Suomen Luonto 1/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TaLvivaara ja vESiSTöT. SUSi. UpEaT TaLvirETkikOhTEET. kOrkEaSaarEN SUOjaTiT. LUMijäLkiä ETSiMäSSä. T re ! aT 38 pe . kaNSaLLiSpUiSTOT ja MaLMiNETSiNTä. 30 u s en T lv Tee Ta oh k ki luonnonYsTÄvÄn YkkÖslehTi SUSIkannan romahdus pysähtyi kORkEaSaaRI tarjoaa turvapaikan uhanalaisille talvIvaaRan piinalliset päästöt SUOMEN LUONTO 1 | 2012 TaLvENTörröTTäjäT. jUha SUONpää. 1 Irtonumero 8,50 27.1.2012 suuri kylvö talvEN urpiainenkin käy rikkaruohoston noutopöydässä.
sydäntalvi Hyvästi kaamos! Kuva TEUvO hiETajärvi / tEKsti jOrMa LaUriLa aUriNkO on jälleen noussut Lapissa taivaanrannan yläpuolelle monen viikon piilottelun jälkeen. Värriön luonnonpuistossakin luonto vähitellen virkistyy ja kurkottaa kohti kevättä.
Pian urokset kerääntyvät taas soidintantereille mittelemään voimiaan.. sydäntalvi Metsän isäntä Kuva TEUvO hiETajärvi / tEKsti jOrMa LaUriLa UkkOMETSO on sävähdyttävä ilmestys, kun se paukahtaa siivilleen hakomännyn latvasta. Lapissa metsoja on viime kesän erinomaisesti onnistuneen pesinnän jäljiltä nyt paljon
Luonto elää säästöliekillä, mutta siitä huolimatta se tarjoaa kiinnostavaa nähtävää. Nisäkkäitä näkee harvemmin, mutta niiden jälkien tutkiminen on hauskaa puuhaa. Joulutammikuu on todellakin outo aika kohdata harjalintu tai tiltaltti. kannattaa lähteä retkelle nyt, kun lunta vielä on. 56 SiSäLLyS 16 Suden juoksu jatkuu Amurinleopardi ei ole turhaan korkeasaaressa. 1/2012 25 Vilskettä joutomaalla Tikli ja takiainen ovat pari. Eläimet eivät tee mitään turhaa; niillä on aina jokin tärkeä puuha meneillään. ilmasto äärevöityy, ja vaikka keskilämpötila nousee, lauhojen talvien lomaan voi tulla koviakin pakkastalvia, kuten pari edellistä talvea osoittivat. tässä numerossa tarjoilemme joukon hienoja talviretkikohteita eri puolilta maatamme. onko muilla linnuilla omat kumppaninsa. Meri ja sisävedet pysyivät harvinaisen pitkään lähes jäättöminä. Nyt on hyvä aika tutustua joutomaiden talventörröttäjiin ja niiden ruokavieraisiin. pääKirJoiTus tulihan se talvi! piTkääN jaTkUNUT lauha sääjakso sai jotkut kasvit kukkimaan vielä loppuvuodesta, ja lintumaailmassa oli poikkeuksellisen paljon viivyttelijöitä ja jopa eksoottisia vieraita. susilla on kiima-aika, mutta lähteekö kanta nousuun? 18 Opi tunnistamaan törröttäjä parisataa kasvilajia antaa tuulen ja eläinten kuljettaa siemenensä. 28 Outo sirkku ja taigakirvinen Juha laaksonen pääsi lähelle lintua, joka jäi mysteeriksi. jOrMa LaUriLa päätoimittaja jorma.laurila@ suomenluonto.fi seppo pöllänen lauri salminen P.s. Nyt voit myös kuunnella suomen luontoa internetissä! luonnon ääni -puheohjelmat löydät osoitteesta www.audioboo.com/luonnonaani tai verkkosivujemme kautta www.suomenluonto.fi. Suden tulo varsinaisSuomeen puhuttaa. 16 6 Suomen luonto 11/2012 Vakiot 8 luonto ja ympäristö nyt 14 maailmalta 39 Kolumni 45 Vahtikoira. Sinisorsakin teki historiaa pyöräyttämällä pesäänsä joulumunat Espoossa. tämä kaikki on esimakua siitä, mitä ilmaston lämpeneminen voi tuoda tullessaan. Vesilinnuilla ei ollut mitään sitä vastaan, ja niitä jäikin suurin joukoin odottelemaan muutolle lähtöä. Esimerkiksi laulujoutsenia sinnitteli vuodenvaihteessa inaria myöten. Loppiaisena talvi saatiin eteläiseenkin Suomeen
Vaatimuksia on asetettu muun muassa. Talventörröttäjien ja lintujen tavoista sivuilla 1827. 7. Kerromme eläintarhan merkityksestä uhatun luonnon turvapaikkana. 18 marKus VaresVuo Kaivoksen vaikutus vesistöön lähestyy jo Kallavettä. Painopaperissamme käytetään FSC-sertifioitua puukuitua. 40 Lumijäljet kertovat Jäniksen jäljet tuntee jokainen, mutta osaatko erottaa ilveksen ja suden tassunpainallukset? 56 Pakolaisia ja turvapaikan saaneita ryöstetyistä viklonmunista kasvaa poikasia Korkeasaaressa. Se kattaa kaikki tuotannon vaiheet. luonnonystävän ykköslehti Suomen Suomen Luonto 1/2012 71. painopaperille, kemikaalien ympäristövaikutuksille, energian kulutukselle, jätteiden lajittelulle ja päästöille. savossa ollaan huolissaan. 64 oma reviiri 72 Havaintokirja 74 paras juttu, lukijakirjeet 76 Kysy luonnosta 81 pähkinät, palvelukortti 82 pienestä kiinni 11/2012 Suomen luonto ari-peKKa HuHTa 46 Tragedia nimeltä Talvivaara kaNNESSa Urpiaisen talvipäivään antaa energiaa mesiangervo. Painolla on käytössään myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi Päätoimittaja Jorma Laurila, (09) 2280 8217, 040 351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, (09) 2280 8214, 050 308 2795 AD Marika Eerola, 050 523 9631 Toimittajat Juha Kauppinen, (09) 2280 8203, 050 592 2808 Alice Karlsson, (09) 2280 8205, 050 308 2457 Johanna Mehtola, (09) 2280 8274, 050 308 2186 Jouni Tikkanen, (09) 2280 8234, 050 432 8421 Toimituksen assistentti Elina Juva, (09) 2280 8201, 050 452 2347 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045 117 3443 arja.blom@bfmedia.fi Markku Rytkönen (09) 4559 2245, 040 544 4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki (09) 228 081 sähköposti: toimisto@sll.fi, www.sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. lauri salminen 30 Talviselle retkelle salamajärvi, nuuksio, seitseminen, Hossa, Kurjenrahka, rokua... Tarjolla 17 upeaa kohdetta! 51 Seuraavaksi Oulanka? malmeja halutaan etsiä monista kansallispuistoista. Talvella ei tarvitse houkutella väreillä: vain siemennys on tärkeää. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/SL12_01/2012 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Joutsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki. mitä sanoo siihen ympäristöministeri Ville niinistö? kurjenkello
Vesilinnuilla oli hyvät oltavat, sillä vuodenvaihteessa jäätä oli merellä ja sisävesillä poikkeuksellisen vähän. Turussa Laukkavuoren kerrostaloalueella. kotkaan ilmaantui yllättäen harjalintu 10. Hippiäiset, puukiipijät ja tiaiset pärjäävät hyvin, eikä mustarastaidenkaan tarvitse pörhistellä pakkasessa viime talvien tapaan. intuharrastusjärjestö Birdlifen mukaan Suomessa havaittiin joulukuussa noin 160 lintulajia, kymmenisen lajia enemmän kuin viime vuosina keskimäärin. Birdlifelle ilmoitettiin tavallista enemmän västäräkkejä, niittykirvisiä ja sinisuohaukkoja. Peukaloisesta, punarinnasta, pajusirkusta, mustapääkertusta ja tiltaltista saatiin lukuisia havaintoja. Nälkiintynyt turun lintu vietiin 11.1. Sinnittelemään oli jäänyt myös uiveloita, haapanoita ja taveja. Paraisten linnusta viimeinen havainto saatiin 6.1. eläinhoitolaan. Loppiaisena tilanne muuttui. asti, jolloin se vietiin huonokuntoisena Turun eläinhoitolaan. JuKKa HolmsTröm 8 Suomen luonto 11/2012. tammikuuta! Viivyttelijöissä oli paljon etenkin vesilintuja: sinisorsia, laulujoutsenia, kuvan harjalintu naposteli toukkia 28.12. Edellisen kerran jäätä oli yhtä vähän joulutammikuussa 19291930. Räkättirastaita, tilhiä ja taviokuurnia oli sitä vastoin niukasti, koska pihlajalla oli huono marjavuosi. Suomen ympäristökeskuksen mukaan myös suurin osa maan etelä- ja keskiosan järvistä oli vuoden alussa ilman yhtenäistä jääkantta. Eksoottinen vieras oli paikalla 11.1. kiikareihin osui harjalinnun kaltaisia erikoisuuksia. kanadanhanhia, isokoskeloita, telkkiä ja rannikolla jopa tuhansittain alleja. Myös yksilömäärät olivat tavanomaista suurempia. Lunta tuli etelärannikkoa myöten ja vesistöt alkoivat jäätyä. LaUha TaLvi sopii myös perustalvilinnuille. Erikoisimpia havaintoja olivat kashmirinuunilintu joulukuun lopulla Hangossa sekä harjalintu turussa ja Paraisilla. ilmatieteen laitoksen mukaan itämerellä oli jäätä vuoden alussa ainoastaan Perämeren pohjukassa ja Merenkurkun saariston sisälahdissa. Luonto ja ympäristö nyT poikkeuksellisen lämmin alkutalvi sekoitti lintujen kompassin ja kellon. toimittaNut jOUNi TikkaNEN Lauha sai linnut viivyttelemään L vuodenvaihteen lajisto oli tavallista runsaampi. Myös piekanoja ja hiirihaukkoja nähtiin monin paikoin
