Suomen Luonto 1/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

variksen osa mustanharmaa älykäs veijari Pantanal Jättikosteikko kuhisee elämää Tuleva viherpomo? anni sinnemäki oli jo talaskankaalla 1 Irtonumero 7,50 6.2.2009 silmästä silmään Lintukuvaaja paransi tapansa ja sai hyvän mielen takaisin.
KevättalvI Lumotut tanssijat vaarametsiä verhoavat jäiset kahleet. Ilmassa on kevättä, mutta vaaroilla hallitsee vielä tykky. Ja voi vapautumisen tuskaa. Niissä voi nähdä lumottuja jättiläisiä ja keijukaisia, jotka aurinko on pian herättävä. Jopa tuhansia kiloja painava tykky saattaa viedä mennessään latvan ja oksat. KUva MIKa hONKaLINNa · TEKSTI aLIcE KaRLSSON. Sen syntyyn tarvitaan kosteutta, lunta ja tarttumapinta. Hienoa on vaaroilla hiihdellä ja ihmetellä tykkypuiden jähmeää kauneutta
Entä mitä pieni Suomi voi tehdä. Olemme tärkeä maa, jolla on paljon metsää ja sillä on arvo", Brack sanoi BBC:lle. varikset nokkivat ruokaa vaikka kalasääsken varpaiden välistä. Nyt ne hiilen sitomisen sijaan päästävät sitä ilmakehään. Se huipentuu joulukuussa Kööpenhaminassa, jossa yritetään saada aikaan nykyistä kattavampi ilmastosopimus. Optimismia vuoteen tuo tuoreeltaan se, että Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on luvannut merkittäviä muutoksia maansa ilmastopolitiikkaan. Varakkaat teollisuusmaat eivät voi vaatia, että kehitysmaat suojelevat ilmaiseksi maailman ilmastoa. PÄÄKIRJOITUS KEvÄTTaLvI SUOMEN LUONNOSSa Jukka-pekka metsÄvainio ratkaisevan tärkeä ilmastovuosi N yt vietetään YK:n ilmastovuotta. Päästöjen vähentämisen ohella pitää myös meillä lisätä hiilinieluja. Se muuttanee myös maailman suurimman kasvihuonekaasupäästäjän Kiinan sekä toisen kehitysmaamahdin Intian asenteita. Pelottoman selviytyjän muotokuva. 22 Yhteystiedot sivulla 81 PäätoimittajaJormaLaurila Toimituspäällikkö JuhaHonkonen Toimittajat AnttiHalkka,AliceKarlsson, JuhaKauppinen,JohannaMehtola Toimituksen assistenttiElinaJuva(äitiyslomalla), JenniHänninen UlkoasuIllusia/HeikkiLaurila Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi 4 SUOMEN LUONTO 1 | 2009 markus varesvuo. Perun kanta on aivan oikea. Oululaisella tähtiharrastajalla JukkaPekka Metsävainiolla on observatorio kerrostalon katolla. LEIPÄNERO. Niille on maksettava siitä; se on niiden kauppatavaraa maailmanmarkkinoilla. Perun ympäristöministeri Antonio Brack on esittänyt, että maa on valmis suojelemaan metsistään jopa 80 prosenttia kymmenen vuoden kuluessa. Suomen on myös lakattava ajamasta EU:n ilmastopolitiikassa "omia" etujaan, koska pitemmän päälle lyhytnäköinen omaneduntavoittelu on itsepetosta. JORMa LaURILa PÄÄTOIMITTaJa 38 NÄKÖaLa MaaILMaNKaIKKEUTEEN. Päästöjen voimakkaan vähentämisen lisäksi tarvitaan lisää hiilinieluja. Perulla on maailman neljänneksi eniten sademetsiä. "Emme ole köyhä maa, joka kerjää apua. Toinen hyvä keino on lisätä vanhojen metsien määrää. Ehtona on se, että Peru saa 200 miljoonaa dollaria kansainvälistä tukea sen oman viiden miljoonan dollarin panoksen lisäksi. Tehokas keino on ennallistaa turhaan ojitettuja avosoita, joita on ainakin 600 000 hehtaaria
vieremäläiset arja ja Rauno Rönkkö pistivät 20 vuotta sitten itsensä likoon Talaskankaan metsien puolesta. ihmiset ja elämäntapa 30 38 49 66 Pöllökuvaajan rippi Kaupunkien katoilta valovuosien päähän Luopuisinko. Pellosta kotoisin oleva Maria Peura on 38vuotias kirjailija ja dramaturgi, jonka esikoisromaani On rakkautes ääretön julkaistiin 2001. Varis. retkeily ja matkailu 56 Latua! Salpausselänhiihtolenkki. Kolumni. MariaPeurankolumni. Sivut 1419. "Muuttuminen poliitikoksi oli vaikeaa." AnniSinnemäki. antti koli SuomenLuonto1|200968.vuosikerta JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto ilmiöt 2 Kevättalvi: Lumotut tanssijat 46 Suomalaisten suo Eläimet, kasvit ja sienet 6 8 10 22 Saimaannorppa kriittisen uhanalainen Eteläinen Suomi pursuaa myyriä Pyrstötiaiset ja puukiipijät tulivat lintulaudoille Menestyjän muotokuvia. SU O M E N LU O N TO. Kuva lapinpöllöstä: Jari Peltomäki. W W W. 83 Se kiva hömötiainen. Satu. Vakiot 6 Luontojaympäristönyt 12 Tiedejatutkimusnyt 14 Maailmalta 66 Omareviiri 72 LukijoiltajaParasjuttu 76 Kysyluonnosta 80 Kirjeitärantavajasta 81 Pähkinät 81 Palvelukortti 82 Jälkikirjoitus 49 CristoFer leka UUSI KOLUMNISTIMME. Euroopanparlamentin jäsenEskoSeppänenkritisoipäästökauppaa. Maailmansuurinkosteikkokuhiseeelämää. ympäristö 10 Metsien lannoitukset lisääntyvät jälleen 16 Taisto kulutusta vastaan. 60 Pantanal. F I SUOMEN LUONTO 1 | 2009 5. 50 Takaisin Talakselle 8 KaIKKIEN aIKOJEN MYYRÄvUOSI: Karvanaamat toivat myös kaikkien aikojen petolintuvuoden! tiede ja tutkimus 12 "Evoluutioteoriaa tuskin kumotaan" 12 Lohet onnistuivat lisääntymään Kokemäenjoessa tommi taipale 50 TaKaISIN TaLaSKaNKaaLLE. 18 Turhia teitä 21 Pyhä verkko ja poro. Intohimoinen kirjoittaja asuu perheineen Porvoossa, jossa hän kaipaa kaamosta, valoisia kesäöitä ja pakkasta. KaNNESSa Pöllökuvaaja kertoo, kuinka hän ajautui kohtelemaan lintu ystäviään huonosti ja kuinka mieli keveni, kun hän paransi tapansa
"Horrospaikkaanontullutvettätailähistöllä onollutlämpöputki,jonkalämpöonnoussut", Saarikiviveikkaa."Liskoonehkälöytänytuudenpaikanhorrostaataipäätynytsaaliiksi." "Ilmastonlämpeneminenlisänneetalvihavaintojasisiliskoista",Saarikiviarvelee. JUha KaUPPINEN ErityisenäuutenatulevaisuudenvaaratekijänäIUCNmainitseeilmastonmuutoksen.Seuhkaanorpanpesimäjäitäja lunta,jostamuodostuneenkatoksenallenorppapesiirantakinokseen. Alkaneella uudella Metso-kaudella varat kuitenkin suunnattiin vain metsien suojeluun sekä puustoisten soiden kutenkorpienennallistamiseen. herra vasemmalla, daami oikealla. tinttien juovia lukemaan! Talitiaiset ovat liian yleisiä, jotta lintuharrastajat voisivat niistä innostua. On surullista, että saimaannorppakuuluunytjoukkoon." Saimaannorppa joutui samaan luokkaan, jossa Suomessa ovat kansallisestiesimerkiksinaalijakiljuhanhi,joiden kantojen rippeet kituuttavat viimeisillään. En muista yhtään tapaustalähivuosilta",sanooHelsingin yliopiston tutkija Jarmo Saarikivi sisiliskosta,jonkaluontoharrastaja Jouni Nygård näkiHelsinginSantahaminassa14.joulukuuta. Luonto ja ympäristö nyt TOIMITTaNUT aNTTI haLKKa arto Juvonen suOmalaIsten vastuulla nyt luontoon! saimaannorppa kriit Saimaannorppa joutui maailman nisäkäslajien kaikkein vakavimpaan uhanalaisuusluokkaan. Maailman luonnonsuojeluliitto IUCN on korottanut saimaannorpan uhanalaisuusluokan äärimmäisen uhanalaiseksi.Uusiluokitustarkoittaa, ettänorppaankohdistuusuurijavälitön uhkahävitäluonnosta.Luokankorotus hyväksyttiinjoviimesyksynä,muttavirallisestisejulkistetaankunIUCN:nhyljetyöryhmänraporttipianilmestyy. "Taustalla on kannan pieni koko ja pirstoutuminen eri järvialtaisiin sekä heikko lisääntymistulos viime vuosina. "Saimaannorpan luokka on raportissammetodellakinCritically endangered eli äärimmäisen uhanalainen", ryhmän puheenjohtaja Kit Kovacs vahvistaa Suomen Luonnolle. Naaraanhailakankeltaisenhöyhenyksenpoikkikulkevaviivaonkapoisempieikäollenkaan niintumma. JUha KaUPPINEN yllättävä hAvAinto Lisko keskellä talvea! "Hyvin harvinaista. Maailman luonnonsuojeluliiton hyljetyöryhmä käytti saimaannorpan luokitustyössä hyväkseen muun muassa Helsingin yliopiston edesmenneen professoriEsa RannanjaLundinyliopiston professori Per Lundbergin Metsähalli- Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi. Jouni nYgÅrD sOIden teemavuOsI soiden luonnontilan palauttamiselta Hyvään vauhtiin päässyt ojitettujen avosoiden ennallistaminen suojelualueillauhkaaloppualähestyystinvaltionrahoituksenpuutteeseen.Rahaaavosoidenennallistamiseeneitänä vuonnaenääole. Niissä on muuten jotain, mitä ei vasta-alkajatiedä:sukupuoleterottaatoisistaanvatsan väreistä.Koiraantummankeltaistakupuahalkovavoimakasmustajuovaleveneealaspäin. "Lämmintäolimuutamaaste.Liskoliikkuihitaastiiltapäivänvalossa",Nygårdkertookuvaamastaanliskosta. KitKovacksinmukaansyitäsaimaannorpankriittiseentilaanonuseita. Maailman luonnonsuojeluliitto on huolestunut Suomen norppatilanteesta. PaRISKUNTa. "Tieto julkistetaan raportissamme maaliskuussataihuhtikuussa." "Kokomaailmassavainmuutamahyljelaji tai alalaji on äärimmäisen uhanalainen. Saimaan kalastuskuolevuus on jatkuvastikorkeallatasolla." MaaILMaLLE TÄRKEÄ. Metsähallituksen luontopalveluiden työntekijät ovat ennallistaneet suojelualueiden soita ojia tukkimalla tähän mennessäjonoin20000hehtaaria.Ennallistamistöitäonrahoitettulähestäysin Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelma Metson varoista, joilla on voitu myöskattaaSuomenomarahoitusosuus silloinkin,kunEuroopanunionionsaatu mukaanosarahoittajaksi. Metsähallituksen ennallistajien mukaan avosoiden ennallistamisen rahoituksen loppuminen on erittäin ikävää, sillä ojitetut avosuot eivät palaudu kokemusten mukaan takaisin luonnonsoiksi ilman ojien tukkimista. Saimaannorppa on nyt kansallisesti"vain"erittäinuhanalainen,mutta luokitusvarmastimuuttuuuudenraportinjälkeennorpankotimaassakin. Metsähal- 6 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Se on tietenkin vääryys; tintti on kaunis lintu
Syntynyt tilanne on sikälikin erikoinen, että Metsähallitus on jättänyt Euroopanunionillesuurenhankehakemuksen Suomen suoverkoston Life-hankkeesta,jakokomaantasollakäynnistyi juuri suo- ja turvemaiden strategiatyö. Häneiolepelkkähyönteistutkijavaanlaajasti sivistynytluontomies. Norppia arvioidaan nyt olevan Saimaassanoin260.Heikkoatulevaisuutta kannalle ennakoi muun muassa se, ettävuosien2006ja200lisääntyminen epäonnistuiheikkojenjää-jalumitalvien takia.Näiltävuosiltatulikantaankovin vähän yksilöitä, jotka lisääntyisivät ja vahvistaisivat norppien joukkoa ensi vuosikymmenellä. Uusi luokitus korostaakiireellistentoimientarvetta. aNTTI haLKKa moni luopuu hiihdosta, jos talvet lämpenevät Lumen ja jään vähyys vaikuttaa Metsäntutkimuslaitoksen kyselytutkimuksen mukaanselvästiihmistentalviharrastuksiin.YlipuoletEtelä-Suomenrannikollaasuvistailmoittiheikkojenlumi-jajääolojenhaitanneenharrastuksia ennätyslämpimäntalven2002008aikana.Kun Metla vuonna 200 kysyi maastossa hiihtäjiltä, jatkavatkohehiihtoa,josluntaeiole,viidennes ilmoittiharrastuksenjäävän.Muillevaihtoehtona olimenomaammevielälumisilleseuduille.n PalKIttu vietiin rahoitus lituksenerikoissuunnittelija Jussi Päivi sen mukaan tukkimistöitä olisi suojelualueidenavosoillajäljelläainakin12000 hehtaaria. Saimaannorpanuusiuhanalaisluokka ei ehtinyt vaikuttaa vuodenvaihteessa valmistuneeseen maa- ja metsätalousministeriönSaimaannorppajakalastus -työryhmän raporttiin. "Jonkunverrannäitäennallistamistöitä voidaan rahoittaa Metsähallituksen normaaleista toimintamenoista, mutta ennallistettavien avosoiden määrä putoaasamallavuosittaintuhansistahehtaareistaehkäjoihinkinsatoihinhehtaareihin",Päivinenarvelee. Luonto ja ympäristö nyt IlmastOnmuutOs tisen uhanalainen Juha taskinen / kuvaliiteri Leudot talvet yhä todennäköisempiä Erittäinleutojentalvientodennäköisyyson kasvanut merkittävästi Suomessa. Nythelmikuussanorpatvalmistautu- vatpesintään.IUCN:nraportinmukaan sukukypsiä naaraita on kannassa vain reilut60.Pesintätulosontiedossahuhtikuunloppupuolella. DosenttiJouni RäisänenHelsinginyliopistosta arvioiilmastomallienperustella,ettävastaavan ennätystalven todennäköisyys on nykyisin yksi talvi35:stä,kunnäinlämmintalvimuutenolisi odotettavissavainkerran200vuodessa."Vuonna 2030todennäköisyysonmallienmukaan1:15,ja vuonna2050jojokaviidestalviolisinäinarvioitunavähintäänyhtälämminkuintalvi2002008", sanooRäisänen.n markus sirkka / kuvaliiteri tukselletekemääselvitystä. MyösSuomenluonnonsuojeluliitollaon alkamassa suovuosi. Soiden ennallistaminentyöllistää. Viime talvioliHelsingissäennätyslämmin;jouluhelmikuunkeskilämpötilanousi1,4asteeseen,kunaiempi19241925ennätysolitasanyksiplusaste. Päätös avosoiden ennallistamisen panemisesta toistaiseksi käytännössä jäihintehtiinJussiPäivisenmukaanuusimmanMetso-ohjelmanvalmistelutyöryhmässä. ISMO TUORMaa Kauri mikkolalle tunnustus elämäntyöstä Professori Kauri Mikkolalle luovutettiin tammikuussaTieteenpäivilläBjörnKurtén -tunnustuspalkintoelämäntyöstä.Sekattaasekä mittavantieteellisenuranettämonipuolisetansiottutkimustiedonpopularisoijana. KauriMikkolatoimi30vuottaRadionLuontoillanasiantuntijana.HänonmyösSuomen Luonnon pitkäaikainen avustaja, ja yhteistyö jatkuu edelleen.Lämpimätonnittelut!n SUOMEN LUONTO 1 | 2009
Laskentojenrunsainlajiolitukkasotka,joitalaskettiinyli10000.Eksoottisimpialajejaolivatpikku-uikkusekäkaksikuningaskalastajaa. aLEKSI LEhIKOINEN Eteläinen suomi Myyriä vilisee syksyn huipun jälkeen yhä niin pelloilla kuin puutarhoissakin. "Enoleikinänähnyttällaisiamyyrämääriä",sanooprofessoriheik ki henttonen."Myyräthänvilisevätjaloissa." Jalkoihinsa ovat menneen syksyn ja alkutalven mittaan katselleet muutkin kuin Henttonen. Koko eteläinenSuomionpursunnutmyyriä. Tutkielman aineisto pohjautuu koko maan kattaviin havaintoihin 40 viime vuoden ajalta. Laskennoissa nähtiin tänä vuonna huikeat 89 lajia. Kesäaamujen pyrstönkeikuttaja eiviihdypakkasissa,muttakekseliäänä lintuna se on löytänyt itselleen talvisijoja kasvihuoneista ja jätevedenpuhdistamoilta. Oikealla saalis: peltomyyrä. Meluntorjuntasuunnitelmia on valmiina, mutta niiden toteuttamiselta on puuttunut rahoitus. Oikeassa elämässä myyrät ovat joutuneetosaksiravintoketjua.Neovatpöllöjenpääruokaa.Nytravintoaonriittänyt.Suomeenjäimyyrienhoukuttelemanatalveksiennätysmäärähiirihaukkoja japiekanoja;normaalivuosinanähdään vainyksittäisiähaukkoja. Myyrähuipun toinen laji on metsämyyrä. ahvenanmaalla paljon talvihaikaroita Ahvenanmaallalaskettiintammikuunalussa talvilintuja jo 43:nnen kerran. Jos lunta sataa kunnolla, myyräpaljous piiloutuu. "Siellähuippuolivuottaaiemmin." luOntO muuttuu haRMaahaIKaRa. ymPärIstönsuOjelu Etelä-Suomessa oli edellinen myyrähuippu2005.Seolikomeinsitten1991 muttaeivedävertoja2008huipulle,jonka myyräpaljoutta riittää pitkälle kuluvaantalveen.Etelä-Suomeapuhuttavan huipunlähtömääräolivaltava.Laskemme Henttosen kanssa, että myyriä oli syksylläsatojamiljoonia.Josneasettuisivat ketjuksi toisiaan hännästä pitäen, ketjuolisiriittänytmaapallonympäri. "SensijaanLappijamuuPohjois-Suomi ovat myyristä tyhjänä", sanoo Metsäntutkimuslaitoksessa myyrien kannanarvoistavastaavaHenttonen. Luonto ja ympäristö nyt lIntumaaIlmasta luOntOväKeä Puhuttaa nyt Vetoomus soiden ja riekon puolesta EteläisenSuomensoidenriekoistaonjäljellävainrippeetsatavuottasittenriekon käkätyskuuluietelässäkinhyviensoidenkevääseen. Vaikka Suomessa pysyy yhä enemmän lintulajeja ja yksittäisiä lintujaympärivuoden,kovinmerkittäviä lisäyksiä ei talviseen lajikirjoomme olesaatu.Uusiatalvehtijoitaonilmaan- 8 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Ilmeisestileudonalkutalvenansiostatalvehtijoita olijäänytsaaristoonpoikkeuksellisenmonipuolisesti.Ennätysrunsainaesiintyivätmuunmuassa taivaanvuohisekälehto-jajänkäkurppa.Ylisata havaittuaharmaahaikaraaolimyösuusiennätys. "Meluntorjunnasta on tehty useita suunnitelmiajapäätöksiä,muttaneovatpääosinjääneet unholaan. Riekko on myös säilyneen suoluonnon indikaattorilaji.Ylä-Satakunnanympäristöyhdistys jaPirkanmaanluonnonsuojelupiirikeräävätnetissänimiäriekkosoidensuojelemiseksi.Uhkanaon nykyisinennenkaikkeaturpeenkaivu,jaadressin perusvaatimusonkinsiitäluopuminen.www.adressit.com/riekkosuot.n PIEKaNaN TOTUUDEN hETKET. Västäräkkejä on tavattu eri puolilta maata, kertoo kotkalainen lintutieteilijäMikko Pöyhönen,jokajulkaiseepiakkointutkielmansaSuomentalvilintuharvinaisuudet.LintuharrastajienTiira-verkkopalveluun oli nytkin tammikuussa ilmoitettu kasvihuonevästäräkki KaarinastajaSeinäjoelta. Nyt on erinomainen aika nopeuttaa niidentoteuttamista",meluntorjuntaanperehtynytliitonhallituksenjäsen Pertti Sundqvistsanoo.n markus varesvuo Västäräkkejä jää talvehtimaan Västäräkki voidaan tätä nykyä lukea Suomessa talvehtivaksi lintulajiksi. "Loppiaisen tienoilla laskin läntisellä Uudellamaalla2030piekanaajasaman Luonnonsuojeluliitto: meluntorjunta elvytyspakettiin Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että maan hallitus tai viimeistään eduskunta edistäisi väylien meluntorjuntaa osana elvytyspakettia
EsimerkiksiKeski-SuomessajaPohjanmaallaolisyksyn2002huipunjälkeenvielä 2003kesälläpaljonmyyriä." aNTTI haLKKa pekka komi KaSvaMaaN. VaellukseltaniinsanottuinalasiankeriainaEurooppaan palaavienpoikastenmääräonromahtanut,mihin EUnytsiisvoimakkaastihakeeparannusta.n antti koli pursuaa myyriä verranhiirihaukkoja",sanoolintuharrastajaPekka Komi.Paljonpiekanojajahiirihaukkoja lensi myyrien kannatteleminamyösmuuallaeteläisessäSuomessa. Pöyhösentutkimukseenpiiriinkuuluvatne142lajia,joistaontehty40vuodenaikanajoulu-,tammi-,jahelmikuussaenimmillään500havaintoa. "Myyrätiheydenperusteellaarvioituna lumenaltapaljastuuvielähurjatmyyrätuhot",ennakoiHeikkiHenttonen. Selkeimmin muutos näkyy vesilinnuissa.Kunmeriontalvenaikanaauki, yhäuseampiuikku-jakuikkalintutalvehtiiSuomessa.Laulujoutsentavoidaanjo Suomessa pitää ympärivuotisena lintuna. Pöyhönenkertoohiemanyllättyneensä siitä, että alati lämpenevien talvien vaikutuspikkulintujentalvehtimiseenon verrattainvähäinen. Myyrähuipunvaikeimminarvioitaviin seikkoihinkuuluusenhiipumisenhetki. Puutarhureita ja metsänomistajia myyrähuippuharmittaa:istutustyömeneeuseinhukkaan. "Tilanne vaihtelee paikallisesti. "Petolinnut saivat saalista äärimmäisenhelposti",sanoolintujentoimiaseurannutKomi.Tilannemuuttuujoslunta tuleepysyvästi,silläpäiväpetolinnuteivätosaasaalistaakuulonsaavulla. Henttonenarvioimyyrienjälleenkatoavankeväänmittaan. "Ontärkeää,ettäelinkeinotoimintapitääottaa luvissahuomioon",sanoo Tuomo PirttimaaKarhu-Kuusamosta."Vielätärkeämpääon,etteikohdentamatonlupaollutlainvoimainen." Lupaaeisuunnattuerityistävahinkoaaiheuttaviinkarhuihin,kutenlakiedellyttää.KHO:nratkaisuvaikuttaakaikkiinlupapäätöksiinjatkossa. aNTTI haLKKa tunutvainSuomeneteläisimpiinosiin. Onko myyriä vielä, kun pöllöillä on keväälläpoikaset?Tätäeipystykukaanennakoimaan.Yleensämyyräthäviävätennen loppukevättä osansa ottavat pedotjaerilaisetsairaudet. Tavoite on, että näistäkin ankeriaanpoikasista mahdollisimman moni suuntaa Sargassomerelle. tärKeä lInjaratKaIsu Kuvauskarhujen tappolupa laiton Korkeinhallinto-oikeus(KHO)päättitammikuussa, että maa- ja metsätalousministeriömenetteliväärinantaessaankolmellekarhulletappoluvatKuusamossakesällä200.Luvista valittaneellaKarhu-Kuusamo-yhtiölläolivalitusoikeustoisinkuinministeriöväitti.Yhtiöjärjestää karhuturismiaKuusamonKuntivaarassa. Vakavin myyrähuipun seuraus on myyräkuume,jokaleviäämetsämyyrän ulosteistaihmiseenhengitysteitse.Kansanterveystieteen laitoksen mukaan myyräkuumeeseensairastui3200ihmistä,mikäonuusiennätys.Tutkijoillaon tiedossakaksikuolemantapausta,joista toinenolinuorihyväkuntoinenmies. PunarintaonyksiesimerkkiSuomeen toisinaantalveksijäävistäpikkulinnuista. Luonto ja ympäristö nyt uusI suunnItelma heikki henttonen ankeriaalle toivoa Ankeriassaihoitosuunnitelmanviimevuodenlopulla.SuunnitelmaavaatiEuroopan unioni,jonka200hyväksymäasetuspyrkiipelastamaanhupenevatankeriaskannat.Suomiehdottaa EU:lle istutusmäärien nopeaa lisäämistä vapaanvaelluksenalueella.TätäonetenkinSuomenlahdenjamaanlounaisosanrannikko.Ankeriaanpoikasia istutetaan suoraan mereen ja pieniinjärviin,joistaonmereenvaellusyhteys. Vuosittainenistukasmääräkaksinkertaistetaan suunnitelmassa aluksi puoleen miljoonaan poikaseen.EU:ntavoitteenaon,ettäistukkaista40 prosenttiaeikalasteta,jolloinnepääsevätaikanaankutuvaellukselle.NythelmikuussaSuomestakesällälähteneetankeriaatovatjoAtlannilla matkalla länteen kohti Sargassomerta. Jostalvetlämpenevätedelleen,seuraavia uusia talvilajejamme saattavat olla esimerkiksiluotokirvinen,virtavästäräkkijamustaleppälintu. vILLE vaNhaLa SUOMEN LUONTO 1 | 2009 9
Uuttaon,ettäluonnolleaiheutuneetvahingot onkorvattavaesimerkiksiennallistamalla.Velvoitevoikohdistuatekopaikanulkopuolellekin. Ympäristövastuuta sovelletaan saastuttajiin sekä tahallisesti aiheutetuissa että huolimattomuudesta johtuvissa vahingoissa. Lannoitus katsotaan yhdeksi kannattavaksi keinoksi", sanoo Metsähallituksen Itä-Suomen aluejohtajaheikki Savolainen. Kolmivuotiskaudeksi nimitettyyn johtajistoonvalittiinneljäjäsentä. "Pyrimme tehostamaan puuntuotantoa. Lannoitukset voivat vähentää sienisatoja.. Pyrstötiaisetsyövätvarmimminiltahämärissä.Myöspuukiipijäonkäynytlähespäivittäinrasvaanokkimassa. Alansa kärjessä toimivanyksikönvuosibudjettion10miljoonaa dollaria. muttasuuntaonkasvava.Sitä rajoittavat hinta ja pula lannoitteita levittävistä yrittäjistä. "Itä-Suomeen onhaettuhelikopterilevittäjiäRuotsistaasti", Hynönenkertoo. Luonto ja ympäristö nyt laKIesItys metsäluOntO saastuttajat maksamaan? Euroopan yhteisöjen tuomioistuin tuomitsi joulukuussa Suomen ympäristövastuudirektiivinviivyttelemisestä.Samaanaikaanhallitus sai asiasta valmiiksi lakiesityksensä, jota eduskuntakäsitteleeensikeväänä.Direktiivinpiti astua voimaan viimeistään huhtikuussa 200 elimyöhästymistäkertyyparivuotta. Niistä määristä ollaan vielä kaukana, PahaSTUUKO TaTTI?. "Metsänomistajat ajattelevat yritysmäisesti. "Hallituksen esityksessä on outoa se, että se rajoittaakorvausvastuunkoskemaannatura-alueidenulkopuolellaniinsanottujadirektiivilajeja, mutta ei luontotyyppejä", sanoo luonnonsuojelusihteeri Tapani veistolaSuomenluonnonsuojeluliitosta."Tämäjättääluonnonpilaajilleliikaa vapauksia." aNTTI KOLI metsien lannoitukset Yleistyvä lannoitus vie metsältä luomustatuksen ja voi näkyä sienisadoissa. Metsähallituksen maille Itä-Suomensaloseutujenteidenvarsille oli ilmestynyt autokuormittain lannoitesäkkejä.Metsälannoituksetnostavat päätäänmuutamanvuodenjälkeen. Alkutalvella parvessa on yleensä 1015 yksilöä, lopputalvella pakkasistariippuenkolmasosataipuolettästä. Vaikutuksiametsäkasvillisuuteenon nImItys jari Kouki päättämään Kanadan suojelututkimuksesta Joensuun yliopiston metsäekologian professori Jari Kouki onnimitettyneuvonantajaksi University of Albertan biodiversiteettiyksikön tieteelliseen johtajistoon. Havainnotpuukiipijästäjapyrstötiaisistaovatkuulemammemukaanmuutenkin yleistyneet, mutta ilmiön laajuuseioletiedossa.Pyydämmelukijoiltatietoa:onkolintulaudallannekäynyt tänätalvenataiedellisinätalvinapyrstötiaisiataipuukiipijöitä. PERTTI KOSKIMIES hannu eskonen / kuvaliiteri JaRI KOUKI Vastauksia voi lähettää osoitteeseen pertti.koskimies@kolumbus.fi. PUUKIIPIJÄ 10 Jarmo manninen / kuvaliiteri. Myös yksityisissä metsissälannoituksetlienevät kasvussalähivuosina.Kansallisessa metsäohjelmassatavoitellaan80000hehtaarinvuotuisialannoitusmääriä. Metsien lannoitukset olivatkiihkeimmillään1980luvulla. Pihallani Kirkkonummellapyrstötiaistenparvionvieraillutsäännöllisestijoviitenätalvena. Direktiivi koskeeelinkeinotoiminnanharjoittajia. JariKoukinmukaanKanadastalöytyvätmaailmanhienoimpiinkuuluvat,vieläjäljelläolevat boreaalisetmetsät. "Kanadassasijoitetaannytpaljonnäidenmetsiensuojeluun,jotenpohjoismaalaisellatieteelliselläosaamisellaonkäyttöä.JuuriAlbertassaon valtavat öljyhiekkaesiintymät eikä metsienkään arvoolevähäinen,jotenpainettaluonnonvarojen liialliseenkinkäyttöönonkovasti." ISMO TUORMaa PIhaPIIrIn IlmIö pyrstötiaiset ja puukiipijät Etelä-Suomessa pyrstötiaiset ja puukiipijät ovat oppineet käymään ruokintapaikoilla. Lannoitus on nopeasti tuottava investointi", Ten ho hynönen Pohjois-Savon metsäkeskuksestalinjaa
