Suomen Luonto 1/1987 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SUOMEN 1 • 1987 Kotihiiren menestystarina Vuoden puu on rauduskoivu Kanahaukka yhä lainsuojaton Vesihallinto 'hakoteillä
Itse tunturimittari on mitättömän näköinen vaalea, harmaankirjava perhonen, joka lentää myöhään syksyllä. Sivun kuvittajana jatkaa Jari Kostet. Naaras munii koivujen oksiin, ja munat talvehtivat siis lumen yläpuolella. Laaksojen koivikoissa ei yleensä edes ollut toukkia, mutta ylärinteillä koivikot syötiin paljaiksi. Puut selvinnevät suhteellisen vähin vaurioin, ja kesästä tullee niiden kannalta hyvä: tuholaisia on niukasti. Tällä kertaa tuho vain oli poikkeuksellisen laaja ja ensi kertaa meillä sitä tutkittiin tarkoin. vsk.. Ne sietävätkin melkoista pakkasta, mutta pitkäaikaiset yli kolmenkymmenen asteen pakkaset ovat jo liikaa munille. Kirkkaina tyyninä sääjaksoina kylmä ilma valuu laaksoon, jonne syntyy "kylmän ilman järvi". Tämän vuoden numeroissa Seppo Vuokko kirjoittaa kakkossivulla eläinten ja kasvien välisistä vuorovaikutuksista ja riippuvuuksista. Kesinä 1965 ja 1966 laajoilla alueilla Inarissa ja Utsjoella koivut kuhisivat tunturimittarin toukkia. Osansa mittarikannan romahtamiseen voi olla taudeilla, nälkiintymisellä ja sääoloillakin. Tapahtuma ei ollut ainutkertainen, vaan keskimaarm noin kymmenen vuoden välein jossakin päin kalottialuetta on tunturimittarin toukkien massaesiintyminen. Rinnemetsät ovat siis tunturimittarille "lämpimiä'' talvehtimispaikkoja! Tämän vuodenvaihteen ankara pakkaskausi todennäköisesti surmaa hyvin suuren osan talvehtivista hyönteisistä, varsinkin kun lumipeite on ollut suuressa osassa maata poikkeuksellisen ohut. Suurin osa tuhoalueesta toipui, mutta noin 500 km 2 entistä tunturikoivikkoa muuttui avoimeksi paljakaksi. 2 Tunturin ekosysteemi on melko yksinkertainen, lajeja on vähän ja ehkä juuri siksi jokin laji runsastuu ajoittain sunnattomasti, romahtaakseen taas aikanaan tavanomaiseen rooliinsa yhtenä ekosysteemin vähäväkisistä. Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Laakson pohjalla saattaa olla kaksikymmentäkin astetta kylmempää kuin ylhäällä rinteellä: kun tunturissa on kohtuulliset -20, laaksossa voi olla jo huikeat -40. Ystävänä pakkanen. Tunnettuja esimerkkejä ovat sopulivuodet, mutta monilla muillakin eläimillä, jopa kasveillakin, on oma rytminsä. Tunturimittarin toukkien esiintymisessä oli selviä alueellisia eroja ja tuhoalueen raja terveenä säilyneeseen koivikkoon saattoi olla jyrkkäkin. Vihreät mittarimadot söivät molempina kesinä koivut lehdettömiksi tuhansien neliökilometrien alalta. Tunturimittarin loiset ja muut "viholliset" lisääntyivät nopeasti, ja jo kesällä 1967 tunturimittarin toukkia oli tavanomaisen niukasti
...... Erityiseen pulaan luonto joutuu, kun metsänparannustoimintaa harjoitetaan heikoissa kohteissa lähinnä työvoimapoliittisista syistä. Jos sekin on alisteista muille tavoitteille, ei se paljoa merkitse. Tapio Lindholm 3. 9 Seppo Vuo/anto: Vesija ympäristöhallinto hakoteillä ....... Etenkin metsänparannuslaki tähtää voimallisesti puuntuotannon lisäämiseen. Pystypuiden karsinnan säätäminen metsänparannustoiminnaksi on kuitenkin osoitus siitä, että viljelymetsätalouden virheitä aiotaan vastaisuudessakin korjailla paikkailemalla. Tämä linja on uusien metsälakien myötä vahvistunut. 38 Kirjoja ...... vsk. SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Tämän vuoksi lakia täydentävillä asetuksilla ja ohjeilla tulisi sitäkin paremmin estää metsään ja muihin ekosysteemeihin kohdistuvat haittavaikutukset. 46 Luontoilta ...................... Kulotuksen pääseminen metsänparannusvaroin tuettavaksi toiminnaksi on katsottava myös esimerkiksi siitä, että luonto on antanut lainvalmistelijoille ekologisia oppitunteja. Metsäluontomme yksipuolistuminen tulee siis jatkumaan. moninaiskäyttö. Pikkutunneilla juuri ennen joulua eduskunta sai hyväksytyksi pitkällisten synnytystuskien jälkeen uudet metsälait, eli uuden lain metsähallinnosta, lain keskusmetsälautakunnista ja metsälautakunnista sekä uuden metsänparannuslain. Laissa on kuitenkin unohdettu erilaisten metsänparannustoimien kokonaisekologiset vaikutukset, ympäristövaikutukset ja vaikutukset luonnon moninaisuuteen. Valtion metsien hoidossa olisikin selkeästi korostettava luonnonja ympäristönsuojelua. Tasokkaalla ja kriittisellä metsäkeskustelulla voidaan metsäluontoa kuitenkin vielä auttaa. ............ .. 26 Esko Joutsamo: Kestävä kehitys onko se mahdollista. Luonnonsuojelullisesti nämä lait ovat keskeisiä, sillä niillä vaikutetaan suoraan metsäluontoon. 10 Ritva Kupari: Susiko paha. .. 22 Juha Taskinen: Ilves sikalan nurkalla .................... Sama koskee lakiin tullutta mainintaa luonnonja ympäristönsuojelun huomioimisesta. .. ............... Tämä on positiivista, ellei se jää työvoimapolitiikan varjoon. ....................... SUOMEN SISÄLTÖ Kotimaasta. Metsien kasvatus ja hoito on pitkäjänteistä puuhaa, jossa ilman ekologisesti kestäviä menetelmiä ei voida myöskään saada jatkuvaa taloudellista tuotosta. 33 Mielipiteitä, keskustelua .. Laissa metsähallinnosta korostetaan liiketaloudellisesti edullista toimintaa, mutta puuntuotannon lisäksi edellytetään otettavaksi huomioon metsän muut käyttömuodot, so. 14 Terho Poutanen: Kanahaukkamme on yhä lainsuojaton ......................... ...... ............. .. 46 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta..... Se ei kuulu pelkästään suojelualueiden rajojen sisälle. ........ Virheitä ei kuitenkaan suoranaisesti myönnetä. 30 Auli Kilpeläinen: Kierrätyksen tulevaisuus: Laitostua tai luontaistua .... Laeissa on osin osattu ottaa huomioon ne laajamittaiset metsäekologiset virheet, jotka on tehty Lapin ja vedenjakajaseutujen metsien uudistamisessa ja soiden metsäojituksissa. 44 Summaries of the Main Articles ........... Kuitenkin juuri lainsäätäjän olisi pitänyt ottaa huomioon, että on metsän liiallista yksinkertaistamista käsitellä sitä vain puuvarastona. ..... ........ .. .... Näin metsänhoidon tulee jo laeista lähtien perustua kestävyyden periaatteelle. 12 Hannu Niklander: Kun maisema tukehtuu .. Luonnonsuojelullisesti uudet metsälait ovat ristiriitaiset. Hyvääkin niiden avulla voidaan tehdä, mutta ne antavat tietä myös metsäluonnon arveluttavalle yksipuolistumiselle. ...... Lait liittyvät Metsä-2000 ohjelman nimellä kulkevaan laajaan puuntuotannon modernisointiin ja voimaperäistämiseen. 47 Kannen kotihiiren kuvasi Heikki Willamo. ............ .... Käytännössä kestävyys on metsähoidossa kohdennettu vain yhtä tarkoitusta varten: puuntuoton maksimointiin. vuosikerta lrtonumero 25 mk Paraneeko metsä uusilla metsälaeilla. .. ....... .................. Tsingis Aitmatovin Mestauslava-romaanin esittely ................... Tuotosta ei tule ja luonto kärsii. ...... 15 Tapio Lindholm: Vuoden puu on rauduskoivu .......... ................. 4 Rauno Ruuhijärvi: Voittoisa koskisota. Luonnonystävän aikakauslehti 1 • 1987 46. ........ 18 Heikki Willamo: Kotihiiri pärjää aina .............
Vesivoiman omistajille ja haltijoille maksetaan lain mukaan vesivoiman luonnonmukaisen nimellistehon mukaan laskettu täysi korvaus vesivoiman käytön estymisestä sekä korvataan määrätyin edellytyksin suunnitteluym. .: 5 C C :5 Koskiensuojelulain kivinen taival eduskunnassa Eduskunta hyväksyi joulukuun 19. Ensimmäinen pato koskiensuojelulain tielle kasattiin lain säätämisjärjestyksestä. päivänä 1986 lopullisessa kolmannessa käsittelyssä koskiensuojelulain . Lailla kielletään voimalaitoksen rakentaminen 53 vesistöön tai vesistön osaan, joissa on yhteensä viitisensataa koskea. Näytelmän mottona oli: "Uusi päivä uudet temput", pääja sivuroolien esittäjiä oli kymmenittäin eikä käsikirjoituksen etenemisestä ollut välillä kellään tarkkaa tietoa. Näytelmä huipentuu Koskinäytelmän huipentuma esitettiin eduskunnan suuressa salissa kymmenen joulukuun kaamospäivän aikana. Lakija talousvaliokunnassa keskeiseksi kiistakysymykseksi korvausten ja säätämisjärjestyksen ohella nousi odotetusti Iijoen keskijuoksun suojelu ja siihen kytkeytyvä Kollajan allashanke. Valmiiksi asia ei kevätkaudella kuitenkaan tullut. teollisuus alkoi vaatia koko jäljellä olevan vesivoiman käyttöä uudelleen tarkasteltavaksi, ja kun vaalien läheisyys näkyi jo heti alkusyksystä eduskunnan työskentelyssä, oli näyttämö tuleville tapahtumille koskiensuojelulain ympärillä viritetty. 4 SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Valiokunnan selvä enemmistö asettui kuitenkin hallituksen esityksen taakse, jolloin Iijoen keskiosa purjehti eduskunnan suureen saliin suojeltavien vesistöjen luettelossa. perustuslakivaliokunnalta ja lukuisilta asiantuntijoilta. Vaa'ankieleksi nousi keskustapuolueen Hannele Pokka, joka perustuslakivaliokunnan kokouksessa lokakuussa ratkaisi valiokunnan enemmistön kannaksi, että koskiensuojelulaki voidaan säätää tavallisena lakina. Kun väliin mahtui Tshernobylin ydinvoimakatastrofi, jonka jälkimainigeissa mm. toimenp1te1stä aiheutuneita kustannuksia. Tämä olisi lähes varmasti merkinnyt koko hankkeen hautautumista, koska tarvittava määrävähemmistö lain läpimenon estämiseksi olisi todennäköisesti löytynyt. Ponsi hyväksyttiin SDP:n ja SMP:n tuella ja sitä kannattivat myös kokoomuksen Holvitie, Pietikäinen, Salolainen ja Särkijärvi sekä vihLuonnonsuojelun suurvoitto: koskiensuojelulain ansiosta Kiiminkijoki ja 52 muuta jokea tai joenosaa saavat virrata vapaasti. Perustuslakivaliokunnassa keskustapuolueen, kokoomuksen ja maaseudunpuolueen Pentti Kettusen muodostama enemmistö näytti jo saavan läpi kannan, jonka mukaan laki pitäisi säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä. vsk.. Esinäytös käytiin läpi hallituksen lisäbudjetin yhteydessä, jolloin äänin 105-86 meni läpi SKDL:n ponsi, jossa hallituksen edellytettiin myöntävän varoja Pudasjärven turvevoimalalle. Valiokuntakamppailu Eduskunnan lakija talousvaliokunta käsitteli lakiesitystä pitkin kevättä pyytäen lausunnot mm
Käytännössä ehdotus SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. piikavähennyksen. Erityisesti ansaitsevat tulla mainutuiksi kansanedustajat Esko Helle, Liisa Jaakonsaari, Mats Nyby ja Pertti Salolainen. Lisäbudjetin ponsiäänestyksessä keskustapuolue Ua RKP) asettuivat kuitenkin muodollisesti vastustamaan Pudasjärven turvevoimalaa, joten jo tässä vaiheessa näytelmän roolikuviot olivat pahasti sekaisin. olisi merkinnyt Kollajan altaan rakentamista. Opettajat valitsivat tutkittuna aikana 22 aikakauslehden joukosta vaihtelua eri aineiden oppimateriaaleiksi. Oppilaiden suosikki on Suosikki. Nurmijärveltä on rauhoitettu ns. Lääninhallitus on rauhoittanut Lohjalta Kaitalammin rotkolehdon alueen omistajan pyynnöstä. Ponnen hyväksyminen oli SKDL:n ehtona Kollajan alueen pitämiselle suojeltavien koskien joukossa. SKDL:n rintamasta altaan kannattajiksi erottuivat Oulun vaalipiiristä valitut edustajat Mustonen, Säilynoja ja Vähäkangas. Keskeistä osaa näytteli myös Eduskunnan Ympäristöja luontoryhmä, jonka johtokunnan piiristä löytyvät ne kansanedustajat, jotka ahkerimmin jaksoivat uurastaa koskiensuojelulain läpimenon puolesta. Lähes samoin numeroin kaatui esitys lain siirtämisestä yli vaalien. Mikkola, Mäki-Hakola, Pohjala, Saarikoski, Valo ja Viljanen, kristillisistä Muroma ja keskustapuolueesta Anttila, tyhjää äänesti keskustapuolueen Raudankoski. Aiemmin on jo rauhoitettu osa Kaitalammen länsirannan lehtoalueesta. Keskustapuolueen ja kristillisten kaikki edustajat olivat altaan rakentamisen puolella. reät ja kristilliset. Politiikan uskottavuuden kannalta tilanne oli jokseenkin irvokas. Vajaan hehtaarin suuruinen puronvarsilehto sijaitsee Kaitalammin eteläpäässä. Espoosta on rauhoitettu myös 12 yksittäistä puuta ja siirtolohkaretta luonnonmuistomerkeiksi. Mäki-Hakolan tekemä koskiensuojelulain hylkäämisesitys upposi kuitenkin pärskyen numeroin 15513 (1 tyhjä, poissa 30). Edustaja Söderströmin (Deva) tekemä esitys Kyrönjoen lisäämisestä koskiensuojelulakiin ei saanut tässä vaiheessa kovin suurta kannatusta. Koskiensuojelulain hylkäämisen kannalla olivat kokoomuksen edustajat Aaltio, Junnila, Järvenpää, Koivisto, Lahtinen, S. Lain eduskuntakäsittely osoitti jälleen kerran, että luonnonsuojelun kannatus ei noudata puoluerajoja eduskunnassa. Jo heti lakiesityksen toisen käsittelyn päätyttyä puheenjohtaja Väyrysen kuultiin jupisevan, "että seuraava hallitus tulee tekemään koskiensuojelulain muutosesityksen, joka mahdollistaa Kollajan altaan rakentamisen" . Keskustapuolue piti opposition turvevoimalaponnen läpimenoa SDP:n ja SMP:n tuella hallituksen pelisääntörikkomuksena ja alkoi heti miettiä vastavetoa. Yläasteella käytetyimmät lehdet olivat Suomen Kuvalehti, Suomen Luonto ja Seura. Lähes seitsemän hehtaarin suo kuuluu soidensuojeluohjelmaan. Pari päivää ehti kulua koskiensuojelulain hyväksymisestä eduskunnassa, kun Pohjolan Voima Oy jo kirjautti sisään vesioikeuteen Kollajaa koskevan rakennuslupahakemuksen. Mutta kuinka pitkäksi aikaa. D 5. Kolmas kerta toden sanoo Lakiesityksen kolmannen käsittelyn olisi luullut olevan jo rutiinijuttu, mutta mitä vielä! Puheita ja vastauspuheenvuoroja riitti vielä neljäksi tunniksi ja ponsiäänestyksiin päästiin vasta keskiyön tunteina. RKP hajosi äänestyksessä pahasti ja mm. Tällä noin 3,5 hehtaarin lehtoalueella kasvavat mm. Tämä ilmenee RitvaSini Härkösen kokoamasta väliraportista, jossa hän selvittää aikakauslehtien käyttökokeilun tuloksia lukuvuodelta 198586 Lappeenrannan kouluista. lehmus, vaahtera, vuorijalava ja saarni. Koskiensuojelulaki on tässä maassa ensimmäisiä ja suurimpia vesiasioita, jossa jokirakentamisen parissa melko vapaasti puuhailleet voimayhtiöt ovat saaneet reilusti turpiinsa. ministeri Taxell, joka joitakin päiviä aiemmin oli huolestunut hallitusrintaman kestävyydestä eduskuntakuvioiden alati vaihtuvissa pyörteissä, äänesti Kollajan rakentamisen puolesta eli hallituksen esitystä vastaan. Monet keskustan kansanedustajatkin ilmoittivat puheenvuoroissaan, että koskiensuojelulaki on hyvä ja tarpeellinen ja erimielisyys koskee nimenomaan Kollajan aluetta. Kokoomuksen Pentti Mäki-Hakola johdatteli kuulijat jälleen kerran perimmäisten kysymysten äärelle, kun hän ilmoitti koskiensuojelulain tavoitteena olevan murentaa omaisuuden suojaa, jonka piiriin myös taivaalta satava ja sen jälkeen joissa virtaava vesi hänen mukaansa kuuluu. Esko Joutsamo KOTIMAASTA Uusia suojelualueita Uudenmaan läänihallitus on rauhoittanut noin 41 hehtaarin suoalueen, Tremanskärrin, Pohjois-Espoosta Espoon kaupungin hakemuksesta. Haavoja ei kuitenkaan jääty pitkäksi aikaa nuolemaan, vaan ne aiotaan voidella terveiksi rahalla. Puheenjohtaja Väyrynen yritti saada kokoomuksen ja RKP:n tukea koskiensuojelulain äänestämiselle yli vaalien, mutta nämä eivät siihen suostuneet. Tremanskärr kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. koskiensuojelulain siirtämisestä yli vaalien samaan aikaan, kun suuressa salissa useimmat puheenvuorojen käyttäjät samoista puolueista pitivät lakia tarpeellisena. vsk. Rajamäen vesitorninmäen lehtorinne. Myöskään keskustapuolueen oma eduskuntaryhmä ei innostunut lain äänestämisestä yli vaalien. Sen jälkeen päästiin lopulta käsiksi myös koskiensuojelulain sisällön kannalta ratkaisevaan toiseen täysistuntokäsittelyyn. Koskiensuojelulakiin kuulumattoman turvevoimalan ilmestyminen kuvioihin johtui taas yksinomaan Pohjolan Voima Oy:n ilmoituksesta, että jos Kollajan allasta ei saada rakentaa ei tule turvevoimalaakaan. Kun myös korvauspykälän muutosesitys hylättiin selvästi, oli koskiensuojelulaki solahtanut turvallisesti suvantoon hallituksen esittämässä muodossa. D Suomen Luonto omiaan opetukseen Lappeenrantalaiset opettajat arvioivat opetuskäyttöön sopiviksi aikakauslehdiksi Valitut Palat ja Suomen Luonnon. Iijoki hiertää Keskustapuolue sai hyvityksen Kollaja-ponnelle kun kokoomuksen, keskustan, SKDL:n ja pienryhmien muodostama epätavallinen enemmistö äänesti voimaan ns. Ala-asteella ja erityisopetuksessa opettajat suosivat eniten Valittuja Paloja, Kotiliettä ja Suomen Luontoa. "Jokirosvoyhtiöiden" -kuten edustaja Tennilä niitä eduskuntakeskustelun tuoksinassa nimitti toimintamalli näyttää edelleen noudattavan vanhojen gangsterielokuvien kaavaa: pystykauluksiseen popliinitakkiin, tummiin laseihin ja alasvedettyyn huopahattuun sonnustautunut miehenjärkäle ilmestyy viulukotelo kainalossa vesioikeuden kirjaamoon ja ärjäisee: "Maksakaa tai pilaan ympäristönne!" Kiitokset yli puoluerajojen Koskiensuojelulaki jää historiaan yli puoli vuosisataa kestäneen luonnonsuojelutyön suursaavutuksena. Lääninhallitus rauhoitti myös Espoon omistaman Hagan suopalstan Kirkkonummelta. Hämmästyttävää kyllä keskustapuolue ryhtyi täysin avoimesti tukemaan tällaista voimayhtiön kiristyspolitiikkaa. Merkittäviä päätöksiä ja työpanoksia koskiensuojelulain puolesta tehneitä kansanedustajia on kaikissa eduskuntaryhmissä. Iijoen suojelu meni läpi suurinpiirtein samalla kokoonpanolla, joka oli jo muodostunut lisäbudjetin Pudasjärvi-ponnen yhteydessä. Kaupunki omistaa alueen, joka on pääkaupunkiseudun viimeisiä avosoita. Eduskunta hylkäsi aanm 103-84 keskustapuolueen Tytti lsohookana-Asunmaan esityksen Iijoen keskijuoksun alueen poistamisesta suojelulaista. Suojelua kannattivat kokoomuksesta edustajat Hilpelä, Holvitie, Pietikäinen, Rusanen, Salolainen ja Särkijärvi, SDP:n, Devan ja: vihreiden ryhmät kokonaisuudessaan sekä SMP:n ryhmä lukuunottamatta edustaja Kettusta. Tällä hakemuksella aiotaan ilmeisesti ulosmitata yhteiskunnalta muutama kymmenen miljoonaa markkaa kipurahoja. Äänestyksissä suurimman mielenkiinnon kohteina olivat Iijoen keskiosan kohtalo ja korvauskysymykset. Koskiensuojelulaista käyty kamppailu osoitti, ettei luonnonsuojeluliiton Eduskunnan Ympäristöja luontoryhmälle viime vuonna myöntämä Ympäristöpalkinto mennyt väärään osoitteeseen. Keskustan ja kokoomuksen puheenjohtajat siis hieroivat kabineteissa kauppoja mm. Aikakauslehtiä käytetään Lappeenrannan koulujen opetuksessa myös kuluvana lukuvuonna
Näin voidaan välttää mahdolliset suojelun kanssa nst1rnta1set maankäyttötarpeet. Ministeriö on osoittanut kirjeensä lääninhallituksille, kunnallishallituksille ja seutukaavaliitoille. Liikkeen muut tavoitteet ja toimintatavat ideoidaan osallistujien voimin. Ympäristöministeriö on lähettänyt ohjeensa tueksi suojelualueita määrittelevät kartat niihin kuntiin, joita suojeluohjelmat koskevat. Lasiarkussa rojottavaa torsoa kuljetetaan eri puolilla Suomea ennen keväistä hautausta. 6 syytä ottaa huomioon myös niiden lähellä sijaitsevien alueiden kaavoituksessa. Kunniamaininnan saivat Sakari Hinnerin, Leena HämetAhdin, Arto Kurton ja Seppo Vuokon kirjoittama Maarianheinä, mesimarja ja timotei sekä Seppo Saaren teos Karhu, joka kuuluu Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n kustantamaan kirjasarjaan Suomalaista luontoa parhaimmillaan. Pyramidista on tarkoitus tehdä tuleville sukupolville muistomerkki ajasta, joilloin muovikassi oli erottamaton osa suomalaista maisemaa. Muovikassit museoon -toimintaryhmä perustaa maamme ensimmäisen muovikassimuistomerkin Kalevalan päivänä 28. Harjujen suojeluohjelmaa toteutetaan muista ohjelmista poiketen maa-aineslain mukaisen lupamenettelyn kautta. Uusiopaperi sopii väitöskirjoihinkin Lääketieteen lisensiaatti Mikko Pitkänen puolusti vähän ennen joulua Helsingin yliopistossa väitöskirjaansa bupivakaiinispinaalipuudutuksesta. Parhaat luontokirjat RK Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston hallitus nimesi vuoden 1986 luontokirjaksi teoksen Taiteilijaveljekset von Wright Suomen kauneimmat lintumaalaukset, jonka maalaukset ovat Magnus, Wilhelm ja Ferdinard von Wrightin tuotantoa ja teksti Anto Leikolan, Juhani Lokin ja Torsten Stjernbergin kirjoittama. 2. Vapun tienoilla se palaa Pirkkalaan haudattavaksi. Ohjeiden mukaan luonnonsuojelualueiden merkitys on Merikotkan pesimäalue rauhoitettu Ahvenanmaalla Ahvenanmaan maakuntahallitus ja paikallinen maanomistaja ovat sopineet 36 hehtaarin ikimetsäalueen rauhoittamisesta. Alue on yksi Ahvenanmaan paristakymmenestä merikotkan pesimäpiiristä. Suojelualueiden maankäytön suunnittelemiseksi on useimmiten tarkoituksenmukaisin kaavamuoto vahvistettava yleiskaava. Se on vielä tarpeettoman kallista eikä se ole kotimaista. Samaan suojelualueeseen saattaa olla kunnan kannalta järkevää liittää myös maakunnallisia tai paikallisia suojelukohteita. Nämä periaatteessa suojellut kohteet tarvitsevat tuekseen kaavoitusta. Jos kaavoituksessa halutaan poiketa olennaisesti suojelukohteelle esitetystä rajauksesta, tulee poikkeamasta neuvotella ympäristöministeriön ympäristönja luonnonsuojeluosaston kanssa. SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Muumio nostetaan kymmenen vuoden välein haudastaan ja katsotaan, onko palsamointi onnistunut, maatuuko muovi. Valtioneuvoston suojeluohjelmat on tehty ens1s1Ja1sesti valtakunnallisin perustein. Suomen Luonto onnittelee ''uusiopaperilla'' väitellyttä tohtoria. RK Muumio-ympäristötaideteos paljastettiin joulun alla Pirkkalan kunnantalon edessä. KOTIMAASTA Luonnonsuojeluohjelmia edistettävä kaavoituksessa Valtioneuvoston hyväksymät luonnonsuojeluohjelmat · tulee ottaa huomioon eriasteisessa kaavoituksessa ja kaavoituksen keinoin tulee edistää niiden toteutumista, sanotaan ympäristöministeriön lähettämässä yleiskirjeessä. Osa kansallisja luonnonpuistojen kehittämisohjelmaan kirjatuista puistoistakin on vielä perustamatta. Ahvenanmaan maakuntalaki velvoittaa maakuntahallituksen korvaamaan ansionmenetykset, mutta tässä tapauksessa maakuntahallitus ei kykene maksamaan korvausta valtiolta saamistaan luonnonsuojelumäärärahoista. vsk.. Naistenmatkan ala-asteella pohditaan terveemmän kulutuksen vaihtoehtoja kello 12 alkaen. Aihe ei juuri sivua Suomen Luonnon alaa, mutta luonnonsuojelullista asiassa on se, että väitöskirja on painettu uusiopaperille. Jokainen Kalevalan päivän tilaisuuteen tuleva voi tuoda ideoidensa lisäksi kassillisen muoviroinaa muistomerkkiä varten. Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto maksaa maanomistajalle lähes neljännesmiljoonan korvaukseksi ansionmenetyksestä. Muovikasseista kyhättyä taideteosta on tarkoitus kierrättää eri puolilla maata. Itse muistomerkki on pyramidi, johon sullotaan luonnosta löytyvää muovia. Uusiopaperin käytön ongelmaksi hän toteaa saman kuin mekin. Ympäristöministeriö katsoo kirjeessään, että valtioneuvoston hyväksyminen luonnonsuojeluohjelmien kohteiden tarkempi selvittäminen ja luonnontilan seuranta kuuluu ympäristönsuojelulautakunnan tehtäviin. Suurin osa lintuvesien suojeluohjelmaan sisältyvistä kohteista on vielä suojelematta sekavien maanomistusolojen vuoksi. Eroon muovikulttuurista Muovikassien vastaista kansalaisliikettä puuhaava toimintaryhmä paljasti joulun alla Pirkkalassa Muumio-ympäristötaideteoksen. Pirkkalassa. Toimintaryhmä kutsuu kaikkia kiinnostuneita perustamaan Kuluttajat vapauteen -liikettä tähän tilaisuuteen. Suomen Luonnolle lähettämässä kirjeessä Mikko Pitkänen kertoo saaneensa ajatuksen lehdestämme. Kuluttajaliikkeen ensimmäiseksi tavoitteeksi on asetettu muovikassien tarpeettoman käytön lopettamisen. Näihin samoin kuin kaavoituksesta aiheutuviin kustannuksiin voi kunta saada valtion tukea. Soidensuojelun perusohjelmaan kuuluvien laajojen suojelualueiden perustaminen vaatii vielä usean vuoden työn