Kun susi tappoi serkulta koiran joulun alla, hänen facebook-seinälleen ilmestyi hetkessä kokonainen aivopierujen ketju. Koskaan aikaisemmin talvipesintää ei ole todettu sinisorsalla. Syy pelkoon voi olla evoluutiohistoriassa. Tämän suden Seppo pöllänen kuvasi kuhmossa. Johtuneeko siitä, että pimeästä on voinut tulla leijona. Tuli primitiivireaktio: "äiti, mua pelottaa." Tunne on tuttu. Kun sähköt palasivat, luin kirjan Luonnollisesti hullu, jossa toimittaja Marko Hamilo väittää, että syy moniin pelkoihimme on ihmisen evoluutiohistoriassa. näihin ehkä perinnöllisiin pelkoreaktioihin pitää voida vaikuttaa, jos susia tahtoo suojella. Se kuuluu samaan perheeseen kuin sivujen 13 ja 16 yksilöt. seppo pöllänen 11/2012 Suomen luonto 9 Jorma luHTa. Jorma laurila KIIKARISSA jOUNi TikkaNEN Pulut tekivät vuodenvaihteessa näyttäviä soidinlentoja. Ja rakkauteen: susille vaarallisinta on metsästäjien rakkaus koiriaan kohtaan, niin ironiselta kuin se kuulostaakin. Etelän heikko myyrätilanne hillinnee kuitenkin helmipöllön pesimishaluja. jOrMa LaUriLa pimeän ja suden pelko on sama jOULUpäiväN iLTaNa myrsky katkoi lounais-suomesta sähköt, niin myös Velkuan Teersalosta. Jos talvi jatkuu lauhana, myös mustarastaat, viherpeipot sekä lehto- ja helmipöllöt ryhtyvät todennäköisesti pesimään varhemmin. Yhtä tiheää pimeää kukaan meistä ei ollut ennen kokenut, mutta kaikkein vähiten pienen ikänsä kaupungissa asunut poika. Varpuset tsilputtivat pensasaidoissa jo kovin keväisesti. omakaan lapsuus ei ole niin kaukana. se ei vielä riitä imagonkohotukseen, mutta aitoja tunteita ei ainakaan saa vähätellä. Vasta kun pimeän pelko lakkaa, voi keskittyä siihen, että tähtitaivas on kaunis. kummalliSta ESpOON SUOMENOjaN voimalan työntekijä Mika Virtanen hämmästyi suuresti, kun hänen jaloistaan lähti joulukuun lopulla naarassinisorsa. susien lynkkausta suunniteltiin valtavassa tunnekuohussa. Virtanen huomasi pesän, johon emo oli pyöräyttänyt yhdeksän munaa. susiahan koiratkin ovat. petoviha voi olla ainakin yhtä syvällä. Pulut munivat kolme pesyettä vuodessa, ja yhtä niistä haudotaan usein tammikuussa. sillä tavalla pelko peittyi seikkailun alle, kunnes merkit yhtäkkiä loppuivat. luontopolulla höynäytimme hänet taskulampun kanssa etsimään heijastimia, joilla polku oli merkitty. Yalen, Harvardin ja minnesotan yliopistojen tutkimuksessa onkin huomattu, että sama ääni säikäyttää vähemmän valoisassa kuin pimeässä. Biologina yleensä epäilen näitä evoluutiopsykologisia selityksiä, mutta pimeän pelko on niin tavallista, etten usko sen johtuvan kasvatuksesta. ehkä pitäisi mainostaa, että sudet tasoittavat hirven ja jäniksen kannanvaihteluita ja jalostavat niiden perimää
poikaset pysyvät emojensa kanssa jopa kuukausia ilmeisesti oppiakseen, mitä kannattaa syödä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaron mukaan Ruotsin päätös ja pohjoisten kalastustahojen yhteinen linjaus ovat vahva poliittinen ele itämerenlohen pelastamiseksi. Suomalaisten osuus itämerenlohen ammattikalastussaaliista on virallisten tilastojen mukaan ollut 22 48 prosenttia vuosina 19802010. iSMO TUOrMaa vanha varis maistaa ensin variSparvESSa naaraat ja nuoret linnut syövät uutta ravintoa vasta, kun koiras on maistanut ruoan turvalliseksi. altia oli hakenut ely-keskukselta suojelua omistamalleen 144 hehtaarin alueelle, koska sen vedenottopaikat ovat lähistöllä. Birdlife suomi piTää sYYnä allien Hupenemiseen KeVäTmeTsäsTYsTä. 10 Suomen luonto 11/2012. itämerenlohen tilastoitu ammattikalastussaalis on 20 viime vuoden aikana romahtanut noin 5000 tonnista alle tuhanteen tonniin vuodessa. samalla Vapo tarjosi suon pohjoispäätä ympäristöministeriölle vaihdettavaksi. jOUNi TikkaNEN Uusi hotelli kaunispään huipulle SaariSELäN yleiskaava sallii Kaunispään etelärinteen rakentamisen tuplaamisen ja uuden hotellin tunturin huipulle, minkä voi arvioida lisäävän valosaastetta kauaksi uKK-puistoon. Lohenpyynnistä lopettaville kalastajille maksettaisiin korvaukset. Suomessa vastaavaa päätöstä ei ole tehty. tämän toivotaan turvaavan heikentynyttä lohikantaa. epäluuloisuus on merkittävä syy niin variksen kuin rotankin menestykseen, väitetään tammikuun Animal Behavior -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. pErTTi kOSkiMiES marKus VaresVuo Norppa-Taskiselle tuki oikeusasiamieheltä ETELä-SavON maakuntajohtaja Matti Viialainen sai oikeusasiamies Petri Jääskeläiseltä moitteet hänen poistettua vuonna 2009 saimaannorpan suojelijan Juha Taskisen niin sanotun "norpparyhmän" kokouksesta. Kaunispään rinteellä on tavattu maamme viimeinen tunturikiurun pesintä 2004. Taskisen video tapauksesta levisi laajalle. myös perhostutkijoilla on yli 50 vuotta kattava havaintosarja tunturilta. vESa LUhTa ruotsalainen troolari jäissä. Ruotsi lopettamassa lohen avomerikalastuksen LOhENpyyNNiSTä vastaava Havsoch vattenmyndigheten aikoo lopettaa vuoden kuluttua lohen avomeripyynnin Ruotsissa. Taskista puolustanut maakuntalehden toimittaja sai jäädä kokoukseen. jOUNi TikkaNEN 65 % on iTämerellä TalVeHTiVien allien pääluKu pienenTYnYT 1990-luVun alusTa, KerToVaT weTland inTernaTionalin Ja Birdlifen VesilinTulasKennaT. Ne eivät kuitenkaan yksin ratkaise asiaa, sillä etenkin Puolan epäillään kalastavan jopa kymmenkertaisen määrän lohta tilastojen ja kiintiöiden ulkopuolella. Virasto linjaa, että itämerenlohen jo tänä vuonna alle puoleen pienentyneestä lohikiintiöstä vain 40 prosenttia kalastetaan avomerellä. Hakemus hyväksyttiin. Vuodenvaihteessa Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto, Proagria Lapin kalatalouskeskus ja tornioMuonionjoki-seura vaativat harvinaisessa yhteisessä kannanotossaan, että myös Suomi luopuu kokonaan lohen avomerikalastuksesta ja alkaa ajaa sitä koko itämerelle. Luonto ja ympäristö nyT poimintoja marTin almqVisT / CorBis / sKoY viina suojeli suon aLkOhOLijUOMiEN valmistaja ja maahantuoja altia sai joululahjaksi suojelupäätöksen Hyvinkään Kurkisuolle
Vihdoin! Metsäjäniksille oli vaihtunut valkoinen talvikarva jo marraskuussa, kun valon väheneminen oli saanut niiden melatoniini-hormonin erityksen hiipumaan. Samaan aikaan uutisisssa kerrottiin, että metsäjänis on vähentynyt Etelä-Suomessa. Etelä-Suomessa metsäjäniksen jälki alkaa olla enempi epätavallinen näky. jOUNi TikkaNEN Johanna Mehtolan juttu lumijälkien tunnistamisesta alkaa sivulta 40. 11/2012 Suomen luonto 11. Lumen puutteestako se johtuu. ismo peKKarinen / KuValiiTeri Suomen lajien uhanalaisarviossa 2010 ennustettiin, että metsäjäniksen kato leviää ilmastomuutoksen myötä pohjoiseen. ILMIöMäISTä Enempi harvinainen eläin vUOSi vaihTUi Helsingissä mustana, mutta heti tammikuun toisena päivänä alkoi tipahdella märkää, raskasta lunta. kun kanta on heikko, se voi vaikeuttaa palautumista", Hellstedt kertoo. "Se on ollut kehitys viimeiset 1015 vuotta, nimenomaan Etelä- ja Lounais-Suomessa", sanoo kannanarviointipäällikkö Pekka Helle, "Metsäjänisten määrä on jopa puoliintunut." Samaan aikaan metsästäjien metsäjänissaalis on romahtanut koko maassa 1990-luvun puolivälin 450 000:sta viime vuoden 159 000:een. "ihan varmasti se vaikuttaa. Varsinkin isojen pöllöjen on helppo huomata jänikset, kun suojaväri ei toimi", sanoo ekologi Paavo Hellstedt. Nyt täytyy kuitenkin jännittää, mitä 15. "on löydetty todisteita, että metsäjänikset myös risteytyvät Etelä-Suomessa rusakon kanssa, koska rusakoita on paljon enemmän. Rusakoita näkee tosiaan paljon omenapuiden juurilla. Muitakin syitä tiedetään. tammikuuta alkaneissa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lumijälkilaskennoissa löydetään: jos lunta riittää ja laskennat saadaan tehtyä, metsäjäniksen jälkiä näkyy ehkä taas entistä vähemmän
Henkilötietolakiin vetoaminen on mielenkiintoista: Viiankiaavalla käy varsin vähän retkeilijöitä, mutta viime aikoina suolla on työskennellyt 80 anglo american -kaivosyhtiön työntekijää, jotka tekevät koeporauksia nikkelikaivosta varten. inarin Luonnonystävien lisäksi Saamelaiskäräjät on kääntynyt vastustamaan ylimitoitettua matkailurakentamista kuunneltuaan saamelaisia alueen käyttäjiä. vESa LUhTa Ei kameraa viiankiaavalle pääTiMME viedä sodankylän Viiankiaavalle nettikameran, joka lähettäisi lukijoille kuvaa vuoden kulusta naturaalueella. kunta on valittanut päätöksestä, mutta ei ole tuonut valituksessaan esille mitään uutta. mainittakoon, että anglo americanin valtausluvalla saa kaivaa, louhia, koerikastaa ja siirtää laitteita ja rakennuksia, jos aiheutunut haitta korvataan. jOUNi TikkaNEN Nangunniemi on yksi kiistakohteista. ilmakuva Palstalla tarkkaillaan säätä ja ilmastoa. heikosti jäätä jäätä Oho! "Y Hä ru ns aa mm aT na aK Ka pa rV eT Ta lV eH TiVaT Kaup un geiss a Ja aiH eu TTaVaT Hä iri öTä KierT el em äl lä Ta iVa al la ." opiston Rura liains tituu tin tie do te 21.12. Luonto ja ympäristö nyT iSoveli valvoo Kaivosteollisuus kasvaa nopeasti. Tietosuojavaltuutetun toimistosta kerrotaan, että kameraamme kohdeltaisii valvontakamerana, ja lehdestä tulisi henkilötietolain tarkoittama rekisterinpitäjä. Normaalisti Suomen rannikkoa kahlitsee tammikuussa jää, tänä vuonna meri oli lähes kokonaan avoin. lakimiehemme selvittää, olisiko kamera henkilötietolain mukainen", sanoo aluejohtaja Jyrki Tolonen lapin luontopalveluista. ei käynyt niin helposti. " nyt lupaa ei tule. He näkyisivät ehkä kuvissa. Vaikka esitetty rakentamisen määrä on vähentynyt, se tulee edelleen olemaan uhka inarijärven erämaisuudelle. ensin olisi kuitenkin saatava lupa maanomistajalta, joka on metsähallitus. Natura-arvio myös puuttui tärkeimmiltä paikoilta. Näistä toinen, ivalon alueen osayleiskaava, kaatui inarin Luonnonystävien tekemään valitukseen Rovaniemen hallinto-oikeudessa. kaavan sisältämät rakennuspaikat rantojensuojelu- ja naturaohjelman alueilla todettiin lain vastaisiksi. 2011: "Na akat aih eu ttava t jo ha itt aa ym pä ri ma an ." Helsingin yli normaali jääpeite 21.1. 16.1.2012 <1°C 1°...3° C 3°...6° C 12 Suomen luonto 11/2012 ilmaTieTeenlaiTos ilmatieteen laitoksen kartta itämeren jäätilanteesta hätkähdytti. ilmastonmuutoksen odotetaan heikentävän jääpeitettä selvästi.. korkeimman hallinto-oikeuden kanta saadaan tämän vuoden aikana. Otimme alan erityistarkkailuun. perTTi Turunen inarijärven kaava kaatui oikeudessa iNariN kUNTa on kaavoittanut inarijärveä kahden yhtäaikaisen yleiskaavan avulla. Myös alueen länsiosaan sijoittuvan inarijärven osayleiskaavan valtavat matkailuhankkeet tullaan siirtämään rantojensuojeluohjelman vuoksi Siskelivuonoon
