(90) 654 198, 627 927 ja 627 957. 17.03. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Metsäteollisuudelle metsä on vain puuta; sen ihannemetsä on kaukana monipuolisesta, terveestä luonnonmetsästä. Keskeinen kysymys on, millä tavoin massaa tuotetaan. 2 z LJ.J :) CJ) SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00 I 00 Helsinki puh. (90) 642 881 telefax: 446 914 Päätoimillaja Jonna Laurila Toimi1t1ssihteeri Ritva Kupari Toimittajat Anne Brax Antti Halkka Alice Karlsson Markku Tanttu (ulkoasu) Väriero/lelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. 14.05. Tuotteen elinkaari kehdosta hautaan kuopattiin hienopapereissa, sillä sen kummemmin metsän käsittelyä, puun kuljetusta kuin energiankäyttöäkään ei otettu huomioon. Sellutehdas tuottaa oman energiansa, ja tulevaisuuden sellutehdas on saatavissa lähes päästöttömäksi. Keskeiset periaatteet kuitenkin vesitettiin, joutsenen siivet leikattiin. Kenellä on puhtaat paperit. Metsiemme suojelu on hävettävän vähäistä. Ihannemetsän on oltava koneiden ja rekkojen ulottuvilla: tiheä metsäautoteiden verkko tavoittaa syrjäisimmänkin korven. Pelkkä suojelu ei kuitenkaan riitä metsiemme rikkauden ja terveyden varjelemiseksi; yhtä välttämätöntä on talousmetsien nykyistä selvästi luonnonmukaisempi käsittely. vsk.. Merkin myöntämisperusteet hienopapereille on vahvistettu ja ensimmäiset joutsenet on myönnetty muutamille Metsä-Serlan papereille. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 219 mk ja säästötilaus 193 mk. Metsäteollisuus on siirtymässä voimallisesti sellunkeitosta mekaanisiin massoihin. Ilmestymisaikataulu No 2 3 4 Aineisto toimitukseen 05.02. Puiden kasvua on vuosikymmenet vauhditettu avohakkuin, istutuksin, aurauksin, ojituksin ja lannoituksin. Eteläisen Suomen metsistä on suojeltu vain muutama promille! Tämä vaatii välittömiä toimenpiteitä. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 54. Tämä on luonnontaloudellisesti erittäin arveluttavaa, koska se lisää rajusti energiankulutusta ja kärjistää siten väistämättä ympäristöhaittoja. Myös kloorittomasti valkaistut paperit ovat ilmestyneet markkinoille, vaikka metsäteollisuus väitti vielä pari vuotta sitten, että se on kerrassaan mahdotonta! Metsien käsittelyn lisäksi kritiikin kärki on iskeytynyt yhä paisuvaan energiankäyttöön. 10.04. Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puhelin (90) 876 9100 telefax (90) 8766150 lrtonurnero 33 markkaa. Pohjoismaisen ympäristömerkin alkuperäisenä tavoitteena oli edistää ympäristönsuojelua antamalla kuluttajalle ympäristöä säästäviä vaihtoehtoja. Metsäteollisuuden päästöt ilmaan ja vesiin ovat arvostelun seurauksena alentuneet. Tilaushinnat Vuosikerta ( 10 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 258 mk. 15.04. Metsätalous muokkaa suomalaista luontoa elinkeinoistamme eniten; sen jäljet näkyvät voimakkaina niin metsissä, vesissä kuin ilmassakin. Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00151 Helsinki puh. Koivua lukuunottamatta lehtipuita ja sekametsiä halveksutaan. Kriteereiksi hyväksyttiin vain klooriyhdisteiden ja hiSUOMEN LUONTO 1/92 51. Tehohoidon seurauksena puumassaa on metsissämme enemmän kuin koskaan, mutta metsäluonto on samalla huolestuttavasti yksipuolistunut. Euroopan yhteisöön mahdollisesti säädettävä energiavero suosii sekin sellunkeittoa. Tavoitteena on tasaikäinen, yhden tai kahden puulajin viljelmä. Lukuisat metsien lajit ovat harvinaistuneet ja monia uhkaa sukupuutto. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Ilmestyy 06.03. Sellukuitu voidaan käyttää myös useammin uudelleen kuin helposti katkeileva hierretai hiokekuitu. Suomen koko metsäalasta suojeltuja metsiä on vain parisen prosenttia, ja niistäkin valtaosa on Lapissa. Säästötilaus 232 mk. Selluteollisuuden etuna on myös se, että se voi käyttää useita puulajeja, kun mekaaniselle massatehtaalle kelpaa etupäässä vain kuusi
24 Suomi-tuotteen kääntöpuoli, Alice Karlsson ................ Harrnaapaperille Suomen Luontoa ei paineta vastakaan, koska siinä ei ole mitään järkeä. Vähintään yhtä tärkeää kuin ympäristöä vähemmän kuluttavien menetelmien kehittäminen on turhan paperinkäytön lopettaminen. ........ 56 Summaries of the Main Articles ........................................ Myös aikakauslehtipaperiin voidaan sekoittaa kierrätysmassaa. On kuitenkin ensin tutkittava, onko mittava jätepaperin tuonti kokonaisuuden kannalta järkevää. Suomesta saatavat keräyspaperivuoret humahtavat kierrätykseen helposti, sillä kotimaista keräyspaperia riittää vain viiteen prosenttiin paperintuotannostamme. 35 Ruijan rajapuistossa jäkäliköt hohtavat kuin lumi, Jorma Mattsson ................................................................. 28 Uusiomassa viedään käsistä, Ritva Kupari ................... Vain paperinkulutuksen supistaminen qn täysin haitatonta luonnolle. Käsitteet kaipaavat tosin selvennystä. Paperin kierrätys on erittäin tärkeää: se säästää vettä ja energiaa, laajentaa raaka-ainepohjaa sekä vähentää kaatopaikoille menevää jätettä. 14 Helsingin Sanomat ja ympäristö, Antti Vahtera ........... 18 Metsätalous leimaa luontoamme ................................... 17 Kierrätyksen taitaja, Hannu Niklander ........................ Kuva: Hannu Hautala. lukuisista yksityismetsistä. 39 [][ko mailta ........................................................................ Esimerkiksi tuotteiden ylettömästä pakkaamisesta luopuminen vähentäisi tuntuvasti paperinja pahvinkulutusta. Miten metsän käsittely sitten voitaisiin ottaa huomioon, kun puu tulee tehtaisiin mm. Yksi asia monisärmäisessä paperiasiassa on täysin selvä: ympäristöystävällistä paperia ei ole eikä tule. .31 Metsäteollisuuden kasvun vuodet Suomessa ohi, Antti Halkka ...................................................................... harmaapaperia. Ympäristöystävällistä ei sekään ole, mutta askel luontoa säästävään suuntaan. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. 8 Uhatut aarniometsät on säästettävä, Tapio Lindholm ................................................................. On aika nähdä metsä puilta, Antti Halkka .................... Jos Suomen metsäteollisuus tämän tajuaa, se pääsee vielä puusta pitkälle. .................. Ympäristömerkistä tulee helposti kulissi, jonka siimeksessä luontoa tärvätään vanhaan tapaan. Kaikki paperintuotanto rasittaa ympäristöä. .40 Mielipiteitä, keskustelua ................................................... l Sirpa Pietikäinen: En ole bambipoliitikko, AnneBrax ....................................................... Metsäteollisuudelta voisi myös vaatia selvää kannanottoa Tapion ympäristöohjeiden noudattamisesta yksityismetsissä. 20 Keittämällä vai jauhamalla, Anne Brax ........................ Uusiopaperilla tarkoitetaan usein 100-prosenttista siistaamatonta paperia eli ns. 55 Suomen Luonnon vuosikerta 1991 .................................... f;:gn"iz~~l~o;~~~~ZifJf!.i.~~~~.~~~~.~~, .. Metsäja paperiasiaa sivuilla 19-33. 50 Ahvenanmaan maakuntakukka: Pyhän Pietarin avainnippu ............................................ .4 Kuluttajan valinnat .............................................................. .42 Kirjoja ................................................................................ Sivuilla 20-33 valotamme perusteellisesti paperintuotannon ympäristövaikutuksia ja niiden vähentämismahdollisuuksia. .59 Kansikuva Kotimetsä poikki ja pinoon. Kuluttajaliike on näyttänyt voimansa Keski-Euroopassa. Paperintuotanto rasittaa aina luontoa, mutta haittoja voidaan huomattavasti vähentää. Paperintuotannon jäljet näkyvät niin metsissä, vesissä kuin ilmassakin. Nykyisessä paperissamme on puolet kierrätysmassaa ja toinen puoli neitseellistä massaa, joka on valkaistu kloorittomasti. vuosikerta taasti hajoavan orgaanisen aineen päästöt vesistöön sekä rikkidioksidin päästöt ilmaan. Jorma Laurila SUOM EN LUONTO 1/92 51. 36 Katseet kääntyvät Rioon. Suomen Luonnon toimitukselta on usein kysytty, miksei lehteämme paineta uusiopaperille. Yksi kriteeri voisi olla yhtiöiden omien metsien hoito ja suojelu rantoja unohtamatta. 1 1992 Kotimaasta .......................................................................... 44 Kysy luonnosta ................................................................. Keräyspaperin tuonnilla osuutta voidaan kasvattaa. K.ierrätyspaperissa on taas vaihteleva osuus siistattua massaa. vsk. 51 . .................................................. 12 Kuusikon viheltelijä, Jouko Kuosmanen ........................ Myös Suomen metsäteollisuus on uusien haasteiden edessä. Yhtiöiden pitäisi myös pidättäytyä hankkimasta puuta alueilta, joissa on uhanalaisia eliöitä. K.ierrätyskuidun sekoittaminen sanomalehtipaperiin on järkevin tapa käyttää paperia uudelleen, koska sanomalehti on kertakäyttötuote, johon sopii mainiosti alhaisen jalostusasteen paperi. .48 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 19 Ekopaperia ei ole olemassakaan. Elämmekö toisin kuin saamaamme. Kierrätyksessä olemme toki mukana. .33 Metsämietteitä, Hannu Salakka ...................................... 3. K.ierrätyspaperi on kuitenkin vain pienen pieni keko koko massiivisen paperivuoren rinnalla. Niin kotimaista kuin eurokuluttajaakin kiinnostavat yhä enemmän paperintuotannon ympäristövaikutukset koko laajuudessaan hakkuista tuotannon päästöihin ja kierrätykseen. 58 Ruoka-apuaja lyijyhoitoa ................................................ Olisiko merkin myöntäminen tuotteiden sijasta koko tehtaalle rehellisempää. Pohjantikalla ja metsäteollisuudella on eri näkemykset metsien hoidosta. Vastausta voi etsiä tämän numeron laajasta paperi teemasta
Teknisen lautakunnan mukaan hyötyjätteitä on ensisijaisesti kerättävä sieltä mistä niitä syntyy suuria määriä. Tuoreimpia tapauksia ovat Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan tientekotoimet sekä kaupungilta golfk.entät vuokranneen yrityksen tulkinta oikeudestaan karsia kenttiä ympäröivien lehtojen puustoa ja pensaskerrosta. tään ja jätteiden hyötykäyttöä tehostetaan voimakkaasti jätehuoltomääräyksillä ja lajitteluun kannustavilla jätehuoltomaksuilla. Esimerkiksi keskikokoisesta tukkukaupasta kertyy pahvia yhtä paljon kuin 300:sta nel: Turussa pelätään Katariinanlaakson lehtometsien kärsivän, jos alueelle kaavoitetaan virkistysalueita ja lisää asutusta. Historiallisdla jätehuoltoratkaisulla YTV:n tekninen lautakunta työllisti itsensä, sillä jätteiden määrä ei vähene pelkällä puhumisella. Silti kumpaakin on nakerrettu pala palalta, kuin huomaamatta. Turun lehdot vaarassa Lounaissuomalaisen tammivyöhykkeen ytimessä, Turussa, valmistellaan parhaillaan Ruissalon osayleiskaavaa ja Katariinanlaakson asemakaavaa. Kaavaehdotus kuitenkin tukee autoilun vilkastumista: jokavuotisen rock-tapahtuman tarpeisiin kaavoitetaan lisää pyjän hengen kotitaloudesta. Teknin.en lautakunta päätti samalla, että jätteiden määrä pidetään jatkossa korkeintaan 1990 tasolla, kompostointia jätteiden syntypaikoilla lisä4 KOTIMAASTA kistysalueita luontopolkuverkostoineen. Tavoitteena on, että pääkaupunkiseudun vuosittain syntyvästä 800 000 tonnin jätemäärästä hyödynnetään kahdeksan vuoden kuluttua puolet. Luonnosuojelujärjestöt ovat tehneet ehdotuksia valtakunnallisesti arvokkaiden alueiden luonnon säilyttämisen puolesta. vsk.. Lähes vuoden Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnan YTV:n teknisessä lautakunnassa pyöritelty asia ratkaistiin äänestämällä. Kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus sorvasivat syksyllä 1989 periaatepäätöksen yksityisautoilun rajoittamisesta Ruissalon saarella. YTY :n valtuuskunta päättää asian lopullisesti tämän vuoden marraskuussa. Turun luonnonsuojeluyhdistys on vastustanut turhaan saaren kärjessä sijaitsevan asuntovaunualueen laajennusta ji ehdottanut kaikenlaisen leirija karavaanitoiminnan poistoa saarelta. Teknisen lautakunnan päätöstä käsitellään helmikuussa YTV:n hallituksessa, jonka jälkeen se menee kuntiin lausunnolle. Julkishallinnon toimistot ovat suurimpia keräyspaperin tuottajia, ja ravitsemusliikkeissä rikkoutuu ja jää muuten jätteeksi eniten lasia. pakkauksista ja teollisuus kiinnostumaan jätemateriaalista. tenvä uusia astioita kiireesti. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 1/92 51. Kaavaluonnos mahdollistaisi mm. Molemmat alueet ovat kuntalaisten tärkeimpiä virPolttolaitos hiipui Pääkaupunkilaiset saivat uuden vuoden lahjaksi helpottavan tiedon: jätteenpolttolaitosta ei rakenneta. Pääkaupunkiseudulla on noin 55 000 jätteiden noutopaikkaa, joihin on järjestettäsäköintialueita. Asukkaat on saatava innostumaan kompostoinnista ja jätteiden lajittelusta, kauppa kantamaan oman vastuunsa mm. Yhteistyötä tarvitaan sekä kansalaisjärjestöjen, virkamiesten että teollisuuden ja kaupan kanssa
Katariinanlaakson Lintukallion, paikallisesti merkittävän lintuharrastuskohteen, ympärille on kaavailtu uusi laaja rivitaloalue. KOTIMAASTA Riita kaatoi lintutornin •,/· Vain neljä tolpantynkää jäi pystyyn Mäntsälän Kotojärven lintutornista, jonka vihastunut maanomistaja kaatoi omavaltaisesti. Kitkaton yhteistyö loppui maanomistajan vaihduttua sukupolvenvaihdoksen myötä Teppo Lipastiksi. Varovaisestikin arvioituna tornin arvo on 50 000 markaa", Elo sanoo. Näistä osa on jo suojattu tavalla tai toisella. Pentti Johansson 5. "Torni oli yhdistyksen historian suurin projekti. Lisäasutus tuhoaisi Katariinanlaakson luonnonarvot lopullisesti. Irene Routio SUOMEN LUONTO 1/92 51. vsk. Luontoharrastajat ovat olleet viimeisen puolentoista vuoden ajan Kotojärvellä ei-toivottua väkeä. Teppo Lipasti on uhannut laskuttaa luonnonsuojeluyhdistystä tornin katkomisesta sekä kuljettamisesta kaatopaikalle. Rauhoitettujen lehtometsien välissä sijaitsevat niittyalueet on kaavaluonnoksessa merkitty virkistysalueiksi. Rauhoitusja virkistysalueet tulisivat siis sijaitsemaan limittäin, mikä lisäisi suojelulehdon kulutusta entisestään. Maanomistajan mukaan lintutornin käyttäjät olivat tuhonneet alueen kasvillisuutta ja lisäksi torni häiritsi maanomistajan rakennushankkeita. Yhdistyksen tavoin soranottoaikeita vastustaa muun muassa Itä-Uudenmaan Seutukaavaliitto, joka pitää Lukonharjua viimeisenä mahdollisuutena suojella harjualueita Mäntsälässä. Kaavaluonnos rajoittaisi jokamiehen oikeuksia "pitsihuvila-alueilla", jolloin pohjoismaisestikin ainutlaatuisiin kulttuurikohteisiin tutustuminen estyisi. Maanomistaja kaatoi Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistyksen omistuksessa olevan lintu tornin marraskuussa. Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys rakensi tornin talkoilla kahdeksan vuotta sitten. niskentän rakentamisen karavaanareille. Näitä huvilakorttelialueita sa1s1 kuitenkin muuttaa kulttuuripalvelujen lisäämisen yhteydessä, esimerkiksi uusien pysäköintialueiden rakentaminen olisi mahdollista. Talvilämpimällä kopilla varustettua kymmenmetristä tornia rakennettiin talkoilla puolitoista vuotta. Pari vuotta sitten rakennetun asuntomessulähiön vaikutuksesta maaston kulutus Katariinanlaakson luonnonsuojelualueella on moninkertaistunut: koiria ulkoilutetaan irrallaan kesälläkin, keltavuokkoja siirretään puutarhoihin ja uusia polkuja muodostuu jatkuvasti. Keväällä 1991 Pansion asukasyhdistys valitti kaavasta, jonka mukaan Pernon kartanon lähellä sijaitsevaan jalopuulehtoon suunniteltiin uusia kerrostalokortteleita vain luonnonmuistomerkkeinä rauhoitetut tammijättiläiset säästettäisiin. Yhdistyksessä puolestaan mietitään syytteen nostamista tornin hävittämisestä. Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistyksen puhenjohtajan Olli Elon mukaan kiistassa on ennen kaikkea kysymys läheisen Lukonharjun soranottoluvasta. "Yhdistys on asettunut vastustamaan Lipastin aikeita ottaa maakunnallisesti arvokkaasta maisemakohteesta puolitoista miljoonaa kuutiota soraa", Elo sanoo. Kuuluisien Ruissalon ja Katariinanlaakson lisäksi kaupungin alueella SIJaitsevat Pernon, Kulhon, Toijaisten ja Brinkkalan komeat jalopuumetsät sekä lukuisa joukko pienempiä lehtoja. Hänelle ei riittänyt tornin pilkkominen vaan hän pani matalaksi myös tornin läheisyydessä olleen arvokkaan rantalehdon. Luonnonsuojeluyhdistys sai rakentaa valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvan Sälinkään Kotojärven lintutornin kahdeksan vuotta sitten entisen maanomistajan suullisella luvalla. Asemakaavaehdotus on palautettu vahvistamattomana Turun kaupungille uudelleen mietittäväksi, koska luonnonsuojelulliset näkökohdat oli jätetty huomiotta, kommentoi Ilkka Heikkilä ympäristöministeriöstä
Vero koostuisi kahdesta osasta: puolet määrättäisiin polttoaineen hiilipitoisuuden ja puolet energiatehon perusteella. EY:n komissio on asettanut veron käyttöönotolle tärkeän ehdon: sen pitää tulla voimaan kansainvälisellä sopimuksella, jotta EY-maiden teollisuuden kilpailukyky ei kärsisi. Turvelaudevoimalat eivät ole nykyäänkään liiketaloudellisesti kannattavia, ja turvevastapainevoimalat kannattavat vain, koska niiden typenoksidija rikkidioksidipäästörajat ovat muita voimalaitoksia alhaisemmat." Heikki Kemppi ennustaa myös kivihiiltä käyttävien lauhdevoimaloiden kuuluvan uudistuksen jälkeen historiaan: kivihiilen hinta nous1s1 EY-veron myötä eniten, yli 80 prosenttia. 6 Polttopuu, halot ja hake, välttyisi todennäköisesti EY:n hiilidioksidivero/ta samoin kuin tuulija aurinkoenergia. Veromalli suosisi niinikään tuulija aurinkoenergiaa, joita EY:n komissio ei "pienimittaisina energianlähteinä" verottaisi lainkaan. vsk.. Komission ehdotuksen mukaan veroa alettaisiin soveltaa 1993 alusta, jolloin sen määrä olisi kolme dollaria öljytynnyriltä. Y dinvoimaonnettomuuden taloudellisena takuumiehenä on valtio, eli kaikki suomalaiset maksavat jos vahinko sattuu." Kotimaisille polttoaineille haloille ja hakkeelle, ei Heikki Kempin arvioiden mukaan myöskään asetetta1s1 hiilidioksidiveroa, vaan ainoastaan energiavero. Seuraavaksi eniten, noin 40 prosenttia, kallistuisivat raskas polttoöljy ja maakaasu. VATT:n erikoistutkija Heikki Kempin mukaan suurin muutos tapahtuisi jyrsinturpeen verossa, joka kasvaisi viisinkertaiseksi. Puu on uusiutuvaa energiaa, jonka käyttö polttoaineena ei lisää hiilidioksidipäästöjä jos uutta metsää kasvaa samaa vauhtia kuin puuta käytetään. Jos vero otettaisiin käyttöön Suomessa, se muuttaisi ratkaisevasti polttoaineiden välisiä hintasuhteita. Energiaveron osuus kasvattaisi ydinenergialla tuotetun sähkön hintaa vain reilulla kymmenellä prosentilla ja vesivoimalla tuotetun vajaalla kolmanneksella nykyisestä. Väline-esittelyjä ja näyttelyä pääsee katsomaan klo 18 alkaen. Marraskuussa asetettiin rninisterityöryhmä suunnittelemaan uusia ehdotuksia energiaja haittaveroiksi. Kilpailun parhaiden kuvien lisäksi katsellaan Antti Leinosen "Ahmamailla", ruotsalaisen Janos Jurkan "Kaakkurilampi", Ritva Reinilän "Runokuvia luonnosta" sekä Mika Honkalinnan, Juha Vesalan ja Johannes Wiehnin "Repovesi". Vero on kuitenkin niin alhainen, että sillä ei ole ollut energian käyttöä ohjaavaa vaikutusta. "Jos vero otetaan käyttöön EY:ssä, Suomen on seurattava esimerkkiä", sanoo tutkimusjohtaja Seppo Leppänen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (V ATT). Euroopassa vapaamatkustajina. Anne Brax SUOMEN LUONTO 1/92 51. Turvevoiman hinta olisi veronkorotuksen jälkeen viidenneksen nykyistä kalliimpi. Lippuja myyvät ennakkoon Lippupalvelu ja Luonnonkuva-arkisto. Määrä nousisi asteittain niin, että vuoteen 2000 mennessä veron taso olisi kymmenen dollaria tynnyriltä. "Ydinvoiman hintaa nostavat muualla maailmassa korkeat, yksityiset vakuutukset. "Turve on hiilipitoista ja polttoaineena onnetonta, koska sen lämpöarvo on niin pieni. Näin fossiilisista polttoaineista kerättävä vero olisi korkeampi kuin muiden polttoaineiden. Kempin mukaan ydinvoimasta tulisi veron käyttöönoton jälkeen ehdottomasti halvin energiamuoto. KOTIMAASTA Euroopan yhteisön EY:n EY:n vero mullistaisi Suomen energiapolitiikan komissio valmistelee yhteisölle uutta energiaveroa, jonka tarkoitus on nostaaa hiilipitoisten polttoaineiden hintaa. Tilaisuudessa julkistetaan Vuoden Luontokuva. Liput 95 mk tai 65 mk istuinpaikasta riippuen. Ensimmäiset ehdotukset on luvattu maaliskuun 1992 loppuun mennessä. Viime vuonna tosin otettiin käyttöön liikennepolttoaineita koskeva hiilivero, jonka suuruus on noin 26 markkaa polttoaineen sisältämää hiilitonnia kohden. helmikuuta Finlandia-talolla klo 19. Koska ydinvoimalat ja vesivoimalat eivät aiheuta hiilidioksidipäästöjä, niille ei asetettaisi lainkaan hiilidioksidiveroa. "Jos vero otettaisiin käyttöön, tuulija aurinkoenergian tutkimukseen alettaisiin varmasti satsata enemmän" Kemppi arvioi. Energiaja haittaveroja on puuhattu Suomeen usean valtion komitean ja työryhmän voimin laihoin tuloksin. Suomalainen vientiteollisuus saattaisi joutua eurooppalaisten kuluttajien boikotoimaksi." VATT:ssa on tehty alustavia laskelmia siitä, miten EY:n hiilidioksidivero vaikuttaisi polttoaineiden hintoihin Suomessa. "Suomalaiset eivät voi olla Luonto kuvat Finlandia-talolla Perinteinen Vuoden Luontokuvat -tilaisuus on maanantaina 10. Meillä ydinvoimaonnettomuudesta maksettaville korvauksille on asetettu katto, jota jotkut pitävät liian matalana. Luulen että turvevoimaloita ei veron käyttöönoton jälkeen enää rakennettaisi
D 7. (9692) 51344 tai PL 12, 37501 Lempäälä, puh. KHO:n perustelut ovat huomion arvoisia: "Laadittujen ympäristöselvitysten mukaan tien rakentaminen on ilmeisessä ristiriidassa luonnonarvojen kanssa. luonnonsuojeluliitto ja Teollisuuden Keskusliitto ovat edustettuina uutisten toimitusneuvostossa. Uutistoimitusta vetää Kari Rissa Crea Video Oy:stä reporttereinaan tunnettuja ympäristötoimittajia, kuten Teuvo Suominen, Ismo Tuormaa ja Veli-Risto Cajander. KOTIMAASTA KHOtyrmäsi Oulu järven ylitystien Suomalainen oikeuslaitos on viime aikoina tuottanut iloisia yllätyksiä. Koskisen mukaan Oulujärven ylitystie poistetaan nyt myös vuoden 2010 jälkeen mahdollisesti toteuttavien hankkeiden listalta. helmikuuta kello 12. ympäristöministeriö, Taloudellinen tiedotustoimisto, metsähallitus ja tiedekeskus Heureka. Hank Fors, Vasaniemi, 98500 Pelkosenniemi, puh. Y mpäristöuutisten rahoittajia ovat mm. Ylitystie ei ole ollut tiehallituksen 20 vuoden kehittämissuunnitelmassa. Näytelmän on kirjoittanut ja ohjannut pelkosenniemeläissyntyinen teatteriohjaaja Olli-Pekka Ulkuniemi. Vajaan tunnin mittaisessa komediassa esiintyy mm. Näyttelijät ovat Vuotosalueen väestöä. Omat eväät. Tuoreimmasta vastaa korkein hallintooikeus, joka joulukuun puolivälissä pyyhki Oulujärven ylitystien pois Kainuun seutukaavasta. Kuinka kieltäydytään uimasta altaassa sen rakentajien kanssa. usema vuosma. Mutta ellei päästöjä saada vähenemään, maaperän ja vesien happamoituminen etenee. Mm. Raporttien lisäksi uutiset välittävät ympäristötietokeskuksen keräämää ilman ja veden laadun seurantatietoa. Mikko Niskasaari Aluemarkkinat Pelkosenniemellä järjestetään myös suoran kansalaistoiminnan kurssi 29. Kuinka Lapin ilmansaasteet yksissä kansissa Huoli Lapin, eritoten itäisen Lapin, ilmanlaadusta on ollut ympäristöuutisten vakioaiheita viime aikoina. Kurssilla opetetaan, kuinka pysyä rauhallisena, kun valtion 31 miljoonan markan elvytysraha, koti ja ympäristö hukutetaan veden alle. D Ruuhij ärvelle professorin arvo Presidentti on myöntänyt professorin arvonimen filosofian tohtori Rauno Ruuhijärvelle. D Ympäristöuutisia televisiosta Ympäristöuutisia tulee TV2:sta joka sunnuntai kello 21.45-22.00. Päätöstä voitaneen pitää ennakkotapauksena. Selvitys on laadittu Lapin luonnonsuojelupiirin pari vuotta sitten järjestämän kansalaiskeräyksen tuoton turvin. Metsäojia tukitaan Kuhmossa Metsähallituksen Kuhmon hoitoalue vähentää suoja metsäojitusten vesistövaikutuksia tukkimalla vanhoja, suoraan vesistöön johdettuja ojanpäitä. . KHO tyrmäsi myös Vuokatin ylitystien, joskaan ei yhtä selkein perustein. Perustelut ovat enty1sen tärkeät, koska niillä ei korjailtu jotain hankkeen yksityiskohtaa, vaan annettiin kuolinisku koko suunnitelmalle. Hapan laskeuma ylittää Lapissa kriittisen rajan, vaikka se on keskimäärin vain puolet Etelä-Suomen kuormituksesta. SUOMEN LUONTO 1/92 51. vsk. Tien taloudellista kannattavuutta koskevissa laskelmissa ei ole otettu huomioon tien rakentamisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia". Alkuun on päästy ainakin Niemiskylällä, jossa on selvitelty kalastuskunnan aloitteesta metsähallituksen ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n metsänkäsittelystä aiheutuvan haitan vähentämismahdollisuuksia. Yli 22 vuotta kestäneen tiesodan pitäisi nyt olla lopullisesti päätöksessä. Varsinkin Koillis-Lapin ilmassa aika ajoin esiintyvät vahingollisen korkeat rikkidioksidimäärät, yleisesti korkea otsonitaso sekä mahdollinen hyvin happamien pisaroiden laskeuma ovat selvä riski havupuiden neulasille. Selvityksessä tuodaan julki tuoreita tutkimustuloksia Lapin ja mullflkin kalottialueen pahimmista ilmansaasteista ja ilmasto-oloista. Antti Ylitalo Valoa Vuotoksella Pelkosenniemeläinen Niemen Näyttämö esittää Valoa kaamokseen, polttavan ajankohtaista Vuotos-aiheista näytelmää, ala-asteen koululla. Uhatuinta aluetta on Inarijärven itäpuoli. Kuinka sukelluspukua käytetään, kun vieraillaan entisessä kotipaikassa. Varttitunnin lähetyksissä yritetään hahmottaa ympäristöasioiden taustaa ja merkitystä. Tiehallituksen suunnittelujohtaja Erkki Koskinen toteaa, ettei tiehallitus voi ajaa hanketta vastoin seutukaavaa. Kimmo Kaakinen anotaan valtion avustusta Ranuan sukellusveneen vuokraamiseksi isommalle porukalle. Ilmatieteen laitos on vastikään julkaissut Lapin ilmansaasteet -kirjasen. Ruuhijärvi työskentelee Helsingin yliopistossa kasvitieteen apulaisprofessorina. On kuitenkin mahdollista, että Kainuun liitto (seutukaavaliiton ja maakuntaliiton perillinen) yrittää uittaa sen jatkossa uuteen seutukaavaan. Ruuhijärvi toimi Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana 1978-1990. Silti kirjoittajat esittävät yhteenvedossa muutamia perusteltuja varoituksen sanoja. Toiminnan pontimena ovat paikallisten kalastuskuntien vaatimukset ja mahdollisuus käyttää työllisyysvaroJa. (931) 752041 tai 751437. Hänen vaikutti työllään merkittävästi mm. Laajojen hakkuiden ja maanpinnan käsittelyn jäljiltä alueen aikaisemmin kirkkaat ja karut järvet ovat muuttuneet reheviksi ja ruskeiksi; leväkukintoja on havaittu . soidensuojeluohjelman laatimiseen ja koskiensuojelulain säätämiseen, Urho Kekkosen kansallispuiston perustamiseen ja Kitkanniemen liittämiseen Oulangan kansallispuistoon sekä ympäristöhallinnon kehittämiseen. Siinä jäljitetään saastepäästöjen lähteitä, tarkastellaan etenkin rikkipitoisuuksia, happamoittavien aineiden ja raskasmetallien laskeumaa sekä otsonipitoisuuksia. kolme ministeriä. Muistathan turvata paikallista työllisyyttä. Varsinaiset ilmansaasteiden metsä-, maaperäja vesistövaikutukset eivät kuulu julkaisun aihepiiriin
Lokamarraskuussa lampaan häntä rupeaa vipottamaan ja se tieSuurissa lammasmaissa kuten Islannissa, Uudessa-Seelannissa ja Australiassa on ylilaidunnus tuhonnut kasvillisuude!lja maaperän laajoilta alueilta. suojaava katos olkipatjoineen, jäätymätön vesipiste sekä ruokaa ja nuolukivi. Villat keritään kaksi kertaa vuodessa ja eläimen sorkat leikataan kynsien tavoin kevättalvella. maitoa, talia ja villarasvaa eli lanoliinia. Vähään tyytyvien lampaiden sijasta maatalous nojaa nautoihin ja sikoihin, jotka tarvitsevat ostorehuja ja korkeatasoisia karjasuojia lämmityksineen ja ruokintaautomaatteineen. Lihasta kaksi kolmasosaa on kotimaista, mutta villoista ja nahkoista vain neljä prosenttia. Lammas on koiran jälkeen ihmisen vanhin kotieläin, jota on Suomessakin pidetty rautakaudelta lähtien. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAl Alice Karlsson Vaikka Suomen ilmasto ja maaperä sopivat mainiosti lampaalle, ei maamme niityillä ja ojanpientareilla juurikaan käyskentele villavia päkäpäitä monikymmenpäisinä laumoina. Lampaan hoito on verrattain helppoa. Lammas olikin omavaraistaloudessa tärkeä, onhan se kotieläimistä monipuolisin paitsi villaa, nahkoja ja lihaa, saadaan lampaasta myös mm. Metsälaitu. Ajoittain vieraita rotuja on yritetty juurruttaa Suomeen, mutta suomenlammas on pitänyt pintansa. Tavallisimmin lammas synnyttää kuitenkin kaksi tai kolme jälkeläistä. Kuva Pohjois-Islannista. Suomenlammas on kuuluisa sikiävyydestään, joskus suomenlammasemon tiedetään saaneen jopa kahdeksan karitsaa yhdellä kertaa. Tärkein lampaasta saatava tuote oli teollisuuden nousuun asti villa, mutta nykyisin pääasiallinen tulo tulee lihasta. tää sitä, että se katselee pässiä sillä silmällä. Lampaanlihan kulutus on vuodessa noin 300 grammaa henkeä kohti. Lammas on metsänhoitaja, sillä se pitää heinittymisen kurissa. Vuonna 1990 Suomessa oli noin 57 000 lammasta 6000 maatilalla. Karitsat syntyvät keväällä ja usein ne ovat riittävän painavia teurastettaviksi jo puolen vuoden ikäisinä. Lampaiden pito metsissä onkin vaihtoehto rikkaruohomyrkyille. Lammastalous tuottaa Suomessa noin I 000 tonnia lihaa ja 140 tonnia villaa sekä 50 000 nahkaa vuodessa. Villakeriä sikisi sillä vauhdilla, että 1920 oli lampaita Suomessa jo 1,7 miljoonaa, puoli lammasta jokaista kansalaista kohti. Vähään tyytyväinen Lammas määkii tyytyväisenä, jos sillä on tuulelta ja sateelta Ollapa lampaan nahoissa Lammaskatras elävöittää maisemaa ja pitää metsän puhtaana rikkaruohoista. Sotien jälkeistä pientä piristymistä lukuunottamatta lampaat ovat vähentyneet aina näihin päiviin asti. Optimaalinen lämpötila on nollan paikkeilla, mutta lammas pärjää kovillakin pakkasilla olkipetinsä päällä, sillä sen omat papanat kehittävät lämpöä. Nykyisistä lampaistamme suomenlampaita on 95 prosenttia. Lammas kuuluu omavaraistalouteen ·; g :r Lammastalous eli kukoistusi§ kauttaan tämän vuosisadan :z! alussa. Lampaasta on luonnonsuojelijaksi
