mielessä Rainer Rosengrenin "kritiikki" erosi IV On hyökkäyksistä. Ainoa mahdollisuus on laaja-alainen yhteiskunnallinen toiminta. Hänen mukaansa "ydinvoimakeskustelu ei vuosiin ole edennyt yhtään" ja "kumpikaan osapuoli ei ole suostunut luopumaan edes niistä argumenteista, jotka kiistatta ovat moneen kertaan tulleet kumotuiksi", Kuvitteletko Osmo tosiaan, että IVOn insinöörit, jotka ovat sijoittaneet elämänsä ydinvoimaan, luopuisivat ydinvoimauskoaan ylläpitävistä väitteistään, vaikka jotkut tutkijat ne kumoaisivat. Mistä "moneen kertaan kumotuista argumenteista "ydinvoiman vastustajien sitten pitäisi luopua. Sellaisista argumenteista IVO kyllä on luopunut, jotka eivät suoranaisesti vaaranna ydinvoiman legitimiteettiä IVOn tutkimusosastolla ei esimerkiksi enää pidetä energiankokonaiskulutuksen laskua mahdottomana siinäkään tapauksessa, että kansantuote kasvaisi. Jälkimmäisen ominaisuudessa toimin "Lääkärit Ydinsotaa Vastaan" -toimikunnan puheenjohtajana. Emme ole suostuneet "energia-establishmentin" meille tyrkyttämään valintaan ydinvoiman ja kivihiilivoiman välillä, vaan olemme vaatineet siirtymistä uusiutuvaan energiaan pohjautuvaan matalaenergiayhteiskun taa n. Toisaalta jatkuvasti esillä pitämäämme tunnukseen "Uusiutuvaan energiaan" tämä kanta sisältyy. Ydinvoimanvastainen liike tarvitsee toki kritiikkiä siis kritiikkiä, jonka tarkoituksena on liikkeen kehittäminen eikä sen heikentäminen tai tuhoaminen. vsk.. C. Mielestäni älyn puute ei vaivaa rauhanliikkeen kumpaakaan siipeä. ,....,,.,.iiiii ö ainakaan EVYn Helsingin aktiivit eivät ole käyttäneet ydinvoimaa vastustaessaan tällaista argumenttia. Tällaista arvostelua, joka pyrkii saamaan koko ydinvoiman vastustustuksen epäilyttävään valoon, olemme totta tosiaan kuulleet aivan kylliksi. vähättelystä. Rauhanpuolustajien puoliskon vikana on sen sijaan väärä poliittinen ideologia ja siitä seuraava välinpitämättömyys Suomen ja Itä-Euroopan "sodanrakenteista" ja varustautumisesta. Tällainen aktiivisuus on paljon syvällisemmässä mielessä poliittista kuin suurin osa puoluetoimintaa, sillä kysymys on yhteiskunnallisen kehityksen perussuunnasta. -.. Ilmakehän lämpötilan kohottamiseen tarvittavan kivihiilen polttamisen määrästä olen kerran esittänyt liian optimistisia arvioita sen myönnän. Tämän, koko Suomen lääkärikuntaa kattavan, järjestön perussäännöstössä sanotaan nimenomaan, että vastustamme ydinaseiden käyttöä mutta emme ota kantaa ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön. Jos liike ei ole tiukan hierarkinen, siitä näkyy ulospäin muutakin kuin sen mahdollisesti älykkään johdon tiukat viritykset
Värit : sininen, musta, vihreä, beige ja air.sin. _ COIIIIANDO PIPO 50r Aitoa 100% villaa, uusia. KENGÄT uudet _ Mustat 39-47 325r D US VILLASUKAT (monosukat) harmaat, uudet 35, käytt. YILLAISIA POLETTIPAITOJA 125r 100% uutta villaa_ Rintataskulla_ Koot : S, M, L. Luontoretken sanallisena oppaana dosentti Juha Suominen. Kätevä 92X148 mm:n koko, kestävä sidos. Näihin ja moniin muinin kukkienystävän kysymyksiin on vastaus Suomen maakuntakukat -kirjassa. SUKELLUSYENEPOOLO Suuntaradiolaitteita eläintutkimukseen 100% villaa _ Käytt. Kauneimmillaan kasvavana Reino Kalliola Sirkka Linnamies Reino Kalliola esittelee n. KUNNALLISPAINO OY PL 29, 01511 Vantaa 51 Puh. Väri ruskea _ Koot S, M, L, XL 1,100, U.S,AAIIY SAAKAHOUSUT uudet (kuva) 120, Paksua 100% uutta villaa _ Värit : kenttäharmaa, vihreänruskea. YILLASOAIIIKKAAT 100% villaa, uudet, vihreät 35, Kysy lisätietoja puh. (90) 821 922/ tilaukset Myös kirjakaupoista. Vahvaa puuvillaa_ Koot: 48-54 NATO-ll~STOKUYIOPUKUJA 255r Uus,a, saankestäv1ä, vahvaa uutta puuvillaa_ Koot: S, M, L 180, Toiminta-aika isoimmilla lähettimillä jopa viisi vuotta. Mitä kukkia voi poimia ja mitkä on paras jättää kokonaan rauhaan. Valikoimamme käsittää sopivankokoisia radiolähettimiä hiiristä hirviin. •••••••••••••••••••• ~ E AITO VARASTOMYYMÄLÄ, POSTIMYYNTI 00141 Hki 14 PL 135 TEHTAANKATU 16 Puh 90-666265, 665899 LENTÄJÄN NAHKAPUSAKKA TURKKI (kuva) vuori aitoa hienoa lammasta. Sirkka Linnamiehen taidokkaat kasvikuvat. Eritt_ paksua, • hyvää villaa, valk_ reilu poolokaulus 160, , " Us.ARIIY VILUHUOVAT ,sot, pun _ ja luonn _valk _ 100% villaa _ Koko 170x 240 cm 160, US-YUOAISTOIIAKUUSÄKIT UNTUYATÄYTE Käytt. Miten luonnonympäristön muutokset näkyvät maakuntakukkien kasvusijoilla. Kuinka maakuntakukat valittiin. 15, US UPS. Väri ruskea _ Koot: 39-46 COIIIIANDO-YILLAPAIDAT Uudet 100% villaa_ Koot: S, M, L Olkaja kyynärpäävahv. 60 harvinaistuvaa, suojeltavaa tai kokonaan rauhoitettua luonnonkasvia. Kantomatka esimerkiksi peuralähettimillä olosuhteista riippuen 5-40 km. US-NAHKASAAPPAAT Koot: 39-42 mustat, käytt. Värit: vihreä sininen. D US-ANOAAKKI Väri vihreä, käytt. 380, 100, 135, 200, Valmistamme erikoisradiolaitteita villieläinten seuranta-tutkimukseen. 981-555989 ARI-MATTI LUOMA KY PL 43 90440 KEMPELE NIMI _ LÄHIOSOITE POSTINO JA -PAIKKA D Tilaan --------------------------koko ---------------------------väri _______ kpl SUOMEN MAAKUNTAKUKAT Suomalaisten suosikkikasvit taiteilija Sirkka Linnamiehen piirroksina. US THEAIIAL-LÄIIPÖAWSASUT, uudet, erikoiskudos 100 % puuvilla, paita, koot S, M, L, XL 75, housut, koot S, M, L, XL 75, US LASKUYAAJOJÄÄK. US-IIAIHINNOUSUKENGÄT Käytt. Laitteemme toimivat hyvin myös arktisissa olosuhteissa
Pallo tulee hyvin pian olemaan eduskunnan käsissä. ".Tämän johdosta minut pyydettiin · ensimmäiseksi allekirjoittajaksi 45 kansanedustajan 17. Hiljatttain ydinvoimalaonnettomuuksia on ilmoitettu Ranskasta ja Neuvostoliitosta, joten saamme olla tyytyväisiä siitä, että suomalainen teknologia on korkealla tasolla. Kirjassa Saurer Regen (Verlag Kölner Volksblatt 1982) pohdiskelee Heidelbergin energiaja ympäristötutkimuslaitoksen energia-asiantuntija Dieter Teufel tähän tapaan: Ydinvoima kelpaa ratkaisuksi happamalle sateelle vain, jos voidaan samanaikaisesti täyttää kolme ehtoa: Ensinnäkin jos tarvittavat ydinvoimalat pystytään rahoittamaan, toiseksi jos ne saadaan toimintaan tarpeeksi ajoissa, ja kolmanneksi jos niillä ei ole yhtä pahoja ympäristöriskejä kuin hiilivoimaloilla. Pertti Nikkari Turha jäädä jurputtamaan! Itsekseen ihmettelemällä tai seiniä potkimalla eivät asiat edisty. Kuten silloin julkisuudessa totesin, pääministerin toiminta ei var80 KESKUSTELUA sinaisesti kohdistunut eduskunnassa