Risteymiä oli pari vuotta sitten todistetusti. koirien ja suurpetojen tyylissä tehdä vahinko on eroja. Rauhoittuuko tilanne VarsinaisSuomessa. Vanhempainyhdistykset ovat huolissaan lasten puolesta. Paljonko sudet tappavat koiria vuosittain. Muutamia kymmeniä. Esimerkiksi amerikasta on myöhempiä tapauksia, mutta erilaisissa olosuhteissa. SuORA LINJA seppo pöllänen Suden pääravintoa on hirvi. Suomen Luonto vaatii selityksiä lukijoiden kysymyksiin. metsästäjät epäilevät, että susilukuja vähätellään. Suomen Metsästäjäliitto on kyseenalaistanut Rktl:n tietoa. Voivatko kyseessä olla risteymät tai villiytyneet koirat. Nyt keskustelu käy kuumana, mutta pidemmällä tähtäimellä uskon, että ratkaisut löydetään. jUha kaUppiNEN Jasmin awad / isToCKpHoTo Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.fi/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. 11/2012 Suomen luonto 13. kun alueella liikkuu koirien tappamiseen erikoistunut susilauma, riski on äärimmäisen suuri. Sauli härkönen Koska susi on viimeksi tappanut ihmisen Suomessa. keskustelua käydään, oliko se raivotautinen susi, risteymä vai oikea susi. Siellä ei ennen tätä ole ollut pysyvää susikantaa pitkiin aikoihin. ilman muuta tämä linkittyy historiaan. Uskotteko lukumäärään. Entä kotieläimiä. Voiko koirien kuolemia estää. Petohavainnot, joihin tieto perustuu, ovat pääosin metsästäjiltä ja lisäksi Rktl:n, Metsähallituksen ja Rajavartiolaitoksen kenttähenkilöstöltä. Se on kiistaton tieto. Lammasvahinkoja on ollut jonkin verran tänä vuonna Satakunnan suunnalla. käytännössä vain, jos koira on omistajansa suojeluksessa tai häkissä läpi vuoden. 1800-luvun loppupuolelta olivat Varsinais-Suomen lastentapot. Miksi susikonflikti on kärjistynyt juuri nyt. Vaikuttaako historia VarsinaisSuomen susikeskusteluun. Suomalainen metsästys perustuu koirankäyttöön. Heillä on omat ajatuksensa, ja he voivat vapaasti kommentoida aihetta. Rktl niitä poistikin. on ollut myös tapauksia, joissa koira on käynyt lampaiden kimppuun. 2000-luvun alussa, kannan kasvaessa, keskusteltiin itä-Suomessa. Mutta Länsi-Suomessa tilanne on uusi. Metsästäjäliitto on vapaaehtoinen kansalaisjärjestö. tavoitimme Sauli härkösen suomen riistakeskuksesta vastaamaan susikysymyksiin. lauri salminen Tähtäimessä susi Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen Suomen riistakeskuksesta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) mukaan Suomessa on 157173 sutta. Ovatko nämä varmasti susien tekosia. Ja kiuruvesiPyhäntä-akselilla yksi nauta
Eväkeiton toinen suurkuluttaja taiwan kielsi vuoden 2012 alusta haiden kalastuksen pelkkien evien takia. Sen keulahahmoja ovat paikallinen koripallojulkkis Yao Ming sekä brittimiljardööri Richard Branson. Tapaturmia ei retkillä satu juuri koskaan. 14 Suomen luonto 11/2012. Suojelua KuVaT erKKi siirilä haineviä kuivumassa taiwanilaisella pyyntialuksella. Mustaevähait houkuttelevat sukellusturisteja ranskan polynesiassa. kiinassa alkoi viime syksynä haineväkeiton vastainen kampanja. toimittaNut jOrMa LaUriLa maaiLmaLta UHanalaISEt k Haiden epäonneksi niiden evät ovat suosittu kiinalaisen keittiön raaka-aine. Satamiin pitää vastedes tuoda meripedot kokonaisina. Hyviä uutisia on tullut monelta suunnalta. nyt tilanne on muuttumassa. Haiden suojelu etenee un ulapat ovat alkaneet ehtyä virtaviivaisista valtiaistaan, 400 hailajin suojeluun on herätty. australian tapaan yhdysvallat ehti vuoden 2011 alussa jo täydentää lainsäädäntöään niin, että haineväkalastus on entistä tehokkaammin estetty. Usein vain evät leikataan saaliista, joka sitten paiskataan takaisin mereen. tutkijoiden ja ympäristöjärjestöjen varoitettua kantojen romahtamisesta monet muutkin maat ovat lähteneet mukaan suojeluun, osittain imagosyistä
Haita kuolee paljon myös tahattomasti muiden kalalajien pyynnissä. Noin 300 euron hinta eväkilolta on houkutellut kalastajia niin, että lähes kolmasosa hailajeista on vaarassa. pohjois-arizonan yliopiston mukaan grand Canyonin matkailu työllistää kokopäiväisesti 12 000 ihmistä ja tuottaa vuodessa lähes 700 miljoonaa dollaria. asia oli tosin edennyt jo ennen kampanjaviikkoa: vuoden 2010 lopulla yli puolet europarlamentaarikoista vaati EU:n komissiolta kiireellisesti uutta lakitekstiä pyynnin säätelemiseksi. Poikastuotto on kerrallaan kahdesta 300:een. tämä on todettu esimerkiksi australiassa. "pohjalta paljastui pimeä ja kuuma maailma, jossa kokonaiset aikaisemmin tieteelle tuntemattomat eliöyhteisöt kukoistavat", kommentoi tutkimusta johtanut professori Alex Rogers. aNTTi haLkka oxford uniVersiTY Tämä mustekala kuvattiin 2398 metrin syvyydessä. arizona Obama esti uraanihankkeet Barack OBaMaN hallinto on estänyt uusien uraanikaivosten avaamisen grand Canyonin kansallispuiston lähelle. komission päätös menee vielä uudestaan Euroopan parlamenttiin, jossa asian pitäisi olla läpihuutojuttu, sekä Euroopan neuvostoon. Kuvan kalvakka tarjoiluvadin kokoinen mustekala lienee niitä syövä peto; se kuvattiin 2398 metrin syvyydessä 60. yLi SaTa ympäristöjärjestöä on lyöttäytynyt yhteen haiden suojelemiseksi. haidEN kaLaSTUS on tyypillisesti ryöstöpyyntiä, jossa kanta tuhotaan muutamassa vuodessa. "Yksi asia, mistä presidentti obama tullaan muistamaan, on grand Canyonin puolustaminen", totesi kaivoksia vastustaneen kansalaisjärjestön edustaja. Vesi on kuumimmillaan yli 350-asteista, ja se ruokkii rikkiyhdisteillä monipuolista eliölajistoa. Viestillä vaadittiin EU-komissiolta nykyistä tehokkaampaa haiden kalastuksen säätelyä. Niiden koordinaatioelin shark Conservation Trust järjesti viime lokakuussa kampanjaviikon, jonka aikana muun muassa kerättiin nimiä kansalaisadressiin. Haiden pyynnissä ovat olleet mukana myös monet EU-maat, varsinkin Espanja ja Portugali. Elävän hain kansantaloudellinen arvo on sukelluskohteissa tuhansia euroja vuodessa. uutiSia antarktis helpottaa sukellusturismi, jossa mahdollisuus haiden näkemiseen on suuri houkutin. leveysasteella eli suomen korkeudella etelässä. Populaatiot romahtavat helposti, koska hait saavuttavat sukukypsyyden vasta vuosia syntymästään ja tuottavat vain vähän poikasia. Kanjonia käy ihailemassa vuosittain viisi miljoonaa matkailijaa. jOrMa LaUriLa mariKa eerola 11/2012 Suomen luonto 15. Maat allekirjoittivat yk:n yleiskokouksen aikana New yorkissa viime syyskuussa julistuksen, jossa ne lupaavat perustaa haille suojelualueita. oxfordin yliopiston tutkijoiden kauko-ohjattu robotti oli ensimmäinen ihmisen kurkistus alueen kuumien lähteiden elämään. Niidenkään pyyntiä ei ole maailmanlaajuisesti rajoitettu. Haiden suojeluun innostuneita rannikkovaltioita ovat Palau, Honduras, kolumbia, Meksiko, Malediivit, Marshall-saaret, Bahama-saaret ja Mikronesian liittovaltio. merenpohjaa peittävät jetiravut, jotka elävät viljelemällä mikrobeja saksissaan. Uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa säätelevä Cites-sopimus on kieltänyt vain kolmen hailajin kansainvälisen kaupan: valkohain, valashain ja jättiläishain. Uuden lain odotetaan tukkivan porsaanreiät aiemmissa pykälissä niin, ettei pelkkiä eviä saa enää tuoda mereltä satamiin. Lisäksi kokonaissaaliiden seuranta käy mahdolliseksi, mikä on tärkeää kaikessa kalastuksessa. Erkki SiiriLä kuuma löytö aNTarkTikSEN läheltä on löydetty ensimmäiset merenpohjan kuumat lähteet. Maailmanlaajuisesti 2673 miljoonaa haita tapetaan keiton aineksiksi vuosittain. Kielto kestää 20 vuotta, enimmäisajan, minkä laki sallii. Esitys tehtiin viime vuoden lopulla. Useimmat muut kalat voivat laskea mereen jopa satojatuhansia mätimunia. ekosysteemin koko toiminta perustuu kemialliseen energiaan. kun kalastajat pakotetaan kuljettamaan suuret, mutta lihaltaan vähäarvoiset hait myytäviksi kokonaisina, kiinnostus eviin ja koko pyyntiin vähenee huomattavasti
