(90) 642 881 telefax: 622 1815 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Antti Halkka Alice Karlsson Ulkoasutoimittaja Markku Taottu Toimitusneuvosto Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. Käytännön maankäyttöön kirkon "vihertyminen" ei kuitenkaan ole vielä ulottunut; sikäli --~ i_ ~~~ . 3. ~~-/., -.; ,~-~=~ ; SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. Lisäksi muutamat kirkolliset ajattelijat ovat esittäneet ansiokkaita näkemyksiä kirkon vastuusta elämän suojelijana. 5. 9. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 48. Ilmoitusmyynti FaktaMedia Oy Hakaniemenranta 26 00530 Helsinki puhelin 90-701 7037 Värierottelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Ilmestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen 2 30. Nön maan päällä kuin taivaissa on mahtitekijä suomalaisessa yhteiskunnassa. 23 . 10. Myös Kuopion hiippakunnan yhteiskunnallisen työn työryhmän Kolin suojelulle antama tuki on merkittävä kannanilmaus. Kirkon asenne on kuitenkin muuttumassa, joskin luonnonsuojelukysymysten esiin nostaminen on toistaiseksi ollut pääasiassa muutamien yksittäisten hengenmiesten ansiota. ; i --_7L~_j~} .,-c-, 2-?~ .• ;_-;:: ... Ilmestyy 13. vsk .. Seurakunnat omistavat maata pienen maakunnan verran, ja kirkolla on jäseninä lähes koko Suomen kansa. Näihin päiviin asti kirkko on ollut yksipuolisesti kiinnostunut sielujen pelastamisesta tuonpuoleiseen; huoli maanpäällisen elämän varjelusta on jäänyt vaille huomiota. 3. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 170/ 150 mk (kestotilaus). SUOMEN SUOMEN LUONTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00151 Helsinki puh. Irtonumeromyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Ilahduttavaa on esimerkiksi Vuolijoen kirkkoherran Markku Simulan rohkea toiminta Talaskankaan suojelukiistassa. 2 Kristillistä toisinajattelua 800 vuoden takaa: Franciscus Assisilainen kunnioitti Juontoa; lintuja ja muita eläimiä hän kutsui sisarikseen ja veljikseen. 4. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: puh. 642 881, Irma Kaitosaari. Se on paitsi huomattava yhteiskunnallinen ja aatteellinen vaikuttaja, myös suurmaanomistaja. 4. 3 8. 31. 4 18. 198930. Tilaushinnat I. 1990 Vuosikerta kotimaahan ja ulkomaille 210/ 190 mk (kestotilaus). Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. 1
. . . . . Vihersydän kaavoituspöydällä, Jouni Hiltunen ja Antti Halkka............................................ Avustustoimintaa pitäisi suunnata siten, että se tukee kestävää kehitystä; sitä ettei köyhien tarvitse köyhyyttään tuhota luontoa ja omia elinehtojaan. . . 4 Viisaan valinnat: Lumppuko hylkykamaa?......... . 34 Bakteerit sen tekevät. . . Näin on käynyt esimerkiksi Pälkäneellä. . 43 Luonnonsuojeluliiton luonnonharrastusviikot 1990 .......................................................... . . . . . 32 Muovijätteisiin tukehtuu, hirttäytyy, kuristuu ja vammautuu yli miljoona eläintä vuosittain. Luontaisia muoveja ei kai ... . . . . 3. . . . . . . . . . 49 Summaries of the Main Articles....................... . . . . . . . . 38 Kirjoja ....................................................... . . . . . . . . . Tämän lehden välissä on Kolin suojeluadressi. . . Ydinvoimala Suomen rajan tuntumaan?, Jukka Heikkinen . . Kotimaasta . . . LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. 36 Mielipiteitä, keskustelua................................. . Teeren vuosi, Jouko Kuosmanen..................... . . . . . . 28 Vanhankaupunginlahden-Viikin lintuparatiisi katoaa asuntojen ja tiedepuiston alle Helsingissä. Tarvittaisiin pikaisesti uusi Luther, joka naulaisi kirkon seinään keskeiset ekologiset teesit. . . . . . Kauniin luonnonmaiseman ja luonnonrauhan sijaan olisi luvassa lisää laskettelurinteitä, hotelleja ja mökkikyliä luontopyhätöstä tulisi turistislummi. Lue Kolin vaaroista sivuilta 14-17. 10 Evankelisluterilainen kirkko herättelee seurakuntalaisia ympäristövastuuseen, mutta metsiään se hoitaa suurmaanomistajien tapaan rahan johdattelemana. Jorma Laurila Koli vaarassa, nimi adressön! Koli on Karjalan vaaroista komein ja korkein (347 m). . . . . Matkailubisnes on nyt iskenyt Koliin silmänsä ja yrittää pistää markoiksi kansallismaisemamme. . . 18 Neuvosto-Karjalassa odotellaan lopullista päätöstä jättiläismäisen ydinvoimalan rakentamisesta. . . . . . . . . Kestävään kehitykseen: Yhdentämisperiaate vasta paperilla.................................................. . . SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. . . . . . . Kolin matkailun kehittämiselle on kuitenkin luonnonmukaisempiakin vaihtoehtoja. . Uhrataanko Kolikin juppiturismille?, Markku Tano ......................................................... Vuoden puu: raita, Tapio Lindholm ................. . . vuosikerta 1 • 1990 kirkollinen luonnonsuojelu on ollut tähän asti pelkkää julistusta saarnastuolista. . . 44 Kysy luonnosta............................................ . . . 24 Sydäntalven aikaan teeret näyttäytyvät parvina koivujen latvoissa ja jättävät kieppejä hangille merkiksi yöpymisistään. 50 KansikuYa Kolin korkeat vaarat ja rikas luonto ovat innoittaneet ihmisiä vuosikymmenien ajan. . . ?, Auli Kilpeläinen ............................................................ . . . . 49. . . . Kirkko on tehnyt vuosikymmenet lähetysja avustustyötä kehitysmaissa. . . . Tätä maan ja veden kohtausta voi sanoa todelliseksi täysosumaksi, sillä niin paljon vuoria ja järviä kuin Suomessa onkin, ei missään ole niin korkeata vuorta välittömästi niin suuren vesiaavan ääressä kuin on Koli Pielisen rannalla", kirjoittaa Reino Kalliola kirjassaan Suomen luonto mereltä tuntureille. Kolin maiseman kuvasi Matti Pihlatie. . . . . Kirkon pitäisi myös kehitysyhteistyössään ottaa paremmin huomioon ympäristökysymykset. . . . . . . 8 Kirkko on tehnyt metsätkin alamaisikseen, Alice Karlsson . . 14 Kansallinen vaaramaisemamme uhkaa murentua matkailujyrien alle. . 48 Lapin maakuntakukka: Kullero, kultapallo ........ . . . . Kirkon metsissä noudatetaan samanlaista tehometsätaloutta kuin muuallakin: rahat vain raa'asti kirstuun. Kun se lisäksi sattuu aivan Pielisen ääreen ja nousee 250 metriä tämän avaran ulapan yläpuolelle, on tuloksena suurenmoinen maisema. Nyt niistä ovat innoittuneet myös matkailubisneksen pyörittäjät. Ovatpa jotkut seurakunnat pistäneet pinoon suojelualueiksi varattuja metsiäkin. Ulkomailta.................................................. . 42 Luovu autosta!, Marja-Leena Mikkola.............. Keräämällä siihen nimiä voit osaltasi vaikuttaa siihen, että Kolin maisema säilyisi vastakin luonnonkauniina. . . . 20 Dendrologian seura on nimennyt vuoden 1990 puuksi komeimman pajupuumme. . . . . . . . Kirkolla ja seurakunnilla on vielä pitkä erämaavaellus edessään elämän lähteille, luomakunnan varjelemiseksi. . . . . . Luonnonsuojelualueita kirkon maista on vain sinapinsiemenen verran. . . . . . . vsk. . . . . . Muovi tappaa merissä, Eeva-Kaisa Ah tiainen..... . . 46 Luontoillan asiantuntijat vastaavat
Saavutettuaan noin 15-25 senttimetrin pituuden jokipoikaset muuttuvat vaelluspoikasiksi eli smolteiksi, jotka vaeltavat mereen pääasiallisesti kevättulvien aikana. Synkimpinä aikoina 20 vuotta myöhemmin olivat happikadot tavallisia ja paikoittain joki oli täysin eloton. Niinpä 1970-luvun loppupuolella virisikin mielenkiinto vaelluskalakannan elvyttämiseksi vesistöalueella, jolloin Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys teki aloitteen meritaimenen istutuksesta. Nousu loppui kokonaan vuonna 1872, kun Helsingin kaupungin vesilaitos rakensi padon Vanhankaupunginkoskeen, jolloin saaliit jokisuussa heikkenivät vähitellen muutamaan kymmeneen kalaan vuodessa. Lisäksi Helsingin vedentarve oli niin suuri, että varsinkin kuivina kesinä alajuoksulla joki lähes juotiin kuiviin. Ensimmäiset meritaimenen poikaset istufettiin jokeen yli yhdeksän vuotta sitten. vsk .. Lupaavien tuloksien rohkaisemana Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos ryhtyi selvittämään sekä meritaimenen että lohen menestymistä Vantaanjoen vesistöalueella. Vuonna 1986 Helsingin kaupunki rakennutti kala portaan Vanhankau punginkosken itähaaraan. Istuttamalla kuntoon kalakanta Vantaanjoen tila on kohentunut. Kalaportaiden kautta meritaimen ja lohi pääsevät nousemaan Vantaanjoen muutamiin suurehkoihin koskiin ja luonnonkudus~a SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. Tällöin niiden keskipaino lähentelee seitsemää kiloa kassit painavat noin pari kiloa. Joki alkoi myös likaantua nopeasti 1940-luvulla. Ensimmäiset lohikoiraat, kassit, palaavat istutuspaikalleen jo istutusta seuraavana vuonna, sen sijaan naaraat viettävät meressä kaksi-kolme vuotta ennen paluuta. Suurin Vantaanjoen suualueelta saaliiksi saatu lohi oli viettänyt meressä kolme vuotta ja painoi lähes 18 kiloa. Lohista ainoastaan joka kolmas ja taimenista joka neljäs vaeltaa Suomenlahden ulkopuolelle. Syytä hymyyn. Taimenille ja lohille rakennetussa Vanhankaupunginkosken kalaportaassa on vilskettä keväästä syksyyn, sillä myös kevätkutuiset kalat käyttävät porrasta. Istutusten myötä ovat meritaimensaaliit kasvaneet Suomenlahdella. Kalaportaista apu kutuhaluisille Vuoteen 1985 asti vaelluskaloilla oli vain vähäiset mahdollisuudet nousta Vantaanjokeen. Vantaanjoki kelpaa taas vaelluskaloille nousua aikoinaan merkittävään lohijokeen, Vantaanjokeen, häiritsivät jo 1500-luvulla lukuisat myllyja sahapadot. Kasvukausi on Vantaanjoella pitkä ja ravintoa on runsaasti, joten poikaset varttuvat nopeasti. Tehokas vesiensuojelu on parantanut veden laatua ja Päijännetunnelin valmistuminen on lisännyt veden maaraa. Suurimmassa osassa jokea vesi on ollut poikasille riittävän hyvää. Koekalastuksissa vuonna 1979 ei meritaimenta enää tavattu Vantaanjoen vesistöalueella. Tällä vuosikymmenellä vesistöalueelle on istutettu kaikkiaan noin 700 000 meritai4 KOTIMAASTA menenja 650 000 lohenpoikasta. Merivaellukselle lähtevän nuoren lohen tai meritaimenen elämä on täynnä vaaroja. Toinen kalaporras on Kirkonkylänkoskessa ja kaksi muuta kalan kulkua helpottavaa rakennelmaa on suunnitteilla. Meressä kalat keräävät energiaa tulevaa kutuvaellusta varten. Noin puolet smolteista kuoleekin heti vaelluksen alkuhetkillä Suomenlahdella, joka on niiden pääasiallinen syönnösalue
Toisaalta, jos puun tuonti Kainuusta loppuu, PohjoisSuomen muut metsätehtaat ovat äkkiä vaikeuksissa. Vantaanjoesta ja sen sivujoista tulisi kehittää ensisijaisesti urheiluja virkistyskalastajia palveleva kalastusalue. Teollisuus ei kuitenkaan voi kaikkea puuta käyttää, eikä kaikkea puuta saada järjellisellä hinnalla metsästä pois. Näin tulisi jatkossakin tehdä määräajoin. Nykyisin lohen ja taimenen jokikalastus on Vantaanjoella vielä vaatimatonta, mikä johtuu joen vanhasta maineesta sekä epäselvistä veden omistussuhteista. Jotta kaloja pääsisi jokeen riittävästi, tulisi merialueen ja Vantaanjoen suualueen kalastusta säädellä siten, että taimenia ja lohia riittäisi myös joessa kalastaville. On todennäköistä ettei kaikkia julkistettuja hankkeita toteuteta, vaan yhtiöt käyvät hermopeliä toisiaan vastaan, jokaisen yrittäessä saada mahdollisimman lujan aseman puumarkkinoilla. pera1sm olevia meritaimenenja lohenpoikasia on jo löydetty. kodinkoneissa. Karjalan ylijäämäpuut, nekään eivät riittäisi. Metsistä hakattiin samana vuonna 54 miljoonaa kuutiota. Auttamaton tosiasia on, että valtakunnan metsävarat ovat EteläSuomessa. Jukka Mikkola SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. Uusia laajennuksia on luvassa Oulussa ja Kemissä. Kova puuntarve Kainuussa ulottaa metsänhakkuut myös Jakimetsiin. KOTIMAASTA Pohjan Sellu on kaadettava Rauma-Repola ilmoitti marraskuussa uuden sellutehtaan råkentamisesta Raumalle, sen johtajat totesivat samalla, ettei länsirannikolla riitä puuta useammalle uudelle tehtaalle. Kun Yhtyneet Paperitehtaat ja Metsäliitto joulukuussa perustivat uuden yhtiön, jonka ohjelmassa on sellutehdas sekä Kajaag_ niin että Kaskisiin, nekin :5 vakuuttivat, ettei puuta riitä kaikille. Jokikalastuksen alkaminen edellyttää kalastusoikeuksien selvittämistä ja lupasysteemin kehittämistä. Viimeisin, vuoden 1987 metsätase osoittaa 13 miljoonan kuution hakkuusäästöä. Alice Karlsson 5. Keidas virkistyskalastajille Kalastuspaine pääkaupunkiseudulla on suuri ja vapaa-ajan yhä lisääntyessä virkistyskalastajien maara kasvaa. Vähemmälläkin uskoo, että puusta tulee pula. Teoriassa Suomessa on puuta runsaasti. Silti meillä on vielä noin 250 muuntajaa sekä noin 110 000 suurta kondensaattoria, joissa on yhteensä lähes 2 000 tonnia PCB:tä. Poikasten kuoriuduttua ne siirretään koskialueille, minkä jälkeen ne ovat täysin luonnonvalinnan armoilla ja vastaavat niin laadultaan kuin käyttäytymiseltään luonnonpoikasia. Ne syövät Pohjois-Suomen puuylijäämän kirjaimellisesti viimeistä kalikkaa myöten. Pohjan Sellulle ei tässä jaossa jää mitään, kaikkein vähiten Kainuussa, joka on Kemijärven seudun jälkeen maan raskaimmin hakattua aluetta. Sen jälkeen teollisuutta on laajennettu Oulussa, Kemijärvellä ja paljolti Oulun suunnalta puunsa hankkivassa Pietarsaaressa. Pohjois-Suomen, Oulun ja Lapin läänien laskennallinen hakkuusäästö oli 1987 vajaat 1,6 miljoonaa kuutiota. Jokivesien puhdistuminen ja vaelluskalakantojen elpyminen tarjoavat erinomaisen pohjan kehitettäessä Vantaanjokea virkistäytymisalueena. Lohi kalojen elinkierto pyritään Vantaanjoella saamaan lähes luonnonmukaiseksi. vaaransivat. PCB-yhdisteitä on käytetty maapallolla jo 1930luvulta lähtien eristeaineina ja niiden vaarallisuus elämälle havaittiin yli kaksikymmentä vuotta sitten! PCB eli polyklooribifenyylit ja PCT eli polyklooriterfenyylit ovat luonnossa erittäin hitaasti hajoavia ja eliöihin rikastuvia myrkkyjä, jotka mm. Niitä sisältävät muuntajat ja suurehkot kondensaattorit on poistettava käytöstä neljän vuoden kuluessa. Suursellutehtaan rakentaminen ei ole minkään yhtiön yksityisasia. Jos ne todella yritetään toteuttaa, pitäisi miettiä keinoja palata takavuosien tilanteeseen Suomen Pankki saattoi silloin jonkin verran säännöstellä metsäteollisuuden laajenemista. Vaikka Kajaanin sellutehdas saisi jalostettavakseen kaikki naapuriläänien, Pohjois-Savon ja PohjoisSotkamon vaara-alueiden tylyä todellisuutta. Ainoa, mikä puolustaisi Kajaanin sellutehdasta on, että puolet maakunnan puusta on mäntyä, jota Kajaanissa toimivat paperitehtaat eivät voi käyttää kuin selluksi keitettynä. Viimeistään silloin, kun ylikapasiteetti nostaa puun hintaa, mikä korvataan teollisuudelle devalvaatiolla, tehtaiden maksumiehiksi joutuvat kaikki. Mikko Niskasaari PCB:n pitkät jäähyväiset päätöksellä Suomessa ei saa tammikuun 1990 alusta lähtien valmistaa, tuoda maahan, myydä eikä luovuttaa PCB:tä ja niiden sukulaisyhdisteitä PCT:tä. Jokialueelle on viime vuosina istutettu pyyntikokoisia kirjolohia kalastuspaineita helpottamaan. Sitä paitsi noiden alueiden puut ottaa Enso-Gutzeit, joka vie kiireellä eteenpäin Uimaharjun sellutehdastaan. PCB-yhdisteistä on luovuttu vapaaehtoisesti jo monissa tuotteissa. Puuta ei sitäpaitsi ole joka paikassa. Lisäksi myrkkyjä löytyy lukemattomista pienistä kondensaattoreista, joita on mm. Myös muiden urheiluja virkistyskalastukseen soveltuvien kalalajien kuten siian, turvan, toutaimen ja vimman käyttöä joen hoitolajeina tulisi selvittää. vsk. 1970-luvulla merikotkien ja hylkeiden lisääntymisen. Ainoa katkos kiertoon tulee, kun emokaloista lypsetty mäti siirretään haudontaa varten kalanviljelylaitokselle
Pienvedet huomioon metsätaloudessa Metsän käsittely vaikuttaa usein merkittävästi alapuolisten vesistöjen käyttökelpoisuuteen. Toimenpiteillä ei kuitenkaan saa aiheuttaa vesilain määrittelemää vesien pilaantumista. Peli-innostuksen herättelemänä kierrätyspeliä voi luonnehtia onnistuneeksi. Porilainen Seppo Keränen on kuvannut luontoa vuodesta 1971 . WWF:n luontokirjatoimikunta antoi myös kunniamaininnan Forssan Kustannus Ky:lle sen ansiokkaasta toiminnasta korkeatasoisten luontokirjojen kustantajana. Sitä ei liene kukaan laskenut. Ohjeiden toteutus ei käytännössä ole aina ollut riittävää. Eri vastaanottopisteet sijaitsevat pelilaudalla useiden nopanheittojen päässä toisistaan, joten tehtävän suorittaminen vie nopeimmillaankin puolisen tuntia. Ongelmaksi on muodostunut myös vesiensuojeluratkaisujen toimivuuden varmistus ja jälkitöistä aiheutuvat kustannukset. Mutkia matkaan tai lisäetuja, mm. Metsätalouden vesistövaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty. Metsänkäsittelyssä pitäisi muistaa, että puut suojaavat myös kaloja. vsk.. Jätteiden tai uusio-raaka-aineen kuljettelu on SUOMEN l.1UONTO 1/ 90 49. Pelin ovat kustantaneet luonnonsuojeluliiton yritys Suomen Luonnonsuojelun Tuki ja Teollisuuden keskusliiton ja Työnantajien keskusliiton ylläpitämä Taloudellinen tiedotustoimisto. omistajille älköön metsää, jos se edistää kalan viihtymistä, siten hakattako, että se tulee sanottuun tarkoitukseensa hyödyttömäksi." Tämä lain pykälä on jäänyt unholaan, mutta viime vuosina se on tuotu esille pienvesien arvokalakantojen suojaamisessa. Suoramainontaan voi vaikuttaa lähettämällä kortin Suomen suoramarkkinointiliittoon PL 516, Kierrätyspeliä ja videokuvaa Kiiminkiläisten koulupoikien keksimä kierrätyspeli, josta kerrottiin Suomen Luonnon numerossa 6/ 89, on valmistunut tuotantoon. Maastoselvityksen mukaan vain 15 prosenttia purojen kokonaispituudesta on säilynyt luonnontilaisena ja hyvänä purotaimenen elinympäristönä. Kirjan kustantaja on Weilin+ Göös. Rantojen säästäminen ja vesiensuojeluohjeiden huolellinen noudattaminen vähentävät vesistökuormitusta, elävöittävät maisemaa ja hyödyttävät kalaja riistataloutta. Jokainen pelaaja saa lähtöympyrässä, kotona, käteensä viisi jätekorttia, jotka on vietävä oikeisiin vastaanottopaikkoihin vanhat lääkkeet apteekkiin, jätepaperi paperinkeräykseen, romut romukauppiaalle ja niin edelleen. Entä miten paljon mainokset vievät paperia ja puuraaka-ainetta. Antti Ylitalo Suurtunturit palkittiin WWF valitsi vuoden 1989 luontokirjaksi luontokuvaaja Seppo Keräsen teoksen Suurtunturit. Niissä on yksityiskohtaisesti esitetty menetelmät kuivatusvesien selkeytykseen ennen vesistöihin laskua. Metsänomistajalla on laaja oikeus valita metsiensä käsittelymenetelmät. taksikyydin, tuovat sattumakortit. Vesistöjen rantapuuston käsittelystä annetaan ohjeita jo vuodelta 1922 olevassa suojametsälain 6:ssa pykälässä: "Sellaisten kalavesien rannoilla, jotka eivät yksinomaan kuulu rannan 6 KOTIMAASTA Kiiminkijoen latvapuro, Jänisjoki Puolangalla, on eräs harvoista luonnontilaisista tammukkajoista. Sekä metsähallituksella että Tapiolla on ajanmukaiset ohjeet vesiensuojelusta ojitusten yhteydessä. Työn toteuttajat syyttävät puutteellisia suunnitelmia, suunnittelijat puolestaan valittavat toteuttajaportaan haluttomuutta "ylimääräisiin" vesiensuojelutöihin. Esimerkiksi suojeluvesistöihin kuuluvan Kiiminkijoen latvapuroilla ovat tehometsätalouden ojitukset, avohakkuut ja syväauraukset heikentäneet purotaimenkantoja merkittävästi. Nykyisin hän on päätoiminen luontokuvaaja. Jokainen suomalainen maksoi mainonnasta kyseisenä vuonna noin 1 500 markkaa. Summa ei vielä sisällä postiluukusta tipahtelevia kauppojen omia monisteita ja mainoslappusia, jotka kuluttaja myös kustantaa. Vesiensuojelun vaatimat erityistoimet voidaan metsänparannuslain mukaisesti rahoittaa valtion avustuksena, joten yksityiselle metsänomistajalle ei aiheudu lisäkustannuksia. Kasvu edelliseen vuoteen oli yli 14 prosenttia. D Ilmainen ei olekaan ilmaista! Mainonta lehdistössä ja TV:ssä maksoi 7 385 miljoonaa markkaa vuonna 1988. Kirjan tekstin on kirjoittanut Asko Kaikusalo ja ulkoasun suunnitellut Pentti Valmunen. Vesilakia on esitetty tarkistettavaksi niin, että ojitusten vaikutusten tarkkailu voidaan asettaa ojittajan velvoitteeksi
Telkän uuttu taidonnäyte sadan vuoden takaa. kalukaappi työkaluineen ja 1200 markan arvoinen Hobby-Lux -kuviosaha vakiovarusteineen. Kauppojen mainosläpyköitä voi torjua liimaamalla oveensa lapun: Ei mainoksia eikä ilmaisjakelulehtiä ! Virallisen kieltokyltin: Ei mainoksia tähän kiitos tai Ei mainoksia, ei ilmaisjakelua voi tilata Kuluttajat-Konsumenterna -yhdistyksestä Helsingistä. Siinä kaikki. Valokuvaja piirrosanimaatiossa nuori tyttö etsii takkiaan kaatopaikalta. Luonnonsuojelija ilmestyy vuonna 1990 kymmenen kertaa. Suoramarkkinointiliitto kirjaa mainos postin vastustajat Robinson-nimiseen rekisteriin, johon neljän vuoden aikana on kertynyt runsas 10 000 nimeä. _ Ei kilpailua ilman palkintoja: Kussakin alkukilpailussa voittaja saa 1200 markan arvoisen työkalupakin työkaluineen. huhtikuuta. mennessä jättää valmistamansa linnunpöntön alkukilpailun järjestävälle kauppiaalle. vsk. Luonnonsuojelija toivoo saavansa jokaisen suomalaisen toimimaan oman ympäristönsä puolesta. Postisiirtotilin numero on 1447604. Lisäksi jaetaan runsaasti muita arvokkaita palkintoja, mm. Suomussalmen kunnanhallitus ilmoitti joulukuun alussa yksimielisesti, että SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. Heiltä saa myös kilpailusääntöjä ja pöntönrakentamisohjeita. Kunnan ympäristölautakunta esitti samaa, myös yksimielisesti. Taloudellinen tiedotustoimisto jakaa peliä ilmaiseksi kouluopetukseen. KOTIMAASTA Linnunpöntöllä Suomen mestariksi luonnonsuojeluliitto ja Natur och Miljö paikallisyhdistyksineen yhdessä Oy Rautaco Ab:n ja paikallisten kauppaliikkeiden kanssa järjestävät alkuvuodesta linnunpönttöjen rakentamisen Suomen mestaruuskilpailut. Alice Karlsson saatu tuntumaan jännittävältä. Luonnonsuojelijan painos on levikkiä huomattavasti suurempi, sillä lehteä käytetään erilaisten kampanjoiden tukimateriaalina; vuonna 1989 suurimman numeron painos oli 175 000 kappaletta. 7. Karsintakilpailujen työt arvioi paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen nimeämä pönttöraati. Muut voivat ostaa sen Suomen Luonnonsuojelun Tuen myymälöistä tai postimyynnistä 120 markalla (tilauspuhelin 90-876 9100). Korttiin voi kirjoittaa vaikka näin: En halua mainospostia, ja nimi, osoite ja allekirjoitus perään. sa järjestetyssä IMAGESmultivisiomessuilla kasvatusja koulutussarjassa. Suomen Luonnon vuosikerta jokaisen karsintakilpailun kakkoselle. Pari kolme parasta pönttöä passitetaan valtakunnalliseen loppukilpailuun. Kyltti maksaa 12 markkaa ja se tilataan postitse. Loput myydään huutokaupalla. Valtakunnallinen loppukilpailu on maalis-huhtikuun vaihteessa, jolloin valtakunnallinen pönttöraati nimeää ensimmäisen linnunpönttöjen rakentamisen Suomen mestarin. Lehti postitetaan luonnonsuojeluliiton 200 paikallisyhdistyksen jäsenille niin, että kuhunkin perheeseen menee vain yksi lehti. Etsinnän lomassa hän ymmärtää miksi kierrättäminen on tärkeää. Palkittu video-ohjelma on osa Kiertotähti-opetuspakettia, joka jaetaan kouluille ilmaiseksi tänä keväänä. Kilpailuun voi osallistua jokainen yksityishenkilo, joka 24.2. Antti Halkka ja Alice Karlsson Martinselkosessa ei tule sallia lainkaan hakkuita, ei alueen missään osassa eikä millään verukkeella. Luonnonsuojelijan osoitteellinen levikki on 23 104. Samalla pelaaja tulee kuin ohimennen oppineeksi eri jätelajien oikeat sijoituspaikat. Mikko Niskasaari luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Luonnonsuojeluväki on vuoden vaihtuessa muuttunut Luonnonsuojelijaksi. 01301 Vantaa. Pääpalkinto videokilpailussa Luonto-Liiton ja Ohjelmantekijät Oy:n tuottama video-ohjelma voitti pääpalkinnon Englannin Eastbournessa joulukuun alusSuomussalmi suojelee Martinselkosta metsähallituksen painostuksesta laatima Suomussalmen Martinselkosen "suojeluesitys", joka toisi hakkuut selkosen sydämeen, on joutunut ankaraan vastatuuleen. Mukana on 41 puutyökaluja myyvää kauppiasta Hangon ja Rovaniemen väliltä. Luonnonsuojeluväestä Luonnonsuojelija Nähtäväksi Jaa, onko ympäristöministeriöllä kanttia ajaa eduskunnassa hakkaamista, vastoin kunnan ja kuntalaisten kantaa. Valtakunnallisessa loppukilpailussa pääpalkintona on luontomatka Kreetalle, muina palkintoina mm. 1500 markan arvoinen työTotta ja ku viteltua: palkitussa multivisiossa on yhdistetty JukkaPekka Ratian piirroksia ja Juha Suonpään valokuvia. Suojelun kannalla on perinteisesti ollut myös alueen kylätoimikunta. Seitsemän minuutin opettavaisen takin etsinnän voi käydä katsomassa myös Riihimäen kierrätysmessuilla 18.-22
