Suomen Luonto 1/1991 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SUOMEN 1 • 1991 Irtonumero 32 mk ---_ --Onko suora toiminta väärää. -.:.JS.& -Suuri maakuntasalja alkaa: T unturi-1.appi / Sieniretkelle talvimetsään
Se nähtiin molemmissa maailmansodissa; vielä selvemmin sen osoitti Vietnamin sota, ensimmäiseksi ekologiseksi sodaksi mainittu suurselkkaus, jossa tuhon työkaluina käytettiin kovia kemikaaleja ja moderneinta tekniikkaa. Sodassa luonnonsuojelu on aina varma häviäjä. Olemme joutuneet luovuttamaan isänmaastamme eräitä kauneimpia osia korvaamattomine luonnon aarteineen ja muistomerkkeineen, ja nyt meidän on tehtävä kaikkemme voidaksemme käyttää pienentyneen maamme edellytykset mahdollisimman tarkoin. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 210 mk ja säästötilaus 185 mk. Jos öljykentät sytytetään tuleen, valtavat nokija kaasupilvet syöksyvät ilmakehään ja synkentävät taivaan laajoilla alueilla. 03. Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puhelin (90) 876 9100 telefax (90) 876 6150 Värierottelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Jlmestymisaikatau/u Aineisto No toimitukseen 2 01. Ugandan sisällissodassa tuhottiin 1980-luvulla maan norsuja sarvikuonokanta sekä huomattava osa muista villieläimistä. Seurauksena voisi olla maapallon ilmaston huomattava viileneminen. Tilaushinnat 11. 16. 04. 4 11. 9. JO. SUOMEN SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. Yhtä selvää pitäisi olla, että luontoa voidaan tehokkaasti suojella vain rauhan ja kansainvälisen yhteistyön oloissa, ilman kansojen keskinäistä SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. 1991 Vuosikerta (10 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 248 mk. vsk.. Ilmestyy 07. 654 198, Irma Kaitosaari. 05. 04. Jäljet näkyvät tänä päivänäkin Indokiinan viidakoissa. ". 02. Tapahtuneiden menetysten jälkeen me vasta täysin käsitämme, millaisia arvoja maamme luonto on sisältänyt, ja näiden menetysten valossa meille on myös entistä selvemmin kirkastunut vielä hallussamme olevien luonnon muistomerkkien suojaamisen ja säilyttämisen velvollisuus." Ote on Suomen Luonnon ensimmäisen numeron alkusanoista vuodelta 1941, keskeltä sodan kuolemanmyrskyä, jolloin luontoa ja ihmisiä tuhottiin estoitta kummallakin puolella rintamaa. 03. Säästötilaus 223 mk. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: puh. Sodalla ei luontoa pelasteta toisin kuin esimerkiksi Pentti Linkola väittää. mutta "tapahtuneiden menetysten jälkeen me vasta täysin käsitämme, millaisia arvoja maamme luonto on sisältänyt ... Irtonumeromyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 199030. 3 13. Luonnonsuojelun merkitys on päinvastoin tullut meille entistä monin verroin ajankohtaisemmaksi. Jo yksi suuri tulivuorenpurkaus vaikuttaa vuosikausia ilmastoon; öljykenttien syttyminen Persianlahdella saattaisi voimaltaan ja ilmastovaikutuksiltaan vastata lukuisia jättimäisiä tulivuorenpurkauksia. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 42. Myös sotien jälkeisellä jälleenrakennuskaudella ja kansantalouden kiihkeän kasvun vuosina "olemme joutuneet luovuttamaan isänmaastamme eräitä kauneimpia osia"... Puhe luonnonsuojelusta saattaa näissä olosuhteissa monen mielestä tuntua tarpeettomalta, jopa yleisen edun vastaiseltakin. Persianlahden kriisin leimahtaminen suursodaksi voi vaikuttaa koko maapallon luontoon. 50 vuotta myöhemmin, hieman vertauskuvallisesti tulkittuina, samat sanat ovat edelleen ajankohtaisia ja vielä voimakkaammin tosia ja koko maapalloa koskevia nyt kun Persianlahden kriisi uhkaa maailmanrauhaa. Linkola on vilpittömästi luonnon puolella, mutta tässä asiassa hänen arviointikykynsä pettää pahasti. On toki selvää, että luontoa voidaan tuhota ja tuhotaan tehokkaasti myös rauhan oloissa. (90) 642 881 telefax: 446 914 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Antti Halkka Alice Karlsson Markku Tanttu (ulkoasu) Toimitusneu vosto Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. Mutta näin ei suinkaan ole asian laita. 2 Sodassa luonnonsuojelu on aina häviäjä Viime vuodet ovat olleet kansallemme raskaiden koettelemusten aikaa ja edessämme on edelleen monia vaikeuksia. 18
Sitten ilmestymiskerrat kasvoivat aluksi neljään, 1970-luvulla kuuteen ja 1980-luvulla kahdeksaan. . . . Suomen Luonto on paitsi vanhin, nykyisin myös Suomen suurin luontolehti. Pyrimme entistä ajankohtaisemmin ja syvemmin kertomaan tärkeistä luontoja ympäristöasioista. 42 Kysy luonnosta . . . . . . Se on paljon ja kertoo varmasti siitä, että kansalaiset entistä enemmän arvostavat luontoa ja antavat tukensa ympäristönsuojelulle. . Karun tunturimaan elämästä kerrotaan sivuilla 1425. . . . Totisesti minä sanon teille, Arto Paasilinna....... . . . . . . . . Tästä numerosta alkaa mm. . . . . . . . Kesytön Camargue, Teppo Arell . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Sitä käytettiin pitkään myös lehden julkaisijan, Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen merkkinä. . . . . . . Onko kansalaistottelemattomuus väärää toimintaa. . . . 52 Kansikuva Kiirunakoiras keikistelee Yliperän tuntureiJJa, taustalla Saana ja Kilpisjärvi. 50 Y dinaktiivisuutta . . Mutta ihmiskunnan kannalta rauha ja luonnonsuojelu ovat ainoa yhdistelmä, joka takaa elämisenarvoisen, henkisesti ja aineellisesti rikkaan tulevaisuuden. . . . SUOMEN LUONTO 1 SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS 1941 Tänä vuonna 50 vuotta täyttävän Suomen Luonnon ensimmäisen numeron kantta koristi lehden toimittajan Reino Kalliolan piirtämä kotkatunnus. . . . . . . . vsk. . . . . . . . . . . Runot kuin purot, Marita Peltoniemi............... . . . Alkoi Sadun aika, Ritva Kupari...................... . . . . . . . . Vuoteen 1956 asti se ilmestyi vuosikirjana kerran vuodessa. Elämää äärirajoilla, Kari Laine....................... . . Kotimaasta . . . Tänä vuonna lehti täyttää 50 vuotta. . . . . . . . . . . . . 12 Suomen luonnonsuojeluliiton uusi puheenjohtaja Satu Huttunen esittäytyy. . . . . . . . . . . . . . . . 26 Kanteletar kertoo suomalaisten läheisestä suhteesta luontoon. . LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Viime kädessä luonto on maailmanlaajuisen suursodan varmin selviytyjä. . 40 Kirjoja ....................................................... . . . . . . . . . . . Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. . . Kuva: Esko Pitkänen/ LKA. . 46 Etelä-Savon maakuntakukka: Järviemme valkea ruusu ......................................................... . . . Väistyykö kaamos Lapista?, Alice Karlsson ja Iiris Lappalainen . Sienet lumen keskellä, Jaakko Heinonen........... . . . . 4 Kuluttajan valinnat....................................... . 8 . . . . . . . . 3. . . . . Suomen luonnonsuojeluliiton kurssit 1991......... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Miten Lappi sai muotonsa. . . . . 50. . vuosikerta 1 • 1991 kyräilyä ja tarkoituksellista tuhoamista. . . . . Kaaoksessa ei rakenneta mitään kestävää. . Perinteiset keinot eivät enää riitä, Janne Kumpulainen ja Ilpo Kuronen................ . . . . . . . . . . . . laaja, pari vuotta kestävä maakuntiamme esittelevä sarja, jolla pyrimme kirkastamaan lukijoillemme koko maamme kuvan. . . 32 Luonnon yltäkylläisyys lumoaa Rhone-joen suistomaalla Ranskassa. . . . . . . Tarkastettu levikki on yli 60 000, f a tutkimuksen mukaan lehteä lukee lähes 200 000 suomalaista. . . Se puolustaa luontoa sanan ja kuvan voimalla, jakamalla tietoa ja elämyksiä luonnosta. Julkaisija on pysynyt samana halki vuosikymmenten, nimi vain on vaihtunut Suomen luonnonsuojeluliitoksi. . . 35 John Seed, sademetsien puolustaja, Iiris Lappalainen . . 18 Elämän tasapaino haavoittuu herkästi ankarissa oloissa. . . 28 Silmillään voi herkutella tuoreilla talvisienilläkin. . . . . . . . . Sanan ja kuvan voimalla luonnon puolesta Luonto perustettiin 1941. . . 44 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. . . . . . . 51 Suomen Luonnon juhlavuoden kilpailut . . . . . . . . . . . . 49 Summaries of the Main Articles . . Voiko tottelevainen kansalainen osallistua suoraan toimintaan. 10 Puheenvuoro toimintatavoista luonnon puolustamiseksi. . . . . Tänä vuonna Suomen Luonto ilmestyy ensi kerran kymmenenä numerona. . . . Se nousee kuin Feniks-lintu tuhkasta, vaikkakin ryvettyneenä ja kärventyneenä. . . . . Tunturi-Lappi avaa Suomen Luonnon sarjan Maakunnat tutuiksi: Tunturimaan kivinen perusta, Seppo Vuokko.... . Ydinsodastakin jäisi henkiin ainakin hyönteisiä ja bakteereita, joista elämä lähtisi etsimään uutta suuntaa. . . . . . . . . . . . 22 Ihmisten tulevaisuutta uhkaavat monet staalot. 36 Mielipiteitä, keskustelua . . . . Suomen Luonto jatkaa linjallaan luonnon äänenkannattajana ja luonnonystävän omana aikakauslehtenä. . Levikki on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. . . . . . .
SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. "Pyrkimyksemme on tosiaan ollut säilyttää lain sisältö entisellään. 1991, kun rikoslain uudistus astui voimaan. Vanhassa laissa mainittiin erikseen keruutuotteet, jotka eivät kuuluneet jokamiehenoikeuksien purun. 4 jonka perusteella voidaan puuttua muun muassa pihamaan käyttämiseen kulkutienä ja pitkäaikaiseen telttailuun. Sen sijaan päivittäinen kulku viikon ajan tuntuisi toistuvalta. "Ei siitä varmaan ketään tuomita, koska kyse on vähäisistä määristä." Ovatko jokamiehen oikeudet laajemmat valtion kuin yksityisellä maalla. "Toistuvaa ei vielä ole, jos menee pihamaan poikki kerran ja palaa takaisin. "Tarkoitus on ollut, etteivät oikeudet mitenkään muutu, uusi kirjoitustapa on vain nykyistä selkeämpi ja helpompi." Uudessa laissa kirjoitustapa kuitenkin tuntuu rajaavan esimerkiksi keräilytuotteet 'melko vähiin. 1. vsk.. Periaatteena on, että sellaisia risuja saa kerätä, jotka eivät ole omistajan kannalta järkevästi hyödynnettävissä.'' Laissa mainitaan erikseen, ettei sammalia ja jäkäliä saa kerätä. KOTIMAASTA Jokamiehenoikeudet uusiksi. Periaattessa lakiin ei vaikuta se, kenen maasta on kyse. Suomen lain jokamiehenoikeuksia koskevat kohdat muuttuivat radikaalisti 1. Nyt niitä koskee uusi pykälä hallinnan loukkauksesta, •. "Kyllä pienet oksat voi tulkita risuiksi. Vapaata kulkua ja leiriytymistä säätelevät kohdat olivat aikaisemmin vaikeasti löydettävissä rikoslaista. Luettelo sallituista keräilytuotteista on lyhyt, mutta se ei ole tyhjentävä. Miten kävi lainuudistuksessa jokamiehenoikeuksien, oikeusministeriön lainsäädäntäneuvos Jarmo Littunen. Lopullisesti raja vedetään tuomioistuimissa.'' Pihamaan käyttö kulkuJokamiehenoikeudet ovat uudessa rikoslaissa entisiä rajoitetummat, mutta antavat silti naisillekin oikeuden leiriytyä pariksi päiväksi luontoon kunhan ei aiheuteta vahinkoa eikä rikota maanomistajan kotirauhaa. On tietysti eri asia, miten tässä on onnistuttu. Toisaalta hehtaarien tontti ei sitä missään tapauksessa ole kokonaisuudessaan. Myös luettelossa oleviin rinnastettavien tuetteiden kerääminen on sallittua.'' Saako metsästä kerätä muuta puuta kuin risuja. Voiko tutkija saada syytteen, jos hän kerää sammaltai jäkälänäytteitä. Mitä tämä tarkoittaa. ''Talousrakennusten rajaama alue on selkeää pihamaata. Toisen pihamaan käyttö kulkutienä voi nyt olla "hallinnan loukkaus". Tulkinnanvaraisia ovat esimerkiksi laajat, pihapiiriin liittyvät hoidetut puutarhat." Lain perusteluissa sanotaan, että pihamaan käytöstä kulkutienä voi seurata rangaistus vain, jos se on toistuvaa. Sallitun ja kielletyn rajat eivät kuitenkaan ole yksiselitteiset ja käsitykset saattavat vaihdella alueittain. Mistä tietää olevansa pihamaalla. Uusi laki luettelee keräilytuotteista sen sijaan ne, joiden kerääminen on sallittua: risut, maahan pudonneet pähkinät ja kävyt, luonnonvaraiset marjat, sienet ja kukat sekä jäkälää ja sammalta lukuun ottamatta "muut sellaiset luonnontuotteet"
Alue on jo ehditty kaavoittaa ja sen ostohinta voi olla valtiolle liian kova. Painoa on siis vähemmän kuin oravalla ja vain kymmenesosa ihmisvauvan painosta. Kauanko on pari päivää. Synnytyksen jälkeen pennut imevät emon hyvin rasvaista maitoa ja kasvavat nopeasti. Pienemmillä erillisalueilla toiminnalliset rajoitukset olisivat lievempiä ja mahdollistaisivat myös hakkuita. koittaman rajan." Jokamiehen oikeudet ovat Suomessa ja muissa pohjoismaissa paljon taa. Pentuja syntyy nuorille emoille yksi, vanhoille yleensä kaksi, joskin neljäkin pentua on mahdollinen määrä. Se merkitsee alueen luontoväelle yhtä paljon kuin Nuuksio pääkaupunkilaisille. Siitä tipahti pois kaikkiaan 11 kohdetta. Ohjelman kokonaiskustannuksiksi on arvioitu hieman yli miljardi markkaa. Uusia alueita ei tullut yhtään, sillä Ruotsalainen kansanpuolue ja Kokoomus vastustivat tiukasti kaikkia aluelisäyksiä. Suojeltavista rannoista on yksityisten ja yhteisöjen maita noin 60 prosenttia. Liitto pelkää myös, että tärkein vielä suojelematon norppa-alue, Saimaan Pihlajavesi menetetään. Repoveden erämaa-alueita sisältyy myös rantojensuojeluohjelmaan: Valkealassa suojellaan erämaarantoja noin 3000 hehtaarin verran. SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. "Viikko ylittää mielestäni jälleen selvästi lain tar. vsk . Pesästä lähdön aikaan huhtikuussa nallet painavat jo saman verran kuin kettu eli neljä tai viisi kiloa. Pentti Hirvonen Rantojensuojeluohjelmasta tappio päätöksellä Suomessa suojellaan 6 500 kilometriä järvien rantoja ja 1 500 kilometriä merenrantaa. Tammikuun lopussa talven ollessa keskimäärin kylmimmillään on karhun synnytyksen aika. Imetys jatkuu vielä maastossa koko kesän ajan. Aktiiveja on noin 60:stä nisäkäslajistamme valtaosa; horrokseen vaipuvat siili, tammihiiri, koivuhiiri ja lepakot. Se siis herää kesken uniensa synnyttämään! Pennut eivät kuitenkaan synny pakkasen keskelle, vaan lämpimään pesaan. Pennut lyllertävät syksyyn emonsa perässä ja seuraavat sitä vielä ensi talvena talvipesään, ehkä samaan, missä tänä talvena syntyivät. Rantojensuojeluohjelma toteutui ehdotettua pienempänä. Pentujen kasvatus tuohon painoon ja koko sitä edeltävä talven vietto sujuvat emon syksyllä kehoonsa keräämien rasvavarastojen turvin. Horroksessa eläin on jääkaappilämpötilassa, josta herääminen kestää kauan. Veikkaisin, ettei muutoksia jokamiehen oikeuksiin ole yhdentymisen vuoksi tulossa.'' Antti Halkka Repovedelle esitetään erityissuojelualuetta ja Mäntyharjun kuntien alueella sijaitsevasta Repoveden erämaa-alueesta on syntymässä erityissuojelualue. Toteutuakseen rikkomuksen on lain perustelujen mukaan oltava pitkäaikaista ja "esimerkiksi parin päivän telttailu on edelleen sallittua, jos se voi tapahtua vahinkoa aiheuttamatta ja kotirauhaa rikkomatta". Osittain suojeltunakin Repovesi on tärkeä kaakkoiselle Suomelle. Antti Halkka 5. Karhuemo on yleensä vaipunut talviuneen lokamarraskuussa. Pesäkolo on jonkin muurahaiskeon kyljessä tai puun juurakon alla. Karhuemo herää synnyttämään tammikuun lopussa. Pesän pohjalle emo on kerännyt kuusenhavuja, suopursuja tai muuta sopivaa pehmikettä. Talviuni sen sijaan on vain jonkin verran normaalia unta syvempää. Muun muassa hakkuiden ja joissakin tapauksissa mökkienkin rakentamisen salliminen sotii kiivaasti luonnonsuojelua vastaan. Repoveden alueiden suurin omistaja on Kymmene Oy, jonka perustettavalta ydinalueelta omistamat maat esitetään lunastettavaksi valtiolle. Ydinalueella kaikki luontoa ja maisemaa muuttava toiminta olisi kielletty. Ympäristöministeriö toivoo, että maanomistajat hakisivat oma-aloitteisesti rauhoitusta niille rannoilleen, jotka sisältyvät suojeluohjelmaan. jemmat kuin muualla maailmassa. Työryhmän valmiiksi saamilla eväillä ei kansallispuistohanke toteudu Repovedellä ainakaan ensi vaiheessa. Missä tapauksessa. Jos maanomistajia haluaa hakata suojeluohjelmaan sisältyvää rantametsäänsä, on se mahdollista, mutta kirvestä hillitään keskusmetsälautakunta Tapion rantametsiä koskevien metsänhoitosuositusten mukaisesti. Suomen luonnonsuojeluliitto esitti suojeluohjelmaehdotukseen kaikkiaan runsaat 100 uutta kohdetta ja rajojen tarkistusta. Karhut syntyvät uskomattoman pienma: ne painavat maailmaan tullessaan kolme-neljäsataa grammaa. Karhu synnyttää talven keskelle nisäkkäillä on kolme talvehtimistapaa: talviuni, talvihorros ja aktiivielämä. "Tätä ei ole vielä pohdittu. Miten niiden käy sopeutetaessa lainsäädäntöä eurooppalaiseen linjaan. Jos pihamaan omistaja on tehnyt tahtonsa tiettäväksi, ja kulku jatkuu siitä huolimatta, kyse voi olla kotirauhan rikkomisesta." Leiriytyjä voi syyllistyä hallinnan loukkaukseen '' ottamalla haltunsa toisen hallinnassa olevaa maata". Sitä nukkuvat supikoira, mäyrä ja karhu. "Kotirauhaa rikotaan, kun ollaan kotirauhan piirissä vastoin toisen tahtoa. Yleensä rikoslainsäädäntöä ei ole laajalti yhtenäistetty. Talvipesään syntyvät pennut ovat alle puolikiloisia pikkukeriä. KOTIMAASTA tienä voi johtaa myös vakavampaan syytteeseen kotirauhan rikkomisesta. Sen peittää lumivaippa, jonka läpäisee vain pieni tuuletusreikä. Työryhmän esityksen mukaan alueelle perustetaan 850 hehtaarin ydinalue ja lisäksi kuusi pientä erillisaluetta. Liiton mukaan nyt toteutunut supistettu ohjelma on tappio rannoille
tä. Osa kuorista on säilynyt kokonaisina. Tähän saakka rikkiä on ollut yli kaksi prosenttia. "Näin täydellistä esiintymää en ole ennen tavannut. Väistämättä. Lakkaprofiili näytteille Näytteet on otettu purevassa viimassa. Vaiheistus näkyy hyvin. pienille ja ojituskelvottomille soille sekä Pohjois-Suomen suoalueille", kirjoittaa ministeriön energiakatsaus 3/ 1990. Tosin se pitää tehdä lämpimällä ilmalla. Luonnonsuojelijoille uutinen on jobinpostia ja yksi hyvä syy lisää vaatia enemmän soidensuojelualueita. Riippuu ylhäällä männynjuurissa. Tarkemmin sanottuna jyrkässä rinteessä kymmenisen metriä kuopan pohjasta ylöspäin. Amanuenssi avaa pakastepussin suun: Noin 6000 vuotta vanha näyte kellahtaa sisään. Jo suojeltavaksi sovittu määrähän perustui oletukseen, että juuri ADEW An hyödyntämisen piiriin havittelemat suot säilyvät . Alaskan jäätiköistä ja Suomen tuulitahokkaista. Fossiilikerroksen alle luontoäiti on kerännyt silmiä hivelevän sinistä savea. Säännöllisin väliajoin Donner kysäisee Ieningradilaistutkijalta, josko tätä kovastikin paleltaa. Kerroksessa on myös valkoista Itämeren simpukkaa ja sydänsimpukkaa. Vaarallista turvetutkimusta Kauppaja teollisuusministeriön ADEWA-tutkimushanke, jossa tutkitaan polttoturpeen vedenpoistoa, tuottaa tuloksia. Pussit ja muistiinpanot ovat ojennuksessa. Kirja selviytyi voittajaksi mm. loistokkaan kuvituksensa ansiosta.Kunniamaininnan saivat Hannu Hautalan persoonallinen Muistoja metsästä sekä hyväksi hakuteokseksi mainittu Suomen päiväperhoset, jonka tekijät ovat Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio ja Pekka Ojalainen . Radiohiiliajoituksella tutkitaan · savi kerroksen piilevät, joista saadaan selville silloisen meren suolapitoisuus. Taidenäyttelystä, jossa esille oli asetettu kirja ja yksi pähkinä. Käytännössä raskaassa polttoöljyssä saa olla alle ·yksi painoprosentti rikkiä. Villisian yhtenäisen levinneisyyden pohjoisraja on tätä nykyä Oulun korkeudella. Tapaan Donnerin Porvoon maalaiskunnan SeitIaxin kylässä. Havainto näyttäisi tukevan vanhaa, jo hylättyä teoriaa", miettii Donner. 6 KOTIMAASTA Fossillit pussön Joachim Donner viiltää veitsellä turvetta. Baskeripäinen nainen on leningradilainen tohtori. Hiekka pyrkii Iakoamaan hänen jalkojensa alta. Myös hapettomassa tilassa säilynyt puunkappale korjataan talteen. Vielä on mitattava leikkauksen päällä lepäävän hiekkakerroksen paksuus. Lapissa on ennen tätä saatu villisika kolme vuotta sitten Kolarista. Pienet ja ojituskelvottomat suot ovat erityisen tärkeitä esimerkiksi kurjelle ja monille kahlaajalinnuille. Profiilin ottaminen vaatii työtä muttei ole kovin kallista. "Menetelmä soveltuisi paikkoihin, joissa konventionaalisia tuotantomenetelmiä on vaikea käyttää, esim. Juuri hän huomasi arvokkaan fossiiIiesiintymän .vuotuisella sorakuoppien tarkastuskierroksella: "Kun näin rinteessä violetin kerrostuman, tiesin heti, että se on fossiilien muodostama." Violetti väri tulee rikkijauhautuneesta s1ms1mpukasta. Vallitsi jääkauden jälkeinen Iämpökausi, joka suosi jaloja lehtipuita. vsk.. Pitelee mittakeppiä. Ja päälle muhevaksi peitoksi tummaa turvetta. Lapin suuret suot ovat tämän lisäksi oleellinen jäämistö Suomen erämaaluonteesta. Lopuksi hän on vielä kätkenyt aarteensa, huuhtaissut päälle paksun hiekkavaipan. Ennen lähtöä ihmettelen, miten suojattoman kerrostuman voi jättää tänne kylmään, yksinään murentumaan. Lehden uutisen mukaan Ylitorniossa on kaadettu villisika viime vuoden lopulla. Ihmisestä piittaamatta. Silmiin, niskaan, saappaisiin, kameran linssiin. Ympärillään hänellä on muuta yliopistoväkeä. Donner kipuaa ylös pystysuoraa semamaa. Ei tämäkään monta vuotta kestä." Kuin hänen sanojensa vakuudeksi hiekka alkaa vyöryä. Turvekerroksen siitepölyt kertovat puolestaan ajan kasvillisuudesta. Donnerilla on onneksi ehdotus: "Siitä voitaisiin ottaa lakkaprofiili, joka pystyttäisiin siirtämään jonnekin näytteille. Uuden öljylaadun käyttö vähentää Etelä-Suomen rikkidioksidipäästöjä vajaalla kymmenesosalla. Sitä vain tulee. Ennestään soidensuojeluohjelman on osoittanut riittämättömäksi ekologian uusi ala, luonnonsuojeluekologia, joka vääjäämättä todistaa, että suojelualueiden verkosto on liian harva turvatakseen soiden eliöstön säilymisen. Porvoon maalaiskunnan ympäristösihteeri Jukka Palmgren piirtyy sankariperspektiivissä pilvistä syystaivasta vasten. Vuosisadan alussa näitä leikkauksia oli enemmänkin, mutta silloin ei ollut nykyisen kaltaisia tutkimusmenetelmiä. Viittaa siihen, että vedenpinta olisi ensin laskenut ja kohonnut sitten uudestaan. Hiekkamontussa. Ajan myötä esiintymät valuivat alas. Leikkaus on hetkessä peittynyt hiekkaverhon alle. Montun pohjalla keskustellaan. Outoa kehitystä "Jollakin tavalla leikkaus kertoo oudosta kehityksesProfessori Joachim Donner ottaa näytettä 6000 vuoden takaisesta elämästä Porvoon "!aalaiskunnassa. luonnontilassa. D Villisika napapiiriltä Viime numeromme villisikajuttu innosti lukijamme lähettämään toimitukseen leikkeen Pohjolan Sanomista. Ihmisen kulttuurissa elettiin kivikautta. SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Ilmasto oli tuolloin lämmin. Vähemmän rikkiä Maamme neljän eteläisimmän läänin voimaloiden ja kattilalaitosten rikkipäästöt eivät vuoden alusta saa ylittää puolta grammaa tuotettua megajoulea kohden. ·Mutta kyllä leikkaus säilyy ainakin ensi kesään." Mikki Tapaninen Suomen lehdot kiri kärkeen Luonnon Säätiön (WWF) Suomen Rahasto valitsi vuoden 1990 luontokirjaksi Irene Roution ja Matti Vallan Suomen lehdot
luku on romahtanut viimeisen kymmenen vuoden aikana kolmesta tuhannesta kolmeensataan. Amazonia-keräys On tärkeätä auttaa Amazonasin intiaaneja selviytymään hengissä, puolustamaan elämäntapaansa ja kehittämään aluehallintoaan, jotta jäljellä olevat sademetsät säilyisivät. Viime vuonna voiton vei kuusipöllinen varpuspöllön pönttö, jonka oli rakentanut lappeenrantalainen Eero Kivimäki. Ilman rokotuksia ja muuta lääkehoitoa he useimmiten kuolevat tauteihin. Uudisasutus tuhoaa sademetsät Yhä useammat Amazonasin sademetsien alkuperäiset asukkaat ovat joutuneet tekemisiin karjatilallisten, kaivostyöläisten ja muiden uudisasukkaiden kanssa. n SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. vsk. Novaja Zemlja, Nevada/ Semipalatinsk, Tshernobyl jne. Lisätietoja kilpailusta saa Rauti.arautakaupoista ja mm. Yritämme unohtaa ne metsät. Haluaisimme myös koulun", kertoi Abirui. Luontokuvailta Finlandiassa luontokuva löytyy jälleen helmikuun neljäntenä Helsingin Finlandia-talossa jär1jestettävässä luontokuvaillassa. KOTIMAASTA Auta Amazonasin intiaaneja! sademetsistä, Rondonian osavaltiosta, saapui joulukuussa Suomeen eksoottinen vieras. Iiris Lappalainen 7. Kaikki ydinvoimasta Luonnonsuojeluliitto · järjestää kansainvälisen säteilysymposion Finlandia-talolla 9. Rondonian alueella ympäristötuhot ovat erityisen suuret, 40 prosenttia metsistä on kaadettu. Nyt kaupungissa ja sen ympärillä puita ei ole edes teiden varsilla.'' Intiaanien käytössä on vain seitsemän prosenttia Brasilian pinta-alasta. Kilpailuun osallistuneiden 200 kuvaajan parhaiden otosten lisäksi yleisö pääsee kuvamatkalle Tunturi-Lappiin ja pääkaupunkiseudun luontoon. Meidän on pakko saada enemmän lääkehoidon koulutusta. Järjestelyissä ovat mukana myös Greenpeace ja Suomen Punainen Risti, joka käynnistää keräyksen säteilyn uhrien hyväksi. Päivän päättää mittava iltajuhla samassa paikassa, Finlandia-talon suuressa salissa. Sademetsä peittää kyläaukean pian. "Tarvitsemme rahaa rakentaaksemme terveysklinikan, ostaaksemme lääkkeitä ja auton, jolla voisimme kuljettaa vakavasti sairaita sairaalaan. Vierailun tavoitteena oli paitsi pyytää suoraa apua, lisätä myös painostusta Brasilian hallitusta kohtaan. Tuparit ovat vieneet kaupunkien markkinoille parapähkinöitä, maailman parasta raakakumia ja anestesiaan käytettävää lääkeainetta. Suomen luonnonsuojeluliitosta (90) 642 881. Markkinoilta saatava hinta on valitettavan alhainen ja kestävälle taloudelliselle toiminnalle on vaikea löytää pohjaa. Itse olen oppinut antamaan injektioruiskeita." Leonelin näkemyksen mukaan intiaanit tarvitsevat terveysohjelman lisäksi · taloudellisen ohjelman. Se on jopa torjunut Maailmanpankin tarjoaman 90 miljoonan dollarin terveysohjelman intiaaneille. Apua tarvitaan Apua ongelmiinsa intiaanit eivät juuri ole saaneet Brasilian hallitukselta. Kaikki mukaan! Linnunpönttöjä nikkaroimaan! rakentamisen SM-kilpailu on käynnissä. Tuparien käytettävissä oleva alue on supistunut 240 000 hehtaariin. "Uudet sairaudet ovat erilaisia kuin ne, joita olemme tottuneet lääkitsemään. "Hallitus ilmeisesti pelkää, että lääkärit kertovat tiedotusvälineille intiaanien asemasta'', arveli Abiruin kanssa Suomessa vieraillut brasilialaisen antropologian ja ympäristöntutkimuslaitoksen, IAMA:n, johtaja Mauro Leonel. Kylänisä ympärille tupariryhmä 1 raivaa viljelyksiä varten pienen aukion. Tuparit muiden Amazonasin intiaanien tapaan elävät kalastaen, metsästäen, keräillen ja viljellen. Parhaan pöntön tekijä kruunataan vuoden 1991 valtakunnan pönttömestariksi huhtikuussa Espoossa. Se ei riitä, vaikka heimon pääTuparipäällikkö Abirui ja ympäristötutkija Mauro Leonel Brasiliasta. helmikuuta. ko. Päivän aikana kåsitellään ydinteknologian koko ketju uraanilouhoksista ydinjätehautoihin ja ydinkokeisiin:. Tulokkaat ovat tuoneet sairauksia: tuhkarokkoa, tuberkuloosia, malariaa ja vesirokkoa, joihin intiaaneilla ei ole vastustuskykyä. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto (WWF) ovat yhdessä järjestäneet Amazonia-keräyksen, jonka tuotto käytetään Brasilian Rondonian ja Mato Grosson osavaltioiden intiaanien terveydenhuolto-ohjelmaan. Kun sen maa1 perä köyhtyy, ryhmä siirtyy toisaalle. Intiaanien elintapa ei ole turmellut ympäristöä, sillä heidän käytettävissään ovat olleet laajat nautinta-alueet. Uudisasutus, jota Brasilian hallitus ei pyri estämään, 'turmelee intiaanien elämälle välttämättömän ympäristön. Kilpailuun osallistuvat kaikki tammi-helmikuun aikana Rautia-rautakauppoihin jätetyt pöntöt, joista kolme parasta lähetetään tavoittelemaan valtakunnallista ykkössijaa. Tuparipäällikkö Abirui, joka edusti yli kolmeakymmentä intiaaniheimoa, kerl toi lehdistölle ja yleisölle intiaanien kohtalokkaasta tiilanteesta. Tilaisuudessa nähdään myös norjalaisen Asle Hjellbrekken kuvaja musiikkiesitykset Alaska ja Lokin lento. Abirui kertoi Nuevo Brasileiro .-kaupungista, jonka alue oli kahdeksan vuotta sitten neitseellistä metsää: "Se ihmetyttää meitä. Keräykseen voi osallistua katsomalla Mika Kaurismäen ohjaaman Amazon-elokuvan, jolloin pääsylipun hinnasta kaksi markkaa menee intiaaneille, tai maksamalla haluamansa summan suoraan WWF:n keräystilille PSP284 004 Amazonia. Sekä paikallisille että Suomen mestareille on luvassa mielenkiintoisia palkintoja. Intiaaniheimojen yhteistä aluehallintoa pitäisi myös kehittää, sillä heidän oma järjestelmänsä on liian heik
