Suomen Luonto 1/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ia a iSt Sm l a na li a ta om ur Su ojo ot u t v on lu 70 UHATUT NISÄKKÄÄMME Uusin tieto SIIVOUSPARTIOT Varikset ja lokit tekevät hyvää työtä / KOSKIKARA ei pelkää kylmiä kylpyjä Suomen 1 28.1.2011 Irtonumero 7,50 kuvasatoa Luomus 2010 -kisaan lähetettiin 3000 kuvaa. Katso upeimmat otokset! suurkilpailumme
Pakkasta on 27 astetta, ja vaaran laella tykky on vanginnut puut ja rakennukset. Taustalla näkyvät Pikku-Syötteelle johtavan mutkaisen tien valot, jotka korostavat Pohjois-Pohjanmaan avaruutta.. sydäntalvi taivaan valoa KUVa jUhO rahKONEN / TeKsTi aLicE KarLSSON iSO-SyöTTEELLä Pudasjärvellä tammikuinen aamutaivas loimuaa punaisena
Virtaavissa vesissä kuten Laukaan Tarvaalanvirrassa jäätä muodostuu usein vain rannoille sekä kivien ja oksien ympärille.. jääveistos KUVa hENriK LUNd / prO LUONTOKUva / TeKsTi aLicE KarLSSON vETEEN kurottuva oksa pidättelee pientä jäälauttaa paikallaan. Vesi on muuttanut olomuotoaan ja jäätynyt
sydäntalvi
luonto on aarre, jota kannattaa puolustaa. 1/2011 Eläimet ja kasvit 8 Myyrän onni on lumen alla 10 Hilkka-kotka lähti Viroon 16 Kettuhyppyjen aika 18 Uhattuna. lehtemme perustettiin 1941 talvisodan jälkeen vaikeissa oloissa. Siitä on osoituksena myös lehtemme ensimmäisen luomus-valokuvakilpailun suosio. Vapaaehtoiset jätekaapparit keskuudessamme. Hienoa on, että luonnonystävien joukko ja kiinnostus luontoon ovat kasvaneet. suomen punainen lista muuttui. 44 Sukelluspuku omasta takaa. 50 Kultaryntäys. 1980-luvulle asti Suomen luonto oli lähes ainut luontotiedon lähde ja luonnon puolustaja. Yritämme parhaamme mukaan tarjoilla tuoretta tietoa ja hienoja elämyksiä sekä kannustaa liikkumaan upeassa luonnossamme. Sodan karmeat tuhot herkistivät näkemään myös luonnon haavoittuvuuden. Se on hieno saavutus. jatkamme samalla peruslinjalla, ja juhlavuotemme kunniaksi toteutimme myös lehtiuudistuksen. koskikarat puljaavat virtaavissa vesissä pakkasesta piittaamatta. Luonto ja ympäristö 12 Pohjolan isot järvet lämpenevät 41 Urbaanit terveyspartiot. "tapahtuneiden menetysten jälkeen me vasta täysin käsitämme, millaisia arvoja maamme luonto on sisältänyt, ja näiden menetysten valossa meille on myös entistä selvemmin kirkastunut vielä hallussamme olevien luonnon muistomerkkien suojaamisen ja säilyttämisen velvoitus", todetaan ensimmäisessä pääkirjoituksessa keväällä 1941. luonnonsuojelu ymmärrettiin osaksi isänmaamme puolustamista. vanhin. nisäkkäät. Suomen luonnolla on yli 100 000 lukijaa, ja ilahduttavasti myös muu media kertoo nykyisin luonnosta ja ympäristöongelmista. Saimme runsaalta tuhannelta luonnonystävältä yli 3000 kuvaa. Siellä mieli lepää ja terveys kohenee. Pääkirjoitus 70 vuotta luontojournalismia SUOMEN LUONTO on maamme noin kolmesta tuhannesta aikakauslehdestä 90. Siitä huolimatta jaksettiin silloinkin kantaa huolta myös luonnosta. Sanan ja kuvan voimalla luontoa puolustetaan tänäkin päivänä. toivottavasti koette sen mieluisaksi, arvoisat lukijamme. jauhetaanko lappi ja itä-suomi hienonhienoiksi kiteiksi? 6 Suomen luonto 11/2011 sirPa Pellinen jOrMa LaUriLa päätoimittaja jorma.laurila@suomenluonto.fi Geologi Tuomo Etelämäki johdatti Suomen Luonnon kaivoksen pohjalle. marjaana malkamäki 50
luontokuvaaja juha taskinen etelämantereella suomalaisten tutkijoiden mukana. Ihmiset ja elämäntapa 23 Luomus 2010. suomen luonnon valokuvakilpailun upeaa antia. jukka viitalan kuva osallistui Luomuskisaamme. 58 juha taskinen Suomen Suomen Luonto 1/2011 70. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/SL11_01/2011 Hansaprint oy:lle on myönnetty Joutsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki. Suomen Luonnon painopaperilla on Joutsenmerkki. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki (09) 228 081 sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi Päätoimittaja Jorma Laurila, 2280 8217, 040 351 9217 AD Marika Eerola, 050 523 9631 Toimittajat Antti Halkka (virkavapaalla 31.7.2011 asti) Liisa Hulkko, 2280 8203, 040 717 8550 (ma.) Alice Karlsson, 2280 8205, 050 308 2457 Juha Kauppinen (virkavapaalla) Johanna Mehtola, 2280 8274, 050 308 2186 Jouni Tikkanen, 2280 8234, 050 432 8421 Toimituksen assistentti Elina Juva 2280 8201, 050 452 2347 Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045 117 3443 arja.blom@bfmedia.fi Nina Mansukoski (09) 4559 0097, 045 256 8008 nina.mansukoski@bfmedia.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki (09) 228 081 sähköposti: toimisto@sll.fi, www.sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Vaatimuksia on asetettu mm. puun alkuperälle, kemikaalien ympäristömyönteisyydelle, energian kulutukselle, jätteiden lajittelulle ja päästöille. Luomuksen satoa. Arto Ketolan sumuinen merimaisema ylsi kärkikymmenikköön. Retkeily ja matkailu 58 Suuri valkoinen. FSC-sertifikaatti on puolueeton, Joutsenmerkkiä vahvempi takuu luonnonmukaisesta metsänhoidosta. 11/2011 Suomen luonto 7. Sisäsivujen painopaperissa (Nova Press Silk) käytetään FSC-sertifioitua puukuitua. Talvi ja pakkanen taiteilevat jääkukkia. Pamela tola. 23 vakiot 8 Luonto ja ympäristö nyt 14 Maailmalta 40 Kolumni 57 Vahtikoira 66 Oma reviiri 72 Havaintokirja 73 Paras juttu 74 76 81 81 Lukijoilta Kysy luonnosta Pähkinät Palvelukortti 82 Suomen Luonto 70 vuotta Ketut ovat liikkeellä. Hansaprintillä on käytössä ISO 14001 -sertifikaatin mukainen ympäristöjohtamisjärjestelmä. Niitä suojaa hyvä höyhenpuku ja paksu rasvakerros. Kuvasarja punaturkin taitavasta saalistushypystä. juha mälkönen 16 kanneSSa Keisaripingviinit lepäämässä Weddellinmeren jäällä. 66 Kasvokkain. Kaikki tuotanto kemikaalit ja -prosessit täyttävät Joutsenmerkin kriteerit
Luonto ja ympäristö nyt Pikkunisäkkäät hyötyvät kunnon talvesta, mutta monille linnuille se tietää vaikeuksia. ToimiTTaneeT aNTTi haLKKa ja aLicE KarLSSON Paksu lumi suojaa hangen alla viihtyvää satamiljoonaista myyräkansaa. näin on varsinkin nyt, kun myyräkanta on monin paikoin lapissa suurin 30 vuoteen ja ehti etelässäkin vahvistua ennen lumen tuloa. "Sen paksuinen hanki eristää, eikä enää helposti pakkaannu, kuten tänäkin talvena kävi alkutalvesta vesisateen jälkeen esimerkiksi Suonenjoella." lumiluolasta hakevat näkö- ja lämpösuojaa myös kanalinnut ja pienistä sii-. runsain talvilintu on talitiainen, jota on normaalitalvena suunnilleen yhtä paljon kuin suomalaisia. TäNä vUONNa talvi tuli etelässä juuri niin kuin pitääkin eli pakkanen saapui samaan aikaan lumen kanssa. lumi eristää myyrä-, hiiri- ja päästäisväen talven kylmyydestä ja pöllöjen katseilta. "noin 30 senttiä on jo hyvä lumen paksuus", Huitu pohtii myyränäkökulmaa. Hangen alla on huimasti enemmän väkeä kuin lumipeitteen päällä. Hangen päällä asukkaita on vain joitain kymmeniä miljoonia. esimerkiksi lintuja on talvella vain parikymmentä miljoonaa. "eikä metsäpäästäinen jää myyristä runsaudessa paljoakaan jälkeen." tästä voi laskea, että hangen alla talvehtiva nisäkäsjoukko on nyt satoja miljoonia. Haitaksi pakkastalvi on esimerkiksi rusakolle, hippiäiselle ja puukiipijälle. Myyrän onni on lumen alla 8 Suomen luonto 11/2011 reijo lähteenmäki / kuValiiteri S uomea peittää paksu lumihanki. "metsämyyriä oli etelässä alkutalvesta puolisensataa hehtaarilla ja peltomyy- riä saman verran", sanoo tutkija Otso Huitu metsäntutkimuslaitokselta. Suurimmalle osalle talviluonnon eläimistä kunnon lumipeite merkitsee sitä, että perusasiat ovat kunnossa
linnuista pakkastalvi on aina vaikea hippiäisille ja puukiipijöille. tarjoamalla ruokaa linnut saa lähelleen, elämää ikkunan taakse. hetken päästä lumipallot lehahtivat omenapuun oksille mikä minnekin. seuraavana syystalvena iloinen särinä soi yhtenä aamuna peltomme takana, ja pian pyrstötiaisparvi sujahti talipalloille touhottamaan. esimerkiksi sopii viime talvi. n Myyriä oli alkutalvesta jopa sata hehtaarilla. vekkäistä esimerkiksi urpiainen. aina uudestaan ilahduttavat suloisen pirteät sinitiaiset, tutut mustahuppuiset talitintit, koreat punatulkut, hillitynvihreät viherpeipot, aamuhämärissä loikkivat mustarastaat, talitankoa takovat tikat... omakotipihojen lisäksi ruokinta sopii kerrostaloalueillekin taloyhtiön talkoohankkeena. teeri ruokailee keskitalvella vain muutamia tunteja ja painuu sitten jälleen piiloon lumikieppiinsä. Pyrstötiaisiakin nähtiin vain neljäsosa edellistalven joukosta. tutun maanomistajan metsässä ruokintapaikka houkuttelee harvemmin nähtäviä hömötiaisia, pirteästi tirrittäviä töyhtötiaisia, pikkuruisia kuusitiaisia, veikeästi vilkuilevia närhiä, ehkä pistäväsilmäisen varpusSinitiaisia. Vastoin luuloja talviruokinta ei oikein toteutettuna aiheuta linnuille eikä ihmisille epidemioita, ei runsastuta rottia eikä houkuttele muuttolintuja jäämään pakkasiin. Vanha konkarikin voi saada uutta ihmeteltävää, tänä talvena jymy-yllätyksenä jopa kaakosta vaeltaneen viitatiaisen. pöllönkin. Aleksi Lehikoisen ja Risto A. Hippiäisille, puukiipijöille ja pyrstötiaisille tyypilliset talvitappiot korvautuvat vuodessa tai parissa suuren poikasjoukon ansiosta. jos ruokinnan aloittaa, sitä on ehdottomasti jatkettava kevääseen. moni lintu on ruokinnan varassa. kunnon talvesta on eniten haittaa eteläisille nisäkäslajeille kuten metsäkauriille ja rusakolle, joiden on vaikea kaivaa ravintoa hangen alta. minulle ja monelle muulle sykähdyttävä tulokas ovat olleet pyrstötiaiset. "lutuisia", ihasteli poikani aarni. Puiden oksille ja rungoille paakkuuntunut lumi vaikeutti kohtalokkaasti lintujen ruokailua. KIIKArISSA henrik kettunen / cartina pErTTi KOSKiMiES Kun pyrstötiainen tuli pihaan LiNTULaUdaLTa löytää aina uutta katseltavaa. siitä on kohta kymmenen vuotta, ja joka talvi parvi palasi. Pähkinät, siemenet, talipallot, leivän- ja juustonmurut ja hedelmät houkuttelevat vilinää omalle pihalle. näky oli ensimmäisellä kerralla mykistävä: lyijykynän mittaisia väriseviä pyrstöjä siirotti joka suuntaan, valkoisia palleroita aaltoili talipallon päällä, sirinä ja särinä kimpoilivat korviini. luonnontieteellisen keskusmuseon talvilintulaskentojen reiteillä tavattiin viime talven lopulla 4000 laskentakilometrillä vain 113 hippiäistä eli pienin joukko 1900-luvun kylmimmän talven 1986/1987 jälkeen (tuolloin 96). siksi esimerkiksi tali- ja sinitiainen sekä mustarastas selvisivät viime talvesta suomessa kohtalaisesti. nyt kun pakkastalvia on peräkkäin kaksi, vaikutus voi kestää pitempään. aNTTi haLKKa ja pErTTi KOSKiMiES ruokinnan avulla tali- ja sinitintti selviävät kovista talvista. pyrstötiaisetkin vierailevat lintulaudalla. markus VaresVuo. Väisäsen mukaan puukiipijöitä tilastoitiin laskentareiteillä talven jäljiltä vain 130, vähiten 30 talveen
otoksiin tallentui myös pieniä kiistoja Hilkan ja vanhemman merikotkan kesken. TUULivOiMa on tappanut lu- Raasepori Hanko kuisia merikotkia esimerkiksi norjassa ja ruotsissa. Paino 47 kiloa, siipien väli 180240 senttiä. Siellä se on nyt toista talvea. MERIKOTKAN TALVI hilkka-kotka H arva on jättänyt jälkeensä komeampaa perintöä kuin Markku Nygård. Helsinkiläinen lintuharrastaja testamenttasi omaisuutensa luonnonsuojeluliiton kotkarahastolle. Siellä Hilkan sai valokuvattua virolainen lintuharrastaja ja luontokuvaaja Mati Martinson. Luonto ja ympäristö nyt mati martinson lähTi Viroon Satellittilähettimet antavat uutta tietoa merikotkien liikkeistä ja tuulivoiman vaarasta kotkille. nygårdin äidin mukaan nimetty merikotka antaa nyt tietoa nuorten kotkien liikkeistä ja tuulivoiman vaaroista linnuille. lähimmillään se kävi viime kesänä vain 50 metrin päässä Saaristomeren Dragsfjärdin tuulivoimaloista. minne Hilkka lähtee, jos itämeri jäätyy myös Saarenmaan tasalla. viime talvena kaksi kotkista oli lähinnä ahvenanmaalla ja kaksi ruotsissa, missä Köressaare Kärdla HIIdeNMAA Haapsalu Ridala SAAReNMAA Leisi Orissaare Kuressaare RIIANLAHTI Suomen pesimäkanta yli 350 paria, Itämeren 1500 paria. muut WWF:n ja luonnontieteellisen keskusmuseon projektin merikotkat merkittiin jo kesällä 2009. komea syyslento vei linnun Hiidenmaalla itämeren vanhimman kõpun majakan seutuville, mistä se jatkoi Saarenmaan Sõrven niemelle. rahoilla hankittiin aluksi satelliittilähetin Saaristomerellä viime kesänä varttuneelle merikotkanpoikaselle. tätä kirjoitettaessa Hilkka on virossa. ne ovat antaneet paljon tietoa merikotkien elintavoista. Suomessa varmoja tapauksia on kolme, kaikki ahvenanmaalta. Kanta kasvanut 1970-luvulta kymmenkertaiseksi, mutta laji on vuoden 2010 uhanalaisluokituksessa yhä vaarantunut. Merikotka junnu-kotka päätyi Pohjanmeren rannikolle asti. kotkia merkataan tänä vuonna lisää, kolme niistä markku nygårdin perinnön turvin. merikotkien liikkeitä voi seurata osoitteessa http://www.luomus.fi/ elaintiede/merikotkat/. aNTTi haLKKa värirenkaat kertovat kotkan identiteetin: suomalainen. mati martinson 10 Suomen luonto 11/2011. Suurin yllätys tutkijoille oli se, että kaikki merenkurkussa merkityt neljä nuorta merikotkaa viettivät viime kesää lapissa
uni on katkonaista, sillä lintu herää keskimäärin 410 kertaa tunnissa venyttelemään, rapsuttamaan ja puhdistamaan höyhennystään. saksalaisen kameraseurannan mukaan naaraat nukkuvat varttitunnin pitempään kuin koiraat. maaja metsätalousministeriö ei lämpene ajatukselle. kanta kasVaa, jos kuutit VälttäVät hukkumisen Verkkoihin. 11/2011 Suomen luonto 11 markus VaresVuo. riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Ilpo Kojola muistuttaa, että muillakin suurpedoilla on oma osuutensa, sillä etenkin karhu saalistaa metsäpeuroja alkukesästä. muutama vuosi sitten sama taho vaati peurankaatolupia viljelyksille aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi. TErO pOUKKaNEN tutkittua Tiaisnaaras nukkuu pitempään kuin koiras SiNiTiaiSET nukkuvat talvella viitisen tuntia pitempään kuin keväällä. Yksilöiden väliset erot säilyvät talvesta toiseen. pErTTi KOSKiMiES tero Poukkanen arto hämäläinen / kuValiiteri vuoksen taimenta elvytetään KaaKKOiS-SUOMEN ely-keskus selvit- tää vuoksen kutupaikkojen kunnostusta ruoppauksin ja pengerryksin sekä kalaportaiden rakentamista voimaloiden ohi laatokalta Saimaalle asti. vuoden 2001 laskennassa saatiin 1700 päätä, mutta nyt kanta on tuskin 900. Metsäpeura Metsäpeurojen kato ei ole vain suden syy KaiNUUSSa ja etenkin kuhmossa huolettaa metsäpeuran kannan jatkuva alamäki. vuoksen alkuperäinen taimenkanta kykenee lisääntymään, mutta matalikoille laskettu mäti tuhoutuu usein vedenpinnan rajujen vaihtelujen vuoksi. nYt Yli 50 norPPanaarasta Valmistautuu sYnnYttämään saimaalla. "Sudettoman vyöhykkeen luominen suden pääasialliselle esiintymisalueelle on lähes mahdoton toteuttaa", toppuuttelee ministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi. Samalla elpyisivät ilmeisesti vedenvaihtelujen takia taantuneet siika- ja harjuskannatkin. naarasvoittoisesta sukupuolijakaumasta on tietoja muualtakin euroopassa. pErTTi KOSKiMiES imatrankoski juoksutus vaihtelee vuorokaudessakin moninkertaisesti ja eri tahdissa imatran ja Svetogorskin voimaloissa. Syynä pidetään runsastuneita petokantoja, etenkin sutta. Suomen metsästäjäliiton (Sml) toiveena on luoda kuhmoon sudeton vyöhyke metsäpeurakannan turvaamiseksi. naaraat paitsi nukkuvat pitemmät yöunet kuin koiraat myös viivyttelevät valveillakin pari minuuttia pitempään aamulla ennen liikkeellelähtöä. tämä jakauma on säilynyt ainakin yli 30 vuotta suomessa, selviää Aleksi Lehikoisen työryhmän rengastusyhteenvedosta. Sen vuoksi kuhmoon myönnettiin kuluvalle metsästyskaudelle 17 karhulupaa eli tavalliseen kiintiöön nähden kaksinkertainen määrä. metsästäjäliiton peuraystävällisyys vaihtelee. Pinnankorkeus heittelehtii etenkin imatrankosken alapuolisella alueella, koska veden- Suokukot naarasvoittoisia SyKSyN nuorista suokukoista keskimäärin 66 prosenttia on naaraita, 33 prosenttia normaalipukuisia ja prosentin verran kryptisiä, naarasta muistuttavia koiraita. jos taimenen kutu onnistuisi varmemmin, istutuksia voitaisiin vähentää, ja joen kalataloudellinen ja kalastusmatkailullinen arvo kasvaisi. voimaloiden toiminta perustuu Suomen ja venäjän välisiin sopimuksiin, jotka eivät edellytä vesioikeuden lupaa eivätkä siksi kalahaittojen huomiointia. pErTTi KOSKiMiES Suokukko juha taskinen / kuValiiteri 270 on saimaannorPPien määrä suomessa. edelliskesän poikaset nukkuvat yhtä pitkään kuin aikuiset mutta aamuviivyttely venyy neljäksi minuutiksi. linnut nukahtavat nopeammin ja heräävät varhemmin, jos yöpymispaikka on tavallista valoisampi
aineistomme ei siis tue naSan esittämiä johtopäätöksiä." Suomen ympäristökeskuksen mukaan elokuiset pintaveden keskilämpötilat ovat kuitenkin nousseet useissa Suomen järvissä 1960-luvulta tähän päivään: "nousua näkyy muun muassa Saimaalla, jääsjärvellä, Pielisellä, lappajärvellä, Päijänteellä ja oulujärvellä", hydrologi Johanna Korhonen sanoo. mikäli sopulit selviävät talvesta ja lisääntyvät, on Suomen kamaralle etsiy- tyneillä tunturipöllöillä hyvät edellytykset pesintään. lopputalven sääoloista riippuu, miten myyräkantojen käy ja sopiiko valkeita pöllöjä odotella meille pesimään. WiLLiaM vELMaLa 12 Suomen luonto 11/2011 lähde: sYke. metsäntutkimuslaitoksen mukaan sopulien määrä oli lapissa syksyllä kasvussa. "Yksinkertaista ja yleispätevää vastausta ei ole. arvola muistuttaa myös, että lämpötilamuutokset saattavat näyttää hyvin erilaisilta tarkastelujaksosta riippuen. vastaava määrä on nähty etelässä viimeksi talvella 20022003 ja väliin mahtuu vuosia, jolloin on havaittu vain yksi tai kaksi pöllöä. Sen mukaan pintavesi on lämmennyt useimmissa keski- ja länsieuroopan järvissä muttei yhdessäkään tutkimistamme kahdessatoista viron, ruotsin tai Suomen järvessä. lisäksi tuloksiin vaikuttavat mittausmenetelmät ja niiden epätarkkuudet sekä se, mitä tilastollista menetelmää tarkastelussa on käytetty. v Järvivedet ovat lämmenneet Pohjois-Euroopassa viime vuosikymmeninä nopeammin kuin missään muualla maailmassa, väittää marraskuussa julkaistu NASAn satelliittitutkimus. PINNAN ALLA 20 Oulujärven pintaveden lämpötila elokuussa 19852010 15 lämpötila ( c ) 10 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 Wikimedia commons Tunturipöllöt lentävät äänettömin siivin. valkeat pöllöt liikkeellä TUNTUripöLLöjä nähtiin alkutalvella etelä-Suomessa useampia kuin vuosiin; marraskuun puolivälin ja vuodenvaihteen välisenä aikana niitä havaittiin ainakin seitsemän yksilöä. "millään havaintopaikalla ei näy viilenemistä. julkaisimme vuosi sitten analyysin, jossa kävimme läpi 25 eurooppalaisen järven pitkän aikavälin lämpötila-aikasarjoja. laji pesii Suomessa vain kaikkein runsaimpien myyrävuosien aikaan. lämpenevätkö Suomenkin järvet, ympäristöntutkimuksen professori Lauri Arvola Helsingin yliopistosta. Suomen ympäristökeskuksen elokuiset havaintosarjat samalta jaksolta näyttävät jopa 0,10,15 asteen lämpenemistä vuotta kohti. toisaalta kesäheinäkuun keskilämpötiloissa ei ole tapahtunut tilastollisesti merkitsevää muutosta." naSan tutkimuksen mukaan järvien pintavedet ovat lämmenneet maapallolla 25 viime vuoden aikana keskimäärin 0,045 astetta vuotta kohti, Pohjois-euroopassa liki kaksi kertaa nopeammin. joulukuun loppupuolella ei löytynyt enää uusia yksilöitä, joten ukulit lienevät toistaiseksi jatkaneet matkaansa vähälumisemmille seuduille myyräjahtiin. viimeksi tunturipöllö pesi Suomessa 2007 ja sitä ennen 1980-luvun lopulla. Luonto ja ympäristö nyt Pohjolan isot järvet lämpenevät änern ruotsissa sekä laatokka ja Ääninen venäjällä nousivat kärkeen tutkimuksessa, jossa selvitettiin 167 järven pintaveden kesäaikaisia lämpötilamuutoksia vuosina 19852009. "tuon jakson nopeaa lämpenemistahtia järvissämme ei kuitenkaan pidä yleistää, 25 vuotta on ilmastonmuutoksen ilmentäjänä liian lyhyt aika. Pidemmällä tarkastelujaksolla lämpeneminen on ollut selvästi hitaampaa, noin puoli astetta kymmentä vuotta kohti", korhonen sanoo. mittaukset on tehty pohjoisella pallonpuoliskolla heinäsyyskuussa