Turvahuovalla voi ehkäistä tulipalon alun ja suojautua itse sekä tulta että kylmää vastaari. Ruohomaton sisään on kylvetty ruohon siemeniä, jotka itävät kun mattoa kastellaan. Raaka-aineet ovat joko uusiutuvia tai uusiutumattomia. Villaa meillä tuotetaan enää noin 140 tonnia vuodessa, joka vastaa kolmea prosenttia kotimaan käyttötarpeesta. Rejtexiläisille ei ole kuitenkaan vielä mennyt sormi suuhun. Luonnonkuidut sopivat parhaiten uusiokäyttöön Kaikki luonnonkuidut kelpaavat uusien tuotteiden raaka-aineeksi, mutta tekokuitujakin saa olla jonkin verran joukossa usein ne tuovat tuotteeseen kestävyyttä. Reitex on kehittänyt villalumpusta myös kunnollisen puomin ja imeytysmaton öljyvahinkojen siivoamiseen. Vaatteiden valmistus on eräs ihmisen vanhimmista taidoista. Sitä markkinoivat Orient Occident ja Espe. Luonnonsuojelun Tuesta ja tilaamalla suoraan tehtaalta (90223 5810). Villa onkin ihmiskunnan vanhin tekstiilikuitu, ja mm. Tekokuitujen valtakausi alkoi Suomessa noin viisikymmentä vuotta sitten. Puuvillan massaviljely ja tekokuitujen keksiminen on mahdollistanut vaatteiden nopean ja tehokkaan tuotannon ja ulottanut muodin kaikkialle, jopa vauvojen potkuhousuihin ja lemmikkieläinten lämmittimiin. Ne syrjäyttivät nopeasti lähes kokonaan mm. Jokaista suomalaista kohden hylätään noin 0,6 kiloa vaatetavaraa vuodessa. hevosten nilkkasuojat, rakennuksilla käytettävä koolinkinauha sekä puuvillaiset halvat konepyyhkeet koneenosien ja käsien puhdistukseen. Lumppuko hylky kamaa. Jos öljyä joutuu veteen, se voidaan Rejtexin puomilla saartaa ja kuljettaa rannalle, jossa se imeytetään rannansuojelumattoon. Nykyisin sitä kasvatetaan lähinnä kotitarpeisiin ja teollisuus ostaa pellavat ulkomailta. Myöhemmin löydettiin lisää tekstiileiksi sopivia luonnonkasveja, joista puuvilla on säilyttänyt johtavan asemansa näihin päiviin asti. Lumppu lämmittää ja suojaa Lumpusta syntyy Rejtexillä myös reiluja saapassukkia, joissa on villaa kymmenestä viiteenkymmeneen prosenttiin. Sukat sga vähittäiskaupasta vajaalla kolmellatoista markalla. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. erinomaisia turvahuopia, joiden raaka-aineesta noin puolet on villaa. Matto on kätevä esimerkiksi viettävillä mailla, sillä se sitoo maaperää. Lumpputuotteiden hankkimisella on kauaskantoisia seurauksia: Samalla kun panee raaka-aineen · kierrätykseen vauhtia, tulee tukeneeksi sosiaaliohjelmaa, joka vetää vuosittain kymmeniä miehiä kuiville. Lumppu kelpaa vain yhdelle Muoti tuhlaa. Tekokuidut eivät olekaan ongelmallisia sinänsä, mutta monien eri tekstiilikuitujen rinnakkainen käyttö samassa tuotteessa saattaa hankaloittaa sen uudelleenkäyttöä. Lumppua hyödyntää Suomessa yksi yritys, Vihdissä toimiva Rejtex Oy, joka käsittelee noin l O prosenttia kaikesta syntyvästä tekstiilijätteestä. vsk.. Lisäksi iso osa tuotosta ohjataan kehitysmaissa elävien ihmisten ravinnonhankintaan ja koulutukseen. Villa imee tehokkaasti öljyä, ja luovuttaa sen vasta kovan käsittelyn jälkeen käytetyn maton voi näppärästi kompostoida. Rejtexin työntekijät ovat entisiä sosiaalipummeja ja viinamäen miehiä, jotka lajittelevat käyttökelpoiset vaatteet lähetettäväksi kehitysmaihin sekä kotimaan kirpputoreille jälleenmyyntiin. Rejtexin tuotteita saa jo useista luonnonsuojelukaupoista, mm. työlään pellavan, mutta myös villan merkitys väheni selvästi. Marttojen järjestämistä keräystempauksista. Uusin Rejtexin tuote on kehitysmaiden ravinnontuotantoon tarkoitettu roikkuva villakerä, jonka sisään piilotetaan ravintoJiuosta sisältävä pullo ja pinnalle istutetaan esimerkiksi palkokasvien taimia. pellavan monimutkainen käsittely hallittiin jo 5000-6000 vuotta sitten. Rejtex saa raaka-aineensa Lähetyksen kirpputoreilta ja mm. Ensin käytettiin kasvien lehtiä, kaisloja ja eläinten nahkoja, kunnes opittiin hyödyntämään eläinten karvaa. Huonekaluverhoomoille on tarjolla harmaata vanua, joka kelpaa istuimien ja selkänojien täytteeksi . Esimerkiksi viskoosi tehdään sulfiittiselluloosasta ja synteettiset kuidut, polyesterit, polyamidi ja polyakryyli maaöljystä ja -kaasusta. Pellavaa viljeltiin Suomessa runsaasti aina 1940-luvulle asti. Itse matto maatuu jäljettömiin runsaassa vuodessa. Rejtexillä syntyy lumpusta mm. Kokemuksien mukaan satoisa "roikkupussi" säästää pinta-alaa ja tuottaa koko ajan myös kompostoituvaa kasviainesta maan elvyttämiseen. Puutarhanhoidosta ja viherrakentamisesta kiinnostuneille on lumpusta kehitelty altakastelumattoja ja rännikastelunauhoja sekä ruohomattoja. Vuosittain Suomessa heitetään pois yli 8 VIISAAN VALINNAT Saisiko olla sukallinen mansikoita. Tekokuitujen osuus maailman tekstiilituotannossa on jo yli puolet ja niiden osuus kasvaa. Loput jalostetaan erilaisiksi uusiotuotteiksi. Rejtexiläiset osoittaneet, ett ·· villalumppu kelpaa mainio ti myös ravi 30 000 tonnia tekstiilejä, joista puolet on kulutuksesta poistuvaa lumppua. Rejtexin tuotteisiin kuuluvat vielä mm
hedelmiä, vihanneksia, teetä, leseitä ja mehua, mut,ta puhtaalla ravinnolla herkuttelevalta kuluu markka poikineen! Milloin saamme kukkaron kestäviä vaihtoehtoja. Vähän reppanan näköisistä porkkanoista ja hedelmistä piti maksaa noin kaksinkertainen hinta verrattuna rinnalla komeileviin lannoitteilla ja myrkyillä pulskistettuihin sisariinsa. Kolmen kilon luontoa säästävä pesujauhepakkaus jäi kyllä hyllylle, sillä hinta oli päätä huimaava 87 markkaa! Alice Karlsson Elannon "bionurkasta" saa mm. tuomalla liikkeisiinsä tuotteita, jotka ovat mahdollisimman ympäristöystävällisiä ja tukevat oikeudenmukaista kansainvälistä kehitystä. Elannon myllyt eivät esimerkiksi saa niin paljon biologisesti viljeltyä ruista kotimaasta kuin haluaisivat. Se voisi merkitä Elannon kahviloissa, hotelleissa ja ravintoloissa luopumista kertakäyttötuotteista, SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. Tutkimusten mukaan se vie kolmesta kahdeksaan vuotta. luonnonmukaisesti tuotettua leipää, freonittomien kuivapesuaineiden käyttöönottoa ja ilman torjuntaaineita ja lannoitteita kasvatettuja vihanneksia ja hedelmiä. Elanto luonto matkalla PVC-muovista, ilmanraikastajista ja vessan hajusteista. Yhdysvalloissa vaihtoehtokauppaa käy jo kolme isoa myymäläketjua. Tampereen kehitysmaakaupan kanssa. biologisesti viljeltyjä elintarvikkeita, valkaisemattomia paperituotteita, mietoja fosfaatittomia pesuaineita, haitattomilla ponnekaasuilla toimivia aerosoleja, ilman välikäsiä tuotettuja ulkomaisia hedelmiä, kahvia ja teetä. Siirtymävaihe on pitkä, sillä maan täytyy ensin selvitä vuosikymmenien myrkkykuormituksesta ennenkuin siinä voidaan tuottaa kunnollista ravintoa. Elannolla on omia tuotantolaitoksia, leipomoita, pesuloita ja maatila kasvihuoneineen, joissa uuden ohjelman mukainen politiikka voisi merkitä mm. Omat palvelut remonttiin. Elannon myymälät muuttuvat vähitellen. Kunnollista puhdistamatonta ja kiillottamatonta sokeria ja riisiä, kotimaista pellavaista ja suomenlammasvillaisia. Elannon kauppojen hyllyiltä pitäisi löytyä mm. Suurin ongelma on Bergholmin mukaan se, että tarjonta on riittämätöntä. Esimerkiksi hedelmille ei löytynyt paperi pusseja, mutta myymälänhoitaja kirjasi tarpeen iloisena ylös, joten eiköhän sekin puoli järjesty! Helmikuussa Elanto lupaa lihan ystäville luonnonmukaisesti tuotettua possuakin! Ostosteni teko venyi pitkäksi, sillä askaroin kuumeisesti omantunnon ja järkevän rahankåytön välimaastossa. Nyt ollaankin virittelemässä suoria suhteita sekä kotimaanettä kehitysmaiden viljelijöihin, jotta kauppoihin saataisiin mahdollisimman puhdasta ravintoa ja samalla viljelijöille voitaisiin maksaa se mikä heille kuuluu. Kävin siellä ostoksilla ja vaihtoehtoja löytyi; mm. omaan välittömään hyvinvointiinsa, tuotantoon, luontoon ja toisten ihmisten elinehtoihin. Elannolla voisi olla korjauspalvelua kodinkoneille, vaatteille ja jalkineille, koneiden ja laitteiden varaosia varmasti saatavilla ja käytettyjä tavaroita uudelleenmyynnissä. Elanto onkin tehnyt jo jonkin verran yhteistyötä mm. rukiinja vehnänjyviä, jotka voi jauhattaa haluamaansa karkeuteen, kehitysmaista tuotettua kahvia, biologisesti vil• jeltyjä hedelmiä ja vihanneksia ja jopa kauan kaipaamiani talkkunajauhoja. Terveellinen ravinto ja luontoa säästävä teknokemia maksaa Suomessa rutkasti. vsk . Niinpä Elanto haluaa tarjota kuluttajille lisää valinnanmahdollisuuksia mm. No, kaikkea ei sentään voi yhdellä kertaa vaatia. kuluttajien tietoisuus ympäristöstä, joka edellyttää muutoksia mm. Vaihtoehto tuotteet vielä kalliita Luonnonmukaisten tuottr.iden määrä kasvaa kaikissa Elannnon myymälöissä. Ehkäpä Elanto vo1s1 ajan mittaan luopua kertakäyttöisistä juomapakkauksista ja keskittyä kierrätyspulloon. Osuusliike Elannolla on 165 000 jäsentä, joista Jäsenen asialla -toimintaohjelman mukaan yhä useammat ovat tietoisia ja kiinnostuneita kulutuksen kytkennöistä mm . Helsingin Mannerheimintieltä löytyy pioneerimyy.mälä, joka on laajentanut valikoimiaan niin ympäristöystävälliseksi kuin se nykyisellä tarjonnalla on mahdollista. Kaupat alkavat vähitellen reagoida kuluttajien vaatimuksiin saada puhtaita elintarvikkeita ja luontoa mahdollisimman vähän rasittavia tuotteita. vähittäiskauppojen tarjonnassa. ''Ei oota me emme halua tarjota", sanoo Bergholm ja pistää toivonsa valtion myöntämään tukeen niille maanviljelijöille, jotka vaihtavat tuotantotapaansa luonnonmukaiseksi. Kaupan rakenne muuttuu vähitellen Elanto-lehden päätoimittaja Jorma Bergholm kertoo, että Elannon uudistumiseen ovat vaikuttaneet mm. Ruotsissa on ehtinyt ensiksi Konsum ja Suomessa Elanto, osuusliikkeitä kumpikin. "Elannolla on aktiivinen edustajisto, jonka aloitteisiin toimintaohjelma pitkälle perustuu ia me ovrimme nyt reagoimaan näihin vaatimuksiin." Uusi Elanto on vielä synnytystuskissaan. 9
Suomessa seurakunnat ovat rauhoittaneet metsäalastaan noin 0,4 prosenttia, runsaat seitsemän neliökilometriä, joka vastaa SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. PohjoisSuomessa. Suurimmat metsänomistajat ovat PielisjärvenViekijärven ja Paltamon seurakunnat. Yhteensä seurakuntien maaomaisuus on noin 1730 neliökilometriä yli Ahvenanmaan kokoi10 "Kirkon metsien rauhoittamisella olisi voimakas symbolinen merkitys", sanoo Juhani Veikkola . "Niin eikö se sitten riitä?" turvapaikaksi uhanalaisille eläinja kasvilajeille. ''Seurakunta parturoi suojeluharjun Pälkäneellä." "Vantaan seurakunnan avohakkuut tuhoavat virkistysalueita" siinä muutamia päivälehtien otsikoita viime vuosilta. Ja seurakuntien metsiä on myös rauhoitettu luonnonsuojelulailla. Samaan aikaan seurakunnat pistävät "Luterilaisella kirkolla on vamma, tietynlainen skitsofrenia" , sanoo Kirkon yhteiskunnallisen työn keskuksen pääsihteeri Juhani Veikkola. Kiikan mukaan se olisi tarpeetonta sillä "metsät on jo pitkään nähty muunakin kuin puuntuottoalueina. Myös Länsi-Saksassa ja Yhdysvalloissa uudistetaan kirkon luontosuhdetta. Tällaisia keskusteluja käydään jo parhaillaan mm. Voitaisiinko seurakuntien talousmetsissä toteuttaa kokonaan uutta metsäpolitiikkaa, joka säästäisi ja varjelisi luontoa ja ottaisi metsäluonnon kokonaisuutena huomioon. Kirkon ja seurakuntien uusi suhtautuminen luontoon voisi meillä johtaa esimerkiksi seurakuntien omistuksessa olevien metsien ja vähintäänkin arvokkaiden luontokohteiden rauhoittamiseen, "Kyllä minä vain viittaan siihen, että rantoja ja maisemia hoidetaan ja luonnonsuojelualueita on perustettu ", sanoo Markku Kiikka. Metsätaloussuunnitelmissa on jo 10-20 vuotta annettu esimerkiksi maisemansuojeluohjeita. "Ovatko meidän metsämme nyt sitten niin hirveän katastrofaalisessa kunnossa?" Kiikka kysyy. Kirkkohallituksen taloustarkastaja, metsänhoitaja Markku Kiikka huolehtii rahoiksi metsissään ja jopa suojelualueillaan. seurakuntien metsätaloussuunnitelmista. Metsänkäsittelymenetelmissä on Kiikan mukaan kaksi äärimmäisyyttä. Eikö se nyt riitä?" kysyy metsäammattimies. "Suomen metsät olivat 1950-luvulle asti pelkkiä harsintajätteitä ja noin sata vuotta sitten mm. Ruotsissa, jossa kirkon ja ympäristön suhteissa on käynnissä voimakas murros. EteläSuomessa oli sellaisia pitäjiä, joiden metsistä ei tervanpolton ja kaskeamisen jäljiltä löytynyt rakennuksiin tukkipuita." Rauha seurakuntien metsiin. " Luther ei erottanut uskoa ja järkeä toisistaan vaan niiden yhteyden katkaisivat hänen väärinymmärtäjänsä", sanoo Veikkola. Alice Karlsson Kirkko on tehnyt metsätkin alamaisikseen Evankelisluterilainen kirkko ravistelee lähes neljää ja puolta miljoonaa seurakuntalaistaan vastuuviikoiUaan, joita on ollut jo vuodesta 1978. sen alueen verran. Metsien lisäksi seurakunnilla on muuta maaomaisuutta, kuten hautausmaita ja leirija kurssialueita sekä peltoja. Osa seurakunnista on metsättömiä. Toinen on professori Lähteen koulukunta, joka puhuu jatkuvasta kasvatuksesta ja toinen on "maisemakaupalla auraajat", joiden jälkiä nähdään mm. "Meillä puuttuu kokonaisvaltainen ajattelu siitä mitä kristillisyys on. Jaottelun teki aikoinaan uskonpuhdistaja Luther, joka naulasi teesinsä Wittenbergin linnankirkon oveen 1500-luvulla. Viimeiset kaksi vuotta on nostatettu ympäristövastuuta. Hänen mielestään seurakuntien metsiä hoidetaan hyvin ja esimerkiksi avohakkuita voidaan aivan mainiosti tehdä. vsk.. Se käsitetään ainoastaan hengellisen alueen hoitamiseksi ja kokonaan eri asia on, miten maalliset hoidetaan." Luterilaisessa kirkossa on kahden hallinnon oppi, joka erottaa hengellisen todellisuuden maallisista asioista. "Lutherin ajatus oli nimenomaan se, että uskon ja järjen pitää olla koko ajan jännitteisessä ja toisiaan korjaavassa vuorovaikutuksessa keskenään. Seurakunnilla on yksityisiin metsänomistajiin nähden kuitenkin etuuksia; ne maksavat metsätulosta veroa ainoastaan kunnalle ja niiltä peritään vain neljäsosa yksityisiltä perittävästä metsänhoitomaksusta, mikäli niillä on metsätaloussuunnitelma. ' ' Tehometsätaloutta seurakuntien mailla Suomessa on 599 evankelisluterilaista seurakuntaa, jotka omistavat metsää 1630 neliökilometriä, 0,6 prosenttia Suomen metsäalasta. Seurakunnat antavat vastuun metsistään metsäammattimiehille, jotka hoitavat niitä samojen tehoperiaatteiden mukaan kuin yksityismetsiä
ja muutenkin se on ollut aivan luonnontilassa." Vielä kesällä 1986 vehmaalla Rekolan tilalla kohosi mm. "Tässäkään metsässä ei minun sukupolveni enää näe puita". Esimerkiksi Pälkäneen seurakunta rauhoitti omistamaltaan Syrjänharjulta supat jääkauden jälkeiset kuoppaSUOMEN LUONTO 1/90 49. Metsä on pankki Seurakuntien maankäytöstä päättävät kirkkovaltuusto ja -neuvosto. "Meillä on käytännössä kaksi vaihtoehtoa: metsaa käytetään hyväksi suunnitelmien mukaan tai sitten veroäyriä nostetaan. komea koivikko, muodostelmat sekä metsän niin, että sitä voidaan uudistaa luontaisesti. Lähes puolet siitä on Rekolan vanhan kartanon maata, josta 80 hehtaaria on maanvaihdossa luovutettu kaupungille. Kun Seppo Salonen näki hakatun aukean metsäaurauksineen hän erosi kirkosta. Pälkäneläiset tuomutta vuoden päästä Salosella nousi ''tukka pystyyn". Olihan alue tuhansien kaupunkilaisten virkistysaluetta ja merkitty seutukaavasnoin 12:ta golfkenttää. D mitsivat suojelualueen tylyn kohtelun ja neuvottelujen jälkeen Hämeen lääninhallitus saikin pelastettua suurimman osan alueesta. Seurakuntien päätöksentekijät turvautuvat pitkälti metsään, joka on eräänlai11. Rekolan tilalla on jäljellä 185 hehtaaria metsää, jota käsitellään normaalina talousmetsänä. jotka ymmärtävät maan taloudellisen arvon. Runsas kaksi vuotta sitten tehdyn avohakkuun jäljet kauhistuttivat paikallisia asukkaita. vsk. "Seurakunnat repivät rahaa irti metsistään säälimättömästi", Salonen suree. Rekola-Asola -omakoti yhdistyksen jäsen Seppo Salonen ei anna anteeksi koto metsänsä kaatajille. Seurakunta teki viime vuoden keväällä kaupat puista Yhtyneiden Paperitehtaiden kanssa ja harjumetsää ryhdyttiin hakkaamaan siemenpuuasentoon, sillä metsänhoitosuunnitelmassa luontainen uudistaminen oli yhtä kuin siemenpuuasento. Niissä istuu usein maanviljelijöitä ja muita maanomistajia, , I 1/ I I Komeasta koivikosta on jäljellä pensoittunut kannokko. Seppo Salonen ei kiittele Vantaan seurakuntayhtymän metsien hoitoa. 11 I , .. Yksityisillä mailla sijaitsevien luonnonsuojelualueiden kokonaispinta-alasta se on puolisentoista prosenttia. Metsän hyödyntämisen mahdollisuus on säilytetty joissakin tapauksissa suojelualueellakin. Parhallaan sinne rakennetaan sairaalaa sekä asuntoja. "Kaikki oli pantu pinoon, joka ikinen puu, ja maastossa oli valtavien koneiden jäljiltä yli puolen metrin uria." Seurakuntayhtymä hakkasi Rekolassa jo 1960-luvulla noin 80 hehtaaria maan tasalle. sa ekologiseksi käytäväksi, eläinten vaellusväyläksi, teiden ja rakennusten pirstomassa maastossa. l Vantaalaiset menettivät arvokkaan virkistysalueensa Vantaan Seurakuntayhtymällä on maata noin 600 hehtaaria. "Olen koko ikäni kuljeskellut tuolla seurakunnan metsässä ja kokenut sen ainutlaatuiseksi; siellä on ollut isoja, vanhoja puita sekä runsaasti tuulenkaatamia... "Ei seurakunnista toistaiseksi ole kuulunut mitään uutta tässä suhteessa", sanoo Kiikka
Asennemuutos on vaikea. Sen sijaan sitä, mitä voitaisiin aktiivisesti tehdä luonnon hyväksi, ei mietitä. "Se on siellä aivan selkeästi joskin se on unohdettu. nanottoa, jonka tehtävänä on johtaa seurakuntalaiset uuteen ihmisen ja luonnon väliseen vuorovaikutukseen. Kirkkohallitus huolehtii siitä, että seurakuntien metsänhoitosuunnitelmat ovat yksityismetsälain mukaisia. Kirkon pitäisi paneutua hyvin vakavasti ekologisiin tosiasioihin, ja soveltaa niitä mm. Suurimmat maanomistajat ovat Ilomantsin ja Taipaleen seurakunnat sekä Valamon luostari. Niin on Jumala maailmaa rakastanut ei niin on Jumala ihmistä rakastanut." Henttosen mukaan teologia korostaa sitä, että ihmisellä on tietty erityisasema vastuullisuutensa ja jumalasuhteensa pohjalta. % "Seurakuntien metsien {:. Samaa voi hänen mielestään sanoa teologiasta ja kristinuskon tulkinnasta. "Luonnon kunnioittaminen koskee koko maailmankaikkeutta ja ihmisen on varjeltava luonnossa olevaa järjestystä ja kauneutta. onko se nyt valkohäntätikka vai mikä, joka näistä koivupökkelöis" tä tykkää?", Kiikka pohtii. Suomen ortodoksisella kirkolla on 27 seurakuntaa ja 56 ·ooo jäsentä. "Seurakunnille pitäisi SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. Veikkolan mukaan se johtuu siitä, että kirkolla ei ole ympäristökysymyksissä mitään erityistä sanomaa takataskussaan. "Ei ihmistä eikä hänen sieluaan ole olemassa ilman sosiaalisia suhteita ja luontoa." "Luomiskertomus on tulkittu vain vallan näkökulmasta. Arkkipii.spa Johanneksen mukaan ortodoksisen kir: kon kanta on se, että ihmisen on kohdeltava luontoa kunnioittavasti. Pitäisi kysyä miten seurakuntien metsiä voidaan käyttää ja mikä on niiden ekologinen merkitys.'' "Ihminen on kutsuttu vastuuseen" Veikkola näkee seurakuntien maankäytön nousevan ateistisesta hyödyntämisperiaatteesta, jossa ihminen nähdään koko maailman valtiaana. "Tämän näkemyksen tilalle olisi tultava kokonaisvaltainen kuva Jumalan luoman maailman kokonaisuudesta, jolloin me pystyisimme arv101maan myös toimenpiteitämme metsänhoidossa aivan uudella tavalla." " Raamatun näkemys on, että ihminen on osa kokonaisuutta, sanoo Veikkola. Toisaalta ihminen on myös· kutsuttu vastuuseen ja siten ihminen on historiallisen kulttuurievoluution kehittäjänä noussut luonnon kehityksen yläpuolelle. Jos ihminen on ainoa olento, joka voi olla tietoisesti vastuussa teoistaan, niin hänen erityislaatunsa ei olekaan vallassa, vaan vastuullisuudessa viljelemisessä ja varjelemisessa", sanoo Henttonen. Se lisää sitä ymmärrystä, että ihmisen tulisi nähdä itsensä luotuna muiden luotujen joukossa eikä elää muiden lajien kustannuksella. Luonnolla on nykyisin arvoa vain, jos sillä on hyötyarvoa ihmiselle." Kirkon perusongelmana Henttonen pitää sitä, että usko on kaventunut sielun sisäiseksi pelastukseksi, vaikka se Raamatun mukaan on koko luomakunnan lunastusta. "Raamattu ja seurakuntien vuosisatainen perinne eivät anna mitään erityistä tietoa ekologisista ja biologisista seikoista, mutta kirkon onkin ammennettava tosiasiat tieteestä ja meiltä voidaan vaatia herkkyyttä olemassa olevalle todellisuudelle. Uskon pitäisi olla koko ajan vuoropuhelussa todellisuuden, tieteellisen tutkimuksen ja selville saatujen lainalaisuuksien kanssa.'' Eroon ihmiskeskeisestä näkökulmasta "Kirkolla pitäisi olla varaa suojella arvokkaita alueita ja lajeja, sanoo Lahden seurakuntapastori Kai Henttonen. Kirkolla olisi varaa rauhoittaa arvokkaita luonnonalueitaan nykyistä enemman Katoliset ja ortodoksit maan omistajina Suomen katolisella kirkolla ei ole maaomaisuutta. "Kukaan ei ole asettanut kyseenalaiseksi tätä tulkintaa. '' Seurakunnat voisivat näyttää esimerkkiä ja luoda kasvatuksellisia edellytyksiä sille, että ihmiset ymmärtäisivät muuc;1llakin metsän olevan kaikkia eliölajeja varten." Henttosen mukaan meillä tarkastellaan metsää vain taloudellisesta näkökulmasta ja sekä filosofiamme että politiikkamme on äärettömän ihmiskeskeistä. "Pelastus koskee koko luomakuntaa; uudet taivaat ja uusi maa ei uusi ihminen. Ortodoksisten seurakuntien metsiä käsitellään metsätaloussuunnitelmien mukaisesti yksityismetsien tavoin. Esimerkiksi suomalaisen metsäpolitiikan idea on se, että hommataan selluloosaa. vsk.. "Kaikki elämä on Jumalan tahtomaa ja siunaamaa eli luonnolla on oma arvo ihmisistä riippumatta." Kirkolla on varaa rauhoittaa metsiään Kirkon ote metsänhoitoon on tällä hetkellä passiivinen. käytännössä." 12 nen pankki. Koska ihminen on pantu vastuuseen ja hänellä on tietoisuus, on hänen tutkittava kokonaisuutta ja sopeutettava käyttäytymisensä siihen." Parhaillaan Kirkon yhteiskunnallisen työn keskuksessa valmistellaan kanKai Henttosen mielestä meidän pitäisi tehdä rauha luonnon kanssa ja nähdä se kumppaninamme. rauhoittamisella olisi erite > täin voimakas symboliarvo, sanoo Veikkola, "sillä kaikki seurakunnan käytännön toimet ovat osa uskontodistusta. Jokaisella seurakunnalla on oma kirkko vuokratontilla. "Mikään kehitys ei voi olla sosiaalisesti vastuullista ellei se ole sitä ekologisesti", sanoo Henttonen. Kirkon viidessä seurakunnassa on 4 200 jäsentä. metsänhoitoon. Maaomaisuutta kirkolla on vain noin 20 neliökilometriä, sillä suurin osa on jäänyt Neuvostoliiton puolelle. Sitten täytyy olla ornitologi, joka ymmärtäisi vähän näitten ... Silloin kun tulee rakentamista ja vanhan korjaamista, niin raha otetaan metsästä." Uhanalaisten lajien kohtalokaan ei huoleta kirkkohallituksen taloustarkastajaa: " Tavallinen kansa näkee vain riistan ja linnut ja nämä kaikki sittiäiset ja sontiaiset ei niitä tavallinen kansa näe eikä ymmärrä. Valitettavasti on kuitenkin usein niin, että hyvät periaatteet eivät toteudu . Kirkon ainoa hautausmaa on Turussa
"Jos jokin köyhä seurakunta suojelee metsäänsä niin sen voisi korvata tällä tasauksella, mutta silloin meidän täytyisi tietää missä ne suojelun arvoiset alueet ovat", sanoo Henttonen. "Tosin ilahduttavan erilaisetkin seurakunnat ovat syttyneet ympäristövastuuseen., mutta metsään asti ne eivät ole luultavasti vielä päässeet" 13. Joissakin maalaiskunnissa saattaa kirkon elimissä olla jopa sellaisia maallikkojäseniä, jotka ajavat myös omia taloudellisia etujaan seurakunnan kautta", sanoo Henttonen. "Seurakunnan eettisten normien olisi oltava korkeammat kuin lain vaatimukset. Seurakunnalle voidaan oikeutetusti esittää korkemman etiikan vaatimus, sillä se on kuitenkin kasvattaja ja myös malli oman uskonsa konkreettisesta toteuttamisesta." "Kirkko on liikaa ottanut mallia kunnilta ja valtiolta eikä ole pohtinut sitä, olisiko sillä tarjota kokonaan uusia esimerkkejä. Viime vuonna avattua 37 hehtaarin suuruista Porin metsähautausmaata hoidetaan niin, että puusto ja mäntykankaalle tyypillinen varvikko säilyvät. Lisäksi monilla työntekijöillä on turhan tarkkaan rajattu tehtävä; on esimerkiksi käsittämätöntä, ettei pappi saa itse ovea auki ja valoja saliin, vaan siihen tarvitaan vahtimestari.'' "Seurakunta on kasvattaja ja malli'' Henttosen mielestä kirkko tarvitsee ekologista lisäkasvatusta etenkin metsänhoidosta vastaaville. "Tämä näkökulma nousee selkeästi meidän uskomme ydinasioista ja jos me emme sitä tunnusta niin silloin olemme ristiriidassa oman uskomme kanssa.'' Henttonen pitää ensiarvoisen tärkeänä seurakuntien arvokkaiden alueiden kartoittamista, sillä kirkolla ei ole tietoa siitä, minkälaista metsää seurakunnilla on. "Kirkon kannattaisi palkata ainakin projektiluontoisesti biologi metsäluontonsa kartoittamiseen.'' Henttosen mielestä aloite seurakuntien metsien rauhoittamiseen pitäisi lähteä kirkon korkeimmalta taholta: "Piispat voisivat nyt selvästi ottaa kantaa, kuten Ruotsin piispat ovat tehneet, mutta samaan aikaan pitäisi myös jokaisen seurakunnan lähteä liikkeelle." "Kirkolla on kyllä varaa suojeluun, sillä oleellisempia säästöreikiä löytyy, selvittää Henttonen. olla jopa etuoikeus nähdä, että metsäluonnossa on arvokasta jokin muukin kuin pelkkä metsän tuotto", sanoo Henttonen. "Me esimerkiksi rakennamme yhä edelleen hyvin mahtipontisesti ja meillä on erittäin raskas virkarakenne. Paluu juurille Hautausmaan käsite on muuttumassa. "Tähän asti jotkut seurakunnat ovat yllättävän hyvin pitäneet niistä kiinni, sanoo Henttonen, "mutta pian niitä viedään lujaa vauhtia." Maiden rauhoittamisesta aiheutuvat tulojen meneSUOMEN LUONTO 1/ 90 49 . Tasauksena taataan se, että kirkollisäyriä ei tarvitse nostaa kohtuuttomasti. Työläistä nurmikentistä saatetaan päästä vähitellen kokonaan eroon kun hautausmaita perustetaan Porin tapaan keskelle metsää. vsk. Lisäksi erityinen haaste on seurakuntien rantaalueiden suojeleminen. tykset voitaisun Henttosen mukaan korvata jo nyt verovaroissa toteutettavalla taloudellisella tasauksella; isot rikkaat kaupunkiseurakunnat maksavat kirkon keskusrahastolle, josta rahat osoitetaan pienille köyhille seurakunnille