Hänen ihannemaisemassaan rakennukset elävät luonnossa luonnon ehdoin. KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN V ALINNA l Alice Karlsson Puun puolesta 20 000 suomalaista rakentaa tänä vuonna itselleen omakotitalon. Kustannuksiltaan se on kuitenkin edullinen ainakin silloin kun puutavara hankitaan omin voimin", sanoo Väänänen. Noin puolet rakentajista hankkii täystai puolielementtejä, joiden avulla rakentamisen aikaa voidaan lyhentää muutaman viikon verran. Puru on perinteinen ja hyvä eristysmateriaali. Harjakattoinen puutalo sopii metsäiseen maisemaamme kaiketi paremmin kuin mm. Seinissä sen käyttö on sen sijaan hankalampaa, koska se painuu kasaan. "Hirsi antaa lisäksi voimakkaan esteettisen kokemuksen, joka on ihan toista, kuin yksioikoinen, steriili levy, jota paljon käytetään." 8 Onko suomalainen pientalo palaamassa monien harharetkien jälkeen lähtösijoilleen. Esimerkiksi lautakatto sulautuu suomalaiseen maisemaan ja kestää tervalla suojattuna pitkään. Energian säästö raskailla rakennusmateriaaleilla on osoittautunut kuplaksi. Sahanpuru on myös taloudellista, sillä sitä syntyy sahoilla ilman erillistä energiapanosta! Sahanpuru sopii hyvin yläpohjiin. "Lautakaton tekeminen ei ole niin nopeata kuin esimerkiksi peltikaton. Hirrestä kauniisti Maatilahallituksen yliarkkitehti Eero Väänänen ylistää hirttä. espanjalaistyyliset pylväshuvilat tai tasakattoiset laatikot. "Kestävän kehityksen vaatimus edellyttää myös rakennustekniikalta vähän energiaa vaativien rakennusaineiden käyttöä", sanoo Väänänen ja "puu säästää energiaa." Maatilahallituksen laskelmien mukaan puuverhoukseen tarvittava energiamäärä on neliötä kohti alle kymmenen kilowattituntia, kun taas tiiliverhous vie 20 kertaa enemmän. "Vanha kunnon kissanmentävä perustus, rossipohja pitäisi taas ottaa laajemmin käyttöön", sanoo Väänänen. Nykyisellä tekniikalla talon runko voidaan pystyttää parissa päivässä, mutta perustus-, sisustusja muiden viimeistelytöiden takia koko valmistumisaika on jokseenkin riippumaton toteutustavasta. vsk.. Rakennusmateriaalit ovat muuttuneet ''luonnottomiksi" ja ihmiset asuvat, usein tietämättään, muovikääreessä. "Rossipohjassa lattian ja maan välissä on tuulettuva tyhjä tila, joka jättää maaston luonnolliset muodot lähes koskemattomiksi." Tasaisille maille pystytettäville taloille Väänänen suosittelee lämpöpohjaa, jossa eristys laitetaan maata vasten ja eristyksen jalattialaudoituksen väliin jätetään lämmin ilmatila. ''Tämän lattia tyypin kansanomaista versiota kutsutaan multipenkiksi ja uusilla eristysaineilla se voidaan tehdä hyvin lämpöä pitäväksi." "Japanilaisessa talossakin, jonka katsotaan liittyvän luontevimmin pihaan ja puutarhaan, on kivien ja puisten peruspilarien varassa oleva lautalattia.'' Lautaa katoille Vanhat rakennustavat ovat Väänäsen mukaan paitsi käytännöllisiä ja terveellisiä, myös sopuisia. Muun muassa energiansäästön nimissä taloihimme on pesiytynyt ilmastoimaton painajainen, joka leijailee huoneissamme rakennuselementeistä, sisustusmateriaalien muov1pmnoista ja maaleista haihtuvana pilvenä. Lautakatto rakennetaan joko kaksitai kolmikerroksiseksi. Sahanpurua yläpohjiin Hirren lisäksi Väänänen haluaisi lisätä myös sahanpurun arvoa. SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) vertailu paljasti muutama vuosi sitten, että puurunkoisissa taloissa kuluu lämmitysenergiaa saman verran kuin betonija tiilitaloissa tai muissa kiviainesrakenteisissa taloissa. Hänen mielestään "maaemon pintaa ei saisi tarpeettomasti rikkoa" ja rakennukset pitäisi s1J01ttaa maastoon hellävaraisesti . Viime vuonna Suomessa rakennettiin noin 1300 hirsiomakotitaloa. Purun homehtumista on Väänäsen mukaan kuitenkin turha pelätä: " Sahanpuru imee kosteutta, mutta luovuttaa sen kuivalla ilmalla, joten kostuminen on pikemminkin teollisten materiaalien ongelma." Perustukset ilmaviksi Vanhojen rakennusmateriaalien katoamisen lisäksi Väänästä surettaa maan huoleton myllertäminen. Toiseksi paras kate on Väänäsen mukaan kolmiorimoitettu huopa, joka ei vaadi muiden katemateriaalien tapaan erillistä aluskatetta. Alempien lautojen reunoihin koverretaan urat, jotka ohjaavat veden pois. Hänen mukaansa siitä saadaan luonnollinen ja terveellinen talo
Jyväskylän kaupunki läimii kierrätystä korville Hämeenlinnaakin lujemmin: siellä rahaa tavaranvaihtoon ja muuhun romuralliin oli varattu ensin pyöreä nolla, mutta ankaran vastustuksen vuoksi kierrätyskeskus sai vielä vuoden armonaikaa. Pohjalainen Oy hankkii tarvittavan puun mielellään omalta paikkakunnalta, mutta vähintään Keski-Suomen eteläpuolelta Dahlströmin mukaan PohjoisSuomen puulle voi laudoiksi sahattuna käydä köpelösti: oksankohta kuivuu ja putoaa pois, jolloin lautaan jää oksanmentävä reikä! Pohjalainen Oy:n valmistamien puunlämpimien Reine-kalusteiden, kuten vitriinien ja vaatekaappien, toimitusaika on noin kaksi viikkoa. Kaupunginvaltuusto asetti kierrätyskeskuksen perustamisen ehdoksi sen, että palvelukeskuksen on tuotettava rahaa! Kaupunki ei liioin osoittanut omia tiloja keskukselle, vaan ne piti vuokrata. D Hämeenlinnan kierrätyspalvelukeskus kaupungin hampaissa Kierrätyskeskuksista kertovassa jutussa (SL 8/ 90) Hämeenlinnan kierrätyspalvelukeskuksen työntekijät moittivat ympäristönsuojelutoimistoa nihkeydestä. Suomessa on yhdeksän selluvillaa valmistavaa tehdasta ja 14 urakointiliikettä. Liitto on lähestynyt tavoitetta kiitettävästi. vsk. Luonnollisesti männystä vuonna 40 vuotta täyttävä lohjalainen Puusepänliike Pohjalainen Oy valmistaa huonekaluja rehellisestä suomalaisesta männystä. Ensimmäisessä vaiheessa käytetään vesiohenteista petsiä, toisessa öljyn ja mehiläisvahan sekoitusta ja kolmannessa kiinteää mehiläisvahaa. Hämeenlinnan kaupungin budjetti tälle vuodelle on 1344 miljoonaa markkaa. Superlönille CFC-yhdisteiden hylkääminen ei ollut kivutonta: Kun tehdas siirtyi freonittomaan vaahdotukseen, se joutui samalla lopettamaan keveiden muovilaatujen valmistuksen. Ilmansuojeluilmoitus tuli kuitenkin ministeriöön saakka vanhentuneine tietoineen. Pienet tiilitehtaat, sahat ja puusepänverstaat jäävät näiden jättiyhtiöiden jalkoihin. Rakennustietokeskus tuottajan asialla. D Sanomalehdistä selluvillaksi on puhallettava lämmöneriste, jota voi reilusti sanoa ympäristöystävälliseksi -se tehdään keräyspaperista mekaanisesti repimällä ja palonja lahontorjuntaan käytetään haihtumattomia booriyhdisteitä. "Kyllähän sitä vaimon kanssa voi sahata justeerilla lautoja, mutta hidasta se on", sanoo Tiuta. Monille niin kutsuttu vihreä look on pois laskuista ja vain jotkut osaavat vaatia luonnonmateriaaleja ja esimerkiksi rossipohjaa." Viljasen mukaan asenteet eivät ole muuttumassa; " talon pitää olla komea.'' Rautakaupassa kodinrakentajalle ojentavat auttavan kätensä muun muassa isot rakennustarvikeyritykset Partek, Lohja, Ahlström, Kymi Kymmene, Arabia, Ovako ja Rautaruukki. -=--1 Sanomalehti edistää ja eristää. Pohjalainen Oy:llä freonipitoisten katalyyttipetsien sijaan on valittu tanskalainen bio-petsi. Esimerkiksi Ylistaron Ylisvilla Oy maksaa keräyspaperista tällä tällä hetkellä 30 penniä kilolta tehtaalle tuotuna. Myöhemmissä keskusteluissa on käynyt ilmi, että kaupungin päättäjät ne vasta nihkeitä ovatkin. Yliarkkitehti Martti Tiuta Helsingin Rakennustietokeskuksesta suhtautuu luonnolliseen rakentamiseen vähän epäillen. Kierrätys on Hämeenlinnan kaupungille kuin pakkopulla. KULUTTAIAN VALINN Rautakauppa on rakentajaa lähellä "Uudisrakentaja ja vanhan korjaaja saavat tietoa rakentamisesta lähinnä rautakaupasta, josta myös suunnittelu hoituu", sanoo arkkitehti Kalle Viljanen Vaasasta. ' ' Rakennusmateriaalien valitsemiseen vaikuttavat asenteet rahaa enemmän. 9. Käytön jälkeen uutispaketti kelpaa moneen paikkaan: saappaaseen, kuivikkeeksi navettc1an ja talon lämmöneristeeksi. Suomen Superlon kuuluu Suomen Muoviteollisuusliittoon, jonka tavoitteena on luopua CFC-yhdisteistä kokonaan vuoteen 1995 menness·ä. Suomen selluvillatehtaat s1Jaitsevat Askolassa, Kiimingissä, Kuopiossa, Kuusankoskella, Pirkkalassa, Saarijärvellä, Vaajakoskella, Viialassa ja Ylistarossa. "Betoni, laasti, metalli ja kalkki kuluttavat paljon energiaa ja pitkällä tähtäyksellä puun suosiminen on järkevää", myöntää Tiula, "mutta toisaalta meillä on kukoistava betonija sementtiteollisuus, jota ei ihan yhdessä päivässä voida lopettaa!'' D SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Sen jäsenyrityksistä CFC-yhdisteitä käyttävät enää kaukolämpöputkien ja rakennuspolyuretaanin valmistajat. Energian käytön mukaan rakentamisohjeita ei anneta. Luonnonmukainen tuotanto ei hoidu ilman koneita, mutta puusepänliikkeen toimitusjohtajan Tor Dahlströmin mukaan esimerkiksi kaikki pintakäsittelyvaiheet ovat käsityötä. Ympäristötoimelle siitä heltisi runsas promille, josta kierrätykselle on osoitettu alle 300 000 markkaa. Selluvillalla eristetään pääasiassa yläpohjia, mutta se soveltuu hyvin myös alapohjiin ja seiniin. Yritys työllistää 19 henkilöä, joista 15 on puuseppiä. "Meillä on vanhoja rakennustietokortteja luonnollisesta rakentamisesta, mutta ei niitä juuri kysytä.'' Tiulan mukaan Rakennustietokeskus suosittelee rakentajille sellaisia materiaaleja, jotka ovat kaikin tavoin järkeviä, niitä saa helposti ja ne ovat hinnaltaan edullisia. Superlon on freoniton pehmeitä vaahtomuoveja valmistava Suomen Superlon Oy joutui Suomen Luonnon freonipäästäjäkartalle (SL 7 / 90), vaikka se on luopunut CFC-yhdisteistä tuotannossaan jo vuosi sitten. Tilan vuokra on 120 000 markkaa vuodessa, joten on ymmärrettävää, että se nielaisee ison osan ympäristötoimen rahoista. Puun pintakäsittely on kolmiosainen. Järjestöt ja koulut saavat kätevästi rahaa toimintaansa keräämällä sanomalehtiä selluvillatehtaille. Puutavarakin on hänen mukaansa teollista. Suomen Superlonin valmistamat freonittomat patjat ja muut kulutustavarat on pyritty merkitsemään Valmistettu ilman CFC-yhdisteitä -merkinnällä, mutta yrityksen tavoitteena on saada käyttöönsä yhteispohjoismainen ympäristömerkki. Huonekalut petsataan luonnontuotteella, joka on valmistettu öljystä ja mehiläisvahasta
Erityisen tehokkaaksi tueksi neuvotteluille on osoittautunut määrän menetelmä eri versioineen. opiskelijoiden pennien talletustempauksen aiheuttamat ruuhkat! Tätä ei ole tarvinnut jatkaa kauaakaan, kun se jo koettelee kylmäpäisimmänkin kauppiaan hermoja. Koijärven laskuojan patojen rakentamiset 1979-80 ovat olleet muunnoksia käänteisestä lakosta eli työn tekemisestä silloin kun se ei valtaapitäville jostain syystä sovi. yhteiskunnan jäseninä eikä yritetä olla sen ulkopuolella, kuten eräät rikolliset. yhteydessä tapahtuva "lain rikkominen" on siis luonteeltaan aivan toisenlaista kuin tavallisissa rikoksissa. Käsitteet ovat kuitenkin osin toisensa peittäviä: väkivallaton suora toiminta ei aina merkitse edes lain kirjaimen rikkomista. Toisaalta taas kansalaistottelemattomuus ei ole aina suoraa. Syrjäseuduillakin on ollut tapana taivutella porukalla metsäyhtiöitä ja muita röyhkeitä tahoja, jos ne ovat puuttuneet yleisesti hyväksyttyihin arvoihin. Seuraavana päivänä palautetusta vaaditaan rahat takaisin, jolloin myyjät eivät pysty palvelemaan lainkaan muita asiakkaita vrt. Sateenkaariryhmä pääsi 1984 istunnan tuloksena keskustelemaan Kemiran johdon kanssa ja sai julkisuutta yhtiön päästöille. Onhan osa jokaisen oikeusturvaa tietää milloin lakko tai boikotti luonnon puolesta on laillinen ja siten mitä kannatettavin. Eräässä tehotempauksessa osanottajat järjestivät lentokentän käymälöihin jatkuvan päivystyksen: lentomatkustajat eivät päässeet tarpeilleen, koska kaikki käymälät olivat koko ajan varattuja. Miehitystä jatkettiin, kunnes yhtiö joutui antamaan periksi. Oikeastaan se on valitettavaa, sillä vastaavia ennakkoluonteisia oikeudenkäyntejä ympäristökysymyksissä on vielä kovin vähän. Kysyttäessä mikä tekee lainsäätämisjärjestyksen oikeaksi, tälläisen lain tulkinnan kannattajan on pakko vastata: se, että lainsäätämisjärjestystä koskeva laki on säädetty oikeassa lainsäätämisj ärj esty ksessä ! Laki on keino hyviin päämääriin pääsemiseksi. Mutta miksi voisikaan kutsua sitä, kun markkinatalouden oppeja noudattaen tekee paremman tarjouksen urakoitsijalle, joka sitten luopuukin sovituksi ajaksi hakkuista vaikkapa vireillä olevassa suojelutai toimenpidekieltokohteessa. Vaikkapa Veitsiluoto Oy:n tuotteiden boikotti ja oman, ydinvoimaloista riippumattoman sähköntuotannon rakentaminen on suoraa toimintaa muttei kiellettyä. Syytteitä ei jostakin syystä nostettu. Tälläiseen ehdolliseen, oikeudenmukaisuutta punnitsevaan lain noudattamiseen kehottaa myös Suomen lain alkuun painettu tuomarin ohje: "Yhteisen kansan hyöty on paras laki; ja sen tähden mikä havaitaan yhteiselle kansalle hyödylliseksi se pidettäköön lakina, vaikka säädetyn lain sanat näyttäisivät toisin käskevän." Kun lakia tulkitaan kirjaimellisesti ja pidetään jonkin määräyksen riittävänä oikeutuksena sitä, että se on säädetty oikeassa järjestyksessä, päädytään heti umpikujaan. 10 Tottelemattomuutta vai suoraa toimintaa. Yleensä se on toteutettu menemällä paikkaan, jossa ei saa ainakaan jatkuvasti oleskella ja kieltäytymällä lähtemästä, ellei vaatimuksiin suostuta. Kutsuntalakkoja vuosisadan alussa organisoinut Kagaali-järjestö perusteli toimintaansa sillä, että asevelvollisuuslaki oli laiton. Muidenkin esimerkkien soveltamiseen pätee sääntö: rajat mahdollisuuksiin asettaa mielikuvituksesi. Upea osoitus tavallisten ihmisten voimasta oli, kun 1979 Lappajärven pitäjäläiset rakensivat kivistä yhteisen säännöstelypadon. Toinen tapa on kiinnittää virkamiesten huomio täysin toisaalle ja siten estää heitä toteuttamasta kielteisiä ja peruuttamattomia päätöksiä. Kansalaisyhteiskunnan eettisiä normeja halutaan siis vahvistaa eikä heikentää. Sulut ja piiritykset ovat SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Jo tästä seuraa, että väkivalta ihmisiä kohtaan ei ole sopusoinnussa tällaisen toiminnan kanssa. Mutta koska kumpikaan osapuoli ei ole halunnut tapauksille julkisuutta, ne jäävät tuntemattomiksi. Kansalaistottelemattomuuden ja väkivallattoman suoran toiminnan ajatellaan yhä merkitsevän samaa. Viranomaiset halusivat varoituksen vuoksi rangaista tavallista ankarammin koijärveläisten joukosta keksittyjä "johtajia", mutta he joutuivat luopumaan syytteistä, kun samaan yllytykseen ja johtajuuteen ilmoittautui yli sata muutakin. Toisinaan laillisen ja laittoman raja on vaikeasti määriteltävissä, mutta seuraavat tapaukset käynevät esimerkeiksi tottelemattomuudesta: Saksassa ja Hollannissa ovat sadat kieltäytyneet viime vuosina maksamasta osaa sähkölaskustaan vastalauseena ydinvoimainvestoinneille. Kaikista syytteistä ja laistakin luovuttiin, koska yleisesti myönnettiin sen vanhentuneen. Siksipä koululaitoksen kuuluisikin opastaa suoran toiminnan laillisten muotojen käyttöön. Maaseudulla tällaista toimintaa on useamminkin, mutta se jää enintään pikku-uutisiksi lehdissä. Janne Kumpulainen Ilpo Kuronen PUHEENVUORO Perinteiset keinot eivät enää riitä Kansalaistottelemattomuus luonnon puolesta tuntuu yleistyvän. Porin hiilivoimalan työmaan miehitys silloin kun ei ole juuri toivoa, että se sinänsä estäisi rakentamisen, on symbolista eikä suoraa toimintaa, vaikka toimintaan osallistujat saisivatkin sakot. Ilmeisesti niistä luovuttiin, koska ne olisivat johtaneet liian laajaan oikeudenkäyntiin ja kiusalliseen julkisuuteen. Samoin kävi 1966, kun suuri joukko ihmisiä "tunnusti" yllyttäneensä kieltäytymään asepalveluksesta. Satakunta ihmistä saa esimerkiksi rakennusosaston toimintakyvyttömäksi hakemalla vanhojen asuntojen peruskorjausohjeita, yllättäen kaikki kerralla. Mutta mitä muotoja sillä on, mitä keinoja se käyttää. Sen takana ovat yleensä laajasti hyväksytyt eettiset periaatteet, lain henki, vaikkei aina lain kirjain. Samaa pakollisesta yhteistyöstä kieltäytymistä edustavat tietyistä veroista kieltäytyminen ja laittomat lakot. Liike-elämässä sitä on sovellettu ostamalla tai vuokraamalla riittävän isolla joukolla samaa tuotetta tai palvelua. vsk.. Rajat asettaa mielikuvitus Selvää kansalaistottelemattomuutta ei aina kutsuta sillä nimellä. Istunta on keino saada tarkoin rajattuja vaatimuksia läpi. Jo kansalaistottelemattomuus-sana viittaa siihen, että toimitaan kansalaisina, ts. Milloin lait tämän estävät, niitä ei pidä totella
Jottei järjestäjä joutuisi mahdollisten syytettyjen joukossa erityisasemaan, hän kuulutti kovalla äänellä ennen tottelemattomuutta: "Mielenosoitus lopetetaan. Vaaroja voi parhaiten välttää huolellisella suunnittelulla ja kokemusten vaihdolla. Niissä joukko ihmisiä tukkii omalla ruumiillaan jonkin tien, rautatien, kiitoradan tai pääsyn jollekin työmaalle tai rakennukseen. Kaikki kansalaistottelemattomuus ei tietenkään ole onnistunut alkuperäisissä päämäärissään, mutta toiminta ei silti ole ollut turhaa. Asiaan tultaneen saamaan kuitenkin korjaus kerrotun hallituksen esityksen 217 / 90 johdosta" Lakiesitystä kutsutaan Lex lngarskilaksi. Meritaimenjoki kuitenkin perattiin alkutalvesta 1988. Toisinaan tarkoituksena on vain osoittaa, että ihmiset ovat vakavissaan ajaessaan jotain päämäärää jopa niin, että asettavat itsensä alttiiksi vaaroille. 11. Se on voinut dramatisoida ja julkistaa liikkeen vaatimuksia, antaa uutta energiaa kannattajille ja yllyttää muuhun toimintaan. Kustannuksissa ei otettu huomioon kalataloudellista merkitystä, puhumattakaan johdonmukaisista maatalouspoliittisista tavoitteista. Kuka kantaa vastuun, jos meritaimenenkanta ei enää toivu. Lisäksi käytiin lukemattomia virallisia ja epävirallisia neuvotteluja. D Janne Kumpulainen on tarvittaessa tottelematon kansalainen. Valtaus eli miehitys on tavallaan hyvin laajan ryhmän istunta. Mikäli näin ei tapahdu, voivat voimavarat suuntautua väärin ja epäoleellisiin kohteisiin, ja lukuisat luonnonsuojeluvoitot jäävät saavuttamatta. Ympäristöministeriö ja maaja metsätalousministeriö kielsivät vastuunsa uhanalaisen meritaimenen suojelusta. Olisiko Ingarskilan meritaimenjoki pelastettu kansalaistottelemattomuudella. että "Suomen luonnonsuojeluliitto ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ovat kantelussaan sivunneet vesilain ojitusta ja ojitustoimitusta koskevia, epätyydyttäväksi pidettäviä säännöksiä. Viime kesäkuussa joukko kylätietä puolustavia nuoria keskeytti päällystystyöt asettumalla työkoneiden eteen tielle. Laajamittainen sulku toteuttiin 1979, kun protestoijat, jotka vastustivat voittojen keräämistä sodalla ja ydinteollisuudella, sulkivat New Yorkin pörssin pitkäksi aikaa. Viranomaiset katsoivat, että perkaus ei tarvitse vesioikeuden lupaa. Kalatutkijat ja luonnonsuojelijat käyttivät perinteisiä keinoja maanviljelijöiden hakeman ruoppauksen estämiseksi. lngarskilassa pelkistyy koko suomalaisen vesistöjen tuhoamisen surkea historia. Suoraa toimintaa Putikon kylässä Punkaharju/Ja. Kaikki tiesivät, että vesilaki on vanhentunut, lähes SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Ei terrorismille, kyllä monipuoliselle toiminnalle Merkittävä riski on se, että muut leimaavat liikkeen julkisuudessa terrorismiksi tai anarkismiksi. vsk. Luonnonsuojeluliitto, sen Uudenmaan piiri ja paikallinen yhdistys järjestivät soututempauksen joella, ministeri vieraili paikalla, liitto teki aloitteen ympäristöministeriölle ja vesija ympäristöhallitukselle; kirjeitä ja vastakirjeitä läheteltiin puolin ja toisin. Suojelijoiden varoitukset näyttävät toteutuvan: kaloille tärkeät ravintoeläimet, vesisiirat ja jokikatkat ovat hävinneet lähes täysin. Se eroaa myös siten, että se kestää pitempään, se organisoidaan paremmin ja useimmiten siitä tiedotetaan julkisesti etukäteen. Kalatutkijat kantelivat valtiontalouden tarkastusvirastolle, kirjelmöivät ympäristöministerille ja vetosivat presidenttiin. EteläSuomen entistettävien jokien palautusistutuksissa lngarskilan meritaimenkannalla olisi suuri merkitys. kaikki tiesivät, että valtionvarojen osoittaminen tälläiseen tulvan torjuntaan on järjetöntä. Jotteivät voimavarat suuntautuisi väärin ja jotta luottamus eri tavoin luonnon puolesta toimivien välillä syntyisi, tulee liiton luonnonsuojelutyön keskusjärjestönä rohkaista ja tukea kansalaisten hyvinkin monenlaista omaehtoista toimintaa. Ilpo Kuronen on Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelusihteeri. Luonnonvarainen meritaimen on erittäin uhanalainen. Uraanirekan pysäyttäminen ei syksyllä 1979 onnistunut, koska poliisi tiesi suunnitelmasta etukäteen, mutta sen yrittäminen oli kipinä, joka käynnisti voimakkaan energiaja vaihtoehtotoiminnan aallon Turussa. Joskus mielenosoitus on muutettu tottelemattomuudeksi. Tärkeimmällä poikastuottoalueella ei ole kolmeen vuoteen tavattu poikasia. Luonnonsuojelullisen arvon lisäksi kannalla on ainutkertainen kalataloudellinen merkitys, koska se on sopeutunut tuhansien vuosien aikana etelärannikon savisameisiin, reheviin jokiolosuhteisiin. Erilaiset kansanliikkeet haluavat toimia omista lähtökohdistaan. Myös jokin kohde, kuten työkone tai puu, voidaan piirittää niin ettei sitä voida siirtää aiheuttamatta läsnäoleville ilmeistä hengenvaaraa tai ruumiin vammaa. Vesi on samentunut, pohja Iiettynyt ja mäti tukehtunut. Hajaantukaa!" Paikallaolijat eivät tietenkään "ymmärtäneet" tätä. Tunnetuin kotimainen esimerkki lienee Vanhan valtaus 1968. Toisinaan apuna on käytetty ketjuja, lukkoja, käsirautoja ja pienveneitä, joiden käytön laivojen kulun jarrutuksessa taitaa etenkin Greenpeace. Kysyttäessä vesi-insinööriltä, miten kalojen käy ilman ravintoa, vastaus kuului: "Kyllä luonto hoitaa." Luonnonsuojelujärjestöjen kanteluun perkauksen laillisuudesta Eduskunnan oikeusasiamies vastasi (30.10.1990) mm. Laki ei enää Ingarskilan meritaimenta auta. Välittömät kustannukset perkauksesta olivat suuremmat kuin hankkeen hyöty. nykyään usein käytettyjä keinoja. Inkoon lngarskilaå on kuuluisa kahdesta asiasta: alkuperäisestä meritaimenkannastaan ja siitä, kuinka vanhentunut vesilainsäädäntö ja joustamaton virkamieskunta vaaransi kenties tuhosi taimenen elinmahdollisuudet. Tai sitten liikkeestä annetaan kuva, että se koostuu julkisuudenkipeistä itsensätehostajista, joihin ei kannata suhtautua vakavasti. Niinpä osanotto luonnonsuojeluliiton toimintakursseille on mitä suositeltavinta! Luonnonsuojeluliiton ja koko luonnonsuojeluliikkeen pitää pystyä hyväksymään erilaiset toimintamallit ja -kulttuurit; se on ainoa mahdollisuutemme jatkossa. Paikalle voi tulla provokaattoreita, jotka tahallaan aiheuttavat ikävyyksiä, esimerkiksi väkivaltaa
Totuus on, että yksi tieteen haara tarvitsisi sen summan kunnollista työtä tehdäkseen." Satu Huttunen aloitteli ilmansuojelututkimuksia 1968 hakemalla tietoa ulkomailta; Suomessa sitä ei ollut. ''Tutkija saattaa vapaaaikana luonnossa ajatella ympäristökysymyksiä, muttei miellä sitä, että omassa työssäkin voisi tehdä niiden hyväksi jotain." Oulun yliopistossa tätä tilannetta miettii nyt ympäristöopetuksen ja -tutkimuksen kehittämistyöryhmä, jonka pyrkimys on innostaa koko laitoksen väki uuteen ajatteluun. Suomalaisen tiedeyhteisön asenteissa ympäristötutkimukseen on kyllä myös kypsyttelyn varaa, puhumattakaan tutkijan oman vastuun tiedostamisesta. "Koetamme luoda tulevaisuuden olosuhteet ja katsoa, miten kasvit reagoivat. maailmassa. Lähimmät löytyvät Göteborgista ja Skotlannista. Hän on oppinut alusta lähtien tuntemaan alan suuret tutkijanimet. Kokeelliset avokattoiset kasvukammiot ovat valmiina kesää varten. Ei ole mitään, mikä panisi teollisuuden ja ihmiset todella pohtimaan säästöä. Esimerkiksi Silmu-tutkimus saa 15 miljoonaa vuodessa. Joskus on siivottava ja ehkä tehtävä tilaa luonnonsuojeluliiton aineistolle se linjaratkaisu oli vielä pohdittavana: kertyvätkö luonnonsuojeluasiat vastedes työhuoneeseen vai kotiin. vsk.. Kokeet ja lähestymistavat ovat tutkimusryhmissä erilaiset, mutta vastauksia etsitään samoihin kysymyksiin. Niitä käsitellään ilmansaasteilla ja kaasutetaan lisäksi hiilidioksidilla ja otsonilla. Sitten ryhdyimme anomaan joka vuosi eri sisäisistä lähteistä rahaa palasina. "Suomen vastuu on hyvin suuri. Iso pahvilaatikko lattialla odottaa täytettä huonetta kiertävien mappirivien uumenista. Vaikka väestömme on pieni, meillä on hyvä toimeentulo, ja sillä jolla on tieto on myös vastuu." "Jos joku Nesteen pääjohtaja sanoo, ettei Suomen tarvitse tehdä mitään ja että vastuu on isoilla valtioilla, niin siinä ei voi olla kysymys muusta kuin tiedon puutteesta... Tarkoitus on jatkaa kokeita kolmen-viiden vuoden ajan. Kerralla hakemalla emme olisi saaneet rahaa. Eletään vielä vanhaa vuotta, joulunalusaikoja. SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Hän on paitsi ympäristötutkimuksen uranuurtaja, myös ensimmäisiä ympäristökeskustelun herättelijöitä Suomessa. Nyt meiltä puuttuvat vielä mittauslaitteet ja automaattinen säätö, joihin tarvitaan 300 000 markkaa lisää. " Saa nähdä miten mulle käy sitten", hän myhäilee miettiväisenä. Varmaan yliopisto on saanut lisärahoitusta tällaista tärkeää tutkimushanketta varten. Satu Huttunen naurahtaa arvelulleni ja kertoo: ''Tämä tarina on kestänyt noin 20 vuotta. luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnolla ja Vuoden nainen -tittelillä. Aluksi hanketta ei otettu kuuleviin korviin. Energiapolitiikka on yksi tärkeimpiä asioita, muistuttaa Huttunen, joka on juuri ollut mukana laatimassa luonnonsuojeluliiton energiastrategiaa ja jo seitsemän vuotta sitten ilmestyneessä Suomen Luonnon haastattelussa puhui energiansäästöstä. kan: "Suomessa ei koskaan saada omalle tutkimusalalleni sellaisia voimavaroja kuin haluaisin. Satu Huttunen pitää tyhmänä pyrkimistä kohti keskieurooppalaista autoistumista: siellä ihmiset jo kapinoivat, liikennettä rajoitetaan ja etsitään muita liikkumisvaihtoehtoja. Tutkimusryhmä on yhteistyössä muiden suomalaisten ilmansaastetutkijoiden kanssa Suomen Akatemian Metsäsilmu-hankkeen puitteissa. Kun luonto näin köyhtyy, myös elämän kyky mukautua uusiin oloihin alenee ja se voi merkitä suurta, lopullista katastrofia. Yhteydenpito on sujuvaa ja auttaa samalla näkemään oman pai. Nyt tämä rohkea nainen on Suomen luonnonsuojeluliiton johdossa. Kuvitellaan, että sillä saadaan tutkittua valtava ilmansaasteongelma monitieteisesti. Se on masentavaa, koska näkee, mitä olisi tehtävissä ja mitä pitäisi tehdä." Kansainvälisiä tutkijayhteyksiä nimenomaan Eurooppaan pitäisi Huttusen mielestä lisätä. Kolmannes maapallon eliölajeista häviää ennen kuin niitä ehditään tutkia tai tunnistaa. Yksi mahdollisuus on kulutuksen kiintiöittäminen niin, että tietty taso kulutusta olisi kohtuuhintaista ja sen yli menevä osa äärimmäisen kallista.'' Pöyristyttäviä ovat myös liikenteen kasvuennusteet, jotka puolestaan ruokkivat uusia tiesuunnitelmia. Rajuna toteutuva kasvihuoneilmiö tekisi ihmisen elämän monin paikoin vaikeaksi. Tietoa on esimerkiksi hiilidioksidin lyhyen ajan vaikutuksista, muttei pitkäaikaisista vaikutuksesta." Oulun open top -kammiot ovat pohjoisimmat 12 Alkoi Sadun aika Filosofian tohtori, apulaisprofessori Satu Huttunen on tutkinut ilmansaasteiden aiheuttamia metsävaurioita jo parikymmentä vuotta Oulun yliopistossa. Ilmastonmuutoksen tutkimus alkamassa Yliopistolla Huttunen on aloittamassa merkittävät kasvihuoneilmiötutkimukset. "Ja vaikka kuinka olisi muotialalla ja tutkisi ilmansaasteita ja metsiä, niin rahapula on jokavuotinen ja jokahetkinen. Se selviää hetkessä keskustellessamme Satu Huttusen työhuoneessa Oulun yliopiston kasvitieteen laitoksella. Ritva Kupari työn asettamista haasteista ei ole pulaa. Kulutus pitäisi kiintiöittää "Maapallon tulevaisuudennäkymät ovat aika hirveitä", sanoo Satu Huttunen ja viittaa ilmaston muutoksen sekä lajien häviämiseen. Monitieteisessä yliopistossa kilpailevat eri tieteen alat keskenään." Tutkijat ulos Eurooppaan! Suomessa tieteen rahoitus on kaikilla aloilla suhteessa kansantuloon vähäistä. maapallo on kumminkin aika pieni vene kaikille." Mihin tarttua ensin. Satu Huttusen ajankäytössä on alkamassa uuden vuoden myötä uusi kolmijako: opetus, tutkimus ja järjestötyö luonnonsuojeluliitossa. Sopeutumista se vaatii, jo sekin, että johtaa järjestöä Oulusta tässä helsinkikeskeisessä tasavallassa. Kahteentoista kammioon rakennetaan sisään suomalaiset metsäekosysteemit. "Keinojakin kulutuksen hillitsemiseen olisi, mutta yhteiskunta ei käytä niitä. Kammiot maksoivat miljoonan ja ovat Huttusen mukaan "todella köyhän miehen malli". On tietynlainen perinne mennä Amerikkaan, mutta ympäristötutkimuksessa se on hänen mielestään väärä paikka: Euroopan tulevaisuus on Suomenkin tulevaisuus. Kasvihuoneilmiön tutkimus vaatii paljon työtä ja rahaa. Astuessani s1saan Huttunen hymyilee tenttivastauspinon takaa: pino löytyi kirjoituspöydän laatikosta; vielä on muutamia päiviä aikaa lukea ne ennen joulua. Hänet on palkittu mm. Nyt ne huomasivat, että tämähän on kiristystä! ..