"Pelso säilyy maatiaislehmien ja lampaiden geenipankkina,muttajosvankimääräpienenee 90:lläkutenonkaavailtu,myöstyöpaikkojamenetetään." Isomaatilaeläimineenolisijatkossahoidettavakahdellakolmasosallanykyisestähenkilökunnasta.Pelsolaistentavoitteenaonnytsitouttaa maa- ja metsätalousministeriö geenipankin säilyttämiseenjasenkustannustenjakamiseen. aLIcE KaRLSSON PYRSTÖTIaISIa SUOMEN LUONTO 1 | 2009 11. Tatti ottaa toimistaherkästinokkiinsa",Salokuvailee.Vankintutkimusonhänenmukaansakangasrouskusta,jonkakasvuvoimistuumuutamanvuodenlannoituksenjälkeen, mutta putoaa sitten lannoitusta edeltänyttäalemmalletasolle. Vankilan tilanhoitaja Reijo virkkunen on päätöksen"5-prosenttisesti"tyytyväinen. Erityistä haitallista vaikutusta marjojen laatuun eiolehavaittu",selvittääMetlantutkija Jorma Issakainen. "Huippuvuonna 2003herkkutattituottiItä-Suomenkangasmaillarahaatuplastienemmänkuin puu",sanootutkijaKauko SaloMetsäntutkimuslaitosMetlasta. Nythyväksytytnormitastuvatvoimaan2010 alusta.Neparantavatmerkittävästitalojeneristystä.Normiensuuripuuteympäristöasiantuntijoidensilmissäonse,etteivätnepuutuilmastonmuutoksen kannalta erityisen haitalliseen suoraansähkölämmitykseentoisinkuinTanskanja Ruotsinuudetmääräykset.n arto Juvonen tulivat lintulaudoille geenIvarat pelso jatkaa geenipankkina PelsonvankilaVaalassasaajatkaatoimintaansa supistettuna 120-paikkaisena laitoksena.Hallituspäätyiratkaisuuntammikuussa. Mustikan ja puolukan satoa lannoituskasvattaa."Kangasmaillatyppilisää marjasatoa 14 vuoden ajan. Saastuttavalauhdetuotantopoistuukäytöstäensimmäisenä.Tänävuonnasähkönkulutuksenlasku jatkuneeteollisuudenrakennemuutoksenjataantumanvaikuttaessakokovuoteen.n tutkittuvähän.Ruokasientenreagoinnistalannoituksiineiolekattavaatietoa. "Tulee sellutikkua, ei kunnon rakennuspuuta", epäilee Suomen luonnonsuojeluliiton metsäasiantuntijaharri hölttä. SaMPSa OINaaLa rakentamisen energianormeihin selvä tiukennus Ympäristöministeriöhyväksyiviimevuoden lopullauudetrakennusmääräykset.Uudisrakennusten energiatehokkus paranee noin 30 prosenttia nykyisestä minimitasosta. Aihe ei ole mitätön. Luonnonmarjoille on omaluomustandardinsa.Suomessaon ,5miljoonaahehtaarialuomumarjojen keruualueeksi sertifioituja metsiä. "Joslannoituksetleviävätlaajasti,se heikentääluomumarjojensaantia",arvioi Arktiset aromit -yhdistyksen toiminnanjohtajaSimo Moisio. Luonto ja ympäristö nyt PäästövähennyKset lisääntyvät jälleen tommi taipale paperitehtaiden lopettaminen vähensi sähkönkulutusta Suomen sähkönkulutus oli viime vuonna noin 8 terawattituntia. Oma vaikutuksensa voi olla puuhunkin. Typpipäästöt voivat lannoitusta seuraavana vuonna kasvaa 12-kertaisiksi. Sähkönkulutuksessa näyttää olevan meneilläänhistoriallinenkäänne,jossakulutuksenjatalouskasvunsidekatkeaa,kutenministeri Mauri Pekkarinenviimevuonnaennakoi.Muutoshelpottaa ilmastotavoitteiden saavuttamista. Määräyksiä lievennettiin huomattavasti ympäristöministeriönalkuperäisestäesityksestä. Lannoitusten suurin riski on vesistöjen ja pohjaveden saastuminen. Lannoitetusta metsistä kerätyt marjat eivät täytä luomukriteereitä. Laskua edellisvuoteennähdenkertyilähesneljäprosenttia. Teollisuudensähkönkäyttövähenijyrkästi.Pääsyynäolisuurtenmetsäteollisuudenyksiköiden sulkeminenjaloppuvuodestamyöstaloudellinen taantuma. Mielikuvissa luonnonmarjat rinnastetaan luomutuotteisiin. "Sienet ovat hyvin herkkiä; typpilannoitus ei ole niille hyväksi. AsuntoministeriJan vapaavuorenmukaanuusitiukennusnormeihinontulossavuonna2012, jolloinsamallasiirryttäisiinkokonaisenergiankulutukseenperustuvaansäätelyyn
Löytö herättää toiveita paremmasta tulevaisuudesta. MaastotyötjoellatekiTurunammattikorkeakouluniktyonomiopiskelijaKim mo Puosi,jokatunnistiluonnonkudusta syntyneetkalatsuomuista. tiEDE ja tutKimus nyt TOIMITTaNUT aLIcE KaRLSSON IlmastOnmuutOs tIeteen hIstOrIa Kiista valtameren lannoituskokeesta Voisikomertalannoittamallasitoailmakehän hiiltä valtameriin ja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. "1859 julkaistun Lajien synnyn myötä jo 1860-luvun aikana suurinosabiologeistatunnustautuidarvinisteiksi", kertoo emeritusprofessori anto Leikola,jokaonkoonnutDarwininjuhlanäyttelynKansalliskirjastoon. RannikonmukaanKokemäenjoenvesi oli190-luvullaaivanhirvittävässäkunnossa, mutta nyt se on huomattavasti puhdistunut,eikävedenlaatuenäära- 12 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Laaksoista on löytynyt niin hyvin säilyneitä kasvinosiakutenetelänpyökinoksia,ettäkuvittelisiniidenkuolleenvastamuutamavuosisitten. Löytöihinkuuluumyös14miljoonaavuottasitten eläneidenlahnanruohonjanäkinsammalenjäänteitä.Seosoittaa,etteilaaksossaoleollutnestemäistävettäkokotuonaaikana! Itse maisemakin on maapallon vanhimpia. tammikuuta tätä selvittämään. Polarstern-tutkimusalus lähti Kapkaupungista . n geOlOgIa "Evoluutioteoriaa Darvinismia vastustetaan fundamentaalisjulistuksellisin perustein." 200vuottasittensyntynytchar les Darwinoliharvinainentoisinajattelija:hännauttityönsähedelmistä jo elinaikanaan. awi.de/en/infrastructure/ships/polarstern/where_ is_polarstern/. "Suomussaonrenkaita(strioja),joistavoidaanpäätelläonkokalasyntynyt luonnossa vai laitoksessa", Puosi kertoo. 14miljoonaavuottasittenEtelämantereensisäosissaolijolaajajäätikkö,muttarannikkoseuduillaolisulaamaata,purojajajärviä.Etelänpyökitmuodostivattundrallepensaikkoakin.MaisemajaolotolivatkuinnykypäivänGrönlannissa. SEPPO vUOKKO Lohet onnistuivat lisääntymään Kokemäenjoen koekalastuksissa löydettiin viime syksynä ArantilankoskeltajaKortteeltaluonnonkudusta peräisin olevia lohenpoikasia. Niin tutkijat luulivat, mutta Saksan ympäristöministeriökeskeyttikokeen.Kansainvälisetsopimukseteivätehkähyväksysitä.Lähes200valti ta allekirjoitti viime toukokuussa päätöksen, o jonkamukaanmertenlannoittamiseentuleesuhtautuahyvinvarauksellisestijakokeisiinkinkuuluuympäristövaikutustenarviointi.Tätäkirjoitettaessa pika-arviointi on tekeillä ja lannoite yhä laivalla.Kokeentulisipäättyämaaliskuussa.Polarsterninsijaintiavoiseurataosoitteessawww. "Vedenpinnankorkeusvaihteleesähkönhinnanmukaan.Semäärää,miten paljon vettä juoksutetaan, ja lohikalat lisääntyvät huonosti tällaisissa oloissa.Lisäksivesimeneekoskistaläpiettä solahtaa,eikäpoikatuotantoalueitaole juuriollenkaan." Jokeennousevienlohikalojenjavaellussiikojen kulku tyssää ensimmäiselle eliHarjavallanvoimalaitokselle36kilometrinpäähänmerestä. Mukana on 48 lähinnä intialaista ja saksalaistatutkijaaja20tonniarautasulfaattia,sillä merilevilläonpuutettaraudasta.Siisrautaamereen!Kolmesataaneliökilometriävaltamertalannoitettaisiinjakatsottaisiin,mihinhiilipäätyy. "Sitä ennen biologit ajattelivat yleisesti,ettäeliötonluotusellaisiksikuin neovat." Tunnetumpi Darwinin kahdesta biologian mullistaneesta ajatuksesta on luonnonvalintateoria: eliöissä on vaihteluajavalintajättääjäljelleyksilöt,jotkaovatsopivimpiajuurisiihenaikaanja paikkaan. Darwin päätteli, että luonnonvalintaatapahtuu,vaikkaeitiennytsenmekanismistamitään.Genetiikkayhdistettiinluonnonvalintateoriaanvasta1930luvulla. "Suurinosakaloistajäävoimalanläheisyyteen, mutta syksyllä ne hakeutuvat myös voimalaitoksen alapuolisiin koskiinjavirtapaikkoihinetsimäänsopivaakutupaikkaa",Puosikertoo. Kokemäenjoenvedenlaatuonparantunut huomattavasti, mutta olot ovat erittäinepävakaat."Joentärkeinkäyttömuotoonvoimatalous",kalastusbiologi Leena RannikkoVarsinais-SuomenTEkeskuksestasanoo. ToinenDarwininydinajatuksista,eliöidenperimmäinensamuus,kehittyminen yhdestä alkupisteestä, oli kenties vielä kaiken kattavampi yksinkertaisuudes- SCIENCEPHOTOLIBRARY/SKOY aNTO LEIKOLa saan: "Darwin esitti kirjassaan huikean määräntieteellistänäyttöäerieläinryhmienvälisistäyhteneväisyyksistä." "Niitäonesimerkiksieliöidenanatomiassa, käyttäytymisessä ja ekologias- vaellusKalOjen Paluu maailman kuivin paikka MaailmankuivimmatpaikatovatEtelämantereenvuoristojenjäättömissälaaksoissa, jonnejäätiköltälaskeutuukylmäjakuivatuuli. Vaintuulikuluttaakallioihinjaisoihinkivenjärkäleisiinonkaloitajauurteitasekäkasaahienoimmanaineksendyyneiksilaaksojenpohjalle
Mutta siitä ei pidä päätellä,mitenihmisentulisitoimia." "Ihmiselläonkykytoimiamoraalisesti, eikä meidän pidä tästä kyvystä luopua,vaikkaluontoeräällätavallavaikuttaakinjulmalta." Leikolan mukaan Darwin on ennen kaikkeahistorianmerkkihenkilö. Kyse on tavallaan huonosta tuurista. "Soraa lisäämällä saadaan kutu- ja poikasalueita laajennettua. Näin naaras varmistaa poikasilleen parhaat mahdollisetgeenit. Sisäsiitoksen estää naaraiden levittäytyminen synnyinseudultaan melko kauaskin. ViimeinenKokemäenjoenomalohipyydystettiinHarjavallanvoimalanalapuolelta194. Tutkija christophe Lebigre Jyväskylän yliopiston evoluutiotutkimuksen huippuyksiköstä osoitti,ettäsoitimenrakennettarikkovathäiriöt kutenvalikoivametsästysvoivatvaikuttaahaitallisestiteeripopulaationperinnölliseenrakenteeseen: Jos syyssoitimelta ammutaan hallitsevia kukkojamuitaenemmän,seuraavankeväänsoidinareenoiden hallitsijat eivät välttämättä enää oleparhaitakoiraita. "Kunnostus edellyttää yhteistyötä voimalaitostenkanssa.Hyötysoraikkojen rakentamisesta jää vähäiseksi, jos säännöstely säilyy yhtä voimakkaana kuintähänasti",Rannikkototeaa. aLIcE KaRLSSON KIMMOPUOSI TODISTE. Teerinaaras valitsee poikasilleen terveimmän isän. MARKUSVARESVUO/KUVALIITERI sa",Leikolaluettelee. Lisääntymisalueitaonmyösmuokattavaasiten, etteivätnejääalhaisellakaanvirtaamallakuiville.Poikashabitaattejavoidaanlisätätekemälläkoskiinkivistäpoikasille sopiviasuojapaikkoja",Puosiluettelee. "Evoluutioteoriaa vastustetaan fundamentaalis-julistuk- Darwiniana Lajien synty ja kumppanit. tiEDE ja tutKimus nyt tähtItaIvas TAPANIPIKKARAINEN tuskin kumotaan" sellisinperustein:koskasesotiiMooseksenensimmäistäkirjaavastaan." "Luulen,ettäyhtälaillavaikkapasoluteoriaavastustettaisiin,josRaamatussa sanottaisiin,ettäihminenonyksiklimppi,jossaeiolesoluja",Leikolasanoo. Koekalastuksen yhteydessä Puosi Teerinaaraat valitsevat parittelukumppaninsajavalintaosuuuseimmitenhallitsevaan koiraaseen, joka onkin lähes jokaisen soitimella käyneen naaraan jälkeläisten isä. Näyttely avoinna 7.3.2009 asti. soitimen eheys takaa hyvät poikaset Kokemäenjoessa kartoittiTE-keskuksenpyynnöstämyös vaelluskalojenlisääntymisalueidenkunnostustarpeen. Luonnonkudusta syntynyt poikanen mitattavana. Soitimellakäyvätnaaraatjahuippukukkoovat Lebigrenmukaanyleensävainkaukaisiasukulaisia. Kansalliskirjasto, Unioninkatu 36, Helsinki. Puhdistumisen myötäkalojaryhdyttiinistuttamaanjokeen, ja nyt löydetyt lohet ovat todennäköisestiNevantaiTornionjoenkantaa. Sosiaalidarvinismi,ajatussiitä,ettäihmistenmaailmassaheikommatansaitsevatkinhävitävahvemmilleen,onLeikolan mukaanhelppotorjua:"Darvinismikertoo,mitenluontotoimiijasiinäohessa osin myös ihminen. joita kalojen ja rapujen elin- ja lisääntymismahdollisuuksia. Saman soitimenkoiraatkaaneivättavallisestiolesukulaisia,koskahuippukukollehävinneetkoiraatetsiytyvätmuihinmaisemiin. JUha vaLSTE SUOMEN LUONTO 1 | 2009 13. Evoluutioteoria on aina herättänyt myös vastustusta. "Hänen opeistaan versoo suuri osa nykyisestäkin biologiasta, mutta ei kukaan silti tarkista Lajien synnystä, että mitenkätämäasianytolikaan." On mahdotonta tietää, mistä suunnasta seuraava luonnontieteellinen suurteoria putkahtaa, mutta yhdestä Leikolaonvarma:"Enusko,ettälöytyy sellaisia todisteita, jotka kumoaisivat evoluutioteorian." JUha KaUPPINEN Venus ja kuu lähekkäin helmikuun taivaalla Helmikuussailtataivaallaloistaakirkkaana planeettaVenus,ja2.ja28.päivänäseon lähelläkuunsirppiä.Helmikuunyötaivaallanäkyy myöskomeettaLulinsekäkiikarillaettäkuunlopullapaljainsilminkin.Pyrstötähdenaiemmasta vierailusta aurinkokunnan sisäosissa on luultavastikymmeniätuhansiavuosia. TE-keskus haluaisi tehdä Puosin kalastamille koskille kunnostussuunnitelman; toistaiseksi päätöksiä asiasta ei ole. Lähde: Ursa ParInvalInta JANNEBJöRKLUD RaTKaISIJa
Pyramidejakuluttavatmyösturistit,jotkakiipeilevätkivienpäällekielloistahuolimatta.Välillävartijatjopayllyttävätsiihenpikkutippientoivossa. JUha hONKONEN JUHAHONKONEN RYhÄvaLaITa. Hallitusten välinen ilmastopaneeli (IPCC)totesiviimevuonna,ettämerivedenpH:nlaskujalämpötilannousuuhkaavat tuhota suurimman osan koralliriutoistavuosisadanloppuunmennessä. IPCC:n kuten muidenkin lähteiden arviothappamoitumisestaovatperustuneet teoreettisiin mallinnuksiin ja ennustaneetvarsinhidastamuutosta. Afrikansuurimmankaupunginliikenteessäon vieläpaljonvanhojaautoja,joistapuuttuukatalysaattori.Näinilmaanpääseerunsaastitypenoksideja,jotkasyövyttävätpyramidienkalkkikiviä. Vedessä ääni kulkee viisi kertaa nopeamminjakantaanointuhatkertaa kauemmas kuin ilmassa. Jatkuva melu aiheuttaa eläimille stressiä,haittaalisääntymistä,karkottaa neasuinalueiltaanjaruokailupaikoiltaan sekäharhauttaamuuttoreiteiltä. JORMa LaURILa Ihminen meluaa maailman merillä yhä äänekkäämmin. KolmasonSamoa-saariinkuuluvaRosenatolli. Yhdysvaltalaisen Monterey Bayn ak- 14 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Vedessä äänet kulkevat noin tuhat kertaa kauemmas kuin ilmassa. Niillä on havaittu samanlaisia kudos vaurioita kuin sukeltajantaudista kärsivillä sukeltajilla. melu häiritsee merten yhdysvallat jättimäisiä suojelualueita tyynellemerelle LähesviimeisenätyönäänYhdysvaltainpresidenttinä Georg W. ILMaSTON MUUTTUMINEN näyttää pahentavanmeluongelmaaentisestään. maaiLmaLta TOIMITTaNUT JORMa LaURILa egyPtI melua merIllä yhä enemmän ilmansaasteet nakertavat Gizan pyramideja Lähes 5000 vuotta luonnollista eroosiota kestäneidenGizanpyramidienonhavaittu rapistuvannopeastiilmansaasteidentakia.Peräti 20miljoonanasukkaansuur-Kairoonlevittäytynytpyramidienympärille. Mariaaniensuojelualueeseenkuuluusaariketjumerenalaisinetulivuorineen,erinomaisestisäilyneitäkoralliriuttojajaatollejasekä11kilometriäsyväMariaanienhauta,maailmansyvin. Melusaasteuhkaaesimerkiksimerinisäkkäitä,jotkakäyttävätääniäsuunnistamiseen,keskinäiseenkommunikointiin, ravinnonetsintäänjapuolisonlöytämiseen. Kansainvälisen eläinten hyvinvointia edistävänsäätiönIFAW:n(International Fund for Animal Welfare) mukaan melunlisääntyminenonjohtanutsiihen,ettäesimerkiksisinivalaidenkeskinäiseen kommunikointiin käyttämät välimatkat ovat lyhentyneet peräti 90 prosenttia 40viimevuodenaikana. Bush hyväksyi kolmenvaltaisansuojelualueenperustamisenliittovaltionterritorioihinTyynellemerelle. Ilmakehänhiilidioksidipitoisuudennoustessayhäsuurempimääräsitäliukenee meriveteen ja muodostaa hiilihappoa, jokalisäävedenhappamuutta. Luonnonsuojelijatovatkorostaneet,ettäilman kasvihuonekaasujen voimakasta vähentämistä mertensuojelullaeiolemerkitystä,koskamuun muassalämpenevämeritappaakorallit. vedenalaisen melusaasteen epäillään harhauttavan valaita ajautumiseen rannoille. Matalataajuisetäänetkuuluvatetäämmällekuinkorkeataajuiset.Jajuurimatalilla,alle1000 hertsintaajuuksillaihmiskuntametelöi eniten.Laivojen,räjäytystenjakaikuluotainten äänet kantavat veden alla jopa tuhansienkilometrienpäähän. Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolosäilyyjasuojelusäädöksissäonotettuhuomioonmaanturvallisuusintressit. Tuoreimmat, Tyyneltä valtamereltä saadut tutkimustulokset kertovat paljon radikaalimmasta muutoksesta; niiden mukaan happamoituminen etenee 1020kertaanopeamminkuinnykyiset mallitennustavat. Meret eivät enää ole hiljaisia paikkoja. Laivaliikenne, öljyn- ja kaasunetsintä, seismiset tutkimukset, vedenalainen rakentaminen sekä suuritehoiset kaikuluotaimet kuormittavat äänisaasteellaan vedenalaista ekosysteemiävuosivuodeltayhäenemmän.Asiaa käsiteltiinYK:nalaisessaympäristökokouksessaRoomassaviimejoulukuussa. Alueilla on kielletty kaupallinen kalastus ja kaivostoiminta. ToinenalueonJohnstoninatolli,jotaaiemmin käytettiinkemiallistenaseidenvarastopaikkana. Joukossa on myösmaailmansyrjäisimpiäsaaria,joidenvedet ovatsäästyneetryöstökalastukselta. Yhteensä500000neliökilometrinkansallisiksi monumenteiksikutsuttuihinsuojelualueisiinkuuluu sekä saaria että merenpohjaa
(The Whale and Dolphin Conservation Society) johtaja Mark Simmonds toteaa, että melusaaste on synnyttänyt eräänlaisenakustisensumunjaäänten kakofonian maailman merillä. Viimejoulukuussatulipitkästäaikaailoisiauutisia. Vedenalaista äänikuormitusta voitaisiintutkijoidenmukaanpienentäämuun muassaasentamallalaivoihinhiljaisempiamoottoreitajasuuntaamallalaivaliikennevähemmänhaitallisillereiteillesekätiukentamallasäädöksiä,jotkaohjaavatöljyn-jakaasunetsinnöissäkäytettäviäseismisiätutkimuksia.Lisäksitehokkaidenkaikuluotaintentestausjakäyttö tulisikieltääsellaisillamerialueilla,joilla asustaauhanalaisiaeläimiä. ERKKI MaKKONEN vIRUNGavUORILLa. maaiLmaLta KOngO FLIPNICKLIN/MINDENPICTURES/SKOY Vuorigorilloille sotavauvoja Kongondemokraattisentasavallan12vuottajatkuneestakriisistäovatkärsineetpaitsi ihmiset myös uhanalaiset vuorigorillat. Tutkijat pitävät todennäköisenä, ettäkaikuluotaintenjaseismistenräjäytystenäkillisetjavoimakkaatäänetovat säikäyttäneet valaat ensin sukelluksiin ja sitten pintaan liian nopeasti, jolloin seurauksetovatkohtalokkaat. Suur-Lontoossa on 32614pientäpuutarhaa.Jokaistakahta lontoolaistakohdenonsitennoinyksipuutarha. Kun riistanvartijat pääsivät 15 kuukauden jälkeenkansallispuistoontarkastamaanvuorigorillojentilannetta,helöysivätilokseen28yksilön Kabirizi-hopeaselkäuroksen johtamasta laumastaviisitervettäpikkugorillaa. Niistänoin200onKongonpuolella.Loputasustavat Virungan gorilloista erillään Bwindi-ImpenetrableForest-kansallispuistossaLounais-Ugandassa.Vuorigorillojaonauttanutse,ettäkunyhdessämaassaonollutlevotonta,muissaonollut rauhallisempaa. JORMa LaURILa BARCROFTMEDIA/SKOY eläimiä vaariontutkijatpitävättodennäköisenä, että vedenalainen meluongelma vain paheneehappamoitumisenmyötä.Meriveden kemian vähittäinen muuttuminenonjojohtanutsiihen,ettäny yään k vesi vaimentaa matalataajuisia ääniä noin 10 prosenttia heikommin kuin ennenteollistavallankumousta. Kampanjalla on tarkoituskehittääkolmestamiljoonastapuutarhastaminisuojelualueidenverkosto. JORMa LaURILa GAMMA/SKOY SUOMEN LUONTO 1 | 2009 15. Noin1100riistanvartijaasuojeleeitäisenKongon kansallispuistoja salametsästäjiltä, kapinallisryhmiltäjaluvattomiltatunkeutujilta.Heovat tehneetsenkokosisällissodanaikanailmanpalkkaa.Työonvaarallista:kymmenenviimevuoden aikanaontapettuyli150vartijaa! VirungavuorillaKongossa,RuandassajaUgandassa elää 380 maailman 00 vuorigorillasta. Elleikasvihuonekaasupäästöjäkyetä leikkaamaan riittävästi, merten happamuus kasvaa 2050 mennessä sellaiselle tasolle, jossa laivojen ja seismisten räjäytysten äänet kantavat vedessä 0 prosenttiakauemmaskuinnykyisin. Kuvassa yksi viidestä löydetystä pikkugorillasta. BrItannIa Lontoossa 3 267 174 pientä paratiisia Ne on nyt laskettu. Vuonna200Virungankansallispuistoissakapinalliset tappoivatuseitavuorigorilloja.Tapauksiakuvailtiinkansainvälisessämediassa"gorillamurhiksi". vapaaehtoiset kastelevat rantautuneita pallopäävalaita cape codissa Yhdysvalloissa. Valaiden ja delfiinien suojeluliiton ENSIaPUa. "Tilanne on samantapainen kuin koktailjuhlissa, jossa puhetta kuullakseen on huudettavakovempaajakovempaa,kunneslopultakukaaneikuuleenäätoisiaan." TODISTEITa KERTYYSimmondsinmukaanjatkuvastisiitä,ettämelusaasteon enemmäntaivähemmänyhteydessävalaidenajautumiseenrannoille.Eläimiltä onlöytynytsamanlaisiakudosvaurioita kuin sukeltajantaudista kärsivillä sukeltajilla. Surullinen uutinen on se, että tammikuussa jälleenyksipuistonriistanvartijatapettiin.AsiallaolivatpaikallisetMaiMai-kapinalliset. LondonWildlifeTrust-luonnonsuojelusäätiöllä on meneillään kampanja Garden for a Living London, jossa puutarhojen omistajia kannustetaanhoitamaankeitaitaansiten,ettänelisäävät luonnonmonimuotoisuuttajatoimivatpuskureina ilmastonmuutosta vastaan
Toisaalta päästökauppakin on hintoihin lisättävä vero, mutta sen perivät yritykset eivätkä valtiot." "KOmIssIO rOhmuaa lIsää valtaa" "Teollisuuden päästökaupasta olen eri mieltä monen vihreiden edustajan kanssa. Kyllä komissio kaikessa hiljaisuudessaan vetää sinne eri osapuolia." "Mikään sellainen toimivallan lisäys ei ole perusteltavissa, joka tehdään EU:n omasta aloitteesta. Suurimmaksi ongelmaksi koen kuitenkin päästökaupan markkinamekanismin. EU:n yksi kärkkäimmistä kriitikoista on muun muassa unionin energiavaliokunnassa vastustanut päästökaupassa syntyviä ansiottomia miljardeja. Onko EU:n ilmastotavoitteilla joitain negatiivisia vaikutuksia? "Ei sillä, etteikö ilmastoa pitäisi suojella. Voisiko parempaa aasinsiltaa energia- ja ilmastokysymyksiin saada, mietin ja alan esittää niitä europarlamentaarikko Esko Seppäselle (vas.). Suomen Luonnon turhakekilpailussa ääniä saanut terassinlämmitin paahtaa oranssina kuumuutta ympärilleen. viekö EU:n komissio ympäristöasioita EY tuomioistuimeen? Onko EU:n toimivallan lisäys ympäristöasioissa hy vä vai huono asia? "Esimerkiksi tämä Brysselin kaupunki, joka rikkoo systemaattisesti jätevesidirektiiviä, on tuomioistuimessa. Loppuvuonna ne myyvät sitten oikeudet kalliilla." Mutta eikö windfallvero puuttuisi juuri tuohon kei notteluun? EUdirektiivejä on kritisoitu tehottomiksi monissa maissa. Miksi? rysselin illan viileys tunkee luihin ja ytimiin. Maksamaan joutuisivat yritykset, jotka eivät parhaita keinoja käytä." "Päästöoikeuksia taas ostavat (2013 lähtien) alkuvuonna yritykset, jotka eivät niitä tarvitse. Muuten kyse on vallankaappauksesta." Mutta eikö ympäristönormien tiukentuminen kui tenkin ole hyvä asia? "Sitä veroa ei ole tulossa." (Suomen hallitus selvittää asiaa, toim. Ilmastolla on hintansa, joka maksetaan erilaisten sopeutumiskeinojen kautta. Koska 500 miljoonan ihmisen yhteisössä on paljon erilaisuutta, komission pitäisi kuunnella kaikkia jäsenmaita." "muu maaIlma eI seuraa eu:n esImerKKIä" Miksi vastustat EU:n päästötavoitteiden kiristämis tä 30 prosenttiin (2020 mennessä)? 16 SUOMEN LUONTO 1 | 2009 taisto kulutusta vastaan "Mielestäni se ei ole näin lyhyessä ajassa mahdollista. Poliittisilla päätöksillä ei voi muuttaa. B Olet viime aikoina kritisoinut paljon päästökauppaa. Vallan pitää olla jäsenmaiden unionille luovuttamaa. Siinä yritys palkittaisiin parhaan (ympäristöystävällisimmän) menetelmän käyttämisestä. Siirrymme kahvilan terassille, ja heti tulee lämmin olo. huom.) Eläkkeelle kesällä siirtyvä Esko Seppänen vastustaa päästökaupan varjolla tapahtuvaa keinottelua ja ympäristöä tuhoavaa elämäntapaa. JuhA honkonen "Kyllä, mutta siinäkin tulee ongelmia, jos kaikki harmonisoidaan samanlaiseksi. Vero olisi ollut helpompi tapa, mutta kaikki jäsenmaat eivät olleet sen kannalla. Päästöjä voitaisiin leikata niin sanotulla benchmarking-menetelmällä, jolloin päästäisiin samaan lopputulokseen
Lisäksi alan mittaamaan tavallisen kansalaisen äänen kuuluvuuden rajoja." "Olen kesämökkiläinen Saimaan rannalla. Kiina ja Intia käskevät meitä ensin vähentämään asukaslukuun suhteutettavat päästömme heidän tasolleen." Eikö ympäristöteknologia voisi olla EU:lle suuri ta loudellinen mahdollisuus? Oletko säästellyt vielä jotain poliittista tavoitetta loppusuoralle? "Eniten olen saavuttanut 1990-luvun alun pankkikriisin selvittelyssä. Joskus järjestöt tosin ovat väärässä, kuten aluksi kaikkien biopolttoaineiden puolustamisessa." Miten 12vuotinen urasi europarlamentissa on muuttanut suhtautumistasi EU:hun? Jos tavoitteeseen päästään, voidaanko ajatella, et tä EU onkin onnistunut? "Tuotantolaitoksia pitää uudistaa järkevällä investointipolitiikalla. Lisäksi voin hoitaa metsää, minulla on sitä puolitoista hehtaaria." n Juha honkonen SUOMEN LUONTO 1 | 2009 1. Luonto tulee lähemmäksi, kun minulla on aikaa olla siellä erämaaluonnossa norppien elinalueiden läheisyydessä. Olin keskeisessä roolissa, kun suomalaisten talletuksia pelastettiin. Niillä on jäsenmääräänsä tai taloudellisiin resursseihinsa verrattuna suuri ase- Onko sinulla luontoharrastuksia? "Minulla on sata kirjaa lukematta. Muuten EU saattaa itsensä ongelmiin taloudessa." Pystyykö EU olemaan suunnannäyttäjä muulle maa ilmalle? "Ei, muut tekevät päätöksensä omista lähtökohdistaan. Alan tehdä sitä myös kansainvälisillä foorumeilla enkä pelkästään eläkeläisenä Suomessa. Tavoite on 50 prosenttia 2050 mennessä." Miten siihen päästään? ma, sillä ne puhuvat koko ihmiskuntaa koskettavista ongelmista. Kohtalon ratkaisevat loput 86 prosenttia. Unionin pitää saada muut maat mukaan. En lopeta politikointia." Mitä aiot tehdä eläkeläisenä kesän jälkeen? "Se on merkittävä. Lisäksi öljyn kallistuminen aiheuttaa pakollisen rakennemuutoksen; uskon kaaosteoriaan. Olin myös ensimmäinen eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja." "En usko siihen. Tavoitteeseen ei päästäisikään ilman ihmisten radikaalia elämäntavan muutosta." "Suurilla mailla on vielä enemmän valtaa kuin kuvittelin. Sellaista teknologiaa ei ole näköpiirissä, joka vapauttaisi meidät henkilökohtaisesta vastuusta." Millaisena näet ympäristöjärjestöjen roolin EUko neistossa? "En aio enää radikaalimmaksi muuttua. Mitkä ovat olleet suurimmat saavutuksesi? "EU edustaa vain 14:ä prosenttia maailman väestöstä. Ekologisestikaan ei ole järkevää hylätä olemassa olevia tuotantolaitoksia. Tämä talouskriisi sentään säästää luonnonvaroja. Minua ei ole rajoittanut mikään. Se on vain markkinointikeino, jolla luodaan katteettomia unelmia. Pienillä sitä on hyvin vähän tai ei ollenkaan." "luOnnOnhelmaan saImaalle" Jätät kesällä politiikan ja siirryt eläkkeelle. maailmaa ja sen tuotantorakenteita niin nopeasti. Siitä ei vielä ole merkkejä. Olen sanonut asiat suoraan, ja puolue ei ole siitä aina pitänyt. Ehkä hieman enemmän alan ajaa mainitsemaani elämäntavan muutosta, mikä on keskiluokan näkökulmasta kiusallinen asia
