Etelänbastardikilpikonnan keskittynyt munimisilme. 22 Kasvit puhdistavat huoneilmaa. 46 Kitjoja ...................................................................... (90) 228 08210 ja 228 08224. Pohjoisen miehen luonto ....................................... Kotimaista ruokaa: Sienessä ympäri vuoden ........................................... 37 Arribada: munimisen outo hurma ...................... 50 Kysy luonnosta ......................................................... 59 SUOMEN LUONTO 1/95 54. 34 Matkailuyritykset haluavat parantaa mainettaan ajattelemalla myös ympäristöä. Kansikuva: Petri Karttimo on tallentanut hiljaisia talven tunnelmia kainuulaisessa kylässä itärajan pinnassa. 42 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... 2 Aloitamme Kotimaista ruokaa -sa,jamme sieniviljelyksiltä. Y mpäristörikosta on vaikea todistaa................... Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Pajuista kaunein ..................................................... Kestotilaus 270 mk. 30 Ekomatkalle Suomeen. ......................................... Pysykää paikoillanne ............................................. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:nja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 mk. 10 Kysy ekoneuvoa .............................................................. 18 Myrkkypäästö virtaavassa vedessä on vaikeampi tutkimuskohde kuin puukko rinnassa. 24 Vuoden nuori taiteilija, valokuvaaja Esko Männikkö kuvaa ympäristöä ihmisen ja hänen jälkiensä kautta. Arribada Nicaraguan länsirannikon hiekkarannoilla alkaa olla lopuillaan, lue ja katsele sivuilta 38-41. 28 Hiljaisuuden kylillä ................................................ l/moirusmyymi Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. 21 Kotona viidakossa ................................................. 14 Puheenvuoro ympäristöhallinnosta se uudistuu, vai uudistuuko. (90) 228 08 I telefax: (90) 228 08 200 Päätoimillaja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimitussihteeri! Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 08214 Toimii/ajat Anne Brax, 228 082 18 Antti Halkka, 228 08203 Iiris Lappalainen, 228 08216 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoarn) Värierottelu! Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kuukausittain , paitsi kesä-heinäkuussa kaksoisnumerona. 54 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 38 Ulkomailta ................................................................ vsk.. Pakkausidiotismi .................................................... (90) 227 1 967 telefax: (90) 2271 421 Irtonumero 33 markkaa. Kotimaasta ........................................................................ Lisää sivuilla 30-33. Summaries ofthe MainArticles .......... z Ll.J 6 :) V) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Tilaushinnar Vuoden määräaikaistilaus ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 300 mk. 13 Jatkuuko vesiluonnon tuhoaminen. 16 Halava on vuoden puu. .................... ..................... Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. 58 Maailman eläintarhoja: Tukholman Skansen ............................................... Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. 12 Hukkapuuta pesään ............................................... Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57. 4 Kuluttajan valinnat ........................................................ Tuoreet herkkusienipallerot ovat kevyttä ja puhdasta syötävää, haukkaa sivuilta 28-29
Kysymys on luonnon rikkauden arvostamisesta ja sen merkityksen tajuamisesta myös omalle hyvinvoinnillemme. Paljon on tehtävissä aivan lähiympäristössä. Kesämökkiläinen voi antaa rantansa ja nurmensa rehottaa. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Eliölajiston ja elinympäristöjen monimuotoisuus on otettava huomioon myös talouskäytössä olevilla alueilla, joita on valtaosa maamme pinta-alasta. Meillä suomalaisilla on erityisvastuu pohjoisesta metsäluonnostamme, rannoistamme, vesistämme, erämaistamme, saaristostamme, kulttuurimaisemistamme, soistamme. Puiden ja pensaiden istutukset herättäisivät kerrostalojen sisäpihat uuteen elämään. Suojelualueet ovat välttämättömiä turvapaikkoja, joissa luonto saa hengähtää; rikkauden ytimiä, jotka säteilevät elinvoimaa ympärilleen. Luonnonsuojeluvuoden painotukset vaihtelevat eri maissa, mutta läpikäyvänä teemana on suojelualueiden ulkopuolisen luonnon merkityksen korostaminen. Pelkät suojelualueet eivät kuitenkaan riitä. Suomessa on meneillään myös Valtakunnallinen Vihervuosi. vuosikerta 1 1995 Luonnon rikkaudesta huolehdittava kaikkialla Suomella on erityisvastuu muun muassa Helsingin Viikin-Vanhankaupunginlahden lintuparatiisista. Kansainvälisesti arvokkaan kosteikon tulevaisuutta varjostaa aivan sen lähituntumaan suunniteltu raskas rakentaminen. Euroopan neuvoston aloitteesta syntyneessä teemavuodessa on mukana 40 maata. Luonnon laiminlyöminen kostautuu ennen pitkää. Molempien tehtävänä on suojella luonnon ja elinympäristömme rikkautta, parantaa ihmisen ja luonnon yhteiseloa. Meidän pitäisi kuitenkin pystyä tulemaan lajina toimeen miljoonia vuosia eteenpäin, tuhansia ja taas tuhansia sukupolvia. Toistaiseksi merkkejä kestävästä kehityksestä on ollut vain jossakin Amazonin, Kongon ja Indonesian sademetsissä tai Kalaharin ja Australian autiomaissa, joissa alkuperäiskansat ovat eläSUOMEN LUONTO 1/95 54. Jo kivijalasta pistävän raidan ja voikukan suvaitseminen auttaa asiaa. Yksittäisistä lajeista Suomen velvollisuus on suojella esimerkiksi saimaannorppaa, sutta, liito-oravaa, harmaahyljettä, saukkoa, räyskää, kanahaukkaa ja vaelluskaloja. Ihmisen talous on täysin luonnon anteliaisuuden varassa. Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä, mutta jokainen maa on vastuussa oman luontonsa monimuotoisuuden säilyttämisestä. 54. neet kymmeniä tuhansia vuosia tasapainossa ympäristönsä kanssa. Sama pätee vesiin, viljelyksiin ja kaikkeen muuhun luontoon. Tänä vuonna vietetään Euroopan Luonnonsuojeluvuotta. Lintulahden kesäkuista idylliä rikkovat vain liikenteen ja voimaloiden hengästynyt huohotus sekä kuun kanssa kilpailevat kaupungin valot. Omakotiasukas voi kasvattaa takapihalleen kukkakedon perhosineen ja pikku viidakon siileineen ja lintuineen. Luonnosta on huolehdittava kaikilla tasoilla, ja jokainen voi olla siinä mukana. Ihminen tekniikoineen elää vaarallisen hybriksen vallassa. vsk. Jorma Laurila 3. Metsiä voidaan ryöstökäyttää jonkin aikaa, mutta ei loputtomiin. Puistojen ja muiden viheralueiden nykyistä luonnonmukaisempi hoito tekisi niistä entistä kiinnostavampia keitaita. Teollinen kausi on vain parin sadan vuoden ikäinen, silti ihminen on saanut aikaan valtaisaa hävitystä. Valtakunnallinen Vihervuosi pyrkii tuomaan luonnon rikkauden vaalimisen lähelle ihmistä ja tavallista arkipäivää
Ruovikoissa liikuskelee viiksitimaleita ja sinitiaisia. Parin kolmen hyvän käpyvuoden jälkeen tuholaisia on niin runsaasti, että lähes kaikki kävyt ovat viallisia ja käpyjen runsaudesta huolimatta kunnon siementä valmistuu niukasti. Kun tulee kato, kuolevat useat käpytuholaiset nälkään, ja seuraava hyvä käpyvuosi tuottaa runsaan siemensadon. Kuusen kävyissä elää lukuisia hyönteisiä: kaksi sääskilajia, muutamia perhosia ja yksi kärpänen sekä yksi siemeniä turmeleva sienikin. Inarissa ilma oli seitsemisen astetta normaalia lämpimämpi, Ilomantsissa ja Turussa ero oli kolme astetta. Eteläja länsirannikolla käpytilanne lienee hiukan parempi. Sekä männyn että kuusen siemenet ovat kypsiä jo sykSUOMEN LUONTO 1/95 54. Lunta oli Inarissa ja Ilomantsissa kuten muinakin talvina, vajaa puoli metriä. Kun käpyjen kehittymisrytmi on erilainen, siemenkadot eivät satu samoille vuosille oravan ja käpylintujen onneksi. lsokoskeloparvet muuttavat tqstä avovesille. Pian taas kuitenkin lauhtui ja puut karistivat lumisen turkkinsa. Joku tikka roikkuu ruokintapaikalla läskiä syöden, toinen sinnittelee kuivemmil la kankailla hakaten männyn käpyjä. Lounais-Suomen sisäsaariston ruovikkoinen salmi ehti juuri jäätyä vähän ennen joulua. Männyn ainoa merkittävä siementuholainen on käpypikikärsäkäs. Heikki Kokkonen Malli Vaha Joulun valoa Inarissa, Ilomantsissa ja Turussa Joulukuu oli koko Suomessa leuto. Vaikka siemenen perkaaminen männyn kävyistä on paljon työläämpää, selviää orava tai käpytikka pahimman yli männyn kävyilläkin. Oinen kuutamo herkistää. Lintulaudalla on vilskettä, mm. Ja kun kuusessa ei ole käpyjä, ei juuri näe käpylintujakaan. Kun käpyjä on runsaasti, lisääntyvät tuholaisetkin. Lunta oli reilusti ja__ muutama päJva ennen pyh,a saatiin myös sen verran pakkasta, että vedet jäätyivät. 4 Inarissa vietettiin kunnon joulu, sillä luntakin oli puolisen metriä. Joulukuinen Ilomantsi oli mukavan talvinen. Metsä horisontissa on vielä tummasävyinen. Kuusen käpyjen kypsyminen kestää vain yhden kesän, mänty tarvitsee kolme. Kävyt ovat tärkeätä ravintoa Oraville näyttää tulevan ankea talvi. Hannu Hautala kertoi Kuusamossa tilanteen olevan samanlaisen. harmaapäätikat kerääntyvät läskin ääreen. Oisin kettu rääkyy samaan tapaan kuin keväällä. Jo marraskuun alussa Valkealassa orava oli purrut tuoreimman vuosikasvaimen irti ja syönyt sen tyvessä olevat kukkasilmut. Sen sijaan Turussa maa kyyristeli lumettomana, vaikka siellä olisi "pitänyt" olla noin 16 sentin lumipeite. Kukinnan runsaus riippuu kummallakin kukintaa edeltävästä kesästä: hyvä ja lämmin kesä synnyttää runsaasti kukkasilmuja, viileä niukasti. Kuun toistaessa varjot ovat erittäin terävät ja tuntuu, että yöl!_ä on jopa enemman valoa kuin päivällä. vsk.. Auli Keränen kertoi, ettei Porin seudun oravien ei ole vielä tarvinnut turvautua silmuihin. Lapissa kaamos ja usein myös kuutamo hallitsevat vuodenvaihteen maisemaa. Enimmät kuusen siementen varassa talvensa viettävistä käpylinnuista ja -tikoista ovat lähteneet etsimään einestä muualta. Hiljaisuus, valon hohde hangelta ja puista tekee yksin kulkevan kuvaajan romanttiseksi. Kuutamolla on Pohjoisessa aivan erilainen merkitys kuin etelässä. Tunnelma on epätodellinen, taianomainen
Syksyllä tutkituista kuusen silmuista voisi päätellä, että eteläiseen Suomeen ja varsinkin Hämeen kuusikoihin tulisi ensi syksyksi jopa hyvä käpysato", Hokkanen arvioi. Metsästäjien ohella jänöpaistia himoitsevat mm. Männyn ja kuusen kävyillä on tietenkin omat sienensä. Yleensä näin käy hyvien satovuosien jälkeen. syllä, mutta kävyt avautuvat ja karistavat siemenensä vasta kevään kuivina ja lämpiminä päivinä. Kuusitiainenkin pystyy nyt noukkimaan siemeniä haristuvista kävyistä. Kautta vuoden ruskeanharmaina säilyviä rusakoita pistetään pataan saman aikaisesti 50 000---60 000. Metsästysseurat ovat perinteisesti ruokkineet jäniksiä viljalla, heinällä ja mm. Metsästäjät liikkuvat jäniksen jäljillä helmikuun loppuun saakka ja valkoinen pupu on lumessa paremmassa turvassa kuin sulalla maalla. Hangelle pudonneita siemeniä syövät monet linnut sekä Etelä-Suomen kuusikoissa käpykato Etelä-Suomen kuusikoissa vallitsee nyt täydellinen käpykato. Muutaman vuoden päästä voisi taas odottaa tänne SUOMEN LUONTO 1/95 54. Metsäjänikset saivat talvi turkkinsa Viimeistään vuoden vaihtuessa metsäjäniksillä oli koko maassa valkoinen karva. Seppo Vuokko eteläänkin huippusatoa", sanoo Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Tatu Hokkanen. Saukon jälkien lähettyvillä visersi koskikara. Vielä 1980-luvun alussa samoilla paikoilla olisi havainnut saukkojen sijasta vain hapen puutteeseen kuolleita kaloja, löyhkääviä kuitulauttoja ja aution maiseman. ilvekset, ketut ja petolinnut. Metsähiiri ja -myyrä osaavat myös hajottaa käpyjä siemeniä saadakseen. kaalilla. Eri kävynpurijoiden työnjälki on erilainen ja helposti tunnistettavissa. Mäntyjen latvuksissa kypsyy kevään aikana keskinkertainen, paikoin jopa runsas sato. Puhtaiden vesien laji sekin. Vuosittainen saadaan saaliiksi 300 000-500 000 metsäjänistä. Jari Salonen Metsäjänis on talvella puhtaanvalkoinen. Liikenisiköhän ihmisten ruokapöydiltä joitakin murusia jyrsittäväksi. Pienten vesojen kaatamisella pupujen tarpeiksi voi sen sijaan tehdä enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Ja jos on lunta, siitä on myös hyötyä. Käpylinnut, käpytikka ja orava syövät siemeniä puussa olevista kävyistä. vsk. Jäniksiä voi auttaa ruokapulmissa myös jättämällä muutaman ison haavanrungon maahan lojumaan. Jari Salonen Juhani Alaste/LKA Saukko lutrailee vedessä. Vanha likaviemäriksi alennettu joki näyttää nyt kirkkaalta ja tuoksuu puhtaalta. "Täydelliset katovuodet kuuluvat kuusen normaaliin lisääntymiskiertoon. metsämyyrä, metsähiiri ja jopa metsäpäästäinen. Aivan omat, käpyihin erikoistuneet sienet kuten käpyorakas, käpysieni, käpyhiippo ja käpynahikkaat jatkavat käpyjen hajotusta maassa. Se kulkee vaivattomasti hangessa luontaisten lumikenkiensä avulla. Yläpuolisen teollisuuden vesiensuojelutoimet ovat tuottanee tulosta. Alice Karlsson 5. Kevättalvella siemeniä on helppo saada, ja silloin niillä on ottajia. Tämä veikeä nisäkäs on Suomessa taantunut ja kuuluu silmälläpidettäviin lajeihin. Ainoastaan Lapissa kuusten latvuksissa käpyjä keikkuu kohtalaisesti. Nuorissa haavoissa on nimittäin ruoansulatusta heikentäviä ja jopa myrkyllisiä aineita, joihin jänis saattaa kuolla. "Viime kesän kukintahavainnot taas viittaavat alustavasti siihen, että 1996 männyn käpysato jäisi tämäntalvista heikommaksi. Kun ilma kuivuu, käpysuomut avautuvat, ja kun ilma käy kosteaksi, käpy sulkeutuu. KOTIMAASTA Oravalle voi tänä talvena tulla nälkä. Jänis syö talvella puiden oksia ja kuorta, ja ruoan saanti vaikeutuu talven edetessä. Pienelläkin alueella vaihtelut voivat olla kuitenkin erittäin suuria. Pirkkalaisten riemuksi saukko kalastelee taas Nokianvirralla. Kävyn elämänkaari ei pääty putoamiseen. Saukko palasi N okianvirralle Tuossahan on tuoreet saukon jäljet! Eihän jäljissä mitään järisyttävää ole, mutta kun ne löytyvät Nokianvirralta Haaviston rantamilta, havainnon noteeraa korkealle. Saukon jälkiä on nähty näillä kulmilla viimeksi puoli vuosisataa sitten. Metsäntutkimuslaitoksen seuraamilla 240 tarkkailualalla peräti 97 prosenttia kuusista oli tyystin kävyttörrua
Samaa ns. Oli tilaisuudessa toki yksi yleinen puheenvuoro, jossa lyhyesti mainittiin erilaisten pakkausmateriaalien kierrätysmahdollisuudet. Alice Karlsson kaudella. Anne Brax OHO! Pakkausteknologiaryhmä, PTR, järjesti joulun alla tiedotustilaisuuden pakkausten hyödyntämisestä. Ehdoksi Suomi esitti ainoastaan, että maa on Euroopan unionin jäsen vuoden alusta lukien. Puiden kaadolla metsää tervehdytetään. Lakiehdotuksen mukaan alueiden lunastaminen valtiolle ei olisi enää ensisijainen suojelukeino. Vaikka metsän uudistamisen tarve ymmärretäänkin, on vanhaan ja rauhalliseen kuusikkoon jo kiinnytty. Lailla yhdistetään alueellisten ympäristöviranomaisten toiminta alueellisiksi ympäristökeskuksiksi ja muutetaan vesija ympäristöhallitus valtakunnalliseksi asiantuntijaelimeksi. Taivaskallion hakkuut tekevät monet lähialueen asukkaat surullisiksi. Toinen merkittävä uudistus on metsälakien muuttaminen. Etujärjestön muutos6 KOTIMAASTA Metsureilla töitä Helsingissä Kaupunkimetsien ja katupuiden hoito aiheuttaa ristiriitoja. Metsän suurin ongelma on Kuuluvaisen mukaan kuitenkin maannousemasieni , joka vaivaa jo useita kuusia. Kansainvälinen Itämeren kalastuskomissio on perustettu valvomaan Itämeren elollisten luonnonvarojen säi lyttämiseen ja niiden järkiperäiseen käyttöön tähtäävää, 1974 solmittua yleissopimusta. Metsätalouden organisaatto1ta koskevan lakiehdotuksen pitäisi valmistua maaliskuun loppuun mennessä. Poliittisia ryhmiäkin jakanut lakiesitys antaisi kaavoituksessa entistä enemmän valtaa kunnille ja vähentäisi ympäristöministeriön valvontavaltaa. Suomen edustajat eivät tällöin suostuneet esitykseen, vaan ilmoittivat antavansa lopullisen vastauksensa komissiolle 90 vuorokauden kuluessa. /lmansuojelulain muutosta koskeva ehdotus valmistui viime syksynä. Monien ulkoilijoiden ja lähiasukkaiden mielipahaksi Helsingin Taivaskallion vankka 80-90-vuotias kuusikko kaatuu parhaillaan. Taivaskallion hakkuitakin on suunniteltu yhdessä asukasyhdistyksen kanssa. Suurin kärhämä käydään varmasti siitä, mihin metsätalouden toimiin vastaisuudessa saa julkista rahoitusta ja mille järjestöille metsälakien mukaiset tehtävät kuuluvat. Kiintiö osoitettiin Suomelle kalastuskomission kokouksessa syyskuussa Gdyniassa, Puolassa. Pääministeri Carl Bildt on jopa ilmoittanut, että Suomen toimet vaarantavat vapaan lohen Itämerellä. Taivaskallio on kaavoitettu virkistysalueeksi, ja se on Helsingin korkeimpia paikkoja. suojelusopimuksella jonkin alueen voisi rauhoittaa määräajaksi tai lunastaa si ihen pelkän käyttöoikeuden. Uhanalaiset lajit saisivat uuden lain-myötä nykyistä paremman suojan; enää ei sallittaisi rakentamista esimerkiksi norpan pesimärannoille. Tavoitteena on saada lakiestys eduskunnan käsittelyyn ensi syysden lisäksi alueelle istutetaan keväällä mäntyjä ja koivuja. Alueen asukkaille kerrotaan aina hyvissä ajoin aikeista. Ns. Seitsemän Itämeren rannikkovaltion ja EU:n välisessä jakoesityksessä ei Suomen edustajien mielestä oltu otettu riittävästi huomioon Suomen tekemiä lohi-istutuksia. Kuuluvaisen mukaan metsänhoitotoimet suunnitellaan nykyisin tarkkaan. Lakiuudistuksen tavoitteena on muun muassa turvata suojeltujen eliölajien elinalueet, laajentaa luonnonsuojelun keinovalikoimaa ja parantaa maanomistajien oikeusturvaa. Jouni J. Myös katupuita uusitaan pääkaupungissa monia hirvittävällä tavalla. Viime syksyn riitaisin lakiesitys, asuntoministeri Pirjo Rusasen luotsaama rakennuslain muutosehdotus, päätyi ennen joulua eduskunnan ympäristövaliokunnan pöydät le. Muun muassa Mannerheimintien varresta häviää 195 noin 60-vuotiasta ruotsinpihlajaa. Kaupunginmetsänhoitaja Eeva Kuuluvaisen mukaan kyse -;; 1 on metsän uudistamisesta, sillä osa puista on pahoin vaurioitu"' nut läheisten ratatöiden talcia. Kaupunginpuutarhuri Pekka Jyrängön mukaan uusiminen on välttämätöntä, sillä puut ovat lahonneet. Metsäntutkimuslaitok sen ylijohtajan Eljas Pohtilan vetämän työryhmän pitäisi saada tammikuun loppuun mennessä valmiiksi osa työstään, eli yksityisja metsänparannuslakien muutosehdotukset. Luonnonsuojelun kannalta tärkein laki on luonnonsuojelulain kokonaisuudistus, josta valmistui ehdotus vuodenvaihteessa. Jostain kumman syystä varsinaiset puheenvuorot sivusivat vain energiahyödyntämistä. Lisäksi ympäristöministeriön ylitarkastaja Juha Koponen kertoi tervehdyksessään, että SuoSUOMEN LUONTO 1/95 54. Alkanut vuosi tuo ympäristölakien suman Tänä vuonna Suomi saa jos nykyisellä ja tulevalla eduskunnalla riittää poliittista tahtoa melkoisen määrän uusia ympäristölakeja. Ruotsinpihlajat vaihtuvat ensi keväänä jo lähes nykyisten pihlajien kokoon kasvaneisiin tammiin. Maaja metsätalousministeriö lähetti viime vuoden lopussa Kansainväliselle Itämeren kalastuskomissiolle viestin, jonka mukaan suomalaiset lupaavat rajoittaa tämän vuoden aikana lohisaaliinsa Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella 117 500 !oheen. Lohenkalastuksen kokonaiskiintiöksi sovittiin kokouksessa Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella puoli miljoonaa lohta. täyden korvauksen periaatetta edusti työryhmässä myös keskustan kansanedustajajäsen. Muun muassa Ruotsi on paheksunut Suomen menettelyä. Muutostyön pohjana on viime keväänä valmistunut metsätalouden ympäristöohjelma, jonka mukaan metsien käytön tavoitteina tulisi puuntuotannon lisäksi pitää koko metsäluonnon hoitoa ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä. Kuntalaiset osoittaisivat kaavavalituksensa lakiehdotuksen mukaan lääninoikeuksille lääninhallituksen ja ympäristöministeriön sijasta. Muutoksella halutaan korvata nykyinen laitosten ilmoitusmenettely lupamenettelyllä. Lausuntokierros käydään läpi keväällä. Nyt jätettävien ylispuiesitykset noudattavat vanhaa, tuttua linjaa: kaikesta suojelusta on maksettava maanomistajalle täysimääräinen taloudellinen korvaus jokaista rantametriä, puunrunkoa ja kivenjärkälettä myöten. Uusi laki ympäristöhallinnosta sen sijaan hyväksyttiin eduskunnassa, ja se astunee voimaan maaliskuun alussa. Särkijärven johtaman työryhmän lakiehdotukseen perää muutoksia lähinnä maanomistajia edustava MTK. Muutosehdotuksella tuskin on suuriakaan mahdollisuuksia tulla hyväksytyksi nykyisen eduskunnan aikana. vsk.. Laki on eduskunnan käsittelyvuorossa loppukeväällä. Suomi sanoutui vi ime vuonna kokonaan irti sille osoitetuista saalismääristä, ja 1993 suomalaiset häiriköivät kalastamalla reippaasti yli sallitun määrän. Anne Brax Suomi taipui lohikiintiöihin Suomi päätti taipua maallemme esitettyihin lohikiintiöihin Itämerellä
Ylisuunnittelu on lopetettava Takaiskujakin on tullut. Tällaiset taajamat ovat oikeita onnettomuuskasautumia. Tielaitoksen ympäristösuunnittelija Ulla Priha uskoo, että laitoksen tärkein arvo on 2000-luvulla kestävä kehitys. Tähän asti on mielletty, että Tielaitoksen tehtävänä on ainoastaan pitää huolta tieliikenteen sujumisesta. Ulla Prihan toimenkuva on Tielaitoksessa melko uusi . Lisäksi ne ovat epäviihtyisiä", kuvailee Priha. Tiesuunnittelussa ovat niin kiihkeät asiat ja arvot kyseessä. Sen tulevaisuuden visiotkin kun käsittelevät vain polttoa, eivät uudelleen käyttöä ja kierrätystä. Rakennuksia ja muita rakennelmia tuodaan takaisin lähelle tietä. Suunnitelma on saatava toteutumaan tasapuolisesti, koska osa siitä voi yksin toteutettuna toimia toisia osia vastaan. Hän kertoi myös, että jätelakimme asettaa jätteiden kierrätyksen etusijalle energiakäyttöön verrattuna. Vihti, Rantasalmi , Sauvo, Kyröskoski, Ylistaro ja Kauhajoki. Hän kiinnostui tiemen pitäisi Euroopan unionin pakkausdirektiivin tavoitteisiin päästäkseen kaksinkertaistaa nykyinen pakkausten hyödyntämisaste. "Näkymiä ei saa muuttaa liikaa. Priha näyttää kaaviokuvaa Tielaitoksen arvostusten kehittymisestä vuosituhannen vaihteeseen mennessä. "Tielaitos yrittää päästä mukaan yhdyskuntasuunnitteluun. Silloin tuntee, että ihminen on läsnä ollaan kansalaisten olohuoneessa." Jotta asukkaiden läsnäolon tuntu saavutettaisiin, ajorataa kavennetaan 6-6,5 metriin, ja sille rakennetaan korotuksia ja muita hidasteita. Kaaviossa arvo "kestävä kehitys" ottaa kovan loppukirin ja kipuaa listan kärkeen. Keskustassa on sekä kävelyettä joukkoliikennekatuja, ja palvelut ovat sijoittuneet asuntojen lähelle, ihmisten ulottuville. vsk. "Usein kirkonkylän läpi menee yksi valtion tie, jota on vuosien kuluessa oiottu, tasoitettu, asfaltoitu ja levennetty. Priha itse on yhdyskuntasuunnitteluun erikoistunut arkkitehti. Ihmiset kiintyvät olevaan, ja suunnittelijan pitäisi aistia herkästi, haluavatko ihmiset juuri tätä minun suunnitelmaani." Anne Brax 7. Nopeus ja turvallisuus jäävät kakkossija( le. Viime vuosikymmenen lopulla töihin alettiin ottaa ympäristökoulutuksen saaneita ihmisiä. Tyytyväiset kaupunkilaiset sen sijaan eivät helposti kerro mielipidettään. Tien varrella olevat rakennukset on joko purettu, tai ne ovat jääneet tien pintaa matalammalle. Tielaitos mukaan yhdyskuntasuunnitteluun. Suunnittelulla voidaan yhdistää viihtyisyyden palauttaminen ja turvallisuuden lisääminen. Prihan "malli taajamassa" rautatieja linja-autoasema ovat samassa rakennuksessa taksiaseman kanssa. Keskustateiden ajonopeutta pitää Prihan mukaan vähentää 30-40 kilometriin tunnissa. Ei liene vaikea arvata, mihin useiden kymmenien yritysten ja yhteisöjen sopimuksella perustettu ja Keskuslaboratorion ohessa toimiva PTR pyrkii. Heidän pitäisi ottaa maisemien lisäksi huomioon kaikki tieliikenteen ympäristöhaitat ja yrittää minimoida ne. Jalankulkijan näkökulma kaupunkien ja kylien keskustoissa on unohtunut. "Tällainen suunnittelu edellyttää yhteistyötä, joka ylittää kuntaja viranomaisrajat. Oulu on jopa sitoutunut suunnitelman toteuttamiseen. Aikaisemmin laitokseen palkattiin maisemanhoitajia, joiden koulutus oli hyvin kirjavaa. Se on nykyisenä kuntien päätäntävaltaa korostavana aikana melko vaikeaa." Tampere, Lahti ja muutamat muut kunnat ovat kuitenkin käynnistämässä eri liikkumismuotoja yhteensovittavaa suunnittelua. Tieliikenteen valtaväylä kulkee kaupungin ohi sen rauhaa häiritsemättä, mutta pysäköiminen keskustan tuntumaan on silti mahdollista. Tielaitoksen "taajamien keskustateiden kehittämisprojektissa" yritetään korjata näitä ongelmia. Tavoitteena on palauttaa takaisin jotakin alkuperäisestä ympäristöstä. Pitää tulla tunne, että ollaan juuri Karjaalla tai Sauvossa, eikä missä tahansa pikkukaupungissa." Tähän Tielaitoksen hankkeeseen ovat lähteneet mukaan lukuisat pikkukaupungit, mm. Näissä kunnissa oli tiehankkeita kaiken aikaa meneillään. "Kestävä kehitys liikenteessä tarkoittaa sitä, että liikutaan mahdollisimman vähällä energialla", selittää Priha. "Suunnittelussa tehdään virheitäkin, esimerkiksi rekat eivät joskus ole mahtuneet kulkemaan kavennettua tietä." Useimmiten haukkuja on tullut ärsyyntyneiltä autoilijoilta. "Viihtyisällä tiellä tulee automaattisesti ajaneeksi hiljaa. Vaikka suunniteltaisiin "pieni ja kapea on kaunista" -periaatteella, ylisuunnittelu voi silti olla ongelma. Kaavio kuvaa, miten laitoksen arvostusten toivotaan kehittyvän. Iiris Lappalainen SUOMEN LUONTO 1/95 54. KOTIMAASTA Kaduista kansalaisten olohuoneita Ulla priha seisoo Tie laitoksessa muun muassa kevyen liikenteen väylien takana. "Todellisen kansalaismielipiteen selville saamiseksi teemme laajaa seurantatutkimusta" Priha kertoo. "Rahoitus on ongelma. Priha näyttää kopioita vihaisista lehtikirjoituksista, joissa asukkaat haukkuvat uusia, parannettuja keskustakatujaan. Kuitenkin vain valtion rahoittamien hankkeiden on tapana toteutua, kun kuntien rahatilanne on huono." Viihtyisällä tiellä ajetaan hitaasti Kasvava autoliikenne on saanut ylivallan kaavoituksessa ja suunnittelussa. Ympäristösuunnittelija haluaa pureutua tieliikenteen määrän jatkuvaan kasvuun. suunnittelusta työskennellessään Tuusulassa ja Nurmijärvellä 1980-luvulla. "Keskustateitä suunnitellaan asukkaiden kanssa yhdessä. Tavoitteena on matkojen lyheneminen, siirtyminen kevyempiin liikennemuotoihin, joukkoliikenteen elinmahdollisuuksien säilyttäminen ja ylipäätään liikenteen vähentäminen." Prihan mukaan matka pitää nähdä ketjuna, jossa vaiheesta toiseen voitaisiin siirtyä mahdollisimman mukavasti ja vaivattomasti