lintuja elää pelloilla neljänneksen enemmän kuin 10 vuotta sitten. "naaras valitsee koiraan monen signaalin perusteella", kekäläinen sanoo. ne varastoivat lämpöä enemmän." piia ahONEN 13 noin 40:stä eurooPassa eläVästä lePakkolajista taVataan suomessa kuten kuVan korVaYökkö. Pelkästään ornamentit eivät ratkaise." aLicE KarLSSON antti koli / kuValiiteri peltolintujen ahdinko helpottunut KiUrUT, töyhtöhyypät, tuulihaukat, pensastaskut ja monet muut tutut viljely-ympäristössä elävät linnut ovat hyötyneet suomen eu-jäsenyydestä. Pääosa euroopan uhanalaisista lajeista on viljelyseutujen lajeja. pErTTi KOSKiMiES lauri arVola Wikimedia commons Naali ei pysty enää pesimään Suomessa NaaLia on suojeltu 80 vuotta, mutta silti laji uhkaa kadota suomesta. tärkeää on sukupuolten yhteensopivuus, johon vaikuttavat monet asiat. osa lePakoista muuttaa talVeksi etelämmäksi, mutta meillekin niitä jää horrostamaan luoliin sekä rakenteisiin ja onkaloihin. kylän yliopistosta otti väitöskirjatyössään ison haasteen, niin sanotun soidinparadoksin tarkastelun. Komeimmat ornamentit eivät aina ratkaise TUTKija Jukka Kekäläinen jyväs- Tuulihaukka markus VaresVuo / kuValiiteri tutkittua Mittauslautta vanajanselällä talvella 20092010. "laatugeenit eivät ole kaikille naaraille samoja. kala pystyy myös vaihtamaan väriään salamannopeasti." Siian kutuasuun kuuluvat kutukyhmyt, nieriällä kirkkaanpunaiset evät ja vatsa. kesannointialan kasvattaminen ja muut ympäristöä monipuolistaneet toimet soivat linnuille lisää elintilaa. Yhteispohjoismainen tutkimus osoitti, että naali pystyy lisääntymään ketun takia nykyisin vain tarpeeksi korkealla olevilla ja tarpeeksi laajoilla alueilla. "jos naaraat suosisivat aina vain komeimmin koristautuneita koiraita, pitäisi sekä huonolaatuisten koiraiden että parinvalinnan hyötyjen hävitä." näin ei todellisuudessa tapahdu. koe-eläiminä kekäläisellä oli nieriä, siika ja mutu, joka osoittautui hyvin mielenkiintoiseksi. Sen antureilla selvitettiin muun muassa veden ja jään lämpötilaa. "Sitä paitsi vesistöt ovat erilaisia. "ruotsissa ja norjassa havaittiin kuitenkin viime kesänä 44 poikuetta, joissa oli pitkälti toistasataa pentua", metsäntutkimuslaitoksen metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen sanoo. niistä kuusi lisääntYY oloissamme. jos naaraskala valitsee parittelukumppaninsa aina komeimpien ornamenttien kuten punaisimpien evien perusteella, mikseivät ornamenteiltaan vaatimattomat koiraat häviä joukosta. Soidinparadoksi ei ratkennut, mutta lisätietoa parinvalinnasta saatiin. Sillä on kutukyhmyjä, vatsa muuttuu punaiseksi ja evät saavat valkoiset reunukset. lisäksi sen kyljet välkehtivät metallinhohtoisina. naaras voi pariutua muitta mutkitta pienikyhmyisen tai hailakan värisen koiraan kanssa, vaikka ornamenttien näyttävyys saattaisi viitata vaikkapa parempaan loiskestävyyteen tai taitavampaan petojen välttelyyn. esimerkiksi todella suuret vesimassat, kuten naSan tutkimuksessa mukana olleet laatokka ja Ääninen, käyttäytyvät eri tavalla kuin pienemmät ja vesitilavuudeltaan vähäisemmät altaat. suomen tunturialueet ovat tässä suhteessa liian matalia. "itse asiassa ainakin ruotsissa naalikanta on noussut 1990-luvun pahimmasta aallonpohjasta." pErTTi KOSKiMiES Nieriän kutuasua. 11/2011 Suomen luonto 13. "Se viestii hyvistä ominaisuuksistaan monimuotoisesti. napakettu pesi maassamme viimeksi 1996, mutta nykyisin kettu on vallannut kaikki naalin entiset pesimäalueet. Viime vuosikymmenen kuluessa 20 lajia on runsastunut, 14 säilynyt samalla tasolla ja 6 taantunut varmasti tai luultavasti
nuoret naaraat ovat kaikkein halutuimpia. Mongolia on niiden suurimpia kauppiaita. aaviKKOhaUKKa on kookkaana ja komeana jalohaukkana erittäin haluttu Persianlahden valtioissa yhä ku- William Velmala aavikkohaukka on roteva, mutta samalla ketterä peto. 14 Suomen luonto 11/2011 William Velmala k eskiaasialainen mongolia myy uhanalaisia aavikkohaukkoja (Falco cherrug) lähi-itään haukkametsästäjien urheiluvälineiksi. loput laitettaisiin lintujen suojeluun ja tutkimukseen. Yhtenä suurimmista aavikkohaukkojen myyjistä mongolia on nyt asettanut laillisen 240300 yksilön kiintiön viennille. ihmisen suora toiminta, eli metsästyshaukaksi pyydystäminen tai pesien tuhoaminen ja aikuisten lintujen tappaminen, on myös merkittävä uhka. aavikkohaukka on Suomen pesimälajistoon kuuluvan tunturihaukan eteläinen lähisukulainen, joka nimensä mukaisesti pesii aavikoilla ja aroilla keski-euroopasta itä-aasiaan. kuten usean muunkin ravintoketjun huipulla olevan lajin aavikkohaukankin alamäkeen ovat vaikuttaneet myös elinympäristön muuttuminen ja maatalouden torjunta-aineet. tuoreimman kannanarvion mukaan maailmassa pesii 17 000 aavikkohaukkaparia, mutta luku voi olla selvästi pienempikin. vastapalveluksena Persianlahdelta virtaa öljyrahaa kehitysavuksi. lisäksi niitä salakuljetetaan kiinasta ja muualta aasiasta. ToimiTTanUT jOrMa LaUriLa maaiLmaLta Mongolia METSÄSTySHAUKAT käy kauppaa aavikkohaukoilla Aavikkohaukat ovat haluttuja haukkametsästäjien keskuudessa. euroopassa pesii noin 500 paria. euroopassa pesimäkanta on viime vuosikymmeninä kääntynyt pienoiseen nousuun, mutta aasiassa etenkin etelään talveksi muuttavien populaatioiden epäillään vähenneen. aavikkohaukat elävät ja saalistavat avoimilla mailla. Haukkametsästäjät ovat kiinnostuneempia naaraista kuin koiraista naaraiden suuren koon vuoksi. mongolian ympäristö- ja matkailuministeri Luimed Gansukhin ehdotuksen mukaan yhdestä aavikkohaukasta saatavasta noin 12 000 Yhdysvaltain dollarista paikallisiin hallintokuluihin jäisi noin 1000 dollaria. aavikkohaukka on taantunut voimakkaasti viime vuosisadan kuluessa ja esimerkiksi hävinnyt kokonaan monen maan pesimälajistosta euroopassa. kiintiössä pitäisi huomioida myös tasapuolinen eri sukupuolten verotus, mikä on käytännössä hankalaa. Maisema Mongoliasta. koistavan haukkametsästyksen harrastajien keskuudessa. rotevuudestaan huolimatta se on vauhdikas ja ketterä saalistaja, jota pyydystetään metsästyshaukaksi lähi-idässä jopa 8000 yksilöä vuodessa. keski-aasiassa se asuttaa myös vuoristoja. toiminnan laillisuus helpottaa eittämättä sen seuraamista, mutta ympäristöjärjestöt syyttävät silti mongoliaa
tutkijat epäilevät, että taustalla on useita tekijöitä: torjunta-aineiden liikakäyttö, pölyttäjien elinympäristön katoaminen ja pilkkoutuminen sekä loisten ja sairauksien leviäminen. ErKKi MaKKONEN australia Tulva tuhoaa koralleja aUSTraLiaN tammikuiset tulvat ovat vahingoittaneet myös ison valliriutan koralleja ja muuta meren elämää Queenslandin rannikolla maan koillisosassa. Qatarin puolustusministeriö puolestaan osoitti 700 000 dollaria uhanalaisen Gobin autiomaassa elävän karhun gobiensisalalajin suojelemiseksi. öljynporauskielto puistossa on ollut voimassa pitkään, mutta hiljattain presidentti Joseph Kabila myönsi koeporausluvat. kuwait on antanut miljoonia dollareita uutta parlamenttirakennusta varten ja rahoittanut 22 miljoonan dollarin lainan tiehankkeeseen. "nykyisin tulvat ovat voimakkaampia, likaisempia ja vaarallisempia metsien laajojen hakkuiden, ylilaidunnuksen ja maan tiivistymisen takia", WWF:n tiedottaja Nick Heath sanoo. intian maataloussektori antaa elinkeinon yli 600 miljoonalle ihmiselle. niiden vaikutuksia voidaan hillitä metsittämällä valuma-alueet uudelleen ja suojelemalla kosteikkoja tulvavesien tasausaltaiksi. jOrMa LaUriLa Maailman yli sadasta viljelykasvista suurimman osan pölyttävät mehiläiset ja muut hyönteiset. aFP / lehtikuVa KaSvEja pölyttävien hyönteisten väheneminen intiassa pienentää maan vihannessatoja ja johtaa väestön ruokavalion köyhtymiseen, kertovat BBC:n verkkouutiset. mongolian asettamaa kiintiötä on pedattu jo muutamia vuosia. aavikkohaukan taantumisesta. kaiken kukkuraksi petolintujen vaihdon epäillään olevan jossain määrin vastavuoroista. uusilla kotkilla on kysyntää, jota kyetään osin tyydyttämään lähi-idän vuoristoissa syntyneillä yksilöillä. WWF vaatii maan hallitusta perumaan luvat. jOrMa LaUriLa gerrY ellis / minden Pictures / skoY vuorigorilla intia pölyttäjät katoavat intialaistutkijat ovat kenttäkokeissa vertailleet tavanomaista maanviljelyä luonnonmukaiseen ja havainneet, että luomupelloilla pölyttäjähyönteisiä on runsaasti. nyt asetettu vuosikiintiö edustaa yhtäkahta prosenttia lajin koko maailmankannasta. eräs itä-mongoliassa asuvan kazak- kivähemmistön väkevistä perinteistä on jänisten, kettujen ja jopa susien metsästys maakotkan avulla. Vesimassat ovat huuhtoneet runsaasti maata viljelyksiltä ja asutusalueilta, ja veden laatu riutalla on huono. hänen mukaansa ilmastonmuutos voimistaa entisestään tulvia ja kuivuuskausia. Pölyttäjähyönteisten väheneminen on maailmanlaajuinen ilmiö, eikä syytä siihen tiedetä. näiden tarkoituksena on helpottaa siinä sivussa käynnistettyä aavikkohaukan tutkimusprojektia, mikä sinänsä antanee arvokasta lisätietoa tästä uhanalaisesta lajista. afrikan vanhin kansallispuisto on kuulu etenkin vuorigorilloistaan, joita tuliperäisten vuorten rinteillä elää kongossa noin kaksi sataa. Yk:n elintarvike- ja maatalousjärjestön Fao:n mukaan maailman hieman yli sadasta merkittävimmästä viljelykasvilajista 70 prosenttia on mehiläispölytteisiä ja lisäksi monien muiden viljelykasvien pölytyksestä huolehtivat muut hyönteiset. myös laitonta kaupankäyntiä tapahtunee kiintiöstä huolimatta. SUOSiONOSOiTUKSENa ystävällisestä aavikkohaukkojen myymisestä mongolia on saanut lähi-idän öljyrahaa rakennusprojekteihinsa. intia on maailman toiseksi suurin vihannesten tuottaja heti kiinan jälkeen. 11/2011 Suomen luonto 15. WWF:n mukaan öljynporaus tuhoaisi vuosikymmenten mittavan suojelutyön hedelmät. taustalla on abu Dhabin tukema projekti, jonka päämääränä on rakentaa mongolian aavikkohaukoille 5000 tolpan nokkaan asetettavaa tekopesää. loput vajaat 600 asustavat ruandan ja ugandan puolella vuoriketjua sekä ugandan impenetrable-metsässä. epäilemättä projektin avulla voidaan myös varmistaa, että mongolia jatkossakin myöntää kiintiön haukkojen myynnille. WiLLiaM vELMaLa uutiSia kongo öljynporaajat havittelevat pääsyä kansallispuistoon yMpäriSTöjärjESTö WWF vaatii soco- ja dominion-öljy-yhtiöitä luopumaan suunnitelmistaan tehdä koeporauksia Virunga-vuorten kansallispuistossa kongon demokraattisessa tasavallassa
kun tarjolla on erilaisia ravintokohteita, ketut eivät ole niin riippuvaisia myyräkantojen vaihteluista. se kuuntelee. Se etsii tihentymiä ja tulee uudestaan jos löytää hyvän paikan. yhtäkkiä se ponnistaa ilmaan ja pudottautuu pää edellä hankeen. "tällä hetkellä kettuja on varmasti paljon, sillä ne pesivät parhaiten myyrien kannan nousuvaiheessa", metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen metsäntutkimuslaitokselta sanoo. kettu kuulee ja myös haistaa saaliinsa. "kyse ei ole vain yhdestä onkalosta vaan koko reviiristä, joka on halkaisijaltaan Kettu hiipii lumisella pellolla ja kallistaa päätänsä puolelta toiselle. kettuja on maassamme vuodenajasta ja saalistilanteesta riippuen 70 000150 000. Pohjois-Suomessa myyriä oli paljon jo viime syksynä ja etelä-Suomessa ollaan vahvassa nousuvaiheessa. peltomyyrä on kiikissä. k juha mälkönen aLicE KarLSSON etulla ei ole talvella hätäpäivää, jos sillä on ruokaa, ja tänä vuonna on myyriä. kuukauden laji: kettu kettuhyppyjen aiKa on jopa esitetty, että kettu pystyisi aistimaan myyrien lisääntymishormonit ja käyttämään tietoa hyväkseen. "kun myyrähuippu on korkeimmillaan, ketun lisääntymisteho laskee. kettuja on eniten lounais-Suomessa, mikä johtuu peltopinta-alan suuresta osuudesta ja leudommasta ilmastosta. kettujen suosituin saalis on peltomyyrä ja siksi punaturkki kiertelee pelloilla. myyrien lumenalaisista käytävistä johtaa hangelle ilmareikiä, joista myyränhaju leijuu ketun sieraimiin. jollakin tavalla se vaistoaa tulevan saaliseläinten määrän romahtamisen." 16 Suomen luonto 11/2011. elinympäristöt ovat siellä myös muuta maata monimuotoisempia, joten saalistakin on paljon. kettu osaa käyttää hyvin monipuolisesti ympäristöään ja on ruvennut 1980-luvun loppupuolelta lähtien pesimään Pohjois-lapissa yhä enemmän myös tunturissa
myyräekinokokki aiheuttaa rakkulamaisen kasvaimen lähinnä maksaan. kettu tappaa sekä aikuisia naaleja että niiden pentuja." nyrkkisääntö on, että ilmasto määrää ketun ylärajan ja kettu naalin alarajan. alatunturissa on heinikkoa ja purolaaksoja, joissa elää myös peltomyyriä. tauti on ikävä, mutta siihen kuolee harvoin. "Pöllöt, lumikot ja kärpät syövät niin ikään myyriä mutta eivät sairastu. kettuihin liittyy myös myyräekinokokki, joka on ihmiselle hengenvaarallinen loinen. toisaalta ketut pistelevät poskeensa uutterasti metsämyyriä, joten ne vähentävät myyräkuumeen vaaraa. Kiima-aikana kevättalvella voi kuulla kuinka repolainen karjaisee selkäpiitä karmivasti. 11/2011 Suomen luonto 17. Ketut ovat sopeutuvaisia. naalien pesintöjen turvaaminen Suomessa edellyttääkin Henttosen mukaan kettujen vähentämistä tunturissa. "jos kettu vielä valtaa naalin pesän, ei Suomen uhanalaisimmalla nisäkkäällä naalilla ole ketun reviirillä mitään toivoa. Tosiasiassa kettu painaa vain viisikuusi kiloa, suurimmat kymmenen kiloa. myyräkuumeeseen sairastuu Suomessa pahimpina vuosina jopa yli 3000 henkilöä. myyräekinokokin pääisäntä on kettu, supikoira tai koira ja väli-isäntiä ovat yleensä myyrät. mutta ylhäällä pesivät naalit joutuvat tyytymään tunturisopuleihin, joita on epäsäännöllisesti. Ketut pesivät mielellään luolissa ja muissa onkaloissa ja tulevat sukukypsiksi jo vajaan vuoden ikäisenä. Eläin liikkuu yleensä ravaamalla ja jättää jälkeensä suoran jälkijonon. "kettu ei itse saa myyräkuumetta eikä moni muukaan peto", Henttonen sanoo. naalit eivät pääse talvellakaan hyödyntämään alatunturin saalisvarantoa, koska kettu valtaa ne paikat. Pasi snellman useita kilometrejä", Henttonen huomauttaa. ihminen voi saada loisen elimistöönsä koiraeläinten ulosteiden saastuttamista marjoista tai sienistä. n KETTU on koiraeläin, jonka pöyheä talviturkki saa näyttämään isommalta. Sitä ei ole vielä Suomessa mutta virossa jo on. Ne elävät hyvin monenlaisissa ympäristöissä, ja vaikka pikkujyrsijät kettu rePolainen ovat yksilömääräisesti pääruokaa, ne pistelevät poskeensa myös jäniksiä, kaniineja, lintuja ja haaskoja. ihmisistä sen sijaan 20 prosenttia infektion saaneista sairastuu." myyräkuume on Puumala-viruksen aiheuttama kuumetauti, johon liittyy munuaisoireita
Se on yhtä vähemmän kuin 2010. tällaisia ovat euroopanmajava, ahma, ilves, hilleri, saimaannorppa ja karhu, jotka kaikki on katsottu nyt uhanalaisemmiksi kuin vuonna 2000. monen lajin uhanalaisuusluokka on kuitenkin muuttunut. "tästä syystä niitä ei tuolloin pidetty niin uhanalaisina kuin lajien kantojen pienuus olisi edellyttänyt." nykyisin petoja siirtyy Henttosen mukaan rajojen yli suunnilleen yhtä paljon molempiin suuntiin. "Siksi ahman, ilveksen ja karhun katsotaan tulleen uhanalaisemmiksi." ilves ja karhu ovat nyt vaarantuneita, susi on erittäin ja ahma äärimmäisen uhanalainen. pyöriäinen hävinnyt Suomesta uuden luettelon mukaan Suomesta ovat hävinneet jo mainittujen vuoden 2000 listan tammihiiren ja pyöriäisen lisäksi vesikko, mustarotta ja tunturipeura. syitä on monia, mutta yleensä ne liittyvät tavalla tai toisella ihmiseen. jUha vaLSTE 18 Suomen luonto 11/2011. jotkut ovat ihmetelleet, miksi runsastuneiden ilveksen ja karhun uhanalaisuusluokkaa on nostettu. useimmat ovat tuttuja jo edellisestä luettelosta. tuolloisen listan uhanalaisista on hävinneiksi siirretty tammihiiri ja pyöriäinen, joten uhanalaisia tai lähes uhanalaisia on kolme uutta lajia: metsäjänis, kenttämyyrä ja pikkulepakko. arvion laatineen Suomen nisäkästieteellisen seuran työryhmän puheenjohtaja professori Heikki Henttonen kertoo, että vuonna 2000 suurpetokantojen arvioitiin saavan täydennystä maan rajojen ulkopuolelta. Uhanalaiset lajimme osa 1: Nisäkkäät Vuonna 2000 laaditussa edellisessä luettelossa uhanalaisiksi katsottuja tai silmälläpidettäviä eli lähes uhanalaisia nisäkäslajeja oli 15. viimeiset nisäkästieteellisen seuran tiedossa olleet havainnot tammihiirestä ovat 1980-luvulta, joten vuonna 2000 erittäin uhanalaiseksi luokiteltu, talvihorrokseen vaipuva jyrsijä katsotaan nyt Suomesta hävinneeksi. Suomen 74 nisäkäslajista 16 on uuden arvion mukaan uhanalaisia tai lähes uhanalaisia
Kaunis näätäeläin hilleri joutui punaisen kirjan uhanalaisiin. mikko Pöllänen / kuValiiteri 11/2011 Suomen luonto 19
naalin häviäminen johtuu lähinnä ketusta, joka on levinnyt naalin entisille asuinmaille. uhanalaisuuden luokat UHANALAINEN LAJI kuuluu aina johonkin kolmesta luokasta: se on vaarantunut, erittäin uhanalainen tai äärimmäisen uhanalainen. suomen punaiseen listaan kuuluvat uhanalaisten lisäksi lähes uhanalaiset eli silmälläpidettävät, hävinneet ja puutteellisesti tunnetut lajit. mutta eroaako sen asema Suomen luonnossa olennaisesti esimerkiksi naalin tilanteesta. erittäin uhanalaisilla vastaava kynnys on 250 ja äärimmäisen uhanalaisilla 50 lisääntymiskykyistä yksilöä. aNTTi haLKKa Punaisen listan nisäkkäät Hävinneet: vesikko, mustarotta, tammihiiri, pyöriäinen ja tunturipeura Äärimmäisen uhanalaiset: naali, ahma ja saimaannorppa Erittäin uhanalaiset: susi ja ripsisiippa Vaarantuneet: euroopanmajava, ilves, hilleri, pikkulepakko, liito-orava ja karhu Silmälläpidettävät: metsäjänis, saukko, kenttämyyrä, itämerennorppa ja metsäpeura naalin jäljet ovat hävinneet tunturista. lisäksi ilmastonmuutos vai- jari Peltomäki / lintukuVa ilmastonmuutos on yksi ahman uhkaajista.. tunturipeura ei ole elänyt meillä 1800-luvun jälkeen. Saimaannorpan ongelmat liittyvät ihmiseen ja ilmastoon. Naali ja ahma ovat äärimmäisen uhanalaisia. Pyöriäinen hiukan ihmetyttää, sillä pikkuvalas vierailee yhä vuosittain Suomenkin vesillä. Poromiehet vainoavat pääasiassa haaskoja, pikkunisäkkäitä ja marjoja syövää petoa; he pitävät sitä tehokkaana porojen tappajana, mitä se joskus onkin. ahmakanta kituu pitkään jatkuneesta täysrauhoituksesta huolimatta. naali pesi Suomen tuntureilla viimeksi 1996 jopa havainnot vaeltelevista naaleista ovat vähentyneet jyrkästi. Poro on kesytetty tästä peuran alalajista, jota tavataan edelleen puhtaana luonnonkantana Skandinavian tunturiylängöllä ja poroihin sekoittuneena kuolan niemimaalla. ahma ja saimaannorppa nyt äärimmäisen uhanalaisia tähän luokkaan on tullut kaksi lajia lisää: vuonna 2000 äärimmäisen eli kriittisen uhanalaiseksi katsottiin vain naali, nyt se on saanut seurakseen ahman ja saimaannorpan. koko itämeren kanta on kutistunut vain ehkä muutamaan sataan yksilöön. hyvin pieni ja rajoittunut kanta voi joutua uhanalaiseksi, vaikka se olisi kasvussa. Suurin syy ahmakannan pienuuteen on salametsästys. verkkoihin ja muihin kalanpyydyksiin kuolee joka vuosi osa niistä. karhu- ja ilveskannat katsottiin nyt uhanalaisiksi, koska niiden lisääntyvä kanta on alle 1000 yksilöä: vaarantuneen lajin kriteeri täyttyi. luokkiin sijoittamisen kriteereistä tärkeimmät ovat kannan koko ja levinneisyysalueen laajuus sekä näiden muutokset
Se viihtyy aukkoisissa lehti- ja sekametsissä sekä viljelysmaisemissa, mieluiten lähellä vettä. enimmillään yksi lauma laskettiin seitsemäksi sen siirtyessä aina uuden suurpetovastaavan alueelle. kantaa harvennetaan ankaralla kädellä, sekä laillisesti että laittomasti. keuttaa norppien lisääntymistä, jos sopivia jäitä ja pesäkinoksia ei löydy. Susi yhä erittäin uhanalainen erittäin uhanalaisia ovat susi ja ripsisiippa. ikävän maun susiriitelyyn tuo metsästäjien "tieto", jonka mukaan susia olisi paljon riistantutkijoiden ilmoittamaa enemmän. tähän on useitakin syitä, mutta yhä jat11/2011 Suomen luonto 21. ripsisiippa on vähentynyt keski-euroopassa, ja sen tulevaisuus Suomessakin saattaa lämpenemisestä huolimatta olla huono. Naalin jälkijono Kilpisjärvellä 1980-luvulla. Perusteluna on siis rajojen takaa tulevan kannanlisäyksen loppuminen. alla yksi viimeisistä Suomen pesimäkannan naaleista. sePPo keränen Naali sePPo keränen Saimaannor ppa jouko kuosma nen / kuValiit eri ilveksestä ja euroopanmajavasta vaarantuneita euroopanmajavan asema muutettiin silmälläpidettävästä vaarantuneeksi. Poliittisin perustein keksityllä kaatolupien määrällä ilveskanta pienenee selvästi. ilves muuttui samoin silmälläpidettävästä vaarantuneeksi. tätä on ihmetelty, onhan ilveskanta kasvanut selvästi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. kumpikin laji on säilyttänyt paikkansa edellisestä uhanalaisuusarviosta, joten muutosta ei näyttäisi tapahtuneen. asia on outo, sillä riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (rktl) arviot suurpetojen (ja muunkin riistan) määristä perustuvat metsästäjiltä saatuihin tietoihin. Hyvä peruste olisi myös kaatolupien määrän lisäys vastoin riistantutkijoiden kantaa vuonna 2010 maa- ja metsätalousministeriö antoi 459 kaatolupaa, vaikka rktl esitti lupien määräksi 282. Susiviha ja -pelko ovat yhä tosiasioita, joita täytyy vain yrittää voittaa valistuksella. Hilleri on vähentynyt ja sen levinneisyysalue on supistunut. ripsisiippa elää Suomessa aivan levinneisyytensä pohjoisrajalla. Pantasusien seuranta on osoittanut, että yhden lauman tulkitseminen kolmeksi onnistuu laskentaa maastossa suorittavilta metsästäjiltä helposti. todellisuudessa susien määrä kasvoi arviointien välillä useammaksi sadaksi, mikä oli monille liikaa. käytäntö ja tarkistukset osoittavat, etteivät metsästäjät yleensä pysty arvioimaan susien määrää. Perusteluna on Suomen euroopanmajavien suppea asuinalue Satakunnassa ja länsi-Pirkanmaalla sekä kannan pienuus