vallitsevaa ydinvoimalaa vastustavaa asennetta kohtaan. pnä kesäkuuta 1983 allekirjoittamaan kirjalliseen kyselyyn, joka kuului: "Onko Hallitus tietoinen, että nykyisessä eduskunnassa voimakkaasti vastustetaan viidennen ydinvoimalan rakentamista ja siihen tähtäävää energiapolitiikkaa, ja mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä, jotta uuden energiaa säästävän teknologian hyödyntämiseen, energiansäästöön sekä ihmisen ja ympäristön kannalta turvallisiin energiamuotoihin kuten maakaasuun ja kotimaiseen uusiutuvaan energiaan perustuvaa vaihtoehtoa alettaisiin maassamme toteuttaa?" Tähän tuli kauppaja teollisuusministeri Seppo Lindblomin vastaus syyskuun 22. (jatko sivulta 78) alle ehkäisemään ydinsodan syttymistä (International Physicians for the Prevention of Nuclear War). Pyrin eduskunnassa pitämään ihmisten ja heidän terveytensä puolta. Kirjoita meille mielipiteesi: ympäristönsuojelun linjaa etsitään parhaiten avoimella keskustelulla. Ensinnä rahoitus: Jos hiilivoimalat halutaan korvata ydinvoimalla, on rakennettava 30 uutta ydinvoimalaa. vsk.. Fossiilisia energialähteitä käytettäessä olisi edelleen selvitettävä luontoa uhkaavat vaarat ja tutkittava, mitkä teknologiset mahdollisuudet meillä vielä on käyttämättä. Metsien kannalta tämä on kuitenkin aivan liian kauan. Mikäli lopullisissa äänestyksissä voimasuhteet menevät tasan, haluaisin kompromissimahdollisuutena mainita ministeri Seppo Lindblomin mallin 2 l /2 + 2 1/2, koska silloin uudesta paikkakunnasta ei ryhdytä keskustelemaan. Asiaan jotkut kuitenkin innostuivat siinä määrin, että lehdistön tultua asiaan mukaan pääministeri kutsui hallituspuolueiden puheenjohtajat luokseen ja huomautti käytännöstä, että kirjallisten kysymysten allekirjoittamisessa ei pidä pyrkiä saamaan eduskunnasta yli puolet jäsenistä allekirjoittajiksi ennen kuin hallitus on jättänyt eduskunnalle lakiesityksensä asiasta. Edelleen kysyimme, millä tavalla on selvitetty muiden energialähteiden käyttömahdollisuuksia, ja ehdotimme maakaasun lisääntyvää käyttöä. Jotkut arvostetut talousasiantuntijat ovat viime aikoina suhtautuneet kriittisesti viidennen ydinvoimalan pystyttämisen tarpeellisuuteen, kun toisaalta muutamat luonnonsuojelijat ovat julkisesti ryhtyneet kannattamaan ydinvoimaa fossiilisten energialähteiden asemasta. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . Ruotsissa on jo otettu käyttöön hiilen poltossa saasteen uutta puhdistusteknologiaa. Mutta kannattaako se. Toisin sanoen turvautumalla ydinvoimaan ollaan valmiit hyväksymään vielä hiilivoimaa suurempia riskejä. Jo yksi 1 300 MW:n ydinvoimala maksaa saman verran kuin tarvittaisun rikkipäästöjen alentamiseksi puoleen. Myös lääkärikunnassa on erilaisia mielipiteitä ydinvoiman käytöstä. Ratkaisun täytyy tapahtua kiihkottomasti ja asiallisesti, eri alojen todellisia asiantuntijoita ja myöskin valitsijoita eli kansaa kuulemalla. Erikoisesti on todettava, että ydinjätteiden kuljetusja sa1lyttämiskysymys on meillä ratkaisemattta. Tämä riski on kuitenkin selkeästr ilmoitettava kansalaisille. Baijerissa on jo päätetty lisätä ydinvoiman käyttöä happamoitumisen pienentämiseksi . Olen lääkäri-kansanedustajana halunnut herättää keskustelun viidennen ydinvoimalan tarpeellisuudesta täysin tietoisena energiapoliittisesta tilanteestamme. Henkilökohtainen tarkoitukseni oli, että muutama kansanedustaja kaikista puolueista yhtyisi tähän kirjalliseen kyselyyn. Kun kävi ilmi, että kansalaisten informaatioon on käytetty kaksi miljoonaa markkaa yleisistä varoista, herää kysymys, miksi tällaisia voimavaroja ei ole voitu siirtää esimerkiksi lääkintöhuollon puolelle, jossa niitä kipeästi tarvittaisiin . Kaikki ehdot piti siis pystyä täyttämään samanaikaisesti, mutta edes yhtä erillistä ehtoa ei pystytä täyttämään. pnä 1983, jossa selvitetään, mitä hallitus on tähän mennessä tehnyt, ja että hallitus on todennut, että "ydinenergia-alan lainsäädännön kokonaisuudistusta koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle vuoden 1983 aikana" . Tässä toisessa ominaisuudessani jätin välittömästi eduskuntaan tultuani aloitteen, jossa kiinnitän hallituksen huomiota viidennen ydinvoimalan suunnittelutyöhön, jota kaiken aikaa suoritetaan kansalaisten mielipidettä kysymättä. Toiseksi aJoitus: Ydinvoimaloiden rakentaminen veisi 15-30 vuotta. Toisaalta kulotuksen käytännön taitajien piirikin on jo kaventunut, eikä uusia tekijöitä kehity äkkiä kestihän Evon kulotuskin toista vuotta! Itse olen entisinä vuosina heilutellut hosaa varsin lukuisilla kulotuspalstoilla ja nyt vuosikaudet yrittänyt kulottamaan jälleen päästä tuossa harjusupparinteessäkään kun ei kova teknologia vinssiä kummemmin vetele! Mutta kulottaja lienee peittynyt tiheään pykäläviitaan ja aikaa kai kuluu ennen kuin kannokoksi ehtivä metsämaa palaa. Pääasia tässä vaiheessa on tieto siitä, että jokin valtion yhtiö ei kansaa kuulematta voi päillemme yläpuolella tehdä päätöksiä, jotka viime kädessä liittyvät tavallisen ihmisen turvallisuuteen ja terveyteen. Sieltähän keskustelu singahti Suomeenkin. Asiasta käydään nimenomaan Ruotsissa kriittistä keskustelua. Niinpä ainakin maat1a1sen mielestä on ansiokasta, että kulotusta on nyt ryhdytty tutkimaan oikein tieteellisesti. Olen myöskin todennut, että ministeri Seppo Lindblom, joka hallitukseen tullessaan oli selvästi viidennen ydinvoimalan kannattaja, nyt myöhemmin on esittänyt ratkaisua 2 1/ 2 + 2 1/2, eli Loviisan ja Olkiluodon energiavoiman lisäämistä ilman, että kolmatta paikkakuntaa tarvittaisiin viidettä ydinvoimalaa varten. Katson näin ollen, että kirjallisen kyselymme johdosta viidennen ydinvoimalan rakentaminen nyt on saatu demokraattiselle tasolle ja että valtion energiayhtiön melko määräävä asenne tässä kysymyksessä on jonkin verran muuttunut. Ole Wasz-Höckert Voimaton ydinvoima Länsi-Saksassa on kiivaasti väitelty siitä, onko ydinvoimasta lääkkeeksi happamoitumiseen. Kolmanneksi ympäristöriskit: Vaikka ydinvoimalat eivät tuotakaan rikkidioksidia, ne synnyttävät vielä vaarallisempia radioaktiivisia aineita. Ihmisen fyysinen terveys mahdollisen ydinsäteilyn sattuessa mutta myöskin henkisen onnettomuusriskin pelko on ainakin meidän lääkäreiden otettava vakavasti huomioon silloin, kun päätös viidennestä ydinvoimalasta on tehtävä. Yhdysvalloissa työnskentelevien yliopistokollegojeni kautta tiedän, että teknisiä virheitä on esiintynyt enemmän kuin mitä julkisuudessa on myönnetty ja että säteilyvaurioita on yliopistoissa todettu enemmän kuin mitä viralliset sairastuvuustilastot haluavat myöntää. Jorma Laurila Kulotus kunniaan Kulotusta vastustavat virkamiehet ja luonnonsuojelijat saivat Suomessa voiton 1960luvulla, mikä sitten vakuutusten epäämisen myötä vei toimet metsissä tehostuvasti kovan teknologian suunnalle. Esim. Niiden rakentaminen maksaisi 190 miljardia D-markkaa. Toisin sanoen ongelman ratkaisu ydinvoimalla on taloudellisesti mieletöntä
