Se suorastaan kiusallisen runsa ·a antaa joutomaille kesäisin an ruskeanharipölytteisettaa suunnattoman määrän s1 ölyä, jolle varsin monet ihm1 t ovat yliherkkiä. Allergia o iin yleistä, että on vaadittu p takaikkista kitkemistä varsilta ja pihoilta siinä urakkaa! Pujo erittää juuristoonsa aineita, jotka ovat myrkyllisiä monille • e kasveille, pujoa itseään tteet eivät häiritse. Näin lintu ma saa ruokailunsa levittä · ä joa uusille kasvupaik01 Ja H pujo levinnytkin. Joutomain laajat pujokasvustot ovat·n lintuharrastajien parhaita visia retkimaita. ,. Osan sietä vieraat syövät, mutta arisee hangelle tai tarttuu un höyhennykseen ja karise aikaa myöten jossakin mu alla, kaukanakin . Näin tyy kasvustoja, joissa on melko harvassa suurikokoisia pujoyksilöitä ja niiden välinen maa on joko aivan tai melkein paljas. v · a on pujo, jonka jäyJcjit ret talvisin törröttävät"' · mesta ja houkuttelevat runsa a siemenillään punatulkkuja, rp1a1s1a, vihervarpusia ja uita pikkulintuja . Suomen Luontokin kertoo vuoden aikana ihmisen lähiluonnosta.. Seppo Vuokko Tänä vuonna luonnonsuojelijat viettävät Luonto lähelläsi -teemavuotta. Joutomaiden pujo Tutuimpia lähiympäristön . Kookkaat heinät kuten juolavehnä, jolla itsellään on samanlainen kemiallit)en ase, pystyvät tunkeut pujokasvustoihinkin
.. . Alkuvuodesta päätoimittaja Seppo Vuokko katsoi kuitenkin ajan kypsyneen ja siirtyi uusiin tehtäviin. ... ... ..................... Suomen Luonnon tehtävänä on kertoa ympäristöongelmista ja ympäristönsuojelusta; syistä ja ratkaisuista, sellaisella kielellä, että sanoma menee perille niin tavalliselle ympäristömme tilasta huolestuneelle lukijalle kuin päättäjällekin. Ympäristönsuojeluun liittyvät asiat ovat monitahoisia ja vaikeita . Tapio Lindholm Toimi Kitkanniemen puolesta kerää adressiin nimiä! Adressi tämän numeron keskiaukeamalla LEHDEN HARMAAT SI VUT ON PAINETTU 100 OJo UUSIOPAPERILLE . 46 Kirjoja ....................... .. 48 Summaries of the main articles ....................... . Suomen Luonto on ympäristöliikkeen tärkein lehti. ... Suomen Luonto ei ole sidoksissa ·mihinkään eturyhmään. . .. ... . Siksi se on pohjimmiltaan radikaali, juuriin menevä. 36 Pertti Seiskari: Metsälaki ja luonnonlaki . Suomen Luonto ei voi toimia ympäristöliikkeen yläpuolisena tarkkailijana, vaan sen on oltava osa ympäristöliikettä. . Lehden on ravisteltava voimakkaastikin , jos on tarpeen. vsk. Niinpä Suomen Luonto kehittää itseään luontolehtenä. .. . ... .. 6 ja 44 Esko Männikkö: Lunta tupaan .. Sen vuoksi lehden sivujen on oltava entistä avoimempia lukijoille. . .. ... 50 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta ... Sellaisena se tulee pysymäänkin. Ympåristönsuojelussa on tavattomasti monentasoisia asioita, jotka ansaitsisivat julkisuutta, kritiikkiä, kiitosta, muutosta tai säilyttämistä. .. Lähtökohta on yksinkertainen: ympäristönsuojelua ei ole ilman luontoa. ..... .. .. Suomep Luonto lähtee myös siitä, että luonto on se perustekijä, joka yhdistää kaikkia lukijoita. .. SUOMEN SISÄLTÖ Mielipiteitä, keskustelua 4 Katsauksia, uutisia .... Toivon siis lukijapuheenvuorojen kaventavan sitä etäisyyttä mikä toimituksen ja lukijoiden välillä nykyisellään on. 28 Eero Helle, Heikki Pyysalo ja Kim Wickström: Itämeren hylkeiden tila yhä kriittinen ............ .. Se on puhtaasti ympäristönsuojelun asialla. Käytännössä lehden on tultava lähemmäs tavallista lukijaa. 3. .... 18 Eero Kaakinen, Kari Kukko-oja ja Tauno UJvinen: Menetetäänkö Kitkanniemi. 30 Jorma Laurila: Vuosikymmen ensimmäisestä ekologisesta sodasta: Vietnamin luonto kärsii yhä .. Kertomukset luonnosta, kuvin ja sanoin ovat lehden keskeisintä ja tärkeintä sisältöä. 40 Harrastajien poluilta .. . 26 Heikki Willamo: Pyryn jälkeisillä jäljillä ........... . Ensin lukijat havaitsivat uudistuneen ulkoasun, mutta myös sisällön uudistuminen alkoi. ..... . ...... . . . Luonnonharrastuksesta ja luonnonrakkaudesta luonnonsuojeluliike ja ympäristöliike ovat nousseet. . . . Se on osaltaan muuttamassa tätä yhteiskuntaa. .... Viime vuosi ilmestyi loppuun kuitenkin vanhan toimituksen vetämänä, mutta Suomen Luonnon neljäskymmenesneljäs vuosikerta ilmestyy nyt uuden päätoimittajan luotsauksessa. Lehti oli päätoimittajavalinnan edessä. .... Lehti tarvitsee kehitykseen lukijoittensa panosta. Sain lopulta vaativan tehtävän harteilleni . Ympäristönsuojelun aikakauslehti 1 • 1985 Irtonumero 18 mk Uusi kapteeni mikä on kurssi. 22 Markku Myllylä: Retkiä · Kitkanniemen maisemiin. . Sen on kuitenkin otettava yhä selvemmin vastaan ajan haasteet. ... . . 50 Kannen kuvat: Eero Jussila (palokärjen pojat) ja Seppo Keränen (halli) SUOMEN LUONTO 1/ 85 44 . Kokemukset näistä uudistuksista ovat olleet myönteisiä. ..................... Niinpä Suomen Luonto ei armahda niitäkään, jotka ottavat luonnonsuojelun keppihevosekseen omiin pyyteisiinsä. .. 12 Jorma Laurila: Ikkuna kaupunkiin ................. ... Mennyt vuosi merkitsi Suomen Luonnolle muutoksia. 16 Pekka Helle ja Markku Vickholm: Metsät pirstoutuvat miten käy lintujen.
Silti myös metsästäjä voi olla luonnonsuojelija, luonnonharrastaja ja luonnonystävä. Siksi että aatteellinenkin lehti tarvitsee rahaa ilmestyäkseen ja kehittyäkseen. Siitä ei kuitenkaan voi seurata meille ei-metsästäville luonnonsuojelijoille velvollisuutta ryhtyä suojelemaan metsästystä tai hyväksymään sen ja luonnonsuojelun samaistaminen. Miksi. Olen jonkun aikaa ihmetellyt Suomen Luonnon kaupallistumista. Ja vaikka lehti pysyisikin pystyssä, mitä järkeä olisi julkaista suppealevikkistä lehteä samoinajatteleville. Puuskalle Taina Puuska lehden tilaaja . Ja jos saa niin minkälaisia. Pyrimme edelleen linjasta tinkimättä, paremmin taloudellisen resurssein, levittämään ajankohtaista ja tärkeätä tietoa luonnosta ja ympäristönsuojelusta. Tällaisia ne ovat mielestämme enimmäkseen olleetkin. Sillä vuodesta toiseen tämä laaja veljeskunta torjuu niin asiallisen kuin ·asiattomankin arvostelun "järjen vastaisena_ sodanlietsontana" . f yksi harrastus, jota ei yksin-. Haluaisin kysyä toimitukselta, mistä moinen muutos johtuu. Syynä mainosten lisääntymiseen ei ole se, että isompi Suomen Luonto olisi oleellisesti kalliimpi tehdä kuin vanha pienempi lehti, vaan se että ensimmäisen kerran on ammattilaisvoimin lähdetty nyhtämään ilmoitusmarkkoja. Mainostajina on Nestettä, Rosenlewia ja Kemiraa eli firmoja jotka pilaavat luontoa ja joita vastaan Suomen Luonnossa kirjoitellaan. Tilauskannan pieneneminen esimerkiksi neljänneksellä pakottaisi taas nostamaan tilausmaksua tai huonontamaan lehteä... Kierre voisi nopeasti tehdä lehdestä lopun. Ainakin vuoden 1984 aikana ilmestyneet "isot lehdet" ovat olleet mainosten täyttämät. Toivomme että lukijamme ymmärtävät mainosten merkityksen lehdessämme. Jos tilausmaksua jouduttaisiin nykyisestä huomattavasti nostamaan, levikki todennäköisesti piene4 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA täjien tunteiden loukkaamiseen, päätellen välikäsien kautta saamastani palautteesta ja vaikkapa nyt Martti Peltolan väitteestä, jonka mu~aan olen ryhtynyt "järjen vastaiseen sodanlietsontaan metsästäjiä vastaan". Missään tapauksessa ei pidä liioitella metsästyksen kielteisiä tai myönteisiä vaikutuksia. Jos todellakin moni metsästäjä rupeaa inhoamaan luonnonsuojeluliittoa "jatkuvan lyömisen" takia, ~ jossain täytyy olla vikaa. Suomen Luonto on näihin aikoihin asti säilynyt "puhtaana" saarekkeena kaupallistuneessa maailmassa. Mutta ei heistäkään metsästysharrastus tee luonnonsuojelijoita vaan se kaikki muu. Miksi Suomen Luonnossa on mainoksia. . Tuntuu kohtuuttomalta metsästystä harrastavien kiukutella meille jotka emme tätä harrastusta ymmärrä . Lisäksi mainos on aina ilmoittajan ostamaa tilaa, eikä lehti millään tavalla allekirjoita mainosten sisältöä, ne eivät ole lehden kannanotto. vsk.. Korostettakoon vielä . ottavat sivuilleen mainoksia. Yhtä lailla voisi kuSUOMEN LUONTO 1/ 85 44 . Useimmat lehdet rahoittavat talouttansa myymällä ilmoitustilaa, ts . Tässäkin tapauksessa olen kuitenkin syyllistynyt metsäskaan . Luonnon ja ympäristön puolustaminen vaatii oman kantavan äänitorvensa. Itse yritin ja yritän jatkossakin etsiä muita näkökulmia, sillä en ole kiinnostunut ärtyneestä inttämisestä vaan uusista oivalluksista. Onko lehti myynyt itsensä vihamiehilleen. Metsästäville luonnonsuojelijoillekin näyttää olevan rinnakkaiselo usein sitä, että luonnonsuojeluliike huolehtii hiljaa puurtaen siitä että metsästäjillä riittää jahdattavaa valikoimaa ja korkeintaan vaikenevat vaivautuneina, kun sielua oikein riipii. Nyt keskustellaan, saako Suomen Luonnossa luontoa säästävän elintavan pää-äänenkannattajassa olla mainoksia. Martti Peltola luonnonsuojelija ja metsästäjä peräsi minulta tarkennuksia taannoisessa metsästysaiheisessa jutussa esittämiini väitteisiin (SL 8/ 84 s. Pitääkö lehden isompi (kalliimpi) koko maksaa mainoksin. Toimitus Eläköön se pieni ero, Martti Peltola . En ole sitä mieltä, että metsästys on ainoa tai välttämättä edes tärkein ihmisen väkivaltaistumisen, sukupuolten eriarvoisuuden tai itsetuhovietin syypää. Kainuussa olen tällaisia ihmisiä tavannut ja arvostan heidän toimintaansa monella tavalla. Metsästys on eliöiden jahtaamista ja surmaamista ihmisen virkistykseksi, ei luonnonsuojelua . Ihannetilanne olisi tietysti se, että mainoksia ei tarvittalSI, mutta jos mainosmarkoista luovutaan, lehteä on joko huononnettava tai tilausmaksua tuntuvasti korotettava. 54). Jos todellakin jollakulla halu suojella luontoamme on kiinni siitä, että muut suojeluintoiset eivät aukaise nokkaansa metsästysharrastusta vastaan, asioitten tärkeysjärjestyksessä on jotain hämärää. kertaisesti saa arvostella ollenMainokset ovat erottamaton osa kulutusyhteiskuntaa. Vastaan mielelläni ja esitän itse pari jatkokysymystä. Itse asiassa en pitäisi sitä kuin poikkeustapauksissa välittömänä syypäänä muuhun kuin olemassaolevien mielestäni kielteisten ominaisuuksien tukemiseen niin ihmisessä kuin yhteiskunnassamme. nisi. Mutta toisaalta näyt..J tää siltä, että meillä on tämä ,.L_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _. Ikävä myöntää, mutta ilman markkoja ei korkeallakaan moraalilla ole paljon käytännön vaikutuksia, ja toisaalta eivät mainosmarkat väistämättä moraalia vie. Paljolti ilmoitustulojen ansiota on, että Suomen Luonto ilmestyi menneenä vuonna ensimmäistä kertaa kahdeksana erillisenä numerona, värikkäämpänä, lukijan kannalta toivottavasti mielenkiintoisempana ja kuitenkin hinnaltaan saman tasoisena kuin ennen. Mikäli haluamme, että ympäristönsuojelun ääni kuuluu yhteiskunnassa ja vaikuttaa asioihin, levikki on pyrittävä saamaan suureksi. Valitettavasti se näyttää kuitenkin olevan keskustelun pääsävy. Osa luonnonsuojelijoista metsästää, osa metsästäjistä toimii luonnonsuojeluliikkeessä . Eikö olisi tasaveroisen rinnakkainelon merkki tunnustaa itse kullekin oikeus mielipiteen ilmaisuun sortumatta hallinnollisin asentein vaientamaan toisella tavalla tuntevia. Pyrimme tietysti saamaan Suomen Luontoon sellaisia mainoksia, jotka eivät ole ainakaan räikeässä ristiriidassa ympäristönsuojelun aatteiden kanssa. Jos on riittävästi rahaa, lehti voi ilmestyä useammip , värikkäämpänä, mielenkiintoisempana, asiantuntevampana ja halvempana. erityisesti, että mainokset eivät sinetöi suutamme: arvostelemme myös ilmoittajiamme, mikäli aihetta on . Niin on nyt ja tulee jatkossakin olemaan. Suomen Luonnossa mainoksia on ollut aikaisempaa runsaammin vuoden 1984 alusta. ~ Epäilemättä metsästyksen ~ vastustamisessa lyödään yli, ~ liioitellaan sen merkitystä ja 5 tuhoja
Evy vaatii Loviisan ydinvoimaloiden käytetyn polttoaineen viennin lopettamista. Jos yritetään yhteistyötä erilaisin tavoittein, juttu kuivuu kasaan vääjäämättä. Jälleenkäsittelystä syntyy prosessijätettä, joka on erittäin ongelmallista, ja käsittelylaitokset taas päästävät ympäristöönsä radioaktiivisia aineita. Nimimerkillä kirjoittavien henkilöllisyys pitää olla toimituksen tiedossa . Suomen Luonto etsii toimitussihteeriä ajalle 1. tähän tähtääviä koeporauksia. Pikemminkin saattaa olla niin, että metsästyksen oman tulevaisuuden kannalta olisi viisasta vaihtaa tähänastinen Isännän Äänellä puhuminen asialliseksi informaatioksi metsästyksen taustalla olevista vaikuttimista ja ajatuksista. Ydinjätteiden tuotannon jatkuessa Evy vastustaa kaikkia toimenpiteitä ydinjätteiden hautaamiseksi, mm. 84. Aiheesta olisi syytä ehkä keskustella laajemminkin ympäristöliikkeessä. Y dinjätetuotannon jatkamista ei voi perustella viennillä. Jälleenkäsittely ei ole jäteongelman ratkaisu. Helsingin Evy pitää ulkomaille vientiä. Syynä on se, että suhteellisen vakaassa Suomessakin on havaittu maankuoressa liikkeitä, jotka voisivat aiheuttaa polttoainekapselien murtumisen (ks . Tietenkin on hieno juttu, jos metsästäjät tukevat jonkin suojelualueen perustamista . Pidemmistä on sovittava erikseen toimituksen kanssa. 1986 Lisätietoja asiasta antavat päätoimittaja Tapio Lindholm puh 90-642 881 ja toimitussihteeri Kaarina Miettinen puh. Hakemukset 31. 1985-30. Helsingin EVY Mielipidepalstalle tarkoitetut kirjoitukset lähetetään osoitteella Suomen Luonto, PI 169, 00151 Helsinki. 90-654 198. Suomen Luonto 5/ 84). Kirjoitusten pituus ei saa ylittää 40 konekirjoitusriviä. Neuvostoliiton tapauksessa Helsingin Evy pelkää myös, että Suomen uraanijätteestä erotettua plutoniumia päätyy Neuvostoliiton ydinaseisiin. Mitkä muut asiat ovat yhteisiä. Paperi herätti kuitenkin niin paljon keskustelua, että kannanoton ottaa toistaiseksi nimiinsä vain H.elsingin Evy . Evyn (Energiapoliittinen yhdistys Vaihtoehto Ydinvoimalle ry) Helsingin ryhmä laati ydinjätekannanoton, joka oli tarkoitus hyväksyä Evyn syyskokouksessa 25. Evy ei lopeta ydinvoiman vastustusta, vaikka jäteongelma saataisiin ratkaistuksi. Luonnonsuojeluliike muodostuu niistä ihmisistä, jotka kaikkine erilaisuuksinensa ja muine harrastuksinensa haluavat tehdä jotain luontomme puolesta. En ole halunnut hyökätä yksittäisen metsästäjän kimppuun -vaikka siltä on ilmeisesti monesta tuntunut. On moraalisesti väärin siirtää jäteongelma jonkin toisen maan kansalaisten kannettavaksi sukupolvien ajaksi. Kannanoton tätä kohtaa vastusti erityisesti Loviisan Evy, joka pelkää, että jos jätteen vienti loppuu, on Loviisa mahdollinen loppusijoituspaikka. Yhteinen tavoite on epäHemättä kantojen elinvoimaisuus, ehkä myös lajiston rurisaus (tietyin varauksin). Monille luonnonsuojeluliikkeessä mukana oleville metsästys on ja pysyy vieraana, vastenmielisenä ja jopa aggressioita herättävänä ilmiönä . Luulen että se on laajemminkin ainoa keino päästä eteenpäin nykyisestä inttämisestä. Keskeistä ydinjäteongelman ratkaisemisessa on ydinjätteiden tuoton lopettaminen. Ydinvoima lisää vallan keskittymistä, yhteiskunnan haavoittuvuutta ja ydinsodan uhkaa. Neuvostoliitto ei ole osoittanut pystyvänsä turvalliseen loppusijoittamiseen. -85 mennessä osoitteella Suomen luonnonsuojeluliitto, PL 169, 00151 Helsinki. Ainakin Kainuussa on ollut tällaisia kokemuksia kun ensimmäisistä "napit vastakkain" -kiihtymisistä opittiin yön pimeydessä hiipuvan nuotion ääressä puhumaan avoimesti omista tunteista ja ajatuksista. Käsittelyssä erotettua plutoniumia voidaan käyttää ydinpommien valmistukseen esimerkiksi hyötöreaktorien välityksellä. 1. Pohjavesi toisi tällöin jätteiden radioaktiivisuutta maanpintaan. Mitä se tarkoittaa. · Kiistaa herättänyt kohta koski jätteiden viemistä ulkomaille, erityisesti Loviisan voimalan jätteiden viemistä Neuvostoliittoon. Ystävällisesti Heikki Poroila Mikä kanta jo tuotettuihin ydinjätteisiin. Tarvittaessa toimitus pidättää itselleen oikeuden lyhentää kirjoituksia. Itse olen pyrkinyt korkeintaan "repimään" joitakin metsästyksen ympärille kutoutuneista naamioverkoista. Ihmetyttää ja murehduttaa, että se on julkisuudessa niin vastenmielistä jopa luonnonsuojelijametsästäjille. TäSUOMEN LUONTO 1/ 85 44 . ka tahansa muukin edellyttää luonnonsuojeluliikkeessä mukana pysyäkseen muitten vaikenemista itselle kiusallisista asioista. 11. vsk. Martti Peltolan mielestä taannoinen juttuni oli "repivä". MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA mä tosiasia ·pitäisi metsästäjienkin kyetä hyväksymään, tuskin millään mahtikäskyllä näitä tuntemuksia voidaan ihmisestä hävittää. Kyllä puunjalostusteollisuuskin tai Vuorikemia voisi tehdä, jos haluaisi. Plutoniumin käyttö lisää tavallisen ydinvoimalan riskejä, ja puhdasta plutoniumia käyttävissä hyötöreaktoreissa riski on moninkertainen. Mutta ei tällaisessa ole mitään järkeä. Ulkomaille vientikään ei ratkaise ongelmaa. Olenko repinyt metsästäjiä vai tässä pohdittua yhteistyötä. moraalisesti vääränä ja vaarallisena. 5. Ydinvoiman käyttö on Evyn mielestä epätoivoinen yritys jatkaa luonnonvarojen kulutuksen kasvattamista huolimatta raaka-aineiden loppumisesta, saastumisesta, kehitysmaiden riistosta ja teollisuusmaiden ihmisten pahoinvoinnista. Minua kiinnostaa metsästyksessä tutkia sen perimmäisiä vaikuttimia ja syvällisiä vaikutuksia ihmiseen. Jälleenkäsittelyssä erotettu plutonium päätyy joko ydinpommeihin tai ydinvoimaloiden polttoaineeksi. Jo tuotetut ydinjätteet pitää Evyn mielestä välivarastoida kustannuksista tinkimättä. Vasta ydinjätteiden tuotamisen päätyttyä Evy voi ottaa kantaa vähiten riskejä tuottavan ratkaisun puolesta. 4. Kysymys on yhteisistä tavoitteista! Jos niitä on, homma pelaa erilaisuudesta riippumatta. Sanotaan että metsästäjät tekevät ja voivat tehdä niin paljon luonnonsuojelun puolesta, ettei heitä saa suututtaa. Uskallan väittää että ne luovat metsästystä ymmärtävää ilmapiiriä nykyistä laajemmalle. Mutta voiko luonnonsuojelija yhteisten tavoitteiden takia vaieta, kun metsästäjät vaativat oikeutta ottaa hengiltä harvat sudet vain siksi että ne napsivat luonnon lakien mukaan suuhunsa metsästyskoirat. Kaikenkaikkiaan Evy ei tällä hetkellä puolla mitään esitetyistä teoreettisista loppusijoitusvaihtoehdoista, koska sitä voitaisiin pitää oikeutuksena ydinvoiman käytön jatkamiselle. . Se ei oleellisesti helpota loppusijoitusta, ja säilytysaika on edelleen käytännöllisesti katsoen ikuinen . En usko, että liike hyötyy jäsenistä, joita pidetään mukana houkutellen tai väkisin. Tämä kaikki koskee myös metsästyksen ja luonnonsuojelun rinnakkaineloa ja yhteistoimintaa. Maaperään hautaaminen estäisi myös mahdollisuuden jätteiden siirtämiseen tai lisäeristämiseen vuotojen sattuessa. Lisäksi naapurimme aikoo jälleenkäsitellä käytetyn polttoaineen, jolloin riskit suurenevat. Jos yhteisillä tavoitteilla on erilaisia taustatekijöitä, homma pelaa jos ollaan rehellisiä. Tässä kannanonton sisältö lyhennettynä: Ydinjätteiden hautaamista syvälle peruskallioon Evy ei pidä hyvänä ratkaisuna. 6
