Kuvan Murhijärveltä on ottanut Petri Karttimo. Yhteistyön saavutuksia ja haasteita selvitetään artikkelikokonaisuudessa, jonka kirjoituksista vastaavat virolaiset ja suomalaiset asiantuntijat. . 4. 26 Matti Perttilä: Happi vähenee.................................... ...... (90) 642 881 / säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puh. ........ Risto Rasa: Runoja keväästä syksyyn.......................... ... . 8 Rauno Ruuhijärvi: Ympäristökasvatus kunniaan kouluissa.. 17. . 24 Arvi Järvekiilg: Pohjaeläinten katoamisen arvoitus........ Jorma Laurila: Virran valtiaat....... ....... Anna-Liisa Sippola: Yhdysvaltojen erämaalaki.............. Tilaushinnat 1. 9. Summaries of the Main Articles....... . .. (90) 171 250 SUOMEN LUONTO 1/ 89 48. 32 Jukka Parkkinen: Talokin elää, tavallaan..................... ... ... Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu . lrtonumero 27 mk, myynti Rautakirjan Etelä-Suomen myyntipisteissä sekä Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. ... 13. ................. .. . .... . . 30 Eero Kajosaari: Tekniikka suojelun apuna.. 10. vsk.. . 55 Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. . .. .... . . . . ................................. . ...... 33 Petteri Karvinen: Coto de Dona Ana........... ...... . ... . 25. .... Uusimaa Perämiehenk. .... 30. ........ vuosikerta 1 • 1989 Kotimaasta... . ......... . (953) 17 358 Pertti Siilahci Lappi Maakuntakatu 18 96200 Rovaniemi puh. 50 Kysy luonnosta................... Lapintiainen harvinaistuu vanhojen yhtenäisten erämaametsien hävitessä. .......... .... .......... ................... . 4. Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tilille 608 21-1. Osoitteenmuutokset kirjallisesti. 30 Eeva-Liisa Poutanen: Öljyn vaarat............................. 11 A 17 00150 Helsinki puh. ..... 34 Andalusiassa sijaitseva Coto Donanan kansallispuisto on tammikuussa pohjoisten lintujen kevätparatiisi. ......... . . Perämiehenkatu 11 A 17, 00 150 Helsinki puh. ... . Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13 90 100 Oulu puh . .. ... ........... 12 Dendrologian seura on nimennyt tämän vuoden puuksi Suomenpihlajan, joka kasvaa vain tietyillä rannikkoalueillamme. Toimitus Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00151 Helsinki puh. 14 Lumipeite ei ole kuoleman kaapu vaan elämää suojeleva talviturkki monille eläimille ja kasveille. ................. . . .. . . (960) 311 550 Riitta Laakso, vs. (90) 642 881 Tila ukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, Irma Kaitosaari. . ... . .... ......... . ........ . 52 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. ............ . . . 22 Suomenlahtea on suojeltu suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä 20 vuoden ajan. . ..... .. . 2 LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. ..... . Ilmestyy 9. . . . .. . ... . ......... 198830. 10 Puheenvuoro kaupallistumisen paineista, joita kävijämäärien kasvu aiheuttaa kansallispuistoissa. . .... ... . ... 28 Hannu Haahti ja Vappu Tervo: Haitalliset aineet Suomenlahden kaloissa. ....... ... 48 Luonnonsuojeluliiton luontomatkat 1989......... 1. . 36 Luangwa-joessa Sambiassa elää yli 40 000 virtahepoa. ..... 20 Harald Velner: Yhteinen, rakas Suomenlahtemme...... Lars Grönlund, Ilppo Vuorinen ja Paavo Tulkki: Elämää rannoilta ulapalle.... .. (90) 642 881 Ma-pe klo 8.3016.15, kesällä klo 8.3015.30 Hannu Hakala, toimistopäällikkö Esko Joutsamo, pääsihteeri Atso Juote, järjestösihteeri Terho Poutanen, tiedotussihteeri Tiu Similä, projektisihteeri Pirkko Holappa, taloussihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Pirkko Elomaa, toimistosihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. 27 Veikko Sjöblom ja Mart Kangur: Silakka on tärkein saaliskala . ............ ....... (93 1) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. ... . ......... (981) 15 828 Merja Ylönen, vs. ... ....... . ..... 1989 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4 33200 Tampere puh. .. ................................. 43 Mielipiteitä, keskustelua......... . ............ 30 Heino Maardiste: Pitkät laineet pitkin lahtea.. . . SUOMEN LUONTO Päätoimittaja Tapio Lindholm Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Antti Halkka Jorma Laurila Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. ..... (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (pj.), 90191 2010, Kaj Granberg, Timo Hokkanen, Markku Kuorcti, Tapio Lahti, Timo Lehtonen, Seija Marjamäki, Marjaana Närhi, Tuomo Ollila, Pekka Peura, Ahti Pyörnilä, Hannu Rautanen, Jari Ylänne ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 49-51 20100 Turku puh . (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry . . .. . 5. ....... ISSN 0356-0678 Ilmoitusmyynti FaktaMedia Oy Hakaniemenranta 26 00530 Helsinki puhelin 90-701 7037 Värierottelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen Ilmestymisaikataulu No 2 3 4 Aineisto toimitukseen 26. ................................... .. .. Antti Halkka: Lumi käy luonnolle................... .. Vuosikerta Suomeen .ja Pohjoismaihin 190/ 170 mk (kestotil.), muualle 210 mk. . ....... 4 Viisaan valinnat: Pesuaineet ja vesistöt......... (90) 655 377 Ilpo Kuronen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. ... .. 3. ........ (921) 301 141 Veijo Peltola, vs. . ...... 48. 9 Anja Finne: Pitääkö kansallispuiston olla suosittu vai suojeltu................................................................ . . . .. Tapio Lindholm: Suomenpihlaja, saariston puu.. . ........ .. . 54 Seppo Vuokko: Aavikon laidalla................ ..... Kansikuva: Lapintiainen ja naava ovat väistyvää Suomea. . . ...... . . 44 Kirjoja................................ . ...... Naavan ovat vieneet ilmansaasteet. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 160 mk/ 140 mk (kestotil.). 40 Wilderness Act on suojellut pohjoisen Amerikan erämaita jo neljännesvuosisadan. .. ........ 47 Luonnonsuojeluliiton luonnonharrastusviikot 1989........ 3. ..... . Ulkomailta..... ....
useiden kalalajien menestymismahdollisuuksia. Suomenlahden saastuttamisesta ja suojelusta ovat vastuussa Neuvostoliitto ja Suomi, kumpikin. Suomenlahti on, kuten koko Itämeri, poikkeuksellista meriluontoa. Suomenlahtityöryhmässä Suomi ja Neuvostoliitto ovat arvioineet Suomenlahden ekologisen tilan ja mitanneet Suomenlahteen tulevien saasteiden määrää. Suomenkin luonnon kannalta on ollut ilahduttavaa todeta Neuvostoliitossa, etenkin Virossa, herännyt voimakas ympäristökeskustelu. On ehdottomasti toivottavaa, että vastainen kehitys on Neuvostoliitossakin yhä ympäristönsuojelumyönteisempi. Suomenlahden suojelu on tärkeää Suomenlahti on muutakin kuin yksi vndestoistaosa Itämerestä. Tapio Lindholm 3. Tämä työ ei ole ollut helppoa, mikä on arvattavissa jo pelkästään suomalaisen yhteiskunnan ja takavuosien neuvostoliittolaisen yhteiskunnan erilaisuuden takia. Tämä heikentää mm. On siten syytä tähdentää, ettei suojelu ole järjestyksessä pelkillä sopimuksilla. Se on valtamerten runsassuolaisen ja järviluonnon suolattoman veden välistä murtovettä. Meriluontomme on suomalaisille niin itsestäänselvyys, ettei aina tiedosteta murtovesiluonnon ainutlaatuisuutta, mihin vain harvat eliölajit ovat sopeutuneet. Myös Suomenlahden tilan selvittämiseksi tarvittavat mittaukset ja menetelmät olivat alkuunsa kummallakin osapuolella niin erilaisia, ettei yhteismitallisia tietoja saatu. Se on tärkeä osa sen rannalla asuvien virolaisten, venäläisten ja suomalaisten elinympäristöä ja se on erottamaton osa alueen luonnonarvoja ja luonnonvaroja. Suomelahti on matala, sen keskisyvyys on vain 38 metriä, kun se koko Itämeressä on 60 metriä. Suojelun tarve havaittiin jo kauan sitten. SUOMEN SUOME N LUO NTO 1/ 89 48. Suojeluyhteistyötä on syytä tehostaa, sillä Suomenlahti on edelleen liian rehevöitynyt, mistä ovat merkkinä jokakesäiset sinileväkukinnat ja syvänteiden happikato. vsk. Ympäristönsuojelun laiminlyönti Neuvostoliitossa ei ole sisältänyt katastrofin siemeniä pelkästään sikäläiselle luonnolle ja ihmisille, vaan myös meille ja meidän luonnollemme. Valtioitten välinen ympäristönsuojelu edellyttää sopimusten lisäksi avointa tiedonkulkua, yhteismitallista ympäristöntutkimusta ja konkreettisia kuormitusta ja saasteita vähentäviä teknologisia ja tuotantoratkaisuja. Se on luonut edellytyksiä suojelun edistämiseen. Eikä tiedosteta Suomenlahden pienuutta siihen joutuviin saasteisiin nähden. Pintaveden suolapitoisuus on Suomenlahdella keskimäärin vain 5,5 promillea. Niinpä on syytä voimakkaasti tukea Itämeren rantavaltioiden ympäristöministerien viimesyksyistä julkilausumaa, jossa edellytettiin Itämereen tulevan kuormituksen vähentämistä vuoteen 1995 mennessä vähintään 50 prosentilla. Vuonna 1968 eli 20 vuotta sitten tämä johti Suomen ja Neuvostoliiton välillä uraauurtavaan Suomenlahden suojelusopimukseen ja käytännön työtä tekevän Suomenlahtityöryhmän perustamiseen
"Tätä ennen ilokaasupitoisuus on ainakin 1600-luvulta asti pysynyt hyvin tasaisena. Elohopeattomat moottoriparistot tulivat Ensimmäiset täysin elohopeattomat moottoriparistot ovat markkinoilla. Ilokaasu eli oikeammin typpioksiduuli ei itse tuhoa otsonia, vaan sen hajoamistuote typpioksidi. Ympäristöystävällisen ruskokivipariston on kehittänyt Euroopan suurin paristoja akkutehdas Varta. "Sen harmilliset vaikutukset eivät jää otsonikerroksen tuhoamiseen. Moottorikelkkoja ja muita maastoajoneuvoja ei tule päästää UK-puistoon ilman puistohallinnon lupaa, jottei jouduttaisi ristiriitaan puiston suojelutavoitteiden kanssa. Tämä on voitu havaita analysoimalla jäähän vangiksi jääneitä vuosisatoja vanhoja ilmakuplia. D Luontokuvat esittäytyvät luontokuva 1989 julkistetaan Suomen Luonnonvalokuvaajien perinteisessä luontokuvaillassa Finlandiatalolla maanantaina 6.2. "Otsonikerros stabiloitui 600 miljoonaa vuotta sitten. Ympäristöystävällisten elohopeattomien alkaliparistojen valmistuksen Varta arv101 alkavan kuluva(! vuoden aikana. "Typen oksidien pitoisuus ilmakehässä on suuri siellä, missä otsonikerroskin on paksuimmillaan eli alle 40 kilometrin korkeudessa. Näin va1tt1 ranskalaisprofessori Gerald de Soete Teknillisen korkeakoulun järjestämässä seminaarissa Espoon Otaniemessä lokakuun lopulla. Juuri silloin elämä pystyi siirtymään meristä maalle, mikä ei ehkä ole sattuma. Tärkeä ilokaasulähde on myös biomassan poltto. SUOM EN LUONTO 1/ 89 48. Vuosikilpailun parhaiden kuvien lisäksi ohjelmassa on Seppo Keräsen "Suurtunturit", Esko Kivistön "Majavapuron elämää" sekä Seppo Keräsen ja Martti Soikkelin "Hylkeet uhan alla". Mitä tapahtuu nyt, kun olemme jälleen sekoittaneet otsonikerroksessa otsonia tuhoavien ja sitä muodostavien reaktioiden tasapainon?" Antti Halkka Moottoriajoneuvot eivät kuulu kansallispuistoon Luonnonsuojeluliiton mielestä asetusta Urho Kekkosen kansallispuistosta on muutettava pikaisesti siten, että se yhdenmukaisesti puiston järjestyssäännön kanssa ei salli huvija virkistystarkoituksessa tapahtuvaa moottoriajoneuvoilla liikkumista maastossa puiston alueella. 4 KOTIMAASTA Ilokaasua taivaalle " Ilo kaasu voi olla yksi tärkeimmistä ellei tärkein otsonikatoon vaikuttavista aineista" . ilokaasun maara ilmakehässä on tasaisesti noussut. Sodankylän nimismies ja apulaisoikeuskansleri ovat antaneet UK-puiston hoitoa ja käyttöä säätelevistä asetuksesta ja järjestyssäännöstä sellaisia tulkintoja, joiden perusteella maastoajoneuvoilla liikkuminen on tällä hetkellä vapaampaa kansallispuistossa kuin sen ulkopuolella! Luonnonsuojeluliiton mielestä nykytilanne UKpuistossa on nurinkurinen ja kestämätön. Hyvin ikävä uutinen on, että niitä syntyy eniten polttotavoissa, joita käytettäessä muut saastepäästöt vähenevät. Luonnonsuojeluliitto on esittänyt ympäristöministeriölle, että matkailua UKpuistossa tulee kehittää vain UK-puiston suunnittelutoimikunnan esittämissä raameissa. Ilokaasua syntyy normaalistikin maaperän bakteeritoiminnassa, mutta lannoitetyppi kiihdyttää muodostumista selvästi. "Toisin kuin muut typen oksidit, ilokaasu on pitkäikäinen yhdiste. Se ehtii nousta otsonikerrokseen aiheuttamaan tuhoja" Viime vuosikymmeninä Piirros Joakim Pirinen sarjaku vakirjasra Kaasua Komisario Likanen, Kusrannus Oy Jalava 1988. Kehittelyä haittaa se, ettei tarkkaan tiedetä, missä polttoprosessin vaiheessa ilokaasua syntyy; puutteellisten mittausmenetelmien takia ei nykyisin ole edes tarkkaa käsitystä syntyvästä määrästä. Kun typpioksidi hajoaa ilmakehässä keskimäärin parissa minuutissa, ilokaasulla menee siihen vuosia. Typen oksidien merkitystä otsonikadolle taas on professori de Soeten mukaan väheksytty. Käyttäjän ei siis tarvitse tinkiä pariston tehosta, vaikka valitseek in ympäristöystävällisen vaihtoehdon. Se vaikuttaa myös kasvihuoneilmiöön, joskin merkitys otsonikerroksen tuhoajana on tätä tärkeämpi, äärimmäisen vakava asia" . Polttotekniikka, joka säästää metsiämme ja Jarviämme happosateilta, tuhoaa siis samalla otsonikerrosta, joka suojaa elämää vaaralliselta ultraviolettisäteilyltä. Mutta nyt ilokaasun määrä ilmakehässä kasvaa ja pahimman ennusteen mukaan se kaksinkertaistuu 50 vuodessa." Ihminen lisää ilokaasun syntymistä monella tavalla. Seminaariin osallistuneet polttotekniikan tutkijat pitävät tekniikalle suurena haasteena selvitä molemmista ongelmista samanaikaisesti. Eniten ilokaasua karkaa taivaalle kuitenkin fossiilisten polttoaineiden poltossa. Esimerkiksi leij ukerrospetipoltossa, joka on ympäristöystävällisyydestään kuulu, karkaa ilmaan jopa kymmenkertainen määrä ilokaasua vanhempiin polttomenetelmiin verrattuna. 1989 klo 19. Ensimmäisinä elohopeattomina tulevat kauppoihin pyöreät 1,5 V paristot, tunnuksena on musta nauha, jossa merkintä "0 % Quecksilber/ % Mercury". 75 tai 55 markan hintaisia lippuja myyvät ennakkoon Lippupalvelu ja Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. Elohopeattomat paristot ovat valmistajan mukaan osoittautuneet sekä teholtaan että varastointiominaisuuksiltaan selvästi edeltäjiään paremmiksi. vsk.. "Ilokaasu on tärkein typen oksidien kulkutie stratosfääriin" , painotti de Soete. Elohopeattomat litteät paristot tulevat Suomeen keväällä. Muut otsonia tuhoavat aineet kuten freonit saavuttavat suurimamn pitoisuutensa vasta lähes viidessäkymmenessä kilometrissä ja niin korkealla otsonia on enää hyvin vähän". Käytetyt elohopeattomat paristot voi hävittää talousjätteen mukana. Tilaisuuden tuotto käytetään suomalaisen luonnonvalokuvauksen ja luonnonsuojelun tukemiseen. "Ilo kaasuun on alettava suhtautua saasteena", vaatii professori de Soete
Kirjassa esitellään 30 luonnontilaista aluetta eri puolilta Suomea. Järjestöt muistuttavat myös siitä, että Suomen korkein riistatieteellinen asiantuntemus löytyy Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen riistantutkimusosastosta, jota tulee aina kuulla riista-asioiden valmistelun yhteydessä. vsk. mansa varat Suomen luonnonsuojeluliitolle Pienvesien teemavuoden 1990 käynnistämiseen. Suomen luonnonsuojeluliitto, Natur och Miljö ja Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto ovat esittäneet uuteen asetukseen tarvittavat muutokset maaja metsätalousministeriölle lähettämässään kirjelmässä. Huoltamot jakavat esitettä, jossa on lueteltu lyijyttömällä bensiinillä kulkevat automallit. Lahjoitus luonnonsuojelulle Metsäkampanjan toteuttavat Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen nuorisojärjestö Luonto-Liitto. Karhun yleinen kevätmetsästyskausi 1. Valtioneuvosto on kieltänyt lyijytetyn 92-oktaanisen bensiinin valmistuksen ja maahantuonnin ensi kesän jälkeen. Nykyisin lyijytöntä saa vain joka kymmenenneltä tankkauspaikalta. Ainutlaatuisen luontomme säilyttäminen on yhteinen tehtävämme, joka valitettavan usein unohtuu kaiken runsauden keskellä''. Niiden kopiot lahjoitti LKA:J/e EiriKuva. Teoksen kustantaja on Valitut Palat. Jos aikuiset yksilöt ammutaan jo syys-lokakuussa, koko pentue saattaa menehtyä. Kokeessa on käytettävä karhun metsästykseen kelpuutettua asetta, jolle metsästäjällä tulee olla voimassaoleva aseenkantolupa. Järjestöt muistuttavat, että metsästyslakia muuttamalla suurpetojen metsästys on tehtävä luvanvaraiseksi. Samana vuonna syntyneet pennut ovat mm. 2. tulee poronhoitoalueella poistaa, koska poikkeuslupakäytäntö on joka tapauksessa olemassa. Pyynti on rajoitettava poikkeusluvilla tapahtuvaan, erityistä vahinkoa aiheuttaneiden yksilöiden poistamiseen. Etelä-Suomen vanhojen luonnonmetsien kohtalosta kannetaan huolta. KOTIMAASTA Pertti Salolainen/ LKA Luonnonkuva-arkisto perustaa näyttökäyctöön tarkoitettujen diojen lainalaatikon, jonka täyttämisessä se tarvitsee kuvaajien apua . Lyijytön bensiini, jonka oktaaniluku on 95, käy noin 40 prosenttiin nykyisistä autöista. Nämä kaikki ovat todennäköisesti katalysaattoriautoja, joissa voi käyttää vain lyij ytöntä bensiiniä. Lainalaatikon kuvia tarvitsevat koululaiset, esitelmöitsijät ja dia-iltojen järjestäjät monenlaiseen valistustyöhön. Kirjan toimitustyössä on ollut mukana 59 kirjoittajaa ja 33 luontokuvaajaa. Hankkija-yhtymän tytäryhtiöistä Hankkija-Tekniikka Oy lahjoitti Suomen 1 uonnonsuojel uliitolle 15 000 markkaa ja Suomen Sähkötukku Oy 5 000 markkaa. Poronhoitoalueen eteläpuolella suden yleinen metsästysaika tulee poistaa. Suomen viimeisiä erämaametsiä, varsinkin valtion mailla, otetaan talouskäyttöön. Karhunmetsästäjältä tulee vaatia hirvenmetsästysammuntakoe jokaisena vuonna, jolloin metsästystä aiotaan harjoittaa. Suden metsästysaikaa tulee poronhoitoalueella lyhentää kahdella viikolla ajanjaksoon 15. Kampanjaan liittyy lisäksi monenlaista koulutusja valistustoimintaa. D Lyijyttömällä menee lujaa Lyijyttömän bensiinin kulutus nousee ympäristöminisreriön arvion mukaan ensi vuonna noin puoleen lyijytetyn bensiinin kulutuksesta. Tavoitteena on vähintään JOO 000 nimen saaminen järjestöjen metsänsuojelutavoitteiden tueksi. D 5. D "Aitoon joulu tunnelmaan liittyy ripaus luonnon koskemattomuutta. Vuoden 1990 alusta vaaditaan uusilta automalleilta tehokasta pakokaasujen puhdistusta ja vuoden 1992 alusta kaikilta uusina rekisteröitäviltä autoilta. Toimintaa suunnittelee kampanjatoimikunta, jonka puheenjohtaja on SLL:n pääsihteeri Esko Joutsamo ja sihteeri Jyrki Heimonen LuontoLiitosta. 11.28. 6. D Kampanja metsien puolesta jatkaa viime vuonna käytyä metsäkeskustelua käynnistämällä laajan metsäkampanjan. 5.15. D Luontokirja 1988 on Luonnonystävän Suomi Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto valitsi vuoden 1988 luontokirjaksi kuvaja tietoteoksen Luonnonystävän Suomi. Metsäkampanjan näkyvin toimintamuoto on metsien puolesta kerättävä kansalaisadressi. Kunniamaininnalla palkittiin Hannu Hautalan kuvaja tietoteos Joutsen sekä Pertti Saurolan ja Juhani Koivun Sääksi. Luonnonsuojelujärjestöt: Suurpetojen metsästystä muutettava Suurpetojen metsästystä säätelevän asetuksen voimassaolo päättyy vuodenvaihteessa. Kuvien ei tarvitse olla huippulaatua! Luontokuvausta harrastava ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen on ehättänyt jo lahjoittamaan Luonnonkuva-arkistolle diasarjan Kanadan kansallispuistoista sekä joukon kotimaan kuviaan. Jos sinulla on ylimääräisiä ruutuja eläinja kasvilajeista, sienistä, suomalaisista perusmaisemista, ympäristön saastumisesta ym., arkiston porukka ottaa ne kuvalahjoituksena kiittäen vastaan. Nämä sanat HankkijaTekniikka Oy painatti joulukortteihinsa ja lahjoitti joulutervehdyksiinsä aikoSUOME LUO TO 1/ 89 48. Tämän vuoden kuluessa lyijytön bensiini tulee myyntiin lahes kaikkiin huoltamoihin. hampaiston kehittymisen takia riippuvaisia lauman saalistuksesta marraskuulle
Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin Nuuksioryhmä~ esitys ei tyydytä. Työryhmän vaiheittaises6 KOTIMAASTA I sa toteuttamisesityksessä kolmantena, rakentamisja toimenpidekiellon ja valtioneuvoston periaatepäätöksen jälkeen, on yleiskaavojen laadinta, josta vastaisivat alueen kunnat Espoo, Kirkkonummi ja Vihti. Kuntien yleiskaavatyön pohjalta tulisi ministeriön työryhmän mielestä harkita erillislain, Lex Nuuksion säätämistarve. Kuntien tulisi muodostaa myös erityinen toteuttamisorganisaatio vahvistettuna valtion sekä Helsingin ja Vantaan edustajilla. Vaikka Tervalammin alue ei olekaan luonnontilainen, varmistaa kansallispuisto luonnontilan palautumisen'', perustelee Timo Permanto kansallispuistovaateita. vsk.. Asutusta ei tulisi lisätä luonnonsuojelun ja virkistyskäytön kannalta tärkeille alueille ja rantaalueet tulee säilyttää rakentamattomina. Hän pitää marraskuussa työnsä päättäneen ympäristöministenon työryhmän esityksiä Nuuksion kehittämisestä ja suojelemisesta pääpiirteissään hyvinä. tumiseksi tarvitaan edelleen vapaaehtoista työtä. "Vain kansallispuiston perustaminen turvaa metsäluonnon suojelun alueella. mo Permanto . Mietinnöstä puuttuu kuitenkin kansallispuiston perustaminen, mitä Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri on esittänyt. Ryhmät seuraavat alueen hakkuita, rakentamista ja muuta suojelua vaikeuttavaa toimintaa. Ritva Kupari SUOME LUO TO 1/ 89 48. Tarkoituksena on pitää viranomaiset valppaina Nuuksion suojelussa. Vauhtia Nuuksion suojeluun Kiireellisin tehtävä Nuuksion järvi ylängön suojelemiseksi on rakennus-ja toimenpidekiellon määrääminen alueelle. Valtioneuvoston tulisi myös tehdä periaatepäätös alueen kehittämisestä mahdollisimman pian. Tätä mieltä on Uudenmaan ympäristönsuojel upiirin Nuuksioryhmän sihteeri Ti. Retkeilyalueen perustaminen ei takaa, että metsiä hoidettaisiin siellä sen kummemmin kuin nykyisinkään. Vuoden alussa käynnistyi myös syksyn jokamiespäivän suunnittelu Nuuksioon yhdessä Marttojen kanssa. Ryhmien työn tukemiseksi laaditaan Nuuksion suojelijan opas, joka ilmestyy Luonnonsuojelijain ABC-vihkot -sarjassa. Aina~in Espoon kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut erillislain tarpeettomaksi. Tervalammille kansallispuisto. Vihdin Tervalammin valtion maalle työryhmä esittää valtion retkeilyalueen perustamista. Vapaaehtoistyötä tarvitaan "Nuuksion suojelun toteuNuuksion luonto turvataan parhaiten pikaisen toimenpidekiellon ja alueen kuntien sekä valtion suojelupäätösten turvin. Perustamme Nuuksion tarkkailijat -ryhmiä yhdessä eri kansalaisjärjestöjen kanssa", selvittää Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin Nuuksioryhmän puheenjohtaja Ilpo Kuronen . Erillislaki vahvistaisi kuntien suunnitelmien toteutumisen. Ministeriön yksimielinen työryhmä haluaa kehittää alueen virkistyskäyttöä, muttei kannata kilpahiihtokeskuksen perustamista Solvallan urheiluopiston maastoon
Pohjaia on yrittänyt kaikin tavoin jarruttaa työryhmän työskentelyä hän on myös antanut määräyksen, että tämän talven hakkuissa ei jousteta. Sopenmäki saatava Talaskankaan suojeluun Tämän talven näkyvin luonnonmetsien suojelukiista Talaskankaalla on laajenemassa. Myös vieremäläiset luonnonystävät kävivät työryhmän juttusilla. Metsähallitus ei kuitenkaan halua ulottaa tammikuun selvitystä Oulun läänin puolelle. Työryhmän johtaja osastopäällikkö Pentti Roiko-Jokela metsähallituksesta myönsi muutaman kilometrin hiihtelyn perusteella, että kyllä alueella luonnonarvoja löytyy. Uhanalaista lajistoa on jo löydettykin alueelta. Tammikuun alussa nelihenkinen työryhmä vieraili ensimmäistä kertaa paikan päällä. Metsähallitus käynnisti Kuopion ja Oulun läänin rajalla sijaitsevalla Talaskankaan aarnioalueella hakkuut viime marraskuussa. Talaksen ystävät ovat selvittäneet metsien luonnonarvoja mm metsureille kuin ministereillekin. sääskija kääpäSUOME LUONTO 1/ 89 48 . Loppuvuonna hakkuun~Ja olleelta 20 hehtaarin metsäkuviolta löytyi myös kaksi Suomelle uutta sienisääskilajia, joten alue olisi syytä tutkia tarkemmin. Luonnonsuo j ei uj ärj estöt ovat yhdessä Talaksen ystävien kanssa ehdottaneet, että kaikki tämän talven hakkuut keskeytettäisiin perinpohjaisten selvitystöiden ajaksi. Jo nyt näytteistä on löydetty harvinaisen kääväkäslajin harjasorakkaan (Gloiodon strigosus) esiintymä. Jyrki Heimonen 7. Alue on lähes kokonaan valtion maata, jonka soista osa kuuluu jo nyt seutukaavavarauksiin. Niissä vertailtiin Talaskangasta muihin eteläisen Suomen kansallispuistoihin, ja vain Pyhä-Häkki oli luonnontilaisuudeltaan ja vanhemmilta puustoikäluokiltaan Talaskangasta edustavampi. vsk . Luonnonsuojelun valvoja Antti Haapanen on sentään useaan otteeseen katsonut myös Sopenmäen kuuluvan selvitykseen. Metsähallitus säästikin vajaan hehtaarin alan esiintymän ympäriltä. Savotat ja eränkäynti leimaavat kunnan historiaa. näytteitä. Se on myös metsämiehien ja luonnonystävien viimeinen kunnon nautinta-alue Vieremällä." Vuolijokiset eivät ole jij.äneet suojeluhankkeessa vieremäläisiä huonommiksi. Selvitystyöryhmä antanee pikalausuntonsa jo tammikuun aikana. "Mitä olisi Vieremä ilman Talaskangasta. Talaskankaan suojelijat toimittivat syksyllä pari selvitystä Talaksen luonnonarvoista viranomaisille. Tammikuun loppupuolella metsähallitus laajentaa vielä hakkuita Vuolijoen puolelle Sopenmäkeen, jossa on leimattu valmiiksi yli 100 hehtaaria ikikuusikoita ja kilpikaarnaisia mäntyjä. Suojelusta on molemmissa kunnissa puhuttu pitkään, ja halukkuutta alueen säästämiseen on paljon. KOTIMAASTA Talaskangas on Oulu-Kainuu -linjan eteläpuolisessa Suomessa poikkeuksellisen suuri ja yhtenäinen vanhojen luonnonmetsien . Marraskuun aikana Talaksella pidettiin kaksikin eri leiriä, joiden aikana kerättiin mm. Myös Helsingin ja Joensuun yliopistojen eri laitokset lähettivät ministereille toistakymmentä lausuntoa, jossa painotettiin alueen merkitystä erityisesti uhanalaiselle lajistolle. Talaskangas on nyt tehnyt kuntamme tunnetuksi kautta Suomen. Tämä on aina tunnettu metsäpitäjänä. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton mielestä selvityksen alle tulisi ottaa yhteensä 4 200 hehtaarin alue, joka Vieremän ja Vuolijoen lisäksi sijoittuu osin myös Sonkajärven alueelle. al_~e. Kuitenkin maaja metsätalousministeri Toivo T. Työryhmä hidastellut Marraskuun voimakkaan julkisuuden ansiosta on perustettu myös virallinen metsähallituksen ja ympäristöministeriön välinen työryhmä selvittämään Talaksen suojeluarvoja
Ongelmana on kuitenkin pesuaineiden kulutuksen jatkuva kasvu. Kaikkiin tuotevalmistajien "luonnonystävä"-, "eko"tai "bio" -vakuutteluihin ei aina ole luottamista. Sveitsi kielsi pesuainefosfaatit Sveitsissä kiellettiin fosfaatit tekstiili pesuaineista vuonna 1986. Toimikunta ei asettunut kannattamaan fosfaattien poistamista pesuaineista muun muassa siksi, että korvaavista aineista ei ollut riittävästi tietoja. Määrittelemätön osa kuormituksesta aiheutuu viemaromnin ulkopuolella olevasta haja-asutuksesta sekä kasvavasta loma-asutuksesta. NT A:n on myös todettu vapauttavan raskasmetalleja vesistöjen sedimentistä. Suomessa fosforinpoisto yhdyskuntien jätevesistä on kansainvälisestikin katsottuna huippuluokkaa, puhdistamolta lähtevässä vedessä on parhaimmillaan enää 0,8 mg fosforia litrassa ja tulosta voidaan vielä parantaa. Muun muassa Sveitsin vesistöissä ei viimeisten tietojen mukaan ole havaittu NT A-jäämiä, vaan vesistöjen tila pesuainefosfaattien kieltämisen jälkeen on hiljalleen parantunut. Tosin tutkimustulokset ovat osittain ristiriitaisia. Synteettiset tensidit ovat pesuaineiden tärkein osa. Ympäristötietoinen kuluttaja etsii turhaan pesuainepakkauksista riittäviä merkintöjä oikeaa valintaa varten. Tässä ostovinkkejä viisaalle kuluttajalle. Maaja metsätalousministeriö asetti 1973 toimikunnankin pohtimaan keinoja pesuaineista johtuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Tehokkaasta fosforin saostuksesta huolimatta asumajätevedetkin rehevöittävät edelleen vesistöjä. Vuonna 1987 maamme lähes kuudessasadassa jätevedenpuhdistamossa käsiteltiin yli 3,6 miljoonan asukkaan jätevedet. Ne irrottavat likaa tehokkaasti, alentavat veden pintajännitystä ja lisäävät veden kosteuskykyä. Yksi gramma fosforia lisää levämassaa kaksi kiloa! Fosfaattien lisäksi pesuaineissa on vielä lukuisia muitakin tehoaineita, kuten opt1s1a kirkasteita, valkaisuaineita, entsyymejä, hajusteita, korroosion estoaineita, saippuaa ja karbonaatteja, joiden vesistövaikutuksista on vain vähän tietoja. Vuonna 1987 Suomessa käytettiin kotitalouksien pesu-, puhdistusja suojaaineisiin rahaa runsaat 300 miljoonaa markkaa. Ohitusja ylivuotovesiä joutuu vesistöön etenkin keväisin ja sateiden jälkeen. Valtiovallan, teollisuuden ja kaupan pitäisi tulla kuluttajaa vastaan niin, että ympäristöystävälliset tuottet olisivat korkeintaan samanhintaisia kuin muut vastaavat tuotteet. Riittääkö tehokas jätevedenpuhdistus. Joidenkin tutkimusten mukaan NT A muodostaa pysyviä raskasmetallikomplekseja, jotka haittaavat sen biologista hajoamista. Pesuaineet ja vesistöt Pyykinpesu ilman apuaineita on kovaa työtä. Asukasta kohden kulutettiin kotitalouksissa pyykinpesuaineita lähes v11s1 kiloa. Tekstiilien huuhteluaineita käytettiin noin puolitoista litraa, astioiden käsinpesuaineita runsas litra, astioiden konepesuaineita puolisen kiloa ja pintojen yleispuhdistusaineita saman verran. Noin neljännes jätevesien kokonaisfosforista on pera1sm kotitalouksien ja teollisuuden pesuaineista. makkaasti levätuotantoa. Fosfaatit siis jäivät pesuaineisiin, mutta sensijaan yhdyskuntajätevesien puhdistustekniikkaa ryhdyttiin parantamaan voimakkaasti. Jo Rooman vallan aikana keksittiinkin käyttää tehoaineena virtsaa, joka ammoniakkipitoisena soveltui hyvin lian poistoon. Rehevöittävät fosfaatit Pyykinpesuun ja konetiskaukseen tarkoitetuissa valmisteissa on yleensä fosfaatteja, jotka tehostavat tensidien vaikutusta. Suomen vesistöissä fosfori on yleensä ns. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 1/ 89 48. Ympäristöystävälliset tuotteet. Puhdistamot eivät ole täysin toimintavarmoja. Orgaaninen aines ja fosfori saadaan tehokkaasti pois, mutta esimerkiksi suurin osa typestä menee vielä suoraan vesistöön. Pesuainetoimikunta 1960-luvun lopulla keskusteltiin paljon pesuainefosfaattien vesistöjä rehevöittävästä vaikutuksesta. Kuluttajakin voi painostaa tuotevalmistajia kyselemällä ympäristöystävällisiä tuotteita ja suosimalla niitä mahdollisuuksien mukaan. vsk.. pehmeät tensidit hajoavat verrattain helposti. Niiden tehtävänä on myös pehmentää vettä. Joitakin fosfaatittomia ja vähäfosfaattisia pesuaineita on tarjolla ja niitä kannattaa käyttää, mutta koska fosfaattipitoisuuksia ei ole enää pakko ilmoittaa, häviävät nekin merkinnät varmasti ennen pitkää. Osa tensideistä on vaikeasti biologisesti hajoavia, mutta yleisimmin käytetyt ns. Edelliseen vuoteen verrattuna myynti kasvoi 5,5 prosenttia. Pyykinpesukoneetkin olivat jo siihen aikaan sellaisia, että saippuapohjaisten pesuaineiden käytöstä saattoi tulla ongelmia. minimiravinne, joka kiihdyttää voi8 VIISAAN VALINNAT Fosfaatittomat pyykinpesuaineet Luontaistuotekaupoista: Uniren (myös lattiat ja muut kodin pinnat) Amytis (villaja silkkikuiduille) Sonet Uauhe) Ariel, neste Havilla Havin Männynraikas Pyykkisaippua Havin Mäntysuopa Metsänraikas mäntynestesaippua Vähäfosfaattiset pyykinpesuaineet/Fosfori 0/o Visko, neste/ 1,2 Kotimainen tekstiilien pesujauhe/2,0 Kotimainen Hyvä ja Halpa/2,6 Astianpesuun (luontaistuotekaupoista) Nixe M (konepesuun) Nixe H (käsiastianpesuun) Hankausjauhe (luontaistuotekaupoista) Grip (kivi pöly+ sitruunaöljy) Markkinoj/Ja olevien lähes 200 erilaisen puhdistusaineen joukosta ei ole helppoa löytää ympäristölle ystävällisiä vaihtoehtoja. Fosfaattia korvaavana aineena käytetään muun muassa NT A:ta (nitrilotrietikkahappoa), jolla kuitenkin saattaa olla omat haittavaikutuksensa. Sittemmin saippuaa keitettiin kotona lipeästä ja eläinrasvoista kunnes kemian teollisuus aloitti 1800luvulla pesuaineiden teollisen valmistuksen