Laurilan oikealla puolella kansanvalistusseuran edustajat Esko Suomalainen, Aimo Halila ja Kosti Huuhka. Hallintoveuvoston puheenjohtajana jatkaa pääjohtaja Heikki Koski ja varapuheenjohtajana pääjohtaja Nils Silfverberg. Ministeriön mukaan muutos on puhtaasti tekninen. Tällaisen lehden toimitus työskentelee kokonaisuutena. Tuotto käytetään suomalaisen luonnonkuvauksen ja luonnonsuojelun edistämiseen. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Pentti Seppälä. Riistanhoitopiireille lupa 180 ilveksen ampumiseen Riistanhoitopiirit saavat maaja metsätalousministenon päätöksellä myöntää pyyntikautena 86/ 87 luvan 180 ilveksen kaatamiseen. 7. Lehti on myös kasvattanut monipuolista avustajakuntaa. pien sallimasta määrästä tapetaan noin kaksi kolmasosaa eli 120-130 eläintä. Lippuja myyvät ennakkoon Lippupalvelu ja Suomen Luonnonsuojelun Tuki. Kansanvalistusseuran palkinto annettiin nyt 13. Vuosi sitten lupia annettiin 132 ja 65 ilvestä kaadettiin. Ministeriö määrittää vain lupien enimmäismäärät. Eniten lupia myönnettiin Kymen (50 kpl), Pohjois-Karjalan (50), Etelä-Hämeen (30) ja Pohjois-Hämeen (20) riistanhoitopiireille. Toimistopäällikkö Seppo Mattila maaja metsätalousministeriöstä vakuuttaa, ettei ministeriön tarkoituksena ole kääntää ilveskantaa laskuun, vaan ainoastaan hidastaa sen kasvua siellä, missä kanta on suurin ja vahinkoja on eniten sekä samalla edistää ilvesten levittäytymistä uusille alueille. Ohjelmassa on lisäksi Juha Mälkösen "Metsän ristiturpa SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Suomen luonnonsuojeluliitto arvosteli lupien avokätistä antamista lausunnossaan jo vuosi sitten: ''Kanta voi muutenkin olla yliarvioitu. KOTIMAASTA Kansanvalistusseura palkitsi Kansanvalistusseuran toiminnanjohtaja Aarne Laurila luovuttamassa Heli Heikkisen maalausta toimitussihteeri Ritva Kuparille ja päätoimittaja Tapio Lindholmille. Tilaisuuden järjestää Suomen Luonnonvalokuvaajat ry. vsk. Hän on toiminut 1970-luvulta lähtien aloitteellisesti Parikkalan Siikalahden suojelun edistämiseksi ja kantanut vastuuta Siikalahdella olevan opastuskeskuksen hoitamisesta. Lisäksi ilveksiä kuolee nälkään, tauteihin, liikenteeseen ja vanhuuteen. Metsästys kohdistuu mitä todennäköisimmin lisäksi juuri hyväkuntoisiin, maastossa saalistaviin ja sinne runsaasti jälkiä jättäviin yksilöihin. Tavoitteeseen nähden lupien määrä ja arvioitu noin 120130 eläimen kaataminen on melkoisen suuri, kun ilveksiä -kuvasarja jäniksen vuodesta" , Arno Rautavaaran "Hopeameri ja auringonnousun ruokit", Seppo Saaren "Elämyksiä karhumailla", Juha Suonpään "Takapihan piikkipallo" ja norjalaisten Rolf Sörensenio ja Jörn-Bömer Olseoio "Vesi" ja "neljä vuodenon maassamme vain jonkin verran yli puolen tuhatta. Ilvestä saa metsästää joulukuun alusta maaliskuun loppuun. Liput maksavat 60 mk tai 45 Terhosta tiedottaja Suomen luonnonsuojeluliiton tiedotussihteeriksi on siirtynyt Terho Poutanen, joka aiemmin toimi liitossa järjestösihteerinä. Tieteen tulokset ja luonnonsuojelun ajankohtaiset käytännön asiat, uutiset, katsaukset ja kannanotot muodostavat Suomen Luonnossa tasasuhtaisen kokonaisuuden. valitetaan hirvieläinten runsautta ja niiden aiheuttamia vahinkoja pelloilla, metsissä ja maanteillä, ei annettaisi suden ja ilveksen saalistaa lainkaan näitä luontaisia saaliseläimiään", liitto totesi. Viime elokuussa tehdyssä asetusmuutoksessa ilveksen kaatolupien myöntäminen siirrettiin maaja metsätalousministeriöltä riistanhoitopiireille. kansanvalistusseura toteaa ja korostaa lehden nykyisen toimituksen työn rinnalla FM Teuvo Suomisen ansioita lehden toimitussihteerinä 196871 ja päätoimittajana 197279. Näyttely ja tuote-esittelyt ovat avoinna klo 18 lähtien. Lupaehdoissa kielletään tappamasta naarasta, jolla on poikaset. Suomen Luonto on korkeatasoinen sekä sisällöllisesti että ulkoasultaan. Tänä vuonna lupia siis myönnettiin 50 enemmän. Samaan aikaan heikoin osa ilveksistä karsiutuu luontaisesti pois." Liiton mielestä petojen vahingollisuudesta esitetään myös melko ristiriitaisia käsityksiä: ''Samanaikaisesti kun aikaa". Hallintoveuvosto myönsi tämänvuotisen tunnustuspalkinnon lehtori Pauli Kantoselle Parikkalasta. Suomen Luonnon ansiot näkyvät myös vertailussa aikakauslehdistömme keskitasoon. Maailman Luonnon Säätiön hallintoneuvosto Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston hallintoneuvostoon on valittu seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi teollisuusneuvos Heikki S. Muualla maassa riistanhoitopiirit saavat myöntää enintään kaksi kaatolupaa piiriä kohden, jos "se on välttämätöntä erityisen vahingon estämiseksi''. Kansanvalistusseura halusi palkita lehden kiitokseksi sen tiedollisesta antoisuudesta, vireydestä ja toimituksellisista ansioista. Kansanvalistusseura perustelee palkinnon myöntämistä lehdelle mm. Lähtöasemiltaan samanlaisista julkaisuista ovat monet jääneet vaatimattomiksi ja toimituksellisesti jopa kömpelöiksi. klo 19 alkavassa tilaisuudessa. seuraavasti: Tällä palkitsemisella Kansanvalistusseura arvostaa tieteellisen tutkimuksen tulosten yleistajuista esittämistä, joka on erityisen tärkeää elinympäristöämme ja koko luontoa koskevan tiedon osalta. Suomen Luonnolla ei ole taustanaan mitään vankkaa kustannusyhtiöitä, vaan sen taustavoimana on itse luonnonsuojeluväki. 2. Suomen Luonto on mukana jakamassa palkinnon omalle suosikkikuvalleen vuoden parhaitten luontokuvien joukosta. Suomen Luonto sai vuoden 1986 kansanvalistusseuran palkinnon. JL mk istuinpaikasta riippuen. Heikkilä, vararehtori Risto Ihamuotila toimitusjohtaja Kalevi Kauniskangas, varatuomari Simo Kärävä, pääjohtaja Jaakko Piironen, apulaisprofessori Rauno Ruuhijärvi ja johtaja Arne Wessberg. kerran. Palkinto on suomalainen taideteos, tällä kertaa Heli Heikkisen maalaus Vesivesi. Uudellemaalle ja Etelä-Savoon annettiin kumpaankin kymmenen sekä Pohjois-Savoon ja Kainuuseen molempiin viisi tappolupaa. Ministeriö arvelee, että luVuoden luontokuvat Vuoden 1987 parhaat luontokuvat palkitaan Finlandiatalolla maanantaina 9. Nykyinen taso ansaitsee kiitosta myös sen vuoksi, että sille on päästy paitsi ammatillisesti pätevien toimittajien myös vapaaehtoisten asiantuntijain ja harrastajien voimin
Sammalisto esitti selitykseksi lintujen uusintalaskennan aikoihin vilkastuneen ääntelyn ja siitä johtuvan helpomman havaittavuuden . Eteläisimmän Suomen hippiäiset "kuolivat" kahdessa kuukaudessa lähes viimeistä lintua myöten. Punatulkut viettävät kesät hiljaiseloa kuusivaltaisissa metsissä, talveksi ne tulevat ihmisten ilmoille. Seuraavalta vuodelta hyväksyttiin 276 havaintoa _ 60 laji_sta. 1984 Dick Forsman ja Mika Kilpi tapasivat pikkukajavan Helsingin Harmajalla ja helmikuussa 1985 monet lintuharrastajat kävivät tutustumassa Helsingin Niskalassa oleskelleeseen isoturturikyyhkyyn. Vuodelta 1984 se hyväksyi 324 havaintoa, jotka koskivat 73 eri lajia tai rotua. Ehkä linnut ovat joulun tienoilla vasta parveutumassa asutuskeskuksiin ja helmi-maaliskuun vaihteessa hajaantumassa jälleen kesäisille pesimäpaikoilleen. Laskentojen vuosiraporttien kanssa aikanaan ahkeroinut Lasse Sammalisto havaitsi jo varhain, että helmimaaliskuun vaihteessa laskijat tapasivat enemmän viherpeippoja kuin joulun ja uudenvuoden tienoilla. Hilden ei voinut muuta kuin ennustaa vuosi vuoden jälkeen, että hippiäisen laulua ei tulevana kesänä kuusikoista tulla kuulemaan . Eli kummankin laskennan aikaan viherpeipot ovat liikekannalla ja laji niin ollen on laskentakohteena hyvin epäkiitollinen. Ainakin yksi hyvä puoli tässä helmikuisessa lintumaailman köyhyydessä kuitenkin on: Juuri nyt on oikea aika aloittaa hyvä harrastus, lintujen tarkkailu. Punatulkkua pidettiin pitkään tyypillisenä paikkalintuna, jollaisesta se sai olla esimerkkinä koulukirjoissakin. Sitä mukaa kun rengastetuista linnuista saatiin löytöjä, punatulkkua on alettu pitää vaelluslintuna ja osittaismuuttajana. Viherpeipon kevättalvisella "runsastumisella" voi olla kovin yksinkertainen selitys. Kun tänne jääneetkään eivät käyttäydy huomiota herättävästi, luonto näyttää sitäkin autiommalta ja tyhjemmältä. Pihamaitamme koristavista linnuista suuri osa lienee syntynyt Venäjällä, osa jopa Uralin tuolla puolen. Tätä selitystä Sammalisto sitten tarjosi vuodesta toiseen . Eniten talven mittaan vähenee hippiäinen jos unohdetaan räkätti, joka vielä joulun jälkeenkin voi muuttaa etelämmäksi lunta ja pakkasta pakoon. Talvisydämeksi moni lintu siirtyy tiiviisti ihmisen seuralaiseksi. Tiaissekaparven korkeat yhteydenpitoäänet eivät pysty hiljaisuutta rikkomaan. Siitä lähtien kun Helsingin yliopiston eläinmuseo keväällä 1966 käynnisti ns. Viherpeipon talvikannan suuruudesta ja lajin talvisesta levinneisyydestä saisi ehkä parhaan kuvan tammi-helmikuun vaihteessa tehtävillä laskennoilla. Helmikuussa linnustomme on vähälajisin. Kevätmuutto ei uusintalaskennan aikana vielä ole alkanut, joten viherpeippojen ''runsastumisen'' täytyi olla vain näennäistä. uusintalaskennat helmimaaliskuun vaihteessa, lintuharrastajat ovat laskeneet kuinka monta prosenttia minkäkin lajin yksilöistä talven mittaan menehtyy. Terho Poutanen SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. vsk .. Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen rariteettikomitea tarkastaa kaikki julkaistavat havainnot harvinaisista linnuista. Kuitenkin hippiäisellä menee yhtä hyvin kuin ennenkin . Toisaalta Suomen punatulkkuja tai meille idästä tulevia lintuja tavataan pitkin Skandinaviaa ja Keski-Eurooppaa, joten linnun tie ei aina käy linnuntietä, ei ainakaan kesäisestä kuusikosta talvisen pihan kauralyhteeseen. Mitättömimmätkin rasahdukset kuuluvat selvästi: puukiipijän rapistelu kaarnaisella rungolla; hömötiaisen nokan napautukset kun lintu on keksinyt syksyllä kaarnan rakoon tai jäkälän alle kätketyn pillikkeen siemenen. Näiden 600 havainnon joukossa on vain kaksi helmikuulta: 15. Talvi on linnuille yhtä kärsimystä ja kamppailua kuoleman kanssa; niin ainakin yleisesti luullaan. Talvilintulaskennat eivät muutoinkaan paljasta, mitä vuodenvaihteen ja helmi-maaliskuun vaihteen välillä todella tapahtuu. Tai jos ei menisikään, syytä voi etsiä metsähoidosta tai happosateista siinä missä talven ankaruudestakin . Pääkaupunkiseudun jouluja uusintalaskentoja alkuvuodet tunnollisesti seuraillut Olavi Hilden oli huolissaan 8 KOTIMAASTA enty1sesti juuri hippiäisestä. 2. Talven lintumetsä on autio, lauluton Sydäntalvinen metsä on hiljainen. Tämä vuodenaikainen elinympäristön vaihto on helpoiten havaittavissa epäsuorasti : talvella pihamaalla suorastaan tungeksii talitiaisia, mutta metsästä niitä tapaa vähemmän kuin kesällä, sitä vähemmän mitä kauemmaksi asumuksista mennään. Vertailukohteena on pidetty 1956 aloitetun vuodenvaihteeseen ajoittuvan ns. joululaskennan tuloksia
Vesilaki antaa tämän mahdollisuuden vesioikeuksille, jotka kuitenkaan eivät sitä juuri käytä. Ympäristöministeriö esitti suojeltavat kohteet koskiensuojelutoimikunnan luonnonsuojelijoista koostuneen vähemmistön ehdotuksen mukaisesti. Koskiensuojelulla on meilläkin pitkä ja katkera historia. Moni muu poliitikko menetti kylläkin lain käsittelyn yhteydessä vähäisenkin ympäristönsuojelijan maineensa. Pikkujoet ja purot tarvitsevat oman suojeluja lunastusohjelmansa. vsk. 9. Valitettavasti vain samalla kun suojellaan lijokea, tuhotaan suoluontoa, pilataan vesiä ja väärinkäytetään uusiutumattomia luonnonvaroja. Kiireellisin on Kyrönjoen suojelu, jonka tulkittiin ehkä vähän hätäisesti tarvitsevan erillislain vesihallituksen ja Jyllinkosken Sähkön 1974 tekemän rakentamissopimuksen takia. Eduskunnassa kokoomus ja keskustapuolue, muutamia valveutuneita edustajia luSUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Lain eduskuntakäsittelyn aikana hän joutui jopa omassa vaalipiirissään kohtuuttoman painostuksen kohteeksi, mutta hoiti lain mestarillisesti kotiin. Erityisesti Pudasjärvellä väitettiin, että suojelu on estämässä satojen uusien työpaikkojen tulon kuntaan. I.K. Turve ei sovellu lauhdevoiman tuottamiseen. Koskiensuojelulain eduskuntakäsittelyssä sai kohtuuttoman huomion kysymys Iijoen keskijuoksusta ja Kollajan altaasta sekä asiaan kuulumattomasta Pudasjärven turvevoimalasta, jotka keskustapuolue oli kytkenyt yhteen. Sitä säilytetään matkailijamaisemana, joka on kansan omaisuudeksi lunastettu, että luonto säilyisi ja koski saisi ainiaan riemastuttaa mieliä luonnon mahtavimpana ilmiönä''. Vaikka suojelun hyväksi ei mitään ratkaisevaa tapahtunut, loivat kovaotteinen vesirakentaminen, suuret tekojärvet ja tuhoisat säännöstelyt suojelulle myönteisen ilmapiirin. Sen ensimmäinen tulos oli Ounasjokilaki 1983. Koskiensuojelulaissa on valitettavasti aukkoja, jotka vaativat korjaamista. lnha kirjoitti lmatrankoskesta 1909 kirjassaan Suomen maisemia: "Mikä Imatran tarkoitus nykyään on. Kuusamon koskisota 1950-luvulla avasi uudelleen silmät koskien luonnonsuojeluarvoille. Turpeen korjuun vesistövaikutukset ovat myös niin haitalliset, että jo ne kääntävät taseen negatiiviseksi. Kiitoksen tästä rohkeudesta ansaitsee ympäristöministeri Matti Ahde. Vesilaki, joka säätelee myös vesivoiman rakentamista, ei anna sen omistajalle vapaata omaisuuden käyttöoikeutta, vaan rajoittaa sitä monin tavoin. Jo vuosikymmen myöhemmin kosken vesivoimasta käytiin häikäilemätöntä kauppaa ja 1929 voimalaitos ei enää päästänyt kuuluisaan luonnonuomaansa pisaraakaan vettä. Se on niin arvokasta, että sitä ei tulisi polttaa 30 prosentin hyötysuhteella ja tuhlata loppulämpöä Pudasjärven jokivesiin. Voittoisa koskisota Joulukuussa hyväksytty koskiensuojelulaki kuuluu luonnonsuojelun suuriin voittoihin. Koskiensuojelulaki vain itseasiassa merkitsee sitä, että eduskunta on käyttänyt demokraattista oikeuttaan harkita sekä suojelun tarvetta että valtakunnallista energian tarvetta. Suojelu ei ole siis loppuun viety, vaan sille on vasta luotu mahdollisuudet. Ne ostettiin suojelutarkoituksessa valtiolle 1913-17, mutta rakennettiin 1940-50-luvuilla. Kollajan allas olisi tuskin tuonut yhtään enempää pysyviä työpaikkoja kuin sen yhteydessä menetetään. kuunottamatta, vaativat suojelua koskevissa asioissa lähes aina perustuslain mukaista vaikeutettua lainsäätämisjärjestystä. Turvetuotannon vajaat sata työpaikkaa ovat tosiasia, mutta niistäkin on suurin osa vain kesäaikaan rajoittuvia. Kun virtaavien vesien luonnonsuojeluarvot tulevaisuudessa vielä paremmin ymmärretään, saatetaan ihmetellä miksi laki säädettiin vasta nyt. Samanlainen kohtalo oli Merikosken ja Utajärven koskilla Oulujoessa. Koskilain ulkopuolelle jäivät myös alle puolen megawatin pienkosket, jotka saattavat tekniikan kehittyessä joutua pyörittämään pieniä turbiineja. Tämän voi ymmärtään vain siten, että suojelua ei sinänsä rohjeta torjua, mutta lain säätäminen pyritään tekemään niin vaikeaksi ja korvaukset niin suuriksi, että suojelu ei käytännössä onnistu. Pitkällä aikavälillä Pudasjärvenkin turve tarvitaan Oulun yhdistettyä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa ja ammoniakkiteollisuutta varten. Vesija ympäristöhallitukselle koskiensuojeluohjelma muodostaa haasteen, monet kosket ja joet tarvitsevat kunnostusta uittoperkausten ja kalannousua edistävien rakenteiden takia. Luonnonsuojeluväki voi oikeutetusti olla ylpeä myös omasta panoksestaan lain aikaansaamisessa
Asetuksella on toistaiseksi jatkettu entisiä tehtäviä. Epäselvää on miten tehtävät jaettaisiin lääninhallituksen ja vesija ympäristöpiirin kesken. Jl PUHEENVUORO Vesija ympäristöhallinto hakoteillä Vesihallitus siirtyi 1. lngarkilajoella on alkamassa ruoppaustyö, jonka SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. 1986 ympäristöministeriön alaisuuteen ja samalla nimi muuttui vesija ympäristöhallitukseksi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vesija ympäristöhallitus jatkaa entisiä vesihallituksen tehtäviä eikä tehtäviä voida järjestellä luontevasti uudelleen ilman henkilöstön muutoksia. Maatalouden ylituotantotilanteessa ei peltopinta-alaa pitäisi lisätä. Hyöty jää usein kustannuksia pienemmäksi. vsk.. Töiden vaikutus rauhoitettuun Savijärveen ei ole tiedossa. Tulvamaiden luonto tuhotaan Uudeltamaalta on hyvää vauhtia häviämässä tulvamaille ominainen kasvija eläinkunta sekä luonnontilaisten jokivesien eliöstö. Lisäksi hankkeet uhkaavat luonnonympäristön, esim. Koskenkylänjoen perkaustyöt ovat vähentäneet tulvamaita. Vaarana on hallinnon moni10 mutkaistuminen. Nummenjoen perkaustyöt muuttavat viehättävän Nummen kyläasutuksen keskellä kulkevan jokilaaksan maisemallisen luonteen. Työt vievät enemmän valtion varoja kuin tuottavat lisäansioita viljelijöille. Lääninhallitukset puolestaan eivät halua vesilain mukaisia yleisen edun valvontatehtäviä, ellei sitä varten tule henkilökuntaa. Vesija ympäristöhallinto haluaa uusia jätehuoltoon ja kaatopaikkojen valvontaan liittyviä tehtäviä. Perkaustöiden jälkeen vesimyyriä tulvamailta pyytävä kiljukotka ei ole pesinyt alueella. Toisaalta vesihallituksen itseään valvova rooli pitäisi purkaa. 10. Tulvamaat kyllä soveltuisivat hyvin eräiden maatalouteen liittyvien tuotantomuotojen, ennenkaikkea karjatalouden harjoittamiseen. Monien hankkeiden taloudellisuus on kyseenalainen. Lisäksi talvisten koskikarojen esiintymispaikat ovat vaarassa hävitä. Tämä on seurausta vesihallituksen suorittamien vesirakennustöiden laajasta arvostelusta, joka johti vaatimuksiin peräti vesihallituksen lopettamiseksi. Siuntionjoen alueella on perattu jokiuomaa mikä muuttaa kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan jokilaakson luonnontilaa. C. Monet vesihallituksen suunnittelemat vesienjärjestelytyöt jatkuvat tai alkavat. Mutta mitä tapahtuu luonnossa ja ympäristössä. Tällä hetkellä ei ole tietoa, miten alueen saukkokanta ja luonnonvarainen taimenkanta tulevat selviämään. tulvamaiden säilymistä. Esimerkiksi puhemies Pystysen johdolla istunut komitea es1tt1 vesihallituksen lakkauttamista. s C ö > 8. Uudellamaalla ruopataan monia jokiuomia tavoitteena tulvamaiden vähentäminen ja viljelyn perusedellytysten parantaminen. Muuttuivatko vesipnrm tehtävät
Vesija ympäristöhallinnon tulisi palvella monipuolisempia tavoitteita ja toteuttaa hankkeita, jotka eivät vähennä luonnonrikkautta. Arviointi ja siitä annetut lausunnot eivät ainakaan Uudenmaan osalta vaikuttaneet mihinkään. Vesistöjen perkausten asemesta vesija ympäristöpiirit voJ.1 sivat esimerkiksi kunnostaa lintuvesiä ja rakentaa lintu,or-neja. Paikka on saavuttanut suuren suosion ruotsalaisten keskuudessa. Itse alueiden hoito vaatii kenties säännöllisiä toimenpiteitä, kuten niittämistä tai laiduntamista. Tuleeko tämä linja jatkumaan vesija ympäristöhallituksessa. Ympäristövaikutuksia ei koskaan arvioitu. Valtioneuvoston suojeluohjelmiin kuuluvat alueet kaipaavat hoitoja käyttösuunnitelmia sekä suunnitelmien toteuttamista. Tulvasuojelu on valtioneuvostossa jäänyt maaja metsätalousministeriöön, jolla on tältä osin määräysvalta vesija ympäristöhallintoon. Seppo Vuolanto Kirjoittaja työskentelee Uudenmaan lääninhallituksessa ympäristöosaston vs. Vesistöjen varsien ajankohtaiset suunnittelutehtävät olisi annettava seutukaavaliitoille, joiden ammattitaitoinen suunnittelijakunta on kuulemma turhautumassa järkevien suunnittelutehtävien puutteeseen. Ongelmana on vain se, ettei mistään tahdo löytyä voimavaroja suunnitteluun. Porvoonjokea suunnitellaan työttömyystöinä seutukaavaliitossa ja Siuntiojokea suunnittelemaan on saatu konsultti. Kirjoittaja kehottaa hakemaan oppia Ruotsin Horn,, borgajärveltä, missä tämän maineikkaan lintujärvea tulya. Eikö kuitenkin vastuu töiden ympäristövaikutuksista kuulu hankkeen suunnittelijalle. Porvoonjoella ja Siuntionjoella suunnitellaan samanlaisia töitä. Tesjoen ruoppausten vaikutuksia jokivarren kynäjalavien ja 1 uonnonsuo j elual ueiden säilymiseen ei ole selvitetty. tavoitteena on tulvien vähentäminen. Ruoppausta ja suojelusuunnitelmia Tällä hetkellä suuren suosion ovat saavuttaneet Uudenmaan jokivarsien virkistysja suojelukäyttösuunnitelmat. . Vesihallituksen arvosteSUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Miten tästä eteenpäin. Samaan aikaan kun Siuntionjoen ruoppaukset ovat käynnistyneet, selvitellään jokivesistön ja rantojen luonnonsuojelun kannalta merkittäviä seikkoja. Hankkeiden rahoittamisesta voidaan hyvin luopua vaikka vesioikeus olisikin antanut luvan töiden aloittamiseen. Vesija ympäristöhallinnon virkamiehet mielellään korostavat maatilahallituksen roolia ympäristövaikutuksiltaan kielteisten hankkeitten rahoittajana. ja rantaniittyjen hoitoon sekä havaintomahdollisuu · kohentamiseen on käytetty yhdeksän miljoonaa kruua 11. lun ollessa kuumimmillaan muutamia vuosia sitten, asetettiin vesirakentamisen tarvetoimikunta pohtimaan vesistöjen tilaa muuttavien töiden tarvetta lähivuosina. Alueelta löydettiin luonnonvarainen taimenkanta vasta ojituksen jälkeen. Ennen minkäänlaisten töiden aloittamista olisi arv101tava ympäristövaikutukset ja luovuttava ympäristöä pilaavista töistä. Valtion varojen käyttäminen luonnonsuojelun ja kansantalouden kannalta vahingollisiin töihin olisi kokonaan lopetettava. Miksi työt säännöllisesti suunnitellaan ja tehdään totaalisen muutoksen periaatteella. Monet lintuvedet ovat kunnostamisen tarpeessa, siten että alueen luonto säilyisi mahdollisimman monipuolisena. vsk. Kun ympäristöministeriö valvoo sekä seutukaavaliittoja että vesija ympäristöhallitusta, ei vesialueiden suunnittelutehtäviä liene kovin vaikea yhdistää. Voimavarat on suunnattava yleisesti hyväksyttyjen tavoitteiden toteuttamiseen. Mihin järjestykseen vesija ympäristöhallitus asettaa omia toiminta-ja taloussuunnitelmiaan laatiessaan toisaalta ympäristöministeriön ja toisaalta maaja metsätalousministeriön hankkeet, jää nähtäväksi. Miksei luontoon ja ympäristöön kielteisesti vaikuttavien hankkeiden ympäristövaikutuksia arvioida. Vesienkäytön kokonaissuunnitelmien tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset ovat tulleet vesihallituksen s1sa1senä virkatyönä. Millaiset työt sitten sopisivat vesija ympäristöhal!innolle. Ruotsin Hornborgajärveltä voi käydä ottamassa oppia. Näiden suunnitelmien käyttökelpoisuus on ollut vähäinen eikä vastaa niihin uhrattua työpanosta. Vantaanjokeen nousee lohi ja muutenkin joen virkistyskäytön edellytykset paranevat. Virkistyskäytön ja luonnonhoidon kustannukset ovat tähän mennessä olleet yhdeksän miljoonaa kruunua. osastopäällikkönä. Lääninhallituksen lausunnolle ei annettu arvoa ja työt jatkuivat edelleen niiden suunnitelmien mukaan, jotka ennen tarvetoimikuntaakin olivat vireillä. Tulisi selvittää paikat, joihin rakennetaan havaintotorneja ja polkuja sekä pysäköintipaikkoja
