Suomi ilmoitti lähtevänsä tavoittelemaan päästöjensä kasvattamista. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. 2 Kiotossa päästiin vasta alkuun ilmastonmuutoksen torjumisessa :Kioton joulukuisessa ilmastokokouksessa teollisuusmaat päättivät vähentää kasvihuonekaasujen päästöjään keskimäärin hieman yli viidellä prosentilla vuoteen 2010 mennessä 1990 tasosta laskettuna. Uutta on tulossa taas tänäkin vuonna. Oikein hyvää alkanutta vuotta 1998 sekä vanhoille että uusille Suomen Luonnon lukijoille! Toimitus SUOMEN LUONTO 1/98. Euroopan unionissa päästövähennys jyvitetään jäsenmaiden kesken. Muutoksen nopeudesta ja luonteesta ei voida saada täyttä varmuutta. Julkaisemme myös joka numerossa omilla sivuillaan onnitteluilmoituksia Luonnonsuojeluliitolle. Vuoden päästä pidetään seuraava kokous Buenos Airesissa. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pottjoismainen ympäristömerkki. Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy/ Markku Kemppainen puh. Entä jos ilmasto ei muutukaan. Suomen luonnonsuojeluliino ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. lrtonumero 33 markkaa. Esittelemme muun muassa joka numerossa yhden luonnonsuojelun voiton. Maapallomme ilmaston tulevaisuudesta huolissaan oleville kokous oli pettymys. Sillä voisi olla hyvinkin järisyttäviä vaikutuksia ilmastoon. Viitteitä muutoksen mahdollisesta alkamisesta on jo olemassa. Suurin osa ilmastotutkijoista on vakuuttuneita ilmastonmuutoksen vaarasta, mutta osa kiistää sen kokonaan. Pahimmat skenaariot pitävät mahdollisena jopa menvirtojen kulkureittien muuttumista. (09) 228 08210 ja 228 08224. Toivottavasti kaupungin nimi (hyvä ilma) lupaa parempia päätöksiä. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. z LJ...J 6 :J tr) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkan katu 9 00510 Helsinki puh. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 65. Silloin tulee valittavaksi joko elintason huomattava pudottaminen koko teollistuneessa maailmassa tai syöksyminen tuntemattomaan, ehkä hyvinkin viheliäiseen tulevaisuuteen. Ilmasto on erittäin monimutkainen kokonaisuus, jonka käyttäytymistä kaasutasapainon muuttuessa on vaikea ennustaa. Päästövähennykset on saatettava voimaan vasta 2010 mennessä. Juhlavuosi näkyy myös Suomen Luonnossa. Suomen Luonnolla alkaa nyt 57. Olemme parhaamme mukaan pyrkineet kehittämään lehteä ja toivomme, että te hyvät lukijamme olette tyytyväisiä. Ilmasto on ehkä muuttumassa epävakaisemmaksi, äärevämmäksi ja vaikeammin ennustettavaksi. (03)751 1815 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Jorma Laurila Luonnonsuojeluliitolla juhlavuosi Suomen luonnonsuojeluliitto täyttää toukokuussa 60 vuotta. Vielä kalliimmaksi ja hankalammaksi elämämme tulee silloin, jos ilmasto muuttuu siihen suuntaan, kun pahimmassa skenaarioissa on ennustettu. Se on selvästi vähemmän kuin Euroopan unionin alunperin tavoittelema 15 prosenttia. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa) 170 mk. Teollisuuden ja politiikan monet päättäjät valittavat, että kasvihuonepäästöjen tuntuva rajoittaminen on kallista ja hankalaa. Ympäristöjärjestöt ovat esittäneet, että kasvihuonekaasujen todellinen vähennystarve on jopa 50-70 prosenttia. Ympäristönsuojelijat sekä osa tutkijoista ja poliitikoistakin kannattavat niin sanotun varovaisuusperiaatteen noudattamista. Ei ole myöskään varmaa hyväksyykö Yhdysvaltain senaatti Kioton neuvottelutuloksen. Kun ei täysin varmasti tiedetä, millaisia seurauksia muutos toisi tullessaan, on järkevämpää olla mieluummin liian varovainen kuin liian huoleton . vuosikerta. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Keräämme sillä tavoin liitolle varoja erilaisiin luonnonsuojeluhankkeisiin. Niin onkin, kalliiksi se tulee. Silloin kun ilmastonmuutos on totta, on enää hyvin vähän tehtävissä. Ilmastonmuutoksen estäminen saattaa vaatia rajujakin toimia. Se on pitkä aika. Ainut myönteinen asia oli se, että ilmastonmuutoksen estämisessä päästiin edes jonkinlaiseen alkuun. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Viime vuosien erikoiset talvet osa hyvin leutoja, osa ankaria ovat yksi esimerkki. (09) 228 081 telefax: (09) 228 08200 sähköposti: sukunimi @sll.fi Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri/ Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 08214 Toimii/ajat Anne Brax, 228 08216 Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Väriero/lelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Kehitysmaille ei asetettu minkäänlaisia päästörajoituksia. Elämme maapallollamme kasvihuoneessa, jonka kaasutasapainon muutokset voivat herkästi vaikuttaa ilmastoon. Suhtautuminen osoittaa, että Suomi todella kuuluu siihen ryhmään, jonne se Tilastokeskuksen tutkimuksessa Suomalaiset ja ympär·stö kansainvälisestä näkökulmasta sijoitettiin: ongelmien vähättelijöiden ja vapaamatkustajien luokkaan. Kioton päätökset tietävät sitä, että kasvihuonekaasujen päästöt lisääntyvät tulevina vuosina ja ilmastonmuutoksen vaara kasvaa entisestään
57. Koiras-emo ja ihmiskuva 25 Seksi, väkivalta ja uhanalaisuus kiinnostavat nykyihmistä myös eläimissä, Laura Ruohonen väittää. Sivut 32-35. Evoluutiota silmiemme edessä 3 2 Siivekäs sivellin 36 Taidemaalari Paavo Laine maalaa metsässä. vuosikerta 1 1998 Elinpaikka -sarjamme jatkuu. Askettäin valtion valokuvataidetoimikunnan palkitsemat Ritva Kovalainen ( oik.) ja Sanni Seppo kokosivat mahtavan kuvasarjan suomalaisten suhteesta metsään. Kaataja istuttaa 3 8 Pohjois-Ugandan sudanipakolaiset ovat oppineet vaalimaan puita. Kotimainen ympäristökatastrofi sivuilla 16-17. SUOMEN LUONTO 1/98 LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Puiden luona 4 Asbestikylä hengittää varoen 16 Talven valkoista 18 Vanhaa metsää kaatuu yhä 22 Metsähallituksen kehittelemästä alueekologisesta suunnittelusta toivottiin pelastusta vanhoille metsille. Vakiot: Pääkirjoitus 2 Ajankohtaista JO Tosija makuasioita ravinnosta 31 Maailmalta 42 Mielipiteitä, keskustelua 44 Kirjoja 48 Kuukauden ekoneuvo 50 Vastuullinen kuluttaja 50 Multasormet 51 Kysy luonnosta 52 Palvelukortti 65 Luonnonsuojelun voittoja 67 Summaries of the Main Articles 66 3. Mika Honkalinna/Luontokuvat Ritva Kupari Partekin asbestikaivoksen jätteet ovat saastuttaneet Tuusniemen Paakkilan kylän. Sivut4-9. Lisää valkeaa löytyy sivuilta 18-21. Nyt tutustumme hanakasti risteytyviin pajuihinja niistä riippuvaisiin eliöihin. Palo metsässä tuulikin soi oudosti 26 Jaakko Heinonen kävi kuvaamassa Tammelan paloalueen elämää vain vähän ennen hakkuita. Sirkka-Li isa Konninen Kansikuva: Martti Rikkosen kuvaama riekko nyppii koivun urpuja talvenvalkoisessa puvussaan
"Halusimme tuoda keskusteluun siitä puuttuvaa kulttuurin ja hengen näkökulmaa." Valokuvat kertovat pihapuista, tykkypuiden peikkometsistä ja tavasta nähdä suoSulkavan Matinmäen uhrikuusi. Kolme vuotta arkistoissa sekä Suomen, Vie4 nan ja Viron metsissä osoittivat, että he olivat olleet oikeassa. Nyt se on monta metriä korkea. viime marraskuussa postinkantaja toi valokuvaaja Ritva Kovalaisen kotiin Kemiöön postikortin, jossa kohteliaasti ilmoitettiin erään sulkavalaisen puun kuolemasta. Se istutettiin kastepäivänäni. Rungon halkeamat enteilivät puun kaatumista. "Paljastui uskonto ja kokonainen maailmankuva, joka liittyy puihin ja metsiin", Sanni Seppo sanoo. " Va1okuvaajilla oli aluksi vain intuitio siitä, että jotakin tärkeää löytyisi. Työn hedelmänä syntyneet Puiden kansa -kirja ja -näyttely ovat saavuttaneet harrasta suosiota. Kuollut puu oli Sulkavan Matinmäen uhrikuusi, jonka Kovalainen ja Sanni Seppo kuvasivat vain muutamaa kuukautta ennen sen kaatumista. "Halusimme näyttää, mitkä ovat suuren myyttiperinteen tähän aikaan jättämät jäljet." "Tarkoituksemme on vahvistaa ja rohkaista ihmisiä kokemaan ja paljastamaan suuria tunteita rakkaudesta puihin ja metsiin", täydentää Ritva Kovalainen. •• • PUIDEN IAHELU Puiden kansa -hanke etsii metsien ja puiden henkeä kansanperinteestä, ihmisestä ja luonnosta. " "Minulla on oma nimikkokoivu. "Metsien henkinen merkitys unohdettiin", Kovalainen sanoo. Postikortti tulee ymmärrettäväksi osana suurta tapahtumaketjua, joka vyörähti liikkeelle Kovalaisen ja Sepon alkaessa yli kolme vuotta sitten kuvata suomalaisille tärkeitä puita. Luonnonsuojelijat vastasivat puhumalla eliölajeista ja luonnon monimuotoisuudesta. Tykkymetsä marssii Posiolla 1995. Hanke lähti liikkeelle syksyllä 1993. SUOMEN LUONTO 1/98. Lehdissä oli silloin kovia kirjoituksia, joiden mukaan metsiä pitäisi hakata entistä enemmän. Kuusen juurelle on tuotu uhriksi leipää, viljaa, maitoa ja muuta ruokaa. Otteita näyttelyn vieraskirjasta: "Kiitos muistutuksesta! Olisi hyvä havaita heidät ennen kuin ovat poissa!!! "Tunsin taaskin itseni osaksi suurempaa kokonaisuutta." "Kiitos kauniista seikkailusta, ei millään olisi halunnut lähteä ..
Valokuvaajat Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo selvittivät kolmen vuoden ajan suhdettamme puihin. Esittelemme seuraavilla sivuilla, mitä he löysivät pitkällä matkallaan puiden luo ja suomalaisuuden sisimpään. SUOMEN LUONTO 1/98 Kuvat: Ritva Kovalainen Sanni Seppo 5
6 malainen metsä. Lipposen suvun karsikko, Murtovaara, Valtimo 1996. Tyven loveen laitettiin kaloja hyvästä saaliista kiitollisena ja uuden saaliin toivossa. Tapion pöytä odotti löytäjäänsä matalana metsän piilossa Korhoskylän uhrimänty, Virrat 1997. Jos haudattu palaili kummittelemaan, puuhun uurrettu kuolinaika muistutti: olet vainaja. Sanni Seppo ja Ritva Kovalainen löysivät kymmenkunta käytössä ollutta uhripuuta ja kaksi aikanaan karhun kalloja kannatellutta honkaa. Ehkä kaikkein yllättävintä on, ettei uhriperinnettä tarvinnut esittää vain museoiden vanhoina tallenteina. Karsikko tehtiin talon ja hautapaikan välille. Vielä on SUOMEN LUONTO 1/98
Nykypolvi haluaa säilyttää lehdon koskemattomana." Savosta tavoitettiin perhe, joka pitää yllä katkeamatonta karsikkoperinnettä, tapaa kaivertaa suvun vainajien nimi, syntymä ja kuolema petäjän kylkeen karsittuun pilkkaan. 7. "Sen vanha emäntä oli 1800-luvulla käyttänyt lehtoa. Tapion pöytäkuusi, uhripuu, Hämeenkyrö 1997. "Heinolassa meitä onnisti, sillä tietoa lehdosta vaalittiin läheisessä talossa", Sanni Seppo kertoo. siis Suomessa läsnä puita, joista ammoin tapettujen karhujen henget nousivat taivaalle. Entisten uhrilehtojen tarkka paikantaminen ei arkistotietosuoMEN LUONTO 1/98 jen avulla tahtonut onnistua
~. Oliko pöytä vielä olemassa. Kovalainen ja Seppo löysivät luonnonsuojelulailla rauhoitettujen puiden luettelosta hämeenkyröläisen Tapion pöydän. Ritva Kovalaisen tiekarttakirja on täyttynyt puuehdokkaiden nimistä. On luontevaa, että Tapion pöytä löytyi juuri Hämeenkyröstä, sillä samat entisen Ylä-Satakunnan seudut ovat historioitsija Jalmari Jaakkolan mukaan Tapio-myytin syntytanhuvia. "Karsikoita kaivertanut Veijo Laitinen kertoi, ettei hän tiennyt parempaakaan tapaa kunnioittaa edesmenneitä sukulaisiaan", Kovalainen sanoo. Puiden kunnioitusta on kitketty suomalaisista jo pitkään. Kauhava 1996. Ehkä parisataavuotias kuusi kyhjötti vaatimattomana puolimetrisenä olentona eraan hakkuuaukon vieressä. Valokuvaajat näyttävät meidänkin aikamme tavan käsitellä metsää; puuvanhus lepää kaadettuna hakkuaukolla menetetyn pyhyyden merkkinä. Vuonna 1229 Rooman Paavi Gregorius IX oikeutti Suomen kirkon ottamaan haltuunsa pakanallisiin jumalanAaro Fräntilä, Juho, Antti, Kustaa ja Aila Saarikoski, Anni Fräntilä, Erkki ja Anna-Liisa Saarikoski sekä Rauha Kumpu-Huhtala Saarikosken sukupuulla. •• . Nauha on ehkä puun parantavaan voimaan uskovan ihmisen tuoma. Rantasalmen seurakunnankokous päätti vuonna 1746, että mies joka kylästä "palkkaa vasten vaivannäöstään hakkaisi alas ja polttaisi kaikki pelloilla ja SUOMEN LUONTO 1/98. ' ' Nauha virolaisessa Mäesuitsun uhrilehl'}'luksessa. Lehmuksen paikalla on sijainnut pyhä metsikkö, hiisi. palveluksiin käytetyt lehdot ja pyhätöt. ..,... Ensimmäinen uhripuu löytyi Virosta, jossa Kovalainen ja Seppo huomasivat Hiidenmaan matkailuesitteessä maininnan Emmasten uhritammesta. •·::· i·Ji~;~hl Åii~'iit:i · n 1.18 · ,.~·· k-'if61VU:ltii: . 8 • K , • n JJ.i~ it-i to,1 l \ ~"'"" .• .. Se löytyi metsästä melkoisen etsimisen päätteksi. Puu syntymän kunniaksi, elämän muistoksi, suvun vaalijaksi Rikhard Alhonniemen muistopuu, Jämsä 1996. • ' .J . Suomen pyhien puiden etsiminen merkitsi pitkää matkaa arkistoihin, kyläläisten muistin pakeille ja puiden luo. Uhrausperinne eli silti pitkään etenkin Savossa. Aikanaan sille oli tuotu ruokaa ja viinaa tarkoituksena lepyttää Tapiola, metsän kuningasta. Hämeenkyrön Majamaan talon hevoshaan Tapion pöytää koskevasta uhrausperinteestä saatiin tietoja 1980-luvulla 70-vuotiaan miehen kertomana
Näyttelyssä on kori, josta kävijät voivat ottaa nauhan omalle tärkeälle puulleen vietäväksi. Ritva Kovalainen ( s. Vanhan kunnianarvoisan pastorin nähtiin pysähtyvän korin viereen ja ottavan siitä nauhan. talojen lähistöllä kasvavat epäilyttävät puut, sekä hajoittaisi ja hävittäisi heidän uhripaikkansa, joita 'Ristikannoiksi ' sanotaan, sittenkuin syylliset vikansa tunnustaneet olivat ja luvanneet vastaisuudessa luopua tällaisesta syntisestä menosta." Nyt on kulunut pian 800 vuotta paavin kirjeestä ja yli 200 vuotta Rantasalmen tapahtumista. Sanni Seppo ( s. Kovalaisen aikaisempiin töihin kuuluu muun muassa kuvasalkku Kanadan intiaaneista ja lukuisia näyttelyitä. Puiden kansa -näyttelyn ehdittyä Lappeenrantaan tapahtui jotakin, mikä ehkä SUOMEN LUONTO 1/98 voidaan tulkita pieneksi sovituseleeksi menneisyydelle. Tuotantoa ovat tukeneet Suomen kulttuurirahasto, Valtion valokuvataidetoimikunta ja Alfred Kordelinin säätiö, ja siihen on osallistunut Maaseudun sivistysliitto. Sieltä se siirtyy Seinäjoen Taidehalliin ( 14.2. 1959) työskentelee valtion 5-vuotisen taiteilijaapurahan tuella. Sanni Seppo on osallistunut moniin yhteisnäyttelyihin ja pitänyt yksityisnäyttelyn Minun Afrikkani Rasismin nousu ja tuho. Näyttelyyn kuuluu myös Sirkka-Liisa Konttisen osuus. "Vien tämän omalle puulleni kesämökille", hänen kuultiin sanovan. 9. -15.3.), Metsämuseo Lustoon Punkaharjulle (6.5.-30.8.), Kajaanin taidemuseoon (14.9.-25.10.) ja edelleen Kuopion Barsokewitz-valokuvakeskukseen, Joensuuhun ja Rovaniemelle. Se on vanha tapa, jolla Virossa yhä paikoin kunnioitetaan uhripuita. 1960) totmu valokuvaajana ja valokuvauksen opettajana. Antti Halkka Puiden kansa on esillä EteläKarjalan taidemuseossa 1.2.1998 asti
Viime vuosina hän on kuvannut erityisesti Perämeren maankohoamisrantojen elämää Liminganlahdella ja Hai luodossa. Uusi vuosi, uudet kuvat Suomen Luonnon luontopäiväkirjaa pitävät tänä vuonna Merja Niva Ivalosta, Jouni Klinga Oulusta ja Perttu Saksa Lahdesta. Metsissä oli syksyn vaellustenjäljiltä edelleen ennätysmäärin käpytikkoja. Saksa aloitti kuvauksen viisi vuotta sitten. Niva on pitänyt kaksi valokuvanäyttelyä, jotka kertovat hänen syntymäseutunsa Länsi-Lapin syrjäkylistä ja maaseudusta. Joulukuu Saariselällä. Sää pysytteli pakkasen puolella ja rohkeimmat uskaltautuivat kokeilemaan Vesijärven jään kantavuutta. Viime aikoina hän on syventynyt ihmisen ja luonnon suhteeseen sekä yöhön metsässä. Hänen kuviaan on julkaistu postikortteina, kalentereissa, lehdissä ja kirjoissa. 10 Vuosikymmeniä sitten saatettiin kulkea keskitalven poroerotuksiin satoja metrejä pitkässä pororaidossa. Maisemassa ristiin rastiin kulkevat rusakon jäljet kertoivat jänisten lisääntymisestä Lahden seudulla. Klingan rakkain kuvauskohde ovat linnut. Vuonna 1966 syntynyt Merja Niva on harrastanut valokuvausta "puolet elämästään" ja kuvaa mielellään kasveja sekä maaseudun kulttuurimaisemaa. Vuoden ensimmäiset kuvat ovat joulukuulta. Porokilpailut ja lisääntynyt matkailu ovat jälleen elvyttäneet vanhaa taitoa. Jouni Klinga on Kiikoisissa 1971 syntynyt lintuja luontoharrastaja, joka valmistelee parhaillaan biologian opintoihinsa liittyvää lopputyötä. Joulukuun myötä aurinko pilkahteli taas matalalta ja lumipeite sai kovan tuulen saattelemana vahvistusta. Temmesjoen pitkospuiden varrella pyrähteli sinitiainen ja pari talitiaista. Moottorikelkan tulo poronhoitoon lopetti ajohärkien käytön lähes tyystin. Lahdessa hänen mielestään kiinnostavinta on kaupunkiluonto, Salpausselän maisemat ja kaupungin läheiset luonnonsuojelualueet. Kuvaajakolmikon kuopus on 20-vuotias Perttu Saksa, joka opiskelee valokuvausta Lahden muotoiluinstituutissa. Jouni Klinga mie1 ima is emi s saan Hailuodossa. SUOMEN LUONTO 1/98. Perttu Saksa majavalammen rannalla. Joulukuun alussa Salpausselän rinteet saivat valaisevan lumipeitteen. Perttu Saksa löytää kuvauskohteensa lähiluonnosta polkupyörämatkojen päästä. Alice Karlsson Vuonna 1995 seurasimme elämää Inarissa, Ilomantsissa ja Turussa, 1996 Sodankylässä, Rautjärvellä ja Nurmossa ja viime vuonna Kuusamossa, Jyväskylässä ja Kirkkonummella
Ahma on pieni, mutta väsymätön kulkija. Hänen mielestään on hienoa, että liiton ymmärretään toimivan kansalaisten tukena ympäristön ja luonnon parhaaksi. Myös puheenjohtajalle tulee jatkuvasti puheluita milloin mistäkin asiasta. Suomen luonnonsuojeluliitto täyttää toukokuussa 60 vuotta. 60-vuotinen liitto on muuttunut vuosien mittaan asiantuntijajärjestöstä kansalaisjärjestöksi. "Jotta sellaista sinileväkesää ei enää tulisi kuin oli viime vuosi, liitto teettää laskelmia siitä mitä Suomen pitäisi tehdä päästöjensä vähentämiseksi", liiton puheenjohtaja Timo Helle sanoo. . Hankeen se ei vajoa kevyttä kettua kummemmin. Jaakko Heinonen Kaksi ahmaa on juossut perätysten hangella Koskella Varsinais-Suomessa. Ahmalla on näet karvapeite myös jalkapohjissa. Siksi on tärkeää, että liitto valistaa jäseniään kentällä jatkuvasti", hän sanoo. Juhlavuoden kunniaksi esille nostetaan myös muuttohaukka, jonka kohtalot liittyvät läheisesti liiton historiaan. Esimerkiksi Järvenpään Lemmenlaakson luonnonsuojelualueella löydetty harmaapäätikkakin palvelee tiedettä Helsingin yliopistossa. "Arvioimme myös mitä toimet maksavat. Eikä linnun tarvitse niin harvinainenkaan olla, kun se kelpaa vaikkapa museokokoAhman jäljillä Nyt kannattaa tarkkailla hangella olevia jälkiä. Isoista kysymyksistä on esillä muun muassa Itämeri. Jaakko Heinonen Luonnonsuojeluliitto täyttää 60 vuotta Timo Helteen johdolla Filosofian tohtori, porotutkija Timo Helle on toimikaudellaan lähentänyt luonnonsuojeluliittoa entistä enemmän kansaan. Työtä riittää, ja susi on osoittautunut kaikkein vaikeimmaksi lajiksi. "Liiton lähiluontoprojektilla pyritään edistämään juuri sitä, että asukkaat huomaisivat ja osaisivat pitää huolta oman kotiseutunsa luonnosta." Alice Karlsson 11. Kynsien jäljet näkyvät yleensä selvästi, mutta jälki on suttuinen. "Kansalaisjärjestön pitää osata vastata kansalaisten hätään. Juuri näin kävi Järvenpäässä. puheenjohtaja. Tavallisen näköinen hangelle tuupertunut lintu voi tutkittaessa osoittautua harvinaisuudeksi. Paikallisyhdistyksillä ja luonnonsuojelupiireillä on lisäksi omat suunnitelmansa juhlavuoden varalle. Maaliskuussa Hyvinkäällä järjestetään Kestävä Suomi 98 -messut ja toukokuussa pidetään juhlaliittokokous Helsingin Säätytalolla, missä liiton edeltäjä Suomen luonnonsuojeluyhdistys perustettiin 60 vuotta sitten. "Muistan, että perjantaisin hän oli usein kiireellä lähdössä juuri luonnonsuojeluyhdistyksen kokoukseen ja piti keretä junaan. Ihmiset ovat oikeasti huolestuneita ympäristöstä", Helle toteaa. Pentti Vitikka Timo Helle on Luonnonsuojeluliiton 11. Osaavathan ihmiset jo ottaa yhteyttä yhdistyksiin ja piireihin sekä suoraan keskustoimistoon omissa huolissaan. Uhanalaisten lajien suojelu on entiseen tapaan liiton sydäntä lähellä. Samalla tavalla käyttäytyy ahman pienempi sukulainen näätä. Sen etutassun painallus on miehen kämmenen kokoinen. Jouko Veikkolainen Jos löydät kuolleen linnun, ota yhteyttä Luonnontieteelliseen keskusmuseon rengastustoimistoon PL 17, 00014 Helsingin yliopisto tai puhelimella (09) 1911. SUOMEN LUONTO 1/98 elmaan. "Sutta pelätään niin kovasti, ja siihen liittyy paljon kielteisiä mielikuvia", Helle sanoo. Viime vuosina vanhaa joukkoa norpasta kotkaan on jouduttu laajentamaan muun muassa sudella. Tikka törmäsi parvekkeen ikkunaan ja kuoli. Söyrinki ehti olla myös Helteen opettaja Oulun yliopistossa. Aluksi käpytikkana pidetty lintu osoittautui valkoselkätikaksi, ilman rengastakin arvokkaaksi löydöksi. Läheisimmäksi entisistä puheenjohtajista hän kokee Niilo Söyringin, joka heilui nuijan varressa 1950ja 1960-luvuilla. Samoilla junilla sitä liikutaan", rovaniemeläinen Helle toteaa. Suuria peltoalueita kuoma ei mielellään ylitä, mutta aava suo käy hyvin. Juhlavuonnaan liitto aikoo näkyä julkisuudessa entistä enemmän. Nykyään jopa ahman jäljet voi tavata missä tahansa rintamailla missä on metsää. "Tarve neuvontaan kasvaa koko ajan. AJANKOHTAISTA Kuollut lintu voi auttaa tutkimusta Jouko Veikkolainen Todennäköisesti nälkiintynyt harmaapäätikka päätyi kuolemansa jälkeen tutkimuskäyttöön Helsingin yliopistoon. Tämän luulisi olevan hyvä esimerkki muillekin Itämeren maille." Juhlavuosi näkyy myös liiton Lähiluontoja Vastuullinen kulutus -projekteissa
3. 6. AJANKOHTAISTA Siuntionjokea vaaditaan kaloille Siuntiossa vaaditaan meritaimenen kutujokena tunnetun Siuntionjoen padon purkamista. Päätös sijoituspaikkakunnasta tehdään vuonna 2000. Kuinka alas elohopea silloin laski. Tepposen mukaan epäsuhta voi johtaa siihen, että YV A-menettelylle asetettuja tavoitteita ei saavuteta. Vastaukset sivulla 66 SUOMEN LUONTO 1/98. Ydinjätteen loppusijoitus YVA-vaiheessa Tutkimukset käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseksi jatkuvat Eurajoella, Kuhmossa, Loviisassa ja Äänekoskella. Toistaiseksi purku puheet ovat kuitenkin kalamiesten toiveajattelua. Montako poikasta saimaannorpille syntyi keväällä 1997. Muistatko maakunnat, entä eläimet. YV A lienee tähänastisista Suomessa toteutetuista mittavin; kuntalaisille on sadellut postitse tiedotusmateriaalia ja kyselykaavakkeita sekä kutsuja useisiin tiedotustilaisuuksiin. Siuntionjoen nykyinen meritaimenkanta on pysynyt hengissä siten, että runsassateisina aikoina patoportteja pidetään auki ja jokunen kala pääsee aukosta nousemaan. Maan kohoaminen on voimakkainta Perämeren rannikolla. Vihdin Enäjärvestä Suomenlahteen laskevan Siuntionjoen suulle rakennettiin 1960-luvulla pato Nokian kaapelitehdasta varten. Meritaimen pystyy myös "tammukoitumaan" eli muodostamaan pienen paikallisen jokivesistössä elävän kannan. Kuusi alkoi valloittaa maatamme vasta noin 5000 vuotta sitten. Mitä tarkoitetaan riistakolmiolla. "Vaikka Nokia antaisi luvan, purku pitäisi perustella vesioikeudelle erittäin hyvin, ja ympäristömuutokset pitäisi selvittää tarkasti . "Kalatien teko voisi onnistuakin, muita joen palauttaminen luonnontilaan olisi paras ratkaisu", Marttinen sanoo. Kompromissina on ehdotettu kalaportaita. Mitä seuraavista kuvista voi päätellä. Heidän mukaansa Posiva on ollut tilaisuuksissa liian näkyvästi läsnä. Ja korvaavien vesijärjestelyiden hintaa ei tiedetä", Uudenmaan ympäristökeskuksen yli-insinööri Marketta .Virta toppuuttelee. Posiva käyttää mainontaan huomattavia summia, päättäjien ja kansalaisten puolestaan on vaikeaa omaksua tietotulvaa ja hallita asiakokonaisuuksia", sanoo liiton projektisihteeri Sirkka Tepponen. 5. Suomen yhdeksän historiallisen maakunnan vaakunoista neljässä on eläinaihe. Suomen luonnonsuojeluliitto on myös sitä mieltä, että osapuolten mahdollisuudet osallistua ydinjätteen loppusijoitusta Jukka Mikkola Meritaimenen nousu kutualueille helpottuisi oleellisesti, jos tämä Siuntionjoessa oleva Pikkalan pato purettaisiin. Vesilain mukaan purkuun tarvitaan Nokian lupa. 7. Teljo Laine/Luontokuvat Antti Leinonen/Luontokuvat Esa Pienmunne/Luontokuvat 2. Nyt on meneillään ympäristövaikutusten arviointi, niin kutsuttu YV A-menettely. Kuntalaisten palautteen pohjalta laaditaan alkuvuodesta suunnitelmat varsinaisen YV A:n tekoa varten. Kuka on ollut asialla. Epäilyttävintä on se, että lain mukaan YYA-selvityksen tekee hankkeen toteuttaja, tässä tapauksessa luvan hakija Posiva Oy. "Tiedosta ei todellakaan ole puutetta; kyse on tiedon uskottavuudesta, sanoo loppusijoitusta vastustavan Loviisa-liikkeen edustaja Thomas Rosenberg. Padon purku toisi yksipuoliseen Vikträskin järveen myös lohta, vaellussiikaa ja ankeriasta", sanoo Uudenmaan työvoimaja elinkeinokeskuksen kalatalousjohtaja Markku Marttinen. "Kysymys loppusijoituksesta on monimutkainen. Kuinka nopeaa kohoaminen siellä on. Kuhmolaisen Romuvaaraliikkeen Unto Mentula ja äänekoskelaisen Kivetty-liikkeen puuhanainen Minna Tuikka jakavat Rosenbergin näkemyksen. Jarmo Pasanen koskevaan keskusteluun ovat hyvin erilaiset. "Meritaimenta on Suomessa vain kuudessa joessa, ja Siuntionjoen kanta on niistä elinvoimaisin. Tehtaassa toimii nykyisin NKCables-niminen yhtiö, mutta pato on yhä Nokian hallussa. Anne Brax l. Milloin se ehti pohjoisimmille ja lounaisimmille kasvupaikoilleen. Rosenbergin mielestä koko 12 YYA-menettelyn sopivuus ydinvoiman loppusijoitusongelmaan on kyseenalainen. Posiva aikoo saada YV A-selvitykset valmiiksi 1999 alkupuolella. 4. "Selvityksen tekijän pitäisi olla _puolueeton taho, vaikkapa yliopisto", Rosenberg sanoo. Siksi kansalaisjärjestöjen pitäisi saada tukea omalle tiedotustoiminnalleen. Suomen kaikkien aikojen pakkasennätys on ollut tammikuussa 1985 Sallassa
Kansanedustajat väittävät Maan Ystävien julkaisevan Muutoksen kevät -nimistä lehteä, jossa heidän mukaansa yllytetään sabotaasiin ja muihin rikoksiin. Oikeusoppineiden mukaan on perusteltu syy epäillä edustajien syyllistyneen tähän rikokseen. Lisäksi pitkään jatkuva metsästys edesauttaa salametsästystä, sillä sitä on hankala valvoa luvallisen metsästyksen aikana. Metsästysmenestys oli huono, vaikka metsästysaikaakin oli jatkettu kahdella viikolla edellisestä vuodesta. Esitelmöitsijä totesi luonnonsuojelijoiden haluavan tällaista SUOMEN LUONTO 1/98 Pohjois-Suomen kiintiö ja luvallisesti ammutut karhut: Vuosi 1993 1994 1995 1996 1997 kiintiö 15 30 25 35 35 ammutut 16 26 18 31 22 kiintiö ei ole enää täyttynyt. Täksi vuodeksi voimaan tullut määräys, että karhun osien myynti vaatii ympäristökeskuksen luvan, ei selvästikään riitä. Viranomaisten pitäisi myös tarkastaa kaadot paikalla. Eduskunnalle voi myös lähettää pyynnön, että edustajat saadaan asettaa syytteeseen. "Maan Ystävät ei julkaise Muutoksen kevät -lehteä, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Kaija Helle. Silti kumpikaan ei perunut kysymystään. Mikko Niskasaari 13. Yhdistys sai ympäristöministeriöltä viime vuonna 150 000 markan toiminta-avustuksen ja kansanedustajat vaativat sen perimistä takaisin. Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tötinen sanoo, että poliisitutkinta voidaan tehdä ilman eduskunnan suostumusta, joskaan pakkokeinot eivät ole sallittuja. Jatkaako maaja metsätalousministeriö taas karhun metsästysaikaa, kun kiintiö jää yhä enemmän vajaaksi. Reunala on siviiliviraltaan Metsäntutkimuslaitoksen professori ja tietää varmasti, että maamme pöheiköt sijaitsevat lähinnä ojitetuilla soilla. Jos väittää julkisuudessa perättömästi jonkun syyllistyneen rikokseen, kyseessä on herjaus-niminen rikos, josta ankarin rangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Antti Halkka Maan Ystäviä parjataan aiheetta Kokoomuksen kansanedustajat Jari Koskinen, Kimmo Sasi ja Heikki Koskinen jättivät marraskuussa kirjallisen eduskuntakyselyn, jossa syytetään ympäristöjärjestö Maan Ystäviä rikollisesta toiminnasta. Se esitti läpipääsemätöntä pöheikköä. Rikokseen kehottaminen lehdessä on itsessään rikos. Erityisen vakavaksi teon tekee tietoinen pyrkimys aiheuttaa yhdistykselle taloudellista vahinkoa. Niitä luonnonsuojelijat haluaisivat nimenomaan harvennettavan, jotta aarniometsien pilaristoja hakattaisiin vähemmän. Esimerkiksi Kuhmon karhukantaa yliverotetaan selvästi. Valtaosa Pohjois-Suomen karhuista menee talvipesään syys-lokakuun vaihteessa, joten myöhään syksyyn jatkuva karhunmetsästys johtaa pesiltä ampumiseen ja pesille meOHO! metsää ja että kai sellaistakin jonkin verran voi olla. Kansanedustajan koskemattomuutta ei kuitenkaan ole säädetty rikollisen toiminnan suojaksi. Kuinka pitäisi sanoa ihmisestä, yhdistyksestä ja tutkimuslaitoksesta, joka haluaa tahallaan antaa virheellisen kuvan Suomesta. Reunala näytti diakuvia tervanpoltosta, kaskiahoista ja metsätyöstä. AJANKOHTAISTA Tolkkua karhunmetsästykseen I Metsästäjäin Keskusjärjestön mukaan karhuja kellistettiin tänä vuonna koko maassa kaikkiaan 96. Täällä sen todennäköisesti käsittelisi ensin perustuslakivaliokunta, Tiitinen arvioi. Antti Leinonen Esitelmässään Reunala arvosteli myös maalaustaiteen kultakauden mestareita kuten Akseli Gallen-Kallelaa, nämä kun antoivat "liian romantisoidun kuvan metsästä". Tuli luonnonsuojelun vuoro, jota Reunalan mielestä riitti kuvaamaan yksi dia. Kiintiöiden myöntäminen riistanhoitopiireittäin ja jopa kunnittain voisi olla järkevää. Tänä vuonna Kuhmosta saatiin laillisesti enää kaksi karhua, kun edellisenä vuonna niitä kaatui kahdeksan. Antti Leinonen non häiriytymiseen. Kaikkia kaadettuja karhuja ei välttämättä ilmoiteta. Pohjois-Karjalassa sen sijaan ammuttiin kaikki sallitut 40 kontiota. "Joka ei tunne omaa maataan, ei ole mistään kotoisin", on sanottu. "Miten rikolliseen toimintaan jäseniään yllyttävä järjestö voi saada yhteiskunnan tuen toimintaansa", edustajat kysyvät. Salametsästykselläkin lienee osuutta asiaan. Yhdistys on kyllästynyt järjestelmälliseen mustamaalaukseen, jossa Maan Ystävät yhdistetään mitä merkillisimpiin porukoihin. Ministeriön myöntämä kiintiö oli 118. Taulukosta havaitaan, että ensimmäisen kokeiluluontoisen kiintiömetsästyksen jälkeen Suomen Metsäyhdistyksen puheenjohtaja Aarne ReunaJa esitelmöi itsenäisyyden 80vuotisjuhlaviikolla Finlandiatalolla metsistä kulttuuriympäristönä. Kimmo Sasi ilmoittaa ylimielisesti, ettei heitä voida asettaa syytteeseen eduskuntapuheistaan, ellei 5/6 edustajista sitä hyväksy. Elokuusta lokakuuhun kestäneen karhunmetsästyksen aikana tapettiin Lapin ja Oulun läänien yhteisestä 35 karhun kaatokiintiöstä 22 otsoa. "Tuli virhe, yhdistys ei julkaise lehteä, tunnustavat Heikki Koskinen ja Kimmo Sasi. Voisi ajatella, että PohjoisSuomen kiintiö oli liian suuri karhujen maaraan nähden