Se on ollut jo vuosisadan alusta tunnetuimpia matkailunähtävyyksiämme, osa kansallismaisemaamme. Kysymyksessä lienevät noin kahden miljardin markan investoinnit. Ihmisen on ollut hyvä olla suuren luonnon keskellä, hiljentyä ja mietiskellä, olla aikansa ja tulla pois keventynein mielin maksamatta mitään. On se niin väärin. Kenelläkään ei ole käsitystä mitä tästä kaikesta syntyy. Koti on innoittanut Eero Järnefeltiä ja Jean Sibeliusta, ja lukuisat muutkin taiteilijat ovat ammentaneet luomisvoimaansa sen maisemista. Seuraavassa lieksalaisen valokuvaajan ja luonnonystävän Markku Tanon näkemyksiä Kolin matkailun kehittämisestä. Täällä on nukuttu, mutta nyt on aika terhistäytyä. Markku Tano Uhrataanko Ko] Pohjois-Karjalassa Pielisen rannalla kohoava Koli on eteläisen Suomen korkein vaara. Jokainen haluaa toimia oman mielensä mukaan omistamallaan maalla. Toinen on Kolin vaaralla s1Ja1tseva hotelli Ukko-Koli, jonka välittömässä läheisyydessä on kuusi mittavaa laskettelurinnettä ja ympärillä maan mahtavimmat maisemat. Rantakaavoja on jo ainakin seitsemän, ja lisää on 14 tulossa. Ja kiire tuntuu olevan. Mallia on käyty hakemassa pohjoisen suurista laskettelukeskuksista, kuten Rukalta ja Iso-Syötteeltä. On päästävä eteenpäin riittävän suurisuuntaisesti", toteaa Pielisen-Karjalan liiton juuri valittu nokkamies Ahti Puumalainen . Lieksasta on kesäisin auto/auttayhteys. Maakauppa käy kuumana. Kolin vaarajakson maisemat ja rikas luonto ovat antaneet sielun ja ruumiin voimia tuhansille ja taas tuhansille kulkijoille jo vuosikymmenten ajan. Aluetta suunnitellaan pala palalta. Kolille on suunniteltu lähes parin miljardin markan edestä investointeja: mökkikyliä, laskettelurinteitä, hotelleja varsinaista matkailukaupunkia. Ukko-Koli ja Hiiden alue Kolin matkailualue jakaantuu onneksi kahteen eri keskukseen. vsk.. "Nyt vaan harmittaa, kun muut ovat aimo harppauksen edellä. Niinpä Kolin alueesta suunnitellaankin PohjoisKarjalan matkailun vetonaulaa, l O 000 vuodepaikan matkailukaupunkia. Tähän maisemaan, SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. ~ Nurmes \~ 1Ueksa Juuka -,~ ) \ Ko~i~ \ • Kuopio • Joensuu 100 km Kolin jylhä, kvartsiittinen vaarajakso kohoaa Pielisen rannalla. Matkailubisnes on nyt iskenyt silmänsä Kolin maisemiin ja uhkaa tuhota sen ainutlaatuiset luonnonarvot. kohoaa 347 metriä merenpinnan yläpuolelle. Joensuusta on Kolille matkaa vajaat sata kilometriä, Juukasta noin 30 ja Nurmeksesta 50 kilometriä. Suunnitteilla on entisten lisäksi ainakin kaksi uutta hotellia, kuusi laskettelurinnettä, asuntovaunualueita, mökkikylää ehkä jopa satoja hehtaareita ja ties vaikka mitä
Koko vaarajono kuuluu Kolin alueen suoje/uryhmän kansallispuistoehdotukseen. maiseman säilyttäminen. vsk. Näkymä Ukko-Ko/ilta etelään. dn juppiturismille. Jos hanke toteutuu, on rauha Ukko-Kolin alueelta mennyt ja samalla kaunis maisema. lpatin vaaran rinteeseen, aiotaan lähiaikoina aloittaa 50 vaaramajan rakentaminen alueelle jonka valtio osti jo vuonna 1907 aikomuksenaan kareliaanisen SUOMEN LUONTO 1/ 90 49 . Viereiseltä Akka-Kolilta avautuu länteen maisema, jossa laakson takana puoIen kilometrin paassa nousee noin kolme kilometriä pitkä ja 270 metriä korkea Paimenvaara. Tänne on suunniteltu 2 000 vuodepaikan, kuuden laskettelurinteen ja kalliohotellin rakentamista vajaan parin sadan hehtaarin alueelle. 15. Suojelualuetta ei kuitenkaan koskaan perustettu
Mitä siellä tehdään näkyy kauas ja vaikuttaa peruuttamattomasti koko Kolin kuvaan. Paimenvaaran mahdollisella rakentamisella on ratkaiseva merkitys koko Kolin alueelle. vsk.. Tarhap· ron putous on kuin suoraan Kuusamosta. Vuodenajat muuttavat koko ajan maisemaa. Valon suunta ja määrä vaihtuvat jatkuvasti. Luonto ja kulttuuri matkailuvaltit Viime kesänä sain tilaisuuden viipyä pitempään Kolilla, ja oli aikaa tututustua myös ympäröiviin alueisiin. Ja lisää on tulossa joka puolelle. Tätähän toitotetaan lähes joka paikassa. Laskettelurinteiden vilskettä voi paeta metsän hiljaisuuteen, tykkypatsaiden siimekseen. Kolin-Hiiden alue sopii mielestäni kuitenkin paremmin nykyisenlaisen matkailu rakentamisen sijoittamispaikaksi. Turistit vaativat toimintalomaa, pitää olla tekemistä, menoa ja meininkiä. Niinpä rakentaminen niille näkyy maisemassa, jota Kolille tullaan katsomaan .. On vihreyttä ja linnunlaulua pursuava kevät, runsas ja täyteläinen kesä, väriloistollaan juhliva syksy sekä lumen uudeksi muotoilema talvimaisema. Se sijaitsee noin seitsemän kilometriä Ukko-Kolilta pohJo1seen. Alueiden suunnittelijoilta ja arkkitehdeiltä vaaditaan paljon muutakin kuin kannattavuuslaskelmien tekoa. On vain yksi Koli, jolta avautuu tuhat erilaista maisemaa. Muun muassa lähellä oleva jyrkkäpiirteinen Käränkävaara on ainakin osit16 tain ostettu matkailutarkoituksiin. Kummatkin vaarat näkyvät Ukko-Kolille. Vieressä kohoavaan Rintasenvaaraan on juuri valmistunut viisi laskettelurinnettä. Toinen Kolin alueen matkailukeskus on hotelli Kolin-Hiisi (entinen LomaKoli) ympäristöineen. Ensimmäisen yllätyksen koin, kun löysin upeat ja Kolin seutu tarjoaa mainiot mahdollisuudet talviretkeilyyn. Jokainen retki oli sen jälkeen kuin tutkimusmatka tuntemattomaan. Miksi jupit tulevat luostaria katsuoMEN LUONTO 1/ 90 49. PohjoisKarjalan matkailuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan jupit ja lapsiperheet autoilevat PohjoisKarjalaan nähdäkseen luostarit ja Bomban. Aamuauringon noustessa Pielisen takaa voit nähdä maiseman ehkä upeimmillaan, mutta kun tulet puolilta päivin uudestaan, maisema onkin aivan toisenlainen. On sankkaa aarnimetsää, rehevää lehtoa, puronvarsinotkoa, rinnekuusikkoa ja vaaranlakimännikköä. Kesäaamun kultaa Pielisen pinnassa. Mieleenpainuvimpia olivat kuitenkin metsän ympäröimät kukkaniityt rikkaine kasvija hyönteislajistoineen. Luontopyhättö vai turistislummi. Olkoon siellä meno ja meininki sitä kaipaaville. Sen välittömässä läheisyydessä Pielisen rannassa on leirintäalue mökkeineen ja hiekkarantoineen. Siinä on sen rikkaus. Ympärille nousee lomaosakkeita ja yritysmajoja ainakin jo kolmen rakennusyhtiön voimin. Illalla tavoitat kolmannen maiseman samalta kiveltä. Kun tämän oivaltaa, tulee retkeilyyn uutta kokemisen ja löytämisen riemua. hyvinhoidetut polkuverkostot, jotka johdattivat mitä mielenkiintoisimpiin paikkoihin. Kaiken lisäksi kulkijalle avautuvat tuon tuostakin Pielisen mahtavat maisemat. Ko/ilta avautuvat maisemat vaihtavat jatkuvasti ilmettään valaistuksen, vuorokaudenajan ja vuodenajan mukaan
Mahdollisimman monen olisi otettava kantaa, onhan kysymys valtakunnallisesti tärkeästä alueesta, kansallismaisemastamme. Asiat eivät silloin yleensä jää epäselviksi edes ulkomaalaisille, vaikka eivät puheesta ymmärtäisi mitään. Päälle muhevalöylyinen savusauna ja hyvä karjalainen ateria pirtin hienoisessa hämyssä. Vielä tähän on mahdollisuus. Mutta päästä näkemään se käytännössä ja ehkä kokeilemaan itse taitojaan vaikka heinän seivästyksessä. Kolin kohtaloa on käsiteltävä laajasti. Ehkäpä sittenkin on joskus mukava vähän löysätä, hiljentyä kiireen keskellä. Kun on ensin päästy yhteisymmärrykseen siitä millaisen Kolin haluamme, on laadittava kattava ja lainvoimainen yleiskaava. Näin ihmiset oppisivat näkemään mitä työ ja elämä on ennen ollut. Tällaista elämää on kuvattu monissa suomalaisissa elokuvissa, ja museoissa on esillä esineistöä. Vasta sen jälkeen kaavoitettaisiin osakokonaisuuksia (rantakaavat). samaan. Jo tällainen pieni ma~tila entisajan menetelmineen olisi nykyajan kaupunkilaiselle ja varsinkin ulkomaalaisille rikastuttava kokemus. 17. kellä. Uskon että yhteistyöllä ja ymmärryksellä päästään parhaaseen lopputulokseen. Käytännössä se voisi tarkoittaa esimerkiksi hyvin hoidettuja latuja polkuverkostoja, taidenäyttelyitä, seminaareja, maalausja valokuvauskursseja, erilaisia kulttuuritapahtumia, paikkoja hiljentymiseen (esimerkiksi oikein rakennetut vaaramajat), tutustumista karjalaiseen luontoon, kulttuuriin ja jhmisiin. Voisi jopa ajatella jonkun autioituneen asuinpaikan uudelleen raivaamista ja asuttamista tähän tarkoitukseen. Siellä täällä vaaranrinteillä on heleitä metsän reunustamia niittyjä, muistoja kaskikaudelta. Kukkaloiston houkuttelemana niillä elää myös monipuolinen hyönteislajisto. Rahanhimossa ja ahneudessa se on kuitenkin mahdollista. Tai miksi Bomballe. Vaaraluonto on rikas ja vaihteleva, ja tuon tuostakin avautuvat puiden lomasta Pielisen mahtavat maisemat. Se että lompakossa on tavallista paksumpi pino luottokortteja, on saanut jotkut luulemaan, ettei asioista tarvitse edes keskustella. sen matkailuvalttihan on karjalainen kulttuuri. Kun karjalaisukko tai -akka ottaa turistiporukan vastaan omalla tyylillään, se on jo mieleenpainuva kokemus. Kolin tiheä, hyvin hoidettu polkuverkosto tarjoaa kulkijalle monta yllätystä. Kolin alueella on vielä muutamia asuttuja pientiloja, joilla eletään perinteisesti luonnon ehdoilla. Tuskin kukaan haluaa tieten tahtoen Kolin tuhota. Millaisen Kolin haluamme. Voisiko UkkoKoli olla paikka, joka panostaisi ihmisen henkiseen puoleen kulttuuriin, taiteisiin, elämyksiin, rentoutumiseen ja rauhoittumiseen suuren luonnon kessuoMEN LUONTO 1/ 90 49. Nämä tarinankertojat, paikallisten olojen ja historian tuntijat ovat mielestäni ainutlaatuisen tärkeitä kehitettäessä Kolin matkailua. Yleiskaavassa määriteltäisiin mitä rakennetaan, mihin eri toiminnot keskitetään ja mitkä alueet säilytetään entisellään tai suojellaan esimerkiksi kansallispuistona. Useimmat matkailukohteet markkinoivat menoa ja meininkiä. Joillakin on vielä tallella se huastelemisen taito. He kertovat tarinoitaan ja vetävät porukan yhteen. On pystyttävä rakentavaan keskusteluun, jossa kuunnellaan kaikkia mielipiteitä. Siitä syntyy aito henki ja tunnelma, jota ei myydä markettien tiskeillä. vsk. Ymmärtävät eleistä ja ilmeistä
Karjalan voimalasta on tulossa jättiläismäinen laitos. Vierailin voimalan paikkaa selvittävän tutkimusryhmän luona Tiiksin kylässä lokakuussa 1989. He eivät halunneet jättivoimalaa naapurikseen. Ei edes muutaman vuoden kuluttua uhkaava metsätöiden päättyminen ole saanut vastustajia pehmenemään. Tukinajosta leipänsä ansaitseva Vasili tekisi tulevaisuudessa mieluummin sepeliä kuin ydinvoimalaa. "Piirijohdon lausunnot ovatkin muuttuneet voimalalle myönteisiksi. Neuvosto-Karjalan asukkaat jyrkästi vastaan Neuvosto-Karjalan ydinvoimalan sijoituspaikka vahvistettiin virallisesti Petroskoissa marraskuussa 1989. Tutkimukset saatiin loppuun vuoden 1989 aikana, ja pian tehdään lopulliset päätökset. Aluksi kaikki sujui hyvin. Asukkaiden mielestä se kytkeytyy yhteen ydinvoimalan kanssa, pumppuvoisuoMEN LUONTO 1/ 90 49. Emme kui· tenkaan päässeet alkua pidemmälle. "Ennemmin vaikka tuikun valossa" Salailu ja ristiriitaiset lausunnot ovat lisänneet Neuvosto-Karjalan asukkaiden ennestäänkin syvää epäluuloa ydinvoimaa kohtaan. Kylästä on matkaa Kolongjärvelle kymmenen kilometriä, Tiiksijärvelle kolmekymmentä. Pari viikkoa käyntimme jälkeen sijoituspaikka kerrottiin jo virallisesti. Monisäikeiset vaikutukset Keskustelut muuallakin Vienan Karjalassa vahvistivat, että ydinvoimalan vastustus on voimakasta. Vakuudeksi hän esitteli piirilehdessä julkaistun lukijakirjeen, jossa vaadittiin alueen asukkaille päätösvaltaa voimalan rakentamisessa. Tällainenkaan tulevaisuu. Sen tehoksi kaavaillaan peräti 6 000 megawattia eli yli kolme kertaa enemmän kuin Loviisan ja Olkiluodon yhteisteho. Vaihtoehtoina ovat Kolongtai Tiiksijärven rannat Kainuun naapurissa. Teksti ja kuvat: Jukka Heikkinen Ydinvoimala Suomen rajan tuntumaan. Neuvosto-Karjalan viranomaiset ovat perustelleet ydinvoimalan tarvetta pahenevalla sähköpulalla. Vajauksen sanotaan pahenevan ensi vuosikymmenellä, kun energian saanti Kuolasta vaikeutuu alueellisen tulosvastuun myötä. Kolongjärven seudun sopivuutta ydinvoimalan sijoituspaikaksi perustellaan geologisten tekijöiden ohella alueen syrjäisellä sijainnilla. denkuva ei hätkähdyttänyt Vera .Tshivetoa. Hetkeä aikaisemmin paikat olivat kyllä selvillä. Ne näkyivät myös "salaisesta" tutkimuskartasta, jonka johtaja suostui meille esittelemään. Paikan päällä ilmeni, että ydinvoima on edel18 leen vaikea asia Neuvostoliitossa. Viranomaisten vakuuttelut ydinvoiman välttämättömyydestä eivät tunnu tehoavan. Koekentälle meitä ei kuitenkaan päästetty. Tutkimusryhmän työnjohtaja lupasi ·viedä meidät paikoille, joita pidetään sopivimpina ydinvoimalan rakentamiseen. Rakennuspaikalta on matkaa Suomen rajalle vain 50-70 kilometriä. Kostamuslaiset ovat huolissaan voimalan tulosta. Voimalan turvallisuutta aiotaan lisätä rakentamalla se maan sisään. Tapasimme Tiiksin kylässä myös Vasili ja Vera Tshiveton. SUOMI Kajaani • • Kuhmo NEUVOSTOLIITTO Kostamus • )( Mujejärvi • Kolongjärvi Ydinvoimalaa kaavaillaan alle sadan kilometrin päähän rajastamme, Kolongjärven seudulle. Paikalla ollut Atomenergoprojektin varajohtaja tyrmäsi nopeasti yrityksemme. Tovin kiistelyn jälkeen hän lisäsi, ettei voimalan paikkaa voi näyttää, koska sitä ei vielä tiedetä. Glasnost ei yllä ydinvoimaan Karjalan ydinvoimalan sijoituspaikkaa on selvitetty jo parin vuoden ajan. vsk.. Atomenergoprojekt on laitos, joka vastaa ydinvoimaloiden suunnittelusta Neuvostoliitossa. Johtaja vetosi virallisen vierailuluvan puuttumiseen. Tavalliset ihmiset ovat kyllä ydinvoimaa vastaan. Yhtään puolustavaa puheenvuoroa en ole kuullut", Vasili totesi. Suunnitelmien mukaan Karjalan ydinvoimala käynnistyy viimeistään vuonna 2000. Piirin johtoa on käytetty tutustumismatkalla Kuolan ydinvoimalassa. "Elämmä sitten mieluummin vaikka tuikun valossa", tiiksiläisten suomenopettaja vakuutti. Totta onkin, että Karjala joutuu tuomaan lähes puolet sähköstään muualta. Viranomaiset ovat väittäneet sähkön loppuvan karjalaiskylistä kokonaan, jos ydinvoimalaa ei rakenneta. Pääjärveläisiä askarruttaa myös alueelle suunniteltu suuri pumppuvoimala. Tshivetot kertoivat, että Mujejärven piirineuvoston johtoa taivutellaan ydinvoimalan kannalle. Pääjärvelläkin, kahdensadan kilometrin päässä rakennuspaikalta, voimala torjuttiin jyrkästi. Glasnost ei ole vielä ehtinyt ydinvoimaloihin
Karjalassa epäillään, ettei voimaloista saatava hyöty lämmittäisi paikallisten ihmisten elämää. Tuhlailevaa tuotantoa ja vanhentunutta teknologiaa karsimalla energian kulutus vähenisi merkittävästi. Ympäristöministeriöllä on mahdollisuus saada Neuvostoliiton viranomaisilta lisätietoja voimalahankkeesta. YdinsuoM EN LUONTO 1/ 90 49. Kylien mukana kuolisivat myös kieli ja kulttuuri. Suomen ympäristöministeriöstä kerrotaan, että ministeriö on saanut ensimmäiset tiedot Karjalan ydinvoimalasuunnitelmista viime vuoden elokuussa. Ministeriössä kuitenkin ennakoidaan, että asia otetaan esille ensi kesänä Suomen ja Neuvostoliiton ympäristöviranomaisten seuraavassa tapaamisessa. mala kun voisi käyttää öisin ydinsähköä. Uuden kaupungin rakentamisessa tarvittavien elementtitehtaiden perustaminen on aloitettu. Toistaiseksi ympäristöministeriö aikoo tyytyä seuraamaan rakentamissuunnitelmien etenemistä Karjalassa. Tiiksin kylää uhkaa kuihtuminen, jos jättivoimala uusine 50 000 asukkaan kaupunkeineen rakennetaan. Toisaalta voimalaan liittyvät laajat selvitykset ja tasavallan kehittämissuunnitelmat osoittavat, että viranomaiset pitävät ydinvoimalan rakentamista selvänä jo nyt. Ongelmatonta ei myöskään ole jättivoimalan vaatiman uuden 50 000 asukYmpäristöministeriö "seuraa tilannetta" Neuvosto-Karjalan ydinvoimala koskettaa myös suomalaisia. Kansanäänestys ratkaisee. Neuvosto-Karjalan viranomaiset ovat rauhoitelleet ydinvoiman vastustajia lupailemalla kansanäänestystä voimalan rakentamisesta. Tietojen antamisvelvollisuus perustuu Suomen ja Neuvostoliiton väliseen ympäristönsuojelusopimukseen. Valuuttatulot puolestaan ovat tuiki tärkeitä Neuvosto-Karjalan taloudelle. Jos voimala käynnistyy suunnitelmien mukaan ja myös Pääjärven pumppuvoimala on käytössä, tasavallalla on ensi vuosituhannen alussa sähkön tuotantokapasiteettia reilut 7 000 megawattia yli oman kulutuksen. Karjalan korkein neuvosto päättää äänestyksen järjestämisestä ydinvoimalaan liittyvien selvitysten valmistuttua. Jukka Heikkinen on kajaanilainen toimittaja. Kaikki eivät usko sitäkään, ettei tasavalta voisi ostaa sähköä muualta vielä ensi vuosikymmenelläkin. Viranomaisten innokkuus on ymmärrettävää. Voimalatutkijoiden kanssa jutuissa ydinvoiman vastustaja, Pu1 nalipun toimittaja Paavo Voutilainen (vasemmalla). Voimalan vastustajat puolestaan sanovat, että Karjalaa voidaan kehittää ilman ydinsähköäkin. D kaan kaupungin rakentaminen Mujejärven purun. Karjalan kielen ja kulttuuriperinteen vaalijat pelkäävät, että kaupungin rakentaminen olisi kuolinisku piirin viimeisille karjalaisille kylille. Kansanäänestystä vaatiessaan ydinvoiman vastustajat varoittavat myös äänestyksen ongelmista. Varsinkin Koillismaalla, Kainuussa ja PohjoisKarjalassa lähinaapuriin nouseva jättivoimala herättää paljon kysymyksiä. sähköstä saatavat varat valuvat Moskovan ministeriöihin. Jos kaikki virallinen suunnittelutyö Neuvosto-Karjalassa tehdään ydinvoimalan rakentamisen varaan, kansanäänestyksessä ei ehkä enää olekaan tarjolla todellisia vaihtoehtoja. 19. Ylijäämäsähkölle odotetaan löytyvän ostajia myös Suomesta. Kaupungeilla on taipumus tyhjentää ympäröivä maaseutu asukkaista. Vasili ja Vera Tshiveto Tiiksin kylästä kertovat tavallisten ihmisten olevan ydinvoimaa vastaan. vsk. Monet tuotantoelämän uudistushankkeet ja matkailuprojektit esimerkiksi paljon puhuttu Nuorus-hanke tarvitsevat lisää sähköä. Voimalan rakennuspaikalle on tehty raskasta liikennettä kestävä tie, joka on päällystettä vaille valmis
Raitoja on meillä kahdenlaisia, varsinaista raitaa ja pohjoisen vuonoraitaa. Vuonoraitoja kasvaa Suomessa runsaimmin Käsivarren alueella. Hyvin vanhojen raitojen kuori ei tosin ole niinkään raitainen, vaan pikemminkin rosokaarnainen, männyn runkoa muistuttava. Nimi kertoo puusta tuntomerkin, millä sen erottaa muista puista: raidan kuori on 20 pystyraitainen eli kuori halkeilee pitkittäissuuntaan rungon kasvaessa paksuutta. Isossa puussa kukkia on pari tuhatta. Tapio Lindholm Vuoden puu: Rait Raidat ovat kaksikotisia, joten yhdessä puussa on vain harmahtavia hedetai kellertäviä emikukkia (kuvassa). vsk .. Raita on ollut kansan hyvin tuntema puu, joka on myös osattu erottaa muista pajuista. Kuoren raitaisuus ei ole raidan yksinoikeus, vaan se on puumaisten pajujen yleistuntomerkki . Sen pääesiintymäalue on Norjassa Tromssan läänissä, m1ssa se kasvaa paikoin hyvinkin yleisenä mereisen rehevissä tunturikoivikoissa. Koska vuonoraita ei ole oma lajinsa, vaihettuu vuonoraidan perimäaines tavalliseksi raidaksi vähin erin pohjoisesta etelään siirryttäessä. Puumainen paju Suomen Dendrologian seusuoMEN LUONTO 1/ 90 49. Etelän raidasta, siitä tavallisesta raidasta, vuonoraidan erottaa runsaamman karvaisuuden perusteella, myös lehtilavan päällys on karvainen
Pituutta tällä varpaisjärveläisellä paksukaisella on 14 metri~. Lehtojen kaunotar Raita kasvaa hyvin monenlaisissa paikoissa. Parhaiten sitä voisi luonnehtia lehtopuuksi. Ainakin paksujen yksilöiden täytyy olla vanhoja. Raidalla on voimakas taipumus etsiytyä paikoille, missä ihminen on myllännyt maata. Usein se on myös varsin lyhytikäinen, mutta joissain olosuhteissa se voinee tulla myös kohtalaisen iäkkääksi. vsk. Metsänreun.an ja pellon pientareen komeimmat pajunkissapensaat saattavat olla raitoja, jotka venähtävät kymmenmetrisiksi, raitaisiksi puiksi. Samoin raita on tavallinen puu metsänreunoissa, viljelysten pientareilla ja teitten varsilla. Mutta useassa tapauksessa raidan voi sanoa olevan vanhus jo nelikymppisenä. Samoin metsissä näkee kasvunsa lähes lopettaneita ränsistyneitä, kaarnaisia, vanhoja raitoja. Se on siten kakSyksyllä raita saa komean kullanhohtoisen sävyn. Pajunkissapuu Raidan nuput ovat tuttuja 21. Raitaa kasvaa myös tuoreissa kangasmetsissä. Usein raita kasvaa kookkaana pensaana. Sen varassa elää koko joukko jäkäliä, sieniä ja hyönteisiä. SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. ran suurten puiden etsinnässä on paksuin löydetty raita ollut ympärysmitaltaan 560 ja läpimitaltaan noin 178 senttiä. Karuimmilla paikoin raita jää pensaaksi, eikä vartu puuksi. Varttuneet raidat tuntee pitkittäissuuntaan lohkeiJleesta kuoresta, joiden kirjailuista puu on saanut nimensäkin. Lehdoissa se varttuu nopeasti ja usein se on niissä myös kohtalaisen yleinen. Ne ovat talouspuuna halveksittuja, mutta nousevat arvoonsa jäkälien, sienien ja monenlaisten eliöiden elämänpuina. ' t aita on heleä näky ·elä kaljussa kevätHedekukka, josta kimalaiset, perhoset ja muut kevään ensimmäiset hyönteiset vievät siitepölyn toisen puun emikukille. Raita on nopeakasvuinen pioneeripuu. Raidan lehdet ovat suippoja. Raita on havumetsässä tavallisesti yksittäispuu ja useimmiten raidan tapaa kangasmetsän kosteammasta painanteesta tai siellä m1ssa kangas vaihettuu korveksi. soisluonteinen kasvi, toisaalta luonnonkasvi ja toisaalta ihmisen seuralainen. Normaalisti raita varttuu noin kymmenmetriseksi ja varsin usein monihaaraiseksi, jolloin rungot voivat vanhetessaan kasvaa yhteen
Pohjolan luonnonkasvitteos vuodelta 1958 toteaa siitä lakoonisesti, että "raidan löyhällä puuaineksella ei ole mitään erikoista käyttöä ja muuten paksuhkot rungot ovat hyvin usein !ahon ja hyönteisten turmelemia" . Muut aikaisin keväällä ennen !ehtimistään kukkivat puut, Iepät, koivut ja pähkinä ovat tuulipölytteisiä. Raita edustaa sellaista metsäluonnon monimuoSUOM EN LUONTO 1/ 90 49 . Pajujen yksittäinen kukka on pitkälle erikoistunut ja kaikki epäoleellinen on niistä karsiutunut pois. Suuri kasvikirja vuodelta 1964 ei sitä sen enempää arvosta. 22 vaan ensimmäisiä näkyviä kukintoja. Tuoduissa pajuissa on komeita puumaisia lajeja, mutta tulokkaat ovat pysytelleet kiltisti siellä mihin ne on istutettukin, joten luonnossamme pajulajien määrä on pysynyt muuttumattomana ja raita on saanut pitää paikkansa luontomme suurimpana pajuna. Tästä taas on johdettu asetosalisyliini, salisyliinihapUhanalainen raidantuoksukääpä on vaatelias luonnonmetsien raitojen laji. Niinpä arvottomasta roskapuusta on tullut luonnonsuojelullisesti ajatellen metsän arvokkaimpia puita. Meillä luonnon pajukuoren ovat korvanneet synteettiset lääkkeet. Parkkiaineilla on parkittu nahkaa. Jos raita häviää metsistämme, häviää samantien joukko muita eliölajeja. Pajujen ~iitepölyannoksien ansiosta toukat varttuvat ja pesäkennostot vahvistuvat. Raitaa on muiden pajukasvien tavoin käytetty lehdeskasvina ja siitä onkin saatu hyvää valkuaispitoista rehua. Sensijaan meidän raitamme kahden rodun välillä ei ole muuta risteytymisestettä kuin maantiede. Heimon toinen suku on poppelit, joihin kuuluu myös haapamme, Pajuja on maailmalla kaikkiaan yli 300 lajia. Kukkiva raita houkuttelee puoleensa mehiläisiä, kimalaisia, kukkakärpäsiä sekä yökkösperhosia. Hyvät pajunkukintasäät ovat siten oleellisia alkukesän hunajasadon onnistumiselle. Pajut ovat ovat usein ensimmäisiä kevätkukkijoita, joita mehiläiset voivat hyödyntää. Raidasta on saatu kuumelääkettä pajunkissoja ja ne paljastuvat jo aikaisin talvella. Mehiläisille pajujen kukinta on ensiarvoisen tärkeää. Kun olkien sekaan laitettiin pajunlehdeksiä saatiin vahäarvoisinkin olkisilppu tyydyttäväksi rehuksi. Siperian pohjoisosista se kuitenkin puuttuu. Mutta nykyään arv101daan raidan merkitystä luonnon kokonaisuudessa. yllin kyllin mettä. Vuonoraita kukkii vasta kesäkuussa, tuleehan suvi Lappiin vasta silloin. po. Mutta joukossa on joitakin sellaisia lajeja, jotka eivät luonnossa risteydy. Parkkiainettakin raidasta on saatu, joskin muut pajut ovat olleet tässä suhteessa raitaa parempia. Lämpimänä keväisenä päivänä täydessä kukassaan se suorastaan soi kevään ja aherruksen sävelmää. Kukassa on suomumaisen tukilehden lisäksi vain emiö tai heteet ja mettä erittävä rauhanen, mesinysty. Pajuilla ja poppeleilla on paljon yhteisiä piirteitä, jotka korostuvat kun verrataaan puumaisia lajeja keskenään. Etelämmässä on sensijaan tammi ollut merkittävä parkkipuu. Pajunkissasta kehittyy kevään edetessä pajun norkkokukinto. Ei roskapuu vaan arvopuu Raita ei ole ollut talouspuuna järin hyvässä maineessa. Mehiläiset löytävät pajun kukasta paitsi mettä myös siitepölyä. Pienimmät pajut ovat maanmyötäisiä varpuja ja isoimmat kunnon puita. Lääkkeeksi ja lehdeksiksi Lönnrotin kasvion mukaan raitaa on käytetty " kaikenlaisiin puukalutöihin". Pajut kuuluvat pajukasvien heimoon. Raita on kaksikotinen eli kukat ovat joko hedetai emikukkia. Raidan kukinta on keSukupuut Suomessa kasvaa puistoissa, pihoilla ja luonnossa 37 eri pajulajia, joista on alkujaan kotimaisia 29. Jos pajujen kukinnan aikana ei ole kunnollisia mehiläisten lentosäitä, eivät mehiläisyhdyskunnat myöskään kykene keräämään tehokkaasti hunajaa alkukesällä, jolloin yleensä olisi luonnossa. Toteaapahan vain, että "puuaines on kevyttä ja löyhähköä, mutta silti melko sitkeää. Tämä koskee niin poppeleita kuin pajujakin. Aine on saatu pajun kuoresta, parkista, siitä parkitseminen. Raita on tällainen. vsk.. Pajunkuori tunnetaan apteekeissa nimellä Cortex salicis. Ja kun halkojen tarve on vähentynyt, raidalla ei siis olisi nykyään mitään virkaa. Ennen aikaanhan karja sai usein talvisaikaan tyytyä hyvinkin kehnoon olkisilppuun. Raita on levinnyt koko Eurooppaan Jäämereltä Välimerelle. Tällaisia puukalutöitä lienevät olleet erilaiset vuolutyöt. Vuonoraidan kukkiessa on puukin jo lehdessä. Raita on hyönteispölytteinen, ja siksi sen kukinta on hyvin näkyvää huhtikuun lopulta toukokuulle. Nykyisin se tuskin kelpuutetaan muuksi kuin sekahaloksi" . Raidasta, kuten muistakin pajulajeista, on saatu kuumelääkettä, salisiiniä. Niinpä raita löytää helposti tiensä uusille kasvupaikoille. Aikoinaan pajuja käytettiin mitä monina1s1mpaan kipujen lievittämiseen ja haavojen hoitoon. Raidan hedelmä on kota, jonka sisällä on pienet lentohaivenelliset siemenet. Siitepölyn ne syöttävät toukilleen, jotka tarvitsevat meden energian lisäksi siitepölyn valkuaisaineita. Se uudistuu tehokkaasti myös kantovesoista. Myös pajujen lehdet sisältävät salisiiniä. Raita ulottuu myös Atlantilta Tyynelle merelle, aina Japaniin saakka. Kotimaisista pajuista juuri raita on puumaisin. Raidan siemenet itävät hyvin ja myös leviävät tehokkaasti. Parkitsemisen vaikuttavia aineosia ovat tanniinit. Koko pajukasvien heimolle on ominaista lajien keskinäinen risteytyminen. Pajut ovat olleet meillä parhaita parkitsemiskasveja