Mestauslavan sudet yrittävät toteuttaa osansa luonnon kiertokulussa, eivät enempää eivätkä vähempää. SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Ritva Kupari Neuvostokirjailija Tsingiz Aitmatov vieraili Suomessa marraskuun lopulla juhlistamassa Mestauslava-romaaninsa julkaisemista ja kertomassa ajatuksistaan. vsk.. Niillä on paikkansa. Ihminen on luonnon edessä kuin vallanpitäjä. Ekologisia ongelmia, uskontoa ja huumeita käsittelevä teos on kiihdyttänyt yhteiskunnallista keskustelua Neuvostoliitossa. Aasian kaukaisille aroille tunkeutuu kuitenkin ihminen, joka ei kunnioita elämää eikä tunne rajojaan: ihminen mullistaa alkuperäisen elämänjärjestyksen Mojunkumin arolla järjestämällä verisen saigaantilooppilahdin ja tuhoamalla susiparin jälkeläiset. Ihminen on hyvin itsekäs, sanoo Aitmatov. Monitahoisen romaanin osat kietoutuvat yhteen susiparin, sinisilmäisen Akbaran ja jykevän Tastsainarin elämänkamppailussa. Hän lähestyy uudessa kirjassaan ekologisia ongelmia tietoisesti eläimen näkökulmasta. Tukeudun siihen, että ihmisellä on pohjimmiltaan tarve löytää totuus ja oikeudenmukaisuus elämässä, sanoo Tsingiz Aitmatov. Saduissa pahan symboleina esiintyvät sudet kohtaavat kirjassa pahan ihmisen hahmossa. Ihminen tuhoaa kolmasti Akbaran ja Tastsainarin jälkeläiset: ensimmäiset pennut kuolevat apokalyptisessä antilooppijahdissa, toinen pesue tuhoutuu ihmisen sytyttämässä kaislikkopalossa ja kolmannet pennut ryöstetään rahan himassa. Romaanin ydinkysymykset koskettavat kuitenkin maailmanlaajuisesti aikamme ihmistä. Lopulta sudet kostavat omaksi tu12 Susiko paha. Hän on taiteilijoiden vauhdittaman yhteiskunnallisen keskustelun kärkihahmoja Neuvostoliitossa
Paimentolaiskansan perinne Kirgisiassa kasvanut Aitmatov tuntee arojen elämän, sudet ja lammaspaimenet. Aitmatovin romaani on kuohuttanut mieliä Neuvostoliitossa. Ja vielä vähemmän ainutlaatuisen Mojunkumin asukkaat saattoivat tietää, että juuri noista tuiki tavallisista asioista koitui maan päällä sekä hyvä että paha. Olemme mestauslavalla tuon tuostakin omantuntomme kanssa tai mykkinä, voimattomina todistajina tarpeettomien mestauslavojen äärellä. Mestauslavassaan Aitmatov osoittaa, että pahan voimat hyökkäävät totuuden kimppuun; ne ovat kekseliäitä. Kuuletko miten ulvon ja nyyhkin ja kohtuni on kauttaaltaan tulessa tuskasta ja nisäni ovat paisuneet maidosta eikä minulla ole ketään jota imettäisin ja ruokkisin sillä olen menettänyt pe~tuni. Neuvostoliitossa kirja on taistelun ja yleisen mielipiteen kanava enemmän kuin meillä. Luonnon tuhoamista vastaan tulisi kaikkien koota v·oimansa. Tule alas Bjuri-Ana, tule tänne niin istutaan rinnakkain ja itketään yhdessä. Pyrin välittämään tämän susiperheen kohtalon kautta, Aitmatov painottaa. vsk. Hän kertoi kuuluvansa siihen ihmisryhmään Neuvostoliitossa, joka kärsii luonnon puolesta ja saastumisen vuoksi eikä useimmiten hyväksy luontoa tuhoavia tai uhkaavia rakennushankkeita. Hän kertoo saaneensa myönteistä palautetta susien elämän epätavallisesta kuvauksesta. hokseen. "Uskon totuuteen" Mikä on totta, sitä ei voi tuhota, sanotaan Kirgisiassa. Kaikessa tarkoituksenmukaisuudessaan luonto oli vapauttanut eläimet tuosta kirotusta olemassaolon taakasta, vaikka tuossa armossa sitten piilikin Mojunkumin asujaimia vaaniva murhenäytelmä. Paitsi ekologisia ongelmia, Aitmatov purkaa kirjassaan myös huumekysymystä ja ihmisen suhdetta uskontoon. leet, että sama ilmiö koskee meitäkin. Missä ne ovat ja mitä niille on tehty. Radio Citylle antamassaan haastattelussa Tsingiz Aitmatov nimitti itsensä ekokärsijäksi. D 13. Minkään niistä ei ollut edes määrä kuvitella, että loputtomalta tuntuva Mojunkumin savanni olisi lakeudestaan ja suuruudestaan huolimatta vain pieni saareke Aasian mantereella, peukalonkynnen kokoinen maatilkku, joka oli karttoihin merkitty kellanruskealla värillä ja jota vuosi vuodelta supistivat kynnetyt uudismaat, arolla porakaivojen jäljessä vaeltavat ja uusia laitumia etsivät lukemattomat karjalaumat sekä kanavat ja tiet, joita rakennettiin savannin välittömään läheisyyteen tulevan suuren maakaasujohdon rajavyöhykkeille. Aitmatov on optimisti, hän uskoo että Neuvostoliitossa on mahdollisuus poistaa yhteiskunnalliset ongelmat hallitusti. Siinä käsitellään avoimesti ongelmia, joista on vuosikausia vaiettu. Arizonan eroosio heijastuu myös Kazahstaniin, sanoo kirjailija ja myöntää kotimaassaankin syyllistytyn maan köyhdyttämiseen esimerkiksi kasvattamalla vain puuvillaa, suosimalla tuhoisaa monokulttuuria. Aitmatovin käydessä Suomessa marraskuun lopulla oli Mestauslava käännettävänä Eglannissa, Länsi-Saksassa, Unkarissa ja Ruotsissa. Kuuntele, kuuntele kuuntele minua Bjuri~a, kuuntele minun itkuani!" Niin itki ja ulvoi kuuta päin Akbara sinä yönä keskellä kylmiä kallioita ... Se olen minä, Akbara, täällä kylmillä vuorilla onnettomana ja yksin. Maailmanlaajuinen kilpailu teknisestä ja taloudellisesta edistyksestä voi kirjailijan mielestä johtaa ihmiskunnan tuhoon, ellei järki saa valtaa himosta tuhota ympäristöä. Enää ei ole samantekevää, missä saastuneet vedet, pirstotut erämaat ja kuihtuvat laidunmaat ovat. Kirjailijan huuto kaikuu rajuna: paha voittaa liian usein. Totuus säilyy kuitenkin aina hengissä. Näiden aihepiirien avulla kirjailija pohtii hyvän ja pahan suhdetta elämässä. Tule alas susijumalatar, minä vien sinut sinne missä synnyin, arolle missä ei enää ole tilaa susille. Aitmatov intoutuu suomimaan maansa propagandatyön virheitä. Minun on niin paha olla, Kuuletko miten itken. Ja että siinä suhteessa kaikki riippui ihmisistä itsestään mihin he nämä ihmiskunnalle niin tuiki tavalliset asiat kohdistaisivat: hyvään vaiko pahaan; ja käyttäisivätkö niitä luovasti vai tuhoavasti. Ulla-Liisa Heino, SN-kirjat 1986, 399s. Kirjailija käyttää kiehtovasti lähtökohtanaan Kirgisian kansantarustoa. Eläinten hävittämistä edes tarpeeseen tuli välttää, koska luonto kostaa tavalla tai toisella. Mutta minkäs sille . Tsingiz Aitmatov: Mestauslava, suom. Paimentolaiskansan perinne on tulvillaan eläintarinoita. ydinenergian käyttöön niin kauan kunnes siihen liittyvät ongelmat on ratkaistu. Minä tulen sinun luoksesi kuuhun, asun siellä ja suren maata. Luonnosta elantonsa saaneet ihmiset ovat jo muinoin harkinneet tarkoin suhdettaan luontoon. Jollet tule BjuriAna, nosta luoksesi minut, susiemon vailla pentuja. Olemme samaa sukua koko ihmiskunta. Uskon siihen, sanoo Aitmatov. Esimerkkinä hän kertoo kirjailijoiden painostuksesta Siperian jokien virtauksen kääntämistä vastaan. voi, ihminen on mukavuudenhaluinen. Ja kerrassaan mitään Mojunkumin savannin nelijalkaiset ja muut luontokappaleet eivät tienneet niistä vaikeuksista, jotka hallitsivat itse ihmisiä, jotka olivat yrittäneet oppia tuntemaan itsensä siitä lähtien kun heistä tuli ajattelevia olentoja, vaikka he eivät olekaan vielä ratkaisseet ikuista arvoistusta, miksi paha melkein aina voittaa hyvän ... Tule · tänne, näille kalliovuorille, missä täälläkään ei ole meille sijaa, ei näytä missään enää olevan sijaa susille... Nämä tunkeutujat eivät kuitenkaan olleet tiedemiehiä tekemässä uhrautuvasti löytöjä, joista jälkeläiset voisivat olla ylpeitä, vaan tuiki tavallisia ihmisiä, jotka tekivät tavallista työtä, sellaista jota melkein kuka tahansa osasi ja jaksoi tehdä. Mutta mikään niistä ei edes aavistanut sitä. Parikymmentä vuotta sitten Neuvostoliitossa iloittiin siitä, että Yhdysvaltoja vaivasi voimakas eroosio. Teos puhuttelee länsimaista lukijaa varmasti eri tavoin kuin neuvostoliittolaista, maan sisäisistä ongelmista kiinnostunutta kansalaista, mutta yksi on varmaa: se puhuttelee. 000 "Katso minua, susijumalatar Bjuri-Ana. Vastaavaa eläinten olemuksen ja käyttäytymisen kuvausta saa kaunokirjallisuudesta hakea. Uudessa gorbatshovilaisessa ilmapiirissä teokselle on yhteiskunnallinen tilaus. Oi Bjuri-Ana, kuuletko sinä minua. Aitmatov tunnustaa suhtautuvansa kielteisesti mm. Oltiin tyytyväisiä, että kapitalistinen maa tuhoutuu! Emme silloin ajatelSUOMEN LUONTO 1/ 87 46
Miten konkreettinen näköalattomuus vaikuttaa sanan vertauskuvalliseen merkitykseen. Mielikuvitus ei riitä osoittamaan, miten taimista varttuu näkymiä katkaiseva tiheikkö . Vanhojen metsien tilalle istutetaan taimikoita. Joskus makasi tien sannassa kyy, isona kuin polkupyörän sisuskumi. Hän on julkaissut neljä runokokoelmaa, joista tuorein, Suksien surujuhla, ilmestyi 1985. Viljelyslakeus on kaunis. Kun käveli rannalta tai metsästä pellolle, siellä vallitsi kuin eri päivä. Syksy toi uusia reittejä. Hannu Niklander asuu Vihdissä ja työskentelee kirjailijana, pakinoitsijana, kriitikkona, esitelmöitsijänä ja kirjoittajakouluttajana. Samalla kun väestön enemmistö kaupunkilaistuu, maalaiset metsäläistyvät. Talven viimat sattuivat pellolla kasvoihin yhtä kipeästi kuin jäällä. Näkee paljon. Laudabunt alii mitä ylistävätkin. Sitä paitsi, ei kai tasaikäinen ja yksilajinen taimisto ole oikeaa metsäksi palauttamista. Maanomistaja on maisemanomistaja. Isoiset tekevät isoja vahinkoja, salpaavat maisemaa eritasoliittymän tievallilla tai peittävät pellon parakeilla, joita nimittävät rivitaloiksi. Kellot, päivänkakkarat ja apilat kukkivat. Lakeudella virtaa joki tai puro, pikkupoikana minulle vältti isompi viemäriojakin. Heinätyö oli kiireistä rääkkiä pirullisena hiostavan auringon alla. Niin ja silloin vielä ruiskaunokkikin. Eläkepappa voi viimeisillä voimillaan istuttaa vainiosta lohkaistun tonttinsa täyteen nuorta havupuuta, kuin joulukuusten myyntipaikaksi. Ymmärtäähän sen. Metsänhoito käy yhä raaemmaksi, marjamatkalla ei enää kaunista metsää näe. Kaipasin pellolle kuin menneiden vuosisatojen taiteilijat Alppien taa Italiaan, lämpöön ja ihmisten ilmoille. Kauniita ovat kaikki maisemat, kun ihminen elää joltisessakin sovussa luonnon kanssa. Ikänsä hän on unelmoinut omasta metsästä. Lämmin, aurinkoinen, tuulisempi kuin metsässä, tyynempi kuin rannalla. Mitä aiheuttaa kulttuurille ja kansanluonteelle se, että pian näemme ikkunasta vain oman pihan. Lapsena en koskaan asunut aivan peltomaisemassa, mutta hyvin likellä kyllä. Mikäli nuoria puita kasvaa istuttamatta, puhutaan pensaikosta. Suvella varottiin tallaamasta kasvavaa ruohoa, mutta nyt sai oikaista yli keltaisen sängen. Saloahan se on aikanaan ollutkin, voi joku sanoa. Semmoinen pitää saada edes malliksi, omalle pihalle. Ojissa seisoo pensaikkoa, puronvarret ja törmät vesoittuvat. 14 SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Kun ei karjaa laidunneta, metsänreuna kasvaa umpeen. Sitä tuuhettuu juuri näinä vuosina metsänreunoihin, törmäpelloille, hylätyille saroille, laitumille ja kedoille. Paljon on ennallaan, mutta lajimäärä vähentynyt, samoin avaruuden tuntu. Pian sitä näkee vain vanhoissa Sillanpääja Niskavuori-elokuvissa. Taas maisema sulkeutuu. Kerrankin oli vainiolla ja järvellä samanlaista. Lievälläkään sateella pelto ei tarjonnut suojaa, ja niiden harvojen puiden alle ei salaman pelossa arvannut hakeutua. Tuntuu yksinäiseltä, kun ei lumisten peltojen takaa enää tuiki lamppu. Kevättalven keleillä pelto soi taas uuden puolen. Hän runoili tavallisesta italialaisesta maisemasta. vsk.. Kun se ilo loppui, ilmaantuivat töyhtöhyypät pellon ylle räimimään. Pellolla lepatti kirjavia perhosia, tienvieren putkikasveissa surisi kiiltäviä kärpäsiä. Enää ei näe kylän toiseen päähän saati naapurikylälle. Salaojitus yksipuolisti juoksevat vedet. Suurpiirteinen, lievästi kumpuileva. Hannu Niklander Kun maisema tukehtuu Laudabunt alii, ylistäkööt toiset, totesi roomalainen Horatius kuuluisista nähtävyyksistä. Huonoja sarkoja metsitetään. Mutta mihin vaiheeseen maisema tahdotaan entistää. Loivia mäkiä liukuen pääsi yli hohtavan hangen aivan kuin lentäjä ylittää valkeat pilvet. Aika tehokkaasti pystyy tavallinenkin ihminen tukkimaan kylänäkymän, jos omistaa maata taktisessa kohdassa. Sama ongelma kuin raunioiden restauroijilla. Hänelle rakkain paikka oli huvila Sabiinilaisvuorilla. Vuosisatainen eteläsuomalainen kulttuurimaisema kukoisti vielä lapsuudessani. Jos kerran mahdollisimman entiseksi, niin miksei saman tien soravalliksi, jäätikön reunaksi. Kun kotirannan västäräkit olivat mustavalkoisia, täällä ne keikkuivat keltaisina. Kilometrienkin takainen valonaapuri oli naapuri, nyt häntä ei puilta näy. Kaikin tavoin kohtuullinen maisema. Kivitaskut naksuttivat ladon raunion vaiheilla, joskus lekutteli tuulihaukka kauan saran yläpuolella. Uusmaalaisena olen väsymiseen asti kuullut, miten oikeat, kauniit maisemat ovat, jolleivät nyt Lapissa, niin Järvi-Suomessa ainakin. Ei kuuluta enää yhteen heidän kanssaan. Pelto näytti toisetkin puolensa. Uudeltamaalta kelpaa korkeintaan saaristo
Se on toistaiseksi selvinnyt sen verran hyvin niin vainosta kuin ympäristömyrkyistäkin, ettei sille ole käynyt niin kuin muuttohaukalle tai merikotkalle. Kanahaukka on meillä rauhoitettu vain osaksi pesimäkautta, huhtikuun alusta heinäkuun loppuun. Kanahaukka ei ole vahinkolintu, ja sen kanta on viime vuosina selvästi vähentynyt. Ja lisäksi: niin kauan kuin kanahaukkaa saa ampua, tapetaan myös muita haukkoja ja pöllöjä "kanahaukkoina". Petolintututkijoitamme on kansainvälisissä konferensseissa alettu jo osoittaa sormella: onko Suomi enää sivistysvaltio. Pariskunnat pesivät uskoIJisesti vuqdesta ministeriön yhteishankkeetoiseen samassa metsikössä, missä niillä on pari-kolme vaihtopesää. Kanahaukkamme tarvitsevat täyden lainsuojan. Kanahaukka on perushaukkamme. Kanahaukkoja 6 000 paria Valtakunnallinen petolintuprojekti käynnistettiin Helsingin yliopiston rengastustoimiston ja ympäristöKanahaukka elää vanhoissa, jyhkeissä kuusikoissa. vsk. 15. Pääosan vuotta kanahaukkaa saa yhä vainota. SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Terho Poutanen Suomalaisia osoitellaan jo sormella Kanahaukkamme on yhä lainsuojaton Suomen lisäksi tiettävästi vain Bulgariassa kanahaukan tappaminen on laillista huvia. Tähän ei ole ainuttakaan järkevää perustetta
Petolintukauppa saata1snn kuriin, jos petolintujen maastavienti olisi kertakaikkiaan kielletty. "Kanahaukkoina" tapetaan piittaamattomuuden ja kelvottoman lajintuntemuksen vuoksi runsaasti myös rauhoitettuja petolintuja. Kanahaukka rauhoitettava kokonaan Kanahaukka on vihdoin rauhoitettava kokonaan. Museoavustaja Jukka Haapala eläinmuseosta epäilee, että kanahaukkakantamme on viime aikoina pienentynyt. Rengastustoimiston joh.: .J taja Pertti Saurola esitti ] Kanabaukkoja asustaa metsissämme vain joitain tuhansia pareja 1985 kanahaukkakantam5 me kooksi 1980-luvun alkupuolen vuosina 5 830j 6 810 paria. Linnut valmistautuvat yleisesti pesimään jo maaliskuun puolella, jolloin metsästäjä voi käydä listimässä emot pesältä. Kun 10 x 10 km:n tutkimusruutuja oli tuolloin tarkistettu 161 ja niistä runsas kolmasosa oli kanahaukan suhteen hyvin tutkittuja, kanahaukasta esitettiin alustava kannanarvio: 6 000 paria. Pari pesii vuodesta toiseen samassa pesässä tai ainakin samassa pesämetsässään, jossa on pari kolme vaihtopesää. Kun kanahaukan pesämetsä hoidetaan talousmetsäksi, vanha pari yrittää pysyä sille uskollisena viimeiseen asti. Tällaisia viestejä on SLL:n toimistoon kantautunut kuluneena syksynä mm. vsk.. Vuonna 1982 tutkimuksen piirissä oli 178 kanahaukkaparia. Kanahaukan heikkenevä pesimätulos on todettu valtakunnallisessa petolintukantojen seurantaprojektissa. Aikaisemmin esitetyt arviot olivat vaihdelleet 600 parista 7 000 pariin. Itse asiassa asetuksen mainitsema aprillipäivä ei ole riittävän varhainen kanahaukan pesinnän turvaamiseksi. Taantumisen syyt "yleisiä" Kanahaukka on vanhojen metsien laji. Poikueiden koko on Kirkkonummella merkitsevästi pienempi kuin koko maassa keskimäärin, mutta koko maan aineisto painottuukin 1950ja 1960Rauhoitus nyt riittämätön Rauhoitus ei anna nuorille kanahaukoille paljonkaan mahdollisuuksia selviytyä lisääntymisikään asti. Vai onko muka broilerinja kananmunantuotantomme pienimmässäkään vaarassa. 6 000 parista on menty alaspäin ehkä kymmeniä prosentteja. Vain kotimetsässään uskollisesti kyyhöttävät aikuiset linnut, jotka elävät vanhoiksi, jos ihminen suo, ovat taanneet kanahaukkakannan pysymisen tähän saakka sittenkin varsin vakaana. Jo ensimmäisen vuoden tulosten perusteella Jukka Haapala ja Pertti Saurola esittivät arvion kanahaukkakantamme koosta. Pesimätuloksen heikkeneminen heijastaa talviravinnon niukkenemista. Luontomme uljaimpia siivekkäitä kanahaukan täydellinen rauhoittaminen sen sijaan auttaisi suunnattomasti. Vanhat kanahaukat elävät pesämetsänsä tienoilla kesät talvet. Heikko ravintotilanne lykkää pesintää; mitä vähemmän ravintoa on saatavilla, sitä kauemmin kestää ennen kuin naaras kykenee aloittamaan pesimisen ja sitä pienemmän pesyeen se munii. na 1982. Täysrauhoitus ei loukkaisi ketään eikä haittaisi kenenkään elinkeinoa. Haukkahäkkiin pulu syötiksi ja kaikki silmänkantaman haukalla pitempi kuin meillä! päähän eksyvät kanahaukkanuoret joutuvat satimeen. Kanahaukalla käydään kansainvälistä kauppaa. Elinympäristöjen tuhoutuminen ja ympäristömyrkyt koettelevat muutoinkin kaltoin petolintuja kaikkialla maailmassa; ei ole mitään järkisyytä niitä varta vasten vainota ja tappaa. Pesimätulos heikkenee Kanahaukkamme saavat nykyisin poikasia pesää kohti vähemmän kuin ennen. Ka16 Nuoren kanahaukan elämä on vaarallista: ensimmäisenä elinvuotenaan niistä kuolee noin puolet. Jos kanahaukka nauttisi lain suojaa, muidenkin petolintujemme elinmahdollisuudet paranisivat. Pesiä hävitetään edelleen pesimäaikaisesta rauhoituksesta huolimatta, petolintuja Lounais-Hämeessä tutkinut Jouko Alhainen kirjoittaa paikallisen lintuyhdistyksen vuosikirj assa. Erityisen selvänä kanahaukan poikastuoton pieneneminen on havaittu Kirkkonummella ja Sipoossa, jossa Dick Forsman ja Björn Ebrnsten ovat seuranneet 20 kanahaukkaparin elämää vuodesta 1977 lähtien. Ensimmäisenä elinvuotenaan kanahaukoista kuolee ehkä puolet. Sitä mukaan kun vanhoista linnuista aika jättää, metsä autioituu kanahaukoista, sillä nuoret eivät kelpuuta harvapuisia nuoria talousmetsiä pesimäpaikoikseen. Kanahaukan ravintona ovat talvella lähes pelkästään kanalinnut, kesällä saalisvalikoima on laajempi. neistoon. Ilmajoelta. Asenteet joidenkin metsästäjien keskuudessa, myös heidän keskusjärjestöissään ja jopa maaja metsätalousministeriössä, ovat kanahaukkaa vastaan. Kanahaukan rauhoittaminen ei ole tarpeen yksin lajin itsensä vuoksi. Vain ruuan puute talvipakkasilla ajaa linnut asutuille seuduille varistai pulujahtiin. Vaikka poliisi ja tulli pystyisivätkin tunnistamaan kanahaukkoina ammutut merikotkat, viranomaisten on täysin mahdontonta tarkistaa esimerkiksi sitä, onko maasta vietävä kanahaukka todella pyydystetty rauhoitusajan ulkopuolella. Suomesta viedään kanahaukkoja laillisesti sekin on mahdollista ja laittomasti. nalintujen väheneminen ei lukujen tietoihin. Luvut hän oli ~------------------------' saanut maan petolintuasiantuntijoilta, joista jokainen arvioi omalta alueeltaan, kuinka monta kanahaukkaparia sillä vähintään pesii ja kuinka monta kanahaukkaparia sillä korkeintaan voi pesiä. Kanahaukkana ammutaan yleisesti kaikkia petolintulajeja. Talousmetsissämme kanalinnut ovat ahtaalla. Syksyllä riistanhoitajat, erityisesti fasaaninkasvattajat, "poimivat" aivan laillisesti nuoret kanahaukat luonnostamme kuleksimasta. D SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Kirkkoole viivasuoraa laskua, nummen kanahaukkapoimutta jokainen katovuosi kueiden keskikoko on pieon aina edellistä huolestutnentynyt keskimäärin 0, 7 tavampi; alamäkeä menpoikasella poikuetta kohti, nään ja lujaa. Kun kanakun sitä verrataan täsmälhaukan talviravinto lopleen samalta alueelta vuosipuu, kanahaukka on jo kana 1962-1976 koottuun aidonnut aikaisemmin