Mutta kun lama uhkaa ja taloutta elvytetään, on vaarana, että työmaita käynnistetään paniikkipäätöksillä. Ei sellaista kukaan päivittäin ajele. Siis yksityisautoilun edistäminen. Summa on ollut vuodesta toisen vakaa, mutta sen reaaliarvo laskee koko ajan. Esittelemme kolme kiistanalaista tiehanketta. Vanhin niistä täyttää pian 40 vuotta. Se lyhentäisi automatkaa Saariselän ja Levin matkailukeskusten välillä 60 kilometrillä ja 50 minuutilla, joten turistit voisivat piipahdella päivittäin keskuksesta toiseen. Tänä vuonna summaa korotetaan: uusiin teihin upotetaan jo lähes 400 miljoonaa euroa. Näin syntyy niin sanottua korjausvelkaa. Uusia tiehankkeita on käynnistetty vuosittain puolella tästä summasta. Suomen tieverkko nimittäin rapistuu rahan puutteessa: "Teitä päällystetään vuosittain 3000 kilometriä, kun tarve olisi 4000 kilometrille. Tien suunnitteleminen on pitkä prosessi. Ongelmaa on väistelty pitämällä huolta ensi sijassa päätieverkosta ja jättämällä alemman tason väylät vähemmälle kunnostukselle. AstinlAutA erämAAn pirstomiseen Hammastunturin erämaa-alueen kyljessä kyyhöttävästä 20 asukkaan Kutturan kylästä on Lapin maakuntakaavaan piirretty tielinja erämaa-alueen etelä-osan läpi Repojoelle, Inarin ja Kittilän väliselle maantielle. "Ei tämä ole uskottavaa. Menetelmä on tuttu 1960luvulta. 18 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Tarpeesta jäädään jälkeen joka vuosi", kertoo Olli Pent tinen tiehallinnon tienpito-osastolta. Sitä paitsi InariKittilä-yhteys on huonokuntoinen soratie. V aikuttaa siltä, että kunnallis- ja maakuntapolitiikassa on hohdokkaampaa vaatia uusia teitä kuin metelöidä olemassa olevan verkoston kunnossapidosta. Se pitäisi korjata Kittilään turhia teitä mikko niskAsAAri Taantuma vauhdittaa: hallitus aikoo elvyttää rakennuttamalla teitä ja siltoja. Tien päätarkoitukseksi on esitetty matkailun edistämistä. Perustienpitoon, käytännössä kunnossapitoon, käytetään 510 miljoonaa euroa vuodessa. Jotkut hyödyttävät vain yhtä tai kahta yritystä, joillakin kuvitellaan hoidettavan syrjäseutujen rakenteellista työttömyyttä. YVA-selvitysvaiheessa oleva tie on Inarin kunnan ykköshanke. Valtateitä matkustavan silmille tieverkkomme hiljaa etenevä rapistuminen ei siksi hyppää. Matkaa olisi silti edestakaisin 400 kilometriä. Usein tavoitteena on yksityisautoilun mukavuuden lisääminen. Vireillä on valtava määrä teitä, joiden tarvetta on vaikea perustella
"Repokairan erämaa-alueen virkistyskäytön mahdollisuudet paranevat", liikenneselvitys hehkuttaa. Vastassa ovat kuitenkin naturasäädökset ja rahapula. Erämaalain mukaan "erämaa-alueille ei saa rakentaa pysyviä teitä." KutturaRepojoki-tiestä on kuitenkin poikkeussäädös. Näistä inarilaisia on 1440. aluePOlItIIKKaa 1960-luvun mallIIn KutturaRepojokitie on Lapin liitolle astinlauta: tavoitteena on tie Lemmenjoen kansallispuiston läpi. INaRI Lemmenjoen kansallispuisto Nunnanen Lisma Repojoki Kuttura KutturanrePOjOen tIe 30 Km Paltamo Oulujärven ylItystIe KaJaaNI 10 Km Kainuun tiepiiri julkisti Oulujärven ylitystiehankkeen vuonna 1969. Lapin liiton tavoitteena on selvityksen perusteella jatkaa tietä sieltä läpi kansallispuiston ja Puljun erämaaalueen 40 kilometrin päähän Nunnaseen. Se lyhentäisi Kajaanin ja Oulun välistä maantiematkaa 24 kilometriä, noin 1/8-osalla nykyisestä. Repojoelta edelleen länteen, Lemmenjoen kansallispuistossa, on piskuinen Lisman kylä. Tie vedettäisiin Oulujärven poikki Suomen suurimman sisävesiselän, Ärjänselän, vierestä maisemaan, jossa rantoja nyt rikkovat vain kesämökit ja muutamat harvat maatilat. Tien todellinen tarkoitus paljastuu Lapin liiton asiakirjasta Pohjois-Lapin maakuntakaavan liikenneselvitys. Keksittiin Oulujärven ylitystie. Tie on tähän mennessä kompastunut ennen kaikkea hävitykseen, jota se aiheuttaisi maisemalle ja luonnolle. TUUSULa hyrylän OhItustIe 1 Km SUOMEN LUONTO 1 | 2009 19. Kutturan tie on kirvoittanut vastustusaddressin (www.adressit.com/kutOulujärvi tura-repojoki-tiehanke). ville vauras saakka, jotta ajoaika lyhenisi", sanoo inarilainen vesa Luhta. Siis pirstoa erämaat ja avata ne massaturismille. "Lapin tiepiirillä ei ole rahaa tien rakentamiseen, eikä tämä ole meille mitenkään keskeinen hanke", sanoo Lapin tiepiirin suunnittelupäällikkö Jorma Leskinen, jolla on suurempiakin murheita: "Tiestön kunnossapitovarat ovat 10 vuodessa pudonneet reaaliarvoltaan neljänneksen. Sen paperi- ja internetversioissa on yhteensä yli 6000 nimeä. Maakunnan päätieverkko oli valmis tai valmistumassa, ja tiepiiriä uhkasi lakkauttaminen tarpeettomana. Tiestöstä suuri osa on rakennettu 1960-luvulla ja vaatisi jo huomattavalta osin järeämpiä kunnossapitotoimia, mutta näillä varoilla se ei ole mahdollista". Tie vaatisi kaksi siltaa, ja liki 40 kilometriä kokonaan uutta tietä. Oli keksittava suunnittelijoille jotain uutta, jolla perustella heidan olemassaoloaan. Ilmeisesti siksi hanke yritetään käynnistää juuri tästä tieosuudesta
Käytännössä Hyrylän itäpuolen metsiin ja pelloille vedettäisiin moottoritie. Pohjoi- 20 SUOMEN LUONTO 1 | 2009 mikko niskasaari KUIN TOUKKa. Rappio jatkuu, mutta etuajassakäynnistetäänneljäuuttatiehanketta,joistakolmeonministeriVehviläisenreviirillä,Joensuunohitustiejopaomassavaalipiirissä. Sitä paitsi Järvenpäätä ja Helsinkiä yhdistää jo junarata, muistuttaa "Ei ohikulkutietä" -liike. Kunliikenneministerianu vehviläinen (kesk.)ilmoittimittavastaelvytyssuunnitelmasta,kansalainenodottirahaarappionpysäyttämiseen.Katinkontit. Listalla oli Oulujärven ylitystie. Erona on vain se, että 40 vuotta sitten moni uusi tie tuli todelliseen tarpeeseen. Noista päivistä on muuttunut kaksi asiaa. Tiehallinnon selitys ontuu ainakin siltä osin, että Järvenpää on jo Lahden moottoritien varrella, eikä uusi tie avaisi uutta vaihtoehtoa. Liikennemäärä olisi noin 1000 autoa vuorokaudessa, mikä on vähän 5080 miljoonaa euroa maksavalle väylälle. n monumentti sen olla pitää Tiestörappeutuu.Tuhatrapistunuttasiltaaodottaaperusteellistakorjausta,kiirekinolisi.Onsuunniteltujopatiepäällystyksenpoistamisia,kunhalkeamiajamonttujaeipystytäkorjaamaan.Tuhansillatiekilometreilläonlaskettu ajonopeuksia.Kansakunnantieomaisuusonheitteillä. Kansalaisellenykyistenteidenkehnokuntoonpaljonpahempiongelmakuin jostainvälistämukapuuttuvatie.Muttaministerihaluaakinmonumentin. MIKKO NISKaSaaRI Tuusulassa on kiistelty vuosikausia Hyrylän itäpuolelle suunnitellusta itäisestä ohitustiestä. Kun tien taloudelliset vaikutukset tutkittiin 1985, koko maakunnasta löytyi täikammalla haravoiden viisi yritystä, joille tiestä olisi mitattavaa hyötyä. Jottei Järvenpäästä Helsinkiin kulkeva liikenne ruuhkautuisi Tuusulaan, perustelee tiehallinto noin 40 miljoonaa euroa maksavaa, kahdeksan kilometriä pitkää tien pätkää, jota käyttäisi arviolta noin 20 000 autoa vuorokaudessa. Viimeksi viime syksynä Kajaanin kaupunki jätti hallitukselle nipun toiveita työllisyyden parantamiseksi. Silti ylitystiestä on tullut Kainuun maakuntapoliitikassa Vuotoksen kaltainen ikiliikkuja, jota ehdotellaan valtiovallalle jatkuvasti, KHO:n ratkaisusta piittaamatta. TaaNTUMa vaUhDITTaa: TURhIa TEITÄ Ympäristöministeriö poisti ylitystien Kainuun seutukaavasta ja korkein hallinto-oikeus (KHO) vahvisti päätöksen vuonna 1991 todeten: "Laadittujen ympäristöselvitysten mukaan tien rakentaminen on ilmeisessä ristiriidassa luonnonarvojen säilyttämiseen nähden." Asetelma ei ole muuttunut. Tie kulkisi eteläosassaan läpi Keravan ja Tuusulan asukkaiden suosiman metsäisen ulkoilualueen ja halkaisisi sitten laajan peltomaiseman. Tiehallinto on esittänyt tien rakentamista ensin kaksi-, ja myöhemmin nelikaistaisena. Maakunnan väki on vähentynyt viidesosalla, ja Kajaani oy, sittemmin UPM:n Kajaanin tehtaat, on lakkautettu. yKsItyIsautOIlua edIstämässä Oulujärven ylitystie on Kainuun maakuntapolitiikassa Vuotoksen kaltainen ikiliikkuja. sessa se yhtyisi Järvenpääntiehen, Tuusulan kulttuuristaan kuulun rantatien alkupäässä. Mutta miksi. Rantatien ja Tuusulan muiden vanhojen kulttuurimaisemien vaarantumisen vuoksi tietä on vastustettu muun muassa kahdeksan akateemikon adressilla. Yli puolet olisi saanut metsäyhtiö Kajaani, jonka liikevaihdossa summa olisi ollut alle promillen. Se on tyrkyllä myös Kainuun uuteen, vielä vahvistamattomaan maakuntakaavaan. Ylitystiesuunnitelma palauttaa mieliin 1950- ja 1960-luvut, jolloin syrjäseutujen työllisyysongelmia ratkottiin suurilla tietyömailla. Tieidean toinen heikkous on talous. Sen voisi tehdä Järvenpään ja Lahden jo olemassa olevan moottoritieyhteyden parantaminen. Sitä olisi kertynyt nykyrahassa yhteensä 570 000 euroa. Oulujärven Toukansalmen ja Toukansaaren yli halutaan siltoja ja pengertietä.
KOLUMNI Tikulla silmään. Näin toimien on tehty kannattamattomaksi sekä porotalous että luonnonsuojelu. Ismo Tuormaa Pyhä verkko ja poro S uomi on täynnä erilaisia tabuja, jotka perustuvat joko menneeseen maailmaan tai ainakin menneeseen tietoon ja asenteisiin. Porojen määrä on kasvanut moninkertaiseksi laidunten kestoon nähden koko PohjoisSuomessa. Eläköön Yhdysvallat edes tässä asiassa! S ama ongelma koskee porotaloutta. Metsähallituksen mukaan pyydyksiin kuolee vuosittain jopa 2030 saimaannorppaa. n Kirjoittajaonympäristötoimittaja. SUOMEN LUONTO 1 | 2009 21. Virallinen poronhoitoalue onkin työntynyt aina Suomussalmelle ja Hyrynsalmelle asti. Helikopteri, mönkijä ja moottorikelkka poropaimennuksessa ovat minusta ihan jees, muun alkuperäisluonnon tappaminen porojen nimissä, vapaa poronomistusoikeus ja pororomantiikka sen sijaan eivät. Onpa ilveksen tappolupa todistettavasti ainakin kerran myönnetty pikavauhtia jopa Hämeeseen Nokialle, kun valheellisesti väitettiin ilveksen vahingoittaneen siellä pihaporoa! Samaan aikaan Kainuun ja Lapinkin alkuperäinen asukki, metsäpeura, on jouduttu panemaan turvaan aitojen taakse etelään, pois porojen tieltä. Näillä molemmilla on Suomessa kunniakkaat, luontaiselinkeinoihin liittyneet perinteensä, mutta nykyaikana perustelut näiden "ikimuistoisten nautintaoikeuksien" säilyttämisestä eivät yksinkertaisesti enää pidä. Suurin osa poronomistajista toimii nykyään varsinaisesti aivan muissa ammateissa. Jos katiska ja vapa eivät riitä kalansaaliiseen Saimaalla ja miksei muissakin järvissä, joissa ja merenrannikoilla, jääkööt ainakin vapaa-ajankalastajat kernaasti ilman kalojaan. Parinkymmenen viime vuoden aikana niitä lienee kuollut pyydyksiin paljon enemmän kuin norppia on ylipäänsä jäljellä. Verkkokalastuksen selkeä seuraus on myös lähes kaikkien verovaroilla istutettujen taimenten, kuhien ja muiden eväkkäiden päätyminen pöljimpien "kalastajien" pataan vain joitain päiviä tai viikkoja istutusten jälkeen. Ammattikalastajien osalta yhtälö on toki monimutkaisempi, muttei sekään ratkaisematon. Monissa maailman maissa valikoimaton verkkokalastus on sallittu sisävesillä pääosin vain ammattikalastajille ja silloinkin hyvin rajoitetusti. Otetaanpa esille näistä tabuista vaikka verkko ja poro. Vaikkei kukaan enää odota poromiesten joikaavaan kippurakengissä porojen perässä suksilla suopunki kädessä, on luonnonsuojelijoiden ylläpitämä romanttinen kuva porotaloudesta jokseenkin korni. Suomessa poroja saa omistaa kuka tahansa, päinvastoin kuin muissa Pohjoismaissa, joissa poronhoito on rajattu saamelaisten oikeudeksi. Nämä sivutoimiset siviilit vievät valtaosan myös paliskuntien porokiintiöistä ja paljolti myös heidän itkujensa perusteella alueilta lahdataan nykyisin pois "kaikki" poroja syövät pedot. Kun ottaa esille lähes minkä tahansa viime aikojen sanomalehden tai tutkimuksen, voi lukea, kuinka täysin järjettömät mittasuhteet saavuttanut verkkokalastus uhkaa tappaa sukupuuttoon muun muassa saimaannorpan, saimaanlohen ja saimaannieriän, Päijänteen ja muiden sisävesien taimenkannat, kaikki rannikkomme taimenkannat ja länsirannikon vaellussiikakannat. Aloitetaan verkoista eli verkkokalastuksesta. No, istutusbisnes pelaa ja tuottaa joillekin rahaa, ja se lienee tarkoituskin todellisten luonnontaloudellisten tulosten sijasta
valpas silmä ja utelias mieli tekivät variksesta menestyjän. pertti koskimies 22 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. menestyjän muotokuvia Kuin puhkaista variksen silmä, sanoivat roomalaiset mahdottoman tehtävän edessä
SUOMEN LUONTO 1 | 2009 23 sampo kiviniemi
Arkangelin kaduilla varikset ratsastivat hevosilla, ja niin kesyjä harmaatakit olivat, että Seebohm potki niitä jaloistaan loitommalle. IhmIsen asKelIssa POhjOIseen Ihan koko pohjoisessa eivät varikset sentään lennelleet onneksi meille, jotka haluamme tarkastaa, kuinka paljon tämä lintu ihmistä rakastaa. MENESTYJÄN MUOTOKUvIa O len 40 vuotta seuraillut variksia Parikkalan Siikalahdella. Ruotsalainen lintuproosan taituri Paul Rosenius kysyi mestariteoksessaan Sveriges fåglar och fågelbon (1929), onko mitään kaunista mitä voisi sanoa variksesta. Tunturi-Lapin maineikas luonnonlukija, kirkkoherra Jakob Fellman mainitsi variksen hyvin harvinaiseksi 1820-luvulla koko seurakunnassaan Inarissa ja Utsjoella. Valiovaristen taidonnäytteinä löydän joka vuosi kymmenittäin sorsien, lokkien ja kahlaajien munia, joskus kaulushaikaran ja ruskosuohaukankin tyhjennetyt kalkkikuoret. Hän tunsi asemapaikaltaan Utsjoelta vain yhden pesälöydön, senkin pitäjän eteläosista. 24 SUOMEN LUONTO 1 | 2009 markus varesvuo markus varesvuo. Tarkat silmät tiirailevat lintuemojen liikkeitä ja minunkin polkujani, jos edestäni sattuisi ponkaisemaan sorsa ilmaan tai erehtyisin poikavuosien tapaan merkitsemään löytämäni pesät variksellekin käsitettävällä tavalla. Todellakin, meikäläinen harmaavaris ja sen synkänmusta sisar nokivaris ovat levinneet Atlantilta yli koko Euroopan sekä Keskija Pohjois-Aasian aina Tyynellemerelle asti. Hoksaamiaan pesäpaikkoja varikset tarkistavat uusintapesyeiden toivossa ja jopa vuodesta toiseen. Jo englantilainen linnunmunien kerääjämestari henry Seebohm huomasi matkoillaan Petsora-joelle vuonna 1875 ja Jeniseille 1877, miten pohjoinen Venäjä ja Siperiakin oli kuin suurta variskoloniaa. Vaikka sääksenpesän halkaisija ei ole metriäkään, röyhkeistä röyhkein kiilusilmä tepasteli sen laidalla sääksen syödessä ja koukki nokallaan sen kynsiä. Ilman sopivia sillanpääasemia, uudistaloja ja maanteitä ei varis olisi Saamenmaan sydämeen astellut. Mutta ennen viime kesää en ole nähnyt, kuinka Möykkäänsaaren munamestari varasti kalanrippeitä jopa kalasääsken risulinnasta. Kuulut Pirun kätyreihin ja Saatanan sakkiin... Olet sukusi pahin, koska muut eivät kulje sellaisissa lurjusten vaatteissa kuin sinä." Myöntää Rosenius sentään, että varis on viisas, melkein yhtä viisas kuin kettu. "Sinä olet alhaista rikollisjoukkiota, jonka syntien sovitukseksi ei löydy mitään kaunista eikä sankarillista. Se lekutteli väsymättä kalakotkan yllä, melkein laskeutui selkäänkin ärsyttääkseen pedon pois aterialtaan. Ja että sen siemen täyttää maailman
markus varesvuo "Sen musta pää viisaine silmineen ja sen vahva nokka todistavat valppautta ja leipäneroa, harmaa selkä ja alaruumis pistävät sopusointuisasti mustia siipiä ja pyrstöä vastaan, ja sen koko olemuksessa on jotain, joka todistaa tyytyväisyyttä, maailmanviisautta ja suurta kykyä tulla toimeen elämän kaikissa vaiheissa." Regulus eli Reinhold Winter: Lintupakinoita, 1911
Könkämäenon kentillä ruotsalaisjoukko kohtasi Kilpisjärveltä kulkeutuneet norjalaisvarikset, vaikka talonpojat koettivat häätää niitä räystäspääskyjä kiusaamasta. Variksen raakunta soi jopa mäntyisten tunturien törmillä, lyö tahtia karheammin räkättäville tunturihaukoille ja parhaina sopulivuosina jopa tunturipöllöille. Varisonni kukoisti, ja parissa vuosikymmenessä etulinja ohitti Karesuvannon ja saapui männiköiden laidalle Maunuun. Varikset lensivät aina Kuolan kaljuille kalliorannoille, missä evästä piisasi poikasille lohenkalastuksen aikaan sekin kelpo osoitus variksen konsteista sukunsa siittämiseen. Ruotsalainen varisarmeija tunkeutui 1800-luvun kuluessa Jukkasjärveltä Kiirunaan, minne se saapui komeasti rautatietä pitkin 1902. Talvieineen epävarmuuden vuoksi varis oli ehta muuttolintu Etelä-Suomessakin, vain pieniä joukkoja sinnitteli kaupungeissa ja suurimmissa kylissä 1900-lu- Variksen moninainen ruokatalous osoittaa poikkeuksellista älykkyyttä sekä syy- ja seuraussuhteiden tajua. 26 SUOMEN LUONTO 1 | 2009 markus varesvuo. Etelästä eteni toinen rintama. Nämä tunturien kesävarikset ovat lepatelleet pohjoisesta, Ruijan rannoilta, missä lauha meri-ilma ja vuoroveden viskomat ruokapalat pitävät niitä hengissä talvellakin. Samoihin aikoihin 1900-luvun alussa saivat kotimaan varikset rakennettua yhteyden Sodankylän maalikylistä Utsjoen tunturimaan poikki ruijalaisten jo valtaamaan Tenonlaaksoon. MENESTYJÄN MUOTOKUvIa Toisin on nyt
Näiden kalliolouhuissa piileskelleiden kuolemanenkelien nerokkuus katkaisi tuhannet haahkanelämät. Kun Palmgren kirjassaan Vildnaden och människan (1915) suomi varista armottomaksi pesärosvoksi, hän sai omapäisen vastaväittäjän tohtori Thorsten Renvallista, joka yhtä järkkymättömästi puolusti variksen kunniaa. Se tarttuu nokallaan nuoraan kiinni ja nyhtää, nyhtää rihmaa takaperin, astuu sitten sen päälle ja tallustelee pitkin rihmaa avannolle alkaakseen uudelleen, kunnes viimein koukku kaloineen on noussut jäälle. Kai linnunmunissa ei ole mitään sellaista ravintoa, joka saattaa ravita varista, tai tarttuu munan sisällys varikselle vastenmielisellä tavalla nokkaan." Arvostelu- ja huomiokyvyn puutetta samainen Renvall osoitti johtaessaan Petsamon surkuhupaisaa valloitusretkikuntaa keväällä 1918. On kosolti muitakin kiltoja. Tänä talvena Uulan säästön pihalla Utsjoella kykkii varispari, samoin Sirmassa Tapion kaupalla, muutama Pulmangissa ja joillakin lammastiloilla siinä välillä, puhumattakaan Tana brusta ja Nuorgamista kaatopaikkoineen, ravitsemusliikkeineen ja huoltoasemineen. Magnus von Wright kertoi 160 vuotta sitten varisten muuttavan Ruotsiin jopa Ahvenanmaalta. Impilahtelainen R. Kirjassaan Piirteitä lintujen elämästä (1916) Renvall kokoilee valikoivia todisteita variksesta hyväntekijänä niin maamiehelle kuin luonnollekin. Lintututkija ja luonnonsuojelun uranuurtaja Rolf Palmgren kertoo sympaattisessa kirjassaan Djur (1919) Ahvenanmaan Klåvskärin lintukaupungissa elävästä varisparista. Reinhold Winterin sanoin varis on "...parantumaton ryöväri, jonka omallatunnolla on tuhansien kahlaajien ja vesilintujen häiriintynyt perheonni" (Lintupakinoita, 1911). Yksi huippuosaajien joukko ovat munavarikset, joiden syntejä Paul Rosenius soimasi. "En ole koskaan löytänyt variksen ryöstämää sorsanpesää... "Kun pitkäsiima on avannosta mereen laskettu ja rauhaan jätetty, lähtee varis usein kalaonneansa koettamaan. vun puoliväliin saakka. Munavarikset ovat esimerkki yhdestä ammattikunnasta. Nyt se markus varesvuo SUOMEN LUONTO 1 | 2009 2. Talvivaristen kasvanut joukko on erehtymätön indikaattori ihmisen ylipursuavalle elintasolle. OsaajIa jOKa lähtöön Erikoistuminen ja työnjako ovat varisyhteisöjen menestyksen salaisuus. Saraste kuvaili Luonnon Ystävässä vuonna 1909, kuinka varikset kävivät pitkäsiimaa kokemassa Koivistolla Suomenlahden koilliskolkassa. Mutta niin tekivät mereltä tulleet ihmisetkin, jotka keräsivät korikaupalla munia ja ampuivat pys- synkantaman päähän erehtyneet linnut
Jos oslolaiset autoilijat alkavat japanilaisten tavoin huvitella auttamalla variksia, tämäkin idea levinnee mantereen vastakkaiselle laidalle kuin parhaassa innovaatioyliopistossa. mIelenI mInun teKevI, aIvOnI ajattelevI Eri puolilla Euraasiaa varikset evästelevät nykyään moderneilla eineksillä. Variksen moninainen ruokatalous osoittaa poikkeuksellista älykkyyttä sekä syy- ja seuraussuhteiden tajua. Älykkyyden lisäksi variksen valttina on vikkelä tiedonkulku. Kun kala on syöty, jatkaa se työtänsä, vetää samalla lailla toisen kalan ilmoille, sitten kolmannen jne." Eri puolilla Euraasiaa varikset evästelevät nykyään moderneilla eineksillä, kuten mitä erilaisimmilla vihanneksilla ja hedelmillä, leivällä, makaronilla, leivonnaisilla, jäätelöllä, perunalastuilla, kastikkeilla sun muilla herkuilla, joita ei variksen elinpiirillä ole kauaa tarjoiltu. MENESTYJÄN MUOTOKUvIa syö suuhunsa kalan aina päähän asti karttaen, viisaasti kyllä, tätä ja siinä piilevää koukkua. Todellinen tietopankki on yöpymisparvi, joka kasvaa suurimmilleen sankkojen lumipyryjen jälkeen. Varikset pitävät alituiseen silmällä toisiaan. Miten linnut erottavat nämä vaikkapa yhtä monenkirjavista muovijätteistämme. Oslossa harmaavarikset osaavat niitä jo pudottaa mutta eivät vielä käyttää autoja. Hämmästyttävän nopeasti varis esimerkiksi tajuaa, että pähkinöitä, rapuja, luita ja kilpikonnia täytyy pudottaa kovalle alustalle, ja vieläpä sen, miten korkealta minkäkin ruokapaketin saa särjettyä. Vastaus on, että kokeilemalla kaikkea ja tarkkailemalla, mitä muut varikset mutta myös ihmiset syövät. Tuolloin tarvitaankin suuren sakin tietoa siitä, mistä varmimpia apajia lumipeitosta huolimatta löytyy. Avoimesta lähdekoodista hyötyvät kaikki. 28 SUOMEN LUONTO 1 | 2009 markus varesvuo. Variksilla aivojen koko on suhteessa ruumiinkokoon lähes sama kuin kädellisillä nisäkkäillä, ja linnuista ainoastaan isoilla papukaijoilla se on vielä suurempi. Japanissa nokivarikset asettavat saksanpähkinöitä kadulle ja odottavat autojen ajavan niiden yli
KolmossijaamatkataulukossapitääHollannissa 159 kilometriä rengastuspaikaltaan13.1.1961ammuttu,1,5-vuotias raahelainenvaris. PERTTI KOSKIMIES Tiedämme varislintujen vaikuttaneen ihmisen kulttuureihin ainakin Lascauxin luolamaalausten ajoista. Mutta vain varislinnuilla koetellut konstit siirtyvät sukupolvelta toiselle siinä kuin ihmisenkin kulttuurievoluutiossa. Varis ei ole lintu lintujen joukossa, se on osa meitä, me olemme osa varista. SaksassaKölninlähellä15.1.1935ammuttu varis oli ,5-vuotias ja tuolloin 1835 kilometrin päässä synnyinpaikaltaanSavonlinnanliepeiltäSäämingistä. Vuosikausia naapuruston varikset, nekin jotka eivät tapausta nähneet, hyökkäilivät kohti, jos erehdyin sillä kolkalla samoissa rytkyissä hiiviskelemään. Muistimme on hyvä, tunnistamme toisemme yksilöinä ja pidämme yhtä. Ikää kertyi 1 vuotta ja yksikuukausi.Lågskärinsaarellaelimyös toinenikäloppu,C-2943. Linturengastajien heimonvanhin Lauri Leikkonen oli ennen sotia rajaseutupappina Suistamolla, jonne posti kulki epävarmasti. Esimerkkinä olkoon varispari, jonka kuolemanhädässä rääkyneet poikaset kerran rengastin. Joskus varis nousee jopa tärkeämmäksi kuin merkkihenkilö. Kohtalonyhteytemme juuri varisten kanssa selittyy useilla yhteisillä piirteillä. Ihmiset varmasti oppivat variksilta yhtä ja toista jo aiemmin vuosimiljoona tai pari sitten varisten kulttuuri oli luultavasti korkeammalla tasolla kuin vasta orastavien ihmisen. Mutta on ihminenkin vaikuttanut ratkaisevasti varisten kulttuuriin. Pekka Rintamäen 3.6.1986 pesäpoikasenarengastamanlinnunsaiSam po Kunttuelävänäkiinni3.5.2002tämäliki16-vuotiassaattoisiiselääedellistävanhemmaksikin. Varislintujen myöhempi vaikutus ihmiseen käy ilmi vaikkapa Antiikin mestareiden tai Shakespearen kirjoituksista, ja se on paljon monipuolisempi kuin varpusten tai kyyhkysten, jotka kuitenkin asuvat lähempänä meitä. Naapurustensa seurailuun toki kykenevät niinkin yksinkertaiset ajattelijat kuin kalasääsket tai lokit, jotka suuntaavat ruoanhakuaan sen mukaan, minne muut menevät tai mistä saaliin kanssa tulevat. MuuttovariksetsuuntaavatSuomesta lounaaseen, pääosa Etelä-Ruotsiin, TanskaanjaPohjois-Saksaan,pieniosa myös Itämeren etelä- ja kaakkoisrannoille.SensijaanKeski-jaItä-Euroopastavarislöytöjäeiole.Ulkomaillalöydetyistärengasvariksista63prosenttiaon tapettu,14prosenttialöydettyelävänä jaloputkuolleena. Pitkämatkaisimman variskolmikon löytöhistoria viittaa siihen, että varisten muuttomatkat ylsivät ennen kauemmas.Pieksämäellä8.6.1935merkitty poikanen ammuttiin 5.1.1936 Pohjois-Ranskassa1995kilometrinpäässä. Niistäonlöydetty2934elijokakahdeksas. Opitut tavat muuttuvat nopeammin kuin geneettisen evoluution hitaasti hiomat vaistotoiminnat, mistä on paljon hyötyä ihmisen vauhdikkaasti mylläämässä maailmassa. Yksilö saa tietoja ja taitoja myös elinkumppaneiltaan ja esi-isiltään, eikä sen tarvitse oppia kaikkea itse. Pappilan emäntä ihmetteli maailman menoa: "Kun täältä lentää varis Saksaan kuolemaan, siitä kirjoitetaan lehdessä, mutta kun täällä kuolee ison talon isäntä, ei siitä Saksassa tiedetä mitään." n SUOMEN LUONTO 1 | 2009 29. Olemme varisten lailla laumaeläimiä, perhe- ja sukurakkaita, päiväaktiivisia, pitkäikäisiä, ja miellämme maailman nimenomaan näkö- ja kuuloaistin avulla. Tiedän pyydystämieni ja säännöllisesti tapailemieni kalasääskien ja tunturihaukkojenkin minut tunnistavan henkilökohtaisesti, mutta ne tuskin osaavat kertoa kiusantekijästään kavereilleen. lIIttO IhmIsen Kanssa Vanhin variksemme 17-vuotias Suomessaonrengastettu24082 varista vuosina 1913200. Eläinmuseo kuulutti siksi sanomalehdessä Leikkosta ottamaan yhteyttä Helsinkiin, koska hänen rengastamansa varis oli löydetty Saksasta. Kolmasosa variksista on viime vuosikymmeninämerkittytäysikasvuisinaja pyydystettyhäkeillä,kaksikolmasosaa pesäpoikasina.Ahkerimminvariksiaon houkutelluthäkkeihinrautalampilainen Kauko Siikström,yli2200. Vanhinvariksemmeonelänytyli1 vuotta.antti Mikalarengastivariksenpojan 22.5.1983 numerolla C-259138 LågskärinlintuasemasaarellaAhvenanmaan eteläpuolella, ja samalta ulkosaarelta tämän kotiuskollisen vanhuksenlöysikuolleenaGöran andersson 24.6.2000. Kolmanneksivanhinvaris,C-206833, ammuttiin 15,5-vuotiaana Tanskassa 26.11.1983.Sekinolisaaristolaisia,Is mo LahtosenRymättylässä25.5.1968 poikasenarengastama