Ka,j alanneidon hitaasti löyhyäviä kalanpyrstöjä. Niiden mietteliäs kauneus antaa huoneeseen oudon vedenalaisen tunnelman. Kuvia ja fi lmejä on luvassa Juha Taskiselta, Ari Komulaiselta, Arto Komulaiselta, Martti Rikkoselta ja Kari Soverilta. Luonnonsuojeluvuoden päätapahtuma on Kirkkonummella Maailman ympäristöpäivänä 5. Illan ohjelman pääosassa on Vuoden Luontokuvat-95 -vuosikilpailu, joka oli ensi kertaa avoin kaikille. Karusta ulkonäöstään huolimatta se pitää kesäaikaan melko runsaasta kastelusta ja suihkuttamisesta. Jyväskylän yliopiston tutkimuksissa kävi ilmi, että joutsen oli ollut hyväkuntoinen, lentokyvytön poikanen. kesäkuuta. Siksi se myös keräsi enemmän osallistujia kuin koskaan aikaisemmin. Rea Peltola Vuoden Luontokuvat-95 Vuoden Luontokuva julkistetaan Helsingissä Finlandia-talossa maanantaina 6. Metsästäjä ampui nuoren joutsenen sorsana. vsk.. Kukinnan jälkeen papinkaura palaa jälleen hiljaiseloonsa. Lisäksi hän joutuu korvaamaan valtiolle joutsenen arvon, 9 100 markkaa. Posliinikukka kukkii parhaiten valoisassa, lämpimässä huoneessa, jossa sitä ei liikutella. Saimaan norppa saa lisää kotivettä Metsähallitus ja Enso-Gutzeit Oy ovat sopineet maanvaihdosta, jossa Enso-Gutzeit luovuttaa valtiolle 246 hehtaaria keskeisintä rantojen suojelualuetta Pihlajavedellä. Karjalanneito on mukulabegonian riippuvaversoisten lajikkeiden, neitobegonioiden vanha nimi. Viime vuonna Suomessa ei pesinyt yhtään naalia, vaikka vielä muutama vuosi sitten niitä löytyi Käsivarren ja Utsjoen alueelta. Vuoden avajaiset ovat Tampereella helmikuun 14.15. Verenpisaraa voi kasvattaa kesän sisälläkin, puolivarjoisalla ikkunalaudalla, mutta talveksi se tarvitsee viileän lepopaikan. Muun muassa ri kkidioksidia ja typen oksideja sallittaisiin vain puolet nykyisestä, myös häkää ja hiukkasia saisi ilmassa leijua entistä niukemmin. tammikuuta Lahdessa. Aikanaan 15 yksilöön kasvava naalikanta päästetään luontoon. Saliohjelman muut kuvaesitykset ulottuvat Laatokasta Lapin tunturei lle. D Ilmanlaadun ohjearvot tiukkenevat Uudet ilmanlaadun ohjearvot on tarkoitus saada voimaan vielä nykyisen hallituksen aikana. Työryhmä ehdottaa ohjearvoa myös haiseville rikkiyhdisteille, mutta monien lausunnonantajien vastustuksesta se jäänee odottamaan otollisempia aikoja. Ohjearvoja tutkineen työryhmän mielestä ilman laatua olisi parannettava ohjearvoja tiukentamalla. Begonianmukulat säilytetään talven yli viileässä komerossa tai kellarissa kuiviltaan, keväällä ne istutetaan ruukkuihin. Nupussa verenpisara on tode lla pisaranmuotoinen, mutta pulleat, vaaleanpunaiset nuput tuovat enemmänkin mieleen terhakkaasti parvissa uiskentelevat kultakalat. Euroopan Luonnonsuojeluvuotta vietetään 40 maassa. D 8 KOTIMAASTA Akvaariokukkia Jotkut vanhat huonekasvit tuovat mieleen kalalammikot, joiden mudanruskeaa pohjaa vasten uiskentelee joutilaan huoleton kalaparvi. Erehtyminen toi metsästäjälle kymmenen 70 markan päiväsakkoa luonnonsuojelurikkomuksesta. Jussi Murtosaari kasvaneesta ruukusta muutamia sivuruusukkeita. D Eurooppalaisilla Luonnonsuojelu vuosi Euroopan Luonnonsuojeluvuosi starttasi 10. Muutamat noista isoäidin aikaisista puolihämärien kamarien koristuksista ovat jälleen palaamassa muotiin. Metsähall itus luovuttaa vaihdossa Ensolle 320 hehtaaria Heinävedeltä. Lepokauden innoittamana karhe iden lehtien lomasta kasvaa esiin pitkä punainen kukkavarsi, josta sukeltaa joukko punakultaisia karppeja. Ohuissa varsissa keinuvat kerrotut kukat uiskentelevat lauhkeassa ilmavirrassa löyhytellen harsonohuita pyrstöjään. Kampanjan yhtenä tavoitteena on korostaa suojelualueiden ulkopuolisen luonnon merkitystä. Sen ihmeelliset, läpikuultavat kukat kehittyvät tuuheiden, himmeän vihreiden versojen kärkiin . Uudet lajikkeet ovat röyhelöisiä ja kerrottuja, mutta vanhanaikaisia yksinkertaisia lajikkeita löytyy vie läkin . Lähempää saalistaan tutkittuaan mies tunnisti linnun ja antoi sen poliisille. D Vihervuosi käynnistyy Viheralan järjestöjen ja ympäristöneuvoston aloitteesta syntyneellä Vihervuodella tavoi tellaan entistä viihtyisämpää ja monimuotoisempaa ympäristöä. Aurinkoisella tai puolivarjoisalla ikkunalla karjalanneito kukkii koko kesän. A vauduttuaan kukat ovat monikerroksisia ja taidokkaita kaartuvine heteineen ja erivärisine terälehtineen. Tampere-talossa. Jokaisen kukan tausta on tehty valkeasta maitolasista tai läpinäkyvästä luuposliinista, ja keske llä kukkaa on vaaleanpunainen lasitähti. D SUOMEN LUONTO 1/95 54. Naalikampanjan keräystili on PSP 8000 1198889. Liput Lippupalvelusta. Verenpisara on yhä suosittu parvekekukka. Tarhaan aiotaan pyydystää neljä kantanaalia, kaksi naarasta ja kaksi koirasta. Kellarissa tai kuistilla talvehtinutta kasvia le ikataan keväällä ankarasti, ja se aloittaa uuden rehevän kasvun. helmikuuta 1995 klo 19.00 alkavassa kuvaillassa. Tummanvihreä nuokkupapinkaura näyttää aivan tavalliselta, ikävältäkin kuivan paikan kasvilta, kunnes sen kastelu unohtuu. Ne näyttävät lepäävän tyynen rauhallisina tummanvihreiden lehtien lomassa, kunnes jonakin päivänä karppikukka avautuu jättiläiskokoiseksi kaurantähkäksi. Pikkuposliinikukka on rehevä, nahkealehtinen riippuvaversoinen kasvi , jota voi kasvattaa amppelissa tai kaarelle kiedottuna. Kukinto on niin ilmiselvästi hienon käsityötaidon riemuvoitto, simpukoiden ja korallien veroinen akvaarion koriste, että tuntuu uskomattomalta seurata sen kasvamista e lävään kasviin . WWF kampanjoi naatin puolesta Maailman Luonnon Säätiö (WWF) kerää rahaa naalitarhan perustamiseen Utsjoelle. Tilaisuuden tuotto käytetään suomalaisen luonnonkuvauksen ja luonnonsuojelun tukemiseen. Papinkauraa oli pitkään vaikea löytää kaupoista, mutta sitä on helppo kasvattaa itsekin irroittamalla liian ahtaaksi Joutsen ammuttiin sorsana Huono lajintuntemus koitui joutsenen kohtaloksi viime sorsanmetsästyskaudella Keski-Suomessa Pihti putaal la. Ensolta vaihdettu alue on saimaannorpan asuinaluetta, ja hankinta parantaa huomattavasti norpan suojelutilannetta
Ihan pienestä havaintoesityksestä ei kuitenkaan ole kysymys, sillä jokaisella yhdeksällä planeetalla käyminen edellyttää 20 kilometrin reissua. Kursseja järjestetään eri puolilla maata. vaihtolavat. Sitä kiertävän Maan halkaisija on vain vaivai et 13 millimetriä. Ketoprojektista voi luonnonsuojeluliitosta Elomaa-Vahteristolta mella 228 08204. Tähän saakka emokalanpyynti on ajoittunut syys-lokakuulle, si llä lohien olisi oltava pyyntihetkellä kutukypsiä. Lohi vähenee Sai maasta Saimaan järvi lohen emokalapyynti tuotti viime syksynä edellisvuosia laihemman saaliin. Ne eivät säily kauaa elävinä laitoksissa. Enon ympäristösihteeri Reino Valkosen mukaan kuntalaiset ovat sisäistäneet kierrätyksen hyvin. Pienessä Enon kunnassa on yli kaksikymmentä keräyspisteitä. kysellä Pirkko puheliPienoismallin taivaankappaleet ovat terästä ja seisovat tukevasti betonijaloilla. Eno on Pohjois-Karjalan maalaiskuntien ykkönen : talteen saadaan tänäkin vuonna yli 70 prosenttia keräyskelpoisesta paperista. Keräyspisteiden lisäksi kyläkeskuksiin sijoitettiin mm. "Nyt harkitsemme, kannattaako paikkoja lisätä." Enon kunnan kulut paperinkeräyksen järjestämisestä ovat noin 15 000 markkaa vuodessa. Nyt joen vedet on ohjattu pyörittämään Pamilon voimalan turbiineita. Pienoismallin keskus on Aurinko, jonka halkaisija on 140 senttiä. "Lisäpyyntöjä uusista paikoista tulee edelleen", sanoo Valkonen. Tähtitieteellinen yhdistys Ursan virittämällä pienoismallilla halutaankin selkeyttää aurinkokunnan mittasuhteita: metri mallissa vastaa miljoonaa kilometriä luonnossa. Valkosen mukaan toimintaan ei ole mielekästä käyttää enempää yhteisiä varoja. (90) 174 048. Olemme luoneet toimivan mallin, jota saa vapaasti lainata." Kimmo Repo 9. Auringon kanssa samaan Paperi t~Iteen maaseudullakin Kotitalouksissa syntyvää paperijätettä voidaan ottaa talteen tehokkaasti myös hajaasutusalueilla. Luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset tekivät töitä SUOMEN LUO TO 1/95 54. Pikkiriikkinen Pluto on singahtanut peräti kuuden kilometrin päähän Auringosta. Sen sijaan Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus on jouduttu viemään naapurikaupunginosiin. Siksi keräysverkostoa laajennettiin reippaasti viikaupunginosaan, Pajamäkeen, ovat mahtuneet Merkurius, Venus, Maa ja Mars. vsk. Tänä vuonna ketoprojekti järjestää valtakunnallisen haastekampanjan, ketojen hoitopäivän ja kaksi talkooleiriä sekä jatkaa ketojen hoitoa ja si ihen innostamista. syksyisin saataisi in pyydetyksi 25 kutuparia." Saimaanlohiprojekti saanee potkua lähitulevaisuudessa, sillä suunnitteilla on säilytysaltaiden rakentaminen Kuuman voimalan alapuolelle, aivan parhaiden pyyntipaikkojen äärelle, jolloin loppukesällä pyydetyt nousulohet voitaisiin välittömästi siirtää altaisiin odottamaan lokakuista lypsyään. Viime vuonna saimaan vesistöalueelle istutettiin yli 150 000 järvilohen poikasta. Planeetan halkaisija on vain kaksi millimetriä. Riistaja kalatalouden Enonkosken tutkimuslaitoksen johtaja Markku Pursiainen kertoo, että koiraiden vähäisestä määrästä huolimatta lajin perinnöllistä monimuotoisuutta voidaan ylläpitää maitia pakastamalla. KOTIMAASTA Pielisjokeen laskeva Ala-Koitajoki oli vielä 40 vuotta sitten järvilohen parhaimpia kutualueita. Kunkin taivaankappaleen luona on opastetaulu, johon on merkitty muut planeetat sekä niitä kiertävä ulkoilureitti . Jos pienoi smalliin olisi haluttu Aurinkoa lähinnä tuikkiva tähti , Proxima Centauri , se olisi jouduttu sijoittamaan 40 000 kilometrin päähän. Helsingin ja Espoon rajamaastoon on rakennettu aurinkokuntamme pienoismalli . Vuonna 1993 saatiin samoilta apajilta 25 lohta. Neptunuksesta, kuten muiltakin planeetoilta, on periaatteessa näköyhteys 20-metrisen pylvään päähän kiinnitettyyn Aurinkoon. Pakastettu maiti säilyttää tehonsa vuosikausia. Pekka Hänninen Ilmaisesta matkasta Aurinkokuntaan saa lisätietoja Ursasta, puh. Lieksanjoesta ja Pielisjoesta saatiin kaikkiaan 14 emokalaa, joista 11 oli naaraita. " Kannan säilyttämiseksi olisi toki hyvä, jos Luonnonsuojeluliitto saa kedot kukkimaan Luonnonsuojeluliiton ketoprojektin hoitoryhmä työskenteli viime vuonna 31 kedolla ja kunnosti kolme perinnebiotooppia. Maa löytyy 150 metrin päästä Auringosta. Juha Suomalainen kaikkiaan 69 kohteessa. "Teollisuuden pitäisi panostaa nykyistä enemmän paperin talteenottoon, sillä sehän korjaa hyödyn. me kesänä
Arvokkaat maksa ja mäti otetaan ehjinä talteen. Jos ei itse pääse verkoille, piikille tai rysäpyyntiin, on luotettava omaan kykyyn tunnistaa myytävän kalan tuoreus. Sappea tihkuu maksaan ja kylkilihakseen, kun sappitiehyet löystyvät. Osa niistä vaeltaa merestä tai järvistä jokiin kutemaan helmi-maaliskuussa. Made pitäisi ehdottomasti avata samana päivänä kuin se on pyydetty, sillä kalan sisällä alkaa hajoaminen, joka ei päälle päin näy. Made sopii kalamiesten mukaan parhaiten pitkittäin paloiteltavaksi. Kala leikataan mahan puolelta auki varovasti, jotta sisäelimet eivät vaurioituisi. Mateen ei pitäisi antaa lainkaan jäätyä, vaan siitä pitäisi päästää veret heti avannolla. Koko kala on pehmeää, suomutkin ovat paljain silmin nähtäväksi liian pienet. Iho näyttää tummemmalta ja sen lima alkaa paakkuuntua", selittää tiedotussihteeri Ilkka Sailo Suomen Kalamiesten Keskusliitosta. Mateen pää on satumaisen hyvää syötävää. Mikäli vihertävää painaumaa on ehtinyt muodostua, sellaiset osat on syytä leikata pois, neuvotaan Kalamiesten Keskusliiton ja Kalakauppiasliiton Koukusta keittiöön -opetuskansiossa. Tuore made on hohtavan kiiltävä. Kuvassa useita mateita on noussut pystyrysään eli madesuppiloon helmikuisella Kokemäenjoe/la. Vaikka useimmiten mateen käsittelyohjeissa neuvotaan nylkemään kala, Sailon mielestä se pitäisi mieluummin jättää tekemättä. Se on parasta teurastaa mieluiten heti pyynnin jälkeen tai muutaman tunnin kuluessa. Kuivattu nahka parkitaan. Sitten vedetään koko nahka kalan vartalolta. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN1 Madetta maistamaan Pimeänäkään vuodenaikana ei tarvitse laittaa makuhermojaan talviunille, sillä hyvänmakuiset mateet liikkuvat ahkerasti , syövät, kasvavat ja kutevat juuri nyt. Väri on elämänhohtava. Mateesta tehty Jos ei halua syödä mateen nahkaa, kalan voi nylkeä tuppeen. Molemmat etusormet työnnetään ensin kiduskansien takaa nahan alle ja irrotetaan päänahka, samoin irrotetaan nahka leuan alta. Sitten se naulataan levitettynä kuivumaan puualustalle. Iiris Lappalainen. kypsennettäessä kalan makuaineita ja on hyvää syötävää. Siinä on paljon imeskeltävää: rustoutumia, mehevät suuosat ja kieli ", Sailo selittää. "Minulta itseltäni ei jää kuin pieni läjä kuivuvia luita, rustotkin menevät alas. Se irtoaa hyvin rintaja vatsaevienkin päältä. Vahvasta mateen nahasta voi tehdä kukkaroita, puukontuppeja, vöitäja laukkuja. Niinpä ne käyvät myös helposti pyydykSisävesiemme ainoa turskakala on arka käsittelylle. Suolistamisen jälkeen pitää vielä poistaa pahanmakuiset munuaiset, jotka sijaitsevat kapeana nauhana molemmin puolin selkärankaa. Tuppeen vedetty nahka pitää ensin halkaista ja kaapia puhtaaksi. Nahka näet säilyttää Mateiden liikkuminen on talvellakin vilkkainta pimeän tultua. Kun kuolinjäykkyysvaihe häviää, hohto sammuu. Made on parasta avata terävillä kalasaksilla. Sitä paitsi nylkemätön kala pysyy paremmin koossa. Ensimmäinen virhe, jonka mateen käsittelyssä voi tehdä, on heittää kala jäälle lumeen. "Tuoreen mateen iho on peilikirkas, kiiltävä, jäätymätön
Tutkimuksen mukaan tuotteen ympäristöystävällisyyttä ei yleensä perustella mainoksissa mitenkään. Sellaisen kassikasan sisältämä energian kokonaismäärä oli jutussa mainittu peräti 9500 TWh. Nyt kerätty aines on mennyt kokonaan hylsykartongiksi. Oikea luku on 95 TWh, joka vastaa noin kymmenen Loviisan ydinvoimalan vuotuista tuotantoa, kuten jutussa mainittiinkin. Toisaalta pitäisi tietää, mitä ovat ne ympäristövaikutukset, joita syntyy vähemmän, kun käytetään ekotuotetta . Kerätyn tölkkikartonkitonnin hinta vaihtelee 200 markasta yli tuhanteen markkaan. Kokeilualueiden kierrättäjät ovat myös pujotelleet sisäkkäin tunnollisesti juomapakkauksiaan. Projektipäällikkö Timo Valkonen kertoo, että kaikissa keräyspisteissä on saatu kokoon melkein pelkkää nestepakkauskartonkia, muun aineksen osuus on jäänyt kaikkialle alle yhteen prosenttiin. D Helsinkiläisen Ramada Presidentti -hotellin asiakkaat ovat joulukuun alkupäivistä lähtien voineet majoittua ekohuoneeseen, jossa on muun muassa jätteiden lajittelua varten pöytä. Iiris Lappalainen Mainokset eivät valista oikein Kuluttajat ry on tutkinut suomalaisia ekomainoksia ja todennut ne harhaanjohtaviksi, epätäsmällisiksi ja liioitteleviksi. Pohjoismainen joutsenmerkki auttaa myös valitsemaan vähemmän ympäristöä haittaavan tuotteen. Nuukakerho ei käytä rahaa. Niemi sai taannoin Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin uusiokäyttökilpailussa vaikuttavan neuvostittelinsä ansiokkaasta toiminnastaan Nuukakerhon vetäjänä. Vuosi sitten kokeilu laajennettiin myös Töölön, Leppävaaran ja Kannelmäen Maxi-marketteihin sekä Laihialle. Neuvokasta nuukailua Jari Salonen " Kun kahden kuluneen nahkatakin ehjät osat harsitaan yhteen, syntyy tuliterä pikkupojan rotsi", esittelee Eila Niemi. Kuluttajien opiksi ja ojennukseksi on onneksi laadittu erilaisia vihreän kuluttajan oppaita, joiden tiedot ovat yleensä luotettavia. "Toistaiseksi meille ei ole tuotu sellaista materiaalia, etteikö sille olisi keksitty uutta käyttöä", sanoo tamperelainen kierrätysneuvos, puuhakas monitoiminainen Eila Niemi. Mainoksissa puhutaan ekotai ympäristöystävällisistä tuotteista. Itähelsinkiläisten lähiöiden Kontulan, Mellunmäen ja Vesalan tölkkien keräyskokeilun ansiosta viisihenkisen perheemme kaatopaikkajätteiden määrä on pienentynyt huomattavasti. Pääkaupunkiseudulla Ämmässuon kaatopaikalle menevä jätetonni maksaa nykyisellään yli 600 markkaa. Jari Salonen käyttäjiä kuin me suomalaiset. Taitavimmat onnistuvat pujottamaan jopa yli kymmenen huolella litisteltyä kartonkitölkkiä sisäkkäin. Muutaman sentin langanpätkistä kudotut villatumput, hylätystä katiskaverkon palasta ja pahvimassasta muotoiltu N ollia liikaa Vuoden viimeiselle Kuluttajan valinnat -aukeamalle lipsahti pilkkuvirhe. Materiaalista on ollut pikemminkin pulaa kuin ylitarjontaa. Mainostajille olisi kyllä tarjolla hyviä ohjeita ympäristömarkkinointiin: kuluttaja-asiamiehen, kansainvälisen keskuskauppakamarin ja teollisuuden keskusliiton omat ohjeet. Kuluttajien pitäisi oikeastaan tietää, mitkä tekijät ovat ekotuotteessa vähemmän haitallisia kuin muissa vastaavissa tuotteissa. Savuttomia ekohuoneita hotellissa on kahdeksan. Itä-Helsingissä on saatu arvioiden mukaan kokoon yli 40 prosenttia alueella ostetuista tölkeistä. Vinkit apua kaipaavista saadaan kaupungin sosiaalitoimistosta. Aivan Itä-Helsingin veroisia keräysmääriä ei muualla ole saavutettu. Valmiita tuotteitakaan ei myydä mistään hinnasta, vaan tyylikkäät poppanat ja lämpöpeitot jaetaan ilmaiseksi työttömille, yksinhuoltajille tai elämässä muuten pulaan joutuneille. Kokeilukeräykset ovat olleet suhteellisen kalliita, mutta jos toiminta vakiintuu ajan myötä kustannuksetkin varmasti pienenevät, arvelee Valkonen. Nykyiset keräilypisteet säilyvät ennallaan tänäkin vuonna. Siinä on lokerot paperille, eloperäiselle ja lajittelemattomalle sekajätteelle. Pahoittelemme virhettä.. Kiinalaiset muovikassit -juttuun oli laskettu, kuinka paljon muovia ja energiaa kuluisi, jos kaikki kiinalaiset olisivat yhtä innokkaita muovikassien kuivakukkamaljakko sekä katkenneesta harjanvarresta muotoillut puutulppaanit ovat riemastuttavia esimerkkejä neuvokkuudesta. Mutta Laihiallakin, jossa Suomen Gallupilla teetetyn tutkimuksen mukaan tölkeistä poltetaan likimain neljä viidennestä, on yli viidennes päätynyt keräysastioihin. Täsmällisempää olisi kertoa vähemmän haitallisista tuotteista, mutta se ei ilmeisestikään ole riittävän myyvää. ULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Maitoja mehutölkit talteen Meidän perheessämme on jo kaksi vuotta huuhdeltu, litistelty ja pujoteltu sisäkkäin tyhjiä maitoja mehutölkkejä
Sähkön tuotanto tietysti synnyttää omat päästänsä. . Keskimääräinen ajomatka nykyään on nimittäin alle kuusi ki lometriä, jonka aikana auto ehtii juuri ja juuri lämmetä. Mitä myrkkyjä kahvin ja teen mukana juodaan. Q Tahran poisto huolettaa Millaisia ovat eri tahrasuolojen ja muiden tahranpoistoaineiden vaikutukset ympäristöön. Hyvä yleispesuaine Mikä olisi hyvä yleispesuaine. Tulokseksi saatiin silloin, että ympäristöä säästävistä pesuaineista parhaiten pesi mäntysaippua. Erään hyvin yleisesti käytetyn tensidin LAS: n (lineaarinen alkyylibentseeni sylfonaatti) hajoamistuote on haitallinen. Sen vuoksi tietojen hankkiminen niistä kaikista oli jokseenkin mahdotonta. Oikein käytettyinä autojen lohkolämmittimet ovat hyvin järkeviä kapistuksia. Työtehoseuran Kuluttajavirastolle ja TV2:n edesmenneelle Ekoisti-ohjelmalle tekemässä tekstiilipesuaineiden vertailuissa todettiin, että mikään tutkituista pesuaineista ei puhdistanut kaikkia tahratyyppejä hyvin, mutta kaikki pesuaineet tehosivat johonkin tahratyyppiin. Viiden asteen lämpötilassa riittää puoli tuntia, 20 asteen pakkasessa kahden tunnin lämmitys on riittävä. Esimerkiksi kehitysmaakaupoissa myytävät Africafe ja Nicaragua-kahvi eivät ole luonnonmukaisesti viljeltyjä. Toivotaan, että taloyhtiötkin ymmärtävät asian merkityksen ja hankkivat jokaiseen lämmitintolppaan 12 oman ajastimen. Tahranpoistoaineita tuovat markkinoille hyv in monet pienet yritykset. vsk.. Valtaosassa puhdistusaineita on siirrytty vähemmän haitallisiin tensideihin. Biologisesti viljellyn kahvin ja teen tuotantoa tarkkailevat erilaiset luonnonmukaisen viljelyn järjestöt. TV2:n Ekoisti testasi vajaa vuosi sitten eri yleispesuaineita. Sappisaippuaa voi ostaa ainakin luontaistuotekaupoista. Jos autoa lämmittää yön yli , rahallista säästöä ei synny. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 1/95 54. Niistä ei yleensä ole pahemmin haittaa vesistöille. Tulli laboratorion mukaan kahvin sisältämiä pestisidejä ja muita myrkkyjä ei ole tutkittu, sillä kahvia paahdettaessa mahdolliset pestisidijäämät häviävät. Täytyy vain toivoa, että merkkiä haetaan ahkerasti. Se "säilöö" auton moottorin lämmön jopa kahdeksi vuorokaudeksi. Mäntysaippuan pesuteho oli testin mukaan jopa parempi kuin ympäristöä kuormittavaksi määriteltyjen yleispesuaineiden. Tahranpoistoaineiden käyttö on lisääntynyt. Bensiinin kulutus pienenee lohkolämmityksen av ulla noin kahvikupillisen verran. Yrttiteetkin kannattaa ostaa luontaistuotetai ekokaupoista ja valinnoissaan suosia kotimaisia vaihtoehtoja. Eikä saippuasta jää ikävää liuotinaineen hajua. Ovatko autojen lohkolämmittimet järkeviä, kun yhden lämmittimen teho on kuitenkin 500 W. Pekka Heikuraan voi ottaa yhteyttä myös suoraan joko faxilla (93 1) 335 42 12 tai sähköpostilla E-mail Heikura@ s/l fi Säästääkö lohkolämmitin. Rahaa säästyy bensan kulutuksen ja sähkön kulutuksen erotuksena 30-60 penniä käynnistystä kohti. Mutta käytännössä niiden viljelyyn ei juurikaan käytetä hyönteismyrkkyjä, sillä viime vuosina pienillä kahvinviljelijöillä ei ole ollut varaa myrkkyihin. Lisäksi on tahrasuoloja, jotka ovat epäorgaanisia suoloja. Niitä tuo maahan ainakin Aduki ky ja ltu Oy. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 /0 Helsinki. VTT:n erikoistutkija Kari Mäkelä kertoi, että auton käynnistämi nen pakkasella ilman lämmitystä kuluttaa moottoria pahimmillaan yhtä paljon kuin 800 kilometrin ajo lämpimällä moottorilla. Tulevaisuuden ratkaisu ky lmäkäynnistykseen on toivon mukaan lämpöakku. Koska lohkolämmittimien teho on yleensä juuri kysyjän mainitsema 500 wattia, sen käyttöä tulisi optimoida ajastimen av ulla. Liuotinbensiinipitoisten tahranpoistoaineiden käyttöä en voi varauksettomasti suositella, vaikka tahranpoistoaineista luontoon joutuvat liuotinmäärät ovatkin vähäisiä. Sen sijaan voin suositella tahrojen poistoon naudan sapesta valmistettua sappisaippuaa. Onko yleispesuaineissa ympäristölle haitallisia aineita. Luomu teetä ja -kahvia Onko olemassa luomuviljeltyä kahvia ja teetä. Ongelmana on, että tensiditiedot ovat liikesalaisuuksia. "Ympäristöä kuormittavissa" puhdistusaineissa on muiden muassa EDTA:ta, fosfaatteja, fosfonaatia, ammoniakkia, hypokloriitteja sekä kloori-isosyanuraattia. Normi ei yksin ole tae tensidien haitattomuudesta. Valkoisten tekstiilien, mutta myös värinsä hyvin pitävien kirjavien, tahranpoistoon voi käyttää myös Ecoverin ja Hofan natriumperkarbonaattija soodapitoisia valkaisuaineita. Mäkelän mukaan lohkolämmitintä kannattaa käyttää aina alle viiden asteen lämpöti lassa. Tensidien biohajoavuutta mitataan OECD:n suosituksen mukaisesti . "Biologisesti viljeltyä" kahvia ja teetä voi ostaa useimmista luontaistuoteja kehitysmaakaupoista. Tässä tapauksessa sähkön käyttö pienentää autoilun päästöjä niin paljon, että voin suositella lämpimästi lohkolämmittimen asiall ista käyttöä. Muutama vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa kahvi todettiin muutenkin hyvin "puhtaaksi". Ne näet pienentävät energiankulutusta, vähentävät päästöjä ja pidentävät moottorin ikää. Kaikkien puhdistusainepurkkien kyljessä lukee nykyisin, että tensidit ovat "biologisesti hajoavia". Ovatko kehitysmaakaupoissa myytävät kahvit luomuviljeltyjä. Pohjoismaisen ympäristömerki n kriteerit ovat olemassa myös yleispesuaineille. Eikö sähkökulutus ole kuitenkin merkittä.... Luonnonmukaisesti viljellyt yrttiteelaadut eivät ole vielä löytäneet tietään tavallisiin kauppoihin. Voisi kuitenkin aavistella, että tavallista teetä juotaessa saa osansa teeviljelmillä käytetyistä hyönteismyrkyistä. Näin ollen puhdistusaineiden luokittelu ilman mitään puolueetonta tutkimusta on hyvin vaikeaa. Lämpö on käytettävissä uudelleen liikkeelle lähdettäessä sekä moottorin että auton sisätilojen lämmitykseen . vaa. Myöskään teetä ei ole viime vuosina tutkittu. Esimerkiksi katalysaattorin hyöty saattaa siis talviaikaan hävitä melkein kokonaan, jos auton moottoria ei lämmitetä lohkolämmi ttimellä. Ne tahranpoistoaineet, joista sain tiedot, jakautui vat ympäristövaikutuksiltaan selkeästi kahteen ryhmään: liuottimia sisältävät ja luontaistuotteet. Mäntysaippuan lisäksi kannattaa kokeilla pesuaineita, jotka sisältävät alkoholeja. Suurin säästö syntyykin moottorin kulutuksen vähentyessä. Tahranpoistoaineissa on usein melko runsaasti, jopa 30 prosenttia, liuotinbensiiniä tai alifaattisia hiilivetyjä. Vaikka sellainen ei olekaan yhtä tehokas kuin monet "kovemmat" aineet, se tuntuu tehoavan kelvollisesti esimerkiksi banaanija rasvatahroihin. Viime vuosina on lisääntynyt erilaisten yrttiteelaatujen juonti. Pesuaineasetuksen mukaisesti liuottimien osuus tulisi ilmoittaa tahranpoistoainepurkin kyljessä
Samaan tapaan kuvailee tilannetta myös Tehdaspuun Valkealan piirin piiriesimies Veijo Kiviranta. Sekä itsekeräilty polttopuu että kotiin kuljetettu sekalehtipuu kiinnostavat paljon". Halonhakkuu on myös oivallista terapiaa, jossa viha viilenee ja sappi sammuu kenenkään vahingoittumatta. Mutta tauon pidossa nokkaan ihanasti leijuva havun ja pihkan tuoksu korvaa ähkimisen vaivat. Risusavotta kiinnostaa "Viime vuosikymmenen loppupuolella hakkuutähteet eivät kiinnostaneet, ei liioin edullinen sekalehtipuu, jota kaupunki kuljettaa kotiin kolmimetrisinä rankoina 125 markan kuutiometrihintaan", kertoo Helsingin kaupungin metsänhoitaja Eeva Kuuluvainen. Halvalla energialla kodin lämmityskulut alenevat ja vesuria heiluttaessa kunto nousee. Ulla Kokko Hukkapuuta pesään Risusavotta selvittää pään, säästää rahaa ja luontoa. Oman kokemukseni mukaan puuta kertyy hehtaarilta noin 15 kiintokuutiometriä eli liiteriin pilkkeiksi hakattuina noin 10 pinomottia. "Nyt tilanne on toinen. Kansantaloudellisen säästön lisäksi säästyy myös rahaa. Polttopuuhun pääsevät maattomatkin käsiksi, sillä useimmat kunnat, kaupungit ja metsäyhtiöt sekä esimerkiksi Metsähallitus myöntävät mailleen lupia hukkapuun keruuseen. Itse keräilty puu on lähes ilmaista. Sitä vastoin ammoin maahan varastoituneiden öljyn ja kivihiilen sekä turpeen poltosta vapautuva hiilidioksidi jää kiertämään ylimääräisenä ilmakehään ja edistää ilmaston lämpenemistä. Kautta aikojen ovat metsänomistajat keräilleet hakkuualueilla tähteeksi jääneitä oksia ja latvuksia polttopuuksi. Eikä joutopuu koostu vain risuista, sillä hakkuutantereilta saattaa löytää mottikaupalla jopa miehen reiden paksuisia pölkkyjä. Ahkera kansalainen voi hyvässä lykyssä kantaa tähdepuista haikonsa pinoon lähes ilmaiseksi. Puu on kotimainen energialähde. "Kyseilyitä tulee paljon, mutta kaikille on SUOMEN LUONTO 1/95 54. Puun poltto ei happamoita ympäristöä. Jos näissä helloissa, takoissa ja uuneissa poltettaisiin edes osan aikaa puuta, lisääntyisi puun käyttö energialähteenä nykyisestä 5,6 miljoonasta kuutiosta yli miljoonalla kuutiolla. Kun on huhkinut päivän metsässä, ei taatusti enää tarvitse lähteä lenkille. Se ei lisää ilman hiilidioksidin määrää, sillä sama määrä vapautuisi muutenkin puun lahotessa. Samalla vähentyisi öljyn, kivihiilen tai ydinenergian tarve ilman rakennusinvestointeja noin kahdella miljoonalla megawattitunnilla mikä vastaa 50 000 öljytonnia. Vuosittain piirin alueella käy noin 50 keräilijää." Ei ihme, että risusavotta innostaa. Jos kirvestä on mahdollista heilutella vain pari tuntia kerrallaan, on palstan syytä olla alle kymmenen kilometrin päässä kotoa, muutoin bensakulut nousevat liian suuriksi puiden arvoon nähden. Jos tarjolla on upeaa koivua, joka lämpöarvoltaan on puista parasta, voi matkaan lähteä kaukaakin. Puhdasta kotimaista lämpöä Puuvoima perustuu fotosynteesiin, missä puu ammentaa rakennusaineensa vedestä ja hiilidioksidista, jotka auringon valon ja lämmön voimasta varastoituvat kemialliseksi energiaksi puuainekseen. Kotiin kuljetus kannattaa järjestää vasta kun koko revohka on valmis. Sen kuluttama öljymäärä on loppujen lopuksi vain pisara saadun puun poltolla korvattavasta energiasta. Työtehoseuran laskelmien mukaan pinomotin sahaamiseen ja pilkkomiseen pesään sopiviksi klapeiksi kuluu noin tunti . Puun poltosta syntyvät rikkipäästöt ovat olemattomia fossiilisten polttoaineiden päästöihin verrattuna, sillä puun rikkipitoisuus on vain 0,05 prosenttia. Esimerkiksi Espoossa hakkuutähdettä saa kerätä 50 markalla hehtaarin alueelta niin paljon kuin sielu sietää. Kannattaa kokeilla. Puun palaminen ja polttaminen kuuluu luonnon kiertokulkuun. Mikään ei estä käyttämästä moottorisahaakaan. Kun metsässä on puita ja talossa tulisija, eivät kriisitkään , kuten äkilliset hinnannousut, uhkaa samalla tavalla kuin kivihiilesta, öljystä tai uraanista riippuvaista naapuriL D 13. Puiden pilkkominen käy kuntoilusta. Naapureilta ja tuttavilta kyselemällä löytyy yleensä joku suuremman kulkupelin omistaja, joka pientä korvausta vastaan kyyditsee puut pihallesi. ainakin toistaiseksi riittänyt tähdepuuta poltettavaksi. Jos saman määrän sekahalkoa joutuisi ostamaan muualta pääkaupunkiseudulta, olisi sen arvo laadusta riippuen noin 1 000-2 500 markkaa. · Hikeä hattuun ja pökköä pesään Vesuria ja pokasahaa heiluttaessa hiki liimaa hatunreuhkan päänahkaan ja litisyttää rukkaset märiksi. Taustalta kuuluu tinttien tiiterrys ja närhen räähkäisy, kunnes alkavat taas työn äänet, vesurin hutke ja sahan sihinä. Samalla pilkkominen on tuottavaa työtä. Uusien puiden kasvaessa puun poltosta ilmoille päässyt hiilidioksidi sitoutuu taas metsään. Ellei omista traktoria, tilavaa pakettiautoa tai kookasta peräkärryä, karsitut puunrangat on järkevää jättää pinottuna metsään niin lähelle tietä kuin mahdollista. On arvioitu, että yksinomaan hukkapuuta lojuu metsissä kolmen ydinvoimalan tuotoksen verran. vsk. Suomalaisissa omakotitaloissa on 960 000 lähes käyttämätöntä tulisijaa