Leimaajan tai metsurin sinänsä kaunis ajatus pesäpuun säästämisestä hakkuuaukean keskelle ei kanahaukkaa lohduta: Pesäpuu pysyy autiona, sillä kanahaukka tarvitsee kokonaisen metsän. Kun kanahatikalle kelvolliset vanhat metsät tuomitaan yhä useammin hakattaviksi maan tasalle, sille jää yhä niukemmin elintilaa luonnossamme. Näiden kuvien kertomus erään haukkaparin kotipesän kohtalosta ei ole poikkeus; samanlaisia tarinoita riittäisi kerrottavaksi eri puolilta entisiä salojamme vaikka kuinka monia. vsk. Pelkkä pesäpuu ei riitä SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Talousmetsissä se vu tyy hyvin huonosti. Kuvat: Pekka Tervamäki 17
"Tiedänpä vieläkin vanhan tarinan pojasta ja tytöstä, jotka läpi elämänsä kulkivat yhtä ainoaa päämaaraa kohti", aloittaa Sakari Topelius kertomuksensa "Koivu ja tähti". Se on ollut yksi luetuimpia Topeliuksen kertomuksia. Paras aika tarkastella rauduksen oksistorakennetta ja sen muodon syvintä olemusta on juuri talvi . Oksien kärjet ovat ohuita ja notkeita. Tyttö taas sen, "että tähti iltasilla kimaltelee koivun lehvien lomitse". Ensin kaski, sitten koivikko. Koivu on kiistelty metsäpuu. Näin latvus muodostuu, etenkin avoimella paikalla kasvaessaan, leveäksi ja monitahoiseksi. Nystyistään raudus tunnetaan Rauduskoivun lähin sukulainen meillä on hieskoivu eli suokko. Kodista he muistavat pari asiaa. Paras ero on nuorissa lehdissä ja vuosikasvaimissa. Tuohikultuurissa eläneet suomalaiset kaskesivat ja raivasivat maata. Tuohikulttuurimme syntyi kaskeamisesta Rauduskoivu on lähempänä ihmistä kuin useimmat 18 muut suomalaiset metsäpuut. Kaskiviljelyn ollessa voimakkaimmillaan kaadettiin koivikot varsin nuorina uudestaan kaskiksi. Usein se kuitenkin hajaantuu muutamaksi samanarvoiseksi päähaaraksi. Rauduksen oksisto on komea Rauduskoivu on komea puu. Koivu ja kaski kuuluvat yhteen. Sanat ja niiden merkitykset vaihtelevat, mutta tämä itämerensuomalainen sanavertailu osoittaa, että koivikko ja kaski ovat miltei synonyymeja; ekologisestikin eroa on vain jokunen vuosikymmen. Nuoressa oksassa on pihkanystyjä. Siinä kaksi pientä sisarusta ön joutunut sodan uhreina vieraaseen maahan ja vaikka heillä on aineellisesti kaikki hyvin, he halajavat takaisin kotiin. Koivikot ovat kaunistaneet maisemaa menneen kaskikulttuurin muistona. Rauduskoivu muiden lehtipuiden avustamana hallitsi maisemaa. Nystyt näkyvät hyvin myös silmin. vsk.. Mitat ovat jotakuinkin samat kuin kuusella tai männyllä. Siitä on saatu vastat ja luudat ja sen ritvaisilla oksilla on monen sukupolven lapset kasvatettu niin herran kuin vihaisen isänkin nuhteeseen. Poika sen että ''vanhempien kartanolla kasvaa iso koivu, jossa linnut laulavat aamunkoitteella" . Runko on suora jatkuen latvaan saakka. Sen puuaines on arvokasta, mutta sitä vastaan on myös taisteltu myrkyin ja vesurein. Sitä ei ole aina kovin helppo erottaa rauduksesta. Tapio Lindholm Vuoden raudus uu • OIVU n Rauduskoivu pihamaalla on yksi suomalaisuuden syviä symboleja. Joskus ritvaisuutta on hieskoivullakin, mutta ei rauduksen määrin. Kuusi ja mänty saivat väistyä, maiseman tummat piirteet vaihtuivat rauduskoivun heleyteen. Rauduksen versoissa on pihkanystyjä, jotka tekevät oksista paitsi tahmeita myös karheita. Kun huurrekukat peittävät puun ja valkaisevat sen myös oksistoltaan, on kuin koivu olisi herännyt uuteen kelmeään eloon. Vironkielessä koivun nimi onkin kask. Se voi kasvaa 30-metRauduksen lehti on kahteen kertaan saha/aitainen ja pitkäsuippuinen. Pääoksatkin ovat vankkoja, vinosti ylös suuntautuvia. Hieskoivu on nukkakarvainen. Syntyi ahomaita ja koivuhakoja. Näin siitepöly löytää helpommin tiensä törröttäviin eminorkkoihin. Ne riippuvat alaspäin, erityisen komeasti juuri vanhanpuoleisella pihapuulla, josta muodostuukin oikein riippakoivu. Raudus kukkii lehtien ollessa vielä hiirenkorvalla. Hieksen nuoria oksia verhoaa nukkakarva, SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. riseksi, vaikka tavallisesti se on täysikokoisena 25metrinen tai lyhyempi
Pakkaspäivänä sydäntalvella saattaa koivikosta kuulua kovia napsahduksia. Raudu&lcoiVUI! MIUIOt oksit Pakkasen Jaubtue,a liiHu1I -"' ä e >, t -----------------------------------------------------~ :i: joka tekee oksista vaaleita ja pehmeitä. Kun kova pakkasjakso lauhtuu, lämpenevät myös jäähtyneet koivun rungot. oltavat. Mahlassa viihtyvät myös erilaiset hiivasienet. Männyn paksu kaarna tasoittaa ja eristää lämpötilanvaihteluja. Suurissa ja iäkkäissä koivuissa näkyvät tummat rosoiset pullistumat, pakurit, ovat tämän seurausta. Koivu on ohutkuorinen puu. Se on myös erinomaista sytykettä, vaikka tästä piirteestä onkin vaikea keksiä ekologista etua elävälle puulle. Sekin on erottamaton osa suomalaisuutta. Pakuri muodostaa 19. Tuohi on eräs koivun erikoispiirre. Lapin tunturikoivikot ovat lähempänä hieskoivua; tunturikoivu on hieskoivun alalaji, joka on saanut peri·määnsä vaihtelevan maarän pensasmaisen äyrilehtisen vaivaiskoivun geenejä. Koivu on sopeutunut kovaan talveemme. Hikihuoneita on muuallakin, mutta vain meillä siihen liittyy kunnon piiskaaminen. Erityisen kohtalokkaaksi kävisivät kirkkaat kevättalven päivät, jolloin juuret ovat jäässä ja kovat yöpakkaset muistuttavat vielä talven vallasta. Pakkanen paukkuu, sanotaan. Tuntureille asti se ei kuitenkaan nouse. Pintapuu kuitenkin nopeammin kuin sydänpuu. Kuusi kärsii näistä ongelmista, etenkin jos se on hakkuilla alistettu paljastamaan runkonsa. Valkea van puun kuoressa on harvinainen kaikkialla muualla maailmassa. Usein kuitenkin taas talvella pakkashalkeama syntyy samaan paikkaan. Tunturikoivu on geneettisesti nuori yksikkö, jolla on muotoutuvan lajin monimuotoisuutta. Tämä on pakkashalkeama. Raudusta sen olla pitää. Pakkanen paukuttaa koivun runkoa Pakkanen ei rauduskoivua juuri haittaa. Tuohi on sopinut hyvin kattamisaineeksi ja monenmoisten tuohisten tarve-esineiden valmistusmateriaaliksi. Vaikea olisikaan kuvitella muuta kuin notkeaoksaista raudusvihtaa. Lämmetessä puu laajenee ja kun sydänpuun ja pintapuun välille näin syntyy tiheysero, purkautuu se repeämällä. vsk. Tuohi ei ole paksu, mutta se on tiivistä, joten se on koivulle mainio haihtumissuoj a. Voimakkaat auringonsäteet, jotka meidän oloissamme vielä paistavat enimmäkseen viistosti, voisivat ilman valkeaa heijastinta aiheuttaa rungolle kuumat SUOMEN LUONTO 1/87 46. Keväällä pakkashalkeamista vuotaa makeaa koivumahlaa houkutellen mahlakärpäsiä ja perhosia. Halkeamista pääsevät puuaineeseen kiinni myös lahosienet. Nukka limautuu saunassa. Täten hieskoivu ei sovellu vihtakoivuksi. Seuraavana suvena puun paksuuskasvu koettaa korjata haavan. Jällen ei pidä aloittaa toimintaansa liian aikaisin
Pihapuuna kasvavaa komeaa rauduskoivua ei kannata kuitenkaan kaataa heti kun siinä näkyy lahotta20 jasieniä. Rauduskoivun keveät siemenet lentävät nopeasti avautuneelle paloaukealle. Koivuhaat ovatkin parhaita mansikkapaikkoja. Koivusta metsä alkaa Rauduskoivu on metsien nuorien vaiheiden puu. Siitä voi valmistaa hivenen sienelle maistuvaa pakuriteetä tai sillä voi maustaa snapsinsa. Sen seassa alunperin kasvaneet ja maata typellä ruokkineet harmaalepät väistyvät nopeasti. Kaskikoivikkojen SUOMEN LUONTO 1/87 46. Näin kenttäkerroksessa vallitsevat ruohot ja heinät, vaikk~ samanlaisella kasvupaikalla kuusikossa olisikin mustikan ja sammalten luonnehtima kasviyhdyskunta. Koivujen vähetessä metsän elämä hiljenee ja lajista köyhtyy. Oma osansa ruohojen runsauteen on silläkin, että koivunlehtikarike toisaalta ravitsee maanpintaa ja toisaalta tukahduttaa sammalet. Iäkkäät koivut ovat lähes aina lahovikaisia. Kumpainenkin käyttötapa on alkuperältään venäläinen. Kun )ahon merkit näkyvät päällepäin, on puu ehkä ollut jo vuosikymmeniä lahosienen kasvualustana. Taulakääpä liittyy sekin tuohen lailla tulen sytyttämiseen. Taulaa käytettiin ennen tuluskukkaroissa hehkuvan kekäIeen varastoinnissa. Koivikkohan on myös venäläistä maisemaa. Useimmissa tapauksissa puu kestää pystyssä vielä pitkään. Sanotaan, että se voi saavuttaa 300 vuoden iän, mutta tämä on poikkeus. Luonnollisessa metsäsukkessiossa rauduskoivun paikka on aivan metsäpalon jälkeen ensimmäisessä puusukupolvessa. Rauduskoivun tyypillisiä lahottajia ovat myös pökkelökääpä, arinakääpä ja taulakääpä. Tätä kuvastaa sen ikäkin. vsk.. Ja ovathan käävätkin kauniita. Koivun puuaines ei ole järin lahonkestävää. Luonnonmetsän sukkessiossa koivu saa vähin erin alleen kuusentaimia. Koivu tuo metsään monipuolisuutta ja ekologista terveyttä pakurikäävän suvuttomia itiöitä. Kuuset kasvavat ja nousevat aikaa myöten vallitsevaan latvuskerrokseen. Näin se saa syvemmältä sekä kosteutta että ravinteita. Viime vuosikymmeninä vallinneiden metsänhoidon suuntausten seurauksena ne ovat vähentyneet. Se on nuorena nopeakasvuinen ja sen juuret ovat jonkinverran syvemmällä kuin havupuiden. Etenkin käävät ovat hidaskasvuisia. Normaalisti yli satavuotias raudus on jo ikäloppu. Koivujen latvukset läpäisevät vettä ja valoa. Koivut kasvavat pitkään, ehkä pari sataakin vuotta kuusen rinnalla, mutta vähin erin kuusi valtaa alaa. Rauduskoivikko on valoisa. Juuri sellaisia kaskikulttuuri loi. Se on kliimakspuu siinä missä rauduskoivu pioneeripuu
väheneminen on tehnyt meilläkin mm. Sekametsissä raudus antaisikin myös luonnonystävän silmille soplVla maisemia. 21. Sillä on sijansa vieläkin Suomen metsissä ja modernissa metsätaloudessa, kunhan vain kaikki metsäammattimiehet saataisiin se ymmärtämään. Keinollisesti, istuttaen tai kylväen, uudistettu nuori männikkö saa luontaisesti paikalle lentävistä rauduksen siemenistä täydennystä. Raudusta on torjuttu vesuroimalla ja hormoneilla. Harvennusvaiheissa liiat ja hirvien v101ttamat koivut voi poistaa. Näin viljelymännikkö jää luontaisen koivikon varjoon. luontaisen kasvatuksen tuottamat lahovikaiset kuusikot ovat monin paikoin paha ongelma, eikä männiköstäkään tahdo tulla mitään liian tuoreilla mailla. Tuolla on meidän koivumme! huudahti poika heti." Myöhemmin isä neuvoi nuoria: "Te etsitte koivua; se merkitsi isänmaatanne. Se on seurannut suomalaisten elämää historian ja elinkeinojen vaihtuessa. Kiinnostus koivikoiden perustamiseen on onneksi elpynyt. valkoselkätikan harvinaiseksi. Koivunurvut ovat teerien tärkeintä talviravintoa. Osin siksikin kannattaa viettää vuotta 1987 rauduskoivun vuotena. Nämä siementaimet ohittavat pian kasvussaan männyt. Rauduskoivu on muovannut suomalaista kultuuria ja suomalaisiakin. Rauduksesta rikkautta talousmetsönkin Metsätaloudellisilla avohakkuualoilla on rauduskoivu ollut turhankin väsuoMEN LUONTO 1/ 87 46. Metsämiehet sanovat raudusta etukasvuiseksi. vsk. Nykyaikainen metsänhoito ja tehokas palontorjunta eivät vain anna luonnonlakien toteutua; ei edes suojelualueilla. Usein kannattaisi antaa koivujen kasvaa. Turha on kuitenkaan koivua vainota. Näin syntyisi hyviä syömäpuita teerillekin. Koivu ja tähti Topeliuksen "Koivu ja tähti" -kertomuksessa löysivät nuoret lopulta sen oikean koivun ja kodin, sillä: Viimein kuljettuansa toista vuotta, he tulivat eraana iltana yksinäiseen taloon. Raudus on mäntyyn verrattuna etukasvuinen. Ne tuovat metsään monipuolisuutta ja ekologista terveyttä. Kartanolle tullessaan he näkivät siinä suuren, tuuhealatvaisen koivun, jonka piente·n vaaleanvihreiden lehtien lomitse loisti iltahämyssä helottava iltatähti. Rauduskoivua on jopa ryhdytty jalostamaan. Tarvitaan vain salama kuivaan pihkaiseen puuhun tai tuohipökkelöön ja jälleen luonto suorittaa oman luontaisen avohakkuunsa. Niin isänmaa olkoon työnne ja rakkautenne päämäärä koko elinaikanne!" Tapio Lindholm on tutkinut rauduskoivua kuloalojen sukkession ja luonnonmetsien ekologian tutkimustensa yhteydessä. Näin ne eivät söisi kalliita männyntaim1a. Koivua pidettiin roskapuuna, jolla ei ollut paljoa käyttöä. heksytty vieras. Vanhemmiten havupuitten kasvu saavuttaa koivun ja tukkipuuvaiheessa ne ovat tasoissa. Toisaalta koivuja kannattaisi kasvattaa hakkuualoilla myös hirvien ravinnoksi. "Illat olivat jo niin kesäisen kuuleat, että ainoastaan tämä tähti, joka on suurin ja kirkkain kaikista, näkyi taivaankannella. Joskus kalliin ja aikaa kuluttaneen kei110llisen metsänuudistamisen paras anti onkin terve ja aikanaan isännälle hyvät hakkuutulot tuottava rauduskoivikko; ja ihan ilmaiseksi. Vielä 60-luvulla oli runsaasti vanhoja kaskiperäisiä koivikoita ja koivusta oli ylitarjontaa. Mutta samalla kun koivu väistyy ja metsä kuusettuu, lisääntyy sen paloherkkyys. Ja syytä olisi, ainakin tuoreilla mailla, antaa koivujen parhaimmiston jäädä kasvamaan päätehakkuuseen saakka. Tällaiset metsiköt olisivat myös marjastajan ja sienestäjän mielipaikkoja. Oli helluntai-ilta toukokuun lopulla, ja kesän ensimmäiset lehdet olivat hiirenkorvalla. Ei vähiten sen vuoksi, että jatkuvan, ns. Hyvää vaneria siitä saadaan, mutta koivuhalkojen tarve on vähentynyt, kun talot lämpiävät ydinsähköllä. Harvennuksissa ei koivua pitäisi kuitenkaan kokonaan hävittää. Rauduskoivua on muutenkin väheksytty metsäpuuna. Etukasvuisena raudus saattaakin häiritä havupuutaimikon muodostumista, jos sitä on liiaksi. Taas on kasvutilaa rauduskoivulle. Jos metsässä on paljon koivuja, selviävät teeretkin helpommin talven yli
Jonkun selkä vivahtaa ruskeaan, kun naapuri on puhtaan harmaa. Näin 22 keskitalvellakin liikkeellä on kaikenikäistä vipeltäjää. Yhdessä nähtynä useimmista hiiristä löytyy "persoonallisia'' tuntomerkkejä. Kotihiiri näytti nopeasti oikean karvansa. Innokas narskutus kertoo ruuanmurenoiden löytymisestä ja lopulta säkkien eteen valuneelle jyväkasalle kerääntyy useita hiiriä. Ne ilmestyvät piiloistaan yksi toisensa jälkeen ja ryhtyvät ruuan etsintään. Ensimmäiset rapsahdukset kuuluvat miltei heti ja muutama viiksekäs hiirenkuono pistää varovasti esiin. Nurkissamme asustavien hiirten monivivahteista elämää on suhteellisen helppo seurailla. vsk.. Siimahännätkin voi oppia erottamaan toisistaan. Kotihiiret ovat aloittelemassa omaa työpäiväänsä. Liike saa ne toki pakenemaan koloihinsa, mutta paikallaan istuksiva saa katsella niitä aivan rauhassa. Vanhat sukukypsät naaraat sekä nurkkauksen muutamaa neliötä hallitse. Teksti ja kuvat Heikki Willamo Kotihiiri pärjää aina Vuosia sitten, pikkunisäkäsharrastukseni alkutaipaleella, ei kotihiiri saanut minulta montaakaan lämmintä ajatusta. Hajuaisti ohjaa, pitkät viiksikarvat tunnustelevat ja pieni maistipala ratkaisee lopullisesti, mitä kelpuutetaan syötäväksi, mitä ei. Mikä säkkien välistä, mikä seinälaudoitukseen jyrsitystä kolosta. Valoa siinä ei tarvita, näköaistin merkitys on siimahännille miltei olematon. Kiusankappale mikä kiusankappale. Yhdellä on luppakorva, toinen ontuu jäykkää takajalkaansa, kolmas taas on menettänyt toisen silmänsä jossain kahakassa. K;.~vakansan kuvaamispuuhiin ryhtyessäni tuli siimahäntä mukana vain pakollisena kuviona. Vasta pesänsä jättäneestä poikasesta kankealiikkeiseen vanhukseen. Tallissa Päivän työt on tehty ja talli hiljenee. Välinpitämättömyyteni loppui muutamaan varastossa vietettyyn iltapuhteeseen. Itse asiassahan se on nisäkäsharrastajan unelma: yleinen, helposti tavoitettavissa, peloton, sosiaalinen jne. SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. va uros istuskelevat arvonsa tuntien jyvälöydön keskellä, nuoremmat saavat tyytyä napsimaan jyviä yksitellen ja syomaan niitä hieman loitompana
Jokainen vilistäjä ei ole kotihiiri "Hiiri mikä hiiri", toteavat useimmat nähdessään nurkassa vilahtavan otuksen ja ryhtyvät kaivamaan esiin vanhaa, ruosteista hiirenloukkua. Hyllyt, kattopalkit, säkkipinot, kaikki kannattaa tarkistaa. " Perushiiren" tuntomerkkejä ovat harmaa selkä ja vaalea vatsapuoli, vaalean harmaat jalat ja karvattomat korvat. Tihutöistään ja huonosta maineestaan huolimatta se on varsin viehättävä. Ruokaa voi löytyä mistä vain, ketteryys ja alueensa tarkka tuntemus tekee kotihiirestä lähes pitelemättömän ihmisen "siivestäjän". Yhteisön elinpiiri ei ole laaja, mutta se ulottuu lattiasta kattoon. Harmaahko selkäpuoli rajoittuu enemmän tai vähemmän selkeästi vaaleaan vatsaan. Pieniä tappelunnujakoita voi syntyä parhaista paloista, mutta heikompi ymmärtää kyllä SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Jalat ovat vaalean harmaat, karvattomat hiirenkorvat selvästi näkyvissä ja siimahäntä vajaan ruumiin mittainen. Ilta kuluu kiireisessä ravinnon etsinnässä ja turkin huoltamisessa. Kysymyksessä on todellinen harmaa "perushiiri". luopua nopeasti. Mistä se on tullut, miten se elää. Tällaisten tuntomerkkien havainnointi vaatii toki eläinten kunnollista tarkastelua ja se23. Mutta vilahtajia voi olla monenlaisia. vsk. Otus on yleistymässä maassamme. Metsien lajin korvat ja silmät ovat kuitenkin suhteellisesti suuremmat, häntä suhteellisesti pitempi ja käpälät puhtaan valkoiset. Sosiaalinen arvojärjestys on tarkasti kaikkien tiedossa. Rotta on suuri ja paksuhäntäinen, sitä ei kotihiireen hevillä sotke. Niinhän eläimet aina ovat, kun ennakkoluulot heitetään sivuun. Kotihiiri elää kaikkialla, missä ihminenkin. Mutta myös metsähiiri ja -myyrä etsiytyvät mieluusti mökkeihin, ulkorakennuksiin ja kellareihin talvea pakoon. Siimahäntä on hieman ruumista lyhyempi. Varsinkin nuori, harmaaselkäinen yksilö muistuttaa erehdyttävästi kotihiirtä. Pohjoisen "oravahiiri" eli punamyyrä samoin kuin harmaakuvemyyrä pistäytyvät nekin usein neljän seinän sisällä. Karvakorvaisista ja suhteellisesti lyhyempihäntäisistä myyristä kotihiiren vielä erottaa helposti, mutta metsähiiri on jo vaikeampi pala. Mutta mikä tämä harmaanuttu oikein on hiiriään. Rotan pikkuhiljaa väistyessä asutuksen piiristä on kotihiiri ottamassa vapautuvan paikan itselleen. Joka ikinen soppi tutkitaan tarkoin. Vähäisinkin outo ääni saa aikaan salamapaon, mutta häiriö jää lyhytaikaiseksi. Kotihiiri on vailla sen kummempia tuntomerkkejä. Alle minuutissa kaikki ovat palanneet askareihinsa
Haju on todella epämiellyttävä ja se vähentää entisestään tihutöittensä vuoksi vihatun naapurimme kansansuosiota. Kaikki kelpaa Alunperin siemeniin keskittyneestä kasvissyöjästä on ihmisen "hoivissa" tullut kaikkiruokainen elämäntaiteilija. Se tulee toimeen mitä vaihtelevimmissa olosuhteissa: kuivaamoissa, pakastamoissa, syvällä kaivoksissa jne. Kotihiiri tarvitsee ruokaa vain muutaman gramman päivässä. Tämän luokan vuotuinen Iisääntymisteho hipoo nisäkkäiden parissa jo ennätystä eikä tahti laske, ennenkuin kannan tiheys kasvaa todella suureksi. Naaraiden asema on vapaampi ja ne suhtautuvat toisiinsa välinpitämättömämmin, paitsi poikaspesaansä puolustaessaan. Niin ne tulevat tekemään myös vas24 taisuudessa, tahdoimmepa sitä tai emme. Suhteellisen sosiaalisina eläiminä kotihiirillä on keinonsa järjestyksen ylläpitämiseksi. meillä esiintyvä on kotoisin Aasiasta, mutta neljäs Afrikan luoteisosista. Se hyödyntää tehokkaasti kaikki mahdollisuudet ja kykenee tulemaan toimeen pelkällä liharuualSUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Naaraat synnyttävät parin kuukauden välein poikueen, jossa on yleensä reilut puolenkymmentä pentua. Laji elää käytännöllisesti katsoen kaikkialla, missä on pysyvää ihmisasutusta. Ihmisen seuralaisena kotihiiri voi Suomessakin unohtaa sellaisen pikkuseikan kuin vuodenaikojen vaihtelun. Näin vältytään yhteenotoilta, jotka rassaisivat tih~ää yhteisöä muuten jatkuvasti. Se on kuitenkin innokas ruuanetsijä ja likaa tässä touhussa moninkertaisesti enemmän ravintoa kuin syö. Kotihiireksi kutsutun lajin muodostaakin neljä erilaista muotoa. Kotihiiren asuttamissa tiloissa leijuu tympeä "hiirenhaju", joka puuttuu muiden pikkujyrsijöiden majapaikoista. Onpa se monin paikoin varsinkin etäisillä, maanisäkkäättömillä saarilla levinnyt takaisin luontoonkin ja ottanut myyrien roolin. Ikuinen seuralainen Kotihiiren alkukoti on aina sijoitettu Aasiaan, mutta uusimpien tutkimusten mukaan asia ei ole näin yksinkertainen. Valtauroksen reviirillä saattaa asustaa muitakin sukukypsiä uroita, mutta ne väistävät vahvempaansa ja tukahduttavat käytöksellään reviirinhaltijan aggressioita. vsk.. Näistä kolme mm. Yksilöiden välillä vallitsee tiukka arvoasteikko. Hiirulaiset ovat asustaneet ihmisen siivellä jo ammoisista ajoista. Itse asiassa lajimääritys varmistuu helpoiten nenän avulla. Muodot lisääntyvät keskenään, mutta huonolla tuloksella, joten levinneisyysalueiden rajat ovat kutakuinkin jyrkät. Niin kauan kuin ruokaa riittää, jatkuu lisääntyminen tasaisena. Erinomainen yhteishengen osoitus on se, että koko ryhmä voi nukkua yhdessä kasassa toisiaan lämmittäen. Ruok* komer~i k!-ltsuma,on Vieras · hän taas yleensä on mahdotonta
Kotihiiri on herkeämätön ravinnonetsijä. Oikosulut ja sähkökatkokset voivat olla siimahäntien syytä. SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. D Siemenet ovat kotihiirien perusruokaa, mutta kaupungistuneet yksilöt ovat tottuneet syömään myös lihaa ja kalaa. Hiiri nakertaa kulkureittejään kaikkialle. Hiiren päivittäinen ravinnontarve kun on vain muutama gramma. Tässä touhussaan se likaa ja tuhoaa ruokatarvikkeita monivertaisen maaran verrattuna siihen, mitä se syö. Tuloksena on oikosulkuja, tietoliikennekatkoksia ja ties mitä. 25. vsk . Maistellessaan kaikkea ja nakerrellessaan kulkureittejään joka paikkaan talttahampaat osuvat yhä useammin arkoihin sähkölaitteisiin. Koskahan saamme nähdä ensimmäisen science fictionin, missä kotihiiri sytyttää ydinsodan. Nykyaikaan siirtyminen on asettanut kotihiirenkin suurempaan rooliin. Ja pakastamoissa tai kalatehtaiden antimilla. Koloja syntyy vaarallisempiinkin paikkoihin kuin puiseen varastonseinään
