Suomen Luonto 1/1999 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SUOMEN Tammikuu 1 999 lrtonumero 33 mk Kaamos päättyy sarastukseen • Ilves • Ekotehokkuus
Käpytikka käsittelee käpyjä taitavasti. Koputus paljastaa tikan talvisessa metsässä Tikat uurastavat lyhyessä talvipäivässä. Palokärki pöyhii muurahaispesiä ja takoo lahoja puita . Näytelmästä voi nauttia ajoittain jopa Etelä-Suomessa. Taivaankansi leimuaa revontulten väreissä Saturnus loistaa kirkkaana . Viritä korvasi koputustaajuudelle! Luonnossa on monta jäljenjättäjää. Tammikuun puolivälissä planeetta on etelässä alkuillasta ja laskee aamuyöstä länteen. Kaukoputkella voi nähdä myös planeetan renkaat ja suurimman kuun Titanin . Todennäköisimmin taivaanvalkeat roihuavat iltayöstä. Puun juurella lojuva käpykasa paljastaa tikan pajan . Pohjantikka kuorii kuolleita kuusia ja napsii toukkia. Hyppää suksille ja hiihdä jäljille!. Liukuvanat ja tassunpainallukset paljastavat, että saukko on asettunut purolle. Pohjoistaivaalla leimuavat revontulet
36 Vähemmästä enemmän Maapallo ei kestä nykyistä luonnonvarojen nyhtämistä. Sivu 55. 42 Merkkipäiviä metsässä 1500-vuotias mesisieni ja harvinainen kuvasarja yli 30 vuotta vanhasta arinakäävästä! Lue ja hämmästy. llveksestä lisää sivuilla 18-21.. 26 Maailman parhaita luontokuvia BBC Wildlife -aikakauslehden ja Lontoon Luonnontieteellisen Museon kilpailussa ovat esillä luontokuvien helmet. Pahkaharrastuksen voi aloittaa mittaamalla pullistumien ympärysmittoja. 32 Uhanalainen kulkuri Veikeä saukko joutui yllättäen metsästettävien joukkoon. Keskiaikainen forestajärjestelmä takasi kuninkaille ja aatelisille metsästysmaita ja puuta laivanrakennukseen. Lue sivuilta 38-41 . 38 Metsistä kamppailtiin jo keskiajalla 54 Kysy ekoneuvoa VAKIOT 10 11 44 48 52 55 64 66 67 Pääkirjoitus Ajankohtaista Maailmalta Mielipiteitä, keskustelua Kirjat Multasormet Palvelukortti Summaries of the Main Articles Elämä on ihmeellinen Sienet tulevat ja menevät, niin ajatellaan . Ekotehokkuus, luonnonvarojen tehokkaampi käyttö tuotannossa, voisi olla ratkaisu. Kannessamme !epäilee ilves Lyckselen eläin puistossa Ruotsissa. Marko Pekkola oli meteoriittisateessa Siperian yllä. ' . 30 Umpihanki° on seikkailu Oletko unohtanut, miten hienoa on hiihtää ilman-latuja. Kuvan nappasi Torbjörn Lilja. Lue sivuilta 42-43. Multasormien on aika tarkastaa talvivarastot. [OONTO Tammikuu 1999 LUONTO 4 Viisi päivää auringonnousuun Mies kylmästä ja pimeästä: Luontokuvaaja Martti Rikkonen Inarista, Vuoden Luontokuva -kilpailun kaksinkertainen voittaja. 58 Kysy luonnosta YMPÄRISTÖ JA ELÄMÄNTAPA 25 Kamppailu muistista Kirjailija Hannu Niklanderin mielestä muistot ovat tärkeitä. 18 Tupsukorvat mouruavat metsissämme Ilves on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan . 22 Suurin pahka odottaa yhä löytäjäänsä Ota mittanauha ·mukaasi, kun menet metsään. Tutkija Tuomo Niemelä löysi käävän, joka on saanut kasvaa paksuutta jo lähes 50 vuotta. 17 Leonidien paluu: Tulipalloja, ei myrskyä. Miten kuningas Rikhard Leijonamieli kytkeytyy tarinaan
Se on kuitenkin kestämätön peruste tappoluville. He eivät ahneuksissaan haluaisi kilpailijoita saaliinjaolle. llveksiä tassuttelee selvästi alle tuhat. (03J 1511 815 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Susia jolkuttelee Suomessa vaivaiset satakunta. Onneksi metsäpeuroja säilyi itärajan takana. Metsästysasetuksen muutos teki uhanalaisesta saukosta erityisluvalla metsästettävän lajin. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. (09) 228 081 telefax: (09) 228 08200 sähköposti: sukunimi@sll.fi Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteerit Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 082 14 Toimittajat Antti Halkka, 228 08203 Salla Tynys, 228 08216 Juha Valste (virkavapaalla] Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila Värierattelut Offset-Kopio Oy Painapaikka Forssan Kirjapaino Oy Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy/ Markku Kemppainen puli. Karhun kanssa on paikoin tullut ongelmia. Luonnonsuojeluliiton "jäsenille määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Myös sudella, karhulla ja ahmalla on oltava oikeus elää metsissämme. Saukko on jo kaksi kertaa hävitetty Suomesta lähes sukupuuttoon. E rityisen vaikeaa on ym~ärtää, miksi saukosta tehtiin metsästysasetuksen muutoksen myötä taas metsästettävä laji. Tällaiset saukot voidaan siirtää muualle tai kalanviljelylaitokset aidata. Vain muutama pari pystyy pesimään. (09) 228 0821 ja 228 08224, sähköposti: kaitosaari @sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 64. Miten ihmeessä on mahdollista, että Suomessa voidaan sallia tällaisen eläimen pyynti. Yhtenä pontimena tähän on se, että jotkut saukot käyvät kalanviljelylaitoksilla. Metsäpeuraa ei ole kuitenkaan vielä pelastettu, sillä niitä on vasta puolitoistatuhatta. Pedot kuuluvat suomalaiseen luontoon. Näin vältyttäisiin vaaratilanteilta ja karhut oppisivat pelkäämään ihmistä. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tu.ki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Sittemmin joutsenet ovat tulleet takaisin monille entisille pesimäalueilleen eteläisintä Suomea myöten. Onnistuneen siirtoistutuksen ansiosta sarvipää saatiin palautettua myös Suomenselälle. JORMA LAURILA SUOMEN LUONTO 1 /99. Viiksiniekka pitää kiireesti palauttaa suojeltavien eläinten joukkoon. 1950-luvulla ensimmäiset tiedustelijat uskaltautuivat Kuhmon Elimyssaloon. Suurpetoihin metsästäjät suhtautuvat nihkeästi. Jos yksittäiset pedot tekevät huomattavia tuhoja, ne voidaan poistaa erikoisluvin. Ehkä eläimestä voi joskus tulla riistalajikin, mutta siihen menee kauan. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Jos tämä on vain pienen vähemmistön ajattelua, metsästäjäkunnan enemmistön olisi syytä reagoida. Osa Lapin metsästäjistä on vaatinut kansallislintumme laulujoutsenen pyynnin sallimista. Eikö siitä jo voitaisi ottaa opiksi. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 0051 Helsinki puh. Jos ilvekset vievät metsästäjiltä osan jäniksistä ja valkohäntäpeuroista, se pitää hyväksyä. Tappamisen meininki. Komea eläin tapettiin ryöstöpyynnillä Suomesta sukupuuttoon noin sata vuotta sitten. Uhanalaista viiksiniekkaa saa erityisluvilla tappaa marraskuun alusta huhtikuun loppuun. [OONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. EU:ssa saukko määritellään erityistä suojelua vaativaksi lajiksi. Joutsenet kun kuulemma häiritsevät Lapin soilla metsähanhien perhe-elämää, ja tämän takia metsä.miehillä olisi syksyllä vähemmän ammuttavaa. On tietenkin selvää, etteivät pedot saa aiheuttaa vaaraa ihmisille. Metsästäjien on tunnettava sekä eettistä että ekologista vastuuta harrastuksestaan. lrtonumero 33 markkaa. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Laulujoutsen saatiin sodan jälkeen pelastettua sukupuutolta kirjailija Yrjö Kokon ansiosta. Niitä pesii jopa Helsingin seudulla. Käyttämällemme painopaperille on >myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Se ei saa olla huvittelua, jossa on tappamisen meininki. Vähitellen kanta alkoi kasvaa Itä-Suomessa. Karhukanta kestää säädeltyä pyyntiä, ja jahti olisi ensisijaisesti syytä kohdistaa asutuksen liepeille ilmaantuviin yksilöihin. Uhanalaisten tai harvalukuisten lajien vaatiminen metsästettäviksi osoittaa huonoa makua ja on kehnoa mainosta metsästäjäkunnalle. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa] 170 mk. Varmasti syynä on myös miehisen röyhistelyn halu, kun voi päästä kellistämään irvistävän pedon. Saukko pitää kiireesti rauhoittaa luonnonsuojelulailla. P arhaimmillaan metsästys voi olla asiallista luonnonvarojen verottamista. Metsästäjillä on myös kova hinku päästä kaatamaan metsäpeuroja. Tällä menolla saukoille voi käydä huonosti. M etsästäjäkunnasta pulpahtaa julkisuuteen aika ajoin hämmästyttäviä ehdotuksia. T upsukorvat eivät Suomessa aiheuta edes porovahinkoja, mutta silti tappolupia myönnetään joka vuosi useita kymmeniä
Pikkuruokkeja on kävellyt vastaan etenkin Pohjois-Suomen hangilla, mutta enemmän niitä on löydetty verkkoihin hukkuneina. Jos satut kuulemaan viher, konnan luonnossa ilmoita siitä museoon. Vesa Hyyry/äinen Juhani Terhivuo 11. On epäselvää, mitä pikkuruokit Suomen vesillä syövät. lnkerissä viherkonnia oli vielä vuosisadan alussa. Touko-kesäkuun iltoina ja yön hämärissä rannoilla liikkuvien kannattaa pitää viherkonna mielessä. Laji voi siis selviytyä Suomen talvesta. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin muuttohaukka pesi myös Savossa, missä havaittiin kaksi lentopoikasta. Vähenemisen syynä olivat ympäristömyrkyt Suomen muuttohaukkojen määrä oli alhaisimmillaan 1970-luvun alussa, vain 20Pikkuruokkeja liikkeellä Pikkuruokki , aito valtamerilintu, on vuosittainen harhailija maassamme. Viherkonna [Bufo viridis] on kotoisen rupikonnamme sukulainen. Juha Kauppinen SUOMEN LUONTO 1 /99 30 paria. Suurin osa linnuista havaittiin loppuvuodesta Pohjanlahden rannikolla matkalla Jäämerelle. Laji on tavattu maassamme aiemmin vain kolme kertaa , kaikki Helsingissä. Ääntä voit kuunnella Luonnontieteellisen keskusmuseon internet-sivulla osoitteessa, http://www.fmnh.helsinki.fi/fin/ seurantal uutiseUbufoviridis.ht m. Tarkempi tutkailu paljasti , että hyönteinen oli huippuharvinainen korvakärsäkäs, Otiorhynchus porcatus. Tällä kertaa löytyivät parittelevat porcatukset! Nyt oli varmaa, että monen sadan kilometrin päässä aiemmista löytöpaikoista elää lajin "etäispesäke". Tämän jälkeen määrä on hitaasti kasvanut noin sataan pariin. Syysmyrskyt heittivät pikkuruokit Suomeen. Konna voi elää myös murtovedessä. Pikkuruokki syö planktonia, äyriäisiä ja muita meren pikkueläimiä. Ääni saatiin tallennettua ja ääntelijäkin pyydystettyä. Todennäköisesti konna on kulkeutunut Virossa mereen ja edelleen virtailujen mukana Kotkaan. Lokapuolivälistä lähtien saatiin tietoja noin kolmestakymmenestä pikkuruokista, kun niitä kaikkiaan on tähän asti löytynyt 1 60. Tänä kesänä Ahlrothin pihalta kuului jälleen riemunkiljahdus. Videonauha päätyi viime syksynä Eläinmuseoon, jossa lajiksi selvisi viherkonna. Vesa Hyyry• Iäinen suunnisti järviruokoviidakkoon videokameran kar:issa. Suomi on valtamerilinnuille usein kohtalokas: monet harhailijat löydetään kuolleina tai henkihieverissä. Tanskan saarilla, Puolassa ja Etelä-Ruotsissa sitä on monin paikoin, mutta uhanalaisena. Vlherkonna vieraili Suomessa Juhannuksen tienoilla 1 993 kotkalaisten lintumiesten huomion herätti satama-alueelta kuuluva outo ääni. AJANKOHTAISTA Muuttohaukka sai poikasia myös Savossa Kesällä 1 998 tehdyissä tarkastuksissa todettiin 50 muuttohaukan onnistunutta pesintää, joissa oli yhteensä 1 08 poikasta. Suomesta oli näin löytynyt seitsemäs sammakkoeläinlaji. Pikkuruokkeja löydetään maastamme vielä pitkin talvea. Sen mukaan muuttohaukat saivat tänä vuonna siivilleen 1 08 poikasta. Ötökkä on luultavasti tullut Jyväskylään etelästä kevätesikoiden mukana puutarhaa perustettaessa 1 950-luvun alussa. Viimesyksyinen vaellus oli kuitenkin erityisen voimakas. Se on itäinen laji, joka puuttuu suuresta osasta LänsiEurooppaa ja on yleensä rauhoitettu, koska kannat ovat taantuvia. Lajin läsnäolosta kertoo tavallisesti 51 sekuntia kestävä, nopeahko, nouseva ja hieman huirumainen pärinä tai puputus, joka usein kiihtyy loppua kohden. ViViherkonnalla on maastopuku aina päällä rossa sitä on Peipsijärvessä ja Pihkvajärvessä. Teho"stettu seuranta jatkuu 1 999 loppuun, jonka jälkeen tehdään arvio jatkotoimista, esimerkiksi mahdollisesta suojelusuunnitelmasta. Metsähallitus, luonnonsuojelujärjestöt ja lintuharrastajat aloittivat keväällä 1 998 työn, jonka tarkoituksena ön selvittää Suomen muuttohaukkojen nykyinen määrä ja levinneisyys. Jari Kontiokorpi . Pesistä oli Lapin läänissä 35 ja Oulun läänissä 14. Heti sodan jälkeen muuttohaukat vähen ivät kaikkialla maailmassa nopeasti. Kärsäniekka matkusti Jyväskylään Jyväskylän yliopiston hyönteistutkija Petri Ahlroth ei arvannut millaisen harvinaisuuden löysi, kun hän keväällä 1 997 kevätesikkopenkkiä kitkiessään huomasi pienen kärsäkkään . Tuomo Ollila Muuttohaukkojen pesintätulos julkistettiin loppuvuodesta. Sitä kuului myös muutamina kesä-heinäkuun 1 994 iltoina ja öinä. Ennen toista maailmansotaa muuttohaukkoja arveltiin pesivän maassamme noin tuhat paria
FSC on Kivisen mukaan lähtenyt nimenomaan kuluttajista ja heidän tarpeestaan saada tietoa metsänhoidon tasosta. Pahimman saalistajan pesältä on löytynyt 40 uutuuttaan kiiltävää rengasta." liman harmaalokkeja jopa 70 prosenttia Söderskärin untuvikoista kuolisi tauteihin. Erkki Santama/a Aikuisista selkälokeista mitataan jopa 40kertaisia PCB-pitoisuuksia terveisiin harmaalokkeihin verrattuna. Hanna Kivinen toivoo rauhaa metsille "Kivinen tie tämä on ollut", naureskelee Hanna Kivinen. "Ensin ajattelin, että vain hullu ottaa tämän homman." Kivinen on toiminut huhtikuusta lähtien kampanjavastaavana Suomessa, osana Greenpeace Pohjolaa. Myöhässä pesinnän aloittavat parit voivat myös käyttäytyä oudosti: emo nousee äkkiä kesken haudonnan, syö munat, hajottaa pesän ja lähtee pois." Hario luonneht~i selkälokkia maailman suomalaisimmaksi linnuksi. Saaristomerellä kannan arvellaan puolittuneen parissakymmenessä vuodessa. Kivinen onkin keskittynyt viimeisten van~ojen metsien suojeluun ja ympäristömerkki FSC:n standardien läpilyömiseen Suomessa. Rannikolla ja suurilla järvillä pesii nyt arviolta 50006000 selkälokkiparia. On haaskausta laittaa rahaa ja energiaa sen vastustamiseen ." Hanna Kivinen kampanjoi vanhojen metsien suojelemiseksi ja FSC-standardien saamiseksi Suomeen. Mustaselkäisen ja yleensä keltajalkaisen nimirodun pesimäkannasta puolet elää Suomessa. Kivisen mielestä asenne, että "tämä on minun metsäni ja minä määrään mitä täällä tapahtuu" ei edistä asioita. Kivinen kummastelee teollisuu12 den kielteistä kantaa FSC:hen. Hän haluaisi laajempaa näkemystä esimerkiksi Karjalan aarniometsien tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Lajin alamäki alkoi 1 960-luvulla. Hän tiedottaa kansainväliselle Greenpeacelle Suomen tilanteesta ja toimii emojärjestön äänitorvena. Nyt poikaset eivät ehdi enää sairastuakaan, ennen kuin ne napsitaan parempiin suihin. Kansainvälinen Greenpeace on halunnut metsäkampanjoinnin jatkuvan Suomessa·. Maamme selkälokkikanta on pienentynyt viidenneksen kymmenen viime vuoden aikana", sanoo tutkija Martti Hario Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselta. "Harmaalokkien joukossa on yhä enemmän erikoistuneita metsästäjiä, jotka nappaavat selkälokin poikaset emon estelystä piittaamatta. "Puhun vain asioista ja näkemyksistä, jotka voin todistaa. Sairaiden untuvikkojen maksa on rappeutunut, ja kehon puolustusjärjestelmä romahtaa A-vitamiinin ,·• puutteeseen. En esimerkiksi metsäkeskusteluissa ryhdy pätemään joillakin jäkälillä, koska en ole biologi." Raija Kivinen. Greenpeacen päämäärä on se, että lajien monimuotoisuus metsissämme ja maapallolla säilyy. Sisävesillä ja Pohjanlahdella poikaset ovat säilyneet terveinä, ja vankimmat pesimäalueet löytyvät • · Pietarsaaren seudulta. AJANKOHTAISTA Selkälokit vähenevät edelleen Söderskärin selkälokit Suomenlahdella eivät viime kesänä saaneet yhtään poikasta siivilleen. "Pitäisi pohtia talouden rakenteiden parantamista hyvinvointia ylläpitäviksi sekä metsien suojelua tukeviksi ja kehittäviksi vaikkapa luontomatkailun avulla." Kivinen uskoo olevansa hyvä greenpeaceläinen, sillä hän on innostunut asiastaan ja puhuu aina totta. FSC-merkki on vain keino asian saamiseksi eteenpäin. "Aikuisista selkälokeista on mitattu · hälyttävän korkeita PCB-pitoisuuksia. "Suomalaiset yritykset joutuvat väistämättä hyväksymään merkin, koska se on markkinoinnille hyödyllistä. "Poikasia kuoriutuu vielä normaalisti, mutta tautien ja harmaalokkien sekä arvoituksellisten katoamisten takia ne eivät koskaan pääse lentoikään. Pitkän matkan muuttajiin kuuluvat selkälokit talvehtivat parhaillaan päiväntasaajan Afrikassa ja palaavat pesimäluodoilleen maalis-huhtikuussa
Syntymäpäivälahjaksi yritys lupautui kalkits~maan Nokialla Alisenjärven järviketjua seuraavat sata vuotta, vuoteen 2098. Vapo aikoo repiä turvekentäksi yhden valuma-alueen viimeisistä komeista avosoista. Lannoitusta pitäisi edelleen vähentää Suomen ympäristökeskuksessa valmistuneen väitöskirjan mukaan vain noin kolmannes pelloilta ja jätevedenpuhdistamoilta vesistöön valuvasta fosforista on leville käyttökelpoista. Kaikki Lappajärven valumaalueella elävät ovat jotenkin syyllisiä järven alennustilaan. Miten Lappajärven valuma-alueen muut yritykset ja kunnat sekä EU vastaavat huutoon. Kuivatusvesistä suuri osa päätyisi Lappajärveen. Rainer Rajakallio . Partek ja Partek Nordkalk luottavat tulevaisuuteen ja edellytyksiinsä tehdä sitoumuksia näin pitkäksi ajaksi eteenpäin", konsernijohtaja Christoffer Taxell sanoi. Muitakin syyllisiä on helppo, löytää: viemäröimätön hajaasutus ja sadat kesämökit, turkistarhat, turvetuotanto, karjankasvatus, teollisuus, säännöstely ... Jari Salonen Nokian Kalliojärvi sekä Ylinenjärvi saivat vuoden lopulla 70 tonnia kalkkia. Ensimmäisen helikopterilevityksen hinnaksi tuli 52 000 markkaa. Kymmenen järven ketju on voimakkaasti happamoitunut. Selkävesillä levää oli pahimmillaan kymmenmetrisenä kerroksena ja neliökilometrien kokoisina lauttoina. "Ympäristökysymyksissä vaaditaan pitkäjännitteistä sitoutumista. Suojakaistojen, laskeutusaltaiden ja kosteikkojen kyky poistaa liuennutta fosforia on vähäinen. Happamoituminen on köyhdyttänyt voimakkaasti järviketjun eliöstöä. Syksyllä 1998 sinilevää velloi järvellä ennätyksellisen sankasti. Yritys on ehdottanut Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, että Lappajärvi kunnostetaan. Juhlapäivä karkotti happa_mat ilmeet myös Nokian kaupungin nokkamiesten kasvoilta, sillä ketjun järvistä Kalliojärvi sekä Ylinenjärvi saivat yhteensä 70 tonnia kalkkia. Vuoden lopussa järven pelastusjoukkoihin ilmoittautui yllättäen vimpeliläinen metalliyritys Rannila Oy. Potista puuttuu vielä viisi miljoonaa. Partekin lupaus pitää järviketjusta huolta on käytännön esimerkki nykypäivän ympäristöajattelusta: ongelmia ei ratkaista nopeasti ja vaivattomasti. Järviketjun elpymisvauhtia on etukäteen erittäin hankala arvioida", Partekin kehityspäällikkö Kjell Weppllng sekä Pirkanmaan ympäristökeskuksen vanhempi insinööri Jouko Havu puntaroivat. Samalla, kun Lappajärven tehohoitoa suunnitellaan, vimpeliläinen Järviseudun Peruna Oy, muun muassa Kokin parhaat -rans· kanperunoiden tekijä, hakee lupaa laskea järveen entistä enemmän jätteitään. Pahin yksittäinen syntipukki Lappajärven tilaan on peruna. Tulevaisuudessa kalkituksille lienee tarvetta kahden kolmen vuoden välein. "Happamuuden tarkkailuun on tehty seurantaohjelma, joka tarkoittaa muun muassa vuosittaisia näytteenottoja. AJANKOHTAISTA Teräsmiehet auttavat l.appajärveä Etelä-Pohjanmaan suurin järvi Lappajärvi voi pahoin. Lupasihan yritys aloitteensa kyytipojaksi miljoona· markkaa. Paras tulos rehevöitymisen estämisessä saadaankin vähentä· mällä edelleen lannoitusta etenkin niillä pelloilla, joilla fosforia on maaperässä paljon. Kuitenkin Orwellin Eläinten vallankumousta mukaillen: "Kaikki ovat syyllisiä, toiset vain ovat syyllisempiä kuin toiset". Partek lupautui pitämään happamuuden kurissa seuraavat sata vuotta.. Vaikka ympäristöliike on vuosien varrella tehnyt monia samankaltaisia ehdotuksia, vasta Rannilan huuto kantautui päättäjien korviin . Rantapellot kasvavat pääasiassa tärkkelysperunaa, jota lihotetaan raJum lannoituksin. Alisenjärven järviketju saa sata wotta kalkkia Suomalainen metallija rakennusalan suuryritys Partek vietti viime marraskuun lopulla satavuotisjuhliaan. Kaikki eivät näytä Rannilan lailla heränneen. Pahiten ovat kär· sineet kalat ja ravut. Lahdet täyttyivät hernekeiton kaltaisesta mössöstä. Alue on suosittu retkeilykohde ja tunnetaan parhaiten EteläSuomen suurimmasta kaakkuriyhdyskunnastaan
Kainuun riistanhoito13iiri on saanut EU:n Life-rahastosta SUOMEN LUONTO 1 /99. Kilonojan sorastuksiin upposi 1 500 markkaa, ja tuloksena Suomenlahden luonnonpoikaskanta lähes kaksinkertaistuu. :::, Onko karhusta tullut lainsuojaton. Karhua ammuttiin haavoittavasti ja sitä jouduttiin ajamaan takaa neljä kilometriä. Suomenlahteen virtaavia pääuomia kunnostetaan koneellisesti 1-1 ,5 miljoonalla markalla vuodessa, ja tuloksena saadaan vuosittain noin tuhat Suomenlahteen päätyvää luonnossa syntynyttä taimenenpoikasta. Vuosien mittaan on ollut tavallista, että poroerotuksiin on . Yksi metsästäjistä halusi opettaa koiraansa karhun hajuun ja päästi sen kontion jäljille. Poliisi ei katsonut aiheelliseksi aloittaa tutkimusta peuran luvattomasta merkitsemisestä yksityisomaisuudeksi , sillä sen mukaan kyse on yksittäistapaukse:;ta. "Luonnonkantojen hupenemiseen on useita syitä, muun muassa jokien perkaaminen tukkien uittoa varten 19401 970-luvuilla. Kivet raivattiin pois ja joet muutettiin kaukaloiksi", sanoo tutkija Ari Saura Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Helena Tengvall :::, "' E' z ;l a:i z "' :::, 0. Metsästäjä ampui kontion itsepuolustukseksi. AJANKOHTAISTA I Pienvesien suojelu elvyttäisi taimenkannan Vaellustaimen syntyy yhä useimmin kalanviljelylaitoksella. Leivonmäellä karhu lähti pesästään pakoon hirviporukan ajomiestä. Mies ampui karhun seitsemän metrin päästä. "Tapaus tuntuisi olevan laillisuudeltaan kiikun kaakun , mutta sen ratkaisemisen me jätämme syyttäjälle", todettiin Joutsan poliisista marraskuussa . Keuruulla UPM-Kymmenen hirvestävä seurue kohtasi myös mitä ilmeisimmin pesästään ajetun karhun . Instituutti on jo saanut lupaavia tuloksia sorastamalla pohjaa Espoon Kilonojassa , joka on hyvä esimerkki siitä miten vähällä saa enemmän. Tätä estämään on Kuhmoon rakennettu aita, joka ei kuitenkaan ole pitävä. Peuran vasoja on merkitty paliskunnalle ei poromiehille koska vasan emällä ei luonnollisestikaan ole ollut merkkiä. Karhun ruhoa huutokaupattaessa ampujan annettiin huutaa kallo ja talja 500 markalla. tullut porojen mukana metsäpeuroja. On epäselvää, kuinka paljon peuroja on tapettu erotuksissa. Esimerkiksi Suomenlahden taimenista vain puolisen prosenttia on syntynyt luonnossa. Muita syitä ovat vesien patoaminen sekä ojitukset. Jossain vaiheessa metsästäjä sanoo havainneensa, että karhu olikin hänen kinterei llään. Tilannetta on paikkailtu istuttamalla viljeltyjä taimenia jokiin ja mereen noin 1 miljoonalta markalla vuosittain , mutta sen päämääränä on Sauran mukaan ollut pikemminkin järjestää lisää kalastettavaa kuin elvyttää luonnonkantoja. Kuhmossa on merkitty n Kuhmossa ammuttiin viime syksynä 3,5-vuotias peuravaadin, jolla oli Hallan paliskunnan korvamerkit. 14 "Ainoa tehokas keino luonnonkantojen elvyttämiseksi olisi pienvesien rauhoittaminen kalastukselta ja ennallistaminen kutuun sopiviksi", Taimeninstituutin puheenjohtaja Henrik Kettunen sanoo. Viime syksynä Multialla hirvijahdissa olleen miehen koira herätti nukkuvan karhun , joka löylytti metsämiehen perusteellisesti. Kuuleman mukaan karhu murisi ja otti jonkun askeleen kohti miehiä. Jo 1980-luvulla poromiehet lohkaisivat yliopiston peuratutkijoille: "Porot myyvään ja peurat syyvään." Peurojen ampumista vakavampi asia on kuitenkin peurojen ja porojen sekoittuminen keskenään
