Ulkomailta ........................ Marjakuusi parantaa ja tappaa, Seppo Vuokko .. 18.03. Hannu Niklander ...................................................... llmestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen 2 22.01. (90) 2271 967 telefax: (90) 2271 421 Jrtonumero 33 markkaa. . 51 SUOMEN LUONTO 1/93 52. Summaries of the Main Articles ............................... 4 23.03. ... Ti/aushinnat Vuosikerta (12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. ..................................... 40 Kirjoja ..................................... 48 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Hänen kuviaan myös sivuilla 28-29. l 3 Haitallisinta liikennettä on vähennettävä Petteri Saario ....... 18 Kaivos vai suojelualue hallituksen tahto selvinnee piakkoin Kotkien talvipäivä, Antti Leinonen ........................ Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 44. Koitelaiskairan pitkä odotus, Jouko Kumpula ..... 23.04. 30 Ydinvoimaloiden ei anneta vanheta rauhassa; ehkäpä niiden kuolemaa ja hautaamista suorastaan pelätään. ...................................... 3 8 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... ........................... .. Aasianleijonan viimeinen koti, Antti Erkkilä ....... Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. 33 Okavangon suisto on eteläisen Afrikan arvokkain kosteikko, jonka tuhoamisintoa ovat hillinneet matkailutulot. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja säästötilaus 235 mk. 12 Kauneus, arvokkuus vai kumpainenkin. Säästötilaus 265 mk. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Ilmestyy 21.01. vsk.. (90) 228 08209, 228 08210 ja 228 08224. l 6 Vuoden puu on ahvenanmaalainen erikoisuus. Turismi suojelee suistoa, Jorma Laurila ............... 28 Ydinvoimala ikinuori?, Anne Brax .................. 14 Puheenvuoro vastuullisen liikennepolitiikan puolesta. 4 Kuluttajan valinnat ................................................... Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00151 Helsinki puh. 3 18.02. 44 Kysy luonnossta ........................................................ l Kysy ekoneuvoa ................ 36 Afrikkalaisen leijonan Aasian-serkkuja on saatu Intiasta Korkeasaareen. z L.I.J 6 :) V') SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. ..................................................... 2 Kansikuva: Lumisen rämemännyn talven kalpeassa valossa on kuvannut Timo Nieminen. 24 Talven valo, lima Nieminen .................................... 50 Turvapaikka Korkeasaaressa: Lumileopardi .... Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Kotimaasta .................................................................. ...... (90) 228 081 telefax: (90) 446 914 Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri Ritva Kupari, 228 08214 Toimittajat Anne Brax, 228 08203 Antti Halkka, 228 08205 Iiris Lappalainen, 228 08216 Markku Tanttu (ulkoasu) Toimituksen sihteeri Aila Maikki, 228 08218 Väriero/lelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen JSSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu
Ydinvoiman kustannuslaskelmissa on käytetty viiden prosentin reaalikorkotasoa, kun käypä korkotaso on noin kymmenen. Jorma Laurila 3. Jos ydinvoiman riskit vakuutettaisiin tavanomaiseen tapaan, ydinsähköstä tulisi niin kallista, ettei sitä kukaan ostaisi. Esimerkiksi Teollisuuden Voima ostaa Olkiluodon voimaloihinsa uraania Kanadasta, jossa paikalliset asukkaat louhivat sitä terveytensä uhalla suunnattomista avolouhoksista luonnonkauniissa Saskatchewanissa. Onhan jätteiden pysyttävä turvallisesti kapseleissaan tuhansia vuosia. sevät tällaisissa tapauksissa melko vähällä. Ydinvoiman vastustajien argumentit ovat keskeiseltä ytimeltään aivan yhtä rationaalisia kuin ydinvoimateollisuuden, ja niitä on keskustelussa mahdoton sivuuttaa. Tunneasioitakaan ei sinänsä pidä väheksyä yhteiskunnallisissa päätöksissä; jos monet pelkäävät säteilyonnettomuutta, se on kiistatta ydinvoiman yhteiskunnallinen haitta. Tämä on harhaa. vuosikerta 1 1993 Ydinvoiman lippu laskee Ydinvoiman kannattajat ovat leimanneet vastustajien perustelut tunteenomaisiksi; samaan väitteeseen kätkeytyy sanoma, että kannattajien perustelut olisivat jotenkin erityisen rationaalisia. 52. Ydinvoiman riskit pitäisi vakuuttaa myös kansainvälisesti ristiin. Ydinvoimaloiden jätettä on myös dumpattu maailman meriin, ja jälleenkäsittelylaitoksista on karannut luontoon supervaarallista plutoniumia. Hinta ei kata todellisia kustannuksia. Radioaktiivinen louhosjäte kipattiin vuosikymmeniä sellaisenaan seudun järviin eikä sen varastointi ole vieläkään luonnon ja ihmisten kannalta riittävän turvallista. Kasvihuoneilmiötä voimistavan kivihiilivoiman korvaajaksi ydinvoimasta ei ole, sillä silloin tarvittaisiin nopeasti tuhansia ydinvoimaloita. Kustannuksia laskevat keinotekoisesti myös riittämättömät vakuutukset suuronnettomuuksien varalta. Ehkä näin nyt onkin, mutta se johtuu siitä, että ydinvoima on Suomessa hinnoiteltu keinotekoisen alhaiseksi. Ympäristöhaitat alkavat uraanikaivoksista. Esimerkiksi Tshernobylin onnettomuuden aiheuttamat valtavat vahingot kärsivät laskeumaa saaneet maat omissa nahoissaan, Suomi mukaanlukien. Päinvastoin, mahtipontiset ydinvoimasuunnitelmat ovat lähes kaikkialla romahtaneet ja viime vuosina on koko maailmassa tilattu vain muutama ydinvoimala. Y dinvoimayhtiömme väittävät, että ydinsähkö on edullisinta. Olkiluodossa vietettiin 1984 ydinvoimalan ensimmäisen tilaussopimuksen allekirjoittamisen 10-vuotisjuhlaa. Ydinvoimaa on väitetty myös ympäristön kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi. Ydinvoimalat jäivät edelleen valtiolle, joka tukee niiden toimintaa mm. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Myös korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoituksesta voi aiheutua pahoja ympäristöongelmia. Toisaalta kannattajienkin ajattelussa on tunteenomaisuuksia, kuten rajaton usko tekniikan mahdollisuuksiin ja pelko siitä, että elintaso laskee ja joudumme ehkä luisumaan peräti muutaman vuoden takaiseen kurjuuteen. vsk. Ajatuksena 011,.-että osa kustannuksista sälytetään nykyisille ja tuleville veronmaksajille. Suomessa mahdollisen suuronnettomuuden maksajaksi tulee atomivastuulain mukaan valtio eli veronmaksajat. Yhden ongelman korvaaminen toisella ei ole ratkaisu. Ydinjätteen loppusijoitus on yhä ratkaisematta ja niin myös hautajaisten todellinen hinta. Ydinvoiman todellisia kustannuksia kuvastavat Englannista saadut kokemukset. Ydinvoima on erittäin pääomavaltaista, joten käytetyllä korkotasolla on keskeinen merkitys kustannuksiin ja sitä kautta kilpailuasetelmaan muiden energiamuotojen, kuten kaasun, kanssa. Kun energiataloutta yksityistettiin, ydinvoimalat eivät kelvanneet yksityisille yhtiöille, jotka päätyivät rakentamaan paljon kannattavammiksi arvioimiaan kaasukombivoimaloita. Nykyisin ydinvoimayhtiöillä ei ole aihetta juhlimiseen. Jos korkea-aktiivisia jätteitä jäähdytellään kymmeniä vuosia kallioluolissa ennen lopullista sijoittamista, se merkitsee helposti sitä, että pitkien jäähyväisten viuluja eivät maksakaan ydinsähkön kuluttajat, vaan tulevat polvet. Vai onko ajateltukin, että käytetyt voimalat jäävät pystyyn ikuisiksi ajoiksi energiaparatiisin muistomerkeiksi. Voimayhtiöt pääSUOMEN LUONTO 1/93 52. Jos ydinvoima olisi niin iloinen asia kuin voimamiehet uskottelevat, niin miksei muualla maailmassa ydinvoima kiinnosta ja miksei ydinvoimaloita viedä valmistajien käsistä. Ydinvoima ei tuota rikki-, typpieikä hiilidioksidipäästöjä, mutta se ei tarkoita, ettei sillä olisi ympäristöhaittoja. Myös käytöstä poistettujen voimaloiden purkamisja hautaamiskustannukset ovat osittåin arvailujen varassa, koska yhtään suurta kaupallista ydinvoimalaa ei ole käytön jälkeen vielä purettu. sähköyhtiöiltä keräämällään 11 prosentin verolla. Ainoa kestävä keino on energiankulutuksen vähentäminen rikkaissa maissa ja voimakas panostaminen uudistuvaan energiaan, kuten aurinko, puu-, tuulija vetyvoimaan
Kun nyt olen tähän asiaan tutustunut, minusta ehdotukset ovat hyvin paikallaan. Tärkeä perustelu on se, että suojellaan tuhoutumisvaarassa olevia eliölajeja." Sorsasta on suoranainen yllätys, että metsäalaan nähden puhutaan valtakunnallisesti ja vieläpä eteläsuomalaisittain varsin pienestä osasta metsiä. Tästä syystä ammattiyhdistysja poliitikkosektoria pitäisi kovistaa hankkimaan syvällisempää tietoutta näistä hankkeista ja niiden työllisyysvaikutuksista." Sorsa peräänkuulutti konsensusta suojeluasiassa: "Ky!.lä puhumalla voidaan ratkaista asioita, luotan siihen. UNESCOn palveluksessa Pariisissa vietettyinä vuosina luonto joutui sivurooliin hänen elämässään. Me tarvitsemme Etelä-Suomeen luonnontilaisten metsien suojelua. Minusta sekin kannattaa ottaa huomioon", jatkoi Sorsa pohdintaansa. Kalevi Sorsa näkee riidan kärjistymisen syyksi sen, että Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa ihmisten vuosisatainen suhde metsään on yhä elävä. Kysyimme, mitä mieltä asiasta on juhlatoimikunnan puheenjohtaja, pankinjohtaja Kalevi Sorsa. Kalevi Sorsa: Metsien suojelua tarvitaan Itsenäisyytemme juhlavuosi päättyi, seremoniat ovat ohi. Iiris Lappalainen SUOMEN LUONTO 1/93 52. Suomi 75 -toimikunta kokosi siipiensä suojaan monia luontoonkin liittyviä hankkeita. Luonnonsuojeluväen yllätti aarniometsien suojelun huolella valmistellun ohjelman kiivas vastustus erityisesti ltäSuomessa. Hän korosti, ettei metsien suojelun vastustuksen takaa kannata hakea syntipukeiksi kiihottajia: "Silloin omaksuttaisiin vähän samanlaiset asetelmat kuin vuosisadan alussa vallanpitäjien keskuudessa oli työväenliikettä vastaan. Oulu-Kajaani-Kuhmo -linjan eteläpuolella suojelumetsien osuus metsäalasta kasvaisi 0,38 prosentista 0,53 prosenttiin. Työryhmä on laskenut suojelun vähentävän 60 henkilötyövuotta ja vastaavasti luovan vähintään kuusi henkilö4 Pankinjohtaja Kalevi Sorsa luottaa keskustelun voimaan ja tarjoutuu välittäjäksi kiistaa aiheuttaneissa aarniometsien suoje/ukysymyksissä. Mutta ensimmäinen puhe sosialidemokraattien puoluesihteerinä 1969 käsitteli puolueen uutta ympäristöohjelmaa. Jos tässä asiassa toivotaan jotain henkilöä, joka avaa keskustelun, olen käytettävissä. Ne siunasivat sen tosiasian, että ympäristö on ihmiskunnalle tärkeä ja keskeinen ongelma. Kalevi Sorsan lapsuuden leikit luonnossa sekä nuoruuden sieniretket ja lintuharrastus vaihtuivat kiihkeään päivätyöhön politiikassa. Kuluvana vuonna juhlavuoden toimikunta raportoi viimeisessä kokouksessaan tapahtuneesta ja luotaa tulevaisuuteen niitä toimintalinjoja, jotka ovat jatkossakin tärkeitä. vsk.. "Aarniometsäohjelma tulee varmasti olemaan suositusten joukossa." Puheenjohtaja ei jätä sijaa epäilyksille. Miksei ylijäämäpuuta voisi keskittää metsissä sinne, missä se on luonnolle parasta?" ihmetteli Sorsa. "Sitä paitsi maanosassa, jossa ei ole jäljellä enää paljon koskematonta luontoa, teemme tavallaan palvelusta koko Euroopalle suojelemalla luonnontilaisia metsiämme. "En ole varsinainen asiantuntija arvioimaan aarniometsien suojelun merkitystä. "En kiistä sitä, etteikö metsätöiden koneistuminen veisi paljon enemmän työpaikkoja kuin suojelu, mutta ei se lohduta ihmistä, joka on odottanut saavansa töitä jonkin tietyn alueen hakkuista." "Minusta tämä on kipein puoli asiaa. Suomalaisten yhteys luontoon on ehkä parhaiten säilynyt verrattuna muihin Euroopan kansoihin", itsekin syntyjään maalaispoika jatkoi. Siellä on hankittu ja hankitaan edelleenkin, toisin kuin Etelä-Suomessa, hyvä osa elannosta metsistä. työvuotta. Ei pitäisi ajautua tilanteeseen, jossa luontoväki ja metsistä riippuvaiset ihmiset olisivat jyrkästi vastakkain. Jokaiseen suojeluohjelmaan pitäisi liittää ohjelma sen työllisyysvaikutusten hoitamiseksi." Suomalainen metsäteollisuus on joutunut puun ja kuoren väliin suojeluasioissa. asiantuntemattomuuta. "Kävin äskettäin neuvottelemassa Metsäteollisuuden keskusliiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton edustajien kanssa näistä ongelmista. Kyllä näiden paikkakuntalaisten toiminnan takana on todellinen pelko." "Mahdollisesti ohjelman vastustajien taholla on myös . Se tulee vaikuttamaan konkreettisen politiikkaan kautta maailman." "Meillä on elinvoimainen, pienin eurooppalaisittain merkittävin osin, koskematon luonto. Minusta näin ulkopuolisena näytti, että asetelmat ovat muuttumassa. Kuhmon, Lieksan, Nurmeksen ja Ilomantsin kunnat ovat nousseet työllisyyskysymysten takia takajaloilleen ja vastustavat ohjelman toteuttamista. Oikein hämmästyin." "Mielenkiintoista on se, mitä luonnons~ojeluliiton puheenjohtaja Satu Huttunen totesi Rion ympäristökokouksen suosituksista ja sopimuksista. "Se pitäisi kestää varsinkin tilanteessa, jossa puuta jää metsiin. Niistä yksi merkittävä on vanhojen metsien suojelu valtion mailla EteläSuomessa. Nykyisin aikaa riittää suomalaismallisen luontosuhteen elvyttämiseen itähämäläisellä kesämökillä. Vääristeleviä tietoja työllisyysvaikutuksista ja suojeltavien alueiden laajuudesta on liikkunut ja liikkuu edelleenkin Pohjois-Karjalassa. Mielipiteiden kärjistymisen kyllä ymmärtää, koska kysymys on kummallekin osapuolelle hyvin tärkeästä asiasta", murehti Sorsa
Kaikkia metsämaita ei voida ottaa hyötykäyttöön", toteaa Juuan kunnan hallintojohtaja Tapani Alanko. pohjantikka, kotka, kuukkeli ja metsähanhi. Noin 130 hehtaarin Napakallion alueesta Pielisen rannalta ollaan viemässä suojelun piiriin noin kolmannes. Vuotoksen allasalueella on noin 30 neliökilometriä valtion maita, joiden arvoksi on laskettu 13 miljoonaa markkaa. "Jatkossa luonnonsuojelulla on oma painoarvonsa myös kunnan toiminnoissa", Alanko arvioi. Myös eläimistö on monipuolinen ja osittain uhanalainen. Alueista suurin ja merkittävin on Keihäsjoen aarniometsä. Suojeluun esitetyillä alueilla on monipuolinen eläinkanta. Metsistä noin 5400 hehtaaria on PohjoisKarjalassa, Juuan kunnassa PohjoisKarjalassa tehtiin vuoden lopussa merkittävä päätös vanhojen metsien suojeluasiassa. Alueen luonto on erittäin monipuolinen harjuineen, rämeineen, jokineen ja järvineen. Juuan kunnanhallitus asettui yksimielisesti kannattamaan alueillaan olevien kolmen kohteen rauhoittamista. Juuan aarniometsissä linnuista asustavat mm. Kun Keski-Suomen lääninhallitus kuuli hakkuuuhasta, se sopi kertomansa mukaan heti suullisesti maanomistajan kanssa metsän jättämisestä pystyyn. Vuonna 1952 säädetyn lain mukaan hallitus voi ilman eduskunnan päätöstä siirtää yli 10 miljoonan markan arvoisia maa-alueita Kemijoki Oy:lle. KOTIMAASTA Juuan kunta aarniometsien suojelun kannalle Ympäristöministeriön toimeksiannosta Etelä-Suomen valtion maiden aarniometsät on kartoitettu ja suojeluun esitetään yhteensä noin 16 800 hehtaaria. Aarniometsien kartoituksen yhteydessä Juuasta löytyi valtion mailta kolme merkittävää suojelukohdetta: Keihäsjoen alue (385 ha), Tahkovaara (95 ha) ja Soidinniemi (23 ha). Joutsan tikkametsä merkintänauhoineen ja pinossa. Näille lajeille vanhojen metsien tuhoaminen tietäisi armotonta loppua", Lehtoranta sanoo. Kemijokilaki ei sovellu Vuotoksen maiden luovuttamiseen Kemijoki Oy:lle. Valkoselkätikka on Suomen uhanalaisin lintu. "Juuan esimerkki suojeluasiassa on merkittävä näyttö läänimme muille kunnille." Kimmo Repo Tikkametsä lähti tehtaalle Näillä kuvilla Suomen Luonto haluaa lähettää terveiset niille, jotka uskovat suomalaisten maanomistajien hyvään tahtoon ja viranomaisten moitteettomaan toimintaan luonnonsuojeluasioissa. 5. Nyt suunnitelmat ovat kariutumassa. Metsähallitus suunnitteli vielä pari vuotta sitten alueen hakkaamista lähes 150 hehtaarin laajuudelta. Tikalle ruokatarjoilua järjestäneet Maailman Luonnon Säätiön valkoselkätikkatyöryhmän miehet kohtasivat kuitenkin 14. Hallitus veti lain kumoamista esittäneen lakiesityksensä takaisin joulukuussa jos laki olisi kumottu, Vuotos-ratkaisua olisi todennäköisesti käsitelty eduskunnassa. Kuvat kertovat Joutsassa viime syksynä hakatun valkoselkätikkametsän kohtalon. Ikääntyneet koivut olivat valkoselkätikalle eläintärkeitä; niissä se ruokaili. vsk. Liiton mielestä asiasta on päätettävä eduskunnassa, mitä edellyttävät Suomen hallitusmuoto ja asetus oikeudesta luovuttaa valtion maaomaisuutta ja tuloa tuottavia oikeuksia. "Näyttää siltä, että taloudellinen ajattelu ja suojelu ovat ainakin jossain määrin löytämässä toisensa." Alangon mukaan kunta on omatoimisesti suojelemassa pieniä osia omistamistaan maista. marraskuuta kaadetun metsän. Lehtoranta on iloinen kunnan myönteistä päätöksestä aarniometsien suojelussa. Sen puuhastelua seurannut Markku Könkkölä huomasi, että metsän ydinosaan oli rajattu hakkuualue. Lehtemme tietojen mukaan maanomistaja oli hermostunut lääninhallituksen heikkoon yhteydenpitoon. Kunnan myönteinen päätös suojeluun saatetaan ympäristöministeriön tietoon. Liiton mielestä laki on säädetty vain kertaluonteisena käytettäväksi. Juuan Lintuharrastajat ry:n puheenjohtaja Hannu SUOMEN LUONTO 1/93 52. "Olemme erittäin ilahtuneita, sillä vanhat metsät ovat ehto uhanalaisten eläinlajien säilymiselle. Keväällä metsässä oli seurusteleva tikkapari. Tätä hallitus ei halua, koska se ei ole varma eduskunnan suhtautumisesta patohankkeeseen, joka hukuttaisi alleen yli 200 neliökilometriä maata, ja tuhoaisi Euroopassa ainutlaatuisen aapasuon uhanalaisine eläimineen ja kasveineen. Koivikon ostajana oli Tehdaspuu, jonka pääomistaja on Kymmene Oy. "Myönteistä säilyttämispäätöstään kunnanhallitus perusteli sillä, että myös vanhoja metsiä tulee säilyttää. Maanomistaja kielsi myöhemmin suullisen sopimuksen olemassolon. D Luonnonsuojeluliitto kanteli Vuotoksesta oikeuskanslerille Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä ns
Jos maaja metsätalousministeriö on tahallisesti esittänyt virheellisiä saalistilastoja, kyseessä on erittäin vakava asia. Virallisen lohisaaliin määrittelee ministeriö, ja Suomen saalis on siis vähentynyt, vaikkei kaupan tiskillä tätä huomattaisikaan. Vielä syyskuussa maaja metsätalousministeriön neuvottelijat olivat hylänneet muiden Itämeren valtioiden Suomelle esittämän kiintiön. Vaikka tarkoitus olisi hyväkin, laki olisi maanomistajille avoin valtakirja sulkea tiluksensa. Kartoituksen lisäksi KeskiSuomessa myös palautetaan lehtoja ja lähteitä alkuperäiseen asuunsa. Merkkejä vapaaehtoisistakin parannuksista on. Kymmenen PohjoisHämeen kunnan aluella katsastettiin viime kesänä likimain 240 neliökilometriä. Viime kesästä alkaen Metsä-Serla on myös kartoittanut uhanalaisia luontokohteita. MetsäSerla on sopinut kartoituksen tekemisestä ainakin Jyväskylässä, Viitasaarella, Saarijärvellä ja Keuruulla. Nyt Mänttä voi kehua maaseutijmaista ilmanlaatuaan, ja vesistötkin elpyvät. istunnossa vuotta 1994 varten toteutetaan oikeudenmukaisella tavalla." Suomi siis perää nykyistä suurempaa osuutta Itämeren lohisaalista jaettaessa. Antti Halkka SUOMEN LUONTO 1/93 52. Riistaeläinten lisääntymisaikoina liikkuminen voidaan kieltää kokonaan. Kumpaankin kartoitusryhmään kuuluu neljä henkilöä. Lisäksi merkittiin muistiin 14 lehtoa ja lähes 50 maisemalle arvokasta kalliota. vsk.. Hankkeet eivät välttämättä jää tähän, sillä 4-H -kerholaiset ovat tarjoneet apuaan myös metsäalan muille yrityksille ja järjestöille. pykälään, jossa määrätään riistanhoitoalueista. Ensi kesänä Metsäapila versoo Keski-Suomessa. Liikkumisrajoitusten kestoa ei ole määrätty, ne voivat olla mitä tahansa viikosta ikuisuuMetsä-Serla kiinnostui luonnonsuojelusta Metsäteollisuus kohentaa ympäristöä parhaiten luopumalla vanhanaikaisista tuotantolaitoksistaan. Maisemoinnissa käytetään tehtaan kuorijätettä. Ministeriön selittelyt, ettei lakimuutoksella ole tarkoitus kajota jokamiehen oikeuksiin, ovat epäuskottavia. Rajoitukset eivät ole sidottuja vuodenaikoihin. Hirvillä on kiima syyskuussa, jävuotiseksi. Nootissa Suomi muun muassa vaatii, että "muutos kokonaiskiintiön jakamisessa jäsenmaiden kesken komission 19. Nykyisenkin metsästyslain 30. Mäntän tehtaiden alueella kokeillaan entisen kaatopaikan maisemointia. Alueiden rajauksista ei määrätä mitään. Suomen lohisaalis muuttuu myös kotimaisin hallinnollisin päätöksin. Riistanhoitoalueen hyväksyisi maanomistajan hakemuksesta maaja metsätalousministeriö. Lohenkalastuksen lopettamisesta säädetään asetuksella, joka perustuu edellä mainittuun Itämeren valtioiden sopimukseen. Hallituksen esitys uudeksi metsästyslaiksi mahdollistaisi oikeuksien lakkauttamisen käytännössä aina maanomistajan niin halutessa. Metsä-Serla pysäytti Mäntän sulfiittisellutehtaansa pari vuotta sitten. Ensimmäiset riistanhoitoalueet muodostettaisiin epäilemättä parhaille marjamaille. Suomen luonnonsuojeluliiton lakiasiain sihteeri on ryhtynyt selvittämään asian oikeudellista puolta, mikä johtanee ensi vaiheessa kanteluun oikeuskanslerille. ovat erityisen suotuisat". Riistanhoitoalueeksi voidaan muodostaa alue, jossa "olosuhteet riistan luontaiselle lisääntymiselle tai kasvattamiselle ... Yhtiön mailta löytyikin lukuisia luonnontilaisia tai lähes luonnontilaisia lähteitä ja 6 Metsästyslain uudistuksen jälkeen maaja metsätalousministeriö voinee sulkea suomalaisten marjapaikat riistatarhoiksi. Maaja metsätalousministeriö suostui kiintiöön ilmeisen vastentahtoisesti, sillä se lähetti asiasta päättäessään samalla nootin kansainväliselle Itämeren kalastuskomissiolle Varsovaan. Linnunpönttöjäkin asennetaan, ehkä myös sorakuoppia maisemoidaan. Hannu Kaskinen Suomi päätti joulukuussa sittenkin sitoutua vuoden 1993 lohikiintiöönsä. Lohipolitiikka palasi harharetkiltään Metsä-Serla aikoo tallettaa tiedot tietojärjestelmäänsä, joten ne tullaan ottamaan huomioon hakkuiden suunnittelussa. KOTIMAASTA Metsästyslaki vaanii jokamiehen oikeuksia nikset lisääntyvät talvella, lintujen lisääntymiskausi on · huhti-elokuu täyskielto voidaan siis määrätä ympäriMetsästyslain valmistelijoiden mielissä himoituinta riistaa ovat olleet jokamiehen oikeudet. Metsäapilaksi kutsuttu inventointihanke tuli maksamaan Metsä-Serlalle vain 150 000 markkaa eli työ tuli huomattavan halvaksi. pykälä sallii riistanhoidollisten erityisalueiden muodostamisen, mutta ehdot ovat kaikissa suhteissa oleellisesti tiukemmat. Riistanhoitoalueella voiluilla. Tilastonsa turvin ministeriö keskeytti lohenkalastuksen 23. Ansa sisältyy lakiesityksen 38. Mikko Niskasaari daan kieltää liikkuminen ilman maanomistajan lupaa muualla kuin sitä varten erikseen nimetyillä teillä tai popurontai joenvarsia. Työn hoitivat 4-H -kerhojen kautta kolmisenkymmentä nuorta, jotka ovat metsänhoidon opiskelijoita tai alan harrastajia. teen. Mitään muita edellytyksiä kuin tämän yleisluonteisen huitaisun ei laki riistanhoitoalueen luonteelle määrää. Omintakeinen ja tarkoitushakuinen tilastointiperinne on Suomen nyt ehkä kokeilemaa käytäntöä ennen ollut lähinnä Neuvostoliiton tapana. Ketomaisia niittyjä ja pihapiirejä kirjattiin kuusi. marraskuuta, kun se RKTL:n mukaan olisi pitänyt lopettaa jo loppukesästä. Laki ei täsmennä mitä lajeja suojellaan, ei millaisilla alueilla suojellaan. Syynä oli kannattamattomuus. Viime vuonna maaja metsätalousministeriö kehitti oman lohitilastointijärjestelmän, joka osoittaa lähes puolet pienempiä lukuja kuin aikaisempi Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilasto
puistojen perustamista PäijänPäijänteen kansallispuiston Puurijärven ja Isosuon kanEurooppa vaatii jätteet järjestykseen ETA-sopimus ja EY-toiveet pakottavat Suomea siistimään jätehuoltoaan. rakentamaton Päijänteen osa. Molemmat kansallispuissaaristoa Asikkalan, Sysmän tot olivat mukana jo kansallisja Padasjoen kuntien alueella. Anne Kärkkäinen kiksi Siperian, Alaskan ja Grönlannin kansoihin, niiden elämään ja luonnonoloihin. Kaavailujen mukaan perustettava jätehuoltoyhtiö saisi ensi vaiheessa hallintaansa kolme suurinta ja parhaiten varustettua kaatopaikkaa Lohjalla, Vihdissä ja Karjaalla. Läntisellä Uudellamaalla biojäte yritetään saada kompostoitua yhdessä kuntien ja teollisuuden puhdistamolietteiden kanssa. SeuSUOMEN LUONTO 1/93 52. Läntisellä Uudellamaalla on käynnissä hanke perustaa 13 kunnan yhteinen jätehuoltoyhtiö, jonka osakkaiksi on tulossa myös jätealan yrittäjiä ja mahdollisesti pari paikallista paperitehdasta. Suuri osa jätteistä hävitetään kuitenkin polttamalla. Eurooppakelpoiseksi laaditun jätelain pitäisi tulla voimaan jo ensi huhtikuussa. Näyttely on kertomus pohjoisen ihmisen selviytymisestä esihistoriallisista ajoista nykypäiviin. puistokomitean mietinnössä Rantojen tyypit vaihtelevat vuonna 1976. Kuivajätteen eli kierrätykseen kelpaamattoman paperin ja muovin käsittelyä ei maakunnassa ole päätetty. Jätekeskuksen lisäksi läntisen Uudenmaan kuntiin _ tulisi 10-15 hyötykäyttöasemaa. Boråsissa jätteet lajitellaan kodeissa kahteen osaan. ven ja Isosuon alueelle HuittiSiihen kuuluu monipuolista siin. juhlavuoden hankkeisiin kuulunut Arktikum-talo avasi ovensa joulukuun alussa Rovaniemellä. Laitoksessa lajittelukone poimii pussit erilleen värin perusteella. Läntisellä Uudellamaalla jätehuollon uudistajat ovat innostuneet ruotsalaisesta tavasta, joka on käytössä muun muassa Boråsissa. Maatumiskelpoinen jäte kompostoidaan mullaksi suurissa kompostiaumoissa. Suomerkittävästi Etelä-Suomen jelluksi tulee viimeinen lähes Hallitus esittää kansalliskansallispuistoverkkoa. raavaksi suunnitelmissa on perustaa yksi yhteinen 13 kunnan jätekeskus Mustioon, Karjaan ja Lohjan rajalle. Alueen koko on 23 neliökilometriä. Arktisen keskuksen tiedekeskustyyppinen näyttely tutustuttaa maapallon arktisten alueiden esimersallispuisto suojelee yhden Etelä-Suomen suurimmista soiden ja lintuvesien yhdistelmistä. Lisäksi ympäristöpoliittiseen ohjelmaan on kirjattu, että nykyisistä kaatopaikoista pitää sulkea puolet tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Ne täydentävät hiekasta kalliorantoihin. vsk. Tarkastelutapa on monitieteinen; luonto ja kulttuuri muodostavat näyttelyssä yhtenäisen kokonaisuuden. KOTIMAASTA Kokemäenjokivarren molemmin puolin sijaitseva Puurijärvi-Jsosuo (vasemmalla) ja Päijänteen eteläosan Kelvene ovat ehdolla Suomen uusiksi kansallispuistoiksi. Niissä kerättäisiin talteen yli kymmentä lajia kierrätyskelPohjoista elämää Arktikumissa Maamme itsenäisyyden 75. Laitosmainen jätteenkäsittely edellyttää, että ihmiset oppivat nykyistä tarkemmin lajittelemaan jätteensä. Maatumiskelpoinen jäte pannaan mustaan ja kuivajäte valkoiseen pussiin. Tavallisimpien hyötyjätteiden keräämiseksi taajamiin on tarkoitus perustaa korttelikeräyspaikat paperia, lasia, pattereita sekä tavallista kotitalousjätettä varten. Monilla seuduilla jätehuollon uudistamiseksi on perustettu tai perusteilla yhtiö, jossa kunnat ovat osakkaana. Kansallispuistojen lisäksi hallitus esittää neljän neliökilometrin luonnonsuojelualueen perustamista Hamarijärvelle Varsinais-Suomen Perniöön. Kansallispuistot Päijänteelle ja Kokemäenjoen varteen teen eteläosaan sekä Puurijärkoko on 9,8 neliökilometriä. D poista jätettä. Arktikumin näkyvin osa ovat näyttelyt. Puolen vuosikymmenen kuluttua niihin kerättäisiin myös ympäryskuntien jätteet. Tehostetun lajittelun ansiosta Boråsissa kaatopaikalle menee enää kolmannes yhdyskuntajätteestä. Lapin maakuntamuseon näyttely keskittyy puolestaan Suomen Lappiin. Näyttelysalien tarjontaa täydentää Polarium-teatteri filmiesityksineen. Ounasjoen rantaan rakennetussa talossa toimivat Lapin yliopiston Arktinen keskus ja Lapin maakuntamuseo. Kimmo Kaakinen 7. Esimerkiksi Ruotsissa ihmiset voivat tuoda hyötykäyttöasemille ilmaiseksi paperia, lasia, valkoista romua, elektroniikkaa, ongelmajätteitä ja vaatteita
Kilpailun tulokset julKomeita tykkykuusia katsellessa ihmettelee helposti puiden kestämää valtavaa jäätaakkaa. Lakialueen kuuii sista 70 prosenttia ja män:g nyistä 80 prosenttia oli vioittuneita. Oulun yliopiston laskennoissa Posion Riisitunturilla tykyn vioittamia puita ~c oli runsaasti. Komeat tykyn peittämät puut asettuvat ladun varteen kuin taivaisiin kurottavat patsaat ja vaaralta aukeaa huikaiseva talvimaisema yli lurnisten metsien ja järvenselkien. Lisäksi paperinkeräystä ja kompostointia tehostet8 Kaatopaikoille menevän jätteen määrä on vähentynyt Kokkolassa 1990 edellisestä vuodesta 10 prosenttia, seuraavana vuonna peräti 25 prosenttia siinä tosin näkyy jo lamankin vaikutusta. Eräät tutkijat ovat sitä mieltä, että tykky voi olla tärkeimpiä metsärajaa määrääviä tekijöitä. "Muumimaailma toisi tullessaan niin suuren liikenteen ja ihmisjoukot, ettei sellaisen sovittaminen herkkään luontoon onnistu." Ruissalossa elää useita uhanalaisia kovakuoriaislajeja. vsk.. Kokkolan kaupunki sai 80 000 markan arvosta jäteastioita, joita sijoitetaan kapungin päiväkoteihin ja kouluihin. KOTIMAASTA Tykky on kaunis mutta tappava kuorma Tykyn puita verhoavan lumen, jään tai huurteen määrä vaihtelee Suomen eri osissa. litsivat Kokkolan voittajaksi Jätteet hyötykäyttöön -kilpailussa. Kaupungissa on toteutettu uusi jätehuoltostrategia: jätteiden kulkureitit, jätetaksat, kuljetusmaksut ja jätehuoltomääräykset uusittiin tavoitteena lajittelu ja hyötykäyttö. Hannu Eskanen kistettiin joulukuussa. Ero rinteisiin voi olla jopa kahdeksankertainen. Suurimmat tykkykerrokset ovat lakialueilla. Peräti 80 prosenttia syntyneestä kolmesta miljoonasta tonnista yhdyskuntajätettä päätyy edelleenkin kaatopaikalle huolimatta kaikista toiveista ja puheista kierrättää ja käyttää uudelleen. Tällaisten tykkynousta rinteitä pitkin ylös. Tykky kerää tehokkaasti uutta tykkyä ympärilleen. Näille itäisen Suomen jäätyy alijäähtynyttä vettä. Tykyllä on tieteellinenkin nimi: gali. SUOMEN LUONTO 1/93 52. "Ruissalon rehevä luonto ja tammimetsät ovat ainutlaatuisia koko Suomessa", sanoo liiton pääsihteeri Esko Joutsamo. Osa satavasta lumesta jää aina puihin. Pohjois-Suomen vaaroilla ja mutta kostea ilma alkaa myös tuntureilla. Näin oksia ympäröivä lumija jääkuorrutus muodostuu paksuksi. Jäteongelmaa ei haluta unohtaa kaatopaikoille vaan sitä on ryhdytty koko kaupungin toimin ratkomaan. Vaarokiinnittyy oksiin erittäin lujen rinteillä lumisade jatkuu, jasti. Kuuluuhan muumifilosofiaan luonnon kunnioittaminen. Useimmat lakialueiden puista eivät taakkaansa kestä, vaan niiden latva tai oksat katkeavat. Se vain ehkä onnistuu paremmin muualla Turun seudulla tai Espoossa, joka myös havittelee muumeista itselleen matkailukohdetta. Tällöin nimittäin lumi jäätyy kiinni oksiin ja putoaa vasta uuden sulakelin sulattaessa oksia. Tykkymetsiköissä hiihtely on kuitenkin mukavaa. Kaupungissa on toteutettu esimerkillistä tiedotusta ja asennekasvatusta. Tämä aiheuttaa sen, että Vaarojen tykkymetsät synvaarojen rinteillä ja lakialueiltyvät eri tavalla kuin alavilla Ja puihin kiteytyy huurretta ja mailla. vaara-alueille tulee jatkuvasti Tällä tavalla syntyvä tykky lännestä ja lounaasta kosteita, tiivistyy kovaksi jääksi ja lumisia ilmamassoja. Luonnonsuojeluliitto: Kokkolassa on päätetty tehdä asiat toisin. Liitto vetoaa Turun kaupunginhallitukseen, että se luopuisi hankkeen jatkosuunnittelusta ja selvittäisi muita totetuttamisvaihtoehtoja. IIvaarojen ketju alkaa Pohjoisma jäähtyy ylös noustessaan Karjalasta ja jatkuu Kainuun noin asteen sataa metriä kohkautta Kuusamoon ja Sallaan. Turkulaiset poliitikot ja elinkeinoelämän edustajat ovat vedonneet juuri luonnonläheisyyteen sovitellessaan Muumimaailmaa Ruissaloon. Silloin ohitettiin jo vuodelle 2000 asetettu valtakunnallinen tavoite 37 prosenttia. Tykyn vioittamiin uJ halkeamiin ja repeämiin iskevät kesällä helposti erilaiset sienitaudit, kuten lahovika. Tällaiset nollakeleillä sataneet tykkylumet voivat pysyä varsin pitkään. Vuonna 1990 jätteistä meni hyötykäyttöön 36, seuraavana vuonna 39 prosenttia. Helmikuuta Kuusamon Riisitunturilla. Siellä toimii kuusi ekopäiväkotia, joissa lajitellaan jätteitä, kompostoidaan ja askarrellaan käytetyillä materiaaleilla. ti. Talvisin tykkyä on kaikkialla, jos kohta alavilla mailla puita peittävä lumivaippa on irtonaista ja ensimmäinen kunnon tuuli pudottaa lumet maahan. Tykkyä voi olla yhden puun päällä jopa kolmeneljä tonnia. Iiris Lappalainen Keskivertosuomalainen jättää kotinsa roska-astiaan vuosittain noin kaksisataa kiloa jätettä, ja kaikkiaan henkilöä kohden laskettu jätetuotos on kuudensadan kilon paikkeilla. Säkkiväline Oy ja Maailman Luonnon Säätiön WWF:n Suomen Rahasto vaMuumimaailma ei sovi Ruissaloon Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä Turun Ruissalo ei sovi Muumimaailman kaltaisten suurten matkailukeskusten sijaintipaikaksi. Jos satava lumi sattuu olemaan märkää, se tarttuu hyvin kiinni puiden oksiin. Vaara-alueilla tykky sitävastoin kestää, useimmiten se irrottaa otteensa puista vasta auringon säteilyn sulattamana keväällä. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää tiin ja perustettiin jätteiden hyötykäytön edistämiseen keskittyvä kierrätyskeskus. Alavilla mailla tykky syntyy lumisateesta. Komeimmat tykkymetsät sijaitsevat Itäja Tykyn verhoamat puut ovat koristeellinen näky, mutta lumikuorma voi tappaa
Nyt liete on peittynyt melkoisella kerroksella orgaanista ainesta, ja se on edistänyt järven umpeenkasvua. Vuosisadan alussa Rääkkylän Kivisalmesta löydetystä malmipitoisesta lohkareesta alkoi Outokumpu Oy:n menestystarina. Sysmäjärven tilan kohentamiseksi yhtiö velvoitettiin neutraloimaan jätevetensä. Emäkallio löytyi kummallisesta kumpareesta, Outokummusta vuonna 1910. Outokumpu päätyi jätealueeksi. Luontokin huokaisi helpotuksesta; ainakaan tilanne ei voinut enää pahentua. Lietevallit antoivat periksi ja lietettä hurahti vahingossa väärille alueille. Nyt kaivostoiminta on loppunut Outokummusta; jäljellä ovat vain muistot. Olemme kuitenkin pitkällä ensi vuosituhannella ennen kuin ammottavat haavat luonnossa ovat edes joten kuten arpeutuneet. Keretti ja Vuonos tuottivat 1970-luvulla malmia kirjaimellisesti tappavaa tahtia. sopimatonta jätelietettä. Ympäristön asukkaat saattoivat uittaa kalastusvälineitään järven vedessä pelkäämättä niiden syöpymistä pilalle ja kalaakin nousi keittotarpeiksi. Tässä vaiheessa Outokumpu Oy:n syntilista oli vaikuttava: kaikkiaan neljä lampea, kolme jokea ja yksi suo kokivat lähestulkoon täydellisen tuhon. Kasvit tekivät tilaa elottomalle maalle. vsk. Mökkivaaran esiintymän hyytyessä löydettiin uusi malmio Outokummun keskustan itäpuolelta. Tutkimusten jälkeen Outokumpu Oy maksoi vahingonkorvauksia ympäristön pilaantumisesta kärsineille maanomistajille ja laajensi vesijohtoverkostonsa ongelma-alueille. Kuntalaiset kääntyivät kaivosyhtiötä vastaan Kaivostoiminnan voimistuessa valtavasta jätevesimäärästä alkoi tulla yhtiölle melkoinen ongelma ja jätevesiä alettiin johtaa puhdistamattomina Ruutunjokea pitkin Sysmäjärveen. Malmi loppui, arvet jäivät Sysmäjärvi sai tekohengitystä, mutta muutoin kaivosten lähialueilla luonto itki yhä vuolaammin. Kaivoksista pursuava liete ohjattiin ulosmenoputkia myöten lähimpään sopivaan lampeen tai muuhun lutakkoon, ja ympärille rakennettiin penkereet. Ne ovat muistuttamassa tulevia sukupolvia siitä hinnasta, minkä luonto voi joutua inaksamaan ihmisten "uroteoista" ja hyvinvoinnin lisääntymisestä. Jätettä riitti aina vaan, ja maaperä saastui pitkällisen myrkytyksen seurauksena. Mauri Leivo 9. Vuonos, Outokummun kaivostoiminnan kuopus, saksittiin käyttöön 1971 . Vuosien 1964-69 aikana syydettiin jätevesiin kymmeniä tuhansia tonneja kalkkia ja elämä palasi Sysmäjärveen. Toki väkiluku vähän pieneni, mutta silti useimmat saattoivat löytää paikkansa työelämässä ja jäädä kotiseudulleen asustelemaan. Massiivinen kaivostoiminta malminerotteluprosesseineen tuotti valtavan määrän hapanta, elämälle SUOMEN LUONTO 1/93 52. Kukaan ei kuitenkaan tohtinut avata suutaan luonnon puolesta. Outokummun kaupunginisät olivat sen verran kaukonäköisiä, että korvaavaa teollisuutta kyettiin luomaan ja pahemmilta murhenäytelmiltä vältyttiin. Vesien pilaantuminen alkoi saada myös laajempaa huomiota, kun naapuripitäjän Liperin Heposelän vesi alkoi saastua ja kalat alkoivat kaikota. KOTIMAASTA Kaivos jätti pilatun maan Outokummun Keretin kaivoksen vieressä olevan lammen rantametsä on kuollut. Outokummun malmin todellisen hinnan maksoi luonto. Luonto maksoi alusta pitäen Outokummun kuparisten päivien hinnan. Malmin ehtyessä suonta seurattiin Mökkivaaralle. Kaivosten lähialueet olivat kuin näkymä toiselta planeetalta: lietteen ja jäteveden kirjavo1mia, autioita kenttiä, joilla ei kasvanut ruohonkorttakaan. Vastarinta syntyi 1950-luvulla, kun asukkaiden kaivovedet pilaantuivat, uimarannoilta saatiin ihottumaa ja kalat hävisivät ennen niin kalaisasta, mutta nyt happoaltaaksi muuttuneesta Sysmäjärvestä. 1980-luvulla malmi ehtyi, ja sen louhinta muuttui kannattamattomaksi sekä Keretissä että Vuonoksessa. Järven pöhjaan jäi kuitenkin paikoin jopa metrin p~ksuinen lietekerros, jonka aika aJom pelättiin muun muassa tulvien mukana nousevan rantapelloille. Tarinasta on kerrottu kaunokirjaimin ja kiiltokuvin, mutta harva tietää, mitä löytyy sen kääntöpuolelta: jätelietteellä kyllästettyjä lampia ja saastuneita jokia. Keretin alue oli vuorossa 1950-luvulla. Lisäksi useat muut lammet ja pikkujoet joutuivat jätevesien kanssa tekemisiin
Sinänsä ympäristöohjelman ajotapaopetuksessa ei ole paljonkaan uutta, esimerkiksi Helsingin kaupungin liikennelaitoksen busseilla vuosikymmeniä matkustelleet tietävät, että useimpien kuljettajien ajotapa muuttui kymmenisen vuotta sitten aiempaa tasaisemmaksi. Kuljettajille on opetettu ympäristöä säästävää ajotapaa, joka merkitsee lähinnä kevyempää kaasujalkaa, siis tasaisempaa ajoa. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAl Moni Suomen Turistiauto Oy:n bussilla matkaava helsinkiläinen on yllättynyt iloisesti voidessaan jättää käytetyt paristonsa oman linjurin keräilysäiliöön. Samassa tiedotteessa houkutellaan jäseneksi Suomen luonnonsuojeluliittoon ja tietenkin mainostetaan linja-autoa energiaa säästävänä liikkumistapana. vsk.. "Paristojen keräily on onnistunut hyvin. Autosta löytyvät ohjeet siitä, mitkä paristot ovat ongelmajätettä. Uutta tai ei, ilahduttavaa on se, että ympäristötietoisuutta herätellään suuressa linja-autoyhtiössä. SUOMEN LUONTO 1/93 52. Suurin osa kuljettajista, korjaamon väestä ja toimistohenkilökunnasta on koulutettu vajaan vuoden sisällä uuteen ympäristöstä lähtevään ajatteluun. Onpa Suomen Turistiauton varikolla ja taukopaikoissa luovuttu kokonaan kertakäyttömukeistakin, joita on tähän asti kulunut noin 80 000 vuosittain. "Tiedote on osa yhtiömme laajempaa ympäristöohjelmaa. Se vähentää päästöjä, pienentää melua, säästää laitteistoa, on miellyttävämpää matkustajille ja kuljettajille itselleenkin. Kuvan bussia kuljettaa Vesa Mansikkamäki, jonka Suomen Turistiauto on kouluttanut ympäristöä säästävään ajotapaan. Yhtiön korjaamo ja toimisto lajittelevat roskat ongelmajätteisiin, kierrätyskelpoisiin ja kaatopaikalle vietäviin. Iiris Lappalainen Linja-auto liikkuisi puhtaammin, jos ruuhkia ei olisi. Pyrimme vähentämään yhtiön kaikessa toiminnassa ympäristökuormitusta", kertoo liikenneopettaja Seppo Pyrrö Suomen Turistiauto Oy:stä. Koulutusohjelma laadittiin yhdessä Liikenneturvan kanssa, joka toteuttaa sitä tahollaan ja me tahollamme", kertoo pääkaupungin liikennelaitoksen koulutuksesta 10 Bussikuskin kevyempi kaasujalka säästää ympäristöä, kalustoa ja hermoja vastaava jaospäällikkö Elina Tartia-Lahti. "Liikennelaitoksessa lähdettiin liki kaksikymmentä vuotta sitten etsimään raskaalle liikenteelle soveltuvaa säästävää ajotapaa. Keräilytankit varikollamme ovat vajaassa kuukaudessa melkein täyttyneet." Suomen Turistiauto liikennöi päivittäin 17 linjalla pääasiassa Helsingin kaupungin alueella
Seinistä Perälällä on tutkittua tietoa. Näin suureen pudotukseen lama ei yksin riitä selitykseksi. Eniten energiaa syö paperi-, muovi-, ja erikoismetallikilon (sinkki, kupari, alumiini) tuottaminen. Näiden välille sijoittuvat paremmuusjärjestyksessä kevytbetoni-, kevytsorabetoni-, kalkkihiekkatiilija betoniseinä. Carrolsin taustayhtiön Tukkuparti Oy:n johtaja Rauli Laakso ei paljasta, kuinka paljon tuotteita myydään, eikä siis anna mahdolliSUOMEN LUONTO 1/93 52. Erot ovat yllättävän suuria: puisen ulkoseinän energiasisältö on vain kolmannes tiiliseen verrattuna. Energiasisältöjä laskettaessa huomioidaan myös kaikki tarvikkeet. Iiris Lappalainen Puutalo pystyyn vähällä energialla Rakentamisen ympäristövaikutuksista on yllättävän vähän tietoa, vaikka oman talon teko on monelle elämän suurin "kulutusjuhla". Tulevan fosforin kuorma sen sijaan pieneni peräti 14 prosenttia. Energiasisältö on eräs mittari, jolla materiaalien ympäristöystävällisyyttä voi vertailla. Jätevesien orgaanisesta aineesta ja fosforista puhdistettiin yli 90 prosenttia sekä kokonaistypestä kolmannes. On tietenkin hyvä, että styroksrasioiden käytöstä on luovuttu ja siirrytty uusiutumattomasta uusiutuvaan materiaaliin. Myös alaja yläpohjien energiasisältö on suuri. Sekin on luultavimmin laman vaikutusta. Niinpä talontekijän ympäristösivistys testataan jo rautakaupassa; on kyseltävä ja vertailtava. Kaikkiaan uuden pientalon rakentaminen vaatii energiaa saman verran kuin sen lämmitys kahdeksassa vuodessa, noin 500 kWh kutakin rakennuskuutiometriä kohti. Vesistöihin johdettiin puhdistamoilta orgaanista ainetta 9600 tonnia, fosforia 300 tonnia ja typpeä yli 14 600 tonnia. Se kertoo tuotteen valmistukseen kulutetun energiamäärän. Jos keskikokoisen omakotitalon energiasisältö ahdettaisiin henkilöauton tankkiin, sillä ajelisi viisi kertaa maapallon ympäri! Osmo Sarin 11 C ·c: "' U'J E. Kuluttajien fosfaatittomat valinnat näkyvät myös viemäriverkostosta vesistöihin menevän kuormituksen vähenemisenä. Iiris Lappalainen Vaikka hampurilaiset myytäisiinkin pahvirasioissa, ei pikaruokaloissa syntyvä sekajätevuori pienenisi. Vesistöön puhdistamoilta lähtevä fosforikuorma näet pieneni noin neljänneksen edellisestä vuodesta, typpikuorma viisi prosenttia ja orgaanisen aineen kuorma 12 prosenttia. Laskelmissa Talon rakennusvaiheeseen kuluu vähemmän energiaa kuin materiaalien valmistukseen. Tiedostavalle kuluttajalle pikaruuan maine säilyykin sellaisena ainakin niin kauan kuin sen joutuu ostamaan roskaan käärittynä eikä sormin syöminenkään kaikkia kiinnosta. Eri rakennusmateriaaleihin kulunut energia kWh/kg sahatavara lastulevy savitiili lasi villa naulat al-profiili öljymaalit PU-muovi 0,7 3,4 0,8 6,5 6,7 49,4 26,9 40,0 ovat mukana kaikki kuhunkin seinäratkaisuun kuluvat tarvikkeet nauloja ja sisäpinnoitteita myöten. Tiedetään kuitenkin, että itse talon pystyttäminen ei niinkään ole ongelma. Yleisesti ottaen kivituotteet ja sahatavara valmistuvat pienimmällä energiapanoksella, jos asiaa tarkastellaan painoyksikköä kohti. Tärkein syy lieneekin fosforittomien ja vähäfosfaattisten pesuaineiden käytön yleistyminen. Erään toisen hampurilaisketjun lisenssin juuri saaneen ravintolan omistaja valitteli äskettäin Iltalehdessä hampurilaisten mainetta roskaruokana. Energiasisältöjä on selvittänyt VTT:n tutkija Anna-Leena Perälä. Mukana on koko ketju raaka-aineen hankinnasta aina rakentajan tontille kuskattuun lopputuotteeseen. ULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Fosfaatittoman valinta näkyy Kunnallisten vesilaitosten kuluttajille jakaman veden määrä väheni 1991 edellisestä vuodesta kolme prosenttia. Vedenkulutuksen pienentyminen liittyi paitsi lamaan myös tehostuneeseen veden käyttöön. Kivituotteita ovat esimerkiksi betoni, laastit, lasivilla ja tiilet. Haitat keskittyvät rakennusmateriaalien valmistukseen ja kuljetukseen. Pikaruokaketju Carrols ilmoittaa pakkaavansa hampurilaiset luonnolle lempeämpään pakkaukseen. suutta laskea jätemääriä ja ekotaseita. vsk. Talonteossa eniten energiaa kuluukin juuri ulkoseiniin. Oleellisempaa on kuitenkin eri rakennekokonaisuuksien vertailu. Kohtalaisesti energiaa kuluu lasiin, puulevyihin_ ja terästuotteisiin. Jätevedenpuhdistamoihin tulevan orgaanisen aineen ja typen kuormitus pienenivät molemmat 2,5 prosenttia edellisvuotisesta. Pääosa tästä energiasta on käytetty jo materiaalien valmistuksessa. Täytetyt sämpylät myydään nyt kemihierteestä sekä happija entsyymivalkaistusta selluloosasta valmistetussa kartonkipakkauksessa. Hänen mukaansa pikaruokalan toiminta-ajatukseen kuuluu helppous ja nopeus, joita ei saavutettaisi tarjoiltaessa annoksia pestävistä astioista. Roskaruokaa