suurimman ja suoaluekokoPuistoalue on pääosin hankittu valtiolle suojelutarkoituksiin ja sen pinta-ala on noin 2 540 hehtaaria. Valinnan jälkeen oravista ei ole kuulunut mitään! Petri Airasvirta ihmettelee missä mahtavat oravat asustella. Suomessa myytävistä joutsenmerk:i tyistä tuotteista kertyy jo aikamoinen lista. Happamat valumavedet pilaavat vesistöjä ja aiheuttavat kohtalokkaita seurauksia alueen arvokkaille eliölajeille. Päivittäistavaroissa merkki komeilee lähinnä pesuja puhdistusaineissa, pehmopapereissa ja paristoissa. Hankkeessa ovat mukana aluellinen ympäristökeskus, WWF, Partek Nordkalk Oy, Keski-Pohjanmaan liitto ja alueen kunnat. Esimerkiksi Lestijoessa elää yksi Suomen viidestä alkuperäisestä meritaimenkannasta sekä vaellussiika, nahkiainen ja saukko. Kurjenrahkan kansallispuiston tarkoituksena on paitsi luonnonsuojelu myös retkeiveden laadun muutoksilla ja biologisilla ilmentäjillä. Suomen viljellystä pintaalasta noin 16 prosenttia on luontaisesti happamia sulfaattimaita. Seppo Leinosen tuotantoon voi tutustua myös etsiytymällä Sepon kotisivuille osoitteella http://www.sci.fi/-sep Happamat valumavedet kuriin Pohjanmaan happamia sulfaattimaita on alettu hoitaa uudella kalkkisuodinojamenetelmällä. Kalkkisuodinojamenetelmässä poltettua kalkkia sekoitetaan salaojan täyttömaahan, jonka jälkeen maakalkkiseoksella täytetään salaojat. Tällä tavoin tehty oja kokoaa ja neutraloi happamat ojavedet tehokkaammin ja salaojan vedenläpäisevyys on suurempi kuin tavallisella salaojalla. ·:~ö~ Joutsenmerkki M" laajenee palveluihin Pohjoismainen ympäristömerkki joutsen löytyy yhä useammasta tuotteesta. Kalkkisuodinojien tehoa mitataan muun muassa joen Kurjenrahkasta kansallispuisto Kurjenrahkasta tuli joulukuussa Suomen 32. pp .fi Mesikämmenen käyntikortti Mika Rokka löysi marraskuussa Sipoon Hindsbyn metsästä, aivan Helsingin kainalosta, karhun tuoreita jätöksiä. Missä stadin oravat. Yhdessä läheisen Vaskijärven luonnonpuiston kanssa Kurjenrahka muodostaa Lounais-Suomen edustavimman naisuuden. Karhu on kaikkiruokainen ja tästä Sipoon näytteestäkin löytyi ruohokasvien varsia, puolukoita, karpaloita ja hirvieläimen karvoja." Kojolan mukaan mesikämmen on parhaillaan talviunillaan korkeintaan kymmenen kilometrin päässä jätöksen löytöpaikasta. Marja Pirinen lyn, opetuksen ja tutkimuksen edistäminen. EU:n puoleksi rahoittaman Life-Lestijoki-hankkeen yhteydessä ojitettiin tänä syksynä Keski-Pohjanmaan happamia peltoja 92 hehtaaria ja nyt odotellaan ojitusten tuloksia. Pian merkki näkyy myös palvelualoilla. Kurjenrahka esiteltiin Suomen Luonnossa huhtikuussa 1995 (SL 4/95). kansallispuisto. D SUOMEN LUONTO 1/98. Kurjenrahka sijaitsee Turun kaupungissa sekä Auran, Lemun, Maskun, Mynämäen, Nousiaisen, Pöytyän, Vahdonja Yläneen kunnissa. • . Ylivoimaisesti useimmin joutsenen kuva näkyy painopaperipakkausten päällä, mutta merkin ovat ansainneet myös muun muassa jotkin kopiokoneet, ruohonleikkurit, kompostorit, rakennuslevyt, tietokoneet ja kuivakäymälät. Hän ilmoittautuuk:in vapaaehtoiseksi havaintojen kerääjäksi. 14 AJANKOHTAISTA s -1971 Käpykaartilaiset putkahtavat lehtemme sivuille tänä vuonna joka kuukausi. Helsingin asukkaat ovat valinneet kaupungin tunnuseläimeksi oravan. Tuolloin suojelu oli ollut vireillä jo parikymmentä vuotta. Nämä tarkoitukset edellyttävät muun muassa tietyn palveluvarustuksen aikaansaamista alueelle. Mikäli menetelmä osoittautuu toimivaksi, saadaan sillä apua länsirannikon kymmenille muillekin happamuudesta kärsiville jokiympäristöille. Jos näet oravan Helsingissä, lähetätkö tiedon osoitteeseen: Petri Airasvirta, V anhanlinnankuja I F 108, 00900 Helsinki, sähköposti: Petri .Airasvirta@pairasv. Petotutkija Ilpo Kojola Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselta varmisti havainnon: "Karhun jätöksen tunnistaa sen suuresta koosta ja sisällöstä. Viime syyskuussa päätettiin, että myöntämisperusteiden laadinta aloitetaan hotelleille ja muille majoituspalveluille
Avohakkuun taloudellinen tuotos ei ole juurikaan suurempi kuin kevyempien menetelmien. Lehtonen Erämaapuhelut aurinkoenergialla Erämaapuhelimille potkua antavat ranskalaiset niin kutsutut AD-paristot todettiin Lapin Telepiirissä paitsi pakkasessa jäätyviksi, raskaiksi ja kalliiksi, työläiksi huoltaa, myös ympäristölle vaarallisia myrkkyjä sisältäviksi. Jukka T. Myös tietyt pienympäristöt, kuten märät korpipainanteet, joissa kasvaa vanhaa kuusta ovat tärkeitä", Helsingin yliopiston tutkija Matti Koivula sanoo. Jouni Hentula SUOMEN LUONTO 1/98 Paneeleja on tällä hetkellä Heti kun aurinko taas pilkahtaa taivaanrannassa, alkaa aurinkokennokin kerätä säteilyä. Pieni ero selittyy sillä, että harsinnassa poistetaan vain suurimmat puut. A vohakkuun jälkeen etenkin vanhojen metsien eliöiden Jukka T. Ne päätettiinkin tämän vuosikymmenen alussa vaihtaa aurinkopaneeleista virtansa ottaviksi hyytelöakuiksi, joiden varaus ei purkaudu heti ensimmäisissä paukkupakkasissa. Näiden lisäksi on harsinnan alueita sekä käsittelemättömiä aloja. "Metsänkäsittelyssä olisikin suosittava sekapuustoa, lahopuuta ja kuloja. Projekti jatkuu ainakin vuoden 1998 loppuun. A vohakkuissa hakataan myös pienimmät puut, joka nostaa kustannuksia. Kuvan ikkunapyydyksillä kerätään lentäviä ja lahopuussa eläviä hyönteisiä. Matin tärkeimpiä tutkimuseläimia, maakiitäjäisiä, pyydystetään maahan kaivetuilla muovimukeilla. Yksi aurinkokenno akkuineen maksaa viitisentuhatta markkaa, joten puhelimien ylläpito vuodessa tekee noin puoli miljoonaa markkaa. Tutkimuksesta tähän asti saadut tulokset puoltavat nykyisten hakkuualojen pienentämistä. Perinteisten menetelmien ohella käytettiin pienaukkohakkuuta, jolloin hehtaarin alalle hakattiin kolme 40 x 40 metrin kokoista aukkoa. on vaikea löytää sopivia elinympäristöjä ja lajikumppaneita, kun säästyneet metsät ovat kaukana toisistaan. "Harsinnassa koneellisen hakkuun tuotos oli vain noin viidestä kuuteen prosenttia pienempi kuin avohakkuualoilla", tutkija Risto Lilleberg Metsätehosta kertoo. Aurinkopaneeli kerää säteilyä jopa lumen läpi. Tele on haluton olemaan yksin maksumiehenä ja onkin esittänyt, että käyttökustannukset katettaisiin esimerkiksi sisäministeriön pelastusosaston momentilta. käytössä noin 70, joista suurin osa on sijoitettu Metsähallituksen autiotupien yhteyteen. AJANKOHTAISTA Monimuotoisuus säilynee pienillä aukoilla Kaksi vuotta sitten aloitettiin tutkimushanke, jossa selvitetään talousmetsän uudistamisen vaikutuksia metsäluonnon monimuotoisuuteen. Pienet hakkuuaukot eivät näyttäisi myöskään köyhdyttävän lajistoa kohtuuttomasti. Jouni Hentula 15. Koivulan väitöskirjatyötä ohjaavan professori Jari Niemelän mielestä pienaukkohakkuut vaikuttavat projektin tässä vaiheessa sekä ekologiselta että taloudelliselta kannalta järkevimmiltä. Kuva lääsaaren autiotuvalta Inarijärveltä syksyllä 1997. Keskija Itä-Suomessa sijaitsevat hehtaarin kokoiset 43 koeruutua uudistettiin talvella 1995-96 kuudella eri tavalla. Lehtonen Matti Koivula hakemassa hyönteispyydyksiään talveksi pois perinteisellä avohakkuulla Längelmäellä. Vain pimeimmän kaamoksen, kuukauden parin aikana, akun on pärjättävä sinne kertyneellä heräte virralla. "Aukkojen pitäisi olla niin pieniä, etteivät ne heinity, mutta tarpeeksi suuria, että taimille riittää valoa." Eri uudistustapojen vaikutuksista taimettumiseen ja puun kasvuun eivät tutkijat pysty vielä esittämään tuloksia. Hyytelöakku kestää käytössä viidestä seitsemään vuotta, aurinkopaneelit paljon pidempään
Sieltäkin löytyi runsaasti kuituja vanhan rikastusjätekasan eteläosasta ja päällystämättömältä päätieltä. Asbestipöly saattaa aiheuttaa keuhkosyöpää, keuhkopussinsyöpää tai vatsakalvon syöpää, keuhkokudoksen sidekudoslisää eli asbestoosia sekä muita keuhkopussin sairauksia kuten paksuuntumia ja kalkkeutumia. Vaarallisimpia alueita tutkittiin kesällä Kaivosalueen jätehiekkakasat ovat saaneet pölytä vapaasti näihin päiviin asti. Vedellä täyttyneellä louhinSUOMEN LUONTO 1/98. Tutkimuksesta vastanneet Kuopion aluetyöterveyslaitos ja Geologian tutkimuskeskus selvittivät samalla kertaa myös noin 15 kilometrin päässä Outokummun Maljasalmella olevan louhosalueen pitoisuudet. Terveysja ympäristöhaitat tulivat puheenaiheeksi, kun Paakkilanniemi oli kaavoitettu ranta-asutusta varten. Terveysriski syntyy hyvin hienojakoisten asbestikuitujen joutuessa ilmaan. Kun Partek lopetti kaivostoiminnan, kauppaja teollisuusministeriön edustaja teki tarkastuskäynnin alueella kesäkuussa 1975. Hän kertoo lähes kaikkien työtovereidensa kuolleen asbestoosin jälkeen kehittyneeseen syöpään. Vuodesta 1959 kaivoksen omisti Partekin tytäryhtiö Paraisten Kalkkivuori Oy. Korkeat jätekivija jätehiekkapenkat hallitsevat Paakkilanniemeä ja ovat samalla näköalapaikka: korkeimman kasan päältä avautuu J uojärvelle hieno näkymä. Hengitetystä asbestipölystä jää keuhkoihin kuituja, joista elimistö ei pysty puhdistautumaan. Alueen maaperän luontaisen asbestipitoisuuden vaikutusta ilmiöön haluttaisiin tutkia tarkemmin. Niemen rannoilla on parikymmentä kesämökkiä ja koko kylässä viitisenkymmentä vakituista asukasta. Jätevuoret näkyvät Raimo Tiilikaisen kesämökki rantaan, jonka erottaa Paakkilanniemestä vain kapea lahti. Teksti ja kuvat: Ritva Kupari Asbestikylä hengittäi Lumi peittää armollisesti Paakkilan kylän tiet ja kaivosalueen jätevuoret joulukuun alussa. Pohjolan ainoa ja koko maailmassakin harvinaislaatuinen asbestikaivos tuotti täällä 1907-1976 antofyliittiasbestia. Pohjois-Savon ympäristökeskus teetätti viime kesänä tutkimuksen alueen asbestipitoisuuksista. Kaikkea raskasta maan pintaa rikkovaa ja kasvillisuutta hävittävää toimintaa tulisi välttää. Kuiduista syöpä vaara Asbesti on kuitumainen mineraali, jota on monessa muodossa maaperässä. Välittömästi rannasta otetun veden käyttöä tulisi välttää, eikä vettä saisi missään tapauksessa käyttää löylyvetenä saunassa. Kaivos lopetti toimintansa 1976, jolloin alkoi olla jo vakuuttavaa näyttöä asbestin terveysvaaroista. "Vaaraan ei osata suhtautua kovin vakavasti, koska sairaudet ilmenevät kovin pitkän ajan kuluttua", dosentti Jyrki Liesivuori Kuopion aluetyöterveyslaitoksesta arvioi. Tiedotteita ei ole jaettu, ja epävarmuus vaivaa. Tanskanniemellä on enimmäkseen jäänteitä paikalla aivan vuosisadan alussa louhitusta ja rikastetusta asbestista. Ohjeita asukkaille Sekä Paakkilassa että Maljasalmella jätehiekkakasat ovat toimineet mopoiluratana. Entisellä kaivosalueella ja louhosalueelta kaakkoon Juojärven rantaan ulottuvalla noin kilometrin levyisellä vyöhykkeellä osoittautui olevan runsaasti asbestia. Sairaudet ilmenevät vasta yli 20 vuotta altistumisen alkamisesta. Hän pääsi eläkkeelle vähän ennen kaivoksen lopettamista. Paakkilan asukkaat ovat olleet kohun noustua huolissaan toiset enemmän terveydestään ja toiset tonttiensa arvosta. Liikkuminen jätealueilla ja teillä tietenkin nostattaa pölyn ilmaan, eikä kasvillisuus ole näissä paikoissa juurtunut sitomaan asbestikuituja. Tuusniemen kunnanjohtaja Ilkka Pirskanen kertoo, että kyläläisiä on valistettu asbestivaarasta tiedotustilaisuuksissa ja kirjallisesti. Hän vakuuttaa, etteivät kyläläiset ole enää huolissaan. Leppänen oli kaikkiaan 23 vuotta töissä kaivoksella ja sai ensimmäiset sairauden oireet 1950-luvulla. Missään ei näy liikkumista rajoittavia merkkejä eikä tiedotuksia asbestivaarasta. Asbestikuituja löytyi läheisiltä pellolta, metsästä ja tienpinnasta otetuista näytteistä. Suhtautuminen tilanteeseen on siksi vähintäänkin ristiriitaista: jotkut haluavat hyssytellä kohun hiljaiseksi vähättelemällä vaaraa, ja toiset uskovat, että julkisuus edistää ongelman perinpohjaista tutkimista ja ratkaisemista. Leppänen. Toimenpidesuositusten mukaan Paakkilassa pitäisi pitää peltotöissä traktorin ovet tiukasti suljettuina ja huolehtia pölysuodattimien kunnosta. Alueella louhittiin ja rikastettiin asbestia 1943-53. Asbestin aiheuttamat syövät johtavat yleensä kuolemaan vuoden kahden kuluessa taudin toteamisesta. Vain syöpään sairastuneet ovat saaneet korotusta eläkkeeseensä, Leppänen kertoo. "Kaikilla kaivoksella olleilla on pölyä keuhkoissa", kertoo asbestoosia sairastava 77vuotias paakkilalainen Eino 16 Asbestikaivoksessa terveytensä menettänyt Eino Leppänen saa Partekilta eläkettä runsaat 200 markkaa kuukaudessa. Nykyisin asbesti luokitellaan ongelmajätteeksi. Paljon kuituja löytyi myös vesialueiden pohjakerroksista. Paakkilalaisilla on paljon asbestin aiheuttamaa pleuraplakkia eli paksuuntumia ja kalkkeentumia keuhkoissa. Tarkastajalla ei ollut huomauttamista alueen kunnosta. Asbestin vaarallisuudesta ei silloin työpaikalla puhuttu. Hänen mielestään kaikille lähistön kesäasukkaille tulisi kertoa esimerkiksi vedenkäyttösuosituksista. Sitä käytettiin muun muassa autojen jarrukengissä ja tulenkestävänä rakennusmateriaalina. Ilman kuitumäärät ovat alle tuhannesosan luokkaa verrattuna pitoisuuksiin 30 vuotta sitten, mutta tuulen mukana kulkeutuu jonkin verran asbestikuituja edelleen kaivosalueen ympäristöön. Asbestin epäillään lisäävän muitakin syöpiä. Kaivosalueesta itään sijaitsevalla Tanskanniemellä suositellaan uimisen jälkeen suihkussakäyntiä ja uimisen välttämistä aivan rantavedessä. Asbestipitoista rantavyöhykettä on yhteensä 1,5 kilometrin matkalla. Kaikki paakkilanniemeläiset eivät kuitenkaan muista saaneensa uusimman tutkimuksen jälkeen tiedotetta kotiinsa
Jätekasojen vieressä kulkee päällystämätön kylätie, ja heti sen vasemmalla puolella on peltoa. "Joskus jää kuitenkin ihmettelemään, miksi ympäristöohjelmat mahtipontisine vakuutuksineen ja monivärikuvineen käytännössä useimmiten osoittautuvat tyhjäksi paperiksi." Etiikka ja moraali ovat valitettavan usein lakipykälien ulottumattomissa. Partek on ilmoittanut, ettei se osallistu alueen kunnostuskustannuksiin. "Tutkija ei onneksi joudu miettimään vastuukysymyksiin liittyvää monimutkaista juridiikkaa", Jyrki Liesivuori sanoo. Asbestikaivoksen jätekivikasat ja rikastamisessa syntyneet jätehiekkakasat hienoine asbestikuituineen hallitsevat Paakkilan kylän maisemaa. Pohjois-Savon ympäristöSUOMEN LUONTO 1/98 keskuksen johtaja Markku Henttonen kertoo, että kunnostustyöt aloitetaan keväällä. 1970luvulla jätelakia ei vielä ollut. Sekä imuruoppauksessa että pohjamaan peittärnisessä on ongelmansa. Kuitenkin jos imago on yritykselle tärkeä markkinatekijä, se saattaa yltää kantamaan eettistä ja moraalista vastuuta toimistaan jopa yli lakipykälien velvoituksen. ta-aluella on harrastettu sukellusta. Lähivesien talouskäyttöä ehkä rajoitetaan. "Kunta ei ole alueen maanomistaja eikä ole ensisijaisesti velvollinen vastaamaan kustannuksista", selvittää kunnanjohtaja. Hän toivoo rahaa Kuopion ja Joensuun välisestä tiestä kiilana Kajaanin suuntaan ulottuvan, asbestia sisältävän maan tutkimiseen. Kuka kantaa lopullisen vastuun ihmisistä ja ympäristöstä. Taustalla häämöttää kaunis Juojärvi, jonka rannalla on kesäasutusta. Entiset kaivosmiehet ovat joko kuolleet tai sairastavat. Partek kieltäytyy vastuusta Kunnostustyöt aloitetaan valtion ympäristötöinä, mutta lopullista vastuuta ja laskun maksajaa selvitetään varmasti vielä pitkään. Saastuneita maa-alueita ryhdytään keväällä kiireesti kunnostamaan. raroen Pohjoissavolaisessa Tuusniemen kunnan Paakkilan kylässä pöllähti viime vuonna tietoisuuteen asbestivaara vanhan, hoitamattoman asbestikaivoksen liepeillä. Jätelain mukaan ensisijainen vastuu puhdistamisesta on maaperän saastuttajalla, seuraavaksi maanomistajilla ja kolmannessa vaiheessa valtiolla ja kunnalla. Kaikkiaan kunnostukseen arvioidaan kuluvan molemmilla alueilla yhteensä vähintään kolme miljoonaa markkaa. Jyrki Liesivuoren mukaan Itä-Suomessa on luontaisesti maaperässä asbestia, jota ei ole kartoitettu kovin hyvin. Työhön tarvitaan kokonaan uutta tietämystä. Neuvotteluja maan-omistajien kanssa on käynnistelty. Kunnostus alkaa keväällä "Kunnostustoimiin pitäisi ryhtyä pikaisesti", korostaa tutkimuksessa terveysriskin arvioinnista vastannut Jyrki Liesivuori ja samaa mieltä ollaan niin kunnassa kuin ympäristökeskuksessakin. Runsaasti kuituja sisältävien maamassojen siirto ei tule kysymykseen terveysriskin ja kohtuuttomien kustannusten takia. Rantojen puhdistusta pidetään vaikeana työnä. Kaivoslain mukaan kaivosoikeuden haltijan on toiminnan lopettamisen jälkeen saatettava alue viipymättä yleisen turvallisuuden vaatimaan kuntoon. Kaivoskuiluissa ei tulisi tutkimuksen toimenpidesuositusten mukaan sukeltaa. Työ on saastealueiden multaamista ja nurmettarnista, lähiteiden asfaltoimista tai sulkemista. 17. Valtion ensi vuoden budjettiin onkin varattu 750 000 markan määräraha, jolla Paakkilassa ja Maljasalmella päästään kunnostamaan vaarallisimpia kohteita. Jätevuori on hyvä näköalapaikka
Usein vain jäljet kertovat kulkijoista. Maan ja taivaan valkeus on yhtä. Pikkuväki piipertää maan ja hangen rajassa. Kanalinnut pakenevat pakkasta kieppeihinsä. Tuuli pöllyttää hiutaleita. Hirvet ja jänikset järsivät kitkerää kuoriateriaansa. Lumi naamioi ja lämmittää. Löydätkö kuvasta kiirunan. Markku Nikki/Luontokuvat 19
Reijo Juurinen/Luontokuvat Lumen turkki lämmittää metsäjänistä. Heikki Kok.konen/Luontokuvat \ 20. ( ( -Päästäisen ja hirven polut risteytyvät
,.1 ,_ Sydäntalvi tunturissa.' Heikki Kokkonen/Luontoltuvat 21
Vanhat metsät ovat muun muassa pohjantikan elinehto. 22 Alustavissa suojelusuunnitelmissa oli mukana 166 000 hehtaa.Iia. Ensimmäisessä, joulukuussa 1995 tehdyssä periaatepäätöksessä puhuttiin 100 000 hehtaarista valtion metsiä. Kuitenkin esimerkiksi tämän nevan keskellä oleva metsäsaareke esitetään hakattavaksi. Lakisääteisiä suojelualueita n11sta ei tehty useimpien alueiden pienen koon vuoksi. Valtioneuvosto päätti kesäkuussa 1996 Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelmasta. Jossain LasuoMEN LUONTO 1/98. Valtioneuvosto kuitenkin edellytti, että myös näiden alueiden luontoarvot suojellaan. Samalla päätettiin suojella 14 000 hehtamia Kuusamon yhteismetsän maita. Näin lopullisessa päätöksessä jäi vaille lakisääteistä suojaa 35 000 hehtaaria talousmetsiä ja 70 000 hehtaaria muita metsämaita. Päätöstä edelsi laaja metsien suojeluarvojen selvitystyö. "Tosin alue-ekologisessa suunnittelussa katsotaan kerralla laajaa aluetta. Suojelun keinoina ovat sen sijaan kuviokohtaiset rajoitukset, aarnialueiksi määrääminen ja ennen kaikkea alue-ekologinen suunnittelu. "Näihin alueisiin sisältyy myös voimakkaassa talouskäytössä olleita alueita, joita ei suojella, mutta kaikki niiden ydinalueet eli metsien vanhat osat on määrä säilyttää", sanoo suojelupäätöksen valmistellut ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Pertti Rassi. Monet eliöt ovat riippuvaisia kuolleesta puusta. Maapuut ovat tärkeitä vanhojen metsien luonnontilaisuuden tunnusmerkkejä. Lailla päätettiin suojella 63 000 hehtaaria aiemmin talousmetsiksi kaavailtuja valtion metsämaita ja lisäksi kitumaita. Mikko Niskasaari Vanhaa JDetsää kaatutJ Vuokin alue-ekologisen suunnitelman pitäisi olla esikuva kaikille muille
Metsähallituksen Nurmeksen yksikkö ei arvoihin uskonut, vaan aloitti Kaihlajärven hakkuut lokakuussa 1997 ja onnistui hävittämään alueelta muun muassa uhanalaisen sitruunakäävän. Siitä ei ilmoitettu edes Metsähallituksen puistoalueelle, ympäristökeskuksesta puhumattakaan", Heikkilä kertoo. " Kolmikantasopimus ei ole toiminut", sanoo tutkija Raimo Heikkilä Kainuun ympäristökeskuksesta. Niitä 35 000 hehtaaria, jotka valtioneuvoston päätöksen mukaan tulee säästää, ei Heikkilän mukaan ilmeisesti ole Kainuussa hakattu kuin Katajasuon tuulituhoalueella Puolangalla. Syyksi on selitetty, etteivät he ole saaneet tietää virallisesti olevansa Natura-alueella", Heikkilä naurahtaa. Siellä on arvokkaita alueita ja niihin olisi ollut järkevää soveltaa kolmikantaa. Hemilä ja ympäristöministeri Pekka Haavisto sopivat niin sanotusta kolmikantaperiaatteesta. Se olisi ollut myös Metsähallituksen talouspuolen etu." " Kainuussa Metsähallitus esimerkiksi aukkohakkasi viime vuonna Nimettömän kankaan Ulvinsalon luonnonpuiston laidalta. "Talaskankaan suojelualueen laajennusosaan, joka on mukana myös Natura-ohjelmassa, Metsähallitus teki leimikon viime syksynä ja hakkuiden on sanottu alkavan tämän vuoden aikana. Metsähallitus petti lupaukset Metsähallitus on vakuuttanut .g metsäyhtiöille, ettei noilta g aroilta alueilta hakata ilman kolmen osapuolen suostumusta. rbä pin Pomokairan vieressä ei ole yhtä suurta tarvetta säästää metsiä kuin vaikkapa läänin lounaisosissa, joissa metsien suojelualueita on hyvin vähän." Ympäristöjärjestöillä oli alusta lähtien suuri huoli lain suojan ulkopuolelle jäävien alueiden kohtalosta. " Hakkuut suunniteltiin kolmikantaperiaattella. Alue-ekologista suunnittelua on tarjottu keinoksi turvata suojeluarvot. Tulokset lähetettiin Helsingin yliopistoon, jossa dosentti Tuomo Niemelä arvioi ne näin: "Metsäalueet ovat kaikki erittäin edustavia vanhojen, luonnontilaisten metsien kappaleita. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto selvittivät alueen luontoarvoja syksyllä 1996. Kaihlajärvellä tapahtui työtapaturma myös ympäristökeskukselle. Tammikuussa 1997 maaja metsätalousministeri Kalevi arvoisista vanhoista metsistä. Meille oli kyllä toimitettu lajiluettelot, mutta ei tarkkoja karttoja. Nämä molemmat kohteet, sekä eräät muutkin Ulvinsalon ympärillä hakatut alueet ovat sillä ympäristöjärjestöjen listalla, jota Metsähallitus oli ainakin teollisuudelle luvannut kunnioittaa ja noudattaa kolmikantaperiaatetta. Ajatus on periaatteessa hyvä, mutta toistaiseksi käytännön kokemukset ovat herättäneet kovaa arvostelua. Lupaus on rikottu. Sitten jälkikäteen paljastui , että hakkuualueella olikin arvokkaita lajeja. "Ongelmallisimpia ovat alueet, jotka putosivat suojeluohjelmasta, kun sitä karsittiin 166 000 hehtaarista sataan tuhanteen. Vastaavasti esimerkiksi UPM-Kymmene on ilmoitta. Huolta lisas1, että Metsähallituksen metsätalouspuoli vaati kaiksuoME LUO TO 1/98 Metsähallitus on hakannut vanhoja metsiä, jotka oli määrä säästää. Lisäksi ympäristöjärjestöjen listoilla oli Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Kainuussa noin 8 000 hehtaaria huomattavan arvokkaita alueita, jotka eivät olleet sisältyneet suojelusuunnitelmiin. Tämä tarkoittaa, että tietyillä sopimuksen alaisilla alueilla hakkuiden tulee perustua Metsähallituksen talousja luonnonsuojelupuolen sekä paikallisen ympäristökeskuksen yhdessä hyväksymiin alue-ekologisiin tai muihin vastaaviin suunnitelmiin. Pohjois-Karjalassa on tunteita kuohuttanut Nurmeksen KannusvaaranKaihl aj ärven tapaus. Jo lyhyitten in ventointien perusteella niitä voi pitää parhaimpien kansallispuistojemme veroisina kohteina." Ei siis ihme, että aluetta esitettiin myös Natura-ohjelmaan. Olen ilmoittanut ympäristöministeriölle ja maaja metsätalousminis23. Kannusvaarassa oli hakattu kymmeniä hehtaareja jo edellisenä syksynä, silloin vastoin Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kantaa. Metsähallituksella on Kainuussa suunnitteilla muitakin vastaavia hakkuita, myös sellaisilla alueilla, jotka valtioneuvoston päätöksen mukaan pitäisi suojella. nut Luonto-Liitolle, että näin :,; on luvattu menetellä ja että he eivät osta puuta suojelunAnni Leinonen kien lakisääteistä suojelua vaille jäävien alueiden vapauttamista hakkuille. Sitruunakääpä hävisi Aina ei kolmikantasopimuksen noudattaminenkaan ole pelastanut hakkuilta