Ne eivät kehity ongelmien passiivisesta tarkastelusta, vaan edellyttävät vastuullista osallistumista niiden ratkaisuun. Useinkin vain biologian ja maantieteen aineenopettajalla on riittävät valmiudet ja kurssien antamat mahdollisuudet käsitellä ympäristökysymyksiä. Kokonaiskäsitystä ympäristöongelmista ja luontoa sekä ihmiskuntaa uhkaavista vaaroista ei synny. Biologialla, maantieteellä, historialla, yhteiskuntatieteillä, fysiikalla, kemialla, maaja metsätieteillä, lääketieteellä ja tekniikalla on ympäristökysymyksissä keskeinen asema. Koulun oppiaineet eivät edes riitä koko kentän hahmottamiseen. Tiedollisten tavoitteiden lisäksi nousee keskeiseksi se, miten oppilaat jo kouluaikana ja ihmiset kouluvuosiensa jälkeen saadaan t01m1maan ympäristön puolesta, tekemään aloitteita ja ottamaan vastuuta ympäristöstä sekä tunnistamaan ympäristöongelmia. Ympäristökasvatuksen tulisi antaa tietoja, arvoja ja asenteita sekä innostaa aktiiviseen toimintaan ympäristön puolesta. Muiden aineiden osalta syy on myös opettajankoulutuksessa, siis korkeakoulujen opetuksessa, jossa koululaitostakin huoSUOMEN LUONTO 1/ 89 48. Mikäli edelleen toimitaan läpäisyperiaatteen mukaan haluan itsekin siihen uskoa on oppikirjoja kautta linjan parannettava, myös ammattikouluissa. Suomen Juonnonsuojeluliiwn puheenjohtaja 9. Koulun tulisi löytää ympäristökysymyksissä opetusmuoto, joka olisi mahdollisimman lähellä käytännön toimintaa. Luokanopettajien tiedolliseen ja pedagogiseen koulutukseen on lisättävä ympäristönsuojelua. Sama koskee aineenopettajia, joille on lisäksi annettava keinot yhteistyön lisäämiseksi ja opetuksen eheyttämiseksi koulussa niin, että samaan aikaan samalla luokalla lähestytään samaa ongelmaa, esimerkiksi kasvihuoneilmiötä tai energiantuotantoa useiden oppiaineiden yhteistyönä. vsk. Rakkaus luontoon ja halu suojella sitä syntyy ehkä parhaiten luonnonharrastuksen myötä. Miten kehittää ympäristötietoinen, aktiivinen kansalainen, joka tietojensa, elämänasenteensa ja kansalaistaitojensa avulla pyrkii muuttamaan maailmaa ympäristönsuojelun tavoitteiden mukaiseksi. Tähän mennessä on ajateltu, että ympäristönsuojelusta ei voi tehdä kouluun omaa oppiainetta. Oppikirjojakin on paranneltu ympäristönsuojelun osalta, mutta idean todellista läpilyöntiä on saatu odottaa turhaan. Olen usein tavannut puhua kansalaisten ympäristöoikeuksista ja ympäristövastuusta. Ihminen ymmärtää parhaiten oman paikkansa luonnon osana, jos hänellä on elämysten välittämä persoonallinen kosketus luontoon. Useissa mietinnöissä ja opettajille tarkoitetuissa tietopaketeissa lausuttiin ympäristökasvatuksen tavoitteet tavalla, joka pätee yhä. Ihmisen ja luonnon välisellä suhteella on monitieteinen ja monitahoinen sisältö. Sitä tulisi opettaa läpäisevästi ja vastuun kantaa koko koulu. Ei siksi ihme, että taas kerran on asetettu komiteoita, toimikuntia ja työryhmiä tekemään viisaita ehdotuksia ympäristökasvatuksen ja -koulutuksen tehostamiseksi. Biologina haluan myös varoittaa vaarasta, että ympäristö koettaisiin vain ihmisen ympäristönä, vapaasti muutettavana, muokattavana ja hyödynnettävänä. Hyvä idea ei näytä toimivan. Jotta tähän päästäisiin, on ympäristökasvatukselle saatava nykyistä vankempi asema. Se ei voi tapahtua muuten kuin jättämällä jotain pois ja tuomalla uusia asioita tilalle. Ei meillä eikä muissakaan teollisuusmaissa olla koulujen ympäristökasvatuksessa sillä tasolla, jota kansalainen tällä hetkellä tarvitsee ja jota globaalit ympäristöongelmat edellyttävät. Y mpäristökasvatus kunniaan kouluissa Viitisentoista vuotta sitten suunniteltiin toivorikkaasti ympäristökasvatuksen tehostamista kouluissamme. Siinä ei ehkä tietojen opettaminen ole niinkään keskeistä kuin ongelmiin liittyvä tutkimus ja yhteiskunnallinen keskustelu. Siinä on koulun lisäksi kodilla, luontokerholla ja luonnonsuojeluyhdistyksellä tärkeä tehtävä. Opitaan, miten tuotetaan ympäristön kannalta tärkeää tietoa ja miten sitä käytetään ympäristön suojelemiseksi. nommin on tuotu opintoihin ympäristönsuojelua
Puiston välittömässä läheisyydessä olevilla matkailuyrityksillä tulee olla kohtuullinen oikeus harj oittaa matkailun ohjelmapalvelutoimintaa. Alussa olevaa kirjettä lukiessa huomio kiintyy ennen muuta siihen varmuuteen, joka kirjoittajilla on vaatimustensa oikeutuksesta; tämä piirre onkin yhteinen lähes kaikille kuntien, matkailuyrit ysten ja muiden intressipiirien hankkeille kansallispuistossa. Puiston lähial ueen yrittäjät ovat tässä suhteessa tällä hetkellä huonommassa asemassa kuin muut matkailuyrittäjät. Luonnonsuojelulliset näkökohdat ovat siis olleet tai ainakin niiden olisi pitänyt olla ratkaisevia puistojen perustamisessa. 3. Kaiken kaikkiaan niiden aseman luulisi olevan selkeä ja kiistaton. Tutkimustoiminta puuttuu, vaikka lain perusteluissa esitetään tutkimusaseman perustamista puistoa varten.' ' Muistio on lajissaan tyypillinen ja siksi esimerkiksi 10 Matkailuyritykset vaativat lisää rakennuksia kansallispuistoihin palvelutason parantamiseksi. Urho Kekkosen kansallispuistossa toki on paljon tehty . sopiva . Sodankylän kunta esittää seuraavia toimenpiteitä Urho Kekkosen kansallispuiston nostamiseksi sille kuuluvaan arvoonsa näkymättömyydestä: 1. En aio käydä sitä läpi kohta kohdalta; on tarpeetonta keskustella yhdestä aloitteesta, muutamasta vaatimuksesta. Puistot perustetaan lailla ja useimmiten sitä tarkentavalla asetuksella; niillä on ministeriön hyväksymä hoitoja käyttösuunnitelma sekä maanhaltijan hyväksymä järjestyssääntö. 2. vsk.. Puhun laajemmista periaatteista, joihin mielestäni olisi aika ottaa kantaa. Sodankylän kunta on lähettänyt seuraavanlaisen muistion Urho Kekkosen kansallispuiston neuvottelukunnalle: '' Luonnonsuojelualueiden perustamiseen liittyy epäkohtana piirre, että nämä alueet jätetään perustamispäätöksien jälkeen liiaksi heitteille. Puiston profiilia tulee nostaa ja erityisesti Tankavaaran pääopastuskeskuksen markkinointia, keskuksen tuottamia palveluita, soveltuvaa yritystoimintaa ja j ulkaisutoimintaa tulee lisätä. Koska toimikunnassa olivat edustettuina eri intressipiirit, tuloksen piti olla mahdollisimman tasapuolinen ja siis myös puiston pitkän ajan toimintaperiaatteeksi sopiva. Kuitenkin ja erityisesti kun otetaan huomioon puiston laajuus, arvo ja merkitys ~ansallispuistojemme lippulaivana, puiston kehittäminen on kesken. Anja Finne PUHEENVUORO Pitääkö kansallispuiston olla suosittu vai suojeltu. Toimikunnan laajapohjaisuudella pyrittiin myös siihen, että nämä eri tahot tietäisivät ja muista1s1vat puiston pääperiaatteet. Yleinen nähtävyys tarkoittaa, että ihmisillä on niihin vapaa pääsy. Hoitoa ja käyttöä ei riittävästi kehitetä eikä siihen osoiteta riittävästi resursseja. Nyt kuitenkin alkaa tuntua, että pallo on hukkunut jonnekin kunnallispolitiikan ja elinkeinoelämän pyörteisiin. Lisäksi toiminta on enemmän poliisimaista kuin dynaamista kehittämistä. Urho Kekkosen kansallispuistoa perustettaessa ratkaiseva rooli oli puiston suunnittelutoimikunnalla, jonka työhön puiston nykyiset säännökset pitkälti perustuvat. Vellinsärpimän kämppä UK-puistossa toimii vallan hyvin päiväretkeilijöiden taukopaikkana ilman kaupallisia palveluja. Asioita ei esitetä harkittaviksi edes varauksella "mikäli tämän katsotaan olevan sopusoinnussa puiston luonnonsuojelullisten periaatteiden kanssa", vaan esimerkiksi matkailuyritykset pitävät itsestään selvänä, että kansallispuiston tulee kaikin tavoin edesauttaa kaupallista t01mmtaa alueellaan, rakentaa moottoriajoneuvoin kuljettavia reittejä, ensilumenlatuja, polkupyöräja ratsuteitä, tulipaikkoja, siltoja, pitkoksia ja muita rakennelmia, antaa sitovia ennakkolupia tarkemmin määrittelemättömiin "muihin yrityksen mahdollisesti tulevaisuudessa harjoittam iin aktiviteetteihin" kaiken kaikkiaan oletetaan ja vaadiSUOMEN LUONTO 1/ 89 48. Puiston elinkeinokäyttöä ei ole selkeästi järjestetty. Kansallispuistot ovat määritelmänsä mukaan yleisiksi nähtävyyksiksi perustettuja luonnonsuoj elualueita
Se laadittiin suunnittelutoimikunnan esityksen pohjalta, kun puiston perustamisperiaatteet olivat vielä tuoreessa muistissa. Nyt kuitenkin nämä perusteet näytetään unohdetun tai ainakin sysätyn syrjään; jos luonnonsuojelusyin laadittu suunnitelma tai jopa lain kohta ei ole rahavirtojen tai kansansuosion kannalta optimaalinen, vaaditaan itsestäänselvyytenä siitä lipsumista tai sen muuttamista. Urho Kekkosen kansallispuistossa on rakennettu esimerkiksi tulipaikkoja lähes hoitoja käyttösuunnitelman sallima enimmäismäärä (180/200) . . taan, että luonnonsuojelualue tekee jatkuvasti tulonsiirtoja omista käyttövaroistaan matkailuyritysten hyväksi. Periaate on puolustettavissa, mutta sillä ei ole toivottua vaikutusta silloin, kun kasvavaa käyttöpainetta kiristyskeinona käyttäen rakentamisen määrää vaaditaan koko ajan lisättäväksi. Entisenlainen kämppäkäyttö on nyt rajoitettua . Aloitteet osoitetaan yleensä jonnekin ylemmäs, ympäristöministeriölle tai puiston neuvottelukunnalle, nähtävästi jotta ylempi taho tekisi asiasta ennakkopäätöksen tai ainakin painostaisi puistoa. Jos Suomen kansa edustajiensa välityksellä päättää, että jossain kansallispuistossa otetaan ohjenuoraksi loputon, dynaamisen tehokas joustaminen, lipsuminen ja perääntyminen alkuperäisestä ideasta, voisimme ainoana jäljelle jäävänä eleenä ryhtyä alkeellisen rehellisiksi ja lakata kutsumasta sellaisia parodioita luonnonsuojelualueiksi. l l. Kuten eräs neuvottelukunnan jäsen asian ilmaisi: "Tietenkin me olemme oppositiossa puistoa kohtaan, koska siellä on kieltoja. ' ' ' Käyttöpaineet ovat nostattaneet UK-puistoon Luulammin autiotuvan tilalle metsässä häämöttävän uuden hienon rakennuksen, jossa toimii kahvilayritys. Luonnosuojelu tähtää tulevaisuuteen; kansallispuistoja ei ole perustettu muiden maankäyttömuotojen reserveiksi, joiden suojeluperiaatteista voidaan joustavasti tinkiä, kun vaatimuksia ja paineita alueita kohtaa lisätään itse asiassa puistojen säännöt on tarkoitettu nimenomaan suojelemaan alueita näiltä paineilta. Jo nyt SUOME N LUO NTO 1/ 89 48. Lipeämisten ja muutosten tarvetta pyritään selittämään sillä, että toiminnasta saadaan PR:ää puistolle. vs k. Esimerkiksi palveluvarustuksen tarve ja sijoittelu määritettiin suojeluja kohtuullisuusperiaatteiden mukaan. On tietenkin miellyttävämpää ja lyhyellä tähtäimellä helpompaa olla suosittu kuin suojelullinen, mutta onko se viisasta ja onko se moraalista. Jos sen alkuperäisistä periaatteista ja säännösten todellisesta tarkoituksesta joudutaan jatkuvasti tinkimään, se ei koskaan vakiinnukaan suojelualueeksi. Kieltoja ei saa olla; ne herättävät aggressioita." Urho Kekkosen kansallispuisto on puistona nuori ja siksi sen asema ei vielä ole vakiintunut. Metsänhoitaja Anja Finne työskentelee UK-puiston johtajana. Minä kysyn, tarvitseeko luonnonsuojelualue PR:ää, joka perustuu sen periaatteiden rikkomiseen. Kun tämä huomautetaan vaatijoille, vastaus on aina sama: muuttakaa runkosuunnitelma; vastatkaa dynaamisesti muuttuneiden aikojen vaatimuksiin! Hoitoja käyttösuunnitelma on runsaan neljän vuoden ikäinen; inhimillisesti ajatellen varsin uusi. Rakentamista puistossa perustellaan yleensä luonnonsuojelullisin syin: tietyillä alueilla oleva palveluvarustus takaa, ettei luonto kulu näiden alueiden ulkopuolella. Samasta oletuksesta lähtevät omalla kohdallaan myös muut intressipiirit kansallispuistoa tunnutaan pitävän jonkinlaisena lypsylehmänä
Puussa on näköä niin kesäisessä kuin syksyisessäkin asussa. Mutta nämäpä eivät sitä ole suomenpihlajaksi kutsuneet, vaan härkäpihlajaksi. Sitä kasvaa myös Gotlannissa sekä Tanskan valtiollisella alueella Bornholmilla. Tämä usein monihairaisena kallionraoista nouseva matala puu on suomen pihlaja. Se kasvaa kaikkialla esiintym isalueellaan kohtalaisen lähellä merta. Nimi suomenpihlaja on kunnianosoitus Pietari Kalmille, Linnen oppilaalle ja ensimmäiselle suurelle suomalaiselle kasvitieteilijälle. Ruotsissa sitä on lahden toisella puolen Södermanlandin ja Uplandin rannikkoseudulla ja saaristossa. Tässä sokkelossa elää sille ominainen luonto , jonka erikoisuuksiin kuuluu myös vuoden 1989 puu. Tapio Lindholm Suomalainen havumetsämeri kohtaa lounaassa, Saaristomerellä oikean meren, Itämeren. vsk.. Tämä on mitä ilmeisin osoitus suomenpihlajan kuulumisesta tammivyöhykkeen kasveihin. misen luomista kasvupaikoista, joskin samasta syystä sen kasvupaikat lienevät nyt hupenemassa koska saariston avoimet, ihmisen alkujaan luomat niityt ja kedot ovat kasvamassa umpeen. Orapihlaja laji ei ole ja Linnen vanhempi nimi on myös lajitasolla kansainvälisten nimistösääntöjen mukaan ainoa oikea. Härkäpihlaja vai suomenpihlaja Härkäpihlajasta on tuli ut suomenpihlaja, miten. Kuusen ja männyn taiga saa osin väistyä heleämpiin lehtimetsän sävyihin , koska eteläisen lehtimetsävyöhykkeen ja pohjoisen havumetsävyöhykkeen luonto kohtaavat täällä hemiboreaalisena, tammivyöhykkeenä. saaristomme kallioisilla, avoimilla saari!~ Ja tapaa kasvaa puu, jonka tummanvihreä lehvästö saa hopeanhohteisia sävyjä saariston tuulien sitä hulmuttaessa. Norjassa suomenpihlajaa on laajalla alueella vuonoja ja rannikkoa myötäillen aina Napapiirin korkeudelle asti. Joten paljon aikanaan käytetty muoto Sorbus Fennica on väärin . Hän nimittäin kuvasi suomenpihlajan nimellä Crataegus Fennica, "suomenorapihlaja", mutta kolme vuotta Linnen tekemän kuvauksen jälkeen. Näin suomenpihlajalla on suppean kokonaislevinneisyysa1 ueensa sisällä kaksi erillistä esiintymisaluetta, toinen Norjassa ja toinen Itämeren piirissä. Kallioiset saaret ovat täällä muutakin kuin tummaa havumetsää. Metsä ja meri vaihettuvat vähittäin, niin, että saaret muodostavat Ahvenanmaalle ja vielä ulapan jälkeen Tukholman saaristoon jatkuvan meren ja maan kirjavan sokkelon. Mikään oikea metsäkasvi suomenpihlaja ei olekaan, vaan sen luontaisia kasvupaikkoja ovat avoimet kalliorinteet, joita meren huuhtelemilla ja merestä nousseilla saarilla on yllin kyllin . Ei siis ihme, että monet keskieurooppalaiset, muualta Suomesta puuttuvat kasvilajit menestyvät lounaisessa saaristossamme pohjoisrajoillaan . Nimi härkäpi hlaja on hyvä toisintonimi ja sitäkin on paljon käytetty ja juuri tällä nimellä sen on myös kansa tuntenut. Suomenpihlaja on suomalaiskansallisesta nimestään huolimatta varsin skandinaavinen puulaji . Se on myös mitä pohjoismaisin puu, eli se on kotoperäinen tällä alueella. Saaristo-Suomen oma puu Suomen pihlajan kasvupaikkoja ovat saaristolle tyypilliset kivikkoiset niittytöyräät ja kalliolehdot Niinikään se suosii laidunketoja ja karjan käyttämiä paikkoja, tai näin oli silloin kun karjaa saaristossa vielä laajemmin pidettiin. Toisaalta se ei ole myöskään löytänyt Suomenlahden idäntietä, eikä Baltiaa. Itämeren piirissä tammivyöhyke kun ei nouse Ahvenanmaata ja Suomen etelärannikkoa pohjoisemmaksi, mutta Norjan ran nikolla se nousee kosteana ja mereisenä tosiaan napapiirille asti . Tästä kuitenkin juontaa kasvioihin ilmaantunut suomalainen nimi , suomenpihlaja. Suomenpihlaja on siis aikanaan suuresti hyötynyt ih·12 Vuoden puun esittely Suoinenpihlaja, saariston puu Suomenpihlaja eli härkäpihlaja on helppo 1unnis1aa pih/ajaksi, muua ruotsinpihlajasta sen erortaa varmimmin lehden erillisren lyviliuskojen perusteella. Meren ja maan kohtalonyhteys on suomenpihlajalle keskeinen. Pohjanlahden ja Perämeren rannikkoa pitkin se ei kuitenkaan nouse. Pienten ja suurten siivekkäiden suosikki Suomenpihlaja kukkii jusuOMEN LUONTO 1/ 89 48. Sitä kasvaa luontaisesti vain Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla Suomessa. Suomenpihlajan levinneisyyskuva on aukkoinen Vaikka suuri osa Etelä-Ruotsia on tammivyöhykettä parhaimmillaan ei siellä suomenpihlajaa kasva. Se kaihtaa Viron rannikkoa ja vain Kustavissa ja Merimaskussa se on kohdannut suomea puhuvia ihmisiä
Usein suomenpihlajan voi sotkea ruotsinpihlajaan, joka voi kasvaa suomenpihlajaa kookkaammaksi. Tälläisiä karanneita jälkeläisiä on tavattu luonnosta LounaisSuomessa, Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä. Niistä vain muu tama on kotipih lajan lai lla normaalisti hedelmöittyvä. Ruotsinpihlajan lehdissä ei kuitenkaan ole lehdyköitä. Sekavat sukulaissuhteet Ruotsalainen A. !yllä, jossa siis o n kaksi nkertainen kromosomisto. Pihlajan suvussa on lajeja yli sata. Kuk at ovat halkaisijaltaan 1,5 cm ja siten kotipihlajan kukkia suuremmat. Kotoperäisyys tarkoittaa, että suomenpihlaja on syntynyt ja kehittynyt tällä alueella . Isää ei apomiktiassa tarvita. Putkilokasveillahan tavallinen kromosomistomäärähän on diploidi eli kaksinkertai nen kuten ihmisilläkin. Laji, joka pani Linnen miettimään Kotoperäinen, endeemi kasvilaji. Linnen mukaan suomenpi hlaja oli syntynyt tavallisen kotipihlajamme ja suomenpihlajaa muistuttavan ruotsinpihlajan risteymänä muodostaen kuitenkin itsenäisen lajin. ' ' astaavanlainen tilanne toteutuu joskus suomenpihlajalle, sillä se ei ole täysin siitoskatoinen. Suomenpihlaja o n voinut syntyä mainitulla tavalla useamminkin kui n kerran. Ne ovat vain tyvestään syväliuskaisia ja kärjestään hampaisia. Marja on pallomainen ja punainen. Tilhien ja räkättirastaiden on havaittu syovan kokonaisina kookkaita suomenpihlajan marJOJa, tai oikeammin epähedelmiä. Ruotsinpihlaja on EteläRuotsissa yleinen puu , joka ylettää esiintymisensä Ahvenanmaalle ja muutamaan paikkaan Turun saaristossa. vsk. Useimmat ovat apomiktejä, niin suomenpihlajakin, vaikkei siis aivan täydellisesti. Suomenpihlajan tieteellinen nimi, Sorbus hybrida kertoo sen taustasta erään oleellisen pii rteen. Yhteistä näille on se, että kasvi tuottaa itävää siementä, joka on perimältään identtistä emokasvin kanssa. Kimalaiset ja mehiläiset pitkine kärsineen ovat halukkaasti vieraisilla kukassa. Li ljefors on seli ttänyt suomenpihlajan synnyn tarkemmin. Toinen merkittävä apomiktinen pihlajamme on meillä suomenpihlajaa harvinaisempi ruotsinpihlaja . Risteymän lopputuloksena on syntynyt puulaji, joita itse asiassa on useampiakin Norjassa. Apomiktia on kasveille keino, jolla siementuotantoa pyritään varmistamaan ja tehostamaan. 13. Ilmeistä on että suomenpihlajan kaks ivai heisessä synnyssä jälkimmäinen on ollut sellainen, missä normaalisti apomiktisen munasolun kehitykseen on kuitenkin päässyt osallistumaa n myös kotipihlajan siitepöly. Tämä Linnen antama selitys ei kuitenkaan mitä ilmeisimmin ole riittävä, vaan suomenpihlajan synty on hiukan monimutkaisempi. Se on harvoin yksirunkoinen, joten yksilöt muodostavat useampirunkoisia ryhmiä. Näin luomiskertomuksen pienimuotoinen uusiutuminen saattoi tapahtua. Juuri tällainen tilanne on ollut Itämeren altaan kehitysvaiheissa, missä suomenpihlajakin on syntynyt ja maankohoamisen myötä levittäytynyt nykyisille kasvupaikoilleen. Samanlainen kukinto on myös ruotsinpihlajalla, mutta suomenpihlajan kukinto on tiheämpi . Suomalaisten puufanien nimikkopuu Dendrologian seura, järjestö, jonka kanssa Suomeri luonnonsuojeluliitto järjesti kansallispuuäänestyksen, on vuonna 1989 toiminut 20 vuotta. Ruotsinpihlaja ja suomenpihlaja Suomenpihlaja on pieni tai keskikokoinen puu, jolle kertyy korkeutta neljästä kymmeneen metriin. Hedelmöityksessä tu lee toinen kromosomistokerta emikukasta ja toinen hedekukasta eli äidiltä ja isältä. Syksyllä pihlajat tarvitsevat suurempia siivekkäitä. Suomenpihlajalla on siis puolet " itämerenpihlajan" kro mosomistosta ja kotipihlajan kromosomisto, jonka se o n saanut kahdessa erässä. Suomenpihlaja on ilmeisesti syntynyt siten, että normaalin diploidisen kotipihlajan kromosomistoltaan yksinkertaiset sukusolut , ovat hedelmöittyneet saksanpihlaja n ryhmään kuuluvan kromosomistoltaan nelinkertaisen " itämerenpihlajan" (Sorbus rupicola) siitepöhannuksen aikoihin valkoisi n kauas näkyvin kukinnoin . Apomiktia on monissa kasviryhmissä esii nt yvä ominaisuus, missä alkionkehitys saa alkunsa ilman normaalia siitepölyllä hedelmöittämistä. Tällöin isänä eli siitepölyn a ntavana osapuolena on ollut toisen kerran kotipih lajamme. Siinä on tiivistettynä luonnonhistoriaamme ja kulttuurihistoriaamme. Lehdet ovat yläpinnaltaan tummanvihreitä ja kiiltäviä, alapinnaltaan vaaleanharmaita. Dendrologisen harrastuksen kunniaksi on ainakin Helsingin kaupunki päättänyt vuonna 1989 istuttaa suomenpihlajia, jota se ei muuten lainkaan käytä istutuksissaan. Tieteellisen nimen kasville on antanut vuonna 1762 itse Karl von Linne, joka joutui suomenpihjalan kohdalla luopumaan lajioppinsa perusperiaatteesta, että lajeja on niin monta kuin jumala niitä alussa loi. Tämä voi selittää paitsi kaksi erillistä esiintymisaluetta, myös ennaiset rakenteelliset erot eri populaatioissa . polyploidiasta. Sensijaan se ei ole kyennyt valloittamaan juuri muuta kuin itseään nuorempaa maata. Laji o n syntynyt risteymäperäisesti eli se on hybridi, joskin samalla myös oma erillinen kasvilajinsa. Suomenpihlajalla on selvä taipumus, ehkä parempikin kuin ruotsinpihlajalla, kylväytyä istutuksista luontoon. Kaikkiaan on suunnitteilla istuttaa sata tainta pieneksi puistikoksi Kumpulaan. Se nimittäin tuottaa joskus diploideja munasoluja, jotka kotipihlajan siitepöly voi hedelmöittää. Sen nimikkopuu on suomenpihlaja. Suomenpihlajalla on normaali kaksinkertai nen kromosomisto kaksinkertaisena, eli se on tetraploidi. Suomenpihlajan syntyä ja olemassaoloa ei voi täysin ymmärtää ellei myös samalla tutustu ilmiöön apomiktisyys, haj u, joka on myös kotipihlajan kukissa. Lintujen avulla tapahtuva levitys selittää miksi suomenpihlaja, tai pihlajat yleensä esiintyvät usein yksittäin ja harvoin metsikköinä. Sen kromosomisto on kolminkertainen. Kukissa on sama trimetylaminin aiheuttama luteentuoksuinen SUOMEN LUONTO 1/ 89 48. Ehkä tämä kannustaa myös pihapuutarhureita käyttämään mielenkiintoista ja kaunista pikkupuuta istutuksissaan Se sopii hyvin pieniinkin pihoihin, eikä kaihda kuivaakaan paikkaa. Syntymäpaikka Litorinameren rannalla Suomenpihlajan synty on ajoitettu noin kuuden tuhannen vuoden taakse, aikaan jolloin Itämeren paikalla oli Litorinameri ja veden pinta Ahvenanmeren tasolla noin 30 metriä nykyistä korkeammalla. Tämän vuoksi apomiktisiä kasveja on paljon paikoissa missä valloitetaan uutta kasvutilaa. Apomiktiaa on monenlaista, sillä alkionkehitys voi käynnistyä eri tavoin. Näin syntyvä risteymä ei kuitenkaan jatka apomiktisena, vaan jää normaaliksi marroksi risteymäksi. Lehdyköitä lehdessä on yksi tai kaksi paria. Mutta kasveilla voi kromosomisto olla myös perusmäärän monikerta, jolloin puhutaan . Ruotsinpihlaja on monin verroin yleisempi puistoistutuksissa kuin suomenpihlaja. Suomenpihlaja ei tällä vielä ole valmis, vaan se tarvitsee vielä yhden kromosomiston. Mikä tällainen on. Silti se on tuottanut kypsiä siemeniä istutuksissa aina Kuopioon ja Ouluun saakka. Kuusi ei tuohon aikaan vielä ollut edennyt maamme itäosia lännemmäksi ja metsät olivat siis varsi n toisennäköisiä kuin nykyisin. Lehdet ovat alaosastaan lehdykkäisiä kotipihlajan lehden tapaan ja lehden suuri päätelehdykkä on tyvi::stään syväliuskainen ja kärjestään hampainen. Tämän se on saanut tilanteessa, jossa puu on hedelmöitetty ilman edeltävää vähennysjakoa. Suomenpihlajassa on monta tarinaa ja siksikin sitä kannattaa suosia. Jossakin sii nä saaristossa, joka reunusti nykyistä EteläRuotsin ylänköä vallitsivat tällöin olosuhteet, joissa oli paitsi sopivaa avointa kallioista rehevähköä kasvutilaa, myös suomenpi hlajan kantavan hemmat samalla paikalla. joka on ollut oleellinen osa suomenpihlajan lajiutumisprosessia
14 Lumi kä~ SUOMEN L UONTO 1/ 89 48. vsk.. Antti Halkka Kiirunakoiras on lumimaiseman vannen. Vaattojärveläisen Merja Nivan kuva sai kunniamaininnan Suomen luonnonsuojeluliiton "Valokuva luonnon puolesta" -kilpailussa viime kesänä
Helmikuussa Pohjolan yllä lepää jo lämmin lumipeite, jonka alla pikkunisäkkäät ja kasvit viettävät talveaan. Jollei ilmassa ole jäätymisytimiä, joista kiteytyminen voi alkaa, vesipisarat jäätyvät vasta -40 asteen kylmyydessä. Lumipeire symyy lukemarromien lumikireiden enemmän rai vähemmän ruhoutuneisra ja yhreenliirryneistä jäännöksistä. Sitten tämä kiteytyminen lyö hetkessä yli koko pilven. vsk. Maan~ pinnassa on lumenalainen maailma, jota asuttavat pikkunisäkkäät, 15. luonnolle SUOMEN LUONTO 1/ 89 48. Kun pilven ilma jäähtyy kylliksi pakkasen puolelle, kosteus tiivistyy aluksi yhden pilven kidealkion jona voi olla esimerkiksi jäätynyt pilvipisara tai kemialliselta koostumukseltaan sopiva pölyhiukkanen ympärille. Missä oli äsken suo, pelto, niitty, järvi , siellä on nyt vain lumen pintaa. Ilman kosteus tiivistyy pakkasella lumikiteiksi pienten kidealkioiden ympärille ja sataa maahan. Lumi sataa yleensä maahan lumihiutaleina, jollainen syntyy useiden lumikiteiden takertuessa yhteen . Sitomansa ilman takia lumi on hyvä lämpöeriste; pakkanen jää lumen pinnålle eikä tunkeudu sen alle. Lumen synty on upea ja nopea taivainen tapahtu.: ma. Uuden lumen lumihiutaleet kasautuvat maahan löyhäk si rakenteeksi, jossa voi olla jopa kolme neljännestä ilmaa. Mutta lumi on paitsi suuri tasaaja myös luonnon suuri jakaja, sillä se erottaa toisistaan lumen alaisen ja lumen päällisen maailman. Lumen alla Kun lumi sataa, se tasaa. Kovassa kinoslumessakin on kuitenkin ilmaa puolet
16 SUOMEN LUONTO 1/ 89 48 . Lumen pinta kertoo monta tarinaa Hirvenvasoille paksussa hangessa eteneminen on työn ja tuskan takana. Lumipeitteen alaosan lumi on muuttunut löyhemmäksi ja raemaiseksi vanhetessaan, minkä voi helposti itsekin todeta kaivamalla kuopan lumeen. Ku va on Savukoskelta. vsk .. Vain täysin avoimilla ja kasvittomilla paikoilla lumipeite ulottuu maan pintaan asti; muualle jää aina kasvipeitteen suojiin onkaloita. hyönteiset ja pieneliöt. Lumen alla on pimeää ja Kärppä nuuhkii lumihangen paljastavia tuoksuja ja kohta ehkä jonkin pikkunisäkkään henki on mennytcä
. Suuri osa hyönteisistä talvehtii munina ja koteloina, mutta lumen alla on myös liikkeellä olevia kovakuoriaistoukkia, aikuisia kovakuoriaisia sekä muita selkärangattomia kuten hämähäkkejä, punkkeja ja hyppyhäntäisiä. . . Myyrätkin syövät taukoamatta ja lumen sulaessa maa on hyvinä myyrävuosina kaluttu heinästä puhtaaksi ja Iehtipuutkin varsinkin haavat ovat voineet menettää mehukkaan kuorensa. . 17. Vaikka hangen alla on kovallakin pakkasella tavallisesti vain muutamia pakkasasteita, energiaa kuluu tuhottomasti. : . Jos ruokaa on paljon, jotkut myyrälajit ehtivät kaikesta huolimatta ryhtyä talvella lumen alla lisääntymispuuhiin. Valoa kuitenkin tunkeutuu vielä puolimetrisenkin hangen läpi noin yhden luksin verran siellä pystyisi juuri ja juuri lukemaan. Äänet eivät kuulu lumen päältä lumen alle; väitetään, että kunnon lumimyrskylläkin kuuluu paksun hangen alla vain puun juurien natinaa. . _... . ·• . . Kuvassa peltomyyrän rötöskohteena on ollut männyn juurakko. :~ : .. ;~ . Pikkunisäkkäillä ei ole varaa pysähtyä ravinnonhankinnassaan, sillä niiden rasvavarastot eivät riitä kuin joidenkin tuntien taukoon: ne ovat melkoisessa oravanpyorassa. . SUOMEN LUO NTO 1/ 89 48. . . .. . ' :. '•. . hiljaista. . . Myyrät ja sopulit jyrsivät kasvisravintoaan ja päästäiset piipertävät hyönteisravinnon perässä. . Varsinkin hyönteisravintoa syöville pienille päästäisille ravinnonhankinta on talvella lähes täysin tauotonta. vsk, Lumihangen tarina: lumikko on ajanut takaa myyrää, saanut sen kiinni ja poistunut saalistaan kantaen takavasemmalle. ' ...:_. Tunturisopulilla lisääntyminen on suorasPikkunisäkkäiden touhut paljastuvat hangen sulettua. Pikkunisäkkäät yötä päivää ahkerina Muttei lumen alla kaikkialla ole äänetöntä, sillä monin paikoin kaikaavat pikkunisäkkäiden elämän äänet: rapinat, kahinat ja risahdukset. . .., . .: ' .