Jäljet kiersivät sikalaa. Heikot tassunjäljet traktorin pyörien jäljillä veivät suoraan ladolle. Kello oli illalla kahdeksan, kun ajoin jännittyneenä autolla sikalaan johtavaa tietä. Kaikkialle levinneiden ihmisasumuksien liepeiltä löytyy pieniä makupaloja auttamaan pahimman ajan yli. Yöllä sataneessa vitilumessa sikalan ympärillä oli runsaasti suuria tassunjälkiä. Sellaista tapahtuu joka talvi. Olisiko seuraava yö täyttymys vuosien yrityksille. Ilves oli yrittänyt saada porsaista syötävää. Teksti ja kuvat: Juha Taskinen Ilves sikalan nurkalla Kaikki alkoi siitä, kun puhelin soi ja naapurikylästä eräs isäntä esitti merkillisen kysymyksen: "Juha, oletko kuvannut ilvestä kun se syö porsaanruhoa sikalan päässä?" Jo kymmenen minuutin kuluttua olin paikalla. Isäntä ja emäntä kertoivat ilveksen oleskelleen täällä jo kolme päivää. Kurkistus nurkan taakse toi vastauksen: Siellä lumelta suojatussa penkassa oikoi jäseniään juuri herännyt ilves. Ilveksen on pitänyt tulla jo hämärissä paikalle. Talven ankarimmat pakkaset olivat ajaneet karvatassun maatalon pihapiiriin. vsk.. Auton valokiilan leikatessa pihapiiriä ponnahti ilves penkalle, tuijotti siinä pienen punaisen hetken halogeenien terää, kunnes hyppäsi metsään! Kävin innostuneena katsomassa ruokailupaikkaa; porsaiden reisistä oli hävinnyt muutama kimpale jäistä lihaa. Jospa tupsukorva onkin siellä päivä unilla ... 26 Sikala sijaitsi hieman erillään maastosta eräällä mäntykankaalla. Tienposkessa oli pieni lato. Olin usein päässyt aran eläimen lähelle, mutta vieläkin se oli näkemättä. Ilves on aina turvautunut haaskoihin. Saatuani luvan isännältä valmistauduin kohtaamaan ilveksen yön pimeydessä. Korpien kiertäjän elo oli nyt jostain syystä vaikeutunut. Yöllä sataneessa vitilumessa oli suuria tassunjälkiä. Muutamaa päivää aikaisemmin oli kuollut kaksi 50-kiloista porsasta ja ne oli jätetty rakennuksen lähelle tarkoituksena haudata myöhemmin. Seuraavana aamuna kävelin tiellä joka tulee maatalolta sikalalle tehden lenkin peltojen takaa takaisin maantielle. Tiesin ilveksen mieluusti käyttävän hyväkseen pehmeän lumen aikaan latuja ja teitä, ja löysuoMEN LUONTO 1/ 87 46. Ensimmäisen havinnon he tekivät tullessaan aamulla töihin. Ja kun tieto ilveksen oleskelusta kulki kylällä, oli eräs nuottamies tuonut pussillisen kuoreita makuupaikan viereen. Isäntäväki huomasi myös ilveksen oleskelun syyn. Auttaakseen nälkäistä vierasta oli talonväki leikannut viipaleita jäisestä kinkusta. Tupsuhäntä poistui arvokkaasti läheiseen kuusikkoon
Keltaiset silmät loistivat valossa ja matala murina kuului rinnasta. Kymmenen minuutin kuluttua vatsa oli täynnä ja se peitti loput kanista lähistölle lumeen. SUOMEN LUONTO 1/87 46. vsk. 27
Sitten jälkien helminauha kulki tiheään männynta1m1stoon. Koirako. Käveli porsaan luo ja alkoi syödä narskuttaa. Peittyisikö hajuni täydellisesti sikalan mahtaviin arome1hin. Ja onhan maaliskuuhun vielä aikaa. Viidentoista minuutin päästä iltapala oli jältetty. Niin muuten, ei ole näkynyt ensimmäistäkään kissaa täällä iltalenkillä. Kirves ja pata, vai nälkäisen ilveksen hammas ja maha. Oliko kenties yöllinen kanin syöminen innoittanut etsimään uutta saalista. Siitä varmana merkkinä olivat kylän kissat, jotka viikon tauon jälkeen uskaltautuivat norkoilemaan sikalan liepeille. Alhaalla tien poskessa oli pieni lato. Ei, sehän on ilves!! Siinä se nyt oli. Vartin kuluttua vilahti traktorin vierellä. Jäljet kulkivat taas tietä myöten ladolle ja siitä salomaille. Ratkaisu voi tuntua monen mielestä järkyttävältä. Nyt se oli vain 20 metrin päässä, mutta minua se ei huomannut, saatikka kuullut, sillä tuskin hengitin. Pian huomasin heikot tassunjäljet traktorin pyörien jäljillä, ne veivät suoraan ladolle. sinkin paljon jälkiä. Kanipari saisi jäädä meille kotieläimiksi. Nukuttuaan reidenpaksuisen koivun juurella oli tupsukorva kynsinyt koivun kuvetta korkealle niin, että kuorta oli lennellyt ympanmsä. Tupsukorva jähmettyi paikalleen, tuijotti muutaman sekunnin saalista ja yhdellä loikkauksella asia oli selvä. Selviäisikö ilves kevääseen. Oliko pelkkä jäinen sianliha sille edes terveellistä. Viimeistään silloin tiesin tehneeni oikein, sillä nyt edessäni oli elämänhaluinen ilves. Näistä jäljistä päätellen arvioin tämän yksilön olevan naaraan. Pakkasta oli 20 astetta. Kuitenkin se oli täällä käynyt, sillä oven alla ladon sisäpuolella oli heinissä kuoppa. Vaikka oli hämärää näin selvästi jokaisen yksityiskohdan. Myöhemmin yöllä oli satanut uutta lunta. Nyt se oli vain 50 metrin päässä. Tulin illalla vielä uudestaan. Ensimmäinen kuva Seuraavan päivän aikana valmistauduin piilooni ruokapaikan tuntumaan. Makuu paikkoja löytyi useita. Pimeän tulon vaimensi täysikuu. Porsaiden kinastelu ruuasta vaimeni pikkuhiljaa. Tovin syötyään se ei suuremmin säikähtänyt salaman valoa, eikä kameran ääntä. Sen turkki oli vatsan tienoolta harmaa ja selästä ja jaloista ruskea. Lentokone jylisteli ylitse kun jokin vilahti edessäni. Tällä kertaa ilves ei tullut syömään, vaan tipsutteli latua myöten metsään, ohi lumen alle jääneen traktorin. Oliko sen elämän sammuttanut luotisuihku. Jälkijotos vei yhä syvemmälle korpeen. Ilves vaikutti reippaammalta. Kun ilves oli tehnyt tarpeensa, se oli peittänyt ne siististi lumella. Lämmin paisti Kuin tilauksesta kuulin naapurikylän kaninkasvattajan lopettavan; kanit olisivat pian paistina. Aamulla selvisi, että ruokailu oli kestänyt pitkään, sillä porsaasta oli syöty aika pala. Korvan tupsut olivat pienet, mutta häntä näytti pitkältä ja sekin oli tumma. Eläin näytti todella komealta. Jäljistä näkyi, että ilves oli palannut aamuyöstä ja syönyt lopun kanista, tai vienyt sen mukanaan. Peti oli mukava, lämminkin ja erinomainen tähystyspaikka, sillä ilveksen pää ylsi kurkkimaan oven alitse tielle. Uusi kohtaaminen Seuraavana iltana odottelin muutama vaatekerta paksumpana. Sitten huomasin hangella varjon joka liikkui. ILVES! Kuului pientä sipsutusta ja tuokion kuluttua syömisen ääniä. Valkean päätin tarjota ilvekselle. Kovassa pakkasessa se ei voinut levätä samassa paikassa pitkään. Minua ei paleltanut enää. Olisiko se kuntoutunut ja palannut reviirilleen syviin korpiin. Puolikkaan saaliistaan se peitti lähistölle lumeen. Sitten kepeästi sipsutti metsään päin, nousi penkalle ja vilkaisi vielä taakseen. D Juha Taskinen on savonlinnaJainen luonnonvalokuvaaja ja maanviljelijä. Eläin näytti minusta aikuiselta. Jatkoin kierrostani. Tupsukorvat heiluivat terävästi tutkaillen ääniä. Isäntäväki oli vielä ruokkimassa possuja. Siellä täällä se oli tehnyt pieniä lenkkejä metsään. vsk.. Ilves sikalan nurkalla ... Tammipakkaset hellittivät. Miten ilvekselle oli käynyt. Kirkas kuu leikitteli pi.iiden varjoilla ja luulin hetken nähneeni harhoja. Sydän jyskytti kuin pajavasara. Se pysähteli tapansa mukaan ja kuunteli. Sen keltaiset silmät loistivat valossa ja matala murina kuului pitkään sen rinnasta. Luulin hetken, ettei ilves huomaisikaan kania, mutta sitten alkoi tapahtua. Kävelin varovasti kohti latoa; jospa tupsukorva onkin siellä päiväunilla! Mutta lato oli tyhjillään. Ehkäpä ne vaistoavat, että nyt ei ole terveellistä juoksennella. Mietin kylmissäni, miten kohteeni suhtautuisi 28 piilooni, valoon ja salamalaitteen välähdykseen -tulisiko se ollenkaan. Ilves oli loikannut takaisin metsään. Ilves olikin jäänyt sen alle odottamaan isännän lähtöä! Nyt se tuli määrätietoisesti syömään. Odotin vielä kolme tuntia, sitten luovutin. Joka tapauksessa tulevan illan hämärässä kani istui heinäkasassa syömässä. Palasin yöllä kolmen aikoihin ja ilves oli jälleen paikalla; nytkin se juoksi kepeästi pimeään metsään. Tuli jo pimeää ja isäntä ajoi autollaan kotiinsa. Lämmintä saalista se ei ole saanut kiinni varmaan viikkoihin. Ehdin ottaa yhden kuvan. Rengas kuun ympärillä enteili pakkasten loppumista ja pyryä. Jäinen liha rutisi kissan suussa. Se jäi viimeiseksi näkymäksi ilveksestä. Silloin huomasin suksen jäljen, ilvestä oli jäljitetty! Myöhemmin selvisi, että joku pyssymies oli lähtenyt jäljille. Usein pysähtyessään ilves nosteli tassujaan tiestä ja ravisteli niitä terävästi. Olisiko se kuntoutunut pelkän jäisen lihan syömisestä, vai yllättänyt tiellä juoksullaan olevan kyläkollin. Kiiruhdin huomenissa hakemaan itselleni kolme kania. Ladolla oli käyty lähipäivinä traktorilla. Jaaha, koira tulla tepsuttaa taloltapäin tietä myöten. Kilometrin päässä ruokapaikalta jäljet katosivat. Kymmenen minuutin kuluttua oli vatsa täynnä. Sen huomio kiintyi sikalan pihalla seisovaan isännän autoon. Korvia hivelevä vinkuna kuului seinän takaa. Isäntäväki syötti porsaat ja toivotti kuvausonnea. Ehkä se oli kuntoutunut ja se tiesi, että pakkaset hellittävät ja jätti siksi varman ruokapaikan. Enää se ei palannut syömään. Tarkoitusenmukaisesti ja nopeasti ilves veti saaliinsa penkalta alas, mutta vailla mitään kiihkoa se alkoi syödä. SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Ja ilves tuli. Vieressäni oli lamppu jonka suuntasin syönti paikalle. Odotin tovin nenä kameraan jäätyneenä, kunnes sytytin valon. Ilves hipsutti pienin pyräyksin kohti, pysähtyi ja kuunteli. Ehkä yksikin jänis voisi auttaa yli ankarimman talven. Yhden pariskunnan ja yhden valkean. Kahden kilometrin matkalla oli ilveksen "syrjähyppyjä" useita
Voit osal listua retkille, kurssille tai vaikkapa matkalle ulkomaiseen luontokohteeseen. "-·A4 "'I , 11\ ''<Ii .... -...... SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. 29. (90} 642 881 . vsk. 5AMASIA f .).~ .. Suomen luonnonsuojeluliitto toimii paremman elinympäristön ja tulevaisuuden puolesta Liity Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykseen. Liittoudu luonnon puolesta lt \ v ___ ....., ___ , I OI.EHH /. Sellainen toimii jo 180 paikkakunnalla. r. Kysy lisää: Suomen luonnonsuojeluliitto, Perämiehenkatu 11 A 8, 00150 Helsinki, puh. Jäsenenä saat Luonnonsuojeluväki-lehden 10 numeroa, Suomen Luonnon jäsenhintaan, alennuksia norppatuotteista. ~--..... Maksamalla tutustumisjäsenmaksun 35 mk pääset mukaan kotikuntasi paikallisyhdistyksen toimintaan
Konferenssin erityisteemana oli vuonna 1980 julkistetun Maailman luonnonsuojelun strategiaan (WCS) paaperiaatteiden soveltaminen kehitysyhteistyössä. Luonnontilassaan paratiisillisen rehevä Haiti on parissa vuosisadassa menettänyt miltei koko metsäpeitteensä ja on laajoilta alueilta riutunut tuottamattomaksi joutomaaksi. Samalla oli tilaisuus luoda katsaus tämän tärkeän asiakirjan saamaan vastaanottoon, toteutumiseen ja uudistustarpeisiin. Pitkälle kehittyneissä teollisuusvaltioissa yhteiskunnan monimutkaisuus, kehityksen nopeus ja tiedon tulva näyttävät muodostavan melkoisen esteen kokonaisvaltaisen luonnonsuojelustrategian aikaansaamiselle. Sen pohjalta on tähän mennessä luotu noin 30 maahan oma kansallinen luonnonsuojelustrategia. Kokemuksia kansallisista luonnonsuojelustrategioista Maailman luonnonsuojelun strategiaa on käytetty "työkaluna" ja sitä on sivuttu lähes kaikessa kasainvälisessä kanssakäymisessä ympäristönsuojelun alalla. Kanadan päakaupunkiin Ottawaan kokoontui viime keväänä viitisensataa asiantuntijaa keskustelemaan luonnonsuojelun ja kehitysyhteistyön suhteesta. Kansallisten luonnonsuojelustrategioiden sisältöön ja niiden toteuttamisessa ilmeneviin ongelmiin tutustuttiin joidenkin esimerkkimaiden pohjalta. Oanottajat edustivat varsin korkeaa asiantuntemusta, lähes kaikki kansainvälisesti tunnetuimmat nimet ympäristönsuojelun alalta olivat paikalla. Runsain osanottajajoukko tuli luonnollisesti Kanadasta ja Yhdysvalloista, mutta myös kehitysmaista oli ulkopuolisen rahoitusavun turvin kattava edustus. Nepalin pääongelma on, miten nopeasti kasvava väestö pystyy saamaan toimeentulonSUOMEN LUONTO 1/87 46. Sensijaan monille kehitysmaille, jotka ovat joutuneet aloittamaan yhteiskunnan rakentamisen kokonaan alusta esimerkiksi siirtomaakauden jälkeen, kansallinen luonnonsuojelun strategia voi muodostua tärkeäksi, yhteiskunnan kehityssuuntaan oleellisesti vaikuttavaksi tekijäksi. Myös kehitysyhteistyöorganisaatioista oli runsaasti edustajia. Esko Joutsamo Kestävä kehitys Luonnonsuojelun ja kehitystyön yhdistäminen on välttämätöntä, sillä metsien, maaperän ja muiden elollisten luonnonvarojen ryöstökäyttö tuhoaa kehityksen edellytykset pitkälle tulevaisuuteen. 30 Konferenssin pääjärjestäjinä toimivat samat kolme organisaatiota, jotka yhdessä valmistivat Maailman luonnonsuojelun strategian, nimittäin Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN), YK:n ympäristöohjelma (UNEP) ja Maailman Luonnon Säätiö (WWF) sekä lisäksi Kanadan ympäristöministeriö ja maan suurin alan kansalaisjärjestö, the Canadian Wildlife Federation. Useimmat näistä ovat Afrikan, Aasian ja Tyynenmeren alueen kehitysmaita. vsk.
Sambian eräänä ongelmana on maan talouden suuri riippuvuus kuparista. Tällä, samoinkuin strategiaohjelmaan kuuluvalla valistusja kasvatuskampanjalla, pyritään varmistamaan toimenpideohjelman kannatus ja toteutuminen yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Vietnamin luonnonsuojelustrategiassa pääpaino on sellaisten keinojen löytämisessä, joilla menetettyjen luonnonvarojen ja -alueiden tuottokyky voidaan palauttaa. Niinpä luonnonmetsien osuus maan pinta-alasta on pudonnut 43 prosentista 21 prosenttiin viimeisten 40 vuoden aikana ja mm. Puiden istuttaminen on parasta kehitysapua. Jo sotaa ennen maan luonnonolot olivat kokeneet rajuja muutoksia. sa maaperästä, joka jatkuvasti menettää tuottavuuttaan eroosion takia. Nepalin luonnonsuojelun strategiassa on pyritty osoittamaan miten maataloutta, metsien käsittelyä, voimantuotantoa ja teollistamispolitiikkaa on muutettava, jotta eroosio vähenisi. onko se mahdollista. Siksi jokaisen elollisten luonnonvarojen käyttöön liittyvän kehitysprojektin olisi tyydytettävä, paitsi biologiset ja taloudelliset tekijät, myös väestön sosiaaliset vaatimukset. Sodan aikana tuhoutui myös laajasti metsiä ja viljelysmaita pommituksissa ja myrkytyksissä. Maatalouden kehittämisessä, kuten muussakin elollisten luonnonvarojen hoidossa, noudatetaan selkeästi WCS:n kestävän käytön periaatetta. Kuvaava esimerkki kerrottiin Australiasta: Paikallinen 31. Vietnamin erityisongelmana on maan saattaminen jaloilleen 30 vuotta kestäneen sodan jälkeen. Aina valpas elinkeinoelämä on monissa maissa myös ryhtynyt lukemaan suojelustrategioita ja alkanut poimia niistä "sopivia" kohtia omaan käyttöönsä. Strategian laatimiseen kytkettiin keskushallinnon lisäksi piirihallintoviranomaiset ja paikallistaso kylien johtajia myöten. Ongelmitta kansallister~ luonnonsuojelustrategioiden laatiminen ei tietenkään ole sujunut. tämän seurauksena noin sata miljoonaa tonnia maata on huuhtoutunut jokiin. vsk. Panamerikkalaisen kehityssäätiön metsitysprojektissa haitilaisille pienviljelijöille annetaan ilmaiseksi puuntaimia, jotka he istuttavat omille mailleen. Edellytyksenä täälläkin on, että suojeluja kehitystyöllä on laaja kansalaisten tuki. Sambian luonnonsuojelustrategiassa pyritään siirtämään kehitystoiminnan painopistettä kaivoksista maatalouteen. Metsittäminen hillitsee maaperän eroosiota ja samalla maaseudun asukkaat saavat itselleen polttoja rakennuspuuta. Sambian oloissa on myös keskeisen tärkeää, että ihmiset kokevat hyötyvänsä luonnonsuojeluun ja kestävään kehitykseen tähtäävistä toimenpiteistä. Luonnonja ympäristönSUOMEN LUONTO 1/ 87 46. suojelun kannalta ovat ongelmina metsien hävittäminen, maaperän hedelmällisyyden heikkeneminen, vesitalouden ongelmat ja riistaeläinten järkiperäisen hoitosuunnitelman puuttuminen. Kaikesta huolimatta vietnamilaisten raportti oli optimistinen: Ympäristön ja luonnonvarojen tuottokyvyn heikkeneminen on pysäytettävissä ja kehitys käännettävissä paremmaksi
Kestävään kehitykseen Maailman luonnonsuojelun strategia Keväällä 1980 julkistettu Maailman luonnonsuojelun strategia (World Conservation Strategy) on elollisten luonnonvarojen kestävän ja järkevän käytön periaateohjelma. Strategia syntyi kolmen järjestön, Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN), YK:n ympäristöohjelman (UNEP) ja Maailman luonnon säätiön (WWF) yhteistyönä. 46). Hän katsoi myös itse WCS-asiakirjan vaativan uudistamista, sillä siitä puuttuvat tai jäävät liian vähälle huomiolle monet luonnonsuojelun kannalta olennaisen tärkeät sektorit kuten energiantuotanto, asevarustelu ja rauhantyö, alkuperäiskansojen asema ja väestöongelma. Taloudelliset ja poliittiset päättäjät vielä WCS:n ulottumattomissa Konferenssissa puututtiin myös WCS:n puutteisiin ja epäonnistumisiin sen sanoman levittämisessä. Mitä Suomessa pitäisi tehdä. Joskus ihmettelenkin montakohan WCS:n kopiota mahtaa löytyä Wall Streetiltä, Tokion liikekeskuksesta tai Lontoon Citystä", aprikoi Tolba puheensa lopuksi. WCS ja kansalliset luonnonsuojelustrategiat tarjoavat tässä työssä hyvän ponnistuspohjan. Haasteet ovat kuitenkin valtavia, esimerkiksi suuri osa liike-elämän ja eri maiden poliittisesta johdosta ei ole koskaan kuullut Maailman luonnonsuojelun strategiasta tai ei ylipäänsä pidä ympäristönsuojelua erityisen huomionarvoisena asiana. käyttää 39Ö milj. Lajien ja ekosysteemien kestävän käytön turvaaminen. ympäristönsuojelukoulutusta olisi lisättävä sekä ulkoministeriön kehitysyhteistyösosastossa että muissa kehitysyhteistyöorganisaatioissa. Asiakirjan valmisteluun, joka kesti kolme vuotta, osallistui yli sadan maan valtiollisia elimiä ja kansalaisjärjestöjä sekä 700 tutkijaa ja asiantuntijaa eri puolilta maailmaa. Muutoinkin Kanada on näkyvästi mukana Sahelin alueen vaikeiden ongelmien helpottamisessa. Prescott-Allenin mukaan WCS kaipaisi tuekseen erilliset käsikirjat strategian käytännön toteuttamisesta, yhteyksistä ja soveltamisesta kehitysyhteistyössä sekä yksityiskohtaisen maailman luonnonsuojelusuunnitelman, johon koottaisiin kaikki keskeisimmät arvokkaimpien luonnonalueiden ja uhanalaisten lajien suojeluhankkeet. Suomen kannalta ja meille sovellettuina suositukset voitaisiin tiivistää seuraavaksi: Suomessa olisi saatava valmiiksi ohjeistot ja suositukset ympäristökysymysten huomioon ottamiseksi kehitysyhteistyössä. 3. Konferenssia voidaan pitää selvänä edistysaskeleena ympäristönsuojeluja kehitysyhteistyöorganisatioiden käymässä vuoropuhelussa. Ympäristöministeriön tulisi käynnistää työ kansallisen luonnonsuojelun strategian laatimiseksi Suomelle. Tsernobylin ja Baselin katastrofien vuonna 1986 maailma on ehkä kypsempi ymmärtämään tällaisia laajoja kokonaisuuksia hahmottavia asiakirjoja. · 32 sahanomistajien yhdistys vastusti ehdotetun kansallispuiston perustamista Victorian Alpeille vetoamalla Australian kansalliseen luonnonsuojelustrategiaan, jossa puhutaan metsävarojen kestävästä käytöstä. Kuten UNEP:n pääjohtaja Mostafa Tolba puheenvuorossaan totesi, myönteistä kehitystä ja lähentymistä on tapahtunut ympäristönsuojelua ja kehitysyhteistyötä hoitavien elinten välillä mutta "olemme vasta hitaasti lähestymässä teollisuutta ja yksityistä taloussektoria, jotka kuitenkin vastaavat 75 prosentista kaikesta taloudellisesta toimeliaisuudesta. Silti hän näki koulutuksella ja ympäristökasvatuksella olevan edessään määrättömän työ kentän: Maailman luonnonsuojelun strategian periaatteet on voitava sisällyttää kaikkeen koulutukseen lastentarhoista korkeakouluihin saakka. WWF:n varapresidentti, tri Luc Hoffman piti omassa puheenvuorossaan WCS:n kuusi vuotta kestänyttä olemassaoloa esimerkkinä lähes täydellisestä epäonnistumisesta tiedotustoiminnassa. 2. WCS on hänen mukaansa "uponnut maailman näköpiiristä" ja tilanne on korjattavissa vain turvautumalla tiedotusalan ammattilaisiin aivan samoin kuin WCS:n laadinnassa turvauduttiin monien muidenkin alojen asiantuntijoihin. Kuulostaa jotenkin tutulta myös Suomen oloissa, vai mitä. Koko kansallispuistohankkeesta olisi luovuttava, jotta metsä voitaisiin hakata kestävästi myös siellä. mk kolmen maailman köyhimpiin lukeutuvan afrikkalaismaan Malin, Burkina Fason ja Nigerian avustamiseen kuivuutta vastaan käytävässä kamppailussa. Sen avulla pyritään turvaamaan ihmiskunnalle elintärkeiden elollisten luonnonvarojen riittävyys. Asia on valmisteilla ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston työryhmässä. Sahanomistajat olivat vakaasti sitä mieltä, että metsien kestävän käytön periaatetta on sovellettava kaikkialla. Maailman luonnonsuojelun strategian tunnus symboloi sen kolmea päätavoitetta: 1. Suomenkielinen tiivistelmä Maailman luonnonsuojelun srategiasta on Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisema kirjanen Maa josta elämme. Luonnonsuojelun on oltava yhteiskunnallisen kehitystyön perusta. SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Maailman luonnonsuojelun strategia korostaa, että ilman elollisten luonnonvarojen suojelua kehitys ei pitkällä tähtäyksellä ole mahdollista. Perinnöllisen rikkauden ja monimuotoisuuden säilyttäminen. Sitä voi ostaa Suomen Luonnonsuojelun Tuesta (ks. Luonnonsuojelua on usein pidetty kehityksen esteenä. Erityisesti konferenssin isäntämaa Kanada näyttää haluavan nostaa voimakkaasti profiiliaan tässä suhteessa, se mm. s. Yhä laajemmin tunnustetaan, että kestävää kehitystä voidaan saada aikaan vain sellaisilla toimilla ja hankkeilla, jotka ovat sopusoinnussa kunkin maan luonnonvarojen, luonnon kestokyvyn, luonnonsuojelun ja sosiaalisten olojen kanssa. Kiinnostus kehitysyhteistyön ja ympäristönsuojelun niveltämiseen kaikessa toiminnassa on kasvamassa sekä teollisuusmaissa että kehitysmaissa. Elintärkeiden ekologisten ja elämää ylläpitävien toimintojen suojelu. Suomen kehitysyhteistyössä olisi lisättävä suoraan luonnonja ym päristönsuo j ei u un liittyviä projekteja. Robert Prescott-Allen, joka kansainvälisen luonnonsuojeluliiton päämajassa toimiessaan 1970-luvun lopulla, oli eräs WCS:n pääkirjoittajista, totesi olevansa tyytyväinen siihen laajaan julkiseen keskusteluun ja luonnonsuojelun arvostuksen nousuun, jonka WCS sai aikaan, mutta pettynyt käytännön toimenpiteiden tuloksiin. UM:n kehitysyhteistyöosastoon tulisi palkata myös luonnonja ympäristönsuojelun erityisasiantuntijoita. Ruotsin luonnonsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Mats Segnestam katsoi puolestaan, että eräs todellinen ongelma on ollut, että WCS oli selvästi aikaansa edellä ilmestyessään 1980. Kuten tavanomaista konferenssi tuotti suuren joukon suosituksia. vsk .