"Suunnittelun aikajänne on kuitenkin 50 vuotta ja siksi ekologisia käytäviä voitaisiin ja pitäisi muodostaa myös tällä hetkellä vähempiarvoisista kohteista. Tavoitteena on muistaa metsätalouden lisäksi myös virkistyksen ja luonnonsuojelun tarpeet ja turvata luonnon monimuotoisuuden säilyminen. "Kainuussa tehtyjen tutkimusten alustavat tulokset viittaavat siihen, että hakkuuaukon reuna vaikuttaa merkittävästi metsän mikroilmastoon 30--40 metrin syvyyteen saakka. Alat pienenevät, jolloin niiden olot muuttuvat, ja alueiden etäisyydet toisistaan kasvavat. Kun alkuperäistä elinympäristöä on jäljellä vielä yli 30 prosenttia, lajien kannat pienenevät samassa suhteessa kuin metsäala supistuu. Alue on hakattu niin tehokkaaasti, ettei siellä ole enää paljon muuta hakattavaa kuin vanhat metsät. Tehokkaassa taloudellisessa käytössä olevilla alueilla ei pystytä pitämään yllä sellaista metsien rakenteellista vaihtelua eikä metsien ja soiden erityispiirteitä, jotka vallitsevat luonnonoloissa. Vuoden 1996 suojelupäätöksen jälkeenkin metsämaasta on suojeltu vain kolme prosenttia, paljon alle kriittisen rajan. Ja käytännössä "Ainakin suunnitteluun on pantu paljon työtä ja sen myötä saadaan metsistä uutta tietoa. Epäilyksille todennäköisesti oli perusteita, mutta toisaalta alue-ekologinen suunnittelu alkoi elää omaa elämäänsä ja kehittyä. Kun alkuperäistä elinympäristöä on jäljellä vain 10 prosenttia, alkaa romahdus. Lajit katoavat, vaikka elinympäristöjä on vielä jäljellä. Suomen Riista 43/1997. SUOMEN LUO TO 1/98. 24 Alueelle pitäisi jättää erilaisia metsätöitä, erityisesti vanhoja metsiä ja muita vastaavia niin sanottuja askelkiviä. Jos vanhan metsän molemmilla puolilla on hakkuuaukko, metsäkaistan olisi siis oltava vähintäin 80 metriä leveä, ja silloinkin se jää kapeaksi", sanoo tutkija Petteri Tolvanen. Samoin pitäisi jättää yhtenäisiä metsien käytäviä, jotka voisivat toimia lajien leviämisen väylinä. Näin on piirin mukaan tapahtunut Sotkamon Porkkasalossa ja Heinäjoella, Kuhmon Vattuvaarassa ja Rajalammella sekä Vuokissa. Siksi ainoa mahdollisuus suojella vanhojen metsien lajistoja on säästää noita metsiä ja tarve on LO prosenttia. Vuokin alue-ekologinen suunnittelu on eräänlainen pilottihanke, esikuva, ja on koko toiminnan kannalta huolestuttavaa, että hankkeessa on rajattu pois ehdottomasti suojelemisen arvoisia kohteita. Kyllä siinä huolellista työtä on tehty, mutta ovatko työn kriteerit oikeita, se onkin sitten toinen juttu. Vanhojen metsien suojeluinventointihan ei kattanut kaikkea", sanoo Pertti Rassi. Kun vanha metsä on hakattu, on vahinko tehty, eikä sitä aivan heti voida korjata." "Vaikka vanhojen metsien suojelu voisikin jollain alueella nostaa suojeluprosentin melko suureksi, se pitäisi tehdä, jotta tasapainotetaan koko valtakunnan keskiarvoa. Yhdessä kitumaidenkin kanssa suojellun alan osuus jää alle kuuden prosentin. Kun hakkuut ja vähäiset säästötoimet on perinteisesti ratkaistu muutaman sadan, pienimmillään muutaman kymme.nen hehtaarin metsäkuviolla kerrallaan, niin alue-ekologinen suunnitelma voidaan tehdä tuhansien, jopa kymmenien tuhansien hehtaarien alueelle. Sen tavoitteet voinevat nykyisin allekirjoittaa niin luonnonsuojebjat kuin metsäalankin edustajat. Valtio on suunnittelussa edelläkävijä ja 1997 oli määrä laatia suunnitelmat miljoonan hehtaarin alueelle. "Perusongelma on, että Pohjois-Karjalan metsien inventoinnit ovat kelvottoman puutteelliset. Tällöin riski lajien häviämisestä on erittäin suuri. "Tämä ongelma poistuu 15-20 vuoden kuluttua, kun hakkuualat ovat kasvaneet ja puuta riittää. Pulma on, mitä teemme nyt. Hän on jäsenenä Metsähallituksen perustamassa, alue-ekologista suunnittelua seuraavassa asiantuntijatyöryhmässä. Jos alue-ekologisessa suunnittelussa tyydytään vain kuittaamaan nykytilanne, se ei vastaa sitä mitä ympäristöministeriö on edellyttänyt", Marketta Ah tiainen moittii. Metsähallitus on kieltäytynyt antamasta näiden alueiden hakkuusuunnitelmista tietoja ja karttoja. Tämä vaikeuttaa tai estää eliölajien iirtymistä alueelta toiselle. Jäljelle jääneet, pirstoutuneet elinympäristöt eivät enää pysty pitämään yllä elinvoimaisia kantoja. Siksi käsite herätti ympäristöjärjestöissä suuria epäluuloja. Jos metsä vähenee prosentin, kannat vähenevät prosentin. Tämän vuosikymmen alussa koko maan metsistä oli yli 120-vuotiaita 13 prosenttia. Lajien kannat taantuvat sen jälkeen jyrkemmin kuin elinympäristö supistuu. Alue-ekologinen suunnittelu tarvitsisi yleensäkin uusia työkaluja", sanoo Raimo Heikkilä. D Suojelualat alle kriittisen rajan Vanhojen metsien suojelun tarvetta on viime vuosina tutkittu melko paljon. "Ei vanhojen metsien lajistoa suojella hakkaamalla jo muutoinkin vähiin käyneitä vanhoja metsiä. Varsinkin heikkokasvuisilla Pohjois-Suomen mailla kitumaiden suojelu paikkaa metsien suojelun puutteita, mutta vain osittain ovathan niiden puumäärät paljon pienemmät. Selkärankaislajeilla vaikutukset tulevat selvästi esille, kun alkuperäisestä luonnosta on jäljellä enää 10-30 prosenttia. Kaikki tämä vaikuttaa kielteisesti vanhojen metsien lajistoon. "Hakkuuaukon vaikutuksen ulottumisesta metsän sisään on maailmalla esitetty erilaisia arvioita. Olen esittänyt harkittavaksi, että tällä väliajalla hakkaisimme talousmetsiä nuorempina kuin on tapana", Hanski sanoo. Olen selittänyt molemmille ministeriöille vuodesta 1995 toistuvasti, että tarvitsemme ehdottomasti lisää tutkimusta, mutta se ei ole kiinnostanut." Metsähallituksella on Pohjois-Karjalassa hakkuusuunnitelmia useilla luontojärjestöjen rajaamilla alueilla. "Suunnitelmaan on otettu vain olemassa olevat suojelualueet ja Natura-kohteet. "Kainuussa on pisimmällä Vuokin suunnitelma Suomussalmella. Yleisenä sääntönä on pidetty sitä, että aukko saa olla kaksi kolme kertaa niin leveä kuin valtapuuston korkeus, mutta on esitetty myös kertoimia kuusi ja jopa 8,5". teriölle, että kartat pitää saada", PohjoisKarjalan ympäristökeskuksen johtaja Marketta Ahtiainen sanoo. Kytkykauppa oli virhe "Oli virhe kytkeä vanhojen metsien suojelu alue-ekologiseen suunnitteluun", sanoo eläintieteen professori Ilkka Hanski. Karttoihin on kuitenkin piirretty myös vain 20-30 metrin käytäviä. Suomen ympäristökeskus / 996. "Valtimolla alueen metsätalous on ollut niin voimaperäistä, ettei vanhoja metsiä ja muita arvokkaita kohteita ole paljon jäljelle jäänyt", sanoo ympäristökeskuksen tutkija Arvo Ohtonen. Raimo Virkkala: Suojelualueverkon merkitys metsien monimutoisuuden säilyuämisessä. Alueella pitäisi kartoittaa erityisen arvokkaat kohteet ja säästää ne joko kokonaan tai käsitellä normaalia varovaisemmin. Alue-ekologia teoriassa Metsähallitus lanseerasi alueekologisen suunnittelun käsitteen aikana, jolloin kädenvääntö vanhojen metsien suojelusta oli kesken ja metsähallitus yritti pudottaa suojelualat 10 000-20 000 hehtaarin tasolle. Etelä-Suomessa niiden määrä oli pudonnut jo alle viiden, Pohjois-Suomen osuus oli vielä 25 prosenttia, mutta hakkuut supistavat niiden osuutta kaiken aikaa. Pohjois-Karjalan ensimmäinen alue-ekologinen suunnitelmaluonnos on valmistunut Valtimolle ja on parhaillaan lausuntokierroksella. Tutkimusten mukaan vanhojen metsien ongelmana on vähenemisen lisäksi niiden pirstoutuminen. Ajan kanssa niiden luontoarvot monipuolistuvat." Metsähallituksen laatiman alue-ekologisen suunnittelun oppaan mukaan ekologisten käytävien eli vihreiden vöiden olisi oltava vähintäin 100 metriä leveitä. Pirstoutumisen vaikutuksille on tiettyjä kynnysarvoja. Alueella on hienoja luontokokonaisuuksia, joiden pirstomista on vaikea ymmärtää. Epäiltiin, että metsähallitus yritti korvata suojelun alueekologisella suunnittelulla. Nuo alueet voisivat toimia lajiston suojaalueina, josta ne sitten aikanaan voivat levitä takaisin muuhun maahan." Hanskin mukaan olemme hankalassa ylimenovaiheessa, joka näyttäytyy pahimmillaan Metsä-Lapissa. Mikko Niskasaari Lähteet: Raimo Virkkala: Metsien suojelualueverkon rakenne-ja kehittämistarpeet. Vuoteen 2000 mennessä pitäisi laatia suunnitelmat kaikille yhtenäisille valtion maille, yhteensä kahdeksalle miljoonalle hehtaarille, josta yli kolme miljoonaa hehtaria on talousmetsää. Kainuun luonnonsuojelupiiri on kritisoinut voimakkaasti alue-ekologisen suunnittelun käyttöä tekosyynä arvokkaiden metsien hakkaamiseen
Nykyisen eläinkuvan perustrendi on sen sijaan yksioikoisen selvä: yhdeksänkymmentäluvun eläimissä on kiinnostavaa seksi, väkivalta Ja uhanalaisuus. Hän on helsinkiläinen näytelmäki,jailija, ohjaajadramaturgi ja vapaa kirjoittaja. ... Raadollisen ihmiskuvan näkeminen muita todempana ei kuitenkaan ole luonnonlaki, vaan muoti. pariskunnan kudokset yhdistyvät; koiras saa ravintonsa naaraasta ja muuttuu pelkäksi siittiövarastoksi. Näin kapea ihmiskuva on paitsi yksinkertaistava ja tylsä, myös vahingollinen. Oman tuttavapiirini valistuneet aviomiehet ovat viime aikoina keskustelleet puoliääneen merikrottien (eräs syvänmeren kala) yhdyselämästä: " ... Paitsi älyllistä laiskuutta väite osoitti Tsehovin mielestä patakonservatismia. Nukkumisen, syömisen ja pentujen huollon tasainen arki on vain pakollinen, harmaa Jorma Laurila Mitä aikamme arvostaa ihmisessä, se kerrotaan eläimistä, kirjoittaa uusi kolumnistimme Laura Ruohonen. Ja mitä se kertoo meistä ja ajastamme. Muurahainen ja majava olivat kelpo puurtajia, joiden esikuvallinen toimeliaisuus rinnastettiin käen moraalittomaan vastuunpakoiluun ja laiskiaisen holtittomaan vetelehtimiseen. Tähtiä olivat nyt ne, jotka osasivat käyttää työkaluja: tikku nokassaan puunrunkoa kaiveleva lintu ja kivi käpälässään puuhaava merisaukko. Mummolan kirjahyllyn eläinkirjat jakoivat eläimet kahteen luokkaan: laiskureihin ja ahkeroijiin. Epämuodikkuuden, naiiviuden, kaiken uhallakin sanon sen: Näin on tänäkin päivänä. Laura Ruohonen Koiras-emo ja ihmiskuva Yksi parhaita tapoja seurata kulttuurin ja yhteiskunnallisen arvomaailman muutoksia on lukea eläinkirjoja ja katsoa luontodokumentteja. Nyt on uudemmissa lintukirjoissa alettu kutsua lintupesueen molempia vanhempia emoiksi, sukupuolesta riippumatta. Myös ihmisyyden ulottuvuudet yritetään nykyisin mahduttaa kapealle vallan, väkivallan ja seksuaalisuuden rajaamalle alueelle. Minulle koiras-emon käsite on häkellyttävä, jopa vallankumouksellinen uutuus, niin kielellisesti kuin ajatuksellisestikin. Ongelmallista on, että ajan standardista poikkeaville tavoille nähdä eläimet ja ihmiset ei tahdo jäädä tilaa muuallakaan kuin lajioppaissa. Se, mitä kulloinkin pidetään tärkeänä ihmisessä, kerrotaan eläimistä. Ihmiselämälle ei avaudu kovin kummoisia näköaloja, jos sen korkeimmaksi päämääräksi jää tehdä mahdollisimman edullisia kompromisseja "alkuperäisten" viettien ja "rajoittavan" ulkomaailman välillä. " On helppo ymmärtää, miksi viime vuosisadan parrakkaat herrasmiestutkijat eivät voineet innostua nostamaan tätä aihepiiriä kaikkein keskeisimmäksi tutkimuskohteekseen. Kanssaihmiset ja maailma näyttäytyvät silloin vain oman vapauden esteinä, eivät mahdollisuuksina. Kun naisten työssäkäyntiä vielä hiljan vastustettiin eläinmaailman esimerkein kukko on luonnostaan kanatarhan pää, mies vaimon eläintieteilijät SUOMEN LUONTO 1/98 tuntuvat nyt suorastaan kilpailevan sensaatiomaisilla parisuhdepaljastuksillaan. Luontodokumenteissa paneudutaan pikkutarkasti kissaeläinten parittelun yksityiskohtiin ja eksyneen karhunpennun kuolinkamppailuun nälkäisen uroskarhun leuoissa. Muille näkökulmille ihmiseen jää niukasti tilaa, eikä niitä pidetä tärkeinä. Pienet koiraat elävät loisina naaraiden kyljissä menettäen näkönsä ja hajuaistinsa ... Kyynisyyden taakse voi paeta vastuuta toisista ihmisistä, maailmasta ja itsestään. 25. 1970-luvun avaruudenvalloitusunelmat nostivat luontokirjojen sankareiksi eläininsinöörit. Suoraan ja kursailematta. Anton Tsehov kirjoitti hauskasti miehestä, joka nähdessään kauniin rypäletertun heti kiirehti selittämään, kuinka ruma se olisi pureskeltuna vatsalaukussa. Perinteisten sukupuoliroolien pöllytys on tietenkin hyvästä niin eläinkuin ihmismaailmassakin. tausta eläimen olemassaolon todelliselle ytimelle, dramaattisille henkiinjäämisja seksileikeille
Hakkuuaukea saa muurahaisyhPunerva neulasmatto putosi suurista kuusista tuhkan päälle alueella, joka ei joutunut latvapalon kouriin. Keilahämähäkin verkko. Sitten palon mustaamat puut hakattiin. Maa oli pöllyävän nokinen, mutta puhdas, jopa siistin oloinen. Kerroimme alueesta elokuussa. Ne rakentelivat mustuneista neulasista pesiään. SUOMEN LUONTO 1/98. Kaikkialla kiiltelivät hirvittävässä kuumuudessa hiiltyneet puiden oksat ja rungot. Uusi ekosysteemi aluillaan Muurahaisten aktiivisuus palometsässä oli yllätys. Jaakko Heinonen kävi samoilla sijoilla lokakuussa ja ehti nähdä miten ekosysteemi alkoi kehittyä. Koi vujen tyviltä luonnottoman kirkkailta vaikuttavat juurivesat puskivat uutta elämää. Muurahaisia oli kaikkialla. Hämähäkit purjehtivat seiteillään palomaisemaan ensimmäisten joukossa. Mutta mitään paloaukeaa ei ollut! Näkyvyys oli suunnilleen sama kuin ennen paloa, vain ylöspäin väljempää. 26 Vahva palon katku leijui vielä ilmassa levittäen tietoa tuulen mukana ympäri Suomen uuden, äärimmäisen harvinaiseksi käyneen maiseman synnystä. Muutamissa tuoreissa notkopaikoissa puiden neulaset hohtivat merkillisen punervan ruskeina, osin jo matoksi tuhkan päälle varisseina. Teksti ja kuvat: Jaakko Heinonen Palometsässä tuulikin soi oudosti Tammelan metsäpalo jätti jälkeensä mielenkiintoisen tyhjiön, jonne elämä palasi hyppien, lentäen ja ryömien. Muutamat ruohot kasvoivat, ja paikoin sananjalka, metsäpalojen vanha seuralainen, oli taas suurilla lehdillä. Metsä oli paikoillaan mustana luurankona, jossa ääni kaikui oudosti
Runsaimmin siinä vaiheessa näytti olevan keilahämähäkkejä. Peto odotti illan viimeistä ateriaa. Lillukan ruska kaunistaa mustaa metsänpohjaa lokakuussa. Muurahaiset ryhtyivät heti korjaamaan ..... Kyse ei ilmeisesti ollut sattumasta, mutta ei laji tuntunut mustaan metsään sopivankaan. pesiaan dyskunnat aivan sekasorron valtaan, mutta palon savu ei ehtinyt kunnolla hälvetä, kun muurahaiset jo alkoivat korjata ja laatia pesiään. Mielikuvituksellinen näky! Perhosia ehkä vetivät alueelle tuoreet sananjalat, mutta mikä kiinnosti mustia tai mustiksi nokistuneita heinäsirkkoja, joita alueella pomppi tai pyrähteli kasvillisuuteen nähden selittämättömän runsaasti. Kookas palokärpänen nökötti pää alaspäin hiiltyneellä 28 Nuotiomaljakas on yksi paloalueen monista maljakkaista. Monet palokärpäset ovat selvästikin "tarkoitettu" mustille paloalueille. männynrungolla. Pää kääntyili joka suuntaan ja tuuhea, harmaa viiksiparta kimalteli auringossa. Muutamia pikkujuuriperhosia hyrräsi soitimellaan ylös alas täysin mustassa maisemassa, jota ilta-auringon valo läikitti. Vielä en ole pystynyt selvittämään elikon nimeä tai toimenkuvaa. Ohjata sekään ei Pikkujuuriperhoset parittelevat palometsän iltahämyssä.. Sillä on hyvä suojaväritys. Olisi pitänyt olla kylpyvettäkin mukana sirkan pesua varten ... Vastavaloon seitit huomasi helpommin kuin missään muualla. Katsellessani kameran läpi erästä komeaa palokärpästä, koin ahaaelämyksen: sillä on samat värit kuin palokärjellä! Palokärki, Suomen suurin tikka, lienee alunperin ollut paljolti paloalueiden asukas. Nokimetsän haamu ja riippuliitäjät Iltaan vaipuvalla paloalueella näimme lennossa ja rungoilla !epäilemässä muutamia kaivakkaan kellanruskeita, lähes läpikuultavia vaaksiaisia. Silloin ei näkynyt suurempia määriä lentäviä hyönteisiä. Kuului vain huraus ja välähdys, kun pikkupeto katosi mustien runkojen sekaan. Monilla heinäsirkkalajeilla on omat, lähes mustat värimuotonsa, mutta hakeutuvatko nimenomaan tummat muodot paloalueille kun tuuli tuo hajuviestin, vai tuhrivatko sirkat itsensä puolitahallaan maaston värisiksi. Hämähäkkejä oli jo liidellyt seittiensä varassa ainutlaatuiseen ympäristöön. Ehkä laji on innokas purjehtija. Olihan tosin syntynyt uusi ääreisilmastoinen elinpaikka, joka entisaikojen metsämaisemissa tiesi elinmahdollisuutta puoliavoimien, kuivien maiden lajistolle. Se oli kuin jonkin palossa kuolleen eläimen levoton haamu hymistellessään halki noesta kiiltelevän metsän
29. Heti savun hälvettyä muurahaiset pistivät yhdyskuntansa järjestykseen. Mahtavan viiksiparran sanotaan suojaavan pedon silmiä saaliin rimpuilulta. Keltapalokärpänen on siepannut saaliikseen kuoriaisen. Sammakko oli säilynyt tulimyrskystä metsäojassa. Syksyn koittaessa uusi pesä oli saanut naapurikseen patoalueilla viihtyviä kuplamörskyjä
Odotettu katastrofi Kaiken mustaksi polttavan ja kovan kuumuuden alueella lähes kaikki sienijuurisienet kuolevat, kuten suurin osa muistakin sienistä. Se muutos on raaka, mutta 30 lienee kangas metsillemme tärkeämpi kuin osaamme kuvitellakaan. Siinä ei kuvastu kesä, ei talvi. Mustanpuhuva palokärki oli myös aloittanut toimensa. Paloalueen alkuvaiheen sieniä ovat myös monet limasienet. Jännittävää oli huomata hirvien jo ahkerasti riipineen paloalueen koivujen mahtavia tyvivesoja, jotka parhaimmillaan ehtivät yli metrin mittaan. Paloalueen keskeltä tavattu sammakko ei sen sijaan näyttänyt viehättyneeltä. Palopaikat ovat niin ikään maljakkaiden valtakuntaa. Nokimaitohiippo oli paikottain hyvin runsas, mutta muitakin hiippoja näkyi. D Kirjoittaja on Koski TL: ssä asuva luonnonharrastaja ja -kuvaaja. Tammelan palo oli kesäkuun alkupuolella. Huhtakurjenpolven maaperään varastoituneet siemenet itävät saatuaan lämpökäsittelyn. Suomalaista nimeä lajilla ei liene kukaan antanut. Lokakuun puolessa välissä kuplamörskyä oli alueella jo sadoittain. SUOMEN LUONTO 1/98. Syksyllä, lokakuun puolessa välissä kostealta paikalta löytyi komeista Peziza echinospora maljakkaita ja kangasmaalta toinenkin komea laji, jota toistaiseksi ei ole pystytty nimeämään. Se oli säilynyt elävänä tulimyrskyssä vetisessä ja ruohoisessa metsäojassa. Koenokkimisia oli tehty siellä täällä ja paloalueen laidalla "mettänkoro" oli nytkin hommissaan. Joskus hakkuun möyrimisetkin aktivoivat kuplamörskyn itiön, kuten voi käydä huhtakurjenpolvellekin. Kuplamörsky ei kuitenkaan ollut alueen ensimmäinen "palosieni". Kuplamörskyn itiö itää ja aloittaa valtaisan kasvurynnistyksen muutamaksi vuodeksi. Ne ovat tottuneet paloihin . Ihmiselle palometsä ei tunnu kotoisalta. pnnsessaruususet voi lentojaan, mutta pystyy ehkä lopettamaan matkanteon säätämällä seitin pituutta. Tuulen ääni vain on kuin toiselta planeetalta. Järjestelmällinen toiminta antoi osviittaa, että hirvien puuhalle on vuosituhansien perinteet. En tiedä, löysikö joku alueelta ikiaikaisia metsäpaloja seurailevia kovakuoriaisia, kuten kulokurekiitäjäisiä, mutta lentävien lajien tutkimusta varten oli pyydyksiä asetettu. Onnistuuko itiöiden muutto jostain kaukaisuudesta uudelle biotoopille, joka sekin on hakkuilla tuhottu melkein alkuunsa. Pieniä ja mustia nuijaheinäsirkkoja ilmestyi alueelle kuin tyhjästä. Toisaalta hämähäkki ei kai näe, minkälaista maisemaa alapuolella on. Ne olivat Pyronema omphalodes -sienen itiöemiä. Kulomaljakas, Peziza praetervisa, oli ainakin silloin vielä hyvin vähissä. Niitä ei juurikaan ole päästy tutkimaan, ja koko ryhmä on salaperäisyyden verhoama. Tammelaan ilmestyivät ensimmaisma hiilimaljakas, Geopyxis carbonaria ja Anthracobia maurilabra ei silläkään kotimaista nimeä. Se puuhaili kuin kotonaan. Jäljistä päätellen jotkut olivat olleet tosi suuria. Tuhkassa vilistämässä tai rungoilla seikkailemassa näkyi muutamia metsätorakoita. Nähtäväksi jää, ilmestyykö alueelle enää kaikkia kiinnostavia eliöitä, kuten salokääpää. Merkillinen ympäristö ei ollut niitä häirinnyt. Tällainen pöydän puhdistaminen on valtava muutos. Myöhäissyksyllä Tammelan paloalueen muita näkyviä sienilajeja olivat kantohaarakas maapalopaikoilla ja kuusilahokka myös latvapaloalueilla. Niitä tapaa yleisesti palamattornissakin maastoissa, mutta viehtymys paloalueen kuolleisiin puihin näytti ilmeiseltä. Se on jännittävä, hyvin mielenkiintoinen ja omalla tavallaan pelkistetyn kaunis. Se saattaa riehua niin, että tappaa ensimmäisiä puun taimia ja tuottaa suunnattomat määrät itiöitä samaisen paloalueen ja lähialueiden metsiin uutta paloa odottamaan. Tuli herättää, metsän . Pyroneman kulta-aikaa oli muutama viikko, loppukesällä sitä ei enää näkynyt. Jo parin viikon päästä palosta ilmestyi maahan, mieluusti palaneiden muurahaispesien läheisyyteen, epämääräisiä punaisia läiskiä
Lisäaineista voi olla myös haittaa. Meillehän on jo monta vuotta yritetty todistella, että lisäaineet suojaavat meitä. Jos selosteisiin ei ehdi perehtyä, on hyvä muistaa, ettei peruselintarvikkeissa, kuten tuoreessa lihassa, kalassa, maidossa ja juureksissa eikä esimerkiksi puurohiutaleissa, ole lainkaan lisäaineita. Lähimmän terveystarkastajan yhteystiedot voi kysyä suoraan ilmaiseksi puhelimella 9800-22111. Atsoväreistä oireita ovat aiheuttaneet erityisesti E 102, E 110, E 123, E 124 ja E 15 l. Alice Karlsson Elintarvikevirasto on julkaissut kattavan lisäaineoppaan. Ihmiset saavat nitraattia paitsi sitä keräävistä kasveista kuten pinaatista, myös juomavedestä. Lisäaineita voi halutessaan välttää, sillä Euroopan unionin mukaan ne on ilmoitettava tuoteselosteessa. Toinen epäilyä herättävä lisäaine on nitraatti, jota käytetään säilöntäaineena. Lapset ovat pienikokoisia, ja lisäaineita on ripoteltu enty1sesti juuri herkkuihin. Kun ostin kaupasta muutamia jokapäiväisiä ruokatarpeita, kuten margariinia, juustoa, leipää, mehua ja marmeladia, niiden mukana tuli ruokapöytään huomaamatta 19 erilaista lisäainetta. Ostoskassiin keräämistäni elintarvikkeista emulgointiaineita löytyi margariinista, ja ne osoittautuivat olevan peräisin luonnollisista rasvoista ja öljyistä. Vaikka nitraattia on esimerkiksi kasveissa luontaisesti, sen liika saanti on ongelmallista. Stabilointiaineeksi paljastui pektiini, joka on luonnon oma tuote. Lisäaineopasta voi kysyä Elintarvikevirastosta puhelimella (09) 77261 tai osoiteella PL 5, 00531 Helsinki. Lisäksi on saatavana taskukokoinen E-koodiavain, joka on kätevä pitää mukana ostoksilla. Lasten kannattaisi välttää etenkin atsovärejä, jotka voivat aiheuttaa yliherkkyysoireita kuten ihottumaa, nuhaa, vatsavaivoja ja päänsärkyä. Tieto rauhoittaa. Hyönteismaailmakin on edustettuna. E-koodiavaimia saa kunnan terveystarkastajalta. Säilöntäaine E 202, jota on margariinin lisäksi esimerkiksi säilykkeissä ja hilloissa, on synteettistä kaliumsorbaattia, jonka luontainen vastine pitää pihlajanmarjat ja lakat pitkään syömäkelpoisina. Lesitiiniä on sitä paitsi paljon muun muassa munankeltuaisessa ja maissiöljyssä. Sen osuudesta maksasyöpään on näyttöä. Säilöntäaineiden tarkoitus on suojella elintarvikkeita muun muassa vaarallisilta homeilta. TOSIJA MAKUASIOITA RA V/N NOSTA ------------------Lisäaineista hyötyä ja haittaa Kun maailmalta tihkui tieto eräiden hapettumisenestoaineiden osuudesta syövän syntyyn tosin koe tehtiin vain rotilla ihmiset joutuivat hämilleen. Emulgointiaineiden tarkoituksena on saada kaksi toisiansa hylkivää ainetSUOMEN LUONTO 1/98 Hanna Hentinen Tämänkin makoisan näköisen aamupalan myötä tulee nauttineeksi noin 20 lisäainetta. Lapset ovat muidenkin lisäaineiden saannissa riskiryhmä. Tiukkaa kasvisruokavaliota noudattavien on hyvä tietää, että osa lisäaineista on peräisin eläinkunnasta. Ostamam Juusto sisälsi lisäainetta E 251, joka paljastui natriumnitraatiksi. 31. Ilman niitä ruoka eltaantuu, homehtuu ja menettää muutenkin houkuttelevuutensa. Atsovärien käyttö kiellettiin Suomessa 1981, mutta ne sallittiin taas EU-jäsenyyden myötä. Aromivahventeen tarkoitus on vahvistaa tuotteen omaa makua eli tehdä se herkullisemmaksi. Muun muassa juomissa ja makeisissa käytettävä punainen väri voi olla uutettu kuivatuista karmiinikirvan (Dactylopius coccus costa) naaraista. Aflatoksiineja on löydetty eritoten pähkinöistä, monista mausteista ja viljoista. Nitraatti voi muuttua elimistössä nitriitiksi ja edelleen nitrosoamiineiksi, jotka ovat syöpää synnyttäviä aineita. Jos sinulla on esimerkiksi selittämätöntä päänsärkyä, saattaa syy löytyä lihavalmisteiden aromivahventeesta, joka yleensä on natriumglutamaatti. Otusta on käytetty väriaineiden tuottamiseen jo vuosisatoja. Esimerkiksi karamelleissa, limonadeissa ja jäätelöissä on runsaasti värija makeutusaineita. Esimerkiksi margammssa oleva E 322 on lesitiini, ja se toimii hapettumisenestoaineena eli antioksidanttina. Esimerkiksi siasta saadaan liki 20 lähinnä leipomotuotteissa tarvittavaa emulgointi-, stabilointi ja sakeuttamisainetta. Säilöntäaineet ja hapettumisenestoaineet ovat siis koko lailla perusteltuja, mutta entä emulgointija stabilointiaineet, aromivahventeet tai väriaineet. Makkaroissa on yleensä runsaasti nitriittiä, ja niitä popsimalla voi etenkin lapsille turvallinen annos ylittyä. Ryhdyin tutkimaan tarkemmin näitä enimmäkseen E-koodilla merkittyjä viestejä. Sitä on runsaasti esimerkiksi sitrushedelmien kuoressa, josta pektiini uutetaankin. Antioksidantit pidentävät elintarvikkeen säilyvyyttä ja estävät sitä härskiintymästä. ta, kuten öljy ja vesi, sekoittumaan keskenään kauniiksi emulsioksi. Hameiden erittämät aineenvaihduntatuotteet ovat myrkkyjä, joista tunnetuin on aflatoksiini
Niiden avulla pajut tavoittavat kaukanakin olevat sopivat elinympäristöt. Se saa puolestaan taistella elintilasta raidan, halavan, haavan, koivujen ja leppien kanssa, kunnes jää vuorollaan 30-40 vuoden ikäisellä peltoheitolla jo alakynteen. Uusi sukkessiokierto alkaa aina, kun luontainen, vakiintunut kasvipeite tuhotaan tai tuhoutuu. Oli aika, jolloin liki jokaisesta pensaasta tehtiin risteymä ja puhtaita lajeja pidettiin harvinaisina. Vaivalloisen alun jälkeen pajujen kehitys on nopeaa. Lajien synty jatkuu Pajut ovat pioneereja, uuden maan valtaajia, jotka tuottavat suunnattoman määrän pieniä, tuulten mukana leviäviä siemeniä. Vanhimmat pajut ovat tertiäärikaudelta, ajalta ennen jääkautta, mutta vasta jääkauden oloissa pajusta kehittyi nykyisen kaltaisia mierolaisia. Sen taas kukistaa kymmenmetriseksi monirunkoiseksi jättipensaaksi kasvava mustuvapaju. Pensaskerroksen tihetessä ruohojen ja heinien valta vähenee. Saattaa kulua useitakin vuosia, ennen kuin onni suosii pajuja. Mutta eihän ole sellaista paikkaa, jossa luonto olisi mielenkiinnoton. Jänikset, hirvet, myyrät ja sadat hyönteiset kelpuuttavat pajun ravinnokseen. Matalat virpaja 32 Pekka Nurminen/Luontokuvat Pajut valtaavat nopeasti pakettipellot. Isommat syrjäyttävät pienempiään. Tällaista tietyn paikan kasvipeitteen kehitystä sanotaan sukkessioksi eli kasvillisuusseurannoksi. Vallan ottavat kasvullisesti lisääntyvät kookkaat ruohot ja heinät, jotka varjostuksellaan tukahduttavat pienemmät kasvit. Ensin katoavat yksivuotiset rikkaruohot. Erityisen tehokkaita kemiallisessa sodankäynnissä ovat kastikat ja juolavehnä, joiden laikuissa ei juuri muita lajeja tapaa. Myyrien kasvittomiksi kaluamat alat ja maasta puskemat multakeot tarjoavat pajun, lepän ja koivun siemenille riittävästi tilaa ja valoa. Pajujen siemenet ovat pieniä, eivätkä taimet selviydy tuuheassa ruohistossa. Retkeilykasvion mukaan meillä on 24 luontaista pajulajia, mutta ne voisi rajata toisinkin, ja päätyä ehkä 30 lajiin. Lajistokin on tylsän tavanomaista. Eivätkä lajit suinkaan vieläkään ole valmiita. Pajut ovat kulkureita, jotka alati tarvitsevat uutta tilaa, katoavat yhtäältä ja ilmaantuvat toisaalle. Hartaana uskovaisena Carl Linne kauhistui pajujen holtittomasta sukupuolielämästä: varsinkin tunturiseuduilla, mutta myös ihmisen muokkaamissa ympäristöissä pajujen risteymät ovat yleisiä. Hylättyjen peltojen pajukot eivät ehkä retkelle houkuttele: sotkuista pensaikkoa, jossa kuolleet ja maahan lamonneet haarat vaikeuttavat kulkemista. Risteymät voivat risteytyä kantalajien kanssa, jolloin syntyy eriasteisia takaisinristeymiä. Monet niistä parantavat asemaansa erittämällä kemikaaleja, jotka estävät ja hidastavat toisten lajien itämistä ja kasvua. Pajukko on metsän esivaihe, ja lopputuloksena on yleensä kuusikko. Tuuli levittää niiden siemeniä kaikkialle, ja kasvu lähtee käyntiin kunhan vain on kasvutilaa. Kukin väistyy vuorollaan Kun ihminen hylkää pellon oman onnensa nojaan, muutos alkaa välittömästi. Jo tässä vaiheessa syntyy pajujen ja lehtipuiden alle kuusen taimisto, joka muutaman vuosikymmenen kuluessa muuttaa koko paikan ilmeen. Uskollisuus kypsyttää hairahduksen hedelmät. Seppo Vuokko ELINPAIKKA Piirros: Hannu Virtanen Evoluutiota silmiemme edessä Hairahdus luo uutta. Näissä pajujen perimää yhdistellään yhä uudelleen ja luodaan perustaa uusille pajulajeille. Ehkä pidämme vain ympäristöistä, jotka vaikuttavat vakailta. ahopajut jäävät nelimetriseksi varttuvan kiiltopajun varjoon. Mutta paju ei alistu syötäSUOMEN LUONTO 1/98. Sitä paj ukko ei ole: sekä lajisto että ulkonäkö muuttuvat vuosi vuodelta. Nyt on otettu hiukan takaisin: pajuristeymät ovat toki yleisiä, mutta suuri osa vaihtelusta on sittenkin lajien sisällä. Myöhemmin kuusi usein syrjäyttää pajun. Sitkeät kuokkavieraat Pajut ovat monen ruokaa