Jos kaikki hehkulamput vaihdettaisiin pienloistelampuiksi, Lundin laskelmien mukaan säästyisi sähköä 1,6 terawattituntia (TWh) vuodessa. Kadrnium on myrkyllinen ja syöpää aiheuttava raskasmetalli. vsk.. Akkujen käyttöikä on noin 40-kertainen ja raskasmetallipitoisuus noin 20-kertainen verrattuna alkaliparistoihin. Tällöin tehon tarve sytyttämishetkellä on vain noin puolet lampun palamiseen verrattuna. Näin saadaan yleiseksi nyrkkisäännöksi, että kahvitunnin ajaksi loistelamppuja ei kannata sammuttaa, mutta ruokatunnin ajaksi kyllä. Sen tuottamisen yhteydessä pääsee luontoon lähes 20 mg elohopeaa. Arviossa on otettu huomioon erilaiset kiinteistöt ja lämmitysjärjestelmät. Suomen luonnonsuojeluliiton vessan katkaisimen alle kiirn~}tetyssä lapussa, jossa lukee: "Alä sammuta valoja, sillä valojen sytyttäminen kuluttaa energiaa". Jos kissanhiekkaa tulee hyvin paljon, saattaa vaarana olla kompostin liiallinen tiivistyminen. Mutta hehkulamppujen tuottama lämpö menee hukkaan kaikissa tapauksissa kesäisin, samaten esimerkiksi keittiöissä, joissa on muutenkin "ylimääräistä" lämmöntuotantoa. Sähköä näet tuotetaan paljon kivihiilellä ja turpeella, joita poltettaessa vapautuu elohopeaa. Tällöin keskimääräiseksi vessassakäyntitiheydeksi tulee yksi käynti kahta tuntia 40 minuuttia kohti. Tästä merkittävästä kysymyksestä on käyty kiivasta keskustelua mm. Kumpi on ympäristöä säästävämpi, ladattava nikkeli-kadmiumakku vai alkaliparisto. Kokonaan toinen kysymys on, onko ekologisesti kovin järkevää rahdata hiekkaa pitkiä matkoja vain sen vuoksi, että kissanpito kaupunkioloissa käy hajuttomasti. Mitä Cassius-kissanhiekka sisältää ja voiko sitä kompostoida. Vain sähkölaskun loppusummaan tuijottamalla kannattaisi loistelamput aina sammuttaa. Kivihiilivoimalasta joutuu elohopeaa ympäristöön keskimäärin 40 milligrammaa tuotettua megawattituntia (MWh) kohti. Montmoriloniittia tosin esiintyy Suomessakin, mutta niin pieniä määriä, ettei sitä voi lapioida pusseihin. Tämähän on yleinen uskomus. Pienloistelampuille ei ole pienitehoisina (alle 25 W) säh kölaitteina määrätty laatustandardeja, minkä vuoksi joissakin lampuissa käytetään kelvottomia osia. Alkaliparistoja korvaavien nikkeli-kadmiumakkujen ongelma on suuri kadmiumin määrä. Akku vai alkali paristo. Nykyisin on saatavissa alkaliparistoja, joiden elohopeapitoisuus on alle 0,025 painoprosenttia. Säästö olisi kokonaisuudessaan 12 KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle ekoneuvojamme vastattavaksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 Helsinki. Kissanhiekkaa kompostiin. Jonkinlainen raja-arvo on puoli tuntia. Lämmitysenergian tarve lisääntyisi 0, 7 TWh vuodessa. Loistelampun syttymisvirta on noin 1,25 kertaa suurempi kuin ylläpitovirta. Peter Lundin tekemän tutkimuksen mukaan loistelamppuihin siirtyminen voi jopa pienentää ympäristön elohopeakuormitusta. Keskikoulun fysiikan tunnilta on tuttua, että teho lasketaan jännitteen ja virran tulona (P=Uxl). Samalla kuitenkin syttymisjännite on vain 40 prosenttia nimellisjännitteestä. Loistelamppuja kannattaa ehdottomasti käyttää. Molemmat ovat myös mukana Ruotsissa Värmlannissa jaettavilla "mustilla listoilla", jotka pyrkivät ohjaamaan kuluttajia jättämään ympäristölle vaaralliset tuotteet kauppojen hyllyille. Lamppujen sytyttäminenkin kuluttaa lamppuja. SUOMEN LUONTO 1/93 52. Kannattaako loistelamput jättää palamaan poistuttaessa huoneesta. Molemmissa paristotyypeissä ovat ongelmana raskasmetallit, ja ne tulisi sen vuoksi toimittaa ongelmajätekeräykseen. Keskustoimistossa on päivittäin töissä 1,5 miestä. näin ollen 0,9 TWh vuodessa. Nämä "vihreät" alkaliparistot ovat ympäristön raskasmetallikuormituksen kannalta parempi vaihtoehto kuin akut. Näin ollen miesten vessan valot kannattaa aina sammuttaa. Suomessa myytävät kissanhiekat tuodaan tietojeni mukaan kaikki ulkomailta. Tiivistymisestä päästään eroon lisäämällä seosaineeksi esimerkiksi puun kuorihaketta. Totuus on hieman toisenlainen. Jos miehet käyvät vessassa kahdeksan tunnin työrupeaman aikana keskimäärin kaksi kertaa, merkitsee tämä työrupeaman aikana vain kolmea vessassa käyntiä. Yleinen uskomus on sotkenut lamppuvirran ja tehon keskenään. Jos lamppu vielä toimitetaan käytön jälkeen ongelmajätekeräykseen, vähenee ympäristön elohopeakuormitus peräti 80 prosenttia hehkulamppuun verrattuna, mikäli tarvittava lisälämmitys tuotetaan muulla kuin sähköllä. Suorasähkölämmityksessä pienloistelamppujen käytöllä saavutettava energiansäästö on pienin. Tämän perusteella voidaan laskea luonnonsuojeluliiton miesten vessan loistep~tkilamppujen sammuttamisen mielekkyys. Kahdeksan 60 watin hehkulamppua, ·jotka tuottavat saman määrän sähköä kuin yksi 11 watin pienloistelamppu, kuluttavat käyttöaikanaan 480 kilowattituntia (kWh) sähköä. Kissanhiekka tehdään kuivattamalla montmoriloniitti, jonka jälkeen se jauhetaan, seulotaan ja pakataan pusseihin. Tämä savimineraali syntyy maasälvän rapautuessa. Loistelamput elohopealähteinä Kannattaako energiaa säästäviä loistelamppuja käyttää ympäristösyistä, sillä ne sisältävät elohopeaa ja ovat niin ollen ongelmajätettä. Kissanhiekkaa voi mainiosti kompostoida ja se saattaa jopa parantaa kompostin koostumusta. Tuon määrän tuottamisessa vapautunut elohopea ja loistelampun sisältämä elohopea ovat yhteensä 12 mg. Suurin ongelma pienloistelamppujen yleistymisessä lienevät joidenkin lamppujen aiheuttamat häiriöt sähköverkossa. Kuluttajalle häiriöt eivät ole ongelma, mutta sähkölaitokselle jonkinmoinen. Pekka Heikura Suomen luonnonsuojeluliiton ekolinja muuttuu helmikuun alusta alkaen maksuttomaksi, puhelinnumero on (931) 335 4212. Laporte Absorbents -laboratorion analyysin mukaan Cassiuskissanhiekka on montmoriloniitti-savea, joka on eräs savimineraalilaji. Pienloistelamppu kuluttaa vastaavaan valaistukseen vain 88 kWh. Näin laskettuna akkujen aiheuttama raskasmetallikuorma olisi vain puolet alkaliparistojen kuormasta. Kannattaako lamppuja sammutella
· Mutta onko varjeltavien maisemien oltava kauniita. Herättääkö luonnon joillain paikoin tapahtuva vastaisku kaihoa sekin. Ovatko osat vaihtuneet. Vanhat paikkakuntalaiset ne vasta Päätalojen retkeä oudoksuvatkin. Näin yhtäältä laajennettiin kauniin käsitettä, toisaalta toki vieraannuttiin maan hyödyntämisestä, joka sekin on yksi luonnon tuntemisen laji. Mahdottomia viljellä. Toki arvokohteet on rauhoitettava, mutta pitäisikö joskus rauhoittaa myös jokin melko tyhjänpäiväinen paikka. Keski-Euroopassa pidettiin Alppeja rumina. Se ei houkuttele turisteja eikä tuo rahaa. Katsokaamme kuinka hän nuorena miehenä, vasta kirjailijan ammatista haaveillessaan, suunnittelee: "En ajatellut niinkään romaanini ihmisiä kuin sitä, että yrittäisin sen joillekin lehdille Pitäisikö joskus rauhoittaa melko tyhjänpäiväinen maisema ja katsoa mitä siitä syntyy, pohdiskelee Hannu Niklander. Mutta se ei ole· tavallisinta Koillismaata. Hän matkaa vaimonsa ja ystäviensä kanssa 1940-luvun lopulla Julmaa-Ölkkyä katsomaan ja myös ymmärtää nähtävyyden arvon. Tunnettuahan on lehtojen hidas mutta varma kuusetturninen. Mitä kiinnostavaa moisessa kalliohalkeamassa voisi olla. Maalainen näkee korpea muutenkin, hän ihannoi vainioita ja kulttuurimaisemaa. Suomen maalaustaiteen kulta-ajan mestariteoksista monet on maalattu KeskiEuroopan suurkaupungeissa. Mokomatkin kivimöhkäleet matkamiehen haittana. Onko se tavanomainen ja tasasuhtainen vai kaikin tavoin erikoinen. Kioskjt, rehutomit, maitolaiturit ja muuntajakopit ehtivät päästä kovin vähiin samaan aikaan kun jokainen kunta rauhoittaa viljamakasiinin museonsa varastoksi (ja hyvä että rauhoittaa). Kuinka kävisi 1970-luvulla istutetulle taimistolle, kun ei sille tehtäisi yhtään mitään. Se taas johtui yhteiskunnallisista muutoksista. Siis erämaisemaakin voidaan ihailla juuri sen taloudellisen hyödyn takia, niin kuin sitä aikanaan väheksyttiin kun se ei vielä tuonut rahaa. Siitä voitaneen olla yhtä mieltä, että kauniit näkymät tulisi varjella. Minkälainen maisema on kaunis. Silti tai juuri siksi ne esittivätkin ikävöidyI1--kotimaan kirveen käymätöntä saloa, vastakohtaa Pariisin ja Dusseldorfin puistoille ja aukioille. Kuusamo on Koillismaata, ja Kuusamossa käy Koillismaan kuvaaja Kalle Päätalo eräässä kirjassaan. Eikö ole luonnon köyhtymistä, jos pakettipelto saa kasvaa umpeen, entiselleen. Teoksessaan Bernadotten ja Leninin välissä Matti Klinge tähdentää, että kuta kaupunkilaisempi katsoja, sitä koskemattomammasta erämaisemasta hän pitää. Väheksytäänkö niittyjä ja hakamaita nykyään siksi, etteivät ne ole samanlaisia rahasampoja kuin tunturirinteet, kirkkaat järvet ja muu virkistysteollisuuden raaka-aine. Vasta 1700-luvun lopun romantiikka rupesi arvostamaan näennäisesti hyödyttömiä maisemia. Kaivataanko tasapainoa vai kurinalaisuuksia. Romanttinen Julma-Ölkky ei niin isosti vaikutakaan naturalistiseen Päätaloon. Ei yöstä missään jylhän komeassa tunturimaisemassa, vaan halusin nimenomaan välittää tällaisen ankean rämemaiseman tunnelmat, äänet ja hämärän läpi erottuvat näkymät." Päätalo kuvaa sitä mikä on liian tuttua ihannoitavaksi. Jotkut nuoremmat ja kaukokatseisemmat sanovat, että Julmasta-Ölkystä taatusti vielä tulee etelässä arvostettu matkailukohde. Teollistunut kaupunki kasvatti väkeä, jolle alkoi olla yksi lysti koituuko retkeilymaastosta kenellekään hyötyä. Tamperelainen vaimo ei ole vielä erämatkailusta kuullutkaan ja ihmettelee, miksi pitää rämpiä ihmettelemään jotain Kauheeta-Ölliä. Kuusamo taisi olla täSUOMEN LUONTO 1/93 52. vsk. Enää ei ajattelun sävyä säätänyt talonpoika eikä edes hänen feodaalinen linnanherransa. Lähes jokainen Pohjois-Suomea esittelevä brosyyri tarjoaa kosken kuohua, järvenselkää ja syvää vihreää metsää. Paljonko luonto itse yksipuolistaa itseään. Nyhdä kuusentaimi päivässä! Kuuluuko sekin luonnosuojelijan tuleviin tehtäviin. män estetiikan aloittaja jo pian sotien jälkeen. Hyvä jahtimaasto, rehevä laidun, möyheä viljelysmaa. Olisiko sitäkin vastaan kamppailtava. Semmoinen jossa ei ole mitään erikoista. Hannu Niklander 13. Kulttuurimaisema vaatii varjelua, etenkin ne kohteet, jotka eivät ole tarpeeksi vanhoja. Yleensä käsitys on ollut varsin käytännöllinen. Millä tavoin tapahtuu hidas luonnonrnetsäksi toipuminen. Ties vaikka sinne tulisi erikoista kun paikka saisi olla rauhassa. luoda elävän ja tunnelmallisen kuvan tällaisesta pilvisestä kevättalven yöstä. Maisemaihanne on muuttunut vuosisatojen saatossa. Julma-Ölkky on myyttistä perus-Koillismaata. Hannu Niklander Kauneus, arvokkuus vai kumpainenkin. Kymmenen vuoden kuluttua olisi mukava todeta Ölkyn kävijöille, että nytkö vasta te siellä vierailitte. Nykyään kaupunkilainen näkemys on entisestään korostunut. Kauniina pidetään sitä mikä on mukavaa, ja mukavana helppoa
vsk.. Metsäluonnolle liikenteen päästöt ovat jo pitkään olleet liian suuret. Liikenteen kasvun takia Suomi ei pysty täyttämään kansainvälistä sitoumustaan typenoksidipäästöjen vähentämisestä. Katalysaattoreilla ei ole voitu vähentää päästöjä tähän mennessä riittävän nopeasti, ja lähitulevaisuuskin näyttää synkältä. , , ~,., ....... I ' , , ..... : . Autojen valmistamiseen kuluu vuosittain miljoonia tonneja uusiutumattomia luonnonvaroja, joiden louhimisesta, jalostamisesta ja kuljettamisesta aiheutuu ympäristölle merkittävää haittaa. Liikenne on suurimpia jätteiden tuottajia, ja mikä pahinta, suuri osa jätteestä on luonnolle hyvin haitallista ongelmajätettä. Tukiteollisuus unohdetaan Liikenne vaatii toimiakseen paljon oheisteollisuutta, jonka ympäristövaikutukset unohdetaan yleensä liikenteen ympäristötilinpitoa tehtäessä. Asvaltin alla ei kasva juuri mikään elollinen. 14 Oppi liikkumisen rajoittamattomasta vapaudesta on alkanut ontua. Liiikenteen synti taakkaa kasvattavat lisäksi mm. Hän on myös vapaa toimittaja. Ainoa todellinen keino on haitallisimman liikenteen, yksityisautoilun ja lentämisen, vähentäminen. , ,,,,,,,. Yhteenlaskettuina liikenteen terveysvaikutukset ovat sydänja verisuonitauteihin verrattava kansanterveysongelma. Esimerkiksi autoliikenteen ennustetaan Suomessakin kasvavan useilla kymmenillä prosenteilla seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Kolmannen maailman maat kärsivät nykytiedon mukaan pahiten ilmaston lämpenemisestä, johon liikenne on yksi suurimpia syntipukkeja. ·,·.· ·•\, .... Moottoreiden varassa tapahtuva liikkuminen on tehokkaasti hitsattu osaksi "vapautta"; vain juntti kulkee jalan muualla kuin pururadalla. , , , ' , , , , .. Se kasvaa edelleen, väistämättä, väitetään. syöpää aiheuttavat hiilivedyt. Auto seisoo 90 prosenttia vuorokaudesta tyhjän panttina. Liikenteen kasvua on tuettu määrätietoisesti, koska sen on katsottu parantavan hyvinvointiamme. Ihminen käyttää liikkumiseensa niin suuren osan ajastaan ja tuloistaan, että liikenteestä on tullut kiihkeää ja aggressiivista bisnestä. Maailmassa on noin puoli miljardia autoa, Suomessakin jo reilusti yli kaksi miljoonaa. 1 -,., •• .. Kun poliitikkomme sitoutuvat hiilidioksidipäästöjen jäädyttämiseen vuoteen 2000 mennessä vuoden 1990 tasolle, he seuraavassa lauseessa tekevät liikenteen kasvua tukevia päätöksiä. ... Suomessa liikenteen kontolla on 27 prosenttia kasvihuoneilmiötä kiihdyttävistä hiilidioksidipäästöistä. Siksi tarvitaan lisää väyliä paisuville autojonoille, lisaa terminaaleja laivoille, kenttiä lentokoneille ja vapauksia moottorikelkoille. Osasyynä tähän ovat sisustusmateriaaleista irtoavat, mm. :: :-·'"11~YlfA~~-.-:• ;:;'•~.!IQ!~-> .r.,=:·:::;-•~··;::· :::)ii-,.• ~.· 20 000 asukkaan Porvoossa leijuvan pölyn määrä ylittää pahimmillaan terveysviranomaisten riskirajan nelinkertaisesti. Huoltamot, korjaamot ja erityisesti polttoaineteollisuus meri-, maantieja raidekuljetuksineen kuormittavat ympäristöä raskaasti. "Vapauden" hintana Ympäristövaikutuksia vähätellään Kun liikenteen ympäristöhaitoista keskustellaan, luetaan edelleen mukaan yleensä vain pakokaasupäästöt. ... Suomessa jää vuosittain auton alSUOMEN LUONTO 1/93 52. Esimerkiksi Suomessa Nesteen Sköldvikin tuotantolaitokset on vesija ympäristöhallituksen julkaisemassa Ympäristön tila -raportissa arvioitu pahimmaksi ympäristön pilaajaksi. Liikenteen haitat ympäristölle eivät pääty siihen, kun ajoneuvo poistetaan käytöstä. Uusimpien tietojen mukaan haitallisten aineiden pitoisuudet voivat nousta autojen sisäilmassa jopa kymmeniä kertoja suuremmiksi kuin ulkoilmassa. . luonnon pirstoutuminen ja pohjavesien suolaantuminen. Muita haittoja ovat mm. Tälläkin hetkellä sadat mainonnan ammattilaiset miettivät, miten saisivat meidät liikkumaan nykyistä useammin ja entistä kauemmaksi. Vakava vaara terveydelle Onnettomuudet ovat näkyvin osa liikenteen terveyshaitoista. Toistaiseksi ei ole olemassa teknologiaa, jolla hiilidioksidipäästöihin voitaisiin puuttua, katalysaattorithan eivät niihin tepsi. Haitallisinta liikeni PUHEENVUORO Petteri Saaria työskentelee Suomen luonnonsuojeluliitossa /iikennesihteerinä. "' J .,. autojen päästöjen aiheuttamat hengitystiesairaudet, ajamisen rappeuttava vaikutus, tärinän ja melun vaikutukset sekä liikenteen lisäämä stressi. Mitä enemmän saamme tietoa liikenteen vaikutuksista ympäristöömme, sitä suuremmiksi käyvät paineet liikkumisen rajoittamiseksi. Esimerkiksi Suomessa liikenteen osuus happamoitumista ja suoria kasvillisuusvaurioita aiheuttavista typenoksidipäästöistä on 62 prosenttia ja hiilivetypäästöistä noin puolet. Suomalaisissa kaupungeissa liikenne on selvästi pahin ulkoilman pilaaja; esimerkiksi C. -"\.._~ ... Liikenteen sanotaan karanneen käsistämme. "Ja niihinhän on keksitty ratkaisu, katalysaattori." Esimerkiksi kansalaisten liikenneasenteita kartoittavassa kyselylomakkeessa muut haitat on tyystin unohdettu. Autojen osien kierrätyksellä ei ole voitu merkittävästi vähentää jäteongelmaa. Liikkumisen nopeutuminen on muuttanut maailmaamme ja maailmankuvaamme kenties enemmän kuin mikään muu tällä vuosisadalla. Ihmisten yhdyskuntia onkin jo vuosikymmeniä suunniteltu ja rakennettu vapaata liikkumista korostaen. Käyttämättömänäkin se tuhoaa luontoa: Kaupungeissa ja taajamissa autoille tarkoitetut kadut ja pysäköintialueet vievät rakennusten jälkeen eniten ihmisten ja luonnon elintilaa. Tiet katkovat eläinten kulkureittejä ja pirstovat reviireitä
le useita miljoonia lintuja ja nisäkkäitä. Kevyt liikenne ei ole kevyt asia. Mies ja auto -periaate vaikuttaa yhä muodikkaalta ratkaisulta työmatkaliikenteessä liian halpaa ympäristön pilaamista. Heidän mielipidettään ei kysytä, kun kansalaisten liikkumista suunnitellaan. Kannatettava tietullin muoto olisi sellainen, jossa jokainen yksityisautoilija joutuisi hankkimaan itselleen kuukausilipun joukkoliikennevälineeseen. Jotta tähän päästään, on päätöksentekoa uudistettava, kansalaisten osallistumismahdollisuuksia parannettava ja yhteistyötä lisättävä ei vain eri liikkumismuotojen edusmiehien välillä, vaan myös ylipäänsä liikennelohkon ja muun yhteiskunnan välillä. Kohti tietoista liikennepolitiikkaa Vaikka liikkumismuotoihin voi uudella autolla liikkuvalta kansalaiselta kulua jopa puolet vuoden nettoansioista, on liikkuminen silti halpaa ympäristön tuhoamista. Jotta tuhoaminen vähenisi, tarvitaan taloudellista ohjausta. Autottomat keskustat toteutuvat joka tapauksessa; Suomi voisi olla asiassa edes peesissä, eikä jälkijunassa, niin kuin nyt. Kaupunkien keskustat tulee pääasiallisesti rauhoittaa autoliikenteeltä. Näin tulleilla kerättävät varat kohdistuisivat sinne, minne niiden kuuluukin: joukkoliikenteen tukemiseen. Jos työntekijät saisivat lunastaa työpaikoiltaan lounasseteleiden tapaan ilmaisia tai halpoja joukkoliikennelippuja, olisi vähennysoikeuden poistaminen helpompaa. Liikkumisen haittojen vähentäminen olisi otettava liiSUOMEN LUONTO 1/93 52. Menet mihin tahansa liikenneviranomaisten tiedotustilaisuuteen, niin aina törmäät samoihin "liikennetoimittajiin", jotka todellisuudessa ovat moottorito1m1ttajia ja l;!Sein vielä moottoriurheilutoimittajia. Esimerkiksi Helsinkiin suunniteltu seitsemän kilometrin Pasilanväylämoottoritie maksaa valtiolle yli 1500 miljoonaa. Yhdyskuntarakenteen hajoamiseen on puututtava nopeasti, muuten liikenteen ympäristövaikutuksia on mahdoton vähentää riittävästi. Nykyisestä suunnasta, jossa asuntojen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittaminen kauas toisistaan on pikemminkin hyve kuin haitta, on kertakaikkiaan luovuttava. Yksi merkittävä este järkevälle ja vastuulliselle liikennepolitiikalle on _liikennekysymysten kapea käsittely tiedotusvälineissä. Ensimmäisenä on käytävä käsiksi liikenne-ennusteisiin. Tielaitos suolaa teitä ja maksaa vuosittain kaivojen saastuttamisesta korvauksia siitä huolimatta, että pohjavesien saastuttaminen ja vaarantaminen ovat vesilain mukaan rikollista toimintaa. Lentokoneiden päästöt joutuvat yläilmakehään, jossa niiden pelätään voimistavan merkittävästi kasvihuoneilmiötä ja tuhoavan otsonikerrosta. Vastuullisen liikennepolitiikan on siis otettava selkeiksi päämäärikseen liikenteen vähentäminen yhdyskuntarakennetta tiivistämällä sekä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuden tuntuva kasvattaminen. Tavaraliikenteen ennustetaan kasvavan maanteillä mm. Yksityistä työmatkaliikkumista voitaisiin vähentää poistamalla verovähennysoikeus. Tavaraliikenne olisi määrätietoisesti ohjattava raiteille eikä moottoriteille, kuten nyt tehdään. Polttoaineen hinnan kaksinkertaistaminen vähentäisi selvästi yksityisautoilua. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat keinot ovat tiedossa. Nykyinen moottoritiehankkeiden läpirunnominen on osoitus tieviranomaisten paniikkireaktioista väistämättömän muutoksen edessä. Ei olekaan ihme, että arvostettujenkin sanomalehtien liikenneliitteet ja liikennettä käsittelevät teemasivut ovat täynnä autoilun ylistystä ja moottoreiden jylinää. Varsinkin, jos samalla linja-autoja junavuoroja ja -reittejä lisättäisiin ja lippujen hintoja laskettaisiin. kennepolitiikan perustaksi. Konkreettiseksi määrälliseksi ensitavoitteeksi sopisi liikenteen vähentäminen 30 prosentilla vuoteen 2010 mennessä. Jos tielaitoksen Tie 2010 ohjelman kasvuennusteet tarkistettaisiin muuttunutta elämää vastaaviksi, ei uusille moottoriteille löytyisi juuri missään liikenteellisiä perusteita. Jos yksityinen ihminen toimisi kuten tielaitos, hän olisi jo aikaa sitten ollut rikoksistaan käräjillä. Lentoliikenteen ympäristövaikutuksista on saatu viime aikoina uutta, hälyyttävää tietoa. Lentoliikenteen haittoja voidaan vähentää siirtymällä kotimaan liikenteessä suihkukoneista matalammalla lentäviin potkurikoneisiin. Jos esimerkiksi polkupyöräilyn osuus matkoista kaksinkertaistetaan, se vähentää parhaimmillaan taajamien haitallisia päästöjä jopa kymmenellä prosentilla. Euroopan yhdentymisen vuoksi: Suomen olisi nyt aktiivisesti pyrittävä vaikuttamaan siihen, että rahtaamistarve ei yhdentymisestä huolimatta kasvaisi kohtuuttomasti. Summalla voitaisiin toteuttaa jokseenkin kaikki Suomen luonnonsuojeluohjelmat tai rakentaa 4000 asuntoa. Reaktiota ei voi antaa anteeksi, sillä se maksaa kohtuuttomasti sekä luonnolle että veronmaksajille. Nyt tarvitaan poliittista rohkeutta. Ne ovat selvässä ristiriidassa monien muiden yhteiskunnassa hyväksyttyjen tavoitteiden kanssa. Nykyiset ennusteet ovatkin enemmän joidenkin tahojen toiveita kuin analyyttisiä luotauksia tulevaisuuteen. Arvonlisäverosta tulisi joukkoliikenteen osalta tietenkin luopua. Työmatkat julkisilla liikennevälineillä voisivat hyvin olla ilmaisia. vsk. Pahiten kärsivät ne, joita markkinatalous muutenkin eniten potkii päähän: lapset ja vanhukset. Petteri Saaria 15. ~ttä on vähennettävä on ollut elintilan kapeneminen ja ympäristön tuhoutuminen, moottoreilla toimivat liikkumisvälineet ovat muuttuneet rengeistä isänniksi, arvioi Petteri Saario ja vaatii maahamme vastuullista liikennepolitiikkaa. Liikennepolitiikan peruskivenä ei enää voi olla ennuste, jonka mukaan ympäristöä tuhoava liikkuminen kasvaa Euroopan laidalla sijaitsevassa Suomessakin useilla kymmenillä prosenteilla jo parinakymmenenä seuraavana vuotena. Liikenteen myytit murrettava Autoilua kaupataan vapaudella, vaikka se kaventaa yhä useamman elintilaa
Sveitsistä, Brittein saarilta ja Skandinaviastakin; marjakuusinen oli sekin jousi, joka oli Alpeilta 1991 löytyneen "jäämiehen" matkassa. Manner-Suomestakin on löydetty marjakuusen siitepölyä, mutta emme vielä tiedä, kertovatko ne paikallisista marjakuusiesiintymistä vai siitepölyn kaukolennosta. Puuaines on hienosyistä, tummaa, kovaa ja hyvm kiillottuvaa, eebenpuu16 Marjakuusella ei ole pihkaa eikä käpyjä; sen marjojen punainen hedelmäliha on ainut myrkytön osa kasvia. Siellä, missä marjakuusta on runsaammin kasvanut, se on aina ollut kunnioitettu puu. Sitä käytetään nykyisin huonekaluihin ja erilaisiin koriste-esineisiin. Tosin marjakuusen menestymisestä on saatu ristiriitaisia kokemuksia ehkä meillä epäonnistuneet viljely-yritykset on tehty liian eteläistä alkuperää olleilla taimilla. Marjakuuset saivat uuden tehtävän: niistä tuli kristittyjen vainajien levon valvojia. Marjakuusen aluetta rajaa kuitenkin sen huono pakkasen kesto. Sen kokonaisalue kattaa läntisen ja eteläisen Euroopan sekä Pohjois-Afrikan ja LähiIdän vuoristoseudut. Pohjoisella pallonpuoliskolla kasvaa seitsemän hyvin toistensa näköistä marjakuusilajia, kaikki pikkupuita tai pensaita. SUOMEN LUONTO 1/93 52. Tuolloin marjakuusikasvit kuuluivat metsien valtalajistoon, mutta nykyisin surkeaan vähemmistöön. Puuainesta on kuitenkin vähän saatavilla, sillä tuottavia marjakuusimetsiköitä ei paljon ole jäljellä. Näin varsinkin silloin, kun leviämistä rajoittaa siementen myöhäinen kypsyminen. :::::::u 1993: Marjakuusi parantaajatappaa Druidien pyhä puu ravitsee rastaita ja metsäkauriita, tappaa hevosia ja ihmisiä sekä parantaa syöpää. eikä käpyjä, vaan marjoja; heteet ovat kilpimäisiä ja monilokeroisia. Erilainen havupuu Päällisin puolin marjakuusi näyttää havupuulta, mutta sen rakenteessa on paljon sellaisia yksityiskohtia, jotka ovat vieraita varsinaisille havupuille: pihkaa ei ole, . Kun kristinusko levisi seuduille, pakanalliset palvontapaikat pyhitettiin uudelle uskolle rakentamalla kirkko. Joskus on kuviteltu ahvenanmaalaisten marjakuusiesiintymienkin olevan viikinkien idäntiensä varrelle istuttamia eläviä asevarikoita! Marjakuusen ko~a puuaines on sopivaa muuhunkin nikkarointiin. vsk.. marjakuusi voi saavuttaa kunnioitettavat mitat: korkeutta 25-28 metriä ja rungon ympärys voi lähennellä kymmentä metriä. hunkin verrattavaa. Ihminen saattaa kuitenkin olla ilmaston muutoksia suurempi syyllinen ·marjakuusen nykyiseen niukkuuteen Ahvenanmaalla. Euroopan suurimmat marjakuuset kasvavat hautausmailla, ja jos arviot jopa kolmentuhannen vuoden ikäisistä puista pitävät paikkansa, näiden samojen puiden alla johtivat pakanapapit omia menojaan. Tavallisesti se jää pensasmaiseksi, mutta korkein luonnonvarainen marjakuusemme on yhdeksänmetrinen selvärunkoinen puu. Strategista raakaainetta Suomessa pikkupojat ovat tottuneet tekemään jousen kaaret katajasta, mutta etelämpänä parhaat jouset tehtiin marjakuusesta tai jalavasta. Sen asema Keskija LänsiEuroopassa on ollut samanlainen kuin sypressin Välimeren alueella. Luonnonvaraisena vain Ahvenanmaalla Kun muut havupuumme ovat kangasmetsien kasveja, todellisia siperialaisen taigan edustajia, on euroopanmarjakuusi läntinen ja mereinen. Marjakuusi onkin erkaantunut varsinaisten havupuiden kehityslinjasta jo yli 200 miljoonaa vuotta sitten, sillä triaskauden alkupuolella metsissä kasvoi jo hyvin nykyisten marjakuusten kaltaisia puita. Meillä marjakuusta kasvaa vain Ahvenanmaan läntisimmissä osissa, useimmiten aivan meren äärellä. Vielä pari vuosituhatta sitten se kuului Ahvenanmaan pääsaaren koillisimpienkin osien lajistoon. Marjakuusella käytiin kauppaa ja linnoitusten ympärille istutettiin marjakuusikpita. Vielä myöhään keskiajalla jousi oli tärkeä sotaja metsästysase. Lämpökaudella marjakuusi lienee ollut paljon nykyistä yleisempi ja kasvanut laajemmalla. Puutarhojen japanilaiset Usein kasvilajeja voidaan viljellä huomattavasti pohjoisempana kuin mihin niiden luontainen kasvualue ulottuu. Leudommassa ilmastossa . Niinpä se ei viljeltynä menesty juuri sen pohjoisempana kuin luontaisestikaan. Marjakuusisia jousia on löydetty mm