Toinen vie rahaa, energiaa ja suuria laitoksia vaativaan kierrätysteollisuuteen. Vuosien varrella konferenssi on paisunut mammuttitapahtumaksi. Viikon mittaisen konferenssin oli järjestänyt Berliinin teknillisen yliopiston ympäristönsuojelutekniikan laitos. Konferenssin 2 400 osanottajalla oli 11 samanaikaisen, aihekohtaisen seminaarin ohella ihmeteltävänaan hehtaarimäärin eri laitevalmistajien lajittelu-, kompostointija polttolaitoksia, jätteenkeruuastioita ja -autoja pienoismalleina, SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Aihepiiri on alkuperäisestä kierrätyksestä laajentunut käsittämään jätehuollon kaikki osa-alueet lainsäädännöstä riskikaatopaikkojen kunnostukseen, kodin jätelajittelusta polttolaitosten päästöihin. Varsin suuri osa konferenssin 305 alustajasta käsitteli kuitenkin yhdyskuntajätteen (kotitalousja liikejätteen) sisältämien arvomateriaalien talteenottoa ja hyötykäyttöä. Auli Kilpeläinen Jätteiden käsittelyssä ja hyötykäytössä on kaksi suuntaa. Esimerkkejä molemmista esiteltiin Berliinin kansainvälisessä kierrätyskonf erenssissa. Kierrätyksen tulevaisuus: la1tostua tai luontaistua Saksalaisten kehittämä "vihreä astia", johon asukkaat keräävät kuivat hyötyjätteet. Berliinin kierrätyskonferenssi pidettiin lokakuussa viidettä kertaa. vsk. Vihreän astian hyötyjätteet viedään lajitteluasemalle. :i L------------------------------------' < 33. Toinen pyrkii vähentämään jätteitä ja jäljittelemään luonnon omia kiertokulkuja yksinkertaisin ja hai voin menetelmin
Sen kierrättämiseksi on lukemattomia mahdollisuuksia, joille vain mielikuvitus voi vetää rajoja. Se luonnonvarojen säästämisestä! Jätteiden vähentäminen olisi uusi, tutkimaton sarka tieteentekijöille ja virkamiehille, mutta ellei sitä heille nimenomaisesti aseteta työtehtäväksi, se jäänee kuten tähänkin asti ympäristönsuojelijoiden hennoille harteille. jätepuu ta polttoaineeksi, muoveja raaka-aineiksi, jauhopusseja jätesäkeiksi, keittiö-öljyjä saippuatehtaalle ja lietettä lannoitteeksi. Sitooko jätteiden välttäminen naiset takaisin keittiötöihin, hän kysyi. Hyötykäyttökin voi kuormittaa ympäristöä videoina tai oikeassa koossaan. Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa jätehuolto oli ollut usein kehitysyhteistyön projektina, jolloin osallistuva konsulttiyritys oli markkinoinut maahan enemmän tai vähemmän vierasta ja vaikeasti käsiteltävää teknologiaansa. Nigeriaan uudenaikaisen jätteidenkeruujärjestelmän toimittanut konsultti esitte34 Ii tyytyväisenä, kuinka uusi järjestelmä toimii parilla kymmenellä työntekijällä entisen viidensadan sijasta muttei kertonut mitä nämä 500 nyt tekevät. Jätteiden hyötykäyttökin kuormittaa aina ympäristöä. Paras jäte on syntymätön jäte, sanoi Dl Norbert Kopytziok Berliinin ekologisen kierrätyksen instituutista konferenssin varmasti eniten keskustelua herättäneessä alustuksessa. Siksi kaikki tutkimus-, kokeiluja kehitystyö ei tapahdu niinkään luonnonkuin rahatalouden parasta ajatellen. Kopytziok arvosteli ankarasti maan hallituksen saamattomuutta. Kopytziokin mielestä kuluttajan on nykytilanteessa Norbert Kopytziok, Berliinin ekologisen kierrätyksen instituutti: Teollisuus käyttää usein kierrätystä oikeutuksena tuotannon lisäämiselle. Ympäristönsuojelijat olisivat halunneet lakiin selkeän määräyksen esimerkiksi kertakäyttöpakkausten asteittaisesta poistamisesta. Kehitysmaiden jätehuollossa olisi teollisuusmailla paljon tehtävää, paikallisia olosuhteita kunnioittaen. Saksan liittotasavallan uudessa jätelaissa jätteiden vähentäminen mainitaan ensisijalla, mutta hallituksen keinot sen toteuttamiseksi on jätetty heikoiksi. jätteiden maaran vähentäminen 2. Suomen edustajana Berliinissä oli ympäristöministeriön erikoistutkija Hannu Laaksonen, jonka mielestä jätteiden vähentäminen tulisi pian kirjata Suomessakin jätehuoltolain päällimmäiseksi tavoitteeksi. vsk.. Aasian osastossa useat luennoitsijat kertoivat maidensa omaehtoisista yrityksistä jätehuollon kehittämiseksi. Kierrätyksen rajattomat mahdollisuudet Jätteiden välttämisen ja omato1m1sen hyötykäytön jälkeenkin jää kotitalouksissa ja teollisuudessa jätettä. Kierrätyksen suosio voi jopa johtaa huomion pois pääongelmista, jotka ylenmääräinen tavarantuotanto aiheuttaa ympäristöllemme. Jätepörssi on välittänyt mm. Esimerkiksi 12 miljoonan asukkaan Shanghaissa teollisuuden ja asukkaiden jätteet lajitellaan tehokkaasti jo syntypaikoillaan ja viedään uudelleenkäytettäviksi raaka-aineina tai pellon ravinteil.si: kaksi kolmannesta valtavan kaupungin jätteistä saadaan näin kierrätetyksi. Kolmen miljoonan asukkaan Jokohamassa toimii viranomaisten ja kauppakamarin yhteinen jätepörssi, joka välittää tietoa jätteen tuottajilta jäteraakaaineen tarvitsijoille. Se ei suojele ympäristöä. Nämä ovat hallituksen ilmaisemat ja ympäristönsuojelijoiden tukemat tavoitteet Suomessakin, mutta laissa meillä ei vielä puhuta jätteiden vähentämisestä. Hollannissa, jossa jätteitä pyritään periaatteessa kierrättämään ahkerasti ja jätemääriä on saatu rajoitetuksikin paikallisin määräyksin, yksi kolmesta suurimmasta käsittelylaitoksesta eraan puhujan mukaan ' 'tarvitsee kustannussyistä 125 000 tonnia jätettä vuodessa, ja tämän vuoksi on saavutettava tilanne jossa tarpeeksi jätettä on saatavilla ja tuotettavalle energialle riittää kysyntää" . vaikea tehdä järkeviä ostopäätöksiä vaikka haluaisikin, koska kierrätystuotteita on huonosti saatavilla, ja vähän pakattuina saa vain käsittelemättömiä peruselintarvikkeita, jos kohta niitäkään. Suurlaitokset tarvitsevat paljon jätteitä Jätteiden vähentämiseksi on eri maissa tehty hämmästyttävän vähän. Kaunis tavoitekin joutuu itse asiassa kyseenalaiseksi, silloin kun on rakennettu suuria ja kalliita jätteiden käsittelylaitoksia, jotka toimiakseen tarvitsevat paljon jätettä. Jokohaman kaupunki tukee aktiivisesti myös asukkaidensa vapaaehtoista hyötykäyttötyötä järjestäSUOMEN LUONTO 1/ 87 46. jätteiden hyötykäyttö ja 3. Ovathan vesija jätehuolto avainasemassa hygienian parantamisessa. Ympäristönsuojelijoiden on suhtauduttava keskusteluun kriittisesti ja etsittävä vähiten vahingolliset vaihtoehdot. Parasta jätettä ei ole Monen teollisuusmaan jätepolitiikalla on samantapaiset tavoitteet, tärkeysjärjestyksessä: l . Italiassa kielletään vuodesta 1991 alkaen kaikki luonnossa hajoamattomat ja kierrätykseen kelpaamattomat pakkausmateriaalit (esimerkiksi muovipussit). Japanissa jo 60 prosenttia teollisuusjätteestä saatiin kierrätetyksi (tässä on tosin mukana teollisuuden sisäinen kierrätys). Suomessa niitä ollaan lähitulevaisuudessa valitsemassa. Viranomaisten ja poliitikkojen pitäisi tehdä kaikkensa jätteiden vähentämiseksi: suunnata tuotteita ja tuotantomenetelmiä sekä kepein että porkkanoin käyttämään vähän, vaarattomia ja helposti kierrätettäviä raaka-aineita; luoda markkinoita kierrätysja muille ympäristöystävällisille tuotteille; edistää korjaustoimintaa ja levittää kierrätysvalistusta. Kierrätys on kasvava ala, jolta jokainen kynnellekykenevä jätealan yritys pyrkii keräämään rahat omaan pussiin. Saksan liittotasavallassa laskettiin, että kaatopaikoille tuotavasta teollisuusjätteestä 75-90 prosenttia olisi käytettävissä uuden tuotannon raaka-aineena tai esimerkiksi tienpohjustuksena. Yhteiskunnan on suotava runsaasti taloudellista tukea ja muita apukeinoja näiden mahdollisuuksien tutkimiseen ja kehittämiseen. Kehitysmaiden jätehuolto Selvimmin jätehuollon korkeaja matalateknologinen suunta törmäsivät konferenssin alkupäivinä, kun puhuttiin kehitysmaiden jätehuollosta. Japanin jätteidentutkimusohjelmassa on jätteen maaran vähentäminen, mutta vain palamattoman jätteen. jäljellejääneiden turvallinen loppukäsittely
Tästä syystä esimerkiksi Ruotsissa ei enää rakenneta uusia keskitettyjä lajittelu/ kompostointi35. mällä kierrätysnäyttelyitä ja avustamalla kansalaisten " kierrätysliikettä". Muualla maassa on järjestetty "kierrätystoreja" , joille jokainen voi viedä jäteraaka-aineita ja joilla voi vaihtaa vanhoja tavaroita tai korjata rikkoontuneita. Osa erottuu puhdistuslaitteisiin, mutta ongelma siirtyy silloin kaatopaikalle tuhkan mukana. Konferenssissa voitiin ainoastaan todeta, että supermyrkkyjen välttämisen kannalta parasta polttotekniikkaa ja -laitteistoa on tutkittava jatkuvasti. Alkulajittelulla paras komposti Yksinkertaisin ja halvin kompostointitapa, joka sopii niin yhdyskuntaja teollisuusjätteille kuin niihin sekoitetulle jätevesilietteelle on kasata ne sopivan kuivikkeen kera aumoiksi, odottaa ja kääntää pari kertaa. Keräyspaperi, jätelasi, lumppu, maatuva keittiöjäte ja ongelmajätteet kerätään erikseen, ja jäljellejääneestä kotitalousja teollisuusjätteestä lajitellaan laitoksessa mm. Konferenssin analysointiluentosarjassa keskusteltiin kaksi päivää mahdollisuuksista vähentää poltossa syntyviä supermyrkkyjä PCDD:tä (dioksiinit) ja PCDF:ää (dibentsofuraanit). Saksan liittotasavallassa yli puolet jätteiden tutkimusrahoista kuluu jätteenpolton ongelmien ratkaisemiseen. 2 500 paikallista ryhmää kerää kaupungissa hyötyjätteitä, ja parhaille annetaan palkinnoksi kottikärryjä. Jopa lasinkeruusäiliöt on Wienissä tehty äänettömiksi! Wieniläisten tavoitteena SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Amsterdamissa pyritään pääsemään eroon saastuttavasta jätteenpoltosta lisäämällä hyötykäyttöä. metalleja, puuta ja jätepolttoainetta. Missä tällaiseen kompostointiin ei ole aikaa, tilaa tai halua, on kehitetty erilaisia rumpuja ilmastointijärjestelmiä, joissa olosuhteita voidaan säätää automaattisesti ja lahoamista tai ainakin sen alkuvaihetta nopeuttaa. Keski-Euroopassa kattavat jätteiden hyötykäyttösuunnitelmat ja -toteuttamisohjelmat ovat ympäristöongelmien kasaantuessa totista totta. Vanha kaatopaikka kunnostetaan, ja jätteenpolttolaitoksen päästöjä vähennetään niin paljon kuin nykytekniikalla pystytään. Vanhanmallisista Iaitoskomposteista, joihin on tuotu sekalaista tai laitoksissa lajiteltua yhdyskuntajätettä, on länsimaissa huonoja kokemuksia: lopputuote on ollut likaista ja arvotonta eikä ole käynyt kaupaksi. Hyötykäyttösuunnitelmat toteen Wienin kaupunki on kaatopaikkatilan ehtyessä laatinut kattavan suurkaupungin jätehuoltosuunnitelman, jossa pyritään ympäristöhaittojen minimointiin alkaen keruuautojen saastekontrollista ja polttoaineen säästöstä ja päätyen vanhan kaatopaikan kunnostukseen. Hänen pienyrityksensä tekee kaupungeille ja osavaltioille jätteiden hyötykäyttösuunnitelmia, jotka perustuvat alkulajitteluun. Vasta osa suunnitelmista on toteutettu, mutta jo nyt on esimerkiksi kotitalousjätteen tilavuus vähentynyt neljänneksellä siellä missä maatuva keittiöjäte on kerätty kompostoitavaksi niinsanotuilla biosäiliöillä. Hyötykäyttö aiotaan ohjelman avulla kolminkertaistaa ja kaatopaikalle ajettava jätemaara vähentää puoleen nykyisestä. Saksan liittotasavallassa lähes kaikkien saasteiden sallitut päästörajat ylittyvät osassa jätteenpolttolaitoksia (rikkidioksidi, häkä, kloori vety, fluorivety, orgaaniset yhdisteet, pöly, useat raskasmetallit). on pitää jätelajit mahdollisimman pitkälle erillään, jotta niistä saadaan puhtaita raaka-aineita. Päinvastoin, jäteraaka-aineiden polttaminen käynee vastaisuudessa yhä kannattamattomammaksi. Jätteen polttoa syytä välttää Jätteenpolttolaitoksia ei maailmalla ole kalliista laitteista ja yrityksistä huolimatta saatu hyväksyttävälle tasolle. Teollisuusja yhdyskuntajätteestä pystytään helposti kierrättämään valtaosa, eikä polttaa tarvitse perustella jätemäärien vähentämisellä. Tutkimuksissa päädyttiin yhdistämään tehokas alkulajittelu (samat lajit kuin Wienissä) ja laitoslajittelu sekä edistämään teollisuuden kierrätystä. Jätteenpoltto on niiden merkittävimpiä lähteitä, ja niitä löytyy jo kaikkialta luonnosta ja ihmisestä. Se on uuden lakimme periaate, mutta käytännössä laki ei merkitse mitään. Me emme onneksi ole vielä sellaisessa tilanteessa, ja täällä tulisikin rahat ja energia suunnata hyötykäytön kehittämiseen. Bernhardt Reiser, Berliinin ekologisen kierrätyksen instituutti: Jätteiden määrän vähentäminen on tärkeämpää kuin niiden kierrättäminen. Jo nyt Saksan liittotasavallan paperiteollisuus, joka potee raaka-ainepulaa, syytti polttaa raaka-aineensa tuhoamisesta ja kilpailukykynsä heikentämisestä. Samoja ongelmia on muidenkin maiden polttolaitoksissa. vsk. Yhdysvaltalainen Anne Scheinberg tuli Berliiniin tapaamaan eurooppalaisia kollegojaan. Kloorin ja hiilen yhdisteistä peitossa syntyvät myrkyt hajoavat korkeassa lämmössä, mutta niitä muodostuu uudelleen savukaasujen jäähtymisja puhdistusvaiheessa. Meillä niistä vasta haaveillaan, tai sitten ne jäävät pelkiksi suunnitelmiksi
Kaatopaikat kuntoon Jätehuollossa tehtyjä virheitä voidaan joutua korjaamaan kalliisti. Ongelmana on pesuveden puhdistus sekä mitä tehdä puhdistetulla maalla, joka maksaa 300 mk/ tonni. Sitten vaan seinät ympärille ja katto päälle!. Tällaista kompostia oli maailmalla markkinoitu menestyksellisesti. Thome-Kozmiensky (ed.): Recycling International, Voi 1-III. Länsi-Saksassa yksi ehdotus on parin prosentin vero ongelmajätteitä sisältäville tuotteille. Tällaisia voivat olla mm. . • Kemikaaleja vuotavien vanhojen kaatopaikkojen eristämiseksi on Keski-Euroopassa kehitetty huimia menetelmiä: esimerkiksi jätetonnien alle maan uumeniin pystytään rakentamaan saumaton betonilattia pora-valu-laitteiston sukkuloidessa edestakaisin maan sisässä kahden vaakasuoran huoltokäytävän välillä. .. Lisätietoja puh. Laitoslajittelulla kompostoitavaa jätettä ei pystytä saamaan tarpeeksi puhtaaksi haitta-aineista (lasinja muovinkappaleet, raskasmetallit). Saksalaisten vertailu tutkimusten mukaan kaikki raskasmetallirajat alittavaa kompostia saatiin vain niissä laitoksissa, joihin tuotiin syntypaikalla kompostoitavaksi erotellut jätteet. . Suomessa tällaisia riskikaatopaikkoja tunnetaan nelisensataa mutta pari tuhatta on mahdollisesti unohtunut ja hävinnyt ajan myötä, kertoi ympäristöministeriön tutkija Ari Seppänen Berliinissä. eikä kaukana ole se aika, jolloin Suomessa joudutaan harkitsemaan samanlaisia keinoja, ellemme ole ajoissa viisaita. Jätteiden pyrolyysi, hapeton lämpöhajottaminen, todettiin USA:ssa epätaloudelliseksi toisin kuin Euroopassa, jossa se pidetään suunnitelmissa mukana yhtenä polttaa ympäristöystävällisempänä kompostoitumattoman jätteen käsittelyn vaihtoehtona. Yksin Saksan liittotasavallassa on 30 000 vanhaa kaatopaikkaa ja 5 000 teollisuus• Hollannissa on 270 asuintalon alta kaivettu ojaan kipattujen ongelmajätteiden saastuttama maa ja tuotu tilalle kokonaan uusi maaperä. Jätteet hyödyksi Jätteet hyödyksi -opas kertoo kaiken Suomen jätteistä, niiden järkevästä käsittelystä ja hyötykäytöstä. Asukkaille, talonmiehille, ympäristönsuojelijoille, luottamusja virkamiehille suunnattu opas ilmestyy Suomen Luonnonsuojelun Tuelta alkuvuodesta. Myrkkypäästöt mereen yritetään minimoida erilaisin suojavallein ja terässeinin, mutta toisaalta jätteenpolttolaitoksen ongelmatuhkaa laitetaan suoraan merenpohjaan uusien saarien pohjustukseksi. . EFVerlag fUr Energieun Umwelttechnik GmbH, Berlin 1986. Kierrätysliike kerää tietoa, tuottaa materiaaleja ja järjestää kansalaistoimintaa jätteiden hyötykäytön ja luonnonvaroJen säästön puolesta. .. asuinkiinteistöjen biosäiliöiden sisältö, erikseen kerätyt puutarhajätteet tai teollisuudessa eroteltu puhdas maatuva jäte. 36 Hyötykäytön uusimpia aloja, jolla ruotsalaiset ovat edelläkävijöitä: vanhoista tietokoneista, puhelimista ja muista sähkölaitteista erotellaan arvometalleja uudelleenkäytettäviksi. USA:ssa on teollisuudelta kerätty suurrahasto. • Jätteenpoltosta ym. Mistä rahat riskialueiden tarkempaan tutkimiseen ja kunnostamiseen. Lisäksi kompostijätteen alkulajittelu on ollut asukkaiden suosiossa siellä, missä tällainen mahdollisuus on tarjottu. . • Saastuneen maan puhdistamiseksi on kehitetty myös painevesisuihku, joka irrottaa myrkyt pienimmistäkin maahiukkasista. Alkulajittelu parantaa jäteraakaaineiden laatua laitoksia. vsk.. 90-655 377. .. Kierrätysliike Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin yhteydessä toimii Kierrätysliike, johon kuuluu 17 kansalaisjärjestöä. Alkulajitteluun perustuva yksinkertainen kompostointitekniikka on saksalaisten tutkimusten mukaan halvin hyötyjätteen laitosmainen käsittelytapa. levinneitä supermyrkkyjä seulotaan Hollannissa vesistöjen pohjista lajittelemalla ruopattuja pohjamutia erityisellä vesisyklonilla kahteen osaan: raskaampaan ja puhtaampaan hiekkaan, ja kevyempiin hiukkasiin, joihin suurin osa supermyrkyistä on sitoutuneena .. Sen kokonaiskustannukset (lajittelu ja käsittely) jätetonnia kohden ovat esimerkiksi polttolaitokseen verrattuna puolta pienemmät. D Lähde& lisätietoja: Berliinin V kansainvälisen kierrätyskonferenssin alustukset on koottu enf!lanniksi ja saksaksi julkaistuun kolmiosaiseen kirjaan, jota voi pyytää lainaksi yliopistojen kirjastoista. Ainakin Helsingin yliopiston pääkirjasto (90191 2744) välittää kaukolainoja myös ulkomailta: Karl J . Tämä pitäisi ottaa huomioon Suomessakin mahdollista kompostointilaitosta suunniteltaessa. Mitä maailmassa jätteille voidaankaan tehdä! Uskokaa tai älkää mutta: • Japanissa satamakaupunkien edustalle rakennetaan yhdyskuntajätteestä ja lietteestä saaria modernien kaupunginosien alustaksi. 90-876 9100. 2023 s. Tilaukset puh. SUOMEN LUONTO 1/87 46. Yhtä kiireistä ja tärkeää kuin vanhojen kaatopaikkojen kunnostaminen on nykyisten kunnollinen rakentaminen, hoito ja valvonta, ettei niistä aikanaan tule uusia riskikaatopaikkaja. Nykyisin kauppakirjoihin merkitään kuka joutuu maksumieheksi mahdollisen saastumisen ilmetessä ... aluetta, jotka ovat kemiallisten saasteiden vuoksi vaaraksi ympäristölle ja joiden kunnostaminen maksanee kymmeniä miljardeja markkoja. Keräily nostanee kustannuksia jonkin verran, mutta tämä korvautuu lopputuotteen arvolla
Tervetuloa juhlivaan Postipankkiin. Toimimme menestyksellisesti kaikilla pankkitoiminnan alueilla. 124640 fax 843922 37. TUKEA NUORILLE Juhlavuoden kunniaksi olemme perustaneet PSP-Nuorisosäätiön ja lahjoittaneet sille miljoona markkaa peruspääomaksi. 90-84951 tlx. 9·11-50017, 32135 tai · 949215587 +KROGIUS KONSERNIIN KUULUVAT SEURAAVAT YHTIÖT * OY LARS KROGIUS AB * OY KROGIUS SHIPPING AB * T.I.E INTERNATIONAL TRANSPORT LTD. PSP-Nuorisosäätiö tukee taloudellisesti Suomen nuorison opiskelua, kulttuuriharrastuksia ja · vapaa-ajan toimintoja. Tehdään yhdessä tavoitteistanne totta. POSTIPANKKI SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Korkealaatuiset tuulivoimalat (oma tuotanto sekä tanskalaiset) 0.65750 kW KARL AUGUSTSON Tenhola Puh. Tuulivoima saasteetonta energiaa. SATA VUOTTA TAVOITTEISTA TOTTA Postipankki on vakaa ja omaleimainen suurpankki. vsk . * OY HANGÖ STEVEDORING AB Keskushallinto: Juvan teollisuuskatu 23 02920 Espoo puh
Ehkä pohjustukseksi sopii lyhyt historia omakohtaisista kokemuksista suomalaisesta luonnonsuojelutyöstä. Vuorisalon ja Laihosen omat näkemykset metsätalouteen liittyvistä kysymyksistä sopivat erinomaisesti esimerkiksi siitä, miksi juuri opetustoimeen on syytä puuttua kovalla kädellä. Minun mielestäni Pentti Linkolan eloonjäämisopin kaltainen ideologia pitäisi kiireesti saattaa tässä yhteiskunnassa toteuttamisen tasolle. Ei vain ole yksinkertaisesti jaksanut tai ehtinyt yksittäisten asioiden kimpussa puuhaaminen on sulkenut miehen pois muista ympyröistä. Tokihan kaskikulttuuri ja tervanpoltto hävittivät metsiä melko raskaasti sillä suppealla pinta-alalla, joka silloin oli ihmisten vaikutuspiiSUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Riittää hemmetin hyvin, kun me kävelemme metsään, suolle tai järvenrantaan, pidämme silmämme ja korvamme auki ja katselemme ympärillemme. Ei kai voida kuvitella, että vihreällä yhteiskunnalla olisi tulevaisuutta, ellei se ravistelisi nimenomaan koko yhteiskuntaa, sen kaikkia rakenteita. Maailman lukenein ja tietorikkain kansa voi olla sekin korkeimpien henkisten tasojen osalta alkeellinen ja nousukasmainen. Vihreä liike on ihmisten liike, eikä se epäröi tunnustaa, että sen erityishuolena on huoli ihmisestä. Vuorisalo ja P. Minä käsitän Linkolan ohjelman tähtäävän enempään kuin pelkkään elossa pysymiseen, ihanan luonnon kanssa elämiseen ihmisen ja muiden eliölajien osalta. Täytyy olla paljon tietoa, että pystyy rakentamaan ydinvoimalan, mutta tarvitaan muuta, että ymmärtää jättää sen tekemättä. Siksi vihreä liike ei väistä vastuutaan myöskään ihmisen elämänlaatua koskevissa asioissa." Niin että eiköhän sentään ole ihan tarpeellista puuttua metsätalouteen, tiedepolitiikkaan, opetustoimeen, kulttuuriin jne. Linkolan eloonjäämisoppi, joka pelastaa kaikkea elämää, on vain ihmisen huomioon ottavasta näkökulmasta, typerä. Timo Vuorisalon ja Pasi Laihosen näkemykset Pentti Linkolan eloonjäämisopista sisältävät kuitenkin sellaisia aineksia, että tunnen vastustamatonta halua parilla sanalla puuttua keskusteluun. Suomessa on ollut vahva metsäpeite ja sen palauttaminen tarkoittaa, että olisi joskus myöhemminkin. . Saivartelua kaivatta'isiin tässä vaiheessa mahdollisimman vähän. Vuorisalo ja Laihonen olettavat keskustelun lähtökohdaksi ihmiskunnan hengissä pysymisen ja luonnonvarojen kestävän käytön. Niistähän on maksettu kalastajille korvauksia, sanoo tehtaan ympäristöpäällikkö ... Ihmisen ympäristön suojelu on ihmisen hyväksi ja luonnonsuojelu on sen suojelua ihmisen käytöltä sen itsensä vuoksi riippumatta sen hyödystä, huvista, kiinnostavuudesta tai kiitollisuudesta ihmisille. Ennen kaikkea pitäisi nyt kaikkien ajattelevien ihmisten yhdistää voimansa vihreän liikkeen yleislinjan vedon selventämiseksi. Suomeen voidaan rakentaa uusi puunjalostustehdas joka vuosi, kirjoittavat sanomalehdet. Seudun viimeisetkin luonnontilaiset suot on kohta ojitettu. On turha väitellä siitä, montako sataa vuotta elämä maapallolla voi jatkua, tai voidaanko laatia ennusteita maapallon tulevaisuudesta. Sehän nimenomaan EI ole Linkolan eloonjäämisopin lähtökohta, vaan tavoitteena on tavattoman paljon laajempi elämisen tason ja viihtyisyyden turvaaminen. Meillä ei siis ole luontoa enää muualla kuin suojelualueilla tai suojeluohjelmiin sisältyvillä alueilla. Onko Vuorisalon ja Laihosen mielestä tosiaan olemassa joitain selvemmin ympäristöongelmia aiheuttavia asioita kuin ihmisten liian suuri määrä maapallolla. Eivät he tietenkään kaipaa valkoselkätikkaa, kevätsittiäistä tai hietaneilikkaa. Taito Mikkonen Kangasala Linkolan ohjelma on johdonmukainen Tuntuu turhauttavalta ryhtyä keskustelemaan ihmisten kanssa, joiden ajatuskuviot liikkuvat aivan erilaisella todellisuuden tasolla kuin kirjoittajan omat. Parempi tietysti näin kuin pelkkä miinus. Mutta tällä minä haluan sanoa, että samanaikaisesti olisin tietysti voinut laajemminkin osallistua työhön yhteiskunnan muuttamiseksi vihreään suuntaan. Mutta mitkä ovat mahdollisuudet, kun jopa luonnontieteiden parissa työskentelevät ihmiset, aivan ilmeiset luonnonystävät, ovat jo etääntyneet niin kovin kauas vihreän ymmärtämisen perusteista. He eivät kirjoituksesta päätellen ole omaksuneet Linkolan selittämää näkökulman vaihtoa ihmiskeskeisyydestä kaiken elämän arvostukseen ihmisen rinnalla. Varsin monen innokkaan luonnonystävän elämä lienee keskittynyt jonkin yksittäisen suojelukohteen ympärille. Kun me tappelemme jonkin itsellemme rakkaan kohteen puolesta kynnet verillä, samanaikaisesti ympärillä tapahtuu sellaisia mullistuksia, että vähäiset paikalliset luonnonsuojelun voitot lopulta kutistuvat olemattomiin, menettävät merkityksensä. Kirjoittajat toteavat moneen kertaan, etteivät ymmärrä. Tietysti. Luontoa suojellaan ihmiseltä Turkulaiset T. Ja tulokset ovat olleet plus miinus nolla. Kaiken kaikkiaan vihreä liike nousee Suomessa pari vuosikymmentä myöhässä. Jokainen Linkolan mainitsema seikka ei yksinään ole mahdottoman välttämätön, mutta suurta muutosta tarvitaan ja se toteutetaan suurella joukolla sellaisia seikkoja. Kemiran myrkkypäästöt tappavat taas siikoja Porin edustalla. Jos ne eivät satu kuulumaan vahvistettuihin suojeluohjelmiin, ne eivät myöskään kiinnosta ympäristöministeriön päättäjiä. Pojille on aikanaan koulussa opetettu, että kaskikulttuurin kaudella Suomen metsät olivat vaarassa loppua. Minusta tätä ei ole vaikea käsittää. Tämän pitäisi selvitä jokaiselle lukutaitoiselle ihmiselle vihreän tavoiteohjelman sivulta 4: " .. Vuorisalo ja Laihonen olisi38 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA vat ehkä saaneet itsensä paremmin ymmärretyiksi, jos he olisivat suoraan kertoneet mistä he eivät raski luopua eloonjäämiseksi. Avioliittosäännöksillä ja varsinkin katolisella kirkolla on vaikutusta ihmisen lisääntymiseen ja sillä on suuri vaikutus ympäristöongelmiin luonnosta puhumattakaan. Ei ole olemassa mitään irrallista, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Näiden varsinkin Koskeijärven suojelun parissa olen kuluttanut suurimman osan energiaani viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tällaisen kohtalon ainakin minä tunnen kokeneeni, kun katselen ympärilläni olevaa satakuntalaista luontoa. vsk.. Pentti Linkola lähtee kuitenkin liikkeelle sellaisen ihmisen lähtökuopista, jolle luonnon monimuotoisuus on suurin ajateltavissa oleva arvo. Minun osalleni ovat langenneet Säkylän Pyhäjärvi ja Euran Koskeljärvi. Asiaa auttaa kovasti, jos on kokemusperäistä tietoa saman ympäristön tilasta joltain aikaisemmalta vuosikymmeneltä. Sielläkin, missä jotain onnistutaan suojelemaan, se tapahtuu mahdottoman tappelun jälkeen ja poikkeuksetta jonkinlaisena kompromissiratkaisuna. Ihmisen kannalta olisi mieltä vailla sellainen ratkaisu, että laji onnistuttaisiin pelastamaan sukupuutolta, mutta sen elämä muuttuisi laadullisesti arvottomaksi, sietämättömäksi. Totta kyllä on, että monet ihmiset esimerkiksi useat kaupunkilaiset pystyvät elämään melkein millaisessa ympäristössä tahansa. Laihonen moittivat Linkolaa Suomen Luonnossa 8/ 86. En väitä vastaan mutta se ei todista että Linkola olisi väärässä. Tämä sama huono omatunto kalvaa taatusti kymmeniä, satoja luonnonystäviä tässä maassa. Voiko olla selvempiä asioita kuin avioliittolainsäädäntö ja kirkko, joilla olisi jotain tekemistä ympäristöongelmien kanssa. Ilman tätä näkökulmaa luonnonsuojelun järki ei kirkastu vaan sekoitetaan samaksi ympäristönsuojelu ja luonnonsuojelu. Tämä talonpoikaisjärjelle käsittämätön väite on oppikirjoihinsa uppoutuneissa koulupojissa löytänyt otollisen maaperän. Entä sitten kotiseutuni metsät, Koskeljärven rantametsät mukaan lukien: Kaikki kaatuvat. Kirkon opetuksilla on vaikutusta ihmisten ajatteluun ja luontoon kohdistuviin tekoihin