Antti Leinonen Luontokuvaaja Antti Leinonen OIJ seurannut Kuhmon peuroja pitkään. Leivonmäen tapausta on siten täydet perusteet epäillä metsästysrikokseksi. Kysy niitäkin! 15. Vihreä pinta-ala ruuhkaalueilla vähenee, pirstoutuu ja köyhtyy. "Mutta se on päinvastoin vahvistunut. Helteellä alkaa nyt kolmas kausi. Metsästyslain mukaan metsästys on alkanut, kun aseistettu metsästäjä päästää koiran irti riistaeläimen jäljille. Tehtäväkenttämme laajenee koko ajan." Esimerkkinä Helle mainitsee liiton tärkeän roolin ekosähkömarkkinoiden käynnistämisessä ja K-ympäristökaupan toimintamallin kehittämisessä. Karhunmetsästys tietyissä rajoissa on Suomessa varsin laajasti hyväksyttyä, mutta väärinkäytökset voivat romuttaa yksimielisyyden. Kaksivuotinen lähiluontoprojekti päättyi joulukuussa, mutta työ lähiluonnon puolesta jatkuu. Sama epäilys kohdistuu UPM:n johtajiin. Muokatusta karhuntaljasta pyydetään yleisesti noin 1 000 markkaa. Anna Parkkari Lähiluonto-ohjelmaa voi lukea luonnonsuojeluliiton kotisivuilta http://forest.sll.fi/lahi/uonto. Muun muassa Luonnonsuojeluliitosta alkavat yhteistyökumppanina olla kiinnostuneita monet muutkin kuin poliittinen eliitti. Hänen mukaansa korvamerkittyjä peuroja näkee silloin tällöin. Suomalaiset pakkautuvat yhä pienemmälle osalle maata. Lähivuosien isoja asioita ovat vesistöjen tilan parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen sekä energian säästö. Valtava työmäärä ja junamatkailu Rovaniemen ja Helsingin välillä eivät näytä miestä lannistavan. Turvallista loppusijoituspaikkaahan ei ole vielä olemassa." Vaikeista kysymyksistä huolimatta Timo Helle sanoo elävänsä nyt elämänsä parasta aikaa "vaikkei entisessäkään ollut valittamista". Ja ihmisiä! Kiinnostavia ovat. Työ kestää 2001 asti. Nyt tieto rakennettujen alueiden luonnosta on vähäistä, eikä olemassaolevaakaan tietoa aina osata tai haluta käyttää hyväksi. Luonnonsuojeluliiton toiminta lähiluonnon puolesta jatkuu Suomen luonnonsuojeluliiton ohjelma lähiluonnon vaalimiseksi on valmistunut. Kuvassa komea peurahirvas, jonka korvat on leikelty. "Jätteet pitäisi haudata nyt jonnekin mahdollisimman nopeasti, jotta voitaisiin sanoa, että asia on ratkaistu. "Kansalaisjärjestöjen aseman heikkenemistä on povattu moneenkin otteeseen", Helle sanoo. Ohjelman on tehnyt tarpeelliseksi kaupunkien ja taajamien luontoon kohdistuvat monet uhkat. Metsästäjienkin uskottavuu-, den vuoksi olisi tärkeää, .että poliisi tutkisi epäselvät tapaukset huolellisesti. Ohjelma vaatii, että lähiluonto on voitava ottaa huomioon muun muassa maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa. Tärkeisiin kysymyksiin kuuluu myös ydinjätteen loppusijoitus, jossa Helteen mukaan ei pitäisi kiirehtiä. "Loppusijoituksesta päättämisessä on kysymys ydinvoiman lobbaamisesta", hän sanoo. Sillä rahalla pitäisi ainakin vuotava aita saada pitäväksi. Luonnonsuojeluliitto aikoo jatkossakin työskennellä perinteisten luonnonsuojeluja ympäristökysymysten parissa. Kaikissa tapauksissa karhu ammuttiin rauhoitusaikana hirvimetsällä ja Keski-Suomessa, jossa luvallisena aikana ei saatu nurin yhtään kiintiön sallimista viidestä kontiosta. Projektin tuotteina ovat syntyneet myös Lähi/uonnosta nauttimaan -opas ja Löytöretkiä lähiluontoon kirja. Mikko Niskasaari AJANKOHTAISTA Luonnonsuojeluliiton rooli vahvistuu Erikoistutkija Timo Helle valittiin yksimielisesti Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajaksi kaksivuotiskaudelle 1999-2000. Eipä heistä minulla ole pahaa sanaa sanottavana." Alice Karlsson .~peuroja p~roiksi SUOMEN LUONTO 1 /99 2,4 miljoonaa markkaa ja saman verran kansallista tukea peurojen rotupuhtauden turvaamiseksi. Yksittäiskappaleita voi tilata maksutta numerosta (09) 22808201 tai sähköpostitse tilaukset@sll.fi. "Tässä työssä näkee ja kuulee valtavasti", hän iloitsee "Olen nähnyt luontoa Hangosta Utsjoelle
Moottorisahaan kiinnitetty laite porataan ensiksi puuhun kohtisuoraan ja sen jälkeen laitetta kääntelemällä saadaan puun sisään muodostumaan onkalo. Kolo soveltuisi mahdollisesti jopa liitooravalle", Jylhä-Ollila kertoo. Susikantamme on niin pieni , ettei se kestä metsästystä. Jarmo Pasanen ei tullut EU-kuntoon Euroopan komission virallinen huomautus sai maaja metsätalousministeriön esittämään uutta metsästysasetusta. Asetuksen muutoksella maaja metsätalousministeriö pelasi aikaa metsästyslain remontille, joka menee vaalien yli . Ministeriö sivuutti ympäristöministeriön esitykset ja pimitti koko asian esimerkiksi WWF:ltä ja Birdlifeltä, joilta sen olisi pitänyt pyytää lausunto. Metsästysasetus kun Suomi ratifioi Euroopan ihmisoikeussopimuksen. Kaikki olivat osallistuneet Kemijoki Oy:n kestitsemiseen virkamatkoilla, joilla käsiteltiin Kemijoki Oy:n lupahakemuksia vesioikeudessa. Keksintö on parhaillaan patentoitavana. Metsissä paljon liikkuvana huomasin, että ne hoidetaan pilalle, kun pesäkolot loppuvat linnuilta", Jylhä-Ollila kertoo. Luonnonsuojeluliiton mielestä saukko pitäisi rauhoittaa luonnonsuojelulailla. koloasujan tarpeen mukaan. , "Metsien kunto paranee, kun linnut pitävät tuholaiskannat kohtuullisina", hän huomauttaa. "Puoli senttiä suuremman lentoaukon tekeminen mahdollistaa myös myyriä syövien pienten pöllöjen pesinnän koloissa." Tuotteen valmistamisessa voidaan hyödyntää kaikkia porakokoja kulloisenkin Esa Jylhä-Ollila näyttää, miten poralla varustettu moottorisaha tekee reikää haapapuuhun. Yksi oli lisäksi osallistunut vapaa-ajallaan yhtiön järjestämään huvitilaisuuteen . Olisi mukava, jos he voisivat päivän kunniaksi tehdä jonkin käytännön teon metsien hyväksi", kertoo yksi puuhaihmisistä, lohjalainen Pirjo Hongisto. Vastaava menettely käräjätai hovioikeuksien katselmuksissa ei tulisi kuuloonkaan . "Pesäkoloporan kehittäminen lähti tarpeesta. Yllätys oli saukonmetsästyksen salliminen uudelleen riistanhoitopiirin luvalla marraskuun alusta huhtikuun loppuun. "Pesäkolojen lisäksi laite soveltuu apuvälineeksi hirsitalorakentamiseen, missä poralla voi tehdä tapituksessa tarvittavat reiät", Jylhä-Ollila listaa käyttötapoja. Lintudirektiivi kuitenkin kieltää kevätmetsästyksen. Tapani Veistola ·SUOMEN LUONTO 1 /99. 'Tavoitteena on , että ihmiset pysähtyisivät ainakin kerran vuodessa pohtimaan metsien ja puiden merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille. Ongelmia esimerkiksi kalanviljelyaltailla aiheuttavat saukot voisi poistaa tai siirtää poikkeusluvilla. Luonnonsuojeluliiton mielestä susi pitäisi poronhoitoalueen ulkopuolella rauhoittaa. Suomalaisen almanakan mukaan päivä sattuisi Vesalle. Mikko Niskasaari Lohjalaiset esittivät 30 yhteisölle, muiden muassa Suomen luonnonsuojeluliitolle, MTK:lle ja Metsäyhdistykselle, että nämä vauhdittaisivat kannanotoillaan puun päivän ottamista YK:n kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestön Unescon teemapäivien joukkoon. Vaatimus tuomareiden puolueettomuudesta kiristyi 1990, Puulle oma päivä Puulle puuhataan omaa kansainvälistä teemapäivää, jota vietettäisiin syyskuun 27 . Porassa oleva kaulus estää pesäkolon lentoaukon suurenemisen porauksen aikana liian suureksi . Keksijät ovat valmiita ll1YYmään laitteen valmistusoikeudet alan yrittäjälle, joka näkee mahdollisuudet tuotteen tulevaisuudessa. AJANKOHTAISTA Lintujen asuntopula on ratkaistu Lintuja vaivaava asuntopula on mennyttä aikaa Nivalassa tehdyn keksinnön ansiosta. Esityksen allekirjoittajina oli 13 henkilöä, joiden sukunimet viittasivat puuhun , kuten Ahlgren, Ek, Haapalehto, Kataja ja Pihlainen. Myös tutkimus kalojen soveltuvuudesta lintujen pesiksi aloitetaan ensi ~eväänä. Sen mukaan sudenmetsästys alkaa poronhoitoalueella lokakuun alusta ja sen ulkopuolella marraskuun alusta. "Maailman Luonnon Säätiössä (WWF) uskottiin, että poralle voisi olla käyttöä myös luonnonsuojelukohteissa. Keksinnön takana ovat nivalalaiset Esa Jylhä-Ollila ja Erkki Repo tekivät ensiksi pari prototyyppiä, minkä jälkeen he esittelivät laitteensa keksintöillassa. Jylhä-Ollilan mukaan keksinnöllä pystytään konkreettisesti parantamaan luonnon tilaa, kun puihin porataan koloja linnuille; hyönteisiä ja tuholaisia ravinnokseen käyttävät kolopesijät hyötyvät. Seppo Korhonen Puuhun syntyy vaikka talitiaisen mentävä reikä. Sen mukaan tuomarin on oltava puolueeton sekä muodollisesti, että myös uskottavasti. Vesioikeustuomarit saivat tuomiot Pohjois-Suomen vesioikeuden kolme tuomaria tuomittiin lahjuksien ottamisesta Kemijoki Oy:ltä. Keksinnön jatkokehittely on parhaillaan käynnissä. Kun tuomarit tulevat katselmukseen Kemijoki Oy:n kyydillä ja katselmuskokouksen jälkeen sulkeutuvat yhtiön edustajien kanssa paikkakunnan ravintolan kabinettiin, on selvää että uskottavuus menee. Kyseessä on moottorisahan terään asennettava lisälaite, pesäkolopora, jolla puuhun porataan reikä ja näin on linnulle yksiö soma ja oma. Häiritsevät yksilöt voi aina poistaa poikkeusluvilla, mutta nyt pyyntikiintiössä ammutaan harmittomiakin susia. Haahka-, telkkä-, tukkakoskeloja isokoskelourosten sekä allin kevätmetsästys kolmen lounaisen riistanhoitopiirih luvalla jatkuu. Yksi sai sakkoja ja kaksi muuta varoituksen virkavelvollisuuden rikkomisesta
Saimme nauttia koneen ohjaamossa parinsadan leonidin tuntiaktiivisuudesta ja muutamien rajujen tulipallojen räjähdyksistä. Harvoilla selkeillä pohjoisen pallonpuoliskon paikkakunnilla nähtiin parhaimmillaan 100200 tähdenlentoa tunnissa. T ulipallot eli bolidit ovat poikkeuksellisen kirkkaita tähdenlentoja. Upeimmat yksittäiset tulipallot ylittivät reippaasti täydenkuun kirkkauden. Matkan antia täydensivät T aimyrin niemimaan tuntumassa koneen saartaneet revontulet ja Itä-Siperian kristallinkirkas tähtitaivas yli 1 kilometrin korkeudesta nähtynä. Itä-Aasian ilmatilassa juuri ennusteiden maksimin aikaan oli Finnairin Helsingistä lähtenyt MD 11 . Nasan tutkijoiden mukaan 1999 marraskuun 18. D Marko Pekkala on Tähtitieteelfinen yhdistys Ursan julkaiseman Tähdet ja avaruus -lehden päätoimittaja. Japanin, Siperian, Mongolian ja Kiinan taivaalle odotettiinkin toiveikkaasti jopa 1000-10 000 tähdenlentoa parhaan tunnin ajaksi. Yksittäiset tulipallot otettiin myös riemulla vastaan. Matkasin parinkymmenen muun tähtiharrastajan kanssa leonidien perässä Tokioon. Leonidien tulipallot saapuivat moninkertaisesti aktiivisemmin mutta valitettavasti myös 14-19 tuntia aiemmin kuin oli ennustettu. päivän aamuyönä Eurooppa ja Pohjois-Afrikka sijaitsevat parhailla pituuspiireillä leonidien seuraamiseen. Tuolloin on siis yhä mahdollista, että maapallo osuisi merkittävään leonidipilven tihentymään. ja 18. Nyrkinkokoisia ja sitä suurempia kivenmurikoita paloi maapallon ilmakehässä 17. Taivas oli kuitenkin 17. Näiden kirkkaimpien tähdenlentojen aktiivisuus oli kuitenkin selvästi pienempi kuin edellisenä yönä, jolloin suurin osa pohjoisen pallonpuoliskon väestöstä oli nukkunut tähtisadeonnensa ohi. Muutamat ursalaiset taivaanilmiöiden harrastajat ajelivat 17. SL 10/98). Suurta tähtisadetta ei kuitenkaan saapunut, ei Itä-Aasiaan eikä muillekaan planeettamme kolkille. Etuaikaisen ja aamuöisen bolidisateen mahtia Euroopassa kuvannee hyvin sekin, että toistaiseksi kautta aikojen hienoin leonideista saatu valokuva otettiin Modran astroja geofysikaalisessa observatoriossa, joka sijaitsee Slovakiassa eli aivan Suomen pituuspiireillä. 17. Tulipallot vyöryivät etuajassa Myönteisenä yllätyksenä 1 998 leonidit jäivät mieliin niille onnekkaille, jotka onnistuivat näkemään maksimia edeltäneen yön satojen tähdenlentojen voimalla saapuneen tulipallosateen. päivän vastaisena aamuyönä satoja kilometrejä selkeän sään perässä. Suomen taivaalle povattiin ilmiön rippeitä. Marraskuussa vielä toivoa Vuoden 1999 marraskuussa komeetta Tempel-T uttle perässään seuraavine biljoonine kivimurusineen ei ole vielä ennättänyt rientää kovin kauas aurinkokuntamme sisimmistä osista. Muun muassa Belgiassa, Etelä-Koreassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa havaittiin muutamia ykSUOMEN LUONTO 1 /99 sittäisiä tähdenlentoja, jotka toivat sinistä päivätaivasta muistuttavan valaistuksen yöhön häikäisten kaikki tähdet näkyvistä muutamaksi sekunniksi. kolmannesvuosisadoin vaa paluuta jännitettiin marraskuun lopulla. Tässä suhteessa 1998 osoittautui samankaltaiseksi karvaaksi kokemukseksi kuin 1899 ja 1933, jolloin legendaarinen tähtisade jäi myös saapumatta (ks. Suomi enimmäkseen pilvessä Suomessa taivas oli marraskuiseen tyyliin enimmäkseen pilvessä. Rippeitä maksimiyölle Suomessa leonidien odottelusta ja toiveikkaasta taivaalle vilkuilusta tuli lähes puolta kansaa yhdistävä kokemus. Yksi selkeimpiä alueita oli Pohjanmaalla, jossa dosentti Harry Lehdon vetämä turkulaisten tähtitieteen opiskelijoiden ryhmä sai saaliikseen 1 09 leoniupeita botideja. päivän vastaisena aamuyönä valtavin määrin niin Aasian, Euroopan kuin Yhdysvaltojenkin yllä. Kivipommituksen huippu koettiin kello kahden ja viiden välillä Suomen aikaa, jolloin itäisen Atlantin, Euroopan ja Lähi-Idän selkeillä paikkakunnilla nähtiin 400-500 kirkasta leonidia tunnissa. päivän välisenä yönä vielä pahemmin pilvessä kuin edellisenä yönä. Aivan kuten aiemmin samana yönä Kiinassa ja Pohjois-Australiassa, tulipallojen upeimmat loppuräjähdykset välähtelivät reilusti pilvipeitteen läpi. Siellä täällä, kuten Oulun suunnalla ja monilla etelärannikon paikkakunnilla, oli osittain selkeää
Suomess alle tuhat Ilveksen pennut ope parhaillaan saalistus Niillä alkaa olla kiire, emoilla on kohta mi jo uusi lisääntyminen. VELI-RISTO CAJANDER 18. Yleensä vanhat poikas saavat häädön maalis-huhtikuussa
.-:,.. Ilvekset saalistavat vaanimalla. Ruotsissa poronhoitoalue ulottuu pitkälti maan keskiosiin, missä viihtyvät myös ilvekset. T avallisempaa kuitenkin on, että yksinäisen naaraan ja uroksen elinalueet osuvat osin päällekkäin. Elinpiiri on 150400 neliökilometrin laajuinen, mutta pohjoisempana se voi olla jopa yli tuhat neliökilometriä. Vuosittain ne tappavat noin 15002500 poroa. Ruotsiin halutaan lisää ilveksiä Pohjoismaissa elelee yhteensä noin 2500 ilvestä. Toisin kuin Suomessa ilvekset aiheuttavat Ruotsissa porotaloudelle suuria tappioita. Ilves kantaa pentujaan vain reilut kaksi kuukautta, ja kerralla syntyy yleensä kaksi tai kolme pentua. Suomessa niitä arvellaan olevan 800900. Kontio on huolissaan tupsukorvan tulevaisuudesta Ruotsissa, ellei kanta lisäänny 20004000 yksilöön. Maan ilvekset tapettiin vähiin 1 920-luvulla, joten kaikki nykyiset tupsukorvat polveutuvat vain r f z <J. Kiimakautena ilvekset viettävät muidcm,. Puo• ja Valko-Venäjällä taas on havait" runsaasti ravintoeläimiä ylläpitämetsäseuduilla saattaa elää peräti 10-15 aikuista ilvestä sadalla neliökilometrillä. Naaras on vastaanottavainen uroksen paritteluille viisi vuorokautta. Nyt on kuitenkin havaittu, että kaksi tai kolmekin ilvesperhettä saattaa elellä lähes päällekkäisillä elinpiireillä. Viime vuosina Ruotsissa ja Norjassa on seurattu kymmenien ilvesten liikkeitä radiopantojen avulla. Ravinnon ohella tupsukorvien elinpiiristä on löydyttävä hyviä lepäilyja vetäytymisalueita. Suomessa kaadetaan vuosittain 6070 ilvestä, mikä on seitsemisen prosenttia kannasta. I lvesten lisääntymiskausi alkaa helmimaaliskuussa. Suomessa vahingot ovat vain sadan poron verran. Vahinkojen estämiseksi Ruotsissa on kahtena viime vuonna metsästetty 190 ilvestä, pääosin poronhoitoalueella. ____ .-:.,. Tupsukorvien klaanit Läntisessä naapurissa ilvesten elämästä tiedetään huomattavasti enemmän kuin meillä. Arvostelijoiden mielestä pyynti on ollut liian rajua. Tällöin tupsukorvat kiertelevät tiiviisti elinpiireillään, merkkailevat maastoa virtsalla, kynsivät puita ja mouruavat kumeasti. Biologi Stefan Jansson on jo vuosia havainnoinut ilveksien käyttäytymistä. tiukasti naaraan lähellä, ja yhkäyvät leikkisiksi: ajavat toisiaan takaa, pinkovat puihin ja sähisevät. Pohjolassa ilveksien pääravintoa ovat jänikset, valkohäntäpeurat, metsäkanalinnut ja etenkin Ruotsissa metsäkauriit. llvestutkija Olof Libergin mukaan realistisempi tavoite olisi 20002500, jos otetaan huomioon myös se, että maan metsäkauriitten tuotosta ainakin neljäsosa tai puolet joutuu metsästäjien saaliiksi. Vastasyntyneet poikaset ovat sokeita: yleensä pohjoismaalaiset ilveksenpennut näkevät päivänvalon toukokesäkuun vaihteessa. Tähän asti tupsukorvia on pidetty yksineläjinä. Ruotsissa on laskelmissa päädytty 12001 500 yksilöön. kissaeläinten tapaan hurjaa elämää. Suomessa ilveksien aiheuttamat porokuolemat ovat noin sata yksilöä vuodessa. Ruotsissa ilvekset haittaavat porotaloutta merkittävästi: ne tappavat 1 500-2500 poroa vuodessa. Ruotsin virallisen petopolitiikan tavoitteena on kasvattaa ilvesmäärä 3000 yksilöön. Korkeuseroiltaan vaihteleen ja kallioinen metsämaasto mieleen. .. ----. Suomessa ilveksiä on koko maassa, tosin Lapin läänissä ja suurimmassa osassa Pohjanmaata otus on harvinainen. , ,... Euroopanilveksen (Lynx lynx) levinneisyys. Joidenkin mukaan kannasta voitaisiin metsästää kymmenenkin prosenttia. Ne eivät ole kestävyysurheilijoita vaan pikemminkin sprinttereitä ravintoeläin on saatava kiinni viimeistään 50 metrin tai mieluummin jo alle 25 metrin hurjalla spurtilla. .... , ... Arviot siitä, kuinka paljon ilveksiä voidaan kestävästi metsästää, vaihtelevat. Yleensä ne viettävät keskipäivän ja keskiyön tunnit jossakin suojai"kassa, joka voi olla hyvinkin lätusta. Yleensä tällaiset ilvekset ovat sukua toisilleen, kuten emo poikasineen. Tatjana Kontio Tukholman yliopiston genetiikan laitokselta on tutkimuksessaan todennut, ettei ilveksiä saisi metsästää enemmän kuin kolmesta kuuteen prosenttia kannasta, mikäli sen halutaan kasvavan
Laji on viime vuosina levittäytynyt myös Saksaan, Italiaan ja Ranskaan. Ne ovat pyöreät, paljon suuremmat kuin ketulla, eivätkä kynsien painallukset yleensä erotu . 20. Tämä vastaisi myös EU:n luontodirektiivin tavoitetta. Romania on hyvä esimerkki siitä, että ilveksiä voisi luonnonystävien iloksi olla huomattavasti nykyistä runsaammin. Tällekin talvelle Suomessa on myönnetty 90 kaatolupaa. EU:n erityisessä suojeluksessa Ilvekset kuolivat sukupuuttoon Länsija Keski-Euroopasta viime vuosisadalla. Niitä on onnistuneesti palautettu luontoon muun muassa Sveitsissä ja Sloveniassa. Kirjoittaja on biologi ja ympäristötoimittaja, joka työskentelee muun muassa TV2:n Ympäristöuutisissa. Suomessa ilves on periaatteessa rauhoitettu poronhoitoalueen eteläpuolella, mutta maaja metsätalousministeriön riistaosasto ja sen jälkeen paikalliset riistanhoitopiirit voivat myöntää tappolupia. Suomessa voitaisiin Ruotsin tapaan huomattavasti kasvattaa kantaa. Parempi ratkaisu olisi, että ilves siirrettäisiin luonnonsuojelulailla rauhoitettuihin eläimiin, mikä kuitenkin soisi mahdollisuuden myöntää luvat vahinkoa aiheuttavien yksilöiden kaatamiseen. muutamasta kymmenestä yksilöstä. Askelväli on noin puoli metriä. Venäjällä on todettu, että laajat avohakkuut ja muut tehometsätaloustoimet ovat selkeästi vähentäneet ilveksiä. Kontion mukaan olisi tärkeää, että Suomesta saataisiin täydennystä Ruotsin kantaan. Ilvestä pidetään yhtenä lauhkean metsäekosysteemin tärkeimmistä avainlajeista. Ilves liikkuu tavallisimmin käyden, ja jäljet ovat peräkkäin. Siellä sadantuhannen neliökilometrin alueelle sopii viisi miljoonaa ihmistä, kymmenen miljoonaa lammasta ja 1500 ilvestä. Perinnöllisesti hyvin samankaltainen kanta on altis riskeille. Nykytilanteessa tämä on vaikeaa, koska Pohjois-Suomen länsiosassa ei juuri ilveksiä ole. Ruotsissa ja Norjassa on yleistä kevättalvinen salametsästys moottorikelkkojen avulla. llveksien talvimetsästys joulukuun alusta helmikuun loppuun on luonteeltaan kokonaan virkistysmetsästystä. llveksiä saa EU-maissa pyytää vain kotieläinten suojaamiseksi tai tieteellisistä syistä. Metsästyksen ohella ilveksiä tappavat ankarat talvet ja niihin liittyvä ravintopula sekä yleistyneet onnettomuudet liikenteessä. Euroopan unionin luontodirektiivi antaa ilveksille erityissuojan: laji on kokonaan rauhoitettu
"Sen kaataminen on ilvekselle aika iso homma. Ville Suhosen käsikirjoittama ja Raimo 0. "Keväällä takatalven tultua kottaraiset menivät ilveksen häkkiin nokkimaan lihanpaloja. likka Koivisto kertoo Korkeasaaressa havainneensa, että ilveksen saalistustaito säilyy tarhassakin. Lisäksi se yksineläjänä voidaan oikeastikin palauttaa tarhaoloista luontoon. Pojassa ja ilveksessä Ranuan eläinpuiston Väinö-ilves (elokuvassa Leevi), jouduttiin korvaamaan elokuvan loppupuolella ruotsalaisilla stunteilla !salia ja Bellalla. Niemen ohjaama elokuva on seikkailutarina pojan (Tomin) ja tarhassa kasvaneen Leevi-ilveksen ystävyydestä ja yrityksestä palauttaa ilves luontoon. Jälkiä luonnossa hänkin pääsi seuraamaan vasta 1960-luvulla, kun tupsukorvia alkoi taas ilmaantua kotikulmille Hämeeseen. Tietysti vanha konna ryhtyy pohtimaan, mikäs tuossa nyt on mahdotonta. Poika ja ilves likka Koiviston silmin P arhaillaan elokuvateattereissa pyörii suomalainen, kansainväliseenkin jakeluun suunnattu lastenelokuva Poika ja ilves. Ymmärsin, että sijaiset olivat liikkeellä talvella. "Tämä keskeinen ongelma on nostettu elokuvassa esiin", Koivisto kehuu. Se on aikuisenakin hellyttävä suurine päineen ja silmineen. Elokuvanteossa ilves on hankala eläin, koska yksilöt ovat erinäköisiä turkin kuvioiltaan, kuten muutkin kissat. Kävin katsomassa elokuvan yhdessä likka Koiviston kanssa. Kun se ei heti ottanut kania kiinni, pääteltiin, ettei se pärjää luonnossa. "On hienoa eläinsuojelulle, että tällaisia elokuvia tehdään. Ilvekset ottivat lintuja kiinni useamman kerran ja vielä useammin yrittivät." Elokuvassa tehtiinkin Koiviston mukaan turhan nopeita johtopäätöksiä Leevin saalistustaidoista. Veri on sille energiapitoisena mieluista." Elokuvadramatiikkaa on, että koko kyläkunta vihasi ilvestä ja kaikki ilvekset haluttiin hävittää. Tosin talvi-Leevi oli vähän lihavansorttinen." Uskottavaa Koiviston mielestä ei ollut, että Leevi olisi saanut tapettua aikuisen poron. Mutta mitä ruotiminen kannattaa, jos lapsiin menee täydestä 7" Ilves on likka Koiviston mielestä onnistunut eläin päähenkilöksi. Korkeasaaren eläintarhastakin, jota Koivisto johti ennen eläkkeelle jäämistään vielä muutama vuosi sitten, ilveksiä on siirretty muun muassa Baijerin kansallispuistoon ja Puolaan. Poika ja ilves on Koiviston mukaan hyvin samantyyppinen kuin lastenelokuvat Tyttö ja villihanhet sekä Free Willy. Vaisto saalistukseen sillä on geeneissä, mutta esimerkiksi lihasten yhteistoiminnan kehittyminen vaatii runsasta harjoittelua nuorena. Suden taas pitää syntyä klaaniin." Luonnossa varmasti menestyäkseen ilveksenkin on elettävä emonsa kanssa. "Tosin 1950-luvulla ilvekset oli tapettu vähiin, mutta kyse oli lähes puhtaasta metsästysintoilusta." Kun likka Koivisto oli nuori opiskelija, ilveksiä oli vain muutama yksilö Pohjois-Karjalassa. "Sama ongelma on tietysti kaikilla pedoilla, mutta esimerkiksi karhua ei voitaisi palauttaa, koska se kesyyntyy tarhaoloissa lopullisesti. Jotta tarhailves pärjäisi luonnossa, sen on kuitenkin kyettävä saalistamaan. "Huomasin kyllä, milloin ilves vaihtui, mutta vaihto oli tehty hyvin. Kohdallaan oli kuitenkin se, että ilves käy ensimmäisenä saalistaan kurkusta kiinni ja juo verta. Ne olivat niin samannäköisiä, että menivät lähes täysin talviturkkisesta Leevistä. Tilalle olisikin voitu ottaa edes vasa. SALLA TYNYS Konsta Hietanen esittää pääosaa elokuvassa Poika ja ilves.. Niin kovasti Suomessa ei ilvestä vihata
JAAKKO HEINONEN I ( Suurin pahka c yhä löytäjääns~ SUOMEN LUONTO 1 /99. Puulle siitä ei ole haittaa, mutta harrastajan se voi viedä kokonaan. Pahka on kummallinen pullistuma puun kyljessä. ' 1 • -·__...,.........,,.....,,v--
Jostain syystä oksistopahkat ovat myös kovasti harvinaisia. Tämän Koskella olevan muhkurapahkan ympärysmitta uupuu vain muutama kymmenen senttiä suurimmasta mitatusta. Hartaana odotan sen varttumista, mutta valitettavasti paikka on sellainen, että koska tahansa se joutuu metsänhoidon uhriksi. Muuntuneen solun jälkeläiset seuraavat esimerkkiä kuin kiltit lapset ikään. Ehkä muutoksen aiheuttaa jokin sieni, hyönteinen tai jokin täysin tuntematon mekanismi. Itse asiassa oikein jalomuotoinen kuusenpahka on vavisuttava harvinaisuus. Onhan vanhassa visakoivussa komeita muhkuja, mutta kun muoto enemmän tai vähemmän myös periytyy, muhkuramuodot on katsottava vain pahkojen sukulaisiksi. Sama luokittelu näyttää sopivan useimpien muidenkin puiden pahkoille. Erityisesti näin käy, jos puiden oksia leikataan, mutta myös luonnonoloissa. Kukaan ei tiedä, miksi pakurikääpä muodostaa oman pakuripahkansa, vaikka ilmiö on tavattoman yleinen. Se ei juurikaan puun eloa haittaa muuten kuin ottamalla pienen osan puun kasvuenergiasta. Ei kaikki pahkaa mikä pullottaa Joskus samaan sakkiin pahkojen kanssa liitetään visakoivut ja muut puiden muhkuramuodot kuten muhkuramänty eli visamänty. Koivu lienee poikkeus, mutta ainakin haavalla juuristopahkoja on usein, mutta rungolla harvoin. Tämän takia lähes kaikki vanhat raidat ovat esteettisesti omaleimaisia. T olkuttomasta määrästä kuusia, joita olen katsellut, vain yksi ainoa on kasvattanut pieniä, muutaman sentin pahkoja alaoksiinsa. Olen löytänyt vain yhden todella kauniin, alkavan kuusenpahkan. Sama salaperäisyys verhoaa oikeiden pahkojen syntymää. Omalla alueellani Lounais-Suomessa yhtä kuusenja melkeinpä männynpahkaakin kohden löytyy kolmisenkymmentä koivunpahkaa. Alkuun päästyään pahkan kasvu voi jatkua vuosikymmeniä, usein niin kauan kuin puu elää. Juuristopahkojen yleisyydestä ei ole paljon tietoja, mutta kun kymmenien vuosien metsäretkiä muistelee, juuripahkat saattavat olla yleisempiä kuin maanpäälliset kasvannaiset. Kaiken lisäksi koivuissa ovat kaikkein komeimmat ilmestykset. Kasvutapa ja ulkonäkö luokittelun pohjana Koivunpahkat voi väljästi luokitella ainakin kahteen, ellei kolmeen päätyyppiin. Tosin pakurikääpä tekee koivuihin ja joskus leppiin rosoisia, tummia kasvannaisia, joita voi erehtyä pitämään pahkoina. Miksi solu lähtee kasvamaan paksuutta tai solujakautuminen kiihtyy. Tyyppinimet olen omalupaisesti itse keksinyt kirjatietojen puutteessa, ja ne ovat vain ehdotus. Varsinkin vanhoilla lehmuksilla ja raidoilla näkee yleisesti silmustopahkoja, jotka syntyvät leposilmun kiihtyneestä kasvusta ja jakautumisesta. Jos silmustopahkan katsoo omaksi tyypikseen, voi muutamilla puilla pahkatyyppejä olla neljäkin. Ainakin näkyväksi kasvanut solumuutos on hämmästyttävän pysyvä. Mikään syöpä pahka ei kuitenkaan ole. J . Käävät ovat sieniä, mutta pahkat muodostuvat puuhun solumuutosten seurauksena. lottaa SUOMEN LUONTO 1/99 P ahkat ja käävät sekoitetaan usein toisiinsa, vaikka kyseessä on kaksi aivan eri asiaa. Periaatteessa pahkoja voi löytää miltä puulta tahansa ja yhtälailla juurista kuin maanpäällisistä osista. 23. Maan alla pahkat ovat yleensä pienempiä