"Villat" suojaavat kylmälle arkoja lisääntymiselimiä .. Kun moniruokainen eläin valitsee ruokansa, se yleensä etsii sellaista ravintokasvia, jossa haitta-ainepitoisuudet ovat pieniä. Jos salisiinia tuottava paju risteytyy tremuliiniä tuottavan pajun kanssa, tuloksena on siis yksilöitä, jotka tuottavat sekä saliSUOMEN LUONTO 1/98 Heikki Willamo/Luontokuvat Rusakko ja jänis syövät mielellään pajuja, joilla kuitenkin on puolustuskeinonsa kasvinsyöjiä vastaan. Pajulintu (15) ja sinitiainen (16) ottavat osansa pajujen runsaista hyönteisvieraista. Silmuäkämä syntyy, kun munitut silmut turpoavat, mutta jäävät avautumatta. Edellisvuotisista äkämistä on jo elämä kaikonnut: ruusukeäkämä (31) on sääsken synnyinkoti, pajujen varsija silmuäkämät ( 32 ja 33) ovat pistiäisten työtä. Sydänsuvi pajukossa Yksittäistä pajun vesaa voi olla vaikea tunnistaa, mutta luonnossa pajut ovat helpompia. Pistiäisäkämien lisäksi pajuissa on sääskien, punkkien, sienten ja bakteerien tekemiä äkämiä. Pajut eivät pyri täydelliseen torjuntaan; riittää, kun maku on karvaampi kuin naapurilla. Lehdissä ja lehtiruodeissa äkämät ovat usein pallomaisia tai pussimaisia, joskus värikkäitäkin paksunnoksia. Kettu (19) on napannut peltomyyrän, kun se havaitsee rohkeasti kiipeilevän vaivaishiiren (20) miten mahtaa ahneelle käydä. Pajut ovat kemiallisesti sittenkin vielä niin lähellä toisiaan, että useimmissa tapauksissa hyönteinen pystyisi käyttämään useita, tai jopa kaikkia pajuja ravintonaan. Pajujen ja eläinten monenlaisia vuorovaikutuksia on tutkittu muun muassa Joensuun yliopistossa, jossa Jorma Tahvanainen on tutkinut pajuja eläinten ravintona, Riitta Julkunen-Tiitto pajujen puolustusaineita ja Heikki Roininen sahapistiäisten ja pajujen yhteistä evoluutiota. Kasvi suojaa piinaajaansa Suurin osa sahapistiäisistä elää toukkana lehden pinnalla. Selkeiden lajien lisäksi on esilajeja, populaatioita, jotka pysyvät toisista populaatioista erillään, vaikkei ulkonäköeroja tai risteytymisesteitä olisikaan. Sen jälkeen hyönteisen kemikaalit aiheuttavat solukon lisäkasvua. Ne voivat saada kimppuunsa molempiin kantalajeihin erikoistuneet kasvinsyöjät. Se valmistaa salisiinista salisyylialdehydiä, joka tekee sen niin pahanmakuiseksi, että linnut oppivat jättämään kalvajan rauhaan. Viitakerttusen (17) laulukausi on päättynyt pesinnän arkeen ja onneen. Kehittyneemmissä äkämissä naaraan erittämät kemikaalit hajottavat kasvisolukkoa, jolloin muna vajoaa solukon sisaan. Yksinkertaisin suoja syntyy, kun naaraan erittämät kemikaalit saavat lehden kiertymään rullalle. Se tuottaa puolustuksekseen useita erilaisia aineita, jotka tekevät sen kitkeräksi ja heikentävät syöjien ruoansulatusta. Kussakin pajussa on useita erilaisia yhdisteitä ja eri pajuilla osaksi eri aineita. Sekä pajut että niitä ravintonaan käyttävät sahapistiäiset ovat vasta lajiutumassa. väksi noin vain. Pakettipellon sadat tai tuhannet pajupensaat ovat valinnan koekenttä, jossa hirvet, jänikset, myyrät, lehtikuoriaiset ja perhostoukat toimivat tarhureina. Mustavapaju ( 1) on pajuksi järeä ja raita (5) suorastaan puu. Syynä on naaraan uskollisuus: se munii samantuoksuiselle pajulle kuin millä itsekin on varttunut. Silti ne syövät usein vain yhtä lajia. Siis sekin käy risteymän kimppuun. Toukka elää käärön sisällä suojassa monilta pedoilta. Äkämässä toukka on turvassa pedoilta, mutta eräät loispistiäiset ovat erikoistuneet äkämäntekijöihin. Sahapistiäinen (30) etsii munintapaikkaa. Jos merkkiaineena, jonka perusteella emo valitsee munintakohteensa, on jokin kaikissa pajuyksilöissä oleva yleinen aine, ei lajikohtaista riippuvuutta kehity. Valitut kukkivat heikosti ja tuottavat vähän jälkeläisiä, mutta minkä kasvinsyöjät hylkäävät, se kukoistaa ja sen jälkeläiset täyttävät tienvarret ja ojanpientareet. Entisen pellon ruohistossa vallitsevat melko harvat lajit, mutta ne levittäytyvät usein laajoiksi kasvustoiksi; tässä punaailakki (8), maitohorsma (9), rönsy leinikki ( 10 ), koiranputki (11), nurmipuntarpää (12 ), metsäkurjenpolvi ( 13) ja mesiangervo (14). Eräissä suvuissa kehitys on johtanut siihen, että hyönteinen narraa kasvin suojaamaan syöjäänsä. Jos emon johdattajana on jokin aine, jonka määrä vaihtelee suuresti eri pajulajeissa ja yksilöissä, evoluutio on nopeaa ja kemialtaan erilaisille pajukannoille kehittyy kullekin omat pistiäislinjansa. Karhunputki (7, lehti ja edellisvuotinen kukintovarsi) lisääntyy vain siemenestä ja kuolee kerran kukittuaan. Risteymille periytyy kyky valmistaa kummankin kantavanhemman tuottamia torjuntayhdisteitä, mutta niiden määrät jäävät vähäisemmiksi. Mikko Pöllänen/Luontokuvat Pajunkissoja. Kosteikkohyppylude (25) etsii saalista, kun pian aikuistuva nokkalude (28) on sahapistiäisen toukan kimpussa. Pajujen suoja-aineet ovat melko pienimolekyylisiä yhdisteitä, joiden valmistaminen ei kovin paljon vie varoja kasvulta ja kukinnalta. Pajukilpikän (29) naaraan suojakilvet täplittävät pajun runkoa niin säännöllisinä, että niiden luulee olevan itse kuoren osia. Varteen pistiäisen toukka synnyttää mukuramaisen paksunnoksen. Hyönteislajisto vaihtuu kesän mittaan moneen kertaan. Kätköpistiäinen (26) nauttii mesiateriaa ennen kuin jatkaa loisittavien hyönteistoukkien etsintää. Kun harmaalepät ( 3 ), koivut (2, hieskoivu) ja haavat varttuvat täysikokoisiksi, pajujen valtakausi päättyy, ja peltoheitto alkaa muuttua metsäksi. Perinteisen luokittelun kannalta kiitollisia ovat selkeät, jo ammoin eriytyneet lajit. Vinoja himmeälehtinen virpapaju (4) on matala pensas, kiiltopaju (6) pystyoksainenja tuuhea, ja kuten nimikin edellyttää, kiiltävä. Toukan ympärille muodostuu äkämä, jonka sisällä toukka elää ja syö. siinia että tremuliiniä. Pajukoissa yleisenä elävä lehtikuoriainen, pajunviherkalvaja kääntää toisella tavalla pajun puolustuksen omaksi suojakseen. Tummanuijapistiäisen vanha kotelokoppa (27) on yhä jäljellä pajun rungolla. Harakka (18) on saanut jo poikasensa maailmalle. Hukkasiilikäs (21 ), mansikkakirjosiipi (23) ja niittyhopeatäplä (24) ovat jo lentokautensa ja elämänsä lopulla, mutta angervohopeatäplällä (22) on kesä edessään. Evoluution mekanismeja valaisevat parhaiten vasta lajeiksi eriytyvät populaatiot. 33
Työ on valmis vasta sitten kun linnut tuntuvat lennähtävän kuvasta ulos. Taiteilija saattaa maalata yhtä taulua vuosia. SUOMEN LUONTO 1/98. Arto Komulainen Siivekäs sivellin 36 Paavo Laine on maamme lintumaalareiden kärkeä
Jos ikkunasta näkyy eri vuodenaika kuin meneillään olevassa maalauksessa, se häiritsee keskittymistä. Uralla etenemisessä on suuri merkitys myös motivaatiolla. Laine seuraa usein piilosta lintujen elämää ja luonnostelee niiden toimia paperille tai tallentaa näkymät kameralla. Usein Laine aloittaa työnsä varsinaisesta kohteesta kuten linnuista. Sallan Saijassa 1950 syntynyt rovaniemeläinen Paavo Laine työskenteli ennen lintumaalariksi ryhtymistään parikymmentä vuotta moottorikoneistamossa. Laine suhtautuu hyvin kriittisesti töihinsä. "Jos inspiraatio katoaa, on työ siirrettävä sivuun ja otettava toinen esiin tai oltava kokonaan maalaamatta kunnes taas huvittaa." Hanhitaulun kimpussa Laine työskenteli neljä vuotta, mutta taiteilija on työhönsä tyytyväinen. Lumi sateessa juoksevan porotokan maalaaminen ei ollut helppo työ. Lopullinen maisema muodostuu mieleen piirtyneen maisemakuvan mukaan omassa ateljeessa. Lintujen ohessa Paavo Laine on maalannut muitakin eläimiä. "Kun aiheeseen tuntee aiPaavo Laine maalaa kuukkeleille taustaa aidossa ympäristössä. Paavo Laine on reilun kahdenkymmenen vuoden aikana pitänyt 26 omaa näyttelyä ja osallistunut 20 yhteisnäyttelyyn. Kun on perinyt riittävät taiteelliset lahjat, pääsee kovalla työllä eteenpäin. Hänellä on myös järvellä piilokoju, mistä hän keväisin tarkkailee hanhien ja joutsenten elämää. "Työ konepajassa sopi pikkutarkalle luonteelleni mainiosti. "Siinä alkaa pikkuhiljaa olla kaikki kohdallaan ja kokonaisuus toimii pikkutarkasti." "Karhutaulunkin maalaaminen kesti yli vuoden", maalari kertoo. Sitten hän vei tekeleen lintulaudalle oikeiden tiaisten seuraksi. Pitkäjänteistä työtä Paavo Laine on itseoppinut maalari. Sillä tavalla karhutaulu lopulta valmistui. Linnun hän osaa jo omasta mielestään maalata, mutta mistä löytää työhön sellainen tausta, että se on paitsi lintujen oikeaa elinympäristöä myös toimiva lintujen kokoon ja asentoon nähden. Kun talitiaisen keltaisen vatsan väri ei tahtonut millään löytyä, Laine rakensi linnun puusta ja maalasi sen. Ehjiä kokonaisuuksia Vaikeinta Laineen mielestä on saada maalaukseen toimiva kokonaisuus. Sorvit ja sylinteriporakoneet vaihtuivat pikkuhiljaa maalausSUOMEN LUONTO 1/98 telineeseen. On erittäin tärkeää tietää, miten lintu käyttäytyy ja millaisessa elinympäristössä se elää. Vaikka sadasosamillin pensseleitä ei telineestä löydykään, ei lintumaalarinkaan käsi saa vapista. "Vaikka itse karhu oli ollut valmiina jo ajat, sopiva tausta haetutti." Sitten Laine keksi aamiometsän Aavasaksan tien läheisyydestä ja lähti maalaamaan sinne. Maailmanlaajuista menestystä ovat siivittäneet Unicefin kortteihin valitut poroja lintuaiheet. Vertailu ja uusintamaalaus tuottivat viimein oikean lopputuloksen. Vakituisesta työstä huolimatta 17-vuotiaana saadut öljyvärit eivät jääneet käyttämättä. Parhaaseen tulokseen Laine kertoo pääsevänsä ajankohtaisilla aiheilla. Hän varoo visusti kopioimasta linnun asentoa tai elettä toisten töistä. Vahvana taustatukena on ollut perhe, etenkin uran alkuaikoina kun rahasta oli tiukkaa. Yksi tuki taiteilijan kivisellä tiellä ovat olleet kirjat. Palkattomat vapaat pitenivät kerta kerralta. Siveltimen on osuttava juuri oikeaan kohtaan ja värin ja sävyn on myös oltava prikuulleen oikeaa, muuten ei ole lintumaalari. D Paavo Laineella on pysyvä näyttely omassa ateljeessaan Rovaniemellä Matintie 3:ssa, puh/fax (016) 311 049. Kun ensilumi sataa, on helppoa maalata alkutalven kuvia. 37. Jos oli edellinen työ tarkkaa, ei Laine pääse sen helpommalla nytkään. "Kun lintu lentää ulos valmiista taulusta, se on silloin täydellinen", hän kiteyttää. Hän siirtää luonnospaperille piirretyn hahmon kankaalle, pohjamaalaa linnut ja siirtyy sen jälkeen luontoon. Hän pitää hanhia yli viidestäsadasta taulustaan onnistuneimpana. Pikkukuvissa riekot ja varpuset taiteilijan laajasta korttituotannosta. Laine käyttää mallina myös täytettyjä lintuja, höyheniä sekä luontokuvaajien ottamia valokuvia ja niiden yksityiskohtia, mutta vain värityksen tai höyhenpuvun yksityiskohdan tarkentamiseksi. Laine tuntee linnut Taiteellisten lahjojen lisäksi Laine . Varmistuksen eläinten luonnollisuudesta ja taulun onnistumisesta Laine sai vasta kun enontekiöläinen poromies totesi porojen tolvaavan taulussa aidosti. Ateljee on avoinna maanantaista lauantaihin klo 11-18. Siellä kun millin sadasosa oli normaali mittayksikkö", Laine sanoo. Pohjoisessa kun ollaan, porot kuuluvat asiaan. "Viimein vaimon kanssa päätimme kokeilla, josko tällä eläisi." Nyt Laine on ollut nelisen vuotta päätoiminen lintumaalari. Tämän takia Laineella on aina keskeneräisiä töitä odottamassa oikeaa ajankohtaa. toa kiinnostusta ja intoa, pääsee pitkälle", Laine sanoo. painottaa kohteiden tuntemisen merkitystä
Päiväntasaajalla sijaitseva Uganda on Afrikan hedelmällisimpiä maita. Kaksikymmenmiljoonainen kansa kasvaa afrikkalaiseen tapaan nopeasti väestönlisäys vuodessa on melkein kolme prosenttia, ja yli puolet ihmisistä on alaikäisiä. Lisäksi maaperässä on niukasti ravinteita ja pitkään käytetty viljelymaa on väsynyttä. Kaupunkilaisten puuhiililiedet ovat tehokkaampia kuin maaseudun avotulet. Puut on poltettu tai raivattu, ja metsät ovat muuttuneet kitukasvuisiksi pensaikoiksi ja vielä käytetyiksi tai jo hylätyiksi viljelmiksi. Maaseudun majat rakennetaan puurungon päälle savesta. Teksti: David Pemberton Kuvat: Hanna Hentinen Kaataja istuttaa Afrikassa raivataan metsää ja kaadetaan puita, koska kasvava väestö vaatii uutta viljelymq,ata ja rakennuksia. Heille varatuilla laajoilla alueilla on kymmeniä hyvin hoidettuja leirikyliä, josta huolehtii YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Valtaosa Ugandassa kaadetuista puista kuluu maalaiskylissä ruuanvalmistukseen. Perheissä on usein kymmenkunta lasta, joten vanhempien viljelmistä ei riitä jokaiselle toimeentulon takaavaa maatilkkua. Kaupungeissa on vain vähän työja koulutuspaikkoja. Myös kaupungeissa käytetään paljon puuta rakentamiseen. Metsien katoaminen on kuitenkin havahduttanut ugandalaiset ja maahan Sademetsän on korvannut kyläja viljelymaisema. Myös ruuanlaitto avotulella kuluttaa paljon puuta. Väestöä on perinteisesti muuttanut Ugandassa alueelta toiselle ja ItäAfrikassa myös naapurimaasta toiseen. Tähän ovat lisäksi tulleet pakolaiset, joita on virrannut Ugandaan etenkin Sudanista ja Ruandasta. Vuosisadan alun sademetsistä on jäljellä enää vajaa neljännes. Pohjois-Ugandaan on asutettu 250 000 eteläsudanilaista pakolaista. Pohjois-Ugandaan asutetut sudanilaispakolaiset ovat oiva esimerkki. 38 Yhdeksän kymmenestä ugandalaisesta elää maaseudun kylissä. Puu on tavallisesti nopeakasvuista ja edullista eukalyptusta. Lämmön lisäksi riittää myös vettä: Ugandan eteläosissa on kolme ja maan pohjoisosissa kaksi sadekautta. Lapset ja naiset hakevat polttopuuta yhä kauempaa ja tulipuiksi kelpaavat entistä pienemmät tai myös suuremmat puut. Useimmat puut ovat istutettuja hedelmäåuita. Maa ei siirry pakolaisten SUOMEN LUONTO 1/98. Väestö lisääntyy, metsät kutistuvat. Uusia viljelmiä tarvitsevat myös uusille asuinalueille siirtyneet ihmiset. Majat joudutaan rakentamaan uudelleen noin viiden vuoden välein, koska termiitit tuhoavat niiden rungon. asutetut Sudanin pakolaiset. Tehotonta puunkäyttöä Ugandan suurin ekologinen ongelma on polttopuun tehoton käyttö. Katon valmistukseen käytetään heinää tai ruokoja. Useimmat pakolaiset ovat maanviljelijöitä. Suosituin rakennusaine on kuitenkin poltettu tiili , jonka polttaminen kuluttaa runsaasti puuta. Suurin osa lämmöstä karkaa ympäristöön. Suurimmaksi osaksi haaskattu polttopuu, uuden viljelysmaan raivaus ja puiden kaataminen rakennustarpeiksi ovat Ugandan metsien pahimmat hävittäjät. Sysimiiluissa häviää kuitenkin paljon energiaa hukkaan. Ugandan hallitus on luovuttanut asutusleirin kullekin perheelle asuttavaksi ja viljeltäväksi keskimäärin 2000 neliömetrin maa-alueen; koko riippuu kuitenkin perheen suuruudesta. Kaupungeissa poltetaan enimmäkseen puuhiiltä, jota köyhät maalaiset valmistavat laittomasti ja myyvät tienvarsilla säkeittäin. Lähes jokainen savu nousee majan vieressä olevasta "kolmikolkkatulisijasta": kolme säteittäisesti asetettua yhtä korkeaa kiveä, joiden päälle pata laitetaan. Siksi useimpien ugandalaisten nuorten täytyy perheellistyessään perustaa uusia viljelyksiä. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton: ihmiset vähentävät puun kulutusta ja istuttavat uusia puita, jos he ymmärtävät hyötyvänsä tästä. Puunrankoja työnnetään kolmesta suunnasta kivien välistä tulisijan keskelle sitä mukaa kun ne palavat
sadeajan jälkeen rehevältä, mullassa on vain vähän ravinteita." Kun pakolaiset olivat saaneet savimajansa valmiiksi, peltonsa raivatuiksi ja asettuneet aloilleen, ympäristövahingot alkoivat tulla näkyviin. Vaikka kasvillisuus näyttää Polttopuu haetaan yhä kauempaa. SUOMEN LUONTO 1/98 omaisuudeksi, mutta he saavat käyttää sitä. "Pakolaiset ovat kuitenkin tietoisempia ympäristöstä kuin paikallisväestö, kiitos järjestäytyneen toiminnan ja kansainvälisten hankkeiden", kertoo Kiizza-Wandiri. Tällä tavalla asutetut perheet tarvitsevat enää vain vähän ulkopuolista apua. Lei39. UNHCR:n ympäristökoordinaattori Kiizza-Wandiri kertoo, ettei pakolaisille ole annettu parhaita maita. Kasvillisuus tuhoutui, maaperän pintakerros muuttui ja eroosio lisääntyi . "Leirit peltoineen raivattiin karuihin metsiin ja pensaikkoon, joiden maaperä oli köyhää. Naiset ja lapset kantavat puut päänsä päällä
Perheellistyvän miehen täytyy aina rakentaa maja, ja perheen kasvaessa alkuperäinen maja ei riitä. Yhä suurempi osa pakolaisista yritetään saada asutusleireihin sitä mukaa kuin niihin saadaan maata. Tarhassa on satojatuhansia kasveja, jotka itävät ja kasvavat taimiksi ensin katettujen kasvatuspenkkien kosteassa lämmössä. Tulipesän ympärillä on paksu, lämpöä varaava ja tuulelta suojaava seinämä; pata tai kattila asetetaan tiiviisti tulipesän yläpuolella olevan aukon peitoksi. "Asukkaat istuttavat mielellään puita, koska siinä on kyse sekä metsien että heidän omasta hyvinvoinnistaan. Hanke laajeni 1996, kun Saksa lahjoitti siihen rahaa. He elävät ruoka-avun varassa ja saattavat saada lisätuloja tekemällä työtä toisilleen ja paikallisasukkaille. Keittämiseen kuluu puuta vain murto-osa entisestä. Heitä opastetaan myös puuta säästävien välineiden ja menetelmien käytössä. Hankkeissa metsitetään 40 Taimet suojataan auringolta Kiryandongossa. Kauttakulkuleirien ongelmat ovat erilaisia ja pahempia kuin vuosikausien elämiseen tarkoitettujen asutusleirien pulmat. Säästämisen huipputekniikkaa af rikkalaisittain Jo kolmasosa Adjumanin seudun noin 120 000 leiriläisestä on kahden viime vuoden aikana luopunut perinteisistä kolmikolkkatulisijoista. Taimitarhasta saa myös hedelmäpuiden taimia: suosittuja ovat papaija, mango ja appelsiini. Ympäristötuhot havahduttivat pakolaiset Pakolaiset havaitsivat itse maan kulumisen ja puiden vähenemisen itse he myös kärsivät niiden seurauksista. Pakolaisia opetetaan valmistamaan ja käyttämään puuta ja muitakin polttoaineita säästäviä uuneja. Tilapäiseen ja tiheään asumiseen ei liity huolenpitoa omasta maatilkusta tai muustakaan ympäristöstä. Nyt he käyttävät savesta muurattuja uuneja, joissa polttopuu työnnetään tulipesään yhdestä aukosta. Kullakin leirillä on oma taimitarha, josta leiriläiset hakevat kymmenkunnan eri puulajin taimia istutettaviksi viljelyksilleen ja ympäristöön. Kokemukset olivat hyvä lähtökohta pakolaisten ympäristöhankkeiden käynnistämiselle 1990-luvun alussa. Ihmiset välittävät ympäristöstään -jos siitä on heille hyötyä reillä tehdään työtä metsien häviämisen estämiseksi. Erityisesti hedelmäpuiden istuttamisesta voi hyötyä jo muutaman vuoden kuluttua", Ernst Karayi kertoo. Esimerkiksi Charles Okullu Anywar kasvattaa KeskiUgandassa sijaitsevilla pelloillaan muun muassa eukalyptusta, joka kasvaa muutamassa vuodessa majanrakennukseen soveltuviksi rungoiksi. Hieno heinätuhka täytti ja tukki uunin nopeasti. Adjumanin kaupungin ympäristössä sijaitsevilla leireillä istutetaan jo enemmän puita kuin kaadetaan. Viljelymaan tarpeen vuoksi ne ovat laajempia ja harvempaan asuttuja kuin kauttakulkuleirit, eikä aluskasvillisuus ole niissä yhtä kulunutta. Polttopuiden keräilyn aiheuttamat metsätuhot huomattiin ensin asutusleirien ympäristössä. Polttoainetta kasvoi kaikkialla käytännössä lähes rajattomasti. Samalla kerromme heille, että aikaisemmin tulleet pakolaiset ovat istuttaneet jokaisen näistä puista. Kauttakulkuleireillä on myös enemmän sosiaalisia ongelmia kuin asutusleireillä: pakolaisilta puuttuu mielekästä ja tuottavaa tekemistä. "Kun pakolaisperhe saapuu ja tarvitsee puuta majansa rakentamiseen, menemme yhdessä metsään kaatamaan tukipylväät. Tulijat on saatava ymmärtämään toimiensa vaikutukset ympäristöön jo ennen näkyviä tuhoja", kertoo Kiizza-Wandiri. Käytännön hankkeiden tueksi UNHCR perusti laajan ympäristökasvatusohjelman. Se alkaa pakolaisten vastaanoton yhteydessä ja jatkuu, kunnes perhe on kotiutunut ja asettunut aloilleen. Niiden asukkaille ei anneta maata viljeltäväksi kuten asutusleiriläisille. Selitämme, että myös heidän tulee tehdä samoin: on istutettava enemmän kuin kaataa. Savimajojen tukirakenteiksi käytetyt ohuet puunrungot ovat leireillä kysyttyä tavaraa. "Viljaruokia pitää kypsyttää kauan, joten heinää piti lisätä uuniin tämän tästä. Vaikka molempien leirityyppien asukkailla on samanlainen tausta ja elämäntilanne, leiriläiset käyttäytyvät eri tavalla. Osa pakolaisista kasvattaa puita myös myytäväksi. Osa peltiuunin saaneista palasi käyttämään vanhaa kolmikolkkatulisijaa. Arvion mukaan peltiuunia käyttää vain vajaat 2000 perhettä. Hän kertoo kasvattavansa erilaisia puita eri tarkoituksiin, esimerkiksi rakennuspuuksi nopeakasvuista eukalyptusta ja lääkintätarkoituksiin neempuuta. Uunin ohut peltikuori kuumeni, ja ahtaissa tiloissa vilkkaasti liikkuvat lapset polttivat siinä itsensä helposti", luettelee KiizzisuOMEN LUONTO 1/98. Leirin asukkaat hakevat valmiit paakkutaimet tarhasta ja istuttavat ne jonnekin majansa lähistölle. Kauttakulkuleirit on tarkoitettu tilapäiseen asumiseen. Peltiuunin ongelma on kuitenkin sen rakenne, sillä metallia on vaikea saada. Asukkaat keittävät ruokansa ja oluensa polttopuulla, jonka naiset ja lapset keräävät yhä kauempaa ympäröivästä luonnosta. Sitten ne siirretään tairnitalojen ruohokattojen tarjoamaan varjoon. Uunin rakentamiseen tarvitaan vain savea tämä on afrikkalaista huipputekniikkaa! Kiizza-Wandiri kertoo, että avustusjärjestöt kehittivät vielä tehokkaamman, pelkästään heinää polttavan peltiuunin. Kasvillisuus kuluu tiheän asutuksen vuoksi nopeasti ja puusto katoaa lähes täysin. Aleren pakolaisleirin keskustaimitarhaa johtaa Ernest Karayi. puuttomiksi tuhottuja alueita, kasvatetaan ja istutetaan taimia leirien alueelle ja ympäristöön sekä suojellaan puita, joista on apua puuston uusiutumisessa. Ympärivuotisen kasvukauden ansiosta puut kasvavat nopeasti
Saviuunien suosio kasvaa erityisesti asutusleireissä. Wandari peltiuunin huonoja puolia. Savimajan runko syntyy muutaman vuoden ikäisistä eukalyptusrangoista. SUOMEN LUONTO 1/98 Arkieloa pakolaisten asutuskylässä. Isäntä seuraa vaimon työskentelyä. He vierailivat Ugandassa tutustumassa pakolaisleireihin keväällä 1997. 41. Saviuuni on paljon tehokkaampi ja säästää puuta. Se on mukava rakentaa oman pellon viereen tukevasti pystytetyn majan kotipihalle. D Kirjoittaja ja kuvaaja ovat vapaita, ympäristöasioihin erikoistuneita alan ammattilaisia. Myös auringon energiaa voi käyttää ruoan kypsyttämiseen. Pihapiirissä kasvaa papaijapuu ja banaaneja. Hyvä uuni on pysyvä rakenne, Kolmikolkkauunista karkaa lämpö ja puuta kuluu. jonka valmistaminen vaatii taitoa ja vaivaa
Eniten kalaa pyydystävät Italian ja Kreikan alukset, seuraavina tulevat Espanja ja Ranska. Nyt pesäryöstöistä on tulossa uusi machoilumuoto: Britanniassa munavarkaat rehentelevät salaisissa kokouksissa retkiensä jännittävyydellä ja vaarallisuudella sekä vartijoiJuha Valste Monien trooppisten sammakoiden tavoin myös kynsisammakot ovat vähentyneet. Alioikeudessa luettu syytelista oli pitkä, ja veljekset myönsivät syyllistyneensä 70 eri rikkeeseen ja rikokseen. Anne Petäinen Lepakot pölyttävät myös afrikkalaisen makkarapuun kukat. Myös näiden muutosten aiheuttajina voivat olla samat ympäristön kemikaalit, sillä hormonit vaikuttavat alkionkehitykseen. Yhdysvalloista ja esimerkiksi Virosta on löydetty epämuodostuneita sammakoita. Munat kerättiin täydentämään yksityisiä kokoelmia ja myytiin keräilijöille kovalla hinnalla. Tavallisia kehityshäriöitä ovat muiden muassa ylimääräiset raajat. New Scientist 8.11.1997 Navarra myötätuulessa Navarran maakunta Pyreneiden kupeessa Pohjois-Espanjassa on edelläkävijä uudistuvan energian tuotannossa. Navarrassa aiotaan lisätä myös vesivoiman ja biomassaenergian käyttöä. Navarran tuulimyllyt tuottavat yli 100 megawattia sähköenergiaa, kolmanneksen koko Espanjan tuulivoimasta. Tällä vuosikymmenellä lukuisat tutkijaryhmät eri puolilla maailmaa ovat yrittäneet selvittää sen syitä. Liikakalastuksesta aiotaan rangaista, ja laiton kalastus yritetään saada aisoihin. SUOMEN LUONTO 1/98. Tämän seurauksena pölyttävien lepakoiden käynnit kukilla loppuivat melkein kokonaan. Lopulta tuulella tuotetaan puolet kaikesta alueella tarvittavasta sähköstä. Syytetyt olivat tyrmistyneitä, suojeluväki iloinen tuomiosta: rangaistuksen ankaruuden toivotaan karkottavan munankerääjät Skotlannin harvinaisuuksien kimpusta. Pohjois-Suomessa liikkuu kesällä tuhansia matkailijoita autoillaan, ja valvonta on harvaanasutuilla alueilla mahdotonta. Kukan terälehdet ovat koverat, ja ne heijastavat tietystä suunnasta tulevia ultraääniä. Teho kuusinkertaistuu vuoteen 2010 mennessä, sillä maakuntaan rakennetaan 18 uutta tuulimyllypuistoa. Juha Valste Ryöstökalastus uhkaa Välimerta Välimerellä etsitään keinoja kalakantojen vahvistamiseksi. Etsinnässä heiltä löytyi myös kuovin, myrskylinnun, suos1mn ja kottaraisen munia. Munien rosvoilussa oli ennen kyse vain rahasta. Niiden avulla lepakot löytävät kasvin auenneet kukat. Laaja laiton kalastus jää kuitenkin tilastojen ulkopuolelle. Niitä on etsitty esimerkiksi ultraviolettisäteilyn lisääntymisestä, DDT:n sukuisista yhdisteistä, PCB-aineista ja muista estrogeenien tavoin vaikuttavista valehormoneista. Yritteliäät veljekset kohdistivat toimeliaisuutensa Kuninkaallisen lintujensuojeluliiton suojelualueella Orkneyn saarilla pesiviin lintuihin. Viime keväänä Skotlannissa saatiin verekseltään kiinni veljekset Lee ja Jamie McLaren varastamasta linnunmunia. Laittomasta kalastuksesta on jäänyt kiinni sekä liputtomia aluksia että laivoja, jotka ovat käyttäneet Panaman, Hondurasin, Sierra Leonen ja Taiwanin lippua. Alusten todellista kotimaata on vaikea arvata. Herrat keräilivät erityissuojelussa olevien sinisuohaukan, ampuhaukan ja kaakkurin munia. Tähän asti ankarin rangaistus munarosvouksesta oli noin 130 000 markan sakot, jotka pienenivät vetoomustuomioistuimessa 16 000 markaksi. Juha Valste den huiputtamisella. Suomalaiset lintuharrastajat ovat tienneet jo vuosia, että meilläkin käy munavoroja. Näin maa42 MAAILMALTA Kalliit munat Internetissä on käyty keskustelua munarosvouksesta. Tutkijat sijoittivat terälehdille pieniä vanupallosia, jotka sekoittivat heijastimen toiminnan. Välimeri on perinteisesti ollut tärkeä kalastusalue, jonka vuotuiseksi saaliiksi arvioidaan yli miljoona tonnia. Ilmiö ei ole paikallinen: hälyttäviä tietoja on Pohjois-Amerikan luoteisrannikolta, KeskiAmerikasta ja Länsi-Australiasta. Monet lajit ovat harvinaistuneet ja muutaman tiedetään hävinneen sukupuuttoon. Sammakoiden ja konnien väheneminen havaittiin jo 1980-luvun lopulla. nisi vetoomustuomioistuimessa, heille jäänee melkoisesti maksettavaa. Lisäksi Lapissa ja ItäSuomessa pesii yleisinä monta lintua, joiden munia on vaikea tai mahdoton saada muualta Länsi-Euroopasta. Lee McLaren kertoi odottaneensa noin 20 000 markan suuruisia sakkoja. Pääkaupunki Pamplonan 200 000 asukkaan kotitalouksien ja palvelujen tarvitsema sähköenergia tuotetaan nykyisin tuulivoimalla. Päivi Pohjanheimo Sammakot ja konnat kuolevat Tutkijat ovat ymmällään: sammakot ja konnat vähenevät. Vaikka veljesten tuomio alekunnan sähköntuotannossa käytettäisiin 2010 vain uudistuvaa energiaa. Oikeus otti huomioon tekojen luonteen ja määräsi rangaistukseksi kummallekin noin 700 000 markkaa sakkoja tai kaksi vuotta vankeutta. Kasvilla tutkaheijastin Saksalaistutkijat Dagmar ja Otto von Helversen Erlangenin eläintieteen laitokselta huomasivat, että eräällä Costa Ricassa kasvavalla hernekasvilla on ultraääniä heijastavat mesiohjaimet. Lepakot tulevat nuolemaan mettä ja pölyttävät samalla kasvin. Suomen vierailuillaan ylvästelleiden brittien lisäksi ainakin saksalaisten tiedetään käyneen täällä linnunpesillä. Hannu Hautala/ Luontokuvat Pesärosvot veivät munia muiden muassa Suomessakin vähälukuisten kaakkurien pesistä