Kaupungissa asuvan väestön keski-ikä vain 28 vuotta, koko maassa 35 vuotta. URHEILULOMA KALAJOELLA Olemme suunnitelleet juuri sinua varten monipuolisia lomapaketteja Kalajoella. Ei pääsymaksua. Voit viettää lomapäiväsi iloisesti reippaillen opastetuilla VAELLUSREITEILLÄ ja HIIHTOLADUILLA. Olemme panostaneet voimakkaasti yritysten sijoittumisja · toimintaedellytysten kehittämiseen Raahessa. Kalajoen luonto yllättää sinut monipuolisuudellaan. Yrittäjä, ota yhteyttä jo tänään yrityksesi sijoittamiseksi Raaheen, tulevaisuuden kaupunki! FORSSAN LUONNONHISTORIALLINE MUSEO Lukuisten tiedustelujen johdosta ilmoitetaan, että .Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistyksen museo, Forssan Luonnonhistoriallinen Museo sijaitsee jatkuvasti Forssan paloaseman 11 kerroksessa (Kuhalankatu 19 A) ja on edelleen avoinna keskiviikkoina ja sunnuntaina klo 13-17. Raahella on aavat merimaisemat saaristoineen sekä mielenkiintoinen historiallinen puukaupunki nähtävyydet. ETEISEN VITRIINEISSÄ VAIHTUVIA UUTUUSNÄYTTELYITÄ Tervetuloa tutustumiskäynnille. Meillä on suuri naistyövoimareservi. Meillä majoitut lähellä luontoa. Aukioloaikoina vastaa museon puhelin (916)-10 949. 981-74000 YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN KUNTA PERÄMEREN RANNIKOLLA TULE TUTUSTUMAAN 81. Lisätietoja antavat kaupunginjohtaja Jaakko Nahkuri, apulaiskaupunginjohtaja Matti Päivike tai elinkeinoasiamies Juhani Vainio, puh. 982-37661. Majoitut ainutlaatuisissa, aina lämpimissä vanhan ajan aitoissa, Wäentuvan huoneissa tai retkeilyhotelli Pytingissä. Tule viikolla tai varaa edullinen viikonloppupaketti. Asukkaita on tänään jo 19000. TERVETULOA TAPION TUPA talonpoikaishenkinen ruokailu-, kokousja majapaikka 85100 Kalajoki puh. uintiin, auringonottoon, tennikseen, lenkkeilyyn. 983-62479 ja 62599 RAAHEN KAUPUNKI Merestä perinteet Raahen merellinen ympäristö on säilynyt kohtalaisen puhtaana ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet kalastukseen, veneilyyn ja retkeilyyn. Kesällä tarjoamme mahdollisuuden mm. Ateriat ovat maukkaita Pohjalaisia kotiruokia. Kreivin ja raudan Raahella on kaupallisia ja teollisia perinteitä yli 330 vuoden ajalta. Voit varata lomapäivillesi RATSASTUSTUNTEJA: Nautit varmasti ystävien kanssa tehdystä REKIAJELUSTA. 983-62 022 Hannilantie A 7 85100 Kalajoki puh. LOUNAIS-HÄMEEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS IIN KUNTA 91100 11 Puh
Yhdessä kartat ja artikkelit lisäävät tietämystä varsinkin niistä uhanalaisista lajeista, joiden kantaa ei ole erityisprojekteissa viime vuosina seurattu. Suomen Luonnon lukijoille atlastyötä on esitelty mm . Siinäpä uskaltamisen mallia muillekin uusien teiden etsijöille. Jukka Sorjo-Smeds kirjoitti runot rakkaudesta suomen kieleen. Tuulentuoksuista kootut on tekijänsä verbaaliproduktioista kolmas. Mihin pyrkii vihreä. Aikaisemmat tuotokset, Äidinkielen jaosto ja Mainoskielen aamutuima, toteutettiin luomaan vuorovaikutussuhteita suomen kielen eri kirjoittajapiirien välille. Tätä ajatellen Suomen lintuatlas on erinomainen pohja, kun halutaan selvittää ihmisen vaikutusta elolliseen ympäristöönsä. Niiden kirvelevin pilkka osuu vaihtoehtoilun omaan nilkkaan . pa1vana syyskuuta 1983 päivättyjä kirjoja on painettu 300 kappaletta. Sopii oivallisesti reppuun linturetkille. Tuulentuoksuista kootut on omakustanne. _ _ _.,,,-~-----te ' :\. Teuvo Suominen Suomen lintuatlas ilmestynyt Ympäristönsuojelussa täsmällisten, Suomen luontoa koskevien taustatietojen puute on usein vakava ongelma. Ei kirja vihreäksi julistaudu, mutta se kuvaa osuvin esimerkein, miksi alalla jos toisellakin tarvitaan vaihtoehtoja nykyiselle. Seppo Lohtaja 'ei tyydy vain ajattelemaan toisin, hän myös viljelee toisin ja soisi muidenkin niin tekevän. Vastaavia levinneisyyskarttoja on ollut käytössä mm . kasvitieteilijöillä ja lintutieteilijöilläkin muutamassa Euroopan maassa, meitä lähinnä Tanskassa. Tehtäviä napapiiriltä löytyy rutkasti jo näidenkin esimerkkien valossa. Mukana on luonnollisesti koko uhanalainen pesimälajistomme, mutta mm. Virallinen johtopäätös kaikestä tästä: Hyvin menee, jatkakaamme entiseen tapaan! Osmo Soininvaara kertoo meille, miksi ennustukset menevät pieleen. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. Minulle suomen kieli ja Suomen luonto ovat yhteneväiset, sanoo kirjoittaja. Omavarainen Maatalous antaa tietoa ammattiviljelijöiden lisäksi myös kotipuutarhureille ja ravinnon laadusta kiinnostuneille kuluttajille. 82 KIRJOJA Johdatus vihreyteen Pekka Haavisto (toim.): Tehtävä napapiirillä. Muualla on jo vihreitä puolueita. Perusta ry 1983 Vihreiden toinen valtakunnallinen kokous on juuri pidetty Jyväskylässä. Suomen sorsalinnut Aarno Salminen Untulie10Oy Sorsien oma kirja Suomen Lintutieteellisten yhdistysten liiton omistama Lintutieto Oy on putkauttanut jälleen mojovan, halpahintaisen paketin lintutietoutta. Kartta esittelee levinneisyyden täsmällisemmin kuin muut saatavilla olevat levinneisyyskartat, ja teksti esittää keskeiset elinympäristövaatimukset ja tietoja kannan kehityksestä. Kirja on myynnissä Suomalaisessa Kirjakaupassa kautta maan ja se maksaa 39 mk. Eduskunnassa on kaksi vihreätä. Niissä esiintyy jos jonkinlaisia aikamme sankareita. Kalle Könkkölä kertoo, että ruumiltaan rujoa pidetään Finnairin lennolla henkisesti vammaisena. Tässä mielessä on merkittävää, että Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton vuosina 1974-79 vetämän lintuprojektin tulokset on nyt saatu yleiseen käyttöön. Tehtävä napapiirillä pakottaa ajattelemaan. Vuosina 1985-88 aiotaan toteuttaa koko Euroopan lintuatlas. "Suomen sorsalinnut" kertoo perusteellisesti sanoin, piirroksin ja valokuvin näistä märän elementin siipiniekoista. Suosi siinä sitten suomalaista ekoviljelyä! Vaatimattoman kirjan ehdottomana kruununa ovat Pekka Saurin piirroskuvat. Esimerkiksi Helsingin snobbaileville kasvissyöjä-terveysintoilijoille ei kelpaa hapankaali eikä ohra, pitää olla hirssiä ja mungopapuja. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaistaan yhteistyössä Elävä Maa ja Eko-viljelijät yhdistysten kanssa. Taina Bertel epäilee, tokko L.,. Meillä tehdään hyvin paljon päin seiniä. Ruudukossa ilmaistaan pesiminen neljän eri vaihtoehdon avulla. Ja yhteiskunnallinen pahoinvointi on tosiasia, puolet sairaalapaikoista varattu henkisesti häiriintyneille, luonnonvarat loppusuoralla. ulkomaisia munankerääjiä ajatellen esitystarkkuutta on monessa tapauksessa suojelusyistä vähennetty. Se on muuatta huuliveikkoystävääni siteeraten kirjeitä hullunmyllystämme. Teoksen tärkeintä antia ovat 235 kokosivun karttaa pesimälaj iemme levinneisyydestä. Jokaiseen karttaan liittyy tiivis, asiantuntijan kirjoittama artikkeli. Saarnaamisen asemasta se tyytyy kuvailemaan todellisuutta, erittelemään ja rinnastamaan. Omavarainen Maatalous, Oksakatu 13, 15150 Lahti 15 . Siihen on koottu sikermä näkökulmia aikaamme. Eikä se lankea edes siihen syntiin, että julistaisi vaihtoehtoilijat muita paremmiksi. 29. numerossa 1/ 1977. Kansantuloamme on kartutettu, maaseutua tyhjennetty, kansaa koulutettu ja kehitystä edistetty uskonvimmaisen fanaattisuudella. Muun lajiston esittely on jokanaisen ja -miehen lintuekologiaa. Suosittelemme erityisesti sorsastajille. Rakkaudesta luontoon hän luovuttaa kirjansa tekijänpalkkion Suomen Luonnonsuojelun Säätiölle merikotkan suojeluun. '' Runolla merikotkan puolesta Mainoskirjoittaja Jukka Sorjo-Smeds on koonnut vuosien 1979-80 aikana kirjoittamansa 44 runoa kirjaksi. Suomen lintuatlaksen perustana on Suomen yhtenäiskoordinaatisto 10 km:n ruutujen tarkkuudella. Kirjan tyylilajia tuskin olisi voinut paremmin valita. ,{f . Sadattuhannet havainnot kerääjinä 2 000 lintuharrastajaa -Utsjoelta Ahvenanmaalle on nimittäin julkaistu yksissä kansissa teoksessa Suomen lintuatlas (Lintutieto 1983) Vaihtoehto tehomaataloudelle Omavarainen Maatalouslehti kertoo luonnonmukaisista ja vaihtoehtoisista viljelymenetelmistä pellolla ja puutarhassa. Tilaukset os. vsk.. Tässä tehtävässään ne jatkavat edelleenkin vakiintuneina instituutioina. ),,~ herra ministeri työntää lastenvaunuja
Mahtava määrä PTS:n jätetietoutta on painettu uusiopaperille ja koottu teokseen Luonnonmukainen jätehuolto. Eläimistä elävät kalat ja kaniinit sekä ihmisten ulosteita syövät koirat. Muusta maailmasta ei ole tietoa, sähköttäjät sähköttävät turhaan. Kirjassa on yksityiskohtaista tekstiä, kaijvioita, taulukoita ja tutkimustuloksia. Tammi 1983. -,,,,-· .fi/ -~-------·' _ .. Taistelu olemassaolosta ja vallasta on näissä pelkistetyissä oloissa todella raadollista. Opasta saa Kainuun luonnonsuojelupiiristä el o Heikki Poroila puh. Tästä ristiriidasta, hiipivän kuoleman ja elämänhalun taistelusta, Jersild rakentaa inhorealistisen seikkaperäisen kertomuksen. Jälkeen vedenpaisumuksen on mielestäni kiehtova ajatusleikki, vaikkei uskoisikaan rajoitetun ydinsodan jälkeiseen elämään . Elossa yritellään pysytellä yhdessä. Nyt he näivettyvät vailla tulevaisuutta. Kulttuurin muisto lepää romuissa, parissa linnoituksessa ja kaupungin raunioissa, ja onpa jäljellä kirjastokin. kapteenia viihdyttämästä. Kun valkoinen tuhka on laskeutunut P.C. vsk. Saa Ruohonjuuriputiikista, Merimiehenkatu 35, 00150 Helsinki 15 . Sekä alan kaupallinen tuotanto että rakennusohjeita omatoimisille esitellään. Lääkärinä hän hallitsee ihmisen anatomian erilaisissa ympäristöpaineissa. Pehmeän Teknologian Seuran julkaisuja 1I. Tällaisen toiminnan vauhdittamiseksi kalliimpia, ovat puusta ja rautaromusta rakennetut veneet. KIRJOJA PIENSUOJELUTOIMINNAN OPAS ~-( , . Tunkioiden liepeillä mukuloi peruna ja luostarien puutarhoissa viihtyvät tutut hyötykasvit. Yhteinen kokemus kavahtaa valkoista tuhkaa. Mutta kirjat vain ärsyttävät: "Kadonneet maailmat eivät huvita, tahtoisin mieluummin tietää tulevasta. Naiset ja miehet pysyttelevät omissa luostareissaan, merimiehet ovat miehiä, useimmat eivät kohtaa vastakkaista sukupuolta koskaan. Vastuunsa tuntevat lääkärit varoittelevat kaikkialla ydinsodan vaaroista, yrittävät ikäänkuin tietää etukäteen millaista olisi jos ... Tai, miehille on tärkeää rakennella romuista koneita, vaikkei polttoainetta olekaan. Marjukka Kulmanen 83. Saarella on myös ihmisenkaltaisia olentoja, pitaalisia, ilmeisesti mutaatioita. Siinä käsitellään lait, menetelmät ja piensuojelutilanne kunnittain Kainuussa sekä luetellaan otollisia piensuojelukohteita. -: Kainuun luonnonsuojelupiiri r.y. Maisema on kivikkoa tai rämettä. Tehtävänsä tehneet kolkataan kuten eunukki Reino Rinne: Jumalainen vesi. Jersild ei pohdi eloonjäämisen mahdollisuuksia tositilanteessa eikä yritä kuvailla itse katastrofia. Siitä kirjoilla ei ole mitään kerrottavaa.'' Ennen sotaa ihmiset valloittivat, hankkivat lapsia ja omaisuutta, uskoivat kasvuun. Tarinan päähenkilö on nuorin eläjistä, heti sodan jälkeen syntynyt Edvin. Jersild: Jälkeen vedenpaisumuksen. Hitaasti kuollessaankin, jodin lemu sieraimissaan, ihminen yrittää jopa rakastaa toista ihmistä. Helsinki I 983. 61 351 / 116 t. Mutta elämänhalu omassa maakunnassaan on Kainuun luonnonsuojelupiiri julkaissut Piensuojelutoiminnan oppaan. Kirjan perimmäinen tarkoitus on pohtia, millä keinoin ihmissuvun tulevaisuus tällä loistavalla planeetalla olisi pelastettavissa. Hänen selviytymisestään ydinkatastrofista tiedetään hyvin vähän: lapsuus vilahti juurikaan muistoja jättämättä, nuoruus merillä, tiedustellessa, ryöstellessä ja miehistöä viihdytellessä. on kova, esimerkiksi Edvinille on selvää, että hänen lapsensa saa syntyä. Kirjailijan sanoin "sitä ei edes voi ajatella". Karhu-Kirja, Kuusamo 1983. Elävien olentojen kaltaisia, usein jopa ihmishenkiä SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. Sopivaa jatko-opiskeluaineistoa Kotkan Ekoryhmän julkaisulle ''Omatoiminen jätehyödyntä". Piensuojelua kainuulaisittain "Riippumatta siitä, missä päin Suomea to1m1taan, pienten luonnonkohteiden rauhoittamisen avulla voidaan elämäämme rikastuttaa." Pienten suojelualueiden ja luonnonmuistomerkkien rauhoittaminen eli piensuojelu on keskittynyt taajaan asutun EteläSuomen kuntiin . Noin 33 vuotta suuresta räjähdyksestä elelee "kansanrippeitä" ilmeisesti Gotlannin saarella, ympäröivällä merialueella ja nomadeina arktisilla seuduilla. Kotoisen rannan ikuista kohinaa, tuulen huminaa metsän puissa, luonnon ymmärtämystä ja elämänlämpöä toivottaa kirjailija-luonnonsuojelija Reino Rinne lukijoille uusimmalla kirjallaan Jumalainen vesi. 157 s. Runoin, valokuvin ja "uforismein" hän fantasioi Maan elämän luomistapahtumasta huikean kuvitelman, ja hymyn kare kasvoillaan hän seuraa elämänmenoa vuosimiljoonien saatossa. Divine water. Luonnonmukainen jätehuolto Juhani Tenhunen: Luonnonmukainen jätehuolto. Ensi kerran Rinteen kirjan tekstit ovat sekä suomeksi että englanniksi. 297 s. Aiheet kattavat pesuvedet, kompostikäymälät, puutarhan ja keittiön jätteet, ekokylän ja pääkaupunkiseudun jätehuoltomallit. 153 s. Terävimmillään kuvaus on kuitenkin sosiaalisten suhteiden alueella. 986-61 067 k