Neuvoston mielestä ympäristönsuojelua ei voi mielekkäästi kehittää tältä pohjalta vaan lainsäädännön kehittämisen lähtökohdaksi tulee ottaa kansalaisten oikeus hyvään elinympäristöön. mmtlen alue, on alustavasti yleiskaavaluonnoksessa merkitty säilytettäväksi. ' 1 .... Parlamentaarisen ympäristönsuojeluneuvoston mielestä maamme viimeiset kosket on suojeltava korvauksetta. \ ·. ~ : \ ~\:"1 :..::a,. Valtiolta olisi mahdollisuus saada perusparannusmäärärahoja huonokuntoisempien puutalojen korjaamiseksi. Kaavamuutos olisi ajankohtainen etenkin Paavolan komeassa pohjoisosassa, jonka nykykaava voi hävittää kokonaan. Vesilain mukaan vesistön rakentaminen on kielletty, jos se "aiheuttaa huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa". Lausuntoon jättivät eriävän mielipiteen vain kokoomuksen kansanedustajat Anna-Kaarina Louvo ja Martti Tiuri. I -~·" . Y mpäristönsuojeluneuvosto oudoksuu sellaista tulkintaa, että ympäristön pilaaminen olisi pääsääntöisesti sallittua ja jos yhteiskunta haluaa rajoittaa sitä, sen tulee korvata pilaajalle rajoituksista aiheutuvat kustannukset. Paavolan kohtalosta on kiistelty jo parikymmentä vuotta. Paavolan alueen tulevaisuudesta ollaan jo pari vuosikymmentä oltu erimielisiä. Omaleimaisen ilmeen Paavolalle antavat väljät kadut, joita yhtenäisesti rakennetut puutalot kehystävät. . . Osa Lahden kaupungin päättäjistä haluaisi purkaa koko PuuPaavolan. . Osa lahtelaisista toisaalta toivoo , että alueen alkuperäinen, vuosisadan alun mukainen luonne ja tunnelma säilyisi. Vehreillä pihoilla on isoja puita sekä puisia talousrakennuksia. Erja Mitikka, Veli-Risto Cajander SUOMEN LUONTO 1/85 44. Asuinrakennuksia on alueella kaikkiaan noin 120 ja ne sijaitsevat yleensä suurten tonttien kadunpuoleisessa päässä. Heidän mielestään jos yhteiskunta haluaa jotain suojella, siitä on oltava myös valmis ·maksamaan täysi perustuslakien mukainen korvaus. ·: ' . · .,, , / ' \ ~ \ ,:1 ' \ Paavolan alueelle antavat omaleimaisen ilmeen väljät kadut, joita yhtenäisesti rakennetut puutalot kehystävät. vsk.. PuuPaavolan säilyttämiselle ei ole taloudellisia esteitä, varsinkin kun valtio voi tulla mukaan alueen kunnostustoimintaan. Kuka kosken korvaa. Puu-Paavolan tuhoamista edesauttavia asemakaavoja pitäisi muuttaa siten, että alueen arvo säilyy. Elämää ja toiminnallisuutta siellä on mahdollisuus monin tavoin lisätä . Vesilaki ei määrää valtiota korvaamaan rakentamisluvan epäämistä, eikä jätevesipäästöjen rajoittaminenkaan synnytä korvausvelvollisuutta. Omistajille ei maksettaisi korvauksia käyttöoikeuden rajoittamisesta, vain suunnittelukulut korvattaisiin ja suojeltavat kosket jätettäisiin verotuksen ulkopuolelle. Puu-Paavola on merkittävä esimerkki suomalaisesta, viihtyisästä pientaloalueesta. Osittain Puu-Paavolan pohjoisosia onkin jo purettu. Paavolan alueen säilyminen ei merkitse sen museoimista, pikemminkin päinvastoin. · Tällä hetkellä pääosalla alueesta on vielä voimassa 1920-luvulla syntynyt, nykytilannetta edustava Meurmanin asemakaava. Ympäristöministeriössä Puu-Paavolan arvo ymmärretään, ja siellä oltaisiin valmiita tukemaan tämänsuuntaisia hankkeita. Jos lähdettäisiin ympäristöministeriön vesityöryhmänkin esittämälle korvausten tielle, jouduttaisiin johdonmukaisuuden vuoksi korvaamaan yhteiskunnan varoista kaikki muutkin ympäristönsuojelussa taloudelliseen toimintaan kohdistuvat rajoitukset, mikä johtaisi mahdottomuuksiin, katsoo ympäristönsuojeluneuvosto. Jos asenteet .myös Lahden päätöksentekotasolla muuttuvat, on huomispäivän PuuPaavola koko Suomen ja varsinkin Lahden seudun ylpeyden aihe, yksi kaikkein arvostetuimmista asuntoalueista. Esimerkiksi nykyiset piharakennukset voitaisiin osittain kunnostaa asumiskäyttöön, ja olemassaolevien asumisrakennusten pohjakerrokset mahdollistaisivat erilaisten pienyritysten toiminnan. Vesivoiman omistaminen ei siis merkitse ehdotonta oikeutta sen rakentamiseen, eikä ympäristönsuojeluneuvoston mukaan siten voida myöskään edellyttää valtion korvaavan tämän edun menettämistä, jos koski suojellaan. 6 KATSAUKSIA UUTISIA Paavolaa ei saa päästää katoamaan! . Lahdessa, aivan keskustan läheisyydessä sijaitseva 1910-1930 -luvuilla rakennettu Puu-Paavola voi tuhoutua lähivuosien aikana. , . . Lahden kaupunki on kuitenkin Paavolan pohjoisosaan laatinut asemakaavamuutoksen, joka mahdollistaa 6-kerroksisien talojättiläisten ja julkisten rakennusten pystyttämisen alueelle. ~~\ ~ ( \ ' . Päinvastaisiakin tapauksia on olemassa: muutama omistaja on laittanut rakennuksensa hyvään kuntoon, mikä antaa viitteitä siitä, miten hienolta koko alue voisi näyttää peruskorjattuna. Puu-Paavolan talot tontteineen ovat suurimmaksi osaksi Lahden kaupungin omistuksessa vuokratiloina. . Tällaisen ainutlaatuisen kokonaisuuden hävittäminen tuntuisi ihmeelliseltä, kun nykyaikana ihmiset yhä enemmän hakevat asumisviihtyisyyttä ja omaleimaista juurtumisalustaa. Ammattikasvatushallitus varmaankin mielellään näkisi Puu-Paavolan rakennuksia kunnostusja opetuskohteina; samalla ylläpidettäisiin väheneviä puusepäntaitoja. Yksi maamme arvokkaimmista ja viihtyisimmistä laajoista puutaloalueista on uhattuna. Näin ovat menetelleet vastaavissa tilanteissa monet muutkin kaupungit Suomessa, esimerkiksi Pietarsaari ja Raahe. Myös väljästi rakennettu, viehättävä Paavolan itäosa tulisi suojata uudella asemakaavalla. Vielä 60-luvulla alueella menestyivät lukuisat verstaat ja pienliikkeet. . Alueen epävarma tulevaisuus ei aina ole houkutellut yksityisiäkään omistajia kunnostustöihin. Osa rakennuksista on ilmeisen tahallaan jätetty heitteille rappeutumaan . Rakennusten kellarikerros on yleensä betonista, yläpuoliset osat puuta, ylinnä harjakatot. Kaavaan ja peruskorjaukseen Puu-Paavolasta olisi todella ainutlaatuiset mahdollisuudet kehittää yhtä arvokas ja viihtyisä asuntoalue kuin vaikkapa Helsingin Puu-Vallila ja PuuKäpylä tai Tampereen Pispala kaikki edellytykset tähän ovat olemassa .. Vain aivan vähäinen osa Paavolasta, Ky, ... Tämä on periaate, vaikkakin se on harvemmin toteutunut. \ . \ ------~')\. ·, !,_ :;:_-,' . Myös muu osa Paavolasta on pääosin kaavailtu purettavaksi uusien matalien kerrostalojen ja liikerakennusten tieltä
KATSAUKSIA UUTISIA Jäte olisi järkevintä lajitella jo syntypaikoillaan, mutta niin kauan kuin tähän ei päästä, erottelu kaatopaikoilla on hyvä ratkaisu. Tansseihin tulevat nekin, joita ei mielenosoitus kiinnosta. Aluksi kunnan viranomaiset ja tekninen lautakunta suhtautuivat varauksellisesti ja jopa naureskellen asiaan; hullun hommaa, ei kannata. Useiden viikkojen aikana Reijo Kyyrä tarkkaili kaatopaikalle tulevia kuormia ja kirjasi mahdollisimman tarkasti niiden sisällön. Ympäristöväki osaa myös hauskanpidon taidon, totesivat uusmaalaiset luonnonsuojelijat ja panivat pystyyn luontoiltamat vanhan iltamaperinteen mukaisesti. Kantolan Raakajäte Oy:n toimitusjohtaja Reijo Kyyrä kertoo yrityksen syntyneen jatkona jätteenkuljetusliikkeelle, joka on yhä edelleen pääasiallinen elinkeino. Kuljettajille jaetussa monisteessa neuvottiin viemaan kaikki runsaasti paperia tai pahvia sisältävät kuormat lajitteluasemalle. Jäljelle jäänyt jäte joutuu puristimeen, jonka jälkeen se viedään kaatopaikalle. Pääasiallisesti yhtiö erottelee lajittelulaitoksessaan paperia ja toimittaa sen edelleen paperitehtaalle. Muovijätteen ongelmana on se, että muovin hyödyntäminen vaatisi oman pesulinjan perustamisen . Riitta Pulkkinen Teemu Matinpuro varteenotettava varainhankintamuoto ja oiva mahdollisuus esitellä niin luonnonsuojeluliiton kuin paikallisen ympäristöyhdistyksenkin toimintaa kaikelle kansalle. Ja mikä tärkeintä iltamiin voidaan houkutella juuri niitä, joille ympäristönsuojelutoiminta on tähän asti ollut paperinmakuista puurtamista. Puutavarasta huomattava osa on vanhoja kuljetusalustoja. Vastaavanlaista toimintaa on jo Riihimäellä, tosin pienemmissä mitoissa. Kohta vuoden päivät toiminut hämeenlinnalainen Kantolan Raakajäte Oy todistaa puheet perättömiksi. Useimmiten väitetään, ettei käyttökelpoisen jätteen lajittelu kaatopaikkakuormista ole kannattavaa. Mutta kun viranomaiset saatiin vakuuttuneiksi, kunnan kanta oli myönteinen ja lajittelulaitos sai tonttinsa kaatopaikkaalueelta. Tietysti myös kannatettavaa laitapuolen kulkijoiden omatoimista kaatopaikkojen tonkimista tapahtuu, tosin yhä useammilla paikoilla sen estää tiukka valvonta. Uusi paperipaali putkahtaa laitteesJalalla koreasti luontoiltamissa . Työvoimaministerin olisi syytä käydä Hämeenlinnasssa oppia ottamassa! Tietysti jätteiden käsittelyn kannalta olisi järkevää, että jätteet lajiteltaisiin siellä missä niitä syntyy. ta keskimäärin joka viides minuutti. Karanojan uuden kaatopaikan perustamisen yhteydessä heräsi mielenkiinto lajitteluaseman perustamiseksi sen yhteyteen . 11. Tällä tavoin kaatopaikan käyttöikä pitenee reilusti. Piirin tarkoitus on kiertää g iltamaohjelmansa kanssa ym~ päri Uuttamaata ja antaa to;; dellinen piristysruiske läänin -g ympäristöväelle. Lajittelun tuloksena kaatopaikalle joutuvan jätteen osuus pienenee tilavuudeltaan huomattavasti, noin 15-20 prosenttia. nähtiin ohjelmaa taikurista kansantanhuihin ja vilahtipa joukossa TV:stä tuttu imitaattorikin kansaa hauskuuttamassa. Lajittelulaitos jouduttiin tekemään räätälintyönä, valmiita koneita ja laitteita ei ole olemassa. Toiminta Karanojan kaatopaikan kupeessa sijaitsevalla lajitteluasemalla käynnistyi vuoden 1984 tammikuussa. Kuusi henkeä työllistävä yritys toimii Karanojan kaatopaikalla, jonne tulevat kaikki Hämeenlinnan jätteet. Reijo Kyyrä arvioi, että Suomessa olisi mahdollista tällä tavoin työllistää lähes 350 ihmistä. Tällöin lajittelua voitaisiin tehostaa ja saataisiin myös muiden jäteliikkeiden kuljetukset toiminnan piiriin. Ja tilaisuus ~ panna jalalla koreasti! Ympäristönsuojelu voi olla myös iloinen asia, ei aina pelkkää pumaamista. Kunta jopa avusti puolet eli noin 50 000 markkaa tontin tasoittamisen aiheuttamista kustannuksista. Lajitteluasemalla jätekuorma kipataan kuljettimelle, jolta käsin erotellaan kierrätykseen menevä paperi ja pahvi. Öljy ja muut liat vaikeuttavat jälleenkäyttöä. Kansanjuhlan taustalla on kuitenkin kansalaisten ja yhdistysväen aktivointi. Iltamat ovat paitsi huvitilaisuus myös SUOMEN LUONTO 1/ 85 44 . Toistaiseksi vain huomattavia määriä paperia sisältävät kuormat menevät Hämeenlinnassa lajittelukeskukseen. Tavoitteena tulee kuitenkin olla, että kaikki käyttökelpoinen jäteraaka-aine (paperi, puu, lasi, metallit, muovit jne.) otettaisiin talteen ja talousjätteet kom postoitaisiin. Eikä minään työllistämistyönä vaan kannattavana liiketoimintana. Eroteltu paperi ja pahvi paalataan kahdella paalauskoneella. Kokonaiskustannukset kohosivat noin 1,5 miljoonaan markkaan. Lisäksi lajittelussa otetaan talteen jonkin verran värimetalleja, puutavaraa ja muovia sekä palautuspullot. vsk. Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin ja Espoon ympäristöyhdistyksen järjestämissä ensimmäisissä iltamissa 2. Tulokset olivat lupaavia, ja niin päätettiin ryhtyä lajittelulaitoksen perustamiseen. Mutta se päivä, jolloin siihen päästään, näyttää olevan vielä kaukana, ja Kantolan Raakajäte Oy:n kaltaiset yritykset ovat tervetulleita helpottamaan kierrätystä. Runsaassa viikossa viesti oli mennyt perille, ja nykyisin käytännössä kaikki jätteenkuljettajat tietävät, minkälaiset kuormat tulee viedä lajitteluun ja mitkä suoraan kaatopaikalle. Johan Heino 7. Tällä pääomalla pyöritetään kuusi henkilöä työllistävää 1,5 miljoonan liikevaihdon yritystä oiva esimerkki onnistuneesta työllistävästä ja yhteiskunnalle hyödyllisestä yritystoiminnasta. Hämeenlinnan kaatopaikalla toimiva jätteenerotteluyritys työllistää kuusi ihmistä. Espoon ympäristöyhdistys näytti iltamillaan esimerkkiä. Menestyvä lajitteluyritys kaatopaikalla
Vesioikeus voi vesilain tulkinnassa ottaa huomioon myös luonnonarvot, jos niin katsoo aiheelliseksi. Kymen läänin kunnat ovat saaneet lyhyet ohjeet kompostoinnista taajamissa. Onneksi olkoon vesioikeus! . " Kielteistä kantaansa Hangon kaupungin vedenottamohankkeeseen vesioikeus perusteli sillä, että "ei ole riittävästi selvitetty, miten yritys voidaan haitattomimmin toteuttaa siten, ettei se vaaranna valtakunnallisen soidensuojelun perusohjelman täydennysosan toteuttamista Björnkullan lähteikköjen osalta. 2. Tieja vesirakennushallituksen mukaan vuonna 1980 myrkytettiin 4 200 hehtaaria tienvieripusikoita, vuonna 1984 enää 750 hehtaaria. Ympäristönsuojeluneuvosto esitti kesällä kaikkien tienvarsivesakoiden myrkyttämisen lopettamista. Toivottavasti Länsi-Suomen vesioikeuden päätökset ovat uuden ajan airuita. Yksityisten lisäksi kalankasvattamoa vastustivat Helsingin yliopisto, puolustusministeriö, vesihallitus ja Hangon kaupungin terveyslautakunnan valvontaosasto sekä eräin varauksin maaja metsätalousministeriö ja Uudenmaan lääninhallitus. " On sanottu, että meillä on hyvä vesilaki, mutta huonot tulkitsijat. Kasvatettavaksi suunnitellun kalamäärän pienentäminenkään ei, hankkeesta saatavan hyödyn pienenemisen vuoksi, muuta merkittävästi tätä haitan ja hyödyn suhdetta. vsk.. TVH:n ohjeiden mukaan kemiallista torjuntaa on käytettävä vain silloin, kun mekaaninen raivaus on vaikea: nopeakasvuisessa vesakossa, tiheässä kannokossa tai suurten kantojen lomassa. Liput maksavat 30/ 40 mk, ennakkomyynti Lippupalvelusta ja Suomen Luonnonsuojelun Tuesta. Ihmisillä on valtavasti intoa, mutta tietoa ei ole tarpeeksi . Ja tietysti itse Vuoden Luontokuvat -85 -kilpailun tulokset. kuormitus koh: distuisi sekä kansalliselle että kansainväliselle tutkimukselle erittäin tärkeän Pohjanpitäjänlahden Tammisaaren saariston Project Aqua -rannikkovesialueen keskeisimpiin osiin. Perusteita vesilain tällaiselle tulkinnalle on varmasti nykyistä paljon useammissa tapauksissa. Samaan aikaan mekaaninen vesakontorjunta on lisääntynyt ja uutta tehokasta raivauskalustoa on hankittu. Terveysviranomaiset suhtautuvat yleensä hyvin kriittisesti, mikä johtuu siitä, etta kompostit ovat usein olleet pelkkiä tunkioita. " "Edellä sanotun perusteella, ja verrattaessa yrityksen ja yllä mainitulle tutkimukselle aiheutuvan haitan merkitystä yleiseltä kannalta, ei yrityksestä aiheutuvan haitan ole katsottava olevan vähäisen siitä saatavaan etuun verrattuna. Valtakunnalliset ohjeet tänä keväänä Valtakunnalliset ohjeet ovat tulossa ympäristöministeriöstä tänä keväänä. Ehtona on, että se ei haittaa ympäristöä ja että se tehdään ohjeiden · mukaan. Menneenä syksynä LänsiSuomen vesioikeus teki kaksi vallitsevasta käytännöstä poikkeavaa päätöstä: Lokakuussa se hylkäsi ympäristönsuojelusyillä Hankoon suunnitellun suuren kalankasvattamon lupahakemuksen ja syyskuussa epäsi samoilla perusteilla Hangon kaupungin pohjavedenottamon lupahakemuksen. Siksi valmistelemme hyvin yksityiskohtaisia neuvoja sisältävää ohjekirjasta, joka on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, kertoo pääsihteeri Rainer Lahti jätehuollon neuvottelukunnasta. Päätöstään vesioikeus perusteli mm. Jorma Laurila Vuoden Luontokuvat -85 Suomen Luonnonvalokuvaajat r.y:n perinteinen luontokuvailta pidetään tiistaina 12. Tilaisuuden tuotto käytetään luonnonvalokuvauksen ja luonnonsuojelun tukemiseen. Vaikka laitoksessa syntyvät jätevedet kyettäisiinkin puhdistamaan hakijan arvioimalla tehokkuudella, aiheutuisi niiden johtamisesta, laitoksessa kasvatettavan kalamäärän suuruuden vuoksi ja jätevesien johtamisen keskittyessä paaosin tiettyihin kausiin, merkittäviä haittoja edellä mainitun tutkimuksen suorittamiselle. 85 klo 18 Finlandia-talolla. seuraavasti: "Suunnitellusta kalankasvatusja kalanviljelyslaitoksesta ja laitoksen yhteyteen rakennettavasta kalanperkaamosta mereen johdettavista jätevesis8 tä aiheutuva . Vesakkomyrkytykset tienvarsilla ovat vähentyneet huomattavasti viime vuosina. Kaikki läänin keskukset Kouvola, Kuusankoski, Lappeenranta ja Imatra ovat innolla mukana, kertoo toimistopäällikkö Jarmo Louvo. Oy Tehokasvu Ab anoi vesioikeudelta lupaa perustaa vuodessa 200 000 kiloa teuraskalaa tuottava kalankasvatuslaitos ja poikaskasvattamo. Tämä on vain ollut ylen harvinaista. Suuren rehunkulutuksensa vuoksi laitos olisi kuitenkin vesioikeuden päätöksen ja hankkeen vastustajien mielestä kuormittanut liikaa vesialuetta. Muualla maassa innostus ei ole edennyt yhtä pitkälle kuin Kymen läänissä. Purkualue olisi ollut Pohjanpitäjänlahden Tammisaaren saariston keskeisiä osia, ja mainitut vesistöt kuuluvat kansainväliseen Project Aqua -tutkimusohjelmaan. KATSAUKSIA UUTISIA Tienvarsimyrkytykset vähentyneet . Ohjeet valmistuivat syyskuun lopulla, ja jo syksyllä niistä tuli myönteistä palautetta. Esimerkiksi Kuusankosken tekninen lautakunta on esittänyt, että ne kiinteistöt, jotka kompostoivat jätteensä ympärivuotisesti läänin ohjeiden mukaan, vapautettaisiin jätteiden kuljetuksesta. Lääninhallituksen mielestä ohjeet olivat välttämättömät, sillä kompostointi-innostus uhkasi riistäytyä käsistä. Yhtiön ilmoituksen mukaan laitoksen kiintoainesja fosforikuormitusta olisi ennen mereen johtamista kevennetty 70-80 prosentilla. Kuvaesitykset: Heikki Willamo: "Tapahtumia pikkunisäkkäiden maailmasta", Matti Hannonen: "Seitseminen" sekä Hannu Hautala: "Joutsenet". Lääninhallituksen ohjeet ovat melko suppeat, ja ne onkin tarkoitettu vain kuntien jätehuoltoviranomaisille. Lääninhallitus suosittelee, että kunnat sallisivat puutarha-, talousja käymäläjätteiden kompostoinnin. SUOMEN LUONTO 1/ 85 44. Jätevedet olisi johdettu mereen. Tilanne alkoi riistäytyä käsistä. Kompostointiohjeet Kymen lääniin
9. Kaukolämmön tarve vähenlSI 4 900 gigawattitunnista (vuonna 1983) 3 100:aan, sähkönkulutus samaten 2 300:sta 1 900:aan. Lisätietoja saa Sauli Rouhiselta Y mpäristönsuojeluneuvostosta puh. Vastoin energialaitosten kantaa sitä on käytettävä energian perustuotannossa eikä pelkässä huippulämmön tuotannossa. Ympäristöministeriön ja neuvoston lisäksi vuotta järjestelevät mm. vsk . Maakaasu on helppokäyttöistä, ja sitä voidaan käyttää myös nykyaikaisissa öljyja hiilivoimaloissa. Ohjelman toteuttaminen edellyttäisi, että Helsingin kaupungin energialaitoksen voimakas energianmyynti muutettaisiin kulutusta vähentäväksi opastukseksi. Ohjelman mukainen säästö pienentäisi energialaitoksen sähkön ja kaukolämmön myyntiä lähes 300 miljoonalla markalla vuosittain, mikä nykyhinnassa merkitsisi 600 markan säästöä asukasta kohti vuodessa. Neuvostoliitossa sijaitsee yli 40 prosenttia maapallon tällä hetkellä tutkituista maakaasuvaroista ja maakaasun tuotanto siellä on kasvanut nopeasti. Kolmanneksen energiansäästö vähällä rahalla Todelliseksi vaihtoehdoksi energialaitoksen suunnitelmille järjestöt ehdottavat voimakasta energiansäästöohjelmaa: jos energiankäyttöä tehostetaan, päästään helposti säästöihin, jotka tekevät uudet voimalaitossuunnitelmat tarpeettomiksi. Y mpäristönsuojeluneuvosto on nimennyt vuoden 1985 valtakunnalliseksi Vihervuodeksi. Jo kaksi ammattijärjestöä, kirvesmiesten ja betoniraudoittajien Helsingin ammattiosastot, ovat kieltäytyneet rakentamasta Vuosaaren hiilivoimalaa siinä tapauksessa, että Helsingin kaupunki asettaa hiilivoiman maakaasun edelle. Energian siirtäminen kaasuputkessa on halvempaa kuin kaukolämmön siirto, joten maakaasulla voidaan lämmittää harvempaankin asuttuja alueita. Muista Kitkanniemiadressi ! kirjeessä kaupunginvaltuutetuille. Nokea ja muita hiukkasia sekä raskasmetalleja maakaasuvoimaloista ei leviä lainkaan, ei myöskään syöpää synnyttäviä orgaanisia yhdisteitä . Joukko uusmaalaisia ympäristöjärjestöjä on tehnyt rohkean ehdotuksen energiankulutuksen vähentämisestä kolmanneksella Helsingin kaupungissa vuoteen 2000 mennessä. Säästöt olisivat vieläkin suurempia, jos voimalaitoksiin sijoitettavat rahat käytettäisiin energiansäästöön. Myös Metallityöväenliitto kokonaisuudessaan on vaatinut maakaasun käyttöä Helsingin seudulla. Suunnitelmaan ei ole laskettu suuria investointeja, vaan säästöt perustuvat kannattaviin investointeihin ja tehokkaaseen koulutukseen. Voimalaitosten uusinnat lykkääntyisivät, Vuosaaren voimalahanke raukeaisi ja ilmansaasteiden päästöt pienenisivät. Järjestöt vaativat energialaitoksesta irrallisen energiansäästöneuvonnan perustamista. Ympäristöystävällisyyden lisäksi maakaasun valintaa perustellaan työllisyyssyillä: maakaasun osto Neuvostolii. Maakaasun edut Näin perustellaan maakaasun valintaa 30 helsinkiläisen ammattiosaston yhteisryhmän raportissa: SUOMEN LUONTO 1/ 85 44. tosta lisää idänkaupan vientiä ja turvaa vientialojen työllisyyttä Suomessa. Sen rikkidioksidipäästöt ovat olemattomat (puolalaisella kivihiilellä 155 kertaa ja raskaalla polttoöljyllä 320 kertaa suuremmat) ja typpioksidipäästöt vähäiset (kivihiilellä viisinkertaiset). Energialaitos haluaa lisäksi käyttää maakaasua pelkästään uusissa voimaloissa ja huippulämmön tuotantoon. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa ammattijärjestöt ovat nyt käyttämässä laajassa rintamassa järjestövoimaansa ja lakkoasettaan ympäristön puolesta. Energialaitos suunnittelee uutta voimalaa Helsingin kaupungin energialaitos on kiireellä ajamassa uutta voimalaa Vuosaareen . Maakaasua vaaditaan käyttövoimaksi niin tuleviin voimaloihin kuin olemassaoleviin Hanasaaren laitoksiin. Maakaasulla on muitakin energiapoliittisia etuja: Se on sovelias pienehköihin voimaloihin ja sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoon . kunnallis-, kaupunkija kotiseutuliitot, Puutarhaliitto, asukasja luonnonsuojelujärjestöt, taimikauppiaat ja viheraluerakentajat. Ympäristönsuojelijat vastustavat uuden voimalan rakentamista, koska se ei vähentäisi nykyisiä typen ja rikin oksidien päästöjä ja koska se merkitsisi sataman laajentamista ulkoiluja virkistysalueelle sekä Mustavuoren luonnonsuojelualueen tuhoutumista. Maakaasu ei siis pienentäisi nykyisiä happamoittavia päästöjä, vaan sen lisäksi tarvittaisiin päästöjen supistamista nykyisissä voimaloissa: Vasta Hanasaaren voimaloiden päästöjen pienentäminen joko rikinpoistolla tai siirtymällä maakaasun käyttöön yhdessä Salmisaaren B-voimalan rikkidioksidinpoiston kanssa vähentäisi Helsingin rikkidioksidipäästöjä merkittävästi, sanotaan järjestöjen Lakkoaseella maakaasun puolesta . Järjestöt ehdottavatkin Helsingin energiankulutusta vähennettäväksi säästöinvestoinneilla noin kolmannekselle nykyisestä vuoteen 2000 mennessä. · Kauppaja teollisuusministeriön energiaosaston säästöohjelma Vantaan Myyrmäessä 55 asuinkerrostalossa alensi käyttökustannuksia 30-40 prosenttia. Voisiko tehokkaampaa keinoa suuria, ympäristöä pilaavia hankkeita vastaan löytyäkään. Vll-!.ERV OSI • 1985 G RONA Å RET . Liike vaatii, että pääkaupunkiseudun energiahuollossa on siirryttävä säästöön sekä sähkön ja lämmön tuottamiseen maakaasulla. 90-772 6430 ja Jukka Pakkalalta Ympäristöministeriöstä 90-160 5554. Maakaasun saatavuus on melko taattua. Vihervuoden tarkoitus on edistää kasvillisuuden käyttöä elinympäristön parantamisessa. Luvassa on seminaareja, talkoita, tutkimuksia ja oppaita ympäristön vihertämisestä. Marraskuussa kokoontui ensimmäistä kertaa kuutisenkymmentä ammattiosastoa, ympäristö-, asukas-, terveys-ja eläkeläisjärjestöä vauhdittamaan kaupungin maakaasupäätöstä. Maakaasu on puhtain fossiilinen polttoaine. Maakaasun haittapuoli on vaikea varastoitavuus, mutta varapolttoaineena voidaan käyttää öljyä sekä putkessa kulloinkin olevaa kaasumäärää. Neste Oy on neuvotellut sopimukset osalle tästä määrästä, mutta lisää tilaajia tarvitaan vielä ja pääkaupunkiseutu olisi näistä tärkein. Tiettävästi lisää ammattiosastoja on liittymässä rakennusboikottiin, mutta jo kirvesmiesten ja betoniraudoittajien päätös estää voimalan rakentamisen. Maakaasu ei juuri aiheuta korroosio-ongelmaa laitteistossa, ja putkiston asennustyö jakelualueilla on helppoa. Suomen ja Neuvostoliiton kaupan runkosopimus 1986-1990 sallisi maakaasun tuonnin kolminkertaistumisen vuoden 1983 662 miljoonasta kuutiometristä 2 200 miljoonaan kuutiometriin vuonna 1990. KATSAUKSIA UUTISIA Helsingille raju energiansäästöehdotus . Eräät yksityiset konsulttiyhtiöt kuten Insinööritoimisto Granlund Olof Ky, Oy Honeywell Ab ja Landis & Gyr Oy Ab ovat suunnitelleet useille sadoille asuin-, liikeja teollisuuskiinteistöille energiansäästöohjelmat, joilla on saavutettu vähäisillä sijoituksilla 30-60 prosentin säästö energiankulutuksessa. Maakaasuliike syntyi Maakaasun puolesta on pääkaupunkiseudulla syntynyt laaja kansanliike, "maakaasuliike"