Suurin muutos on kohdannut Laatokan kaloja. Sortavalan edusta saaristoineen ja Pitkärannan lähivedet ovat suttuisia ja teollisuusja yhdyskuntajätevesien rehevöittämiä. Järveä on tutkittu, mutta tietoja ei ole kerätty järjestelmällisesti. Hän kuuluu Laatokan tilaa käsitelleen tieteellisen Laatokkasymposiumin järjestäjiin. Valehormonien vaikutuksia ihmisiin 1990-luvun alussa tehtyjen sedimenttija pohjaeläintutkimusten mukaan järven tila on hyvä. Anne Kärkkäinen ei vielä tunneta. Päivi Pohjanheimo SUOMEN LUONTO 1/98 MAAILMALTA Juha Taskinen / Luomokuvat Sortavalan jätevedet ovat rehevöittäneet Laatokan rantoja ja saaristoa laajalti. Turskan, tonnikalan ja miekkakalan lisäksi vaarassa ovat myös sardiini ja meri antura. Viime vuosina seuranta on kuitenkin kehittynyt", Simola toteaa. Brittien odotetaan myös poistavan vanhat öljynporauslautat hajottamalla ne maissa mereen upottamisen sijasta. Myrkyllisiä aineita on kerääntynyt tärkeille kalastuspaikoille, kuten Dogger Bankin matalikolle, tai muille merkittäville alueille, kuten rannikoiden vuorovesimatalikoille. Ympäristötietojen keräämistä ei Neuvostoliitossa vain pidetty erityisen tärkeänä. Trooleihin ja ajoverkkoihin jää kalojen lisäksi delfiinejä ja hylkeitä. Muoviteollisuuden on pakko löytää vaihtoehtoja muoveja pehmentäville, hormoneja muistuttaville aineille, joiden uskotaan jo uhkaavan pahasti Englannin jokikalojen lisääntymistä. Joissa kutevat arvokalat ovat vähentyneet dramaattisesti jokien patoamisen, uiton aiheuttamien haittojen ja yhdyskuntajätevesien takia. Lisäksi Britannia aikoo vähentää kemiallisia ja radioaktiivisia jätevesiään tuntuvasti vuoteen 2020 mennessä. "Tietojen pimittämisestä ei ole kyse. Iso-Britannian lupaukset koetellaan vielä käytännössä. Lisäksi eri tutkijoiden ja tutkimuslaitosten tietoja ei ole Lisäksi se kohdistuu usein uhanalaisimpiin lajeihin ja vaikeuttaa näiden lajien todellisen tilanteen arviointia. Laatokan tila parantunut Laatokka ei ole kuolemassa, vaikka synkimmissä arvioissa niin on povattu. Toteutuessaan Meacherin julkaisemat sitoumukset velvoittavat myös Britannian ydinvoimateollisuuden puhdistamaan jätevetensä paljon paremmin. Tutkimustuloksia ei ole kaikilta vuosilta. Laatokan tilan kehityksestä on hankala saada kokonaiskäsitystä. Alueen kalastusvaltiot ovat vasta myöhään heränneet varoituksiin liikapyynnistä, joka uhkaa monia kaloja. Likainen mies parantaa tapansa. Hän muistuttaa, että viime keväänä ydinjäteyhtiöltä evättiin lupa rakentaa maanalainen loppusijoitusvarasto ympäristövaarojen takia. Rehevöityminen on taittunut. Simola toimii Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen ekologian osastolla. Sellafieldin ydinjätteiden jälleenkäsittelylaitoksen vuoksi Irlannin meri on maailman radioaktiivisin meri. Suvi Arapkirli 43. Espanjassa on säädetty alamitta 72 kalaja äyriäislajille, ja Greenpeace yrittää vedota kuluttajien tunteisiin pyytämällä, että he eivät ostaisi "kalavauvoja". Maatalouden taannuttua myös jokien ravinnekuormitus on pienentynyt. Iso-Britannian ympäristöpolitiikassa on tapahtunut käänne: se on muiden Pohjanmeren ympärysvaltojen tavoin kieltänyt radioaktiivisen jätteen upottamisen mereen. ollut helppo yhdistää. "Veden laadun paraneminen ilmenee etenkin fosforipitoisuuden pienenemisenä. Laatokan pohjoisosat ovat toipuneet, sillä saastuttaneet sellutehtaat ovat lopettaneet toimintansa. Pilaantuneimpien rannikkovesien tila on parantunut viime vuosina. Laatokan eteläosaan valuu Olhavanjokea pitkin teollisuuden raskasmetallija muita päästöjä. Paikallisesti saastuneita alueita on Laatokan pohjoisrannikolla Läskelässä ja Käkisalmessa, missä teollisuuden jätevedet ovat pahimmillaan pilanneet pohjia elottomiksi. Merien suojelua ajavan Marine Conservation Societyn suojelujohtaja Guy LinleyAdams sanoo, että ainoa ratkaisu ongelmaan on ydinvoimasta luopuminen. Euroopan "likaisena miehenä" tunnettu Iso-Britannia on laskenut enemmän jätteitä meriin kuin yksikään toinen Euroopan maa. Saaliiksi joutuu valtava määrä alamittaisia kaloja biologit arvioivat, ettei yli kolmannes Välimerellä pyydystetyistä kaloista ehdi elää vuottakaan. Hallituksen ympäristöministeri Michael Meacher ilmo1tt1 suunnanmuutoksesta syyskuussa pidetyssa kokouksessa, jossa 15 Euroopan maata pohti uusia toimia Pohjanmeren suojelemiseksi Oslon-Pariisin sopimuksen (OSPAR) puitteissa. Torjunta-aineiden käyttöä maataloudessa täytyy vähentää. Viime vuosikymmenellä se pääsi kriittiseksi, jolloin järvessä oli usein !evien massaesiintymisiä", kertoo dosentti Heikki Simola
Nyt kyse on energian säästämisestä ja Ignatius väittää, että olen kasvun kannattaja. Niskasaaren artikkelista lukija saa sen virheelllisen käsityksen, että UPM-Kymmenen valitusasiakirjaan otettu tieto rakennusoikeuden siirtämisestä sopimisesta olisi perätön. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA IEN N EN JÄLKEEN 1 Kitinen virtasi rauhallisesti uomassaan vielä keväällä 1992 Kersilön kylän kohdalla, noin 20 kilometriä Sodankylästä pohjoiseen. Sinänsä rakennusoikeuksien siirtämisellä esimerkiksi luonnonsuojelualueeksi kaavoitettavalta alueelta muualle vältetään rahakorvausten maksaminen. Turunen ei selitä, miksi hän nyt väittää päinvastoin. Kyse on si itä, että kun keskustelukumppani luokitellaan tiettyyn ryhmään, häneen tarttuvat tämän ennakkokäsityksen mukaiset mielipiteet kollektiivisesti, vaikka kokonaisuus osoittaisi juuri päinvastaista. Kyse ei ole nyt kasvusta, vaan siitä, että käytämme jo kymmenen kertaa liian paljon fossiilista energiaa. Tunnen hyvin muistion, johon Kerttu Haapamäki ja Turunen vetoavat; minähän sen paljastin Suomen Luonnon numerossa 5/94. Ä1jänsaaren rakennusoikeuksien siirtämisestä osaksi Yenäänniemen rantakaavaalueelle on sovittu neuvottelussa 1.1 2. Kaupunki tai valtio ovat rakennuslain säännösten nojalla velvollisia suorittamaan lunastuksen tai korvauksia maanomistajalle, mikäli kaavaan sisältyy rakentamisrajoituksia. Kaikkien muiden ehdotukset ovat pitsinnypläystä, koristeellista, mutta vaikutus lakanan pituuteen on kovin pieni. Ihminen asettui luonnon herraksi tässäkin kohtaa, kuvat ottanut Matti Nieminen kirjoittaa. Edes radikaalit ympäristöjärjestöt eivät ole uskaltaneet suositella toimia tämän saavuttamiseksi puhumattakaan 44 maltillisista kuten Suomen luonnonsuojeluliitto. Siksi olen valmis hyväksymään ydinvoiman riskit, jotka ovat sentään foss iilisen voiman ri skejä pienemmät. 1997 päivättyä valitusta Oulujärvellä sijaitsevaa Arjänsaarta koskevasta yleiskaavapäätöksestä. Tieto ilmenee neuvottelusta laaditusta mu1st1osta. Ympäristönsuojelijoiden lukihäiriö Normaalisti minua ei saada mukaan eipäs-juupas-keskusteluun, mutta Matti Ignatiuksen vastine (SL 11/97) käy niin hyvänä esimerkkinä ympäristönsuojelijoiden (ja monien muidenkin) yleisestä lukihäiriöstä, että se antaa asialle periaatteellisen merkityksen. Kukaan ei ole edelleenkään selittänyt minulle, miten täällä pohjoisessa vähennetään fossiiliset päästöt kymmenesosaan nykyisestä turvautumatta ydinvoimaan. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Siinä on hyvää ja huonoa, mutta ymmärrettävästi siinä näkyy hyväosaisten kynän jälki muun muassa vastenmielisyytenä rajoittaa yksityistä autoliikennettä. Puheena olevan valitusasiakirjan johdosta antamassaan ja 19.9. Kerttu Haapamäki lakimies, UPM-Kymmene Reijo Turunen maankäyttötoimen päällikkö, UPM-Kymmene Haastatelluista nimenomaan Reijo Turunen korosti, "ettei mitään sopimusta ole, eikä edes voisi olla" (haastattelu on nauhalla ja tallessa). En ole koskaan kannattanut kulutuksen kasvua. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. En ollut tekemässä Lääkäriliiton ympäristöpaperia, kun en kasvunvastaisten (lue: lakonvastaisten) mielipiteitteni takia satu olemaan jäsen. Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n (sittemmin UPM-Kymmenen) toimihenkilö Teuvo Purkunen neuvotSUOME LUONTO 1/98. 1997 päivätyssä selvityksessä korkeimmalle hallinto-oikeudelle Kajaanin kaupunki ei ole asiaa kiistänyt. Ainoa kyllin rohkea lienee ollut Pentti Linkola, josta taas järjestöt mieluusti sanoutuvat irti . Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Neuvotteluissa ovat olleet mukana Kajaanin kaupungin ja yhtiön edustajat. Jouko Tuomista Rakennusoikeuksien siirrosta Suomen Luonnon numerossa 11/97 julkaistiin Ajankohtaista-osastossa otsikolla OHO ! Mikko Niskasaaren artikkeli , jossa käsiteltiin UPMKymmenen 23.7. Valitusasiaki1jassa asiaa ainoastaan sivuttiin rakennusoikeuksien käsittelyn yhteydessä selvyyden vuoksi. Tämä näkyy hyvi n y mpäri stöterveyde nhu o l lo n heikkona asemana. 1993. Olen samaa mieltä, että lääkärijärjestöjen pitäisi ottaa ympäristöön kantaa, mutta lääketieteen valtatraditio on hoidossa eikä ennalta ehkäisemisessä. Helmikuussa 1997 jokinäkymä on kokonaan toinen Matarakosken voimalaitoksen valmistuttua. Rakennusoikeuksia koskevan valituksen eräs keskeinen aihe on se, että yhtiön henkilökunnan virkistyskäytössä olevan saaren nykyisistä rakennuksista noin puolet sijatsee alueilla, joilla kaavamääräysten jäädessä voimaan rakennuksia ei saisi peruskorjata ja joilla rakennusten käyttöaika olisi sen vuoksi hyvin rajoitettu . Sitä olisi sii s vähennettävä kymmenesosaan. Ehkä osasyynä on se, että vastinettani (SL 9/97) lyhennettiin juuri siltä osin, joka pyrki havainnollistamaan henkilökohtaista suhtautumistani . Sitä arvostetaan enemmän ammattikunnan ulkopuolella kuin sisällä
teli l.12. Sopimusvaltuuksia virkamiehillä ei ollut. Katson sitä mäeltä kuulaana päivänä. Yhdestä olen samaa mieltä: kaupungin olisi pitänyt selityksessään oikaista UPMKymmenen perätön väite. Perusteluksi hän sanoi, että tämä karu, pelkistetty, tuulen ja veden piiskaama ja syleilemä maisema vastaa hänen tärkeää sisäistä maisemaansa. Vastenmielisimmiltä tuntuiAlice Karlsson vat puolustuskyvyttömien lasten ja eläinten hyväksikäyttö sekä kauniiden maisemien suruton pilaaminen. Joka tapauksessa asian oikea laita on saatettu KHO:n tietoon kaupunginvaltuutettu Antti Ylitalon selityksessä. 1993 Kajaanin kaupungin neljän virkamiehen kanssa. Se on pehmeä, äidillinen ja siinä näkyy ihmisen käden jälki. Pystyykö hän koskaan palavasti asettumaan jonkun mai seman puolelle ja pitämään kiinni kynsin hampain sen säilyttämisestä. En kuvitellut joutuvani sellaisen turi smin kanssa tekemisiin Suomessa. He kun ovat paljasjalkaisia kaupunkilaisia ja joutuneet muuttamaankin jonkun kerran. Purkusen muistion paljastuttua Kajaanin silloinen kaupunginarkkitehti Erkki Vähämaa totesi: "Ärjän rakennusoikeus ei perustu mihinkään. Työskennellessäni aikoinani yli kahdeksan vuotta lentoemäntänä näin maailmalla melkoisen määrän erilaisia keinoja rahastaa matkailijoita. SUOMEN LUONTO 1/98 Kaunein maisema Kulttuuriministeri Claes Andersson valitsi taannoin Suomen kauneimmat maisemat -näyttelyssä rnielimaisemakseen Korppoon Jurmon ki visen rannan, jossa törröttää yksinäinen puu. Tuntuu mahdottomalta voida etukäteen tietää, millaisia mielikuvia itsekunkin lapsen mielen pohjalle metsästyksestä jää. Purkunen laati neuvottelusta muistion, jossa hän kylmästi väitti Ärjänsaaressa olevan 8600 kerrosneliömetriä rakennusoikeuksia, joista 2800 olisi muka sovittu siirrettäväksi Venäänniemelle. Väite, että UPMKymmenen työntekijän muistio olisi kaupunkia sitova sopimus, on aivan höperö. Se vastaa myös sisäistä maisemaani . Näistä arvoista on lohtua ja henkistä evästä lopuksi elämää. "Naisten hirvenmetsästys on muali man ensi mmäinen ja tempauksella pyritään Guinnesin ennätystenkirjaan." "Tapahtumasta ei olla järjestämässä mitään sisäistä salaseuran metsästystä, vaan iso, koko perheen tapahtuma. Luulen, että ihmisillä on tarve leimautua johonkin maisemaan koko elämänsä ajaksi. Kaupungistuminen voi olla tässäkin mielessä vakavampi ilmiö kuin luulemmekaan. Metsästämi stapahtumahan on mitä selkeintä väkivaltaa, eikä sen katsominen lasta varmastikaan opeta puolustamaan heikompaansa. Oma, jo sodankin käynyt isäni , muistaa yhä kauhulla, miten lapsuudessaan joutui olemaan mukana vasikanteurastuksessa. Tapahtuman "syvällisempinä tavoitteina ovat riistanja metsänhoidon tärkeyden esille tuominen ja välittyminen naisten kautta lapsille." (Warkauden Lehti 26.9.97). Minkälainen maisema mahtaa piirtyä omille lapsilleni sielun sopukoihin. Ja missäpä muualla Turusen romaanihenkilöt asuvat kuin Kolin kainalossa kimmeltävän Pielisen rannoilla. Olimme tyhmiä, kun annoimme Yhtyneiden Teuvo Purkusen tehdä muistion ja viedä sen eteenpäin. Kiannon maisema on kainuulainen korpi, Haanpää viihtyi koko elämänsä karulla vedenjakajaseudulla Lamujärven ympäristössä ja Heikki Turunen on yksiselitteisesti pohjoiskarjalainen Pielisen poika. Ärjässä UPM-Kymmene on jo käyttänyt kaiken rakennusoikeutensa, eikä yhtiöllä ole siirrettävää eikä korvauksia saatavana. Mutta ehkäpä murheeni on turhaa. Omasta maisemasta kumpuaa uskomaton voima. Sillä tavalla ihminen saisi enemmän tilaa hengittääkin. Kotimme ikkunasta näkyy tosin kaunis kallio, mutta eikö maiseman pitäisi jatkua kauas, silmänkantamattomiin. Sänkipellot loistavat keltaisina, niiden takana on järvi, ja vielä etäämpänä kohoavat horisonttiin pikkukaupungin korkeimmat talot ja piiput. Kun pyysin vii sivuotiastani nipistämään silmänsä kiinni ja kertomaan, minkälainen on se rakas maisema joka sinne ilmestyy, hän sanoi: "Siinä näkyy koti." En salli maillani muiden eläinten metsästystä enkä turisteja mukaan jahtiin. Sillanpäällä se oli hämeenkyröläinen kulttuurimaisema, nyttemmin kansallismaisemaksikin korotettu. Ja itse tiedän, etten koskaan saisi anteeksi kahdeksanvuotiaalta ystävältäni , jos veisin hänet tällaiseen tilaisuuteen ja hänen kysyessään juhlan syytä vastaisin rehellisesti : "Tädit siellä teurastavat hirvenvasan". Mikään Kajaanin kaupungin elin ei ole koskaan näin päättänyt. Mikko Niskasaari Säälittävä huvitilaisuus Metsästyksessä koetellaan sekä eläimelle aiheutettavan "luvallisen" kärsimyksen määrän että niin sanotun hyvän maun rajoja. Vuosien varrella näkemäni perusteella olen sitä mieltä, että kasvattajien tärkeimpiä tehtäviä on opettaa lapsia kunnioittamaan elämää ja rakastamaan luontoa. "Siinä on kaikki oleellinen ja tarvittava, kaikkea niukasti ." Minulle läheinen maisema on alkusyksyinen viljelysmaisema Hämeessä. Mutta lukiessani syyskuussa Warkauden Lehdestä Jäppilän Akkain jahdista, on pakko myöntää, että kaikki on näköjään mahdollista täälläkin, kun yrittäjät ja metsästysseurat yhdessä haluavat mainetta ja rahaa itselleen ja autioituvalle maaseudulle. Maanvuokraajana odotan sen tapahtuvan huolell isesti, taitavasti ja asiallisesti, tehtyä sopimustamme noudattaen. Neliöt on vain heitetty ilmaan. 17). Jäppilän kirkonkylän ja jahtipaikan väliä kulkevat linja-autot" ja "jahtipaikalle tuodaan yleisölle ja jahtii n osallistuville mahantäytteen lisäksi muuta toimintaa." Esimerkiksi poniajelua ja luontopolku perheen pienimmille. Ennätystä tekemään on kutsuttu eri puolilta Savoa metsästäviä naisia, joiden päämääränä on kaataa hirvenvasa. 45. Se on minun lapsuudenmaisemani, ja siitä kumpuaa rakkaus luontoon ja halu suojella sitä. Jospa mielen maiseman malliksi kelpaa vähäpätöisempikin näkymä kuin mahtava vaarajono tai koskematon korpi . Eikö Sillanpääkin teoksissaan palaa kerta kerran jälkeen elokuun ehtooseen, korkealle mäelle, poikkea johonkin taloon ja seuraile siellä elävien ihmisten elämää. Psyykeltään terveessä lapsessa asuu sitä paitsi usein meitä aikuisia vahvempi myötäelämisenkyky ja oikeudentaju. Metsänomistajana myönnän, että taimikkotuhojen vuoksi ja luonnollisen vihollisen puuttuessa hirviä on pakko ampua. mitään sopimusta ei ole tehty. Yhtyneet Paperitehtaat yrittää vain rahastaa yhteiskuntaa, eihän tässä muusta ole kysymys." (SL 5/94, s. Toisaalta, Purkusen muistiolla ei ole mitään oikeusvaikutuksia. Kun ihmiselle ei muodostu omaa maisemaa, tuleeko hänestä tunnevammainen
Pohjoisen mäntykantamme 46 Teljo Laine Kunnolla koulutettu hirvikoira vangitsee hirven haukullaan paikoilleen odottamaan metsästäjää, kirjoittaa Teljo Laine. perimä on luojan kiitos vaihteleva ja moninainen, ajatellaan sitten yksittäisiä puita missä tahansa tai eroja Lapin tai Etelä-Suomen mäntyjen välillä. Vaikuttavan oloisesta suomännystä pihistetty siemen itämässä pihanperän mullassa voi olla tavattoman opettavainen ja yllätyksellinen koe. Jos me autoilijat ottaisimme huomioon varoi"Sukuunsa tulee suopetäjä" Jaakko Heinonen Suvultaan sitkeä taistelija vai olosuhteiden uhri. Hirvi pakenee, vaikka kaksi jalkaa olisi poikki. Kirjoittaja epäili syyksi siementen alkuperää. Ajatusta mielenkiintoisesta ja onnekkaastakin sattumasta ei voi eikä tarvitse kuitenkaan sulkea pois. Hirvikoira ei ole ajava koira. Puiden piirteet kiebvät ehkä sittenkin enemmän kasvupaikoista kuin kurjasta rodusta. Koiran kanssa metsästettäessä metsästäjä hiipii seisontahaukulle ja ampuu hirven. Teljo Laine Nousiainen Ehkä se kasvaa omaalaatuisen kasvutapansa ja hätiköimättömän luonteensa turvin paikassa, jossa sen sinänsä yritteliäitä kavereita kuolee kuin siviileitä nykysodissa. Koska tästä "tapahtumasta on tarkoitus tehdä jokavuotinen perinne" ja se on yksi osa eräluontomatkailun kehittämishanketta" on syytä muidenkin kuin yrittäjien ja metsästäjien pohtia metsästysmatkailun pelisääntöjä. Lapsi ei välttämättä peri vanhempien hyviä tai huonoja ominaisuuksia. Pohjoisen Lapin männyt ovat jo silmämääräisestikin hieman erilaisia rungoltaan ja kasvutavaltaan. Voidaan ajatella, että joku taiteellisen ulkomuodon omaavista suomännyistä on saanut geenit, jotka tukevat sen selviytymistä oudoissa oloissa. Sama pätee saariston yksittäisiin mäntyihin. Kävyt oli kerätty jostakin lounaisen saariston kalliomännyistä, koska keräys siellä oli helppoa ja huimaukseen taipuvainen päänuppi pysyi työkunnossa. Suurin osa kolareista on niitä, joissa aineellisten vahinkojen lisäksi kärsii vain hirvi. Siksi hyviä hirvikoiria pitää olla, ja ne tarvitsevat myös koulutusta. Tällaisissa tapauksissa pysäyttävän hirvikoiran käytön pitäisi olla pakollista, koska koira pystyy jäljittämällä saavuttamaan hirven. Se pitäisi vaikeasti loukkaantuneena aina pyrkiä löytämään ja lopettamaan. Onnettomuuksia ja vähältä piti -tilanteita kuitenkin aina voi sattua. Jaakko Heinonen JK. Minulla on keidassuon männystä otettuja siemeniä itämässä männylle otollisessa paikassa. Muutos endeemisen eli kotoperäisen lajin suuntaan vaatisi todella eristyneitä oloja, kun ottaa huomioon, että mänty on tuulipölytteinen kasvi, joka saa "vaikutteita" siitepölyn mukana ties kuinka kaukaa. Tuskin sinänsä omalaatuiset soiden ja saariston männyt edustavat omaa männyn muuntunutta kantaa. Näin ajatellaan, jos ei tunneta hirvikoirien käyttäytymistä. Suorastaan kihelmöin jännityksestä. Ajatuksen mukaan saariston hurjiin oloihin sopeutunut perimä siirtyi siementen mukana sisämaan harjumaille. Hirvikoiraa voidaan hyvinkin verrata paimentaviin koiriin. Puut olivat vääriä, oksaisia ja paksutyvisiä. Se voisi olla oudon näköinen, vaikkakaan ei ehkä ihan samaksi tunnistettava puu, jos olisi aloittanut kasvunsa jossakin muualla. Ajoketjumetsästyksessä iso joukko ihmisiä ajaa rintamana kaikki metsän eläimet edellään. Katriina Nenonen entinen lentoemäntä ja lastenhoitaja Tietoa hirvikoirista Metsästäjät vaarantavat liikennettä (SL 11/97) -jutun kirjoittajan mielestä hirvikoirien kouluttaminen ennen hirvenmetsästystä pitäisi kieltää liikenteen vaarantamisen takia. Ovatko siis saariston, kallioiden ja soiden männyt aivan omaa sukuaan, perimältään muuntuneita, sitkeitä taistelijoita vai ainoastaan olosuhteiden kurittamia tavallisia mäntyjä. On selvää, että käytettäessä pysäyttävää koiraa hirvionnettomuuksien mahdollisuus on paljon pienempi. tukset hirvien liikkumisesta metsästysja kiima-aikana ja ajaisimme hieman hiljemmin seuraillen tien pientareita, saataisiin onnettomuudet varmasti vähenemään. Usein eläimellä on myös vakavia sisäisiä vammoja ja kuolema tulee vasta pitkän ajan kuluttua. Suvullisissa lisääntymisessä jälkeläisten perintötekijöihin vaikuttavat kuitenkin mahtavat asiat, runollisesti sanottuna suuri sukupolvien saatto. Silti sen jälkeläisissä saattaa olla suomännylle otollisia ominaisuuksia. Kumma kyllä, kalkkipitoinen maa ei ole mikään ruhtinaallinen metsän kasvualusta, ainakaan havumetsän. Silloin tällöin kuulee puhuttavan heikompilaatuisesta "itämerenmännystä", väärästä ja oksaisesta rodusta, josta ei ole mastopuuksi. Hyvä hirvikoira ei peljätteParikymmentä vuotta sitten luin lounaissuomalaisesta paikallislehdestä erään kotiseutumiehen kirjoituksen kylvömänniköstä, jonka ulkomuoto ei vastannut kaikkien odotuksia. Koira pitää hirven haukunnallaan paikallaan, ja näin päästään lopettamaan eläimen kärsimykset. Afrikkalainen sanonta kuuluu: "Kylä kasvattaa lapsen." Ehkä paikka kasvattaa puun luonnetta enemmän kuin osaamme kuvitellakaan. le riistaa vaan hakee hirvet ja saa ne melkeinpä poikkeuksetta pysymään löytöpaikassa. JH SUOMEN LUONTO 1/98. Olen ollut hirvenmetsästyksessä mukana koiran ohjaajana sekä harrastanut koirakoulutusta ja koetoimintaa 20 vuotta, eikä vaaratilanteita ole sattunut
Sen paremmin eivät asiat olleet heidän avustajillaan. Naturasta tehtiin syntipukki kaikkeen pahaan: bryssä vie sen mikä ryssältä jäi! Tunne voitti järjen, merikotkia ammuttiin, linnunpönttöjä rikottiin. EU:n boreaalisen vyöhykkeen kokouskin maaliskuussa on vaarassa, koska valtioneuvosto aikoo tehdä päätöksen vasta samoina päivinä. Uusia alueita oli vain viisi prosenttia. Niistähän ei vastaavaa kuulemista ja yhteiskunnallista keskustelua ole käyty. Ympäristökomissaari Ritt Bjerregaard toisti useita kertoja suomalaisedustajien kysymyksiin europarlamentissa: vain luonnontieteelliset kriteerit pätevät. Jos joku tehtävä tuntui liian vaikealta, sai viitata, ja vaikea kohde siirrettiin viimeiseksi käsiteltävien joukkoon. Maaja metsätalousministerikin sai tulla, vaikka hän on virkamies ilman kansanedustajia. Myöhästyminen voi tietää myös LIFErahojen menetystä. LIFE-rahaa saa vain Natura-kohteille ja direktiivien erityissuojelulajeille. Lisäksi Euroopan unionista luvattiin lisää: LIFE-rahastosta saatiin jo 80 miljoonaa ja rakennerahastoista 120 miljoonaa. Kun listaa karsittiin kesällä ympäristöministeriössä, tilanne saattoi vain pahentua. Näiden neuvojen antajat toki itse hyvin tiesivät, ettei se ollut totta. Sekaannusta aiheuttivat pelottelijat. Ministerit menivät listaa läpi maantieteellisesti aluekeskus kerrallaan. Mutta tästähän voitaisiin jatkaa muilla harjoituksilla. Korvausrahat päätettiin hallituksessa jo edellisenä vuotena. Fuskaamisen huono puoli on se, että EU voi pistää listan bumerangina takaisin laiskanläksyksi. Kesän lausunnoissa oli myös 488 lisäystai laajennusesitystä. Ministerejä peloteltiin heille rakkaiden suunnitelmien kariutumisella Naturan takia. Työn helpottamiseksi luonnoksesta pyydettiin kaikkien maanomistajien ja asiantuntijoiden lausunnot kesällä 1997. Tapani Veistola Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton Natura 2000 -projektisihteeri. Kyllä hävettää. Niitä tarvittiin, koska useimmilla uhanalaisilla lajeilla ja luontotyypeillä ei ole vielä omaa kotimaista suojelusuunnitelmaa. PUHEENVUORO Ministerit biologiantunnilla Ministerinä näkee varmaan kaikenlaista. Ministerit voisivat pohtia vaikka maamme teiden tai sähkölinjojen järkevyyttä. Saksa ja Ranska toivat alpiinisen vyöhykkeen esityksensä Salzburgin kokoukseen lokakuussa. Riitoja välttääkseen ympäristöministeriö teki vielä alennustarjouksen. Niitä tehtiin asiantuntijoiden todettua, ettei suotuisa suojelun taso täyty yli 20 luontotyypillä. Maaseutukierroksillaan he korostivat, että maanomistajien täytyy näillä yrittää ministereihin vedota, koska he voivat olla niin tietämättömiä, että uskovat valheen kun se vaan tarpeeksi monta kertaa toistetaan. Ne tosin olisivat menneet uutisankkoina hukkaan, jos he olisivat vaivautuneet asian oikean laidan tarkastamaan esimerkiksi yhdellä soitolla viranomaisille. Ja kuinka iso lasku Naturan myöhästymisestä tulee veronmaksajille. Meillä ei ainoana ole mitään valmista. Naturan säännöt ovat selvät ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa koetellut: Kohteiden valinnassa ja rajauksissa saadaan käyttää vain ja ainoastaan ekologisia perusteita. Kuinkahan iso laiskanläksy ministereille Naturasta tulee. Asiantuntijat yrittivät epätoivoisesti selittää, että Naturassa on kaksi tahtia: 1) listausvaiheessa saadaan käyttää vain luonnontieteellisiä perusteita 2) jälkikäteen hallitus saa antaa poikkeuslupia taloudellisillakin perusteilla, sitten kun kohteet on valittu ja niillä on säänSUOMEN LUONTO 1/98 nöt, joista poiketa. Ministerien työn piti olla helppo. Nilin on käynyt jo monille maille. Toimittajille Naturan vastustaminen toi monta hauskaa juttua. Sen mukaan karttavirheet ja muut sellaiset korjattiin ympäristöministeriössä valmiiksi. Koko ympäristöhallinto teki sitä heidän puolestaan pari vuotta. Niitä vastaan ei MTK ole kapinakiertueita järjestänyt, vaikka ne silpovat Naturaa enemmän tiloja. Naturassa ministerit joutuivat biologiantunnille. Tällaisia hankkeita olivat muiden muassa Vuosaaren satamahanke, Vuotoksen tekoallas ja Kevitsan kaivos. Ongelmana oli myös se, ettei yhdelläkään ministerillä tai heidän avustajallaan ollut minkäänlaista ekologista pätevyyttä. Eräät lobbarit, joilla oli oma lehmä ojassa, yrittivät kuitenkin uskotella ministereille, että alueita saisi tinkiä taloudellisilla, sosiaalisilla ja kulttuurisilla perusteilla. Makaronesian ja alpiinisen kasvillisuusvyöhykkeen kokouksissa EU:n asiantuntijat totesivat: suotuisa suojelutaso ei näillä luontotyypeillä ja lajeilla täyty, joten luokaapa seuraavaan kokoukseen puolen vuoden päästä lisää. Suomi on nyt Naturan hännänhuippuna. Suojelutarkoitus kun ei aina vaadi totaalisuojelua. Pelottelukampanja Syyslukukauden ministerit harjoittelivat ryhmätyötä. Naturamme on jo kaksi ja puoli vuotta myöhässä. Uutisankkoja liikkeellä Hysterian lietsomiseen osallistuivat myös monet sopulit. Yhteensä saatiin jo enemmän kuin Naturan uusiin alueisiin oltiin itse sijoittamassa. Kapinalippua heiluteltiin ja nälkälakkokin oli. Kallionsuojelukohteilta kaadettiin metsää, jota ei edes ollut tarkoitus suojella, kallio vain. No, suotyyppiä (yli 80) kohden niitä ei niin kovin monta ole. Se poisti luonnoksesta noin 700 laajennusta. Rahasta ei asian pitänyt olla kiinni. Toivottomin tapaus kiteytti ongelman kuolemattomaksi lauseeksi: "Eihän me voida uskoa Suomen ympäristökeskuksen lausuntoihin, kun siellä voi olla vihreitä töissä." Täyttyykö suotuisa suojelun taso. "Y mpäristöministeriön on huolehdittava siitä, että kun kansallista luetteloa nyt kehitetään valtioneuvoston päätökseksi saatujen lausuntojen perusteella, etteivät tähän yhteyteen sopimattomat argumentit vaikuta prosessiin." Ministerejä peloteltiin myös massahysterialla. Tulevaisuuden historiankirjoittajilla tulee varmasti olemaan hauskaa ihmetellessään joukkohulluuden Naturakesää 1997. Siksipä he valittivat julkisuudessa muun muassa soiden paljoutta, niitä kun olj monta sataa. 47. Ja aikataulu alkoi sortua. Komissio alkaa jo hermostua: se uhkailee oikeudenkäynnillä ja uhkasakoilla. Jälleen kerran se erehtyi. Niistä ei pitänyt tulla riitaa. Niiden suuruus olisi luultavasti noin puoli miljoonaa markkaa pilivässä. Se oli Naturan pelisääntöjen vastaista. Tehtävänä oli tehdä luettelo isänmaan luonnon arvokkaimmista kohteista. Kun kohteita mentiin yksi kerrallaan läpi musta tuntuu -metodilla, rästilistalle alkoi kertyä satakunta kohdetta. Mutta Brysselin tarkastajien käsissä kaikki olisi liian myöhäistä: heitä ei voisi enää huijata. Sen hakuaika päättyi vuodenvaihteessa. Luxemburgillakin on lintudirektiivialueita. Mutta montako lisäystä on tulossa ehkä 700-800 supistuksen tilalle. Lisäksi 95 prosenttia alueesta oli vanhoja, jo kerran päätettyjä suojeluohjelmia. Listaa tarkasti kuusi ministeriä, yksi jokaisesta hallituspuolueesta. Lisäksi Oulun läänin eteläpuolisessa Etelä-Suomessa oli vain kolme prosenttia maasta suojelussa, vaikka luonto on siellä monimuotoisinta, uhanalaisinta ja maankäyttö intensiivisintä. Uusista alueista vain puolet oli tarkoitus ostaa valtiolle, puolet jättää maanomistajan haltuun. Ministeriö luuli tehtävän helpottuvan, kun esitys pieneni. Mutta onko Naturan voittanutta. Kärpäsestä kasvoi härkänen, kun maaseudun pahoinvointi suunnattiin ulkoista vihollista, Naturaa, vastaan