Jopa kokonaisia teeriparvia on tavattu hankivankilaan nääntyneinä. vsk.. Lumen sulaminen on tietenkin luonnolle iloinen tapahtuma pitemmälle edetessään. Myös eläimet itse tietysti hengittävät. Purot vievät kuitenkin suurimman osan lumen taakasta vetenä pois maata kuormittamasta. Pikkunisä kkäät pyrkivätkin karttamaan paikkoja, joissa on korkea hiilidioksidipitoisuus. Kokonaisuudessaan saalistuspaine on lumen alla niin vähäinen, että vain ohutlumisilla tai lumettomilla seuduilla pikkunisäkäskannat säännöllisesti syödään vähiin joka talvi ja niiden kannat eivät pääse kesälläkään kasvamaan suuriksi. Kun routa on paksun lumen takia ohutta, kastematojen ja muiden maan sisään talveksi kaivautuvien eläinten ei tarvitse mennä kovin syvälle jäätymistä pakoon. Isotkin nisäkkäät hyötyvät lumesta, sillä niiden laskeutuessa makuulle lumi suojaa alta ja osin sivuiltakin. Energiaa kuluu vähän ja linnut ovat pedoilta melko piilossa. Mustikka yhteyttää lumen alla taan sääntö, jos lunta ja lumenalaista ravintoa on kylliksi. Paljastava rapina tai hetkelliset lumen pinnalle uskaltautumiset voivat olla 18 Etelä-Suomessa tammikuu voi olla tämän näköinen, vaikka pysyvä lumipeite yleensä tulee jo joulukuussa. Kieppi, lumikuoppa Monet pikkunisäkkäitä suuremmatkin eläimet käyttävät hyväksi lumen suojaa. Ilmaa raskaampana hiilidioksidi jää lumen alle. Tunturihiihtäjä ei tule arvanneeksi, että alamaailman sopuleilla voivat olla häämenot käynnissä. Onneksi tällaisia paikkoja on melko harvassa! Kasvit ja routa Lumi suojaa myös kasveja ja hyönteisiä sen alla. Poroilla on vaihtoehtoisena ravintona naava, mutta jos se loppuu puiden oksilta tai jos puita ei ole kuolema on lähellä. Selviytyjät kohtaavat kevään ja alkavat myös pikku hiljaa valmistautua seuraavaan talveen viimeistään, kun lisääntymistoiminnot on saatu päätökseen. Keväthangen kova kuori voi olla lumen sisäänkin pyrittäessä kohtalokas; esimerkiksi poro tai metsäpeura ei saa sorkittua lasikantta jäkälien päältä tai kanalintu ei pääse ollenkaan kieppiin kylmältä ja pedoilta suojaan. Pikkunisäkkäillä on lumen alla yksi hankaluus, jota lumen päällä ei ole: alamaailmaan kertyy ilmaa raskaampaa hiilidioksidia. Ne voivat olla alku pöllön äänettömälle syöksylle tai nisäkäspedon loikalle, alku kuolemalle. Lintujen lumiluolaa kutsutaan kiepiksi. Lumipeite ohenee paitsi varsinaisen sulamisen, myös haihtumisen takia. Ainoa poikkeus tästä säännöstä ovat isovarpurämeet, joilla on muita rämeitä paksumpi lumipeite, mutta routa on silti paksumpaa! Syytä tähän ei tiedetä. SUOME LUONTO 1/ 89 48. Silti peto saa saaliiksi monet kiepissä yöpyvistä linnuista. 1. 1983. Lumessa makaamalla säästävät energiaa niin jänis kuin hirvikin . Moni kasvi paljastuu lumen alta kuoleman ruskeana ja aurinko sulattaa viimeisiltä lumilta vain selviytyjien jäljet; moni eläin jätti viimeiset jälkensä jo ensilumeen. Puroissa virtaava vesi ei Etelä-Suomessa ole sillä hetkellä sulavan lumen vettä, vaan enimmäkseen pohjavettä, jonka lumesta sulava vesi työntää tieltään maahan imeytyessään. Ne eivät mahdu elämään lumen sisällä, mutta kaivautuvat lumeen yön ajaksi. Kevät ei koita kaikille. Lumi on kuitenkin pikkunisäkkäille erittäin hyvä suoja petoja vastaan. Raatoja ei lumen alta silti juuri paljastu, sillä kuolleet eläimet ovat olleet arvokas ravintolisä muille eläimille. Lumi sulaa Keväällä aurinko alkaa sulattaa lumen pintaa ja avoimilla paikoilla myös tuuli tiivistää lumen pintakerrosta. Kanalintu voi jäädä kieppiinsä talven vangiksi, kun asunnon katto onkin yön aikana jäätynyt. Toisaalta lumesta on niille myös haittaa, sillä ravinto on vaikeasti saavutettavissa lumen alta ja eteneminen paksussa hangessa on hyvin työlästä. Metso, teeri, riekko, kiiruna ja peltopyy yöpyvät lumen sisällä jos suinkin voivat. Maan pintakerrosten ja kasvien hengitys jatkuu lumen alla pakkasellakin, joten hiilidioksidia syntyy. Lumen eristävästä vaikutuksesta johtuu, että routa ei painu paksulumisilla kohdilla niin syvälle kuin ohutlumisilla. Lumen alla saalistavat vain lumikko ja kärppä; ne ovat kyllin ohuita mahtuakseen pikkunisäkkäitten käytäviin. Kuva otettu 14. Myyrän tai hiiren elämä loppuu, pedon elämä saa jatkoaikaa. pikkunisäkkäälle kohtalokkaita. Näätäeläimet voivat tappaa kerralla useita hiiriä ja myyriä ja jäädä sitten useaksi päiväksi loikomaan saaliskasan päälle. Maailmojen sota Lumikerroksen toisistaan erottamat maailmat kohtaavat usein väkivaltaisesti. Mustikkakasvista on kuitenkin aina osa maan sisällä PohjoisSuomessa jopa viisi kuudesosaa, joten maanpäällisen osan kuolema ei tapa koko kasvia. Esimerkiksi mustikalle suoja on hyvin tärkeä; jos lunta ei sada kylliksi, osa versosta kuolee. Sopulien massaesiintymät syntyvät lumen turvin. Ilmaston lämmetessä talvi on yhä useammin leuto. Korkea hiilidioksidipitoisuus ei tapa eläimiä, mutta se aiheuttaa stressiä ja energiaa kuluu hukkaan
Talventörröttäjät, kuten kuvan karhunputki, karistavat siemenensä keväthangelle, jota pitkin tuuli kuljettaa ne kaukaisillekin itämispaikoille. Mustikalla on tapana pudottaa lehtensä, puolukalla ei. vsk. 19. SUOMEN LUONTO 1/ 89 48. Mustikanvarvut ilmeisesti yhteyttävät kevätauringon turvin jo ohuen hangen alla! Vihreinä talvehtivien harvojen kasvi-uskalikkojen vaarana on paleltuminen, jos suojaava lumipeite jää ohueksi
SUOMEN LUONTO 1/ 89 48. Ennen !ehtimistä kukit, näsiä, ja kuitenkin: syksyn korjuuvasuun annat myrkyllisen hedelmän KOTT ARAINEN Kottarainen, tähtitaivastakissa, aukoo nokallaan reikiä kuloruohoon: katsoo mikrokosmokseen. Metsä pui riihtään. Kuorettuneel la hangella käpyjä, neulasia, kaarnan hei peitä, varpuja. vs/. 20 Risto Rasa Runoja keväästä syksyyn KYNNEPPÄÄ Pukea sanoiksi, riisua sanoista Kerin itseni hitaasti auki, sananjalka Niinkuin kynäjalavaan kevät vaihtaa sielun minuunkin NÄSIÄ Voi ehtimistä TUULI Lämmin, kostea, humiseva tuuli
Mieleen tulee ukkoetana jonka näin aamulla harjulla: hitaasti, hitaasti se jätti jälkeensä märkää vanaa, haihtuvaa. ETANA Talomme edessä kunnostetaan katua: paidattomat, päivettyneet miehet levittävät asfalttia. LUMESTA JA KIVESTÄ Tunturin rystysiltä, lumesta ja kivestä tuuli puhalsi pulmusen, hiljaisen kiurun. SUOMEN LUONTO 1/ 89 48. Eivätkä siihen edes tartu pahansuopuuden takiaset. TAUKO Kaltion vesi niin teen väristä, että en viitsi keittää. Pesänkin rakentaa aivan oksan kärkeen tuulien tuuditeltavaksi, niin kuin pesä, poikaset ja ruokinta olisi jokin huvitus. Kuljen vesirajaa, palaan jälkiäni, ja siinä makaan, paita, housut, kengät, rantavehnän viereen hautautuneena. ILO Syksyn valo ja ilo: verkkomajan seinällä pääskyjen varjoja taas kesällinen keväistä enemmän. Luonnon runoilijana tunnettu Rasa haluaa välittää runoiJJaan elämysten ohessa tietoa luonnosta. vsk. KEVÄTILTA Jäät ovat lähteneet, veden yllä oksa kuin atrain. Juon kylmänä, tuijotan hautuneita lehtiä. Himmeät, keltaiset lyhdyt palaen paju tuulastaa. HIEKKAA Kulmat kurtussa meri miettii, ja tuuli pohtii dyynien hiekkaa. 21. TIKLI Tikli, kirjava lintu, liian värikäs tänne, papukaija. Hän on julkaissut kuusi runokokoelmaa, joista tuorein, Taivasalla, ilmestyi 1987. SADE Kylällinen kantosieniä kuuntelee varjot auki tiaisen sadepuhetta taulakäävän kavion alta. Risto Rasa on 34-vuotias tamperelainen runoilija ja kirjastonhoitaja. Suo tuoksuu
Kokouksissa käsiteltiin monenlaisia vesien taloudellisen käytön ja virtausolojen tutkimuksen ohjelmia sekä vesikemiaa ja biologiaa, mutta vesien saastumiseen ei vielä kiinnitetty huomiota. Saman vuoden syksyllä solmittiin Neuvostoliiton ja Suomen tieteellis-teknisen yhteistyön puitteissa sopimus Suomenlahden ja sen vesiympäristön suojelusta. Seuraava kokous pidettiin parin vuoden kuluttua, jolloin mukana olivat myös Neuvostoliiton, Suomen, Ruotsin ja Saksan edustajat. Kaiteran ja dosentti A. Itämerenmaiden hydrologikongressi pidettiin Riiassa vuonna 1926. Kansainvälinen yhteistyö laajeni vuonna 1970, kun NL:n ja Ruotsin välillä solm1ttnn ympäristönsuojelusopimus ja vihdoin vuonna 1974 seitsemän maan ministerit allekirjoittivat Itämeren suojelusopimuksen. Itämeren suojelusopimus on ensimmamen erilaisia poliittisia ja taloudellisia järjestelmiä edustavien valtioiden välinen ympäristönsuojelusopimus, mikä koskee niin mantereelta, ilmakehästä kuin laivoistakin SUOMEN LUONTO 1/ 89 48. Itämerenmaiden vesitutkijoiden tuloksellinen yhteistyö katkesi toisen maailmansodan vuoksi useaksi vuosikymmeneksi. Suurin suojeluhaaste nykyään on Suomenlahden rehevöitymitää vuotta 1965, jolloin suuri ryhmä suomalaisia vesitalousasiantuntijoita saapui Tallinnaan professori P. Osallistujina olivat Puola, Liettua, Latvia ja Viro. Tämä pakotti käynnistämään yhteistyön jälleen, mutta nyt kokonaan uuden näkemyksen pohjalta: ensisijaisena tehtävänä oli säilyttää toimivina meren ja siihen laskevien jokien suuosien eloyhteisön ympäristöt. Monia tuloksia on saavutettu kahdessakymmenessä vuodessa. vs k.. Sopimus ratifioitiin vuonna 1980 ja heti samana keväänä maiden hallitusten väliseksi yhteistyöelimeksi perustettiin Itämeren suojelukomissio asemapaikkanaan Helsinki. Yli puolet lahden saasteita tuo Nevajoki, mutta raskaan kuorman Suomenlahdelle sälyttävät myös Narva ja Kymijoki. Myöhemmin mukaan tulivat lisäksi Norja, Tanska ja Danzigin vapaakaupunki. Kaikkiaan ehdittiin pitää seitsemän konferenssia. Itämeri on vaarassa! Meriympäristö oli alkanut 22 saastua kaupunkien, teollisuuden ja maatalouden päästöistä. Harald Velner Yhteinen, rakas \ / 1 \ 1 1 \ \ I \ \ I / / Suomenlahteen valuvat vedet yli Suomen kokoiselta alueelta (421 000 neliökilometriä, joista 47 000 km' Suomen puolella). Maasillan johdolla tapaamaan virolaisia vesitutkijoita. Katsottiin tarpeelliseksi järjestää meriympäristön fysikaallis-kemiallisten ja biologisten ominaisuuksien pysyvä seuranta ja ennusteiden laatiminen, mereen joutuvien saastemäärien tarkka arviointi sekä laatia mereen ja siihen laskeviin jokiin johdettaville jätevesille rajat. Itämerenmaissa 1960-luvulla vallinneen poliittisen tilanteen vuoksi kaikkia näitä kysymyksiä ei kuitenkaan voitu ratkaista. Epävirallisen yhteistyön alkuna voidaan piSuomenlahden suojelu alkoi toden teolla vasta 1960-luvulla. Yhteistyö alkaa uudelleen Aloitteen ottivat käsiinsä suomalaiset ja neuvostotiedemiehet. Velner. Työryhmän suomalaisina puheenjohtajina ovat toimineet P.O.Väisänen ja A.Voipio, Neuvostoliiton puolella H . 1960-luvun alkupuolella alettiin samanaikaisesti eri maissa soittaa hätäkelloja. Vuonna 1968 merentutkimuslaitoksen tutkimusalus Aranda kuljetti jälleen suomalaistutkijoita Viroon
meren ahtemme nen, joka näyttää väistämättä johtavan palautumattomiin ekologisiin muutoksiin. Ympäristö!Suomenlahden suojelua molemmin puolen lahtea Tämä Suomen Luonnon numero on omistettu Suomenlahden suojelulle. Yhteistyön kaksikymmenvuotistaipaleen muistamiseksi sopivat virolaisten luonnonsuojelulehti Eesti Loodus ja Suomen Luonto pari vuotta sitten yhteistyöstä, missä kumpikin lehti julkaisee Suomenlahden suojelua käsitteleviä ja kummankin maan asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita. Meri, jonka arvoa nykyään valitettavasti jotkut eivät osaa tai tahdo tunnustaa, on turvaton. Tämä artikkelien julkaisuun ja vaihtoon liittyvä yhteistyö on sekin tärkeä askel yhteistyössä ympäristöongelmien ratkaisuun Virossa ja laajemminkin Neuvostoliitossa sekä Suomessa. Yksi konkreettisista suojelun päämääristä on estää fosforiittikaivoksen avaaminen Virossa. Parhaillaan on tekeillä ohjeet kaupunkien, maatalouden, ja selluloosateollisuuden saastepäästöjen rajoittamiseksi. Nämä voimanponnistukset ovat tuottaneet myös toivottuja tuloksia. mikä edellyttää erittäin huolellista valmistelua. Itämeren ympäristönsuojelusopimuksen kannalta Suomenlahti ja sen ongelmat ovat erittäin olennainen rengas ja siksi vesiensuojelun työryhmän tehtävänä on esittää asiasta käytännön ehdotukset Helsinki-komissiolle. Komiteoiden vuotuisissa kokouksissa käsitellään saatuja tuloksia ja pohditaan tehtyjä ehdotuksia. Käkisalmen selluloosatehdas Laatokan rannalla on suljettu . Suomenlahden suojelun kysymykset johtivat vuonna 1968 eli 20 vuotta sitten Suomenlahden suojelemisen sopimukseen ja Suomenlahtityöryhmän toiminnan alkamiseen. pera1sm olevia saasteita. Puhdasta Suomenlahtea ja Itämerta tarvitsevat kaikki meren ympärillä asuvat kansat, eivätkä vain nyt, vaan myös tulevaisuudessa. Tämän seurauksena meressä tulee tapahtumaan palautumattomia ekologisia muutoksia. Lisäksi merieliöt ovat hyvin herkkiä saasteille. vsk. le haitallisia teollisuuslaitoksia, esim . Koska ympäristöä suojaavaa teknologiaa ei ole, fosforiitin kaivaminen ja jalostaminen voi johtaa ekologiseen katastrofiin lähinnä Leningradin virkistysvyöhykkeellä sekä Suomen rannikolla. Sopimuksen mukaisesti kaikki sopimusvaltiot ovat nopeuttaneet kaupunkien ja teollisuuslaitosten puhdistuslaitteiden rakentamista. D 23. Parhaillaan odotamme myös Tallinnan teknologialtaan vanhentuneen selluloosatehtaan sekä "Eesti Fosforiit" -tehtaan Maardussa joko kokonaan sulkemista tai ainakin uudenaikaistamista. Rehevöityminen suuri haaste Helsinkikomissio on vuosien mitaan hyväksynyt 68 erilaista täytäntöönpanoon velvoittavaa ehdotusta meriympäristön tilan parantamiseksi. Koska tutkijat ja asiantuntijat edustavat erilaisia tieteellisiä koulukuntia ja ovat kotoisin eri maista, työryhmissä ja komiteoissa väitellään tiukasti. On muistettava, että Suomenlahti on matala ja että sitä rasittaa suuri saastekuormitus jo nyt. Päätösten tulee olla yksimielisiä, SUOMEN LUONTO 1/ 89 48. Tämä on lähinnä vaikuttanut rannikkovesien puhdistukseen. Suomenlahden vesien tila heijastuu koko Itämeren alueelle. Helsinki-komission tavoitteen edistämiseksi on perustettu erilliset komiteat mantereelta ja ilmakehästä tulevia saasteita, laivojen saasteita ja kemikaalien sekä öljyntorjuntaa varten. Sitä tulee hoitaa. Tähän mennessä ei valitettavasti ole onnistuttu paljoakaan vähentämään Itämereen valuvien typpija fosforiyhdisteitten määrää, joten meren rehevöityminen näyttää kiihtyvän. Vuodesta 1955 on toiminut Suomen ja Neuvostoliiton välinen tieteellis-tekninen yhteistyökomitea. Tiedemiesten ja yleisen mielipiteenkin vastustus Rakveren fosforiittikaivoksen käyttöönottoa kohtaan on täysin ymmärrettävää ja oikeutettua. Tilanne on huonontunut vielä sikäli, etteivät teollisuus ja maatalous näytä voivan täyttää niille asetettuja ympäristönsuojeluvelvoitteita. Ei ole järkevää enää suunnitella uusia typpiteollisuuslaitoksia muutenkin jo raskaasti kuormitetulle Suomenlahden rannikolle
Sisäsaaristojen ja Viron suojaisilla paikoilla ovat yleisiä ahdinparta sekä Ceramiumpunalevä. Lars Grönlund, Ilppo Vuorinen ja Paavo Tulkki Elämää rannoilta ulapalle Suomenlahden eliöyhteisön perustana on avomeren planktonlevien yhteytystoiminta. Kevätaurinko herättää avomeren levät Pelagiaalin eli vapaan veden vyöhyke on luonnonharrastajille vieraampi ympäristö kuin rannat. Pohjanmerellä on toistasataa ruskolevälajia, Suomenlahdessa 15. Olosuhteet ovat edulliset makean veden putkilokasveille ja näkinpartaleville. vsk .. Perussyynä lajien vähäisyyteen on murtovesi. Sisävesissäkin elää useampia eliölajeja kuin Suomenlahdessa. Rakkolevän pinnalla kasvaa runsaasti sekä mikroskooppisia leviä että rihmama1sia mikroskoppisia päällysleviä. Keskitalveen mennessä lähes kaikki levät ovat kuolleet ja hajonneet veteen tai vajonneet pohjalle siten, että tuotanto on käytännöllisesti katsoen pysähtynyt maaliskuun ajaksi. Planktonlevien yhteytystoiminnasta huomattava osa tapahtuu keväällä heti jäidenlähdön jälkeen, jolloin vedessä on runsaasti !evien tarvitsemia ravinteita kuten fosfaattia, nitraattia ja silikaattia. Rantavesien rakkolevä (Fucus vesiculosus) on merilaji, jota kasvaa laajoilla alueilla Suomenlahdessa itäisintä osaa lukuun ottamatta. Itämeri on kasveille ja eläimille outo elinympäristö. Useimmat lajit ovat yksivuot1s1a Jaan kuluttavan vaikutuksen takia. Kun leväkukinnot syyskesällä nousevat pintaan kaasukupliensa avulla, ne voivat näkyä jopa satelliittikuvissa. Varsinaisia Itämeren lajeja ei ole ehtinyt kehittyä jääkauden jälkeisissä vaihtelevissa oloissa. Rantavyöhykkessä olevat kasvit tuottavat vain pienen osan. Loppukesän leviä ovat sinilevät, jotka suosivat lämmintä vettä ja pystyvät sitomaan ilmasta typpeä. Yleisiä ovat esimerkiksi Calothrix-sini1evä ja Verrucaria maura -jäkälä, jotka peittävät kalliota elävänä pinnoitteena. Tutkimuksin on osoitettu, että jopa puolet syntyneestä levämassasta vajoaa Suomenlahden pohjalle !evien kuoltua ja joutuu pohjaeliöstön ravinnoksi. Ylimmässä vyöhykkeessä valo, aallokko ja jää määräävät kasvillisuuden koostumuksen. Vain harvat merilajit ovat sopeutuneet nam alhaiseen suolapitoisuuteen ja vain harvat makeanveden lajit ovat sopeutuneet näin korkeaan suolapitoisuuteen sen lyhyen ajan ajan (7 500 vuotta) kuluessa, jolloin suolapitoisuus on ollut suunnilleen sama kuin nykyisin. Niiden määrä lisääntyy muutaman viikon ajaksi äkkiä niin, että vesi voi muuttua ruskean vihreäksi !evien sisältämän klorofylIin vuoksi. M1wn osan syö eläinplankton tai se hajoaa bakteerien toiminnan tuloksena. Rakkolevä muodostaa tuuheita kasvustoja myös Suomenlahden saaristoissa. useimmat kalalajit lisääntyvät ja elävät ainakin osan 24 elämäänsä. Suomenlahden ekosysteemin perustana on planktonlevien yhteytystoiminta. Kasviplanktonia syövät monet eläinplanktonlajit. Järviruoko (Phragmites communis) on taas esimerkki sisävesilajista, joka reunustaa usein laajoina esiintyminä Suomenlahden suojaisia sisälahtia. Kun Pohjanmerellä elää lähes 200 simpukkalajia, niin Suomenlahdella mereisiä simpukkalajeja on vain neljä. Suomen rannikon edustalla olevan saariston suojassa on runsaasti pehmeäpohjaisia ja vähäsuolaisia alueita. Avomerellä yhteyttäviä leviä on pintavedessä aina 10-20 metrin syvyyteen. Monet muutkin levälajit heräävät eloon kesän kuluessa ulappaekosysteemissä, kunnes syksyn pimeät estävät yhteyttämisen. Eri levälajeilla on omat vuodenaikaisrytminsä siten, että esimerkiksi kevään tuotantohuipun muodostavat piilevät ja panssarilevät. enemmän ravinteita kuin avomeren pintaosissa. Siellä on myös Järviruoko on oikeastaan makean veden kasvi, mutta se viihtyy myös vähäsuolaisen Suomenlahden rannoilla. Jokisuilla ja likaantuneilla alueilla vesi on sameaa, mutta ulapalla hyvinkin kirkasta ja kasvit voivat siten tulla toimeen paikasta riippuen puolen metrin syvyydestä aina 25 metriin ulottuvassa vesikerroksessa. Rantavyöhykettä hallitsee rakkolevä Suomenlahden ja koko Itämerenkin kasvisto on vähälajista edellämainituista syistä. Rantavyöhykkeessä kalliopohjalle kiinnittyneet kasvit muodostavat syvyyden mukaisesti vyöhykkeitä, joissa on omat tyypilliset lajinsa. Syvemmällä kasvaa suurikokoisia viher-, ruskoja punalevälajeja, joista edellä mainittu rakkolevä on Suomenlahden keskija länsiosissa vallitseva. Se on esimerkki voimakkaasta lajista, joka tiheinä kasvustoina muodostaa oman vyöhykkeensä, jossa mm. Suomenlahden pintaosien suolapitoisuus on 1-7 promillea, pohjan lähellä kuitenkin jopa 10 promillea. Makean veden pieneliöstöä edustavat jokien mukanaan tuomat rataseläimet ja vesikirput sekä suuret äyriäiset, kuten Mysis -halkoisjalkainen ja Limnocalanus -hankajalSUOMEN LUONTO 1/ 89 48. Eläin plankton Suomenlahden eläinplanktonlajisto on kasvien tavoin sekoitus makean ja murtoveden sekä meriveden lajeista. Vielä rakkolevää syvemmällä elävät valtameristä kotoisin olevat punalevät, joita on vähän ja joiden merkitys koko ekosysteemin kannalta on vähäinen. Tämä toiminta on huipussaan keväällä, heti jäiden lähdettyä, sillä silloin meren pintakerroksissa on ravinteita eniten. Ne kasvit ja eläimet, jotka ovat sopeutuneet Suomenlahden oloihin, muodostavat etenkin rannikkovesissä tuottavia ja biomassoiltaan hyvinkin runsaita ekosysteemeitä. Kasvit tarvitsevat valoa yhteyttämiseen ja valon tunkeutuminen veteen säätelee niiden kasvua
Yhteenvetona voidaan todeta, että rannikkovedet ovat Suomenlahdella rehevöityneet, mutta eräin paikoin rehevöitymiskehitys on voitu pysäyttää vesiensuojelutoimin. Sen mukaan, mitä pohjakasveja alueella esiintyy, voidaan tarkoin tietää kunkin alueen likaantumisaste sekä Suomenlahdella että Viron länsipuolen rannikkovesissä. Ihmisen aiheuttama ravinteiden lisä voidaan jollain tarkkuudella mitata, mutta kumpuamisen ravinnelisäystä Suomenlahden pintakerrokseen ei tunneta. Osa mereisestä eläinplanktonlajistosta on Itämerelle tyypillistä kuten kärsävesikirppu ja Synchaeta -rataseläimet, osa taas etelästä virtaavan suolaisemman veden mukanaan tuomaa kuten suurikok.oiset hiusmeduusat. läheisen veden kumpuamista pinnalle, mikä puolestaan voi ennakoida tulevia leväkukintoja. Ihmisen aiheuttama kuormitus on ilmasta tuleva kuormitus mukaan luettuna 120 000 tonnia vuodessa. Typpiravinteita voivat tuoda luontaisesti myös sinilevät, jotka sitovat sitä suoraan ilmasta. Avomeren rehevöityminen jatkuu Hiljattain ovat virolaiset ja suomalaiset tutkijat selvittäneet Suomenlahden ravinnetason vaikutusta pohjakasvillisuuden lajikoostumukseen. Sinisimpukat kasvavat Suomenlahdessa vain haahkan syötävän kokoisiksi. kovesissä runsas levätuotanto jatkuu koko kesän, c kun se muualla hiipuu ty.§ pen loppuessa. El\.akkolevän menestymistä rehevöityneellä Suomenlahdella haittaavat sen pinnalle kasvavat, tukahduttavat päällys/evät. Rehevöityneissä rannikPuolen millin mittaisia Bosmina-vesikirppuja pomppii Suomenlahden pintavedessä miljardeja ellei triljoonia. Ravinteet J pitävät näillä alueilla yllä jatkuvaa tuotannon huip= pua keväästä syksyyn, kunnes valon väheneminen alkaa rajoittaa tuotantoa. kainen, joka on jäänne Itämeren makeista vaiheista. Merialueen rehevöitymisen syynä on ravinteisuuden kohoaminen joko luonnostaan tai ihmisen toiminnan seurauksena. rehevöityä siten, että halokliinin alta, 50-70 metrin alapuolelta pääsee joissain erikoisissa virtaustai sääoloissa kumpuamaan siellä olevaa erittäin ravinnepitoista vettä 10-20 metrin syvyydelle valoisaan kerrokseen, missä kasvit (kuten planktonlevät) voivat elää ja lisääntyä. Fosforiyhdisteet ja silikaatti ovat muita tärkeitä ravinteita. Koko Suomenlahteen tulee typpeä tällä tavalla 1200-12000 tonnia vuodessa. Se on ilmeisesti ajoittain hyvin merkittävä. vsk. Ulkosaaristossa rehevöityminen sen sijaan jatkuu samoin kuin ilmeisesti myös avomerellä. Esimerkiksi Tallinnan al_ueella lajista on muuttunut rehevöitymisen myötä. Luontaisesti Suomenlahti voi ajoittain Kasviplanktonnäyte nousee merentutkijoiden laivalle tällaisella .haavilla. Joidenkin simpukoiden päällä näkyy valkeita levärupikasvustoja. D. Tutkijat selittivät ilmiön johtuvan yleisestä ravinnetason noususta johtuvaksi häiriöksi, joka on myöhemmin osittain korjautunut. Kuva Saaristomereltä. Eläinten esiintyminen voi tuntijalle kertoa paljonkin meren ilmiöistä: esimerkiksi suolaisen veden lajin, kuten hiusmeduusan, runsas esiintyminen voi ilmaista pohjanSUOMEN LUONTO 1/ 89 48 . Rakkolevän katoaminen laajalti Suomenlahden pohjoisosista 1970ja 1980-lukujen vaihteessa herätti huolestumista koko ltäme~ ren ekosysteemin tilasta. jo 1960-luvulta alkaen; esimerkiksi rakkolevä on vähentynyt merkittävästi. Rehevöityminen muuttaa Suomenlahtea Suomenlahti on viime vuosikymmeninä rehevöitynyt. Yleisesti ottaen rehevöityminen lisääntyy Suomenlahdella lännestä itään ja avomereltä rannikoita kohti ja on suurimmillaan isoimpien kaupunkien edustalla ja jokien suualueilla. Etenkin fosforin liiallinen esiintyminen johtaa yhdessä typen yhdisteiden kanssa kasvibiomassan lisääntymiseen. C C g > 0
Miksi pohjaeläimistö katoaa. Varhaisimmat tiedot Suomenlahden syvänteiden pohjaeläimistä julkaisi Tarton yliopiston eläintieteen professori M. Pohjaeläimistöä löytyi kaikista kuudesta tutkitusta kohdasta: Jumindan niemen pohjoispuolelta, Kerisaaren eteläja pohjoispuolelta, Aegnan länsipuolelta ja Hiidenmaalta pohjoiseen. ·g > C. Sjöblom ja A. .!!. Itse tutkin perusteellisesti Suomenlahden ja sen suun pohjaeläimistöä vuosina 1964-1967. Merenpohjan eläimistöä ovat mm. valesyvänmeren vyöhyke, jossa pitäisi esiintyä pohjaeliöstöä. Kun V. Suomenlahden pohjasta on elämä tällä vuosisadalla kadonnut laajoilta alueilta. Shurin aloittivat tutkimukset uudelleen 50-luvulla, Suomenlahden suuosan ja länsilaidan pohjaeläimistö oli pääosin hävinnyt. Suomenlahden syvimmissä kerroksissa 50-70 metrin syvyydestä alkaen on harppauskerroksen alapuolella ns. Itämeren keskusaltaan eloton alue saavutti suurimman laajuutensa 85 000 neliökilometriä eli lähes neljänneksen koko meren pinta-alasta vuonna 197 5. Vähäinen happimäärä siis luonnehtii Itämeren syvänteiden pohjanläheisiä vesikerroksia. Nämä syvänteet saavat happea ainoastaan myrskyjen ajoittain työntäessä PÖhjanmeren runsashappista vettä Tanskan salmien kautta Itämereen, mutta myös pitkään samaan suuntaan puhaltavien tuulien rikkoessa harppauskerroksen syyskierron aikana. Pavlovitsh harasivat pohjaeläimistöä seitsemästä syvännepaikasta ja kaikki haraukset tuottivat jälleen tuloksen. Arvi J ärvekiilg Pohjaeläinten katoamisen arvoitu~ Merenpohjalla elää normaalisti monipuolinen eläinlajisto. Happitilanne on huomattavasti heikentynyt kuluvalla vuosisadalla, niin ItämeSUOMEN LUONTO 1/ 89 48. toisaalta hapen kulumisesta niin pohjaeläinten hengitykseen kuin pohjaliejun orgaanisten aineiden hajotustyöhön. Nykyisin se kuitenkin puuttuu tai on erittäin niukka. Mutapohjaisissa syvänteissä pohjan vesikerroksen happipitoisuus on yleisesti erittäin vähäinen ja toisinaan happi puuttuu kokonaan. Suomenlahden pohjoisosassa oli suunnilleen 5 500 neliökilometrin laajuinen täysin eloton alue, mikä myös pysyi elottomana neljän tutki26 • C -~ C '---------------------------------------' Pohjaeläimistö on kadonnut Suomenlahdesta laajoilta alueilta . kuvan kilkki-äyriäiset ja liejupohjan sisällä elävät itämerensimpukat (eläimet kuvassa luonnollista kokoa). vsk. Kesällä 1908 N. Hän tutki perusteellisesti vuosien 1881 ja 1883 kesinä Suomenlahtea ja sen suuosaa. Seuraavien 40 vuoden aikana pohjaeläimistöä ei tutkittu. Syvänteissä pohjaeliöstön levinneisyyden määrää enimäkseen hapen ja erilaisten kaasujen, lähinnä hapen ja rikkivedyn, olemassaolo tai puuttuminen. Suomenlahden keskushauta on Itämeren keskusaltaan syvännejärjestelmän itäinen jatke, joten on luontevaa, että pohjaeläimistön katoaminen liittyy eläimistön katoamiseen koko Itämeren keskusaltaasta. Syvänteiden vesi saa happensa pääasiassa keväisin ja syksyisin tapahtuvan pystysuoran täyskierron aikana. Milloin ja miksi pohjaeliöstö on kadonnut. Uusi alus valmistuu ensi toukokuussa. Voimmeko olettaa sen joskus taas palautuvan. Knipovitsh ja S. Tämä johtuu hapen erittäin verkkaisesta siirty11).isestä ilmasta veteen ja Merentutkimusalusveteraani Aranda teki viimeisen tutkimusmatkansa syksyllä 1988. Rikkivety on puolestaan eläimille myrkyllistä ja ilmaantuu veteen hapen loputtua. Tuolloin normaalisti kehittynyttä pohjaeliöstöä esiintyi tavallisesti noin 70 metrin syvyydellä ja lahden suuosassa 80 metrin syvyydellä. Itämeren keskusaltaan syvänteiden ja Suomenlahden keskisyvänteen erittäin merkittävä happivajaus johtuu siitä, ettei tuo keväisin ja syksyisin tapahtuva veden pystysuora täyskierto enää ulotu näihin syvänteisiin harp pauskerroksen olemassaolon vuoksi. Braun vuonna 1884. musvuoden ajan. Happihan on välttämätön kaikille eläimille
Lopputuloksena on edelleen hiilidioksidi, mutta hapen irrotessa sulfaattiionista muodostuu rikkivetyä, joka on voimakas myrkky. Laskua seurasi lievä nousu, mutta 1950-luvulla alkoi uusi lasku. Suomenlahden pohjaeläimistöä ei ole vuoden 1967 jälkeen perusteellisesti tutkittu; kuitenkin on olemassa yksittäisiä havaintoja seurantapisteistä. Suomenlahdella, missä suolapitoisuus syvän veden alueilla vaihtelee yhdeksästä yhteentoista promilleen ja lämpötila on lähes tasaisesti neljä astetta, teoreettinen enimmäispitoisuus .on 8-12 millilitraa litrassa. Tästä syystä ·happipitoisuudella on suuri merkitys elämän ja mm. On merkillepantavaa, ettei Pohjanlahden ja Ahvenanmeren syvänteiden happimäärä ole olennaisesti muuttunut, mikä johtuu siitä, ettei näillä merialueilla esiinny harppauskerrosta. Koska pitkään aikaan ei ole tullut voimakasta pulssia Pohjanmereltä, happitilanne on niin varsinaisella Itämerellä kuin Suomenlahdellakin ollut jo pitkän aikaa heikko. Näin syvän veArtikkelin kirjoittaja mittaamassa vesinäytteen happipitoisuutta. vsk. Kun suo/aisuuden muutos on halokliinissä jyrkkä, syvänteiden vesi eristyy tehokkaasti päällä olevasta vesikerroksesta. Vuodesta 1958 lähtien Itämeren keskiosan syvänteisiin on ilmaantunut aika ajoin rikkivetyä, joka toisinaan on noussut harppauskerrokseen saakka. Vajoavan materiaalin sisältämä orgaaninen hiili pyrkii lähes kaikissa oloissa hapettumaan, liittymään ympäristön happimolekyyleihin, jolloin syntyy hiilidioksidia. ltäänpäin siirryttäessä ravinnepitoisuuksien kasvu lisää jonkin verran happikadon vaaraa, mutta toisaalta heikkenevä halokliini mahdollistaa hapen siirtymisen pinnalta pohjalle. Koska varsinaisen Itämeren ja Suomenlahden välillä ei ole kynnystä, Itämeren pohjakerroksissa lähes jatkuvasti esiintyvä rikkivetypitoinen vesi pääsee ajoittain tunkeutumaan myös Suomenlahden puolelle. Viime vuosina hapen suhteen huonoin alue on ollut Suomenlahden keskiosa, missä on tavattu satunnaisesti rikkivetyä. Happi tilanne Suomenlahden vedessä huononee nopeasti siirryttäessä n. Vesi ja kaasut vaihtuvat huonosti tämän rajan läpi. kalastuksen tulevaisuutta tarkasteltaessa. Vuonna 1968 havaittiin hapen puutetta jo 80 metrin syvyydessä, ja vuosina 1969 ja 1970 happipitoisuus jo 60 metrin syvyydessä oli vain 0.2-0.5 millilitraa litrassa. 60 metrin syvyydestä pohjaan. Rikkivety tuhoaa elämän Meriveden pintakerroksissa elävä plankton ja muu elävä materiaali vajoaa kuoltuaan syvän veden kerroksiin . Eräiden tutkijoiden mukaan syvänteiden happiniukkuuteen on syynä myös harppaus kerroksen vo1m1stuminen. ren keskusaltaalla kuin Suomenlahden syvänteissä. Kun liuennutta happea ei ole, tarvittava happi tulee meriveden aina sisältämistä sul faatti-ioneista. Myöskään pohjaeläinten määrä ei täällä ole vähentynyt, vaan on päinvastoin lisääntymässä. Jos syvän veden happi loppuu kokonaan, kuolleen orgaanisen aineen sisältämä hiili pyrkii edelleen hapettumaan. Lyhyitä poikkeuksia lukuunottamatta enimmäispitoisuuden määrää hapen liukoisuus veteen, mikä riippuu lämpötilasta ja suolapitoisuudesta. Erityisen herkkä happipitoisuuden vähenemiselle on Helsinki Tallinna -linjan länsipuolinen alue, koska happea ei halokliinin jyrkkyyden takia paase juuri oilenkaan siirtymään ilmakehästä syvän veden kerroksiin. Koska teollisuuden ja maatalouden kehitys ja kaupungistuminen jatkuvat edelleen ja tuottavat Itämereen jatkuvasti saasteita, voitaneen tulevaisuudessa tuskin luottaa siihen, että meren likaantuminen vähenisi ja syvänteiden happiolot olennaisesti paranisivat. Syvän veden happi on kuitenkin Suomenlahdella peräisin varsinaisen Itämeren syvästä kerroksesta, joka puolestaan on pera1sm Pohjanmeren pintakerroksesta. Väheneminen jatkuu edelleen. Ei paluuta entiseen. Pohjaeläimistön häviämisen syynä on asiantuntijoiden yksimielisen näkemyksen mukaan happivajaus. den happimäärä vähitellen pienenee, ellei uutta, happea sisältävää vettä tule varsinaiselta Itämereltä. Idempänä halokliini on niin heikko, ettei se pysty estämään hapen siirtymistä. Itämeressä havaittujen pohjaeläimistön suurten muutosten nopeuttajana pidetään vuoden 1951 marraskuussa tapahtunutta valtavan kokoista (200-230 kuutiokilometriä) Pohjanmerestä tunkeutunutta vesimassaa, minkä jälkeen seurasi pitkä vaihtumattoman veden kausi syvänteissä. Itämeren syvänteiden vähenevään happisisältöön on syynä meren nopea rehevöityminen, joka johtuu ravinteiden kasautumisesta mereen. 27. Halokliini on suolaisuuden harppauskerros 50-70 metrin syvyydessä; siinä suolaisuus ja veden tiheys nopeasti kasvavat. Pohjaeläinten elpyminen entiseen monimuotoisuuteensa ja runsauteensa on epätodennäköistä niin Suomenlahden kuin keskisen Itämeren syvänteissä.• D SUOMEN LUONTO 1/ 89 48. Hapen pitoisuuteen vedessä vaikuttavat useat seikat. Matti Perttilä Happi vähenee happi pitoisuus määrää meren elintoimintojen säilymisen. Suomenlahden syvänteiden happiti/anne on ollut pitkään heikko ja lahden keskiosissa happi on jopa korvautunut myrkyllisellä rikkivedyllä. Sen sijaan itä-länsisuunnassa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Vielä tämän vuosisadan alussa Suomenlahden syvän veden kerroksissakin oli liuennutta happea kolme millilitraa litrassa, mutta jo 1929 pitoisuus oli laskenut puoleen. Havainnot osoittavat eliöstön osittain elpyneen, joskin elpyminen lienee tilapäistä