Mutta kuka muistaa Pohjanmaan jokisotia. Moottoreina näissä hankkeissa olivat lähinnä vesipiirien piiri-insinöörit sekä vesihallituksen rakentajainsinöörit yhdessä voimayhtiöiden edustajien kanssa. tulvasuojelu, vesihuolto sekä vesistöjen käyttö ja hoito. Raportti jäädytti monet järjettömät hankkeet viime hetkellä. Käytännön toiminta vesija ympäristöpiireissä osoittaa kuitenkin, että erityisesti monet maankuivatushankkeita, tulvasuojelua ja vesirakentamista hoitaneet insinöörit eivät riittävästi tiedosta toimiensa seurauksia. Muuttuvatko asiat nimeä vaihtamalla. Kokkolan ja Vaasan vesija ympäristöpiireissä. PUHEENVUORO Filosofian lisensiaatti KariMatti Vuori on tutkinut maankäytön vesistövaikutuksia mm. Rahaa toimiin on arvioitu kuluvan yli miljoona markkaa, ja hyödyksi on laskettu noin 2,8 miljoonaa markkaa. Vesiviranomaiset haaskasivat miljoonia veromarkkoja voimayhtiöiden hyväksi tulvasuojelun ja virkistyskäy14 Jatkuuko vesiin( tön varjolla. Oivana esimerkkinä vesija ympäristöpiirien arkipäivään kuuluvasta ekologisesti kestämättömästä maankäytöstä on suunnitelma Lestijoen sivuuoman perkauksesta. 1970-luvulla raskas vesistörakentaminen kärjistyi Pohjanmaan jokisotiin (esim. Ekologiaa ymmärtämättömien insinöörien ja rakennushenkisen johdon käytännön toiminta on kuitenkin omiaan pikemminkin köyhdyttämään jokiluontoa. SL 4/80). Y mpäristökeskusten sisällä säilyy ja ehkä jopa voimistuu vesija ympäristöpiireistä tuttu ristiriita ympäristönsuojelua edistävien ja ympäristön tilaa huonontavien toimien kesken. Näin mittavassa hankkeessa tulisi ympäristövaikutuksia arvioida perusteellisesti yhSUOMEN LUONTO 1/95 54. Kalatalousviranomaiset ovat huomauttaneet vesioikeudelle, ettei kalataloudelle ja virkistyskäytölle aiheutuvia haittoja ole huomioitu laskelmissa. vsk.. Ovatko joki luontomme tuhoamistöitä tehneet viranomaiset vesija ympäristöpiireissä uudistuneet. Näinä valistuksen aikoina voidaan edelleen tehdä ympäristön tilaa huonontavaa työtä veronmaksajien rahoilla viranomaistyönä! Valta rakentajilla Villakoiran ydin on valta ja sen jakaminen. Suunnitelma on johtaa Mato-ojan vesi mahdollisimman nopeasti ja suoraan Lestijokeen. Tulokset olivat odotettuja. Nyt uudistuva laki ympäristöhallinnosta korostaa tätä linjaa. Tämän joukon työn tuloksena olemme menettäneet suomalaisen jokiluonnon ja kulttuuriympäristön arvokkaimpia osia. Kirjoittaja epäilee, että vesija ympäristöpiirien muuttaminen ympäristökeskuksiksi jatkaa vesiluontomme tuhoamista, ellei suojeluun saada lisää ihmisiä ja rahaa. Saihan vesihallituksen entinen pääjohtaja Simo Jaatinenkin hiljan Nesslingin säätiöltä ansiomerkin urastaan ympäristönsuojelijana! Onko entisillä vesirakentajilla uusi moraali ja uudet valmiudet edistää kestävää kehitystä, luonnonvarojen käytön kestävyyttä ja ympäristönsuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja toimintakykyä sekä ympäristön kauneusja kulttuuriarvojen säilymistä. Kaikkiaan maata kaivettaisiin 82 706 kuutiometriä ja uomia perattaisiin 22 kilometriä. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi 1981, että vesirakennushankkeiden kannattavuuslaskelmissa esitetyt hyödyt olivat olleet karkeasti ylimitoitettuja, kustannuksina laskettavat haitat ja vahingot taas oli joko kokonaan tai osittain jätetty laskelmista pois. Lestijoki on tärkeimpiä rakentamiselta säästyneitä jokiamme. · Alueellisten ympäristökeskusten tehtäviksi siirtyvät vesija ympäristöpiireistä mm. Vesija ympäristöpiireissä eväät maankäytön vaikutusten arviointiin ovat vähissä, koska luonnontalouden asiantuntijoita on liian vähän. Pohjanmaalla ei 1970luvun lopulla enää juuri ollut mistä valita edustavia jokivesistöjä suojeltaviksi: vain Lestijoki, Siiponjoki ja Lapväärtin-Isojoki olivat säästyneet. Lisäksi esimerkiksi Kokkolan vesija ympäristöpiirin silloinen piiri-insinööri ja nykyinen johtaja Ossi Hjelt vastusti Lestijoen suojelua kaikin keinoin. Tehtävät toki säilyivät edelleen rakentamisen ja vesistötöiden suunnittelussa, mutta samalla viranomaisilta edellytettiin entistä ympäristöystävällisempää toimintaa. Luonnonsuojeluliitto piti kansalaisten oikeusturvaa loukkaavana ja Suomen vesiluonnon suojelun kannalta arveluttavana sitä, että tieja vesirakennushallitus ja maanviljelyinsinööripiirit yhdistettiin vesistötöitä suunnittelevaksi, toteuttavaksi ja vaikutuksia tutkivaksi organisaatioksi. Mato-oja on hitaasti virtaava, runsaasti ravinteita, rautaa ja humusta sisältävä ja kovasti mutkitteleva puro. Noin 25 vuotta sitten perustettiin vesihallitus. Hän selvittää Joensuun yliopistossa Suomen Akatemian tutkijana ympäristömuutosten ekatoksikologisia vaikutuksia jokiluontoon sekä ohjaa Perhonjoen ekologisen kunnostuksen perusteita selvittävää tutkimusta. Silti ympäristökeskusten pitäisi korostaa ympäristönsuojelun edistämistä, ympäristöntutkimusta, -seurantaa ja -valistusta sekä ympäristövahinkojen ja -haittojen torjuntaa. Kun toimintaansa aloittavien ympäristökeskusten johtopaikkoja täytetään, on aika tarkastella viranomaisten toiminnassa tapahtuneen kehityksen kestävyyttä. maaliskuuta 1995. Asiat ovat hyvin, mikäli tieto viraston sisällä kulkee, tehtäviä hoidetaan yhdennetysti ja asiantuntemusta löytyy riittävästi. Lestijokea tärvätään. Sama viranomainen sekä muuttaa ympäristön tilaa että valvoo jälleen toimiensa seurauksia. Hyötyarvioissa on käytetty parhaiden peltohehtaarien hintaa, vaikka arvioidun hyötyalueen peltojen hehtaarihinta on selvästi alhaisempi. Vesihallinnossa katsottiin olevan luonnontalouden asiantuntijoita liian vähän ja vailla riittäviä valtuuksia. Vanhat vesirakentajat sijoittuivat vesija ympäristöhallinnossa korkeisiin virkoihin. Uusien ympäristökeskusten johtaville paikoille so1s1 valittavan henkilöitä, joiden koulutus ja arvomaailma antavat edellytyksen ohjata virastojen toimintaa kestävän kehityksen kaidalle tielle. Alueen ympäristönsuojelusta vastaavien viranomaisten luulisi kaikin tavoin edesauttavan sen luonnontilan säilymistä. Kuivatusyhtiön ja suunnittelijoiden tähtäimessä on Lestijoen yläjuoksulla paauomaa kuormittavan Mato-ojan perkaaminen 4,9 kilometrin matkalta. Muuttuuko ihminen. Hankkeessa ei myöskään ole pyritty turvaamaan Lestijoen luonnon monimuotoisuuden ja toimintakyvyn säilymistä. Näitä asioita edellyttää uusi laki , Joka ilmeisesti astuu voimaan 1. Sitten perustettiin ympanstöministeriö; vesihallitus muuttui vesija ympäristöhallitukseksi, vesipiirit vesija ympäristöpiireiksi ja vesirakentajat ympäristöviranomaisiksi
Maankäytön ekologisten vaikutusten perusteellinen arviointi vaatii tietoa vaikutuksen kohteeksi joutuvan ekosysteemin rakenteesta, toiminnasta ja niitä säätelevistä tekijöistä. Suomen luonnon ja uuden ympäristöhallinnon kohtalon kysymys on, miten paljon ja miten laadukasta ekologista tutkimustietoa päätöksenteon tueksi pystytään tuottamaan ja miten virkakoneisto tätä tietoa kykenee hyödyntämään. Jos purot perataan ja aiotaan, veteen joutuu humusta, ravinteita ja metalli-ioneja vesistö muuttuu ja tuhoutuu. Kari-Matti Vuori 15. Lisäksi Mato-ojan alapuolisen Sykäräisten kosken suunniteltu perkaus tehostaisi aineiden huuhtoutumista alapuoliseen vesistöön. Kokkolassakin olisi halukkuutta maankäytön ekologisesti kestävään suunnitteluun ja toteutukseen. Vaikutusten arvioinnissa tämä tieto tulisi hyödyntää. Tämä kuitenkin edellyttäisi nykyistä suurempaa panostamista tutkimukseen ja ekologiseen asiantuntemukseen. dessä eri alojen asiantuntIJOIden kanssa. Usein tämänkaltaista perustietoa ei ole, vaan arviot nojaavat pitkälti viranomaisten tai konsulttien ammatti tai toisiin arvauksiin. vsk. Matoojan perkaushankkeessa ei näin ole menetelty. Suunnitelmassa todetaan, että jokiuoman ja sivupurojen perkaushankkeiden vaikutukset selvitetään perusteellisesti ja että luonnontalouden kannalta haitallisista hankkeista luovutaan. Ongelmana on, että resursseja kyllä riittää ympäristöä muuttavien hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen, mutta ei niiden vaikutusten tutkimiseen ja arv1omt11n. Vain näin toimien kyetään pitämään yllä luonnon monimuotoisuutta ja toimintakykyä sekä edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä. Halua on, väkeä puuttuu Ympäristöhallinnon lakiuudistuskin edellyttää, että edellä kuvatun kaltaisista hankkeista luovutaan ja voimavarat suunnataan ns. Kestävä kehitys ja hajakuormituksen hillitseminen edellyttäisi suodattavien koskiyhteisöjen ja jokiekosysteemin muiden puskurimekanismien säilyttämistä ja palauttamista. Suunniteltu laki ympäristöhallinnosta on kaunis ja kunnianhimoinen. Lestijoelle on laadittu luonnontaloudellinen kehittämissuunnitelma, jonka tavoitteisiin on listattu mm. Perkaus lisäisi tätä kuormitusta sekä kertaluontoisesti että pitkällä aikavälillä. Perustieto on olemassa Miten käy jokiluonnon, jos valta ja resurssit uusissa ympäristökeskuksissa säilyvät SUOMEN LUONTO 1/95 54. Tällainen maankäytön suunnittelu on ekologisesti kestämätöntä. ravinne-, happamuusja kiintoainekuormituksen vähentäminen. Lestijoen kohdalla tilanne on toinen: joen veden laatua, kasvillisuutta, pohjaeläimistöä ja kalastoa on tutkittu poikkeuksellisen monipuolisesti. tnon tuhoaininen. Lakiin kirjatut velvoitteet edellyttävät kuitenkin valtiovallalta nykyisestä poikkeavaa voimavarojen suuntaamista. palauttavaan ympäristönhoitoon, kuten vesistöjen ekologiseen kunnostukseen. Mato-ojan ja muiden sivuuomien valuma-alueilta huuhtoutuvat metallit, ravinteet ja humus köyhdyttävät nykyisetJäänkin pohjaeläinlaj istoa ja ovat osasyy eräiden uhanalaisten vesihyönteisten katoamiseen. vanhoilla vesirakentajilla. Perkausten yhteydessä jokeen huuhtoutuisi kiintoainesta, rautaa, humusta ja ravinteita, jotka muuttavat pohjaa sopimattomaksi monille vesieliöille, tukahduttavat vesikasvillisuutta, karkottavat kaloja ja heikentävät poikastuotantoa sekä saatavilla olevan ravinnon määrää ja laatua. Ainakaan ei ole järin suuria mahdollisuuksia käytännössä toteuttaa kestävää kehitystä, jota laki ympäristöhallinnosta edellyttää
Lehdet ovat kiiltävän vihreitä, ja hedepuun kukkiessa norkkojen kulta hehkuu vihreän lehvästön keskellä. Kasvitieteen professori Viljo Erkamo otti Aleksis Kiven toivomuksen sydämen asiakseen. Silti halava ei ole yhtä äkäinen pioneeri kuin pensasmaiset pajut. Suurimmat halavat ovat kuitenkin yli 20 metriä korkeita ja tyvikin saattaa turvata ympärysmitaltaan kolmimetriseksi. Runoilijan vapautta, sanojen soinnutusta. Lapissa se on harvinainen ulottaen kuitenkin levinneisyytensä aivan Suomen päälakeen asti. Poppeleita kasvoi jo liitukaudella dinosaurusten aikaan, SUOMEN LUONTO 1/95 54. Tosin senkin siemenet itävät mieluusti savikuopan tai pellonojan tuoreella kallaalla, mutta peltoheittojen pajukoissa halavia on perin vähän. Suuresta siementuotannosta huolimatta taimia näkee vähän, sillä siementaimi vaatii kehittyäkseen jonkinlaisen aukon kasvipeitteessä. Jokihalava ei kuulostaisi yhtään hassummalta, ja ehkä piilipuu saisi pitää runollisen nimensä salava. Saman tien voisi muuttaa muittenkin moniheteisten pajujen nimet. HaJ •va ei ole harvinainen, mutt.t se muodostaa harvoin suurempia ryhmiä saati sitten yhtenäisiä kasvustoja. Halava on pajuistamme kaunein. Pajut ovat kehittyneet poppeleiden kaltaisista muodoista. Vai tarkoittiko Kivi sillä jotakin muuta puuta. Tilannetta muuttaakseen Suomen dendrologian seura valitsi sen vuoden 1995 puuksi. Kooltaan se jää tavallisesti raitaa pienemmäksi. Maan eteläpuoliskolla halava on yleinen. vsk.. Kiven haudalle Tuusulaan hän ei saanut halavaa, mutta jonkinlaisena kompromissina Helsingin kaupunki istutti 1989 hopeapajun pehmentämään Aleksis Kiven patsaan ympäristöä. Ehkä merkkivuosi käyn16 Halava on todellinen kaunotar, mutta koristepuuna laiminlyöty ja suorastaan harvinainen. Aleksis Kiven himmeä halava Kaikista Kiven kielikuvista tunnetuimpia on hänen toivomuksensa tulla haudatuksi halavan himmeän alle. Silti halava luottaa pölytyksessään muita pajuja enemmän tuulen apuun. Halava kukkii vasta lehdellisenä, Etelä-Suomessa kesäkuun alkupuoliskolla, Lapissa juhannuksen jälkeen. Siemenet kasvi pölläyttää taivaan tuuliin vasta lehtien lähdettyä syksyllä ja talvella. Luonnossa sitä on rannoilla, purojen varsilla ja lähteisillä tai lettoisilla korpisoilla, joissa vesi on liikkuvaa. Kaikkien pajujen äiti. Syksyllä saa parhaan käsityksen halavien määrästä, kun kodista purkautuvat valkohaiveniset siemenet erottavat näkyvästi emihalavat muista puista. Siemenet leviävät tuulten mukana, mutta ilmeisesti vasta kevättulvat asettelevat siemenet hyville itämispaikoille. Aatelinen tietää paikkansa Mutta miksi halavaa ei käytetä koristepuuna. Tiheiköissä sen latvus jää harsuksi ja suppeaksi, mutta avoimilla paikoilla latvus on kaunis ja tuuhea. Hopeapajua todella voi sanoa himmeäksi, ja niinpä Erkamo vielä teki esityksen hopeapajun nimen muuttamisesta hopeahalavaksi. Se kasvaa lähes aina selvästi puumaiseksi. Kivi on luonnonkuvauksissaan yleensä hyvin tarkka. ni· t'iä kotimaisen halavan taimit hatuotannon. Halava vaatii ravinteikasta ja kosteata kasvupaikkaa. Seppo Vuokko Vuoden puu 1995: Pajuista kaunein Vasemmalla halavan hedekukkien keväistä kultaa ja oikealla sen valkohahtuvaisia siemeniä lokakuussa. On hopeapajua ja terijoensalavaa, piilipuuta ja purppurapajua, mutta siroa halavaa en ole monesti puistossa tai puutarhassa nähnyt. Miksi hän juuri halavasta, kiiltävimmästä pajustamme, puhuu himmeänä
Tässä suhteessa halava on poikkeus: se risteytyy vain lähilajiensa, jokipajun, hopeapajun ja salavan kanssa. Ja siihen pajut sopivat: pienet ja keveät siemenet lentävät kauas, itävät hyvin, jos paljasta, märkää maata on tarjolla. Omituinen ristiriita sahapistiäisten nopeassa kehityksessä on se, että suuri osa lajeista lisääntyy partenogeneettisesti eli neitseellisesti, eikä koiraita tunneta. Niiden määrä vaihtelee eri pajulajeissa, ja myös saman lajin sisällä on kemialtaan erilaisia kantoja. Sen sijaan sulkeutuneessa kasvipeitteessä ei pienten siementen ravintovarasto riitä turvaamaan taimen kehitystä. Se kasvaa runkopuuksi vain hyvällä alustalla. Halava eroaa kemialtaan pensaspajuista ja niinpä se puuttuu monen yleensä pajuja syövän otuksen ruokalistalta. Kun pajulajit ovat kovin nuoria, niiden välille ei aina ole ehtinyt kehittyä pitäviä risteytymisesteitä. Pajuissa on suojana eläimiä vastaan sekä parkkiaineita (fenoleja) että aspiriinin lähtöainetta salisiinia. Vaikka halava on yleinen Etelä-Suomessa, se kasvaa harvoin suurina ryhminä. Lajien synty jatkuu Pajujen kemia on yhtä vaihtelevaa kuin ulkonäkökin. Aikuinen munii samanlaiseen pajuun kuin missä itse kehittyi. Halava kukkii vasta, kun sen kiiltävät lehdet ovat melkein täysikokoiset. Poppelin piirteitä ovat muun muassa puumainen kasvutapa, heteiden suuri lukumäärä sekä silmujen ja nuorten lehtien tahmeus ja palsamimainen tuoksu. Kevätkesän kukkivista halavista on helppo erottaa hedekukkia kantavat yksilöt: ne loistavat kullankeltaisina. vsk. Yleensähän koiraiden mielekkyyden on ajateltu olevan siinä, että ne mahdollistavat perimäaineksen uudelleen järjestäytymisen ja siirtymisen jälkeläisilin jalta toiselle. mutta vanhimmat pajufossiilit ovat tertiäärisiä. tilaa kasveille, jotka olivat nopeita leviämään. Sahapistiäisten, erityisesti sukujen Amauronematus, Euura, Pontania ja Pteronidea, lajinkehitys on käynyt yhtä jalkaa pajujen kehityksen kanssa. Varsinainen pajujen lajinkehitysaalto käynnistyi vasta ilmaston viiletessä ja muuttuessa jääkaudeksi noin viisi miljoonaa vuotta sitten. Monet pajuja syövistä sadoista hyönteisistä hyväksyvät ravinnokseen vain tietyn pajulajin tai joskus vain tietyn kemiallisen rodun. Nämä eivät luonnossamme kohtaa, joten halavan risteymät eivät aiheuta määritysvaikeuksia. Jäätikön liepeen valtaisat jokisuistot ja moreenikentät tarjosivat SUOMEN LUONTO 1/95 54. Niinpä pajun syöjissä on käynnissä samanlainen evoluutio, lajinkehitys, kuin itse pajuissakin. Haitta-aineiden määrät ovat ratkaisevia, kun pajun syöjät valikoivat ravintoaan. Mannerjään mentyä apuun tuli ihminen, joka kääntää jatkuvasti uutta paljasta maata siementen itää. 17. Halava kuuluu pajujen vanhimpaan ryhmään, "aitopajuihin", joille on luonteenomaista puumainen kasvutapa ja suuri heteiden määrä. Toisaalta halavan purijat eivät aina kelpuuta muita pajuja eineekseen. Emot valitsevat munintakohteensa usein tarkemmin kuin olisi välttämätöntäkään. Moniheteiset pajut ovat olleet kaksiheteisten pensaspaju jen kantamuotona
Teksti: Ulla Ahonen Piirrokset: Markku Tanttu Uuteen rikoslakiin tulee oma luku ympäristörötöksistä Y mpäristörikosta on vaikea todistaa Ympäristörikos on tuomioistuimissa harvinainen. Puolentoista vuoden tiedot antavat KRP:n rikoslaboratorion johtajan Kimmo Himbergin mukaan kokonaiskuvan alan rikoksista. Ympäristörikosten tilastointi on vähintäänkin ylimalkaista", apulaispoliisitarkastaja Matti Nissinen Kymen lääninhallituksesta arvostelee. Hän on kymmenen vuoden aikana tutkinut 1314 juttua lähinnä epäiltyjä vesilain rikkomisia ja öljyvahinkoja. "Tutkinnan keskittäminen olisi hyvä ratkaisu." Peltovuoren mielestä poliisin valmiudet tutkia vakavia ympäristörikoksia ovat puutteelliset. Keski-Suomen Sellua Lievestuoreella epäiltiin rikoksesta, koska tehtaan jätevesien biologisen hapenkulutuksen (BOD7-kuormitus) arveltiin ylittäneen lupaehdot. Saman määrän päiväsakkoja saa kaljapullon rikkomisesta nakkikioskilla kuin vuosia jatkuneista päästöistä tehtaalta vesistöön", Peltovuori kärjistää. "Kuinka näyttää jälkikäteen, miten suurta jätevesipäästöjen biologinen hapenkulutus on ollut jopa vuosien ajan", Peltovuori kertoo pohtineensa. "Terminologia oli ihan vierasta", mies muistelee perehtymistään sellunkeiton saloihin. Saman logiikan mukaan poliisi ei voisi tutkia hoitovirheitäkään ilman lääketieteellistä koulutusta. Keskusrikospoliisi on koonnut tietoja suomalaisesta ympäri störi koi! i s u ude s t a 1990-luvun alussa. perinteisissä rikosjutuissa. "Yleensä jutuissa oli kysymys jonkinlaisesta päästöstä. Kokemus on opettanut, kuinka otetaan näytteitä kuolevista kaloista tai keneltä pyydetään niistä lausuntoja todisteeksi rikoksesta. Suurimpana syynä hän pitää vääriä asenteita: perinteisesti ympäristörikoksia ei ole edes pidetty rikoksina, ja niiden tutkinta on ollut jopa vastenmielistä. Peltovuoren mukaan Suomessa on ollut niin vähän vaikeita, erityistä ammattitaitoa vaativia ympäristöjuttuja, ettei 'hdellekään tutkijalle ole tullut niiden selvittämisessä samanlaista rutiinia kuin ns. Suurin osa ilmoituksista oli yksityisten kansalaisten tekemiä", Himberg luonnehtii. Peltovuori ei kannata erityisen ympäristöpoliisin perustamista. Suomen nykyinen lainsäädäntö ei tunne ympäristörikoksen nimikettä, joten alan rötöstely hukkuu muiden rikosten joukkoon. vsk.. Valtaosa ympäristön pilaamisesta on laillista toimintaa. Miten selvittää virtaavasta vedestä, onko päästö ollut tahallinen vai vahinko, tai onko se ainutkertainen vai pitkään jatkunutta holtittomuutta. "On KRP:n aluetoimistoja, joissa ei ole tutkittu yhtään ympäristörikosta", hän kertoo. 18 "Ympäristörikoksia on vähätelty" Rikosylikomisario Raimo Peltovuori KRP:n Jyväskylän aluetoimistosta on ehkä Suomen kokenein ympäristörikosten tutkija. Niistä noin puolet (3 10 kpl) oli jätehuoltorikoksia tai rikkomuksia: nakkikioskin roskapönttö oli kaadettu tms. "Poliisipartio korjaa herkemmin talteen tien laidasta polkupyöriä kuin vuotavia akkuja." "Tuntuu, että on helpompaa saada poliisivoimia luontokahakoihin kuin tutkimaan vakavaa ympäristörikosta." "Vähättelevään asenteeseen saattavat vaikuttaa myös ympäristörikoksista langetetut lievät tuomiot, vaikka tuomion mittaaminen ei saisi olla tärkein kriteeri. Tutkimuksen mukaan 1.1.199030.6.1991 tehtiin 623 ilmoitusta ympäristörikoksesta tai -rikkomuksesta. Näytön puute suurin ongelma Peltovuori tunnustaa miehekkäästi, että ensimmäisen ympäristörikoksen tutkinta 1983 meinasi aluksi mennä yli hänen ymmärryksensä. "Rattijuopot luetellaan neljännesvuosittain yksin kappalein. Nissisen mukaan ympäristörikoksissa "hoksaamiskynnys" on korkea. Raimo Peltovuoren mielestä poliisin on myös vaikea myöntää, että apuun tarvitaan ulkopuolisia asiantuntijoita vaikkapa kuulustelukysymysten laatimiseen. Nykyään Peltovuori käyttää Keski-Suomen Sellun tapausta malliesimerkkinä kouluttaessaan poliisikuntaa ympäristörikosten tutkintaan. Pienet ympäristörötökset hoitaa paikallinen poliisi, suuret ja aikaa vievät jutut tutkii yleensä KRP. Apu 1 ai spol i i s i tarkastaja Nissinen sanoo, että väkivaltarikosten pykälät tulevat poliisien mieleen lähes ulkomuistista, mutta vaikkapa vesistön pilaamisessa jää sormi suuhun: onko tämä varmasti rikos ja missä laissa tästä säädetään. Ilmoituksessa puhuttiin BOD7-kuormituksesta, desikaattoreista ja sekundaarilauhteista. Tehtaat syytävät päästöjä lupaehtojen sallimissa rajoissa, yksityiset kansalaiset autoilevat ja tuhlaavat energiaa. KRP:n kyselyyn vastasi vajaa kolmannes poliisipiireistä. Puukko rinnassa on sentään selvä rikos. Ympäristöjutut jäävät poliisin ja syyttäjän pöytälaatikkoon muita rikoksia useammin. Yksin vesihallituksen rikosilmoitus Keski-Suomen Selluloosa Oy:n jätevesipäästöistä tuotti vaikeuksia. Tapaus Keski-Suomen Sellu Peltovuori kertoo, että KeskiSuomen Sellun johto saatiin vastuuseen päästöistä perinteisen rikostutkinnan keinoin eikä ympäristötutkimuksiin SUOMEN LUONTO 1/95 54. "Tavallisesti pärjätään omin voimin, mutta ympäristöjutuissa ei." Peltovuori ei silti pidä järkevänä panna poliisia opiskelemaan kemiaa, toksikologiaa tms. Loput rötökset olivat pääasiassa öljyvahinkoja (97), vesilain rikkomisia (40), kemikaalivuotoja (25) ja luonnonsuojelurikoksia tai -rikkomuksia (19)
"Lähes poikkeuksetta isot tuotantolaitokset valvovat itseään, ja viranomaiset ottavat kontrollinäytteitä." "Jos viranomaiset olisivat Keski-Suomen Sellun tapauksessa ottaneet kontrollinäytteen tehtaalta salaa, olisi päästöjä alettu varmasti tutkia." Peltovuori toteaa, että valvontaviranomaiset jättävät usein ilmoittamatta epäiltyjä rikoksia poliisille. Viranomaisille tuntuu riittävän se, että ongelma hoidetaan hal1 innoll isesti ilman poliisin sotkemista asiaan: esimerkiksi luvaton päästö saadaan kuriin ja ympäristön tila ennalleen. Kansalaiset ilmoittavat niistä yhä herkemmin. vsk. Tehdas otti vesinäytteitä kaksi kertaa viikossa ja tallensi tiedot lomakkeelle. Tehtaan havaittiin johtaneen viranomaisia harhaan viiden vuoden ajan. Yhtiössä kuitenkin huomattiin, että oikeiden tutkimustulosten perusteella tehty raportti olisi paljastanut tehtaan ylittäneen roimasti lupaehtojen salliman BOD7-kuormituksen. Poliisi löysi kahdenlaisia tutkimustuloksia samana ajankohtana ja samasta paikasta otetuista jätevesinäytteistä. makkeelle kirjattavat alkupe räiset tulokset sellaisiksi, että niiden pohjalta viranomaisille saatettiin lähettää raportti, joka osoitti tehtaan toimineen lupaehtojen vaatimalla tavalla. Peltovuori uskoo, että ympäristörikosten määrä lisääntyy tulevaisuudessa. 19. Keski-Suomen Sellun tapaus osoittaa myös viranomaisvalvonnan heikkoudet. tai -vaurioihin vetoamalla. Yhtiö muuttikin JoSUOMEN LUONTO 1/95 54. "Ilman raportteja olisi ollut mahdotonta selvittää rikosta", Peltovuori myöntää. Myös entistä tiukemmat lupaehdot ja uudistuva lainsäädäntö vaikuttavat niin, että ennen sallitusta toiminnasta tulee rangaistavaa. Erääseen yhtiön mappiin jäivät kuitenkin oikeat tiedot, jotka paljastuivat tehtaalle tehdyssä etsinnässä. Keski-Suomen Sellu oli tehnyt valvontaviranomaisen kanssa sopimuksen siitä, miten tehtaan jätevesikuormitusta mitataan. Lukemien perusteella laadittiin kuukausittain raportti viranomaisia varten
Miljöcentrum alkoi tutkia tehtaan hiukkaspäästöjä 1987, koska asukkaat tehtaan itäpuolella vai ittivat talojen, puutarhojen jne. Myös tuomiot ovat käytännössä olleet vähäisiä. Ongelma on, kuka määrittelee ympäristön viihtyvyyden ja päättelee, milloin viihtyvyys on kärsinyt niin paljon, että kyseessä on rikos. yhteisösakko, josta säädetään oma lakinsa. Jatkossa yhtiötä tai muuta yhteisöä voidaan rangaista niiden toiminnassa tehdyistä rikoksista. Varatuomari Seppälä taas pitää uudistusta silmänkääntötemppuna. "Rikoslaki on yhteiskunnan symbolinen synti luettelo. " Suurin syy syyttämättä jättämiseen on näytön puute. seurausrikoksia: teosta täytyy syntyä joku tietty seuraus, ennen kuin voidaan puhua rikoksesta. Silloin rikos on saattanut myös vanhentua. pilaaminen. " Tutkintavi ra n o m a ise t , syyttäjät ja käräjäoikeudet eivät tällöin pysty itsenäisesti tulevaisuudessakaan tulkitsemaan, milloin toiminta on ollut oikeudetonta ja milloin sen aiheuttamat ympäristövaikutukset täyttävät rikoslain säännökset", Seppälä sanoo. Ympäristörikosluku ei ole itsenäinen kokonaisuus, koska rikosten tunnusmerki stöt eli ku vaukset siitä, milloin toiminta on rikollista liittää edelleen ri kokset kiinteästi erillislakien kirjavaan vyyhtiin . Y mpäristöluku uuteen rikoslakiin Suomen rikoslaissa ei ole varsina1s1a ympäristörikoksia koskevia säännöksiä. Yhteisösakon suuruus olisi enintään vii si miljoonaa markkaa. Yleisissä alioikeuksissa vuosina 1983-87 ympäristörikoksista tuomituista rangaistuksista 90 prosentti a oli pieniä sakkorangaistuksia. Tuomioistuimissa hylättyjen syytteiden määrä on ympäristöjutuissa suurempi kuin muissa rikosjutuissa. Hän on keskustellut asiasta kouluttaessaan syyttäJJa oikeuskanslerinviraston järjestämillä ympäristörikoskursseilla. Gillbergin mukaan oikeudenkäynneillä on ollut yksi yhteinen piirre: saastuttaja on aluksi kieltäytynyt sijoittamasta parempaan puhdistustekniikkaan, koska se on liian kallista. Ympäristö saa lain suojaa välillisesti ja vain niissä tapauksissa, joissa ympäristöön kohdistuva toiminta haittaa ihmisen henkeä, terveyttä tai omaisuutta. "Tutkimustietoa saasteiden vaikutuksista on paljon , mutta sen soveltaminen tiettyyn yksittäistapaukseen on vaikeata", Himberg kertoo. Lainsäädännön hajanaisuus on eräs syy, miksi ympäristöä ei ole ymmärretty itsenäiseksi rikosoikeudellisen suojelun kohteeksi. Gillbergin johtama Miljöcentrum on menestyksekkäästi vaatinut oikeudessa vahingonkorvauksia ympäristön saastuttajilta parinkymmenen vuoden ajan. Uudistuksessa rikoslakiin lisätään luku, johon on koottu keskeiset ympäristörikoksia koskevat säännökset. Ympäristön turmelemisesta rikos Uuden ympäristöluvun eräänlainen perusrikos on ympäristön turmeleminen. D SUOMEN LUONTO 1/95 54. Tehtaan lähialueen kasveista löydettiin korkeita raskasmetallipitoisuuksia, ja kiinteistöjen hinnat laskeuma-alueella romahtivat. Syyttäjille saapuneista jutuista on Nissisen karkean arvion mukaan noin puolet viety oikeuteen ja toinen puoli on jäänyt syyttämättä. Miljöcentrum haastoi yhtiön oikeuteen 1989. Matti Nissisen mielestä ri koslain ympäristöluku auttaa poliiseja tutkintatyössä. "Seuraus ympäristörikoksissa ei ole itsestäänselvyys", Matti Nissinen perustelee. Esimerkki Höganäs AB :sta osoittaa, että joissakin tapauksissa yhtiölle on edullisempaa vähentää päästöjään kuin mustata maineensa sekä maksaa vahingonkorvauksia ja oikeudenkäyntikuluja. Ympäristörikokset tulevat tavallaan moitittavammiksi, kun ne nostetaan rikoslakiin", arvioi varatuomari Mika Seppälä. Miljöcentrwn vaati ·yhtiötä kattamaan pölisevät rautajauheja koksivarastonsa sekä hankkimaan savukaasut puhdistavan suodattimen. Lupaehtojen rikkomisen selvittäminen on puolestaan hyvin vaikeaa, koska laittoman päästön erottaminen laillisesta on käytännössä liki mahdotonta. Ympäristön pilaaminenkaan ei välttämättä tee toiminnasta rikollista, jos se on ollut luvanvaraista. Uuden rikoslain nojalla voidaan myös tuomita ns. Usein on vaikea näyttää toteen, että seuraus on tulosta tietystä toiminnasta: esimerkiksi metsä on harsuuntunut tietyn tehtaan päästöjen vuoksi. Höganäs AB torjui vaatimukset, koska se piti niiden toteuttamista taloudellisesti mahdottomana. Esimerkiksi vesilain mukaan veden pilaantuminen on seuraus, jonka tunnusmerkkinä on mm. Tehtaan hiukkaspäästöt vähenivät 96 prosenttia. Tilanne on erityisen hankala silloin, kun pilaaminen on jatkunut kauan saasteiden vaikutuksethan saattavat paljastua luonnossa vasta vuosikymmenten kuluttua. Lisäksi lupalautakunta tiukensi tehtaan päästöjen lupaehtoja yhtiön aloitteesta. Ympäristörikoksia koskevat säännökset ovat olleet hajallaan rikoslain ulkopuolella noin 40 eri laissa, jätelaissa, ilmansuojelulaissa jne. "Karsintaa ilmoittaja-poliisi-syyttäjä -akselilla tapahtuu ympäristöpuolella hyvin voimakkaasti. Näytön puute on suurin syy syyttämättä jättämiseen Ympäristörikos jää usein syyttämättä Matti Nissisen mukaan poliiseille tulleista rikosilmoituksista alle puolet päätyy syyttäjälle, joka harkitsee, siirtyykö asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. vsk.. Poikkeus rangaistuskäytännöstä ovat vesirikosjutut, joissa yrityksiä on tuomittu maksamaan valtiolle rikoksella saatuja taloudelli sia voittoja miljoonien markkojen arvosta. Yhtiö sai langettavan tuomion, josta molemmat osapuolet valittivat. Esimerkiksi vuosina 1983-87 vesirikosasioissa nostetuista syytteistä hylättiin 40 prosenttia yleisissä alioikeuksissa tavallisesti hylkäysprosentti on alle viisi. Ennen kuin tapaus ehti hovioikeuden käsittelyyn, kiusallisen huomion kohteeksi joutunut Höganäs AB oli toteuttanut lähes kaikki Miljöcentrumin vaatimukset, joista se oli aiemmin kieltäytynyt. Yritykset ja kunnat kahmivat voittoja, kun ne saastuttavat eivätkä sijoita kunnolliseen puhdistustekniikkaan. Vahingonkorvausten hakeminen oikeusteitse on Gillbergin mielestä ainoa tehokas ja laillinen tapa, jolla kansalaiset voivat puuttua lupaehtojen puitteissa tapahtuvaan saastuttamiseen. Sitä koskeva säännös korvaisi useat nyt eri laeissa olevat säännökset, joissa on kriminalisoitu erikseen ilman, veden, maaperän jne. Yleisin ympäristöjuttu oikeudessa on jäterikos. "Minulla on se käsitys, että syyttämättä jättäminen näytön puutteessa on ympäristörikoksissa yleisempää kuin muissa rikoksissa", Nissinen vahvistaa. Ympäristörikoksissa on usein epäselvää se, onko ympäri stössä todettu muutos lain kuvaama seuraus. Poliisin ei tarvitse miettiä, mitä lukuisten erillislakien pykäliä on mahdollisesti rikottu ; jo yhden, ympäristön turmelemispykälän tunteminen auttaa työn alkuun. Rikoslakia uudi stetaan parhaillaan, ja tavoitteena on , että nykyinen eduskunta hyväksyy sen ennen maalisvaaleja. Ympäristörikoksissa on ollut usein vaikeaa löytää syyllinen, koska yleensä vahingot tapahtuvat yrityksissä tai muissa yhteisöissä, joissa vastuu jakaantuu useille henkilöille. peittyvän likaan. Poliisin pöydälle jääneistä ilmoituksista suurin osa on koskenut tapaturmaisia öljyvahinkoja ja selvittämättä jääneitä roskaamisia. Skoonessa sijaitseva Höganäs AB alkoi valmistaa rautajauhetta ja muita metalliseoksia saatuaan lupalautakunnan luvan 198 1. "Rinnassa olevan puukon ja kuoleman välinen syy-yhteys 20 on selvempi kuin aineen vaikutus luonnon ekosysteemiin", Nissinen kuvaa. Kimmo Himberg KRP:sta vertaa päästöjuttu ja tupakkaoikeudenkäyntiin . Yhtiö sopi vahingonkorvauksista asukkaiden kanssa ilman oikeudenkäyntiä. D Miljöcentrum otti lain aseekseen Ruotsalaisen "ympäristörikollisten ykkösvihollisen" Björn Gillbergin mukaan ympäristörikokset ovat myös talousrikoksia. ympäristön viihtyvyyden väheneminen. "Tuomioistuimissa ympäri störikosasia on harvinaisuus", Nissinen sanookin. Enemmistö ympäristörikoksista on ns