Villan käsittely on monivaiheista. Villanlämpimiä tuotteita Lammas häviää lihantuotannossa pienikokoisena naudalle, mutta villantuottajana suomenlampaan kanssa kilpailevat vain ulkomaalaiset lammasrodut. Lohkoja viljellään vuorotellen ja välillä ne jätetään lepäämään. Keväisin lampaat pääsevät laitumille, joiden aidoista on huolehdittava. hernettä. Marja Jormolan mukaan lammastalouden tuotto on vähäistä. Saksassa oli jo 1970-luvun alkupuolella lähes 200 000 kulttuurimaisemia hoitavaa lammasta mm. ULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Lampaanvilla muovautuu yhtä hyvin huopikkaiksi kuin korkeatasoisiksi tekstiileiksi. Lammas on perusteellinen ruohonnyhtäjä, joten laitumia pitää olla paljon. Suomessa toimii vielä useita kehräämöjä ja meillä on vahva käsityöperinne. Sadonkorjuun aikana Jormolassa tarvitaan apu voimia ja tilalla pidetään monta oppituntia käytännön juurikasviljelystä, kun naapurissa olevat steinerkoululaiset osallistuvat porkkananja perunannostoon. Islannissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa ovat lampaat kalunneet kasvillisuuden valtavilta alueilta, joiden tuhon tuuli ja vesi ovat viimeistelleet. Lampaiden kuten muidenkin eläinten pidossa on tärkeää tietää, mikä on laidunten kantokyky. Tilan säilyminen elinkelpoisena on hänelle tärkeää. Kaiken kaikkiaan lammas on mainio eläin, jonka arvostuksen nostamiseen kuluttajat voivat vaikuttaa merkittävästi: kotimaisen lampaanlihan ja villan suosimisella on suoria vaikutuksia sekä maalaismaiseman säilymiseen että omavaraisuuden lisääntymiseen. Jom:iolan tila pienine laitumineen ja peltotilkkuineen sekä mäen päällä olevine asuinja talousrakennuksineen onkin kuin palanen aitoa sodanjälkeistä Suomea. Ylilaidunnus vaarana Lammas voi myös olla ympäristön tuhoaja. Viiden hehtaarin tilalla viljellään biodynaamisesti juurikkaita ja viljaa, ja lanta on luonnonmukaisessa viljelyssä välttämätöntä. Eri puolilla Suomea peltojen ja rantaniittyjen umpeenkasvu voitaisiin estää lampailla. Lammastalouden laajentamiselle on hyvät perusteet. maan kunnosta, joten arviot vaihtelevat jonkin verran. Parhaan tuoton villalle lampurit saavatkin silloin kun he osaavat jalostaa villan langoiksi tai jopa valmiiksi tuotteiksi asti. D. Lampaat tarvitsevat ruokaa ja vettä, ne karitsoivat ja joskus sairastavatkin, ne keritään ja !antaakin on luotava. Jukka Jonnola on maisema-arkkitehti ja sivutoiminen maanviljelijä. Vantaan asennetta ja kaupunkisuunnittelun järjettömyyttä kuvastaa se, että kaupunki on halunnut pakkolunastaa Jormolan tilan, vaikka se on seutuja yleiskaavassa viheraluetta. Marja Jormolalle lampaiden pito onkin aina ollut emännän tuloa, omaa rahaa. viljelystä poistetuilla pelloilla ja kaupunkien puistoissa. Emäntä Marja Jormolan mukaan eläimiä on maatilalla pakko pitää myös siksi, ettei mitään tarvitsisi heittää hukkaan! Marja Jormolalla ei ole kovin romanttista käsitystä lampurin ammatista. Tuottavasta tilasta olisi siis haluttu tehdä kuluja nielevä puisto, vaikka Jormolat eivät ole koskaan estäneet ihmisten liikkumista joenvarsiniityillään ja metsissään. Hehtaarin kokoisella peltolaitumella voidaan pitää viittä emoa karitsoineen, metsälaitumella vain kolmasosaa siitä. Lammas on maisemanhoitaja. Lammastuotteet ovat tilan sivutuotteita, mutta nykyisin itse lammas on viljelylle elintärkeä. Lampaanhoito on työtä siinä kuin muukin karjanhoito. Ulkomailla maisemanhoitaj alammas on tuttu näky. Valtion tuotantotuen kanssa lampuri pääsee jonkinlaisiin tuloihin, mutta lampaita pitää olla paljon, jos mielii perheen elättää. Luonnonmukaisessa viljelyssä on käsityötä enemmän kuin tavanomaisessa, sillä esimerkiksi rikkaruohoja ei myrkytetä vaan ne kitketään joko koneella tai käsin. milla lammas myös viihtyy, koska siellä on vähemmän loisia kuin peltolaitumilla. LJ Jormolan lampaita ei palella talvellakaan kun alla on papanainen olkipeti. Luomulisä on lihasta nelisen markkaa kilolta. Muun muassa Ruotsissa lampaat ehkäisevät pakettipeltojen vesoittumista. Teurastamo maksaa lihasta 25-28 markkaa kilolta ja villakilosta heruu muutama markka. Marja Jormolan poika Jukka Jormola viljelee tilalla porkkanoita, perunoita, ruista, heinää ja mm. Lammas tuottaa lihansa ja villansa suhteellisen vähällä energialla, eikä lampaankasvatus edellytä suuria investointeja. Laitumien kestokyky riippuu kuitenkin mm. Villaa voi myös huovuttaa ja jalostaa esimerkiksi tossuiksi. Kotimaisilla lammastuotteilla voitaisiin korvata tuontia ja lisätä pientilojen elinkelpoisuutta. Keritsemisen jälkeen villa lajitellaan, pestään, karstataan, kehrätään, värjätään ja neulotaan puseroiksi ja sukiksi tai kudotaan kankaaksi. Luomulampaita kaupungissa Vantaalaisella Jormolan tilalla on pidetty lampaita ainakin 30 vuotta. Suomenlampaan villa on hyvää ja sopii lajiteltuna mainiosti korkeatasoisiinkin käsitöihin
Toisen Metsäntutkimuslaitoksessa työskennelleen metsäbiologin, professori Viljo Kujalan, Suomen Luonnossa 1942 esittämä uhkakuva on pitkälti toteutunut: "Luonnonmetsät muuttuvat ensin hoitometsiksi, lopuksi puuviljelmiksi." Etelä-Suomessa surkea suojelutilanne Suojelutyöryhmän lähtötilanne ei siis ole paras mahdollinen. Oman erikoisryhmänsä metsän uhanalaisissa muodostavat ne 14 paloalueisiin erikoistunutta hyönteislajia, joiden kohtalon on sinetöinyt tehokas metsäpalovartointi. Aarniometsän linnuistakin osa hyödyntää tätä ravintoketjua. Ei ole liioittelua sanoa nykyistä metsätaloutta Suomen luonnon suurimmaksi uhkaksi. vsk.. Vain näin voidaan siirtyä kestävästä metsätaloudesta ekologisesti kestävään metsätalouteen. Käsittäväthän metsämme yli 70 prosenttia valtakunnan koko maa-alasta. Tästä alasta noin puolet on alle satavuotiasta metsää. Muutos on mittasuhteiltaan suurin, mikä Suomen luontoa on ihmisen toimesta kohdannut; viljelysmaiden raivauskin jää sen rinnalla varjoon. Metsätaloudellinen luontainen poistuma merkitsee aarniometsässä varsinaista elämää. Metsähallituksen luonnonsuojeluosaston raportti Etelä-Suomen metsien suojelutilanteesta lokakuulta 1989 osoittaa vakuuttavasti, kuinka heikoissa kantimissa Etelä-Suomen metsien suojelu on. Soilla uhanalaisista elää noin kuusi prosenttia, vesissä ja kallioilla noin kymmenen, rannoilla seitsemän, tunturipaljakoilla noin viisi ja ns. Aarniometsät ovat monimutkaisia ja monimuotoisia metsän kehitysvaiheita. Vanhoihin metsiin erikoistuneen uhanalaisen lajiston määrä on siinä määrin hälyttävä, että on todella korkea SUOMEN LUONTO 1/92 51 . PUHEENVUORO I Dosentti Tapio Lindholm työskentelee vesija ympäristöhallituksen luonnonsuojelututkimusyksikössä aarniometsäkartoituksen koordinaattorina. Vaikka luonnonmetsissä oli aikoinaan runsaasti metsäpaloja, metsäpalon tai avohakkuun suosittelu jokaisen vanhan metsän hoitotoimeksi on virheellistä ajattelua. Lähes puolet uhanalaisista on metsälajeja Eipä siis ihme, että suuri joukko tuosta erikoistuneesta ja vaateliaasta metsälajistosta on kärsinyt. Luonnonsuojelualueiden vanhoja metsiä ei ole syytä polttaa. Hoitometsissä ja puupelloissa tätä luonnon rikkautta ei ole. Tarkkaa tietoa asiasta ei ole, sillä metsähallituksen metsätalouskartan kuviotiedot eivät sisällä aarniometsäisyyttä eivätkä juuri muitakaan luonnon monimuotoisuutta kuvaavia tunnuksia. Etelä-Suomen metsien suojelu on kaikkien mittapuiden mukaan riittämätöntä. Lahopuuhun erikoistuneen lajiston määrä ja tuon lajiston erikoiset ekologiset vaatimukset osoittavat, että aarniometsävaihe on ollut pohjoisten metsien yksi perusvaihe. Tätä ei ole otettu huomioon metsän hiilitaseiden laskuissa. Nykyhetken tilanne metsissämme on kuitenkin aivan 10 Uhatut aarniomf erilainen kuin 1943. Näin puiden sitoma hiili vapautuu hitaan ja hyvin monimutkaisen hajottajasysteemin kautta. Kuitenkin juuri ikääntynyt aarniometsä, jonka historia ulottuu monen puusukupolven taakse, on osoittautunut biologisesti merkittäväksi ekosysteemiksi. Etelä-Suomen metsiä on hyödynnetty luonnon monipuolisuudesta piittaamatta ja suojelualueillakin metsiä on kovin vähän. Suojelualueiden vähäinen määrä yhdistettynä harjoitettuun metsätalouteen ei takaa ekologisesti kestävää suojelua ja metsätaloutta. Sen varassa on elänyt ja kehittynyt merkittävä osa metsiemme monimuotoisuudesta. Suojeltu pinta-ala on vähäinen, suojelualueet ovat pieniä ja liian etäällä toisistaan. Kun maassamme ei ole missään sellaisia vuoristoja kuin esim. Todellisia aarniometsiä luonnonsuojelualueilla on vähän, erään asiantuntija-arvion mukaan vain noin kymmenen prosenttia eteläsuomalaisten suojelualueitten pinta-alasta. Näin mitattuna luonnonsuojelumme suurimmat puutteet ovat juuri metsien suojelussa. Uhkan torjumiseksi metsien suojelua on tehostettava tuntuvasti ja sisällytettävä luonnonsuojelu metsätalouteenkin. perinnebiotoopeilla 19 prosenttia. Koko Etelä-Suomen suojelualueiden yhteispinta-ala on 680 neliökilometriä, josta metsämaata on vajaa puolet. Etelä-Suomen metsämaan pinta-alasta tämä on vaivaiset 0,25 prosenttia. Selvityksen tarkoittama Etelä-Suomi on Oulun läänin eteläpuolinen alue, johon on kuitenkin luettu mukaan Kalajokilaaksoon lukeutuva Oulun läänin puoleinen osa Keski-Pohj anmaasta. Tätä käsitystä näyttävät hellivän johtavissa asemissa olevat metsäalan johtajat, jotka eivät ole saaneet ekologista koulutusta ja joiden päätöksenteon varassa on Suomen metsien ekologinen kohtalo. Lisäksi noin 80:n muissa elinympäristöissä elävän lajin uhanalaisuuden syy on erilaisissa metsänhoitotoimissa, eritoten puulajisuhteiden ja ikärakenteen muutoksissa sekä lahopuiden vähenemisessä. Metsänhoito siis on eliölajistomme merkittävin uhanalaisuuden syy. Aarniometsän elämä on rikasta Suurimmassa häviämisvaarassa ovat luonnonsuojelullisesti arvokkaat vanhat metsät, joista uljaimpia ovat aarniometsät. Sen sijaan suojelualueilla on kyllin hoitometsiä ja viljelytaimikoita, joiden porottaminen olisi luonnonsuojeluteko. Aarniometsän ravintoverkot ovat poikkeuksellisen monimutkaiset, sillä puuaineksen lahottamiseen osallistuu suuri joukko erilaisia sieniä. Merkittävää on, että metsän nuoriin kehitysvaiheisiin sitoutuneet lajit eivät ole uhanalaistuneet. Ne edustavat heikosti metsäluonnolle ominaisia kehitysvaiheita. Sienien varassa elää suuri joukko juuri näihin oloihin erikoistuneita hyönteisiä, eritoten kovakuoriaisia. Ne eivät ole vain oman onnensä varaan jätettyjä metsiä, jotka ovat lopettaneet kasvunsa, ränsistyneet ja lahonneet ja joiden kehityskierto pitäisi saattaa välittömästi alkuun. Tuoreen uhanalaismietinnön mukaan 44 prosenttia eli 727 lajia uhanalaisista on metsälajeja. Keski-Euroopassa, joiden vaikeapääsyisissä osissa aarniometsien jätteitä on pakostakin jossain määrin säästynyt, jää alkuperäisen metsäluonnon säilyttäminen meillä kokonaan varta vasten järjestetyn suojelun varaan." Ympäristöministeri asetti viime lokakuun lopussa työryhmän selvittämään, kuinka paljon linjan Oulu-KajaaniKuhmo eteläpuolella on luonnonsuojelun kannalta arvokkaita vanhoja metsiä. Kalliola totesi artikkelissaan, että "jättiaskelin edistynyt metsätalous on muuttanut entiset aarniometsämme hoidetuiksi talousmetsiksi. Metsäntutkimuslaitoksessa työskennellyt luonnonsuojeluvalvoja tohtori Reino Kalliola kirjoitti 1943 Metsälehteen artikkelin otsikolla Aarniometsiä tarvitaan. Työryhmän tulee tehdä vielä suojelemattomien vanhojen metsien rauhoittamisesta esitys
Jäljellä enää sirpaleita Pohjatyötä nyt toimintansa aloittavan suoj elutyöryhmän toiminnalle on tehty pari vuotta vesija ympäristöhallituksen luonnonsuojelututkimusyksikössä, josta on johdettu ns. Aineistoa on kerätty eri viranomaisille, järjestöille ja yksittäisille luonnonsuojelijoille suunnatulla kyselyllä. Metsäluonnon suojelusta ei ole odotettavissa uhkaa taloudellemme. Luonnonsuojeluvalvoja Reino Kalliola ehkä kykeni vaikuttamaan hienoilla kirjoituksillaan. Tapio Lindholm 11. Se on eri vaiheissa vauhdittanut vaikeaa metsänsuojelua. Viimeisten vanhojen metsien suojelulla on jo kiire. aarniometsäkartoitusta. jonka luontainen levinneisyys ei ulotu Lappiin. Tähän mennessä kohteita oli kertynyt 843. On siis tarvittu räväkkää puuttumista viimeisten vanhojen metsien häpeälliseen tuhoamiseen. Valitettavasti edes kohteiden määrä ei välttämättä kuvaa seudun aarniometsäisyyttä. ja ehkä valitettavasti samalla jo liian myöhäinen aika saada vielä säästyneet luonnonsuojelullisesti arvokkaat metsät rauhoitettua. Viime kesänä ovat metsähallituksen ja lääninhallitusten edustajat tutkineet kohteita ja sen pohjalta suojelutyöryhmä laatii ehdotuksen suojeltaviksi alueiksi. Ratkaisu on lopullinen Kaikki kunnolliset kohteet olisi suojeltava, eikä tämäkään todennäköisesti ratkaise Etelä-Suomen metsänsuojeluongelmia kuin osaksi. Nuorten metsäaktivistien työ metsänsuojelun edistämiseksi on ollut hyödyllistä, vaikka se muodollisesti onkin ollvt laitonta. Uuden vanhan metsän voi kasvattaa avohakkuualueelle, mutta jos suuri osa metsäluonnon lajeista on hävinnyt, kasvatamme vain puukulisseja, emme mommuotoista metsää. Kohteet ovat jakautuneet alueellisesti hyvin epätasaisesti. Täten on käsittämätöntä, että lähes jokainen metsänsuojeluhanke on ollut tuskallisen vaikea. vsk. ~ät on säästettävä Etelä-Suomen metsien suojelu on surkealla tolalla. Nykyajan härskeihin päättäjiin ei korulauseilla näytä olevan vaikutusta. Jos taloudellamme menee huonosti, syynä ei ole luonnonsuojelu. Kohteiden keskimääräinen arvioitu pinta-ala on 35 hehtaaria ja yhteenlaskettu pinta-ala vain 285 neliökilometriä eli 0,23 prosenttia kartoitetun alueen metsäpintaalasta. Tähän mennessä kertyneiden kokemusten pohjalta on tullut selväksi, että todella hyviä aarniometsiä ilmoitetuista kohteista on vain osa. Ainoa tapa suojella tätä eliöstöä on säilyttää niiden elinympäristö. Vähäisiinkään rauhoitettuihin metsiin ei juuri sisälly vanhoja aarniometsiä, joissa elämä sykkii monipuolisena, mutta uhanalaisena. Aarniometsien suojelua tarvitaan nimenomaan EteläSuomessa, sillä Lapin laajojen erämaa-alueiden "jonkinasteinen" suojelu ei pelasta eteläja keskiboreaalisten metsävyöhykkeiden lajistoa, SUOMEN LUONTO 1/92 51. On kuitenkin tiedostettava, että nyt tehtävä ratkaisu on lopullinen, sillä jos nyt ei suojella, moni upea metsä häviää ja monen uhanalaisen ja muunkin lajin elinympäristö katoaa lopullisesti
ja kuuntelutaitoisena ympäristönsuojelijana, joka hallituksessa on monesti joutunut muiden ministerien jyräämäksi. "Näen demokratian eri tavoin. Me otamme hyödyt tai kuvitteelliset hyödyt ja pistämme riskit, ongelmat ja laskut tulevaisuudelle." EY:n politiikka ihmisistä kiinni Pietikäinen kannattaa Suomen liittymistä Euroopan yhteisöön siitäkin huolimatta, että liittymistä on vastustettu osittain juuri ympäristösyistä. "Yhdentymisen ympäristöriskit ovat selvät. Kun esimerkiksi rakennetaan lomakyliä, niissä on sähkösaunat, mikroaaltouunit ja sähkölämmitetyt vesijohdot." Ydinvoiman valinta on eettinen kysymys Pietikäisen mielestä mikään energiantuotanto ei ole haitatonta, ja kaikkea energiankulutusta tulisi vähentää, mutta ydinvoima asettuu omaan luokkaansa. Meillä ei ole oikeutta siirtää tällaista ongelmaa tuleville sukupolville " "Suuronnettomuusriski on myös kohtuuton, mutta rehellisesti sanottuna olisi tietyllä _ tapaa oikein, jos sellainen tapahtuisi meidän aikanamme, koska me olemme käyttäneet energian hyväksemme. Kyse on siitä, mitä hyödykkeitä kuluttaa ja kuinka paljon." "En usko, että ihmiset pahuuttaan tekevät huonoja ratkaisuja, vaan että energiansäästöä ei tulla ajatelleeksi. Toistaiseksi Pietikäinen ei ole voinut kirjata näkyviä voittoja, mutta jotakin on sentään lähtenyt käyntiin: ympäristöveroista pitäisi valmistua maaliskuussa uusia esityksiä ja ympäristövaikutusten arviointia koskeva lainsäädäntö on tekeillä. Pietikäinen ei ymmärrä Stenius-Kaukosen ajattelua. Ulkopuolelle jäämällä antaa oikeutuksen joillekin toisille ja toisensuuntaisille ajatuksille. Olisiko parempi jos minunkin tilallani olisi yksi ydinvoiman kannattaja lisää?" Pietikäisellä on silti asioita, joita hän ei ministerinä suostuisi tekemään. "Ydinvoima on eettinen kysymys. Ydinvoiman tuottamisen seuraukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen, eikä ydinjätekysymystä olla lopullisesti ratkaistu. En myöskään voisi itse äänestää ydinvoiman puolesta." Vasemmistoliiton kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukonen uhkasi syksyllä erota eduskunnasta, koska hän oli pettynyt eduskunnan työskentelyyn ja vaikutusmahdollisuuksiinsa kansanedustajana. Mutta vaikka emme lähtisi mukaan EY:hyn, pääosin sama tapahtuu joka tapauksessa, teollisuus on kiinni tässä kehityksessä." Pietikäisen mukaan EY:n sisällä käydään samoista as101sta ympäristöpoliittista keskustelua kuin Suomessa: energiapolitiikasta, taloudellisista ohjauskeinoista tai jätehuollon järjestämisestä ja myös jännitteet kulkevat samalla akselilla kuin Suomessa. Erota voi, jos tekee virheen tai toimii itse moraalinsa vastaisesti. Suuri osa energiankäytöstä on välillistä. Minulle luovuttaminen on hyvin vierasta, ero olisi minulle uhkailua tai isottelua." On tyhmää luvata teollisuudelle halpaa energiaa Pietikäisen energiapoliittiset näkemykset ovat olleet muille ministereille niin vastenmielisiä, että omista ponnekkaista vaatimuksistaan huolimatta ympäristöministeriä ei huolittu mukaan ministerityöryhmään, joka valmistelee eduskunnalle kevääksi energiapoliittista selontekoa. Energian hintaa pitää nostaa vähitellen siten, että ensi alkuun hinta nousee vähän tai ei ollenkaan ja sitten yhä enemmän." "Kuluttajat ovat myös tärkeässä asemassa. "Missä poliittisessa ryhmässä ympäristöasiat saavat varauksettoman ja ristiriidattoman tuen silloin, kun ei puhuta vain yleisistä kauniista ajatuksista. Mutta Sirpa Pietikäinen ei ole paasannut bambeista, vaan sen sijaan paneutunut yllättävän tarmokkaasti haittaveroihin, ympäristövahinkojen arviointiin ja energiansäästöön. Minua lohduttaa se, että kaikki tapaamani ympäristöministerit, esimerkiksi Yhdysvaltain ja Saksan, ovat samassa tilanteessa suhteessa omaan kauppaja teollisuusministeriinsä, valtiovarainministeriinsä tai omiin taustaryhmiinsä." En voisi esitellä koskiensuojelulain purkamista Muutaman ministerikuukauden perusteella Sirpa Pietikäistä pidetään vilpittömänä 12 "Minua huvittaa sana bambipolitiikka. Eivät suomalaiset moneen Euroopan maahan verrattuna ole ympäristöaktiivisuudessa sen kummallisempia." "Onko EY hyväksi vai pahaksi on samanlainen kysymys kuin että onko hallitus hyväksi vai pahaksi. Se riippuu siitä, millaiset ihmiset siellä ovat päättämässä." "EY antaa mahdollisuuden sen tapaisiin päätöksiin, joita ei kansallisesti tehtäisi. Energiankulutuksen kasvun pysäyttäminen on pitkä prosessi ja keinoja on hirveän paljon: valistus ja tiedottaminen, tutkimusvarojen suuntaaminen energian käytön hyötysuhteen parantamiseen, eri energiamuotojen tutkimiseen, teknologian kehittämiseen ja soveltamiseen sekä energian hinnan nosto." "On järjetöntä luvata teollisuudelle lisää halpenevaa energiaa ja samalla pyytää: tehkää nyt kaikkenne sen säästämiseksi! Sehän ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa eikä järkevää. Osa vääristä ratkaisuista tehdään jo suunnittelussa. "Olen poliitikko ja tekemällä työtä vaikutan. Ydinvoiman käyttö on eräänlaista varastamista. Pietikäinen ei kuitenkaan ole kyllästynyt politiikkaan. Anne Brax Sirpa Pietikäinen: En ole bambipoliitikko Juuri tällaista ympäristöpolitiikkaa monet odottivat kun nuori kokoomuslainen kauppatieteiden maisteri, jolla ei varsinaisia ympäristönsuojeluansioita ollut tilillään, valittiin ministeriksi. Tämä näkyi muun muassa hiilidioksidiverossa, jonka EY :n ympäristöministerit hyväksyivät, mutta kauppaja teollisuusministerit hylkäsivät. "En voisi esitellä koskiensuojelulain purkamista, vaikka hallituksen enemmistö sitä vaatisi ja sama koskee kaikkia merkittäviä heikennyksiä ympäristöpolitiikassa. Kulissien takana Pietikäinen on tapellut luonnonsuojelualueiden puolesta keskustalaisia vastaan, jotka näkevät jokaisen suojeluhankkeen maaseudun museoimisena. Useissa tärkeissä ympäristöasioissa Pietikäinen on joutunut muun hallituksen, jopa oman puolueensa ministereiden, kanssa vastatusten. Se on sitä, että suojellaan kaikkea kivaa ja kaunista mutta ei jakseta välittää jätteistä tai myrkyistä", sanoo ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen. vsk.. Vaikka Pietikäinen kannattaa energiansäästöä, hän ei mielellään käytä sitä tenniä. "Kyllä Euroopan ympanstöministerit ovat hurskaan yksimielisiä monista tavotteista. Jos SUOMEN LUONTO 1/92 51. Tällaisia asioita ovat Vuotoksen allas, viides ydinvoimala ja ylipäänsä koko energiapolitiikan linja. Sirpa Pietikäinen sanoo, että ympäristöasioita ajaessa saa aina varautua vastarintaan. "Ei ole kyse siitä, että energiankulutusta pitäisi vähentää nykyisestä tasosta, vaan siitä miten tulevaa kasvua leikataan. Koko yhdentyminenhän perustuu siihen, että taloudellinen kasvu voimistuu, kulutus ja kuljetukset lisääntyvät
Ympäristönäkökulman pitäisi olla ennaltaehkäisevä." Pietikäisen mielestä ympäristövaikutukset pitäisi arvioida aina, kun tehdään ratkaisu joka vaikuttaa merkittävästi ympäristöön. Ensi vuonna Pietikäisellä tulee täyteen kymmenen vuotta kansanedustajana. jo tehtyjen vahinkojen putsaajana. vsk. Toisaalta mikään ei estä tekemästä kansallisesti tiukempia päätöksiä." Eroon putsaajan tehtävästä Päätöksenteon ympäristövaikutusten arvioinnin kirjaaminen lain muotoon on tulevan vuoden tärkeimpiä ympäristöpäätöksiä. Minusta kansalaisjärjestöjen vaatimus kahden prosentin bruttokansantuoteosuuden antamisesta teollisuusmaista kehitysmaihin on kohtuullinen. "Minä olen ollut kiinnostunut ympäristöasioista jo pienestä pitäen, siitä asti kun ollessani kaksitoistavuotias biologian opettaja kertoi, miten siilit kuolevat sukupuuttoon, kun niitä jää niin paljon autojen alle ... Pitäisi miettiä mitä tarkoittaa, jos halutaan lisätä luontaiselinkeinoj a, matkailua tai teollisuutta ja mihin ne sijoitetaan." "Yrityksissä pitäisi tehdä kaikesta toiminnasta ympäristötaseet. Ympäristön kannalta olisi parempi siirtyä annostelupakkauksiin." Kaksi prosenttia BKT:sta kehitysmaille Brasiliassa pidetään ensi kesänä maailmanlaajuinen ympäristökokous, jossa yritetään sopia muun muassa toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Luonto on kaunis kun se järjestää itse itsensä, vain ihminen osaa tehdä rumaa. Ympäristöhallinto on aloittanut eräänlaisena servisystemsinä, SUOMEN LUONTO 1/92 51. Pahimmassa tapauksessa kymmenien tuhansien osanottajien mammuttikokouksesta saattaa tulla täysi kaaos. Tulee oivallus, että ihminen ei ole jotakin erillistä joka on yhteydessä vain muiden ihmisten kanssa, vaan ihmisillä on tapa keskustella myös muun luonnon kanssa. "Ympäristövaikutusten arviointi tarkoittaa sen ajatuksen tunnustamista, että ympäristö pitää ottaa päätöksenteossa huomioon samalla tavalla kuin talouskin. Ihminen on erottamaton osa luontoa, samaa biomassaa toisessa muodossa kuin kasvit ja eläimet." ::J 13. Jotkut ovat sanoneet, että kokouksessa on kyseessä yksi viimeisistä tilaisuuksista pelastaa koko maapallo. "Ei riitä, että ympäristövaikutukset otetaan huomioon, kun jotakin yksittäistä rakennusta tai vesistöhanketta suunnitellaan, vaan ne pitäisi ottaa huomioon jo maakuntien kehittämissuunnitelmia tehtäessä. Pietikäisen vaikea tehtävä on edustaa kokouksessa Suomea. Bruttokansantuote on nyt pudonnut saman verran laman takia, eikä tämä ihan kamala tilanne ole. Ympäristönsuojelu kuitenkin toi Pietikäisen politiikkaan. Kaksi prosenttia voitaisiin antaa joskus kymmenen, kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Jos meidän paikastamme pudotettaisiin kaksi prosenttia, niin olisiko se kovin paljon. Esimerkiksi käyvät vaikkapa hotellit, joissa käytetään paljon kertakäyttötuotteita, kuten kertakäyttöisesti pakattuja saippuoita. "Pitäisi rakentaa neuvottelukokonaisuus, jossa kaikki sitoutuvat johonkin ja saavat jotakin. Y mpäristövaikutusten arviointi (YV A) on Pietikäisen lempiaiheita. Pidän kuitenkin samoilemisesta ja sienestämisestä, siitä tunteesta joka tulee kun on luonnossa. Jo nyt tiedetään, että köyhät etelän maat tulevat vaatimaan itselleen samoja oikeuksia taloudelliseen kasvuun energian ja raakaaineiden kulutusta lisäämällä kuin teollisuusmailla on ollut. EY:ssä on ympäristötahtoa, se merkitsee ympäristöpolitiikan tiukentumista meilläkin. Teollisuusmaiden pitäisi pysäyttää energian kulutuksen kasvu ja hidastaa taloudellista kasvua materiaali· sena kasvuna." "Kehitysmaiden pitäisi myös sitoutua tekemään omille ongelmilleen jotakin, mutta sen pitäisi tapahtua maakohtaisten selvitysten pohjalta ja siten, että kehitysmailta itseltään kysytään mitä ne haluavat." "Kolmanneksi teollisuusmaiden tulisi sitoutua rahoitukseen. Se jakautuisi tasaisesti koko yhteiskuntaan." Ympäristönsuojelu toi politiikkaan Sirpa Pietikäinen ei ole lintuharrastaja eikä liioin tunnista kasvilajeja ilman oppaita. " "Olen ensisijaisesti ympäristöpoliitikko. Sirpa Pietikäisen mielestä ympäristönsuojelua ei saa eristää omaan karsinaansa, vaan sen on oltava johtavana periaatteena myös yhteiskunnan "kovilla " alueilla taloudessa ja elinkeinoelämässä
vsk.. Jouko Kuosmanen Kuusikon viheltelijä 14 SUOMEN LUONTO 1/92 51
15. Kuoriuduttuaan poikaset lähtevät maastoon, jossa ne emon kaitsemina hankkivat ruokansa. Se istahtaa lähimmän puun oksalle ja käy sieltä mittailemaan valppailla silmillään häiriön syytä. Talvella pyyt syövät koivujen ja etenkin leppien norkkoja, ja lepikon ja suojaavan kuusikon taitteesta pyyn usein yhyttääkin. Linnun vihollisista pahin on sen olinpaikkoja hävittävän ihmisen ohella kanahaukka. Tällaista "seuratkaa johtajaa" -liikettä voi pyymetsässä kokea pitempäänkin. Kuvassa aterioi pyykoiras. Minun pyykokemukseni ovat olleet valtaosaltaan lämminhenkisiä, iloisin ilmein muistettavia. Yllätettynä pyy antaa toisinaan tarkkailla itseään. Ihmisen kanssa näköyhteydessä ollessaan pyy arvaa pienen kokonsa suoman vajaTalvella pyyt syövät lähes pelkästään lepän ja koivun silmuja ja urpuja. vaisen turvan, ja lentää vurvuttaa seuraajansa edellä aina edemmäksi ja edemmäksi. Pyyuroksen tuntee päälakitöyhdöstä ja mustasta kurkusta. Pyyemo hautoo maapesässä. Pyy on ryteikköjen vähäeleinen asukas. Raskaimmin tapaus sattui pyyhyn, jolta se vei hengen. vsk. Se kiertää laajaa kaarrosta kumpareen ympäri ja onkin tullut seuraajan sivulle tai selän taakse. SUOMEN LUONTO 1/92 51. Pyypari pysyttelee yhdessä: naaras on jossain lähistöllä. Kaikkien metsässä liikkujien muistivarastoon on tallentunut kohtaamisia metsäpyyn kanssa. Viheltely päättyy pyrähdykseen Viimein pyy kuitenkin tympääntyy ja kimpoaa siivilleen tähtäimessään pitempi lentopyrähdys. Mutta yksi tekee muistikuviini ikävän särön lintu tuli silloin ikkunan läpi keittiöön. Useimmat jokamiehen kohtaamiset pyyn kanssa eivät ole yhtä lailla tunteisiin käyviä
Poikue hajaantuu lopullisesti vasta myöhäsyksyllä. Elämän mittaiseksi julistettu pyiden liitto kestää pienet koettelemukset. Haudontaa kestää noin kuukauden, ja poikaset lentävät jo noin neljän vuorokauden ikäisinä hippiäisten kokoisina. Kaamoselämää vesistöjen varsilla Pyy on reviirieläin. Mutta onpa pyyn kimppuun käymässä myös muita saalistajia. Pyypoikue on koossa vielä syyskesällä. Vihellys on urospyyn ikioma sävellys, jota se tekijänoikeudellaan julistaa ilmoille milloin mistäkin rääseiköstä tai korpikuusien katveesta. Myöhäsyksyn hämäriä kaamospäiviä pyy viettää harmaanmustissa kuusikoissa. Vihellyksen sävelasteikko kiihtyy kevättä kohti tultaessa, mutta ei pyiden konsertti ole vaisua myöskään silloin, kun hajallaan oleva pyypoikue aaltoilee metsässä ja ne viestivät vihellellen ja vitskittäen kulloisenkin olosijansa. Vihellyksellä ne myös kielivät toinen toisilleen näkemänsä uhkaavan vaaran. Myöhemmin ruokalistalle tulevat marjat ja siemenet. Yösijanaan se pitää jotakin turaoksaista kuusta, jonka tiheä oksisto tarjoaa erinomaisen suojan puissa saalistavilta petoeläimiltä. Sitten metsä on kummallisen hiljainen, kunnes jostain epämääräisestä suunnasta kajahtaa ehkä ilmoille pyyn terävä vihellys. Siihen sisältyy salaperäisiä riittejä, joista on olemassa vain arvaustietoa. Risukkoiset vitelikot, joita on aina ollut osana maamme metsiä, ovat pyylle elintärkeitä. SUOMEN LUONTO 1/92 51. Reviirit menevät osin limittäin eri 16 Vihellys kuusikosta pyy valitsee mieluusti suojaisen paikan viheltelyään varten. Pyy pomppaa siivilleen ja heittäytyy oksalta kuin nuoli maata kohti ja kurvailee taitavasti kuperilla siivillään kauemmaksi ryteikköisen metsän suojaan. Urospyy ei osallistu poikasten hoitoon, vaan viettää kesää omissa oloissaan. Vanhemmat jäävät hallitsemaan reviiriä ja nuoret pyyt lähtevät vähä vähältä siirtymään syrjemmälle. Näissä maisemissa pyy lymyilee alati. Ja jos reviirin sisälle jää vesistöjä, niin niiden rannoilta pyyn tapaa etenkin myöhäsyksyllä nokkimassa rantasomerikon jauhinkiviksi sopivia kvartsikiviä. EmoPYY kaitsee pesuetta äidillisesti, mutta ovatpa piipittävät poikasetkin jyvällä vastuksista. D Kirjoittaja on luonnonkuvaaja ja -tuntija Pohjois-Karjalasta. Kun oma olinpaikka on löytynyt, pyistä tulee uskollisia paikkalintuja. Etenkin nuoret pyyt ovat kanahaukkojen varmoja saaliita. Myös metsien hoitohakkuut kaventavat pyyn elinalueita. Tällaisen pyyn yöpuun tunnistaa sen alle kertyneistä vaaleanruskeista ulostepötköistä. Talven huurteisissa metsissä pyy on huomiota herättävän näkyvä. Mutta aina joitakin pyypariskup.tia jää henkiin. Talvella, kun lumi valtaa metsät ja mannut valkealla vaipallaan, pyy yöpyy suojaavassa lumikiepissä, lauhat yöt oksalla tai katajikkopehkossa kyköttäen. Ne pyrähtelevät karkuun ja piiloutuvat erinomaisen suojavärinsä turvin lehvästöjen kätköön odottamaan emän vapauttavaa kutsua. vsk.. pyypariskuntien kesken, mikäli jossakin on tarjolla ylivertaisen hyvä ruokailupaikka. Parhaat pyyreviirit koostuvat sekametsistä, missä kuusi on suojapuuna ja lehtipuut antavat silmuravinnon. Näädän lisäksi kettu ja kärppä aiheuttavat metsäpyylle kiperiä tilanteita, ja niin joutuvat pyyn kaikki vaistot tarkkaan syyniin. Metsästys autioittaa joinakin talvina pyyreviireitä. Vihellystä voi matkia pyypi//i!lä. Vuoroin se käpsehtii metsien katajikkosärkillä, peltojen pientareilla ja myöhemmin jo ensilumillakin. Liian aukeat kasvatusmetsät suosivat petolintuja, joiden esteetön kaartelu ylihoidettujen savottametsien siimeksessä huipentuu usein jyrkkään kurvaan pyyn luo. Pyiden kosiomenoja ei ole moni ihminen päässyt katselemaan. Samoissa rantariennoissa käyskentelevät myös uljasryhtiset teeret ja vantterat metsot. Myöhäkeväälle ajoittuva pyypariskunnan kosioonni antaa jo aavistuksen tulevan kesän pyysumasta. Mutta törmää siellä myös sankkoihin itikkaparviin, jotka ovat pienten pyiden verratonta evästä. Talvella ravinnon pääosan muodostavat lepän ja koivun norkot ja si lrnut. Leppä näyttää olevan pyiden talviravintona aivan erityisessä suosiossa pyytä ajatteleva metsänomistaja säästääkin niitä varten lepikoita. Moni pyy jää siinä taistelussa lumisiin juoksuhautoihin. Kesäisessä puronvarsiryteikössä pyypoikueeseen saattaa törmätä miltei päivittäin. Munankuoresta ulos -ja metsään Keväisten kosiomenojen lopullisena seurauksena pyyemo alkaa katsella suojaista sijaa maapesälle, jonka sisälle se munii toukokuun lopulla 712 ruskeatäpläistä munaa. Leppä on pyiden parasta talviravintoa Vitskettävät ääntelyt ja muutamat sivuaskeleet oksaa pitkin enteilevät varmaa pakolentoa