Tällä vuosikymmenellä lienee kirjattu Suomesta ainakin kolme koivun jättipahkaa, joiden ympärysmitta ylittää neljä metriä. Rosopahka on nimensä mukaisesti pinnaltaan rosoinen, mutta tasaisemmin muodostunut. Männyssä pahkat ovat melko harvinaisia. Erään tiedon mukaan Keravalla olisi pihakoivussa 4,5-metrinen pahka, ellei puuta ole jo kaadettu huonovointisena. Siis löytymättä samalla tavalla kuin Amerikka ennen Kolumbusta. Tervalepällä ne ovat aika yleisiä. Monissa tapauksessa sellainen on saanut alkunsa vakavasta kolhusta. Rosopahkan olen nähnyt myös männyssä ja haavassa. Tuskin ne tekevät sen kuvausja mittaustöitä helpottaakseen. Ilmeisesti pahkoja voi ilmaantua kaikkiin puihin . Nimeksi sopisi vaikka kilpipahka. Ympärysmitaltaan neljän metrin pintaan yltäviä pahkoja löytyy varmasti lisääkin, jos asiaa aletaan penkoa. Muhkurapahka on kuin useammasta osasta yhteen leivottu, taikinamaisen monimuotoinen luomus. Mittausten mukaan pahka voi kasvaa noin metrin verran ympärysmittaa 30 vuodessa. Ehkä joku katselee sitä päivittäin. Hän asuu Koski TL:ssä 24 Kaunis ja säännöllinen pahka kuusen kyljessä. Miksi pahkat yleensä kasvavat matalalla, on arvoitus. SUOM EN LUONTO 1 /99. Supersarjan pahkat yli neljämetrisiä Suomen suurin on yhä löytymättä. Se on ainoita pahkoja, jota en ole lähemmin tarkastellut. Elämäni suurista pahkoista vain yksi on lähes 1 5 metrin korkeudella rauduskoivussa. Jaakko Heinonen on vapaa kirjoittaja ja kuvaaja. Kuusessa en ole vielä koskaan nähnyt komeaa rosopahkaa, ainakaan alkua kummempaa, mutta uskon senkin olevan mahdollista. Lähes samanlaisista mötiköistä on kantautunut vihjeitä Noormarkusta ja Hausjärveltä. Suurimmat pahkat ovat kotipuolessani muhkurapahkoja, mutta voi rosopahkakin kasvaa suureksi. Mainitsemani pienet kuusenoksapahkat olivat kauniita muhkurapahkoja. Ovathan pahkojen päämuodot yhteydessä tapaan, jolla solujen liikakasvu tapahtuu. Pidän mahdollisena, että meillä on vielä kolmaskin, hidaskasvuinen pahkatyyppi, jonka pinta on tasainen isäntäpuun kuorta muistuttava. Tällaiset männyt kannattaisi hakkuissa säästää, jotta selviäisi miten suuriksi pahkat komistuvat. Huikeasti paljon suuremman löytyminen on sitten jo olosuhteiden ja onnen kauppaa. Tämä tarkoittaa, että hyvin nuorissa puissa kasvavat suuret pahkat ovat arvokkaita, jos tulevaisuudessa halutaan rikkoa ennätyksiä
Liian hyvämuistisia on voitu teloittaa, mutta siinä on se ongelma, että itse teloittaminen jää vielä useammin muistiin. Niin ovat ihmisetkin menetelleet. Totalitaariset suunnat ovat mielellään pukeneet kannattajansa yhtenäisiin paitoihin. Kunnianhimoiselle voi unohtuminen olla kuolemaa pahempi. Huolestuttavinta on uuden sukupolven määrällinen valjastaminen kuluttajuuteen. Koira pyrkii joko vahvistamaan aikaisempien merkkiensä hajuja tai virtsaamaan sinne minne joku toinen on jo jälkensä jättänyt. Muisteleminen palveli konservatiivisia arvoja. L apsuusvuosinani 1950-luvulla muisteleminen oli yhteiskuntaa säilyttävä kansalaishyve. Kamppailu muistista HANNU NIKLANDER K oirani ei tee tarpeitaan mihin sattuu, virtsapaikan löytäminen vaatii harkintaa. Tämän jähmeän elämänkuvan vastustajat puolestaan muistivat todeta, että aika pienen palan maailmaa näkee, jos pysyy ennallaan, kertaa vanhaa ja katselee ulos lähinnä vain navetta-askareiden yhteydessä lantaluukusta. DDR:n aikaan Dresdenissä oli muistolaatta, jossa kerrottiin Englannin Kuninkaallisten Ilmavoimien toimeenpanemasta verilöylystä. Ei suinkaan. Hän oli oikeassa, ajatusta ei voi kahlita. A leksis Kivi kirjoitti aatoksesta, jonka sinkoilua ei käy estäminen. Vanhat roomalaiset tunsivat käsitteen damnatio memoriae, muiston kiroaminen. Joskus ulkoiluttaja jo kyllästyy: eikö se ole sama mihin kinokseen kyykistyy. Aivan toisen maailmansodan lopussa Englanti pommitti maan tasalle kauneudestaan kuulun saksalaisen Dresdenin kaupungin. Yhtäkkiä muisti ja muistelu olivat painolastia, este uuden oppimiselle. Jos lapsi perunaa kuoriessaan marisi, riitti aikuisia oitis muistelemaan sotavuosia, ja yhteen ääneen siunailtiin, että on se vaan hyvä kun on perunaa mitä kuoria. Muinaisen Egyptin haudoista löytyy kirjoituksia, joista kiusallisia nimiä ilmaisseet hieroglyfit on hakattu pois. Maailmalla on hävitetty monumentteja, arvorakennuksia ja maisemia. Muistot taqos1vat monelle parempaa kuin tulevaisuus. Se oli ilonpilaamista SUOMEN LUONTO 1 /99 ja virallisen opt1m1smin epäilyä. Mutta muistoja työstämällä ja soveltamalla he kyllä voisivat parantaa tulevaisuuttaan. Kuinka pakkanen nipisti, sudet murisivat, ja perillä ärjyi ankara opettaja. kysyy Hannu Niklander. Nykyään muistot hävitetään vieraannuttavalla tajuntateollisuudella. Kun alkoivat rakennemuutos ja euroharmonisointi, oli muisteleminen huono, jarruttava, kapinallinen ja jopa yhteiskuntaa vahingoittava teko. Sodan lopputulokseen se ei enää vaikuttanut, mutta liittoutuneet pääsivät eroon kaupunkiin kertyneestä suuresta pakolaismäärästä. Enää ei sopinut muistaa, että lännestä voi tulla ikäviä asioita. Tämän päivän totalitaarinen aate, kaupallisuus, tekee saman paitatempun, vaikka määrääjänä sattuu olemaan Mussolinin sijasta Disneyn perikunta. Kun on nähty laajasti markkinoitu elokuva, pitää saada myös siitä kertova kirja, kasetti, siihen liittyviä pehmoeläimiä ja tietysti saman kultin mukaiset asut. Millaisia muistoja aikamme sallii ja luo. Vaarallisinta eivät mielestäni ole väkivalta ja pornografia itsessään, ne ovat ääritapauksia. Yhä enemmän on ihmisiä, jotka eivät koskaan ole nähneet aitoa luontoa eivätkä siis noin vain osaa sitä vaatiakaan. Varmaan aina säilyy toimelias nuorten luontoaktivistien joukko, mutta tuleeko harrastuksesta harvinaisempi kun akkautuu ja ukkoutuu se polvi, jolle luonto vielä oli jokapäiväinen ja itsestäänselvä elämys 7 Pärjääkö luontoharrastus tehokkaammalle kilpailijalle korvalappustereoiden, virtuaalipelien ja merkkituotteiden maailmalle sen paremmin kuin piirileikkilaulu veivigramofonille. Puhumattakaan kahvista. Mutta ajatuksia voidaan kyllä estää syntymästä tai niiden suunta voidaan muuttaa. K autta aikojen ovat vallanpitäjät pyrkineet hävittämään hallittujen kiusallisen muistin. Kilpailijan muisto peitetään. Miehet muistelivat sotaväkeä ja kuin yhdestä suusta vähättelivät nykyarmeijaa: "Eihän se jumalavita ole kuin leikkikoulua!" Aivan erinomaisen arvokasta muisteltavaa riitti niillä miehillä, jotka harvoin omasta ansiostaan olivat syntyneet semmoisina vuosina että heidät oli viety sotaan. Aleksis Kivi ei tiennyt tajuntateollisuudesta, vaikka tunsi melkein yhtä mahtavan vaikuttajan, kirkon mielipiteenmuokkauksen. Käykö niin, että yhä harvemmalla riittää aikaa, kiinnostusta ja etenkään tilaisuuksia tulla kiinnostuneeksi luonnosta, josta ei ehdi hankkia omakohtaisia muistoja. Tehokkainta on, kun väki unohtaa itse omasta halustaan. 25. Kun Saksassa tapahtui Wiedervereinigung, jälleenyhdistyminen, laatta poistettiin. Jos koulu tympäisi, löytyi Pitkien koulutaipaleiden muistelijoita. Sitten ruvettiin puhumaan uuden tekniikan haasteista. Aukesiko lantaluukusta maailmaan sittenkin todempi ja avarampi näkymä kuin näyttöpäätteen kuvaruudusta 7 Mihin muistimme yltää
Sitä myydään mm. JORMA LAURILA • aa1man par K ilpailun tarkoituksena on löytää maailman parhaat luontokuvat ja tuoda niiden avulla esiin luonnon kauneutta, ihmeitä ja tärkeyttä. 26 Whit Bronaugh Yhdysvallat "Upea sumu Volcanoes National Parkissa Havaijilla sai pisarat kerääntymään tasaisesti saniaisen lehdelle. Kilpailun suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Myös aikaisempien vuosien kirjoja on saatavilla. Vuosien varrella suomalaiset kuvaajat ovat pärjänneet hyvin. museon kirjakaupassa. Anttolalainen Kari Reponen voitti lintujen käyttäymistä esittelevän sarjan kuvallaan kanahaukkaparin saaliinluovutuksesta. Jokainen tippa toimi linssin tavoin ja synnytti kuvan taustalla olevista kasveista. Tällä kertaa koko kilpailun voitti saksalainen Manfred Danegger kuvallaan keväthuumassa kahakoivista rusakoista. SUOM EN LUONTO 1 /99. Kaikkiaan sarjoja on 12. Jouni Ruuskanen voitti koko kilpailun kaakkurikuPalkitut 1 50 kuvaa on koottu myös upeaksi kirjaksi. Palkitut kuvat edustavat kaikkia mantereita ja 1 7 maata. Vuoden 1998 palkitut 150 kuvaa valittiin 20 000 kuvasta, joita lähetettiin yli 60 maasta. Hänet kruunattiin Wildlife Photographer of the Year 1998 -tittelillä. Kuva syntyi taittumalla , ei heijastumalla, ja se on ylösalaisin tämän saniaislajin lehdet roikkuvat alaspäin." Planeetan todennäköisesti parhaat luontokuvat ovat taas esillä Lontoon Luonnontieteellisessä Museossa, joka järjesti yhteistyössä BBC Wildlife -aikakauslehden kanssa jo viidettätoista kertaa kansainvälisen luontokuvakilpailun
Museo on auki ma-la 1 0-17 .50, su 11-17 .50. 27. Wildlife Photographer of the Year 1998 -näyttely on esillä 27. Natural History Museum, Cromwell Road, metroasema South Kensington. Vierailijoita tässä Britannian suosituimmassa maksullisessa museossa käy vuosittain lähes kaksi miljoonaa. Kuvat ovat esillä poikkeuksellisen hienosti suurina, takaa valaistuina kuvatauluina. helmikuuta asti. Vuonna 1997 Tapani Räsänen teki saman tempun kalaa pyydystävällä kalatiirallaan ja Paavo Hamunen nappasi jäätyneellä ulpukallaan kasvisarjan voiton. Jo ala-aulassa tulijaa tervehtii jättimäinen Dip/odocus-hirmuliskon luuranko. I tse museo on oma maailmansa: Näyttelyissä saisi vaivatta kulumaan päiväkausia. Leijonat, norsut ja muut Afrikan suuret eläimet sekä valtamerten värikylläiset näkymät ovat jokavuotista satoa. Ien useampana vuonna onnistunut käymään näyttelyssä. Tosin tässäkin kilpailussa jotkut aiheet toistuvat. Lisäksi museo on tärkeä tutkimuskeskus, jossa työskentelee 350 tutkijaa. Vaikutelma siitä, että juuri täällä ovat maailman parhaat luontovalokuvat, on säilynyt. Myös näyttelyn ympäristö on SUOMEN LUONTO 1 /99 vaikuttava: Kensingtonissa sijaitseva uusgoottilaista tyyliä edustava museo on holvistoineen ja torneineen linnamaisen jylhä rakennus, jota on luonnehdittu "luonnontieteen katedraaliksi". • • :11ta uonto uv1a vallaan 1989. Afrikka-kuvien kiinnostavuutta nostaa kuitenkin huomattavasti se, etteivät ne kaikki ole länsimaisten kuvaajien ottamia, vaan myös afrikkalaisia näkemyksiä on tarjolla
Urosleijonien lauma tuli eräälle lammikolle juomaan tukevan aterian jälkeen." 28 Martin Harvey Etelä-Afrikka Jättiläismaagekko "Autiomaassa asuville gekoille näyttää olevan luonteenomaista, että ne poistavat kielellään pölyä ja kosteutta silmistään. Jättiläisgekko liikkuu öisin, ja se elää Kalaharin ja Namibin aavikolla." SUOMEN LUONTO 1/99. Kim Wolhuter Etelä-Afrikka Leijonat juomassa "Etoshan kansallispuistossa Namibiassa oli kuiva kausi ja juomapaikat olivat vähissä
SUOMEN LUONTO 1 /99 James Warwick Iso-Britannia Kottaraisparvi Brightonin rantalaiturin yllä "Joka ilta kottaraiset kerääntyvät Brightonin autiolle rantalaiturille. Linnut ovat -kuin rauta lastuja magneettisella taivaa lla. " Michael Cufer Australia Paholaisrauskujen parvi "Olin yli 60 metrin syvyydessä Salomosaarilla , kun katsoin ylös ja näin tämän paholaisrauskujen parven lähellä pintaa . Tein nopean ja vaarallisen nousun 25 metriin ja ehdin ottaa vain kaksi kuvaa ." 29. Ennen asettumistaan yöpuulle jättiläisparvi esittää mitä upeimpia akrobaattisia näytöksiä. Pitkä va lotusaika ja pehmeä talven va lo antoivat kuvalle impressionistisen tunnelman
Silloin oli koko perhe mukana, pikkusiskokin taapersi suksillaan parhaansa mukaan. Umpihankihiihdon nyrkkisääntöjä Talvi on rajua aikaa. Pimeä voi tulla jo neljältä, ja edessä on pitkä ilta. Jos olisivat malttaneet mielensä, emme olisi kieppejä lainkaan huomanneet. Valoisa aika määrää päivämatkojen pituuden. Nuotiomakkara maistui pikkupojasta kovin paljon mahtavammalta kuin pannulla paistettu. Pääsen lepäämään letkan viimeiseksi, valmiille ladulle. Astun sivuun ja sanon: "Jaaha, mulle riittää. Isällä oli reppu täynnä polttopuita ja makkaroita. Yhtäkkiä vain kahden metrin päässä minusta lumi pölähtää 1 Kaksi riekkoa lähtee pakoon kiepeistään. "Tuolla on kivannäköinen kuusikko. Ehtii mainiosti paistaa lettuja, parantaa maailmaa ja vaikkapa pelata kynttilän valossa korttia. Lappiinhan sitä yleensä lähdetään vaeltamaan, mutta sokerikuorrutettuja metsiä, hohtavia järvenja merenselkiä, sulan maan aikaan tavoittamattomia suolakeuksia, eläinten jälkiä sekä rauhaa ja hiljaisuutta löytyy kotiseudultakin, kun vain vapautuu kaupunkien, teiden ja latujenkin kahleista. JOUNI I..AAKSONEN j hyvinkin lähelle luontoa ja retkikumppaneita. Kukaan ei ole kulkenut tästä ennen minua ainakaan näillä lumilla. Ja ruokahalu oli valtaisa. Ikiomalla ladulla Olin isän kanssa monesti hiihtänyt tätä latua. Pakkasta voi pohjoisessa olla 40 astetta, ja lumimyrsky voi yllättää kokeeneenkin kulkijan. HiihtovaelUmpi ~--~ ' " ·-~. Sinne menemme eväitä popsimaan!" Ja siitäpä ponkaistiin latukoneen luomalta uralta sivuun, tehtiin ikioma latu. Suunta on 42." Kaveri vilkaisee kompassiaan ja lähtee aukaisemaan latua eli tarpomaan muutaman kymmenen senttiä upottavaan nietokseen. Lumisessa metsässä pääsee äärettömän kauas ihmisten kiireistä ja paineista ja On mahtavaa katsella koskematonta hankea ja tykkylumisia puita edessään. T aas yhden tauon jälkeen matka jatkuu. Alkutalvi on erämaassa hiljaista. Ei ole tungosta, aivan turistikeskuksien lähelläkin sijaitsevien autiotupien vieraskirjojen merkinnöissä saattaa olla kuukauden taukoja
Suksissa voi olla pitopohjat, jolloin niitä ei tarvitse voidella. Kummallakin on monta hyvää puolta. Huopien on hyvä olla irrotettavat kuivatuksen vuoksi. Huopavuorikumisaappaat ovat umpihankihiihtäjän tavallisin jalkinevalinta. Tärkeintä on kuitenkin se, mitä varusteita on mukana eikä se, miten niitä kuljettaa. Yarusteluettelon löydät esimerkiksi Olli Aulion Suuresta retkeilykirjasta (Gummerus 1990). Arvioinnin pohjana voi käyttää seuraavia lukuja: Alkutalvesta keskimäärin kymmenen kilometriä päivässä ja yhdestä kolmeen kilometriä tunnissa. Apu ei ole lähellä! Kulkunopeus riippuu ratkaisevasti kelin ja kantamuksen raskaudesta. :::, "' 5 z 3 z ii' :::, a "' .anki on seikkailu. Moni kuljettaa hiihtoretkellä myös termospulloa muassaan. Metsäsukset ovat yleensä 7 cm leveät ja 2102 70 cm pitkät (tai pitemmätkin). Kirjoittaja on Kainuussa asuva luontoja eräopas. Valinta riippuu kelistä, retken pituudesta, varusteiden painosta ja omista tottumuksista. Tosin parafiinia kannattaa hieraista pohjaan ennen reissua. Sauvat ovat tavallisia sauvoja hieman pitemmät ja sommat ovat suuret. Omassa talvilistassani on Aution luetteloa enemmän vaatteita, lapio sekä kevätreissuille aurinkovoide. Kantavalla keväthangella päivävauhti voi olla 1530 kilometriä ja tunnissa saattaa sujutella kolme kilometriä tai ylikin. Rinkka vai ahkio. Mitä väljemmät, sitä lämpimämmät. Rinkka saisi painaa korkeintaan kolmasosan omasta painosta, ahkio puolestaan korkeintaan puolet omasta painosta. lukselle lähtijän varusteiden on oltava riittävät ja on aina tiedettävä, mitä tekee. Suksissa on kannantaussiteet
Maalla kulkiessaankin saukko kulkee yleensä purojen ja jokien reunoilla, ellei se päätä vaihtaa vesistöä, jolloin viiksiniekka voi kulkea useita kilometrejä kuivalla maalla. Talvella suurin osa listan lajeista painuu syviin vesiin ja jääpeitteiden alle. Talvella jotkut saukot aiheuttavat vahinkoja kalanviljelylaitoksille. Pikkupuroissa ja ojissa se käy harvemmin. Euroopassa saukko on uhanalainen. Vaikkei saukko juurikaan kilpaile kalastajien kanssa, oppivat jotkut saukot tyhjentämään katiskoita. Useat kuitenkin jäävät niihin ansaan ja hukkuvat. Tällöin tärkeän ruoanlähteen muodostavat jokien pohjassa talvehtivat sammakot ja kaloista etenkin simput. Pienessä altaassa kalat eivät voi paeta, ja saukko innostuu luonnottomassa ympäristössä saalistamaan enemmän kuin jaksaa syödä. Kalanpyydyksiin hukkuminen on liikenneonnettomuuksien jälkeen saukon yleisin kuolinsyy. Ainoa hyvä ratkaisu molempia osapuolia ajatellen olisikin laitosten aitaaminen. Isokokoiset hauet ja lohikalat ovat harvinaista herkkua, sillä ne pääsevät saukolta karkuun jo muutamalla pyrstönlyönnillä. Päinvastoin kuin luullaan, saukko syö lohikaloja vain vähän. Uhanalai kulku a hitaas lisääntyvä vesipeto, jon k sammakot. Saukko syö pieniä kaloja, jotka se käy kaivelemassa vedestä kiven koloista ja puiden runkojen alta. Ruokalistalle kuuluvat sen sijaan särkikalat, ahvenet, hauet, mateet ja kivisimput. Hävittämällä ihmisten kannalta vähempiarvoisia kaloja saukko parantaa muiden kalojen elinmahdollisuuksia, sillä simput ja pienet mateet syövät lohikalojen mätiä. VILLE HOKKA, RISTO SULKAVA, GILBERT LUDWIG JA HANNU YLÖNEN Liikkuvaa elämää Saukon liikkuma-alue on laaja tai paremminkin pitkä, koska laji pysyttelee mielellään vedessä. Saukon laaja liikkuma-alue on Suomessa johtanut liian suuriin kannanarviointeihin, kun saman yksilön jäljet on laskettu useaan kertaan. Se pyytää kaiken ravintonsa vedestä, jossa jalkojen uimaräpylät ja peräsimenä toimiva tanakka häntä eläintä sukkelasti ohjaavat. Kalanviljelylaitoksilla vierailevien saukkojen tappaminen voi johtaa paikallisen kannan luhistumiseen, koska samalla laitoksella saattaa käydä useitakin saukkoja. Aitaamiseen on mahdollista saada tukea alueellisilta työvoimaja elinkeinopiireiltä. Niin kuin Brittein saarilla sanotaan: "Paras tapa lisätä taimenkantaa on tuoda joelle muutama saukko." Sananparsi saa tukea yhdysvaltalaisista tutkimuksista, joiden mukaan kohtuullinen saukkokanta parantaa lohikalojen elinmahdollisuuksia. Saukko saalistaa pääasiassa matalilla rantavyöhykkeillä, joita Suomenkin kaltaisessa vesien maassa on melko vä. Suomessa saukko on mets kahdesti sukupuuton partaalle, mutta nyt viiksiniekat tekevät paluuta alueille, joilta ne yli 20 vuotta sitten hävisivät. Yksi saukko vaeltelee useiden kymmenien kilometrien alueella pikkupuroilla, joilla, lammilla ja järvillä. S aukko on leikkisä, vesielämään erinomaisesti sopeutunut nisäkäs, joka liikkuu ketterästi myös maalla. Liikkuma-alueellaan saukko partioi jatkuvasti suuremmilla virtavesillä ja jokisuilla
Saukon reviirikäyttäytymisestä ei ole kuitenkaan varmuutta. hän. Poikaset kehittyvät hitaasti ja jättävät pesänsä noin kaksi kuukautta syntymän jälkeen. Selviytyäkseen talvesta pennut tarvitsevat emon pyytämää saalista kevääseen asti. Pennut ovat emosta riippuvaisia kuitenkin vielä useita kuukausia. Saukot elävät luonnossa keskimäärin kolmesta neljään vuotta, mutta tulevat lisääntymisikään kahdenneljän vuoden ikäisinä. Pennut syntyvät Suomessa kesäkuukausina, joskus vielä syyskuussa. Saukko lisääntyy hitaasti. Emo imettää kesällä syntyneitä pentuja toisinaan vielä keskitalvella. kin nisäkäskirjoissa näin väitetään. Koiraat kulkevat alueillaan erakkoina, mutta poikaset seuraavat emoaan lähes vuoden. Saukkokoiras liikkuu naarasta laajemmalla alueella, ja sen liikkuma-alue sisältää yleensä osia monen naaraan alueista. Eurooppalaisella saukolla ei siis ole viivästynyttä alkionkehitystä, vaikka joissaSaukon jäljet ovat näätäeläimille tyypilliset parijäljet, toisinaan myös "kolmija nelijäljet". Hidas lisääntyjä Saukot parittelevat maalistoukokuussa ja raskausaika kestää noin 60 päivää. Seuraavalle avovedelle voi joutua kulkemaan pitkän matkaa. Naaras synnyttää yhdestä kolmeen pentua luultavasti vain joka toinen vuosi. Parhaimmillaan saukkoa on Suomessa seurattu yli 30 kilometriä vuorokaudessa. Talvisin ravintoa on niukasti, ja saukot joutuvat käymään useilla apajilla. Sulina pysyvien virtojen lisäksi saukot viihtyvät onkaloissa, jotka syntyvät jääpeitteen alle veden laskiessa. Myös hännästä saattaa jäädä lumeen jälki. Kantojen vakaus ja kasvu ovatkin vain muutaman pitempi-ikäisen "valioyksilön" harteilla. Talvisin jääpeite vähentää saukon elinalueita ja saalistuspaikkoja entisestään, sillä saukko tarvitsee avovettä saadakseen ravintoa. juuri talviravinnon niukkuus pakottaa saukon matkaan. Saalista ne alkavat saada itse vasta neljänviiden kuukauden ikäisinä. Vähäinenkin aikuiskuolleisuuden lisäys, kuten metsästys, voi romah
Toisaalta saukko hyötyy lievästä rehevöitymisestä, joka lisää särkikalojen määrää. Pahimmaksi on epäilty PCB:tä, joka jo pieninä pitoisuuksina estää muun muassa minkin lisääntymisen. 34 duttaa kannan nopeasti. Ravintoketjun huippulajina saukkoon kerääntyy herkästi ympäristömyrkkyjä. Saukon tapaan minkki on vesiympäristössä elävä ravintoketjun huippulaji. Elinympäristön muutoksista vakavimpia ovat virtavesien perkaukset, sorapohjien liettyminen, veden laadun muutokset ja rantakasvillisuuden väheneminen, sillä niistä kärsivät saukon ravintona olevat kalat ja sammakot. Euroopan harvoilla runsassaukkoisilla alueilla, joihin Suomikin kuuluu, on erityisvastuu lajin säilyttämisestä. Saukko on hävinnyt muun muassa Alankomaista, Belgiasta ja Sveitsistä sekä suuresta osasta Saksaa, Italiaa, Ruotsia, Tanskaa ja Iso-Britanniaa. Saukko ilmentää vesistön tilaa Euroopassa saukko on erittäin uhanalainen . Ylirehevöityminen johtaa kuitenkin SUOMEN LUONTO 1 /99. Lähes kaikki jäljellä olevat kannat ovat pieniä ja eristyneitä, mikä lisää niiden katoamisriskiä. Emon kuolema vie talvella pennutkin mukanaan. Saukko onkin vesistänsä tilan ilmentäjä, jonka katoaminen on maailmanlaajuisesti yhdistetty erilaisiin ympäristömyrkkyihin. Esimerkiksi happamoituminen tappaa ensimmäisenä särkikaloja ja sammakoita. Se kuuluu uhanalaisuusluokkaan vaarantuneet ja määritellään EU:n luontodirektiivissä erityistä suojelua vaativaksi lajiksi. Saukon häviämisen ja uhanalaisuuden syy on ihminen, joka on vähentänyt saukon elinmahdollisuuksia myös muutoin kuin metsästämällä
On kuitenkin vielä mahdotonta arvioida millaiseksi käytäntö muodostuu . Vastaisuudessa saukkoja pyydetään vuosittain päätettävällä ki intiöllä . Kirjoittajat ovat Jyväskylän yliopiston Bioja Ympäristötieteen laitoksen tutkijoita, joiden tutkimusalaan kuuluu myös saukko. SUOMEN LUONTO 1/99 Tyypilliset saukkovedet ovat pienehköjä metsäpuroja ja jokia, mutta viiksiniekat lutrailevat (saukon tieteellinen nimi on Lutra Jutra) myös suurten vesien rantavyöhykkeessä. Erityisesti huomiota olisi annettava uusimmalle tutkimustiedolle kyselylomakkeiden arvailujen sijaan. Meidän kannattaa olla ylpeitä ~z d o maassamme viihtyvästä harvinaisuu esta ja vaalia sitä kaikin keinoin. Suomessa saukon oikea paikka olisikin luonnonsuojelulaki, ei metsästyslaki. Saukkojen kun virheellisesti väitetään aiheuttavan vahinkoja myös virkistyskalastukselle. Lupia myöntävät paikalliset metsästyspiirit tarpeelliseksi katsomilleen alueille: pääasiassa kalanviljelylaitoksille, joille saukot aiheuttavat vahinkoja. Mikäli kiintiöt määrätään näin arveluttavin perustein, saukkokannat romahtavat vääjäämättä. 35. Mäessä ja joskus myös tasaisella järvenjäällä otus usein liukuu mahallaan. Toisen kerran metsästys ja ympäristömyrkyt lähes hävittivät lajin 1960-7 -lukujen vaihteessa . Koska saukon aiheuttamat vahingot voidaan kalanviljelylaitoksilla estää aitauksin, eikä saukon suotuisaa suojelutasoa ole Suomessa edes määritelty, ei ensimmäisenkään luvan myöntämiselle o le asetuksen tukea. Saukkojen määriä on aikaisemmin yritetty arvioida muun muassa kyselylomakkeilla, joilla saadut tulokset ovat olleet lähinnä perusteettomia arvauksia. happikatoon, jolloin kaikki saalislajit saattavat kuolla. Ensimmäisen kerran kannat romahtivat vuosisadan vaihteen liikametsästyksen seurauksena. Saukkoa saa metsästää Suomessa ja Albaniassa Suomessa saukko on metsästetty sukupuuton partaalle jo kahdesti tällä vuosisadalla. Suomessa saukko luokitellaan uhanalaiseksi, silmälläpidettäväksi lajiksi. Molemmilla kerroilla rauhoitus käänsi kannat nousuun. Asetustekstin mukaan saukon tappolupa voidaan myöntää, jos "muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole, eikä metsästys haittaa suotuisaa suojelutasoa". Saukkoa saa pyytää maassamme ensi syksystä lähtien marraskuun alusta huhtikuun loppuun erityisluvin. Suomi liittyi päätöksellä Albanian, Romanian ja Bosnian seuraan; nämä ovat Euroopan ainoat maat, joissa saukolle on vahvistettu metsästysaika. V> z < :,: Q c.. Marraskuun lopulla Suomessa hyväksyttiin metsästyslakiasetuksen muutos, jossa saukolle määrättiin 25 vuoden tauon jälkeen metsästysaika. Saukko on olennainen osa maamme lajistoa, Suomen luonnon ehdoton rikkaus . Suomen ympäristökeskuksen johtamassa, pian valmistuvassa laskennassa saukkoja arvioidaan asustavan meillä vain parituhatta yksilöä . Kanta kasvoi 1 980-luvulla, mutta nyt kasvu näyttää pysähtyneen ja kääntyneen paikoin jopa laskuun. Tällä hetkellä saukko on vasta toipumassa 1 970-luvun aallonpohjasta, eikä laji ole palannut vielä takaisin lounaissaaristoon. Lupakiintiöistä päätettäessä pitäisikin kuunnella kaikkia osapuolia. Jopa täysin mahdottomia lukuarvoja on esitetty "tietoina", kun saukon elintapoja ei ole riittävästi tunnettu. Kiintiöiden pohjana heppoiset laskelmat Yleistä saukonmetsästystä Suomessa ei sentään sallita, mutta entisen tappolupakäytännön yksinkertaistaminen helpottaa metsästyksen laajentamista