2000-luvulla vuotuinen metsäjänissaalis on vaihdellut 200 000:n molemmin puolin. Suomen karhukanta on kasvanut vakaasti. Saukkoa kannattaa suosia siksikin, että Britanniassa on havaittu saukon saapumisen jollekin alueelle merkitsevän minkkien lähtöä. venäjän puolelle rajaa menneitä peuroja tapetaan. Pikkulepakko on sielläkin monissa maissa uhanalainen. tähän syyllistyvät usein venäläiset rajasotilaat. / Pro luontokuVa Karhu Liito-orava liito-orava pysyi uhanalaisten joukossa. metsästys on toinen uhka, sillä Suomi aloitti tänä vuonna norpan pyynnin. Pieni asuinalue aivan levinneisyyden äärireunalla tekee kenttämyyrästä Suomessa silmälläpidettävän. Syytkin ovat osin samoja. ilves ja karhu ovat listalla uusia. heimo rajaniemi / kuValiiteri kuva hillerin metsästys ei ainakaan auta asiaa metsästäjät tappoivat vuonna 2009 yhteensä 1200 hilleriä. Peuroja salametsästetään, ja poromiehet kaatavat poronhoitoalueelle tavalla tai toisella päässeitä peuroja. valkoiset jänikset jäävät petojen saaliiksi, jos maastossa ei ole lunta. kannan koosta, sen vaihteluista ja mahdollisista uhkatekijöistä ei tiedetä paljoakaan. kanta ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Peltomyyrän itäistä sukulaista kenttämyyrää tavataan vain aivan Suomen kaakkoisimmassa nurkassa. metsästyksen ja ympäristömyrkkyjen vuoksi vähentynyttä itämerennorppaa on koko itämerellä jäljellä 700010 000 yksilöä. karhunkaatolupien lisäämisessä on pidetty linja paremmin kuin ilveksen kohdalla. Metsäjänis lähes uhanalainen metsäjänis ilmestyi silmälläpidettävien lajien joukkoon. Se on pitkän matkan muuttaja, ja meille kesäksi saapuvat harvat pikkulepakot talvehtivat ilmeisesti keski-euroopassa. kanta on kuitenkin vielä varsin pieni, minkä vuoksi laji pysyy silmälläpidettävänä. Saukko on tehnyt paluuta jo parinkymmentä vuotta. vaikka metsäjänis ei ole mitenkään erityisen vähälukuinen, rktl:n seurannan mukaan Suomen eteläpuoliskon metsäjäniskannat ovat kuitenkin puolittuneet 1990-luvusta. Se on lähes hävinnyt entiseltä vahvalta alueelta Suomenlahdelta. ilmaston lämpeneminen haittaa norppaa, joka ei voi lisääntyä ilman kunnon jääpeitettä. karhu on ilveksen tavoin nostettu silmälläpidettävistä vaarantuneisiin. n tuomas heinonen Kainuulainen ilves. uHattuna 22 Suomen luonto 11/2011 Pekka helo. jänisten määrä vaihtelee jonkin verran vuodesta toiseen. kanta on elinvoimainen ainoastaan Perämerellä, mutta sielläkin osa vanhoista naaraista on lisääntymiskyvyttömiä. metsäpeuran Suomenselän kanta voi hyvin, mutta Pohjois-karjalankoillismaan kanta on pienentynyt. liito-orava on jatkuvasti vähentynyt tämä johtunee ainakin metsien hakkuista sekä kolopuuttomista ja vähän ruokaa tarjoavista talousmetsistä. Pääsyynä pidetään il- maston lämpenemisestä johtuvaa lumisen ajan lyhenemistä. Paikalliset metsästäjät pitävät syypäänä sutta, mutta ihminen on ainakin yhtä suuri tekijä. Samalla karhu on myös levinnyt suurimpaan osaan maata. Pikkulepakko sinnittelee Suomessa levinneisyytensä pohjoisrajalla. karhuja on runsaasti esimerkiksi kaakkois-Suomessa, missä on kaupunkeja ja asutus muutenkin tiheää
henri vuorinen: Ruokokerttunen Luomus 2010 valokuvakilPailu Toni Knuutila: amiraali Luonto on lähellä Suomen Luonnon Luomus-kuvakisaan osallistui tuhat luonnonystävää yli 3000 kuvallaan. Tuomariston mielestä taso oli hyvä. Voiton nappasi 16-vuotias ilari Tuupanen Joensuusta. jUha hONKONEN 11/2011 Suomen luonto 11/2011 Suomen luonto 23 23
annullinen kahvia, mukava asento ja kuvienkatseluohjelma päälle. 2. koska olin viettänyt paljon aikaa näiden joutsenten kanssa, ne olivat jo tottuneet läsnäolooni, joten pystyin ottamaan hyvin intiimejä lähikuvia." tunteeseen ja vahvoihin siteisiin rakastamiemme ihmisten kanssa." "minulle parasta luontokuvauksessa ovat haasteet, odotukset ja yllättävien asioiden löytäminen. toimituksen tekemän alkukarsinnan jälkeen tuomaristo palkitut luontokuvaajat Heikki Willamo ja Markus Varesvuo sekä toimittaja Juha kärkikolmikolta kYsYttiin: 1. lähikuvia eläimistä ja postikorttimaisemia kesämökiltä. kokonaisuus näyttää, millainen Suomi on suomalaisten mielissä. Mikä luontokuvauksessa on parasta? peter byrne 1. "olin seurannut tätä joutsenperhettä jo jonkin aikaa ja tiesin, minkälaisen kuvan halusin ottaa. luonto on rakas ja lähellä. monenlaista hyvää ja vielä parempaa. 3. eri puolilta maata, kaikenikäisiltä, talvelta ja kesältä. tyypillisessä maisemassa peilityynestä järvenpinnasta heijastuvat pilvet ja saaret. nautin sopivan hetken ja kuvauskohteen odottamisesta sekä niiden haasteiden voittamisesta, joita valokuvausvälineeni tekniset rajoitteet asettavat." 3. "tämä valokuva herättää minussa mielleyhtymiä, jotka liittyvät turvallisuuden 2. Luomus 2010 2. Suomen Luonto sai ensimmäisen kerran järjestämäänsä luomus-luontokuvakilpailuunsa runsaalta tuhannelta osallistujalta yli 3000 otosta. Millainen kuvanottohetki oli. Sukellus kuvankauniiseen suomalaiseen luontoon voi alkaa. Millaisia tunteita kuva sinussa herättää. lajeista erottuvat pihapiirin suosikki orava sekä mökkirannan tiira ja korento. palkinto Peter Byrne: huomion keskipiste 24 Suomen luonto 11/2011
Luomus 2010 valokuvakilPailu kilPailun tuomaristo ari rintala: lehtokurppa markus varesvuo: "lapsi, turva ja hyvä olo vetoavat aina." Kauppinen aloittavat urakkansa. "nyt ollaan siinä vaiheessa, että otetaan paidat pois", Willamo naurahtaa ja tekee samoin. Lego-ukko pysyi vitsillä mukana kuvia alkaa lennellä jatkoon pääsevien kansioon tai jäädä kärkikahinoiden ulkopuolelle. Puhtaasti vitsinä pidetään pitkään mukana kuvaa legoukosta. He alkavat arvioida jatkoon päässeitä noin 200 kuvaa. kauppinen: "maisemakuvaus on vaikeaa." Willamo: "tiedetään, tiedetään, tiedetään." varesvuo: "Sen takia mäkin kuvaan lintuja." kuvat on käyty kertaalleen läpi, ja nyt alkaa kärjen haarukointi. varesvuo: "ehkä kymmenkunta kuvaa olivat sellaisia, joissa moni asia oli kohdallaan." "ei mitään uutta auringon alla", pääsee Willamolta. kilpailun yleisintä antia on mökkilaiturilta otettu järvikuva, usein auringonlaskun kera. kauppinenkin on myyty otoksen edessä, mutta varesvuota epäilyttää. otoksia puidaan hyvinkin kovin sanavalinnoin, mutta huumorin sävyttämänä. tutkinut ja harrastanut hyönteisiä ja niiden kuvaamista. 11/2011 Suomen luonto 25. Huomion keskipiste sai kunniamaininnan Digital Camera Photographer of the Year -kilpailussa vuosi sitten. varesvuo: "maisemista mieleen jäi se yksi salamakuva." Hän tarkoittaa Tuomas Heinosen kuvaa Luonto näyttää voimansa Saaristomerellä. kuva on lähes täysin vihreä, ja kultaisessa leikkauspisteessä komeilee sudenkorento. Hän tarkoittaa Peter Byrnen kuvaa Huomion keskipiste, jossa joutsenen poikanen nukkuu somasti emonsa selässä. "voittaja on selvillä", Willamo heittää. "kuva tai sen rinnakkaisruutu on jo pärjännyt jossakin kilpailussa." Hän muistaa oikein. kauppinen: "kauheasti on kuvia, jotka ovat melkein hyviä." Willamo: "odotin paljon lumikuvia viime talven jälkeen, mutta ei." "ilmeisesti kilpailun päättymisajankohta vaikuttaa voimakkaasti siihen, mitä kuvissa on", kauppinen päättelee. varesvuo: "Yhtenä mieleen jäi metsäinen Ari Rintalan lehtokurppakuva. varesvuo ottaa yltään pitkähihaisen paidan. varesvuo: "jos kaksi tuomaria on sitä mieltä, että tässä on vuoden luomus, niin teidänhän on se pakko valita." Willamo: "khe-he-hee!" Sitten ruudulle rävähtää Kari Utin Korento. varesvuo: "tää on hieno!" Willamo: "löytyi näemmä toinenkin..." kauppinen: "nyt kilpailevat kaksi hyvin graafista kuvaa." Markus Varesvuo: saanut useita palkintoja erityisesti lentäviä lintuja esittävistä kuvistaan. Heikki Willamo: Pitänyt 15 valokuvanäyttelyä suomessa ja ulkomailla sekä julkaissut parikymmentä kirjaa. Juha Kauppinen: suomen luonnon toimittaja, virkavapaalla avussa. luomus-kilpailun kokonaisanti saa maltillisia kehuja. ensimmäisellä kierroksella Willamo hymähtää kerran haltioituneena, muut katselevat hievahtamatta. Siihen oli saatu metsän fiilis." Willamo: "maisemakuvat olivat yllättävänkin tasapaksua pötköä." toden totta
joissakin kuvissa tuomaristo intoutuu arvuuttelemaan lajia pitkäänkin. muistan kuvanneeni innostuneena, koska heinät, valo ja vesipisarat näyttivät mielenkiintoisilta ja tiesin edellytyksiä mielestäni hyvälle kuvalle olevan olemassa." "ulos ja erilaisiin paikkoihin meneminen." Kari Utti: korento Tuomas heinonen: luonto näyttää voimansa Saaristomerellä 26 Suomen luonto 11/2011. Paljon keskustelua herättää myös Sakari Markkasen Kevät. jokin harvinainen." Willamo: "tuollaista lintua en ole koskaan nähnyt." varesvuo: "jänkäsirriäistä tästä ei myöskään saa... Yksi sellainen on Markus Makkosen Suosirri (tuomarit eivät nähneet kuvan eivätkä kuvaajan nimeä). molemmat etenevätkin lopulta kärkiviisikkoon. "Saako tuollaisia temppuja tehdä?" "sade taukosi lokakuun alun iltapäivällä, rauno Sahimaa mutta oli edelleen märkää. Luomus 2010 valokuvakilPailu tässä vaiheessa vahvoilla ovat utin korento ja Byrnen joutsen. Willamo: "mikä tuo on?" kauppinen: "onko se pulmussirri?" varesvuo: "ei. Pilvet rakoilivat ja valo oli mielenkiintoista. Pikkusirri! Pikkusirri se varmaan on, v-kuvio tulee tuohon selkään. Willamo luulee, että perhoskuvan taustan värit on poistettu. kuvailin järven rannalla pisaroita ja heiniä, mutta harmittelin, että näin myöhään syksyllä on melko vähän hyönteisiä. kuvaaja makkonen oli oikeassa. Saako värejä poistaa. 3. "kuvaan ei liity mitään suurta dramatiikkaa, se on otettu tutussa ympäristössä ja oikeastaan vähän vahingossa. toisaalta rinta on värikäs." kauppinen: "Paikkakin sopisi pikkusirrille." varesvuo: "mutta suosirri se ei ainakaan ole." Willamo: "ei olekaan, sen nokka ei ole tuollainen." myöhemmin lintu kuitenkin määritettiin nuoreksi suosirriksi. Se on joku rarisirri. Pian huomasin kärpäsen istuvan heinällä ja onnistuin lisäksi sommittelemaan heinät melko hyvin." 1. 2. heinät ja pisarat ovat kuitenkin melko tylsiä
palkinto rauno sahimaa: Kärpänen juha kauppinen: "kärpäskuvan sommittelu on täydellinen." Markus Makkonen: Suosirri 11/2011 Suomen luonto 27. Luomus 2010 3
tässä on mun lempiväriä, tummaa turkoosia", kauppinen huokaisee. "Hitsi, että mä tykkään tästä kuvasta. mutta tämä on karigasniemeltä." kauppinen: "ainakin se on lapista." Willamo: "onko se?" varesvuo: "emmä tiiä." mustavalkoisia kuvia lähetettiin kilpailuun erittäin vähän. Sumuinen rantakuva on tämän lehden sisällysluettelossa. petri volanen: Synkmetsä kauppinen: "ei, on tuolla muuallakin sävyjä. eihän tuollaista maailmassa ole." varesvuo: "kyllä sille jotain on tehty." otos päätetään avata kuvankäsittelyohjelmaan. "Siellä on sävyjä ihan normaalisti, sille ei ole tehty mitään", kauppinen toteaa. Tummaa turkoosia maisemakuvat muistuttavat paljolti toisiaan, ja vain Arto Ketolan Suomen luonto etenee kärkikymmenikköön. varesvuo: "vähän espanjalaishenkinen... onko tämä otettu palopaikalla?" Willamo: "Se on mustavalkoinen, joka on toonattu ruskeaksi. aivan toisenlainen maisema on Mika Selinin Lapin kultaa -kuvassa. Jari Kostet lähetti kolme, joista Varikset miellyttää tuomaristoa eniten. Willamo: "no niin!" varesvuo: "tämä on ensimmäinen kuva, josta arvaan kuvaajan. mutta se ei vaikuta ratkaisuun." jari Kostet: Varikset 28 Suomen luonto 11/2011
Luomus 2010 valokuvakilPailu luomus näyttää, millaisena suomalaiset kokevat luontonsa. valtteri Limnell: ketunpoika antti Lehvonen: kielo Sakari Markkanen: kevät Mikko järvi: itämeri 11/2011 Suomen luonto 29
30 Suomen luonto 11/2011
kilpailu järjestettiin yhteistyössä Vr:n ja nikonin kanssa. asko hakala: meduusat Pääpalkinto oli nikon d90-runko 18200 mm:n objektiivilla (arvo 1790 ). kilpailussa ei ollut sarjoja eikä aihealueita: kaikki osallistuivat yhteen sarjaan, ja mitä tahansa aihetta esittävällä kuvalla voi osallistua ja voittaa. Luomus 2010 valokuvakilPailu Mika Selin: lapin kultaa Timo Särkkä: elokuun yö Luomus on Suomen Luonnon järjestämä kaikille avoin luontokuvakilpailu. osallistuja määritteli itse, mitä pitää luontokuvana. lisäksi osallistujien kesken arvottiin kymmenen luonnonkalenteria. 11/2011 Suomen luonto 31. toisena ja kolmantena palkintona jaettiin kaksi Vr:n matkalahjakorttia (arvoiltaan 250 ja 140 ). se voi olla jotain yllättävääkin
aleksi Kauramäki: Hirvi vauhdissa Urpo jakola: Peura päikkäreillä Erkko Nurvala: aamuinen kulttuurimaisema Mystinen alkuhirvi nousee kärkikymmenikköön nousee helposti Aleksi Kauramäen Hirvi vauhdissa. kauppinen: "miten tuo on pystytty ottamaan?" Willamo: "eihän siellä metsässä ole 32 Suomen luonto 11/2011. Sinne lentelee Rauno Sahimaan Kärpänen. kokoluokasta on vaikea hahmottaa, onko se isomittari vai mikä." Hyönteiskuvat menestyvät muutenkin hyvin. Willamo olisi nostanut sen korkeammallekin. "ai että millaisen mustavalkokuvan tästä saisi mun kirjaani! mutta voin mä tästä luopua, vaikka se onkin niin suomalais-ugrilainen kuva." Kärpänen rankkeerataan nopeasti pronssille. Siinä on kalevalaista voimaa. jälkimmäisen tekninen onnistuminen herättää keskustelua. viidennellä ja kuudennella kierroksella valitaan kolmen kärki. alussa jopa voittajasuosikiksi hehkutettu kuva tipahtaa lopulta viidenneksi. Se toimii, vaikka kärpänen katsoo kuvasta ulospäin." kauppinen: "kuvaaja hallitsee hyvin kaaoksen." kahden kärki on siis seuloutunut. mukana on metsän siimeksen tunnelmaa, ja kohteen ympärille on jätetty reilusti maisemaa. varesvuo: "tässä on fiilistä!" kauppinen: "katsoja näkee heti, että nyt jotain jännää tapahtuu. loistavasti sommitellun otoksen vahvuus on sama kuin tuupasen Kesäyöllä: kuva vain paranee katselukerta kerralta. Suomen suviyössä on valoa Päinvastoin käy esimerkiksi utin Korennolle. valokuvaajan kuva. mieleen tulevat tuomariston Heikki Willamon omat kuvat. kauppinen: "tämä on tyypillinen valokuvauskisan kolmonen. "nyt vanha hirvikuvaaja innostuu! jatkoon, että sutina käy! onko tuomaristolla mahdollisuus varastaa näitä?" Willamo lohkaisee naureskellen. kymmenkunta perhosista, korennoista ynnä muista otettua kuvaa saa tuomareilta kehuja. Perhonen pimeässä laskeutuu." Willamo: "jatkoon!" varesvuo: "joku mittari se on. Sommittelu on täydellinen." varesvuo: "muttei kuitenkaan ihan traditionaalinen. ensimmäisen luomus-kilpailun voitosta kamppailevat Byrnen Huomion keskipiste ja tuupasen Kesäyö. vasta kolmannella katselukierroksella tuomaristo pysähtyy keskustelemaan Ilari Tuupasen Kesäyö-kuvasta. kymmenestä kärkikuvasta neljässä on hyönteinen. toinen yleinen piirre kärkipään kuvissa on tummasävyisyys. neljänneksi nousee vedestä kauramäen mystinen Hirvi vauhdissa. alkuhirvi
mä lähden valitsemaan parasta kuvaa. Willamo: "joutsenkuva alkoi aluksi kulua, mutta se nousi uudestaan." varesvuo: "niin nousi. Willamo: "mä en kaupallisuudesta välitä. Suljinajaksi paljastuu 1/640 sekuntia ja iSo-arvoksi 400, eli valoa on ollut melko paljon. mä yritin kesällä ottaa tuollaista kuvaa. Polttovälikin (274 mm) osoittaa hyvää näkemystä." yö ja päivä kaksi parasta kuvaa ovat niin erilaisia, että tuomareiden on vaikea verrata niitä. lapsi, turva ja hyvä olo vetoavat aina." varesvuo: "ne ovat kliseisiä asioita, mutta tässä ne on toteutettu älyttömän hyvin." kauppinen: "Se on kaupallisesti tervein kuva. Siinä on oikea yönsininen eikä sinisensininen." varesvuo: "kuvassa on oleellista se, että tietää, ettei tilanne ole ihan helposti toteutettavissa." kauppinen: "kuvaaja on metsästänyt tuota kuvaa varmaan monta yötä. Willamo: "Siinä on varmaan ollut alivalotusta. Se on otettu päivällä." kauppinen: "ei ole." kesäyötäkin tarkastellaan lähemmin kuvankäsittelyohjelmassa. mittarikuva viehättää mua yöpuolen kulkijana aivan älyttömästi. aina. Se Heikki Willamo: "Nyt vanha hirvikuvaaja innostuu! Jatkoon, että sutina käy! Onko tuomaristolla mahdollisuus varastaa näitä?" 11/2011 Suomen luonto 33. kesäkuuta) onkin myös yöllä. varjo lankeaa juuri oikein poikasen pään taakse, mikä nostaa pehmeyttä. Luomus 2010 pimeä ollut, kun tämä on kuvattu. mutta niin kuvanottoaikana (18. Siinä on sympaattisuutta ja valoa." Willamo: "Se on tosi inhimillinen kuva. Siinä häiritsee se, että se on tuttu ennestään." "joutsenen poikanen olisi helppo valinta: myyntiosasto kiittää", varesvuo velmuilee
tietokoneen ruudulla lentelee isomittari kesäyössä. Willamo: "mä olen järkähtämättömästi mittarikuvan kannalla." varesvuo: "mä kannatan." Se on siinä. tuomarit lähtevät. kuva henkii rauhaa ja tavallaan toivoakin. Perhonenkaan ei näytä miltään roskalta. jens-johan hannus: kirppu ja siitepöly Katja rosvall: Ruskoukonkorento juho Sipilä: oravan ruokahetki kärkikymmenikön kuvista peräti neljässä oli hyönteinen. 34 Suomen luonto 11/2011 on selkeä kuva, katsoja näkee heti, mitä siinä on. Pimeimmässäkin hetkessä on valoa. mutta mun mielestä joutsen on kilpailun paras kuva. voittaja on ilari tuupasen Kesäyö. Hän on vasta 16-vuotias! tästä kaverista saamme lukea lisää seuraavasta Suomen Luonnosta. katson internetistä, mikä tuupanen on miehiään. n. Siinä on eniten tarttumapintaa, se on tunteisiin vetoavin." kauppinen jää vähemmistöön, sillä Willamo ja varesvuo äänestävät voittajaksi Kesäyön
Luomus 2010 Sami Keränen: kaakkurin poikanen Toni Knuutila: 11/2011 Suomen luonto Varpuspöllö 35
Luomus 2010 Voittaja ilari Tuupanen: Kesäyö 36 Suomen luonto 11/2011
kiertelin mökin lähellä olevassa metsässä, jos vaikka jotain mielenkiintoista sattuisi kohdalle. kuvailin varpuja, lehtiä, risuja, melkein kaikkea, mitä vastaan tuli. Luomus 2010 valokuvakilPailu 1. muutenkin tekee hyvää välillä rentoutua ja sulkea muu maailma pois, luonnossa liikkumalla se toimii ainakin minulla." ilari Tuupanen 11/2011 Suomen luonto 37. Pidän siitä, kun ikinä ei tiedä, mitä voi pimeässä vastaan tulla. 3. metsä ja sen pimeys on kiehtonut jo melkein heti harrastuksen alussa. Millainen kuvanottohetki oli. Yhtäkkiä huomasin pienen öttiäisen lentämässä silmieni ohi, ja lopulta se laskeutui pihlajan lehdelle. 3. "Parasta luontokuvauksessa ovat uudet elämykset, joka päivä luonto on erilainen. Mikä luontokuvauksessa on parasta? 1. "oli hieno kesäilta, aurinko oli juuri muistaakseni näyttänyt viimeiset valonsa. Yllätyin itsekin, kuinka sopivaan kohtaan kuvassa tämä pieni metsän asukki oli pysähtynyt. 2. tämä kuva kuvaa hyvin tätä tunnetta metsää kohtaan." 2. Millaisia tunteita kuva sinussa herättää. lähestyin metsän reunaa koko ajan. Pilkkopimeään asti jatkoin metsässä kuvaamista, mutta tämä siluettikuva lopulta tuntui parhaalta kuvaamaan tämän yön tunnelmaa." "kuva herättää minussa rauhallista metsän ja kesäyön tunnelmaa, josta kuva sai nimensäkin
Suomen luonto on katsojalleen ja kuvaajalleen rakas. kuvia otettiin lintu- ja sammakkoperspektiivistä, läheltä ja kaukaa. 38 Suomen luonto 11/2011
Luomus 2010 valokuvakilPailu Kari Utti: kesän huumaa Eero hauta-aho: Pieni ja hento ote ilkka Niskanen: Rusakon rekiretki Mikko huunonen: Rakkaani 11/2011 Suomen luonto 39