Seuraavilla aukeamilla kuvissa on lapinpöllö. 30 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. RUOKaa! hiiripöllölle kelpaa saaliiksi kuollutkin myyrä
Pöllökuvaajan rippi Lintukuvaaja Jari Peltomäki katuu kyseenalaisten kuvauskeinojen käyttöä. Niistä luovuttuaan hän löysi linnut uudestaan. teksti JuhA kAuppinen · kuvAt JAri peltomäki SUOMEN LUONTO 1 | 2009 31
Osa kuvistani on sellaisia, ettei sen tapaisia juuri muilla ole ollut. "Vaikka se sitten olisi viimeinen naula arkkuuni", hän lisää hirtehisesti. mOraalInen POhja rengastuKsesta "Eläviä syöttejä on käytetty jo 1980-luvulla pöllökuvauksessa", Peltomäki muistuttaa. Sain lokaa niskaani vähän muidenkin puolesta", Peltomäki pohtii. "Eniten ahdistusta aiheutti luontokuvaajakollegoiden taholta tullut tuomitseminen." "Toki oli sitten niitäkin, jotka taputtivat olalle ja sanoivat, että kyllä tämä taas tästä iloksi muuttuu." Suomen Luonnon artikkelissa kerrottiin osan huippulintukuvaajista käyttävän kuvauksessaan keinoja, jotka kaksi lakiasiantuntijaa tulkitsivat laittomiksi. "Olin esittänyt pöllökuviani yleisötilaisuuksissa. Enkä toki ole ainoa, joka niitä on käyttänyt." Mutta se muista kuvaajista. Olin lopettanut ne jo ennen artikkelia. Peltomäki myöntää nyt käyttäneensä noita keinoja: houkutelleensa pöllöjä kuvattavaksi tarjoamalle niille eläviä lemmikkieläinhiiriä lasikuvun alla ja paljaaltaan hangella. Eräänä talvena, ennen kuin Peltomäen nimi vielä vilahteli luontokuvien yhteydessä, Etelä-Suomeen vaelsi lapinpöllöjä. "Enää en noita konsteja käytä. Joku lintuharrastajista sai hankittua niiden ruuaksi laboratoriohiiriä. Ehkä Jatkuu sivulla 36 uu 32 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Nyt puhuu mies, joka pitkän harkinnan jälkeen uskaltautuu esille omalla nimellään. Jari Peltomäki nauttii työstään aiempaa enemmän. V uosi sitten liminkalaisen luontokuvaajan Jari Peltomäen puhelin pirisi tiuhaan. PÖLLÖKUvaaJaN RIPPI KEvEIN MIELIN. Jutussa ei syytelty ketään erityisesti, mutta monen sormi osoitti silti Peltomäkeen. Suomen Luonnon (1/08) julkaisema artikkeli lintukuvauksen laittomuuksista oli levinnyt mediassa
"Eläviä syöttejä on käytetty pöllökuvauksessa jo 1980-luvulla." SUOMEN LUONTO 1 | 2009 33
ne voivat myös pesiä etelässä, usein vanhassa petolinnun risupesässä tai pökkelön päässä. n monille lintujen rengastajille on tuttua lapinpöllön hanakka pesän puolustaminen. kuului vain valtatien kumu. Yhtäkkiä kumea, vaisu pumppaus puhkaisi ilman: huu, huu, huu, huu, huu. kahlasimme edelleen. suuri osa lapinpöllöistä kuitenkin käyttäytyy pesällä rauhallisesti. Hiljaista soidinta kevättalvella lapinpöllön soidinääni on vähäisyyden mestarinäyte. metsä synkkeni, lunta oli saappaanvarrellinen. emojen kynnet painuvat paksunkin nahkatakin läpi ja jättävät selkään pysyvän muiston. pysähdyimme. olin jo silloin varma, etten tulisi koskaan kuulemaan tätä harvinaista ääntä uudelleen. JUha KaUPPINEN 34 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. saavuimme keskisuomalaiseen kuusikkoon vievän metsäautotien alkupäähän, josta jatkoimme jalan. enempää ei ääni metsässä kantaisi. pinnistin kuuloa niin, että saatoin kuulla veren juoksevan. hakematta tulee mieleen jääräpää, joka puhua rupattelee kevättalvella kuusikon kätköissä: "en tyrkytä itseäni, tulkaa täältä hakemaan jos kiinnostaa." olen kerran sen ihmeen kuullut. lopulta uran oikealla puolella erottui sysimusta metsäseinämä. vilunväre jonotti jo vuoroaan päästäkseen juoksemaan selkäpiihin, mutta pakko oli vielä kuunnella muutama huutosarja. tie erottui pimeässä muuta maastoa vaaleampana juottina. kymmeniä metrejä, epäilimme. suuren, lähes huuhkajan kokoisen pöllön siipien kärkiväli vaihtelee hiukan yli metristä puoleentoista. n suuren koon vaikutelma syntyy höyhenpeitteestä; lihaksistoltaan lapinpöllö ei ole huuhkajan veroinen ja syökin mieluiten myyriä. n lapinpöllöt tähystelevät myyriä peltoaukeiden reunoilla, näkyvillä paikoilla. PÖLLÖKUvaaJaN RIPPI myyrien kintereillä etelään n lapinpöllö on pohjoisen havumetsän, taigan, harvinainen asukki. Ääni oli hämmästyttävän hiljainen. pöllö kuulee myyrän liikkeet hangen alta ja syöksyy suoraan tähystyspaikalta jalat edellä hangen läpi kiinni saaliiseen. n Jos ruokaa on vähän, lapinpöllöt lähtevät vaellukselle; tällöin niitä tulee usein keski- ja jopa etelä-suomeen asti. odotin huohotuksen tasaantumista
Sieltä tuli myös moraalinen pohja harrastukselle. Hän katsoo asiaa linnun näkökulmasta: "On eettisesti väärin antaa elävä lemmikkihiiri pöllölle, mutta joku osa minusta sanoo, että kun pöllö saa ruokaa, teossa on edes jotain hy- On kesäkuun puoliväli 2008 liminkalaisessa metsässä. Toki edelleen on ollut kyse pienen porukan toiminnasta. "KIlPaIlu ruOKKII haIrahduKsIIn" väksyttävää." "Sen sijaan lasikupumenetelmä on pahempi. Lapinpöllö on iskenyt kyntensä myyrään. 36 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. "Seurasimme lapinpöllöjen pesintää toukokuusta lähtien. Jälkikäteen sitä on helppo tuomita toimintansa itsekin." PuhdIstautumInen metsässä Missä ja kuinka lintukuvaaja unohtaa, että lintujen pitäisi oikeasti olla hänen kavereitaan. "Ainakaan lintuasemilla niitä ei ole käytetty sitten 1980-luvun", vahvistaa lintututkija aleksi Lehikoi nen, toinen Hangon lintuaseman hoitajista. Peltomäki haluaa ensin tehdä eron kahden menetelmän välillä. Pöllö tekee turhaa työtä, eikä saa vastineeksi ruokaa." "Kyllä sen on jo kuvatessaan tuntenut sopukoissaan, että tämä ei ole ihan oikein. Siinä missä elävistä syöteistä luovuttiin lintuasemilla, niiden käyttö on päinvastoin yleistynyt ja saanut uusia muotoja (lasikupuhiiret) lintukuvauksessa 2000-luvulla. Huomasimme pian, että koiras tuo pesälle ruokaa hyvin harvakseltaan." "Kaiken lisäksi silloinkin se toi lähinnä päästäi- PEDON KaTSE. "Siinä hämärtyy, mikä on oikein, mikä väärin. Miksi kuvaaja sitten kuitenkin toimii niin. Kuinka moni niistä lienee otettu elävillä syöteillä. PÖLLÖKUvaaJaN RIPPI joku pöllö jopa selvisi hiirien avulla kevääseen. Seuraa pitkä hiljaisuus. Kilpailu on varmasti yksi tekijä. Ja kun niitä oli käyttänyt tieteen nimissä, ne oli helppo ottaa käyttöön myös kuvauksessa." Enää rengastajat eivät käytä eläviä syöttejä. "Tuota, tuota. Internet tuo kuvaajat lähelle toisiaan: kuvat tirautetaan näkyville jo tunteja niiden ottamisesta. "Pitkän rengastusuran aikana oppi, että elävät syötit ovat ok. Peltomäki istuu paikallaan ja katselee hautovaa lapinpöllönaarasta. Yhtä kaikki: tahto oli hyvä. Sitä kilpaillaan, kuka saa parhaan kuvan." Suomen luonnonvalokuvaajien jäsenmäärä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Pöllö nousee pesältä poikasten luota, hakee oksanhangasta kuolleen myyrän, jonka Peltomäki on hetkeä aikaisemmin nostanut siihen kepillä, ja lehahtaa takaisin poikasten luo. Tuolloin Peltomäki viihtyi vielä enimmäkseen rengastusverkon katveessa. Kilpailu kovimman kuvaajan tittelistä on kiivasta. Huomattiin, että pöllöjä pääsee kuvaamaan kätevästi ruokkimistilanteissa. Joku ehkä kääntäisi kysymyksen: kuinka harvoin syöttihiiriä ei ole käytetty. On tuntenut pettävänsä pöllöä, huijaavansa sitä", Peltomäki pohtii. Viime vuodet on eletty suoranaista lintukuvausbuumia. 198090-luvuilla komeita pöllökuvia alkoikin näkyä kuvakilpailuissa ja lintulehdissä
Tietysti puritaanien silmissä hän ei vieläkään ole luomukuvaaja, joka ottaa vastaan tulevat kuvat. "Minulla on pysyvä sopimus tuttujen ja kyläläisten kanssa, että kun he loukuttavat taloistaan myyriä, he eivät heitä niitä roskiin, vaan käyn hakemassa ne ja laitan pakkaseen." "Niitä on nytkin pakastin puolillaan sopivaa tilaisuutta odottamassa." Liekö Peltomäki huomannut tarinansa symboliikkaa. Sitten lopettaa sen toiminnan ja löytää lopulta itsensä metsästä maanisuuteen asti uskollisena ruokkimasta hädässä olevaa pöllöperhettä, jonka kolme poikasta selviytyivät kaikki lentokykyisiksi. Lopuksi vielä Jari Peltomäen vastaus niille, jotka jäivät aprikoimaan: "Tämän jutun kuvia otettaessa ei eläviä syöttejä ole käytetty." n Miksi kuvaaja hairahtuu kiusaamaan kohdettaan. Hyvitys. Onneksi. Ne tulevat hakematta mieleen. "En usko, että viime kevään etiikkakeskustelun jäljiltä juuri kukaan haluaa käyttää lemmikkihiiriä ja lasikupuja pöllökuvauksissaan." "Mutta jos käyttää, niin haluan olla esimerkkinä, että toisin kuin jotkut ovat väittäneet, muitakin keinoja on." "Oma fiilis kuvatessa on täysin toinen, kun mikään ei enää kolkuta omaatuntoa. Siis juuri niin kuin esimerkiksi hienoimmat luontokirjat tyypillisesti syntyvät. "Kilpailu parhaan kuvan saamisesta on varmasti yksi syy." SUOMEN LUONTO 1 | 2009 3. "Jos ajatellaan karhukuvia, ahmakuvia, susikuvia eivät ne synny vahingossa, ilman suurta työmäärää", hän sanoo ja vertaa lähitaloista loukutettujen myyrien kantamista pöllöille juuri haaskaruokintaan. helPOttunut mIes, PaKOttOmat Kuvat Luontokuvaus ei ole mitattavissa olevaa taistelua kelloa vastaan tai senttien metsästystä. Kuvat ovat syntyneet vapaamuotoisen seurustelun lomassa. Puhdistautuminen. siä ja lintuja, ei myyriä, mikä tarkoittaa käytännössä, että pesintä tulee epäonnistumaan." "Alkukesästä pöllöille veivät ruokaa meidän oppaamme (Peltomäen luontomatkoja järjestävän yhtiön oppaat), ja kesäkuun puolesta välistä otin itse ruokintavastuun." Peltomäki seurasi pöllöjen elämää neljästä kuuteen tuntia joka päivä heinäkuun loppuun asti ja ruokki niitä samalla kuolleilla myyrillä. Kuulostaa ehkä kornilta, mutta sitä tuntee, että on rakastunut lintuihin uudestaan", Peltomäki sanoo hivenen hämillisesti. "Jos aikoo kuvata eläimiä vain metsässä kävellen ja parasta toivoen, niin kauan siellä saa kävellä ilman ensimmäistäkään kuvaa", Peltomäki heittää. Uutta Peltomäen tuoreissa kuvissa on rauhaisa tunnelma. Hän kohtelee pöllöjä ensin huonosti. Kyse on hienoimmillaan taiteesta siinä missä maalaamisessa tai laulamisessakin. Kyse on tunteen välittämisestä toiselle ihmiselle, kuvan katsojalle. "Ehkä siinä on sitäkin", Peltomäki toteaa, "ripaus ainakin, alitajuisesti." "Että tekee uhrauksia hyvittääkseen tekonsa..." Peltomäki haluaa kuitenkin mieluummin korostaa muita asioita. Kun mieletön eteenpäin pyrkiminen vaihtuu metsässä istuskeluun, pakkohan sen on näkyä
Kaupungin katoilta valovuosien päähän JukkaPekka Metsävainio kuvaa Oulun ydinkeskustan katoilla avaruuden säteileviä sumuja. teksti heikki kirstinä · AvAruuskuvAt JukkA-pekkA metsävAinio muut kuvAt hArri nurminen 38 SUOMEN LUONTO 1 | 2009
Metsävainio on puristanut tietokoneohjelmalla valokuvaan tuhat eri otosta. Seinillä on käsittämättömän komeita kuvia avaruudesta. uuan kilometri sivuun Oulun valoista, Nallikarin nokalle, sijoittui ensimmäinen kokeilu ja samalla kohtalokas kurkistus taivaalle. Siinä minä päätin että tämän ilmiön minä kuvaan". Saturnus kuineen lumosi Metsävainion. Ostin hänelle viitisen vuotta sitten lahjaksi muutaman satasen tähtikaukoputken, siitä se minunkin mielenkiintoni virisi", kertoilee Metsävaino työhuoneessaan. V nimetön keskustan katuja harppova, ilmiasultaan sangen urbaani, mustapukuinen herrasmies. "Onhan se huikea tunne kun tajuaa, että kaukana tuikkiva valopiste onkin planeetta; Saturnushan se on, ja se kiitää reaaliajassa huimaa kyytiä kymmensenttisen peilin poikki. Tässä miljöössä tulen tapaamaan asialleen omistautuneen raudankovan luontokuvaajan. Kuu leijuu avaruudessa uurteisena ja kuoppaisena pallona maanvalon pehmeässä hämärässä. SUOMEN LUONTO 1 | 2009 39. Kunnes päivänä muutama hän kiiruhti kadulla palttoo auki, käsissään avaruuden kuvia, ja hän kuljetti kasvoillaan ilon valoa. Ja nyt, muutaman vuoden jälkeen upea Saturnus on kehystettynä eteisen seinällä. Hänen "piilokojunsa" on jossain tässä lähellä, ellei nyt ihan tämän saman talon katolla niin lähimain ainakin. "Vaimoni anna on ollut kiinnostunut tähdistä ja avaruudesta ihan pienestä asti ja ollut myös iät ja ajat Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan jä- ielä muuan vuosi sitten JukkaPekka Metsävainio oli monelle oululaiselle M sen. Saturnuksen vieressä on raameissa tuhansien valovuosien päässä sijaitsevat säteilevät emissiosumut ja näiden vieressä kuva meidän kotoisesta Kuustamme. Kaide on takorautaa ja täyteistä puuta; avara porraskäytävä huokuu rauhaa ja harmoniaa. Ne jotka onnistuivat kurkistamaan Metsävainion olan yli kahvilan pöydälle levitettyjä vedoksia etäisistä galakseista ja sumuista avaruuden laidoilta, tuumasivat ykskantaan ja yksimielisesti: "Aivan loistavia kuvia." Loskaisena talvipäivänä aukaisen Oulun ydinkeskustassa sijaitsevan jugendtalon raskaan tammioven ja aloitan nousun porraskäytävässä, johon luulisi mahtuvan pari pientä taloa
Pakkanen paukahteli nurkissa, tähdet kipinöivät ja kuun eriskummallisen lyhyeksi kutistama varjo seurasi hangella poikaa. Perimmäisiin ydinasioihin sanoilla ei ylety. Hän paljastaa 300 millin kameraobjektiivin ja kuvausalustan sekä seurannan ohjaajana toimivan 12 tuuman teleskoopin ja aktivoi kameran, suotimet sekä CCD-kennon. A Mitäpäs tämä muuta voisi olla kuin luontokuvausta. Kuu ja Saturnus Oulun taivaalla vuonna 2005 (eivät mitta kaavassa). KaUPUNGIN KaTOILTa vaLOvUOSIEN PÄÄhÄN Jos Metsävainio kuvaisi etäisiä kierteisgalakseja ja emissiosumuja pimeässä korvessa, koko juttu olisi lähempänä perusihmisen ymmärrystä. Nyt ja tässä olemme kuitenkin tekemisissä ydinasioiden kanssa, ainakin hengästyttävän lähellä niitä. Yhden kohteen kuvaamiseen Metsävainiolta menee näppärästi kokonainen pimeä kellonympärys, tai se voi venähtää kaiken kaikkiaan jopa pariksi vuodeksi. Katujen solissa kiitävistä autoista ja ihmisistä ja merellisistä pakkasviimoista huolimatta. Anna-vaimolla on tapana tehdä jo hyvissä ajoin pilvettömän pimeän kynnyksillä voileivät valmiiksi ja kahvi termospulloon. Hän askeltaa katua yhden satametrisen ja nousee jugendtalon kattoterassille. Kaikki se mitä ympärillä oli ja tapahtui, oli niin tuiki luonnollista", sanoo Metsävainio. Metsävainio pukee ylleen jotain kevyttä, lämmintä ja tuulenpitävää. Taivaantarkkailija valmistelee laitteistoaan hämärtyvässä kaupungissa. "Menen katolle ja kuvaan, vaikka pitäisi valita vaikkapa häiden tai hautajaisten väliltä." 40 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Kuun varjopuolta valaisee maan ilmakehän heijastama "maatamo". lussa oli pieni lappilainen poika, joka juosta kipitti poikki kolarilaisen pimeän pihan saunasta pirttiin. Öiden välissä on aina päivä, siksipä pilvettömien öiden paloista koostuva saalis työstetään myöhemmin tietokoneohjelmalla yhtenäiseksi kuvaksi. TUTTUJa PIMEÄSTÄ. Sittemmin Metsävainio on "löytänyt" pimeältä taivaalta ihmettelyn ja ihastuksen aihetta ihan Jatkuu sivulla 45 uu avaRUUSMaTKa aLKaa. "En minä silloin joutanut tähtitaivasta ihmettelemään. Mutta taivaankannen tähystäminen ja kuviksi asti tallentaminen keskellä pahinta mahdollista valosaastetta, läpi yön valossa kylpevän kaupungin ytimessä, se tuntuu ensi alkuun mahdottomalta. Liminkalainen kuvataiteilija vilho Lampi henkäisi muuan vuosikymmen sitten: "Jumala on kauneus." Metsävainio ei innostu Lammen eikä vierailijan kauneuskäsityksistä, ei edes vertauskuvallisessa mielessä
Kuu leijuu avaruudessa uurteisena ja kuoppaisena pallona maanvalon pehmeässä hämärässä. SUOMEN LUONTO 1 | 2009 41
kaikki muu valo on kuvattaessa suodatettu pois. etäisyys oulun keskustasta on 50008000 valovuotta. kuva esittää yllämme kaartuvan taivaan fysikaalista todellisuutta mutta tavalla jolla herkinkään ihmissilmä ei pysty näkemään. esitystapa on tuttu hubbleteleskoopin kuvista. kuvamosaiikin kolme palaa esittävät kukin yhtä Joutsenen tähtikuvion nimettyä kohdetta: perhossumu vasemmalla, sirppisumu keskellä ja tulppaanisumu oikealla. Yleensä sivustolla julkaistava "päivän kuva" (Astronomy Picture of the Day) on nasan omien teleskooppien ja luotainten kuvia mutta toisinaan myös harrastajien otoksia, jos kuvan sisältö ja laatu ovat riittävän korkeatasoisia tai ajankohtaisia. 42 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. rikin, vedyn ja hapen hehku on kuvassa esitetty punaisen, vihreän ja sinisen sävyinä. mosaiikin erikoinen muoto johtuu siitä, että jokainen kuva on sommiteltu itsenäiseksi teokseksi. KaUPUNGIN KaTOILTa vaLOvUOSIEN PÄÄhÄN 5000 valovuotta oulun keskustasta: punaista rikkiä, vihreää vetyä, sinistä happea Jukka-pekka metsävainion kuva Joutsenen kolmikko esittää kämmenen levyistä palaa linnunradasta. taivas on herätetty väreihin kuvaamalla eri otoksina kolmen alkuaineen rikin, vedyn ja hapen tuottamaa heikkoa valonkajoa. Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto nasa julkaisi Joutsenen kolmikon nettisivuillaan 7.11.2008. lisäksi on tarvittu joukko apuvalotuksia, joita on käytetty kuvauslaitteiston sisäisten virheiden korjaamiseen. tämä linnunradassa, kotigalaksimme tasossa sijaitseva kaasupilvialue on hyvin monimuotoinen. kuvamosaiikki on koostettu tietokoneen kuvankäsittelyohjelmalla yhteensä noin viidestäkymmenestä 20 minuutin pituisesta valotuksesta
SUOMEN LUONTO 1 | 2009 43
KaUPUNGIN KaTOILTa vaLOvUOSIEN PÄÄhÄN ELEFaNTIN KÄRSÄ. Tässä kuvassa se on kello seitsemän kohdalla. Yllä se on hubbleteleskoopin ottamista kuvista tutuissa väreissä ja alla sama kohde muunnettuna ihmissilmän näkemään väripalettiin. 44 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Kefeuksen tähtikuviossa on iso kaasusumu, josta löytyy muun muassa Elefantin kärsänä tunnettu pitkulainen kaasumuodostelma
"koska kuvaan kaupungin ytimestä, valosaaste rajoittaa mahdollisuuksiani valita kohteita. valintaan käytetään tähtikarttaohjelmia, joissa on satojentuhansien kohteiden sijainti- ja ominaisuustiedot." EIvÄTKÖ KaUPUNGIN vaLOT haITTaa KUvaaMISTa. Se on mitäänsanomattoman näköinen musta kapistus, vajaan vaaksan kanttiinsa. Jos tähti näyttää liikkuvan pois valitusta paikasta, tietokone lähettää jalustalle korjauskäskyn ja palauttaa tähden paikoilleen. Olen luontokuvaaja." Metsävainio kuvailee monisanaisesti tavanomaisen luontokuvaajan aherrusta, sellaisen, joka hankkii haaskan, raahaa sen satojen kilometrien päähän asumattomaan korpeen ja asuu viikkokausia ahtaassa piilokojussa. Harrastan avaruudessa sijaitsevien kaukaisten kohteiden kuvaamista. maapallon pyörimisen vuoksi teleskooppia täytyy kääntää jatkuvasti vastakkaiseen suuntaan, jotta tähdistä ei tulisi kuvassa viiruja. varsinaisen kohteen lisäksi kuvataan aina kalibrointikuvat, jotta kameran ja optiikan virheet saadaan poistettua. on hienoa pystyä vangitsemaan ja paljastamaan edes ripaus kaikesta tuosta kätkeytyneestä kauneudesta." Kuvia, tietoja kohteista sekä kuvauslaitteistosta löytyy JukkaPekka Metsävainion internetsivuilta: http://www.astroanarchy.blogspot.com PIMEÄN TULTUa. Jopa kymmenien tuntien valotukset otetaan yleensä 1060 minuutin osavalotuksina. MIKSI TÄMÄ KaIKKI vaIvaNNÄKÖ. käynnistetään tarkennusohjelma ja ajetaan tarkennusrutiini noin 20100 valotuksella, joiden perusteella ohjelma päättelee tarkan fokuksen. Kamera napsii tuhansien valovuosien matkan avaruudessa taivaltaneita fotoneja. Fokuserissa on mekaaninen kompensointi tälle muutokselle. seurantaa varten on mekaanisia laitteistoja, mutta mikään mekaniikka ei pysty pitkiä aikoja virheettömään seurantaan. kevättä kohti katsomme öisin poispäin galaksimme tasosta. erittäin valoherkät astrokamerat ovat yleensä mustavalkoisia ja jäähdytettyjä. "kuvauksessa tarvitaan monia laitteita. tyypillisiä kohteita tällöin ovat toiset galaksit. Ei liene sekään kovin halpa tapa kuvata luontoa." n "Minulla ei ole autoa, ei moottoripyörää eikä kesämökkiä. pitkillä valotuksilla lämpölaajeneminen heittää fokuksen helposti epätarkaksi. "Tokihan moinen palaute on merkki työn korkeasta laadusta ja kannustaa jatkamaan." Aina kun sää sallii, Metsävainio kapuaa katolle kuvaaman avaruutta. "Menen katolle ja kuvaan, vaikka pitäisi valita vaikkapa häiden tai hautajaisten väliltä", hän vakuuttaa. Itsensä hän määrittele näin: "Minulla ei ole autoa, ei moottoripyörää eikä kesämökkiä. kuvausta voi jatkaa seuraavina öinä, kuukausina tai vuosina, koska suuresta etäisyydestä johtuen kohteet eivät näytä lainkaan muuttuvan. teleskooppi löytää kuvauskohteen koordinaattien perusteella. Harrastan avaruudessa sijaitsevien kaukaisten kohteiden kuvaamista. kohteen laajuus otetaan huomioon optiikkaa ja polttoväliä valitessa. kohteita ovat tällöin erilaiset kaasupilvet. "Niin tärkeä juttu tämä minulle on." Avaruudellinen luontokuva kulkee Metsävainion mukaan jossain tieteen ja taiteen välimaastossa. "Kymppitonnin murikka", hän toteaa. "eri vuodenaikoina taivaalla näkyy erilaisia kohteita. Lähiavaruuden tähystelyn voi aloittaa pelkillä kiikareilla. Ympäristön valo voidaan suodattaa pois erikoissuotimilla ja jäljelle jää vain haluttu osa valon spektriä. "Siinä pitää olla autoa, moottorikelkkaa ja jos monenlaista muutakin laitetta ja härveliä. kuvauksen aluksi valitaan tähti, johon tarkennetaan. näin kuvat syntyvät jukka-pekka metsävaino kertoo: MISTÄ KEKSIT KUvaUSKOhTEESI. Metsävainio on vienyt harrastuksen toiseen ääripäähän. lisäksi tulee kuvien käsittely tietokoneella. "pääasiallinen motiivini kuvaamiseen on lähes puhtaan esteettinen. värikuviin tarvitaan vähintään kolme kuvauskertaa eri filttereiden lävitse. sitten kuvaussessio käynnistetään esimerkiksi 9 x 1200 sekunnin valotuksilla h-alpha-erikoisfiltterillä, joka päästää lävitseen vain vedyn lähettämää valoa. valotusajat tosin venyvät jopa kymmeniin tunteihin." MITEN KUvaaMINEN TaPahTUU. valotukset voidaan sitten tietokoneella laskea yhteen, "pinota", jolloin lopputulos vastaa valotusta yhteenlasketuilla valotusajoilla. planeetat, kuu ja kirkkaimmat galaksit vielä onnistuvat, mutta himmeämmistä kohteista olen päätynyt kuvaamaan vain emissiosumuja, koska ne säteilevät valoa hyvin kapealla aallonpituusalueella. esimerkiksi 9 x 1200 sekuntia = yksi kolmen tunnin valotus. On aika kytkeä seurantakoneiston ja kameroiden tarvitsema sähkövirta. muillekin jakaa esimerkiksi Ursan Tähdet ja avaruus -lehden kautta. Viime syksynä Nasa, Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto, julkaisi internetsivuillaan Metsävainion kuvan Joutsenen kolmikko. Olen luontokuvaaja." SUOMEN LUONTO 1 | 2009 45. tämän vuoksi seurantaa ohjataan toisella kameralla, joka ottaa apukaukoputken lävitse muutaman sekunnin välein kuvan ohjaustähdestä. syksystä vuodenvaihteeseen taivasta hallitsee galaksimme tason tiheä tähtivyöhyke, linnunrata. suotimet valitaan kohteen tyypin, halutun emissiokaistan ja valosaastetilanteen mukaan. seurantakamera aktivoidaan, kalibroidaan ja lukitaan valittuun tähteen. kohteen oikean rajaus varmistetaan koevalotuksilla; usein kohde ei näy lainkaan lyhyillä valotuksilla, jolloin tarkka sijainti määritetään tähtien perusteella. Hän pyörittelee käsissään vasta hankkimaansa astrokameraa, jossa on suodin ja aktiivinen optiikka. Ammatiltaan Metsävainio on muotoilija, yrittäjä