Kaupungeissa ja teiden varsilla kasvavissa raidoissa on usein halkaisijaltaan kaksi-viisisenttisiä äkämiä. Raita elättää myös joukon kovakuoriaisia. Se on myös erittäin altis ilmansaasteille. Raitaa olisi sen vuoksi aktiivisesti suosittava. Mutta huvin ja hyödyn voi kernaasti yhdistää. Sopivien vanhojen metsien suojelulla voidaan keuhkojäkälän tulevaisuus turvata. Raidankeuhkojäkälä on taantunut sopivien elinalustojen kadotessa. Komeimpia näistä on kookas raidankeuhkojäkälä, joka on monen vanhan ja paksuhkon raidanrungon koristus. Eräät sarvijäärät ovat erikoistuneet nimenomaan raidalle. Raidantuoksukääpä on sensijaan hyvin harvinainen ja uhanalainen . Kun ympäristömme on yhä enemmän rakennettua, ei siinä ole samalla tavoin pajukoita kuin ennen. Raidankääpä on tavallinen vanhojen raitojen kääpä. Onneksi keuhkojäkälä kelpuuttaa kasvualustakseen myös metsän toisen jalopuun, haavan. Raitaa kannattaa eritoten suosia siellä missä hoidetaan mehiläisiä. Sitä vain ei enää paase kovin usein näkemään, koska vanhat kookkaat raidat ovat käyneet metsissä vähiin. Olennaista on, ettei raitaa perata pois metsänhoitotöiden yhteydessä, vaan annetaan varttua myös talousmetsissä. 23. raitakampasepikkä, joka on kiiltävän musta, puolisenttinen, kupera kuoriainen. Raidan arvostaminen on elämän kunnioitusta. Sille luulisi löytyvän sijan monipuolistuvassa viherrakentamisessa. Raidan kuori ei ole niin hapan kuin metsätaloudellisesti keskeisillä metsäpuillamme. D Tapio Lindholm on Vesienja ympäristöntutkimuslaitoksen erikoistutkija, joka selvittää metsäluonnon suojelun biologISJa kysymyksiä. Ensimmäiset tiedot siitä ovat vasta 1920-luvulta. vsk . Harvemmin raidasta on haittaa metsätaloudellisen arvopuun kasvattamiselle. Tavallaan raita ulottaa siis keskieurooppalaisen lehtimetsän ekosysteemin taigalle ja jopa äärimmäiseen pohjolaan. Moni raidalla elävä laji on myös haavan ja pihlajan lajistoa, tai jonkun eteläisen lehtipuun, kuten tammen, valkopyökin tai sireenin laji. Nykyään ei juuri lainkaan, lieneeköhän syynä luontomme yleinen happamoituminen vai sopivien sekametsien väheneminen. SUOMEN LUONTO l / 9Q 49. Käävän tuoksuaine on kumariinia, samaa mitä on hyväntuoksuisissa heinissä. Harvinaisuutensa takia silmälläpidettävä on mm. toisuustekijää, jota ei voida taata perustamalla vain luonnonsuojelualueita. Joskus ennen tuoksukääpä lienee ollut kohtalaisen tavallinen, sillä sitä on käytetty liinavaatekaapeissa hyvää tuoksua antamaan. Kukkiva raita kesän airueena on niin komea näky, että siinä on kylliksi syitä raidan arvostamiseen. Niitä aiheuttaa raidalle eräs bakteeri, joten näitä äkämiä kutsutaan raidan bakteeriäkämiksi. Uusi Suomen puuja pensaskasvio suosittaa raitaa yksittäis-, puistoja puistometsäpensaana. Mutta on raidalle käyttöäkin. Uhkea raidankeuhkojäkälä röhöttää yleensä vanhan raidan tai haavan rungolla. Bakteeriäkämä levinnee muun muassa autoliikenteen ilmavirtausten ansiosta. Täten raidalla elää koko joukko jäkälälajeja. Hän on Dendrologian seuran varapuheenjohtaja. Se on lisäksi tuore tulokas. Tämä valkea, hyväntuoksuinen sieni elää vanhoissa raidoissa, mutta ei m1ssa tahansa. Ja raita on myös tärkeä ravintokasvi hirville ja jäniksille. Myös eräät sepikät esiintyvät vain raidalla. Siellä missä raitoja on enemmän, saattaa tuoksukääpä levitä nuoriinkin raitoihin. Käävällä on tarkat vaatimukset myös metsäympäristöstään, se on vanhan luonnonmetsän laji. Raita on ihanteellinen koti monelle sienelle. Siinä missä raita elättää luonnonkasvillisuudessa eräitä harvinaisia lajeja, on bakteeriäkämä kulttuurin seuralainen. Aiemmin keuhkojäkälää tavattiin myös kuusella. Raidan olemassaolon oikeuden ymmärtämisen kautta voidaan unohtaa vanha suoranainen hyötyajattelu. Raidalle sijaa Arvoton sekahalkopuu olisi nähtävä metsän monimuotoisuuden perustekijänä
Tuo lämpötila onkin teerelle ergonomisesti paras olotila: ei ole kylmä, ei turhan lämminkään. Teeren ja retkeilijän kohtaamisesta on usein tuloksena molemminpuolinen säikähdys, kun lintu rämähtää kotkottaen liikkelle metrin päästä pöheiköstä tai pöläyttää kylmät lumituprut · hiihtäjän silmille suksien edestä pakoon pyrkiessään. Tuon ajan sananjulistajaksi teeri sopii vallan mainiosti. vsk .. 'Nykyään metsästäjillä on yleisesti tapana ruokkia teeriä jyvillä. Muun ajan se pysyttelee visusti kylmältä suojaavan kidelumivaipan kätköissä. Estradinkin teerikukko valitsee mielensä mukaan. Lumikieppi on nyt teeren munkinkammio, missä se piilottelee hartaasti käyden vain aamuin ja illoin puissa ruokailemassa. Viimeinenkin muisto saattaa olla mieleenpainuva, kun näkee vaarinsilmin ikkunamaisemassa talvisten huurrekoivujen norjilla oksilla silmuja einestävän teeritokan. Jouko Kuosmanen Ensituntuman teereen suomalainen saa jo lapsena ensimmäisellä maastotaipaleella tai marjamailla kirmatessa. Vielä nytkin on teeri syksyllä metsästäjäin suosikki, pystykorvan ainainen haukun kohde. Kiihkeää kukerrustakin kuuluu taas syksyn kuulakkaista maisemista. Kevät merkitsee soidinta ja soidin kevättä Keväällä luonto tuntuu vasta saavan ilmaa sup1ensä alle. Järvien aallokossa kohisevat rannat vetoavat niihin myös oudolla tavalla. Se onkin ihan myönteinen asia, koska nykyinen koivumetsien liikahakkaminen kaventaa teeren luontaista ravinnonsaantia. Se kohottautuu korkealle rantapetäjän kerkkäoksalle ja alkaa kukertaa auringonlaskun kultaamaan maisemaan luonnon kiihkeätä säveltä. Hyvä että se malttaa edes yösydämellä kanneltansa vaientaa. Ja sen kyllä ymmärtää helposti, sillä kahdenkymmenen asteen pakkanen kesyyntyy kiepissä nollan tietämille. Se ei säästele palkeitaan, vaan kukertaa kuuluville kaikki ne laulun patoumat, jotka kylmä talvi hyydyttää. Ja ennusteet pitänevät loppujen lopuksi paikkansa, sillä tuleehan se talvi, kun ollaan kerran kaamosta kohti menossa! Koivunsilmut ja urvut sekä männynneulaskerkät ovat syksyn vaihtuessa talveksi teeren ruokana, synkät näreiköt ja katajarinteet niiden yösijana. Entisaikoina teeri on ollut tärkeä riistatavara, salotalojen ihmispentujen talven yli elättäjä, syömälintu. Jotkut ennustavat siitä jopa talven aikataulua. Jyvien tarjoaminen talviravinnoksi ei liene suuressa ristiriidassa teeren ekologiaan nähden. Jo aamuyöllä kukko on taas SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. Lumikelillä ei ravinto paljon tästä tokene, mutta yösija sentään pehmenee. Peitattua tai muulla tavoin käsiteltyä jyväkoostumusta ei pidä kuitenkaan koskaan luonnoneläimille annostella. 24 Teeren vuosi Talvi lumiluolassa Syystuulten enteillessä tulevaa talvea teeret hakeutuvat koivumetsien äärelle
Teeren talvipäivä kuluu silmuja nokkiessa. SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. Ruskehtavan naarasteeren erottaa helposti mustanpuhuvasta koiraasta. 25. vsk
Suojaisan katajamaton alle Kaksintaiste/u aamuhämärissä ratkaisee, kumpi kukko pääsee jatkamaan sukuaan. Poikasella on syntymälahjana mainio suoja väritys. Ja niin lähellä lumovoima on ne lopullisesti vangitseva. Ne lymyilevät vielä rantametsissä ja einestävät kudoksiinsa lumen alta paljastuvia viherravinteita, joita kohta alkava muninta-aika tulee vahvasti verottamaan. Teerenpoikaset alkavat pienestä pitäen hankkia itse ra vintoa. SUOM EN LUONTO 1/ 90 49. Soitimen lähellä oleva kuvaustelttakin tuntuu aivan kuin tärisevän! Huomaamatonta kesän viettoa Nopeata parittelua seuraa naarasteerien pakopyrähdys jonnekin sivummalle rikkoutunutta höyhenpeitettä korjailemaan. Naaraat ovat suopeita vain voittajille jäälakeudella virittelemässä huomisen säveltä. Mutta naarasteeren juhlat ovat silloin jo ohi ja edessä on arki ja aherrus. Mutta ei kirjavia kanoja harjoittelusävelillä vielä innosteta laajalle soidinareenalle. Ylväät urokset jatkavat tämänkin jälkeen soidintaan vielä aamuun asti ja jopa vielä kesälläkin. vsk.. Urokset konsertoivat nyt satojen harjoittelutun26 tien virheettömällä varmuudella. Vasta toukokuun ensimmäisellä viikolla kanat uskaltautuvat äänekkäinä väkkärinä suhisevien koirasteerien salattuun piiriin
Vain keskikesällä sulkasadon aikaan ne lymyilevät metsissä arkoina ja yksinään. Tietenkin on sitä edullisempaa, mitä enemmän teerellä on lumikattoa päällään. Ja ellei mitään luonnon murhenäytelmää tässä vaiheessa tapahdu, piipittävät poikaset kuoriutuvat jo heti kesän alussa ja lymyilevät aluskasvillisuuden kätköissä yli mittumaarin. Naarasteeret asustelevat usein omissa parvissa tai sitten pareittain, jopa aivan yksinään. Uusi laskennan perusyksikkö tulee kuopan pohjalle keskimäärin 11,3 minuutin välein. Yläkuvassa teeri tekee kieppiä; kupu on taynna Ja on aika vetäytyä hangen alle. Mutta myös poikasten harras piilottelu on teerillä myötäsyntyistä. Leudommalla säällä sen työpäivä voi sentään olla 56 tuntia pitkä. SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. metriä makuuontelosta sivussa. Teerellä on yleensäkin tapana poistua kiepistä katon läpi sehän palvelee vain kerran. metson ja pyyn rakentamat lumiluolat eli kiepit ovat hyvä keino päästä pakkasta ja petoja pakoon. Ne jähmettyvät sijoilleen aina vaaran yllättäessä ja turhapa niitä on silloin käydä silmäpelillä heinikosta etsimäänkään ! Kohti uutta talvea Terhakasti lentelevät teerenpojat vaeltelevat metsissä ja napsivat maasta hyönteisten lisäksi myös muuta einestä, kuten marjoja ja erilaista kasvisravintoa. vsk. Koska teeret viettävät aikaansa talvella parvissa, hankeen tussahtaa usein tusinakin teertä pienelle alueelle. Vuonna 1986 Oulun yliopistossa teeren talvikäyttäytymisestä tohtoriksi väitelleen Arto Marjakankaan ansiosta kiepin käytön periaatteet ovat hyvin tiedossa. Emo pitää niistä tarkkaa huolta ja on valmis jopa vaarantamaan oman turvallisuutensa poikasten edestä. D Jouko Kuosmanen on ItäSuomea laajalti kolunnut luonnontutkija ja -kuvaaja. Siipiään erehdyttävästi räpistellen se johdattaa ovelan ketun tai kavalan kissan toisiin maisemiin. Lintu pyrkii myös jättämään ilmatilaa itsensä ja katon väliin; ilmahan eristää vielä lunta paremmin. Teerellä on kuitenkin viimeisenä varokeinonaan pakokäytävä, ja hölmistynyt nisäkäs voi usein vain todeta linnun tupsahtavan hangesta puoli Teeren kieppi on niin hyvä suojavarustus, että lu_onnossa huomaa vain jo hylätyt luolat, joista lintu on poJSt_unu~~aton kautta. Hallayöt ne nukkuvat emon suojaavien siipien alla. Pinnalle nimittäin karkaa haju, joka näädän tai ketun kuonoon ehtiessään tietää hyökkäystä. Toisinaan teerille voi käydä kevättalvella kiepissä huonosti, kun auringon päivällä sulattama hanki jäätyy yön aikana kattopanssariksi. on tehty maahan pieni syvennys, jonka pyöreään kehään teeriemo on muninut vuorokauden välein 7-14 kermankeltaista ja ruskeilla täplillä koristeltua munaa. Koska ruuansulatus on hyvin säännöllistä, kiepin pohjalle kertyneistä ulosteista voidaan karkeasti laskea kiepissäoloaika, jos teerellä on ollut koko ajaksi sulattelemista. Teeret käyttävät äärimmäisen harvoin samaa onkaloa useita kertoja. Kiepin hyvä suoja ei aina säästä teertä pedoilta. Aamutunteina teeri ehtii täyttää kupunsa koivunurvuilla ja loppuosan vuorokaudesta se vain sulattelee hangen sisässä ruokaansa. Antti Halkka 27. Teeret suosivat talvella parvikäyttäytymistä, jossa yhden johtajateeren alaisuudessa on koko parven kohtalo. Uroksilla parvikäyttäytyminen on melkeinpä ympärivuotista. Ne itsenäistyvät naaraita ennen ja siirtyvät sivummalle omiin hoteisiinsa. Lunta lumiluolan tekoon tarvitaan vähintään 27 sentin paksuudelta, mutta hätätilassa parikymmentäkin senttiä riittää ainakin avopoteroon. Poikasilla on edessään ensimmamen talvi. Teeri poistuu kiepistään ankaran pakkasen aikana vain pariksi aamutunniksi. Teeripoikue pysyy koossa aina syyskuun alkuun asti, jolloin etenkin kukkopoikaset alkavat jo väreillään erottua muusta ympäristöstä. Kokonaisia teeriparvia on löydetty hankivankilaan nääntyneinä. Pedoille ei jää hangen sisällä olevan teeren luo opastavia jälkiä, sillä linnut pudottautuvat hankeen yleensä suoraan lennosta
SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. Nyt linnut, lehtokasvit ja ulkoilevat pääkaupunkilaiset ovat vaarassa menettää tämän helmen keskellä Helsinkiä, kun rakentajat hamuavat alueelle biotekniikan kehityksen ja asuntopulan nimissä. Likaantuminen on tehnyt tehtävänsä: Vanhankaupunginlahden pohjakasvillisuus on kuollut. Nykyisten ulkoilureittien päälle rakennettaisiin ja pe/toaukealle jäisi kapea viherkäytävä Kivikon suuntaan. vsk.. Ilaskiven suunnitelma lisää vielä meribetonilähiön Hermanniin ja tunkeutuu joissain kohdin ehdotettua yleiskaavaa etelämmäs (vinoviivoitus), mutta ei ole ajankohtainen. Alue tarjoaakin mereltä saapuville siivekkäille usein ensimmäisen levähdysmahdollisuuden. Muuttoaikoina lahti osuu lähes kaikkien lintulajien matkareitille, sillä se sijaitsee aivan päämuuttolinjojen tuntumassa. Rakentamisen hyväksytty enimmäisraja merkitty punaisella katkoviiva/Ja. Merkitys yhtenä maan tärkeimmistä lintujen lepäilykohteista ja runsas pesimälinnusto ovat kohottaneet Vanhankaupunginlahden kansainvälisen kosteikkojen suojelusopimuksen piiriin (Convention on Wetlands 1976). Törkein vuosikymmen oli 60-luku, jolloin paisuvat jätevesimäärät ylittivät niin Kyläsaaren kuin Viikinkin puhdistamojen kapasiteetin. Oman osansa jätevesistä on tuonut lahteen avautuva Vantaanjoki. Pohjaan on paikoin kerrostunut jopa kymmenien senttien paksuinen sulfidiliejukerros. 28 Vanhankaupunginlahden-Viikin alue Vantaanjoen suulla on maailmankuulu lintuparatiisi. Lahti rappeutui hitaasti vuosina 1932-1987, kun kaksi jätevedenpuhdistamoa käytti sitä purkualtaanaan. Pohjaeliöitä ravinnokseen sukeltelevat vesilinnut ovat taantuneet; mustakurkku-t1ikun tai nokikaYleiskaavaehdotuksen korttelit tunkeutuisivat jopa ·400 metriä Viikintien eteläpuolelle vain sadan metrin päähän puulajipuistosta. Jouni Hiltunen ja Antti Halkka Vihersydän k: VanhartkaupunginlahdenViikin alue Helsingin keskellä on kuin ihmeen kaupalla säilynyt yhtenä maamme parhaista lintulahdista. Tuolloin osa jätevesistä laskettiin joko täysin puhdistamattomina tai vain mekaanisesti puhdistettuina lahteen
häiriintyvät arat kaulushaikara ja ruskosuohaukka, joita ei enää näekään lahdella kuin muuttoaikana. Silkkiuikkujen lisäksi häirinnästä kärsivät naurulokit. Ne ovat vieläkin osittain vuosisatojen takaisessa asussaan. Vanhankaupunginlahden vesilintuja 1987-88 tutkineet Heikki Hirvonen ja Markku Mikkola tietävät tapauksen, jossa yksi ainoa luonnonkuvauksen harrastaja oli yhtä paha tuholainen kuin kaksi silkkiuikkuyhdyskunnassa riehunutta minkkiä vuotta aiemmin. Viikin koetilan lehmät huolehtivat maatalousopiske/ijoiden kouluttamisen ohella Puro/ehdon rantaniityn laidunnuksesta. Ihmisen ohella naurulokkikatoon lienevät syyllisiä varikset ja minkit. Vanhankaupunginlahden entisestä tuhansien naurulokkien kannasta on jäljellä enää viitisensataa; osasyynä naurulokkien häviöön pidetään myös ympäristömyrkkyjä. Kosteikot ja pensastot ovat lintumaailman sävelmestareiden esiintymisareenoita Vanhankaupun29. Siellä elävät muun muassa keltavästäräkki ja niittykirvinen. Niityn säilymiselle on tärkeää, että laidunnusta jatketaan. Valokuvaaja vietti yönsä niin lähellä silkkiuikkuja, etteivät uikut uskaltaneet mennä pesilleen. Tutkijoiden mukaan yhdyskunnan 16:sta pariskunnasta vain yhden pesintä onnistui tuona kesänä. Myös aloittelevat valokuvaajat ja lintujen tarkkailijat voivat ruovikossa kahlaillessaan saada paljon pahaa aikaan. vsk. Luonnonsuojelualue ei riitä turvaksi Piittamaton veneily ja kuljeskelu luonnonsuojelualueella häiritsevät pahoin lintujen pesintää. Ratkaiseva helpotus oli 1987 valmistunut menv1eman, joka muutti jätevesien purkualueen merelle Helsingin edustalle. Suurin osa linnustolaskennoissa havaituista pesivistä lajeista piileskelee noilla vaikeakulkuisilla alueilla, jotka ovat osin luonnonsuojelualuetta. Nyt lahden tila on kuitenkin paranemassa. 1voituspöydällä Pellot ovat tärkeä suojavyöhyke kaupungin ja Vanhankaupunginlahden suojelualueen välillä. Vanhankaupunginlahdella on myös Etelä-Suomen suurimpiin lukeutuva luhtahuittikanta. nan pesinnästä ei ole ollut havaintoja enää vuosiin. Myös lahdelle raskasmetalleja tuprutellut Kyläsaaren polttolaitos on mennyttä päivää. Ensi keväänä liejun poistamista kokeillaan ruoppaamalla. Peltojen linnustollisesti erikoisin osa on Purolahden kostea rantaniitty, jota on laidunnettu näihin päiviin saakka. Eniten ruoikossa liikkumisesta SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. Viikin peltoaukeissa kaupunki saa tuntuman menneisyyteensä. Täällä laulavat ruokokerttunen, pajusirkku ja rytikerttunen. Itse Vanhankaupunginlahden ruovikot ja rantoja reunustavat osin lehtomaiset tervalepikot ovat monien lintulajien suosiossa. Muuten kostea rantaniitty kasvaa nopeasti umpeen, kuten sen eteläosan ruovikosta voi jo havaitakin. Pahin ongelma on pohjalla makaava sulfidilieju, joka pitäisi saada poistetuksi. Varikset tuhosivat pesät. Lahden toipumiseen on siis hyvät i:nahdollisuudet, mutta entiselleen kosteikko ei heti palaudu. Naurulokeista suurin osa on siirtynyt pesimään lajille vieraaseen ympäristöön Arabian täytemaalle. Pelto maisema uhattuna Kulttuurihistoriallisesti arvokkainta Viikkiä ovat 1500-luvulta' lähtien viljelyksessä olleet pellot
Myös Pornaistenniemen lehto jää rakentamisen alle osittain . Tuomas Rajajärven mukaan kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymä yli miljoonan kerrosneliön rakentamisvaihtoehto valtava biotekniikkakeskus ja jopa 20 000 asukkaan kaupunginosa ei välttämättä toteudu. Vihreät ehdottivat, ettei rakentamista ulotettaisi Viikintien eteläpuolelle itä-länsisuuntainen Viikintie erottaa nykyisin luonto-Viikin maatiloineen rakennetuista pohjoisista alueista. Valitettavasti Helsingin kaupunki on raivannut alueen risukkoa ja pökkelöitä. Viikkiä uhkaa asuinrakentaminen ja kansainvälinen tiedepuisto (tai oikeammin bioteknologiakylä), jonka taustavoimina ovat useat liikeyritykset, Helsingin kaupunki, Helsingin yliopisto ja opetusministeriö. Myös Van] hankaupunginlahden länsiranta voi olla ennen pitkää vaarassa, koska pääkaupunkiseudun rakentamispainetta helpottamaan laaditussa Ilaskiven suunnitelmassa tälle Hermannin alueelle esitetään peräti 800 000 kerrosneliötä. kuuta Viikin jatkosuunnittelun puitteista. Yleiskaavasuunnitelma on ajankohtaisin Viikki~ Vanhakaupunginlahtea piirittävä rakentamishanke, i 2 muttei ainoa. Ehdotus sai kuitenkin tukea vain SMP:ltä ja kansandemokraateilta ja hävisi äänin 63. tammi30 Yksi Vanhankaupunginlahden öiden kiehtovista äänte/ijöistä: luhtahuitti. "Maailman kosteikkoohjelmaan kuuluvan alueen suojelu, joka samalla on yksi pääkaupunsuoMEN LUONTO 1/ 90 49. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 4. On kai kuviteltu, että lahti menettäisi luonnonsuojelullisen arvonsa likaantuessaan. vsk .. Sen sijaan biologeja tai ympäristönsuojelijoita ei ryhmään mahtunut. Pahimmassa tapauksessa asunnot työntyvät puoli kilometriä Viikintien eteläpuolelle, vain sadan metrin päähän puistometsästä. Risusavotoiden ulottaminen pikkutikkojen elinaluelle tietäisi väistämättä niille lähtöä uuden pesäpaikan hakuun. " Rakentamisen rajat on määrätty maisema-analyysillä eli maisema on kyllä ollut suunnittelussa peruslähtökohta eivätkä kerrosneliöt.'' Rakentamisen enimmäisalueen rajoja suunnitelleessa työryhmässä on ollut eri vaiheissa mukana kolme maisemaarkkitehtia. Siellä sirittelevät viitaja pensassirkkalinnut. Oman sukupolvemme rakentajat havittelevat käyttöönsä luontokokonaisuuden peltoaukeita ja reunaosia. Kuteva hauki. Rakennusehdotuksia on näköjään esitetty eniten silloin, kun lahden vesistön tila on ollut heikoimmillaan. Lahden vedenlaadun hiljalleen parantuessa kutu voi onnistuakin. Ainakin viidenkymmenen vuoden ajan on ViikinVanhankau punginlahden alueen kartat säännöllisen välein levitetty asuinja teollisuusrakennusten suunnittelijoiden pöydille. Suunnittelu jatkuu edellisen aukeaman kartan mukaisissa rajoissa. Bioteknologiakylä luonnon tilalle. Viikin puhdistamon pohjoispuolella rakentaminen haukkaa yhden alueen harvoista lehdoista, kun viisi hehtaaria luonnonsuojelualuetta jää rakentamisen alle. Pohjoinen rintamalinja Viikin tielle Luonnonsuojelijat ovat heränneet vastustamaan rakentamissuunnitelmia. "Myöskin kansainvälinen kosteikkojen suojelusopimus on hyvin väljä eikä estä sopijavaltiota perustellusta syystä pienentämästä tai jopa hävittämästä suojelukohdetta", hän lisää. Alueen suunnittelusta vastaava Tuomas Rajajärvi Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta sanoo, ettei luonnonsuojelualueen kaventamiselle ole juridisia esteitä "Alue on rauhoitettu lääninhallituksen päätöksellä, joka voi myös purkaa rauhoituksen", hän kertoo. "Myös kevyempi rakentaminen pysyy edelleen suunnitteluvaihtoehtona" , hän lupaa. Viitaja luhtakerttuset kilpailevat satakielen kanssa laulutaidossa. Luonnonsuojelualuetta halutaan kaventaa gin lahden alkukesän rannat täyttää iltaöinä lähes taukoamaton musisointi. 1960luvulla ehdotettiin jopa koko lahden täyttämistä paisuvan asutuksen tantereeksi. Viikintien pohjoispuolella Kivikkoon johtava viherkäytävä kapenee 400 metriin rakentaminen jyrää alleen pyöräteitä ja latuja. Vanhankaupungin ja Viikin alueella pesii ilmeisesti jopa 40 satakielipariskuntaa! EteläSuomessa voimakkaasti taantuneista lajeista Viikissä pesivät muun muassa uuttukyyhky ja pikkutikka, joista etenkin pikkutikka tarvitsee välttämättä lahoavia lehtipuita. Rajajärvi haluaa kuitenkin puolustaa myös maksimivaihtoehtoa
toaukeat valtaavista kerrostaloista. "Maata jää paljon rakennusten alle, mutta ennen kaikkea alueen luonto ei kestä ulkoilupaineen valtavaa lisääntymistä", hän sanoo. Luonnqnsuojelujärjestöjen lisäksi rakentamista vastustavat ainakin lintuharrastajayhdistys Tringa ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. vsk. 31. Liitto onkin jo perustanut erityisen työryhmän Viikin kysymystä pohtimaan. Lintuharrastajille Viikki on vakiokohde. Permanto ei salli rakentamiselle edes mitään sillanpääasemaa Viikin tien eteläpuolella. "Pyrkimyksenämme on laajentaa Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualuetta ja estää asutusta ja tiedepuistoa vyörymästä Viikintien eteläpuolelle", Permanto selittää lahden puolustusstrategiaa. Sitä ennen kaupunkisuunnittelulautakunta saa vielä suunnitelmat kokouspöydälleen pariin otteeseen. Moni lapsi on nähnyt ensimmäisen ilmielävän jäniksen Viikissä. Siinä ·paikallisten asukkaiden maanläheinen maisema-analyysi. Myös alueen kaupunginosayhdistykset ovat suojelumyönteisiä; tiedepuistoaluetta lähimmän Pihlajamäki-seurankin ainoa myönnytys on sallia tiedepuiston rakentamisen vanhojen rakennusten lomaan. Viime aikoina nopeasti kasvanut ja siten lisää voimavaroja saanut Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on ottanut Viikin yhdeksi tämän vuoden tärkeimmistä toimintakohteistaan. "Vanhankaupunginlahden aran luonnon tulevaisuus on peltojen muodostaman suojavyöhykkeen varassa. Koko kaavoitusalueen mitoituksen ratkaisee viime kädessä kaupunginvaltuusto loppusyksyllä. Voi olla, että kaksi jo nyt aloitettua rakennuskohdetta ulkomaainstituutti ja uusi opiskelija-asuntola eivät jää ainoiksi poikkeusluvan saaviksi rakennuskohteiksi. Ym päristönsuo jel un opiskelija Jukka Saaren tekemässä haastattelututkimuksessa Viikin ympäristön asukkaista seitsemänkymmentä prosenttia oli sitä mieltä, että "virkistysarvot pilataan lopullisesti, jos peltoalueet rakennetaan''. Juuri suojaavien peltojen takia ihminenkin tuntee siellä todella liikkuvansa luonnossa. Puheenjohtaja Timo Permantoa puistattaa ajatus Vanhankaupunginlahden keskustaa kohti kurottavasta tiedepuistosta ja Viikin pelsuoMEN LUONTO 1/ 90 49. Pellot ovat sitä paitsi itsessäänkin välttämättömiä monien muuttolintujen levähdyspaikkoina ja pesimälintujen ruokailualueina." Viikkiä tarvitsevat opetuskohteeksi myös sadat pääkaupunkiseudun luokanopettajat, joille se on ainoa paikka, johon päivän luokkaretkellä ehtii näyttämään oppilaille luontoa. Kuvassa lapinpöllö talvella 1988. Jouni Hiltunen on VanhankaupunginlahtiViikkiä vuosikaudet kolunnut luonnonkuvaaja. Suojeluvaatimuksilla on kiire, sillä asemakaavoitusta tehdään rinnan yleiskaavoituksen kanssa. kiseudun tär~eimmistä virkistyskohteista, on valtakunnallinen kysymys", sanoo luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta. Alueen virkistysarvoja pidettiin tärkeinä, koska ne luovat viihtyisän elinympäristön