Olisiko mahdollista, etteivät kaikki Nevaan nousevat lohet pysähdykään Nevaan kutemaan, vaan jatkavat vaellustaan Laatokkaan ja edelleen Syvärin kautta Ääniseen ja tähän laskeviin jokiin. Myös lohi-, kampelaja kuoresaaliit ovat kasvaneet. Luonnonlohien alkuperän lisäksi on tekemättä Suomenlahden lohikantaarvio. Poikasten kuolevuus on ollut suuri ja vuosiluokat ovat jääneet keskimääräistä pienemmiksi. Silakka on tärkein saaliskala. Suomenlahdella on erilliset kampela kannat eteläja pohjoisosissa. Vuosina 1975-80 suolapitoisuus alueella oli korkea ja happiolot hyvät, ja silloin syntyi runsaasti turskan poikasia. Sitä kalastetaan liian tehokaasti. Eteläisellä Itämerellä tapahtunutta kilohailikannan runsastumista ei ole vielä havaittu pohjoisosissa. Vaikka merikalalajeja on vähän, silakka, kilohaili ja turska ovat kalastuksen kannalta tärkeitä, silakka ensimmäisellä sijalla. Suomen rannikon kampelakanta on selvästi alikalc:istettu, kun taas Neuvostoliiton kampelakannan hyväksikäyttö on lähellä optimitasoa. Kutukannan suurentuminen tarjoaisi paremmat mahdollisuudet lisääntymiselle. · Silåkkaa kalastetaan Suomenlahdella tarpeettoman tehokkaasti. Näistä pohjoisista kutujoista poikaset vaeltaisivat vastaavasti Suomenlahteen kasvamaan. Suolapitoisuuden nousu Suomenlahdella on todennäköisesti vaikuttanut edullisesti kampelan lisääntymiseen ja poikasten eloonjäämiseen. Tähän mennessä laadittujen arvioiden mukaan lohet pyydetään liian nuorina. Rannikon sisävesikalojen saaliista virkistysja kotitarvekalastajat ottavat noin puolet. Lohet peräisin istutuksista Suomenlahden lohisaaliit ovat suurentuneet etenkin Suomen puolella. Mahdollisina syinä näihin muutoksiin on voimistunut perustuotanto ja veden samentuminen. Sama ilmiö on havaittavissa myös Porvoon ja Kotkan edustalla. Aikoinaan silakoita on kalastettu yleisesti Helsingin edustalla sisälahdista ja rannoilta. vsk .. Lohet puolestaan pyydetään liian nuorina. Samalla turskakanta on pienentynyt. Näinä vuosina havaittiin loppuvuodesta runsaasti nuoria turskia myös Suomenlahdella. 1950-luvulla silakkaparvet eivät enää saapuneet Helsingin rantavesiin. Silakan lisääntymistä haittaa myös kutupaikkojen väheneminen . Sisävesi"kaloilla on merkitystä lähinnä rannikon virkistyskalastajille. Tällä on täytynyt olla myönteinen vaikutus merikalojen menestymiseen. Saaliit suurenivat kummassakin kampelakannassa 1970luvun lopulla. Merelliset lajit vähenevät Itämeren sisäosiin mentäessä eivätkä sisävesilajit riitä korvaamaan niitä. Kalakannoista laadittujen arvioiden mukaan ovat kuha, lahna, karisiika ja ahven sekä toS.JOMEN LUONTO 1/ 89 48. Yksi merivuosi lisää suurentaisi sekä yksilökokoa että saalista merkittävästi. Kilohaili, turska ja kampela Itämeren kilohailikannat romahtivat 1970-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Hapen lähes täydellinen puuttuminen laajoilta alueilta on vaikuttanut lisääntymiseen heikentävästi. Neuvostoliiton Suomenlahteen laskevat joet tuottavat lisäksi noin 20 000 luonnonpoikasta vuosittain. Helsingin ja Espoon edustalla silakan rysäkalastus on loppunut laajoilla alueilla likaantumisen takia. Heikosta lisääntymisestä johtuen on odotettavissa, että turskasaaliit tulevat edelleen pysymään pieninä. Hauki-, made-, ahvenja siikasaaliit ovat pienentyneet. Samalla muidenkin lajien runsaussuhteissa ja esiintymisalueissa on tapahtunut muutoksia. Veden pieni ravinnepitoisuus, ravintoeläinten vähyys ja talven lyhentämä tuotanto kausi hidastavat kalojen kasvua ja vähentävät kalantuotantoa. Pohjoisella Itämerellä ei vuoden 1975 jälkeen ole syntynyt yhtäkään suurta kilohailin vuosiluokkaa. Saalis perustuu lähes yksinomaan istutuksiin, joita on viime vuosiin saakka lisätty. Kotitarpeeksi ja virkistykseksi kalastavat ottavat saaliinsa samoilla pyyntivälineillä kuten rysillä, verkoilla ja siimoilla kuin ammattikalastajat . Sisävesikaloista on siten Suomen rannikoilla merkittävää kilpailua eri kalastajaryhmien välillä. Tällöin silakan elintila talvehtimisalueella kapenee. Suolaisuus on puolestaan suurentunut Suomenlahdella 1970-luvulla. Suomen rannikolta rysillä pyydetyistä lohista 8 prosentilla on suomutyyppi, jonka perusteella niitä pidetään alkuperältään luonnontilaisina. Itämeren murtovesiluonne ja veden vähäinen suolaisuus Suomenlahdessa vaikuttavat niihin kalavesinä köyhdyttävästi. Suomussa olevat 34 jokivaiheen rengasta viittavat pohjoiseen alkuperään, mutta Pohjanlahden lohet eivät vaella Suomenlahdelle. Muut kalat Vuosina 1962-1982 ovat Suomenlahden Suomen puoleisella rannikolla kuhaja säynesaaliiit suurentuneet. Likaantuminen on vaikeuttanut kalojen elämää useimpien rannikkokaupunkien ja suurten teollisuuslaitosten edustalla. Kilohailisaalis on pienentynyt, turskasaalis kasvanut ja silakkasaaliin jakautuminen Suomen ja Neuvostoliiton kesken muuttunut. Kilohailisaaliin radikaalin vähenemisen takia Suomenlahden kalansaalis on kokonaisuudessaan pienentynyt. Näiden lohien alkuperä on tuntematon. Samalla luonnon kaloille tarjoutuisi mahdollisuus kasvaa kutukokoon. Suomenlahden turska on peräisin keskiseltä Itämereltä, pääosin Gotlannin ja Bornholmin välisellä merialueella tapahtuneesta kudusta. Syyksi arveltiin likaantumista. Silakkaa kalastetaan liian tehokkaasti Itämeren keskusaltaasta tunkeutuu ajoittain hapetonta vettä pitkälle Suomenlahteen. Kutukannan kasvattamiseksi tulisi nuorten silakoiden kalastusta vähentää eli avomeritroolausta olisi syksyllä rajoitettava. Samanaikaisesti tapahtunut turskakannan voimistuminen on voimistanut saalistusta, joka osaltaan hidastaa kilohailikannan elpymistä. 28 Suomenlahden kalakannoissa ja kalastuksessa on viimeisen kymmenen vuoden kuluessa tapahtunut muutoksia, jotka näkyvät saaliissa. Suomen puolella Suomenlahtea on kaikkiaan yli 80 000 kotitarpeiksi ja virkistykseksi kalastavaa ja vähemmän kuin 1000 kalastajaa, jotka saavat kalastuksesta merkittävän osan toimeentulostaan. Kuluvan vuosikymmenen alkupuolella olot keskisellä Itämerellä eivät enää ole olleet suotuisia turskan lisääntymiselle. Veikko Sjöblom ja Mart Kangur Silakka tärkein saaliskala Suomenlahden kokonaissaalis on laskenut kilohailikannan romahdettua. Kilohailikannan pienentymisen syynä ovat todennäköisesti varsinaisella Itämerellä tapahtuneet luonnontilan muutokset, jotka johtivat kilohailin lisääntymisen vaikeutumiseen. Lahnasaaliit ovat pysyneet ennallaan
110 mk Tilaan ___ kpl Urpo Häyrinen, Rauno Ruuhijärvi Ympäristönsuojelu I ja Ympäristönsuojelu II Alan perusteokset. Nid, ovh: 208 mk 169 mk Tilaan ____ .kpl Seppo Vuokko (toim.) Kasviplanktonopas Yksityiskohtaiset piirrokset ja tekstit vesiemme kasviplanktoneista. 272 s. ovh:484 mk. Sid. 39 mk Tilaan---------------kpl Timo Helle Peuran ja poron jäljillä Kuhmon saloilta Lapin perukoille kuvin 159s. 120 s. K-85. 225 mk. 90 mk Tilaan---------------kpl Dian Fossey Sumuisten vuorten gorillat Rohkean tiedenaisen seikkailu vuoristogorillojen maassa. ovh: 179 mk 155 mk Tilaan ___ _ kpl Seppo Vuokko (toim.) Retkeilykasvio Ainutlaatuinen suomalainen peruskasvio. Sid. Ovh 106 mk 39 mk Tilaan _ _ _ kpl Eero Helle Hylkeiden elämää Kirja kertoo eloisasti ja havainnollisesti tämän erikoisen eläimen elinoloista. 29 mk Tilaan---------------kpl Pesän lämpö Sydämeen käypä tietokirjakirja siitä, kuinka eläinmaailmassa poikasia kasvatetaan. ovh: 136mk. Verraton tieto1 lahjateos. 59 mk Tilaan---------------kpl Grzimek Harmaakarhusta silmälasikäärmeeseen Luonnontuntijan kiinnostavia kertomuksia eläimistä. 36 s. Sid. KY. Kuuluu joka kotiin. Ovh 122 mk. 150 s. ovh: 218 mk 79 mk Tilaan ____ kpl :arjan kuusi osaa )vh: 1055 mk ~YT VAIN 595 mk! 'ilaan koko sarjaa 5 osaa) _ _ kpl Olli Järvinen, Kaarina Miettinen Sammuuko suuri suku luonnon puolustamisen biologiaa Mielenkiintoinen kirja luonnonsuojelusta sinulle, joka haluat tietää aiheesta eri näkökulmista. Kristillisessä perinteessä, taustaa, elämää, symboliikkaa. LT 1984. KP. ovh: 78 mk 42 mk Tilaan _ _ _ _ kpl Pentti E Vuento Lohijoilta ja tammukkapuroilta Tarua ja totta pohjoisilta kalavesiltä. KN-85. Kertomus kurkien kesästä litavan kuvaajan ja kynämiehen ädestä. Sid. ovh: 94 mk. Kaikki lajit, runsas mvkuvitus. Sid. 295 s. 1989 . 170 s. metsät. id. Sid. alkittu. 160 s. Sid. :19 mk Tilaan ___ kpl aimaannorppa iana kirja luonnonsuojelijain mnuseläimestä sekä Saimaasta. 29 mk Tilaan---------------kpl Henryk Skolimowski Ekofilosofia Johdatus uudenlaiseen humaaniin arvomaailmaan. 50 s. Ovh. 598 s. 22.2. Sid. Sid. o ~~1\,io1. kand. ovh: 4 7 mk. ovh: 208 mk vain 1) mk Tilaan ___ kpl :osteikko maata, että, elämää )S pidät kukista ja väreistä 1onnossa, on tämä sinun irjasi. Sid. Sid. SLT-87. s~ e>,,p MAHTAVA KIRJA-ALE! \~t\j"~'tt5" 9.2. Sid. ovh: 118 mk. Maamme johtavien luontokuvaajien taidokasta kädenjälkeä. ovh: 176 mk. id. Sid. Rajoitetut määrät ! ,uonto, eläimet ja kasvit y_9malaista luontoa arhaimmillaan-sarj~ uomen Kansallispuistot aikki Suomen kansallispuistot ;iantuntijatekstein ja komein 11vin esiteltynä. 164 mk. Painavaa asiaa lähes 900 sivua! KY-83-84. Mestarikuvaajat ja !>iantuntijakirjoittajat. 58 mk Tilaan---------------kpl Sesse Koivisto Rakkaat ja raivostuttavat eläinystävämme Riemastuttavia tosikertomuksia ihmisistä ja lemmikeistään. ovh: 190 mk 99 mk Tilaan _ _ _ kpl Olli Järvinen Aikalisä luonnolle Tunnetun ekologin näkemyksiä luonnon puolesta. Sid. 196 s. Piirroskuv. 148 mk Tilaan-------------kpl Heinäsirkat ja hepokatit Tietoteos hyönteismaailman soittoniekoista sukulaisineen. Omenamäen ilmeikäs kuvitus. Vesialan perusteos. WSOY 1980. Tilaa heti. Koko perheen peruskirja. SLT 1984. :17 mk Tilaan _ _ _ kpl aariston elämää .inutlaatuinen kuvaja tietoteos 1erellisestä saaristostamme. Sid. rpea lahjakirja mökkiläisille. Ovh. 1) mk Tilaan ____ kpl :arhu osi kuvakertomus eräretkeilijän l kansalliseläimemme karhun ohtaamisista pohjoisilla saloilla. 32 mk Tilaan---------------kpl Marjatta Tolvanen Vuorist9kylien kutsu Maat. Nid. Yhdessä nyt vain 258 mk Tilaan ____ .kpl Suuri nisäkäskirja Upeasti väripiirroksin kuvitettu teos koko Euroopan nisäkäslajeista. KY-84. LT-86. 192 mk. Sid. Sid. Sid. 120 mk. .$ ~ 1t~~1\ Hyviä kirjoja halvalla. 25 mk Tilaan---------------kpl. 250 s. Sid. ovh: 93 mk. ovh: 52 mk. 160 s. SLT 1985. Sid. ovh: 196 mk. 168 s. ovh: 103 mk . 105 mk. SLT-86. ihmisiä ja heidän elintapojaan esittelevä upea kuvateos.96s. SLT 1986. 59 mk Tilaan ____ kpl Sakari Pälsi Arktisia kuvia Kansallisen perinteemme ja loistavan kertojan kuvaus Pohjolasta. 40 mk Tilaan---------------kpl Saloilta ja suurilta vesiltä Tarinoita pojan seikkailusta erämetsissä ja vesillä. Sid. Valokuvia. 64 mk Tilaan ____ kpl Hannu Hautala Im Landdes Unglöckshähers (Kuukkelin maa) Upea kuvateos Kuusamosta, saksaksi 153 s. 64 s. Sid. 36 mk Tilaan ____ kpl Pentti Lempiäinen Katsokaa taivaan lintuja 33 lintua kurjesta viiriäiseen. 143 s. ovh: 148 mk. SLT 1980. 99 s. 200 s. SLT-79 (i() s. 132 s. 264 s. 169 mk. 69 mk Tilaan---------------kpl Matti A. ovh: 120 mk 39 mk Tilaan _ _ __ kpl Sesse Koivisto Eläintarha olohuoneessamme Korkeasaaren elämää kotoa katsottuna ja hauskasti kerrottuna tositarinana. 275 s. Nid. Marjatta Tolvanen kertoo Nepalissa toteutetusta kyläprojektista. Sid. Pitkänen, Raimo Kojo Sinivalkoinen Suomi Finland i blått och vitt Maamme maisemia. ovh: 120 mk 29 mk Tilaan ____ kpl Carmen Bemos de Gasztold Ääniä Nooan-Arkista Rakastettu sikermä eläinten rukouksia. ovh: 139 mk nyt 5 mk Tilaan _ _ _ kpl :urkimaa Jassikko luonnonkuvauksen lalla. 55 mk. Tammi-85
189 s. Sid. WSOY. 39 mk Tilaan---------------kpl Pauli Välimäki Vaihtoehtoinen elämäntapa Kokemuksia ja unelmia. 96 s.Sid. 486s. 59 mk Tilaan---------------kpl Jahnukainen, Juvonen, Rinne Kesämökin kalastusopas Kesäiset pyyntikeinot onginnasta verkkokalastukseen. 91 mk. 174 s. Palkittu taitavan kuvaajan ja kertojan teos. yllä. 24 mk Tilaan---------------kpl Kauneimmat perennat Monipuolinen ja opastava teos. 163 s. Nid. 59 mk Tilaan---------------kpl Toivo Rautavaara, P. 296 s. ovh: 96 mk 49 mk Tilaan ____ kpl Tartu talikkoon T.-78. 88 s. W+G. Sid. mv-kuv. ovh: 184 mk. 59 mk Tilaan---------------kpl Harrastelijan kasvihuoneet ja lavat T. Nid. 942 s. Nid. 39 mk Tilaan---------------kpl Ulli Kyrklund Parhaat ruokasienet ja sieni ruuat Sienestäjän opas ja sieniherkkujen keittokirja. 252 mk Tilaan-------------kpl Astrid Lindgren Lapsen joulu Joulukuusen hausta, piparkakuista ja jännittävistä rekiajeluista Melukylässä, Huvikummussa ja Kissankulmassa... L-L. 59 mk Tilaan---------------kpl Inna Sarje Pakastaminen Kaikkien aikojen suosituimpia pakastusoppaita. 34 mk Tilaan---------------kpl. ovh: 120 mk 69 mk Tilaan ____ kpl Svandammen ks. ovh: 78 mk. Nid. Sid 504 mk. WSOY. 32 mk Tilaan. Nid. Viljely -ja säilöntäpäiväkirj, Piirroskuvitus. SLT 1982. ovh: 67 mk 29 mk Tilaan ____ kpl Kompostointi Asiantuntijan laaja opas niin kotitalouksille kuin joka tarpeeseen. Nid. Moniaineksinen ja heleästi kuvitettu tarina Amalian ja Possen tärkeästä tehtävästä. Sid. 72 s. W+G. -82. ovh: 59 mk 39 mk Tilaan _ _ _ _ kpl Kohennetaan kuntoa Maailmankuulun kuntoprofeetan hyvät ohjeet. Otava -84. WSOY. Nid. 49 mk. Sid. WSOY-84. 86 mk. 30 mk Tilaan---------------kpl [ Lapselle oma kirja 1 Hannu Hautala, Jukka Parkkinen Joutsenlampi Ihana kuvakertomus joutsenperheen elämästä. 68 mk Tilaan---------------kpl Lars Johansson Kasvisruokien keittokirja Antoisia vinkkejä ruokavalion kevennykseksi ja piristykseksi. 59 mk. 226 s. Sarjassa yht. Sid. Sid. ovh: 135 mk. Theo Löbsack Viimeiset vuodet Globaalisia näkemyksiä luonnon ja ihmisen tasapainoilusta. WSOY-79. WSOY 231s. 296 s. 176 s. WSOY. 128s. 123 mk. ovh: 60 mk 35 mk Tilaan ____ kpl Eränkävijä Eräasiaa. Tammi 1986. Sopii oppikirjaksi. Sid. 236s. 186 s. _ _ _ _ kpl Säilö kesä purkkiin Hyviä ohjeita luonnonmukaisen säilönnän saloista. ovh: 82 mk. Esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat ryhtyneet toteuttamaan unelmiaan. Tammi. 98 mk. 0.-84 120 s. saatavana ruotsiksi. Sid 68 mk. Nid. Sid. Knuuttila Mihin marjamme kelpaavat Luonnonvaraisisssa marjoissamme on makua, väriä ja vitamiineja. Sid. 10 mk Tilaan---------------kpl Leni Fiedelmeier Mäyräkoirat Runsaasti kuvitettu hoitoja valintaopas. Sid. ovh: 103 mk. Nid. ovh: 91 mk. W+G. ovh: 79 mk 24 mk Tilaan ____ kpl Hiiret Runsaasti tietoja ja kuvia söpöistä hiiristä. 293 s. Yli 70 kotimaista marjaa. 198 s. 50 mk Tilaan---------------kpl Stephen Croall, William Rankin Ekologia aloittelijoille Perustietoa henkevästi ja hauskasti sarjakuvamuodossa. 49 mk Tilaan---------------kpl Marja-Leena Mikkola Amalia, Karhu Satu lapsille ja aikuisille. Tammi 1985. _ _ _ _ kpl Hermann Heinzel Lintuhavaintokirja Tunnistusopas ja muistiinpanokirja. ovh: 98 mk 59 mk Tilaan. 83 mk Tilaan---------------kpl Terveellinen elämä Kotitalous Ulla Lehtonen Ullan mullat Opas luonnonmukaiseen asumiseen ja kasvisten viljelyyn. ovh: 84 mk 38 mk Tilaan _ _ _ _ kpl Audrey Eyton Kuitudieetti Tehokas, helppo, huokea ja järkevä ruokavalio, joka laihduttaa terveellisesti. 52 mk. 69 mk Tilaan _ _ _ _ kpl Lasten kultainen Kalevala Hannu Lukkarisen rehevä kuvitw Sarja, joka koostuu 6 eri osasta. WSOY-86. Sid. Sid ovh: 112 mk. 29 mk Tilaan---------------kpl Olavi Joensuu, Kari Sarajärvi Tunne ja hoida kalavetesi Luonnonvesien hoito-opas, kalastajille ja -vesien omistajille. Sid. 68 mk Tilaan _ _ _ ~kpl Inneli Anttiroiko, Pekka Knuuttila Kivikkopuutarha Kivikko puutarhan perustamisneuvot, kasvien valinta ja hoito. ovh: 98 mk. Värikuvitus. 29 mk Tilaan---------------kpl Kissan ensiapu Opettele auttamaan lemmikkiäsi arkielämän tilanteissa. ovh: 120 mk. ovh: 45 mk 10 mk Tilaan ____ kpl Lintujen pesäpöntöt ja suojelu Mainio piirroksin kuvitettu opas. 213 s. Tunnetun sienten harrastajan tekemä. 126 s. Sid. 160 s. 20 mk Tilaan---------------kpl Pekka Borg Luonnon ja maisemanhoidon opas Havainnollisesti kuvitettu tietokirja harrastajille ja päätöksentekijöille. T. -85. Kuvitettu. 175 s. 84 mk. KP-84. Sid. Nid. Runsas kuvitus. T-käsikirja. 198 s. Nid. 39 mk Tilaan---------------kpl Luonnosta ja -suojelusta kiinnostuneen OP.as P.aketti: Metsäaapinen ovh: 22 mk Uudenmaan metsäopas 35 mk Retkille luontoon ovh: 22 mk Paha virsta Hämeen retkiopas ovh: 20 mk Maa, josta elämme ovh: 16 mk Uudistuvat luonnonvarat 16 mk Kansalaiset toimintaan 14 mk Kohti ekokuntaa 9 mk Luonnonsuojelun tavoitteet 8 mk Ympäristönsuojelun ydin 8 mk Ajatuksia luon.suojelusta 8 mk Ekologia-vihkonen ovh: 6 mk Hanki koko P.aketti tosi edullisesti: 5 kirjaa 30 mk! 10 kirjaa 50 mk! (Ympäröi haluamasi teokset) Peruskirjat luonnonystävälle Uhatut kasvimme ovh: Lautasella kemikaaleja 68mk 45 mk Vesiopas 45 mk Tämä vihreän kullan maa 42 mk Koko paketti ovh: 200 mk Nyt 75 mk j Harrasteet, lemmikit 1 Lintuharrastusopas Mainio asiantuntijoiden kirjoittama kirja lintuharrastuksen aakkosista ja jatkosta. ovh: 137 mk. Sid. Vaikka kissalla onkin yhdeksän henkeä .. KY-86. 128 s. 184-; Sid. 26 mk Tilaan---------------kpl Mia Paakkanen, Stiina Saamijok Kotipuutarhurin vuosi Hyötypuutarhan suunnitteluohjee ja viikottainen hoito vuoden ympäri. ovh: 105 mk. ovh: 152 mk 78 mk Tilaan _ _ _ _ kpl Shirley Linde Testaa oma terveytesi Terveystestejä, joita voi tehdä kotona omin päin ja säästää turhia lääkärissäkäyntejä. 56 mk Tilaan---------------kpl Inga-Britta Sundqvist Kasviskeittokirja Herkullisesti kuvitettu laaja peruskeittokirja
128 s. ovh: 45 mk 22 mk Tilaan ____ kpl Ingves Hevoset Kuvakertomus polleista pikkuväelle. 35 mk Tilaan---------------kpl Elina karjalainen Ilon Wikland, Elisabeth Hjortvid Uppo-Nallen ystäväkirja Tallipeikko Talliaisen Hannu Tainan kuvittama, Uppoystävät Nallen runoilema kirja, johon voi Hauska, iloinen satu haltijoista ja merkata ystävien merkkipäivät. ovh: 55 mk 29 mk Tilaan ____ kpl Saari, joka nousi merestä Salaperäisen saaren tarina, ihanasti kuvitettuna. ovh: 73 mk 29 mk Tilaan ____ kpl Vihreä vallankumous Toimeliaat lapset pelastavat leikkipuiston ! T.-85. 48 s. Kas kummaa Afrikassa 19 mk Tilaan---------------kpl Kas kummaa Kanadassa 19 mk Tilaan---------------kpl ElsaBeskow Kukkaisjuhla Heleänkesäinen kertomus lapsesta ja luonnosta. Pohdiskelua, tehtäviä. WSOY 124 s. 34 mk Tilaan---------------kpl \nnegert Fuchshuber lJnohdettu puutarha (auniisti kuvitettu satu pienen ytön retkestä taikapuutarhaan. ovh: 55 mk. Matilda-hiiren kukkamaa ja simpukkatalo. KP-84 40s. 34 mk Tilaan---------------kpl Elina Karjalainen Kaukometsä Jännittävä kuvitettu seikkailusatu. 0.25 s. 10 mk Tilaan ____ kpl Mennään ulos Monipuolinen pikku luonnontutkijan opas. ovh: 48 mk. Sid. ovh: yht. WSOY Sid. Hennann Moers Huugo Leijonavauva Valloittava kuvakirja leijonan pennusta, jonka on aika opetella metsästämään 28 s. ovh: 55 mk. Tarinoita joulusta jouluun pohjoisessa luonnossa. WSOY 30 s. Sid. 19 mk Tilaan---------------kpl Erika Klein Hauskat katselukirjat pienille. 48 mk Tilaan---------------kpl Sara Bali Uudenlaiset mielikuvitusta rikastuttavat palakirjat. ovh: 84 mk. 32 s. Utteley, M. a 10 s. ovh: 46 mk. 116 s. 68 mk. Levin-Silfvenius Ystäväkirja Ystävyyteen ohjaava kuvakirja 710 vuotiaille. 86 mk. a 18 mk. 138 s. 32s. 25 mk Tilaan---------------kpl 49 mk Tilaan---------------kpl Kirsti Kasvio Jussin ja Oton kesäretki Vapaa värityskirja Uudenlaista värittämisen iloa lapsille: Esille uusia ulottuvuuksia. Leiki kisu kanssani 18 mk Tilaan---------------kpl Nallella on myssy 18 mk Tilaan---------------kpl Pupu loikkii 18 mk Tilaan---------------kpl Kaikki 3 kirjaa yhdessä: 48 mk Tilaan---------------kpl !Nuorten kirjat j Luonto lähikuvassa-sarja: Korkeatasoinen värikuvitettu sarja eri eläimistä Aavikot 29 mk Tilaan ____ kpl Ihmisapinat 29 mk Tilaan ____ kpl Kaukaisin pohjola 29 mk Tilaan _ _ _ kpl Karhut ja Pandat 29 mk Tilaan _____ kpl Koko sarja 4 osaa yhdessä vain 100 mk Tilaan ___ kpl. T-85. 3x6 s., kumpikin. Sid ovh: 68 mk. 59 mk. Kuvittanut Kristiina Louhi. Sid. 0.-84. 105 s. Sid. Nid.20 mk. Hauska kuvitus 160s.Sid.120 mk. Sid. ovh: 79 mk 45 mk Tilaan _ _ _ kpl Michael ja Karen Bond Paddingtonin kello Lasten rakastama P-karhu opettaa katsomaan ajan. 49 mk. Sivut kääntyvät kolmessa osassa. 22 mk Tilaan---------------kpl Richar Fowler Liikkuvat kuvat Kaksi erilaista tukevaa haitarikirjaa, joka sivulla hauskasti liikkuva osa. WSOY. 25 mk Tilaan---------------kpl Vuoden ympäri Satumaa-kirja. ovh: 34 mk. 1984. 96 s. 32mk Tilaan---------------kpl Löytölapsi Kettukirja, ihanin piirroksin. Sid. 48 s. Sid. WSOY. ?9 mk Tilaan---------------kpl Helme Heine Maailman kaunein muna Hauska, ajatuksia herättävä kuvakirja kolmesta kinastelevasta kanasta. 29 mk Tilaan---------------kpl Noel Simon Kengurut Kauniisti kuvitettu lasten tietokirja hauskoista loikkaajista. 3 mk Tilaan ____ kpl Kaikkein pienimmille Matildaja JoriHiirten seikkailut Neljä erilaista veikeää kirjaa. Jori-hiiren vankkurit ja vesimusiikki. Sid. S.Latu 1987. Sid. ovh: 68 mk. i8 s. Sid. Nid. WSOY Sid. ovh: 82 mk. Tukevat pahvis. SL T Nid. 33 mk Tilaan---------------kpl Mysi Lahtinen Leikisti oikeesti Runsas kokoelma mielikuvitusleikkejä. Sid. Väripiirrokset. Sid. Sid. 42 mk 29 mk Tilaan---------------kpl Löytö lapsi Kettukirja, ihanin piirroksin. 29mk Tilaan---------------kpl Ulf Nilsson, Eva Eriksson Rakas pikku possu Rakastettavan hullunkurinen kuvakirja perheen lemmikiksi otetusta porsaasta, josta kasvaakin iso sika. 34 mk Tilaan---------------kpl Raimo Huittinen, Simo Ojanen Hälytys harakat Suomessa Ratkiriemukas piirrosja tarinakirja harakoiden vauhdikkaasta -perheestä. Tukevat kartonkisivut. T.-79. 59 mk. ovh: 59 mk. 32 s. Sid. ovh: 8 mk. 48 s. Kirjan keskellä kiva käyttökello.Sid. 23 mk Tilaan---------------kpl Kari Vaijärvi, Ilmari Kesäniemi Jukka Vihi ja muikkuvarkaat Jännittävä lastenromaani salapoliisi Jukan seikkailuista. 32 mk. 1982.30 s. Sid. 40 mk Tilaan---------------kpl Oma muistikirjani Hauskasti kuvitetussa muistikirjassa on runoja ja runsaasti tilaa kaikille omille muistiinpanoille. 97 mk. 59 mk Tilaan---------------kpl Marjasuon talviparvi Satu varislintujen maailmasta. 16 mk Tilaan---------------kpl Joekaufman Mainiot matelijat, liukkaat liskot Suuri, värikäs kuvatietokirja koululaisten opiksi ja iloksi. Sid. WSOY 30 s. Sid. Runsas kuvitus. Sid. 2x 10 s. Sid. 20 mk Tilaan---------------kpl Pia Perkiö, T. 88 mk Nyt kaikki 4 kirjaa yhdessä 56 mk Tilaan ____ srj Navettakissat Kuvakertomus pikkuväelle tuttujen naukujien elämästä. metsäneläimistä. a 26 mk. 21 mk Tilaan---------------kpl A. ovh: 41 mk. ovh: 71 mk 29 mk Tilaan ____ kpl Pikkis pelasti kosteikon Suojelukertomus lapsille. Sid. Tempest Herttaisia eläintarinoita Pikku harmaakani ja näätäväki T.84. 86 s. Lellikettu 12 mk Tilaan---------------kpl Namikettu 12 mk Tilaan---------------kpl Nuku kettu, nuku 12 mk Tilaan---------------kpl Vilukettu 12 mk Tilaan---------------kpl Onnea äitikettu 12 mk Tilaan---------------kpl Kaikki 5 kirjaa yhdessä: 55 mk Tilaan---------------kpl Janosch Saksalaisen kuvittajamestarin riimikuvakirjat. T.-86. ovh: 45 mk. 22 s. -86. 87 mk. a 6 s. SLT. Sid. Sid. 29 mk Tilaan---------------kpl Ester Ahokainen Soita, soita kissankello Aurinkoisia runoja lapsista, luonnosta ja eläimistä herttaisin piirroksin. 1984. WSOY Sid. 64 s. 2x30 mk. Sid. Sid. ovh: 44 mk
98 mk Tilaan---------------kpl Lapin matkamiehiä Maantieteellinen, historiallinen ja kansantieteellinen teos. 29 mk Tilaan---------------kpl. 45 mk Tilaan---------------kpl Dalene Matthee Metsän kehät Voimakas romaani, jonka sanoma kumpuaa Etelä-Afrikan aarniometsien syvyydestä. 150 mk. 29 mk Tilaan ____ kpl ·----7 Tunnettuja kertojia Aleksis Kivi Seitsemän veljestä Mestarikuvittaja Erkki Tantun suurtyöedustava laitos kirjallisuutemme merkkiteoksesta. Sid. WSOY. 82 mk 33 mk Tilaan---------------kpl Nic, Nic Pullonokka Hauska ja tietävä tarina delfiineistä. 72 mk Tilaan---------------kpl Tilaa em. Sid. KP-86. ovh: 99 mk. ovh: 118 mk. Järvinen Valitut tarinat Suomen luonnon terävimmän kuvaajan parhaita tarinoita metsistä ja Lapin kairoilta. 9 mk Tilaan---------------kpl Markku Tannu Lämpöä harakoille Valikoituja kuvitettuja rivejä .. Sid. 59 mk Tilaan---------------kpl Joni Skiftesvik Tuulen poika Mestarinovellistin tarinoita, osa Et.Amerikasta. ovh: 120 mk. Tilaa postimyynnistä tai nouda Luontopuodista: Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Nervanderinkatu 11, puh: Kajaaninkatu 13, Laukontori 4, Länt. Unohtumaton kuvitus Seppo Polameren. 319 s. Sid.102 mk 59 mk Tilaan---------------kpl Raimo Bärman Vaivaiskoivun maa Tunnetun lapinkävijän ja eräkirjailijan vivahteikas novellikokoelma ihmisestä pohjoisen luonnossa. 170 mk. Tilaukseen lisätään postituskulut. Lapin maasta ja kansasta eri kuvaajien kertomana. 25 mk Tilaan---------------kpl Eevamaija Poijärvi Lähemmäs heinää Syvältä koskettavia kirjoituksia ihmisistä ja luonnosta, ilosta ... 59 mk Tilaan---------------kpl Sirkka Garam Koira kävi taloksi Mitä tapahtuikaan ennen koiran ottamista ja etenkin sen jälkeen. 385 s. Sid. 29 mk Tilaan---------------kpl Aisopoksen satuja Tuttuja satuja, joissa tunnistamme oman maailmamme hätkähdyttävän selvästi.l 12s. 150 mk Tilaan-------------kpl Veikko Huovinen Havukka-ahon ajattelija Konsta Pylkkäsen veroista ei ole 'kotomaamme kirjallisuudessa, nyt hänen tarinansa on kuvittanut ansiokas graafikko Urpo Huhtanen. Sid. 50 mk. 95 s. Sid.65 mk 29 mk Tilaan---------------kpl Nimi: __________________________ _ Osoite: __________________________ _ Postinumero: ________________________ _ Postitoimipaikka: ______________________ _ Puhelin: _____________ _ Lähetä tilaus: Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6, 01200 VANTAA. 49 mk Tilaan---------------kpl Sten Nadolny Hitauden ylistys Elämäkerta, seikkailuromaani, ihmisen kasvun ja kehityksen hieno kuvaus: Naparetkeilijä Franklinista. 365s. Sid. KY-86. 64 mk. Nid. Sid. Sid. Sid. WSOY 262 s. ovh: 99 mk. ovh: 102 mk. Sid. 176 s. Seikkailu on muuttunut todeksi. A. 220s. ovh: 39 mk. .56 mk Tilaan---------------kpl Jean-Louis Hue Kissanpäiviä Kissasta runollisesti, historiallisesti, tieteellisesti, taitteellisesti, käytännöllisesti valloittavasti! .-85 160 s. 69 mk Tilaan---------------kpl Arto Paasilinna Hirtettyjen kettujen metsä Nauruhermoja kutkuttava romaani arktisesta piileskelymatkasta. 46 s. ovh: 93 mk. 280 s. 112 s. 0. -88. Sid. 210 s. 380s. Hyväntuulinen koira-ihmisten kirja. E. WSOY 239 s. ovh: 15 mk. Rantakatu 21, Hiirakkotie 6, 90 406 262 981220 279 931115 715 921327 001 908769100 Björn Kurten Musta tiikeri Huipputiedemiehen kansainvälinen menestys jännittävä kuvaus kivikauden ihmisistä. ovh: 182 mk. kirjat postiennakolla tai Hae omasi luontopuodista. Jules Verne Robinson-koulu Heti purjehduksen alussa puhkesi myrsky ja ... 241 s. Sid. ovh: 375 mk. ovh: 137 mk. Puh: 90 876 9100. 39 mk Tilaan---------------kpl f Runoja Markku Taottu Kevättä kesää Tunnetun tekijän, mestarillista työtä. Sid. 240 s. 274s.Nid. Sid