Viime kesänäkin yritin tunnollisesti joka viikon alussa aloittaa kesäloman vieton, mutta huomasin noin keskiviikkona olevani taas työpaikalla .. Suomen eri osissa liikennepolitiikan pitää perustua erilaisille ratkaisuille.' ' Hyvänä esimerkkinä liikenteen suuntaamisesta radalle Huttunen mainitsee Sailaan menevän hiihtojunan. Mutta oikeastaan vapaaajat ovat vain muutamia viikonloppuja, Huttunen tunnustaa. Omakotitalo on lähes 30 kilometrin päässä työpaikalta Kempeleessä, metsän tuntumassa. Tutkijalla on aina tekemätöntä työtä. Pohjoisen ihmisenä hän hyväksyy oman auton käytön harvaan asutuilla seuduilla; se on elämän edellytys, kun bussilinjat on lakkautettu. Pitää löytää virikkeitä 90luvun toiminnalle ja pitää osata nähdä toiminnassa yhä pitemmälle ... Edullisia erikoisjunia tarvitaan nostamaan tien orjat junaan. Olen varma, että monet ihmiset ovat arkoja tulemaan mukaan. Puheenjohtaja laskeskelee, että satatuhatta jäsentä tämänkokoisen maan luonnonsuojeluliitossa tarvitaan. Tehtävää on silläkin saralla, esimerkiksi kalliot ja EteläSuomen luonnonmetsät kaipaavat suojaa. Meidän pitää löytää ne ihmiset kaikista ammateista , jotka uskovat vielä parempaan tulevaisuuteen. Liikenteen kasvuennusteet ovat nimittäin sitä luokkaa, että rautatieliikenteen kaksinkertaistaminen nykyisestä leikkaa vain yhden vuoden kasvun maantieliikenteestä! Kessi säästettävä hakkuilta "Alkuperäisluonnon suojeleminen on ainoa keino säilyttää luonnon monimuotoisuutta", Huttunen kiteyttää ajatuksensa suojelualueiden merkityksestä. Eikä sellaisia aloja olekaan, joiden asiantuntemusta ei työssä tarvittaisi. Nyt ollaan kolmanneksessa siitä. On vaikea ymmärtää, että hän saattaa olla valmis myymään maansa grynderille, joka ottaa välistä voittoa, muttei myy suojelualueeksi samalla hinnalla ja vielä maisemakin säilyisi." "Viisi vuotta sodassa ollut isäni sanoi, että joka sukupolvella on jonkin sorttinen sotansa mihin joutuu; meidän tehtävänä oli pitää Suomi vapaana ja se on varmaan sun sukupolven sota tuo ympäristönsuojelu. Se oli minusta aika hyvin sanottu jo toistakymmentä vuotta sitten." Tarvitaan satatuhatta jäsentä "Työtä on hirveästi ja pikemminkin tekijöistä on puute", sanoo uusi puheenjohtaja. "Kolin suojelua vastustava rintamamies sanoi televisiossa torrakka kourassa, että on pitänyt ase kädessä tätä maata puolustaa ja turhaanko se on tehty. Vastapainoksi ulkoilusta huolehtii perheen koira, joka rakastaa metsää ja pihan puutöitä. "Jäsenmäärän kasvattaminen on haaste. Asenteet ovat lukkiutuneet. luita suojelun puolesta ja vastaan. "Sitten se rupeaa menemään rikoksen puolelle, jos vantaalainen lähtee Helsinkiin omalla autolla. Yliopistolla on silloin hiljaista. tutkimus on työ ja harrastus samalla, se on elämäntapa eikä siitä pääse irti. Erämaalaissa tuttiin hänen osittain. Mutta pitäisi miettiä syvällisemminkin yhteiskunnan liikennevirtoja; mitä kuljetetaan, mihin ja miten. vsk. Toistaiseksi tuntosarvien ojentelijoita on liian vähän. "Ja yhtä hyvin jos komitealaitos on meidän yhteiskuntamme työskentelytapa, luonnonsuojeluliiton pitää olla siellä mukana. Meidän pitää olla mukana ihan joka portaalla ja tasolla", Huttunen vakuuttaa ja luettelee vakuudeksi nipun tasoja ja suuntia, joihin luonnonsuojelun tuntosarvien tulee ojentua. Pitää olla myös selvillä tarkoitusperistä, varma siitä, että työ on luonnonsuojelua. Myös Hammastunturi nyt suojella. "Niin kauan kuin on sellaisia juntteja, jotka ajavat pimeänkuhveessa moni toimi koneen suojeltuun metsään, niin kauan pitää olla vastapuoli, joka menee katsomaan mitä siellä puuhataan. "Viikonloput ja kesä ovat parasta tutkimusaikaa. Ja mitäpäs sitä sitten yrittääkään!" 13. Kesällä kasvimaa, marjamaat ja sienimaat kutsuvat lapsuudenkotiin Kajaaniin. . '' Tutkimus on elämäntapa Kiireisellä Satu Huttusella on joskus vapaa-aikaakin. "Olen ajatellut vartioida Kessiä omana pienenä tutkimusharrastuksenani", Huttunen paljastaa ja toivoo metsien säästämistä hakkuilta. epäonnismielestään Kessi ja olisi pitä"Jos Kessi hakataan, sinne ei enää kasva uutta metsää. Hän on seurannut läheltä pohjoissuomalaisia otteSUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Vastustajat eivät näe mitään hyvää esimerkiksi Lapin suojelualueissa, vaikka pitemmälle katsoen matkailu voisi hyödyntää paremmin suojeltuja erämaita kuin laskettelurinteitä. Luonnonsuojeluliiton uuden puheenjohtajan mielestä järjestön pitää katsoa pitkälle ja nähdä laajalti. Jos tätä kutsutaan suoraksi toiminnaksi, niin sitä tarvitaan." Tärkeää hänen mielestään on löytää yhteisiä tapoja tehdä työtä niin, että eri keinot ja eri ikäryhmät kohtaavat. Hän uppoutuu kirjojen maailmaan, kun ei halua kuulla sanaakaan saastumisesta. Maaperä on karuuntunut ja hapantunut, ja mitä enemmän saamme tietoa metsien tilasta, sitä huolestuttavammalta tilanne näyttää", hän sanoo koottuaan tuoretta tietoa Itä-Lapin metsien vaurioista
Vaikka alue käsittääkin vain kolme kuntaa, niin pinta-alaltaan (31 170 km 2 ) se vastaa jo kahta eteläsuomalaista maakuntaa: Enontekiö on liki Uudenmaan kokoinen ja Inari ja Utsjoki yhdessä vastaavat Mikkelin lääniä. Elämän vanhalla ajalla, kambrikaudella, noin viisikuusisataa miljoonaa vuotta sitten Luoteis-Lappi oli matalan meren aluetta. Vuoristoksi ylätunturimmekaan eivät ole kovin kor_keita: Haiti on hiukan yli 1300 metriä. Noin neljäsataa miljoonaa vuotta sitten PohjoisAmerikan manner törmäsi Eurooppaan, jolloin välissä ollut merenpohja poimuttui mahtavaksi vuoristoksi, Köliksi. Itse Kilpisjärven seutu ei poimuttunut, mutta puristus työnsi luoteesta kilometrien paksuisen tunturiliuskelaatan Kilpisjärven kalkkikivien ja saviliuskeiden päälle. Lyhyen kesän hyönteisrunsaus, räkkä, houkuttaa lapinkirvisenkin pesimään pohjan perille. Lapinalppiruusu on tuskin puolukan mittainen, mutta kukkiessaan se on suurempien sukulaistensa veroinen. Inaria voi verrata Mikkelin lääniin myös toisessa suhteessa: ne ovat Suomen vetisimmät seudut. Viereistä Ridnitsohkaa peittävät yhtenäiset varpukankaat vielä samalla korkeudella, jossa Haltilla on peräti aavikkomaisen niukkakasvista ruskeata soraikkoa. TunturiliussuoMEN L UONTO 1/ 91 50. Maiseman värin taas määrittelee arktinen luonto, sää, kasvit ja eläimet. Koreankaunis pohjansiilikehrääjä asustaa ylimpien tuntureitten louhikoissa. Maan sisäiset voimat, sää ja elollinen luonto muokkaavat maisemaa ja yhä voimakkaammin siinä näkyvät myös ihmisen jäljet. Ylityönnön paineissa ruiskahteli sulaa kiveä monin paikoin vaakasuoriksi kerroksiksi tunturiliuskeiden alle ja väliin . Inari onkin Suomen laajin kunta ja Enontekiö kolmanneksi laajin. Se on hyvin emäksistä, miltei pelkkää rautaja magnesiumsilikaattia, joka on useimmille kasveille myrkyllistä. Mutta ikä painaa Himalajan, maailman korkeimman vuoriston ikä on vain kymmenesosa Kölivuoriston iästä. Vesien osuus pinta-alasta on Etelä-Savossa tosin suurempi, mutta järvien lukumäärässä Inarin pohjoisosat ja Utsjoen itäosat ovat lyömättömät: yli 600, paikoin jopa yli 800 järveä peruskarttalehdellä eli sataa neliökilometriä kohti. vsk.. kunnat, Inari, Utsjoki ja Enontekiö, muodostavat Suomen omaleimaisimman aluekokonaisuuden, TunturiLapin. Kun Atlantti syntyi, se repi Kölin vuoriston kahtia ja läntinen osa Köliä on nykyään Grönlannissa! Samaan aikaan alkoi rytistä Etelä-Euroopassa, kun Afrikka törmäsi Eurooppaan. Pohjaan kerrostui eläinten ja !evien jäänteitä, joista muodostui kalkkikiveä, sekä savea, joka muuttui savikiveksi . Maisema muuttuu ja elää yhä. 14 Tunturimaan eläjiä. Ensimmäisenä sukellamme Tunturi-Lappiin. Syntyi nurinkurinen tilanne: vanhemmat kivet joutuivat nuorempien päälle. Pinnanmuodoilla on selityksensä alueen historiassa. Maamme jylhimmät maisemat ovat Kilpisjärven kulmilla. Syntyivät Alpit ja muut Välimeren tienoon vuoristot.. Afrikan työntö nosti täällä manteren pohjoisreunalla jo matalaksi kulunutta Köliä ylöspäin. Suuri osa Haitin autiudesta johSuomen Luonto aloittaa maakuntia käsittelevän sarjan, jonka etenemisjärjestys näkyy kartalta. Jo ennen jääkautta maisema oli saavuttanut kutakuinkin nykyisen asunsa. Sata miljoonaa vuotta sitten koko mahtava Kölin vuoristo oli jo kulunut likimain tasaiseksi kukkulamaastoksi . tuukin siis kivilajista, eikä tunturin korkeudesta. MMKUNNAT TUTUIKSI 1 TUNTURI LAPPI Seppo Vuokko Tunturimaan kivinen perusta Tunturi-Lapin kallioperän ja maiseman suuret piirteet ovat muovautuneet satojen miljoonien vuosien kuluessa. Kilpisjärven maisemalla on kolme silmiinpistävää piirrettä: tuntureiden laet ovat likimain samassa, hiukan yli 1000 metrin korkeudessa, alueen laaksot ovat leveitä, tasapohjaisia ja tuntureiden rinteet jyrkkiä, pahtamaisia. Mahtavat ylätunturit Suomi-neidon kämmen poikkeaa koko muusta Lapista monessa suhteessa. Silti Kilpisjärven tunturit ovat maamme nuorin vuorimuodostuma. Se on määritellyt aina kulloisetkin elämän edellytykset. Eräs tälläinen kivisularyöppy muodostaa Haitin lakiosan. Sadan miljoonan vuoden takaisen tasangon viimeisiä jäänteitä olivat tuntureiden korkeimmat huiput, joiden väliin vesi oli uurtanut kapeita laaksoja
Salmikuru ja Tierbmisvarri. SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. vsk . :___.:_..::,,,_,:J 15. Yläperän tuntureiden Jaakeat laet ovat muistoa JOO miljoonan vuoden takaisesta ylätasangosta. r , ,,.,,-::-:,~ • 1 !.t,..,l!J. -''" -_, ; . _ _ _,_____;:..__:~ ... Siihen joet uursiv.at syviä laaksoja, jotka jäätikkö sitten levensi nykyisiksi tasapohjaisiksi ja jyrkkäseinäisiksi ruuhilaaksoiksi
Edessä aaltoili valtameri, johon kehittyi kaksi tulivuoriketjua, saarikaarta. kerrostui manterelta tulevaa hiekkaa ja savea sekä tulivuorten tuhkaa. Jää ja pakkanen viimeistelevät maiseman Jääkauden mahtavat jäävirrat uursivat laaksot leveämmiksi, tasapohjaisiksi ja jyrkkäseinäisiksi ruuhilaaksoiksi. Alue oli ehtinyt tasoittua nykyisenkaltaiseksi jo ennen jääkautta, joka suoritti loppujen lopuksi melko vaatimatonta pintahiontaa. Tunturinrinteiden louhikot ja rakkakentät ovat syntyneet jääkauden jälkeen. Myöhemmin nämä joutuivat syvälle maan kuoreen ja ankaraan puristukseen: liejuista syntyi granuliittia, joka nykyisin muodostaa Muotkan, Lemmenjoen ja Saariselän tunturit. Saanan etelärinteen puolivälissä oleva vaaleanruskea kalkkikivinokka näkyy sentään hyvin maantiellekin. Noin 2700 miljoonaa vuotta . Alava Inarijärven ympäristö on kauttaaltaan mäntymetsien vallassa. TUNTURI LAPPI keesta olivat enää jäljellä Saanaa ja lähituntureita peittävät vähäiset hatut. Tulivuoria ja lohkoliikuntoja Enontekiön itäosan, Inarin ja Utsjoen maisemat ovat aivan toisentyylisiä: laakeita, loivasti kumpuilevia ylänkömaita, alavammilta osiltaan metsäisiä, korkeimmat maat paljakkaa tai tunturikoivikkoa. Erityisen tehokasta pakkasen ja veden yhteistyö on paljakkaalueilla, joilla metsä ei vaimenna sään äärevyyttä. vemmälle kun taas nykyiset tunturialueet nousivat korkeammalle. Alassortuneet tunturiliuskeen lohkareet peittävät suurimman osan kalkkikivistä näkymättömiin. Ulomman saarikaaren ja manteren väliseen altaaseen 16 Suomessa on tundraa vain vuorilla; merenpinnan tasossa koko Lappi kasvaisi metsää. Täälläkin on kallioperällä loistava menneisyys, ja historia ulottuu paljon pitemmälle kuin Käsivarren tuntureiden. Kun saviliuskeet ja kalkkivivet rapautuvat paljon helpommin kuin kova, kaiken kattona oleva tunturiliuske, jää tunturiliuske roikkumaan tyhjän päälle ja sortuu sitten omasta painostaan alas. sitten nykyisen Inarin koillisosat ja itäinen Utsjoki olivat manteretta reunaavaa mahtavaa vuoristoa. Sama rutistus ja rytinä synnytti alueen lukuisat rotkot ja syvät kalliolaaksot kuten Ivalojoen ja Lemmenjoen laaksot ja Kevon kanjonin. Alppien syntyminen noin 70 miljoonaa vuotta sitten järkytti kallioperää täälläkin: Inarin altaan muodostava kalliolohko vajosi syPalsa on kuin entisaikainen, sahajauholla verhottu jäävarasto: kuivan turpeen eristämänä jäinen ydin säilyy vuodesta toiseen. Näin syntyvät ja säilyvät Saanan ja lähituntureiden kalliojyrkänteet, pahdat. SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Kallionrakoihin tunkeutuva vesi rikkoo jäätyessään kovankin kallion. maiseman Lapin kullan alkuperä Lapista, Lemmenjoelta, Ivalojoelta ja Saariselän alueelta, on huuhdottu viimeisten sadan vuoden aikana tonnin verran kultaa. vsk.
Vaikka niistä onkin löytynyt kullanrippeitä, niin kuitenkin aivan liian vähän selittämään itse asiassa lähes kaikkialta Lounais-Inarin alueelta moreenista löytyvän kullan määrää. 17. Vastaavia ylätuntureiden lajeja on . Paljakkakin on pelkkää rakkaa ja tunturikangasta; niittyjä ja ruohostoja ei juuri ole. Kevon luonnonpuisto; liikkuminen sallittu vain merkittyjä polkuja pitkin; laakean tunturiylängön halkaiseva kanjoni on Euroopan suurimpia. Vaateliasta tunturilajistoa on vain ta-alasta on paljakkaa, suota tai tunturikoivikkoa, ja metsistäkin enin osa on suojelualueita tai suojametsiä. Mutta juuri siksi alueella retkeilijä voi löytää luonnon rauhan (varsinkin sen!), loistavia luonnonelämyksiä ja upeita maisemia yllä mainittujen, hyvin tutkittujen ja tunnettujen alueiden ulkopuolelta!' D rotkojen seinämillä ja pahdoilla, joissa valuvedet rikastavat niukat ravinteet semamän juurelle. 9 9 T unturimaita Suoalankoja Paljakoita T unturikoivikoita Mäntymetsiä Kuusikoita Luonnonpuistot, kansallispuistot ja soidensuojelualueet Luontomatkaajan toivekohteet luonnonpuistoon on pääsy vain alueen läpi kulkevaa polkua pitkin:. Kaikkiaan, Kilpisjärven harvinaisuudet mukaan lukien, Tunturi-Lappiin rajoittuneita kasvilajeja on kuutisenkymmentä. eläimissäkin, kuten perhosista tunturikirjosiipi, tunturikeltaperho ja tunturisiilikehrääjä. Sammuttijänkä, linnustoltaan monipuolinen, laaja ja sokkeloinen suoalue. Yhtenäiset kuusimetsät sentään jäävät etelämmäksi ja kuusta on Tunturi-Lapissa vain yksittäispuina. jääleinikki, iturikko, liekovarpio, pahta-ailakki ja kiirunankello. Monilla Tunturi-Lapin tyypillisimmillä linnuilla ja nisäkkäillä on ainakin ajoittain esiintymiä eteläisemmilläkin tuntureilla. Linnut ja nisäkkäät pääsevät helpommin ylittämään paljakkaalueita erottavat metsäja suolakeudet. Tunturilajisto on runsainta Kilpisjärven seudulla, jossa maasto on korkeinta Inarijärvi: Suomen toiseksi suurin järvi, jylhän kaunis saaristo. . Useimmiten emäkalliota on haettu granuliitin kvartsisuonista. Tunturi-Lappi on Suomen luonnontilaisinta aluetta; asukkaita on vähän , valtaosa pinja joka liittyy suoraan Skandinavian tunturiselänteeseen. Lisäksi alueella on runsaasti kalkkipitoisia kiviä, jolloin myös vaatelias kasvilajisto on pystynyt vaeltamaan alueelle. kolmanneksen alueesta; toinen kolmannes on suota ja tunturipaljakallekin jää vain kolmannes. Saana, hyvin monipuolinen ja runsaslajistoinen tunturi; lounaisrinteellä luonnonsuojelualue, jolla saa liikkua vain erikoisluvalla. Vihreäkivialue muinainen saarikaari reunaa granuliittia lännessä ja etelässä. vsk . Alueen tiestö on harva, ja palvelut ov'at keskittyneet muutamiin kyliin ja matkailukeskuksiin . Lemmenjoen kansallispuisto, monipuolinen metsä-, suoja tunturierämaa, jonka rikkautena ja kiusana on kullankaivu . Uusin teoSUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Vihreäkiviin, ikivanhoihin laavoihin, liittyy usein kultamalmeja. Utsjoen, Inarin ja itäisen Enontekiön tunturit ovat matalampia ja valtaosaltaan karuja. Iiton ja Peeran palsasuot Kilpisjärven tien varressa, helposti tavoitettavat, maantielle näkyvät komeat ikijäätä sisältävät turvekummut. Yhteistä niille kaikille on, että jääkausi on suorittanut "suuren vaskauksen" ja rikastanut kullan. Toivottavasti kullan emäkallio ei löydy Lemmenjoen kansallispuistosta! Pulmusen maa Vaikka aluetta kutsutaankin Tunturi-Lapiksi, peittävät metsät silti . Silti valtaosa naaleista, sopuleista, kiirunoista, tunturihaukoista, sepel'rastaista, lapinsirkuista, pulmusista ja muista paljakan ja palsasoiden tyypillisistä asukeista elää Tunturi-Lapin laajoilla selkosilla. Niin kauan kuin kultaa on huuhdottu, on kullan emäkalliotakin etsitty toistaiseksi turhaan! Kullan alkuperästä on esitetty erilaisia teorioita. Pelkästään Kilpisjärven nurkille jääneitä kasvilajeja on 33; mm. ria esittääkin vihreäkiviä kullan lähteeksi: jossakin kulta-alueen länsipuolella on kultamalmi, j'osta mannerjää on kuljettanut tonneittain kultaa levitessään. lehtoja, ravinteisia tunturiniittyjä ja -kankaita; hyvin monipuolinen tunturilajisto
vsk .. Kaikki harvinaiset kasvit, joita aikaisemmin olin nähnyt ja ihastellut, esiintyivät täällä miniatyyrikoossa." (Carl von Linne 6. Lämpötila alenee korkeuden myötä, tuulisuus lisääntyy ja säteily voimistuu. Elinolot muuttuvat ankarammiksi ja samalla ne äärevöityvät. Tundralle on luonteenomaista puuttomuus ja ikirouta. Tämän rajan ylittäminen on monelle eliölle vaikeaa. Tundra on varsin samanlaista eri maanosissa; sen eliöyhteisöt ovat samojen tai läheisten lajien muodostamia. tundralla, jänistämme vastaa uudella manterella lumikenkäjänis, peuraa ja poroa karibu. 1732) ruotsalaisen luonnontutkijan lapinkuvaus voisi olla kenen tahansa lapinkävijän matkapäiväkirjasta. Se jakaa kasvien ja eläinten sopeutumismuotoja, ekosysteemejä ja ihmiskulttuureja. ton paljakka siitäkin l huolimatta, ettei meillä ole ~ ~ ikiroutaa kuin palsasoiden kummuissa ja viimeisimpien havaintojen mukaan myös syvällä korkeimpien tuntureiden uumenissa. Sopulilla on vastinlajinsa Siperiassa ja Kanadan 18 Naali on tunturin oma kettu, joka vaihtaa talveksi valkean turkin ja kulkee kesän ruskeassa. 7. Siinä kuvastuu jonkinlainen ilmastollinen tai yleinen ekologinen raja, joka erottaa eteläisemmän havumetsävyöhykkeen puuttomasta tundrasta. Naali, tunturipöllö, lumileinikki, lapinvuokko ja monet muut lajit ovat levittäytyneet kautta koko pohjoisen tundran. Kari Laine TUNTURI LAPPI Eläinää äärirajoilla "Kun nousin tunturin kuvetta, tuntui kuin tulisin uuteen maailmaan, ja kun kiipesin sen laelle, en tiennyt, olinko Aasiassa vai Afrikassa, sillä sekä maaperä, luonto ja kaikki kasvit olivat minulle oudot. Metsän ja puuttoman alueen raja, metsänraja, on yksi maailman selvimpiä luonnon rajoja. Kasvit ovat sopeutuneet monin eri tavoin paljakan oloihin. Olin tullut tuntureille! Kaikkialla ympärilläni oli lumivalkeita tuntureita, kuljin lumessa kuin keskitalvella. Tundraa on tunturl:!ittemme yläosien ja pohjoisimpien alueittemme puuVaivaispaju on Linnen mukaan puista pienin, minima inter arbores: vain oksien latvat kohoavat suojaavan sammalpeitteen yläpuolelle. Pieni on kaunista ja kestävää Tunturin ankarat olosuhteet lyövät leimansa kaikkeen elämään. Luonnonolosuhteet muuttuvat ratkaisevasti. Usein metsänrajaa pidetään sopeutumisen mittarina. Metsänrajan yläpuolella avautuu maailma, joka on täynnä vastakohtia ja äärimmäisyyksiä. VuoSUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Laajimmat tundraalueet ovat Neuvostoliitos< sa, Kanadassa ja Alaskassa
vsk. Pohjoisen kasvit käyttävät lyhyen kesän tarkoin hyväkseen. situhansien kuluessa lyhyet viileät kesät ja pitkät kylmät talvet ovat karsineet pois heikot yksilöt ja samalla sopimattomat ominaisuudet. Tiheä, mätästävä kasvutapa estää liiallisen haihtumisen. Tuuli ja lumi säätelevät tunturin elämää talvella. Paremmissa oloissa ne jäävät eteläisten kasvien varjoon ja menestyvät vain siellä, missä olosuhteet ovat muille liian ankarat ja kilpaiiua elintilasta ei ole. Äärimmäinen esimerkki on tuulisilla ja talvellakin lumettomilla harjanteilla kasvava uuvana, joka kasvaa hitaasti ja muodostaa korppumaisen kovia, aivan maanpintaa pitkin levittäytyviä mättäitä. Patjamaisen matala tunturikohokki, valkokukkainen lapinvuokko ja kielomaisin kukin koreileva liekovarpio. Heti lumen sulamisen jälkeen ne ovat valmiita yhteyttämään, ja ne kukkivat ja kypsyttävät siemenensä muutamassa viikossa. Tunturikasvit ovat hyvin sopeutuneet karuun kasvuympäristöönsä mutta ovat heikkoja kilpailijoita. Etualalla verkkolehtipajua, joka ei ole juuri vaivaispajua kookkaampi. ....:::=SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Harjanteilla, jotka jäinen viima pitää /iki lumettomina, selviytyvät vain kaikkein karaistuneimmat. Matalat tunturikasvit hyötyvät kesällä maanpinnan lämmöstä; talvella ne saavat tarpeellisen lumisuojan pakkasta ja kuivattavia ja kuluttavia viimoja vastaan. Kylmälläkin säällä auringonpaiste nostaa mättään lämpötilan yhteyttämiseen riittäväksi. Sinirikko ja riekonmarja, jotka kukkivat jo päivä, pari lumen sulamisen jälkeen, ovat valmistaneet kukkanuppunsa hyvissä ajoin edellisenä kesänä. 19. Tuulenpieksämää ja lumenviipymää Tunturipaljakan moni-ilmeisyys paljastaa todeksi Kasvilajisto on rikkaimmi//aan ka/kkituntureilla
Notkopaikkoihin kertyy sitä vastoin talvisin. Paljakan ekosysteemi on yksinkertainen ja siitä puuttuu mutkikkaiden vuorovaikutusten tasapainoittava vaikutus. Toisinaan kesän alku odotuttaa itseään kuukaudenkin ta20 Yleensä metsänrajapuuna on joko kuusi tai lehtikuusi, mutta meillä paljakkaa vastassa on koivu. Ainakin eläimet ja kasvit käyttävät edullisia vuosia tehokkaasti hyväkseen jälkeläistuotossaan: pitkän ja lämpimän kesän jälkeen tienpenkat ja sorakuoppien reunat ovat täynnä tunturikoivun siementaimia. paljon lunta, joka viileässä pohjankesässä sulaa hitaasti lyhentäen kasvukauden äärimmilleen. Keväisillä seepran raidoilla on vastineensa kasvillisuudessa: sielikköä, riekonmarjaa ja variksenmarjaa kasvavat kankaat ovat jo paljaina, kun niityt, suot, tuoreet kankaat ja vaivaiskoivupensaikot piileskelevät vielä lumen alla. Sen alkamisen kasvit ajoittavat valon ja vuorokauden lyhenemisen mukaan. Näillä tuulenpieksämillä menestyvät vain ne kasvit, jotka sietävät kylmyyttä ja tuulen kuivattavan ja ajolumen kuluttavan vaikutuksen: on vain laikuittain paljasta maata sekä uuvanan, sielikön, riekonja variksenmarj~n maanmyötäisiä kasvustoja. Alkukesästä nämä äärikasvupaikat erottuvat tunturimaisemassa selvästi: yhdessä ne muodostavat juovikkaan seepramaiseman, jossa tummat tuulenpieksämät vuorottelevat valkeiden lumenviipymien kanssa. Kesien lämpötilat vaihteS kk. Tällainen ekosysteemi on herkkä ja pienikin muutos vaikuttaa laajalti. Suuret vaihtelut eivät ole tyypillisiä vain ilmastolle. Eri vuosien sääolot vaihtelevat erittäin paljon. Tunturikoivikkoa ja paljakkaa Kevolla . vanomaisesta. Talvisen lumipeitteen yläpuolelle yltävät lajit karsiutuvat, ja matala kasvutapa valtaa alaa. vsk.. Y iva uonto Sääoloiltaan ääreviä vuosia kutsutaan avain vuosiksi. Tunturiluonnon vaihtelualttius ilmenee ennenkaikSUOMEN LUONTO 1/91 50. Myös kasvija eläinmaailmassa vaihtelut ovat suuria. Ravintoketjut ovat lyhyitä ja suoria. Talven viimat pyyhkivät pienten kohoutumien lakiosat lumettomiksi. Kesä ei tule edes joka vuosi kaikille lumenviipymille. ·· I levat helteisistä arktisiin. Äärevä ilmasto Pohjoista luontoa leimaa ilmaston äärevyys. Paljakka saattaa kesken suven peittyä pits1ma1seen lumeen. TUNTURI LAPPI Linnen toteamuksen "Naturae maxima in minimas" eli vapaasti käännettynä luonnon suuruus löytyy sen pienistä yksityiskohdista. Lumen epätasainen jakaantuminen maaston pienpiirteiden mukaan on paljakalla varsin vaikuttava kasvutekijä. Emme vielä tiedä, kuinka suuri merkitys näillä poikkeuksellisen ankarilla tai suotuisilla vuosilla on pohjoisen luonnolle. Lumimaiden kasveja ovat muun muassa Suomen pienimmät pajut, hädin tuskin sammalesta kohoavat vaivaisja napapaju. Paljakalla havaitsee, miten tehokkaasti luonto hyödyntää pienetkin ympäristön erot, jotka aiheutuvat esimerkiksi maanpinnan muotojen vaihtelusta. Pohjoinen lajisto osoittaa tässä suhteessa hämmästyttävää joustoa. Meekojärvi. Talven ankaruuteen on valmistauduttava huolella ja ajoissa: myöhästyminen olisi kohtalokasta! Ilmaston suuren vaihtelevuuden vuoksi professori Ilmari Hustich kutsuikin pohjoisia alueita hasardi-ilmaston alueeksi eräänlaiseksi elämän riskialueeksi, jossa luonto elää lähellä minimimahdollisuuksiaan jatkuvassa paineessa. Lumimaiden kasvien ei tarv1ts1s1 talvisuojan vuoksi olla pieniä, .mutta lyhyt kesä ei suo isoille mahdollisuuksia. Silti kasvien syksy eli ruska tulee aina ajallaan
D Filosofian tohtori Kari Laine on Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan johtaja. Monien kasvien kukinta ja SUOMEN LUONTO 1/91 50. Pienikin muutos voi aiheuttaa suuren häiriön, joka ei hevin korjaudu. Tunturimittarin toukkien joukkoesiintyminen 19601 uvulla muutti tuhansia neliö kilometrejä tunturikoivikkoa paljakaksi. Sietokyvyn äärirajaksi määritetään usein tila, josta luonto pystyy omin voimin pala•1tumaan ja toipumaan. 21. Toisen maailmansodan jäljet näkyvät yhä. siementuotanto noudattavat samaa, noin neljän-viiden vuoden rytmiä. Voi vain arvailla, kuinka kauan Kuolan teollisuuden aiheuttamat kasvillisuusvauriot tarvitsevat aikaa korjautuakseen! Ihmisen toimet aiheuttavat huolta luonnon sietokyvystä. Ihminen itse osana luontoa vaikuttaa luonnon toipumisedellytyksiin. Pohjoinen luonto vaatii ihmiseltä sopeutuvaa ja luonnon pelisäännöt ymmärtävää kulttuuria. Tämä heijastuu myös niitä ravintonaan käyttävien petojen, kuten piekanoiden, hiirija tunturipöllöjen ja muiden petolintujen runsauteen. Hän on tutkinut erityisesti tunturikasvien tuottoa ja sen vuosittaisia vaihteluita. kea myyrien ja sopuleiden kannan heilahteluna. Myyrät ja sopulit pakottavat pedot elämään omassa rytmissään: Hyvänä sopulivuonna tunturipöllökin pesii maassamme, sopulikatovuosina sitä tuskin näkee. Rytmisten ilmiöiden keskinäistä riippuvuutta ei vielä täysin tiedetä. Peto ja saalis. Vuosia vanhat maastoajoneuvojen urat ovat kuin eilisen jäljiltä. Suotuisina suvina paljakalla on todella vilskettä, ja eläinkantojen aallonpohjat näkyvät tunturimaan autiutena. vsk . Herkästi haavoittuva Tunturiekosysteemin alhaisesta tuotannosta ja hitaasta uudistumisesta johtuu, että pohjoinen luonto haavoittuu herkästi. Niistä on lukemattomia esimerkkejä. Ruska tulee karuille tuulenpieksemillekin: riekonmarja hehkuu karmiininpunaisena ja maanmyötäisenä kasvava vaivaiskoivu pukeutuu keltaisen ja punaisen eri sävyihin