Lehden johtoportaan asennoituminen lämpeni hiljalleen vastahakoisesta sietämisestä yhä myötämielisemmäksi, viime vuosien avoimeen tukeen. Jouduin kamppailemåan jutun julkaisemisen puolesta, en tosin päätoimittajatasolla vaan alemmassa esimiesportaassa. Vain yhden kerran muistan kohdanneeni tässä mielessä ongelmia hyökätessäni laajan reportaasin muodossa Helsingin Sanomissa pitkään työskennellyt toimittaja Antti Vahtera kirjoittaa vastedes ympäristökysymyksistä omalla palstallaan Suomen Luonnossa. Toinen syy alkuvaikeuksiin oli, ettei yleinen ajattelutapa sen enempää HS:ssa kuin muissakaan tiedotusvälineissä ollut vielä valmis vastaanottamaan j ärj estelmäkritiikkiä ainakaan kovin rajussa muodossa. vsk. Toisin sanoen, HS:n ei tarvitse pelätä ilmoittajien boikottia, joka saattaa olla vaikea este ympäristöaiheiden käsittelylle jossakin muutamasta suurilmoittajasta riippuvaisessa paikallislehdessä. Varsinaista ympäristötoimitusta HS:llä ei ole, joskin sen perustamisesta on ollut jonkin verran puhetta. Antti Vahtera 17. Heillä on kyllä vapaat kädet kirjoittaa alansa asioista, mutta ei likimainkaan riittävästi aikaa eikä mahdollisuuksia aihepiirin jatkuvaan seurantaan ja omien ideoitten toteuttamiseen rutiinityön puristuksessa. Ei edes EY-kritiikin julkituominen lehden palstoilla SUOMEN LUONTO 1/92 5 1. Pitää omistaa aikaa myös itselleen ja harrastuksilleen, muuten polttaa itsensä nopeasti loppuun. Työkentän hoitaminen edellyttää jatkuvaa rajankäyntiä siitä, mikä tehtävä kuuluisi ympäristötoimitukselle, mikä jollekin muulle. No, tulihan sekin juttu sentään julki, joskin hieman vesitettynä. Eduksi siinä mielessä, että lehden kaupallisesti vahva asema antaa sille myös vahvan "ruoansulatuksen". Kuluneet vuosikymmenet kolme ja puoli ulkomaanosastossa, niistä noin kaksi enemmän tai vähemmäfl täystoimisena ympäristötoimittajana antavat aiheen luoda silmäys taaksepäin ja arvioida suurlehden roolia ympäristötiedon välittäjänä. "Ympäristöähän" on oikeastaan kaikki ympärillämme oleva elävä ja eloton luonto, kaupungit, liikenne jne. Henkilökohtaisesti koin ympäristötoimittajan työn sekä erinomaisen antoisana ja haasteellisena että pirullisen raskaana tehtävänä olihan se eräänlaista yhteiskunnan syöpäkasvainten paljastamista. Aluksi muutamia faktoja. Kerran viikossa ilmestyvää tiede ja ympäristö -osastoa hoitaa kaksi toimittajaa, joskin ympäristöongelmista kiinnostuneita ja kirjoittavia toimittajia on muitakin. Ensimmäiset juttuni vuosilta 1968 ja 1969 olivat rajuja ja varmaan myös nyt niitä viileästi arvioidessani paikoin yliampuvia. HS:n kaltaisessa lehdessä suuruus on ympäristötoimituksen kannalta sekä eduksi että haitaksi. Yhteisenä syynä niille on se, että työkenttä on samalla kertaa sekä mielettömän laaja että toivottoman epämääräinen. Kotimaan puolella ympäristoasioista kirjoittaa päävastuualueenaan kolme toimittajaa muun uutisja kirjoitustyön yhteydessä. Toisaalta juuri suurlehdellä pitäisi lamasta huolimatta olla resursseja ympäristöongelmien perusteelliseen käsittelyyn. ja "ympäristötoimitusta" niihin liittyvät tapahtumat ja poliittinen päätöksenteko. Seuraajalleni antaism sen neuvon, ettei ota hommaa liian tunnollisesti. noin vuosi sitten Suomen puunjalostusteollisuuden laajennushankkeita vastaan. Sen sijaan kotimaan osaston ympäristötoimittajien asema kaipaa kipeästi kohennusta. Ongelmallista on mielestäni se, että ympäristökirjoitukset hukkuvat liian helposti lehden massiivisuuteen sekä aiheiden ja aihepiirien kirjavuuteen, varsinkin kun ympäristöllä ei ole omaa organisatoorista taustatukea. Tilanne muuttui hiljalleen 70-luvulla, varsinkin vuoden 1972 Tukholman ympäristökonferenssin jälkeen, johon minut lähetettiin reportterina. Itse työskentelin kautta linjan ulkomaanosastossa ja hoitelin lähinnä kansainvälisiä ympäristöaiheita, joskin saatoin käsitellä myös laajempia kotimaisia aiheita. Ympäristötoimittajan roolini virallista nimitystä en ole koskaan saanut, en liioin tavoitellutkaan muotoutui vähin erin, vuosien ja vuosikymmenien varrella. Ympäristöjoumalismihan on sangen nuorta, ja suurlehden monet vakiintuneet osastot lyövät liian helposti laudalta ympäristöaiheet varsinkin silloin, kun ne eivät ole äityneet varsinaisen ympäristökatastrofin tai -selkkauksen tasolle. Tämä ei merkitse sitä, että ympäristötoimittajan työ olisi ollut ongelmatonta, joskin ongelmat ovat suurelta osin samoja kuin missä tahansa tiedotusvälineessä. Tiede ja ympäristö -osaston perustaminen lehteen pari vuotta sitten oli erinomainen idea, joka auttoi lisäämaan ympäristöasioiden arvostusta niin toimituskunnan kuin lukevan yleisön keskuudessa. kohdannut ongelmia, pikemminkin sitä rohkaistiin. Alku oli vaikeata, se myönnettäköön. VAHTERA Helsingin Sanomat ja ympäristö Vuoden vaihteessa siirryin terveydellisistä syistä eläkkeelle Helsingin Sanomien ympäristötoimittajan työstä
Hannu Niklander Kuvat: Matti Koivumäki Karkkilassa asuva Esko Karjalainen on ollut elämässään pitkät ajat itse kierrätyksen kohteena. Vakioreitin lisäksi Karjalainen vierailee useiden perheiden luona tiedustelemassa pulloja. Tehdastyöstä eläkkeelle jäätyään Karjalainen on keskittynyt keräilytalouteen. Savon Jäppilässä hän uurasti erilaisissa maatöissä, sitten työvoiman vapaaksi liikkumiseksi kutsuttu hyppyytys heitti Karjalaisten kolmihenkisen perheen Uudellemaalle Karkkilaan. Pullosta maksettava 50 pennin pantti on toki liian pieni, mutta kyllä siinäkin selänkoukistusta kohti laskettuna tienaa paremmin kuin sienimetsässä. Sitäkin on tullut mietittyä, miksi pullojen keruuta pidetään väheksyttävänä touhuna, jonkinmoisena puliukkojen harrastuksena. Toisaalta monet pikkupojat ovat samalla asialla kuin Eskokin ja keräävät pulloja maastosta. Se on viinipulloa kevyempi kuljetettava ja sillä 18 Kierrätyksen taitaja on laajemmat realisointimahdollisuudet. Parasta sesonkia ovat vappu ja juhannus. SUOMEN LUONTO 1/92 51. Vanha mestari ei kumminkaan pelkää kilpailua. Sitä hän ei lainkaan ymmärrä ja muistuttaa, etteivät välttämättä juopot riko pulloja. Jälkimmäisen han kohtaa tahallisessa pullojen rikkomisessa. Olutpullon voi myydä yhtä hyvin Alkoon kuin maitokauppaan, muut pullot vaativat lajittelua. Esko Karjalainen lähtee liikkeelle aamuisin, yleensä jo viiden aikaan. Usein asialla ovat pikkupojat, helähtävän lasin ääni tuottaa ehkä samanlaisen nautinnon kuin musiikin kuuntelu tai ilotulituksen seuraaminen. Joka tapauksessa Karjalainen saattaa suurten aattojen jälkeen löytää samalla matkalla satojakin pulloja. Yleensähän pullot löytyvät ojista, siis kaikkein märimmistä paikoista. Vaikeinta työ on kurailmoilla. Aikaa ajatella Esko Karjalainen vihaa sotaa ja huliganismia. Lumi peittää pullot nopeasti, joskin taas rapea hankiaiskeli on tervetullut. Tosin vielä vapun aikaan ruoho on niin matalaa, ettei se vaimenna törmäystä eikä estä monia tien oheen viskattuja pulloja särkymästä. Keräilyvaiheen aikana kastelee helposti itsensä, ja rajansa silläkin on, kuinka liejuisen pullon voi myymälään palauttaa. Huolellisesti Karkkilan keskustaa ja laitamia polveilevan reittinsä varrelta hän saa talteen runsaasti tyhjiä pulloja. Varusteina hänellä ovat rukkaset ja kottikärryt. Silloin eivät kottikärryt tunnu liioittelulta. vsk.. Keskellä viikkoa saalis on joskus hyvinkin vaatimaton, mutta semmoista rupeamaa Karjalainen ei muista, etteikö olisi yhtään pulloa löytynyt. Talven huonona puolena Esko Karjalainen mainitsee lisäksi sen, että etenkin nuorison oluenkäyttö tuntuu vähenevän ja niin myös pullot. Mieluisin saalis Eskolle on olutpullo. Harvoin hän hukkareissua tekeekään. Esimerkiksi sienestystä ja marjastusta arvostetaan aivan toisella lailla. Kotioloissa Karjalainen harrastaa puhdetöitä, sekin leppoisaa puuhaa, jossa jää aikaa ajatella. Silloinhan pullot erottuvat jopa paremmin kuin kesäisin kasvillisuuden kätköstä, ja myös niiden luokse paaseminen helpottuu. Sesongit vaihtelevat Huonointa aikaa on tietysti talvi. Kouluajat sitovat nuoria, eivätkä he jaksa herätä niin varhain kuin Karjalainen
Teollisuus uskoo kuluttajaliikkeen voimaan. Opetuksena oli suuri kloorivalkaisusota; muutoksia vastustettiin aluksi, mutta sitten teollisuus taipui: vuonna 1995 kloorivalkaisu alkaa olla menneisyyden menetelmä. metsänparannusvaroja myös soiden ojitukseen ja metsien uudistamiseen. "Metsien yhteydessä käytettynä luku on harhaanjohtava", sanoo Suomen luonnon20 Liito-orava, varpuspöllö ja raidankeuhkojäkälä ovat esimerkkejä lajeista, joita metsätalous kohtelee kaltoin. Puunjalostusteollisuuden on hyvä löytää kysymyksiin vastauksia, sillä esimerkiksi Englannissa ovat jo jotkin järjestöt viritelleet paperiboikotteja sillä perustella, että tuottajamaan uhanalaisten lajien suojelu on laiminlyöty. Miten Suomessa on hoidettu metsien suojelu?" Siinä kysymyksiä, joita metsäteollisuus on saanut viime vuosina vastattavakseen. Uusimpiin ulkomaille jaettaviin mainoslehtisiin on ilmestynyt tietoa maamme luonnonsuojelutilanteesta. Onnistumisesta riemastuttiin siinä määrin, että puuntuotannon tehostamiseen tähtäävä politiikka jatkui senkin jälkeen kun se kävi taloudellisesti kyseenalaiseksi 1970-luvun puolivälissä. Metsien kasvu lähti vauhtiin; metsänhoito oli oikeansuuntaista ja onnistunutta ainoan päämääränsä, puuntuotannon suhteen. SUOMEN LUONTO 1/92 51. Tämä on enemmän kuin yhdessäkään toisessa OECDmaassa. Koko Suomi tuntureita ja saariston kallioluotoja myöten on ollut metsätalouden silmissä sen aluetta. suojeluliiton luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kuronen. Metsäluonnon suojelu on toistaiseksi Suomessa hoidettu tavattoman huonosti. Mutta vaikka puuta jäi yli, metsän kasvun lisäyksen politiikan kriitikot eivät saaneet suunvuoroa", sanoo Kuronen. Merkittävimpiä kysymykset ovat massaja paperiteollisuudelle, joka on metsiemme pääkäyttäjä; sahaja vaneriteollisuus käyttävät metsistämme hankittavasta puuraaka-aineesta vain kolmanneksen. Metsätalouden yksinvaltiutta metsissämme selittävät paljolti sodanjälkeiset olot. Luonnonsuojeluliitossa on hänen mukaansa pohdittu saksanja englanninkielisen esitemateriaalin tekemistä metsien suojelutilanteesta Suomessa. Suomen maapinta-alasta luetaan Tilastollisen vuosikirjan 1991 mukaan metsätalouden maaksi 87 prosenttia eli lähes yhdeksän kymmenesosaa. Antti Halkka On aika nähdä metsä puilta Metsätalous valmistautuu vastaamaan markkinoiden ja yhteiskunnan uusimpaan haasteeseen luonnonsuojeluun. Niiden sijaan Ruotsin valtio tukee nyt maisemanhoitoa ja luonnonsuojelun ottamista huomioon metsätaloudessa. Luulisi, että paperituotteiden ostajia kiinnostaa nimenomaan metsien suojelu Suomessa. Tai Euroopan erämaametsien rippeiden hakkuut ilman järkiperusteita. Ilpo Kurosen mielestä metsäteollisuuden taktiikka on lyhytnäköinen. Kuutta seitsemäsosaa maa-alasta ja varsinkin sen puuta parhaiten kasvavaa osaa eli ns. EteläSuomessa on julkaisun mukaan suojeltu vain 0,25 prosenttia metsäpinta-alasta. Liito-orava elää_ vanhoissa sekametsissä, raidankeuhkojäkälä vanhoilla raidoilla ja haavoilla, varpuspöllö aarnikuusikoissa. "Neljästä prosentista suuri osa koostuu tuntureista ja avosoista. Suojelu olisi nyt poikkeuksellisen helppoa, kun metsien kasvusta jää suuri osa käyttämättä. "Tuolloin metsän kasvu alkoi ylittää hakkuut vuosi vuodelta enemmän. Metsä 2000-ohjelma oli mahtipontisten puuntuotannon tehostarnistavoitteiden kokoelma." Metsäpolitiikkaan eivät ole vaikuttaneet yhteiskunnan muuttuneet arvot. Pulaaika sai "Puulla parempiin päiviin" -hokeman innostamat suomalaiset hyväksymään vastaan panematta metsänkäytön tehostamisen. Siitä on tuoretta tietoakin." Kuronen viittaa metsähallituksen luonnonsuojeluosaston tutkimukseen "Suojellut metsät Etelä-Suomen valtionmailla vuonna 1989". "Jos perulaisten sademetsien puuta markkinoivissa brosyyreissä olisi Andien vuoriston suojeluprosentteja, pitäisimme tätä kai kehitysmaatason tiedotuksena", hän vertaa. Ruotsissa valtio ei ole 1989 jälkeen lainkaan tukenut metsänviljelyä ja -uudistamista eikä liioin soiden ojittarnista. "Ei kai myymässänne paperissa ole mukana Kessin erämaan puita. Esimerkiksi "The Finnish Forest Industries Facts and Figures" esittää kartan Suomen luonnonsuojelualueista ja tietää, että maa-alasta on suojeltu neljä prosenttia. "Jotenkin aiomme joka tapauksessa huolehtia siitä, että kansainväliselle yleisölle on tarjolla todellista tietoa Suomesta." Suomi on metsätalouden maata Todellisuus on viime vuosikymmeninä harjoitetun politiikan mukainen. Vai miten muuten on selitettävissä se, että Suomessa keskustellaan vakavissaan metsien monikäytöstä vasta nyt, kun aihe oli Yhdysvalloissa esillä jo 30 vuotta sitten. vsk.. metsämaata jota on noin 200 000 neliökilometriä kohdellaan metsätalouden ehdoilla. "Päinvastoin. Politiikan ainoa lähtökohta on ollut puuntuotannon kasvattaminen. Tai että Suomessa maksetaan yhä ns. Tuollaisella prosenttiosuudella on tapana päästä esitteisiin vain, kun halutaan korostaa jonkin seikan vähäisyyttä
Suo-Suomi on ollut 106 (X)() neliökilometriä suuri eli Bulgarian kokoinen. Metsäpoliittisia ojituksia on lähes 60 (X)() neliökilometriä ja peltoa on tehty 7(X)() neliökilometristä. Metsätalouden maaksi luetaan myös tunturit, kallioalueet, avosuot, avokalliot ja hietikot. Ojittamatta jäi ojituskelvottomia avosoita; suojeltu on neljä prosenttia alkuperäisestä suoalasta. Kemiallinen metsäteollisuus on keskittynyt maamme metsäisiin osiin ja aikaisemmin tärkeimmän puunkuljetusmuodon, uiton, kannalta suotuisten vesistöjen varsille. SUOMEN LUONTO 1/92 51. Soita ojitettaessa ovat metsäiset suot eli korvet (kuusivaltaiset) ja rämeet (mäntyvaltaiset) hävinneet Suomen luonnosta lähes täysin. vsk. ,......,, Massatehdas • Paperitehdas • Kartonkitehdas 21. Suomen maapinta-alasta noin kaksi kolmasosaa on metsämaata. Jos suojametsäalueen ulkopuolisista suojelluista metsänsirpaleista kootaan Metsiensuojelu-Suomi, saadaan noin Luxemburgin (2600 neliökilometriä) kokoinen lilliputtivaltio. Tästä on kuitenkin ojitettu 66 (X)() neliökilometriä eli Irlannin verran
Itsenäisyyden 75vuotisjuhlavuoden hankkeisiin kuuluu aarniometsien suojelu. Ojituksen hulluina vuosina ei ollut edes niin väliksi mitä ojitetaan; tehtiin ojakilometriennätyksiä ja pilattiin lähes Uudenmaan läänin pinta-alan verran alueita, joita ei missään tapauksessa voinut kuivattaa metsämaaksi. 1950-luvulla puulajeja oli kaksi, kun koivuakin vainottiin. "Metsätalous siirtää hitaasti myös aivan tavallisia lajeja uhanalaisiksi", Lindholm muistuttaa. Harjoitettu politiikka yksipuolistaa metsiä ja vie elinympäristön kasvija eläinlajeilta, jotka ovat sopeutuneet monipuoliseen metsäluontoon. Vaarassa ovat monet vaateliaat lajit, kuten metso, jonka kanta on jo Suomessa taantunut kymmenesosaan huippuvuosista. Metso on kuollut sukupuuttoon monissa Euroopan maissa. Suomen soista on ojitettu yli puolet, yhteensä lähes 60 000 neliökilometriä. Paljon metsoa tutkinut Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos on laatinut ohjeet, joita noudattamalla metSUOMEN LUONTO 1/92 51. Tällaisia lähes luonnontilaisiakin metsiä on kuitenkin maassamme hyvin vähän." Enin osa vanhojen metsien uhanalaisista lajeista on harvoille tuttua luontomme rikkautta outoja nimiä luonnonsuojelu-uutisissa, kuten aarnimäihiäinen, talvihiippo ja kulokurekiitäjäinen. Metsätalouden edustajat nimittäin usein erehtyvät luulemaan, että luonnonsuojelijat haluavat suojella vanhoja talousmetsiä", sanoo erikoistutkija Tapio Lindholm vesija ympäristöhallituksen luonnonsuojelututkimusyksiköstä. Metsäautoteitä pari kertaa maailman ympäri Ruotsissa on myös valmisteilla erityinen suometsien suojeluohjelma, vaikka siellä soiden ojitus ei ole ollut likimainkaan niin yltiöpäistä kuin Suomessa. Hakkuun jättämän aukon tilalle pyritään mahdollisuuksien mukaan saamaan yhden puulajin tasaikäinen metsikkö. Hakkuut luovat kurimetsän Itse metsänkäytön yksiviivaisuus pysyy linjallaan suo-ojan jääräpäisyydellä. Määrä on todella valtava se on viidennes valtakunnan maapinta-alasta. Uhanalaiset ja siten määritelmän mukaan sukupuuttovaarassa olevat lajit eivät ole metsälajien kohtalosta huolta kantavien ainoa ongelma. "Olisi pyrittävä estämään lajien joutuminen sukupuuttovaaraan", sanoo Lindholm. "Olisi kohtuullista, että ohjelmaa ei metsätaloudellisin perustein karsittaisi", toivoo Ilpo Kuronen. Tuttuja uhattuja ovat esimekiksi monet tikat. Kun metsä kaadetaan, maa käsitellään tavallisesti muokkaamalla se perin pohjin samalla vesis22 Kun metsäautotiet etenevät, metsoilta menevät soidinpaikat. Linnut sinnittelevät aikansa, mutta lopulta seudun viimeinenkin soidinpaikka on tuhottu. Vielä on aikaa Metsälajiston pelastaminen ei ole myöhäistä. töt saavat aimo annoksen sinileväkukintojen lannoitetta. Samat terveiset vesistöille lähtevät soiden ojituksesta tai umpeutuvien ojien uudelleen avaamisesta. Muutos on tapahtunut pääasiassa sotien jälkeisenä aikana. "Lisäksi ohjelmaa, joka nyt kattaa vain Etelä-Suomen, on syytä laajentaa pohjoiseen." Luonnonsuojeluliitto ja Maailman Luonnon Säätiö ovatkin jo esittäneet aarniometsien suojelun ulottamista myös Lapin läänin eteläosaan, Kuusamoon ja PohjoisKainuuseen. Vanhojen luonnonmetsien lajeja näistä on lähes puolet; lopuista moni on sopeutunut esimerkiksi kulon jälkeiseen metsäluontoon. Puuntuotannon tehostamispolitiikan pääguru Suomessa, professori Kullervo Kuusela, on suoraan myöntänyt, että soita ojitettiin työllisyyssyistä ilman toivoakaan tuloksesta. Kyse on luontomme monimuotoisuuden suojelusta, joka on myös kansainvälinen velvollisuus. Jotain on jo tekeilläkin. Saavutus on todella nopea siihen nähden, että esimerkiksi 24 000 peltoneliökilometrin raivaamiseen mem suomalaisilta tuhat vuotta. vsk.. Talousmetsän uudet käsittelytavat Aarniometsien suojelu säästää uhanalaisten eliöiden turvapaikkoja ja Suomen metsäluonnon viimeisiä siruja. Puita on vain kolme: mänty, kuusi ja rauduskoivu, eikä niitä ole tapana istuttaa sekaisin. Silloin "hullut" metsokukot tulevat metsistä esiin todistamaan metsätalouden terveydentilaa. Monimuotoisuuden eli biodiversiteetin suojelu on yksi maailman luonnonsuojelun 1990-luvun pääteemoista. Joitain yrityksiä on tälläkin suunnalla. Uhanalaisten suuri joukko Yhteensä Suomen eläinten, kasvien ja sienten joukossa on 700 lajia puolet kaikista uhanalaisista lajeista joita metsätalous tavalla tai toisella uhkaa. Monien muiden lajien suojelusta ei liene suoranaista hyötyä kuin metsäteollisuuden tuotteiden markkinoinnille ja kansalliselle moraalille on äärimmäisen epätodennäköistä, että jokin uhanalainen sieni osoittautuisi vallankumouksellisten lääkeaineiden lähteeksi. Metsoa metsästetään. Ohjelmaan on ilmoitettu alle 300 neliökilometriä metsää eli reilu promille Suomen metsäalasta. Muut puulajit pyritään harvennusvaiheessa poistamaan, jos niitä ilmaantuu paikalle. Missään muussa maassa ei ole ryhdytty stahanovilaiseen ojitushankkeeseen. "Kannattaa todella korostaa, että kyseessä ovat vanhojen luonnonmetsien lajit. "Luonnonmetsän käsitteeseen sopii kyllä myös metsä, jolla on ollut kauan sitten talouskäyttöä, kunhan siinä on paljon keloja ja lehtipuita ja puut ovat eri-ikäisiä. Ojitettuja soita on Suomessa lähes kaksi kertaa niin paljon kuin vesistöjä (33 500 km 2) eli tällä perustella voisi Suomesta puhua tuhansien silvottujen soiden maana. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan suojelu tulisi ottaa huomioon myös talousmetsissä. "Olemme kartoittaneet yhdessä metsähallituksen kanssa aarniometsiä pari vuotta ja toimikunta pohtii parhaillaan niille suojeluohjelmaa", Lindholm kertoo. Siitä on tarkoitus tänä vuonna solmia kansainvälinen sopimus Brasilian ympäristökokouksessa
Ensinnäkään raskaasti velkaantunella metsäteollisuudella ei ole varaa kuin vähäisiin laajennuksiin. Metsien kasvu on tällä hetkellä viidenneksen suurempi kuin hakkuut. Kapasiteetin lisäyksiä, jotka vaatisivat nyt suojeltavia metsiä käyttöön, ei ole näillä näkymin tulossa. D 23. Koska suuri osa metsähallituksen metsistä on muutettu talousmetsiksi, niitä on muutettava takaisin luonnometsiksi. Yhtyneillä myös "arvottomat" lehtipuut saavat osittain jäädä metsiin lukuun ottamatta haapaa, joka on uhanalaisen lajiston kannalta tärkein puulajimme. Nyt on varaa Kovin syvälle luonnonsuojeluaate ei ole kuitenkaan yhtiöihin juurtunut. Metsähallituksen luonnonsuojeluosasto on hankkinut luonnonmetsien luom.isen valmiuksia kokeilemalla kulotusta Patvinsuon kansallispuistossa. Valtionvarainministeriön kansantalouden osaston johtaja Sixten Korkman peräänkuulutti keväällä varojen käytön kansantaloudellista mielekkyyttä. Yksityismetsien hoidon periaatteita ohjaileva keskusmetsälautakunta Tapio on ottanut luonnonsuojelun jo puolivakavissaan ja metsähallituksen ohjeisiin on niin ikään tullut luontoa huomioon ottavia piirteitä. "Eri asia on, milloin ohjeiden tulos näkyy kentällä", sanoo Lindholm. m 3 30 20 10 1955 ETELÄ-SUOMI Milj. Metsäammattilaiset yhtiöissä ja muualla eivät muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ole myöskään suostuneet myöntämään sitä, että metsien suojeluun olisi Suomessa nyt loistavat mahdollisuudet ilman taloudellisia uhrauksia. m 3 80 70 60 50 40 30 20 10 1955 son soidinpaikat saadaan melko vähäisillä hakkuiden suunnittelun muutoksilla säilymään osassa metsiä. Yhtyneet Paperitehtaat on tosin lopettanut syväaurauksen osalla hakkuualueistaan ja myös rauhoittanut korvauksia vaatimatta pari suojeluohjelmalehtoa. Teollisuus ei eteläisessä Suomessa tarvitse puuta valtion mailta, sillä ne muodostavat hakkuumääristä vain jokusen prosentin. Taajamien väki sen sijaan tarvitsee metsähallituksen maita virkistysalueikseen ja uhanalaiset eliöt elinympäristökseen. Historiallinen käänne metsäammattilaisten suhtautumisessa metsänsuojeluun saattaa tästä syystä olla käsillä. luonnonpoistuma) eivät tule lähivuosina sanottavasti lisääntymään kahdesta syystä. Metsiin kertyy lisää puuta todella nopeasti; Metsäntutkimuslaitoksen Metsäsektorin ajankohtaiskatsauksessa joulukuussa julkis2015 tamien tietojen mukaan puuvaranto lisääntyy viidessä vuodessa kahden vuoden hakkuita vastaavan määrän. Metsäntutkimuslaitoksen metsien käytön osaston johtaja Risto Seppälä on jo esittäSuomen metsät ovat jo vuosia kasvaneet enemmän puuta kuin niistä on hakattu. nyt luonnonsuojelualueita rajusti lisäävän metsien käyttövaihtoehdon ottamista tarkasteluun. Metsänparannusvaroistakin on käynnistymässä julkinen keskustelu. Toiseksi vähätkin laajennukset suuntautuvat ulkomaille, kun kysynnän kasvu kohdistuu kierrätyspaperiin. Valtion metsiä polttamaan Valtion maat ovat suojelun kannalta aivan ratkaisevassa asemassa. Tämä tehdään tulen avulla, kulottamalla. Monta kertaa vuodessa saamme lukea sen ja sen yhtiön hakkaavan jälleen jotain valkoselkätikkametsää. "Löydän luonnonmetsän tai teen sen" -ajattelu kytee jo vahvana luonnonsuojelupiireissä. Hakkuut (termiin sisältyy kuvassa myös vähäinen ns. Metsien suojelu ei Seppälän mukaan ehkä maksa paljoakaan ja hän on korostanut puiden säilyvän metsässä muutaman vuosikymmenen, jos yhteiskunnan tarpeet ja intressit muuttuvat. Metsäteollisuus ei siis pysty käyttämään kaikkea Suomessa kasvavaa puuta: sitä riittää suojeltavaksi. vsk. Tilanne suo mahdollisuuden varata laajoja alueita metsien suojeluun metsäteollisuuden puuhuolto on joka tapauksessa turvattu. " Tämä tarkoittaa esimerkiksi luonnonsuojelua. POHJOIS-SUOMI Milj. Vanhoillisena pidetty Metsäntutkimuslaitos yltyy toteamaan katsauksessaan: "[metsien lisääntyneen kasvun aiheuttamien} hakkuumahdollisuuksien ansiosta metsissä on varaa metsien muun käytön lisäykseen hakkuumäärien lisäyksen rinnalla. 1975 1985 yhtiöiden vuosikertomuksissa kerrotaan henkilöstön saamasta metsäluonnon huomioinnin koulutuksesta. Monien SUOMEN LUONTO 1/92 51. Yhtiöiden omissa metsissä joita on metsistämme kahdeksan prosenttia luonnonsuojelu ei vielä juuri näy
On kuitenkin laskettu että jos kaikesta sanomalehtipaperista tehtäisiin puolet uusiomassasta, eli noin puoli miljoonaa tonnia, säästettäisiin sähköä 900 gigawattituntia. Metsäteollisuuden sähkön kulutus sellutai paperitonnia kohti on kasvanut voimakkaasti. Sellutehtaat puolestaan toi~mivat ilman ulkoista sähköä. Hinnan maksavat luonto ja tulevat sukupolvet. Yksi on tuotteiden jalostusasteen nosto: perinteisen sanomalehtipaperin valmistuksesta on siirrytty korkealaatuisten aikakauslehtipapereiden valmistukseen. 24 Suomen metsäteollisuus haluaa, että sille turvataan riittävä määrä halpaa energiaa. Kun puun kuituja käsitellään pidemmälle parempien paino-ominaisuuksien kuten läpinäkymättömyys, vaaleus tai kestävyys saavuttamiseksi, kuluu enemmän energiaa. Anne Brax Keittämällä vai jauhamalla. Tämänkin sähkömäärän sellutehdas tuotSUOMEN LUONTO 1/92 51. Valkoisuus ei ole läheskään kaikissa tuotteissa tarpeellista. Uusiomassojen valmistus on Suomessa toistaiseksi ollut niin vähäistä, että sillä ei ole ollut metsäteollisuuden energian käytölle merkitystä. Sähkönkulutusta ovat kasvattaneet useat seikat. Kaipolan kuumahierrelaitos käyttää yhden paperitonnin tuottamiseen 2300-2700 kilowattituntia sähköä kun kierrätyspaperitonni vaatii vain 400-500 kilowattituntia. Tätä "ylijäämäenergiaa" käytetään yleensä sellutehtaan yhteydessä olevassa paperitehtaassa. Keräyspaperin käytössä sähköä kuluttaa lähinnä painovärien ja epäpuhtauksien poistaminen massasta eli siistaaminen. Pöllien hiominen ja hakkeen jauhaminen paperin raal?a-aineeksi vaatii paljon sähköä. Yhtyneiden Paperitehtaiden Jämsänkosken tehtaat kuluttavat saman verran sähköä kuin Tampere. vsk.. Tämä on kahdeskymmenesosa nykyisestä paperin valmistuksen sähköntarpeesta. Samaan aikaan vaietaan siitä, että ympäristöongelmat ovat siirtyneet tehtaiden ulkopuolelle energiantuotantoon. Toinen syy on se, että mas,g sanvalmistuksessa on yhä enemmän siirrytty sellunkeitosta mekaanisen massan tekoon. Keräyspaperin käyttö säästää sähköä ja puuta Keräyspaperin muuttaminen siistatuksi uusiomassaksi vie huomattavasti vähemmän sähköä kuin mekaanisen massan teko. Kuumahierretehdas ahmii sähköä kuin kaupunki Yksi kuumahierrettä valmistava tehdasyksikkö imaisee saman määrän sähköä kuin suomalainen kaupunki. Suomen metsäteollisuus kehuskelee sillä, että tehtaiden päästöt ilmaan ja vesiin ovat parin vuosikymmenen takaisista ajoista vähentyneet roimasti. Y mpäristöministeriön selvityksessä käytettiin esimerkkinä Yhtyneitten Paperitehtaitten Kaipolan tehtaita. Jauhin, joita tehtaassa on yleensä useampia, tarvitsee saman määrän sähköä kuin Vuotoksen allas tuottaisi, eli 30-40 megawattia. Teollisuudenala, joka kuluttaa kolmanneksen kaikesta Suomen sähköstä, ei voi väistää vastuutaan voimaloiden aiheuttamista ongelmista olivatpa voimalat sitten kasvihuonekaasuja syytäviä hiilivoimaloita tai ikuisesti säteileviä jätteitä tuottavia ydinvoimaloita. Kaikkein vähiten sähköä vaatii sellun valmistaminen: 200-300 kilowattituntia sellutonnia kohden. Ne päinvastoin tuottavat jäteliemistä ja puun kuoresta sähköä ja lämpöä yli oman tarpeen. Sähkönkulutuksen lisäys liittyy selluja paperiteollisuuden rakenteelliseen muutokseen kolmenkymmenen viime vuoden aikana
Kun kierrätyskerrat otetaan huomioon, kahdesta tonnista mekaanista massaa saadaan käyttöön noin 4,6 tonnia paperia. vsk. Sellunkeitto kuluttaa enemmän puuta vai kuluttaako. Raakaaineeksi sopii lähes pelkästään tuore kuusi. Metsien kasvun arvellaan tänä vuonna ylittävän hakkuut 20 miljoonalla kuutiolla. Puun käyttö on sen sijaan vähentynyt: samanarvoista tuotantoa kohden tarvitaan vain puolet 60-luvun alun puumäärästä. Lisää sähkötehoa ei tällöin tarvittaisi lainkaan ja puheet uusista suurvoimaloista voitaisiin unohtaa. Ulkopuolista sähköä kuluu tämän määrän valmistamiseen 4600-5400 kilowattituntia. Sellua tehtäessä samasta puumäärästä saadaan yksi tonni paperia. Sellupaperiin voidaan käyttää myös mäntyä ja lehtipuuta. Tämä on suunnilleen sama määrä puuta joka hakattiin toissa vuonna Lapin, Koillis-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan metsälautakuntien alueelta. Jos paperin valmistuksen ympäristöystävällisyyden mittarina käytettäisiin vain vähäistä energiankulutusta, voisi vaivattomasti päätyä suosimaan kemiallisia massoja. Eri menetelmillä tehty kuitu näet sietää uudelleenkäyttöä eri tavalla. Mekaanisen ja kemiallisen massanvalmistuksen sähkönja puunkulutuksen suurta eroa voidaan havainnollistaa kuvittelemalla, että kaikki Suomen paperi valmistettaisiin vuosituhannen vaihteessa sellusta sen sijaan, että tämänhetkisten ennusteiden mukaan puolet tehtäisiin mekaanisista massoista. Puuta sitä vastoin kaadettaisiin metsistämme 15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa enemmän kuin nyt. Mutta kun otetaan huomioon eri valmistustapojen puunkulutus, voi tulla toisenlaiseen tulokseen. • PUUN KÄYTTÖ (m3) 1 1990 315 1 1980 1 1990 • taa itse käyttämästään puusta. Siinä missä sellunkeitto säästää sähköä, se käyttää paljon puuta. 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 350 300 250 200 150 100 50 1556 1 1960 SÄHKÖN KULUTUS (1\/lWh) 1 1960 1 1970 SUOMEN LUONTO 1/92 51. Pelkän uusiomassan vaiMetsäteollisuus kuluttaa tänä vuonna puolitoistakertaisen määrän sähköä miljoonan markan tuotantoa kohden 60luvun alkuun verrattuna. Mekaanisesti tehty kuitu kuluu käyttökelvotto25. Mekaanisen massan valmistukseen käy ainoastaan kuusipuu, jota kuluu noin 2,22,5 kuutiota massatonnia kohden. mistuksessa ei tietenkään kulu lainkaan puuta. MEKAANINEN MASSA Mekaanista massaa valmistettaessa 4,4-5 kuutiosta puuta saadaan vajaa kaksi tonnia paperia (1,9). Kun kierrätyskerrat otetaan huomioon, tonnista sellumassaa saadaan käyttöön noin 4,1 tonnia paperia. Laskelma ei kuitenkaan sisällä vielä kaikkea olennaista. Sulfaattisellutonnin valmistukseen tarvitaan havutai lehtipuuhaketta kaksi ja puolikertainen määrä mekaanisen massan tekoon verrattuna. Siistattua uusiomassaa tarvitaan noin 1150 kiloa yhden massatonnin tuottamiseen. Ulkopuolista sähköä tämän määrän valmistamiseen kuluu 200-300 kilowattituntia