Lähtökohta ei näytä kadehdittavalta: Teollisuusmaiden asukkaat, joita on 20 prosenttia maapallon väestöstä, kuluttavat 80 prosenttia luonnonvaroista. TEKSTI: HELENA TENGVALL PIIRROS: SEPPO LEINONEN Tavoite voi tuntua huimalta, mutta esimerkkejä tehokkaammistakin keinoista on jo olemassa. SUOMEN LUONTO 1/99. Esimerkiksi kirjaston käyttö parantaa oman lukuharrastuksen ekotehokkuutta huikeasti: kirjaston kirjan kun lukee keskimäärin 50 käyttäjää. Entäpä jos teollisuutta, palveluja, liikennettä ynnä muuta kehitetään niin, että samat palvelut, tavarat ja muut lopputulokset saavutetaan kuluttamalla vähemmän luonnonvaroja kuin ennen 7 Tästä niin kutsutun ekotehokkuuden lisäämisestä on tällä vuosikymmenellä tullut nykyaikaisen ympäristöajattelun tärkeimpiä teesejä. Toisaalta jo tämänhetkinen luonnonvarojen kulutustaso on enemmän kuin mihin maapallon kantokyky riittää. Toinen erinomainen keino lisätä tavaroiden ekotehokkuutta on pidentää niiden käyttöikää, esimerkiksi korjauttaa kengät sen sijaan, että ostaisi uudet tilalle. Tanskan parlamentti puolestaan on jo päättänyt, että maan hiilidioksidipäästöt asukasta kohti pudotetaan viidesosaan nykyisestä 2 1 00 mennessa. 36 Vähemmästä •• enemman Luonnonvarojen tehokkaampi käyttö on noussut kansainvälisen ympäristökeskustelun kuumaksi aiheeksi. S en jälkeen kun ihmiskunta on keksinyt pyörän ja tulen, luonut kirjoitetun kielen ja kehittänyt maanviljelyn ja teollisuuden, on jäljellä vielä ainakin yksi haaste. Tämä niin kutsuttu faktori 10 tarkoittaa, että nykyinen elintaso saataisiin aikaan kymmenesosalla nykyisestä luonnonvarojen kulutuksesta. Ekotehoa arkipäivään Ekotehokkuusajattelu on alettu viime vuosina nähdä yhä tärkeämpänä tulevaisuuden suunnittelun työkaluna. Ekotehokkuuden ideaa voi käyttää vinkkinä myös arkipäiväisissä valinnoissa. Ratkaisuja, joilla kulutus saataisiin laskuun ilman notkahdusta elintasossa, olisi mahdollista luoda muun muassa järkeistämällä raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetusmatkoja, lisäämällä laitteiden vuokrausta myymisen sijaan ja kehittämällä tuotteita pitkäikäisemmiksi. Useiden maiden ympäristöjärjestöt, Suomen luonnonsuojeluliitto mukaanlukien, ovat alkaneet etsiä ja nostaa keskusteluun keinoja, joilla tähän voitaisiin päästä. Voisiko elintasomme saavuttaa kymmenesosalla nykyisestä luonnonvarojen kulutuksesta. Monia teollisuuden prosesseja on jo vuosikymmeniä tehostettu. Vaikkapa ruohonleikkurin ostaminen yhteiseksi naapurin kanssa tekee ruohon leikkaamisen tuplasti ekotehokkaammaksi ja säästää samalla rahaa. Nyt pitäisi säilyttää planeettamme elinkelpoisena. YK:n kestävän kehityksen toimikunnan istunnossa ensi vuonna ekotehokkuuden parantaminen on yksi pääaiheista. Esimerkiksi kasvihuoneilmiötä voimistavat hiilidioksidipäästöt saadaan aisoihin nimenomaan silloin, jos tavoiteltu elintaso pystytään saavuttamaan nykyistä vähäisemmällä fossiilisten polttoaineiden kulutuksella ja metsien hävittämisellä. Sama lopputuote on opittu saamaan aikaan vähemmällä raaka-aineiden ja energian käytöllä. Luonnonvaroja kuluu siis lukukertaa kohti vain 1 / 50 verrattuna siihen, että kirjan ostaisi itselleen ja olisi sen ainoa lukija. Tehostamisen tarvetta on silti edelleen reippaasti. Kehitysmaat pyrkivät kaikin voimin kohti länsimaista elintasoa. Kymmenen kertaa tehokkaammin Ekotehokkuus on yleisavain, jolla on annettavaa monella ongelmakentällä myös sellaisilla, jotka eivät heti näytä liittyvän luonnonvarojen liikakäyttöön. EU:n 1997 YK:ssa esittämässä raportissa todetaan, että tutkimusten mukaan luonnonvarojen kulutuksen saaminen kestävälle tasolle edellyttäisi ekotehokkuuden lisäämistä kymmenkertaiseksi. Esimerkiksi kopiokonevalmistaja Xerox on kehittänyt järjestelmän, jossa 98 prosenttia vanhojen kopiokoneiden osista käytetään uudelleen. Kolmas keino on hankkia vähän tavaroita ja käyttää niitä ahkerasti
Luonnonvarojen kestävän kulutuksen tason on arvioitu olevan noin puolet nykyisestä. Loput, kuten torjunta-aineiden ja suuremman energiankulutuksen aiheuttamien ympäristöongelmien rahalliset kustannukset, lankeavat maksettaviksi myöhemmin ja muita reittejä pitkin. 0. Mipseillä voi vertailla myös ruokia ja juomia. Tavanomaisen ruuan hintaa painaa keinotekoisesti alas se, että hinnassa näkyy vain osa tuotannon kustannuksista. Mukana ovat silloin muun muassa appelsiiniviljelmällä käytettyjen torjunta-aineiden valmistus sekä energian tuotanto mehutehdasta ja pitkiä kuljetusmatkoja varten. Alumiinirunkoisen polkupyörän repussa luonnonvaroja on peräti 1 2 000 kiloa muun muassa siksi, että alumiinin valmistus kuluttaa paljon enemmän energiaa kuin teräksen. Mukaan lasketaan myös ne luonnonvarat, jotka tavaran valmistukseen käytetyn energian tuottaminen on niellyt. Tällä tavoin saataisiin _, SUOMEN LUONTO 1/99 markkinavoimat ohjaamaan kehitystä ekotehokkaaseen suuntaan. Ekologinen verouudistus'. Uutta mipsien avaamassa näkökulmassa on se, että luonnonvarojen kulutusta mitataan suhteessa tavaroista saatuun hyötyyn eikä vain tavaroiden tuottamiseen sinänsä. Jos taas pyörää käytetään 20 vuoden ajan työmatkoihin vaikkapa 2000 kilometrin verran vuodessa, mipsiksi tulee vain köykäiset 10 grammaa luonnonvarojen kulutusta ajokilometriä kohti. Kulutuksen oikeudenmukainen jako merkitsisi, että teollisuusmaat alentaisivat luonnonvarojen kulutustaan alle kymmenesosaan (pylväs C) . Näin mipsejä voidaan käyttää päätöksenteon apuna tilanteissa, joissa saman hyödyn voi saada monilla eri tavoilla. Jos ämpäri on mukana marjamatkalla vuosikymmenten mittaan yhteensä 300 kertaa, ämpärin luonnonvarakulutus yhtä marjareissua kohti on vajaat 90 grammaa. Mips kertoo, kuinka suuri määrä luonnonvaroja on ollut tarpeen käyttää tai siirtää, jotta on saatu aikaan tietty hyöty. Samalla ympäristönsuojelu ja työllisyys alkaisivat kulkea kiinteämmin käsi kädessä. Sen jälkeen selkärepun paino jaetaan tavarasta saadulla hyödyllä, esimerkiksi käyttökerroilla, -päivillä tai -vuosilla. Ekotehokkaan kaupassakävijän nyrkkisääntöjä ovat: osta mieluummin kotimaista kuin ulkomaista, mieluummin kasviksia kuin lihaa, mieluummin luomua kuin tavanomaista ja mieluummin lähellä tuotettua. Mittareita on kehitetty useitakin, mutta yksi tunnetuimpia on MlPS-laskenta. i: ::, ::, .... Mipsin arvioiminen aloitetaan laskemalla tavaralle niin kutsuttu ekologinen selkäreppu eli niiden luonnonvarojen paino, jotka sen tuottamiseen on tarvittu. Työmatkan hinta: 10 grammaa/km'. Tähän sisältyvät itse viinimarjat, mehunkeittoon käytetty vesi, polttopuut sekä sokerintuotannon aiheuttama luonnonvarojen kulutus. 37. ::, w I ] . maailma Teollisuu~ maat A B 11 C H D z 0,25 Nykyään teollisuusmaiden väestö kuluttaa neljä viidesosaa kaikista ihmiskunnan käyttämistä luonnonvaroista, kehitysmaiden väestö yhden viidesosan (pylväs A). i;; .:, § 0. Mipsien etu on siinä, että ne tuovat laskelmiin mukaan meiltä näkymättömätkin ainevirrat. T eräsrunkoisen polkupyörän selkäreppu painaa noin 400 kiloa. Jos kehitysmaiden kulutustaso nousisi omamme tasalle, luonnonvarojen kulutus nelinkertaistuisi (pylväs B). Jos alumiinipyörä pääsee ajoon vain muutamana päivänä vuodessa, kuten äskeisessä esimerkissä, sen mips on peräti 60 kiloa ajokilometriä kohti. Litraan appelsiinimehua, joka on tehty Brasiliassa kasvatetuista appelsiineista, hupenee 25 kiloa luonnonvaroja. Se on lyhenne sanoista materia/ input per service unit. Esimerkiksi litraan kotitekoista viinimarjamehua, joka keitetään puuhellalla oman pihan marjoista, menee mipseihin perehtyneen ekokonsultti Michael Let· tenmeierin laskelmien mukaan noin 3,5 kiloa luonnonvaroja. Esimerkiksi yhden muoviämpärin valmistamiseen tarvitaan noin 26 kiloa luonnonvaroja, videokasetin tekemiseen 10000 9000 u~ l,,j 8000 I 7000 _Jj~ 6000 5000 t~IJ )1 4000 3000 ,,_, 1 l'V 2000 ,_ ""' V """ 1000 1950 1960 1970 1910 1990 2000 Iso-Britannian bruttokansantuote (BKT) ja kestävän taloudellisen hyvinvoinnin mittari (ISEW). Jos pyörä nojailee enimmäkseen autotallin seinään ja sitä käytetään vain muutamana päivänä vuodessa, mipsejä kertyy kilokaupalla ajettua kilometriä kohti. Yleensä selkäreppu on paljon painavampi kuin itse tuote. Kun vielä otetaan huomioon maapallon väestön ennustettu kasvu 1 miljardiin 2050 mennessä, kulutus nousisi kahdeksankertaiseksi (pylväs C). Vaikka kirjaston kirjoissa ja naapurin kanssa yhteisessä ruohonleikkurissa vielä toteutuukin se, että ekologisesti parempi vaihtoehto on myös halvempi, luomuruoka on tavanomaista kalliimpaa. 23 kiloa ja kahvinkeittimen peräti 298 kiloa. Ympäristöjärjestöjen mielestä tehokkain lääke olisi siirtää verotuksen painopiste työn verottamisesta luonnonvarojen käytön verottamiseen. BKT:n mukaan menee hyvin, mutta mm. Ekotehokkaamman huomisen yksi välttämätön edellytys on, että tavaroiden hinta saadaan heijastamaan niiden tuotannon ja jakelun ekologisia tosiasioita. terveysmenot ja saastumisen huomioiva lSEW-mittari kertoo hyvinvoinnin jo laskeneen. ·:s ~-------' Myös ruokaostoksilla vaikutamme paljon luonnonvarojen kulutukseemme. Työmatkapyöränä sen mips kutistuu lohdullisemmaksi 300 grammaksi kilometriä kohti, jolloin se on vielä kirkkaasti ekotehokkaampi kuin työmatkoihin käytetty henkilöauto. Mips mittaa ekotehokkuutta Jotta ekotehokkuudesta voidaan keskustella konkreettisesti, sille tarvitaan mittari. Keskimääräinen teollisuusmaan asukas kuluttaa nimittäin viikossa noin 300 kauppakassillista luonnonvaroja. Viimeistään luomuruuan kohdalla törmätään kuitenkin yhteen ekotehokkaan arjen jarruun: hintoihin
Forestoihin saattoi kuulua peltoja, laidunmaita, kyliä ja, kuten Essexissä, miltei kokonainen kreivikunta kaupunkeineen. • G rimmin satujen tai Robin Hoodin tarinan antama kuva metsien peittämästä esiteolli· sesta Euroopasta on myytti. ~" valloituksen jälkeen. Henrik 11:n valtionvarainhoitaja Richard fitz Nigel on jättänyt jälkimaailmalle lähes runollisen kuvauksen metsän virkistyttävästä vaikutuksesta kuninkaiden elämässa: "Forestat ovat kuninkaiden ja heidän /emSUOMEN LUONTO 1 /99. sen ranskankielisessä vastineessa foret, jotka kumpikin tarkoittavat metsää. Yksipuolinen suojelu ja muun muassa metsästysoikeuksilla rahastaminen herättivät tyytymättömyyttä, joka Englannissa johti jopa sisällissotaan. Hän antoi riistalle suuren suojelun ja sääti sille lait, niin että se, joka tappoi hirven, piti sokaista. alussa normannilais,:. * Kun normannit olivat Vilhelm 38 ' Valloittajan johdolla valloittaneet Englannin 1066, forestoja alettiin perustaa myös kanaalin pohjois· puolelle. MARKO LAMBERG etsistä kamppa: •""-s-· Forestojen sijainti .;.,.,,r • laajimmillaan keskiajan ,Ii 1'. termiä foresta. Feodaaliruhtinaiden näkökulmasta metsät ja niiden ympäristöt olivat ennen kaikkea yksityiseen metsästykseen varattua riistamaata, josta muut oli pidettävä loitolla . . tuskin 40 miljoonaa ihmistä. Maan· ~ 1 • viljely, laiduntaminen ja laivanraken· nus kuluttivat luontoa myös siellä, missä / asutus oli harvempaa. Hupenevilla metsillä oli kuitenkin suojelijansa: feodaaliruhtinaat. Jä· niksistä hän määräsi, että ne saivat kulkea vapaasti." Kronikoitsija jatkaa kertomalla, että vaikka niin mahtimiehet kuin köyhät toivat vastustuksensa julki, kaikkien oli yhtä lailla alistuttava riistansuojeluun hengen ja omaisuuden menetyksen uhalla. Nor· ' mandian herttuakunnassa nykyisessä ; / Pohjois-Ranskassa osa metsistä rauhoi· ,I tettiin jo vuoden 1 000 tienoilla. Normannivallan alle joutuneet anglosaksit arvos· telivat Vilhelmin suojeluintoa sanan säilällä: "Hän vajosi saituuteen ja rakasti ahneutta y li kaiken. Rauhoi· .,tetusta alueesta käytettiin latinankielistä Lähde: An Historical Ceography of England, Cambridge 1936. Metsien ja riistaeläinten suojaksi perustettiin keskiajalla forestoja. Jo vuoden 1 000 tienoilla metsät olivat käyneet uhanalaisiksi Keski-Euroopan ti· heimmin asutuilla seuduilla Pohjois·Rans· kassa, Alankomaissa ja Italiassa, vaikka koko maanosassa eli tuolloin ,,.. Forestoihin liitettiin kruunun maan lisäksi ku· .,, ninkaan alamaisten omis· tuksia. Laajimmillaan forestat olivat Henrik 11 :n aikana 1 1 541 189, jolloin ne kattoivat lähes kolmanneksen Englannin pinta-alasta. Hän säilytti hirvet ja villisiat ja rakasti saksanhirviä ikään kuin olisi ollut niiden isä. Sana elää vielä nykyisin· ,1 kin englannin kielen sanassa forest ja \ , ~ .... Kuninkaan edut ensin Keskiajan forestoissa ei ollut kyse koskemattoman luonnon suojelusta. Normandian herttuat ja Englannin ku· ninkaat eivät perustaneet forestoja vaaliakseen luonnon koskemattomuutta tai ympäristön maisemallisia arvoja
maksaa kalliin hinnan siitä, että heidän kuninkaalleen riitti "vapauden raikasta ilmaa". Henrikin alamaiset saivat SUOMEN LUONTO 1/99 Ruotsissa, johon Suomikin 11 00-luvun puolivälistä alkaen kuului, alettiin rahvaan metsästysoikeutta rajoittaa keskiajan lopulla. Villisikojen ja hirvieläinten metsästys julistettiin kuninkaan yksinoikeudeksi. Forestalainsäädäntö rajoitti tuntuvasti maanomistajien oikeutta hyödyntää metsiään. Molemmat hyödynsivät isänsä kasaamaa forestareserviä vapauttamalla siitä alueita rahallista korvausta vastaan. Henrik 11:n pojista kaksi, Rikhard Leljonamiell ja Juhana Maaton, pääsi aikanaan kuninkaaksi. Alakuvassa seurue metsästää verkolla. 39. Esimerkiksi karjan sai laskea metsiin vasta sen jälkeen, kun kuninkaan karja oli laiduntanut. " Henrik II tavoitteli täydellistä metsämonopolia, sillä muiden metsänomistajien omistusja käyttöoikeus metsien maaperään, kasvustoon ja eläimistöön oli rajattu minimaaliseksi. Viereisessä kuvassa saksanhirvi lepää lehvikössä. Salametsästyksen vaikeuttamiseksi aseenkanto-oikeutta rajoitettiin ja forestoissa liikkuvilta koirilta määrättiin toinen etukäpälä säädäntöä Ja määrätä rikkomuksista sakkoja. Kapinalliset paronit vaativat juhanaa luopumaan kaikista niistä lisäyksistä, jotka kruunu oli tehnyt forestoihin hänen isänsä valtaannousun eli 1 1 54 jälkeen. • • • .tttn JO pihuvinsa pyhättöjä. Niihin he menevät metsästämään pantuaan huolensa syrjään, jotta he voisivat virkistäytyä hetken verran. Polttopuita saattoi kerätä kuninkaan metsänvartijan valvonnassa, mutta elävän puun kaataminen oli kiellettyä. Ylimykset eivät kuitenkaan keskiajalla silvottavaksi. Henrik 11:n hallituskaudella rangaistuksena yleistyi sakko, jonka suuruudesta todettiin, että sen oli joko oltava "hyvä pantti" tai "kuninkaan tahdon mukainen". Metsä kiista johti sotaan Foresta oli epäilemättä keskiajalla monelle englantilaiselle kirosana, ja ylimystö alkoikin jo varhain vaatia oikeutta hyödyntää metsiään vapaasti. Kuvat ovat Olaus Magnuksen 1 555 ilmestyneestä teoksesta Pohjoisten kansojen historia. Määräyksiin oli kuitenkin mahdollista saada helpotuksia kuninkaalta, mutta vain korvausta vastaan. Kuninkaalle ja valtiontaloudelle oli siten edullista laajentaa forestat mahdollisimman suuriksi, ylläpitää ankaraa lainvoineet olla tyytyväisiä niin kauan kuin forestojen koko oli yksinomaan kuninkaan päätettävissä. Myös metsien hupenemisesta oltiin huolestuneita. Forestat olivat yksi kiistakapula Englannin aatelin ja kuninkaan välisessä välirikossa, joka purkautui sisällissotana 1215. Hyläten toviksi hovielämän myllerrykset he hengittävät vapauden raikasta ilmaa
Virheistä voidaan oppia Keskiajan ja uuden ajan luonnonsuojelu oli sivuseurausta vallanpitäjien itsekkäistä Rikhard Leijonamieli jatkoi isänsä forestaherruutta, mutta joutui vakavaan välienselvittelyyn maanomistajien kanssa.. Metsistä kamppailtiin jo keskiajalla Rauhanteossa laadittiin Suuri vapauskirja, Magna Charta, jossa käsiteltiin myös valtakunnan silloista metsäpolitiikkaa. Juhanan kuoltua 1216 valtakunta jäi suurmaanomistajista koostuneen holhoojahallituksen johdettavaksi, sillä uusi kuningas Henrik III oli vasta yhdeksänvuotias. Lievennykset hyödyttivät enimmäkseen maanomistajia. Jo vuoden kuluttua holhoojahallitus maaras1 forestojen enimmäislaajuuden sellaiseksi kuin se oli ollut Henrik 11:n noustessa valtaan. Maata omistamattomat kansankerrokset, kuten vuokraviljelijät ja palkolliset, joutuivat edelleen metsästämään salaa tai hankkimaan puunsa luvatta. Kuningas antoi myös epämääräisen lupauksen luopua omana valtakautenaan tekemistään forestalaajennuksista. Aateli ei saanut haluamaansa täyttä käyttöoikeutta forestoihin kuuluviin metsiinsä, mutta Juhana lupasi, että kruunu vastedes hankkisi maanomistajan luvan ennen kuin ryhtyisi kaadattamaan metsää. Ylimystö sai myös ra101tetun metsästysoikeuden forestoissa: yksi seurue sai kaataa korkeintaan kaksi riistaeläintä. Metsän kokonaisvaltaisesta hyödyntämisestä muodostui Länsija Keski-Euroopassa säätyprivilegio eli etuoikeus, ja metsästysoikeutta pidettiin modernin yhteiskunnan kynnykselle asti jalosukuisten yksityisoikeutena
Robin Hoodin toiminta ei siis liittynyt forestoihin eikä metsien käyttöön , joten hän ei esiinny tässä kertomuksessa. Englannin epäonnistuneesta forestapolitiikasta voidaan ottaa oppia: jos luonnonsuojelu toteutetaan siten, että maanomistajat kokevat omistusja käyttöoikeutensa loukatuiksi, suojelualueista ei tule pitkäikäisiä. Hänen kumppaninsa Pikku John saattaa myös olla oikea henkilö, mutta munkki Tuck ja neito Marion ovat mielikuvituksen tuotetta , jotka lisättiin legendaan vasta 1400-luvun jälkipuoliskolla. Myöhäiskeskiajalla luonnonsuojelu alkoi palvella eliitin etuja Pohjolassakin. Alice Karlsson. Lamberg vastasi, että saamiensa tietojen mukaan Robin Hood on historiallinen henkilö, mutta hän eli tosiasiassa vasta 1300-luvulla eli sata vuotta Rikhard Leijonamielen ja Juhana Maattoman aikakauden jälkeen. On kaikkien etu, että nyt suojeltavat alueet ovat suojeltuja vielä tulevien sukupolvien aikana. Forestoihin kuului aikanaan paljon muutakin kuin metsää, muun muassa tämäntyyppistä kulttuurimaisemaa. Kysyin Marko Lambergilta, liittyikö Robin Hoodin toiminta jollakin tavalla forestoihin. Ei ole edes aivan varmaa, oliko hän koskaan lainsuojaton ainakin vajaan vuoden hän palveli Edvard 11:n upseerina. Legendan mukaanhan hän oli Rikhard Leijonamielen ja Juhana Maattoman aikalainen. Taisteliko Robin Hood forestaherroja vastaan. Englannin forestat olivat ennen muuta kruunupäiden metsästysreservaatteja, mutta säätämällä suojelulaeista niin ankaria, että ne lähes pakottivat alamaiset niitä rikkomaan, kuninkaat myös keräsivät tuloja valtionkassaan sakkoina. Kirjoittaja työskentelee tutkijana Jyväskylän yliopiston historian laitoksella. tavoitteista luonnonarvoja ei smansa kunnioitettu. Nykyistä maaseutua Brittein saarilla. Keskiajan Englannissa ei ennättänyt kulua edes täyttä kolmea vuosikymmentä metsämonopolia tavoitelleen Henrik II :n kuolemasta, kun suurmaanomistajaluokka sai aikaan suuren loven kuninkaiden forestareserviin. Kuninkaiden suurin virhe oli yrittää tavoitella täydellistä metsämonopolia päästämättä suurmaanomistajaluokkaa osingoille; siksi forestapolitiikka koki haaksirikon. Lambergin mukaan Robin Hood ei ilmeisesti koskaan lymynnyt Sherwoodin metsässä, sillä hän asui pohjoisempana Yorkshiren seuduilla. Nyky-Suomessa neljän vuoden välein pidettävät eduskuntavaalit purkavat yhteiskunnalliset jännitteet nopeammin. Hänen erityisalaansa on keskiajan kulttuurija sosiaalihistoria
Pintaan putkahtelevat hunajasienet ovat olion hedelmiä" (HS 3.4.1992). Massasta lähtee lonkeroita, jotka ottavat ravintoa kuolleesta puuaineksesta. Kuvassa kotoinen mesisienemme, joka kasvaa puissa, juurissa ja kannoissa. Metsiä ei ole hakattu, eivätkä muutaman sadan vuoden välein toistuvat metsäpalot tuhoa rihmastoa kokonaan. Suurimmat rihmastot ovat sienillä, jotka lahottavat elävien puitten juuria. Rihmaston massa on moninkertainen itiöemiin verrattuna. "Maailman suurin sieni haisee pahalle. Sieni leviää rihmastonsa avulla maaperässä puusta ja kannosta toiseen ja muodostaa näin isoja kasvustoja. Maaperän sienillä on enemmän kasvunvaraa, mutta yksilöiden välinen kilpailu rajoittaa kokoa. Muutkin juuristolahottajat muodostavat joskus laajoja tuhoaukkoja. TUOMO NIEMELÄ Mesisieni on hyvin monimuotoinen sieni. Rihmastoalue kasvaa halkaisijaltaan puoli metriä vuodessa, sen perusteella yli 1 5 hehtaaria kattavan sieniyksilön iäksi arvioitiin 1 500 vuotta. Kun uutisesta kuori sensaation ainekset, jäljelle jäi tottakin. juurikääpä tosin muodosSUOMEN LUONTO 1 /99. Meidän pirstoutu'cr neet metsämme eivät elätä tuollaisia sienimammutteja. Michiganin ja Montanan ikivanhoissa havumetsissä rihmastoilla on ollut aikaa kasvaa. Puuta lahottavan sienen rihmastolla on rajallinen elintila. gallica). Levittäytyminenkin onnistuu, sillä juuret kasvavat maassa aivan yleisesti kosketuskohdistaan yhteen, ja näitä siltoja pitkin sienirihmasto pääsee eteenpäin. as z Nämä jättiläiset voivat kehittyä vain hy-~ vin vanhoissa metsissä. Pohjoisamerikkalaisen Phellinus wein·; -käävän rihmas1::' B tot voivat olla jopa 1300 vuotta vanhoja, ja massa on yhtä suuri kuin mesisienen. Naturen kohusieni on mesisieni (Armillaria bulbosa eli A. • ••• ••• Mer pa1v1a metsässä Sieniä pidetään usein lyhytikäisinä luontokappaleina, jotka ilmestyvät odottamatta ja häviävät saman tien. juttu pääsi Suomenkin lehtiin. Maanalaisen hirviön syötäviä jälkeläisiä nousee maan pintaan satamäärin sateiden jälkeen. A prillipäivänä seitsemisen vuotta sitten Nature-lehdessä kerrottiin sienestä, joka oli noin 1500 vuotta vanha ja painoi kymmenen tonnia. Salaperäiset sienirihmat Sieniyksilön pääosa on seittimäistä rihmastoa; itiöemät, joita poimimme ruuaksi tai näemme puiden kyljissä, huolehtivat lisääntymisestä. Puussa niillä on selvä kasvualue, jota puolustaa
taa Kaakkois-Suomen männiköihin samantapaisia, vuodesta toiseen kasvavia tuhoaukkoja, jotka ovat jopa 150 metriä halkaisijaltaan ja 300400 vuotta vanhoja. Vuonna 1966 valokuvasin Viljakkalassa komean tervalepässä kasvavan arinakäävän; itiöemä oli noin 1 5-vuotias. Suurimmat itiöemät ovat olleet lähes puolitoista metriä leveitä ja painaneet noin 140 kiloa. Kuvasin sen samasta suunnasta kuin ensitapaamisella, ja unohdin koko asian. Monivuotiset käävät kasvavat siten, että joka vuosi alapinnan pillistöön kehittyy yksi kerros lisää; nam itiöemä paksunee vuodesta toiseen. Tutkija Heikki Kotiranta löysi T urkista lehtikuusenkäävän, joka oli pystysuunnassa noin 130 senttiä paksu. Lehtikuusenkäävän pillistön vuosilustot ovat noin sentin paksuisia, ja niinpä turkkilainen komeus oli noin 130 vuotta vanha. Seitsemän vuotta kului, ja 1 980 samoilin SUOMEN LUONTO 1 /99 samassa metsässä. Tuloksena on kuvasarja arinakäävän itiöemän kasvusta ja vanhenemisesta yli 30 vuoden ajalta. Seitsemän vuotta myöhemmin osuin samalle puulle ja totesin yllätyksekseni, että kääpä kasvoi edelleen hyväkuntoisena. Näillä eväillä tuo "käävistä ylväin" (nobilissimus) on päässyt Guinnesin ennätysten kirjaankin. Tuomo Niemelä on kasvitieteen dosentti ja sienituthija Helsingin yliopistossa. Sen jälkeen olen käynyt kuvaamassa tuon tuttavani vuoden parin välein. Kääpä oli vanhentunut, mutta kasvoi hyvin. 43. Se on uhanalainen laji, joka löytyi vasta 1949 ja tunnetaan vain noin 20 paikasta. Oregonin ja Washingtonin ikivanhoissa pihtaja hemlokkimetsissä kasvaa O.xyporus nobilissimus -kääpä. Nyt kääpä lähestyy kunnioitettavaa 50 vuoden ikää ja näyttää päättäneen elää, kunnes tervaleppä lahona kaatuu. Se jo hipoo ennätystä, mutta taas kerran voittaja on Amerikasta. Käävät on yksi harvoista sieniryhmistä, joissa itiöemät voivat elää vuosikymmenien ajan. Tammenkääpä, lattakääpä ja taulakääpä voivat tulla Keski-Euroopassa hyvin vanhoiksi, mutta meillä esimerkiksi taulakäävän itiöemät elävät koivun lyhytikäisyyden takia harvoin yli 20-vuotiaiksi. Ikääntyvät itiöemät Helttasienten itiöemät säilyvät vain hetken, vaikka rihmasto eläisi vanhaksikin. Kääpä kasvaa monisatavuotiaissa, tyvestä 1,52,5 metriä paksuissa pihdoissa (Abies procera). joidenkin muidenkin eurooppalaisten kääpien itiöemät voivat saavuttaa 4050 vuoden iän