Kauppa-alusten puolestaan arv101tnn dumppaavan meriin peräti 6,5 miljoonaa tonnia kiinteää muovijätettä. Esimerkiksi merinisäkkäistään tunnetun Kaikouran pikkukaupungin ympäristönsuojelijat ovat jatkuvasti helisemässä muovijätteistä kärsivien eläinten kanssa. Joukossa on ollut jopa valaita, mutta paaasiassa eläimet ovat hylkeitä. Eeva-Kaisa Ahtiainen Muovi tappaa merissä Hylkeen katse on kaµhua täynnä. vsk.. Useimmissa tapauksissa viranomaisten velvollisuudeksi jää lopettaa rantavedessä kituva eläin. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiset saivat vastikään käyttöönsä ammuttavan verkon, jolla muovijätteisiin sotkeutuneita eläimiä yritetään pyydystää ja pelastaa. Lisäksi laivojen vanaveteen jää kellumaan verkonpätkiä, muovilevyjä, pusseja, kiinnikkeitä, pakkausköysiä, pullonkorkkeja ... Tehtävä on kuitenkin epätoivoinen, sillä vain murto-osa vahingoittuneista eläimistä tulee koskaan viranomaisten tietoon. tukehtumisen, hirttymisen, vammat ruoansulatuskanavassa, ulkoiset kiertymät ja infektiot. lista on loputon. ''Yhdysvaltalainen Marine Mammals Comission on arvioinut, että muovijätteet saattavat jopa tappaa enemmän merinisäkkäitä ja lintuja kuin öljyvuodot, raskasmetallit tai muut myrkylliset aineet", kertoo merinisäkkäiden erikoistutkija Mike Donoghue Uuden-Seelannin ympäristöministeriöstä. Jos eläin on nuori yksilö, sillä on edessään hidas kuristuminen. "Uusi-Seelanti on säästynyt poikkeuksellisen hyvin jopa pieniltä ympäristökatastrofeilta ja sen vuoksi tunteet kuumenivat, kun television uutislähetyksessä näytettiin kuvia kuolleesta hylkeestä", hän muistelee. Muovi tappaa ikuisesti Monet kuolleet muovijätteisiin eläimet toimitetaan Uudessa-Seelannissa Wellingtonin yliopiston biologian laitokselle tutkittavaksi. Valtaosa jätteistä on nimenomaan muovia. Uudesta-Seelannista Kaikouran rantavedestä löydetty turkishylje ei ole mikään yksittäinen esimerkki. Luvut eivät sisältäneet sota-alusten tai huvijahtien meriin heittämiä jätteitä. Kukaan ei tiedä kuinka kauan eläin .,on kitunut ennen kuin se on raahautunut rannalle kuolemaan. Monasti eläimet ja linnut erehtyvät myös luulemaan vedessä kelluvia muovinpalasia ruoaksi. Aikuiset yksilöt eivät aina kuole, mutta kantavat lopun ikäänsä kaulassaan modernin pakkausteollisuuden muistomerkkiä. Turkishylkeen kova kohtalo: mereen heitetty muovinen pakkaushihna on pureutunut syvälle eläimen kaulaan. "On pöyristyttävää nähdä kuinka monin eri tavoin esimerkiksi pakkausteollisuuden harmittomilta näyttävät muoviset kiinnitysnarut ovat koituneet eläinten kohtaloksi", sanoo Donoghue, joka on seurannut hylkeille tehtyjä ruumiinavauksia. Tilastojen mukaan valtamerissä ajelehtiviin muovijätteisiin menehtyy vuosittain 10 000 merinisäkästä ja miljoona vesilintua. Eläimet käyttäytyvät samalla tavalla kuin sirkuksessa tai delfinaariossa, mutta luonnossa panta ei luiskahdakaan itsestään pois eläimen kaulasta", Donoghue kuvailee. Valtamerissä ajelehtivien muovijätteiden arvioidaan tappavan vuosittain JO 000 merinisäkästä ja miljoona vesilintua. Myöskään kotitalouksista peräisin olevien muovijätteiden määrää tutkimuksessa ei edes yritetty arvioida. Hälyttäviä lukuja paljastui myös tutkimuksessa, jonka Uuden-Seelannin tiedeakatemia teki jo vuonna 1975. Tällä hetkellä valtameriin upotetaan kolme kertaa enemmän jätteitä kuin niistä pyydetään kalaa. Donoghue muistaa miten suuren kohun muovisäkkiin tukehtunut turkishylje nostatti. Laitoksella tutkituille eläimille näyttää olevan yhteistä vain kuoleman aiheuttaja, muovijäte. Kuolinsyiden luettelo käsittää mm. Tukehtunut hylje järkytti Luonnonkauniin UudenSeelannin ensimmäinen muovijätteiden uhri tuli julkisuuteen samana vuonna kuin tiedeakatemian hälyttävä tutkimus. Tukehtumisen voi aiheuttaa esimerkiksi muovinen panta, joita kauppaaluksilla käytetään tavaroiden niputtamiseen. Tutkimuksen mukaan maailman kalastusalukset heittivät vuosittain yli laidan 135 000 tonnia nailonisia verkkoja ja lähes 24 000 tonnia synteettisiä pakkausnaruja. Ongelma on vain pahentunut viime vuosikymmenen aikana. Valtameriä on vuosikymmenten ajan pidetty kaatopaikkoina, jonne voi viskoa täysin huolettomasti kertakäyttökulttuurin jätteitä. Tänään ja jokaikinen päivä arviolta 450 000 muovista säilytysastiaa heitetään yli laidan 32 merillä seilaavista aluksista. Muovinen pakkaushihna on syöpynyt syvälle sen kaulaan. "Kuinka moni ihminen tulee ajatelleeksi, että virvoitusjuomapullon muoviSUOMEN LUONTO 1/ 90 49. Sen jälkeen Uuden-Seelannin rannikoilta ja rantavesistä on löytynyt säännöllisesti muovijätteisiin kuolleita tai menehtymäisillään olevia eläimiä. "Hylkeet ja delfiinit, jotka tunnetusti ovat uteliaita ja leikkisiä eläimiä, työntävät päänsä veden pinnalla kelluvan muovipannan läpi
Oppilaat ryhtyivät siivoamaan rantaa säännöllisesti kerran kuukaudessa. neo korkki saattaa tappaa albatrossin tai että valas voi tukehtua verkon kohoon", kysyy Donoghue. Kirjoittaja tutustui muovijätteiden merten eläimille aiheuttamiin ongelmiin viime kesänä Uudessa Seelannissa. Lauseen syvin viesti, vastuu yhteisestä ympäristöstä, ei jäänyt keneltäkään huomaamatta", sanoo Donoghue iloisena. "Keskeisiä ongelmia ovat muun muassa MARPOLin edellyttämät jätteiden vastaanottopisteet satamissa. Nykyisin rannalla on oppilaiden tekemiä julisteita, joissa lukee "älä roskaa MEIDÄN rantaamme". Piirrokset ovat Yhdysvaltain kauppaministeriön kustantamasta oppimateriaalista Marine Debris. Tuhannet ihmiset, etupäässä koululaiset ja eläkeläiset, osallistuvat rantojen siivoamiseen. "Ei riitä, että yksi mitätön pullonkorkki, siiman~ pätkä, verkon koho tai muovipidike aiheuttaa yhden eläimen kuoleman. Kun laki astui voimaan vuonna 1967, ei kukaan voinut kuvitellakaan, että mikään muu kuin öljy voisi saastuttaa merta", kertoo Donoghue. Donoghue ei kuitenkaan usko, että lain voimaantulo tai MARPOL näkyisivät välittömästi muovijätteen määrässä. 33. Niiden perustaminen vie oman aikansa. se, miten hanakasti esimerkiksi kauppa-alukset omaksuvat vastuullisen ·roolin." Yhteinen huolenaihe Samanaikaisesti kun Uuden-Seelannin byrokratia jauhaa valmiiksi lainsäädäntöä, ovat luontoa rakastavat uusseelantilaiset aloittaneet oman kampanjansa muovijätteitä vastaan. "Meillä on olemassa vain meren saastuttamisen kieltävä laki, joka koskee a~noastaan öljypäästöjä. Aivan oma lukunsa on tietenki[). Hyljätyt verkonkappaleet ovat kavala ansa niin hylkeille kuin delfiineillekin. Tämä lapsille tarkoitettu värityskirja havainnollistaa selkeästi, minkälaista tuhoa muovijätteet tekevät merissä. Jos SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. Ratifiointia on lykätty, jotta maan takapajuinen merialueita koskeva jätelaki saataisiin ajan tasalle. vsk . Samaan aikaan kun kansainvälinen MARPOL-sopimus on hitaasti kasvattamassa ylikansallista vastuuntuntoa, painiskelevat monet maat oman vanhentuneen lainsäädäntönsä kanssa. Uuden-Seelannin kuljetusministeriössä valmiste!Jaan kuitenkin parhaillaan lakia, joka kieltäisi jätteiden dumppauksen maan aluevesillä. "Kun Wellingtonin lähellä olevan koulun oppilaat olivat siivonneet läheisen rannan, kieltäytyivät he käyttämästä enää muovikääreitä eväspaperina. eläin kuolee merellä tai missä tahansa avun tavoittamattomissa, löytää kuoleman aiheuttanut muovinpala tiensä takaisin luontoon eläimen ruhon mädännyttyä.'' Lainsäädäntö vasta tekeillä Muovijätteiden aiheuttama ongelma osoittaa: hyvin kuinka vaikeaa on valvoa merien hyvinvointia. Tämän vuoden kuluessa Uusi-Seelanti aikoo myös ratifioida MARPOLin. Uudessa-Seelannissa ei ~c.;~<diseksi ole minkäänlaista lainsäädäntöä, jonka mukaan meren roskaaminen olisi lainvastaista. Tutkimusten mukaan maailman kalastusalukset heittävät vuosittain yli laidan 135 000 tonnia käytöstä poistettuja, luonnossa lähes hajoamattomia nai/onverkkoja. Muovijätteiden kierto luonnossa on lisäksi lähes ikuista. Vuosittain järjestettävästä valtakunnallisesta ympäristöviikosta on kehkeytynyt varsinainen muovijätteiden hävityskampanja. "Yksittäisiltä rantaosuuksilta löytyvät jätemäärät eivät ole huikeita, mutta kun ne lasketaan yhteen, on vapaaehtoisten keräyskampanjoiden panos merkittävä", kehuu Donoghue
Luonnonmuovit ovat lisäksi täysin kierrätettäviä: ne voidaan sulattaa ja muokata uusiksi muovituotteiksi, ja lopuksi ne voidaan vielä syöttää takaisin alkuperäiseen prosessiin, niitä tuottaneille bakteereille. Poikkitieteellinen oivallus Biokemistit ovat pitkään tienneet joidenkin bakteerien tuottavan polymeerejä, mutta eivät ole ajatelleet niitä käyttökelpoisina muoveina. Polymeeritieteen professori Robert W. Keinoaineisiin keskittyneet polymeeritutkijat eivät taas ole tienneet biopolymeereistä. Ainoastaan teräksenlujia tai hyvin korkeita lämpötiloja sietäviä erikoismuoveja ei synny biopolymeereistä.'' Sen luonto hajottaa minkä rakentaakin Eri puolilla maailmaa on oltu kovin innostuneita öljypohjaisista, luonnossa hajoavista muoveista. Ja juuri näitä suhteita eri bakteerien, ravintoliuosten, kasvuolojen ja tuotettujen polymeerien ominaisuuksien välillä Lenz tutkii kumppaninsa, biokemian professori R. Niissä on tavallisesti lisätty öljypolymeerin sekaan pieni määrä jotakin helposti hajoavaa ainetta, esimerkiksi tärkkelystä tai kasviöljyä. on teollisesti valmistettu öljystä tai maakaasusta. Sitten kun öljy loppuu, tehdään kaikki muovituotteet bakteerien avulla, ennustavat "pöpömuovien" tutkijat. Poikkitieteelliselle tutkimukselle on löytynyt tilaus vasta, kun jäteongelma on paisunut käsistä ja öljyn rajallisuus on alkanut huolestuttaa. Ruuasta ei siis tule puutetta näillä onnellisilla, vaikka öljy pääsisikin 34 loppumaan. "Nämä pöpöt voivat tehdä yhdessä yössä hienompaa tuotetta kuin mma olen yrittänyt saada keinotekoisesti aikaiseksi kymmeniä vuosia", Lenz sanoo. Pikkuiset bakteerit osaavat kaikenlaista: muun muassa tuottaa pitkiä ketjumaisia molekyylejä, joista voidaan tehdä "luontaisia muoveja". Clinton Fuller ovat pistäneet bakteerit tuottamaan muovia, joiden hävittämisestä luonto selviytyy. Hänen omaa alaansa on ollut keinotekoisten polymeerien kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet. Nämä taas ovat ehtyviä luonnonvaroja, joiden jalostukseen ja kuljetukseen liittyy suuria ympäristöongelmia. Luonnossa syntyneinä niitä kutsutaan biopolymeereiksi. Massachusettsin yliopistossa Yhdysvalloissa löysi kaksi näiden eri alojen tutkijaa toisensa nelisen vuotta sitten tarkoituksenaan tutkia luonnossa hajoavia muoveja. Lenz venyttelee onnellisena kuminpalasta, joka ei ole mikä tahansa kuminpalanen, vaan maailman ensimmamen bakteerien tekemä "elastomeeri" . Clinton Fullerin kanssa. Se -todistaa hänelle, että bakteerit voidaan saada tuottamaan hyvin erilaisia lopputuotteita ravinnosta ja kasvuoloista riippuen. . Ajatus "luontaisista muoveista" saattaa kuulostaa yllättävältä, olemmehan tottuneet siihen että muovit, kumit, keinokuidut, liimat yms. Ja soveliaista biopolymeereistä saadaan aikaiseksi mitä erilaisimpia muovituotteita. Rahoittajana oli USA:n laivaston tutkimustoimisto, jota huolestutti merten saastuminen muovijätteistä. Auli Kilpeläinen Biotekniikka jyllää: Luontaisia muoveja ei kai ... Ruuakseen bakteerit napostelevat kaikenlaisia eloperäisiä aineita, esimerkiksi erilaisia teollisuuden tai asutuksen jätteitä, jätevesilietettä jne. Bakteerien vararavintoa Tietyt bakteerilajit tuottavat polymeerejä vararavinnokseen: kun yllättävä energiantarve iskee, bakteeri sulattelee polymeerivarastojaan kuin ihminen rasvakerroksiaan ikään. Nämä muovit ovat haitattomia ja luonnossa hajoavia, ja niiden raaka-aineeksi kelpaa melkein mikä tahansa eloperäinen aines. "Eri bakteerien tuottamista biopolymeereistä saadaan kaikenlaisia muovituotteita arkikäyttöön. vsk .. Tämän seurauksena muovin pitäisi hajota pieniksi hiutaleiksi, jotka taasen maatuisivat isoja muovinsuoMEN LUONTO 1/ 90 49. Professorit Robert W. Luonnon pieneliöt osaavat kuitenkin tehdä hyvin samantapaisia pitkiä molekyylejä, polymeerejä, kuin muovi-insinööritkin. Lenz ja R. Fuller puolestaan on paneutunut bakteerien aineenvaihduntaan. Tutkimus on nyt laajentunut 16 hengen ryhmätyöksi, jonka tavoitteena on tuottaa uusia, luonnossa hajoavia biopolymeerejä kaikkien tarpeellisten muovituotteiden rakennusaineiksi. Bakteerit rakentavat varastonsa tarpeen tullen hajotettaviksi; juuri sen vuoksi biopolymeerit ovat luonnossa helposti hajoavia
vsk.. Vielä ei tiedetä, jäävätkö terveet hylkeet sairauden kantajiksi. Tämänkin tuotannonalan ympäristövaikutuksia on kuitenkin tutkittava tarkkaan, semminkin kun sen kehityksestä on esitetty hyvinkin villejä visioita. 36 ULKOMAILTA Hyljekuolema jätti joukon avoimia kysymyksiä kesä ja syksy olivat katastrofi Pohjanmeren kirjohylkeille. Paljon puhuttu meren saastumisen osuus kirjohyljekatastrofiin Ja1 lopulta epäselväksi. Niistä kuoli noin puolet. Perimän peukalointi houkuttelee kiksi lääketieteen ja farmasian tarpeisiin, ne joudutaan erottamaan bakteereista orgaanisilla liuottimilla, mikä ei yleensä ole erityisen ympäristöystävällistä. Toisaalta haaveena on siirtää biopolymeerejä tuottava geeni johonkin helpommin viljeltävään organismiin. Tällöin 5,5 prosenttia länsinaapuristamme on kansallispuistoa! Uusista kansallispuistoista suurimmat tulevat tunturialueille: Kirunafjällen, Sairauden vaikutukset näkyvät Pohjanmeren kirjohyljekannassa vielä pitkään, sillä lähes kaikki vuoden 1988 poikaset kuolivat eikä ikäluokka siten aikanaan jatka sukuaan. Grönlanninhylkeet ovat voineet tuoda penikkatautiviruksen mukanaan. Bengt Westerlingin mielestä ympäristömyrkkyjen osuuden ei kuitenkaan tarvitse olla huomattava, sillä periikkatautivirukset ovat ilman saasteiden apuakin kohtalokkaita eläinpopulaatiolle, jolla ei ole luontaista vastustuskykyä. Eri puolilla maailmaa tutkitaan ahkerasti mahdollisuutta tuottaa uusia, entistä parempia polymeerejä käsittelemällä bakteerien perimäainesta. Ennen rokotuksia kylän koirista saattoi kuolla 80 prosenttia, kun penikkatauti tuli seudulle ", hän perusteli. IUCN:n kansallispuistoSUOMEN LUONTO 1/ 90 49. Yhtenä mahdöllisuutena pidetään tartuntaa grönlanninhylkeistä, jotka kesällä 1987 vaelsivat arktisilta elinalueiltaan pitkälle etelään Norjan rannikkoa pitkin. Geeni on jo eristetty ja istutettu menestyksekkäästi toisiin bakteereihin, ja sitä yritetään istuttaa myös erilaisiin kasvilajeihin kuten maissiin ja perunaan. Jokin penikkatautivirus on varmasti ollut arktisissa hyljekannoissa jo vuosia ennen Pohjanmeren epidemiaa, sillä Grönlannin lähellä grönlanninhylkeistä vuonna 1984 otetuista verinäyteistä löytyi jonkin penikkatautiviruksen vasta-aineita. Ihminen on tuhonnut saaren luonnollisen kasvillisuuden, joka oli rotan elinympäristöä. Teho kasvatettujen tomaattien sanotaan maistuvan muovilta, mutta että ne tulevaisuudessa myös olisivat muovia. Antti Halkka Pilvirotta rottien taivaaseen Vain Filippiiniläisellä Ilan saarella esiintynyt pilvirottalaji Crateromys paulus lienee kuollut sukupuuttoon. Viime vuonna saarella vieraillut retkikunta ei enää löytänyt pilvirottaa eräs ililäisvanhus tosin muisti nähneensä otuksen suunnilleen 40 vuotta sitten. (Oryx, July 1989) Vindelfjällen, Sjaunja, Jämtlandsfjällen, RogenLångfjället, Fulufjället ja Tavvavuoma. "Syynä lienee osittain se, että harmaahylkeellä on vastustuskykyä virukselle'', sanoi eläinlääkäri Bengt Westerling esitelmöidessään hyljeviruksesta Helsingin yliopiston virusopin laitoksella syyskuun !opussa. Ei taitaisi ratkaista ainakaan maailman nälkäongelmaa. Stora Sjöfalletin kansallispuistoa ei pian enää ole. Kun samalla nykyisiä puistoja laajennetaan, yhdistellään ja myös puretaan (!), lopputuloksena on 33 kansallispuistoa. Pohjoisimmat kirjohylkeet eivät kuitenkaan sairastuneet ensimmäisinä, mikä sotii.tätä "grönlanninhylkeet tartuttajina" -teoriaa vastaan. Penikkataudissa näin käy, karjarutos~a ei. ''Hyljevirushan on morbillivirus, penikkataudin ja karjaruton lähisukulainen. Laji löydettiin vuonna 1981 tutkittaessa kolmekymmentä vuotta aikaisemmin kerättyä museonäytettä. Kirjohylkeitä on vain Itämeren eteläosissa joitain satoja. Jotkin tutkijat ovat pitäneet niiden osuutta huomattavana, koska ympäristömyrkkyjen tiedetään heikentäneen hylkeiden vastustuskykyä. Tällöin saavat alkunsa erilaiset frankenstein-tarinat, joita ympäristönsuojelijat kuuntelevat karvat pystyssä ihmetellen, mitä ekosysteemissämme tapahtuu kun ihminen ryhtyy evoluution herraksi. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä pinta-ala on kohonnut jo 22 578 neliökilometriin. Itämeren alueen asukkaat olivat pitkään huolissaan myös koko merta asuttavien norppien ja harmaahylkeiden kohtalosta, mutta sairaus ei koskaan riistäytynyt valloilleen Itämeren hyljekannoissa. Seuraavan vuosikymmenen aikana Ruotsi tulee saamaan joka vuosi kaksi uutta kansallispuistoa. Lajin elintavoista ei ehditty ottaa selkoa ennen sukupuuttoa. Ruotsiin 20 uutta kansallispuistoa! Ruotsin luonnonhoitovirasto esittää 20 uuden kansallispuiston perustamista. Tavallisia leipäpusseja ja muovipulloja varten ei tällaista hygieenisyyttä tarvita. Ruotsin tiedeakatemian AMBIO -lehdessä (5/ 1989) julkaistun yhteenvedon mukaan hylkeitä kuoli virusepidemiaan peräti 18 000 ja pahimmilla alueilla menetykset nousivat 90 prosenttiin. Valoisa puoli hylje-epidemiassa on, että hengissä säilyneet hylkeet ovat enimmäkseen immuuneja virukselle. Suomalaisia kiinnostaa erityisesti Haaparannan saariston kansallispuisto, joka rajoittuu suunniteltuun Perämeren kansallispuistoomme. Epidemia alkoi Tanskan salmista huhtikuussa 1988 ja levisi sieltä Norjan rannikkoa pitkin pohjoiseen ja Pohjanmeren rannikkoa pitkin etelään ja edelleen Brittein saarten hylkeisiin. Ruotsin kansallispuistojen kokonaispinta-ala on 6 180 neliökilometriä. Koska epidemia riehui pahimmillaan kesällä 1988 hylkeiden juuri pariutuessa, tavallista pienempi osa naarashylkeistä tuli tiineiksi »1 viime kesänä syntyi tavallista vähemmän poikasia. Lenzin ja Fullerin tutkimat biopolymeerit ovat luonnossa esiintyvien, muuntamattomien bakteerien tuottamia. Mutta kuten kaikessa biotekniikassa, myös luontaisten muovien tuotannossa on houkutus mikrobien geneettiseen muunteluun suuri. Hylkeiden tappajaksi paljastui jo kesällä 1988 koirien penikkatautiviruksen lähisukulainen, mutta vieläkään ei tiedetä, mistä se tuli hylkeisiin. Muoviperunoita, saako olla. Tai että maanviljelijät korjaisivat · syksyllä muovisadon perunapelloltaan, kun perunat tärkkelyksen asemasta puskisivatkin muovia mukuloihinsa
Tuolloin heillä ei ollut juuri asiakkaita sen enempää kuin kilpailijoitakaan. Vain yksi prosentti Yhdysvaltojen maataloustuotteista on viljelty luonnonmukaisesti. Kauppa haluaa tarjota luonnonmukaisia tuotteita. Monille aineille, kuten kolestrolille, kofeiinille, rasvalle ja natriumille · sanotaan ei. Myymäläketjun nimi viitlisen 10 neliökilometrin mimmin. lispuistojen joukossa ovat Karlsöarna Gotlannin kupeessa ja Stora Alvaret Öölannissa. Muutoin SNF pitää kansallispuistoesitystä erittäin tervetulleena. Myös säteilytettyjä tuotteita ja puhdistettuja öljyjä on turha etsiä. nattavampaa kuin viljely, jossa käytetään keinolannoitteita ja torjunta-aineita. Nimilaput kertovat miten tuotteet on viljelty. Purkutuomion ovat saaneet Hamra, Garphyttan ja Dalby Söderskog. Kaikki tuotteet käsitellään kaupassa yksitellen, vihannekset ja hedelmät lajitellaan ja asetetaan näyttävästi esille, salaatit ja einekset tehdään paikan päällä, myös leipä leivotaan itse. Ruotsissa on myös alamittaisia kansallispuistoja, jotka jäävät alle kansainv·äSUOMEN LUONTO 1/90 49. Nyt Bread & Circus-ketjulla on Massachusettsissa seitsemän supermarkettia, joihin tulee asiakkaita naapurivaltioista, New Yorkista ja Mainesta asti. Ongelmaksi on tullut kuitenkin se, että viljelijät eivät ole ehtineet lisätä tuotantoaan kysyntää vastaavaksi. Noin 20 prosenttia vaihtoehtokaupan vihanneksista ja hedelmistä on viljelty luonnonmukaisesti. Näihin liike tähtää mahdollisimman hyvälaatuisilla tuotteilla, näyttävällä asettelulla ja yksilöllisellä palvelulla. Raaka-aineiden puhtaus tutkitaan säännöllisesti pistokokein ja tietoja kasvinsuojeluainejäämistä vaihdetaan muiden elintarvikeliikkeiden kanssa. Säilöntäaineita, valkoista sokeria, väriaineita ja synteettisiä mausteita ei käytetä ja lihan on oltava ilman hormoneja kasvatettu. Myös kauppiaat ovat oivaltaneet tyylikkäiden vaihtoehtomarkettien tarjoavan menestyksen mahdollisuuden. Erilaiset soijavalmisteet lihankorvikkeista jäätelöön ovat yleisiä. Hadleyn myymälän johtaja Chris Durkin perustelee korkeampia hintoja laadulla ja runsaalla työpanoksella. Kuluttajille vaihtoehtoja Yhdysvalloissa Kanadan ja Yhdysvaltojen supermarketit ovat alkaneet vastata asiakkaidensa toive1sun tarjoamalla muutakin kuin pitkälle jalostettua teollisuusruokaa. Se on Ruotsin luonnonsuojelustrategia alueiden osalta; nyt tarvitaan vielä uhanalaisten kasvija eläinlajien suoje· 1usuunnitelma. Usein vihanneksia, hedelmiä ja lihaa mainostetaan vielä joko perinteisinä, luonnonmukaisina tai siirtymävaiheen tuotteina, sillä siirtyminen perinteisestä viljelymenetelmästä luonnonmukaiseen vie ainakin kolme vuotta. Kahta viimeksi mainittua rasittaa pienen koon lisäksi se, että kulttuurin vaikutus näkyy niissä voimakkaana pienen koon seurausta sekin. Kaupasta saa myös olutta ja viiniä sekä kosmetiikkaa. Kumpikin on kulttuuriluontoa, jonka luonnonsuojelullinen arvo omalaatuinen kasvisto teissa. vsk. Kauppaketjun ideaan kuuluu myös kokojyväviljan ja ruskean riisin käyttö. Ruotsin luonnonsuojeluyhtaa leipään ja sirkukseen, välttämättömään ravintoon ja mielen virkistykseen. Viljelijöitä rohkaisee Yhdysvaltojen kansallisen tiedeakatemian (NAS) viime syksyinen tieto, että useiden kasvien viljely käyttäen vähän tai ei lainkaan torjunta-aineita on yhtä kannattavaa tai usein kanluetteloon sitä ei ole kelpuutettukaan, koska puiston halkaiseva Akkajaure on voimatalouden vesivarastona. Kalifornian Lucky-ketju ja Uuden-Englannin Stop & Shop -supermarket myyvät ':: kumpikin yli sadassa myymälässään luonnonmukaij sesti viljeltyjä puutarhaja maataloustuotteita. Terho Poutanen 37. Vähäisen tuotannon takia niitä on kuitenkin vasta viidennes valikoimasta. ULKOMAILTA / , T/'?A/\/5/TIONALL: GROWN l<EO .Gl?APffi<UIT ·83-& , _ SPECIAL :7 ~GERINES Salaattipöydästä voi koota mieleisensä annoksen, jonka voi syödä kahvilassa tai ottaa mukaan. Leipää ja sirkushuveja Susan ja Anthony Hernett perustivat 15 vuotta sitten ensimmäisen terveellistä ravintoa ja elämäntyyliä korostavan vaihtoehtoisen supermarkettinsa Bostonin esikaupunkiin. Kun "järven" pinta heilahtelee ylös ja alas 30 metrin verran, alueen luonnontilaisuudesta ei ole tietoakaan. Hyllystä löytyy yksi vaaleampi leipä, ranskanleipä, jossa siinäkin on ainakin 60 prosenttia kokojyväviljaa. Nyt näitä piema puistoja puretaan. Vaihtoehtoisen supermarketin tuotteet ovat 1020 prosenttia kalliimpia kuin perinteisissä markedistyksen (SNF) puheenjohtaja Per Wramner tosin tässä yhteydessä muistuttaa (Sveriges Natur 4/89), että ehdotettujen uusien kansal. Seija Häivä säilyy vain, jos alueita vastaisuudessakin laidunnetaan. Myymälät ovat tyylikkäitä ja viihtyisiä, nuhruiset vaihtoehtoputiikit eivät enää houkuttele vaativia asiakkaita. Tuotannon uskotaan lisääntyvän lähivuosina, sillä yhä useampi ruuan ostaja vaatii sitä