Suolta on saatu leipä, mutta vasta kovan työn jälkeen. Suomalaisen kulttuurin juuret ovat syvällä suoturpeessa, mikä heijastuu myös nykypäivän ajatuksiin ja asenteisiin. kAti pArppei Pelätty, raivattu, rakastettu J oensuulainen perinteentutkija Kirsi Laurén hämmästyi huomatessaan, miten vähän soiden merkityksiä on tutkittu, vaikka suo on ollut tärkeä osa suomalaisten arkielämää. "Maaseudulla on aina eletty suon äärellä. Soista sielunmaisemaa valottivat kirjoituskilpailussa kerätyt tarinat, joissa kuuluvat monenikäisten suomalaisten äänet. Se on antanut paitsi elannon myös ehtymättömiä aineksia kansanperinteeseen, kirjallisuuteen, taiteeseen ja tarinoihin. suomalaisten väinämöinen lauloi Joukahaisen suohon, ja Koskelan Jussi raivasi kuokallaan suomaat viljapelloiksi. Esimerkiksi soilla marjastetaan paljon." Laurén päätyikin selvittämään omassa väitöskirjassaan suomalaisten suhdetta suohon. Kilpailuun tuli yli tuhat kirjoitusta, mikä kertoo ihmisten pitävän aihetta tärkeänä ja läheisenä. 46 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Pohjois- ja Itä-Suomessa suot ovat edelleen tärkeä tulonlähde
"Suo on liitetty vahvasti kuolemaan, tuonpuoleiseen ja yliluonnolliseen. hugo Simbergin fantasiakuvi- "Suo on vaikeasti haltuun otettava alue, arvaamaton rajatila." SUOMEN LUONTO 1 | 2009 4 timo nieminen / kuvaliiteri. Laurén luonnehtii sitä vaikeasti haltuun otettavaksi alueeksi, arvaamattomaksi rajatilaksi. Toisaalta maaseudulla lapsia on varta vasten peloteltu pysymään poissa suolta", Laurén kertoo. Kansantarinoissa kummittelevat soihin hukutetut lapset. Kertomukset osoittavat, että mitä vähemmän suolla liikutaan, sitä enemmän sitä pelätään. suo "Ihmiset kirjoittivat sekä omasta suosuhteestaan että vanhemmilta ikäpolvilta kuulemistaan tarinoista. "Suon myyttiset piirteet pitävät pintansa nykyihmisten mielissä. Sananlaskuissa surma on tullut suota myöten. Suon kalmanhuuruinen mystiikka on kiehtonut myös taiteilijoita. Se ei ole lujaa maata sen enempää kuin vettäkään. Niinpä mukaan saatiin myös sotia edeltäneiden aikojen kokemuksia." veden ja maan rajalla Kansanperinteessä suo on ollut hämmentävä paikka. Virvatuliksi kutsutut metaanipurkaukset ovat innoittaneet tarinoihin kätketyistä aarteista ja niiden vartijoista." Arkeologisia suoruumislöytöjä ei Suomessa ole tehty, mutta suoperinteessä vainajat ovat ottaneet oman paikkansa. Suo nähdään upottavana, petollisena ja eksyttävänä paikkana. Suohaudoista löytyneet henkirikosten uhrit ovat tuoneet synkän lisänsä suohon liitettyihin mielikuviin
On hienoa maksaa joka kuukausi vuokraa unelmiensa asunnosta ja tuntea samalla ostavansa itselle vapautta. Mistä suunnittelet luopuvasi?" Luopuisin kiireestä. Että olisin ollut läheisilleni oikeasti läsnä. Poika tuijotti eteensä ilmeettömänä. Yritin puolustaa poikaa, mutten ehtinyt tavoittaa oikeita sanoja. Lasten ihmisoikeuksistahan minun olisi pitänyt puhua, koskemattomuudesta, oikeudesta olla lapsi. KOLUMNI Luopuisinko? I Maria Peura nhoan shoppailua. Asumismukavuudesta voisin tinkiä, mutta en kyllä pelkästään puilla rupeaisi lämmittämään. Ei tarvitse tehdä mielikuvaharjoituksia kestääkseen viidenkymmenen vuoden asuntolainan painon. Esimerkiksi hymyilen enemmän, enkä jätä väliin yhtään joogaharjoitusta. "Kyllä sä vielä kuule tyttökaverin kanssa joudut shoppaileen", hän jatkoi lapsen kiduttamista. Ajattelen, että raha on energiaa ja se on hyvä pitää liikkeessä. Muuan Saksan-matka meni melkein pilalle, kun erehdyin lupaamaan ystävälle, että ostan hänelle kosmetiikkaa. Jos kuolisin nyt, lapseni eivät perisi minulta juuri mitään. Ne ei kestä ostoksilla naisten kanssa." Poika tuijotti edelleen eteensä. Paras lomahan on sellainen, ettei tarvitse mennä yhteenkään kauppaan. Rahan tuhlaamisesta kyllä tykkään. Moraalittoman myyjän ansiosta olin entistä motivoituneempi vähentämään joulupuodeissa rynnimistä. Y P orvoon vanhankaupungin jouluidyllissä jonotin itselleni saippuaa ja seurasin tiskillä esitettävää farssia. Luopua en siis halua mistään. Vuosituhannen vaihteessa asuin jonkin aikaa Itä-Helsingissä ja löysin itseni usein kauppakeskuksesta. Kun varaton ihminen kuolee, kuolinpesän selvittäminen on kevyttä ja omaiset saavat keskittyä vainajan henkisiin ominaisuuksiin. En koskaan selvinnyt ulos ilman kokonaisvaltaista ahdistusta. Silloin nainen läpsäytti häntä luottokortilla kasvoihin. Melkein kaikki aikuiset tipahtivat pois. "Tollasia ne miehet on. Änkytin vain, että minäkin inhoan shoppailua, vaikka satun olemaan nainen. No, vahvistan sitten sitä, mikä jo on. Myyjän ällistyttävä tapa flirttailla lapsen kanssa ja se, ettei äitikään puolustanut poikaansa, sai minut mykäksi. Tilien täytyy tyhjentyä, jotta ne voivat taas täyttyä. n Kirjoittajaonporvoolainenkirjailija. SUOMEN LUONTO 1 | 2009 49. Myyjä kikatti ihastuksissaan. Vesi pitäisi tulla sisätiloissa helposti, ja itse asiassa ilman kylpyammetta en voisi elää. Ei tarvitse ajatella korkoja. Tosin he ovat niin pieniä, etteivät osaisi vielä rahaa ajatellakaan. Myyjä paketoi koriste-esineitä ja puheli samalla asiakkaansa kanssa. Ostan aina luomua hintaa katsomatta, ja kun on ylimääräistä rahaa, ostan itselleni palvelua: luontaishoitoja, kotisiivousta, taksimatkoja, ravintolaruokaa. Minä toivon, että minusta jäljelle jäisi ilo. Tällaista ei hevin tapahdu, koska olen hyvä sanomaan ei. Poika painoi päänsä ahdistuneena. Naisella oli mukanaan noin kaksitoistavuotias poika. Myyjä rupesi häntä kiusaamaan. "Mitä se tarkoittaa, kun haikailet yksinkertaista elämää. Pahinta, mitä minulle voisi tapahtua, olisi joutua tuntikausien ostoskierrokselle ostamisesta intoutuneen ihmisen kanssa. Hän muutti yksinkertaiseen taloon, jossa ei ollut sisävessaa. Siinä samalla tajusin kuukausikaupalla kauhistelleeni itsekseni yksinhuoltajaystävän valintaa. Mutta kirjailijantyötä haluaisin tehdä yhtä intohimoisesti kuin tähänkin asti. Se aika, kun ei ymmärrä rahan merkitystä, on oloa paratiisissa. Poistuin puodista harmistustani niellen, harpoin jouluidyllin halki miettien, kuinka monta ihmistä voisin vielä lahjalistaltani poistaa. "Eiks olekin ihanaa shoppailla", nainen hihkaisi pojalleen jutustelun lomassa. stävä pysäytti, miltei halvaannutti minut kerran kysymyksellään
50 SUOMEN LUONTO 1 | 2009
takaisin talakselle 20 vuotta sitten vieremäläinen erityisopettaja Rauno Rönkkö oli käynnistämässä yhtä Suomen tunnetuimmista metsä kamppailuista. Sen tuloksena Savon ja Kainuun rajalla on nyt 3500 hehtaarin suojelualue. teksti sAmpsA oinAAlA · kuvAt tommi tAipAle SUOMEN LUONTO 1 | 2009 51
Talvella 19881989 sen lattialla yöpyi kirjava joukko ihmisiä, jotka halusivat pelastaa edes pienen palan vanhaa metsää. satOjen IhmIsten vetOOmus lumIPallO PaIsuI Adressi luovutettiin ympäristöministeri Kai Bär lundille syksyllä 1988. Vuotta aiemmin Rauno oli yhdessä vaimonsa arja Rönkön kanssa ostanut Kapeaveden vanhan kansakoulun Ketunmäeltä. Ennen Ponssea Vieremä muistettiin pitkään aivan toisesta metsään liittyvästä asiasta. Hakkuut jatkuivat ja kevättalvella 1989 päätettiin ryhtyä tositoimiin niiden pysäyttämiseksi. Kaikki eivät kuitenkaan allekirjoittaneet ajatusta metsiensuojelusta. Pohjois-Savon ja Kainuun rajaseudun erämaa oli sitä ympäröivien kylien ikiaikainen henkireikä, jossa käytiin metsästämässä, kalastamassa ja marjastamassa. Metsähallitus hakkasi viimeistä laajaa vanhan metsän saareketta Vieremän ja Vuolijoen rajamailla. Se ei auttanut. "Jatkuvasti parilla autolla ajettiin koulun ja Talaskankaan väliä. Osa metsänomistajista pelkäsi, että jos suojellaan Talas, aletaan suojella myös yksityisiä maita." Näkyvästä roolista metsän puolustamisessa oli Rönkölle myös ikäviä seurauksia. "Alku oli vaikea. Talaskankaalla työkoneiden eteen asettuneet mielenosoittajat raahattiin pois. Monia paikallisia hakkuut huolestuttivat. Uhattiin ampua ja ajaa autolla yli. Kohta Talaskangas oli pääuutinen koko Suomessa. Kaikki alkoi kesällä 1988, kun biologi veliRisto ca jander kertoi Rauno Rönkölle huolestaan. Eräänä talvisena aamuna aktivistit pystyttivät leirin keskelle metsäautotietä ja estivät työntekijöiden pääsyn hakkuutyömaalle. Siitä tuli nyt metsäaktivistien tukikohta. Vieraskirjana toimineeseen Kapeaveden koulun seinään piirtyi satoja nimiä, kaukaisimmat Etelä-Amerikasta asti. TaKaISIN TaLaKSELLE V ieremän kirkonkylän pääkadun nimi on Ponssentie. Vaihdettiin miehitystä. Yli 30 suojelijaa sai syytteen omankäden oikeudesta, niskottelusta tai pakottamisesta. harri nurminen / sll 52 SUOMEN LUONTO 1 | 2009 Jorma laurila / sll. Pienestä yläsavolaisesta kunnasta lähtee metsänhakkuukoneita kaikkialle maailmaan. Rönkkö ryhtyi keräämään adressia metsän suojelemiseksi. 20 vuotta sitten täällä käytiin metsäkamppailu, joka yhdisti väkeä paikallistasolta aina valtakunnan tunnetuimpiin muusikoihin asti. "Pitkään kun sanoi että Vieremältä, ihmiset muistivat, että sehän on siellä Talaksen vieressä", eläkkeellä oleva erityisopettaja Rauno Rönkkö muistelee. Sen lopputuloksena Talaskankaalle perustettiin 3500 hehtaarin suojelualue. "Mielipiteet jakautuivat kahtia. Sauna oli lämpimänä koko ajan." Lopulta Metsähallitus keskeytti hakkuut. avOhaKKuIden jäljet Rauno Rönkön pihalla seisoo vanha harmaa rättisitikka. Nimiä adressiin kertyi useita satoja. Koneyhtiö Ponssen tehdashallit levittäytyvät taajaman laidalla tien molemmin puolin. Eduskuntatalolla järjestettiin myös mielenosoitus. "Se onkin viimeinen kerta, kun kävin Helsingissä", Rönkkö kertoo. Rönkön vihreä puutalo on Ponssentien varressa aivan kunnan keskustassa. Se oli ensimmäinen kerta, kun metsäasioissa turvauduttiin näyttävästi kansalaistottelemattomuuteen. Väkeä tuli ympäri Suomea ja sana levisi myös maailmalle. Kaupassa takkiin poltettiin sytkärillä reikä." Eräänä talvisena aamuna aktivistit pystyttivät leirin keskelle metsäautotietä ja estivät työntekijöiden pääsyn hakkuutyömaalle. Kun lumipallo oli pantu liikkeelle, se paisui. "Tämä on sama rättäri, joka oli käytössä SUORaa TOIMINTaa
heidän panoksensa Talaskankaan suojelussa on keskeinen. SUOMEN LUONTO 1 | 2009 53. PaIKaLLISET SUOJELIJaT. "aluksi uhattiin ampua ja ajaa autolla yli. Nyt melkein kaikki kiittelevät", arja ja Rauno Rönkkö kertovat
Hakkuut olivat kuitenkin poimintahakkuita, joissa kaadettiin vain suurimmat tukkipuut. Yksi heilutteli kirvestä aivan edessäni", Rauno Rönkkö kuvailee. Paluumatkalla Rönkön mieleen muistuu Ilmatieteen laitoksen meteorologi, jolta Rauno pyysi joskus ennustetta. "Ensimmäiset avohakkuut olivat Korean sodan aikoihin", Rönkkö muistelee. Niillä oli tuliterät haalarit päällä, eivät varmaan olleet metsässä käyneetkään." Nyt talvisessa metsässä vallitsee levollinen hiljaisuus. Talas oli metsäaktivisteille mediavoitto. "Täällä oli mahtavat salot. Niillä oli tuliterät haalarit päällä, eivät varmaan olleet metsässä käyneetkään. Muistona niistä suojelualueen sisälläkin on kilometreittäin teitä, jotka ehdittiin rakentaa hakkuita varten. vielä kesällä 1990 nähtiin Ta laksella "Metsänparannusviikko", joka koostui metsätaloutta kritisoi neista esitelmistä. Kamppailussa metsien puolesta turvauduttiin ensi kertaa näyttävästi kansalaistottelemattomuuteen. Talaksen suojeluliike lähti paikallistasolta. "Kyllä tämän puolesta on töitä tehty ja rahaakin mennyt. Saloseutu on täynnä eri-ikäisiä taimikoita, joita halkoo satojen kilometrien metsätieverkosto. hakkuiden pysäyttämisestä alkaneet tapahtumat jatkuivat Talaskan kaalla pari vuotta. 30 kilometrin matkalla auton ikkunasta näkyy metsämaata silmänkantamattomiin. "Nyt jo melkein kaikki kiittelevät minua siitä, mitä saimme aikaiseksi." n talaskankaan suojelusysäys lähti paikallisista Talaskangas on suomalaisen ympäristöliikkeen historiassa lähes Koijär ven veroinen. Tuli on jo valmiina. 1950-luvulla käynnistynyt kehitys alkaa olla päätepisteessään. Tämä on aarre tuleville sukupolville", Mauri toteaa. TaKaISIN TaLaKSELLE Talaskankaalla. Viimeiset vanhan metsän pirstaleet on pantu matalaksi pari vuotta sitten. Lakassa oltiin päiväkausia. "Metsähallitus toi tänne bussilastillisen vastamielenosoittajia. "Hän sanoi, että liian myöhään suojelitte sen Talaksen. Meteorologi oli vastannut, että ennustaminen on käynyt vaikeammaksi, kun vedenjakajalta on kaadettu kaikki metsät ja sen myötä paikallisilmasto on muuttunut. Mauri ja Markus väi sänen ovat juuri suuntaamassa kotia kohti. "Hienoa, että tämä on säilynyt. Nyt suot on ojitettu ja lakat hävinneet." Vieremä on tunnettu savottapitäjä, ja metsiä hakattiin jo ennen sotia. Se on Supon kirjoissa." Nyt Rauno ja Arja nousevat rättäriin. Aiemmin ne ovat tulleet nuotiolle ja syöneet jopa kädestä, mutta nyt lintuja ei näy. Talaskangas myös nosti met siensuojelukysymyksen koko kansan tietoisuuteen. Auto jätetään paikalle, jossa kamppailut olivat kiihkeimmillään 20 vuotta sitten. Se on kunnia-asia, että on saanut jotakin tehdä luonnon hyväksi." Entiset uhkailijatkin ovat pyytäneet anteeksi. aihetta käsiteltiin laajalti valta kunnallisissa tiedotusvälineissä, ja suojelu sai tukea lukuisilta tunnetuilta tutkijoilta, taiteilijoilta ja muusikoilta. Sitä katsellessaan Rauno Rönkkö on tyytyväinen. Useimmat liikkeen aktiiveis ta olivat kotoisin lähiseudun kunnista ja monet paikalliset tukivat suojeluvaa timuksia. "On se karmean näköistä, ihan kuin sodan jäljiltä. 3500 hehtaarin suojelualue on vain pieni pirstale siitä erämaasta, joka seudulla on ollut, mutta sekin on saavutus. Vain yksi asia ihmetyttää: missä ovat kuukkelit. Muutamaan vuoteen Rönköt eivät ole siellä käyneetkään. Rauno Rönkkö on tyytyväinen. Hakkuusuunnitelmat olivat valmiina koko alueelle. Kesällä 1989 järjestettiin kulttuuritapahtumien sarja, Talaksen taikakesä, ja seuraavana talvena aktivistit päivystivät jatku vasti, ettei hakkuita aloiteta uudelleen. Nuotiopaikka löytyy Pikku-Talasjärven rannalta. SaMPSa OINaaLa 54 SUOMEN LUONTO 1 | 2009 veli-risto CaJanDer / sll. Metsän hoito on metsän tuho", Arja Rönkkö päivittelee. KOKO alue PItI haKata "Metsähallitus toi tänne bussilastillisen vastamielenosoittajia. Metsäkamppailun 20-vuotisjuhlan kunniaksi on aika lähteä katsomaan, mitä pelastetulle metsälle kuuluu. Pois Lähtiessään Rauno jättää nuotion viereen hieman evästä siltä varalta, että kuukkelit vielä tulevat. nyt KaIKKI KIIttävät Loputtomalta tuntuvien pöpeliköiden jälkeen ilmestyy näkyviin vihreänä muurina kohoava vanhan metsän reuna. Nyt joka puolella Vieremää sataa ja kipinöi." Mutta jäi sentään 35 neliökilometriä erämaata. Seutu on Raunolle tuttu jo lapsuudesta
vaellusohjelma 100 Zell am See: 21.6., 12.7., 2.8. helmikuuta 2009. ja 23.8. Eritasoisista vaellusohjelmista at aktiivilomasi onnistumisen. vaellusohjelma 145 Varaa 4 päivän vaellusohjelma matkavarauksen yhteydessä. Kysy lisää puhelinmyynnistämme 010 446 446, matkatoimistostasi tai katso Aurinkomatkojen Lomaopas kesä 2009 tai www.aurinkomatkat.fi UUTUUS! SUOMEN TUNTURIKASVIO Ensimmäinen kattava kotimainen opas Maastokelpoisiin kansiin sidotun kirjan kanssa retkeilijä voi perehtyä Suomen tuntureiden kasveihin. Luontoäidin porraskone. löytyy juuri sinulle Vaella ensi kesänä henkeäsalpaavan kauniissa maisemissa. Päätös on kokouksen jälkeen nähtävillä yhdistyksen Internet-sivuilla (www.symbioosi.org). SUOMEN LUONTO 1 | 2009 55. Kokeneet suomalaiset oppaat kaikissa kohteissamme varmistav VAELLUSVIIKOT DOLOMIITEILLA Madonna di Campiglio, lähdöt 6.6.1.8. Luonnonsuojelurahan jakamisesta päätetään Symbioosi ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 25. ja 9.8. Tilaa edullisesti suoraan kustantajalta www.metsalehti.fi/kirjakauppa tai puhelimitse 02077 29136 Symbioosi ry julistaa haettavaksi APURAHAN LUONNONSUOJELUUN Symbioosi ry:n luonnonsuojelurahaston vuotuinen avustus myönnetään yhdistyksen kevätkokouksen päätöksellä yhteen tai useampaan luonnonsuojelua edistävään hankkeeseen. sopiva vaihtoehto. Keväällä 2009 tulee rahastosta jaettavaksi 1400 euroa. vaellusohjelma 110 Seefeld: 5.7., 26.7. 1 vk alk. Kasveista esitellään tuntomerkit, kukkimisaika, levinneisyys Suomessa ja elinympäristöt. ja 16.8. Vapaamuotoiset hakemukset kustannusarvioineen pyydetään lähettämään postitse osoitteeseen Symbioosi ry c/o Puheenjohtaja Marianne Kovasin Juhana Herttuantie 3 B 023 00600 Helsinki Hakemusten on oltava perillä viimeistään 13.2. 850 4 päivän vaellusohjelma sisältyy matkan hintaan. Alpit. Havainnollisimmat tuntomerkit on tekstissä kursivoituna. Mahdollisuus lisäviikkoon Gardajärvellä Malcesinessa tai Rivassa. ITÄVALLAN VAELLUSVIIKOT Söll: 14.6., 28.6., 19.7. Yli 400 kuvaa kasveista ja tunturiluonnosta perehdyttää lukijan kasvilajistoon aina Koillismaalta Enontekijön suurtuntureille. Henry Väre & Rauni Partanen 42 Kirja ilmestyy huhtikuussa 2009
On tammikuu. hiihtotaidot rapisevat ja sukset ja sauvat pölyttyvät varastoissa. Lahti alkaa lähestyä ja maisemat muuttuvat lumisemmiksi. Uskoni vahvistuu. Jos mielin luonnonladulle hiihtämään, minun on matkustettava kehäteiden ulkopuolelle. Maa on pikimusta. latua! vähäluminen talvi vaikuttaa myös talviharrastuksiin ainakin EteläSuomessa. Kuljettaja siirtää sukseni tavaratilaan ja sanoo, että pistetään nämä sukset nyt piiloon. Mitä jos sielläkin on vesisade huventanut lumet ja minä tyttö tulen suksineni seuraavalla bussilla takaisin. Eihän tästä ole Lahteen enää kuin nelisenkymmentä kilometriä. Niille on keksittävä uusiokäyttöä tai mentävä lumen luo. JohAnnA mehtolA T Löytöretkellä Suomessa unnen olevani kuin lumiukko kesähelteessä, kun kävelen sukset olalla Helsingissä Kampin linja-autoasemalla. Lahden linja-autoasema on tuttu pysähdys- ja nakkikioskipaikka tällaiselle paljon bussilla reis- 56 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Kyllä minä vielä tänään hiihdän. Vasta Mäntsälän kohdilla alkaa siellä täällä näkyä lumilaikkuja ja kevyen lumikerroksen peittämiä peltoja. Lumesta ei näy jälkeäkään. Linja-auton lasinpyyhkimet kuljettavat tammikuista vesisadetta ruudun pinnasta taukoamatta. Mitä. Näkyykö se kilometrien päähän, että tunnen itseni ihan pöhköksi kanniskellessani suksia täysin lumettomassa kaupungissa. Lahden Salpausselällä lunta luulisi olevan. Onhan siellä Launeen havaintoasemalla mitattu Etelä-Suomen lumiennätykset. Hyppään linja-autoon. Vaivun epäuskoon
Tunnen piston sydämessäni ja mips-laskuri päässäni raksuttaa hiihtoreissulle muhkeita lukuja, mutta onhan tämä parempi kuin että olisin körötellyt koko matkan yksin henkilöautolla. Utter varoittelee, että ladut saattavat olla huonossa kunnossa plussakelin jäljiltä. Pituus on sopiva, kolme kilometriä. Ei, ei, ei. Onneksi jo kotona harjoittelin, miten siteet kiinnitetään. Päätän suunnata Tapanilan ulkoilumajalle, josta lähtee useita eri latuvaihtoehtoja. "Velipoika luisteli Vääksyyn ja takaisin, 40 kilometriä." No ohhoh, olen minäkin luistellut jo kerran tänä talvena, kyllä siinä kilometri kertyi... tIIrIsmaalle, PIrunPesään vaI PerhelenKIlle? Kuljettaja toivottaa minulle hyvää hiihtoreissua ja kipuan pienen ylämäen suksineni ulkoilumajan pihalle. "Muuten olisin varmasti mennyt." Tie kiemurtelee Vesijärven rannalla ja kuski kertoo, kuinka siellä vielä muutama päivä sitten oli mahtavat luistelukelit. Hän harmittelee, ettei päässyt edellisviikonloppuna ladulle kurkkukivun vuoksi. Soitan aseman pihalta Lahden kaupungin liikuntatoimen rakennusmestarille Pekka Ut terille ja varmistan, mikä latutilanne mahtaa olla. Taksikuski paljastuu suureksi hiihdon ystäväksi. Pirunpesä, Messilä, Tiirismaa, Perhelenkki. Saan sukset jalkaan. Muutama virtaviivaiseen hiihtohaalariin ja luistelusuksiin sonnustautunutta hiihtäjää suhahtaa ohitseni, kun räpellän suksisiteiden kanssa. Nyt pitää päästä hiihtämään luonnon lumelle, metsään ja aistimaan lumen läsnäolo. Silloin hiihdin jäällä. Tavailen latuopasteita. Onhan Lahden havaintoasemalla mitattu Etelä-Suomen lumiennätykset. SUOMEN LUONTO 1 | 2009 5 Juha tanhua. Hän suosittelee hiihtoa Urheilukeskuksen stadionilla, jossa on tykkilumesta tehty latu. No Perhelenkki tietysti. Mikäs perhelenkki se tällainen on. Onhan edellisestä hiihtokerrastani vierähtänyt ainakin kolme vuotta. Se ei haittaa. Pääsen Lahden Salpausselältä luulisi lunta löytyvän. Siihen minun paikallistuntemukseni loppuukin. Kunhan pääsen metsään hiihtelemään. sanneelle. Sehän sopii tällaiselle perheelliselle ihmiselle. Selviän siitä varmasti, vaikka voitelu ei olisikaan ihan kohdallaan. Heti kättelyssä on mittapuulleni aika iso ylämäki. Koska kartta unohtui kiireessä kotiin, otan linja-autoasemalta taksin ja hurautan sillä ulkoilumajalle
Hiihdän sinne! Harjun korkein ja myös Etelä-Suomen korkein kohta kohoaa Tiirismaalla 223 metriä merenpinnan ja 142 metriä Vesijärven pinnan yläpuolelle. Salpausselän maastossa on paljon korkeuseroja, joten hiihtäminen ei ole yksitoikkoista. vauhtia, jotta saan nauttia tästä rauhasta mahdollisimman pitkään. IKävät hIIhtOmuIstOt Palaavat mIeleen Kun näen kartalta Häränsilmän, legendaarisen hiihtokisojen maamerkin, päätökseni sinetöityy. Pitääkö tulevaisuudessa aina matkustaa kymmeniä, satoja kilometrejä hiihtämään. Tuossa on Häränsilmä. Mitä ihmettä. Ohitseni kiitää taas hiihtoasu- ja luistelusuksihemmo. Ravistaudun niistä irti. Sata kilometriä etelään ei ole lunta lainkaan. Muitakin ikäviä hiihtomuistoja nousee mieleeni: hiihtokilpailut, kaatumiset, järkyttävät ylä- ja alamäet, sekunnin häviöt. LaTUa! kuitenkin mäen kunnialla ylös. Vaikka on plus-asteita ja tihuttaa vähän vettä, sukseni luistavat mutta lipsuvat. Ei mitattaisi aikaa eikä kilometrejä. Samassa mieleeni tulvahtaa muistoja ala-asteen hiihtokisoista: kun sydämen lyönnit tuntuivat takaraivossa, kun oli kuuma ja hengästytti. Entäs sitten. Samalla mieleen hiipii haikeus. Miksi taannun ala-asteikäiseksi, kuumaa mehua yökkiväksi tytöksi keskellä komeinta hiihtomaisemaa. Minä hiihdin! Jos minulla olisi hiihtokortti, voisin merkitä sinne 7,2 kilometriä, eikä yhtään ukkoa tai akkaa, siis kaatumista, koko matkalla. Sitten alkaa tasaista maastoa ja ehdin katsella kunnolla ympärilleni. Hidastan Pian sujuttelen jo takaisin ulkoilumajalle. Isommat ylämäet alkavat pian ottaa voimille, ja pysähdyn välillä hengähtämään. Sauvon vauhtia lisää ja vilauksessa olenkin Siiri Rantasen pronssisen patsaan juuressa, perillä. Sen saan huomata pienissäkin ylämäissä. Perhelenkki on hiihdetty. n salpausselällä riittää lunta LahdenSalpausselkäonEtelä-Suomenlumisinpaikka.Miksi?"LumisuusjohtuuSalpausselänharjusta.Etelästätulevat kosteatilmamassatjoutuvatnousevaanliikkeeseenjaselisääsateita.Salpausselänseuduillatalvisateettulevatenimmäkseenlumena,kunetelämpänänetulevatsuureltaosinvetenä",kertooIlmatieteenlaitoksenmeteorologiasko hutila. No, jos sukset eivät lipsuisi näin paljon, jaksaisin kyllä paremmin... En vieläkään pysty juomaan mehua kuumana. Hiljainen latu kiemurtelee metsän keskellä. Auraan osan mäkeä, jotta vauhti ei kasva liian suureksi. "Vähän kehno on keli", hän huikkaa. Sukset jalasta ja linja-autoon, jossa vedän villasukat jalkaani ja hykertelen tyytyväisenä. Ai niin reppu. Kun näen kartalta Häränsilmän, legendaarisen hiihtokisojen maamerkin, päätökseni sinetöityy. Veikkaan, että tästä eteenpäin kokemukset ovat voittopuolisesti sellaisia. "Meinaatkos pitkällekin mennä, kun sulla on toi reppu selässä?", mies huutelee jo kaukaa. Uskomatonta, että hiihtelen täällä lumisessa, hiljaisessa metsässä latua pitkin ja Lahden keskusta on kivenheiton päässä. Olen innoissani. Hiihdän sinne! Täällä ne suomalaiset hiihtolegendatkin ovat sauvoneet. Onhan murtomaahiihdosta tullut etelän asujalle ylellisyyttä. Lähdin ladulle niin tohkeissani, etten huomannut jättää sitä ulkoilumajan säilytyslokeroon. Katselen latukarttaa ja tunnen onnistumisen iloa. Heitän sukset jalasta ja hörppään kylmää mehua. "Onneksi suksi kuitenkin luistaa", vastaan. Alamäki. Jos kilpailujen sijasta oltaisiinkin koulusta lähdetty tällaiselle hiihtoretkelle, ei kiirettä mihinkään. Se maistui ällöttävältä. Ja opettaja pakotti juomaan heti hiihdon jälkeen kuumaa mehua. IlmatieteenlaitoksenhavaintoasemaonLahdenLauneella.Sielläonmitattupysyvänlumipeitteentulevankeskimäärin1.12. jalähtevän8.4.Luntaonkeskimääräisestimarraskuussa2senttiä,joulukuussa12senttiä,tammikuussa25senttiä,helmikuussa36senttiä,maaliskuussa35senttiäjahuhtikuussa6senttiä.Mittauksetperustuvatvuosien1912000lumimääriin. Paikoin ympärillä kohoaa komea männikkö. Eräässä ylämäessä tunnen selvästi lämpimän mehun tuoksun. "Pienen lenkin teen", vastaan, mutta mies on hävinnyt näkyvistä. Majalta lähtee noin neljän kilometrin latu keskustan tuntumassa olevaan Urheilukeskukseen. Lähestyn Urheilukeskusta. ValtakunnallisenlumitilanteenvoitarkistaaIlmatieteenlaitoksennettisivuilta:www.fmi.fi/saa?map=lumi. JOhaNNa MEhTOLa 58 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Loppumäen lasken lahkeet lepattaen vapaalla tyylillä. Minähän olen jo aikuinen. Metsässä on lunta noin parikymmentä senttiä ja latu-ura on kovaksi tamppautunut. Mutta koska minulla ei ole hiihtokorttia, talletan tämän hiihtoreissun positiivisten hiihtokokemusteni joukkoon. Seuraavassa alamäessä muistan jo ottaa muna-asennon, sauvat kainaloon, pää alas ja menoksi