Sulfiittisellu on kemiallista massaa, · jonka keittokemikaaleina on käytetty rikkidioksidia ja kalsiumbisulfiittia. Kiintoaineisiin voi sitoutua myrkyllisiä yhdisteitä. Kierrätysvärit ovat kertaalleen painokoneessa olleita värejä, jotka on jouduttu poistamaan koneesta niiden sisältämien väriin kuulumattomien aineiden vuoksi. Väreistä poistetaan epäpuhtaudet ja ne otetaan uudelleen käyttöön. Karkea kiintoaines laskeutuu purkualueen lähettyville, mutta hienojakoinen kulkeutuu pitkiä matkoja. Ligniini aiheuttaa paperin kellertymistä. Kuitenkin erilaisia täyteaineita voi olla aikakauslehtipaperissa jopa kolmannes. Siistaus on painovärin ja kemiallisten epäpuhtauksien poistamista keräyspaperista. Kotiin kannettuun Helsingin Sanomiin on kulunut energiaa lämpönä ja sähkönä noin 1,5 kilowattituntia. Kuidutus on puun. Kiertokuitu on kuitua, joka käytetään uudelleen paperinvalmistuksessa, esimerkiksi keräyspaperikuitu. Hesariin kuluneella energiamäärällä keittäisimme itsellemme pari kiloa perunoita tai polttaisimme sadan watin hehkulamppua viitisentoista tuntia. Tämä paperija kartonkimäärän aikaansaaminen on vaatinut yli puolet siitä sähköstä, joka kuluu kerrostaloasunnossa valaistukseen, ruoanlaittoon ja erilaisten kodinkoneiden pyörittämiseen vuoden aikana. Avainkäsitteitä AOX (adsorbable organic halogens) orgaanisten klooriyhdisteiden kokonaispäästöä ilmaiseva käsite. Ensikuitu on paperimassakuitua, josta ei vielä ole valmistettu paperia; vastakohta on uusiokuitu eli kiertokuitu. .s: '----------Hierre on mekaanista massaa, joka valmistetaan jauhamalla haketta jauhinlevyjen välissä. Mekaanisesta massasta valmistetun paperin vaatima energiamäärä on todellisuudessa lopputuotteen sisältämään energiaan verrattuna kaksinkertainen. Pehmopaperi, josta puolet on siistattua keräyspaperia, reilu kolmannes valkaistua sellua ja loput hioketta, on vaatinut valmistuakseen energiaa sanomalehtipaperia vähemmän. Hesariin on mennyt saman verran energiaa kuin on kulunut maitolitran aikaansaamiseen rehuntuotannon vaatimasta typpilannoituksesta aina siihen asti, kun maito on kuluttajan ulottuvilla. Uusiomassa voi olla sekä siistattua että siistaamatonta. Sähköenergian osuus on huomattavasti pienempi kuin sanomalehtipaperin teossa, mikä johtuu keräyspaperin käytöstä. Täyteaineet ovat enimmäkseen kiveä ja savea, joilla parannetaan paperin painatusominaisuuksia vähentämällä läpinäkyvyyttä ja lisäämällä sileyttä. Paperin kierrätettävyydellä voi olla tulevaisuudessa merkitystä, jos esimerkiksi keskieurooppalaiset ympäristötietoiset ostajat alkavat vaatia kierrätyskuidun osuuden lisäämistä paperissa. Yleisimmät valkaisukemikaalit ovat kloori'yhdisteitä. Kuitu on puusolu, jonka ominaisuudet vaihtelevat eri puulajeilla. Kemimekaaninen massa valmistetaan käsittelemällä hake tai pöllit kemiallisesti ennen mekaanista kuidutusta. Hioke on mekaanista massaa, joka on valmistettu tahkoamal§ la pöllejä hiomakiviä vasten. puksi lähes tasoihin mekaanisen massan kanssa puun käytön tehokkuudessa. Yhteensä suomalainen kuluttaa kotonaan vuodessa paperiteollisuuden tuotteita parisataa kiloa. Hesariin kuluneella energialla keittäisit pari kiloa perunoita Joka-aamuinen sanomalehtemme on aikamoinen energiapakkaus. Nykyiset lauhdevoimalaitokset näet toimivat alle 40 prosentin hyötysuhteella, ja suuri osa energiasta päätyy lämpönä meriin ja ilmaan, ennen kuin se on päässyt pyörittämään ensimmäistäkään sylinteriä tai käynnistämään yhtäkään pumppua. Mekaanisia massoja valmistettaessa puu kuidutetaan mekaanisesti. Nykyään valkaisuun käytetään myös happijohdannaisia, vetyperoksidia ja entsyymejä. Laskelmassa ei ole mukana täyteaineiden, kuten esimerkiksi kaoliinin valmistuksen ja kuljetusten vaatimaa energiaa. Myös tämä vie paljon energiaa. BHK 7 (biologinen hapenkulutus) ilmaisee jäteveden kuluttaman happimäärän seitsemässä vuorokaudessa. Uusiomassa eli kiertokuitumassa on keräyspaperista valmistettua massaa, jota käytetään paperin ja kartongin valmistuksessa. Kiloon aikakauslehtipaperia, joka on tehty mekaanisesta massasta ja jota on kestävyyden lisäämiseksi paranneltu kemiallisella massalla, on kulunut sähköja lämpöenergiaa 5,5 kilowattituntia. Kuitu on paperimassan tärkein raaka-aine. Jos keräyspaperia ei tarvitsisi siistata, sähköä säästettäisiin vieläkin enemmän. Puuta metsätien varresta ja sahoilta massatehtaille kärräävät kuorma-autot kuluttavat lähes 87 000 tonnia polttoöljyä vuodessa, joka vastaa sähkönkulutuksena yhtä terawattituntia. Sulfaattisellu on kemiallisella menetelmällä natriurnhydroksidin ja natriumsulfidin avulla valmistettu sellu. Ekovärit ovat värejä, joiden valmistuksessa on käytetty mahdollisimman paljon luontoa säästäviä raaka-aineita, kuten kasviöljyjä. Vaikka sellunteko kuluttaakin paljon puuta, puun kuidut kestävät käytössä kauemmin ja voidaan siis käyttää paremmin hyödyksi. Tästä puun ja valmiin tuotteen kuljetuksen osuus on vain nelisen prosenttia, muu energia on kulunut tuotteen valmistuksessa tehtaalla. Anne Brax SUOMEN LUONTO 1/92 51. Ligniini poistetaan kemiallisessa massanvalmistuksessa ja se hajoaa vesistöissä hitaasti. vsk.. Valkaisussa massan vaaleutta ja puhtautta parannetaan erilaisilla kemikaaleilla. Kemialliset massat eli sellut kuidutetaan keittämällä. Suurin osa puusta kuljetetaan metsätien varresta tehtaalle maanteitse. kuitujen irrottamista toisistaan mekaanisesti, kemiallisesti tai kemimekaanisesti. Sanomalehtipaperia suurempi kulutus johtuu kuitujen pidemmälle viedystä käsittelystä. Kiintoaine on jätevesien kiinteä aines. Yleisimmät täyteaineet ovat kaoliineja ja karbonaatteja, mutta myös titaanidioksidia ja kipsiä käytetään. Kilo sanomalehtipaperia sisältää energiaa 4,5-5 kilowattituntia, pehmopaperin tekoon on energiaa kulunut 3,5 kilowattituntia. maksi jo kahden kierroksen jälkeen, kun sellukuitua voidaan käyttää uudelleen jopa seitsemän kertaa. COD ( chemical oxygen demand) kemiallinen hapenkulutus ilmaisee hitaasti ja vaikeasti hajoavan orgaanisen aineen määrän. Tämä tuo sellunvalmistuksen loppujen lo26 Ligniini on puusolun sisältämä aine, joka sitoo solut toisiinsa. Uusiovärit ovat värejä joiden valmistuksessa on käytetty raaka-aineena kierrätysväriä
"Ei ensimmäinen keino ole lätkäistä jokin vero ja jäädä odottelemaan mitä tapahtuu. Gullichsen on laskenut, että jos tehtaaseen lisättäisiin lauhdeturbiini sähkögeneraattoreineen lämpöylijäämän muuttamiseksi sähköksi, sähköä voitaisiin tuottaa· vielä neljä kertaa tämä määrä. Tämä on vähintään kaksi kertaa niin paljon kuin nyt suunnitteilla oleva tuhannen megawatin ydinvoimalaitos. °Gullichsenin mukaan monet näistä kehitelmistä ovat jääneet laboratoriotai koelaitosasteelle siitä syystä, että energia on koko 80-luvun ollut niin halpaa, ettei uusien tekniikoiden teollinen soveltaminen ole ollut kannattavaa. "Sellutehtaat tuottavat sekä sähköettä lämpöenergiaa yli oman tarpeen. Tämä on verrattavissa siihen, että kotitaloudessa ihmiset muistavat sammuttaa lampun kun poistuvat huoneesta." Turhan kulutuksen karsimisella voitaisiin säästää muutamia prosentteja, mutta muun muassa paperinvalmistuksen erilaisissa pumppauksissa olisi Ylhäisin mukaan kymmenien prosenttien säästömahdollisuus. Monet hyvät kehitelmät ovat jääneet hyllylle energian hinnan kallistumista odottamaan. Se edellyttäisi muun muassa, että maahamme rakennettaisiin kymmenen uutta sellutehdasta, jotka yhteisesti maksaisivat ainakin 20 miljardia markkaa. "Metsäteollisuudessa voitaisiin säästää 30 prosenttia energiaa osin nykyisen, osin prototyyppiasteella olevan tekniikan avulla." "Helpoin tapa säästää on kouluttaa ihmiset siihen, että he yksinkertaisesti ajaisivat tehdasta paremmin. Jos paperinteossa palattaisiin mekaanisen massan valmistuksesta kokonaan takaisin sellunkeittoon ei Gullichsenin mukaan sähkönkulutus kasvaisi nykyisestä lainkaan, puunkäyttö kyllä. En esimerkiksi ole kuullut yhdenkään eurooppalaisen kuluttajan valittavan, että luukusta tippuu huonolaatuisia mainoslehtisiä. Puun hinta on Suomessa viidentoista viime vuoden aikana ollut hyvin korkea verrattuna sähkön hintaan", sanoo professori Johan Gullichsen Helsingin teknillisestä korkeakoulusta. Säästöön ei tarvita uutta teknökkaa Vaikka Gullichsen on selluloosatekniikan professori, hän ei ole tehnyt laskelmia vain osoituksena rakkaudesta omaan alaansa, vaan kertoakseen, että yhä enenevälle sähkön kulutukselle on olemassa vaihtoehtoja nykyiselläkin tekniikalla. miä. "Näin suurta rakennemuutosta ei ole mahdollista toteuttaa vuoteen 2000 mennessä. Sen sijaan puun hinta on Suomessa kohtuuttoman korkea; esimerkiksi Kanadassa puuta saa kymmenesosalla Suomen hinnoista. Ylimääräinen lämpö jää usein hyödyntämättä, koska Suomessa harjoitettu sähkötariffipolitiikka tekee lämmön muuntamisen sähköksi liiketaloudellisesti kannattamattomaksi." Säästöä on jouduttu hyllyttämään Uudenaikainen sellutehdas tuottaa ylimääräistä vastapainesähköä noin 200 kilowattituntia tonnia kohden. SUOMEN LUONTO 1/92 51. "Teollisuus on vain toiminut sille edullisella tavalla siirtymällä runsaasti en_ergiaa ja vähemmän puuta kuluttaviin menetelmiin. Ylhäisin mukaan energiansäästö metsäteollisuudessa on kuitenkin hyvin tärkeää sen suurten energiankulutusja tuotantomäärien takia. Sen sijaan metsäteollisuuden pitäisi alkaa varautua siihen, että kuluttajat alkavat vaatia energiankulutuksen vähentämistä ja energiankulutusselosteita tuotteisiin." Anne Brax 27. taisi teollisuudelle parinsadan miljoonan markan lisälaskun. Metsäteollisuudesta on löytynyt säästökohteita hieman vähemmän kuin muusta teollisuudesta. "Eikö näin suuren tuotannonalan pitäisi pystyä tekemään vaihtoehtoisia kehitysennusteita?" "Olen eri tilaisuuksissa kysellyt, että ketkä tätä laatua oikein tarvitsevat. "Harjoitelma näyttää kuitenkin, että energian kulutusta voidaan vähentää rakenteellisilla muutoksilla ilman uutta teknologiaa." Muitakin energiansäästömahdollisuuksia metsäteollisuudesta löytyy ne on vain Gullichsenin mielestä jätetty käyttämättä energian halvan hinnan takia. Esimerkiksi Saksan teollisuus pulittaa sähköstään kaksinkertaisen hinnan ja Englantikin huomattavasti enemmän. Kaikki mahdolliset säästökeinot on otettava käyttöön." Ylhäisi on ollut käynnistämässä teollisuuden energiansäästökampanjaa, johon liittyen tutkijat ovat muun muassa käyneet analysoimassa kymmenen paperija sellutehtaan energiankäytön. Mikko Ylhäisi kauppaja teollisuusministeriöstä toteaa tähän, että teollisuuden ostaman sähkön hinta Suomessa on roimasti halvempaa kuin useissa kilpailijamaissa. Tällä teollisuus perustelee vaatimuksia yhden vähintään 500-600 megawatin suurvoimalan rakentamisesta. Teollisuus ja korkeakoulut ovat kehittäneet paljon energiaa säästävää tekniikkaa. vsk. Tutkijat ja metsäteollisuus eri mieltä säästö mahdollisuuksista Metsäteollisuuden sähkönkulutuksen kasvuennusteita on alettu pitää samanlaisena Yhtenä Ainoana Totuutena kuin vaatimusta metsänhoidon jatkuvasta tehostamisesta. "Keskieurooppalaisten kuluttajien vaatimukset keräyspaperin osuuden lisäämisestä tuontipaperissa ovat järjettö. Pikemminkin ihmiset pitävät nykyään kasvavaa A 4 -saasteen määrää ongelmana." Ylhäisin mielestä tulevaisuuden kuluttajien vaatimuksia ja tottumuksia pitäisi analysoida nykyistä paremmin. Ylhäisi ei kuitenkaan virkamiehenä ehdota ensimmäisenä energian hinnankorotusta. Hän ihmettelee, miksi metsäteollisuuden energiankulutuksen kasvuennusteet perustuvat yksisilmäisesti vain nykyisten tai yhä korkeampilaatuisten paperilaatujen kysynnälle. Tähän asti metsäteollisuus on nähnyt parin vuoden välein tehtävien sähkönkulutusennusteidensa säännöllisesti toteutuvan ja yleensä ylittyvän. Joidenkin tutkijoiden mukaan metsäteollisuus voisi kuitenkin säästää sähköä jos haluaisi. Metsäteollisuus arvelee tämän vuosikymmenen loppupuolella tarvitsevansa noin 2000 megawattia sähköenergiaa, eli 40 prosenttia enemmän kuin nyt. Hän myöntää, että kaiken paperinvalmistuksen muuttaminen sellupohjaiseksi on utopistinen ajatus ainakin lyhyessä ajassa toteutettuna. Ja jos vielä kuviteltaisiin, että kaikki Suomen nykyiset sellutehtaat muutettaisiin sähköä mahdollisimman tehokkaasti käyttäviksi, nämä tehtaat voisivat jo tänä päivänä kehittää valtakunnanverkkoon noin 500 megawattia lisäsähköä. Olen arvioinut, että tämän "hyllytekniikan" säästöpotentiaali vastaisi sähkötehoksi laskettuna noin 700-900 megawattia." Metsäteollisuus on kaikissa mahdollisissa yhteyksissä esittänyt vaatimuksen sähköntuotantoj ärj estelmästä, jonka tulee olla "tuotantokustannuksiltaan kilpailukykyinen." Perusteeksi on muun muassa esitetty laskelma jonka mukaan yhden pennin muutos kilowattitunnin hinnassa aiheut. "Energiaa säästävien tekniikoiden käyttökelpoisuuden osoittamiseen ei ole Suomesta löytynyt riskipääomaa. Sähköstä maksetaan muualla enemmän Erikoistutkija
"Nyt pystytään valkaisemaan tonni lehtipuusellua siten, että AOX-päästöt jäävät puoleen kiloon, ja havupuumassasta päästöjä syntyy vain hieman enemmän", Hynninen sanoo. Ensin oli kiintoaine. "Kloorin käyttö on kulutustottumuksista ja rahasta kiinni", Hynninen sanoo. Puun jauhamiseen tarvitaan kuitenkin reippaasti ulkopuolista energiaa, jonka tuottaminen ei ole saasteetonta. vesistöissä. Kaukaalla. Kaikki kloori ei ole pahaa Metsäteollisuuden jätevesien klooripitoisuutta tarkkaillaan ja päästöt ilmoitetaan kokonaissummana (AOX). "Metsäteollisuuden jätevesien kloorista 1-20 prosenttia on ympäristön kannalta merkityksellisiä klooriyhdisteitä, kuten kloorifenoleita, jotka voivat kertyä eliöihin." Suuren kloorinkulutuksen takia menee vesistöihin luonnollisesti myös paljon haitallisia yhdisteitä, joten valkaisun vähentäminen on perusteltua. Sitten tehtiin biologisia puhdistamoita ja nyt orgaaninen kuormitus on enää murto-osa siitä, mitä se oli 1960-luvulla. Hänen mukaansa nyt pitäisi kiinnittää kiireesti huomiota vesistöjä rehevöittäviin ravinteisiin. Haisevina kaupunkeina ovat tunnettuja mm. Sopivasti yhdistellen näistä syntyy joutsenpaperia, jota tehdään ensi vuonna noin 10 000 tonnia. mekaanisia massoja valmistavissa tehtaissa, jotka usein ottavat sähkönsä valtaSUOMEN LUONTO 1/92 51. "Silti ollaan vielä yli kymmenkertaisissa, joissakin tapauksissa lähes satakertaisissa määrissä järven luonnontilaan nähden." "Massaja paperitehtaista vesistöön menevän jäteveden fosforipitoisuudet ovat puolesta yhteen milligrammaa litrassa ja lisäksi vesimäärät ovat suuria." Tehtaiden puhdistustasoa voidaan kiristää, mutta siitä syntyy aina lietettä, jossa on edelleen orgaanista ainesta, ravinteita ja metalleja. Nyt tilanne on ratkaisevasti muuttunut. Pieni kapasiteetti ja kallis entsyymivalkaisu nostavatpaperin hintaa, mutta tuotantojohtaja Pekka Korvenniemen mukaan hinta laskee menetelmien vakiintuessa. vsk.. sokereina, jotka kuluttavat happea. Pahimmin lemuavat sulfaattisellutehtaat. Metsä-Serlan Kankaan Paperitehtaan yhdeksälle painoja kolmelle kopiopaperille ja Äänekosken Paperitehtaan kolmelle taidepainopaperille on myönnetty ympäristömerkki. Rannat liettyivät ja kaikki oli sikamaisen näköistä. Esimerkiksi entsyymi ja peroksidi, joita käytetään puolivalkaisuun ovat niin kalliita, että ne lisäävät tuotteen hintaa noin 20 prosenttia normaaliin täysvalkaisuun verrattuna." Kloori väistyy Viisi vuotta sitten asiantuntijat väittivät, että valkaistun sellun tuotanto ilman klooria on mahdotonta. rikkivety on suurina pitoisuuksina erittäin myrkyllinen. Kautta historian on ollut näin. Lisäksi tehtaan on osattava puhdistaa sekä savukaasunsa että jätevetensä. Metsäteollisuuden ympäristönsuojelun dosentti Pertti Hynninen teknillisestä korkeakoulusta on sitä mieltä, että AOX on käyttökelpoinen tunnusluku vain osittain, sillä se ei kerro ympäristövaikutuksista juuri mitään. Alice Karlsson Suomi-tuotteen kääntöpuoli Puusta kelpaa massaja paperiteollisuudelle vain osa loppu aiheuttaa monenlaisia harmeja mm. Rikki haisee Monilla metsäteollisuuspaikkakunnilla haisee. Seuraavaksi huomattiin orgaaniset klooriyhdisteet, joiden pitoisuutta nyt alennetaan." Näin selvittää metsäteollisuuden ympäristönsuojelutoimia vesija ympäristöhallituksen limnologi Pertti Heinonen. "liman kloorikemikaaleja tuloksena on kellertävä, ns. Suomessa metsäteollisuus on kloorin suurin käyttäjä. Näin on mm. pohjoismaisella ympäristömerkillä. Mekaaninen massatehdas on sellutehdasta siistimpi. klooriyhdisteet syövyttävät. Rehevöityminen lisääntyy Yhdyskuntien j ätevedenpuhdistamoissa fosforin poisto on tehokasta. Kloorittomuutta edistetään Valkaisujätevesiä on ollut vaikea ottaa talteen, sillä mm. Mutta edelleen happi loppui ja kalat kuolivat." "Huomattiin, että puustahan on puolet liuenneena ja mm. "Valkaisu on raaka-aineen oston jälkeen suurin käyttökulu massateollisuudessa ja valkaisukemikaaleista kloori on halvin. "Ensin pitää päästä kloorikemikaaleista, vaikka täysin päästötöntä paperitehdasta ei sittenkään synny." Kloorin vähentämistä vauhditetaan mm. Klooria tarvitaan aiempaa huomattavasti vähemmän ja täysin ilman kloorikemikaalejakin voidaan valkaista. Jäteliemiä ja rikkihuuruja "Metsäteollisuus ei ole osannut varautua likaaviin tekijöihin. Suurin osa klooripäästöistä on vaarattomia klorideja, joita on kaikkialla luonnossa. Vuosittain se tarvitsee runsaat 100 000 tonnia klooria. Mädän kananmunan haju heikentää sekä asumisviihtyvyyttä että terveyttä. Kankaan Paperitehdas käyttää ympäristöä säästäviin papereihinsa Metsä-Botnian Kemin ja Kaskisten tehtaiden kloorittomia massoja sekä Äänekosken Metsä-Sellun ilman kloorikaasua valkaistua massaa. Siten kloorittomuus on avain myös jätevedettömään tehtaaseen. Imatra, Kotka, Oulu, Valkeakoski ja Äänekoski. "Puhdistamattomassa jätevedessä on noin kahdeksan milligrammaa fosforia ja vesistöön menevässä on enää alle puoli milligrammaa", Heinonen sanoo. Joutsenmerkki suvaitsee enintään puolen kilon AOX-päästöt paperitonnia kohti. Metsäteollisuuden ilmaan päästämää rikkimäärää on vaikea arvioida, sillä tehtaat ovat monesti ulkopuolisen energian varassa. puolivalkaistu sellu." Kuluttajat ovatkin Hynnisen mukaan kloorin käytön vähentämisessä ratkaisevassa asemassa, sillä puolivalkaistun sellun valmistus lisääntyy kysynnän mukaan. "Jos se kärrätään kaatopaikalle niin 28 latinki on siellä odottamassa, ja jos se poltetaan väärin, niin myrkyt ovat ilmakehässä." Koko metsäteollisuuden fosforikuorma on noin 800 tonnia vuodessa eli saman verran kuin lähes 800 000 asukkaan puhdistamattomat jätevedet jakautuneena noin 50 eri paikkaan. Muun muassa Kotkan Sunilan tie runsaasta neljästä AOX-kilosta nollaan osoittautui lyhyeksi: vuodessa tehtaan päästöt ovat laskeneet puoleen ja kloorittoman sellun tuotanto on kokeiluvaiheessa. Kiintoainetta alettiin ottaa pois ja ajateltiin, että se riittää. Hajua aiheuttavista yhdisteistä mm. Alunperin vaalea puu tummenee matkan varrella ja sen kirkastaminen kemikaaleilla tuo oman lisänsä sekä veteen että ilmaan. Jätevesien haihdutukseen selluja paperitehtaalla on Hynnisen mukaan jo tekniikkaa olemassa, ja sitä on kokeiltu mm
Loput ovat täyteaineita. Savon Sellun jättimäiset 11 000 tonnin rikkipäästöt alenivat 600 tonniin vuodessa. Pelkästään sellutehtaiden prosesseista tuprusi taivaalle viime vuonna lähes 50 000 tonnia rikkiyhdisteitä, noin viidesosa Suomen kokonaispäästöistä. SUOMEN LUONTO 1/92 51. Tehtaiden jätevedet kuluttavat vedessä olevaa happea. Savon Sellussa Kuopiossa, jossa juuri otettiin käyttöön 70 miljoonaa markkaa maksanut rikin talteenottolaitos. Myös mänttäläiset hengittävät nyt huomattavasti puhtaampaa ilmaa kuin vielä viime syksynä, sillä vanha Metsä-Serlan sulfiittisellutehdas suljettiin. Nyt valistuneet kuluttajat vaativat paperia, jossa on mahdollisimman paljon keräyskuitua. Massaja paperiteollisuus näkyy ja tuntuu ympäristössä. Yhdestä kahteen prosenttia on mustetta ja suunnilleen saman verran siistauskemikaaleja. Vuosittain Suomessa tuotetaan siistattua massaa 250 000 tonnia, josta Nokialla ja Mäntässä tehdään pehmopaperia. Kalakuolema on merkki vakavasta häiriöstä vesistössä. Toistaiseksi siistausjäte puristetaan kuivaksi ja viedään kaatopaikalle, mutta jätteen polttoa suunnitellaan. Kaipola tekee massastaan sanomalehtipaperia ja Keräyskuitu myy massan mm. Siistausliete uuniin Neljä-viisi vuotta sitten keräyspaperiastiat käännettiin pihoilla nurin, koska teollisuus ei tarvinnut jätepaperia. vsk. kunnan verkosta. KeskiEuroopaan verrattuna siis29. Suurimmat jätekasat löytyvät pehmopaperitehtailta, joissa kierrätyskuidusta halutaan poistaa mahdollisimman tarkkaan paperin sisältämät täyteaineet. Muun muassa Yhtyneillä Paperitehtailla siistausjäte poltetaan tulevaisuudessa uudessa höyryvoimalaitoksessa turpeen, kuorijätteen ja tehtaan puhdistamolietteen kanssa. Puhdistusinvestointeja on tehty mm. Raition mukaan suomalaisessa siistausjätteessä on paljon vähemmän raskasmetalleja kuin yhdyskuntajätteessä tai jätevesilietteessä. Ahlström Machineryn tutkimusinsinöörin Laura Raition mukaan lietteen korkea tuhkaja kosteuspitoisuus asettavat polttotekniikalle selvät vaatimukset. "Lietteen merkitys energiantuotannossa on pieni, mutta siistausjätteen määrä saadaan vähenemään puoleen." "Siistausjäte vaarattomampaa kuin viemäriliete" Siistausjätteestä puolet on liian lyhyttä ja huonokuntoista kuitua, jota ei enää voida käyttää paperin valmistukseen. Sellun valmistuksen rikkipäästöt ovat vähentyneet kymmenessä vuodessa noin puoleen. sanomalehtisekä kirjekuoripaperiksi. Siistauksessa syntyy lietettä prosessista riippuen 50-250 kiloa tuotettua massatonnia kohti. Tilanne on muuttunut
Päästöistä mekaaniselta massatehtaalta puuttuvat hajurikkiyhdisteet ja orgaaniset klooriyhdisteet, sillä massa valkaistaan muilla kuin kloorikernikaaleilla. Suurimmat erot ovat energiankäytössä ja siitä aiheutuvis30 Vehkalahti mekaaninen massatehdas 397 000 tonnia sanomalehtipaperia Päästöt (kiloa paperitonnia kohti): Vesistöön kiintoaine 1,9 BHK 3,3 COD 12 fosfori 0,03 typpi 0,1 AOX Ilmaan rikkidioksidi 23 typen oksidit 10 pelkistyneet rikki yhdisteet hiilidioksidi 4400 Ulkoinen energiankulutus (kilowattituntia paperitonnia kohti) 2533 Kuusankoski sellutehdas 535 000 tonnia hienopaperia 5,1 3,3 40,5 0,06 0,3 2 6,6 3,5 0,3 750 428 Huomionarvoista on, että paperiin sisältyy myös merkittävä hiilivarasto. Ekolehti tuoksuu hyvälle Kasviöljypohjaiset värit ovat siistaajan mieleen koska ne irtoavat hyvin. Työnjohtaja Veli Kotkaslahti Aamulehden kirjapainosta kehuu kasviöljypohjaisia värejä. D Suomen Luonto siirtyi Jamsa Satinista Ekoprintiin. Aamulehdessä käytetään 120 000 kiloa painovärejä vuodessa. Ekoprintissä on puolet kierrätysmassaa, toinen puoli on kloorittomasti valkaistua sellua. ,... Sähkön alkuperää on vaikea jäljittää osa siitä tuotetaan ydinvoimalla ja vesivoimalla, joista ei synny rikki-, typpija hiilidioksidipäästöjä. Päästöistä ei päästä hiertämälläkään sa päästöissä. Valitettavasti ekovärit eivät toistaiseksi sovellu arkkipainoon, jolla Suomen Luonto painetaan. Varsinaisesti vain musta on uusioväri, joskin mäntyöljypohjainen, muut värit ovat neitseellisestä kasviöljystä valmistettuja värejä. ___ kaoliinia, kalsiumkarbonaattia, tärkkelystä 12 prosenttia ilman kaasuklooria valkaistua mäntysulfaattiselluloosaa 88 prosenttia peroksidivalkaistua kuumahierrettä ~~ kaoliinia, kalsium'karbonaattia, tärkkelystä _,_ ___ kaoliinia, kalsiumkarbonaattia, lateksia 50 prosenttia ilman kloorikemikaaleja valkaistua sellua 50 prosenttia siistattua uusiomassaa + kierrätyskuitua """'i.-kaoliinia, kalsiumkarbonaattia, lateksia Kasviöljyväreillä painettu f lehti tuoksuu hyvälle itse,:! L--------~ asiassa se on lähes tuoksuton. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 1/92 51. Taulukossa olevat päästöt ilmaan on laskettu siten kuin ulkopuolisena energialähteenä olisi pelkästään kivihiilivoimala, jossa yhden kilowatin tuottamisen on arvioitu lisäävän ilmakehän rikkidioksidipitoisuutta yhdeksällä grammalla ja typenoksidipitoisuutta neljällä grammalla. Mekaaninen massatehdas ottaa suurimman osan energiastaan valtakunnan verkosta, jolloin ilmapäästöjen laskeminen monimutkaistuu. vsk.. Paperia tehdään sekä mekaanisesta massasta kuumahierteestä tai hiokkeesta että sellusta, erikseen tai niitä yhdistämällä. Näin saadaan lisää sileyttä ja vähemmän läpinäkyvyyttä. Mekaanisesta massasta valmistettua paperia ja sellupaperia voidaan vertailla karkeasti kahden eri tehtaan välillä. Vertailukohteeksi on otettu Enso Publication Papers LTD, Summan tuotantoyksikkö Vehkalahdellaja Kymin Paperiteollisuus Oy:n tehdas Kuusankoskella. Niiden markkinaosuus on Suomessa noussut jo yli 20 prosenttiin. Satin on tehty pääosin kuumahierteestä, j oka kuluttaa paljon energiaa. Lähes puolet paperin painosta on hiiltä, joka on pois ilmakehästä niin kauan kuin paperi kiertää. Myös kirjapainoissa pidetään "ekoväreistä". i JAMSASATIN 75 g/ m 2 Jamsa Satinissa kuumahierteen ja sellun seos päällystetään molemmin puolin. Kaikki prosessissa syntyvä jäteväri, tuhat kiloa kuukaudessa, otetaan talteen ja kierrätetään. Lukuihin on lisätty tehtaan prosesseista aiheutuvat päästöt. tehtailta ja kirjapainoista tähteeksi jääneestä valkoisesta paperista, kierrätyskuidusta. Vehkalahdella tehdään sanomalehtipaperia, hioketta ja hierrettä. Aamulehden lisäksi noin 30 muuta painotaloa käyttää ekovärejä. Hänen mukaansa värien laatu on hyvä ja nii> den kanssa on miellyttävä työskennellä. Kuusankoskella valmistetaan valkaistua sulfaattisellua ja hienopaperia. Monista raaka-aineista ja yhdessä toimivista tehtaista johtuen eri paperilaatujen valmistuksen aiheuttamat päästöt sekä energiankulutus on hankala laskea. tauslietteessämme on noin sata kertaa vähemmän lyijyä! Siistauslietteen koostumus muuttuu, sillä kasviöljypohjaisten painovärien käyttö lisääntyy. EKOPRINT 90 g/m 2 '>( )( y -\( --x x. Sellupaperin kierrätysominaisuudet ovat kolme-neljä kertaa paremmat kuin mekaanisesti valmistetun paperin. x _x __ _ )< --'>< ·)( Ekoprintin ydin muodostuu sellusta, siistatusta uusiomassasta ja mm
Tuotannosta 90 prosenttia viedään ulkomaille. Se merkitsisi keräyspaperin tuontia miljoonien tonnien edestä, uusien siistauslaitoksien rakentamista ja uusien tuotantotekniikoiden kehittämistä. Gaius Gyllenbögelin mielestä kotikeräyspaperissa voidaan tavoitella 70-75 prosentin keräystasoa ja kaikkien paperilaatujen keräyksessä yhteensä 60-65 prosentin tasoa. Paperin raaka-aineeksi Uuden paperin raaka-aineeksi kierrätetty paperi ei täytä kaa31. Suomalaista keräyspaperia riittää vain viiteen prosenttiin paperija kartonkiteollisuutemme raaka-aineesta. Kattoa ei ole saavutettu vieläkään. Kotitalouksien paperinkeräyksen tehostamiseksi ei ole turhaan kampanjoitu: talteenotto on kasvanut kolmen viime vuoden aikana puolella. Ritva Kupari Uusiomassa viedään käsistä Uusiomassa kelpaa jo hyvin teollisuudelle, mutta sen sisällyttäminen kaikkiin paperituotteisiin ei välttämättä ole järkevä tavoite Suomessa. KARTONGIT kirjansidontakartonki voima paperi Vaikka me suomalaiset kulutamme paperia tuhlailevasti ja rikomme keräysennätyksiä vuosittain, jää kotimaahan kierrätettävää paperin tuotantoon nähden vähän. PEHMOPAPERITUOTTEET WC-paperit talouspyyhkeet 28,6% 27,8% SANOMALEHTIPAPERI mistustavasta riippuen yksi-kaksi kasvavaa puuta metsään. Kaikesta uudelleen käyttökelpoisesta paperista saadaan talteen yli 53 prosenttia, mutta kotikeräyspaperista kerättiin 1991 jo noin 60 prosenttia, kertoo Paperinkeräys Oy:n toimitusjohtaja Gaius Gyllenbögel. Suomalaiset ovat kansainvälisessä vertailussa ahkeria paperinkerääjiä. Tästä määrästä saadaan noin 80 kiloa uusiomassaa uuden paperin raaka-aineeksi, ja näin säästyy ainakin periaatteessa asukasta kohti paperin valSUOMEN LUONTO 1/92 51. Talteen kerätty paperimäärä oli 1990 tonneina 455 300, eikä viime vuoden keräyskakku ollut kovin paljon painavampi, koska lama puree: sanomalehdet ovat kirjekuoripaperi selluvillaeriste munakennot entistä laihempia, ehkäpä mainospostiakin on jaettu entistä vähemmän. vsk. Meillä keräyskaton asettavat harvaan asutun maan kuljetuskustannukset; on liian kallista koota pieniä eriä talteen haja-asutusalueilta. Keräysprosenteissa ylitsemme kipuavat vain tiheästi asutut Japani ja Hollanti sekä Ruotsi. Suomessa kerätään talteen asukasta kohti runsaat 90 kiloa paperia vuodessa
Jos uusia käyttökohteita vaaditaan, pitää saada jostain lisää uusiomassan raaka-ainetta, keräyspaperia. Nyt konteista 60-70 prosenttia palaa tyhjinä takaisin! Brunowin mukaan näyttää siltä, että Englannissa ei syntyisi lakia uusiomassan käyttöpakosta. Aikakauslehtipapereihinkin. Koululaisetkin tietävät kierrätyksen arvon. Joka tapauksessa uusiomassan käyttöm~äräyksiin on vag: rauduttava teollisuudessa tek>, nisesti ja rakentamalla ke,. "Uusiomassoja käyttävien laatujen tuotanto kannattaa rakentaa lähelle kuluttajia. Yli puolet keräyspaperista siistataan eli paperista poistetaan painoväri. Yhdysvaltoihin "ekopainopaperia" on viety jo toista vuotta. Kanada 214, 5 7. Kaipolan siistauslaitos potee ajoittaista raaka-ainepulaa. Viime vuonna laitos joutui tuomaan keräyspaperia noin 5000 tonnia, etupäässä Norjasta. Joku on laskenut että kannattavin paikka olisi New Yorkin Manhattan", perustelee Finnpapin sanomalehtipaperiosaston toimitusjohtaja Berndt Brunow kierrätyskuitua käyttävien tehtaiden pystyttämistä ulkomaille. "Paperia kierrätetään Keski-Euroopassa paljon, koska se on teollisuudelle halvin raaka-aine, eikä se niin ollen tarvitse välttämättä lainsäädäntöä tuekseen", hän uskoo. Siistaamaton massa kelpaa kartonkeihin, voimapapereihin, erilaisiin pahvituotteisiin ja lämmöneristeisiin. Ainoa mahdollisuus on tuoda sitä ulkomailta. Kaipolan sanomalehtipaperi on Suomessa kuitenkin vielä 32 poikkeus. Saksa (länsi) 231 , 5 4. Yhtyneet ~ ~ : l Paperitehtaat rakentaa Jäm20. Siistauslaitosten rakentaminen on kallista. Arvot kiloja. Tuo määrä ei riittäisi edes Helsingin Sanomien vuosipainokseen, joka on 55 000 tonnin paperivuon. Viime ja tänä vuonna markkinat vetävät paperia 200 000 tonnin verran, mistä vain 30 000 tonnia jää kotimaahan. Pitääkö keräyspaperia tuoda. Uusiomassan käyttöä aikakauslehtipapereissa testataan kuumeisesti monessa tehtaassa. Sitä on pidettävä siis protektionistisena toimenpiteenä, Brunow huomauttaa ja muistuttaa, että tehokas kierrätys edellyttää myös ensikuitujen käyttöä paperin tuotannossa. Suomi 279,2 3. Tanska 205,4 10. Japani 228, 3 6. SUOMEN LUONTO 1/92 51. Uusiomassalle on Suomessakin Keski-Euroopan maiden esikuvien mukaan vaadittu uusia käyttökohteita: kopiopaperit, aikakauslehtipaperit ja muut painopaperit, pakkaukset, rakennusmateriaalit Jne. Saksassa sen sijaan !.USA 311, 4 2. Ahlströmin Kauttuan tehtaat ehti ensimmäisenä Suomen markkinoille uusiomassaa sisältävillä painopapereillaan vajaa vuosi sitten. Ekaluokkalaisen Ari Kuirin työ Keräyspaperi kiertämään -piirustuskilpailussa. Johtaja Lasse Tuhkanen Finnpapista kertoo, että uusiomassan sekoittaminen aikakauslehtipaperiin vaatii uudenlaista tekniikkaa ja monimutkaisempaa siistausta kuin sanomalehtipaperiin sekoittaminen. Belgia 210, 1 9. sänkoskelle "maailman suurinta paperikonetta" aikakauslehtipaperia varten ja sinne tulee valmius ottaa vastaan uusiomassaa. Alankomaat 203, 2 16. Norja 152, 1 teollisuus velvoitetaan alustavan lakiluonnoksen mukaan niin korkeaan uusiomassan käyttöasteeseen, että siihen pystyy lähivuosina vain osa Keski-Euroopan teollisuudesta. § Enso-Gutzeitilla on tiettävästi -~ selvitelty mahdollisuuksia ] tuontikeräyspaperia käsitteleil vän uuden siistauslaitoksen if perustamiseen rannikolle, Vehkalahden Summan teh:ii taitten yhteyteen. Uusiomassan osuus Kaipolan sanomalehtipaperissa on 40 prosentin tienoilla. Italia 120,8 Paperija kartonkituotteiden kulutus henkeä kohti vuodessa eräissä maissa. Kauttuan tehtaat tuottaa "ekopainopapereitaan" vain 5000-6000 tonnia vuodessa, mutta on halukas lisäämään tuotantoaan. Kaipola siis pystyy käyttämään tehostuvankin paperinkeräyksen saaliin. Keräyspaperia on paperija kartonkiteollisuuden raaka-aineesta keskimäärin vain viisi prosenttia. Syntynyt uusiomassa käytetään sanomalehtipaperin valmistukseen viereisessä tehtaassa. vsk.. Neljässä siistauslaitoksessa tuotettu uusiomassa käytetään pehmopapereihin (talousja vessapaperit, nenäliinat), kirjekuoriin ja sanomalehtipaperiin. Paperiteollisuus suhtautuu monestakin syystä nuivasti keräyspaperin tuontiin: pitkien kuljetusmatkojen rahtikuluihin hupenee keräyspaperin hintaetu puuhun verrattuna ja niihin käyttäjiin verrattuna, jotka saavat paperin läheltä. Pitkät kuljetukset nielevät myös energiaa ja saastuttavat. Vasta päästessämme keräyksen kattolukemiin, yli 60 prosentin tason, olisi ehkä tilaa ainakin osittain kotimaisen keräyspaperin varassa toimivalle uudelle siistauslaitokselle. Suomalaisten yhtiöiden paperitehtaat Saksassa, Englannissa ja Ranskassa käyttävätkin jo hanakasti keräyspaperia tuottamassaan sanomalehtipaperissa siellä kierrätysraaka-ainetta riittää. Tämä sulkisi tehokkaasti Pohjoismaat pois markkinoilta. Iso-Britannia 163, 5 19. topaikkoja, säästää puuraakaainetta, vettä ja energiaa. Koko maailmassa keräyspaperin osuus kartonkija paperiteollisuuden raaka-aineesta on jo kolmannes, ja kierrätyskuidun kysyntä kasvaa kaksi kertaa niin nopeasti kuin ensikuidun. Ruotsi 230, 7 5. Uusiomassa on jo niin kuumaa kauppatavaraa, että johtaja Heikki Pankamaa ei kerro, mistä tehdas hankkii 10-15 prosentin uusiomassaosuuden papereihin. Tuonti onkin kasvamassa, muttei vielä tänä vuonna mullistavasti, arvioi Gaius Gyllenbögel. Sveitsi 214,5 8. Suurin siistauslaitos Yhtyneitten Paperitehtaitten Kaipolan tehtaan yhteydessä nielee runsaat 100 000 tonnia kotikeräyspaperia. räyspaperin tuontivalmiutta. Johtaja Erkki Puru Kaipolan tehtailta sanoo, että osuutta pyritään nostamaan 50-60 prosenttiin, jos vain riittää keräyspaperia ja osaamista. Brunow ei pidä keräyspaperin tuontia maahan mahdottomana asiana, "jos meidät siihen velvoitetaan". Hän heittää ajatuksen täyttää suomalaisen paperin kuljetuskontit esimerkiksi Kööpenhaminan, Hampurin ja Rotterdamin satamissa paluumatkaa varten keräyspaperilla. Europitoisuuksiin on varauduttava Teollisuuden uhkakuvana leijuvat keskieurooppalaiset kierrätyssäädökset, jopa EY:n säädökset, joilla määrättäisiin uusiomassan vähimmäispitoisuus papereissa. Pakkausteollisuuden Suomessa vientipakkauksiin kuluttama kartonki vähennetty. Kaipola pystyy tuottamaan noin 240 000 tonnia sanomalehtipaperia vuodessa. Keräyspaperi on halvempaa raaka-ainetta tehtaalle kuin puu; ympäristöministeriön selvityksen mukaan yhteen paperitonniin tarvittava kotikeräyspaperimäärä on runsaan kolmanneksen halvempi kuin vastaava määrä kuusikuitupuuta tehtaalla