Vahingollisempi vaikutus kiinteillä jätteillä on kutualueisiin ja pohjaeläimiin. Kutupaikoille laskeutuvat kiinteät jätteet tukahduttavat mädin ja kuitujen hajoamisesta aiheutuva hapen kulutus voi tappaa mädin hapenpuutteeseen ja karkoittaa kalat. Suomenlahteen Suomen alueelta tulevat elohopeapäästöt ovat ratkaisevasti pienentyneet vuoden 1967 jälkeen, jolloin kloorija metsäteollisuus vähensi elohopeapäästöjään. Liuenneet epäorgaaniset aineet sekä erilaiset kaasut ja hapot vaikuttavat kasviravinteita lukuunottamatta melko suppealla alueella. Alueelta on löydetty pohjalle emulgoitunutta öljyä, joka likaa kalastajien pyydyksiä. Eniten makuvirheitä on särkikaloissa, vähiten petokaloissa. Joskin lievä rehevöityminen Iisaa kuhan viihtyisyyttä, liiallinen rehevöityminen on kuhallekin haitallista. Silakkaa on Suomenlahden vuotuisesta 70 000 tonnin kalansaaliista yli kaksi kolmannesta, noin 50 000 tonnia. Lisäksi jäähdytysvedet nostavat meriveden lämpötilaa purkualueella. Tällaisia lajeja ovat mm. Jätevedet voivat olla merkittäviä kuormittajia niiden sisältämien ympäristömyrkkyjen takia. Tämän vuoksi näihin jokiin olisi mahdollista palauttaa mm. Jokivesien tuomista myrkyistä elohopea on aiheuttanut haittoja enty1sesti Kymijoen suuhaarojen edustalla. Nykyään tärkeimmät Helsingin likaantuneilta vesiltä kalastettavat lajit ovat kuha ja lahna. meritaimen poistamalla padot tai rakentamalla niihin kalaportaat. Jätevedet myös muuttavat kalojen makua ja usein kaloihin kertyy haitallisia määriä ympäristömyrkkyjä. Suomenlahti on lahjoittanut virkistyskalastajille 13,5-kiloisen hauen. Suomen rannikon jokien patoamisen takia monet vaelluskalakannat ovat istutusten varassa. SUOMEN LUONTO 1/ 89 48. Helsingin edusta on esimerkki jätevesien kuormittamasta alueesta. Kuhakannat ovat lisääntyneet rehevöitymisen takia monin paikoin. Muutokset näkyvät kalojen esiintymisessä ja kantojen runsaussuhteissa. 29. Tavallisimmat makuvirheet ovat mudan, maan tai levän maku. Rikkivety kuitenkin aiheuttaa makuhaittoja kaloihin. · Kuhaan ja !ahnaan rehevöityminen vaikuttaa edullisesti. Rehevöityminen samentaa veden ja aiheuttaa muutoksia pohjan laadussa, kasvillisuudessa, veden happipitoisuudessa sekä kalojen ravintoeläinten määrässä ja lajikoostumuksessa. kampela, simput, silakka ja kivinilkka. Muidenkin lajien kalastus on kärsinyt tuntuvasti pyydysten likaantumisen ja kalakantojen heikkenemisen vuoksi. Kotkan edustan vahinkoalueeksi on arvioitu 100160 neliökilometriä. Pohjassa oleva mäti on vaarassa kuolla hapenpuutteeseen. Useimmat särkikalat ja kiiski ovat runsastuneet ja mm . Sköldvikin alueella öljypitoisuudet ovat talvella suurempia kuin kesällä. Helsingin likaantuneiden !ah tien rantavyöhykeessä voi pohjan läheisessä vesikerroksessa vallita öisin lähes hapeton tila. Metyylielohopeapitoisuuden takia kalojen käyttöä ihmisravinnoksi on rajoitettu, paikoin kalastus on kokonaan kielletty. made, siika, säyne ja hauki ovat vähentyneet. Likaantuminen karkottaa kalat Suomen rannikolla likaantuminen on jokien patoamisen ohella merkittävä kalastukseen vaikuttava tekijä. Hankoniemellä sijaitseva Koverharin rautaja terästehdas on lisännyt lyijy-, kadmium-, ja sinkkipitoisuuderi tehtaan edustalla moninkertaiseksi. Liuenneeet orgaaniset aineet kuluttavat happea ja voivat aiheuttaa paikallisia happikatoja. Jätevesien kiinteät aineet, kuten kuidut, kuorileike, tuhka, meesa ja paperin täyteaineet vaikuttavat täysikasvuisiin kaloihin lähinnä mekaanisesti. Koskenkylänjoella ollaan suunnitteluvaihessa. dennäköisesti myös hauki Suomen rannikolla maksimaalisesti hyödynnettyjä. vsk. Esimerkkinä voidaan pitää Vantaanjokea, missä istutukset ovat jo johtaneet tuloksiin. Tämä on mahdollisesti ollut syynä mm. Porvoon öljyjalostamon jätevesissä on öljyjä, fenoleja, kloorattuja hiilivetyjä ym. Kaloissa on usein öljynmakua. Teollisuuden päästöt tuntuvat Metsäteollisuus on Suomenlahden Suomen puoleisessa osassa sijoittunut Kymijokivarteen ja Kymijoen suuhaarojen läheisyyteen . Joidenkin lajien runsaus on säilynyt entisellään, mutta esiintymisalueen raja on siirtynyt pois pahiten lisääntyneeltä alueelta. Neuvostoliitto nostaa Suomenlahdesta kuoretta yli 3 000 tonnia vuodessa, Suomi vain 20 tonnia. Kaikki padot eivät ole enää alkuperäisen tarkoituksen mukaisessa käytössä. Helsingin edustan kalois.sa on makuhaittoja noin 35 neliökilometrin alueella. Asumajätevedet vaikuttavat haitallisesti myös Tammisaaren, Espoon, Porvoon, Loviisan, Kotkan ja Haminan edustalla. haukija madekantojen taantumiseen. Asumajätevedet rehevöittävät vesistöjä. Metsäteollisuuden on arvioitu vastaavan noin 90 prosentista haitoista. Patojen yläpuolisissa osissa on lähes kaikissa joissa poikastuotantoon sopivia alueita jäljellä. Niinpä Helsingin edustan kutulahtien pilaantuminen 1950ja 1960luvuilla on pienentänyt kuhakantaa. Kotkan edustalla on silakka harvinaistunut metsäteollisuuden jätevesien vaikutusalueella
Aineiden kasautuessa pohjaan ne nimittäin muodostavat ikään kuin arkiston, jota tutkimalla voidaan myöhemmin selvittää pitkänkin aikaa sitten vallinneita oloja. Eräillä Pohjanmeren alueilla on aikaisemmin havaittu suurempia elohopeapitoisuuksia kuin Itämerellä, mutta pitoisuudet ovat sielläkin laskeneet. teessä oleville aluksille satMyös turskan elohopeapituneissa onnettomuuksissa toisuus Kotkan alueella oli oli karilleajo tai pohjakosvuosina 1979-1981, jolloin 1--------------------------turskaa esiintyi myös siellä, Eero Kajosaari huomattavasti korkeampi kuin muilla Suomea ympäröivillä merialueilla, jopa 0, 7 milligrammaa kilossa. Kotkan liikennettä yleensä harjoitealueen silakoista on mitattu taan. Hannu Haahti ja Vappu Tervo Eeva-Liisa Poutanen •• Haitalliset aineet SuoIDenlahden kaloissa Oljyn vaarat Öljyonnettomuuksia voidaan tuskin Suomen_l_ahdella välttää, vaikka tekniikka kehittyykin. Joka vuoden syyskuussa riistaja kalantutkimuslaitoksen tutkijat valikoivat kalastajien trooleista noin kaksivuotiaita, kutemattomia naaraskaloja. Jo vuoden 1970 tienoilla oli kaikissa vähänkään merkittävissä Suomenlahden rannikkokaupungeissa viemäri vesien tos. Laivaliikenne Suomenlahdella on kaiken kaikRaskasmetallit eivät kiaan erittäin vilkasta. Haitallisten aineiden pitoisuudet ovat hyvin piema, usein suuruudeltaan aivan määrityskyvyn rajoilla. Eniten öljyä valui Suomenlahteen Esso Nordian karilleajossa vuonna 1970. Ympäristömyrkythän rikastuvat eliöiden rasvakudoksiin, ja esimerkiksi vanhoissa Suomenlahdenkin silakoissa on myrkkyjä nuoria enemmän. Näyttää siltä, että vaikka laivoihin rakennetaan kaksoispohjia ja niiden teknisiä ominaisuuksia parannetaan, vakavahkoja öljyonnettomuuksia tulee tapahtumaan maassamme lähes vuosittain. Ns. Muiden metallien pitoisuudet eivät juurikaan poikkea Pohjanmeren vastaavista arvoista. ketus syynä lähes puoleen. Tutkimusjakson aikana ovat silakan sekä PCBettä DDT-pitoisuudet pienentyneet. Kadmiumin ja elohopean 30 pitoisuudet silakassa olivat varsin pieniä ja vaihtelivat eri vuosina melkoisesti. Puhdistamotekniikan kehittämisen ohella Suomenlahden suojelussa olisi nyt paneuduttava pelloilta valuvien ravinteiden ja muun ns. vsk .. Tekniikka suojelun apuna Puhdistamot toimivat nykyään tehokkaasti ainakin Suomen puolella lahtea, mutta typpiravinteet jäävät jäteveteen käsittelyn jälkeenkin. Iän määritys on tärkeää mahdollisimman samanlaisten näytteiden saamiseksi joka vuosi. Tankkilaivat käyvät maamme satamissa vuodessa 2500-2700 kertaa, josta Sköldvikin osuus on yli tuhat käyntiä vuodessa. Tähän sopivan biologis-kemiallisen tekniikan kehittämisen jälkeen fosforin SUOMEN LUONTO 1/ 89 48. hajakuormituksen torjuntaan. Näiden aineiden pitoisuuksia Itämeressä seurataan analysoimalla vedestä, planktonista, hylkeistä, pohjaeläimistä, sekä merenpohjan sedimenteistä otettuja näytteitä. Viimeksi mainitut analyysit antavat usein hyvän kuvan pitkäaikaisista muutoksista meressä. biologinen käsittelylaiJätteet avomerelle! Samoihin aikoihin alettiin kiinnittää huomiota myös fosforin poiston merkitykseen vesiensuojelussa. Kalan ikä määritetään sen kuuloluusta eli otoliitistä erottuvista "vuosirenkaista". vaaraksi Vaikka viime vuosina on kiinnitetty yhä enemmän Silakasta mitatut raskasmehuomiota laivaliikenteen tallipitoisuudet ovat niin turvallisuuden parantamipieniä, ettei niistä ole ilmeiseen, voidaan kaikkia merisesti haittaa sen kummemvahinkoja tuskin koskaan min kalalle kuin sitä syöestää niin kauan kuin merivälle ihmisellekään. Vakavimpana Suomenlahden onnettomuutena voidaan pitää Antonio Gramscin karilleajoa talvella 1987, jossa 600 tonjonkin verran Itämeren Vuosina 1980-1983 suoyleistä tasoa korkeampia malaisille ammattiliikenelohopeapitoisuuksia. Seuraavaksi yleisin syy oli yhteentörmäys, joka oli taustalla noin joka viidennessä onnettomuudessa. Koekaloina silakka ja turska Raskasmetallien ja myrkkyjen pitoisuuksia merikaloissa on seurattu säännöllisesti vuodesta 1979. Oljy tuhoaa luontoa heti, mutta välittömiä vaikutuksia merkittävämpiä voivat olla erilaiset pitkäaikaisvaikutukset. uusien myrkkyjen pitoisuuksien kehittymisestä ei ole vielä varmaa tietoa, perus kartoitusta on tehty, mutta osaltaan analytiikan vaikeuksistakin johtuen kattavan aineiston saaminen vie aikansa. Sama koskee turskatuloksia vuosilta 1980-1985. Sekä silakan että turskan lyijypitoisuudet olivat pieniä. Onneksi öljy oli kevyttä polttoöljyä, jonka ympäristöhaitat jäivät melko vähäisiksi. on haittaa raskasmetalleista (sinkki, kupari, lyijy, kadmium, elohopea) sekä orgaanisista myrkyistä, kuten PCB, DDT, klordaanit, toksafeenit sekä uusimpina löytöinä kloor'idioksiinit ja -furaanit. Yhteenvetona voidaan todeta, että metallipitoisuuksissa ei ole havaittavissa selviä muutoksia, mutta sekä PCBettä DDTpitoisuudet ovat selvästi laskeneet niin Suomenlahdella kuin Pohjanlahdellakin. Suomenlahden suojeluyhteistyön käynnistyessä 1960-luvulla Suomessa oli käynnissä erittäin vilkas viemärilaitosten rakentaminen, viemäriverkkoja laajennettiin ja kehitettiin jokaisessa kaupungissa ja uusia puhdistamoja käynnistettiin runsaasti. Haitalliset aineet kuitenkin rikastuvat meren eliöstöön, jota tutkimalla saadaan hyvää aineistoa meren tilan seurantaan. lahtea voidaan pitää öljyonnettomuuksille riskialttiina alueena, sillä Suomen rannikolla kuljetettavasta öljystä reilu puolet suuntautuu Sköldvikiin, Porvoon lähistölle. Onnettomuuteen johti useimmiten inhimillinen tekijä tai kovat luonnonolot tekninen vika oli syypää vain 14 prosenttiin haavereista. Vain näiltä vuosilta on Suomenlahden suun tienoilta saatu riittävästi turskia vuosittaisia analyysejä varten
Vesilinnuille öljysaaste on usein kohtalokasta. myös tapana muodostaa kevyitä öljytuotteita herkemmin emulsioita. Helposti haihtuvat öljyn osat siirtyvät lautasta suoraan ilmaan. Typpeä huuhtoutuu myös pelloilta ja muilta maa-alueilta tuntuvia määriä, esimerkiksi Vantaanjoen typpikuormasta 35 prosenttia on peräisin pelloilta, 25 prosenttia muilta maa-alueilta ja ruuteen. Suomenlahden suojelu vaatii tulevåisuudessa paneutumista myös pelloilta ja maalta huuhtoutuvien ravinteiden määrän pienentämiseen. Kalat joutuvat tekemisiin sen öljypäästön kanssa, joka liukenee tai emulgoituu veteen tai tarkoituksella emulgoidaan öljyntorjunnan yhteydessä. Niinpä Helsingissä ja muissakin kaupungeissa rantavedet pysyivät monin paikoin silmin nähden likaantuneina. Paitsi noin kymmenen kilometrin mittaisia tunneleita tämä on vaatinut mittavia kokoojaviemärien rakennustöitä. Nykyään koko Helsingin seudun noin 900 000 asukkaan viemärivedet purkautuvat mereen ainoastaan kahta tunnelia pitkin ja hyvin puhdistetSUOMEN LUONTO 1/ 89 48. Esimerkiksi uusissa tai uudistetuissa sellutehtaissa veden käyttö tuotantoyksikköä kohti on nykyisin vain kymmenesosa siitä, mitä se oli parikymmentä vuotta sitten. Pelloilta huuhtoutuu fosforia yli kaksi kertaa yhdyskuntien päästöjen verran. Teollisuudessa voidaan vesiensuojelua parhaiten ja kustannuksiltaan edullisimmalla tavalla tehostaa siinä vaiheessa, kun tehtaan tuotantoprosesseja uusitaan. Öljyn välittömiä vaikutuksia huomaamattomampia, mutta kaloille usein paljon merkittävämpiä ovat pitkäaikaisvaikutukset, kuten kasvun heikkeneminen, käyttäytymismuutokset, tasapainovaikeudet, saalistuskyvyn heikkeneminen, altistuminen taudeille, solutuhot, kudosvauriot, jälkeläisten tuottokyvyn heikkeneminen, poikasten ja mädin eloonjäämisen heikkeneminen sekä epänormaalit jälkeläiset. Yleensä tällaisissa tapauksissa veden öljypitoisuus on hyvin suuri. Suomenlahdella etäisyys mereltä maalle ei ole missään pitkä, joten öljyä tuina. D vain 22 prosenttia jokeen johdetuista jätevesistä. Nämä ovat luonnon ja puhdistuksen kannalta ikäviä, sillä vesipitoisuus nostaa tiheyttä ja öljyä painuu pohjaan. Öljyn kasveille ja eläimille aiheuttamat haitat voidaan jakaa mekaanisiin ja myrkkyvaikutuksiin. Tärkeimmissä puhdistamoissa puhdistus to1mu näin tehokkaasti myös käytännössä. Ölj ylautan alueella tällaisten pieneliöiden määrät kohoavat. vsk. Jätevesien käsittelyä on jatkuvasti tehostettu, mutta niissä kohdin , missä vedet johdetaan mereen, on todettavissa selvä purkuvaikutus. Vesiensuojelua on tehostettu myös sisämaassa Suomenlahteen laskevien jokien vesistöalueilla. Suurimmat parannukset on saatu aikaan Kymijoessa. nia raakaöljyä valui jäiseen mereen. Huomattavaa on, että öljy voi nopeasti sitoutua planktoniin, josta planktonia syövät kalat, kuten silakka ja useimpien kalojen nuoret yksilöt saavat sitä ruuansulatuskanavaansa. Pienikin öljyläikkä höyhenpeitteessä tuhoaa linnun lämmöneristyksen ja se kuolee kylmyyteen. Selvimmät öljyn vaikutukset ovat kidusten to1minan estyminen ja oljyn joutuminen suolistoon, jolloin kala kuolee myrkkyvaikutukseen. Haihtuminen riippuu tårkoin lämpötilasta. D 31. Myös teollisuuden vesiensuojelu on kehittynyt 1970-luvulta alkaen nopeasti. Kevyet öljytuotteet haihtuvat nopeasti veden pinnalta. Jos nykyään kasvavan mielenkiinnon kohteena oleva typpi todella osoittautuu huomionarvoiseksi meren rehevöittäjäksi, joudutaan myös tekemään oleellisia täydennyksiä nykyisiin puhdistamoihin. Öljy siirtyy kaloihin Jos rantakiville ja kallioille jääneen öljyn päälle pääsee muodostumaan sitkeä, pikimäinen kuori, se säilyy tahraavana vuosia. Edelleen vaikutus voi olla joko heti tappava tai pitkäaikainen ja johtaa hitaaseen tuhoutumiseen tai eläimen karkoittumiseen öljyyntyneeltä alueelta. Viemärilaitoksen ulkopuolisesta asutuksesta ajautuu onnettomuudessa lähes väistämättä rannoille. Ravintoketjun kautta lintuihin ja niiden muniin mahdollisesti kertyvät öljyjäämät saattavat vaurioittaa lintukantoja pahoin. Typpi saatava kuriin. Pitkäaikaisia häiriöitä ovat myös häiriöt käyttäytymisessä, lisääntymisessä, kasvussa, yhdyskuntien muodostuksessa ja levinneisyydessä. Jos ravinteita ja happea on vedessä riittävästi ja ne sekoittuvat keskenään oikealla tavalla, pieneliöt saattavat hajottaa suuren osan öljystä. Vuodenajalla on aivan ratkaiseva vaikutus lintutuhojen suujoutuukin vesistöihin nykyisin yhtä paljon fosforia kuin kaikista viemärilaitoksista yhteensä. Suurilla paikkakunnilla kuten Helsingissä ja Espoossa on nyt rakennettu pitkät purkutunnelit, jotka johtavat kaiken käsitellyn jäteveden saariston ulkopuolelle avomeren äärelle. Kalojen limakerroksen on todettu hylkivän öljyä, mikä estänee öljyn kulkeutumisen suoraan ihon läpi . Öljyntorjunta-alukset Yasnyi ja Hylje ynwvat epätoivoisesti kerätä Antonio Gramscin jäähän sekoiccunucca öljyä helmikuussa 1987. Yhdyskuntien vesiensuojelun kehittäminen tästä eteenpäin edellyttää · viemärivesien käsitelyn tehostamisen sijaan viemäröinnin laajennuksia ja haja-asutuksen vesiensuojelun ohjausta ja parannusta. Niillä on p0istosta tuli itsestään selvä osa viemäriveden käsittelyn kokonaisprosessia. Kehitys yhdyskuntien ja teollisuuslaitosten jätevesikuorman vähentämiseksi on ollut nopeaa ja tuloksellista. Sen sijaan raakaöljy ja raskaimmat öljytuotteet ovat monilta osin vaikeasti haihtuvia ja lisäksi tahraavimpia. Aluksi tärkein tapahtuma on ölj yn leviäminen. Öljyä hajottavat monet bakteerit, sienet ja hiivasienet. Vesiensuojelun huomioonotto tässä vaiheessa johtaa tuotantolaitosten sisäisen vesitalouden optimointiin, jonka tuloksena jätevedet vähenevät. Öljy meressä Mereen joutuneessa ölj yssä alkaa tapahtua monenlaisia prosesseja. Nykyisin käytössä olevat viemäriveden käsittelylaitokset vähentävät periaatteessa biologista hapenkulutusta ja fosforia noin 95 prosenttia, jos laitoksia hoidetaan hyvin . Tutkimuksissa on usein todettu, että pääosa vesilinnuista tahriutuu öljyyn sen ajelehtiessa meressä ja vähäisempi osa rantaan ajautuneesta öljystä. Kaupunkien lähirantojen ja sisäsaariston vedet ovat selvästi puhdistuneet tehtyjen järjestelyjen jälkeen
Pitkien aaltojen vyöryminen avomereltä Suomenlahden itäsopuk kaan ilmenee yleensä korkeimman vedentason aikoihin. Leningradin silloisen Pietarin rakentamisen aikoihin tulvakorkeus oli puoli metriä, nykyisin se on puolitoista metriä. Professori Matti Perttilä on Merentutkimuslaitoksen fysikaaliskemiallisen osaston johtaja . LuK Hannu Haahti on Merentutkimuslaitoksen tutkija Tohtori Arvi Järvekiilg on Tarton yliopiston Eläinja kasvitieteen laitoksen osastonjohtaja. Tietyt yhteensattumat voivat nostaa tai laskea Itämeren pintaa erityisen paljon. Leningradin historian korkein tulva sattui 7. Eero Kajosaari on Teknillisen korkeakoulun vesihuoltotekniikan professori. NarvaJöesuun alueella. Länsimyrskyt nostavat vedenpintaa, kun taas itätuulet aiheuttavat pakoveden. Heino Mardiste Pitkät laineet pitkin lahtea Vuorovesi on Suomenlahdella mitätön, mutta vedenkorkeus voi muuten vaihdella suurestikin. Tällöin korkealla oleva vesi työntyy laineina avomereltä Nevan suuntaan länsimyrskyn tai matalan ilmanpaineen ajamana. Tällainen pitkä laine · oli Vilsandissa kello 5.00, Ristnassa kello 5 .40, Tallinnassa 9.30 ja vihdoin Leningradissa kello 13 .40. Lyhytaikaiset, lähinnä tuulista ja ilmanpaineen muutoksista aiheutuvat vedenpinnan vaihtelut, ovat huomattavasti edellämainittuja suurempia. pakoveden aiheuttamat sivuvaikutukset ovat edelliseen verrattuna huomatttavan vähäisiä. Korkeimmilleen vesi nousee lahden pohjukassa Leningradissa. D Aallot ovat lohkaisseet virolaisen Lahemaan kansallispuiston rannasta kaksi metriä kymmenessä vuodessa. Moneen kertaan edestakaisin vellottuaan laineikko tasoittuu vähitellen. Tuolloin voi merenpinta olla puolikin metriä yli tai alle kuukausikeskiarvon. FT Eeva-Liisa Poutanen on Merentutkimuslaitoksen tutkija. Artikkelit "Yhteinen, rakas merenlahtemme", "Pohjaeläinten katoamisen arvoitus" ja "Pitkät laineet pitkin lahtea" on viron kielestä suomentanut Heikki Wuorenrinne. Suomenlahden vedenkorkeus vaihtelee pitkällä aikavälillä sekä säännöllisesti että epäsäännöllisesti . marraskuuta 1824, jolloin vesi kohosi aina 4, 1 metriin, Itämeren korkeimpaan milloinkaan mitattuun meriveden tasoon . vsk.. Suomenlahden vedenpinta nousee erityisen korkealle, kun voimakkaat eteläja länsituulet vallitsevat vedenpinnan muutenkin ollessa korkealla. Aallot sortavat rantoja Tulvat Suomenlahden itäisessä sopukassa ovat tavallisesti mahtavia. FT Ilppo Vuorinen on Merentutkimuslaitoksen tutkija. Suomenlahden länsiosassa on mitattu alle metrin ja itäosassa 120-150 sentin verran normaalivedenpinnan alittavia tasoja. Pitkään samaan suuntaan puhaltavat tuulet voivat pitää merenpinnan tavallista korkeammalla tai matalammalla hyvinkin kauan. Pitkien laineiden seuraaminen on yhtenä perustana Leningradin tulvien ennustamisessa. Matalan, ns. Paitsi taloudellisia vahinkoja tulvat aiheuttavat myös rantamaastossa muutoksia. Suomenlahti -liitteen kirjoittajat: FK Lars Grönlund on Merentutkimuslaitoksen tutki}a. Matalapaineen loitotessa vesi palaa takaisin lännen suuntaan, mutta vyöryy jonkin ajan kulu.ttua uudestaan lahteen. Jös uusi matala pääsee tarttumaan edellisen myräkän aiheuttamien pitkien laineiden harjoihin, merenpinta kohoaa jälleen huomattavasti. Maantieteen kandidaatti Heino Mardiste on Tarton yliopiston lehtori. FK Vappu Tervo on Merentutkimuslaitoksen tutkija. Harvoin, lähinnä vuoksen ja kuun nousun sattuessa samanaikaisesti, vuoroveden suurin korkeus Tallinnassa on 10 senttiä ja Nevan lahdella 24 senttiä. Mart Kangur on Itämeren kalastustoimiston Tallinnan osaston johtaja. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat vuoroveden vaihtelut, jotka jäävät tavallisesti alle kolmen sentin . Myrskytuulella laineet pääsevät sortamaan sellaisia rantoja, jotka muuten ovat merenkäynnin ulottumattomissa. Professori Paavo Tulkki on Merentutkimuslaitoksen biologisen osaston johtaja. Veikko Sjöblom on Helsingin yliopiston kalataloustieteen professori. Vuodenaikainen veden korkeusvaihtelu on säännön mukaan rytmistä: keväisin veden pinta on matalalla, syksyisin taas korkeammalla voimakkaiden länsi tuulten puhaltaessa. Kaupungin perustamisvuonna (1703) vesi kohosi Nevan suussa 2,5 metriä ja tulva peitti tuolloin 50 neliökilometriä joen suistoa. SUOMEN LUONTO 1/ 89 48. Vedenkorkeuden kuukausikeskiarvojen vaihtelu on pitkäaikaisten havaintojen perusteella 20-30 senttiä. Professori Harald Velner on Itämeren merellisen ympäristön suojelua koskevaa yleissopimusta eli Helsingin sopimusta valvovan Helsinki-komission pääsihteeri. Tällaisia merkittäviä muutoksia (hiekan huuhtoutumista ja rantatöyräiden hajoamista) on tapahtunut mm
Virkamiesten asiantuntemus on vääjäämätön, teollisuus vetoaa työpaikkoihin, poliittiset päättäjät haistelevat opportunistisesti äänestysalueensa valtaenemmistön tuntoja. Laavakenttien välistä siilautuva joki on kirkas ja puhdas, jäätikön sulamisvirta valkoinen mukanaan tuomasta liejusta ja hiekasta. Metsät olivat harvalukuisia, lähinnä miehenmittaisia tunturikoivua kasvavia pusikkoja. Luonto ei niitä tunnusta, vaan kaikki liitJukka Parkkinen on turkulainen kirjailija, joka on kirjoittanut etupäässä lapsille, mm. Erämaa-alueiden näkeminen pelkkinä metsäteollisuuden raaka-ainepankkeina ja talousalueina on samaa viikinkien polttopuunhakkuuta, joka aikanaan antoi pohjan Islannin metsien häviämiseen. kirjasarjan Korpin seikkailuista ja yhteistyössä Hannu Hautalan kanssa kuvakirjat Joutsenlampi ja Oravanpoika. Pää palelematta ollaan eri puolilla Suomea ei yksin pohjoisessa ryhtymässä tekoihin, joiden seurauksista ei ole tietoa. Lyhytnäköisesti tilapäisen hyödyn saavuttaminen syrjäyttää vaikka koko kansakunnan tai jopa ihmiskunnan edun. Parkkisen uusin teos on viime vuonna ilmestynyt nuorten romaani Hipaisusta ei oteta. kokonaisuuksista. vsk . Kun Brasiliassa hävitetään sademetsiä, se ei voi olla vain brasilialaisten asia. Viikinkien aikoinaan polttopuiksi hakkaamat alueet eivät ilmaston kylmenemisen jälkeen olleet uusiutuneet ja niinpä koko maa on lähes puutonta tunturipaljakkaa laavaja jääkenttien välissä. Outokumpu ei myrkytä vain Suomen aluevesiä, Keski-Euroopasta lähtevät happosateet eivät laskeudu vain Keski-Eurooppaan. -Mutta sellaista kuningasta ei ole, ellei ihminen ja ihmiskunta löydä sitä itsessään. Opas selittää laajaa metsityshanketta, jolla pyritään taistelemaan eroosiota vastaan. Sen takaa näkyy jäätikköylängön vaikeutta. Islannissa ne ovat ylellisyyttä, samaan tapaan kuin joissakin Afrikan osissa. Suomessa kymmenen työpaikan luominen on suurempi uutinen kuin sadan menettäminen. Puusta ja metsistä tulee tuskin koskaan puutetta Suomessa, mutta kyse onkin laajemmista SUOMEN LUONTO 1/ 89 48 . Jukka Parkkinen Talokin elää, tavallaan Kun ensimmaisen kerran matkustin Reykjavikiin, sain neuvon: jos eksyt Islannissa metsään, nouse seisomaan . Jostain on oltava pula, ennen kuin se saa merkityksensä. Turistin ei parane mennä viisastelemaan luonnonsuojelusta ja tarjoamaan ilmaisia neuvoja asioiden järjestämisestä. Tämä on Islanti, koko maa on tällaista, tämä ei ole luonnonsuojelualuetta. Veden ääntä lukuunottamatta ei mistään kuulu mitään. Taloudelliselta pohjalta lähtevä itsekkyys on yhteiskuntajärjestelmästä riippumatta tullut hyväksytyksi jonkinlaisena yhteisenä etuna. Talo elää tavallaan, vieras käypi ajallaan. Tunturin kylkeen pengerretty tie on haava maisemassa. tyy kaikkeen. Talo ei voi enää elää tavallaan, vaikka vieraat kävisivätkin ajallaan. Hiukan sarkastisesti hän sanoo, että Islanti on pian joulukuusten suhteen omavarainen. Puut ja metsät ovat meille suomalaisille itsestäänselvyyksiä. On kohtalokasta nähdä luonnossa alueellisia ja valtiollisia rajoja. Turistibussi pysähtyy jäätikkövirran ja joen yhtymäkohtaan. Jossain kohtaa maisemasta nousee höyryä kuumasta lähteestä. Täytyy muistuttaa itseään, ettei olla Lapissa. Tämä maailma on nuori, vasta syntymässä, mutta kuitenkin ihminen on jo ehtinyt puuttua sen tasapainoon. Silti monet ovat valmiita puolustamaan suvereniteettiä asioissa, joissa sitä ei voi olla. Tien varressa on metristä kuusikkoa. Paikan päällä neuvo osoittautui käyttökelpoiseksi. Kuinka paljon enemmän tätä puuttumista on näkyvissä vanhassa maailmassa. Kuningas kielsi aikoinaan kaskeamisen. Lammastokat kiipeilevät rinteillä syömässä maa-ainesta sitovaa kasvustoa, tuulieroosio on lohkonut suuria alueita paljaiksi. Ultima Thulen olosuhteet eivät kestä kovaa käsittelyä. Islantilaisten valaanpyynti ei ole heidän itsestäänselvä oikeutensa, lappilaisten metsätyöt eivät koske vain pohjoisen asukkaita eikä ole pelkkä työllisyyskysymys. Bussin ikkunasta saa kuitenkin perspektiiviä omaan maahansa ja suomalaisuuteen. 33. Nytkin tarvittaisiin käsky, joka estäisi luonnon lyhytnäköisen tuhoamisen
Kun suiston linnustoon lisätään vielä 9000 flamingoa, tuhannet kahlaajat ja haikarat, sadat petolinnut näiden joukossa mm. Andalusia sekä erityisesti Coto Donana merkitsevät kaikkialta Euroopasta Espanjaan talvehtimaan saapuville merihanhille, sorsille ja kahlaajille paljon ja sik si niiden määrää tarkkaillaan säännöllisin väliajoin lentokonelaskennoilla. Olen 4000 kilometrin paassa Suomen talvesta Espanjan eteläisimmässä maakunnassa Andalusiassa. Vain korkealla vuorilla, kuten Sierra Nevadalla sataa lunta. sorsia, hanhia, haikaroita ja flamingoja suiston ylälatvan riisinviljelyksiltä kulkeutuneen torjunta-aisuoMEN LUONTO 1/ 89 48. Kosteikkojen suoj elusta onkin tullut Andalusian maakunnan ympäristötoimiston, Agencia Medio Ambienten päätehtäviä viime vuosina. Niiden paratiisi on Coto Doiianan kansallispuisto Guadalquivir-joen suistossa. Talvehtimisalueen valinta on helppo ymmärtää: ravintoa on enemmän kuin linnut jaksavat kuluttaa, eikä kylmä uhkaa. Vastakohtaisuus Suomen kylmään ja pimeään tuntuu suurelta. Veden ollessa korkeimmillaan joulu-helmikuussa, pelkästään merihanhia voi nähdä jopa 70 000, jotka muutamaa sataa yksilöä lukuun ottamatta talvehtivat nimenomaan Doi'lanassa. Tiltaltit laulavat kaikkialla, niin maaseudulla kuin kaupunkien puistoissakin. PÄÄSY KIELLETTY. Kampanja tuotti tulosta: Maailman Luonnon Säätiö osti pienen 70 neliökilometrin kokoisen alueen vuonna 1964. on kevät keskellä talvea. Andalusian arviolta 400 000 sorsasta ja hanhesta taas 250 000 viettää talvensa Donanassa. Pensastoissa näkyy monenlaisia pikkulintuja: talitiaisia, peippoja, töyhtökiuruja, mustapäätaskuja. Petteri Karvinen Coto de Doila Ana Tammikuussa kevät on jo pitkällä Andalusiassa. Suiston luonnon korvaamattomuuden tajusivat ensimmäisinä alueella 50-luvulla retkeilleet englantilaiset biologit. Laskentojen mukaan Andalusiassa talvehtii hieman yli puolet koko Espanjassa talvehtivista sorsista ja hanhista. Lintujen muuton levähdyspaikkana sekä talvehtimisalueena yksi alue Andalusiassa on selvästi muita tärkeämpi: Guadalquivir-joen Atlanttiin laskeva suisto. Doi'lanassako odottelevat myös meidän rannikoillamme pesivät merihanhet pohjolan kevään kutsua. H aemme hevoset ja retki suistolle alkaa. . . Kansallispuiston perustamisen jälkeen sitä on laajennettu pariinkin otteeseen, kun havaittiin, että alueen luonnonarvo ei säily, jollei suojelun piiriin saada riittävän suuria alueita. Hevosemme astuvat matalaan veteen säikäytcäen haapanaparven lentoon. sata, kaksi sataa. Monikansallinen kansallispuisto Herään laskevaan huilumaiseen vihellykseen, kello on kahdeksan ja valoisaa on ollut jo jonkin aikaa. harvinaiset muuttohaukka ja keisarikotka sekä lukemattomat talvehtivat ja paikalliset pikkulinnut, niin voi vain kuvitella kuinka kiihkeästi ja monipuolisesti alue elää talvensa. Samalla alueelle perustettiin biologinen asema edistämään suiston luonnon tutkimista. Andalusian sijoittuminen lintujen muuton valtaväylän varrelle ennen Gibraltarin salmea ja Afrikkaa tuo maakuntaan lisäksi syksyisin ja keva1sin miljoonia muutollaan levähtäviä lintuja; pitkä lentomatka yli Saharan autiomaan vaatii energiavarantojen täydennyksen. Mustakottaraiset kisailevat äänekkäästi Palacion, biologisen aseman tornissa. Pihalla laiduntavat merihanhet väistävät meitä laiskasti, eikä aidan tolpalla saalistaan käsittelevä isohaarahaukka kiinnitä ratsastajiin mitään huomiota. Espanjassa oli vielä muutama kymmen vuotta sitten paljon enemmän vesilinnuille ja muille kosteikkoja vaativille lajeille soveltuvia lampareita ja suistoja kuin tänaan. . Syksyllä 1986 menehtyi Doi'lanassa 25 000 kosteikon lintua, joukossa mm . Doi'lanan biologisen aseman johtajan Javier Castroviejon mukaan kosteikkojen väheneminen Espanjassa on tehnyt Coto Donanan kansallispuiston suojelun entistä vaikeammaksi: yksi alue on aina haavoittuvampi kuin monta aluetta. vesilintuja on kaikkialla. Laajojen kuivatusten ja eykalyptuspuuistutusten uhattua Doi'lanaa, tiedemiehet eri puolilta maailmaa vetosivat alueen säilyttämisen puolesta. Ikäiseni nuori mies kiikarikoteloineen ja maihinnousutakkeineen esittäytyy: Fernando. linnuista jää pesimään Andalusiaan sekä vielä harvempi Donanaan. ja merihanhia ! Alan laskea: kymmenen, kaksikymmentä .. Jos jokin suurempi katastrofi kohtaisi Doi'lanaa, tämä vaikuttaisi esimerkiksi vesilintukantoihin koko Länsija PohjoisEuroopassa, Castroviejo jatkaa. Vesilinnut uivat matalassa vedessä. Ja kahlaajia, petolintuja, haikaroita . Aidan kyltissä lukee: COTO DONANAN KANSALLISPUISTO. Minne tahansa katson, näen lukemattomia sinisorsia, haapanoita, taveja, lapasorsia .. Kevät on jo pitkällä. Ruohon, ikivihreiden palmujen rehevä vihreys, kukkivien pensaiden värit ja appelsiinipuiccen hedelmien oranssi hämmentävät. Li:1tujen takana korkean verkkoaidan tuolla puolen aukeaa laaja rannaton vesi ja pen34 saikkoalue. nokikanoja, ristisorsia .. . vs k.. . Itse asiassa tälläinen katastrofi on jo kerran tapahtunut. Vain pieni osa talven Guadalquivir-joki yhtyy Atlanttiin Coto Doilanan suistoa/ueena. Kasvien ja eläinten suisto El Rocion kylä valkeaksi kalkittuine taloineen viettää hiljaiseloa . Nykyisessä muodossaan Coto Donana on Espanjan suurin kansallispuisto , lähes kotoisen Ahvenanmaamme kokoinen. Edessämme aukeaa vedenpeittämä suistoalue, marismas, kuin suurena rannattomana järvenä. Tulvajoen vedet huuhtovat kylän reunoja. pyyhkii lempeä tammikuun tuuli. Tänne eteläiseen Espanjaan on saapunut suuri joukko pohjoisia lintuja, mukana suomalaisia etelänmatkaajia. Pensaikon sisältä kuuluu peukaloisen kirkkaita säveliä ... Turvapaikkoja elämän monimuotoisuudelle Kesällä suisto kuivaa ja talven suuresta järvestä on jäljellä vain pieniä lampareita. flamingoja .. Ainakin alueelta on lukuisia rengaslöytöjä suomalaisista hanhista. Taloudellinen hyödyn tavoittelu on tuhonnut monet aikaisemmin rauhaan jätetyt alueet. Tällä hetkellä puiston pinta-ala on 510 neliökilometriä itse puistoa sekä 250 neliökilometriä suojavyöhykettä.