"Susi syö määrällisesti enemmän jäniksiä, mutta hirvi on niin iso, että 90 prosenttia ravinnosta tulee hirvenlihasta. "Viime vuosina susi on levittäytynyt Länsi-Suomeen. nyt romahdus on pysähtynyt. jOUNi TikkaNEN suden k seppo pöllänen aikkiaan 157173 sutta ja 24 susilaumaa elää nyt Suomessa, arvioi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl). Varsinais-Suomessa on nyt enemmän susia kuin sataan vuoteen, mikä on herättänyt pelkoa pikkulasten vanhemmissa. n 16 Suomen luonto 11/2011 16 Suomen luonto 11/2012. Susi on vain sinnitellyt tapansa mukaan kohti helmimaaliskuun kiima-aikaa. Poronhoitoalue olisi sudelle paratiisi, ellei sinne myönnettäisi niin vapaasti kaatolupia. Silloin saattaa nähdä susien parittelevan. "Se nostaa koipeaan niin kuin koira", kojola sanoo. Reviirin rajat susi kuseksii hyvin tarkkaan. kuukauden laji: susi juoksu jatkuu Salametsästys puolitti Suomen susien määrän parissa vuodessa. MUiTa SUdEN SUOSiMia sorkkaeläimiä ovat Varsinais-Suomessa valkohäntäpeura ja Lapissa poro. Jos iltapäivälehdet nyt uutisoivat, että "susi tappoi hirven", se ei kuitenkaan ole mikään uutinen. Susia on parikymmentä enemmän kuin vuosi sitten. köyliön lauman perustajasusista ainakin toinen on erkaantunut nuorena yläneen laumasta. Varsinais-Suomen sudet elävät kutakuinkin niin ahtaasti kuin voivat: suden reviiri voi olla jopa 2000 neliökilometriä, koska lihansaanti pitää turvata laa- rOMahdUS jOhTUi salametsästyksestä. Vaikka pennut ovat jo aikuisen kokoisia, ravinnonhankinta niillä on vielä opettelussa. Vuonna 2008 alkanut susikannan romahdus on siis taittunut. Se on tärkein saalis myös kainuun metsäpeura-alueella. Ja toukokuussa syntyy kuusen alle noin neljä sudenpentua. 2002 oli Pyhäjoella jo yksi pesintä, 2004 kristiinankaupungissa ja 2005 yläneellä", Rktl:n erikoistutkija Ilpo Kojola kertoo. Vielä ankarampaa metsästys on kuitenkin ollut ennen: Susi pysyi 1900-luvun alusta 1970-luvulle paikallisessa sukupuutossa koko Skandinaviassa, ja uusi kanta kehittyi hiljalleen Venäjältä tulleista yksilöistä. Johtava alfauros vastaa siitä, että susiperhe selviävää talven yli. jUUri NyT laumojen johtopareilla riittää tekemistä, että tunkeilijat pysyvät poissa ja pennut hirvensyrjässä kiinni. yläneen lauman lisäksi neljä vuotta sitten ilmestyi lauma eteläiseen Satakuntaan köyliöön sekä kolme vuotta sitten Eurajoelle susipari, joka on nyt pesinyt. Johtoparilla riittää tekemistä, että pennut pysyvät hirven syrjässä kiinni. joilla metsästysmailla. Susi on poliittinen eläin. Siellä hirvenlihaa on tutkimuksten mukaan 75 prosenttia ravinnosta", kojola kertoo. Susikannan kasvu ei riipu niinkään siitä onko pentuja kolme, neljä vai viisi, vaan siitä, mitä suomalaiset metsästäjät ensi vuonna sudesta ajattelevat
susi Canis lupus väriTyS: pohjaväri kellanharmaa, etuselässä mustaa peitinkarvaa, vatsapuoli vaaleampi. synnyttää toukokuussa 36 poikasta. UhaNaLaiSUUS: erittäin uhanalainen riistaeläin, joka on muiden suurpetojen tapaan suomessa rauhoitettu. poro ja hirvi ovat kuitenkin selvästi tärkeintä ravintoa. poikkeuslupia metsästykseen myöntää suomen riistakeskus. Suden levinneisyys tammikuussa 2012. paiNO: naaras 2050 kg, urokset jopa 80 kg. äLä SEkOiTa: Biologisesti samaa lajia koiran kanssa, eikä paljon eroa siperianlaikasta tai malamuutista. suuren koiran jälki päätyy lähes aina ihmisen luo, susi välttelee. LiSääNTyMiNEN: Kiima helmimaaliskuussa. saalistaa myyriä, sopuleita, jäniksiä, lintuja ja peuroja. piTUUS: ruumis 100140 cm, häntä 3550 cm. Kesäkarva punaruskehtava. raviNTO: lihansyöjä. pienet mustat pallukat ovat varmoja pareja, harmaat epävarmoja, isot mustat laumoja ja isot harmaat venäjän kanssa yhteisiä laumoja. 11/2011 Suomen luonto 11/2012 Suomen luonto 17 17. Koirat ovat kuitenkin kulmikkaampia
Opi tunnistamaan törröttäjä 18 Suomen luonto 11/2012
"lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa", surraan laulussa. Lukuisat hangen päälle jäävät talventörröttäjät ovat mielenkiintoinen tutkailun kohde luonnossa liikkujalle. Mutta monet kasvit suorastaan hyötyvät lumesta ja jäästä. 11/2012 Suomen luonto 19. aidoilla talventörröttäjillä edellisen kasvukauden kuivettunut verso ulottuu pitkään hangen yläpuolelle ja siemen karisee lumelle. talventörröttäjät eivät hemmottele aistejasi värien kirjolla, mutta niissä voit nähdä pelkistynyttä kauneutta, syksyn ja talven kuulauteen kuuluvaa muotokieltä. kesken hiihto- tai kävelyretken kannattaa pysähtyä hetkeksi tutkimaan talvisia kasvien jäänteitä: niillä on oma tarinansa kerrottavanaan. Timotei talvikostyymissään. t tEKsti ja Kuvat ari-pEkka hUhTa alvi ei ole kasviharrastajan horrosaikaa. talventörröttäjiksi kutsutaan ruohovartisia kasveja, joiden kuolleet osat säilyvät pystyssä läpi syksyn pitkälle talveen, jopa seuraavaan kasvukauteen asti. Viimoissa siemenet leviävät esteettä uusille kasvupaikoille, kauaskin emokasvistaan
On suoritettava raaputuskoe: paljastuuko kuoren alta vihreää vai ruskeaa? kionokoria (kreikan kielen sanasta chiono, lumi) tarkoittaa hangen pintaa pitkin etenemistä. tällöin on paras suorittaa raaputuskoe: jos kuorikerroksen alta paljastuu vihreää ruskean sijasta, kyseessä on elävä, lepotilassa oleva puuvartinen kasvi, puu, pensas tai köynnös. ilmaston lämpenemisen myötä lumettomat ajat saattavat olla jo piakkoin käsillä, vaikka kaksi poikkeuksellisen runsaslumista viime talvea antoivatkin olettaa muuta. toisin kuin puuvartiset putkilokasvit, hangen yläpuolen talventörröttäjät eivät sisällä elävää solukkoa. oman lisänsä tuo Suomen pitkä muoto: siinä missä jonkin kasvilajin siemenet ehtivät etelässä pudota paljaalle maalle, pohjoisessa siemenet irtoavat useimmiten lumelle. parisataa kasvia siementää hangelle Suomen kasvistossa on parisensataa talvisiementävää lajia. Joskus voi olla vaikeaa erottaa talventörröttäjää puuvartisesta kasvista. Jos sen sijaan raaputettaessa paljastuu ruskean eri sävyjä tai hauras varsi tai korsi katkeaa helposti rapsahtaen, kyseessä on todennäköisesti ruohoihin tai heiniin kuuluva aito talventörröttäjä. Säderusokki hevonhierakka 20 Suomen luonto 11/2012. osa talventörröttäjistä on luonnonvaraisia, osa talvisiementäviä tulokaslajeja. Vain osalla siemenlevitys tapahtuu yksinomaan talvella. Lumettoman maan aika on kuitenkin eteläisessä Suomessa pitkä, niin kuin tänä talvenakin on saatu huomata. Se on tehokas tapa levitä
kukinnon muoto on talvellakin yleensä helposti tunnistettavissa, vaikka kasvi olisi jo ehtinyt siementää. kevättalven auringon kovaksi pinnoittama hanki on erinomainen liukupinta: siemenet kulkeutuvat tuulen ajamina kauas emokasvistaan. Lu- Ukonkello 11/2012 Suomen luonto 21. Lehtiä tai lehtien jäänteitä saattaa olla vielä kiinni varressa. rannan talventörröttäjiä. talviset ruohovartisten kasvien jäänteet näyttävät perin toisenlaisilta kukinta-aikaiseen asuunsa verrattuna. Ne ovat tavallisesti kuiviksi käpristyneet ja väritys vaihtelee harmaasta vaalean oljenkeltaiseen ja tummanruskeaan. Niiden tilalla ovat hedelmät, jotka osalla kasveista pysyvät kiinni emokasvissa pitkälle lopputalveen ja voivat olla vielä avautumattomia. Niillä kasveilla, joilla kodat, palot tai muut rakenteet sulkevat siemenet sisäänsä, kevättalven pitkään jatkuva kuivuus kutistaa ja taivuttaa rakenteita. Näin esimerkiksi kodan yhteen liittämä sauma avautuu ja siemenet pääsevät vapaiksi. kukat luonnollisesti puuttu- vat. tunnistettaessa ruohovartista kasvia talvella on syytä kiinnittää huomio muutamiin avainseikkoihin: kokoon, kasvutapaan, muotoon, kukan jäänteisiin ja hedelmän tai hedelmystön muotoon. Mitä kovempi hanki tai jää on, sitä tehokkaampaa on leviäminen
tuuli kalistelee pikkulaukun miniatyyrimarakasseja. pikkulaukun siemenkodat. 22 Suomen luonto 11/2012