Vain Tsemobylin kaltaiset jättionnettomuudet pysäyttyvät ihmiset edes hetkeksi. Minä haluaisin paluuta entiseen yksinkertaiseen elämään, lähemmäs puuta, josta voisi nähdä metsän vaikka metson silmin. Nukumme uskomattoman paljon. Huikea enemmistö ihmisistä ei tunne sitä koskaan. Siitä ja "ympäristöhuolesta" huolimatta luonnon tila huononee kiihtyvästi, jopa ilmastojä1jestelmät ovat romahtamassa. Tai vuoden 1993 kemian nobelistiksi. Merkillinen villieläimen elämänsyke valtaa meidät. SUOMEN LUONTO 1/95 54. Sitä paitsi viestimethän ovat kiinnostuneita uhanalaisista lajeista, ja kun niitä riittää, tutkijat saavat lisää rahaa! Mitä sitten aito luonnonsuojelija voi tehdä, kun vuoden 2050 tienoilla kolmen viidesosan maaeläinten ja neljäsosan kasv ien biomassasta ennustetaan koostuvan ihmisistä ja muutamista hyötykasveista ja kotieläimistä. ekomatkailu ja bongailukilpailut, aikana, jolloin matkailu ja autoilu ovat pahimpia vitsauksiamme. Ja kun ei omin käsin hanki energiaansa, kasvata ruokaansa eikä huolehdi jätteistään, vieraantuu luonnosta järkyttävästi. Olo on kevyttä. Varmaan luonnossa on heidänkin mielestään kiva bongailla harvinaisuuksia kun muilta töiltä ehtii , mutta luonnonsuojelun takia ei tingitä mistään muusta, millä olisi todella merkitystä. Mullisin mukaan laj it ovat ihmisten keksimiä. EU-Suomessa hurskaat suojeludirektii vit ovat vain yhä laaja-alaisemman, armottomamman talouskasvun aiheuttamien luonnontuhojen yhä jälkijättöisempää paikkailua. Y ksi tapa kiillottaa huonoa omaatuntoa on käynnistää tutkimus, kun kuulema ei ihan vielä ihan tarkkaan tiedetä, mitä pitäisi tehdä. Tämä vastasi: etsikää joku paikka ja pysykää siellä. Onko ihme, että pro design -ympäristöpalkinnon sai "ympäristöystävällinen metsätraktori", jonka ohjaamossa on kuulema mukava työskennellä ikimetsää parturoidessaan. Nykyisin hän on Linnut-lehden päätoimittaja ja vapaa luontoki,joittaja. Niin kuin Veikko Huovisen novellissa Kasvissyöntikausi, jossa kaksi kaverusta nousi helmikuun huurtaman hakopetäjän latvaan ja laskeutui sieltä alas vain yöksi hyyvöstunneliin, maailman puhtaimmalle petille. WWF:n televisio-ohjelmassa hellyttävien suojelupuheiden jälkeen levitetään maastoon irvokas läjä kaikenlaista krääsää, jonka katsoja voi voittaa suojellessaan luontoa puhelinsoiton ve1nn. A merikkalainen Judith Plant kysyi eräältä intiaaninaiselta, mikä olisi valkoihoisten paras tapa korjata aiheuttamaansa ympäristöja kulttuurituhoa. Perhosmies tappaa lampuillaan tuhansia yksilöitä löytääkseen kaveripiirissä kateutta herättävän harvinaisuuden. Henkilökohtaisen luonnonkulutuksen vaakakupissa jokainen köyhä mökinmummo ja -ukko on satoja julkimoluonnonsuojelijoita parempi . Luontoharrastuksesta on tullut viihdettä. Näkö kirkastuu , liikkeet ovat joustavia." 21. Patvinsuo kipristeli 30 asteen pakkasessa. Ylierikoistuminen on ihmiskunnan pahimpia vitsauksia. Ihmisistä on tullut av uttomia ajelehtijoita. Pertti Koskimies on työskennellyt useita vuosia Eläinmuseon tutkijana Helsingissä. Ihmisten on pakko palata maalle köyhään mutta järkevämpään elämäntapaan. Polttopuun keräily metsästä, kasvimaan ja kompostin tonkiminen, vanhojen rakennusten kunnostus, kalaverkkojen laskeminen omaan järveen, Siikalahden ja rakkaiden itäsuomalaisten pitäjien kulkeminen valkoselkätikkojen ja petolintujen perässä kolme kesäkuukautta, jolloin olen puhelimen tavoittamattomissa, siinä oma rajallisuuteni ja eristymiseni, joka viehättää minua suunnattomasti. Yhä harvemmalle luonto on enää omiin mietteisiin hiljentymisen pyhättö. elintasoaan, vaikka taj uaisi, että jos kaikki saastuminen, luonnonvarojen riisto, muiden lajien sorto ja maan tuottokyvyn aleneminen otetaan huomioon, ei meillä mitään elintasoa ole ollutkaan, vain valheelle pystytetty illuusio. Parasta luonnonsuojelua ei ole aina tekeminen vaan tekemättä jättäminen. Joku vastustaa muovikasseja, toinen huudattaa ruohonleikkuriaan ketolämpäreellä, kolmas puksuttaa perämoottorilla raakkujokea, ja minä rahtaan kotk ille ja sääksi lie tekopesiä. No, luonnonystävien painostuksesta ekomatkailuyrityksessä hammastikkuja ei ole sentään pakattu yksittäin muoviin, kehuttiin radiossa. Tämä on paras minun kuulemani ohje nykyihmiselle. Minä huomaan kiintyneeni maahan ja paikkaan entistä tiukemmin. Kun pesä oli valmis, metsään laskeutui sininen hetki. Valtaosa ihmisistä ei halua laskea ns. Sormin raivasimme tien jäätyneen parran läpi suulle ja haukkasimme eväitä kuin suoraan pakastimesta. Miksi ei. Yhtä kylmän edellispäivän olin istunut toisen aarnimännikön petäjässä tekopesää rakentaen. Äkkinäinen ei korvia tykyttävässä upeassa hiljaisuudessa olisi uskonut, miten huumaava lintukonsertti täällä alkaa toukokuussa. Olen istunut puussa tuhansia kertoja, ja tuntenut olevani siellä lähempänä luontoa kuin maassa. Yhteiskunta ostaa työttömille ruokaa samaan aikaan kun sadattuhannet peltohehtaarit pusikoituvat, maatalot ränsistyvät ja metsät ovat pullollaan polttopuuta. Puussa ihmislaj i oli vielä osa luontoa toisin kuin nykyihminen kaikkine tuotoksineen. Ja heitä tulee onneksi lisää. Jokaisen pitäisi sen sijaan pyrkiä superamatööriksi, joka osaisi vähän kaikenlaista ruumiillista ja henkistä työtä, olisi monitaitoinen, oma-aloitteinen ja itseensä terveesti luottava, kuten vanhan maatalousyhteiskunnan ihminen. Auringon kehrä kulki lyhyen ratansa sinä aikana, kun istuin petäjän latvassa. Pelkkää näpertelyä, ajanpeluuta. Tutkijoille opetetaan objektiivista, tunteetonta suhtautumista tutkimuskohteeseensa. Kun haetaan vain erikoista ja vieraillaan hienoissa paikoissa, ei tavallisessa nähdä enää mitään arvoa ja si lmät sulkeutuvat lopullisesti luonnon surkealta tilalta. Ainoastaan täällä erämaassa, säiden armoilla ja vähin varustein, voi enää tuntea luonnon sykkeen. Eikö ihmisen lähiympäristöä tuhoavien mutta alkuperäisluonnolle mahdollisimman haitattomien tuhojen pidä antaa tapahtua. vsk. Yhtä vastenmielistä on jopa luonnonsuojeluliikkeen jä1jestämä ns. Se punasi nevan takana lumivaippaan verhoutuneen ikimännikön. Hengitys huurusi. Luonnonsuojelusta on tullut kaupankäyntiä, sitä samaa, jolta luontoa pitäisi suojella. Olin henkiystäväni Reiskan kanssa rakentamassa tekopesää maakotkalle, joka asuu näissä pakahduttavan rakkaissa maisemissa. Mutta uhanalaisten lajien ja erämaiden suojelussa ei ole kompromissille sijaa. Pirstoutuminen ja joukkosukupuutto heikentävät ratkaisevasti tulevaisuuden evoluution mahdollisuuksia. Kunnon arkajalkabiologin mielestä jokainen västäräkin pyrstönheilahdus on ensin mitattava. Ei , kilpailuyhteiskunnan turbolintumies odottaa hakulaite taskussa, milloin pitää kieli vyön alla sännätä moottoritietä jonkin kaatopaikan tai jätealtaan äärelle, jonne taivaan ääristä eksynyt lintupolo on harhautunut. Onko järkevää, että luonnonsuojeluliike yrittää liudentaa kaikkia niitä. Ihmisiä ei saa kuulema syyllistää. Jos niitä katoaa, nimetään muutama lisää. "Tunnemme miten veri puhdistuu saasteista. Ihmisten käyttäytymistä ei voida muuttaa vetoomuksilla ja hyvällä tahdolla. Tästä on vaarallisen lyhyt matka Bosnian kuolemanleirin vartijaksi. M yös luonnonharrastaja on aikansa vanki ja hypännyt oravanpyörään. Kerry B. Luonnonystävinä paistattelevat kaiken maai lman perttisalolaiset ja elisabethrehnit, joilla on ollut valtaa tehdä päätöksiä niissä on ikävä kyllä ollut sata kertaa enemmän luontoa tuhoavia kuin säästäviä. Talouskasvun tuhoja luonnossa ja ihmisyhteisössä voidaan muka korjata vain yhä suuremmalla talouskasvulla. Eivät kai ihmiset, joita vain tavara ja raha kiinnostavat huumeen tavoin, ole hyvää luonnonympäristöä ansainneetkaan. Pertti Koskimies Pysykää paikoillanne Fil.lis. Eikö jokaisella, joka vapaasta tahdostaan ajaa autollaan turhaan, ostaa rakkineita ja lentää hiekkarannoille, ole nimeä ja osoitetta. Ei joutavia kongressimatkoja edes järjestäjien maksamina, ei umpioitunutta tiedemaailmaa, jossa ihmiset ovat kyvyttömiä itse aiheuttamiensa saati muiden ongelmien ratkaisemisessa. Luonnontuhon kiihdytyksen rinnalla uusi uljas EU suistaa myös valtavat ihmismassat yhteiskunnistaan, sillä kaikki ihmiset eivät jaksa, osaa tai halua kilpailla, kilpailla, kilpailla ..
SUOMEN LUONTO 1/95 54. Mielenkiintoista on, että pelkät multaa sisältävät ruukutkin pudottivat ilman formaldehydipitoisuutta kolmanneksella vuorokaudessa. Kokolattiamatoista, lastulevyseinistä ja huonekalujen verhoilukankaista haihtuu formaldehydiä, joka ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä. Vaatteiden pintakäsittelyaineista ja rakennusmateriaalien tiimoista vapautuu trikloorietyleeniä. Kun yksi prosentti on kymmenentuhatta miljoonasosaa, on kyse pienistä määristä. Pääosa ilmaraoista on lehtien alapinnalla. Nasan tutkimuksissa ilman formaldehydipitoisuus oli yli 17 miljoonasosaa. Ilmeisesti mullan pieneliöt pystyvät myös sitomaan myrkkyä. Eräistä muoveista karkaa syövälle altistavaa bentseeniä. Tiiviiksi tehdyt talot ja uudet rakennusmateriaalit ovat osoittautuneet huonoksi yhdistelmäksi. Eri kasvien puhdistuskyky vaihtelee. Tiiviissä energiansäästöta-;:; L-----=~.:;._ ______ ;;_a_ _ _ _ _ ___..~..;;_ _ ___J Kasvit ottavat ilmaraoillaan happea, hiilidioksidia, vesihöyryä ja epäpuhtauksia. Vilkkaasti liikennöityjen katujen varsilla tuuletusilmassakin on pakokaasuja ja pölyä. Tupakansavun häkä ja muut myrkylliset yhdisteet pysyvät sisällä entistä pitempään. Toisaalta formaldehydi aiheuttaa oireita lähes olemattornina pitoisuuksina. Päätä särkee, väsyttää ja iho kutiaa. Vihreät ystävämme Ainakin osa ilman epäpuhtauksista voidaan häivyttää huonekasveilla. Yhdysvalloissa on tutkittu kasvien kykyä suodattaa ilmasta epäpuhtauksia. Myös ihmisen itsensä ulos22 hengittämä hiilidioksidi saa huoneilman tuntumaan tunkkaiselta. Rea Peltola Kotona viidakossa Pala tropiikkia kotona villitsee lapsetkin. Jos eristysmateriaalit on valittu väärin tai kosteus kerääntyy sopimattomiin paikkoihin, talo tai ilmanvaihtokanavat saattavat lisäksi homehtua. vsk.. Esimerkiksi rönsylilja laski formaldehydipitoisuuden vuorokaudessa noin viiteen prosenttiin alkuperäisestä, kun samassa ajassa aasinkorvaköynnös ja kultaköynnös alensivat pitoisuuden kolmasosaan. Yhdysvaltain ilmailuja avaruusrninisteriön (Nasa) tutkimuksissa on mitattu, kuinka paljon tavalliset ruukkukasvit pystyvät siivilöimään haitallisia yhdisteitä. Jos tuuletus tuo vain pakokaasujen käryt sisälle, apu voi löytyä vaikka vanhasta kunnon anopinkielestä. Joissa esimerkiksi formaldehydiä on mitattu huoneilmasta 0,07-0,2 miljoonasosaa. Syynä vaivoihin voivat olla sisustusmateriaaleista ja rakenteista huoneilmaan haihtuvat yhdisteet
Valoisa, vedoton paikka, tilava, hengittävä ruukku ja paljon multaa, monipuolinen lannoitus sekä kohtuullinen kastelu pitävät kodin vihreät keuhkot hyvässä kunnossa. Paitsi että kasvit puhdistavat ilmaa, ne myös haihduttavat runsaasti vesihöyryä, joka helpottaa hengittämistä ja vähentää ihon kuivumista. Kultaköynnös, arekapalmu, köynnösvehka ja maissi ovat muita helppohoitoisia ilmanpuhdistukseen soveltuvia kasveja. Ilmeistä on, että jos aineet joutuvat kasviin riittävän pieninä pitoisuuksina, kasvi ei saa myrkytysoireita, vaan se pystyy muuttamaan aineet vähemmän haitalliseen muotoon. Kultaköynnös, rönsyAnopinkieli lipoo tupakansavua Tupakansavun aineosien puhdistuksessa olivat tutkimuksen mukaan tehokkaimpia anopinkieli, rönsylilja ja muratti. timanttiananas. 23. Periaatteessa jo 8-15 suurta huonekasvia riittää pitämään tavallisen perheasunnon huosuoMEN LUONTO 1/95 54. lilja ja anopinkieli ovat helpneilman jokseenkin kelvollisena. Yötyöläisiä Nasan tutkimuksessa kokeiltiin vain noin neljääkymmentä huonekasvia. Anopinkieli puhdistaa tupakansavuista ilmaa. Ilmaraot sen tekevät Ihmisille haitalliset aineet ovat useimmiten myrkyllisiä myös kasveille. Kukkien siitepöly tai voimakas tuoksu ja joidenkin viherkasvien lehdistä haihtuvat aineet tai mullassa elävät levät ja homeet voivat olla haitaksi niille, joilla on taipumusta allergiaan. Monet kaasut liukenevat nopeasti kasvisolujen väliseen ohueen vesikalvoon, josta ne kulkeutuvat kasvin aineenvaihduntaan. Monet kasvit aiheuttavat oireita allergisille. Kaikki kasvavat kasvit sitovat hiilidioksidia ja vapauttavat happea ilmaan valoisana aikana. Tehokkaimpia ovat sellaiset kasvit, jotka viihtyvät asumusten niukassa valossa ja .!e kuivassa huoneilmassa ja joilla on suuri lehtipinta-ala. Esimerkiksi formaldehydi haittaa kasvien hengitystä ja yhteyttärnistä, pohoitoisia; ne kasvavat nopeasti ja puhdistavat tehokkaasti ilmaa. Yöllä kasvit eivät juuri yhteytä, mutta hengittävät ja vapauttavat hiilidioksidia kuten ihmisetkin. Jos asiaan paneuduttaisiin, löytyisi varmaan paljon muitakin varteenotettavia lajeja. Kasvit eivät silti sovi jokaiseen kotiin. Rönsylilja on helppohoitoinen kasvi. ! Köynnökset ja riippuvat ~ ~ amppelikasvit sopivat pieniin Ananaskasvit puhdistavat ilmaa yölläkin tiloihin. Ananaskasveista papinkaura on ehkä kaikkein vaatimattomin. Kasvi joko käyttää aineet sokereiden ja muiden aineiden rakentamiseen tai työntää haitallisimmat yhdisteet lehtien sisäisiin roskasäiliöihin, vakuoleihin. Köynnöstävien kasvien, kuten kultaköynnösten, lehtien välistä siivilöityy paljon ilmaa. mutta pieniä määriä ne pystyvät käyttämään aineenvaihdunnassaan samaan tapaan kuin etyylialkoholia. Oikeastaan ei vielä tiedetä, mitä kasvit haitallisille aineille tekevät. Lehtevät kasvit myös sitovat huonepölyä. Ananaskasvjt ja orkideat, joiden aineenvaihdunta poikkeaa muista kasveista, voivat tasapainottaa ilmanpuhdistusta tekemällä töitä yölläkin. vsk. Senkin tiedetään olevan tehokas ilmanpuhdistaja. Kasvit ottavat ilmasta kaasu ja lehtiensä ilmaraoilla. Periaatteessa kasvi kuin kasvi pystyy puhdistamaan ilmaa. D Keski-Suomessa asuva Rea Peltola on opiskellut puutarhatiedettä Helsingin yliopistossa. Yksi noin kolmen litran ruukkuun istutettu kasvi kymmentä neliömetriä kohti saattaisi olla hyvä nyrkkisääntö
Tyypillinen yksinäinen pohjoisen mies on työttömäksi jäänyt metsuri . Tampereen taidemuseo nimesi Esko Männikön vuoden 1995 nuoreksi taiteil ijaksi. Tampereella on esillä myös yhdessä Pekka Turusen kanssa otettuja Kuolan kuvia. Oulussa asuva Männikkö aloitti kuvaamisen viitisentoista vuotta sitten linnuista; luontokuvista hän siirtyi 1980-luvun alussa pohjoisen ihmisten elämän tallentamiseen. Useimmiten Männikön kameran linssiin osuu maaseudun yksinäisiä poikamiehiä. Luonteva suhde kuvattavaan ja hänen ympäristöönsä löytyy joskus samantien tavattaessa; joskus kuvaaja asustelee hilEsko Männikkö jaisen kylän töllissä päiväkausia. Metsurin vaatteet roikkuvat huoneen naulakossa 24 Kuvat: Esko Männikkö Savukoskil994 kuin valmiustilassa parempia aikoja varten. " Kuvissani luonto ja ympäristö eivät ole idyllisiä. Kuvaan niitä ihmisten ja heidän ympäristöönsä jättämien jälkien kautta", Männikkö selvittää. Metsään mennään kävelemään vain, jos on joku tarkoitus luontosuhde syntyy usein metsästyksen ja kalastuksen kautta. Ensi keväänä he aikovat palata Kuolaan, koska "ongelmat eivät ole kadonneet sieltä minnekään; ihmiset kamppailevat valtavien ongelmien kanssa selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästään, ja sama kuona tulee yhä piipuista". Heidän elämänsä on rankkaa ja suhteensa luontoon voi olla tiedostamattoman suorasukainen; suorastaan brutaaleja piirteitä siihen tuo esimerkik i moottorikelkkaja mönkijäralli. Esko Männikkö on kuvannut viime vuosina myös elämää Kuolassa yhdessä Pekka Turusen kanssa. vsk.. Pohjoisen miehen luonto " Ihmisen ja luonnon suhde on monitahoinen juttu", miettii Esko Männikkö valokuviensa sisältöä. Ritva Kupari SUOME LUONTO 1/95 54. ja helmikuussa Helsingissä avattavassa nykytaiteen katselmuksessa Ars-95. Tämä Remont-näyttely on kiertänyt myös Venäjällä, Murmanskissa, Apati itissa ja Ki rovskissa. He saivat 199 1 Suomen Luonnon kuvausstipendin Kuolan-matkojaan varten. Hänen valokuviaan on näytteillä Tampereen taidemuseossa 21.1 .-26.2
vsk. 25. Kuivaniemi 1994 Kuhmo 1994 SUOMEN LUONTO 1/95 54
Kuhmo 1994 Utajärvi 1992 26 SUOMEN LUONTO 1/95 54. vsk.
vsk. Kuivaniemi 1992 " ;-" -" ] i '-------------------------------------------~ cri Kantalahti 1991 SUOMEN LUONTO 1/95 54. 27
Niiden kasvatus on mutkattomampaa kuin SUOMEN LUONTO 1/95 54. Onnistunut alusta saattaa herutella jopa 25 kiloa sieniä neliömetriltä. Se saadaan aikaan säätelemällä ilmankosteutta ja tuuletusta. Kokemäen ja Harjavallan kupeessa Kiukaisissa oleva Mykora työllistää suoraan 60 ja välillisesti noin 40 työntekijää lisää. Mykora hallitsee 90 prosentti a kotimaisista herkkusienimarkkinoista ja yritys on myös suuri työnantaja. Sienten kasvatus on taitolaji. Satoa voidaan ryhtyä poimimaan noin kolmen viikon kuluttua. Alice Karlsson KOTIMAISTA RUOKAA Sienessä ympäri vuoden Suomessa kasvatetut herkkusienet, siitakkeet ja osterivinokkaat ovat terveellistä ja puhdasta ruokaa. Sienet on toimitettava perille sopimusten mukaan ja herkut on löydyttävä kaikista samaan ketjuun kuuluvista myymälöistä. hevosentai broilerinlantaa, ja vaikka seoksen aineosat ja reaktiot tunnetaan, tuntuma siihen otetaan sormenpäillä. Herkkyyttä osaamiseen Herkkusieni ottaa rakennusaineensa orgaanisesta jätteestä, ja pallerot kasvatetaan kompostialustalla. Viljelmillä se viihtyy puun rungon virkaa roimillavissa riippuvissa säkeissä. Ammattimies tietää milloin komposti on hyvää, mutta sittenkin saattaa tulla yllätyksiä. Tilat on pidettävä erittäin puhtaana, sillä bakteerit ja itiöt väijyvät mm. Viljelijöiden koulutus on myös puutteellista. Parin viikon kuluttua rihmasto on valloittanut koko kasvualustan, jonka jälkeen se katetaan turpeella. Se vaatii tarkkuutta ja kärsivälli syyttä. Siitake on lahottaja , joka pystyy haja/lamaan puun kovimpiakin osia. vsk.. Sienimön vuosituotanto on kivunnut jo yli miljoonaan ki loon ja sen uskotaan kaksinkertaistuvan lähivuosina. Sienihuoneissa on jatkuva syksy. Maamme yli 50 sienitil alla herkkusienet, siitakkeet ja osteri vinokkaat kasvavat ilman torjunta-aine ita. Valmiista kompostista rakennellaan sienille paksu patja, johon sienirihmasto ympätään. "Sienikärpänen haistaa sieniviljelmän jopa kahden kilometrin päästä", väittää Raukko, "ja kun se pienillä jaloilaan tepastelee eri paikoissa, se levittää tehokkasti homesienten itiöitä." Pötkylöitä ja olkisäkkejä Suomessa viljellään herkkusienten lisäksi osterivinokasta ja siitaketta. Jo se voi muuttaa kompostin laatua sellaiseksi, että home saa jalansijan ja pilaa koko sadon. Mykora tuottaa itse vain valkoisia herkkusieniä, mutta sopi musviljelijöiden kautta se pystyy myymään myös ruskeita herkkusieniä, siitakkeita ja osterivinokkaita. Muun muassa japanilaiseen ruokakulttuuriin kuuluva sieni on nopeakasvuinen ja hyvin säilyvä. Mutta kun kaikki osaset loksahtavat paikoilleen, sienet kasvavat sellaista vauhtia, että sen voi lähes nähdä. Ala on kuitenkin vielä nuori , herkkusieniä meillä on viljelty viitisenkymmentä vuotta ja siitaketta ja osterivi nokasta vasta viime vuosikymmeneltä. Niiden viljelyssä tarvitaan herkkiä sormenpäitä ja myönteistä mieltä. Herkästi pilaantuvien elintarvikkeiden jakelussa kylmäkuljetus on elinehto. Samaan aikaan kun Suomeen rahdataan kaukoidästä laivalasteittain säilöttyjä herkkusieniä, kotoiset sieniviljelijät huhkivat sienin1öissään raivatakseen edes pienen sijan kotimaiselle vaihtoehdolle. Aina28 kaan herkkusienten kas vatus ei hänen mielestään sovi maaseudun sivuelinkeinoksi, koska sienten kasvatuksen on oltava jatkuvaa. Esimerkiksi kuivana kesänä olkeen kasvaa paksumpi kuori kuin sateisena kesänä. Kompostin raaka-aineena käytetään olkea ja Osterivinokas on toispuoleisen vino sieni, joka kasvaa luonnossa ryppäinä. Joka raosta sisään tunkevat tuholaiset ni tistetään taidolla, puhtaudella ja kuumalla höyryllä. kengänpohjissa ja kärpäsen jaloissa. Sieniviljely saattaisi olla yksi keino maaseutumme pitämi seen asuttuna ja tuottavana. Jakeluketju sujuvaksi Suomen suurimman herkkusienitilan, Mykora O y: n toimitusjohtaja Raimo Raukko ei sienialaa romantisoi
Viljellyt herkkusienet ovat jokapäiväisiä elintarvikkeita muualla Euroopassa, missä ne usein myydään multajalkaisina. herkkusienten viljely. Yhdestä pötköstä saadaan noin SUOMEN LUONTO 1/95 54. Luonnossa siitake on lahottaja, joka viihtyy lehtipuiden kannoissa. Mykoran toimitusjohtaja Raimo Raukka ja tuotantopäällikkö Jukka Saarinen piste/evät herkkusieniä poskeensa sellaisenaankin. Herkkusienet ovat parhaimmillaan nupopäisinä, jolloin ne kerätään ja pakataan kuluttajapakkauksiin. Ravintona sienet vastaavat lähinnä kasviksia. 250 grammaa sieniä reilussa kuukaudessa. Sen sijaan sienissä on paljon kaliumia, valkuaista, kuitua ja B-ryhmän vitamiineja. Esimerkiksi Ruotsissa pistellään poskeen jo kolme kertaa enemmän viljelysieniä kuin Suomessa. Osterivinokas kasvatetaan muovisäkeissä, joiden sisällä on silputtua vehnän-, rukiin tai ohran olkea. Sienissä on myös lääkinnällisiä ominaisuuksia. Siitakkeen väitetään torjuvan syöpäsoluja ja viruksia, ja siitä on eristetty mm. Herkkusieni on maailman suosituin viljelysieni. Ne sisältävät runsaasti vettä ja vain vähän energiaa. Yksi syy sienten vähäisen käyttöön saattaa olla siinä, että niitä pidetään usein vain lisukkeena. Sieni on kotoisin Japanista eikä menesty meillä luonnonvaraisena. Näin ne säilyvät pitkään. Suomalaiset syövät viljeltyjä sieniä pari sataa grammaa vuodessa ja metsäsieniä keskimäärin kilon. Siitakkeita kasvatetaan kilon painoisessa pötkylässä, jossa on lehtipuun sahanpurua, viljan lajittelujätettä ja turvetta. Osterivinokas on lauhkeiden ja lämpimien ilmastovyöhykkeiden laji , ja se kasvaa puiden rungoilla. Kun sienirihmasto on valmis, osterivinokkaat kurkistelevat säkkiin pistellyistä reijistä jo muutaman päivän kuluttua. Kasvisten tapaan ja rohdoksi Tuoreet viljellyt sienet ovat vasta hiipimässä suomalaisten ruokapöytään. KOTIMAISTA RUOKAA Sienten alkaessa kasvaa poimija saa pitää kiirettä. Viljeltyjen sienien suosio näyttää kasvavan. Se menestyy luonnonvaraisena myös Eteläja Lounais-Suomessa. Yksi säkki painaa parikymmentä kiloa, ja satoa saadaan viidesosa säkin painosta. veren kolesterolipitoisuutta alentavaa lentinasiinia; myös herkkusieni tehoaa kolesteroliin. vsk. Sientä myydäänkin myös lääkkeeksi sekä kapseleina että jauheena mm. luontaistuotekaupoissa. D 29. Osterivinokkaalla pääsee eroon ontelosyylistä. Hirssinjyviin kasvatettu sienirihmasto sekoitetaan olkimassaan, jossa se kehittyy alle kuukaudessa
Kuvat: Petri Karttimo Teksti: Timo Kmjalainen Hiljaisuude11
On levon aika.. Kuutamo luo metsään taikateitä pimeässä illassa. Tähdet kertovat Linnunradan tarinoita. Pakkanen paukkuu petäjien kyljissä ja järvien jääkansissa
Salo on verhoutunut kuin kärppä; jostain oksien välistä vilahtaa tumma piste valkoisen verhon takaa. Silti se tulee ihmisten mielestä varkain . Pohjoisen talvi on enemmän kuin yksi vuodenaika. Vahvimpana sydäntalvesta jää mieleen huurremetsän hiljaisuus, välissä jokunen Erämaan kylän ihmisellä on herkkä suhde luontoon. Itärajan talvi ei hoppuile. 32 SUOMEN LUONTO 1/95 54. Lumen paino katkoo oksia, taivuttaa solakoita koivuja ja räpsäyttää poikki nuoria mäntyjä. Taigan metsässä asuu pimeys, puhaltaa tuuli , ikuinen vaeltaja. vsk.. Joulukuun alkupäivinä sataa märkää lunta, ja metsänlatvukset keräävät raskaita taakkoja. Talvea odotetaan, siihen valmistaudutaan ja sen päättymistä toivotaan. Tuntuu kuin elämä talvien välissä olisi kiihkeää rientoa, nopeaa kuin pääskysen lento, josta on vaikea saada kiinni . Kainuun syrjäkylillä riittää lunta loputtomiin , hiljaisuutta kuun poluilla. Teerikukko lehahtaa lentoon kiepistään säikäyttäen lähestyjän. Toisinaan tykky makaa kauan, toisinaan suojasää ja kova tuuli puhdistavat metsän nopeasti. Kuuset kumartavat talven voiman edessä
Ennen tässä kylässä eli vi lkas kansa, kulki itään ja länteen. Raja on pitkä ja kapea; takana aukeaa salojen maa: suuri Viena. tiaisen tirskaus tai palokärjen paukuttelu. Pimeys rajoittaa ihmisen elämää mutta suojaa ahmaa ihmiseltä. Meillä on yhteys Siperiaan. Ja jänisten polkutarhat. Taigan maailman ruhtinas on kylmyys toisinaan metsänomistaja. SUOMEN LUONTO 1/95 54. Suuri metsä huokai lee. Kärpän liike on salamannopea. vsk. Karhu nukkuu ; metsän valtikka on pakkasella. Näillä kahdella on valtaa verottaa metsän eloa, taigan karjaa, pakkasta vastaan pörhisteleviä pikkulintuja ja hakopuita etsiviä metsäkanoja. Polku on sammunut, raja katkaissut ja aika vierottanut kulkijan entisiltä metsän tieltä. Se hallitsee peltoa lumiluolastaan. Kärpällä on läänitystä yli pellon. Mutta vielä virtaavat kirkkaat vedet vuolaina ja lyhyen päivän aurinko nousee hiljaisuuden kylillä. Yksinäinen kulkuri ei viihdy kylien hajuissa. Tuuli kasaa talven kerroksia lyhyen päivän maisemaan. D 33. Ahman jäljet menevät metsään. Tie on vienyt kansan kaupunkeihin
Aamiaispöydistä on jätetty pois yksittäispakatut levitteet, marmeladit, jugurtit, juustot ja maidot. "Ekopiste auttoi piha-alueen roskaantumisongelmaan. eli huoltamo, lounaskahvila ja myymälä. nia Kehityksestä. Sinne niitä ei kukaan kierrättänyt takaisin." Ekopisteitä ja lämmön talteenottoa Kesoilin Tuuliruusu MäntsäIässä on liikennepalveluasema Rauhalahden hotellin harmaavesien lämmöstä saadaan osa taiteen viemäri kaivoon asennetussa alumiiniritilässä. "Roskan paljous on törkeän näköistä ja kuka nauttii kertaannosten räpeltämisestä aamutuimaan. Hanke alkoi ympäristökatselmuksilla, jotka osoittivat että keskieurooppalaisesta tasosta oltiin jäljessä. Ysmek-kohteilla on ympäristövastaavat, jotka käyttävät osan työajastaan muun muassa kierrätykseen. Useimmilla kohteilla on ekopisteet jätejakeiden lajittelua varten. Mukana on kymmenen erilaista matkailuyritystä, joita yhdistää into puskea ympäristöasioita läpi toimensa joka lohkolla. Teksti: Asta Leppälä Kuvat: Jouko Parviainen Matkailuala nastamaan odotukset ympäristöä maana. "Näytti olevan pakko yksittäispakata", huokaa Parviainen. Kerta-astiat vaihdettiin tiskattaviin. Iltaisin kylän nuoriso kuitenkin SUOMEN LUONTO 1/95 54. Matkailun edistämiskeskus haluaa säilyttää valtin. Luovuimme kertapakatuista ketsupeista ja sinapeista, ja laitoimme ne neljännesl itran pulloissa pöytiin. Muoviin yksittäin pakatut hammastikut piti korvata pakkaamattomilla. pyrkii luturistien Suomesta säästävänä Välimeren rantojen rappio tuo turistin Pohjolan luonnonrauhaan. Näin syntyi ympäristöä säästävän matkailun edistämisja kehittämishanke Ysmek. Kun ne tarkastettiin parin päivän kuluttua, joka purkissa ol i purtu tikku tai useampi. Kun etumatka saatiin kiinni, kohteet huomasivat joutuneensa valistajan rooliin. Pöytiin laitettiin avoimet purkit pakkaamattomia tikkuja. "Y smek lähti vastaamaan keskieurooppalaisten ja muiden ympäristötietoisten matkailijoiden muuttuneeseen arvomaailmaan", sanoo ympäristökouluttaja Jouko ParEkoJDatkalle SuoJDeen. Euroopasta virtaa matkailijoita Suomeen entistä enemmän. "Eräissä paikoissa hammastikut kuitenkin keksittiin 34 poistaa pöydistä ja laittaa aamiaislin jalle. vsk.. Annospakkaukset vain lisäävät henkilökunnankin työmäärää", Parviainen perustelee. viainen konsulttiyritys SavoRauhalahden leirintäalueella onjo vuodesta 1992 esilämmitetty pesuvettä aurinkopaneeleilla