Vähän valkaistu massasta tehty mainossaaste saisi jäädä verosta vapaaksi, jolloin käytäntö ohjautuisi parempaan suuntaan. Mainoksiin sisältyvä vero tietenkin siirtyisi pian hintoihin, mutta kuluttajahan se muutenkin viime kädessä kaikesta maksaa. Mitään yhteiskuntaa sinällään ei ole ilman yksilöä ja hänestä lähtevää vastuuta. vsk.. Erehtymiseni on siten ollut toisensuuntainen, kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää. Tätäkin erikoisempaa on, että kaikki luonnon tuhot tulevat samanaikaisesti sekä tokiolaisen tiedemiehen että lukutaidottoman afrikkalaislapsen tietoon. Rahalla ei ole "korvamerkkiä". Suomessa ollaan ilmeisesti parin kolmen vuoden päästä samassa tilanteessa kuin Keski-Euroopassa nyt (eli keväällä 1985). Ydinvoiman puolesta ja vastaan on jo kaikki mahdollinen argumentaatio esitetty. Eihän kansalaistoimintaa tarvittaisi, jos poliittiset puolueet rohkenisivat toteuttaa kansalaistahdon eduskunnassa. Riskin suuruuden täsmällinen arviointi on sekä loogisesti että teknisestikin mahdotonta. Muutos on tapahtunut, vaikka poliitikot edelleen kammoksuvat ryhtyä vallankumoukseen, joka on suurempi kuin mikään aikaisempi. Rohkenevatko päättäjät astua niin pitkälle kuin värkeissä olisi varaa. Ydinvoima korvaa muita tuotantomuotoja ja on tältä osin ylivoimainen rikki-, typpi-, hiilidioksidiym. Tapahtumaketjun käynnistyttyä tuho on ilmeisesti meillä kuitenkin nopeampaa kuin Keski-Euroopassa. Ruuhijärven kysymys on mielenkiintoinen koko poliittiselle kentälle esitettynä. Puhutaan minimaalisen pienestä riskistä. Haittaveroajatus, niin hapuileva ja täynnä puutteita kuin onkin, pitää sisällään tämänsuuntaista ajattelua. Se on turvattava. Tulevaisuuden ratkaisu sisältääkin ydinvoimaa, säästöä ja uusia tekniikoita, näitä kaikkia yhdessä. Mainosala asettaa tarpeettoman kovia laatuvaatimuksia mm. Tällöin on viitattu Suomi tulevaisuudessa -seminaarissa pitämääni esitelmään, jonka Helsingin Sanomat julkaisi 5.5.1985. Jankutettakoon tässä kuitenkin niistä keskeisimmät. päästöjen puuttumisen vuoksi. Tähän perustuu hyväntekeväisyydenkin menestys. Viime vuosien aikana on tullut tietoon tuhansien hehtaarien laajuisia nuorten viljelymänniköiden tuhoalueita. Se voidaan turvata. Mutta jo viime syksyllä ennen pakkastalvea eri puolilla oli nähtävissä merkkejä puiden ruskettumisesta ja kellastumisesta" . Ehkä jo aikaisemminkin, sillä poikkeuksellisen kova talvi on jo lisännyt tuhoja. Kysymys tarkoittaa, onko poliitikoilla rohkeutta tehdä niin pitkälle meneviä päätöksiä Luonnon suojelun asiassa kuin kansalaistahto edellyttää. Rohkaistumista ei ole tapahtunut riittävään mittaan ja nopeuteen. Ympäristölle hieman miellyttävämpi vaihtoehto, maakaasu, on tuotantoja jakeluvaikeuksien vuoksi jo nyt liian kallista peruspolttoaineeksi. Eikö haittaverotus pitäisi kohdistaa sinne, missä tarpeettomia ja ympäristölle haitallisia vaatimuksia esitetään, siis mainosbisnekselle. Ei puunjalostusteollisuudelle, koska sieltä käsin ei kysyntään voida vaikuttaa. Kolme vuotta päätoimisena poliitikkona maan korkeimmassa päätöselimessä työskennelleenä voin antaa yksiselitteisen vastauksen oman ja muiden puolueiden osalta. Tilanne on ilmeisesti meillä saasteiden vuoksi paljon julkisuudessa esiintyneitä tietoja vakavampi. Näissä asioissa ei ole varaa hurskasteluun tai epämääräisiin lausumiin, että "on kaikin käytettävissä olevin keinoin turvattava työllisyys" . Valitettavasti tosiasiallinen kehitys on meillä ollut nopeampaa kuin arv1om eli olemme jo likipitäen saavuttaneet Saksan liittotasavallan keskimääräisen harsuuntumistason, kun otetaan mm. Ydinvoiman ainoa haitta on suuronnettomuuden mahdollisuus, mutta siihen sisältyy paljolti spekulointia. Ympäristövaatimukset tiukkenevat entisestään ovathan viime hetket käsillä tehdä elvyttäviä toimenpiteitä. Jos ydinvoimaa ei sallita, niin energiantuotanto on kuitenkin järjestettävä. Se koskee tulevia sukupolvia, jotka eivät voi puolustautua meitä vastaan, mutta joiden on elettävä täällä meidän jälkeemme. Mitään hyviä vaihtoehtoja ei voida hylätä. Emme rohkene. paperin vaaleuden suhteen. Mutta tällöin aivan yllättäen tuotiin julki asenteellisesti kielteinen kanta ydinvoimaan mitenkään perustelematta. Ylivoimainen ydinvoima Karlssonin tarkastelukulma oli laaja, ja jopa metsäteollisuuden energian käyttö otettiin huomioon. Mutta vain suuntaista. Suomen luonnon päätoimittaja Jorma Laurila kirjoitti pääkirjoituksessaan (8/89) tärkeästä asiasta eli metsien heikosta tilasta saasteiden vuoksi. En kuitenkaan tunne omaksi sanomakseni väitettyä arviota, että "Suomessa pitäisi tällä hetkellä olla laajoja metsäkuolemia". Samantapaisia väitteitä olen kuullut ja lukenut muualtakin. Luonto on yhteisin asia Yhteisyys luonnon suojelussa ei koske vain meitä. Jos antajalla on ehdoton ja kontrolloitavissa oleva varmuus "uhrauksensa" lyhentämättömästä perillemenosta, hän antaa. En siten esittänyt arviota metsäkuolemista, vaan metsien yleisen terveydentilan heikkenemisestä. Ne on leimattu männynversosyövän aiheuttamiksi. Käytännössä kysymykseen tulevat vain kulutustason alentaminen, mikä on katkeraa ja työlästä, ja hiililauhdutusvoima. Hän viittasi myös minun vuosien takaisiin arvioihini. Heikki Rinne kansanedustaja Joko metsäkuolema ovella. Aikamme on sikäli erikoinen, että vallalla tai rahalla ei voi ostaa otsonikerrosta ihosyöpää vastaan. Täystyöllisyys on tae luonnon säästämiseksi Kokemus on osoittanut, että pelko toimeentulon menettämisestä luo paineita luonnon tuhoamiselle. Vastuu on myös yksilön. Erkki Lähde Haittavero mainoksille Karlsson esitti Suomen Luonnon numerossa 8/ 89 ansiokkaan yhteenvedon paperin valmistuksen ja etenkin valkaisun ympäristövaikutuksista. Työttömyyden uhka ajaa luonnonvarojen 38 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA käyttöön. Näin ollen saasteiden myötävaikuttamia metsäkuolemia saattaa meiltä jo löytyä yllättävän paljon. Metsuri, jollainen vuosikausia itsekin olin, on suolten muristessa vähemmän innostunut säästämään metsän kuin metsuri, jolla on työ, toimeentulo ja uudelleenkoulutus turvattu. puulajisuhteet huomioon. Kysymys sisältää vastauksen. Luonto päivänpolitiikassa Ruuhijärvi on tehnyt Suomen Luonto-lehden numerossa 7 / 89 kysymyksen Puuttuuko päättäjiltä rohkeutta. Nämä ovat uusia asioita poliitikolle, meille kaikille. Kun luovutaan edusta tai lisäedusta, on tiedettävä minne raha varmuudella menee. Keski-Euroopassa vertailukohde oli Saksan liittotasavalta, koska sieltä oli mitattuja tietoja puiden neulaskadosta eli harsuuntumisesta. Mielettömän suuren kokonaisSUOMEN LUONTO 1/ 90 49. Kansalaispaineet luonnon suojelemiseksi ovat lisääntyneet sekä kansallisessa että kansainvälisessä politiikassa. Ydinvoima on edullisin sähkön tuotantotapa vielä muutaman vuosikymmenen, niin kauan kuin uraania riittää. Sanatarkasti po. arvioni oli kuitenkin vain seuraava: "Suomessa on parin viime vuoden ajan oltu suurin piirtein samassa jamassa kuin esimerkiksi Saksan liittotasavallassa viisi-kuusi vuotta sitten. Mitä todennäköisimmin perussyy näihinkin metsäkuolemiin on ilman saasteissa, vaikka sen suoranainen osoittaminen ei ole ollut mahdollista. Samanaikaisesti kuitenkin tiedämme, että männynversosyöpä iskeytyy vain fysiologisesti heikentyneisiin puihin eli se on ilmeisesti vain jonkin toisen tuhon viimeistelijä. Uskallan väittää, että jokaisen puolueen kannattajakunta on radikaalimpaa kuin niin sanotut päättäjät
On hyvä, että terveysviranomaisemme alkavat kiinnostua näistä asioista ja myös keskustella niistä julkisuudessa. Vakavaksi epäilyn kohteeksi jää kuitenkin Ranskan ydinvoimateollisuus. Ihmettelen muutoin terveysviranomaistemme vähäistä osallistumista eri energialajien terveysvaaroja koskevaan keskusteluun. Kun meillä Suomessa edellä mainittuihin ikäryhmiin kuuluvien miesten kuolleisuusluvut ovat Ranskan tasoa eli selvästi naapurimme Ruotsin tasoa korkeampia, niin tässä on mielestäni haaste myös terveysviranomaisille eron syiden selvittämiseen. Tasapuolisuuden vuoksi olisi silloin pitänyt huomioida myös ydinenergian rakentamisen energiantarpeet, samoin ydinvoimalan purkamisen ja säilytyksen sekä ydinjätteen säilytyksen energiantarpeet. Aktiivisin lisäja seosainein niistä voidaan valmistaa keinotekoista kiviainesta, jonka ominaisuudet kulutuskestävyydeltään, puristuslujuudeltaan ja tiiviydeltään SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. Jos Narvan koillispuolella olevassa Tshernobyl-tyyppisessä ydinvoimalassa tapahtuisi samanlainen onnettomuus ja tuuli olisi kaakosta, niin olisivatko laajalle osalle EteläSuomea koituvat haitat vain paikallisia. Hän kantaa oikeutettua huolta lentotuhkan ja kuonan sijoituksesta. Em. Kirjallisuustietojen mukaan ydinjätteen käsittelylaitos ja tietyt ydinaseet sekä pienissä määrin myös ydinvoimalat synnyttävät beeta-säteilynsä vuoksi otsonia. Nykyisin vallalla on käsitys määrittää ympäristön kuormitus ns. Ranska on Euroopan johtava ydinvoimamaa. Tässä vertailussa on vielä muistettava se, että tiheään sullotussa Länsi-Saksassa on asukastiheys 2,4-kertainen verrattuna Ranskaan. Ravinnon maittavuudessa, runsaudessa sekä monilajisuudessa ja tuoreudessa Ranska on käsitykseni mukaan ainakin Länsi-Saksan tasolla. Ydinvoima ja metsien terveys Ydinvoima ei aiheuta metsien sairauksiin syynä olevia rikkija typpioksideja kuten fossiiliset polttoaineet, erityisesti kivihiili. Heidän mielestään ei ole osoitettu muita terveysvaaroja ydinvoimasta. Kun Ranska on sähköntuotannossaan luopunut lähes kokonaan fossiilisista polttoaineista, niin voi todeta, että ydinvoima ei olekaan lopettanut metsien sairastamista. Luonnon numerossa 7 / 89 oli professori Tuomiston mielenkiintoinen kirjoitus eri energialajien haitoista. Hän huomioi mm. Lentotuhkia ja kuonia voidaan käyttää osina sideainejärjestelmiä. Helsinki Ekobetonoinnista apu polttojätteiden käsittelyyn Asiallisessa ja hyvin kirjoitetussa artikkelissaan "Jätteet taivaalle" Alice Karlsson (SL 7 / 89) toteaa, että polttolaitosten savukaasujen puhdistusjätteet jäävät lapsenlapsillemme. 20-39vuotiaiden miesten kuolleisuus on Ranskassa ollut 1980-luvun alussa 0,3-0,6 promillea korkeampi kuin Länsi-Saksassa. Virkistävän poikkeuksen teki joku aika sitten tri Paavo Kurkela, joka rohkeni vertailla meidän elintarvikkeidemme löysiä radioaktiivisuusrajoja Ruotsin tiukkoihin rajoihin. Tyhjennettävä alue on noin 20 prosenttia Valko-Venäjän maatalousmaasta pinta-alaltaan 1,4 miljoonaa hehtaaria. Tänä vuonna on kuitenkin ilmennyt tarve tyhjentää 100 000 asukkaan alue ValkoVenäjällä. Merkittäväksi syyksi Ranskan metsäsairauksiin jää siten liikenteen pakokaasut ja niistä auringonvalon vaikutuksesta syntyvä otsoni. Tshernobylin vähättely Ydinvoiman puoltajien mielestä Tshernobylin onnettomuudesta oli vain paikallisia haittoja. Yhtenä ratkaisumahdollisuutena on soveltaa luonnosta saatavaa oppia. Aaro Alestalo Kirjoica puheen vuorosi ciiviisci ja lyhyesci, niin saac mielipiceesi varmimmin ja nopeilTlmin julkaiscuksi keskuscelupalscallamme. tuulienergian laitteiden rakentamisen energiantarpeen, mikä on aivan oikein energiavertailuissa. Lisäksi Ranska on sijainniltaan paremmassa asemassa kuin Länsi-Saksa, koska vallitsevat tuulet tuovat runsaasti puhdasta ja raikasta ilmaa Atlantilta Ranskaan. Innokkaimmat ydinvoiman kannattajat ·väittävät, että siirtyminen ydinvoimaan poistaisi metsäsairaudet. Samalla voidaan maisemaja kaatopaikkarakentamisella, näitä periaatteita hyväksikäyttäen, palauttaa luonto pitkälle alkupera1seen tai parannettuun muotoon ilman, että huolta jätteistä jätetään lastenlastemme rasitteeksi. Suositcelemme kirjoicuscen enimmäispicuudeksi 45 konekirjoicusriviä. Tehdäänhän siellä noin 70 prosenttia sähköstä ydinvoimalla. Englantilaisen Nature-lehden tietojen mukaan väestö väitti sairastavuuden lisääntyneen alueella. Ranskan metsistä on lähes 30 prosenttia enemmän tai vähemmän harsuuntuneita, kun vastaava määrä on Länsi-Saksassa yli 50 prosenttia. Jaakko Paatero Tekn.tri Y dinvoimako terveellisin energiamuoto. Puoli promillea suurempi kuolleisuus merkitsee 500 lisäkuolemaa miljoonaa tai 10 000 lisäkuolemaa 20 miljoonaa asukasta kohti vuodessa. Ydinvoiman kannattajien usein esittämä väite on se, että ydinvoima on terveellisin energiantuotannon tapa. Kallioperä on kovinta ja kestävintä luontoa. Miten hyvin tällaisen lopullisen tason ympäristön kuormitus voidaan määrittää, on luonnollisesti vaikea kysymys. 40-54-vuotiailla miehillä vastaava ero oli vielä suurempi eli 0,5-1,2 promillea Länsi-Saksan hyväksi. kustannuksen ja mielettömän pienen esiintymistodennäköisyyden tulolla, riskillä, ei ole riittävää luotettavuuspohjaa päätöksenteon perustaksi; riittää todeta riski häviävän pieneksi, joten sitä ei tarvitse ottaa huomioon. Veikko Kekkonen Dipl.ins. lopulliselle tasolle (final storage quality), jolloin kunkin sukupolven tulee käsitellä jätteensä siten, ettei lopullista käsittelyä siirretä seuraavan sukupolven rasitteeksi. Ydinvoiman puoltajat tarkastelevat sen terveysriskejä liian kapealta -pohjalta eli vain syövän osalta. Väitettään he perustelevat laskelmilla, joiden mukaan ydinvoiman aiheuttama syöpäkuolleisuus on selvästi pienempi kuin muista energian tuotantotavoista, jopa vesivoimastakin johtuva kuolleisuus. Toimicuksella on carvitcaessa oikeus lyhentää tekstiä. Näinhän ei Tshernobylin tapauksessa tehty. kuolleisuuserotarkastelun perusteella ei ole poissuljettu se mahdollisuus, että ydinvoima lisää alttiutta muihinkin sairauksiin. Minskissä pidettiin syyskuun lopussa useampituntinen mielenosoitusmarssi, joka sitten johti saastuneen alueen tyhjennyspäätökseen. Tuskinpa ranskalaisten juomienkaan maussa ja monilajisuudessa on moittimista. Tuntemuksemme sen koostumuksesta ja ominaisuuksista on korkealla tasolla. Näitä tietoja voimme soveltaa valmistamalla keinotekoisesti kovaa kulutusta kestävää ja tiivistä kiviainesta käyttämällä hyväksi sideainejärjestelmäosaamistamme betoniteollisuudesta. Vaikka radioaktiiviset päästöt itse ydinvoimaloissa olisivatkin vähäisiä, niin päästöjä syntyy myös uraanimalmin käsittelyssä, rikastamisessa ja ydinpolttoaineen valmistuksessakin sekä ydinjätteen varastoinnissa. vsk. Varmoja syitä näiden maiden työikäisten miesten kuolleisuuseroihin ei ole ehkä helppoa osoittaa. Sitä vastoin kaikki tarmo ' on edelleenkin käytettävä siihen, että tämä riskivaikutus pidetään niin pienenä kuin mahdollista. 39. Professori Tuomiston kirjoituksessa oli kuitenkin joitakin tarkoitushakuisia ajatuksia. MIELIPITEIT Å KESKUSTELUA ovat sitä luokkaa, että lopullisen tason ympäristön kuormitus voidaan saavuttaa. Alue sijaitsee Gomelin ja Mogilevin piirikunnissa 200-300 kilometrin päässä Tshernobylistä. Mikä osuus ydinaseilla ja niiden valmistuksella on radioaktiivisissa päästöissä, lienee sotilassalaisuus. Puhtaasti ympäristötaloudellisista syistä kannatan ydinvoimaa
Hakemukset tulee toimittaa 16.2.1990 klo 15.00 mennessä, osoitteeseen: Ympäristönsuojelutoimista, PL 20, 02771 Espoo. Se ei voi olla jättämättä jälkiään herkästi haavoittuvaan luontoon. Ei öljyvuotoja Vuosittain maaperään joutuu miljoonia litroja teräketjuöljyä. Katalysaattori STIHL 044 on ensimmäinen saha maailmassa, joka on tehty luonnon ehdoilla. Tehtävänä: Viran haltijan tehtävänä on vastata v. Moottorisahan käyttäjä joutuu tavallisesti alttiiksi häälle ja ns. Öljynä käytetään luonnon omaa tuotetta, myrkytöntä ja luontoon välittömästi hajoavaa rapsiöljyä. Lisätiedustelut puhelimitse (90) 806 6080. Sarjassa on 8 julistetta (70 x 100 cm), niissä on mustavalkoinen kuvitus sekä tekstiä. koulujen, työväenopiston ja päiväkotien ympäristövalistuksen toimipisteeksi ja kuntalaisten näyttelyja luonnonharrastuskohteeksi. Espoossa 26.1.1990 Kaupunginhallitus. siniselle savulle, jota syntyy kaksitahtimoottoreissa. Nyt äänenvaimentajaan asennettu katalysaattori edesauttaa polttamaan vaarallisia kaasuja jopa 80 prosenttisesti. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n Luontokauppojen osoitteet löydät sivulta 48. Oljynmäärää säätelee Ecomatic-järjestelmä, öljynkäyttöä säästävä öljypumppu. Postimyynti veloittaa toimitus-, postitusja pakkauskuluina 36 mk. Nyt Stihl on ensimmäinen, jolle myös luonnossa työskenteleminen on muita puhtaampi haaste. STJlHr,:, ® Maahantuoja: Oy Elfving Ab, puh. Pätevyys: Alaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys ympäristövalistukseen. Saha on mm. 40 JULISTESARJA ILMAISEKSI! Suomen luonnonsuojeluliiton oma putiikki Luonnonsuojelun Tuki Oy jakaa ilmaiseksi Suomen kansallispuistoja ja suojelualueita käsittelevän julistesarjan jokaiselle haluavalle (vieläpä useita sarjoja) . Kielitaitovaatimus: Suomen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen taito (IV luokka). Julisteet voit käydä noutamassa toimiston, koulun, kerhon yms. tsliitto 00130 Hels1nk1 Puhelin 90-669 008 KUKKASRAHASTO Espoon kaupungin ympäristösuojelutoimisto julistaa haettavaksi YMPÄRISTÖNSUOJELU· VALISTAJAN VIRAN Palkkaus: Y 33 (9.844-11 .747 mk/ kk). Maailman ensimmäinen EKOSAHA Luonnonsuojelu Maailman suurin moottorisahojen valmistaja, Stihl, on ottanut luonnonsuojelun yhdeksi tärkeäksi perustaksi kehittäessään uusia tuotteita. Keskus on tarkoitettu mm. Julisteet saat myös postimyynnistä mihin tahansa maankolkkaan (90-876 9100) . 90-821 366 . Edelläkävijä Stihl on usein muita sahavalmistajia edellä työturvallisuutta lisäävissä tuoteparannuksissaan. Siinä on toteutettu useita ekoteknisiä ratkaisuja, joiden ansiosta metsätöihin ja tiloille on saatu ympäristöystävällinen ja "terveellinen" työväline. tai omalle seinälle veloituksetta Luontokaupoista Helsingissä (90-406 262), Turussa (921 -327 001), Tampereella (931 -115 715) ja Oulussa (981 -220 279). Muistathan! Sotainvalidi-adressi onnitteluun ja osanottoon Kasarmikatu 34 A, SotainvaliOitn DPIJ. Stihlin ekosahaan on kehitetty öljyral!.lppi, joka ohjaa kaiken öljyn teräketjuun. Jos teräöljyä jostakin syystä maahan valuisi, se ei enää rasita luontoa. varustettu katalysaattorilla ja se toimii lyijyttömällä polttoaineella. 1991 valmistuvan Villa Elfvikin ympäristövalistuskeskuksen toiminnan suunnittelusta ja toiminnasta
Paperikassi kelpaa keräyspaperiksi ja maatuu kompostissa.. Haluamme tarjota vaihtoehtoja K-kauppa haluaa tarjota ympäristöstään huolehtiville ihmisille vaihtoehtoisia tuotteita. K-kaupan vaihtoehtoinen, uudistunut muovikassi on biologisesti hajoava tuote, joka luonnossa kosteuden ja auringonvalon vaikutuksesta maatuu ja hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Voit valita esimerkiksi luontoystävällisen Pirkka-leivinpaperin, joka on tehty valkaisemattomasta paperimassasta. K-kaupasta löydät myös otsonikerrokselle vaarattomat, freonittomat aerosolit, fosfaattivapaat pesuaineet sekä keräyspaperista valmistetut talousja wc-paperit. Luontoystävällinen Pirkka-paperikassi kestää monet käyttökerrat
Sarjan kymmenes osa kootaan kuvista, joita on nähtävillä Luontokuvaillassa 5. Kun strutsi puolestaan "munii munia, jotka ovat 4 500 kertaa painavampia kuin kolibrinmunat", saadaan strutsinmunan painoksi 157 ,5 kg. Kirjoituskokoelma Eläin ihmisen maailmassa tuo suomalaisten ulottuville tuulahduksen tuon keskustelun filosofisesta puolesta. 1990 Finlandia-talolla. Oikea vastaus kuuluu olevan "jopa 1,5 kiloa". Systemaatikot älkööt olko turhan tarkkoina: Lorin, rosellan, aran ja papukaijan höyhenet voivat olla vierekkäin aivan kuin ensin mainitut eivät olisikaan papukaijoja. Puun kaataminen on elämän ja kuoleman kysymys monin paikoin maapallolla mm. Heta ja Matti Häyry erittelevät kansainvälistä filosofista keskustelua eläinten oikeuksista. Eläinten oikeudet Alice Karlsson Heta Häyry, Helena Tengvall ja Leena Vilkka (toim.): Eläin ihmisten maailmassa. Keskeiseksi nousee pohdinta eläinten tietoisuuden ja itsetietoisuuden olemassaolon todistamisen tarpeellisuudesta. Mitähän tarkoitetaan, kun lintujen sanotaan kuuluvan määräeläimiin hyönteisten ja lepakoiden kanssa. ''Kaada minut, älä puuta" Chipko intialainen kansanliike ympäristön puolesta. Onneksi kaikki intialaiset eivät usko tavarakulttuurin markkinamiehiä. Teuvo Laitila kirjoittaa intialaisten eläinten oikeuksista· osuuden luettuaan kukaan tuskin enää ehdottaa pyhien lehmien surmaamista ratkaisuksi nälkäongelmaan. Terho Poutanen SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. Eläimiä on toki mahdotonta todistaa tietoisiksi onhan ylipäänsä mahdotonta olla varma, että muut ihmisetkään ovat tietoisia olentoja. S. ovat toimintoja, joita ohjaavat sellaiset aivojen osat, joiden ei tiedetä osallistuvan tietoisen, intentionaalisen käyttäytymisen ohjaamiseen.", kirjoittaa osuudessaan Maija-Liisa Laakso. Esimerkki on sivulta 54: Kaikkein pienimpien kolibrinmunien paino on "noin 35 g". Laulurastaan pesä on vuorattu liejulla, syljellä ja nisäkkäiden ulosteilla eikä suinkaan lahopuulla ja syljellä niin kuin ennen. Linnut-kirjan tietoja ei voi pitää varmoina. Kuvat ovat kauniita ja värikkäitä. Miksi esimerkiksi kirjoitetaan kottaraisenmuna tai variksenmuna, kun vieressä voi olla haarapääskyn muna ja viiriäisen muna. Ilkka Patoluoto kertoo keskiajan ja renessanssin mielenkiintoisista oikeudenkäyneistä, joissa rikoksia tehneiden eläimien teot käsiteltiin oikeudenkäynneissä ja niillä oli asianajajat. Kehityksen nimissä rakennetaan voimaloita, patoja ja tehtaita ja kaadetaan viimeisetkin puut aroilta vuoristoalueilta. 1/89, 35 s. Ja he ovat oikeassa. Kehitysmaayhdistys Pääskyt ry. Tuolloin eräässä intialaisessa kylässä Amrita Devi heittäytyi kirveiden ja puiden väliin ja muut kyläläiset seurasivat hänen esimerkkiään. Hänen osuudestaan kuultaa närkästys siitä, että muut kuin lääkärit puuttuvat eläinkokeita suorittavien lääkärien toimintaan. Preesens -ajankohtaispokkarit, Gaudeamus 1989. Muut kirjan kirjoittajista ovat tavalla tai toisella eläinten oikeuksien puolesta. Kehitykseksi nimitetään sitä mitä tapahtuu läntisissä teollisuusmaissa. "Lähiöiden puistoista ja maaseututaajamista löytyvät oksennuspallot ovat aina lehtopöllön" on sentään liian paksua. Mitä Intiassa tapahtuu. Laakso on kirjoittajista ainoa, joka on tehnyt eläinkokeita käytännössä. "Tuskanhuudot ja irvistykset ... Lienee selvää, että jos eläinten oikeuksiin erilaisissa hyötylaitoksissa kiinnitetään huomiota, tämä vaikuttaa ennen pitkää myös villieläinten kohteluun. Kustantajan mukaan kirjan kuvat tutustuttavat lintujen käyttäytymiseen, soidinmenoihin, elintapoihin, salaiseen elämään. Intiassa, jossa aikoinaan sankoista metsistä on jäljellä enää rippeet. "Me emme tarvitse aineellista tukea", sanoo Chipkon edustaja, " sillä voimamme on paikallisissa ihmisissä." Mutta Chipko-henkeä voi jokainen puhaltaa eteenpäin, kaikkiin kaupunkeihin ja kyliin. Liike on laajentunut kaikkialle maailmaan ja joka maassa se merkitsee yksinkertaisesti oman maan luonnon ja elämän jatkumisen turvaamista. vsk.. Etenkin intialaiset naiset hyödyntävät luontoa kestävästi, sillä he tietävät, että polttopuita ja ruokaa on löydettävä huomennakin. 2. Chipko-liike, puunsyleilijät, syntyi jo 250 vuotta sitten. Seurauksena on eroosio, maanvyörymiä, kuivuutta ja aavikoitumista. Päivi Viinikainen kertoo lopuksi eläinsuojelun nykytilantesta Suomessa. Maija-Riitta Ollila osoittaa, että kristillinen oppi on sopusoinnussa etiikan alan laajentamisessa myös eläimiä koskevaksi. Saman ideologian mukaan ihmiseenkin olisi parasta tutustua paloittelemalla hänet ensin leikkauspöydällä kappaleiksi. Kirjan nimi Linnut ei kerro juuri mitään sen sisällöstä. Kirjan teksti vaikuttaa huolitellulta ja jopa muodikkaalta niin, että lintujen kootkin vaihtelevat "kahden äärikoon puitteissa". Ihmisen tietoisuutta ei kuitenkaan käytännössä juuri aseteta kyseenalaiseksi, mutta väite eläinten mahdollisesta koneluonteesta elää sitkeästi esimerkiksi lääketieteen perusoppikirjoissa. Ja esimerkiksi monien apinalajien pyynti luonnosta tutkimuskäyttöön tulisi estää jo siksi, että se on niille keskeinen sukupuuttouhka. Intian viranomaisilla olisi paljon oppimista tavallisilta kansannaisilta: Kerta kerran jälkeen metsän istuttamiseen uhratut rahat ovat menneet hukkaan, koska valtion edustajilla ei ole paikallistuntemusta eikä taimistonhoitajia välttämättömään jälkityöhön. Kirja on hyvä johdatus aihepiiriinsä ja myös muistutus luonnonsuojelun ja eläinten oikeuksien puolustamisen yhteyksistä. 42 KIRJOJA VUODEN LUONNONKUVAT89 Nature Photographs of the ~ar WWH•OOOS Kilpailuhenkisten luonnonkuvaajien työn kehitystä voi seurata vuosittaisen kilpailun aineistosta koottavasta julkaisusarjasta. Intialainen kunnioittaa luontoa ja osaa elää sen kanssa sopusoinnussa. Albert Kivinen ja Olli Järvinen puuttuvat myös luonnoneläinten, eläinlajien oikeuksiin. Angalosaksisessa maailmassa keskusteltiin viime vuosikymmenellä vilkkaasti eläinten oikeuksista. Antti Halkka Linnut riekaleina David Burne: Linnut, WSOY 1989, 64 s. Kaikkiaan 363 ihmistä kuoli, mutta se synnytti Chipkon. Nykyään puita syleillään kaikkialla Intiassa laulaen: "Kaada minut, älä puuta". Vakavimmillaan lähtökohta on, kun eläinkokeita tekevä tutkija sen omaksuu. Meillä Suomessa on "chipkoa" varjella omaa metsäluontoamme, vesistöjämme ja soitamme. "Se kehitystä ollut ei, joka veden, ruuan meiltä vei", sanovat kansalaiset. Harakan kallo sivulla 41 tuskin on harakan. Teksti herättää kuitenkin kysymyksiä. Siitä huolimatta yllätys on melkoinen, kun huomaa kirjan olevan täynnä lintujen siipiä, höyheniä, koipia, kalloja, pesiä ja munia. Puusta on tullut Intiassa elämän symboli ja chipkolaisista elämän suojelijoita. Vuoden luonnonkuvat 89 (Suomen luonnonvalokuvaajat/ Weilin + Göös) esittelee laajan kuvakatsauksen lisäksi Seppo Keräsen, vuoden luonnonkuvan Horsma siementää ottajan, ja Heikki Willamon kuvasarjan Metsässä. 800miljoonaiselta kansalta halutaan riisua sari ja pannaan farmarit jalkaan. Isokuovin siipisulka sivulla 2 on sivulla 27 muuttunut pyrstösulaksi