Maailman luonnonsuojelun strategia -mmmen asiakirja julkistettiin 35 maassa vuonna 1980. Yleismaailmallisia suuria ongelmia ovat viljelymaan hupeneminen sekä trooppisten metsien hakkuut. Erityisellä mielenkiinnolla kannattaa seurata maaja metsätalousministeriön kannanottoja mm. lopettaa nihkeä suhtautumisensa Suomussalmen ekokuntaa kohtaan . Asiaa puitiin raastuvassa vuoden päivät. Tilaa Suomen Luonto p. Suuntausta, siis ekoviljelyä, on tutkittava, tuumii neuvosto. Seuraava kysymys onkin, miten ne aiotaan toteuttaa jos aiotaan. Neuvosto esittää konkreettisen ehdotuksen: maaja metsätalousministeriön pitäisi asettaa toimikunta, joka laatisi vesistöjen kunnostusohjelman. Edistämisen arvoisia olisivat mm. Päätös, jossa laitos todettiin terveydelle ja ympäristölle haitalliseksi, oli voitto Kyläsaaren kansalaistoimikunnalle, joka parin vuoden ajan ajoi "piipun kaatamista" kirjelmien, tempausten ja kårykäräjien avulla. Tällöin sekä Anttila että Dahl laiminlöivät jätteiden palamisen ja savukaasujen puhdistuksen valvonnan sekä tuhkan ja kuonan sijoittamisen valvonnan siten, ettei ympäristöja terveyshaittoja syntyisi. Vastuu on vyörytetty oikealle taholle, molemmat sakotetut ovat kaupungin jätehuollosta vastaavina virkamiehinä syyllistyneet virkaansa kuuluvan laitoksen valvonnan laiminlyömiseen. vsk .. Mitään konkreettista ei vielä ole tapahtunut. Muun muassa tällaisia kauniita ehdotuksia sisältyy luonnonvarainneuvoston raporttiin, jonka tarkoituksena on edistää maailman luonnonsuojelun strategian toteuttamista Suomessa. Esitykset on osoitettu maaja metsätalousministeriölle, ympäristöministeriölle sekä valtioneuvostolle . Yliopistot ja Maatalouden tutkimuskeskus tekevät jo nykyisin tärkeää perustutkimusta, mutta Suomussalmella ideoita halutaan toteuttaa käytännössä. Helsingin rakennustoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Olavi Dahl ja rakennusviraston päällikkö Martti Anttila tuomittiin varomattomuudesta tehdystä virkavirheestä, jätehuoltorikoksesta ja vesilain rikkomisesta 5 240 ja 3 740 markan sakkoihin Helsingin raastuvanoikeudessa 26. Kansalaistoimikunnan tekemä rikosilmoitus johti myös syytteisiin virkamiehiä vastaan. Maailman luonnonsuojelun strategia . Dahlin syyllisyys alkoi 1. Sen jälkeen siitä ei monissa maissa ole kuultukaan mitään. Neuvosto esittää, että Suomi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa ryhtyisi ajamaan asiaa. 90-642 881 Suomen luonnonsuojelun strategia: Kauniita ajatuksia roppakaupalla . luonnonmukaisen viljelyn ja metsänhoidon edistämisessä. Suomussalmesta voisi aloittaa Luonnonvarainneuvoston esitys on täynnä hyviä, toteuttamisen arvoisia ajatuksia . Hiljaa ja hivuttamalla, vastataan neuvostosta. 4. Neuvosto on saanut aikaan ehdotuksensa siitä, mitä Suomessa pitäisi tehdä. Sitä paitsi Tornionjoen ja Simojoen lohikantojen suojelemiseksi olisi solmittava kansainvälinen sopimus. karjanlannan ja maanparannusaineiden käyttö, kasvinvuorotus, ravinteiden huuhtoutumisen tutkimus, palkokasvien viljely, eloperäisten jätteiden sekä maatalouden ulkopuolisten jätteiden (liete, Kyläsaariliikkeen on kuitenkin syytä olla tyytyväinen . Tämän ajankohdan jälkeen hänen olisi pitänyt valvoa laitoksen korjausta siten, ettei terveyshaittoja enää aiheutuisi. Suomen pitäisi esittää seuraavissa YK:n kokouksissa, että luotaisiin yhteinen ohjelma seuraamaan strategian toteuttamista. Torjunta-aineiden käyttöä pitäisi valvoa nykyistä tiukemmin . Outi Pärnänen Elollisten luonnonvarojen hoito ja suojelu Suomessa. Tutkia pitäisi myös torjunta-aineiden pitkäaikaisja yhteisvaikutuksia. Anttilan syyllisyyden katsotaan alkaneen vuodesta 1972, jolloin 1967 voimaan tulleen terveydenhuoltolain karenssiaika päättyi. tuhkat, kiillejäte, kuonat) käyttö sekä kalkitus. Perustutkimuksct kestävät vuosikausia, ja tuloksia on helppo vetäytyä odottelemaan. Suomessa strategian toteuttamista on valmisteltu maaja metsätalousministeriössä, ensin omassa työryhmässä ja sittemmin luonnonvarainneuvostossa. Luonnonmukaista viljelyä tutkittava Suomalaista maataloutta pitäisi neuv()ston mielestä suunnata 10 KATSAUKSIA UUTISIA Helsingin Kyläsaaren jätteenpolttolaitos lakkasi pilaamasta ilmaa huhtikuussa 1983. Neuvostossa on todettu, että samalla kun näitä ongelmia ratkotaan, myös Suomessa pitäisi ryhtyä turvaamaan maatalouden edellytyksiä. Neuvostolle asiaa valmistellut ministeriön työryhmä oli esittänyt, että valtioneuvoston pitäisi tehdä periaatepäätös strategian tavoitteiden toteuttamisesta. Arvokkaiden maatiaiskantojen suojelemiseksi pitäisi perustaa geenipankki ja elintarvikkeiden ravintoarvoa pitäisi parantaa. Eiväthän nämä ideat aivan uusia ole. Virkamiehille tuomitut sakot eivät päätä huimaa, mutta omavaraiseen ja luonnonmukaiseen suuntaan. Lisäksi päätös saattaa olla merkittävä ennakkotapaus jätehuoltolain tulkinnan kannalta, kun asiat vielä valitusten johdosta puidaan ylemmissä oikeusasteissa. 11. Ministeriön kannattaisi esim. Kyläsaaren jätteenpolttolaitos suljettiin terveyslautakunnan päätöksellä huhtikuussa 1983. 1984. Vaelluskalakannat tulisi elvyttää, erityisesti suojeltaville lintuvesille pitäisi antaa rahaa, vesistöjen maisemaa, matkailua ja virkistyskäyttöä olisi parannettava. Suomi aloitteelliseksi YK:ssa Strategian toteuttamisen ehtona on kansainvälinen yhteistyö. Luonnonvarainneuvosto, maaja metsätalousministeriö. Viime marraskuussa kaksi laitoksen toiminnasta vastannutta kaupungin virkamiestä tuomittön sakkoihin virkavirheestä, jätehuoltorikoksesta ja vesilain rikkomisesta. Kyläsaaren jätteenpoltosta sakko tuomiot . 1979, jolloin jätehuoltolaki tuli voimaan. Asioiden eteneminen jää kuitenkin päättäjien hyvän tahdon varaan, sillä mitään sitoumuksia ei luonnonvarainneuvosto ole edes ehdottanut. SUOMEN LUONTO 1/ 85 44. Raportti on kuitenkin vain ehdotus sen toteutuksesta ei ole tietoa. Luonnonmukaista viljelyä ja metsänhoitoa on edistettävä, vesakkomyrkytykset on lopetettava, vesistöjä on kunnostettava
Suomen luonnonsuojeluliitto etsii keskustoimistoonsa Toimistopäällikköä Toimi stopäällikön tehtävänä on liiton hallinnon ja talouden johto liittohallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Tiedustelut ja ilmoittautumiset os. t ie:to ydinvoiman vao.roista1 Tilaa jo levitä ,ilmaiSe.lc:si EVYstö. • Teollisuuden ongelmajäteselvitykset, jätehuollon kehittäminen kustannusten minimoimiseksi, ympäristövaikutusten selvittäminen ja pohjavesien puhdistustoimenpiteiden suunnittelu , jne. Eri osastojemme yhteistyöllä ja ammattitaidolla jätehuollon suunnittelu on osaavissa käsissä. • m~ydäön sähkÖÖ. to\o . Yhteyshenkilöt osastopäällikkö Matti Ettala ja rkm Hannu Pohjola . Kokemus luonnonsuojeluliitossa tai vastaavissa järjestöissä katsotaan eduksi. Luonnonsuojeluliitto edellyttää toimistopäälliköltä ylempää akateemista loppututk intoa sekä perehtyneisyyttä toimen edellyttämistä tehtävistä . ~o \so-llS tib'ÖÖ~ i,~ · "'"1oit11 11. po\kUl"\innal la l LTA EH'Tll leh-ti O.f\too. Jätehuollon suunnittelu on asiantuntiian työtä Toimistollamme on runsaan kymmenen vuoden suunnittelukokemus. rna.ino1<.sn te tous-tOA I LT ~ EHTH hausko.o. Qo',31 Oti1 0.1. 918-803 525 on morrto tapaa piilornoinostaQ ~D • anne:toon söt:kös~ä kuvo puhtaana kot, ma,se.na .. vsk . JÖÖk.ärink:, bD, HKI 15 (vaihtoilmoitus) SUOMEN LUONTO 1/ 85 44 . mooivoimono." • väitetään, ett ö. 1985 Kurssilla tarkastellaan luonnonsuojelun kieltä ja terminologiaa tieteen, hall innon, tiedotuksen, elämysmaailman ja käytännön kannalta. Kurssin järjestää Oriveden Opiston Topelius-A katemia yhdessä Nykysuomen seuran kanssa. 9351011. P.~W~~~~ Terveystie 2, 15870 SALPAKANGAS, puh. 2. Hakem ukset palkkatoivomuksineen tulee toimittaa 31. 1. Toimistopäällikkö vastaa myös erikseen sovitun työjärjestyksen mukaisesti eräistä ympäristönsuojeluu n liittyvistä tehtävistä . puh. • Kaatopaikkasuunnitelmat ja -tarkkailut, yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen polttamalla, lietteen käsittelyja sijoitussuunnitelmat, jne. ~dmvo1rna torjuu hopposa-te.e:t • moi nos-te:toon sähkö\ömmitystä. Oriveden Opisto, 35300 Orivesi, puh . 1985 mennessä merkinnällä ' ' toi mistopäällikkö ' ' osoitteella Suomen luonnonsuojeluliitto Perämiehenkatu 11 A 00 150 Helsinki Oriveden Opistossa kurssi ympäristönsuojelun kielestä 4.-6. Lisätietoja toi mistopäällikön tehtävästä antavat toimistopäälli kkö Hannu Penttilä (90-642 881) sekä liiton puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi (90191 2010)
Liituraitahousuthan eivät suovattanneet aktiivihiilen tavvoin. Kalakkija sais pijan kylyvää muuvallekki ku huusin alle . Kevväällä ne taas täyttysivät orvokeista ja ruusuista, bettuunijoista ja belarguuneista. Ei täällä toisaalta rnihinkää hienoonkaa pyritty. Hän pallaili töistä Puutarhurilta. vsk. Monesti oli Urpo kottiinsa paistin kiikuttanu. Semmostahan se vähä tuppaa olemaan, että vaikka talo on keskellä koivikkova, juhannukseksi pittää porraspieleen raastaa lähimetiköstä kaksi valijoyksilövä. Puhumattakaa elementtisaunasikalakombinaateilla jatketuista hirsirakennuksista. Siitä luojalle kiitos. Kuhanpaha oli halapaa, käytännöllistä ja tasasta. Monena aamuna sais nokkaasa nyrpistellä. Mutta elähän huoli! Jos aura-auto kävisi pimijän aikana, huilaisi Messin Ellin potkuri huomenissa entiseen malliin. Ei ne aivan pötypuhetta olleet ne happosatteet. Puutarhuri ei sietäny metästystä kova luonnonsuojelija. Kangaspäivät ja kahavitarjoilu. Kaiken kiusansa tuisku teki vasten tuulta kahnuttaville mopomiehille. Täällä päin saivat timpurit vielä nikkaroija puusta. Tuiskun sokasemanakohan lenti tienvarren sähkölankoihin. Kirvatki syötätti puutarhassaan punkeilla, vouhottaja. ympäristön oravat, jänikset, punatulkut ja muut tiitijäiset niin lihaviksi, että tuskin liikkeelle pääsivät. Korkijapainetta, joka kimpassa länsituulen kans kuskaisi Oulu Oy:n pamppujen peräpäästään vaivihkaa päästämät kaasuyhisteet kylälle. Ulukona tuiskutti niin pirusti. Ainaki osa kyläläisistä oli jäläkimmäistä mieltä. Niin, no mikäpä siinä. Ei tehty semmosija tiilisijä tulitikkurasijoita, joita oli huolimattomasti heitelty jokkaisen kirkonkylän lähipelloille. Ei jääny epäselväksi, kuka sisällä olijoista oli tullu potkurilla tai oikotietä pitkin metän läpi tai suoraa järven poikki suksella. Vinttikammarit, elintasosiivet ja talot. Esko Männikkö unta tu aan 12 Särkijärven ossuuskauppa kuhisi ku sohastu muurahaispesä. SUOMEN LUONTO 1/ 85 44. Mitä nyt vähä puhheissamme pelättiin. Ukkoa ja akkaa ku pipoa. Ihan huvikseen vai pirruuttaanko, muitten kiusalla. Pitäsköhän soittaa nimismiehelle naapurikuntaan: "Herra nimismies, löysimmä yhen linnuistanne kuolleena. Harvon lyyrypyrstöjä nykysi näki kylän liepeillä, viljelyksijä ja järveä kiertelevissä koivupuskissa urpuilemassa. Vasta saapuneet oli vuorattu lumisohjolla. Niitä sitte kylän ämmät kilivan tonkisivat pihamultiinsa. Eiväthän istukkaat olleet mittää muovikukkia. Kyllä pitäs aikasen miehen älytä, että ei sitä juolaakaa pellosta lampailla jyrsittämällä hävitetä . U rpon mopon sarvessa roikku koppelo. Kuivaahan se pyyki pakkasellaki. Märkää, joka paikkaan tarttuvaa vitilunta. Niin ku Mäkäräisen Urpolle, joka juuri kurvasi pihhaan vanhalla Tunturin räikällään. Kivväärillä puotettuja tosin. Mitä siitä, vaikka pakkasta olis kolomekymmentä varjossa. Syötti . Ne, jotka olivat ehtineet jo tovin juomilla viimmesimmästä juustoleivän paistostaan tai kehuskella kelijä, höyrysivät kaupan lämmössä ku tien toisella puolella olevan keskiolutravintolan tuuletusräppänä, tupakinsavun luikahtaessa ulukoilimaan. Kirvesmiehen hommija. Käykää hakemassa, jos huvittaa." Paskanmarjat, ei me sentään niin kovasti vallesmannia kunnijoitettu. Reppeilevä taivas enteili uutta pakkasjaksova. Pakkohan sen oli turha luonnonvoirnijen on pyristellä ihimistä vastaan. Ei riittäny heille vilijan orraitten herkkä vihreys ja luonnonkukkaniityt. Oli laitellu kasvihuoneeseen uusija kukkahyllyjä. Tuisku alako väsyvä. Ussein oli teeren ampunu kotipihastaan. Oikijastaan valtion lintu. Nyt olivat kanalintukannat tosi alamaissa. . Pellot olivat viime vuosina muuttuneet happamiksi
vsk. SUOMEN LUONTO 1/ 85 44. 13
SUOMEN LUONTO 1/ 85 44. vsk .
1S. $~-~ l J l l 11i Esko MännikkD on särkijärveläinen sekatyDläinen. . SUOMEN LUONTO 1/ 85 44. ·' ... vsk. "\ .
Tuttu varis tonkii pihan roskapöntöt, harmaalokki istahtaa joskus ikkunalaudalle, kanahaukka käy sulattelemassa pulupaistia vastapäisen talon tv-antennilla, keskikesällä pihan lapset leikkivät jalavansiemensateessa. 16 Ikkunastani näen vuodenajat, säät, puut ja linnut. Minä luontotoimittaja. Puisto koti-ikkunani alla ja työmatka (koukkaus) meren rantaa pitkin ovat arkipäivän luontokokemuksiani. Jorma Laurila Ikkuna kaupunkiin . Olen etuoikeutettu, voi väittää, kun asun kauniissa, luonnonläheisessä kaupunginosassa, jolla on oma historiansa. vsk.. Kaikki riippuu suunnittelusta. Istun päivät toimistossa, enimmän osan vuodesta vietän Helsingissä. D SUOMEN LUONTO 1/85 44. Mutta voisihan näin olla muuallakin
SUOMEN LUONTO l/15 4'. 17. wt
Metsänreunan pituus näillä alueilla on vastaavasti 3.5, 11 ja 35 km. Pitäisikin pyrkiä erottamaan reunavyöhykkeiden lisääntymisen ja siihen usein läheisesti liittyvän metsien nuorentumisen vaikutukset toisistaan, mutta käytännössä tämä ei ole aina mahdollista. Ensimmäisellä alueella metsä on yhtenä (pyöreänä) saarekkeena, 18 Metsänarviointien mukaan metsissämme on nykyisin enemmän puuta kuin koskaan tällä vuosisadalla. Paljon pienempienkin erämaiden ja metsäalueiden määrä on vähentynyt. Esimerkiksi Pohjois-Kuusamossa 1950luvun puolivälissä kymmenisen prosenttia metsäalasta sijaitsi yli 400 metrin etäisyydellä lähimmästä ;!i avomaasta. Metsän reunaa on luonnollisesti sitä enemmän mitä pienipiirteisemmästä metsämosaiikista on kyse. Samallakin lajilla suhtautuminen voi vaihdella alueellisesti ja elinympäristön mukaan. Linnut suhtautuvat metsänreunoihin eri tavoin . Samaan aikaan kuitenkin vanhat luonnontilaiset metsät ovat jyrkästi vähentyneet ja yhtenäiset metsäalueet pirstoutuneet pienemmiksi saarekkeiksi. aikaisesti hakkuut ovat pirstoneet yhtenäiset metsäalueet pienipiirteisemmiksi metsäsaarekkeiden ja kuvioiden mosaiikiksi. vsk .. Siellä missä nyt on vastahakattu alue, on parinkymmenen vuoden kuluttua taimisto ja 50 vuoden kuluttua nuori metsä. 2/78) käsitelty Suomen erämaiden hupenemista. Kuvitellaan kolme aluetta, joissa jokaisessa on metsää neliökilometri. Maiseman rikkonaisuudessa on kuitenkin Eteläja Pohjois-Suomen välillä selvä ero. jokapaikan pajulintu, kuusikoiden puntarinta ja reunojen lehtokerttu. Pyöreän metsäsaarekkeen pinta-alan on esimerkiksi oltava vähintään 50 hehtaaria, ennenkuin siitä löytyy yli 400 metrin etäisyydellä reunasta oleva paikka. Kuusamossa tehtyjen tutkimusten mukaan monet nuorien tai nuorehkojen metsänvaiheiden linnut (pasuoMEN LUONTO 1/ 85 44. Erämaa määriteltiin alueeksi, joka on vähintään kahdeksan kilometrin etäisyydellä kesällä henkilöautolla ajettavasta tiestä. Ekologiassa käytetyn ns. Pesiviä lintuja on avomaahan rajoittuvissa metsän reunoissa, tavallisesti 50-100 metrin levyisellä vyöhykkeellä, yleensä 20100 prosenttia enemmän kuin metsän sisäosissa. Ehkä monille yllätykseksi runsastuneita lajeja näyttää olevan enemmän kuin vähentyneitä. Toisaalta vanhojen metsien linnut ovat poikkeuksetta vähentyneet. Reunoilla ruuhkaa Suomen pesimälinnusto on muuttunut paljon viimeisen puolen vuosisadan aikana. Metsän muuttuessa muuttuu linnustokin Pirsoutumisen lisäksi metsät muuttuvat jatkuvasti muutenkin. Tärkeänä syynä monien lintujen runsastumiseen on ollut metsien pirstoutuminen, jonka seurauksena metsänreunojen määrä on voimakkaasti kasvanut. Saman. Miten muutos on vaikuttanut pesimälinnustoomme. Etelässä metsät ovat piema, Pohjois-Suomessa metsät ovat suurempia ja maanomistusolojen vuoksi metsänkäsittelyalat ovat isoja. Pekka Helle ja Markku Vickholm Metsät pirstoutuvat miten käy lintujen. Voimakkaimmin lisääntyneitä ovat mm. 1970-luvun ~ puolivälissä näin syrjäisiä ~ metsiä ei alueelta enää löy~ tynyt. toisella saarekkeita on kymmenen ja kolmannella sata. Suomen metsäpinta-ala on kasvanut viime vuosikymmeninä, kun maatalousmaata on metsitetty ja turvemaita ojitettu. . reunavaikutuksen periaatteen mukaan eri kasviyhdyskuntien vaihettumisvyöhykkeillä eläinten yksilöja lajimäärät ovat yleensä suurempia kuin "puhtailla" maastotyypeillä. Erämaat vähentyneet Suomen Luonto -lehdessä on aikaisemmin (mm. Vertailun vuoksi : mainittakoon, että Oulano gan kansallispuistossa ! (Kuusamo, Salla) tällaisten syrjämetsien osuus metsämaan alasta on lähes neljännes. Useimmilla linnuilla näiden tekijöiden vaikutus on lisäksi samansuuntainen
Kuva: Kari Soveri.. Metsäk~Jle on reunojen lisääntymisestä ollut etua. mutta samalla laajat hakkuut ovat luoneet sille niin paljon hyOdytt6miä puuttomia alueita, että kokonaisvaikutus on ollut kielteinen
Enemmistö viime vuosikymmeninä Pohjois-Suomessa runsastuneista lajeista suosii Kuusamossa reunoja, huomattava osa taantuneista puolestaan karttaa reunoja. Reunoja karttavat lintulajit vaihtelevat enemmän tutkimuksesta toiseen. julintu, lehtokerttu, punavarpunen, urpiainen) suosivat myös metsänreunoja, kun taas vanhojen metsien linnut (tikat, tiaiset, puukiipijä) karttavat reunoja. Esimerkiksi Hämeessä töyhtötiainen ja tiltaltti selvästi hylkivät reunoja, Kuusamossa taas puukiipijä, kirjosieppo, vihervarpunen ja järripeippo. vsk .. Etelä-Ruotsissa reunoja suosii myös esimerkiksi töyhtötiainen, joka mm. Kun lajien "reunareaktion" lisäksi otetaan huomioon metsien nuorentuminen ja se miten lintulajit suosivat eri-ikäisiä metsiä, selittyvät monien lajien viimeaikaiset kannanmuutokset mainiosti. Metsäkirvisen ja keltasirkun mieltymys reunoihin selittynee osin sillä, että niiden koiraat mieluimmin heläyttävät laulunsa metsän reunimmaisista puista. Lammilla Hämeessä taas selvästi karttaa reunoja. Useat linnut hakeutuvat reunoille todennäköisesti siksi, että siellä on monipuolinen ja runsas kasvillisuus, ja linnuille on siten tarjolla myös enemmän ravintoa. Metsäkirvinen on hyvä esimerkki linnusta, jonka kannanmuutoksia seuratessa sekä reunojen lisääntymisen että metsien ikärakenteen muutosten vaikutukset pitäisi pystyä ottamaan huomioon yhtä aisuoMEN LUONTO 1/ 85 44. Hyvä esimerkki metsäkirvinen Pajulinnun, lehtokertun ja peipon runsastuminen Etelä-Suomessa on ainakin osittain seurausta metsien pirstoutumisesta. Seuraavat linnut suosivat meillä reunoja hyvin monenlaisissa metsissä: räkättija punakylkirastas, pen20 sas-, herneja lehtokerttu, pajulintu, metsäkirvinen, peippo, urpiainen sekä keltaja pajusirkku. Etelä-Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan useimmat metsävarpuslinnut olivat pesimäaikana runsaampia metsänreunoissa kuin syvemmällä metsässä. Pikkulepinkäinen on esimerkki melko vähälukuisesta linnusta, joka on runsastunut metsäkuvioiden pilkkoutumisen ja aukeiden lisääntymisen takia . Sama koskee todennäköisesti punakylkirastasta, punarintaa ja metsäkirvistä. Toisaalta esimerkiksi räkättirastas pesii metsänreunoissa, koska se hakee ravintonsa avomaalta
Tällöin laajat männynistutusalueet ehtivät taimistovaiheeseen, jossa lintulajeja ja -yksilöi~ tä on varsin vähän. kaa. Myös metsälinnuston muuttumisen seuraaminen on tarpeen, sillä linnut kertovat paljon metsien luonnontaloudellisesta SUOMEN LUONTO 1/85 44. Vanhojen metsien hiljainen nakuttelija pohjantikka on vähentynyt etenkin vanhojen metsien katoamisen takia . Lisäksi linnut ovat suhteellisen sopeutumiskykyisiä, joten on mielenkiintoista nähdä miten ne pystyvät mukautumaan ihmisen voimakkaasti muuttamaan ympäristöön . Vaikka monet linnut suosivat reunoja ja vaikka lintuja metsien reunoissa on ~ yleensä runsaammin sisäo..i ~ . Aivan täsmällisesti ei toistaiseksi ole tiedossa, mitkä lajit ovat ehdottomasti riippuvaisia yhtenäig sistä metsistä. sissa, ei metsien pirsoutu= minen missään tapauksessa ..., ole linnustolle pelkästään ~ i1l edullista. Reunojen lisääntyminen on ollut kirviselle eduksi, mutta samalla metsätalous on luonut niin paljon sille hyödyttömiä puuttomia alueita, että kokonaisvaikutus on ollut kielteinen. 21. tilasta: siitä miten metsäympäristömme kokonaisuutena voi. Luonnonsuojelun kannalta tilanne on pikemminkin päinvastoin.Useimmat pirstoutumisesta hyötyneistä lajeista ovat muutoinkin runsaita, elinympäristöltään hyvin vähän vaativia lajeja. Lopuksi on syytä todeta, että kohtuullisella pirstoutumisella voi olla monille linnuille myönteinen vaikutus, mutta pirstoutumisen edetessä vaikutus muuttuu yhä useammille lajeille epäsuotuisaksi. vsk . Pohjoisen linnusto köyhtyy Eteläisen Suomen pesimälinnuston vastaista kehitystä ei ole helppo ennustaa, sillä se riippuu hyvin monesta tekijästä. D ..l ..__ ~ Pekka Helle tutkii metsänpirs~ toutumisen ekologiaa Emil ::i: Aaltosen stipendiaattina Jyg väskylän yliopistossa, Markku ! Vickholm on selvittänyt avointen reunojen vaikutusta metsälinnustoon Lammi/Ja Hämeessä. yleinen punakylki on taas entisestään yleistynyt. Töyhtötiainen on taantunut metsien pirstoutuessa ... PohjoisSuomessa sitävastoin todennäköisesti lintujen yksilöja lajimäärät vähenevät voimakkaasti tulevina vuosikymmeninä. Pohjois-Suo~ messa tällaisia ovat ainakin g pohjantikka, kuukkeli, laj pintiainen ja töyhtötiainen, jotka kaikki ovat taantu~ neet alueella viime vuosikymmeninä jyrkästi. Laajoja yhtenäisiä metsäalueita vaativille lajeilla pirstoutuminen on ollut turmiollista. ... Metsäkirvinen suosii Pohjois-Suomessakin erittäin selvästi reunoja, mutta silti se on viime vuosikymmenien aikana siellä aika tavalla vähentynyt. Luonnonsuojelun näkökulma Metsiemme metsätaloudellisen tilan muutoksia seurataan tarkoin