Näyttäviä ja kookkaita ruohovartisia talvisiementäjiä ovat ohdakkeet, takiaiset, kaunokit, pujo, koiranputki, nokkonen, pietaryrtti, osmankäämit sekä hierakat. Heinäkasvien heimosta huomiota herättävimpiä talvisia ilmestyksiä ovat järviruoko, kastikat, ruokohelpi ja rantavehnä. Tuulen ja eläinten kyydissä tuulilevitteisillä anemokoreilla leviäminen ei ajoitu pelkästään talveen. Pienillä siipipalteillaan ne leviävät kauas emokasvistaan. Varsinaisten lenninhaivellisten anemokorien siemeniä on syksyn viimojen jälkeen enää harvoin jäljellä lumen pinnalle ulottuvissa varsissa. Vasta voimakas puhuri saa siemenet sinkoutumaan ulos vankilastaan. Myös siemeniä sisältävien kotien ja hedelmien rakenne voi vaikuttaa talviseen leviämiseen. karhunputken kukinnoissa riittää syötävää. Tuttu piharatamokin muuttuu talvella törröttäjäksi. mettomuus onkin haitaksi aidoille talvisiementäjille. yläviistoon sojottavasta aukosta siemenet eivät aivan heti pääse putoamaan, vaan ne irtoavat kodan pohjalle, jolloin hento tuuli vain kalistelee niitä kuin miniatyyrikokoisia marakasseja. tästä tulevat pikkulaukun ruotsin- ja englanninkieliset nimet ängskallra ja yellow rattle. Siemenistä pienimmät ovat kuin pölyä. talventörröttäjien siemenet ja hedelmät ovat monimuotoisia. Syksyllä pientä laukkua muistuttava kota aukeaa. Monien eläinlevitteisten, zookorien, siemenissä on tarttumista auttavia rakenteita kuten väkäsiä, jotka tarttuvat tarran lailla ohi kulkevien eläinten turkkiin. koukkupiikkisyys ei ole ainoa tartuntakeino. Monien ristikukkaisten siemenet muuttuvat kostealla säällä takertuvan limaisiksi ja leviävät näin tarttumalla ohikulkijoihin. Tuntisitko nämä pikku lyhdyt kurjenkelloksi? 11/2012 Suomen luonto 23. Samantapaiset kodat ja siemenet on myös kannusruoholla, kaarlenvaltikalla ja kuusioilla. aivan toisen näköisiä ovat kohtalaisen kookkaat siemenet, joilla on lentämisulokkeet. iso- ja pikkulaukun siemenet sijaitsevat litteässä kodassa, pullean ja ahdassuisen verhiön sisällä. takertuminen ajoittuu usein talviaikaan, jolloin turkkikin on tuuheimmillaan. tarttuvasiemenisiä zookoreja ovat esimerkiksi kellukat, koirankieli ja sirkunjyvät
Leveäosmankäämien kasvustoa siementämisvaiheessa. talvikasvistajan toiviopaikkoja ovat mitä erilaisimmat joutomaat, avoimiksi myllätyt lumenkaato- ja lastauspaikat sekä pellonpientareet. n Myrkkykeiso Leveäosmankäämi 24 Suomen luonto 11/2012. Pitkinä lämpiminä syksyinä käy niin kuin viime syksynä kävi: maahan pudonneet siemenet alkavat itää ja uudisverso saattaa jopa kukkia, vaikka talven pakkaset ovatkin aivan kynnyksellä. Rantojen talvisiementäjistä ranta-alpin, rantakukan, rantatädykkeen, kurjenjalan ja rusokin löytää usein talventörröttäjinä viiltoja vesisaravaltaisten saraikkojen aukkopaikoista. Ulompana rannasta tapaa järvikaislan ja ratamosarpion. Ensimmäisinä saapuvat yksi- ja kaksivuotiset rikkalajit, kuten jauhosavikka, pelto- ja pohjansaunio, peltoukonnauris sekä takiaiset. talventörröttäjiä kannattaa etsiä myös avoimilta ja puoliavoimilta paikoilta, kuten metsänreunoista, hakkuuaukeilta, järvien ja jokien rannoilla peltoheitoilta ja niityiltä. Myöhemmin joutomaiden valtiaiksi kohoavat pitkäikäisemmät lajit, kuten juolavehnä, hevonhierakka, koiranputki, valkomesikkä ja maitohorsma. Joutomaat kasvittuvat nopeasti. ilmaston lämpenemisestä huolimatta tällaiset yritykset ovat toistaiseksi olleet tuhoon tuomittuja. Rikkakasvit ovat useasti levinneisyydeltään eteläisiä, joten niiden siemenet valmistuvat vasta myöhään syksyllä
sitten olikin satunnaisempaa. lintuharrastajat harvoin tuntevat kasvilajeja, joilla talviset siemensyöjät viihtyvät." Kokosimme lintuharrastajien tietoja törröttäjistä ja talvilinnuista kysymällä asiasta lehtemme facebooksivulla (www.facebook.com/suomenluonto) ja lintuverkossa, Birdlifen hallinnoimalla sähköpostilistalla (lintuverkko@birdlife.fi). Vilskettä joutomaalla tEKsti jUha kaUppiNEN Kuvat MarkUS varESvUO Tikli ja takiainen ovat erottamaton pari. onko lintulajeilla suosikkeja talventörröttäjien joukossa? MiNkä TörröTTäjäN siemeniä mitkäkin lintulajit syövät. Hempon on nähty 11/2012 Suomen luonto 25. Vastauksia kertyi mukavasti. eräs harrastaja kertoi urpiaisen vierailevan malilla eli koiruoholla, joka kuuluu marunoihin. maltsat luettiin aiemmin savikoihin, joita ne muistuttavat näöltään. moni varmasti tietää malin ulkonäöltä mutta ei kasvin nimeä. samoin varpunen ja pihatatar, joka tosin ei ole varsinainen talventörröttäjä vaan peittyy helposti lumeen. Tietoa on vähän. Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringan puheenjohtaja Seppo Vuolanto kertoo syyn: "Kasvi- ja lintuharrastajat ovat yleensä eri henkilöitä. Talventörröttäjien klassikkoparit, tiklitakiainen ja urpiainenpujo, mainittiin usein. Hempolle maistuvat maltsan siemenet. punatulkun tiedettiin vierailevan nokkosilla
pajusirkku syö järviruo'on siemeniä. pulmunen pujolla, taustalla pietaryrttejä. Urpiainen ja pujo, tuttu kaksikko. 26 Suomen luonto 11/2012
helmikuuta 2012. ruderaatit ovat vähän kuin vanhat lentokentät ja muut paahdeympäristöt, joiden tärkeyttä perhosille ja muille selkärangattomille ei taannoin otettu huomioon. Luonnonsuojeluapurahan jakamisesta päätetään Symbioosi ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 23. Symbioosi ry julistaa haettavaksi APURAHAN LUONNONSUOJELUUN Symbioosi ry:n luonnonsuojelurahaston vuotuinen avustus myönnetään yhdistyksen kevätkokouksen päätöksellä yhteen tai useampaan luonnonsuojelua edistävään hankkeeseen. muutama lintuharrastaja mainitsi myös viherpeipon ruokailevan kurtturuusulla, joka sekään ei ole varsinainen talventörröttäjä, mutta yhtä kaikki talvista ravintoa siemensyöjille. Keväällä 2012 tulee rahastosta jaettavaksi 750 euroa. ruokailevan myös peltotaskuruoholla ja muilla yksivuotisilla ristikukkaisilla kasveilla sekä mailasilla ja järviruo'olla. ehkäpä meillä vielä joskus on ruderaattien verkostoja lintu- ja kasviharrastajien iloksi. n Havaintoja talventörröttäjistä ja linnuista otetaan yhä vastaan osoitteessa havaintokirja@sll.fi.. Lisätietoja saa vuoden 2012 Symbioosi ry:n hallitukselta osoitteesta symbioosi-h@ helsinki.fi tai hallituksen puheenjohtajalta Virve Koivurannalta, virve.koivuranta@ helsinki.fi. HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI LUOMUALAN ERIKOISTUMISOPINNOT ECO STUDIES (30 op) Ilmoittaudu milloin vain, vaikka heti. helmikuuta 2012. Helsingin Tringa on koettanut saada ruderaatti- eli joutomaakasvustoille nykyistä virallisempaa asemaa. Kurtturuusu levisi suomessa nopeasti 1900-luvulla tienvarsi-istutusten myötä. Päätös on kokouksen jälkeen nähtävillä yhdistyksen Internet-sivuilla www.symbioosi.org. Aloitusjakso puolivuosittain, seuraavan kerran 20.21.3.2012. Apurahaa ei myönnetä opinnäytetöihin. Kiurulle kelpaavat peltotaskuruohon, punatulkulle isomaksaruohon ja vihervarpuselle sekä urpiaiselle mesiangervon siemenet, seppo Vuolanto luettelee. aavikkokierijän eli unkarinpernaruohon siemeniäkin vuorihemppojen on nähty syövän Helsingin Kyläsaaren jättömaalla. nyt niitä säästetään silloin tällöin tienrakennustöissä. näistä maltsa, ristikukkaiset ja mailaset kelpaavat myös vuorihempolle. "Teimme aloitteen ruderaattien perustamisesta ja ylläpitämisestä", Vuolanto kertoo. Vapaamuotoiset hakemukset kustannusarvioineen pyydetään lähettämään postitse osoitteeseen Symbioosi ry c/o Virve Koivuranta Porthaninkatu 9 C 53 00530 Helsinki Hakemusten on oltava perillä viimeistään 9. Voit osallistua myös yksittäisille opintojaksoille. www.helsinki.fi/ruralia/koulutus/eco Luomua luonnollisesti! "aloite ei ottanut tulta, ja niinpä Vuosaaren täyttömaan hienoille ruderaatille lanataan puistoa", Vuolanto harmittelee
Kohtaamisia o nni potkaisee ahkeria retkeilijöitä aina silloin tällöin. Emme tunne veijaria, vaikka näemme sen hyvin. Näen vain poislentävän pikkulinnun ruskehtavan selkäpuolen. Miten väärässä olenkaan. Päätämme palata tovin päästä. Hauskinta oli, että palasimme hetkessä lintuharrastuksen alkutaipaleiden tunnelmiin: millaista on katsella lintuja, kun ei tunne niitä juuri lainkaan. nolla! yritämme uudelleen, mutta emme löydä. Varmaa on, että kähmyilijä on harvinaisuus, mutta mikä. Puolenpäivän aikaan näemme, että lintu nousee heinikosta katajaan ja jää esille. Laji on edelleen arvoitus. Onko se sirkku. syyskuuta 2009. Vietimme Kimmo Kuusiston kanssa päivän, jonka aikana tunteet vaihtelivat ja jännitys tiivistyi moneen otteeseen. Vapisevin käsin otan muutaman valokuvan. kimmo hihkuu pikkupoikamaisesti, että nyt on kivaa. Voisiko se olla lyhytvarvaskiuru. Syön aamupalaa ja katselen lintukirjaa. olimme löytäneet jo useampia taigauunilintuja, heinäkurppia ja pikkusirkun, mutta nyt "sendari", harvinaisten lintujen lähettäjä, helli meitä ihan tosissaan. Seuraa yksi lintuharrastusurani hienoimmista hetkistä. "Pohjoisenpuoleinen tuuli on jyllännyt koko yön, eikä odotettavissa ole mitään lintujuhlaa", kirjoitan päiväkirjaani aamupimeässä. Plaraamme lintukirjaa ja ihmettelemme toiveen toteutumista. tapaamme kimmon kanssa aamukahdeksalta ja yritämme löytää eilistä piilottelijaa. Minun kohdalleni potku osui Utössä 29. Epäilen jotakin amerikkalaista sirkkua, mutten ole koskaan nähnyt sellaista. Se lintu on pakko nähdä kun- tEKsti ja Kuvat jUha LaakSONEN Uskallan väittää, että jokainen lintuharrastaja salaa toivoo, että joskus eteen tömähtäisi jokin harvinainen lintu. 28 Suomen luonto 11/2012 outo sirkku ja taigakirvinen. Lintu lähtee jaloistani rantaheinikosta ja katoaa puskaan. Havaintoaikaa on pari sekuntia. Juuri eilen puhuimme, että hienointa on löytää jo- Tämä sirkku tarjosi jännitystä ja etsimisen huumaa