Kylmä totuus on se, että parhaillaan aikuistumassa oleva sukupolvi on ehdottomasti viimeinen sukupolvi, joka pystyy kokemusperäisesti oivaltamaan, mitä ollaan menettämässä, mitä jo menetetty. Mutta kai tekin sentään ymmärrätte, että koko metsäpinta-alastamme oli silloin ylivoimaisesti suurin osa koskematonta, oikeaa luonnonmetsää. Tuomo Hurme Honkilahti Linkola ja ympäristöliike Ketä luulisitte seuraavien mielipiteiden esittäjäksi. Toisin sanoen meidän on yhä vähenevien luonnonvarojen tulevaisuus silmissämme operoitava niin lähellä todellisia vaararajoja kuin mahdollista ... Kaikesta päätellen sen yksinkertaisuus, toisin sanoen sen sisältämät yksinkertaistukset: vahva mies ja hänen tuhatvuotinen valtakuntansa. Mutta juuri tästähän Linkola varoittaa ohjelman esittelyssä: "Ohjelman lukijaa on erityisesti varoitettava sekoittamasta lukemiseen omia mieltymyksiä". 1. Mutta mikä sitten joitakin Pentti Linkolan ohjelmassa niin viehättää. vsk. Tätä jatketaan niin kauan kunnes ensimmäiset häiriöt vesilinnustossa todetaan. SUOMEN LUONTO 1/87 46. Petteri Kalinaiselta (Suomen Luonto 7 / 86), joka haluaisi nostaa Pentti Linkolan peräti koko ympäristöliikkeen pääideologiksi. Taustana tälle oli se, että elohopeakeskustelu vähensi kalojen menekkiä, mikä taas sai ammattikalastaja Linkolan omien taloudellisten intressiensä takia tuntemaan solidaarisuutta saastuttajaa eli metsäteollisuutta kohtaan. Nyt Pentti Linkola on jälleen ajankohtainen. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Kirjoittajan mielestä Linkolan eloonjäämisoppi pitäisi kiireesti saattaa toteuttamisen tasolle. Tästä pääsemmekin erääseen vihreän liikkeen ja luonnonläheisen ajatusmaailman suureen ongelmaan. Hän päätyi tällöin selvästi vähättelemään elohopeapäästöjen vaikutusta luontoon ja sitä kautta myös ihmisiin. Olisiko Vuorisalon ja Laihosen tapauksessa nyt kysymys sellaisesta ilmiöstä, että pojat ovat siellä yliopiston pimennoissa hiukan liiaksi syventyneet evoluutioteorioiden maailmaan. Kalastajalta ja kirjailijalta, joka ryhdikkäästi päätti elää kuten opetti mutta joka pahaksi onneksi joutui vaikeuksiin muiden ihmisten tuottamien myrkkyjen takia. Luonnonsuojelun esitaistelijana toimi tuolloin Pekka Nuorteva, joka sai Pentti Linkolasta vastustajan omassa leirissä. Tulkaa ihmeessä pois sieltä paksujen oppikirjojenne takaa, tulkaa katsomaan sitä oikeaa elämää, käsinkosketeltavaa todellisuutta! Minä en ole koskaan aikaisemmin lukenut mitään niin yksinkertaisen johdonmukaista tekstiä kuin Pentti Linkolan laatima Vihreän liikkeen tavoiteohjelma. Lainaus on Pentti Linkolalta henkilöltä, joka luonnonsuojelun ruumiillistumana on legenda jo eläessään. Omasta puolestani olen löytänyt ohjelmasta vain yhden selvän kömmähdyksen: Sivulla 3 Linkola kirjoittaa "Koivurannan Jannen" povauksista. 39. "Ainoa opetus, minkä kalaelohopea voi meille antaa on se, että meidän pitää tottua elämään yhdessä erilaisten kohoavien myrkkypitoisuuksien kanssa ja samalla välttämään ravintovarojen tuhlausta. Tuolloin otetaan harkittavaksi, ovatko luonnonsuojelun kannalta raskaampia ne tappiot, jotka tulevat vesilintujen osaksi rajoitetuilla vesialueilla, vai ne luonnonvarojen, metsäelinympäristöjen ja luonnonkuvamme kokemat menetykset, jotka metsäteollisuuden kustannustason noususta seuraavat." Väärin arvattu. Ja vielä pari huomautusta: Jos vihreää aatetta yritetään levittää laajaksi kansanliikkeeksi, eikö olisikin ihan oikein, jos se saavuttaisi tietynlaisen pelastususkonnon piirteitä. Tämännimistä sääprofeettaa ei liene olemassakaan, vaan kysymyksessä on tietysti Koivuniemen Janne. Edellä lainattu sitaatti on 1960-luvun lopulta (Suomen luonto 28. Kun metsätalouden kustannusten säästäminen liittyy luonnonsuojelun ydinkysymyksiin, voi suorastaan edellyttää, että Luonnonsuojeluyhdistys kiireellisesti ehdottaa puunjalostusteollisuudelle palaamista elohopeamyrkkyjen käyttöön. Herkästi snna kosketus jokapäiväiseen käytännön elämään käy vieraaksi. Kokonaan toinen asia on, jos alamme miettiä, mikä olisi esimerkiksi ihmisten enemmistön mielestä tulevaisuudessa mukavaa. Ja jos kerran joku Venäjän tsaari on saanut läpi kiellon pyöreiden hattujen ja kääntövarsijalkineiden käytöstä, niin eikö se jo herätä toivoa tuhannesti tärkeämpien kieltojen mahdollisuuksista. Linkolan maailma on helpompi käsittää kuin se monimutkainen maailma, jossa meidän on pakko elää. Ohjelma on kuitenkin saanut osakseen ansaitsematonta huomiota, mm. Voiko sellainen nuori ihminen kaivata ympärilleen metsää, järviä, ketoja, niittyjä, lintuja, perhosia, sammakoita, sirkan soittoa, jolla ei ole näistä asioista mitään omakohtaisia muistoja. Sitaatti ei ole joltakin teollisuuspampulta, vuorineuvokselta tai teknokraatilta. 1969), jolloin kiista elohopeapäästöistä raivosi pahimmillaan. Kun kuitenkin keskustellaan elämän tulevaisuudesta maapallolla, se on mitä arkipäiväisin ja käytännön läheisin asia. Suomen metsäluonto ei siitä kärsinyt tippaakaan enempää laadullisesti kuin määrällisestikään verrattuna nykyhetkeen, jolloin luonnontilaista metsää ei löydy kuin kansallisja luonnonpuistoista. Tällä kertaa poliittisen ohjelmansa takia, joka on itse asiassa melko naiivia "jos minä olisin diktaattori" -tyyppistä haaveilua, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. rissä. Asuttujen seutujen lähiympäristössä metsät olivat epäilemättä huonossa kunnossa. Vihreällä liikkeellä on tulenpalava kiire kahdesta syystä: Ensinnäkin pian on myöhäistä tehdä mitään maapallon pelastamiseksi, toiseksi pian loppuvat ne ihmiset, jotka ymmärtäisivät edes kaivata tuota pelastusta. Kaskikauden ihmismäärillä ja työskentelytehoilla sopi aivan vapaasti laiduntaa ja polttaa metsiä
Ympäristökeskustelua seuranneet ovat tietoisia niistä ympäristöön kohdistuvista vaaroista, joihin Linkola viittaa. Silloin voimme jatkaa Linkolan johtopäätöksestä. 3. Yhteiskuntaa johtavat valveutuneimmat yksilöt (eloonjäämisen asiantuntijat; vrt. Premisseistä pitäisi II ja III hyväksyä paikkansapitävinä. Uutta ja keskeistä Linkolan opeissa on näkemys, että maailma v01ta1snn pelastaa sorron avulla. Tämä totalitaarinen ideologia tekee koko ohjelman täysin kelvottomaksi ympäristöpoliittisena toimintamallina. Tosiasiapremissi: Ihminen hävittää nykyisin luonnon runsautta ja uhkaa sen olemassaoloa kokonaisuutena, mutta myös omaa olemassaoloaan . II vaihe: 70ja 80-lukujen vaihteen pessimistinen anti-humanismi. On ymmärettävää, jos jotkut joutuvat epätoivon valtaan tai haluavat antaa periksi. Järjestystä valvovat poliisit, jotka ovat eettisesti ja tiedollisesti kehittyneimpiä kansalaisia (vrt. Sitäpaitsi oppivelvollisuus rajoitettaisiin nelivuotiseen kansakouluun ja kulttuuritoiminta sallittaisiin vain vapaa-aikana, kaikille kansalaisille luvassa olevan kovan ruumiillisen työn jälkeen. Näyttää siltä, että hyvin harva on valmis hyväksymään sen vakavasti, siis muutoinkin kuin pelkästään huulenliikkeinä. Linkolan ohjelma rakentuu kolmen keskeisen premissin varaan. Se tie ei johda edes kohti päämäärää. 'Vihreän liikkeen tavoiteohjelma ' näyttää edustavan Linkolan ajattelun kolmatta vaihetta, jos ne erotellaan seuraavasti: I vaihe: 50ja 60-lukujen pasifistinen humanismi. Kellon kääntäminen taaksepam ja paluu eräänlaiseen feodaaliyhteiskuntaan ovat ohjelman pääajatuksia. Tämänkin premissin totuus on hyvin perusteltu, joskin sen luonne 'tosiasiana' on paljon ongelmallisempi kuin edellisen. Mutta nykyisenkaltaisesta hyvinvoinnista ja elintasosta tinkiminen tuskin onnistuu muutoin kuin jonkinlaisen paProfessori Pietarisen mukaan Linkolan (kuvassa) ajattelu edustaa eräänlaista ekoplatonismia. Tämä on ympäristöliikkeen keskeisin päämäärä. Humanismi korostaa ihmisen asemaa ja rajoittuu vain ihmisen osuuteen elämän moninaisuudessa. II. Platonin filosofikuninkaat). seuraavien tunnusmerkkien perusteella: Kaikille kansalaisille asetetaan samat korkeat eettiset ihanteet (elämän moninaisuuden kunnioittamisen etiikka). Tosiasiapremissi: Vapaaehtoinen luopuminen nykyisestä elämäntavasta on ihmisille mahdotonta. Sorto seuraa omaa logiikkaansa riippumatta sortajien ideologiasta. Linkolan ehdottama yhteiskuntamalli noudattaa platonilaista perinnettä, mm. Linkola romuttaisi myös kutakuinkin kaiken teollisuustuotannon, kaiken modernin tekniikan, koko sosiaalihuollon ja koko terveydenhoitojärjestelmän nykyisessä muodossaan. Helena Smirnoff Lyhyt analyysi Pentti Linkolan vihreän liikkeen tavoiteohjelman sisältämästä päättelystä 1. Ainoa mahdollisuutemme on lisätä ihmisten tietoisuutta ympäristöongelmista ja luoda voimakas kansalaismielipide, joka vaatii radikaalia muutosta ympäristöystävälliseen suuntaan. Niistä yksi on eettinen, kaksi muuta faktuaalista (tosiasialuonteista). Vaikka lähtökohtana olisivatkin jalot ekologiset periaatteet, niin ei kestäisi kauan ennen kuin tilalle nousisivat toiset, liiankin tutut tavoitteet: vallanpitäjien 40 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA oma etu ja lyhyen aikavälin hyvinvointi. Mutta vielä on pitkä ja vaivalloinen tie edessä ja meillä on kiire. Hirmuhallitukset ovat lyhytikäisiä. I. Premisseistä I ja II seuraa, että ihmisen on muutettava elämäntapansa niin, ettei hän tuhoa luonnon runsautta. Premissi poikkeaa perinteisen humanismin eettisistä lähtökohdista. Vedenjakajaksi jää ensimmäinen, eettinen premissi. Premissin totuus on kiistaton ainakin ihmisen toiminta uhkaa luonnon moninaisuutta. Ihanteena on samana pysyvä järjestys; muutos ja kehitys voivat mennä vain huonoon suuntaan. Platonin vartijat). Maailma tarvitsee kestäviä ratkaisuja. Linkola ei ole omaperäinen siinä mielessä, että hän olisi keksinyt mitään näistä ongelmista, joskin on totta, että hän on taitavana kirjoittajana ollut mukana levittämässä niistä omaksumaansa tärkeää viestiä. Samanaikaisesti koko hänen ohjelmansa kaatuu tämän teesin mukana. Ei, historiaa ei todellakaan voi kääntää taaksepäin. Vihreän vihkosen kanta on huomattavasti maltillisempi; se pitää vaivattua ja säänneltyä humanismia mahdollisena. Mutta kuten edellä esitetystä ilmenee, hän ei ole ollut niin johdonmukainen kuin mitä monet ilmeisesti uskovat. Päättely on minusta oikea: jos hyväksytään premissit, johtopäätös seuraa. Kasvatukselle annetaan keskeisin tehtävä: kaikki SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Vaan aivan yksinkertaisesti siitä syystä, että tämä malli ei pelastaisi maailmaa edes siinä tapauksessa, että se toteutettaisiin. Emme tarvitse harhakuvitelmia suuresta vahvasta miehestä ja hänen tuhatvuotisesta valtakunnastaan. Se sisältää kaksi vaikeaa asiaa: (!) Mihin ihmiset on pakotettava ts. Suomi ei ole Kamputsea. mikä toteutettava yhteiskuntamalli on. 2. Perimmäiset syyt ovat ihmiskunnan kohtuuttoman suuri koko ja teollistuneiden maiden valtava tuotantoja koulutusjärjestelmä. Ei vain siksi, että emme halua elää Linkolan elitistisessä "eloonjäämisyhteiskunnassa". Ja siihen suuntaan olemme menossa. kon edessä. Linkola asettaa ihmiskeskeisen ajattelun tilalle luontokeskeisyyden (biosfäärisen oikeudenmukaisuuden). Linkolan aikaisemman (II vaiheen) kannan mukaan pitää palata mahdollisimman alkukantaiseen elämänmuotoon, missä "ihminen on ihmiselle susi", missä kaiken sivistyksen on loputtava. Mutta väkivalta ja sorto eivät tarjoa oikotietä. Linkolan mukaan sekä Suomen väkilukua että aineellista elintasoa pitäisi jyrkästi alentaa. III . Premissistä seuraa mm., että vitaalinen, runsas luonto on perimmäinen itseisarvo, että jokaisella eliölajilla on yhtäläinen olemassaolon oikeus (koskee myös ihmistä) ja ettei ihmisellä ole erityistä oikeutta hävittää muita lajeja. Vaikka ihmiskeskeisyys kielletään ohjelmassa selvästi, siihen sisältyy myös runsaasti humanismin rippeitä : eloonjäämisestä puhutaan voittopuolisesti ihmisen eloonjäämisenä ja monia perinteisen humanismin ihanteita säilytetään. Kun otetaan huomioon vielä III premissi, lopullinen johtopäätös seuraa väistämättä: Johtopäätös: Ainoa keino päästä elämän moninaisuuden kunnioittamisen mukaiseen tilaan on pakottaa ihmiset elämään toisin . On silmiinpistävää, että Linkola esittää vain pinnallisia ja hataria perusteluja tälle jyrkälle "eloonjäämisohjelmalleen''. (2) Mitä 'pakottaminen' tarkoittaa. vsk.. III vaihe: säästöyhteiskunnan rajoitettu humanismi . Eettinen premissi: Elämän moninaisuuden ja perinteen kunnioittaminen on korkein arvo. Viimeksi mutta ei vähiten Linkola ilmoittaa selvästi pyrkivänsä totaalitaariseen yhteiskuntaan, yhteiskuntaan, jossa vallanpitäjät valitsisivat itse itsensä ja jossa neuvoa-antavaa _ eduskuntaa suvaittaisiin. Mutta oletetaan myös ensimmamen prem1ss1
4. Se tietysti tekee niiden sisäistämisen aanmma1sen vaikeaksi. Demokraattisesti valittu poliittinen johto päättää tarvittavista kovista laeista. Laji on kaikin puolin kelvoton esittelemään Houtskärin yöperhosten käyttäytymistä. Turunmaan läntiseen saaristoon ja eteni edelleen Ahvenanmaan yli Tukholman saaristoon 29. Mielipiteiden vaihto tuo usein esille uusia ja hyödyllisiä näkökohtia. Voimatoimiin turvautuminen tekisi myös mallin eettisen toteuttamisen kyseenalaiseksi kasvatus ei onnistu pakkotoimin. Linkolan malli edustaa eräänlaista 'ekoplatonismia'. Tietämättömyydessä syytettiin silloin yksinomaan lamppua huonosta tuloksesta. Näyttää siltä, ettei Linkolan eettinen premissi biosfäärinen oikeudenmukaisuus pääse koskaan toteutumaan. On turvauduttava kovempaan pakottamiseen. 4. Miten ekoplatonistinen yhteiskuntamalli toteutetaan. Vapaaehtoinen askeettisuus. Kolmannessa osassa mainitsette Williamsonin mielenkiintoisen teoksen populaatiovaihteluista. vsk . 4. Toisaalta: hyväksyykö hän ehkä liikaa perinteisestä humanisimista niin että eettinen lähtökohta, kaikkien lajien tasa-arvoisuus ja yhtäläisen elämisen mahdollisuus, vaarantuu?). Jo vuosia sitten on tieteellisissä perhoskantatutkimuksissa luovuttu tällaisista "keskiarvojen-keskiarvo'' -luvuista, koska ne ovat epätarkkoja ja usein harhaanjohtavia. Yhtenäisyyteen ja pysyvyyteen tähtäävän mallin perusongelma on kasvatuksen onnistuminen. Niinpä esim. (Tosin Linkola hyväksyy monia perinteisiä humanistisia arvoja: suvun jatkamisen, perhe-elämän, rakkauden, koulutuksen tietyin rajoituksin, monet kulttuuriarvot, uskonnon vapauden, jopa varsin korkean tekniikan tason kuten autot, junat, radiot ja televisiot. Järviselle ja Mikkolalle perhosista Hyvät ystävät! Iloitsen siitä, että olette halunneet kertoa mielipiteitänne päätelmistäni Tshernobylin ydinvoimalasaasteiden vaikutuksista Houtskärin yöperhoskantaan viime kesän heinäja elokuussa (Suomen Luonto 7/ 1986). Jos ihmiset 'sisäistävät' uuden arvojärjestyksen ja hyväksyvät sen välttämättömäksi ja parhaaksi ainoaksi järkeväksi -, tilanne on ihanteellinen. Silloin saavutetaan pysyvyyden tärkein edellytys: moraalinen yhtenäisyys (Hegelin kuuluisa 'Sittlichkeit'). Valintanne muistuttaa työtapaturmaa kirjoituspöydän ääressä. Se, että tämän lisäksi rinnastatte Houtskärin koko perhoskannan vaihtelut yhteen ainoaan Oxford-lajin vaihteluun on vielä hämmästyttävämpää, varsinkin kun tämä laji kokonaan puuttuu Houtskäristä esiintyen lämpimissä maissa milloin massoittain milloin harvinaisempana. Se, kuten platonistinen ajattelu yleensä, kieltää jyrkästi liberalistiset ja anarkistiset yksilönvapauden ihanteet, koska sellaiset uhkaavat yhteisön yhtenäisyyttä ja pysyvyyttä. 9. D. Jos kumousta yrittää vähemmistö, mistä se saa tarvittavan voiman taakseen. Tämä olisi moraalisesti paras vaihtoehto, mutta tietysti täysin epärealistinen ja vastoin III premissiä. C. Niinpä ei ole hämmästyttävää että johtopäätöksenne Houtskärin perhoskannasta vievät sellaisiin arvottomiin toteamuksiin kun "tapaa olla tae", "merkillinen peilikuva" (perhoskannastako. Mutta mistä tuollainen enemmistö tulisi. Siksi on epärealistista ajatella, että pelkkä moraaliseen tietoisuuteen kasvattaminen johtaa haluttuun tulokseen. On itsestään selvää, ettei parhaimmallakaan pyydystystekniikalla ja lampulla tule paljon perhosia auringon ollessa lähellä taivaanrantaa esim. Juhani Pietarinen Turun yliopiston filosofian professori Juhani Pietarinen on esittänyt oheiset kommentit Pentti Linkolan alustukseen Kriittisessä Korkeakoulussa 9. Teksti on julkaistu aiemmin Katsauslehdessä 5/ 1986. Neljännessä osassa teidän päätelmänne perustuvat epätäydellisiin tietoihin. Katastrofin tie. Platonilaiset yhteiskuntamallit ymmärretään väärin kun ne ajatellaan totalitaarisiksi pakkovaltioiksi. 4. 4. pohjoisessa, mutta tutkimukseni Houtskärissä osoittavat että tämä hiiltäjänusko lampun vetovoimasta määräävänä tekijänä ainakin etelässä on harhaluulo syy ja seuraus sekoitetaan keskenään. Edellyttäen että pyydystystaito ja -tekniikka hallitaan, ovat valopyyntitulokset aina huhtikuusta myöhäissyksyyn saakka ensi sijassa riippuva1s1a perhoskannan kehitysasteesta (imagotilanteesta) ja yölämmöstä, sen jälkeen tulevat ilman kosteus, tuuli ja jotkin satunnaistekijät. ja sieltä laajalti moneen suuntaan. Tämä onkin ainoa realistinen mallin toteutumisen mahdollisuus, ja silloilikin kyseessä on vain uuden kehityksen lähtökohta. !), "tulosta lienee kärjistänyt", jne. Maantieteellisen sijaintinsa puolesta monet niistä tekijöistä, jotka säätävät Oxfordin ympäristön perhoskantaa, ovat todennäköisesti erilaisia kuin Houtskärissä. B. Tshernobylin saastepilvirintama osui Suomeen 27. Ihmiset saavat 'linkolalaisen' herätyksen ja omaksuvat säästöyhteiskunnan ihanteet. Tämä "hiiltäjänusko" on peräisin ajoilta, jolloin käytettiin tavallista valolamppua perhosten pyydystykseen. Kumouksellinen siirtyminen. Premissin III mukaan tämä ei kuitenkaan voi toimia normaaleissa oloissa, siis nykyisen kaltaisessa tilanteessa. Ydinsota, ekokatastrofi, taloudellinen romahdus tai jokin vastaava saattaa johtaa tilanteeseen, missä ainoa vaihtoehto on säästöyhteiskunnan kaltainen elämäntapa ellei sekin jää saavuttamattomaksi ihanaksi utopiaksi. Demokraattinen siirtymiSUOMEN LUONTO 1/ 87 46. 1986 Helsingissä. Jos moraalinen kasvatus onnistuu, mallin 'poliisivaltion' luonne on näennäinen, eikä sitä tarvitse korostaa. varhaiskeväästä alkaen pa1va päivältä karttuva biologinen lämpösumma. tähtää siihen, että ihmiset sisäistävät uuden ajattelutavan (elonjäämisopin ja säästötalouden). Jos kumouksen takana on voimaenemmistö, se voi onnistua. ja Tukholman saaristoon 29. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA nen säästöyhteiskuntaan. Linkolan ihanteissa on kuitenkin eräs ratkaiseva ero kaikkiin platonilaisiin (Platonin, Hegelin, Marxin, Khomeinin jne.) malleihin verrattuna: ne vaativat meitä luopumaan ihmiskeskeisyydestä. Kirjoituksenne toisessa osassa käsittelette Houtskärin lämpötietoja ja sademääriä kuukausikeskiarvoina. elo-syyskuussa yöt pimenevät pimenemistään ja perhosmäärät laskevat laskemistaan vastoin hiiltäjänuskoa. Esimerkiksi luonnon kehitystä voimakkaasti edistävä lämpöaalto, jota toukokuussa seuraa pitkähkö viileä sää, jää keskiarvoluvuissa näkymättä. Tässäkin on ratkaisevaa perhoskannan kehitysvaihe, ja sen säätää ensisijaisesti aina Tshernobylin ydinreaktoriräjähdyksen radioaktiivinen pilvi saapui Suomeen Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristoon 27. Tukholman ympäristössä suoritetut luotettavat viralliset mittaukset osoittavat, että radioaktiivinen laskeuma oli paikoitellen varsin runsas sisältäen myös hyvin voimak41. Saman osan lopussa pilkahtaa esille se vanha usko, että mitä pimeämpi yö on ihmisen silmissä sitä paremmin lampunvalo "vetää" luokseen perhosia. On yllättävää, että valitsette Oxfordin ympäristön rinnastettavaksi Houtskäriin Saaristomeren liepeillä. Ihminen jatkaa luonnon jyräämistä. Houlskärin sijainti merkitty ristillä. Mutta hän hyväksyy ehdottomasti liian vähän, jotta säästöyhteiskunta voisi saada humanistisen asenteen siunauksen. Kaiken kukkuraksi tämä laji, Callimorpha, on auringonpaisteessa lentävä perhonen. Jäljelle jää neljä vaihtoehtoa: A. Yön muuttuvasta pituudesta ei tieteellisessä mielessä löydy kytkentää perhoslukumääriin
en 3: 111 g, ö 111 ~j' C: C: en -ö "' ::, QI ;: ,.. • $ i VALITSE SINAKIN KVARTTO ATK-LOMAKKEET! ATK-LOMAKKEIDEN ERIKOISPAINO ~~~J:12, puh. oMENAP PRO.IBKTEl A . Vakuuttuneena uskon, että Tshernobylin reaktoriräjähdyksen saasteet aiheuttivat laajan toukkakuoleman touko-kesäkuussa Houtskärissä sillä seurauksella että perhoskannan yksilömäärät romahtivat heinä-elokuussa. On ilmeistä, että nämä uudet tiedot Houtskäriin osuneesta saastepilvestä antavat lisää tukea päätelmälleni saasteen aiheuttamasta toukkakuolemasta touko-kesäkuussa Houtskärissä. Kirjoituksenne ensimma1seen osaan en halua puuttua, 3 " " r m "" QI: "' ., c·· =r ,.. Oikotietä korkealle tiedontasolle tällä tieteen alalla ei ole. On hyvin todennäköistä, että Houtskärin läntiset saaret saivat samantapaisen saasteryöpyn, sillä etäisyys Tukholman saaristoon ei ole pitkä. Kuoleman aiheuttajina ovat voineet olla sekä säteily että nuklidimyrkyt, jotka hyönteistorjuntajauheen tavoin saattoivat peittää maan ja kasvillisuuden pintoja. (J) Cl) Cl) Cl) ,._ Q): Q): Q): r r r :::D Q) Q) Q) =1 ::, ::, ::, ;,;;,;;,;Q) Q) Q) ;,;..Jo < Cl) ;:;:; C C/) < C C/) iii C/) Q) C C C/) iii C/) ..Jo C ..Jo C/) ..Jo 0) 3 3 ;,;3 ;,;;,;%< "' QI -en .... MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA kaasti säteileviä ns. ..... VARJOISSA. §: ..... Houtskärin perhoskannan tutkimusprojekti on vaatinut kymmenien vuosien jatkuvaa ja huolellista havainnointityötä luonnossa. Toivoin teidän mielipiteenne antavan hyödyllisiä uusia näkökohtia, mutta näin ei käynyt. Jatkan kernaasti akateemista mielipidemiekkailua ja ehdotan, että se vastaisuudessa tapahtuu tieteellisissä julkaisuissa. 111 S,1:S C :;r VI ål ~I»: % 1( m rz i 25 i koska se laskee leikkiä lähimmäisen kuolemasta. C/1 cn ~= 5· o· 111 -< (11 )> ::, (11 C: Q, ;'";' 3 m n, z en QI ,.. Kun vertaa vuonna 1985 esiintyneiden 21 yleisimmän lajin kokonaislukumääriä vastaaviin lukuihin vuodelta 1986, käy ilmi että ne 19 lajia, jotka olivat toukka-asteella touko-kesäkuussa 1986, kärsivät 60-90 prosentin tappion lukumäärässä yhtä lajia lukuunottamatta. kuumia hiukkasia. • • .... RESEPTEJÄ UUN IS TUTf AJILLE. Olen pettynyt myös siihen, että monet perhoskantakysymyksissä esittämänne johtopäätökset muistuttavat vanhoillista ajattelutapaa ja tiedon puutetta. i . 90-848 822 (myynti) ---c--Y!_HREÄ_~ ~ llllu" KIPINÖITÄ ARJEN KAPINALLISILLE. i;' C: öi ::, ,.. KANSALAISPOLITUKKAA MAAILMANTIJHON . f» ~i C/1 i §'i f» rt JUU =-=r-... PELl(ÄÄMÄ TIÖMILLE.. ..... Henrik Bruun ::1 ::! ::j i» r!;: QI .;· :b, < < $ ::, :b, C: ::, ::::; ::::; ::::; .