Kohdenimet puhuvat puolestaan: Jyrävä, Juuman vuomat, Harrisuvanto, Päähkänänkallio, Pesospuro, Kulmakkojärvi .. . Varsin monet kasvit ovat täällä reliktejä, jäänteitä varhaisemmilta leviämiskausilta ja kasvavat usein kaukana lajin muista esiintymispaikoista. vsk .. . Eero Kaakinen Kari Kukko-Oja Tauno Ulvinen Kuusamon Kitkanniemi on vilahdellut tiuhaan tiedotusvälineissä runsaan vuoden ajan. Kitkanniemeä kuvatessaan suojelun puolustaja intoutuu käyttämään tavallista enemmän superlatiiveja, eikä häntä kuitenkaan voi syyttää ylisanoista. Nämä joet koskineen, könkäineen ja suvantoineen ovat maamme arvokkainta jokiluontoa ja ne muodostavat Kitkanniemen suojelun kehykset. Nykyoloissa nämä lajit eivät pysty laajentamaan aluettaan. Jokivarret ja Karhunkierroksen reitti ovat useimmille Kitkanniemen kävijöille tutuinta maisemaa, yleissävyltään jylhää mutta yksityiskohdissaan myös pehmeäpiirteistä. Eräiden kasvien Kitkanniemen kasvupaikat ovat lajinsa ainoita Suomessa, eikä yksilömääräkään ole kovin suuri. Kitkanniemen luonnonarvot eivät kuitenkaan keskity yksinomaan jokivarsiin ja Karhunkierroksen äärelle, vaan monin paikoin myös niemen keskiosan puii ronvarret, lettosuot, aarni] metsät ja pikkujärvet ovat :,;l Koillismaan luontoa parg haimmillaan. Lisäksi seutu on vanhaa, varhain jääkauden jälkeen paljastunutta maata. Oulangan kansallispuiston ainoalta paikalta se näyttää hävinneen, eikä eräältä Kitkanniemen SUOMEN LUONTO 1/ 85 44 . Alueen suojelijoiden ja heidän vastavoimiensa välistä uuvutustaistelua on käyty monella rintamalla. 22 Menetetää •• Kitkanniemen kasvisto on ainutlaatuinen yhdistelmä eri aikoina saapunutta pohjoista, itäistä ja eteläistä lajistoa, ja seutu on ollut tärkeä leviämistie eri kasveille. Kitkanniemen vuomien ja kalkkikalliopahtojen lajistossa on erityisen runsaasti pohjoisia reliktikasveja. Kitkanniemi on kahden vapaan virran, Oulankajoen ja Kitkajoen, kainalossa. ~ Moni-ilmeinen kasvilajisto Kitkanniemen kasviston ainutlaatuisuus juontuu runsaskalkkisesta kallioperästä ja maastosta, jossa on vaihtelevia, erilaisia kasvupaikkoja. Kuudentoista harvinaisimman tällaisen lajin joukossa pohjanailakki on uhanalaisin. Seutu on ehkä tärkein uhanalaisten lajien keskittymä maassamme
Itäinen laji on mm. vsk. Tikankontti koristaa Kitkanniemen lettokorpia monin paikoin. Kitkaja Oulankajoen merkitys näiden suojelussa on korostunut, kun säännöstely on suurelta osin muuttanut Kemijoen rannat. Kitkajokilaakso. Etelä-Suomessa se kasvaa muutamilla harjuilla. Kitkanniemi. Kuivien kalkkipohjaisten lehtojen laji on taasen synkän kaunis tummaneidonvaippa jolla seudun lisäksi on vain muutama kasvupaikka koko Suomessa. Lettojen ja lähteiden lajistoon kuuluu lukuisia muitakin "aatelisia". kalliopahdalta kesällä 1984 löytynyt enää kuin muutama yksilö. Kitkanniemen rikkaasta taigametsien lehtojen ja puronvarsien lajeista esimerkkinä mainittakoon itäinen saniainen, myyränporras ja pohjoinen alkukesän kaunotar neidonkenkä . Eteläisen seinäraunioisen lähimmät kasvupaikat ovat Laatokan Karjalassa rajan takana ja Lohjalla. sinikuusama, jonka ainoat esiintymät Suomessa ovat Oulankaja Kitkajoen alajuoksulla. Useita sammallajeja on Suomessa Kitkanniemen23. Itäisen tuulahduksen tuo niinikään kangasraunikki joka viihtyy täällä aurinkoisilla kalliotörmillä. Siihen supistuu koko laji Suomessa. muista aineksista otettakoon jokunen esimerkki. Idänkynsimön ainoat kasvupaikat Suomessa ja koko Pohjolassa ovat näillä seuduin. Muita pohjoisia reliktikasveja ovat mm. Pohjoisia ja itäisiä kasvilajeja on myös jokivarsien hiekkaisilla tulvatörmillä niityillä ja metsissä. arnikki ja eräs sarvivoikukka, jota ei Oulangalta tunneta. Kalkkipahtojen lajiston SUOMEN LUONTO 1/ 85 44
peukaloiselle, joka muutoin näillä korkeuksilla on jo harvinainen. Selkärangattomia eläimiä on Kitkanniemellä tutkittu vasta niukasti. SUOMEN LUONTO 1/ 85 44. Lapintiainen, pohjantikka, palokärki, tilhi ja taviokuurna ovat esimerkkejä tällaisista lintulajeista. Lähteikköjen, rinnepurojen, rehevien kurujen ja vanhojen metsien Iajistossa on eniten erikoisuuksia. Kitkanniemen tyypillisistä lajeista monet ovat jo tuntuvasti harvinaistuneet Kuusamossa luonnontilaisten metsien ehtymisen myötä. Kitkanniemen alueen erikoisuuksiin kuuluu myös kirjosiipikäpylinnun säännöllinen esiintyminen. Kitkanniemen lajistosta tiedot ovat kuitenkin vielä puutteelliset. Piilohitusammal tunnetaan koko maailmassa vain muutamasta paikasta. Rehevät jokija puronvarsikurut tarjoavat oivallisia paikkoja mm. Kitkanniemen ydinosan metsät humisevat vielä jylhinä ja houkuttelevina, mutta miten kauan. Pinoonko koko Kitkanniemi. Niiden piirissä näyttäisivät osittain vallitsevan samantapaiset lainalaisuudet kuin kasveillakin: Kitkanniemi tarjoaa edellytykset harvinaisille, elinympäristövaatimuksiltaan erikoistuneille lajeille. Muutaman kilometrin matkalla voi nähdä ikimänniköitä, kuusikkovaaroja, reheviä paisterinteitä, kallioseinämiä pahtoineen, syviä puronkuruja, tulvarantoja hietikkoineen ja niittyineen, järviä ja lampia sekä erilaisia soita. Kitkanniemi on tässä mielessä seudullaan taigalajiston tärkeä etuvartio. Kitkanniemellä kasvaa ainakin kuusi putkilokasvija yksitoista Iehtisammallajia, joita ei Oulangan alueelta tunneta. 24 Erikoisuutta eläimistössäkin Kitkanniemi on linnustoltaan ja nisäkäslajistoltaan erinomainen esimerkki alueesta, jota luonnehtivat Kuusamon vanhoihin luonnontilaisiin metsiin sopeutuneet lajit. vsk .. Vaeltajan paratiisi Alueen korkeuserot ovat vaikuttavat. Komeapuustoisista vaaroista mainittakoon Oulanganvaara, Pesosvaara ja Pekanvaara. Täältä on vielä mahdollista löytää lukuisia harvinaisia lajeja, joita kasvaa rajan takana Paanajärven seudulla ja Kutsan alueella. Kitkanniemi täydentää monin tavoin Oulangan kansallispuistoa. Mainittakoon vielä, että muuttohaukka pesi eräällä Kitkanniemen kalliojyrkänteellä vielä niinkin myöhään kuin vuonna 1973. Jäkälistä kuusi lajia tunnetaan maassamme ainoastaan Kitkanniemeltä; näistä yksi on ainoalla paikallaan Euroopassa ja toiselta tunnetaan vain kolme muuta esiintymää maailmassa. Kitkajoen pohjoistörmillä kuivien paisterinteiden lajien runsaus, kukat ja ahomansikat tuovat mieleen eteläisemmän Suomen harjujen kuivat lehdot. Vaikka korkein vaara, Kulmakkovaara, ei ylläkään kuin vajaat 300 metriä meren pinnan yläpuolelle, jokilaaksot kahta puolta ovat Kuusamon alavinta seutua. Mikäli Kitkanniemi hakataan, nykyinen Oulangan kansallispuistokin jää erillisemmäksi saarekkeeksi ja menettää merkitystään vanhojen metsien eläimistön suojelualueena. Vaarojen varjosivujen pohjansinivalvattilehdot ovat selvästi pohjoisia. Laskeuduttaessa rinteiden alle voi astua esimerkiksi hämyisään myyränporraslehtoon. Vaeltaja ei täällä ikävysty. Parin sammalen ainoa kasvupaikka Suomessa on Kitkanniemellä. Oulangan alueen lisäksi vain Enontekiön kalkkituntureilla
assistentti, Oulun yliopisto Tauno Ulvinen, FL, museonhoitaja, Oulun yliopisto 25. Erikseen on vielä mainittava Oulankajokeen pohjoisesta laskevan Sirkkapuron (uusissa kartoissa Uopajanpuro) lehdot, joiden tiheitä pohjannokkoskasvustoja ei voi olla huomaamatta. ... Tämä alkuperäisluontoon kuuluva nokkonenhan ei poltinkarvattomana kohtele kaltoin luonnonvihaajakaan. Kitkanniemen suojelu vaatii yhteisvastuuta ja kykyä ajatella tulevaisuuteen. Kulmakkosuolla on edustavaa koivulettoa. Joitakin puroja ylittäessään samoilija voi joutua itsensä korkuisen kotkansiipikasvuston keskelle . Suppeimmat 2 000-3 000 hehtaaria käsittävät kaavailut eivät ole enää Kitkannieman suojelua, eikä niillä pystytä takaamaan edes ekologisesti riittävän leveän suojavyöhykkeen säilymistä Kitka-ja Oulankaj o kivarsissa . Kaivoslehdon alueen. Kitkanniemen suojelun keinot ovat käyneet vähiin: yhteismetsälaki estää jo sinänsä alueen vapaaehtoisen kaupan , ja Kuusamon yhteismetsä on marraskuussa ilmoittanut, että sitä eivät tyydytä luonnonsuojelulain mukaisen korvausmenettelyn periaatteet. Tulvan alle jäävä alue on laaja. :i:.__ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ ____J Metso ihmettelee hakkuumiesten aikaansaannoksia . vsk. Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa on voitava estää Kitkanniemen, erään luontomme rikkauden avainalueen turmeltuminen tarvittaessa tiukkojakin toimia käyttäen. Purovedet putoavat tällä välillä peräti sata metriä. Lehtoja lettokorvet sekä lettorämeet ovat usein laajalti tihkupintaisia erityisesti Pesosvaarassa ja Saaripuron ympäristössä. Kitkanniemellä on myös lehtojen rehevät kalkkimaiden muunnokset, joten kuusamolainen lehtokasvillisuus on Kitkanniemellä uhkeimmillaan. Latojen jäännökset kertovat suon aiemmasta hyödyntämisesSUOMEN LUONTO 1/ 85 44 . ·.:; > .. On syytä seurata tarkasti, mitkä ovat ne tahot, jotka asian ratkaisuvaiheessa uskaltavat asettua Kitkanniemen suojelua vastustamaan. Vuonna 1983 metsäteiden rakentaminen ja sitä seuranneet laajat hakkuut uhkasivat ensi kertaa Kitkanniemen ydinosia. Kuitenkin maisemaltaan ihastuttavimpia ovat Pesospuron, Saaripuron, Petäjikköpuron ja Kulmakkopuron korkeat putoukset. Talven 1983-84 yli päästiin vielä ympäristöviranomaisten ja alueen omistajan Kuusamon yhteismetsän kesken tehdyn herrasmiessopimuksen turvin. > ... .; ~ :i: :, = = .. Syksyllä 1984 jouduttiin jo tosipaikan eteen, kun yhteismetsä ilmoitti hakkaavansa Päähkänänkallion pohjoispuolen ja aloittavansa metsätielinjan avaamisen kohti niemen kärkiosia. Vuonna 1983 metsäteiden rakentaminen sitä seuraavine laajoine hakkuineen uhkasi ensi kertaa niemen ydinosia. Laajat rantahietikot houkuttelevat ainakin poroja puoleensa. . Sen mukaan yhteismetsä hakkasi ns. Hakkuita . Kulmakkosuon vedet purkautuvat purona noin 300 metrin päähän Oulankajokeen. Nämä vastustajat osoittavat tällöin täydellisen ymmärtämättömyytensä luonnonsuojelun keskeisimmistä kysymyksistä. Kansallispuiston itäpuolella koko Oulankajokilaaksolla on eri ilme kuin puistossa yleensä. Suojelusta ei voi tinkiä Kitkanniemeä on yritetty suojella ensi kerran jo yli puoli vuosisataa sitten. Sopimus ei täysin pitänyt, kun yhteismetsä tulkitsi hakkuualueen jälkihoitotöissä ns. Päähkänäkallion lähellä . Nämä hankkeet olisivat jo ratkaisevasti vaarantaneet Kitkanniemen suojelutavoitteiden toteutumista, joten ympäristöviranomaiset eivät voineet niihin suostua . .. Kuusamon koskien rakentarnisuhkan väistyminen menestyksellisen koskisodan jälkeen säästi Kitkanniemen vielä 1980-luvulle. tä. E ~ .. varovaiset menetelmät omalla tavallaan auraamalla valtaosan alueesta. Joki virtaa hitaasti ja mutkitellen. Kitkanniemen suojelussa on onnistuttava. Suojelualueen laajuudesta on esitetty lukuisia eri vaihtoehtoja. Osa joen kiemuroista muodostaa uopajalampia, osa on soistunut luhdaksi. Pienempiä yhtä jyrkkiä puronkuruja sakeine lehtoineen on Oulankaja Kitkajokilaaksojen rinteillä lukuisia. Myös lähteiset vedet rikastuttavat kasvillisuutta. Varsinaiset letot ovat myös voimakkaasti lähteisiä, mieliinpainuvimpina Pekanpuron-Kitkanlammen suot. Eero Kaakinen, FL, ympäristönsuojelun tarkastaja, Oulun lääninhallitus Kari Kukko-oja, FK, vs. Laakso on avara . Siellä on niin ikään tuiki harvinaista lettokuirisammalrimpilettoa
IkimuissuoMEN LUONTO 1/ 85 44 . Heidän äänensä kuului jo kauas ja ihmettelin, mitä kummaa on oikein sattunut. Tilanne laukesi, kun annoin heille varasääskiöljypulloni. Tämä sattui 8-vuotiaana patikoidessani Karhunkierrosta. Turistien tekoset tulivat varsin tutuiksi kun olin usean kesän aikana reitin valvojana. Matkailijat viihtyvät Karhunkierroksella, sillä reitin varrella on useita Suomen tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ja reitti kulkee pääosin vielä lähes (kirveen)koskemattomassa erämaassa. Markku Myllylä Varhaisin muistikuvani Kitkanniemen retkistä on, kun seison polviani myöten suossa Kulmakkojärven itäpäässä, raskas reppu selässä ja miljoonittain sääskiä ja mäkäröitä ympärillä. Hikisiä hilloja Oulankajoen ja Kitkajoen väliset tienoot ovat tunnetusti hyviä marja-alueita: suojaisilla korpija rinnesoilla kypsyvät kullankeltaiset hillat säiltään epäsuotuisinakin kesinä. Retket alueelle lisääntyivät vuodesta toiseen, aluksi vain retkeilyn ja samoilun merkeissä, mutta myöhemmin yhä enemmän kalastuksen ja valokuvauksen sekä myös opintojen ja työn vuoksi. Ehkäpä parhaiten on mieleeni jäänyt tapaus Pesosjärven itäpäässä, jossa tapasin kerran saksalaisen pariskunnan. vsk.. Hän oli tehnyt ker~ takaikkiaan lakon itikoiden vuoksi eikä ollut suostunut tuntiin liikkumaan minnekään miehen maanitteluista huolimatta. Lähempänä havaitsin, että nainen oli nakannut kantamuksensa maahan, nojasi otsallaan hongan kylkeen ja suojasi !i käsillään korvia ja poskia. Myöhemmin tapasin saman pariskunnan Kitkajoella ja he olivat todella iloisella mielellä nauttimassa luonnon rauhasta ja kauniista mai26 Retkiä Kitkann Retkeilijälle Kitkanniemen maisemat tarjoavat mielenvirikettä ympäri vuoden. Kitkanniemen retkeilijän rinkan päällä kiikkuu heinä-elokuussa kaiken muun lisäksi aina myös pari muovisankoa hillojen ja mesimarjojen varalta. semista. Maisemat ovat jokilaaksoissa jylhän karuja, mutta paikoin tulvaniityiJJä luonto on suorastaan rönsyilevän rehevää, esimerkiksi kulleroniittyä saattaa olla monta aaria peittävinä keltaisina mattoina . Kitkajoki. _g Hän itki ja kiukutteli anka~ rasti sääskiä ja itikoita mag naten. Reppuselkäturistit tuovat myös matkailutuloja, sillä esimerkiksi vuonna 1979 tehdyn tutkimuksen mukaan Karhunkierroksen kävijät jättivät rahaa Kuusamoon noin 300 000 mk. = Turisti tarinoita § ..c: Kitkanniemen alueen läpi ~ kulkeva Karhunkierros on § suosittu vaellusreitti, jonka ~ patikoi vuosittain parituhatta ihmistä
Kitkanniemen korvaamaton luonnonalue on liitettävä osaksi Oulangan kansallispuistoa, jota se arvokkaalla tavalla täydentää. Kitkanniemi kansallispuistoksi Kuusamon Kitkanniemen komeaa luontoa uhkaa tuho. PALAUTA ADRESSI toukokuun alkuun mennessä, os. Lajistossa on lukuisia uhanalaisia ja harvinaisia lajeja, joista eräiden ainoat tunnetut kasvupaikat sijaitsevat juuri Kitkanniemellä. Alueen kautta kulkee maamme suosituin erävaellusreitti, Kuusamon Karhunkierros. Kitkanniemen alueeseen sisältyvät Kitkajoen uljas rotkolaakso ja Oulankajoen ainutlaatuiset jokiserpentiinit. Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169, 00151 Helsinki.. Alueen eläimistö on monipuolinen ja sisältää useita harvinaisia erämaalajeja. Nämä Kuusamon luonnonhelmet on pelastettava luonnonsuojelualueeksi ja säilytettävä siten tulevillekin sukupolville. Metsäautoteiden verkko on levittäytymässä alueelle ja teitä seuraavat väistämättä avohakkuut ja metsämaan auraus. Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Erämainen Kitkanniemi komeine koskineen, jokilaaksoineen ja metsineen on nyt vakavassa vaarassa. Erämaiset pikkujärvet lisäävät seudun luonnon monipuolisuutta. Retkeilylle ja matkailulle Kitkanniemen alue on monine nähtävyyksineen korvaamaton Kuusamossa. Kasvistollisesti Kitkanniemi kuuluu arvokkaimpiin aluekokonaisuuksiin maassamme. Kitkanniemi on tärkein vielä toteuttamatta olevista luonnonsuojelukohteista maassamme. Tällainen kohtalo on ainutlaatuisella luonnonalueella, jonka eduskunta jo 1930-luvulla kerran hyväksyi kansallispuistoksi vaikka presidentti sittemmin jätti lain vahvistamatta. Kitkanniemelle on käymässä samoin kuin Oulankajoen pohjoispuoliselle alueelle, joka rajujen metsänkäsittelymenetelmien seurauksena on menettänyt suuren osan luonnonarvoistaan
NIMI PAIKKAKUNTA
Retkeilylle ja matkailulle Kitkanniemen alue on monine nähtävyyksineen korvaamaton Kuusamossa. Kitkanniemi on tärkein vielä toteuttamatta olevista luonnonsuojelukohteista maassamme. Erämaiset pikkujärvet lisäävät seudun luonnon monipuolisuutta. Alueen eläimistö on monipuolinen ja sisältää useita harvinaisia erämaalajeja. Kasvistollisesti Kitkanniemi kuuluu arvokkaimpiin aluekokonaisuuksiin maassamme. Kitkanniemen korvaamaton luonnonalue on liitettävä osaksi Oulangan kansallispuistoa, jota se arvokkaalla tavalla täydentää. Alueen kautta kulkee maamme suosituin erävaellusreitti, Kuusamon Karhunkierros. Nämä Kuusamon luonnonhelmet on pelastettava luonnonsuojelualueeksi ja säilytettävä siten tulevillekin sukupolville. Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169, 00151 Helsinki.. Metsäautoteiden verkko on levittäytymässä alueelle ja teitä seuraavat väistämättä avohakkuut ja metsämaan auraus. PALAUTA ADRESSI toukokuun alkuun mennessä, os. Kitkanniemelle on käymässä samoin kuin Oulankajoen pohjoispuoliselle alueelle, joka rajujen metsänkäsittelymenetelmien seurauksena on menettänyt suuren osan luonnonarvoistaan. Erämainen Kitkanniemi komeine koskineen, jokilaaksoineen ja metsineen on nyt vakavassa vaarassa. Kitkanniemen alueeseen sisältyvät Kitkajoen uljas rotkolaakso ja Oulankajoen ainutlaatuiset jokiserpentiinit. Tällainen kohtalo on ainutlaatuisella luonnonalueella, jonka eduskunta jo 1930-luvulla kerran hyväksyi kansallispuistoksi vaikka presidentti sittemmin jätti lain vahvistamatta. Lajistossa on lukuisia uhanalaisia ja harvinaisia lajeja, joista eräiden ainoat tunnetut kasvupaikat sijaitsevat juuri Kitkanr:iiemellä. Kitkanniemi kansallispuistoksi Kuusamon Kitkanniemen komeaa luontoa uhkaa tuho
NIMI PAIKKAKUNTA _L_
Ensimmäinen kosketus Kitkajoen isomustaimeniin sattui Päähkänänkallion alapuolella, kun keskellä päivää heinäkuun alkupuoliskolla jysähti pieneen harriperhoon oikea vesipeto, joku tuollainen 3-4 kiloinen, rajan toiselta puolelta Paanajärvestä jokeen riiuureissulle noussut, kiiltäväkylkinen nousutaimen. Kitkajoki saattaa tosin olla pyytäjälle oikukas, tyhjänpyyntireissuja tapahtuu tämän tästä, vaikka joessa kalaa onkin . Rannalta ~ käsin näytti ehkä siltä, että ~ nyt kalastaja taluttelee ja 1väsyttää taimenta, mutta tilanne oli kyllä aivan päinvastainen: Kitkan taimenviisas siinä talutteli mielensä mukaan kalamiestä. Kalastajat todella viihtyvät Kuusamon jokialueilla, sillä esim . Omat kalastustouhuni Kitkajoelle alkoivat harrinpyynnillä, taimenia en uskaltanut edes ajatellakaan, eikä niitä näkynytkään moneen vuoteen . Rahaa jokikalastajat jättivät Kuusamoon samana vuonna yli 700 000 mk. vuonna 1979 myytiin Kitkajoelle liki 2 300 kalastuslupaa, Oulankajoelle yli 1 800 ja Kuusinkijoelle yli 1 200. Retkisuunnitelmia täytyi hieman muuttaa ja hillakuorma raahattiinkin Oulankaj oelle, vietiin kahlaamalla joen yli ja kätkettiin Jäkälämutkan seutuville hetteesee~, josta se sitten myöhemmin käytiin noutamassa. D Markku Myllylä on oululainen kala biologi 27. tettavalla hillareissulla osuimme kerran rinnesuolle, jossa muutaman aarin alueella kitukasvuisten kuusten katveessa ja mättäiden lomassa oli hilloja niin että hirvitti. Se kiskoi välittömästi siiman kelasta ja lähti vauhdikc kaasti uimaan välillä yläja g välillä alavirtaan, välillä -g hyppyjä tehden. • •• ~men Ina1semnn Kitkajoki tarjoaa koskikalastajalle mainiot puitteet: punalihaista taimenta, kirveenvarren mittaista ukkoharria ja kookasta siikaa on tarjolla pyytömiehille upeissa maisemissa. Kun sitä ei enää leikki kiinnostanut, niin napsis vain: siima poikki ja kalastaja jäi rannalle ruikuttamaan mennyttä kalaa ja perhoa. Taimenen talutusta Kitkajoki tarjoaa koskikalastajalle mainiot puitteet: punalihaista taimenta, kirveenvarrenmittaista ukkoharria ja kookasta siikaa on tarjolla pyytömiehille upeissa maisemissa. Nopeasti saimme pari sankoa täyteen SUOMEN LUONTO 1/ 85 44. Sitten koitti kotiinlähdön aika: kantamukset olivat niin raskaat, että ei voinut kuvitellakaan 15 kilometrin kävelyä ihmisten ilmoille. vsk . Tällä veijarilla ei ollut minkäänlaisia aikomuksia päätyä kalalaukkuuni. ja kun rinkoista löytyi vielä suuria muovipusseja, niin hilloja kerättiin nekin täyteen ja välillä niitä syötiin kourakaupalla
Peltomyyrän tunneli. Mutta kaikilta ei lumikaan suojaa. vsk.. Se saa suksen luistamaan sujuvasti ja hiihtäjän tuntemaan itsensä kevyeksi. Hangella liikkuva jättää sille väkisinkin jälkensä, jotka seuraava tuisku taas pyyhkii pois, tehden tilaa uusille. Nappisilmäinen naama tapitti hetken, nuuhkaisi ihmisenhajua ja pyörsi takaisin käytäväänsä. Lumen pinnalle ne eivät toki monestikaan rohjenneet, mutta ojan penkalla istuskellessaan saattoi hyvinkin nähdä uteliaan 28 paan kurkistelevan reiästä. Pakkasetko lienevät myyriä peloitelleet, kun reikiä ei enää näy. Ohut vitilumi satoi pakkasen kovettamalle hangelle parisen päivää sitten. Mutta ennen kaikkea uusi lumi paljastaa satamisensa jälkeiset nisäkäsmaailman tapahtumat. Lumivaippa antaa niille suojan niin kylmää kuin monia vihollisiakin vastaan. Itse se liihottaa ääneti kuin aave, mutta kuulee vähäisimmänkin rapsahduksen hangen uumenista. Jussin jäljissä on vähän lunta, joten se on loikkinut näillä main jo pyVaivaishiiren vana. Metsän piirteet lumi on myös pyöristänyt, muuttaen kivet ja kannot pehmeiksi kumpareiksi, joille valo ja varjo antavat muodon. Karvakorvat ovat siirtyneet viettämään ihmiselle näkymätöntä elämää. Ensilumien aikaan koristivat pienet reiät vielä lumen pintaa heinämättäiden kupeilla. Lerppasiipi pöllö on tarkkakorvainen saalistaja. Sujuttelen eteenpäin lumen rikkumatonta pintaa tuijotellen. Tykyn uuvuttamien koivunuorukaisten silmut se sen sijaan on noppinut tarkasti suuhinsa. . SUOMEN LUONTO 1/ 85 44. Heikki Willamo Pyryn jälkeisillä jäljillä Sarvipöllön isku. Luisuttelen niitynlaitaa lahdelle päin. Peltomyyrät ne pitivät käytävistään yhteyttä ulkoilmaan. Edes reunavitelikön metsäjänis ei ole uskaltautunut aukealle