Suomen 50. Puolessavälissä kuuluu pit- Hannu soittaa ja kertoo, että kyseessä on kä sirahdus, ja vihertäväniskainen kirvi- joko musta- tai ruskopääsirkku. Nyt tilan- ka yläpuolella musta reunus ja näyttävät ne on päällä! Lintukirjastakaan ei ole juu- korvatäplät. kimmolle. katson lin- pää on suurharvinaisuus, eikä ruskopäätua muutaman sekunnin kiikarilla ja to- tä ole hyväksytty edes maamme virallitean, että tuon täytyy olla taigakirvinen. tosin sekä sirkku että kirvinen ovat kadonneet. aikuisten koiraiden määrittämisessä ei olisi hankaluuksia, mutta juuri tällaisessa nuoruuspuvussa lajipari on yksi lintumaailman haasteellisimmista tehtävistä. tilanne on kiusallinen, koska ruskopääsirkun mahdollisuutta ei voi sulkea pois. Mustanen lennähtää puun oksalle. selle lajilistalle. Linnussa on sekä mustapää- että ruskopääsirkun piirteitä. havainto taigakirvisestä tehtiin Utössä syyskuussa 2009. kin harvinainen haasteellinen laji, jonka makas valkeahko silmäkulmanjuova, jonnäkee hyvin, muttei tunne sitä. Se laji kiinnostaisi ainakin 500 bongaria ja toisi saareen valtaisan kansainvaelluksen. Salolainen Jouni Tittonen ja raumalainen Mikko Järvinen saapuvat saareen jännittävällä hetkellä. havainto, joten sekin on kovan luokan harvinaisuus. on kauhea kiire. Valokuvat sirkusta kiertävät Euroopan parhailla sirkkuasiantuntijoilla. käyn purkamassa kuvat koneelle ja hei- keahko ja jalat huomiota herättävän litän pari niistä muistitikulle. kirvinen katoaa lehvästöön ennen kuin Mitä, taigakirvinen! kimmo saapuu. Hän on pitkään ihan hiljaa. Eiköhän aina ystävällinen vanha konka- "Eiköhän oteta ensin tämä toinen harviri Hannu Jännes auta määritysongel- naisuus hallintaan", hän toteaa, mutta massa. Jokin sirkku hanpunertavat. se kaiketi on! Sähköpostini ei toimi, jootan pikaisesti pari kuvaa, ja soitan ten riennän koululle lähettämään kuvia. tätä ei tapahdu usein. Lintua ei ole vieläkään tunnistettu! n 11/2012 Suomen luonto 29. Juosta puuskutan perinteistä oikoreittiä lammasaitauksen vieres- arvoitus ei ratkea tä koululle. Rinnassa on selvät tummat täplät ja voimakas värisävy, vatsa on valri apua. lupaa kuitenkin tulla pikaisesti paikalle. Linnut löytyvät myöhemmin, mutta emme pysty asiantuntijoiden avullakaan määrittämään sirkkua. taigakirvinen on puolesPäänkuviot ovat selvät: tumma ohjas, voi- taan kautta aikojen Suomen 50
valitse itsellesi sopiva näistä vinkeistä. 30 Suomen luonto 11/2012 retkelle. kitkajoen Myllykoski. Talviselle MarkUS Sirkka Eri puolilla maatamme on loistavia talviretkikohteita
KarTTaKesKus, lupa l8530 TalVireTKiVinKiT 8 7 6 4 3 5 2 1 hyviä talviretkikohteita löytyy niin suurtuntureilta (8) kuin pääkaupunkiseudun kupeesta Nuuksiosta (1). iime kesänä tässä lehdessä esiteltiin 70 suviSuomen parasta retkipaikkavinkkiä. Useimmissa kohteissa on palveluvarustusta kuten tulipaikkoja ja aurattuja parkkipaikkoja, osa vaatii kunnon pakkastalvea ja osaan pääsee helposti julkisilla. Nyt vuorossa ovat vinkit talviretkille. Hiihtoladut risteilevät monessa kohteessa ja joissakin voi tehdä pitkiä vaelluksia, mutta kaikki soveltuvat myös päiväretkille, monet koko perheelle. Tea KarVinen 11/2012 Suomen luonto 31
ilman suksia liikkuva voi rajakivellä piipahduksen jälkeen nauttia eväitä viereisen kurjenpesän luontotuvan keittokatoksella ja tutustua samalla luontonäyttelyyn. 32 Suomen luonto 11/2012 marKus sirKKa Nuuksion maisemissa pääkaupunkiseudun hulinat unohtuvat. Mökkilomasta kansallispuistossa halonhakkuineen ja avannontekoineen haaveileva voi vuokrata oravankolon tai tikankolon vuokratuvan. opastustuvan ympäristöstä lähtee useita eripituisia rengasreittejä. Vain 35 kilometrin päässä turusta sijaitseva kansallispuisto ja ympäristössä kiertelevä kuhankuonon retkeilyreitistö tarjoavat useita eripituisia rengasreittejä, lukuisia taukopaikkoja ja vuokratuvan. Nuuksio monimuotoinen keidas Vain puolen tunnin päässä Helsingistä sijaitseva Nuuksion kansallispuisto tarjoaa mainiot puitteet talviretkille. tieltä 204 on opastus kurjenpesän parkkipaikalle. Suosituimpia lähtöpisteitä on Haukkalammen opastustupa, jonne on parin kilometrin kävely lähimmältä linja-autopysäkiltä. Rauhallisempia merkittyjä reittejä kaipaava voi kokeilla esimerkiksi länsilaidalla puikkelehtivaa neljän kilometrin mittaista klassarinkierrosta. 2. Nuuksion lounaiskulmalla sijaitseva kaarniaispolku on mielenkiintoinen uutuus: Metsähallituksen ja Veikkolan koulun yhteistyössä suunnittelemalla luontopolulla liikutaan monipuolisessa ympäristössä, jopa entisellä kaatopaikalla! kartan ja lisätiedot voi tulostaa osoitteessa www.luontoon.fi/nuuksio. kansallispuiston maisemissa järjestettävä kuhankuonon laturetki on huippu! Varta vasten tehty latu kiertelee parhailla paikoilla, huoltopisteitä evästelyineen on sopivin välimatkoin ja tunnelma on leppoisa. kurjenrahka laturetkelle hyvässä seurassa kurjenrahkan kansallispuiston tunnetuimmalle nähtävyydelle kuhankuonolle, vanhalle kahdeksan kunnan rajakivelle, johdattaa parkkipaikalta lumeen tallaantunut polku. www.luontoon.fi/kurjenrahka www.kuhankuono.fi helvetinjärvellä voi kiertää vaikkapa helvetistä itään -reitin.. marKus sirKKa kurjenrahkan kansallispuistossa kelpaa hiihdellä. Tea KarVinen varsiNais-suomi PääKauPuNKisEutu 1. Reittejä on kaksi: 18 ja 40 kilometrin
kuun valossa kuulu kolu on entistäkin sykähdyttävämpi. kolmenkympin pakkasella nimi tuntuu osuvalta, mutta liikkeessä on lämmin. marKus sirKKa Leivonmäen kansallispuistossa voi luistella rutajärven jäällä. s / leu Ku Kal erVo oJu TKa nga PirKaNmaa Lauhanvuorelle kertyy paksu lumivaipp a. 3. tasaisella Etelä-Pohjanmaalla 5. Lauhanvuoren kansallispuisto lumivarma Lauha Lauhanvuoren 231 metriä korkea laki nousee selvästi ympäristöään korkeammalle. kuu heittää hiljaisen metsän lomaan pitkiä varjoja ja lumi narskuu lumikenkien alla. Järven nimi juontaa juurensa uskomuksiin sen veden parantavasta voimasta. Leivonmäen kansallispuisto, joutsa Selänpohjan pysäköintialueelta on hyvä lähteä matkaan kohti Joutsniemeä, Rutajärven halkaisevaa kapeaa ja kumpuilevaa niemeä. Lintuniemen puolikota sekä Niinisaaren ja Halttusen laavut tarjoavat tuulensuojaisan taukopaikan. Latujen varsilla on useita taukopaikkoja, muun muassa Spitaalijärven rannalla keittokatos ja telttapaikka. Rotkolta on parin kilometrin lumikenkäily takaisin parkkipaikalle. Lauhan lakea halkovat kolmen, viiden ja kymmenen kilometrin ladut ja umpihankea on tarjolla huomattavasti enemmän. www.luontoon.fi/leivonmaki 11/2012 Suomen luonto 33. helvetinjärven kansallispuisto kuutamo helvetinkolulla kun säätiedotus lupaa täydenkuun aikaan kipakkaa pakkasta, on oiva aika yöretkelle. Matkaan voi lähteä Lauhanvuoren laen lisäksi Muurahaisesta ja Lauhansarven luontomatkailukeskuksen pihasta. Jos päivää on vielä jäljellä ja jäätilanne sallii, voi siirtyä retkiluistimille ja jatkaa tutkimusmatkaa järven saarien sokkeloihin. www.luontoon.fi/lauhanvuori www.lauha.fi KEsKi-suomi 4. Helvetinkolun yläpuolelta avautuva maisema lumoaa, kunnes kylmyys ajaa kallion juurelle päivätuvan suojaan. kankimäen pysäköintipaikalta pääsee lyhyen metsäautotietaipaleen jälkeen metsään ja uudelle Helvetistä itään -reitille. www.luontoon.fi/helvetinjarvi EtElä-PohjaNmaa sen rinteet keräävät sateita ja laen lumivaippa on usein silmiinpistävän paksu
Retkeilyalueella ja Hossan kylällä on useita majoitusvaihtoehtoja. alueella on hoidettuja perinteisen ja vapaan hiihtotavan retkihiihtolatuja noin 60 kilometriä, joista retkeilyalueella on 50 kilometriä. Latuverkosto on kattava, reittivaihtoehtoja löytyy koko perheelle. Nähtävyyksiäkin on esihistoriallisista kalliomaalauksista poroajeluun. Hossan luontokeskus avaa ovensa talvitauon jälkeen 15.2.2012. Hossa on poronhoitoaluetta, joten poroja tapaa muutenkin usein. hossan retkeilyalue kainuun rauhaa Vuoden 2011 retkeilyalueeksi ansaitusti valittu Hossa Suomussalmella on helmi itärajalla kalaisine vesineen ja kumpuilevine mäntykankaineen. www.luontoon.fi/hossa www.hossa.fi marKus sirK Ka 34 Suomen luonto 11/2012. olli ToiVonen / CarTina käsivarren erämaassa ei ole merkittyjä talviretkeilyreittejä. Käsivarren suurtunturit tarjoavat retkeilijälle haasteita. KaiNuu hossan retkeilyalueella on monipuolista ohjelmaa. 6. Latujen varsilla on muun muassa luontokeskus, kolme autiotupaa, useita taukopaikkoja ja kahdeksan vuokrakämppää