Toisen viikon matkalaiset käyvät Eteläja Kaakkois-Islannissa Vestmannasaarilla ja Vattnajökull-jäätikön kupeessa olevassa komeassa Skaftafellin kansallispuistossa. 90-642 881. Merkitse pankkisiirtolomakkeeseen selvästi nimesi ja osoitteesi sekä kummalle matkalle haluat osallistua. ..... JAKELUOSOITE POSTI NUMERO POSTITOIMIPAIKKA 1,70 mk:n postimerkki Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 00151 HELSINKI ---------------------------.. ...... Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla ennakkomaksu 1 000 markkaa Suomen luonnonsuojeluliiton PS-tilille 6882-2 viimeistään 15. Hinta on tällöin 7 375 markkaa. .... Hintaero johtuu erilaisesta ohjelmasta. Ensimmäinen matka suuntautuu Itäja Pohjois-Islantiin. safaripäivien aikana, paikallisen oppaan palvelut, lentokenttäverot ja peruutusturvamaksu. 7. Ensimmäisen matkan hinta on 5 200 markkaa ja toisen 4 200 markkaa. Luonnonsuojeluliitto JarJestää viikon mittaisen jäsenmatkan myös Kreetalle 23. Matka eroaa ensimmäisen viikon matkasta luonteeltaan sikäli, että käymme Tilaa Suomen Luonto SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Hintaan sisältyvät lennot, kuljetukset perillä, yöpyminen kahden hengen teltoissa omassa makuupussissa, täysihoito ns. tarunhohtoisella Snaefellsnes-niemellä, Ellisdayen lintusaarilla ja vulkaanisesti aktiivisella Myvatnin seudulla. alkaen ja vaellusretken HuippuvuoriJJe 5. Jos jollakulla on palava halu osallistua molemmille matkoille (ohjelma on täysin erilainen), tällainen kahden viikon rupeama voidaan järjestää neljälle matkalaiselle. 6.-7. Ensimmäinen matka tehdään 30. Suomen luonnonsuojeluliitto järjestää jäsenilleen tulevana kesänä kaksi viikon mittaista luontomatkaa Islantiin. r--------------------------suomen Luonnon palvelukortti D Tilaan Suomen Luonto -lehden kahdeksan seuraavaa numeroa hintaan 150 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 180 mk (ei-jäsenet). 7.-18. alkaen. ....... alkaen ja Tonavan suistoon 31. 7. 4. ... luonnonsuojeluliitosta puh. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä ja sinun on myös oltava Luonnonsuojeluliiton jäsen. Islantiin, Islantiin harvemmissa paikoissa, jolloin aikaa omaehtoiseen retkeilyyn on enemmän. .... 7.-14. ja toinen heti perään 7. 43. 3. Mahdollisesti järjestetään vielä viikon matka Batumiin 17. 5. 4. Haluan kestotilaajaksi, jolloin tilaushinta on 130 mk (jäsenet)/160 mk (ei-jäsenet) Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi Muutan osoitettani Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA Uusi osoite TILAAJANUMERO (OSOITELIPUKKEESTA) .............. Kummallekin matkalle otetaan 24 osallistujaa. . ... .... vsk. mennessä. Käymme mm. 7
Nykyään ei enää näin välttämättä tapahdu. Kirja voi herättää enemmän kysymyksiä kuin mihin se voi vastata. Suomalaisugrilaisten kansojen perimätiedossa tähtitietoudella on ollut merkittävä osuus. Tiedon lähteille pääsyä vaikeuttaa sekin, että kirjasta on huolella jätetty pois kaikki viittaukset alan suomenkielisiin kirjoituksiin, joita toki on. Heikki Willamo Peukaloidaanpa perimää Olli Haapala: Geenin kanssa ihmiseksi, Otava, 132 s. Haapalan äänenpainossa on synkeän pessimistinen sävy. 44 KIRJOJA Juha Suonpään kuvista paistaa myös siilin hyvä tuntemus, onhan hän kuvannut ystäviään jo useamman vuoden. · Kirjaan kootuissa artikkeleissa käsitellyt asiat ovat mielenkiintoisia ja ongelmat osin todellisia. keinohedelmöityksen kysymyksiä ja lisääntymiskäsitysten kansanperinnettä. Persoonallisia kuvia, joiden takia teos toimii myös katselukirjana niin lapsille kuin aikuisillekin. 1986: Antti katsoo tähtiä. Kirja kertoo hauskasti ja konstailematta Unskin elämästä. Kirjahan on mainio retki siilin maailmaan. Aluskasvillisuuden kätköistä, aitojen alusilta, autoja vilisevän kadun reunalta ja maitovatien ympäriltä löytyy mitä siilimäisin maailma. Sekä kuvissa että tekstissä on mielikuvitukselle jätetty riittävästi tilaa. Hän asettuu vastahankaan tutkimuksen kehityssuuntien suhteen ja epäilee, että liika tieto omista perinnöllisistä heikkouksistamme vain lisää tuskaamme. Luonto talvella Tapio Lindholm Sonja Eriksson & Hans-Georg Wallentinus: Luonto talvella, Gummerus 1986, 128 s. 1986, 58 s. On hellyyttävää katsetta, tiukkoja tilanteita, huumoria ja laajempiakin näkymiä, joita saa katsella hetken ennenkuin itse sankari löytyy. Satukirjan tekeminen on selvästi koettu tärkeäksi, tämä ei ole mikään muiden töiden ohella syntynyt sivutuote. Se näkyy nimenomaan positiivisesti, lasten maailman ymmärtämisenä. Ursan julkaisuja 29: 1-32. Tartuin siis jännittyneenä uunituoreeseen kirjaan. Pekka Pamilo Lasten kanssa tähtitaivaalle Kröger, L. Toki kuvat on valittu toimimaan yhdessä tekstin kanssa ja parhaimmillaan ne ovat yhdessä, mutta ne kertovat sellaisenaankin paljon Unskista. Tällaisia tarvittaisiin enemmänkin, niiden kautta voisivat ehkä kaupunkilaislapsetkin solmia suhteita luontoon, tutustua eläimiin, joita he muuten tapaavat yhä harvemmin. Mutta lasten ehtymättömän tiedonjanon ja kysymystulvan alla vanhempien vastaukset jäävät usein "en tiedä" -tasolle. Haapalan tuntemaan huoleen on aiheensa, mutta ne olisivat kaivanneet perusteellisemman esityksen. Katse tulevaisuuteen voi olla optimistinenkin. Leea Krögerin piirtämänä ja Heikki Ojan kertomana opetetaan kahdeksanvuotiaalle Antille ja kolmivuotiaalle Liisalle tähtitaivaan ilmiöiden perusasioita. Mutta jos isät ja äidit kuvittelevat, että näin lapset saavat vastaukset haluamiinsa kysymyksiin, siinä he varmaan erehtyvät. He jaksavat olla kiinnostuneita kaikesta mitä luonnossa on. Itse olisin pitänyt tarpeellisempana geeniteknologian käytön ja mahdollisuuksien laajempaa esittelyä vaikkapa otsikolla "Geenin kanssa tutuksi". Tähän asti ainoat talvikirjat ovat olleet pari eläinten jälkiä ja jätöksiä selvittävää kuvateosta, sinänsä hyviä, mutta ne ovat kattaneet vain vähäisen osan talvisen luonnon asioista. Kirja on mainio . Ursan tasokkaaseen julkaisutoimintaan kuuluva pieni lastenkirja "Antti katsoo tähtiä" on mainio perheopas tähtitaivaan tapahtumiin. Haapala tyytyy kulkemaan varoittava sormi pystyssä ja osoittamaan ongelmallisilta tuntuvia kohteita. Se on jopa niin tuttu, että siihen liittyy kasapäin odotuksia ja näin ollen myös vaara sortua kliseisiin ja vanhan toistoon . Selasin ensin kuvat ja pidin näkemästäni. Geeniteknologialla on sovellutuksensa myös kasvinja eläinjalostuksessa sekä bioteknisessä teollisuudessa. Pimeitten iltojen hienoin anti usein on tähtitaivas ja lasten kiinnostus sitä kohtaan on ehtymätön. Mutta perimän manipulointi tuo muassaan eettisiä ongelmia ja potentiaalisesti myös ympäristöongelmia, joita Haapala kirjassaan pohtii . Lapset · ovat sivilisaation pilaamattomia. Kirja, tai paremminkin kirjanen, on koottu vanhoista sanomalehtiartikkeleista, joiden tilkkeeksi on kirjoitettu jonkin verran uutta sidetekstiä. Se on siirretty sukupolvelta toiselle. Luonnonkansat palvoivat tähtiä, kuuta ja aurinkoa. Niin, onhan tosiaan talviasuiset puut ja pensaat esittelevä Buchin ja Solan kirjoittama "Suomen talvikasvio" vuodelta 1908! Luonto talvella käsittelee alaotsikkonsa mukaisesti sitä, "Miten kasvit ja eläimet selviytyvät läpi pohjolan kylmän vuodenajan" . Aiheita riittää talven ruskan tulosta nisäkkäiSUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Geeniteknolkogiaa on verrattu niin hyvässä kuin pahassakin ydinteknologiaan. Näitä käsityksiä lukijan on vaikea arvioida, sillä kirjassa ei juurikaan selvitellä tutkimuksen tavoitteita ja saavutuksia; hyötyjä ja haittoja ei punnita keskenään. Kirjoitusten eriaikaisuudesta johtuen teoksessa on rosoisuutta, päällekkäisyyksiä, osin vanhentuneita tietoja, ja joitakin ristiriitaisuuksiakin. Valitettavasti tämä kirja ei anna lukijalle avaimia niiden ymmärtämiseen. Harvoin kuitenkaan vanhemmatkaan osaavat lapsia sen hienouksiin opastaa. Myös kuvituksen vaihtelu on kiitettävää. Lisäksi hän käsittelee . Teksti olisi vaatinut hiomista: vaikeaselkoisia kohtia on liian paljon, kun taas toisin paikoin teksti junnaa paikoillaan. Siili on lastenkirjaa varten herkullinen aihe, kotinurkkien sympaattinen tuhistelija on kaikille tuttu. vsk.. Se avaa monia uusia mahdollisuuksia ja on nopeasti saanut vankan aseman lääketieteessä. Eihän se pysty kertomaan kuin aivan vähän suuresta kosmisesta luonluonnosta, mutta havainnollisena kuvakirjana se tuo tähdet lapsille läheisemmäksi asiaksi ja vanhemmatkin voivat sen avulla oppia jotain. & Oja, H. Se katselee asioita lapsen mutkattomalla tavalla pyrkimättä opettamaan osoittelemalla. Kirja on kaiken kaikkiaan onnistunut yritys kertoa lapsille eläimistä. Sitten luin tekstin kuvien keralla ja pidin yhä enemmän. Siilin ilot ja surut, sen tapaamat eläinnaapurit sekä pihan ihmisasukkaat kietoutuvat kertomukseksi, joka varmasti saa lapset innostumaan. Mainio retki siilin maailmaan Marja-Leena Korte ja Juha Suonpää: UNSKI takapihan piikkipallo, Forssan Kustannus Ky. Onneksi ovat, sillä lasten kautta moni aikuinen on löytänyt luonnon ja luonnonlait uudestaan . Tämänkin lehden palstoilta tuttu työpari Marja-Leena Korte ja Juha Suonpää ovat tehneet esikoiskirjansa, riemastuttavan sadun takapihan "sankarista" Unski-siilistä ja tämän seikkailuista. Ilahduin suuresti havaitessani tällaisen kirjan syksyn kirjauutuuksien joukossa: vihdoinkin jotakin talvesta. On helppo ymmärtää, että työparin kumpainenkin osapuoli on valmistumassa peruskoulunopettajaksi
Nuoressa kulttuurissamme asiat nähdään liian usein ilman retrospektiivista tarkastelua. Siksi on vakava puute, että siitä puuttuu niin Wrightien töiden taidehistoriallinen esittely kuin niiden sijoittaminen taidesuuntien ryhmittelyssä oikeaan paikkaan. Niilo Karhun poppelikirjaan on kirjattu jokaikinen helsinkiläinen poppeliesiintymä. Niin on tämä kirjakin. Siinä oli eläville taiteilijoille kateuden aihetta. Talven myyrätilanne ... Niinpä, kun Ateneum järjesti vuonna 1982 laajan katselmuksen taiteilijaveljesten tuotannosta, etenkin heidän lintuaiheistaan, tuli tästä näyttelystä tavattoman suosittu. Kun kustantaja on valinnut lintutieteilijät tekemään lintumaalausten pohjalta lintukirjan, on se tehnyt suuren kulttuurityön. Hän on myös taitavasti määrittänyt lajit ja risteymät sekä pyrkinyt selvittämään istutusten tai omaehtoisesti levinneiden puiden historiaa ja alkuperää. Hanke on toteutettu vakavasti, onneksi, sillä onhan nähty millaiset Taistelevien metsojen kopiot meille kelpaavat. Sieltä löytää selityksen moneen hiihtoretken arvoitukselliseen havaintoon, ja päinvastoin: vihSUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Saattaapa joistakin lajeista esiintyä meillä vain toista sukupuolta, kun suvulle on aivan haavan tapaan myös ominaista runsas juurivesajälkeläistö. Seppo Vuokko Rakkaudesta kaupunkipuihin Niilo Karhu: Helsingin poppelit. Jäkälätön lohkarehan se poikkeava harvinaisuus olisi! Kun kilpailijoita ei pahemmin ole, voi hyvin sanoa, että "Luonto talvella" on paras ja monipuolisin tietopaketti talvisesta luonnostamme. Poppelit ovat kotoisen haavan sukuisia puita. Wrightien lintujen suosion siivittämänä tämä teos löytää tiensä Ua on jo löytänyt) laajaan näköistaiteen ystävien joukkoon. Heidän taiteensa vain kumpusi suoraan lintuharrastuksesta. On osoitettava suuri kiitos Helsingin kaupungin puisto-osastolle, että se on osallistunut kirjan kustannuskuluihin. Ateneumin näyttely oli taidenäyttely, mutta näyttelyn aikaansaama kirja ei olekaan vars:naisesti taidekirja, vaan (?) lintukirja. Helsinkiläisten ei enää tarvitse olla Populus -suvun erikoistuntijoita tietääkseen mitä poppeleita kotikulmilla tai työmatkan varrella kasvaa. Katuosoitteet löytyvät lajiluetteloista. Kirja on toisaalta von Wrightien suvun vaiheiden ja nimenomaan kolmen veljeksen elämänkaaren esittelyä ja heidän lintumaalauksiinsa ja muistiinpanoihinsa perustuva Suomen linnuston esittely. Kun kirja etenee jäykän systemaattisesti, jää eri talvehtimismuotojen ja -tapojen vertailu varsin vähäiseksi. Näin taiteen avulla voidaan levittää niin lintutietoutta kuin luonnonrakkauttakin. Aivan yhdentekevää ei puistoistutusten kannalta ole mitä poppelia missäkin kasvaa, sillä erilaisen penman omaavien poppelien ulkonäkö ja vaatimukset eroavat huomattavasti. Ja varmasti aivan sitä samaa taiteilijaveljekset ovat alkujaan halunneet omilla töillään tehdä. " Tästähän lukijalle syntyy mielikuva talvella poikivista lumikoista ja kärpistä! Samantapaisia kohtia kirjassa on lukuisia. Kyllä se on keskeisesti myös taidekirja. den talviuneen ja horrokseen. Poppelikirjaa on saatavilla Suomen Luonnonsuojelun Tuen Helsingin myymälästä. Kallishan teos on lintukirjaksi, eikä se edes ole kattava, mutta von Wrightien kuvat viime vuosisadalta ja heidän kommenttinsa ovat tarjonneet herkullisen lähtökohdan verrata ornitologista tietämystä nyt ja silloin. Anto Leikola, Juhani Lokki ja Torsten Stjernberg: Taiteilijaveljekset von Wright, Suomen kauneimmat lintumaalaukset, Valitut Palat 1986, 288 s., hinta 390 mk. Ilmeisesti jo alkuperäisteksti on ollut luettelomaisen kankeaa, eikä suomennos sitä paljonkaan paranna. Eikä siinä kaikki, sadan vuoden aikaero antaa myös perspektiiviä linnuston ja luonnon muuttumisen tarkasteluun. Se ei olisi ehkä tälle kirjalle kuulunut, sillä se mittelee eri sarjassa kuin luontokirjat. Teos on myös osoitus Dendrologian eli puuharrastajien seuran vireästä toiminnasta, sillä kirja kuuluu myös tämän seuran julkaisutoimintaan. Lajeja on runsaasti ja risteymiä sitäkin runsaammin. tunnistuskykyjään, kun muut puut alkavat tuntua arkipäiväisen helpoilta. Mutta tutustuminen kirjan sisältöön toi pettymyksen ja harmin: tämä on vasta kirjan raakile. vsk. Kirjan lopussa on talviasuisten puiden ja pensaiden määrityskaava ja kuvasto, tuoreempi talvikasvio tuon liki 80-vuotiaan vanhuksen tilalle. Helsingin kaupungin rakennusvirasto, puisto-osasto 1986, 130 s. Nykyisellä terminologialla heitä voisi kutsua lintuharrastajiksi ja orinitologeiksi. Poppelit on helppo tuntea poppeleiksi, mutta siihen usein helppous jääkin. Moite ei koske tätä erinomaista kirjaa, vaan sen palkitsijoita. Mutta Wrightien jälkeen ei kukaan ole osannut maalata lintuja yhtä taitavasti. Tähän on koottu se aines, josta kirja syntyy, pelkät faktat, mutta kokonaisuus jää puolitiehen; ote on kaavamainen. Itseasiassa haapakin on poppeli. Taiteellisuudessa lintutiede on köyhtynyt. Tapio Lindholm Taistelevat metsot: Lintutiedettä vai -taidetta. Se on osoitus siitä, että kaupunkiluonnostakin löytää monennäköistä harrastettavaa, eivätkä kaupunkipuut vallan huono harrastuskohde olekaan. Jos perustiedot luonnosta ovat vankat, väärinymmärtämisen riski vähenee. Poikasaikana niiden on oltava liikkeellä ainakin yhdeksän tuntia vuorokaudessa ja pyydystettävä kaksi pikkunisäkästä tunnissa. Minä olisin kaivannut kypsempää otetta: mitä talvella tapahtuu hangella, hangen alla, puiden oksistossa, maassa ja vesissä jääkannen alla; kuka saalistaa ja kasvaa, kuka uinuu. He pyrkivät tieteellisen tarkkaan kuvaukseen ja uuden tiedon hankintaan. Heidän kiikarinsa oli luodikko ja kameransa sivellin. Tänä aikana niiden on pyydystettävä keskimäärin yksi myyrä tai hiiri tunnissa. Poppeleita on nopeakasvuisuutensa vuoksi käytetty runsaasti kaupunkien puistoja kadunvarsi-istutuksissa. Esimerkiksi kärpästä ja lumikosta: "Ne ovat talvella aktiivisia ainoastaan kolmisen tuntia vuorokaudessa. Siinä ne palvelevat vielä runsaat sata vuotta myöhemmin. Helsingin poppelit on mielenkiintoinen erikoiskirja. Ne ovat rikkaus, jota kaupunkipuutarhurit ovat ihmisten iloksi istuttaneet. On taiteilijaveljesten vähättelyä pitää kirjaa vain lintukirjana. Taidekasvatuksen sijasta kirjasta huokuu historismilla mässäily ja kenties myytin lyönti. Tekijöinä kolme biologia ja luonnonharrastajaa: Anto Leikola, Juhani Lokki ja Torsten Stjernberg. Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wrightin, kolmen taidokkaan veljeksen_ maalaustaide on säilynyt suomalaisten lempilapsena jo yli sadan vuoden ajan ja läpi monen taidesuunnan. Poppelit ovat myös haaste puiden harrastajille, niitten määrittämisessä on oiva kehittää . Näin ollen on hiukan omituista, että se sai Maailman Luonnon Säätiön luontokirjapalkinnon vuonna 1986. Tapio Lindholm 45. KIRJOJA jeitä ja tietopohjaa uusille havainnoille. On oikein, että kirjan tekstistä näkee korkean lintutieteellisen asiantuntemuksen. Suoranaisia asiavirheitä ei paljon ole, mutta monin paikoin teksti on virheellisen rajoilla ja harkitsematon hyppely talvesta kesään ja päinvastoin johtaa helposti vääriin tulkintoihin. Teksti etenee eliöryhmä kerrallaan, ja kunkin eliöryhmän puitteissa hypitään kesästä talveen ja päinvastoin. Heidän työnsä oli yhtäaikaa tiedettä ja taidetta. Wrightien taulut ovat helppokatsoisuudessaan kiehtovia. Puista on mustavalkoisia kuvia useimmiten lehdettömistä puista ja esiintymät on merkitty kartalle. Linnut olivat taiteilijaveljeksille tärkeifä. Lintutiede on todella edistynyt sadassa vuodessa. Niilo Karhu on maamme paras poppelituntija ja hän harrastaa poppeleita aivan omaksi huvikseen. Ilmaisut "voidaan nähdä" tai "voidaan löytää" aivan säännöllisten ilmiöiden, esimerkiksi jäkäläpeitteisen kiven yhteydessä, johtavat helposti käsitykseen, että ilmiö olisikin jotenkin poikkeava tai harvinainen. Nyt olemme saaneet von Wrightien lintumaalaukset esille myös kirjan muodossa. Lintumaalauskirja on ollut suurisuuntainen hanke
ln recent years the silver birch has lost favour with foresters. Maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.15, kesäkuukausina klo 8.30-15.30 Hannu Hakala, toimistopäällikkö Esko Joutsamo, pääsihteeri Terho Poutanen, tiedotussihteeri Kyllikki Jokela, taloussihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. Puh. Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tili 608 21-1 Tilaushinnat 1. Osoite: Inarin opisto, 99870 Inari. By changing forest management practices it would bt; perfectly feasible to grow mixed forests. Few birch groves have been planted and the species has been cut out to make room for the more commercially desirable conifers. 3. 4 30. Perämiehenkatu 11 A 3-4, 00150 Helsinki puh. Birch logs, with bark as a firelighter, and bunches of birch twigs ("vihta") to whip up the circulation, formed an inseparable part of the celebrated Finnish sauna tradition. SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. (90) 642 881 /säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puh. The low availability of food in winter may also account for the general reduction in ei u tch size that has been noted recently. Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 180/ 160 mk (kestotil.), muualle 200 mk . (981) 15 828 Macci Tynjälä Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni ltsenäisyydenkatu 1 33100 Tampere puh. 1987 Inarin opistossa. 15. 46 Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. 4. In the early 1980s the number of breeding pairs in Finland was estimated as approximately 6,000. (953) 17 358 Perlli Siilahci Lappi Rovakatu 26 96200 Rovaniemi puh. 1987 mennessä. 4. This is a pity, as birches increase a vital characteristic of the well-managed forest: diversity. (90) 655 377 Ilpo Kuronen, vs. (90) 642 881 . (931) 131 317 klo 9-13 Harri Helin, vs. ln the days of slash-and-burn agriculture the silver birch was a much favoured species. 11 A 17 00150 Helsinki puh. Osoitteenmuutokset kirjallisesti. Ohjelmaan sisältyy retki Varangin vuonoon, jossa kevään lintukausi on lähes parhaimmillaan. ln fact the old Finnish culture was known as the "birch bark culture" . Tavoitteena on yleensä luontokuvauksen ja Lapin kevätluonnon kuvauksen niksien opettelu. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 150 mk/ 130 mk (kestotil.). 10. 10. The silver birch is one of the pioneers of forest succession, appearing rapidly in cleared areas. ~ffe1r.lRJAP/WJ 0V Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry Aikataulu Aineisto No toimitukseen Ilmestyy 2 21. (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. Opettajana valokuvaustaiteilija Matti Rikkonen. At the same time, game bird populations have diminished, limiting an important source of winter food . Hence, clear fellings and the splitting of forests into narrow tracts have effectively narrowed the opportunities available to this hawk . An important side-effect of the hunting of the goshawk is that hunters sometimes shoot other birds of prey by mistake. 1. Hydroelectric power facility owners or agents under the terms of the Act will receive compensation in accordance with the natural nominal rating of the power. Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (puheenjohtaja), 90-191 2010, Pentti Forsten, Kaj Granberg, Timo Hokkanen, Matti Juntunen, Tapio Lahti, Timo Lehtonen, Seija Marjamäki, Pekka Peura, Pentti Rauhala, Hannu Rautanen, Esko Saari, Jari Ylänne ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 49-51 20100 Turku puh . 2. As birches decrease in number, the amount of bird song becomes reduced, herbs and grasses dwindle, and many other forms of life disappear. (90) 171 250 Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto Summaries of the Main Articles The silver birch, tree of the year 1987 by Tapio Lindholm Suomen Luonto 46 (1): I 8 Together with the spruce and Scots pine, the silver birch (Betula pendula) is Finland's most important forest tree species. The Act, which prohibits the construction of power stations on 53 different waterways or sections of waterways, effectively encompasses a total of 500 rapids. Far too many young individuals succumb before they reach breeding age. Parliament approves Rapids Act by Esko Joutsamo Suomen Luonto 46 (1):4 In December 1986 Finland's Parliament finally placed its seal on an Act serving to protect unharnessed rapids and to quieten conservationists who had been protesting for years about the lack of legislation serving to safeguard Finland's rapids. Neither is the exclusion of birch on financial grounds any longer justified, as the wood commands a good price on the market. 9697/ 51 024. 3 26. The bark in particular provided a raw materia! for a variety of end products. 1987 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. 198630. 3. Thus the birch serves the interests of spruce growers. Only later does the spruce completely dominate the birch. 20. Young silver birches are fast growing and hence are considered to "disturb" the money-earning softwoods. vsk.. 5. 9. Protection only during the breeding season is not enough . This particular Act will go down in Finland's history as the culmination of a bitter fifty-year struggle by conservationists. 3. Fortunately many yards and gardens are still graced by this magnificent tree, even in the centre of cities. SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. (921) 301 141 Jaana Guscafsson Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13 90100 Oulu puh. Irtonumero 25 mk, myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Since then population numbers appeared to have declined. Leafy twigs of the silver birch were considered to make a "vihta" superior to that made from those of other birches. ISSN 0356-0678 Ilmoitusmyynti Faktamedia Snellmaninkatu 15 A 2 00170 Helsinki puhelin 90-601 848 Värierottelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka . Ilmoittautumiset 30. This tree possesses a long list of excellent characteristics which have made it highly popular throughout the ages. Yearround protection would also help to curb the international trade in goshawks. Osallistumismaksu 850 mk (sisältää täysihoidon ja retket). The Goshawk by Terho Poutanen Suomen Luonto 46 (1): 15 ln Finland the goshawk has been protected during its breeding season since 1983. SU0MENLLJONTO Toimitus Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00151 Helsinki Päätoimittaja Tapio Lindholm Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittaja Jorma Laurila Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Veli-Risto Cajander, Olli Järvinen, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Pekka Peura, Taisto Rantala, Heikki Toivonen Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, Irma Kaitosaari. People used the silver birch to satisfy many of their basic needs. Unfortunately, it may be freely shot from 1 August until 31 March. ln open places the spruce depends on the birch for protection during the early stages of its growth. MPs supporting the Act or otherwise contributing to the task came from almost every political party, proving that support for conservation can extend across party boundaries. While the backwoods of coniferous forests, the slash-andburn areas were clothed in birch forests. Translated by Leigh Plester LUONTOV ALOKUVAUKSEN KURSSI 15.-19. (960) 311 550 Liisa Viitala Uusimaa Perämiehenk . The species nests in old, mature forests. Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh
Seppo Vuolanto Koiras rapujen säkkyrät Söimme ulkomaisia pakasterapuja, kun törmäsimme outoon ilmiöön. 2., 8. Koiraan maiti on valkeata ja se on parinkolmen millimetrin paksuisissa tiehyeissä. Loisista ei siis ole kyse ja rapuja voi syödä huoleti. Kyllä törmäpääskyt sujahtelevat pesäkoloihinsa erehtymättä. 4., 3. Pakasterapujen käytön yleistyessä näitä sukukypsiä koiraita voi tulla lautaselle kautta vuoden. 2., 19. YLEn luontoillat Kevään luontoillat radioidaan YLEn 2-verkossa sunnuntamn klo 19.30-22.00. vsk. Keitettyjä koirasrapuja syötäessä nämä selkäkilven alla sijaitsevat maitia täynnä olevat tiehytkiemurat tulevat näkyviin selvästi. Enimmäkseen ne ovat tuollaisia 15-20 -senttisiä, mutta kerrotaan jonkun saaneen kiloisiakin kampeloita. 47. klo 18.45-20.30. Pysyvää elävää ja lisääntyvää kampelakantaa ei Pulmankijärvessä ole. Pakastettuina myydään Suomessa oman rapulajimme ohella ainakin kapeasaksirapuja ja täplärapuja. 3., 5. Linnut sujahtelivat pesäkoloihinsa erehtymättä vai sujahtelivatko. Sukukypsyyden voi meikäläisestä ravusta todeta loppukesällä elävästäkin yksilöstä kohottamalla varovasti ravun selkäkilven takaosaa. Sieltä saadut erikokoiset yksilöt ovat aina peräisin merestä, minne ne myös palaavat. Kampelaa tavataan myös Euroopan rannikkomerissä Mustaltamerelta Vienanmereen. Televisiosta voi seurata luontoiltaa 10. Mistä törmäpääsky tuntee kolonsa satojen samanlaisten joukosta. Yhdyskuntalinnuilla, myös törmäpääskyllä reviiri on supistunut hyvin pieneksi alueeksi pesän ympärillä. Se kestää mitä todennäköisimmin sukulaislajejaan paremmin suolatontakin vettä, koska siellä täällä levinneisyysalueensa eri puolilla kampeloilla on tapana nousta jokiin ja joskus järviinkin merestä. Kysyjä oli kesäkuussa lomamatkalla Volgalla ja näki siellä rantatörmässä satoja törmäpääskyn pesiä vieri vieressä. Lisääntymiskauden lähestyessä sukukypsyyden saavuttaneiden yksilöitten mäti ja maiti alkavat kehittyä. 5. Naarasravut olivat ihan kunnossa, niissä olivat mädit ja kaikki paikallaan. Harri Dahlström Törmäpääsky pesii hiekkaisilla joentörmillä ja sorakuoppien seinämillä usein suurina yhdyskuntina. Mutta useimmissa koirasravuissa oli samalla paikalla jotain valkoista säkkyrää kuin tippaleipää. On muistettava, että kaikki kolot eivät ole joka vuosi asuttuja, vaan koloja on yleensä selvästi enemmän kuin pesiviä pareja. Elääkö kampela pysyvästi Pulmankijärvessä vai nouseeko se sinne ajoittain merestä. Vaikka meillä ehkä ei olekaan yhtä suuria kolonioita, on kolon tunnistamisongelma samanlainen. Pääskyt löytävät oman pesäkolonsa satojen muiden joukosta luultavasti näkömuistinsa avulla. Naaraalla näkyy selkäkilven alla oranssin tai ruskean värisiä mätimunia. 5., 11. Kysyjän saamat kampelat ovat nousseet merestä Tenoa pitkin Pulmankijärveen. Ellei näin olisi, jäisi osa poikasista liian vähälle ravinnolle ja osa taas saisi liikaa ruokaa. Tiehyet ovat kiemuraisia ja kysyjän käyttämä vertaus tippaleipään sopii hyvin. ja 20. Pesäpaikka tai jälkeläiset on löydettävä erehtymättä, mikäli jälkeläisiä halutaan saada. LUONTOILTA lustaa koloaan muita saman lajin yksilöitä vastaan . Vastaavia tietoja merestä nousevista kampeloista on mm. Jälkeläisten tuottaminen on taas perusedellytys sille, että yhdyskuntaelämä ylipäänsä voi jatkua. Törmäpääsky puoSUOMEN LUONTO 1/87 46. Tilanne on hyvin samanlainen kaikilla yhdyskuntalinnuilla. Kudulle ne palaavat aina mereen. Karvianjoesta ja Laihianjoesta. Harri Dahlström Elääkö kampela järvessä. Kampela on merikala, jonka levinneisyysalueeseen kuuluu Itämeri vähäsuolaisia Pohjanlahden ja Suomenlahden perukoita lukuunottamatta. Tunteeko törmäpääsky pesäkolonsa. ja 31. Onko se jokin loinen ja voiko sellaisia rapuja syödä. Ilmeisesti lintu pystyy näkömuistin perusteella hahmottamaan oman pesäkolonsa sijainnin. Lähetyspäivät ovat 8. Pulmankijärvestä on tullut aina muutamia kampeloita muun verkkopyynnin yhteydessä. Miten oma paikka löytyy satojen kolojen joukosta. 8. 5. 6. Rakenteeltaan nämä äyriäiset muistuttavat toisiaan, vaikka niissä selvästi näkyvät myös tietyt lajikohtaiset piirteet. Näitä "nousukampeloita" tavataan runsaimmin kesäaikaan
1969. ROHKEUTTA, TIETOA, INHIMILLISfflTÄ Sosialidemokraatit. Sitä ei saa omistajankaan oikeudella katkaista. Myös koskiensuojelulaki, jota mm. Vastuumme tuleville sukupolville vaatii toimia energiatuotannon riskien, happosateiden ja otsonikadon torjumiseksi. Ensimmäisenä Suomessa SDP laati ympäristöohjelman v. ANNETAAN VESIEN VIRRATA Kansallinen rikkautemme on elävä kosketus luontoon. Sen päätavoitteet, Itämeren suojelu, soralaki ja jätehuolto on saatu aikaan. Ympäristömme on yhteinen, sen vaaliminen tahdon asia. kepu ja kokoomus vastustivat, on vihdoin säädetty (Eduskunnan päätös 19.12 .1986). Työ jatkuu