Sen hento jälkijono piipertää ruokoviidakkoon, kierrellen ja kaarrellen korsien lomassa kuin empien, mille niistä kavuta. Lerppasiivelle myyrän hengenmeno merkitsi että kevääseen selviäminen oli SUOMEN LUONTO l / 85 44 . Punaturkki on jolkottanut jäällä rantaviivaa noudatellen, kastellut varpaansa halkeamasta pulpunneessa lätäkössä ja pannut raviksi. Pöllö on iskenyt tarkasti hangen läpi eikä myyrä varmasti edes tiennyt, kuka sen siirsi autuaammille heinämaille. Ketun kulku on määrätietoisempaa. Repolainen on ikuinen etsijä. Ruovikon varjo on huomaamatta venynyt jo monimetriseksi ja talvipäivä tuntuu jälleen kerran lyhyemmältä kuin onkaan. taas yhtä päivää lähempänä. Pöllö on onnistunut: hangella on kaunis enkelikuvio. Jään alla ja keossaan piisami on toki turvassa, mutta joskus senkin tekee mieli aurinkoa katsomaan. Toiveikkaasti se on jälleen kerran käynyt ruopsauttamassa piisamin pesäkeon kattoa. Lumen alla lymyävän peltomyyrän voi nopea vielä kaivaa esiin, piisamia peittävä jää on ketullekin liikaa. Välillä se on käynyt yläilmoissa, vaihtanut kortta ja jatkanut jälkeään taas vähän matkan päässä. Kettu on tutkinut piisamin talvipesää. . Tovin harkitsen vielä kahvien keittämistä hämärtyvässä rantametsässä, mutta mökin takkatuli vie voiton. Heikki Willamo on biologi ja free-lance valokuvaaja ja kirjoittaja 29. Silloin jää suurista räpyläjaloista lumelle merkillinen kuvio, jonka keskellä vielä kiemurtelee komean hännän ura. Se nuuskii, tutkii paikat, kurkkii ja kuuntelee siinä toivossa, että yhyttäisi jotain suuhunpantavaa. vsk. Jotos on uunituoreen tuntuinen, mutta kauempana hääräilevä sinitiaisjoukko kertoo ketun jo menneen. Vaivaishiiri on ollut liikkeellä. Talvi oli sille totista aikaa, mutta nyt se torkkui jossain metsänreunan isoista kuusista ateriaansa sulatellen. Rantaruovikon laitaan saapuessani totean, etteivät kaikki pikkuiset suinkaan katoa hangen alle piiloon. Puronsuun sula on auki usein talvellakin ja siitä voi nousta jään reunalle talvimaisemia ihmettelemään; voi vaikka pintellä rantalepikkoon, maistaa vaihteeksi silmuja ja pujahtaa sitten lepän tyveltä takaisin jään alle. Sen läsnäolo saa pienemmät aina hermostuneiksi, mutta nämä tintit tutkiskelevat röyhyjä ja korrenrakosia leppoisasti äännellen. Myöhemmin se pykäisi puun juurelle luista ja myyränkarvoista pitkulaisen oksennuspallon. Turhaan taaskin, sillä piisamin koti on sen linna, jäätynyt ja kivikova. Kirkas taivas lupailee vilpoista iltaa. Vielä olisi tehnyt mieli katsoa, josko kettua onnisti paremmin kuivalle maalle siirryttyään. Seuraavalle keolle repo ei enää ole vaivautunut, vaan jättänyt ruovikon ja kaartanut niitylle . ry-yönä
Tutkijat ovat saaneet Perämereltä parikymmentä sukukypsää norppanaarasta vuosina 1980-83. Itämeren hylkeet voivat tosin hieman paremmin kuin synkimpinä vuosina, mutta huonolta näyttää yhä. Nön on nytkin. Itämeren hylkeet ovat vetäneet puoleensa erityistä Kuollut norppa Perämerellä. vsk .. g; Synkintä 1970-luvun lopussa Hylkeiden lisääntymistoiminnot alkoivat häiriytyä jo 1960-luvun puolella ja toistaiseksi synkin tilanne saavutettiin 1970-luvun lopussa. Laajan kansainvälisen kiinnostuksen herääminen johtui arvellusta ympäristömyrkkyjen ja lisääntymishäiriöiden mahdollisesta yhteydestä. Harmaahylkeen poikaset vaikka syntyvätkin paljaalle jäälle ovat ajelehtivien jäälauttojen vyöhykkeessä lähellä avovettä vain suurin kustannuksin tavoitettavissa. Kun harmaahylje on aivan oikeutetusti ollut kokonaan rauhoitettu ja norppasaaliitkin ovat pienentyneet jatkuvasti, tutkijat joutuvat perustamaan käsityksensä pienehköihin aineistoihin. . Kohdunkuroumahäiriö ei ollut niillä läheskään niin yleinen SUOMEN LUONTO 1/ 85 44 . Viitisen vuotta sitten suurin osa 5070 Ofo sukukypsistä naaraista oli tämän häiriön takia lisääntymiskyvyttömiä ja kerran sairastuneen naaraan arveltiin olevan steriili lopun ikäänsä. Kalapyydyksiin kuolleet nuoret hylkeet eivät ole tässä suhteessa avuksi, joskin niiden saaminen tutkimuspöydälle on muista syistä erittäin tärkeää. Normaal !ien raskauksien ja synnytysten määrähän voidaan periaatteessa tutkia helmimaaliskuussa laskemalla poikaset synnytysjäillä ulkomerellä tai käymällä läpi riittävän suuri määrä ruhoaineistoa, kuolleita hylkeitä. Tällaisesta vaarastahan oli puhuttu jo jon;;i kin aikaa, kokeet Iaborato.J rioeläimilläkin tukivat olet1 tamuksia, ja Itämerellä tuo ~ uhka näytti nyt lopulta to~ teutuneen. Lisäksi tilanne heikkeni tasaisen nopeasti koko 1970-luvun ajan, joten ennusteet muutaman vuodenkin päähän olivat lohduttomia. Iloa hyljekannat miltei sukupuuttoon ajaneiden DDT:n ja PCB:n määrien alentumisesta vähentää se, että samaan aikaan uusien yhtä vaarallisten myrkkyjen etenkin toksafeenin ja klordaanin pitoisuudet ovat nopeasti nousseet. Kohdunkuroumahäiriöt kalvoivat tuhoisasti kaikkia Itämeren hyljekantoja. Eero Helle Heikki Pyysalo Kim Wickström ltäineren hylkeicl Nykyisessä kemikalisoituneessa maailmassa ympäristötutkija joutuu hyvien uutisten lisäksi usein kertomaan yhtä monta huonoa. Sitä paitsi parhaat poikimisalueet vaihtelevat vuodesta toiseen Selkämeren, Suomenlahden ja varsinaisen Itämeren altaan välillä jääoloista riippuen. Ensinnäkin norpankuuttien laskemiseksi ei ole tällä hetkellä Itämerellä mitään keinoa, sillä emät synnyttävät kuuttinsa lumiluoliin tutkijoiden näkemättömiin ja tavoittamattomiin. Ainoaksi Iisääntymismenestyksen seurantakeinoksi on jäänyt ruhoaineiston tutkiminen. huomiota ja myötätuntoa siitä lähtien, kun hylkeitä vaivaavat Iisääntymishäiriöt tulivat tunnetuiksi runsaat kymmenen vuotta sitten. Esimerkiksi jos lisääntymishäiriö 30 ., "' olisi yleistynyt Perämeren norpissa vuoden 1979 jälkeen yhtä nopeasti kuin se eteni vuosina 197 4-79, kaikki sukukypsät norppanaaraat olisivat olleet lisääntymiskyvyttömiä jo vuonna 1982! Onneksi suoraviivainen kehitys ei toteutunut. Työskentely poikimisjäillä on äärimmäisen työlästä. ;;i .J ' C ., Lisääntyminen yhä häiriytynyt ~ Tämänhetkisen lisääntymis:,:l menestyksen selvittäminen g_ on perin vaikeaa. Eipä ole ihmettelemistä, että Itämeren hylkeiden tulevaisuudennäkymiä maalattiin synkin värein. Silloin tuota salaperäistä, vieläkin muualta maapallolta tuntematonta kohdun sairaalloista muutosta esiintyi koko Itämerellä ja kaikissa hyljelajeissa harmaaja kirjohylkeessä sekä norpassa
(Hollannin lainsäädäntö ei muuten olisi sallinut epäeettisyyden vuoksi sellaista koetta, missä toiselle ryhmälle olisi kalaravintoon keinollisesti lisätty PCB :tä.) Kun koe on nyt ollut käynnissä useita vuosia ja nuorilla hylkeillä on takanaan kaksi lisääntymiskautta, PCB:n vaikutus on käynyt jo selvästi ilmi. Kahdesti kuussa otetut verinäytteet paljastavat PCB-aineiden järkyttäneen raskaana olleiden naaraiden sukuhormoniaineenvaihduntaa snna määrin, että alkion kiinnittyminen kohdun seinämään epäonnistui. aikaa Ruotsia puolellJ, ...nnp.;ttoja autioihmut. Toisessa koeryhmässä PCB:n enemmän saastuttama ruoka johti luonnollisesti korkeampiin pitoisuuksiin myös hylkeissä. Vähiten tätä vertailua vaikeuttavaa vaihtelua on Perämeren norppa-aineistossa: määrityslaboratorio on ollut sama vuodesta 1977 lähtien ja näytenorpat on pyydystetty kutakuinkin samoin menetelmin samoilta paikoilta ja samaan aikaan vuodesta. Nyt ei tarvitse enää puhua mitä suurimmasta todennäköisyydestä, sillä PCB:n vahingollisuus hylkeiden lisääntymistoiminnoille on todettu koeoloissa Hollannissa. Hylkeitä ruokittiin kahdesta eri paikasta pyydystetyllä kalaravinnolla. Tätähän arveltiin Itämeren hylkeiden ongelmaksi jo viime vuosikymmenen puolivälissä. PCB:n syyllisyys todistettu Jo liki kymmenen vuotta sitten yhdistettiin Itämeren hylkeiuen lisääntymishäiriöt korkeisiin polykloorattujen bifenyylien (PCB-aineet) pitoisuuksiin. Toiseksi hyljenäytteen keräyspaikka, näytehylkeiden ikä ja vuodenaika aiheuttavat vaihtelua aineistoon. Toisaalta normaalisti kantavia ja synnyttäneitä ei ollut vastaavasti enempää, vaan kuroumahäiriöttömien ei-kantavien naaraiden osuus oli yllättävän suuri. ,n tila yhä kriittinen Tutkijat suhtautuvat varaubelli#Bti vaittdaiin ,,,,,__ haffihauo åmlsta: vailla Suomea 1re,11itaine'lJ hallilcaata onkia lllllvlsti .n,qaut, OII .......,. Näyttää siis mahdolliselta edellä mainittu pienen aineiston aiheuttama varaus muistaen että kohdunkuroumahäiriö ei olisi enää niin yleinen kuin joitakin vuosia sitten, mutta että lisääntyminen ei muista syistä ole vielä lähelläkään luonnollista. PCB-pitoisuudet ovat olleet Vattimeren rannalla vähintään samaa luokkaa kuin Itämerellä ja siellä PCB:n mahdollinen osuus sikäläisten kirjohyljekantojen romahtamiseen on haluttu selvittää juurta jaksain kustannuksista välittämättä. Lopullista varmuutta tällaiseen ongelmaan ei luonnonaineistosta koskaan saadakaan, mutta se ei aivan oikein ole estänyt käyttämästä hylkeiden kurjaa lisääntyvyyttä yhtenä vahvana perusteluna PCB:n käytön lopettamiselle. vsk . Kun PCB-aineet on nyt sitovasti osoitettu kuolettavan vaarallisiksi hylkeiden lisääntymistoiminnoille, on mielenkiintoista luoda silmäys myrkkypitoisuuksien historiaan ja nykytilaan Itämeren hylkeissä. Pitoisuuksia tarkasteltaessa on muistettava pari asiaa. tiin syypäinä hylkeiden ongelmiin "mitä suurimmalla todennäköisyydellä''. Tätä hypoteesiä tukivat minkillä ja hiirellä tehdyt laboratoriokokeet niin voimakkaasti, että PCB-aineita pidetSUOMEN LUONTO 1/ 85 44. Yhteensä kolmestakymmenestä kirjohylkeestä perustettiin kaksi koeryhmää kasvatusaltaisiin. Nämä tiedot olivat siis Perämeren norpista, muualta tai harmaahylkeestä ei tiedetä senkään vertaa. Ensinnäkin aineen erittäin vaikea analysoitavuus alentaa eri laboratorioissa tehtyjen määritysten vertailukelpoisuutta. Itämeren hylkeiden PCBpitoisuudet kohosivat erittäin nopeasti 1960-luvun puolivälistä lähtien, saavuttivat huippunsa 1970-luvun puolivälin tietämissä ja ovat sen jälkeen kääntyneet laskuun. Hylkeiden DDTja PCB-pitoisuudet laskussa ... Myönteistä kehitystä on toki tiedetty odottaa jo jonkin aikaa, sillä monet Itämeren kalakannat alkoivat puhdistua jo 197031. kuin samalla tavalla pyydystetyssä aineistossa 1970luvun lopussa
Voidaan sanoa, että toista sataa hallinkuuttia yhdessä paikassa on epätavallista, mutta ei tavatonta. Niinikään painotettiin jatkuvaa, polttavaa tutkimustarvetta. Lain suojaa ja tutkimusta Paljon puhutut lisääntymishäiriöt eivät ole Itämeren hylkeiden ainoa ongelma, vaan tarkoissa patologisissa tutkimuksissa nämä kiehtovat merenelävät ovat osoittautuneet muutenkin hyvin sairaiksi. Nopeimmin ovat viime vuosina nousseet toksafeenien ja klordaanien pitoisuudet. DDT-yhdisteiden p1to1suudet ovat käyttäytyneet kutakuinkin samalla tavalla kuin PCB:n paitsi, että laskusuuntaus alkoi hivenen aikaisemmin ja on ollut jonkin verran nopeampaa. Asukkaita on palannut välillä jo autioituneille halliluodoille ja jatkuvasti asuttuina pysyneillä kantapaikoilla parvet ovat kasvaneet vuodesta toiseen. Lisääntymishäiriö on kurittanut Itämeren hylkeitä jo runsaat puolitoista vuosikymmentä niin rajusti, että kannat ovat pienentyneet selvästi ainakin vielä 1970luvulla. . Eihän toistaiseksi ole vielä edes varmaa saavutettiinko käänne Itämeren hylkeiden kannalta ajoissa. Puoli tuhatta aikuista harmaahyljettä samassa näkökentässä on niinikään tuiki harvinaista etenkin Perämerellä mutta meillä ei ole mitään takeita siitä, etteikö siellä ollutkin esimerkiksi erikoisten jääolojen seurauksena kolmastai neljäsosa koko Itämeren hallikannasta. Muun muassa näiden yhdisteiden suhteen ollaan siis menettämässä se, mitä PCB:n ja DDT:n myönteisessä kehityksessä on voitettu . Tämäkin selittyy luontevimmin ensisijaisesti painopisteiden muuttumisesta esiintymisalueen sisällä. Vastaus on: osittain kyllä, mutta hyvin varauksellisesti. Ovatko hylkeet lisääntyneet. Näiden paaas1assa Yhdysvalloissa valmistettujen hyönteismyrkkyjen määrät ovat kuitenkin toistaiseksi varsin alhaiset. Klordaaneista käytetään Suomessa heptakloria puunjalostusteollisuudessa. Sekä DDTettä PCBmäärien kehitys Itämeren luonnossa osoittaa riittävän laajoin kansainvälisin ponnistuksin voitavan saavuttaa merkittäviä tuloksia ympäristömyrkkyvaaran torjunnassa, joskin lainsäädännölliset toimet tuntuvat usein tuskastuttavan hitailta. Kevätjäillä makailevien norppien lentolaskenta esimerkiksi Perämerellä osoitti kannan huvenneen noin 30 prosentilla vuosista 1975-78 vuoteen 1984. SUOMEN LUONTO 1/ 85 44 . Itse asiassa 1970-luvun synkimpinä vuosina laskettiin yksiltä jäiltä paljon suurempiakin kuuttilaumoja, kun poikkeukselliset jääolot kokosivat lähes kaikki vähät hallit samaan paikkaan. Viime kesänä Savonlinnaan kokoontunut Itämeren rantavaltioiden hyljetutkijoiden joukko pitikin Itämeren hylkeitä edelleen erittäin uhanalaisina, vaikka Itämeren ympäristöoloissa on tapahtunut selvästi myönteistäkin kehitystä kuten edellä olemme huomanneet. Tutkijajoukko suositti harmaahylkeen täydellistä rauhoittamista (joissakin maissa ei Suomessa on edelleen lupa tappaa kalapyydykseen jäänyt tai pyydykseltä tavattu halli) ja norpanpyynnin lopettamista tai sallimista korkeintaan tiukkaan lupamenettelyyn perustuen. Onko näin myönteisiin arvioihin sitten aihetta. Näiden myrkkyjen määriä seurataan siis ympäristönäytteistä vielä pitkään, sillä niitä käytetään Itämeren tuntumassakin jatkuvasti aika tavalla. Tämä on erittäin tyypillistä juuri harmaahylkeelle. Ne ovat siis tyy32 pillisiä ympäristömyrkkyjä. Muun muassa jäiden esiintyminen, ravintotilanne ja ihmisen aiheuttama häirintä (vesiliikenne, loma-asutus) lienevät tärkeimpiä tekijöitä näihin siirtymisiin. Häiriöitä löytyy mm. verenkierto-, ruoansulatusja erityselimistöstä sekä ihosta ja kynsistä. Suomen kesäaikainen harmaahyljekanta on selvästi vahvistunut viime aikoina. Perämeren norpista on löydetty jo keskimääräisestikin huomattavia toksafeenija klordaanipitoisuuksia. Tätä Itämeren tienoon yleistä laskevaa suuntausta ilmentävät eräiden lintu-, kala-ja ihmispopulaatioiden PCBpitoisuudet. Toisaalta edellä mainitunlaiset havainnot eivät todista Itämeren kokonaishyljekantojen vahvistuneen, vaan pikemminkin muutoksista esiintymisen painopisteissä, hylkeiden siirtyilemisestä. Toisaalta kannattaa muistaa, että myrkkymäärät hylkeissä ovat vieläkin melko korkeat, esimerkiksi Perämerellä suunnilleen samaa luokkaa kuin vuosina 1974-75, jolloin häiriöisiä naaraita tavattiin jo yleisesti. Eero Helle työskentelee Suomen akatemian nuorempana tutkijana Joensuun yliopistossa, dosentti Heikki Pyysalo ja fil.lis. mutta toksafeenija klordaanipitoisuudet nousussa Nykyisessä kemikaalien täyttämässä maailmasa ympäristötutkimukselle on ollut valitettavan tyypillistä, että hyvien uutisten yhteydessä on ollut kerrottavana vähintään yhtä monta huonoa. Aivan viime vuosina on Itämeren hylkeistä löydetty myös mireksiä, sen johdannaisia ja keponia. Uouutisten kantautuessa Suomenlahden, Lounaissaariston ja Ahvenanmaan halliluodoilta saamme tietoja Ruotsin puolella autioituneista asuinpaikoista. Aivan viime vuosina on kuitenkin monilla tahoilla Suomen eteläja lounaisrannikolla nähty yhä useammin harmaahylkeitä ja nimenomaan nuoria yksilöitä. Tutkijat vaativat norpan ja hallin täysrauhoitusta luvun alkupuoliskolla. Kim Wickström ovat tutkijoina VIT:n elintarvikelaboratoriossa. Nämä hyönteismyrkyt kuuluvat rakenteeltaan organoklooriyhdisteisiin, jotka hajaantuvat luonnossa hitaasti ja kasautuvat kudoksiin. Uusimmat tiedot kohdunkuroumahäiriön esiintymisestä ja etenkin PCB-pitoisuuksien aleneminen antavat kyllä aiheen uskoa Itämeren hylkeiden valoisampaan tulevaisuuteen. Epäilevälle suhtautumiselle Itämeren hyljekantojen selvästä vahvistumisesta on biologiset syyt: kantojen elpyminen voi parhaimmillaankin olla vain erittäin hidasta, sillä huomattava (ellei suurin) osa Itämeren hyljenaaraista on kohdunkuroumahäiriön vuoksi lisääntymiskyvyttömiä todennäköisesti loppuikänsä ja vähät lisääntymiskykyiset synnyttävät vain yhden poikasen vuodessa. Tällaiset havainnot yhdessä PCB-pitoisuuksien laskemisen kanssa ovat herättäneet perustellusti toiveita. Toksafeenien käytön laajuudesta antanee kuvan se, että tuotanto Yhdysvalloissa vuonna 1980 (105 milj. ... kg) oli enemmän kuin DDT:n enimmillään. Kummatkin muodostuvat kymmenistä erilaisista yhdisteistä, joten niiden analysoiminen on työlästä. vsk.. Eivätkä nämä yhdisteet häviä yhtään PCB:lle ja DDT:lle biologisten haittavaikutusten voimakkuudessa. Eikä näistä havainnoista ole jäänyt osattomaksi Itämeren pohjoisimmatkaan kolkat: viime keväänä muuan seurue tarkkaili pitkän aikaa yli 500päistä hallilaumaa Perämeren viimeisillä jäillä touko-kesäkuun vaihteessa. Samankeväisiä poikasia arveltiin olleen joukossa toista sataa. On jopa esitetty Itämeren hyljekantojen kääntyneen lopulta nousuun lisääntyvyyden ja metsästyspaineen hellittämisen myötä. Ei tämäkään raportti Itämeren hylkeistä tee poikkeusta
Nid. Siitä jokainen saa käsityksen maapallon ongelmista. Kirjan on toimittanut Mount Everestin valloittaja Sir Edmund Hillary. Ovh 135,Kirjakaupoista tai suoraan kustar1tajalta puh (90) 53031/Kirjatilaukset.. YMPÄRISTÖ 2000 MAAILMAN MUUTTUVAT KASVOT IHi\ llSKL' NTA Kustantaja Uusi Suomi Oy. Ossi Seppovaara VUOKSI Luonto ja ihminen vesistön muovaajina 51<5 Teos sisältää runsaasti kalastustilastoja ja harvinaista kuvamateriaalia. 164 s. Päivittäin hän on tarkkaillut luontoa, säätä, lintuja, ja tehnyt muistiinpanoja, joista Leila ja Juhani Lihtonen pelastivat osan helmi maaliskuussa ilmestyvään teokseen Lauri Pappila ELÄMÄNI LAITUMET Päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1944-1962 Valokuvat Matti Saanio Limnologi Ossi Seppovaara on kirjoittanut Vuoksen vesistön historian. Kirja on kuvaus kuuluisan lohijoen muuttumisesta ihmisen valjastettua kosket pyörittämään kehittyvää teollisuuttaan. sid. Korjannut niittyheinät elikoillensa, kalastellut ja viritellyt ansoja riekoille. Kaksi tutkimusta ja dokumenttia Enontekiön Markkinassa Lauri Pappila on elänyt jo kuusi vuosikymmentä sovussa ankaran luonnon kanssa. Ympäristö 2000-kirja on toisen sukupolven ekologian kokoomateos. 120, SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA Tieto antaa toiveita ..
Koko vuoden viihtyisän ympäristön puolesta. , Kaikki mikä kasvaa, kasvaa paremmin turpeessa. , ,_7 V -kotimaista energiaa ja kasvuvoimaa. •' 1 l ; ' ' > :j i: ;{ ,. ~ ., ,;
(921) 742 111. Meillä happoshokit iskevät ensisijaisesti keväällä happamien sulamisvesien valuessa vesistöihin. Partek on koonnut tuoreimman tiedon ja osaamisen vesistökalkituksen alalta. Kestää kuitenkin vuosikymmeniä ennenkuin päästöt saadaan tyydyttävälle tasolle. On ryhdyttävä tapauskohtaisiin pelastustoimenpiteisiin, eikä aikaa ole hukattavissa. Happamoitumisongelman lopullinen ratkaiseminen on vaikea tehtävä. Ja kuivatustoiminta jatkuu . Happosateiden osalta vaaditaan tehokasta kansainvälistä yhteistyötä• happamoittavien aineiden päästöjä ilmakehään, ja sitä kautta vesistöihin, on tuntuvasti vähennettävä . Koska tulokset vesistöjen kannalta ovat olleet hyviä, meidän tulee hyödyntää ja soveltaa tätä tietoa ja osaamista myös suomalaisissa kalkitusprojekteissa . Vesiekosysteem i köyhtyy Happamuuden lisääntyessä vesiekosysteemi muuttuu kokonaisuudessaan. Monien vesistöjen kohdalla armonaika on loppumassa jo nyt. Monet, kuten esimerkiksi kotilot, rapu, särki ja useimmat lohisukuiset kalat, hä· viävät jo varhaisessa vaiheessa. Me annamme mielellämme lisätietoja, opastusta ja käytännön apua happamoitumisen torjunnassa. Hyvin harvat eliöt pystyvät sopeutumaan ja viihtymään happamassa ympäristössä. Mikäli suunnittelette esimerkiksi kala vesienne kalkitusta, on kaikin puol in tärkeää ettei lopputulos ole sattuman varassa. Häviämisen syynä ovat joko eliöihin suoraan vaikuttavat fysiologiset seikat tai epäsuorat ravinnon saantiin ja predaatioon liittyvät tekijät. Eli juuri kun vesistön eliömaailmassa on käynnistymässä happamoitumiselle erittäin altis vaihe, lisääntyminen ... Lisääntym isvaiheet herkkiä On muistettava että kohtalokkaan biologisen tuhon aiheuttamiseen riittää yksikin happoshokki. Vesistöjen kalkitus Kalkki on puhdas luonnontuote. Syynä ovat sekä happamat sateet että monet maankuivatustoimenpiteet ... Kirjoita tai soita! r pa~~,!,!yk,;kkö 21600 Parainen puh. HAPPAMOITUMISONGELMAT PAHENEVAT MONIA VESISTÖJÄ UHKAA LOPULLINEN AURINGONLASKU Yhä useammat järvet ja joet maassamme ovat joko jatkuvien tai ajoittaisten happamuushaittojen kohteina. Kalkitus on yksinkertaisin, tehokkain, taloudellisin ja ennenkaikkea turvallisin tapa happaman vesistön pelastamiseksi ja kunnossa pitämiseksi kunnes happokuormitus saadaan kuriin. Ruotsissa suoritetusta laajamittaisesta kalkitustoiminnasta on kertynyt runsaasti hyödyllistä tietoa ja kokemusta. Meillä on myös tarvittavat kalkkituotteet. Mitä voimme tehdä
Jorma Laurila Vuosikymmen ensimmäisestä ekologisesta sodasta: Vietnamin luonto kärs] 36 SUOMEN LUONTO 1/ 85 44 . vsk.
37. Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen SIPRin uusi kirja osoittaa, että luonto toipuu satoja tuhansia hehtaareita tuhonneista myrkytyksistä erittäin hitaasti. Ei ihme, sillä luontoa tuhottiin pahemmin kuin missään aikaisemmassa sodassa. Voimakkailla lehvästömyrkyillä hävitettiin lähes kaksi miljoonaa hehtaaria trooppisia metsiä ja viljelyksiä, napalmilla poltettiin kokonaisia kyliä, jättimäisillä raivaustraktoreilla, "viidakon syöjillä" !ahmattiin aukeaksi lentokenttien ja kaikkien strategisten teiden ja kylien ympäristöt (yhteensä raivattiin 325 000 hehtaaria eli pari prosenttia Etelä-Vietnamin alasta). Sota on loppunut, mutta jäljet näkyvät luonnossa ja ihmisissä yhä. Jälkimmäisessä oli epäpuhtautena maailman vaarallisinta myrkkyä, dioksiinia . Etelä-Vietnamin metsistä noin 15 prosenttia vaurioitettiin erittäin voimakkailla lehvästömyrkyillä. Pitoisuudet olivat 2040 -kertaisia siviilikäyttöön verrattuna. Seuraavassa esittelen kirjan keskeistä antia. Joitakin myrkytyslentoja tehtiin myös Laosiin ja Kamputseaan, mahdollisesti myös Pohjois-Vietnamiin. "Oranssi ja "valkoinen" toimivat kasvuhormonien tapaan ja sotkemalla kasvien aineenvaihdunnan saivat ne varistamaan lehtensä. Erityisen runsaasti myrkkyjä syydettiin vuosina 1967-69. Vietnamin sota tuli tunnetuksi ensimmäisenä ekologisena sotana. "Sininen" sekoitti kasvien nestetasapainon, jolloin kasvillisuus menehtyi vedenhukkaan. Inhimillisiä kärsimyksiä ja menetyksiä vähättelemättä keskityn kuitenkin luonnolle aiheutuneisiin vaurioihin. Kirjan on Hanoissa 1983 pidetyn kansainvälisen tutkijakokouksen aineiston pohjalta toimittanut professori Arthur Westing. l yhä SUOMEN LUONTO 1/ 85 44. Yhdysvaltain astuessa sotanäyttämölle vuonna 1961 se alkoi osana strategiaansa järjestelmällisesti tuhota sisseille suojan ja ravinnon antaneita viidakoita ja viljelmiä mm. voimakkailla lehvästömyrkyillä. "Oranssi oli kahden vesakkomyrkyn 2,4-D:n ja 2,4,5-T:n seos. Vappuna Vietnamin sodan päättymisestä tulee kuluneeksi kymmenen vuotta. Etelä-Vietnamin alueesta myrkytettiin noin kymmenesosa, kolmannes tästä alueesta käsiteltiin useampaan kertaan. Maailmanhistorian rankimmista pommituksista muistuttavat puolestaan kymmenet miljoonat suuret, veden täyttämät kraaterit. Voimakkaimmin myrkytettiin silloisen Saigonin (nykyisin Ho Chi Minhin kaupunki) ympäristöä, melko laajaa strategisesti keskeistä aluetta. Maailmanhistorian rankimmista pommituksista muistuttavat maankamarassa ammottavat kymmenet miljoonat suuret, veden täyttämät kraaterit. "Valkoinen" oli 2,4-D:n ja pikloraamin sekoitus, "sininen" kakodyylihappoa. Ihmisissä myrkkyjen käyttö näkyy lisääntyneenä syöpäisyytenä, syntymävikoina lapsissa, erilaisina hermostollisina ja elintoiminnallisina häiriöinä. Uusinta tietoa massiivisten lehvästömyrkytysten aiheuttamista tuhoista on saatavilla Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen SIPRin äskettäin ilmestyneestä kirjasta (Herbicides in War, The Long-term Ecological and Human Consequences). Myrkkyjä oli kolmenlaisia: "oranssi", "sininen" ja "valkoinen". Myrkkyjä levitettiin kaikkiaan lähes kahdelle miljoonalle hehtaarille, pääasiassa silloisen EteläVietnamin alueelle. . "Sinistä", "valkoista" ja "oranssia" Vuosina 1961-1971 metsiin ja viljelyksille levitettiin lentokoneista ja helikoptereista kaikkiaan yli 90 miljoonaa litraa erittäin voimakkaita lehvästömyrkkyjä. Osa myrkytetyistä metsistä kuoli kokonaan (kuva vasemmalla). vsk . Hän tuli kotimaassaan Yhdysvalloissa tunnetuksi Vietnamin sodan vastustajana
Nisäkkäitä oli vastaavasti 30 ja 55 lajia myrkyttämättömässä metsässä, myrkytetyssä vain 5. Paikallisten asukkaiden mukaan myrkytyslentojen jälkeen löytyi lukuisasti kuolleita luonnonvaraisia nisäkkäitä ja lintuja sekä kotieläimiä . Tutkimusten mukaan vauriot olivat paitsi laajoja, myös pitkäaikaisia. Tuhoa myös sisävesissä Sisämaan jokiin ja pieniin lampiin myrkkyä kulkeutui sekä ilmasta että sadevesien mukana. Uhanalaisten lajien tilaa pahentaa niiden elinalueen pirstoutuminen. Kalojen katoaminen johtui ainakin osaksi ravinnon vähenemisestä: myrkytetyillä alueilla rannat olivat lähes kasvittomia ja monet pienet vesieläimet kuten simpukat, etanat, äyriäiset, rataseläimet ja madot olivat joko hävineet tai huomattavasti vähentyneet. Myrkytysten epäilläänkin vähentäneen kalansaaliita. Näihin päiviin mennessä ne eivät ole elpyneet oikeastaan lainkaan. SUOMEN LUONTO 1/ 85 44. Viidakko varistaa lehtensä Etelä-Vietnamin yli kymmenestä miljoonasta metsähehtaarista myrkytettiin 15 prosenttia. Useita uusia uhanalaisia eläimiä Myös eläimiä kuoli runsaasti. Lukuisat meren elävät viettävät mangroveikoissa ainakin jonkin kehitysvaiheensa . aasialainen norsu, valkoposkigibboni, kaksi karhulajia ja jättiläisliito-orava. Toisella myrkyttämättömällä alueella oli 170 lintnlajia, toisella 145, kun myrkytetyllä alueella oli vain 24 lintulajia. Kestävämmät puulajit kärsivät eriasteisia vaurioita, mutta yleensä toipuivat muutaman kuukauden kuluessa. Puut pysyivät lehdettöminä kuukausia. Jaavan sarvikuono ja molemmat leopardit ovat ilmeisesti hävinneet kokonaan . Myrkytysten jälkeen esimerkiksi linnusto väheni dramaattisesti. Jäljelle jäi vain kuolleita rankoja. Tällaiset melko kuivat kasvustot syttyvät palamaan tuon tuostakin, jolloin niiden elpyminen alkuperäiseen tilaansa estyy. Mitä useampia myrkytyskertoja oli , sitä alemmas hävitys ulottui ja sitä täydellisempi oli tuho. Kaikkiaan hävitettiin yli miljoona hehtaaria trooppista metsää, josta kolmasosa myrkytettiin useaan kertaan . Mangrovekosteikot kärsivät pahiten Mangrovekosteikkometsät ovat myrkyille erittäin herkkiä. Kaikkiaan Vietnamin metsissä on useita satoja puulajeja. Arviolta 3-4 prosenttia mangrovemetsien eliöistä on hävinnyt alueelta kokonaan. D Herbicides in war De 1111-tenn lcologieal and Human Canseqnes Kirjaa voi tiedustella SIPRistä. Yhdeksän myrkytyslentoa kymmenestä suuntautui metsiin. Ylimmän kerroksen tuhoutuessa, eläimet eivät selviydy laskeutumalla alemmas, vaan kuolevat. Vietnam on Suomen kehitysavun kohdemaita, joten voisimme lisätä apuamme ja kohdistaa sitä sodan vaurioittamien alueiden elvyttämiseen, esimerkiksi mangrovemetsien palauttamiseen istutuksin. Kansainvälistä apua luonnolle Asiantuntijoiden mukaan Vietnamin luonto on kärsinyt niin paljon, että sen elvyttämiseen tarvitaan kansainvälistä apua. Asiantuntijat arvioivat luontaisen elpymisen kestävän noin sata vuotta, istutuksilla sitä voidaan nopeuttaa. Istutukset auttaisivat myös asukkaiden elämää, sillä näiden metsien pääpuu, Rhizophora, on tärkeä polttoaineen ja raaka-aineiden lähde. vsk.. Osoite: Bergshamra, S171 73 Solna, Sverige. Myrkytykset hävittävät eliöiltä sekä ravinnon että suojan. Näitä ovat mm. Lisäksi ne antavat paikalliselle väestölle polttopuuta, niistä saadaan erilaisia raaka-aineita ja ne suojaavat rantaa veden kulutukselta. Ylimmässä kasvillisuuskerroksessa elää huomattava osa näiden metsien eläimistä, ja ne ovat kehittyneet siitä hyvin riippuvaisiksi. Myös peuroja, villisikoja ja villivuohia löytyi kuolleena. Jo yksi myrkytyskerta riitti tappamaan koko kasvillisu usyhdyskunnan. Luonnon toipuminen sodan tuhoista vie vuosikymmeniä "Oranssia" , jota käytettiin yli puolet kokonaismäärästä, ja "valkoista" levitettiin metsiin, "sinistä" viljelyksille. Ennen sotaa varsinaisia mangrovemetsiä oli 300 000 hehtaaria, sodan päättyessä niistä oli kuollut lähes puolet. Villisika, luonnonvarainen vesipuhveli, tiikeri, sumatranvuohi ja useat peuralajit, jotka olivat ennen yleisiä, ovat nyt harvinaisia. Metsän kärsimät vauriot riippuivat myrkytyskerroista ja puulajista. Sisämaan metsien palautuminen ennalleen vie useita kymmeniä vuosia ja mangrovemetsien vielä kauemmin. Jos myrkytyskertoja oli useita, kuolivat myös kestävämmät puut. Ainoat myrkytyksestä hyötyvät nisäkkäät olivat rotat ja muutamat muut ihmisen kannalta vahingolliset jyrsijät. Herkimmät puut, joita oli noin kymmenesosa metsän puista, kuolivat jo ensimmäisellä myrkytyskerralla. Mangrovemetsiä on pääasiassa Vietnamin etelärannikolla. Mangrovekosteikot ovat erittäin rikkaita eliöstöltään. Esimerkiksi Ca Maun niemimaalla aivan Vietnamin eteläkärjessä mangrovemetsistä kuoli 60 prosenttia, Saigon-joen suistoalueella viidennes. Trooppisen metsän ylin kasvillisuuskerros, jota siis tuhoutui eniten, on eläimistölle tärkein. Uhanalaisia valkoposkigibboneja ja peuroja vaanivat lisäksi salametsästäjät sodanaikaisilla tarkoilla aseillaan. Eräällä tutkimusalueella tavattiin enää 24 kalalajia, kun niitä luonnostaan pitäisi olla huomattavasti enemmän. Paikallisen väestön havaintoja tukevat myös tutkimukset: Eräällä seudulla verrattiin kahta myrkyttämätöntä ja yhtä myrkytettyä metsää . Näistä vähistäkin 12 oli aivan uutta tulokaslajia. Myös yleisten lajien yksilömäärät harventuivat, sillä trooppinen metsä on tarkkaan kansoitettu ja elintilaa on vähän, joten myrkyiltä säästyneet alueet eivät pystyneet elättämään muualta tulleita luonnon pakolaisjoukkoja, vaan suuri osa niistä kuoli ravinnon puutteeseen. Vietnamin sodan ympäristötuhoista kerrotaan myös Suomen Luonnossa 1/ 74. Esimerkiksi eräällä alueella 5 000 vesipuhvelista ja lehmästä jäi henkiin vain 170. Myrkkyjen takia jo ennestään uhanlaisten lajien tila on pahentunut. Laajoilla alueilla rehevä trooppinen metsä muuttui biologisesti vähäarvoisemmaksi kasvillisuudeksi, jossa valtakasveina ovat bambut ja muuan roteva heinä38 kasvi lmperata cylindrica. Ensimmäinen myrkytyskerta hävitti lehvästön ylimmästä kasvillisuuskerroksesta
Välivarastointi ja kuljetus käsittelyn riskihuiput Jos nämä ovat Sinunkin ongelmasi ydin, solmu on jo todennäköisesti avattu . telex 22452 fcont 39. On vain tuotannosta syntyneitä tai jääneitä aineita, jotka hyödynnetään toisaalla. vsk. Jätteiden käsittely, kuljetus ja varastointi eivät myöskään ole ongelma, jos se on hoidettu asiantuntemuksella. KALKKI on luonnontuote hoitaa luontoa neutraloi happamuutta sisältää kalsiumia ja magnesiumia on välttämätön "rakennusaine" kasveille, ihmisille ja eläinkunnalle Korkealaatuisia KALKKITUOTTEITA LUONNON JA YMPÄRISTÖN HOITOON RUSKEALAN MARMORI OY Louhen kalkkitehdas 57100 SAVONLINNA puh . Ota yhteyttä! Turvallisemmin. Pohjolan johtaja aineenkäsittelyn konttitekniikassa. Ratko ympäristöongelmasi yhteistyössä maisemaja vihersuunnittelijoittemme kanssa. 957-254151 Loukolammin kalkkitehdas 77370 LOUKOLAMPI puh . Hyvälle suunnittelijalle jokainen vuosi on vihervuosi. Sen on avannut GWS Mety Oy Finncont. 934-543 11. 958-49322 SUOMEN LUONTO 1/ 85 44. • ympäristötutkimukset , • maisemaselvitykset • maisemaja vihersuunnitelmat ~MAA JA VESI OY SUOMEN KONSULTTITOIMISTOJEN UITTO SKOL RY -N JlSEH ITÄLAHDENKATU 2, 00210 HELSINKI PUISTOKATU 34 A, 90120 OULU Turha 111urhe, sillä: Ongelmajätteitä ei ole. ra,ff:fjr.-.,Gws Mety Oy ~U:.n;.,•,~~ Finncont -tehdas PL 44 MetyOy Finncont 34801 Virrat Puh
Niinpä metsänparannuslaki on luonnonlakien kannalta ajatellen lainlaatijan antama lupa metsän tuhoamiseen. Olen monissa eri yhteyksissä joutunut tekemiseen oikein virallisenkin metsänhoidon kanssa. Haitat ovat monenmoisia ja ne ilmenevät tällä hetkellä sinä syvänä ajatuksellisena ja näkemyksellisenä kuiluna, joka vallitsee Luojan armosta metsänhoitajiksi koulutettujen ihmisten ja muitten ihmisten välillä . Elämää metsässä ylläpitää auringonvalon energia. Etenkin metsäammattimiehet sekoittavat täydellisesti käsitteet metsä ja puusto. Vielä parempi olisi männyn tai kuusen kasvatuslaki. Puustoa käsiteltäessä otettiin huomioon riista ja muutkin puulajit kuin mänty, kuusi ja mahdollisesti rauduskoivu. Lainlaatija käsittää metsän tällä kertaa vain puun kasvatusalustana. Pelottavaa on että nykyiset metsänhoitotermit ovat siirtymässä sellaisinaan Kokenut lainlaatija tietysti ihmettelee, mitä haittaa siitä on, jos metsänparannuslaiksi nimitetään lakia, jonka itse asiassa tulisi olla männyn tai kuusen kasvatuslaki. Tällainen suhtautuminen on luonnollista. Eskimoilla on satoja sanoja merkitsemään lunta ja lumen ominaisuuksia. Tällaisesta ajattelutapojen ja näkökulmien erosta on suurta haittaa koko metsäkeskustelussa. Minä edustan lähinnä biologista ja ekologista koulutusta, metsätalous ja niin sanottu metsänhoito erittäin pitkälle vietyä ekonomista ja teknologista ajattelua. Näistä ajoista on kuitenkin jo vuosikymmeniä. Poromiehilläkin on porokarjastaan ja sen elikoista kymmeniä erilaisia ilmaisuja. Samalla siitä tuli metsäsanan vastine. Tietysti voitaisiin ajatella liittää kasvatettav:iin puihin myös haapa, visakoivu ja eräitä muitakin erityisiä erehdyksiä, joita metsänhoitonimisessä toiminnassa nykyisin tehdään. Metsä on seurausta kokolailla järkkymättömien luonnonlakien yhteispelistä. Tämän takia metsänparannuslain nimi pitäisi muuttaa puuston parannuslaiksi. Metsänhoitokäsite on käytännössä muuttunut puustonhoidon käsitteeksi. Jos luonnonympäristö tai jokin sen ominaisuus on elinehto, on selvää että tällaista elinehtoa tarkkaillaan ja sen eri ominaisuuksille on kehitetty kullekin oma ilmaisunsa. Siis sellaisen metsänhoidon, jota tekevät korkeasti koulutetut ja arvostetut virkamiehet. Biologisessa katsannossa metsä tarkoittaa eloyhteisöä eli ekosysteemiä, jossa puut ovat vallitsevina. Metsätuhojen aika Käsitteiden sekaannus syntyy myös puhuttaessa metsätuhoista. Tällainen erehdys on paha, sillä itse asiassa metsästä on jo suuri osa SUOM EN LUONTO 1/ 85 44. Metsäammattimiehet sotkevat täydellisesti käsitteet metsä ja puu. Vasta kun kieli oli kehittynyt valmiiksi, puulle tuli jonkunnäköistä arvoa . Oli karhumaita, kettumaita, jänismaita, ja lisäksi tietysti mansikka-ahoja, lakkasoita ja kumisevia nummia. vs k.. Tämän vuoksi on merkillistä, että me emme ole kehittäneet sille tarkkoja ilmaisuja. Pertti Seiskari . Jos ollaan oikein tarkkoja, ei puustonhoitokaan enää ole oikea käsite, vaan tällä hetkellä hoidetaan lähes yksinomaan kuusta ja mäntyä ja jossakin erikoisuutena rauduskoivua ja ehkäpä triploidihaapaa. Metsä on suomalaisille elinehto. Metsänhoito ja -hoitajat Metsähoito on alunperin ja sellaisena, johon minä siihen nuorena miehenä tutustuin, merkinnyt todellista metsänhoitoa. Niinpä metsä merkitsee nykypäivän suomalaiselle yhtä hyvin taimistoa, tukkipuustoa, metsästysaluetta ja erämaata. Tähän ekosysteemiin luonnollisesti kuuluu kaikki muu ympäristö, metsässä elävät eläimet, kasvit, sienet, maaperä, humus ja vesitalous. On yhä pahempi kertoa siitä, että puhumme kokonaan eri kieltä. Metsänhoitolaeista ja metsälaeista tulee näin ollen alusta alkaen termistöltään harhaanjohtavia. Kun meidän oma suomen kielemme kehittyi, metsä merkitsi ennen kaikkea erämaata. 40 Metsälaki ja Olennaista on, että nykyiset metsänhoitotermit siirtyvät lähes sellaisenaan tai ainakin ovat vaarassa siirtyä uuteen ja kehittyvään lainsäädäntöön. Jokin epämääräinen kohtalonoikku on heittänyt minut tekemisiin metsätalouden, puhumattakaan sitten metsänhoidon korkeimman johdon kanssa
Luonnonsuojelijatkin voisivat vähitellen ymmärtää metsänhoidon tarkoitusperiä . Metsänhoitajat, jotka todellisuudessa ovat muuttu~ massa paitsi puumyöskin ..l 'c koneinsinööreiksi, eivät § vastaa aiheuttamastaan ~ myllerryksestä. Sitä ei löydy myöskään luonnonsuojelualueilta, koska niitä ei nykyisten käsitysten mukaan voida tulella uudistaa eikä nuorentaa. I..:opulta luonnonsuojelijat kenties ymmärtäisivät senkin, että kansallisja luonnonpuistot vähitellen kuusettuvat eli muodostuvat eräänlaisen vanhan metsän hoitokodiksi. . Tämä joh..., "' tuu siitä, että lakiteksti on § virheellisesti muotoiltu. Julkaistu aiemmin Pertti Seiskarin kirjassa Meidän tapamme elää. Maisema tosin saattaa mennä joksikin aikaa pilalle, mutta se voi olla männyn ja kuusen kasvatuksen fannalta välttämätöntä. Kun metsälait ja metsänparannuslait ovat itse asiassa puuston parannuslakeja ja männynja kuusenkasvatuslakeja, pitäisi metsänomistajalle ja isännälle kertoa, mihin kaikilla niillä toimenpiteillä pyritään, jossa metsänpohja muutetaan kuunpinnan näköiseksi puuston uudistuksen yhteydessä . Metsänhoitajien tulisi ilmeisesti kääntyä lainsäätäjien puoleen pyytäen nykyiselle lakija asetustekstille biologista tarkistusta. 41. Saattaa olla, että ekologisen ajattelun läpimurtoon metsän suojelussa, hoidossa ja käytössä ei päästäkään ennen kuin metsälait saadaan termistöltään täsmällisiksi ja kuvaamaan sitä, mitä metsänhoidossa todella tarkoitetaan. perhoset ja kukat. Metsäluonnon muutoksista puhuttiin aikoinaan biologi piireissä paljon, mutta metsänhoitajiin ei tämä sanoma vielä ulottunut. Hapan sade aiheuttaa ainakin sen , että happamuutta sietävät sammalet, kanervat ja mahdollisesti monet suokasvit selviävät siinä, missä mänty ja kuusi jo kuolevat. Tuohon aikaan nimittäin alkoi jäkälä kuolla . kuollut. Nyt he taistelevat aukkohakkuita vastaan, jotka luonnossa nimenomaan tulen avulla uudistavat eli nuorentavat metsän. Tämän jälkeen hävisivät naava, monet metsäSUOMEN LUONTO 1/ 85 44 . Luonnonsuojelijat vastustavat muutakin suunnatonta metsässä tapahtuvaa äherrystä siitä huolimatta, että se saattaa olla kuusen ja männyn kasvatukselle peräti edullista. Se että metsäkuolemista aletaan puhua vasta kun puut kuolevat, ön aivan liian myöhäistä. Hirven metsätuhot, jotka itse asiassa ovat mäntytaimistoon kohdistuvia tuhoja, johtuvat yksipuolisesta havupuutaimistojen kasvatuksesta. Tämä merkitsee sitä, että muutaman metsäsukupolven kuluttua meillä ei enää todellista luonnonmetsää löydy . Jos kansa, joka ymmärtää luonnonlakeja ilmeisesti metsänhoitajia paremmin, saisi lakitekstistä selvää, jäisivät monet yhteentörmäykset, väärinkäsitykset, haitat, sotkut ja todelliset taloudelliset tappiot kokematta. Pohjoinen, 1984. Isännälle pitäisi myös kertoa, että kukaan ei vastaa niistä vahingoista, joita halla tekee aukkoihin istutetuille kuusen taimille. Tällä kertaa olisikin parempi käyttää nimitystä puuston kuolemat, sillä metsästä jää vielä koko joukko jäljelle senkin jälkeen, kun puut ovat tuhoutuneet. Kaikenlaisia määräyksiä uudistettaessa näyttää myös siltä, että niitä ei synny tulevaisuudessakaan. vs k. luonnonlaki uuteen metsälainsäädäntöön. Jos biologilta olisi wo vuotta aikaisemmin kysytty, onko metsässä jotakin vikaa, hän olisi vastannut myöntävästi. Metsänomistus ja puustonhoito Todella pahoja yhteentörmäyksiä on sattunut metsänomistajien ja niiden välillä, jotka kuvittelevat hoitavansa metsiä . Tämä sen vuoksi , että luonnonlait ohjaavat metsien kehitystä ja saman tien ne ohjaavat myöskin kuusen ja männyn kasvua. Samalla aletaan etsiä syitä näihin kuolemiin. Vasta nyt, kun metsäekosysteemin vahvimmat osaset puut alkavat kärsiä, aletaan puhua metsäkuolemista . La....., ki on siis niiden puolella, jotka hoitavat puustoa eli kuusta ja mäntyä salakavalasti metsänhoidon nimikkeen alla . Tärkeintä olisi kuitenkin ymmärtää se, että nykyisin metsälain ja -asetuksen vallitessa ei luonnonmukaisia nuoria metsiä enää synny. kaupunkien ympäristössä, ehkäpä jo aikaisemmin. Laki on niiden puolella, jotka hoitavat kuusija mäntyviljelmiä salakavalasti metsänhoidon nimikkeellä
Ilmestyminen: osa 1 marraskuu 1984 osa 2 syksy 1985 osa 3 syksy 1986 Kustantaja VELJ. Usein kuulemme ja näemme sellaisen linnun , jota emme tunnista. Näin voimme opetella äänikirjasta tehokkaasti lintujen lajitunnistusta kuulotai näköhavainnon perusteella . (/) ::, ai C C E ::, ::, ~ ~ C ·;:; :,;; 'ö (/) C (/) Q) Cl. 1100. Kuvat ja äänet suoraan luon nosta lintujen oikeasta elin ympäristöstä. Suuri suomalainen 3-osainen •••• AANIKIRJA LINNUISTA ~ j l 1 g ~: 1: g. 1000 SUURTA UPEAA VÄRIKUVAA . 981-15888, 12874 1 Teossarja sisä ltää kaikki Suomessa esiintyvät lintulajit ää nineen . HANHELA Ky Särkijärvi Myynti ja asiakaspalvelu: POLARKIRJAT OY lsokatu 70 A 90120 OULU puh. Kasetteja 26 kpl, joiden kesto on yhteensä n. TESTI KASETIT Äänikirjan takakannessa on testikasetit, joiden avulla voimme testata itseämme, olemmeko oppineet tunnistamaan Suomessa vakituisesti pesivät lintulajit äänten perusteella. t i.... 60 mm Sivun korkeus 335 mm leveys 245 mm Sivujen lukumäärä n. Nelivärikuvien lukumäärä yhteensä n. S" 3-OSAISEN ÄÄNIKIRJAN KANSIEN SISÄLLÄ ON N. Kolmas osa avaa luonnon salaperäisen " tiedon arkkunsa " monissa tähän mennessä selittämättömissä kysymyksissä ja antaa valtavasti luotettavaa, ihmeellistä tietoa äänin , kuvin , suullisin ja kirjallisin selostuksin havainnollistettuna. .i::: (/) 3 'ö ·.::::,;; ~ ro Vast .ottaja maksaa postimaksun VASTAUSLÄHETYS OULU 10 lupa n:o 403, kirje l sokaitu 70A 90120 Oulu. LINTUJEN KÄYTTÄYTYMINEN Kolmas osa käsittelee lintujen käyttäytymisen alkaen kevätmuutosta ja päättyen sydäntalveen (etenee tapahtumajärjestyksessä). 250 x 3 yhteensä 750. Näihin kysymyksiin on apuna äänikirja linnuista. Tästä osasta saamme lisäksi tietoa lintujen suojelusta . Sisällä huoneissa kuva-ääni -menetelmä on jopa 80 % opettavampi kuin pelkkä kuva. 13· L Wi t:::"! i. LISÄKSI KUVIIN LIITTYVÄT LUONNOSSA ÄÄNITETYT ERIKOISÄÄNITTEET. TEKNISET TIEDOT: Koko/osa: Vahvuus n. 18 h. .E ·c KIEHTOVA, LUONTOON MUKAANSA VIEVÄ ÄÄNIKIRJA LINNUISTA LAJITUNNISTUKSEN OPPIMINEN On tärkeää, että tunnistetaan linnut sekä kuuloettä näköhavainnon perusteella
--. C , O ,, ,. , ~oor ~ • ,, ~'..Ll!!--,--, _ , ... , . · Energia-alan olympiakisoissa, "energialaisissa'' monipuolisuus voittaa. tutkimme tuulen, auringon ja biomassan mahdollisuuksia ... .#) ~ Voimayhtiösi IVO {Imatran Voima Oy) on energia-alan moniottelija. tJ ~ : : > . Sähköä käyttämällä et sitoudu vain yhteen energialajiin. Energialaisissa monipuolisuus voittaa. . . Sähkö on suomalaista monivoimaa. () ----~ v1 ~ ::t ((_,1 .....---·-, . IMATRAN VOIMA.OY. I Voimme aina valita sen, missä pärjäämme parhaiten ja mikä tulee meille kaikille suomalaisille edullisimmaksi. .• c.-~.. , • • · • c.. Käytämme sähkön tekemiseen vesivoimaa, uraania, hiiltä, turvetta, ... Emme ole yhden lajin miehiä. tuomme sähköä, kun se kannattaa