Juumasta kertyy matkaa kolme ja puoli kilometriä suuntaansa. Skandien laidan maisemat ovat ainutlaatuisia, termisjärven vastarannan termisvaara kohoaa yli kilometrin korkeuteen. Sipoonkorpi satumetsä ruuhka-Suomessa satumetsä. Jokivarren maisemat ovat vaihtelevia ja matkalla voi poiketa tutkimaan Myllykosken entisöityä myllyä ja reitin toista riippusiltaa sekä ihailla avoimena kohisevaa aallokkokoskea. www.luontoon.fi/oulanka 8. Mikäli haluaa pysytellä lähempänä palveluja, kilpisjärveltä on hyvä tehdä päiväretkiä lähiympäristön kohteille, valmista latua pitkin voi sivakoida esimerkiksi kolmen valtakunnan rajapyykille tai kiertää Saanatunturin. käsivarren erämaa haasteelliset suurtunturit Suurtunturit ovat haastava talviretkikohde, sillä alueella ei ole merkittyjä talviretkeilyreittejä, ja puuttomasta tunturista on vaikea löytää suojaa, jos sää oikuttelee. Pitävillä piikeillä varustetut lumikengät ovat elementissään jokivarren pienipiirteisessä ja kumpuilevassa maastossa. ängesbö- Pohjois-laPPi Koillismaa 7. Viittojen heijastimet näkyvät huonommassakin kelissä. se tulee mieleen lompsiessa lumikengin polveen yltävässä pakkaslumessa, ihastellessa pölysokerilla kuorrutettuja puita. 17 16 15 14 13 12 11 Tea KarV inen 10 9 KarTTaKesKus, lupa l8530 MuIsta Myös näMä PääKauPuNKisEutu Oulangan kansallispuiston Myllykoskella on vanha mylly. 9. pääkaupunkiseudun toisen kansallispuiston palveluvarustus on vielä niukka, mutta uusia reittejä merkitään maastoon. Vaeltamisen makuun kuitenkin pääsee esimerkiksi hiihtämällä ristiviitoin merkittyä moottorikelkkauraa termisjärven autio- ja varaustuvalle. www.luontoon.fi/kasivarsi www.kilpisjarvi.org Sipoonkorvessa voi tuntea olevansa satumetsässä. 11/2012 Suomen luonto marKus sirK Ka 35. näätä on kierrellyt hämykuusikoita. Oulangan kansallispuisto kitkan jylisevät kosket Mainio päiväretki on lumikenkäillä karhunkierrosta Juumasta kitkajokivartta Jyrävän jääkannen peittämää putousta ihailemaan. tuvan takana on jylhä Salmikuru. pyy hyppää kiepistä aivan jalkojen juuresta
Kun talvi kahlitsee suoluonnon lumeen ja jäähän, retkeilijälle avautuu tie puiston joka kolkkaan. Korpoströmin saaristokeskuksesta on hyvä lähteä matkaan. reittiä saarelle ei ole merkitty, joten karttaa pitää osata lukea. KuVaT marKus sirKKa Saaristomerelle kannattaa ottaa mukaan kaveri, naskalit ja vaihtovaatteet. len tulentekopaikka on saanut opasteet, käymälän ja halkoliiterin. Tupa on mainio, yksi kolmesta metsähallituksen autiotuvasta saaristomerellä. Saaristomeri hiihtoretki konungskärille Kevättalvinen saaristomeri tarjoaa retkeilijälle mahtavia elämyksiä, jos jäitä saadaan. peKKa KosKinen / VasTaValo valkmusan kansallispuistoa hallitsevat suot. esimerkiksi Korpoströmin edustalla sijaitsevalle Konungskärille pääsee helposti. Valmiiksi höylättyjä latuja kiertelee ympäristössä. parkkipaikalta on noin neljän kilo- 36 Suomen luonto 11/2012. suunnistustaitoinen suksija tai lumikenkäilijä löytää rauhallisia kolkkia tallattujen polkujen ulkopuolelta. Jäällä liikkumisessa on vaaransa, siksi kaveri, naskalit ja vaihtovaatteet kuuluvat perusvarusteisiin. www.luontoon.fi/sipoonkorpi Seitsemisen Multiharjulla on aarniometsää. paras lähtöpaikka on kansallispuiston keskellä sijaitseva pysäköintipaikka, joka on tien 3562 varrella pyhtään pohjoispuolella. www.luontoon.fi/saaristomeri www.merivartiosto.fi www.itameriportaali.fi KymENlaaKso 11. valkmusan kansallispuisto talvi vapauttaa Valkmusan kansallispuistosta suurin osa on suota. saarella on luontopolku, jonka opasteet löytyvät talvellakin. varsiNais-suomi 10. Jäätietoja voi tutkia itämeriportaalin nettipalvelusta ja kysyä saaristomeren luontokeskus sinisimpukasta tai länsi-suomen merivartiostosta. Viiden kilometrin hiihdon jälkeen lukuisten saarten suojasta erottuu harmaa autiotuvan seinä
reittiä ei ole merkitty. Valmiita latuja ei ole, mutta vaeltajille on oivalliset olosuhteet aukeine nevoineen ja lukuisine taukopaikkoineen. www.luontoon.fi/salamajarvi 13. www.luontoon.fi/valkmusa PirKaNmaa 12. seudulla viihtyvät suurpedot ja hirvet, kesäisin myös metsäpeurat. nykyisin tie on suljettu kansallispuiston alueella parin kilometrin matkalta eikä väliä aurata, joten tiellä kuulee historian havinan lisäksi vain suksien suhinaa. Salamajärven kansallispuisto Etelä-Suomen erämaa salamajärven kansallispuisto Keski-suomen ja Keski-pohjanmaan rajamailla on eteläsuomen suurimpia erämaisia alueita. Keskuksesta voi vuokrata lumikengät ja tutustua samalla näyttelyihin ja nauttia kahvilan antimista. Kauhalammin pohjoispuolen luontotornista avautuu laajempi näkymä Kauhanevalle. Täällä pääsee jopa autiotuvan saunaan! Hyviä lähtöpaikkoja ovat Koirasalmen luontotupa, Huttukankaan pysäköintipaikka Koirasalmentien varressa ja Kinnulanperhontien (tie 7520) varressa oleva salamajärven pysäköintipaikka. Talven rauhaa kauhanevalla Kauhanevan hiirenhiljaisella suolla on hyvä hiihdellä. riisitunturin kansallispuisto, tykkymaisemia posiolla riisitunturi on tykkymaisemistaan kuuluisa. myös ahvenlammen kämpältä, puiston koillisnurkalta, voi lähteä liikkeelle. salomaan tulipaikka on vain muutaman sadan metrin päässä. rokuan huimat laskut rokuanvaaran harjut ja lukuisat supat tarjoavat suksijalle vauhtia ja hikisiä nousuja, ainakin jos suuntaa pookivaaralle. retken voi päättää kylpylän hoitoihin tai hotellin lakanoihin. latu avataan helmikuussa, kevätauringon alkaessa taas lämmittää. ladun pään löytää syrjälahden parkkipaikalta ja Tolvan kylältä. salomaan pysäköintialueelle saavutaan Kyrönkankaan museotietä. Vaaran laelle voi viiletellä valmiita latuja, sen jälkeen edessä ovat kansallispuiston koskemattomat hanget, joten metsäsukset ovat paikallaan. pyrykelin sattuessa kahvitulet voi virittää kodan suojaan. Harjun jopa 400-vuotiaiden ikihonkien lomassa mutkittelee kaksikilometrinen luontopolku. Toinen pysäköintialue on auraamattoman osan pohjoispäässä nummikankaalla. www.luontoon.fi/seitseminen EtElä-PohjaNmaa suomen välillä. lähin parkkipaikka on harjun eteläpuolella, pitemmät retket voi aloittaa Koveron perinnetilalta tai seitsemisen luontokeskukselta. aikoinaan kapea, mäntykankaalla puikkelehtiva tie oli valtakunnan valtaväyliä, muun muassa tärkeä kauppa- ja postitie pohjanmaan ja etelä- 16. polkujen ulkopuolella liikkuminen on Kauhanevalla kiellettyä 1.4. www.luontoon.fi/rokua www.rokuageopark.fi www.suppatravel.fi EtElä-laPPi 14. Salamajärvellä voi retkeillä niin vesistöjen kuin erämaiden maisemissa. revontulet leimuavat rokuan pookivaaran yllä. metrin hiihto puiston itäreunalla könöttävälle moronvuoren päivätuvalle. latu tuo tykkykuusten keskellä nököttävän autiotuvan ovelle. Seitsemisen sydän Multiharju multiharjun aarnimetsä on seitsemisen kansallispuiston sydän. opastuskeskus suppa tarjoaa kahvilapalveluja ja sieltä voi varata opaspalveluja. www.luontoon.fi/riisitunturi 11/2012 Suomen luonto 37. www.luontoon.fi/kauhaneva-pohjankangas KEsKi-suomi/KEsKi-PohjaNmaa KaiNuu 15. alkaen. on pysyttävä merkityllä reitillä, sillä multiharju on rajoitusosaa ympäri vuoden. pookivaaralta voi poiketa kurkistamaan syvyydenkaivoon, suomen suurimpaan suppaan, ja lasketella pitkäjärven rannalle kahvinkeittoon
Sitä tuotetaan ESEn Mikkelin voimalaitoksessa tuotantotavalla, jonka myös Suomen luonnonsuojeluliitto ry on huomioinut Ekoenergia-merkinnän käyttöoikeudella. alue on puutonta ja asumatonta erämaata, joten aivan kevyillä varusteilla ei kannata matkaan lähteä. nuorgamista on tietä pitkin parikymmentä kilometriä pulmankijärven rantaan ja siitä hiihtomatkaa merkittyä talvireittiä pitkin Tsuomasjärvelle 13 kilometriä. Tuvan takana kohoavan Cuomasvárri-tunturin (435 m) laelta voi ihailla avaraa lapinmaata joka suuntaan, myös valtakunnan rajan yli norjaan. kaldoaivin erämaa, Utsjoki suomen laajimmassa erämaassa voi tehdä lyhyitäkin retkiä, vaikkapa pistäytyä pulmankijärveltä yökuntiin Tsuomasjärven autiotuvalle. Vinkit retkelle löydät vaikkapa metsähallituksen luontoon.fi-nettipalvelusta, www.luontoon.fi/kaldoaivi. Liity sinäkin edelläkävijöiden joukkoon ja valitse Ekoteko-sähkö. Hyvä mieli tänäänkin... ...sillä valitsin kotiini ympäristöystävällisen Ekoteko-sähkön. n Uusiutuva energia ja luonto kiittää! Tutustu ja tee Ekotekosähkösopimus osoitteessa www.luontokiittaa.fi 38 Suomen luonto 11/2012. Saat hyvän mielen joka päivä. marKus sirKKa kaldoaivissa tavoittaa Suomen laajimman erämaan. Pohjois-laPPi 17