Mutta täälläkin on ajoitettava kävelyretkensä joko hyvin myöhäiseen iltaan, lauantaiiltapäiviin tai sunnuntaiaamupäiviin, jolloin autoja liikkuu harvakseltaan, mikäli haluaa nauttia kaupunkinsa arkkitehtuurista ja historiasta. alueella. Kollektiivisen liikkumisen idea on murskautunut yksityisauton alle. Siksi jatkan yksityisautoilun vastaista kampanjaani, vaikka näen sen toivottomuuden. Ihmisjoukot kulkevat raikkaassa ilmassa, ainoa meteli on lasten mekastus, musiikki soi, kuuluu kuinka linnut laulavat puistoissa... Yksi ikimuistoinen päivä ilman painajaista, ja Helsinki paljastaa jumalaisen kauneutensa ... Marja-Leena Mikkola Luovu autosta! Luonnonsuojelijat etsivät kiitettävällä sitkeydellä kotitalouksille sopivia ekologisia vaihtoehtoja saastuttamattomien pesuja puhdistusaineiden, pakkausten, tekstiilien, kaunistusaineiden ym. Kukaan ei tutki, milloin auton käyttö on todella välttämätöntä terveydellisistä tai muista pakottavista syistä ja esitä autosta luopumista yksittäisen kansalaisen ensisijaiseksi ekologiseksi pelastuskeinoksi. 43. Muulloin on Helsingin suurenmoisessa vanhassakin osassa liikkuminen muodostunut suureksi rasitukseksi, ja ruuhka-aikoina se on yhtä helvetillistä kuin Euroopan suurkaupungeissa, joissa pakokaasuhuurun läpi yrittää eläytyä maanosansa menneisyyteen. Jos autokulttuuri jatkuu yhtä sajraana, tuo ekologien äärimmäisyysainesten toive Suomen väkiluvun romahtamisesta sadasosaan toteutuu hitaasti kiihtyvällä vauhdilla ja aivan omia aikojaan. Joillakuilla reaktio on ollut niin raju, että he ovat loukkaantuneet kyyneliin asti ja uhanneet sanoa ystävyyssuhteen irti, ellen suostu ymmärtämään, että he ehdottomasti tarvitsevat yhtä tai kahta perheautoaan työmatkoihinsa tai lastensa ja vanhustensa kuljettamiseen. Reaktiot ovat olleet moninaiset. vsk . Ei siihen olisi juuri varaakaan, mutta ennen kaikkea tuo päätös irrottautua yksityisautokulttuurista on ekologista laatua ja ehdottomasti pysyvä. Sen lisäksi tuen ja harrastan tietysti kierrätystä, energian säästöä, paperikasseja, saastuttamattomia puhdistusaineita ym. Yleisin reaktio on auton kiihkeä puolustus, sen tarpeellisuus nimenomaan asianomaisen itsensä kohdalla. Yksikään ei ole luopunut autostaan. Helsingin ilmaa on helpompi hengittää ja Helsinkiä onkin kehitetty joukkoliikennekaupunkina. SUOMEN LUONTO 1/90 49. Millä perusteella autoilevat länsimaalaiset aikovat suositella köyhyydestä vapautuville miljardeille ihmisille yksityisautosta pidättymistä tai sen käytön ankaraa rajoittamista. Henkilöauton vastaisessa kamppailussa olen yrittänyt kauhumaalailuakin: entä kun esimerkiksi Kiina jossakin vaiheessa siirtyy "vapaaseen markkinatalouteen'' ja valtaosa sen väestöstä katsoo tarvitsevansa auton ja myös hankkii sen. Teen ehdotuksen: Helsingissä tulee järjestää yksi autoton päivä. Lyijyttömän bensiinin ja katalysaattoreiden käyttö ei vähennä autojen saastehaittojen kokonaismäärää, sehän on jo moneen kertaan todettu. Ilma niissä on pakokaasuista harmaata, liikenne jylisee korvissa, pakopaikkaa ei ole. Maapallo ja sen ilmakehä eivät sitä kestäisi, me kaikki sanomme siihen. Monet luonnonsuojelijat omistavat yksityisauton ja käsittääkseni käyttävät sitä ahkerasti. Kirjailija Marja-Leena Mikkola ehdottaa Helsinkiin autotonta päivää, jolloin ilma on raikasta, lapset mekastavat, musiikki soi ja lintujen laulun kuulee puistoissa. Mitään muuta keinoa ei ole kuin autoilun määrän romahdusmainen lasku. Minä kuitenkin pidän siitä, että ympärilläni kasvaa kukoistavia lapsia kuin kukkia. Parin kolmen viime vuoden aikana olen ollut työhöni liittyvillä matkoilla Pariisissa ja Lontoossa. Suurimman palvelukseni luonnolle teen kuitenkin olemalla ilman henkilöautoa, ja autoilevat ystäväni kyllä sisimmässään tietävät tämän. Kukaan ei ehdota henkilöautomäärän tai edes auton vuosikäytön maaran pudottamista yhteen sadasosaan nykyisestä. Mutta yksikään heistä ei ole aikeissa seurata esimerkkiäni. Minulla tai kenelläkään muulla perheeni jäsenellä ei ole autoa, ei edes ajokorttia. Tällä hetkellä, Euroopan sosialististen maiden kansalaisten liikehtiessä ja Euroopan yhdentyessä (ilmeisesti mahtavien finanssimiesten ehdoilla), on kuitenkin vapauden symboliksi noussut uutuuttaan kiiltävä yksityisauto, maapallon, luonnon ja ihmishenkien tuhooja. Erityisesti Lontoon entinen viehätysvoima on romahtamassa hillitsemättömän yksityisautoilun kurimuksessa. Jotkut esittävät itse kotitalouksien harventamista niin kovalla kädellä, että Suomen väkiluku lopulta putoaisi yhteen sadasosaan nykyisestä eli 50 000 ihmiseen. Olen ehdottanut auton hylkimistä kaikille yksityisautoa käyttäville ystävilleni ja tuttavilleni. Tässä ei ole paljoa auttanut se, että olen itse hämmentävä todiste siitä, kuinka perheen lasten ja vanhusten liikkuminen voidaan onnistuneesti järjestää yleisillä kulkuneuvoilla, junilla, laivoilla, busseilla, raitiovaunuilla ja pakottavissa tapauksissa takseilla
Ruokailu: Mukan_a purjehtii asiansa osaava . Lapin lintukurssi 9.-16.6. Suven keskellä kohtaamme kalasääsken, kaulushaikaran härkälinnun, pähkinähakin, ' harjukasveja, uimalämpöistä vettä ja Saima~n kohtalonkysymyksiä. Vetäjät: Pentti He1kkmen ja Ari Kalske. Vetäjät: Markku Kuortti p. Saariston luonto 25.-29.6. M1kah haluat kalastaa kurssin aikana, varaa mukaasi valtion kalastuskortti. 973-767201 t., 761700 k. Kurssilla tehdään runsaasti käytännön harjoituksia. Ruokailu: Sisältyy kurssin hintaan. SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. + autom. Täys1ho1to kuuluu kurssin hintaan. mennessä SLL:n t01m1stoon p. Ilm01ttaut_u11?1nen: 30.4. Tavoite: Oppia tuntemaan Lapm linnuista ja sen jylhästä luonnosta oman kokemuksen kautta kaikki. kiirunan, tuturikihun, jänkäkurpan, vesipääskyn, koskikaran, hiiripöllön ja mahdollisesti jopa tunturihaukan. Mitään huippukuntoa kurssi ei edellytä, mutta maasto on paikoin vaativaa ja vaikeakulkuista. Lapset alle 15 v. Saunomismahdollisuus järjestetään kerran kurssin aikana. Kurssilainen voi hankkia vaellusmuonnan myös itse, jolloin hänen kurssimaksunsa alenee. Tunturikasvit tutuiksi 1.-6.7. Vetäjät järjestävät ruokailut matkailumajaan tai valmiit muonaaineet ruoan valmistusta varten vaellusosuuksille. Punkaharju Kurssilla tutustutaan Saimaan norpan pesimäalueisiin, Punk~harjun kasveihin, Parikkalan Snkalahden yölaulajiin. 90-2731007 k. Savusauna lämpiää joka päivä. Lapset alle 15v.1150 mk. k?kk1, joka loihtii tarjottavat. Majoitusta varten tarvitset makuupussin tai huovan ja lakanat. Kurssilla opitaan tuntemaan jylhän tunturiluonnon ja sen linnuston erityispiireteitä alkukesän hehkeydessä sekä ymmärtämään herkän ja helposti haavoittuvan luonnon tärkeys. Lisämaksusta mahdollisuus 1-2 hengen huoneissa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Valamon kansanopisto p. mennessä SLL:n toimistoon p. Utsjoki (Karigasniemi ja Kevon Kanjoni) . Ilmoittautuminen: 30.4. Majoitus· tapahtuu viihtyissä Tarina-ahon talossa. Ruokailu: VetaJät järjestävät ruokatarvikkeet, joista kurssilaiset itse valmistavat muonansa omilla keittimillään. 7. Vetäjät: Juha Ja Raisa Kääriä. Ilmoittauminen ja lisätiedot: 30.4. Pääravintona ovat kalat ja kasvikset. Hinta: 650 mk_ jäsenilt_ä ja 750 mk muilta. Lisäksi tutus~um1:1e raj_oitetusti kasvilajistoon Ja en saanen lähihistoriaan. Majoitumme Kilpisjärven retkeilykeskuksessa neljän henge. Hinta: 1700 mk jäsenltä ja 1800 mk muilta. Mikäli kurssilainen peruuttaa osallistumisensa yleisten matkaehtojen mukaan peritään 100 mk ilmoittautumismaksu. Hinta: 1700 mk jäseniltä ja 1800 mk muilta. 90-642 881. vsk.. Vetäjä: Matti Nieminen. Kaikki tyypilliset Lapin tunturija metsäluonnon linnut ovat ympärillämme oppimistamme v~rten: mm. Majoitus sisältää täysihoidon. 44 Myös tärkeimmät erätaidot tulevat tutuksi jokaiselle. Ravinto on mahdollimman puhdasta, tuoretta ja yksinkertaista. 90642 881. Mikäli et halua ottaa makuupussia mukaan vuodevaatteet saat pientä lisärn'aksua vastaan. Lapset alle 15 v.1100 mk ja alle 7 v.800 mk. Merenkurkun luonnonharrastusviikko 2.-6. Ilmoittautuminen: 30.4.1990 menessä SLL:n toimistoon p. Taivaskeron huippu Suomen mahtavine korkeuseroineen suo henkeäsalpaavia elämyksiä. Lisätietoja: Heikki Simola p.973-1513562 t., 120643 k.ja Markku Aho p. Osanottajamäärästä riippuen leirille hankitaan lisää ohjaajia ja valvojia. Pääasiallinen työ on torpan punamultaus, joka tehdään alusta lähtien. Vetäjät: Vesa Heinonen ja Matti Nieminen. Kolin ja Tarina-ahon väliset kuljetukset päivittäin (ei to.) vesibussi Tuulalla. Kurssilla 111kutaan kävellen, veneillä ja autoillakin. Leirillä opetellaan kulkemaan luonnossa jälkiä jättämättä sekä niin, että luonnonkasvit ja -eläimet huomioidaan. Kalaallergikoille järjestetään vaiht~ehto. mennessä SLL:n toimistoon p. Vetäjät: Leiristä vastaa Alice Karlsson, joka osaa kalastaa, hyödyntää yrttejä ja opastaa luonnontuntemuksessa. Täysihoito kuuluu hintaan. Majoittumista varten tarvitset makuupussin. Pallaksen tunturiluontoja lintukurssi 3.6.7 .6. Valamo Kurssilla perehdytään luonnonmukaisen viljelyn perusteisiinsekä käytännössä että teoriassa. 850 mk. Majoitus 4-8 hengen huon~iss_a tai 1-4 hengen mökeissä. Vetäjät: Visa Marttila p. Utössä ja Seilin saarella. Majoitus on kahden hengen huoneissa, joissa on vuodevaatteet. 90 642 881. Hinta: 1850 mk jäseniltä ja 1950 mk muilt~. Teemana Saaristomeren luonto ja kulttuuri jossa painotetaan erityisesti saaristolintuja ja yrttikasveja. Saaristomeri 11.15.6. aam!a1s_esta alkaen. Hinta: 1850 mk jäseniltä ja 1950 mk muilta. 90-642881. Luonnonmukaisen elämäntavan leiri 25.-29.6. 1050 mk, alle 7v. + autom.ja Matti Nieminen 906221406. Viikon aikana pyrimme käymään (sääolosuhteista riippuen) Nötössä, Jurm~ssa'. Halukkaille on silti luvassa tietoa kasvien keräilystä, kokoelmien järjestämisestä ja erilaisista kasviharrastustavoista. Täys1ho1to sisältyy hintaan. mökeissä. 90-642 881. (Pielisen Kelvä-saaressa puolen tunnin laivamatkan päässä Kolilta). Viikon aikana tulevat tutuiksi Kolin ja Pielisen linnusto, kasvisto ja vesihyönteiset.Ohjelmaan kuuluu kirkkoveneretki Pielisen harjusaarille talkoot suojeluaholla sekä tutu~tuminen Kolin suojeluohjelmaan. Järjestäjät: Lintutieteellist~n Yhdistysten Liitto LyL (vast.) Ja Suomen luonnonsuojeluliitto. menessä p. Majoitus tapahtuu Itä-Karjalan kansanopistossa, kahden he?ge~ huoneissa (perheillä mahdolhsesll mahdollisuus mökkeihin). 1150 mk, alle 7 v. Kilpisjärvi Opetus koostuu luennonomaisista tunturiekologian osuuksista sekä maastossa tapahtuvasta kasvintuntemuksen ja kasviekologian havainto-opetuksesta. Alle 10vuotiaiden lasten kanssa voi liikkuminen tuottaa vaikeuksia. Majoitus: Retkeilymajassa yksi yö ja omassa kevyess~ vaellu~~~ltassa 6 yötä. Kurssille mahtuu 10 osanottajaa. Punamultavastaava on Pekka Peura, joka hallitsee myös veden elämän. Hinta: Majoitusvaihtoehdosta riippuen 1200 -1300 mk. Osa kurssista vietetään Linnasaaren kansallispuistossa, joka on kuuluisi_a S~!maan norpan alueita. Saaristomeri Kurssin erityistavoiteena on tutustua saaristomeren lintuja kalalajistoon. Erityispiirteinä ovat harvinaisiin ulkosaariston lintuihin tutustuminen, retket ulkosaaristoon, päivä kalastajien mukana sekä hyötykasvipäivä. Kolin luonnonharrastusviikko 25.-29.6. 90--642 881. Majoitus tapahtuu purjealuksella. Leirille mahtuu 20 osanottajaa. Järjestäjät: Suomen luonnonsuojeluliitto (vast.) ja Lintutieteellisten yhdistysten liitto LyL. Raippaluoto Mustasaari Kurssin tavoittena on perehdyttää osanottajat Merenkurkun ja Pohjanlahden meriekosysteemii_n, 1-!lkosaariston lintuja kasv1maa1lmaan ja antaa monipuolinen kuva elämisestä saaristossa. Ilmoittautuminen: 30.4. 90-2731007 k. 90-642 881. Ilmoittautuminen: 30.4. Ohjelmassa on myös Valamon luostarin historiaa, Valamolaista puutarhaperinnettä sekä tutustumista luostarin puutarhaan. Norppaviikko Saimaalla 18.22.6. mennessä LyL:n toimistoon p. ruokailuista. tunturikihu, kapustannta, lapinsirkku ja sinirinta. Lapset alle 15 v.1050 mk ja alle 7 v.750 mk. Mukana purjehtiin asiansa osaava kokki, joka huolehtii kurss!laiste. Lapset alle 15 v. Luonnonsuojeluliiton luonnonharrastusviikot 1990 Luonnonmukaisen viljelyn perusteet 28.5.-1.6. Kurssia varten on varattu vanhantyyppinen saaristolaiskaljaasi Albanus, jolla purjehtiminen itsessään on jo elämys. Sipoo Leirillä opetellaan elämään vaatimattomasti työtä tehden. Liikumme varsin paljon luonnonsuojelualueilla, joilla kasvien keräily on tyystin kielletty. Tarina-aho on tunnettu erinomaisesta ruuastaan Hinta: 1600 mk jäseniltä ja 1700 mk muilta. 9696-89213 k. Ilmoi~ta_uminen ja lisätietoja: SLL:n t01m1sto 30.4. ja Visa Marttila p. Hinta: Jäseniltä 1850 mk ja muilta 1950 mk. Majoitus: Matkailumajassa on vuodevaatteet. mennessä SLL:n toimistoon p. Retkillä näkyy valtaosa tunturikasveistamme, mukana joukko kaikkein harvinaisimpia rauhoitettuja lajejamme. Sen sijaan joitakin mausteyrttejä ja salaattikasvej~ opetellaan käyttämään hY".äk~1 ruoan valmistuksessa. Alle 12-vuotiaitten emme toivo lähtevän matkaan ilman holhoojaa. 910-52579. 850 mk . Päivämatkat eivät muodostu kovin pitkiksi. Liinavaatteet ja sauna sisältyy hint_aa~. Erit}'.isesti paneudumme pulmusen Ja kuukkelin elämäntapoihin. Kurssin aikana vaelletaan yli paljakkatuntureiden ja palsasoiden sekä kautta tunturijärvien ja mahtavien kanjonien, jolloin kohtaamme mm. mennessä p. Vetäjä: Seppo Vuokko. Tunturitupia varten tarvitaan kevyt makuupussi. Kurssilaisilla on mahdollisuus osallistua purjehdukseen. Kurssilla pyritään liikkumaan mahdollisimman laajalla alueella, joten kurssiaikana myös asutaan kaljaasilla. Vuodenajasta johtuen metsissä ei vielä ole juurikaan marjoja, joten niiden hydyntäminen jää teoreettiseksi. Opimme tuntemaan mielenkiintoisten lintulajien lisäksi Lapin luonnonsuojelun erityistarpeita ja pohjoisen luonnon nopean muuttumisen alkukeväästä hehkeäksi kesäbi. Ilm01ttautuminen: SLL:n toimistoon 30.4. Hinta: 1200 mk jäseniltä ja 1300 mk muilta. 972619 88. Kurssilla liikutaan, ruokaillaan ja asutaan purjealus s/ y Rhealla. Vetäjä: Jukka Rajala, Mikkelin maatalouskeskus. Useimpiin retkikohteisiin tutustutaan jalkaisin
90, Mikkeli Kuluttajan valinnat 10. 7. korukivityöt ke.11. 986-873116. Vuontisjärven eräkeskuksessa vietetään kaksi päivää. 90, H:ki Vaihtoehtoja maatalouteen 29.-30. Ilmoittautuminen: SLL:n toimistoon 30.4. Hinta: 1300 mk aikuisilta ja 900 mk lapsilta. Lapset alle 15 v.1150 mk alle 7v.850 mk. Vaellus suoritetaan verkkaiseen tahtiin n. Muita tarvittavia välineitä ovat tietenkin rinkka tai vastaava kantolaite, ruokailuvälineet ja ruoanlaittovälineet (esim . Matkaa taitetaan moottorialus M/ S Näkillä. 3. Yksi keitin tarvitaan 2-3 henkilön ryhmää kohti. 1.-2. 90, Mynämäki-Mietoinen Metsäojitus 9.-10. Pikkunisäkäskurssi heinäkuu, Et.-Karjala Kurssin vetäjä: Asko Kaikusalo. 10. Hailuoto Tavoitteena on ohjata kurssilaiset hyönteisja kasviharrastuksen saloihin. Vaellus Nuuksiossa 2.-5.7. Metsäkurssi 16.-20. Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa osanottajat saariston luonnon ja eliöstön erityispiirteisiin, arvokkaisiin luontokohteisiin ja saariston kulttuuriin. 90, Inari Lastenkerhokurssi 20. Järjestäjä hankkii teltat. 7 .-3.8. Matkojen pituudet vaihtelevat 7 11 km välillä. Vetäjä: Tuomo Ollila. Vaellus etenee verkkaista päivävauhtia. Ruokailu tapahtuu M/ S Näkillä. Hinta: 1050 mk jäseniltä ja 1150 mk muilta. 90, Uusimaa Lastenkerhokurssi 7. Hinta sisältää opetuksen, täysihoidon ja ohjelmaan kuuluvat linjaautokuljetukset. Alaikäraja 16 v. Maastoretkien lisäksi ohjelmassa on hyönteispyyntiä ja kokoelmien tekoa. trangia). 90, Rovaniemi Luontomelonta 2.-3. 950 mk ja alle 7 v. mennessä p. Begtskär, Jurmo ja Utö. Saariston luonto koko perheelle 9.-13.7. Kurssilla pyritään antamaan yleiskäsitys saariston luonnon ja eliöstön erityispiirteistä sekä perehdytetään kurssilaiset arvokkaisiin luontokohteisiin ja saaristolaiseen kulttuuriin. 90, Hämeenlinna Ympäristönsuojelun lait 20.-21. 90, Lammi Kansainvälinen ympäristövastuu 20. 1100 mk. Yöpyminen Ounasjoen rannalla. hengen huoneissa ja Trunsön asuntolaivassa 2-4 hengen huoneissa. Vaelluskohteena on Nuuksion järviylänkö, n. Kainuun Opisto Teemana vesiluonto ja pienvedet Ohjelma: ma 9.7.: Kurssin avaus, tutustuminenOulujärven biologiaa, vesikasvit ja·vesieläimetOulujärven ongelmatVirkistyskäyttöRantailta ti. Mukaan voit ottaa makuupussin. 90-642 881. 4. 1. 90, Valkeakoski Rantojen käyttö ja suojelu 10.-11. Hinta: 1900 mk jäseniltä ja 2000 mk muilta. 3. Hyönteisja kasvikurssi 9.-13.8. 3. 90, Oulu Ongelmajätekurssi 24. Ilmoittautuminen: 30.4. 90, Helsinki Lammin Klubi 15.-16. Hinta: 1900 mk jäseniltä ja 2000 mk muilta. :Lohikuru: kalankasvatus ja sen vaikutuksetmahdollisuus lohenongintaanluontopolkuKarppalan mylly (toimiva): pienvesien kulttuurimiljööt, jauhatusUivan kosketIllalla luonnonmateriaalityöt: esim. 2. 9. trangia). Hintaan sisältyy täysihoito. 7. Vetäjät: Anita Mäkinen ja Hannu Friman. HögsåSUOMEN LUONTO 1/ 90 49. 90, Oulu Ilmansuojelukurssi 13.-14. 90, Lappeenranta Kulttuurimaisemat suojeluun 10.-11. Hinta: 980 mk jäseniltä ja 1080 mk muilta. 90-642881. 9. Eräkeskus sijaitsee kirkasvetisen Vuontisjärven rannalla kansallispuiston kupeessa, lähimpään tiehen on matkaa 5 km. Valjastamaton Ounasjoki Hetasta Ylikyröön lasketaan turvallisilla kumiveneillä tai haluttaessa kanooteilla. Se ei ole välttämätön, sillä majoituspaikoista löytyy kertakäyttölakanoita. Leirin kruunaa viimeisenä päivänä Muoniojoen kuuluisan Äijänkosken lasku. Majoitus: 2-3 hengen ryhmät yöpyvät omassa kevyessä kaksinkertaisessa teltassa. Makuupussi ja -alusta mukaan. Majoitus kahdessa paikassa, Högsåran täysihoitolassa 4-6. Yöpyminen Nammalankurussa. mennessä p.90-642 881. 3. Ruokatarvikkeet hankitaan järjestäjän toimesta. 6. Pohjaksi riittää tavallinen suomalainen kunto. Ilmoittautuminen: SLL:n toimistoon 30.4. Matkaa taitetaan moottorialus M/ S Näkillä. Vetäjät: Ulla Haapanen ja Kimmo Syrjänen. mennessä p. Tutustumiskohteina ovat mm Bengtskär, Vänö, Borstö, Trunsö, Jurmo ja Boskär. 90, Kemijärvi Pienvesi-seminaari 30. Hinta: 1050 mk jäseniltä ja 1150 mk muilta. 90, Helsinki Ilmansuojelu ja terveys 10.-11. 90, Ranua Lastenkerhokurssi 8. Tutustuminen Nuuksion eri osien luontoon, erityisesti kasveihin ja eläimiin. Molemmissa paikoissa on mahdollisuus saunaan ja suihkuun . Lisätiedot: Tammikuun Luonnonsuojelijasta. Majoitus ja ruokailu: Kurssin aikana yövytään ennalta varatuissa kämpissä, joten jokainen osallistuja tarvitsee oman makuupussin. Muonio Leirin aikana koet ja näet Lapin luontoa parhaimmillaan. 3. mennessä p. 90, Vantaa rassa majoitutaan 2-6 hengen huoneissa ja Trunsössa 2-4 hengen huoneissa. 90, Vaasa Kirjoittajakurssi 14.-16. 1. 6. Mukaan voit ottaa makuupussin. mennessä p. Kurssilla saa tuntuman siihen mitä vaeltaminen on kämppäyöpymisineen ja maastoruokailuineen. 2. Majoitus kämpissä ja teltoissa. mennessä Kainuun Opistolle p. 200 neliökilometriä, joka sijaitsee Pohjois-Espoossa ja Etelä-Vihdissä. Varusteet: Hengittävä kevyt vaellusasu, kumisaappaat, rinkka ja sadeasu. Ruoka valmistetaan omilla keittimillä (esim. 7. Kurssilla opitaan myös levittämään perhosia. Tiedustelut: Opiston toimisto 986-873 116 tai Heikki Törmälehto p. Majoitus tapahtuu 2 hengen huoneissa, joissa on vuodevaatteet. 90, Helsinki Kouluttajakurssi 10.-11. työ 682 681, koti 674 987 . Järjestäjä hankkii ruokailutarvikkeet. Siitä selviävät aika, paikka, ohjelma ja hinnat. Mukana on oma kokki joka loihtii kurssilaisille maittavat ateriat. Mukaan toivotaan SLL:n ja muiden metsäliikkeiden aktiiveja. Suihkuun ja saunaan pääsee kummassakin paikassa. Vetäjä: Mauri Pälli. Ilmoittauminen: SLL:n toimistoon 30.4. Vuontispirtiltä Muonion Vuontisjärvelle patikoidaan Pallas-Ounastunturin kansallispuiston kautta puiston metsään ja tunturiluontoon tutustuen. Ilmoittautuminen: 15 .5. 90, Helsinki Suojeluohjelma pienvesille 10. Ruokailu: Ruoan valmistaa kukin itse. Tutustumiskohteina ovat mm. Rovaniemi Tavoitteena on tutustuttaa osallistujat suomalaiseen metsäluontoon erityisesti luonnonja talousmetsän eroihin. Ruokailu hoidetaan järjestäjien taholta. Se ei kuitenkaan ole välttämätön, sillä kertakäyttölakanoita löytyy majapaikasta. 9. Ilmoittautuminen: SLl:n toimistoon 30.4. 10. Kurssi on vaellustyyppinen. Saaristo meri Kurssilla on tarkoitus tutustua Saaristomeren uloimpiin, eteläisiin saariin ja niiden karuun mutta kauniiseen luontoon. Majoittuminen kahtena ensimmäisenä yönä Högsåran täysihoitolassa ja kahtena viimeisenä Trunsön asuntolaivassa. 11. Majoitus järjestetään Perämeren tutkimusaseman vastavalmistuneissa tiloissa. Kainuun luonnonharrastusviikko 9.-13.7. vsk. 10 km. Hinta: 1350 mk jäseniltä ja 1450 mk muilta.Lapset alle 12 v. Vetäjä: Jack Parkman p. 10. Kouluttaja: Ekologian opettaja Heikki Törmälehto. Ilmoittautuminen: SLL:n toimistoon 30.4. 600 mk. SEMINAARIT JA ERITYISKURSSIT Kemijoki-seminaari 20. Majoitus ja ruokailu: Kuten jo ohjelmasta huomaat, mukaan tarvitset teltan ja makuupussin. 90, Espoo Luontovalistuskurssi 15.-16. 986-873 291. Vaelluksen aikana tutustutaan Seitsemisen kansallispuiston monipuoliseen luontoon, linnustoon, kasveihin ja eläimistöön. Hinta: 1350 mk jäseniltä ja 1450 mk muilta, lapset alle 15 v. Kämpillä on mahdollisuus saunomiseen. mennessä SLL:n toimistoon p. Manamansalon päivä: Paltamon jätevesipuhdistamoVarisjoen suojelu ja entisöintiMetsähallinnon Manamansalon ulkoilualueVirkistyskäyttö, vesieliöstö-.lllalla luonnonmateriaalityöt to 12.7 .Kuhmon päivä:Ystävyyden puistoLentuan kosket: koskenlaskumahdollisuusTervakulttuuriLentiira: perinteinen kainuulainen pitopöytäIllalla töiden viimeistelyIllanvietto ja sauna pe. 13.7. Saaristomeri Tarkoituksena on matkata Seilin kautta Saaristomeren kansallispuiston eteläosaan ja _ viettää pääosa kurssia Hiittisten -Jurmon tienoilla. Miesjoki: Metsäojituksen ja turvetuotannon vaikutuksetKoskien eliöstöKurssin arviointi ja päätös. Makuupussi luonnollisesti mukaan. 3. 4. Saariston luontoviikko koko perheelle 2.-6. 3. Vetäjä: Oiva Mäenpää. 90, Turku Haja-asutusalueen jätehuolto 6.-7. 10. 90642 881. päivätaipalein. Vuontisjärvellä kalastetaan järvitaimenta, harria ja tammukkaa, opiskellaan erätaitoja ja retkeillään lähimaastossa. Mukaan voi ottaa myös oman teltan, mikäli haluaa oman rauhan. Ruokailuja keittoastiat tulee jokaisella olla mukanaan. 90642 881. 10. 45. 90, Rovaniemi Pienvesikurssi 17. 90, Rutalahti Sanoista tekoihin kuluttajan valinta 17.-18. Kurssilla liikutaan päivittäin maastossa. 1. 90, Riihimäki Ilmansuojelu ja energia 27.-28. 850 mk. Oma kokki huolehtii kurssilaisten ruokailusta aamuin illoin. 90, Jalasjärvi Luontovalistuskurssi 31. 2. 90-642 881. Luonnonharrastuskurssi Seitsemisen kansallispuistossa 18.-21. Lapset alle 15 v .1150 mk alle 7 v. Ruokailu: Ruoka hankitaan järjestäjien puolesta ja jaetaan lähtöpaikalla. Eräkeskuksessa yövytään joko kotakylässä tai hirsisessä päärakennuksessa. 2. 90, Keski-Suomi Ihminen suunnittelun puristuksessa 6.7. 10.7. Osallistujilta toivotaan jonkinlaisia perustietoja metsäluonnosta (ei kuitenkaan välttämätöntä). Tunturi-Lapin luontoleiri koko perheelle 30. Vaikka päivävauhti on verkkainen, on jonkinlainen peruskunto tarpeellinen. 7
Mikä nauha on ja onko se haitallinen ihmiselle. Metsäpalo ei tavallisesti ole niin ankara, että se tuhoaisi kaikki kasvit. Maitohorsmaa, metsälauhaa ja Etelä-Suomessa myös metsäkastikkaa on kaikkialla metsissä, vaikkakin ne kukkivat ja siementävät paljon niukemmin kuin aukeilla paikoilla. Tuhkan ravinteiden ehtyessä heinäja ruohokasvillisuus vähitellen taantuu ja metsän varvut ja puut voimistuvat ja painavat lopulta kastikan, metsälauhan ja maitohorsman tavanomaiseen vähäiseen rooliinsa. Paljaassa tuhkan lannoittamassa maassa taimien kehitys on nopeaa, jos vain kosteutta riittää. Sen verran erinäköisiä punaherukka ja koiranheisi ovat, ettei sekaantumisen vaara ole SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. Kalan vatsa oli pullea, mutta muuten kala oli aivan terveenlainen. Toukan nauhamaisen ruumiin leveys saattaa olla jopa parin senttimetrin luokkaa. Mutta osa paloalueen kasveista tulee myös palamattomilta alueilta. Tällöin se saattaa pullistaa kalan mahan kuten kysyjän kuvauksesta ilmenee. Tilaa ei jää esimerkiksi sukurauhasten häiriintymättömälle kehitykselle. Tämän väli-isännän on tultava särkikalan syömäksi, jotta kehityskierto jatkuisi "kanttinauhaa" muistuttavana toukka-asteena (plerokerkoidi). Ravinteiden ja valon runsaus saavat aikaan nopean kasvun. Metsäkastikka, metsälauha ja maitohorsma toipuvat palosta paljon nopeammin kuin metsävarvut. Kuvassa isokäpylintu. naa. Havaintoja toukista on Pohjois-Suomea myöten. Mikä mahtoi olla ilmiön syy. Hihnamadon kehitys toukka-asteesta jatkuu vain, jos se joutuu linnun silkkiuikku, lokki jne. Toukka voi olla kookkaimmillaan lähes metrin mittainen . Mikään myrkyllisistä marjoistamme ei kovin paljon muistuta herukoita poimintatilanteessa, jolloin edessä on koko kasvi. Kun kilpailijoita ei juuri ole, kasvit kasvavat kookkaiksi ja levittäytyvät nopeasti. kuluttaessaan ravintoa ja supistaessaan ruumiinontelon tilavuutta. Linnut tuovat pihlajan ja vadelman ja muiden marjakasvien siemeniä. Se jatkui vielä jonkin kerran toukokuussa. Onko luonnossamme herukoita muistuttavia myrkyllisiä marjoja. suolistoon. Olen iöytänyt kesämökkimme läheltä luonnonvaraisia mustaja punaherukkapensaita. Linnun ulosteiden mukana veteen joutuvasta munasta kuoriutuu ripsitoukkia ja siitä, jos se tulee hankajalkaisen syömäksi, edelleen hankajalkaisessa loisiva toukka-aste (prokerkoidi). Käpy linnut kivijalan kimpussa Kevättalvella käpylinnut ilmestyivät rakennuksen nurkalle mustaseljapensaaseen ja lensivät siitä alas rakennuksen sementtikivijalkaan. Ajattelin, että ne ehkä tarvitsevat hiekkaa ja vein sitä paikalle, mutta kivijalan kaivertaminen vain jatkui. Siellä toukka aikuistuu nopeasti ja munien tuotanto käynnistyy. Liekö vain huhu. vsk.. Kanttinauhaa muistuttava vaaleanharmaa mato lahnan ruumiinontelossa on hihnamadon toukka. En kuitenkaan ole uskaltanut po1m1a niiden marjoja, koska en ole varma lajinmäärityksestä. Seppo Vuo/anto Nauhaa kalan vatsassa Lahnan vatsaontelossa oli runsaasti vaaleata nauhaa, kuin kanttinauhaa. Havainnot esimerkiksi hirvien nuolukivillä käyvistä käpylinnuista sekä muista tähän mennessä tuntemattomista mineraalilähteistä ovat tervetulleita. lsäntäkalalle toukat, jos niitä on paljon, aiheuttavat haittaa mm. Seppo Vuokko Luonnonvaraisia herukoita. Lehdiltään jonkin verran herukkamainen on koiranheisi, mutta sen punaiset marjat ovat sarjassa, eivät tertussa kuten punaherukalla. ;_;; Se on tässä mielessä yksipuolista. Mistä oikein tulevat heinien siemenet, sillä kohta palon jälkeen aukeat kasvavat voimakkaasti hei.. . Harri Dahlström Metsäpalo tekee tilaa heinille Olen metsäteknikko ja ammattini vuoksi joutunut paljon kiertämään paloalueita. Nämä toukat voivat elää isäntäkalassaan vuosia. .. Useiden kasvien maansisäiset osat säilyvät elossa heikommin palaneissa laikuissa. Hihnamadon toukkia sisältäviä väli-isäntiä ovat särkikalat, 46 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Käpylinnut syövät yksipuolista ruokaa, joten hivenaineet on hankittava esimerkiksi järsimällä muurilaascia. vesissämme useimmiten lahna, pasuri, säyne ja särki. Toisinaan toukkia on isäntäkalassa useampia yksilöitä. Käpylinnut etsivät sementtisestä kivijalasta mineraaleja, joita ne eivät saa norma.alista käpyravinnosta. Parissa kesässä koko paloalue on yhtenäisen horsmikon tai heinikön vallassa. Ihmiselle niistä ei ole vaaraa ja mainitaanpa joskus, että paikoitellen Euroopassa näitä toukkia käytettäisiin ravinnoksi. Paitsi sementtiä, käpylintujen on havaittu järsivän suolalla kyllästy:: neitä hirsiä, savupiipun muurilaastia ja merenrantakiville kuivunutta suolaa. Siemenet ovat pieniä ja leviävät tuulen mukana, erityisesti maitohorsman siemenet voivat tulla kaukaakin