Suojelualue liito-oravalle Hotelli Rauhalahden takana on metsää, ketoa ja lehtoa kasvava Katiskaniemi. "Huoneissa ilmaa puhdistavat viherkasvit. Se maksaa itsensä alle neljässä vuodessa", sanoo ympäristövastaava, vapaa-ajanohjaaja Minna Immonen. SUOMEN LUONTO 1/95 54. Hotellinjohtaja Tapio Nokkala on 35. Kysely osoitti ekopisteen tulevan tarpeeseen: autoon kertyy roskaa. Hotelli Rauhalahti kertoo rikkikartiolla, miten lämmön talteenotto säästää luontoa happamoittavalta rikiltä. Kesämökkimatkailijat pitivät ekopisteitä jopa Mäntsälän kunnan jätehuollon kädenojennuksena. Rattailla isäntä Paavo Virtaniemi, emäntä Pirjo Virtaniemi pitelee suitsia. Maan vilkkaimmin liikennöidyillä reiteillä parikymmentä Kesoilia avaa ekopisteen ensi vuonna Suomen matkailun kuvaa kirkastamaan. Siivooja keksi, että leikataan uloin tulppa irti eikä panna täyteen. Tuolloin asennettiin myös aurinkopaneelit, jotka eivät toimineet. Pyyhe kelpaa kerran ja aamiaispöydän antimet katoavat lasten lautasten kautta siansankoon. Kuopion Rauhaniemen leirintäalueelle osattiin jo 1980luvulla rakentaa suihkuveden lämmön talteenotto. Kadotettu sukupolvi. Kassissa suttaavat, puolitäydet pullot eivät kävele", hän jatkaa. tumppaili niihin, joten hankimme tiskille mekaanisen annostelijan", kauppias Marja-Liisa Karvonen kertoo. Ikkunaa pidetään auki ja patteria täysillä kunnes hotellin optimiin säädetty ilmanvaihto sekoaa. Nyt aurinkovoiman talteenotto osataan paremmin, ja ensi kesänä leirintäalue saa lämpimän veden ja valaistuksen paneeleistaan. "Kylpylään asennettiin alumiinikennostoon perustuva poistoilman lämmön talteenotto. Kuopion Hotelli Rauhalahdella on haasteellinen asiakaskunta, runsaudessa kasvaneiden nuorehkot perheet. Keräyspiste sopii levähdyspaikkaa paremmin huoltamolle, jossa henkilökunta valvoo ja pitää sen siistinä. Virtaniemen lomatilalla Kuortaneella saa luonnonläheistä hevoskyytiä. vsk. Perhe-, lomaja viihdekeskuskylpylä kuulostaa kulutushuipulta. Saippuat ja shampoot pantiin pulloihin, mutta ne lähtivät asiakkaiden mukaan
Jussin ylpeydenaihe on ene rgiaa säästävä matalalämpöuuni . "Asiakkaiden pitäisi tuntea, että ympäristöasiat ovat kunnossa. Itävallan Weissenseessä aamiaispöytä on katettu viehättävillä puuastioilla luomutuotteineen. Perillä on pieteetillä j uhlaja kokouskäyttöön otettu tukki kämppä ja sisämitoiltaan Suomen suu rimmaksi hiiltynyt savusauna. Se voi olla järvellä soutelun veroinen elämys! D SUOMEN LUONTO 1/95 54. Tämä tuulivoimala voisi kuljettaa jopa hiihtohissejä. Ympäristöstä välittävän matkailu yrityksen asiakaskin pääsee mukaan luonnon vaalimiseen pannut vireille suojeluhakemuksen, sillä lehdossa asuu matkail ijoiden ihmeeksi li itoorav ia. Lahdelmassa Pertunmaalla on käytetty kauniisti vanhaa puuta, kuten heinäseipäitä aittojen välikatoissa. Ympäri stön säästö on enemmän taustatyötä selkeyttävä periaate, kuin mitään kovin näkyvää", Tapio Nokkala sanoo. Edessä lehtipuut riisuvat lehtensä talveksi ja tuuhetuttuaan keväällä ne suojaavat paahteelta. " Nostamme hattua naapurille, joka jätti hakkuuaukkoon reilusti siemenpuita, isäntä Paavo Virtaniemi viittaa ulos. Jussi paistaa matalalämmöllä Rauhalahden keittiömestari Jussi Halminen kie1Tättää pak kausjätteen savonlinnalaisen kollegansa Sirpa Laukkasen tavoin. "Uppopaistoöljy lähtee uusiokäyttöön pienelle teräketjuöljyn tuottajalle. "Perunan maukkain ja terveellisin osa on heti kuoren alla, siksi perunat vain pestään, ei kuorita. "Saksalaisturistin jälji Itä huoneissa on vähiten roskaa. Tiivis matalalämpöuuni voidaan asentaa myös keittiöön, jossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa: se ei las ke ulos höyryjä. Katiskaniemen kärkeen on vain huoltotie ja polku. Munakennot kulkevat keittiön ja kanalan väliä. vsk.. Ne maustetaan suolalla ja mustapippurilla ja paistetaan uunissa", kertoo keittiömestari . Pari kertaa suurempi teho riittäisi koko Pyhätunturin lomakeskuksen tarpeisiin. Pyhätunturin laella kohoava koevoimala viuhtoo uusia tuulia matkailualalle. Virtaniemi on luomuviljatila, Lahdelmassa on emolehmäja lypsykarjaa. Sikalat palauttavat lusikat ja lähettävät linnunlyhteitä, takkapuita ja joulu kuusia." Kompostiin päätyvät vain teenja kahvinporot sekä paperiset lautasliinat. Karjaportin ja vihannestoimittajien kestolaatikot käytetään yhä uudestaan. Työ pysyisi Savossa, raaka-aineet tulisivat aina tuoreina ja kuljetuksissa säästettäisiin. Lihakin kuti stuu paistuessaan vain noin viidenneksen. Edullinen rintamasuunta on etelään ja lounaaseen. Tilan kalusteet ovat lähiseudulta, Jurvasta ja Töysästä. Peruna on paikallista ja Sirpan ryövärinperunoita löytyy myös a la carte -listalta. Ruuantähteet viedään sikalaan. Muikkua saa, mutta muuta kalaa harvoin, perattuna nimittäin . Jätkänkämpän rosvolampaan salaisuus on se, että kypsytys aloitetaan matalalämpöuunissa. Sen vetaan liukkaanajon harjoitteluratojakin", Sirpa Laukkanen jatkaa. Virtaniemen päärakennus Kuortaneella on ehdot täyttävä kaksivooninkinen pohjalaistalo. Talon taakse sopii sankka kuusikko. Pahvi paalataan ja palautetaan Keskolle. Keittiömestari Sirpa Laukkanen on asettanut ta36 Monin paikoin Euroopassa ollaan jo pitemmällä kuin Suomessa. voitteekseen, että kaikki kiersiseoksella kuulemma rasvatää. "Muov isangot myytiin muodollista korvausta vastaan torilla marja-ajan kynnyksellä. "Ensi kesäksi saan Metsähallituksen pyöröhirsipöntön, jossa savustan kalaa leppäpuulla ja vain 88 asteen lämmössä", Jussi sanoo. Molemmat ehtivät rakentaa vesi vessat ja sakokaivot ja katuvat nyt: pihapiireihin ovat tulossa kompostoivat, hajuttomat ja istumaan houkuttelevat valistuspikkulat. Y smek-kohteet: Pyhätunturi Oy, Pyhätunturi, laskettelukeskus Kylpylä Hotelli Casino, Savonlinna, kuntoutuskylpylä Ramada Presidentti, Helsinki, liikemieshotelli Motorest-Tuuliruusu, liikennepalveluasema Matkailutila Lahdelma, Pertunmaa Virtaniemen Lomatila, Kuortane Hotelli Rauhalahti, Kuopio, viihde kylpylä ja lomahotelli Rauhalahden Leirintäalue, Kuopio Hotelli Puijo, Kuopio, hotellija ravintolaoppilaitos Rantasipi J outsenlampi, Joutsa, luontohotelli Lomatilat luonnonläheisiksi Matkailuyrityksessä ympäristön säästäminen alkaa rakennusten sijoittelusta, joka ennen osattiin. Kohte issa on kehitelty hienovaraisia, positiivisia tapoja kertoa asiak kaille, kuinka he voivat osallistua ympäristön vaalimiseen. Näppituntuma sanoo, että kangasliinojen pesu rasittaisi ympän stoa siinä m1 ssa lautasliinojen kertakäyttö. Hän haluaisi keittiöön enemmän paikallisesti tuotettuja raaka-aineita. Savolaisuus korostuisi aamiaisilla, lounailla ja päivällisillä. Sirpa satsaa paikalliseen Savonlinnan Kylpylä-Hotelli Casinon kuntoutusasiakkaat ovat nähneet niukk uutta, he eivät osaa tuhlata edes toisen omaa. Maakuoppa poltetaan nopeasti , ul konäön ja tunnelman vuoksi. Heillä on tapana ostaa kaupasta vähiten pakattua, ja heistä on luontevaa tuoda jätteet jakeina oikeisiin keräysastioihin", emännät Pirjo Virtaniemi ja Ritva Lahdelma kiittävät
En rohkenisi moisia performansseja koskaan esittää. Ajatus tuntui riemastuttavalta; hekumoin ku vitelmalla, miten tekisin kyseisen mielenosoituksen kotitaajamani marketissa, minkälaisen vaikutuksen se tekisi ja miten se vähitellen laajenisi suoranaiseksi maitohinkkikansanliikkeeksi. Se on kertakaikkiaan kätevää. Ehkäpä mieleenpainuvimman pinnani sain Outokummusta: herneenpalkoja (Pisum sativum) 10 ex edellämainitulla biotoopilla. Margariinit ja voit ovat muovirasioissa ja alum iinikääreissä, muuta vaihtoehtoa ei ole. Samalla leivät ovat kuin terhakkaita kilpajuoksijoita lähtöviivalla: kuka meistä nopeimmin homehtuu! Matti Wuori puhui jossain haastattelussa suomalaisesta "pakkausidiotismista". Aura Koivisto Pakkausidiotismi Nykyinen ympäristötietoisuus on kerrassaan hämmästyttävää. pulloihin eikä alumiinitölkkeihin. Suomen kansalliskalaksi olisi ehdottomasti pitänyt valita kirjolohi . Ja ehkä pakkausten valmistamiseen kuluvat raaka-aineet ja energiamäärät on parasta unohtaa. Kauppojen hyllyillä on parin desin muovitörpöissä jugurtteja, viilejä, rahkaa ... Loistavaksi esimerkiksi sopii ruokakauppojen ja markettien ekologinen herännäisyys. Uutuutena Belgiasta tuotettu valmiskermavaahto metallisessa spraypurkissa! Voi voi pikku Valiorukkaa, miten kovasti , miten ankarasti se pyrkii, mutta ei vain ponnisteluista huolimatta ole päässyt tavoitteeseensa. Nöyrän kuluttajan ainoa ase pakkausidiotismia vastaan on boikotti. Olisihan kauhistuttavaa ja epäinhimillistä, jos juomat joutuisi ostamaan ainoastaan lasipulloissa, ettei niiden li säksi annettaisi mahdollisuutta muoviAura Koivisto on seurannut styroksipakkausten voittokulkua markettiemme hyllyillä. Toisinaan tätä kätevää materiaalia näkee kananmunapakkausten muodossa. Mutta sitten palasin maan pinnalle: minä jos kuka olen tuollainen tyypillinen nöyrä kuluttaja. Maitotölkkiongelmasta vapautuakseni minun oli helpompaa hankkia oma vuohi . Sii s styroksia ja muovia: ota tai jätä. Hämmästyttävintä on se, että mitä enemmän on rummutettu pakkausten vähenemisestä, sitä ri vakammin on luovuttu irtotiskeistä joko kokonaan tai ainakin supistettu niiden tarjontaa ja siirrytty valmiiksi pakattuihin tuotteisiin. Tai kaksi berliininmunkkia. Viime kesänä sain näytteen saksalaisesta voipakkauksesta: klöntti oli kääri tty paperiin, joka muistutti voipaperia! Leipäkulttuurissa olemme tosi suomalaisia: leipienkin pitää saunoa. Tärkeätä on, että kuluttajalla on vapaus valita. Vähintäänkin kassajonossa edelläni pitäisi olla Matti Wuori gentlemannin habituksessaan ensiesitystä tekemässä. vsk. Vielä kätevämpää on nakata jätteet takapihan pusikkoon tai polttaa tunnelmallisesti käryävässä nuotiossa. Kätevää on myös käytön jälkeen heittää styroksivadit roskikseen, mistä ne kuljetetaan 50 SUOMEN LUONTO 1/95 54. 37. Runsaaseen muovikelmuun käärittynä styroksisella divaanillaan !epäilee esimerkiksi kolme savusilakkaa. Siitähän on luettu kauppaketjujen ilmaislehdistä sekä muista kuluttajille suunnatuista aviiseista: nyt on tarjolla ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja, on luomua, ekoa ja joutsenmerkkiä, on kierrätystä, pakkausten vähenemistä ja niin edelleen. Toisaalla sitä valinnanvapautta ei tarvi ta. Se olisikin aivan tehokas ase, jos meitä kuluttajia ei niin laajalti vaivaisi tuo kirottu kätevyysidiotismi. Mutta palveluammattilaiskauppias hymyilee aseistariisuvan aurinkoisesti ja selvittää, miten käteviä pakkaukset ovat, miten ihmiset ovat iloissaan kun heidän ei enää tarvitse jonottaa tiskin takana vuoroaan ja la la taa: myynti on noussut huomattavasti sen jälkeen kun irtotiski heitettiin huit hemmettiin! Kätevää, vahvistaa joku asiakas: styroksivadit voi samantien panna jääkaappiin eikä tarvitse pelätä paketin läpi tirsuvaa sianverta. Tai neljä tanskalaista talipalloa. Kun sitten astuu johonkin tuikitavalliseen markettiin , ei toden totta voi olla hämmästymättä. Pitäisi vain astua kauppaan oma pieni maitohinkki matkassa, kassalta päästyä tyhjentää tölkit siihen ja jättää pakkaukset kaupan riesaksi. Valiokin on ilmoittanut pyrki vänsä ympäristöystävällisiin pakkauksiin. Ne pakataan vielä lämpiminä umpinaisiin muovipusseihin , joissa ne sitten ankarasti hikoilevat. Kirjolohta tietenkin! Styroksipedillä tai vakuumipakkauksissa ... Styroksilautaset ovat ympäristötietoisten kauppojen silmiinpistävin tuote. Ehkä ne voidaan polttaa (jossain mas uunin pätsissä noin 1300 asteen lämpötilassa) ilman haittoja. Entä ekomarkettiemme kalatarjoilu tässä tuhansien järvien maassa. Tällainen toiminta jos mikä vauhdittaisi irtomyyntiin siirtymistä. Vai ovatko kyseiset pakkaukset ympäristöystävällisiä enkä minä hölmö tajua sitä. Hän moitti meitä kuluttajia liian nöyriksi. Vaan olivat kennot sitten styroksia tai pahvia, niin itse munat ovat takuuvarmasti onnettomien kanojen munia. kilometrin päähän kaatopaikalle
Sama naa38 Laskeva aurinko kultaa rauhallisen La Florin hiekkarannan Lounais-Nicaraguassa Tyynenmeren rannikolla. ras voi vuoden aikana munia kaksi kolme kertaa. Etelänbastardikilpikonna ja sen vain Atlantissa elävä lähisukulainen bastardikilpikonna ovat pienimmät merikilpikonnat. 1 munimisen outo hurma Nicaraguan länsirannikolla on kaksi hiekkarantaa, La Flor ja Chococente, joille etelänbastardikilpikonnat munivat. Muutaman sadan metrin päässä rantaviivasta näkyy muutamia aallokon tahtiin keinuvia kilpikonnanpäitä. Samoille rannoille nousee munimaan myös merinahkakilpikonna, jopa yli 500 kilon painoiseksi kasvava ja erittäin uhanalainen kilpikonnien jättiläinen. Muutama vuorokausi ennen varsinaista ryntäystä rannalle alkaa nousta yksittäisiä munijoita. Kuukaudessa on yhdestä kahteen arribadaa. Laajan alueen asukas Etelänbastardikilpikonnaa tavataan Amerikan länsirannikolla Meksikosta Chileen. Se elää kaikissa lämpimissä ja lauhkeissa merissä päiväntasaajan molemmin puolin. Nicaraguan rannikoilla elää SUOMEN LUONTO 1/95 54. Karibian meren rannikoilla, Afrikan länsija itärannikolla sekä Sri Lankassa ja Hurmassa. Joukkomuninta arribada kestää yhdestä kolmeen yöhön. Useimmat naaraat tulevat lisääntymiskuntoon joka tai joka toinen vuosi, mutta jotkut yksilöt munivat vain joka kolmas vuosi. Etelänbastardikilpikonnien munintakausi kestää Nicaraguassa elokuusta tammikuuhun. Satoja naaraita nousee samana yönä rannalle ja hautaa munansa hiekkaan. Tärkeitä lisääntymisrantoja on mm. Suuren yksilön selkäkilpi on 70-80 sentin mittainen, joten mitään kääpiöitä nämäkään kilpikonnat eivät ole. Seuraavana yönä hietikolle nousee satoja kilpikonnia munimaan. Etelänbastardikilpikonnan Tyynenmeren puoleiset tärkeimmät munimisrannat ovat kuitenkin Costa Ricassa siellä joillekin hiekkarannoille voi nousta jopa yli 100 000 eläintä munimaan. Yö yöltä paikalle hakeutuu yhä useampia naaraita, kunnes joukkomuninta alkaa. vsk.
Siihen se kairaa takajaloilla pesäkuopan. 39. Ne ovat todellisia merten asukkaita, jotka voivat pysytellä sukelluksissa kymmeniä minuutteja ja tulevat maalle vain munimaan tai joskus harvoin päivää paistattelemaan. kaikkiaan kuusi merikilpikonnalajia. Avatussa pesässä näkyy pehmeäkuorisia munia. Jopa sata munaa kerralla Kun lisääntymisaika lähenee, etelänbastardikilpikonnat koKilpikonna kauhoo laakean syvennyksen eturaajojen laajoilla liikkeillä. Naaras pyöräyttää 80-100 munaa katselijoista piittaamatta
koirat, kojootit, ravut ja linnut. Nykyisin paikalliset asukkaat saavat ottaa osan munista, jos vain jättävät osan niistä rauhassa kuoriutumaan. Se palaa takaisin mereen käytettyään munintapuuhaan 40-60 minuuttia. Sopivan paikan löydettyään naaras kairaa takajaloillaan hiekkaan muutaman kymmenen sentin syvyisen kolon, johon se alkaa viipymättä munia. vsk.. Lisäpotenssia kaipaavien miesten lisäksi munia syövät mm. munia, jotka haudotaan koneissa. Kilpikonnia merkitään juuri siksi, että saataisiin tietoa niiden liikkumisesta. Ensiksi kuoriutuneet odottelevat pesässä muutaman päivän sisarustensa kuoriutumista. Heille on lisäksi jaettu tietoa kilpikonnista. Naapurivaltiossa Costa Ricassa kokeiltiin munien täydellistä rauhoittamista. Suojelu ei kuitenkaan aina onnistu. vykkyyttä. Kuoriutuneet poikaset vapautetaan uoraan mereen. Naaras ei välttämättä palaa munimaan syntymärannalleen tai edes samalle rannalle joka vuosi. Suurin osa munista tuhoutuu Vain yksi muna 200:sta varttuu täysikasvuiseksi kilpikonnaksi. D MMK Terhi Wermundsen on työskennellyt Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen KEPAn rahoituksella Nicaraguan ympäristöministeriössä. Perinteisesti kilpikonnia on metsästetty myös nahan, rasvan ja lihan vuoksi. Poikaset suunnistavat todennäköisesti kohti valoa, joka on kirkkaampi avoimen meren yllä. Kuoriutuneita poikasia odottavat monet eri pedot. Silloin myöhempi tulija tuhoaa pesäkuoppaa kovertaessaan paikalla aikaisemmin käyneen naaraan munat. SUOME LUO TO 1/95 54. Joskus munimaan saapuva kilpikonna jopa tapetaan munien saamiseksi. Seurauksena on ollut väkivaltaisiakin yhteenottoja paikallisväestön kanssa. Monelta suomalaiselta kilpikonnan munat jäisivät varmasti syömättä, sillä niiden valkuainen ei kovetu keitettäessä vaan jää läpikuultavaksi hyytelöksi. Paljon työtä täytyy kuitenkin vielä tehdä, ennen kuin suojelu onnistuu. Kauden ensimmäisellä munintakeJTalla naaras tuottaa keskimäärin sata munaa, viimeisellä se pyöräyttää parikymmentä vähemmän. Käytäntö on osoittautunut onnistuneeksi. Tarkoituksena oli valistuksen avulla saada paikal lisväestö kilpikonnien suojelulle myönteiseksi. Nicaraguassa kilpikonnien munat maistuvat erityisesti miehille, sillä niiden uskotaan parantavat sukupuolista ky40 Tutkijat merkitsevät munimaan saapuvat kilpikonnat kiinnittämällä metallimerkit niiden e/uraajoihin. Uhkasin jättää kyydistäni jokaisen mukanani olleen, jonka näin rosvoavan munia. Etelänbastardi kilpi konnan pehmeäkuoriset munat ovat valkoisia ja pyöreitä, kolmen tai neljän sentin mittaisia ja painavat 30---40 grammaa. Itse näin Nicaraguassa munintapuuhissa yhden Meksikossa merkityn naaraan. Pehmeäkuorisel munat ova/ arvostettua herkkua, ja nicaragualaiset rosvoavat suuren osan pesistä. Pieniä pehmeäkuorisia herkkupaloja syövät koirat, kojootit, ravut, lokit ja muut linnut sekä meressä vielä petokalat. Kailli eivät ymmäITä, miksi kilpikonnan munia ei saisi enää syödä. Kun valaisen poikasta taskulampulla, se sekoaa nopeasti suunnastaan. Nicaraguan ympäristöinstituutti toteutti 1991-92 Ruotsin valtion tukemana kampanjan Ayudame a vivir auta minua elämään. Vartiointikaan ei aina aula, kun var1ija1 popsiva/ ilse munat. Poikaset kuoriutuvat munjen hauduttua hjekassa 42-50 päivää. Meksikossa merkittyjä eläimiä on tavattu Ecuadorissa asti. Munittuaan naaras peittää kuopan ja viskoo lopuksi evillään hiekkaa ympäriinsä. Nicaraguassa kilpikonnat ovat rauhoitettuja muninta-aikana, ja lisääntymisrantoja valvovat armeijan sotilaat. Vedessä sulava ja nopea matelija etenee maalla raskaasti ja vaivalloisesti. Kilpikonnien munia syövät sekä tutkijat että varkaat koontuvat yhteen ja suuntaavat kohti munintarantoja. Myös lisääntymisrannalla kanssani samaan aikaan vierailleet yliopiston biologian opiskelijat ja ympäristöministeriön työntekijät keräsivät ja söivät munia. Kilpikonnat tuhoavat myös toistensa munia. Eri aikaan rantautuneet naaraat voivat päätyä munimaan samaan paikkaan. Valaistuista kaduista ja rantaravintoloista onkin tull ut suuri uhka merikilpikonnille: poikaset harhautuvat suunnastaan eivätkä koskaan pääse mereen. Suurin vaara on kuitenkin harhautuminen oikeasta suunnasta keinovalojen vuoksi. Lisäksi koko ajan paheneva köyhyys houkuttelee munanmyyntiin. Ihmisen lisäksi poikasten elämää uhkaavat monet erilaiset pedot. Sitten ne kaivautuvat joukolla pinnalle ja suuntaavat kulkunsa kohti merta. Pahin munarosvo on ihminen: kilpikonnan munat ovat haluttua herkkua, jota on tarjolla myös ravintoloiden ruokalistoilla. Paikallislehdissä julkaistiin ahkerasti sarjakuvia, joissa ihmiset yhtäkkjä oivalsivat, ettei kilpikonnien munia tulisi syödä. Se liikkuu äkillisin, kaikkien neljän raajan varassa tapahtuvin ponnahduksin, joista jää hiekkaan telaketjumaiset jäljet. Naaraat nousevat maalle iltahämärissä. Konnien suojelu on kova urakka Kilpikonnia yritetään suojella rauhoittamalla niiden I isääntymisrantoja sekä keräämällä Pikkukonnien kujanjuoksu. Aurinko huolehtii munien haudonnasta. Tämä ei kuitenkaan onnistunut
Eläintarhojen ja yksityisten hallussa olleita orankeja on sopeutettu onnistuneesti luontoon, mutta Taiwanin orangeille tätä ei voida tehdä: 30 tutkitusta orangista löytyi monien erilaisten loisten lisäksi ihmisten niihin tartuttamaa Intian lumikurkien tarina lopussa. Tutkijat toivovat, että ne johdattaisivat lumikurjet LänsiSiperian suoalueille, minne ne voisivat asettua pesimään. Ilman täyttää tukahduttava savu, jota syntyy kun porausreijistä v~pautuvaa kaasua poltetaan. Mauri Leivo Ogonit taistelevat ympäristöstään Viime vuosi oli YK:n alkuperäiskansojen vuosi. Itä-Siperiassa näitä siivekkäitä sen sijaan vielä riittää. Percy Mashaire SUOMEN LUONTO 1/95 54. Kuten muuan kirjoittaja totesi: "Hallitus saa kullan, paikalliset paskan." Ogonit kuitenkin taistelevat asiansa puolesta. Oikeat emot ovat hoitaneet amerikkalaisia lintuja joiden nimet ovat muuten Gorbie ja Boris. "Uskon ilman muuta, että voimme vankeudessa kasvatettujen lintujen avulla pelastaa läntisen lumikurkikannan. Ihanista orankivauvoista tulee ennakoimattomia ja raivokohtauksia saavia tai synkeyteen vajoavia nuoria. New Scientist 3.12.1994 Ronnie ja Billy on puolestaan kasvatettu valepuvun avulla. Keoladeon kosteikolla tepasteli helmikuussa 1994 kuusi vankeudessa kasvatettua nuorta pitkäkoipea. Oljyyhtiöiden niukat korvaukset menevät liittovaltion kirstuun, eivät ogoneille. Niillä ei ole luontaista vastustuskykyä ihmisen sairauksille. 42 Läntisten lumikurkien väheneminen johtuu ilmeisesti pääasiassa muuttomatkalla olevien kurkien perinteisestä ampumisesta Afganistanissa ja varsinkin Pakistanissa. Hautomakoneessa kuoriutuneita poikasia hoitivat lumikurkiasuun sonnustautuneet ja kasetilta lumikurkien ääniä soittelevat eläintenhoitajat", kertoi Keoladeossa nuorten lumikurkien touhuja seuraileva biologi Alexander Zorokin Moskovasta. Lisäksi suurten ihmisapimiä ei voida myöskään palauttaa alkuperäisille asuinalueilleen. Elokuussa alkaneet väkivaltaisuudet ovat tähän mennessä aiheuttaneet yli tuhannen ihmisen kuoleman; noin 50 000 ogonista yli puolet on joutunut kodittomiksi. Läntisen kannan pelastajiksi kaavaillaan eri puolilla maailmaa kurkitarhoissa kasvatettuja ja luontoon vapautettavia lumikurkia. Länsi-Siperiassa pes1v1en lumikurkien toisella talvehtimisalueella Iranissa suunta on ollut sama: tiettävästi Kaspian meren rannalle ei ilmestynyt talvenviettoon kymmentäkään lumikurkea 1993-1994. Ogonit vaativat hallitukselta ja öljy-yhtiö Shelliltä osuutta oman alueensa öljytuloista. 1960-luvulla Keoladeon kosteikkoja mittaili vielä parisataa lintua, mutta sen jälkeen määrä on koko ajan laskenut. Venäläiset serkut vastavuoroisesti hepatiitti B:tä (11 eläimestä) ja tuberkuloosia (4 eläimestä). Rahat menevät kuitenkin öljy-yhtiöille ja liittovaltion kaukaisessa pääkaupungissa öhyileville ministereille ja virkamiehille. Omistajat hylkäävät kuitenkin lemmikkinsä kun joutuvat vastatusten ikävien tosiasioiden kanssa. vsk.. Nyt rikkaiden hylkäämät sairaat eläimet viedään Etelä-Tai wanissa olevaan suojapaikkaan, jossa ei kuitenkaan ole niille kunnollisia tiloja eikä asiaatuntevaa henkilökuntaa. Oranki säätiön edustaja Ashley Leiman on sitä mieltä, että armeliain ratkaisu voisi olla Taiwanin orankien lopettaminen nukuttamalla. Orangeista tuli muotilemnoiden pitäminen terveinä ja mikkejä Taiwanin rikkaille tyytyväisinä on vaikeaa ja eraan televisio-ohjelman työntäyteistä puuhaa. Meidän täytyy kuitenkin selvittää, miten nuoret kurjet olisi parasta kasvattaa ja pitäisikö ne vapauttaa pesimisvai talvehtimisalueille", jatkaa Zorokin optimistisesti. Nuoria lumikurkia on Keoladeossa vapautettu myös tavallisten kurkien seuraan. Viimeiset 26 vuotta ogonien asian puolesta taistellut Saro-Wiwa on heimolleen samaa kuin Nelson Mandela suurelle osalle eteläafrikkalaisista. "Nämä lumikurjet on kasvatettu kahdella eri menetelmällä. Nigerian kaakkoisrannikolla eläville, maata viljeleville ja kalastaville ogoneille 1993 oli kuitenkin kohtalokas heidän taistelussaan öljy-yhtiöitä ja hallitusta vastaan. Itäisen lumikurkikannan mahdollisista muutoksista ei tiedetä mitään, sillä niiden talvehtimisalueet löytyivät vasta 1980-luvun puolivälissä. Hän on istunut vankilassa ja häntä on ahdisteltu, mutta silti sotilashallituksen ja öljy-yhtiöiden painostus ei ole lannistanut häntä. Valitetvuoksi 1986. Taiwanista tuodut orangit voisivat levittää näitä sairauksia luonnonkantoihin kauhein seurauksin. Villejä orankeja elää Borneossa ja Sumatralla yhteensä noin 27 000, ja useimmat kannat ovat erittäin uhanalaisia. Heidän sankarinsa on arvostettu kirjailija Ken Saro-Wiwa, joka perusti järjestön nimeltä MOSOP liike ogoniheimon eloonjäämisen puolesta. Kaksi niistä oli juuri tuotu Yhdysvalloista ja kaksi Venäjältä. Kannan suuruus on nykyisin noin 2 700 lintua, jotka talvehtivat Kaakkois-Kiinan suurilla järvillä. Asemat ovat täysiä: ne eivät pysty ottamaan vastaan yhtään sen useampia orankeja kuin niihin tällä hetkellä lähetetään Taiwanin eläimille ei yksinkertaisesti ole tilaa. Viime talvena alueelle ei saapunut ainoatakaan villiä lumikurkea. Kaikkia asiaan mahdollisesti vaikuttaneita tekijöitä ei kuitenkaan vielä tunneta, ja esimerkiksi kurkien muuttoreitit ovat osaksi selvittämättä. Arviolta tuhat tavasti näitä onnettomia eläinuorta orankia salakuljetettiin maahan ja myytiin suurella hinnalla varakkaille perheille. Saro-Wi wa jatkaa taisteluaan oikeuksiensa ja ympäristönsä puolesta. Intian länsiosassa sijaitseva Keoladeon kansallispuisto on ollut yksi maailman kolmesta tunnetusta lumikurkien talvehtimispaikasta. ULKOMAILTA Orangit muotioikun uhreina Eläväksi nukeksi ostetusta lemmikkiorangista tulee muutamassa vuodessa isokokoinen riesa, josta halutaan päästä eroon. Viikon aikana sattuu keskimäärin neljä ogonien maata, jokia ja juomavettä saastuttavaa öljyvuotoa. Indonesian ja Malesian vii1 dellä orankien luontoonpalau'ei tusasemalla on tähän mennesg "' sä sopeutettu yhteensä noin 500 eläintä elämään luonnossa. Nigeria on Afrikan suurin öljyntuottaja, ja suuri osa sen öljystä tulee ogonien alueelta Nigerjoen suistossa. He vaativat myös korvauksia ympäristön saastumisesta, mikä on tuhonnut heidän entisen elämäntapansa
Kalastusteollisuudesta hyötyvät lähinnä harvat varakkaat afrikkalaiset ja siihen osallistuvat yritykset. Osa oli hajonnut jo luiksi, mutta muutama oli kuollut vasta vähän aikaa sitten. Nyt ne ovat lisääntyneet valtavasti ja levittävät ihmisiin loismatoa, joka aiheuttaa bilhartsian. Alkuperäisten kalojen vähenemisen vuoksi niiden syömät levät ovat lisääntyneet. loin järven ympärysvaltiot Kenia, Uganda ja Tansania päättivät edistää kalastusta istuttamalla järveen sen alkuperäisiä kaloja suurempia niilinahvenia. 45) on kehkeytynyt täysimittaiseksi katastrofiksi. ULKOMAILTA Luurangot kasautuvat Luurankorannikolle Syksyllä huolestuttavalta näyttänyt afrikanmerikarhujen joukkotuho (SL 11/94, s. Percy Mashaire 43. Haittaa tilanteesta on eniten järven ympärillä asuvalle yli 30 miljoonalle ihmiselle, joiden toimeentulo riippuu järvestä. SilSUOMEN LUONTO 1/95 54. 1980-luvulta alkaen tutkijat ja kalastajat ovat havainneet, että pyydystetyt niilinahvenet ovat pienempiä kuin ennen ja myös kokonaissaalis on vähentynyt. Gobabebin aavikontutkimusaseman johtaja tohtori Hu. Aika näyttää, toipuvatko Namibian hyljekannat tuhosta. Rantavaltiot tarvitsevat epätoivoisesti valuuttatuloja, ja siksi kalastus on liian tehokasta. Kuolleet levät kertyvät järven syvänteisiin, mistä niiden hajoaminen kuluttaa hapen. Aluksi tämä ei näyttänyt vaikuttavan järven sina oleskellut noin 100 000 aikuista hyljettä. Ennen niilinahvenen istuttamista Viktorianjärvessä eli yli 400 lajia pienempiä luukaloja, joista paikallisväestö sai suurimman osan proteiineistaan. Niilinahventa kalastetaan niin Amerikan kuin Euroopankin ravintoloiden ruokapöytiin tästä syystä kala alunperin Viktorianjärveen istutettiinkin. Uhkista huolimatta tilanteen korjaamiseksi ei tähän mennessä ole tehty oikeastaan mitään. Alkuperäiset kalat söivät myös lämpimissä vesissä viihtyviä kotiloita. Tarina juontaa juurensa 1960-luvun alkuvuosiin. Viime vuosina pikkukalat ovat kuitenkin selvästi vähentyneet ja niilinahvenet ovat alkaneet syödä pienempiä lajikumppaneitaan. Löyhkä rannalla oli kammottava. Luonnonvaraministeri Jans Jurgensin aikaisemmat ajatukset merikarhujen tappamisen tehostamisesta tuntuvat entistäkin irvokkaammilta. Levien lisääntymisestä on syytetty myös järveen virtaavia ravinteita, joita tulee rannan asutuskesoli vielä saapumatta, tuho on ollut lähes täydellinen. Juha Valste kuksista, pelloilta ja teollisuudesta. Niilinahvenet ovat eläneet syömällä näitä pikkukaloja. Todennäköisesti Benguelavirran muutoksista liikkeelle lähtenyt Namibian rannikovesien kalakato tappoi aluksi pääNälkään kuollut afrikanmerikarhu mätänee Namibian Luurankorannikolla. Alue on nimensä veroinen, sillä vaalenneet hylkeenluut ja raadot peittävät hiekan monin paikoin. Happikato taas aiheuttaa lisää kalakuolemia. Kun kävin paikalla marras-joulukuun vaihteessa, siellä oli noin 400 hyljettä. Syytä tähän ei tiedetä, mutta asiaan voivat vaikuttaa Benguelavirran oikut sekä tarkemmin valvottu ja aisoissa pidetty kalastus. vsk. Luurankorannikon kansallispuiston rantaviiva kertoi tuhosta omaa kieltään. Muissa Namibian rannikon hyljeyhdyskunnissa kato ei ole ollut yhtä raju. asiassa nuoria hylkeitä. Cape Crossin hyljeyhdyskunnassa Swakopmundin pohjoispuolella on viime vuoViktorianjärven hidas kuolema Perinteinen kalastus Viktorianjärvellä on sortumassa kalojen häviämiseen. Etelä-Afrikassa merikarhut eivät ole kokeneet vastaavaa suoneniskua. Nyt kuolevat myös aikuiset. Vaikka osa hylkeistä ekologiaan. Berry arvioi kuitenkin, että Namibian afrikanmerikarhuista yli puolet on jo kuollut. Sama näky toistui lähes 200 kilometrin mittaisella rantajaksolla joka paikassa. Laskin 150 metrin matkalta 28 afrikanmerikarhun raatoa. Nyt vähenevät jo suuret niilinahvenetkin, ja alueen väestöllä ovat edessään nykyistäkin ankeammat ajat. Viktorianjärvi, maailman toiseksi laajin makeanveden allas, kuolee parhaillaan hitaasti ja kuten tavallista syy on ihmisen