Kuinka kauan andalusialaiset ymmärtävät vaikkapa Doflanan arvon, jos he unohtavat miten vapaa luonto elää. Fernando kohauttaa olkapäitään ja sanoo vievänsä linnun tutkittavaksi. Silloin tällöin kuuluu merihanhien ääniä, sammakot alkavat kurnuttaa. 35. D Petteri Karvinen on vesilintuja tutkinut biologi ja vapaa toimittaja. Suurpedoista jäljellä on enaa meidän omaa ilvestämme hieman pienempi, vain Espanjassa harvinaisena tavattava pantteri-ilves. Ihmisiltä pääsy kielletty Vain harva luonnonystävä on koskaan saanut käydä Doflanan kansallispuiston aidan sisäpuolella. Yhtä lailla andalusialaisten käsien ulottuvilta on eroosion ja tehostuneen maankäytön viemänä katoamassa jokapäiväiseen retkeilyyn sopiva luonto. Mihin kuollut. Porttien avaaminen yleisölle aiheuttaisi biologisen aseman johtajan, Castroviejon mukaan luonnolle korvaamatonta vahinkoa: monen uhanalaisen kasviJa eläinlajin elämä on Doflanan rauhasta kiinni. Pantteri-ilvestä tutkitaan Doflanassa tarkoin: Doflanan 2 030 yksilöä käsittävä kanta on tärkeä koko Espanjan kantaa ajatellen. tai sitten ne ovat muuten vaan kiihdyksissä toistensa jälleennäkemisestä. Muinoin lberian niemimaata tasangoilta vuorille peittäneistä sankoista tammimetsistä on enää rippeet jäljellä ja monet kasvi ja eläinlajit ovat hävinneet. Pensaikko kätkee monipuolista eläimistöä. Munkkikorppikotkat leijuvat penSUOM E LUO NTO 1/ 89 48. Sutta kansallispuiston perustaminen ei kyennyt pelastamaan, vaan alueen viimeinen susi tapettiin vuonna 1957. Fernando osoittaa ruohotuppaaseen piiloutunutta kaniinia: pantteri-ilveksen ruokaa. Mustakottaraiset kokoontuvat Palacion eykalyptuspuihin äännellen yhtä vilkkaasti kuin aamulla. Saavumme veden eristämälle pienelle saarekkeelle. Maisema hämärtyy, kello Valtava flamingoparvi suiston y llä. saikon yllä. Asia koskee meitä suomalaisiakin, sillä onhan Doflana muuttolintujen kautta tavallaan myös meidän. Fernando poimii kuolleen merihanhen satulalaukku unsa. Talon takana kuusipeurat laiduntavat lampaiden joukossa. On ratsastettava tietä pitkin. lähenee seitsemää. Pienen tammimetsikön laidassa näkyy enemmänkin suuria nisäkkäitä; lisää kuusipeuroja ja saksanhirviä, villiä karjaa ja kesyttämättömiä hevosia, ja villisikoja tonkimassa maata. Alkuperäinen monimuotoinen luonto on kaikonnut andalusialaisten käsien ulottuvilta kauas korkealle vuoristoon ja vaikeakulkuisiin kosteikkoihin. Doflanan kansallispuisto tarjoaa turvapaikkoja lintujen lisäksi myös monille muille Espanjan uhanalaisille eläimille. Metsien tilalle on tullut peltoja, oliivipuuja appelsiiniviljelyksiä, laitumia, rakennettuja alueita. neen, metyyliparationin aiheuttamaan myrkytykseen. Harvojen jäljelle jääneiden luonnonalueiden suojelu merkitsee usein porttikieltoa ihmisille. Voisi melkein luulla, että ne kertovat toisilleen miten ovat päivänsä viettäneet ja mitä kokeneet ... Matala katajista, rosmariineista ja monista muista lajeista muodostunut pensaikko (matorral) vaikuttaa niin piikkiseltä ja tiheältä, etten uskalla poiketa maastoon. Esimerkiksi Doflanan liskoja käärmelajisto on rikkaampi kuin missään muualla Espanjassa. vsk
Ne syöksyilevät vedessä toisiaan kohti ja avaavat uhkaavasti valtavan kitansa paljastaen pelottavan suuret alaleuan kulmahampaansa. vs k.. Melkoinen määrä lihaa! Silloin tällöin hiljaiselo keskeytyy mahtavaan loiskintaan ja mekastukseen, kun urokset kamppailevat asemistaan. Usein vedestä pistävät esiin vain korvat, sieraimet, silmät ja pääläki. Luangwa-joen virtahepourosten väitetään olevan poikkeuksellisen aggressiivisia toisiaan kohtaan; syynä lienee suuri eläintiheys. Vedessä ne liikkuvat sulavasti antamalsuoMEN LUONTO 1/ 89 48. Päiväsaikaan nämä puolestatoista kolmeen tonnia painavat otukset makaavat raukeina vedessä muutaman yksilön tiiviinä rykelminä. Hämärän tullen virtahepo virkistyy Päiväsaikaan joessa makaillessaan virtahevot eivät syö, ne vain viettävät siellä uneliaina aikaansa ja suojaavat ruhoaan voimakkaalta auringonpaahteelta. Parhailla paikoilla voi näköpiiriinsä saada yli satakin virtahepoa. Virtahevon polku. Helteessä virtahevot erittävät iholleen vaaleanpunaista nestettä, joka aurinkovoiteen tapaan suojaa niiden herkkää hipiää. Välillä eläimet kömpivät vedestä ylös ja loikoilevat rannalla, mutta tuntikausia ne eivät voi auringossa viettää. Joskus ne ovat lyöttäytyneet jopa muutaman kymmenen yksilön ryhmiksi. Vaikka niiden nahka onkin paksu, sen suojaava pintakerros on ohut, minkä takia kehosta haihtuu vettä hyvin helposti. Rauhallisesti lipuvalta Luangwa-joelta sambialaisessa South Luangwa Valleyn kansallispuistossa kantautuu pitkin päivää virtahepojen karjahduksia, rykimisiä ja ryystäyksiä. Sävyltään äänet tuovat mieleen pikemminkin sian ja lehmän kuin hevosen, mutta voimakkuudessa niille vetävät vertoja vain norsujen törähdykset ja leijonien karjaisut. Silloin tällöin ne sukeltavat muutamaksi minuutiksi ja pinnalle tullessaan ryystävät äänekkäästi ilmaa keuhkoihinsa. Eritteen arvellaan myös estävän virtahepourosten keskinäisissä välienselvittelyissään saamia haavoja tulehtumasta. Joskus tilanne kärjistyy raivoisaksi kahakaksi, jonka kuluessa tappelupukarit repivät terävillä, jopa puolen metrin mittaisilla hampaillaan ammottavia haavoja toistensa paksuun nahkaan. Naaraat, poikaset ja alistuvat urokset saavat elellä rauhassa niiden valtapiirissä. Jotkut väittävät virtahepourosten 36 Teksti ja kuvat: Jorma Laurila Virran valtiaat turvautuvan myös kemialliseen aseeseen yrittävän punnertaa taistelun tiimellyksessä sisuksistaan mahdollisimman pahanhajuisia röyhtäyksiä toistensa silmille! Tappeluihin ryhtyvät vain voimakkaimmat, vallanhaluiset urokset. Päätään ne lepuuttavat usein naapurin selän tai takapuolen päällä. Joelta poistuessaan virtahevot käyttävät aina tuttuja reittejään
Maalla virtahepo liikkuu hämmästyttävän vaivattomasti ja joutuisasti. Ne lannoittavat vesiä melko tehokkaasti ja lisäävät mm. kalantuotantoa, mutta nopeuttavat myös vesistön umpeenkasvua. Käyttäytymisen tarkoitusta ei oikein tiedetä, mutta ainakaan sen ei uskota liittyvän revunn merkitsemiseen. Maalla pelokas ja vaarallinen Hyväntahtoisen ja haaveksivan näköisinä vedessä lojuvia virtahepoja katsellessa ei uskoisi, että ne ovat Afrikan vaarallisimpia nisäkkäitä. Pimeyden vallitessa ne tekevät pitkiä vaelluksia tusuoMEN LUONTO 1/ 89 48. Valtaisaa ruhoaan ravitakseen ne pistelevät yön pimeinä tunteina poskeensa viitisenkymmentä kiloa heinää. Virtahevot ulostavat niin maalla kuin vedessä. Ja vauhtia jaloillaan, joissa on varpaiden välissä räpylämäiset lisäkkeet. Kokoonsa nähden ne tulevat toimeen kuitenkin huomattavasti vähemmällä ruokamäärällä kuin monet muut kasvissyöjänisäkkäät. Paikoin kanta on kasvanut ravintovaroihin nähden jopa liian suureksi, jolloin kasvipeite on alkanut huveta ja eroosio vaivata maaperää. men kiilaan ilmestyy virtahepo rutikuivassa heinikossa rivakasti astellen. Vasta hämärän tullen virtahevot virkoavat ja kömpivät maalle laiduntamaan heinää. Yksi suurimmista virtahepokeskittymistä on Luangwa-joessa Sambiassa: tässä Sambesin sivujoessa näitä massiivisia ja sympaattisia kasvissyöjiä elää yli 40 000. Yksi syy tähän on niiden päiväsaikainen velttoileva elämäntapa. Yö kuuluu syömiselle. Vedessä ollessaan 37. Retket voivat ulottua jopa useiden kilometrien päähän joesta. Virtahepoja asustaa laajoilla alueilla Saharan eteläpuolisen Afrikan joissa, järvissä ja kosteikoissa. Maalle ne nousevat vakituisia polkujaan myöten ja kipuavat yllättävän hyvin melko jyrkkääkin töyrästä. vsk. Ulostamisestaan virtahepo tekee numeron: sen sijaan että toimittaisi tarpeensa arkisesti kuten lehmä, virtahepo sontiessaan vispaa paksua häntäänsä voimakkaasti levittäen lannan ympäriinsä kuin lantatraktori. tuilla poluillaan ruokailuheinikoille. Toisin kuin kahdella muulla afrikkalaisella jättiläisnisäkkäällä norsulla ja sarvikuonolla virtahevolla ei ole hätää. Aamuista idylliä Luangwa-joe/Ja. On kieltämättä erikoinen näky, kun yösafarilla valonheittiMaalla "hippo" liikkuu yllättävän vaivattomasti ja ripeästi
38 ...,, --===== --~-. SUOMEN LUONTO 1/ 89 48. vsk.. Päivät kuluvat vedessä tai rannalla torkkuen Voimakkaassa auringonpaahteessa virtahevot erittävät ihonsa suojaksi vaaleanpunaista hikimäistä ainetta. .
Se voi äkeyksissään käydä minkä tahansa liikkuvan kimppuun. _ .., \ I , , ( / L.,.. Ei nimittäin ole ollenkaan varmaa, että luonto pystyy toimimaan täysin "luonnollisesti" laajojen talousvyöhykkeiden ympäröimillä luonnonsuojelualueilla. Lihat oli tarkoitus antaa paikallisille asukkaille. Maalla virtahepo on pelokas ja epävarma ja voi siksi olla arvaamaton ja vaarallinen. ' ANGOLA / \ I ,----__ , 1 ' ' ' ' SAMBIA ' ' ' ,l...,,,,. Ajatuksena oli se, että paikalliset asukkaat oppisivat paremmin ymmärtamaan luonnonsuojelun arvon, kun he saavat siitä itsekin hyötyä. Ruohikot eivät enää tahdo riittää näin suurelle laumalle suuriruokaisia eläimiä. vsk. .,; .. Mutta silloin kohtalaisen laajakin suojelualue on jo voinut kärsiä melko pahoja vaun01ta, joista toipuminen vie hyvin pitkään. Eikö luonto lopulta hoida itse omat ongelmansa. Luonnollisesti on syntynyt kiistoja siitä, että onko ihmisen syytä sotkeutua luonnon asioihin ja vähentää ravintovaroihinsa nähden liian suuriksi käyneitä eläinkantoja vai ei. Joen keskijuoksulla on kaksi suurta luonnonsuojelualuetta: South ja North Luangwa Valleyn kansallispuistot. Jos nam kaikesta huolimatta käy, on pikaisesti poistuttava sen reitiltä juoksemalla joen suuntaisesti niin lujaa kuin pystyy. Toki on selvää, että luonto itse ennemmin tai myöhemmin palauttaa kuriin liian suureksi kasvaneen eläinkannan. Virtahepo ei myöskään, toisin kuin esimerkiksi norsu, ilmoita ennakkoon aikeistaan. \ \ \ \ ,,,,---< ..... Kokiessaan itsensä uhatuksi se säntää kuin tankki päätäpahkaa veteen vakituista pakoreittiään pitkin. Asiantuntijat varoittavat, ettei pitäisi koskaan saattaa itseään virtahevon ja veden väliin. Pernaruttoepidemia harvensi kantaa Vielä vuosisadan alkupuoliskolla virtahevot olivat koko jokilaaksossa melko harvinaisia, koska alkuasukkaat metsästivät niitä lihan takia innokkaasti. Asia ei ole mitenkään yksiselitteinen. Esimerkiksi monien villieläinten perinteiset vaellusreitit ovat pirstoutuneet, jolloin kannan kasvaessa liian suureksi eläimet eivät enää pääse siirtymään muille alueille, vaan kuluttavat liiaksi suppean alueen elinympäristöä. Tutkimustietoon perustuvalla kannan verotuksella voitaisiin ehkä saavuttaa parempia tuloksia ja myös luonnonsuojelu sa1s1 enemmän kannatusta paikallisella tasolla, jos asukkaat aika ajoin saisivat hyötyä suojelualueen tuotosta. Kansallispuiston oppaan Rolf Shentonin mukaan merkkejä ruohikkojen hupenemisesta näkyy jopa neljän-viiden kilometrin päässä joelta. ,.'--./'-,,,lr--~....-. ihminen jäisi auttamatta hopealle. Kaikeksi on-Heksi virtahepo ei lähde takaa-ajoon; kilpajuoksussa SUOMEN LUONTO 1/ 89 48. Myös peto-saalis -suhde on voinut vinoutua. 1 NAMIBIA \ ' BOTSWANA 1 < \ I I 1 I I North 200 km MALAWI Noin 700 kilometrin pituinen Luangwa-joki on eteläisen Afrikan mahtijoen Sambesin sivujoki. Rauhoittamisen jälkeen kanta alkoi nopeasti kasvaa, ja nykyisin joella elää yli 40 000 virtahepoa. niistä ei ole rannalla pysyttelevälle ihmiselle vaaraa, mutta veneitä virtahevot ovat kyllä kaataneet. Kokeilu tyrehtyi kuitenkin alkuunsa, sillä tällä kertaa luonnon omat säätelymekanismit ennättivät toimia ensin: voimakas pernaruttoepidemia iski virtahepoihin ja tappoi useita tuhansia eläimiä, arviolta viidenneksen kannasta. _ ,r-~ '.._""' TANSANIA '-"""' ; ' ZIRE \ '<,,,,' \ ' ,, _.,, ..... Laajoilla alueilla jokivarsien heinikko on liikalaidunnettua. Vaarallinen tilanne voi syntyä myös silloin, kun valtakamppailussa hävinnyt, joesta pois ajettu ja usein haavoittunut uros lymyää pelokkaana pensaikossa. Luangwa-laaksossa, ja paikoin muuallakin Afrikassa, virtahepokanta on jo kasvanut laitumien kestokyvyn rajoille. Sambialaisen luonnonsuojeluveteraanin Norman Carrin mukaan jokikilometrillä elää nykyisin ainakin vnt1senkymmentä eläintä, suosituimmilla paikoilla tiheys on vieläkin suurempi. Liian suuriksi paisuneita virtahepokantoja on metsästämällä vähennetty mm. eräissä Ugandan kansallispuistoissa. D 39. Runsas vuosi sitten virtahepoja päätettiin koeluontoisesti harventaa myös Luangwa-laaksossa
Erämaiden suojelu sai vuosisadan alkupuolella vastakaikua myös liittovaltion metsiä hoitavassa Forest Servicessä, olihan liittovaltion metsät hankittu aikoinaan metsävarojen säästämiseksi ryöstöhakkuilta. Luonnonsuojelijat taas korostivat erämaiden merkitystä kansallisomaisuutena ja viimeisinä saarekkeina, joita oli jäljellä valtavan mantereen alkuperäisestä luonnosta. Marshallin saavutuksena on pidettävä sitä, että 1939 Forest Service laajensi valtion metsissä olevia "primitiivisiä alueita" ja määritteli ne uudelleen "erämaiksi". Tulevaisuudessa SUOMEN LUONTO 1/ 89 48 . Näitä alueita on arvioitu olevan yhteensä 36 miljoonaa hehtaaria. vsk.. Vuoteen 1910 mennessä Yhdysvalloissa oli jo parikymmentä luonnonsuojelujärjestöä. Samoihin aikoihin aloitettiin "primitiivisten alueiden" eli erämaisiksi jätettävien alueiden luominen valtion metsiin. Tässä laissa BLM velvoitettiin tutkimaan hallinnassaan olevat "primitiivisiksi" tai "luonnontilaisiksi" luokitellut alueet, yhteensä noin 124 200 ha, ja arvioimaan vuoteen 1980 mennessä niiden soveltuvuus erämaaalueiksi. Uusia alueita lain piiriin Wilderness Actin piiriin ei kuulunut suuria valtion maaomaisuuksia hallitseva sisäministeriön alainen Bureau of Land Management, BLM. Varsinainen kansanliike syntyi, kun Yosemiten kauneimpiin laaksoihin kuuluva Hetch Hetchy suunniteltiin padottavaksi San Franciscon vesivarastoksi. Laki syntyi 1964 1960-luvulla, kun ympäristömyrkkyjen ja saastumisen vaikutukset tulivat yleiseen tietoisuuteen ja huoli ympäristön tilasta kasvoi, korostui erämaiden merkitys alkuperäisen luonnon suojelussa. Anna-Liisa Sippola Erämailla on pitkä historia. Vuonna 1924 Forest Service perusti metsänhoitaja Aldo Leopoldin aloitteesta ensimmäisen erämaansuojelualueen, yli 200 000 hehtaarin Gila National Forestin. Lain velvoittamana Yhdysvalloissa tehtiin 1960ja 70-luvuilla laaja erämaaalueiden inventointityö. Hanketta vastustamaan perustettiin Sierra Club -järjestö, joka kuitenkin hävisi taistelun: vuonna 1908 kongressi antoi luvan padon rakentamiseen. Kaikkiaan lain kypsyttely vei kahdeksan vuotta, sillä ensimmäinen lakiesitys oli annettu jo vuonna 1957. Vuonna 1935 metsänhoitaja Robert Marshall perusti yhdistyksen nimeltä Wilderness Society. BLM:n alueiden saaminen erämaalain piiriin lisää huomattavasti erämaiden pinta-alaa. Kongressi antoi mm. Kaivostoiminta ja laiduntaminen alueilla on kuitenkin sallittu. Seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana keskusteltiin kiivaasti sekä yksittäisten erämaiden käytöstä että erämaista kokonaisuutena. Uutta mannerta asuttaessaan valkoiset uudisasukkaat hävittivät säälimättä luonnonvaroja, etenkin metsiä ja villieläimiä. Lain vaikutukset ovat nähtävissä jo nyt: vuodesta 1980 vuoteen 1986 erämaiden lukumäärä on kasvanut 197 alueesta 445:een ja pinta ala kahdeksasta miljoonasta hehtaarista 36 miljoonaan hehtaariin. Toistaiseksi alueita on hoidettava siten, ettei niiden erämaaluonne kärsi . 40 Yhdysvaltoje1 Hetch Hetchy ja muut vastaavat tapaukset nostivat arvostelun myrskyn 1 uonnonsuojelualueiden hallintoa vastaan ja synnyttivät lisää kansalaisjärjestöjä. Mielipide muuttui erämaiden suojelulle myönteiseksi myös senaatissa ja kongressissa. kalastusja riistanhoitoasiat sekä sisäministeriön alainen National Park Service, joka hallitsee kansallispuistoja ja luonnonmuistomerkkejä. Erämaalla tarkoitetaan tässä liittovaltion maata, joka on säilyttänyt alkuperäisen koskemattoman luonteensa ilman pysyv1a merkkejä ihmistoiminnasta tai asutuksesta, jota suojellaan ja hoidetaan niin että luonnonolosuhteet säilyvät ja johon vaikuttavat pääasiassa luonnon omat prosessit ja jossa ihmistoiminnan jäljet ovat huomaamattomat jossa on parhaat mahdolliset edellytykset yksinäisyyteen ja eräretkeilyyn vailla mukavuuksia joka on kooltaan vähintään 5 000 eekkeriä (2 024 ha) tai joka on riittävän suuri, jotta sitä voidaan hoitaa ja säilyttää koskemattomana joka voi sisältää myös ekologisia, geologisia, tieteellisiä, opetuksellisia, maisemallisia tai historiallisia arvoja. Syynä oli paitsi kiihtyvä luonnonvarojen hyödyntäminen, myös monien arvokkaiden luontokohteiden tuhoaminen kansallispuistojen sisällä. Uudet öljyja kaasulöydöt ja metsäteollisuuden tarpeet raakapuun saamikseksi lisäsivät paineita erämaiden hyödyntämiseksi. Ensi vaiheessa lain nojalla perustettiin 54 valtion metsäaluetta erämaiksi, ja velvoitettiin eräät valtion maaomaisuuksia hallitsevat keskusvirastot tekemään kymmenen vuoden kuluessa selvitykset hallitsemillaan mailla olevista tiettömistä alueista. Sen tavoitteena oli saada jäljellä olevat liittovaltion mailla sijaitsevat erämaat suojelun p11rnn. Erämaakäsite on määritelty laissa seuraavasti: Erämaa, vastakohtana niille alueille, joissa ihminen ja hänen toimintonsa ovat vallitsevia, on ihmisen vaikutuksesta vapaa alue; paikka jossa ihminen. on vain kävijä. Lain pohjalta luotiin kansallinen erämaiden suojelujärjestelmä, The National Wilderness Preservation System. Vastareaktiona syntyi viime vuosisadan lopulla kansallispuistoaate, jonka keskeisenä tavoitteena oli säilyttää '' koskemattoman luonnon monumentteja ja yhteistä amerikkalaista perintöä." Koskemattoman erämaan ensimma1s1a puolestapuhujia oli 1800-luvulla kirjailija ja filosofi Henry Thoreau, joka korosti erämaiden itseisarvoa ja henkistä merkitystä. Lisäksi BLM velvoitettiin inventoimaan kaikki muut hallinnassaan olevat yli 5 000 eekkerin tiettömät alueet ja tutkimaan niiden soveltuvuus erämaiksi vuoteen 1991 mennessä. BLM:n Jaammen erämaalain ulkopuolelle johti uuden lain säätämiseen 1976. Keskustelu erämaista ja luonnönsuojelutarpeista kiihtyi 1920ja -30-luvuilla. vuonna 1904 erottaa kolmasosan Yosemiten kansallispuistosta kaivos-, metsätalousja laidunnustarkoituksiin. Samalla alueiden suojelua tiukennettiin siten, että kaikki kaupallinen to1mmta lukuunottamatta laidunnusta ja kaivostoimintaa kiellettiin. Senaattori Wallace Stegner kirjoitti 1960-luvun alussa: "Olemme menettäneet jotain lopullisesti jos annamme tuhota viimeiset erämaat, jos annamme tehdä viimeisistä aarnimetsistä sarjakuvalehtiä ja savukerasioita, jos hävitämme jäljellä olevat eläinlajit sukupuuttoon tai suljemme ne eläintarhoihin, jos saastutamme puhtaan ilman ja likaamme viimeisen puhtaan joen ja tungemme päällystetyt tiemme viimeisten hiljaisten erämaiden halki." · Erämaalaki hyväksyttiin kongressissa syyskuussa 1964. Virastot, joita laki koski, olivat maatalousministeriön alainen valtion metsiä hallitseva Forest Service, sisäministeriön alainen Fish and Wildlife Service, jolle kuuluvat mm
on suojellut erämaita jo neljännesvuosisadan Lain mukaan erämaissa ei saa olla kaupallisia yrityksiä eikä pysyviä teitä. Maan haltijoilla on mahdollisuus säädellä kävijöiden määrää. Lehmät, hevoset ja lampaat kilpailevat samoista ravintovaroista luonnonvaraisten eläinten kanssa. Alueiden yksityiskohtaiset järjestyssäännöt kuten liikkumisrajoitukset, ryhmien koko, leiriytymissäännöt jne. Tilannetta hankaloittaa lisäksi se, että useiden BLM:n erämaa-alueiden sisällä on pieniä yksityispalstoja, joista omistajat ovat haluttomia luopumaan. 41. Myös laiduntamiinen on ongelma, vaikka sitä lakitekstin mukaan ei saa harjoittaa suojeluarvoja vaarantavalla tavalla. Monta maanhaltijaa, monta käytäntöä The National Wilderness Preservation System käsitsuoMEN LUONTO 1/ 89 48 . Toisaalta sääntöjen monimuotoisuus on nähty myös etuna, joka tarjoaa joustavat mahdollisuudet kunkin alueen tarkoituksenmukaiseen käyttöön ja hoitoon. Erämaajärjestelmän hyväksyminen ei ole sujunut ongelmitta keskusvirastoissa. Valtion metsiä hoitavan Forest Servicen pääasiallinen tehtävä on puuntuotanto. Presidentin suostumuksella voidaan erikoistapauksissa sallia voimaja puhelinlinjojen rakentaminen, vesivarastojen patoaminen voimataloustarkoituksiin jne. Kävijöiden on vietävä mennessään kaikki mukanaan tuomansa tavarat ja jätteet. Wilderness Act sallii laiduntamisen ja olemassaolevien kaivosten hyödyntämisen Forest Servicen ja BLM:n erämaissa. Kansallispuistoja lukuunottamatta kalastus ja metsästys erämaissa on sallittu osavaltion yleisen lainsäädännön ja alueille asetettujen rajoitusten puitteissa. Kulku on sallittu jalkaisin, ratsain, soutuveneellä tai kanootilla. Lain ansiosta koko liittovaltion erämaa-alueet on kartoitettu ja erämaita on suojeltu yli Suomen kokoinen alue. ~räinaalaki Wilderness Act, laki erämaiden suojelusta, saadettiin Yhdysvalloissa 24 vuotta sitten. Fish and Wildlife Servicen alaisuuteen kuuluu niin metsästysja riistanhoitoalueita kuin eläimistön ja vesilintujen suojelualueita. Nämä poikkeustapaukset eivät kuitenkaan koske kansallispuistoja, Joissa luonnontilan muuttaminen ja metsästys ovat kiellettyjä. Kalliovuorten erämaissa on tilaa myös vapiti-ja/ohirville. Osa viraston henkilökunnasta on vastustanut alueiden liittämistä W i lderness-j ärj estelmään, osa on nähnyt sen tarpeelliseksi, koska se on vahvistanut alueiden lainsäädännöllistä asemaa ja pakottanut tarkistamaan hoitoja käyttöperiaatteita. intensiivisen laiduntamisen vaat1m1sta aitauksista, juottopaikkojen järjestämisestä ja petovahingoista. Wilderness Act luo kuitenkin yleiset puitteet alueiden käytölle. Viime vuosina NPS onkin ottanut tiukemman linjan turismin suhteen. BLM onkin epäilemättä suurin Wilderness-alueiden haltija. Metsäpaloja, hyönteistuhoja tai sairauksia rajoitetaan vain silloin, kun alueen koko ekosysteemi on vaarassa tuhoutua. Erämaihin ei rakenneta palveluvarustusta, ja vain hallintotehtävissä välttämättömät rakenteet sallitaan. voivat vaihdella maan haltijasta riippuen. Virasto on vanhastaan joutunut kohtaamaan eri eturyhmien intressejä ja painostusta. Forest Service on perinteisesti noudattanut varsin tiukkaa linjaa erämaiden suojelussa, joskin käytäntö eri hoitoalueilla vaihtelee. Hätätapauksia lukuunottamatta ei sallita väliaikaisia teitä, moottoriajoneuvojen tai -veneiden käyttöä, ilmaalusten laskeutumista tai muuta mekaanista kuljetusta. vsk . Niinpä kansallispuistojen erämaat ovat tässä suhteessa paremmin suojattuja ihmistoiminnalta kuin muut valtionmaiden erämaat. tää siis neljän eri keskusviraston alaisuudessa olevia alueita. Kullakin virastolla on oma hallintokoneistonsa ja omat hoitoja käyttösuunnitelmansa alueille. Vaihteleva käytäntö aiheuttaa sekaannuksia ja tuottaa ongelmia alueiden yhtenäiselle hoitopolitiikalle. BLM:n erämaiden hoitoa vaikeuttaa kongressin päätös sallia alueilla edelleen malminetsintä, kaivostoiminta ja valtauksien teko. Kansallispuistoja hoitavaa National Park Serviceä on syytetty turismin suosimisesta ja väitetty, että kävijät "rakastavat erämaat kuoliaiksi". Ristiriitoja syntyy kuitenkin mm
Pioneerityötä Yhdysvaltojen erämaalakia voidaan pitää ainutlaatuisena, vaikkei sen synty olekaan ollut kivutonta. 669934 r----, 1 NYT MYÖS POSTITSE! 1 Nyt saat tuoretta teetä ja mausteita 1 myös postitse suoraan kotiisi. Oikeudet on määritelty varsin yksityiskohtaisesti ja niihin kuuluu uusiutuvien luonnonvarojen käyttöoikeus mm. Tilaa ilmai1 nen esite laajasta teeja maustevali1 koimastamme. D FK Anna-Liisa Sippola työskentelee tutkijana Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen koeasemal/a. Runsas valikoima mausteita ja erilaisia teelaatuja odottaa sinua. viisi uutta kansallispuistoa, kymmenen luonnonsäästiötä ja kaksi kansallista muistomerkkiä. Laissa Alaskan alkuperäiskansoille intiaaneille, aleuteille ja eskimoille annettiin oikeus 17 ,8 miljoonan hehtaarin maaalueeseen ja noin miljardin dollarin rahallinen korvaus liittovaltiolle siirtyvästä maaomaisuudesta ja luonnonvaroista. Kaikkiaan sen perusteella on suojeltu yli 40 miljoonaa hehtaaria maata ja perustettu mm. t~ v~ $'el":jaJttaw;tepiha MANNERHEIMINTIE 5, HANSATALO 2. ; Olen koonnut Sinulle valikoiman makuja ja elämyksiä hyllyilleni. Tervetuloa makujen ja elämysten maailmaan. Lakiesitystä ei hyväksytty, mutta alueet asetettiin väliaikaiseen rauhoitukseen 1973. KRS, 00100 HELSINKI PUH. ruuaksi, suojaksi, polttopuiksi, käsitöihin jne. Teen lisäksi saat lämpimiä neuvoja ja vinkkejä sekä teenvalmistusvälineitä. Tervetuloa maku;en ;a elämysten maailmaan. Itämaiset ruoat ovat saapuneet ruokapöytiimme. Erämaajärjestelmaan on liitetty Alaskasta noin 22,8 milj. Kaikkiaan lain piiriin kuuluu 3,8 prosenttia maapinta-alasta. Alaskassa kiista kärjistyi öljylöytöjen yhteydessä ja johti lopulta liittovaltion ja alkuperäiskansojen järjestöjen väliseen sopimukseen 1971. Alaskan luonnonsuojelijat ja liittovaltion luonnonsuojeluviranomaiset inventoivat 1970-luvun alussa Alaskan suojelukohteiksi sopivat alueet ja esittivät yli 33 miljoonan hehtaarin suojelua. Tässä valossa lailla on myös maailmanlaajuista merkitystä: ekokatastrofin uhkaamassa hupenevien luonnonvarojen maailmassa jokainen koskematon erämaa on sijoitus tulevaisuuteen. hehtaarin poistamisesta kansallispuistoista. Hyvän ruoan jälkeen ja aina kun haluat viettää ylellisen tuokion, maistuu hyvä tuore tee. vsk.. Näistä löydät varmasti juuri sinulle sopivia makuja. hehtaarin soveltuvuus erämaiksi selvitetään. 1 1 1 Nimi______________ I 1 Osoite_____________ 1 1 1 L ______________ J Yhdysvaltojen erämaalaki Alaskan erämaat ja alkuperäiskansojen oikeudet Alkuperäiskansojen oikeudet ovat tulleet esille luonnonvarojen käytön ja erämaakysymysten yhteydessä niin meillä kuin Yhdysvalloissa. SUOMEN LUONTO 1/ 89 48. Luonnon hyödyntäminen on sallittu Alaskan luonnonsuojelualueilla paikallisille asukkaille ''välttämättömiä tarpeita" varten. Presidentti Reaganin kaudella suhtautuminen alueiden suojeluun on muuttunut kielteiseksi, ja 1982 Alaskan edustaja senaatissa teki jopa esityksen yli 4 milj. Olenkin koonnut sinulle edustavan kokoelman erilaisia, eksoottisia makuja. Mukana seuraa pikku 1 pussillinen teetä. Alkuperäisväestöllä on lain mukaan myös oikeus tulla kuulluksi luonnonvarojen käyttöön, luonnon hoitoon ja lupa-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Makumme on kuitenkin muuttumassa. Mikäli Suomessa pyrittäisiin samaan prosenttilukuun, erämaita tulisi suojella yli 1,2 miljoonaa hehtaaria. Paikallisia asukkaita ei ole määritelty etmsm vaan maantieteellisin, taloudellisin ja historiallisin perustein, joten oikeudet kuuluvat osin muillekin kuin alkuperäiskansojen edustajille. Varsinkin nousevan auringon maissa mausteita käytetään perinteisestikin pohjolaa enemmän. Alaskan osavaltion öljyja kaivosteollisuuden vastustuksesta huolimatta laki Alaskan kansallisesti merkittävistä suojeltavista alueista hyväksyttiin 1980. Yhä useammat suomalaiset ovat löytäneet mausteiden maailman matkoillaan eri puolilla maailmaa. Keskeisenä perusteluna Yhdysvaltojen erämaalaissa on koskemattomien alueiden säilyttäminen tuleville sukupolville niin henkisenä kuin mahdollisesti aineellisenakin voimavarana. sekä oikeus metsästykseen ja kalastukseen omaan ja perheen tarpeisiin. Meiltä saat sen aina tuoreimpana, mustana ja maustettuna. Native Claims Act ei kuitenkaan ratkaissut Alaskan erämaiden kohtaloa, vaan niiden suojelusta käytiin kiistaa vielä vuosikymmenen verran. Uusi lakiesitys annettiin 1977, ja väliaikaisen rauhoituksen päättyessä 1978 presidentti Carter perusti alueista vuoden 1906 muinaismuistolain perusteella 17 kansallista muistomerkkiä. hehtaaria maata ja lisäksi 33,5 milj
Tunnin vaikutusajan kuluttua voidaan todeta Vizirin akuutti myrkkyvaikutus 0,5 miljoonasosan, Conlin jo 0,22 miljoonasosan pitoisuudella. Siihen miten esimerkiksi kotimaisten kalalajiemme mäti reagoi pesuaineisiin ja mahdollisesti muihin vesistöihin joutuviin jäteaineisiin, ei kyseinen tutkimus anna vastausta. Katastrofin arvellaan aiheutuneen tuulenkalojen lisääntyneestä kaupallisesta kalastuksesta. Muutamien julkisuuden henkilöiden avulla he keräävät nyt perustamalleen säätiölle varoja tarkoituksenaan rakennuttaa Euroopan ensimmäinen villieläimiä hoitava opetussairaala. Englantiin villieläinten hoidon opetussairaala pieni siili, joka kuvassa poseeraa brittiläisen koomikon Bill Oddien kanssa, loukkaantui pahoin jäädessään auton alle, mutta voi nyt hyvin. Sen jälkeen Shetlandsaarten tuulenkalasaaliit ovat vähentyneet. Niitä varten sairaalan yhteyteen perustetaan tarha, jossa myös yleisö voi käydä tutustumassa eläimiin. kursseja eläinlääkäLintu tuho Shetlandsaarilla Tuhannet lapintiirojen, pikkukajavien, lunnien, kaakkureiden, merija isokihujen poikaset kuolivat nälkään viime kesänä Shetlandsaarilla, Iso-Britannialle kuuluvalla saariryhmällä Skotlannin ja Norjan välisellä Pohjanmerellä. Pikkukajaville kesä oli kolmas epäonnistunut pesintäkausi viimeisten viiden vuoden aikana. Pesuaineet näyttävät siis vaikuttavan seeprakalojen alkionkehitykseen äärimmäisen pieninä pitoisuuksina. Myös muilta lintulajeilta kalat ryöstävammautuneet niin pahoin, etteivät ne enää omin avuin selviäisi luonnossa. Murheellista kehitystä kuvaa hyvin Papa Stour -saaren lapintiirayhdyskunta, SUOMEN LUONTO 1/89 48. Kiitos kahden eteläenglantilaisen eläintenystävän, Sue ja Les Stockerin, jotka paikallisen eläinlääkärin avulla ovat jo kymmenen vuotta hoitaneet sairaita ja loukkaantuneita siilejä ja muita luonnonvaraisia eläimiä kotonaan olevassa "eläinsairaalassa". 24 tunnin altistuksessa kummankin pesuaineen myrkyllisyys kymmenkertaistui. Esimerkiksi Noss-saaren 10 000 pikkukajavaparin yhdyskunnassa kuolivat kaikki poikaset nälkään. Saariryhmän vesialueella saalismäärät saavuttivat vuonna 1983 huipun, 50 000 tonnia. Kaikki pääasiassa tuulenkaloja ravintonaan käyttävät lajit ovat kärsineet huomattavasti, niin kalansa meren pinnasta syöksyvät pikkukajava ja lapintiira kuin syvemmältä sukeltavat lunni ja kaakkuri. Seeprakalan alkioita on käytetty mm. Pohjanmeren muilla saarilla, kuten 40 kilometriä etelässä Fairilla, vesilinnut eivät ole nähneet nälkää. Koetulokset ovat olleet vakuuttavia. Myrkkyvaikutukset alkionkehitykseen ilmenivät monenlaisina epämuodostumia viivästyneenä kehityksenä, pöhöttymisenä, yksittäisten ruumiinosien epämuodostumisena, silmättömyytenä jne. ULKOMAILTA Tällä englantilaissiilillä oli onni onnettomuudessa; se parannettiin ja se sai vieläpä tutustua tunnettuun koomikkoon. Tuulenkalojen häviäminen miltei olemattomiin on ilmeisesti rajoittunut vain Shetlandsaarten lähiympäristöön. vsk. Jotkut eläimet ovat kuitenkin jossa vuonna 1983 pesi noin 17 000 paria. vät kihut ovat kärsineet ruuan puutteesta. Sairaalan, jonka toiminta on suunniteltu aloitettavaksi syksyllä 1989, järjestäisi mm. Linnut eivät löytäneet riittävästi syötävää poikasilleen, sillä saariryhmän vesialueilta ovat hävinneet tuulenkalaparvet, lintujen pääasiallinen ravinto. Kahdessa vuodessa määrä laski 6 000:een ja viime kesänä palasi saarelle vain 1 500 lapintiiraparia yhdenkään onnistumatta pesinnässän. Sairaalassa hoidetut eläimet pyritään päästämään jälleen vapaiksi. Markku Varjo 43. reille, sairaanhoitajille ja maallikoille sekä julkaisisi opetusaineistoa. Tuulenkalat muodostavat suuren osan Shetlandsaarten vesilintujen ravinnosta pesimisaikaan. vesistöihin joutuvien kemikaalien vaikutuksien testaamisessa. Tohtorit Hintze-Podufal ja Vogel Göttingenin yliopistossa Saksan Liittotasavallassa ovat pyrkineet selvittämään vesistöihin joutuvien kotitalouspesuaineiden vaikutuksia seeprakalan alkionkehitykseen kahden yleisesti käytössä olevan pesuaineen avulla. Tuntuu kuitenkin melko selvältä, että muutkin kuin seeprakalat kärsivät jo hyvin pienistä veden lisäainekuormituksista. Luonnonsuojelujärjestöt ovat vedonneet Skotlannin kalastusministeriöön tuulenkalojen voimaperäisen kalastuksen kieltämiseksi. Lapintiiroille pesintä oli jo viides epäonnistunut peräkkäisinä vuosina ja lajin arvellaan Shetlandsaarilla vähentyneen 70 prosenttia. Tutkimuksensa yhteenvedossa (1984) tohtorit toteavat: "Sovinnainen pesuaine Vizir ja biologinen pesuaine Conli vaikuttavat suuresti seeprakalojen alkionkehitykseen. Tuomas Taavitsainen Seeprakalat ovat herkkiä kemikaaleille Seeprakala on pa1ts1 suosittu akvaariokala, myös suosittu koe-eläin