Vaikka tietysti onhan se hyvä, kun matkailua keskitetään." Jätevettä Inarijärveen Saariselkä on jo nyt Inarin kunnan suurin taajama ja sesonkiaikana sen jätevedenpuhdistamo natisee liitoksistaan. Kaikkia niitä uhkaa sama staalo: saasteet. Inarijärvi, isot joet ja porolaitumet ovat maakunnan elämänlähteitä. Jos Lapin maa ja vedet hapantuvat, kalakanta porolaitumet vähenevät. Ravintolat tarjoavat poroa, kalaa ja Lapin riistaa riekkoa myös korvasienet ja suurin osa puolukoista ja hillasta osteTUNTURI LAPPI Hyvästi aurinko ja tervetuloa kaamos. Utsjoella aurinko häipyi horisontista jo yli viikkoa aikaisemmin. Satojen tuhansien turistien jättämät jäljet, Kuolan teollisuus ja riittämätön jätehuolto ovat Lapin eksotiikan kääntöpuoli. Joulukuun viidennen päivän jälkeen Kaunispäällä aurinko näkyy runsaan kuukauden vain kuun kuvastimesta. Alice Karlsson Iiris Lappalainen Väistyykö kaamos Lapista. Ainoa saaste, mitä turistista saisi maahamme jäädä, on raha", jatkaa Holkeri mietteitään. Saariselästä hyötyy myös osa luontaistalouden harjoittajista. Lappiin kaamosaikana. Pelkästään lennonjohtajien lakko voi aiheuttaa miljoonien tappiot lyhyessä ajassa." Inari elää Saariselästä Matka pääkaupungista Sydän-Lappiin kestää vain runsaan tunnin. taan suoraan poimijoilta. Vuosien varrella ne ovat saaneet seurakseen 150 muuta majaa, lukuisia hotelleja, ravintoloita, kauppoja ja viimeisenä jopa kylpylän. vsk .. Joulukuun viidentenä kipuamme Kaunispään huipulle vain nähdäksemme auringon kurkistavan taivaanrannan yli viimeisen kerran ennen kevättä. Saariselällä leivotaan leipääkin paikallisin voimin. Tunturi-Lapin tulevaisuus on muutaman kortin varassa. Kyllä se jotain kertoo siitä, että matkailun kehittämisessä on onnistuttu.'' "Jokaisella, joka Lappiin tulee, on velvollisuus maksaa. Saariselkä kasvaa Saariselän matkailukaupunki sai alkunsa 1968 retkeilymajatasoisesta Tunturihotellista ja Suomen Pankin majasta. "Minulla on tiedossani eräs hupaisa tilastotieto: hummerin kulutus on maassamme nenää kohden suurinta Lapin läänissä. SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Jätevesien vaikutus on näkyvissä jokisuulla, mutta toistaiseksi karu Inari selviytyy sekä Saariselän että Ivalon jätevesistä. "Olen vähän kyyninen näiden golfratojen ja kelokylien suhteen. Porotalous ja kalastus ajautuvat kriisiin. Aluetta on kuitenkin kaavoitettu lisää niin, että tulevaisuudessa majoituskapasiteetti nelinkertaistuu. Tässä pimeyden valtakunnassa luulisi asukkaidenkin viettävän hämärää kotioloissa, mutta ei ole niin hiljaista! Moottorikelkat ajavat tunturissa, poroerotukset ovat meneillään, matkailukeskukset Saariselkä ja Kiilopää loistavat kuin Titanic Atlantilla. Nyt rakennettu 50 miljoonan kylpylähotelli tarvitsee jatkuvaa matkailijavirtaa. Sen sijaan jo Inarin kirkonkylän kauppojen hyllyillä komeilevat eteläiset fazerit ja oululaiset. Ei tusina-, vaan tuhatlapputuristeille Lentokoneessa Helsingistä Ivaloon tapaamme pääministeri Harri Holkerin , joka kertoo salaperäisesti olevansa Inarin kunnan veronmaksaja ja käyvänsä vain silloin tällöin Helsingissä hoitamassa tehtäviään: "Menen Lappiin aina kun se on mahdollista." "Emme me mitään omien eväiden kanssa liikkuvia turisteja tarvitse Lappiin emmekä muuallekaan Suomeen", järkeilee Holkeri. Inarilaista Jouni Turusta matkailuinvestoinnit hirvittävät: "Niin kovin monen toimeentulo on kokonaan suhdanneherkästä matkailus.ta kiinni. Koko Lappi on pakon edessä: Tulisivatko matkailijatkaan enää rikinpolttamaan maahan. Tunturi-Lapin karu luonto on koetuksella. Nykyisin Saariselän 200 hehtaarin suuruiselle ydinalueelle voidaan majoittaa 22 5000-6000 vierasta. Inarin kunnan ympäristönsuojelusihteerin Raimo Mannerin mukaan Saariselkä kuormittaa Ivalonjokea ja sitä kautta luonnontilaista Inarijärveä. Ilman Ivalon lentokenttää ei olisi nykyisenkaltaista Saariselkää, joka on puolestaan Inarin kunnalle elintärkeä; sesonkiaikana se työllistää suoraan lähes 600 inarilaista, joista puolet vakituisesti
Vielä poromies jutaa Saariselän ja Ivalon ympärillä levittäytyy erämaa. Parhaillaan lausuntokierroksella olevan saamelaislain tarkoituksena on palauttaa saamelaisille oikeus omaan· maahan. Maita hallitsee kuitenkin Suomen valtio metsähallituksen kautta. Lain myötä maiden hallinta annettaisiin lapinkylille, joiden rajat noudattaisivat suurinpiirtein nykyisten paliskuntien rajoja. Hänen mukaansa Saariselän puhdistamo ei vielä ole liian pieni, mutta jatkossa sitä on pakko laajentaa. Kun pimeys tulee iltapäivällä kolmen maissa, sytytetään kirnun ylle valot kuin sirkusareenalle. Inarin kunnan ympäristölautakunnan jäsen, maanviljelijä Rainer Pekkala menisi metsään vain kirves kourassa. Myös Ivalo tarvitsee uuden puhdistamon. Mutta Kuola synkistää poromiehet: Norjassa on jo ilmansaasteiden tuhoamia porolaitumia ja Suomessakin rikkilaskeumat ylittävät luonnon sietokyvyn käsivarren Lappia lukuunottamatta. Muutaman vuoden kuluttua alue voi vastaanottaa yli 20 000 yöpyjää. Ivalon jätevedet menevät SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Matkalla Inarista Karigasniemeen ei ole juurikaan vastaantulijoita. Alueen kunnat suhtautuvat lakiin pelonsekaisesti. Saamelaislaki on joka tapauksessa myötätuulessa. porealtain ja aaltokonein varustettu kylpylä. Porot ajetaan vähän kerrassaan pyöreään aitaukseen, kirnuun, jossa poromiehet haalareissaan, puukko vyöllä ja karvalakki korvilla merkitsevät porot omistajansa mukaan. Portin mukaan kunnalla ei ole 4,5 miljoonan markan puhdistamoon varaa, mutta vaihtoehtoja ei ole. Saariselän tapaan tehostetun lammikkopuhdistamon kautta Ivalonjokeen. vsk. Vähän ennen määränpäätä ajamme Paistunturin paliskunnan poroerotuspaikalle. Viimeisin rakennus on mm. Saariselän matkailukeskus kasvaa ja monipuolistuu. Tulisivathan miljoonien metsätulotkin paikkakunnalle eivätkä valtion kukkaroon kuten nykyään metsähallituksen hallitessa yli 90 prosenttia Ylä-Lapin metsistä. Sitä kohtaan tunnetaan kansainvälistä kiinnostusta, eikä Suomella liene varaa hylätä lakia. "Ei metsäautoteitäkään erämaihin tarvitta·isi, jos vanhat menetelmät olisivat käytössä.' Puron varteen jäädytettyjä jääteitä pitkin saisi isotkin kuormat kulkemaan." Erämaalailla suojeltujen alueiden metsät ovat vain puoli prosenttia Suomen metsäpinta-alasta ja vielä vähemmän puuntuotannos23. Vaikka tokan ajo tunturista on saattanut kestää päiviä, ollaan aidalla aamutunteihin asti. · Kunnan vesihuollosta vastaava LVI-teknikko Mauri Portti vakuuttaa jätevesiasioiden olevan hallinnassa. Rinteiden käyttöaikaa saadaan pidennettyä voimakkaalla valaistuksella. Paliskunnassa on 7000-8000 poroa, joten erotus kestää pitkälle tammikuuhun. Poroerotus on pitkä työrupeama. Saamenmaasta kiistellään Olemme Saamenmaassa, alueella, joka on kuulunut saamelaisille ikimuistoisista ajoista lähtien . Kirveen kanssa metsään Lapinkylät toisivat enemmän itsemääräämisoikeutta alueelle. Työ on poromiehelle mieluista ja sitä tehdään vuorotta. Saariselän laskettelurinteillä on elämää myös keskellä pimeintä kaamosta. Toisihan laki heille uuden isännän, jonka kanssa saattaisi olla vaikeampaa työskennellä kuin entisen
Monet puhtaasti saamenkielisetkään perheet eivät opeta lapsilleen omaa äidinkieltään. "Eivät kaikki saamelaiset ole sitä mieltä, että kulttuuri ja kieli on tärkeää." Aikion mielestä lain mukanaan tuoma vallansiirto paikallisille on saamelaisille elinkysymys, sillä kulttuurilla on oltava jokin aineellinen perusta. "Tietty kulutuksen taso on juuttunut myös saamelaisten keskuuteen hyvin", sanoo Samuli Aikio. Saamelaislaki antaisi meille enemmän mahdollisuuksia solmia yhteistyösopimuksia suoraan esimerkiksi Norjan Taanan ja Kaarasjoen kanssa." Pyhät paikat rahoiksi Saamelaisten kulttuurin pelastaminen on enemmän kuin ajankohtaista. TUNTURI LAPPI ta. Saamelaisten pyhille paikoille nauretaan. Maanomistajat saattavat pelätä sitä, että lapinkylien hallitus suhtautuu kielteisesti esimerkiksi matkailuun, jolloin matkailuyrityksille ja samalla turistivirran kasvulle laitetaan Lapissa piste. Esimerkiksi saamenkielen asema on heikentynyt, koska saamelaiset on pakotettu suomenkielisiksi. 24 Porohoito on motorisoitunut. Porotalouden asemaa niiden hakkuut eivät kohenna, sillä tärkeintä talviravintoa, poronjäkäliä, luppoja ja naavoja, löytyy parhaiten vanhoista metsistä. "Konkreettinen seuraus laista on myös se, että helsinkiruletti jää päätöksenteossa pois. Paliskuntien erotuspaikat ovat täynnä moot(orikelkkoja ja autoja; ahkioita löytyy enää turisteille rakennetuista porokylistä. Erotuspaikal/a on perhei//ä omat majansa ruokailua ja lepäämistä varten. vsk.. SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Utsjokisen saamenkielen tutkijan Samuli Aikion mukaan yksi syy ristiriitoihin on se, että myös saamelaisille on markkinoitu tehokkaasti kasvun ideologia. Kuvat Paistunturin paliskunnan erotuspaikalta. Vähemmistökulttuurille aineellinen perusta Saamelaislaki on herättänyt ristiriitoja paitsi alueen suomalaisten ja saamelaisten välillä myös saamelaisten kesken. Kolme pyhää Ailigastunturia ei merkitse mitään, kun kunnan matkailua halutaan kehittää
Jos muutamakin kunnan maitotiloista lopettaisi, kävisi maidon kuljettaminen meijeriin todella kannattamattomaksi. Utsjoen kunnassa on ollut viime vuosina esillä kaksi laskettelukeskushanketta, kummatkin saamelaisten pyhille tuntureille, Utsjoen Ailigakselle ja Karigasniemen Ailigakselle. Isäntä unelmoi maatilamatkailun mahdollisuudesta, kun on tilakin niin keskellä Ivalon kylää. Koko kunnassa on vain 1500 asukasta, joista noin 400 on varteenotettavia veronmaksajia. Norjalta ei ole tähän päivään mennessä tullut säännöstelystä penniäkään korvauksia. Kuinka kauan, kysyvät monet, sillä Tenojoki on likainen. ''Kyllä täällä tietysti puoli hallitusta ja pääjohtajat käyvät vuosittain kalastamassa. Museoalueesta vastaa Deanu Kulturja Musea ry, joka_ järjestää ensimmäisen leirinsä mahdollisesti jo ensi kesänä. Mutta ei parin päivän lohestamisella vielä saavuteta asiantuntemusta näistä asioista." Kalastussääntö suututtaa Kalaturisteista ollaan Utsjoella montaa mieltä, mutta uudesta Norjan ja Suomen viranomaisten laatimasta Tenon kalastussäännöstä vallitsee yksimielisyys: asukkaat ovat vihaisia. Vuosittain Inarijärvelle myydään lisäksi noin 4 000 virkistyskalastuslupaa. Lapin vesija ympäristöpiirin johtaja Kari Kinnunen on arvioinut, että nykyisillä päästöil· lä Inarijärvellä on aikaa enää 20 vuotta. Miten käy Tenojoen. Siellä on tarkoitus kertoa saamelaisuudesta, järjestää retkiä pyhille paikoille, kuten pyhälle lähteelle ja entisille uhripaikoille sekä pelottavan staalon maille. Utsjoen Kunnan ammatissa toimivasta väestöstä kymmenisen prosenttia on maanviljelijöitä. Vuosittain Suomen valtio istuttaa Inarijärveen yksikesäistä siikaa miljoona kappaletta, noin 100 000 vaelluskokoista taimenentai lohenpoikasta sekä 70 000 kaksi-kolmevuotiasta nieriää ja harmaanieriää. Kalastussääntö ei edelleenkään raJo1ta urheilukalastajien määrää vuorokaudessa ja pahimmillaan joki on "mustanaan kalastajista". Järvellä on parhaimmillaan lähes 80 ammattija puoliammattikalastajaa ja tuhatkunta kotitarvekalastajaa. D taan maitoa tai ei mitään", sanoo Utsjoen kunnan maataloussihteeri Arto Ojala. Myös Inarijärven kyky · sietää happamuutta on alentunut. Kynnyskysymys on raha: Utsjoen kunta on niin köyhä, ettei sillä ole varaa parantaa Karigasniemen ja Utsjoen jätevedenpuhdistamoja. Täällä tuot<>nessä 27-30 miljoonaa markkaa, jolla kalaston korvausistutuksia lnarijärveen voidaan maksaa. Tenon lohta havittelee vuosittain noin 25 000 kalastajaa, joista 3000 on paikallisia asukkaita. 16:lla troolilla ja yli 80:llä isorysällä. vsk. 1950-luvulla Suomen valtio teki Neuvostoliiton kanssa sopimuksen, joka merkitsi Inarin kalastukselle kuoliniskua: järven pintaa alettiin säännöstellä, jotta Petsamon Nikkeli pyörisi rajan takana. D 25. Muun muassa jokivarren taajamat niin Norjassa kuin Suomessakin johtavat siihen huonosti puhdistetut jätevetensä. Istutukset ovat nostaneet järven vuosittaisen kalatuoton noin 500 tonniin, josta noin puolet on muikkua alunperin Inarille vierasta kalalajia. lnarinkin puolelta matka Rovaniemen meijeriin on pitkä. Minka, Lauri, lrma ja Tanja Halonen viihtyvät Suomineidon huipulla, mutta muutto etelämmäksi voi olla edessä. Rajakauppa, joka pitää Nuorgamin hengissä, on hiljentynyt viime vuosina. Inarijärvi Kuolan kourissa on ollut aina Lapille tärkeä kalavesi. Turistien väheneminen näkyi Utsjoen kunnalle tyypillisten pienten matkailuyrittäjien ja kauppiaitten kukkarossa. Mutta saamelaisuus nostaa myös päätänsä. Tällä hetkellä Inarista pyydetään kalaa mm. Esimerkiksi Karigasniemelle on rakenteilla saamelaismuseo, joka toimisi samalla saamelaisen kulttuurin keskuksena. Suomen pohjoisin perhe asuu Utsjoen Nuorgamissa, sata metriä rajalta. Pitkien neuvottelujen jälkeen Neuvostoliitolta ollaan saamassa vuoteen 1993 menvuokrauksesta jäävät saamatta. "Paikallisia juustoloita tai vastaavaa ei voi ajatellakaan, koska siihen ei ole perinteitä", arvelee Ojala. Mökit Tenon varrella olivat vajaakäytössä ja tavara seisoi kauppojen hyllyillä. Irvokasta kyllä tämä samainen Petsamon Nikkeli tupruttaa rikkiä Lappiin, niin että koko Lapin luonto on vaarassa. Maatalous veitsenterällä Maatalouden liiketaloudellisesta kannattavuudesta näillä korkeuksilla on turha puhua. Outakosken kalastuskunnan esimiehen Antti Katekeetan mukaan Tenojokivarren asukkaiden tyytymättömyyttä lisää eduskunnan lakija talousvaliokunnan tuore päätös, jonka mukaanTenojoen tilallisille ei makseta korvauksia kalastusoikeuksien menetyksistä. Esimakua turistikadon merkityksestä saatiin viime vuonna: kun Tenojoen kalastusluvan hinta nousi 80 markasta 150 markkaan vuorokaudelta, putosi urheilukalastajien määrä Tenolla heti. Osa luontaistalouden harjoittajista on mielissään turistien vähenemisestä, mutta osalle se merkitsee epåvarmuutta: lisätulot luonnontuotteiden ja käsitöiden myymisestä ja majojen SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. '' Lappilaisiin voimakkaasti vaikuttavat päätökset tehdään etelässä", pahoittelee Utsjoen kunnan oikeusavustaja Jussi Lauerma. Kalastajien mukaan uudet säännöt ovatkin sellaisia, "jotta varmistavat, ettei saalista tule". Kummatkin hankkeet ovat kaatuneet omaan mahdottomuuteensa, toistaiseksi. Miten Utsjoelle käy, jos lohi ei enää nouse Tenojokeen. Utsjoen kunnan matkailuvaltti on Tenojoki. Maatalouden suoralle tulotuelle ei Rainer Pekkala lämpene. Tuotannon verottomuus kiinnostaisi enemmän. "Alue on erittäin herkkä maatalouspolitiikan muutoksille. Sen sijaan uusi sääntö pidensi ammattikalastajien pyyntipaikkojen etäisyyttä ja kielsi mutkalle viritettävän ja hyvin pyytävän koukkuverkon käytön. Paikkakuntalaisten mielestä Tenon kalakantaa on suojeltava, mutta menetelmät ovat vääriä. Neuvostoliittolaiset ovat rakentaneet Inarijärvestä Jäämereen virtaavaan Paatsjokeen kolme voimalaa ja norjalaiset kaksi. Vuosisadan alkupuolella siitä saatiin kalaa 250 tonnia vuosittain
Kivi on mulla kirkkonani, pajupehko pappinani, lahokanto laulajana, käki muuna lukkarina. Harva terapiakeskus on huomannut laittaa metsiämme rahoiksi uudella tavalla: tarjoamalla samoilua hiljaisessa metsässä. Parannuskeinoiksi tarjotaan jos jonkinlaista terapiaa. Jos juhlavieraita oltiin paitsi: Ketä kutsut vierahiksi / Kutsun suolta suovariksen / aholta .ajoharakan / peiposen perehinensä / linnun laihan lapsinensa ... Kantele veistettiin veden hauen leukaluusta ja Kanteletar, haltiatar, sai suojella tuota armon soitinta. Runo heittää syrjään arkikielemme, joka ei koskaan kerro kaikkea. Samaa kätkeytyy myös seuraavaan paimenen runoon: MUUT KUULI KIRKONKELLON Muut ne kuuli kirkonkellon, minä kurja karjankellon; papin parran muut näkivät, minä kurja kuusen latvan. Kantelettaren alkusanoissa pohditaan oppineitten runojen ja kansanrunojen eroa. Luonnolla on maaginen kyky lohduttaa. Kansanrunomme avaavat myyttien soivan arkun. Vedensiniset silmät miellyttävät: Kell on silmänsä siniset / kellä kulta kulmaluilla. Suutarit, räätälit ja muut "mestarusmiehet" pitivät yllä runoperinnettä. . Tyttö juoksee joenvartta ja viimein sulho löytyy viimeisestä veneestä. Rakastettu piirtää maisemaan polkunsa: 26 ARMAHAN KULKU Täst on kulta kulkenunna, täst on mennyt mielitietty, täss' on astunut aholla, tuoss' on istunut kivellä. Luonto jumalana Muuan viljelijä parjasi kirkkoonpyytäjäänsä: miksi istuisin kirkossa ajatellen peltojani, kun voin käyskellä pellollani ajatellen jumalaani. He puhuivat puiden, kukkien, kivien, jokien ja lampien kanssa: Elä sie kivi kitaja / elä, vuori, väikerrähä ... Nykyisin työläisen ikävystymistä on torjumassa sähköinen äänentoistolaite, joka tarjoaa soittajalleen vain kanavanvaihtajan niukan vallan. MITÄ ITKET, PIENI LINTU Elä itke, pieni lintu, lintu tuima tuikutte/e! Lennä tänne, lintuseni, tule tänne, tuttuseni; tääll on kaunis ruokoranta, ruokoranta, heinä/ehto .. Luonto lohtuna Ihmiseläjällä on aina ollut murheensa. Jumalaisia rukousten kohteita olivat monet luonnon henget: Mielikki, metsän emäntä, Tellervo, Tapion neiti, metsänpiika pikkarainen, Pohjan tyttö, viljaneiti jumalaisia voimia oli siis naishengettärilläkin. Seuraavat runot on poimittu paimenen ja metsästäjän repusta. MIELIKKI, METSÄN EMÄNTÄ Mielikki, metsän emäntä, nuori puhasmuo'ollinen,' varustellos mun varani, kohotellos kohtaloni! Aukaise metinen arkku, SUOMEN LUONTO 1/91 50. Laulu, soitto ja runo satuttavat tänään niin kuin satuttivat eilenkin. Oppinut runoilee "omalta päättämältänsä", kansanruno tulee sydämen· kyllyydestä kuin elävän käen ääni, kuin luonnonpuro verrattuna istutettuun puistoon. "Turhimmilleki aineille" he silloin loivat hengen, elämän, mielen ja kielen. Tänä päivänä murheilla on oppineita nimiä: psyykkinen stressi, henkisen työsuojelun puute. Kivi on paljon kirkkahampi, paasi toistansa parempi, kangas kahta kaunihimpi, lehto viittä leppiämpi, korpi kuutta kukkahampi, koko metsä mieluisampi tuon on kultani kulusta, armahani astunnasta. Pilvet viimein kasvavat ja puhkeavat sateeksi; samalla lailla paisuvat mieli ja ajatukset aikansa, puhkeavat sanoiksi ja lähtevät siinä muodossa toistenki havattavaksi (Elias Lönnrot). Marita Peltoniemi Runot kuin purot Viime vuonna vietettiin Kantelettaren 150-vuotisjuhlaa. Luonto oli yksinäisen seura. vsk.. Kaukana toisistaan eläneillä entisaikain suomalaisilla oli vähän tilaisuuksia keskinäiseen kanssakäymiseen. U~ein rakastettu löytyy veden ä·äreltä. Liekö nykyisin vesi muuttunut viiniksi romanttinen hetki kuvataan kuvaruudun napakympissä istuskeluksi takkatulen äärellä, sisätiloissa ja viinipikari kädessä
Kuvaava on myös Lemminkäisen lempinimi (tai haukkuma-), Kaukomieli. Samassa runossa tulee esille myös sääli eläintä kohtaan: Otin kuren olalleni l seivässäären selkähäni / tuota kannoin ja hikosin / kannoin saunan karsinahan I talvet piimällä pitelin ... mesilipas Iiikahuta sisällä salon sinisen, kummun kultaisen navalla! Pane kulta kulkemahan, hopia vaeltamahan vasten miestä valkiata, kovin koivun karvallista! Metsän Tapiolle: . Kun Karairilla ei karautettu vielä kaukomatkoille kokemaan eksotiikkaa, käytiin Hämehessä ja jo siellä matkaaja löysi imehimpiä ja kummimpia . Runokirja ei liene ensimmäinen mukaanpakattava, mutta joitain hyödyllisiä neuvoja löytyy Kantelettarestakin: Entä nälkäki tulevi / Syön mä koivun kuorusia, puren haavan kettusia I Entä turpuvi mahasi I Puhkaisen mä puikkosella, tärähytän tähkäsellä / Entä kun veri tulevi I Voitelen mä voikkosella I Entä kuolet koivun alle I Pistäyn mä puun rakohon I koen mennä maan rakohon. vsk. antoi hanhi siivet mulle I lakia laajat lentimensä I niillä lennin löyhyttelin l yheksän meren ylitse ... soita metsä kanteletta kukuta, salo käkeä, jotta kulta kuuntelisi, hopia tilin tekisi SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Eloonjäämiskurssi Tänään on muodikasta osallistua pitkille luontovaelluksille ja arktisille eloonjäämiskursseille. alla kuusen kukkalatvan, alla kaunaisen katjan! ... Lemmenkipeä näkee lammen, lammella kolme venoa ja venoissa kolme neitoa: kultakassan, hopiakassan ja vaskikassan. Luonnon ehdoilla toimiminen Runo Avullinen ~urki neuvoo, miten luonnonantimien hyväksikäytfäjän tulisi toimia viisaasti ja huomaavaisesti: Annas aikoa vähäsen I siksi kun munani muutan I laajat lapseni IateIen. . 27. Metsään tähyilijän silmällä on taipumus nähdä näkyjä. . Kykenikö primitiivinen suomalainen liikkumaan mielen tasolla nykyihmistä paljon kauempana. . .. Markku Tanttu Unelma ihanaisesta elosta Pilviä tähyävä paimen osasi unelmoida ja kuvitella mahdottomia. Vaan katsottuaan tuon kQhtalokkaan kolmannen kerran paimen huomaa, että lampi on muuttunut lehoksi, haavikoksi neiot nuoret ja vesikaareksi venoset. Autuas unelma siivittää myös seuraavaa runoa: Oksat otsani sukivi / havut pääni harjoavi I mieliksi metsän tytärten I salon impien iloksi. Marita Peltoniemi on vapaa toimittaja ja kirjallisuuden opiskelija. Mahtaako moni tämän päivän veneenrakentaja tai metsäteollisuuden tuotantopäällikkö seurustella raakaaineensa kanssa seuraavaan tapaan: VENEHEN SYNTY Kävin tietä tengollista, maata maksan karvallista, siltaa sinikivoista, ojan porrasta punaista; tuli honka vastahani, mie tuota kyselemähän: "Syntyykö veno sinusta?" Kumpi oikeastaan on alkukantainen ja lapsellinen, tämän päivän kulutuspintojen rallitähti vai tuo niin sanottu alkukantainen luonnonpalvoja
Teksti ja kuvat: Jaakko Heinonen Sienet lumen keskellä Sieniharrastus lienee Iukijoissa vetäytynyt talviunille. Lajeja on valtavasti, yli kymmenen tuhatta, joista suursiema kuitenkin vain runsas kolmannes. SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Pitkälle edenneet tutkijat tavallisesti erikoistuvat johonkin lajiryhmään, jonka kanssa sitten "kamppailevat" loppuikänsä. Yleisesti tuntuu olevan yllätys, ettei kukaan tunne kaikkia Suomessa tavattavia sieniä. Tähän ei olisi mitään syytä, sillä sieniä on talvellakin. Syksyn runsautta ei talvella olekaan. Eli toisin sanoen, joka vuodenaikaan tuntuu lajeja löytyvän sen verran, ettei parhaimmankaan gurun itsetunto pääse ryöstäytymään koppavuuden asteelle. Ei ainakaan paria käävän koperoa enempää. Talvisienet ja miksei samantien koko sienimaailma olisi nyt tavattoman kiinnostava harrastuksen ja tutkimuksen kohde, jos ilmastomme on muuttumassa. Mikä olikaan kalevalainen talvisienilajisto. Mutta toisaalta uskallan kirkkain silmin väittää, "että olkoon ihminen miten sieniviisas tahansa, löydän lumettomana joulukuuna sienen, jota hän ei metsäoloissa pysty tunnistamaan. Vertailuaineistoa pitäisi saada tulevia aikoja varten. Sen voi tavata jo loppusyksyllä, mutta runsaammin keväällä, lauhoina talvina myös tammihelmikuussa. Monelle sieni-ihmiselle kevään ensimmäinen ruokasieni on kuusenkäpynahikas, Strobilurus esculentus. Kuivana pakkaspäivänä lakki on päältä vaalea, kosteana melko tumma. vsk .. on liikkeellä monenlaista luulotietoa. Sekalainen joukko lajeja Talvisienillä taitaa olla vain yksi yhteinen nimittäjä, aika. Talvisieniä on tutkittu vähän, jos juuri ollenkaan. Maailma muuttuu nopeasti. Lumen alla kasvanut lakki voi olla puhtaan valkea. Eli toisin sanoen lajit voi tavata joskus syksyn ja 28 Haaraheltta, Cantharellula umbonata, on alkutalven säitä pelkäämätön soiden laiteiden ja kallioiden poronjäkäliköiden pikkusieni, joka kelpaa myös syötäväksi. Muistellaanpa vain paria viime talvea. Eräät syyssienet alkoivat kasvaa jo kevättalvella ja muutamat talvilajit taas tuhoutuivat ainaisissa Etelä-Suomen vesikeleissä. Sienikori ei talvisienistä täyty, mutta utelias mieli saa ravintoa. Toinen vahva luulo on, ettei talvisaikaan löydy sieniä
Lehtipuiden kuolleiden oksien pieni, mutta runsaslukuinen somistaja on punanäppy, Nectria cinnabarina. Suppilovahveroita on mahdollista löytää vaikka jouluaattona. SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. kevään välillä. Ykkösryhmän sieniä ovat lajit, jotka syystä tai toisesta haluavat kasvattaa itiöemänsä juuri talven aikana 29. Kun kenttä on näin pahasti levällään, olen joutunut tekemään peräti väljän luokituksen ja jakanut talvella tavattavat sienet neljään ryhmään. vsk. Intomielisimmät lakaisevat suppispaikkoja jopa lumiluudalla. Muutamia tapaa sekä syysettä kevätpuolella, toisia vain syystalvella. Vetisinä talvina sillä näyttää sen sijaan olevan vaikeuksia selviytyä kevääseen asti. Talvikääpä on melko yleinen koko maassa. Myös kevättalven lajeja löytyy. Sen ruuhkaesiintymiset ajoittuvat syksyyn ja kevääseen, mutta lauhoina talvina sitä on paljon sydäntalvellakin. Talvikääpä, Polyporus brumalis, on varsinainen talvilaji, joka aloittaa kasyunsa yleensä lokakuun alussa
Kuvassa koivuhytykkä, Exidia repanda. Kovin monia lämpöheiSuhteellisen yleinen lehtipuiden, varsinkin /ahojen raitojen sieni on talvijuurekas, Flammulina velutipes. Eräiden ihmisten perinteisiin kuuluu yrittää löytää suppilovahveroita jouluaattona, jos lumitilanne suinkin vain sallii. Hytykät, juurekkaat, nuijakkaat, malikat . tai talven ajaksi (esim. Kakkosryhmään kuuluvat ne myöhäissyksyn ja alkukevään lajit, joita varsinkin sopivien säiden vallitessa voi löytää myös talvella (pikkunuijakas, neulaspallo, kuusenkäpynahikas). Eikä valkeus häviä, vaikka lumi sulaakin ympäriltä! Jotkut myöhäissyksyn sienetkin voivat säilyä luonnon omassa pakastearkussa pitkälle talveen. kus löydetyistä lajeista on täällä selvästikin äärialueillaan, kuten esimerkiksi tiheinä ryhminä lehtipuiden lahokannoilla tai rungoilla kasvava talvihiippo. Oikuttelevankin talven se näyttää sietävän yllättävän hyvin ja on yleensä itsensä näköinen vielä keväälläkin. Maassa lumen alla voivat talvehtia ja jopa kasvaa talvimalikka ja kuusenkäpynahikas. Lakit lumen alla Ymmärrettävistä syistä "oikeasti sienen näköiset" lakkisienet ovat talvella harvina1s1a, varsinkin maassa kasvavat. Osa harvinaisista, jos30 Haarasarvisieni, Xylaria hypoxylon, on harvinaisehko eteläinen laji. Paksun lumen alla olo on melko hyödytöntä. Se kestää pakkasta ja saattaa jatkaa kasvuaan talven lauhoina jaksoina. Kolmosryhmä koostuu monivuotisista sienistä, joiden tietysti täytyy kestää myös talviaika (monivuotiset käävät). . Oikeastaan tähän viimeiseen ryhmään voisi lukea myös muutamat tuhkelot, jotka pöllyttävät itiöitään myös keväällä, vaikka ovat kasvaneet jo syksyllä. . Se innostuu kasvamaan syksyllä, sinnittelee joten kuten talven ja pulskistuu taas kevään kosteilla säillä, kuivuakseen olemattomiin kesällä. sienitalven satoa Kumma kyllä talvi on myös hytyköiden aikaa. Kumma kyllä sellainen suoranainen talvisienten esimerkkilaji kuin talvijuurekas on aito lakkisieni ja kasvaa jotakuinkin yleisenä koko Suomessa. Eräs kuusenkäpynahikkaan ominaisuus kiehtoo. SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Nelosryhmä on sitten pyhitetty sellaisille yksivuotisille sienille, jotka ihmeteltävän hyväkuntoisina ja tunnistettavina uhmaavat pakkasta ja lunta kuivuneina tai keloutuneina, ylitalvisina (käpyorakas, ketunkääpä). Sen etuna on tosin kasvaminen puussa. Joskus lumen alla kehittynyt lakki voi olla puhtaan valkea. talvikääpä, talvihampikka). vsk.. Suppilovahverolla on kohtuullinen kyky kestää pakkasta ja sulamista siirtämällä jäätyvä vesi soluväleihin
Muutamien varsinaisten talvilajien kohdalla täytyy sitten pitää miettimispaussi: miksi kasvattaa itiöitä tuottava osa talven ajaksi. 31. Olisikohan niin, että talvikäävän outo aikataulu selittyisi itiöiden parhaalla lentosäällä. Monet sieniryhmät ovat lähes tutkimatta ja yllätyksiä on odottamassa. Hyvä leviämistaito on talvikäävälle elinehto . Toisaalta on aina esitetty epäilyksiä siitä, että muutamat myöhäissyksyn sienet vasta innostuvat kasvamaan ensimmäisten yöpakkasten jälkeen. Toivon, että tästä jutusta on jäänyt lukijalle jonkinverran epävarma olo, sillä silloin tunnelma on aito. Vanha arvokas teoria kuuluu, että talvella esimerkiksi kääpien itiöt pääsevät livahtamaan puiden pakkashalkeamiin, ohi suojaavan kuoren. Sen rihmasto asuttaa yleensä pieniä, jo kaatuneita tai kaadettuja lehtipuita ja oksia, joista ei ole monen vuoden asuinsijaksi. Sen ovat lauhat syksyt todistaneet. Kuten tästäkin jutusta toivottavasti on käynyt selville, valtaosa talviaikaisista Pikkunuijakkaat, Clavariadelphus ligula, ovat vakituisia alkutalven sieniä, mutta samaan pystyvät muutamat muutkin nuijakkaat. Talvimalikka, Clitocybe pruinosa, on peräti nukkavierun oloinen sieni, mutta siitä kuuluisa, että se voi talvehtia lumen alla. Kirjoittajamme on maanviljelijä Turun läänin Koskelta . Sopivaan lehtipuuhun törmääminen on itiölle enemmän kuin lottovoitto. sienistä on siinä vuodenajassa kuin puolivahingossa tai parempaa aikaa odottamassa. Ajatus on hieno ja varmaan tottakin, mutta se ei jotenkin vielä tyydytä. On siinä sienellä murheet elämän jatkumisesta, kun tuulikin käy mistä sattuu ja sopivat, tahot puut ovat hajallaan pitkin valtakunnan metsiä. Maalaisjärjellä ajateltuna kevättalven kuivassa pakkassäässä itiöillä on parhaat mahdollisuudet liihotella hyväkuntoisina, jos matkaa täytyy tehdä pitkälti. On ihmeellistä, että moinen lisääntyminen ollenkaan onnistuu. Ainakaan sellainen hyvin tunnettu siesuoMEN LUONTO 1/ 91 50. Miksi juuri talvella. Niin varmasti myös talvisienistä kiinnostuneille. Maku ainakin huononee joka jäätymisellä. Sitäkin on tutkittu, että vain pieni osa ilmassa leijuvista kääpien itiöistä on enää itämiskunnossa. lahduksia se ei kuitenkaan kestä. Hän haluaa kiittää Pekka ja Maija Heinosta sienten tunnistusja etsintäavusta. ni kuin hallavahakas ei tarvitse yöhalloja kasvaakseen. On paljon mahdollista, että talvikäävän elämän alkamiseksi tarvitaan kahden eri itiön rihmastojen yhtyminen ja mahdollisesti vielä jonkin muun sienen pohjustus jo kuolleessa puussa. vsk. Ku van tuhkelo pöllyttelee myös itiöitään talvella ja vielä keväälläkin
Teksti ja kuvat: Teppo Arell Kesytön Cam 32 SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. vsk.