Kapinvuoriseeproja taas miellyttivät samat laitumet kuin lampaita ja karjaa. Toimiin ryhdyttiin ripeästi: Etelä-Afrikkaan perustettiin 1937 Mountain Zebra National Park lähelle Cradockin kauminnallisesti valaanpyyntiin. Mauri Leivo tettu mm. Jäljelle jäi kuitenkin laajoja metsäseutuja, joiden vuoksi UNESCO julisti alueen 1979 erityissuojelukohteeksi. Silloin havahduttiin huomaamaan, että vuoriseepra oli katoamassa eteläisestä Afrikasta samalla tavalla kuin aroseepran alalaji kvagga vain muutamaa vuosikymmentä aikaisemmin. Mutta missä olivat lahtivalaat viime kesänä. Vuoriseepran erottaa muista seeproista takapuolen ja selkäpiin "kalterikuvio" ja kaulan alla riippuva löysä nahkapussi, heiluvainen. Suppealla alueella elänyt seepra oli hävitä sukupuuttoon: 60 vuotta sitten jäljellä oli enää muutama perheryhmä. Sen pelastukseksi koitui karu asuinympäristö, jota monikaan ei halunnut omakseen. Andenesissa valasmatkailu näkyy ja se työllistää yhä useampia paikallisia asukkaita. Kapinvuoriseepra on palaukuin valaanpyynnin, jossa pieni joukko pyytäjiä korjaa koko potin. Kapinvuoriseepra tuli tutuksi hollantilaisille jo 1500luvulla, kun nämä käyttivät Afrikan eteläkärkeä tukikohtana Intiaan matkaaville aluksille. Laitumet olivat jo muutenkin kovasti kutistuneet, kun niitä oli raivattu pelloiksi. Se on jo yli kymmenen vuotta tarjonnut matkailijoille mahdollisuuden päästä merelle ihailemaan valaita aivan läheltä. Toiminnanjohtaja Hagtunin mielestä tosin valaanpyynti ei vaikuta valaiden näkemiseen. Se oikea seepra Ensimmäinen seepra, johon eurooppalaiset pääsivät tutustumaan kunnolla, oli kapinvuoriseepra (Equus zebra zebra). Täytyy kuitenkin muistaa, että valaanpyynti on osa norjalaisen rannikkoväestön perinnettä. Valasmatkailun vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle punkia turvapaikaksi viimeisille kapinvuoriseeproille. vsk.. Alalajin tulevaisuus näyttää turvatulta, sillä suojelualueiden kanta kasvaa koko ajan, minkä lisäksi kapinvuoriseeproja on eläintarhoissa ja riistatiloilla. Juha Valste Afrikan vanhin kansallispuisto vaarassa Virungan kansallispuisto Zairen ja Ruandan rajaseudulla perustettiin 1925. "Valaskeskuksen to1mmta ei liity taloudellisesti tai toi44 ULKOMAILTA Suojelun pelastama Vuoriseepran erottaa muista raitahevosista kaulan alla roikkuvasta pussista eli heiluvaisesta. Nyt tämän pienimmän seepran voi jälleen nähdä vain lyhyen matkan päässä Kapkaupungista. Hallituksen sotilaat, kapinalliset ja salametsästäjät tappoivat suurimman osan puiston kookkaista eläimistä 1960-luvulla Kongon väkivaltaisen itsenäistymisen yhteydessä. Valasretkillämme emme niitä nähneet, mutta ravintolan ruokalistalta ja kaupan pakastealtaasta nuo kaivatut löytyivät. Kansallispuisto on ylängöllä lähes 2 000 metrin korkeudessa, ja seeprat täyttivät sopivat alueet muutamassa vuosikymmenessä. Nyt puiston alueelle tai viereen on sijoitettu 850 000 Ruandan pakolaista leireihin. Seeproja ammuttiin, kunnes niitä oli jäljellä vain muutama kymmenen. Sen liha ei pahan makunsa vuoksi kelpaa syötäväksi. Kävijämäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta; viime vuonna särkyi 10 000 valasturistin raja. Tämän pitäisi kannustaa valtiota ja kuntia panostamaan mieluummin elävien valaiden tarkkailuun kuin tapetuista valaista saatujen tuotteiden kauppaamiseen. Alkukangertelujen jälkeen seeprojen määrä alkoi hitaasti kasvaa. Puiston kasvillisuus ei kestä juuri yli 200 seepran laiduntamista. Valaskeskuksessa työskentelee kaksi henkilöä ympäri vuoden; kiireisinä kesäkuukausina työntekijöitä on 60. juovikas talja on ylen kaunis olohuoneen lattialla tai seinällä. Valaskeskuksen väki suhtautuu oman kertomansa mukaan norjalaisten valaanpyyntiin neutraalisti, mutta haastattelussa aistii selkeän hyväksymisen. Bontebokin ja Addon kansallispuistoihin, de Hoopin suojelualueelle ja Hyväntoivonniemen suojelualueelle. Näin matkailija pääsee katsomaan näitä viehättäviä "vanki hevosia" tekemällä vain lyhyehkön bussimatkan Kapkaupungista. Tänä vuonna vierailijoita oli jo vajaa 13 000, joista useimmat tulivat pohjoismaista. Etsiessään ruokaa ja polttopuuta he ovat tuhonneet jo yli 300 neliökilometriä kansallispuiston metsistä. Valaskeskuksen t01mmtaa ja suhteita valaanpyyntiin helpottaa se, että alueen yleisin suurvalas on kaskelotti. Niinpä kantaa pidetään nykyisellä tasolla siirtämällä ylimääräiset eläimet muille suojelualueille. Pääasiassa Namibian vuorilla ja aavikoilla elävä vuoriseepran toinen alalaji, hartmanninvuoriseepra (Equus zebra hartmannae), on myös vähentynyt, muttei vielä sukupuuton partaalle. Päävastuun SUOMEN LUONTO 1/95 54. Lahtivalaskannat ovat Norjassa niin suuret, että niiden pyyntiä voidaan pitää merten luonnonvarojen kestävänä hyödyntämisenä." Näin puolustaa valaanpyyntiä valaskeskuksen toiminnanjohtaja Atte Hagtun. Kapinvuoriseepra on lisäksi pienin kaikista seeproista. Seepranliha on myös erittäin maukasta ja Valasmatkailulla menee hyvin Luoteis-Norjassa Lofoottien pohjoiskärjessä StJattsee Andenesin valaskeskus. Ympäristön kylissä vanhoja puutaloja peruskorjataan vauhdilla: niistä tehdään majataloja valasturisteille
Konflikteja on syntynyt esimerkiksi Sumatralla, Molukkien saarilla ja Irian Jayassa. Eikä nykyisinkään hyväksytä kriittistä tutkimusta." Indonesian johto pyrkii kehittämään maan taloutta lisäämällä selluloosan ja paperin tuotantoa. Zaire on luhistunut poliittisesti ja taloudellisesti: puiston henki lökunta ei ole saanut minkäänlaista palkkaa yli vuoteen, ajoneuvoihin ei ole varaosia eikä polttoainetta ja rakennukset hajoavat. Malmström. Tiheään asutulla alueella kansallispuisto oli ainoa paikka, mihin he mahtuivat. Vattimeren vaellus 20.-28.5. Hän halusi muistuttaa että lukuisat suomalaisyhtiöt, kuten Jaakko Pöyry Ldt, Outokumpu, Ahlström , Rauma Repola, Sunds Defibrator, Yapo, Tampella ja Kone, ovat mukana useissa maan tehdashankkeissa. Hinta avoin. vsk. Pyydä esite: Projekti matkat, Fredrikinkatu 63 A, 00100 Helsinki, puh. 5 Istutuksiin ei käytetä paii: kallisia kotoperäisiä puulajeja Jndro Tjahjono käväisi Pohvaan muualta tuotuja, pää}olan pimeydessä kertomassa asiassa akaasiaa ja eukalypIndonesian metsäongelmista. Valasretki Andenesiin Lofooteille 29.7.-5.8. "Mutta ei istutuksia välttämättä tehdä. Jossain niiden välimaastossa ovat vielä yhtiöiden tiedot." Tjahjono ei anna kovin mairittelevaa kuvaa maansa metsäpolitiikasta, jonka taustalla on konsulttiyhtiö Jaakko Pöyryn istutusmetsäsuositukset: "Metsäpolitiikkamme toimii yrityksen ja erehdyksen periaatteella. Oppaana Seppo Vuokko. Hinta 19 100 mk. 45. Iiris Lappalainen Luontomatkoja 1995 Valasmatka Kanarialle 10.-17.2. Tjahjono kertoo, että kansalaisjärjestöjen ja poliittisen opposition työtä seurataan tarkasti. Tjahjonon mukaan mainos on valheellinen, kuvia on otettu eläintarhasta eikä suinkaan metsistä. Oppaana K. Hinta avoin. Molukeilla taisteli taannoin 75 kyläläistä oikeuksistaan suunniteltuihin hakkuualueisiin. Yhteenoton seurauksena kuusi ihmistä loukkaantui ja 45 vangittiin yli puoleksi vuodeksi, myös kyläpäällikkö. SUOMEN LUONTO 1/95 54. Hinta 3 200 mk. Tjahjono on ihmisoikeusaktivistina huolissaan myös suomalaisista asevientisopimuksista. Tavoitteena on alkuperäiskulttuurien hävittäminen: "Esimerkiksi sakaiheimolaiset Irian Jayassa pakotettiin hankkimaan televisiot." Hallitus yhteistyössä armeijan ja yhtiöiden kanssa suorastaan ryöstää maita kyläyhteisöiltä. "Avohakkuut on kyllä periaatteessa kielletty, ja maassa noudatetaan harsintahakkuujärjestelmää, mutta käytännössä isoa puuta kaadettaessa jopa yli 60 pienempää puuta kaatuu", Tjahjono selittää. 694 0824/ Rauni Tirri. Pakolaisleirit syntyivät alueelle puolivahingossa. Oppaana Eero Hämäläinen. Hallituksen kautta rahat menevät esimerkiksi lentokonetehtaaseen", harmittelee Tjahjono. Hallituksen oman tilaston mukaan metsiä on paljon. (90) 694 6635, fax. Hinta avoin. Metsät Indonesian pääsaarilla, nykyään myös syrjäisimmillä saarilla, ovat pahasti raiskioina, mutta hallitus mainostaa monilla eurooppalaisi lla televisiokanavilla näiden päiväntasaajan seudun saarten tuhosta kantavat ruandalaiset ja zairelaiset sotilaat, jotka sekä kaatavat puut että ampuvat eläimet ja kuljettavat ne leireihin myytäväksi. tuksia. Oppaana Veli-Risto Cajander. Luontomatka Azoreille 24.3.-3.4. Demokraattiset vaalit olivat vain seremonia, sillä oppositiopuolueen to1mmta estetään, jos suosio kasvaa liikaa. ULKOMAILTA Viisi eri totuutta Indonesian metsistä Indonesialaisen ympäristöjärjestön SKEPHin puheenjohtaja lndro Tjahjono naurahtaa, kun hän selittää: "Meillä on viisi eri tilastoa maan metsäpeitteestä. Lintuja luontomatka Australiaan ja Indonesiaan Balille 26.3.-17.4. Rajan yli tuli tuhansia pakolaisia muutamassa päivässä, ja heidät oli pakko sijoittaa jonnekin. Luontomatka Chileen joulukuussa. Matkailijavirta on tyrehtynyt ja salametsästäjät saavat mellastaa vapaasti. Hakatut alueet kulotetaan läc hes aina ennen istutuksia, mi-~ kä vielä lisää alkuperäisen 1 puuston hävitystä. "Laki suojelee periaatteessa perinteistä maanomistusta, mutta käytännössä yhteisöjen oikeuksia rajoitetaan, luonnonmetsiä hakataan ja muutetaan viljelmiksi." Pakolaiset käyttävät Virungavuorten rinnemetsät polttopuiksi ja tappavat eläimet ruoaksi. Minkäänlaista metsävarojen kartoitusta ei ole aiemmin tehty metsätaloussuunnittelun pohjaksi. Namibia-safari lokakuussa geologi Tuomo Mannisen kanssa. New Scientist 3.I2.I994 metsäisyyttä. Hinta avoin. Jos määräykset velvottavat yhtiön tekemään myös istutukset, on tilanne toinen. Tjahjono vieraili Suomessa marraskuussa. Hinta 9 300 mk. Tehtaat aiheuttavat alkuperäisten metsien hävityksen lisäksi myös muita vakavia ympäristöongelmia. Tjahjono kertoo, että metsäkansoja pakotetaan siirtymään puupeltojen ja tehtaiden työvoimaksi ja kyläyhteisöjä hajotetaan. Ecuador-Galapagos-saaret ja viidakko marras-joulukuussa. Kansallispuisto oli entuudestaankin vaikeuksissa. Hinta 3 000 mk. FAO:lla, YK:lla ja kansalaisjärjestöillä on lisäksi tilastonsa, joiden mukaan metsiä on huomattavasti vähemmän. Hakkuita tekevien yhtiöiden pitää maksaa hallituksen metsitysrahastoon. Teollistamisinto on niin vahva, ettei mitään keinoja kaihdeta. Hinta 5 300 mk. Vaellusja luontomatka Reunionille syyskuussa
Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. Pesäkoloja oli toistasataa, valtaosa asuttuja. Geneettisiä eroja koivun maistuvuudessa hirvelle tai muille kasvinsyöjille voidaan tutkia maastokokeita tehokkaammin muilla tavoin. Metsänviljelyaineiston alkuperäkysymykset ovat viljelyn onnistumisen ja uuden metsän menestymisen kannalta ensiarvoisia. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Vastikään perustetut kokeet, kuten Kuhmonkin koe, pyrkivät korjaamaan tilanteen. Kuhmossa tutkitaan koivua Antti Ylitalo pohti kirjoituksessaan Luonnon keskitysleiri Kuhmon saloilla (SL 9/94) aidatun ja auratun koivukoealueen tarkoitusta. jelma). Metsähallitus päätti aurauksen lopettamisesta viljelyalueiden valmistelussa 1994 alussa. Kyseessä on rauduskoivun provenienssikoe. Koe sisältää rauduskoivualkuperiä lähinnä eri osista Suomea, Ruotsia ja Eestiä. Vanhojen provenienssikokeiden avulla on kotimaisilla havupuillamme pystytty selvittämään puiden vastetta muuttuvaan ilmastoon, koska siemenen siirto pohjoisesta etelään jäljittelee karkeasti sitä tilannetta, että ilmasto lämpenee. Yksi tavoite on selvittää rauduskoivun eri ominaisuuksissa esiintyvää maantieteellistä vaihtelua, mikä osaltaan ilmentää puulajin geneettistä monimuotoisuutta. vsk.. Aitaus on kallista, mutta aitaamatta jättäminen erityisesti tiheän hirvikannan alueilla olisi rahan haaskausta, koska hirvien runtelemat kokeet joudutaan usein toteamaan tuhoutuneiksi ja sopimattomiksi alkuperäisen kysymyksen selvittämiseen. Koealue aurattiin viljelytyön ja kokeen teknisen perustamisen helpottamiseksi sekä pintakasvillisuuden kilpailun vähentämiseksi taimien ollessa pieniä. Koealue oli kuitenkin ehditty aurata ennen aurauskäytännön lopettamista. Sitä, miten auraus SUOMEN LUONTO 1/95 54. Se tarkoittaa, että kokeessa vertaillaan rauduskoivun maantieteellisiä alkuperiä. Kuhmon koivukoe perustettiin maasfoon kesällä 1994. Ne joutuvat siten tulemaan toimeen muuttuneessa ilmastossa, etelästä pohjoiseen siirretyt kylmemmässä ja pohjoisesta etelään siirretyt lämpimämmässä kuin alkuperäalueellaan. Näitä kokeita on nyt voitu hyödyntää ajankohtaisten tutkimusongelmien ratkaisemisessa Silmuprojektissa (Suomalaisen ilmakehän muutosten tutkimusoh46 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA IEN N EN JÄLKEENI Vielä kesällä 1994 saattoivat törmäpääskyt hyödyntää muuramelaisen soranottopaikan hiekkatörmää. Ilmaston lämpeneminen on mahdollisesti metsiämme koetteleva uusi uhka. Koivulta tällaiset vanhat provenienssikokeet puuttuvat. Lokakuussa törmä oli vedetty sileäksi. Käytännön kokemus on osoittanut, että koivukokeet on alkuvuosiksi aidattava hirviltä ja pohjoisessa poroilta. simman puhtaana. Koivua pidetään usein hyvänä vaihtoehtona metsänviljelyssä, ei vähiten maisemallisista ja ekologisista syistä. Tässä suhteessa Kuhmon koe yhdessä eri puolilla maatamme sijaitsevien identtisten rinnakkaiskokeiden kanssa palvelee ekologisen genetiikan perustutkimusta. Ilmeisesti muutama sorakuutio oli niin arvokas, että pääskyjen pesäpaikka kannatti tuhota, ihmettelee kuvaparin ottanut Juho Rahkonen. Kenttäkokeiden aidat voidaan purkaa, kun puut ovat riittävän kookkaita ja ohittaneet hirvituhovaiheen. Käytännön metsätaloutta palvelee provenienssikokeista saatava tieto siitä, kuinka kaukaa viljelypaikkakunnalta tulevaa siementä voidaan vielä turvallisesti käyttää eli miten määritellään niin sanottu paikallinen alkuperä. Kuusella ja männyllä perustettiin jo 1930-luvulla koesarjat eri osiin maata. Kokeellisen toiminnan keskeinen idea on, että mahdolliset virhevaihtelua aiheuttavat tekijät pyritään poistamaan, jotta itse tutkittavan muuttujan vaikutus tulisi kokeeessa esiin mahdolliSuomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Tällä tavoin voidaan saada tietoa rauduskoivun kyvystä sopeutua muuttuvaan ilmastoon, ja pitkillä siirroilla saadaan selville sopeutumisen äärirajat. Toinen tavoite on selvittää koivun ilmastollista adaptaatiota
Miten havaintoja on käsitelty ja mitä johtopäätöksiä niistä voi tehdä. vaikuttaa kokeen tulosten soveltamiseen käytännössä, on tietenkin hyvä pohtia. Näistä määristä riittäisi kyllä suurpedoillekin syötävää. Lisäksi valvonta ontuu tosi pahasti viranomaisresurssien puutteen vuoksi. Anneli Viherä-Aarnio MML, tutkija Metsäntutkimuslaitos Petokannoista tarvitaan tieteelliset arviot Helsingin Sanomat julkaisi hiljattain kartat suden ja karhun kannoista maassamme. Mikä on totta, mikä ei. Kun Luoman kanssa halusimme keskustella susikannan suuruuden arvioinnista ja siihen liittyvistä kysymyksistä, kirjoitimme Metsästys ja kalastus -lehden numeroon 5/86 artikkelin aiheesta. Esitelmässään hän muun muassa kumosi peto-saalis -suhteen olemassaolon suden osalta ja toi esille suden vaarallisuuden ihmiselle esimerkiksi lasten koulutiellä. Uuden metsästyslain myötä riistanhoitoyhdistyksien vartijoitten oikeuksia heikennettiin tuntuvasti. Suomen luonto pystyy elättämään lähes puoli miljoonaa hirvieläintä ja vaihtelevan määrän villisikoja. Yrittävätkö Hesari ja Iltis lanseerata kyseiset asennefossiilit luonnonsuojelijoiksi ja kääntää heidän salakähmää tekemänsä muutamien petojen siirrot jonkinlaiseksi kantojen palauttamiseksi. Mattila toki toteaa, etteivät pedot ole tappaneet tällä vuosisadalla ainoatakaan ihmistä. Porvoon luonnontieteellinen museo oli jo viitisentoista vuotta kartuttanut kokemuksiaan susihavaintojen tulkitsemisessa, ja intendentti Raimo Luoman mukaan Itä-Uudenmaan susikannan suuruus oli tuolloin ehkä kuudesta kahdeksaan eläintä. Tosiasiaksi jäi, että meillä harjoitetaan eurooppalaisittain uhanalaisten suurpetojen metsästystä sellaisten kannanarviointien varassa, jotka eivät ole julkaistuja tai julkisia ja jotka eivät ilmeisesti täytä tieteellisen työn vaatimuksia. Halusimme alkuperäisiä havaintoja tietoomme voidaksemme perehtyä tarkemmin kannan arvioinnin perusmateriaaliin. Kukaan ei kiellä, etteikö vahinkoja voi tapahtua itse pelkään kyllä vihaista hirveä enemmän kuin esimerkiksi karhua ja häiriintynyttä koiraa enemmän kuin vastaan sattuvaa sutta. Telttayöt petoineen kansallispuistojen leirintäalueilla ovat vielä vahvoina mielessä. Sen sijaan Pekkalan kartanon isäntä Patrick Hackman voi artikkelissa kertoa, että susia kyllä saa ol la metsissä yksitellen, mutta että laumat on hävitettävä! Toimittaja ei mitenkään kommentoi täydellistä tietämättömyyttä susien elintavoista osoittavaa lausuntoa. Niissä kerrotaan korostetusti "petojen raatelemista" eläimistä ja annetaan ymmärtää, että minä hetkenä hyvänsä lapset ovat menossa samaa tietä. suurpedoista susi, ahma ja ilves eivät käy ihmisen kimppuun Kanadassa ja Alaskassa on kymmeniätuhansia susia, mutta alueelta ei tunneta ainoatakaan tapausta, jossa sudet olisivat karanneet kiinni ihmiseen. Taimien alkukehityksen turvaaminen on kuitenkin tärkeää, jotta koe onnistuisi pitkällä tähtäimellä. Väite on perätön. Kun sitä ennenkään valtuuksia ei ollut liikaa ja Ii47. Seppo Vuo/anto Metsästyksen valvonta ontuu Metsästäjänä sekä riistanhoitoyhdistyksen metsästyksen vartijana suhtaudun metsästykseen myönteisesti, mutta se ei toki kiellä ottamasta kantaa metsästyksen epäkohtiin. Luku tuntui uskomattoman suurelta. Maan suurin lehtitalo on ottanut linjakseen sensaatiojoumalismin, joka ilmeisesti päätoimittajien arvion mukaan myy parhaiten. Iloisena yllätyksenä muuan haastateltu kuitenkin toteaa, että kaupungeissa on petoja vaarallisempia "ihmissusia". Kun valtaosa Uudenmaan susikannasta asusti ItäUudellamaalla, ei koko läänin kanta voinut mielestämme olla juurikaan mainittua suurempi. Kaikken pahimpana ongelmana näen autosta ampumisen tai jotenkin autoa hyväksi käyttäen tapahtuvan metsästyksen, johon Itäja Pohjois-Suomen ylitiheä metsäautoverkko antaa turhan hyvän mahdollisuuden. vsk. Herrat (vaiko toimittaja?) antavat ymmärtää, että suurpetoja on Eteläja Keski-Suomessa siksi, että niitä on tänne siirretty jo 15 vuoden ajan. Pedot, suomalaiset ja tiedotusvälineet Palasin kuuden viikon lomalta Afrikasta. Ns. herrat Nyholm ja Mattila kaksi ehkä kovinta petojen suojelun vastustajaa ja suurpetojen innokasta "urheilu"metsästäjää. Helsingin Sanomien julkaisemien karttojen kohdalla syntyvät jälleen samat peruskysymykset: Minkälaisiin havaintoihin ne perustuvat. Kaikki suurpedot saalistavat tilaisuuden tullen ravinnokseen kotija riistaeläimiä, ja joskus vahinko voi aitauksien luonnottomissa oloissa olla suuri. Mikäli koesarjan perustamisessa onnistutaan, se tarjoaa käyttökelpoista aineistoa monenlaisiin tutkimusaiheisiin genetiikasta ja fysiologiasta aina puuaineen anatomiaan ja tekniseen laatuun. Sudenkaatoluvan saamisen edellytyksenä Uudellamaalla oli tuolloin petokannan haitallinen lisääntyminen tai todetut petojen aiheuttamat vahingot. Pahiten toimittajat hairahtuvat kuitenkin yrittäessään väen väkisin tehdä suurpedoista ihmiselle vaarallisia. Hänelle ja toimittajille lieneekin kova pala, että Etelä-Euroopan suunnilleen Suomen kokoisissa maissa, joissa on kymmenen kertaa enemmän asukkaita, on enemmän suurpetoja kuin Suomessa. Juha Valste kaisua susikannan suuruudesta. Alueen susikannaksi oli Kuusamosta käsin arvioitu noin 30 eläintä. Silti Hesarissa hehkutetaan "röyhkeiden" petojen pihallakäynneistä ja lasten turvattomista koulumatkoista. Sehän ei ole uutta kenellekään, mutta sitä taustaa vasten erävalvonta ei nouse kovinkaan korkeaan kurssiin. Lukijoiden annetaan ymmärtää, että Suomen petojen pyyteettömiä suojelijoita ovat mm. Artikkelista ei käy ilmi, millaisiin tietoihin tai havaintoihin ne perustuvat. Kuhmon koe rinnakkaiskokeineen on suunniteltu kestoltaan koko kiertoajan mittaiseksi. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) ei ole julkaissut havaintoja tai toimittanut niihin perustuvaa tieteellistä julSUOMEN LUONTO 1/95 54. Nämä pedot ovat "opettaneet" poikasiaan tappamaan, ne raatelevat lampaita huvikseen, ne ovat lisääntymässä huolestuttavasti, EU on tekemässä Suomesta petoreservaattia jne. Niitä odottavat myös monien muiden maiden tutkijat, luonnonystävät ja uskoakseni myös metsästäjät. Kohta työhön palattuani törmäsin Helsingin Sanomien ja Ilta Sanomien koko sivulle leväyttämiin petopelkoa ja -vihaa lietsoviin juttuihin. Artikkelien asiantuntijoina esiintyvät lampaankasvattajat, petojen elinseuduilla asuvat ja petojen metsästämistä työkseen edistävät. Vahinkoina oli muutaman metsästyskoiran menetys. Vuoden 1985 kokemukset soittivat, että RKTL ei pyrkinyt tieteelliseen totuuteen. Pitkäaikaiset kenttäkokeet voivat osoittautua vielä korvaamattoman arvokkaiksi pyrittäessä ratkaisemaan muuttuvassa ympäristössä vastaan tulevia yllättäviäkin ongelmia. Periaatteessa valtion pitäisi korvata petovahingot aina ja täysimääräiseSti. Odotamme edelleen suurpetojen kannanarvioinneista tieteellisiä julkaisuja. Tammikuussa 1985 maaja metsätalousministeriö myönsi Uudellemaalle 14 sudenkaatolupaa. Samanlainen "asiantuntija" on myös Mattila. Petoja toki Suomessa on, mutta vähemmän kuin lehtijutut ja niissä kuullut "asiantuntijat" antavat ymmärtää. Jostakin syystä artikkeleissa ei mainita, että valtio korvaa susien tappamat lampaat omistajalle. Mattila komeilee kuvassa taustanaan "Kuhmossa kaadetun 200-kiloisen uroskarhun talja". Tilanne tuntuu vain pahenevan vuosi vuodelta, koska valtio säästää ja taas säästää. Suomen laajalevikkisimmissä lehdissä julkaistaan artikkeleita, jotka ovat täynnä virheitä sekä toimittajien ja haastateltujen harhaluuloja ja pelkoja. Talvella 1985 RKTL:n petotutkija piti Uudenmaan riistanhoitopiirin vuosikokouksessa Espoossa esitelmän suden elintavoista Suomessa ja Neuvostoliitossa. Karhu voi puolustaa jälkeläisiään, mutta silloinkin ihminen selviytyy useimmiten hengissä. Tämän takia voitiin myöntää paljon kaatolupia. Hän kertoo, ettei Suomeen "mahdu" petoja yhtä paljon kuin Kreikkaan, Italiaan ja Espanjaan, koska "Suomen luonto ei pysty niitä elättämään"
. .. Käytännössähän on nähty ja koettu, etteivät nämä eri organisaatioiden virkamiehet välitä valvonnasta tippaakaan. G r, .. Yhdistyksissä valvonta tapahtuu nyt jo miltei talkoohengessä. vsk.. .. HAHA,, SATA KVORMA_eLAPIN WNTA JA MINA OLLAAN LAHDENTIELLA TULOSSA .</ Käyttökuva/Hannu Virtanen SUOMEN LUONTO 1/95 54. Myös maaja metsätalousministeriön metsästysosaston virkamiehet ja Metsästäjien keskusjärjestö sekä riistanhoitopiirit pitäisi saada ymmärtämään valvonnan tärkeys. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA suhteessa. PALK1NiOAlXTO HANSKA':>SA ,, HlAlPUT .ULO:,SA JA YLÄKERRAN UKKO ~IKUI:).) HE:ITrAA VETr°A.'~/ 48 Asioihin pitäisi pyrkiä vaikuttamaan yleisellä tasolla niin, että saataisiin kaikki metsästäjät valvomaan metsästystä kukin metsästysseuransa puitteissa tai henkilökohtaisesti. Talojen jätetunkiot näyttivät kiinnostavan susia. En kuitenkaan kertaakaan kuullut susien tappamista kotieläimistä, vaikka lampaat, lehmät ja hevosetkin oli vat metsälaitumilla kesäisin. MILJOONIEN SPONSOR.1-JA MA1t.J0:,PO"TT1 KATKOLLA .. Lankaa oli ilmeisesti tarvittu läheisen aurausalueen mittauksessa ja jätetty pienimpien riesaksi. Ne saavat joka vuosi suuria summia toimintaansa varten, mutta niistäpä ei tipukaan yhdistyksille valvontamäärärahoja samassa ,.TSEKATAANKO KERRAN VIELÄ NURINMENNEIDEN LA':>KE7TELU KESKUSTEN LU1111YK1T JA JÄÄHALLI EN HOYLÄLU M 1 JA ,, Cr Käydessäni koulua eräällä Laatokan saarella kohta 60 vuotta sitten näimme koulutien varrella joskua talvisin edellisöisiä susien jälkiä. JaI vain kaulapanta. . Tärkeää olisi saada yhteistyö vielä paremmaksi viranomaisten kesken sekä riistanhoitoyhdistyksien ja viranomaisten kesken. Koirasta Pekka Koivuniemi löysi kesällä Keminmaasta kaksi punatulkkukoirasta sotkeutuneina mittalankaan. . Jorma Seppänen Ylä-Kainuun luonnon pj. Vastakkainasettelua kannattaa välttää, koska sen avulla ongelmia ei poisteta. Kaikesta huolimatta näkisin metsästyksen luonnonläheisenä ja hyvänä harrastuksena kun sitä harrastetaan terveeltä pohjalta. RU.KOUK5ESI ON KUULTU.' .. TVSOP11-1US TA':>KUSSA .. Joka ymmärtää autoon kohdistuvat kustannukset, ymmärtää varmasti myös sen ettei talkoohenkeä riitä pitkään . Metsästäjilläkin on melko paljon myönteisiä näkemyksiä luonnon uojelusta. säksi valvontaan tarkoitetut määrärahat pienenevät vuosi vuodelta myös yhdistyksiltä, on valvonta kohta täysin nollassa. Silti yhdistysten pitäisi huolehtia valvonnasta tehokkaasti