Teollisuus pyrkii tuottamaan mahdollisimman vähillä kustannuksilla mahdollisimman suurta voittoa, mutta se on toisaalta myös erittäin herkkä reagoimaan yleiseen mielipiteeseen. Rakennusalan kustantajien julkaisupolitiikkaa on leimannut ihmisläheisyys ja huoli rakennetun ympäristön tilasta. Itse jäin miettimään näkymättömän maailman, tonttujen ja haltijoiden, merkitystä entisaikojen elämässä: Ajateltiin, että ihminen oli osa suurta kokonaisuutta ja hänen teoillaan oli aina seuraus. edullisin vaihtoehto. Magnus von Wright tunnetaan veljensä Ferdinandin ohella ennen muuta klassisena lintumaalarina. Metsä ja sen eläinasukkaat ovat tontulle rakkainta maailmassa. Kirjassa on viehättävästi yhdistetty Hjeltin omia kertomuksia sekä SKS:n kansanrunousarkistosta poimittuja kodinhaltijaja tonttutarinoita. Neliosaiseksi aiottu sarja Magnus von Wrightin päiväki1joja epäilemättä kuuluu tähän luokkaan. Kuva on hiukan kapea, veljekset maalasivat muutakin, ja Magnus myös veisti: Helsingin Kauppatorin Keisarinlinnankiven kaksoiskotka on hänen käsialaansa sekin, lintu kuin lintu. Onhan koti-, sauna-, myllyja riihitontulla vankka sijansa kansanperinteessämme nuoremman joulutontun tavoin. Mikä rakentamisessa meni pieleen. loppuraportti, Rakennusalan. "Lokki lentää järven yllä. Sarjaan liittyisi vielä viideskin osa: Ferdinandin päiväkirja!. Tuon salaperäisen pikkuväen käyttäytymisessä näkyi , olivatko teot hyviä vai pahoja. Pertti Sarmala: Kansallinen suuronnettomuus, rakentamisen. albumi tai kuvasalkku: seitsemän mustavalkoista kuvaa kesältä 1996 on liimattu vedoksin.a sivuille; kuvat eivät ole painettuja. Juuri silloin päätän muistaa tämän hetken", Jämsä ki,joittaa tekstisivulla, jossa vuorottelevat muistikuvat lapsuudesta ja toissakesältä. 2. Kansallinen suuronnettomuus on kustantajan henkilökohtainen pamfletti rakentamisesta. Hän kokee seikkailuja ja kertoo eläimille tarinoita vanhoista sukulaistontuistaan. SÄÄKSISÄÄTIÖN APURAHA 1998 Marjut Hjeltin kirjoittaman ja Jaana Aallon kuvittaman kirjan päähenkilö Tahvana Teppana Anselminpoika Tonttu tuo punaisine hiippalakkeineen mieleen joulutontun, mutta sitä hän ei ole. Sarmalan pamfletti herättää varmasti keskustelua rakennusalalla. Samoin alan ammattilehdet ja kirjallisuus ovat pitkälti rakennusteollisuuden rahoittamia. Ensimmäinen osa käsittää päiväkirjat 18241834. Jaettava summa myönnetään joko yhtenä tai useampana pienehkönä apurahana. Säätiön hallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset on lähetettävä osoitteella: Sääksisäätiö, PL 71 , 13211 Hämeenlinna. Lopussa on katsaus tonttujen historiaan. 1960-luvun v-altavaa muuttoaaltoa seurasi kaupungeissa huutava asuntopula. Apurahaa voi hakea mihin tahansa sääksen tutkimusja/tai suojelutyötä koskevaan hankkeeseen. Ritva Kupari Lintu maalarin rauhalliset päivät Magnus von Wright: Dagbok 1824-1834. Hieman harmittaa se, että kirjasessa arvostellaan hutilointia ja kiirettä rakentamisessa ja samalla kirjan ulkoasu on jotenkin vauhdilla tehdyn oloinen no toisaalta kirjasen sanoman eteenpäin kiirimisellä on.kiire. Tilanne ei ole ainoastaan yksilötasolla katastrofi , vaan on myös kansantaloudellisesti ja luonnon kannalta kuluttaahan rakentaminen valtavan määrän energiaa ja luonnonvaroja. Kirja on intiimi, kuin kurkistaisi perhealbumiin., ja samalla se pysäyttää universaalilla kauneudellaan. Kuvitus on lämminhenkistä ja satumaisen jännittävää. ja kirjan (Vennanniemi, Musta Taide 1997, 240 mk), joka on oikeastaan. Konstnärsbröderna von Wrights dagböcker 1. Tilanne on surkuhupaisa. Halvalla ja nopeasti -ajattelutapa on lyönyt läpi kansakunnan; kaikki mahdollinen kilpailutetaan ymmärtämättä, ettei halvin olekaan pitkällä tähtäimellä KIRJOJA Valokuvaaja Martti Jämsällä on muistoja Haapamäen. Suomessa tutkijat testaavat uusia rakennusmateriaaleja teollisuuden laskuun ja teollisuus hoitaa itse tutkimustulosten julkaisemisen mikäli ne ovat mieluisia. Rakennettiin kiireesti lähiöitä, ja rakentaminen muuttui teolliseksi massatuotannoksi. Svenska litteratursällskapet Finland 1996. Hän on koonnut kesäpaikastaan valokuvanäyttelyn. Utgiven av Anto Leikola, Juhani Lokki, Torsten Stjernberg och Johan Ulfvens. 1998 mennessä. Esa Keron ja Juhani Seppovaaran Huusi -kirjalla aloittama sarja katoavasta rakennusperinteestä on saavuttanut suorastaan klassikon aseman. Siinä sivussa unohtuivat rakentamisen moraali ja hyviksi koetut rakennustavat. On tullut tavaksi nimittää kulttuuri teoiksi semm01s1a julkaisuja, joitka tuskin ovat erityisiä talousmenestyksiä, mutta kansallisen itseymmärryksen kannalta välttämättömiä. Pekka Hänninen Ritva Kupari Tonttu auttaa metsän väkeä Marjut Hjelt ja Jaana Aalto: Tonttu, Tonttusuvun tarinoita suuresta metsästä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) 1997, 80 s., 146 mk. Maalaustaiteen vaiheilla kun liikutaan, kirjassa luonnollisesti on hieno kuvitus. Tonttu-kirja sopii kaikenikäisille. Ven.nann.iemeltä vuosikymmenien ajalta. Haminalahden kartanossa KuoSUOMEN LUONTO 1/98. Sääksisäätiön 15 000 markan apuraha on yksityishenkilöiden, työryhmien ja yhteisöjen haettavissa. Nyt olemme tilanteessa, jossa valtaosa kansakunnasta elää enemmän tai vähemmän huonosti rakennetuissa taloissa. 407 s. Tonttu asuu yksin metsässä ja auttaa metsän asukkaita. Ku viin vangitut hetket ovat maalauksellisen rauhallisia; ihminen on niissä mukana, mutta sulautuu luontoon itseään korostamatta, luontoa häiritsemättä ja siitä nauttien. Hakemusten on oltava perillä 1. Istun saunan kuistilla. kustantajat RAK 1997, 31 s., 48 mk. 48 Hjelt ja Aalto ovat julkaisseet aiemmin yhdessä Keijukaiset-kirjan (SKS 1995), jonka mukavaksi jatkoksi Tonttu sopii
Sen jälkeen voimme seurata talven kahleiden hupenemista. Jäätä ja lunta kertyy lisää maalishuhtikuulle asti. '' Pentti Haanpää: Noitaympyrä, Otava 1982. Hannu Niklander Pohjois-Karjalan ympäristö Juha Hämäläinen, Paula Mononen ja Tarja Vänskä (toim.): Ympäristön tila Pohjois-Karjalassa. Kirjaa voi tiedustella Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksesta, osoite Torikatu 36 A, 80!00 Joensuu, puhelin (013) 1411 . Tuulikin oli kuollut, väsynyt johonkin tunturien juurelle. Loma-asuntoja PohjoisKaijalassa todetaan olevan (vuonna 1995) noin 2 1 000 kappaletta. Koneelliset hakkuut näyttävät vaativan yhä lisää metsäautoteiden rakentamista. Ensimmäinen painos ilmestyi 1956. Ei kerta kaikkiaan ollut tapana, että kartanon nuoret herrat olisivat tehneet ruumiillista työtä, mutta metsäsKIRJOJA tys sopi mainiosti kavaljeerille, ja veljesten pudottamat lukuisat pyyt ja teeret olivat ilmeinen luontaistaloudellinen osa perheen elatusta. Kaksi ensimmäistä kansallispuistoa ovat Pallas-Ounas ja Pyhätunturi. Elinkeinopuolella kuvataan muun muassa maanviljelyksen vaikutusta ympäristöön. marraskuuta 1997. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 1996, 132 s. Silloin vallattiin luontoa KUUKAUDEN INTERNET-VINKKI Lunta ja jäätä Asumme lumen ja Jaan maassa. (09) 857 841. Y mpäristöasioihin perehtymätönkin pääsee selvi lle esimerkiksi siitä, miten luontomme on muuttunut ja muuttuu yhä. Tänä vuonna ensimmäisten kansallispuistojen perustamisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta. Joku tunti harmaata päivänkajoa, kuten aavistus, kuten hämärä muisto menneisyydestä, jolloin ajalla oli vielä vaiheensa. Ne laskeutuivat mykässä tanssissa jostakin ylhäältä, putosivat, lepäsivät kuolleina, liikkumattomina. 49. Yhä paksumpina, upottavampina levisivät valkoiset lumikerrokset. Yhteydet Ruotsiin säilyvät kiinteinä. Oleskelu venyy pitkäksi, ja juuri Ruotsissa hän maalaa monia lintuja, joita meillä herkästi luullaan suomalaisiksi . Tämän tietää World Wide Webkin, jossa pohjoisen pallonpuoliskon lumitilanne löytyy sivulta http://www.goes.noaa.gov/spe cia//snow Sivulta selviää, ettei Suomi sentään ole ainoa lumipeitteinen maa-olento. Mutta alku näyttää lupaavasti luonnonystävää kiinnostavalta. Runebergin Hannan maisemat. Se toi Pate Teikan mieleen tyhjän iankaikkisuuden. Metsät ja suot -kappaleessa todetaan muun muassa se, että metsien biologinen monimuotoisuus on kärsinyt varsinkin lahopuun vähenemisestä. tarpeisiin. Niitä tehtiin vuosina 1965-1993 yhteensä lähes 12 000 kilometriä. Kimmo Repo Suomen kansallispuistot Metsähallitus on julkaissut uuden laitoksen kirjasestaan Suomen kansallispuistot; valitettavasti uusi Kurjenrahka ei ehtinyt päivitykseen mukaan. Tärkeäksi silmiä avaavaksi vaiheeksi Magnukselle tulee matka Tukholmaan. Toinen merkittävä muutos maatalouspuolella olivat vesistöjen laskut. Mieleen tulevat J. Pyssynpaukuttelua vieroksuvan on hyvä muistaa, ettei von Wrightien käyttöomaisuus mitenkään valtava ollut. Tehometsätalouden kehitystä kuvataan myös metsäautoteiden valtavalla rakentamisella Pohjois-Karjalassa. Moni haluaa tarkempia tietoja kotimaasta. Torppari lakien ansiosta läänin viljellyn maan peltoala kasvoi räjähdysmäisesti maailmansotien välisenä aikana, 50 000 hehtaarista yli 90 000 hehtaariin. Kirjanen maksaa 40 markkaa, ja sitä voi tilata sähköpostitse sirpa.kaksonen@metsa.fi tai puh. Haminalahdessa lintuja sekä maalattiin että ammuttiin suruttomasti meni riistalajien ohessa niin huuhkajia kuin helmipöllöjäkin. lähinnä suomailta. Näin tietiheys kymmenkertaistui. Antti Halkka KI RJAKALENTERI Tammikuu "Talvi tunturin keskellä oli pakkasäkeä, hirmuinen, liikkumaton. L. htm on maamme lumitilanne lumikuormana. Rikkaus oli luonteeltaan feodaalista, oli maata, taloja ja ku lttuuripääomaa, muttei välttämättä kovin paljoa rahaa. Suomen ympäristökeskuksen sivulla http://www.vyh.fi/syke/sykekolmio/vesitilanne/lumi. Pakkanen napsoi oksissa ja hirsi majan nurkissa. Kirjassa annetaan tuoreimpaan tutkimustietoon perustuva kuva vesistöjen, maaperän, eläimistön ja kasviston tilasta. Lumihiutaleet olivat ainoa merkki liikunnosta, elämästä. Vaikea työ on onnistunut hyvin, sillä toimituskunta on käyttänyt apunaan yli 40 eri alojen asiantuntijaa. Kaiken keskellä Magnus ehtii tehdä lintuhavaintoja. Sitten voi olla selkeätä. pion likellä eletään vaatimatonta säätyläiselämää: kalastetaan, metsästetään, voimistellaan ja kyläillään. Vieressämme kyhjöttää niin ikään valkoisiin sonnustautunut Ruotsi, ja lumikuninkaan tittelistä kiistelevät Kanada ja Venäjä. Kun Höytiäisen järvi laskettiin 1859, syntyi uutta peltoa entiselle järvenpohjalle lähes 16 000 hehtaaria. Se kuormittaa tiheimmin rakennetuilla paikoilla ympäristöä erityisesti siksi , että mökkeily on yhä useammin ympärivuotista. Suomen merialueen jäätilanteen oikeastaan miltei koko Itämeren jäillä tarjoilee Merentutkimuslaitos (http://www.fimr.fi). Ympäristön tila Pohjois-Karjalassa on ensimmäi nen yhtenamen kuvaus maakunnan luonnonoloista, ja niiden vaikutuksesta ihmiseen ja päinvastoin. Vieraisilla tavataan Savon herrasväkeä, joilla perin usein on Vänrikki Stoolin tarinoista tuttuja sukunimiä. Esitys ei ole niin tarkka kuin varsinainen jääkartta, mutta riittää yleistilanteesta kiinnostuneen SUOMEN LUONTO 1/98 Pohjoisen pallonpuoliskon lumitilanne 20. Kun sarja on vasta ehtimässä toiseen niteeseensä, ei ole syytä kovin perinpohjaisiin arvioi hin. Otettiin näytteitä, joita sitten tarkasteltiin lähemmin ja maalattiin. Pimeyttä. Tähdet välkkyivät, kuu näytti kylmät kasvonsa, revontulet sädehtivät
Mitä ekosähkö on. Pian voi sähkösopimuksen tehdä haluamansa yhtiön kanssa tai sopia oman sähkön jakeluyhtiönsä kanssa ostamansa sähkön alkuperästä. Sähköyhtiöillä voi jatkossa olla tarjolla monenhintaisia sähköpaketteja, ja kuluttajan kannattaakin vaatia, että mahdollinen kohtuullinen lisähinta käytetään uusiutuvan enerSUOMEN LUONTO 1/98. KUUKAUDEN EKONEUVO Kuukauden ekoneuvo perustuu lukijoiden kysymyksiin. Polttoaineen kulutusta voi lisäksi pienentää seuraavilla nikseillä: Lohkolämmittimen käyttö säästää bensaa 0,2--0,3 litraa käynnistystä kohden. Motiva on listannut keskeisiä periaatteita seuraavasti: Liikkeelle lähdettäessä pyriEkosähkölle . Ylimääräinen kuorma kannattaa poistaa ( 160 kg lisää polttoaineen kulutusta 0,5 litraa/100 km), samoin auton katolla oleva lumi (lisäkulutus pahimmillaan suksiboksin luokkaa). Vältetään ruuhkissa ajamista tai ajetaan ruuhkassa oikean ajotavan mukaisesti. Suomeen on rakennettu tuulivoimaa vasta vähän verrattuna esi merkiksi Ruotsiin ja varsinkin Tanskaan. Ykkösvaihteella kiihdytetään l0-15 kilometriin tunnissa, kakkosella neljäänkymppiin, kolmosella kuuteenkymppiin, ja nelosja viitosvaihteella siitä ylöspäin. Tarkoitus on kiihdyttää kullakin vaihteella vain siihen kierroslukuun asti, jolla vääntömomentti on suurin (yleensä 3000 kierrosta minuutissa), ylikierroksia vältetään. Monissa autoissa oikeansuuruiset rengaspaineet löytyvät bensiinikorkin päällä olevasta kannesta. Pekka Heikuralle voi lähettää postia osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai Heikuralle suoraan joko faxilla (03) 335 4212 tai sähköpostilla pekka.heikura@sci.fi. Energiansäästön palvelukeskuksen Motivan arvion mukaan pelkällä ajotavan muutoksella voidaan polttoainetta säästää taajama-ajossa kahdesta kolmeen litraa sadalla kilometrillä. Suomessa erityisesti puuenergiateknologia on maailman kärkeä, ja tietyillä tuulivoimatekniikan osa-aluei lla suomalaiset yritykset ovat markkinajohtaj ia. . Valitettavasti harvassa autossa on kierroslukumittari. Pekka Heikura VASTUULLINEN KULUTTAJA sarjärjestönsä kanssa. 50 tään vaihtamaan mahdollisimman nopeasti kakkosvaihteelle ja edelleen isommrne vaihteille kolmasosatai puolella kaasulla. Oikeat rengaspaineet löytää esimerkiksi huoltoasemien rengaskaapeista. On arvioitu, että pakkasessa käynnistys vastaa 600-700 kilometrin ajoa. Autoilija voi vaikuttaa hyvin paljon polttoaineen kulutukseen ajotavallaan. Kunnat voivat jo kaavoitusvaiheessa ottaa huomioon sopivat tuulivoimaloiden sijoituspaikat. Ympäristöjärjestöt ovat rajan neet ydin voiman ja fossi iliset polttoaineet merkin ulkopuolelle. Renkaisiin täytyy lisätä painetta pakkaskelillä. Jo pelkällä lumenpoistolla voi säästää melkein bensan hinnan korotuksen verran. Lohkolämmitintä on syytä käyttää aina, kun lämpötila laskee alle viiden plusasteen. Puusähköä tuotetaan paitsi teollisuudessa myös kuntien sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Se säästää myös moottoria. Säästettyä sähköä eli negawatteja aletaan pian myydä tuotteena, jos vain asiakkaat osaavat vaatia. Kuinkahan monessa autossa Suomessa tarkistetaan säännöllisesti rengaspaineet. Ruotsissa merkin on saanut jo 17 prosenttia sähköntuotannosta. Kaikki sähkö tietysti sekoittuu verkoissa, mutta kuluttaja saa mahdollisuuden vaikuttaa siihen, millaisista osista tämä "sähköcocktail" muodostuu. Koska mikään energiantuotantotapa ei ole haitaton, on säästetty sähkö parasta sähköä. Bra miljöval vihreälle sähkölle Suomen luonnonsuojeluliitto tekee ekoenergiay hteistyötä ruotsalaisen ja norjalaisen siAjetaan muun liikenteen rytmin mukaan. Ja energiansäästölle ympäristömerkit Sähkömarkkinat vapautuvat vuoden 1998 kuluessa myös tavallisille kuluttajille. Koska aurinkosähköä ei juuri verkkoon vielä tuoteta, valmistellaan luonnonsuojeluliitossa tapaa, jolla voitaisiin "merkitä" ja siten suositella aurinkopaneeleita sekä niihin liittyviä asennusja huoltopalveluja. Samalla tietysti vähentyvät auton haitalliset päästöt. Tätä kehitystä ympäristöjärjestöt haluavat tukea. Miten ekoautoilija voisi kuitata valtiovallan bensanhinnan korotukset. Vilkasliikenteisillä tieosuuksilla ohittaminen ei tuo oleellista aikasäästöä, mutta lisää sen sijaan polttoaineen kulutusta. Risteyksiin ja liikennevaloihin saapuminen ja edellä ajavan kääntyminen pyritään ennakoimaan ja lähestytään niitä vapaasti rullaten (jos autossa on tavallinen kaasutinmoottori) tai hidastetaan moottorilla jarruttaen (ruiskutusmoottori). Sijoituspaikkakartoituksia on tehty laajalti Lapissa ja tehdään par' aikaa eri puolilla rannikkoseutua. Aina puhutaan säästävästä ajotavasta, mutta kuten Martti Luther kysyy: Mitä se on. Jos auton moottori on tehokas ja väännöltään sitkeä, ylämäessä on taloudellisempaa kaasuttaa hieman Lisää suurimmalla tasaisesti vetävällä vaihteella kuin vaihtaa pienemmälle vaihteelle. Miten tulen ekoautoilijaksi. Ruotsi n "Bra miljöval" -merkkiä vastaava ekomerkki saadaan pian kaikkiin sähkömarkki nansa vapauttaneisiin Pohjoismaihin. Ajetaan mahdollisimman tasaisella kaasulla (sopiva kierroslukualue on noin 2000 rpm) ja käytetään maaston mukaan nelosja viitosvaihdetta aina kun se on mahdollista. Energiaa säästävistä investoinneista kuten lämpöpumpuista ja aurinkokeräimistä sekä niihin liittyvistä asennusja huoltopalveluista kannattaakin kysellä yhtiöiltä. Näin talviaikaan näkee usein lumilastissa ajavia autoja. Pyritään ajamaan siten, että ajoa voidaan jatkaa turhaan pysähtymättä. Näin voi tilata esimerkiksi tuulitai puusähköä ja tukea investointeja kotimaiseen, uusiutuvaan energiaan. Oikeat rengaspaineet säästävät bensaa 0,3 litraa/ 100 km ja auton säännöllinen huolto 0,25 litraa/100 km. Myös ohjekirjat kannattaa säilyttää rengaspaineet on usein präntätty ohjekirjan viimeisille sivuille. Sähköntuottaja voi myydä ekosähkönä sen osan sähköntuotannostaan, jonka yhtiö vuositasolla tuottaa uusiutuvista energianlähteistä. Kattotelineen poisto vähentää kulutusta 0,35 litraa/ 100 km, suksiboksin poisto 0,7 litraa/100 km. Näissä puu on lähes aina yhtenä polttoaineena monipolttoainekattiloissa. Luonnonsuojeluliiton ekomerkin voi saada ainoastaan uusiutuvan energian tuotanto kuten tuulivoima, puusähkö, tietyt kriteerit täyttävä vanha vesivoima sekä aurinkosähkö
Meillä on iso Antonovka-puu, mutta kun yritimme säilyttää omenoita joulua varten, niihin tuli tummia laikkuja jo parin viikon kuluttua. Omenia ei kannata säilyttää samassa kellarissa kuin porkkanoita ja perunoita. Pitäisikö omenat kääriä yksitellen silkkipaperiin, kuten ennen vanhaan tehtiin. Omenia ei saa pusertaa tai painella sormilla lainkaan: kovaankin omenaan tulee painalluksesta mustelma eikä se enää säily. Näin suurin osa häiritsevästä makeudesta katoaa. Rea Peltola 51. Perunat kuitenkin tahtovat makeutua. Paras omenavarasto on hyvin tuuletettu, ilma saa olla kosteanpuoleista ja lämpötilan pitäisi olla vähän plussan puolella. Pari kolme ämpärillistä jätteitä ja saman verran kuivikeainetta tekee kompostiin "lämpimän sydämen", josta lahoaminen pääsee etenemään jäähtyneeseenkin jätemassaan. Hätäapuna voisi harkita perunoiden sijoittamista jalallisiin laareihin puolikuivaan turpeeseen. Omenia ei tarvitse kääriä yksitellen paperiin. Jäätyneen kompostin saa sulamaan lisäämällä kerralla suuremman määrän huoneenlämpöisiä jätteitä. Kellarin lisäeristäminen kasaamalla maata rakenteiden päälle voisi auttaa varsinaiseen ongelmaan. Mikä neuvoksi. Olemme yrittäneet tiivistää ovea ja laittaa lisäeristeitä, mutta kylmä taitaa tulla pitkin betonirakenteita. Jos perunat ovat jo saaneet kylmää, ne kannattaa tuoda sisälle hyvissä ajoin, ainakin muutamaa päivää ennen käyttöä. Omenat säilyvät vain, jos ne on poimittu varovaisesti suoraan puusta. Pudokas tai jäätymään päässyt omena ei säily. Antonovka poimitaan siinä vaiheessa, kun ensimmäiset omenat alkavat varista itsekseen, kuitenkin ennen kovia pakkasia. tai sanomalehtien sisällä lämpö voi hyvinkin pysyä pari astetta nollan yläpuolella, mikä riittää estämään perunoiden imeltymistä. Perunat tuottavat jonkin verran lämpöä omalla hengityksellään. Omenista erittyvä etyleenikaasu pilaa porkkanat ja omeniin tulee herkästi makuvirheitä mullasta ja muiden kasvien tuoksuista. Makeat perunat Kellarimme kylmenee talvella liiaksi. MULTASORMET Kysymyksiä huoneja pihakasvien hoidosta sekä luonnonmukaisesta viljelystä ja puutarhanhoidosta voi lähettää osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Ainakin osan kompostin kuivikkeesta olisi hyvä olla sellaista, jota pieneliöt pystyvät hajottamaan helposti. Jos varastossa on kuiva ilma, laatikon päälle voi panna hiukan sanomalehtipaperia haihtumisen estämiseksi. Omenat poimitaan suoraan puhtaisiin laatikoihin; yhteen laatikkoon pannaan korkeintaan kolme tai neljä kerrosta omenoita. Varovaisesti poimitut talviomenat säilyvät jouluun asti vaikka viileässä komerossa tai pakkasettomalla kuistilla ja ullakolla. Jos jätteitä tulee vain vähän gian investointeihin. Kesällä ja syksyllä komposti toimii hyvin, mutta talvella se tahtoo jäätyä ja astia täyttyy kovin nopeasti. Jos kompostori on tarpeeksi suuri ja lämpöeristetty, sen pitäisi pysyä sulana koko talven. Mittari näyttää lattialla suunnilleen nollaa, mutta sen kylmemmäksi kellari ei tule. Omena irtoaa puusta, kun sen kantaa painetaan sormella ja samalla omenaa nostetaan tai taivutetaan hiukan. Komposti käynnistyy tavallisesti itsekseenkin, kun kevätaurinko alkaa lämmittää. Kuluttajat voivat yhdessä perustaa sähkön ostopiirejä, jolloin yhteisvoimin voidaan kannustaa sähköntuottajia investoimaan uusiutuvaan energiaan. Sirkka Tepponen Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton Vastuullinen kulutus -projektin sihteeri. Noin kuutiometrin kokoinen komposti pysyy yleensä sulana ilman lämpöeristystäkin, jos siihen lisätään jätteitä säännöllisesti ja riittävästi. Multasormipähkinät voi lähettää pureskeltaviksi myös suoraan osoitteella Rea Peltola, Venetahontie 374, 19920 Pappinen. Talviomenoita Miten talviomenoita säilytetään. Niukkaravinteiseen kompostiin voi sirotella silloin tällöin kourallisen kanankakkaroita tai tyhjentää sinne lapsen pissapotan. Eristävän turpeen tai vaikka vanhojen säkkien Pauli Nieminen/Luontokuvat Antonovka-talviomenat säilyvät hyvin, kun ne poimitaan laatikoihin suoraan puusta. Mikä auttaisi. Esimerkiksi tuulivoiman tuotannon lisääntyessä hintakin halpenee. Pienemm1ssa kompostoreissa komposti jäätyy herkemmin. Huoneenlämmössä perunat käyttävät sokeria hengitykseensä ja muuttavat sitä takaisin tärkkelykseksi. Jätteiden lahoaminen tuottaa runsaasti lämpöä. Jäätynyttä kompostia voi myös ensin herätellä kaatamalla siihen ämpärillisen kiehuvaa vettä. Energiayhtiöillä saattaa olla kiinnostusta osallistua ekosähköosuuskunnan tai -osakeyhtiön hankkeeseen. SUOMEN LUONTO 1/98 M arkku Haukioj a/Luontokuvat Kompostorit tuppaavat jäätymään kovilla pakkasilla, jos niiden käyttö on vähäistä. Kauppaja teollisuusministeriö myöntää tarkoitukseen investointitukea. Komposti jäässä Kompostoimme kaikki puutarhaja keittiöjätteemme lämpöeristetyssä kompostorissa. Tällaisia ovat esimerkiksi kuivat syyslehdet, heinät tai oljet. tai ne ovat kovin niukkaravinteisia ja jos kuivikeaineena käytetään sahanpurua tai kuoriketta voi pieneliötoiminta olla niin hidasta, että komposti jäähtyy ja lopulta jäätyy hyvästäkin lämpöeristyksestä huolimatta. Voi myös olettaa, että kaikki ekosähkö ei ole muuta sähköä kalliimpaa, vaan hinta riippuu tuotantotavasta. Hiukan lattiasta irti olevissa laareissa on vähän lämpimämpää kuin lattian rajassa. Vähän työläämpi tapa on perustaa tuulivoimalaosuuskunta tai osakeyhtiö ja rakennuttaa oma voimala
Sen varpaisiin kasvaa paksua sarveiskudosta, joka halkeilee ja muodostaa juuri tuollaisen möhkäleen. Sitten voi vain toivoa, etteivät supikoirat ja mäyrät olisi yhtä oppivaisia. Kahviherne on voinut olla rikkaruohona auringonkukkapellossa. Perheen koira saattaa oppia paimenta kunnioittamaan. Useista supikoirien naapuruuden aiheuttamista harmeista olen kuullut, mutta nämä ylittävät kyllä aikaisemmat. Tässä mäyrän ja pystykorvan ihmetyksen hetki. Nykyään sitä kasvatetaan laajalti lämpimissä maissa ja jonkin verran myös Yhdysvalloissa. Saatuaan sähköiskun ne raivostuivat ja alkoivat purra lankaa. Mikä olisi luonnonmukainen tapa hätistää eläimet takaisin metsään, kun mäyräkoirastakaan ei ole apua. Mikä lintua vaivaa. Kukkaruukussa ne itivät nopeasti. Arto Kurtto mää(itti kasvin kahvieli kikherneeksi. Meillä se ei ulkona menesty. Mäyrä vei naapurin mansikkasadon ja tunki kuistille norkoilemaan kissanruokaa. Seppo Vuokko Ilkka Koivisto Peipon jalka turvoksissa Ruokintapaikalla oli peipponen, joka oli muutoin aivan terveen näköinen, mutta sen toinen jalka oli turvoksissa, kuin olisi taikinatiinussa kävellyt. Se on vanhimpia viljelykasveja, jota on viljelty Lähiidässä jo liki kymmenentuhatta vuotta. Ilkka Koivisto Herne kylässä Hampaat olivat katketa, kun napsin auringonkukan siemeniä ja joukossa oli kivikovia pyöreitä "herneitä". Röyhkeät kesä vieraat Kesämökillämme Villingin saaressa Helsingissä ihastuttavat ja vihastuttavat röyhkeät mäyrät ja supikoirat. Supikoira hyökkää nuolemaan lettutaikinakulhoa, kun paistaja kääntää selkänsä. Lintua vaivaa peipolla melko usein tavattava sairaus, joka lienee sienitauti. On mahdollista, että vaiva peräti ehkäisee muuttoa. hiukan virnaa muistuttava, mutta karvainen. Onko kyseessä jokin kasvain. Muutos kasvaa viikkojen kuluessa ja sitten lintu "jää pelistä pois". Täysvarmoja torjuntakeinoja en keksi. Seppo Vuolanto Tali tintin nystermä Lintulaudallamme on käynyt neljä-viisi talitiaista, joilla on nokan alla, silmäkulmassa ja eräällä jopa kyljessä ärhäkän näköinen, punaisen verestävä, herneen kokoinen nystermä. Jostakin syystä talvehtivilla peipposilla tällainen vaiva on melko yleinen. Vähitellen ne keksivät keinot mennä langan ali tai välttää se muutoin. Sen on todettu pitävän sudetkin poissa 1am maslai tu me! ta. Todennäköisempää on kuitenkin, että herneet ovat joutuneet auringonkukan siementen sekaan myöhemmin, esimerkiksi pakkauskoneella: ensin on pakattu kikhernettä ja sen jälkeen auringonkukkaa konetta välillä kunnolla puhdistamatta. Lisärikkana rokassa on vielä mäyrä, joka ei totu niin helposti ihmiseen kuin supikoira. Kahvihernettä voi syödä raakanakin, joten vaarallisia auringonkukan siementen joukkoon eksyneet herneet eivät siis olleet. Jos siis kysyjä katsoo aiheelliseksi antaa koiralleen oikeuden liikkua sähköaidalla saarretun alueen ulkopuolelle, aitaan voi tehdä ohituspaikan, jota koira varsin pian oppii käyttämään. Sitä ennen soitin auringonkukan siementen maahantuojalle, josta kerrottiin siementen tulevan Yhdysvalloista. Kasvi oli hento, 52 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Mikko Hakanen Koira saattaa olla avuksi, jos supikoirat ja mäyrät käyvät turhan tuttavallisiksi kesänaapureiksi. Mikä kasvi se oli ja miten se oli joutunut auringonkukan siementen joukkoon. Kasvi oli selvästi jokin hernekasvi, mutta kun en lajia tuntenut, lähetin sen Helsingin yliopiston kasvimuseoon tunnistettavaksi. Ovatko kasvaimet linnuilla yleisiä ja onko lajikohtaisia eroja, kun muilla tiaislajeilla ei tällaisia näy. Koiraa olisin tarjonnut torjunta-avuksi, mutta ihme ja kumma, se ei tässä tapauksessa näytä kykenevän viranhoitoon. Luontoiltoihin on saatu joitakin valokuvia samanlaisista kasvannaisista, ja usein havainnot ovat koskeneet samalla paikalla useaa talitiaista aivan niin kuin tässäkin tapauksessa. Varmimmaksi keinoksi ehdottaisin sähköpaimenta. Itselläni on kokemuksia kahdesta mäyräkoirauroksesta, joita yritin estää menemästä maantielle sähköpaimenaidan avulla. Tästä päätellen ne tarttuvat talitiaisten keskuudessa ja SUOMEN LUONTO 1/98. Kyseessä on kasvain, jonka syystä tai laadusta minulla ei ole tarkempaa tietoa. Kukkia se ei jaksanut vaan alkoi kuihtua noin kuukauden kasvettuaan
Ne ovat näin tavallisimpien pyytäjien ulottumattomissa. Seppo Vuolanto Paljakan mustikat Grönlantia käsittelevässä luontofilmissä näin yhtenäisen mustikkavarvikon aivan puuttomalla seudulla. Onko Suomen tuntureilla myös puuttomia mustikkavarvikoita. Lapissa mustikka kuuluu tunturipaljakan valtavarpuihin. Ennen sellaisia olivat kaikkein karuimpien niittyjen ja ahojen ojanpenkat ja pientareet sekä kivien syrjät, paikat, joista ei heinää pystytty tarkoin niittämään. Saaliskalani ovat aina olleet vähintään puolikiloisia. Tällöin se on 25-30-senttinen. Oma osuutensa mustikan tuhoon on talvella kasvavilla sienillä, lumihomeilla, jotka jostakin syystä tuhoavat yleisesti avoimilla paikoilla olevia mustikan ja puolukan varvustoja. Olen vuosikymmeniä kalastanut merellä, mutta en ole koskaan saanut pieniä mateita. Tässä vaiheessa ne alkavat myös hakeutua syvemmälle viileämpiin vesiin. Osa pikkumateista hakeutuu jokiin, joissa ne piilottelevat kivien ja vesisammaleiden alla aivan koskipaikoissakin. Rantavesissä poikaset pysyttelevät parin kolmen vuoden ajan kasvaen parikymmensenttisiksi. Talitiainen taitaa olla ainoa laji, jolla näitä kasvainnaisia tavataan melko säännöllisesti. Miksi niin ei käy Grönlannissa. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Made tulee kutukypsäksi kolme-neljävuotiaana. Talvikutuisen mateen poikaset kuoriutuvat keväällä veden lämpötilasta riippuen pari kuukautta kudun jälkeen. Kysymys on siis enimmäkseen ravinteisuuseroista, mutta saattaa toki perinnöllisilläkin tekijöillä olla merkitystä. Missä pienet matikat oleskelevat. Aikuisista mateista osa hakeutuu kutemaan virtaaviin 53. vapautuu niin paljon typpeä ja muita ravinteita, että miltei aina karullakin kankaalla hakkuuta seuraa muutaman vuoden mittainen heinä-, horsmaja vattuvaihe, joka tuhoaa mustikan. Kysymys ei silti ole niinkään ilmastosta kuin ravinnetasosta. Pohjalla eläminen alkaa, kun ravinnon hankinnassa merkittävä viiksisäie kehittyy mateen alaleukaan. Parikymmensenttisen mateen ravinnossa alkaa jo näkyä siirtyminen kalaravintoon. Vesien viiletessä pienet kalat hakeutuvat suurempien lailla taas matalampiin vesiin. Muistaakseni kaikki havainnot ovat jo syyspuolelta ja korkeintaan alkutalvelta. Jos Etelä-Suomessa puut hakataan pois, mustikka häviää aika pian: varvikko tukehtuu heinien ja ruohojen alla ja kuolee. Vastakuoriutuneet, muutaman millin pituiset poikaset nousevat heti pintaveteen ja ajelehtivat virtausten mukana jonkin aikaa. Myös soilta, saaristosta ja kalliomäiltä voi löytää avoimilla paikoilla olevia mustikkalaikkuja, mutta harvinaisia ne ovat. Made saalistaa pienestä pitäen avovesien aikaan hämärissä, ja päiväsaikaan se pysyttelee paikoillaan kivien alla ja muissa suojapaikoissa. johtavat yksilön menehtymiseen. Joki vesien koekalastussaaliissa näyttää olevan pikkumateita runsaammin kuin rantavesien näytteissä. En muista juurikaan tavanneeni lintuja, joilla on kasvannaisia, vaikka olen käsitellyt tuhansittain lintuja esimerkiksi rengastuksen yhteydessä. Itsekin olen saanut vuosikymmenten kuluessa vain pari kolme muikun kudun aikaan tiheäsilmäisiin verkkoihin uinutta, mätia ahmimaan tullutta 20-30-senttistä yksilöä. Viime syksynä omallakin lintulaudallani oli yksi tällainen nuori yksilö, joka näyttäytyi vain parina päivänä, joten en voinut seurata sen menestymistä. Yläpaljakkaa ei meidän tuntureillamme juuri olekaan. Etelästäkin saattaa kyllä löytää avoimia paikkoja, joilla mustikka on ainakin runsas, vaikkei aivan valtalajiksi yltäisikään. Tuntureillakin ravinteisimmilla paikoilla mustikka hukkuu heinien ja ruohojen joukkoon ja häviää. Kosteammat tunturikankaat ovat lähes yhtenäisen mustikan peitossa. Tämänkokoisia mateita aletaan jo saada talvisilta kutupaikoilta, jos pyyntivälineen verkon silmäkoko ei ole liian suuri. Korkeimmilta laeilta mustikka puuttuu; itse asiassa alaja keskipaljakan rajana pidetään juuri mustikan loppumista. Metsässä hakkuutähteistä SUOMEN LUONTO 1/98 KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Lassi Rautiainen/Luontokuvat Talvisissa kalansaaliissa on harvoin pieniä mateita, mutta kutukypsiä aikuisia avannosta nousee. Sentin parin pituisina niiden pintavesielämä päättyy, ja ne hakeutuvat pohjalle mataliin rantavesiin. Etelä-Suomen hakkuuaukoilla mustikka tosiaankin peittyy tuota pikaa heinien ja horsman alle ja tukehtuu. Etelän ja pohjoisen mustikka ovat kumpikin vuosituhansien myötä sopeutuneet omaan ympäristöönsä, ja eteläinen menestyy paremmin varjossa, pohjoinen valossa Seppo Vuokko Missä ovat pikkumateet. Alle puolen kilon pienet matikat siirtyvät merialueella syvemmälle kuin järvissä. Koekalastuksissa sähkökalastuslaitteella jokivesissä ja joskus rantavesissäkin pienten mateiden saalis on jo ollut runsaampi, mutta aivan yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei ole