Lahden latukartta: mski.wmdata.fi/lahti/ Lisätietoja muiden kuntien ja kaupunkien hiihtoladuista: www.hiihtonetti.fi tiirismaa Tiirismaan245hehtaarinluonnonsuojelualuesijaitseeHollolassa.Seonvaltakunnallisestiarvokasluontotyyppikokonaisuus,jokakoostuukolmestaerillisestäpuronvarsilehdosta,SoisalmensuostajaTiirismaankallioalueesta.Soisalmensuoonluonnontilaistarämettä.Tiirismaankallioalue onluokiteltuerittäinarvokkaaksi.NäkemisenarvoinenonPirunpesänkalliohalkeama,jonkapaikoin pystysuoratseinämätkohoavat510metrinkorkeuteen.Pirunpesäjasenlähiympäristönrotkoovat sammallajistoltaanerittäinarvokkaita.Tiirismaallaonmyöspuolustusvoimienharjoitus-jaampumatoimintaa.n SUOMEN LUONTO 1 | 2009 59 Juha tanhua
Sopivan pienimuotoisena se on hyväksi kosteikolle, mutta jättimäiset karjatilat ovat pahaksi. L 60 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Havahdun jaguaariajatuksistani saapuessamme Piranhan kylään Luoteis-Brasiliaan, muutaman tunnin matkan päähän Bolivian rajasta. Pantanal Brasilian, Bolivian ja Paraguayn rajaseudulle levittäytyvässä Pantanalissa elää Eteläamerikan suurin keskittymä eläimiä. Tähystämme muurahaiskarhuja. Astuessamme ulos ilmastoidusta linja-autosta tropiikin kostea kuumuus iskee vasten kasvoja. Edenin paratiisia varjostavat kuitenkin monet uhat. teksti JArmo pykälä · kuvAt JAri kostet Maailman suurin kosteikko inja-auton ikkunasta näkyy suuria termiittikekoja aivan kuin savannille olisi rakennettu satoja pilvenpiirtäjiä. Matkanjärjestäjä lupaili, että myös jaguaareja on mahdollista nähdä. Oppaamme saapuu, ja heitämme rinkkamme parhaat päivänsä nähneen jeepin lavalle. Pantanalissa on laidunnettu karjaa pari sataa vuotta. Pitkänokkaista huiskuhäntää ei näy, mutta pensaan varjossa seisoo nandu, australialaisen emun sukuinen lentokyvytön lintu. Jossain tuolla on jättiläissaukkoja, isovyötiäisiä ja harvinaisia harjasusia. Lähdemme ajamaan yhtä kolmesta Pantanalilla kulkevasta pölyisestä hiekkatiestä, syvälle yhteen maailman viimeisistä kosETELÄaMERIKaNhaIKaRa vahDISSa
Sen vesissä on arvioitu uiskentelevan noin 400 kalalajia, mikä tekee siitä yhden maapallon tärkeimmistä makeanveden kala-aitoista. Paalujen varaan rakennetut hökkelit muistuttavat enemmän varastoa kuin hotellia. Yksi kuuluisimpia Pantanalilla kuvattuja luontodokumentteja on David atten boroughin Life of Birds (Lintujen elämä). Salametsästyksestä huolimatta lajin kanta on vahvistunut jo kymmeneen miljoonaan. Siinä missä me yhdistämme Brasilian luonnon Amazoniin, ovat Pantanal ja Brasilian Atlantin rannikkosademetsät ekologisesti vähintään yhtä tärkeitä. Suomalaiset matkailijat taitavat olla täällä niin harvinaisia brittien ja australialaisten seassa, että meidät siirretään rantaan ankkuroituun jokilaivaan. Ylitämme vanhan puusillan, jonka vieressä makaa suu apposen avoinna puolitoistametrinen piraijakaimaani. Brasilialainen sanonta "O Pantanal é vida Pantanal on elämä" ei tunnu yhtään liioitellulta. Kaimaanien lisäksi Pantanalilla elää 79 muuta matelijalajia, 30 sammakkolajia, 75 nisäkäslajia, 500 perhoslajia ja 656 lintulajia. kuhisee elämää kemattomista erämaista. Pysähdymme matkanjärjestäjän fazendan pihaan. Miljardit moskiitot pyrkivät sisään jo ennestään ahtaaseen hyttiin. Yöllä tropiikin äänet ja hiostava kuumuus pitävät meitä hereillä. Pantanalilla eläimiä näkee helpommin kuin Amazonilla, minkä takia monet Amazonin luontodokumenttien harvinaisten eläinten kohtauksista kuvataan juuri täällä. Piraijakaimaanien vaaniessa saalista joen pinta täplittyy nii- Brasilialainen sanonta "O Pantanal é vida" "Pantanal on elämä" ei tunnu yhtään liioitellulta. SUOMEN LUONTO 1 | 2009 61
Ne ovat mustia. Se kuuluu jyrsijöihin ja on 70-kiloisena maailman suurin sellainen. V ahvan brasilialaisen aamukahvin jälkeen hyppäämme kuorma-auton lavalle. Vesi nousee vyötärölle asti. Marraskuusta maaliskuuhun kestävällä sadekaudella vettä tulee keskimäärin 100 millimetriä kuukaudessa. Edellisenä päivänä yksi ryhmä oli nähnyt vedessä jopa yhdeksänmetriseksi kasvavan anakondan. Paikalliset intiaanit käyttävät punaisia tulimuurahaisia haavojen hoitoon. "Ei hätää. Silta on poikki ja joudumme kävelemään viimeisen kilometrin. Pantanal tulee portugalinkielisestä pântanosanasta, joka on synonyymi suolle tai kosteikolle. Tie etenee suorana ruohikoiden, pienten metsien, cerradoiden eli savannien, lampien, soiden ja jokien vuorotellessa. Yksi muurahainen nostetaan takaruumiista haavaan, ja sen annetaan purra reunat yhteen. Palatessamme polulle alamme hyppiä hullusti pienten muurahaisten polttaessa jalkojamme. Pantanalilla, kuten kosteikoilla yleensä, on tärkeä merkitys tulvien valuma-altaina ja säännöstelijöinä. Niiden ja koko Pantanalin onni on ollut, että vaikeakulkuinen ja kerran vuodessa tulviva kosteikko on onnistunut pitämään uteliaat loitolla. M uutamana viime vuotena ensimmäiset luontomatkailijat ja repputuristit ovat löytäneet kosteikon. Toisissa puheenvuoroissa luontomatkailua on ehditty pitää pelastajana ja toisissa on pelätty turismin kasvavan niin suureksi elinkeinoksi, että se olisi itsessään uhka luonnolle. Aamulla öinen siritys vaihtuu mölyapinan gorillamaiseen kurkkuääneen. Pihamaalla alueen tunnusomaisin eläin capybara eli vesisika ahtaa mahaansa ruohoa ja vesikasveja, joita Pantanalilla on enemmän kuin missään muualla maailmassa. Maasto on tasaista ja vain siellä täällä kohoaa vajaan 200 metrin korkuisia kukkuloita. Silloin eläimet pakenevat kukkuloille muuttaen ne Nooan arkeiksi. Tarkalleen ottaen se on maailman kuudenneksi suurimman joen Paranàn ja Paraguay-joen suistoa. Kuvaavasti sen nimi tarkoittaa Paraguayn guaraniintiaanien kielellä "ruohikkojen valtiasta". Ekoturismi on herättänyt paljon keskustelua alueen käytöstä. Oppaamme Johnny kääntyy pienelle polulle ja astuu paljain jaloin veteen. Punaiset ovat pahoja", Johnny murahtaa. Toisen ryhmän opas oli astunut aivan kaimaanin viereen, ja se oli vaistomaisesti puraissut häntä jalkaan. Sen seurauksena vesi nousee kahdesta viiteen metriä ja peittää lähes 80 prosenttia alueesta. Pantanal pidättelee Paraguay-joen tulvaa kahdesta kolmeen kuukautta, jona aikana Paranàn tulva ehtii laskea eikä Paraguayhin iske kahden joen suurtulvaa. Retkikuntamme, kaksi suomalaista, saksalainen biologi ja neljä nuorta australialaista, seuraa häntä kuuliaisesti. PaNTaNaL: MaaILMaN SUURIN KOSTEIKKO KUhISEE ELÄMÄÄ KaLaSTaJahaUKKa vESISIKa, SELÄSSÄ PaIMENTYRaNNI den silmien oranssinhehkuisilla pisteillä. Sen jälkeen ruumis katkaistaan ja pää jätetään haavaan, kunnes se umpeutuu. BRaSILIa Pantanal pAntAnAl SijaitseeLounaisBrasiliassa,Itä-Boliviassa jaPohjois-Paraguayssa Pinta-ala140000 195000km² Kaksisuurintajokea ovatParanà(3998km) jaParaguay(2549km) Unescon maailmanperintökohde vuodesta2000 62 SUOMEN LUONTO 1 | 2009
Niiden sijasta törmäämme lehmän luurankoon. En ikinä ollut tehnyt sitä, eikä minulla ollut aavistustakaan, auttaisiko se ollenkaan. "Kerran olimme kävelemässä täällä, kun useat mehiläiset pistivät erästä turistia. Kurkun turvottua umpeen hän olisi kuollut jo puolessa tunnissa." Johnny muisti vesisiat. Saadessamme lääkkeen paikalle hän oli vielä hengissä ja turvotus oli jopa hieman laskenut." Luonnonlääketiede ei ole ainoa asia, joka katoaisi kosteikon mukana. "Myrkyllisin käärme tappaa lehmän alle tunnissa." Johnny kertoo nähneensä kuinka vesisiat kaivautuvat mutaan käärmeiden purtua niitä. Majapaikan jääkaappiin on puolentoista tunnin edestakainen matka, joten toivon ettemme näe myrkkykäärmeitä. Aluetta on tähän mennessä tutkittu hyvin vähän ja pelkästään kaksi tiedemiestä onnistui kymmenen vuoden aikana löytämään 1700 kasvilajia. Hän tiesi olevansa niille allerginen mutta oli jättänyt lääkkeensä majapaikkaan. Toinen syy on, että vastalääkettä on säilytettävä kylmässä. "Kaivoin hänet kaulaansa myöten mutaan. hELTTaJaSSaNa I ntiaanien tuntema luonnonlääketiede on yksi syy miksi oppaallamme on mukanaan vain iso viidakkoveitsi ja juomapullo. Kasveissa on varmasti runsaasti arvokkaita geneettisiä varantoja, joita tiede ei ole vielä löytänyt. Niistä voisi olla suurta hyötyä ihmiselle, mutta ne jäävät tuntemattomiksi sitä mukaa kuin tämän biologiseksi supermarketiksi kutsutun paikan lajeja kuolee sukupuuttoon. PIRaIJaKaIMaaNI Ravintoa on yllin kyllin niin vesisialle, kalastajahaukalle, helttajassanalle kuin piraijakaimaanillekin. SUOMEN LUONTO 1 | 2009 63
Matkatessamme Mato Grosson osavaltiossa näimme kilometrien pituisia soija-, sokeriruoko- ja riisiviljelmiä. Matkan aikana osa karjasta tallaantuu tai kuolee kuumuuteen. Kiitäessämme yläjuoksulle rannalla lekotteleva piraijakaimaani sulahtaa veteen ja vesisika pakenee kasvillisuuden sekaan. Maailman suurimpana haikarana se on Pantanalin symboli, kuten on myös maailman suurin papukaija, sukupuuton partaalle oleva hyasinttiara. Maasto on usein märkää ja siksi paras tapa on liikkua traktorilla, joka pääsee kulkemaan vaikeissakin paikoissa. 64 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Luonnollisia onkaloita syntyy ainoastaan yhteen puulajiin ja juuri tämä jättiläinen on metsäteollisuuden suosiossa. Täällä tilanne ei vielä ole yhtä paha kuin Amazonilla, jonne Brasilian presidentti Lula da Silva lähetti armeijan hYaSINTTIaRa Erittäin uhanalainen papukaija hyasinttiara ja kookas jabiruhaikara ovat Pantanalin tunnuslintuja. RETKELLÄ. Pantaneiro, brasilian karjapaimen, ratsastaa ohitsemme. Varsinkin tulvakauden lähestyessä sadat pitkät valkoiset täyteen ahdetut rekka-autot ajavat karjaa korkeammalla oleville laitumille. Hyansinttiara pesii vain suurten puiden ontoissa rungoissa. Rantaniityllä astelee valkoinen jabiruhaikara poikasineen. Pantaneirot ovat käyttäneet tulvien jälkeisiä niittyjä karjankasvatukseen jo pari sataa vuotta. Joidenkin arvioiden mukaan täällä laiduntaa jopa kahdeksan miljoonaa nautaa. Oikein tehtynä se on tukenut alueen ekologista kehitystä. PaNTaNaL: MaaILMaN SUURIN KOSTEIKKO KUhISEE ELÄMÄÄ P erinteisen brasilialaisen riisi-papu-lounaan jälkeen teemme pienen kävelyn. Moottoriveneen pauhu rikkoo Miranda-joen rauhan. Nyt suurtilojen 500 000 neliökilometrin laajuiset laitumet ja pellot siirtävät uhkaavasti Pantanalin reunoja. Ruhot katetaan tien varteen kaimaanien ja korppikotkien herkkupöydiksi
erikoisjoukkoja suojelemaan metsientarkastajia. Näistä vaikutuksista ei ole tehty minkäänlaista ympäristötutkimusta. Se merkitsisi massiivisia muutoksia Paranà- ja Paraguay-jokiin. Vajaan 200 000 neliökilometrin laajuisesta Pantanalista on suojeltu vain 1370 km², vähän yli puoli prosenttia. Kymmenen vuotta sitten pelkästään Cuiabá-joen varrella oli 600 kultakaivosta, jotka laskivat veteen elohopeaa. Kosteikkoa uhkaavat vesivoima- ja kanavahankkeet. Sekin on pääasiassa vesialuetta eikä metsää tai savannia. T PREERIaPÖLLÖ oinen Pantanalin läpi virtaavista joista, Paraguay, on yksi viimeisistä suurista vapaista joista. Brasilian, Bolivian ja Paraguayn yhteisen Hidrovia-projektin tarkoituksena on tehdä purjehdittava reitti Etelä-Amerikan sisäosiin. On pelätty, että Pantanal kuivuisi ja muuttuisi takaisin hiekka-aavikoksi, jollainen se oli 13 00023 000 vuotta sitten. Pantanal on maailman suurimpia makean veden varastoja, jota laajenevien asutuskeskuksien, teollisuuden ja maatalouden jätevedet uhkaavat. Iltapäivällä katselen, kuinka vesisika tonkii vesikasveja majapaikkamme rannassa. Sen vierestä laskee suoraan jätevesiputki jokeen. n SUOMEN LUONTO 1 | 2009 65
Mutta olinpa hämmentynyt tai en, päätin tehdä työni mahdollisimmanhyvin.Toisenlainensuhtautuminenolisiepäreilua äänestäjiäkohtaan. Valintaanvaikuttivarmastise,ettäolinsamanikäinenja oloinenkuinisojoukkovihreidenäänestäjistä.Listallaei myöskäänollutmuitaikäisiäninaisialainkaan. Kompromissientekovoikuulostaatylsältä,muttaniitäkinonerilaisia.Jotkutovattuskallisia,mutta kompromissillavoisaadaaikaanhyvänkinpäätöksen. Nytontärkeää,ettäenergiankulutuskäännetäänlaskuun.Suomessaonmielestäniviriteltyharhaluuloa,että meilläonjotehtypaljonenergiansäästönjatehokkuudeneteen.Tosiasiassanäineiole.Meilläonvaltavasti käyttämätöntäuusiutuvaaener iaa.Esimerkiksibiomasg HUIPPUEDULLINEN 2-PÄIVÄN KOKOUSPAKETTI Tarjoukseen sisältyy ruokailujen lisäksi: - MAJOITUS 2-HENGEN HUONEESSA - VIIHDYTTÄVÄ KARAOKEILTA hotellissamme on nyt ilmainen langaton internet yhteys käytössä! 69e/hlö UUTTA! Vuoripuro on uusi ulkoiluvarustekauppa netissä, Hovilla pääset kokeilemaan Vuoripuron laadukkaita tuotteita. kaksi hyvän mielen osoitetta: www.rokuanhovi. Muuttuminenlyyrikostapoliitikoksiolivaikeaa.Runoissaasioitavoihioaloputtomiin,muttapolitiikassavaaditaannopeutta.Poliittinenkielionmyösraskassoutuista hallinnonammattijargonia,erikoiskieltä.Sainhuomata, etteilyyrikontyöpalvelepolitiikkaamillääntavalla. TOIMITTaNUT JOhaNNa MEhTOLa KasvOKKaIn "muuttuminen Ensimmäinen kosketukseni ympäristöliikkeeseen oliTalaskankaalla1989,jolloinHelsingistäkinlähti isoporukkaVieremälletukemaanpaikallistenvaatimuksiametsiensuojelusta. www.vuoripuro.com LUONTOALAN OPINTOJA HYVINKÄÄLLÄ Elokuussa 2009 alkavat perustutkinnot LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO (pk, yo) 120 ov - Luontoalan koulutusohjelma, luonto-ohjaaja - Ympäristöalan koulutusohjelma, ympäristönhoitaja MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO (pk, yo) 120 ov - Maatilatalouden koulutusohjelma, maaseutuyrittäjä - Eläintenhoidon koulutusohjelma , eläintenhoitaja PUUTARHATALOUDEN PERUSTUTKINTO (pk, yo) 120 ov - Puutarhatuotannon koulutusohjelma, puutarhuri METSÄALAN PERUSTUTKINTO (pk, yo) 120 ov - Metsätalouden koulutusohjelma, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja - Lisäksi metsäkoneenkuljetuksen ko, metsäkoneenkuljettaja yhteistyössä Jämsän ammattiopiston ja TTS Koulutuksen kanssa. UUDENMAAN MAASEUTUOPISTO Uudenmaankatu 249, 05840 Hyvinkää www.hyvinkaa./uumo Anni Sinnemäki on oppinut sietämään kompromisseja. AliCe kArlsson 66 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Eduskunnassa minulle tärkeitten asioiden edistäminenonollutmelkovaikeaa.Kilpailevianäkemyksiähiotaanyhteenkompromissientaiavoimentaistelunhengessä, ja voi olla etteivät liikkeet mihinkään suuntaan olesuurensuuria.Mahtaviatuloksiaeisiisvälttämättä saavuta,joskinvälilläasiatyllättäenetenevät. Julkisuusjohtisiihen,ettäminuapyydettiinvihreiden ehdokkaaksieduskuntavaaleihin1999jatulinvalituksi. Lähdinpolitiikkaanmukaanopiskeluaikoina1990-luvun loppupuolella. Kirjoitin silloin Ultra Bra -yhtyeelle laululyriikkaa,jostaosaolikantaaottavaa.Silloinminua haastateltiinpaljonjakirjoitinmyöskolumneja. Olinsilloinvasta15-vuotiasjamuistonikamppailusta ovataikahaalistuneet.Asioidenkärjistymistäpuolinja toisinoli,eiväthänkaikkipaikallisetihmisetolleetsuojelunkannalla. OlennytVihreänliitonkansanedustaja,muttamitään suoraajatkumoaTalaskankaaltanäihinpäiviineiole.Ei semikäänmoottoritieoleollut. Minullaonnytmeneilläänkolmaskausikansanedustajanajapohdinparhaillaanryhdynkötavoittelemaan puolueenpuheenjohtajuutta.Puolitoistaviimevuotta olenolluteduskuntaryhmänpuheenjohtajana.Siinätuleeseurattuaerisektoreidenasioitakaikiltakanteilta. Valituksi tuleminen oli iso luottamuksen osoitus ja ensimmäiseksi tunsin valtavaa vastuuta. Seonmyösneuvottelemistamuidenhallituspuolueidenkanssa,ongelmienratkaisuja,kompromissienhiomistajajoskuskovapäisyyttä;tämämeneenytnäin
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on minulle kuitenkin tärkeintä. Se onollutvaltavainvestointi,jokaonselvästipoisjostakinmuusta. Minulla on myös ystäviä,jotkaovatpysyneetrinnallanikauan.Käynmetsässäkin,mutta useimmitentyönpuitteissa.Olen aikakaupunkilainen,asunkeskustassaenkäjuurikaaneräile. Saan voimia ryhmätoiminnasta. Altaitaperustellaanilmastopolitiikalla,muttanäinseeisaamennä.Ilmastokysymyksiäeivoiratkaistaerillisinä,vaanmukaan onotettavamyösluonnonsuojelukysymykset.Samanlaisiahankauskohtialöytyyvaikkapabiopolttoaineidenkäyttöönotosta. Pienenäpäätintullakirjailijaksienkäolehaudannuthaavetta. Nykyisessähallituksessavihreidenjakeskustanvälejä onhiertänytvesivoimajaerityisestiVuotoksenjaKollajanaltaat.Yhteistyönkannaltaonraskasta,ettäasiat, jotkaonselkeästisovittuennenhallitusyhteistyötä,eivätpidäkään.Toivoisin,ettäihmisetheräisivätjälleen kerranpuolustamaanluontoarvojaesimerkiksialtaidenuhkaamillaalueilla. On ilo työskennellä ihmisten kanssa, joilla on samoja päämääriäjajotkanäkevätmaailmansamoinkuinitse. Poliitikontäytyyoppiaottamaanvastaanarvostelua,mutteitullasilleimmuuniksi.Pitäisi osatakuunnellapalautettarauhassajatarvittaessaastuaaskeltaaksepäintarkastelemaan asiaauudestaan.Arvostelunsietämistäauttaa, ettäpolitiikassakritiikkikohdistuulähesaina asioihin,eikäesimerkiksisiihenmitentukkaon. OMa REvIIRI Oma reviiri -osastossa tutustutaan ihmisiin, arkeen ja kulttuuriin. poliitikoksi oli vaikeaa" saavoidaankasvattaaisoillaalueillasekätuulivoimanja aurinkoenergianosuuttavoidaanlisätä. Suomessa kestävän energiapolitiikan teko on ollut vaikeaa. Yksi syy on 2002 tehty ydinvoimapäätös. Teenmitäpitäätehdä,eikätoistaiseksioletehnytmielimuuttaasuuntaa." ari heinonen / kuvarYhmÄ / skoY aNNI SINNEMÄKI 35, helsinki, kansanedustaja SUOMEN LUONTO 1 | 2009 6. Elämäänieitällähetkellämahdutyön lisäksijuurimuutakuinlukeminen.Lukemalla pystyn kertomaan itselleni paljon asioita. Politiikkajakirjoittamineneivät sulje toisiaan pois. Tässä kuussa minulta ilmestyy toinen kirjani, runokirja Aleksis Kiven katu
Edetiinihappo sitoutuu helposti raskasmetalleihin,eikäyhdistelmän vaikutuksia ihmiseen tai ympäristöönoletutkittu.Haponkäyttö MAKASIINI ihana valo Ikkunasuomenluontoon.fi-sivustollaonkäynnissävalokuvakilpailuLöydä valo pimeydestä.Kilpailuuntoivotaankuvia,joissa pääosassaonvalo.Kuviasivustollevoilähettäähelmikuunloppuun saakka,www.ikkunasuomenluontoon.fi.n kaisa erkkilÄ Kansallispuistot postimerkeissä PallasYllästunturi-postimerkki aloitti tammikuun 22. Kirjailija Rita Stiens kehottaa suosimaan sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. täenäävainauringoltasuojautumiseen vaanniitälöytyymyösmonistamuista kosmetiikkatuotteista. Kosmetiikkateollisuustuottaayhä enemmän tuotteita, joiden vaikutuksia ympäristööneitunneta,eikäniistätunnuta olevan kiinnostuneita."Emmetiedä vielä lähestulkoon mitään kosmeettistentuotteidenvaikutuksistaympäristöön",häntoteaa.SaksalaisenStiensin viime syksynä suomeksi käännetty kirjaTotuus kosmetiikasta(Tammi)käsitte(Tammi)käsitteleekosmetiikanjaluonnonkosmetiikan eroja sekä kosmetiikassa usein käytettyjä mutta monille mysteereiksi jääneitäainesosia. Tutkimuksen seurauksenajoillekinalueille esitettiin rajoituksia aurinkovoiteiden käytölle. Kosmetiikkateollisuus on Stiensin mielestäliianvahvavastustaja:kaivatut kysymykset ja vastaukset hautautuvat markkinakoneiston jalkoihin. Esimerkiksi jotkin anti-age-tuotteet pohjaavat aurinkovoiteisiin", aikaisemmin journalistina toiminutStienskertoo.Hänperäänkuuluttaaseurauksia,pelkättutkimukseteivät riitä. OMa REvIIRI KemIKaalIt Kosmetiikka koettelee koralleja KirjailijaRita Stiensonhuolissaan. "Asialle tarvitaan lisää painetta.Luet elenkirjassanimoniaainesosia, t joitakäytetäänkosmetiikkatuotteissaja joillaontodettuolevanhaitallisiavaikutuksiaympäristöön." Yksiainesosistaonsäilöntäaineena käytettäväedetiinihappo,jonkaontodettulisäävänvesistöjenlevänkasvua.Myöskäänvedensuodattimet eivätpidättelehappoa,jotensitä päätyy myös juomaveteen. "Aurinkovoiteita ei kuitenkaan käyteaPUa TUOTEvIIDaKKOON. Pitkäsenvalokuvasta.SiinäPallasjärventakaanäkyy Pallas-Ounastunturinkansallispuistoa,lajissaanmaammevanhinta,viimevuonna0vuottatäyttänyttä.Vuonna2005PallasOunastalaajennettiin Aakenuksella ja Ylläksellä, jolloin kansallispuisto sai nykyisen nimensä. TERhO POUTaNEN 68 SUOMEN LUONTO 1 | 2009 kustannusosakeYhtiÖ tammi. päivänä Suomenkansallispuistojaesittelevänuudenpostimerkkisarjan.Teemu Ollikaisen suunnittelemassa merkissä Metsä-Lapin mahtavimman tunturijonon huiput kohoavatmajesteettisinametsänylle,500metriä Pallasjärvenpinnanyläpuolelle. aURINKOvOITEIDEN TODET TIIN olevan suuressa osassa korallien haalistumisessa ja näin ollen myös riuttojen katoamisessa. "Jos tutkimuksiakosmetiikassakäytetyistäainesosista tehtäisiin enemmän, saisimme varmasti paljon hälyttävämpiä lopputuloksia.Olemmejonythuomanneet, että vaikutukset voivat olla todella negatiivisia", Stiens sanoo viitaten samalla2008julkaistuuntutkimukseenaurinkovoiteidenvaikutuksistakoralliriuttoihin. PallasYllästunturin kansallispuisto on päässytpostimerkillejoaikaisemminkin.Vuoden19Eurooppa-merkkiinolipiirrettysyysmaisemaMatti a
Niillä on tarkat isot silmät edessä, joilla ne pystyvät fokusoimaan ja määrittämään etäisyyden saaliiseen. Jotta hintoja pystyy vertailemaan, täytyy ohjelmaan syöttää oma sähkön vuosikulutus, joka näkyy sähkölaskussa.Myössivustollaonlisätietojasähkön vuosikulutusluvuista,www.sahkonhinta. Lähetä juttuvinkki johanna.mehtola@sll.fi, p. Stiens kehottaa suosimaan sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. fi.Sähkövertailunvoitehdämyössivustollawww.vaihtovirta.fi.n Valaistuksessa suurimmat säästömahdollisuudet Kotitalouksissa voidaan vähentää sähkönkulutusta eniten vaihtamalla hehkulamput loistelamppuihin.Säästöpotentiaalinarvioidaanolevan noin2520gigawattituntia(noinkolmasosaLoviisan ydinvoimalan vuodessa tuottamasta sähkömäärästä),jostavalaistuksenosuusonpuolet.Seuraavaksienitenvoidaansäästääkodinelektroniikassaesimerkiksivaihtamallakannettavaantietokoneeseen ja valitsemalla energiatehokkaita A++-kylmäsäilytyslaitteita. "Hämähäkit ovat hyötyeläimiä,niistäeiolemitäänhaittaa.Jokuvoi pitääniitärumina,muttaniitäeitarvitsepelätä. Nenimittäinkasvavatulkokuortaanvaihtamalla. "Hyppyhämähäkeilläonsuhteessakokoonsa isommat aivot kuin ihmisellä. (09) 228 08 274. reX Features / lehtikuva Vaihtaisiko tuulisähköön? Sahkonhinta.fi-sivustolla on helppovertaillaerisähköyhtiöidenhintoja ja kilpailuttaa oma sähkösopimuksensa.Vertailussaon3erivaihtoehtoa, joista 14 on pelkästään uusiutuvista energialähteistätuotettuasähköä. Sen takia niilläonniinisotaivotkin,ettänepystyvätkäsittelemäänsaamansanäköinformaation.Seon aikahienoa." Piikkiössä asuva Holopainen on ollut aina kiinnostunutluonnosta,muttahämähäkitovat olleetseykkösjuttu,erityisestiniidensaalistustavatjaseitinluominen. Tämä nopsahämähäkki oli pysähtynyt paikoilleenjaalkoiväristä,pianvanhakuorilähtipois jahämähäkkialkoikovettaauuttakuortaan.Aikaakuluiparikymmentäminuuttia." Holopainenonaktiivinenhyönteiskuvafoorumilla.Siellähänsaihuomata,ettäkuvasarjatakinvaihdostaonharvinaisuusSuomessa. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, sillä mikään laki ei velvoittanut kosmetiikkateollisuuttaluopumaansäilöntäaineestaan.Teollisuudentekemätlupaukseteivätolleetminkäänarvoisia."Stiens onturhautunut,silläedetiinihappoolisi hänenmukaansahelpostikorvattavissa luonnosta saatavilla turvallisilla ainesosilla kuten riisinkuorista tuotettavalla fytiinihapolla. Niissä korostuu äärimmäisyyteen viety tehokkuus;rakenne,seitit,elämäntapa.Neovat loistaviaeläimiä,eikäniissäolemitäänturhaa." JOhaNNa MEhTOLa Katso Holopaisen kuvasarja nopsahämähäkin takinvaihdosta s. MIKÄ SITTEN ON PIENEN IhMISEN rooli tuoteviidakossa, missä ainesosat vilisevät silmissä eikä niiden vaikutuksistaympäristööntaiihmiseenolesaatu varmuutta. OMa REvIIRI luOntOFrIIKIn tähtIhetKI Hämähäkin takinvaihto kosmetiikassaonRitanmielestäpöyristyttävää."Saksankosmetiikkateolisuus l lupasijovuosiasittenlopettaasenkäytön. Etuselän silmät laajentavat näkökentän lähes joka suuntaan, ja koko eturuumis kääntyy ketterästi päin tarkkailtavaa kohdetta. Adato Energian, TTS -tutkimuksen ja sähköyhtiöiden tekemän selvityksen mukaan kerrostaloasukaskuluttivuonna2006sähköänoin1200kilowattituntia, joka on mahdollista lähes puolittaa vuoteen 2020 mennessä. 73. Sertifioidun kosmetiikan tunnuksia muun muassa: BDIH, Cosmebio, Soil Accociation, AIAB ja Ecogarantie. Suomen hämähäkkiseura Arakno: http://wibe.ath.cx/imgforum/viewforum.php?f=40 Tunnetko intohimoisen lajiharrastajan. "Hämähäkkejänäkeejokapaikassa,jotenniitäonmyöshelppoharrastaa." Kamera kulkee innokkaan harrastajan mukana miltei aina, joten tähtihetkikin liittyy kuvasarjaan,jonkaHolopainensaihämähäkintakinvaihdosta:"Kuvasinensimmäisestäpisteestä lähtiensen,kunhämähäkkivaihtaakuortansa. "Seauttaameitäsuojelemaanitseämme ja ympäristöä, sillä näiden tuotteiden ainesosillaeisaaollanegatiivisiavaikutuksiakumpaankaan",häntoteaa.Syitä uusille tutkimuksille ja kriittisille silmäyksille on enemmän kuin tarpeeksi. aLIcE KaRLSSON SUOMEN LUONTO 1 | 2009 Jani Juntunen 69. Ritan mukaan suurin kysymys on kuitenkinse,ketäasiakiinnostaa:muutoksia onvaikeasaadaaikaanennenkuinsuurimmat kosmetiikkatuottajat lähtevät hakemaan kanssamme samoja kysymyksiäjavastauksia. JENNa PaRMaLa "Rakastan hyppyhämähäkkejä", Jenni Eli na holopainen,32,henkäisee,kunkysyn hänensuosikkihämähäkkiään. Valokuvien avulla Holopainen kertoo palaa- JENNI ELINa hOLOPaINEN vansaerilajeihinjasyventävänsätietoaniistä myöhemmin.Valokuvauskuuluusiisolennaisenaosanahänenharrastukseensa. Se edellyttää muun muassa kaikkienlamppujenjasähkölaitteidenuusimista. "Vieläkokematontähtihetkiolisisaadakuva hyppyhämähäkkivauvasta, joka on saanut perhosenkiinni.Juurisehetki,kunhämähäkkiottaaperhosenkiinni,olisihienosaadatallennettuakuvaksi." Holopainen opiskelee puutarhuriksi, joten luonnontuntemustaanhänvoihyödyntäämyös tulevassa ammatissaan