se on eläin. kenelle se oli mieliksi ja iloksi. minä ainakin uskon, että elämässä on aina jokin sitä itseään suurempi mieli. mutta mitä se mato hiskin sisällä teki. sen ainoa tarkoitus on tulla kanaksi. en usko, että edes itselleen tai lajilleen, jonka elo minun järkeeni tuntuu perin ilottomalta. Vetelän kakan seassa jähmeästi luikerteleva otus herätti minussa inhon lisäksi kysymyksen, josta on kirjoitettu loputtomasti. eksistentiaalinen hullunrinki! Vanha ajatusleikki munan ja kanan syntyjärjestyksestä on minusta tyhmä. Antti Nylén Kolumni V S loiselämän tarkoitus iime syksynä kävi ilmi, että perheemme pienin, hiski-niminen kissanpentu, oli eräälle itseäänkin vähäisemmälle olennolle koko maailma. madon tehtävänä on tehdä madonmunia. sillä on oma elämä. se ei koskaan synny. uolinkaismato on yksilö, monimutkainen, hieno olento. ja mikäpä siinä. odotti rumaa kuolemaansa. kanalla taas on tehtäviä liuta, eikä muniminen ole niistä tärkein. kysymys on metafysiikan alku. Vastaavasti (vaikka tämä olisi toisen kolumnin aihe) jokainen, joka estää kanaa toteuttamasta kaikkia paitsi yhtä tehtäväänsä, eli tekee siitä muninta-automaatin, yrittää tehdä itsestään luojan: keksiä kanan uudelleen. kävi ilmi, että hiskillä oli matoja. eikä tämä välttämättä ole täysin ihmiskeskeinen ajatus. lyhyesti: kanan pitää olla luojalleen mieliksi ja iloksi samantekevää, sanooko "luojaa" luonnonvalinnaksi, sattumaksi vai jumalaksi. hiekkalaatikosta vessanpönttöön nostamani luikero oli ensi kertaa tässä maailmassa. madoista huolimatta se pystyi hyvin kiipeilemään perintöryijyssä ja rahapuussa sekä painimaan oman häntänsä kanssa. mutta se oli samalla sen kuolonhetki. uskon, että pienimmänkään yksilöllisen elämän ei ole tarkoitus olla lyhyt, hajamielinen oleskelu jossakin kolkossa, vetoisessa paikassa. se elää koko ikänsä toisen olennon sisällä. miksi jotakin on olemassa. madonmunan tehtävänä on tulla madoksi. kuitenkaan sillä ei ole. n Kirjoittaja on helsinkiläinen esseisti ja suomentaja. 40 Suomen luonto 11/2011 anna hämäläinen K aiketi on pakko vastoin järkeä ajatella, että myös suolinkaisen kaltaiset tolkuttomat oliot ja ilmiöt kuuluvat maailmaan, vaikkapa samoin kuin ihmisen kuuluu olla epävarma siitä, mikä on oikein ja totta. jos virheet ottaisi pois, voisi luomakunnasta tykkänään kadota mieli. loislieron yhtenä elämäntehtävänä oli panna minut miettimään syvällisiä.. kanan pitää olla kanoiksi: nokkia, tepastella, pyrähdellä ja kaakattaa, ajatella niin kuin kanat ajattelevat. salakavalasti siihen sisältyy oletus, että jostakin syystä. tietysti muna oli ensin. Voisin myös toistaa sen, minkä jo alussa sanoin. sillä ei ole edes maailmaa. ahdistavaa on, että en näe madonmunan ja madon itsensä välillä mielekästä eroa. hyvinkin hiski ihmetteli samaa matoa omalla tavallaan yhtä ankarasti kuin minä ja viisastui yhtä paljon. Vahingoksi tuo syöpäläinen sitä vastoin oli yhdelle kissalapselle, vaikka on todettava sekin, ettei ripuli pahoin estänyt sitä suorittamasta lukemattomia tehtäviään. ei, vaan eläimen pitää nimestäkin sen näkee! elää, eikä missä tahansa, vaan samassa maailmassa kuin kaikkien muidenkin. muissa maailmoissahan ei juuri eletä
"Haaskat kelpaavat kaikille pedoille. viimeisimpä- k jOhaNNa MEhTOLa 11/2011 Suomen luonto arto juVonen / lintukuVa 41. Haaskan syönti on vanha ja kunniallinen ekologinen vuorovaikutus, johon on erikoistunut kokonaisia eläinryhmiä kuten korppikotkat ja hyeenat", sanoo dosentti Timo Vuorisalo turun yliopistosta. "Yleensä pedoille kelpaa kaikki. Urbaanit terveyspartiot Luonnon omat terveyspartiot takaavat sen, etteivät kaupungit ja tienpientareet huku haaskoihin ja jätteisiin. varis siirtyi kaupunkeihin jo 1950-luvun lopulla, korppi tekee vasta tuloaan. iirehdin perjantaiaamuna töihin. Se oli varmaan molempia. Siitäkin käydään kiivasta väittelyä, oliko Tyrannosaurus rex haaskansyöjä vai peto. varislinnuista varis, naakka, harakka ja korppi ovat vaiheittain kaupungistuneet. takuulla, jos se on löytänyt tuoreen, mehevän itsestään kuolleen Triceratopsin, niin se on pistellyt sen poskeensa." Palataanpa kuitenkin tähän päivään ja nykyisiin kaupunkilajeihin. raja pedon ja haaskansyöjän välillä onkin vuorisalon mukaan liukuva. töistä lähtiessäni oksennuksesta ei ole jäljellä enää mitään. Sen äärellä tepastelee varis ja nokkii kosteasta läntistä sattumia nokkaansa. nisäkkäistä kettu, supikoira ja mäyrä sekä siili ja rotta jakavat myös tämän ruokavalion. edellisen yön menosta Helsingin alppilan kaduilla kertoo jonkun ylen antama vatsansisältö. kaupungissa viihtyviä, myös jätteitä ja haaskoja syöviä lajeja ovat etenkin varislinnut ja lokit. luonnon omat siivouspartiot ovat tehokkaita
erityisesti tieliikenteessä menehtyy paljon eläimiä." eläinten tieliikennekuolemia on tutkittu hyvin vähän. varikset ovat lisäksi kannibaaleja, ne syövät siis myös omia lajitovereitaan. Liikenne on haaskatuotannon moottori Yksikään haaskoja ravintonaan käyttävä laji ei ole pelkästään riippuvainen tästä ravintolähteestä talvellakaan. tuolloin autojen alle myös jää enemmän eläimiä. "ennustan, että parinkymmenen vuoden sisällä korppi on samanlainen kaupunkilintu kuin varis nyt. nehän ovat kaikki myös haaskansyöjiä. Se on kovaa vauhtia tulossa kaupunkilinnuksi." lajeja yhdistää myös kaikkiruokaisuus. ne ovat siellä, missä on safkaa. "Haaskoja kyllä on. jotkut eläimet kuten sammakot ja hepokatit hakeutuvat tummaan tiehen kerääntyneeseen lämpöön keväällä ja syksyllä. oravia, rusakoita ja myös pienempiä petoja näkee usein kuolleena. niistä on aikoinaan maksettu jopa tapporahoja. Yli- ja alikulkutunneleita rakentamalla myös haaskojen ja niitä syövien lisäuhrien määrä vähenisi. haaskatkin ovat biojätettä Haaskoja ja jätteitä popsivia eläimiä ei ole aina pidetty arvossa. Anne Mannerin 2002 tekemän selvityksen mukaan liikenne tappaa vuosittain neljä miljoonaa lintua, miljoona nisäkästä, miljoona sammakkoeläintä ja 200 000 matelijaa. entä jos ne ovatkin olleet haaskan syönnissä ja jääneet rysän päältä littanaksi", vuorisalo arvuuttelee. liikenne onkin tehokas haaskojen tuottaja. nä korppi. eläin- ja erityisesti lintujen suojelun uranuurtaja Thorsten Renvall kirjoitti jo 1896 ilmestyneessä kirjassaan Hyödylliset ja wahingolliset linnut Suomessa, että esimerkiksi varikset ovat hyö- 42 Suomen luonto 11/2011. turun hautausmaan liepeillä pesi korppipari jo viime vuonna. Helposti ajatellaan, että ne ovat eläimiä, jotka ovat kunniallisesti olleet etsimässä toista vanhan metsän saareketta ja jääneet tällä retkellään auton alle. vuorisalo arvelee, että luvut ovat todellisuudessa suurempia. erkki makkonen / kuValiiteri Siilille kelpaavat niin haaskat kuin muutkin biojätteet. tien pientareilla näkee usein supikoiria, kettuja, siilejä ja variksia auton yliajamaksi jääneenä. "kun peto on liiskautuneena moottoritiellä, ei tarkkaan tiedetä, miksi se on jäänyt auton alle. moottoritie käy siinä kuin ikimetsäkin, jos siellä on mehevää saalista saatavana", vuorisalo sanoo. "eläimet ovat opportunisteja
Se on urbanisoitunut toisen maailmansodan jälkeen, siis verraten lyhyessä ajassa. "1800- ja 1900-luvun taitteen eläinkirjallisuudessa haaskansyöjien merkitys ravintoketjuissa oli tunnustettu ja niistä puhuttiin jo tuolloin luonnon omina terveyspoliiseina. esimerkiksi variksen kuolinsyylistalla liikenne, haulikko ja ahnaat kannibalistiset lajitoverit ovat kärkipäässä ja ruuansulatusvaivat häntäpäässä." "eläimet ovat opportunisteja. toinen tärkeä seikka on se, että nyt niitä ei ammuta. Se nähtiin jo aiempina vuosisatoina, kun teloituspaikoilla korpit nokkivat ihmisten jämät", vuorisalo kertoo. nyt variksia on kaupungissa ihan vilisemällä. "jos korppi olisi yrittänyt 196070-luvuilla tulla kaupunkiin, sehän olisi ammuttu. makkarankuorta ja muuta ruokaa on kaupunki piukassa. Harakoistamme huomattava osa elää kaupungissa. "Siinä on huikea ero. Syy on yksinkertainen: "Biojätteen tarjonta on yletöntä. harmaalokki nappasi lounassämpylän variksen nokan edestä. dyllisiä hyönteisten pyytäjinä ja haaskan syöjinä. tuolloin niitä pidettiin pelloilla käyvinä siemenrosvoina ja lintuja hävitettiin vimmalla. tärkein muutos on tapahtunut ihmisten asenteissa." eläimet tekevät kaupungeissa terveyspoliisin tehtäviä, kun ne korjaavat raadot ja muun biojätteen pois, jos ihminen ei sitä tee. ilman näitä terveyspoliiseja puhkeaisi tauteja. "euroopan koko harakkakannasta yli puolet on kaupunkilaisia. jos ruokavalio koostuu haaskoista ja epämääräisestä joukosta biojätettä, niin miten se vaikuttaa eläinten terveyteen. tuottamalla biojätettä houkutellaan kaupunkiin lajeja, joilla on taipumusta kaikkiruokaisuuteen. kaupunkiin ja sen liepeille rakennettuun ympäristöön muuttaa ja syntyy yhä enemmän eläimiä. Samalla ne edistävät ympäristöhygieniaa. niistä oli selvästi myös hyötyä ihmisille. Se ei uskaltanut laskeutua alas pesästä liikenteen vuoksi, joka ei ollut kovin vilkasta. ensimmäinen pesintä oli ruutukaavaalueen reunalla 1981. tiet ja nurkat olisivat täynnä raatoja varsinkin talvella, kun pienempiä hajottajia ei ole." n Supikoiran matkan pää. turun harakkatilanne on myös tarkkaan tilastoitua. ekologisesti katsottuna nämä kaupunkeihin muuttavat haaskansyöjät ovat hajottajia. "kaupunkialueet ovat vain sikäli erikoisia, että moottoritien pinnalla tai muulla asfaltoidulla alueella hajotusprosessit eivät toimi normaalisti. "tottuneet haaskansyöjät eivät ole yhtä herkkävatsaisia kuin ihmiset. Haaskatkin ovat biojätettä", vuorisalo selventää. kaupunkieläjät ovat huomattavasti pelottomampia kuin maalaisserkkunsa. Liikenne tappaa arviolta yli kuusi miljoonaa eläintä vuodessa. lasse Välimaa / VastaValo 11/2011 Suomen luonto tuula roos / VastaValo 43. vuorisalo oli 1990-luvulla tekemässä pientä otantatutkimusta valkosiipisistä variksista, joiden siipisulat katkeilivat. tänä päivänä lintua tavataan koko kaupungissa." nyt kaupunkilinnuksi odotellaan siis korppia. Syyksi arveltiin urbaania roskaruokaa. 1950-luvulla vanhankirkon puistossa pesi vain yksi varispariskunta. niiden pakoetäisyys ihmiseen on lyhentynyt huomattavasti." jotkut lajit kuten varis ja harakka menestyvät kaupungissa hyvin. jos kaupunkiruoka voi muuttaa eläimen ulkonäköä, miten urbaani ympäristö vaikuttaa sen käyttäytymiseen. ne ovat osa ravinteiden kiertokulkua. tämäkin arka erämaalintu lintu lentää varmasti ruuan perässä kaupunkiin. Elmo Kajoste teki Helsingin keskikaupungin pesimälinnustosta opinnäytetyönsä 1961. vatsahapot ovat vahvaa tavaraa ja omiaan poistamaan pahimmat pöpöt, joten tuskinpa ne saavat terveyshaittoja. Ne ovat siellä missä on safkaa." Kaupungissa eläimet ovat pelottomampia Yksilöille voi kuitenkin tulla kehitysongelmia pitkäaikaisesta roskaruuan syönnistä
SukelluSPuku omaSta takaa 44 Suomen luonto 11/2011
nokassa on jotakin. Se seisoo lumisessa maisemassa ryöppyävän veden partaalla ja keinahtelee kuin jaloissa olisivat jouset. "kara hakee pohjalta etenkin hyönteistoukkia mutta myös äyriäisiä, nilviäisiä ja jopa pikkukaloja. Vesa huttunen 11/2011 Suomen luonto 45. niiailu liittynee saaliin paikallistamiseen; talven kylmyydessä ei ole varaa liikkeisiin, jotka kuluttavat turhaan vähäisiä energiavaroja. Koskikara nököttää passissa avoimen veden äärellä. m aLicE KarLSSON Talvella koskikaroja tapaa virtaavien vesien äärellä sukeltelemassa. ikään ei niiaile niin ahkerasti kuin koskikara. nyt koskikara sukeltaa, pulpahtaa saman tien pinnalle ja hypähtää takaisin tähystyspaikalleen. Tuttu näky talvisessa luonnossa. "melko varmasti koskikorennon toukka", ornitologi ja rengastaja Jari Kontiokorpi rautjärveltä sanoo
Koskikara hypähtää sukelluksensa jälkeen sukkulana takaisin tähystyspaikalleen. 46 Suomen luonto 11/2011
rasvarauhanen on linnun yläperässä, pyrstön ja selän yhtymäkohdassa. virossa lintua kutsutaankin osuvasti vespapiksi. pesä hyvässä piilossa koskikara tekee suuren pallomaisen pesänsä virtaavan veden päälle, vaikeakulkuiseen paik11/2011 Suomen luonto koskikaran höyhenpuku hylkii vettä. Vesa huttunen 47. koskikara ei ole kovin kranttu. linnun kylmänsieto on huikea. "ennen sanottiin, että veden pitää olla kirkasta, mutta mielestäni se ei pidä paikkaansa. määrää rajoittavat vesien jäätyminen sekä reviirikäyttäytyminen. "usein näkee, miten koskikarat nahistelevat ilmassa ja ajavat toisiaan takaa kovasti metelöiden." talven mittaan, sulapaikkojen vähetessä, lintujen sietokyky kasvaa ja samalla sulapaikalla kuten viitasaaren Huopanankoskella saattaa sukellella 5060 koskikaraa. "Se ikään jari Kontiokorpi kuin lentää veden alla, tonkii hetken pohjaa ja hypähtää sitten takaisin tähystyspaikalleen." Kosiomenoja pakkasessa koskikara on kottaraisen kokoinen ruskeanharmaa varpuslintu, jonka tunnistaa kirkkaanvalkeasta kaulalaikusta, liperistä. rautjärven Hiitolanjoella on nähty yhtä aikaa viitisentoista karaa, joista samalla apajalla seitsemisen. naarasta kosiskellessaan koiras riiputtaa siipiään, pörhistelee valkeata rintaansa ja yrittää näyttää isommalta. naaras ja koiras ovat samannäköisiä ja molemmat laulavat myös talvella. pienikin puro kelpaa kontiokorven retkeilymailla etelä-karjalan puroilla ja joilla niiailee tälläkin hetkellä ainakin 17 koskikaraa. kontiokorven mukaan lintu on tavattu alaskassa 57 asteen ja norjan kautokeinossa 50 asteen pakkasessa. Soidinlaulu talven viimassa tuntuu erikoiselta, sillä koskikarat tuskin pariutuvat vielä talvella, ellei pesäpaikka ole aivan vieressä. ei täälläkään vesi mitenkään erityisen kirkasta ole." lintu on sukelluksissa korkeintaan neljännesminuutin. laulu on kirkas ja kauniin helisevä, joka korostuu talven hiljaisuudessa. koskikaran höyhenpuku pitää hyvin vettä ja se sukiikin siihen ahkerasti rasvaa. Sille kelpaa pienikin puropahanen, jos se vain on auki ja siellä on ruokaa
Koiraat pullistelevat naaraille ja taistelevat reviireistä toisten koiraiden kanssa. markus VaresVuo / kuValiiteri kaan kuten sillan alle tai putouksen taakse, missä se on turvassa minkiltä ja muilta maapedoilta. "Poikaset kuoriutuvat toukokuussa, jolloin on viime vuosina ollut usein koleaa. Huhtikuut ovat lämmenneet, kun taas toukokesäkuut ovat olleet keskimääräistä viileämpiä. karan vihollisia ovat saukko ja etenkin minkki, jonka kitaan päätyy vuosittain paljon aikuisia ja pesässä kyyhöttäviä poikasia. nuoria lintuja on talvikaroissa vaihtelevasti, huonon kesän jälkeen hyvin vähän. Pesäpoikanen on ruskeansävyinen, lyhytpyrstöinen ja keltasuupielinen. Karat laulavat ja kisailevat talvisinkin. nuorten ikäluokkien vähyys koskikarapopulaatiossa voi johtua tästä. Siksi monet linnunpoikaset saattavat kuoriutua saaliseläimien maksimeihin nähden liian aikaisin." Tulva voi viedä pesän Suomessa pesii pääasiassa pohjoisessa noin 300 koskikaraparia, etelässä lintu on harvinainen. emot ruokkivat poikasiaan vielä jonkin aikaa pesän ulkopuolellakin, mutta pian ne ryhtyvät itse sukeltelemaan. "viime vuo- Useimmiten koskikara nappaa jonkin pohjalla elävän hyönteistoukan. 48 Suomen luonto 11/2011. "Pesiviä pareja on ollut aiemmin etelässäkin enemmän lintumiesten rakentamien pönttöjen ansiosta, mutta määrä on vähentynyt", kontiokorpi sanoo
esimerkiksi poikaskuolleisuudesta ei tiedetä juuri mitään", kontiokorpi sanoo. Minne poikaset katoavat. "taitaa olla ainoa luonnonvarainen lintu Suomessa, jota ei saa houkuteltua ruokinnalle." n Vesa huttunen KOSKIKARA ON VAARANTuNuT LAjI KOSKiKara (Cinclus cinclus) on vähälukuinen pesijä suomessa. meillä päin koskikarat ovat viettäneet öitä muun muassa lahnasen voimalassa, jonka sisältä kuului hirmu laulu." jonkinlaista suojaa antavat myös siltojen alustat ja pöntöt, jos niitä sattuu lähistöllä olemaan. viime vuosina on tultu taas alaspäin. kontiokorpi rengasti aiemmin koskikarojakin, mutta nykyisin hän tyytyy vain laskemaan yksilömääriä. sina useat pesinnät ovat epäonnistuneet. "laskentareitille osuvat parhaat koskikarapaikat, joten mikään yleinen lintu kara ei ole." Sen sijaan se on villi. laji siirrettiinkin viime vuonna uudessa uhanalaisarvioinnissa silmälläpidettävästä vaarantuneeksi. Silti karoja rengastetaan, sillä ne ovat mielenkiintoisia. koskikarat viipyvät sitkeästi samoilla paikoilla. "Paljon on vielä selvitettävää. Säät vaikuttavat ja tulva voi yllättää. niistä viisi on löydetty Helisevänjoelta, yksi torsanjoelta ja loput 14 Hiitolanjoelta. Tarkka tulo- ja lähtöaika ensimmäiset koskikarat saapuvat etelä-karjalaan lokakuun 20. päivän tienoilla säästä riippumatta. talvisin lähinnä ruotsin ja norjan tunturiylängöiltä saapuvia karoja meillä on noin 5000, mutta määrä on pienentynyt viime vuosina. Sitä mukaa kun purot jäätyvät, karat siirtyvät isommille vesille. "ne saattavat vaihtaa paikkaa vasta, kun apaja ehtyy." kontiokorvella on ollut ornitologikollegoineen sama laskentareitti vuodesta 1974. "koskikara on siitä hyvä laji, että siitä saa palautetta." Hänen Hiitolanjoella rengastamiaan koskikaroja on tavattu myöhemmin samoilla paikoilla sekä lähialueilla ja yksi keminmaalla asti. ensin vähän niiailua ja sitten päistikkaa hyiseen veteen. asko hämäläinen / kuValiiteri Helppoja rengastettavia karat eivät ole. alussa lintuja oli reitillä alle kolme ja paras tulos, liki 10, saatiin vuosina 19941999. päivän tienoilla. keväällä viimeiset karat nähdään etelässä melko tarkalleen huhtikuun 10. vähitellen lintuja tulee lisää, ja ne hajaantuvat pikkupuroille ympäriinsä. "ne tappelevat ja syövät", kontiokorpi tiivistää. lisäksi säännöstellyissä vesistöissä kova juoksutus voi viedä pesän mennessään, kuten kävi Hiitolanjoella 2001." etelä-karjalan maakunnassa koskikaran on todettu pesineen 22 kertaa, joista 20 rautjärvellä. koskikara on norjan kansallislintu. 11/2011 Suomen luonto 49. Yöllä kolutaan siltojen alusia taskulamppujen ja haavien kanssa, päivisin viritetään verkko veden yli ja pudotaan virtaan muutaman kerran. "Yöksi ne hakeutuvat jonnekin suojaan
Kultaryntäys Kiinalaisilla on nyt varaa käyttää metalleja. Siksi lappi ja itä-Suomi muutetaan kaivosalueiksi. 1/2011 50 Suomen luonto 11/2011 TeKsTi jOUNi TiKKaNEN / KUVaT MarjaaNa MaLKaMäKi
Metallin matka sulhasen sormeen on pitkä. Oriveden kaivoksen pohjalla porataan reikiä räjäytystä varten. ONKO TavaLLiSEMpaa KOrUa. Korun sisäpuolelle on kaiverrettu teksti "Ulla", kihlauksen päivämäärä sekä luku 750, joka kertoo, että sormus on 75-prosenttista kultaa. Täytyy kysyä kultasepältä, mistä se alkaa. 11/2011 Suomen luonto 1/2011 51 marika eerola. Sormus on ostettu helsinkiläisestä korukaupasta vuonna 1995, ja se on sen jälkeen pysynyt sulhasen sormessa. Yhdestä kimpaleesta sitä ei ole tehty ensinnäkään siksi, että siinä on neljännes kuparin ja hopean seosta, ja toisaalta siksi, että kolmen gramman paloina kultaa löytyy äärimmäisen harvoin
a. Pieni osa siitä tulee Pyhäsalmen kuparikaivokselta, jonka outokumpu möi vuonna 2002 kanadalaiselle inmet mining Corporationille. kultasepälle tärkeintä on, että hän voi luottaa metallin kultapitoisuuteen. kansalaisjärjestö oxfamin mukaan kolmannes maailman markkinoilla olevasta kullasta on nimittäin puhdistettua romukultaa. "tuossa on pelastautumiskontti", etelämäki näyttää. Se kaivaa nyt Huittisissa ja orivedellä. Pienen osan siitä ostavat sijoittajat sekä elektroniikkateollisuus, joka on tehnyt kullasta muun muassa johtimia siihen applen kannettavaan, jolla tätä juttua kirjoitetaan. kaksi hylättyä kaivosprojektia osti vuonna 2003 australialainen kaivosyhtiö Dragon mining, jonka suomalainen tytäryhtiö Polar mining käynnisti ne uudestaan vuonna 2007. olen aika varma, että atsteekeilta varastettu kulta kiertää yhä markkinoilla", Schaffter sanoo. myös outokummun kultaesiintymät on pantu lihoiksi. Hän ei osaa kertoa muuta kuin, että hänen kultansa tulee ruotsalaiselta jalometallialan yritykseltä, k. Sen voi aina puhdistaa ja sulattaa niin, että merkinnät häviävät. Sitten maastoauto sukeltaa tunneliin, joka kaartaa peruskallioon kuin parkkihallin luiska. Vike Schaffter valmistui ammattiinsa vuonna 1984. Pohjalle on mutkitellen neljän kilometrin matka. rasmussenilta, ja että joskus aiemmin se tuli 52 Suomen luonto 11/2011. Harjavallan sulatto on myyty ruotsalaiselle Bolidenille, joka haalii malmia ympäri maailmaa. "ohhoh!" Schaffter sanoo. Paljon mahdollista. entinen kaivosalan valtionyhtiö outokumpu on puolestaan pilkottu moneen osaan 2000-luvulla, eikä sillä ole enää Suomessa kullan myyntiä. kaksi kolmannesta tulee suoraan kaivoksilta uutta kultaa kaivetaan joka vuosi yli kaksi miljoonaa kiloa. rasmussenilta kerrotaan, että kaikki sen myymä kulta on kierrätettyä romukultaa, lähinnä vanhoja koruja sekä korusepiltä ostettua viilausjätettä. Sen jälkeen hän on tilannut kultaa aivan rutiininomaisesti korujen valmistukseen. a. Kiina vaihtoi pelinappulat Geologi Tuomo Etelämäki antaa vieraille happipatruunan, haalarit, kypärän, saappaat ja otsalampun. Tuomo Etelämäki tutkii kultaesiintymän rakennetta. jätekivikasan päältä näkee pitkälle. poikkeuksellisen suuri kultahitunen! outokummulta. käydäänpä siellä. jopa 80 prosenttia käytetään kuitenkin koruihin. alkuperää tulee mietittyä vähemmän. valtion aarre on pantu lihoiksi Soitetaan siis pari puhelua: k. vajaan sadan metrin päässä tulee vastaan toinen samanlainen, vähän kuin se kolo, josta Chilen kaivosmiehet hinattiin pintaan. Mistä kulta tulee. "alkuperää on oikeastaan mahdotonta jäljittää, koska kulta on niin pysyvää ja helposti muokattavaa ainetta
kiinan kiireen takia oriveden kaivoskin avattiin uudestaan. viime vuonna hinnat kehittyivät näin: palladium: +96 % tina: +71 % hopea: +56 % nikkeli: +43 % kupari: +29 % kulta: +19 % Fosfori Kulta Lantanoidit Niobium Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa kaivosvisiossa Lapin ja itä-Suomen työpaikat pelastaa kaivosteollisuus. Rauta Nikkeli Kupari Platinametallit Vadaniini Titaani Rauta Platinametallit Kromi Platinametallit Nikkeli Sinkki Koboltti Mangaani Uraani Vuolukivi Kulta Kupari Koboltti Kulta Nikkeli Talkki Kvartsi Litium Kupari Sinkki Fosfori Kulta Kalkkikivi Kalkkikivi Tantaali Maasälpä Kalkkikivi lähde: WWW.mineraalistrategia.Fi mineraalisrategiaa valmistelleisiin työryhmiin ei otettu yhtään ympäristöjärjestöjen edustajaa. Kultarikaste ei vielä kimalla. "Siellä on niin hirveä kiire saada malmia pintaan", etelämäki sanoo. Se pitää sulattaa ja puhdistaa. 11/2011 Suomen luonto 53. Siksi metallien hinnat ovat nousseet, ja kun ne ovat nousseet, niillä on alettu spekuloida pörssissä. 2020 Nämä kivet on nyt jauhettu. Kaivosvisio Sanon ihmetelleeni, miten hienon prtempauksen Chile sai operaatiosta, joka johtui lähinnä hirveästä tyrimisestä. Chile ei ole nimittäin ainoa maa, jossa kaivoksia romahtaa. vanha hokema länsimaissa on ollut, ettei maapallo riitä, jos kaikki 1,3 miljardia kiinalaista haluavat auton ja jääkaapin, mutta nyt he ovat päättäneet haluta ne. Samoja uutisia kuuluu koko ajan etenkin kiinasta, ja ne päättyvät lähes aina surullisesti