Erilaisia ja eritasoisia virheitä löytyy ainakin 50. Sokli-projektin yhteydessä esitetty arvio 1/ 3 virtaaman alentumisesta ei pidä paikkaansa omien havaintojeni kanssa, vaan tuo luku on pikemminki n yli 2/ 3. 4. Nuorttijoen virtaama on kesäisin varsin vähäinen. Olisi hyvä saada tietää mainitun koekalastuksen suorittamistapa. Ympäristöministeriön Soklityöryhmän kuultavana SLL:sta oli 5. Muutamia virheitä: sama perhonen on kolmessa eri paikassa kolmella eri nimellä nimistöt ovat yleisesti vanhentuneita lintutiedot yleisiä. Menetelmään siirtyi moni sulfiittisellutehdas Suomessakin, ennen kuin ne lopetettiin kannattamattomina. Hänen suorittamassaan "koekalastuksessa" oli saatu vain sinttejä. Mm . Ruotsissa toimii Nymöllan massaja paperitehdas joka ei 12. Tampereen luontomuseossa se hyvä on perusidea: luonnon ja ihmisen kohtaaminen. Aina pitäisi nähdä jotakin hyvää. Tulva laskee myös nopeasti. vsk.. Hannu Kostilainen Luonnonsuojeluliitto Soklista Kun päätös Soklin avaamisesta on tehty, SLL on pyrkinyt vaikuttamaan kaivostoiminnan ympäristöhaittojen minimointiin. Siinä on aivan turha lähteä luettelemaan yksityisiä tehtaita. Kaj Granberg Martti Helinin uudet (v)aatteet Suomen Luonto 8/ 88 esitteli Tampereen l uonnontieteellistä museota ja museotoimenjohtaja Martti Helinin uusia aatteita. Viime kesän heinäk uussa parin päivän sade nosti Nuortin pintaa 70 senttiä! Kemiran Sokli-projektin johtaja Eino Haikala on todennut Nuortin olevan vain mitätön kalajoki. Miksi ne ovat olleet hiljaa näinkin kauan. 4. valtioneuvostolle adressin, jossa vaadittiin mm. vesistöjen kuormitushaittojen selvittämistä jo ennakkoon. Asiantuntijalausunnossa vaadittiin mm. Näin varsinaisia suuria tulvia ei Nuortilla yleensä ole. Sulfiittimenetelmällä tuotettu massa voidaan nykytekniikalla valkaista ilman klooria, mutta sulfiittisellun tuotanto ei kannata. Uusi uljas museomme on palj astumassa kuplaksi ja museotoimenjohtaja Martti Helinille käy kuin keisarille: hänellä ei olekaan esittää mitään vaan alaston totuus tulee esille. En voi millään tietää kaikkia ympäristöystävällisiä Ruotsin tehtaita. Katoaako urheilukalastajien Nuortti. SLL:n tiedotussihteeri Terho Poutanen Oikeata tietoa, Kaj Granberg. Onko Nuorttijoki liian kaukana pohjoisessa. Artikkelissani ma1mtt11n mmenomaan Holmens Pappersbruk, koska Ruotsin luonnonsuojeluliitto siirtyi käyttämään sen valmistamaa klooritonta paperia lehtensä painopaperina. Mutta tämän perusoivalluksen jälkeen toteutus ja kaikki muu klikkaa. Esimerkki tekstistä: käki muistuttaa afrikkalaista varpushaukkaa (kuinka moni on nähnyt afrikkalaisen varpushaukan?) jokisimpukka ja jokihelmisimpukka sotkettu keskenään, lisäksi tökerö muovikoru jokisimpukan sisässä havainnollistamassa ''totuutta" tilhi ja taviokuurna eivät m1ssaan nimessä edusta Pirkanmaalaista lajistoa eivätkä suosirri ja jouhisorsa SUOMEN LUONTO 1/ 89 48. On huvittavaa lukea Suomen Luonnosta kuinka pahimmat töppäykset on käännetty hyviksi puoliksi: ''tieteellisyyttä tärkeämpää on perustuntemuksen lisääminen," " tekijät ovat humanistisen koulutuksen saaneita", "tropiikin perhoset esiintyvät ilman selityksiä". Kloori on myrkkyä, niin Suomessa kuin Ruotsissakin, ja siitä pyritään pääsemään eroon lahden kummallakin puolella. Jos luette artikkelini uudelleen, huomaatte mistä on kysymys. Ansioituneena luonnonsuojelijana tunnettu Granberg on nähdäkseni nyt lähtenyt patrioottisin asentein liikkeelle tai sitten tiedemiehelle sopimattomalla tavalla luottanut Teollisuuden keskusliittoon luotettavana lähteenä. Nuortti on näet lähes kolmekymmenvuotisen kokemukseni perusteella erittäin kalaisa joki. Valkaisu tapahtuu klooridioksidilla, hapella ja vetyperoksidilla. Paperi on jopa valkoisempaa kuin vastaavat suomalaiset taidepainopaperit (asian voi tarkistaa ensimmäisestä tälle paperille, MultiArt, painetusta kirjasta: Pohjoinen erämaa KESSI-VÄTSÄRI). Mikä lienee luonnonsuojelujärjestömme virallinen kanta koko Sokli-hankkeeseen. Onko Nuortti uhrattu luonnonsuojelun alttarille. Lähetystössä, joka tapasi myös eduskuntaryhmät, Savukosken luonnonsuojeluyhdistyksellä oli keskeinen rooli. Nuorttiin mahdollisesti laskettavat jätevedet olisivat normaalinkin virtaaman aikana sille vakava uhka. Näin siksi, että hänen mielestään hankkeen taloudelliset riskit nousevat 44 liian suuriksi. Kemiran johtaja Ville Pessi ilmoitti marraskuun alussa, että Kemira vetäytyy Soklihankkeesta. Kiinnostavampaa olisi tietää_ Pirkanmaalaisista esiintymisistä kuin talvehtimispaikoista. Kyse ei ole artikkelissa patrioottisuudesta, vaan siitä, että Ruotsi on toistuvasti väittänyt mm. Se toimii uudella magnesiumbisulfiittimenetelmällä ja tehtaassa on biologinen (viiden hehtaarin suuruinen) aktiivilietelaitos. Minkä kannan Sokliin ottanevat luonnonsuojelijat ja urheilukalastusjärjestöt. 11. Mikäli Sokliprojekti toteutuu joko Kemiran toimesta tai ilman sitä, se merkitsisi uhkaa Nuorttijoen tulevaisuudelle. Suomen Luonto on käsitellyt asiaa palstoillaan (7 / 88). Artikkelin kirjoittamisen jälkeen Aamulehti julkaisi 10. Tehdas käyttää kiinteät jätteensä energian tuottamiseen ja keittokemikaalit uudelleen suljetussa järjestelmässä. En taatusti ole vastoin parempaa tietoa asialla. Näin on saatu rikkidioksidimäärät putoamaan kahdeksasta neljään kiMIELIPITEITÄ KESKUSTELUA loon tuotettua massatonnia kohti. 1987 lähtien ole tarvinnut klooria valkaisussaan. 1988 MMT Kaj Granberg. Se, että Ruotsista löytyvät ympäristöystävällisimmät massaja paperitehtaat on tietenkin kiusallista Suomelle mutta ympäristöstämme huolestuneiden ei ole alennuttava teollisuutemme puolestapuhujiksi kritiikittömästi, vastoin parempaa tietoa. Pohjois-Suomessa, Savukosken kunnan alueella stJaltseva Kemiran Sokli-kaivoshanke on viime aikoina ollut tiuhaan lehtien palstoilla ja ylittänyt television uutiskynnyksen useaan otteeseen. Magnesiumbisulfiittimenetelmä on "ympäristöystävällisin " tapa tuottaa sulfiittisellua. 10. 1960-luvun alusta lähtien lähes joka kesä Nuortilla käyneenä voin väittää, että joen ekologialle virtaaman vähentäminen olisi kohtalokasta. Ette tekään ole voinut vastineessanne kuvata, miten suuri Nymöllan tehtaan BHK,, fosforija ligniinikuorma on ettekä sitä, laskeeko tehdas puhdistetutkin jätevetensä mereen, jokeen tai järveen, jolloin vasta voidaan sanoa, kuinka ympäristöystävällinen tehdas on. Kemijoen ja Nuortin vesistöjen säilyttämistä puhtaina. Suomen metsäteollisuuden pilaavan Itämerta, vaikka Suomen selluteollisuudesta huomattava osa sijaitsee sisämaassa, missä se luonnollisesti voi pilata vain omia järviämme. Keväisin joen jäät lähes sulavat paikoilleen. Lisääntyneet kloraattipäästöt on saatu 95prosenttisesti kuriin aktiivilietelaitoksella. Metsähallituksen joen latva-alueilla suorittamat avohakkuut ojituksineen ovat jo muuttaneet virtaamamääriä: parin päivän yhtämittainen sade nostaa nopeasti Nuortin veden pintaa. Ruotsin metsäteollisuus sijaitsee rannikolla. Kaikki tehtaathan ovat omasta mielestään ympäristöystävällisiä. Tapio Osa/a maallikko pien kustantaja Tapio Osalalle Selostuksenne mukaan Nymöllan tehdas on sulfiittisellutehdas. Normaalisti kalamies pääsee kahlaamoista nokialaisilla kuivin jaloin joen yli melkein koko kesän. Esimerkiksi öljynkulutus on tehtaalla pudonnut vuoden 1973 35 000 tonnista vuoden 1986 2 000 tonniin. Kesän 1988 suurin taimen painoi Alatalon Eikan mukaan tasan 8 kiloa ja edelliskesänä 6,5 kiloa, joten on kaloilla kokoa, kun pyytää osaa. Vesi muuttuu samalla tummanruskeaksi. Savukoskelainen Sokli-lähetystö jätti 6. Granbergin väittämä {SL 8/ 88), että Ruotsissa olisi vain yksi sellutehdas joka toimii ilman klooria Ja tämä olisi verrattavissa Lievestuoreen ja Jämsänkosken tehtaisiin saastuttajana, ei pidä paikkaansa. 1988 jutun "Linnut museossa päin mäntyä", joka laukaisi tamperelaisissa lehdissä ja radiossa sarjan mielipiteitä. Pahinta museossa on kokonaisuus tai sen puute
"Jacobson välttää syyllistämisen ja uhrin syyttelyn. Tässä sinisiä perhosia nimiä ei missään . Hän on siinä mies, joka kat) soo taakseen. -~·~:;~~~-~-~•.<).·.~::,~:.i~~·tif;~;#f!J@_{:Jjj_~i~~.~1~-i~~i~~,,i~tt~~I URPO HUHTANEN Tuuli kääntyy pohjoiseen Tuuli kääntyy pohjoiseen on sanan kaikessa merkityksessä Urpo Huhtasen oma kirja: sanat, kuvat, eletyt päivät. Lyhyissä tunnelmallisissa luvuissa etenemme erämaassa, johon vasta raivattiin ensimmäisten tekoaltaiden pohjia, liikumme ajassa jolloin vasta ensimmäiset avohakkuut raastoivat kyyneleet äijien silmiin. "Jos haluat lopettaa tupakoinnin muttet ole varma pystytkö, lue The Ladykillers" Vogue Harri Helin Tampere Kirjoita puheenvuorosi tiiviisti ja lyhyesti, niin saat mielipiteesi varmimmin ja nopeimmin julkaistuksi keskustelupalstallamme. Tämä jos mikä olisi Pirkanmaalainen spesialiteetti, mutta lohkare ilman selittäviä tekstejä muiden musien joukossa.. Alaston Martti Helin seisoo "kuolleiden museonäytteiden" keskellä, häntä itseään lainatakseni. Ei sanaakaan, onko rauduskoivu vai hieskoivu ja mistä erottaa toisessa vitriinissä visakoivun palanen: ei kerrota, että kyseessä on rauduskoivun muunnelma, jonka virus aiheuttaa .. Museoon kohdistuneen kritiikin Martti Helin on torjunut ylimalkaisesti : " Jos virheitä ruvetaan kaivamaan tikulla, minä sanon piut paut. . Saamme taiv.altaa vielä melkoisen puhtailla jokivarsilla ja oppia sen minkä mies Lapissa oppi: »Kun jatkat taivalta, päädyt omille jäljillesi». 124,WSQY 45. Pirkanmaalaista suolinnustoa skorpioni ei ole hyönteinen vaan niveljalkainen museossa on kivenlohkare: (tieteellinen nimi) hiilipussi. ·~Nr . Pahinta on paljon mainostetun tamperelaisuuden ja pirkanmaalaisuuden puute: sinivuokko, Hämeen ilves, Pyhäjärven kynäjalava .. . Alkuihastus uuteen museoomme on haihtunut. · Hän löytää yli 20 vuotta vanhan kartan jäännökset ja omat muistiinpanonsa ajalta, jonka hän vietti Lapissa seuranaan luonnon etiikka ja vanhojen tarinoiden elinvoima. Aikanaan koulussa opetettiin, että Tampereen läheltä löydetyt hiilipussit ovat maailman van himpia fossiileita. Kui tenkin kokoelmat ja museo on aikoinaan lähtenyt tamperelaisten luontoharrastajien vapaaehtoisesta työstä. Ympyrän kehä sulkeutuu, edessä on paluu. Yhteyttä tamperelaisiin luontoharrastajiin ei ole otettu. _ _Jl \ I SUOMEN LUONTO 1/ 89 48. nistisen koulutuksen saaneet apulaiset ovat toimineet Helinin ohjauksessa. . Vastuussa koko sopasta on ehdottomasti museotoimenjohtaja Martti Helin. Hän käy keräilijän aarrearkullaan. Suosittelemme kirjoitusten enimmäispituudeksi 45 konekirjoitusriviä. Ovh. Jul kisuudessa hän on luvannut korjata virheet, mutta mitään ei ole tapahtunut. Muistiinpanot »tuoksahtavat milloin savulta, milloin kalalta, milloin sateenjälkeiseltä jokilaaksolta». ,· . ei sanaakaan mikä se on ja mitä merkitsee eräässä vitriinissä pökkelö ja teksti : koivu. Emme kysyneet luontoharrastajien mielipidettä, vaan taitoimme kasaan kokoelman omilla ehdoillamme", sekä "Museo rakennettiin sekä rakenteiden että näyttelyn osalta kaupungin rahoilla ja ehdoilla" . Museossa on yhdeksän isoa valaistua vitriiniä trooppisia perhosia, jotka on lajiteltu värien mukaan. Toimituksella on tarvittaessa oikeus lyhentää tekstiä. Huma,. .; ,:. Hän osoittaa kuinka tappavan tarkasti tupakkayhtiöt tähtäävät naisiin" New Statesman BOBBIE JACOBSON: NAISENTAPPAJAT Naiset ja tupakointi, SARL SARL:sta ja parhaista kirjakaupoista , . . vsk
Tanskanen Ky Video Micro Woodtek Oy/PSL Pohjalainen Oy Ylöjärven kunta Yves Rocher Finlande Oy Åbo Svenska T eater Äänekosken kaupunki SUOMEN LUONTO 1/ 89 48. Tapio Nikander Oy Teollisuus-Teräs-Cronvall Oy Tetra Pak Oy Thorsman & Co Oy Tilauslento Oy Tukkumanni Oy Turunkankaan Turkis Oy Turun Toimistoapu Ky Turun Työterveyspalvelu Oy Valkeakosken kaupunki Vaasan Trikootehdas Ky Vaasanlaivat Oy Vantaan kaupunki Vartiointi H. Tuemme I uonnonsuojel utyötä A-lnsinöörit Ky AK-Lasi Oy Aleksi 13 Oy Alfatex Oy Are Oy/Sähköurakointi Aremainos Oy Arkkitehtitoimisto Antti Torikka ASAB Oy Aurakorro Boart Oy Contant Oy Eka-kenkä Oy Etelä-Pohjanmaan autoalan liikkeiden yhdistys Harjun Betoni Oy Helsingin Pantti Oy Herman Andersson Oy Huonekalutehdas Korhonen Oy Hyvinkään Autokeskus Ky Hämeen Paperinjalostus Oy Jurevita Oy Jämsän Seudun Kuljetus Oy Jämätek Oy Kainuun Valo Oy Kalso Teollisuus Oy Karelia Trade Kesoil Oy Kirjavälitys ry Kiviteol l isu usl iitto Kodak Oy Kolmiokirja Oy Koneisto Oy Kreuto Oy Kuhmon kaupunki Kukkaja Hautauspalvelu 46 Vierimaa K. Taskinen Ky Rakennusliike R Suominen Oy Rakennustoimisto Lehto & Nordlund Rakennustoimisto Veikko Niemi Oy Rauman T alokeskus Oy Raahen Apteekki Riisla Oy Saajos Ky Sarpack Tuote Oy Stala Oy Scanfrentz Servident Oy Siipola Ky Silmecon Oy Spell-Music Oy/Wildu-Records Suomen Eläinsuojeluyhdistys ry Suomen Jätehuoltoliitto ry Suomen Kuonajaloste Oy Suomen Mehiläishoitajain Liitto Suomen Metsästäjäliitto ry Suomen Sokeri Oy Suomen Yrittäjäin Keskusliitto SYKL ry Svenska Folkpartiet i Finland rp. Valpas -lehti Kymen Sanomat Laaturemontti Oy Lahden Puutyö Oy Lappeenrannan Kylpylaitos Lasija Remonttiliike Laaksonen Lasten Pukimo Ritva Oy Norcar Ab Nurmeksen Osuusmeijeri Osuuskauppa Keskimaa TH-Center Oulun Seudun Sähkö Oy Oy Sahakonttori Ab Oy Union-Öljy Ab P Riitamo Ky Painorauma Ky Paperitaide Oy Partio-Yhtymä Oy Pfizer Oy Polartek Oy Porlammin Osuusmeijeri Raision Louhinta Rakennusliike A. vsk.
Ne ovat ekologisesti hyvin tärkeitä ja niiden harrastaminen on mitä suositeltavin luonnonharrastuksen muoto. Nojatuoliharrastajalle tietysti klassiset matkailukohteet edustavat "suomalaista luontoa parhaimmillaan", mutta Suomen luonto ei ole vain sitä. Tapio Lindholm Pohjoismaiset sienija putkilokasvioppaat tulossa Jo usean vuoden ajan on tehty englanninkielistä pohjoismaista sienikasviota "Nordic Macromycetes". Kyllä lukijoiden olisi sekin hyvä tietää. Sekin ilmestyy englanninkielisenä, joten sen siis on tarkoitus palvella muitakin kuin Pohjoismaiden kansalaisia. Heidän tietonsa ja näkemyksensä kartuttaa koko kansakunnan luontotietoutta. Siinä esitellään värivalokuvin 306 jäkälälajia, 288 sammallajia ja 74 sanikkaislajia. Tämän vuoksi kirjoitukset ovat hyvä tietolähde sillä niissä on tietoa, jota on hyvin vaikea löytää yhtä hyvin esitettynä mistään muualta tietysti tämä oma Suomen Luontomme pyrkii artikkeleillaan samaan. Näitten lajien kuvaaminen kameralla onkin monessa tapauksessa hyvin vaikea tehtävä. Joten voin suositella kirjaa sammalista ja jäkälistä kiinnostuneille samalla kun odottelen markkinoille parempia teoksia. Ottaen huomioon kirjoittajien panoksen, pidän omituisena vähättelynä, että kirjoittajista on artikkelien lopussa vain nimien alkukirjaimet. Todistuskappaleeksi tähän väitteeseen esittelen toisen painoksen Sanikkaiset, sammalet, jäkälät -kirjasta. Pelkkä käännös kirja ei siis ole. Mutta valitettavasti mikään varsinainen lajien opettelun opas kirja ei ole, sellaiseen se on liian sekava. Mutta on ilmeistä, että silti niitä kohtaan tunnetaan varsin laajaa kiinnostusta. Näitten pikku kirjoitusten takana on paras asiantuntemus. Pohjois-, Keskija Länsi-Euroopassa, Otava 1988, 262 s., toinen painos. · Kuvitus on tavallaan hyvää, mutta ei kuitenkaan mielestäni kokonaisuudessaan sellaista, jonka perusteella lajit voi oppia tuntemaan. Alueiden esittelyjen lisäksi erilaisia luontoon liittyviä asioita käsitteleviä artikkeleita on ripoteltu alue-esittelyiden sekaan. Niin taaskin. Kertomus Suomen luonnosta 1980luvulta Rainer Palmunen (toim.): Luonnonystävän Suomi, Valitut Palat 1988, 295 s. Olisin sitä mieltä, että kirjan sanoma olisi voimakkaampi ja artikkelit painavampia, jos kirjoittajat pääsisivät paremmin esiin. Sen ensiosan on määrä ilmestyä tänä vuonna. 1976) ja Retkeilykasvio (1984). Rinne on koonnut kirjaansa eri tilaisuuksissa 1980-luvulla käyttä.miään puheenvuoroja luonnon, erityisesti koillismaalaisen luonnon, arvojen puolesta. Kirjan omassa esitteessä todetaan, että kyseessä on monipuolinen ja asiantunteva kolmenkymmenen suhteellisen luonnontilaisen alueen esittely. Hyviä sammaltunt1101ta ja jäkälätuntijoita on maassamme silti vain kourallinen. Jahns: Sanikkaiset, sammalet, jäkälät. Jokainen kirjoitus on jonkun hengentuote. On valittava lähikuvan tai makrokuvan väliltä. Ja tämä on hyvä, sillä kirja on tietyistä puutteistaan huolimatta merkittävä luontovalistusteos. aluettaan koskevat levinneisyysja uhanalaisuustiedot. Yhtä ja toista sen avulla voi toki opetella ja sen avulla voi kerrata muualta opittuja tietoja. Toimituksen johdossa on prof. "Luonnonystävän Suomi" on yritys koota yhteen suuri joukko luontoasiantuntijoitamme ja koota heidän artikkeleistaan kirja ja tietysti kuvittaa tämä näyttävästi. vsk . Valittujen Palojen kirjojen tapaan Luonnonystävän Suomi levinnee suurena painoksena. Tapio Lindholm Kiehtovat sammalet ja jäkälät H. Myös pohjoismainen putkilokasvikäsikirja on saamassa vauhtia. Paitsi määrityskaavoja ja lajinkuvauksia, kirjassa on laajahkot taustatiedot, "diskussiot", mm. lajien uhanalaisuudesta. PAMFLETTI PAANAJÄRUESTÄ Kuusamolainen luonnon puolestapuhuja, kirjailija Reino Rinne on julkaissut kirjan Pamfletti Paanajärvestä. Suomentajat ovat tätä yrittänet pehmentää lajikuvausten sovittamisella kotimaisiin olosuhteisiin. Se on kaksiosainen: toisessa osassa kotelosienet ja toisessa kantasienet. Suomessa on merkittävä joukko kirjoituskykyisiä luontoasiantuntijoita ja hyviä luontokuvaajia. Jäkälien kuvaaminen on helpompaa, joten jäkälien opetteluun kirja lienee parhaimmillan. Nämä ovat mielestäni kirjan parasta antia. Kummassakin hankkeessa on aika vahva suomalaispanos, ja jonkinlaisina esikuvina ja innostajina ovat olleet ryhmätyönä toteutetut Suursieniopas (v. Kirja sisältää kosolti todella merkittaviä artikkeleita. Kirjan suomalaisina toimittajina ovat olleet Jaakko Sarvela sanikkaisasiantuntijana, Irma Järvinen sammalasiantuntijana ja Orvo Vitikainen jäkäläspesialistina. Näin kirjoittajat tuntevan lukijan on kohtalaisen helppo tietää kuka on kunkin artikkelin kirjoittanut. Kirjalle otsikon antanut kirjoitus pumppuvoimalan uhkaamasta Paanajärvestä päättää pamfletin. Vasta kun hoksaa kirjan alusta avaimen, jolla saa purettua nimikirjaimet nimiksi, pääsee kirjoittajien jäljille. Silti kun puhutaan kasveista ne sääntöJaan unohdetaan. KIRJOJA Prameasta ulkoasustaan huolimatta kirja on tutustumisen arvoinen myös tietoja lähdeteoksena. Näin on saatu aikaiseksi kirja, jonka tarkoitus on esitellä luontoa ja sen ekologiaa kotimaanmatkailun tärkeimmiltä luontoalueilta. Knudsen ja Lise Hansen, mutta jokaisella pohjoismaalla on edustuksensa niin toimituksessa kuin kirjoittajakunnassakin . Onko tämä tietoista kirjoittajien ja kirjoitetun sanan vähättelyä. Karhu-Kirja, Kuusamo 1988, 95 s. Luonnonystävälle maamme tarjoaa joka maakunnasta omaleimaista nautittavaa. Ja suomalaiset ovat onneksi sellainen kulttuurikansa, jolle luonto itsessään on merkittävin kulttuuri. Pidän tätä myös eraana kirjan puutteena. Teos painetaankin Suomessa. Kirja on mitä ilmeisimmin löytänyt käyttäjänsä. Kuvaajia on palveltu paljon paremmin, sillä jokaisen kuvan kupeessa on kuvaajan nimi sellaisenaan. Flora Nordica on vasta käynnistynyt, mutta se aiotaan toteuttaa varsin ripeästi, jolloin ensimmäinen osa ilmestyisi peräti jo 1991. Saamme tietoa lehtoniityistä, metsän lahottajista, naavoista ja lupoista, kaamoksesta ja kesäyön auringosta, kahlaajien merkillisistä aviosuhteista ja monesta muusta luonnonilmiöstä. Jopa ammattibiologille siinä on merkittäviä artikkeleita, saati sitten suurelle luonnonystävien joukolle. Suomea ei siis esitellä tasapuolisesti läpi. Mutta vain nimet, ei sitä taustaa mihin kirjoittajien asiantuntemus perustuu. M. Kansalliset toimituskunnat tarkistavat mm. Seppo Vuokko 47. Valitut Palat on tehnyt monta näyttävää ja hyvin markkinoitua luontokirjaa. Kirjoittajia ei myöskään löydä sisällysluettelosta. Teos on alunperin saksalainen, joten lajien painotus on, valitettavasti, keskieurooppalainen. Flora Nordica ilmestyy useampiosaisena, ehkä neliosaisena, ja se sisältää noin 2 500 lajia. Nämä alueet muodostavat Rannikko-Suomen, Järvi-Suomen, Kainuun, Koillismaan ja Lapin eri kokonaisuudet. SUOMEN LUONTO 1/89 48. Niissä näkyy kirjoittajiensa oma tyyli, lähestymistapa ja henkilökohtainen asiantuntemus. Toimituskunnan suomalaisina jäseninä ovat Tauno Ulvinen, Teuvo Ahti sekä Mauri Korhonen. Teoksen toimittajina ovat tanskalaiset H. Sammalten ja jäkälien tuoma lisä kasvimaailmaamme on hyvin merkittävä. Bengt Jonsell Tukholmasta, ja lisäksi toimituskunnassa on yksi jäsen kustakin maasta: Suomea edustaa dosentti Pertti Uotila, Ruotsia Örjan Nilsson, Norjaa Reidas Elven, Tanskaa Kai Larsen ja Islantia Eythor Einarsson. Mutta on hävytöntä, että tästä on todella tehty arvausleikki. Joissain tapauksessa järkevin kuva saadaan mikroskoopin läpi. Pelkkä katselukirja se ei siis ole, vaikka kuvituksensa puolesta se toki käy siihenkin
Majoitu tilojen yhteydessä on mahdollisuus suihkuun ja saunaan. Saaristoluonto II 26.-30.6. Majoitus 2-6 hengen huoneissa. Ilmoittautuminen tapahtuu puhelimitse tai kirjallisesti SLL:n toimistoon 30.4. lapsille kurssi maksaa 850 mk ja alle 7v. Samalla tutustutaan hyönteisten keruun salaisuuksiin ja lajien määrittämiseen. Ilmoittautuminen tapahtuu puhelimitse tai kirjallisesti SLL:n toim istoon 30.4. Lisäksi kurssin hintaan sisältyvät ohjelma, retket, aamiainen, päivällinen, iltapalat ja eväät tarpeen mukaan. v k.. Vuodevaatteet eivät kuulu kurssin hintaan. Kurssilla tutustutaan Saaristomeren kansallispuistoon laidasta laitaan. Tarvittaessa lapsilla ja aikuisilla on oma ohjelmansa. Ahtaista tiloista johtuen kurssille otetaan korkeintaan 12 kurssilaista. Mukanamme on osaava kokki. Kurssin teemana on Saaristomeren kansallispuisto. Alle I 5 v. 981-158 28 ja Eero Jurvelinilta, puh. Lapsille järjestetään tarvittaessa omaa ohjelmaansa. T<urssin hinta on 1400 mk jäseniltä ja 1500 mk muilta. SUOME LUONTO t / 89 48. A lle 15 v. Vänö, Borstö, Jurmo ja Utö. Lisää tietoja SLL:n toim istosta ja Markku Aholta , puh. Norppaviikko Saimaalla 19.-23.6. Ohjelmaan kuuluu mm. Högsårassa majoitus tapahtuu 2-6 hengen huoneissa ja Trunsössä 2-4 hengen huoneissa. Majoitus tapahtuu Itä-Karjalan kansanopistossa Vahersalossa Punkaharjulla. lapsille kurssi maksaa 1 000 mk ja alle 7 v. Reittien varrella ovat mm. Ilmoittautuminen tapahtuu puhelimitse tai kirjallisesti SLL:n toimistoon 30.4. Lisäksi mökeissä on keittiö, suihkut ja wc . llmoittautuminen tapahtuu puhelimitse tai kirjallisesti SLL:n toimistoon 30.4. Viikon aikana tutuiksi tulevat Pielisen linnusto, kasvillisuus ja vesihyönteiset. Lisää tietoja SLL:n toimistosta ja Juha Kääriältä puh. 700 mk. lapsille kurssi maksaa 1 000 mk ja alle 7 v. mennessä. Kurssin aikana kierretään Ahvenanmaan ympan. Matkan aikana tutustutaan sääoloista riippuen Geta-vuoren luolamuodostelmiin, Lågskärin majakkasaareen ja lintuasemaan, Kökariin ja Bomarsundin linnoitusalueeseen. mennessä. Majoituspalvelut pitävät sisällään majoituksen kahden hengen huoneissa, liinavaatteet, ruokailut sekä ainakin yhden saunavuoron. Luonnonharrastusviikko järjestetään Perämeren tutkimusasemalla Hailuodossa. Hinta on 1650 mk jäseniltä ja 1750 mk muilta. Opimme tuntemaan lukuisia vesilintuja, kuten kalasääsken, meriharakan, ruokin ja riskilän. Kurssin aikana yövytään Högsåran täysihoitolassa ja Trunsössä asuntolaivassa . 500 mk. Ilmoittautuminen tapahtuu puhelimitse tai kirjallisesti SLL:n toimistoon 30.4. Kurssin teemoina ovat linnut, kasvit ja hyönteiset. Hailuoto on tunnettu rikkaasta ja monipuolisesta kasvillisuudestaan, hienoista rantaniityistä ja pienistä lammistaan. Ilmoittautuminen tapahtuu puhelimitse tai kirjallisesti SLL:n toimistoon 30.4. Kurssin hintaan kuuluu aamupala, lounas, päivällinen, iltapala, sauna ja vuodevaatteet. 973-761 700 t., 973-761 141 k. Kurssilla tutustumme Saimaannorpan pesimäalueisiin, Saimaan linnustoon ja Punka-• harjun kasveihin ja eläimiin. Kurssilla pyritään liikkumaan mahdollisimman laajalla alueella. Kurssi maJOittuu Tarinaahon talossa kahden hengen huoneissa, joissa on vuodevaatteet. Kurssilla pyntaan liikkumaan mahdollisimman laajalla alueella, joten majoitus tapahtuu purjealus s/ s Rhealla. lapsille kurssi maksaa 1 000 mk ja alle 7 v. 800 mk. Illanviettojen lisäksi saunotaan aitokarjalaisessa savusaunassa. Liikkuminen ja majoitus tapahtuu m/ s Näkillä. Tavattavista kasveista voi mainita marianverijuuren, merisinapin ja käärmeenpistoyrtin. Tarvittaessa lapsilla ja a ikuisilla on oma ohjelmansa. Kolin luonnonharrastusviikko 26.-30.6. Högsårass:a majoitus tapahtuu 2-6 hengen huoneissa ja Trunsössä 2-4 hengen huoneissa. mennessä. 364 304 t. Hinta on 1200 mk jäseniltä ja 1300 mk muilta. 48 Ruokailu järjestetään veneessä. Jurmo, Jungfruskär ja Utö. Veneestä löytyy vessa ja kerran kurssin aikana on mahdollisuus saunoa. Hyönteisharrastuksen kohteena ovat erityisesti perhoset. Ruokailu järjestetään veneessä. 700mk. Jurmo, Jungfruskär ja Utö. Opimme tuntemaan lukuisia vesilintuja, kuten kalasääsken, meriharakan, ruokin ja riskilän. Kurssin hinta on jäseniltä 1500 mk ja ulkopuolisilta 1600 mk. Tarvittaessa lapsilla ja aikuisilla on oma ohjelmansa. Ilmoittautuminen tapahtuu puhelimitse tai kirjallisesti SLL:n toimistoon 30.4. Saaristoluonto 111 3.-8.7. Kasvi, hyönteisja lintuviikko Hailuodossa 18.-22. Kurssin käytössä moottOiialus, jonka sisätiloihin mahtuvat kaikki kurssille osallistuvat 20 henkeä. kasviretki Kolin polkureitillä, talkoopäivä Kolin suojeluahoilla, retkiä Pielisellä niin kirkkoveneellä kuin muutenkin. Kurssin aikana yövytään Högsåran täysihoitolassa ja Trunsössä asuntolaivassa. Tarvittaessa lapsilla ja aikuisilla on oma ohjelmansa. mennessä. Majoitustilojen yhteydessä on mahdollisuus suihkuun ja saunaan. Lisää tietoja SLL:n toimistosta ja likka Jussilalta, puh. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat Punkaharjun aarnialue ja norppa. 981347 424. Tutustumiskohteina ovat mm. Majoitus järjestetään Perämeren tutkimusaseman vasta valmistuneissa tiloissa. 7. mennessä. Mukanamme on osaava kokki. Ohjelmaan kuuluu myös retki Krunnien saaristoon. 921-337 794 k. Lisää tietoja SLL:n toimistosta ja Matti Niemiseltä, puh. Kurssi on tarkoitettu koko perheelle ja kansanopisto ympäristöineen tarjoaa hyvät mahdollisuudet perheen pienimpienkin mukaan ottamiseen. Tavattavista kasveista voi mainita marianverijuuren, merisinapin ja käärmeenpistoyrtin. Lisää tietoja SLL:n toimistosta ja Anita Mäkiseltä, puh. Lapsille järjestetään tarvittaessa omaa ohjelmaansa. Alle 15 v. lapsille kurssi maksaa 1 000 mk ja alle 7v. Reitille osuu useita vesilintuja, kuten kalasääski, meriharakan, ruokki ja riskilä. Majoitus tapahtuu varustelultaan korkeatasoisissa lomamökeissä, joissa on kaksi kahden hengen huonetta sekä kolmas huone oleskelua varten.Tarvittaessa mökkiin voidaan majoittaa kuusi henkeä. Hinta on 1400 mk jäseniltä ja 1500 mk muilta. Lisää tietoja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin toimistosta, puh. mennessä . 6. Vuodevaatteet eivät kuulu kurssin hintaan. 921-645 656 k. 921 514 336 k .. Vuodevaatteet eivät sisälly kurssin hintaan. 921375 727 k. Kurssin hinta on jäseniltä 1500 ja muilta 1600 mk. Alle 15 v. Kurssin tukikohtana toimii Elvsön lomakylä Korppoossa. Kurssin aikana tavataan todennäköisesti kirjokerttuja, ruokkeja, merikihuja ja riskilöitä. tai 376 404 k. 700 mk. Hinta on 1500 mk jäseniltä ja 1600 mk muilta. Lisää tietoja SLL:n toimistosta ja Petri Rannikolta, puh. Kurssin käytössä moottorialus, jonka sisätiloihin mahtuvat kaikki kurssille osallistuvat 20 henkeä. Kurssin teemana on Saaristomeren kansallispuisto. Luonnonharrastajalle Ahvenanmaa tarjoaa paljon nähtävää. Saaristoluonto IV 11.15.7. Kurssin aikana liikutaan osin veneellä, osin jalan. Tutustumiskohteina ovat mm. Alle 15 v. Lintuharrastuksesta kiinnostuneet tapaavat ainakin suosirrin, kuovisirrin, isosirrin ja pulmusirrin ja tutustuvat pesimäja muuttobiologiaan. Kurssi soveltuu hyvin jatkokurssiksi saariston luontokurssin käyneille. Tavattavista kasveista voi mainita marianverijuuren, merisinapin ja käärmeenpistoyrtin. Luonnonsuojeluliiton luonnonharrastusviikot 1989 Saaristoluonto I 12.-16. Halutessasi voit osallistua purjehdukseen ja ruuanlaittoon. Kurssilaisilla on mahdollisuus peseytymiseen saunassa aamuin illoin. mennessä