15184 Vuodenvaihteen lehtitietojen mukaan Itävallan hallitus on antanut periksi luonnonsuojelijoiden vaatimuksille ja on keskeyttänyt patotyöt toistaiseksi. Tähän asti uutta voimalaa on perusteltu nimenomaan lähitulevaisuuden pakottavalla sähköntarpeen nousulla. Korvatakseen kalojen vähenemisen nämä linnut saattavat nousta korkeammalle etsiäkseen saalista laajemmilta alueilta, mikä kuitenkin vaikeuttaa kalojen havaitsemista. Marraskuussa paljastui valtionomistamien voimayhtiöiden johtajien salainen raportti, josta ilmeni, että sähköntarve ei kasvaisi ja että Hainburgin voimalan sähkön myynnistä aiheutuisi vaikeulcHappamoituminen muuttaa vesilinnustoa . Happamoituminen vähentää järven kalastoa, ja tämä taas vaikuttaa eri lintulajeihin eri tavalla, riippuen kunkin ruokailutottumuksista. IUCN:n henkilövalinnoista mainittakoon, että uudeksi presidentiksi valittiin intialainen maatalousalan tutkija, tri M.S. Näitä on kaikkiaan yli 300. Jo kolmea perättäistä IUCN:n yleiskokousta on hallinnut läpikäyvänä teemana Maailman luonnonsuojelustrategia -asiakirjaan liittyvät aiheet. Kaloja syövien lintujen luulisi kärsivän kalojen vähyydestä, mutta samanaikaisesti happamoituminen helpottaa niiden saalistusta kirkastamalla veden. Tämänvuotiseen yleiskokoukseen Madridissa 5. Näiden ekologisten muutosten lisäksi linnut altistuvat järvissä happamoitumisen myötä lisääntyville raskasmetalleille. 11 . Tämä elollisten luonnonvarojen suojeluun ja kestävään käyttöön keskittyvä asiakirja on keväällä -80 tapahtuneen julkistamisensa jälkeen saanut maailmalla osakseen suurta huomiota sekä yleisen hyväksymisen. Se lieneekin IUCN:n tähän asti näyttävimpiä suorituksia. Esimerkiksi rannan tuntumassa pesivien varpuslintujen lisääntyminen on vaikeutunut, johtuen ilmeisesti alumiinista, joka kulkeutuu lintuihin järvestä nousevien hyönteisten kautta. vsk.. Maailman Luonnon Säätiön Itävallan rahasto on päättänyt haastaa oikeuteen itävaltalaisia viranomaisia, jotka ovat antaneet luvan jatkaa kiistellyn voimalan rakentamista Tonavaan lähelle Wieniä. Sen jäsenistö muodostuu nimittäin valtioista, valtion laitoksista, vapaaehtoisista kansainvälisistä järjestöistä sekä vapaaehtoisista kansallisista järjestöistä luonnonsuojelun alalla. Swaminathan ja IUCN:n neuvoston Jasenenä jatkaa Ruotsin luonnonsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Mats Segnestam. ovat osoituksena suojelunäkökohtien laiminlyönnistä ja luonnonvarojen väärästä ja taitamattomasta hyväksikäytöstä. KATSAUKSIA UUTISIA WWF haastoi Itävallan viranomaisia oikeuteen . Niiden merkitys lepää paljolti sen varassa kuinka taitavasti niitä osataan käyttää "työkaluina" silloin kun konkreettisia suojeluhankkeita ajetaan läpi. Kalasääski puolestaan pystyy paIoittelemaan isommankin saaliin, joten sitä eivät happamoitumisen aiheuttamat häiriöt kalojen lisääntymisessä häiritKansainvälinen luonnonsuojeluliitto tapasi Madridissa . Niiden aiheet kattoivat lähes kaiken "maan ja taivaan väliltä", niinkuin pitääkin kun kyseessä on maailman johtava luonnonsuojelujärjestö. Lennosta kalastavia lajeja kuten kalasääskeä ja tiiroja ei veden kirkastuminen juuri auta: ne pystyvät joka tapauksessa sukeltamaan vain vajaan metrin syvyyteen . Yleiskokoukset keräävät samaan paikkaan melkoisen osan koko maail44 man asiantuntijoista luonnonja ympäristönsuojelun alalta. Erityisesti telkkä osaa hyödyntää lisääntyneen hyönteistarjonnan. Kuikkaa ja kaakkuria happamoituvissa järvissä haittaa etenkin pienten kalojen katoaminen, joita ne tarvitsisivat poikastensa rJJokkimiseen. Rakennuspäätös loukkaa kansainvälistä RAMSAR-sopimusta ja paikallisen osavaltion vuoden 1975 luonnonsuojelulakia. Kansainvälinen luonnon suojeluliitto (IUCN) on maailman monenkirjavien järjestöjen joukossa ainutlaatuinen kokonaisuus. Etelä-mantereen suojelusta, sotilaallisen toiminnan ympäristöhaitoista, kehitysavun ja luonnonsuojelun yhteyksistä, merien suojelusta mm . Hyönteisiä syövät sorsalinnut hyötyvät kalojen vähentämisestä, koska niille jää enemmän ruokaa. Madridissa hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa vv. Suurin jäsenryhmä on vapaaehtoisten kansallisten luonnonsuojelujärjestöjen ryhmä. radioaktiivisten jätteiden upotuksilta, ympäristömyrkkyjen kansainvälisestä kaupasta, valaanpyynnistä, uhanalaisten lajien kansainvälisestä kaupasta jne. Luonnonsuojelun yhteistä toimintaohjelmaa todella tarvitaan, mutta tehtävä on tietenkin jättiläismäinen. Kaikkiaan IUCN:ssa on edustajia 114 valtiosta, varsin kattava joukko siis, ja joukossa 57 valtiojäsentä. se yhtä lailla. Yli 40 suositukseen mahtui kannanottoja ilmansuojelusta, uhanalaisten lajien elinympäristöjen suojelusta, tärkeiden kosteikkoalueiden suojelusta, väestön kasvun ongelmista. Suomi on IUCN:n valtiojäsen, ja vapaaehtoiselta puolelta jäseninä ovat Suomen luonnonsuojeluliitto, Natur och Miljö sekä Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto. 1985-87 otetaan kunnianhimoinen askel vielä pitemmälle: tarkoitus on nivoa koko IUCN:n jäsenistön ja muidenkin suojelun puolesta työskentelevien tahojen työ yhteen siten, että luonnonsuojelustrategian pohjalta muotoutuu yksityiskohtainen, koko maapallon käsittävä luonnonsuojelun ja luonnonvarojen kestävän käytön toimintaohjelma (World Conservation Action Pian). Tällaiset suositukset ja julkilausumat eivät vielä sinänsä johda mihinkään. 14. Kuikka, koskelo ja kumppanit löytävät veden alle kurkistaessaan vähätkin kalat entistä helpommin. Ambio Voi. Se edellyttää myös lisää varoja IUCN:lle, ja niinpä jäsenmaksut tulevat nousemaan tuntuvasti seuraavan 3-vuotiskauden aikana. IUCN:n jäsenistö kokoontuu joka kolmas vuosi yleiskokoukseen, jossa luodaan katsaus menneen 3-vuotiskauden saavutuksiin, vahvistetaan toimintasuunnitelmat edessä olevalle jaksolle ja käsitellään suuri määrä luonnonja ympäristönsuojelun ajankohtaisia kysymyksiä. Afrikan kuivuus ja nälänhätä, tuhotulvat vuoristometsien hakkuun jälkeen alapuolisilla tasangoilla, laajat metsätuhot ilmansaasteiden seurauksena, trooppisten sademetsien nopea häviäminen, lukuisten merinisäkäsja kalakantojen ehtyminen jne. Sambia, Zimbabwe, Senegal, Nepal, Pakistan), joilla voidaan jo käytännössäkin ohjata kehitystä luonnonsuojelun ja luonnonvarojen kestävän käytön kannalta järkevään suuntaan. Maailman luonnonsuojelustrategian pohjalta on jo tähän mennessä syntynyt monia kansallisia, virallisesti hyväksyttyjä strategioita (mm. sia. Tällä on suuri merkitys kokouksen asiaohjelman , jäsenistön yhteenkuuluvuuden ja asiantuntijoiden välisten yhteyksien luomisen kannalta. Esko Joutsamo SUOMEN LUONTO 1/ 85 44. XIII Number 4 1984 Entiseen tapaan yleiskokouksessa hyväksyttiin suuri joukko julkilausumia ja suosituksia. WWF Press Release No. 84 osallistui yli 500 jäsenjärjestöjen edustajaa eri puolilta maailmaa. Tonavaan lähelle Hainburgin kaupunkia rakennettava voimalapato vaarantaisi tiedemiesten mukaan neljännesmiljoonan wieniläisen juomaveden ja tuhoaisi yhden Euroopan arvokkaimmista suojelualueista
Heidän täytyy pyrkiä sotilastoimien ja -kulujen vähentämiseen ympäristönsuojelullisten ja inhimillisten arvojen ·hyväksi. Projektivirkamies Torbjörn Lahti kertoo, että kunta yrittää vahvistaa itsehallintoaan edistääkseen ekotoimintaa: jos kunta saisi enemmän määräysvaltaa, pystyttäisiin muunmuassa helpottamaan maiden ostoa perikunnilta uusille ekoviljelijöille. Miljöaktuellt Nr 7/ Sept 1984 Yhdysvalloista, ja mukana on ollut myös kansainvälisiä selvityksiä. Tähän tulokseen päädyttiin Itä-Saksassa maailman vanhimmassa metsäntutkimuslaitoksessa Tharandtissa lähellä Dresdeniä. Övertorneån ekokunnassa on tarkoituksena tukea kaikkea toimintaa, joka ei käytä myrkkyjä, suuria energiamääriä tai muutoin ympäristöä tuhoavia menetelmiä. Teknillisen korkeakoulun teknillisen fysiikan osastolla on kauppaja teollisuusministeriön toimeksiannosta laadittu kartoitus eri maiden vaihtoehtoisista energiatutkimuksista. Tutkimusten perustana on käsitys energian kulutuksen ja tuotannon suuresta liikkumavarasta. Osaksi ekokuntaidea on lähtenyt Suomen puolelta Suomussalmelta, jossa ruotsalaiset ovat käyneet opintomatkoilla, osaksi omien kylien aktiivisesta vesakkomyrkytysten vastustuksesta. Vesakkomyrkkyjen vaikutuksia kuusentainten kestävyyteen rikkidioksidia vastaan tutkittiin sekä laboratoriooloissa että ulkona maastossa. Joissakin tutkimuksissa on myös ihmisten arvostusten ja elintapojen oletettu muuttuvan tavalla, joka vähentää energian kulutusta. 45. Ekologien perinteisiin tutkimusja kasvatustehtäviin on lisättävä aktiivinen osallistuminen ympäristönsuojelutyöhön luonnonvarojen riistoa ja väärinkäyttöä, ilman ja veden saastumista ja ydinja muiden joukkotuhoaseiden aiheuttamaa uhkaa vastaan . Ekotuotteille olisi jo kysyntää, koska tieto suunnitelmista on levinnyt. Selvitystyössä esitetään myös vaihtoehtoisen energiatutkimuksen käynnistämistä · Suomessa. Lisäksi vetoomuksessa muistutetaan, että sotilaallinen sektori kuluttaa viitisen prosenttia maailman yhteenlasketusta kansantuotteesta ja vähintään saman verran luonnonvaroista, usein jopa kaksi tai kolme kertaa niin paljon. Suomesta kokoukseen osallistui Suomen Luonnon päätoimittaja Tapio Lindholm. Energiajärjestelmän taloudellisuus on usein jäänyt pintapuolisen arvioinnin varaan. Tämä oli jo toinen bulgarialaisen luonnonsuojelulehden järjestämä · "Man and Nature" kokous. Vetoomus ekologeille Bulgarian kokous vetosi eri maiden ekologeihin, jotta he ryhtyisivät aktiiviseen ympäristönsuojeluja rauhantyöhön: '. Myös mahdollisuudet uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen ovat monissa maissa paljon nykyistä käyttöä suuremmat. Lukuisissa maissa on laadittu virallisille suunnitelmille vaihtoehtoisia energiatutkimuksia. Taimikoihin ruiskutettiin muunmuassa 2,4-Dja 2,4,5T-vesakkomyrkkyjä. Neljännes tai kolmannes kaikista tiedemiehistä ja insinööreistä palvelee sotilaallisia päämääriä, ja huomattavasti harvemmat työskentelevät ympäristönsuojelun tai ekologian parissa. Vaihtoehtoiset energiatutkimukset ulottuvat useimmiten 40-50 vuoden päähän. Tiedemiehet vaativat, että sotilaalliset voimavarat tulisi käyttää ihmisten elinympäristön hoitamiseen. Ne taimet, jotka altistuivat sekä vesakkomyrkyille että rikkidioksidille, kärsivät selvästi enemmän kuin ruiskuttamattomat. Tähän asti kaikki osapuolet Övertorneåssa ovat olleet yksimielisiä ekotoiminnan järkevyydestä sekä ideologiselta että taloudelliselta kannalta ja luottavat ekokunnan työllistävään vaikutukseen . Metsäntutkimuslaitos on perustettu vuonna 1811, ja jo vuodesta 1830 se on tutkinut ilmansaasteiden vaikutuksia. 'Ekologit ympäri maailman eivät voi jäädä välinpitämättömiksi, kun ihmisen elinympäristö on tulevaisuudessa uhattuna samoin kuin koko ihmislajin olemassaolo ... Napapiirillä, Torniojoen rannalla sijaitsee Ruotsin ensimmäinen ekokunta, Övertorneå. Selvityksessä toivotaankin kauppaja teollisuusministeriön käynnistävän voimavaroiltaan riittävän tutkimusprojektin. Ympäristö pyritään ottamaan huomioon jokaisessa kunnan päätöksessä. Tämän vuoksi tutkijat pitävät tärkeänä, että Suomessa laadittaisiin perusteellinen vaihtoehtoisia energiatulevaisuuksia käsittelevä tutkimus, jonka tekemiseen osallistuisi erilaisiin energiavaihtoehtoihin perehtyneitä tutkimusryhmiä. Ruotsin ensimmäinen ekokunta . Panostamme siis myrkyttömään viljelyyn, ja pyrimme määrän sijasta laatuun myös metsätaloudessa, Lahti kertoo. Lehden ympärillä oleva organisaatio pyrkii muodostamaan lehdestä pysyvän ekofoorumin, jossa julkaistaan säännöllisesti eri maiden asiantuntijoiden artikkeleita ympäristökysymyksistä, ja ajoittain järjestetään kokouksia aiheesta. Suomeen suuri tutkimus energiavaihtoehdoista Kartoituksen tekijät korostavat vaihtoehtoisen energiatutkimuksen merkitystä. Energian kulutuksella laaja liikkumavara Selvityksessä käsitellään tutkimuksia Ruotsista, Englannista, Saksan Liittotasavallasta ja Vesakkomyrkytys altistaa taimet rikkisaasteelle . Ekokunta on paljolti vielä suunnitteluasteella; ja suunnitelmat koskevat lähinnä maataloutta, metsätaloutta ja pehmeää sektoria eli työtä, josta ei saa rahapalkkaa. vsk. Suomen energiasuunnittelun liikkumavapauden vaalimiseksi on syytä ottaa erilaiset kehityssuunnat ja mahdollisuudet huomioon. Vesakkomyrkkytutkimuksen sai alulle huoli laajoista metsäkuolemista Erzgebirgen aluella. Useimmat tarkastellut tutkimukset perustuvat varsin optimistisiin oletuksiin tekniikan kehityksestä. Tutkimus vaatisi arviolta 15 henkilötyövuoden panoksen 3-4 vuoden aikana. Ensimmäiseksi ne menettivät pakkasensietoky kyään. Useat tutkimukset ovat asettaneet tavoitteeksi täydellisen tai lähes täydellisen siirtymisen uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Bulgariassa kokoontui syyskuussa joukko eri alojen tiedemiehiä ja asiantuntijoita eri puolilta maailmaa keskustelemaan ekologisista ongelmista. Täällä pohjoisessa emme voi perustaa kilpailukykyisiä teollisuusyrityksiä emmekä liioin pärjää normaalein viljelymenetelmin Etelä-Ruotsin hedelmällisille seuduille. Sveriges Natur Nr 5 Oktober 1984 SUOMEN LUONTO 1/ 85 44. KATSAUKSIA UUTISIA Ekologit ja sodan uhka Vaihtoehtoisia energiatulevaisuuksia . Niiden mukaan energiankulutusta voitaisiin teollisessa yhteiskunnassa laskea voimakkaasti ilman, että ihmisten elämän laatu tai yhteiskunnan talous tästä kärsisi. Lisäksi ekologien tulee organisoida muidenkin alojen tiedemiehet ympäri maailman rauhantyöhön," sanotaan kokouksen julkilausumassa. Painopistealoja ovat useimmiten talojen lämmitys ja kotitalouksien energiankäyttö; teollisuuden energiankäyttöön on kiinnitetty vähemmän huomiota. . Övertorneåssa viljellään suurimmaksi osaksi puutarhatuotteita, joten viljelytapojen muuttaminen ekologiksiksi sujuu helpommin kuin esimerkiksi Suomussalmen maitotiloilla. Kauppaja teollisuusministeriön julkaisusarjassa ilmestynyt selvitys B:42 "ENERGIAHUOLLON VAIHTOEHTOISET SUUNNAT -kirjallisuusselvitys" on saatavissa Valtion Painatuskeskuksesta. Vesakkomyrkyillä ruiskutetut kuusentaimet ovat herkempiä ilmansaasteille kuin ruiskuttamattomat. Tekniikan kehitys luo mahdollisuuksia energian ja muiden raaka-aineiden tehokkaampaan käyttöön monissa kohteissa. Suunnitteilla on oma laatumerkintä, "Myrkytöntä Övertorneåsta" tai jotain vastaavaa
Nisäkkäiden arkuus, tarkat aistit sekä tapa liikkua pimeän tai ainakin hämärän turvin on usein omiaan tappamaan orastavan harrastusinnon . Otuksia ei yksinkertaisesti tahdo löytyä mistään. Etuja takajalkojen jäljet voivat olla erikseen, mutta usein takajalka astuu etujalan painallukseen. " ------------------------------eart '7ii!:f 1ns--f• t, ~ . Reitti on hyvä suunnitella niin, että se kiertelee mahdollisimman monilla maastotyypeillä. Siinä etuja takajalkojen jäljet ovat viistosti vierekkäin. Niissä voi olla kaksi , kolme tai neljä painallusta ryhmässä ja ryhmien välit ovat selvät. Mitä jäljistä sitten pitää katsella, kun niitä opettelee. EnNo 6 ; ~ 1. ,, .. Hyppy-, loikkaja laukkajälkiä on monenlaisia. Askelväli on tasainen ja ravissa tietenkin pitempi, onhan menokin vauhdikkaampaa. Kovalla hangella voi esimerkiksi kettu tehdä myös toisenlaista ravijälkeä, jota kutsutaan pariraviksi. Niitä voi käsitellä ryhminä ja halukkaat voivat arvuutella mahdollisia lajeja elinympäristöjen mukaan. Osa nisäkkäistämme viettää talven syvässä unessa tai horroksessa ja osa katoaa tietymättömiin hankien alle. Näitä ovat käynti, ravi, hyppääminen ja Ioikkaaminen sekä laukka. Kiertämällä reitin päivä pari lumisateen jälkeen ja merkitsemällä muistiin havaitut jäljet pääsee pikkuhiljaa perille kotikontujensa Iajistosta sekä lajimäärästä . HARRASTAJIEN POLUILTA )! 11 b . Havaintoja ja piirroksia kannattaa kirjata vihkoon ahkerasti, niistä on usein myöhemmin arvaamatonta hyötyä. Purojen rantarydöt, SUOMEN LUONTO 1/85 44. Jälkien tarkkailu voi siis olla varsin antoisaa puuhaa ja ennenkaikkea se on tavalliselle harrastajalle monesti ainoa tapa oppia tuntemaan kiinnostuksensa kohteita. Nyt voikin sitten hyödyntää perustietojaan eri tavoilla. Se antaa jo viitteen jättäjästään tai ainakin supistaa epäilyksen alaista joukkoa. Ensimmäiseksi aakkoset Jälkien parissa touhuamisessa pätevät samat säännöt kuin yleensä kaikissa hommissa: ensin on opeteltava aakkoset. Näätä on hyvä esimerkki otuksesta, jonka jälki vaihtelee: se voi kulkea käyden hyvin lyhyellä askeleella, hyppiä tasaista hyppyä, jolloin se jättää pari-, kolmitai nelijälkeä, lisäksi hyppyväli voi olla vuoroin lyhyt vuoroin pitkä. Jälkien parissa maastossa Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen, sillä pienen kokemuksen , suksisauvaan tehdyn mitta-asteikon ja innostuneen mielen avulla ovat aakkoset nopeasti hallinnassa. --lnlu"'O""·• i..,rv-Uk\ vru,sinnä tietenkin yksittäisen jäljen koko. Eläimiä ei ehkä näy nytkään, mutta jäljet kertovat jättäjistään koko joukon. \1 Jäljet avaavat tien nisäkkäiden maailmaan . vsk .. Puuha ei vaadi sen kummempia varusteita: sukset on useimmilla ja lisäksi tarvitaan joku jälkiopas sekä muistiinpanovihko . Vasta sen jälkeen voi ryhtyä selvittelemään nisäkäsmaailman salaisuuksia. Näin pitkälle homma vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta valitettavasti useampien lajien liikkumistapa vaihtelee riippuen siitä, onko niillä kiire vai ei, onko lumi kantavaa vai upottavaa jne. Esimerkkeinä voitaisiin mainita vaikkapa kärpän parijäljet ja jäniksen tuttu Ioikkakuvio. Tässä tapauksessa aakkoset tarkoittavat eri lajien kulkujälkien erottamista toisistaan. El,,ÅIME.i 01TAVAT PIMer1JEN TuRVl/v TAl<Al5!N VANI-IAT MAANfA , ~ (1-1~/N'E!v 0/J VAUANNUT 1 Y,\ jOrrA 1-fÅN' l-e-VOTrOMUUDEll.MAJ /..l4llf7JE6 NIIN kAuArJ }<.VfAi P.Ä1YÅN'VAl.C>A l<ESTÄÅ • NE VAEL.iAVAf POl.K~AAN' J jo~ OVAT VAlll-lEMPIA /<UIN 11-{M(fEN' Tl6T 1 NE TV/,,.cVAT KAtfdi5>A RAVHA55'A 'Pll{OtLLEl'1ME JA Me!vc'vAT AIVAA/ A fVAtJ R.Al<€AJAJUSffiMMG 01-1/TSe. Talvi helpottaa tilannetta. E= LAMA KtH 'TT½' v'APAAjfl, 5Uq]ASSA 5'11,TÅ l<Al/(_k:.(EN Vtl-lOUt5EJ::rA ) _:::1()14q UHKAA JA ,-Vl-loAA P,<(JvA/..JÄ. Maisemien saatua jokatalvisen lumipeitteensä, on nisäkäsharrastajan sesonki taas alkanut oikein toden teolla. Harrastajan kannalta tavoitettavien lajien vähentymisen korvaa moninkertaisesti jäljelläolevien jättämät jäljet. Käyntija ravijäljet ovat enemmän tai vähemmän tasaisena jonona. / p 1-r1<ÄJ./ '<o!J PfffE.!·IDE-J5A 'TÄPA/.ITVU PA:JON. Jälkikuvio, jossa on eläimen kaikkien neljän jalan painallukset (ne voivat olla myös päällekkäin, jos painalluksia on kaksi tai kolme), kertoo sen liikkumistavasta. Pikkumyyrät ja päästäiset ovat vaikeita eikä niitä voi tunnistaa lajilleen ennenkuin pitkän kokemuksen myötä. Jäljitys ja erilaiset jälkien linjalaskennat ovat kautta aikojen kuuluneet nisäkästutkijoiden menetelmiin ja tietomme esimerkiksi ilveksen elintavoista perustuvat lähes kokonaan jälkiha46 vaintoihin. Voi valita itselleen vakioreitin, jonka hiihtelee rauhallista tahtia lyhyen talvipäivän aikana. IJ II ll ,. Sukset vain liiterinnurkasta, lämmintä päälle ja maastoon harrastuksen pariin
Tieto on aina valttia ja omakohtaisesti hankittu tiedoista parasta. ' Piirrokset Seppo Leinonen SUOMEN LUONTO 1/ 85 44. Heimon nimikkoeläin näätä pinttelee yhden talviyön kuluessa hyvinkin parikymmentä kilometriä. Pikkunisäkkäät j~ niitä metsästelevät pedot vuhtyvät tällaisilla paikoilla. Toisaalta joskus voi jälkien päässä osua näädän päiväkololle tai kivelle, jonka päällä kettu torkuskelee . Jos ei syksyllä ole ollut t~rkkana, ".oi paljous tulla yllatyksenä msäkkäitä seuraavallekin. Ja onhan jäljen Jättäjäkin jossain edessäpäin. ojien pohjat sekä latojen seinustat pöheikköinen kannattaa koluta tarkkaan. Kun kotinurkkien asukkaat on kirjattu, voi ryhtyä katselemaan, mitä ne hämärässä metsässä oikein puuhailevat. Lajiston koostumus alkaa valjeta ahkeralle hiihtäjälle nopeasti, mutta lajimäärien arvi~imisessa on syytä olla varovamen. Jäljityshommissa on kaiken aikaa tarkkailtava etumaastoa niin pitkälle, kuin jälkijotosta on näkyvissä. Talvella niiden vierestä löytyvät jalanjäljet kertovat kenestä on kysymys, joten opiskelu on helpointa aloittaa tähän vuodenaikaan. jne. Silloin voi toivoa näkev_änsä paitsi näitä pikkuotuks1~ ~yös nii~en vihollisia: pöllöJä Ja moma petonisäkkäitä. Samoin niiden tarkkailua ja havainnointia voi harrastaa monin eri tavoin V_oi vain katsella ja nautti~ k1rpeästä pakkaspäivästä, voi ~~lvitellä lajistoa tai yhden laJm tekemisiä ja voipa keskitty~ Y_hte~n ainokaiseen yksilöönkm Ja tarkkailla sen liik~umisaluetta, kulkureittejä Jn~. Huonona mäyrävuonna saattaa päivä ketun tai näädän j~ljillä_ kulua ilman, että pääsisi todistamaan ainokaistakaan saalistusyritystä. vsk. Näiden merkkien lukeminen on ehkä vaikeampaa kuin itse kulkujälkien, mutta kyllä niihinkin selvyyden saa. tulevat tutuiksi. Esimerkiksi metsäjäniksen jäljillä pääsee nopeasti perille sen talvisista ravintokasveista. Syönnökset, tuoreet, hämähäkinseitittömät kolot, pienet polut papanoineen ja muu sellainen kertoo paljon vallitsevasta myyrätilanteesta. Aamusella se sitten tekee paluuperänsä ja asettuu makuulle vaikkapa lumisen kuusennäreen tyvelle. Jäljet kertovat jussin valppaudesta, se pysähtelee kuuntelem~an, nousee pystyyn paremmm kuullakseen ja pinkaisee pakolaukkaan heti jotain pelästyessään. Ne paljastavat usein esimerkiksi eläinten runsauden. Aina ei tietenkään tapahdu. Heikki Willamo .:::.. On hampaanjälkeä puunkyljessä kaivantoja karikkeessa sar: vien kelomapuita, mult~kekoja käytävänteon jäljiltä, papanakasoja jne. . Edellä mainitut esimerkit ovat vain murto-osa siitä luonnonkirjan luvusta, joka kertoo jäljistä. Harrastuksen edetessä alkaa jälkiä löytyä myös kesällä. Muitakin kuin jalanjälkiä Nisäkäsharrastajan silmä kehittyy pikku hiljaa etsimään merkkejä eläimistä ja hän huomaa olevansa sananmukaisesti niiden ympäröimänä. Samasta syystä on aina hiihdettävä jäljen sivulla, jotta voi palata tarkis~amaan jotain, joka mahdollisesti on jäänyt ~uomaamatta. Oravan käsittelemä käpy eroaa selvästi tikan tai metsämyyrän syömästä ja sarvienkelojaakin voi arvuutella jäljen sijaintikorkeuden perusteella. Tässä puuhassa kuluu rattoisasti talvipäivä jos toinenkin, ja eläinten tavat, oleskelupaikat, kulkureitit jne. Sen huomaa, kun sulan maan aikana alkaakin löytää elukoita maastosta ja osaa lähestyä niitä ilman että pelottaa ne pakosalle. Joku hirvitai valkohäntäpeuralauma voi pysytellä jatkuvasti hyvin suppealla alueella, kun taas näätäeläimet kiertävät koko ajan laajaa reviiriään. Aamun sarastaessa maastoon, ja kun mielenkiintoinen otus joskus löytyy, niin sitä seurailemaan . Monet pikkujyrsijöiden talvella tekemistä jäljistä paljastuvat vasta lumien sulettua. ;) I ~~, ~ --c:, 47. Näin huomaa mielenkiintoiset asiat jo etäänpää ja voi lähestyä paikkaa varoen sotkemasta kuvioita. Jälkeä pitkin hiihdellessä saa sitten mielikuvituksessaan nähdä, mitä yöllä on tapahtunut. Itse olen ottanut tavaksi vierailla alueilla retkeillessäni aina aluksi · kontata pienen kierroksen metsänreunassa. Kun lumen pinta kevätauringon painostamana alenee paljastuu myyrien valtav~ määrä. Tekemistä löytyy kyllä jokaiseen makuun. Peltomyyrä sukulaisineen viettää talven nietosten suojassa ja jos otuksia on paljon, ne voivat kaluta jokaikisen nuoren lehtipuun tyven kuorettomaksi. Jos karvakorvia on paljon, e1 merkkejä voi olla huomaamatta. Pian huomaa, että jänikset p~raisevat risun siististi poikki, kun taas hirvieläimet vain riipivät sen suihinsa