Eksyneen ei pidä uskoa yhden rungon viestiin vaan katsoa useampia puita. Tosin hyttysten ja muidenkin verta imevien hyönteisten SUOMEN LUON.TO 1/98. Yleissääntönä pitää, mutta paikalliset olot vaikuttavat siihen suuresti. vesi in. Mihin talitiaiset katosivat. Kun itse olen täysin hukannut suunnat, lähden kulkemaan rinnettä alaspäin, ja kun ensimmäinen puro tulee vastaan, sen vartta myötävirtaan. Tämän numeron kysymykset nostavat kokonaismäärän jo yli 700:n. Epätasainen varjostus sekä paikalliset tuulija kosteusolot voivat kuitenkin kääntää tilanteen päinvastaiseksikin. Mitkä eläimet näkevät infrapunaa tai ultraviolettia. Keino ei sovi aivan itärajan pinnassa käytettäväksi! Seppo Vuokko Mitä näkyvissä. Linnut pyrkivät tietoisesti välttämään liikkumista ja turvautumaan syyspuolella keräämiinsä varastoihin. Vuodenvaihteen tienoilla lintulaudan liikenne yleensäkin vähenee. D 54 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Jarkko Mäkineva/Luontokuvat Marjanpunaiset pallukat haavan lehdillä tai pienissä oksissa kätkevät sisäänsä äkämäsääsken toukan. Tänä vuonna Kysy luonnosta -palstamme saa kaikissa numeroissamme tilaa neljä sivua, ja valokuvien lisäksi sivuja elävöittää Ilkka Koiviston ajankohtainen piirros. Ehkäpä edu llisen kesän ja lämpimän syksyn ansiosta paljon ravintoa oli löydettävissä suoraan luonnosta. Paikoin ruokintapaikkoja hiljentävät lisäksi varpushaukkojen ja varpuspöllöjen vierailut: linnut eivät uskalla tulla petojen pelossa näille paikoille. Kompassia nämäkään eivät korvaa: hätääntynyt ihminen hukkaa helposti suunnan uudelleen ja on kohta ihmettelemässä samaa muurahaispesää. sääntyy, varsinkin jos pakkasjakso sattuu tähän aikaan. Vuoden lyhyimmän päivän aikaan myös kuolleisuus Ii700 kysymystä julkaistu Suomen Luonnon sivuilla on julkaistu 1997 loppuun mennessä 697 luontokysymystä vastauksineen. Merellä mateet kasvavat selvästi nopeammin kuin sisävesissä. Ennemmin tai myöhemmin tulen paikalle, jonka tunnen, tai sillalle ja autotielle. Kysyjä luultavasti ajattelee selkärankaisia eläimiä, mutta todettakoon varmuuden vuoksi, että lähes kaikki hyönteiset näkevät hyvin ultraviolettia säteilyä, mutta yksikään ei aistine infrapunasäteilyä. Mitä suuremman osan ajasta ne ovat kosteita, sitä nopeammin ne kasvavat. Avoimella paikalla puun eteläpuoli kuivahtaa sateen tai aamukasteen jäljiltä nopeammjn kuin varjopuoli , ja siksi jäkäläpeite usein on pohjoissivulla tuuheampi kuin eteläsivulla. Seppo Vuolanto Haavassa marjoja Voiko haavassa olla punaisia marjoja. Samoin kävi omalla lintulaudallani. Monesta paikasta tuli viime talvena samanlaisia havaintoja: lintulautavieraat ovat olleet hyvin vähissä. 40 sentin pituuden ja noi n puolen kilon painon made saavuttaa Suomenlahdella ja Saaristomerellä neljässä vuodessa, pohjoisempana viidessä. " Pitääkö paikkansa, että puiden pohjoissivulla on enemmän naavaa ja että sen mukaan voisi suunnistaa. Kauri Mikkola Jäkälät kompassina "Katso naavaa puun taa, se on pohjoinen ... Naavat ja muut jäkälät sekä sammalet kasvavat vain kosteina. Viime talven leuto sää salli lintujen liikkua myös luonnossa ravintoa hakemassa. Yleisradion Luontoillan asiantuntijat ovat vastanneet sekä suoraan toimitukseen lähetettyihin että Luontoillan lähetyksissä avoimiksi jääneisiin kysymyksiin lehdessämme vuodesta 1986 lähtien. Lintujen määrä luonnossa ei liene ollut sen vähäisempi kuin muulloinkaan. Harri Dahlström Ruokavieraat katosivat Joulun aikoihin talitiaisia ja muita pikkulintuja oli ruokintalaudalla vaikka kuinka paljon, mutta vuodenvaihteen jälkeen (1996/97) kävi vain muutama lintu. Viime vuoden loppuun mennessä kansalaisia askarruttaneet kysymykset jakaantuvat aihepiireittäin seuraavasti: njsäkkäät 72, linnut 207, matelijat ja sammakot 16, kalat 92, hyönteiset 114, muut selkärangattomat 41, kasvit 117, sienet ja jäkälät 36, muu luonto 2 kappaletta. Kussakin äkämässä elelee vähintään yksi sääsken toukka, joka eritteillään saa haavan kasvattamaan marjan näköisiä muodostumia. Punaiset "marjat" haavan lehtiruodeissa tai pikkuoksissa ovat Contarinia petioli -äkämäsääsken äkämiä. Lisätukea voi hakea muurahaispesistä: pesät ovat yleensä puiden etelätai lounaispuolella, ja etelään viettävä sivu on loivempi kuin pohjoissivu
Muiden nisäkkäiden värinerotuskyky on melko heikko ja toimii yleensä kahden väriherkän pigmentin avulla. Mutta herkkyyttä ei ole enää kaksivuotiaana, jolloin taimen elää syvemmissä vesissä. lämpöaisti on lähellä tätä. Ultra violetti aiheuttaa muun muassa ihon ruskettumista sekä D-vitamiinin muodostumista ihossa. y I I I / Ihmisenkin verkkokalvo aistisi ultraviolettia, mutta linssi suodattaa sen pois, varmaankin juuri optisen hankaluuden seurauksena. Infrapunainen on muun muassa lämpösäteilyä, ja se on pitempiaaltoista kuin ihmisen aistima pitkäaaltoisin elektromagneettinen säteily, punainen. Tällainen dikromaattinen näkö on esimerkiksi koiralla, kissalla, kanilla, oravalla ja sialla. Radio Suomi 55. Aistimet ovat parillisina ylähuulessa, joten ne antavat myös suunta-aistimuksen. Radio Suomi 18.2. Joillakin eläimillä toisen pigmentin herkkyys on siirtynyt lyhyeen aallonpituuteen päin, ja niillä on uv-näkö. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kiljeitse. Tällaisia ovat rotta ja vielä enemmän kotihiiri sekä häkkieläimistä gerbiili. Järvitaimenen silmä on nuorena uv-herkkä, kun kala pyydystelee hyönteisiä pintakalvosta. Nisäkkäistä vain kädellisillä on lintuihin ja hyönteisiin verrattava tarkka kolmeen väriherkkään pigmenttiin perustuva trikromaattinen värinerotuskyky. Kauri Mikkola Luontoilta YLE:ssä 1.2. on tetrakromaattinen. Vielä ei tiedetä, miten esimerkiksi tuulihaukka, jolla tietenkin on huipputerävä näkö, selvittää tämän vaikeuden. Suomessa on Jussi Viitalan työryhmä keksinyt, että tuulihaukka käyttää uv-näköään erottaakseen myyrien virtsat kuloheinän joukosta. Hyönteisille ultavioletin I / -= '_-/ / .....__ ~-"'' likka Koivisto aistiminen on helppoa, koska niiden verkkosilmässä on runsaasti linssejä. Linnuilla on ilmeisesti yleisesti ihmisen kolmea väriherkkää pigmenttia vastaavien lisäksi neljäs, uv-herkkä pigmentti, joten niiden näkö SUOMEN LUONTO 1/98 KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat läherrää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastarraviksi osoirreeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. TVl 1.3. Meidän käärmeillämme ei ole kykyä aistia infrapunasäteilyä. Infrapunasäteilyn aist1m1seen sopivia elimiä on tietääkseni vain trooppisten alueiden jättiläiskäärmeillä. Uv-säteilyn erottamisesta seuraa optinen vaikeus: lyhyet aallonpituudet hajoavat taittuessaan eikä verkkokalvolle synny tarkkaa kuvaa. Ultravioletti taas on Iyhyempiaaltoista elektromagneettista säteilyä kuin ihmisen aistima Iyhytaaltoisin säteily, violetti. Aistiminen tapahtunee tuntosarvien avulla eikä siten kuulu optiikan piiriin. Viime aikoina uv-näkö on löydetty yllättävän monilta selkärankaisilta, muun muassa kolibrelta, kyyhkyiltä, tuulihaukalta, kilpikonnilta sekä kaloista ainakin särjeltä, kirjolohelta ja kultakalalta
Leino Sodankylä Keminmaan kunta Liikennöitsijä K. Kittilä Ky Rovaniemi Kuusamon Tropiikki Kuusamo Koivusaajon Lomamajat Kolari Pelkosenniemen kunta Koillis-Lukko Ky Kemijärvi Kaaresmaja Kemin Pieneläinklinikka Lapin Yritys-ja Kiinteistötilit Oy Tili-Ollilat Kampaamo Terttu Alaniva Sodankylä Rovaniemen I Apteekki Asianajotoimisto Lukkarila & Kinnunen SUOMEN LUO TO 1/98. Onnittelut Suomen luonnonsuc Vaasan Trikootehdas Ky Vaasan Sähkö Oy Vasa Elektriska Ab onoooov PL 35, 37501 LEMPMLA PUH. Boström Ab Lepplax Kristiinankaupunki Botnia Cad Oy Vaasa Suomen Toimialapalvelu Oy Insinööritoimisto A vecon Oy Pietarsaaren Suomalainen Seurakunta Radio Keski Pohjanmaa Maalahden kunta Uusikaarlepyyn kaupunki KESKI POHJANMAA Lestijärven kunta Kaustisen kunta Alfa-Bag Oy Kokkola Kokkolan Autoilijat Oy Kokkola Kodinkonehuolto ElectricHuolto Jahti-Rakennus Oy Kokkola Keski-Pohjanmaan Balettiopisto Vetelin Sähkölaitos Oy ETELÄ-POHJANMAA Ähtärin Eläinpuisto Planeria Oy Laihia Aution Neule Ky Härmä Lehtimäen kunta Ylistaron kunta Latomäen Sähköliike Ky Lapua Urho Viljamaa Oy/Jalas Jokipii Tiistenjoen Osuuspankki Siivoustoimi Marjat Koskenkorva Jetappi Oy Kurikka Seinäjoen Pintakäsittely Oy Jalasjärven Seurakunta Jurvan kunta Kauhajoen Kunnallislehti Alavuden Puunjalostustehdas Oy Alavus Vähämäki Ky Ähtäri Järviseudun Siivouspalvelu Ky Maanrakennus Veljekset Jussila Oy Jalasjärven kunta Lappajärven Siivouspalvelu Herne Kannuksen kaupunki Hiipakan Tehtaat Oy Lapuan Osuuspankki Töysän Tilipalvelu Ky Töysä Wärtsilä MSD Finland Oy Vaasa Kiinteistö ja Mittaus Oy Kauhajoki Kalusteikko Oy Koivuniemen Puutarha Nostopalvelu Martti Lamminmäki Oy Ojalan Parturit Jalasjärvi Evijärven Peruna Oy Kauhavan kaupunki Lapuan II Apteekki Alajärven kaupunki Ilmajoen Osuusmeijeri Sarin Optiikka Autotarvike P. Häkkinen & K. (03) 342 8222, F/U (03) 3(2 8210 DJ Edward; Ei uhanalainen DJ-eläin bongaa: www.wakkanet. fi/edward/ Mini Mani Oy Hyllykallio Carelkomp Forest Oy Pohjois-Karjalan Metsäkeskus Verraton kotikunta Viiala UULATUOTE OY l'I.JHfraL;Ol•,29SOOO FAX: 02,,29)011 31'lll KAUVATSA LOHJA FIUDUS 56 Kuusamon kunta Kainuun Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskus PIRKANMAA Citisoft Oy Toiminnanohjausjärjestelmät Pirkanmaan Ohjelmakoulutus Oy Tampere Oriveden Optiikka Orivesi Viljakkalan kunta Kuljetus Ylijoki Ky Valkeakoski Mäkelän Lomatuvat Ruovesi Swinghitrs Kennel Sääksjärvi K vaerner Tamturbine Oy Tampere Neopac Oy Tampere Plastiroll Oy Ylöjärvi Kemiallinen Pesula Orivesi Köysivalmiste Oy Sasi Svedala Oy Ab Tampere Urjalan autokoulu Urjala Asikkalan Apteekki Ompelimo Heinonen & Kalliomäki Tampere Metalpak Oy Sääksjärvi WA-Kuori Oy Tampere J-Man Oy, Orivesi Kangasalan kunta Syvätutkimus Oy Tampere Kilsa Tools Oy Kyrön Seudun Osuuspankki Suomen Hammashuolto Oy Tampere Valkeakosken Sanomat K-Market Virrat Autopaja Siuvo Tampere Peiron Oy Kangasala Pirkan Kuljetus Tampere Virtain Villa Virrat Rengas-Kaksikko Oy Tampere Mainosteko Oy Tampere Vilppulan kunta Tammer Diesel Oy Tampere Kurun kunta Hämeenkyrön kunta LVI-Huolto Ahti Raunio Väärinmaja Kihniön kunta Kehävalu Oy Tampere Tampereen A-Kaivin Tampere Hotelli Ellivuori Vammala Oriveden Sanomalehti Oy Orivesi Pusakka Oy Tampere Virtain Osuuspankki Laurilan tila Sahalahti Johdehuolto Lindroos Oy Tampereen Aarporaus Oy Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy Kirjapaino Toiprint Oy Sata-Hämeen Lähivakuutusyhdistys Kangasalan Lääkintävoimistelu Osamyynti Mattila & Sjöstedt Sääksmäen Silta Oy Pirkan Kiinteistöpalvelu Oy Nokia Rakennusliike Veikko Matikainen Oy Tampere Maanrakennus Aimo Antamo Rantotek Oy VAASAN RANNIKKO Pietarsaaren Seudun Puhelin Pietarsaari Vaasan Ekopesu Oy Tähkä Oy Kaskinen Dan Cake Finland Oy Ab Feora Oy Uusikaarlepyy Korsnäs kommun Ingves Tilitoimisto Kristiinankaupunki Oy Prevex Ab Uusikaarlepyy Oy E. Salo Ky Tita Profil Oy Mainos Paula Luoman Taimitarha Ylihärmä Me Finn Oy Kuljetusliike T. Hautiaislammi Oy KAINUU Kainuun Osuuspankki Hieroja Kalevi Heiskanen Kajaani Kuhmon Rengas Kuhmo Sumetek Oy Ämmänsaari Kajaanin kaupunki Kajaanin Paperinkeräys Oy Ompelimo Hoffren Maxi Makasiini / Makasiini LAPPI Pellon Apteekki Pello Ranuan Eläinpuisto Ranua Kirjanpitotoimisto Kaisa Kangas Rovaniemi Autoilija Pentti Rauvala Karunki Mainostoimisto Plusmark Oy Tornio Kuivaniemen kunta Autopeltikorjaamo & Maalaamo M
(08) 460614 fax (08) 460768 LEINOLATOy Turveruukki Oy .LAITEX --conveylng solutlons-Trasport S. luliitolle 60-vuotisesta työstä Jouko Kuosmanen/Luontokuvat Suomen luonnonsuojeluliiton tunnuseläimen saimaannorpan tulevaisuus näyttää taas valoisalta. Liukkonen Oy Vartiaisen Puutarha Imatra Lappeenrannan Ortodoksinen Seurakunta Lappeenrannan Evankelis-luterilaiset Seurakunnat Finn-Valve Oy Polyuretaani tuotteet Krafimill Oy Taipalsaaren kunta Rakennus Virta Oy Suomen Palloliitto Kaakkois-Suomen Piiri ry Jousteel Oy Lappeenrannan kaupunki SUOMEN LUONTO 1/98 Kuljetusliike P. Asianajotoimisto Tervahauta & Antinmaa Kemi, Ylitornio Oulun Hevosklinikka Liikennöitsijä V. Markkanen Ky Maalaamo Jurvasen Tmi Imatran Romu Oy Laatumaalaus Muhonen Raipon Ruoste-Esto Oy POHJOIS-KARJALA Joensuun Kyllästämö Oy Perlos Oy Kuopion Evankelis-luterilaiset Seurakunnat Palavaneri A. Lankinen Porvoo Kasvisravintola Misteli Porvoo SATAKUNTA Putkirakentajat Oy Pori Porin Ravit Oy Honkilahden Vesat Ry Sata-Kylmä Ay Harjunpää Automaattisorvaamo Hannu Laine Oy Rauman Sisäsaneeraus Oy Super-Spar Harjavalta Kesoil Tiilimäki Kamewa Group Aquamaster Rauma Oy Neste Noormarkku Paper Mill Service Kauttua Oy Kullaan kunta Sunds Deflbrator Pori Oy Ermail Oy Eurajoki Oy Rauma Stevedoring LTD Noormarkun kunta Kiukaisten kunta tTfCULTOR Lapin Metsäkeskus Kustannusosakeyhtiö Pohjolan Työ Kuhmon kunta Topi-Kalustaja Oy puh. Sundqvist kuljetus Enon kunta Lieksan kaupunki Insinööritoimisto Oy Väylä Marjola, Lomaja kokouspaikka Mikonsaarentie 15, 53300 Lappeenranta p. Rundgren Ky ETELÄ-KARJALA Maestro Yhtiöt Oy Metsäbotnia Ab Joutseno Pulp Oy Veho Ab Lappeenranta Kartiopuu Oy Sinkko-Yhtiöt Oy Omni Weight Control LTD VP-Kuljetus Oy Taso-Line Oy Lappeen Hydrauliikka Lappeen Seurakunta Luken Lemmikki Lappeenrannan Lääkäriasema Terästorni Oy Lappeenranta Teräsbetoni Oy Lappeenranta Insinööritoimisto N. Nyholm Ky Hinthaara Projekti-Valvonta Oy Nurminen Lovisa Shipping Oy Sukulan Linja Oy Mäntsälä Putki ja Poltin Päivärinta Mäntsälä Sammutinhuolto J. (05)4524 160,f.(05)4524 164 ~Aktia Säästöp·ankki 57. Pirinen Hammaslahti LVI-Palvelu Kurkinen Ky Lieksa Liperin kunta Kesälahden Apteekki Joensuun Kumipörssi Oy Idea! Coating Ky Joensuu Joensuun Evankelis-luterilaiset Seurakunnat Havukainen Oy Puhos Tilitoimisto Salme Turunen Joensuu Parturi-Kampaamo Tukkapiste ITÄ-UUSIMAA Peli Toukomies Oy Itä-Uudenmaan Ilmastointi Oy Loviisan kaupunki Lovisa stad Hausjärven kunta Kirjanpitotoimisto Sirpa Koskelainen Ky Laukkoski Paasio Oy Porvoo Mäntsälän kunta Palvelulehti ltäväylä Oy Porvoo Maalausliike 0. Timperi Ky Parturi-Kampaamo Hiusnikkarit Imatra Vuoksen Valaisin Kukkakauppa Suvikello Oy Radio ja Koneliike N
Jokimäki Ky Yoikkaa Laitehuolto Suntio Ay Neuvoton Kaihdinvalmiste Hamina ETELÄ-SAVO Jäte Juha Ky Mäntyharjun Kiinteistövälitys Ky Kotiruutu Leena Karjalainen Mident Hirvensalmen Apteekki Itä-Suomen Maa-ja Vesirakennus Optikko B-Lohman Savonlinna Jukka Räty Oy Mikkeli Juvan kunta Puumalan Apteekki Osuuskunta ltäjalostus Mikkelin kaupunki Punkaharjun Puutarha Oy Anttolan kunta Suomen Kaunein Kunta Kangasniemi Kerimäen kunta Jäppilän kunta Kuljetusliike J ja R Laatikainen Ky Mikkeli Pieksämäen kaupunki Haukivuoren kunta Linja-Autoliike Vesanen Ristiinan Sähkötyö Oy Rantakaluste Ky Etelä-Savon Teleasennus Oy POHJOIS-SAVO Savon Kilpi Ky Konditoria Malmberg Baari Katriina-Kesti Tervo SUOMEN LUONTO 1/98. Kuusaan Talohuolto Ky Luumäen kunta Insinöörilinja Oy Siltakylä Kymen Teollisuuskoneistus Oy Kouvola Credit-Media Oy Puhdistusliike R. Kotkia yritetään houkutella pesimään myös Etelä-Suomeen. Kivelä Pyhältö Kouvolan Betoni Oy Kotkan Silmäasema Jaalan kunta Vehkalahden kunta Kymenlaakson Sähköosakeyhtiö Mustilan Taimitarhat Support Oy Hamina Autokorjaamo Virtanen & Ristola Ky Koria Haminan Tilinpitotoimisto Antti Leinonen/Luontokuva\ Maakotkia autetaan muun muassa talvisella haaskaruokinnalla. Onnittelut Suomen luonnonsuc NCC PUOLIMATKA MÄNTYNLEMEN LOMAKESKUSPYHTÄÄLLÄ 49220 Siltakylä p.(05) 3533084, f.(05)3533127 ~Nestle METSÄ-BOTNIA MB 8J Electrolux OY ELECTROLU X AB KOUVOLAN SEUDUN SÄHKÖ OY Merita KOK~MUS Vastuu t a koko Suomes ta litin kunta Varattu Kymijoen Vesiensuojeluyhdistys Ry KULISA:-.;KOSKI Suom~n Paperikaupunld MAHTAT Ketjumyynti Oy 58 Asennusja Hitsaustyö Virtanen Markku Kauvatsa Painorauma Oy Rauma Berendsen Pimatic Oy Huittinen Säkylän kunta Rakennus Koppelomäki Ky Pori Harjavalta Eläin ja Tarvike Rauman Akku Kodisjoen kunta Top-Knit / Top-Neule Oy Askania Ab Huittisten Apteekki Lakiasiantoimisto Toimela Ky Pori Pyhärannan kunta Vapaa-aikatoimisto Mainospalvelu Ruohonen Ky Pori Kirjanpitopalvelu JH Jätepalvelu Aaro Reunanen Karvian Hiekkamylly Oy KYMENLAAKSO Kouvolan Ykköslasi KIVISAMPO OY K & N -Palvelu Sistonen LKV Soilin Kukkatori Kouvola Haminan Putkinäkki Oy Hamina Haminan Kesport Intersport L.Kähkönen Laskentatieto Ky Oy Prisma Ab Silmälasien ja piilolinssien erikoisliike Jilotek Ky Laatusiivous Oy Kouvolanseudun Osuuspankki Kotkan MetaHityöt Oy Tili-Karhula Ky Metsäkoneurakointi Kilpi Oy Savi taipale Eurosex Kotka Valmet Automation Kouvolan aluetoimisto P.S. Con Oy Kotkan Klubi Lomakoti Leporanta Talonkuormurit Kausala Karhulan Pesukarhu Ky Pieneläinvastaanotto Helena Juola Puhdistusliike Jokimäki Ky Kouvolan Seurakunta Eines Mesta Koria Zeofinn Oy Hamina Neste-Huoltoasema T
Alanko Hämeenlinna Kalvolan Apteekki Iittala Neuvola Tik Ky Forssa Metsäkonepalvelu Parme Oy Voudin Kellari Hämeenlinna Aikuisoppilaitosten Toimihenkilöliitto A TL Ry Päiväosakeyhtiö Suomen Metsästäjäliitto Tuuloksen kunta Sakari Käpynen Ky Kiinteistösiivous Sirjo Ky Forssa Kirjanpitotoimisto M. (09)877 1206 Sucros Oy Turengin tehdas • UPM Merenkulkulaitos JäM -Suomen merenkulkupiiri 59. Pro Electronics Oy Varkaus Tilipalvelu Sirpa Koponen Oy Kuopio Lignova Ky Maaninka Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys Kuopio Gasthaus Camping Palopaikka Kiuruvesi Maaningan Automaalaamo Käärmelahti Koti Pizza Kuopio P.T.A. Kanta on vahvistunut viime vuosina ja otso ja on liikuskellut jopa pääkaupunkiseudulla. Metsäperä Ky PÄIJÄT-HÄME Insinööritoimisto Heiskanen Oy Turvatec Oy Lahti Uudenmaan Äänituotanto Oy Lahti L-Fashion Group Oy Lahti Hämekivi Oy Lahti Tilitoimisto Seppälä Oy Lahti Päijät-Hämeen Puhelinyhdistys Lahti Sinuhe Ky Lahti Finnsampo Engineering Oy Lahti Lahden Vesi-ja Sähkötekniikka Oy Fimatec Oy Lahti Metsäurakointi Kari Oikkonen Oy Hartola Perhekoti Malin Ky Nastola Jarmeta Oy Lahti Kuljetusliike Torppala Oy Lahti Asikkalan RautaMaatalous Vääksy Sysmän kunta Sew-Eurodrive Oy Hollola Koiviston Vihertyö Oy Kari-Finn Oy Suomen Polttoaine SUPA Oy Lahti Lahden Rakenneteräs Oy Lahden Konekirjanpito Oy Lehtitoimisto Kukkonen Oy Lahden Fysiotiimi Konttoritaito Oy Lainion Akku Oy Putkiurakointi Kari Kolsi Vääksy Artjärven kunta Heinolan Sahakoneet Oy Kivistön Lähdevesi Oy Lahden Lämpökäsittely Oy Insinööritoimisto Paavo Ristola Heinolan Energia Oy LVI-Palvelu Uronen Lämpö Säästö Oy Asikkalan Sairaankuljetus Oy Lahden Talohuolto Oy UPONOR Lahden Kuljetuspalvelu Oy Oilon Oy Lahti POHJOIS-POHJANMAA Kestilän kunta Pohjolan Vesi ja Ympäristö Kalajoki Hotelli Pyhäsalmi Pyhäsalmi Nivalan Osuuspankki Nivalan Kaukolämpö Oy KESKO VALIO PAIJAT-HAMEEN JAT&IUOLTO OY Etelä-Savon Metsäkeskus iittala FIN LA ND Foto kellari Haapaniemenkatu 28 Kuopio Paperinkeräys Oy 't" Varkauden kaupunki Hämeen-Uudenmaan Metsäkeskus Suomen Eläinsuojeluyhdistys Kotkan katu 9, 005 10 Helsinki p. (09) 227 1200, f. luliitolle 60-vuotisesta työstä Nils Sundberg/Luontokuvat Karhu on Suomen kansallisnisäkäs. Group Oy Kuopio Kuopion Hitsausja Asennuspalvelu Ky Kuopio Kangaslammin kunta Pohjois-Savon Urheilu ry Kuopio Mikroserveri Siilinjärvi Finetec Edustusliike Ylä-Savon Kuljetus ja Kiinteistöhuolto Sonkajärvi Pohjois-Savon Musiikkikoulu Kuopio Erikoishammasteknikko EsaMatti Koponen Pielavesi/Kuopio SUOMEN L UONTO 1/98 Suonenjoen pyörä Suonenjoki MK Uusiomateriaalit Oy Varkaus Kuopion kaupunki Hammaslääkäri Risto Rönkkö HÄME Hämeen Sanomat Oy Verkkonet Oy Hämeenlinna Tammelan kunta Lopen kunta Väriveli Oy Forssa Jäähdytystoimi J
014-46911 1 K-Supermarket Ylivieska Pyhännän Vesi Oy Pyhäntä Insinööritoimisto Polartek Oy Oulu Oy M-Filter Ab Vuokatin Urheiluopisto Seval-Tuote Ky Jääli Alatalon Tilitoimisto Ii EK-Sähkö Oy Pyhäsalmi Iin Energia Oy Ii Koskelan Saha Oy Mäyry YIT Power Oy Raahen kaupunki Pyhännän kunta Ylivieskan kaupunki Foto-Pulkkinen Ky Kalajoki Heikki Kokkoniemi Oy Ylikiiminki Nivalan Kivi Ni vala Pohjolan Liikenne Oy Oulu MCM-Metalli Oy Oulu Kalajoen kunta Listax Oy Piippola Yli-Iin kunta Taivalkosken kunta Ylivieskan Kemiallinenja Valkopesu Ky Yli vieska NCC-Puolimatka Oy TH-Elektroniikka Oy Raahe Mustalintu Ii Sibeby Trafikbolag Hotwheels Matkailunohjelmapalvelu Aurinkorinteet Lakis, Ukkohalla, Paljakka Kuhmon Kirjanpitopalvelu Ky Kuhmo Vieskan Terästyö Ky Alav ieska Kiimingin Kaluste Kiiminki Jokijärven Taksipalvelu Hinausliike August Å vist KESKI-SUOMI YT-Paja Oy Joutsa Namelli Oy Jyväskylän Luontaiskeskus Onni-Kaluste Joutsa, Hartola Viitasaaren kaupunki Sähköinsinööritoimisto Leinonen & Mantsinen Ky Jyväskylä Konekorhonen Oy Kiintonikkarit Oy Petäjävesi Kyyjärven kunta TG-Tuote ja Siivous Ky Hankasalmi As. Oy Neri Wood LTD Laukaa Keuruun Kuntoutus Oy Jämsänkosken Motovaruste Ky Jämsä Saarijärven kaupunki Isännöitsijätoimisto Jyväskylän Kiinteistöpalvelu Oy ISA Koski-Met Ky Jämsänkoski KOAS Jyväskylä Äänekosken kaupunki Pylkönmäen kunta Uuraisten kunta Toivakan kunta Suolahden kaupunki Jyväskylän kaupunki Ympäristövirasto Joutsan kunta Jämsänkosken kaupunki Maansiirtoliike Koivunen Oy Iso Kirja Keuruu Maalausliike Kivipuro & Ruuskanen Keski-Suomen Mastorakenne Oy Keski-Suomen Painotuote Oy Jyväskylän Maalaiskunta Systaylor Viitasaaren Realisointi Viitasaari Jyväskylän Demarit Työ kaiu valmistamo Pentti Paananen Ky Äänekoski Metalli ja Tinaustyö Jyväsky lä Pitopalvelu Pirkko Aaltonen Jyväskylä Sähkö-Äijät Oy Jämsän Aluetyö Oy Kauko Ky Laukaan Betoni Oy Erkki Salminen Oy Jämsän kaupunki Hankasalmen kunta Keski-Suomen Viatek Jyväskylä Puusepänliike Puumestari Haavisto Uuraisten Auto-Ritilä Oy Uurainen Sumiaisten kunta Kinnulan kunta Konneveden kunta Korpilahden kunta Kuhmoisten kunta K-Eerikki Laukaa Muuramen kunta Multian kunta Keuruun kaupunki Keski-Suomen Metsäkeskus Kampaamo One-Stop Jyväskylä VARSINAIS-SUOMI Puutorin Akvaario Turku K-Market Vihtori Siivousja Kiinteistöpalvelu Irma Siltala Turku TR-Vesitykit Kaarina Kuusjoen kunta Koneistamo R. Poskiparta Oy Oy Proverbis Ab Salon Metalelectro Oy MP-Venekuomu venepei tteet Tiirin Luomutila / Tilapuoti Varsinais-Suomen Kaukokiito Oy Turku Hinauspalvelu Ossi Vallamo Laitila Puutyöliike R. Onnittelut Suomen luonnonsuc Kiviteollisuusliitto r.y. Sinnelä V-S Rakennustieto Oy Turku Salon Hammasvalmiste Ky Elektromet Yhtiöt Bodim Port Oy Teleste Educational Oy Turun Matto-Galleria Naantalin Apteekki Kemiönsaaren Paikallislehti Annonsbladet -ilmoituslehti Vallox Oy VL-Rakennus Oy Raisio Oy PI Elektroniikka Ab Turku Paikallislehti Turuntienoo Lieto Maaria Paattinen Rusko Vahto Paimion Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus Pahka-Pirtti Metsäkorpi Villa Y-Hovi Ruissalon idyllissä Kemiön kunta Autokorjaamo Kari Martelius Mynämäki Fidelio Nordic Oy Turku Tilipalvelu Luoma Kankaanpää LS-Veivi Oy Laitila Asunto-Point Katutaso Turku Talotekniikka Forsblom Oy Raisio Salon kaupunki Liedon kunta Naantalin Asbestija Rakennussaneeraus Oy Mynämäki Puidenhoito /Y mpäristöpalvelu Oy Yläneen Apteekki Arwina Oy Ollila Suomen Filmipalvelu Oy Paimio Rakennuspelti Etsalo & Etsalo Perni ö Maarakentajien Massalaskenta Oy Turku Unipet Oy Kaarina Kirjanpitotoimisto Taina Niemelä Oy Turku Sento Oy Salo TYHL-Kahvila Ravintola Turku Super-Siivous Oy Turku Manacor Oy Salo Loglift Oy Salo Suomen Näyttelyrakentajat Oy Turku Alastaron kunta Aspocomp Oy Salo Latva-Suurhallit Oy Masku, Turku, Kaarina Nord-Pet Satakunnantie 3 1 /Kaskikatu 8 Ettala & Co Viherpalvelu Lomakeskus Tammivalkama Vihermaailma Turun Katariinanlaaksossa Farma Maaseutukeskus J.S. Mäkinen Oy Kortit ja Julisteet Conpap Kultatalo Hansa Ravintola Kåren Kauppilan Puutarhakeskus Oy Paraisten Puhtaanapito Oy Puistoja Puutarhapalvelu SUOME LUO TO 1/98. Valmet Raisio • Insinööritoimisto ASPERMANOY Turl<u Energia GENENCOR ------INTERNATIONAL @ KVA:RNER™ Kvaerner Pulping Oy •• 60 KESKI-SUOMEN OSUUSPANKKI Köyliön kunta MacGREGOR Webway Finland www.webway.fi sivupalvelut KIVIJÄRVI UPEITA LOMAIWMAHOOWSUUXSIA ERÅMAALUONNON JA KALAISlEN VESIEN ÅÅRELLÅ KESKI-SUOMESSA • Saiamaja.rven kansallispuisto *Salamanperän Luonnonpuisto *Kirkkonevan SoidcnsuojcluaJue KJVIJÄRVEN KUNTA Virast.otic 5, 43800 Kivijlm, p
Ahosmäki Oy Kaarina Kaarinan kaupunki Kaarinan Karkaisutyöt Oy Piispanristi Raision-Naantalin KTK Oy Ab Chips Food Oy Raisio Segerström & Svensson Salo Oy Tilitoimisto Savoira Oy Raisio Finlon Oy Loimaan Tilipiste Saario & Leimu Ky Solupak Oy Sintonen UUSIMAA Neste Korso Vantaa Rakennus Mäki Oy Vantaa Tikkurilan Tvja Radiohuolto LJR Accounting Oy Ab Lito-Scan Oy Ab Wasama & Co Oy Maunulan Apteekki Helsinki Heros Oy Hanko Helsinkikaasu Oy Pohjola-Norden Hanmek Oy Ab Naturbruksinstitutet Ekenäs Marthaförbundet Helsingfors Luonnontieteellinen Keskusmuseo Mercuri Urval Hymat Oy Kauklahti Espoo Reijo Juurinen/Luontokuva, Lihansavustamo Pekka Ahven valittiin Suomen kansalliskalaksi 1994. Tehy Suomen teknisten toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK ry Syöpä järjestöt 1 A YTV-JÄTEHUOLTO 1 1• ONNITTELEE 1 Suomen Ylioppilaskuntien Liitto 61. te 1 . luliitolle 60-vuotisesta työstä Mikko Pöllänen/Luontoku vat Laulujoutsen, Suomen kansallislintu, on luonnonsuojelutyön ansiosta saatu pelastettua ja pesii jo lähes koko Suomessa. Pajuniemi Oy Talma Lohjan Painotuote Oy SUOMEN LUONTO 1/98 Suomen Ympäristövaikutusten Arviointikeskus Oy Viking Line Marioff Oy Hakamäenkuja 4 01510 Vantaa VIHREÄ EDUSKUNTARYHMÄ Rakentajain Konevuokraamo Oy EB I ENSO GROUP Fundia Betoniteräkset Oy HAKUNILAN APTEEKKI HAKANSBÖLE APOTEK LAUKKARINNE 6 , 01200 VANTAA p u h. Nyholm Oy Turku K. Anita Haapasalo Turun Uusi Kirjapaino Oy Raisio Yhtymä Koukin Puutarha Suomen Farmipalvelu Oy Kotileipomo Tanniset Paimio Tibo-Trading Oy Parainen Tili-Hilkka Oy Turku Matin Maalausja Kunnostus Tmi Masku Wawa Bakerytechnic Oy Siivouspalvelu Pahikkala Naantali Turun ja Kaarinan Evankelisluterilainen Seurakuntayhtymä Matti Rantanen Oy Laitilan Puutarhakauppa Lankaja Punostuote Oy Pitokokki Mikko Ahola Turun Pussija Kirjekuoritehdas aantalin Muumimaailma Mepratuote Oy Brio Oy Lounais-Kuljetus Oy Tunturipyörä Oy Heikkilän Kauppapuutarha Oy Huonekalutehdas Korhonen Oy Littoinen Lappijärven Huvija Kauppakeskus Orisuo Linjaliikenne V. ( 9 0) 8 7 6 6 6 1 2