Ei kestäne kauan, kun osa ostajista tutkii New York Timesin tapaan paperinsa puunhankinnan ympäristövaikutukset. vsk. Miksi eurooppalainen kuluttaja ei valitsisi haapasellusta tehtyä paperia suomalaisen sijaan. Suomen valtio sijoittaa rohkeasti painajaiseen. "Tämä ei vaikuta tavalliselta sellusykliltä ... Muutokset kulutuskysynnässä näyttävät jättävän osan laman vaikutuksesta pysyväksi. Lama on koetellut etenkin maailmanmarkkinoille kaupattavaa ns. Vähäinen kysynnän nousu saattaa lisäksi kohdistua nopeasti kasvavista puulajeista tuotettavaan kuituun, kuten eukalyptukseen. Suomalaispaperin ostajat ovat EYja EFTA -maissa ja suurimmat ostajat ovat Saksa ja Englanti, ekokulutuksen kärkimaat. Paperin raaka-aineiden käyttö kasvoi maassa keskimäärin neljä prosenttia vuosien 1989 ja 1990 välillä. Haapa tuottaa satoa harvennuksissa jo seitsemän vuoden iässä. Pakkausten kierrätys tulee yhä useammassa Euroopan maassa pakolliseksi. Haittapuolena ovat tehtaan mukana häviävät työpaikat, mutta kuinka paljon työpaikkoja menetetään kansantaloudelle turmiollisen teollisuuspolitiikan harjoittamisen seurauksena. Greenpeace on aloittanut Keski-Euroopassa turhaa kulutusta vastustavan toiminnan. Se ei voi pohjautua tosiasioihin: paperia todella tuhlataan. Veitsiluodon konkurssi olisi luonnonsuojelumielessä ilouutinen, sillä se johtaisi mitä ilmeisimmin erämaametsiä uhkaavan ja kannattamattoman Kemijärven sellutehtaan lakkauttamiseen. SUOMEN LUONTO 1/92 51. Sellun kysynnässä on ollut perinteisesti selvä sykli hyvien ja huonojen vuosien välillä, ja selluntuottajat odottelevat hyvien aikojen paluuta. Kaikkiaan haavasta saataisiin Euroopan ylijäämäpelloilla puuta 10-15 miljoonaan tonniin paperia vuodessa, mikä on puolitoista kertaa Suomen paperintuotanto. markkinasellua, jonka vienti on ollut noin seitsemäsosa puunjalostusteollisuutemme kokonaisviennistä. Nyt 1990-luvun alussa investoinnit on pääosin jäädytetty. Metsäteollisuuden kasvu ei ehkä lakkaa, mutta tasaantuu alkuperäisen luonnon sietokyvyn kannalta järkeväksi. Vain Metsä-Botnian Rauman sellutehdashanke on enää kehitteillä, ja sekin odottaa lopullista päätöstä. Pohjois-Irlannin Derryssä on jo tehdas rakenteilla; suomalaiset ovat mukana hankkeessa ja haapa tuodaan aluksi Venäjältä. Eurooppalainen kuluttaja päätti: Paperiteollisuuden kasvun vuodet Suomessa ohi Suomalainen massaja paperiteollisuus eli 1980-luvun lopulla kysynnän ikuisen kasvun harhassa. Investointeihin kotimaassa ei ole aihetta, mutta niihin ei toisaalta edes pystyttäisi. Tästä voivat ilahtua suomalaiset talkin tuottajat Suomi on tämän paperin pinnan siloitteen tuottajana maailman kärkisijoilla. Tuotantokapasiteetti tulee supistumaan pysyvästi, sillä velkaantumisen vuoksi uusia kapasiteettia kohottavia investointeja ei tehdä ainakaan kotimaassa." Puun kysyntää lisää vain jo rakennettujen tehtaiden tällä hetkellä kehnon käyttöasteen todennäköinen nousu. Antti Halkka 33. Yhä useampi pakkaus on varustettu tekstillä "Valmistettu kierrätyskuidusta" mitä jääneekään kartonkipuolella suomalaisille ensikuituineen. Lehdessä julkaistun suomalaisen konsulttiyritys EKON O:n arvion mukaan kierrätyskuitu kattaa lähes puolet 1990-luvun Länsi-Euroopan paperin raaka-aineiden kysynnän kasvusta. Euroopassa on 15-20 miljoonaa hehtaaria (lähes Suomen metsäpintaalan verran) ylimääräistä peltoa, jolla saatetaan pian viljellä haapaa tai muita Populuslajeja. Puulajin selluloosapitoisuus on korkea, se on helppo valkaista ilman klooria ja vettä kuluu valmistukseen niin vähän, että ns. Paperiteollisuuden lisäksi myös kartonkiteollisuus (Suomen "paperintuotannosta" liki neljännes on kartonkia) joutuu uusien asetelmien eteen. Eukalyptus ja haapa tulevat Osa kuluttajaliikkeen paperiteollisuutta muovaavista toimista on vasta tulossa. Suomen yksityinen puunjalostusteollisuus on tehnyt johtopäätöksensä. Jos lisäkapasiteettia rakennetaan, se rakennetaan mieluusti Keski-Eurooppaan, jossa nyt on ostajien lisäksi myös investointimielessä tärkein raaka-ainelähde. Metsäteollisuutemme päämarkkinoilla ympäristötietoisuus on huipussaan. suljettu kierto voidaan rakentaa. Keräyspaperista tärkein raaaka-aine Uusi trendi on jo tullut näkyviin esimerkiksi Saksassa. "Nightmare Ahead for Pulp Producers" (Painajainen edessä massan tuottajilla), otsikoi huomattava Pulp and Paper International -lehti kysynnässä tapahtunutta muutosta. Yhtiö toisensa jälkeen ilmoitti laajentavansa; Suomen horisonttiin piti kohota lisää tehtaanpiippuja melkoisen metsän verran. Näin ei vain tällä kertaa ehkä käykään. Silti neitseellisen massan käyttö väheni prosentilla. Valtio tuki vastikään markkinasellun tuotantoa korottamalla omistamansa jokseenkin konkurssikypsän Veitsiluoto Oy:n osakepääomaa 200 miljoonalla markalla. Keskieurooppalainen kuluttaja haluaa sanomalehteensä kierrätyspaperia. Kun Rauman vanha sellutehdas on jo lopetettu, lounaissaariston mäntypuun kauppaajat ovat tällä hetkellä pulassa ja jyhkeät männyt saavat komistaa saaristoa rauhassa. Puusta tehtyjen massojen kysyntä ei ole ennusteessa edes toisella tilalla: toiseksi eniten kasvaa paperin päällysteaineiden kysyntä. Se on kulutuksen vähentäminen, joka lienee paperituotteissa helppoa. Syynä on lama, joka tuli sopivaan aikaan. Vastustus lienee kuitenkin vaikeaa. Saksa teki päätöksensä viime heinäkuussa ja EY valmistelee omaansa. Mikään ei viittaa siihen, että ensikuidun suosio kasvaisi pitkälläkään tähtäyksellä. Metsäntutkimuslaitoksen viime joulukuussa julkaisema Metsäsektorin ajankohtaiskatsaus toteaa: "Kemiallisessa metsäteollisuudessa odotetaan alalla vallitsevan ylikapasiteetin yhdessä suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyvyn heikkouden kanssa johtavan tuotantotehokkuudeltaan heikoimpien yksiköiden sulkemiseen. Syynä on kierrätyspaperin kysynnän ilmiömäinen kasvu. Pulp and Paper International -lehden kolumnisti John Pearson ennakoi jo ympäristöliikkeen seuraavien vaatimusten merkitystä teollisuudenhaaralle. Paperiteollisuus on ryhtynyt vastaiskuun Brysseliin vasta perustetun yhteiselimensä CEPI:n (Confederation of European Paper lndustries) avulla. Mukavat perusoletukset, joiden perusteella sellukauppa on tottunut toimimaan eivät ehkä päde 1990-luvulla", toteaa lehti markkinasellukatsauksessaan. Pystyykö Suomi vastaamaan haasteeseen
Tervetuloa jäseneksemme! Jaakko Kari toimitusjohtaja, Veronmaksajain Keskusliitto r ---------------------•• J!J J_;{jJ .iJJ!/J~ Y~H!J1'J~!J!/!J !/!JJ •• J u !J.!.t~ JJu~1'JJjt1_;{j!J.:iJ J !Jj)J~ 1JlDl.;{1aJJlJ.:i~j'J J ·JJ1.;{;lJ.:iJ.~'H Veromnaksajai,i Keskusliiton jäsenenä saat: 1 . Haluan tietää enemmän verotukseeni vaikuttavista uusista laeista ja liityn Veronmaksajain Keskusliiton jäseneksi. asiakirjojen laadinnassa 3.Levikiltään suurimman veroja raha-asioihin erikoistuneen Taloustaito-lehden maksutta kotiisi. Palkansaajien verotusta on kevennettävä ja lisätulosta on jäätävä enemmän käteen. Ruotsi on lyötävä palkansaajien veromaaottelussa. Lehden vuosikerran (10 numeroa) tilaushinta ei-jäsenille on 285 mk! kiitos. Keskipalkka on noin 9 000 markkaa kuukaudessa. Vuoden 1992 jäsenmaksuni 98 mk (jäsenmaksu 75 mk, liittymimaksu 23 mk) suoritan minulle erikseen lähetettävällä tilillepanokortilla. Vuonna 1991 maksaa suomalainen palkansaaja ensi kerran enemmän tuloveroa kuin ruotsalainen. Lisäsatasesta maksaa keskituloinen suomalainen palkansaaja 49 markkaa veroa, mutta ruotsalainen vain 30 markkaa. Tähän pyrkii Veronmaksajain Keskusliitto 130 000 jäsenensä tuella. Maksutta laki.miehiltämme veroneuvontaa kirjeitse tai puhelimitse 2.Edulliseen jäsenhintaan apua veroilmoitusten ja -valitusten ym. Nimi Lähiosoite Postiosoite -------Veronmaksajain Keskusliitto maksaa postimaksun VERONMAKSAJAII KESKUSLIITIO Kalevankatu 4 VASTAUSIÄHE1YS Sopimus 00100/15( 00003 HELSINKI. 285 mk (jäsenmaksu 195 mk, liittymismaksu 90 mk). Esimerkiksi suomalainen, jolla on tavanomaiset vähennykset ja asuntolainakorot 30 000 mk, maksaa keskipalkastaan veroa 24 prosenttia, mutta ruotsalainen vain 20 prosenttia
Hannu Salakka Metsämietteitä Olen elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni metsän keskellä, ja yrittäessäni miettiä suhdettani luontoon joudun aina menemään metsään. vsk. Metsä on niin vanhaa, että suurimmat puut olivat suuria jo silloin, kun näin ne ensimmäisen kerran. tottunut television luonto-ohjelmiin, lähikuviin toinen toistaan harvinaisemmista eläimistä. Avohakkuualueet eivät minua SUOMEN LUONTO 1/92 51. Vain kaksi kertaa elämässäni olen kävellyt metsässä, jossa en koko päivän mittaan nähnyt ainoatakaan sahattua kantoa. Ihminen haluaa aina jotakin, ilman itsekkyyttä hän ei elä, tunne elävänsä. järkytä, koska niihin olen tottunut jo kauan sitten. Mäntytaimistot ovat yksipuolisia ja yksitoikkoisia, mutta niiden olemassaolo on vain ajan kysymys. Vaikka tiaisparvet, puukiipijät ja hippiäiset näyttivät ja kuuluivat puuttuvan, en ollut huolissani. Niin syvälle metsään, että sinne ei näy yhtään ihmisen rakennelmaa eikä tietä sieltä pois. Tulevaisuudessa, ehkä, joudutaan vielä perustamaan suojeltu luonnonalue, paikka johon jokaiselta olisi pääsy kielletty, niin tutkijoilta kuin porsaanraatoa kainalossaan kuljettavilta luontokuvaajilta, poromiehiltä ja ympäristöministeriltä, jokaiselta. Se, mikä minulle on aina ollut metsä, paljastuukin puutavarayhtiön raaka-aineen alkuvarastoksi, kasvattamoksi. Koko ikänsä kaupungissa· asunut tyttäreni ihmetteli pienen metsäkävelymme aikana metsän tyhjyyttä, hän kun on Hannu Salakka haluaisi löytää metsän, jossa ei ole merkkiäkään ihmisestä. Sitä tasaisempia ja syvempään tallattuja olivatkin sitten polut, enkä missään muualla ole yhden päivän aikana törmännyt Suomessa niin moneen ulkomaalaiseen kuin niillä poluilla. Luonto toimii niin kuin toimii, metsään kuuluu hiljainen aika; ainoa vieras siellä on äänekäs ihminen. Siitä huolimatta, että olen ihminen, viihdyn kuitenkin metsässä paremmin kuin missään muualla. Sielläkin törmään kuitenkin kantoihin. Jos emme muuten, niin syytämällä myrkkymme ilmaan sateen valutettavaksi alas. Metsästä hän hakee ensi sijassa puuta, joko myydäkseen, rakentaakseen tai polttaakseen. Ei niinkään metsä vaan minä itse, suhtautumiseni. Mikäli tällainen ihmisiltä suojattu alue olisi olemassa, en edes haluaisi siellä käydä; minulle riittäisi pelkkä tieto, että se on. Niinkuin metsän muka tulisi huolehtia jostakin ylimääräisestä. 35. Siitä taas voi päätellä, että täälläkin on ollut ihminen, jo kauan sitten. Alueen vartijat toimisivat samaan tapaan kuin rajavartiosto nykyisin: eivät päästäisi sinne ketään. Vaarattomimmillaan hän hakee vain marjoja tai sieniä, tai tekee kuten minä: kaksikymmentä vuotta kaupungissa asuttuani haluan vain heittää turhat huoleni jonnekin männyn tai kuusen juureen. Kävelimme muutaman kilometrin kuulematta ainoankaan linnun ääntä, näkemättä muuta kuin yöllä sataneessa lumessa aamuyöllä kulkeneiden hirvien jälkiä. Ajatus tuntuu tietenkin tänään kaukaa haetulta ja utopistiselta, mutta toisaalta kuka olisi vielä kaksikymmentä vuotta sitten uskonut kurkien muuttavan radiolähetin repussa. Eihän niitä maatumisen jäljiltä kannoiksi juuri tunnista, mutta sammalen ja puolukanvarpujen peittämästä mättäästä voi nähdä, että tuossakin on joskus seisonut puu. Mikä sitten on muuttunut. Kuormitammehan me metsää muutenkin kaikin mahdollisin tavoin yli sen sietokyvyn. Mutta mistä löytäisin metsän, jossa ei ole merkkiä ihmisestä, hänen jälkeään
Todellinen kairankulkija on kuitenkin karhu. Siellä laulujoutsenet lipuvat kotijärvillään ja jäkälikköjen valkeus loistaa kuin lumipeite keskellä kesää. Ahtaan ja teollistuneen Eurooppamme viimeiset todelliset erämaat sijaitsevat pohjoisessa: Fennoskandian tuntureilla ja Venäjällä taigan ja tundran rajamailla. Näistä laajimpia on Ruijan Indre Finnmark yhdessä Suomen Puljun-Pöyrisjärven kanssa. Toisin on heti, kun siirrytään Suomen puolelle valtakunnamajalla kulkevaa poroSUOMEN LUONTO 1/92 51. Juuri täällä sijaitsee Ylä-lnarijoen kansallispuisto, 0vre Anarjåkka nasjonalpark. Jorma Mattsson Ruijan rajapuistossa j äkäliköt hohtavat kuin lu01i Suomi-neidon olkapäällä, Lemmenjoen kansallispuiston rajanaapurina Norjan puolella, sijaitsee läntisen Euroopan syrjäisin ja vaikeapääsyisin kansallispuisto: 0vre Anarjåkka nasjonalpark. Metsähanhiparvien äänekäs mekkala on hävinnyt etelän suuntaan jo viikkoja sitten. Silloin, kesäkuussa tyylittelee kaikkialla tunturikoivikoissa saamelaisten oma satakieli giellavealgu ('kielivälkky') eli sinirinta. Basevuovdi Inarijoen yläjuoksulla on Norjan laajimpia aarniometsiä. Sen jätöksiin törmää kesällä päivittäin, joten karhukanta on vakaa. Eirat, Sarat, Sirit ja Gainot ovat tulleet. Ensilumilla tuhannet porot I ' _, t Suani / Ruotsi 1 ', \ 1 Ylä-Inarijoen (0vre Anarjåkka nasjonalpark, 1390 km 2) ja Lemmenjoen (2810 km 2) kansallispuistoilla on yhteistä rajaa 60 km. ilmestyvät talvilaitumilleen kuin tyhjästä taikoen. Kun luiniverhot heiluvat pimenevissä laaksoissa, on valtias jo talviunilla. Se on todellista. Silloin saattaa etäisyydestä kuulua itse taikurinkin outoa ääntä: moottorikelkan vaimeaa kaasutusta. Yhteisalaa on kunnioitettavat 10 000 neliökilometriä, josta laajat alat ovat muualla jo tosiharvinaisia ikimetsiä. Aurinkohan ei tuolloin laske lainkaan. Saattaa käkikin kukkua. Järvellä soutaa valkea joutsenpari ja naapurijärveltä kuuluu kuikan villi huuto. Vain kotkan yliliito saa kuoron hetken hiljaiseksi. Vinoviivoitus osoittaa Finnmarksviddan kaavayhdistelmään ja Lapin seutukaavaan merkityt laajennusosat, joita ei ole vielä liitetty puistoihin. vsk.. Jäkäliköt kuin unta Yksi ominaisuus on ylitse muiden: puiston valkeat, paksut jäkälämaat. Jäkälien valkeus loistaa kaikkialla, laaksojen moreenimailla ja tunturien turvekurnpuisilla lakialueilla, joten varsinaisista kankaista ei ole kyse. Mutta kun ei ole teitä lähimaillakaan, ei autiotupia eikä mitään ns. Kutuaikaan "koskisora kolisee ja kojamot kyöräävät toisiaan. Kansallispuistona alue on kaikille avoin. palveluja, ei puistoaluetta kuluta kansansuosio. Lohia ja karhuja Lohi ja meritaimen nousevat Tenoa ylös puiston itäosien kutujokiin · asti. Nämä alueet ovat näyttävää palleroporonjäkälää, jäkäläkasvuston kehityskaaren satavuotiasta päätevaihetta. Täällä kalatkin ovat erämaan tunnuksia. Sen erämaisuus, melkeinpä autius ei ole siis vain näennäistä. Suomessa ei sellaisia enää ole. "Pyhämetsä" on kuulu komeista aihkimännyistään. Silloin toistaa säettään taukoamatta öin ja päivin myös punakylkirastas. Kevät tulee myöhään ja kesä äkisti kevään matkassa. Ovelia nuo norjalaiset! Puistosta vastaava virkamies Anton Blom Hoen arvelee, että vain viitisenkym36 mentä retkeilijää liikkuu alueella vuosittain
vsk. Varsinkin Suomen lukuisille poroille se toimii valtakunnanrajana. Poroaita kulkee milloin hieman Norjan, milloin vähän Suomen puolella. Myös porokarja on sopivan kokoinen laitumiin nähden, ja sitä paimennetaan koko ajan. Syynä jäkäläpeitteen tuuheuteen on se, että Norjan puolella poroja laidunnetaan tuntureilla vain lumiaikana, kesän porot ovat rannikolla. Tunturiylängöllä jäkälämatto paistaa kauas. SUOMEN LUONTO 1/92 51. 37. Eron näkee maastossa hyvin: vasemmalla Suomen puolta, joka on kaluttu lähes jäkälättömäksi, oikealla Norjaa elinvoimaisine jäkälikköineen
Isovarpuiset rämeet koettelevat kulkijaa, eläimiäkin. Norjan suurin 4,5 metriä korkea ja 300 metriä pitkä palsa löydettiin 1969 Goriejoen latvoilta. Näitä laitteita eivät retkeilijät käytä eivätkä edes saa käyttää. Itäinen taiga ulottuu mäntymuunnoksena puistoon Inari38 Jnarijoen alajuoksua, taustalla Skiehccan-tuntureista pohjoisimpia: Guoviuroaivi Norjan puolelta nähtynä. Monilla laaksojängillä on palsoja. Molempien puistojen tuntumassa on monessakin mielessä mielenkiintoinen vertailualue, joka antaa ajattelemisen aihetta. Kasvittomiakin tuulialtaita ja tuulikäytäviä on sadoin metrein. Mättäiden välissä routa möyhii kiviä ja maata. Männyillä on metsänraja myös alhaalla jokilaaksoissa. Euroopan mitoissa kaksoispuisto on silti varsin mittava ja huomionarvoinen erämaisuudessaan. Niinpä tunturikoivikot, joita on puistoalasta kolmannes, ovat avonaista, puistomaista metsätundraa. Rehevirnmillä rinteillä on pöytäkatajaa. Soiden laiteet ovat laajalti vaikeakulkuisten harmaapajukoiden vallassa. Vain Paatsjokilaaksossa, Kessin tuntumassa oleva pieni @vre Pasvik nasjonalpark on samassa laatusarjassa. Itäistä linnustoa edustavat lapinuunilintu, laulujoutsen, jänkäkurppa, punakuiri ja mustaviklo. Valtakunnanraja estää kuitenkin ihmisten ja poroaita monien eläinten kulun. Samanlaiset maastot ovat kaluttua torvijäkälävaihetta tinajäkälineen. Saamelaiset luovat ja ylläpitävät säästölaitumia. D Fil. Sen nimikin on finnmarkspors. SUOMEN LUONTO 1/92 51. Kaikkialla on pehmeää lentohietaa. Näiden "järvien" ylärajalla, etenkin etelään antavilla rinteillä, mutta ei liian ylhäällä tuulten vuoksi, ovat tunturimaan suotuisimmat kasvupaikat. Tunturipaljakoille muodostuu näissä kylmänkosteissa oloissa turvetta. Sudet ja ahmat kun eivät selviä Suomen puolen jahtirniehiltä rajan yli. Maankamaran pienista vipeltäj istä sarjaan kuuluu punamyyrä. Alue on maaperägeologialtaan kansallisesti arvokas. Purovarsien pajuviidat ovat todellisia subarktisia "viidakoita". Saameksi alue on enteellisesti nimeltään Basevuovdi ('Pyhämetsä'). Siinä Inarijoen vedet putoavat kerralla 11 metriä. Joet ovat kalliokynnysten säätelemiä syviä suvantoosuuksia. lis. Rajapuisto kaksoispuisto Ylä-Inarijoen 1390 neliökilometriä ja heti Suomen puolella olevan Lemmenjoen kansallispuiston 2810 neliökilometriä muodostavat yhdessä 4200 neliökilometrin rajapuistokokonaisuuden. Puiston komein kynnys, Gumpegorii, sijaitsee usean kilometrin viivasuoran rotkolaakson yläpäässä. He kävelevät ja hiihtävät, muut nykyisin eivät. Samanlaisia ovat kyllä sitten Ylä-Inarijoen jäkälikötkin. Vaeltajan piina Finnmarkin tunturiylänkö on jokien, järvien ja soiden loputonta sokkeloa. 1980-1 uvulla on arkaan maastoon alkanut äkisti urautua ajoneuvopolkuja. Nykyisin metsän uudistuminen on pahasti katkolla, sillä yleistyneet hirvet syövät männynversot. Talvella alla on moottorikelkka. Näiltä kuuluu haapakloonien havina tyypillisimmillään. Tämä johtuu siitä, että Norjan puoli kuuluu Koutokeinon porosaamelaisten talvilaidunalueisiin. Tiheä, mattomainen vaivaiskoivuvarvusto vallitsee kosteahkoilla rinteillä. Suomalaisille niin tavallinen suopursu kasvaa Norjassa vain Ruijassa. Kesällä porot ovat rannikolla ja vain lumiajan sisämaan ylängöllä. Silti: on eroa erämaassa ja erämaassa jo nykyisin. Näin pohjoisessa jo 300400 metrin korkeus merkitsee ilmastoltaan ylänköä. vsk.. Samaa merkitsee sydänkesän sääskija mäkäräaika eli räkkä. Uusia syntyy joka vuosi lisää. Lakimaat ovatkin outoja ruutumaita ja laajalti kumparemaastoa. Kloonissa kaikki puut ovat lähtöisin samasta puuyksilöstä. lohijokia luokittelemassa. Itäistä taigaa Ylä-Inarijoki edustaa norjalaisille harvinaista itäistä taigaa. Kansallispuisto ei kestä kovaa kulutusta aitaa. Muualta saa puulajia etsiä kauan. Etenkään dyynimaasto ei siedä minkäänlaista konevoimaa, ei edes patikoijia. kylmän ilman järviä ja mänty väistyy. Muita ei ole. Jos ja kun kummankin maan kaavoihin merkityt laajennusosat toteutuvat, tulee alaan vielä tuhatkunta neliökilometriä lisää. Lentovempainten käyttö on enää vain rahasta kiinni. Varsin kohtuullisen kokoista poroeloa, puiston alueella 12 00015 000 eläintä, paimennetaan koko ajan. Muinaisten jäätikköjärvien jälkeen tuulten lajittelemia pohjahiekkoja riittää hyvinkin parikymmentä kilometriä Kalmankaltion pohjoisja eteläpuolella. Tallä alueella ovat kenties Suomen laajimmat dyynialueet ja hiekkamaat. Kesähallat muodostavat niihin ns. Poroaidan sijainti näkyy niin maisemassa kuin satelliittikuvissakin. Tämä on Norjan laajimpia ikimetsäalueita. Hiekkamaat ovat herkkiä kulutukselle Ylä-Inarijoen puistossa ovat vielä asiat hyvin. Paljakka ei olekaan niin helppokulkuinen, kuin kauempaa luuli. Laitumet kuluvat ja varsinkin talvi rassaa elinkeinoa. Pohjoisen paikallisväestön uudet tavat ja tottumukset liikkua maastossa antavat uutta miettimisen aihetta. Suomen puolella avainsana on paliskuntalaitos. Jorma Mattsson on useasti liikkunut Ylä-Inarijoen ja Lemmenjoen kansallispuistoissa mm. Paikallisten traktorit, mönkijät, maasturit ja maastomoottoripyörät ovat nämä aiheuttaneet. joen latvalaaksoja pitkin. Ylisuuret porokarjat tolvaavat paimentamatta paliskunta-aitojen karsinoimina. Vanhatkin urat säilyvät vuosikymmeniä. Tämä Käkkälöjoen itäpuolinen alue sisältyy myös Lemmenjoen laajennusmaihin Lapin seutukaavassa
Köyhät etelän maat peräävät siellä oikeutta ja edellytyksiä kehittyä rikkaat pohjoisen maat saavat lyödä jarruja elinympäristöä pilaavalle taloutensa kasvulle. Kokous päätti, että kansalaisjärjestöt tuottavat ennen Brasilian konferenssia raporUNCED'92 United Nations Conference on Environment and Development YK:n ympäristöja kehityskonferenssi FN :s världskonferens för miljö och utveckling tin rikkaiden maiden ekologisesta velasta köyhille maille ja tämän velan kaikista vaikutuksista. Kehitysmaiden köyhyyttä on lievennettävä ja väestönkasvua hillittävä. Valmisteilla on myös ehdotus YK:n toiminnan tehostamiseksi ympäristöja kehityskysymysten hoidossa. Seuraava vaikutustaso on pohjoismainen: sekä kansalaisjärjestöt että viralliset valtuuskunnat pyrkivät yhteistyöhön tavoitteineen. Pohjoisten valtioiden halutaan maksavan saasteja kulutusveroja. Hän toivoo Brasilian kokouksesta todellista käännekohtaa ympäristöja kehitysongelmien ratkaisemisessa. Kestävää metsätaloutta on kehitettävä sekä teollisuusettä kehitysmaissa. "Maailman nykyinen kehityssuunta on mahdoton", totesi Suomen valmistelutoimikunnan puheenjohtaja, ulkoministeri Paavo Väyrynen kansallisen raportin julkistamistilaisuudessa. Järjestöt haluavat tuottaa paljastusraportin siitä, mitä kaikkea tehdään kehityksen nimissä: patoja, ydinvoimaloita, järjetöntä kaupungistumista, metsätuhoja, ns. Katseet kääntyvät Rioon Valtavat odotukset ja ja ristiriitaiset paineet kohdistuvat ensi kesäkuussa pidettävään YK:n ympäristöja kehityskonferenssiin, UNCEDiin. vsk. Etukäteen on päätetty, että kokous hyväksyy poliittisesti sitovan julistuksen, maapallon peruskirjan (Earth Charter). Etelän tuotteiden halutaan pääsevän vapaasti pohjoisille markkinoille. Noin 15 kehitysyhteistyötä tai ympäristönsuojelutyötä tekevää järjestöä valmistelee omaa tavoitepaperiaan erillään virallisesta UNCED-toimikunnasta. Kokous vaati, että pohjoiset teollisuusmaat ryhtyvät verottamaan fossiilista energiaa, suuria vesivoimalaitoksia ja ydinvo_imaloita ja rahoittavat saaduilla varoilla uusiutuvan energian käyttöönottoa. Miten lie Suomen oman kehityssuunnan kanssa, muistuttavat monet kansalaisjärjestöt ja kritisoivat Suomen raporttia ympäripyöreydestä. Yksimielisyyteen on periaatteessa päästy siitä, että kokouksessa allekirjoitetaan kansainväliset sopimukset ilmastonmuutoksen torjumisesta ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä. maamme taloutta, luonnonvaroja, ympäristöongelmia ja listataan konferenssiodotukset. Kehitysmaille on tarkoitus antaa lisärahoitusta ja teknologiaa. Kokous haluaa lopettaa YK:n ja sen alaisten järjestöjen ns. Eritasoisissa valmistelukokouksissa väännetään vielä kättä kokouksen asialistasta ja mahdollisista hyväksyttävistä ohjelmista, esimerkiksi metsäja energiaohjelmasta. Rahoitusjärjestelmiä on kehitettävä ja YK-järjestelmän toimintakykyä parannettava ympäristöja kehityskysymyksissä. EKG-järjestöjen jäsenet toimivat,itse ja haluavat vaikuttaa myös kansallisen valtuuskunnan esityksiin. Peruskirjan sanomaa konkretisoidaan toimintaohjelmassa (Agenda 21), jossa on tarkoitus määritellä yksityiskohtaisesti sekä valtioiden että YK:n tavoitteet aikatauluineen. Joulun alla kokoontui Pariisiin kansalaisjärjestöjen edustajia yli sadasta maasta kokoamaan tavoitteita itselleen, omille hallituksilleen ja koko UNCED-kokoukselle. asiantuntijoiden sijoittamisen kehitysmaihin. Kulutuskäyttäytymiseen ja liikenteeseen vaikuttaminen ovat avainasemassa energiansäästössä. Suomi hurskastelee. Näin saadut varat on ohjattava etelän ympäristönsuojeluun sekä köyhyyden poistoon. Pohjoisilta mailta vaaditaan myös rajua päästöjen vähentämistä, jotta etelälle taattaisiin välttämätön päästöjen lisääntyminen päästökiintiöitä olisi saatava kaupata niille, jotka niitä todella tarvitsevat. Kaiken avun on toimittava alueen omista lähtökohdista ja alueen omien asukkaiden taitojen varassa. Loppuasiakirjasta tuli mittava, mutta se muuttui hyvään suuntaan, vastuukeskeiseksi, kommentoi paikalla ollut Marjukka Kulmanen kokouksen antia. Kuka onkaan velkaa ja mistä. Kansainvälisestä tullitariffija kauppasopimuksesta (GATT) ja Uruguayn sopimuksesta on luovuttava ja perustettava kansainvälinen kauppajärjestö, jonka toiminta perustuu ympäristön ja kestävän kehityksen vaatimuksille ja jossa vaikutusvalta määräytyy valtioiden asukasmäärän perusteella. Helppoa on julistaa, toista on olla itse vaatimustensa mittainen! EK0-92 kampanjoi Suomalaisten kansalaisjärjestöjen muodostama EKG-92 -ryhmä haluaa olla sanojensa takana. Suomen kehitysyhteistyö halutaan myös kriittisen arv101nnin kohteeksi. SUOMEN LUONTO 1/92 51. Asiakirjassa on myös vaatimuksia kansainvälisen rahoituksen ja kaupankäynnin demokratisoimiseksi. Brasilian pääkaupungissa Rio de Janeirossa kokoontuvaa mammuttikonferenssia pidetään tärkeimpänä YK:n erityiskokouksena kautta aikojen. Kansalaisjärjestöjen tavoitelistalla nousevat tärkeimmiksi energiankulutuksen vähentäminen, metsien säästäminen ja kehityskysymykset. Väyliä kestävään kehitykseen etsitään valtioiden päämiestasolla täsmälleen samaan aikaan kesän alussa kuin Tukholmassa pidettiin ympäristökonferenssi 1972. Suomen toimikunta on valmistellut UNCEDin sihteeristölle raportin, jossa selostetaan mm. vihreä vallankumous Jne. Vaadittiin myös, että etelän velat on annettava anteeksi. Kansalaisjärjestöt sitoutuvat itse noudattamaan yksinkertaisia elämäntapoja ja valistamaan muita tässä asiassa Ritva Kupari 39. "Haluamme itse tehdä jotain asioiden hyväksi, emme pelkästään koota julistusta ja vaatimuslistaa", kertoo kansainvälisten asioiden sihteeri Marjukka Kulmanen, joka edustaa luonnonsuojeluliittoa sekä virallisessa toimikunnassa että EKG-ryhmässä. Kansallisella tasolla UNCEDiin valmistaudutaan toimikunnissa, joissa on mukana viranomaisia ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Suomella on viisi painopistettä konferenssivalmisteluissaan: Rikkaiden teollisuusmaiden on muutettava ympäristöä pilaavat ja luonnonvaroja tuhlaavat tuotanto-, kulutusja elintapansa
Kaupunkilaiset eivät suotta ylpeile siivekkäästään: kirtlandinkerttuli (Dendroica kirtlandii) on Pohjois-Amerikan suurimpia lintuharvinaisuuksia. Kirtlandinkerttuli ja lehmälintu eivät alun perin ole lainkaan eläneet samoilla alueilla, joten kerttulille ei ole kehittynyt puolustusmekanismeja lehmälintua vastaan. Kun mäntyjen alaoksat alkavat kuolla, linnut siirtyvät pesimään nuorempiin metsiköihin. Kaikki myöhemmin löydetyt pesät ovat siJ.ainneet sadan kilometc rin säteellä tästä ensimmäisestä pesälöydöstä. Se pesii vain noin 200 000 hehtaarin laajuisella alueella Michiganin eteläisen niemimaan pohjoisosassa, Graylingin kaupunkia ympäröivissä mäntymetsissä. Kalavarojen ehtyminen on koitunut myös lintuyhdyskuntien ja hylkeiden turmioksi. Kierros kannatti:. Lehmälintu on tyypillinen metsänreunalaji, joka on voimakkaasti yleistynyt Michiganissa metsänhakkuiden ja asutuksen leviämisen myötä. vsk.. Tasokkailla opastetuilla kerttuliretkillä on myös merkitystä. Villakuoreen pyynti, joka parhaimmillaan kohosi kolmeen miljoonaan tonniin, jouduttiin kokonaan lopettamaan 1987. Kaksikymmentä vuotta sitten lehmälintuja alettiin hävittää kirtlandinkerttulin pesimäalueilla ja torjuntaprojekti jatkuu edelleen. Lajia suojellaankin nykyisin kulottamalla sopivin väliajoin alueen mäntymetsiä. Vaikka syntyvyys onkin jälleen noussut, kerttulien määrä ei ole kasvanut. ULKOMAILTA Harvinaista kirtlandinkerttulia suojellaan pesäloiselta Graylingin pienessä maaseutukaupungissa Michiganin osavaltiossa Yhdysvalloissa on matkailuvalttina kirtlandinkerttuli. Yhtäläisyydet eivät kuitenkaan ulotu pintaa syvemmälle, sillä laji on erittäin vaativa sekä pesimäpaikkansa kasvillisuuden että sen maaperän suhteen. Sen seurauksena useimpien tärkeiden pyyntikalojen kuten sillin, turskan, villakuoreen ja pohjoisen turskan sekä myös esimerkiksi katkaravun kannat ovat romahtaneet tai uhkaavasti supistuneet. Kaupungin matkailuesitettä koristaa linnun värivalokuva, ja onpa yksi paikkakunnan motellikin nimetty linnun mukaan. Lajin ensimmäinen pesä löydettiin vasta 1903. Osa pesimäalueista on armeijan hallinnassa, ja se on suhtautunut kerttulin suojeluun myötämielisesti. SUOMEN LUONTO 1/92 51. Suojeluohjelmassa tavoitteeksi asetetusta tuhannen parin vakaasta kannasta ollaan vielä kaukana. Lajin suojelu Michiganissa näyttää kuitenkin tehokkaalta ja huolellisesti organisoidulta. Kun ennen saatiin yli metrin kokoista turskaa, · nyt saadaan vain 30-40-senttistä. kuulimme koiraiden laulua, ja saimme ihastella matalassa männyssä laulavaa urosta. Kaikki nama metsät kasvavat entisillä metsäpaloalueilla. Lehmälintu munii käen tavoin munansa toisten lintujen pesiin, ja alentaa siten näiden omaa poikastuottoa. Timo Vuorisalo Barentsinmeri kaipaa suojelua Liikakalastus on tehnyt syviä haavoja Barentsinmeren luontoon. Myös lokkija pikkukajavakannat ovat pienentyneet. Kirtlandinkerttulikanta tuntuu vakiintuneen noin 200 parin tienoille, mutta lajin säilyminen pitkällä tähtäimellä tuntuu epävarmalta. Nykyisin kerttulin säilymistä uhkaa eniten lehmälintu (Molothrus ater), joka on pesäloinen. Näiden oksien katveeseen maan pinnalle lintu rakentaa pesänsä. Retkillä lajin havaitseminen on helppoa ja luonnon häirintä jää mahdollisimman pieneksi. Talvella 1986-87 Muurmannin rannikon etelänkiisloista 90 prosenttia kuoli ravinnon puutteeseen. Kun turskaa pyydettiin aikanaan kahdesta kolmeen miljoonaa tonnia vuosittain, turska oli 1986 lähes kokonaan hävinnyt. Vielä suurempi harvinaisuus kerttuli on f talvialueellaan Bahamasaarilla. Muutaman vuoden takainen grönlanninhylkeiden joukkovaellus Norjan vuonoihin, joissa tuhannet niistä kuolivat nälkään, oli myös ravintoketHalli kuuluu Muurmannin rannikon rauhoitettuihin hyljelajeihin. Vain kymmenen prosenttia 40 Michiganin osavaltion banksinmäntymetsistä täyttää lajin vaatimukset. Kymmensenttisten villakuoreiden asemesta saadaan vain viisisenttisiä. kerttuli saattaisi tuhoutua kokonaan. Tulokset näkyivät nopeasti: 1972-1979 kerttulien pesien loisintaprosentti oli enää vajaa viisi, ja pesien keskimääräinen munamääräkin nousi. Kerttuli suostuu pesimään ainoastaan tiheissä 8-20 vuoden ikäisissä banksinmäntykasvustoissa, joissa nuorten puiden alaoksat yltävät vihreinä maahan asti. Osallistuimme kesäkuun alussa 1990 opastetulle aamupäiväretkelle kerttulin pesimämaastoihin. Myös maaperä tuntuu olevan kerttulille tärkeä, vain huokoinen Graylingin hiekka kelpaa. Kalojen ikäja kokojakautumat ovat jyrkästi huonontuneet. Vuosina 1966-1971 keskimäärin 69 prosenttia kerttulin pesistä oli loisittuja, ja näytti siltä, että Kirtlandinkerttuli on tehnyt pienestä yhdysvaltalaisesta maaseutukaupungista kuuluisan. Kirtlandinkerttulin pesimämaastot muistuttavat päällisin puolin melkoisesti vaikkapa Hankoniemen hiekkaisia mäntykankaita