Rhone on oikullinen. Vain Tonavan suisto Romaniassa ja Guadalquivirin suisto Espanjassa ovat sen veroisia. Provencen aurinkoinen maaseutu vaihtuu huomaamatta ihmeelliseksi erämaaksi. vsk. Mistraali rakentaa siitä korkei33. Camargue on hyvin dynaaminen maa; se on yhä syntyvaiheessaan. Tuosta lietteestä, savesta, hiekasta on muodostunut Camargue, saareksi Rhone-joen suistoon. Ihmisen historiassa luonto useimmiten on ollut häviäjä eikä Camarguen luonnon säilyminenkään ole itsestäänselvyys. lrgu Camarguen kuuluisia valkoisi villihevosia vpi nähdä laidunta massa kaislikossa. Suuri joki on muuttanut uomaansa lukemattomia kertoja. Moulin de Daudet on edelleen pystyssä tuulisella, mäntyjä ja sypressejä kasvavalla kukkulalla Camarguen laitamilla, Fontvieillen kylässä. Se saa alkunsa Välimeren syklonien pyörteistä, ottaa hyvän vauhdin pohjoisesta pitkin Rhonen laaksoa ja myrskyää sitten päiväkausia Camarguen rämeillä minkään sen raivoa estämättä, auringon porottaessa pilvettömältä taivaalta, polttaen, lämmittämättä. Tuulta, joka mestari Cornillen aikoina niin vinhasti pyöritti myllyn siipiä kahtena satana päivänä · vuodessa, sanotaan Mistraaliksi. Mistraali vyöryttää dyynejä, jotka suojaavat suistaa Välimeren myrskyiltä. Siivilöidessään ne pitävät päätään ylösalaisin, mistä johtuu myös nokan nurinkurinen rakenne. Alueen luonnon pelastamiseksi on perustettu kansallispuisto. Hän asettui asumaan vanhaan hylättyyn tuulimyllyyn, siellä asuvan pöllön naapuriksi. Tuossa, myllärimestari Cornillen vanhassa tuulimyllyssä hän sepitti mainion novellikokelman Kirjeitä myllyltäni, josta ote on lainattu. Nimet kartassa kertovat historiaa: Vieux Rhone, Le Rhone Vif, Rhone Mort, Rhone de St-Roman kaikki pitkiä, kiemuraisia osittain umpeenkasvaneita järviä. Tamariskipensaikot ja kaislikot muodostavat pieniä saaria, jotka näyttävät kohoavan tyyneltä meren selältä. Provencen ihmeellinen erämaa Rhonen vedet virtaavat verkkaisesti halki kumpuavan Ranskanmaan. Laidunmaiden välissä siintää silmänkantamattomiin suota, suolayrtin reunustamia päilyviä vesikuljuja. Virtaus hidastuu suiston silmukoissa ja mukana kulkeutunut aines vajoaa pohjaan. Camargue, Rhone-joen lietteestä kasautunut suistomaa Ranskassa, on eteläisen Euroopan merkittävimpiä kosteikkoja. SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Mikään ei riko suunnattoman lakeuden tasaisuutta." Näin kuvailee Camargueta Alphonse Daudet, kirjailija, joka viime vuosisadan puolivälissä pakeni Pariisin hälyä Provencen maaseudun rauhaan. Isoja puita ei ole. Rämeiden, suolajärvien, kaislikoiden, pensaikoiden, tuhansien flamingojen, sirojen haikaroiden, puolivillien hevosten ja härkien lisäksi Camarguella on pitkä kulttuurihistoria ikivanhoine kaupunkeineen. "Kun olemme jättäneet taaksemme viljelysmaat, edessämme aukeaa kesytön Camargue. Camarguessa flamingojen parvet siivilöivät ravintoa suolaisesta vedestä. "Oikullisuudesta" huolimatta täälläkin vallitsee silti tietty luonnonjärjestys, joka on suistoille yhteinen: hiekka kasautuu lähimmäksi merta, pitkäksi rannikonsuuntaiseksi riutaksi
Mustavalkoiset avosetit ja pitkäjalat kahlailevat hetteiköillä. Rhonen rantalehdoissa pesii monia muita eksoottisia haikaralajeja. Grand Rhonen itäpuolella sijaitsevan La Craun merkillisen kivierämaan, jolla pikkutrapit käyvät soitimellaan, halkaisee moottoritie. SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Säilyykö Camargue. Suurimmat härkätaistelut pidetään Arlesin vanhalla roomalaisareenalla. Flamingot lentelevät satasiipisinä parvina, ne kahlaavat matal~ssa vedessä yhtenä rintamana ja siivilöivät ylänokallaan ravintoa heiluttamalla päätään ylösalaisin vedessä. Härkien ja taiteen Arles Mustat, pelottavan näköiset härät, muinaisten Gaulin härkien jälkeläiset, elävät suurina laumoina suomailla. Linnut vetäytyvät yhä syrjäisempiin suistomaan kolkkiin. Polttava auringonpaiste ja alituiset kuivat tuulet haihduttavat vettä runsaasti. Nyt mylly jauhaa seudulle rahaa turistinähtävyytenä. Siinä ei surmata eläintä, vaan härän lyyranmuotoisiin sarviin sidotaan kokardi, jota valkoisiin pukeutuneet pelaajat yrittävät siepata koukulla. Hevoset työntävät välillä koko päänsä veteen etsiessään syötävää kaislikoista. Joskus van Gogh teki maalausretkiään myös Camargueen, aina Välimeren rannalle saakka. kolojaan joentöyräisiin ja villisika tonkii juuria syötäväkseen . Keskivertoturisti onneksi pysyy meluisine ja haisevine autoineen teillä. La course a la cocarde, provencelainen versio härkätaistelusta, on paikallisväestön suosikkipeli, johon liittyy innokas vedonlyönti. vsk .. Niiden suuri pesimäyhdyskunta on jollakin suolajärven laakeista saarista, joka vuosi alueen eri kolkassa. Nummia peittää asfaltti. Alkukantaisen näköisiä ruskohaikaroita näkee lentämässä. Vaikka jokisuistosta ei sitä uskoisikaan, maa kärsii kuivuudesta. Työn kustantamiseksi pidettiin suuri synninpäästöjuhla, johon saapui 15 000 pyhiinvaeltajaa vuosittain. Ruskosuoja haarahaukat kaartelevat kosteikkojen yllä. Hämärtyessä kaulushaikara virittelee trumpettiaan kaislikon kätkössä. Vasta dyynivyöhykkeen takana levittäytyy aito Camargue: horisonttiin ulottuva suolajärvien, rämeiden, kaislikoiden ja tamariskipensaikkojen mosaiikki, sansouire. Villeinä kulkevat hevoset ja härät ovat täällä omaksuneet vesieläimen tapoja. Se sietää hyvin Camarguen äärimmäisyydestä toiseen vaihtelevaa ilmastoa. Toisinaan myrskyt tuovat suolaista merivettä keskelle Camargueta, aina Etang de Vaccarsille, kymmenkilometriselle järvelle saakka, jota Daudet piti Camarguen kauneimpana paikkana. Harjalinnut, sininärhet ja vihertikat asuvat linnunlaulua soivien metsiköiden puunkoloissa. Camarguen hevonen, solutren ja arabianhevosen risteymä, on pieni, sitkeä ja vankkarakenteinen. Hyötyä ajatteleva ihminen on ollut moneen otteeseen piittaamaton Camarguen luonnosta. Majava kaivaa 34 Tämä tuulimylly oli kirjailija Alphonese Daudet'n tunnettujen myllykirjeiden lähtöpaikka. Lähempänä merta on valkosiipisten lintujen, lokkien ja tiirojen äänekäs valtakunta. Lumivalkoiset silkkihaikarat tarpovat liejussa. Mylly jauhoi kirjeitä ta dyynejä, joita Välimeren myrskyt taas huuhtovat mennessaan. Maalaustaiteen ystävälle kaupunki on tuttu Vincent van Goghista, joka kehitti taiteensa huippuun Arlesissa. Yhä suuremmat turistijoukot tunkeutuvat Camargueen: ihmisiä kiikareineen, kameroineen ja matkailuautoineen on kaikkialla aluetta halkovien teiden varsilla. Ihminen on tietysti oppinut hyötymään tästäkin: Camarguen kaakkoisja lounaisosissa on jo vuosisatojen ajan kerätty merisuolaa johtamalla merivettä laajoihin altaisiin ja kaapimalla suola pohjasta veden haihduttua. Flamingonaaras munii vain yhden suuren munan pesäkummulle, joita voi olla vieri vieressä kahdeksankin tuhatta. Suistomaan valloittajat Ihminen on vaikuttanut Camarguen luonnontilaan hyvin pitkään, ja vain Camarguen muuttuvuus, Rhonen oikut ja suolainen vesi ovat suojanneet alueen erämaaluonteen meidän päiviimme asti. Pikkukorppikotka tähyää korkeammalta raatoja. Camarguen vesija suolatasapainoa ylläpitävät tulvat ovat loppuneet. Sansouiren näkyvin asukas on flamingo, joka Euroopassa pesii säännöllisesti vain Camarguessa ja eräällä Andalusian järvellä. Arles, Camarguen "pääkaupunki", kukoisti roomalaisena siirtokuntana. Paikalliselle karjapaimenelle se on oiva kumppani työssä, mutta vapauteen tottunutta hevosta on vaikea kesyttää. Suistomaan itäpuolelle on rakennettu suuri satamaja teollisuusalue. Camarguen tulevaisuus näyttää siis turvatulta. Joka aamu van Gogh nousi varhain, lähti tyhjä kangas selässään etsimään maalausaihetta, täytti kankaan väreillä ja palasi illalla uusi mestariteos mukanaan Keltaiseen taloonsa. Suokuumeen vuoksi munkkien oli kuitenkin luovuttava urakastaan. Kaikkialla on läsnä luonnon yltäkylläisyys. Silloin asukkaita oli nelinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Flamingot ovat pesiessään arkoja. Järvi on Camarguen kansallispuiston keskeisintä osaa. Viljelyalueiden määrää ei enää lisätä. Sittemmin molemmat Rhonen haarat on pengerretty viiniviljelmien sekä riisija maissipeltojen vuoksi. Maaperän ja pohjaveden suolapitoisuus ovat vaikeuttaneet maan viljelyä, ja arvokasta luontoa on säästynyt. Suojelualueet, joista vanhin perustettiin jo 1928, ovat yhteensä noin 950 neliökilometriä, lähes koko alue Arlesista etelään Rhonen haarojen välillä. Kauempana rannasta heinäkasvit vähitellen sitovat hiekan aloilleen. Arlesista pohjoiseen sijaitsevan Montmajourin luostarin munkit aloittivat järjestelmällisen ojitusja kuivatustyön jo tuhatluvulla. Niitä minäkin poljen pyörälläni, liu'un Mistraalin mukana, talutan vastatuuleen, huulet verillä tuulen ja auringon suudelmista. Heille tarjotaan ratsastusretkiä rämemaille. Kesän kuumuudessa maa halkeilee kuivuuttaan. Onko ihminen viimeinkin ymmärtänyt Proveneen erämaan ainutlaatuisuuden
Vanha soturi panisi töpinäksi, vyöryttäisi juoksuhaudan toisensa jälkeen, ja antaisi herrojen kuulla, mitä mieltä hän on turhasta autojen joutokäynnistä Itse olen kirjoittanut parikymmentä teosta, joista suurin osa käsittelee mitä kamalimpia asioita. Että kun kaikkialla näkee vain laajenevaa tuhoa ja päälle kaatuvaa saastetta, se ei paljoa naurata. Takana on tärkeä aate, luonnon suojeleminen, elävän maapallon hoivaaminen. Tulee niin masentunut olo, ettei luonnon suojelemiseen enää tahdo riittää voimia. Arto Paasilinna Totisesti minä sanon teille Luonnonsuojelun aate ja tämä Suomen Luonto -lehti ovat kovasti kannatettavia asioita, ja olen niitä kannattanutkin. Tätä nykyä minun takiani tuhlataan tonneittain parasta paperia, jotta romaanini pääsisivät lukijoiden syntisiin käsiin. Niin kestettiin taas hetki eteenpäin. Ekokatastrofi jättää pahimmillaankin edes vähän sammalta kivien väliin, mutta itsemurhaajan maailma romahtaa kokonaan ja lopullisesti. Ei se kovin hauska asia ole. Yksilön kohdalla itsemurha merkitsee maailmanloppua. Vaan ei tätä maailmaa ole ennenkään murheella rakennettu. Jos Antti Rokka olisi luonnonsuojelija, hän tuskin aatteesta masentuisi. Mutta ei sitäkään tuhoa ole ihan pakko käsitellä tyhmän synkästi ja mielikuvituksettoman totisesti, niin kuin luontoväki tekee pauhatessaan uusiopaperin puolesta. luontoihmiset ovat pohjattoman synkkiä ja totisia. Kun uusi parempi elonkehä halutaan luoda, toki vanha ja tuhoisa Luontoihmiset eivät osaa viljellä huumorin kukkia, moittii humoristisista kirjoistaan palkittu Arto Paasilinna. Nykyjään olen ruvennut ajattelemaan, ettei paha mieli yksin huonosta omastatunnosta johdu. Heidän maailmassaan ei esiinny huumorin häivää, ei puheissa, ei kirjoituksissa. Tähän voi tietysti heti sanoa, että kun maailman tilanne on niin läpeensä huono, totaalisen murheellinen, se ei anna sijaa leikin laskulle, ei humoristiselle eikä valoisalle näkemykselle. vsk . Siinä jalo aate sotkeutuu jalkoihin saman tien. Kaikki on niin synkkää, että mieltä korventaa. Viimeksi kirjoitin itsemurhista. Lehti painetaan hyvälle paperille, se taitetaan aistikkaasti, ja siinä on melko lailla lukemista. Oli pakko myöntää, että jo varhaisnuoruudessani kaatelin surutta tukkeja Koilliskairassa. Vaan kun tätä lehteä lukee tai kuuntelee vihreitten luontoaktivisten puheita, tulee pakosta pahalle tuulelle ja surumieliseksi. Yhä useammat ihmiset kääntyvät tympääntyneinä pois näiltä totisilta vainioilta. Myöhemmin olen jopa lentänyt lentokoneella. 35. Viime sotien sankarit vuodattivat vertaan kuoleman kentillä, mutta annahan olla, kun hetki päästiin lepoon, niin korsuissa laskettiin hurttia huumoria. Luonnonsuojelu on kuin sotaa, se pakottaa taistelemaan turpa veressä ja sydän mustana. Tuntuu siltä kuin he olisivat ottaneet elämäntehtäväkseen ilon pilaamisen. Kysymys on pääasiassa siitä, että SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Hento huumorin kukka juuritaan kesannoksi. pitää paljastaa ja tuomita, mutta mitään parempaa ei hevin saada aikaan itkulla ja hammasten kiristyksellä. Takavuosina alitajuisesti aloin potea huonoa omaatuntoa aina, kun lehteilin tätä julkaisua tai kuuntelin vihreitten ajatuksia
Evoluution lähtökohtana ei olisikaan sattuma, vaan systeemin pyrkimys säätelyyn: tasapainon järkkyessä Gaiajärjestelmä pyrkii uuteen vakaaseen tilaan, tapahtuu hyppäyksellinen muutos ja monia lajeja tuhoutuu. Seedin kursseilla pelko jalostuu energiaksi!, lupasi mainos keväällä Luonnonsuojelija -lehdessä. Oli pakko lähteä liikkeelle." Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Sen mukaan maapallo on elävä kokonaisuus, itseään säätelevä järjestelmä, joka pyrkii ensisijaisesti vastustamaan haitallisia ympäristömuutoksia ja ylläpitämään tasapainoa. Otan voimani puista ja metsistä.'' Syväekologiaa Ajattele kuin tunturi, syvennä suhdettasi luontoon! Etsimme ahdistuksemme syitä itsestämme, vaikka niitä pitäisi etsiä luonnosta vieraantumisestamme, selvittää John Seed (oikealla). "Amazon-joki ja sitä ympäröivät sademetsät ovat valtava lämpövoimala, joka pitåä yllä maailman tuulijärjestelmää. Sademetsätiedotuskeskus käyttää Seedin kursseista ja julkaisujen myynnistä ansaitut rahat puiden ja metsien suojeluun. Reilu kymmenen vuotta sitten hän eli luonnonmu36 kaisesti maata viljellen ja mietiskellen yhteisössä Uudessa Etelä-Walesissa. Nykyaikainen talousjärjestelmä perustuu siihen, että luonnolla ei ole arvoa ennen kuin ihminen sen sille asettaa. Seedin mukaan kaikki muut kulttuurit käsittävät maailman kokonaisuudeksi, jossa ihminen, hänen ajattelunsa ja tieteensä eivät ole maailman keskipiste vaan yksi osanen elämän verkostosta. Siihen meillä on aikaa nykyisellä hakkuuvauhdilla enää kymmenen vuotta." Seed painotti, että tarvitsisimme uudenlaista talousajattelua, sillä niin tulevaisuudelle kuin luonnon ilmaisille antimillekaan ei nykyisellään ole määritetty hintaa. Australian sademetsäalueet Uudessa EteläW alesissa, Queenslandissa ja Tasmaniassa on suojeltu rohkeiden ympäristöaktivistien ansiosta ja mies on jo vuosia kiertänyt maailmaa innostaen toimintaan ympäristön puolesta. Me voimme itkeä, huutaa, sitoa itsemme kiinni koneisiin, kaivautua maahan, rukoilla ja yrittää osoittaa olevamme vilpittömiä", tilitti Seed tuntojaan. "Niin oikeastaan haluaisin elää. vsk.. Siksi köyhissä ja velkaantuneissa tropiikin maissa kehitysapukin vain edesauttaa luonnon tuhoutumista. On luotettava ihmisiin, on oltava valmis yhteistyöhön luonnon puolesta. Tulemme vähemmän älykkäiksi, toivottomiksi ja tunteiden torjunta varastaa voimamme. Jokaista Amazonin vesipisaraa kohti on ilmassa ja kasveihin sitoutuneena viisi vesipisaraa'', kertoi elokuussa luonnonsuojeluliiton kutsumana Suomessa vieraillut sademetsäaktivisti John Seed. Jokisuussa on Sveitsin kokoinen saari ja merellä vielä 500 kilometrin päässä rannikosta alueen pintavesi on jokivettä. Hän kehotti suoraan toimintaan luonnon pelastamisyksi ja kertoi rohkaisevista esimerkeistä kotimaastaan. Nimet eivät olleet keskeisiä vaan se, mitä kukin tuntee luontoa kohtaan. Seed perustaa näkemyksensä varsinkin Yhdysvalloissa 1980-luvulla vahvan aseman saavuttaneeseen syväekologiaan, jonka peruslähtökohtana on James Lovelockin esittämä Gaia-hypoteesi. Tuhotessamme sademetsiä hävitämme ilmastoa ylläpitävän tasapainon maapallon joka kolkassa. Iiris Lappalainen Sademetsien puolustaja John Seed "Amazon-joki kuljettaa enemmän vettä kuin seitsemän maailman · seuraavaksi suurinta jokea yhteensä. "Olemme olleet tähän asti hengissä, mutta voihan olla, että ihmiskunta on tekemässä itsemurhaa. Rukoillaan, kaivaudutaan vaikka maahan Seed johtaa australialaista sademetsätiedotuskeskusta. Suomessa hän nåytti tuottamaansa filmiä Australian sademetsien puolustamisesta, tapasi viranomaisia ja ympäristöaktivisteja sekä piti yleisötilaisuuksia ja erikoisia luontoon sulautumiskursseja. Vieraantuminen luonnosta johtuu hänen mukaansa kokonaan länsimaisesta filosofiasta, joka asettaa ihmi'sen järjen ja tieteen luonnonjärjestelmien yläpuolelle. Mutta kun jouduin mukaan puolustamaan läheistä sademetsää hakkuilta, havahduin huomaamaan, että kokonainen maailma oli katoamassa. Se on rahoittanut Kalifornian punapuita puolustavia kansalaisaktivisteja ja sademetsien kestävään käyttöön pyrkivää projektia Ecuradorissa. Epätoivon piiri ja olevaisten neuvonpito Ajattele kuin tunturi (Think like a mountain) -viikonloppu rakentui useista istunnoista, joihin menetelmän kehittelijöiden Seedin ja yhdysvaltalaisen Joanna Macyn mukaan voi osallistua ihmisiä muutamasta tusinasta satoihin, sisätiloissa tai luonnon keskellä. "Kuinka jaksan tätä. "Vaikka olemme ahdistuneita, tunnemme epätoivoa ympäristöstä, sodista ja ydinsodan vaaroista, me kiellämme tunteemme. Jos kolmannes Amazonin sademetsistä kaadetaan, tapahtuu peruuttamaton romahdus. SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Istunnot alkavat ryhmän keskinäisestä esittelystä. Myöhemmin heräteltiin luottamusta koskettamalla, katsomalla' silmiin ja liikkumalla sokkona toisen avustamana. Psykiatria auttaa etsimään epätoivon syitä itsestämme, kun sitä pitäisi etsiä luonnosta vieraantumisestamme'', selitti Seed viikonloppukurssilaisilleen. Tuulet kuljettavat kosteutta Amazonilta kaikkialle Suomeenkin asti
Työkoneet koristeltiin banderolleilla. Viikonlopun aikana tuli latautunut ja innostunut olo. Earth First! Punapuut on säilytettävä! First! -liike on vaatinut ihmisen vetäytymistä kokonaan pois laajoilta alueilta Yhdysvalloissa. Leiriläisten mukana oli lainopillisia tarkkailijoita, joiden piti todistaa mahdollisia pidätyksiä ja tehdä muistiinpanoja tapahtumista. "Toisaalta uskonnollisspiritualistinen lähestymistapa saattaa olla vaikeaa monelle", hän jatkoi. Oaklandia räjähtänyt pommi. vsk. Istuntoon osallistujat saivat tietopaketin omasta kemiallis-fysisuoMEN LUONTO 1/ 91 50. Punapuu kesä-kampanjaan 1990 kuului useita tapahtumia ja mielenosoituksia. Kun ei torju . Puutavarayhtiön edustajat totesivat helikopterista käsin tilanteen kannaltaan toivottomaksi. Viikonlopun aikana sain voimaa päätökselleni suuntautua omassa työssäkin yhä enemmän ympäristöasioihin", kertoi kahden lapsen äiti ja sosiaalitieteilijä. Tuliko voimaa. Vaatimuksen ymmärtää hyvin, kun näkee satamassa tuhatvuotisia tukkeja pinottuina ja löytää· arviolta 800 vuoden kasvurenkaat tuoreesta kannosta. Mietiskelyharjoitusten jälkeen seuraavan päivän ohjelma jatkui kaikkien olevaisten neuvonpitona, jossa luonto-olion hahmon ottaneet kurssilaiset keskustelivat ja kertoivat huolistaan. me energiaa luonnosta vaikkapa puista. Toisaalta olen hyvin kiinnostunut siitä maaksi sulautumisesta (re-earthing). "Meillä tavallisilla ihmisillä ei tunnu olevan oikeutta kertoa ääneen, että haemSeedin kurssilaiset samastuvat luontoon mm. "On hyvä, että tässä porukassa sen tarpeen saa näyttää julkisesti." Kursseille osallistuneista osa suhtautui varovaisesti; vaikkakin innostuneesti tapahtuneeseen. Kun me yleensä olemme niin teoreettisia ja järkeviä, tällainen leikkimieli voisi vapauttaa tunnelmaa", selvitti toimittaja ja ympäristöaktivisti tunnelmiaan viikonlopun jälkeen. käymällä läpi koko eliökunnan historian ja muuttumalla itse Juonto-olioiksi. Se Gaian esirukous vähän yierastutti. Tulen helposti hysteeriseksi, kun törmään ympäristöongelmiin. Sain ikäänkuin uutta tietoa ihan kokemusperäisesti. Tavanomaisten suojelualueiden perustaminen ei riitä. Eivätkä ne kyllä olleet niin paljon esilläkään viikonlopun aikana. Soveltuu varmasti paremmin New Yorkiin. Sillä on varmasti jatkossa suuri merkitys elämässäni", pohdiskeli kuvataiteilija kurssin antia. pelkoja ja ahdistusta, tietäminen on vakaumuksellisempaa", pohdiskeli kursille osallistunut arkkitehti. Sitäpaitsi minulle humamstma oli jännittävää eläytyä oman lajin historiaan. Seedin vierailu huomioitiin kiitettävästi suomalaisissa päivälehdissä ja jopa televisiouutisissa. Paikalliset asukkaat ja sellutehtaan työntekijät järjestivät amerikkalaiseen tyyliin myös vastamielenosoituksen Punapuukesän toimintakeskuksen eteen Arcatassa pohjoisrannikolla. "Tunnen itseni voimattomaksi ja orvoksi työympäristössäni. Vähitellen palattiin elämään ja kirjaimellisesti kehityttiin koko eliökunnan historian läpi ihmisiksi jälleen. Kaliforniaa kuohutti kesällä kahden ympanstöaktivistin autossa keskellä Sitten kokoonnuttiin epätoivon piiriin. EF!-liike kampanjoi viime kesänä Kaliforniassa punapuiden puolesta. Ympäristöliike vaatii jäljellä olevien metsien ja puiden jättämistä rauhaan. Luonto itsessään ja sen pitkä kehityshistoria ovat riittävä syy jättää laajat alueet luonnontilaan muita selityksiä ei tarvita. Ihmisiä itketti. Ikimetsien puolustaminen ei ole helppoa. Hakkuiden vastustajat kipusivat makuulavereineen puihin. Toisaalta se myös askarruttaa mieltä. Myöhemmin lehdistö kertoi, että sen olivat asettaneet tuntemattomat metsurit. Mellakkapoliisit pidättivät 44 mielenosoittajaa. Ne sademetsät unohtuivat. Haitan teosta nostettiin syytteet kolmea henkilöä vastaan. Seedin ohjelma sopisi hyvin näihin suomalaisiin ympäristönsuojelukuvioihin. Leiri siirtyi myös tunnin ajomatkan päässä olevalle hakkuutyömaalle. Sitä paitsi tuli ihan konkreettiseksi se tieto, että olen itse häviävän pieni osa maailmankaikkeutta." "Kyllä se vähän tuntui vieraantuneiden ihmisten ajankulutukselta. Yhtiö vie muun muassa raakatukkeja Japaniin, mistä sitä on arvosteltu ankarasti. Ohjelmaan kuului väkivallattoman toiminnan harjoittelua, linjakeskustelua ja lainopillisia oppitunteja. Osallistujia tuli kolmisensataa eri puolilta Yhdysvaltoja. "Se oli rankka juttu, jota joutuu järjestelemään päässään pitempään. Myös viikonloppukurssit kiinnostivat ja herättivät ajatuksia. Sellainenhan hyväksytään vain taiteilijoille'', arveli eräs kurssilainen. "Minusta kyllä tuntui, että sain uutta energiaa. Päädyttiin siihen, että mahdolliset tulot pitäisi sijoittaa meikäläisiin suojelukohteisiin. Olen huomannut sen varsinkin nyt, kun olen pienten lasten kanssa kotona. Paitsi niissä elokuvissa." D 37. Vanhat punapuuja mammuttipetäjämetsät, joissa on yli 200-vuotiasta puustoa, ovat sadassa vuodessa huvenneet vähiin. Hakkuita ei sinä päivänä tehty. ''Sitäpaitsi kurssiryhmä alkoi suunnitella vastaavia tapaamisia täällä Suomessa. Yleisötilaisuudet vetivät väkeä ja poikivat sademetsätoimintaryhm1a. Eräs kesän päätapahtumista oli Sierra-vuoristossa, Sequoia National Forestin alueella pidetty leiri . Ensin epäiltiin, että pommi oli aktivistien oma. Pelon jalostaminen energiaksi onnistui mielestäni jossain määrin. Kukin osallistuja toi vuorollaan piirin keskelle jotain luonnosta löytämäänsä ja kertoi, miksi tuntee surua tai ahdistusta. Matti Pellinen kaalisesta taustastaan. "Minä en ole ehdoton ateisti, mutta en erityisen uskonnollinenkaan. Jättiläismäisiksi kasvavat mammuttipetäjät voivat elää tuhansia vuosia ja kansallispuistojen ulkopuolelta niitä löytää enää yksittäisinä jäänteinä. Seed oli antanut luvan surra vaikka menetettyä koiraa, ystävää, sukulaista. Parin kilometrin kävelyn aikana ryhmillä oli hyvää aikaa rakennella tiesulkuja kivistä ja tukeista. Kesäkuussa noin 700 ihmistä tukki täysin tien Louisiana Pacific -yhtiön sahalle ja sellutehtaalle. Useimmilla oli kuitenkin mielessä luonto ja ympäristö: veden pilaantuminen, koskien kahlitseminen, luonnon muuttuminen ihmisen hallitsemaksi tarhaksi, maiseman rikkoontuminen, saasteet, perinteisten työtapojen katoaminen, vanhojen talojen purkaminen. EF! :ssä puolestaan oltiin vakuuttuneita siitä, että kyse oli FBI:n murhayrityksestä. Seuraavassa istunnossa metsän keskellä palattiin kauas menneisyyteen: maaksi, osaseksi universumia, alkuräjähdykseen
38 Tuemme luonnonsuojelutyötä Akava ry AP-Yhtiöt/Äänekosken Asentajat Ky Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co Arkkitehtuuritoimisto AT Ky Arkkitehtuuritoimisto Nurmi ja Rantanen Oy Anvans Ab Bacardi International Ldt BASF Oy Biolan Oy Black Horse Oy Cronvall Oy Databolin Ab ECC International Oy Edata Oy Eka-kenkä Oy Ekokem Oy Ab Elävän ravinnon keskus Oy Endress+Hauser Oy Enroth Transport Systems Ensto Yhtiöt Espoon Sähkö Oy Final Repro Oy Fincoil-Teollisuus Oy Finnair Oy Finnoil Oy Hausjärven nuorisotoimi Helsingin Puhelinyhdistys Helsingin Yrityspalvelu Hotellija Ravintolaneuvosto ry Hotelli Savonia Huolto-Taskinen Oy !Imelä Oy Jaakko Pöyry Yhtiöt Kaapon Oy Kangasniemen kunta Kansallinen Kokoomus rp Karelia Trade Oy Kimmokone Oy Kirjavälitys Oy Koneisto Korpivaara Oy Kukkakauppa Desiree Kuopion tiepiiri Kuormaväline Svensk Ky Kustannus Oy Lehtityö Kustannusosakeyhtiö Kotimaa Laspeko Oy Lemmikkieläinliike Kuukala Oy Lomaliitto ry Lyytisen RAK-Välinevuokraus Oy Mainos Balzer Oy Mega-Sora Ab Oy Metro-Auto Ab Viikinmäki Helsinki Metsä hai I itus Metsäliitto Metsänhoitaja-lehti Mikron-Ruokala Sirpa Lahdenne Mobil Oil oy ab Neles-Jamesbury Ab Nordsol Oy Oy Okumet Ab OP-Kiinteistökeskukset Outokumpu Chrome Parolan Kuntoutuspiste Peiron Oy Kangasalan Valimo Oy Philips Ab Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto Polarwing Rakennusliike Lehto &Nordlund Rautapörssi Oy Saarijärven kaupunki Saimaa Lines Oy Ltd Savon Sanomat Oy SIAR-Bossard Oy Ab SOK JA S-osuuskaupat Studio Nurmesniemi Ky Suomalainen Kirjapaino Oy Suomen Haponkestävät SHTrade Oy Suomen Keskusta rp Suomen Sanomalehtimiesten Liitto ry Suomen Sokeri Oy Suomen Unilever Oy Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto T amfelt Oy Ab Tapio Nikander Oy Tavastimber Oy Ltd Tetra Pak Oy TH-Center Tukogardenia Oy TYHL-Kahvila-Ravintola S.Lahdenne Veto-Stop Oy Vihdin Liikenne Oy Viljavuuspalvelu Oy Virkamiesliitto Oy VULCO Woodtek Oy/PSL Pohjolainen Oy Yhdyspankki Oy Ylöjärven kunta SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. vsk.