Jerisjärven kalapirtillä seurataan nuotanlaskua ja sidotaan itse perhoja. 986-731 16. Lisää tietoja kurssista saat Paltamon opistolta, puh. Samoin viimeisen yön viettäminen laavulla. Kurssin johtajana toimii ekologian opettaja Heik ki Törmälehto sekä Luonto-Liito n PohjoisSuomen piirin edustaja. Viikon aikana tutust umme Lakivaaraan, Oulujärveen ja sen eliömaailmaan, teemme yölaulajaretken, laskemme koskea jne. Ounasjoen perheleiri I 10.-14.7. Tutuksi tulevat mm . Haluatko lasketella koskessa. Ilmoittautuminef) tapahtuu puhelimitse tai kirjallisesti SLL:n toimistoon 30.4. Hinta täysihoidosta on 1 360 mk jäseniltä ja 1460 mk muilta. Kurssi maksaa 1200 mk. Lintujen lisäksi tutustutaan tunturiluontoon, lintuharrastukseen ja lintujen laskentamenetelmiin. Merenkurkun luonnonharrastusviikko 3.-7.7. 760 mk. Yöpyminen tapahtuu järjestäjien teltassa. riekko, jänkäsirriäinen, suopöllö, keräkurmitsa, kiiruna, pulmunen, koskikara ja ampuhaukka. 91052 579 tai kirjeitse osoitteeseen Vesitorni, 18100 Heinola 30.4. Ruoka hankitaan järjestäjien toimesta ja sen valmista11at osanottajat omilla välineillään. Lomakylässä on sauna ja yhteiset pesutilat suihkuineen. Alle 16 v. Aluetta luonnehtivat kalliorannat mäntykankaat, tammilehdot, synkät kuusikot ja vanhat niittyt. Ku rssin käytössä on oma vene. Liinavaatteet eivät sisäll y hintaan. Vaelluksena toteutettavalle kurssilla nähtäneen mm. Hinta täysihoidosta on 1 400 mk jäseniltä ja 1500 mk muilta. mennessä. Kurssi alkaa Hetasta, josta lasketaan Ounasjokea alas kahden päivän ajan tutustuen Ounasjoen luontoon. merikotka, riskilä, ruokki ja merimetso. Lähiympäristöön tutustutaan mm. Kiinnostaako kalastus. Yöpyminen tapahtuu järjestäjien teltassa. Patikkaretki Pallasja Yllästuntureiden kansallispuistoon kuuluu myös ohjelmaan. Kurssin päätteeksi lasketaan Äijäkoski ja juodaan nuotiokahvit . Haluatko lasketella koskessa. retkillä saat tietoa, elämyksiä ja virkistystä. kanooteilla . Lisää tietoja SLL:n toimistosta ja Vesa Heinoselta , puh. Lapin lintukurssi 11.-18.6. Kurssin puitteet ovat vaati49. lapsille kurssi maksaa 1 060 mk ja alle 12 v. Käytettävissä on suihkut, uima-allas ja sauna. Patikkaretki Pallasja Yllästuntureiden kansallispuistoon kuuluu myös ohjelmaan. Luonnonsuojeluliiton luonnonharrastusviikoilla riittää mielenkiintoista tutkittavaa perheen pienimmillekin. 760 mk. Kurssi maksaa liittojen jäsenille 750 mk ja ulkopuolisille 850 mk. Kurssin aikana tutustutaan Vaasan ulkosaaristoon ja Meren kurkun ainutlaatuiseen luontoon. Kainuun opisto, 88380 Mieslahti. lapsi lle kurssi maksaa 1 060 mk ja alle 12 v. ja Suomen luonnonsuojeluliitto r.y. Majoitus tapahtuu 4-8 hengen lomamökeissä tai 1-4 hengen huoneissa. Kurssin aikana tutustumme Kainuun ai nutlaatuiseen luontoon, ihmisiin ja kulttuuuriin . 9696-2156 k. Talossa on sauna. Kurssin teemana on saaristoluonto ja sen suojelu. Kiinnostaako kalastus . Majoitus tapahtuu Kainuun opistolla Paltamon Mieslahdella kahden hengen huoneissa. Ilmoittautuminen tapahtuu puhelimitse tai kirjallisesti SLL:n toimistoon 30.4. Lisäksi ohjelmassa on retki ulkosaareen ja Hankoon, Tammisaareen tai Tvärminneen . 961-436 383 k. Samoin viimeisen yön viettäminen laavulla. Hinta täysihoidosta on 1360 mk jäseniltä ja 1460 mk muilta. Ilmoittautuminen tapaht uu puhelimitse tai kirjallisesti SLL:n toimistoon 30.4. Halukkaat voivat vuokrata kanootin omaan käyttöön. Majoitus tapahtuu osanottaj ien omissa teltoissa. Lisää tietoja SLL:n toimistosta ja Mauri Pälliltä, puh. 9696-2 156 k. vsk. vytää n seuraavat kaksi yötä nelj än hengen huoneissa. Halukkaat voivat vuokrata kanootin omaan käyttöön. Kurssin hintaan kuuluu täyshoito ruokailuineen. mennessä. Liinavaatteet eivät sisälly hintaan . mennessä. Luonnonharrastajalle Lappi tarjoaa mahdollisuuden seurata kevaan yhden viikon aikana . Enemmän tietoja kurssista saat kurssin johtajalta Visa Marttilalta, puh .90-376 404 k., 90-257 323 t. Vaellusreitti suuntautuu Kevon luonnonpuiston länsipuolelle, mutta Kevon kanjonillaki n käydään katsomassa Suomen suurinta vesiputousta. sekä L YL:n toimistosta . Retkeillen tutustutaan kasvillisuuteen ja eläimistöön itse saarella. Lisää tietoja SLL:n toimistosta ja Mauri Pälliltä , puh. Kurssin päätteeksi lasketaan Äijäkoski ja juodaan nuotiokahvit. Toisen päivän illalla saavumme Unto Auton taloon, jossa yöSUOMEN LUONTO 1/ 89 48. Hintaan sisältyvät ruuat ja kurssilla tapahtuva opetus. Koko perheen lh-viikko Helsingin kaupungin leirisaaressa Hankoniemen upeassa sisäsaaristossa. Inarissa Kurssin tarjoaa tietoja ja havaintoja Lapin linnuista niin vasta-alkajille kuin kokeineillekin lintuharrastajille. Kurssin hintaan sisältyvät ruokai lut niin opistolla ku in retkilläkin sekä kuljetukset. Alle 16 v. Ilmoittautuminen tapahtuu soittamalla Lintutieteellisten yhdistysten liittoon puh. Kurssin järjestävät yhdessä Lintutieteellisten yhdistysten liitto (L YL) r.y. Kurssi sopii vaelluskuntoisille linnuista, lintuharrastuk0sesta ja Lapin keväästä kiinnostuneille. Toisen päivän illalla saavumme Unto Auton taloon, jossa yövytään seuraavat kaksi yötä neljän hengen huoneissa. Ounasjoen perheleiri II 17.-21. llmoittautumirien tapahtuu 31.5. Talossa on sauna. 760 mk . mennessä. Lisämaksua vastaan saa vuodevaatteet. Kainuun luonnonharrastusviikko 10.-14.7. Kurssin antina saat arkipäivän luonnonharrastusvinkkejä, opit värjäämmään kasveilla jne. Bengtsår 6.-12.8. lapsille kurssi maksaa 1 060 mk ja alle 12 v. Lisäksi tutustutaan maan kohoamiseen liittyviin ilmiöihin ja luonnonkasvien käyttöön ravintona tai muuten hyödyksi sekä hyötykasvien luonnonmukaiseen viljelyyn. Alle 16 v. Kurssi alkaa Hetasta, josta lasketaan Ounasjokea alas kahden päivän ajan tutustuen Ounasjoen luontoon. Parikkaym . Kuva on Saaristomeren kansallispuistosta, jonka alueella järjestetään ensi kesänä kolme luontokurssia. Jerisjärven kalapirtillä seurataan nuotanlaskua ja sidotaan itse perhoja. mennessä os. 7
Vaelluskurssi Savukoski 5.8.-12.8. vsk.. 6., jolloin lähdetää n bussilla kohti Akureyriä ja edelleen Myvatnin lintujärvelle, joka on akt iivisen vulkaanisen toiminnan Taikoo leiri Hailuodossa 25.7.-3.8. Vaellus alkaa ja päättyy Tulppion retkeilykeskukseen. Matkan hinta o n 3560 mk. Matkan hinta on 13 560 mk. oin viikon vaellu ksella liikutaan 3000-4000 metrin korkeudessa. Lisää tietoja SLL:n to1m1stosta ja Erwin Woitchilta, puh. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Rauni Tirri Oy Finncoming Ltd :ssä, puh. Muutama henkilö mahtuu vielä joukkoon . (90) 645 411. Matkanjohtajana on Pertti Siilahti, SLL:n Saimaan aluesihteeri. Matka jatkuu vuoristotietä Herdubreidarlindiriin ja Askjan tulivuorelle. Matka on täynnä, mutta ma hdollisia peruutuspaikkoja voi tiedustella Oy Finncoming Ltd :stä, puh . Luonnonsuojeluliiton matkat 1989 Vaellusmatka Perun Andeille 23.3.-8.4. Vaelluksen aikana yövytään varaustuvissa. Vaelluskurssin teemoja ovat 50 suurtuntureiden luonto lintuineen, eläimineen ja kasveineen, erätaidot ja pienet nisäkkäät, toimiihan vaelluksen johtajana piennisäk käiden tuntija Asko Kaikusalo. 90-644 511 tai SLL:n toimistosta. mennessä . Matkan alustava hinta SLL:n jäsenille on 7 700 mk ja muille 7 800 mk . Matkan aika na yövytään leirintäalueilla teltoissa . Ensimmäinen yö vietetään Reykjavikissä. Lisää tietoja talkooleiristä saat leirin työnjohtajalta, suojeluneuvoja Esa Niinivirralta, puh. Talkooleirillä tehdään luonnonhoitotöitä Hailuodon ainutlaatuisessa ympäristössä. Vaellusmatka suuntautuu Perun Keski-Andeille Huarazin alueelle, jossa sij aitsee kaunis Huascari n luonnonpuisto. Ilmoittautuminen tapahtuu puhelimitse tai kirjallisesti SLL:n toimistoon 30.4. Retkikohteissa on oppaana kasviasiant untij a Seppo Vuokko. Matkan hinta on 4 460 mk . Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto (WWF) ja Suomen luonnonsuojeluliitto r.t. Ma tkan hintaan sisältyy täysihoito. Ilmoitta utuminen tapahtuu puhelimitse tai kirjallisesti SLL:n toimistoon 30.4. mennessä. 90728 5243 . mennessä. Skaftafellin kansallispuisto, Thorsmörkin luonnonsuojelualue, geysir, Gull fossin putoukset ja Thingvellirin kansallispuisto . Kurssin hintaan sisältyvät elintarvikkeet , majoitukset retkeilykeskuksessa sekä varaustuvissa ja ohjelma. Rantaniityt vaativat niittämistä, jne. Talkooleiriillä rakennetaan Vehmaanniemen poikki perinteisiä malleja noudatteleva riukuaita . mattomat, mutta ed ulliset. Reykjavikissa o llaan 25. Ruuat hankitaan järjestäjien toimesta ja ne valmistetaan yhdessä . Vaellusretki antaa erinomaisen kuvan sii tä, millaista elämä P yreneitten vuoristossa on. Hintaa n kuuluvat ruuat ja lakanat. Madeira 9.-16.4. Ilmoittautuminen tapahtuu puhelimitse tai kirjallisesti SLL:n toimistoon 30.4. Kilpisjärven ympäristöön tutustutaan päivä n kestävien retkien aikana . Mukana seuraa muona-auto . Toisella matkavii ko lla katsellaan ku lttuurinähtävyyksiä ja vietetään muutama päivä Limassa. mennessä. Täällä tutustutaa n kauniista maisemistaan ja rikkaasta eläimistöstään ja kasvillisuudestaan tunnettuun alueeseen merkittyjen polkujen ulkopuolella, paimenten laidunpo·lkuja hyväksikäyttäen . Kuvassa isokoskelopoikue. Kurssille ovat tervetulleita perheelliset, perheettömät, nuoret aikuiset ja vanhempikin väki. Leiri on osanottajille ilmainen, talkoolaisten matkat ja ylläpito kustannetaan järjestäjien toimesta. Kuitenkaan kurssia ei suositella kovi n nuorille lapsille Kurssi maksaa jäsenille 700 mk ja muille 800 mk. Lisää tietoja SLL:n toimistosta 90 -642 88 1 ja vaelluksen johtajalta Asko Kaik usalolta, puh 960183053. Islandairin kesän 1989 aikataulut ovat toistaiseksi vahvistamatta, mutta Islantiin lennetään 16. järjestävät yhteistyössä talkooleirin. Kurssin hintaan sisält yvät ruokailut , ohjelma ja kuljetukset kurssin aikana. 6. Vaelluksen teemana ovat Metsä-Lapin eläimet ja kasvit , Urho Kekkosen kansallispuisto ja erätaidot. mennessä. tuu puolijoukkuteltoissa tai omissa majoitteissa omilla yöpymisvälineillä. Kurssin hinta on 1 200 mk jäseniltä ja 1 300 mk muilta . Ilmoittautumiset Matkatoimisto Oy Finncoming Ltd:iin, puh. Aamuja iltapala t tehdään yhteisvastuullisesti, valmiit pääateriat syödään sisäti loissa, leirialueella on iso katos ja mahdollisuus saunomiseen. Vaelluskurssi maksaa jäsenille 900 mk ja muille 1000 mk. Vaellusmatkalla P yreneitten vuoristoon toimii o ppaa na Timo Lehtonen. Majoitus tapahaluetta. Retkeilykohteita ovat mm. Lisää tietoja talkooleiristä saat Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelukeskuksesta puh. Luonnonharrascusviikoilla curusruraan rienoon kasveihin, linruihin ja muuhun eläimisröön asiancunrevien veräjien opasruksella. Y öpyminen tapaht uu omin varustein. Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto (WWF) ja Suomen luonnonsuojeluliitto järjestävät yhteistyössä talkooleirin. Vatnajökullin jäätiköitä suunnataan rannikkoa pitkin kohti Reykjavikia. Majoitus tapahtuu leirioloissa joko omassa tai järjestäjien teltassa. Leiri on osanottajille ilmainen , talkoolaisten mat kat ja ylläpito kustannetaan järjestäjien toimesta. Majoitus tapahtuu puolijoukkueteltoissa tai omissa majoitteissa omilla yöpymisvälineillä. (90) 645 411. Pyreneitten vaellus 27.6.-3.7. Matkanjohtajana on Pentti Thuneberg, biologian opettaja Keuruulta, joka on vieraillut Perussa aiemminkin . Ilmoittautuminen tapahtuu puhelimitse tai kirjallisesti SLL:n toimistoon 30.4. Kurssin tukikohtana toimii Kilpisjärven retkeilykeskus, joka tarjoaa osanottaj ille täyshoidon lomamökeissä. 6. Taikoo leiri Vammalassa I (SLL/ WWF) 2.-10.6. Ilmoittautuminen tapahtuu puhelimitse tai kirjallisesti SLL:n toimistoon 30.4. 6. ja takaisin Suomessa 26 . 981 -339 471. Lisää tietoja SLL:n toimistosta ja vaelluksen johtajalta Tuomo Ollilalta, puh 960183053. Matkakohde on Bearnin al ueen sydämessä, aivan Espanjan rajan tuntumassa. todennäköisesti Tukholman kautta. Islanti 16.-26.6. V ~elluskurssi Kilpisjärvellä 15.-22.7. Tjörnesin niemimaalla tutustutaan Asbyrgiin, Dettifoss iin ja Hljodaklettarin kivimuodostumiin. (90) 645 411. Lisäksi tehdään vanhan hakamaan säilyttämisen kannalta välttämättömiä luonnonhoitotöitä, kuten niittoa jne. SUOMEN LUO TO 1/ 89 48. Varsinainen Islannin kiertomatka alkaa 17
Alustavien suunnitelmien mukaan Huippuvuorilla kuljetaan lähes viikko laivalla. . pisjärvellä, vaellusmuonat, laivamatka! perillä Huippuvuorilla sekä alueen kartat ja lähdemateriaalia. Matkan alustava hinta on 8 100 mk. vaellusja laivaretken Huippuvuorille 30. Etsimme nyt Kurun kunnan Länsi-Aureen kylässä sijaitsevan Seitsemisen kansallispuiston opastuskeskuksen kahvioon KAHVIOJA KIOSKIYRITT ÄJÄÄ Toivomme hakijalta mielellään perehtyneisyyttä kahviotyöhön, ruoanlaittotaitoa, yhteistyökykyä sekä halua kehittää luonnonsuojeluhenkistä kahviotoimintaa . SUOMEN LUONTO 1/ 89 48. 8. Teltta ja Nizzan maaseutu 19.-25. Tiedusteluihin vastaavat metsänhoitaja Ahti Paavonen ja puistonhoitaja Juhani Rinnemaa, puh . Matkalle otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 24 henkeä . Tri Jansky, joka opettaa mm. Kansallispuistoissa ja muissa erityiskohteissa ovat mukana myös paikalliset asiantuntijat. Pertti Forss (puh. Jos olet kiinnostunut kehittyvän kansallispuiston palveluhaasteista, ota yhteys pikaisesti. Jatkoyhteys junalla lepovaunussa Nizzaan. Retki on todellinen elämys. 2. Patikoinnin lomassa voi pulahtaa virkistävään järveen ja seurustella perinteiseen keittotaitoon tutustuen. 9070992498 t. mursuyhdyskunta. 7 .-13.8. Metsähallinnon Parkanon hoitoalue hoitaa Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevia valtion metsiä . Luonto ja kulttuuri -seminaari, Joensuussa 21. Hinta SLL:n jäsenille 4 820 mk, muille 4 920 mk. Matkanjohtaja on Timo Lehtonen, SLL:n liittohallituksen varapuheenjohtaja Mikkelistä . Suomen luonnonsuojeluliitto järjestää 4. Huippuvuoret 30. Hintaan sisältyy: matkat tilausajobussilla Helsinki-Tromssa-Helsinki, lentoliput turistiluokassa TromssaLongyearbyenTromssa, yöpyminen / yöpymiset., ateriat ja saunominen KilLuonnonsuojeluliiton seminaarit ja kurssit 1989 Kaavoitus pääkaupunkiseudulla: viheralueet ja rannat suunnittelun kourissa -seminaari, Helsingissä 4. 5. 1989. Ilmoittautuneille lähetetåän ensi tilassa osanottoa koskeva vahvistus sekä hyvissä ajoin tarkat toimintaohjeet, yksityiskohtainen matka-aikataulu ja mm. 4. Luontoja kulttuurimatka Tsekkoslovakiaan 22.7.-1.8. Yrittäjä ksi ryhtyminen edellyttää myös kunnossa olevaa taloutta. retkikeitin eivät ole välttämättömiä. (90) 645 411. Reitti kulkee yli vuorien ja tasankojen. -seminaari, Oulussa toukokuussa Uhanalaisten lajien suojelu -kurssi, Porissa 7 .-8. Mercantour, valon-, auringon ja tuoksujen ylänkö, on vaeltajan luvattu maa. Kulttuurimaisemat suojeluun -seminaari Turussa 7 .-8. Matkan hinnasta on ilmoittautumismaksun lisäksi maksettava 3 000 mk 31. 10. 3. varusteluettelo. Lisäksi matkaan kuuluu yhtäjaksoinen vaellusosuus. Maan pohjoisosassa ruskohiilen varaan rakentunut teollisuus ja energiantuotanto on aiheuttanut pahoja ympäristöongelmia, itäosassa on tiukalla luonnonsuojelupolitiikalla säilytetty arvokkaimmat osat luonnonsuojelualueina ja kansallispuistoina. Maksu kuittiin tulee merkitä "Huippuvuoret '89". Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimii Olympia Lentomatkatoimisto Oy. 7.-13. 941637 211 t. ja 941-273 074 k.). Matkasta voi kysellä tammikuusta alkaen Oy Finncoming Ltd:stä, puh. 1989 mennessä ja loppuerä 31. Kaavoitus ja ekologia -kurssi, Turussa 11 .12. (90) 645411. Hintaan sisältyvät matkat, maJoitus, ateriat, oppaiden palvelut ja vakuutus retkien aikana. Ilmoittautuminen suoritetaan maksamalla 1 000 mk Olympia Lentomatkatoimisto Oy:n tilille SYP-Hki-Erottaja, 215338-335-7. 933-81 821 . Ilmoittautumiset Oy Finncoming Ltd:iin, puh. vsk. 1989 mennessä. Kuvassa yksi tutustumiskohde, Skaftafellin kansallispuisto. Kierrätys ja jätehuolto -kurssi, Lappeenrannassa 21.-22. (90) 645 4 11. Tarjoamme tueksi nykyaikaisen 55-paikkaisen kalustetun, työvälinein ja astioin varustetun kahvioja keittiötilan. Matkalle lähtijät tarvitsevat normaalit vaellus varusteet (rinkka, makuupussi ja lämmin retkivaatetus). Matka on suunniteltu yhdessä tohtori Bohumir Janskyn kanssa. Lennot Air Francen koneella Pariisiin. Heiltä saa myös tietoja matkan yksityiskohdista. Ilmoittautumiset Oy Finncoming Ltd:iin , puh . Ny Alesundin kylään, Andreen kuumailmapalloretken ( 1897) lähtöpaikkaan, Smeerenburgin vanhaan valaanpyyntikeskukseen ja Moffenin saareen, jossa on mm. 4. Matkanjohtajana toimii Timo Lehtonen. 10. Matkan yksityiskohtainen re1tt1suunnitelma on mahdollista ilmoittaa kulkuyhteyksien aikojen valmistuttua. Vaellusretki Nizzan maaseutuympäristöön suuntautuu Mercantourin alueelle. Hintaan sisältyvät matkat, maJoitus, ateriat ja vakuutukset retkien aikana. ja 90-3 12490 k.) ja Auvo Finne (puh. Matkalla tutustutaan monipuolisesti Tsekkoslovakian arvokkaimpiin luontoja kulttuurinähtävyyksiin . maantiedettä ja vesiensuojelua Kaarien yliopistossa Prahassa, toimii itse pääoppaana. 2. Pilaako turve vedet. Matkanjohtajina to1m1vat Islannissa luonnonsuojeluliiton matkalaiset näkevät tulivuoria, jäätiköitä, geysireitä, putouksia ja monia muita ihmeitä. Talousmetsien lisäksi hoidossamme on neljä kansallispuistoa ja seitsemäntoista lakisääteistä soidensuojelualuetta. Laivamatka suuntautuu saariryhmän luoteisosiin, jossa on useita alueen luonnon ja historian kannalta merkittäviä kohteita. 9. Metsähallinnon Parkanon hoitoalue Satakunnankatu 25 39700 Parkano 51. Laivamatkalla on tarkoitus tutustua mm
Parveilijat syövät bakteereita ja voivat lisääntyä jakautumalla. Fil.toht. Pyrstö on loppupäästään kuin lankaa. Limasienten itiöemät ovat laj illeen määritettävissä ja niitä voi kerätäkin yksinkertaisesti kuivaamalla itiöemät alustoineen. Marja Härkönen, limasientemme erikoistuntija, sanoi, ettei limasieniä yleensä pysty määrittämään lajilleen limakkovaiheessa, mutta arveli sen kuuluvan Physarum-sukuun. vs k.. Kysymyksessä on jonkin Iimasienen limakko, joka on kiivennyt varvuille aloittaakseen itiöemien muodostamisen. Siloneula kietoutuu pyrstöllään verkonlankaan kuin vesi kasviin. Enemmän tietoa ja upeita kuvia näistä kiehtovan omalaatuisista vaeltajista on Marja Härkösen artikkelissa "Paranvoi ja sudenmaito" Suomen Luonnossa 3/ 1980. Siloneulalla se on lankamainen, mutta särmäneulalla selvään pyöreähköön pyrstöevään päättyvä. Vesi kasvien seasta niitä onkin vaikea huomata . Siloneula on todella neulamainen kala ja sillä on vain selkäevä liereän ruumiin takaosassa. Aikuistuessaan limakko kiipeää karikkeen tai puun pinnalle, sammalille, ruohoille tai muulle avoimelle paikalle. Verkosta ne erottuvat helpommin. Siloneulalla on kapoisempi pyrstö kuin särmikkäällä sisarellaan. Miksi harakka rakentaa lokakuussa pesää. Tai ehkäpä ehostaa ja korjailee olisi oikeampi ilmaisu. Harri Dahlström Limakot liikkeellä Löysin ilomantsilaiselta erämaasuolta varvikkoon kietoutunutta keltakuorista, sisältä kirkasta , hyytelömäistä massaa. Kehitys limakosta itiöemäksi vie vain pari vuorokautta, pienimmillä lajeilla vai n muutamia tunteja. Merialueemme merineulalajit ovat siloneula ja särmäneula, joita erottavaksi tuntomerkiksi sopii parhaiten pyrstön pää. Suomessa limasieniä on liki puolitoistasataa lajia, mutta vain kahdella suurimmalla on suomenkieliset nimet: paranvoi ja sudenmaito. Kysyjän luettelemat selkeät tuntomerkit sopivat siloneulaan, jota virkistyskalastaja ei juuri verkoillaan ole tavoitellut mutta joka usein niihin m·erialueellamme kuitenkin takertuu. Suomenlahden ja Pohjanlahden perukoissa, vähäsuolaisimmilla merialueillamme se on jo harvinainen. Se pesii mielellään samassa pesässä, mikäli sitä ei hävitetä. Sen tarkoituksena on valloittaa reviirit jo syksuoMEN LUO TO 1/ 89 48. Liikkuessaan limakko voi jakautua useammaksi ja eronneet limakon osat voivat jälleen yhdistyä. Ensi kesänä nämä olisivat jo suk ukypsiä ja 15-20 sentin mittaisia. Mitä ne olivat. Tavallisesti limakko jää melko pieneksi, mutta voi ääritapauksissa kasvaa jopa neliömetrin suuruiseksi. Vuosia vanha harakanpesä onkin melkoinen risulinna, sillä harakka rakentaa jatkuvasti pesäänsä. Limakko etenee karikkeessa tai !ahossa puussa jopa millimetrin sekunnissa, ja syö elinympäristössaan olevia bakteereita, sienten itiöitä ja rihmaston Limasienet ovat outo elämänmuoto, Jota voidaan pitää yhtä perustellusti sienenä kuin alkueläimenäkin. Siellä se muotoutuu useaksi itiöemäksi. Jonkin ajan kuluttua parveilij at yhtyvät pareittain. pätkiä ja muuta eloperäistä hiukkasravintoa. Se kantaa sinne uusia risuja jatkuvasti. Kalaverkon omituiset otukset Sipoossa ruovikon reunassa parin metrin syvyisessä merivedesä olleessa kalaverkossa oli kymmenkunta omituista otusta: pituus noin 12 cm, pää kuin kalalla, ruumis kova, liereä, matomainen, pari millimetriä paksu, vaaleanvihreä. Syksyllä siloneulat siirtyvät matalista rantavesistä 52 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat syvemmälle ja syksyllä ja talvella niitä sitten ilmaantuu kalastajien verkkoihin. Kahdesta parveilijasta syntyneen solun tuma alkaa pian jakautua ja myös soluliman maara kasvaa, mutta soluseiniä ei muodostu. Varsinaisia sieniä limasienet eivät ole, eivätkä kovin läheistä sukua millekään muulle eliöryhmälle. Minkä otuksen aikaansaannosta lienee. Tavallisimmin itiöemät ovat nuppimaisia tai nuijamaisia, korkeintaan parin millimetrin mittaisia. Siloneula on koko rannikkoalueellamme esiintyvä kalalaji. Seppo Vuokko Miksi harakka rakentaa syksyllä. Harakka on paikkalintu, joka elää reviirillään vuoden ympäri, tosin laajentaen sitä talven aj aksi ja liikkuen silloin parvissakin. Pesän rakentaminen syksyllä liittyy lintujen syyssoitimeen . Kun lukee hakusanat "lima-ameebat" teoksesta Eläinten maailma ja " limasienet" Kasvien maailmasta, ei kyllä heti tajua, että niissä puhutaan täsmälleen samoista otuksista! Limasienen itiöstä kehittyy vedessä siimojen avulla uivia parveilijoita, kuivemmassa ympäristössä taas ameebamaisesti liikkuvia parveilijoita. Sipoossa niitä on runsaasti. Limasieniä voi aivan yhtä perustellusti pitää alkueläimiä lähellä olevana eläinryhmänäkin. Siloneula saavuttaa 12 sentin koon toisen kesänsä lopulla hiukan yli vuoden vanhana
Varsin usein kehittymään lähtee kaksi tai useampiakin kärkisilmuja, ennen kuin ne ehtivät viestittää hormoneillaan muille kärkisilmuille, että puussa on jälleen latva. Kyhmyjoutsenelta tunnetaan jo vanhastaan muoto, joka on untuvikkona valkoinen. Seppo Vuo/anto -~ ..,' "f ~ ",\ ,,,. Seppo Vuokko 53. Latvasilmu erittää hormonia, joka estää muita silmuja kasvamasta ylöspäin uudeksi latvaksi. Kyhmyjoursenen poikaset ovat yleensä harmaita, kuten ku vassa. Tiedot puolalaisten kyhmyjoutsenten esiintymisestä Suomessa ovat tervetulleita. Monilatvaisuus on seurausta alkuperäisen latvan kuolemasta: sitä korvaamaan kehittyy useita latvoja. 00151 H ELSI NKI . Itse asiassa linnut olisivat jo syksyllä valmiita jatkamaan sukua: sulkasato on päättynyt ja nuoret linnut ovat etsineet tai etsimässä omaa reviiriään. Syksyllä alkaneita pesintätapauksia tunnetaan monilta lintulajeilta. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei sjjs kirjeitse. Suoraan kosteasta ilmasta lumeksi härmistyvää tykkyä saattaa kertyä puihin jopa tonnien painoiseksi kuormaksi. Valkoisen värimuunnoksen voi tunnistaa nuoren linnun värittömän nokan perusteella vielä toisen kalenterivuoden syksyyn saakka kunnes aikuisen linnun nokan kirkas van ilmestyy nuorille. Vanhan kyhmyjoutsenen jalathan ovat mustat. KYSY LUONNOSTA Lukija / voiva1 läheuää kysymyksiään iälle palsIal/e Luon1oilla11 asianIur11 ijoiden vas1a11aviksi osoiu eescen Suomen Luon10, PL 169. Harakalle saattaa pesän rakentamisesta tai parantelemisesta olla hyötyä siinäkin mielessä, että se suojaa yöpyvää lintua paremmin pakkaselta. Tältä ajalta juontaa juurensa valkoiselle muodolle annettu nimi: puolalainen kyhmyjoutsen. Lapinmatkaaja ihmettelee, miksi Sodankylän kuuset ovat niin kovin usein kaksitai useampilatvaisia. Lapin vaaramailla latvustuhot johtuvat paaosin puiden ankarasta lumi taakasta. Tykky voi murtaa paksunkin rungon, mutta aivan säännöllisesti se taittelee ohuempia oksia ja latvakasvaimia. Kysymyksessä on siis perinnöllinen muunnos, jossa samat emot näyttävät tuottavan osan normaalin värisiä harmaita poikasia ja osan valkoisia puolalaista muotoa olevia poikasia. , ' on monta latvaa. Valkoiset poikaset ovat yhtä elinkykyisiä kuin normaalin väriset poikasetkin. ~;~,.r f;r •r ' ) ··, .. '. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole albiino, sillä lintujen paljaat osat ovat normaalin värisiä eivätkä punaisia kuten " oikeilla" albiinoilla pitäisi olla. Valkoinen kyhmyjoutsenen poika nen kuvattiin jo 1838, jolloin sitä pidettiin omana lajinaan. .,, .. Suomesta tunnetaan tapaukset Kustavin Rahista 1980-luvun alkupuolelta ja Espoon Kaitalahdelta aivan viime vuosilta. Meilläkin niiden osuus saattaa vielä lisääntyä. Kesykyyhky eli pulu pesii usein jo talvella, kun se ei kaupungeissa ole niin riippuvainen luonnon rytmistä kuin "luonnonvaraisemmat" lajit. pan kyhmyjoutsenista noin yksi prosentti kuuluu puolalaiseen muotoon. Jos kysymykseen liittyy materiaalia, jonka haluat pa/aureuavaksi, liitä mukaan valmiiksi kirjoitellu pa/autuskuori poscimerkkeineen. Mikäli harakka ei pitäisi revnnstaan kiinni syksyllä, sen tilalle tulisi toinen, joka alkaisi pesiä paikalla. . Talvi katkaisee tämän kehityksen, ja pesiminen pääsee käyntiin vasta keväällä ilmojen lämmettyä. Nykyisin Länsi-Euroo.> Lumitaakka voi katkaisca vahvankin kuusen latvan. Voimme kutsua näitä lintuja valkoisiksi vanmuunnoksiksi. syliä ja itse asiassa se on eräillä lajeilla vilkkaampaa ja innokkaampaa kuin keväällä. Pesän rakentaminen kuuluu samaan sarjaan. Seppo Vuolanto SUOMEN LUONTO 1/ 89 48. . Syyssoitimeen liittyy usein laulua mitä harakkakin omalla tavallaan taitaa sekä muita lisääntymiseen liittyviä toimia. , 't Miksi kuusessa . Kun latva kuolee, hormonin eritys lakkaa ja puu kasvattaa lähimmästä säilyneestä kärkisilmusta uuden latvan. Kyhmyjoutsenen valkoiset poikaset Joutsenella on täällä Maskussa ollut jo useana kesänä harmaitten poikasten ohella valkoisia poikasia, useimmiten yksi valkoinen, mutta tänä vuonna valkoisia poikasia oli kolme. Tämän jälkeenkin jalkojen vaalea väri paljastaa ne nuoriksi. Mistä poikasten valkoinen väri johtuu ovatko ne albiinoja. vs k
3. SUMMARIES OF THE M AIN ARTICLES Tourism affecting Urho Kekkonen National Park by Anja Finne Suomen Luonto 48(1): 10-1 1 Urho Kekkonen National Park in Lapland is Finland's second largest national park. The Soviet Union is now reducing the Neva loading, however, as the dam being erected to combat nooding tendencies an edifice resembling the one being built in Yenice is almost ready. It is vital for protection that the planned Estonian phosphorus mine be not permitted to materialise. Aiheena on ekologiset kysymykset ja rakennustaide. With the dam operating, Neva pollutants will end up lying close to Leningrad, making the area uninhabitable un less the purification process is greatly improved. Work has been carried out jointly to determine the quantities of pollutants and ways of reducing them. Pollution has affected fish spawning in the waters fronting on the larger coastal towns of the Gulf of Finland. This giant plant would pol!ute the bottom waters over extensive areas, its effect reaching the Gulf of Finland. On the Finnish side the efficacy of purification plants is very good, although nitrogen is not at the moment removed from waste waters. 3., os. Haluan kestotilaajaksi, jolloin tilaushinta on 170 mk (ei-jäsenet) D Haluan liittyä koti·seutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi ja tilaan Suomen Luonnon kestotilauksena yhteishintaan 165 mk (tutustumisjäsenmaksu 25 mk + kestotilaus jäsenille 140 mk) Muutan osoitettani Tilaaja/ tai vanha osoite SUKUNIMI' JAKELUOSOITE POSTI NUMERO Uusi osoite JAKELUOSOITE POSTI NUMERO ETUNIMI POSTITOIMIPAIKKA TILAAJANUMERO (OSOITELIPUKKEESTA) POSTITOIMIPAtKKA Suomen luonnonsuojeluliit10 maksaa postimaksun Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 Vastauslähetys Sopimus 00150/ 1 00003 Helsinki --------~-------------------J 54 SU0MEN LLJONTO (Nacure of Finland) Published by che Finnish Associacion for Nacure Conservacion Address: Box 169 00151 Helsinki, Finland Uhka ilmasta -näyttely Miten pysäyttää happamoituminen, joka vahingoittaa ihmisiä, luontoa, taideaarteita ja kaupunkikuvaa. Yery few marine and freshwater organisms have managed to adapt to it. Neither has a decision been reached on its extraction, as has taken place in Sweden's largest conurbations. Regarding the exploitation of the national park as a basic human right, tourist businesses have succeeded in gaining the backing of local communes. Näyttelyyn liittyy yleisötilaisuuksia, joista ensimmäinen on Hanasaaren kulttuurikesk uksessa 1. lndeed, it seems to have increased since, as Soviet committee spokesman Harald Yelner observes, "industry and agriculture do not appear to be capable of meeting the environmental protection objectives set for them". No major catastrophe has yet occurred, however, the grounding of the Antionio Gramsc in the winter of 1987 being the most serious case so far. Aleksanterinkatu 1618. 2.-27. In Estonia a citizens' movement unprecedented in the Soviet Union has grown up and the pian, for the time being at !east, has been shelved. The most serious offender is Leningrad's famous Neva, which countributes more than half of the loading. Marine researchers feel that new large industrial plants should be denied access to the shores of an already grossly overloaded bay. The bed of the bay again like that of the Baltic is barren due to the oxygen ceiling; in some places oxygen is periodically replaced by tocix hydrogen sulphide. Some fish, including Baltic herring, salmon and sprat, are being overfished in the gulf. Two decades of Ballic proleclion Suomen Luonto 48(1):22-32 The Gulf of Finland is a bay of the Baltic Sea lying within the territories of Finland and the Soviet Union. Despite cooperative efforts, eutrophication has not been eliminated. Jn 1967 the two countries signed an agreement to protect the gulf. Most of the gulf's pollutants reach it by way of rivers debouching into the Baltic. Particularly in its eastern parts massive blue-green alga blooms occur in late summer. Oil spills have played their part in the recent history of the gulf too. Seuraavassa numerossa: • Pöllöt myyräjahdissa • Saimaan talvijuoksutusten vaikutukset norppien pesintään SUOMEN LUONTO 1/ 89 48 . äyttelyyn on liitetty myös suomalainen osasto . The problem is that in time the definition of a national park as a protected area intended for public viewing may well become forgotten. klo 11.30-17 .00. Recent increases in tourism have created a need for more roads for vehicular traffic, and other faci lities. Näyttely on avoinna ma-pe klo 10-18 ja la-su 12-1 6. Translated by Leigh Plester ----------------------------~ Suomen Luonnon palvelukortti Tilaan Suomen Luonto -lehden kahdeksan seuraavaa numeroa hintaan 160 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 19() mk (ei-jäsenet). vsk.. Näyttelyn on tuottanut Ruotsin Historiallinen museo ja sen Suomen järjestelyistä vastaa ympanstomm1sterio. Ratkaisuja etsitään näyttelyssä Uhka ilmasta Luftangrepp , joka on avoinna Helsingin kaupungin entisessä valtuustosalissa, Valkoisessa salissa 27. The Gulf of Finland is sensitive to pollution because its average depth is only 38 metres and its water like that of the Baltic is brackish as distinct from salty. Recent decades have seen an alarming level of eutrophication reached in the bay
Parin miljardin vuoden takaisia rantahiekkoja ja niiden aallonmerkkejä polkevat nyt Vuokatinkävijät. Seppo Vuokon tekstittämässä ja Jari Kostetin piirroksin kuvittamassa sarjassa pitäydytään ajassa ennen viimeistä jääkautta . Siis matkalle muinaisuuteen ! vat hiekkaa mereen. Seppo Vuokko 55. PohjoisKarjalan, Kainuun ja ItäLapin kivijalka lepäsi valtameren rannalla ja takana oli suunnaton, jo silloin yli tuhannen miljoonan vuoden ikäinen manner. Vuokatin vaarajono on kvartsiittia, joka syntyi noista muinaisista rantahiekoista ja jossakin murtuneessa kallionnokassa voi yhä nähdä ammoisten aaltojen hiekkaan piirtämät kareet. Silti maisemassa tapahtui. Aallot jättivät hiekkaan merkkinsä, ja hiekkamyrsky tai tulva peitti aallonmerkit uudella maakerroksella. Alkaneen vuosikerran kahdeksassa numerossa esilCelemme tällä sivulla Suomen luonnon kaukaista hiscoriaa. vsk. Eikä maalliselle elämälle vielä ollut edellytyksiäkään: ilmassa ei ollut happea hengitettäväksi. Niin elotonta aa; vikkoa ei tänään löydä mistään . 2000 miljoonaa vuotta sitten suurinta osaa Suomesta ei ollut vain maan itäisimpien kaikkien kallioperä oli jo syntynyt. Se ei johtunut ilmasi tosta: vettä satoi ja lämpöä riitti, elämä vain ei vielä ollut noussut piiloistansa meren kätköistä. Tuuli lennätti aavikon hiekkaa, sadevesipurot kertyivät joiksi, jotka kuljettiSUOMEN LUONTO 1/ 89 48. Aavikon laidalla Pyhäcuncurin kansallispuiston hiekkakivistä saattaa tavata merkkejä pari miljardia vuotta sitten lainehtineista aalloista. Maisema oli surkeinta ;;i aavikkoa, ei merkkiäkään elämästä. Yhä syvemmälle hautautuneet rantahiekat kivettyivät, ja vuosimiljardeja myöhemmin, kun entiset rantahiekat merestä nostanut vuoristakin oli jo kulunut, rapautuminen kaivoi aallonmerkit jälleen esiin. Mitähän meistä mahtaa olla jäljellä 2000 miljoonan vuoden kuluttua
Tavallisen kestotilauksen hinta on 170 mk. Suomen Luonnon kestotilaus jäsenelle maksaa 140 mk ja tutustumisjäsenmaksu 25 mk, yhteensä 165 mk. Halutessasi voit uudistaa tilauksesi ja liittyä jäseneksi myös käyttämällä sivulla 54 olevaa palvelukorttia. Saat tarjouksen postitse ennen tilauksesi päättymistä. Luonnonsuojeluliiton jäsenenä • olet mukana oman paikkakuntasi luonnonsuojeluyhdistyksen toiminnassa • saat tietoa ajankohtaisista ympäristöasioista myös omassa kunnassasi • saat tilaamasi Suomen Luonto -aikakauslehden lisäksi Luonnonsuojeluväki-jäsenlehden 10 kertaa vuodessa • voit osallistua liiton matkoille, luonnonharrastusviikoille ja muille kursseille jäsenhintaan • saat 10 % alennuksen Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n norppatuotteista • saat näyttävän luonnonkalenterin jäsenhintaan, sekä monia muita jäsenetuja. Suomen luonnonsuojeluliitto tarjoaa vuonna 1989 Sinulle, Suomen Luonnon tilaaja, edullisen mahdollisuuden tutustua jäsenenä liiton toimintaan samalla kun jatkat lehden tilausta