Malmikivi kulkee murskaimesta jauhettavaksi. korun ekologisesta selkärepusta tulee painava. 1/2011 54 Suomen luonto 11/2011
Siinä puhutaan kyllä ympäristöhaittojen vähentämisestä, mutta samalla ajetaan kaivosteollisuuden räjähdysmäistä kasvua. Strategiaa valmistelleisiin työryhmiin ei otettu yhtään ympäristöjärjestöjen edustajaa. Lisäksi Lapin ja Itä-Suomen työttömiltä puuttui usein sopiva koulutus: Kittilän Suurikuusikossa työskentelevät suomalaisten lisäksi kanadalaiset, ranskalaiset ja espanjalaiset kaivosmiehet. Noustaan siis takaisin pintaan. Tervetuloa Suomeen!" Pekkarisen innostus johtuu hänen halustaan tehdä aluepolitiikkaa. Oriveden pienessä pystysuuntaisessa kaivoksessa sitä syntyy vain puolet malmin määrästä, mutta Huittisissa, joka on kullankaivannassa tyypillisempi avolouhos, seitsenkertaisesti. Jos elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) saa päättää, tämä on vasta alkua. Painavassa lastissa kuluu paljon polttoöljyä. 11/2011 Suomen luonto 1/2011 55. Vesi on Etelämäen mukaan neutraloitu, eikä siihen liukene raskasmetalleja niin kuin maailmalla on usein käynyt. Puolenkymmentä kaivosta on vielä rakenteilla. Näkyvää kultaa kivissä ei ole eikä oikein muutakaan ihmeellistä. Mining Journal -lehdessä helmikuussa 2009 hän esitteli Suomen etuja: "Maassa ei ole merkittävää kaivostoiminnan vastaista liikettä, kaivoslaki on selkeä ja maan hallintaoikeus vakaa. Pitäisikö uskoa. Pahin pelko onkin, että Lappi ja ItäSuomi jauhetaan hienonhienoiksi kiteiksi, ja Suomeen jää vain pikkukolikoita. Kullan selkäreppu painaa Ollaan pohjalla. Tuomo Etelämäki näyttää, miten kaivosmiehet poraavat kallioon reikiä, jotka sitten räjäytetään. Poraamisvesi virtaa kolmen lammikon kautta läheiseen järveen. Kuusi rekkaa ajaa saman 90 kilometrin matkan joka yö kolme kertaa edestakaisin. Niinpä Suomen työ- ja elinkeinoministeriö tilasi viime vuonna Mineraalistrategian, jossa visioidaan, että vuonna 2050 "mineraaliala on yksi kansantaloutemme tukipilareista". EU on nimittäin huomannut, ettei se ole omavarainen mistään metallista. Kaivoksissa on nimittäin se hyvä puoli, ettei niitä voi siirtää Kiinaan. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on laskenut, että pelkästään Talvivaaran kaivos vaatii toimintavaiheessaan 800 henkilötyövuotta. Tuskin Outokumpu on pilkottu, kun Pekkarinen on esittänyt myös uuden kaivosalan valtionyhtiön perustamista ja avannut toisella kädellä ovia ulkomaisille yhtiöille. Kaivoksen suuaukon luo on kerääntynyt arvotonta sivukiveä ison pulkkamäen kokoinen kasa. Ympäristövaikutukset eivät tietenkään lopu kaivokselle, ja siksi seuraamme malmin matkaa Polar Miningin rikastamolle Vammalaan. Yöllä urakoitsija kuljettaa lohkareet pois. 70 miljoonaa tonnia Metallimalmien louhinta Mineraalistrategian tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä Suomen metallimalmien louhinta kasvaa yli 17-kertaiseksi. 4 miljoonaa tonnia 2000 2004 2008 2012 2016 2020 lähde: WWW.mineraalistrategia.Fi Oriveden malmissa on kultaa vain kuusi tai seitsemän grammaa tonnissa, mutta nyt on varaa kaivaa niinkin köyhää malmia. pekkarisen unelma Suomessa on avattu parin vuoden aikana monta kaivosta: Oriveden lisäksi Huittisten, Kittilän ja Ilomantsin kultakaivokset sekä nikkelikaivos Sotkamon Talvivaaraan. Lukuja on kyllä väitetty liian suuriksi
Ympäristöministeriö mittasi kotitalouksien kulutusta vuosina 20062008 ja huomasi, että hippiperhekin voi elää yllättävän epäekologisesti, jos on mieltynyt jalometalleihin. rima on vedetty "erittäin"-sanoilla niin ylös, että kaivosten kaatuminen ympäristölupaan on hyvin epätodennäköistä. joko ministeri Mauri Pekkarinen teki sen itse tai pani avustajansa asialle", Veistola kertoo. ei ihme, että korun ekologisesta selkärepusta tulee painava. n uusi kaiVoslaki on Pekkarisen laki SUoMEEN SAATANEEN uusi kaivoslaki vielä ennen huhtikuisia eduskuntavaaleja. Sieltä kultaseppä voi tilata metallia, josta hän valmistaa sormuksen helsinkiläisen korukaupan vitriiniin. Selkäreppua ei silloin ajateltu, koska ei siitä vielä tiedetty. on rehellisempää kaivaa omilta kuin kehitysmaiden takapihoilta. "ennen lausuntokierrosta esitys oli vielä erittäin hyvin linjassa muun ympäristöoikeuden kanssa. esitystä kuitenkin heikennettiin elinkeinoministerin esikunnassa. Veistola pitää silti uuttakin lakia nimenomaan kaivoslakina. n valmista kultaa! 56 Suomen luonto 11/2011. "sitä on tehty hyvin tiukasti työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa, ja sen tarkoituksena on varmistaa kaivostoiminnan jatkuminen suomessa." Veistolan mukaan on outoa, että kaivoslain esityksessä hankkeiden hylkäämiskynnys on paljon korkeammalla kuin saman hallituksen valmistelemassa vesilaissa. monissa maissa kulta liuotetaan kivestä myrkyllisellä syanidilla, mutta sitä ei vammalassa sentään käytetä. Kvartsiliete pulppuaa rikastamolta lammikkoon. Laboratorioteknikko anuliisa Koskisuo mittaa malmin kultapitoisuuden. Boliden vaikka vammalan rikastamo on kooltaan mitätön, se kuluttaa sähköä paperikoneen verran jauhaessaan malmikiven mikrometrien kokoisiksi kiteiksi. lehden mennessä painoon lakiesitys oli talousvaliokunnan käsittelyssä, mutta suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntijan, Tapani Veistolan, mukaan suuria muutoksia on tuskin odotettavissa. lisäksi laissa tulee selvemmin sanottua, millä kriteereillä kaivoslupahakemuksen voi tarvittaessa jopa hylätä", Veistola sanoo. kullantuotannon jätevirrat, päästöt ja kova energiantarve jatkuvat, kun arvokas malmijauhe kuljetetaan vammalasta Harjavaltaan kuparisulatolle ja Harjavallasta kuparin "epäpuhtautena" Poriin, jossa se otetaan erilleen ja laivataan harkkoina ruotsiin. "Ympäristön kannalta oleellista on, että kansalaisen oikeus saada tietoa, osallistua päätöksentekoon ja hakea muutosta näyttää paranevan voimakkaasti. Hienonhieno hiekkajäte kasautuu vain rikastamon lähelle muutaman hehtaarin saharaan, koska sen hyötykäytölle ei ole ympäristölupaa. vastaus oli myöntävä, joten lähdettiin ostamaan kaupungilta sormukset. Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Tapani Veistola muistaa, että kun hän polvistui kosimaan helsinkiläisen talon olohuoneessa, oli kaunis syysilma. kihlautuessa voi olla sitä paitsi mielessä muita asioita. kihlasormuksen valmistus uudesta kullasta vaatii 1600 kiloa uusiutumattomia luonnonvaroja. Oman kullan kalleus Siitä, että metalleja kaivetaan, on kuitenkin turha valittaa, jos käytämme niitä niin paljon kuin käytämme. nykyinen laki on syntynyt 1960-luvun alussa, ennen modernin ympäristöoikeuden syntyä
se on raskasmetalli, joka voi aiheuttaa munuais- ja keuhkosairauksia, syöpää, keskenmenoja ja epämuodostumia. näin raju maaperän myllerrys ei voi olla jättämättä jälkiä herkkään pohjoiseen luontoon. kaikki muut kaivosluvat jäävät kuitenkin uudessakin kaivoslaissa oikeusharkinnan piiriin. tuntuu kuin muulla kaivostoiminnalla ei olisi mitään väliä. monet niistä ovat harvinaisia maametalleja, joiden jalostaminen tuottaa myrkyllisiä saasteita. elina.grundstrom@kolumbus.fi S uomessa on samaan aikaan meneillään ennennäkemätön kaivostoiminnan kasvubuumi. Ympäristöväki on lakiin tyytyväinen ja kiirehtii sen hyväksymistä, koska siinä annetaan kunnille vetooikeus uraanikaivosten perustamiseen. Vahtikoira Elina Grundström uraanin sokeuttava vaikutus U raani on myrkkyä. tällainen mielikuva syntyy, kun lukee uudesta kaivoslaista esitettyjä kommentteja. niitä on eniten Pohjoissuomessa, ja kolmasosaan sodankylän pinta-alasta kohdistuu todellakin joko kaivosvaltaus tai valtausvaraus. erimmäinen syy kaivoskritiikin kesyyteen on tiedon puute. Ympäristöliikkeelle on riittänyt yksi raskasmetalli: uraani. kanadassa kaivosteollisuus kukoisti 1900-luvun lopussakin, ja sinne perustettiin kaivosalaan erikoistuneita ympäristöjärjestöjä kuten mining Watch canada. P jarkko Virtanen. Vihreät poliitikot ja ympäristöjärjestöt antaisivat vaikka kolmanneksen sodankylästä ulkomaisille kaivosyhtiöille, kunhan uraanin annetaan jäädä maaperään. kaivosluvat on pakko antaa myös ulkomaalaisille hakijoille, jollei mitään painavaa laillista estettä ilmene. suomessa tällaista asiantuntemusta ei ole syntynyt, kun ei ole ollut kaivoksiakaan. komissio listasi viime kesänä eu:lle kriittiset raaka-aineet. suomen kaivoskeskustelua seuratessa tuntuu siltä, että listaan pitäisi lisätä näköharhat. n Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja. kaivostoiminnan räjähdysmäinen kasvu ei kuitenkaan tunnun huolettavan ketään. säteilyn pelko on kuitenkin niin suuri, että se on sokaissut ympäristöihmiset. Vain uraanilöydöt ovat saaneet aikaan kansanliikkeitä. ulkomaisilla kaivosyhtiöillä on jo lähes 50 eriasteista valtausta. listalla oli peräti 29 metallia tai mineraalia, joita arvioidaan löytyvän juuri suomesta. lokakuussa julkaistussa Suomen mineraalistrategiassa arvioidaan, että kaivostoiminta voi 20-kertaistua tällä vuosikymmenellä. suomessa kaivostoiminta hiipui ympäristöliikkeiden kultakaudella 19701990-luvuilla lähes kokonaan. Ympäristöjärjestöjen silmille on levähtämässä koko alkuainekartta. se tarkoittaa, että löytäjä saa pitää. uraanikaivosten säteilyvaikutukset ovat vähäisiä, ja niiden muitakin terveyshaittoja osataan nykytekniikoilla ehkäistä. suomesta on kuitenkin nopeasti tulossa euroopan johtava kaivosmaa. meillä on sen sijaan runsaasti osaamista ydinvoiman vastustamisesta
TeKsTi Ja KUVaT jUha TaSKiNEN va l k o Keisaripingviinit puhaltavat tammikuun hiljaisuuteen kraaa-huutojaan. Suuri 58 Suomen luonto 11/2011
jokaisella meistä on halu tehdä lujasti töitä ja palata kotiin elävänä. kartta: Wikimedia commons 11/2011 Suomen luonto 59. Jalkojen alla napsahtelee kuusi miljoonaa vuotta vanha jää ja liukutuuli paiskaa kasvoille kirvelevän naamion. SUrvOUdUMME tavaroinemme toisen peltilinnun sisään ja liidämme läpinäkyvässä autereessa sisämaahan Fimbulheimenin vuoriston ylle. kansainvälisen polaarivuoden suomalaisen retkikunnan matka kuningatar maudin maahan on alkanut. Lumitaivaassa aboaan ahtautuu yksitoista lumimuurahaista: ilmastontutkijoita, jäätikkötutkija, geologeja, lääkäri, koneteknikko, kokki, retkikunnan johtaja ja dokumenttikuvaaja. MATKALLA MAAILMALLA ETELÄMANNER inen iljushin-rahtikoneen luukut avautuvat hehkulampun kirkkauteen Etelämantereen jäärampille. Puramme tonneittain tutkimusvälineitä ja muonaa ja aloitamme kaivautumisen kinosten läpi Base-vuorella sijaitsevan Suomen tutkimusaseman aboan kontteihin. tuhannen kilometrin jälkeen Basler-lentokone koukkaa suksilleen alas
Linnut pesivät kaukana merestä luoksepääsemättömiltä jyrkänteiltä löytyy puhalluttavia kiviportaikkoja ja niiden viereltä antarktiksen taivaantäyttäjiä. viikon ajan geologit etsivät täältä jurakauden aikaisia basalttisia juonikiviä, ferropikriittiä ja lamproiittia, todisteita muinaisen Gondwanamantereen ja afrikan yhteydestä. kannan kaulassani laatokan rantasaaren kiveä, graniittia, jota olivat kosketelleet ne, joiden vuoksi haluan selviytyä. opimme sieppaamaan etelämantereen yöttömässä yössä väriunien välähdyksiä. Kesämyrsky tupruttaa lunta aseman uumenista teemme ensin lyhyitä tutustumisretkiä lumiavaruuteen ja Base-vuoren outoihin kivikkoihin sekä valmistauduimme geologiseen tutkimusmatkaan vestfjellan vuoristoon. vinkatuuli heittää lumirakeisen sumu- helvetin ja niittaa kolmena päivänä kaikki onkalot ummeksi. eurooppaa suuremman mantereen korskea peilisali heijastaa valoa avaruuteen ja aina jossakin nunatakkien, jäästä esiin pilkistävien vuorten huipuilla, painetaan palkeita kasaan. lumimyrskyliitäjät, rauhankyyhkyn näköiset valkoiset linnut, hautovat kivien onkaloissa. lyhyiden taukojen aikana vuoristosta hohkaava valumatuuli tekee syömisestä äkkiahmimista, mutta usein silloin näemme lumimyrskyliitäjien viuhtovan samaan suuntaan. mikään näin suuri ei mahdu ihmisen sisälle. kallioilta kaikuu siivekkäiden jatkuvaa sarjatulta ja kun isokihun, skuan, leija kaartaa yli, sirppilauma räjähtää liekkeihin. Helikopterista turvareititetty gps-polku nousee vuoroin tuuliselle ylängölle, sitten alas kovien kinoksien kynnöspeltoihin ja väliin ajoreitti ahtautuu siniselle jään haavautumille syviä railoja väistellen. vaikka meidät on koulutettu ja testattu kestämään monin eri tavoin, tiedämme tulevien viikkojen tiputtavan meidät polvillemme. olemme myös ihmiskokeen osia, sillä kirjaamme kaikki tekemisemme, mielialamme ja unemme. myräkän möyriessä valmistaudumme aseman sisällä kenttämatkoille harjoittelemalla haavan ompelua ja tajuttoman elvytystä. naapurinunatakki Plogen näyttää jököttävän muutaman kilometrin päässä, mutta tavoitamme sen 898 metriä korkean pilvitehtaan reunan 27 kilometrin ajon jälkeen. ensimmäinen kesämyrsky ravistelee aboan hämähäkkijalkoja 31,8 metriä sekunnissa. heimefrontfjellan vuoristoa on hionut 800 miljoonaa auringonkiertoa. monelle tämä on elämän kuumatka, emmekä enää voisi kokea samaa. eristyksissä ja kaukana kaikesta pitää pysähtyä ja ajatella jokaisen teon merkitys, mutta lumitaivaassa mieli pulputtaa kiihkoa ja ennen kokematonta toveruutta. välimatkojen määrittely on alkuun mahdotonta. Pian kjakebeinetin leiriin leukaluuvuoren kainaloon alkaa kantautua kilkutusta. vestfjellan vuoret kurkistavat horisontissa; ensin ne näyttävät jäätikköön pudonneilta mitättömiltä meteoriiteilta mutta paisuvat kohta valtaviksi pyramideiksi, kunnes ne kutistuvat ja häviävät lumilakeuteen. myrskyn peite aukaisee neljäntenä päivänä luomensa ja auvoisa tyyni sini levittäytyy itä-antarktiksen katoksi. Tutkimusretki alkaa moottorikelkkaletka loittonee kotivuorelta. Kjäkä-kjä-kjäk-käkätyksin ne vaihtavat haudontavuorojaan. kuljemme suuren kuvun sisällä, jossa lumi, taivas ja horisontti ovat yhtä. Pe- Lumimyrskyliitäjät pesivät Etelämantereen ankarissa oloissa. 60 Suomen luonto 11/2011. Heiveröisillä linnuilla ei ole muuta keinoa suojautua kuin nopeus. Siksi yritämme tatuoida tajuntaan jokaisen hetken, vaikka tiedämme sen olevan mahdotonta
Aboa-asema kuningatar maudin maa 0 800 km Antarktis etelänapa antarktis Äärimmäisyyksien manner · Maapallon kylmin (-89,6 °C), tuulisin · · · · · · · (90 metriä sekunnissa) ja luoksepääsemättömin kolkka. Eurooppaa suurempi, 42 kertaa Suomen kokoinen. Maapallon jäästä 90 prosenttia. Länsimainen ihminen näki Antarktiksen ensi kerran 1820. Jos jää sulaisi, meren pinta nousisi 22 metriä. Vuonna 1959 tehty Etelämanner-sopimus on voimassa vuoteen 2041. etelämantereen ainutlaatuinen luonto on suojeltu kansainvälisillä sopimuksilla. Jään paksuus keskimäärin kaksi kilometriä ja ikä paikoin 6 miljoonaa vuotta. Etelämeren biologinen tuotanto keskimäärin neljä kertaa muita meriä suurempi. Madridin ympäristönsuojelupöytäkirja vuodelta 1991 nimeää mantereen rauhalle ja tieteelle omistetuksi suojelualueeksi. monelle tämä on elämän kuumatka emmekä enää voisi kokea samaa. 11/2011 Suomen luonto 61
kun maapetoja ei ole, luottavaiset linnut päästävät liki. retkikunnan lääkäri Kaius Kaartinen jäätikkölipan alla. 62 Suomen luonto 11/2011. siään ne puolustavat oksentamalla hyökkääjän päälle. Skuan siipien väli on toista metriä ja emon alta alkaa kuulua piipitystä. Parhaille pesäpaikoille on kertynyt tuhansien vuosien puolustuspäiväkirjoina pieniä kumpuja jäätynyttä krilliäyriäisoksennusta. retkikunnan johtaja Mika Kalakoski silmäilee kirkkautta ja huomaa, että uusia railovöitä on paljastunut jäätikkövirtojen taitoskohtiin. outojen, värikkäiden kivien moreeniharjanteelta löydän isokihun hautomassa. linnut nou- sevat vuorilta lämpimän ilman termiikkien hissikyydillä ja aloittavat liidon kohti merta. koiras lehahtaa alas, oksentaa petrellilihamössöä maahan ja leikkaa siitä untuvikolle koukkunokallaan pikkuruisia nokareita. Geologien kivilekojen kalkuttelu päättyy kjakebeinetin huipulla. maapallo on kuitenkin kääntänyt eteläisen napansa kolmeksi kuukaudeksi laskematonta aurinkoa kohti ja tyyninä päivinä paiste jaksaa sulattaa lunta päivärinteiltä. niiden sopeutuminen pesimään nunatakkien rinteiden pälvikivikoihin näyttää utopialta, koska lentoreitti avomeren syönnöspaikoille saattaa olla kaksisataa kilometriä yhteen suuntaan. itä-antarktiksella lumimyrskyliitäjien, petrellien, määrä on arvioitu 500 000 linnuksi. ilmaston lämpeneminen raottaa etelämantereen pakastinar- Geologit etsivät todisteita muinaisen Gondwanamantereen ja afrikan yhteydestä. hitaasti liukuvat jäätikkövirrat puristuvat vuoria vasten valaen sinisiä jääluolia tuulien kiihdytinränneiksi
Sillä aikaa kun retkikunnan jäsenten toista ryhmää odotetaan, livahdamme lääkärin kanssa peninkulman päähän ahtojään reunalle. ilmastontutkijat imuroivat pienhiukkasia ja kartoittavat tutkalla stratosfääripilvien virtauksia. ne sulattelevat kalmariateriaansa tunjäkälät pystyvät elämään aurinkoisimpien kivikoiden pinnoilla. Glasiologeille selvitetään nordenskiöldin jäätikön liikkeitä, lumikuopista kaivetaan esiin kiderakenteiden pitkää historiaa ja haetaan jäänäytteitä Heimefrontfjellan vuoristosta 200 kilometrin päästä, amundsenin ylängön reunalta. Hylkeet päästelevät muhkean kehonsa läskikerroksien alta kalanperkeiltä haisevia, kaikuluotaavia äänisarjoja takaräpylä tuuleen käännettyinä. meren ja jään rajaa koristavat keisaripingviinien keilaryhmät, vierellään weddellinhylkeiden railohaaremit. Paras matka on kuitenkin tulossa, sillä pääsemme aboan huoltoreittiä seuraillen Weddellinmeren rantaan riiser-larsenin hyllyjäälle. jää kelluu satoja metrejä syvässä meressä ja hyllyjään panka kiertyy silmänkantamattomiin jäävuorien massiivien saattelemana. viisi 400600-kiloista naarasta ja yksi yli satakiloinen kuutti lojuu jäällä, ja haaremiaan alati vahtiva uros rouskuttaa hampaillaan suuremmaksi ainoaa kulkuavantoa. Samaan aikaan sen siiven kainalosta alkaa kuulua toisen kuoriutuneen vikerrystä. kun kantta, mutta täällä se tapahtuu pohjoista pallonpuoliskoa selvästi hitaammin. pingviinejä ja hylkeitä Suomen retkikunnan työtahti kiihtyy sitä mukaa, kun myrskyjen katkoma kesä taittuu syksyyn. isokihunaaras tarkkailee esikoistaan. Se saa pitää naaraansa vain estämällä muiden koiraiden ylösnousun. Kjakebeinetillä juonikivien koloista löytyy kolmea eri lajia.. ensin näkyy jäävuoren hammas, sitten jääpankojen aitaama lahdelma ja siellä neljä keisaripingviinien höyhenpukuaan vaihtavaa poikasta vierellään weddellinhylje
Hyllyjään panka on lohjennut mereen lahden vastakkaiselta rannalta. railoalueiden reittipisteet oli merkitty merkkilipuin, mutta myrskyt tekivät niistä päreitä. Hetken mielijohteesta pulahdamme umpisukellukseen pingviiniavantoon. meren jauhamien jäätelien vierillä puuskuttaa hylkeiden sieraimia, ja pingviiniporukat päästelevät päätään puistaen karheansuolaisia huutojaan. Herään yöllä jään tärähtelyyn ja outoon jylinään. Keisaripingviinin matkakirjoitusta. tikausia jopa kilometrin syvyyteen ja tunnin kestävien ruokailusukellusten välillä. n Juha Taskinen teki FINNARP-07 tutkimusretkikunnan matkasta dokumenttielokuvan Matka Valtavaan (YLE1 2009). keisaripingviinit ovat poissa ja yksinäinen hylje etsii avantoa. Siellä ne porkkaavat vettä, kurkkivat pinnan alle leopardihylkeiden varalta, pumppaavat 40-kiloisen kehonsa täyteen happivarantoja ja sujahtavat alas. etelämanner on antanut ja sitten piilottanut aarteensa. kohta 85 päivänkierron jäämatka olisi ohi ja kuningas talvi ottaisi viittansa alle kuningatar maudin maan. valtava voima on murskannut säpäleiksi kaksi metriä paksun lahden jään. ensin musta selkä aurinkoon käännettynä, sitten vaalea mahapuoli kuivumaan. aamulla kohtaamme uuden maiseman. Tämän vuoden retkikunnan matkaan ja tavoitteisiin voi tutustua sivuilta www.antarctica.fi. 64 Suomen luonto 11/2011. Yli viuhtoo ison pääskysen kaltaisia etelänkeijuja ja suolalumikiteet kimaltavat spektritimantteina. Sukelluksia keisaripingviinit mätkähtävät yksissä tuumin mahalleen ja liukuvat jonossa avantoon. laatokan kivi kaulalle painettuna näen unta paluusta luoksesi. Geologien kivikuorma paluumatkalla aboalle. Weddellinhylkeen kuutti on syntyessään syyskuussa 25-kiloinen, tammikuun lopulla jo 150-kiloinen. ne viipyvät puolen kilometrin syvyyteen ulottuvilla uintilennoillaan yli viisitoista minuuttia, ja äkkiä avanto sylkäisee ohjukset jäälle lämmittelemään. eteläisen jäämeren aarrearkun kannella ihmisen rajoitinsokka irtoaa ja hurmos räjähtää päässä. Suuri valkoinen, rauhalle ja tieteelle pyhitetty maa on saanut pitää terälehtensä alle piilotetut luonnonrikkaudet meidän päiviimme jakamattomana ja suojeltuna. Maisema muuttuu hetkessä Scott-teltan punaisessa huoneessa, kahdessa makuupussissa untuvaunta odotellessa ajatukset kiertyvät vastapäivään, kuin tuntemattoman mantereen aurinko. teko tekee adrealiiniaaltoja, mutta rikomme uimareissullamme turvamääräyksiä ja saamme retkikunnan johtajalta sotilaallista sakinhivutusta