Ympäristöystävällinen Green Force-tuotesarjaon myynnissä vain K-kaupoissa. Laajentamalla ja kehittämällä luontoa säästävien. Haluamme tarjota vaihtoehtoja. Luontoa säästävät talousja wc-paperit on valmistettu valkaisemattomasta uusiopaperista. K-kaupan valikoimiin kuuluvat fosfaatittomat pesunesteet ja -jauheet sekä viime aikoina markkinoille tulleet pesujauhekonsentraatit kuormittavat luontoa vähemmän. Pirkka-paperi kassi ja luonnossa hajoava K-kaupan muovikassi ovat hyviä vaihtoehtoja ostosten kuljettamiseen. Luontoon joutuneet fosfaattiyhdisteet saavat aikaan vesistöjen rehevöitymistä. Myös valkaisematon Pirkka-leivinpaperi, fosfaatiton Pirkka Ultra-pyykinpesujauhe· ja Pirkka-paperikassi kuuluvat luontoa säästäviin tuotteisiin. I~-~ 1 a'l. ,~ ( K-kaupan Pirkka-sarjan deodorantti ja partavaahto eivät sisällä otsonikerrosta tuhoavia freoneja. tuoteiden valikoimaa haluamme tarjota vaihtoehtoja. Tuotesarjaan kuuluvat fosfaatittomat kodin pesuja puhdistusaineet sekä valkaisemattomasta 100 % uusiopaperista valmistetut talousja wc-paperit. GREEN FORD Uusiopaperi on keräyspaperista kierrätyksen kautta uudelleen käytettävä paperi. K-kauppa haluaa olla mukana talkoissa luonnon puolesta. Valitsemalla luonnossa hajoavia sekä kierrätykseen soveltuvia tuotteita ja tuotepakkauksia säästämme luontoa. Valitsemalla vaikutat Pien illäkin, ihan arkipäiväisillä asioilla jokainen meistä voi vaikuttaa millaisessa ympäristössä elämme nyt, ja millainen luonto on tulevilla sukupolvilla
On totta että maakaasun polttaminen lisää ilmakehään hiilidioksidia, muttei niin paljon kuin kivihiilen poltto. Kuvatekstiin eivät aina mahdu kaikki asiaan olennaisesti liittyvät seikat, mutta ne käyvät ilmi itse juttukokonaisuudesta. Vaikka perkauksesta voidaan puhua kauniisti siistimisenä työ ja lopputulos on yleensä sama uoma levennetään kerran 20:ssä vuodessa toistuvan suurimman virtaaman mukaan! Sanasluoman kohtalon on Taito Mikkoselle, ilmakehään tuleva hiilidioksidi on osallisena kasvihuoneilmiössä, joka on viime kädessä mahdollistanut koko nykyisen kaltaisen elämän pallollamme. Taito Mikkonen ENNEN keväällä ja silloin peltojen on oltava kuivia. Lisäämällä metsäpeitettä void.aan pienentää sitä vahinkoa, joka syntyy fossiilisten polttoaineiden polton aiheuttamasta hiililisäyksestä. Tämä on niin tärkeä asia, että sitä ·on jankutettava jokaiselle niin kauan että tietää ja uskoo. Fossiilisten polttoaineiden ilmakehään lisäämää hiiltä voidaan sitoa kasvillisuuteen mahdollisesti hyvinkin tehokkaasti mm. Tämän tosiasia·n tunnustaminen johtaa suuriin jöhtopäätöksiin ja luullakseni ne ovat olleet se kuuma puuro. Tunnut etsivän jonkinlaista suppusuiden salaliittoa. Olen jopa epäillyt haluttomuudesta puhua asiasta suoraan ja selvästi. Hiilidioksidin kiertokulku on mahtava ja monimutkainen . Hiilidioksidipitoisuuden kasvun ·pysäyttäminen ja määrän vähentäminen em. Luonnonsuojelu ja samalla eloonjääminen edellyttävät poliittisia päätöksiä, koviakin. Tietenkin hiilidioksidi on ihan samaa tulkoon mistä hyvänsä, mutta kaikki sen tuleminen ei ole ihmisen aiheuttamaa häiriötä vaan suurin osa siitä on luonnon normaaliin toimintaan kuuluvaa ja välttämätöntä. Julkaistuista kuvista maksamme kuvapalkkion. Maakaasu on tässäkin suhteessa luonnon kannalta hiiltä parempi polttoaine. Niiden suojelu on muuten tärkeää. keinoilla on tärkeää ja pienentää ilmastonmuutoksen mahdollisuutta. Ihmettelen suuresti, että luonnonsuojelun aktivistit ja ammattilaiset eivät ole olleet ainakaan selkeitä asiassa. vsk.. Pienvesistöt eivät ole ainoita häviäjiä luonnossamme. Viljelytekniikka on kuitenkin muuttunut ja nykyään viljelijät haluavat päästä aloittamaan peltotyöt mahdollisimman varhain 40 MIELIPITEITÄ masta hiilidioksidia muodostaakseen orgaanista massaa, mutta saman verran hiilidioksidia vapautuu ilmaan kun se massa taas aikanaan hajoaa. Osa hiilidioksidista on ollut pitkään luonnon kiertokulussa, osa on ihmiskunnan siihen sadan viime vuoden aikana lisäämää. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumista kuvaavia kuvapareja. Raja on kuitenkin nyt vaarassa ylittyä tai kenties jo ylittynyt. Tästä ovat ilmastotutkijat yhtä mieltä . Sademetsät, samoin kuin muukin kasvikunta, ottavat ilKyrönjoen latvavesistöön kuuluva Jalasjärven Sanasluoma perattiin peltojen kuivaamiseksi. On aivan eri asia polttaa puuta tai maakaasua. Saman tien hävisivät purotaimen ja maisema sekä iso tukku rahaa. Muun muassa tiet, rakennukheuttamasta hiilidioksidilisäyksestä johtuu juuri metsien hävittämisestä ja soiden ojituksesta. set, soranotto ja hakkuut jättävät joka päivä rujoja merkkejään maankamaraamme ja maisemaamme. Sademetsät eivät vähennä hiilidioksidia Luonnossa 8/ 90 sivun 28 kuvatekstissä sanotaan: "Valtaosa hiilidioksidista, kasvihuoneilmiön päätekijästä, tulee fossiilisia polttoaineita käyttävistä voimaloista." Jotenkin tästäkin tulee epäilys, että kirjoittaja ei ole pyrkinyt ilmaisemaan selkeästi, että kaikki hiilidioksidin ilmaan tuleminen ei ole kasvihuoneilmiötä aiheuttavaa. Syy· on enemmän itse asioissa, jotka ovat vaikeita ja monimutkaisia, rautalankamallilla vaikeasti lähestyttävissä. Fossiilisten eli uusiutumattomien hiilipitoisten aineiden, joita käytetään polttoaineina, kuuluu luonnonjärjestyksen mukaan pysyä sivussa ilman kautta kulkevasta luonnon suuresta hiilenkierrosta. metsänhoitomenetelmiä kehittämällä, kuten esimerkiksi Joensuun yliopiston tutkimukset vihjaavat. Muutenkin maapallon kasvipeitettä lisäämällä voidaan hiiltä sitoa pois ilmasta. Parhaillaankin maassamme on työn alla tai suunnitteilla satoja purojen perkauksia. Luonnonsuojelijatkaan eivät saa väistää suuria ja vaikeita asioita millään verukkeella, eivät edes epäpoliittisuudella. Yhtenä lenkkinä ovat valtameret, jotka sitovat hiiltä ilmakehästä. Niiden, maakaasunkin, polttamin.en lisää ilman hiilidioksidia ja aiheuttaa siten kasvihuoneilmiötä. Toinen tärkeä keino on estää metaanin karkaamista ojitetuista soista ja viljelyksiltä sekä kieltää freonien valmistaminen tykkänään. SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Luonnonsuojelijat ovat pysytelleet erillään politiikasta. Toimituksen puolesta Jorma Laurila Ympäristöministeriölle ympäristövahinkojen korvausja rangaistuskäytännössä on hyväksytty kansainvälinen periaate: joka pilaa, se maksaa. Ne päätökset eivät ole miellyttäviä luonnonsuojelijoillekaan, mutta heidän pitäisi niitä päätöksiä siitä huolimatta vaatia. Puun polttaminen ei lisää ilman hiilidioksidia, mikäli poltetaan vain osa kasvusta puumassan määrän pysyessä ennallaan, koska puun hiili olisi hapettunut hiilidioksidiksi ilman ihmistäkin. Aikaisemmin tulvia ei pidetty kovin haitallisina. Politiikan ei sovi pysyä erillään luonnonsuojelusta. En usko että sitä ainakaan tässä kysymyksessä löytyy. Näin sademetsien suojelu ja säilyminen ei mitenkään voi korjata sitä virhettä, että poltetaan uusiutumattomia "polttoaineita" . Ihmisen lisäämä hiilidioksidi voimistaa kasvihuoneilmiötä, toisin sanoen saattaa muuttaa ilmastoa nykyistä lämpimämmäksi. Tietynasteinen hiilidioksidin lisääminen ilmakehään ei todennäköisesti muuta ilmastoa. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. Osa ihmiskunnan aiJÄLKEEN kokenut suurin osa Suomen pienvesistä, joiden ruoppaus, kuivatus ja pengerrys sujuu ilman vesioikeuden väliintuloa
Meidän itsemme on sovellettava toimintamme •niiden mukaan, on se sitten kuinka vaikeata tahansa, sillä luonto on kiivas ja se kostaa lapsillemme ja heidän lapsilleen meidän rikkomuksemme, mutta tekee meille laupeuden, jos elämme sen lakien mukaan. Pyydän vastauksia näihin kysymyksiin ympäristöministeriön asianomaiselta virkamieheltä. Nyt lieneekin jo aika kysyä, kuin Martin Luther Katekismuksessaan: Mitä se on. Siihen, kuinka käsitämme ekologian perusteet. Tämän luonnonlain ensimmäinen seurausväittämä kuuluu: Aineen häviämättömyyd.en laki on voimassa myös biologisissa ja ekologisissa reaktioissa. Oikaisu S.Jokela Harmoinen käsittelevään juttuuni oli luiskahtanut valitettava virhe: Koli-Herajoki -metsäautotie ei oikaise tietä puolustaneen oululaisen Esko Tavian matkaa hänen Herajärven saaressa sijaitsevalle kesämökilleen. Miksi ympäristöministeriö salaa nämä ympäristövahingot. Soistuminen on kuitenkin hyvin hidas prosessi . Havainno llinen ja runsas kuvitu s. Miksei niistä esitetä julkisissa tiedotusvälineissä lähes viikottaisia katsauksia ja saastemääriä koskevia lukuja, kuten maatalouden ja teollisuuden päästöistä. Kullakin varastolla on omat debetinsä ja kreditinsä. Luontoa pilataan myös ajattelemattoman ja tarpeettoman huvittelun takia. Poistuuhan sieltä kaiken aikaa vettä haihtumalla, jolloin veden pitoisuudet kasvavat. Reaktioissa ei voi tulla lisää mitään uusia aineita, eikä niitä puolestaan voi mihinkään hävitä. Niiden tuottamat saastemäärät ovat valtavat, ja rantojensuojelun tarpeen ovat aiheuttaneet rantahuviloiden omistajat. V ARI KASETIT UUSIOITAVAKSI: TONES OY PL 109 11101 RIIHIMÄKI PUH. Aivan aluksi on "laajennettava" hieman kemiaa ja sen "vaikutusaluetta" seuraavalla määritelmällä: Myös luonto toimii kemian lakien mukaan ja sen lait ovat voimassa kaikissa sen tapahtumissa. aiheuttajaperiaatteesta poiketaan näiden huvittelumuotojen kohdalla, kun niille ei ole säädetty haittaveroja. Tästä pääsemmekin sitten jo kolmanteen seurausväittämään: Ellei jonkin varaston suuruus luonnossa muutu vuosien kuluessa, ei sillä varastolla ole muuttavaa vaikutusta luonnon tasapainoon. Hinta 199 mk . vsk . 914-723150 FAX 914-720263 41. Ne ovat myös tuottaneet tulosta. Toinen seurausväittämä kuuluu: Jos jokin aine poistuu jostain luonnon varastosta, on sen välittömästi ilmestyttävä johonkin toiseen varastoon . Hän kuitenkin uskoo kaavoitukseen riittävänä suojelukeinona ja minä en. Heikki Simola Joensuu Kemian lait vaikuttavat luonnossakin Haluaisin kiinnittää luonnosta kiinnostuneitten ihmisten huomiota erääseen tärkeään asiaan, jonka lähinnä biologit ovat aikoinaan selittäneet väärin ja joka on jäänyt sitten kummittelemaan harSUOMEN LUONTO 1/ 91 50. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA haoppina hyvinkin monissa tieteissä. VARINAUHAT JA LASKERKIRJOITT/MIEN .. Vastaamme hänen sanoillaan: Meidän on peljättävä ja rakastettava Luontoa niin, että uskomme sen lakeja ja asetuksia, jotka ovat ehdottomia, eivätkä missään mielessä sovellettavissa tarpeittemme ja mielihalujemme mukaan. Jos me laskemme ympäristöömme joitain aineita, on meidän itsemme pyydettävä anteeksi luonnolta ja palautettava ne takaisin. Siinä kerrotaan po hj o isten m eri en , kuten Itäm eren , ekosysteemistä, ihmisen vaikutuksesta siihen sekä mitä aktii v isella politiikalla ja teknisin keino in voidaan tehdä m erien hyväk si. Vain atomimiilu voi · muuttaa alkuaineita toisiksi. Tätä lakia eivät esimerkiksi biologit tunnu pitävän millään tavoin kunniassa, vaikka se on kemisteille heidän .ensimmäinen käskynsä. En muista tarkalleen, millä sanoilla se kemian kirjoissa esitetään, mutta omin sanoin sanottuna se kuuluu: Alkuaineitten määrät ennen ja Jälkeen kemiallisen reaktion ovat .täsmälleen samat. Tämän periaatteen mukaisia haittaveroja ja korvausvelvollisuuksia sovelletaan jo maataloudessa, teollisuudessa ja yleensä tuotannossa. Asia ei niin kovinkaan merkityksellinen olisi, ellei se vaikuttaisi suhteeseemme ympäristöömme. "Päästöt" vastaisuudessa on saatava liukenemattomaan muotoon. Mitä olisi biologia ja ekologia, elleivät ne olisi kemiaa. Yleistajuinen teos m eri en ympäristöongelmista ja Po hjo is-Euroopan m aiden mahdo llisuuksista· ratkaista ne. Meren kohdalla asia on toinen. Ellei näin tapahdu, muuttuu varaston suuruus . 247 s. Tapahtuisivatko kemialliset reaktiot biologiassa eri lakien mukaan kuin varsinaisen kemian alalla. Jos toisaalta tuohon varastoon tulee kaiken aikaa tavaraa, on sieltä lähdettävä sama määrä . Ne vain yhdistyvät keskenään eri tavoin. Silloin sillä taas on vaikutus tasapainoon. Tieto perustui maarekisterikarttojen virhetulkintaan. Järven kuolema on suhteellisen helppo saada peruuntumaan, kun lopetamme aineitten viennin siihen. Esimerkiksi vain soistumisessa ja biomassaa lisäämällä voi luonto poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Samalla tämä tarkoittaa myös sitä, että jos me viemme johonkin varastoon jatkuvasti lisää, tulee tuosta varastosta liian suuri . Ja se muistaa tarkalleen, kumpi niistä on ikkunan puolella, niinkuin tarina vanhasta kirjanpitäjästa kertoo. Täydennykseksi todettakoon, että Herajärven ja Pielisen välisellä kannaksella Tavia omistaa kaksi metsäpalstaa, joista toinen kuuluu kansallispuiston tavoiterajaukseen ja toinen ei. Tavian kanssa olemme yhtä mieltä Kolin suojelun tarpeellisuudesta. Tällaisia pilaajia ovat esimerkiksi huviautoilu, huvimatkailu ja rantahuvilat. Miksi rantojen suojelun kustannuksia ei peritä vahinkojen aiheuttajilta, huviloiden omistajilta. Lopuksi ne kuolevat meidän toimiemme tuloksena. Tietysti jokin kuollut merialue herää uudelleen henkiin, kun sitä aallokko laimentaa, mutta kun sitten koko meri on kuollut, ei henkiinherättäjää enää olekaan. Kirjoituksen enimmäispituus on 45 konekirjoitusriviä. Kerran kuollut elämänpiiri saattaakin sitten olla vaikea pelastaa elämälle takaisin. Jälkimmäisestä hän on vapaaehtoisesti rauhoittanut noin hehtaarin laajuisen lehtokorven . Luonto pitää huolen, että tuo kirjanpito täsmää atomilleen. Julkaisija Pohjoism aiden neuvoslO. Kemian päälaki, aineen häviämättömyyden laki, on voimassa myös luonnossa. Aarne Parikka Kirjoita mielipiteesi lyhyesti, niin saat sen j ulki nopeammin. Aluksi saattaa näyttää, että päästämisellämme on positiivinen vaikutus, mutta kun pitoisuus kasvaa jatkuvasti, tuleekin siitä haittavaikutuksia tuon varaston alueella eläville kasveille ja eläimille. LÄHETÄ MA TRIISIKIRJOITTIMIEN .. Kirjaa o n saatavana suo m ek si, ruo tsiksi ja englanniksi . M yynti Valtio n Painatuskeskus. Sadevedet POHJOIS-EUROOPAN MERET POHJOIS-EUROOPAN YMPÄRISTÖ Kirja o n tehty 1989 Pohj o ismaiden neuvosto n kansainväliseen m eriensuo jelukonferenssiin . Miksi tuosta ns. Jos varastosta ei lähde, eikä siihen myöskään mitään tuoda, ei sen "paino" muutu miksikään, jolloin se ei myöskään voi vaikuttaa millään lailla tasapainoon sitä muuttavasti. Ympäristöasioihin on alettu paneutua ja päästöt ovat vähentyneet. Luonnolla, samoin kuin kemiallakin, on siis kaksinkertainen kirjanpito. nimittäin laimentavat sitä kaiken aikaa. Kestää kymmeniä tuhansia vuosia ihmisen suvun jälkeen, ennen kuin soistuminen pystyy vauriot korjaamaan aiheuttamalla silloin jääkauden
Koli esittelee lyhyesti eri näkökannat perinnöllisyyden, ekologian ja morfologian suhteen. Miksi kirjasta ei tehty kalanmuotoista, vaakaa. Koli on hyvä kirjoittaja. . (981) 220 279 POSTIMYYNTI: Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. Myös kalastustapoja ja kalan ravintoarvoa käsitellään. On mukava ottaa käteensä oikea tietokirja. vsk .. Uusien lajien osalta kuvituksesta on vastannut taiteilija Eero Ahti ja loistavat viivapiirroskuvat ovat Erkki Kukkosen käsialaa. ____________________________ J 42 maatilojen elinkelpoisuus on ratkaisevasti heikentynyt, millä Vaara selittää myös suurta maaltamuuttoa. Suomen Kalat -kirjaan soisi myös alaa tuntemattoman tutustuvan. Ja metsänomistajalle jää vain kasvatusmetsien tuottamaton hoito. Lauri Kolin suururakkana syntynyt Suomen kalat on sellainen. Vaaran mukaan niinkin epäoleelliselta kuulostava seikka kuin puunkorjuutraktori on ollut keskeinen väline, jolla maaomistajilta on otettu oman metsänsä sadonkorjuumahdollisuus pois. törö, vimpa, turpa ja elaska. Kun puunjalostus säätelee hakkuita, ei järkevästä metsänhoidosta voida puhua. Ulla Kokko Analyysi vallasta metsissämme Lauri Vaara: Oikeus omaan metsään. Se myy myös taimet. Kalamaailma on kiinnostavampi kuin moni arvaakaan. Muunlaista metsätaloutta sen ei kannata edistää. .......... Mutta kyse ei ole · pelkästään korjuu teknologiasta ja sen hinnoittelun vääryyksista. Jo kalojen lukumäärä ja nimet saavat maallikon ällistymään: vesistöissämme pulikaivat mm. Esimerkiksi käy kiistely siitä, ovatko siikamme (pohjasiika, karisiika, vaellussiika jne.) eri lajeja, alalajeja, rotuja vai mitä. Näitä kuvia ei ole tehty tuntipalkalla vaan sydämellä ja aidolla kiinnostuksella. Teksti on tiukkaa, tarkkaa ja osuu maaliin. Saan tietää esimerkiksi, että pasuria on kutsuttu myös nimillä porho, parkki, partti, pasu, lahnanparkki, lisu, !ottanen ja luuteri. Mutta upeat kuvat on tärvelty! Pitkulaiset kalat on tungettu väkisin pystyille kirjanlehdille niinpä useampi kuin joka toinen kalaparka on keskiosastaan taitteen kohdalta poikki. SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. ... Vaara esittelee sen takaa metsien hoidon ja hyödyntämisen valvontajärjestelmien valtasuhteet. (921) 327 001 TAMPERE Laukontori 4 puh. Lopullinen kanta jää lukijan päätettäväksi. Vaaran mukaan järjestelmä on tehoton ja metsänomistajan kannalta epäedullinen. Metsänomistajille on jäänyt maksajan rooli ja metsäTule luontopuotiin! HELSINKI Nervanderinkatu 11 puh. KIRJOJA Kunnianosoitus kaloille Lauri Koli: Suomen Kalat, WSOY 1990, 357 s. ....... Lajeja käsitellään kirjassa tasapuolisesti, kolme-neljä sivua saavat niin silakka kuin siloneulakin. Pellon ja metsän eriyttämisen erehdys, WSOY 1990, 420 s. Kuvituksesta täytyy myös onnitella: viime vuosisadan kuvittajamestareiden, Wilhelm von Wrightin, Gösta Sundmanin ja Wilhelm Groten kivipiirrokset ovat yksityiskohdissaan tieteellisen tarkkoja ja jumalaisen kauniita. Reunaehdot sanelee teollisuuden puunkorjuuteknologia, jonka taloudellisiin intresseihin ei rajoitu pelkästään korjuun järjestäminen. Lauri Vaara, pitkään Kemijärven metsänparannuspiirin päämetsänhoitajana toiminut metsäalan veteraani, on rohkeasti puolustanut metsäalan yleisestä käsiterintamasta poikkeavia näkemyksiään. JAKELU OSOITE 2,00 mk:n postimaksu Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 00151 Helsinki POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA I PUH. .... Eli teollisuuden mukaan puunjalostusketju alkaa kannolta. Tämä on johtanut myös siihen, että hän on joutunut tavallisesti tarkemmin perustelemaaI\ poikkeavat näkemyksensä. Taittoratkaisu on käsittämätön. (931) 115 715 OULU Kajaaninkatu 13 puh. (90) 876 9100. Vaara esittää voimakasta kritiikkia teollisuuden ohjailemaa metsätraktoripuunkorjuuta ja kantohintajärjestelmää kohtaan . Koli on nähnyt vaivaa etsiessään vanhoja, osin jo käytöstä poistuneita kansannimityksiä eri lajeille. D Haluan säästötilaajaksi, jolloin tilaushinta on 223 mk (ei-jäsenet) D Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi ja tilaan Suomen Luonnon säästötilauksena yhteishintaan 260 mk D Muutan osoitettani D Peruutan tilaukseni Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA 1 PUH. Virossa pasuri-parkaa nimitetään myos lahnan huorapojaksi. Eikä asiaa ole auttanut se, että Vaara on kritisoinut nimenomaan metsiemme hallinnasta, ja erityisesti yksityismetsiemme hallinnasta vastaavia organisaatioita. Teos esittelee 95 kalalajia, joten 60 vakinaisen lajin lisäksi lukija saa tutustua myös meille istutettuihin lajeihin ja satunnaisiin harhailijoihin. Sen alaotsikko, Pellon ja metsän eriyttämisen erehdys, tiivistää teoksen pohjavireen. Tämä on myös luonnonsuojelullisesti tärkeä havainto. Niitä vain on sensuroivassa yhteiskunnassamme ollut vaikea saada julki. (90) 406 262 TURKU Läntinen Rantakatu 21 puh. Kirja kokoaa ansiokkaasti uutta tutkimustietoa. Oikeus omaan metsään on Vaaran ajattelun suuri synteesi. Ja vaikka kirja on tietoa täynnä, se on helppolukuinen ja hauska. Metsiemme vihreä kulta on monimutkaisin järjestelyin otettu metsäteollisuuden hallintaan ja tämän seurauksena _._ ------Suomen Luonnon palvelukortti D Tilaan Suomen Luonto -lehden kymmenen seuraavaa numeroa hintaan 210 mk (luonnorisuojeluliiton jäsenet)/248 mk (ei-jäsenet). Kalakirjan julkaisemista voisi pitää todellisena kulttuuritekona, mutta muutoin tyylikkään graafisen suunnittelun pilaa brutaali suhtautuminen kuvaan. TILAAJA NUMERO Uusi osoite (OSOITELIPUKKEESTA) .... Lajikuvaukset keskittyvät kalojen elintapoihin, biologiaan ja levinneisyyteen
Turtiainen ja P. Tämän väitteen oikeellisuuden olen itsekin nahoissani tuntenut. Järjestäjinä Acacia-safarit ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Se on kirja jota ei olisi voinut kirjoittaa kukaan muu kuin metsäalan organisaatiot läpitunteva henkilö. Se soveltuu siis lähinnä niille, jotka haluavat luontohyllyynsä kaunista katseltavaa. Petri Nummi Kalahari ja Okavango kutsuvat! Lähde luontomatkalle eteläisen Afrikan sydänmaille Namibiaan ja Botswanaan.. Sellaisissa luvuissa kuin Karhukannan luontainen säätely havaintojen sitominen yleiseen tietämykseen jota sentään on melko paljon --jää sen sijaan kovin huteroksi. 43. Erik S. Rajajärvi). Pyydä esite tai kysy lisätietoja: Sirkka Rautiainen 90-636 406· (k), 142 091 (t), Neitsytpolku 4 A 2 00140 Helsinki. Kritiikin kohteena olevien metsäorganisaatioiden edustajien ei ehkä kannattane näitä asioita lähteä julkisuudessa setvimään. Otto-Zimmermann). S. Ja ympäristöhallinto on ottamassa enemmän juuri tällaisia tehtäviä. 1// ., ,,, ,i,,,1 , 1/"_,;,,. Ilmoitt. 1/. T. Nyholm ja Eero Kemilä: Ruskeakarhu, WSOY 1990, 264 s., 374 mk. Aikataulun salliessa pistäydymme myös Viktoria-putouksilla Zimbabwessa. Lisäksi perehdytään Saksassa käytettäviin menetelmiin (ympäristöp. Pitkän ja perusteellisen esittelyn jälkeen Vaara päätyy ehdottamaan metsälautakuntien lakkauttamista. Se, että muutkaan eivät ole kirjasta innostuneet, kertoo ehkä juuri siitä miten onnistuneesti metsäalan organisaatiot ovat osanneet eriyttää itsensä muusta yhteiskunnasta. Lahti). Näin varmasti olisikin hyvä, sillä kysymys on ympäristömme valvonnasta. Eloranta) ja niiden tuottamat myrkyt (prof. Kokonaisuudessaan Vaaran kritiikki osoittaa, että yksityismetsiemme valvontaorganisaatiot ovat kontrolloimattomia, tehottomia ja itseohjautuvia. Matka tehdään elokuussa 1991. Lassi Rautiainen ja Pertti Härkönen: Karhu metsien kuningas, Articmedia 1990, 117 s. 317 355 tai telefax 312433 Helsinki-instituutti, Laivanrakentajantie 2, 00980 Helsinki. Toiseksi metsälautakunnat ohjaavat metsänomistajia valvomalla lakia ja edistämällä metsätaloutta. *KIERRÄTYS OSANA JÄTEHUOLTOA 8.-9.4.1991 Kurssilla käsitellään monipuolisesti jätteiden hyötykäyttöä ja sen tehostamista Suomessa ja tutustutaan Saksan jätehuoltoon (Dr. Salminen) sekä esittelee Viikin alueen suunnittelussa käytetyt menetelmät (toimistop. vsk . Odotukset tietopaketista eivät kuitenkaan täyty, sillä tekstiosuus on nytkin jäänyt uhkean kuvituksen jalkoihin. Niemelä) sekä käsitellään sinilevien vaikutusta muihin lajeihin (dos. Matala profiili palvellee asiaa paremmin. Luurankorannikolla, Ovambomaalla ja upeassa Etoshan kansallispuistossa sekä tutustumme nuoren valtion luonnonsuojeluongelmiin. helsinki-instituutti Helsinki-instituutti on Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin uusi, akateemista täydennyskoulutusta tarjoava koulutuskeskus. *UUSINTA TIETOA SINILEVlSTÄ 25.3.1991 Kurssilla esitellään Suomessa esiintyvät sinilevälajit (prof. Eivätkä edes kansantaloudellisesti, saati sitten isäntien tai metsäekologian kannalta järkeviä. Kolmas valtatekijä, tutkimus, on sekin alistettu hampaattomaksi '' stalinistiseksi tutkimuspolitiikaksi" eli suomalaisen metsäntutkimuksen tehtävä on tukea "oikeita" ratkaisuja. mennessä, hinta 700 mk. Ruskeakarhu-lajinimen käytön yhteydessä olisi esimerkiksi voinut mainita, että uudemmassa kirjallisuudessa otuksen nimeksi on vakiintunut yksinkertaisesti karhu. i, .•~!· . 25.3., hinta 1800 mk. Kurssilla esitellään myös kokemuksia Mustasaaren biokaasulaitoksen toiminnasta (Dl J. Tekstissä on myös pieniä epätarkkuuksia. lautakunnista on muodostunut byrokraattinen yhteiskunnasta eriytetty organisaatio. Karhukirjojen määrä kasvoi syksyn mittaan peräti kahdella. Nyholmilla ja Eero Kemilällä on mahtava kenttäkokemus karhuista, ja teokseen sisältyy kiintoisia havaintoja otson käyttäytymisestä sekä kuvia siitä. Kurssi sisältää demonstraation ympäristövaikutusten arvioinnista satama-alueen suunnittelussa (tutkijat A. /1 / .,,, . *RAKENTAMISEN YMP ÄRlSTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.-5.3.1991 Kurssi käsittelee ympäristövaikutusten arviointia suurten rakennushankke iden ja kaavoituksen yhteydessä sekä esittelee ympäristölupa järjestelmää. Ilmoitt. mimmin suositella se antaa ajattelemisen aihetta. Lindholm) ja ihmisen terveyteen (MMK K. 11.3. Schimmack). Yhteistyö on myös poikinut poikkeuksellisia otoksia eläimen jättämistä jäljistä ja merkeistä. P. Vaaran mukaan Suomen metsätaloutta ohjaa kaksi metsämaailman jättiläistä: Ensinnäkin teollisuus ohjaa metsätalouden tapahtumia paperikoneelta taimitarhaan. Erityisen tunnelmallinen on kirjan osa Yökarhuja. Pääosin yövymme luonnonläheisesti teltoissa. Lakien valvonta kuuluu Vaaran Ua monen muunkin) mielestä valtion viranomaisille ja silloin vesija ympäristöpiireille. Luonnontieteen popularisoinnin kannalta näkisin kuitenkin hieman valitettavana sen, että kolmesta lajitutkielmasta yksikään ei ole varsinainen tietokirja. 18.2. Laurila). S. Luonnonsuojeluväelle kuitenkin rohkenisin tätä teosta mitä lämpiSUOMEN LUONTO 1/ 91 50. T. mennessä, hinta 2000 mk. Karhukannan käytännön hoitoon ja karhunmetsästykseen Nyholm on vankasti paneutunut, ja osa Ruskeakarhu ja ihminen onkin teoksen parasta tiedollista antia. Botswanassa tutustumme Pohjois-Kalaharin erämaihin ja savannieläimistöön sekä matkaamme usean päivän ajan kanootilla Okavango-joen suistossa. On ilo lukea teosta, jota leimaa kirjoittajan oma, hyvin perusteltu näkemys. .!I"": ., •. Eli Vaaran mukaan: teollisuus vaatii koneilleen avohakkuita, metsälautakunnat toteuttavat niitä. Kirja on kirjoitettu keskustelun pohjaksi, mutta ainakaan toistaiseksi se ei ole sitä herättänyt. Kummatkin ovat kuvitukseltaan upeita kuten Seppo Saaren aiemmin julkaistu teos. Ilmoitt. K. *Lisätiedot ja ilmoittautumiset: puh. Namibiassa vierailemme mm. Ruskeakarhu-teoksen tekemiseen toki on valokuvaajien lisäksi osallistunut myös karhututkija. Matkan vetää Benedict von Wright, jolla on perusteellinen tuntemus Afrikan luonnosta ja vankka kokemus safarien järjestämisestä. Kesto 33 päivää ja hinta noin 18 000 markkaa. Tapio Lindholm Kaksi karhukirjaa Erik S. Oikeus omaan metsään on painavinta mitä metsätaloudestamme on aikoihin kirjoitettu. Leskinen, M. Karhu metsien kuningas on karhukirjoista totaalisimmin kuvapainotteinen. Mielelläni olisin myös nähnyt joitakin yleisesityksiä, esimerkiksi karhun ravinnosta sen esiintymisalueen eri osissa tai otusten elinpiirien laajuudesta ja kannan sosiaalisesta rakenteesta