Hakkuutähteessä on paljon maassa lojuvia runkopuita, etenkin koivuja, ja jopa unohtuneen näköisiä tukkikasoja viruu siellä täällä. Pienikokoisten puiden muodostamat jäännöslaikut voivat todella edustaa terveitä tairnikoita, joista uusi metsä alkaa kasvaa, mutta ne voivat myös olla huonolla kasvupaikalla sinnitteleviä kituliaita yksilöitä. Esimerkiksi toistuvasti palavilla jäkäläkankailla mänty kasvaa kulosta selvinneiden täysikasvuisten petäjien lomassa. ULKOMAILTA jujen häiriintymisen seuraus. Risto Kalliola 41. Nykyisin alueella liikkuu monia ydinkäyttöisiä sotaja siviilialuksia, jotka aiheuttavat potentiaalisen vaaran. Barentsinmeren selvästi suurin ongelma on ryöstökalastus, mutta myös laivaliikenne, öljynja kaasunetsintä, jätevedet ja ympäristömyrkkyjen kulkeutuminen Golfvirran mukana kaukaakin Länsi-Euroopasta tai läntiseltä pallonpuoliskolta aiheuttavat haittoja. Asukkaista noin 20 prosenttia on suomensukuisia komeja (syrjäänejä). Jälleenmetsityksen laiminlyöminen johtaa siihen, että metsät kehittyvät tiheydeltään ja puulajikoostumukseltaan erilaisiksi kuin alueen luonnontilainen kasvillisuus. tiet on purettu ja työkomppania on edennyt seuraavaan kohteeseen. Monilla alueilla on pohjaeliöstön biomassa pienentynyt 30-50 prosenttia. Tämän jälkeen tukit on siirretty jatkokuljetusta varten maantielle tai useimmiten metsään rakennetun tilapäisen rautatien varteen. Joskus paloalueelle kehittyy laajoja koivuja haapametsiä, jotka halkovat muuten havupuuvaltaista maisemaa. Pystyyn jäänyt puusto ei vastaa lajisuhteiltaan poishakattua metsää, ja siksi hakkuualoille kasvava uusi puusto on erilainen kuin se metsä mikä alueella kasvoi luonnostaan. Hakkuiden päätyttyä rautaRunsaan miljoonan asukkaan Komin tasavalta muistuttaa luonnoltaan Suomea. Komin metsiä louhitaan Komin tasavallassa Uralvuorten läheisyydessä sijaitsevan Pechoro-Ilychin luonnonpuiston viileän vyöhykkeen metsissä on säännöllisesti metsäpaloja. Tuulet ja Golfvirta tuovat Barentsinmerelle valtavasti rojua puutavaraa, muovia, metallia jota on kaikkialla koko Muurmannin ja Novaja Zemljan rantaviivassa. Toisin paikoin luonnonkulot ovat pienempiä ja lehtimetsälaikut jäävät pieniksi. Voimakkain konein varustetut työprikaatit ovat edenneet koskemattomaan metsään kuin louhokseen ikään; kaikki täysimittaisen puut on kaadettu, mutta vain parhaat männyt ja kuuset on hinattu karsimakoneille. Lähellä rintamaita, kuten Moskova-Syktyvkar -rautatietä, havumetsiä ei juuri ole jäljellä. Metsänkäytön perusyksikön koko on yksi kertaa kaksi kilometriä, ja eroja kasvupaikkaolosuhteissa ei juuri ole otettu huomioon. Metsätöiden perusteellisuutta kuvastaa se, että metsissä kerrotaan työskennelleen parhaimmillaan kolmisenkymmentätuhatta bulgarialaista työmiestä. Luonnonpuiston ulkopuolella on Komissa vain vähän luonnontilaisia metsiä. Maisemakuvaa hallitsevat vajaatuottoisiksi saatetut metsät ja lähes paljaat kankaat. Murmanskilaisten hyljetutkijoiden mukaan neljällä prosentilla hylkeistä on vatsassaan niin paljon muovirojua, että se haittaa ruoansulatusta ja johtaa hylkeiden kuolemaan Huolta aiheuttaa lisäksi radioaktiivisuus. Hakkuualoja saattaa myös tuli turmella. Frans J oosefin maa BARENTSIN M ERI 400 km SUOMEN LUONTO 1/92 51. Runsaan hakkuutähteen vuoksi maan pinnassa etenevät kulot voivat vaurioittaa kehittyviä tairnikoita ja laajat taimistot ovat myös alttiita hirvija muille eläintuhoille. Etsinnässä käytettävät seismiset menetelmät ja paineaaltoja synnyttävät laitteet aiheuttavat jo sinänsä vahinkoa luonnolle. Siellä täällä näkyy laikkuina pystyyn jätettyjä puita, jotka ovat lähinnä tairnikkoja. vsk. Uudet metsät eivät ole nykyisenkaltaisen metsätalouden kannalta juuri lainkaan houkuttelevia, ja se aiheuttaa hakkuuJjaineita neitseellisille metsäalueille. Uuden !Iletsän kasvattamiseksi ei ole tehty mitään, ja maisema on sen mukainen. Novaja Zemljalla tehtiin 1960-luvun alussa ydinkokeita ilmakehässä, veden pinnalla ja veden alla. Mutta hakkuualat ovat suurempia kuin yksikään kulo, joten lehtimetsien osuus Komin metsävaroista on muuttunut "luonnottoman" suureksi. Tuorein murhe Barentsinmerelle on lähellä Novaja Zemljaa sijaitseva maakaasuesiintymä, jonka hyödyntämistä ovat valmistelleet venäläisten lisäksi suomalaiset, norjalaiset ja yhdysvaltalaiset yritykset ja organisaatiot. Uudistuvasta metsästä tulee usein koivuja haapavaltainen, jolloin se vastaa suurehkon metsäpalon jälkeista kasvillisuuskehitystä. Pertti Honkanen Q&. Kylmissä vesissä aineiden hajoaminen on hidasta, ja pienetkin öljyja myrkkypitoisuudet voivat aiheuttaa arvaamattomia tuhoja. Tuloksena on rakenteeltaan hyvin laikkuinen metsä, jossa vaihtelevat taimistot, varttuneet männiköt, aihkipetäjät, yksittäiset lehtikuuset ja siperiansembrat. Valtaville raiskioille luontaisesti palautuvat yksipuoliset metsät ovat erityisen alttiita tuhoille. Luontaisen" palorytmin alaiset metsät ovat hyvin moni-ilmeisiä. Suurin uhka on kuitenkin maakaasun tuotanto, jolloin mereen pääsee öljyä, kaasua, liuottimia ja muita kemikaleja. Tutkijoita huolestuttavat sekä etsinnän että myöhemmin todennäköisesti alkavan tuotannon vaikutukset. Vahingot eivät johdu vain suurista saalismääristä vaan myös nykyaikaisista pyyntimenetelmistä kuten kaiken elävän tieltään raivaavista pohjatrooleista
Kotkien, ahmojen ja susien joukkomurhaaminen, salametsästys jne. Yli satatuhatta ihmistä on turhaan odottanut evakuointia, mikä on johtanut stressiin. Niin tai näin, mutta tänäkin päivänä uusin GTl !-kartta kertoo, että läntinen laskujoki on olemassa vieläpä hyvinkin leveänä. Ml ELI PITEIT Ä KESKUSTELUA ydinenergiajärjestön IAEA:n ryhmän raportti, jonka mukaan Tshernobylin onnettomuuden ei ole voitu osoittaa aiheuttaneen leukemian tai muiden sairauksien kasvua, on epäluotettava. voisi aiheuttaa sen, että pitäjän alueen palveluja ei käytettäisi. Laskeuma-alueen kylissä ja kylissä, joihin laskeumaa ei tullut, väestön terveydentilassa ei havaittu eroa. Noin 200 tutkimuslaitosten ja yliopistojen asiantuntijaa 23 maasta teki tutkimuksia lähes vuoden ajan. Ensinnäkin raportti, johon viitataan, ei ollut IAEA:n ryhmän vaan Kansainvälisen asiantuntijakomitean (IAC) laatima. IAC:n raportissa todetaankin, että useat paikalliset tutkimukset ovat olleet huonosti tehtyjä ja antaneet harhaanjohtavia tuloksia. Tässä meitä odottikin todellinen yllätys, josta kuulimme paikkakuntalaislta vasta jälkeenpäin. Eräs tehokas keino olisi j ulistaa eräkolttospitäjät luonnonystävien täydelliseen taloussaartoon. Aamupuolella yötä tapasimme metsässä neljä paikkakuntalaista miestä, joille katsoimme olevamme selityksen velkaa. Auton voi tankata saartoalueen ulkopuolella. Saattaapa siis venevaeltajalle käydä vielä tänäkin päivänä samoin kuin meille silloin 42 parikymmentä vuotta sitten jolloin luulimme, että Kivesjärvellä on kaksi laskujokea. Oli joskus hakattu suuri leimikko tukkeja Kantojärven jäälle talvella, tammettu Kantojoki niskaltaan ja aiottu tulvan noustua uittaa tukit Iso Laamaseen kertarysäyksellä, kun tammi avataan. Läksimme illalla Jaalanganlahdelta soutamaan Kiveslahdelle, josta tarkoituksenamme oli nousta Alanteenjokea Alanteenjärveen ja edelleen Kivesjärven kautta Osmankaan, jonka latvavesiltä kannakset ylittäen Kutujoen vesistöön ja sitä alas takaisin Oulujärveen. IAC:n raportin mukaan terveyshaittoja, jotka olisi voitu suoraan yhdistää säteilylle altistumiseen, ei ollut. Väite on harhaanjohtava, sillä koko Tshernobyl-tyyppisten ydinvoimaloiden toimintaperiaate ( epästabiilisuus johtuen grafiitin käytöstä hidastimena) on turvallisuusvaatimusten vastainen eikä niitä ole hyväksytty länsimaissa. Ihmisille turve-, kivihiilija öljyvoimaloiden sekä puun polttamisen hiukkaspäästöt ja happosateet aiheuttavat enemmän syöpää ja mutaatioita kuin ydinvoimalat Tshernobylinkin tyyppiset ydinvoimalat ja onnettomuudet huomioonottaen. Tämä tiesi meille rankkaa veneenvetoa nelisen kilometriä ennen kuin Iso Laamanen häämötti, ja sen muistona jossakin Kantojoki-varressa pari veneenteljoa, nekin mokomat kun painoivat. Jo yksikin "kuulun erämiehen" haastattelu tai baareissa kuultu "tarina" voisivat olla syinä. Luonnon kannalta fossiilinen energia on todella vaarallista, koska happosateiden lisäksi se uhkaa luontoa ilmastokatastrofilla. Sinne jäivät valtavat tukit iäksi ajaksi venematkailijan haitaksi kasvattaen käsivarren paksuista pajukkoa.Tätä haittaa olivat täydentäneet aukkohakkaajat, jotka olivat kaadelleet latvukset sikin sokin joen päälle vaivautumatta korjaamaan niitä pois. Esimerkiksi Valko-Venäjällä on määrätty evakuoitavaksi kylät, joissa asukkaiden elinikäinen säteilyannos uhkaa ylittää 350 millisievertiä (mSv). Olimme saaneet pienen kannaksen poikki vetämällä venheemme Paakanajärvestä Kantojärveen, josta aioimme uittaa sen Iso Laamaseen. IAC arvostelee paikallisia päättäjiä säteilyrajojen epäasiallisesta asettamisesta. Kivesj ärven lasku joet Luettuani Seppo Vuokon mielenkiintoisen Kainuuta koskevan artikkelin (SL 9/91 ), jossa käsiteltiin maan kohoamises, ta johtuvaa Oulu järven kallistumaa palautui mieleeni kesäöinen tapahtuma parinkymmenen vuoden takaa. Teknisiin, etenkin alempiin opistoihin on lisättävä elinympäristötietoa ja ymmärtämystä sen symbioosielämästä. vsk.. Ydinvoima ei haittaa luontoa. Valtaosa heistä uskoo tai epäilee, että heillä on jokin säteilystä aiheutunut sairaus. venevaelluksia Oulu järveen laskevilla joilla ja puroilla. IAC muodostettiin Neuvostoliiton hallituksen pyynnöstä syksyllä 1989 ja siihen kuului 19 eri alojen tiedemiestä eri maista sekä YK:n järjestöistä (F AO, lLO, UNSCEAR, WHO, WMO sekä IAEA). Järvi on kuitenkin verrattain pieni, alle neliökilometrin ja vesi lopahti kesken uiton. Pidimme lankomieheni Seppo Koivumaan kanssa tapana tehdä kesäisin ns. Suomen Luonto -lehden uutisen lopussa väitettiin IAEA:n todenneen tarkastamiensa Neuvostoliiton ydinvoimaloiden täyttävän kansainväliset ydiriturvallisuusvaatimukset. Martti Tiuri kansanedustaja On toimittava Tuhansien muiden luonnonystävien tavoin seuraan murheissani luonnon yhäti pieneviä mahdollisuuksia säilyä tehoyhteiskunnan puristuksessa. Alueen läpi voi toki kulkea omin eväin. Keino on kova, mutta pitäjillä yleensä tiedetään kolttosten SUOMEN LUONTO 1/92 51. En malta olla kertomatta seus raavasta koettelemuksestamme samaisella vaelluksella. Antti Vehniäinen Vaala Luonto-lehti johtaa harhaan Suomen Luonto-lehden numeron l 0/91 uutisessa (s. Joskus venevaellus voi olla tämännäköistä puuhaa. Tutkitut lapset todettiin yleisesti terveiksi eikä tilastollisesti merkittävää säteilyn aiheuttamaa syntymäepämuodostumien määrän lisääntymistäkään havaittu. IAC:n raportissa todetaan myös, että syöpätapausten ja geneettisten vikojen lisääntyminen on tulevaisuudessakin niin vähäistä, ettei sitä saada esiin pitkäaikaisissakaan seurantatutkimuksissa. lAC:n tutkimuksissa verrattiin tilannetta kylissä, jotka ovat saaneet suurimmat laskeumat ja joissa oil eletty jatkuvasti, kyliin joihin laskeumaa ei tullut lainkaan. Suomen Luonto -lehden olisi luonnon tulevaisuuden turvaamiseksi julkaistava asiallista ja oikeata tietoa ydinvoimasta ja säteilystä eikä johdettava ihmi-· siä harhaan. Evakuointirajaa voi verrata suomalaisen keskimääräiseen elinikäiseen säteilyannokseen, joka on yli 400 mSv johtuen pääosin maaperän uraanin aiheuttamasta radon-säteilystä. Etenkin teknikkojen, liikemiesten ja peruskoulun opettajien asenteisiin pitäisi päästä vaikuttamaan. 4 7) väitetään, että Kansainvälisen Epäviralliset uutiset, JOita Suomen Luonto -[ehtikin on jatkuvasti julkaissut, ovat yksityisten lääkäreiden käsityksiä, jotka eivät kestä tieteellistä kritiikkiä. Yllätykseksemme karttaan leveänä merkittyä Alanteenjokea ei löytynytkään mistään ja niinpä oli kulkuneuvomme, puinen soutuvene, kiskaistava kuiville ja otettava suunta kohti parin kilometrin päässä olevaa Kivesjärveä. On toimittava. Tulosraportti julkaistiin toukokuussa 1990. Tiedusteltuamme lyhintä reittiä veteen he kertoivat, että Alanteenjoki oli kuivunut silloin kun toinen laskujoki, Varisjoki oli ruopattu ja Kivesjärven pinta oli laskenut
Itse en ole kokenut tätä mitenkään negatiivisena asiana. vsk. Sekä yksityisessä kirjeenvaihdossaan että firmoissaan, yhteisöissään ja laitoksissaan (esimerkiksi luonnonsuojeluyhdistyksissä, Lintutieteellisten Yhdistysten Liitossa, yliopiston luonnontieteellisessä keskusmuseossa ja sen sellaisissa). Kenties tällaisen luonnonystäville annettavan vetoomuksen julkaisuun tarvittaisiin itseään Greenpeacea vaikkakin boikotti olisi vapaaehtoinen. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA tekijät. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. Pentti Linkola Sääksmäki Tarkkuutta kirjaarvosteluihin Kuka tahansa saa arvostella kirjoja ja esittää niistä julkisesti mielipiteensä, olipa hän sitten alan asiantuntija tai ei. Erityisjärjestelyin jokunen kolopuu saatiin säästetyksi ja jäljelle jäävää metsää pöntötettiin. Kirjassa .nimittäin on kaikkiaan 30 aukeamaa ja vain l O aukeamalla on kolme kuvaa. Ja että oikeus Luonnonystävän mainostekstiin kääntöpuolella rajattaisiin vain näihin pikku kuoriin. Heitä voi siis syyttää pienenevästä liikevaihdosta. Kirjan tekijän on hyväksyttävä tämä. Tuo pikku kirjekuori oli vielä ENNEN kymmenen vuotta sitten suomalaisessa postiliikenteessä normaali kuori, nyttemmin se on havaintojeni mukaan jäänyt harvinaisuudeksi, valtaosa saamastani postista tulee joko kokotai puoliarkin kokoisissa kuorissa. Muilla 20 aukeamalla kuvamäärä vaihtelee yhdestä neljään. Varmoja liito-oravahavaintoja ei alueella enää ole tehty. Kuvaaja tekee usein kirjansa eteen työtä vuosien ajan. Sen sijaan minua ihmetyttää suuresti hänen lausumansa, että kirjan jokaisella aukeamalla on kolme kuvaa. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Olisiko kohtuutonta vaatia, että myös arvostelija paneutuisi asiaansa huolellisemmin. En ole koskaan aiemmin puuttunut yhteenkään kolmen ilmestyneen kirjani arvosteluihin, joita on ollut lukuisia eri lehdissä. Eroa on ympäristönsuojelijalla ja ympäristönsuojelijalla. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Teksti olisi mahtunut siististi puolelle arkille. Postilaitokselle arvioin edistyksen merkitsevän tonnien lisää kuljetuksissa päivää kohti. En halua puuttua nytkään millään tavalla hänen mielipiteisiinsä kirjan taitosta, tekstistä tai sisällöstä. Seppo Haaranen Lama-Suomen kirjekuoret Sain jälleen kerran A4-kokoisen jättiläiskirjekuoren, jonka kääntöpuolella oli teksti "Luonto kiittää Luonnonystävää. Tapani Räsänen JÄLKEEN 1 tien taakse oikealle, luonnonarvoiltaan vähäiseen metsään, esti sen omistajan jääräpäisyys. Liito-oravien suosima metsä teitten välissä oli rauhoitettu maanomistajan hakemuksesta. Valmistettu suomalaisesta keräyspaperista". Metsänhaaskaus ja kuormituksen lisäys kaikissa vaiheissa moottorisahan ja valmiin uusiokirjekuoren välillä ovat oma synkkä lukunsa. Ystäväni Ilkka Sten käytti ainakin vielä hiljakkoin kirjekuoret kahdesti tai neljästi sekä kääntämällä kuoria että liimaamalla halvalla liimalla halpoja (kääntöpuolelta käytettyjä) paperilappusia osoitetekstien ja postimerkkien päälle. Kerran taitettu puoliarkki samoin kuin kahdesti taitettu kokoarkki mahtuu vanhanaikaiseen postikortin kokoiseen kirjekuoreen. Kuori sisälsi normaalin kirjeen, yhden A4arkin ja sillä 18 riviä konekirjoitustekstiä. Olisiko kohtuutonta toivoa edes kompromissia äärivaihtoehtojen välillä, että ainakin Suomen Luonnon lukijat palaisivat käyttämään neljännesarLappilainen maisema 29.9.1990 (ks. SL 8/90) ja vuotta myöhemmin. Mieleeni tulee väistämättä ajatus, että Ulla Kokko ei ole lukenut kirjaa kokonaan. SUOMEN LUONTO 1/92 51 . Rauhoitus salli kuitenkin jo suunnitellun voimalinjan rakentamisen! Linjauksen siirtämisen kin kokoisia kirjekuoria. Onko hän vain aukaissut kirjan sieltä täältä ja osunut joka kerta kolmen kuvan aukeamalle. 43. Edellisessä Suomen Luonnossa (10/199 1) Ulla Kokko arvostelee kirjaani Ja pääskysellä pesä..
Ekotrikkejä ja biohuijauksia -kirjasta tuli heti ilmestyttyään 1990 suurmenestys Itävallassa ja muuallakin saksalaisella kielialueella. vsk.. Kirjoittajat nuuskivat kaikkea, mitä on markkinoitu ympäristöystävällisyydellä ja iskevät heti kiinni, jos tuote tai tuottaja, teollisuuslaitos tai poliitikko jää kiinni valheesta, puolitotuudesta tai huojuvasta kompromissista. Mutta hyvät teollisuusherrat, teitä tarkkaillaan ja teidän lävitsenne nähdään! Hanswerner Mackwitz on kemisti, mutta opiskellut myös poliittista filosofiaa. Liitä tuotteisiisi etuliite ekotai bio-; eko voi tarkoittaa ekonomista ja bio esimerkiksi sitä, että tuotteessa on käytetty hyväksi biotekniikkaa. Kasvin paikantaminen koordinaatein on esitetty hyvin. (981) 220 279 POSTIMYYNTI Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puh. Putkilokasvien, sammalien ja jäkälien määrittäminen neuvotaan erikseen. Et jää kiinni valheesta. Ekohuijauksia mahtuu maailmaan, erityisesti saksalaiselle kielialueelle. Saippua pesee useimmiten aivan riittävän hyvin korkeissa lämpötiloissa, mutta viileissä vesissä tulee ongelmia. ........................ Kirsi Hutri ja Tiina Mattila: Kotiloja simpukkaharrastajan opas, Luonto-Liiton harrasteoppaat, Tammi 1991. Säilöntäaineet ovat myös pahasta. Suomessa sitä on käytetty laajasti markkinointikeinona vasta parin vuoden ajan. Entä mitkä ovat saippuan raakaaineen kookosöljyn tuotannon ympäristölliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Saaneeko niitä kuitenkaan täyttöastioihin. Älä mene ekohalpaan KIRJOJA Adam Adler ja Hanswerner Mackwitz: Okotricks und Bioschwindel, Verlag Orac, Wien 1991, 4.painos, 345 s. Putkilokasveista Tule luontopuotiin! HELSINKI Nervanderinkatu 11 puh. . Kuitenkin kirjoittajilla on huomautettavaa vain kahdesta sarjan tuotteesta. ........ Siitä huolimatta tuli lopuksi epäilys: onko tämä taas itävältalaista besserwisser-mentaliteettia. Haluan säästötilaajaksi, jolloin tilaushinta on 193 mk (jäsenet)/232 mk (ei-jäsenet) =: Haluan liittyä luonnonsuojeluliiton jäseneksi Muutan osoitettani D Peruutan tilaukseni Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAlKKA 1 PUH. Suomessakin luontokaupoista saatavaa Ecover-pesuainetta ruoditaan kovin sanoin ja kehotetaan muuttamaan sarja perusteellisesti, jottei se olisi vain huojuva kompromissi. Tuotteet on valmistettu luonnon raaka-aineista. Nyt kirjasta on julkaistu jo neljäs painos. Saksalaisten tuotteiden ympäristömerkki Sininen enkeli saa kalossin kuvan takamukseensa. Se haastaa kansalaiset toimimaan kriittisinä, ajattelevina, yhteistyötä tekevinä Homo oecologicuksina, joille luonnon tasapaino on tärkeintä. Kirja on paljastuskirja. He ovat kirjoittaneet kirjan hillittömän ironisesti höystäen sen mustalla huumorilla ja ladanneet sen niin täyteen teknisiä yksityiskohtia ja tietoja, että suurenkin yrityksen tiedotusosasto on heidän kanssaan vaikeuksissa. (921) 327 001 TAMPERE Lauk:ontori 4 puh. JAKELUOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA I PUH. En kuitenkaan usko, että asia on tässäkään tapauksessa niin yksinkertainen. (90) 406 262 TURKU Läntinen Rantakatu 21 puh. Meillä on kuitenkin opittu nopeasti ekomarkkinoinnin aakkoset ja täälläkin huijataan. Keski-Euroopassa "ympäristöystävällisyys" on ollut tärkeä markkinointivaltti jo toistakymmentä vuotta. Hyvä, uskon, että olisi parempi selvitä ilman keinotekoisia säilöntäaineita, jollaisia on Body Shopin tuotteissa. Helposti käy kuitenkin niin, että tarraudutaan kolmannen tai kolmannenkymmenennen kertaluokan kysymyksiin. TILAAJANUMERO Uusi osoite (OSOITELIPUKKEEST A) . Pesuaineeksi kirjoittajat suosittavat saippuaa ja pitävät sitä riittävän tehokkaana ja "ympäristöystävällisenä". 2, 10 mk:n postimaksu Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 00151 Helsinki __________________________________________ J 44 ekologia) olisi olla käyttämättä kosmetiikkaa tai valmistaa tuotteet itse. Markkinoilla on säilöntäaineettomiakin vaihtoehtoja, kuten Weleda-tuotteet. Ecover jää kiinni siitä, että nestemäisessä pesuaineessa on käytetty luontaista ei-ionista tensidiä (FEAO) ja huuhteluaineessa on epäilyttävää puolisynteettistä tensidiä (FES). (90) 876 9100 SUOMEN LUONTO 1/92 5 1. Kirjoittajat marssittavat esiin asiantuntijoita, vastaargumentoijia, siteeraavat laajasti. Pekka Heikura Oppaita harrastajille Sirkka Hakalisto, Timo Hokkanen ja Raisa Leinonen: Kasviharrastajan opas, Luonto-Liiton harrasteoppaat, Tammi 1991. Hyvä että kaikki tutkitaan. Esimerkiksi entsyymipesuaineet pesevät kuitenkin parhaiten juuri matalissa lämpötiloissa ja energiaa säästyy. Poliitikoille järjestelmä on vain alibi ja keino välttää luomasta teollisuudelle ohjaavia rajoituksia ja kieltoja. Ekointa (ekonomia + ------------------------------------------, Suomen Luonnon palvelukortti :=l · Tilaan Suomen Luonto -lehden kymmenen seuraavaa numeroa hintaan 219 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 258 mk (ei-jäsenet). Kasviharrastusopas esittelee harrastuksen koko kirjon lukuunottamatta valokuvausta ja värjäystä. Älkäämme olko enää manipuloitavia lampaita. Onko niin. Kuitenkin kirja on poleeminen ja herättelevä puheenvuoro. Jos ei käytetä säilöntäaineita, on tuotteiden hävikki suurempi. Se alkaa kasvien keräämisellä ja preparoimisella, joille ei ole uhrattu liikaa sivuja. Ei kai se vaan syrjäytä elintarvikkeiden tuotantoa kehitysmaissa. Se on luotu vain parantamaan teollisuuden ryvettynyttä kuvaa. Tekijät ovat parhaimmillaan kirjoittaessaan ironista, piikikästä tekstiä hallitsemaltaan alalta, kuten jätekysymyksestä. (931) 115 715 OULU Kajaaninkatu 13 puh. Neuvoja markkinointiin: Käytä sanoja luonnossa hajoava; miltei kaikki hajoaa luonnossa ennemmin tai myöhemmin. Adam Adler taas on filosofi, joka tunnetaan Itävallassa sekä kirjoitetun sanan piirissä että sähköisissä medioissa. Merkintäjärjestelmä on mennyt yli sieltä missä aita on matalin
Ritva Kupari Mitä tiedämme yhdentymisestä. Jani Kaaro Ydinkäyttöinen aikapommi Nikolai Gogol, Igor Mosin ja Sergei Pankratov (suom. EY:n alueellista tukeakin käytetään ympäristölle tuhoisten hankkeiden rahoittamiseen. Tiedot ydinvoiman tuotannosta ja ydinvoimaonnettomuuksien seurauksista ovat olleet erityisen varjelun kohde. Miten tämä estetään ja mikä on vaihtoehto . Ne ovat sitä siksi, että Taivalsaaren mukaan kaikki muut asiat kuten kuluttajansuoja tai ympäristönsuojelu ovat ETA:ssa ja EY:ssa talouskasvun pyrkimykselle alisteisia. Kilpailusta luopumisen seuraamukset olisivat kiinnostaneet, mutta tähän pohdintaan Taivalsaari uhraa vain vähän tilaa. Euroopan talousalue ETA ja Euroopan yhteisö EY ovat Eero Taivalsaarelle samaa kuin talouskasvu ja kilpailu. Harrastamista ei liioin tehdä vaikeaksi suosittelemalla käyttöön kaikenlaisia ihmevempeleitä. On kansantarinoita: etanan ja jäniksen kilpajuoksut ja onnen onkijoiden tarinat helmestä, jota jokihelmisimpukka piilottelee sisällään. Eläimistä käsitellään tärkeät asiat kuten lisääntyminen, ravinto ja viholliset ylimalkaisesti. Lisäksi EY:n päätöksentekoon pyrkii vaikuttamaan Brysselissä majaileva noin 3000 lobbaajan lauma. Anne Brax 45. Suomen olosuhteisiin ei ole aikaisemmin tehty näin kattavaa maantysopasta kotiloista sen enempää kuin simpukoistakaan. Hallituksen olisi jo aikoja sitten pitänyt selvittää kansalaisille EY:n ja ETA:n ulkopuolelle jäämisen vaihtoehtoja, mutta ei ole sitä tehnyt. Energian tuonti on vähäistä, koska yksityisautoilusta on luovuttu ja siirrytty kotimaisiin energianlähteisiin. Näillä tiedusteluilla on Taivalsaaren mukaan vain "paperin arvo" koska ne kertovat kansalaisten tietämättömyydestä. Neuvostohallinnon pystyttämiä ydinvoimaloita on keskellä asutuskeskuksia ja maaperältään sopimattomissa paikoissa. Luonto-Liiton luonnonharrastusoppaiden sarjassa neljäntenä ilmestynyt nilviäisopas on tekijöiltään ja kustantajaltaan uraauurtava teko. Pääosa tarpeista tyydytetään kotimaisella tuotannolla. Euroopan ilmaliikenne kaksinkertaistuu kymmenen vuoden sisällä ja autojen määrän kasvu johtaa kaaokseen. Tai ainakin miten köyhät ja luonto voivat; rikkaat ja hyvinkoulutetut ovat niitä jotka hyötyvät talouskasvusta. Ympäristönsuojelusta on Taivalsaaren mukaan tullut EY:ssä "laihanpuoleista velliä". Ympäristösäädöksiä jätetään toteuttamatta tai niitä rikotaan. Taivalsaari vaatii ETA-sopimuksen solmimisen hyväksymistä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Esimerkiksi kasvilajien peittävyyden arviointi peittosi ainakin hetkeksi minun tajuntani (" 1 <2%=2-4%,3=4-8 ... Tshernobylin onnettomuudesta on tullut itäisen naapurimme ydinvoimapolitiikan käyntikortti, mutta eipä suotta, ajattelen kirjan luettuani. Mutta kiinnostus ei ole enää riittänyt suomalaisiin onnettomiin rääpälesimpukoihin, joiden sisältä ei kuulu kesyttömän Atlantin kuohuja. EY :n päätöksenteko on epädemokraattista. Asiantuntijatkin ovat esitelmöineet nilviäisistä lähinnä etelänmatkaajille, jotka ovat kiinnostuneet koralliriutoilta löytämistään sateenkaaren väreissä hohtavista jättisimpukoista. Kansainvälisen kuorma-autoliikenteen on laskettu sisämarkkinoiden avauduttua kasvavan 30-50 prosenttia. Etanoita ei suositella kerättäväksi ollenkaan, sillä lajinmääritys on mahdollinen valokuviin vertailemalla. Niiden tuntemisesta on hyötyä jäkäläkartoitusta tehtäessä. Taivalsaarta ei huoleta, että mielipidetiedustelujen mukaan kansalaiset ovat innokkaasti liittämässä Suomen EY:hyn. ja toim. Taivalsaari suosittelee myös ihmisille henkisempää elämäntapaa, joka on edellytyksenä uuden yhteiskunnan vahvistumiselle. Tosiasiallista valtaa käyttävät ministerineuvosto ja virkamiehistä koostuvat komissio ja tuomioistuin. Moskovalaiset lehtimiehet herättelevät tuoreessa pamfletissaan keskustelua ydinvoimaloiden turvallisuudesta ja ydinvoimapolitiikasta yleisemminkin. Keräämiseen riittää tavallinen seula ja lyöntihaavi. PeSUOMEN LUONTO 1/92 51. Nuorisotyöttömyys on EY -maissa 10-40 prosenttia ja keskimääräinen työttömyys kahdeksan-yhdeksän prosenttia. vsk. Tuomo-Pekka Kalliomäki): Uraaniruletti, Kustannus Oy Orient Express 1991, 144 s. Aihe on yhtä ajankohtainen Suomessa kuin entisen neuvostohallinnon raunioilla. Vaaleista tulee eurovaalit. Loviisan ydinvoimalan reaktorissa on valuvika, jota korjattiin viime tingassa ennen käynnistämistä, kirja paljastaa. Oppaan jotkut kohdat todistavat, että tekijät ovat välillä unohtaneet tekevänsä opasta asiaa tuntemattomalle lukijalle. On uskomuksia: etana etana näytä sarves... Kokemukset oppaan soveltuvuudesta kenttäoppaaksi ovat hyvät. Mitä yhdentymisestä on tiedettävä. Tämän takia niiden hoitamisessa on epäonnistuttu ja epäonnistutaan vastakin. Mutta suuressa pamauksessa tuhoutunutta reaktoria kirjoittajat nimittävät erikoislaatuiseksi ydinkäyttöiseksi aikapornn1iksi: sisällä on kymmeniä tonneja ydinpolttoainetta; suojaksi valettu sarkofagi ei ole tiivis ja sen kansi on kallistunut. Tshernobylin voimalan käytössä olevissa reaktoreissa tapahtui viime vuonna jälleen onnettomuuksia, tosin pienehköjä. Kun tämä ei näillä valtiopäivillä onnistu, ja sopimus pitäisi saada voimaan vuoden 1993 alusta, eduskunta joudutaan hajottamaan. on valittu sara, kastikka, talvikki ja alvejuuri, joilla harjoitellaan määrityskaavojen käyttöä. jne") numerosarjoillaan, mutta oppaasta on näin ollen hyötyä myöhemminkin. Sata seuraavaa sivua ovat syventävä oppimäärä, jonka tarpeellisuudesta voi olla monta mielta. ETA-sopimusta ei siis pidä tehdä, eikä EY:n jäseneksi liittyä. Ympäristöongelmat ovat kasvaneet yhtä jalkaa kansantuotteen kanssa. Oppaassa ei unohdeta vastuuta uhanalaisista kasveista tai luonnonsuojeluasioista. Jäkälien määrittämistä harjoitellaan 17 esimerkkilajin avulla. Monikansallisilla suuryhtiöillä on luonnollisesti paremmat mahdollisuudet palkata omia miehiään Brysseliin kuin vähävaraisilla ympäristötai kuluttajajärjestöillä. Toisaalta Taivalsaari vaatii EY:hyn liittymisestä kansanäänestystä. Aloittelevan harrastajan kannalta oleellisimmat seikat ovat kasvien kerääminen ja määrittäminen, jotka käyvät ilmi noin sadalla ensimmäisellä sivulla. Nilviäisasiantuntemusta Suomessa on ollut jo kauan, mutta tähän asti se on rajoittunut yliopistojen koeputkiin ja käytävillä kiertäviin tutkijoihin. Yleistieteellistä asiaa, kuten kasvimaantiedettä, · kasvillisuuden muuttumista ja talvehtimista, käsitellään kumman paljon, mikä tavallaan antaa oppaalle enemmän yleiskirjan ilmettä. Eero Taivalsaari: Eurooppa 1992. Mutta on meilläkin luja pohja nilviäiskiinnostukseen. Vaaleilla valitulla parlamentilla on lähinnä lausunnonantajan asema. Laitoksissa on teknisiä puutteita, työntekijät eivät ole riittävän ammattitaitoisia, valvonta on puutteellista ja työmoraali alamaissa. Kuinka monta hiljaista kansanmurhaa ydinvoimatuotannon vaiheisiin kätkeytyykään! Kirjoittajat selvittävät Tshernobylin lisäksi 1950-luvun tapahtumia Tseljabinskistä Uralilta, missä valmistettiin pommiin tarvittavaa plutoniumia. Taivalsaaren vaihtoehto EY:lle on vetäytyminen kansainvälisestä kauppasodasta. Todisteeksi tästä Taivalsaari kertoo, miten huonosti EY maissa voidaan. Turhan tappamisen välttämiseksi tekijät kehottavat keräämään aluksi kotiloiden tyhjiä kuoria mielummin kuin eläviä kotiloita. Tammi 1991, 306 s. Miten Eero Taivalsaari siihen yksin kykenisi . Ydinkysymys kuuluu: miten sarkofagista päästään eroon. Valitettavasti kirjan kuvien painojälki on surkea. Edesmenneen Neuvostoliiton keskushallinto onnistui ainakin yhdessä asiassa: tietojen salailussa. Harrastusvinkkejä löytyy aivan alkiotasolla oleville harrastajille kuin myös kokeneemmillekin. Esimerkiksi Italia ja Belgia ovat kunnostautuneet sillä, että ne eivät ole totelleet edes EY:n tuomioistuinta. Köyhien määrä EY:n alueella 1990 oli 50 miljoonaa ja peräti viidesosa kansalaisista elää epävannana toin1eentulostaan. KIRJOJA rimmäisenä innoittajana oppaan tekemiseen tuntuu olleen silkka kiinnostus aiheeseen. Kokoelmayksilöt voi kerätä vaikkapa tulitikkuaskeihin. Puunjalostusteollisuuden jalostusastetta kohotetaan. Kirjoittajien mukaan neuvostovalmisteinen Loviisan ydinvoimala on selviytynyt tähän saakka vain suomalaisten tiukkojen vaatimusten ja valvonnan ansiosta. Jotakin vaihtoehto-Suomesta sentään kerrotaan. Harrastajia eivät simpukat eivätkä etanat kuuluisan hitautensa takia ole tavoittaneet. Kotiloja simpukkaharrastajan opas tuo mieleen luonnonharrastuksen kulta-ajat LuontoLiiton varhaisilta vuosilta
Äkkiä, ennalta arvaamatta, tyhjin käsin.