Naapurinunatakin juuret ulottuvat puolen kilometrin syvyyteen jäätikössä. helmikuussa syksyn valo saa jäätikön kuplimaan. 11/2011 Suomen luonto 65. keisaripingviinit mätkähtävät yksissä tuumin mahalleen ja liukuvat jonossa avantoon. Kaksijalkaisten silmäilyjä. plogenin aura
Pian valmistuu Tolan yhdessä Pihla Viitalan kanssa käsikirjoittama, ohjaama ja näyttelemä lyhytelokuva Elma ja Liisa. 66 Suomen luonto 11/2011. oma reviiri osastossa tutustutaan ihmisiin, arkeen, terveyteen ja kulttuuriin. Kasvokkain tekSti jOUNi TiKKaNEN kuVa aNNa häMäLäiNEN toimittanut jOhaNNa MEhTOLa "En pysty perustelemaan tarhausta itselleni" pamela Tola vastustaa turkiksia. Pamela Tola 29, näyttelijä, Espoo esiintynyt useissa elokuvissa, muun muassa Tyttö sinä olet tähti (2005) ja Napapiirin sankarit (2010)
ELäiMET OvaT OLLEET minulle aina tärkeitä. ne asiat, joista isosiskon kanssa puhuttiin, kasvattivat minut toimimaan eläinten puolesta. en pysty perustelemaan sitä itselleni. julkisuuden henkilön pitäisi olla niin ääripäätä kaikessa. Suhmurassa ei ollut katuvaloja, ja lähin kauppa oli seitsemän kilometrin päässä. Yhdeksänvuotiaana aloin kuvata omaa elokuvaa, ohjata sisaruksiani ja kirjoittaa näytelmiä. Haluan, että eläinten olot ovat olleet inhimilliset, ja ettei niille ole syötetty geenimanipuloitua soijaa. esiintyminen on ollut minulle luontaista, ja minulla on aina ollut tarve kertoa tarinoita. en ole koskaan pitänyt punaisesta lihasta, ja kaksikymppisenä, kun olin tanskassa teatterileirillä, luovuin siitä kokonaan. olisin oikeastaan halunnut luopua lihasta jo aikaisemmin, mutta pelkäsin, ettei jäljelle jää mitään ruoka-aineita. en tiennyt, miten tehdään hyvää kasvisruokaa. kai minua on pyydetty mukaan siksi, että on vaistottu arvojeni olevan samanlaisia. en ole koskaan ymmärtänyt turkistarhausta, ja minulle oli itsestään selvää, että lähden mukaan, jos siitä on jotakin hyötyä. Yritän tukeutua luontaislääkintään ja välttää antibiootteja, koska ne tappavat suoliston bakteerikantaa. eläinten tehotuotanto ja niiden kuljetusolot tuntuivat minusta hirveän pahoilta, enkä halunnut olla niihin osallinen. on käsittämätöntä, että ihmiset haluavat pukeutua niin röyhkeästi eläimeen." lapsilleni tarjoan nykyisin lihaa, koska he ovat huonoja syömään. meillä ei marjastettu. ja minä kävin. joensuu on laajentunut niin, että se kattaa nyt myös nämä pienet kylät. on muitakin keinoja suojautua pakkaselta. OLEN WWF:N jäSEN ja olen mainostanut heidän sademetsien hyväksi kauppaamiaan orankipaitoja. "KUN aNiMaLiaSTa SOiTETTiiN vuosi sitten ja kysyttiin, kiinnostaisiko minua turkistarhauksen vastainen kampanja, totta kai suostuin. viime aikoina olen kiinnostunut myös luontaishoidoista: olen saanut reikihoitajan koulutuksen, ja rosen-terapia kiinnostaa. aSUiN LapSENa ehkä kymmenessä eri paikassa mutta Suhmuran kylässä pisimpään, noin kahdeksan vuotta. on käsittämätöntä, että ihmiset haluavat pukeutua niin röyhkeästi eläimeen. ala-asteikäisenä kuvittelin koulumatkalla, että olen elokuvassa. näistä asioista puhuminen tosin ärsyttää minua, koska jos sanon olevani kasvissyöjä mutta korjaan, että syön kuitenkin kalaa, ihmiset kiihtyvät. kun menimme kauppaan, joku oli jättänyt koiran autoon ikkunat kiinni ilman vettä. Yritän kuitenkin tarjota terveellistä ruokaa, ja luomuruoka on sellaista. animalia pyysi minua omaan kampanjaansa siksi, että olivat lukeneet lehtijutun, jossa kerroin kasvissyönnistä. totta kai nahkatakkeja ja kenkiä tehdään nahasta, mutta siinä eläin käytetään ensi sijassa ruoaksi. Sisko käski käydä sanomassa, ettei niin saa tehdä. n 11/2011 Suomen luonto 67. 12-vuotiaana sain koiran, ja lisäksi minulla oli marsuja ja kaloja. ei olisi varaa olla ihminen. turkistarhauksessa eläimestä tehdään vain vaatteita, ei muuta. koin kuitenkin, että se on sellainen teko, jonka voin tehdä. kun olin pieni, meillä oli kanoja ja pukkeja sekä kaksi hevosta. lapsena ajattelin kuitenkin alkaa opettajaksi. eläinsuojelu- tai ympäristöjärjestöjen varsi- naisessa toiminnassa en ole ollut mukana, mutta uskon elämän menevän niin, että oikeat asiat löytävät oikeat ihmiset. Ylä-asteella alkoi tuntua, että siitä voisi tulla ammatti. kylä oli tasaista peltoa ja kodin vierestä suota, joka ei oikein kutsunut
katajaisen kansan vesa veistelee puujalkavitsejä, koputtaa puuta ja pistää puumerkin paperiin. etsiessään ratkaisua ongelmaan suomalainen saattaa olla ihan metsässä. Sanonnalla on tähdennetty, että tavoitteet kannattaa mitoittaa kykyjen mukaisiksi. Silloin toisen suomalaisen on parasta suksia kuuseen. TOpi LiNjaMa 68 Suomen luonto 11/2011 ilja karsikas. Hänen tuttavapiiriinsä kuuluu puusilmiä, ajopuita, pölkkypäitä, hongankolistajia ja latvasta lahoja. KiELEN pErUSTEELLa puihin on myös kiivetty. Suomessa arvaus voi mennä metsään ja päättely päin mäntyä. jos suomalaisella pyyhkii hyvin, hän pääsee vihreälle METSÄSANONNAT m oksalle. oma reviiri pystymetsästä puille paljaille etsä ja puut elävät syvällä suomen kielessä. joskus kaverille syötetään pajunköyttä. Pahasti yllättynyt suomalainen on kuin puulla päähän lyöty, hölmistynyt taas kuin puusta pudonnut. Puuhun ei mennä latvasta eikä perse edellä. mutta suomalaisen bisnekset voivat mennä puihin. Sanonta viittaa sekä nuoriin pajunoksiin, joista taivuteltiin vaikkapa koreja, ja ihmiseen, jonka on jo nuorena hyödyllistä opetella elämässä tarvittavia taitoja. oikea tapa kiivetä on tietenkin tyvestä puuhun. vanhan kansan mukaan kuuseen kurkottava kapsahtaa katajaan. Pajunkuoresta tehtyä köyttä käytettiin ennen nuotanpauloina. Hyvin huonosti jos käy, niin hän joutuu puille paljaille. riistan lisäksi täällä metsästetään myös muita asioita, kuten vanhoja Citroëneja tai naista täksi illaksi. Suomessa on vissi ero siinä, ollaanko metsässä vai metsällä. ja kun suomalainen hermostuu, niin oksat pois. Sanonta viittaa tilanteeseen, jossa pöydiltä on viety liinat ja lattioilta matot. entisten aikojen lapset joutuivat joskus hakemaan koivusta ritvan tai virpin, jolla isä tai äiti lasketteli pitkin takamusta. Paniikissa hän on poissa tolaltaan, eli eksynyt polulta. joutui metsänpeittoon eli arkisesti sanottuna eksyksiin. Suuntavaisto saattoi yhtäkkiä pettää ja tutut paikat näyttää oudoilta. Hän yrittää löytää elämässä olennaisen, nähdä metsän puilta, mutta ei ehkä pääse siinä puusta pitkään. työvoimapulan aikana hommiin joudutaan ehkä ottamaan väkeä pystymetsästä. jos tästä syyttää toisia, haukkuu väärää puuta. metsä oli entisaikojen suomalaisille paikka, jossa tapahtui kummia. monet konkreettiset ilmaukset ovat saaneet abstraktin sisällön metsäisessä, joskaan ei puisevassa suomen kielessä. Pulaan joutuneelle ei kannattanut syöttää pajunköyttä, sillä se saattoi herkästi katketa. koivuniemen herran käyttö kasvatusvälineenä kiellettiin vuonna 1984. opiskelu tai työnteko voi suomalaisen mielestä maistua puulta. ENTiSET SUOMaLaiSET tiesivät, että nuorena on vitsa väännettävä. ahtaalle joutuessaan hän on puun ja kuoren välissä. riistaa ei täällä niinkään ammuta tai jahdata, vaan sitä metsästetään tai pyydetään. Puhelimessa puhutaan puuta heinää. metsään eksyminen kuuluu kielessä yhä. Pyytämisessä on kaikuja ajasta, jolloin metsissä eleli henkiä, joiden suopeudesta riippui saaliin määrä. akkametsäänkin saattaa joku vielä lähteä. Hänen jäsenensä puutuvat, kun hän istuu puuseessä. Suomen kielessä yllättävä asia tulee puun takaa
Foodspillin päämääränä on ruokahävikin synnyn merkittävä vähentäminen niin kotitalouksissa kuin ravintoloissakin. Väärentämättömän ruuan opas (atar 2010). myös valmistusprosessit voivat olla ruoka-aineille väkivaltaisia. kirjan lopussa on e-koodattujen lisäaineiden vaikuttava luettelo. muiden käyttäjien listoista saa vinkkejä. teollisesti tehty ruoka on usein täynnä lisäaineita, ja hyviä raaka-aineita on syrjäytetty halvoilla korvikkeilla. luku selvisi maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (mtt) Foodspill-hankkeessa. toimii! ATAR A RUOK A A AITO M AT S E RIC NIL SSON Alkuteos Äkta vara. ruoka aiheuttaa noin puolet kaikista kulutuksemme rehevöittävistä päästöistä. mtt:n mukaan syömäkelpoista ruokaa heitetään biojätteeksi tai sekajätteen joukkoon 2030 kiloa kuluttajaa kohden vuosittain. kirja käy malliksi perusteellisesti läpi 150 elintarviketta. tuoteselostekaan ei kerro koko totuutta, mutta se on kuitenkin laatutuotteita etsivän keskeisin suunnistusväline. Riikka Toivasen kääntämä ja Suomen oloihin mukautettu laitos ilmestyi syksyllä 2010. AITOA RUOK Syö laUtanen tyhjäKSi KOTiTaLOUdET kippaavat roskiin viisi prosenttia ostamastaan ruuasta. Pakkausten merkitys ruokajätteen rinnalla ei ole niin suuri; sitä jätettä syntyy selvästi vähemmän kuin ruokajätettä. Palvelusta löytyy myös reittilaskuri, joka laskee ajomatkan, -ajan, matkakulut ja hiilidioksidipäästöjen määrän retkikohteeseen. sen avulla selvitetään, mihin ruokaa oikein katoaa ja miksi, miten se vaikuttaa ympäristöön ja miten ruokahävikkiä voisi vähentää. "lue tuoteseloste! siellä valmistajan on pakko, vaikkapa sitten pienin kirjaimin, kertoa, mistä tuote koostuu", ruotsalainen toimittaja Mats-Eric Nilsson opastaa erinomaisessa kirjassaan Aitoa ruokaa. elintarviketehtaat lavastavat tuotteisiinsa aidon ruuan makua, väriä ja koostumusta, nilsson toteaa. tähteiksi jäävät ruuat voi tuunata uuteen uskoon. siitä saa hyvän käsityksen, millaisia tuotteita kannattaa ostaa ja mitä välttää. samalla voi seurata rinkan painoa ja retkiruokien energiamääriä. Teollisesti valmistetun ruuan lisäaineet puhuttavat. MATS-ERIC NILSSON Ruoka-aika hei, meitä huijataan! Vää ren täm ätt öm än ruo rUOKa-aSiaT ovat käymistilassa. nilsson kehottaa valpastumaan aina, kun näet esimerkiksi sanan kartanon, mummon, aito, kotitekoinen, klassinen tai perinteinen. tässä muutamia vinkkejä: AA ATAR jOrMa LaUriLa Tähteestä ruokaa · Käytä tähteeksi jäänyt perunamuussi pienten perunarieskojen taikinaan · Paista tähteeksi jäänyt aamupuuro iltapalaksi · Jos keitettyjä perunoita jää, lohko ne ja paista pannulla · Vanhaksi menossa olevista leivistä saa herkullisia lämpimiä voileipiä · Keitetty spagetti tai riisi saa jatkoaikaa vaikka salaatin pohjaksi, kun sekaan lorauttaa rypsiöljyä · Pidä jääkaappi siistinä ja tartu tähteisiin tuoreeltaan · Suunnittele ruokaviikko etukäteen ja tee ostoslista suunnitelman mukaan jOhaNNa MEhTOLa rinkan kilot kuriin jOS riNKKa pUrSUaa ylimääräistä tavaraa tai vaellusvarustelistan laatiminen ruokalistoineen tuottaa vaikeuksia, retkilaskuripalvelu auttaa. ruoka aiheuttaa noin kolmanneksen kotitalouksien ympäristökuormituksesta. hän selvittää, mihin ja miksi elintarviketeollisuus tarvitsee lähes 250 e-koodattua lisäainetta (värit, säilöntäaineet, hapettumisenestoaineet, emulgointiaineet, kiinteyttämisaineet, kosteudensäilyttäjät, täyteaineet) sekä 2800 keinotekoista aromia. internetistä löytyvällä sivustolla voi laatia varusteluetteloja eripituisille retkille ja tallentaa niitä tulevia retkiä varten. oman talouden ruokahävikkiin on helppo vaikuttaa heti. Pelkkien ilmastovaikutusten osuus on noin neljännes, mutta eniten ruuantuotanto vaikuttaa vesistöihimme. Yhä useampi an opa s kuluttaja on valpastumassa ja vaatimassa aitoa, hyvänmakuista ruokaa, joka on tuotettu mieluiten lähellä ja ilman lisäaineita. myös mielikuvat ovat käytössä. Petrokemian tuotteitakin tarvitaan teollisessa ruuanlaitossa. kuoRmitukSeSta. Guiden till oförfalskad mat ilmestyi Ruotsissa 2008. harrastajavoimin tehty ilmainen palvelu löytyy osoitteesta www.retkilaskuri.net. MarKUS SirKKa markus sirkka Netissä palveleva retkilaskuri helpottaa vaelluksen suunnittelussa. 11/2011 Suomen luonto 69. helsingin seudun ympäristöpalvelujen tekemän biojätetutkimuksen pohjalta voi ar vioida, että Ruoka yksinomaan leipää heiaiHeuttaa noin tetään roskiin tai biojätkolmannekSen teeksi yhdeksän miljookotitaloukSien naa kiloa vuosittain siis ymPäRiStösuomessa. kirjassa on räikeitä esimerkkejä siitä, miten kuluttajia jymäytetään ja heille tarjotaan ala-arvoisia elintarvikkeita. toisella puolella massiivinen elintarviketeollisuus yrittää säilyttää asemiaan ja syöttää meille voimakkaasti prosessoituja tuotoksiaan. kokeilin kaupassa
tammikuussa kerrotaan niin kalojen, lintujen kuin nisäkkäidenkin sydäntalven vietosta. LaiNEEN Suomen luontovuoden opas (Wsoy) on selkeä, koko perheelle suunnattu käsikirja luonnon ihmeisiin. kirjan lopussa pohditaan, miten aarniometsille käy. Soijarouheesta ja tofusta voi valmistaa monenlaisia ruokia ja vähentää samalla lihan käyttöä. entä soijan kuljetus kaukomailta Suomeen ja sen viljelyn tieltä raivatut sademetsät. "monimuotoisia ympäristöjä ei ole enää riittävästi jäljellä, vaikka kaikki arvokkaat alueet suojeltaisiin. Hän toivoo, että luonto- ja ympäristöjärjestöt ryhtyisivät uusin ideoin ja tee-seitse-meiningillä korostamaan ja lisäämään taajamaluonnon monimuotoisuusarvoja. "kasvissyöntiin sekä lihan käytön vähentämiseen herneillä, soijalla ja muilla palkokasveilla liittyy tärkeitä ympäristö- ja eläinsuojelukytkentöjä. näitä asioita en halunnut kuitenkaan kirjoissani julistaa, vaan keskityin helppoihin ja herkullisiin ruokaohjeisiin." keilussa, jossa tampereen yliopiston katolle tavallisen kattosoran sijaan laitettiin kalkkimursketta, jotta siellä voisi kasvaa monia jäkälä- ja sammallajeja. "nyrkkisääntö on, että papujen, herneitten ja soijan hiilijalanjälki on vain noin kymmenesosa lihaan verrattuna, vaikka ne olisi rahdattu kauppoihimme toiselta puolen maailmaakin. on järjetöntä, että lähes kaikki maahantuodusta soijasta syötetään rehuna eläimille. oma reviiri Kasvisruuasta ympäristötekoihin NUOrENa pOiKaNa alkanut kokkailuharrastus ja aatteenpalo eläinten puolesta ovat olleet taustana Jere Niemiselle, kun hän ryhtyi kirjoittamaan ensimmäistä keittokirjaansa. "teknisesti ei ole mitenkään vaativampaa peittää katot kaupunkiluontoa monipuolistavalla kasvillisuudella." kaupunkien luontoympäristöjen tilanne on niemisellä jatkuvan pohdinnan kohteena. oppaassa on runsaasti lajikuvia sekä pieniä tiedonjyviä monista lajeista. Metsäkuva elää (tekijät Risto Hyvärinen, Heikki Lindroos & Teuvo Manninen) rakentuu samasta metsästä jopa neljänkymmenen vuoden aikavälillä otetuille kuvapareille. Hän on mukana ko- Koko vuosi luonnossa LaSSE j. kirjassa kerrotaan helppotajuisesti, mikä aarniometsä on, keitä siellä asuu ja mitä siellä tapahtuu. tampereen ympäristönsuojeluyhdistys jossa nieminen on puheenjohtajana on taas jättänyt kaavalausunnon, missä ehdotetaan tampereen keskustaan rakennettavan ison keskusareenan katolle perustettavaksi kukkaniittyä. Suomalainen aarniometsä (tekijät Petri Keto-Tokoi & Timo Kuuluvainen) taas vie lukijan metsän tunnelmaan. maaliskuussa neuvotaan pöllöretkelle ja kuvaillaan, miten eri pöllöt ääntelevät. kuvat kertovat, että luonto kyllä uudistuu rajujenkin toimenpiteiden jäljiltä. Suomessa osa ihmisravinnoksi käytetystä soijasta onkin kasvatettu euroopassa luomumenetelmillä." nieminen on ruokainnostuksensa lisäksi myös kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisäämisen kannalla. eri asia sitten on, kuinka monimuotoiseksi metsä enää elpyy. lukuisien lajien vaarantuminen jatkuu. se jaksaa varmasti pitää myös lasten mielenkiinnon yllä. jOhaNNa MEhTOLa jere Nieminen on kasvisruuan ystävä. 70 Suomen luonto 11/2011 riku cajander. sen monipuolinen sisältö on jaoteltu kuukausien mukaan. opin ainakin, että kivinilkka on ainoa poikasia synnyttävä kalamme ja kultaperä villakkaisiin kuuluva perhonen. surkea avohakattu ja myllätty aukko on kasvanut vuosikymmenien aikana tiheäksi metsäksi. joka kuukaudelle annetaan myös retkivinkki. tällä hetkellä metsistämme noin neljä prosenttia on luonnontilaisia, etelä-suomen metsistä noin prosentti. jOhaNNa MEhTOLa yMPÄRISTÖTOIMIJA Ruoka ja kauPunkiluonnon monimuotoiSuuS kiinnoStaVat. niemisen jälkimmäinen kirja painottuu kotoisiin proteiinipitoisiin ruokiin. opasta on helppo selailla ja poimia tietoja sieltä täältä. tekstejä värittävät hyvät lajikuvat. Puistojen köyhiä nurmikenttiä voisi muuttaa monilajisiksi kukkakedoiksi ja aktiivisesti säilyttää joutomaita." riKU cajaNdEr kiRjoja Metsät kansien välissä MaahENKi julkaisi lokakuussa kirjat Metsäkuva elää ja Suomalainen aarniometsä. tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitoksella tutkijana työskentelevältä niemiseltä on ilmestynyt jo kaksi kasviksiin keskittyvää teosta: Herne Rokkaa Herneruokakirja (2008) ja Vegaanin kotiruokakirja (2010)
lehden tekstit ovat asiapitoisia, mutta innostavasti ja ihmisläheisesti kirjoitettuja. saakka, Kauppakatu 23, Kuopio. Flunssa pysyy loitolla ja mieli pirteänä. www.espoonkaupunginmuseo.fi. Sademetsissä elää arviolta kaksi kolmasosaa maapallon eliölajeista. juan VelasQuez / guaruma / Fotokids Grankulla samskolanin kuudennen luokan tytöt hiihtävät Kauniaisissa 1923.. jos ei itse rohkene kylmään veteen, voi katsella muiden polskuttelua. saakka, kustaa iii:n katu 8, hämeenlinna. Näistä kuvista koottiin Sademetsän lapset -näyttely, joka on ensimmäistä kertaa euroopassa, Kuopion luonnontieteellisessä museossa 11.9. Talvimaisemia espoosta on esillä 27.2. www.avanto2011.fi. verkkolehti tarjoaa luontotietoa hELSiNGiN yliopiston kanssa yhteistyössä kehitetty luontoPorttisivusto on jo parin vuoden ajan tarjonnut helpotusta lajien tunnistamiseen. lisäksi lehdestä löytyy ajankohtaisia lajiesittelyjä sekä lukijoiden lähettämiä luontoaiheisia kysymyksiä vastauksineen. saakka, Glimsintie 1, espoo. Paikallisia lapsia ja nuoria koulutetaan luonto-oppaiksi ja opetetaan välittämään tietoa luonnosta myös valokuvaamalla. joensuussa Pielisjoen Ilosaaressa. monet artikkelit ovatkin muodoltaan haastatteluja. www.hameenlinna.fi/historiallinenmuseo. Käden jäljet näkyvät. esPoon kauPunginmuseo TaLviNEN ESpOO ESpOON kaupunginmuseon Glimsin taloon on koottu museon omista kokoelmista vanhoja ja tuoreita kuvia talvisesta espoosta. Norppasarjassa uidaan 25 metriä ilman ajanottoa ja kuuttisarjassa vain kastaudutaan. Vanhimmat kuvat ovat 1900-luvun alusta. virikkeitä lue, näe, koe, ilahdu! pULahda avaNTOON avaNTOUiNNiN terveysvaikutukset ovat kiistattomia. näyttely on avoinna 6.3. http://lehti.luontoportti.fi. MarjO jääSKä terhi aalto aFP / lehtikuVa / kirill kudrYaVtseV avantouinnin SM-kisoja on järjestetty vuodesta 1989. SadEMETSäN LapSET piENi ympäristökasvatusjärjestö Guaruma Hondurasissa on kehittänyt uusia tapoja hyödyntää rikasta sademetsäluontoa. sivustolle toimitetaan nyt myös selkeästi taitettua ja tasokkaasti kuvitettua verkkolehteä, jossa julkaistaan suomalaista luontoa ja ympäristöä käsitteleviä uutisia ja artikkeleja. lukija tutustuu muun muassa sammaltutkijaan, marja-asiantuntijaan, lintujärjestön toiminnanjohtajaan sekä puihin erikoistuneeseen kasvifysiologiin. www.kuopionluonnontieteellinenmuseo.fi. Käsityö kunniaan häMEENLiNNaN kaupungin historiallisen museon Käsin tehty kaupunki paljastaa käsityön määrän ja laadun, niin vanhan ajan kuin tämän päivän hämeenlinnassa. Sarjoja on kaiken ikäisille ja -kuntoisille. SM-kisat järjestää joensuun jääkarhut, Suomen Latu ja joensuun kaupunki. Avantouinnin SM-kisat uidaan 18.20.2. Puusepän, satulasepän, hattumaakarin ja värjärin työn tulokset sekä ammattitaidon kehittyminen paljastetaan