MAAILMALTA Patikkareittejä Vodlajärvelle Vodlajärven kansallispuisto Venäjällä Äänisen itäpuolella on Komin maailmanperintöalueen jälkeen Euroopan suurin metsäerämaa. Jos kaikki menee hyvin, ensimmäinen noin 40 kilometrin reitti valmistuu kulkukuntoon ensi kesänä. Myöhemmin toisen, 60 kilometriä pitkän polun pitäisi valmistua Vodlajärven länsipuolelle. Salakauppa teki Veerappanista upporikkaan. Vaimon kohtalosta ei ole tietoa, mutta Veerappanin väitetään saaneen lunnaina miljoonia rupioita_. Anne Kärkkäinen Rosvopäällikkö sulki kansallispuiston Bandipurin kansallispuistoa Karnatakan osavaltiossa pidetään yhtenä Intian tärkeimmistä luonnonnähtävyyksistä. Hän lupasi nauhoitetussa viestissä maksaa täydellisestä armahduksesta poliisille 250 miljoonaa rupiaa. Viimeisimmät tiedot kertovat, että kolme Veerappanin apulaista kuoli kesän alussa tulitaistelussa poliisin kanssa, ja että rosvo pitää antautumispuheita haihatteluna. Noin 6000 neliökilometrin laajuisella viidakkoalueella voi törmätä mitä moninaisimpiin eläinlajeihin tiikereistä puhveleihin. Yhdessä ainoassa ratsiassa 1 989 poliisi löysi sadan tonnin santelipuukuorman, jonka arvo oli noin 1,5 miljoonaa markkaa. Venäläiset haluaisivat lisää matkailijoita kansallispuistoon ja sitä kautta rahaa puistonpitoon . Myös santelipuita on hävitetty pahoin. Joista ei voi olla saamatta halonkokoisia haukia, ja takamailla näkee enemmän merikotkia kuin ihmisiä. Valitettavasti puisto ei' ole auki. Hän aikoo pitää puistonsa vielä seuraavat 25 vuotta. Kielletty tavara toi suuria tuloja, joilla saattoi ostaa työrauhan poliitikoilta ja viranBombay Delhi omaisilta. M{kaJämiä · SUOMEN LUONTO 1/99. Kaksi vuotta sitten Veerappan päätti hakea armahdusta. Karnataka Veerappanin arvellaan joukkoineen teurastaneen yli 500 norsua. Tehostaakseen armahduspyyntöä Veerappan kidnappasi jälleen yhdeksän kansallispuiston työntekijää. Veli kuoli poliisiin suojissa. Erämainen alue on laaja, kartat ovat huonoja ja joillakin seuduilla kulkeminen on kokonaan kielletty", kertoo Metsähallituksen Itä-Suomen luontopalveluiden puistonjohtaja Aarno Tervonen. Tamililaisen viikkolehti Nakkeeranin päätoimittajan mukaan syynä oli raha. Monille paikallisille ihmisille bandiitti oli sankari, ja hänestä kirjoitetut jutut myivät hyvin. hassa, ellei eräs kansallispuiston johtajia olisi noussut rosvoa vastaa n. Villinorsut ovatkin lähes kokonaan kadonneet. Karnatakan ja Tamil Nadun rajaseudulla lymyilee Intian ehkä vaarallisin rikollinen, salametsästäjä ja bandiitti Veerappan. Luontomatkailun edellytykset ovat kuitenkin vasta synz :.: '~ tymässä. Vaellusreitistön suunnittelu ja puiston henkilökunnan kouluttaminen Suomessa liittyvät EU:n tukemaan laajaan Tacis-projektiin. Viranomaisten mielestä Veerappania ei ollut. Myös puiston vastaava metsänhoitaja pääsi hengestään . Veerappanin kiinnisaamiseen johtavista tiedoista luvattiin neljän miljoonan rupian palkkio, ja hänen veljensä -hinnaksi tuli kaksi miljoonaa rupiaa. Retkeilijälle se on kiinnostava mutta hankala alue. Kun Nakkeeran julkaisi 1993 ison artikkelin rosvosta , osavaltion hallitus väitti sitä humpuukiksi. Suomalaisilta asiantuntijoilta on pyydetty kehittämistyöhön apua. Veerappan tappoi viranomaisen. Retkeilyn helpottamiseksi Tervonen on kahteen otteeseen käy'nyt suunnittelemassa palveluvarustusta ja merkitsemässä patikoijille sopivia reittejä. Norsunluulla ja santelipuulla upporikkaaksi Veerappanin tarina alkaa kansallispuiston perustamisen myötä. Harmaat, autiot kylät ovat häkellyttävän kauniita. Karjalan kävijöille tiedoksi: reitti kulkee Koskisalmesta Lusan kylään. Toiminta olisi ehkä saanut jatkua rau. Märät suo-osuudet pitkostetaan, jokien yli rakennetaan siltoja ja varthoista rakennuksista tehdään yöpymispaikkoja. markkaa, jos Veerappan saadaan oikeuden eteen tai hengiltä. Kymmenen päivää myöhemmin hallitus tarkisti kantaansa, kun 22 viranomaista sai puistossa surmansa pommi-iskussa. Vapauttaakseen vaimonsa Veerappan kidnappasi neljä poliisia. Muutaman kuukauden kuluttua Veerappanin vaimo ja veli joutuivat poliisin käsiin. Poliisin erikoisjoukkojen tarkastaja johtaa yhtä etsinnöistä. Puistossa ei juurikaan ole polkuja, lähinnä siellä pystyy liikkumaan veneillä. Puiston hurjasta valtiaasta alkoi kulkea monenlaisia huhuja, ja myös lehdet kirjoittivat aiheesta. Kaikki vapautettiin runsaan kuukauden vankeuden jälkeen. Tamil Nadun puoleinen puiston osa on auki, mutta turisteja varoitetaan bandiitista. "Kansallispuistossa saa nykyisin kulke·a vain oppaan kanssa. Hän tarjoaa viisi miljoonaa rupiaa, noin 600 000 . Karnatakan puolella Veerappania pidetään mitä verenhimoisimpana murhaajana, mutta Tamil Nadussa hän on Robin Hood, joka on maksanut suojelustaan alueen köyhille viljelijöille. Armahdus tai symbolinen rangaistus saattaa olla mahdollista, sillä Intiassa kaikki on suhteellista. Useimpien muiden tavoin bandiitti ei antanut uusien määräysten häiritä tuottoisaa norsunluuja santelipuukauppaa
Pelkästään käärmeitä elelee Etoshassa yli 50 lajia, erilaisten skinkkien, gekkojen ja muiden liskojen lajimäärä on vielä suurempi. H alalin juomapaikalle tuli ensimmäisenä iltana . Maahan muutti tuhansia saksalaisia, joiden jälkeläiset muodostavat yhä suu· ren osan Namibian valkoisesta väestöstä. Asustimme Halalissa. M atkailijoille Etoshassa on kolme "leiriä": Okaukuejo, Halali ja Namutoni. Puiston ydin on laaja Etosha Pan, muinaisen järven pohja, joka on melkein kok9 vuoden silmänkantamattomana kuivana tasankona. Alkuperäisväestölle kun kertoo tulevansa paikasta nimeltä Finland, nämä kuulevat sen yleensä England. Kuivan kauden lopulla eläinten näkeminen 22 000 neliökilometrin laajuisessa Etoshassa on helppoa, sillä vielä hengissä olevat otukset ovat kerääntyneet juomapaikoille odottamaan sateiden saapumista. Silloin se lysähti maahan kuin lyötynä; tulokas meni rauhallisesti sen ohi juomaan. Hinta sisältää puiston pääsymaksun. Namibia on ainoa maa Euroopan ulkopuolella, missä matkailija tulee toimeen saksankielellä. Sarvikuonojen luku on salaisuus näitä uhanalaisia eläimiä on kuitenkin nykyisin enemmän kuin leijonia' Lisäksi puistossa asusti antilooppeja dik-dikistä, hyppyantiloopista ja mustanaamaimpalasta gnuhun, beisaan ja hirviantilooppiin. Silloin pintavedet valuvat altaaseen johtaviin uomiin ja peittävät osan tasangosta. Useimmat Namibiaan saapuvat matkailijat käyvät Etoshan kansallispuistossa maan pohjoisosassa muutaman päivän safarilla nähdäkseen "The Big Five", viisi suurta: leijonaA, leopardin, norsun, sarvikuonon ja puhvelin. Vietimme kuuman ajan seurailemalla leirintäalueen lintuja ja matelijoita, joita kyllä riittää. Etoshasta tulee flamingojen, pitkäjalkojen, avosettien, lirojen, suokukkojen, rantasipien ja lukemattomien sorsalintujen paratiisi. · Koimme tämän hämyn erikoisen luonteen Sambiassa, missä mesimäyrä tuli maasturiamme va~taan öisellä tiellä Etelä-Luangwan kansallispuistossa. Etoshan kansallispuisto on kuuluisa eläimistään: 1990luvun alussa leijonia oli puistossa noin 300 ja norsuja 1500. :5 "' ::, :5 < ::;: "' KIRJEITÄ PENSAIKOSTA 4 Eläimellisiä kokemuksia. Eteläisen Afrikan matelijat esittelevä kirja on kymmenessä vuodessa edennyt kolmanteen uusittuun laitokseen ja siihen on ilmestynyt 83 uutta lajia vuosina 19881998! Uusimmassa laitoks~ssa lajeja kuvataan noin 480. Asiaan on selitys: maa oli Saksan keisarikunnan siirtomaa lähes 40 vuoden ajan 1800-luvun lopulta ensimmäiseen maailmansotaan. Silloin sen nimi oli Lounais-Afrikka. Ymmärrettävästi meitäkin pidetään aina ensin saksalai· sina. E toshassa ja Namibiassa yhdeksän matkailijaa kymmenestä on saksalaisia. Maassa koivet oikaistuina maannut antilooppi nousi varovasti ja siirtyi syömään valopiirin rajalle. Niissä on sähköistetyn aidan sisällä eritasoisia bungaloweja tai majoja, leirintäalue, toimisto, ravintola, kioski ja kauppa. Uhanalaisimpia Etoshassa ovat gepardi ja hyeenakoira, joiden tulevaisuus ei näytä hyvältä. Tiedä kuinka olisi Land Cruiserille käynyt, jos emme olisi väistäneet' Halalin juomapaikalla oli myös• puna-antilooppi, pikkuruinen ja sirosäärinen savannien asukki, jolla erään arvion mukaan on "maailman kauneimmat korvat". Poikkeuksellisen sateisina vuosina koko Etosha Pan muuttuu 4590 neliökilometrin laajuiseksi ja muutaman kymmenen sentin syvyiseksi järveksi. Sateet alkavat tavallisesti marrasjoulukuussa. Eläin laidunsi rauhallisesti veden äärellä, kunnes varjoista sipsutti sitä kohti toinen puna-antilooppi. Puistossa ei kannattanut kierrellä, sillä eläimet seisoivat päätään riiputtaen varjossa, auto muistutti uunia ja valo oli kuvien ottamiseen liian kirkasta ja jyrkkää. JUHA VALSTE Q ___________ _ SUOMEN LUONTO 1/99 45. Se on suunnilleen oman mäyrämme kokoinen ja aika saman· näköinenkin otus, jolla on merkillinen luonnevika: se ei pelkää mitään eikä ketään. Tovi katsella killiteltiin puolin ja toisin, mäyrä seisoi tiellä kuin siihen juurtuneena ja vihdoin jatkoimme matkaa kiertämällä pensaikon kautta ohi eläimen. Mesimäyrä on eläin, jota norsukin kavahtaa. Mutta kun sanoo tulevansa paikasta nimeltä Europe ja tarkemmin vielä Venäjän vierestä ja Saksan pohjoispuolelta, niin johan asia selviää. Lämpötila nousi varjossa yli 40 asteen, kaikki oli rutikuivaa ja olo oli aamupäivän lopulta iltapäivän neljään saakka sietämätön. Oikeampaa olisi puhua matkailijakylistä. Ja jos Finland on paikkana vieras, niin Martti Ahtisaaren nimi on monelle tuttu. Kuivalla kaudella koiraat, joiden reviirillä on juomapaikka, sallivat muiden tulla juomaan mikäli nämä esittävät alistumisensa lysähtämällä maahan. Eläin pysähtyi ja niin teimme mekin. Kahden hengen majan hinta on nöin 300 markkaa, kahden hengen leirintämaksu taas on 120 markkaa päivältä. Selitykset eivät paljoakaan auta, sillä Skandinavia, Ruotsi, No~a ja muut mitättömät paikat ovat yleensä tyystin tuntemattomia. kaksi mesimäyrää, ja lisäksi leiriaidan sisäpuolella elävä mesimäyrä kävi muutamana yönä tarkasta· massa telttapaikkamme roskatynnyrin. Mesimäyrän tuuhea karvapeite ja paksu, löysä nahka, litteä ja vankkaluinen kallo, vahvat leuat ja voimakkaat, pitkäkyntiset jalat tekevät siitä pelottavan vastustajan
Toinen direktiiveistä sisältää teknisiä vaatimuksia autotehtaille, kuten sen, että katalysaattorit on saatava nykyistä pitkäikäisemmiksi. Niiden ansiosta EU:n pakokaasunormeista tulee maailman toiseksi parhaat. EU:n uudet pakokaasunormit tuovat lähivuosina hieman 5 helpotusta liikenteen saasteista kärsiville. Useimpien Euroopan maiden polttoainevalmistajat joutuvat nimittäin tekemään uusia investointeja täyttääkseen uudet vaatimukset Lämpimintä tuhanteen vuc "Voimme sanoa melko varmasti, että kesä 1998 oli lämpimin tuhanteen vuoteen", toteaa tohtori Keith Briffa, joka johtaa englantilaisen , East Anglian yliopiston ilmastotutkimusta. tuhannen alkuvuodet. Vain Kalifornian osavaltio Yhdysvalloissa on säätänyt tiukempia rajoja. Dramaattiset johtopäätökset ilmaston lämpenemisestä perustuvat menetelmiin, joiden avulla tutkitaan jäätiköiden kairausnäytteitä ja fossiloituneiden puunkappaleiden vuosirenkaita. Näiden tilastojen perusteella East Anglian yliopiston tutkijat ovat pystyneet rakentamaan mittarit, -jotka paljastavat puiden vuosirenkaiden ja kasvukauden lämpötilan suhteen. Uusi polttoainedirektiivi kieltää lyijyllisen bensiinin myymisen EU-maissa vuoden 2000 alusta. liman puhdistuminen johtuu kahdesta uudesta direktiivistä, jotka säätelevät polttoaineiden koostumusta ja pakokaasujen puhdistustekniikkaa. Mitä lämpimämpi kesä, sitä selvemmät sulamisjäljet. ... Direktiivit ovat työvoitto kahdelle EU-parlamentin jäsenelle, jotka ovat puurtaneet neljä vuotta pakokaasunormien aikaansaamiseksi: Suomen Heidi Hautalalle ja Saksan Bernd Langelle. EU on tosin varautunut myöntämään lisäaikaa lähinnä Etelä-Euroopan maille, jotka voivat jatkaa nykyisillä bensoilla ja dieseleillä vielä ensi vuosiLontoossa monet pyöräilijät katsovat viisaimmaksi käyttää hengityssuojainta. Ilmastotutkijat selvittävät menneitten aikojen lämpötiloja muun muassa tutkimalla Grönlannin jäätiköistä otettuja kairausnäytteitä. Ensimmäiset mittaukset eivät ole täysin tarkkoja , mutta sadalta viime vuodelta on suuri joukko luotettavia tilastoja. Heidän raivoisin vastustajansa oli polttoaineteollisuus, joka koetti useaan otteeseen kaataa hankkeen. Jäätiköiden kairausnäytteistä voidaan lukea historialliset lämpötilat tutkimalla hapen eri esitooppien esiintymistä ja etsimällä kerrostumia , jotka ovat ensin sulaneet ja sitten taas jäätyneet. MAAILMALTA Uudet direktiivit puhdistavat ilmaa Liikenteen pakokaasupäästöt alkavat EU-maissa pienentyä vuoden 2000 alusta. Lisäksi bensiinin ja dieselöljyn laatuvaatimuksia kiristetään kahdessa vaiheessa (vuosina 2000 ja 2005) niin, että muun muassa rikin, bentseenin ja aromaattisten hiilivetyjen määrä pakokaasuissa vähenee. Jopa usean tuhannen vuoden takaisesta säästä kertovat tutkimustulokset perustuvat siihen, että lämpötilojen suhde puiden kasvuun ja jäätiköiden muodostumiseen tunnetaan hyvin. Briffa kertoo, että pohjoiselta pallonpuoliskolta on tähän. Tietyissä Euroopan maissa lämpötiloja on mitattu säännöllisesti jopa 1600-luvun lopulta asti. Päästöjen arvioidaan putoavan kymmenessä vuodessa noin seitsemän prosenttia nykytasosta
Typen oksidien ja hiilidioksidin vaikutukset koko ekosysteemiin ovatkin hyvin monimutkaiset", muistuttaa Briffa. vain suomalaiset ja ruotsalaiset öljy-yhtiöt kykenevät siihen pääosin jo nykyisellä tekniikallaan. Parhaillaan EU:n parlamentissa on valmisteltavana uusi direktiiviehdotus, jolla on tarkoitus säätää rajoja myös kuormaja linja-autojen päästöille. Eläimen uhanalaisuuden takia shahtooshin kauppa on kielletty, mutta salakauppa rehottaa. Näiden v1,1osisatoja kattavien näytesarjojen perusteella tutkijat voivat nyt varmasti todeta, että kesä 1998 oli lämpimin tuhanteen vuoteen. Kun ensimmäinen elävä varsieväinen nostettiin Etelä-Afrikan rannikolta 1938, se oli varsinainen sensaatio. Percy Mashaire Varsieväkala, elävä fossiili, luultua yleisempi. heinäkuuta 1 24 senttiä pitkä ja liki 30 kilon painoinen yksi lö (Nature 24. Kun rikkaat länsimaiset naiset alkoivat käyttää niitä statussymboleina, chirun salametsästys Tiibetissä lisääntyi. asutuksen vuoksi salametsästys jatkuu. Itse asiassa tutkijat olivat jo 18. Seppo Vuokko 47. Vanhim-, mat, fossiloituneet männynkarahkat on haettu sukeltajien voimin Pohjois-Ruotsin järvistä. Kiinalaiset saivat 1 996 pitkän tulitaistelun jälkeen kiinni yli 20 salametsästäjää, joilla oli 11 00 tapettua chirua. Viime vuosikymmeninä Komorien vesiltä on silloin tällöin saatu uusia yksilöitä , mutta kalaa on pidetty erittäin vähälukuisena ja uhanalaisena. Jos varsieväisiä uiskentelee Afrikan rannikolla ja lndonesiassa, luultavasti niitä elää niiden välilläkin. 1980-luku on puolestaan lämpimin vuosikymmen ja 1 900-luku lämpimin vuosisata tuhanteen vuoteen. Pari vuotta sitten poliisi takavarikoi muodikkaalla Mayfairin alueella Lontoossa 1 38 shaalia, joiden arvo oli lähes kolme miljoonaa markkaa. Helena Tengvall :een tutkimukseen saatu jääkairausnäytteitä Grönlannista ja Huippuvuorilta ja puunäytteitä puolestaan Pohjois-Ruotsista, Venäjältä ja Kanadasta. Tutkimustulosten yksi huolestuttava paljastus on, että Fennoskandian metsät näyttäisivät reagoivan erikoisen her-· kästi lämpötilan kohoamiseen. "Parina viime vuosikymmenenä on havaittu, etteivät lämpimät kesät välttämättä merkitsekään tiheäsyisiä vuosirenkaita, kuten ennen. Nykyisin laumoja on vähemmän eikä niissä ole juuri yli 2000 eläintä. Varsieväkalat tunnettiin vielä vuosisatamme alkupuolella vain fossiileina, jonkinlaisina kalojen ja sammakkoeläinten väl imuotosarjana, jotka ennakoivat selkärankaisten siirtymistä maalle. Nimestään huolimatta chiru kuuluu kuitenkin vuohieläimiin. Melkoinen yllätys tiedemaailmalle olikin , kun varsieväkala putkahti esille 1998 lndonesiassa : Sulawesin rannikolta saatiin 30 . Kashmirin viranomaiset puolestaan ovat vedonneet perinteeseen ja kieltäytyneet noudattamasta shahtooshkieltoa. · Yksi Hautalan ja Langen uraauurtavimmista saavutuksista oli , että he saivat EU:n ministerineuvoston vakuuttumaan, että myös terveysja ympäristöseikat on otettava mukaan kustannus-hyötyvertailuun. Tieliikenteen päästöjen aiheuttamien taloudellisten vahinkojen (sairauskulut mukaanluettuina) arvioidaan olevan peräti kolme prosenttia koko EU:n bruttokansantuotteesta. Tiibetin vaikeakulkuisuuden ja harvan Tiibetinantiloopin eli chirun villasta saadaan himoittua shahtooshia, "jumalten lankaa". Chirun villa on vuosisatojen ajan kuljetettu Tiibetistä Nepalin läpi Kashmiriin Intiaan, missä siitä on valmistettu etenkin shaaleja. Siitä valmistettu shaali voi maksaa kymmeniätuhansia markkoja. Kiinalaiset arvioivat, että vuosittain tapetaan tuhansia chiruja ja kannan suuruus on enää no1n 75 000 eläintä. September 1998). Suvi Arapkirli Lontoo SUOMEN LUONTO 1/99 MAAILMALTA Muoti uhkaa chiruja Shahtoosh, "viflojen kuningas", tehdään Tiibetin ylätasangoilla elävän chirun eli tiibetinantiloopin (Pantolops hodgson,) vatsapuolen karvasta. Kaloja on varmaan kuitenkin niukasti , ja elämäntavat ovat sen verran erikoiset , että ne harvoin erehtyvät pyydyksiin , mutta tuskin laji on välittömästi uhanalainen. Brittiläisen lndependent-lehden mukaan shaalikaupan keskukset Euroopassa ovat Lontoo, Pariisi ja Rooma. Vuosisadan alussa Tiibetissä liikkui jopa 20 000 chirun laumoja. Chirusta valmistettujen tuotteiden kauppa on ollut kielletty 1976 alkaen. Eikä vonkale suinkaan ollut ensimmäinen niiltä vesi ltä kala oli kalastajille tuttu ja sitä oli myyty toreilla iät ja ajat. syyskuuta 1997 nähneet torilla myytävänä varsieväka lan ja va lokuvasivatkin sen. Indonesian ja Afrikan rannikon varsieväiset ovat samaa lajia, Latimeria chalumnae
Vihdoinkin on löydetty hyvät markkinat loppumattomat: Tuodaan tänne kaikki maailman ongelmajätteet! "Ekokem on täysin turvallinen ympäristölleen." Näinhän aikoinaan perusteltiin hausjärveläisille ympäristöturvallista Ekokemiä. Samalla rahalla ostaisi komean huvilan Näsijärven rannasta. Suunnitteleeko kyseinen tehdas suurtakin laajennusta. SUOMEN LUONTO 1/99. Päätyöni olisi metsän asukkaiden seuraaminen. Yksi lahopuu on luonnolle yhtä arvokas kuin 5000 talousmetsän puuta. Aamulla minut herättäisi punarinta, illalla hyvää yötä toivottelisi leppälintu. Eetu Myllymäki Troijan hevonen lähestyy On hienoa että Ekokemin koko kapasiteetti saadaan käyttöön. Suomen puusto on enimmäkseen yksipuolisen tylsää. Unelma Unelmia tarvitaan, muuten täällä Suomen loputtoman synkässä talvessa ei jaksa tarpoa. Miettisin, että tekivätköhän ne samoin pari tuhatta vuotta sitten. Tuloksena on päästöjen vähentymisen sijasta niiden lisääntyminen. Ruisrääkkä on maailmanlaajuisesti uhanalainen lintu. Eikä kyseinen laitos ole mahdottoman kaukana Riihimäestä. Jos olen lukenut viime aikojen lehdistä oikein, muun muassa joitakin pohjavesiongelmia lienee ollut. Asustelisin mökissä keväisin ja muina mielenkiintoisina aikoina. Metsien raiskaamiseen ja yltiöpäiseen kulutukseen on parasta puuttua yksilötasolla, jos haluaa saada jotakin aikaan. Toivoisin, että maapallolla olisi vielä muutaman sukupolven päästä koskematonta luontoa. Ekokemin puolustajat ovat oikeassa kertoessaan, miten tärkeää on käsitellä keskitetysti Suomen omat ongelmajätteet, mutta mitä järkeä on tuoda toisten ongelmajätteitä Suomeen. Lopputuloksena on se, etteivät ihmiset eivätkä valtiot tee mitään. Silti pidän sen toteutumista jotakuinkin realistisena. Suomalaisessa metsäteollisuudessa tuottavuus ja raha ovat avainsanoja. Kuuntelisin pöllöjen huhuilua, teerien soidinta, palokärjen lentohuutoa ja pohjantikan hiljaista naputtelua. Ihailen markkinoinnin ammattilaisia. Sen uhanalaisuuden syyt löytyvät maatalouden uudistumisesta. Lopulta kaikki päättävät tehdä yhtä järkevästi. Haluaisin ostaa isona kohtuullisen palan metsää. Tilkkuni ei olisi talousmetsä; m,ta enemmän luonnolle arvokkaita lahopuita sen parempi. He saavat DDTjätteiden tänne tuonnin kuulostamaan hyvältä ympäristöteolta. Loppusuoralla menee pala kurkkuun. Joku kunta on siinä onnellisessa asemassa, että saa kallioperäänsä säteilevää jätettä. Tehdään sopimuksia nippukaupalla. Taas yksi yhtiö, joka on täysin turvallinen. Aina välillä palaisin mökilleni kahvikupposelle tai syömään säilykkeitä. Antaisin sen elää omaa rauhallista, keväällä kiivastakin elämäänsä. Ympäristöasioihin on usein kokonaisten valtioidenkin vaikea vaikuttaa. Hienoa Suomi' Voimme laittaa omaan maaperäämme radioaktiivista jätettä, josta voimme iloita pitkään. Englannissa kuninkaallinen lintuseura harkitsee maksavansa viljelijöille, jotta he jättäisivät pellon reunoihin pienet palstat ojittamatta. Hiiriä ja myyriäkin metsäpomot käskevät tutkia vain taloudelliset sei48 MIELIPITEITÄ&KESKUSTELUA kat mielessä. Eihän kukaan muukaan tee mitään. Maailman valtiot yrittävät hyökätä oikein kunnolla hiilidioksidipäästöjen kimppuun. Maanviljelijät e1vat suostu vapaaehtoisesti moisiin "mahtitekoihin". Mutta täytyy muistaa periaate, että myrkyt tulisi kuljettaa sinne, missä ne on valmistettu ja mistä ne on ostettu. Luonnon rauhassa on mahdollisuus oppia myös itsestään monia asioita. Koskematon luonto on kauneinta, mitä maan päältä voi löytää, ja sen suojeleminen on ihmisen tärkein tehtävä. Lupauksista huolimatta kaikkien valtioiden mieleen juolahtaa muuan kiero idea: ei vähennetäkään päästöjä niin saadaan taloudellinen etu muihin nähden. Pelkäänpä pahoin, että se on vain epärealistinen unelma. Tuskin minustakaan miehen rääpäleestä on henkilökohtaiseen toimintaan. Sydämeni täyttäisi rajaton riemu, kun näkisin tikanpojan kasvavan omassa metsässäni. Jos valkoselkätikalla on tänään hyvä pesimäpaikka koivikossa, sitä ei välttämättä ole huomenna. Pystyttäisin myös piilokojun, josta valokuvaisin näitä ikimetsän asukkeja. Minun unelmani ei ole pienimmästä päästä. Salaojat eivät tuo rääkälle pesimäja suojapaikkaa. Suomen ydinjätteen loppusijoituspäätös on hyvää vauhtia valmistumassa, ensimmäisten joukossa. Rakentaisin metsänlaitaan sopivalle kumpareelle pienen mökin
Minusta aidon luonnonystävän tulisi ajatella asiaa hieman syvemmin. Tehokas ja toimiva tuulivoimala on aina kauniimpi kuin piilossa oleva, joka seisoo tyhjän panttina. Ensio Ubaleht luomupuutarhuri Harto/a Ps. Ennen kaikkea kesämökkiläiset, jotka eivät ole tuulivoimalaa edes nähneet, puuttuvat mielellään asiaan ja ovat toiminnallaan jopa estäneet tuulivoimaloiden rakentamista. Pääosahan Luonnonsuojeluliiton "Norppa suosittelee ekoenergiaa" -merkillä leimatusta ekosähköstä on vielä tuotettu vedellä tai puulla. Surullista. Tai ainakin sellaista ekosähköä, josta kootut lisämarkat käytetään niihin investoimiseen. Väritystä on paljon tutkittu. Ekoene~giaa ostamassa K uulun siihen enemmistöön suomalaisista, jotka eivät ole (vielä) vaihtaneet sähköyhtiötä sähkömarkkinoiden vapauduttua. Tuli vähän ikävä olo, että halutaanko ekosähköllä vain rahastaa ilman että yhtiöt panostaisivat uuteen uusiutuvaan energiaan. Mieluummin tuulimyllyjä kuin ydinvoimaloita Numerossa 12/ 98 Pekka Mustakallio väitti tuulimyllyjä rumiksi. Kyllä ainakin minä katselen mieluummin tuulimyllyjä kuin ydinvoimaloita. Kun Energia-alan keskusliitto Finergy tutki suomalaisten asenteita sähkön ympäristömarkkinointiin, vastanneista yhdeksän prosenttia piti ekosähkön hankintamahdollisuutta tärkeämpänä kuin sähkön hintaa. Tähän asti olen saanut vain mainoksia siitä, kuinka sähkön hinta alenee, asiakasetutarjouksia erään huoltoasemaketjun bensakorttiin ja niinedelleen. Sitä en ymmärrä, mihin perustuu logiikka, ettei ekosähkö saa maksaa sen enempää kuin tavallinen sähkö. Olenko ainoa huolestunut . Maisema tuulimyllyineen on ehkä perinteellisesti katsoen "rumempi" kuin maisema ilman tuulimyllyjä. Olen kuullut, että Helsingin Energialla kyllä jo on jo vähän ostettua tuulienergiaa, vaikka suurempi, usean sähköyhtiön yhteinen tuulipuisto Urbaanituuli, valmistuukin vasta ensi vuonna Porin edustalle. Syksyllä julkaistiin esite ekoenergiasta. Tuulivoimaloiden ulkonäkökiistat ovat tuttuja. Olen kiinnostuneena odottanut, josko oma sähköyhtiöni, Helsingin Energia, varsin tiiviisti tulevissaan tiedotuskirjeissään sitä minulle tarjoaisi. Mutta tuulimyllyjä tarvitaan paljon, ja on pakko käyttää myös luonnontilaisia sijoituksia, jos niiden tuulivoimapotentiaali on hyvä. 49. Mutta aion sen vielä tehdä. Periaatteessa ekosähköstä kiinnostuneita oli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista. Tätä mieltä oli Finergyn kyselyyn vastanneista joka toinen. Tilaaja saa kuitenkin myllyynsä haluamansa värin, ehkä pientä lisämaksua vastaan. T-ai vaikken yhtiötä vaihtaisikaan, niin ainakin haluan alkaa ostaa ekosähköä. Suomen luonnonsuöjeluliitto on halunnut helpottaa kansalaisten ekosähkön ostoa. Ja tuulivoimala voittaa kauneuskilpailussa puhtaasti sekä tehtaanpiipun että voimalinjatai GSM-maston. Tuulimylly on, katsoi asian miltä puolelta tahansa, ympäristöä mahdollisimman vähän pilaava vaihtoehto tuottaa sähköä. Uskon, että kaltaisiani tuumaamaan jääneitä sähkönkäyttäjiä on paljon. Sähkön tarpeen tyydyttämiseksi ei kuitenkaan ole olemassa "kauniita" vaihtoehtoja, vaan pääasiassa rumempia kuin tuulimyllyt. Siinä on mukana kuponki, jonka palauttamalla voi pyytää ekosähköä tarjoavia yhtiöitä ottamaan yhteyttä. Ekosähkö on laadukkaampi tuote kuin sekasähkö, ja laatuhan tunnetusti yleensä · maksaa. Dinosaurusten iäksi evoluutioteorian mukaisesti on arvioitu monia kymmeniämiljoonia vuosia. Myös muita samankaltaisia dinojen oletettua ikää horjuttavia löytöjä on tehty. Mutta onneksi monet yhtiöt kertoivat investoivansa esimerkiksi tuulivoimaan, tehokkaampiin laitteisiin, vesivoiman haittojen vähentämiseen tai puupohjaisten polttoaineiden osuuden kasvattamiseen. Ja ihmeellistä kyllä, jopa tulivoiman vihaiset vastustajatkin kääntyvät usein tuulivoiman puolelle kun ovat tutustuneet siihen. Helsingin Energia ei jostain syystä tunnu haluavan kilpailla ekoudella vaan halvalla hinnalla. Norppamerkin ekosähkölle myöntävä Luonnonsuojeluliittokin on luvannut valvoa lisämarkkojen käyttöä. Tosin osalla ekosähkö ei ole yhtään tai juurikaan tavallista sekasähköä kalliimpaa. Onko uskottavaa että dinojen munat olisivat säilyneet näin pitkiä aikoja 7 Ei todellakaan. Tosin hinta on valtaosalla ihmisistä tärkein valintaperuste. Tutkijat odottavat löydösten mullistavan alan tieteen. Philip Hilden Helsinki Dinot oletettua nuorempia Dinosaurukset ovat taas esillä julkisuudessa. Siinäpä saattaa olla ratkaisu meille, jotka emme muuten saa asiaa aikaiseksi' Itse haluan valita ekosähkön joukosta vielä tuulitai vähintään puusähköä. Käytännössä se tapahtuu niin, että jatkossa, ensimmäisen kerran jo vuoden päästä, ekosähkön kriteereitä tiukennetaan. Tuulivoiman luonteeseen kuuluu kuitenkin, että voimala on pystytettävä mahdollisimman tuuliseen (ja näkyvään) paikkaan. On löydetty dinojen munia ja niistä selvästi havaittavat alkiot. Vai perustuuko logiikka siihen, ettei ympäristön saastuttamista saa maksattaa harvoilla vastuullisilla ihmisillä, vaan yhteiskunnan on kannettava osansa 7 Salla Tynys Tässähän on todella megabusineksen paikka, ainutlaatuinen, melkein saa sanella hinnan : Kaikki maailmalla syntyvä radioaktiivinen jäte, jolla ei ole loppusijoituspaikkaa, tuodaan Suomen "turvalliseen kallioperään". Tuulivoimalat pyritään aina ensisijaisesti sijoittamaan paikkoihin, jotka jo ennestään ovat tavalla tai toisella talouskäytössä. Jos hyväksymme sähkön tarpeellisuuden, meidän tulisi myös hyväksyä tuulivoima. Ainakin toistaiseksi on kuitenkin päädytty erittäin vaaleaan harmaaseen (ei valkoiseen!) joka neutraalina sopii parhaiten erilaisiin ympäristöihin. Silloin vasta nähdään, kuinka moni yhtiö on tosissaan ekoutensa kanssa. Erittäin hyvä esimerkki on juuri hiihtohissien pilaama tunturi kun ajattelee käyttötarkoitusta, sanoisin, että tunturi jopa kaunistuu tuulimyllyistä. Mutta ei. Olen joskus pohtinut, onko tällaisten laitosten johtajilla, omistajilla ja johtokunnan jäsenillä asuntoja tai kesämökkejä laitostensa lähellä, noin esimerkin vuoksi. Ja vielä oma kaivo. Osa ei vielä ollut lisämarkkojen käyttöä miettinyt. Luonnonsuojeluliiton jäsenlehteen Luonnonsuojelijaan oli syksyllä kerätty yhtiöiltä tiedot, mihin ne kukin ekosähköstä saatavat lisämarkat käyttävät