Korvaukset olivat täysin vakuutusehtojen mukaisia, eikä vakuutusyhtiö viivytellyt niiden maksamisessa. Vakuutusko korvaisi. Kuvittelimme myös, että voisi tapahtua murto, ja omaisuuttamme vietäisiin. Mutta emme ikinä olisi arvanneet, että murtomiehet hajottaisivat ja hävittäisivät kaiken. Sunnuntaiaamuna ennen kahdeksaa soi puhelin. Karmeaa jälkeä Murtomiesten käytyä paikka oli kuin rajumyrskyn jäljiltä. Tuntui karmealta, että jäisimme tyhjän päälle. Ilman vakuutusta emme olisi kestäneet sellaista katkosta. To iminta piti keskeyttää. Keskeytysvakuutus kuului pakettiin Vakuutusten myyjä oli ollut meitä parempi asiantuntija omalla alallaan. Korvaus vastasi sovittua Pääsimme aloittamaan siivousja korjaustyöt välittömästi. Vakuutus pitää.. Emme olisi osanneet varautua Ottaessamme vakuutusta ajattelimme tulipalon mahdollisuutta. Ei edes juolahtanut mieleen , että vakuutus korvaisi myös toiminnan keskeytymisestä aiheutuneet kulut. Remontti kesti kokonaisen kuukauden. Tajusimme heti, ettei ravintolaa voitu avata ennen perusteellista remonttia. So itin liikekumppaneilleni Marjalle ja Veikolle. Emme muistaneet ottaneemme sellaista vakuutusta. (Ilmeisesti näillti varkailla oli myös sisäisesti kaikki sekaisin). Mistä rahat. Hän oli myynyt meille vakuutuspaketin, johon kuului myös toiminnan katkeamisen aiheuttama tappio. Poliisilaitokselta ilmo itettiin, että ravintolaa mme oli murtauduttu yön aikana, ja paikat oli sotkettu
Tuskinpa kukaan oli sitä piloillaan tuonut! Tämä suosittu vekkuli on puuntuhoojan toukka. Metsämaarianheinä on yleinen Uudenmaan Etelä-Hämeen alueella valoisissa ja ravinteisissa harjuja kalliometsissä. Tyynellä ja lämpimällä säällä lajit löytää jo tuoksun perusteella! Seppo Vuokko Talvinen korento Tammikuussa lenteli sisällä huoneessamme noin tuuman mittainen ötökkä, kuin pieni sudenkorento. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että tilhien maksa polttaa alkoholia verrattomasti nopeammin kuin esimerkiksi ihmisen maksa. Itsensä täyteen ahmineet tilhet eivät pääse helposti ylöspäin; ne lentävät kohti alinta turvallista paikkaa. Yhteen viinapulloon riittää mausteeksi yksi korsi, ja senkin voi ottaa pois muutaman päivän liotuksen jälkeen, jos maku tuntuu vahvalta. Herkullinen marjasato houkuttelee ne laskeutumaan ja ahmimaan, mutta ohi kulkeva ihminen, koira, auto tai mikä muu ilmiö tahansa pelästyttää ne. Seppo Vuo/anto Mikä heinä viinaa ryydittämään. Huonekasvissa oli ehkä kirvoja. Sama ilmiö toistuu kaikilla ma1jalinnuilla, jotka tulevat metsästä kaupunkiin. Ne pyrkivät turvaan ja tällöin herkästi suunnistavat kohti ikkunaa, josta heijastuu taivas tai metsä. Pian selvisi, että hänellä oli kotonaan kattoon asti ulottuva koristekasvi, jossa korentoja liikkui. Ne vähentävät ikkunoihin tönnäilyä. Tilhet ovat tulleet pihaamme ja syövät koristepensaiden marjoja. Nimi subrovka viittaa visenttiin, jonka on ainakin kuviteltu syövän maarianheinää. Takavuosina oli yleisenä tapana, että viina keitettiin kotona ja apteekista ostettiin siihen mausteeksi heinä, jota sanottiin subrovkaksi. Täysikasvuisena toukka koteloituu, joten harsosiipisillä on täydellinen muodonvaihdos. Viimeksi tosin tällainen toukka oli ryöminyt kirkkoeteisen lattialla ja selityksen keksiminen tuotti vaikeuksia. Talviharsokorento on lajeistamme ainoa, joka talvehtii aikuisena. Muutamien muiden verkkosiipisten kirvoja saalistavat toukat keräävät selkäänsä aika läjän roskaa, jolloin saalistajien on vaikea huomata niitä. Tähän liittyy se kummallisuus, että se menettää talveksi värinsä. Kauri Mikkola Puuntuhoojan toukka hylkää ko/ansa koteloituakseen muualla. Eikä maustettavan viinan tarvitse olla kotipolttoista, korsi särvittää yhtä lailla vodkaa tai koskenkorvaa. Asiaan saatiin hiljakkoin lisävalaistusta, kun hyönteiskurssin oppilas kantoi nähtäväkseni kaksi kauniin vihreää korentoa keskellä talvea. Törmäämiseen vaikuttaa ennen kaikkea outo elinympäristö; tilhet ovat syvien metsien asukkaita. Harsokorentojen munintaan liittyy kiintoisa piirre. Mikä tä,nä subrovka on ja kasvaako se Suomessa. Oikea puolalainen subrovka on metsämaarianheinä, mutta viinan mausteena samanveroisia ovat myös lännenja niittymaarianheinä. Lepoasennossa sen siivet ovat toisin kuin sudenkorennoilla jyrkän kattolaskuisesti takaruumiin peittona. Saksassa kumariinipitoisia kasveja on käytetty myös viinien maustamiseen (Maitrink). Maarianheinien yhteinen ominaisuus on miellyttävä tuoksu, joka johtuu kumariinista. 48 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Ikkunoihin kannattaa liimata lentävän varpushaukan silhuetteja, esimerkiksi muovista leikattuja. Samaa tuoksu ja sama aine on myös tuoksusimakkeessa, jota voi yhtä hyvin käyttää viinan mausteena. Väriltään se on hailakka, ehkä hitusen ruskea, joskus vihertävä. Lihan punainen talvitoukka Useissa kysymyksissä ihmetellään sormen mittaista ja paksuista, lihan punaista toukkaa, joka tulee vastaan teillä tai pihoilla, joskus halkovajoissa tai sisätiloissa, jopa talvella. Tieteellinen lajinimi Chrysopa carnea viittaa sen talviseen lihanvärisyyteen, sukulaiset kun ovat helakan vihreitä. Luonnon oloissa vihreä väri palaa keväällä. Yhden ainoan toukan on parhaimmillaan laskettu popsineen 3780 kirvaa, ja aikuisena se jatkaa niillä mässäilyä. Soittaja vahvisti, että kyseinen "sudenkorento" lensi hitaasti räpistellen ja sen siivet olivat verkkomaisen tiheäsuoniset. Kysymys lienee siis taustavärin vaikutuksesta, mutta myös ravinto tulee kysymykseen. Mikä se on ja mistä se oikein tulee'. Kumariini on myrkyllinen aine, jota käytetään lääkkeenäkin estämään veren hyytymistä. Niiden väri sopeutuukin hyvin lehvästöön. Toukka elää kahden-neljän vuoden ajan lehtipuiden rungoissa, usein koivussa tai haavassa, joiden myyntiarvoa sen käySUOMEN LUONTO 1/92 51. Tilhien käyttämät marjat saattavat olla käyneitä ja niissä voi olla alkoholia. Humaltuvatko linnut marjoista, kun ne lentoon lähdettyään törmäilevät seiniin ja ikkunoihin. Ovela keino välttää lehdellä juoksentelevia petoja! Toukilla on jo pienenä mahtavannäköiset ''kirvaleuat' ', itse asiassa ne imevät niillä kirvat tyhjiksi. Tilhet humalassa. Päänsärky on lievän kumariinimyrkytyksen ensi oire, mutta kun maarianheinä on ollut viinan mausteena, päänsärylle voi olla muitakin selityksiä. Meillä lapset kutsuivat aikanaan otusta sen lentotavan mukaan helikopteriksi. Pihlajanmatjat ovat tilhien tärkeätä talviravintoa. Toukan on nähty ryom1van avoimilla paikoilla loppukesällä tai myöhemmin, jopa talvella, yhteydessä puutavaraan. Munia on useimmiten melkoinen ryhmä, kaikki langan päässä. Yhtälailla mieleenpainuvasta ulkonäöstä kuin tieteellisestä nimestä, Cossus cossus, johtunee, että laji on esiintynyt televisiomainoksessakin. Neste jäykistyy ja rihman päähän naaras munii munan. Humaltumisen todennäköisyys on sen vuoksi vähäisempi niillä kuin ihmisellä. Eläin on verkkosiipisiin kuuluva talviharsokorento. Talviharsokorento on kaikkein tärkeimpiä biologisessa torjunnassa käytettäviä hyönteislajeja, sillä se on sukulaistensa tavoin todellinen kirvaahmatti. Suurin osa on syksyllä nuoria lintuja, jotka ovat ensimmäistä kertaa kaupungissa. vsk.. Lännenja niittymaarianheinää kasvaa taas kosteammilla paikoilla kuten rantaniityillä ja pientareilla. Naaras laskee lehdelle takaruumiinsa kärjestä nestepisaran, jonka se äkkiä venyttää langaksi ruumistaan nostamalla. Subrovkana käytetään ilmeisesti useampiakin maarianheinän sukuun kuuluvia lajeja
Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki1ieitse. Pikkupoikina meillä oli tapana käännellä rantakiviä ja sieltä alta löytyi pikkukaloja, joita sanottiin kivikaloiksi. Kuka tämän työn oli tehnyt. Pöydällä olevaan maljaan oli jäänyt edellisellä reissulla puolisen kiloa karamellejä. Se, että metsähiirellä riittää laj itteluintoa karamelleihinkin, on minulle uutta. Istuessaan perhonen pitää eturaajansa rinnallaan ja kai~ !istuu ulospäin, jolloin se muistuttaa erehdyttävästi oksantynkää. Nämä kalat piilottelevat päiväsaikaan kivien alla ja kivien välisissä koloissa. Kauri Mikkola Mikä ihmeen kivikala. Kivikala on useankin eri kalalajin paikallinen nimitys. Havainnoista voi ilmoittaa kirjeellä mm. Näillä matkoilla toukat tulevat usein havaituiksi. Pikkupoikien ja aikuistenkin kivien alta nappaamien kivikalojen laji kannattaa määrittää, sillä taloudellisesti arvottomiksi katsottujen kalalajiemme levinneisyystiedot kaipaavat täydennystä. Kun kiven siirtää varovasti syrjään, voi nopsaliikkeinen pikkupoika napata sen alla olleen kalan kiinni käsin. Joka tapauksessa ne tunkeutuvat jossakin muualla puolilahoon kantoon, oksaan tai, kuten usein käy, halkoon. likka Koivisto 49. Tultuaan täysikasvuiseksi toukka lähtee, kummallista kyllä, matamaan uuteen paikkaan talvehtimaan. Miksi se on lajitellut karamellit ja miten sen voisi karkottaa en halua jakaa vuodettani vieraan otuksen kanssa! Muutamat pikkujyrsijämme näissä merkeissä uurastava on lähes aina metsähiiri, hyvin harvoin metsämyyrä. Puuntuhoojan toukka haisee voimakkaasti ja tottunut havainnoitsija tunnistaa tuhoojapuun nenällään. Mikki ja Minni järjestelevät asioitaan isännättömissä kesämökeissä. Kirjoeväsimpun levinneisyysalue käsittää Perämeren perukan rantavedet, missä se voi piilotella kahluusyvyydessä olevan kiven alla. Koska sitä on kaikissa vesissä aivan pohjoisinta Lappia lukuunottamatta, voi suhteellisen varmasti sanoa, että pikkupoikien kivikala on yleisimmin juuri kivisimppu. Jos toukka saa olla talvehtimispaikassaan rauhassa, se koteloituu keväällä. Jos halko, jonka sisällä talvehtiva toukka on, tuodaan kesken talven sisään, lämpö häiritsee toukkaa ja se lähtee uudelleen liikkeelle. Liekö haisu lientynyt paistamalla. 1758, hän liitti mukaan jokseenkin yököttävän, alunperin kirjailija Plinius vanhemman kirjaaman tarinan. Kun ruokaa ei ole saatavilla, metsähiiret ja muut mökkejä talvikauden kortteeriksi himoitsevat pikkujyrsiiät joutuvat tyytymään satunnaisen matkailijan rooliin. Tarjoan siis syylliseksi metsähiirtä, jonka levinneisyysalue ulottuu lännessä vielä huomattavasti Ruovettä pohjoisemmaksi. Merenrannikoillamme e1 kivennuoliaista aivan jokisuiharrastavat varastojen kerääta lukuunottamatta tavata, jomistä. Joutuisivatkohan täysikasvuiset toukat omassa rungossaan talvella tikkojen armoille. Metsähiirien puuhailusta minulla on lähes joka vuosi samanlaisia kokemuksia; varastoja on ilmestynyt usein juuri peitteiden ja lakanoiden katveisiin. Perhonen, roteva harmaan.kirjava yöeläjä, kuoriutuu joskus juhannuksen jälkeen. Olen huomannut metsähiiren taipumuksen pitää varastonsa hyvässä järjestyksessä, auringonkukan siemenet omassa läjässään, kaw·ahiutaleet omassaan jne. Tämä pitkähäntä on hyvin taitava kiipeilijä ja kulkureitiksi sopivien rakosten löytäjä. Harri Dahlström Salaperäinen karamelli en lajittelija Laittelin Ruovedellä olevaa mökkiäni talvikuntoon. vesija ympäristöhallituksen luonnonsuojelututkimusyksikköön, PL 250, 00101 Helsinki. Kun Carl von Linne kuvasi lajin Systema Naturaen kymmenennessä painoksessa SUOMEN LUONTO 1/92 51. Erityisen haluttuja olivat tammessa eläneet toukat kun niitä vielä lihotettiin jauhoilla. Suuri kotelokuori jää törröttämään kuoriutumisreikään. tävät voivat alentaa, onpa se tehnyt suoranaista tuhoa omenapuille. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat !äheltää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastallaviksi osoilleeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 HELSINKI. Antiikin roomalaiset pitivät puuntuhoojan toukkia ylellisenä herkkuna. Paras torjuntakeino on on pitää ruokatavarat hiirenkestävissä laatikoissa ja kaapeissa. Siivet ovat täsmälleen harmaantuneen kaarnan väriset ja kauluksena on lahopuun keltaista ja mustaa. Kivennuo/iainen haistelee ja tunnustelee viiksisäikeillään. Perhosella on tehokkaat suojavärit ja käyttäytyminen tarkoituksenmukaista, joten harva on sen löytänyt päivällä. Kesämökin sisällä ten sielläkin kivisirnppu on yleensä tuo kivikala. Paperipäällysteiset olivat edelleen maljassa, mutta muut olivat kadonneet. Ne löytyivät sängystä, jossa täkkien alla oli kolme karamellikekoa, kukin laatu siististi omana kasanaan. Tässä pyynnissä jää kivisimppu helpoiten saaliiksi. Tähänastisten tietojeni ja kokemusteni mukaan kesämökkiä ei pysty kohtuullisin kustannuksin rakentamaan tai korjaamaan metsähiiren kestäväksi bunkkeriksi. En ole varma siitä, syökö metsähiiri kovin hanakasti namipaloja ainakaan pääravinnoksi, vaikka se onkin lähes kotihiiren veroinen kaiken kokeilija. vsk. Mitä ne oikein ovat. Kivennuoliainen ja kivisimppu sekä myös kirjoeväsirnppu ovat niitä korkeintaan hiukan yli 10 sentin mittaisiksi kasvavia pikkukaloja, jotka elävät kivikkopohjaisilla alueilla niin virtaavissa vesissä kuin järvien matalissa rantavesissä
Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa Tavoite: Kurssilla opimme tuntemaan jylhän tunturiluonnon lintuja ja niiden elintapoja alkukesän hehkeydessä. Matkailumajassa on vuodevaatteet. Makuupussi ja alusta mukaan. peseytymismahdollisuudet. Hinta: 360 mk jäsenet, 460 mk muut. 1250 mkja alle 7 v. Enontekiö, Kilpisjärvi Kurssilla tutustutaan Kilpisjärven ja Saanan ympäristön jylhään luontoon ja linnustoon. Vetäjä: Jack Barkman. Halukkaat voivat yöpyä teltoissaan. Vetäjät: Vesa Heinonen ja Matti Nieminen. Hinta: Jäsenet 1350 mk.ja muut 1450 mk. Tunturitupia varten tarvitset kevyen makuupussin. Hinta: L YL:n ja SLL:n jäsenet 1050 mk, muut 1150 mk. Vetäjä: Visa Marttila, p. Ruokailu: Vetäjät hankkivat muonatarvikkeet, joista kurssilaiset itse valmistavat ruokansa. mennessä SLL:n toimistoon. Kurssille otetaan 15 vaeltajaa, mielellään vähintään 12-vuotiaita. Hinta: 2200 mk jäsenet, 2300 mk muut ja alle 16 v. Peruskunto on tarpeellinen. Maarianhaminaan. Kaljaasin purjehtimista harjoitellaan miehistön johdolla ja käydään läpi myös navigoinnin perusteita. Sisältö: Viikon aikana kuljetaan puiston pohjoislaidalta Raja-Joosepista Saariselkien komeimpien tunturimaastojen kautta puiston etelälaidalle Kemihaaraan. Hinta: 1200 mk. 1400 mk. Ruokailu: Jokainen osanottaja varaa omat eväät mukaansa. Kurssilla ei vaadita erityisiä erätaitoja eikä vaelluskokemusta. Vetäjät: Antti Halkka ja Marko Stenberg. Majoitus: Majoitus tapahtuu sisätiloissa. mennessä L YL:n Heinolan toimistoon, p. Taivaskeron huippu mahtavine korkeuseroineen suo henkeäsalpaavia elämyksiä. Purjehdus alkaa Maarianhaminasta 8.6. Maisemat ovat kauniit, koska korkeusvaihtelut ovat suuria ja luonto on monipuolista. Vetäjät: Matti Nieminen ja Juhani Paloranta. Lintu pallas 7.-12.6. Paluu 5.6. liito-orava, susi, karhu, saukko, ilves ja kuikka. Sisältö:Tutustutaan vaeltaen Nuuksion eri osa-alueiden luontoon, erityisesti sen eläimiin ja kasveihin sekä retkeilytaitoihin . 850 mk. Kaksi yötä vietetään maastossa kukin makuupusseissaan. tunturikihu, keräkurmitsa, kapustarinta, lapinsirkku, sinirinta ja pulmunen. Alle 15 v. Viisipäiväisellä kurssilla tutustutaan Ahvenanmaan saaristoluontoon. Tunturivaellus Urho Kekkosen kansallispuistossa 13.-18.6. Järjestäjät: Suomen luonnonsuojeluliitto (vast.) ja Lintutieteellisten yhdistysten liitto LYL. Se on pääosiltaan metsien, järvien ja soiden kirjomaa maastoa. Majoitus: Ensimmäinen ja viimeinen yö yövytään majatalossa, jossa on mm. mennessä. trangia), yksi keitin kahden-kolmen hengen ryhmää kohti. Vaeltamisen ohella perehdytään vaellustaitoihin, suunnistamiseen, ensiapuun, retkeilyvälineisiin jne. (90) 624211 ja k. mennessä. Kurssilla liikutaan ja asutaan Normandian maihinnousuunkin osallistuneella hinaaja-alus Auralla. joko Kökariin tai Hankoon, josta yhteiskuljetus Turkuun. Omista ruokatarvikkeista saa 100 mk:n alennuksen kurssin hinnasta. Ilmoittautuminen: 30.4. t. Ilmoittautuminen: 30.4. Kurssialuksena ja "kotina" on maarianhaminalainen kaljaasi Albanus, jolla purjehditaan Ahvenanmaan ja Turunmaan eteläisellä saaristoalueella. Yöpyminen: kahden-kolmen hengen ryhmät yöpyvät omassa kevyessä teltassaan. Vaelluksen kokonaispituudeksi tulee noin 80-90 km ja päivämatkat vaihtelevat 15 kilometristä reiluun 20 kilometriin. Luonnonsuojeluliiton luonnonharrastusviikot 1992 Kurssit, tapahtumat ja luonnonharrastusviikot toteutetaan yhdessä OK-Opintokeskuksen ja Opintotoiminnan Keskusliiton kanssa. Siellä tavattavia, suojelua vaativia lajeja, ovat mm. Karigasniemen lintukurssi 7.-13.6. Järjestäjät: Lintutieteellisten yhdistysten liitto L YL (vast.) ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Luontoviikko Ahvenanmaan saaristossa 1.-5.6. Lisäksi tutustutaan koilliskairan luontoon ja vanhoihin sekä uusiin elinkeinoihin. Vetäjä: Rauno Yrjölä, p. mennessä L YL:n Heinolan toimistoon, p. Vaellus suoritetaan verkkaiseen tahtiin noin kymmenen kilometrin päivätaipalein. ja päättyy 12.6. Ilmoittautuminen: 30.4. Kurssiin sisällytetään sään salliessa ulkosaaristo-osuus majakkasaarella käynteineen. Kilpisjärven lintukurssi 13.-18.6. Aluksella on myös sauna. Erityispiirteitä: Vaelluskurssi, jolla ei tarvita erityisiä erätaitoja. vsk.. Ilmoittautuminen: 30.4. Ilmoittautuminen: 7.2. Ruokailu: Hintaan sisältyvät aamiainen, lounas/retkipakkaus ja päivällinen asemalla. Maastoosuuksilla on mukana myös kolmas vetäjä. Vaatetus ja varusteet: Hengittävä kevyt vaellusasu, kumisaappaat, rinkka ja sadeasu. mennessä. Tyypilliset Lapin tunturija metsäluonnon linnut ovat ympärillämme: mm. Majoitus: Kilpisjärven biologisella asemalla kolmen-neljän hengen huoneissa. lkärajoitusta kurssille ei ole, mutta pienille lapsille voi merimatka osoittautua liian pitkäksi. t. Ruoka valmistetaan omilla keittimillä (esim. (90) 257322 ja k. mennessä. Majoitus ja ruokailu: Kaljaasi Albanuksella. Vetäjä: Ari Kalske. EteläSuomen eläimistölle ja kasvistolle Nuuksio on yksi harvoista alueista, jolla on vielä riittävästi elintilaa. Aikaisempaa vaelluskokemusta ei tarvita ja normaalilla kunnolla pärjää. Maarianhaminasta. Sisältö: Lähtö 1.6. Myös vedenalainen eliöstö tulee kurssilaisille tutuksi. Järjestäjät: Lintutieteellisten yhdistysten liitto L YL (vast.) ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Utsjoella (Karigasniemi ja Kevon kanjoni) Pienissä ryhmissä etenevä erävaelluskurssi, jonka aikana tutustutaan Lapin linnustoon parhaimpien lintukeitaitten äärellä. Ellei toisin mainita, lisätiedot ja ilmoittautumiset luonnonsuojeluliittoon/kurssisihteeri p. (918) 152579, fax (918) 143682. Kurssille otetaan 20 osanottajaa. Majoitus: Omissa kevyissä vaellusteltoissa. (90) 642881 Luonnossa selviytyminen 28.2.-2.3. (90) 547 1427. Majoitus ja ruokailu: Auraaluksella (yhteismajoitus). Kaljaasi Albanuksen saaristopurjehdus 8.-12.6. Kurssille mahtuu 19 henkilöä. Osanottajat: Vaellukselle otetaan 15 osanottajaa (alaikäraja 15 v.). Kurssille otetaan 20 vaeltajaa, joiden tulisi olla vähintään 12vuotiaita. Matkan aikana tutustutaan erityisesti saariston linnustoon, lehtosekä merenrantakasvistoon ja saaristolaiskulttuuriin. Hinta: Jäsenet 1050 mk, muut 1150 mk. Nuuksion vaellus 12.-15.6. Hinta: Jäsenet 2100 mk, muut 2200 mk. Opimme myös kokeneiden oppaiden johdolla toivoaksemme ymmärtämään Lapin luonnon herkkyyttä ja sen haavoittuvuutta. Lisäsi seurataan luonnon tapahtumia, mitä talvisessa luonnossa on ja mitä siellä tapahtuu . Ilmoittautuminen: 30.4. Nuuksion alue sijaitsee pääkaupunkiseudun läheisyydessä. (90) 2731007. Kesäkuun alussa saaristolinnusto ja Ahvenanmaan lehtokasvillisuus ovat näyttävimmillään. Ilmoittautuminen: 30.4. Suositus alaSUOMEN LUONTO 1/92 51. (918) 152579, fax (918) 143682. Ruokailu: Kurssiruokailut sisältyvät hintaan: matkailumajassa on valmiit annokset ja vaellusosuudella muona-annokset, joista yhdessä valmistamme ateriat, kukin omilla välineillään. Merenkurkun saaristossa Sisältö: Pidennetyn viikonlopun aikana opitaan luonnon ääriolosuhteissa selviytymisen perusasiat; tuulelta ja kylmältä suojautuminen, hätäruokamahdollisuudet talvisessa luonnossa, tulenteko maastossa jne
900 mk. 1150 mkja alle 7 v. mennessä L YL:n Heinolan toimistoon, p. Hinta: 1850 mk jäsenet, 1950 mk muut. Kaikki ravinto kerätään leirin aikana luonnosta lukuunottamatta välttämättömyyspakettia, joka jaetaan leirin alkaessa. mennessä Suomen luonnonsuojeluliiton toimistoon p. Tarkemmat tiedot leiripaikasta ja muista leiriin liittyvistä seikoista saat helmikuun Luonnonsuojelijasta. Viikon aikana tutustutaan myös Kolin suojeluohjelmaan. Luonnonharrastusviikoille ilmoittautumisen jälkeen peritään 300 markan varausmaksu, loppuerä peritään kolme (3) viikkoa ennen tapahtumaa.. 1250 mk ja alle 7 v. Alueella tavataan vuosittain myös monia lintuharvinaisuuksia. doissa pesii runsas kahlaajaja varpuslintulajisto. Taikoo leirit Saariston talkooleirit 15.-17.5. SUOMEN LUONTO 1/92 51. Majoitus: Omassa teltassa. Mukaan otetaan 20 yli 15-vuotiasta vaeltajaa. Ilmoittautuminen: 30.4. Hinta: 1900 mk jäsenet, 2000 mk muut. Leiri ja ruokailu ovat osanottajille maksuttomia. 850 mk. vsk. Järjestäjä: Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri. Majoitus: Majoitus on Itä-Karjalan kansanopistossa Punkaharjun upeissa maisemissa, kahden hengen huoneissa (perheillä mahdollisuus majoittua mökkeihin). Vastuuhenkilöt ja lisätiedot: Juhani Hannila, ympäristösuunnittelija, Kokkolan kaupunki, p. Ahoilla voidaan etsiä noidanlukkoja ja tutuiksi tulevat myös tavallisemmat ahokasvit, kuten esim. SLL:n ja WWF:n yhteinen talkooleiri Kesä-heinäkuussa. Rantaniityillä ja -lehMerenkurkun luontoviikko 6.-10.7. Lapset alle 15 v. Kolin lehtojen lajistoon kuuluvat mm. 1150 mkja alle 7 v. Vaasan saaristossa Sisältö: Viikon aikana tutustut Merenkurkun ja Pohjanlahden saariston eläimiin (linnut, rantojen nisäkkäät, hylkeet, kalat), tyypillisiin rantojen ja merensaariston kasveihin, maankohoamisilmiöön, Pohjanlahden hydrologiaan sekä saaristolaisiin ja kalastukseen. (918) 152579, fax (918) 143682. Ruokailu: Täysihoito sisältyy hintaan. Muutamia kilometrejä Kokkolan kaupungista länteen meren rannalla sijaitseva RummelönHarrbådan linnustonsuojelualue on merkittävä lintujen muutonaikainen levähdysja pesimäalue. Kilpisjärven vaelluskurssi 18.-24.6. Leirillä mukana eränkävijä, jonka johdolla tutustutaan villiin uusmaalaiseen luontoon. Alueelta voi löytää myös tikankontin, metsänemän tai neidonkengän. Savusaunassa rentoutuminen kuuluu iltaohjelmaan joka päivä. Ruokailu järjestetään omakustannushintaan (tai omat eväät). Hinta: 2300 mk jäsenet, 2400 mk muut. Vaatetus ja varusteet: Lämpimiä ja vedenpitäviä vaatteita, peseytymisvälineet, makuupussi, puukko, kompassi, taskulamppu, kiikari, tulitikut, onki, ruokailuvälineet (pakki) ja muistiinpanovälineet. Ilmoittautuminen: 30.4. Majoitus: Tarina-ahon talossa Pielisen Kelvänsaaressa. Vesillä liikutaan M/S Tuulalla sekä mahdollisesti kirkkoveneellä. (968) 289227 ja Marko Pohjoismäki, Vaasan läänin luonnonsuojelupiiri, p. Ruokailut: Omat eväät. Vierailijoina myös sienija yrttineuvoja sekä puunkäytön taitaja tarvekalujen valmistukseen. Saaristomeren kansallispuistossa, Boskär ja Jungfruskär Sisältö: Hoidetaan saarille perustettuja niittyjä haravoiden ja kesällä niittäen, tutustutaan saaristokasveihin. Hinta: Leiri on osallistujille maksuton, samoin majoitus. ikärajaksi on 13 v. Leirittäjät: Alice Karlsson ja Seppo Hakala. Retket kulkevat läpi aarniometsien, kaskikoivikoiden, ahojen ja puronvarsilehtojen. Ilmoittautuminen: 30.4. Yhtenä yönä otetaan mittaa pimeyden pelosta ja tehdään yöretki, johon kuuluu jännitystä sisältäviä jaksoja. Ilmoittautuminen: 30.4. kellot, tädykkeet, ruusuruoho ja nurmikaunokki. Vetäjät: Pertti Siilahti ja Matti Nieminen. Kulkutahti on kuitenkin leppoisaa ja taukoja pidetään sopivissa paikoissa. mennessä. Pohjankurussa Sisältö: Leirillä liikutaan luonnossa, seurataan puroja, kalastetaan järvistä ja lammista, valmistetaan ruoka itse avotulella ja nukutaan laavuissa tai teltoissa. Kalastukseen tarvittava lautta ja nukkumiseen tarvittavat laavu ja rakovalkea tehdään itse. Iltaohjelmaan kuuluu myös muurinpohjalettujen paistamista ja muikun savustusta. Leirille otetaan korkeintaan 15 henkilöä (huom. Opiskelemme myös luonnonvaraisia hyötykasveja ja valmistamme niistä aterian. Ilmoittautuminen: 30.4. Osanottajat: Talkootyöstä ruokapalkalla kiinnostuneet. Majoitus: Maastossa omissa kevyissä vaellusteltoissa ja erätuvissa. Ilmoittautuminen: 30.4. Hinta: 700 mk jäsenet, 800 mk muut. Lapset alle 15 v. 800 mk. Liikumme saarissa jalan ja merellä veneellä. Alueen laajuus on noin 230 hehtaaria ja se kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Liinavaatteet ja sauna sisältyvät hintaan. Perusruokana ovat kalat, marjat, sienet ja luonnonvihannekset ja -yrtit. Vetäjät: Vesa Heinonen ja Matti Nieminen. Vaelluksen vetäjät: Tuomo Ollila ja Jouko Pylväs Ilmoittautuminen: 30.4. Järjestäjät: Lintutieteellisten yhdistysten liitto L YL (vast.) ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Majoitus: Majoituspaikkana toimii Kokkolan kaupungin Elban kurssija leirikeskus, joka sijaitsee meren rannalla suojelualueen välittömässä läheisyydessä. (90) 642 881/ku.rssisihteeri. Hinta: 1050 mk. Ohjelmassa on lisäksi tutustuminen Kokkolan saaristoon ja Tankkarin lintuasemasaareen. mennessä. Linnansaaressa telttaillaan yksi yö. Viikon aikana opit saariston yleisimmät lintulajit ja onnesta riippuen voit nähdä harvinaisuuksia kuten merikotkan, merihanhen tai merimetson. Enontekiö, Kilpisjärvi Tutkimusretkiluonteinen erävaellus, jolla tutustutaan Kilpisjärven tuntureiden luontoon ja linnustoon. Linnustonsuoj elualueen hoitoja kunnostusleiri 10.-15.8. Ruokailu: Täysihoito kuuluu hintaan. mennessä. Leirille mahtuu 20 henkilöä. Eloonj äämisleiri 24.-28.8. ja osallistujien enimmäismäärä 20 henkilöä. (90) 624211 ja k.(90) 5471427. Vetäjä: Rauno Yrjölä, p.t. Retkeilemme Merenkurkun ulkoja sisäsaaristossa. Järjestäjät: Kokkolan kaupungin ympäristötoimisto ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Suven keskellä kohtaamme kalasääsken, kaulushaikaran, härkälinnun, pähkinähakin, harjukasveja, uimalämpöistä vettä sekä Saimaan käytön ja suojelun kohtalonkysymyksiä. Tutkimme myös vedenalaista luontoa. Leirin tavoite: Leirillä on tarkoitus tutustua suojelualueiden hoitoon ja suunnitteluun sekä erilaisin menetelmin hoitaa ja raivata umpeutuneita rantaniittyjä ja näin palauttaa niitä rantalinnuston pesimäalueeksi, valmistaa alueelle retkeilyä helpottavia rakenteita, kuten pitkospuita, opasteita sekä lintutomi. ei lapsia!). Majoitus: Majoitus ja ruokailu M/S Auralla (yhteismajoitus). Alle 15 v. mennessä. Ruokailu: Vetäjät hankkivat ruokatarvikkeet, joista jokainen telttakunta ottaa osansa ja laittaa itse ruokansa. Majoitus huoneissa, joissa on vuodevaatteet. Kurssilla liikutaan kävellen, veneillä ja autoillakin. Hinta: 500 mk jäsenet, 600 mk muut. ja 3.-11.7. (961) 127 577. mennessä. Päivittäiset retket kestävät useita tunteja ja Kolin uhkeita vaaroja samoillessa on peruskunto tarpeen. Kokkolassa, Rummelö-Harrbådan Iinnustonsuoj elualueella. Kolin ahoja on suojeltu ja hoidettu, jotta niille tyypillinen lajisto säilyisi. Osa kurssista vietetään Linnansaaren kansallispuistossa, joka on kuuluisaa saimaannorppaaluetta. Norppaviikko Saimaalla 15.-19.6 Punkaharjulla Sisältö: Kurssilla tutustutaan saimaannorpan elinympäristöön, Punkaharjun luontoon ja kulttuurihistoriaan sekä Parikkalan Siikalahden yölaulajiin. Luonnonharrastusviikko Kolilla 6.-10.7. Tukikohtamme ja majoituspaikkamme on M/S Aura. kotkansiipi, mustakonnanmarja, näsiä, korpisorsimo ja itäisenä lajina myyränporras. Sisältö: Viikon aikana tutustutaan Kolin alueen luontoon sekä kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin
Otavan puutarhaja maatalousoppilaitoksella, Mikkelin mlk:ssa Järjestäjät: Etelä-Savonja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Rannat ja maankäyttö helmikuussa Järjestäjä: Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri. Ullan uutiskurssi 9.5. Ympäristövaikutusten arviointi marraskuussa Helsingissä Seminaarin tarkoitus on antaa perustietoja YV A:sta. Korukivikurssi 22.-26.6. Tampereella Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ja OK-Opintokeskus järjestävät kurssin uusista ympäristölaeista ja wanhojen muutoksista. Kesämökkiläisen jätehuolto 25.-26.4. Luonto ja valokuvaus 10.-12.8. (986) 873 116. Uudet tuulet 3 ympäristölainsäädäntökurssi 7 .11 . Ilmoittautuminen: 15.5. Oulussa Sienikurssi 19.-20.9. Anneli Romppainen, p. Kierrätysneuvoja-kurssi 2 12.-13.9. mennessä Kainuun Opistolle, os. Lisätiedot: Kainuun Opisto/ Hannu Pulkkinen tai kurssisiht. Kainuun Opistolla Paltamon Mieslahdessa Hinta: Opintomaksu on 600 mk, täysihoito 880 1160 mk majoituksesta riippuen. Vetäjät: FM Irene Routio ja luontokuvaaja Matti Valta. vsk.. Kurssin hintaan sisältyy majoitus kahden hengen huoneissa täysihoidolla. Helsingissä Hinta: 100 mk jäseniltä, 200 mk muilta. Ellei toisin mainita, lisätiedot ja ilmoittautumiset Suomen luonnonsuojeluliittoon/kurssisihteeri p. Lastenkerho-ohjaajakurssi 25.4. (986) 873 116. (90) 642 881. Alle 12 -vuotiaille 50 prosentin alennus. Tilaa Suomen Luonnonsuojelun Tuesta: 52 Hiirakkotie 6 01200 VANTAA puh. Järjestäjä: Lapin luonnonsuojelupiiri. Tiedotuskurssi 1.2. Uudet tuulet 2 ympäristölain-säädäntökurssi 21.3. Kompostointi huhtikuussa paikkana Pello Järjestäjä: Lapin luonnonsuojelupiiri. Helsingissä Kurssi järjestetään yhteistyössä Kalamiesten keskusliiton kanssa. (90) 876 9100 telefax (90) 876 6150 Tilausten vastaanotto kello 8-17 Luonnonsuojeluliiton kurssit 1992 Tiedotuskurssi 11.1. 88380 Mieslahti, p. Niityt ja kukkakedot maaliskuussa Hirvensalmella Kurssi järjestetään yhteistyössä Hirvensalmen kunnan, Natur och Miljön ja Maatalouskeskusten Liiton kanssa. Helsingissä Peruskorjaajien ja omakotirakentajien ympäristöystävälliset energiaratkaisut maaliskuun alussa Rovaniemellä Järjestäjä: Lapin luonnonsuojelupiiri. Kemissä Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Lapin luonnonsuojelupiiri p. Hinta: 1850 mk jäsenille, 1950 , mk muille. Paasikivi-opistolla Turussa, Kakskerran saaressa. Kurssit toteutetaan yhdessä OK-Opintokeskuksen ja Opintotoiminnan Keskusliiton kanssa. ja 3.10. Kedot ja niiden perustaminen huhti-toukokuussa Järjestäjä: Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri. Uudet tuulet 1 ympäristölainsäädäntökurssi 24.10. Helsingissä , Kevätkalan maku esiin! 9.5. mennessä. Toi muistat luontoillan sivuilla käsitellyn juuri sellaista 'aarrematoa; joka tulee vastaan saunapolulla ensi kesänä. Kirj oittajakurssi 7.-10.5. Saatat palata lukemaan maakuntasarjaa · ensin kesän retkiä suunnitellessasi. Suomen Luonnon suojelu on yksinkertaista: talleta Suomen Luonnon vuosikerrat tyylikkääseen kansioon. Ilmoittautumiset: 10.4. SUOMEN LUONTO 1/92 51. Toi kenties kuluttajasivujen vaippa-artikkeli tuleekin yhtäkkiä ajankohtaiseksi. Tammivalkaman lomakeskuksessa Turussa Hinta: Jäsenet 1100 mk , muut 1200 mk. Nuuksiossa Vetäjä: Esteri Ohenoja. Jyväskylässä Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri ja OK-Opintokeskus järjestävät kurssin uusista ympäristölaeista ja wanhojen muutoksista. Turussa Kurssi järjestetään yhteistyössä Pidä Saaristo Siistinä ry:n ja Saariston puhtaanapito Oy:n kanssa. Järjestäjät: Kainuun Opisto ja Suomen luonnonsuojeluliitto. (960) 311 550. Kierrätysneuvoja-kurssi 1 8.-9.2. Tampereella Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ja OK-Opintokeskus järjestävät kurssin uusista ympäristölaeista ja wanhojen muutoksista. ja 29.2. Kansiosta ei tietoa tarvitse kauan hakea! Hinta 25 mk/kpl + lähetyskulut 13 mk (1-3 kpl)