.. . ,: • '< .. ""-·.. . . lJ~ . _ ~'j,:: . ,,,.,,, ~367 pages mk 222,,, /,,,; i, . In addition there are te · 1· d · d ~./ numerous me rawmgs an over 70 c:-,;k.,,, : photographs. 651122 JYVÄSKYLÄ• LAPPEENRANTA• OULU• TAMPERE• TURKU NAPIALASTA RETKILLE • rinkat • polkupyörän laukut • karttalaukut • olkalaukut • satulareput ILVES-TUOTTEET METSÄSTYKSEEN KALASTUKSEEN • tuolireput • reput • panosvyöt • asepussit • asekotelot • asehihnat • jahtilaukut URHEILUUN LEMMIKILLESI • sieppari • kaulahihnat • pesäpallo • talutushihnat • räpylät • koiranveto• hiihtorukkaset valjaat • vyötärölaukut • kissanvaljaat • painonnostajan • koiran vyöt koulutus• suunnistajan valjaat OSTA AITOA NAPIALAISTA. SEN TUNNET NAPIALA .:J MERKISTÄ reput {b\ Myynti: Alan liikkeet kautta maan SOITA JA PYYDÄ KUVASTOAMME NAHKATE~h~ 1 ~~ 7 f Y. ' Ow 1s of Europe HEIMO MIKKOLA ln this major work Dr Mikkola reviews the 13 owls breeding in Europe and an additional four p species in lands adjoining the Mediterranean in North Africa and the Middle East. ,·; , J\. ' } ldentification, part of the Species Descriptions text, is more than supplemented by 8 superb >'' -· · colour plates by Ian Willis. , --... , . AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA Keskuskatu 1, 00100 Helsinki 10, puh. \C-· --·, ·it>J ;
Lehti kertoo luonnonmukaisesta ravitsemuksesta, viljelystä ja terveydenhoidosta, ympäristökysymyksistä, hyötykasveista, liikunnasta. Tilatessasi samanaikaisesti kolme lehteä maksat vain kahden hinnan, 90 mk. Tilaan TEE-lehden vuodeksi eteenpäin (8 numeroa) hintaan 45 mk (kotimaahan). Huomaa myös edullinen lahjatilaus. Tee terve päätös, tilaa TEE-lehti. Lahjatilaukset kirjeitse tai puhelimella 90-6941225. Julkaisija Juho Vainion Säätiö.. Nimi Jakeluosoite Posti numero -toimipaikka Allekirjoitus KIRJE Vastauslähetys HKI 10/lupa 3726 Vastaanottaja maksaa postimaksun TEE-LEHTI Fredrikinkatu 55 A 00003 Helsinki 300 TEE-lehdessä seurataan uusinta kotimaista ja ulkomaista tutkimusta terveyteemme vaikuttavista asioista. distärni TEE-lehti on tietolähde ihmisestä itsestään. TEE-lehti on jo 15 vuoden ajan tehnyt arvokasta työtä alalla, joka nykyisin koetaan tärkeämpänä kuin koskaan aikaisemmin
Kolmen kirjoituksen kokonaisuus Joutsamon luonnonsuojelulaki ja metsien suojelu, Norokorven lakija suojametsiä sekä Oinosen erämaita käsittelevät artikkelit antavat totuudenmukaisen kuvan suojelun vaatimattomasta tilasta ja sen kiireellisestä toteuttamistarpeesta. Teemakirjan loppuosa käsittelee metsien taloudellista merkitystä maallemme ja yhdessä artikkelissa filosofisia taustoja metsäkeskustelulle. Artikkeleissa on sinänsä paljon tietoa. Puutteistaan huolimatta teoksen ei tarvitse hävetä syksyn kirjamarkkinoilla. Toisessa artikkeliryhmässä todetaan, että metsä on muutakin kuin puuta. Ja oppaan luettuasi metsään metsässä voit retkeillä talvellakin! Patrick Hublin mälle vieras. "Kevyemmistä" jutuista mieluisin on luontoliittolaisen retkeilyasiantuntija Jukka Ojalan verraton opastus metsäretkeilyn välineisiin ja mahdollisuuksiin. Kaikkien näiden ja muidenkin uusmaalaisten tulisi oppaaseen tutustua sen verran hyvästä kirjoituskokoelmasta on kysymys. Tietoartikkeleista pidän parhaimpina Lasse Lavenin "Metsää älköön hävitettäkö" ja Satu Huttusen ilmansaasteita käsittelevät artikkelit. Artikkelit ovat paikallaan muistuttamassa metsien keskeisestä asemasta kansantaloudessa, mutta myös muistuttamassa esimerkiksi niistä ympäristöongelmista, jotka johtuvat puunjalostusteollisuutemme korostuneen tärkeästä merkityksestä. Uudenmaan metsäopas. Suomalaista Juontoa parhaimmillaan -sarjan neljäs teos on omistettu saaristolle. Erityistunnustus annettakoon Seppo Keräselle erinomaisista eläinkuvista. Uhanalaisia eläinja kasvilajeja käsittelevän artikkelin puuttuminen on ehkä perusteltua, koska niistä on erikseen viime aikoina ilmestynyt liiton teemakirMetsiä 001 U udellamaallakin Seppo Kuusela & Tapio Heikkilä (toim.). Tähän jaksoon sisältyvät mielestäni teemakirjan parhaat kirjoitukset: professori Matti Leikolan avohakkuiden aatehistoriaa, professori Erkki Lähteen metsänhoitoa ja päämetsänhoitaja Lauri Vaaran vaihtoehtoista metsätaloutta käsittelevät artikkelit. Elämyksellisempi ote olisi parantanut kirjan luettavuutta huomattavasti. Metsävuoden keskustelun painopiste on kuitenkin yllättäen ollut metsäammattilaisten ja -omistajien väittelyissä metsänhoidon menetelmistä ja puun saatavuudesta. metsäammattimiehet suhtautumaan vakavasti. Suomen Metsäyhdistyksen aloitteesta vietettävää kansallista Metsän Vuotta 1983 ja sen tiimoilta ennakqitavissa ollutta vilkasta keskustelua varten luonnonsuojeluliitto julkaisi teemakirjan metsäasioista nimellä Tämä vihreän kullan maa. 70 s. Patrick Hublin Metsäopas antaa sangen monipuolisesti tietoa metsistä, niiden suojelusta, uhanalaisista eliöistä, virkistyksestä ja metsän antimien hyväksikäytöstä. Nyt jää puuttumaan mm. Myös joukoittain suosi.teltavia retkeilykohteita tuodaan esille. 1983. Vaikka opas painottuukin Uudellemaalle, ei sen lukeminen muualla asustaville ole mitenkään turhaa. Siinä käsitellään lähinnä porotaloutta, marjoja ja sieniä sekä osittain virkistykseen liittyviä asioita. Saariston puolesta kameralla ja kynällä Saariston elämää. 1983. Ei niin hyvää, ettei jotain pahaakin. Tekstit Martti Hario, Eero Helle ja Leif Lindgren 160 s. Erityisen tärkeitä ovat saariston lintujen suojelua ja saariston luonnonsuojelualueiden perustamisen ongelmia esittelevät luvut. Opas jakaantuu sisällöltään kolmeen pääteemaan: metsänsuojelun haasteita käsittelevään, Uudenmaan metsiä esittelevään ja moninaiskäyttöä perään kuuluttavaan osaan. Kuvat ovat pelkästään väril86 lisiä mikä tämän tyyppiseen Juontodokumenttiin sopiikin. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . Taka-alalle ovat jääneet metsän suojelu ja yleisemmät periaatteelliset keskustelut. Jos takaliepeen kehulause "kuvateos henkii suolaista meri-ilmaa, lokkien huutoja, kesän elämän vilkkautta ja talven jäätävää hiljaisuutta" pitää kuvituksen osalta paikkansa, niin sitä vastoin kolme tekstinikkaria ovat onnistuneet pusertamaan kuivaa asiantuntijatekstiä. Luonnonsuojeluliitto ei tietenkään voi yhtyä yksityiskohdissaan kirjoittajien kaikkiin mielipiteisiin, mutta tärkeimmistä vallitsee varmaankin laaja yksituumaisuus. Ne osoittavat, että metsäammattilaistenkaan piirissä ei olla yksimielisiä metsän hoidon, käsittelyn ja käytön linjasta vaan keskustelua vaihtoehdoista kaivataan. muiden luonnonantimien hyväksikäyttö, riista ja luonnossa liikkuminen. Suomen vihreä kulta Kirsi Elo (toim.): Tämä vihreän kullan maa. Toimittaja on aivan tyydyttävästi onnistunut sijoittamaan kovin erilaiset artikkelit samoihin kansiin ja saamaan aikaan hyvän kokonaiskatsauksen. Lukemalla jutun voi aloittelija ja vähän luonnossa liikkunut välttyä monilta ikävyyksiltä. Opas on alkusanojensa mukaan tarkoitettu erityisesti uusmaalaisille ympäristöaktiiveille, opettajille, metsänhoitajille ja -omistajille, ympäristöhallinnon virkamiehille, retkeilijöille ja luonnontieteilijöille. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri. Edellinen on mainio katsaus metsätalouden päämääristä, hallinnosta ja tilasta, jälkimmäinen ajankohtaista ja vakavaa ympäristöongelmaa valottavana. Kirjan alkuosassa pureudutaan metsänhoidon vaihtoehtoihin. Näinköhän vuoden vieton organisoijat ovat tyytyväisiä saavutukseensa. Ehkä moninaiskäyttöä yleisemmin tarkasteleva artikkeli olisi ollut paikallaan. Kuvitus on odotetusti tasokasta, sillä tekijöinä ovat karaistuneet kamerakonkarit, jotka ovat liikkuneet saaristossa tosimielessä vuosia. Verevämpi jälki olisi varmasti syntynyt punomalla näistä aineksista yhtenäinen jäntevä tarina, joka olisi viekotellut lukijan luontoseikkailulle saaristoon. Teemakirjaan joutuvat siis nk. Teemakirjassa metsäkysymyksiä pohditaan kattavasti 18 artikkelissa. Kirjoitukset sopivat myös linjakeskustelun käynnistäjiksi luonnonsuojeluväen punssa, jolloin painokkaiden äänenalojen käyttö keskusteluissa ammattilaisten kanssa on mahdollista ja metsien käyttöä koskevien mielipiteiden esittäminen päätöksentekijöille vakuuttavampaa. Kynänjäljestä ei uskoisi, että tekijät ovat kolunneet saaristoa vuositolkulla tai ainakaan, että saaristossa olisi jotain luonnonystävää sykähdyttävää koettavaa. Kaiken kaikkiaan arvioni metsäteemakirjasta on hyvin myönteinen. Suomen luonnonsuojeluliiton teemakirja. vsk.. Niiden kirjoittajat ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta metsäalan akateemisen loppututKIRJOJA kinnon suorittaneita ja loputkin metsäasioihin huolella perehtyneitä, joten kirjaa ei ainakaan voi arvostella asiantuntemattomuudesta. Kuvat Seppo Keränen ja Arno Rautavaara. Siinä on todella hyvässä muodossa ohjeet niin vaatetuksesta, välineistä kuin retkellä syömisestäkin. 128 s. Kirja on kuvateos, jota täydentävät artikkelit saariston synnystä, kasveista, linnuista ja nisäkkäistä, saaristolaisista ja elinkeinoista sekä saaristoluonnon suojelusta. Meriveden olisi pitänyt kastella käsikirjoitukset! Myös luonnontiedon hajottaminen "kasvit-linnut-nisäkkäät" -periaattella on eläjat. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy 1983
MYÖS POSTIENNAKOLLA -::; :;:. ,. 921-362769 []llLAPUAN KAUPUNKI Yritteliäisyyden ja luonnontasapainon kaupunki LUONTOLA puh. ,~-. 94040-64213 Kimallistekniset työt, tienrakennusja vesirakemustyöt ....OORITmllSTIJ • vesihuoltosuunninelu PSV VESfflJTI(NUSTDaUSTO • vesila11osltonsulto1n11B • Jå1M:SQl1oskonsu!U1lllt1a • )81evesienvelvo11e1arkkailua • pohjatutkimukset ja geotekniikka 123, 90520 OULU 52 puh. 968-11300 67100 KOKKOLA 10 Valmistamme Käyttöja Urheilukäsineitä Myynti ALAN LIIKKEET ILMASTOINNIN SUUNNITTELUA JA URAKOINTIA ILMAEXPERTIT OY Miekka 1 Perkkaa Espoo 60 Puh. TILAUKSET TOIMITETAAN .;:;: :::;. 90-7011451 Nikamakäsittelyä Hermoratahierontaa Luontaistuotteet Hakaniemen Metrokäytävä HÄMEENLINNA LIIKENNÖITSIJÖITÄ HÄMEENLINJA OY Poltinahontie 7 13130 HÄMEENLINNA 13 Hämeenlinjasta joka lähtöön KITTILÄ LIIKENNÖITSIJÖITÄ Linja-autoliikennöitsijä ARTTURI PASMA 97420 LOHINIVA Puh. -Suomen Luonnon palveluhakemisto HELSINKI ANTIKVARIAATTEJA Antikvariaatti Oserva Mariankalu 21 , 00170 Helsinki 17 puh. 893142 TERVEYDENHOITOA Seppo Järvinen Kuntokeskus Haapaniemenkatu 12 c A . 90-234058 .tmmli: Hakakäsine Ky Kaustarinkatu 37-39 Puh . 1 ; •· IILVOLA KY .. Erikolaalanemme luonnonja ympirlatönsuojeluklrjalllauua. Luontolan kylpykuuri koostuu Luis Kuhne'n KYMMENEN ERI VÄRIÄ KOOT: 34-44 ;:. Puh. 961-391 141 961-393 011 • )UOma )8 talousvtSllulkmuksla • kala-111lnnoologise1se!Ynykse1 • ffllatutklmuksel • tie• }8 maanrakennus suunninelu • rakennunamispalvelu • maalaboratoriopalvelu Veljekset Meriläinen Oy 92320 Siikajoki, puh. 862846 Ostamme ensisijaisesti tieteellistä kirjalli suutta, käytössä olevia ylio pistollisia kurss ikirjoja, k orkealuok k aista k aunoja tietokirjallisuutta, vanhoja k irjoja ja harvinaisuuksia, karttoja, nuotteja, postikortteja. KOIW • 98()-785559 ' \ TaAVAT T-OT / TURKU NAHKAPUKINEITA RYMÄITT~N NAHKA OY Kankurinkatu 3 20110 TURKU 11 Puh. (971 1 113 485 EDI/LLISESll KIILTAKORUT TAMMEN KORU KY Kauratie 24 A 20740 TURKU 74 Puh. 90-144 160 Fototarvikkeet, studioja ulkokuvaukset VARKAUS KALASTUSVÄLINEITÄ KAUPPAKATU 84 7!200 VARKAUS 20 PUH 172-24 2715 SEKALAISTA SUORITAMME TILAUSAJOA LIIKENNÖITSIJÄ ENSIO AHOKAS 04130 NIKKILÄ Puh . UJ. 625 153 AIKATALO MAANs11Rrou1Ke Sulo Anttisaari Oy Hirsikankaantie 23, 62900 Alajärvi puh. Olosi on kevyt. 407039 Vantaanrinne 14. Varaa paikka ja aika, neuvottele yksilöllisestä hoito-ohjelmasta. 913-23055 111~\k:::~1'.df iiillll! OY ZETA AB ESPOO muo'li shop MIKONK. KUOPIO. 994-45312 Linja-autoja tilausajoon TERVOLA PUUKKOTEHTAITA ,.. 513033 ARVOKASTA RAVINTOAMME KALAA ANTAA MERI, JOKI SEKÄ JÄRVI, MERKKI KUN ON PUUST JÄRVI • Kuopio PUUSTJÄRVEN KALASTUSVÄLINE KY Piispankatu 10. PUUKKOTEHDAS .,. 39. Puh. Puh. FOTOLI I KKEITÄ OY FOTO-HASSE AB Mechelinink. HOITOMUODOT: paastot diabetes ruokavalio öljykuurit fysikaaliset hoidot hieronnat solarium sauna ja uima-allas lääkäri ja sairaanhoitaja LUONTOLASSA on mukavia seurusteluhetkiä, rauhalliset kävelytie!, ihana mäntyharju. 03100 NUMMELA p. Puh . 8 P. vaihde 964-384111 Kokeile muutaman päivän PAASTOA Tunnet puhdistuvasi ja virkistyväsi. pururata hölkkääjille, tenniskenttä ja uimaranta. SAAPUMISJÄRJESTYKSESSÄ .:::: höyry-, lähdevesi-, ja savihoitomenetelmästä sekä kasvisruokavaliosta. Puh. 982 4114, 4160, 4122, 37759, 399638 Maaja vesirakennustöitä yli 30 vuotta KIITÄMME ILMOITTAJIAMME 87. 921 -332244 VANTAA FOTOLIIKKEITÄ FotoPähkinl l•"'"'aspolh 14 01110 Vo1ttoo 11 . (9661 2113, 3105 autopuh