ne nukkuvat tiheäoksaisessa kuusessa ja tulevat kaksikymmentä yli yhdeksän viinimarjapensaiden varsille istumaan", Holappa kertoo. Sen jälkeen se on käynyt laudalla ihan päivittäin 1520 varpusen parvessa. Se ei ole nälkiintynyt. 72 Suomen luonto 11/2011 raimo holaPPa. Hän arvelee varpusen olevan viime kesän poikasia, koska ensin vain sen ylänokka oli pitkä, ja se oli suora. ehkä siellä on pakkasella lämmintä? varpunen sai pitkän nenän LUONTOKUvaUKSEN harrastaja Raimo Holappa kuvasi Posion keskustassa lintulaudallaan vierailleen varpusen, jonka nokka on lähes kolme kertaa tavallisen pituinen ja ristikäs. vainio pitää liiallista ruokintaa linnulle myös uhkana, koska se voisi tuoda paikalle harakat ja varikset. L äh omenluo kirja@su havainto Pekka Vainio LUKijOidEN havaiNTOKirja ON Ta , jOLLa OMa LUONTOpaLS aaN a KUviSTa MaKSET jULKaiSTaviST T STi TUOrEE paLKKiO. linnulle on tarjottu ruokaa, mutta tiettävästi se ei ole kelvannut. rantakanathan turvautuvat lentämiseen äärimmäisen harvoin. äL ä paNT Ta a iTa OvaT TErvETULLE OTOKSiaSi! Luhtakana pilkki jään alta kotiloita vaLOKUvaaja Pekka Vainio kuvasi ky- menlaaksossa luhtakanan, joka talvehtii sulana olevan puron varrella. Sitten myös alanokka kasvoi pituutta ja nokat käyristyivät. in ava H im To a iTT T nU ir tok jOU Ni T ja EN aN iKK oitasi! si ja tarin etä kuvia nto.fi. "Selasin juuri kuva-arsenaaliani, ja kävi ilmi, että se on ollut siinä ensimmäisen kerran kuudes päivä lokakuuta. tähän saakka lintu on vaikuttanut hyväkuntoiselta ja tehnyt pieniä lentopyrähdyksiäkin, mutta sen lentokyvystä ei ole tarkempaa tietoa. EriTyiSE väT havaiNNOT ENaiK aaN LiiT Ty vUOd . lintu pitää suojapaikkanaan puron rantapenkereeseen syntynyttä lumionkaloa, jossa se saattaa viettää puolikin tuntia ruokailujen välillä. linnun ruokailuun tämä ei näytä vaikuttaneen. "ravinnokseen luhtakana etsii vedestä muun muassa kotiloita ja muita pikkueläimiä käännellen nokallaan kasveja", vainio kertoo
helmikuuta 2011. Huom! Hakemuksia ei voi lähettää faksilla tai sähköpostitse. laitathan mukaan perustelut! Vastaukset 31.1.2011 mennessä. Varmaa Koskimiestä! KaiSa MariLa, TaMpErE Symbioosi ry julistaa haettavaksi APURAHAN LUONNONSUOJELUUN Symbioosi ry:n luonnonsuojelurahaston vuotuinen avustus myönnetään yhdistyksen kevätkokouksen päätöksellä yhteen tai useampaan luonnonsuojelua edistävään hankkeeseen. Jaettava summa on noin 33 000 euroa, josta pääosa jaetaan Rafael Kuusakosken muistorahastosta ja Itämerirahastosta Itämeren suojelua edistäviin hankkeisiin. Saukkorahastosta jaetaan 1000 euron apuraha saukon suojelua edistävään tutkimukseen tai hankkeeseen. 03 828 7122, 050 403 6803 www.salpaus.fi Teinintie 4, 15200 Lahti PARHAAT JUTUT SUoMEN LUoNTo 10/2010: 1. 040 527 5212, e-mail: tarja.ketola@sll.fi ja www.luonnonsuojelunsaatio.fi. Onko kierrättäminen osa elämäntapaasi. Hakuaika yhteishaussa 28.2.18.3.2011 www.haenyt.fi Lisätietoja: www.salpaus.fi/luonnonvara_ala opinto-ohjaaja Elina Lehkonen puh. Lisätiedot: asiamies Tarja Ketola, puh. Vastanneiden kesken arvotaan minikuksa ja pellavainen keittiöpyyhe. ...kuten monipuolista luonnonvara-alan koulutusta Asikkalassa ja Lahdessa Oliko lapsuutesi tähtihetkiä, kun sait lähteä kalaan järvelle. sen voitti Seija Nieminen Pirkkalasta. Päätös on kokouksen jälkeen nähtävillä yhdistyksen Internet-sivuilla (http://www.symbioosi.org). Susamuru Oy on mediayhtiö, jonka nimi turkin kielellä tarkoittaa saukkoa. onnittelumme! Lukijoiden kommentteja: Sisämaassa kasvaneena majakat ovat aina kiinnostaneet minua. Äänestä sähköpostilla parasjuttu@suomenluonto.fi nettisivuilla www.suomenluonto.fi tai postikortilla: suomen luonto / Paras juttu, kotkankatu 9, 00510 helsinki. Keväällä 2011 tulee rahastosta jaettavaksi 1 400 euroa. Kerro samalla, mitä mieltä olet uudistuneesta lehdestämme. Osallistu paras juttu -kisaan! Mikä on mielestäsi tämän numeron paras juttu. Sille toivoisi enemmän julkisuutta. Tarja bOhM, KOTKa Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa apurahoja luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tutkimustyöhön, julkaisutoimintaan, luonnonharrastustoimintaan, luontoa lähellä olevaan taiteelliseen ja kirjalliseen toimintaan sekä luonnonkuvaukseen. Onko luonnon kunnioittaminen ja ekologinen ajattelutapa sinulle itsestäänselvyys. Seurasin mielenkiinnolla vuosi sitten radiosta tullutta juttusarjaa Märketin majakalla jouluaan viettävästä porukasta, ja nyt tämän lehden juttu Majakka Suomen laidalla täydentää sitä kivasti. SaTU LähdE, LaMMi Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa APURAHOJA Kilpailu vuoden turhakkeesta on mielestäni hyvä juttu, koska muilla foorumeilla puututaan valitettavan vähän tällaisiin asioihin. Vuoden turhake on turkis 3. Kirjalliset hakemukset lähetetään osoitteella: Suomen Luonnonsuojelun Säätiön asiamies, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki ja niiden tulee olla perillä perjantaina 18.3.2011 klo 16.00 mennessä. ...jos tuntuu omalta, lähde kouluttautumaan luonto-ohjaajaksi Asikkalassa tai ympäristönhoitajaksi Lahdessa. Rafael Kuusakosken muistorahastosta jaetaan pienempien apurahojen lisäksi rahaston 10-vuotisjuhlavuoden apuraha (10 000 euroa) Itämeren suojelua edistävään tieteelliseen tutkimukseen tai hankkeseen. Oletko kiinnostunut luonnossa liikkumisesta ja ympäristön hyvinvoinnista. 050 538 2326 tai opintosihteeri Sanna Kurvi puh. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Hallitus Koukkunokalla saalis vähissä oli asiansa osaavaa tekstiä ilman lukijan kosiskelua. Majakka Suomen laidalla 2. Rafael Kuusakosken muistorahastosta ja Itämerirahastosta jaetaan apurahoja Itämeren suojelua ja Suomenlahden saariston lintujen suojelua edistäviin hankkeisiin, tieteellisiin tutkimuksiin, koulutukseen, vahinkojen torjuntaan sekä kansalaisjärjestöjen Itämeri-yhteistyöhön. Valitse tämän lehden paras juttu. Vapaamuotoiset hakemukset kustannusarvioineen pyydetään lähettämään postitse osoitteeseen Symbioosi ry c/o Symbioosin varapuheenjohtaja Noora Nevala Tenholantie 4 as 14 00280 Helsinki Hakemusten on oltava perillä viimeistään 7.2.2011 Luonnonsuojelurahan jakamisesta päätetään Symbioosi ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 22. Hakemukseen tulee liittää tutkimussuunnitelma, suunnitelma taiteellisesta työstä tai hankkeen toteuttamisesta, varojen käyttösuunnitelma, hakijan ansioluettelo tai vapaamuotoinen kuvaus aikaisemmasta toiminnasta ja selvitys muista haettavista apurahoista. Koukkunokalla saalis vähissä Vastanneiden kesken arvottiin Mika Honkalinnan kirja Lumen aika kirjailijan nimikirjoituksella varustettuna. Lisätietoja saa Symbioosi ry:n hallitukselta osoitteesta symbioosi-h@helsinki.fi tai hallituksen varapuheenjohtajalta Noora Nevalalta, noora.nevala@helsinki.fi, puhelin 050 433 0480. Oletko koskaan ajatellut että voisit tehdä kalastuksesta ammatin itsellesi. Lähde opiskelemaan kalatalouden perustutkintoa Päijänteen rannalle. Saukkorahastosta, joka perustettiin vuonna 2010 yhdessä Susamuru Oy:n kanssa, jaetaan apurahoja saukon suojelututkimukseen ja suojelun edistämiseen. Apurahoja haetaan Säätiön hallitukselle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella, josta käy ilmi anottavan apurahan suuruus ja käyttökohde
merkittävää ei ole niinkään se, että lausunnon antajana on toiminut konsultti vaan se prosessi, jonka seurauksena komissio on mielipiteensä turpeesta muodostanut. Vaella silkeissä ! Silkki pysyy raikkaana ja on kylmässä lämmin - kuumassa viileä. omassa arkistossani on muun muassa luotettavana pitämäni havainto tammihiirestä, joka kohdattiin lappeenrannassa keväällä 2008. @ lukijakiRjeet palaute@suomenluonto.fi Metsäpeuroja Pyhännällä aiemminkin Ismo Tuormaa kertoi, että suomen läntinen metsäpeurakanta on leviämässä kohti itää ja että peuroja on nähty Pyhännällä (sl 10/2010). lisäksi keväällä 2010 tammihiiri nähtiin useampia kertoja (kenties eri yksilöitä) teuvalla samalla seudulla, mistä laji löytyi jo 1980-luvun lopulla. kamera ei vielä tuolloin kuulunut maastovarustukseeni, joten sen kummempia todisteita havainnosta ei valitettavasti ole. Miesten tai naisten jUhO KyTöMäKi TaMpErE si ranskassa, tammihiiret eivät vaivu lainkaan horrokseen. ei ole pikku juttu, jos hän on yksin kyennyt ratkaisemaan vuosien kiistan turpeen uusiutumisesta. en kyllä ymmärrä, miksi tammihiirenkin uhaksi tarjoillaan ilmastonmuutosta. läpinäkyvyys olisi antanut paljon lisäarvoa turvekeskustelulle. ne viettävät talven tihulaisina rakennuksissa kuten meillä metsähiiret ja pärjäävät oivallisesti. aSKO KaiKUSaLO LOppi Suon uudistuminen on kiistanalaista Ympäristöneuvos Seppo Vuolanto markkinoi turpeeseen liittyviä kantojaan numerossa 10/2010 olleella kirjoituksella Vapo maalannut jo pitkään mustaa valkoiseksi. etelä-euroopassa, esimerkik- ...parasta puulle Kasviöljy- ja luonnonvahapohjaiset Osmo Color Puuvahat höylätylle tai hiotulle puulle sisätiloissa. Lisätietoja: Sarbon Woodwise Oy, puh. julkaistun uutisen perusteella. en siis tiedä, mhin perustuu väite, että tammihiiri on suomesta hävinnyt, mutta mielestäni tieto on ennenaikainen. Vuolanto myös nostaa nimeltä mainitsemattoman henkilön arvoon arvaamattomaan sa noessaan, että "komission hollantilainen konsultti joutui erikseen kumoamaan Vapon väitteet omilla tutkimuksillaan". toki Vapolla on aina ollut tärkeä rooli kansainvälisessä turvepolitiikassa, kuten kuuluukin olla. en ole ollut yhdelläkään Brysselin keikalla Vapon palveluksessa, kuten Vuolannon kirjoituksesta voisi päätellä. kiikareilla eläimet näkyivät oikein hyvin, ja määritin ne metsäpeuraemäksi ja -vasaksi. (019) 264 4200, s-posti: info@osmocolor.com, www.osmocolor.com 74 Suomen luonto 11/2011. mikäli talvet lyhenevät, myös otuksen horroskausi voi lyhentyä, mutta käsittääkseni se on pelkästään positiivinen seikka. tämä on juuri sitä eumustaa, mikä pitäisi saada hangatuksi valkoiseksi. saanen oikaista Vuolannon kirjoituksessa esiintyvän epätarkkuuden: ne Brysselissä järjestetyt lukuisat tilaisuudet, joiden tarkoituksena oli eu:n komission suo- ja turvetietouden lisääminen, eivät yleensä olleet Vapo-vetoisia, vaan niiden järjestäjänä toimi international Peat society, jonka pääsihteerinä tuohon aikaan toimin. olin luonto-liiton metsäryhmän suokartoitumatkalla kurkinevalla, kun huomioni kiinnittyi isoon ja pieneen hirvieläimeen keskellä avointa saranevaa. itse näin kaksi metsäpeuraa Pyhännällä heinäkuussa 2004. kyseessähän on täysin kulttuurisidonnainen laji, joka elelee pihoissa, puutarhoissa ja rakennusten suojissa. mistähän on peräisin se suotieteellinen viisaus, jolla yksi hollantilainen konsultti selättää suomalaisen asiantuntijajoukon tulkinnan soiden uudistumises- Pidätkö raikkaista alusasuista . Alusasut naisille ja miehille, pyydä esite: Linnox Silk Oy PL P 12, 00281 Helsinki puh: 09 241 0112 040 550 6243 KERRASTO + toimitusmaksu vain 78 Tilaa netistä: www.linnox.com e-mail: linnox@linnox.fi Tieto tammihiiren häviämisestä ennenaikainen en ole nähnyt uutta maamme lajien uhanalaisuudesta kertovaa raporttia, joten kommentoin sen erästä yksityiskohtaa vain helsingin sanomissa 2.12
artikkelin asenteellisuuden kruunu on mielestäni Johanna Mehtolan avausartikkelin sinänsä oikea tieto muotisuunnittelijoista, jotka ovat luopuneet turkiksista mallistoissaan. "oli ensimmäinen hankkimani lehti ja ostin sen hienojen kukkakuvien takia", kirjoitti Leena Pehkonen perusteluissaan. "kuva on harmoninen ja tunnelmallinen. kenen tahansa tutkijan on ylitettävä itsensä kyetäkseen todistamaan, että turve ei ole uusiutuva luonnonvara. seuraavan lehden lukijakirjeessä sitä arveltiin sammaleläimeksi. koska turkiksen yleisöääniä ei mainita, syntyy vaikutelma, että päätös olisi tehty etukäteen. tärkein valinnan peruste ovat tuotteen aiheuttamat ympäristövaikutukset. sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ovat yhtä tärkeitä kestävän kehityksen komponentteja kuin ekologisuus. laatujulkaisuna tunnettu Suomen Luonto on monisivuisessa turkiksia käsittelevässä artikkelissaan kuullut monia asiantuntijoita, mutta kokonaisuuden kannalta olennaisia seikkoja on jätetty ottamatta esille. siitä, mihin tutkimukseen väite perustuu, ei ole mainintaa. Paljon onnea voittajille ja lämpimät kiitokset kaikille kisaan osallistuneille! 11/2011 Suomen luonto 75. ne saattavat olla jopa tyypillisiä karuille humusvesille, eivätkä missään tapauksessa ole merkki vesistön saastumisesta. hEiKKi SiMOLa jOENSUU Tupsukorva Voitti kansikisan KahdELLa jaLaLLa seisova orava vei Vuoden turhake -valinnan tekee suomen luonnon toi mitus lukijoiden lähet tämien ehdotusten pohjalta. mauri leivon jutussa jää täysin huomiotta turkistuotannon kierrätyselementti. Mauri Leivon Tarhoilla yhä puutteita -jutun kuvatekstissä esitetään, että turkistarhauksen hiilijalanjälki olisi jopa 70 kertaa suurempi kuin tekoturkiksen. lisäksi on esitetty faktoina väitteitä, joille ei ole mainittu mitään lähdettä. kyseisen selvityksen perusteella turkisten ekoindeksi olisi tekstiili- ja vaateteollisuuden parhaimmistoa. äänestäneiden kesken arvottiin kymmenen luonnonkalenteria 2011. suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa "suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi envimat-mallilla" (suomen Ympäristö 20/2009) lopputulos on päinvastainen. turkisten ja turkistuotteiden vastaavat luvut ovat 3,73; 0,39 ja 0,07. "kaikki kannet olivat jälleen kerran upeita, mutta tässäpä vasta hieno joulukuusi koristeita ei mikään ihmisen tekemä voita", arvioi Arja Könönen. kuva on Markus Varesvuon. ophrydium-koloniat voivat kasvaa kiinnittyneinä pohjakasveihin tai ajelehtia vedessä irrallaan. mistä muusta vaatteesta voi sanoa saman? päivi MONONEN-MiKKiLä viESTiNTä- ja yhTEiSKUNTavaSTUUjOhTaja TUrKiSTUOTTajaT Oyj sen Gregory H. täpärästi kolmanneksi jäi kymppinumeron lumikuusi kuukkeli tähtenään. tasapuolisuuden nimissä mehtola olisi voinut mainita, että talvikauden 2010/2011 muotimallistoissa aitoja turkiksia on enemmän kuin kymmeniin vuosiin. Yksisoluiset Ophrydiumalkueläimet ovat 0,30,5 millin mittaisia pitkulaisia otuksia, jotka erittävät ympärilleen hyytelömäistä limaa. Mauri Leivon artikkelin viittaus turkistarhauksen hiilijalanjälkeen perustuu yhdysvaltalai- tällä kertaa Paras kansi -kisan voiton 123 äänellä. suo- ja turvealalla elämäntyöni tehneenä seison edelleen Brysselissä esitetyn kannan takana. raiMO SOpO yLiMETSäNhOiTaja hOLLaNNiN, SaKSaN ja SUOMEN SUOSEUrOjEN KUNNiajäSEN jyväSKyLä Toimituksen asenne ohjasi turhakeuutisointia jos Vuoden turhake -yleisöäänestyksen voittajia olivat mopoauto, banaanikotelo ja vesiskootteri (Suomen Luonto 10/2010), miksi toimitus kuitenkin valitsi turhakkeeksi turkiksen. turkiseläinten rehu on pääosin elintarviketeollisuuden sivutuotteita ja sellaista kalaa, jota ihmiset eivät kelpuuta ravinnokseen. äänimäärä ei ratkaise valintaa. kaksi kolmasosaa itämerestä nostetusta 113 miljoonasta roskakalakilosta (silakka ja kilohaili) päätyy turkiseläinten rehuksi. kun ympäristövaikutukset suhteutetaan yhteen euroon, kaikkien materiaalivirtojen keskiarvo luonnonvarojen kokonaiskäytöstä (tmr) on 8,93, kasvihuonekaasupäästöistä (khk) 0,98 ja ekoindeksi (muut ympäristövaikutukset kuin ilmastovaikutukset) 0,23. Smithin tutkimukseen. TOiMiTUS Limapallero oli alkueläinkolonia Suomen Luonnon (9/2010) kysy luonnosta -palstalla kauhisteltiin rantavedessä lilluneita limapalleroita. kuvan on ottanut Tomi Muukkonen. se sai 79 ääntä. Valtioneuvoston itämeren suojeluohjelmassa on todettu, että kalastus on tehokas ja edullinen keino poistaa rehevöitymistä edistäviä ravinteita merestä. Viime vuonna, joka oli huutokauppayhtiö turkistuottajat oyj:n yli 70-vuotisen historian paras, turkisnahoista tuli vientituloa Pohjanmaan pieniin kuntiin yli 300 miljoonaa euroa. lisäksi turkis kestää pitkään, ja sen voi muokata mieleisekseen. tänä vuonna valittiin turkis, koska se on muodissa ja on siksi nyt ajankohtainen. oravakansi komisti numero yhdeksän kantta. oravan olemus on veikeä ja rauhallinen", perusteli valintaansa Jenni Heikkinen. toiseksi kisassa tuli 85 äänellä numeron viisi kannessa hehkunut kurjenkanerva, jonka on kuvannut Pekka Luukkola. ToimiTTanUT jOUNi TiKKaNEN ta. kalenterin saavat Ari Kokkonen turusta, Arja Könönen kotkasta, Mirja Mattila kangasalta, Marja Nousiainen järvenpäästä, Veli-Matti ollila saarenkylästä, Leena Pehkonen Pankakoskelta, Annikki Riionheimo joensuusta, Ritva Ruohonen ivalosta, Antero Sorri kuhmoisista ja Pertti Valleala Palokasta. kyseessä lienee kuitenkin ripsieläimiin kuuluvan Ophry- dium-lajin suurikokoinen kolonia
koralliorakas on harvalukuinen mutta ei varsinaisesti harvinainen laji. majava pyrkii kaatamaan puun itse, odottamatta seuraavaa myrskyä. kysy luonnosta aSiantuntijat VaStaaVat heikki kokkonen / kuValiiteri ToimiTTanUT aLicE KarLSSON aSiantuntijat VaStaaVat LÄHETÄ oMA KYSYMYKSESI! Postita kirje tai kortti osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai sähköpostia: kysyluonnosta@suomenluonto.fi laita mukaan yhteystietosi, mahdollinen havaintopaikka sekä ajankohta. suuren puun kaataminen saattaa vaatia majavalta useamman yön työrupeaman, jolloin myös tuulella on enemmän aikaa puuttua kaatourakan lopetteluun. majava irrottaa rungosta isoja lastuja ja kaataa puun. Piisami ei jyrsi puuta vaan käyttää ravintonaan vesikasvien versoja. koralli- 76 Suomen luonto 11/2011 jaakko PaaVola. Samalla tavalla kaadettuja runkoja oli useita, ja kapeampia samalla tavoin jyrsittyjä oli lukuisasti. kaiken lisäksi näyttää siltä, että majava saa puut kaatumaan sopivasti runkoa jyrsimällä kohti lähintä vesialuetta, jolloin puun raahaaminen maalla ennen kätevään uittoon siirtymistä jää lyhyemmäksi. se herättää koristeellisena helposti huomiota. Mikä sieni mahtaa olla kyseessä? kyseessä on koralliorakas (Hericium coralloides) ja sen pallomainen muoto, jota joskus on kutsuttu omalla muotonimellään caput-medusae, meduusanpää. kasvien juurakoita syömällä piisami voi jopa hävittää elinpiiriltään koko ravintoa tuottavan kasvillisuuden. se pystyy irrottamaan talttamaisilla etuhampaillaan rungosta isoja lastuja ja kaatamaan puun, jonka se joko kuorii ravinnokseen tai katkoo sopivan mittaisiksi pätkiksi padon ja kekomaisen pesänsä rakennusaineiksi. nyt aiheina myös sää, ilmakehän ilmiöt, geologia sekä evoluutio ja fossiilit. Mikä jyrsii runkoja? Kansallispuistossa Linnansaaren vieressä Isossa Mäntysaaressa on lehtomaisella matalalla alueella kaadettu vanhoja paksurunkoisia haapoja. Kunnon myrskyssä puu kaatuu. Siististi lastumaisia puunkappaleita irrotellen runko oli jyrsitty niin, että jäljellä oli vain kapea kannas keskellä. ravinnon loppuessakaan piisami ei jyrsi puiden kuorta, vaan korvaa puuttuvan kasviravinnon eläinravinnolla, eritoten simpukoilla, joiden kuoret se avaa taitavasti. MaTTi hELMiNEN roikkuva sieni Heinävedellä metsässä kävellessäni näin oudon, halkaisijaltaan noin 10-senttisen sienen. Tekeekö piisami tällaista työtä? kysyjä on laatinut hyvän kuvauksen majavan työtavasta. majava käy käsiksi (tai hampaiksi) paksuihin runkoihin tavallisesti vasta kun nuorempi ja mehevämpi puusto on loppunut. majava kaataa ravintoa ja rakennuspuita saadakseen ehkä mieluiten nuoria ja nuorehkoja haapoja ja niiden puutteessa muita lehtipuita. silloin tällöin tuuli kaataa puun väärään suuntaan, ja mahdollista on sekin, että majava epäonnistuu kaatokolon teossa, vaikka taitava metsuri onkin. Se kasvoi lahonneen, vinossa olleen lepänrungon alapuolella
ne ajavat vieraankin lajin pois rummutuspaikastaan. Voinko lakata tarkastelemasta villavaatteitani? kysyjän pitäisi ennemminkin tarkastaa keittiön purkit ja pussit. kuvat tuovat mieleen omat havaintoni 1950-luvun lopulta ja 1960-luvun alusta nykyisestä helsingin keskuspuistosta sekä Alpi Pynnösen julkaisut tikkojen käyttäytymisestä samoilta ajoilta. Palokärki tuli samalle rungolle ja aloitti oman nakutuksensa. harmaapäätikka kaivaa muurahais pesiä. Useina päivinä olen katsellut muutaman metrin etäisyydeltä, kun pohjantikka kuorii kuusia. eri lajit sietivät toisiaan ihan hyvin. tikat reagoivat toistensa rummutussarjoihin ja soidinhuutoihin, jotka liittyvät kevääseen ja reviirin puolustamiseen. Palokärki ja valkoselkätikka etsivät ravintonsa enimmäkseen rungon sisästä, pikkutikka oksien ja rungon pinnasta sekä kuoren raoista. jos rusinoissa, pähkinöissä, jyvissä ja muissa kuivissa elintarvikkeissa näkyy seittejä, perhoset taPio ahonen Tikat sietävät toisiaan soidinajan ulkopuolella. Pohjantikat ovat luontaisesti pelottomia, samoin kuin monet muut taigan lintulajit, jotka eivät todennäköisesti ole joutuneet koskaan kohtaamaan ihmistä ainakaan saalistajan roolissa. Pynnösen havainnot osoittivat, että eri tikkalajit olivat aggressiivisia toisilleen pesimäaikana, eivät niinkään talvella. se elää lähes koko maassa muttei ole missään yleinen. Vastaajina tässä numerossa: HARRI DAHLSTRöM kalat ja äyriäiset MATTI HELMINEN nisäkkäät ILKKA KoIVISTo nisäkkäät LASSE KoSoNEN sienet KAURI MIKKoLA selkärangattomat, matelijat ja sammakkoeläimet SEPPo VUoKKo kasvit SEPPo VUoLANTo linnut Eri tikkalajit samoilla apajilla Olen seuraillut tammihelmikuussa tikkoja Espoon Otaniemessä. käpytikka syö talvella havupuun siemeniä, mutta pohjantikka etsii kaarnakuoriaisia, jotka elävät kaarnan alla puuosan pinnassa. siksi pohjantikka kuorii tarkasti kuolleet ja kuolevat havupuut. en pysty muistamaan hyökkäävää käyttäytymistä talvella, vaikka tikkoja oli samassa puussa. käpytikat sietävät toisiaan sekä valkoselkätikkaa että harmaapäätikkaa talvisten rasva-apajien liepeillä, vaikka ne toi- saalta haluavatkin pitää käyttämänsä käpyjen takomispajan itsellään. omat havaintoni ovat tikkaparatiisista, kuolleesta metsiköstä, joka houkutteli kaikenlaisia tikkoja nimenomaan talvisin. palokärki vasemmalla, valkoselkätikka oikealla. 11/2011 Suomen luonto 77. Perhoset olivat lepoasennossa muutaman millin levyisiä tasapaksuja tikkuja. Onko tikoille luonteenomaista se, että ne hyväksyvät toisen lajin samalle apajalle. Arvelin niitä pihlajanmarjakoiksi. ne hakeutuvat pesimäajaksi vanhoihin metsiin, joita on vielä jäljellä idässä ja pohjoisessa. SEppO vUOLaNTO Koiperhosiako? Eräänä syyskuun viikonloppuna kotonani espoolaisessa kerrostalossa lenteli parisenkymmentä pientä perhosta. Helpottaako se hyönteisten etsimistä kuorimalla puun ensin? orakas kasvaa lehtipuilla, maahan kaatuneissa tai pystyssä olevissa lahoissa rungoissa. Valkoselkätikka nakutteli koivun runkoa. ulkomaisten tietojen mukaan se on syötävä, mutta suomessa sitä ei ole käytetty ruokasienenä. LaSSE KOSONEN kysyjä on tehnyt tarkkoja havaintoja ja saanut vielä onnistuneita kuvia tilanteesta. Liiskatessa niistä jäi iso tahra. näyttää olevan niin, että eri lajit sietävät paremmin tosiaan kuin saman lajin yksilöt. Vartalo oli tumma ja siivet läpikuultavat