Olisi hauska tietää, osaavatko siemeniä syövät marjalinnut välttää marjakuusta, kuolevatko ne myrkkyyn vai eikö myrkky tehoa niihin! Lehvät ovat tappavan myrkyllisiä hevosille, mutta märehtijät sietävät niiden alkaloideja paremmin. marjakuusta sietää varoa. Onko kukaan nähnyt punatulkkuja tai taviokuurnia marjakuusissa. Samanaikaisesti Ahvenanmaalla runsastui sinne riistaeläimeksi tuotu metsäkauris, jolle marjakuusen lehvät maittavat talvisin. Jos marjakuusen lehdissä olevia taksolin tapaisia aineita pystyttäisiin muuttamåan taksoliksi, raaka-aineen saanti olisi helpompaa eikä sen keruu tappaisi puuta. D 17. Sen koskettelu ei aiheuta vaaraa, mutta syötynä se on tappava. Marjoja levittävät hedelmälihaa syövät linnut, etenkin rastaat, jotka nielevät marjat kokonaisina, jolloin siemenet leviävät ulosteiden mukana. aineista. Siementä peittävä punainen mehevä maito on makea ja myrkytön, mutta herkuttelulla ei kannata riskeerata: siemen on myrkyllinen. Isot, latvuksensa jo kauriiden ulottumattomiin kasvattaneet puut selviytyivät, mutta pienemmät pensaat ovat monin paikoin jo tuhoutuneet. vsk. Euroopanmarjakuusta kestävämmiksi meillä on todettu japaninmarjakuusi ja näiden risteymä, kartiomarjakuusi, jotka menestyvät Keski-Suomessa ja suojaisilla, puolivarjoisilla kasvupaikoilla jopa Lapin läänin eteläosissakin. Kolme-neljäkymmentä vuotta sitten entisille laidunmaille ilmaantui marjakuusien taimia ja puu yleistyi selvästi. Löydösten vuoksi marjakuusen viljelyä on harkittu. Niistä riittäisi syöpälääkettä vain muutamiksi vuosikymmeniksi. Myrkkyjä sietää varoa Marjakuusen kaikki osat lukuunottamatta punaista hedelmälihaa sisältävät myrkyllisiä alkaloideja. Plinius · vanhempi kertoo, kuinka marjakuusen puuaineksesta tehtyä viinimaljaa voi käyttää riitojen "rauhanomaiseen" ratkaisuun: ikävälle kiistakurnppanille tai vaivaksi käyneelle sukulaiselle annettiin lahjaksi marjakuusesta sorvattu malja ja kas, kohta päästiin hautajaisiin. Lupaavimmalta tuntuu solukkoviljely, jossa taksolia tuottavia marjakuusen solukoita kasvatetaan tehdasmaisesti sopivalla ravintoalustalla. Kuoresta löytyi syöpälääkettä Amerikkalaisen lännenmarjakuusen kuori sisältää taksolia, joka todettiin äskettäin varsin tehokkaaksi lääkkeeksi munasarjasyöpään. Löytö herätti heti suuria toiveita, mutta myös uhkan: kiloon taksolia tarvitaan 18 000 kiloa lännenmarjakuusen kuorta ja yhden syöpäpotilaan hoito tappaa kolmesta neljään puuta. Niin kauan kuin metsien laidunnus oli Ahvenanmaalla tavallista, marjakuusi oli harvinainen erillisten luotojen ja saarien kasvi. Onni jäi lyhyeksi. Eräs kemistiryhmä pyrkii rakentamaan taksolia pineenistä, joka on, hiukan kärjistäen, männystä paperia valmistavan teollisuuden jäte! Myös taksolin tapaisia muita aineita on tutkittu, ja ranskalainen tutkijaryhmä on ilmoittanut ·eristäneensä euroopanmarjakuusen lehdistä aineen, taksoteerin, joka on syöpälääkkeenä jopa taksolia tehokkaampi ja vesiliukoisena taksolia helpompi annostella potilaalle. Vuoden puuta ei tavata luonnonvaraisena Suomen mantereelta, se kasvaa vain Ahvenanmaan läntisimmissä lehdoissa. Amerikan länsirannikolla arvioidaan kasvavan noin 1,2 miljoonaa lännenmarjakuusta. Kemistit ovat selvitelleet taksolin valmistusta muista . Myös marjakuusen varjossa levähtämisestä on varoitettu: hetkellinen lepo vaihtuu vaivihkaa ikuiseksi uneksi! Tarinat ehkä liioittelevat myrkyllisyyttä, mutta kyllä SUOMEN LUONTO 1/93 52
Teksti: Jouko Kumpula Kuvat: Jorma Luhta "On edessäsi erämaa, joka on kaikkein valtavinta aapojen maata, kaikkien suurimpien soitten, rämeiköitten ja rimpien Lappia. Sen sijaan metsänhoitaja ja kirjailija A. Myös Koitelaiskairan länsiosat ehdittiin 1950-luvun suurissa savotoissa hakata. Juuri A. Paulaharjulta Sompion erämaat jäivät rauhaan, sillä häntä kiinnostivat enemmän korpikylät ja niiden asukkaat. Koitelaiskairan 1 listä lounaaseen sijoittuvaan asumattomaan erämaahan. Lokan tekojlirvi \J 1 1 \ ........ E. E. Sompion Lapin keskeiset osat joutivat kuitenkin hukutettaviksi energiatuotannon nimissä. Näet peninku/maisia rannattomia aukeita, jotka jaoittelevat suuria metsiä, näet isoja kiiluvia rimpejä sekä mustia rapakoita ja mutalampia, vaaniviå metsänpirun silmiä, jotka ilkeinä killistelevät sieltä ja täältä. vsk.. -, \ \ I I \ \ ', 1 1 I I I I I SUOMEN LUONTO 1/93 52. Järvisen retket johtivat jo itse Koitelaiskairaan, Sompion erämaaky18 Kaivos vai suojelualue . Kuvaan on merkitty kansallispuistokomitean suojelualue-ehdotus vuodelta 1976. Järvinen teki ehdotuksia alueen suojelemiseksi, kun Lokan allasta alettiin suunnitella. Alueelle rakennettiin suuri padotusallas, Lokan tekojärvi, vuonna 1968. Periaatepäätös 450 neliökilometrin suuruisen Koitelaiskairan luonnonsuojelualueen perustamisesta tehtiin vihdoin Koitelaiskaira on Lokan ja Porttipahdan altaiden eteläpuolella oleva laaja aapaerämaa, jonka sydänosista on lähimmille teille yli kahdeksan kilometrin matka. Näet myös laajoja vetisiä auvakoita, joita kesäisin ei ole käynyt kuin lentävä lintu." Näin kuvasi Samuli Paulaharju Sompion erämaita katsellessaan Nattastunturin laelta etelään päin
'tkä odotus Periaatepäätös Koitelaiskairan luonnonsuojelualueen perustamisesta tehtiin viisitoista vuotta sitten. Koitelaisen rimmiköissä pesi täystiheä joutsenkanta jo vuosikymmenet ennen lajin nykyistä runsaslumista. Kahlaajista suokukko on yleisimpiä (alhaalla oikealla). Aapaerämaan kallioperään kätkeytyvä malmi on kuitenkin estänyt puiston perustamisen. vsk. SUOMEN LUONTO 1/93 52. Yläkuvassa Rookkiaapa. 19
Alueen syrjäisyyttä korostaa se, että Koitelaiskairan aapamaastossa kahdeksan kilometrin taivaltaminen vaatii patikkamieheltä aivan toisenlaisia ponnisteluja kuin esimerkiksi tunturimaastossa kulkijalta. Aapojen ympäröimissä saarekkeissa tapaa vanhoja kuusikoita, sillä siellä ne ovat säästyneet luonnon kuloilta pitkäänkin. vsk.. Kaivostoiminta kuivaisi laajat suot Koitelaisen erämaa on paikoin sietämätöntä retkimaastoa. Kairan sydänosat ovat vielä erämaata Uusista metsäautoteiden lonkeroista huolimatta kairan sydänosa kuuluisi yhä erämaiksi luokiteltaviin alueisiin, sillä sieltä on lähimmälle tielle kahdeksan kilometrin matka. Pieniä lampia, laajoja avovesiallikoita, raatteen, kortteiden ja kurjenjalan kattamia avoja koivulettoja, karumpia nevoja sekä puustoisia rämeitä ja korpia, kaikkia näitä löytyy runsaasti Koitelaiskairan suo luonnosta. Vanhoja männiköitä löytyy kairasta muualtakin, mutta yleensä seudun valtapuuna on kuusi. Koitelaiskairan puiston perustamisesta ovatkin jatkuvasti vastakkain ympäristöministeriö sekä kauppaja teollisuusministeriö. Alueelta on löydetty muun muassa kromia ja platinaa. 1978 ja alue pantiin toimenpidekieltoon. Aapasoita silmänkantamattomiin Koitelaiskaira on suurten aapasoiden aluetta, Aapa-Lappia. Metsähallitus kannattaa suojelualueen perustamista, samoin Sodankylän kunta kuitenkin sillä edellytyksellä, että malmin etsintä alueella saa jatkua. Tuskin missään muualla suot ja metsäerämaa muodostavat yhtä omaleimaisen, suuraapojen hallitseman kokonaisuuden kuin Koitelaiskairassa. Malmitutkimuksen mukaan tärkeimmät kromiesiintymät s1Ja1tsevat keskellä suunniteltua puistoaluetta, Koitelaistunturin eteläpuolella. Alueelta löytyy useita kunnioitettavan suuria aapoja, muun muassa Rookiaapa, Iso Kiviaapa, Porkkausaapa, Loueaapa, Kustruotamanaapa, Joutsenrimminvuoma ja Lätäkköaapa. Karhu on ainoa suurpeto, jonka kanssa kulkija voi joutua kairassa kasvokkain. Kasvimaantieteellisesti se sijoittuu lähelle Peräpohjolan ja Metsä-Lapin kasvillisuusvyöhykkeen rajaa; tarkasti ottaen pohjoisin osa kuuluu Metsä-Lappiin. Malmiesiintymät ovat keskellä puistoaluetta Se, että puisto on yhä perustamatta, johtuu Koitelaiskairan maankamaraan kätkeytyvästä malmista. Kauppaja teollisuusministeriön kaivosekspertti, Urpo J. Koitelaistunturia ja sen tuntumaan jääviä laajahkoja metsämaita (Koitelaisenvosat, Rykimäselkä, Koitelaisenlehto, Kiuru-äijän Hangasmaa ja Loueselkä) lukuunottamatta puistorajauksen sisäpuoliset metsät koostuvat pääasiassa aapoja reunustavista alavista kynttiläkuusikoista. Kuvassa kaulamättäikköä. Hänen mukaansa ainoa este pidemmälle meneville hankkeille on tässä vaiheessa Outokummun Kemin kaivos, jossa malmia arvioidaan riittävän vielä vuoteen 2030. Malmi on kasaantunut syvälle kallioperään puolentoista metrin paksuisiksi laatoiksi, joiden pituus on kymmeniä kilometrejä. Koitelaiskaira muodostaakin eteläisimmän sirpaleen niistä vähiin huvenneista alueista, joita voi enää hyvällä omallatunnolla kutsua erämaiksi tai edes erämaisiksi alueiksi. Salo pitääkin löydettyjä malmiesiintymiä riittävänä perusteena kaivostoiminnan aloittamiselle. Alueen metsissä näkee vielä melko paljon luppoa. Erämaalailla 1991 Pohjois-Lapissa suojeltujen SUOMEN LUONTO 1/93 52. Koitelaiskairan sydäntä, peninkulmaista Koitelaistunturia, piirittävät joka puolelta suuret aapasuot, joita jaottelevat tunturin länsipuolella Liesijoet latvahaaroineen ja itäpuolella Luirojokeen laskevat purot. Koitelaiskairan louhikkoisilla rinteillä seisovat aihkikot, joiden ikäisiä muualta Keski-Lapin alueelta saa kauan hakea. Malmivarojen tutkimus jatkuu yhä ja Outokummun Lapin Malmilla sekä Outokumpu Oy:llä on vahvat suunnitelmat malmien käyttöönotta20 miseksi. Koitelaiskaira on ollut pitkään malmimiesten kiinnostuksen ja tutkimusten kohteena. Koitelaistunturin länsipuolella aapalakeus levittäytyy kaikkein mahtavimpana jatkuen lähes yhtäjaksoisesti yli kaksi peninkulmaa pitkänä ja puolitoista leveänä
Eläimistölle luonnontilainen Koitelaiskaira tarjoaa vielä turvapaikan, jossa monet harvinaiseksi käyneet lajit viihtyvät. Muuttohaukka, kotka ja merikotkakin pesivät siellä. Koitelaistunturin alarinteillä kasvaa aarnioituneiksi järeytyneitä aihkimänniköitä. Alueen joutsenja hanhikanta on ehkä runsaampi kuin missään muualla Suomessa. Poronvasat kulkevat toukokuussa orpoina, vaan eivät nälkäisinä. vsk. SUOMEN LUONTO 1/93 52. Koitelaiskairan linnusto, erityisesti suolinnusto, on erittäin monipuolinen ja runsaslukuinen. Myös useat muut suo-, vesi-, metsäja petolinnut kuuluvat tyypilPoroille on kairassa ylenpalttisesti kesälaitumia. alueiden ulkopuolelle Koitelaiskaira jäi valmiin suojelusuunnitelmansa vuoksi. 21
vsk.. Ramsarin sopimuksen listoille. Ympäristöministeriön sitkeimpiä vastustajia suojeluasiassa ovat malmiyhtiöt sekä kauppaja teollisuusministeriö. Koitelaiskaira on viimeinen jäänne kuuluista Sompion soista: vielä Koitelaiskairaakin mahtavampi Posoaapa hukutettiin 1960-luvulla Lokan tekoaltaan alle. Ministeriön mielestä tämä on ollut lain henki tähänkin asti, mutta Lemmenjoen kansallispuiston kullankaivujupakka osoitti luonnonsuojelulain olevan kaivoslain edessä liian heikko. Myöhemmin kesällä aapojen ja jokivarsien kasvillisuuden puhjettua täyteen vehreyteen ei ainakaan Koitelaiskairan alueella laiduntavilla poroilla ole pulaa ravinnosta. Euroopan suurin aapasuoerämaa hirvien viihtymiseen lienevät kairan laajuus ja vähäinen metsästys sen vaikeakulkuisessa keskiosassa. Nyt myös Vuotoksen alueella olevaa arvokasta Kokonaapaa uhkaa sama kohtalo. Ministeriön ylitarkastajan Urpo J. Luonnonsuojelulakia ollaan nyt uudistamassa siten, että luonnonsuojelulain ja kaivoslain välinen ristiriita ratkeaisi. Keväällä suurten aapojen reunamat paljastuvat jo varhain päiviksi, joista talven heikentämät porot löytävät ravinnokseen suokasvien meheviä juurakoita ja routaisesta maasta esiintyöntyvää mustapäätä eli tupasvillaa. Kaira on luonnontilansa ansiosta nykyisin Sodankylän merkkipiiriin kuuluvan Oraniemen paliskunnan tärkeintä laidunaluetta; siellä laiduntaa jatkuvasti yli viidesosa Oraniemen paliskunnan 6000 eloporosta. Malmi todennäköisesti louhittaisiin avolouhoksista, jotka kattaisivat pinta-alaltaan valtavat alueet, onhan malmi kerrostunut vain ohueksi peitteeksi maan poveen. Koitelaiskairan suojelulaki pian hallitukseen. Anne Brax Korvaamaton poronhoitoalue Poronhoidolle Koitelaiskaira on korvaamaton. Koitelaiskairan laajoilla aavoilla näkee poroja aina marraskuuhun asti, jonka jälkeen ne lumien pakottamina siirtyvät metsämaille. Eri tieteenalojen asiantuntijoiden mukaan aapasuot ovat Suomessa sitä yleismaailmallisen arvokasta luonnonperintöä, josta ei löydy mistään muualta yhtä edustavia esimerkkejä. Muun muassa kortteiden ja sarojen kuihtuvat varret ja lehdet sekä runsaasti vararavintoa sisältävät suokasvien juurakot ovat porojen haluamia herkkuja. Luonnonsuojelulain uudistuskaan ei auta Koitelaiskairaa, jos suojelualuetta ei perusteta. Toisaalta aapoja halkovat puronja joenvarret tarjoavat hirville rauhallisen ja monipuolisen elinympäristön. D Jouko Kumpula on sodankyläIäinen biologi, joka työskentelee porotutkimuksen parissa. Alueelle rakennettaisiin tiestö, jonka mukana jäljellä olevien metsien talouskäyttö otettaisiin ehkä uudelleen puntariin. "Koitelaiskaira on Euroopan oloissa korvaamaton", sanoo ylitarkastaja Pekka Salminen ympäristöministeriöstä. Salon mielestä suojeluvaraus ei aseta minkäänlaisia esteitä kaivostoiminnalle. Syitä Ruohoista rimpinevaa Lautakkoaavalla, taustalla Koitelaistunturi. Sen kaupalliseksi arvoksi on arvioitu kymmeniä miljardeja markkoja. Hirviä seudulla tapaa yleisesti. Ympäristöministeriössä taas ei pidetä lainkaan selvänä, että kaivosteollisuuden edut ajaisivat automaattisesti luonnonsuojelun edelle. Sodankylän kunta onkin esittänyt Koitelaiskairaa Unescon maailmanperinnön luetteloon (World Heritage List). Suomi on 1987 allekirjoittanut YK:n yleissopimuksen maailman kulttuurija luonnonperinnön suojelemiseksi. Paksuhkon lumipeitteen jo kattaessa maata porot vielä kaivavat halukkaasti soiden reunamien kasvillisuutta. Kaivostoiminta saattaisi merkitä myös sitä, että laajoja suoalueita kuivuisi tai niitä jouduttaisiin pakosta kuivaamaan. SUOMEN LUONTO 1/93 52. Mikäli suunnitelmat Koitelaiskairan malmivarojen hyödyntämisestä toteutuvat, merkitsee se synkimmillään lähes koko suunnitellun puistoalueen luonnontilan romuttamista. Salo kertoo lakiesityksen Koitelaiskairan suojelusta "ajelehtineen ministeriössä pari vuotta sitten". Koitelaiskairan suojelussa ovat harvinaisen selvästi vastakkain taloudelliset arvot ja luonnonarvot, joita rahassa ei voida mitata: maailman luonnon perinnön säilyminen. Silloin esitys palautettiin ympäristöministeriöön malmiyhtiöiden sekä kauppaja teollisuusministeriön vastustuksen takia. Kairan jäljellä olevat luppometsät muodostavat paliskunnan ainoan yhtenäisen kevättalven laitumen, sillä muualta luppometsät ovat hävinneet ja häviävät hakkuiden mukana. Koitelaiskaira 22 Nisäkkäistä muun muassa saukko, karhu ja satunnaisesti myös ahma, ilves ja susi liikkuvat kairan alueella. !isinä Koitelaiskairan lajistoon. Ympäristöministeriö esittää lakiin pykälää, jonka mukaan suojelualueen rauhoitusmääräykset ovat ehdottomat eli niitä on noudatettava, vaikka alueelta löytyisi malmiakin. Salon vakaumukseen kaivoshankkeen ylivertaisuudesta suojeluun nähden vaikuttaa se, että Koitelaiskairan kromiesiintymä on Euroopan suurin. Pelkkä periaatepäätös ei pidä kaivinkoneita poissa Koitelaiskairasta. Vaikka kanalintukannat ovat muualla olleet aallonpohjassa, Koitelaiskairalla kanalintuja on ollut kohtalaisen paljon. Nyt ympäristöministeriössä suunnitellaan kissan nostamista pöydälle ja jo vuosia valmiina olleen suojelualueen perustamisesityksen tuomista hallitukselle tämän vuoden aikana. Syksyllä, aapojen jo jäädyttyä kulun kestäviksi, porot jatkavat edelleen laiduntamistaan soilla. Ympäristöministeriön tietojen mukaan ei sen enempää Ruotsista kuin Venäjältäkään löydy vastaavaa aluetta. Lakiesityksen käsittelyssä punnittaisiin myös kansainvälisten suojelusopimusten merkitys. on myös hyväksytty 1976 allekirjoitetun kansainvälisen kosteikkojensuojelusopimuksen eli ns. Ympäristöministeriön ja kauppaja teollisuusministeriön erimielisyys Koitelaiskairan suojelusta on kytenyt pitkään näkymättömissä
Postinumero ja -toimipaikka ................ ................................................ .. Sanomalehti mahtuu Lehtiskään kertaalleen taitettuna ja muu kierrätyspaperi sellaisenaan. 1 Voit tehdä tilauksesi tällä kortilla, puhelimitse (90) 876 9100 tai telefaxilla (90) 876 6150. Kehikko on viimeistelty vesiohenteisella !akalla, jotta painomusteiset sormenjäljet on helppo pyyhkäistä pois. Suomen luonnonsuojeluliitto VASTAUSLÄH ETYS Sopimus 01200/13 01003 VANTAA L Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa ---------------_J. ....................................... ..................................................................... ............... ......................................... Neljän kerän pakkaus uusionarua sopii lehtiskään, riittoisa 200 metrin kerä valmistettu kierrätyskuidusta 4 kerän lajitelma (värit voivat vaihdella) Hinta yhteensä 60 mk Lehtiskä mitat 33 x 46 x 40 cm vesiohenteisella !akalla käsiteltyä mäntyä toimitetaan 5 osana (4 sivua ja pohjaritilä) helppo koota pakkauksessa mukana tarvittavat ruuvit mukana myös riittoisa kerä uusionarua Lukijan Luontopuodin tarjoushinta 169 mk (muualta Lehtiskää ei vielä saakaan) r~--------------Jf.:::,:.~~--7 1 1 1 1 1 1 1 1 1 • • Voit halutessasi 1 o Haluan tilata ......... .. SIISTISTI JA KATEVASTI 1 Lukijan Luontopuodin avaustarjouksena on Lehtiskä, näppärä keräyspaperin säilyttämiseen ja niputtamiseen tarkoitettu puukehikko. Sidot vain paperinipun yhteen, katkaiset narun, siirrät paperipinon syrjään ja Lehtiskä on taas valmiina palvelemaan. KUN HALUAT KERAYSPAPERIN TALTEEN .. Lähiosoite .... luontopuoti/Suomen luonnonsuojelun Tuki Oy Luontopuoti tukea Luonnon· suojeluliittoa liimaamalla tåhän 2, 10 mk:n postimerkin. ... ................ kpl uusionarupakkauksia. Sukuja etunimi .......................................... NYT TULEE LEHTISKA AVUKSI, .. . Ja kun Lehtiskä on täynnä, ei narua tarvitse lähteä erikseen etsimään: Lehtiskän kyljessä on valmiina riittoisa kerä kierrätysnarua, joka kulkee lehtipinon alta siten, että narun toinen pää tulee ulos vastakkaisesta sivusta. 1 o Tilaan ....... Kussakin pakkauksessa on 4 kerää kierrätyskuidusta 1 valmistettua uusionarua. ......... Tarjoamme klomosta ja luonnonu l, 1an mukaisista tuotteista, ympiristön siistimisesti ja harkitsevasta (Luoriiopuötl~--.. . kpl Lehtiskää toimitettavaksi postiennakolla hintaan 169 mk + lähetyskulut. . .. Lehtiskä on täyttä mäntyä, siistiä ja laadukasta kotimaista työtä. .................................................... ..................................................................................................................... Huolitellulle Lehtiskälle on helppo keksiä sijoituspaikka: eteiseen, keittiöön tai vaikkapa lukutuolin viereen olohuoneeseen. L k • • Suomen luonnonsuojeluliiton oma Luontopuoti avaa nyt ovensa Suomen luontcHehden sivUl'la. ............... Pakkauksen hinta on 60 mk + lähetyskulut. 1 1 1 Allekirjoitus ................. Lehtiskä on siisti sellaisenaan, mutta haluttaessa kehikon voi toki maalatakin mielivärillä
Kotkanaaras ja lähistöllä nukkunut puoliso tervehtivät toisiaan hyvällä huomenella. Kohta kuuluu hiukan syrjempää samanmoinen, mutta hiukan matalampi huuto. " Kaklatus kestää viitisen sekuntia ja haipuen harvenee lumisukkaisin hiipivään aamuun. Teksti ja kuvat: Antti Leinonen Kotkien talvipäivä Talviyön pimeä on tuskin havaittavasti alkanut vaaleta, kun kalliovaaran petäiköstä kajahtaa kolea kaklatus, kuin etäinen kyläpiskin luskutus: "ha-ha-a-a-a ... Lopuksi se pörhistää höyhenensä ja ravistelee rajusti itseään.. Jos onnistuisi pääsemään tarpeeksi lähelle, voisi nähdä naaraan tummana möykkynä taivasta vasten kelon latvaoksalla venyttelevän siipiään ja sitten sukivan huolellisesti siipisulan toisensa jälkeen koukkunokkansa läpi
Kotkasta, tuosta lintujen kuninkaaksi mainitusta, on suuren yleisön keskuudessa leppymättömän saalistajan ja raatelijan kuva. Oliko se käsky urokselle. Naaraskotka ponkaisee siivilleen ja katoaa uroksen suuntaan. Joka tapauksessa metsässä humahtaa ja naaraan yli liitää kohta tumma hahmo valtavin siivin. Tosin naaras näyttää olevan etuoikeutettu ruokailemaan ensin siinäkin tapauksessa, että on kysymys uroksen saaliista, jos naaras vain ehtii ajoissa paikalle. Naaraskotka kiljahtaa ja hahatlaa jatkoksi vaimeasti. Kotkaparin elämän keskus on myös talvella pesän tienoo. Koskaan en ole havainnut kotkaparin varsinaisesti riidelleen saaliista. Kotkan yhtämittainen ruokailujakso saattaa kestää tunnin pari. Ne saattavat myös saalistaa yhdessä ja yhteistyössä, mutta mikä merkittävintä, ne jakavat saaliin keskenään ja turvaavat näin elon jatkumisen ankarana talviaikana. Uros väistyy kiltisti syrjään ja odottaa omaa vuoroaan. Ja ennen kaikkea kotka ei elä yksin, vaan pariskunta viettää yhdessä suurimman osan ajastaan. tosiasiassa kotkien päivät kuluvat suurelta osin istuskellessa ja oman maan elämänmenoa seuraillessa. Haaskan läheltä löytyy myös muuta ajankulua. on hiukan toinen. Niiden hartiakkaat, kyssäniskaiset hahmot saattavat viettää kokonaisen talvipäivän samassa kelossa. Ehkä kotkapari ei ole syönyt kunnolla pariin päivään. Mutta. Kotkan on herättävä aikaisin, jos se haluaa tavoittaa jäniksen viimeiset yöjuoksut. Seuraamani uroskotka innostui joskus aje. Sen lähistöllä niillä on useimmiten tutut yöpymispuut. Olen seurannut saman kotkaparin talvenviettoa kuutena talvena ja huomannut, että kotka on perin rauhallinen eläjä. Tottahan se on peto ja sen on siis syötävä lihaa ja siksi saalistettava. Kiertää muutaman laajan kaarroksen vaaran yllä ja häviää vaaleana hohtavan lu-· misen suon yli päin idässä punertavaa taivasta. Vain kirkkaimmat tähdet tuikuttavat enää vaalenevalta taivaanlaelta. Totuus . Koska kotkan yleisimmät saaliit ovat varsin kookkaita, kuten jäniksiä ja isoja kanalintuja, riittää niistä syötävää molemmille puolisoille. Uros on sentään pari kertaa äänellään esittänyt huomautuksia naaraan ruokailun verkkaisuudesta. Mutta jos pesimäpiiriltä löytyy kuollut poro tai muu riittoisampi haaska, ne saattavat asustaa sen lähistöllä niin kauan kuin syötävää riittää