SUOMEN LUONTO 1/ 85 44. Kaiken päälle metsävaltio hakkaa vielä metsänsä niin, ettei eräkirjailija ehdi arki-iltoina kunnon maalintumetsiin, vaikka päästelisi tuhatta ja sataa. Hästbacka kertoo mm., että haahkakanta on kaksinkertaistunut 1970-Juvun alusta, ja nykyisin Itämerellä asustaa noin 0.6 milj. Tekstistä välittyy vankka asiantuntemus ja herkkyys. Tapio Heikkilän Poromerkintään lähdössä, Mikko Pölläsen raihnas hopeatäplä (kuten saman kuvaajan ratamosarpio ja varis), Mauri Peltosen urbaani kalalokki, Juha Suonpään siili, joitain mainitakseni. Sellaista ei tapahdu hänen kalatarinoissaankaan, eräkirjailija ei petä lukijaansa. Viimeisimmässä kirjassaan (Kolme latua korpeen) hän toivoo vanhan pyyntimiehen suulla lukijalta viisautta ymmärtää menetetyn maailman elinehtoja. Antti Karlin Luonto rikas, kuvat köyhiä Vuoden luontokuvat 84 Suomen luonnonvalokuvaajat ry. Skaala on laaja linnuista kaloihin, · mutta pääosassa ovat kuitenkin linnut. Vaikka kirja on tarinakokoelma, sieltä löytyy myös uutta tietoa. Ernst Hemingwayn Vanhus ja meri on aiheeltaan ja kysymyksenasetteluiltaan ''puhdas" erätarina, niinkuin ovat hänen lukuisat muutkin novellinsa. Weilin ja Göös Olen pari kertaa aikaisemmin lyönyt lyttyyn Vuoden luonnonkuvat -vuosikirjan. Kovin ohueksi olisi vuosikirja tietysti jäänyt. Hiljattain Hannu Hautala asetti luonnonvalokuvauksemme riman uusiin ennätyslukemiin kirjallaan Kuukkelimaa. Kun eräkirjailija ampuu nelikiloisen metson, hän ei kirjoita saaneensa viisikiloista, ei edes neljän ja puolen kilon metsoa. Huonotapaiset erämiehet saavat satikutia. Onnittelut Kuusamoon! Jorma Laurila Eräkirjoista, pyytömiehistä _ Eero Murtomäki: Pyyntimiehiä, novelleja. Rissasen tarinat näyttävät, mitä eräkirjallisuus voisi olla. Vaikka Rissanen on nykyisistä eräkirjailfjoista tuotteliain, valtalehden kulttuuritoimittaja ei ole kuullut hänen nimeään; se on vahinko. Hästbackan kirja kertoo erityisesti Vaasan saaristosta ja rannikosta. Eräkirjailijan yhteiskuntakritiikki kohdistuu metsähallitukseen. Eräkirjailija on opettaja, toimittaja tai metsäammattimies, nykyään harvemmin upseeri paitsi tietenkin reservin upseeri . Viikonloppuina eräkirjailija irrottautuu kodin ja viran huolista, huristelee yksin tai kavereineen jahtimaille ja palaa sunnuntai-iltana. Surkeimman eräkirjan tekijä julkaisee vuoden päästä samantasoisen kyhäelmän, kirjakaupassa se näyttää hyvää harrastusviihdettä edustavan toisen eräkirjan kaltaiselta. Eräkirjojen tulvassa . haahkaa, näistä puolet pesii Suomen rannikolla. Kirjan tarinat rakentuvat jonkin eläimen tai asian ympärille. Ruotsalaisen tutkimuksen perusteella naapurimaassa noin 60 11/o metsäbanhista on haavoittuneita metsästyskauden lopussa. Pyrkimättä olemaan mikään luonnonvalokuvauksen Jukka Kajava, ei nytkään ole ruusu48 KIRJOJA kimppuun aihetta. On joukossa joitain poikkeuksiakin, kuten ennenkin. Mutta Hemingwayta ei pidetä eräkirjailijana; hän käytti näkemäänsä ja kokemaansa materiaalina ja kirjoitti juttunsa omasta päästään. vsk .. Pyytäjä on vasta-tusten elämän ja kuoleman traagisimpien kysymysten kanssa. Purojen varrella kaloja vaanivat monet linnut, erityisesti lokit ja varis, mutta myös ihminen . Eräkirjailijat ovat niin erikoistuneita, että pystykorvamiehellä, hirvimiehellä tai tammukannarraajalla on jo nimikkokirjailijansa. Puolimiljoonaa lukutaitoista suomalaista metsäja kalamiestä muodostavat pysyvän menekin eräkirjoille. Eräkirjojen joukossa on vakituisesti niin huonoja, ettei niitä jaksa lukea kukaan, ei edes siihen palkattu kustannustoirnittaja. J.os ajattelemme novellin muotoa, eränkäyntitilanne pelkistää maailmasta yhteiskunnallisia ja psykologisia asetelmia, se Juo ihmisen ja luonnon välille aidon jännitteen, joka puuttuu pelkästä Juonnonkuvauksesta. Metsästykseenkin Hästbacka ottaa kantaa. Kustantajiltaan isänpäiviksi ja joulumarkkinoille ilmaantuvat eräkirjat sijoitetaan kirjakaupassa omaksi ryhmäkseen. Apurahanjakaja ja kulttuuripalstan toimittaja eivät noteeraa eräkirjoja niin kauan, kun ne eivät tarjoa yhtään mitään sille, joka ei harrasta metsästystä ja kalastusta. Hämmentävä ''Pyyntimiehiä'' Eero Murtomäki tunnetaan luonnonaiheitten; valon, lintujen, metsän, suon, saariston ja Lapin valokuvaajana, jolta on · ilmestynyt puolen tusinaa valokuvateosta. Tämän perusteella kirjoittaja olettaa, että nykyisin jokainen täysikasvuinen hanhi saa hauJeja kehoonsa elämänsä aikana. Se joka lukee sivukaupalla pohdintaa kuuskuustoistaisen tai kolmenollakasin paremmuudesta lintupyssynä, on jo ennestään sisällä asioissa. Hästbacka on aktiivinen ympäristönsuojelija, joka osaa taidon puhua luonnon puolesta. Hänen kirjojaan lukevat mielellään myös luonnonystävät, jotka itse eivät metsästä. Mielenkiintoinen tapahtuma on kalojen kevätkutu, jolloin erityisesti hauki, ahven ja särki nousevat pikkupuroihin huhtikuun puolivälistä toukokuun loppuun. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että luonnonkuvaajat julkaisevat vuosikirjaansa ja että se käy vieläpä hyvin kaupaksi . Se myy ahneelle turistille jäniksenkaatoluvan eräkirjailijan kotipitäjän valtionmetsiin, kesälomallaan eräkirjailijan on pulitettava huikea lupamaksu virvelöinnistä yläLapin rautujärvillä, vaikka lappalaiset ryöväävät niitä melkein ilmaiseksi. Voisiko kaunein novelli, maailmankirjallisuuden mestariteos olla eränovelli. Olenhan itsekin jäsen. WSOY 1984. Ken on kokenut, on samaa mieltä. Huomattavan pitkästä urasta ja laajasta tuotannosta huolimatta häntä ei yleensä lueta "tunnetuimpien kotimaisten luonnonkuvaajien" joukkoon, usein tuntuu, ettei häntä ole olemassa. Eräkirjojen sisältö on niiden tasoa yhtenäisempi. Eräkirjan ulkoasu on dekkareita ja kioskikirjoja arvokkaampi, "paremman kaunokirjallisuuden" kaltainen. Eränkäynti , riistan ja kalan pyytäminen, mahdollistaa aiheena käsitellä joitain ihmiselämän olennaisia perusehtoja, jotka koskettavat jokaista: Ihmisen ja muiden elollisten suhdetta; elämän arvoa ja tappamisen oikeutta; sitä, millaisen ympäristön ja elämäntavan me haluamme . Parhaita hetkiä kirjoittajan mielestä ovat aurinkoiset kevätpäivät, jolloin haahkojen mourunta täyttää ilman yötä päivää. Rissanen kuvaa miehiä, joskus naisiakin, jotka ampuvat pienoiskiväärillä riekkoja myydäkseen, jotka kuristavat kettuja jalkarautoihin, joiden isät ja mummot ovat siepanneet teeriä haaveilla yökiepistä tervassoihtujen valossa. Teen sen taas. Vuosikirjan kaikkiaan noin viidestäkymmenestä kuvasta olisi mielestäni painotal9on ollut asiaa parillakymmenellä. Eräkirjat ovat kirjaviihteen lajityyppi niinkuin länkkärit, sotakirjat ja lääkärisarjat. Rissasen novellituotanto peilaa maaseudun kyläyhteisön elämää ja riutumista; hänen novelleissaan nykyinen maalintukato, metsojen häviäminen, tuntuu symboloivan jotain siitä maailmasta, jossa hänen sydämensä on kiinni. 151 s. Maailman kivisin paikka Hans Hästbacka: Mitt i stenriket Lilla Miljöförlaget. Eräkirjan ostaja tekee valintansa niin sattumalta, ettei laadulla ole mitään vaikutusta myyntiin. Jos luonto olisi näin tylsä, en retkeilisi. 1984 Hans Hästbacka on koonnut yksiin kansiin parhaat Juontotarinansa. -Eräkirjailija Veikko Rissasella on laajempi viiteryhmä lukijakuntana. Metsässä eräkirjailija noudattaa tapoja ja sääntöjä, hänellä on kunnon kamppeet, pyssyt ja koirat. Eräkirja ei kerro maailmasta, vaan eräharrastuksen maailmasta. Erilaisia eräkirjoja Eräkirjailijat purnaavat, etteivät he saa yleistä ja julkista arvostusta. Eräkirja ostetaan lahjaksi, ei junamatkalle. Kuvallisesti ja sisällöllisesti sato on yhtä mielenkiinnotonta kuin ennenkin: samat aiheet, sama toteutus, sama patsasmainen perinteellisyys . Tosiasiaksi kuitenkin jää, että luonnonkuvauksen huippukuvat löytyvät muualta kuin tämän kirjan lehdiltä
Vaikka luonnonkuvateoksilla on tätä nykyä vakituinen, joskin erämiehiä vähälukuisempi, kuluttajakuntansa, Murtomäen kirjat eivät ole myyntimenestyksiä. Pyyntimiehissä moni eränkäynnin sovinnainen arvo heittää häränpyllyä. 2. Täällä Trudeslundissa istumme kaikki kolme klo 18 valmiiseen ruokapöytään. Eränkäynti on pian heillekin pakoa "arjen epätodellisuudesta elämän sunnuntaiseen todellisuuteen". Töiden tulo kotiin kirittää niinikään yhteisasumista. Muutenkin suomalaisessa suunnittelussa lähdetään korkeintaan vapaa-ajan yhteisharrastuksista yhteistiloissa. Tosin se voi johtua kateudestakin: Apurahojen jakajat ovat hellineet Murtomäkeä. Jorma Luhta Asumme yhteisöissä! Tarja Cronberg ja Kirsti Vepsä: Asumisen uusi suunta. "Etelän laki" ei saa kunnioitusta, koska yöhongan kaatajaa sakotetaan, vaikka kokonaisen maailman parturoiminen, erämaiden entisen vapauden hävitys, palkitaan . Lähtiessäni matkoille on aina apua tarjolla eikä minun enää tarvitse olla huolissani siitä, miten he pärjäävät poissaollessani. Toimivat asuinalueet, joilla asukkaat puuhaavat vapaa-ajan ja vaikkapa lastenhoidon merkeissä. Omaa aikaa ei jäänyt juuri lainkaan. Asuinyhteisöt, joiden lähtökohta on perhekeskeinen, yhteisruokailuja, pesuloita jne, mutta myös yksityiset asunnot ja varusteet. SUOMEN LUONTO 1/ 85 44 . Meillä ei olla yhtä pitkällä yhteisöllisyydessä kuin muissa Pohjoismaissa. Minun ei tarvitse kiirehtiä kotiin, tiedän että lapset ovat turvallisessa ympäristössä, tyttäreni Katja yhteistiloissa iltapäivähoidossa ja poikani muiden nuorten kanssa. Mutta vaikeuksistakin puhutaan. Tietenkin esittelevässä kirjassa myönteiset asiat korostuvat. Mitä sitten voidaan tehdä epäoikeudenmukaisten säädösten korjaamiseksi. Osittain se perustuu myös heidän omiin asumiskokeiluihinsa, mm . Asioita pohdiskelevassa luonnonystävässä, ampui tämä pyssyllä tahi ei, Pyyntimiehiä herättää uusia ja hämmentäviä ajatuksia. Trudeslundissa asuva Henrik, kahden lapsen yksinhuoltajaisä toteaa: Olen asunut 2 vuotta lasteni kanssa yksin tavallisella esikaupunkialueella. Vai siellä missä ydinperheeni, missä vanhempani, ystäväni, naapurini, juureni. Syitä tuskin kannattaa etsiä suomalaisesta kansanluonteesta, sillä siellä missä yhteistoimintaa on virinnyt tai viritelty, se on saanut kannatusta. Jos jossain hänen kirjassaan ei kaikki onnistu kohdalleen yhtä hyvin kuin toisissa, luonnonvalokuvaajien arvovalta räyskyttää siitä onnellisen vahingoniloisena tässä lehdessä. Hän ei ole kuunnellut neuvoja siitä miten ja mistä luonnonkuvat pitää ottaa. ' Esimerkiksi uusi energiansäästöteknologia voi olla sen verran vaivalloista ja aikaavievää, että sitä hoitelisi mielellään yhdessä naapurien kanssa. Ei ole muuta ratkaisua kuin luopuminen metsien riistosta, ja siinäkin on jo edetty peruuttamattomuuteen. kuvista osa on tekijöiden ottamia. Tällä kirjalla Murtomäki asettuu ulkopuoliseksi myös suhteessa kotomaan eräkirjailijakaartiin. Murtomäki on valinnut jo varhain oman tapansa ilmaista valokuvilla kirjasta toiseen pysyvän sanottavansa. Metsä-Lapin miehet turvautuvat ulkopuolisen silmissä melkein huvittavuuteen saakka nykypäivän koneisiinsa, veneessä, kelkassa, sahassaan, oli tästä sitten hyötyä tai ei. Likellä työpaikkaani, vai · onko työni kotonani. Pyyntimiehien tapahtumapaikkana on tämän päivän melkein tykkänään hakattu Itä-Lappi, rajanpinta Kiertämäpäältä Rouoivalle, Lokan allas ja sen takaiset maat. Asuinyhteisöissä eläjien puhe peilautuu Mirjan todellisuuteen. Kotini on siellä missä näyttöpäätteeni. Tämänkaltaisen itsenäisyyden hintana on ulkopuolisuus. Yhteisöasumisen historiasta on mielenkiintoinen luku Valkoisen rouvan kuolemasta. Vasta alkuperäisessä metsässä vanhat taidot leimahtavat esiin niin, että laavuleirin pystytys on kuin seuraisi taiteellista esitystä. Ei mitään. Jos asumisasiat vähänkään mietityttävät, kannattaa tarttua Asumisen uuteen suuntaan. Salametsästäjät eivät ole korven köyhiä, todellisessa salametsästy ksessä ei ole mitään romantiikkaa. Alkulehdillä lähiöäiti ja virkanainen Mirja pohtii junanpenkillä elämän piiriään koti-päiväkoti-asema-työpaikka-kauppa-ja-taas-takaisin ulottuvuudella. vsk . Suomen kokeiluista kerrotaan mm. Kirja esittelee pohjoismaisia asuinyhteisöjä ennen ja nyt. Eihän siitäkään mitään tule, että tämän päivän tieverkon ja konekulttuurin, hyvien pyssyjen ja teknisen ylivoiman maailmassa vanha pyytömiesten moraali luvallistettaisiin . Kirja vertailee elämisen arkea ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Meillä ei sallita mitään asukkaiden aloitteita alueen ja asuntojen rakenteista, edes sitten kun rahat ovat pankin tiskillä. Asuntosuunnittelu määrää pitkälti myös tulevan elämämme puitteet. Välillä napataan fasaani Helsingin puistosta. Vanha salametsästyksen teema asettuu hiukan samaan tapaan kuin Markku Lehmuskallion elokuvassa "Korpinpolska" . Joka päivä minun piti kiirehtiä töistä kotiin mahdollisimman nopeasti, hakea lapset tarhasta, käydä kaupassa, laittaa ruoka, tiskata ja hoitaa vielä lapset. Murtomäki hakee pyynnin moraalista oikeutta metsältä, luonnolta, ei yhteiskunnan pykälistä ja papereista. Sellaisissa yhteistoiminta naapureiden kesken jää vähäiseksi, ehkä kokonaan kommunikaatiovälineiden varaan. Mikäli työn takia jouduin matkustamaan oli tilanne aina katastrofaalinen. KIRJOJA Siinä missä Veikko Rissasen pyytäjät harjoittavat unohtuvia ja etelän jahtikulttuurin vähättelemiä tai halveksimia metsästysmuotoja, Murtomäen pyytömiehet kertakaikkisesti rikkovat metsästyslakia. Pyytäjän taidot eivät ole vielä rapistuneet, mutta uusi aika ja maailma ei suo niille tilaa. Suurperhe tai asuinkollektiivi, jossa iso osa elämästä on yhteistä mutta jokaisella myös yksityistilansa. Kun Rissasen kuvaamat vanhat miehet ovat ehjiä ja kokonaisia, Murtomäen pyyntimiehet ovat samalla tavoin rikkinäisiä kuin nykyi~et pyyntimaansa. Kertojaminä on milloin Vuotson Saamelainen, milloin Savukosken poromies, milloin etelän kieltä puhuva tarkkailija ja pyytökumppani. Näitä mahdollisuuksia pohtii Asumisen uusi suunta. Koska Murtomäki on rehellinen itselleen ja lajilleen, minulla on sellainen mielikuva, että luonnonkuvaajapiirit pitävät häntä jotenkin sopimattomana, epäluotettavana. Kuten Lehmuskallion Korpinpolskassa salametsästäjää näytellyt Pertti Kalinainen itse kirjoitti tässä lehdessä (5/ 84), nykyajan salametsästäjät käyttävät parhaita aseita ja autoja. Marjukka Kulmanen 49. Vanhempani asuvat 200 kilometrin päässä · ja jouduin aina pyytämään heitä apuun. Se on suunnittelijoiden arkkitehdin ja sosiologin kokoama. Mikonmäestä, Tanhuniitystä, Puistolan Rauhamäestä ja Lapin tilasta Kiskossa. Jos turkkilainen perhe onnistuu yön pimeydessä pykäämään asumuksen kenen tahansa maalle, hän saa pitää sen. Asuminen on aina sosiaalista, vaikka kuinka rajoittunutta. Eristyäkö vai liittyäkö muihin. 3. Pyytömiehiä sisältää kokonaisen kimpun tietoisesti lukijaa hämmentäviä teemoja ja kysymyksenasetteluita. Kun on lukenut muiden Pohjoismaiden kokemuksista, tarttuu todella innokkaasti viimeisiin lukuihin suomalaisista kokeiluista. Kuten Veikko Rissanenkin Kolmessa ladussaan, Murtomäki luo kirjallisen ilmaisun sellaiselle tietoisuudelle ja luonnontunteelle, jota · jälkipolvet eivät kohtaa muualta kuin kirjoista. Työyhteisöt, joilla asumisen ohella on tuotantotehtäviä. Tammi 1983, 158 sivua. Loppulehdillä Mirja tuskin poistuu kotoaan näyttöpäätteen ääreltä. Grynderit ja arkkitehdit sanelevat puitteet, me maksamme ja tyydymme valtaan seinien sisäpuolella. Jos en itse ehdi kotiin kuudeksi, tiedän että he saavat ruokaa ja joku toinen aikuisista huolehtii heistä. Tulevaisuuden maalarit, mm. (Viidettä tyyppiä olisi lähinnä nykyisten ydinperheiden yksityisyys, jossa perheenjäsenillä ei välttämättä ole muuta omaa rauhaa kuin vetäytyminen vessaan.) Kustakin asumistavasta kirja esittelee esimerkin, pari. Heidän ongelmanaan ja sisäisen hämmennyksensä aiheena on sopeutuminen hakkuiden, tieverkon ja altaiden mullistamiin olosuhteisiin. Yhteisöllisyyttä on monenasteista, tekijät erottavat siinä neljä tasoa: 1. Siitä löytyy monta hyvää syytä luopua liiasta yksityisyydestä. 4. Eero Paloheimo musta-valkomaailmassaan piirtää pienehköjä koteja
While heartening news of recent migrations by LUONNONSUOJELUKESKUKSET Varsinais-Suomen Luonnonsuojelukeskus Läntinen Rantakatu 21 20100 Turku 10, puh. Osoitteenmuutokset kirjallisesti. Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tili 608 21-1 Tilaushinnat 1985 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 120 mk, Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 95 mk, muihin maihin 130 mk Irtonumero 18 mk ISSN 0356-0678 Värierottelut Oy Lito-Scan Ab Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 puh. Reproductive disturbances are not the Baltic seals' only problem : they are suffering from other diseases, 100. (90) 17 358 Pertti Siilahti, piirisihteeri Finnish seals into new areas in the Gulf of Finland, the Southwestern Archipelago, and the Åland islands has been coming in, details are being received, however, of disappearances from former haunts in Sweden. Address: Pl 169, 00151 Helsinki, Finland. The meeting recommended bringing in full protection for the grey seal. With their splendid rapids, these represent some of the finest river scenery in Finland and hence constitute a sound reason for preserving IGtkanniemi . Published by the Finnish Association for Nature Protection. -85 Toimitusneuvosto Anne Brax, Veli-Risto Cajander, Olli Järvinen, Antti Karlin, Ulla Kokko, Helge Rontu Ilmoitusmyynti Exomark Hietalahdenkatu 8 A 21 00180 Helsinki puhelin 90-646 300 (Kaisu Anttila) 90-641 963 Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. (90) 115 715 klo 9-13 Anne Brax, piirisihteeri Saimaan Luonnonsuojelukeskus Linnoitus Rak 18 53900 Lappeenranta 90 puh. (90) 176 633 Liisa Leskinen, opintosihteeri SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. (981) 15 828 Kimmo Kaakinen, piirisihteeri Pirkanmaan Luonnonsuojelukeskus Itsenäisyydenkatu 1 33100 Tampere 10 puh . There was an attempt at obtaining protection for Kitkanniemi more than half a century ago . Now the Finnish Association for Nature Protection is demanding an immediate extension of the Oulanka National Park to include Kitkanniemi, a move which would increase the value of the park even further. Many of the species favoured by the shredding of the forest are those which are already very common and which demand very little from their environment. (90) 655 377 Tuula Honkanen, piirisihteeri Kymenlaakson Luonnonsuojelukeskus Keskuskatu 9 48100 Kotka puh. SU0MENLLJONTO Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 0015_0 Helsinki 15 puhelin 90-642 881 Päätoimittaja Tapio Lindholm foimitussihteeri Kaarina Miettinen Toimittaja Jorma Laurila Taittaja Markku Tanttu Seuraava numero ilmestyy 22. Recent developments have been characterised by the spitting up of privately owned forests into increasingly smaller Lapin Luonnonsuojelukeskus Honkatie 7, 28120 Kemijärvi 2 puh. An urgent need is also apparent, however, for studying the changes taking place in forest birdlife, as the latter can tel1 us much about the state of the forest and about the condition of our environment. (952) 11 759 Pirjo Taimisto, piirisihteeri OK-OPINTOKESKUS Mariankatu 12 00170 Helsinki 17 puh. (90) 642 881/säätiön asiamies strips. (921) 19 909 Jaana Gustafsson, toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Luonnonsuojelukeskus Kajaaninkatu 13 90100 Oulu 10 puh. 2. In fact , from the conservation angle the situation is precisely the reverse. by Eero Kaakinen, Kari Kukko-Oja and Tauno Ulvinen pages 22-25 In the commune of Kuusamo, which flanks the Finnish-Soviet border, lies a unique wilderness known as IGtkanniemi, currently threatened with destruction. Those with poor reproductive capabilities give birth to only a single pup each year. Kitkanniemi to join national park. IGtkanniemi ' s unique floral composition is the result of an unusually limerich soi! combined with terrain offering a wide variety of different growing places. 11 A 17 00150 Helsinki puh. (90) 642 881 Maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.15, kesäkuukausina klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Ismo Tuormaa, tiedotussihteeri Kyllikki Jokela, taloussihteeri Hannu Penttilä, toimistopäällikkö Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Terho Poutanen, järjestösihteeri Outi Pärnänen, julkaisusihteeri 50 Summaries of the Main Articles Translated by Leigh Plester Suomen Luon°to (Nature .of Finland) 1/1985. (90) 406 262 Postimyyntiä koko maahan Luonnonsuojelukeskukset Turussa, Oulussa, Tampereella, Lappeenrannassa, Kemijärvellä ja Helsingissä LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (Puheenjohtaja), 90-191 2010 Pentti Forsten, 939-371 33 Kaj Granberg, 941-262 096 . While many birds indeed favour the edges of forests (in South Finland, e.g . The general opinion was that the Baltic seal is extremely endangered, even though favourable changes have been taking place in the Baltic marine environment . In northern Finland the lasi few years have brought a dramatic decline in the number of such birds as the three-toed woodpecker, Siberian jay, Siberian tit, and crested tit. Shrinking forests are squeezing out nesting birds by Markku Vickholm and Pekka Helle pages 18-21 Changes occurring in Finnish forests are nowadays being closely monitored. Marianne Hemgflrd, Galtby skola, 21710 Korpo Timo Hokkanen, 973-28 311 Tapani Hyytinen, %8-15 090 Raimo Kantola, 986-71 569 Ilpo Kuronen, 90-367 713 Tapio Lahti, 931-615 718 Hannu Luotonen, 981-221 916 Tarmo Niemenmaa, 36200 Suntinmäki Pentti Rauhala, 980-610 70 Vesa Tanskanen, 953-25 096 SUOMEN LUONTO 1/85 44. Future of Baltic seals still hanging in balance by Eero Helle pages 30-32 Finland's summer grey seal stocks have markedly improved recently. This can be explained as resulting from shifts taking place in the main concentrations within the range. Sound biological reasons exist for fearing that the future of Baltic seals is still hanging wery much in the balance: a recovery in their populations could even now be a slow process since a large proportion (if not the majority) of Baltic seal females, owing to uterine complaints, are sterile and will probably remain so for the rest of their lives. IGtkanniemi lies in the crook of two major unspoilt rivers, the Oulankajoki and IGtkajoki . For those birds requiring large unbroken tracts of forestland this change is catastrophic. New incursions have occurred on to previously vacated islets, while population numbers have been steadily rising in the major strongholds of the species. The borders between forests and clear-felled areas and between plantations of different age classes have increased in size severalfold over the last decades. SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki 10 puh. The district was freed of ice early on after the Ice Age. vsk.. There is also an urgent need for increasing the funds available for research . the willow warbler, garden warbler, and chaffinch), and while the total bird population is generally larger along the margins than inside the forest, this splitting up of the forests is by no means an entirely favourable development from the avian viewpoint. Migrations are affected by, for instance, the situation respecting ice, food, sea traffic, and summer houses. Today the IGtkanniemi flora is a unique combination of northern, eastern, and southern species which arrived in the area at different times. The "Bear's Trail" hiking route is a weU-known Finnish beauty spot. According to tree censuses, Finnish timber production has reached an alltime high, but the amount of old primaeval forests has drastically declined. Lasi summer at Savonlinna a meeting took place of seal experts from the countries fronting on to the Baltic. For example, they have circulatory, digestion, and secretory, problems, as well as pathological conditions of the skin and claws. The peninsula's brooks, fens, primaeval forests, and small lakes also represent north-eastern Finlan(j at its most beautiful. (992) 21 702 klo 9-13 Pirkko Hyvönen, piirisihteeri Uudenmaan Luonnonsuojelukeskus Perämiehenk
invalmistajan r .;,::'/.;:· 1/\lMI ST 01 0·· MBERG ;lit "-IJ ~
Tilaa tämän lehden välissä olevalla tilauskortilla tai puh. Suomen Luonto on luonnonsuojelijan tärkein lehti. 90642 881. •• p•~ SUOMEf\ LÄHELlA51 Uskotko todella tulevasi toimeen ilman Suomen Luontoa. Tänä vuonna luonnonsuojelijat viettävät Luonto lähelläsi -teemavuotta, ja Suomen Luontokin kiinnittää erityistä huomiota lähiympäristön luontoasioihin. Eikä lehti ole edes hinnalla pilattu! Jos olet Luonnonsuojeluliiton jäsen saat kahdeksan värikästä numeroa 95 markalla, eikä se muillekaan maksa kuin 120 markkaa. z w z < ~ ~ z Q u::; 1