Se olisi silloin levinnyt jääkauden jälkeise44 KYSY LUONNOSTA Luontoil/an asiantuntijat vastaavat Muikut kutevat yleensä näiden Säkylän Pyhäjärven muikkujen tavoin /oka-marraskuussa, mutta sääntöön on poikkeuksensa. Talvella kutevia muikkuja Muikkuhan kutee normaalisti syksyllä, mutta täällä Juuan Kajoonjärvessä elää muikku, joka kutee helmikuussa. Muuttunut kutuaika näkyy mm. Ruutanalampien talvisen veden avulla ei kuitenkaan kannata ryhtyä kevään lo< pullakaan vappujanoaan " :::: sammuttamaan. Ruutana pystyy hapettomassa vedessä ollessaan tuottamaan happea pilkkomalla maksan glykogeenimolekyylejä. Ruutana on ainoa tällaisissa vesissä elävä kalalajimme. Ennustaako se varhaista kevättä, kun maljakkoon otetut koivunoksat puhkeavat hiirenkorville jo tammikuuss_a. Esimerkiksi normaaliin aikaan syksyllä · kutevien muikkujen silmät ja pää ovat yksilön kokoon nähden selvästi pienemmät kuin talvella kutevien muikkujen. Onko tuo eriytyminen tapahtunut Kajoonjärvessä vai edustaako Kajoonjärven muikku jotain jo muualla eriytynyttä muikkua. Laboratorion koepullon hapettomassa, kaksiasteisessa vedessä ruutana on elänyt normaalitalveamme pitemmän ajan . Veden lämpötilan laskiessa muutamaan asteeseen ruutanat lopettavat syömisen ja asettuvat pohjan läheisiin vesikerroksiin talvehtimaan. Heillä on myös asialle selityksensä. vsk .. Ruutanat keräävät loppukesän ja syksyn kuluessa huomattavan suuren hiilihydraattivaraston glykogeenina lihaksiinsa ja erityisesti maksaan. Nämä kaksi muikkukantaa ovat jo eriytyneet kutuajaltaan ja eräiltä muiltakin ominaisuuksiltaan toisistaan. Ruutanat keräävät kehoonsa tuhdin hiilihydraattivaraston, jota ne talven aikana käyttävät alkoholiksi. Parhaiten menestyvät ne, jotka ajoissa varautuvat pahimpaan. Kajoonjärven muikku on myös eriytynyt tavallisimmasta muikustamme. Harri Dahlström Ruutanan selviytymisen salaisuus Miten ruutana selviytyy matalissa lammissa, jotka jäätyvät pohjaa myöten. Tavallisimmin muikku kutee syksyllä lokamarraskuussa, mutta sieltä täältä sisävesistämme on tiedossa muikkukantoja, joiden kutuaika poikkeaa selvästi normaaliajankohdasta. Kajoonjärven muikku on ollut Kuopion yliopiston soveltavan eläintieteen tutkijoiden, tutkimuskohteena vuosien ajan. § Talvikuukausien aikana :t ne tulevat toimeen glykogeenivarastojensa turvin. nä aikana alueellemme. .§ Harri Dahlström .=: .2, ·.; "' Hiirenkorvista kevättä ennustamaan. Kajoonjärven muikkukanta on siis poikkeama muikkukantojemme joukossa, mutta sillä voi olla läheisiäkin "sukulaisia" joissakin järvissämme. Luonto ei ennusta, se vain varautuu tulevaan. Kasvit talveutuvat jo paljon ennen kuin talvi tulee: koivukin lopettaa yhteyttämisen ja siirtää lehtivihreän talteen jo syyskuussa, vaikka valon ja lämmön puolesta yhteyttämistä ja kasvua voisi useimpina vuosina jatkaa pitkälle lokakuuhun. Näiden kantojen ulkonäössä ja joissakin rakenteellisissa ominaisuuksissa on havaittu ernja. Parissa suurehkossa järvessä mm. Koivu on varustautunut niihinkin vuosiin, jolloin pakkaset tulevat jo SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Kuhmon Änättijärvessä on kaksi eri aikaan kutevaa muikkukantaa. Syysvesien lämpötilan vuotuiset vaihtelut siirtävät muikun kutuaikaa jossain määrin aikaisemmaksi tai myöhäisemmäksi kaikissa ves1ssa, mutta joissakin muikkuvesissä muikut kutevat talvella tai kevättalvella jään alla. Tämä poikkeama ei johdu enää vuotuisista vesien lämpötilan vaihteluista, vaan se on tälle muikkukannalle tyypillistä. Tästä ei ole vielä varmoja tietoja, mutta tutkimukset jatkuvat ja perintötekijöitä koskevat tiedot aikanaan valaisevat poikkeaman syitä. Ruutanoita täkykaloikseen hakevat virkistyskalastajat ovat puntaroineet kysymystä varsin hartaasti . Samoin niitä on rehevöityneissä lammikoissa, joiden jäänalainen vesi tulee varmasti hapettomaksi jossain vaiheessa talvea. Varsinaisessa horroksessa ne eivät ole, mutta liikkuvat vain häirittäessä. vertailevissa tutkimuksissa muikkujen kilpirauhasten rakenteen vuotuisvaihteluista. Asiaa ovat myös tutkineet Joensuun yliopiston eläinfysiologit ja kalabiologit. Pohjaliejuun tai -mutaan ruutanat kaivautuvat vain lammen tai lammikon vesimassan jäätyessä < kokonaan. Mistä tällainen poikkeama johtuu. Ruutanoita on monin paikoin sellaisissakin lammissa ja lammikoissa, joiden tiedetään talvisin jäätyvän pohjiaan myöten. Tässä reaktiossa syntyy myös etyylialkoholia, jota vapautuu ruutanaa ympäröivään veteen
Jäällä tai kylmässä säässä tämä aiheuttaa lämmönhukkaa, mikä pitää korvata syömällä enemmän. Onko asialla ollut yksi vai useampi lintu. Jotenkin kuirenkin ympäristöstä välittyy tieto siitä, että lämmönhukkaa jäällä tapahtuu. Silloin taas, kun normaalin pakkastalven jälkeen tulee lämmin kevät, hyötyvät nopeimmat, sillä ne ehtivät aloittamaan yhteyttämisen muita lajitovereitaan aikaisemmin. Puhe/into/pasta palokärki voi löytää syötävää. Samaten paikkojen etäisyys toisistaan sekä muualtakin kantautuneet vastaavan tapaiset tiedot osoittavat, että kysymyksessä on lajille tyypillinen ilmiö. Tikat paikallistavat saaliseläimensä kuulon avulla. Jos tällainen vaara on, on kuitenkin turvallisempaa seistä jäällä. Emme siis tiedä paleleeko varpaita, vai tunteeko lintu lämpötilaeron jollakin muulla tavalla. Miksi palokärki hakkaa puhelinkaapeleita. Linnuilla on jaloissaan lämmön vaihdin, joka ei juuri laske lämpöä karkuteille. Mahdollisesti hevosmuurahaiset !ahon kuusen rungo.ssa aiheuttavat samanlaisen äänen. Lankojen takominen lienee sen sijaan erehdys. Joutsen tuskin silti tarpoo hangessa mielikseen. Palokärjet eivät kuitenkaan kaikkialla riko puhelinkaapeleita, joten ilmeisesti syystä tai toisesta tietyt yksilöt oppivat tällaisen käyttäytymisen. Tästä voisi ehkä tehdä sen johtopäätöksen, että jalkoja saattaisi palella. Miksi sitten vesilinnut seisoskelevat jäällä, vaikka jossakin muualla saattaisi olla lämpimämpää. Tällaiset talvet karsivat metsistämme liian herkästi silmunsa avaavat puuyksilöt. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Miksei vesilintujen varpaita palele, kun ne seisoskelevat jäällä. Seppo Vuo/anto Palokärki puhelinkaapelin kimpussa Vihdissä on palokärki jo kolmen vuosikymmenen ajan vaurioittanut puhelinkaapeleita. Oppiminen ilmeisesti tulee kysymykseen vain rauhallisilla metsäseuduilla, joilla on riittävän hiljaista. Tänä kesänä on tuhoja ollut kolmessa paikassa, jotka ovat viiden ja 20 kilometrin päässä toisistaan. Ja jäällä seisominen on taas huomattavasti turvallisempaa kuin rannalla seisominen. Jalat eivät ainakaan jäädy, sillä lintujen jalkojen verenkierto on siten järjestetty, että lämmin valtimoveri ja viileä laskimoveri virtaavat aivan lähekkäin ja pitävät jalkojen lämpötilan huomattavasti alhaisempana kuin muun ruumiinlämmön. Jaloissa on siis tehokkaat lämmönvaihtimet. Luonnossa puut kuitenkin jatkavat lepoa kunnes säät ovat niin hyvät, että kasvu on mahdollista, tuli kevät sitten varhain tai myöhään. Puhelinkaapelista eivät kuulu puhelut, vaan ilmeisesti kaapelin ja sen kiinnityskohdan läheisyydessä kuuluu kaapelin keinumisesta johtuva värähtely, jonka lintu paikallistaa kaapeliin. Aika ajoin ne saattavat vaihtaa jalkaa. Kun ilmiö on jatkunut vuosikymmeniä, ei kysymyksessä voi olla sama lintu. Rantaan nimittäin pääsevät vapaasti kaikki pedot, joiden alla jää pettää. Tämän värähtelyn täytyy muistuttaa jonkin saaliseläimen aiheuttamaa ääntä. syyskuussa nekään eivät saa yllättää koivua valmistautumattomana. 1921 ja 1867 vasta 16.6.! Liian varhaisessa lehtimisessäkin on riskinsä. Hyvin kylmällä vedessä on luonnollisesti lämpimämpää, ja usein tällöin linnut hakeutuvatkin veteen, ellei ole vaaraa kiinnijäätymisestä. Linnut seisoskelevat usein jäällä vain yhden jalan varassa ja pitävät toisen jalan visusti höyhenpuvun sisässä. Lisäksi ne mielellään makaavat jäällä vatsallaan, varsinkin silloin, kun on kova pakkanen tai tuuli. Helsingissä koivu tuli hiirenkorvalle 21.4. Parin viime kesän harsuuntuneita lehtipuita on epäilty juuri leutojen talvien aiheuttamiksi: helmi-maaliskuun leudot säät ovat saaneet koivujen, leppien ja haapojen silmut aukeamaan, eivätkä ne ole sitten kestäneet myöhempiä pakkaskausia. Seppo Vuolanto 45. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 HELSINKI. Talvilevolla on tietty minimimitta, ja juuri tuossa vuodenvaihteessa päättyy niin kuusen (loppiaisena kukkivat joulukuuset!) kuin koivunkin pakollinen talvilepo. Linnut pyrkivät vähentämään lämmönhukkaa ja kätkemään jalkansa höyhenpukuun silloin kun se on mahdollista. vsk. Jalkojen palelu saattaakin olla pienin paha. Jos ulkolämpötila alenee, lämpimän veren osuus jaloissa lisääntyy ja pitää jalat ympäristöään lämpimämpinä. Jäällä seisomiselle ei aina ole vaihtoehtoja. Eikö varpaita palella. Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Yksilöiden välillä on kuitenkin suuria eroja: toinen koivu torkkuu pitempään kuin toinen
Omista muona-aineista annetaan alennusta kurssin hintaan. Lintu pallas 16.-20.6. Ruokailut: Täysihoito kuuluu leirin hintaan. Tämä luontoleiri on tarkoitettu kaikille yli 7-vuotiaille Lapin luonnosta kiinnostuneille. Saaristopurjehdus 10.-14.6. Valamossa Sisältö: Kurssilla perehdytään luonnonmukaisen puutarhaviljelyn perusteisiin sekä teoriassa että käytännössä. Hinta: 1850 mk jäseniltä ja 1950 mk muilta. Hinta: 750 mk jäseniltä ja 850 mk muilta. Hinta: 1100 1300 mk majoituksen mukaan. Sisältö: Viikon aikana tutustutaan ainutlaatuisten maisemien lisäksi Kolin ja Pielisen kasveihin ja eläimiin. ja Matti Nieminen, p.(90)364186 k. Ilmoittautuminen: 30.4. Majoitus: Majoitus tunturituvissa, joita varten tarvitset kevyen makuupussin. Yksi keitin/2-3 henkilön ryhmä. Ruokailu: Kurssiruokailut sisältyvät hintaan: matkailumajassa valmiit annokset ja vaellusosuudella muonaaineet, joista pienissä ryhmissä valmistetaan itse annokset. Tunturiluonto Kilpisjärvellä 22.29.6. Ohjelmaan sisältyy myös piipahdus Norjan puolella sijaitsevan ikijäätikön liepeille. Makuupussi ja alusta mukaan. Kurssi järjestetään yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Ruokailut: Kurssilaiset hankkivat vaellusmuonansa sekä valmistavat ruokansa itse omilla välineillään. Osanottajat: Vaellukselle otetaan 15 yli 16-vuotiasta osanottajaa. vsk.. (90) 2731007 k., (90) 257322 t. Vetäjät: Visa Marttila, p. trangia). Mahdollisia retkikohteita ovat Utö, Jurmo, Kökar, Förglö, Kumlinge ja muut luontonsa puolesta mielenkiintoiset saaret. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Valamon kansanopisto p. Kaikki tyypilliset Lapin tunturija metsäluonnon linnut ovat ympärillämme: mm. (vast.) ja Suomen luonnonsuojeluliitto ry. PallasOunastunturin kansallispuisto Tavoite: Kurssilla opimme tuntemaan jylhän tunturiluonnon lintuja ja niiden elintapoja juhannuksen alusviikon hehkeydessä. Saaristomerellä Sisältö: Kurssialuksena on maarianhaminalainen kaljaasi Albanus, jolla purjehdimme Ahvenanmaan ja Turunmaan eteläisillä saaristoaluella. Vaelluksen aikana voimme kohdata pulmusen, tunturikihun, kesäkurmitsan ja tunturihaukan. Kurssin aikana vaellamme 35 km taakat selässä ja 65 km kevyin varustein. Opettajana toimii puutarhaopettaja Sisko Toivanen. Luonnonsuojeluliiton luonnonharrastusviikot 1991 Luonnonmukaisen puutarhaviljelyn peruskurssi A 27.-31.5. Vaelluksen vetäjä: Jack Barkman. Tällöin Lapille ominaiset lajit tule46 vat tutuiksi kaikille. mennessä. Kurssin aikana pyritään järjestämään sauna vähintään kahdesti. Valamossa Sisältö: Kurssilla opetellaan keskeisimpien luonnonkasviemme tunnistamista, keräämistä, käsittelyä sekä ravinto-, lääkeja muuta hyötykäyttöä. kuikan, liitooravan , ilveksen tai saukon. Erityispiirteitä: Vaelluskurssi, jolla ei kuitenkaan tarvita erityisiä erätaitoja. Luonnonkasvien hyötykäyttö 6.-9.6. Ilmoittautuminen: 30.4. (972) 61988. Helppokulkuisten maastoretkien myötä tutustutaan Suomen suurtunturien eläinja kasvimaailmaan geologiaakin sivuten, unohtamatta myöskään aitoja saamelaisia tahi takavuosien maahisia. Opettajana toimii puutarhaopettaja Sisko Toivanen. (972) 61988. Vesilintuja on niukemmin SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Yöpyä voi myös laavulla omassa makuupussissa. Sisältö: Oletko aikaisemmin tutustunut aivan pääkaupunkiseudun läheisyydessä sijaitsevaan arvokkaaseen luontokohteeseen, mm . Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Valamon kansanopisto p. Kurssille otetaan 15 vaeltajaa mielellään vähintään 10-vuotiaita. Majoitus: Albanus voi majoittaa 19 kurssilaista kannen alla oleviin salonkiin ja skanssiin. Nukkuminen koijissa, jotka on erotettu toisistaan väliseinillä ja joissa on peitto ja tyyny, joten kurssilaiset tarvitsevat makuupussin tai vuodevaatteet. Ilmoittautuminen: 30.4. Erityispiirteitä: Kurssi soveltuu vaeltajille, jotka ovat sinut luonnon kanssa sen kaikissa olosuhteissa. Lapin luontoja lintukurssi 3.-7 .6. Majoitus: Kaikille on varattu majoitus kurssin ajaksi Saanan majalta. Päivittäinen rinkan kantomatka on enintään 2 6 km. lmoittautuminen: 30.4. Luontoleiri Tunturi-Lapissa 24.-28.6. Opimme myös tuntemaan pohjoisen luonnon suojelun erityistarpeita sekä koemme kuinka kevät muuttuu kesäksi yhdessä viikossa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Valamon kansanopisto p. Opettajana toimii mm. Ruoka valmistetaan omilla keittimillä (esim . Vaellus suoritetaan verkkaiseen tahtiin n. Kurssille otetaan 20 vaeltajaa, joiden tulisi olla vähintään 12-vuotiaita. mennessä. Hinta: 2050 mk jäseniltä, 2150 mk muilta ja alle 12 v. mennessä. Luonnonmukaisen puutarhaviljelyn peruskurssi B 10.-14.6. Kurssin hintaan kuuluu kuitenkin ruokailu saapumisiltana Hetassa sekä seuraavana lauantaina J erismajalla. Tunturitupia varten tarvitaan kevyt makuupussi. FK Riitta Koistinen. idänuunilintu, peukaloinen ja järripeippo. Kurssin teemana ovat linnut ja kasvit, mutta myös purjehtimiselle ja paikalliselle kulttuurille uhrataan aikaa. Järjestäjät: Suomen luonnonsuojeluliitto (vast) ja Lintutieteellisten yhdistysten liitto L YL ry. sen jylhiin järvimaisemiin. Valamossa Sisältö: Kurssilla perehdytään luonnonmukaisen puutarhaviljelyn perusteisiin (maaperän hoitoon, kompostointiin, luonnonmukaiseen kasvinsuojeluun jne.) sekä teoriassa että käytännössä. Ruokailu : Vetäjät hankkivat ruokailutarvikkeet, joista kurssilaiset itse valmistavat muonansa omilla keittimillään. Luontoviikko Kolilla 1.-5.7. Ruokailu: Jokainen osanottaja varaa omat eväät mukaansa. Järjestäjät: Lintu tieteellisten yhdistysten liitto ry. Majoitus: Maastoretken aikana majoitutaan joko tunturituvissa tai teltassa. Leirin aikana lasketaan Lapin suurvirtojen Ounasjoen ja Muonionjoen koskia, patikoidaan Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa, yövytään ainakin yksi yö maastossa joko tunturissa tai joen rannalla, tehdään havaintoj a, saadaan opetusta Lapin luonnosta pätevien Lapin tuntijoiden avulla. Vetäjä: Visa Marttila p. mennessä. Eräkeskuksessa yövytään huoneissa, joissa on patjat, peiteet ja tyynyt, mutta ei vuodevaatteita. Majoitus: Omassa kevyessä vaellusteltassa viisi yötä ja retkeilymajassa yksi yö. Utsjoella (Karigasniemi ja Kevon kanjoni) Tavoite: Kurssin aikana vaellamme Lapin parhaimpien lintukeitaitten äärellä: paljakkatuntureilla, palsasoilla, hiekkaisilla harjumailla ja kirkasvetisillä tunturijärvillä. Albanuksessa on kaksi vessaa, joissa on peseytymismahdollisuus muttei suihkuja. mennessä. Osanottajat: Kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka pystyvät patikoimaan 5-10 km päivätaipaleita hillittyyn tahtiin ja pärjäävät vapaaehtoisella pienoisvaelluksella teltassa tai kämpän ryhmämajoituksessa aitoon retkeilijätyyliin. Hinta: 2000 mk jäseniltä, 2100 mk muilta ja alle 12 v. Muonio Sisältö: Tunturi-Lapin luontoleiri on olemista ja elämistä Länsi-Lapin tunturi-, metsäja järviluonnon keskellä. Tietty peruskunto on tarpeellinen. Kurssilainen voi hankkia vaellusmuonansa myös itse, jolloin hänen kurssimaksunsa alenee. Pistäydymme myös Pohjois-Euroopan mahtavimmassa rotkomuodostelmassa: Kevon kanjonissa. Ilmoittautuminen: 30.4. Vetäjä: Markku Kuortti. Hinta: 1100 1300 mk majoituksesta riippuen. Ruokailu: Saanan majalla on täysihoito ja retken ajaksi saadaan eväät. Hinta: 1050 mk jäseniltä ja 1150 mk muilta. Kolilla esiintyy useita harvinaisia lajeja. Hinta: 900 1050 mk majoituksesta riippuen. 10 km päivätaipalein. Hinta: 1250 mk jäseniltä ja 1350 mk muilta. Eräkeskuksessa voi retkeillä kansallispuistossa, kalastaa, marjastaa, saunoa, uida ja siinä samalla saada opetusta Lappia koskevista eri aiheista. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Kurssi on vaelluskurssi, jolla ei kuitenkaan tarvita erityisiä erätaitoja. 1400 mk . Yhteensä vaellamme taakkoinemme 25 km ja kevyin varustuksin myös 25 km. Ilmoittautuminen: 30.4. Retkeen osallistujalla tulee olla makuupussi. Kurssille otetaan 18 vaeltajaa, joiden tulisi olla vähintään 12-vuotiaita. Majoitus: Sisätiloissa. mennessä. Lapin lintukurssi 9.-15.6. Kurssi järjestetään yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiiton kanssa. tunturihuippujen tunturikihu, keräkurmitsa, kapustarinta, lapinsirkkku, kellolintu, sinirinta ja pulmunen. Hinta 350 mk jäseniltä ja 450 mk muilta. Nuuksiossa on tallella luonnontilaisia puronotkelmia sekä aarnialueiksi jätettyjä metsiä, joissa voit vielä kokea erämaan rauhan ja ehkä vaeltaessasi tavata joitakin Nuuksion eläimistä, mm. Päivittäiset vaellukset ovat noin 15 km. (972) 61988 . 1200 mk. Vaatetus ja varusteet: Hengittävä kevyt vaellusasu, kumisaappaat, rinkka ja sadeasu. mennessä LYL:n toimistoon, p.(918) 152579. PallasOunastunturin kansallispuistossa Sisältö: Kurssin aikana seurataan jylhän tunturiluonnon muutosta lopputalven vaihtuessa kukkivaksi alkukesäksi. Pääosa viikosta vietetään PallasOunastunturin kansallispuistoon rajoittuvan erämaajärven, Vuontisjärven rannalla sijaitsevassa TunturiLapin Eräkeskuksessa. Sisältö: Viikon aikana paneudutaan suurtunturien kevääseen. Vetäjä: Asko Kaikusalo. Reheviä lehtorinteitä suosivat monet linnut, mm. Ruokailu: Täysihoito kuuluu hintaan. (90) 2731007 k, (90) 257322 t. Matkailumajassa on vuodevaatteet. Leirin vetäjä: Mauri Pälli . Ilmoittautuminen: 30.4. Nuuksio-vaellus 14.-17.6. Yöpyminen: 2-3 henkilön ryhmät yöpyvät omassa kevyessä kaksinkertaisessa teltassa. Kurssiluontoiseen ohjelmaan sisältyy kaikille halukkaille 1-2 yön ylittävä pienoisvaellus, jolloin yövytään teltoissa tai tunturikämpässä
900 mk. Viikon aikana tutustutaan myös mausteyrttien käyttöön ja niiden luonnonmukaiseen viljelyyn . Ilmoittautuminen: 30.4. Tarina-ahon talo on tunnettu perinneruuistaan. Hinta: 2050 mk jäseniltä, 2150 mk muilta ja alle 12-vuotiailta 1150 mk. päivänä alkaa Kilpisjärvellä kaamos, jolloin aurinko ei näyttäydy pilvettö· mänäkään päivänä horisontin yläpuolella.Tarjolla ei silti ole ympärivuorokautista säkkipimeää. Mukaan mahtuu 15 kaamoksen kokijaa. mennessä. Kurssilaisilla on mahdollisuus saunomiseen. Osanottajat: hyönteisistä vasta-alkajat ehtineet. Hinta: 2050 mk jäseniltä, 2150 mk muilta ja alle 12-vuotiailta 1150 mk . Ruokailut: Täysihoito kuuluu leirin hintaan. Ilmoittautuminen: 30.4. Järjestäjät: Kainuun opisto ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Leirin aikana lasketaan Lapin suurvirtojen Ounasjoen ja Muonionjoen koskia, patikoidaan PallasOunastunturin kansallispuistossa, yövytään ainakin yksi yö maastossa joko tunturissa tai joen rannalla, tehdään havaintoja, saadaan opetusta Lapin luonnosta pätevien Lapin tuntijoiden avulla. Ulkosalla voi oivasti oleskella viidenkuuden tunnin ajan, minkä jälkeen etelän taivon ja hankien hohteesta, kuutamosta ynnä revontulista riippuen käyttökelpoista kajoa voi riittää pikkutunneille. Hinta: 1350 mk jäseniltä, 1450 mk muilta, lapset alle 15 v. Ilmoittautuminen: 30.4. Tarkoitus: Vaelluksen tarkoituksena on kertoa perustietoja suomalaisesta metsäluonnosta. Retkeen osallistujalla tulee olla makuupussi. M/ S Näkillä on wc ja mahdollisuus kajuutan alla esim . Viikon aikana tutustutaan myös Kolin alueen suojeluojelmaan. Retkiä tehdään kävellen ja siksi emme suosittele alle 5-vuotiaita osanottajiksi . Rantasalmella Sisältö: Kurssilla tutustutaan luonnonvaraisiin hyötykasveihin luentojen ja diaesitysten avulla. Vetäjät: Tuomo Ollila ja asiantuntijana ikimetsäntutkija Tapio Lindholm . Hailuodon kasvija hyönteisharrastuskurssi 25.-28.7. Hinta: 1850 mk jäseniltä ja 1950 mk muilta. (986) 873116. : Aamuinen linturetki, Lohikuru: kalankasvatus ja sen vaikutukset, mahdollisuus lohen ongintaan, luontopolku Saarinen: korukivien etsintä Karppalan mylly (toimiva): pienvesien kulttuurimiljööt, jauhatus Uivan kosket, illalla luonnonmateriaalityöt, esim. Luontoviikko saaristossa 22.-26. Tarkoitus on retkeillä päivittäin Kilpisjärven lähimaastossa ja kenties tehdä pienoisvaellus pitemmällekin, jolloin yöpyminen tapahtuu tunturituvalla. mutta niistäkin tavattaneen heinäsorsa, tavi ja telkkä. Retkeilemme rannikon lintulahdelta ulkosaaristoon. ruokalepoon. Vetäjät: Vesa Heinonen ja Matti Nieminen. mennessä. Kilpisjärvellä Sisältö: Marraskuun 25. 2150 mk muilta ja alle 12 v. Saariston luontoviikko 8.-12. Merenkurkun luontoviikko 1.-5.7. Kurssiin kuuluu tutustumiskäynti Ulla Lehtosen luonnonmukaiselle yrttiviljelmälle, jossa tutustutaan laajemminkin hänen ekotaloonsa ja -talouteensa. Savusaunassa voit huuhtoa retkien rasitukset päivittäin. Kiekinkaira. 1250 mk ja alle 7 v. Hinta: 700 mk jäseniltä ja 800 mk muilta. mennessä. Käytännön tuntuman yrtteihin saa kukin itse poimimalla ja kuivaamalla niitä. myyränporras, kotkansiipi, lehtomatara, kuusama, näsiä, karjalanruusu ja korppisorsimo. Saaristo merellä Sisältö: Matkaa taitetaan M/ S Näkki-aluksella upeassa ulkosaaristossa tutustuen Saaristomeren kansallispuistoon ja sen linnustoon ja kasveihin. SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Kaikille on kuitenkin tarjolla vuode kajuutassa ja mahdollisuus suihkuun ja saunaan kaksi kertaa viikon aikana. 7. Majoitus tapahtuu huoneissa (myös aitoissa), joissa on vuodevaatteet. Vetäjä: Yrttija kasviasiantuntija Ulla Lehtonen. Kaikki ruokailut tapahtuvat M/ S Näkillä. Liikumme kävellen, veneillä ja autolla. Pääosa viikosta vietetään Pallas-Ounastunturin kansallispuistoon rajoittuvan erämaajärven, Vuontisjärven rannalla sijaitsevassa Tunturi-Lapin Eräkeskuksessa. Ilmoittautuminen: 30.4. 