Helmikuun puolivälistä alkaa seuraamallani kotka parilla Kainuun ja Pohjanmaan rajamailla soidinkausi. Uros tuo välistä vaatimattomia lahjoja naaraalle: jäniksen jalan, koppelon siiven, oravan hännän ... Mutta tuskin kotka oli tosissaan ja korpitkin näyttivät tietävän sen. Silloin mentiin puiden lomitse mutkitellen siivet suhisten hurjaa vauhtia. lemaan haaskalle yrittäviä korppeja takaa. Ne saattavat paritella viidestä seitsemään kertaa päivässä ja tuolloin ne kiljuvat tuntikausia kiihkoissaan. Jo kireimmän talven aikaan joulu-tammikuussa kotkien tunteet voivat käydä kuumina, mutta ehkä tuolloin näkemäni parittelut ovat olleet vain lämmittelyä pakkasten keskellä. Uros myös saattaa ottaa oksan 26
Vainoa hillitsi ilmeisesti pe.sien tehostunut valvonta, jota rahoitettiin Suomen luonnonsuojeluliiton ja eräiden muiden järjestöjen yhteisen maakotkaprojektin varoista. Nuorten kotkien pesästä lähtöä seuraavien viikkojen elintavoista saatiin näin paljon arvokasta tietoa. Noiden kuuden vuoden aikana on kaikesta nähnyt, että toveruus vai pitäisikö sitä nimittää rakkaudeksi kotkaparin kesken on vain syventynyt. tui uros kuin varmuuden vuoksi naarasta hiukan ylempänä. Yltyvä lumipyry hävittää jo näkyvistä viereisen suon vasta/aidan. Oulun läänin Vaalassa syntynyt poikanen löytyi muutama päivä synnyinseutunsa jätettyään viisisataa kilometriä etelämpää Virolahdelta. Linnun reisiluu oli murtunut, ja se on parhaillaan hoidettavana Korkeasaaren eläintarhassa. Maakotkaprojektilla oli käytössään automaattisin laukaisulaittein varustettuja kameroita, joiden kuvista ei kuitenkaan paljastunut ulkopuolisia pesälläliikkujoita. Hetken päästä myös uros ilmestyy kuin tyhjästä lumisateen ja illan hämärtämästä maisemasta. Kotkanaaras kaartaa suon yli, leuhahtaa petäjän oksalle muutaman kerran siivillään tasapainoa tuulessa huitaisten. Hyvään tulokseen vaikutti se, että ravintoa etenkin jäniksiä riitti, mutta myös kotkien vainoaminen vähentyi selvästi edellisvuoteen verrattuna. Naaraskotka on jäänyt alueelle, mutta risulinnan rakentamisesta ja siihen ilmestyvistä poikasista on tässä vaiheessa vielä liian aikaista puhua. Kotkan levittäytymistä helpotetaan mm. 1 ja tuoda sen naaraalle tai viedä oksan puuhun, jossa esittää siipiä leväytellen kotkan tanssia. Jos kotkapari istui samassa puussa, isSUOMEN LUONTO 1/93 52. Pesiminen pilattiin häätämällä emot pesältä; yhtään poikasta ei tapettu pesäänsä. Viime vuosina tuo arastelu on vähentynyt, pari on tullut ikään kuin tasa-arvoisemmaksi. Ennen vainovuosia lintujen kuningas hallitsi koko maata. Antti Halkka 27. rakentamalla niille teköpesiä ja siirtämällä nuoria kotkia uusille, hyville asuinalueille. Kotkaprojektia aiotaan jatkaa 1993. vsk. Voimakkaan siteen, joka kotkaparin välillä vallitsee, voi aavistaa siitä vastaanoton riehakkuudesta, jolla kotka tervehtii tunnin parin poissaolon jälkeen palaavaa puolisoa. Viiden poikasen liikkumista seurattiin suuntimalla niihin pesällä kiinnitettyjä radiolähettimiä. Emoja sen sijaan ammuttiin Kittilässä, Vaalassa ja Pudasjärvellä. Koska kotkat elävät lähes samanikäisiksi kuin ihminen, parilla on aikaa tutustua perinpohjin toisiinsa. Kalliovaaran petäjien latvat heilahtelevat puuskissa, pölläyttelevät kuuraja lumiryöppyjä maahan. Vain tuulenpuuskat löyhäyttelevät niiden tuuheaa höyhenystä, mutta siitä huolimatta lunta alkaa kerääntyä kotkien päälaelle ja selkään. . Se selvästi arasteli isompaa naarasta. Ihminen esti vain noin kymmenen kotkaparin pesinnän. Poikaset pysyttelivät kuukauden, pari suppealla alueella, jonka jälkeen ne lähtivät vaellukselle. Luonnonsuojelulöton maakotkaprojekti tuottaa tuloksia Vuosi 1992 sujui Suomen maakotkilta paremmin kuin yksikään toinen vuosi tällä vuosisadalla: peräti 94 poikasta pääsi lentoon. Tutustuessani pariin oli uros mielestäni vastikään pesintäiän saavuttanut nuorukainen, ehkä vajaa kymmenvuotias. Myös kaksi pesinnän valvojaa kiersi projektin merkeissä Oulun läänin pahimmilla vainoalueilla. Kohta kotkat kyyröttävät tuulta vasten liikkumatta pää hartioiden väliin painuneena. D On alkanut tihuuttaa iunta ja tuuleskella. Maakotkaprojektissa jännätään parhaillaan, hyväksyykö Turun ja Porin läänissä tämän vuoden alussa puolisotta jäänyt uroskotka elämänkumppanikseen seudulle Korkeasaaresta viedyn naaraan. Projektin tarkoituksena on saada kotkakanta leviämään jälleen myös Etelä-Suomeen
Mutta kun aurinko kiertyy kirkkaana talviplivini matalalle radalleen, maisemaan syttyy lukematon värien ja sävyjen kirjo. SUOMEN LUONTO 1/93 52. Kuvat: Timo Nieminen 28 Lumipeitteen pelkistiml maisema rakentuu valkoisen ja mustan vastakohdista sekl harmaan eri slvyisti. vsk.. Lyhyt pilvi piittyy siniseen hlmiriln, siniseen hetkeen
29. SUOMEN LUONTO 1/93 52. vsk
Loviisa I on sydänvikainen Loviisa l:n ikääntyminen tuntuu reaktorin vaikeimmin 30 vaihdettavana pidetyssä osassa, sen sydämen ympärillä olevassa metallisessa paineastiassa, joka on alkanut haurastua odotettua nopeammin. Rakennustyöt kuitenkin kestivät oletettua kauemmin. Jos jokin näistä tärkeistä osista pettää, se voi johtaa vakavaan voimalaonnettomuuteen. Osia voidaan uusia niin kauan kuin katsotaan, että se kannattaa taloudellisesti. elvytyshehkutuksella. Kokeita tehdään useilla menetelmillä. "Noin viidesosa kaikista koetuloksista oli poikkeuksellisen huonoja", kertoo ylitarkastaja Rainer Rantala Säteilyturvakeskuksesta. Venäläisten mukaan metallin alkuperäinen kestävyys ja sitkeys on saatu palautettua lähes kokonaan. Horisontissa häämöttävä voimalarakennus voi siksi olla pitkäikäisempi kuin rannalla leikkivät tyttöset. Periaatepäätös voimalan rakentamisesta tehtiin 1969 ja voimalan piti valmistua 1972. Pian laskennallisen käyttöikänsä puolivälin saavuttavia ydinvoimaloita ei päästetä helposti eläkkeelle. Tämän jälkeen lämpötilan annetaan hitaasti palautua normaaliin. Putkistot kuluvat, samoin sähkökaapelit ja pumput sekä venttiilit, joilla säädellään jäähdytysveden valumista reaktoriin. Ydinvoimateollisuuden mielestä voimaloiden ikää voidaan nuorennusleikkauksin pidentää vuosikymmenillä eikä siihen tarvitse kysellä lupaa eduskunnalta. Saksalaisen Greifswaldin ydinreaktorin hehkutuskäsittelyä seurannut Imatran Voiman kunnossapitopäällikkö Arvo Vuorenmaa pitää elvytyshehkutuksen tekoa teknisesti ongelmattomana ja kustannuksiltaan kohtuullisena. Paineastian murtumisalttiudella on merkitystä erityisesti onnettomuustilanteessa jolloin siihen joudutaan ajamaan alle 100-asteista vettä. Venäläiset ovat käsitelleet kuumentamalla kymmenkunta omaa tai entisessä itäblokissa olevaa voimalaa. Loviisan ydinvoimalassa on vaihdettu aikansa eläneinä muun muassa merivesilauhduttimien lämmönvaihtoputket. Loviisa I:n paineastian sisäpinta on ruostumatonta terästä, toisin kuin useimpien venäläisten reaktoreiden, ja se voi kuumennettaessa käyttäytyä odottamattomalla tavalla. vsk.. Jokainen osa voidaan myös vaihtaa, toiset helpommin, toiset hankalammin. Imatran Voima (lVO) huomasi haurastumisen jo kolmen käyttövuoden jälkeen. Anne Brax Ydinvoimala ikinuori. Eräässä kokeessa koepalojen haurastumistulokset vaihtelivat suuresti. Ne sisältävät näytteitä paineastian rakennusmateriaaleista. Sinä aikana yhtiön pitää selvittää, mistä koetulosten suuri hajonta johtuu. Ydinvoimalan ei teoriassa tarvitse koskaan muuttua vainajaksi teknisten syiden takia. Haurastumista tutkitaan paineastian s1saan rakennusvaiheessa asetettujen koepalojen avulla. Sen nimiset yritykset perustettiin Loviisaan 1970-luvun alussa ydinvoimainnostuksen aikaan. IVO harkitsee kuumennuskäsittelyä Rainer Rantalan mukaan Loviisa I voi toimia korkeintaan vuoden 2000 paikkeille, jolloin "sille pitäisi tehdä jotakin". Rainer Rantala Säteilyturvakeskuksesta kuuluu hehkutuksen kannattajiin, mutta hänen mielestään sen käyttö vaatii lisäselvityksiä. Jos elvytyshehkutus onnistuisi hyvin ja se palauttaisi metallin alkuperäisen sitkeyden, ei Vuorenmaan mielestä näiltä osin olisi esteitä paineastian käyttöiän pidentämiselle pitkälle vuosituhannen vaihteen yli. Reaktorisydämestä tuleva neutroni säteily pommittaa paineastian terästä ja haurastuttaa sitä. RantaEnglannin ydinvoimaloiden annetaan seistä suljettuina melkein sata vuotta ennen kuin niiden radioaktiivisia osia aletaan purkaa. Äkilliset lämpötilan muutokset aiheuttavat jännityksiä, jotka saattavat murtaa korkeassa paineessa olevan paineastian. Viime syksynä IVO anoi valtioneuvostolta Loviisa l:n reaktoripaineastian käyttöluvan jatkamista vuosituhannen vaihteeseen saakka, mutta lupa heltisi vain tämän vuoden loppuun. Lännen kaupallisissa voimaloissa menetelmää ei vielä ole käytetty, mutta muun muassa amerikkalaiset ydinvoimayhtiöt harkitsevat sitä vakavasti. Vaikka maahamme ei rakennettaisi enää uusia ydinvoimaloita, Suomi saattaa olla ydinvoimamaa vielä pitkälle ensi vuosituhannelle. SUOMEN LUONTO 1/93 52. Metallin uudelleenhaurastumisen nopeudesta ei kuitenkaan vielä tiedetä tarpeeksi. Jokainen ydinvoimalan osa altistuu vanhenemiselle. Loviisan ykkösreaktori vihittiin käyttöön maaliskuussa 1977. IVO suunnittelee Loviisa l:n paineastian käsittelemistä ns. Sama ongelma on monilla muillakin saman reaktorityypin paineastioilla. Silloin muun muassa vähennettiin lähinnä paineastian pintaa olevia polttoainesauvoja neutronisäteilyn heikentämiseksi. Kun matkaamme talvipäivän kimaltelevassa valossa idylliseltä näyttävän Loviisan kaupungin halki kohti Hästholmenia, emme näe enää sen enempää Atomikukkakauppaa kuin Atomibaariakaan. Ydinvoimala näyttää nuorelta, vastarakennetun siistiltä, mutta ulkokuori ei kerro totuutta: varsinkin Loviisan 1977 valmistunutta ykkösreaktoria on alkanut ikä painaa. Elvytyshehkutus on venäläisten 1980-luvun puolivälissä kehittämä menetelmä, jossa paineastian sydänalueella oleva hitsi kuumennetaan 475 asteeseen usean päivän ajaksi. Suurin innostus on ohi, voimala pysyy ehkä hyvinkin pitkään
SUOMEN LUONTO 1/93 52. vsk. Paineastian vaihtokin mahdollinen Yhteenkään maailman ydinvoimalaan ei ole tähän mennessä vaihdettu uutta paineastiaa. Arvo Vuorenmaa ei jätä tätäkään mahdollisuutta pois laskuista. Kalliin osan hankkiminen saattaa tulla luultua halvemmaksi, koska muun muassa kuubalaisten 440 megawatin reaktoreiden tilauksia on peruttu ja paineastioita on valmiina odottamassa ostajia. Edellisenä vuonna 31. Vuonna 1990 tehtiin vain yksi ydinvoimalatilaus, Etelä-Koreaan. -lan mielestä on myös arvoitus, miten paineastian ympärillä olevat betonirakenteet reagoivat. Vaihto aiheuttaisi kuitenkin noin vuoden keskeytyksen voimalan toiminnassa. Nykyisten ydinvoimaloiden käyttöiän jatkaminen saattaa jätehuollon ohella olla vuosituhannen vaihteen jälkeen ydinvoimateollisuuden suurin bisnes, koska uusia ydinvoimaloita tilataan kovin harvakseltaan; viime vuonna maailman ydinvoimakapasiteetti väheni ensimmäisen kerran
Vuonna 1982 suljettu voimala ehti toimia 25 vuotta ja sen käytöstä poistaminen maksoi hieman yli 90 miljoonaa dollaria. Suurten, kaupallisten ydinvoimaloiden purkamisesta ei toistaiseksi ole kokemuksia; suurin purettu reaktori on 72 megawatin Shippingport Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa. Brittivoimalat odottavat purkamista sata vuotta Suomessa ydinvoimayhtiöt on velvoitettu purkamaan vain ydinvoimaloiden radioaktiiviset osat. Jotkut reaktorit on suljettu kansanäänestyksen päätöksellä, kuten kaksi voimalaa Italiassa; toiset eivät valmistuttuaan ehtineet tuottaa megawattiakaan sähköä, kuten kävi Shorehamille Yhdysvalloissa ja Zwentendorfille Itävallassa. Toimivien voimaloiden sulkemisen kustannusarviot vaihtelevat melkoisesti. Toisaalta esimerkiksi ruotsalaiset arvelevat käyttävänsä 197 6 käyttöönotetun painevesireaktorin sulkemiseen vain 150 miljoonaa dollaria. Lain mukaan voimayhtiöiden on varauduttava sulkemiseen rahastoimalla varoja tähän tarkoitukseen. Nurmen laskelmien mukaan jokainen lisävuosi reaktorin elinaikaan merkitsee yhtiöille noin 300 miljoonan markan lisätuloa sitten, kun ydinvoimalan pääomakulut on poistettu. Jotkut reaktorit on pysäytetty niissä sattuneiden onnettomuuksien takia, kuten Tshernobyl 4 Ukrainassa tai Harrisburg 2 Yhdysvalloissa. Tämä on 10-15 prosenttia voimaloiden rakentamiskustannuksista. 32 Loviisan ydinvoimala sisältä. "Suurin osa kustannusarvioiden vaihteluista on helposti selitettävissä", sanoo OECD:n tutkimukseen osallistunut jaospäällikkö Juhani Vira Teollisuuden Voimasta. Voimaloiden ikääntymisongelma on jo nyt ajankohtainen Englannissa, jossa niiden yksityistäminen epäonnistui 1980-luvun lopussa muun muassa siitä syystä, että voimayhtiöt pelkäsivät ydinvoimaloiden ennustamattoman suuria korjausja sulkemiskustannuksia. Joistakin arvioista jätteiden loppusijoituskustannukset puuttuvat kokonaan säännöstön puuttumisen takia. Esimerkiksi Englannin ydinvoimaloiden sulkemissuunnitelmaan kuuluu 90 vuoden "seisottamisaika". Yhdysvalloissa suljettiin 1980-luvulla kahdeksan voimalaa taloudellisesti kannattamattomina. Korjaamisesta ydinvoimateollisuuden suurin bisnes. Kaupallisten ydinvoimaloiden "suuret ikäluokat" saavuttavat laskennallisen 30 vuoden käyttöikänsä vanhusvaiheen vuosituhannen vaihteessa, jolloin suuret korjaukset alkavat olla tarpeen. Armeniassa suljettiin kaksi 440 megawatin reaktoria 1989, koska ne sijaitsivat maanjäristysalueella. Parlamentaarisen energiapoliittisen neuvoston jäsen, tekniikan tohtori Markku Nurmi on eduskunnan perustuslakivaliokunnalle ydinenergialaista antamassaan lausunnossa 1980-luvun puolivälissä vaatinut sulkemisperusteiden selvää kirjaamista. Sitäkin vanhemman, samantyyppisen brittivoimalan sulkemiskustannukset nousisivat jopa puoleentoista miljardiin dollariin. Vasemmalla olevan pyöreän teräskannen alla sijaitsee reaktorin paineastia, jonka sisällä ovat polttoaine-elementit. Yleensä tällä tarkoitetaan voimalan tai vähintään sen radioaktiivisten osien purkamista. Se voidaan tehdä heti, mutta osien radioaktiivisuus on korkea ja purkaminen hankalaa ja kallista. Säteilyturvakeskus voi päättää voimaloiden pysäyttämisestä vaaratilanteessa, tai jos voimalan laitteet eivät ole käyttökunnossa. Loviisassa purkutyö saatetaan Vuorenrnaan mukaan aloittaa hetikin. Olkiluodon voimalat saavat odotella 30 vuotta ennen kuin niiden radioaktiivisia osia aletaan purkaa. Y dinenergialain mukaan valtioneuvosto antaa ydinvoimaloille käyttölupia määräajoiksi. Ydinvoimalan sulkemiskustannuksiin luetaan voimalan saattaminen ympäristölle vaarattomaan kuntoon ja tästä kertyvien radioaktiivisten jätteiden loppusijoituskulut. 1980-luvun alkupuolisko oli ydinvoimaloiden käyttöönoton huippuaikaa maailmassa; silloin esimerkiksi Japanissa ja teollistuneissa länsimaissa otettiin käyttöön yhteensä 103 ydinvoimalaa. Viran mukaan laitokset ovat teknisesti erilaisia, kustannusarviot eivät kata kaikkialla samoja asioita ja jätteisen loppusijoituksen kustannusarviot vaihtelevat suuresti eri maissa. Lausunnossaan Nurmi väittää epäsuorasti, että ydinvoimayhtiöillä voi olla kiusaus pitkittää voimaloiden käyttöaikaa enemmän kuin turvallisuuden kannalta olisi suotavaa. vsk.. Saksassa on suljettu etupäässä entisen Itä-Saksan neuvostorakenteisia reaktoreita niiden vaarallisuuden vuoksi. voimaloita tilattiin viisi. Loviisan ydinvoimala lasketaan aikanaan suljettavan 237 miljoonalla dollarilla eli 880 miljoonalla markalla ja Olkiluodon voimala hieman halvemmalla. Olkiluodossa aiotaan paloitella myös paineastiat; Loviisassa harkitaan myös mahdollisuutta irrottaa ne kokonaisina. SUOMEN LUONTO 1/93 52. Voimalan voi myös antaa seistä suljettuna paikallaan odottamassa, että sen sisäosien radioaktiivisuus laskee. Euroopan talouden kehitysja yhteistyöjärjestön OECD:n ydinvoimatoimiston teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan englantilaisen 1960-luvun alussa käyttöön otetun kaasujäähdytteisen ydinvoimalan sulkeminen maksaisi vuoden 1990 rahan arvossa mitattuna yli miljardi dollaria. Laissa ei kuitenkaan ole tarkemmin määritelty milloin jokin ydinreaktori on suljettava loppuunkäytettynä. 60 kaupallista reaktoria suljettu Kaikkiaan maailmassa on suljettu kuutisenkymmentä kaupallista ydinreaktoria, joista 15 Yhdysvalloissa ja kymmenen Neuvostoliitossa. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla määrä putosi näissä maissa jo 64:ään. Paineastiat säilötään voimalaalueella olevaan kallioluolaan, jos tähän heltiää lupa
Maun on seudun turismin keskus. Mutta ei hätää, uusi tulva tuo vuoden päästä taas uudelleen virvoittavan sykäyksensä. Veden matka suistoon kestää kuusi kuukautta; siksi suiston vesi on korkeimmillaan kesä-elokuussa keskellä kuivaa kautta. Vesi on kirkasta ja niin puhdasta, että monet turistitkin juovat sitä sellaisenaan saamatta vatsatautia. Botswanan tärkein matkailukohde Okavangon suisto on Botswanan suosituin matkailukohde. Suisto on Okavangon vuolaiden vesien päätepiste. Vedet päätyvät lopulta Afrikan kuumalle taivaalle ja Kalaharin hiekkaan. krokotiilien, sammakoiden, kalojen ja turistien paratiisiksi. Tämä on sopusoinnussa myös luonnonsuojelun kanssa. Suistossa on kuitenkin sijaa myös pienellä budjetilla liik33. Okavangon suistaa lintuperspektiivistä. Matkailijoista suisto saakin kiittää säilymistään. Yli 10 000 neliökilometrin laajuinen suisto saa vetensä Okavango-joesta, joka aloittaa juoksunsa Angolan ylängöiltä. Kosteikko on elintärkeä myös monille pohjolasta tuleville muuttolinnuille. Botswana satsaa erityisesti ns. Tulva-aikana suisto levittäytyy tuhansina haaroina ja lahdekkeina Uudenmaan läänin kokoiselle alueelle haikaroiden, kalakotkien, virtahepojen, norsujen, antilooppien, SUOMEN LUONTO 1/93 52. Teksti ja kuvat: Jorma Laurila Turismi suojelee suistoa Okavangon suisto Pohjois-Botswanassa on eteläisen Afrikan arvokkain kosteikko. Vedet haihtuvat vähitellen Afrikan kuumalle taivaalle ja suiston eteläosassa katoavat Kalaharin hiekkaan. Se on hiekkaisten saarten ja vesikasvillisuuden verboaman veden tuhatsoppinen sokkelo, jossa vielä voi nauttia erämaan rauhasta ja hiljaisuudesta. Suisto on myös tärkeä pohjoiselta pallonpuoliskolta saapuvien muutt()lintujen talvehtimisja levähdysalue; juuri nyt siellä viettävät talveaan esimerkiksi monet suomalaiset kahlaajat. vsk. Matkailutulot ovat niin merkittäviä, että suistoa uhanneet laajat ruoppausja vedenottosuunnitelmat on toistaiseksi pystytty torjumaan. Vuosittain siellä vierailee 30 000 matkailijaa, joista monet ovat valmiit maksamaan muutaman päivän matkasta suuriakin summia. laatuturismiin: se haluaa turistimassojen sijaan mieluummin pienemmän joukon maksukykyisiä matkailijoita. Okavango, eteläisen Afrikan kolmanneksi suurin joki, aloittaa juoksunsa Angolasta, jossa sadekauden runsaat yedet ruokkivat sitä marråsmaaliskuussa
Okavangon kirkkaita vesiä himoitsevat mm. SUOMEN LUONTO 1/93 52. Unen lomaan kuulee, kuinka puhvelija anti~ looppilaumat kahlaavat loiskutellen matalassa vedessä kasvillisuutta märehtien. Retkien kulkuneuvo on mokoro, kapea ja noin nelimetrinen kanootti, jota sauvotaan perästä pitkällä kepillä. Lihakarjan kasvatus on Botswanan toiseksi tärkein tulonlähde, ja lihaa viedään etenkin Euroopan yhteisön ruokapöytiin. Ey-kuluttaja osallistuisi siten veitsellään suiston silpomiseen. 1980-luvun puolivälissä nousivat esiin Okavangon suiston laajat "kehittämis"suunnitelmat ruoppausja vedenottoaikeineen. Karjankasvatus toisi mukanaan tsetsekärpäsmyrkytykset sekä tuhansien kilometrien pituiset suuja sorkkatautiaidat, jotka estävät villieläinten vaellukset ja pääsyn veden äärelle. vsk.. yön äänistä: hyeenan huudosta, pöllön huhuiluista, tuulen huminasta. Viljely vaatisi myös runsasta keinolannoitusta ja tuholaismyrkkyjä, jotka olisivat jo sinällään vaaraksi suistolle. Lisäksi se on äänetön, pakokaasuton ja palautuu täysin palveltuaan luonnon kiertokulkuun. Myös laskelmat ovat sittemmin osoittautuneet vääriksi: suunnitellulla vesimäärällä pystyttäisiinkin kastelemaan vain 1300 hehtaaria. Heidän opastuksellaan voi tehdä myös kävelyretkiä kuiviin saariin jäljittämään eläimiä ja tutustumaan muun muassa puiden perinteisiin käyttötapoihin. Karjankasvattajat kannattavat vedenottohankkeita, koska silloin laajat alueet suistosta kuivuisivat karjalle sopiviksi. Maailman perintö -ohjelmaan toistaiseksi tuloksetta. Herätyskelloa ei tarvita, sillä aamun äänet havahduttavat nukkujan. Suiston vesillä on suunniteltu keinokasteltavaksi 10 000 hehtaarin viljelmät. Ainoat sivilisaation äänet täällä ovat teltan vetoketjujen vingahdukset ja satunnainen suihkukoneen etäinen kohina taivaalta. Parempaa kulkuneuvoa on vaikea kuvitella; onhan sillä takanaan vuosisatojen tuotekehittely. Aivan toisenlaisen kuin safariauton penkiltä. Tuhoaako timantti helmen. Aamuisin ja iltaisin tehdään paikallisten oppaiden johdolla harvapuustoisiin hiekkasaariin kävelyretkiä, joilla luontoon saa läheisen ja hienovireisen kosketuksen äänineen ja hajuineen. Suiston keskelle lennetään useimmiten pienkoneella ja yövytään lodgeissa. Nykyisin useimmiten makkarapuusta koverrettu mokoro kulkee hämmästyttävän keveästi matalassa vedessä kasvillisuuden seassa. Sauvojina ovat paikalliset asukkaat. Ruoppausja veden otto hankkeet uhkaavat kuvalle reppuselkäiselle. Nämä komeat koiraat astelevat Moremin riistansuojelualueella, joka syntyi paikallisten asukkaiden aloitteesta. Nykyisin vain pieni osa suistosta on suojeltu Moremin riistansuojelualueena. Lodget ovat kalliita, mutta halvempi ja luonnonystävälle kiehtovampi tapa on tehdä muutaman päivän telttaretki suiston vehreyteen paikallisten oppaiden johdolla. Moremista on suora yhteys laajaan Choben kansallispuistoon, joka suiston kanssa muodostaa yhden Afrikan laajimmista erämaista. timanttiteollisuus ja laajat maatalouden keinokasteluhankkeet. Teltat pystytetään kuivien saarten hiekalle puiden katveeseen ja ruoka keitetään nuotiolla. Puusta koverrettu mokoro on paras kulkuneuvo matalas~a vedessä. Suistoa on ainutlaatuisuutensa vuoksi useaan otteeseen esitetty mm. liialla teltassa voi nauttia 34 lsokudu on suiston kuivien maiden antilooppeja
vsk. Timantit ovat paitsi naisen, myös botswanalaisen paras ystävä, sillä Botswanan viime vuosien huiman, yli kymmenen prosentin vuotuisen talouskasvun juuret johtavat timanttikaivoksiin. Virtahepo viettää päivänsä vedessä laiskotellen, mutta nousee öisin kuivalle maalle ruokailemaan. D 35. Kaivoksella on muitakin vaihtoehtoja, kuten pohjaveden pumppaaminen tai ns. Suiston norsut ovat mieltyneet erityisesti palmujen hedelmiin. Maun on alueen turismin keskus, joten· sillä on toisessa vaakakupissaan matkailutulojen romahtaminen, jos suisto tärvellään. SUOMEN LUONTO 1/93 52. Orapan kaivos on 250 kilometriä suistosta etelään Kalabarin autiomaassa. Maunin kasvava kaupunki janoaa myös vettä, mutta sen vesihuolto voidaan hoitaa patoaltailla. Paikalliset asukkaat vastustavat kuivaamishankkeita, sillä suisto on heidän kotinsa ja he saavat merkittävän osan elannostaan turismista. Matala, hiekkapohjainen ja kirkasvetinen kosteikko on valtaosin kasvillisuuden peitossa. On siis vaara, että timantti tuhoaa helmen, Okavangon suiston. Suuri uhka suistolle on myös Orapan timattikaivos, joka on maailman rikkaimpia. Elleivät herkut tule alas tavanomaisella ravistustekniikalla, norsu saattaa työntää palmun nurin. Kaivos tarvitsee vuosituhannen vaihteessa kaksi kertaa enemmän vettä kuin nyt. kuivan prosessin käyttöönotto, mutta ne ovat kalliimpia kuin veden ottaminen suistosta. Tukenaan heillä ovat kotimaiset ja kansainväliset luonnonsuojelujärjestöt