Prisma-dokumentit lähetetään TV1-llämaanantaisinkello19.05.Uusinnatkeskiviikkoisinkel lo23.00jasunnuntaisinkello13.10.n 0 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. OMa REvIIRI KädentaItaja teräs tottelee puukkoseppää Kunnon puukko on retkeilijän ilo ja ylpeys, erityisesti itse tehty ja käsin taottu. PUUKKOSEPÄN TYÖ vaatiimonipuolisia taitoja: terä taotaan, kahvaveistetään,vuollaantaipyöräytetäänsorvissa.Visakoivuonsuosituin kahvamateriaali.Helatvoivalaavaikkapatinasta.Puukkonituppitehdään naudanvuodasta, muotoillaan kostutettunajaommellaankäsin.Tupensisään tulevalestatehdäänlepästä;seonpehmeääjahelppoamuotoilla.Lestaantaa tupelle ryhdin, estää puukkoa puhkai- puukkoseura vaalii puukon pitkiä perinteitä Puukonteostakiinnostunutpääseekätevästiharrastuksenalkuunosallistumallajollekinympärimaatajärjestettävistäpuukkokursseistataiottamalla yhteyttäSuomenpuukkoseuraan.Reiluntuhannenjäsenenyhdistysvaaliisuomalaisenpuukonpitkiäperinteitämuunmuassajärjestämälläkoulutustajatapahtumia.YhdistyksenmerkittävinvuosittainentapahtumaonFiskarsinPuukkopäivät, jonkayhteydessäjaetaanmyöspuukonteonSM-mitalit.Vuonna1995perustettu yhdistysjulkaiseekahdestivuodessailmestyvääPuukkoposti-lehteä. MaRKUS SIRKKa markus sirkka Lisätietoja: www.puukkoseura.fi MAKASIINI ExlibrisharrastajaErkki Tuomisen tekemiäluontoaiheisiaexlibriksiäonkoottuSuomenmetsästysmuseonnäyttelyyn.Exlibriselikirjanomistajamerkki onpaperillepainettupienikokoinentaideteos.Erkin merkki-näyttelyonavoinna 15.3.saakka,Tehtaankatu23A,Riihimäki,www.metsästysmuseo.com.n heli sorJonen / Yle kuvapalvelu Erkin merkki Luonto radiossa ja televisiossa Luontoillan raati vastaa taas kuulijoiden kysymyksiin keskiviikkona18.2.RadioSuomessakello19.0621.00. Siis teräs punaiseksi, pajavasara käteen ja takomaan! Leivonmäen kansallispuiston kupeesta Joutsasta löytyy Teuvo Savolainen, paikkakunnalla puukkomestarina tunnettu monitaituri. Teräaihion kuumennus vaatii tarkkuutta.Josteräätakookylmänä,siihen tulee takomurtumia, toisaalta taas terääeisaapäästääpalamaan.Värikertoo taitavalle takojalle paljon: oikean hehkuvärinelitakomislämpötilanlisäksikarkaisu-japäästölämpötilan. Kokenutseppätakooterän45kuumennuksella, mutta omat laskuni menivätsekaisinensimmäisenkymmenen seutuvilla. (16.2.), Ydinvoiman kauhukuvat (23.2.). Terä on valmis hiottavaksi,kunsiihenonlyötynimikirjaimet hieno hetki ensikertalaiselle ja terälle tehty jännityksenpoistohehkutus.Tapaon,ettätekijän kirjaimet tulevat terän oikealle ja saajan vasemmalle lappeelle.Hionteräänmieleisen muodon,viisteetjahamaran, muttalappeetjäävättaontajäljelle,antamaankäsityönleimaa. Takominen aloitetaan ruodosta, jollateräkiinnitetäänpäähänelikahvaan. Kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostilla luonto.ilta@yle.fi. Puhelinnumero suoraan lähetykseen on 0203 1600. Takoessaeituristajoutavia.Liikkeiden onoltavariuskoja,ettäehtiilyödämahdollisimman monta kertaa, kun teräs hehkuu punaisempana kuin porkkana, kutenSavolainenvärinmäärittelee. Nokisen pajan hämärässä ei nyt nyhrätä,vaanSavolainenonsijoittanut nestekaasuahjon, alasimet, hiomakoneetjamuuttykötarpeetilmavaankatokseen,jostavoiväliinsiirtääkatseen Rutajärvensinisilleaalloilleinspiraation hakuun. On hienoa huomata, kun teräs alkaa, jos ei sentään totella, niin ainakinhiukantaipuavasaraniskujenalla.Lyöetupeenalla,nyttakapeenalla, Savolainen opastaa tarkoittaen vasaranjokoetu-taitakareunaa.Työ tekijäänsäopettaa,jahapuilevarytmihäiriöalkaavaihtuavalikoituihin lyönteihin:tuohonvieläiskujatuohon.Tämähänalkaasujua,riemuitsen, kun teränmuoto alkaa hahmottua, mutta sitten Savolainen sanoo, etteisiitätuleterävaanhamara... Teuvon opastuksella pääsin tutustumaan ahjoon ja oranssinpunaisena hehkuvaanteräkseen. Helmikuun Prisma-dokumenteissa käsitellään muun muassa muovista tulevaisuutta sekä ydinvoimaa: Ääriolojen planeetat (9.2.), Hukkuuko maailma muoviin
Nyttiedänsepänterminmiksi:tupesta puuttuinapsu,tuppioliliianväljä. Kirjan valokuvista monet ovat otteeltaan etnografisia. Kaksikielisessä teoksessaesitellään"Kivimaailman"geologiaajalajistoa,maalaillaantunnelmallisiakuviaerivuodenajoista sekä kuvataan Södra Gerenin kalastusyhdyskunnankalastajientyöskentelyä.Kiinnostavanfaktatiedonohessatarinoidaansaaristolaiselämästävähänmatkakirjojentapaan. Trilobiitit ovat 252 miljoonaavuottasittensukupuuttoonkuolleita,meressäeläneitä niveljalkaisia. Se on helppoa uskoa, sillä yksi metsässä ruostuvistapuukoistaonminun.Kadotinensimmäisen,lapsestaastimukana kulkeneenpuukkoniValkealanmetsiin. Kaikki pajasta lähtevätpuukotovatuniikkikappaleita, joissanäkyytekijänkädenjälki. Lisäksinäyttelyssävoinähdäfossiilejaesimerkiksidinosauruksenulosteestajavaltavankokoisestahainhampaasta.Näyttelyonavoinna 13.2.19.4., Kauppakatu 23, Kuopio, www.kuopionluonnontieteellinenmuseo.fi.n Elämää kivien keskellä Biologi hans hästbackakertooLivet Livet i stenriket Kivien valtakunta -kirjas saan sanoin ja kuvin Bergön kivikkoisesta saaristosta. Suomessa niitä on löydetty Ahvenanmaalta. Sympaattinenteoseipääsekäänoikeuksiinsaselailtuna,vaansiihenkannattaatutustuarauhassalues ellen.Schildts,ISBN98-951-50-1803-8. "Tupenpitääollaniintiukka,ettäse napsahtaa, kun puukon työntää tuppeen",Savolainenopastaa.No,nytnapsahtaa. Teuvo Savolainen tunnetaan Joutsan puukkomestarina. semasta nahkaa ja suojaa puukonkantajaa. Liian pitkästä terästä on käytössä vainhaittaa. Loppusilaussaadaanaikaanpienillä yksityiskohdilla, kuten tupen kuvioilla tai pään koristelevyillä. OMa REvIIRI TERÄS TaIPUU TERÄKSI. k MaRJO JÄÄSKÄ Jani oravisJÄrvi markus sirkka SUOMEN LUONTO 1 | 2009 1. TavOITTEENaNI ON vUOLUUNsopivakäyttöpuukko.Perinteinenvuolupuukonmitta,vuosituhansienkäyttötestissähioutunut,onkämmenenleveysterässäjavähänenemmänpuukonpäässä. Tuppi on juuri sopiva, sen verrantiukka,ettäpuukkoapitäähieman pyöräyttäätupestavedettäessä. Esimerkiksi siikojensavustamistajajääkellarinjäälohkareidenkäsittelyäesittävätkuvathavainnollistavatonnistuneestitekstissäkerrottujaasioita.Kuviinsuhteutettunatekstiätosinonmelkopaljon,jaulkoasultaankirjaonkinaikatiivis. "Puukontekoontaiteenlaji,jossakäsi ja silmä yhdistyvät", summaa Savolainen.Puukkoonennenkaikkeakäteen sopiva käyttöesine, mutta taitavan sepänjäljiltämyöskaunistaidekäsityö,joka kelpaa edustustehtäviinkin, vaikka luomaanSuomi-kuvaamaailmalle. MaRKUS SIRKKa trilobiitit 252 miljoonan vuoden takaa Kuopion luonnontieteellisen museon näyttelyssä Trilobiitit Fossiileja maailman meristä on noin 200 eri puolilta maailmaa ja eri ikäkausilta olevaa trilobiittifossiilia. "Suomen metsissä lojuu tuhansia puukkoja", Savolainen heittää. Se kuuluu Merenkurkun saaristoon, joka hyväksyttiin 2006 ensimmäisenä suomalaisena luontokohteena Unescon maailmanperintöluetteloon
Monienarvioidenmukaanniihin olisikannattanutsiirtyäsuoraan eikä mahdollisten välivaiheiden kautta.NäineiSuomessakuitenkaannyttehdä. KokeilujaonkäynnissätietääkseniVantaalla.Muutpuhuivatmittareista,joillavainlukemaolisiirretty sähköntoimittajan tietoon. Halusin itsellemme sellaisen mittauksen saadakseni selville, minne sähkömme kuluu. TEM:nRajalanarvionmukaan uuttaasetustapäästäisiinsoveltamaanjohelmikuuntaimaaliskuunalusta.Asetusjaetäluentatekniikkaantavatsähkönkulutuksentasaamisellesuurenmahdollisuuden, mutta tavoitteen saavuttaminenvaatiimyöskuluttajienaktiivisuutta.Siitäseuraavassa muutamataustatieto. Se olisi maksanut asennuksineen noin 400 euroa, vuodensähköt.Fortum,sähkömmesiirtäjä,eiollutoikeininnostunutasiasta. PEKKa LEPPÄNEN LahNaJÄRvI Kiitos pekka leppäselle asiantuntevasta kirjoituksesta hyvin ajankohtaiseen asiaan. Viimeistään 2013 mennessä mittareiden etälukumahdollisuus pitäisi olla jo vähintään 80 prosentissa kulutuskohteista. Kuluttaja sai kuukausittaisia tietojajälkikäteen. Kun ekosysteemin käyttöä ohjataan vain poron tai metsän ja matkailun näkökulmasta,jääluonnonomilletoiminnoilleyhävähemmän sijaa. Sähköjärjestelmä toimii ja tiedonsiirtoonsuunniteltutoimivaksi tuntikohtaisen tiedon perusteella. Laidunongelman syvetessäonratkaisevantärkeäänostaalaiduntentuottavuuttajaparantaaniidenkuntoa.Tuottavuudennostamisessaonvainyksiydinalue:porojenmääränmitoittaminenoikeassasuhteessa laitumiinnähden. LUKIJOILTa palaute@suomenluonto.fi puheenvuoro kirJeet Laitumet eivät kestä nykyistä porojen määrää Laiduntutkimukset osoittavat, että poronhoitoalueen pohjoisosissaporojenlaidunvaratovatvähentyneeterittäinpaljonviimevuosikymmenienaikana.Tämäkoskeemyös kansallis-jaluonnonpuistoja.Suuriarehumääriäkuljetetaanpaliskuntienulkopuoleltarekoillatienvarsiin,joistanesiirretään moottorikelkoillakauaserämaihinporoillesyötäväksi.Liikkuvuusonhelpottanutporomiehentyötä,muttaliikkumisennykyiseenlaatuunjalaajuuteenliittyysuuriaulkoisiakustannuksia. Asiakkaalle tulee mahdollisuus tilata verkonhaltijalta etäluettava mittari, josta sähkönkulutustieto voidaan siirtääsuoraanasiakkaantaitämän palveluntarjoajan tietojärjestelmiin. ViimevuosikymmenienaikanaporotalousonalkanutvaikuttaayhälaajemminLapinekosysteemeihin.1980-luvullalaiduntenkäytössäkeskityttiinporomäärienlisäämiseenjasivuutettiinniidensosiaalisetjaekologisethaittavaikutukset.Mitattiin vainsitä,kuinkamontaporoavoitiinvuosittainteurastaajamitensehyödyttiporomiestentaloutta.Laiduntenvähenemiseen ei kiinnitetty huomiota eikä siihen, miten porolle tärkeät ravintokasvitsaatettiinliiankovallalaiduntamisellauhatuiksi.Ei myöskäänpohdittusitä,ettäkestäväporoyhteisötäyttääporojenlaiduntarpeenhävittämättäomiaekologisiaperusteitaan jatuleviensukupolvienmahdollisuuksia. Jatkosa kuluttajalla on mahdollisuustarkistaaomatunnittainensähkönkulutuksensasähkön toimittajalta noin vuorokauden viiveellä. Lopultaekosysteemialkaarapautuajalakkaavähitellentoimimasta.Eläin-,eliö-jakasvilajitovatsopeutuneetkaikkialla olosuhteidenluonnollisiinvaihteluihin.Lajitvaeltavat,lisääntyvät,pesivätjaruokkivatjälkeläisiäänsilloin,kunympäröivän luonnonmukaanonsenaika.Häiritsemälläelämänluonnollista kiertoaesimerkiksiylilaidunnuksellaihminentuhoaaniitäelämääylläpitäviäolosuhteita,joitamuutlajitjaniidentuottamat ekologisetpalveluksetedellyttävät. Vaintämätekniikkaantaatietoa käyttäjälle. Luulen, etteisaa. Olin menneenä vuonna Pikkuparlamentissa tilaisuudessa, jossa puhuttiin juuri tästä asiasta. Laiduntenkäyttöäeivoidaenäälisätä;porotalousrasittaa jomuutoinkinvaurioitunuttamaaekosysteemiä.Luonnonomat mekanismitehkäistätunturialueellaeroosiota,säädelläilmastoajahillitätulviaovatheikentyneet.Kestävässäporotaloudessaporotsyövätlaitumeltavainsitä,mitäluontoitsetuottaa,ja siksikemiallisestisäilöttyä,rekoillakaukaarahdattuarehuaei tarvitalainkaan.Kestävälaiduntaminensäilyttäämyösluonnonvaraisiakasvejajapitääeroosionjatuholaisetkurissa. JOUNI KITTI ENTINEN SaaMELaISPOLITIIKKO hELSINKI Hyötyykö kuluttaja sähkön etäluvusta? Edellisessä numerossa oli ismo tuormaan juttu sähkönetälukumittareista.Ovatkojutussamainitut600000mittariasellaisia,joista"hän(kuluttaja) saa suoraan reaaliaikaisen kulutustiedon omiin laitteisiinsa ja järjestelmiinsä", kuten Tuormaa toteaa tavoitteeksi. Mittarit eivät siis anna kutenlukijakinarveleeaivan reaaliaikaista tietoa sähkönkulutuksesta,muttaniidenavullaon kuitenkin suhteellisen helppoa muuttaa kulutustottumuksiaan lyhyelläaikaviiveellä. Vain viimemainittu puhui mittareista, joista käyttäjä saa reaaliaikaista tietoa kulutuksestaan. Arvion mukaan Suomessa on asennettu jo noin miljoona etäluettavaa mittaria eli jutussa mainitusta 200 luvusta 600 000 mittaria on päästy reilusti eteenpäin. Näistä mittareista kuluttaja ei joudu myöskään suoraan itse maksamaan, kuten on laita, jos kulutuskohteeseen asennettaan eräänlaisena lisälaitteena täysin reaaliaikaisen sähkönkulutuksen kertovajärjestelmä.Reaaliaikaisten mittareiden todellisista kuluista,hyödyistäjatekniikastaon alallavarsinerilaisianäkemyksiä. Kaikenlaistenetälukumittareiden toivottu teho energiansäästössä perustuu TEM:n mukaan siihen,ettäetenkinsähkölämmittäjientoivotaanjatkossavalitsevan sellaisia sähköntoimittajien 2. Tässä lyhyesti vastauksia, jotka perustuvat pitkälti työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) neuvottelevanvirkamiehenArto rajalansekäValtionteknillisentutkimuskeskuksen(VTT)erikoistut- kija pekka koposenkommentteihin. Tilaisuudessa oli muun muassa KTM:n, Vattenfallin ja muiden energiayhtiöiden edustajia sekä pasi hurri BaseN-yrityksestä. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan parhaillaan etälukumittausta koskevaa asetusmuutosta. Kestävään talouteen palaaminen tarkoittaa sitä, että laiduntenylikäyttöäonvähennettävä.Kunlaitumiaylikäytetään, puututaanluonnondynaamiseenjärjestelmään,jostaonkiinni lukemattomien muiden eliölajien selviytyminen. BaseN-yrityksenmittausvaati pulssisähkömittarinjasiihentietynlaitteenkylkeen.Jatkuvakulutustieto meni BaseNin tekniikkaan,jostatoimitettiinminuuteittain kulutustieto (teho W) käyttäjänkotitietokoneelle.Kunpani päälle jonkin sähkölaitteen kotonaan, minuutin kuluttua näkyi sen vaikutus käyttäjän tietokoneella.Kuluttajavoisiiskokeilla, meneekötehonollaan,kunkaikkikulutusonkytkettypois.Josei, niinjossainkuluusähköä. Laite jäi meille hankkimatta. Porotalouspolitiikan tavoitteena on ollut tyydyttää poromiestenkokoajankasvaviatarpeita.Seeivoiollakestävälinja.Kestävätalouskehitysedellyttäärajojenasettamistaekosysteeminkäytölle.Setarkoittaa,ettäsamallasuojellaanihmisen taloutta ylläpitäviä ekosysteemejä
Kirjan voitti irja JokinenHelsingistäjakalenterinsaivatArja kinnunenPorista,teija komppa Siivikkalasta, sari malminenLahdesta,sirkka-liisa nieminenRaumaltajaveikko savolainenIisalmesta. Tähän asti metsästävät "luonnonhoitajat" ovat saaneet hoitaajulkisuuspuolen,jamyösRiista-jakalataloudentutkimuslaitos onosoittanutpuolueellisuutensa. Näin on käynyt esimerkiksi metsolle täällä Varsinais-Suomessa. Kilpailuun tuli 584 vastausta. Kolmanneksi kiri ykkösnumeronvettähörppivävarpushaukka 9äänellä.SenkuvasiunkarilainenluontokuvaajaBence máté. Paljononneavoittajillejalämpimätkiitoksetkaikilleäänestykseenosallistuneille!n osallistu paras juttu -kisaan! Mikätämännumeronjutuistaonmielestäsiparas. Muutenkin lehti on lähestäydellinen.Olenolluterityiseniloinensiitä,ettälehdessä onkantaaottaviakolumnejaajankohtaisista asioista sekä hienoja kuvia. Kirjoituksessa mainittu täysrauhoituksenradikaalilakisääteinen laajentaminenonainoatielintukantojenvahvistumiseen. Voitto heltisi 162 äänellä. Kuvan on ottanut kenneth Johansson. Viitosnumeronkannenkuvanon ottanuttomi muukkonen. Rauhoitusalueidenoikeallavalinnallajariittävällälaajuudellasaadaankannat kasvuunjaleviämäänmuuallekin maassamme. valitse tämän lehden paras juttu ja voita saunatyyny ja laudeliina! parhaat jutut suomen Luonto 10/08 1.Katsomajavaa 2.Vangitgeenipankinvartijoina 3.LapinjaLannanrajalla Kisaanosallistuneidenkeskenarvottiinkaksinorppapyyhettä.Nevoittieeva strandénPaasivaaralta.Onnea! Lukijoiden kommentteja: "JoulukuunSuomenLuonnonihanin,lämminhenkisinjamieltä nostattavin juttu on Katso majavaa. Vastaajien kesken arvottiin Laulujoutsenen perintö -kirjasekäviisiLuonnonkalenteria 2009. Monet vastaajat valittelivat, ettäparhaanvalintaniinmonestahyvästäolivaikeaa:"Valintaoli vaikea,koskakaikkikannetovat erinomaisia. LUKIJOILTa palaute@suomenluonto.fi taennenkuinasiaanpuututaan. Meillä on kotona kilpailu, kuka ehtii napata lehden ensin, kunsetulee.Odotusonpitkä,jos toinenehtiiensin",kirjoittaarainer hindsberg Helsingistä. Äänestä n n sähköpostilla parasjuttu@suomenluonto.fi nettisivuilla www.suomenluonto.fi tai n postitse:SuomenLuonto/Parasjuttu, Kotkankatu9,00510Helsinki. Vastaustentuleeollaperilläviimeistään1.2. Jokainenkansisaiääniä. Sekä Juha kauppisen teksti että heikki kokkosen kuvat ovat kuin perhealbumista.Mitenihminenvoikylmästitappaajahajottaa luonnonperheyhteisöjä?" "Parasjuttuolimielestänitapani niemenLapin ja Lannan rajapyykeillä.Asiapitoinenjauuttatietoaesiintuova,konkreettinenjuttu." "Mielestäni paras juttu oli pertti salolaisen haastattelu.Vaikkayleisestihaenkinlehdestänimenomaansuoraan luonnostajaeläimistäkertoviajuttuja,olimielenkiintoista myöslukeapoliitikosta,jokatuntuuvälittävänaidostiympäristöasioista." 4 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Rauhoituskaan ei auta silloin, jos kanta on päässyt liian pieneksijaolosuhteetovatmuutenkin huonot. Kuvaakehuttiinhumoristisek- si ja poikkeavaksi yleisestä naamakuvalinjasta. Kirjoituksessa mainittujen lisäksi voisi mainita esimerkiksi laulujoutsenen menestystarinan. terhi markova Anjalankoskelta löysi siitä myös syvällisemmänsanoman:"Kansi kertoomissäjamitentäälläpallollammetulisitoimia,yhdessä." leo lukkarinenHämeenlinnasta taas löysi kannesta yhteyden päivänpolitiikkaan:"Siinähänne istuvat neuvottomina kuin vanhanenjakatainen finanssikriisinedessä." Toiseksi tuli kakkosnumeron kannessakurkistelevanäätä100 äänellä. Toivon,ettäSuomenluonnonsuojeluliitto,mahdollisestiyhdessämuidenluonnonsuojelujärjestöjen kanssa, laatisi metsästysajoista vastaaville viranomaisille kirjelmän,jossavaadittaisiinkanalinnuille ainakin määräaikaisesti laajamittaista rauhoitusta. Uskon, että tällainen operaatio saisi myös suuren yleisön tuen, onhan meitä tavallisia ihmisiä sentään enemmän kuinmetsästäjiä. OSSI ÄÄRILÄ KaaRINa paras kansi oli kaksi kököttäjää Lapinpöllönpoikasetveivät ylivoimaisenvoiton,kunviime vuoden parasta kantta arvioitiin
Huom! Hakemuksia ei voi lähettää faksilla tai sähköpostitse. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Hallitus www.liikuntahaaste.fi Tule mukaan Gasumin ja Suomen Ladun kanssa keräämään hyvän mielen energiaa. Gasum on Suomen Latu ry:n yhteistyökumppani. www.gasum.fi SUOMEN LUONTO 1 | 2009 5. Lisätiedot: asiamies Tarja Ketola, puh. Apurahoja haetaan Säätiön hallitukselle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella, josta käy ilmi anottavan apurahan suuruus ja käyttökohde. (09) 228 08211, 040-527 5212, e-mail: tarja.ketola@sll.fi ja www.luonnonsuojelunsaatio.fi. Kirjalliset hakemukset lähetetään osoitteella: Suomen Luonnonsuojelun Säätiön asiamies, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki ja niiden tulee olla perillä torstaina 12.3.2009 klo 16.00 mennessä. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa APURAHOJA Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa käyttörahastosta apurahoja luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tutkimustyöhön, julkaisutoimintaan, luonnonharrastustoimintaan, luontoa lähellä olevaan taiteelliseen ja kirjalliseen toimintaan sekä luonnonkuvaukseen. Hakemukseen tulee liittää tutkimussuunnitelma, suunnitelma taiteellisesta työstä tai hankkeen toteuttamisesta, varojen käyttösuunnitelma, hakijan ansioluettelo tai vapaamuotoinen kuvaus aikaisemmasta toiminnasta ja selvitys muista haettavista apurahoista. Rafael Kuusakosken muistorahastosta ja Itämerirahastosta jaetaan apurahoja Itämeren suojelua ja Suomenlahden saariston lintujen suojelua edistäviin hankkeisiin, tieteellisiin tutkimuksiin, koulutukseen, vahinkojen torjuntaan sekä kansalaisjärjestöjen Itämeri-yhteistyöhön. Jaettava summa on noin 20 000 euroa, josta pääosa jaetaan Rafael Kuusakosken muistorahastosta ja Itämerirahastosta Itämeren suojelua edistäviin hankkeisiin
Toisaalta arvellaan, että jotkut linnut saattavatjopaparantua,jolloinosavarpaistavoipuuttua.Asiaaeiolesystemaattisesti tutkittu eikä tiedetä, miten tauti tarttuu jaleviää.Veikkaankuitenkin,ettätalvisilla lintulaudoillamahdollinentarttuminenlajitovereihinonvähäisempääkuinlämpimänä vuodenaikana. Sotkamossa oli ollut marraskuun alkupäivinä kolme peippoa, joilla kaikilla oli jaloissa ylimääräiset taakat. Kyseessä on peipon papilloomaviruksenaiheuttamakasvannainen.Voisimmekutsuasitävaikkapapeiponpörröjalkataudiksitaiturkkijalkataudiksi. Näen niitäjokavuosiesimerkiksitalvilintulaskennoissa.Olenjopataipuvainenajattelemaan, että virusinfektio estää sairaiden lintujen lähdön muuttomatkalle. Likaeiolevertaeikähirvestä.Kunmetsä onkostea,oksistajavesoistatarttuuniinohikulkevanihmisenvaatteisiinkuinhirventurkkiinkinleviä,jäkälämuruja,itiöitä,kuorenkappaleitajakaikenlaistapientäroskaa.Kunhirvi asettuu lumeen makuulleen, lika tarttuu lumeenjahirventurkkipuhdistuu. Makuuksilta voi löytää roskien lisäksi vaikkapa hirvikärpästen koteloita. Johtuuko se hirvikärpäsistä. Ulkomaistenhavaintojenmukaankasvannainenleviäämelkohitaasti,muttasaattaa kasvaa koko jalan kätkeväksi ylimääräiseksi könttämuodostumaksi, joka haittaa liikkumistamuttaeisuoranaisestivaikutalentoon. dinkuvaajaesimerkiksitaudinetenemistäei olejuurikaantutkittu.Ontodennäköistä,etteitautitartulainkaanmuihinlintulajeihin, lähisukuista järripeippoa ehkä lukuun ottamatta. MeilläSuomessalintulautojenturvintalvehtivilla peipoilla tauti on huomattavasti yleisempi kuin Hollannissa laskettu. Kuulin, että useilla ruokintapaikoilla on vieraillut alkutalvesta nimenomaan peippoja, joilla on ollut jaloissa tällaiset rakkulat. KYSY LUONNOSTa aSIaNTUNTIJaT vaSTaavaT TOIMITTaNUT RITva KUPaRI mikä värjää hirvien makuukset? hirvien makuupaikalla lumi on aivan likaista ja punertavanruskeaa. Vaikkakysymyskoskeenisäkkäitä,vastaus on selvästi kasvitieteilijän alaa vaikkaolisivatsiihenosanneetvastatamyös metsurit ja muut talvisessa metsässä liikkuvatjaheidänvaatteitaanpesevätkin. Lintu lensi normaalisti ja ruokaili muiden lintujen tapaan. Laitamukaanyhteystietosi. 6 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Pörröjalkapeippoja tavataan lintulaudoillamme kevääseen saakka,mikäsamallatarkoittaasitä,ettei tautijohdaSuomentalvessakaanainakaan nopeaankuolemaan. SEPPO vUOLaNTO u LÄhETÄ OMa KYSYMYKSESI! Lähetäkysymyksesiosoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 helsinki Kalat ja äyriäiset haRRI DahLSTRÖM Nisäkkäät ILKKa KOIvISTO Selkärangattomat, matelijat ja sammakkoeläimet KaURI MIKKOLa Nisäkkäät MaTTI hELMINEN Linnut SEPPO vUOLaNTO Kasvit ja sienet SEPPO vUOKKO taisähköpostitse kysyluonnosta@suomenluonto.fi. Hirvet ja muut tiheiköissä liikkuvat kulkijatlikaantuvatvainsuojakeleillä.Jospakkasta onkunnolla,hirventurkkipysyypuhtaanaja makuuksenlumikinonlähesvalkoista. SEPPO vUOKKO mikä peippoa vaivaa? Marraskuun alussa ruokinnalla oli kaksi peippoa, joista toisella oli omituiset jalat. Talvella metsissä näkee usein suuria painaumia, hirvien makuupaikkoja. Peippo pystyi kävelemään, joskin jalkojen nostelu näytti olevan työlästä. Hollannissa rengastuksen yhteydessä pyydystetystä25000peiposta330linnullaolitautihavaittavissa.Paikallisestipörröjalkatautisaattaakuitenkinollapaljonyleisempi, mikä viittaa siihen, että se esiintyy luonnossalaikuittain. Tietoa pörröjalkapeipoista on saatu lähinnä satunnaisista havainnoista ja lintujen rengastuksen yhteydessä kerätyistä tilastoista. Koska tauti ei näytä tarttuvan taloudellisesti arvokkaisiin lintulajeihin, esimerkiksikanoihin,ankkoihintaikalkkunoihineikä edespeiponsukuisiinhäkkilintuihin,sentau- TaLvELLa OTETaaN IISISTI