Tuolloin he juuri alkaisivat oppia katsomaan ja ymmärtämään luonnon kauneutta ja yllätyksellisyyttä ja tekemään omia pieniä tutkimusmatkoja ihmeelliseen luontoon. Lintu ei näyttänyt häiriintyvän lainkaan pienestä ihailijastaan. Lapsi tuijotti yhä lintua ja osoitti sitä lapaselIaan. Äiti katsahti puutarhaan ja näki rastaan. 200 neliökilometrin laaj uinen arvokas tulvametsäalue uhkaa tuhoutua ja monimuotoinen luonto on muutenkin vaarassa al ueella. Mahtoiko edes huomata tätä, niin pieni lapsi oli. Yhtäkkiä lapsi pysähtyi, jähmettyi paikoilleen ja alkoi tuijottaa puutarhaan. vsk. Puutarhan takana kulki pieni tie. Seppo Haaranen Siilinjärvi Tonavan padosta SL:ssa 11/94 oli pieni uutinen Tonavan padosta. Taajamassa kerrottiin juuri silloin öi in liikkuvasta susilaumasta, ja susien kerrottiin syöneen eräänä yönä yhden laumansa jäsenen keskellä kylätietä. Uhrin jalat ja sisäelimet irtoavat repäisyliikkeellä helpommin kehosta kuin pää kaulasta. Nosti vain ääneti lapasensa ilmaan ja osoitti lintua. Huuhkajan korkuinen, taatusti ei kolmea vuotta vanhempi lapsi tassutteli äitinsä perässä tiellä kosketellen tien vierustan pujoja ja potkien kömpelösti, pieni kun vielä oli, tiellä olevia kiviä. Jos tuosta lapsesta tulee yksi niistä monista ihmisistä, jotka ovat vieraantuneet luonnosta jo huuhkajan korkuisena. Mustarastas kiinnitti kaiken huomionsa omenaan. Katselin ikkunasta puutarhassani hyöriviä lintuja ja oravia. Kuulin 1970-luvulla susitarinoita eräässä Pohjois-Karjalan pitäjässä: sudet olivat vieneet yli kymmenen koiraa vain kaulapannat olivat jääneet. Hän sivuutti täysin lapsensa ihastuksen ihmeellisen näköistä omenaa syövää olentoa kohtaan. Äiti tarttui lastaan kädestä ja alkoi taluttaa pientä kohti kotia. Tällainen väripilvi on yleisin ilmakehän prismaattisesti vä,jäytynyt optinen valoilmiö, kertoo Marko Riikonen Ursasta. Ymmärrän myös hyvin, että päivänvaloa sietämättömät tihutyöt pannaan helposti suden (ja karhun) syyksi. Osaako kukaan kertoa lisää suden tappotekniikasta. Normaalijärki ja logiikka näyttävät ontuvan pahasti susitarinoissa. Lapsi näki mustarastaan Päivä ei näyttänyt vaikenevan lainkaan marraskuun lopun aamuna. Oli vain synkkää ja hämärää. Minun oli pakko epäillä, kun äskettäin kuulin samalaisia kertomuksia, jotka päättyivät kaulapannan löytymiseen vieläpä kopin viereltä ketjusta kiinni. Altocumulus lenticularis -pilveen syttyneen komean väripilven kuvasi Anja Laukkanen viime kesänä Längelmäellä. Eikö susi osaakaan jäljittää pitkänmatkan vaeltajaa. lhastuksesta mykistynyt pikkulapsi seisoi tiellä paksuissa talvitamineissaan kuin pingviini ja tuijotti keltasilmäistä, mustaa lintua. Olen tehnyt sattumalta ruumiinavauksen kolmelle lihaksikkaalle sudelle, ja uskon suden kykenevän repäisemään uhriaan kenties I 00-200 kilon voimalla, mutta silloin lentelevät juoksu langat ja koirankopitkin ja meteli kuullaan. Lapsi oli tyypillinen ikäluokkansa edustaja. Sirpa Pellinen tiedottaja WWF Näin kaunis näky voi syntyä taivaalle kesäisenä hellepäivänä, kun auringonvalo siroaa pilven pienistä sumupisaroista ja saa aikaan spektrin värejä. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Pystykorvamme oli talvisin viikkoja poissa, ja tulipa se kerran jäitä myöten Salmin sairaalassa ollessani ikkunani alle pariksi viikoksi odottelemaan kurkku mätäni paranemista. Äitikin käyttäytyi jotenkin niin valitettavan tutusti. Pitkällä aikavälillä kahden kolmasosan vedestä pitäisi virrata alkuperäisessä uomassaan. Tapauksesta on jo aikaa, mutta aina kun katson ikkunastani puutarhaan ja tielle, muistan tuon lapsen katseen. Mauri Leivo 49. Vetääkö susi koiraa temmatessaan pannan pään läpi vai onko sillä aikaa katkaista hankalasti purtava panta. Tilanne on kuitenkin toisenlainen. Hän ilmaisi aidon luontaisen kiinnostuksensa luontoon ja eläimiin. Suurilla silmillään lapsi katsoa tapitti muutaman metrin päähän omenapuuhun, jossa mustarastaskoiras hiilenmustassa höyhenpuvussaan ahersi mädäntyneen omenan kimpussa. Lähteenä oli käytetty ew Scientist -lehteä. Uuti essa väitetään, että WWF on lopettanut Tonavakampanjansa ja pyydellyt anteeksi slovakialaisilta tutkijoilta. SUOMEN LUONTO 1/95 54. Miksi ei löydetä muuta kuin panta. Lapsen kävely sujui huonosti, sillä hän yritti koko ajan paksuissa tamineissaan katsoa olkansa yli mustaa lintua ja huitoi yhä sinnepäin lapasellaan. Väripilviä on kuitenkin hankala havaita paljain silmin, koska ne näkyvät lähes aina auringon hohteen läheisyydessä ja niiden häikäisevä kirkkaus saa ne näyttäytymään pelkkänä valkeana hohteena. Tajuaakohan tuo äiti, mitä lapsi menettää, jos hänen oma suhtautumisensa syöpyy syvälle pieneen sydämeen. WWF ilmaisi kantansa jo tammikuussa 1994. WWF:n mielestä ensiksi olisi päästettävä ainakin neljännes vedestä takaisin alkuperäiseen uomaan. Mutta lapsi ei hievahtanutkaan eikä edes katsettaan kääntänyt. Äiti huusi uudestaan, mutta lapsi ei liikahtanutkaan. Nopea vilkaisu riitti hänelle; sehän oli vai n joku lintu, hänen ilmeensä kertoi. Suuret, ihmetystä täynnä olevat silmät ja pieni omenapuuta kohti osoittava lapanen eivät tehneet äitiin mitään vaikutusta. Äiti alkoi hermostua ja käveli lapsensa luokse. WWF on edelleen huolestunut padon vaikutuksista ympäristöön. Tapaus kosketti ja herätti ajatuksia. Pian parivaljakko hävisi näkyvistäni. Selvästi kylmissään oleva nuori äiti oli ehtinyt jo kymmenen metrin päähän ja alkoi hoputtaa jälkipolveaan kotiinpäin. Kerran väitettiin, että koiramme oli nähty 40 kilometrin päässä Valamon saarella. Vielä muutaman kymmenen metrin päässä lapsi kääntyi katsomaan erikoista ilmestystä ja yritti kertoa äidilleen siitä. Mutta aina se lopulta ilmestyi kotiin raapien aamulla ovea
Luonnon evoluutionlähtökohtana voidaan pitää nanokokoonpanijaa, joka kykenee monistamaan itsensä. Se pyrkii liittämään ympäristöhistorialliset tapahtumat ihmiskunnan kulttuurivaiheisiin. Lukija saa kurkistaa kiehtovaan nanotekniikkaan, joka on materiaalien räätälöinnin taidokkain muoto. Suunnistus ympäristöhistoriaan Lapissa ja Suomessa, Gaudeamus 1994, 297 s. Kuvat olisivat voineet niin ikään selkeyttää tekstin ymmärrettävyyttä, joskin nelisaati sitten useampiulotteisen kuvan piirtäminen vaatii jo melko ammattitaitoista graafikkoa. lujat kollageenikuidut, joiden lujuus perustuu metrin miljardisosan (nanometrin) tasoon asti harkittuihin rakenteisiin. Kukin yhteisö on omana aikanaan pyrkinyt maksimaalisen "hyvinvoinnin" saavuttamiseen kulloinkin käytettävissä olleilla välineillä. Tekijä kuvailee ha50 KIRJOJA vainnollisten esimerkkien avulla, miten nämä kolme strategiaa soveltuvat kulkuneuvojen valmistukseen, rakentamiseen, pakkauksiin ja paperin käyttöön. Kirja jättää viisaasti ottamatta loppujen lopuksi kantaa, mikä on oikeassa piileehän kaikissa kolmessa teoriassa sama perusajatus: jostain tullaan ja jonnekin mennään, ja vain nykyhetki on jotenkin ihmisen ymmärrettävissä. Tekijä kertoo, että uusi tietotekniikka ja biotekniikka ovat kaksi tulevaan taloudelliseen kehitykseen merkittävästi vaikuttavaa osa-aluetta. Eräskin herra päätyi alalle vain luentosalin mukavampien tuolien takia, ja moni suuri keksintö on tehty enemmän tai vähemmän vahingossa. Teoksen tärkein teoreettinen käsite on ryöstötalous, luonnonvarojen liikakäyttö, joka ryydittää historian tulkintaa uudesta näkökulmasta. Luonnossa hajoavien muovien kehitystyö vaikuttaa nurinkuriselta kestävän kehityksen ja myö~ muovitekniikan perinteisten kehittämistavoitteiden kannalta. toiselle ympäristötieteelle. Näin tulkittu luontosuhde lähestyy ihmislajin evoluution ydintä, jota tähän mennessä omia erillisiä teitään kulkeneet erikoistuneet tieteet eivät ole paljastaneet. Yhteiskunnan ja luonnon suhde sijoittuu yhteiskuntaja luonnontieteiden hyljeksimään välimaastoon. Vasta viime aikoina ihminen on onnistunut valmistamaan nanomittakaavaisia rakenteita. Raportin perusaineistoa varten haastateltiin 45 asiantuntijaa. Tutkimuksen painopiste on suunnistus Lapin ympäristöhistoriaan. Eino Tolvanen Tyhjästä nyhjäistyt Kari Enqvist ja Jukka Maalampi: Tyhjästä syntynyt, WSOY 1994, 241 s. Kirja osoittaa, että elävä luonto on kuitenkin ihmistä etevämpi. Monet luonnonilmiöt tapahtuvat nanomittakaavassa. Kirjassa tarkastellaan materiaalitekniikan sekä materiaalien kehityksen ja kä~tö_n tulevaisuudennäkymiä enty1sesti polymeerien näkökulmasta. Massa kysyy aiheellisesti "onko herkeämättömässä mittaamisessa mitään mieltä silloin, kun puuttuu kokonaiskuva yhteiskunnan luontosuhteen kehittymisestä." Yhteiskunnal I isen ympäristötieteen synty ja nousu on ollut pitkä ja vaivalloinen prosessi, jolle Ilmo Massan antamalla akateemisella potkulla on suuri merkitys. Kirjassa on kuuluisista tähtitieteilijöistä ja fyysikoista elämänkerran pätkiä, joiden välityksellä tieteenharjoittajat inhimillistyvät ja tulevat lähemmäs tavallista kuolevaista. Samalla hänen työnsä todistaa, että myös korkein akateeminen opinnäyte voi SUOMEN LUONTO 1/95 54. Kirjassa mainitaan pariin otteeseen Raamatun luomiskertomus ja Kalevalan sotkan munat nykytieteen maailman syntyteorian rinnalla. Ihminen räätälöi materiaaleja Osmo Kuusi: Materiaalit murroksessa. Kirjan alkuosa antaakin hahmon uudelle tieteelle, sen kehitykselle ja suhteelle muihin tieteisiin. Tämän uuden megateknologian avainkäsite on materiaalien räätälöinti, jonka äärimuoto on yksittäisten atomien sijoitteluun perustuva nanotekniikka. Pekka Hänninen Toisen ympäristötieteen merkkitapaus llmo Massa: Pohjoinen luonnonvalloitus. Kirjan tavoite on tuoda tieteen saavutukset tavallisen lukijan ulottuville. Pisimmälle on päästy monikerrosrakenteiden tekemisessä. Tamperelaisen asiantuntijan Pertti Törmälän mielestä yhteys luonnon biologisiin prosesseihin on keskeisen tärkeä luonnossa hajoavuuden kannalta. Massa oivaltaa selvästi, että "eri ympäristötutkimusalojen yhteistyöverkostojen kutominen olisi erittäin tärkeää." Itse asiassa viime aikoina tapahtunut lähentyminen jopa "ennakoi murrosta sekä yhteiskuntaettä luonnontieteiden taustateorioissa." Massan oma tutkimuskohde on ympäristöhistoria. Hän ennustaa, että uusi materiaalitekniikka tulee olemaan kolmas. Kestävään kehitykseen liittyy Kuusen mukaan kolme toimintastrategiavaihtoehtoa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 1994, 179 s., 130 mk. Ilmo Massa avaa tietä yhteiskunnalliselle ja humanistiselle ympäristötutkimukselle, ns. Toinen vaihtoehto on kestävät ja korjauskelpoiset materiaalit. Jukka Maalampi on hiukkasfysiikan ja hiukkastähtitieteen tutkija Suomen Akatemiassa. Mutta kirja tarjoaa paljon pieniä huikeita näkymiä, joista osa on varsin hauskoja ja mielikuvitusta ruokkivia. Tyhjästä syntynyt kertoo nykytieteen käsityksistä maailmankaikkeuden rakenteesta ja synnystä. Kuitenkin Ilmo Massa on oiva kynämies, jonka teksti on sekä tyyliltään että sisällöltään korkeatasoista. Luonnon huippumateriaaleja ovat mm. Ihminen räätälöi materiaaleja valmistamalla rakenteita eripaksuisista kerroksista tai tekemällä lujia kuiturakenteita. Kuusi kertoo, että hajoavat muovit voidaan jakaa kolmeen tyyppiin: biohajoaviin, kemiallisesti hajoaviin ja valohajoaviin. Luonnontieteilijä ihmettelee luonnonilmiöiden kuvauksia: toisen käden lähteiden valmiiksi popularisoitujen tietojen "suomennokset" sisältävät virheitä ja ovat sitä paitsi tässä laajuudessa turhia. Kevennysstrategian tavoitteeksi asetetaan materiaalien räätälöinti keveiden ratkaisujen löytämiseksi. 40 vuodessa on transistorin tyypillinen läpimitta pienentynyt noin sentistä alle kymmenestuhannesosaan. Kari Enqvist toimii apulaisprofessorina Norditassa ja tutkii erikoisalanaan neutriinofysiikkaa ja varhaista maailmankaikkeutta. Kirjan loppuun koottu hakemisto keskeisimmistä käsitteistä olisi voinut olla laajempi ja avainsanat olisi voitu painaa tekstiin lihavalla, jotta niihin voisi palata myöhemminkin. Tästä notkelmasta nousee Ilmo Massan viime keväinen väitöskirja, jonka Gaudeamus on julkaissut kirjana. Tutkija taas saa turhaan etsiä tilastoaineistosta jalostettujen tunnuslukujen, käyrien, kuvien tai taulukoiden todistusvoimaa ja havainnollisuutta. Merkillisiä käsitteitä vilisee paljon, ja vain muutaman sivun takaiset asiat puuroutuvat yhdeksi sekamelskaksi kymmenen sivua aiemmin luetun kanssa. Vaikka kirja on kirjoitettu sujuvasti ja hauskasti, sen lukeminen vaatii melkoista keskittymistä ja jonkin verran pohjatietoa. Hajoamisen etuna on kuitenkin, että materiaali palautuu itsestään luonnon kiertokulkuun. Hiljaiset ja pitkät talvi-illat sopivat hyvin matkaan bosonien ja heikkojen voimien maailmaan. Se erottaa v11s1 ekohistoriallista kautta ja hakee tärkeimmät ympäristöhistorial liset käännekohdat Suomessa. Kenties ihmiskunta otti käänteentekevän edistysaskeleen nanokokoonpanon soveltamisessa, kun ihminen oppi hallitsemaan DNAja RNA-molekyylien monistustekniikkaa. Välillä voi käydä ulkona jäähdyttämässä päätään ja katsella tähtiä tähdet ja avaruus näyttävät entistä ihmeellisemmiltä. vsk.. Kirjassa on lukuisia viittauksia muihinkin tieteisiin, taiteisiin ja ajattelun alueisiin, jotka laajentavat näkökulmaa mukavasti ja liittävät tähtitieteen jotenkin reaalitodellisuuteen. Se valottaa ihmiskunnan luontosuhteen yhteiskunnallista puolta, jolle luonnontieteen, ensimmäisen ympäristötieteen, anti on lähinnä taustatietoa. Eniten "vanha aktivisti" Jaa kaipaamaan Pohjoisessa luonnonvaelluksessa ympäristöliikkeen historian ja merkityksen analyysiä. Itseäni riemastutti suuresti ajatus antimaterian maailmasta, jossa antiminä teen antikirja-arvostelua anti-Tyhjästä syntyneestä tai ulottuvuuksista, jotka ovat sykkyrällä. Pohjoinen luonnonvalloitus on ekologisesta näkökulmasta kirjoitettu sosiologinen tulkinta Lapin ja Suomen ympäristöhistoriasta. Kokonaisuuden hahmottaminen ei ole aivan helppoa. Kolmas strategia pyrkii uusiokäyttöön soveltuviin materiaaleihin. Kirjoittajat ovat suomalaisia alan huippuja
Huolimatta yksittäisten osien ansioista ja valtavasta tietojen määrästä kokonaiskuva jää sirpaleiseksi. Kolme täysin erilaistakin kuvaa voivat muodostaa kokonaisuuden, joka näyttää yhdeltä eheältä näkymältä. Tauno Kohosen Valon virta on tyylikäs luontokuvakirja. Myös kirjan kuvitus seuraa tätä samaa linjaa: lähes kaikki otokset ovat tasapainoisia, kauniita ja rikkeettömiä, eivätkä ihminen tai hänen tehokas vaikutuksensa luontoon ole näkyvissä. Pekka Hänninen Kestävä kehitys, tekninen pulma. Sarjassa tarkastellaan maamme luonnonpiirteitä etelästä alkaen. Teksti on perustellusti painettu kolmelle kielelle; suomeksi, englanniksi ja saksaksi. Kestävä kehitys ei siksi ole kirjan teemasta huolimatta monenkaan kirjoituksen näkökulma vaan sivuaihe, johon päästään käsiksi vasta loppusivuilla. Ympäristöystävällisyys on asettumassa osaksi yleistä mielipidettä, ja sitä vastaavaksi käytännön strategiaksi on hyvää vauhtia vakiintumassa kestävä kehitys. Kirjoittajat esittävät artikkeleissa useimmiten yleiskuvan omasta alasta sekä sen ympäristöongelmista ja niiden poistamiseksi tehdyistä ratkaisuista. Alun katsaukset ympäristöongelmiin ja ympäristönsuojelun historiaan sekä kestävän kehityksen käsitteen analyysi ovat selvästi "oikeilla" paikoillaan. Teoksen kirjoittajat ovat kokeneita alansa ammattilaisia. Ensimmäisessä osassa ovat aiheina Itämeri , peltojen VarsinaisSuomi sekä Uudenmaan luonto maalla ja kaupungeissa. Siksi se on oman alansa merkkitapaus. Valo antaa ki rjan kuvien näkymille muodon, värin ja paikoin liikkeen. Toisaalta etenkin Maatalous-Suomea ja tietä suomalaisessa maisemassa koskettavissa teksteissä on tuoreutta ja monia aiemmin vähän esillä olleita aiheita. Tällaisen mammutin kasaami nen luettavaksi kokonaisuudeksi on kui tenkin vaativa tehtävä; määrä ei toki korvaa laatua. Myös aika on pysäytetty kuviin: koski muuttuu plastiseksi virraksi, ja pihlajan oksa heilahtaa salaperäisesti . Mutta teoksen suurin arvo on kokonaisuudessa ja pioneeriluonteessa: Pohjoinen luonnonvalloitus on pelinavaus ja suunnistus tieteen uusille alueille. Kirja on jatko-osa kiitosta niittäneelle kuvateokselle Valoa erämaassa. Aiemmin se on ilmestynyt Seppo Polameren piirroksin ja Eero Kemilän mustavalkoisin valokuvin varustettuna. Yli 70 maantieteellisen ja biologisen aiheen joukossa ovat esillä niin Viron saaret, Itämeren bakteerit kuin Helsingin sinisorsatkin sulassa sovussa. Kaunis kotimaa -kirjasarjan ensimmäinen osa on suurikokoinen, paksu ja runsaasti värikuvia sisältävä selailuteos. Kronologisuutta olisi voinut nostaa enemmänkin esiin ja ottaa mukaan myös ihmiset, joita virta matkallaan kohtaa varsinki n nyt, kun Kuusamon vanhoja metsiä ollaan jälleen raiskaamassa. Teos koostuu 27 kirjoittajan I 6 artikkelista, joiden otsikot samalla muodostavat kirjan jäsentelyn. Samoin koko kirjassa on läsnä tietty yhtenäinen valoja tunnelmamaailma, vaikka liikutaankin paikasta ja vuodenajasta toiseen. KIRJOJA Veikko Huovisen ikivihreästä teoksesta Puukansan tarina on ilmestynyt Otavan kustantamana uusi värikuviteltu painos, joka on saatavana myös englanninja saksankielisenä. Näin kirja heijastaa Suomesta udunomaista ja arkitodellisuutta pakenevaa kuvaa, joka ei järkytä lukijan mielenrauhaa. 5 I. Metsän elämästä kertovat kuvat ovat Hannu Hautalan. Teoksen aihepiiri on laaja, joten mitään yksittäistä kysymystä ei ole voitu tarkastella kovin seikkaperäisesti . Samanlaisia pohdintoja voivat aiheuttaa monet muutkin suurikokoiset, kalliit ja laaja-alaiset kirjasarjat. Teos onkin parhaimmillaan tietolähteenä, mutta lukuelämyksenä ja ajatusten herättäjänä sitä ei voi kehua. Mutta muuten ki rjaa ei ole yritettykään raken!aa aiheiden logiikan varaan. Ensimmäisen kerran 1984 ilmestynyt ki,ja sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 1985. olla miellyttävä lukuelämys. Rakenteen jäsentely sekä sisällön, laajuuden ja näkökulmien rajaus ovat ensivaiheen tehtäviä, joiden puutteet valitettavasti lyövät leimansa IVO:n juhlaj ulkaisuun. Kuvat ovat elegantteja ja harkiten otettuja, hyviä niin teknisesti kuin taiteellisesti . Se hahmottaa kehyksen, jonka sisäosia voidaan jatkossa pala palalta täydentää. Teksti tuntuu palvelevan lähinnä välttämättömänä pahana ja sommitelmallisena elementtinä. vsk. Riku Cajander Valo virtaa kristallissa Tauno Kohonen: Valon virta, WSOY 1994, 96 s. Ilmari Kurki-Suonio ja Matti Heikkilä (toim.): Kestävän kehityksen edellytykset Suomessa, Tammi 1994 , 896 s. Ehkä joissakin artikkeleissa on aistittavissa hieman rutiinin makua, tekijät kun ovat kirjoittaneet samasta aiheesta jo lukuisia kertoja aiemminkin. Kirjasarja jatkuu Keski-Suomen ja Savon, Pohjanmaan ja Kainuun sekä Lapin niteillä. Jatkossa ehkä tietyn terävyyden, kantaaottavuuden ja ihmisnäkökulman ottaminen mukaan tekstiin ja kuviin voisi lisätä luettav uutta ja katseltavuutta. Kuvien sommittelu aukeamille on harmoninen, mutta myös mielenkiintoinen. Kaunis kotimaa ei nimensä mukaisesti ota enemmälti esille ympäristömme ongelmia. Ensimmäisen osan perusteella SUOMEN LUONTO 1/95 54. Toisaalta kirja myös kertoo, että maamme luonnosta voi löytyä samanlaista upeutta kuin eksoottisistakin maista. Nimivalinta hieman mietityttää. Imatran Voima (IVO) on kaiketi päättänyt lopettaa epätietoisuuden kertaheitolla j ulkaisemalla 60-vuotisjuhlansa kunniaksi 896-sivuisen tiiliski ven aiheesta. Pekka Peura Kotimaasta kauniisti Juhani Lokki ja Kaarina Miettinen (toim.): Kaunis kotimaa, osa 1, WSOY 1994, 334 s. Suomalaiselle lukijalle lauseet ovat itsestään selvyyksiä, mutta ulkomaisen lukijan silmin ne ovat varmaan jo paljon kiinnostavampia ja puoltavat paikkaansa. Kertoohan kirja etupäässä virtaavan veden matkasta läpi suomalaisen luonnon valon toimiessa välittävänä elementtinä maiseman ja ihmisen välillä. Tämä Brundtlandin komitean lanseeraama ilmaus on kuitenkin ollut vailla täsmällistä hahmoa ja sen käyttö kirjavaa. nousee mieleen kysymys, kenelle tämä sinänsä onnistunut kirja on tarkoitettu. Aärimmäinen esimerkki rakenteen ongelmasta on energiakysymys: Energiantuotanto, uusiutuvat energialähteet ja energian säästö ovat erillisiä kappaleita vailla jäsentelyn tai käsittelyn yhtenäisyyttä, ja kirjassa ne sijaitsevat kaukana toisistaan. Pääpaino on selvästi linnuissa ja kasvillisuudessa
Hedelmällisempikin vaihtoehto tulee mieleen: tarvitaan uusia rakenteita ja strategioita, joiden osina yksittäiset laitteet vasta tulevat mielekkäiksi. Artikkelien johtopäätökset, kirjan varsinainen pihvi, jakavat varmasti paitsi tavallisten lukijoiden myös asiantuntijoiden mielipiteitä. Opintomatkoja voitaisiinkin ulkomaiden sijasta suunnata vaikkapa Kokkolaan, Lahteen ja pääkaupunkiseudulle. Suurimpina uhkina Wahlström pitää ilmastonmuutoksia sekä maankamaran ja kasvillisuuden mekaanista myllertämistä esimerkiksi maaja metsätaloudessa, kuivatuksessa ja rakentamisessa. Niiden tulokset 52 KIRJOJA ovat kannustavaa luettavaa, vaikka yhdysvaltalaisten "kierrätä tai kuole" -sutkaisu kieltämättä houkuttelee suorasukaisuudessaan. Tässä onkin kunnan virkailijoille purtavaa. Lettenmeierin vahva puoli on juuri saksalaisten järjestelmien o aam inen. Vaikka metsänhoito onkin pehmenemässä, metsien arvoa mitataan yhä pääasiassa puuntuotolla, ja tavoitteita asetetaan sen mukaisesti . Ennen kaikkea toivonkin tämän raportin toimi van keskustelun avauksena. Velkainen metsänomistaja tuskin asiasta innostuu, tavallinen luonnonystävä ei raportin luettuaankaan mahda asioille entistä enempää. Tälle upottavalle pinnalle a tuu Erik Wahlström kolmannessa ympäristöaiheisessa kirjassaan Ympäristöriskit, joka ilmestyi yhtä aikaa suomeksi ja ruotsiksi. Raportti vaikuttaa fil. Pekka Peura Jäteongelman hallintaan Michael Lettenmeier: Roskapuhetta, jäteneuvonnan käsiki1ja, Ympäristöministeriö, vesija ympärisiöhallitus ja Rakennusalan Kustantajat RAK 1994, 280s. Kyse onkin tason valinnasta: mikroskoopilla ei saa maisemakuvaa, eikä laajakulman ole tarkoituskaan erottaa solurakennetta. vsk.. Ihmisen terveys, talous ja viihtyvyys sekä luonto ympäristövaikutusten kohteena ovat usean tieteenalan tutkimuskohde. Ympäristöriski on käsitteenä kaksijakoinen: ihminen uhkaa ympäristöä, mutta ympäristö lyö takaisin niin, että ihminen itse on uhattuna. Ympäristöä koskevien suurten ja varsinkin pienten tietojen määrä on paisunut tulvaksi, joka pyyhkäisee kohinalla monen asiantuntijankin käs ityskyvyn yli . "Resursseja, joita voidaan käyttää mm. Monet esittävät, että teollisuus täyttää jo nyt kestävän kehityksen vaatimukset, eikä siltä voida kohtuudella enää odottaa oleellisia parannuksia. Metsäkeskustelun osapuolet eivät tunnu puhuvan lainkaan samasta asiasta. Osittain juuri siksi sivumaara kasvaa muhkeaksi, ja esimerkiksi jo ennestään tutut ympäristöongelmat tulevat käsitellyiksi moneen kertaan. yo Penna en opinnäytetyön kansanpainokselta tai kenties vasta opinnäytetyön esiasteella, jollaisena se onkin lupaava. Niinpä Ympäristöriskit on yhdistelmä filosofiaa ja arkitajuntaa, tiedettä ja journalismia, faktoja ja arvoja, ympäristövaikutuksia ja henkilökohtaista kokemista tai yksilön valintaa, kannanottoa ja tuohtumusta ... Tieteessä hahmotetaankin teorioilla kokonaisuutta, jonka "taakse" pienten yksityiskohtien sirpaletodellisuus kätkeytyy. Yhtä epävarmaksi jään en suhteen, että metsäammattilaiset raportista syttyisivät. Herääkin kysymys, mikä maailmankaikkeuden ilmiöistä ylimalkaan on jäännöksettömästi ja tieteellisesti todistettu fil osofisista perusteista matemaattiseen kuvaamiseen! Tässä mielessä Wahlströmin ottama tehtävä vaikuttaa jo lähtökohdiltaan mahdottomalta. Sanomalehtitaustasta kumpuava populaari tyyli ja havainnollistaminen ovat Wahlströmin ansioita, mutta nopeat suorat vedot käytäntöön katkaisevat teorian. Lettenmeier antaa kuilun ylittämiseen paljon vinkkejä. Viisivuotias Suomen Greenpeace uhkuu tyytyväisyyttä saavutuksiinsa uusimmassa rahankeruukirjeessään. Yleistyksillä haetaan ilmiöiden syvempää olemusta. Tekniikan osaajille kestävä kehitys näyttää olevan lähinnä tekninen kysymys: yksityiskohtia, prosessikaavioita ja soveltami sta, joilla saavutetaan määrällisiä parannuksia. Tyytyväisenä luin kuitenkin Greenpeacen tuoretta julkaisua Suomen metsistä, ennen kaikkea sen värikkäitä kuvauksia siitä, millaisia todella luonnontilaiset metsät Suomessa voisivat olla. Joidenkin mielestä mitään ongelmaa ei ole ollutkaan. Mahdollisesti Greenpeacellakin on ollut osuutta kehityksessä, mutta tyytyväisyyteen ei pitäisi olla mitään aihetta, kun johtava metsav1ranomainen väittää Suomen metsistä 80 prosentin olevan luonnontilaisia. Roskapuhetta-kirjasta voimme lukea mm. Roskapuhetta pyrkii noudattamaan järjestystä: Reduce reuse recycle. Sen sijaan ympäristön ja sen mukana ravinnon kemikalisoituminen on kirjoittajan mukaan pienempi uhka kuin yleisesti kuvitellaan. Nykyisin hän toimii Suomessa ympäristöasiantuntijana ja -kasvattajana. siitä, miten tuotteita tahallisesti heikennetään ja liian idearikkaille työntekijöille annetaan tarvittaessa potkut, jos he rupeavat keksimään turhan pitkäikäisiä tuotteita. Monet viranomaisemme tosin osaavat jo. Alaotsikko Kokonaiskuvaa etsimässä onkin tärkeä ja haasteellinen, mutta samalla ehkä liiankin monipuolinen ja vaati va. Sen mukaan ensin vähennetään tuotteiden käyttöä, sitten tuotteet käytetään uudelleen ja lopuksi ne kierrätetään tuotannon raakaaineena. Jään odottamaan jatkoa. Koko pilvilinna on helppo puhaltaa taivaan tuuliin "taloudellisilla tosiasioilla", jotka Pennanen tietoisesti sivuuttaa. Saksa on jätteiden hyödyntämisessä ja kierrätyksessä meitä edellä. Alice Karlsson Metsäkeskustelu vasta alkamassa Juho Pennanen: Villi vapaa metsä, Greenpeace 1994. Jäteneuvontaa olisi annettava jo lastentarhassa, jätefilosofian pitäisi läpäistä kouluopetus ja viranomaisia olisi neuvottava kädestä pitäen. puhtaamman ympäristön saavuttamiseksi, tuotamme nimenomaan tuotantoa lisäämällä, koska suuremmista resursseista liikenee enemmän myös ympäristön huoltoon", toteaa kirjoittajakunta yhteenvedossaan. Tyytyväisyyden aiheisiin kuuluvat muun muassa metsänhoidon muuttuminen ekologisesti kestävämpään suuntaan ja valmisteilla oleva metsälakiuudistus. Wahlström lataa kunnioitettavan määrän yksityiskohtaista tietoa ympäristöriskeistä, mutta joka ainut ympäristöteeman ilmenemismuoto ei ole tärkeä. Nämä visiot eivät sitä paitsi ole enää "elämää suurempia", kuten vaikkapa Maailman tila -raportti havainnollisesti ja lyhyesti kertoo. Mutta lisää painoarvoa tarvitaan, että se Suomen metsäherroja vähääkään liikauttaa. Miten puhua kulutuksen alentamisen puolesta ja säilyttää virkansa. "Uhkaajia eivät ole enää selkeästi määritellyt viholliset vaan kunniallisten kansalaisten oikeutetut tulevaisuudenodotukset." Wahlström laatii tuhdin toimenpideohjelman Pohjolaa varten: "meidän on puolustettava harmaata tulevaisuutta, koska se on parempi kuin musta." Ympäristö-käsitteen hämäryys ei helpota tehtävää: aina on olemassa "väliaine", joka voidaan määritellä ympäristöksi. Roskapuhetta todistaa, että jätteiden vähentämisen perustelut ovat jo valmiina, enää ei tarvitsisi muuta kuin ryhtyä toimeen. Michael Lettenmeier tuli 1983 Saksasta Suomeen partioreissulle, ja sellaisella hän taitaa olla vieläkin. Mieleen tulee vanha 1970-luvun sketsi, jonka esittäjä Vesku Loiri huudahtaa: Minullako öljykriisi yksikin barreli olohuoneessani on liikaa! Pekka Peura SUOME L UONTO 1/95 54. Puheiden ja tekojen välissä ammottaa kuitenkin kuilu, joka pitäisi kuroa umpeen. lamasta, on kulutuksen lisäämisestä tullut hokema. IVO:n juhlajulkaisuun ne eivät kuitenkaan mahdu. Suomalaisia onkin jo vuosia käytetty siellä opissa ja sieltä tulevat Roskapuhetta-kirjankin napakat esimerkit mm. Ostovoimaa pitäisi saada lisää ja tavara liikkumaan, ja senhän tuotantoelämä osaa. Ympäristöpolitiikassa on aika kääntää lantti toisin päin : tarjonta eli tuotanto on saatu opetettua tavoille, ja on puututtava kysyntään. Jos haluamme toisenlaiset metsät, joudumme suunnittelemaan uudelleen paljon muutakin. lajitteluun kannustavista taksoista ja pakkausten vähentämisestä. Päällekkäin ja rinnakkain ne valaisevat kokonaiskuvaa vain hämärästi . Nyt kun Suomi yrittää rimpuilla irti ns. Avoimeksi tosin jää, kuka nämä unelmat toteuttaa. Schildts 1994, 253 s. Keijo Luoto Ympäristöriskit Erik Wahlström: Ympäristöriskit kokonaiskuvaa etsimässä
.. hieronta, ohjattuja ryhmäliikuncoja sekä virkistysallasosaston vapaan käytön. LOMANEN 3 vrk Sis. ä 1450,1 hh. Aloittelevakin lintuharrastaja löytää etsimänsä lajin helposti, sillä linnut on ryhmitelty tavallisimman elinympäristönsä mukaan: pihat, pellot, rannat ja metsät. -~t -.,n::. IPostit~rje~re~ai7oTt.a!1 Tilaan Dick Forsmanin Lintukirjan hintaan 125,+ postikulut 1 Tilaan Lintuvarusteen tuoteluettelon 1 .. N1m1: ___________________ _ !Osoite: __________________ _ IP . .. R-AUUALAUTl KHPltN LIMA-, TANSSIJA LIIUNTAIESUS Katidtan.iftll.entie 8 • 70700 KUOPIO Puh. %-i; J PL 17, 18101 Heinola puh. SAASTAVAT MATKAILUKOHTEET PUIJON TORNI AVOINNA YMPÄRI VUODEN puh. o· ,~ :;;:liiil Wf llllf+GTJlrS Tämä kirja on ulkomitoiltaan pieni, mutta sisältö on täyttä asiaa. 971-261 4841 fax 971-262 3735 TONNlllA TUNNIDfIA 3vtt • Hotellissa ystävä 112 hintaan • Hostellissa ilmaiseksi Sisältää majoituksen, aamiaisen, aamusaunan ja kylpyläkäynnin. Tuorein \ tieto lajien runsaudesta ja levinneisyydestä on myös mukana. KYl.PYlÄ HorELU C ASINO K ylpylaitoksentie, 57130 Savonlinna, Puhelin 957-73950 1Y1 TURV)!:TEKSTIILIT, kasvivä rj ätyt neuleet ja LUOMU-tuotteet IYI tasokkaat majoitustilat 50 Wö:Ue IYI k anoottija pyörä vuok ra us IYI hevosja poniaj elut, savusa un a Lomatila Finnhostel l'IRTANIEMI Virta /a , 63100 Kuortane puh. 965-525 6689 t;1 ~-.1--9 ____ ...., Joutsenlam 19650 JOUTSA Puh. .. (947) 880 30 1, telefax (947) 883 220 Lintukirja esittelee sata tutuinta lintulajia Tämä kirja on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille. "kk ostmro Ja -pm a: ______________ _ 1 m L YL:n Lintuvaruste Oy. . Kirjaa on helppo käyttää tärkeimmät tuntomerkit ja äänet on merkitty kuvan yhteyteen. puolihoidon, kylvyn, 30 min. Ota se mukaan aina kun liikut luonnossa. 915-88 295 Pieneffä toimivaffa maati{a{{a * aamiais-, puo{i-ja täysihoitoa * aittahuoneissa ja möfyissä * ymräri vuoden * paijon däimiä ja tehtävää * pidäthän midessä tämän vaihtoehaon Afatf@i{uti{a Lafufefma 956-467 127 Savonlinnan keskustassa omalla saarella, kävelysillan päästä torilla. YMPÄRISTÖÄ .. (971) 473 473 • Pu (971) 470 KAHVILA RAVINTOLA K-KAUPPA HUOLTOASEMA E-4 TIE MÄNTSÄLÄ PUH. 11 50,/hlö 2 hh . (918) 152 579 L..::::•Lv~