Aasianleijonauros ja -naaras merkitsevät yhdessä revii36 rinsä karjuen, maata raapien ja eritteillään. Vuosisadan vaihteessa aasianleijonia oli hengissä noin sata, ja vuonna 1913 niitä raportoitiin olevan enää vain parisenkymmentä. Urokselle tunnusomainen harja on yleensä jonkin verran vaatimattomampi kuin Afrikan leijonilla. Itse olin joutua vaaratilanteeseen, kun en huomannut polun mutkan takana makaavaa leijonaa. Kerrotaan yksilöistä, jotka ovat vapaudessa sallineet jopa ihmisen kosketuksen. vsk.. Säyseä, mutta nälkäisenä vaarallinen Leijonien alalajien sukulaisuus on geenitutkimuksin ajoitettu 50 000 ja jopa 200 000 vuoden taakse. Antti Erkkilä Aasianleijonan vi Viime kesänä kuului Ruokolahdelta kummia. Afrikan leijonilla uros yksin merkitsee reviirin. Onneksi minua varoitettiin ajoissa. Vielä vuonna 1900, jolloin Junagadhia hallinnut ruhtinas teki siitä henkilökohtaisen metsästysreservaattinsa, metSUOMEN LUONTO 1/93 52. Mutta ei ajatus Afrikan savannien pedosta eurooppalaismaisemissa ole sittenkään ihan hullu. On kuitenkin huomattava, että "kesy" aasianleijona on nälkäisenä myös ihmiselle vaarallinen peto. Leijona välttää yleensä metsäseutuja. Uutinen, vaikka osoittautuikin myöhemmin perättömäksi, pelasti hetkeksi kansakunnan laman puristuksesta. Tarkkailimme edessämme kulkevia unohtamatta aina välillä vilkaista takaviistoon jättäytynyttä yksilöä. Käveltyämme kotvan saavuimme paikalle, jossa vesipuhvelin kaluttu kallo kiilteli leijonien yöllisen aterian jäljiltä kuivassa, lehtensä varistaneessa tiikkimetsässä. Uljas vaakunaeläimemme, leijona, oli nähty tassuttelemassa hakkuuaukon laitaa. Leijonia kaatoivat erityisesti eurooppalaiset "urheilumetsästäjät". Keisari Asokan (285-238 eKr.) aikana perustettiin rauhoitusalueita, jotka ovat nykyisten kansallispuistojen edeltäjiä. Sain välittömästi määräyksen tulla lähemmäksi nuotiota. Leijonat painuivat makuulle muutaman kymmenen metrin päähän. Viimeinen aasianleijona Girin ulkopuolella nähtiin 1884. Jonkin ajan kuluttua kaikki kuusi leijonaa lähtivät liik· keelle. Intiassa leijonien nopeaan vähenemiseen vaikutti ampuma-aseiden yleistyminen 1800-luvulla. Yritimme pitää leijoniin jatkuvan näköyhteyden. Kohtaaminen leijonametsässä Intian-matkallani 1982 tutustuin Girin suojelualueeseen, jolloin sain tuta aasianleijonan säyseyttä. Eläinten kuningas saalisti aiemmin myös koko Afrikan alueella, mutta hävitettiin tämän vuosisadan alkuun mennessä eteläisimmästä ja pohjoisimmasta Afrikasta. Leijonia nimittäin eli yli 2000 vuotta sitten osissa Etelä-Eurooppaa. Englantilainen eversti George Acland Smith saattoi ylpeillä tappaneensa yksinään lähes 300 leijonaa yhtä paljon kuin niitä nyt on jäljellä. 19301 uvulta lähtien kanta on pysynyt 200-300 yksilön vaiheilla. Vietin tammikuisen päivän metsänvartijoiden kanssa Girin kiehtovassa metsässä. Jouduin seurueeseen, jonka ainoa ase oli tukeva keppi. Aivan kuin etukäteen harjoitellussa näytelmässä, Aasianleijonan erottaminen afrikkalaisesta serkustaan ei ehkä maallikoita onnistu ensi silmäyksellä. Rajut muutokset ovat vasta varsin nuorta perua. Äkkiä yksi naaraista nousi ylös ja löntysteli kohti, ilmeisesti kiinnostuneena kameran peilin äänekkäästä lonksumisesta. Intiassa sillä ei ole ollut valinnanvaraa Girin metsästä tuli isojen kissojen viimeinen pakopaikka. "Eläin on vaarallinen, koska se ei halua asettua lepäilemään", selitti yksi metsänvartijoista. Aasianleijonat häädettiin metsiin Intiassa luonnonsuojelulla on pitkät perinteet. Aamun valjetessa ryhdyin valokuvaamaan niitä. Varmin tuntomerkki sekään ei aina selvästi havaittava on koko alavatsan mittainen ihopoimu, joka on afrikkalaisilla leijonilla hyvin harvinainen. metsän kätköistä ilmestyi kuusi komeaa eläintä. Aasianleijonat voivat olla uskomattoman säyseitä. Ne tassuttelivat ensin jonkin matkaa hiekkatietä ja kääntyivät sitten mäkiseen metsämaastoon. Vuosisatoja maassa elettiin luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Seurasimme niitä jalan ja pysähdyimme aina silloin kuin nekin. Aasianleijona ei kovin paljon eroa Afrikan leijonasta. Aasianleijona on malliesimerkki siitä, miten vaikeata on suojella hyvin uhanalaista lajia. Metsänvartijat taittoivat itselleen tukevat risut, joita he vetelivät pitkin kahisevaa tannerta karjahdellen leijonamaisesti. Aasianleijona hankkii ravinnokseen tuoretta lihaa, eikä sitä juurikaan tavata haaskalta kuten Afrikan serkkuaan. Teimme nuotion ja istuimme sen ympärille. Kun leijonat jakaantuivat kahteen ryhmään, mekin muodostimme kaksi joukkiota. Se on hivenen raskasrakenteisempi ja vaaleampi ja sen häntätupsu on pitempi. Aasiassakin leijonia tavattiin laajalti, mutta nyt elintila on kutistunut Intian Girin suojelualueelle Kathiawarin niemimaalla Pakistaniin rajautuvassa Gujaratin osavaltiossa
Laitumista kilpailtaessa häviölle jäivät leijonien luontaiset riistaeläimet hirvet, antiloopit ja gasellit Alueella laiduntavista sorkkaja kavioeläimistä yhdeksän kymmenestä oli kotieläimiä. säala kutistunut puoleen. · Kasvillisuus on alkanut toipua ylilaiduntamisen rasituksista ja karjan osuus leijonien ruokavaliosta on vähentynyt puoleen. Määrätietoisen suojelun ansiosta leijonia elää vapaudessa lähes 300. Kaupallisesti arvokkaat tiikkipuut on jo ajat sitten hakattu. Hakkuiden seurauksena tiikki ja muut arvopuulajit ovat vähentyneet ja tilalle on tullut piikkipensastoa. neinen koti Aasianleijonien luonnonvaraisia saaliseläimiä ovat kuvan aksishirvien lisäksi sambarhirvet, nilgauantiloopit ja villisiat. Pensasja kiviaitoja~ pystytettiin satoja kilometrejä. Kanadalainen ekologi Paul Joslin tutki 1970-luvun alussa jätöksien perusteella, että 75 prosenttia leijonien ruokavaliosta koostui kotieläimistä, pääasiassa karjasta. Tutkimus osoittikin, että leijonat olivat tappaneet joka neljännen eläimen turhaan ja saivat joka viidennestä eläimestä lihaa alle kymmenen kiloa. säpinta-ala oli noin 2600 neliökilometriä. Kasvillisuus on paaasiassa kuivavihantaa metsää, jossa tiikki on vallitseva puulaji. Menetetystä karjasta talonpojille on jo pitkään maksettu korvauk-37. Tapetun karjan määrää lisäsi se, että leijonien ruokailua häirittiin. Kun Girin rauhoitusalue perustettiin 65 vuotta myöhemmin, oli metSUOMEN LUONTO 1/93 52. Girin suojelualue on mäkistä ja osin kallioista, korkeus merenpinnasta vaihtelee saEläinten kuninkaan aasialaisen alalajin edustajia hiiviskelee vapaana luonnossa enää vajaat kolmesataa Intiassa Girin suojelualueella. Puistonvartijat saivat uutta kalustoa palontorjuntaan ja valvontatyöhön. Suojelualueella · asui 1970-luvun alussa noin 5000 ihmistä yli sadassa kylässä. Valvontaa on tehostettu, ja suojelualueen kaikkein pyhimmässä, 260 neliökilometrin kansallispuistossa, liikkuminen on luvanvaraista. Myös laiduntavia kotieläimiä vähennettiin. Karjaa on lupa pitää vain noin 6000 yksilöä. Mutta koska karjaå on saatavilla entistä vähemmän, on muu riista lisääntyneen saalistuksen vuoksi vähentynyt. Talonpojat yrittävät saada saaliseläimen nahan ja mikäli .mahdollista myös lihat. Gujaratin osavaltio päätti 1972 suojelutoimien tehostamisesta. Ei liene vaikea arvata mihin saalistaan tavoittelevat isot kissaeläimet iskivät kyntensä. Gir on vanhaa maldharipaimentolaisten asuinaluetta. Suojelupyrkimykset eivät onnistu ilman paikallisten asukkaiden myötävaikutusta. Kuivana ja kuumimpana aikana, helmikuusta kesäkuuhun, jokivarsien ainavihannat metsät ovat tervetulleita vilvoittavia kaistaleita aukkoisten piikkipensastojen ja lehtensä varistavien tiikkimetsien keskellä. Ohjelman ansioksi on luettava myös 580 perheen muutto suojelualueen ulkopuolelle. Suojelutoimet ovatkin tuottaneet tuloksia. vsk. Leijonat ovat laajentaneet metsästysretkiään ympäröiviin kyliin. Nykyisin alueella saa luvanvaraisesti asua 265 perhettä. Girin suojelualue pystynee nykyoloissa elättämään vain parisensataa leijonaa. Ne ovat käyneet yhä uskaliaammiksi ja repineet jopa karjasuojien kattoja. Suojelu ei suju ongelmitta Aasianleijonan kohtalo riippuu siitä, pystytäänkö sen elinympäristö säilyttämään. Leijonat tarkkailivat n~otion äärellä ist~via Girin metsä~vartijoita ja kirjoittajaa säyseästi aivan lähietäisyydeltä. <lasta viiteensataan metriin. Girin halki virtaa 14 jokea. Karjaa oli vakituisesti noin 21 000 päätä, kuivana kautena siirtyi Girin paremmille laitumille 30 000 vesipuhvelia
Vastaava uteliaisuus sukupuuton partaalla olevaa eläintä kohtaan olisi voitu tyydyttää eläintarhassakin. Vastuun aasianleijonan perintötekijöiden säilymisestä on huomioinut myös Korkeasaaren eläintarha, joka vuosien diplomaattisen uurastuksen tuloksena saa uuden yleisövetonaulan. MML Antti Erkkilä on kehitysmaiden metsätalouteen erikoistunut tutkija Joensuusta. Menettelyä arvosteltiin ankarasti ja syystäkin. Valvonnasta huolimatta Girissä laidunnetaan laittomasti, raivataan peltoja ja salametsästetään jatkuvasti. Kova kovaa vastaan oli pelin henki. Valistustakin yritettiin, mutta se todettiin tehottomaksi. Vuonna 1932, jolloin Kakamega julistettiin metsänsuojelualueeksi, alkuperäistä sademetsää oli jäljellä 240 neliökilometriä. Mauri Leivo SUOMEN LUONTO 1/93 52. Ainakin osa yrityksistä on epäonnistunut. Se avataan turisteille, kunhan polkuverkosto saadaan valmiiksi. Kakamegan eliöstö on kenialaisittain ainutlaatuisen rikas. Vasta 1980-luvulla kansainvälisen huomion myötä Kakamegan sademetsään kohdistuvan uhkan myönsivät myös viranomaiset. Länsimaisissa eläintarhoissa aiemmin aasianleijonina pidetyt noin 200 yksilöä on poistettu siitoseläinten luettelosta. Metsän näkyvimpiä ja kenties kuuluvimpiakin eläimiä ovat suuret, mustavalkoiset guereza-apinat, jotka elävät pienissä ryhmissä syöden lehtiä, kukkia, taateleita ja muuta kasvisruokaa. Surmansa on saanut kahdessa vuodessa 16 henkeä ja vielä useampi on loukkaantunut. Vielä tämän vuosisadan alussa Kakamegan sademetsä peitti satojen neliökilometrien kokoisen alueen. Kuvassa otetaan verinäytettä Korkeasaaressa Vanaraj-uroksesta. Metsänvartijoita palkattiin lisää ja partioautoja hankittiin. Toivon mukaan pimeä, kylmä talvemme ei säikytä niitä lymyämään vain sisätiloissa. Paikallisella väestöllä ei ollut muuta mahdollisuutta, koska he tarvitsevat puuta päivittäisen ruuan valmistukseen. Hakkuualat, puuviljelmät, laidunalueet, viljelysmaat ja asuinalueet syrjäyttivät alkuperäisen sademetsän. Tämä tosiasia olisi pitänyt ottaa huomioon ja etsiä uusia keinoja metsän suojelemiseksi. Kaikki niitä eivät kuitenkaan ole saaneet, tai eivät ole osanneet hakea. Monella heistä ei ole tarpeeksi rahaa ostaa polttopuuta kylän torilta ja metsästä sitä saa ilmaiseksi. Syy oli perin yksinkertainen. · · Leijonien ruokintaakin on kokeiltu. Päivällä turistit tuotiin paikal38 le ihmettelemään leijonien laiskottelua. Rangaistuksia luvattomasta puunhakkuusta, karjan laiduntamisesta ja muusta metsän väärinkäytöstä kovennettiin. Niinpä lajin säilymiseksi tarvitaan eläintarhoja. Sen ulkopuolella puhtaita, terveitä yksilöitä on vain neljä: kaksi Zi.irichissä ja kaksi Lontoossa. Lintuharrastaj ille Kakamega on ehdoton vierailukohde, sillä alueella on tavattu 330 lintulajia. Vuonna 1991 Englannin hallituksen päätettyä osallistumisesta suojelun rahoitukseen Kakamegaan perustettiin vihdoin kansallispuisto. Girin suojelualueen leijonamäärän pitäminen liian suurena saattaa johtaa luonnonvaraisen aasianleijonan sukupuuttoon. Tilannetta ei suinkaan helpottanut kymmenen vuotta sitten riehunut hirmumyrsky, joka kaatoi satojatuhansia puita. Monet intialaiset asiantuntijat ovatkin päätyneet suosittelemaan, että kaikki suojeluponnistukset tulisi keskittää mieluummin Giriin kuin siirtää leijonia muihin, epävarmoihin kohteisiin. Kyläläisten vastenmielisyys suojelua kohtaan on kasvanut, kun leijonat ovat iskeneet kyntensä myös ihmisiin. Eläintarhat apuna suojelutyössä Intiassa on kokeiltu leijonien siirtoistutuksia muihin osavaltioihin. Aluetta on pidetty vaihettumisvyöhykkeenä alankoja vuoristometsien välillä, sillä suurin osa Kakamegan metsistä on 1800-2000 metrin korkeudella ja alueen keskilämpötila ja vuotuinen sademäärä ovat alhaisemmat kuin trooppisen sademetsän ydinalueella Kongossa. Parhaiten tutkituista eliöryhmistä, joita ovat muun muassa puut, orkideat, nisäkkäät, linnut, sammakkoeläimet ja käärmeet, joka kymmenes tai jopa joka viides laji elää Keniassa vain Kakamegassa. Mutta s_ilti metsä hupeni puu puulta. suolaantuminen, minkä seurauksena viljelykelpoinen maa-ala on huolestuttavasti kutistunut. Intialaisessa eläintarhassa on yli 50 perintötekijöiltään puhdasta aasianleijonaa. Puun kulutusta olisi voitu hillitä jakamalla uusia, tehokkaampia uuneja kotitalouksiin. sia. Ne on todettu terveiksi ja siksz _ne ovat pääss_eet kuukauden karanteeniajan jälkeen ulos jalozttelemaan yleisönkin nähtäväksi. Kansallispuisto Kenian Kakamegaan Kakamegan metsä Länsi~eniassa on Afrikan trooppisen sademetsän itäisin uloke. Ne polveutuvat seitsemästä kanta vanhemmasta, joista ainakin kahden on geenitutkimuksin osoitettu olleen afrikkalaisen alalajin jälkeläisiä. Kenia itsenäistyi, yhteiskunnan kehittyminen vauhdittui, länsimaiset maaja metsätalousmenetelmät otettiin käyttöön, väestön kasvu kiihtyi nopeasti ja kaiken tämän seurauksena metsää kaadettiin ryskyen. Kansallispuiston myötä on todennäköistä, että ainakin osa alkuperäisestä metsästä säilyy. Paineita viimeisten metsänrippeiden käyttöön ovat lisänneet myös Gujaratia aika ajoin piinannut kuivuus, sietämättömät tulvat ja maaperän . Sen suojelu ja perintötekijöiden vaaliminen vaatii eläintarhoissakin äärimmäistä huolellisuutta ja vastuuta. vsk.. Tällaisia uuneja on ollut Keniassa jo kauan, mutta eri avunantajamaiden kauppapoliittiset pyrkimykset saada itselle koko uunibisnes ovat estäneet niiden tehokkaan levityksen. Korkeasaareen kolme aasianleijonaa Intian hallitus lahjoitti Korkeasaaren eläintarhan kissalaaksoon kolme nuorta aasianleijonaa: Leslieja Kirtida-naaraat sekä Vanaraj-uroksen. Paikallisia ihmisiä olisi pitänyt rohkaista istuttamaan puita oman peltotilkkunsa ympärille omavaraisuuden lisäämiseksi ja viljelmien suojaamiseksi. Kaupallisia istutusmetsiä olisi pitänyt muuttaa tarpeeksi paljon polttopuumetsiksi ja myydä polttopuu ihmisille hinnalla, johon kaikilla olisi varaa. Muiden metsäalueiden säi~yminen edellyttää uutta ajattelua ja uusia keinoja, jotta paikalliset ihmiset saadaan suhtautumaan suojeluun myönteisesti. Sidottuja nautoja tarjoiltiin petojen yöpalaksi. Vuosisadan puolivälissä tilanne muuttui nopeasti. Tästä peltometsitysperiaatteesta on suomalaisillakin kehitysyhteistyöviranomaisilla hyviä kokemuksia eri puolilta Keniaa. Kissat tulivat joulukuun alussa intialais~sta Sakkarbaugin eläintarhasta. Alueen itäosaan rajattu puisto käsittää 35 neliökilometriä eli kolmanneksen jäljellä olevasta sademetsästä
Hiilen käyttöä rajoitetaan huomattavasti. Vuodesta 1989 Puolan, Tsekkoslovakian ja Unkarin teollinen tuotanto on vähentynyt 30-40 prosentilla. otettu käyttöön bensiinin ja dieselöljyn lisämaksu, jonka tuotto käytetään ilmansuojeluhankkeiden rahoittamiseen. Puola on ensimmäisenä Keskija Itä-Euroopan maana aloittanut kaupankäynnin päästökiintiöillä ( Chorzowissa, Katowicen läänissä). Magnus Andersson Kirjoittaja on Itä-Euroopan ympäristökysymyksiin erikoistunut ruotsalainen toimittaja. Tsekit arvostelevat Slovakiaa siitä, että se vastustaa pakollista ympäristövaikutusten arviointia uusien investointien yhteydessä. 39 ' .,. Taloudellisten keinojen käytön lisääminen ympäristönsuojelussa. Uutta tekniikkaa vauhditetaan kansainvälisellä ympäristöavulla, jota maat ovat saaneet kahden vuoden ajan. Päätukijat ovat EY:n Keskija Itä-Euroopan avustusohjelma ja Maailmanpankki. Unkarin uusi ympäristölaki on pahasti myöhässä. rikin ] poisto savukaasuista). Tsekin tasavallassa aletaan vuonna 1993 verottaa teollisuusjätteiden tuottamista. vsk. Saastuttajien maksettaviksi määrättyjä maksuja ja sakkoja on korotettu :voimakkaasti viime vuosina. Tällä hetkellä nämä toimitukset ovat hyvin epävarmoja ja niiden tuontiin muualta on ruvettava valmistautumaan. että riippumaton juristi sai tehtäväkseen uuden ympäristölakiehdotuksen laatimisen. Esikuvia ovat mm. Kaikki päättyi siihen, . Mukautuminen Länsi-Euroopan ympäristölainsäädäntöön ja ympäristönormeihin. Esimerkiksi Unkarissa ., energian käyttö on vähentynyt viidenneksellä kahden viime vuoden aikana. Paljon myönteistä on siis tapahtunut viime vuosina, mutta kaikki ei ole sujunut kitkatta. Myös laaja ja energiataloudellisesti tehoton runsasrikkisen hiilen poltto on synnyttänyt vakavia ongelmia. ULKOMAILTA Uusia tuulia Itä-Euroopan ympäristöpolitiikassa Puola, Tsekkoslovakia ja Unkari ovat entisistä Itä-Euroopan maista ehtineet ympäristöpolitiikkansa uudistamisessa pisimmälle. Monia nyt vain valtion tuella toimivia, kannattamattomia hiilikaivoksia lopetetaan vähitellen. Strategisen suunnittelun ja hallinnon parantaminen. Näissä maissa käyttöön otetulla uudella ympäristöpolitiikalla on useita yhteisiä piirteitä: Saastuttaja maksaa päästöjen puhdistuksen. Plock, Puola. Unkarissa on SUOMEN LUONTO 1/93 52. Ympäristön kuormituksen pienentäminen luonnon kannalta hyväksyttävälle tasolle vaatii erittäin paljon varoja. Ne saivat kommunistiselta järjestelmältä perinnökseen suunnattomat ympäristöongelmat. Esimerkiksi ammattijärjestö Solidamostj on vastustanut ympäristöministeriön suunnittelemaa ympäristömaksua bensiinille. Suuri osa Tsekkoslovakian ja Unkarin sähköenergiasta tuotetaan ydinvoimalla. Slovakiaa arvostellaan myös PCB:n saastuttamien lihaja maitotuotteiden myynnistä sekä keskitetystä ja byrokraattisesta ympäristöjärjestelmästä. Itä-Eurooppa sai kommunistiselta järjestelmältä perinnökseen suunnattomat ympäristöongelmat. Ympäristöministeriö ja parlamentin ympäristötoimikunta, joiden tehtävänä oli lain valmistaminen, eivät tehneet mitään kahteen vuoteen. l Energiasektorilla on odotetu tavissa suuria muutoksia lähi-g <" vuosina. Puolan, Tsekkoslovakian ja Unkarin ympäristöongelmista tärkeimmällä sijalla ovat ilmansaasteet. Näiden maiden strategia ilman saastumisen vähentämiseksi voidaan tiivistää seuraavasti: teollisuuden rakennemuutos, energiatuotannon vähentämmen, energiansäästön tehostaminen, energialähteiden monipuolistaminen (ensisijaisesti lisäämällä kaasun käyttöä) ja ;:i edistyneen puhdistusteknii] kan käyttöönotto (mm. Puola, Tsekkoslovakia ja Unkari ovat monen vuoden ajan tuoneet suuria määriä kaasua ja öljyä entisestä Neuvostoliitosta. Puolassa on orastamassa nstuuta ympäristönsuojelun tavoitteiden ja taloudellisten ja sosiaalisten päämäärien välillä. Tanska, Hollanti ja Saksa. Kysymys on siitä, tarvitaanko todella enemmän energiaa. Monilla seuduilla saastuminen on välitön uhka terveydelle; ilma ahdistaa hengitystä, maaperä ja vedet ovat myrkyttyneet. Lisäksi Puo)a haluaa pienentää ulkomaanvelkaansa lisäämällä ympäristöinvestointejaan Debt-For-Environment-Swap -mallin mukaisesti. Tämä on johtanut pienempiin päästöihin, mutta myös siihen, että teollisuuden tulot ovat pienentyneet ja niillä on vähemmän rahaa käytettävissä ympäristöinvestointeihin. Lisäksi maat saavat apua Yhdysvalloilta ja useilta LänsiEuroopan mailta. Juristin työn rahoitti Regional Environmental Center, joka on ympäristöliikkeen keskus Budapestissa! Tsekkoslovakiassa ympäristöyhteistyö on ajoittain toiminut huonosti tsekkien tasavallan ja slovakkien tasavallan välillä. Kaikissa kolmessa maassa on alueita ja kaupunkeja, esimerkiksi Katowicen lääni Puolassa, Pohjois-Böömi Tsekkoslovakiassa ja Budapest Unkarissa, joissa saastunut ympäristö on välitön uhka terveydelle. Viime vuosien aikana energiankulutus on laskenut voimakkaasti kohonneista energian hinnoista johtuen. Tämä peri.aate, jota on noudatettu OECD-maissa vuodesta 1972, otetaan asteittain käyttöön 1990-luvun aikana. Ympäristönsuojelun hajauttaminen ja alueellistaminen. Esimerkiksi Puolassa sen arvioidaan maksavan peräti 250 miljardia dollaria. Puolalla ei ole ydinvoimaa, eikä sen käyttöönottoa edes suunnitella. Unkarissa ja Tsekkoslovakiassa sen sijaan on suunnitelmia ydinvoiman käytön laajentamiseksi
Karjalasta tu1i neuvostovallan aikana luontoja karjalaisreservaatti, jonne ei paljoa rakennettu ja jonne päästettiin · harvoin ulkopuolisia. Huomattuamme rikkauksien rajallisuuden olemme havahtuneet toimimaan, luontoa on onneksi ryhdytty tosissaan suojelemaan. Hän on ottanut alemman kuvan viime kesänä samalta paikalta Oulanka-joen suulta kuin I. En näe vikaa siinä, että alueelle jälleen päästään käymään mikä ei suinkaan tarkoita, että vastustaisin sen suojelua ja muuttumista kansallispuistoksi. esiin tulleet ongelmat ovat kuitenkin vakavia varoituksia, ettei näin voi jatkua. Alueesta tuli erämaa vuoden 1939 jälkeen. Paanajärvestä Leena Hytönen kommentoi numerossa 10/92 Paanajärvi-artikkeliani. Ehkäpä olemme hämääntyneet "alamaistemme" loputtomalta tuntuvasta kiltteydestä, olemmehan saanet näihin päiviin asti lähes kaiken mitä olemme halunneet ilman suurempia häiriöitä. Paanajärvi on suojeltu kansallispuistona. 40 m z z m z MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Samaan aikaan kun Suomessa hakataan viimeisiä vanhoja metsiä, uinuu rajan takana Karjalassa tuhansia neliökilometrejä koskematonta erämaata, kommentoi Paanajärvi-kuvaparin lähettäjä Petri Niikko. Tarkoituksena ei niinkään ollut suojella luontoa, vaan päättäjiä it~ seään, heidän ideologiaansa ja politiikkaansa. K. Fred Björksten Elämänsuojelusta Sanotaan ihmiskunnan olevan luomakuqRan kruunu, siis eräänlainen hallitsija, ja se pitäneekin jollain lailla paikkansa. Otsonia ukot, metsätuhot, pohjavesien saastuminen, radioaktiiviset säteilyvuodot ym. Karjalan tasavallasta löytyy kymmeniä tuhansia neliökilometreja erämaita ja satojen neliökilometrien laajuisia rauhoitettuja luonnonpuistoja. Maa on paljon pienempi kuin Suomi, säilyneet ja rauhoitetut alueet suurempia kuin Suomessa. Ennen sotia Paanajärven ympärillä asui satoja tai tuhansia suomalaisia. Onhan kivi-, kasvija eläinkunta "alistettu palvelukseemme" mahdollistaen elämämme tällä planeetalla. Nyt kylien paikat löytyvät kauniina niittyinä erämaiden keskeltä. "Suojelun" maksumiehiksi joutuneet karjalaiset maksavat tästä kauneudesta edelleen; Vienan-Karjalan jäljellä olevissa kylissä asuvat Euroopan köyhistä köyhimmät ihmiset. Leena Hytösen kirjoitus huokuu välinpitämättömyyttä ihmisiä kohtaan, se on täynnä vihaa ja myrkyllisyyttä yksittäistä kirjoittajaakin kohtaan. GallenKallela ja Inha tekivät paikan tunnetuksi 100 vuotta sitten. Nyt huomaan, että asiat voidaan Viikistä käsin nähdä samaan tapaan kuin ennen vanhaan Moskovasta. Tosin ideologia on erilainen, mutta johtopäätös sama: Karjala on säilytettävä luontoja karjalaisreservaattina. Vielä 60ja 70-l uvulla SUOMEN LUONTO 1/93 52. Planeettamme tilan voinemme yksimielisesti todeta olevan huono. Yleisesti lieneekin jo ymmärretty loputtoman riiston voivan johtaa vain valtakuntamme tuhoon, totaaliseen luonnonkatastrofiin. Inha sata vuotta aiemmin ylemmän kuvan. Neuvostohallituksen toimet ja elannon niukkuus ajoivat asukkaat sadoista tai tuhansista kylistä kummaltakin puolelta vanhaa rajaa. Emme ole osanneet hallita niin, että valtakunnassa olisi kaikki hyvin, vaan pikemminkin olemme miltei tyrannin lailla käyttäneet sitä kylmästi hyväksemme. vsk.. Tässä kommentin kommentteja. Aluetta vielä laajennettiin valloittamalla .Suomelta lisää. Nyttemmin ovat elintärkeässä työssä elämän suojelemiseksi jääneet selvästi vähemmälle huomiolle asevarustelun, yhä paisuvan väkivaltakoneiston, vaarat