Vastaavasti yksityistielain 7. Luonnonvaraisia herukoita eli viinimarjoja on hyvillä kasvupaikoilla koko maassa lounaissaaristosta Lappiin. Jos kaivinkoneet ja puskutraktorit ovat jo kirjaimellisesti ajamassa esiintymän päälle, niin silloin voi kasvit kaivaa juurineen ja jos vieressä, tiealueen ulkopuolella on sopiva paikka, istuttaa ne välittömästi sinne. Näin voidaan seurata siirtoistutusten onnistumista ja tarvittaessa hoitaa kasveja, neuvotella maanomistajan kanssa alueen käsittelystä, niin että kasvien toimeentulo on turvattu. Rauhoitetun kasvin ei pitäisi jäädä lainkaan tielinjalle, jos tie on suunniteltu lakien mukaan. vsk. Tällöinkin kannattaa puhua vastaavan työnjohtajan kanssa, joka parhaassa tapauksessa komentaa työmiehensä auttamaan Sinua. Tielain IO. §:n mukaan tietä ei saa tehdä, jos tien tekemisestä voi aiheutua huomattavaa luonnon turmeltumista tai ympäristön kulttuuriarvojen vähentymistä. Sepot Vuokko & Vuolanto 47. Kuvassa punaherukkapensas Jvalojoelta. Miten pitäisi menetellä, jos rauhoitettu harvinainen kasvi on uuden tien linjalla. Toistaiseksi kasvien pelastussiirtoja on tehty kovin vähän, emmekä tiedä siirtojen riskejä ja onnistumismahdollisuuksia kovinkaan tarkoin. Lisäksi saadaan arvokasta tietoa kasvien siirtoistutusten onnistumisesta, mikä on ylen hyödyllistä vastaavien tilanteiden toistuessa. Myrkyllisyys riippuu kuitenkin aina syödystä määrästä. Sekä punaettä mustaherukka kasvavat luonnonvaraisina lähes koko maassa, jolloin ne ovat vaateliaita lehto kasveja. Ellei tiesuunnitelmaa enää voida muuttaa, on kasvit pelastettava. Tosin Sinua tuskin tuomittaisiin tässä tapauksessa ellet sitten ole käyttänyt tilaisuutta hyväksesi ja siirtänyt kasvia omaan pihaasi. Alkuperäistä pohjanpunaherukkaamme ei sellaisenaan juuri viljellä. Punaherukka on läheisten lajien muodostama muotoryhmä, jossa viljeltävät lajikkeet ovat esimmäkseen lännen-, alppija pohjanpunaherukan risteytymiä. Luonnonvaraiset punaja mustaherukat ovat herukanjalostuksen kannalta arvokkaita geenivarastoja, joita varmasti tullaan yhä uudelleen käyttämään kehitettäessä entistä satoisampia, kestävämpiä ja maukkaampia herukkalajikkeita. Puutarhoista nämäkin voivat levitä luontoon. Mutta jos riennät pelastamaan kasvia Vasta kun esiintymispaikka on rauhoitettu erikseen luonnonsuojelualueena, on rauhoitettu kasvikin turvassa. Tie pitäisi siis suunnitella siten, että rauhoitetut kasvit jäävät tielinjauksen ulkopuolelle. Jos aikaa on hiukankaan enemmän, niin pitää ottaa yhteyttä läänin tai kunnan ympäristöviranomaisiin . lähes koko Suomessa, idänja lapinpunaherukkaa Pohjois-Suomessa. Seppo Vuokko Miten kasvin voi pelastaa tielinjalta. Tämä on monestakin syystä tärkeää. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Rauhoitetun tai uhanalaisen kasvin siirtoistutuksesta, tehtiin se sitten ympäristöviranomaisten kanssa tai omatoimisesti, on aina tehtävä kirjallinen raportti, josta selviää pelastustoimien syy, siirtopäivä, mistä kasvit poistettiin ja mihin siirrettiin, siirrettyjen kasvien lukumäärä ja tietenkin pelastajan nimi. Jos mitään ei tehdä, kasvi tuhoutuu varmasti. Näistä pohjanpunaherukkaa on SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. Lajin rauhoittaminen ei estä maan käyttämistä viljelyja rakentamistarpeisiin, vaikka se tuhoaisikin kasvin. Mikäli sopivaa ja turvattua istutuspaikkaa ei aivan lähellä ole, voi kasvit sijoittaa esimerkiksi ilmavissa laatikoissa kellariin, tai muuhun varjoisaan, viileään paikkaan tai istuttaa tilapäisesti johonkin edes kelvolliseen paikkaan. Lainsäädäntömme nurinkurisuus ja puutteellisuus paljastuu juuri tässä tapauksessa. ja siirrät sen toisaalle, syyllistyt luonnonsuojelurikkomukseen. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähe11ää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asianlUntijoiden vasta/la viksi osoilleeseen Suomen Luonto, PL 169, 00151 HELSINKI. Tällöin ei kasvin suojelu enää ole ollut ensi tavoitteesi! todellinen eikä kohtalokaskaan, sillä koiranheiden marjat aiheuttaisivat todennäköisimmin vain lievää pahoinvointia. Käytännössä suunnittelijoilla ei läheskään aina ole ollut tiedossa kaikkia arvokkaita kohteita. Pohjanpunaherukkaa edustaa meillä peräti kolme eri alalajia: pohjan-, idänja lapinpunaherukka. §:n mukaan tien suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäristönsuojelunäkökohtiin. Jos istutuspaikkaa joudutaan etsimään kauempaa, kannattaa se aina tehdä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Luonnon mustaherukka on aivan sama laji kuin viljeltykin, ja usein on mahdoton osoittaa, ovatko luonnossa kasvavat mustaherukat alkuperäisiä vaiko puutarhasta levinneitä
KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Yhdentämisperiaate vasta paperilla Keskustelu yhdentyvästä Tavarapäratiisi-Euroopasta on kiihdyttänyt mieliä niin, että luulisi eurovalssin vaihtuneen lambadaan. D Haluan kestotilaajaksi, jolloin tilaushinta on 190 mk (ei-jäsenet) D Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi ja tilaan Suomen Luonnon kestotilauksena yhteishintaan 200 mk D Muutan osoitettani D Peruutan tilaukseni Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTI NUMERO POSTITOIMIPAIKKA 1 PUH. Arvioinnin avuksi on julkaistu Ympäristön ja kehityksen Suomen toimikunnan mietintö, joka merkitsee uutta aikakautta maamme ympäristöpolitiikassa. Uusi osoite TILAAJANUMERO (OSOITELIPUKKEESTA) ... Vereksiä joukkoja ei ole luvassa vaikka entiset ovat taistoissa väsyneet, kyynistyneet ja leipääntyneet. . Se mikä on tehtävä, tehdään ilmeettömästi kuin virkamies tekee. Teollisuus (Teollisuuden Keskusliitto) tuntuu olevan erittäin tyytyväinen lohkottuun, yhdentämättömään ympäristöpolitiikkaan. Jos yhdentymiselle ei ole asetettu selkeitä tavoitteita, voimavaroja ja puitteita, se on puolinaista. Vaikka ympäristönsuojelu onkin keskitetty ympäristöministeriöön, on sisäinen integrointi vielä pahasti kesken pyrittäneenkö siihen edes. Niin houkuttaa pidäkkeetön ja pyörteinen Eurooppa, että yhdentymisessä täytyy olla ripaus syntiä mukana. Lakki kourassa Bärlundkin on Liikasen ovipielessä. Vaan missä ovat tekijät. Esimerkkinä ympäristönsuojelun ilmoitusja lupajärjestelmän yhtenäistäminen. Tässä arviossa ja valtioneuvoston ympäristöpoliittisessa selonteossa (1988) ympäristönsuojelun yhdentämisperiaatteesta muotoiltiin johdonmukainen yhteiskuntapoliittinen linja. (921) 327 001 TAMPERE Laukontori 4 puh. -~--------------------------J 48 Tule luontopuotiin ! HELSINKI Nervanderinkatu 11 puh. Vahvempi jatkaa uuskielellä vanhoja hallintokäytäntöjään. (90) 876 9100. Ympäristöongelmien laajuus ja vakavuus pakottaa arvioimaan uudelleen julkisen hallinnon sisäisiä työnjakoja yhteistyösuhteita, mutta myös hallinnon ja kansalaisten (mukaanlukien Talas-aktivistit) suhdetta. Yhdentämislinja on selvä, tekijät puuttuvat. ....... (981) 220 279 POSTIMYYNTI: Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. Ajatus ei ole enää uusi, mutta vaatimus on sitäkin ajankohtaisempi. .... V. Mietintö on johdonmukainen jatke OECD:n arviolle maamme ympäristöpolitiikasta. Sisäinen integrointi tarkoittaa ympäristöpolitiikan eri lohkojen tavoitteiden, keinojen ja hallinnon yhdentämistä. vsk .. Integraatio on vuorovaikutusta: molempien yhdentyvien osapuolten on antauduttava muutokselle alttiiksi. Per P. (90) 406 262 TURKU Läntinen Rantakatu 21 puh. Erityisesti teollisuus pelkää ympäristönäkökohtien yhdentämistä markkinoiden toimintaan eli haittaveroja ja ekomerkintöjä. Yhtenäisen ympäristönsuojelulain tarpeesta muistuttaa vain SAK ja jokunen muu vanhasta muistista. JAKELUOSOITE Suomen luonnon• suojelu liitt o ma ksaa postim a ksun Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 Vastauslähetys Sopimus 00150/1 00003 Helsinki POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA I PUH . ... Valtaosa hallinnosta ei ole tälle linjalle vielä kuitenkaan tullut, eikä muuttanut vuosikymmenisiä käytäntöjään. Ympäristöministeriöllä ei ole yhdentämisvaltuuksia. Heikompi antaa periksi, luopuu tavoitteistaan. Ympäristöpolitiikan ulkoinen integrointi tarkoittaa ympäristönäkökohtien sisäistämistä muiden kuin ympäristöhallinnon lohkojen toimintaperiaatteisiin. Ympäristöpolitiikkaa voidaan yhdentää sisäisesti ja ulkoisesti. Toimikunta ehdotti ympäristövaikutusten arvioinnin liittämistä taloudelliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon, valtion tukipolitiikkaan ja lupamenettelyyn sekä suositti toisaalta taloudellisia ohjauskeinoja ympäristönäkökulman sisäistämiseksi markkinalogiikkaan. Toinen yhdentymiskeskustelun areena, ympäristöpolitiikka, on menettänyt puolestaan kaiken kiihkonsa. Poissa on kiihko ja pyrky, vaikuttamisen vimma, jäljellä itsepuolustus ja torjunta. (931) 115 715 OULU Kajaaninkatu 13 puh. Aate ----------------------------~ Suomen Luonnon palvelukortti D Tilaan Suomen Luonto -lehden kahdeksan seuraavaa numeroa hintaan 170 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/210 mk (ei-jäsenet). ........ .
vsk . Suhde on samanlainen kuin pohjoisamerikkalaisten jukkien ja jukkakoin suhde, mutta kullero ei ole aivan yhtä riippuvainen seuralaisestaan kuin jukka. Jo kulleron kukkien erikoinen pallomainen rakenne viittaa erikoisiin pölytyssopeutumiin. Etelä-Suomessa kulleron parhaat kasvupaikat peittyvät nopeasti sankkaan metsaan, ellei ihminen puutu kehitykseen. Kullero sopii maakuntakukaksi erinomaisesti siksikin, että sitä on helppo viljellä ja käyttää julkisten tilojen koristeluun. Kullero avaa maakuntakukkasarjan Suomen Luonnossa. 49. Ravinteisilla, etenkin kalkkipitoisilla paikoilla kullerot varttuvat yli puolimetrisiksi ja kasvavat tiheässä, mutta karuilla mailla versot jäävät vaaksanmittaisiksi ja kukinta on niukkaa. Kukissa tosin käy harvakseltaan kimalaisia, kovakuoriaisia ja kukkakärpäsiä, mutta niille kukkaan tunkeutuminen on vaikeata. Tärkein ja ehkä ainoa tehokas kulleron pölyttäjä on pieni kärpänen Chiastochaeta trollii, jonka naaras asustaa kukissa pitkiäkin aikoja mettä ja siitepölyä syöden. Silti tuskin yhdenkään Lapin kunnantalon edustalla leviää kulleroniitty eivätköhän sielläkin pihat ole lyhyeksi leikattua viheraavikkoa, samannäköistä Dubaissa, Helsingissä ja Ivalossa! Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. Kasviasiantuntija Seppo Vuokko esittelee tällä sivulla kaikkiaan 19 maakuntien nimikkokukkaa. Kulleroa kasvaa lähes koko maassa. Toukka syö pari, kolme siemenaihetta, mutta useimmat siemenet saavat kehittyä rauhassa. Näyttävimmin kullero kukoistaa valoisilla, kosteilla ja ravinteisilla paikoilla kuten niityillä ja lehtometsien aukkopaikoilla. Pelkällä ruokapalkalla kärpänen ei sitä tee; se munii kuhunkin kukkaan muutaman munan. Yleinen se on ennen muuta Lapissa, mutta myös Parikkalasta Lahden tienoille ulottuvalla vyöhykkeellä se on paikoin runsas. LAPIN MAAKUNT AKUKKA Kullero, kultapallo Lapin maakuntakukaksi valittiin kullero, vaikka hillallakin oli paljonkin puoltajia sekä sen kauneuden · että taloudellisen merkityksen vuoksi. Komeita luontaisia kullerokasvustoja on sekä tulvarannoilla että tuntureilla purojen varsilla ja lumimailla; kasvaapa kulleroita runsaasti parhailla lettosoillakin. Kulleroa pidetään Lapissa enemmänkin joutamaan, turmion ja rappion kasvina, sillä Metsä-Lapin kauneimmat kulleroniityt ovat entisiä peltoja ja heinämaita. Rannikoilla ja näiden kahden esiintymisalueen välisellä alueella se on suorastaan harvinainen. Touhutessaan ja kukkia vaihtaessaan se pölyttää kukan. Lapissa kulleron menestys ei niin paljon riipu ihmisestä
(90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (pj.), 90191 2010, Timo Hokkanen, Tapio Lahti, Timo Lehtonen, Seija Marjamäki, Marjaana Närhi, Tuomo Ollila, Pekka Peura, Ahti PyörniIä, Hannu Rautanen, Taija Sippel, Antti Ylitalo, Jari Ylänne ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 49-51 20100 Turku puh. (921) 301 141 Veijo Peltola Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13 90100 Oulu puh. Internal dissident Kai Henttonen feels that there are sound theological reasons for a velvet-glove attitude by the church towards its forests . The parishes base the need for intensive forestry on their own lack of money. The conservationists feel Koli well able to draw large numbers of visitors of a kind who are simply seeking the peace of the wilds something that Koli has been traditionally well able to do without the entrepreneurs. Two new hotels are also envisaged, as well as six new downhill ski runs. So far the area has been left looking enviously at Finland's largest holidaying and downhill skiing resorts and would like to be able to boast a place of their own. lts parishes control, for instance, a total of 1,630 square kilometres of forest, representing half a percent of Finland's total forest area. Among the breeding birds the most eminent are a large variety of waterfowl and nocturnal songsters. entrepreneurs have been '-----------------' The fate of these forests is in direct conflict with the church's modern image, since the church has openly campaigned for nature conservation in recent years. "God's will and blessing is applied to all life, that is, nature has its own value which is independent of mankind," he continues. It is believed that one of the reasons for this is a desire to sell surplus electricity to energy-hungry Finns. (90) 642 881 Elina Vuola SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. Cloud of enterprise looms over Koli hill by Markku Tano Suomen Luonto 49(1): 14-17 Koli hill, close to Finland's eastern frontier, was a source of inspiration for composer Jean Sibelius and painter Eero Järnefelt in the late 1800s. But if mankind is the only organism which can be consciously responsible for its actions, then its special quality !ies not only in power but in responsibility," Henttonen says. The foreign currency thus obtained would undoubtedly be a welcome addition to the Soviet exchequer. Both ornithologists and conservationists in general are opposed to the pian, as indeed are ordinary people · resident around the bay who feel that more buildings would destroy their recreation areas and affect their quality of life. The bay is also a regular stop-over for passage migrants. "lt is shameful that others are so far ahead of us. A new Russian-speaking town could well be fatal for villages whose inhabitants speak a Karelian dialect based on Finnish. Large numbers of geese, whooper swans and waders are much in evidence at that time of year. 50 chalets are planned for the area that tne State bought in 1907 with the intention of preserving unique Karelian scenery. Local Soviet inhabitants are not very ameniable towards this pian. vsk .. Translated by Leigh Plester SUOMEN LUONTO 1/ 90 49. It has become a habit to finance construction and renovation work by selling their forest property. Conservationists are making a last ditch stand to prevent such unbridled 'development' from taking place. For instance, dozens of thrush-nightingales, as well as eastern species that are rare elsewhere in Europe and which include the Blyth's reed warbler, marsh warbler and river warbler, habitually nest here. For one thing, there is always the risk of an accident, for another the scheme would bring anew town of 50,000 inhabitants to a sparsely populated region whose culture would be adversely affected, proclaim the local people. (981) 15 828 Merja Ylönen, vs. We have been dozing, but now it's time for action! We have to make progress on an ambitious scale," grandly declares the local enterpreneurs' chairman. Rising 347 metres above sea level, Koli continues to attract an appreciative audience, the view from its summit being typically Finnish: forest-clothed hills protruding from an expanse of blue lake. The Soviet authorities have agreed to permit the pian to be put to the vote. Meadowland fronting on to the bay and serving as a green zone in an otherwise heavily populated region is the actual target. (960) 311 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk. The toti!I size of the investment amounts to some 2 billion Finnmarks. (90) 642 881/säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puh. Thus far these forests have been treated in the same way as other commercial stands. Perämiehenkatu 11 A 17, 00150 Helsinki puh. (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. A petition is presently circulating. Some 5,000 pairs of birds nest in this area, which is one of the few localities in Finland regularly visited by herons. Plans for Koli and its environs include a holiday centre with beds for 10,000 people. (953) 17 358 Pertti Siilahti Lappi Maakuntakatu 18 96200 Rovaniemi puh. (90) 171 250 50 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Church forests a shrine to conservation. 11 A 00150 Helsinki puh. In April-May one can see about a thousand birds gathered there. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perärniehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. In the opinion of the church's reformists, however, the larger and richer parishes could well support the poorer ones financially. (931) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh . "Genesis has traditionally been interpreted from the viewpoint of power. by Alice Karlsson Suomen Luonto 49(1): 10-13 in an almost virgin form ; tourism and a million or so downhill skiers have destroyed many of the country's most valuable hilly landscapes. (90) 642 881 Ma-pe klo 8.30-16.15, kesällä klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Matti Salimäki, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussihteeri llpo Kuronen, luonnonsuojelusiht. Soviet nuclear power station almost on the frontier By Jukka Heikkinen Suomen Luonto 49(1): 18-19 The USSR is planning to build a colossal 6,000 megawatt nuclear power station just 60 kilometres away from the Finnish border. This landscape is one of the most celebrated in Finland. Famous wetland in jeopardy by Jouni Hiltunen and Antti Halkka Suomen Luonto 49(1): 30-33 One of the sites specifically referred to in the 1976 Convention on Wetlands, the Vanhankaupunginlahti Bay in Helsinki Metropolitan Area is currently beleagured by major construction plans for over one million square metres of condominium living space. Now the peace of Koli is about to be shattered, as local SU0MENLLJONTO (Nawre of Finland) Published by the Finnish Association for Nawre Conservation Address: Box 169 00151 Helsinki, Finland The Evangelist-Lutheran church, to which over 90 percent of Finns belong, owns an appreciable amount of land. Pirkko Elomaa, kurssisihteeri Pirkko Holappa, taloussihteeri Paula Launonen, toimittaja Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Susanna Muukkonen, toirnistosiht. Koli area already has eleven downhill ski runs, but these are not located at its most eye-catching places. Teija Hannula, toirnistoapulainen Marko Stenberg, projektisihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4 33200 Tampere puh. Only 7 square kilometres have been protected
Se on voimassa sekä työ että lomamatkoilla, kotimaassa ja ulkomailla. t1l'1 itä maksaa sairastuminen ulkomailla. Pohjola-yhtiöt /Eurooppalainen Suoramarkkinointiosasto / Tiina Lipsanen Vastauslähetys Sopimus 00300 / 5 Lapinmäentie 1 00003 HELSINKI. Ja matkavakuutuksesi on nimenomaan Eurovakuutus, joka tunnetaan kaikkialla maailmassa niin hyvin, että -selviät kuluista käyttämättä käteistä rahaa. Huomaathan, että vakuutussummat on mitoitettu niin, että ne yleensä riittävät matkalle kuin matkalle. Nyt Sinulla on tilaisuus ottaa liittosi jäsenenä edullinen jatkuvasti voimassa oleva Eurovakuutus. Kiusallisen paljon. Jatkuva Eurovakuutus on voimassa aina kun lähdet matkalle päivittäisen ympäristösi ulkopuolelle. Maksutta selviää se, jolla on Eurovakuutus. Tai ei yhtään mitään. Lähetä oheinen kuponki saman tien, niin asia ei unohdu vaan edistyy. Liiton nimi Sukunimi Etunimet Puh.n:o Osoite Postitoimipaikka Paikka ja päivämäärä Allekirjoitus EURO-matkavakuutus 1) POHJOIA-YHTIÖf Eurooppalainen maksaa postimaksun. Tilaa nyt liittymismateriaali tarkat tiedot vakuutuksesta ja liittymisohjeet tällä kupongilla. Paljon111.J ko joutuu maksamaan uusista lomavarusteista, jos matkalaukku matkustaa eri paikkaan. Tutustu siihen tarkkaan ja päätä, haluatko mukaan. Eurovakuutukseen kuuluu matkustajavakuutus ja matkatavaravakuutus. Nyt saat jatkuvan Eurovakuutuksen edullisesti sekä itsellesi että halutessasi myös puolisollesi ja lapsillesi. Eurooppalaisen kätevä muovikortti vielä helpottaa asiaa. TURVALLISIA MATKOJA! Tilaan liittoni edullisen Euro-Matkavakuutuksen lii ttymismateriaalin
Tuemme luonnonsL Akava ry Aremainos Oy Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co BASF Oy Biolan Oy Cronvall Oy Oy Databolin Ab Oy E. Suomen Merimies-Unioni ry Suomen Sanomalehtimiesten Liitto ry Suomen Sokeri Oy Suomen Unilever Oy Suomen Yrittäjäin Keskusliitto ry Svenska Folkpartiet i Finland rp Sähkötarkastuskeskus T & B Hydrauliikka Oy Tammiholma Oy Tampereen Väri Oy Oy T ecalemit Ab TeknoComputer Oy Tetra Pak Oy TH-Center Turun Työterveyspalvelu Oy TYHL-Kahvila Ravintola Valkeakosken kaupunki Valkealan Puhdas Luontaistuote Oy Vantaan Eläintarvike Ky Vantaan Sähkölaitos Oy Vesijohtoliike H. Sarlin Ab E-M Sisustus Oy Elohopea-Filmi Oy Elwe Oy Enroth Transport Systems Hausjärven nuorisotoimi Heinolan kansanterveystyön kuntainliitto ympäristöterveydenhuolto jaosto Helsingin Säästöpankki Herttoniemi Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ry HKT Myllymäki & Pojat Hotelli Savonia Huonekalutehdas Korhonen Oy Insinööritoimisto Polartek Oy , Oy International Business Machines Ab Jaakko Pöyry -yhtiöt Jalasj~rven Sähkö Oy Järvenpään kaupunki/ Ympäristökeskus Kaapon Oy Kansallinen Kokoomus rp Karelia T rade Oy Kirjavälitys Oy Kiviteollisuusliitto ry KreuTo Oy Kuhmon kaupunki Kuljetusliike Katajamäki Ky Kuusjoen kunta Kuva-Sampo Oy Lappavesi Oy Lasten Pukimo Ritva Lehtikirjakauppa Liikennetekniikka Oy Mainos Balzer Mainostoimisto FMK Oy Oy Matkahuolto Ab Oy Mega-Sora Ab Mercamer Oy Miele Oy Mikron-Ruokala Sirpa Lahdenne Mobil Oil Oy Ab MTV Oy Neles-Jamesbury OY Okumet Ab Optikko Hiisijärvi Ky Oy Orthex Ab Osuusliike Elanto Outokumpu Oy Terästeollisuus Ovako T eräsmarkkinointi Oy Paikallislehtien Liitto ry Parolan Kuntoutuspiste Pitopalvelu Päivi Niinivuori Progman Oy Prosessiputkitus Oy Rakennus-Ruola Oy Rakennusliike Lehto & Norlund Rautasavon Auto Ky Rukka Oy Saimaa Lines Oy Ltd Salon Louhinta Oy SIAR Planning Oy SKOP Stromsdal Oy Suomen 4H-Liitto ry Suomen Jätehuoltoliitto ry Suomen kirjatyöntekijäin liitto ry Suomen Kuorma-autoliitto ry. Hellström Ky Vesijohtoliike Siimesvaara Oy Vihdin Liikenne Oy Viking Line Woodtek Oy/ PSL Pohjalainen Oy Yleisjäljennös Oy Ylivieskan kaupunki Ympäristöalan ammattijärjestö YAJ ry