Suojasäät houkuttelevat hangen pinnalle monenmoisia pikkuötököitä. Hyppyhäntäisillä on takaruumiinsa alla hyppyhanko. Mutta siinä olikin ötököitä, ruskeita millin parin pituisia, siivekkäitä, tuntosarvetkin oli, jotkut hyppivät. Toisaalta niitä pujottelee hangen läpi ilmasokkeloita myöten. M. Ravunkiveä on aikoinaan käytetty mm. Niitä en oikein mainitsisi karvaisiksi. Ilmeisesti hyppyhäntäisiä tulee lumelle kahdella eri tavalla. lumikorentojen, lisäksi yhden viholaisen sekä muutamia oksakirvoja. Oli voimakas matalapaine, tulivatko puista vai tuulen mukana. Mitä ne olivat. vsk.. Jauhetusta ravunkivestä on ollut entisaikoina myös eräiden lääkevalmisteiden raakaaineeksi. Kuorenvaihdon jälkeen ravunkivet liukenevat viidessä-kymmenessä vuorokaudessa, ja niissä ollut kalkki kulkeutuu kovettamaan uutta kuorta mm. Ne nousevat ylös lämpötilagradientin (vähittäisen muutoksen) opastamina. Ukonkoirat voidaan selittää kahdella tavalla, en tiedä kumpi on oikein. Niitä kasaantui enemmän nietokseen. Niinpä löysin Tammisaaressa joulukuussa 1993 monien edellä lueteltujen, mm. Näin ravun "pakkopaasto" jää mahdollisimman lyhyeksi. Brummer-Korvenkontio ovat osoittaneet, että lumella yleisesti viihtyviä hyppyhäntäislajeja on kolme. Tässä mainittujen lumiotusten lisäksi hangilla voi nähdä hentoja talvisääskiä, eräitä aikuisena talvehtivia sienisääskiä (suku Exechia), siivettömiä hämähäkin näköisiä lumivaaksiaisia, eräitä lyhytsiipisiä, siis kovakuoriaisia, joitakin kärpäsiä sekä si ivettömiä (koiraalla pienet koukut), vajaan sentin mittaisia lumikorentoja, jotka tuntee parhaiten alaspäin suuntautuneesta kärsästä sekä hyppäämisestä (näitäkin on nimitetty lumikirpuiksi). Lumikerroksen sisällä taas tavattiin enimmäkseen eri lajeja, useimmat tavallisia "kesähyppiäisiä", enimmillään 248 yksilöä 10 litrassa lunta. Pakasteravut tekevät löytökaudesta läpi vuotisen. Kaksi ensimmäistä kysymystä koskee hyppyhäntäisiä, "lumikirppuja". Niitä pidettiin ennen siivettöminä hyönteisinä, mutta nykyään ne luetaan kuuluviksi hyönteisten sisarryhmään, "sisäleukaisiin". Ravunkiviä löytyy heinä-syyskuussa niin rapuaterian yhteydessä kuin joskus ravun syöneen ahvenen vatsasta tai rantakiviltä minkin ravunsyönnin jäljiltä. Hämähäkkejä lumilla näkee usein. Virtojen tapauksessa kysyjä on ilmeisesti erehtynyt siipien suhteen tai sitten mukana on ollut muitakin hyönteisiä. Pieniä lumi otuksia Pari vuotta sitten vuodenvaihteen paikkeilla Virroilla huomasimme järvellä lumen päällä "tuhkaa". Aikanaan Savossa asuessani nam keväthangilla mustia karvamatoja, ukonkoiria. Ravunkivi muistuttaa ulkonäöltään kahvinpapua. Siellä tavattavat hyppyhäntäiset voivat olla peräisin joko puista, minne tavallisin hankilajeista, Entomobrya nivalis, alkaa nousta kevättalven säiden lämmetessä, tai muualla olleesta hankiesiintymästä. Hiihtoretkellä näin lumella tuhansittain parin millin mittaisia kirppuja, jotka hyppivät. Ruostesiiven, siis perhosen toukka, juoksentelee myös keväthangilla, mutta se on pitempikarvainen ja ruosteen väri nen. Sylkikuoriaisten toukat ovat sysimustia, samettimaisia, nukan peittämiä. Mahan kummallekin sivuseinämälle vanhan ja uuden kuoren väliin kehittyy omansa. ensinnä kovettuviin suuosiin. Niitä voi olla jopa 100 000 yksilöä neliömetrillä. Osa kalkista kulkeutuu varastoon ravunkiviin. Kerran Kirkkonummella narn pulmusten ja peippojen nokkivan joukoittain hyppyhäntäisiä kevään viimeisiltä hangilta. Sellainen on talvehtimisen jälkeen matkalla koteloitumaan. Ne ovat petoja, jotka saalistelevat karikkeessa, mutta nousevat usein hangille, kenties hyppyhäntäisten tai muiden pikku otusten perään. Ne ovat suurimmillaan kuorenvaihdon aikaan, jolloin niissä on noin kolmasosa ravun sisältämästä kokonaiskalsiumista hiilihappoisena kaikkina. SyötävänkokoisilJa ravuilla se on suurimmillaan noin kymmenen millin pituinen ja viiden millin paksuinen. Mitään haittaa niistä ei ole. Kuorenvaihtoon valmistuvan ravun vanha kuori pehmenee ja siinä ollut kalkki liukenee. roskien poistamiseen silmästä sijoittamalla sileä ravunkivi silmäluomen alle. Mistä ne tulevat ja ovatko haitallisia. Syynä on ilmeisesti ruokailu, hangen pinnalla on näet leu54 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat dolla säällä mikroskooppisia leviä, ja hyppiäiset syövät niitä. Kyynelnesteen mukana poistuivat vieraat ainekset. Kuvassa talvisääski. Puista voi lisäksi putoilla kaikenlaista. Lepotilassa se on mahan alla eteenpäin, mutta häirittynä eläin potkaisee sen taaksepäin ja voi lentää eteenpäin kymmeniä kertoja pituutensa verran. Kuorenvaihtoon valmistuvan ravun mahan sivuseinämään kehittyy kalkkikeräymä, jota kutsutaan ravunkiveksi. Järven lumelle ne eivät tietenkään voi tulla alhaalta päin, vaan tuuli on niitä kuljettanut, kuten kasaantumishavainnosta ilmenikin. Lumiotusten tarkkailu on suojakelien ja keväthankien mukava harrastus! Kauri Mikkola Mikä on ravun kivi. Eräitä siivellisiä sääskiä ja kärpäsiä näkyy kyllä yksitellen hangilla, mutta ne ovat paljon hyppyhäntäisiä isompia. Hyppyhäntäiset kuuluvat maaperän peruseliöstöön, ja niillä on tärkeä osuus ravinteiden kiertokulussa. & L. muutamien Lumessakin on elämää. Harri Dahlström SUOMEN LUONTO 1/95 54
Keltasirkut liikkuvat talvellakin lumitilanteesta ja saatavilla olevasta ravinnosta riippuen melko paljon. · Lintulaudoilla näkee yllättävän usein tiaisia, joiden nokat ovat poikkeavia. Laastiosuuksilla niitä ei ole, vain tiilipinnalla. Jäkälät kyllä rapauttavat kasvualustaansa erittämillään hapoilla, mutta prosessi on niin hidas, ettei sillä liene merkitystä talon käyttöiän kannalta. Osa kannastamme kuitenkin muuttaa etelään ja lounaaseen: Pohjanmeren maihin ja Itämeren eteläpuolelle. Seppo Vuo /anto 55. Toinen syy saattaisi olla mahdollinen kasvuhäiriö, jolloin nokan kasvu ylittää sen kulumisen. Muutoinkin seinustat pidetään ilmavina. Jäkälä on sorrnipaisukarve Hypogymnia physodes, joka on yleisin ja runsain puiden päällysjäkälä. Kampurajalkainen keltasirkku on saattanut löytää toisen ruokintapaikan. Suurin syy ilmiöön lienee synnynnäinen epämuodostuma: nokan puoliskot eivät satu aivan toistensa kohdalle, jolloin ne kuluvat alusta alkaen epätasaisesti. Tämän havaitsee helposti, kun vertaa tällaisen epämuodostuneen linnun ruokailemista normaalin linnun ruokailuun. Se söi talia. Sormipaisukarve on tuttu näky puiden rungoilla ja oksilla, mutta se ei kaihda kasvamista ihmisen rakennelmillakaan. Jäkälähaitan poistamiseksi riittänevät myrkyttömät konstit. Jotta ongelma ei uusiutuisi, pitää jäkälien kasvuoloja vielä huonontaa. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kiljeitse. Kaikkein useimmin poikkeuksia on havaittu hömötiaisella. Hyvällä onnella lintulaudalla riittää talia tai muuta rasvaa talven yli. Synnynnäinen epämuodostuma tai kasvuhäiriö saattaa käyristää tiaisen nokan niin, että syöminen on hankalaa. Haitta on lähinnä esteettinen. Jos olosuhteet ovat hyvät, valoa on riittävästi eikä paikka ole liian kuiva, ne kasvavat hyvin kuten tässäkin tapauksessa. Kuinka vanhaksi keltasirkku elää. Se on siis myös muuttohntu. Kun nokkaa käytetään, se kuluu koko ajan kärjestään, joten kasvu ja kuluminen pitävät toisensa tasapainossa. Sen jälkeen seinän voisi pestä vielä painepesurilla, jolla huuhdotaan pienimmätkin jäkälänkappaleet pois. Keltasirkku on tavallisimpia talvilintujamme. Kampurajalka saattaa vaikeuttaa linnun elämää ja ruokailua, joten sillä on myös suurempi mahdollisuus kuolla vuoden aikana kuin terveellä linnulla. Lähellä seinää olevat puut kaadetaan, jotta niistä ei karise leviäimiä seinälle eivätkä ne varjostuksellaan hidasta seinän kuivumista. Seppo Vuo/anto Keltasirkku katosi Viime talvena ruokintapaikalla kävi kampurajalkainen keltasirkku, mutta tänä talvena sitä ei ole näkynyt. Seppo Vuokko Käyränokkainen tiainen Lintulaudallani kävi tammikuussa talitiainen, jonka ylänokka oli paljon alanokkaa pitempi ja ylöspäin käyrä. Itse jäkälät poistetaan ensin teräsharjalla. Varminta olisi tehdä kattoremontti, jossa rakennettaisiin räystäät seiniä suojaamaan. vsk. Nokan epämuodostumat johtuvat sen kasvutavasta. Poikkeava nokka vaikeuttaa linnun ravinnonsaantia. Ne kiinnittyvät karheaan tiilipintaan ja alkavat kasvaa. Vika ei siis ole tiilissä; jäkälät pystyvät elämään kaikkien tiilien pinnassa, jos SUOMEN LUONTO 1/95 54. Silloin kun jostakin syystä yläja alanokan kärjet eivät kulu tasaisesti , toinen äityy kasvamaan toista enemmän. Yksi syy jäkälien runsauteen on talon suunnittelussa tehty virhe: Suomen ilmastossa talossa pitäisi olla kohtuullisen pitkät räystäät, jotka pitävät seinät kuivina. Kun talo on rakennettu, ympäröivistä puista on karissut tiiliseinälle sormipaisukarpeen lisääntymiskappaleita, soredioita, joissa ovat mukana jäkälän molemmat osakkaat, sieni ja levä. Aikuisikään päässeen keltasirkun keskimääräinen elinikä on pari kolme vuotta, mutta mahdollinen elinikä on paljon pitempi: Suomessa rengastettujen keltasirkkujen ikäennätys on yhdeksän vuotta. Muuttavatko keltasirkut. KYSY LUONNOSTA Lukija! voival lähe11ää kysymyksiään Iälle pa/s1alle Luontoillan asiallfuntijoiden vas1a11aviksi osoilleeseen Suomen Luonto, Kotkanka1u 9, 005 10 Helsinki. Nokan puoliskot kasvavat jatkuvasti. Tiiliseinän jäkälät Taloyhtiössämme ovat ongelmana tiiliseinään iskostuneet jäkälät, jotka muodostavat tiilien pintaan lähes yhtenäisen harmaan peitteen. Ovatko tiilet jotenkin huonoja ja miten voisimme poistaa jäkälät. Jompikumpi nokan osista kasvaa toista pidemmäksi, joskus molemmat puoliskot ristiin. vain kasvuolot ovat muuten sopivat. Lopulta se saattaa käyristyä. Mikä aiheuttaa nokan poikkeavuuden ja kuinka lintu selviytyy erikoisen nokkansa kanssa. Se pystyy asuttamaan kilpailevien lajien puuttuessa muitakin alustoja, kuten kiveä, tiiltä ja jopa metallia. Mitä pitemmäksi nokka kasvaa, sen vähemmän se kuluu, sillä lintu ei voi käyttää nokkaansa normaalisti. Joka tapauksessa tällaisen linnun ehnikä ei voi olla kovin pitkä
Omakoti 95 -messut, Vantaa 6.-7.5. EUCARPIA-kongressi, Jyväskylä (kasvinjalostajat) 1.8.-20.8. Lakeus Kukki i -puutarhanäyttely, Seinäjoki 28.-30.4. 4-H-kesäpäivät, Kannonkoski 6.--8. Vihreät viikot, ympäri maata 18.8. vsk.. Vihervuoden avajaiset, Tampere-talo 9.-12.3. Vihervuoden päätapahtuma, Pori 29.-30.6. ja 24.5.-28.5 Tervahaudan teko ja poltto, Seitseminen 5.6. Koulupihatalkoot-tapahtuma palkintojen jako, Helsinki 17.-19.11. Jyväskylä 23.2. Häme -95 maaseutunäyttely, Loppi ja Räyskälä 31.7.-4.8. Nuorten ympäristöparlamentti Joulukuu: Luonnonsuojeluvuoden päätösseminaari "Jyvät ja akanat" 56 lUMOUDU lUONNOSTA 1 UDEST Tänk på Jramtiden, vårda naturen EUROOPAN LUONNONSUOJELUVUOSI EuROPEISKA NATURV ÅRDSÅRET . Kaskeamisnäytös, Kaavi 16.17.6. Oulun ympäristöpäivät Luonnon monimuotoisuus-tietoisku 21.2. KevätPuutarhaja Kiinteistömessut, Helsinki 28.-30.4. 47 .valtakunnalliset kotiseutupäivät, Kalajokilaakso 4.-6.8. Vantaanj okitempaus, Hyvinkää 10.9. ELMA-maaseutumessut, Helsinki Joulukuu: Vihervuoden päätösseminaari SUOMEN LUONTO 1/95 54. Jorma Uotisen vetämä tanssiesitys Tiilikan kansallispuistossa 17.23.7. Valtakunnallinen jokamiespäivä 7.8.10. Luontoelokuvafesti vaali, Ähtäri 16.-18.6. kertoa luonnon arvoja korostavasta ym·päristörakentamisesta ja jakaa tietoa monipuolisen ympäristön merkityksestä ihmiselle. Seinäjoki 15.3. Suomen luonnonsuojeluliiton ja E-Pohjanmaan maaseutukeskuksen kesätapahtuma, Ilmajoki 14.7. Valtakunnalliset kylätoimintapäivät, Padasjoki 19.11. Piha! -messut, Riihi mäki 8.-11.6. Valtakunnallinen puutarhapäivä, eri puolilla maata 19.21.5. Täydennystiedot ja korjaukset Anna Parkkarille (90) 22808 226, Suomen luonnonsuojeluli itto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, ja Vihervuoden tapahtumista myös Seppo Närhelle Viherympäristöliittoon (90) 354 166. Rakentaminen ja talotekniikka 95 & Asunto ja ympäri stö 95, Jyväskylä 21.4. Metsäviikko, Helsinki 22.4. Arktinen Vihersemi naari, Tornio 1.7.13.8. Järvi-Suomen Vihertietokeskuksen avajaiset, Mikkeli 20.-23.4. Liminganl ahden talkooleiri 31.7.-13.8. Linnut 1995 -kongressi, Oulu 2.-3.9. Oulu 27.28.3. Euroopan Luonnonsuojeluvuoden tapahtumia Luonnonsuojeluvuoden pääteema on luonnon monimuotoisuuden edistäminen. World Birdwatch -tapahtuma 9.-10.10. Metsäntutkijoiden kansainvälinen kongressi, Tampere 10.-12.8. Suomen sieniseurojen tapaaminen, Jyväskylä 3.9. Kansainvälinen linturalli, Kuusamo 30.6.-2.7. Kuopio 14.3. Kohteena kirkkojen ympäri stöt 14.17.9. 8.-9.2. Natur och Miljön niittypäivistä voi soittaa (90) 644 73 1. Luonnonsuojeluvuoden päätapahtuma, Kirkkonummi 10.6. Kalenteria täydennetään jatkuvasti teemoihin sopivilla tapahtumilla. Asuntomessut, Joensuu, Vihervuoden metsikön istutus 28.-30.7. Koulupihojen Flooranpäivän talkoot, Tampere 19.5. Soramontun maisemointi ja pohjavesien suojeluleiri, Kangasala 4.-6.8. Euroopan rakennusperintöpäivä, ympan maata. Puutarhan syksy -näyttely, Turku 4.10. Backaksen puutarhamessut, Vantaa 5.7.5. Raamatun kasvit -näyttely, Joensuu 14.7.-13.8. Piha-, puutarhaja parvekepäivät, Tampere 13.5. Pihapiiri Messut, Lahti 29.-30.4. Esimerkiksi ympäri maata järjestettävistä ketokursseista ja -talkoista saa tietoja Suomen luonnonsuojeluliitosta Pirkko Elomaa-Vahteristolta (90) 228 081. 14.15.2. 1995 Euroopan Luonnonsuojeluvuoden ja Vihervuoden kalentereihin on kertynyt paljon mielenkiintoisia tapahtumia, joista ohessa vain osa. Vuoden Kylän 1995 valinta, Padasjoki . 23.-26.11. Vihervuoden tapahtumia Vi hervuoden tarkoituksena on mm. Valtakunnallinen lintujen muuton yhteishavainnointipäivä 19.5.-21.5. Vihervuoden juhla, Janakkala 9.10.9. 8
Perämiehenk. Saat kerran kuussa kotiin kannettuna tuoretta postia luontoja ympäristöasioista. (92 1) 301 14 1 Anne Raunio Satakunta Valtak. Jäsenenä pääset mukaan vaikuttamaan ja kasvattamaan ääntä luonnon puolesta. (90) 406 262 TURKU Aurakatu 8 puh. l.fl ::J oo Vl 2 ::.::o O Tilaan Suomen Luonnon kaksitoista seuraavaa numeroa hintaan 250 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/300 mk (ei-jäsenet) Haluan säästötil aajaksi, joll oin til aushinta on 235 mk (jäsenet)/ 270 mk (e i-jäsenet). (93 1)2 13 1 3 17 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. Lisäksi voit osallistua edullisesti retkille, kursseille ja luontomatkoille. Tilaa ihmeessä Suomen Luonto! Tilaamalla Suomen Luonnon pysyt tiedoissa ja tunnelmissa. Kannattaa liittyä myös jäseneksi! Suomen Luonnonsuojeluliitto on kaikille avoin kansalaisjärjestö, jossa on jäseniä jo lähes 30 000. 96200 Rovaniemi puh. (93 1) 214 5715 OULU Kajaaninkatu 13 puh. (939) 632 6 163 Maija T. (90) 176 633 LUTTOHALLITUS Timo Helle (pj .),(960) 3364 302, Veikko Aalo, Vesa Heinonen, Maui Ikonen, Maija Meura, Timo Permamo, Heli Saarikoski, Heikki Susi/uoma, Thomas Wallgren, Hans Vogt ALUES IHTEERIT Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 49-5 1, 20 100 Turku puh. Tule mukaan: tarvitsemme sekä tekijöitä että tukijoita. Saat myös Suomen Luonnon edullisesti jäsenhinnalla ja 10 prosentin alennuksen Luontopuotiemme tuotteista. 11 A 17, 00 150 Helsinki puh. r------------------------Tule luontopuotiin! HELSINKI Nervanderinkatu 11 puh. Tilaus uudi stuu tällöin til ausjaksoittain automaatti sesti niin kauan kunnes toisin ilmoitan. (90) 876 9100 1C z ~1 o ·..= a, =i • N 0. 1995 100 mk) O Puolen vuoden määräaika istilaus 170 mk Muutan osoitettani Peruutan til aukseni TILAAJA/f AI VANHA OSOITE SUKUJA ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTI NUMERO JA -TO IM IPAIKKA 1 PUH. (981) 370 279 KUOPIO Kauppakatu 32 puh.(971)2631778 POSTIMYYNTI Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirak.kotie 6, 01200 Vantaa puh. Pyydä meiltä lehtemme oma lahjakortti ! Vuoden määräaikaistilaus (12 seuraavaa numeroa) 300 markkaa, Luonnonsuojeluliiton jäsenille 250 markkaa, kestotilauksena 270/235 markkaa. Kestotilaus jatkuu tilausjaksoittain niin kauan, kunnes haluat lopettaa sen. Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 markkaa. vsk. Lammi Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90 100Oulu puh. (90) 409 238 Suomen luonnonsuoj eluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIJTTO ry. Suomen Luonto on myös mainio lahja: merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. (98 1) 3115 828 Me1ja Ylänen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh. Jäsenmaksu vuodelle 1995 on vain l 00 markkaa. (921) 327 001 TAMPERE Laukontori 4 puh. (90) 228 0822 1 Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKJ OY Hiirakkotie 6, 1200 Vantaa puh. (90) 8769 100 Posti myyntiä koko maahan LUONNONKUVA-ARKJSTO Nervanderinkatu 1 1, 00 100 Helsinki puh. _J z L.U =i V) SUOMEN LUONNON PALVELUKORTTI ::i z Q) o-.·o cJl ::, ....J ::J u.., "' n:I C: C: ..:,: J: Q) ;o E C: C: ..:,: ,.... (960) 3 1 1 550 Tuula Leskelä Uusimaa Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki puh. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Kotkankatu 9 0051 Helsink i puh. 7 C 36, 28 100 Pori puh. (90) 630 300, telefax (90) 630 4 14 SUOMEN LUONTO 1/95 54. Kätevimmin tilausja jäsenyysasiat sekä osoitteenmuutokset hoituvat tämän sivun palvelukortilla tai puhelimitse (90) 228 08 210 ja 228 08 224. UUSI OSOITE Tilaajanumero osoitelipukkeesta JAKELUOSOITE POSTINUM ERO JA-TO IMIPAIKKA 1 PUH.. Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi (jäsenmaksu v. 15 Ulla Ahonen, toimittaja Pirkko Elomaa-Vahterisro, koulutussihteeri Susanna Huhrala, toimistosihteeri Esko Joursamo, pääsihteeri Mi1ja Jwnppanen, tallentaja Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Taija Kerola, järjestösihteeri Johanna Korimäki, toimistoapulainen Ma1jukka Kulmanen, energianeuvoja Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Amw Parkkari, projektisihteeri Ritva Pietiläinen, talouspäälli kkö Terho Pouranen, tiedotussihteeri Mervi Taskinen, tallentaja Tuula Varis, kansainvälisten asiai n sihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00 170 Helsinki, puh. Se on suurin etusi. Vuodessa lähes 700 sivua! Samalla olet mukana tukemassa luonnonsuojelua: lehden tuottama ylijäämä käytetään kokonaisuudessaan Luonnonsuojeluliiton eri projekteihin. (90) 228 08206 Satu He11tula-Niemi11en SUOME LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Ritva Pietiläinen puh. (90) 228 08 1 telefax (90) 228 08200 Ma-pe klo 8.30-16. (953) 4 11 7358 Kaarina Tiainen Lappi Maakuntakatu 18
from half a kilo to two kilos a year, depending on the crop. There have been no statutes applying to environmental violations in the criminal code previously. Half of these comprised waste management offences or violations. Finland boasts unpolluted natural areas SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Kotkankatu 9 00510 Helsinki, Finland Fax: +358 228 08 200 and travel agencies are eager to demonstrate that they are taking care of them. Tourism in Finland turns a shade greener hy Asta Leppälä Suomen Luonto 54( 1 ):34-36 Finnish tourism businesses have started attracting customer using ecology as a bait. An environmental case in the courts is very uncommon. Finland 's criminal code is currentl y being revised and the new one is to include a separate chapter on environmental offences. The greatest stumbling block, feels Peltovuori, are attitudes: environmental offences are not considered "rea!" crimes. vsk.. Currently there is an environmentally friendly tourism promotion and development project under way involving 10 different travel agencies. Since no new posts will be arranged in them for environmental ecologists, the writer fears the needle wi ll remain in the old groove. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Environmental administration shake-up will river destruction cease. Chief commissioner of police Raimo Peltovuori says that the police are not very well equipped to deal with environmental offences. Seuraava numero ilmestyy helmikuun puolivälissä Eduskuntavaalit ovella. Finnish mushroom farrns grow the field mushroom the champignon of haute cuisine (Agaricus bisporus) in addition to Lentinus edodes and Pleurotus ostreatus. Viljavaraston liepeillä elelee jos jonkinlaista pikkuväkeä. Mushrooms require absolute purity, otherwise they easily go mouldy, for example. For mushroom growing in Finland the use of pesticides of any kind is prohibited. There are 52 fungus farrns at present, eight of them cultivating Agaricus. Rauhaniemi camping site in Kuopio has installed solar panels to heat its water, while Hotelli Rauhalahti recovers waste heat From air conditioning exhaust air. Saako ympäristö edes lupauksia. A pathetically small number of trained ecologists are employed by the districts, but there is a surfeit of engineers. lnterest in environment conserving tourism is keen and attracting a growing number of entrepreneurs. by Kari-Matti Vuori Suomen Luonto 54( 1 ): /415 March I st 1995 will see a new Act on environmental administration come into force in Finland. Almost ali green plants are suitable for cleaning the air and 815 large ones are sufficient to keep the room ai r breathable in a norrnal apartment or house. Assistant police inspector Matti Nissinen from Kymi provincial office says that fa iling to charge offenders is more common in cases of environmental infractions than in any other crime category. ln neighbouring Sweden the quantity is three times higher. Usually charges are dropped due to Jack of evidence. Waste food is sent to a local piggery, with coffee grounds and paper plates being composted. By contrast, only 200 grammes of cultivated mushrooms are consumed per capita. 1990 30.6.199 1 a total of 623 environmental crimes were notified. the management and use of waterways. For Pleurotus large sacks weighing around 20 kilos each are hung From the ceiling; they contain chopped straw. Smoke is also a constituent of the air in many homes and work places. Hotelli Rauhaniemi is protecting the forested promontory it owns, much to the delight of visitors when told there are flying squirrels there. Plants absorb gases like carbon dioxide from the atmosphere with the aid of their stomata and change harrnful substances into a less hazardous forrn . recycling. Environmental centres will be established for e.g. Separate chapter in law for environmental offences hy Ulla Ahonen Suomen Luonto 54( I ): 18-20 According to Finland's criminal investigation department, in the period 1.1. Forty species were tested and it was discovered that the ability of plants to puri fy air varied. New forrns of energy are being promoted, as well as energy conservation. Each company has its own environment representative who uses part of his/her work time arranging e.g. ln addition to filtering the room air, the plants also keep it pleasantl y humid. NASA, in the USA, has studied the ability of pot plants to clean up bad air. Kot, kot sanoi vapaa kana ja pyöräytti täydellisen munan. At the moment, acti vities within the water and environment districts are characterised by conflicting interests: the same official is responsible for hydroengineering, water pollution control and environmental change monitoring and assessment. Agaricus requires a compo t growing medium made from straw and horse or chicken manure. Mushroom growing could provide a useful means of keeping the countryside productive and inhabited, but at the moment it does not constitute a viable altemative to arable or dairy farrning. For instance, Ch/orophytum reduces the formaldehyde content more effecti vely than Scindapsus. Lentinus is grown in pla tie on a mixture of sawdust from broadleaf trees, grain sorting waste and peat. House plants can be used to purify the indoor air. Small amounts of toxic substances may evaporate in particular from buildings and fumi shings, to irritate the eyes, skin and respiratory tract. Hotelli Casino in Savonlinna is recycling everything that comes into its kitchen, including egg boxes, delivery boxes and buckets. The Nature-saving nation extends to places outdoors too. Chlorophytum al o clears up tobacco smoke, in the same way as Sansevieria and ivy (Hedera helix). 58 Field mushroom growing becomes a paying concern by Alice Karlsson Suomen Luonto 54( 1 ):28-29 Finns con ume rather large quantities of wild fun gi (forest mushrooms), i.e. Green plants purify the air by Rea Peltola Suomen Luonto 54( 1 ):22-23 lf you have a headache and feel fatigued, the reason may be bad indoor air quality. Waste sorting has to be properly taken care of and a serious effort is being made to eliminate the use of disposable containers and food and drink packs. Translated hy Leigh Plester SUOME LUONTO 1/95 54. The main message is that the customer becomes part of a scheme taking into account the environment
Kolmesta viimemainitusta on luovuttu, koska niiden tiloja ei ollut varaa rakentaa uudelleen Ruotsissa, ja myös Suomessa ja Norjassa nykyisin voimassa olevien eläintarhaeläinten tilanormeja täyttäviksi. Onnistunut kokeilu on villisikojen ja visenttien yhteiselo. Hallit poikivat siellä jo 1950-luvulla säännöllisesti. Eväspaperien rapina houkuttelee eläintarhan pikkuväkeäkin. Ensimmäiset, jo perustamisvuonna hankitut eläimet olivat porotokka lapinkoirineen sekä neljä kyhmyjoutsenta. Ongelmallisten eläinten lisääntyminen on yksi hoidon laatumittari. Skansen onkin mitä oivallisin lepakoiden asuinympäristö keskellä suurkaupunkia. Skansenin valkoposket eivät ole kuitenkaan osallisia Gotlannin kannan syntyyn 25 vuotta sitten. Muita meillä harvinaisia lintuja, joita Skansenilla pääsee helposti "bongaamaan", ovat pikkuvarpunen, nokkavarpunen , pähkinänakkeli ja vihertikka. Alunperinkin suurten pohjoismaisten petoeläinten tilat ovat olleet varsin viehättäviä. Skansenilla on oma viehätyksensä, museorakennukset ovat sekä ulkonäöltään että rakenteiltaan mielenkiintoisia. Viime vuosikymmeninä niitä on uusittu. Ahma lisääntyi ensimmäisen kerran Skansenilla 1947. Myöhemmin kuitenkin alettiin lipsua. Erikoisin on kuitenkin valkoposkihanhi. Alkuperäinen eläintarhaideakin oli onnistunut. Jotain sen etuvartioaseman luonteesta kertoo se, että poikkeuksellisen ankara talvi 1986-1987 karsi yhdyskuntaa kahdestakymmenestä parista kolmeen. Se näet perustettiin alunperin ulkomuseoksi 1891, ja sinne eri puolilta Ruotsia siirretyissä rakennuksissa riittää lepakoille suojaisia koloja. Siellä to1m11 "kylkiäisenä" yksityinen yritys, Skansenin akvaario. Tarkoitus oli hankkia ja pitää tarhassa ainoastaan ruotsalaisia eläimiä: sekä kotieläimiä että luonnonvaraisia lajeja, joilla olisi ollut edes jonkinlainen yhteenkuuluvuus rakennetun SUOMEN LUONTO 1/95 54. Skansenille hankittiin eksotiikkaa: apinoita, pingviinejä, jääkarhuja ja norsuja. Luonnonsuojelulliseen opetukseen Skansenin metsätalo on kiintoisa tutustumiskohde. Ilkka Koivisto 59. ympäristön kanssa. Keskustelin hiljattain Skansenin eläintarhaosaston johtajan Pelle Palmin kanssa tulevaisuuden suunnitelmista. Kuvaavaa tälle on muun muassa se, että Skansenin assistentti HansOve Larsson on Ruotsin tunnetuin susiasiantuntija. Se ei ole tullut tänne omin päin, vaan noin 70 nykyisin pesivän parin kantavanhemmat ovat tarhalintuja. vsk. Se olikin varsin tuore, vuodelta 1990, ei kuitenkaan Suomesta vaan Tukholman Skansenilta, huhtikuun 14. Sen sijaan ne ovat saavuttaneet kuuluisuutta ruotsalaisen kiljuhanhien uudelleenistutusprojektin kasvatusvanhempina. Esimerkiksi normien mukaiset tilat norsuille olisivat maksaneet suunnilleen kaksikymmentä miljoonaa markkaa. Vaikka eläintarhaosasto on Skansenilla joutunut elämään aina jossain määrin ulkomuseon armoilla, se on kehittynyt kiitettävästi. Ohjelmaa toteutettiin aluksi johdonmukaisesti. Nyt useiden leutojen talvien jälkeen yhdyskunta on toipunut entiselleen. Oikeastaan minua viehättää Skansenissa eniten sinne asettuneet luonnonvaraiset lajit, muutkin kuin lepakot. Kummankin tarkoituksena on enty1sesti edistää uhanalaisprojekteja sekä luonnonsuojelua. Se on Euroopan pohjoisimpia ellei pohjoisin. Valkoposkihanhet pesivät Skansenilla vapaina ja omasta halustaan vanhojen rakennusten turvekatoilla. päivältä. Tästä yleisönsuosiota nauttivasta ja eläintarha-ammattilaisten arvostamasta laitoksesta kerron joskus myöhemmin. MAAILMAN ELÄINTARHOJA Tukholman Skansen Kun yhdessä tämän lehden luontovastauksessani käsittelin lepakoiden ensimmäisiä näyttäytymisiä keväällä, tulin etsineeksi myös omien havaintojeni kevätennätystä. Skansenin alueella on kuitenkin eläineksotiikkaa nykyisin enemmän kuin koskaan. Saksanhirvitarhassa ja sen tuntuman korkeissa puissa pesii harrnaahaikarayhdyskunta. Hän kertoi, että tutkimusta ja opetusta laajennetaan entisestään. Eläintarha-arkkitehtonisesti ahmatarha on ykkönen
Suomen Luonto on mukana kaikkialla sademetsässäkin! Tilaa, niin pysyt tiedoissa ja tunnelmissa; saat kerran kuussa tuoretta luontopostia, vuodessa lähes 700 sivua. Vuosikerta (12 seuraavaa numeroa) 300 mk, kestotilauksena 270 mk, Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 250 mk, kestotilauksena 235 mk. . Puolivuotistilaus 170 mk . Soita tilaajapalveluumme puh. (90) 228 08 210 tai 228 08 224 tai käytä lehtemme palvelukorttia sivulta 57.