7. Ruokailut: Ammattitaitoinen kokki loihtii aterioita aluksen keittiössä. Jurmoon. Kurssin pääteemana on hyvän yleiskäsityksen luominen saariston kasvien ja eläinten erityispiirteistä. Ilmoittautuminen: Opiston toimistoon (986) 873291 15.5. Majoitus: Majoitus on ensimmäisen yön osalta vielä avoin. Kainuun opistolla Ohjelma: Ma. Majoitus: lomakylä Järvisydämen lomamökeissä. Eräkeskuksessa voi retkeillä kansallispuistossa, kalastaa, marjastaa, saunoa, uida ja siinä samalla saada opetusta Lappia koskevista eri aiheista. Vetäjät: Ulla Haapanen ja Hannu Friman. Täysihoito (kolme ateriaa) kuuluu kurssin hintaan. Ruokailu: Mukana on kokki joka loihtii ateriat aamiaisesta alkaen. Muut yöt vietetään Trunsön asuntolaivassa. Saaristo merellä Sisältö: Matkaa taitetaan M/ S Näkillä Seilin kautta ulkosaaristoon, Trunsön saarelle, josta tehdään eri pituisia retkiä lähisaarille mm. Ruokailu : Täysihoito kuuluu hintaan. ruokalepoon. Hinta: 1950 mk jäsenet, 2050 mk muut, alle 15 v. vsk. mennessä. Kurssilaiset tarvitsevat makuupussin, pyyhkeen ja peseytymisvälineet. Majoitus: lapsiystävällisessä kurssikeskuksessa, joten viikko soveltuu eriomaisesti koko perheelle. Tutustumiskohteina ovat Böskar Borstö, Jurmo sekä Trunsö, jossa yövymme. Päivämatkat ovat noin 10 • 15 km. Ilmoittautuminen: 30.9. Majoitus ja ruokailu: Majoitus tapahtuu Saanan majalla, jossa on täysihoito. Varsinainen "opetustyö" tapahtuu maastossa (sateella sisätiloissa). Ruokailu: Täysihoito kuuluu hintaan. Majoitus ja ruokailu: Osanottajat majoittuvat omissa teltoissaan ja hankkivat ja valmistavat vaellusmuonansa itse. Majoitus: Ensimmäinen yö vietetään Elvsön mökkikylässä neljän hengen mökeissä. Päivittäiset retkimatkat eivät muodostu kovin pitkiksi, mutta maasto on vaihtevaa ja siksi tietty peruskunto on tarpeen. 850 mk. Lehtojen kasvistoon kuuluvat mm. Ilmoittautuminen: 30.4. Vetäjä: Asko Kaikusalo. Toteutus: Kurssin aikana vaelletaan sekä luonnontilaisissa metsissä että talousmetsissä viiden päivän aikana noin 50 • 60 km. Ti 9.7. mennessä. Oulun yliopiston Perämeren biologisella asemalla Sisältö: Kurssilla tutustutaan asiantuntevien opettajien johdolla Perämeren suurimman saaren kasvillisuusvyöhykkeisiin ja erikoisuuksiin, haaveillaan, koetaan pyydyksiä ja opitaan tunnistamaan ja levittämään perhosia. Ilmoittautuminen: 30.4. Kaikki kasveista ja kiinnostuneet, niin kuin pitemmällekin Majoitus ja ruokailu: Majoitus tapahtuu neljänkuuden hengen huoneissa Uoissa on vuodevaatteet) aseman vasta uusituissa tiloissa. 8.7.: Kurssin avaus ja tutustuminen, Oulunjärven biologiaa, vesikasvit ja vesieläimet, Oulunjärven ongelmat ja virkistyskäyttö, hyönteiset harrastuksena, rantailta. Kurssin majoituspaikka sijaitsee lähellä uutta hiljakkoin avattua geologista polkua, johon kurssilla tutustutaan. korukivityöt, yöperhospyydykset. Luonnon ja puutarhan yrtit 1.-5.7. Ke 10.7 .: Manamansalon päivä: Varisjoen suojelu ja entisöinti, metsähallinnon Manamansalon ulkoilualue, virkistyskäyttö, vesieliöstö, Illalla luonnonmateriaalityöt. Pe 12. mennessä. Ruokailu: Täysihoito kuuluu hintaan. Opettaja: Ekologian opettaja Heikki Törmälehto p. Hinta: 1700 mk jäseniltä, 1800 mk muilta, alle 15 v. Kolme seuraavaa yötä vietetään Trunsössä eksoottisessa asuntolaivassa, jonka majoitus ei ole hotellitasoinen. Majoitus: Maastoretken aikana majoitutaan joko tunturituvissa tai teltassa. Muonio Sisältö: Luontoleiri on tarkoitettu kaikille yli ?-vuotiaille Lapin luonnosta kiinnostuneille. Kurssilaisilla on mahdollisuus tehdä vapaaehtoinen retki Linnansaaren kansallispuistoon. Ilmoittautuminen: 30.4. Majoitus: Tarina-ahon talossa, Pielisen Kelvänsaaressa. Luontoleiri Tunturi-Lapissa 29.7.-2.8. 1150 mk ja alle 7 v. Lisätiedot: Opiston toimisto p. Pääpaino kuitenkin on retkeilyssä ja maastotöissä. Osanottajat: Osanottajiksi ovat tervetulleita kaikki ne "joita ei kutsuta tasavaltamme presidentin itsenäisyysvastaanotolle". Vaellusalueena Posion kunnassasijaitseva Metsärinnantunturin suojelualue ja sitä ympäröivät maastot ns. Hinta: 2050 mk jäs. Alueelta on myös tavattu kämmeköitä sekä tikankontti ja venuksenkenkä. Yliperän kaamos 30.11.-7.12. Kainuun luonnonharrastusviikko 8.-12.7. Hinta: 1850 mk jäseniltä ja 1950 mk muilta. mennessä. 7.: Kuhmon päivä: Lentuan kosket, koskenlaskumahdollisuus, tervakulttuuri, Lentiira, perinteinen kainuulainen pitpöytä, illalla töiden viimeistely, illanvietto ja sauna. Majoitustilat eivät ole hotellitasoisia, mutta kaikille on tarjolla vuode kajuutassa ja mahdollisuus suihkuun ja saunaan kaksi kertaa viikon aikana. Mikäli lapsia on riittävästi, järjestämme heille omaa ohjelmaa pit• kien retkien ajaksi. 950 mk ja alle 7 v. Yöpyä voi myös laavulla omassa makuupussissa. 47. M/ S Näkillä on wc ja kannen alla tilaa esim. mennessä. Lomamökit on tarkoitettu seitsemälle henkilölle ja niissä on kussakin kolme makuuhuonetta. Opiskelemme myös luonnonvaraisia hyötykasveja ja valmistamme niistä aterian. (986) 873291. Vetäjät: Pirjo Rautiainen ja Jyrki Matikainen. Vesillä liikutaan M/ S Tuulalla ja yhdeksi päiväksi on luvassa kirkkoveneretki. mennessä. Eräs tärkeä kurssilla käsiteltävä aihe on ympäristönsuojelu lähinnä saariston näkökulmasta. Viikon aikana opit saariston yleisimmät lintulajit ja onnesta riippuen voit nähdä harvinaisuuksia kuten merikotkan, merihanhen tai merimetson. Opetus tapahtuu vaelluksen lomassa. Ilmoittautuminen: 30.4. Kaiken kaamoksen tunnelmilla herkuttelun lisäksi asiaohjelmaa. Eräkeskuksessa yövytään huoneissa, joissa on patjat, peiteet ja tyynyt, mutta ei vuodevaatteita. Leirin vetäjä: Mauri Pälli. Hinta: 1500 mk aikuiset ja 1000 mk lapset. Kurssilaisilla tulee olla mukana makuupussi, pyyhe ja peseytymisvälineet. Kaikki ruokailut tapahtuvat laivalla. 1400 mk . Vaasan saaristo Sisältö: Viikon aikana tutustut Merenkurkun ja Pohjanlahden saariston eläimiin (linnut, rantojen nisäkkäät, hylkeet, kalat), tyypillisiin rantojen ja merensaariston kasveihin, maankohoamisilmiöön, Pohjanlahden hydrologiaan sekä saaristolaisiin ja kalastukseen. mennessä. To 11. Järjestäjä: Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri. Retkeä varten eväät kuuluvat hintaan. Lapin metsävaellus 15.19.7. 7.: Mieslahti: lehtojen kasvillisuus, jääkauden merkit, paksusammalkuusikko, kurssin arviointi ja päätös. 600 mk. Muita mainittavia tutustumiskohteita ovat elävän ravinnon keskus, pellavaviljelmä ja geologinen kivinäyttely. Hinta sisältää opetuksen, täysihoidon ja ohjelmaan kuuluvat linja-autokuljetukset. Osanottajat: Kaikki 16 vuotta täyttäneet metsäluonnosta ja sen suojelusta kiinnostuneet
Meidän on parasta muistaa, että tämä hahmo on, ei sen vähempi kuin itse Saatana." . vsk.. Professori Viljo Erkamo kuoli Helsingissä 78-vuotiaana, mutta yhä kesken aktiivista työn ja osallistumisen kautta. Lisäksi hän oli uskomattoman tehokas käsikirjoitusten ja artikkeliluonnosten arvioija, mistä avusta jokainen suomalainen ekologi on päässyt nauttimaan. Luonnonsuojelun ekologisten perusteiden määritteleminen oli eräs hänen kansainvälisen tieteellisen työnsä johtoteemoista, mutta tuloksista saimme nauttia myös suomeksi hänen yhdessä Kaarina Miettisen kanssa kirjoittamanaan kirjana Sammuuko suuri 1956 on teos, johon ilmaston lämpenemisen tutkijat tulevat varmasti palaamaan. Muistamme esimerkiksi vuosikertaan 1988 sisältyvän sarjan luonnonsuojelun voitoista, jonka Olli teki yhdessä taiteilija Inari Krohnin kanssa. Me, jotka olemme hänen sukupolveaan, voimme jälkikäteen vain ihmetellä, mistä hän sai jo koulupoikana innon ja voiman etsiä ulottuvilleen kansainvälisen keskustelun langat. Ennen eläkeikää hän toimi runsaan vuosikymmenen Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan kasvitieteen apulaisprofessorina. Kiinnostus luonnonsuojeluun näkyi läpi elämän myös lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa uhanalaisista ja harvinaisista kasvilajeista. Yrjö Haila SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Luonnonsuojelu säilyi Olli Järvisen toiminnan keskiössä. Olli Järvisen alkuperäinen opiskeluala oli perinnöllisyystiede, mutta hänen tutkimuksensa suuntautuivat ekologiaan, ja niiden nojalla hänet nimitettiin eläintieteen laitoksen morfologian ja ekologian osaston professoriksi 1981. Olli Järvinen nojautui varhaisista kirjoituksistaan lähtien tieteellisiin argumentteihin, jotka heijastivat kansainvälisen keskustelun tarkkaa tuntemusta. Synkkää olisi, mikäli lyhytnäköinen oman edun tavoittelu saa hämärtää kaikki näkymät ja kaiken vastuun tulevaisuuden elämiskelpoisesta Suomesta ja maailmasta. Varaukseton optimismi ei ole vastuuntuntoista puhetta. Hänen kirjoitustensa taustalta voi erottaa kolme suurta aihepiiriä: Luonnonsuojeluliikkeen profiilin, aatemaailman ja tehtävien hahmottelun hän aloitti luontoliittolaisena tähän liittyvistä artikkeleistaan hän kokosi 1984 kirjan Aikalisä luonnolle. Rauno Ruuhijärvi suku. Viime vuonna hän keräsi kaikki nuorisotyöhön liittyvat toistasataa kirjoitustaan monisteeksi (Nuorille luonnontutkijoille tarkoitettuja opastus-, tieto-, kilpailuym . Viljo Erkamo oli kasvitieteilijä poikavuosien luontoharrastuksesta alkaen, terävä havaintojen tekijä ja ahkera kirjoittaja. Hänen kiinnostuksensa luontoon alkoi kouluvuosien lintuharrastuksesta ja muuttui pian pysyväksi rakkaudeksi. kirjoituksia nuorisolehdissä vuodesta 1945 lähtien). Olli Järvinen oli näkijä. Kuusi nykyistä kasvitieteen professoria on käynyt Erkamon johtaman kasvikurssin koulupoikana 1940-1 uvun lopulla. Huhtikuussa pitämässään esitelmässä Suomen ympäristöuhkat 2017 Olli esitti johtopäätöksensä seuraavasti: "Jos arvaukseni osuvat edes jollakin tavalla oikeaan, peli ei ole menetetty, mutta ilman kovaa työtä ympäristön hyväksi ei selvitä. Ehkäpä meidän on Erkamon tavoin katsottava lämpenemisen alkaneenkin jo kymmeniä vuosia sitten. Kaarlo LinkoOlli Järvinen murtui äkilliseen sairauskohtaukseen marraskuun lopussa viime vuonna. Olkoon tämä Olli Järvisen testamentti meille. Olli totesi joskus itse, että hän olisi voinut antaa suomenkielisen kulttuurin kehitykseen merkittävän panoksen kustannustoimittajana. Hänen elamäntyönsä ja harrastuksensa liittyi monin tavoin myös luononsuojeluun ja järjestötyöhön. Tyypillinen esimerkki tästä on Suomen Luonnossa 1970 julkaistu arvio metsähallituksen ns. Hän oli Suomen Luonnon aktiivinen avustaja ja toimitusneuvoston pitkäaikainen jäsen. Suomen Luonnon lukijoille tutuinta on ehkä hänen intohimonsa selvittää ja esitellä maamme pohjoisen luonnon erityispiirteitä sekä suomalaisen luonnonsuojelun saavutuksia. Hänen viime1s1mp1a aikaansaannoksiaan oli hopeapajun istuttaminen Aleksis Kiven patsaalle Kansallisteatterin eteen. Vuosina 1950-56 Viljo Erkamo toimi Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen sihteerinä ja toimitti Suomen Luonto -vuosikirjaa josta 1956 tuli neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti. Olli Järvisen 70-lukua hallitsi lintutiede, erityisesti hänen yhdessä Risto Väisäsen kanssa tekemänsä työ suomalaisten lintulaskenta-aineistojen hyödyntämiseksi ekologisten ongelmien selvittämiseen. Tästä vakuuttuu helposti käydessään uudelleen läpi hänen vanhoja kirjoituksiaan . Nuoren Viljo Erkamon työpanos oli vertaansa vailla Nuoren Voiman Liiton luontoharrastuksen vetäjänä, sotavuosien iskunuorten ja talkoonuorten taustahahmona ja lopuksi 1943 perustetun Luonto-Liiton alkutaipaleella hallituksen jäsenenä, luonnonhistoriallisen jaoston kuraattorina, kenttäkurssien opettajana ja ahkerana kirjoittajana Molekyyli-, Teinija Joka Poika -lehdessä. Mihail Bulgakovin muuan romaanihahmo lausuu komeasti: 'kaikki on oleva oikein, sille on maailma rakennettu' . Jospa hänen 1940ja 1950luvuilla ehdottamansa luonnonsuojelukohteet olisi kuluneen 40 vuoden aikana rauhoitettu, olisi pääkaupunkiseudun luonto huomattavasti rikkaampi ja viihtyisämpi. Yksi maamme modernin luonnonsuojelun uranuurtajista on poissa. Järvisen 80-luku oli toimintaa suomalaisen ekologian hyväksi: laitoksen esimiehenä, Suomen Akatemian luonnontieteellisen toimikunnan jäsenenä sekä ekologista tutkimusta rahoittavien säätiöiden asiantuntijana. Monet Järvisen varhaisista kannanotoista voisivat olla tänä päivänä kirjoitettuja. Hänen kirjoituksensa loppuponsi oli seuraava: '' Ahne Nurmes-henki keksii epäilemättä lähitulevaisuudessa yhä uusia keinoja luonnonsuojelupyrkimysten romuttamiseksi, ellei sitä yhteiskunnan voimin nujerreta" . Nurmes-suunnitelmasta. Hänen tärkeimmät esiintymisensä viime vuonna liittyivät luonnonsuojelijoiden edessä olevien haasteiden arviointiin. Tulokseksi tuli kansainvälisesti ainutlaatuinen aineisto ihmistoimin48 Viljo Erkamo 24.1.1912-24.10.1990 la oli Helsingin yliopiston kasvitieteen laitoksella opiskeluvuosien innostaja. Hänen väitöskirjansa "Tutkimuksia viimeaikaisen ilmastonmuutoksen kasvibiologisista ja eräistä muista seurausilmiöistä Suomessa" vuodelta Olli Järvinen 3.10.1950-29.11.1990 nan aiheuttamista pitkäaikaisista linnustonmuutoksista; sen lopullinen yhteenveto on juuri valmistumassa. Viljo Erkamo kuului niiden harvojen biologien joukkoon, jonka retkeilyjen ja tutkimusten kohde oli erityisesti kotikaupunki Helsinki . Tämä johti hänet mukaan luonnonsuojelua koskevaan keskusteluun 60-luvulla Luonto-Liiton aktiivijäsenenä
Lumpeen kukissa ei ole mettä, mutta luottipinnalle erittyy runsaasti tahmeata nestettä, joka houkuttelee enty1sesti kovakuoriaisia. Suomenlumpeen lehdetkin ovat pienempiä ja kulmikkaampia kuin muiden lummelajien. Isolumme on eteläinen, harviSUOMEN LUONTO 1/ 91 50. naisenpuoleinen, matalien ja hyvin rehevien lahdenperien ja pikkujärvien laji. Seuraavina päivinä heteet kasvavat pituutta ja kaartuvat lopulta emin päälle: kukka on hedevaiheessa. ETELÄ-SAVON MAAKUNT AKUKKA Järviemme valkea ruusu kasvaa kolme lummelajia: pohjanlumme,. Isolumpeen kukat ovat kasvistomme suurimmat, jopa yli 20-senttiset. vsk. Muutamissa järvissä on tavallisten valkoisten lumpeiden ohella kauniin punakukkaisia lumpeita. Seppo Vuokko 49. Lumpeen kannalta kiusallisempi on piisami, joka talvella kaivaa ruoakseen mustia, makkaramaisia lumpeen juurakoita. Näkyvin hyönteisvieraista on lummenälvikäs, tumma lehtikuoriainen, jonka toukat jyrsivät lehteä jättäen alapinnan ehyeksi; näin ne eivät joudu kastamaan jalkojaan! Metallinkiiltoinen ja pitkäsarvinen ulpukkakuoriainen, joka saattaa olla lumpeen tärkein pölyttäjä, elää toukkana pohjamudan kätköissä imien lumpeesta niin ravinnon kuin tarvitsemansa ilmankin. isolumme ja suomenlumme. Vaikka punaväri on ilmeisesti vain yhden geenin aiheuttama perinnöllinen muutos, ovat punaiset lumpeet rauhoitettuja. Kun siemenet alkavat kehittyä, vetäytyy pitkä kukkaperä löysälle kierteelle ja vetää hedelmän veden alle, suojaan aallokolta ja kasvinsyöjiltä. Sen sijaan suomenlumme on helppo tuntea: sen kukat ovat pieniä, halkaisijaltaan vain viitisen senttiä ja terälehtiäkin on vähän. Pohjanlumpeen kukka jää parhaimmillaankin viitisen senttiä pienemmäksi. Lumpeiden kukat avautuvat melko myöhään aamupäivällä, ja ne sulkeutuvat alkuillasta jo kauan ennen auringonlaskua. Suomenlumme on maan itäpuoliskolla melko yleinen karun puoleisissa pikkuvesissä ja jokisuvannoissa; suurten järvien voimakasta aallokkoa se karttaa. Lurhpeet ovatkin vähentyneet monista piisamijärvistä. Mehevät lumpeet ovat ruokaa monille. Hirvi kahlailee usein vedessä lumpeita hamuamassa. Pohjanlumme on lajeista yleisin; se on joka järven ja mökkirannan lumme. Näistä pohjanlumme ja isolumme ovat niin toistensa näköisiä, että kasvien tuntijoillakin on vaikeuksia niiden erottamisessa. Kun kukka avautuu ensi kerran, emi on valmiina, mutta keskenkasvuiset heteet ovat siistinä kehänä emiön ympäri!lä. Näin lumme varmistaa ristipölytyksen. Yhden kukan kehitys kestää neljä, viisi päivää, mutta uusia kukkia avautuu jatkuvasti kesäkuun lopulta aina syyskuulle asti. Lisäksi kukissa käy kukkakärpäsiä ja aivan rannan lähellä kasvavissa kukissa voivat mehiläiset ja kimalaisetkin vierailla
Satu Huttunen sees many challenges in conservation and environmental protection. (921 ) 301 141 Anne Raunio Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. 'My father who was in the war for five years said over ten years ago that the big task for his generation was keeping Finland independent and that the task for our generation must be environmental protection. Changes in highland plant and animal life are striking. For example, mole and lemming populations fluctuate dramatically from year to year. väl. Thus winter is a time of almoust total darkness and summer one of long nightless days. The sulphur load in eastern Lapland which is normally thought of as being clean is as high as in the densely populated south of the country! Acidification caused by pollution from the Soviet Union has already weakened the chances of salmon to spawn, taxed the lichen cover and damaged the forests. Dr. Northern plants _make good use of the short summer. krs., 00151 Helsinki puh . He was taken ill and died suddenly on 29.11.1990 at the early age of 40. She has become well-known for her studies on the effects of acidification on conifers. At the moment there are arguments in Finlan_d ov~r Lapps' ownership nghts . 15, kesällä klo 8.30-15 .30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Matti Salimäki, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussihteeri Ulla Ahonen, toimittaja Pertti Siilahti, järjestösihteeri Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusiht. · There are several endangered animal and plant species confined to the Lappish highland region. Pirkko Elomaa-Vahteristo, kurssisiht. The open-top chambers at Oulu are the northernmost in the world . (90) 642 881 / säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. For true winter fungi such as Polyporus brumalis and Flammula velutipes the mild and snowless winters that sometimes afflict southern Finland can be a trying time. 1 thought that was well said.' Getting to Know the Provinces: the Lappish Highlands by Alice Karlsson, Kari Laine, Iiris Lappalainen and Seppo Vuokko Suomen Luonto 5C,(J): 14-25 This issue is the first of a twoyear-long series Nature of Finland is publishing to celebrate its 50th anniversary. KODAK DIAFILMIT: edullisin tapa ostaa The Lapps, who are a national minority, live in the Lappish highlands of Finland, Sweden, Norway and the Soviet Union. Pirkko Holappa, taio·ussihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Susanna Huhtala, toimistosiht. The Lappish highlands lie completely above the Arctic Circle. 'Energy policy is one of the most important issues,' she says. The worst environmental problem is caused by the encirmous mines and nickel smelters a few dozens of kilometres to the east in the Soviet Union . They make their living from their traditiona! occupation reindeer herding, although their methods have been modernized over the years. (981) 15 828 Merja Ylönen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh . Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. 15 A 23 00100 Helsin}(i, Finland She succeeds Rauno RuuhijärL ____________ vi who occupied the post for 12 years. SU0MENLLJONTO (Nacure af Finland) . 'We are trying to create conditions as they will be in the future and to observe how the plants react. . Tuula Varis, kans. m Lapland, a territory to wh1ch the state of Finland questionably lays claim. vsk.. One of these is the Arctic fox, which has become extremely rare in this area. The more we find out about the state of these forests the more alarming the situation seems.' According to Satu Huttunen, there is plenty for everyone to do in the field of conservation and environmental protection. (90) 694 7899 50 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Satu Huttunen New President of the Finnish Association for Nature Conservation by Ritva Kupari Suomen Luonto 50(1): 12-13 As from J anuary 1991, Satu Huttunen will be the new president of the Finnish Association for Nature Conservation. Tallbergink . Translated by Liisa Häkli SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. as . The topography and the coverage of forests and lakes vary in different parts of the country, and in western and southern Finland the proximity of the Baltic Sea has left an indelible mark on the land. (953) 17 358 Kaarina Suominen Lappi . Huttunen is professor of botany at the University of Oulu . The contours in the northwestern tip of Finland are the steepest in the country. The Lappish highlands are treeless, and so clearly reveal their land forms . Each part of Finland has its own distinctive natural features and environmental problems. Our experiments will take several years little is known about the long-term effects of high consentrations of carbon dioxide on plants ', Satu Huttunen explains. siht. (90) 642 881 Satu Hencu/a-Nieminerl SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh . Fungi amidst the snow by Jaakko Heinonen Suomen Luonto 50(1): 28-31 Out of the 10,000 fungus species growing in Finland several dozens can be found in winter, too nobody knows the exact number. '1 f the pian to fell the trees of the northern wilderness is put into action no new trees will grow to replace them. Maakuntakatu I 8, 96200 Rovaniemi puh . Now her team has started to research the effects of global warming on the coniferous forest ecosystem. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. 1 D 5. Teija Hannula, tallentaja Liisa Leskinen, opintosihteeri, OKopintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki , puh. As soon as the snow has melted they are ready to photosynthesize, and they bloom and seed within a few weeks. The soi! there has become very acid and infertile. Several species are able to grow in both autumn and spring and, on the side, even in winter. The open-top chambers used in her global warming project will be ready next summer. She is also against forest felling in Lapland's fragile areas. Published by che Finnish A ssoc1ac,on for Nature Conservacion Address: Runebergink. The area is marked by gently sloping fells which are remnants of a mountain range ten times the age of the Himalayas. 'The only way to save the diversity of species is through wise conservation measures,' she points out. Finland is over 1000 kilometres long, with dramatic differences in wildlife and landscape between the north and the south. We begin our series in northernmost Finland the Lappish highlands. ln addition, sewage from househol~s in Finland and Norway 1s threatening the River Tenojoki, the largest salmon river in Europe. (90) 642 881 Ma-pe klo 8.30-16. 11 A, 00150 Helsinki puh . The harsh conditions have an impact on every aspect of life there. Only a few species grow in winter alone; most species favour the very late autumn or early spring. (960) 311 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk . (931) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Satu Hutrunen (pj .), (981) 353 216, Matti Haavisto, Timo Hokkanen, Timo Lehtonen, Marjaana Närhi, Esteri Ohenoja, Tuomo Ollila, Pekka Peura, Taisto Rantala, Hannu Rautanen, Petri Seppälä, Taija Sippel, Antti Ylitalo ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 4951 20100 Turku puh . . This is where Finland's highest point 1328 metres above sea level is found . (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARKISTO Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki puh . Olli Järvinen deceased Olli Järvinen, professor of zoology at the University of Helsinki, was widely known in international ecology and environmental biology circles. 'The ways to reduce energy consumption exist but society doesn' t use them.' The protection of biodiversity is close to the new president's heart
SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. vsk. ,SÄHKORULLIE:N TAKANA.' ... YDINAKTIIVISUUUA HIELEN1 OSOTUK'5E-E.N. . .. VIIDETTÄ YDINVOIMALAA 'VASTAAN/ ?E,.1 L-1 KAAP15SA/ .. vo1srr5ÄKIN HUUTEN JOSKUS TEHDÄ JOTAIN KONKREE.1TISTA 'Y'MPÄRISTÖS HYVAK5.~' :51
Palkitut kirjoitukset ja parhaimmisto julkaistaan lehden numeroissa vuoden 1991 aikana. 1991 mennessä. Kerro, miten olet kokenut muutokset. Kuoreen merkintä "kirjoituskilpailu". Sen avulla Suomen Luonto haluaa antaa mahdollisuuden luonnonkuvaajalle pienimuotoiseen kuvausprojektiin. Ovatko tutut eläimet ja kasvit kadonneet ympäriltäsi. Onko kotijärvesi muuttunut. Kilpailun tulokset julkistetaan Suomen Luonnon numerossa 4/1991 . 2. Mukaan on liitettävä henkilötiedot suljetussa kuoressa, jonka päällä on nimimerkkisi. 1991. Jaamme palkintoina 10 000 markkaa siten, että kilpailun voittaja saa 5 000 markkaa, toinen 3 000 ja kolmas 2 OOÖ markkaa. Toimituksen osoite on Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 Helsinki.. Kuoreen merkintä "kuvausstipendi". Kirjoitusten on oltava perillä Suomen Luonnon toimituksessa 2. Oletko saanut uusia tuttavuuksia ja kokenut uusia elämyksiä luonnossa. Kirjoituksen enimmäispituus on kolme 30:n rivin konekirjoitusliuskaa. Lähetä kirjoituksesi nimimerkillä. Juhlavuoden kilpailut Suomen Luonto julistaa 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi kirjoituskilpailun ja haettavaksi valokuvausstipendin Valokuvausstipendin suuruus on 15 000 markkaa. Kirjoituskilpailun aiheena on Luonto muuttuu. Palkintojen lisäksi maksamme julkaistuista kirjoituksista julkaisupalkkion. Hakemukset perusteluineen pyydämme 28. Kuvaaja sitoutuu antamaan lehdelle apurahan turvin syntyneisiin kuviin ensijulkaisuoikeuden. Stipendin saaja julkistetaan Suomen Luonnon numerossa 3/1991. Projektin liittyminen ympäristöntai luonnonsuojeluun katsotaan eduksi. Entä retkipaikkasi, mustikkametsäsi. Sen on oltava toteutettavissa lehden juhlavuonna ja sen tuloksia on tarkoitus julkistaa lehden numerossa 10/1991. Summa voidaan jakaa myös kahden kuvaajan kesken. 4