Ericsson Ab Miele Oy Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Mikron-Ruokala Tehdaspuu Oy Exxon Chemical Oy Ab Sirpa Lahdenne Oy Telefakta Ab Finnsteve Oy Mobil Oil oy ab Tetra Pak Oy Finnurmi OY Neste Öljy Trafotek Oy Oy Flamingo-Music Nova Tukogardenia Oy Forssell Onni Oy Onninen Oy Turveruukki Geologian Tutkimuskeskus OP-Tukku Oy TYHL-Kahvi la-Ravi ntola Haiton Oy Outokumpu EcoEnergy Oy Sirpa Lahdenne Kenkätehdas Pertti Palmroth Työväen Sivistysliitto Ry Helsingin Kalansavustamo Oy Paperitaide Oy Valio Meijerien Helsingin Puhelinyhdistys Patentti-Laitinen Oy Keskusosuusliike ' Helsinftin yliopiston Porin kaupungin puhelinlaitos Valkealan Puhdas ylioppi askunta Posti-Tele Luontaistuote Oy Helsinkikaasu Oy Vasemmisto! i itto Prisma Products Ky Hotel Iija ravintolaPsoriasis! i ittoOy Veikkaus Ab neuvosto r.y. 53. Metsäkeskus Tapio Oy Teboil Ab Oy L. Psoriasisförbundet Venealan Keskusliitto Hotelli Savonia Finnboat ry Huolto-Taskinen Oy Raha-automaattiyhdistys Vesijohtoliike Siimesvaara Oy Husky Ky Rautapörssi Oy Yhtyneet Paperitehtaat Oy llmelä Oy Ravintola Papas Ympäristöalan Jalostaja Oy Oy Rengasala Ab Ammattijärjestö Y AJ ry Kalaja Vesitutkimus Oy Sandoz Oy Yngve Roos Consulting Oy Ab 'Kansallinen Kokoomus rp SOK ja S-Osuuskaupat Äänekosken kaupunki SUOMEN LUONTO 1/92 51. vsk. y. M. Ahlström Osakeyhtiö Karelia Trade Oy Stromsdal Oy Kauttuan Paperitehdas Keuruun kaupunki/ STS-Pankki A-lnsinöörit Oy ympäristönsuojelu lautakunta Akvaarioja lemmikkieläinKirjavälitys Oy Studio Sette Oy liike Onnentassu Sokeria luonnosta Sucros Oy Arkkitehtitoimisto Kokkolan kaupunki Vesija Suomen Kemistiliitto ry Alvar Aalto & Co viemäri laitos Autoja Kuljetusalan Oy KreuTo Ab Suomen Palloliitto ry Työntekijäliitto AKT ry Kuusakoski Oy Suomen Tieyhdistys ry Bonare Oy Mainostoimisto Lahden Lämpövoima Oy Suomen Unilever Oy Coca-Cola Oy Dipoli Ab Lappavesi Oy Suomen Yhdyspankki Oy Dow Suomi Oy Lever Svenska Folkpartiet i Finland rp ECC International Oy Liikealan ammattiliitto ry Tamfelt Oy Ab Eka Nobel Oy Matkatoimisto Lähtöruutu Oy Tammiholma Oy EKOKEM Oy Ab Metsä hai litus Tampereen Puhelinosuuskunta El intarviketeoll isuusl i itto r. Tuemme luonnonsuojelutyötä A
Elämä on kasvua, osallistumista, harrastuksia, vastuuntuntoa, toisista huolehtimista. c:t:>osUUSPANKIT·OKO. YHTEINEN YMPÄRISTÖMME säilyttämisen arvoinen · Me kaikki olemme vastuussa yhteisestä ympäristöstämme nyt ja tulevaisuudessa. Yhdessä voimme vaikuttaa asioiden kehittymiseen. Osuuspankkiryhmä on mukana tukemassa näitä tärkeitä asioita parantamassa elämisen tasoa
Lisäksi siitepölykin on eri kukissa erilaista, eikä pölytys samanlaisen kukan pölyllä hevin onnistu. Vanhan englantilaisen legendan mukaan Pyhä Pietari pudotti kerran vahingossa avainnippunsa maan päälle. 55. Kuivalla säällä kodan hampaat taas aukeavat. Ahvenanmaalla kevätesikko kuuluu lehtojen ja lehtoniittyjen sekä tuoreempien ketojen valtalajeihin. Kun hyönteinen tahriutuu siitepölyyn pitkäheteisessä kukassa, osuu siitepöly juuri lyhytheteisen kukan pitkään luottiin. Kevätesikko tarvitsee valoa huomattavasti enemmän kuin valkotai sinivuokko, joten lehdoissa se keskittyy selvästi aukkopaikoille. Suomenlahdella kevätesikkoa on vain Porkkalaan ja Selkämerellä Rauman tienoille asti. Sisämaassa on luontaisen tuntuisia esiintymiä Hämeen lehtokeskuksessa NoSUOMEN LUONTO 1/92 51. Siitä tuli malli kevätesikolle ja todellakin, nuoret kukat riippuvat kuin avaimet nipussa. Kevätesikolla on kahdenlaisia kukkia. Sanotaan sitruuna perhosen enty1sesti suosivan kevätesikkoa mesikukkanaan tarjoaahan kukka samalla suojavärinkin! Kypsyvät kodat kääntyvät pystyyn ja varsi · jäykistyy. Seppo Vuokko Tämä on maakuntakukka-sarjamme viimeinen osa. Maaperän tulee olla kuivahkoa ja sisältää runsaasti kalkkia, jotta kevätesikko viihtyisi. Kevät alkaa sinivuokkojen täplittämällä ruskealla, vaihtuu pian valkovuokon kirjavoimaan vihreään, ja vielä ennen lehtikaton sulkeutumista ehtii kevätesikko tuoda mukaan keltaisensa. Ehkä se, kuten muutkin lehmiin viittaavat nimet johtuvat siitä, että kevätesikon kukkiessa oltiin jo niin vakaasti kesässä, että lehmät saattoi päästää laitumelle. Kansan antamat nimet eivät ole kelvanneet kasvioiden tekijöille, vaan kevätesikko on Lönnrotin ja Melan luoma uudisnimi kevään esikoiselle. Toisissa kukissa heteet ovat aivan teriön torven suulla, mutta emin luotti torven puolivälissä; toisissa yksilöissä tilanne on päinvastainen. Kostealla säällä kodan hampaat kääntyvät sisäänpäin ja sulkevat kodan ja näin siemenet pysyvät kuivina. Kasvien ulkonäkö tai käyttö ovatkin tavallisimmin nimeämisen perusteina, mutta mitähän yhtäläisyyttä satakuntalaiset ovat nähneet kevätesikon ja lehmäntissin välillä moisen nimen antaessaan. kian-Sääksmäen alueella, mutta todennäköisimmin se on saapunut sinnekin ammoin ihmisen mukana ja levittäytynyt laidunmailta lehtoihinkin. Kota on kuin maustesirotin, josta siemenet sinkoilevat vasta syksyn ja talven rajujen tuulenpuuskien puistellessa jäykkiä varsia. AHVENANMAAN MAAKUNTAKUKKA Pyhän Pietarin avainnippu Lehtoniittyjen kevät vaihtaa väriä viikon, parin välein. vsk. Runsas se on paikoin vielä Saaristomerelläkin, mutta MannerSuomessa se on jo harvinaisuus, jolle kauppaamiskielto suo ansiosta osittaisen rauhoituksen. Pölyttäjinä ovat pitkäkieliset hyönteiset kuten kimalaiset ja perhoset
5/24 Osallistu päiväperhosten seurantaan 4/4 Oulukin vesiliskojen kotiseutua 4/5 Outoja lintuja 2/24 Ratkeaako kurjen talvehtirnisalueen arvoitus. vsk.. Energia, liikenne Armoton vanavesi 5/6 5/6 1/22 8/28 Energiapolitiikan neuvosto jätti riitaisan ehdotuksen 8/4 Kansanedustajaehdokkaiden energia-asenteet Loviisassa ei innostuttu ydinvoimasta Maastoajo ei ole jokamiehenoikeus Monoa moottoriteille Moottorikelkat reiteille Moottoritiehankkeet jäihin Rypsiä sahoihin Sellu ei vaadi lisäenergiaa Tuhlari-Suomi katkaisuhoitoon Tuulensieppari Korsnäsin rannoille Ilmansuojelu, ilmasto 2/6 9/4 3/6 6/6 9/5 4/4 10/6 3/5 6/10 4/4 Ilmansaasteet vaivaavat kaakon metsiä2/20 Kuola ei yksin syypää Lapin rikkisateeseen 10/4 Puoli vuosisataa rikkipilvessä 3/25 Seis Kuolan päästöille -liike syntyi Inarissa 7/5 Jätteet, myrkyt ja kierrätys Biokaasulaitos kaipaa alkulajittelua 6/6 Hotellit ja ravintolat saavat omat ympäristöohjeensa 8/6 Ideoita jätteiden vähentämiseksi 2/34 Jätteet ja kierrätys uuniin pääkaupunkiseudulla 5/4 Kansalaiset kierrättäisivät, virkamiehet polttaisivat 6/30 Polttolaitoksesta päätetään puutteellisin selvityksin. 2/9 Myötätuntoa eläimille 10/8 Mäntysaippua mainettaan pahempi 4/8 Luonnollisesti männystä 1/9 Oma vaippa, paras vaippa 8/9 Pannaan pesu paremmaksi 9/9 Puun puolesta 1/8 Puuvene tekee onnelliseksi 5/8 PVC:sta olisi luovuttava 5/9 Rautahevolla puhtaampaan huomiseen 4/9 Sanomalehdistä selluvillaksi 1/9 Sieni syksyssä riittää 7 /9 Stoppia mainonnalle 3/9 Suomen turhin tuote on kertakäyttöinen 6/9 Superlon on freoniton 1/9. Suomen Luonto 1991 Kotimaan luonto ja ympäristönsuojelu Alkuperäisen luonnon suojelu, maisemansuojelu Aarreaitta Porvoon kainalossa 6/25 Altaan vastustajat eivät väsy 7/12 Arktinen keskus tutkii erämaita 10/4 Elämää äärirajoilla 1/18 Ilmansuuntien kohtauspaikka 2/32 Jerisjärven tiellä 2/40 Jerisjärvi laiton tie. 3/4 Rikkaruohomyrkky vaurioittaa metsiämme 9/6 1 Vedet Hankalankosken suojelu putkessa 10/6 Hukuttaako hallitus Vuotoksen. 5/7 Louhinta uhkaa kalliosinisiipiä 6/6 Maalaispihan frakkitakki 9/20 Mustatikka, metsänemäntä 7 /26 Norpan suojelulle tiukat tavoitteet 10/5 Näätä oravien kauhu 3/12 · Onko mutu-tietoa. Metsäsienet ovat ilmaista herkkua 7 /8 Mihin unohtui riepu. Sähköä liikenteeseen 4/9 Säästä palloa kylpyhuoneessakin 2/9 SUOMEN LUONTO 1941 50 1991 Työmatkat puhtaammiksi Vaihdetaan vedettömään Valkoista valhetta Vesipossu on siisti syntyjään Ympäristömerkki kiinnostaa Maaja kallioperä Etsitään hautaa tuhatkertaiselle hyi-annokselle Fossiilit pussiin Vesi huuhtelee ydinjätesiiloja Maakunnat tutuiksi Ahvenanmaa Etelä-Karjala Häme Kainuu Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Tunturi-Lappi Uusimaa Metsät 4/9 2/8 6/9 6/8 2/9 Tshemo3/12 1/6 5/5 8/18 2/14 10/18 9/22 7/18 5/12 4/14 3/16 1/12 6/18 Etelä-Suomen metsät suojeltu huonosti 4/6 Kainuun korvet kutistuvat 9/26 Koneellinen puunkorjuu runnoo metsät 9/7 Metsähallitus palaa konnan rooliinsa. 7 /7 Seinämä syvyyteen 10/12 Hallituksen jälkeen vedenpaisumus. 5/22 Voittaako yleinen etu vai PohjanSellu 2/38 Ulkomaiden luonto ja ympäristönsuojelu Alpit tukehtumassa autoihin 2/43 SUOMEN LUONTO 1/92 51. 5/4 Narkauksen suojelulehto vaarassa 7/5 Polku vie Isojärvenjylhiin maisemiin 10/28 Rantojen rauhoitus etenee 9/7 Rantojensuojeluohjelmasta tappio 1/5 Repovedelle esitetään suojelualuetta 1/5 Saamelaislailla kansallispuistot matalaksi. 7/7 Idänkurhot matalaksi 8/4 Idän valtatie 2/22 Itämeren hylkeet saivat synnytysjäät 2/7 Joka kolmas kotkan pesintä keskeytyi 10/4 Joululyhde ei riitä 9/38 Joutsenlahdet täyttyvät 8/5 Karhu ja ihminen 6/14 Karhu synnyttää talven keskelle 1/5 Katoavaa kauneutta 6/32 Katujen kasvatit 6/28 Kihlat tuhansille 10/16 Korressa keikkuu pieni hiiri 8/30 Kotka on yhä henkipatto 4/32 Kotkien tappaminen tavallista 6/4 Kuningasboa sängyn alle 10/7 Kurttusieni löytyi ministeriretkeilyllä 9/4 Lensikö Ele Kiinasta. 7/6 56 Kasvit, sienet ja eläimet Espoon Nuuksio Euroopan parasta liitooravaseutua. 6/5 Se on susi! 6/16 Sienet lumen keskellä 1/28 Siili sai näyttelyn 5/7 Talttahampaiden yö 5/32 Tuntematon aropupu 2/28 Uhanalaiset lain suojiin 3/43 Yön nahkasiivet 7/28 Maakuntakukka-sarja: Hämeenkylmänkukka (Kanta-Häme) 3/49 Kangasvuokko (Etelä-Karjala) 8/49 Kurjenmiekka (Kymenlaakso) 5/49 Lumme (Etelä-Savo) 1/49 Ruiskaunokki (Päijät-Häme) 6/48 Sinivuokko (Häme) 2/57 Tammi (Varsinais-Suomi) 10/55 Tuomi (Pirkka-Häme) 4/54 Tymi (Satakunta) 7/49 Valkovuokko (Uusimaa) 9/49 Kuluttajan valinnat Annatko mainonnan villitä. 4/7 Siintävillä vaaroilla lymyää rikas elämä 9/29 ' Suomi teollisuusmaista kolmanneksi huonoin 7/4 Taistelun jäljet Talaksella 8/4 Tuoko ETA ulkomaalaisten mökkikylät 8/28 Tutuin paikka maailmassa 3/28 Uhanlaiset lain suojiin 3/43 Vapaa-ajan yhdentyminen kuluttaa luontoa Varpuspöllöstä pönttölintu Väistyykö kaamos Lapista. 3/7 Kansallispuisto Perämeren pohjukkaan 3/5 Keidassuon eläjät jakavat niukkuutta 3/22 Koivusuo elää 8/14 Lylysaaren tyly kohtalo 6/5 Matkailu kuluttaa Lappia 3/7 Merestä kohoaa niitty 5/18 Merihotelli jyrää arvokkaan rannan. 2/5 Saamelaislaki luonnon uhkana. 4/5 Huopanankosken lumo ei sammu 7/22 Kalkkimaitoa Iso Valkjärveen 7/6 Karvianjoki kunnostetaan 3/6 Kesytetty jättiläinen 3/21 Kuohuvasta kuohituksi 8/34 Kyrönjoki viimein lain suojiin 6/4 Metsäteollisuus likaa yhä Keski-Suomen vesiä 7/22 METVE liian myöhään, liian vähän 5/5 Neljä laivaa Pohjanlahdella 9/14 Pohjan Sellu kaatui vesioikeudessa 9/5 Pohjois-Savon ympäristöongelmat: Likaantuvat vedet ja pirstotut metsät 4/20 Raju säännöstely riuduttaa rannan 9/32 Ruopataanko lintulahti. 6/4 Tuhoaako turvetuotanto Pohojois-Pohjanmaan joet. 8/8 Ei ole helppoa olla paperinkerääjä 4/8 Fosfaatittomuutta vauhditetaan 3/9 Herkutellaan yhdessä 3/9 Kauneutta ja puhtautta tuskattomasti 10/9 Kierrätyskeskukset nakertavat kirpputorien kannattavuutta 5/9 Maakellari on varma valinta 3/8 Matkailu turmelee ja varjelee 9/8
Auta Amazonasin intiaaneja! 1/7 Autot hyötykäyttöön 3/37 Auttaako perestroika ympäristöä. vsk. Aarnio ym.): Ihmisen eloonjäämisoppi 6/44 Leinonen Antti ja Suominen Teuvo: Suomen karhu 10/50 Leinonen Seppo: Veikko Siipiveikko & suuren läjän arvoitus 8/44 Leinonen S. 9/45 Milloin joutsen on sukukypsä. kysymys 8/44 : Mutikainen Toivo ja Taskinen Juha : Saukkopoika Samuli 3/42 Pulliainen Erkki ja Leinonen Antti: Petra, Karjalan peura 4/47 Paunio Mikko: Vihreä Valhe 6/44 Porrit J : Pelastakaa maapallo l 0/51 Rinne Veikko (toim.): Vuoden luonnonkuvat 1990 2/49 Runeberg Tuttaja Kristian: Koivu 7/44 Salo J ja Pyhälä M.: Amazonia 5/43 1 Singer Peter: Oikeutta eläimille 10/50 1 Suonpää Juha ja Korte Marja-Leena: Omppuorava 2/49 Taskinen Juha : Unelma Saimaasta 9/43 Vaara Lauri: Oikeus omaan metsään 1/42 Veikkola Juhani (toim.): Ekologinen elämäntapa 4/47 57. 5/3 Tehoporotalous kuluttaa Lapin laitumet 6/2 Lamasta suunta kestävään kehitykseen 7 /2 Metsästyksessä on paljon epäkohtia 8/2 Luonto hyötyy ajonopeuksien alentamisesta 8/3 Metsähallitus laiminlyö vastuunsa metsäluonnosta 9/2 Jäitä hattuun ministeri Juhantalo 9/3 Kuolan kauheus ja kauneus 10/2 Esseet, kolumnit ja kulttuuri Honkalinna Mika: Metsämuistojani 6/36 Katz Daniel: Hämyjen yö 9/19 Kejonen Pekka: Arktista rakkautta 7 /31 Koillinen Perttu: SAS:n DC 9 lentää yli miilunpolttajan mökin 6/37 Koivisto Aura: Aihkien arvo 3/15 Koivisto likka: Lontoon eläintarha loppu vai uuden alku 6/13 Kotka Taisto: Rantamulatti 7/32 Krohn Leena: Ikuisesta Treblinkasta 2/27 Laupiaat tappajalampaat 9/12 Luonnonlait tekniikkaa palvelemaan 2/12 SUOMEN LUONTO 1/92 51. 3/10 Onko luonto ilman ihmistä arvoton. 5/30 Oksanen Aulikki: Naavaa etsimässä 10/45 Paasilinna Arto: Totisesti minä sanon teille 1/35 Pakkanen Mervi: Sammakon surma 5/31 Pitkänen likka: Maalämpö vastaan villasukat 8/ 13 Pusa Timo: Kohti Jäämerta 4/37 Runot kuin purot 1/26 Seppälä Mika: Työmatka 7/33 Skiftesvik Joni: Wanha, hywä ystäwä 5/29 Tanttu Markku: Viisikymmenvuotiaat 4/26 Luonnonsuojeluaate Alkoi Sadun aika 1/12 Sinivuokoista saasteisiin ja ekoelämäntapaan 4/22 Puheenvuorot Annammeko metsien mennä. 7/42 Ekologit kutsuttiin aseisiin 5/39 Elämää Kuolassa 10/30 Ensoa odottaa mehevä metsäriita 8/38 Euroopan kaunis katto 7/34 Haavoittuva jäämanner 3/32 Havaijinviistäjän pelastaminen 2/42 lAEA päästää Tshernobylin pahasta 10/47 Itä-Euroopan ympäristönsuojelu 10/47 John Seed, sademetsien puolustaja 1/36 Kanadalaiset puolustavat jättipuitaan 6/40 Kesytön Camargue 1/32 Kiista jumbon säilyttämisestä 8/40 Kostamuksen likaiset jäljet 4/39 Kuolan kahdet kasvot 10/38 Maailman vanhimmassa sademetsässä 7/37 Marssi Baikalin puolesta 4/39 Merikarhut kuumentavat tunteita Namibiassa 10/46 Norja ja Islanti uhmaavat suurvalaitten rauhoitusta 6/42 Pala Suomen menneisyyttä 5/34 Persianlahden puhdistus jäi kesken 8/41 Portugalin sudet vaarassa 2/42 Purkaus! tulinen Hekla heräsi 4/38 Saksan pakkausasetus alkutaipaleella 10/46 Sarvikuononpoikasen ensimmäinen mutakylpy 3/37 Siperian helmi himmenee 4/34 Sodan savut leviävät 7/42 Sortavalan lehdot ovat vielä jäljellä 5/37 Suomalaiset ja tansanialaiset lähtivät yhdessä sieneen 2/43 Thaimaa menettää metsänsä 9/34 Tieliikenteen kuluista uudet laskelmat 8/40 Turismi tunkeutuu Nepaliin 5/38 Uganda salakuljettaa gorilloja. 1/44 4/50 3/46 8/46 10/52 7/46 9/44 5/46 2/55 3/46 5/47 7/46 7/46 6/46 5/47 3/47 7/46 3/46 9/44 7/46 8/46 4/50 6/46 8/46 9/44 6/46 10/52 10/52 . 7/46 Variksetja naakat sekaparvina 10/53 Viileä alkukesä turmioksi poikasille 8/46 Nisäkkäät: Voiko siilejä istuttaa. : Lapin matkani 7 /45 1 Jaatinen Toimi (toim.): Saimaa-kirja 9/42 Jauhiainen Hannu (toim.): Metsiemme uhanalaiset 2/49 Karjalainen Harri: Elävä 'metsä, Uhanalainen luonto ja metsänhoito 5/43 Katso itse -sarja: Nisäkkäiden ihmeellinen maailma: Hämähäkit, Linnut ja Käärmeet 2/49 Kemilä Eero ja Nyholm Erik S.: Ruskeakarhu 1/43 Klinting Lars: Ensimmäinen puukirjani 5/43 Koli Lauri: Suomen Kalat 1/42 Koskelo Pentti: Luonnonvalokuvauksen ABC 6/45 Kuusi Pekka (toim. Miten kärpäsen saa hengiltä. Mitä ötököitä tuli mökkiin. 8/47 Palokärki puhelinkaapelin kimpussa 1/45 Poikaset maailmalle ennen aikojaan. 2/54 Kirja-arvostelut Aarnio Leena ja Räsänen Tapani: Ja pääskysellä pesä... Mitä jauhetta vaahteran lehdillä. Niinimäki Katri: Muistaakohan Esko. 10/10 Perinteiset keinot eivät enää riitä 1/10 Pyhätunturin kansallispuistoa silvottu vähin äänin 7/10 Ympäristökoulutuksen paineet 2/10 Kysy luonnosta Kasvit ja sienet: Hiirenkorvista kevättä ennustamaan Jättiputkia Tammistossa Kuin ryssän valtakunta Mikä painaa koivut luokille. Mitä matoja siioissa. Puu puun päällä Voiko juolukkaa syödä. 4/50 6/47 2/54 2/54 5/46 1/44 7/47 7/47 1/44 1/45 7/46 9/45 6/47 10/53 2/54 Miksi sorsa tappoi poikasen. 3/36 Ekoauto vuonna 1995. 3/47 Miten käki valitsee munimispöntön. Mitä on maan suoniminen. Mustikan murheet Onko meriputkesta vihannekseksi. Kyy mökissä Lintujen ja kaupunkilaisten hyttyset Miksi mato ei pysy koukussa. 4/10 Jätä pellolle suojapiennar! 5/ 10 Metsästys on veristä leikkiä 8/10 Metsätalouden puujalat horjuvat 9/10 Norpan vai ihmisen Vuoniemi. Mitä on maan suoniminen. 5/47 Pulut korkeuksissa 10/53 Tiaisten seka-avioliitto 5/46 Tikan aistit 6/47 Varasiko kottarainen pöntön. Syksy tuo !ukit Talvisia seittejä Vaikuttava matokulkue Kalat: Ankeriaan kasvukäyrä Hauen syömätavat Kärsivätkö kalat kuivalla. Talvella kutevia muikkuja Linnut: Eikö varpaita palella. Mikä kala kirjolohi on. 3/46 Ovatko pyyt pivossa. Kummia särkiä Kuteeko lohi vain kerran. 4/51 Miten suojella pääskyjä. Missä ampiaiset talvehtivat. Kaakkuri naapurina Kaakkuri palasi Kirjosiepon naapuriapu Linnuilla sytytti Miksi pulut ovat kirjavia. Ruutanan selviytymisen salaisuus Syksy vie kalat rannoilta Syökö ahven muikun mätiä. Sekosiko kovakuoriainen. Selkärangattomat eläimet: G-sävel sääskien suosiossa Hyönteisparvi merellä Hyönteispilvi merellä Kipruja kaivossa Kolibriko ruusussa. ja Ojala J: N asu Pappa ja aitojen luonnontuotteiden arvoitus 8/44 von Linne Carl: Lapin kasveja 6/45 Massa Ilmo ja Sairinen Rauno: Ympäristö. l 0/51 Bertel! Rosalie: Ei välitöntä vaaraa 5/42 Brown ym.: Maailman tila 1991 4/47 Dekkers Midas: Eläinlapsi syntyy 9/42 Elkington John ja Hailes Julia: Vihreän kuluttajan opas 9/43 Hautala Hannu ja Suominen Teuvo : Laulujoutsen 10/50 Henttonen Kai ja Välimäki Pauli: Sanoista tekoihin 9/43 Hirvas Heikki ja Nenonen Keijo: Jääkautta etsimässä 3/42 Häfi1er Manfred: Miljölära 7/44 Härkönen Pertti ja Rautiainen Lasse: Karhu metsien kuningas 1/43 Ilmavirta Veijo (toim.): Järvien kunnostuksen ja hoidon perusteet 3/42 Isomäki Risto: Kristalliruusu 9/42 Itkonen T. 3/37 Vihersissien kumous kivikylässä 6/38 Pääkirjoitukset Sodassa luonnonsuojelu on aina häviäjä 1/2 Sanan ja kuvan voimalla luonnon puolesta 1/3 Uudistuvaa energiaa eduskuntaan! 2/2 Voitto Kolilla, tappio Kyrönjoella 2/3 Y mpäristödemokratiassa kaivinkoneen mentävä aukko 3/2 Vaalivoittaja vastaamaan lupauksistaan 3/3 Ääni elämän koreuden puolesta 4/2 Lama ja luonnosuojelu 4/3 On aika hukuttaa Vuotoshanke 5/2 Harppunoidaanko valaanpyyntikielto. 1
With the exception of birch, deciduous trees and mixed förests continue to be frowned upon. (960) 31 1 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiebenk. vsk.. Currently the main issue is the precise method used för wood processing, since the industry is eagerly abandoning pulp cooking för mechanical pulp production. Well under 1 % of the förests in southem Finland enjoy protection. The possible coming EC energy tax also has to be taken into consideration; this, too, favours the wet method. As things stand, pitifully few förests in Finland are protected about 2 % of the total, and mostly in Lapland. The chief aim of the Nordic environment label (bearing a swan symbol) on goods was to enable sensible consumers to choose off the shelf alternatives preserving the environment. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMJSTO Perämiehenkatu 11 A 8 001 50 Helsinki puh. (90) 176 633 LllTTOHALLITUS Satu Huttunen (pj.), (98 1) 353 216, Matti Haavisto, Timo Hokkanen, Teuvo Niemelä, Markku Nironen, Esteri Ohenoja, Pekka Peura, Lasse Porsanger, Taisto Rantala, Petri Seppälä, Taija Sippel, Pentti Thuneberg ALUESlHTEERlT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 4951 20 100 Turku puh. The criteria by which fine papers can eam this special label have been thrashed out and the first swan symbols have now appeared on Metsä-Serla papers. Hallmarks of the managed förests are a single age group, the favouring of a mere sprinkling of species, and clearfelling beföre· the förest reaches its natural clirnax. (93 1) 13 1 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. For several decades trees have been enduced to grow faster by means of extensive clearcuts, artificial planting of seedlings, ploughing, widespread peatland drainage, and bombardment with concentrated fertilizer. Paper recycling is of paramount importance: it conserves water and energy, increases the materia! base, and reduces the amount of waste sent to the land-fill. To the förest industry a förest means only trees; the ideal money-spinning förest is a far cry from diversified natural förests in peak condition. While nuclear power stations, unlike coal and oil fired plants, do not pollute the air with sulphur and carbon dioxide, they pose the serious problem of radioactive waste containment. kans.väl.sihteeri Pirkko Elomaa-Vahteristo, vs. One third of Finland's electricity is already consumed by the wood processing industry, whose needs moreover are constantly growing. One possible criterion could be the way in which the company manages and preserves its own förests. Modem pulp mills employing the older wet method produce their own energy and are virtually non-polluting. Suomen Luonto 51 (1): 2-3 & 19-33. How can förest management be taken into account when the wood arrives virtually incognito at the mill from innumerable privately owned plots. (90) 876 9100, Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKJ OY Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa pub. Just as important as the development of less polluting methods of producing paper is the elimination of wasteful utilisation. (92 1) 301 141 Anne Raunio Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90 l 00 Oulu puh. At the same time, the wood processing industry could be obliged to take a finn line and demand that through Tapio, the central förest board, environmental directives be implemented in privately owned förests. Paper consumption reduction is environment friendly. The pulp mills could also refuse to accept timber from förest inhabited by endangered species. By contrast, overall species diversity has sharply declined, with many species now rare and even threatened with extinction. For example, cutting down on excess packing materia! would reduce paper consumption considerably. (90) 642 88 1 Satu Hentula-Nieminen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Matti Salimäki, puh. They are also able to use various kinds of trees as their raw materia! in contrast to the mechanical pulp makers, who use mainly spruce wood. Pulp produced by cooking gains points in this respect: it can be recycled up to seven times, mechanical pulp only two or three times. krs., 00151 Helsinki puh. (98 1) 15 828 Merja Ylönen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh. l 5 A 23 00100 Helsinki, Finland ment methods. There is no such thing as environmentally compatible paper manufacturing, nor will there ever be. Translated by Leigh Plester SUOMEN LUONTO 1/92 51. Attention is now being focused on the growing consurnption of electricity and on brutal förest manageSUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Runebergink. järj . Ali förms of paper production stress the environrnent to some extent. Although mechanical methods produce twice as much pulp as the altemative wet process, they do so by consuming several times the energy and also förm fibres that are less suitable för recycling. The label could otherwise easily become a curtain behind which the familiar methods of injuring the environment could lurk unseen. W ould it be fairer to award the symbol to the whole mill instead of to its products. A dense network of logging roads now penetrates to even the remotest comers of the land. The newer method consumes much more energy and this in turn affects the environment. Almost 90 % of the country's förests are now under heavy handed management. (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARKJSTO Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki puh. sihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Susanna Huhtala, vs. Hydropower is widely acclairned as being non-polluting, but the con~ struction of weirs and reservoirs irreversibly alters natural habitats. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LUTTO ry. 1n short, growth in energy consurnption always means environmental harm. Although only 0.5 % of the world's förests lie in Finland, the country is a leading paper exporter cornmanding nearly 10 % ofthe world's typing and printing paper trade. Due to strong pressure from environmentalists, emissions and discharges from the wood processing industry have been reduced. 11 A, 00150 Helsinki puh. Unförtunately, the swan's wings seem to have been clipped, since förest management, timber transport, and energy consumption have not been taken into account at ali. (90) 642 88 1 telefax (90) 622 18 15 Ma-pe klo 8.3 16.15, kesällä klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutcmen, tiedotussihteeri Ulla Ahonen, toimittaja Jlpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Marjukka Ku/manen, vs. (953) 17 358 Kaarina Tiainen Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh. The approved criteria are limited to the discharge of chlorine compounds and slowly decaying organic matter to water bodies, and to the emission of sulphur to the atmosphere. kurssisihteeri Johanna Kotimäki, toimistosihteeri Auli Kilpeläinen, kierrätysneuvoja Tiina Aalto, toimistoapulainen Mirja Jumpponen, tallentaja Mervi Taskinen, tallentaj a Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Liisa Leskinen, opintosihteeri, OKopintokeskus, Mariankatu 12,00 170 Helsinki, puh. 1n addition to protecting an adequate quota of förest, species diversity and a 'healthier' habitat could be achieved by treating the managed förests in a more lenient way. Thanks to intensive management, the tree biomass in Finnish förests is now greater than ever beföre. l D 5. Tallbcrgink. (90) 694 7899 58 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Seeing the wood för the trees forestry and wood processing by Anne Bra.x, Antti Halkka, Alice Karlsson, Ritva Kupari & Jorma Laurila
IHAN TUORE JÄLKI.' , .. . 1 .A_S-llllllilr\11 MITEl--lKÄI-IÄN E:LÄIME'T ON VOINEET SELVITÄ HEN61SSÄ E"-1"-IE.NKUIN HETSÄSTÄJÄT KEK.Srrr11N ?. ... 1 LVESTA!. L.UULIS E.TTÄ HAKKARPMAl5Tl,.1U VAIKKA VIIMEINEN MWNTIPÄ\VÄ ONKIN VIIME VUODEN PUOLE:.LTA ., , TOIVOiTAYASTI EHDITÄÄN TAMPATA J.AL,Jl;;T PE.liTOON 1::'NNENKUIN PYS5YMIES , ILMESTYY PAIKALLE /.' . ,. ~ --:;, NOJO MINÄ IHMEiTE.LINKIN KUN AJO KATKESI KUIN SEINÄÄN .. .. . . , C. , _:;_..-----;, --= ,,.SITÄPAITSI TARKOITUS El , ÄLLÄERÄÄ E.DE.S _QLL.l,fT JAHDA"TA JANISTA VAAN SEN PAHIN"TA VIHO),,USTA ... . :7 -. JOS El JÄN ISKANTAA PIDETÄ KURISSA l-1E:'TSÄS7YKS E:LLA, SE: Ll5A.ÄNl'W LIIKAA JA K\.,IOLEE SITTEN NÄLKÄÄN JA TAUTEIHIN.'! OLISIKO E-H KÄ PAREl-'1PI, EiTEI N\\Th OLLENKAAN V~HEN_t-)~151, JOLLOIN NE SOISIVAT JANIKSET LOPPUUN JA KUOLISIVAT SITTEN KUITENKIN NÄLKÄÄN JA TAUTEIHIN?.~. SYÖTrÄNE.ET NIIN E-TTÄ ON RAUKKA HALJETA.~~/ MINKÄ IHMEEN TAKIA SllTE:N ILVEK~IA PITÄÄ AMPUA?/ -A UA HEI.' PISKI SYÖ ILVEKSE.N HAKKARAT.~' MITÄ PAHAA SE PUPUJU5SI-PARKA OLI SULLE TEHNYT, ETTÄ OLISI ANSAINNUT TUL.LA TAPETUKSI'?/ KUULES NYT PIKKUNEITI. _· , ,,./' .,..,.,, . '-~ ONKO Nl:;:TEHNEET POJALLE PAHAA?~ . / · ,,,.. /
(90) 642 881. Ps-tili 1767 371. Valmistuttuaan altaan ympäristöhaitat ulottuisivat Perämerelle asti. Vieläkään ei ole ymmärretty, että kestävä talous · voi perustua vain luonnontalouden kunnioittamiseen. Sähköntuotannon tarpeisiin suunniteltu Vuotoksen tekoallas uhkaa hukuttaa siitä arvokkaimpiin kuuluvan palasen. kuka auttaisi hukkuvaa ellet sinä. Liity Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi ryhdy Luonnon ääneksi! Jäsenmaksu vuodelle 1992 on 100 mk. Energiankulutuksen kasvattaminen on taas kerran johtamassa uusiin ongelmiin. Thrkempia tietoja antaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, puh. Peräpohjalainen suoja jokiluonto on omaleimaisinta luontoamme eläimineen, kasveineen ja ihmisineen. Sinunkin ääntäsi tarvitaan, jotta Vuotos-hanke saadaan pysäytetyksi. Suomen luonnonsuojeluliitto on Luonnon ääni. Merkitse tilillepanokorttiin nimesi, osoitteesi ja syntymävuotesi