Kissan tekemiä tuhoja on perusteltu muun muassa sano50 ENN N-JÄLK EN Rantamaisema Pyhärannan kunnan Reilan kylässä muuttui kovasti pienvenesataman valmistuttua. Turun eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyser kertoi, että kesäaikaan tuodaan lähes päivittäin kissan raatelemia eläimiä hoitoon. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. Vaikka esimerkiksi Turun kaupungin järjestyssäännöt velvoittavat kissanomistajan, samoin kuin kairankin omistajan, pitämään lemmikkinsä kytkettynä, moni antaa kissansa liikkua vapaana ulkona. Normaalia luonnon kiertokulkuahan on, että eläin elää luonnon ehdoilla ympäri vuoden. Onko evoluutioteoria romahtamassa 7 Jarmo Teivonen Tampere Kissojen omistajat kuriin Laki kieltää toisen omaisuuden likaamisen sekä pikkulintujen ja monien muiden luonnoneläinten metsästyksen etenkin eläinten lisääntymisaikana. Evoluutioteoria on johtanut dinojen ikämäärityksen aivan väärään suuntaan. T odennäköisesti dinoja on vaeltanut maan päällä vain muutamia tuhansia vuosia sitten. Jo aivan 1990-luvun alussa Montanan yliopiston tutkija Mary Schweitzer havaitsi dino-Rexin reisiluuleikkeleissä säilynyttä verisuonistoa ja verisoluja, joista myöhemmin eristettiin jopa DNA:ta. Lait eivät päde, jos kissa on tuhon tekijä. Ei voi muuta kuin kauhistella ihmisen raakuutta. Kissan tekoja puolustellaan myös sanomalla, että kissa on petoeläin ja sen käytös on luonnon laki. Luonnontuhon lisäksi kissat aiheuttavat suuren terveysriskin lapsille ja ongelmia aikuisille allergikoille. maila, että se on normaalia luonnon kiertokulkua. Kansanedustaja Janina Andersson kysyi, onko hallitus tietoinen vapaana kulkevien kissojen aiheuttamista haitoista linnunpoikasille ja olisiko siihen mahdollista löytää ratkaisua. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Luontoa raiskaava, naapurin portinpieleen paskova kissa on halveksittu elukka ja henkipatto luonnossa liikkuessaan, mikä on täysin väärin niin hienoa eläintä kohtaan. Hemilän vastaus jatkuu: "Maaja metsätalousministeriö katsoo kuitenkin, että perimmäinen vastuu kissan pitämisestä ja kysymyksessä esitettyjen haittojen välttämisessä kuuluu kissan omistajalle." Eihän asiaa voi selvemmin sanoa, mutta missä viipyvät lakipykälät (vertaa: koiran kiinnipitovelvollisuus ja omistajan vastuu). Minkälaista asennekasvatusta lapselle on se, että hän näkee, kuinka täysin ihmisen ylläpitämä pyydys (kissa) päästetään luontoon vapaasti nitistämään rauhoitettuja eläimiä. Toki aikuisenkin käsitys lakien noudattamisesta on vaarassa löystyä, kun kissan annetaan vapaasti metsästää rauhoitettuja eläimiä. Ministeri Kalevi Hemilä vastasi, että uusi metsästyslaki huomioi vapaana luonnossa kulkevien kissojen aiheuttamat haitat seuraavasti: villiytyneeseen kissaan sovelletaan, mitä rauhoittamattomista eläimistä säädetään, eli alueen omistajalla tai metsästysoikeuden haltijalla on oikeus pyydystää tai tappaa alueellaan oleva rauhoittamaton eläin. Hiekkalaatikosta lapsen suuhun päätyvä kissan uloste voi aiheuttaa lapselle jopa kuolemaan johtavan taudin. Jos näin ajattelevalla olisi leijona, hän kaiketi päästäisi sen vapaana ulos. Jari Eeva on kuvannut rannan ensin 1998 tammikuussa ja toisen kerran heinäkuussa. Siitä lähtien lukemattomista muistakin fossiililuista on tehty samanlaisia löydöksiä. Etsimme luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. jonan syötyä pari ihmistä hän kai kommentoisi asiaa itsensä täysin syyttömäksi tuntien : leijona on petoeläin, ja se on luonnon laki. Heikki Toivonen Lieto EU SUOMEN LUONTO 1/99. Lei. Kunhan saadaan kissojen käytös kuriin, siis omistajat tuntemaan ja kantamaan vastuunsa, saavat kissatkin ansaitsemansa arvostuksen ihmisen lemmikkinä ja hyötyeläimenä. Onko jollain muulla elämänalueella jäänyt kieltämättä vahingon tekeminen ja jätetty vahinkojen to~uminen esimerkiksi alueen omistajan harteille. Tieteellinen tosiasia on, että valkuaisaineet, verisolut ja DNA eivät voi säilyä luonnossa kuin muutamia tuhansia vuosia
Kaupungin johtomiehet olivat erimielisiä. Uuden rakennuslain myötä näin käy välttämättä. Aiotun rakennuspaikan asemakaava on vuodelta 1974; kaavamerkinnän mukainen käyttötarkoitus on puisto. Amerikkalaistuminen tarkoittaa paitsi bisneskasvua asianajolaitoksen kautta, myös niin sanotun Common Law -järjestelmän tunkeutumista lainsäätämisjärjestelmäämme, johon se ei virallisesti kuulu. Asiasta on keskusteltu olemattomasti, vaikka esityksen olennaisia uudistuksia on kansalaisten osallistumismahdollisuuksien ja vuorovaikutuksen lisääminen. Vantaalla kaupunki voitti Vantaalla tehtiin muutama vuosi sitten historiaa vetämällä lainvastaista kaupunkisuunnittelua ja rötöksellistä päätöksentekoa leivättömän pöydän ääreen. Läheiset Museokadun asunto-osakeyhtiöt vastustivat jyrkästi. Vantaan kaavan lainvoimaisuutta ei voinut kyseenalaistaa. Hyvin menestyvillä yrityksillä on varaa asianajajiin. Kaikkein korkeimmat, kuten valtuuston puheenjohtaja, saivat tempuistaan sittemmin tuomioita. Korkeimman hallinto-oikeuden (KHOl presidentti Pekka Hallberg on markkinoinut ahkerasti tuomioistuintietä ainoana juridisesti loogisena mahdollisuutena. KHO on näin ryhtynyt kaavoittajaksi. PUHEENVUORO Siirtyykö valta tuomareille. Myös meillä ylempien oikeusasteiden, erityisesti korkeimpien oikeuksien, ratkaisemilla ennakkotapaukset ohjaavat yhä enemmän alempia asteita. Bisnestä pitää päästä tekemään vaikka puistoon. Kunnanvaltuusto tekee poliittisen päätöksen vahvistaessaan kaavan. Keväällä 1997 Helsingin rakennuslautakunta ei antanut lupaa jazzravintola Storyvillelle, joka oli hakenut toimenpidelupaa pystyttääkseen kesäaikaisen soittolavan viitenä vuotena Eduskuntatalon puistoon. " Bisnes i.iber alles. Kysymyksessä olevalla puistolla, jota käytetään lähinnä läpikulkuun, ei ole juurikaan virkistyskäyttöä. Vepema-jutussa kaavoitusvallan ja rakennuslain kannalta ydinasia oli se, kuka suunnittelee ja päättää sekä ennen kaikkea se, mikä on kaavan lainvoimaisuuden merkitys. Asiantuntijalausuntojakaan ei tarvittu. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto vastusti. Näinpä, juristien logiikan mukaan, KHO:n neuvokset tulisi valita valtiollisissa vaaleissa ja muut tuomarit kunnallisvaalien yhteydessä. Kaupunki vetosi laillisessa järjestyksessä vahvistettuun asemakaavaan ja sen käyttötarkoituspykälään esittäen: muutosta ei tule sallia. Eduskunta vastusti. jos puisto oikeustieteellisestä näkökulmasta ikään kuin enemmän palvelee jalankulkijoita kuin virkistystä, ovat kaavoitusasiantuntijat, asukkaat ja jopa eduskunta väärässä. Näin kaavoitusvalta pitkälti siirtyy maankäytön ammattilaisilta juristeille. V uonna 1958 voimaan tullutta rakennuslakia on yritetty uudistaa 1960-luvun jälkipuoliskolta alkaen. Ympäristöministeri Pekka Haaviston johdolla asiaan on palattu. Tätäkin amerikkalaista tapaako ollaan lakiuudistuksen myötä hamuamassa oikeuskäytäntöömme 7 Ilkka Sumu likka Sumu työskentelee yhdyskuntasuunnittelun jatkokou/utussihteerinä Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskuksessa.. Aarnio hämmästelee sitä, kuinka nopeasti ja ilman keskustelua eduskunta on luovuttanut lainsäädäntövaltaansa tuomioistuimille. Sen sijaan Yhdysvalloissa korkein oikeus nimenomaan luo oikeutta. Vepema hankki lausuntoja. Rakennuslautakunta epäsi luvan yksimielisesti. Suunnitelman mukaisesti toteutettuna ja rajoitettuna hanke soveltuu kaupunkikuvallisten ja maankäytöllisten vaikutustensa osalta suunnitellulle sijoituspaikalle Eduskuntapuistoon. Uudistustoimikuntaa johtanut ylijohtaja Pekka Kangas ja kumppanit ovat viitanneet kintaalla sellaiselle kritiikille, jossa esimerkiksi on pyritty analysoimaan, mitä vaikutuksia muutoksenhaun siirtämisellä kokonaan tuomioistuintielle olisi (nykyisin kierros aloitetaan vaikkapa ympäristöministeriölle osoitetulla valituksella, joka on tehty ruutupaperille). KHO:n Eduskuntapuistopäätös ohjaa kaavoitusta jo nyt, mutta ei välttämättä. Rakennuslakiesityksessä painotetaan lausuntojen merkitystä. Bisnestä puistoon Kannat ovat ilmeisesti sittemmin KHO:ssa täysin muuttuneet. Storyville haki muutosta lääninoikeudessa, joka pysytti lautakunnan päätöksen voimassa. Asianajajille lisää töitä! Keväällä oikeuskanslerina aloittanut Paavo Nikula on ehtinyt jo useasti huomauttaa oikeudenhaun amerikkalaistumisen vaaroista ja siitä, että kohta vain valtion kustannuksella käräjöivät ja hyvin rikkaat uskaltavat ja kykenevät peräämään itselleen oikeutta. Tällaisesta hankkeesta ei aiheudu myöskään eräistä naapuruussuhteista annetun lain 1 7 §:ssä tarkoitettua pysyväistä kohtuutonta rasitusta ... Aikanaan SUOMEN LUONTO 1/99 KHO ratkaisi asian kaupungin kannan eduksi. Ei siitäkään huolimatta, että Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori Vesa Majamaa oli lausunnossaan Vepema-myönteinen. Storyvilleä eivät tyydyttäneet näiden kansanvaltaisten tahojen ja laillisten toimielimien päätökset: KHO kumosi lääninoikeuden ja rakennuslautakunnan päätökset sekä palautti asian. Hallitus antoi elokuussa 1998 eduskunnalle esityksen rakennuslain uudistamisesta maankäyttöja rakennuslaiksi. jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen uudeksi maankäyttöja rakennuslaiksi, tuomioistuintiestä tulee esimerkiksi kaavoitusta ja käyttötarkoitusmerkintöjä koskevissa asioissa muutoksenhaun yksinomainen väylä. Vepema, joka oli kuopiolaisen kauppahuone Hallmanin yrityskärki pääkaupunkiseudulla, esitti eräiden varastoja huonekalukauppatilojen muuttamista päivittäistavarataloksi. Sen ratkaisemia tapauksia tulee pitää lakina eikä vain asiaan vaikuttavina seikkoina. Ahon hallitus teki kaksikin yritystä rakennuslain kokonaisuudistukseksi : päänsä löivät kiveen ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen ja asuntoministeri Pirjo Rusanen. Oikeuslaitos amerikkalaistuu Tampereen yliopiston oikeustieteen professori Aulis Aarnio on tarkastellut kirjassaan Suomen oikeuslaitoksen amerikkalaistumista. KHO :n perustelu on todella mielenkiintoinen: "Voimassa olevassa asemakaavassa ei ole Eduskuntapuistoa koskevia määräyksiä, eikä kaava sinänsä ole esteenä toimenpideluvanvaraisen hankkeen toteuttamiselle. Suunnitelman tärkein osa oli 1 80 istumapaikan terassi ja ulkotarjoilukioski
Seuraa sarja järkytyksiä: Varpuspöllö, autotie, kissoja ja metsätyökone. Tarvitseeko kirja tämän parempaa suositusta 7 Willamon sopuliperspektiivi on ilmeisesti lasta puhutteleva ja tekstissä on onnistuttu säilyttämään sadun tuntu vaikka asiat totta ovatkin. 52 KIRJAT Willamo sopulin nahoissa Heikki Willamo: Siiri Sopulin syksy. Suomalainen sääkirja on tavallaan kansantajuistettu versio edellisestä. Hän palaa toistuvasti samaan vahvaan perusteemaan: olot ovat vaikeat, köyhyys suurta, mahdollisuudet vähäiset, ja kuitenkin kansa elää tyytyväisenä oman perinteisen maailmankatsomuksensa turvin. Marien (entiseltä nimeltään tseremissit) tasavallan luonnosta oli artikkeli Suomen Luonnossa 10/ 1997, ja siinä käsiteltiin lyhyesti myös kansan menneisyyttä ja nykyisyyttä. Alice Karlsson Marin ihanuuksia Rax Rinnekangas: Noitakuningatar Volgan mutkassa. Teuvo Suominen Melkein koko kansan sääkirja Juhani Rinne, Jarmo Koistinen ja Elena Saltikoff: Suomalainen sääkirja. Ikuisten honkain runollinen humina on totisesti hävinnyt kirkonkylämme liepeiltä, pärepuut ja propsit siellä vain suhisevat suloisin toivein: jospa saisi rauhassa kasvaa viisikymmentäkään vuotta 1 '' Ilmari Kianto: Poro-kirja, Otava 1994. Lisäksi pikkunisäkäs hukkuu kuvassakinhyvin helposti kasvillisuuden sekaan. Ukko pilvien pitäjä, hattaroiden hallitsija pöllyttää silmät, korvat täyteen patjauntuviaan, ja Mielikki, metsän emäntä, taikoo petrojemme koipia minkä kerkiää sinipiikoja ei näy, taivas ja maa vaahtoaa valkoisenaan ... Tuuli viheltelee alakuloisesti kelohongan tikanreijässä, muunlaisia hankia kuin tikan puhkomia ei näillä vetten varsilla enää olekkaan. Muista kirjoittajista mainittakoon Harri Dahlström ja Kauri Mikkola, jotka ovat kirjoittaneet sään vaikutuksista kaloihin ja hyönteisiin. Tekstiä Willamon kirjassa on runsaanlaisesti. Idylliset maalaisnäkymät ja kauniit rakennukset saavat katsojan toivomaan, että marit eivät meidän, kielisukulaistensa, tavoin yhtä tarpeettomasti tuhoaisi perinteista asuinympäristöään eivätkä antaisi nykyajan tukahduttaa heidän omintakeista, luontoa arvostavaa maailmankuvaansa. Juonikin on riittävän yksinkertainen : Olipa kerran metsäsopuli, jonka valtasi vastustamaton vaellusvietti. Yhteys yläilmoissa kiemurtelevan polaaririntaman, sääkarttojen matalapaineiden ja ulkona vallitsevan sään välillä alkaa selvitä lukijalle. Hänen pelkistetty, vähäeleinen ja usein asetelmallinen kuvailmaisunsa puhuu voimakkaasti kohteen luonnonarvojen ja ihmisarvon puolesta silloinkin, kun teksti on lyhyen toteavaa. Nälkäkin jo alkaa suolia kivistää ja lyhkäinen päivä hämärtää. Vaikka köyhyys paistaa kuvista, niistä huokuu myös tyyni rauha, arvokas itsekunnioitus ja vakaa usko tulevaisuuteen. "Haluaisin ottaa tämän kirjan päiväkotiin", sanoi 6-vuotias Lenakreetta, kun olimme katselleet ja lukeneet Siiri Sopulin Syksy -kirjaa. Kustannus Pohjoinen, 1997, 91 s., 220 mk Kirjailijavalokuvaaja Rax (Reijo) Rinnekangas on ennenkin esitellyt kirjoillaan ja valokuvanäyttelyillään vähemmistökansoja ja sitä luontoa, josta ne elävät. KIRJAKALENTERI Tammikuu '' T yönnymme poroinemme, pulkkinemme alas korpisoille ja huppuroimme lumessa, jota yhtenään taivaalta syytää. Pesiön lahden perukka, Myllyjokiranta tämä on kesällä hauska taival, mutta nyt se on hankala, hankala niinkuin kansan kieli käsitteen naulitsee. Vuodenvaihteessa Tähtitieteellinen yhdistys Ursa julkaisi mainion, joskin hieman raskaslukuisen kirjan Ilmakehä ja sää. Uskomukset pihlajanmarjojen runsauden tai tietyn päivän ja lopSUOMEN LUONTO 1 /99. Rinnekangas kertaa historian lyhyesti asiatiedoilla ja numeroilla, mutta keskittyy nykyaikaan, jota hän katseli ja valokuvasi yhden syyskuun ajan Volgan vaiheilla. Porot kaahivat huohottaen, on aivan mahdotonta ajaa juoksua. He ovat pienimpien puolella ihan luonnostaan. Etanasta El Niiioon, Yhtyneet Kuvalehdet 1998, 253 s. Jarmo Koistinen ja Elene Saltikoff toimivat laitoksen tutkaryhmässä. Lapsiahan näissä asioissa ei tarvitse paljoa valistaa. Kirjassa kuuluu luonnonsuojelijan ääni, muttei liiallisesti. Myös tässä kirjassa linja tehoaa. Se lähti turvallisesta pesästään ja tutulta tuoksuvasta metsästään kohti tuntematonta. Mitenkähän meidän oikein käynee, kun uhitellen läksimme. Näköispainos 1913 ilmestyneestä ensimmäisestä painoksesta. , nelivärikuvitus, 225 mk. Teksti toteaa, että marit ovat sekä halukkaita että kykeneviä ottamaan kehityksensä ohjat käsiinsä nyt, kun musertava neuvostovalta on hajonnut ja on syntynyt mahdollisuus sekä yksilöiden että kansojen itsemääräämisoikeudelle. Ikivanha luontouskonto elää ja vaikuttaa yhä, luontoa käytetään tietysti hyväksi, mutta sitä arvostetaan ja kunnioitetaan, jopa palvotaan. Suomen Luonnonsuojelun Tuki 1 998, 47 s., 78 mk. Rinne toimii tutkimusprofessorina Ilmatieteen laitoksella ja on osallistunut ahkerasti ilmastomuutoskeskusteluun. Lenakreettakin samastui selvästi Siiriin ja hänestä oli vähintään oikein, että Siiri lopulta kohtasi oman Samponsa. Perimätietoa ja luonnontapahtumia valottavat luvut ovat kiinnostavaa luettavaa. Kirjan kolmesta toimittajasta Juhani Rinne on uusi. Sopuli on myös söpöine vaaleanpunaisine nenineen ja nappisilmineen aika samannäköinen kuva kuvalta. Tarinassa on draaman aineksia
Ojitusten seurauksena terminen kesä lyheni 40 vuorokautta, mikä puolestaan on lisännyt maanviljelyn katoja ja puuntaimien paleltumista. Tyyli lienee kuitenkin sopivin hiukan nuoremmille lukijoille. Lintujen elämään sää vaikuttaa paljon, ja lintuja onkin käsitelty perusteellisesti. Ihmisen vastuun ja luonnonolioiden itseisarvon moni ymmärtää, mutta oikeuksista puhuminen vie meidät (vilkkalaisen ehdottomasti tulkiten) ripustamaan itsellemme köyttä oksaan Linkolaakin jyrkemmän kannan vuoksi. On harmi, että kustantaja markkinoi kirjaa toistaiseksi ainoastaan asiakkailleen. Ihmisen kärsimystä muistuttava eläimen kärsimys on arvokkaampaa kuin esimerkiksi hyönteisen kärsimys puhumattakaan meille ehkä vielä tuntemattomasta juolavehnän kärsimyksestä, kun se julmasti revitään maasta irti arvokkaamman porkkana-herrakansan tieltä. Myös eläinten kohtelun kannalta on suotavaa kasvissyönnin ja vastuullisten eläintensuojeluprotestien lisääntyminen. vie monimuotoisuustiedon lähteille Anna-Minna Kullberg ja JukkaPekka Jäppinen ovat laatineet Suomen ympäristökeskuksen sivuille mainion lähtöpaikan kaikille, jotka etsivät tietoa luonnon monimuotoisuudesta. Kirjan viimeinen kolmannes on omistettu ilmastolle; sen peruskäsitteille, muutoksille ja ihmisen vaikutuksiin ilmakehässä. Talvet ovat puolestaan lämmenneet, jolloin puuntuhoajahyönteisten elämä on helpottunut. Esimerkiksi maatalouden ympäristövaikutusten vähentämiseksi lihan kulutusta ja siten kotieläinten maaraa vo1ta1s11n vähentää. Kirjassa kerrotaan myös mielenkiintoisista kotieläimiin liittyvistä uskomuksista ja sanonnoista. . Emmi Manninen-Leivo Eläinten oikeusfilosofiaa Leena Vilkka: Oikeutta luonnolle. Ehkäpä olet vain kiinnostunut siitä, miten ympäristöfilosofi Leena Yilkka rakentelee erilaisista ympäristöfilosofiaan liittyvistä palasista itselleen aatemaailman, jossa eläinyksilö on aina katastrofin keskellä etusijalla, koska se ei ole omasta vapaasta tahdostaan hukkuvassa laivassa tai palavassa talossa. Eläminen on vääjäämättä toisten lajien lajinmukaisten "oikeuksien" polkemista. Kotieläinten villi elämä on näkökulmaltaan hyvin mielenkiintoinen. Lumonetin (http://www.vyh.fi/ luosuol lumol lumonetlkansi.htm) kautta löytyvät esimerkiksi keskeiset luontoon ja monimuotoisuuteen liittyvät lait ja sopimukset. Ympäristöfilosofia, eläin ja yhteiskunta, Yliopistopaino 1998, 207 sivua, 1 55 mk. jo esipuheessa hän kirjoittaa samanaikaisesti eläinten oikeuksista ja ihmisen vastuusta luonnosta, eläimistä ja tulevista sukupolvista. Kirjassa esitellään 16 kotija lemmikkieläimen villiä taustaa. Siitä selviää, mistä lajista kukin kotieläin on kehittynyt, milloin ja missä se on kesytetty sekä mitä villejä ja kesyjä sukulaislajeja eläimellä on. Haluatko tietää, mitä eroa on zoosentrisellä ja biosentrisellä luontokeskeisyydellä. Pekka Hänninen Villinä vankeudessa Stefan Casta ja Staffan UII· ström: Kotieläinten villi elämä, Tammi 1998, 72 s. Leena Yilkkakaan ei pääse eroon ihmiskeskeisyydestään. Kirja sopisi teemaltaan loistavasti oheislukemistoksi yläasteen maaja metsätalouden opetukseen. ltseisarvoisella ei ole hintaa se ei ole vaihdettavissa eikä rahalla korvattavissa." Oikeutta luonnolle -kirjan tärkeintä antia luonnonsuojelutyölle onkin selitysvelvollisuuden kääntäminen toisinpäin; eläinten ja kokonaisten ekosysteemien elämisen oikeus olisikin laki ja sitä vastaan toimiminen pitäisi perustella. johtopäätöksiltään kärjekäskin kirja asettaa kuitenkin esimerkiksi teollisen lihantuotannon kosmeettiset parannukset (teuraseläinten huilaustauot) niille kuuluvaan mittakaavaan ja arvoon. Antti Halkka 53. Heikki Susi/uoma Lumonet . Yilkka ei ole niinkään kiinnostunut kokonaisten ekosysteemien kohtalosta tai uhanalaisista lajeista kuin eläinyksilön hyvinvoinnin pohdinnasta. Erilaisia filosofisia suuntauksia sekä teorioita ansiokkaasti valaiseva vaikkakin hieman toistoon sortuva teos pitää sisällään käytännön luonnonsuojelunkin kannalta tärkeän sanoman: "On normaalia ja inhimillistä elämää ylevöittävää pitää jotakin itsensä ulkopuolista itseisarvoisena. Staffan Ullströmin kuvitus on kaunis. Sitä vastoin lukuisat lorut kuvaavat hyvin keskimääräisiä sääoloja, ja muutamat ennusteet kuten "Aamurusko paidan kastaa" pitävät useimmiten paikkansa. Yilkka liputtaa selkeästi anarkismille, joka hänen sanojensa mukaan hylkää kommunikoinnin vallitsevan järjestelmän kanssa. puvuoden sään välisestä yhteydestä saavat huutia. Se saa lukijan katsomaan tuttuja kotieläimiä olentoina, joissa on vielä vuosituhansien kesyn elämän jälkeenkin yhtäläisyyksiä niiden villien lajitoverien ja lähisukulaisten kanssa. · Varsinaisista eläinten oikeuksistakin kirjoittaessaan Yilkan tekstistä nousee esiin koko joukko vaikeita kysymyksiä. Esimerkiksi laiduntavaa lehmää katsellessaan voi kirjan innoittamana kuvitella, miten lehmän esi-isä, uhkea alkuhärkä, on aikoinaan vaeltanut Keski-Euroopan ruohostoilla. Kuvituksessa on nähtävissä kirjan ruotsalainen alkuperä: sikäläiset kotieläinrodut ovat hyvin edustettuina. Oletko kiinnostunut eläinten oikeuksien aatehistoriasta tai arvojen nonnaturalistisesta luonteesta. Toivottavasti kirjasta otetaan vielä painos, joka on koko kansan saatavilla. Ympäristöfilosofiasta ei kuitenkaan koskaan puhuta liikaa ja jokainen henkilökohtainen teko on arvokas. Esimerkiksi roomaSUOMEN LUONTO 1 /99 KIRJAT laiset ennustivat niiden avulla. Kuin epilogina kirjan päättää kertomus suomalaisten suo-ojitusten vaikutuksesta keskisuomalaisten vedenjakajaseutujen ilmastoon. Suomentaja on on tehnyt hyvää työtä etsimällä useita kotimaisia esimerkkejä kotieläinten kasvatuksesta. jos kanat söivät hyvin, asiat olivat kunnossa, mutta jos ne kieltäytyivät syömästä, tapahtuisi kamalia. Kotieläinten villi elämä -kirja kuuluu Tammen lasten ja nuorten kirjojen uutuuksiin. Perinteisen luonnonsuojelun kannalta "eläinten oikeuksien keskustelu on osoittanut, että yksilön arvosta lähtevä etiikka ei anna erityistä arvoa uhanalaisille lajeille"