Puh./Tel. Se on myös hyvä ja kaunis rakennusmateriaali, josta on tehty mm. Ylimäki Oy Karkkila Bobby Hall Telinetyö Oy Vantaa Vantaan Retkeilyhotelli Finncatering Oy Vantaa Kuljetusliike GF-Trans Oy Ab Espoo Telinemiehet Oy Helsingin Painesäiliö Oy Arrow Finland Oy Saft Oy Espoo Oy Lateco Ab Isännöitsijätoimisto Mauri Ariluoma Ky Helsinki Pankkiiriliike Carnegie Suomi Oy Helsinki Suomen Myyntikumppanit Oy Flender Oy Ritatilit Oy Espoon Keskustan Huolto Oy Espoo Anttila Tavaratalot ja Ilmoitusmyynti Ekologinen Puolue Vasemmistoliitto Valtameri Osakeyhtiö Svenska Riksdagsgruppen/ Ruotsalainen Eduskuntaryhmä Entisöinti Pulla Oy Suomen lglu Oy Pakastevihannesten Tukkukauppa Maaseudun Sivistysliitto Ry Sorakolmikko Oy Kuljetus Järvimäki Oy Klaukkala Grafimpex Oy Helsinki Invataksi Kai Finnberg Lohja Diamond Power Finland Oy Helsinki Taksi Tapio Autio Helsinki Aktiivi-Instituutti Evitskog G.J.P. Nelikemia Oy Riihimäki Tietosähkö Oy Järvenpää Nixu Oy Helsinki Furlex Helsinki Kirjansitomo Nide-Lindgren Oy Helsinki Story Filmi Oy Helsinki Kylmähuolto Juselius Ky Rautio Orbis Oy Helsi nki, Vantaa, Oulu Laatumetalli Oy Ojakkala Zymotec Oy Hyvinkää Terapixel Oy Espoo Private Eye Helsinki Espoon Taidelasi Oy Keski-Uudenmaan Ammattikoulutusyhtymä Järvenpää Askonpaino Oy Helsinki Tilitoimisto Luiro Oy Helsinki Insinööritoimisto Ml Oy Helsinki Funmakers Oy Söderkulla Shell-Rekola Vantaa Kiinteistöpalvelu Vanamo Oy Vantaa Oy Wike Ab Karjaa Anki Oy Vantaa Insinööritoimisto Risto Mäenpää Oy Espoo Oy Wibe Ab Espoo JT-Yhtiöt Kellokoski Patenttitoimisto Leitzinger Oy Helsinki Gravox Oy Helsinki Teknos Steel Oy Helsinki Länsi-Auto Vantaa lnkoo Shipping Oy Inkoo Tmi Kari Etelätalo Pusula Säätöpiiri Oy Helsinki Paja Hitsi Ky Nukari Opintotoiminnan Keskusliitto OK Ry Helsinki Alprint Oy Vantaa Erkurdo & Co Oy Helsinki AC Kylmä Oy Helsinki Huunan Pelti ja Rakennustyö Tervakoski Veljekset Sarvela Oy Järvenpää Autokorjaamo S. Helsingin päärautatieasem.a. 343 4400 Metsäpalvelu T. Karjalainen Oy / Neste Veikkola Veikkola Al Business Service Ky Helsinki A.D. Lindqvist Hyrylä A.A. · Tilit Oy Helsinki Kiinteistöhuolto MAK Oy Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsinki Biofarm Oy Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy Alhon Rauta Oy Kuljetusliike R. Onnittelut Suomen luonnonsuc Autoja Kuljetusalan työntekijäliitto AKTRY Insinööriliitto Metsä-Liitto Yhtymä Professoriliitto LOHJAN PAPERI OY URSA www.ursa.fi Raatimiehenkatu 3 A Helsinki Hangon kaupunki Suomen osialidemokraattinen Puolue Metsätalouden Kehittämiskeskus TAPIO ll llnnaae OJ!. (09) 6 15161 VUOSAAREN APTEEKKI NORDSJÖ APOTEK "l!ilE!F Kauppakeskus, köpcentrum Columbus '. Pynnönen Helsinki Onni Forsell Oy Rajamäki Eco-Säätö / Eco-Paronen Oy Suomen Maalarimestariliitto Ry Turvakotka Ky Vantaa Andiamo-Forum Helsinki Isännöitsijätoimisto Ensio Mäkelä Helsinki Ässäsitojat Ay Helsinki Osaset Oy Jorma Laurila/Luontoku vat Graniitti on kansalliskivemme. y. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Puuja erityisalojen Liitto Haapaniemenkatu 7-9 B 00530 Helsinki 62 p. Petri Helsinki Aallon Saneeraus Oy Helsinki Graafinen Suunnittelutoimisto Aabel Oy Helsinki Kauniaisten kaupunki Opetushallitus Helsinki Juremex Oy Vantaa Muotolevy Oy Nummela Ostoja Myyntiliike Alagreck Högbacka Labrys Oy Helsinki Kiljavanranta Oy Kiljava Asemointilinja Oy Helsinki XX-Press Production Oy Helsinki Tmi ltalikus Helsinki Hyvinkään Sepät Oy Siuntion kunta Finnklima Oy PMJ Automec Oy Virkkala Jaraksa Oy Klaukkala Finnish Steel Painting Oy Söderkulla Pauli Kohtamäki Ky Talma Foto-Häme Riihimäki Italkon Oy Helsinki Överby Trädgårdsskola Espoo Valjakka Oy Helsinki Yritysilme Oy Järvenpää Opte Oy Helsinki Yrittäjien Koulutuskeskus Oy Vantaa Järvenpään Taitokaluste Oy Järvenpää Ompelimo Tyylitikki Kerava Käpylän Tekstiili Helsinki Oy Hesto Ab Östersundom Katajanmarja Ky Helsinki Verticom Oy Espoo SUOMEN LUONTO 1/98. Rantanen Porvoon Vaihtokaluste Oy Hartketju Oy Tuusula Mainos Mayday Oy Kirjapaino M. Tckoturkismatcriaalit Kemian Liitto r
0204 29 11 • www.alandsbanken.fi • e-mail: info@ala ndsbanken.fi Forssell Oy Helsinki Eastway Oy Helsinki Fenno Medical Oy Liitin Oy Optimitilat Oy LKV Helsinki Zorro Oy Riihimäki Suomen Terästekniikka Hyvinkää Ravintola Bellevue Helsinki Esa Sähkö Oy Nummela Alfa Laval Oy Espoo Oy Hängö Stevedoring Ab Termorak Oy Helsinki ~ -~ NC-Point Oy Kerava SUOMEN L UONTO 1/98 Metsästäjäin Keskusjärjestö KUUSAKOSKI OY Svenska Folk:partiet p. ÄLANDSBANKEN • Olet hyvän ponkin arvoinen. (09) 5607470 effset-kopiG Tehtaankatu 27-29 00150 Helsinki Puh. Kalatalouden Keskusliitto ry Rautaruukki Oy Metsämiesten Säätiö Ulvilantie 23 B, 00350 Helsinki puh. Helsinki Kuljetusliike Juhani Nuikka Ky Keskustan Eduskuntaryhmä Puhdistuspalvelu Muumi Mavor Oy Maanrakennustyöt Top Color Oy Kisakallion Urheiluopisto Lähettiryhmä Oy Maakuntalehtien Liitto Ry Rautaveljet Järvenpää Oy Forcit Ab Hanko Suomen Kemistiliitto Suomen Työterveyshoitajaliitto Suomen ValtiotieteilijöidenLiitto A-LehdetOy Fundia Wire Oy Ab Lappohja Eka Chemicals Oy Helsinki Oy Uponor Ab Espoo Ferraria Oy Ab Fiskars WM Ympäristöpalvelut Oy Tammisaari Nores Oy Makro Bios Natural Products Tammisaari Polarputki Oy Souk Kansantori Oy ~ ~ Sähkösuunnittelutoimisto ~a..a.. (09) 134 331 • 1H (09) 633 752 • E•mail: u:r.u.Ooflutk.pp.11 Kristillinen Kulttuuriliitto Ry Rapoflex Oy Helsinki Tmi Entisöinti Kristiina Pussinen Helsinki Pyöräja Urheiluliike Klindfors Sipoon Jätehuolto Ay Metsä-Serla Oy / Kirkniemen Tehtaat Chrimane Oy Elcoteq Network OYJ Ylihoitajayhdistys Översköterskeföreningen Ry 63. Telebox Oy Helsinki Twin Systems Oy Helsinki Atlas Copco Kompressorit Oy Masala Tilitoimisto Riitta Haglund Vantaa EHK Marketing Services Oy Keravan Seurakunta Hovila Oy Espoo Virak Oy Virkkala Liimark Oy Salonsaaren Lomakylä Ry Bilia Oy Ab Helsinki, Vantaa, Espoo IRT Finland Oy Espoo Kauniaisten Apteekki Grankulla Apotek Tilitoimisto Salminen Ky Lohja Termi / Limingoja Oy Oy Scan Auto Ab Lohja VR Cargo Helsinki Toshiba Keskus Espoo TMO-Termo Oy Helsinki Huonekaluliike Antti Hakala Röykkä Arkkitehtitoimisto Erkki Valovirta Oy Helsinki Kuljetusliike V. HELSINKI • ESPOO/TAPIOLA • TURKU • PARAINEN • TAMPERE • VAASA • AHVENANMAA Puh . Juliitolle 60-vuotisesta työstä Jouko Veikkolainen/Luontokuvat Mikko Pöllänen/Luontokuvat Rauduskoivu on kansallispuumme. (09) 693970 PB 282, 00181 Helsingfors [IVO] YIITIÖT Kauppapuutarhaliitto r.y. Rantanen & Kumpp. Kielo on kansalliskukkamme. LUONTOTILI 2,2% 2% korkotuottoa sinulle, 0,2% bonusta Suomen luonnolle
Koulutus valmentaa luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon suorittamiseen. ::, ro u :.' _·:-_ t/) co O ·V) C • -, SUOMEN ..:ao:: Q) •v 2 CO OO O -~ Q) i::: -~ Ei -o (f) · _;2 o. EN :Q oo °' t-"' ::i "' (lJ :::E (f) 019' • C ..\c: ~_.:: (0 ( f ) ! f l ,.,,_,v ~,, g_ :::S ·;;; -.:ig ';:; g ·.ci 3:j .. 50 sivua • Noin puolet värisivuja ltt01111onku1·aajc1 --=~-Tervetuloa ostoksille Luontokauppaan! Luontokaupassa on runsaasti laadukkaita tuotteita. Luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon tutkintomaksu on 200 mk. ,.... Koulutusjakson keskeisiä sisältöjä ovat perusja erityisalojen lajintuntemus (pääpaino: linnut, putkilokasvit ja sienet). t 3 <!'.'. CO Cf) C: := o~ LUONNONVALOKUVAAJATry. Jäseniä n. Etäopetuksen osuus on 30-50 %. 1 1 1 1 Poikkea tutustumaan! Helsinki Nervanderinkatu 11 puh. Mahdollisuus opintotukiin. (03) 214 5715 Turku Brahenkatu 5 puh. Koulutukseen hakeudutaan hakemuslomakkeella (saa oppilaitokselta), joka palautetaan viimeistään 14.1. Kerätyn aineiston perusteella kurssilainen pystyy tekemään johtopäätöksiä ympäristön arvosta ja tilasta sekä pystyy antamaan toimenpidesuosituksia. 2 _Q "' > "' 1 1 1 1 1 6 -"' ::, 8 E ro r-.....l CX) Q) >, ::J .~ a.~ ~> c ro ·cu C ·o 'o § ] g~ g CO :~.@ > § ~-8 -.;_ c;g r--o ::, °' a. Lukukausimaksu on 500 mk. z O <t: > ';:; z 2 a. Opetus ja oppilaitoksen järjestämä majoitus ovat maksuttomat. TILAA SUOMEN AINUT Luontokuvauksen erikoislehti Luonnonkuvaaja • 4 numeroa / vuosi • Koko A4 • Uusinta tietoa luontokuvauksesta • Lukijakilpailu • Kirjoittajina ja kuvaajina Suomen parhaat luontokuvaajat • 36-40 sivua, nro 1 n. Paljon hyödyllistä ja mukavaa itselle tai lahjaksi. Koulutus järjestetään monimuoto-opetuksena. (017) 263 1778 Tampere Laukontori 4 puh. co °' .c: ::i .;2 o ··ro ro > coOOti)V'J 5 5 2~ ;;;;... Porin Metsäopisto järjestää Luontokartoittajan kurssin 2.2.-27 .11.1998 Kurssin keskeinen tavoite on antaa valmiudet kerätä monipuolista tietoa ympäristöstä ja koostaa se luontoselvitykseksi esimerkiksi maatiloille, kaavoittajan käyttöön ja muille organisaatioille. tilaa kaavake puh 09-2217165. (02) 232 7001 -----------------7 '<rz N<('. ~-----------------~------------------~ 64 SUOMEN LUONTO 1/98. 700. Jos haluat liittyä jäseneksi yhdistykseen, ·tl D D .§ ·6 =.: .§ E ,.. -~ .ö. -~ E~:=-~~ ~O••v"'' o~ . > """ "-' ..C V'J O QJ J, .g. .5 ""' EO a.i V) ·.::; V) 0. 1998 osoitteella Porin Metsäopisto, Sahalahdentie, 29340 Kullaa. (09) 406 262 Jyväskylä Kauppatori, Väinönkatu 13 puh (014) 372 1022 Kuopio H-talo, Kauppakatu 32 puh. Tiedusteluihin vastaa lehtori Riitta Heinonen, (02) 5402 550 tai (049) 839 179. Elinympäristöjen tuntemus sekä harjoitustyönä tehtävät luontoselvitykset sekä työelämään ja kansainväliseen toimintaympäristöön tutustuminen ovat osana kurssia. Opetus on käytännönläheistä, maastossa tapahtuvaa ja etenee pääosin "luonnon kalenterin" mukaan
Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka Puhelin !myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen ___j_ 19_. Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka:. (0 13) 138 281, Ilari Uotila Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. Tilaajatunnus !jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): O Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. O Määräaikaistilaus 12 kk O Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. (09) 630 300, telefax (09) 630 414 SUOMEN LUONTO 1/98 z LJ.J 6 ::) V) Tilaushinnat: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Eija Koski, vastuullinen kulutus Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Johanna Mehtola, toimistosihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Anna Parkkari, lähiluontoproj ekti Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Pourcmen, tiedotussiht., päätoimitt. (05) 411 7358, Kaarina Tiainen Satakunta Otavankatu 1 1, 28 100 Pori puh. (09) 228 08 1, telefax (09) 228 08200 sähköposti: toimisto@sll.fi Ma-pe klo 8.30--16.15 Ulla Ahonen, toimiuaja Eija Heino, jätteen synnyn ehkäisy Esko Joutsamo, pääsihteeri Mi,ja Jumppanen, puhelinvaihteen hoitaja Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tarja Ketola, järjestösihteeri Susanna Kirkko/a, koulutussihteeri Johanna Kojola, kans.välisten as. (08) 3115 828, Me,ja Ylänen Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. (09) 228 08333 LUONNONKUV A-ARKJSTO/ LUONTOKUVA T Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki puh. (03) 213 1 317, Harri Helin Pohjois-Karjala Penttilänkatu 7-9, 80220 Joensuu puh. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahjakortin,jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen___}_ 19_. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHmS Sopimus 00510 /845 r r 65. (09) 228 0822 1 Kotkankatu 9, 00510 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKJ Oy Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. kulutus -messut Me,vi Taskinen, toimituksen sihteeri Sirkka Tepponen, vastuullinen kulutus Tapani Veistola, Natura-projektisihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00 170 Helsinki, puh. (06) 312 7577, Pirkko-Liisa PemaaAlstamo Varsinais-Suomi Manin katu 5, 208 10 Turku puh. Leena Sjöblom, Vastuull. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. (02) 632 6163, Maija T Lammi Uusimaa Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki puh. (09) 228 08206, Satu He111u/a-Nieminen Vaasan lääni Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa puh. Tilaajatunnus !jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Lähettäjä Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka Puhelin !myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. (0 14) 264 641 , Taija Lumme Kymenlaakso Satakielentie 10, 48230 Kotka puh. Suomen luonnonsuojeluliiton re kistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). (09) 409 238 SLL:n nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. (05) 228 5009, Marja Meura Lappi Korkalonkatu 12, 96 100 Rovaniemi puh. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. (0 16) 311 550, Tuula Leske/ii Pirkanmaa Laukontori 4, 33200 Tampere puh. (09) 176 633 LIITTOHALLITUS Timo Helle (pj.), (0 16) 3364 302, Helena Pesonen, Janne ltunpolahti, Susanna Lehvävina, Seija Nerg, Juho Pennanen, likka Sten, Heikki Susi/uoma, Thomas Wallgren, Jorma Viljanen ALUESIHTEERIT Keski-Suomi Haapalammentie 17 as. Perämiehenk. Osoite: Suomen Luonto{Tilaajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen ___j_ 19_. (09) 228 08 210,228 08 224, telafax (09) 228 08 200. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan ka hden viikon kuluttua ilmoituspäivästä. 11 A 17,00 150 Helsinki puh. 12, 40800 Vaajakoski puh. (02) 2355 255, Maarit Lagus SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Ritva Pietiläinen puh. Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. siht.vs
Saimaa ringed seal dodges extinction by Anne Brax p. Next spring a start will be made on cleaning up the area using State provided funds but the fi nal responsibility remains to be determined. Partek, responsible för the mining, ceased its acti vities in compliance with the regulations of the time, without, however, actually receiving any official instructions to do so. Tällä vauhdilla 2000 vuoden kuluttua merenkurkku kohoaa kui ville ja Perämerestä tulee j ärv i. The fire did not leave an enormous gap but a black, empty ghost-li ke förest. Saimaannorpille syntyi keväällä 1997 arviolta 44 kuuttia. 3. Uganda' s chief environmental problem is the enormous wastage of wood. Markku Lehmuskallio tekee arktisia elokuvia Kaupunkikansallispuistoja halutaan Suomeenkin 66 SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Kotkankatu 9 00510 Helsinki, Finland Fax: +358 9 228 08 200 Hundreds of thousands of people have fled from southern Sudan into Uganda as a result of the bitter fighting between the government and terrorists over the last ten years. Rare even on a global scale, the mine had operated in the village of Paakkil a during the period 1907-1976. • New trees are planted in Uganda by David Pemberton pp. Most of this total is, according to the seal experts, actual and not the result of today's more accurate counting. Happily, the outlook is not ali gloomy, för the seal population has been growing slowly but surely throughout the 1990s. 67 Finland's conservation symbol' , the Saimaa ringed seal has avoided extinction so far. 5. UNHCR advisers are teaching the local people how to construct mud stoves, which conserve wood. Käpytikka kiilaa kävyn puun rakoseen ja aukoo siinä käpysuomut nokallaan. Ants also became active immediately after the fire, commencing to build a new nest. Lukuja käytetään hyväksi riistakannan arvioinnissa. The old popu\ation received new input last spring with the birth of at !east 44 pups. Orava syö käpyjä kevääseen asti. This growth has fö llowed the steady decline characterising the 1980s. c) Metsäjänis on kalunnut ankeaa ravintoaan, lehtipuiden kuorta, kun lumj on peittänyt varvut. a) Orava on ollut syömässä käpyjä ja maahan on putoillut käpyjen suomuja ja kävyn paljaaksi kaluttu ranka. Metsästäjät ja muut vapaaehtoiset laskevat talvella kolmioilta nisäkkäiden jäljet j a kirj aavat ylös havainnot myös muun muassa nähdyistä metsäkanalinnuista. Ahvenanmaan vaakunassa komeilee saksanhirvi, Satakunnalla on taisteluvalmis karhu, Hämeellä ilves ja Pohjanmaalla kuusi kärppää. Kuusi alkoi levitä meille kaakosta noin 5000 vuotta sitten ja ehti pohjoisimpiin ja lounaisimpiin kasvupaikkoihinsa noin 2000 vuotta sitten. Last summer's study showed that there were large quantities of asbestos dust in the waste heaps and in the vicinity of the mine. / 6-17 A rather unusual environmental problem arose last year in the Municipality of Tuusniemi in eastern Finland, when a start was made on a study of the pollution hazards associated with an old asbestos mine. Rubble and heaps of waste sand remained completely unprotected and uncovered, as did the quarries. T he ground became decorated with fungi li ke Pezizales and Helvella. Sallassa oli 6. 2. Translated by Leigh Plester Vastaukset sivun 12 pähkinöihin: 1. helmikuuta 1998. lt now appears that there are 200 Saimaa ringed seals in existence. Riistakolmio on maastoon sijoitettu kolmio, jonka jokainen sivu on neljä kilometriä. Asbestos is classed as a hazardous waste, causing many lung conditions and even cancer. 4. Maa kohoaa Perämeren ranni kolla metrin verran sadassa vuodessa. Food is generally cooked over open fires, wasting most of the heat. Historialliset maakunnat ovat Ahvenanmaa, Häme, Uusimaa, Karj ala, VarsinaisSuomi, Pohjanmaa, Satakunta, Savo ja Lappi . b) Käpytikka on ollut varsin ahkerana pajassaan. Life after a forest fire by Jaakko Heinonen pp. The Finnish Association för Nature Conservation chose the Saimaa ringed seal as its emblem in the mid 1970s. Paljaaksi syötyjen oksien lisäksi jänöt jättävät ruokailupaikalle reippaasti ulostepapanoita. Numerous NGOs and thousands of indi viduals from a variety of walks of life have assisted in the protection of the Saimaa ringed seal over the years. The ghost like earlier förest had virtually vanished. tammikuuta 1985 arktiset olot, mittari näytti silloin 50,4 pakkasastetta. 26-30 Last summer at Tammela, in southern Finland, 150 hectares of förest burned down. The international UN HCR organisation has assisted the refu gees and attempted to get them to pay attention to the environment in their activities. Other inhabitants of the municipality have more lung diseases than normal. Värien valtakunta Vedenalaiskuvausta 10 vuotta harrastaneenja sukellusta Karibi alla opettaneen Ralf Åströmin häikäisevät ku vat. Ferns and birch sent up fresh shoots, ghost moths frolicked and Geranium bohemicum germinated. Muutaman minuutin päästä se on jo hakemassa uutta käpyä pajaansa. The WWF's seal group in 1988 estimated the size of the population as being around 180 individuals. Among the first to arrive were the flies Laphria fiava and Choerades gliva, together with some grasshoppers. Almost ali the original miners have either <lied or become ill. The mining company, Partek, has refused to föot the bill. 6. Riistakolmioita on liki puolitoista tuhatta. Heinonen visited the site fi ve months after the fire, when life had returned to the burnt area, fl ying, hopping, and jumping off the ground. Suomen Luonto ilmestyy seuraavan kerran 3. SUOMEN LUONTO 1/98. Kaikkiaan Saimaassa asuu reilut 200 norppaa, vilkkain molske käy Pihlajavedellä. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Asbestos village breathes carefully by Ritva Kupari pp. 7. Kuusen kävyt ovat sille mieluisia, mutta männyn kävytkin menettelevät. The experts say that onl y a doubling of the present population would prevent a single factor fro m obliterating it. Linnun talviravinto koostuu satunnaisia lintulaudan läskinpalasia lukuunottamatta havupuiden siemenistä. 38-41 Precious little is left of Uganda's original rainförests, which have been cleared to make room for fi elds, or burned in primitive fireplaces, or used fö r constructing huts. This does not seem a very large number, and in fact it would only take a disease or natural catastrophe to wipe out the entire seal population. For every tree felled, an effört is being made to replant several more and nurseries have been established especiall y för this. Problems are mounting in a country with a population that is increasing by 2.8 percent annually, where 90 % of the people li ve in the countryside, and where there is a lot of refugees
Juoksutukset päätettiin toteuttaa tavalla, joka on ollut eduksi norpalle. Maailman Luonnon Säätiön saimaanhyljetyöryhmä arvioi 1988 perusteellisten tutkimusten tuloksena kannan kooksi 180 yksilöä. 67. Anne Brax Juhlistamme Suomen luonnonsuojeluliiton merkkivuotta esittelemällä tänä vuonna joka numerossa yhden merkittävän luonnonja ympäristönsuojeluvoiton. Kasvua edelsi 80-luvulle asti kestänyt taantuminen. Norpan tie ihmisten sydämiin on kuitenkin ollut pitkä. Voimatalouden lähtökohdista toteutettu veden pinnan säännöstely olisi ollut kohtalokasta norppien pesinnälle. Luonnonsuojelun voittoja Sairnaannorppa on hengissä Saimaannorppa on kiistatta koko suomalaisen luonnonsuojelun tunnuseläin. Tällöin taiteilija Erik Bruun lahjoitti suunnittelemansa norppamerkin liitolle. Tällä hetkellä saimaanhylkeen suurimpana uhkana on rantojen kaavoittaminen kesämökkitonteiksi. Se tuo väistämättä mukanaan häiritsevää liikennettä ja meteliä. Varovaiseen riemuun on si lti aihetta. Niillä pystytään jopa tasaamaan Saimaan luonnollisista syistä johtuvaa, norpan kannalta liian äärevää vedenpinnan vaihtelua. Ukkoutunut ja akkautunut norppakanta sai viime keväänä piristystä noin 44 pikkunorpasta. Luonnonsuojelupiiri järjesti alueen kunnissa lukuisia yleisötilaisuuksia, joissa mukana olleet muistavat tunnelman olleen varsin kiihkeän. sä. Vastuu saimaannorpan suojelusta kuuluu yksinomaan suomalaisille. Norpan pientä, eri puolilla Saimaata asustaviin osakantoihin pirstoutunutta joukkoa ovat uhanneet milloin ympäristömyrkyt, milloin kalastajien verkot ja veden pinnan säännöstely. Suomen 1 uonnonsuojel u Ii itto 60 vuotta 1998 Kalastajien kanssa samoilla apajilla käyvää viiksiniekkaa vainottiin laillisesti 1955 saakka. Tällainen yhteistyö olisi tuskin ollut mahdollista ilman luonnonsuojelujärjestöjen ja tutkijoiden tekemää sitkeää asennemuokkaustyötä. Viime vuosikymmenen lopulla valtio alkoi puuhata retkeilyaluetta Kolovedelle, joka on norpan tärkeää, vielä rakentamattomana säilynyttä asuinaluetta. Asenteet norppaa kohtaan alkoivat muuttua 80-luvulla ja tänään on mahdollista henkäistä helpotuksesta: saimaanorppa on välttänyt sukupuuton ainakin toistaiseksi. Kalastuslakiin ja maastoliikennelakiin 90-luvun puolivälissä tehdyt muutokset ottavat nekin norpan huomioon. Valtaosa lisäyksestä on norppatutkijoiden mukaan todellista eli havaintojen kasvu ei johdu ainoastaan tehostuneesta laskennasta. Alueiden määrä on kasvanut jatkuvasti; nykyään niitä on noin 300 neliökilometriä. Vasta kannan kaksinkertaistuminen takaisi tutkijoiden mukaan sen, ettei mikään yksittäinen tekijä pystyisi pyyhkäisemään viiksiniekkoja olemattomiin. Suomen luonnonsuojeluliitto valitsi saimaannorpan tunnuksekseen 1970-luvun puolivälis. Juha Taskinen/Luontokuvat Vielä 70-luvun lopulla käytiin Saimaan kalastajien kanssa kiistoja norpan aiheuttamista pyydystuhoista, eikä tämä keskustelu ole laantunut tyystin vieläkään. Silloin saatiin aikaan päätös tämän maailman harvinaisimman hylkeen rauhoituksesta. Luonnonsuojelujäijestöt tekivät säännöstelyn estämiseksi hartiavoimin töitä; muun muassa luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piiri keräsi 80 000 nimen kansalaisadressin hanketta vastaan Säännöstelystä luovuttiin 90luvun alussa, jolloin tehtiin Saimaan poikkeusjuoksutuksia koskeva lainmuutos. Pihlajaveden maankäytön suunnittelu etenee sopuisasti norpan suojelijoiden, alueen kuntien, elinkeinoelämän ja maanomistajien kesken. Oman kortensa kekoon ovat kantaneet ihmiset, jotka jo 80-luvun lopulla lahjoittivat rahaa luonnonsuojeluliitolle norpan pesimäsaariin ja -luotoihin, joita liitto onkin hankkinut. Norpan hahmoa ovat tehneet tunnetuksi myös sanoittaja-laulaja Juha "Watt" Vainio ja valokuvaaja Juha Taskinen. Määrä ei tunnu suurelta, eikä se sitä olekaan. Ensimmäisinä suojeluvoittoina sitten norpan rauhoituksen voi pitää 80-luvun alussa alkanutta norpan tärkeiden pesimäalueiden kevätaikaista rauhoittamista verkkokalastukselta yhdessä kalastuskuntien kanssa. Myös Katosselän onnistuneen suojelun toteutumista vauhditti kymmenien tuhansien nimien keruu; adresseja levittivät kansalaisjärjestöt luonnonsuojelijoista marttoihin. Hyljekanta on tällä vuosikymmenellä kasvanut hiSUOMEN LUONTO 1/98 taasti mutta tasaisesti. Rantojensuojeluohjelma 90luvulla on auttanut tilannetta jonkin verran, samoin metsäyhtiöiden vapaaehtoiset rantojen rauhoituspäätökset. Tekeillä olevaan Natura 2000 -ohjelmaan kohdistuukin paljon odotuksia. Koko 80-luvun käytiin kiistaa Saimaan säännöstelystä, jota ajoivat suomalaiset ja venäläiset voimayhtiöt. Kaikesta huolimatta norpalle sopiva, rauhallinen elinympäristö kutistuu edelleen. Sen suojeluponnistuksiin ovat vuosien varrella ottaneet osaa lukuisat kansalaisjärjestöt ja tuhannet yksityiset ammattiryhmiin katsomatta. Kaikkiaan sympaattisia veijareita lasketaan olevan nyt yli 200. Taistelu päättyi Koloveden kansallispuiston perustamiseen 1990. Jokin tauti voisi vieläkin tuhota koko Saimaan norppakannan ke1taheitolla
......... . Vastuullinen kulu• tus -projektissa etsitään keinoja ekologisesti kestävän ku I utusja tuotantotason saavuttamiseksi. .. .. Suomen Luonto -lehden tilauksesta ja liiton kursseista ja 1 uontoharrastusvi i kaista. ............. Talousmetsien kä• sittelyä pyritään muuttamaan luon• nonmukaisemmaksi, ja perinteistä toimintaa uhanalaisten lajien saimaannorpan. (Luonnonsuojeluliiton jäsenrekisteriä voidaan käyttää liiton omaan varainhankintaan liittyvään markkinointiin. °f r: ,,:.:,~,:"~"~'":,:,:,:, ------Saan Luonnonsuojelija-lehden vuosikerran sekä muihin jäsenetuihin oikeuttavan jäsenkortin maksettuani jäsenmaksun minulle pian lähetettävällä pankkisiirtolomakkeella. ........... Nimi: ......................................................... . luonnonlohen jne. O En halua vastaanottaa suoramarkkinointipostia. Pyydän lähettämään lisätietoja. Syntymävuosi : ...... Posti nro ja -toimipaikka: .... Puhelinnro: .. .............. ........... .... 1998 on 130 mk, SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO PALVELUKORTTI D jolla liityn myös paikal lisyhdistyksen jäseneksi. .... . ja vaarantuneiden elinympäristöjen suojelemiseksi jatketaan. 130 mk jäsenmaksulla saat mm . Allekirjoitus: ....... Jäsenmaksu v. T oiminnallemmt.! annat parhaiten tukesi liittymällä Luonnonsuojeluliiton jäseneksi. ........ ..... ............ Laita rasti ruutuun, L jos et halua vastaanottaa tällaista postia.) -----------. ............ kotkan. Jäsenmaksustani 60 mk menee paikalliseen ja alueel liseen luonnonsuojelutyöhön. ... Tulokset ovat olleet kymmenien tuhansien jäseniksi liittyneiden kansalaisten ja yhteisöjen ansiota. .......... .... He ovat antaneet Luonnonsuojeluliitolle äänivallan. .. J uhlavuotta vietetään työtä tehden: Lähiluontoprojekti nostaa arvoonsa taajamametsät, viheralueet, ja pihojen luonnon monimuotoisuuden. . ... Osoite: .......... S uomen luonnonsuojeluliitto on puolustanut luonnon monimuotoisuutta, elinympäristömme terveellisyyttä ja viihtyisyyttä 60 vuoden ajan. .. Luonnonsuojelija-lehden sekä monenlaisia alennuksia mm. ....... Mutta onko tuo tavoite lähempänä kuin tuolloin, hyvin erilaisessa maailmassa. ... •• Professori Kaarlo Linkolan Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen perustavassa kokouksessa keväällä 1938 lausuma tavoite on yhä pätevä. .......... ""C 60 vuotta ei ole •• Haluamme tehdä luonnon varjelemisen isän• maanrakkauteen vetoavaksi kansalliseksi velvol• lisuudeksi. ..... Olen kiinnostunut Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestön Luonto-Liiton toiminnasta