kuusi ei ilmeisesti pysty uhraamaan vanhoja neulaskertoja uudempien hyväksi vaan kuivuuden riivaamana ruskettuu kokonaan. koteloita on kaappien ja listojen nurkissa, ja yksittäinen perhonen elää kaksi kolme viikkoa. jos runko on vinossa tai tyvestä käyrä, puun kaatuminen tai kallistuminen on voinut nostaa juurten tyviosat ilmaan. lahopuiden päällä itäneet kuuset seisovat vanhoina, usein juurijalkojen varassa, tyhjän päällä! joskus onkalo voi riittää jopa karhun pesäksi. mänty selviää pitkien kuivien kausien yli vettä pihtaamalla, ja jos kuivuus yhä vain jatkuu, se pudottaa vanhimman neulaskerran pois mutta säilyttää nuorimmat. Perhosia voi lennellä viikkoja sen jälkeen, kun kaikki puhtaat vilja- ja muut tuotteet on pistetty lasi- tai metallipurkkeihin ja perhosten asuttamat pussit ja laatikot kompostiin. männyn juuriston rakenne ja lujuus eivät kovin paljon poikkea kuusen juuristosta. kalliomäntyjen juurisienten pitää sietää pitkien poutakausien kuivuus, mutta olla silti heti sateiden tultua valmiina keräämään vettä sekä itselleen että männylle. ehkä kuusi ei edes pysty muodostamaan sienijuurta parhaiten kuivuutta sietävien sienilajien kanssa. SEppO vUOKKO mänty selviää pitkien kuivien kausien yli vettä pihtaamalla. 78 Suomen luonto 11/2011 timo nieminen / kuValiiteri. kysy luonnosta aSiantuntijat VaStaaVat aSiantuntijat VaStaaVat ovat ilmeisesti keittiökoisia. niiden etusiipi on kaksivärinen, tyvi mullankellertävä ja ulko-osa viininpunertava. aina kun löytää paksun juuren, joka ylittää ilmatilan, voi kuvitella siinä olleen jotakin, jota pitkin juuri on kasvanut, esimerkiksi lahopuun, muurahaispesän tai irtainta maata ja jotakin, joka on juuren peittänyt, vähintäänkin sammalia tai kariketta. mäntyjen juurista osa voi tunkeutua kallion raoissa ja halkeamissa syvällekin kallion sisään, missä kosteutta riittää pitkilläkin poutakausilla. suo-ojissa ja korvissa näkee myös kuusen muodostaneen samanlaisia juurisiltoja. erot ovat enimmäkseen kasvupaikoista johtuvia. merkittäviä männyn kuivuudensiedossa ovat myös juurisienet. Esimerkkejä männyn sitkeydestä näkee usein kallioilla ja saaristossa. Saaristossa avain männyn selviytymiseen äärioloissa on sen kuivuuden sietokyky. sinänsä perhoset eivät ole mitenkään vaarallisia, naaraat vain pyrkivät munimaan elintarvikkeisiin. ja vastaavasti märillä paikoilla kuten rämeillä mänty on matalajuurinen. juuret eivät kasva ilmaan. Vantaan Länsimäessä yksi mänty kasvaa Venäjän vallan aikaisen juoksuhaudan päällä, ilmassa omien juuriensa varassa. Mihin männyn peräänantamattomuus perustuu? Keittiökoisa Kallioiden sisupussi Olen nähnyt mäntyjä kasvamassa silkalla kalliolla, jossa ei näytä olevan hitustakaan irtainta maata. ravinteiden keruusta huolehtivat osaltaan sammal- ja jäkäläkerroksen alla levittäytyvät juuret, jotka joutuvat kärsimään joskus pitkäänkin kuivuutta. missä maa on läpäisevää ja vesi syvällä, kuusellakin on syvälle tunkeutuva paalujuuri. Pihlajanmarjakoi ei tule lainkaan kysymykseen, sillä niitä ei ole asunnoissa. KaUri MiKKOLa Pentti alaja / kuValiiteri myrskyn kaatamat männyt jatkavat kasvuaan, vaikka ne ovat menettäneet ainakin puolet juuristostaan. kun kuusi yleensä kasvaa paikoilla, joissa pohjavesi on lähellä pintaa, kuusen juuristo jää pinnalliseksi. siinä männyn ja kuusen välillä on selvä ero
Vaikka helsingin huuhkajilla on kaneista suorastaan ylitarjontaa, niin kyllä ne voivat yrittää rusakkojakin, joskus onnistuen, joskus ei. toisinaan evän kokonaan tai osittaisen puuttumisen syynä voi olla kalan sairastama evärutto. Se pakeni kun huomasi lähestymiseni. eero haaPanen Miksi kuhalta puuttui selkäevä? Linnansaaren kansallispuiston vartija Oke Herranen sai marraskuussa 2010 verkosta kaksi kuhaa, joilta puuttui Silmäpuoli rusakko Näin Helsingissä viime vuoden varhaiskeväällä rusakon, jonka silmä oli selvästi sokea. kyseessä on perinnöllinen värimuoto, jonka tiedetään olevan yleinen euroopan mantereen eteläosien oravakannoissa ja erityisesti joillakin saarilla. havaintohetkellä elokuussa oravayksilö oli todennäköisesti aloittamassa karvanvaihtoa talvipukuun. MaTTi hELMiNEN kaloja, joilta puuttuu jokin tai jotkut evät, tulee kalamiesten saaliiksi silloin tällöin. Oliko se kesäpuvussa vai talvipuvussa. meilläkin mustia oravayksilöitä lienee aina tavattu vaikka niin vähän, että niistä ei ole voinut syntyä omaa erityistä kaupallista turkislaatua. saadut kuhat osoittavat, että ilman piikkistä selkäevääkin pystyy hankkimaan ravintoa ja elämään pyyntikokoiseksi saakka. harri dahLSTröM otus joutunut onnettomuuteen tai saalistusyritykseen. niinpä olen valmis uskomaan, että kuvan rusakko on menettänyt silmänsä epäonnisessa tapahtumassa joko saalistajan otteessa tai taistelussa toista rusakkoa vastaan. siitä ylen yksinkertaisesta syystä, että silmäsairauksia koskee sama kuin useimpia muitakin vaivoja; iän myötä niiden ilmaantumismahdollisuudet kasvavat. Vaihtoehdoista saalistaja tuntuisi todennäköisemmältä. erityisesti silloin, kun oravia ammuttiin vuosittain jopa yli kaksi miljoonaa kappaletta, suuressa nahkajoukossa havaittiin myös muita värimuunnoksia, jopa valkoisenkirjavia. Pahimmillaan evä häviää kokonaan. toinen mahdollisuus on urosten välinen kamppailu. evän puuttuminen voi olla synnynnäinen perintötekijöiden tai alkionkehityksen aikaisten häiriöiden tai kenties jonkin mekaanisen vahingon aiheuttama. kaksi saman lajin kalaa tässä kuhaa samasta verkosta tai aivan samalta alueelta on jo harvinaisempaa. jos taas syy on häiriössä perintötekijöissä, saattaa niillä seuduin uida useampiakin samanlaisia yksilöitä. Puuttuvan evän kohdalla kalan iho oli ehjä, mutta siitä kuultaa läpi evän aihio. kuvan ottoaikaan rusakolta irtoaa talvikarvaa, joten laikkuja voi syntyä siitä syystä. meitä lähinnä mustat värimuodot ovat yleisiä Viron saarilla saarenmaalla ja hiidenmaalla. rusakon turkin karvattomien laikkujen synty jää myös veikkailuksi. juha taskinen Onko musta orava harvinainen? Näimme Kemissä lähellä keskustaa mustan oravan. Rusakon turkissa on myös karvattomia laikkuja olisiko kyllä rusakollakin on silmäsairauksia, mutta ilman muuta vähemmän kuin ihmisellä. Emme ole ennen nähneet. olemmehan muun muassa television luontodokumenteissa nähneet, miten rusakkourosten kiimataistoissa irtoaa karvatuppoja tuulen vietäväksi. minä olen nähnyt tätä pöllytystä myös luonnossa. iLKKa KOiviSTO 11/2011 Suomen luonto 79. Mikä mahtaa olla evättömyyden syy? mustan oravan havaitseminen niinkin pohjoisessa kuin kemissä on yllättävää, mutta ei suinkaan mikään näköhäiriö. miksi. evän aihion näkyminen viittaa siihen, että ainakin evän tukiluut ja mahdollisesti eväruotojen tyvetkin kuultavat ihon läpi. taudin parantuessa kalan iho eheytyy pois kuluneen evänkin kohdalta. Oli päiväsaika. Ja kyllä se orava oli varmasti. aaVa-leena kurki Selkäevätön kuha ui pyydykseen Saimaalla. piikkinen selkäevä. Rusakko oli muuten ihan ketterä ja arka. se on bakteeritauti, jossa eväkudokset vähitellen kuluvat pois. kun kalan iho on ehjä puuttuvan evän kohdalla, evän mahdollisesta vahingoittumisestakin on pitkän aikaa. oletettavasti musta oravayksilö on koko vuoden yhtä musta, joten turkin kesä- tai talvipuvulla ei ole merkitystä. Kaikki, mitä oli näkyvissä, oli täysin mustaa. epäonnistuneessa saalistuksessa voi huuhkajan mahtava kynsi osua rusakon silmään, ja se on siitä hetkestä loppuiäksi sokea. ovathan kuhat voineet tulla Varkauden vesiltä. evättömyyden syytä arvaillessa voi mielestäni jättää pois vahingoittumisen, mutta synnynnäisen tai mahdollisen nuorena sairastetun eväruton pois sulkeminen on jo vaikeampaa. tautia on todettu paikoin jätevesien vaivaamissa vesissä ja muun muassa ylitiheissä kalakannoissa, missä kalojen vastustuskyky on heikentynyt. Onko rusakoilla joitain silmäsairauksia. Kuinka yleisiä mustat oravat ovat Kemissä, ja kuinka yleisiä muualla Suomessa. rusakoista valtaosa on nuorta väkeä ja vain ani harva pääsee edes lähelle lajin maksimi-ikää. Toinen silmä oli normaali ja auki
Hinta 48 euroa (+postikulut 7,50 euroa) Tilaa verkkokaupasta www.metsakustannus.fi/kauppa. Lisätiedot: Pirkko-Liina Elomaa, pirkko-liina.elomaa@psk.fi, puh. Asiantuntevat tekstit täydentävät kokonaisuuden. krs. Lähiopetuspäiviä 2-5 pv/kk Oulussa ja sen lähiympäristössä. LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTOKOULUTUS OULUSSA 21.3.11-> Tule oppimaan luontoa, luonnontuotteita ja niiden kestävää tuotteistamista! - Saat hyvinvointia, elämyksiä ja eväitä ekomatkailuun - Suoritat luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon sujuvasti työn ohessa - Ohjaamme sinut halutessasi yrittäjyyden polulle - Koulutus sisältää turvallisuuspassin, hygieniakoulutuksen ja ensiaputaidot Toteutus: Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna. maaliskuuta KiviTaSKU ja 58 Muuta lintuaMMe ovat uhanalaisia. Kun tilaat vähintään 2 kirjaa, saat ne ilman postikuluja. Kirjakauppa 80 Suomen luonto 11/2011. uusin tieto Punaisesta kirjasta. Kiiski on herrojen herkkua löytöretkellä Puijolla Tomi mUUKKonen / linTUKUVa Vuoden luontokirja 2010 -finalisti. Lapissa kaikki kasvaa nopeasti Lapin kesässä hehkuu suomalaisen sielu. Katso myös tarkempi koulutusesite PSK-Aikuisopiston verkkosivuilta www.psk.fi. Pohjois-Pohjanmaan Oppisopimuskeskus Kansankatu 47 B, 3 krs 90100 Oulu www.popo.fi PSK-Aikuisopisto Kansankatu 47 B, 3. 90100 Oulu www.psk.fi Suomen 2/2011 ilmestyy 4. Vaativat olot synnyttävät nöyrää kauneutta vailla vertaa. 0400 292 511. Pekka Luukkolan kuvat vangitsevat Lapin luonnon monimuotoisen loiston ainutlaatuisen koskettavasti
Mikä eläin on myyräkuumeen aiheuttavan Puumala-viruksen kantaja. 3. the Birds of america. 3. Mikä lepakoistamme on yleisin. Suomessa on karjan rehun ylituotantoa, mutta kuinka montaa peltohehtaaria se vastaa. korpin. Osoite: ............................................................................................................................... C D Postinumero ja paikkakunta: .......................................................................................... Osoite: ................................................................................................................................ Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): ................................................................................................................................... Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Lähettäjä Allekirjoitus: ....................................................................................................................... 8. 6. Suomen Luonnon tilausasioissa Sinua palvelee Tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p. Postinumero ja paikkakunta: .......................................................................................... Tunnus 5009174 00003 VASTAuSLÄHeTYS 11/2011 Suomen luonto 81. Osoite: ............................................................................................................................... 9. ulkomaantilauksiin tulee postituslisä: eurooppa 20 ja muut maanosat 30 euroa. 10. Kenelle komeat nokat kuuluvat? Tilaan suomen Luonnon vuosikerran lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen ___/___ 2011. Lahjatilaus on määräaikainen. Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. A kuVat Wikimedia B Lahjan antaja (laskutusosoite): Allekirjoitus: ...................................................................................................................... (09) 2280 8210, 2280 8209, tilaajapalvelu@sll.fi, www.suomenluonto.fi Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 kk, 10 numeroa) kotimaahan 67 euroa, kestotilaus 59 euroa. 4. a) noin 1000 b) noin 2000 c) noin 3000 2. Mitkä seuraavista eläimistä elävät Etelämantereella. Nimi: .................................................................................................................................... 2. Nimi: ................................................................................................................................... Puolen vuoden määräaikaistilaus (5 numeroa) 37 euroa. pähkinöitä kristina al-zalimi / cartina Tilauksen tai osoitteenmuutoksen voit tehdä myös oheisella palvelukortilla. Kestotilaus uudistuu tilaus jaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. hilleri. 500 000 hehtaaria. a) Varis B) naakka c) mustavaris d) korppi. YkkösBonuksen Norppa-kortin numero ........................................................................ Lahjan saaja: Nimi: .................................................................................................................................... a) jääkarhut b) pingviinit c) merileijonat 5. Kuinka monta kuvaa Suomen Luonto sai Luomus-kuvakisaansa. 7. Puhelin (myös suuntanumero): ...................................................................................... Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys VASTAUKSET: 1. Kuinka monta eläintä liikenne tappaa Suomessa arviolta vuosittain. YkkösBonuksen Norppa-kortin numero ......................................................................... Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys Tunnus 5009174 00003 VASTAuSLÄHeTYS SUOMEN LUONNON LahjaTiLaUS 10. c) noin 3000. 7. etelämantereen eläimiin kuuluvat muun muassa b) pingviinit ja c) merileijonat. metsämyyrä. Pohjanlepakko. Minkä niminen on maailman kallein kirja, John James Audubonin vuosina 18271838 julkaistu teos. Postinumero ja paikkakunta: ........................................................................................... Myynti Rautakirjan lehtipisteissä. 1. Irtonumero 7,5 euroa. 8. 5. Lähettäkää Teen osoitteenmuutoksen.alkaen ___/___Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni 2011. Puhelin (myös suuntanumero): ....................................................................................... 9. Luonnonsuojeluliiton jäsenille ja Ykkösbonuksen norppakorttilaisille määräaikaistilaus 59 euroa ja kestotilaus 52 euroa. 4. Yli kuusi miljoonaa eläintä. Mikä näätäeläin on kuollut Suomesta sukupuuttoon? TiLaUSaSiaT iNTErNETiSSä: WWW.SUOMENLUONTO.Fi voit maksaa tilauksesi e-laskulla tee sopimus verkkopankissasi! SUOMEN LUONNON TiLaUS/OSOiTTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen ___/___ 2011. Kestotilaus 12 kk (59 euroa) Määräaikaistilaus 12 kk (67 euroa) Olen SLL:n jäsen (hinta 59 tai 52 , Määräaikaistilaus 6 kk (37 euroa) katso tarkemmin ohesta). jääkarhut elävät Pohjoisella pallonpuoliskolla. Minkä ennen vain erämaissa viihtyneen lintulajin odotetaan parinkymmenen vuoden kuluessa tulevan kaupunkilinnuksi. 6
vuosikirjan kannen logon piirsi Reino Kalliola. marika eerola 82 Suomen luonto 11/2011. "Puhe luonnonsuojelusta saattaa näissä olosuhteissa monen mielestä tuntua tarpeettomalta, jopa yleisen edun vastaiseltakin. Kakkosnumerossa 1942, sodan taas jatkuessa, pohditaan lisää tätä tänäkin päivänä ajankohtaista teemaa. Artikkeli Luonnontutkijan Suur-Suomi esitti luonnontieteellisen viileästi, miten pitkälle itään luonto-Suomen rajat ulottuvat. ) Vuosikirjaa oli "kaiken kevättä innolla valmistettu" "KOhTa KESäN alkajaisiksi tuli julkisuuteen --- Suomen Luonto 1, jota kaiken kevättä oli innolla valmistettu. Siitä huolimatta jaksettiin kantaa huolta luonnostakin. Talvisodasta oli tuolloin kulunut vähän yli vuosi. Niissä käsiteltiin etelä-Suomen luonnonpuistojen tarvetta, kivien ja kallioiden suojelua sekä luonnonsuojelua kulttuuritehtävänä. Luonnonsuojelun merkitys on päinvastoin tullut meille entistä monin verroin ajankohtaisemmaksi", linjataan vuosikirjassa 1941. "Julkaisu sai sanomalehdissä erittäin kiittävät arvostelut", iloittiin. 70 Suomen vuotta jOrMa LaUriLa Välähdyksiä vuosien varrelta ajankuvia vuosikirjoista 1941 ja 1942. ( Alkuaikojen Suomen Luonnon vuosikirjoissa korostui luonnonrakkauden ohella vahva luonnontieteellinen ote. Emmeköhän me täten rauhoittaisi omaa sukupolveamme siltä tulevien polvien moitteelta, että olemme oikeana ajankohtana laiminlyöneet tämän velvollisuutemme synnyinmaamme luontoa kohtaan?" n "Meidän on valvottava, että myös tuleville polville varataan tilaisuus ammentaa voimaa ja tarmoa niistä samoista lähteistä, joista suomalainen luonne on saanut olennaiset piirteensä ja suomalainen henki syvimmän tenhonsa." ote pääkirjoituksesta 1941. Myös kaupungin ja luonnon suhde askarrutti. Mutta näin ei suinkaan ole asian laita. Julkaisija Suomen Luonnonsuojeluyhdistys piti sitä siihen asti huomattavimpana saavutuksenaan. "Voimmeko me olla kyllin tarmokkaita saadaksemme kulttuurikeinolla suuressa mittakaavassa säädetyllä rauhoituksella pelastetuksi näytteitä kulttuurin omilta varjopuolilta. Se oli runsaasti kuvitettu ja hyvälle paperille painettu." Ensimmäinen numero ilmestyi 1941 "Moskovan rauhan jälkeiseen raskaaseen ja ankeaan aikaan, jolloin kaikki toivo asetettiin vain uuteen päivään", kirjoitetaan synnystä keväällä 1942
järjestösuunnittelija Sinikka Kuntulta, p. Kymmenet yritykset ovat jo liittyneet Suomen luonnonsuojeluliiton kannatusyrityksiksi. (09) 228 08 207, 050 408 6422 tai sinikka.kunttu@sll.fi ja osoitteessa: www.sll.fi/yrityksille Kuva: Hannu Hautala / Leuku Suomen luonnonsuojeluliiton kannatusyritykset 2010 · Aalto Oy · Arkkitehtiyhtymä A6 Oy · Dementiahoitokoti Dagmaaria Oy · Ekogen Oy · EfiCode Oy · Ekointernet Oy · Hiskinmäen Eläinsairaala Oy · EuroNet Trading · Genencor International Oy Hangon tehdas · Hagson - Provitek Oy · InDomo Oy Ltd · Innato Oy Ltd · Jeeraform · JN-Solar · Jyväskylän messut Oy · Kesko Oyj · Kielotien Hammaslääkäriasema Oy · Kon-Tiki Tours Oy · Kotka Maretarium Oy · Kuusakoski Oy · Lassila & Tikanoja Oyj · Lännen Maisemarakennus · Länsi-Helsingin Kirjanpito Oy · Macpine Oy · Mainostoimisto Media M1 · Mikebon Oy/Suomen Luontokauppa · Moln Oy · NorppaArt · Oy Gardenia-Helsinki Ab · Perniön Taimisto · Pertinax Oy Ab · Raisio · Riihimäen Messut Oy · Sirkka Experience · Sissy Oy · SOK · Stora Enso Oyj · Synthes Oy · Suomen Bioteekki Oy · Suomen Lähikauppa Oy · Suomen Palautuspakkaus Oy · Taide ja Terapia Käännekohta Oy · Tampereen Kalastusväline Oy · Tapiola-ryhmä · Teo-Pal Oy Ab · Turotim Oy · Uulatuote Oy · Vari Oy · Venealan Keskusliitto Finnboat Ry · Väritukku Oy · Waterix Oy · WhiteZone Oy · YAP Oy. Kannatusyritys saa muun muassa: l 40 % alennuksen yrityksen ilmoituksista Suomen Luonnossa ja Luonnonsuojelijassa l kannatusyritysten yhteisen ilmoituksen Suomen Luontoon ja Luonnonsuojelijaan kerran vuodessa l yrityksen esittelyn SLL:n verkkosivuille Lisätietoja saa vs. YHDESSÄ SUOMALAISEN LUONNON PUOLESTA Yhä useammassa yrityksessä päätöksiä ohjaa vastuu luonnosta ja elinympäristöstä. Lämmin kiitos tuesta vuonna 2010! Toivotamme myös uudet tukijat tervetulleiksi joukkoomme. Kannatusyritysten jäsenmaksut käytetään luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja kestävien kulutus- ja tuotantotapojen edistämiseen
Palautusviikko 201109 767095-1101