Komponentteja valmistetaan muutamissa tehtaissa ympäri maailmaa. Minnan mielestä kasviväri sopii paitsi huonekaluihin myös lasten leluihin, koristeja käyttö-esineisiin.. S uomessa on eniten kännyköitä asukasta kohti . Millaisia määriä niitä joudutaan tulevaisuudessa käsittelemään. Nikkelimetallihydridiakkuihin siirryttiin noin neljä vuotta sitten. Puun kuvio jää käsittelyn jälkeen näkyviin eikä liuottimia, säilöntäaineita tai kemikaaleja tarvita. Nykyisin suurin osa kännyköiden akuista on litiumioniakkuja. Pekka Heikura 54 Lämmitin vähentää auton päästöjä Bensiinikäyttöisessä autossa huomattava osa haitallisista pakokaasupäästöistä syntyy moottorin kylmäkäynnistyksessä ja sitä seuraavien ensimmäisten ajokilometrien aikana. Litiumakut ovat myös kevyempiä kuin kadmiumakut, mutta niiden leviämisen esteenä on hieman korkeampi hinta. Ruotsissa saa junissakin luomuruokaa Ruotsalaisjunien ravintolavaunuissa on lokakuusta lähtien ollut tarjolla luomuruokavaihtoehto. Parhaita värejä puulle saadaan muun muassa sipulinkuoresta, josta irtoaa kaunista keltaista. Ongelmajätekeräilyn mukaan kännykän akkuja kerätään yhä enemmän. Esimerkiksi komponenttien valmistuksen ympäristövaikutuksista ei löytynyt tietoa sen enempää yrityksistä, internetistä kuin viranomaisiltakaan . Matkapuhelinten virtapiirien liitokset tehdään edelleenkin lyijyllä, joten pieni ympäristöriski sisältyy myös tähän. EKONEUVO PEKKA HEIKURA Airut ovat kännyköiden suurin ongelma Mikä on kännykän ekologinen selkäreppu. Nokkonen on hyvä vihreän lähde. Mihin kännykän akut joutuvat, ja miten pitkään ne kestävät. Silti moniin matkapuhelimiin myydään vakiona edelleen nikkeliakkuja. Nikkeli on haitallisuudeltaan lyijyyn tai kadmiumiin verrattava raskasmetalli. Lehtikuusen kuoresta syntyy tyylikkään ruskeaa. Jari Salonen Minna Lautala ja sipulinkuorivärillä petsattu haapahylly. Raideravintolat ottivat luomuvaihtoehdon listoilleen kuluttajien toivomuksesta. Oletetaan, että ihmiset osaavat viedä ne ongelmajätekeräykseen. Kasvivärit sopivat puu pinnoille Hämeen ammattikorkeakoulun Evon yksikössä maatalousinsinööriksi opiskeleva Minna Lautala teki opinnäytetyönsä kasvivärien käytöstä puun maalauksessa. Soittokierroksella kaikille merkittäville matkapuhelinten valmistajille esille nousivat akut, jotka lienevätkin matkapuhelinten suurin ympäristöhaitta. Aarno Kavonius Ekokemiltä arvioi , että kännykän akkuja ei tule keräykseen niin paljon kuin pitäisi. Lisätietoja: Juhani Laurikko, VTT Energia, puh. Kasvivärit ovat vaihtoehto lähinnä teollisille petseille. Värien säilymistä voidaan parantaa sivelemällä pinta luonnonlakalla, uv-lakalla tai mehiläisvahalla. Joistakin litiumin yhdisteistä aiheutuu vähäisiä ympäristöja terveyshaittoja. Koska akut kestävät noin kaksi vuotta, vuosittain käytöstä poistuu 1 ,3 miljoonaa akkua. Tuottajan pitäisi vastata tuotteestaan myös sen elinkaaren lopussa. Esimerkiksi puusepät olisivat halukkaita kokeilemaan kasvivärejä", Lautala kertoo. Luomuaterioita saa myös Tukholman, Göteborgin ja Malmön asemaravintoloissa ja kahviloissa. Matkapuhelinten akkujen keräilyä ei ole Suomessa erityisesti järjestetty. Käynnistystilanteen päästöt voivat pakkasella olla jopa 5-7-kertaiset verrattuna normaalilämpötilassa mitattuihin arvoihin. Varsinkin vanhat nikkeliakut olisi tärkeää saada talteen. Matkapuhelinten valmistajien tai myyjien soisi ottavan vastuuta käytetyistä akuista. Kylmäpäästöissä on myös melko suuria eroja eri mallisten ja eri merkkisten autojen välillä. Oletettavasti suurimmat riskit niiden valmistuksessa aiheutuvat lähinnä liuottimien käytöstä. Suomessa keräystä ei valitettavasti vielä ole organisoitu. "Työ on vasta alussa, mutta jo nyt aihe on herättänyt valtavasti kiinnostusta . Mitään tarkkaa tilastoa asiasta ei kuitenkaan ole. Matkapuhelin on jo joka toisella suomalaisella. (09) 456 5463. Raideliikenteen ravintolatoiminnasta huolehtiva Trafikrestauranger on varautunut noin 19 000 luomuateriaan kuukaudessa. Suomessa on täll~ hetkellä noin 2,6 miljoonaa mi}tkapuhelinta. "Siihen ei voi vielä antaa ehdottoman varmaa vastausta, mutta luultavasti aika hyvin. Sitä tutkitaan koko ajan lisää", Lautala sanoo. Liitosten lyijyn korvaavaa tekniikkaa ollaan kuitenkin ottamassa käyttöön. J. Nikkeliakkuja on ainakin kahta laatua: Nikkelikadmiumakkuja käytettiin ensimmäisissä matkapuhelimissa. Kasvivärjäyksen pehmeys herättää kysymyksen , miten väri pysyy puussa. Ruotsissa myyjät ovat keränneet kännyköiden akkuja. Tehokas tapa vähentää päästöjä on käyttää moottorin esilämmitystä. Siksi onkin hämmästyttävää, kuinka vähän matkapuhelinten elinkaaren ympäristövaikutuksista on tietoa . Litiumakut ovat vähemmän haitallisia kuin kadmiumakut, mutta nekin tulee toimittaa ongelmajätekeräykseen
Kuinka" säilyttää ruukkuatsalea. Maakellarissa kosteus tasoittuu tavallisesti maalattian läpi sopivasti. Ennen seuraavaa varastokautta kellarin lattia suojataan pienisilmäisellä verkolla. Se viihtyy parhaiten valoisalla mutta suoralta paahteelta suojatulla ikkunalla, noin 18 asteen lämmössä. Sisällä taas on sen makuun liian kuivaa ja lämmintä. Kevättä kohti perunat alkavat hiljalleen itää. Kesällä voi kastella sadevedellä. Huonekasvina menestyäkseen atsalea vaatii erityistä hoivaa. Ulkoilmaan tottunutta atsaleaa täytyy alkuun suihkutella usein. Kasvikset voi myös peitellä kuivalla turpeella tai sanomalehdillä. Ruukkuatsalea ei kestä talvea ulkona. Kukkiva atsalea upotetaan ruuku.n laitoja myöten haaleaan veteen aina, kun multa alkaa kuivahtaa. Myös hiiriä ja myyriä täytyy varoa. Kellari voi kuitenkin kaivata tuuletusta , jottei kosteus tai liika lämpö pilaa ruokia. Kovalla pakkasella tuuletusluukut pidetään kiinni. Miten ruukkuatsalea säilyisi hengissä joulun jälkeen. Kasteluja suihkutusvettä olisi hyvä seisottaa yön yli, jotta kalkki laskeutuu astian pohjalle. Myös koneellisessa kylmiössä kuivuus on usem vaivana. Kasteluvedessä ruukkuatsalealle voi antaa alppiruusulannoitetta. Alusvadilla ei saa kuitenkaan seistä vettä , jotteivät juuret mätäne. Ne kehittyvät 5-1 2 asteen lämmössä. Perunalaarin paikka onkin mahdollisimman korkealla, ja kylmässä viihtyvät kasvikset säilytetään viileässä lattianrajassa. Kuivassa ja lämpimässä käsittely on toistettava päivittäin . Atsalea ei pidä kalkista. Voiko sen istuttaa puutarhaan. Alkukesällä nuoria versoja typistetään , jotta kasvi pysyy tuuheana. Keskitalvella on hyvä käydä laarit ja varastohyllyt läpi. Jos kaalinlehdet alkavat nahistua tai porkkanoissa näkyy kalpeita versoja, kasvikset kannattaa käyttää pian pois. Jos lämpötilan saa pidettyä noin neljän asteen tienoilla, perunat säilyvät hyvinä pitkälle kevääseen. re111tetyt muovipussit säilyttävät kasvikset tuoreempina. Kun kukinta on ohi, atsalea istutetaan juuripaakkua rikkomatta suurempaan ruukkuun . Millaiseen paikkaan. usein liian lämmin ja kuiva. Jos pisaroita näkyy, kellaria tuuletetaan· suojasäillä. Homehtuneet ja mustuneet juurekset poimitaan pois tauteja levittämästä. Jos multa kuivuu, atsalea pudottaa kukkansa ja saattaa kuolla, joten kastelun on oltava runsasta. Perunoihin muodostunut sokeri palautuu lämpimässä takaisin tärkkelykseksi. Perunoille sopivin varastolämpötila on nelisen astetta. Kylmemmässä kasvi voi paleltua , joten se on tuotava sisälle ennen hallaöitä. Jos ilma on kuivaa, lattiaa voi kastella. Lehtiä sumutetaan päivittäin. Juureksia, kaaleja ja purjoa varten lämpöä saisi olla vain aste tai pari. Hyvät ja kiinteänä säilyneet perunat ja juurekset jätetään varastoon, muut otetaan esille ämpäreihin, joissa niitä on helppo kantaa keittiöön. Jos jyrsijöitä jo on, niistä pääsee eroon vain loukuilla. 55. Kellarin ilman pitäisi olla hyvin kosteaa, mutta pisaroita ei saisi tiivistyä kattoon eikä kasvisten pinnalle. Kerralla kannattaa ottaa isompi erä perunoita ja juureksia välivarastoon. Mullaksi sopii hapahko metsämulta tai kalkitsemattoman turpeen ja hiekan seos. Kuivassa kasvikset nahistuvat. Pakkasilla kellarissa ei käydä usein, jottei lämpö karkaa. Syyskesän viileät säät saavat atsalean kasvattamaan nuppuja. T aion alla oleva kellari on . Varovainen tuuletus ja kasvisten peittely puolikostealla turpeella auttavat jonkin verran. Lattian läpi kellariin saattaa kaivautua hiiriä ja myyriä, jotka likaavat varastoja. Turve tai sieltä täältä SUOMEN LUONTO 1 /99 Jos pakkanen uhkaa päästä seinän tai katon läpi varastoon, kellarin katolle ja ulkoseinille lapioidaan runsaasti lunta. Keväällä atsalearuukun voi siirtää parvekkeen kaiteen varjoon tai tuulelta suojattuun , vario1saan puutarhan nurkkaan . lmelyys katoaa, kun perunat tuodaan sisälle lämpimään muutama päivä ennen käyttöä. MULTASORMET REA PELTOLA Talvivarasto kaipaa .nyt hoitoa H yvässä varastossa perunat, juurekset, kaalit ja purjosipulit säilyvät pitkälle kevääseen. Ruukkuatsaleat on yleensä istutettu melko pieniin astioihin . Alle kahden asteen lämmössä perunat makeutuvat. Myyrien käytävät voi myös yrittää tukkia
Lisätietoja koulutuksesta ja opintoihin liittyvistä asioista saat puh. -99, suoraan peruskoulusta tulevat 8.-26.3. Hakeminen yhteisvalinnassa: Peruskoulun päättäneet 1.-19.2. 2 ..Q "' > "' 1 1 1 1 ('j r-......l CX) LAPPEENRANNAN AMMAITIKOULU, LUONNONVARA-ALA MONOLANTJE 103 54330 SIMOLA PUB. Tärkeitä teemoja ovat tekemällä ja työssä oppiminen, luomutuotannon käynnistäminen, viherrakentaminen ja taimituotanto muitakaan unohtamatta. 50 sivua • Noin puolet värisivuja Nyt myytävänä koti tal ouk sille Eka Energiaa, hinta vain 2!,3p/kWh (+vpm). <t:'. Veidvoimaa, Joaa ei e4H 1111.nn.llltelyaltaita! PyyU tarjous! 56 Puh. (05) 675 031 1, 675 0312 tai 675 0314 Luonnonvara-alan koulutusta ja kehittämisprojekteja elämää ja luontoa kunnioittaen sekä maaseutuyrittäjille että maatalouslomittajille KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ! RAAHEN AMMATILLINEN AIKU ISKOU LUTUSKESKUS Maaseututiimi Rautaruukintie 35, 92100 RAAHE Anni Häikiö, 08-2992 38, 040-581 6368, anni.haikio@raahenaakk.fi SUOMEN LUONTO 1 /99. .S ao E~ ai Vl :;:; Vl 0. (02) 8386 126 tai e-m &il: t1pani.11.10mi@11p1oy.fi , , PANEUANKOSKEN V~l!:!~rg~f~aneliankoskenvoima Tervetuloa ostoksille Luonto kauppaan! Helsinki Nervanderinkatu 1 1 (09) 406 262 Jyväskylä Kauppatori, Väinönkatu 13 (014) 372 1022 Kuopio H-talo, Kauppakatu 32 (017) 263 1778 Tampere Laukontori 4 (03) 2145715 Turku Brahenkatu 5 (02) 232 7001 Luontokaupassa on runsaasti laadukkaita, mukavia ja hyödyllisiä tuotteita Poikkea tutustumaan! 1 1 1 1 -s:t-Z N<( t :::l <t:'. "' 'ö. TILAA SUOMEN AINUT Luontokuvauksen erikoislehti Luontokuva • 4 numeroa / vuosi • Koko A4 • Uusinta tietoa luontokuvauksest:a • Lukijakilpailu • Kirjoittajina ja kuvaajina Suomen parhaat luontokuvaajat • 36-40 sivua, nro 1 n. (05)6750 313 Maatilatai puutarhatalouden perustutkinto (80 ov) sekä nuorisolle että aikuisille (monimuotoisena). "-' --. -99
Hinta: 15 800 mk Oppaana: Juha Kuronen Tansania 1999 Kilimanjaro Serengeti, Ngorongoro Zanzibar, Victoria-järvi vaelluksia Tansanian eri osissa. Lähdemme risteilylle joulukuun lopulla valiten sopivan ympäristön päivälle, jona vanha vuosituhat jää taakse ja uusi uljaampi sukeltaa esiin. Luontokirjojen aatelia Heikki Willamon uutuudet Haukkametsä 198 mk Siiri Sopulin syksy 78mk Suomen Luonnonsuojelun Tuki Puhelintil. Oppaana: Markus Dernjatin Sichuan Ainutlaatuinen luontomatka pandan kotiseudulle Lounais-Kiinaan. Malmström Filippiinien saaristoa 28.6.-8.7. Ympäri vuoden räätälöityjä safareita pienryhmille ja yksityismatkaajille. Kon-Tiki Toursin luontoniatkat 1999 Costa Rican ja Guatemalan linnut 27.2.-13.3. 26.7.-6.8. Mahdollisuus olla todistamassa päivän nousua uudelle vuosituhannelle Galåpagoksen ihmeellisessä luonnonlaboratoriossa. Vuokraamme oman aluksen käyttöömme ja mukaan mahtuu 10-15 henkilöä. pandojen tutkimusasema, Kolmen Rotkon laivaretki ja paljon muuta luontoa. Sitovat varaukset pyydetään mahdollisimman pian saadaksemme oman aluksen käyttöömme. Tiedustelut: Oy Kon-Tiki Tours Riitankuja 1-3 G 58 00840 Helsinki Puh. Kohde on ainutkertainen ja ajankohta on ainutkertainen. Hinta: 18 600 mk Mukana: Kalevi K. arkisin klo 8-17: (09) 2280 8333 fax: (09) 2280 8248 internet:www.sll.fi/tuki Saatavana myös Luontokaupoista ja hyvinvarustetuista kirjakaupoista SUOMEN LUONTO 1 /99 57. Mukana ohjelmassa mm. Ajankohta: Lokakuu Oppaana: Seppo Vuokko Risteily Galäpagossaarilla vuosituhannen 1999-2000 vaihteessa Upeita hetkiä odotettavissa Tyynenmeren maisemissa noin 10 päivän ajan. Tämä matka kruunaa yli kymmenen vuotta kestäneen Galåpagosmatkailumme. Lennot Halifaxiin lceland Airin siivin Helsinki-Reykjavik-Halifax. (09) 621 2525 Fax (09) 621 2520 E-mail: kontiki@stellapolaris.com Valassafari Nova Scotiassa Kanadan ja ehkä koko maailman paras valaiden tarkkailukohde
Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei kirjeitse. Onko muilla lintulajeilla samantyyppistä viestintää. Kekseliäillä koejärjestelyillä on mahdollista pyrkiä selvittämään eri äänien merkitystä. Mitä ne siellä tekevät. Varoitusäänen, kutsuäänen tai laulun, joka on sekin tirskutusta, voimme oppia tunnistamaan seuraamalla parven tapahtumia. Ne ovat näkyvyydestään huolimatta hangella hyvässä turvassa, sillä niiden karvat ovat linnuille myrkylliPikkuvarpuset ovat varpusta pienempiä, niillä on ruskea päälaki ja poskissa musta täplä. Kaikilla sosiaalisilla lajeilla on arvojärjestys, nokkimajärjestys, joka määrää yksilön arvoaseman parvessa. joulukuuta 1 996. Varpunen on sosiaalinen laji, jonka viestintä perustuu paljolti ääniin ja käyttäytymiseen. ja metsät. Ruostesiiven toukat ovat matkalla koteloitumaan. Se määräytyy monenlaisten seikkojen, kuten sukupuolen, iän, höyhenpuvun värin, yksilön käyttäytymisen ja äänten perusteella. Ymmärrämmekö mitä varpusen erilaiset äänet tarkoittavat. Samantyyppistä kommunikaatiota esiintyy kaikilla muillakin sosiaalisilla lintulajeilla. Karvatoukkien ainoa saalistaja käki on kaukomailla. Ihmistä kylmää, mutta kai tässä on tälle kärpäslajille otollisin paritteluaika. Kärpäset kuuluvat Pekka Vilkamaan määrityksen mukaan Heleomyzidae-heimoon, jolla tuskin on edes suomenkielistä mmea. Varpuset tuntuvat keskustelevan vilkkaasti. Toukat taas kuuluvat siilikehrääjälle nimeltään ruostesiipi, jonka toukat tunnetusti liikuskelevat hangilla. siä. Talvista sirkutusta Talvinen luonto on hiljainen; linnunlaulua ei juuri kuule. Lähinnä töyhtötiainen harrastaa sitä, mutta sekin enimmäkseen puiden tyviltä. tri Matti Helminen fil. Meikäläiset linnut, esimerkiksi tiaiset, saalistavat yllättävän vähän hangelta. Laita mukaan yhteystietosi. Seppo Vuokko fil. kand . Lämpöasteita oli viisi. Harri Dahlström fil. Mitä ovat ruskeat karvatoukat, jotka näin hangella 22. Asiantuntijoina toimivat: maat. lis. Vipinää hangella Mitä ovat kylmäveriset kärpäset, jotka parittelivat lumella Siilinjärvellä 28. Tai sitten laji lisääntyy ympäri vuoden. tri Kauri Mikkola fil. tri likka Koivisto fil. Varpusilla lienee kuitenkin myös ääniä, joiden tarkoitusta emme ainakaan kovin helposti pysty tulkitsemaan. 58 Kysy luonnosta Luontoillan asiantuntijat vastaavat! Lähetä kysymyksesi osoitteeseen Suomen Luonto. Onko ilmiötä tutkittu. Esimerkiksi kottarais-, rastasja tilhiparvet ovat äänekkäitä. Seppo Vuolanto KYSY LUONNOSTA Äänittämällä, soittamalla nauhaa ja katsomalla, mitä parvessa tapahtuu, voimme oppia enemmän. Siksi olenkin alkanut pitää yhä enemmän varpusten sirkutuksesta pensaissa ja ruokintapaikalla. Lämpötila oli nollan vaiheilla. maist. Kärpäset saattavat olla hangella samantapaisesta syystä. Seppo Vuo/anto Hangella liikkuva ruostesiiven toukka on menossa koteloitumaan. Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Sosiaalisesti alimpien on väistettävä vahvempiaan ennen kaikkea ravinnonhaussa, mutta myös muissa toiminnoissa, esimerkiksi lisääntymisessä. Kauri Mikkola SUOMEN LUONTO 1 /99. tammikuuta 1 997
lstutuskuopassa juuret joutuvat usein sykkyrälle ja huonoon asentoon. Pihtojen puuaines on pehmeää ja helposti murtuvaa, eivätkä ne metsätalouden kannalta ole jalokuusia. Eräitä muitakin pihtoja viljellään koristepuina. Kun kuulin tämän kysymyksen soittajalla, ei mieleeni tullut muuta kuin että uskomaton juttu, ei niin voi käydä. Pihtojen neulaset ovat pehmeitä, eivät piikkisen kovia kuten kuusella. Löin sille pihan saviseen maahan reiän , johon sen tökkäsin. Kysyjän näkemä puu oli jokin pihta, joita ennen kutsuttiin jalokuusiksi. Maahan lyöty leppäkeppi voi juurtua, mutta ei kuusi' jo aiemminkin olin epäillyt kuusten oksienkin juurtumista. Näin suuren kuusen juurtuminen on toki poikkeuksellista, mutta pienistä oksapistokkaista juurtuu yli puolet. Kuinka yleistä on, että joulukuusi juurtuu. Tällöin kuopan reunoista sortuva lumi peittää ne hartioita myöten, ja tuisku voi tuoda lisää valkoista peitettä niiden ylle. Seppo Vuokko 59. jo muutamassa vuodessa alkuperäiset juuret ovat korvautuneet uusilla, vanhojen juurten yläpuolelle syntyneillä jälkijuurilla. Se juurtui siihen, ja nyt se on usean metrin mittainen. Levon päätyttyä se ryhtyy kaivautumaan kohti lumen pintaa. Kuusen kävyt kääntyvät riippuviksi muutamassa viikossa kukinnan jälkeen. Seppo Vuokko Kävyt pystyssä Näin Vantaalla kuusen , jonka kävyt sojottivat pystyssä vielä syksyllä. jälkijuurten muodostus on tärkeää myös istutustaimille. Pihtoja viljellään myös joulupuiksi ja koristehavuiksi tuuheutensa, pehmeiden neulastensa ja hyvän tuoksunsa vuoksi. Pihtojen kävyt jäävät pystyyn ja hajoavat syksyllä siten, että sekä käpysuomut että siemenet karisevat alas. likka Koivisto Juurtuva joulukuusi Ostin useita vuosia sitten torilta noin metrin mittaisen joulukuusen. Onko tämä tavallistakin. Tähän on vielä lisättävä, että kiiruna ei monasti pysty löytämään asuinpaikoiltaan avotuntureilta kiepin kaivamiseen otollista pehmeää lunta vaan joutuu ratkaisemaan suojantarpeensa toisin. Siperianpihdan kuori on vanhassakin puussa melko sileä eikä kaarnamainen kuten kuusella, ja lisäksi kuoressa on hyväntuoksuisen pihkan täyttämiä nesterakkuloita. Fasaani kiepissä Meneekö fasaani kieppiin. Vaikka fasaanit siis käyttävät kovilla pakkasilla lumen tarjoamaa suojaa, ne eivät yleensä kaivaudu kuvatunlaiseen kieppiin vaan asettuvat laskeutumiskohtaansa. Fasaanit menevät kieppiin, jos kieppi-sanaa ei rajata tarkoittamaan vain sitä lumionkalomallia, jollaisen meidän alkuperäiset kanalintulajimme (peltopyytä lukuunottamatta) kaivavat suojautuakseen kylmyydeltä. Näin fasaanien kaivautuvan lumikuoppaan suuren kuusen alle Viikissä muutama vuosi sitten, kun talvi oli luminen ja kylmä. Olin kuitenkin väärässä. Kävyn ranka jää vuosikausiksi törröttämään. Sekä siperianpihta että palsamipihta ovat jo pitkään olleet suosittuja puistopuita. Oikeastaan kysyjä antoi jo vastauksenkin. Professori Matti Leikola lähetti seuraavaan ohjelmaan kirjeen, jossa hän kertoi kuusen suhteellisen hyvästä kyvystä muodostaa jälkijuuria. Kieppiin mennessään lintu etenee pienen matkaa lumen alla ja jää sitten näin syntyneen tunnelin perukkaan lepäämään. Puistoista ne ovat paikoin levinneet luontoonkin. Se ei siis palaa takaisin tulosuuntaan, m1ssa tunneli monasti onkin tukkeutunut ja SUOMEN LUONTO 1 /99 KYSY LUONNOSTA estää osaltaan kiepissä olevan linnun tuottaman lämmön karkaamista. joskus fasaani saattaa mennä syvemmällekin, jos lunta on paksulti, jopa kaivaa pienen tunnelin siis aika tarkoin tyyppillisimpien kieppilajien, pyyn, riekon, teeren ja metson käyttäytymismallia noudatellen. Vasta silloin taimi lopettaa juromisen ja lähtee voimakkaaseen kasvuun
Kysyjän mam1tsemat järvet ovat Pohjois-Savossa Nilsiän reitin latvoilla. Kyllä voi. Made on kylmien vesien kala, joka kutee keskellä talvea. Metsästä on kuollut kymmeniä kuusia laikkumaisesti ja jokseenkin samanaikaisesti. Naavat, kuten useat muutkin puiden oksilla ja rungoilla kasvavat kookkaat jäkälät, ovat hyvin herkkiä ilmansaasteille ja aivan erityisesti rikkidioksidille. Seppo Vuokko Hedelmättömiä mateita Olen ihmetellyt Kiltuan ja Haapasen mateita, joista suurin osa on hedelmättömiä. Itse muutin maalle 1987, ja löysin silloin lähimetsän kuusista vain sentinkahden mittaisia vaatimattomia naavahapsuja. Huonokuntoisten kalojen on havaittu kutevan joissakin tapauksissa vain joka toinen vuosi. Näiden järvien mateiden sukurauhasten tyhjyys on poikkeuksellisen yleistä. N aava parrat kasvavat Lapseni toivat metsästä viisi-kuusi senttiä pitkää naavaa. Voiko tämä johtua siitä, että maksassa on runsaasti rakkuloita. Epifyyttijäkälien katoamiseen kaupunkien keskustoista kiinnitettiin huomiota jo 1800luvulla. Miksi naava hävisi, ja miksi se nyt on palannut. Usein salama vain pirstoo sen puun, johon lyö, eikä puu edes välttämättä kuole. Heikentyneisiin puihin tulee nopeasti kaarnakuoriaisia ja muita tuholaisia, joita helposti pidetään kuusten kuoleman syynä. Voisiko se johtua salamaniskusta. Joskus taas salaman iskemässä puussa ei ole näkyviä vaurioita lainkaan, mutta silti se ja vaihteleva määrä puita ympäriltä kuolee. Harri Dahlström Tappoiko salama kuuset. Kalojen kuntoon taas voivat vaikuttaa muun muassa ravinnonsaanti, sairaudet 1a loisten runsaus. Jos salamaniskua ei ole nähty, puiden kuolemaa voi olla vaikea yhdistää ukkoseen. 60 KYSY LUONNOSTA Naavojen kasvaminen on merkki ilman puhdistumisesta. Selitys ei oikein käy kysyjän mainitsemille järville. Silloin tällöin löytyy muualtakin kutuaikana pyydetyistä mateista tällaisia yksilöitä, mutta enemmistö kaloistamme on yleensä kutukypsiä. Siellä vesien tilaan vaikuttavat ennen kaikkea säännöstely ja korkeahko humuspitoisuus. Jopa 70-80 prosenttia on mädittömiä ja maidittomia. Sitä pitävät yllä metsäojitukset ja turvetuotanto. SUOMEN LUONTO 1 /99. Ilmeisesti voimakas sähköpurkaus tappaa jällen solut, jolloin koko puu vähitellen kuolee. Nyt jopa Helsingin keskustassa Kaisaniemen puiston puilla on jäkäliä, ei kuitenkaan vielä naavoja. Tällainen salaman synnyttämä aukko voi olla jopa muutaman aarin suuruinen. Paikoitellen varsinkin joillakin likaantuneilla merialueilla on tavattu paljon kutuaikana mätiä ja maitia vailla olevia mateita. Maan alla sähkö etenee sekä juuriyhteyksiä pitkin että suoraan läpi maan puusta toiseen. Kymmenkunta vuotta sitten naavaa oli vain muutamissa yksittäisissä puissa kaikkein syrjäisimmillä paikoilla. Siinä on yksi mahdollinen syy mateiden tilaan, mutta tarkemmat tutkimukset voivat tuoda esille muitakin syitä. Sukutuotteiden rakentaminen vaatii katoilta energiaa. Meillä tilanne oli huonoimmillaan 1970-luvun lopulla, jolloin oli jo tehty melkoisesti työtä ilman laadun parantamiseksi. Syynä hedelmättömyyteen on pidetty ympäristömyrkkyjä. Kun mateiden maksassa on runsaasti rakkuloita todennäköisesti haukimadon toukkavaiheita voivat kalat olla heikossa kunnossa, eikä niille jää enää voimavaroja sukutuotteiden rakentamiseen. Suuri laiva kääntyy hitaasti, ja kesti vielä kymmenkunta vuotta ennen kuin ilman laadun parantuminen alkoi selvästi näkyä jäkäläkasvustojen elpymisenä. Nyt komeimmat tupsut ovat jo yli kymmensenttisiä, mutta vielä niillä on varaa parantaa, jotta päästäisiin sellaisiin puiden naavapartoihin kuin lapsuuteni puilla oli
Kun palloon pumpataan ilmaa, laatta nousee, eikä tarvita suurta painetta. Yksittäisen solun paineistaminen ei isoa energiaa vaadi eikä paljon vaikutakaan. ajatella auton rengasta, jossa on vajaan kahden ilmakehän paine. jos kehittyvän itiöemän halkaisija on noin kolme senttiä ja lakin pinta-ala kymmenen neliösenttiä ja solujen paine 1,5 ilmakehää, se voi kohottaa jo viisikiloista kiveä. TVl 28.2. Samalla tavoin on ymmärrettävissä, että hennot ja murenevat voikukat ja mustesienet pystyvät nostamaan käytävälaattoja tai kasvamaan läpi asfaltin, mutta silti ne silppuuntuvat veitsellä vaivattomasti. Silloin tällöin näkee sienten, voikukkien tai muiden kasvien kasvaneen läpi asvaltin, ja tämä totisesti tuntuu ihmeeltä. Kuinka se silti pystyy kasvamaan läpi kovan asvaltin. Yksittäisen solun voima ei ole suuri, mutta yhteistyö on valttia. Seppo Vuokko .1. Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja on a) Anselm Hollo b) Antero Halla c) Timo Helle d) Matti Hilli. Eläimille, jotka työskentelevät lihasvoiman varassa, asfaltin lävistäminen on kovempi homma kuin kasveille, sillä kasvit käyttävät hydrauliikkaa. Radio Suomi Eikä salama ilman muuta ole kuusiryhmien samanaikaisenkaan kuoleman syynä: kuusia tappavat monet erilaiset taudit ja tuholaiset sekä ulkoiset tekijät kuten routa, märkyys, kuivuus ja pakkanen. Mihin aikaan vuodesta Maa on lähimpänä Aurinkoa. Asvalttia murtava sieni on kuin pieni tunkki. 3. Mustesienien itiöemiä kehittyy usein monia yhtä aikaa, jolloin jalkakäytävän laattaan kohdistuva pame moninkertaistuu: kymmenen samaan tahtiin kehittyvää mustesientä voisi nostaa jo 50 kiloa. 5. Mikä on kansallispuiston ja luonnonpuiston ero. 6. Kasvavan sienen solut syntyvät melko pieninä, ja sitten sieni pumppaa ne nestettä täyteen. 7. Kuuluuko saukko a) jyrsijöihin b) näätäeläimiin c) petoeläimiin. Tunnetko nämä lumen alta pilkistävät vihreät kasvit. . Seppo Vuokko Kätkettyä . Kuvitellaan vaikkapa ilmapallo betonilaatan alle. Radio Suomi 10.2. Vertailukohtana voi SUOMEN LUONTO 1/99 KYSY LUONNOSTA Mustesienet mursivat viisikuusisenttisen ehjän asvaltin viime kesänä Helsingissä. voimaa Mustesieni on niin hauras, että sitä on hankala saada ehjänä edes korissa kotiin asti. Solujen paine on noin puolitoistakaksinkertainen normaaliin ilmanpaineeseen verrattuna. Neljä rengasta, joissa on kussakin noin kämmenen kokoinen kosketuskohta tiehen, kannattavat tonnin painoisen henkilöauton pahemmin pullistelematta. jos ilmapalloon painaa terävällä piikillä, ei taaskaan tarvita kovaa painetta, jotta pallon kuori menisi rikki . 1. Mitä tarkoittavat a) kuoksa b) kätkä c) metu d) peski e) kojamo. 4. llveksiä on Suomessa noin a) 1 00 b) 800 c) 1500. 2. Luontoilta YLE:ssä 31.1. Olennaista on, että vastustus, kuten asvaltin tai kiven paino, kohdistuu laajalle alalle eikä pistemäisesti. Mutta kun soluja on tuhansia rinnakkain, niiden yhteisvaikutuksesta asvaltti nousee ja lopulta murtuu, ja sieni pääsee kasvamaan lävitse. Vastau·kset sivulla 66 61