En minäkään kysele sinun kuulumisiasi." "Oletko edes kiinnostunut, mitä minulle kuuluu. Miika Haapakallio 41. Matti Eronen oivallus oli se, ettei haluttu lisätä väldvallan tuhovoimaa. Meitä pyytäjiä on paljon. Ymmärrettiin hyvin, ettei parannuksilla ole todellista, kestävää merkitystä, jollei meissä ihmisissä tapahdu sisäistä muutosta parempaan. Pelkät juuret eivät pidä puita paikoillaan. Ihmeellistähän tässä kaikessa onkin tuo pyyntimaksu. Teikäläisiäkö?" "Vai et sinä tiedä. Olin taas Kitkajärven kelokämpällä yksin tuota kummajaista parantelemassa. Ota se pois!" "Milläs minä sen otan, kun 'isäsi katkaisi käteni kymmenen vuotta sitten. Hän tarinoi minulle aina iltaisin auringonlaskun aikaan. Minä häivyn!" Laskin aurinkolasit nenälleni ja jatkoin matkaani. Vieressäni seisoi valtavan suuri, puoliksi lahonnut kuusi, joka näytti kumartuneen puoleeni. Viisaasti ei vastustettu väkivaltaa väkivallalla vaan kieltäydyttiin itse aseista ja koetettiin herätellä kanssaihmisiä kauniiden laulujen ja taulujen, taiteen, voimalla. Sinä pistät kaiken leikiksi. Seitti sitoo puut yhteen, kuin lyhteen, tiedäthän. Taitaisi olla pikkulintujen pesiminen mahdotonta ilman läheisyydessä räkättävää rastasyhdyskuntaa. Omapahan on asiani, miten täällä porskuttelen. Evästä Elämälle Rastas on numero yksi Suomen Luonnossa 8/92 oli kaikin puolin hyvä kirjoitus rastaista, mutta siinäkään ei tullut kyllin selväksi, kuinka tärkeä lintu rastas on. Sadanviidenkymmenen kilometrin kuntolenkki näistä kaikista kertyikin. Se oli pudottanut lähes kaikki neulasensa, mutta hartiat halkoivat yhä uljaina taivasta. "Älä valehtele. Minun kokemukseni mukaan rastas on lintu numero yksi hyödyllisyytensä vuoksi. Hämähäkin hiuksenohut seitti liimautui kasvoihini. Eikä se sitä paitsi pure." Puistelin päätäni ja onnistuin karistamaan pienen mönkijän oli aseistariisunnan tärkeys selvästi enemmän esillä. Silloin kun vielä itsekin viljelin mansikkaa, en kokenut rastasta toivottomaksi kanssaeläjäksi. Yksin et näytä tulevan toimeen." "Entäs sitten. Parin viikon verran tallustelin aavoja jääkenttiä, saarten ja vaarojen kupeita ja jos minkälaisia pöheiköitä. Nautitaan kumminkin täysin siemauksin, yhdessä, salojen lampiloille tehdyistä pyyntireissuista. Ja verkolla hämähäkki saalistaa ruokaa, jotta jaksaisi taas kutoa." Siinä se on, monen nautinnon lähde, aliarvostettu herkku. Inhoan hämähäkkejä. Ota itse, jos uskallat. Tai tuolle !ukille, joka tonkii hiuksiasi?" "Ei helvetti, missä se menee. Kirosin sylkäisten ja riivin hätääntyneenä seitin kasvoiltani. Matosyötit mukana, kairat ja kalannostovinssit sekä lämpöiset pukimet. Aurinko siivilöityi puiden raoista. Särpimen tienesti onnistui mainiosti. Halpaa tämä lysti silti on nautintoon verrattuna. "Hämähäkin kirottu seitti tarrasi kasvoihini. Maukasta ahventa kuluikin melkoiset määrät, paistettuna, sopassa, hiillostettuna ja raakana. Kalakukosta puhumattakaan. Tosin ei se sielläkään mene aivan hukkaan, on sielläkin monenkokoista suuta ja nakkaa ahvenaterialla. Ei sinun kanssasi voi keskustella vakavasti. Eri läänien erälampia tutkiessa kuluu useampi satanen vuosittain. Miksi sinä noin kiroilet?" Katsahdin taivasta kohden. Ilta-aurinko siivilöityi kuusenoksien läpi. Tuli siellä särvintä etsiessä mieleen, kuinka tärkeä tuo ahven olikaan. Ravistelin epäuskoisena päätäni ja hieraisin silmiäni. Tuhottavan roskakalan saa pyytää vain asiaan kuuluvalla luvalla. Muistatko sinä Batmanin ja Robinin, tai Tarzanin?" "Keitäs ne on. "Poikani. Onneksi erämaan lumoa ei rahalla saa. Tuon viimeisen muodon maiskutteli monivuotinen kärppäystäväni. Hämähäkin seitti Kävelin suurten kuusien peittämässä mets.ässä aurinkolasit silmilläni. Nehän ovat sankareita. Toinen mielestäni merkittävä SUOMEN LUONTO 1/93 52. Harri Sivonen Mänttä Roskakalasta ruhtinaan ruokaa Erävietti, tuttu tauti monelle. hippiliike oli mielestäni joistakin ikävistä lieveilmiöistä huolimatta oikealla asialla. En vain muista yhtäkään kunnolla. Potkiskelin mennessäni kantoja ja kuivia oksankarahkoja. Arvokalan pyytäjät jättävät sen jäille, nuottamiehet kippailevat vihattua sadatellen saarten pajukoihin. Häntä oli ilo kuunnella." "Minunkin isäni kertoili tarinoita, kun olin satuiässä. Ns. Tiedätkö sinä, miksi metsässä on hämähäkinseittejä. Tosiasia on se, että sydämeni sykähtää ilosta, kun jonakin huhtikuun aamuna kuulen, että rastaat ovat saapuneet. Isä tarrasi juurillaan minusta kiinni ja keinutteli polvellaan. Potkiskelin aikani kuluksi sammaleen verhoamia kantoja ja kuivia oksankarahkoja. Tuuli se vain humisee, ajattelin. Sinun kiusaksesiko vain?" "Niin varmaankin." "Hämähäkit kutovat verkkojaan ja seittejään pitämään metsän pystyssä. Sitä oikeata. Ja sitä paitsi minä en ole sinun poikasi." "En minäkään haluaisi olla sinun isäsi, mutta jonkun täytyy pitää sinusta huolta. Tuota "roskakalaa", pannukarkeeta ahventa, nousi päivän särpimeksi muutamassa minuutissa, jos nyt ei oteta lukuun kulkemiseen mennyttä aikaa. Kulkipa missä tahansa, milloin tahansa aina siitä saa maukasta suuhun laitettavaa. Se on sellainen "ytimennävertäjä", johon tepsii vain yksi ainoa rohto: eräreppu aina valmiina "kulkutaudin " lieventämiseksi. Suuria sankareita." "Ovatko ne yhtä suuria kuin' sini valaat?" "Äh. "Poikani, miksi kiroilet?" "Minäkö?" "Sinä juuri. En erottanut muuta kuin kuusen veljineen. Eihän täällä ole muita kuin me, enkä minä tietääkseni ole kiroillut, vai olenko?" Nyt tajusin kenen kanssa olin alkanut puhua. "Poikani. vsk. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA hiuksistani. Kiitollisia saisivat olla myös ne "arvokalan" istuttajat ja pyytäjät siitä, että suuri osa maksumiehiä kulkee kaira olalla, eväänään ahvenkukko. Tuon olet itse keksinyt." "Kun minä olin pieni poika, kuulin tämän isältäni. Näin ollen rahassa se mitataan arvoonsa ahvenkin
Lakiehdotuksen mukaan lupa voidaan myöntää, paitsi milloin ulkomailla asuvien kiinteistöharikintojen kasvusta aiheutuva kiinteistön hintojen kohoaminen uhkaa heikentää Suomessa asuvien mahdollisuuksia hankkia kyseisellä alueella mökkikiinteistöjä taikka milloin kiinteistön käyttäminen rakentamiseen vaikeuttaa kaavoituksen tai valtakunnallisen suojeluohjelman toteuttamista tai haittaa muuta tärkeää yleistä etua. Hannu Raittinen dipl. Rannat myyntiin maailmalle. Erittäin suositeltava vertailukohde on kotoinen Ahvenanmaan mallimme, jossa maata ei myydä lainkaan ulkopuolisille. Lakipykälä sisältää aivan selkeän myyntiautomaatin ulkomaalaisille. vsk.. PAKKASKÄSITTEL.Y PDSKIPÄIL.L.E'.., PtKAPY'RÄHOYS RUSAKDN PE;RÄSSÄ ,,HILJAISUUDf}J KUUtvTEUAI. Jokainen myytävä alue on yksilöllinen ja niin myös sen hinta. Myöskin yksittäisten kauppojen seuranta on vaikeata ja hinnoista saadaan lähinnä kerran vuodessa tilastollisia keskiarvolukuja, joista hintahäiriöiden päättely ilman tutkimuksia lienee mahdotonta. Samainen malli on keskustelun alla myös Ruotsissa. Mökkitonttien hintojen kohoaminen ja sen . Rantakaavoituksella tai yleiskaavoilla muodostetut tontit on mahdollista vapaasti myydä, koska ne eivät vaikeuta kaavoitusta. Näin ahvenanmaalaiset turvaavat rantojen riittävän säilymisen vapaina ja luonnontilaisina sekä myös niiden jatkuvan hyödyntämisen tulevaisuudessa. Ahvenanmaalla rannat tuottavat työtä ja toimeentuloa paikalliselle väestölle ja maanomistajille ja koko maakunnalle mökkivuokrauksen, lomakylätoiminnan ja matkailun kautta. Toisaalta viime vuosien hintahaitari tonteissa on ollut niin laaja, ettei sitä taustaa vasten ole relevanttia puhua hintahäiriöistä. .Y\-fl'EENSA t-JOL'-A MARKKAA.~' SUOMEN LUONTO J/93 52. Hämeenlinna KUloJ HIN;;i: KERRAN OL.Et-J PM'1TÄNYT' L.AIHTUA \.JIIN HINÄHÄN HENEN 5AL.JL..I..E VAIKKA JALAN.JOS ON PAKKO/./ KA.HDEN~'TUNNIN KUUTAHOt<ÄVE=l..Y HAPPIThl-JKKAUKSE=UA .. 42 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Rantakaavalla, joka on maanomistajan kaava, voidaan periaatteessa kaavoittaa kaikki rannat mökkitonteiksi. Käytännössä lähes kaikkia muita rantoja voi kaupata ulkomaalaisille ilman, että lupaviranomaisilla olisi mitään laillisia edellytyksiä puuttua siihen . Siksi hallituksella lienee nyt suuri houkutus luoda rantatonteille varma ja jatkuva kysyntä uuden 380-miljoonaisen ETA-alueen markkinoilla Euroopassa ja muualla maailmassa, esimerkiksi Japanissa. Suomalaisten omistuksessa on 390 000 kesämökkiä, ja uusien rantatonttien kotimainen kysyntä on vaarassa hiljentyä korkean hintaja korkotason vuoksi sekä suomalaisen kysynnän mahdollisesti muutoinkin kääntyessä laskuun. Myöskin muut hajarakennusoikeuden piirissä olevat rannat on mahdollista lohkoa rakennuspaikoiksi ja myydä ulkomaalaisille ellei niillä ole suojeluohjelmia tai -varauksia. HE'cHH~N RAKKINE.EI t<ÄYNN 1 :i'I'< / rrrM ESTM Vähän samalla tavoin kuin 20 vuotta sitten poliittisena kompromissina maahan luotiin rantojensuojelulain sijasta rakentamisautomaatiksi osoittautunut rantakaavalaki, on nyt vaarana syntyä rantojen "myyntiautomaatti ulkomaalaisille", joka mahdollisesti käynnistää uuden loma-asuntojen rakentamisboomin maassamme. ins. Nyt meillä olisi syytä keskustella EY:nkin hyväksymästä Tanskan mallista, jossa vapaaajanasuntojen osto vaatii viiden vuoden oleskelun maassa. Eduskunnan käsittelyssä olevassa ulkomaalaisomistuslaissa ehdotetaan kesämökkien ostoa ulkomaalaisille luvanvaraiseksi. suomalaisten maanhankinnalle aiheuttama uhka on teoreettinen ja tuulesta temmattu rajoite. Jos tuntee maamme rantakaavalainsäädäntöä ja rantojen rakentamiskäytäntöä, voi helposti arvioida, että myyntilupa joudutaan aiotuilla edellytyksillä yleensä myöntämään. Lamasta huolimatta ei rantojen kaavoituksessa ole näkynyt hiljentymisen merkkejä. Mutta käytännössä se tullee vain harvoissa poikkeustapauksissa estämään ulkomaalaisten rannanoston tapauksissa, joissa ei suomalainenkaan rakentamislupaa saa. OLIKO PAKl<D KISKOA 115EENSÅ KAIKKI SYL.iTYRULLAIJ .JA KMRETDRT"UN VÅUL.TÅ.'., SINUNA SUUNNISTAISIN KUI-J"TOSAL.IL..L.E, .JOS AIOT" NÄY'TTAY'lYÄ KESÄLLÄ UII-IAPLM.ISSA.' Rantojen suojeluohjelmat sekä seutuja yleiskaavojen suojeluja virkistysalueet ovat erittäin suppeita ja käsittävät vain muutaman prosentin rannoista. Ympäristöministeriön tuoreista tilastoista on arvioitavissa, että meillä on syntymässä mahdollisesti usean kymmenen tuhannen rantakaavatontin ja vahvistettujen rantaosayleiskaavatonttien reservi parhaimmille rannikkoalueille ja isoille järville. Maassamme on käynnissä laajamittainen rantojen kaavoitus. Rantakaava on lain mukaan viipymättä hyväksyttävä ja vahvistettava kaikilla rannoilla, myös suojelualueilla ja virkistysalueilla, ellei niitä hankita yhteiskunnan omistukseen. Lakiteksti kuulostaa ensilukemalta hyvältä
Kaikki paperimme valmistetaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen, kuukaudesta toiseen, 24 tuntia vuorokaudessa. .,· _,,~<!t· , eemme Puhtain paperein puhtaan asian puolesta . Toteutamme ympäristöohjelmaa, joka minimoi ympäristövaikutukset koko tuotteen valmistusketjussa. Tuotantoja tuotekehitystyö jatkuu. KYMIN PAPERITEOLLISUUS KYMMENE Kymin Paperiteollisuus Oy, 45700 Kuusankoski, Puh. 1 ~~w~'?, ~" __ ,,,,__,__....,. Osoituksena onnistumisesta saimme pohjoismaisen ympäristömerkin koko tuotevalikoimallemme. (951) 4021, Telefax (951) 402 2203 • ·t• 404 012 Alha1se1 påäs!ÖI valmistuksessa Hienopaperin kohdalla ympäristömerkin 111yö11tämise11 ovat alhaiset päästöt ilmacm ja veteen.
Osa tuloksista on jo ennalta arvattavia, esimerkiksi väljästi rakennetun pientaloalueen liikenteen aiheuttamat päästöt ovat suhteessa suurimmat. Pidot Lauhdevesitomissa jakso on koottu kahdesta professoriraadin käymästä keskustelusta. Se ei ole suuren suuri, eikä siinä pureuduta syvälle ongelmiin eikä niiden ratkaisuun. Pekka Rytilä ja Kari Sundell (toim.): Kestävän kehityksen asuntoalue, Osuuskunta Suomen Asuntomessut ja Rakennusalan Kustantajat 1992. Jokohan tällä kertaa mukana on runsaasti kannanottoja ympäristöongelmista perinteisten kaunokuvien lisäksi. Pekka Hänninen Teos kadotetusta Sompiosta Sakari Kännö: Mosku. Mosku on arkistoihin, haastatteluihin ja laajaan kirjalliseen aineistoon perustuva kuvaus muinaisen Sompion elämästä. Tutkimus perustuu saatavilla olleeseen tietoon, joka on paikoin ollut puutteellista. Kirjan esipuheessa toivotaan, "että tästä lähtisi liikkeelle edelleen syventyvä keskustelu asumisen, elämäntapojen ja ympäristömme kehittämisen perimmäisistä kysymyksistä". VTT:n tutkimuksessa on vertailtu neljää tyypillistä suomalaista asuntoaluetta vaikutuksiltaan elinkaarensa aikana. Mukaan on liitetty myös luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Satu Huttunen, jonka kommentit on tosin poimittu aivan eri tilaisuudesta. Kaikkialla koillisten erämaitten herra tunsi maansa ja osasi niissä kulkea ilman karttaa ja kompassia. 2. Jokaisen lapinkävijän ja Saariselän kulkijan pitäisi lukea tämä teos. Suomen Luonnon palvelukortti Tilaan Suomen Luonto -lehden kak itoista seuraavaa numeroa hintaan 250 mk (l uonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 290 mk (ei-jäsenet). Kaiken kehyksenä on Sompion erämaa ja sen ankara pohjoinen ilmasto sekä taitavasti kuvattu erämaan luonto. Kestävän kehityksen asuntoalue on ensimmäinen kirja alaltaan Suomessa. 10 mk :n po~ti • 1 maksu 1 Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 0151 Helsinki------------------------------------------~ 44 Kirja kertoo mettäverisen Moskun elämäntarinan porojen, riistan, erämaan ja Sompion ihmisten keskellä. Pienuudessaan ja vaatimattaAineksia uutta kirjaa varten julkistetaan Fi· :mdia-talolla 8. KIRJOJA Keskustelua asumisesta VUCDEN ki~~~92 Vuoden luonnon kuvat ilmestyy vuosi vuoden jälkeen Veikko Rinteen toimittamana ja Weilin +Göösin kustantamana yhteenvetona tuoreimman luontokuvakilpailun sadosta. K. Kertomus poromies Aleksanteri Hihnavaarasta ja Lapin kenraali Kurt Martti Walleniuksesta vuosina 1900-1938, WSOY 1992, 332 s., 155 mk. Kestävän kehityksen asuntoalue -kirjassa on kaksi osaa, joista ensimmäisessä raportoidaan Asuntomessujen VTT:ltä tilaama tutkimus rakennetuista asuntoalueistamme kestävän kehityksen kannalta ja jälkimmäisessä julkaistaan tutkimuksen pohjalta käyty keskustelu. Kirja hahmottelee lähinnä suuria suuntaviivoja. Keskustelussa onkin kieltämättä hieman jälkeenpäin viritellyn sillisalaatin maku. Kirjan kaksi vaatimatonta karttaa osoittavat sen elämänpiirin, jossa Mosku liikkuu: kaikkialla Sompion erämaissa ja lähialueilla, Luiron ja YliKemin välisissä kairoissa, YliKemin ja valtakunnan rajan välisissä selkosissa, Saariselän valtavassa tunturimaassa, Nuortilla ja Lutolla, laajasti Petsamon eteläosissa ja lähialueilla Venäjän puolella. Sinänsä keskustelu suuntaa katseensa hieman enemmän tulevaisuuteen kuin raporttiosa ja on paikoin jopa hauska. Poro on keskeinen luontokappale, johon kirja tutustuttaa perinpohjin. "Karu ja kiehtova tarina kahdesta omapäisestä ja häikäilemättömästä miehestä, jotka sota erämaassa ajoi yhteen." Näin lupaa kirjan kansilehden teksti. ------------------------------------------, Tutuksi käyvät keskisestä Lapista Nuortijärven ja Kuolan suuntaan kulkeva reitti Pihtijoen vuomaa pitkin sekä kulkemiset Jäämerelle, Ruijaan ja Vienaan. Wallenius, jääkäriliike ja Petsamon sotaretket jäävät sittenkin toissijaisiksi juonteiksi vaikkakin hyvin kiinnostaviksi ja teokselle kirjallista monikerroksisuutta antaviksi ulottuvuuksiksi. 00 alkavassa Vu.1den Luontokuva! -93 tilaisuudessa, jonka järjestää perinteiseen tapaan Suomen Luonnonvalokuvaajat ry. vsk.. Viimeisin on vuoden 1992 kooste. helmikuuta klo 19. Hienoinen yllätys puolestaan oli, että tiiviisti rakennetulla pientalovaltaisella alueella, jossa on etupäässä talokohtainen lämmitys, kuluu lämmitykseen suhteessa vähiten energiaa. Haluan säästötilaajaksi, jolloin ti laushinta on 235 mk (jäsenet)/265 mk (ei-jäsenet) Haluan liittyä luonnonsuojel ul iiton jäseneksi Muutan osoitettani O Peruutan tilaukseni Tilaaja/ tai vanha osoite SUKUNIMI JAKELUOSOITE POSTI NUMERO Uusi osoite JAKELUOSOITE POSTINUMERO ETUNIM I TOIMIPAIKKA TILAAJANUMERO (OSOITELIPUKKEESTA) TOIMIPAIKKA 1 PUH . Keskustelu on avattu. Se antaa syvyyttä erämaan ymmärtämiseen ajalta, jolloin ei ollut moottoria, ei Lokan allasta eikä aina järjestySUOMEN LUONTO 1/93 52. Mosku on historiallinen teos kadotetusta Sompiosta ja Lapista. muudessaan kirja herättääkin kysymyksen: tässäkö kaikki tietomme. Moskun vanhahtavasti koukeroisesta, runsaasti omintakeisia sanoja ja väännöksiä sisältävästä kielestä saa hyvän käsityksen, samoin elämisen kovista ehdoista, tavoista ja tottumuksista. Mosku on kuitenkin paljon enemmän ja paljon muuta kuin kustantajan lupaama tarina. Vuoden kierto ja riistan vaiheet määräävät erämaan työt. M. Tarkastelun kohteena ovat energian kulutus, polttoaineiden ja materiaalien kulutus, päästöt ja jätteet sekä kustannukset. Hyvin kirjoitettu, romaanin asuun puettu arvokas dokumentti
nyttä yhteiskuntaakaan, vaan erätaloudessa ja korpilain alaisuudessa eläviä Sompion ihmisiä. Kun valitset vihreän lasipakkauksen, edistät samalla keräyslasin käyttöä uuden ekolasin valmistuksessa. Kirjassa esitetyillä toimilla voidaan Suomen energiankulutusta pienentää jopa 30 prosenttia, jos niin halutaan. He tarkastelevat ilmiöitä myös Suomen kannalta. Jännittävä yksityiskohta on tekijäin esittelemä hiilidioksidin poisto savukaasuista. Hän intoutuu taistelemaan nykyisin niin tuttua "kehitystä" vastaan: metsäyhtiö •• päättää kaavoittaa erämaisena säilyneen järven 32 kesämökkitonttia varten. Vaikka ihmiskunta vähentäisi hiilidioksidipäästöjä voimakkaasti, maapallon keskilämpötila nousisi silti noin kaksi astetta esiteollista aikaa korkeammalle. Tekijät kuvailevat ihmisen aiheuttamien hiilidoksidipäästöjen vaihtoehtoisia kehitysKIRJOJA malleja. Syrjän käyttämä kieli on yksityiskohtaista ja tarkkaa, välillä turhankin tarkkaa; sisältö on mielenkiintoinen, muttei aina miellyttävä. Syrjä porautuu syvälle kaivellessaan elämän tarkoitusta. Sademäärät lisääntynevät talvella, mutta haihtuminen saattaa myös lisääntyä kesällä ja kuivattaa maaperää. Vie käytetty ekolasi lasinkeräykseen. Mitä tarvitsee kuikka, mitä ihminen. Suomalaisen ilmakehänmuutosten tutkimusohjelman SILMUn tutkijat käsittelevät kirjassaan kasvihuoneilmiön voimistumista, otsonikatoa ja ilman epäpuhtauksia. ". Ilmakehä muuttuu Pekka Borg Markku Kanninen (toim.): Muuttuva ilmakehä, Valtion painatuskeskus/ VAP K-kustannus 1992, 163 s. Kaikista arvioista tekijöiden mielestä "paras arvaus" on, että kasvihuoneilmiön voimistuminen nostaa Suomen vuosikeskilämpötilaa rielisen astetta vuoteen 2100 mennessä. Kohonnut hiilidoksidipitoisuus ja kasvukauden pidennys saattavat lisätä kasvien tuottokykyä, mutta hyvä sato voi jäädä saavuttamatta, jos kosteusolot, taudit tai tuholaiset rajoittavat kasvua. Se on teknisesti mahdollista, ja jos voimalaitos rakennetaan hiilidioksidin poistoa silmälläpitäen,kustannukset jäävät siedettäviksi. 45. Elämänunelmissaan pettynyt mies löytää itsestään voimakkaita vihan tunteita, virittelee mielessään räjähdyspanoksia niin tulevien Kuikkajärven kesämökkien kuin Kessiin johtavan Paatsjoen sillankin rakenteisiin. Kirjan teksti on selkeää, ja havainnolliset moniväripiirrokset ansaitsevat kiitosmaininnan. Hiilidioksidin loppusijoitusta ei ole toistaisesti ratkaistu. Päähenkilö on luontoon, etenkin Kuikkajärveen ja sen kuikkiin kiintynyt lähes viisikyrnppinen biologian ja maantieteen opettaja Erkki Vaara. Ilmakehässä jo olevat kasvihuonekaasut viipyvät siellä kymmeniä vuosia. Huonoimmassa vaihtoehdossa ei oleteta rajoittavia toimia, jolloin päästöt nousevat nykyisestä kuudesta miljardista tonnista hiiltä vuodessa 22 miljardiin tonniin vuonna 2100. Tämä johtuu säteilypakotteesta, lämpösäteilyn absorptiosta johtuvasta lämmitystehosta. Puut näyttävät lyhyellä aikavälillä hyötyvän lämpenevästä ilmastosta ja lisääntyvistä sateista, mutta myös monet tuholaiset saattavat lisääntyä. 952-292 711 Telefax 952-292 700 SUOMEN LUONTO 1/93 52. Eino Tolvanen Ihminen kuikan pesällä Juhani Syrjä: Kuikanpesä, Gummerus 1992. Hän ei rakenna päähenkilöstä ihanteellista sankaria, päinvastoin, Erkki Vaara on "epäorinistunut tutkija, naimisissa, lapseton, kiinnostunut nuorista naisista, äskettäin sekaantunut entiseen oppilaaseen, tirkistelijä ... Juhani Syrjä on kirjoittanut latautuneen romaanin. Ritva Kupari EKOLASI ON VIHREA MIKSI. Ristiriitainen ihminen pyristelee sosiaalisen ja biologisen minänsä riepoteltavana; olenko enemmän eläin kuin kulttuuriolento. Parhaassa vaihtoehdossa päästöt puolittuisivat nykyisestä. vsk. Ahlström Riihimäen Lasi Oy Karhulan pakkauslasi PL 18 48601 Karhula Puh. Tuotannossa keräyslasi säästää energiaa ja raaka-aineita. Uusiolasista on valtaosa keräyslasia. Koska vihreän lasin valmistuksessa voidaan käyttää jopa 95 % sekaväristä uusiolasia. . Keräyslasin käyttö uuden lasin valmistamisessa vähentää pakkausjätteen määrää
Kukkiva Maa -sarjan perustaksi valittiin Arabian suosittu, tyylikäs Moreeni -sarja, jonka puhtaat ja selkeät linjat ovat suomalaista muotoilua parhaimmillaan. Herkkäsävyiset, kauniit ketokukat antavat Moreenin muodolle uuden ulottuvuuden. Suomen luonnonsuojeluliiton valtakunnallisen ketoprojektin tarkoituksena on elvyttää ketojen ja niittyjen hoitoa ja saada nämä perinteiset maisematyypit säilymään osana Suomen monipuolista luontoa. Suo,nen kauneim,nat ketokuka~ Arabian uudessa kuppisarjassa~ Kl ·kivaM~ Arabian Kukkiva Maa -keräilysatja tukee työtä Suomen luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Kuppisetissä kuvastuu mielestäni onnistuneesti suomalaisen luonnon vivahteikkuus, sen jylhyys ja herkkyys.. Olemme iloisia siitä, että myös Arabia antaa panoksensa tämän merkittävän projektin onnistumisen hyväksi
Tilaan sarjan/ sarjaa. 1ulla on aina 10 päivän ehdoton Jautusoikeus. Tilaa nyt kaunis, yksilöllinen kukkaku ,pi -keräilysatja, samalla tuet Suomen luonnonsuojelu. Jpit toimitetaan postiennakolla !Cuukauden välein yksi kuppisctti ·rrallaan. tai haluat m!lär!lt!l kuppien imituksen ajankohdan. Yhden setin hinta on 192,( + postituskulut 33,-/lähetys ). tarjouksella. rjoja valmistetaan kaksi, yhteensä : kuppiscttiä. -----------Sukunimi Postinumero postitoimipaikka Allekirjoitus Arabia Fantasy maksaa postimaksun Vasta uslähetys Sopimus 00560/12 PL 13 00003 HELSINKI. aa Kukkiva Maa -kuppi>ja oheisella kortilla! rjaan kuu luu 6 erilaista kctokukka1eista kuppisctti!l. ,arjoja valmistetaan kaksi, eli ,aat halutessasi yhteensä 12 erilaista kuppisettiä. nta 192,-/ setti. _____ ,__ __ liiton Luontopuodeista. 1it lopeuaa sarjan kcr!l!lmiscn illoin haluat. ole: hyv:l ja tee aukscsi puhelimitse. Keräilysarjaan kuuluu kuusi !rilaista ketokukka-aihetta. TILAUS KORTTI Kukkiva Maa -keräilJ 1 kupit '0:2:!J ARABIA FINLAND 1 ><I Kyllä~ Tilaan Kukkiva Maa -keräilykuppisar1an, johon kuuluu yhteensä 6 erilaista suomalaista ketokukka-aiheista kuppisettiä. ,elintilaukset ja tiedustelut -3939 248. s haluat tilata samaa aihetta useampia 1ppiscttcj!l. • Kestää konepesun ja sopii käytettiiväksi mikroaaltouunissa. liiton arvokasta työtä ,aatavana ,ain Arabian ,ostimyynnistä ja maamme ketokukkien ,uomen luonnonsuoJel•---;.;;-. uraavan sarjan voit tilata myöhemmin htävä.llä. 1it saada nimellesi osoitettuja oramarkkinointitarjuuksia