J oul ulah jaksi: Seppo Keränen Arno Rautavaara Saariston elämää: Martti Hario Eero Helle Leif Lindgren Saariston elämää Seppo Keräsen ja Arno Rautavaaran valokuvaama ja Martti Harion, Eero Helteen ja Leif Lindgrenin tekstittämä loistelias värivalokuvateos mereisestä saaristoluonnostamme Suomenlahden perukoilta Perämerelle. Usean metsäalan asiantuntijan puheenvuoro metsien käytöstä ja suojelusta . 42,50 mk Suojele harjuja Toimintaopas harjujen suojelusta kiinnostuneelle. 39 mk Uhatut kasvimme "il PPO VUOKKO Ktn;it MAURI KORI 10'.\'EN i Uhatut kasvimme Seppo Vuokon kirjoittama ja Mauri Korhosen kuvmama luonnonsuojeluliiron uusin teemakirja kasviluonromme suojelun edistämiseksi. 208 mk Tämä vihreän kullan SUOMEN LLONNONSUOJELUlJm>N TEEMAKIRJA maa Tämä vihreän kullan maa Luonnonsuojeluliiton teemakirja Metsän Vuoden keskusteluun . A4, 160 sivua, yli 150 värivalokuvaa, lyhyt ruotsinkielinen tiivistelmä sekä lajiluettelo suomeksi, ruotsiksi ja tieteellisin nimin . B5, 96 sivua, lähes sata vänvalokuvaa 60 mk. B5, 88 sivua, mvja värikuvitus. B5, 128 sivua, mv-kuvitus. Tietoja harjuluonnostamme, maa-aineslaista ja käytännön suojelusta
99600 Sodankylä puh. Huttunen points out that the severity of the northern winter makes tree life highly susceptible to the effects of air pollution. Kyläsaari resident's protest successful by Kari Varvikko pages 24-27 The refuse incineration plant located in the middle of Helsinki has been forced to close down owing to proven hazard to health resulting from its operation. Life will continue hui what about Homo sapiens. 20, 94600 Kemi 60 Vesa Tanskanen, 953-11 718, Liisank. 12, 53900 Lappeenranta 90 89. The spruce also tends to dominate more barren places, usurping space from pines and deciduous trees, so that national parks and strict nature reserves eventually take on a monotonous appearance. Bringing such radical divergences of opinion before the courts means thai forest management practices are openly discussed in the required depth. (90) 115 715 Saimaan Luonnonsuojelukeskus Linnoitus Rak 18 53900 Lappeenranta 90 puh. Up to now such management has been closely bound to a pattern set by heavy forest technology. (90) 497 018 Päivi Hallamaa, piirisihteeri OK-OPINTO KESKUS Mariankatu 12 00170 Helsinki 17 puh . The largest populations are in northern Finland (see map on p 66). (90) 406 262 Postimyyntiä koko maahan LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (Puheenjohtaja), 90-191 2010, Kasvitieteen laiSU0MENLLJONTO Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 puhelin 90-642 881 Päätoimittaja Seppo Vuokko Toimitussihteeri Kaarina Miettinen Toimittajat Auli Kilpeläinen Jorma Laurila Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Olli Järvinen, Antti Karlin, Ulla Kokko, Tapio Lindholm, Veikko Neuvonen, Helge Rontu, Pirjo Tuusa, Pertti Uotila ja Juha Valste Ilmoitusmyynti Exomark/ Jyri Virmalainen Toinen Linja 10 00530 Helsinki 53 puhelin 90-719 963 Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. Regretably, opines Huttunen, the new air pollution law offers no grounds for celebration. This constitutes a triumph for local residents, whose efforts over the last three years had a marked influence on the taking of the decision. Pollution damage to trees initially undetectable by Satu Huttunen and Kari Laine pages 30-31 Two researchers review the changes and damage occurring in coniferous trees due to pollutants. An eye on the state of the atmosphere by Kari Laaksovirta pages 28-29 This pictorial article covers the type of damage and the changes appearing in threes and their attendant lichens as a direct result of air impurities. The investigation totally ignores peat as a source of energy . by Academician Georg Henrik von Wright pages 58-59 Academician von Wright delivered che Jecture published here on che common developmenc of Man and Nacure at the Jnstitut de Ja Vie seminar held in Finland in the 1983 autumn. Hence, the spruce poses a problem to enviromentalists. Lush, protected deciduous copses are taken over by the spruce, and the rare plants whose well-being the protection order was intended to safeguard simply disappear unless spruces are felled . Habitat pollution, the dredging of streams and rivers, and extensive bog ditching are the prime causes of this. The major portion of this would stem from the utilisation of renewable sources of energy originating in Finland itself. With the spring melt, pollutants which have lain hidden in snow drifts are suddenly released, treating vegetation to a serve case of "acid shock". (981) 15 828 Kimmo Kaakinen, piirisihteeri Pirkanmaan Luonnonsuojelukeskus Murtokatu 1 33100 Tampere 10 puh. By doubling efforts, in 40-50 year's time Finland's total energy consumption would amount to only 2/ 3rds of its present value. Osoitteenmuutokset kirjallisesti. Renewable domestic source of energy by Kyösti Pulliainen pages 32-35 The writer is a leading energy researcher at the University of Joensuu Carelian Research Institute. Widespread use of domestic energy sources would not call for radical changes in human habits, neither would there be a need for solar houses or other costly equipment, suggests Pulliainen's line of research. Huttunen urges the taking of steps to combat this problem in already overloaded southern Finland with the !east possible delay. High on the list of priorities are sulphur discharge limitations, the use of non-lead based petrol, and traffic control. (921) 19 909 Jaana Gustafsson, toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Luonnonsuojelukeskus Kajaaninkatu 13 90100 Oulu 10 puh. Valovirta heads a study group investigating the ecology of this tiny mollusc and is seeking ways of ensuring its continued survival. 