Valovirta Helsinki Autokorjaamo Lindqvist Tuusula Bilia Oy Ab Vantaa Chrimane Oy Eastway Oy Helsinki EKA Chemicals Oy Helsinki Elcoteq Network Oyj Ferraria Oy Ab Fiskars Finlands Svenska Martha Förbund Helsinki Finnpile Oy, tekstiiliturkikset Karis, Karjaa Fundia Wire Oy Ab Lappohja Glaxo Wellcome Oy Espoo Hangon kaupunki Hill and Knowlton Finland Oy Helsinki Huonekaluliike Antti Hakala Röykkä Hymat Oy Hyvinkään Sepät Oy ltalikus Tmi Helsinki Jatiko-Marine Ky Helsinki Juremex Oy Vantaa Kansallinen Kokoomus Helsinki Kansan Sivistystyön Liitto ry Keravan seurakunta Kiljavanranta Oy Kiljava Kirjapaino M. Rantanen & Kumpp. Metsäperä Ky Riihimäki Suomen Metsästäjäliitto PÄIJÄT-HÄME Asikkalan Apteekki Vääksy Asikkalan Sairaankuljetus Oy Easy Cad Oy Lahti Heinolan Energia Oy Heinolan Sahakoneet Oy Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Hollola Koiviston Vihertyö Oy Orimattila Konttoritaito Oy Kuljetusliike Torppala Oy Lahti Lahden Konekirjanpito Lahden Lämpökäsittely Oy Lehtitsto Kukkonen Oy Lahti Metsäkeskus Lahti Oilon Oy Lahti Putkiurakointi Kari Kolsi Vääksy Sew-Eurodrive Oy Hollola Sinuhe Ky Lahti PIRKANMAA Bong-Suomi Oy Tampere Hämeenkyrön kunta Kangasalan kunta Kemiallinen Pesula Orivesi Kirjapaino Toiprint Oy Lempäälä Kilsa Tools Oy Toijala Köysivalmiste Oy Laurilan Tila Sahalahti Leppijärven Huvija Kauppakeskus Orisuo LVI-huolto Ahti Raunio Ompelimo Heinonen & Kalliomäki Tampere Peiron Oy Rakennusliike Veikko Matikainen Oy Tampere Rengas-Kaksikko Oy Sakari Käpynen Oy Urjala Svedala Oy Ab Tampere Tammer Diesel Oy Tampere Tampereen A-Kaivin Oy Valkeakosken Sanomat Verraton kotikunta Viiala Viljakkalan kunta KYMENLAAKSO Autokorjaamo Virtanen & Ristola Ky Koria Eurosex lnsinöörilinja Oy Siltakylä Jaalan kunta Karhulan Pesukarhu Ky Kotkan Klubi Kouvolan Betoni Oy Kouvolan seurakunta Kymenlaakson Sähkö Oy Elimäki Kymen Teollisuuskoneistus Oy Kouvola Kymijoen Vesiensuojeluyhdistys Kouvola Mäntyniemen Lomakeskus Siltakylä Pieneläinvastaanotto Helene Juola Kouvola Oy Prisma Ab Optinen erikoisliike Kotka Puhdistusliike R. Ekologinen Puolue Helsinki Kuljetusliike V. Helsinki Lihansavustamo Pekka Pajuniemi Oy Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto Makro Bios Oy Ab Tammisaari, Ekenäs Mercuri Urval Helsinki Metsäliitto Yhtymä Espoo Mittaviiva Oy Espoo Naturbruksinstitutet Ekenäs Oy Nordkalk Ab Nurminen Lovisa Shipping Ompelimo Tyylitikki Kerava Opte Oy Helsinki Ostoja Myyntiliike Alagreck Högbacka Paja Hitsi Ky Nukari Patenttitoimisto Leitzinger Oy Helsinki Pohjola-Norden Private Eye Helsinki Puhdistuspalvelu Mummi Espoo Rakentajain Konevuokraamo Oyj Ravintola Bellevue Helsinki Ritatilit Oy Shell-Rekola Vantaa Siuntion kunta Suomen Kemistiliitto Suomen Maalarimestariliitto ry Suomen Myyntikumppanit Helsinki Suomen Nestle Oy Espoo Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Suomen Syöpäyhdistys Helsinki Suomen Terästekniikka Hyvinkää Suomen Toimialapalvelu Oy Suomen Ylioppilaskuntien Liitto Helsinki Suomen YV A Keskus Oy Espoo Svenska Riksdagsgruppen Sähkösuunnittelutoimisto Forssell Oy Helsinki Teollisuus ja Työnantajien Keskusliitto Helsinki Telinetyö Oy Vantaa Tikkurilan TVja Radiohuolto Vantaa Tilitoimisto Salminen Ky Lohja Top Color Oy Helsinki Wasama & Co Oy Espoo Wike Oy Ab Karjaa WM Ympäristöpalvelu Ekenäs Vantaan Retkeilyhotelli XX-Production Oy Helsinki Yritysilme Oy Kellokoski ITÄ-UUSIMAA Kuljetusliike Juhani Nuikka Ky Jakari Loviisan kaupunki, Lovisa stad Paasio Oy Peli Toukomies Oy Porvoo Porvoon Vaihtokaluste Oy HÄME Kirjanpitotoimisto M. Ylimäki Karkkila Kirjansitomo Nide-Lindgren Oy Helsinki Kirjanpitotoimisto Sirpa Koskelainen Ky Kirjava Puolue/ent. (09) 693 970 PB 282, 00181 Helsinki HYVÄÄ UUTTA VUOTTA! Rautaruukki Oy Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT RY Insinööriliitto Lohjan Paperi Oy Professori liitto 1 r~r 1 1 KESKO ! 62 HYVÄÄ UUTTA VUOTTA! UUSIMAA Aktia Bank Aktiivi-instituutti Andiamo-Forum Helsinki Anki Oy Vantaa Arkkitehtitoimisto E. TUEMME LUONNONSUOJELUA Topi-Kalustaja Oy Puh. Jokimäki Ky Voikkaa VARSINAIS-SUOMI Alastaron kunta Brio Oy Raisio Ab Chips Food Oy Turku Finlon Oy SUOMEN LUONTO 1 /99. (08) 460 614 Fax (08) 460 768 HYVÄÄ UUTTA VUOTTA! Kuusankosken kaupunki Mini Mani Oy Hyllykallio Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskus Svenska Folkpartiet Puh
Sundqvist Pietarsaari Uusikaarlepyyn kaupunki Vaasan Sähkö Oy ETELÄ-SAVO Etelä-Savon Metsäkeskus Mikkeli Etelä-Savon Teleasennus Oy Mikkeli Hirvensalmen Apteekki Jukka Räty Oy Mikkeli . (09) 877 0580 ltTICULTOR KV~RNER™ Kvaerner Pulping Oy VARKAUDEN KAUPUNKI Vaasan Trikootehdas Ky HYVÄÄ UUTTA VUOTTA! Kustannusosakeyhtiö Pohjolan Työ HYVÄÄ UUTTAVUOTTA Viking Line VIHREÄ EDUSKUNTARYHMÄ Metsämiesten Säätiö Ulvilantie 23 B 00350 Helsinki Puh. T. Heikkilän Kauppapuutarha Turku Herba Natura Hinauspalvelu Ossi Valamo Laitila Kaarinan kaupunki Kauppilan Puutarhakeskus Turku Kemiönsaaren Paikallislehti Kemiö Kirjanpitotoimisto Taina Niemelä Oy Turku Kotileipomo Tanniset Paimio Kyrön Seudun Osuuspankki Kyrö Lemmikkiliike Karvakorvat Turku Liedon kunta Manacor Oy Salo Naantalin Muumimaailma Newprint Oy Raisio Paikallislehti Turuntienoo Lieto Pitokokki Mikko Ahola Turku Puiden hoito TS-Ympäristöpalvelu Ky Teppo Suoranta Parainen Pyhärannan kunta/vapaaaikatoimisto Salon Hammasvalmiste Oy Tibo Trading Parainen Tiirin Luomutila Loimaa Tili-Hilkka Oy Turku Tunturi Oy LTD Turku Turku Energia Oy TYHL-Kahvila-Ravintola Turku Vihermaailma Turku Viherpalvelu Ettala & Co Turku SATAKUNTA Asennus ja Hitsaustyö Kauvatsa Askania OY Ab Berendsen PMC Oy Huittinen Huittisten Apteekki Karvian Hiekkamylly Oy Ketjumyynti Oy Kodisjoen kunta Lakiasiaintoimisto Toimela Ky Mainospalvelu Ruokonen Pori Painorauma Oy Rauma Paper Mill Service Kauttua Oy Top-Kuit/Top Neule Siikainen ETELÄ-KARJALA Insinööritoimisto N. Timperi Hytti Lappeenrannan evankelisLuterilaiset seurakunnat Lappeenrannan Lääkäriasema Oy Lappeen seurakunta Oy Metsäbotnia Joutseno Pulp Radioja Koneliike SUOMEN LUONTO 1/99 N. K.~~BÖ LI;.. Group Oy Kuopio Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys Kuopio Tilipalvelu Sirpa Koponen Oy KAINUU Kainuun Metsäkeskus Kajaani Ompelimo Hoffren Kajaani Sumetek Oy Suomussalmi Vuokatin Urheiluopisto LAPPI Autoilija Pentti Rauvala Karunki Keminmaan kunta Koivusaajon Lomamajat Kolari Lapin Metsäkeskus Rovaniemi Lapin Yritysja Kiinteistötilit Oy Muonion Sähköosuuskunta Rovaniemen 1. Juvan kunta Jäppilän kunta Jäte Juha Ky Juva Kerimäen kunta Mikkelin kaupunki Optikko B. Laukkarinne 6, 01200 Vantaa puh. Markkanen Ky Lappeenranta Teräsbetoni Oy Lappeenranta Vartiaisen Puutarha Imatra POHJOIS-KARJALA Havukainen Oy Palavaneri Pirinen Ky Hammaslahti Perlos Oy Joensuu KESKI-SUOMI Hyvärinen Oy Hankasalmi Isännöitsijätoimisto Jyväskylän Kiinteistöpalvelu Oy ISA Jyväskylän Demarit Jyväskylän Luontaiskeskus Oy Keski-Suomen Metsäkeskus Jyväskylä Keski-Suomen Viatek Jyväskylä Kivijärven kunta Musa Pörssi, Soitinliike Jyväskylä ETELÄ-POHJANMAA Evijärven Peruna Oy Hiipakan Tehtaat Oy Jurva Ilmajoen Osuusmeijeri Kalusteikko Oy Kauhajoki Ojalan Parturi-Kampaamo Sarin Optiikka Urho Viljanmaa Oy Jalas Jokipii Ähtärin Eläinpuisto KESKI-POHJANMAA Alfa-Bag Oy Kokkola Kokkolan Autoilijat Lestijärven kunta Vetelin Sähkölaitos Oy POHJOIS-POHJANMAA Alatalon Tilitoimisto Foto-Pulkkinen Ky Kalajoki Iin Energia Oy Listax Oy NCC-Puolimatka Oy Oulun Hevosklinikka Raahen kaupunki Taivalkosken kunta Turve Ruukki Oy Oulu Vieskan Terätyö Ky Alavieska Yli-Iin kunta VAASAN RANNIKKOSEUTU Botnia Cad Oy Feora Oy Uusikaarlepyy Leinolat Pietarsaaren suomalainen seurakunta Sideby Trafikbolag Kristinestad Transport S. Liukkonen Oy Imatra Jurvasen Maalaamo Tmi Lappeenranta Kuljetusliike P. (09) 560 7470 Merita Konserniviestintä 8J Electrolux OY ELECTROLUX AB Hyvää uutta vuotta! 1v~, 1 I ! Perinteiset luonnonmaalit 32920 Kauvatsa, puh ja fax (02) 529 500, e-mail uula@uula.fi, www.uula.fi 63. A PQTLI.. Lohman Savonlinna Osuuskunta ltäjalostus Pieksämäki Pieksämäen kaupunki Puumalan Apteekki Suomen Kaunein Kunta Kangasniemi POHJOIS SAVO Ekometsätalouden Liitto ry Erikoishammasteknikko Esa-Matti Koponen Pielavesi Hammaslääkäri Risto Rönkkö Kuopio Kuopion evankelis-luterilainen seurakunta Pohjois-Savon Musiikkikoulu Kuopio P. A. Apteekki l(i)EKOKEMI H~:U.Al:L .IlK.KJ H
Silja Sarkkinen, koulutussihteeri, vs. Hanna Matinpuro, kans.välisten as. (05) 371 0301 lappi, Tuula leskelä, Korkalonkatu 12, 96100 Rovaniemi, puh. 0500 320844 Keski-Suomi, Tarja lumme, Kilpisenkatu 8 A 24, 40100 Jyväskylä, puh ja fax (014) 611 223, lumme@sll.fi Kymenlaakso, Hannele Mäkelä Kauppamiehenk. Eija Koski, jätteiden synnyn ehkäisy Ilpo Kuronen, luonnonsuojelupäällikkö Maija lammi, järjestöpäällikkö, vs. ............................ pääll.vs. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................................. Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotuspääll., päätoim. O Määräaikaistilaus 12 kk O Määräaikaistilaus 6 kk O Kestotilaus 12 kk O Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. (09) 228 08206, fax 228 08 200, uusimaa@sll.fi Pohjanmaa, Merja Puumalainen, Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa, puh. (03) 6336 499 Et-Savo, Eeva Taimisto, Olavinkatu 56, 57100 Savonlinna, puh. . . Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakanne ssa): Lähettäjä Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: ..... (08) 378 443, fax 370 279, ylonen@sll.fi Pohjois-Savo, Eelis Rissanen, Haapaniemenkatu 23, 70110 Kuopio, puh (017) 262 3811, 050 569 9091 , erissane@muikku.jmp.fi Saimaan alue, Pertti Siilahti, vs., Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta, puh. Postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ 64 z u.J 6 :J V) Tilaushinnat: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. . (09) 228 08333, www.sll.fi/tuki/ Luonnonkuva-ar1cisttJW1.u Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki puh. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 00003 HELSINKI SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. (09) 630 300, fax (09) 630 414 SUOMEN LUONTO 1 /99. (02) 2355 255, fax 2355 244, turku@sll.fi Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Asiamies Ritva Pietiläinen, p. Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: Nimi: Osoite: ..................... ja fax (016) 311 550, tai 0400168 271, leskela@sll.fi Pirlcanmaa, Harri Helin, Laukontori 4, 33200 Tampere, puh. (03) 2131 317, 049 737580, fax 2131017, helin@sll.fi Pohjois-Karjala, Ilari Uotila, Penttilänkatu 7-9, 80220 Joensuu, puh. (09) 228 081, telefax (09) 228 08200 sähköposti: toimisto@sll.fi Mape klo 8.30-16.15 Ulla Ahonen, toimittaja Mirja Breider, puhelinvaihteen hoitaja Erja Heino, jätteen synnyn ehkäisy Esko Joutsamo, pääsihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinho~aja Tarja Karvonen, toimistosihteeri, vs. ja fax (05) 411 7358, siilahti@sll.fi Satakunta, Terttu Nevala, Otavankatu 11 , 28100 Pori, puh.ja fax (02) 632 6163, lammi@sll.fi Uusimaa, Satu Hentula-Nieminen Kotkan katu 9, 00510 Helsinki, puh. (09) 409 238, www.lka.fi SLL:n nuorisojärjestö: Luonto-Uitto ry Perämiehenk. Mervi Taskinen, laskuttaja Sirkka Tepponen, ekoenergia Liittohallitus Timo Helle, pj, (016) 3364302, Janne lampolahti, Seija Nerg, Juho Pennanen, likka Sten, Heikki Susi/uoma, Jorma Viljanen, Tiina Raivikko, Kaisa Raitio, Seppo Häkkilä Alueja piirisihteerit Et-Häme, Erja Hakkarainen, Tervaniementie 20, 13500 Hämeenlinna, puh. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa 1: O Peruut an tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. ............................... 4, Pohjolantori M 9, 45100 Kouvola, puh. ....................... . Puhelin (myös suuntanumero): ...... Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahjakortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen __}_ 19_. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __J_ 19_. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). (013) 138 281, 0400 125 972 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, Merja Ylönen, Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon kuluttua ilmoituspäivästä. (09) 228 08221, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen __J_ 19_. . Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 00003 HELSINKI Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. 11 A 17, 00150 Helsinki puh. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: Osoite: ............................... (09) 228 08 21 0, 228 08 224, telafax (09) 228 08 200. . . Puhelin (myös suuntanumero): ..................................................................... (06) 312 7577, vaasa@sll.fi Varsinais-Suomi, Hannu Klemola Martinkatu 5, 20810 Turku, puh
LINTUMATKAT 1999 AHVENANMAA 7. pikkumerimetso, pelikaani, kiharapelikaani ja kenttäkertunen. tunturihaukka, pohjankiisla, lunni ja jääkuikat oppaina Harri Taavetti ja Jari Peltomäki UNKARI, Hortobagy Bukk 1.7.8. saukkoja ja hanhia. Oppaina Gerard Gorman ja Jari Peltomäki Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Finnaturen toimisto puh. 26.2. Oppaina David Tiplingja Jari Peltomäki KREIKKA, Lesbos huhtikuu Välimeren alueen kevätmuutto monipuolisimmillaan; mm. Oppaina Walesin retkellä Neil Donaghy ja Antero Topp sekä Norfolkin retkellä David Tipling ja Jari Peltomäki Euroopan suurin jokisuisto kuhisee elämää; mm. tomipöllön, isohaarahaukan ja pikkujoutsenen kuvaamiseen. , 31.7. Jäämeren kesä kauneimmillaan, odotettavissa mm. ENGLANTI ja WALES elokuun loppu (huom.kaksi matkaa) Matkat alkavat Englannin lintumessuilla, joista toinen ryhmä jatkaa Walesiin amerikkalaisia harhailijoita ja valtamerilintuja katsomaan ja toinen porukka keskittyy valokuvaukseen Norfolkin maaseudulla, jossa luvassa mm. Oppaina Gerard Gorman ja Jari Peltomäki ROMANIA, Tonavan suisto 4.11 .9. Valokuvaajan special, keskitymme mm. 14.8. van den Berg ja Jari Peltomäki Antero Topp 040-506 3544 Knappa, 10160 Degerby Fax 09-221 4914 antero.topp@pp.inet.fi Harri Taavetti 040541 2729 finnature@finnature.sci.fi, www.finnature.sci.fi {a-~ \ 4,t, SUOMEN MATKATOIMISTO. Allihaahkoja, merikotkia, merisirrejä ja vähälukuisia talvehtijoita, oppaana Antero Topp ENGLANTI, Slimbridge Wales 21.27 .2. ja 29.11 . 3.12. 8.1., 22. 6.11. 08-345 737 Fax 08381 914 PL 42, 91901 LIMINKA Jari Peltomäki 040591 9120 ISLANTI & USA, Cape May lokakuu Samalla matkalla Islanti ja uuden mantereen syysmuuton paras paikka erikoisuuksineen. välimerenhaukka ja 17 muuta peto lintulajia, punarintanakkeli ruusukottarainenja keltapääsirkku! Oppaana Jari Peltomäki MADEIRA 27.3. 11 .12.1998, 4. Liitäjiä, viistäjiä, keijuja ja endeemisiä lajeja, oppaana Antero Topp, elokuussa toisena oppaana Hadoram Shirihai NORJA, Varanginvuono 20.25.7. ja 16.10. Oppaina Jukka Jantunen ja Jari Peltomäki HOLLANTI joulukuu Pitkä viikonloppu opiskellen hanhia niiden päätalvehtimisalueilla! Oppaina "legendaarinen" Arnoud B. 17.4. punajalkahaukka, keisarikotka, aavikkohaukka, isotrappi ja tammi tikka .. Pustan ja metsäisten kukkuloiden lajistoa; mm
By the 1 9 10 period fewer than 1 00 otters were being shot a year. Generally, such groups are related to one another. Within the next few years, the Association will be occupied with e.g. ered to be the highest in the country. 5. Rikkonen has also spent a lot of time photographing the threatened Arctic fox which he fears will soo n vanish from the Finnish fauna altogether. Both people and animals have ways of counteracting the winter cold . Light in the winter twilight by Kirsi Kangas, pp 4-9 Martti Rikkonen is Finland' s northernmost wildlife photograp he r, living far beyond the Arctic Circle in Inari. 3235 As recently ago as the 1800s the otter was common in Finland; hunting decimated its populations. Lynxes are hunted in both Finland and Sweden, despite the species being on the EU's list of animals requiring special protection. The brief, shadowless day during the winter twilight offers a spectacular spectrum of colours. Such deterioration has taken place at !east in central Finland where otter density is consid'. Aside from hunting, environmental toxins seem to have been the reason for its sudden and catastrophic decline. On 27.1 1.1998 otters were once again reinstated on the list of animals it is permissible to hunt, despite our hazy knowledge about the sustainability of the populations. Saukko kuuluu petoeläinten lahkoon ja näätäeläimien heimoon. The full page spread introduci ng the article was taken from Saivaara in northwestern Lappland fell on a moonlit night. Lumen alla vihreänä säilyviä kasveja ovat muun muassa a) sinivuokko ja b) talvikki. Green toad found for the first time in Finland by Vesa Hyyryläinen and Juhani Terhivuo, p. Translated by Leigh Plester SUOMEN LUONTO 1 /99. The populations in general grew during the 1980s, but growth now appears to have slowed down and numbers have even declined in some areas. Rikkonen considers that the best time for photography is in fact the winter twilight period, or "kaamos", which at Inari begins in midNovember, the sun peeping above the horizon again round about the middle of ]anuary. llveksiä tassuttelee maassamme arviolta 800. 3. Maa on lähimpänä Aurinkoa tammikuussa. 18-2 1 The lynx is Europe's most magnificent member of the cat family. ln 1950 hunting was again permitted, the consequence being that the animal almost entirely disappeared . lf history does indeed repeat itself, then our otter will soon be in serious trouble again. Yet hunting continued . helmikuuta Komea ruotsinpihlaja on vuoden puu Hienoa hamppua viljellään taas Havumetsäkulttuuri elää Komin tasavallassa Vastaukset sivun 61 pähkinöihin 1. kätkö on ahma, metu on hunaja, mesi , peski on poronnahkainen lapinturkki ja kojamo on iso uroslohi. He also feels that his pictures influence people in a positive way in regard to the golden eagle, among other rare species. The green toad was probably borne on marine currents from Estonia, where a small population occurs on two lakes. This is Helle's third term as president. It also brings us the Aurora borealis, or Northern lights, as well as clear, moonlit nights with sharply defined deep shadows. Estimates of how man y lynxes can be sustainably hunted vary. Otter's history in Finland is the history of hunting by Ville Hohka, Risto Sulkava Gilbert Ludwig and Hann~ Ylänen, pp. However, it has recently been discovered that two or three famil ies may inhabit overlapping territories. It was not until 1938 that the species was officially protected, by which time the species was on the brink of national extinction . This is an adventure film about a friendship w hi ch springs up between a boy and a lynx. ln the Nordic region there are some 2500 of them 800 900 being found i~ Finland and 12001500 in Sweden. Up to now lynxes have been cons idered solita ry anima ls. ln Finland the lynx is curre ntl y in the limelight, tha nks to a film that is going the rounds of the national cinemas. 7 . Suomen Luonto ilmestyy seuraavan kerran 4. Joissakin luonnonpuistoissa on kuitenkin polkuja yleisölle. Luonnonpuistot on varattu tutkimukseen. According to preliminary estimates by the Finnish SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Assodation for Nature Conservation Kothanhatu 9, 00510 Helsinki, Finland Fax: + 358 9 228 08 200 e-mail: suomen/uonto@sll.fi Environment Institute, at present there are around two thousand otters in this country. The otter was reprotected in 1974. For instance, a lot of people other than the political elite are now beginning to be interested in cooperating with the Association. Kansallispuistot ovat kaikille avoimia. ln Sweden, lynxes cause considerable economic harm to reindeer herding, but this is not the case in Finland. ln Finland, some 6070 lynxes are shot each yea r. 66 SUMMARIES OFTHE MAIN ARTICLES Lynxes caterwaul in our forests by Veli-Risto Cajander pp. Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja on Timo Helle. a voluntary citize n waterway sche m e, the object of which is to protect the waterways, and will also be involved in increasing the use of renewable energy sources, energy conservation, and reso lving the problems of nuclear waste containment. An example cited by Helle is the Association's important role in the introduction of eco-labelled electricity, as well as in the development of a practical model for the "K environmental store", an importa n t reta il chain store with numerous local branches. 15 Special researcher Dr Timo Helle, from Rovaniemi, will be continuing as the president of the Finnish Association for Nature Conservation for the next two year period. Maapallo on kuitenkin kallistunut siten, että meille osuu vain vähän Auringon lämmittäviä säteitä. 11 An individual of the green toad (Bufo viridis) has been discovered for the first time in Finland. However, it was not revealed as a green toad until 1998, when a video tape made by a local amateur omithologist was sent to the Zoological Museum of the Finnish Museum of Natural History. 6. Th e ptarm igan (second full page spreadl is able to live up in the fells because it spends most of the day beneath the snow in a tiny cave, a socalled "kieppi", which it scoops out of the soft materia!. Anselm Hollo on runoilija ja kääntäjä, Antero Halla graafikko ja Matti Hiili YTV:n (Pääkaupun~seudun Yhteistyövaltuuskunta) hallintojohtaja . Timo Helle continues as president of the Finnish Association for Nature Conservation by Alice Karlsson, p. The toad was living in a reed bed near the city of Kotka in the south ern coast of Finland in 1993-94. Kuoksa on yksivuotias majava (kuoksi, majavanpentu). 2. He feels that the status of NGOs has improved. There are plans to distribute the film abroad under the title of Tommy and the Wild cat. 4
Jäkäläsienet kuuluvat moniin eri sieniryhmiin, joten jäkälän elämäntapa on keksitty monta kertaa. ELÄMÄ ON IHMEELLINEN , \'' 't1-:·: SEPPO VUOKKO J äkälä on jo sinällään ihmeellinen : kaksi eri eliökuntaan kuuluvaa lajia työskentelee niin tiiviisti yhdessä, että ne muodostavat kuin yhden yksilön ja yhden lajin. Tinajäkälillä viherlevää on kaikkialla sekovarren harmaissa osissa, sinilevää mustissa nuppimaisissa kefalodioissa. Maanpinnalla kasvavaa rihmaston ja levän yhteiskudosta ei välttämättä osaa yhdistää lakkiin ja tunnistaa jäkäläksi. Sieni kerää veden ja ravinteet, levä yhteyttää niistä valon avulla sokereita ja muita tuotteita. Suoninahkajäkälän sinilevälliset osat ovatkin sekovarren alapinnalla, jolloin ne eivät vie valoa yhteyttäviltä viherleviltä 1 Mutta sinilevillä on henkilökohtainen ongelma: typen sitominen onnistuu vain hapettomissa oloissa, ja yhteyttäminen tuottaa taas happea. Pilkkunahkajäkälän heleänvihreä väri johtuu viherlevästä; sinilevien asustamat kefalodiot erottuvat mustina pilkkuina lehtimäisen jäkälän pinnalla. S inilevät pystyvät sitomaan typpeä pimeässäkin, kunhan energiaa, sokeria, on saatavilla. Jäkälät jotka ottavat ravinteensa paljolti sadevedestä, tämä voi olla arvokas etu. Periaatteessa viherlevällisissä jäkälissä elävät sinilevät voisivat koostua pelkästään heterokysteistä, ja turvata energiansaantinsa viherleviin. Niinpä useatkin jäkälät ovat päätyneet kolmiyhteyteen: sieniviherlevä-sinilevä. Niin pitkälle ei kolmoiseliön evoluutio ole kuitenkaan vielä ehtinyt: pilkkunahkajäkälän Nostoc-levät ovat hyvin samannäköisiä kuin luonnossa vapaina elävät sukulaisensa. Viherlevät ovat tehokkaampia yhteyttäjiä, mutta sinilevien etuna on kyky sitoa ilmakehän typpeä. Sekin, miten sinilevä laskee kymmeneen, selvisi äskettäin: turvatakseen oman energiansaantinsa heterokysti erittää hormonia, joka estää naapurisoluja kehittymästä typen sitojiksi. Jäkälässä on valtaosakkaana sieni, joka tavallisesti antaa jäkälälle muodon ja rakenteen, ja levät elävät sienirihmojen lomassa. Rihma on kuin helminauha, jossa aina säännöllisin välimatkoin noin joka kymmenentenä on isompi helmi. K aksi osakasta ei riitä kaikille jäkälille. Eliöllä on omat, pysyvät tuntomerkkinsä, oma ekologiansa ja se on aivan eri näköinen kuin kumpikaan yksittäisistä osakkaista. 67. SUOMEN LUONTO 1/99 Usein sinija viherlevä ovat eri osissa sekovartta. Usein elämä jäkälänä on vienyt sienenkin niin pitkälle omaan suuntaansa, ettei se ulkonaisesti kovinkaan paljon muistuta lähimpiä, itsenäiseen sienielämään tyytyneitä lajeja. Nykyisin jäkäliä pidetään elämäntavoiltaan erikoistuneina sieninä. Monisoluiset, rihmamaiset sinilevät ovat ratkaisseet ongelman siten, että rihmassa on kahdenlaisia soluja: tavallisia yhteyttäviä soluja ja niitä kookkaampia, paksukuorisia typensitojasoluja, heterokystejä. Vasta, kun rihma on niin pitkä, ettei edellisen heterokystin vaikutus tunnu, syntyy uusi heterokysti. Leväosakas voi olla sinilevä (eli syanobakteeri) tai viherlevä. Joidenkin, ilmeisesti vasta jäkälöitymisensä alussa olevat lajien itiöemät ovat vielä ulkonäöltään sienimäisiä kuten poimunapalakki tai nuijaparvikas
... Allekirjoitus: ... .. .... . . Kirjan mukana saan ilmaiseksi Lähiluonnosta nauttimaan -opaskirjasen (arvo 40,mk). ... ........ ... (09) 2280 8333. Suomen Luonnon elinpaikka-sarjasta. Kirjan hinta on 248 markkaa. .. "t ..,; Suomen Luonnons~CJJel Tuki Oy Kotkankatu 9 VASTAUSLÄHETYS . Nimi: ,,. Tilauskortin voit lähettää myös telefaxilla puh. .. Kirjan piirroskuvituksen on laatinut Hannu Virtanen, jonka kynänjälki on tuttua mm. ... Tilausasioissa Sinua palvelee Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n puhelinmyynti puh. . (09) 22808 248. Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka ,, ,, ,.,,,,,..,,,, ... , ....... , ............ .. Sopimus 01200 !_l] 00003 HELSINKI L ________________________________ J. Kirja toimitetaan postiennakolla ja sen hinta on 248,mk/kpl + postikulut. ........ .. ,,,, ,,,,, ,, .,,,. Tilauksen teet kätevimmin käyttämällä alla olevaa tilauskorttia! r-----------------------Kiitos! Tilaan kpl Suomen luonnonsuojeluliiton 60-vuotisjuhlakirjaa Löytöretkiä lähiluontoon. ... ----·•------·--· ... 112-sivuisen upean kirjan mukana saat Lähiluonnosta nauttimaan -kirjasen, josta löydät seikkaperäiset ohjeet siitä miten saat luonnon kukoistamaan lähi ympäristössäsi. 1 Lähde löytöretkelle! Suomen luonnonsuojeluliiton 60-vuotisjuhlakirja Löytöretkiä lähiluontoon kutsuu lukijansa seikkailulle kivikaupungin ytimeen, puronotkelmaan, lähimetsään, kalliolle, puistoon, rannalle, maisemapellolle ja omakoti pihalle