Molemmat puut yrittävät paikata haavan kasvattamalla haavasolukkoa. Yksittäislöytöjä meille vaeltaneista herhiläisistä on vuosilta 1959 ja 1992, ainoa pesintään viittaava havainto on neljän herhiläistyöläisen löytyminen vuonna 1973 Haukiveden saaristosta. Puut kasvavat Padasjoella. Tavallisimmin kahden saman lajin yksilön väliHe on syntynyt silta, mutta tunnetaan tapauksia, joissa luonto on ympännyt kaksi lajia samaan runkoon! Metsäpuilla on myös juuristoyhteyksiä, joilla ne pystyvät siirtämään ravinteita toisilleen. Puunsillan arvoitus Miten tällainen kahden puun välinen "silta" on voinut syntyä. Juuriston kannalta tilanne on päinvastainen: "isäntäpuun" juuristo saa sokereita kahdesta latvuksesta kun naapurin juuristo saa tyytyä kenties puoleen oman latvuksensa tuotoksesta. Nuorien mäntyjen uusimman vuosikasvaimen tyvessä on usein parisenttinen pihkapallero, jonka sisältä löytyy toukka. Toisesta, alunperin isommasta, haarautuu oksa, joka sivuaa toisen runkoa. Siinä virtaa ravinteita oksan kasvattaneen "isäntäpuun" juuristosta "väärän" puun latvukseen, joka onkin lisäravinnon turvin tukevoitunut: nmko on liittymän yläpuolelta vankempi kuin alapuolelta. Jättipuupistiäinen munii loppukesällä vasta kaadettuihin tai vahingoittuneisiin paksurunkoisiin puihin, yleensä tyviosaan. kasvi on kuusi, mutta mäntykin kelpaa. Ne aikuistuvat vasta kahden-viiden vuoden kuluttua muninnasta, joten puusta sahatut laudat ja lankut tai seinähirret voivat olla pilalla pitkien purun täyttämien toukkakäytävien takia. Suomesta on löydetty myös viisi muuta puupistiäislajia, joista pari muistuttaa ulkonäöltään suuresti jättipuupistiäistä. Jättipuupistiäistä tavataan lähes koko Suomessa havupuuvaltaisissa metsissä eikä se ole edes kovin harvinainen. vsk.. Toukka koteloituu tämän pihkaäkämän sisään. Pahimmat tuhot ilmenevät silloin, kun toukkia pääsee sahatavaran mukana ulkomaille. Naaraita tapaa useammin kuin koiraita, koska koiraat liikkuvat yleensä puiden latvaosissa. Ilkka Teräs Mikä toukka asuu pihkapallerossa. Naaras saattaa kasvaa jopa 45 millin mittaiseksi. Vastaavasti "isäntäpuun" latvus on jäänyt heikommaksi, koska osa ravinteista harhautuu naapurille. Onko se paha tuholainen. Kun tuuli taivuttelee puita, oksa kihnuttaa naapuriaan niin, että sekä oksasta että naapurin rungosta hankautuu kuori puhki. Tapahtumien kulku lienee ollut suunnilleen seuraava: Kaksi mäntyä kasvaa vierekkäin. Paikoin jättipuupistiäistä sanotaan herhiläiseksi. Lähes valkoiset toukat kuoriutuvat seuraavana keväänä ja kaivavat syömäkäytävänsä syvemmälle puuhun. Varsinainen herhiläinen on kuitenkin meillä erittäin harvinainen iso yhteiskunta-ampiainen, joka pesii puunkoloissa. Näytehyönteinen on jättipuupistiäinen. Naaras munii kuhunkin käytävään yhden munan; joskus se aloittaa muninnan ennen parittelua, jolloin syntyy vain koiraita. Toukan kehitys on kaksivuotinen. Koiras on naarasta pienempi ja sen takaruumis on yleensä tyveä lukuunottamatta punakeltainen. Otus näyttää pelottavalta, mutta sillä ei ole myrkkyrauhasta eikä se pistä ihmisiä. Se on pikkuperhosen, pihkakääriäisen, toukka. Itse perhonen on siivenkärkiväliltään suunnilleen puolentoista sentin mittainen; sen suklaanruskeilla siivillä on poikittain sieviä hopeajuovia. Ensin naaras poraa puun pintaan yhden reiän ja siitä haarautuu neljä-viisi sivukäytävää eri suuntiin. Minkä toukka se on, ja onko se haitallinen taimille. Samanlaiseen haavasolukon muodostumiseen perustuu 48 ymppäys, jossa omenapuun "jalo" oksa ympätään "villiin" perusrunkoon. Luonnossa tällaiset ilmiöt ovat harvinaisia. Naaraan takapäässä on peräsarvi ja sen alapuolella sahamaiseen kärkeen päättyvä pitkä munanasetin. Seppo Vuokko Jättipuupistiäinen elää havupuissa Mikä on styrox-levyjen päälle lentänyt iso, yleisväriltään tumma hyönteinen, jonka piikkiin päättyvässä takaruumiissa on keltaisia poikkijuovia. Se saa aikaan voimakkaan pihkanerityksen ja kasvattaa ympärilleen pihkapalleron, joka on aluksi vaalea, sitten tumman ruskea ja lopulta vanhana ja hylättynä mustahko. Kun joskus alkukesästä nopean kasvun aikaan sattuu sitten pitkä tyyni kausi, haavasolukko sitoo puut yhteen. Poratessa munanasettimen sahaterät liikkuvat vuorotellen ylös ja alas, ja terien sivuilla olevat kuopat tuovat purun rungon pinnalle. Ilmiö on tuttu puutarhureille. Naaras munii männyn silmun alapuolelle ja toukka kaivautuu vuosikasvaimeen tai oksaan. Aikuiset kaivautuvat · puusta ulos jopa tapettien tai metallilevyjen läpi. Myöhemmin oksan kärkiosa kuolee kenties varjostukseen, mutta silta kahden puun välillä vain voimistuu. Pihkaäkämiä näkee männyissä eniten huonoilla kasSUOMEN LUONTO 1/93 52. KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Nämä männyt ovat solmineet ikuisen liiton, eikä tässä ymppäyksessä ole tarvittu ihmisen apua. Kuinka yleisiä ne ovat ja mikä merkitys niillä on puiden normaalille elämälle, ei vielä tiedetä. Perhosen huomaa kuoriutuneen, kun äkämän kyljessä on reikä ja siinä usein kotelokuorikin. Tavallisin ravintoJättipuupistiäisnaaras poraa peräsarvensa alla olevalla sahateräisellä munanasettimella munilleen sopiyan kolon puuhun. Herhiläinen oli Suomessa yleisimmillään maan kaakkoisosissa 1930-luvun lämpiminä kesinä, mutta se hävisi sota-aikana
Ne tyhjentävät lintulaudan ja pikkulinnut jäävät ilman. Valoaukon pienentämisellä saadaan aikaan sama tulos kuin valokuvauskoneessa: syvyystarkkuus paranee ja verkkokalvolle syntyvä kuva on terävä. Sinänsä äkämillä ei olisi paljonkaan merkitystä, koska niitä ei yleensä ole kovin suuria määriä, mutta vuosikasvaimeen majoittunut toukka alentaa •runkojen laatua. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Kysyjän esittämä jälkimmäinen vaihtoehto ei ole kovinkaan todennäköinen. Kauri Mikkola Sopeutuvat silmät Kun sukellan ilman laseja, näen vedenalaiset yksityiskohdat erittäin huonosti. Hauen saaliiksi joutunut merkitty kala on kuitenkin itse noussut jokeen syöjänsä ulottuville. Yleensä aukko on pyöreä aivan kuin valokuvauskoneessa, mutta hylkeillä aukko voi supistua hyvinkin kapeaksi raoksi. Tähän kysymykseen en tiennyt itse vastausta. Kaloilla ei ole tämänkaltaisia ongelmia, tästä kysyjä oli tietysti perillä. Kalamerkin mukaan saalis oli Ruotsissa merkitty lohikala. Toinen keino on rakentaa kanaverkosta häkki lintulaudan ympärille. vsk. Mikäli haluaa pitää oravat loitolla, lintulauta on ripustettava kauas paikoista, joista orava pääsee loikkaamaan laudalle ja lisäksi on asennettava peltikaulus tai vastaava este naruun. Heikki Hyvärisen kertoman mukaan tällaisilla kahden elementin lajeilla silmän linssi on varsin pyöreä kuten kaloilla, ja siksi eläin kykenee näkemään erinomaisesti veden alla. Kysyjän mainitsemat lajit ja monet muut joutuvat todella käyttämään näköaistiaan sekä ilmassa että vedessä. Yksinkertaisinta lienee hankkia sellainen roikkuva lintulauta, johon isot linnut eivät pysty laskeutumaan. Se takaa, etteivät nelijalkaiset pääse laudalle. Heikki Hyväriselle Joensuuhun. Hauen saaliskala on siis saattanut uida meren poikki tai pohjoisesta rannikkoa myötäillen Pyhäjokisuuhun. Jos syöjä on ollut tosi iso hauki, niin saaliskala on myös voinut olla etelämpää kudulle palaava, mutta Pyhäjokeen harhautunut, pienikokoinen koiraslohi. Harri Dahlström 49. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 HELSINKI. Kalathan tarvitsevat vain "yhdenlaista" näkökykyä. Itselläni on hyviä kokemuksia muovisesta, putkimaisesta, roikkuvasta lintulaudasta. Se ei kuitenkaan omaan silmääni näytä niin mukavalta kuin perinteiset puiset mallit. Ilkka Koivisto Miten saa harakat ja varikset pidettyä poissa ruokintalaudalta. Onko saalis uinut ensin meren poikki ja sitten noussut 60 kilometriä Pyhäjokea vai onko hauki syönyt kalan meressä ja sitten noussut jokeen. Vastaavasti meidän puolellamme tehdyistä istutuksista kulkeutuu kaloja Ruotsin rannikolle. Seppo Vuo/anto Merkitty lohi hauen vatsassa Sain Pyhäjoesta katiskasta ison hauen, jolla oli vatsassaan miltei kokonaan sulanut kala, jossa oli peltinen kalamerkki. Miten näiden eläinten silmän rakenne eroaa ihmissilmästä. Esteen on oltava liukas ja kookas, jotteivät oravan kynnet saa siitä otetta. Ylimääräisten ruokavieraiden pitäminen poissa ruokapöydästä vaatii vaivannäköä, sillä eläimet pyrkivät käyttämään kaiken taitonsa ruoan hankkimisessa. Saman ongelman aiheuttavat usein myös oravat, jotka syövät maapähkinän ja auringonkukan siemenet. Tiaiset pääsevät helposti häkin silmistä sisäpuolelle. Perämeren Ruotsin puoleisissa joissa ja jokisuualueilla merkittyjä merilohia ja meritaimenia tavataan Suomen rannikkovesissä vuosittain. Nousu jokeen on harvinaisempaa, mutta ei mahdotonta. Pinnalla uidessaan ne ovat likinäköisiä, mutta supistamalla silmäterää ne korjaavat tätä vikaa. Harhautuneiden määrä riippuu istukkaiden tilasta, istutusalueesta, sääolosuhteista ja muista sellaisista tekijöistä. Tosin punatulkut ja viherpeipot saattavat ainakin aluksi hieman vierastaa verkkoa ja mahdollisesti lentääkin sitä päin, mutta kuulemma häkki on tehokas. Tällaisten linssien omistaja on veden yläpuolisia pälyillessään likinäköinen, mutta ei auttamattomasti: eläin supistaa silmäterää, aukkoa, jonka kautta valo tulee silmään. Kuokka vieraat pois lintulaudalta vupaikoilla, kuteIL.Soilla sekä hiekkaharjanteilla ja -dyyneillä. Kun saukko, majava, kuikka ja koskelo sukeltavat, oletan niiden näkevän myös veden alla erittäin hyvin. Vastaavan esteen voi suunnitella myös jalan varassa seisovaan lintulautaan. Soitin eläinfysiologian professori SUOMEN LUONTO 1/93 52. Se näet tappaa usein latvan, ja ranka vaihtuu; kohdalle jää pitkiksi ajoiksi ruma koro. Kuikat näkevät hyvin veden alla sukeltaessaan, koska niiden silmien linssi on pyöreä. Onko kyse erittäin suuresta mukautumiskyvystä vai jostakin muusta toimintaerosta
Säätiön hallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset, joista käyvät ilmi anottavan apurahan suuruus, käyttökohde ja käyttösuunnitelma, tulee toimittaa Suomen Luonnonsuojelun Säätiön asiamiehelle osoitteella Perämiehenkatu 11 A 8, 00150 Helsinki . Local people and the lions compete for the same resources, with cattle replacing the lions' natural prey animals in the area, as well as, regrettably, in the lions' diet. To help rectify this di fficult situation, the number of human families and the size of their cattle herds are restricted in Gir. ln I 9 I 2 it was reported that there were only about twenty pairs left. According to the Ministry of the Environment, there are no areas at ali comparable to Koitelaiskaira in neighbouring Sweden or Russia. (90) 176 633 J_.IITIOHALLITUS Satu Hui/unen (pj.). (960) 31 1 550 Tuula l eskelä Uusimaa Perämichenk. (90) 694 7899 50 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Conservationists and mining interests clash over the fate of one of Europe's largest aapa mires by Jouko Kumpula, photographs by Jorma Luhta Suomen Luonto 52(1): 18-22 Lying south of Lapland' s Lokka and Porttipahta reservoirs, the Koitelaiskaira region in Sodankylä represents aapa mire habitats at their wildest. Lasse Porsanger, Taisto Rantala, Petri Seppälä, Taija Sippel, Penlli Thuneberg ALUESIHTEERJT Varsinais-S uomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 4951 20100 Turku puh. vsk.. krs., 001 80 Helsinki puh. When the bill is debated in the house, consideration will be given to the significance of the international agreement Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa APURAHOJA luonnonsuojelua ja muuta ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen ja taiteelliseen työhön. The 200 or so zoo-adapted lions in the West have been crossed off the stud book. By contrast, 50 specimens carrying original wi ld genetic materia! are being kept in Sakkarbaug Zoo in India. Finland signed the UN 's general agreement on the protection of world culture and the natural heritage in I 987. !n order to preserve the Asiatie lion 's genetic pool, zoos have been included in the conservation programme. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. The chrome deposit, lying in the middle of the planned reserve, is Europe 's largest. The difference of opinion between the Ministry ofthe Environment and Ministry of Trade and lndustry in regard to the fate of Koitelaiskaira has lain dormant for quite some time. sihteeri Heli Saarikoski, kompostointisihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Susanna Huhtala , toimistosihteeri Elli Kaski, kierrätysneuvoja Tiina Aalto, toimistoapulainen Mirja Jumppanen, tallentaja Mervi Taskinen, tallentaja Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Liisa Leskinen, opintosihteeri, OKopintokeskus, Mariankatu 12, 001 70 Helsinki, puh. Unfortunately the carrying capacity of the Gir environment is only around a couple of hundred of these large carnivores. Apart from these, only four other captive animals are of a pure wild strain, two of them in Zurich zoo and two in London. kesällä klo 8.3015.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussihteeri Ulla Ahonen, toimittaja Tarja Ketola, järjestösihteeri 1/po Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Marjukka Kulmanen, energiasihteeri Pelleri Saaria, liikennesihteeri Pirkko Elomaa-Vahteristo, koulutussihteeri Tuula Varis, kans.väl.sihteeri Pi,jo-Riitta Oinaala, lakias. Jaettavana on 70 000 markkaa. Hakemusten tulee olla perillä 31.3.1993 klo 12 mennessä. (90).228 08 1 telefax (90) 228 08200 Ma-pe klo 8 .3016.15. 15 A 23 00100 Helsinki, Finland Fax: +358 0446 9/4 precious commodities has been discovered in the bedrock underneath the area. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Hallitus subscribed to by Finland, in addition to the Ministry's wish to preserve a unique European habit. Veikko Aalo, Malli Haavisto, Timo Hokkanen, Teuvo Niemelä, Markku Nironen, Esteri Ohenoja, Pekka Peura. Among the mammals, the otter, brown bear, and occasionally also the wolverine, lynx and wolf, are found in the area. (90) 876 9 100 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARKISTO Nervanderinkatu 11, 00 100 Helsinki puh. Exploiting the deposit is hampered, however, by the fact that the ore, in a seam just one and a half metres thick, is located deep inside the bedrock. However, the species has been successfull y revived in a special reserve in the Gir area, in lndia, where there has been a steady 200300 individuals since the 1930s. Tallbergink. Asiatic lions to Helsinki Zoo by Antti Erkkilä Suomen Luonto 52(1): 36-38 The Asiatic lion, Panthera leo persica, was almost completely hunted to extinction in the I 800s. On the economic side, Koitelaiskaira is irreplaceable in terms of its reindeer husbandry val ue. Experts from different fields agree that aapa mires represent a form of natural ,heritage unique to Finland, for nowhere eise are there such splendid examples of this kind of habitat. The writer visited Gir in 1982 and gives an account of his trip and the problems of preserving the Asiatic lion. 11 A, 00150 Helsinki puh. (921 ) 301 141 Anne Raunio Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. lt has been proposed that Koitelaiskaira be included on the World Heritage List. Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh. Now, however, the former Ministry is considering putting a bill before Parliament for the protection of the area in 1993 . lt is sti ll possible to class Koitelaiskaira as a wilderness in the Finnish sense of the word; the road nearest to the heart of the complex !ies eight kilometres away. (90) 876 9100, Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKJ OY Hiirnkkotie 6, 01200 Vantaa puh. Scientists have adopted the term to mean a particular kind of mire complex consisting mainly of wetter areas and small pools separated by long, wiggly Iines of dry hummocks. (98 1) 553 1527. Helsinki Zoo recently acquired two young Asiatic lion females and one male presented by the Indian government. Posoaapa, which was even more spectacular than Koitelaiskaira, was inundated in the 1960s by the Lokka reservoir. So when food runs short the lions make forays into the surrounding villages. Ali in ali, it would appear that the Koitelaiskaira wilderness will be adequately protected, but unfortunately valuable ore contai ning chrome and platinum among other SUOMEN LUONTO (Nature ofFinland) P11blished by the Finnish Association Jvr Nat11re Conservation Address: R1111ebergink. 1 D 5. !ts commercial value has been estimated as running to billions of Finnmarks. The animals are not carrying any contagious diseases and after a quarantine period of one month they will be on public display at the beginning of I 993 if, that is, they are brave enough to come out of their warm indoor quarters to face Helsinki 's dark, cold winter! Translated by Leigh Plester SUOMEN LUONTO 1/93 52. lt is said that the whooper swan and bean goose populations there are larger than anywhere else in Finland. An "aapa" in the local dialect means an extensive open, or treeless, mire. ln fact, the now universal tern1 "aapa" originated in these parts. (98 1) 3115 828 Metja Ylänen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh. (90) 228 08206 Satu Hen/11/a-Nieminer, SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Matti Salimäki, puh. (93 1) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. Thanks to systematic protection, there are now some 300 lions living free in the area. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. (953) 17 358 Raija Aura, vs. The thin layer is dozens of kilometres long. The protected area is covered by forest and located at an altitude of from 100 to 500 metres above sea level. Koitelaiskaira constitutes the last unspoiled remnant of the famous Sompio mirecomplex. The birdlife of Koitelaiskaira, especially species connected with peatlands, is extremely varied and composed of large numbers of individuals
Niiden lisäksi yleismaailmallisesti tai pohjoismaisesti uhanalaisia lajeja on yli kymmenen. Hänellä on rekisterissään paitsi eläimet, myös tiedot niiden elintiloista, joista hän esittää suosituksia. Talveksi se laskeutuu alemmas saaliseläimiään seuraten. Toistaiseksi lumileopardien ystävät eivät ole voineet ryhtyä tähän, vaikka moni alue onkin tyhjentynyt näistä upeista kissoista ja vielä useammalla alueella kanta on pahasti harventunut. Tilanne on viime aikoina .muuttunut ratkaisevasti. Kotieläimiäkin lumileopardi sieppaa, vallankin jos luonnonvaraisten saalislajien kannat ovat vähentyneet. Korkeasaaressa on syntynyt kaikkiaan 91 lumileopardin pentua; suurin osa niistä on jäänyt eloon ja kymmeniä on lähetetty muihin eläintarhoihin. Sen tarkoituksena on tuottaa suunnitelmallisen siitostyön avulla mahdollisimman elinvoimainen jälkeläistö. Koko maailman eläintarhojen lumileopardikanta oli vuoden 1991 alussa 563 yksilöä. Ulkomaisissa eläintarhoissa on lisäksi toistakymmentä yksilöä siitoslainassa. Lumileopardia on metsästetty ennen muuta siksi, että sen tuuhea turkki on arvokasta kauppatavaraa. Tuolloin lumileopardeja oli eläintarhoissa vain muutamia kymmeniä, pentuja syntyi vähän ja pentukuolleisuus oli lisäriesa. Lumileopardi on kylmien seutujen eläimenä herkkä monille sairauksille. Eläintarhojen työ uhanalaisten lajien hyväksi laajenee koko ajan tarpeen kasvaessa valitettavasti. Korkeasaareen hankittiin 1966 ensimmäinen lumileopardi, Ville-niminen uros. Lumileopardeja alkoi syntyä muuallakin enemmän. Sen jälkeenkin tänne on hankittu uusia yksilöitä, ei ostamalla vaan vaihtamalla, yhteensä viisi tähän mennessä. Korkeasaaren tavoin useissa eläintarhoissa lumileopardit lisääntyvät niin hyvin, että niiden syntyvyyttä joudutaan säännöstelemään. Korkeasaarelle uskottiin 1976 lumileopardin kansainvälisen kantakirjan pitäminen. Siihen kuuluu noin 60 lajia, joiden yksilöitä pyritään pitämään tietty määrä säilyttämisohjelmaan sitoutuneissa eläintarhoissa. Salakauppaa käydään vieläkin vähän; lumileopardihan kuuluu Cites-sopimuksen lajeihin, joiden myyminen on kielletty. Niistä tuli kantavanhemmat Korkeasaareen. Se oli pyydystetty luonnosta samoin kuin pian sen jälkeen saapunut Vilma. Hoito kehittyi, ja eläinten tilojen sisustukset pyrittiin rakentamaan luonnonmukaisemmiksi ja niiden pinta-aloja suurennettiin. Korkeasaaressa on nyt kahdeksan EEP-lajia. Uhanalaisten lajien kasvatus tähtää tietystikin siihen, SUOMEN LUONTO 1/93 52. Arviot lumileopardien nykyisestä määrästä liikkuvat 2000 ja 5000 yksilön välillä. Ilkka Koivisto 51. Nyt Korkeasaaressa on viisi aikuista naarasta, viisi urosta ja kuusi pentua, joilla on käytettävissään aivan uudet ja aikaisempia paljon laajemmat tilat. Eurooppalaiset eläintarhat perustivat 1985 yhteisen EEPohjelman tiettyjen lajien säilyttämiseksi. Lumileopardi on kotoisin Keski-Aasian vuoristoista, joissa se elää kesäisin 40005000 metrin korkeudessa. Yhä uusia lajeja varten joudutaan perustamaan suojeluohjelmia, jotka useimmiten vaativat onnistuakseen kansainvälistä yhteistyötä. Luonnonvaraiset vuohieläimet, tarit, markhorit ja vuorikauriit ovat sen mieliriistaa, mutta ruokalistalle on voitu merkitä monia muitakin eläimiä kuten murmeleita, piiskujäniksiä ja erilaisia lintuja. Viiman kaksostyttäret Vilkku ja Välkky jäivät Korkeasaareen siitosemoiksi. Näiden lajien eläimet ovat "yhteistä omaisuutta": niitä voidaan siirtää siitosohjelman puitteissa eläintarhasta toiseen. Vuonna 1973 hankittiin uusi siitosuros Charlie Chicagon Lincoln Parkin eläintarhasta. vsk. TURVAPAIKKA KORKEASAARESSA Lumileopardi että tarhaeläimiä voidaan siirtää tarpeen vaatiessa luontoon. Kehitykseen on vaikuttanut vankasti kantakirjan pitäjä, assistentti Leif Blomqvist. Siitoseläimet valitaan aiempaa tarkemmin Leif Blomqvistin ohjeiden mukaan. Yksi yhteistyön muodoista on se, että kustakin uhanalaisesta tai harvinaisesta lajista pidetään kantakirjaa. Eläintarhat Nooan arkkeina Eläintarhat ovat pelastaneet sukupuutolta muutamia luonnosta kokonaan hävinneitä lajeja, kuten visentin, mongolianvillihevosen, arabiankeihäsantiloopin ja kaliforniankondorin
Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnan tuloksena on saatu suojelluksi uhanalaisia lajeja ja alueita, on uudistettu ympäristölainsäädäntöä, rajoitettu saastepäästöjä, saatu kierrätys alulle ja saatu kansalaiset kiinnostumaan vastuullisesta kuluttamisesta. Ota yhteys Suomen luonnonsuojeluliiton toimistoon, puh. Suomen luonnonsuojeluliitto PERÄMIEHEN KATU 11 AB (PL 169), 00151 HELSINKI, PUH . Nämä saavutukset eivät olisi olleet mahdollisia ilman kymmenien tuhansien jäsenten antamaa vaikutusvaltaa. Oletko Sinä jo ryhtynyt Luonnon ääneksi ja liittynyt Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Mrrrr! Ryhdy Luonnon ääneksi! Suomen luonnonsuojeluliitto on Luonnon ääni: se vaikuttaa toiminnallaan viranomaisiin, päättäjiin ja kansalaismielipiteeseen. Nyt on hyvä tilaisuus murahtaa Luonnon puolesta jäsenmaksu vuodelle 1993 on 100 markkaa. (90) 228 081. (90) 228 081