Tämäolikiintoisalöytö,joskaaneiensimmäinenSuomesta.KärpästutkijaJe re Kahanpäämäärittihirvenraadollatalvella liikuskelleetkärpäsetkuuluviksipieneenmultakärpästenheimoon(Heleomyzidae)jalajiin Scoliocentra brachypterna.Hienoasaadakunnollisianäytteitämaastosta! Heleomyzidae-heimossaonmuitakinlajeja, jotkahajottavatpitkällemädäntyneitäraatoja jaovattalviaktiivisia.Heimoonkuuluumyös elinympäristöekstremistiHeleomyza petrolei, jokaelääraakaöljylähteissä. KaURI MIKKOLa OvELa PUPU. KYSY LUONNOSTa aSIaNTUNTIJaT vaSTaavaT hannu huttu / kuvaliiteri SaIRaS PEIPPO. Paluuperän teko on ensisijaisesti täysin vaistonvaraista toimintaa, joka on tyypillistäainakinmetsäjäniksellejarusakolle.Paitsikääntyminentakaisinomillejäljille, kuuluutäydelliseenpaluuperäänmyösmahdollisimmanpitkäsivuhyppyennenmakuulle asettumista. Vaikka käyttäytymismuoto on vaistonvarainen,eiolemitenkäänmahdotonta,etteikö sevoisiiänkarttuessamuuttuaparemmaksi oppimisentuloksena.Sitäpaitsihyvänpaluuperäntekijätjaturvallisenmakuupaikanvalitsijat elävät keskimäärin pitempään ja ennättävätpaikanvalinnastajotainoppiakin! MaTTI hELMINEN Jouni klinga / kuvaliiteri ari tervo Kärpäsiä hirven raadolla Mitä kärpäsiä voi olla hirven raadolla talvella. Onko se vaistonvaraista vai opittua käyttäytymistä. Metsäjänikset ja rusakot tekevät harhautusloikkia matkallaan päiväpiiloon. On mahdollista,ettäjäniksenpoikanentekeelyhyen paluuperänjoimetysaikana,jolloinpoikaset odottavatimettämääntulevaaemoaanmaastoonhajaantuneina. Minkä ikäisenä jänis osaa paluuperän tehdä. Ne liikkuvat mieluiten hämärän hyssyssä. SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Papilloomavirus on kasvattanut peipon jalkoihin ikävät lisukkeet. miten jänis oppii harhauttamaan? Metsäjänis tekee paluuperän ennen makuulle asettumistaan. Eitiedetä,minkäikäisenäjäniksetaloittavat paluuperän tekemisen, koska ennen lumen tuloa niitä on vaikea havaita. Paluuperäntavoiteoneksyttääjälkiäseuraavapetoeläin,esimerkiksiajokoira,jaantaa jänikselle aikaa paeta ennen kuin saalistaja onaivankintereillä
Yksinkertai- NOKKava LIIhOTTaJa. Kysyjäkuitenkinvahvistaa,ettäkysymyksessä onkahdeksankerroksinen,rapattu,elementtirakenteinenkerrostalo,jokaonkokonaankiveä,ja reiätovattulleetneljännenjaviidennenkerroksenvälille. Mikähän tässä kivitalon seinässä on kiinnostanutniinpaljon,ettäpitiruvetareikientekemiseen?Onkopalokärkikentieskuulluttalonsisältä jotakinrapinaataikolinaa,jokavoisimuistuttaa hyönteistenliikkumisenääniä?Havaintoantaaaiheenspekuloidahakkaajienikää,jotaemmeradionLuontoilloissamuistaaksenipohtineet.Olisikopuuhanuortenjakokemattomienpalokärkien elämisenopettelua. Turun Runosmäellä pihapiiriin on pesiytynyt palokärki. Etenkinhyvänkaiunantavatpuurakenteetvoivat houkutella palokärkiä tekemään reikiä, lähinnä yöpymiskoloja. Onko palokärki tullut ahneeksi. Valitettavasti palokärki voi myös aiheuttaa harmia ja pikku vahinkoja. En ole aiemmin kuullut, että palokärki voisi tuntea kiinnostusta kiviseinää kohtaan. Talo on remontoitu ja hyväkuntoinen. Emo opetti poikasia antaumuksella hakkaamaan pihan mäntyjä. Sen päätä ei pakota, vaikka ruoka on nakuteltava esiin joka päivä. 8 SUOMEN LUONTO 1 | 2009 markus varesvuo / kuvaliiteri palokärki muotoilee talon seinää. Palokärki on viime vuosina yleistynyt monin paikoin vanhojen asuinalueidenlähellä.Lintu on melkopeloton ja kuuluva, ja sen seuraaminen tuottaa iloa asukkaille vuodenympäri. Jos talo tai sen vinttionpuuta,reikientekeminenonpaikoinyleistä. Maaseudun metsänreunoissa sijaitsevatladotolivatjoskustäynnäänpalokärjen hakkaamiareikiä. Nyt on kerrostalon seinään ilmaantunut reikiä ja eräs naapuri sanoi, että palokärki hakkaa seinää. Palokärjen vahinkoja torjumaan on paikoin laitettu kanaverkkoa talonpäätyyn. Kuinka yleistä tämäntyyppinen käyttäytyminen on. Muttaonpalokärkitehnytuskomattomiatöitäaiemminkin.Sähkölinjojenkorjaajatlähettivät YlenLuontoiltaanohjelmanalkuvuosinanäytteitä palokärkien tuhoamista paksuista mustista muovipäällysteisistäilmakaapeleista.Linnutolivathakanneetkaapeleitapiloilleniinpitkällepylväästälukienkuinulottuivat.Arvelimmetuolloin kaapelienvärinänaiheuttavanpalokärjelleilluusionsaalishyönteistenpiileskelemisestäkaapelin sisällä,jalintujenkuvittelevanlöytävänsäravintoakaapelista.Palokärkipystyynimittäinkuuntelemalla paikallistamaan hevosmuurahaisten asuttamat puunrungot talvellakin, jolloin hyönteisetovatsyvällärungossa. Kivimateriaalikuluttaavarmastitikannokkaaniin,ettei seainakaankauanpystytekemäänreikiäkivitaloon,sementtielementtiintuskinlainkaan.Tässä mielessäpalokärjenkäyttäytyminenonvarmasti ohimenevää. Nokka on palokärjelle tärkeä työväline
Päätäitä ei tavallisesti ole kovin lukuisasti,ehkä10tai20yksilöäpäätäkohden.Varmaankinepäedullisissaoloissamäärävoiolla paljonpienempi.Muutamientäidenpopulaatioitasaattaaollavaikeahuomata,varsinkin joskysymyksessäovathuonoissaoloissaelävätvanhuksettaisairaatihmiset. Meren rannalla on usein kuusia, joilla on muutamia maanpintaa pitkin kasvavia oksia. Maata pitkin matavien oksien kehityssekäkuusellaettämännylläalkaa yleensä siitä, että päärunko tai ainakin sen latvaonkuollut,jolloinoksienkasvuahillitsevänhormoninerityslatvassalakkaajaravintovaroja vapautuu oksien kasvuun. Siinä kuolevat samalla tavoin maan rajassa olevatoksatkuinrungonkinalimmat,varjoon jääneetoksat.Tästäsyystäoksakauluksiaja mattokuusiajamattomäntyjälöytäävainsaaristoista,kallioiltajatuntureilta,missämuu puusto ei kehity niin tiheäksi, että tappaisi matalanoksastonvalonpuutteeseen. SEPPO vUOKKO sin keino on linnun toistuva pelottaminen pois rakennuksenkimpusta.Myösvuorilaudoituksen muuttaminen vaakasuoraksi on auttanut ilmeisesti pystylaudoitus jäljittelee liiaksi pystyssä olevaa puunrunkoa ja laukaisee helpommin reikienhakkaamisen. Oksakaulus on jatkanutkasvuaan,eienääihanniinnopeastikuin nuorena,muttakuitenkinlaajentunutjatuuhettunutvuosivuodelta. Näin on varmaankäynyttässäkin:iso,tuulinenaukko, jossanuorenkuusenkokolatvusonluultavastikuollutkevättalvenahaviin.Kasvuonjatkunutmaatamatavinaoksina. Luonto joutuu useinkin asuntoalueiden lähellä kovallekoetukselleteiden,viemäreiden,kaapeleidenjamuidenmaankaivutöidenjohdosta.Puiden juuret katkeilevat, ja lisäksi pinta- ja pohjavesien tason ja virtausten muutoksia vanhat puut kestävät huonosti. Päätäin kehitys kestää korkeintaan kaksi kuukautta,pariviikkoamunana,pariviikkoa toukkana (joka on aikuisen näköinen mutta pienempi) ja jopa kuukauden verran aikui- SUOMEN LUONTO 1 | 2009 9. Hyvä kysymys, mutta ei siihen sisälly mitään ihmeellistä. Joka tapauksessa viimeistään parissa kuukaudessa on uuden sukupolven aika astuaesiinmuninaelisaivareina.Siitävoidaan laskea,ettävuodessapäätäituottaaainakin puolentusinaasukupolvea. Täit ovat hyvin lämpöhakuisia, mutta kuitenkinkesäaikanaihotaitukanpohjasaattavatkuumetaniilleliikaa,jalisäksiultravioletti säteilyvoivahingoittaaniitä.Lyhyeksileikatut tukatjapaljainpäinkulkeminensekäuiminen jasaunomineneivätsovitäille. Mitä hyötyä kauluksesta kuuselle on. Se on kasvattanut kivikon pintaa myöten itselleen leveän kauluksen. Onko kyse samasta ilmiöstä. Puusto menettää elinvoimaa ja vastustuskykyään sieni- ja hyönteistuhoille.Kuivatkesätkinovatvaikeuttaneetkallioalueidenpuustonselviytymistä.Tästäkaikestapalokärkihyötyy.Selöytääerehtymättäpuut, joihin kaarnakuoriaiset, hevosmuurahaiset ja muutpuunrungoissaasuvathyönteisetovatpesiytyneet. SEPPO vUOLaNTO mistä täit ilmestyvät? Täiepidemioita sattuu kouluissa ja päiväkodeissa syksyllä ja talvella. En ole koskaan kuullut täistä tai saivareista keväällä tai kesällä, mutta eiväthän ne elä ilman isäntää. Täit pääsevät aina keplottelemaan vaikeidenaikojenläpi,kunnesalkaaniidenihanneaika:paljonlämpimiäpäähineitäkoulujenja päiväkotien hyllyillä ja paljon keskenään kisailevialapsosia. KaURI MIKKOLa kai noponen miksi kuusi kasvattaa kauluksen? Kemiön saarella keskellä metsää on pyöreä kivikko, jonka laidalla kasvaa suuri kuusi. KYSY LUONNOSTa aSIaNTUNTIJaT vaSTaavaT KaULUS MaaTa MYÖTEN. Myöhemminkuitenkinjokinrungonnysän säästynytoksataisilmuonkasvanutuudeksi latvaksi,jokaonaikaamyötenjaksanutvarttua komeaksi puuksi. Samanlaisiaoksakauluksiavoisyntyämyös metsän sisällä, esimerkiksi hakkuuaukoilla. Kuusi on kasvattanut ympärilleen oksakauluksen. sena. Metsän tuuhettuessa ne kuitenkin häviävät, kunpuustonvarjostustappaaalimmatoksat. Päätäiden elinolotjaleviämismahdollisuudetvainovatparhaimmillaan syksyllä ja talvella, ja täit pääsevätjuurisilloinrunsastumaan.Keväälläja kesällätaasolosuhteetovatheikoimmillaan japopulaatiotpienimmillään. Missä ne ovat silloin. Mihin palokärjen yleistyminen asuntoalueilla,jopakerrostalojenläheisyydessä,perustuu
Voit liittyä jäseneksi myös verkkosivuillamme osoitteessa www.sll.fi. Purrella pitkin jäätä J ääpurjehtija kiiti Helsingin Vanhankaupunginselkää ristiin rastiin. Astu luonnon puolelle ja liity Luonnonsuojeluliittoon. Hannun tapana on järjestää lyhyellä varoitusajalla yhteislähtöjä viimaiselle jäälle, joissa jokainen ensikertalainenkin saa kokeilla hänen purttaan. Puhdas merenjää oli harvinainen luonnonilmiö, joka sai haltioitumaan monen retkiluistelijankin. EERO haaPaNEN kirjoittaja on viikin luontovalvoja ja kertoo tällä palstalla helsingin luonnon ihmeistä yhden vuodenkierron ajan. Katso myös: viikkinyt.gardenia-helsinki.fi. 80 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Kulkeakseen jääpursi vaatii muutamia asioita, joita on harvoin yhtä aikaa: tuulta, sopivan lumetonta ja kantavaa jäätä sekä vapaata tilaa. Jääpurjehdukseen kuuluu, että pursi on itse nikkaroitu; niitä ei löydy kaupoista. Ennen lentokoneen keksimistä jääpursi oli nopein ihmisen rakentama kulkuväline. Loppiaisena oli paras jääpurjehduskeli vuosikausiin. Vuoden laji kurki kaiuttaa soiden suojelun tärkeyttä. Oli ollut pitkä tauko, sillä edellisen kerran jääpursi viiletti Vanhankaupunginselällä marraskuussa 2006, sitä ennen joulukuussa 2005. Se kulkee tuulta nopeammin, helposti 100 kilometriä tunnissa; ennätykset ovat yli 200 kilometriä tunnissa. Luisteluklubin jahdilla pystyi kulkemaan kaupungin edustalla Harmajan majakalle, kun talvimerenkulkua ei vielä ollut. Sen jälkeen tuli lisää hyviä purjehduspäiviä. Lähetämme sinulle pankkitilisiirron (28). Lähetä tekstiviesti SLL NIMESI OSOITTEESI numeroon 173175. Viestin hinta on 25 senttiä. Menin juttusille, se oli vuosikymmen sitten, ja tutustuin huimapäähän nimeltään hannu. Hän on kokeiluun ja itse tekemiseen mieltynyt puutalossa asuva mies Kumpulasta, haaveilija, joka myös pystyy toteuttamaan haaveitaan, vapaa henki, omastaan jakava. KIRJEITÄ RaNTavaJaSTa eero haapanen Astu luonnon puolelle! Suomen luonnonsuojeluliitto keskittyy vuonna 2009 suoluonnon suojeluun. Jääpurjehtija on nähtävyys, Suomessa lajin harrastajia on vain joitakin satoja. Potkukelkalla voi hoitaa asioita, mutta jääpurjehdusta harrastetaan sen itsensä vuoksi. Hyvänä talvena jääpurjehduspäiviä voi olla Helsingissä kymmenen, joskus enemmän, monina talvina ei ollenkaan. Helsinkiin jääjahdit joita ei koskaan ole ollut täällä kovin lukuisasti tulivat jo 120 vuotta sitten. Vuoden alussa oli Helsingin merenlahdilla kilometrikaupalla peilisileää, läpinäkyvää teräsjäätä
Nimi: ...................................................................................................................................... Nimi:........................................................................................................................................ 2.MissäonEteläSuomenkorkeinkohta. 8.Minkäpuolueen poliitikkoEsko Seppänenon. Tilauksen tai osoitteenmuutoksen voit tehdä myös oheisella palvelukortilla. LähettäkääSuomenLuontoalla olevaanuuteenosoitteeseenialkaen___/___2009. Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... Puhelin(myössuuntanumero):............................................................................................... .40vuotta. . Ulkomaantilauksiintulee postituslisä:pohjoismaat8, muuEurooppa13ja muutmaanosat23euroa. Irtonumero,5euroa. MyyntiRautakirjanlehtipisteissä. suomen luonnon lAhJAtilAus Tilaan Suomen Luonnon vuosikerran lahjaksi allemerkitsemällenihenkilölle alkaen___/___2009.Lahjatilausonmääräaikainenjasenhintaon63euroa. Tilaajatunnus(jäljennävanhastaosoitelipukkeestalehdentakakannessa): ...................................................................................................................................... Lähettäjä Allekirjoitus:............................................................................................................................ Tykkyäesiintyy jokatalviPohjoisSuomenjauseinItäSuomenkinvaaroilla. SUOMEN LUONTO 1 | 2009 81. Puolenvuodenmääräaikaistilaus (5numeroa)35euroa. Osoite:..................................................................................................................................... Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... 00003HELSINKI 00003HELSINKI 10.a)Sargassomerelle, jokasijaitsee Pohjois-Atlantilla Bermudasaartenja Azorienvälissä. Lahjastailmoittamistavartensaanonnittelukortin. Lahjan antaja (laskutusosoite): Allekirjoitus:............................................................................................................................ 8.Vasemmistoliiton. 4.Kuinkakauanon kulunutevoluutioteoriankeksijän CharlesDarwinin syntymästä. Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. PÄhKINÖITÄ 1.Mitäontykky. 9.Kotitalouksiensuurin säästöpotentiaalipiilee a)valaistuksessa b)kylmäsäilytyksessä c)pienelektroniikassa. 1.Tykkyonpuihinlujasti kiinnitarttunutta lumikertymää. .Kuinkakauan Oulujärvenylion haikailtutietä. . 6.Mikäonlapinpöllön pääruokaa. 4.200vuotta. 6.Myyrät. Luonnonsuojeluliiton jäsenillejaYkkösbonuksen norppakorttilaisille määräaikaistilaus56euroaja kestotilaus49euroa. 3.Miksisoiden metaani urkauksia p onkutsuttu. YkkösBonuksenNorppa-kortinnumero.................................................................................. Lahjan saaja: Nimi:........................................................................................................................................ Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12kk,10numeroa) kotimaahan63euroa, kestotilaus56euroa. 5.Verkkojen. 10.Ankeriaatvaeltavat kutemaan a)Sargassomerelle b)Egeanmerelle c)Vattimerelle? Toimitus Kotkankatu9,00510Helsinki puhelin(09)228081 faksi(09)22808232 sähköposti: etunimi.sukunimi@sll.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi Päätoimittaja JormaLaurila,2280821, 040351921 Toimituspäällikkö JuhaHonkonen,22808214, 0440511 Toimittajat AnttiHalkka,22808203 AliceKarlsson,22808205 JuhaKauppinen,22808234 JohannaMehtola,2280824 Toimituksen assistentti ElinaJuva(äitiyslomalla) JenniHänninen22808201 Ulkoasu Illusia/HeikkiLaurila, p.(09)6221440 Painopaikka HansaprintTurku/SL08_10/2008 Ilmoitusmyynti JulkaisuBookersoy KiaKangas,p.(09)382221 kia.kangas@bookers.fi Aikakauslehtienliitonjäsen ISSN0356-068 Julkaisija Suomenluonnonsuojeluliitto Kotkankatu9,00510Helsinki p.(09)228081 sähköposti: toimisto@sll.fi www.sll.fi Suomenluonnonsuojeluliiton osoiterekistereitävoidaan käyttääsuoramarkkinointiin. Suomen luonnonsuojeluliitto SuomenLuonto/ Tilaajapalvelu VASTAUSLÄHETYS Tunnus500914 VASTAUSLÄHETYS Tunnus500914 suomen luonnon tilAus/osoitteenmuutos Tilaan Suomen Luonnonalkaen___/___2009. Määräaikaistilaus12kk(63euroa) Määräaikaistilaus6kk(35euroa) Kestotilaus12kk(56euroa) OlenSuomenluonnonsuojeluliiton jäsenjateentilauksenijäsenhintaan. Teen osoitteenmuutoksen. Kestotilausuudistuutilausjaksoittainautomaattisesti, kunneshaluatkeskeyttääsen. 3.Virvatuliksi. Osoite:..................................................................................................................................... YkkösBonuksenNorppa-kortinnumero.................................................................................. Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Suomen luonnonsuojeluliitto SuomenLuonto/ Tilaajapalvelu vastaukset: SuomenLuonnon tilausasioissa Sinuapalvelee SuomenLuonto/tilaajapalvelu, Kotkankatu9,00510Helsinki, p.(09)22808210,22808209, sähköposti:irma.kaitosaari@ sll.fi. 2.TiirismaallaHollolassa (Tiirismäki223metriä merenpinnasta). Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... 9.Valaistuksessa vaihtamalla hehkulamput loistelamppuihin. Puhelin(myössuuntanumero):............................................................................................... Osoite:..................................................................................................................................... 5.Minkäkalanpyydyksen kieltämistä luonnonsuojelijat vaativatSaimaalla
Tätä on tarkoitus seurailla pari vuotta. Se on saatava ratkaisevasti nykyistä pienemmäksi jo tänä keväänä. Joka viides pesästä lähtenyt kuutti hukkuu pyydykseen muutaman kuukauden ikäisenä. maaliskuuta päiväunia lentävistä sirkoista uudet upeat hyljekuvat tvärminnen eläintieteellinen asema satavuotias metsäpeuravasa ei selviä talvesta ilman emoa 82 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Eikö norpan pitänyt olla jo turvassa. Aikataulu tuntuu hitaalta, kun suojeltavana on täysin Suomen vastuulla oleva, kansainvälisesti äärimmäisen uhanalainen alalaji. Vasta jos kalastajat eivät innostu korvauksista, ministeriö kieltäisi keväisen kalastuksen asetuksella. Edelleen aivan liian moni norppa kuitenkin menehtyi kalanpyydyksiin. Kanta kasvoi, joskin kovin hitaasti, mutta norppia oli vuosi vuodelta enemmän. Kysymys käy mielessä kun kuulee, että Maailman luonnonsuojeluliitto IUCN nosti saimaannorpan uhanalaisuusluokan ääritasolle. Haluan, että lapsenikin saavat elää Saimaannorpan Maassa. aNTTI haLKKa TOIMITTaJa 2/2009 ilmestyy 13. JÄLKIKIRJOITUS sami karJalainen Norpan hätä M K iten tässä näin kävi. Lajeista vain kaksi munkkihyljettä päätyi yhtä uhanalaisiksi kuin norpan järvisuomalainen alalaji. Odottamisen aika on ohi, riski sietämätön. Ilmastonmuutos tulikin IUCN:n päätöksen myötä entistä virallisemmin suomalaisen luonnon uhaksi. Päästörajoituksia on nyt vaadittava myös norpan takia! Saimaannorpan kohtalo ratkaistaan silti sen kotitanhuvilla. Leudot talvet ovat tällainen muutos. Se valmistui vuodenvaihteessa. Vielä muutama vuosi sitten saimaannorpan tilanne näyttikin melko valoisalta. Nyt jos koskaan on päättäväisen suojelun aika. Kun lisääntyminen meni samaan aikaan lauhojen talvien takia pieleen, norppakanta alkoi Metsähallituksen mukaan vähetä. äänteessä näkyy muidenkin lajien suojeluun sopiva opetus: jos kasvu on heiveröistä, pienikin kielteinen muutos voi viedä kohti sukupuuton kuilua. Työryhmä ehdottaa kalastusrajoitusten kolminkertaistamista nykyisestä. Kalastajat voisivat valita, suostuvatko he rajoituksiin. Norppaa auttaisi kalastuksen säätely niin, että pyydyskuolemista tulisi poikkeus eikä jokavuotinen ilmiö. N orpan ystävät odottivat ratkaisuja maa- ja metsätalousministeriön kalastusvahinkotyöryhmän mietinnöstä. Saimaalla norpat synnyttävät kohta poikasensa. Olemme vääjäämättä menossa kohden yhä lämpimämpiä talvia
Kun myönteli, ei tullut riitaa. "Terve! Sinähän olet Kaiku. oikeastaan", Kaiku yritti selittää. "Sinä tuota oikeastaan voit lentää kuuseen!" ärähti talitiainen. On kököttänyt ruokapaikalla jo iäisyyden eikä päästä muita syömään!" "Sanos muuta!" Kaiku vastasi vilkkaasti. "Minusta pidetään", Kaiku ajatteli iloisena. Kaikun oli odotettava vuoroaan. "Siellä on jo muita. Mutta niinhän sinäkin ali- ja sinitiainen rupesivat sulassa sovussa nokkimaan pähkinöitä. Sitä paitsi läski on parasta." Höytyvä katsoi Kaikua ihailevasti. Ja olet oikeassa. Ilkimykset, Kaiku ajatteli. "Kaunista!" huokaisi Kaiku. Sen lähelle tuli talitiainen, joka nyökkäsi punatulkkuun päin: "Ahne possu. "Olisiko teillä mitään sitä vastaan, että ottaisin konsertin päätteeksi siemenen?" "Ole hyvä vain", tulkku sanoi suopeasti väistyen, niin että Kaiku sai napattua siemenen. tuota... Avutonta piippailua!" talitintti lisäsi halveksivan näköisenä. Kaiku siirtyi pihlajan oksalle syömään. Sinä vielä pilkkasit niiden mauttomia ampiaisenvärisiä höyhenpukuja..." Talitiainen mulkoili Kaikua vihaisena ja hämmästyneenä. Se hymyili ja sanoi: "Joo, minä olen Kaiku... "Vai niin! Edessä mielistellään ja takana mollataan. Se oli Höytyvä, söpö nuori naaras. Syökööt rauhassa." Sitten Kaiku lisäsi: "Turha tapella. Tikka nakutti innokkaasti läskinpalaa. Se oli löytänyt omakotitalon pihalta lintujen ruokintapaikan, missä tarjoiltiin läskiä, kauraa, auringonkukansiemeniä ja murskattuja pähkinöitä. Mikä tyyppi!" "Minä... Kaiku vilkaisi nopeasti sinitiaisen ja talitiaisen suuntaan. Kaiku ymmärsi, että oli turha tuppautua seuraan ja yrittää saada osaansa herkuista. Kehumalla sai ystäviä. "Ja piippaa nuotin vierestä", jatkoi Kaiku. "Läski on parasta!" Iltahämärissä Kaiku keskusteli vielä viherpeipon kanssa. Päivällä Kaiku kohtasi käpytikan. Olen kaikkien kanssa kaveri!" "Mennäänkö syömään pähkinöitä?" Höytyvä kysyi. Lopulta Kaiku avasi nokkansa ja piuskutti: "Oi, herra Punatulkku kunnioittaa tilaisuutta läsnäolollaan! Te punatulkut olette upeita! Kunpa vielä kuulisin lauluanne!" Punatulkku pörhistyi mielihyvästä. Niiden kärhämä oli onnellisesti unohtunut. Molemmat ihmettelivät, kuinka joku saattoi syödä niin vastenmielistä ainetta kuin läski. Kaiku tunsi itsensä kurjaksi ja yksinäiseksi. "Läski se pitää miehen lennossa!" tikka totesi. Se päästeli hentoja vihellyksiä. Se kiva hömötiainen!" Höytyvä tervehti. Silloin liiterin nurkalle lensi toinen hömötiainen. "Jyvät on mautonta sälää ehtaan taliin verrattuna." "Olen samaa mieltä", Kaiku nyökki. "Nappasi pähkinän nokkani edestä. Ne pörhistelivät, huitoivat siivillään ja aukoivat nokkiaan. Eräänä aamuna jyväautomaatilla jökötti punatulkku. Se pyrähti liiterin nurkalla olevalle läskinpalalle. Kaikun paha mieli katosi kuin taikaiskusta. Sinitiainen tirskui hilpeästi ja sanoi: "Syödään me nuo pähkinät. Minustakin läski on parasta!" n aURa KOIvISTO Ja KaTI KINNUNEN LuontosadunkertojinavuorottelevatlastenkirjailijatAuraKoivistojaAnnePetäinen. Öklöttävää! Auringonkukansiemenet olivat ehdottomasti parasta! Kaiku sanoit: sinitiaiset ovat syöpäläisiä! Sietämättömän röyhkeätä sakkia!" Sinitiainen katsahti Kaikua pienillä kirkkailla silmillään. Ei kyllä päästetä sitä tähän." T K aiku tahtoi olla kaikkien kanssa samaa mieltä. "Olen se pihapiirin kiva hömötiainen!" Eräänä päivänä sinitiainen ja talitiainen tappelivat ruokintapaikalla. "Kaamea möhömaha." "Eikä osaa edes laulaa. Tulkku penkoi siemeniä kaikessa rauhassa, silpoi kuoria, penkoi, silpoi ja söi. LUONTOSaTU Se kiva hömötiainen T alvi on turvattu! Kaiku-niminen hömötiainen iloitsi. "Niinkö. jotkut sanovat kivaksikin... Yhdessä kävivät kimppuuni. "Tuo kiukkupussi kuvittelee pienemmän oikeudella saavansa kaiken!" talitiainen kivahti. KuvittajanaonkuvataiteilijaKatiKinnunen. SUOMEN LUONTO 1 | 2009 83. Se oli huomannut, että niin oli helpointa. "Olet tosiaan kiva ja kiltti. Kaiku tupsahti paikalle kesken riidan. Pari päivää sitten minä olin mielestäsi reipas! Ja yhdessä naurettiin talitinteille miten tomppeleita ne ovat
vaRIS. PÖLLÖKUvaaJa RIPITTÄYTYY. SUO SUOMaLaISESSa KULTTUURISSa. SaLPaUSSELKÄ. TURhaT TIEhaNKKEET. TaLaSKaNKaaN TaISTELUSTa 20 vUOTTa. TÄhTITaIvaaN KUvaaJa JUKKaPEKKa METSÄvaINIO. PaNTaNaL. Palautusviikko 200911 767095-0901. SUOMEN LUONTO 1 | 2009 ESKO SEPPÄNEN