4 A 4, 40820 Jyväskylä 82 Marienne Hemgård, Galtby skola, 21710 Korpo Patrick Hublin, 971-121 411, Kuopion luonnontieteellinen museo, Kauppakatu 23, 70100 Kuopio 10 Tapani Hyytinen, Kallinen 8, 67700 Kokkola 70 Raimo Kantola, 986-71 569, Kirkkotie 5 C 5, 88300 Paltamo Antti Karlin, 922-24 040, Kajavakuja 6 as. Air quality measures to be taken. According to the team's long-term energy investigation, energy saving could be made now using existing technology. vsk. The Finnish countryside is also under constant and heavy stress from acid deposition. The ahcient slash and burn practices and natural forest fires kept the spruce within proper bounds. In winter sulphur gathers on connifer needles and causes damage. The resulting wrangle resulted in a court case which the "mutineer" eventually won. In this instance a landowner from Central Finland mutinied against district forest management authorities. Järvinen asks searchingly what kind of mind is now mirrored by the forest. (993) 11 738 Anna-Liisa Sippola, piirisihteeri Uudenmaan Luonnonsuojelukeskus Nervanderinkatu 11 E 00100 Helsinki 10 puh. The forest has acted as a mirror for his mind . Man has also seen his own fears and terrors there. Suomen Luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 puh. In monitoring , the state of its atmosphere, therefore: large industry-rich conuarbations located far away and having large numbers of local pollution sources must be considered. (90) 642 881 Maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.15, kesäkuukausina klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Ismo Tuormaa, tiedotussihteeri Kyllikki Jokela, taloussihteeri Hannu Penttilä, suunnittelusihteeri Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Terho Poutanen, järjestösihteeri SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. Fresh water pearl mussel by llmari Valovirta pages 64-67 Populations of the Fresh water pearl mussel (Margaritifera margaritifera L.) in Finland are among Europe's largest. The many faces of the forest by Irma-Riitta Järvinen pages 50-51 Finnish folklore reflects the relationship of Man with the forest: people have found freedom and peace LUONNONSUOJELUKESKUKSET Varsinais-Suomen Luonnonsuojelukeskus Läntinen Rantakatu 21 20100 Turku 10, puh . This calls for action on both the domestic and international fronts. (90) 176 633 Liisa Leskinen, opintosihteeri SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. However, Finnish overall energy policy myst be pointed in the right direction. This, at !east, is the prediction of Botanist Satu Huttunen from the University of Oulu. J J A 8, 00151 Helsinki 15, Finland Edicor: Seppo Vuokko Stete of the air in Finland ' f/y Antti Kulmala pages 20-21 Finland is sparsely populated and has compararively little industry. However, despite protection measures finnish stocks have steadily declined over the last three decades . 6 A 2 00740 Helsinki 74 Heikki Luoma, 90-366 973, Kämnerintie 7_ A 8, 00750 Helsinki 75 Arvo Ohtonen, Kylmäniementie, 90570 Oulu 57 Pentti Rauhala, 980-21 363, Juntonkatu 4 as. He has found hope there, as well as happiness and an opportunity to play. Summaries of the Main Articles Translaced by Leigh Plescer Suomen Luonto (Nature of Finland) 1/ 1984 Published by Che Finnish Association for Nature Proteccion Address: Perämiehenk. Today's forest in finland has been reduced to the status of a mere ohjeet, being managed solely as a producer of timber. Forest management: court sides with private landowner by Jaakko Luoma pages 39-41 This article concerns a case of private forest management in Finland . Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tili 608 21-1 Tilaushinnat /984 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 110 mk, Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 85 mk, muihin maihin 120 mk Irtonumero 15 mk ISSN 0356-0678 Värierottelut Oy Lito-Scan Ab Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy, Forssa tos/Ekologian osasto, Fabianinkatu 24, 00100 Helsinki 10 Pentti Forsten, 939-371 33, Saarentie 33, 28300 Pori 30 Kaj Granberg, 941-262 076, Pellonpäänt. (90) 642 881/säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki 10 puh. Air pollution threatens Finnish forests by Jorma Laurila pages 22-23 Central Europe's alarming forest catastrophe is threatening to engulf Finland within the next 10-15 years unless something is done to stem the tide. (90) 17 358 Pertti Siilahti, piirisihteeri Lapin Luonnonsuojelukeskus Vanha kunnantalo, Jäämerentie 9 in the forest. The spruce the I 983 tree species By Seppo Vuokko pages60-63 The spruce, Picea abies, is one of the principal forest trees in Finland, a status it shares with the pine and the birch . 21, 23520 Uusikaupunki 2 Ilpo Kuronen, 90-367 713, Vanha Suutarinkylänt. It is the most important source of timber for the forest industry. The acidity and abundant needle-litter associated with the spruce causes natural acidity of the soi!, while the shade created by this tree tends to discourage vegetation growth
Kokeile kahvaa, tunnustele terää. 171 922 -.. Saat elämäsi puukon. ·Pulttitie 8, PL 50 00811 Helsinki 81 Puh. MATLASOY Sammonkatu 52 33540 Tampere 54 puh.(931 )555031 KORKEALUOKKAISET -pöytäliput -mainos viirit -merkit. Jo katso että siinä lukee Morttiini. 782 511 Marttiinin maineikkaista puukoisto joku varmasti sopii sinun käteesi, sinun töihisi jo horrostuksiisi. LOISTAVA •• VARIEN TOISTAJA AGFACHROME 200 Luontokuvaajien suosima diafilmi kaikkina vuodenaikoina Herkkyys ASA 200 ( ISO 200/24°) AGFA-GEVAERT llMATIETEEN lAITOS llMANSUOJElUN ASIANTUNTIJAlAITOS TÄRKEIMMÄT ALAN PALVELUMUODOT • Taajamien ilman laatututkimukset • Liikenneperäisten epäpuhtauksien tutkimukset • Päästökartoitukset • Leviämismallilaskelmat • Mittalaitekalibroinnit • Kemialliset analyysit • Analyysivertailut • Pu ustova u rioka rtoitu kset ILMATIETEEN LAITOS / ILMANSUOJELU Vuorikatu 24, PL 503 00101 Helsinki 10 Puh
LUE, TULE MUKAAN!. HANKI 3 TILAUSTA, VOITA MATKA FLORIDAAN Matkallasi voit tutustua vaikkapa Evergladesin maineikkaaseen kansallispuistoon. Palkintomatkan järjestelyistä vastaa Matkatoimisto AREA TARKAT OHJEET JA OSALLISTUM/5LIPUKKEET KESK/AUKEAMALLA