Koska ihmiset useimmin ylittävät kadun juuri suojatien kohdalta, he useimmin myös murskautuvat autojen alle suojatien kohdalla. Kaikki tunnetut ilmiöt ovat luonnonilmiöitä. Vihaisia ohittelijoita, jos ajan ainoastaan suurinta sallittua nopeutta. n Antti Nylén on helsinkiläinen esseisti ja suomentaja. anna Hämäläinen, KuVauspaiKKa suomen Kansallisooppera m 11/2012 Suomen luonto 39. se on väärin, sillä myös sodat ja taudit ovat luonnollisia. Tööttäilijöitä, jos huomaan valojen vaihtumisen puolitoista sekuntia myöhässä... sanaa "luonnollinen" käytetään usein merkityksessä "kiistattomasti hyvä". Kaikki olisi hienosti, jos kaupungissa ei olisi myös ihmisiä. Koko sitä miehekästä kiireen ja kilpailun maailmaa, johon rattiin mentyäni joudun. autoilen nimittäin itsekin joskus, vuokra-autoilla. Tarkoitan vain, että vihaan autoja. Ja omaa häpeääni siitä, että olen huono taskupysäköimään. Tai oikeastaan autoilua, yksityisautoilua. romaanit, tietokoneet ja autot ovat luontoa. sillä, mitä mistäkin ajatellaan, eli arvoilla, on lopulta enemmän merkitystä kuin sillä, mitä on ja tapahtuu. eikö asiallinen, aikuinen ihminen yksinkertaisesti alistu siihen, että kaupunkitilasta suurin osa on varattu henkilöautoille. se on suomen lain rikotuin pykälä. luonnossa ei ole mitään harmoniaa vaan loputon muutos, ääretön moneus. Ymmärrän, että on vaikeaa olla kokonaan autoilematta. lähes kaikki autoilijat ovat siis paatuneita pikkurikollisia. Täällä ne poukkoilevat päivät pitkät ja palaavat illalla pitkissä jonoissa kotiin nukkumaan, jotta seuraavana päivänä taas jaksavat temmeltää. luonto on politiikalle alisteista vaarallinen seikka, josta planetaarinen vastuumme seuraa. ei kannata kapinoida luontoa vastaan. Koska autoilijat niin usein ovat hulttioita, saisimme suojateiltä kymmeniä suru-uutisia päivässä, elleivät jalankulkijat puolestaan olisi hyvin eteviä. ensin kysymys tuntuu järjettömältä, mutta avarasti katsottuna koko ihmiskulttuuri mahtuu luonnon piiriin yhtä helposti kuin valaiden laulut ja maaston muodot. ainakin siten, että sitäkin saa vastustaa ja vihata, jos siltä tuntuu. eikö se ole yhtä tyhmää kuin sateelle raivoaminen. Nylén sun Helsingissä, joka, kuten kaikki kaupungit, on autojen laidunmaata. Voimme pitää sitä myös vaaran aiheuttamisena ja ympäristön rumentamisena. Kaikki voimat ovat luonnonvoimia. onko yksityisautoilun vastustamisessa sitten mitään järkeä. onko autoilu luontoa. se taas ei tarkoita, että meidän pitäisi pitää kaikesta. pehmeästä lihasta tehtyjen hitaiden olentojen on kaupungissa elettävä sinne tänne syöksähtelevien teräspetojen ehdoilla. i ronia sikseen. iten tämä enää liittyy yksityisautoiluun. silloin tällöin saamme uutisia: jalankulkija, usein lapsi tai vanhus, jäi auton alle suojatiellä ja poistui tästä elämästä. suojatiet on merkitty näkyvästi viivoituksella ja liikennemerkeillä, jotta autoilijat ennättäisivät tieliikennelain edellyttämästi hiljentämään "sellaiseen nopeuteen, että he a luonnon vastustamisesta voisivat tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä". meidän ei ole pakko pitää yksityisautoilua normaalina, saati välttämättömänä. Kuten on alistuttava siihenkin, että talvella on kylmä
Takajalka on vielä isompi, jopa 25 senttiä pitkä. E telä-Suomessa alkutalvi on ollut surkea lumijäljestäjälle. "Ei viime talvikaan ollut hyvä lumijälkien tarkkailuun, sillä lunta oli niin valtavasti. Paksussa lumessa jäljetkin menevät uppeluksiin." tapaan Wikmanin Helsingin Viikissä, missä liikuskelee radiopannoitettu ilves. Vettäkin sataa, joten menemme sisätiloihin tutkimaan lumijälkiopasta. 40 Suomen luonto 11/2012 18 - 25 cm. tujalka karhu karhun etujalan jälki luonnollisessa koossa. Märästä maasta voisi tietysti lähteä jälkiä katsomaan, mutta alueella liikkuu niin paljon ulkoilijoita koirineen, että jälkiä olisi mahdotonta löytää. Suunnittelija Marcus Wikman Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta ei ollut päässyt vielä kertaakaan lumijäljille ja joulukuu läheni jo loppuaan
onko se lepäillyt, ruokaillut, paennut, saalistanut vai taittanut matkaa? lumijäljet kertovat tEKsti jOhaNNa MEhTOLa / lumijälKigrafiiKat MarcUS wikMaN "Jos jäljestää eläimiä oikein perusteellisesti, pääsee seuraamaan kaikkea mitä ne tekevät: ruokailut, saalistukset ja pakenemiset. Myyrillä ja oravilla on viisi takana ja neljä edessä." Jos siis määrittäisin näädän jälkeä, siitä täytyisi löytyä viisi varpaan painallusta. 11/2012 Suomen luonto 41. "Jälkien tunnistaminen on usein vaikeaa", sanoo Wikman- kin, joka on vuosikymmeniä ollut mukana lumijäljistä tehtävissä riistalaskennoissa. Eniten metsissä näkee metsäjäniksen, oravan, ketun, hirven ja näädän jälkiä. Jänis ja orava ovat ainakin helppoja tunnistaa, mutta millainen se näädän jälki nyt olikaan. Eläimet ovat aina jollain asialla", Wikman kertoo. Näätäeläimillä on viisi varvasta Eläimistä jää aina tarina hangelle. Ne eivät voi piilotella kulkuaan, mutta jäljen jättäjää voi olla vaikea tunnistaa. Sorkkaeläimillä niitä on kaksi, koira- ja kissaeläimillä neljä ja näätäeläimillä sekä karhulla viisi. TuiJa KiViKosKi / VasTaValo Saukon jälkien välissä on tepastellut myös kettu. Lumi paljastaa, millä asialla eläin on ollut. Enimmäkseen eläimet syövät tai nukkuvat, ne eivät liiku tarpeettomasti. "Ensiksi kannattaa laskea jäljestä varpaat
Jäljessä saattaa olla kaksi jälkipainallusta päällekkäin. laske varpaanjäljet, mittaa jäljen koko ja seuraa jälkijonoa, jotta tunnistat kulkutavan. Se kulkee vähän niin kuin pieni karhu. "kaikilla eläimillä on neljä jalkaa ja niitä ne siirtelevät vuoron perään. Mäyrä on tosin sottainen eläin, sen jäljissä on usein myös multaa ja rapaa." Mäyrät vetäytyvät talviunille, joten niiden jälkiä näkee vain alkutalvesta tai viimeisillä lumilla. Näätäeläimiin kuuluva ahma suosii hidasta taloudellista laukkaa. Eläinten jäljistä voi lukea neljä erilaista kulkutapaa: käynti, ravi, laukka ja loikka. "kun eläin kulkee nopeaa käyntiä tai ravia, takajalka astuu etujalan jäljen yli. Jos otat valokuvia jäljistä, laita jäljen viereen tulitikkuaski mittasuhteeksi. isot eläimet liikkuvat yleensä käynnillä, samoin tekee ilves. kun kulku on hidasta matelua, takajalan jälki jää etujalan jäljen taakse." Mäyrä kulkee kuin pieni karhu Wikman on nähnyt tuhansia lumijälkiä ja osaa nimetä niiden joukosta suosikin. Näätä 3,5 - 5 cm 5 - 7 cm Takajalka Etujalka 50 - 80 cm 60 - 90 cm Timo nieminen / KuValiiTeri to ev+tv tv eo tv ev to eo valkohäntäkauriin kulkureiteille syntyy usein jälkikenttä. ev eo+to Pariloikka, upottava lumi Nelijälki, ohut lumi "Jos varpaat on saatu laskettua, ollaan jo aika hyvällä mallilla", Wikman rohkaisee. Tarkista arvauksesi tunnistusoppaasta. Jälkiretkelle pitää varata aikaa ihmetellä, mitä eläin on tehnyt, mistä se on tullut ja mihin se on menossa. 42 Suomen luonto 11/2012 60 - 90 cm. "Usein jälki on vain kuoppa, josta ei varpaanjälkiä pysty erottamaan." Jäljen koko, kulkutapa ja askelen pituus ovat myös tärkeitä tuntomerkkejä. Nekin auttavat lajinmäärityksessä. LuMIjäLkIretkeLLe mukaan mitta, jälkien ota tunnistusopas ja muistiinpanovälineet. Jalanjälkien lisäksi eläimet jättävät hangelle syöntijälkiä, ruuantähteitä, makuupaikkoja ja ulosteita. parhaat jäljet jäävät ohueen nuoskalumeen. koiraeläimet ravaavat ja näätäeläimet loikkivat. myös esimerkiksi jäälle pakkautuneelle lumelle syntyy selkeitä jälkiä. Vain pakottava tarve ajaa ne raviin tai laukkaan. kulkutavan erottaminen ei sekään ole itsestään selvää. "ahma kulkee valtavan pitkiä taipaleita, joten laukka on sille joutuisampi tapa kulkea", Wikman selventää. aika samanlaista jälkeäkin siitä syntyy." Eläimet astuvat omiin jälkiinsä varsinkin paksussa upottavassa lumessa, joten sekin täytyy ottaa huomioon esimerkiksi varpaita laskiessa. "Mäyrällä on hienoimmat jäljet. arvaa mikä eläin on kyseessä
Myös kynnen painallukset näkyvät jäljissä. Etujalka Takajalka talviset jäljet voivat koitua myös kohtaloksi. Eri lajien jälkiä on vaikea erottaa toisistaan. riistakolmiot ovat tasasivuisia, sivultaan neljä kilometriä pitkiä kolmioita, jotka on sijoiteltu maastoon melko satunnaisesti. kyllä ne kulkevat lumessa henkensä kaupalla", Wikman vahvistaa. saatujen tulosten pohjalta määritetään metsästyskiintiöitä sekä rauhoituksia. laskennoissa kerätään tietoja 34 eläinlajista. tällaisia ovat supikoiran ja ketun jäljet, lumikon ja kärpän jäljet sekä suden ja ilveksen jäljet. METSäSSä liikkuvien riistanisäkkäiden runsausarviot perustuvat riistakolmiolaskentoihin. Tammimaaliskuussa lasketaan eläinten lumijälkiä ja elokuussa metsäkanalintuja. Vuonna 1989 aloitetut laskennat ovat riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja suomen riistakeskuksen yhteistyötä, ja laskennan tekevät tuhannet metsästäjät. 4,5 cm 5 cm ketulla on ollut kiire, takajalka (oik.) on astunut etujalan jäljen yli. 70 - 90 cm 90 - 110 cm to eo tv tv eo+to eo+to ev+tv ev ev Käynti Nopea ravi Loikka miKKo pöllänen / KuValiiTeri 40 - 60 cm 11/2012 Suomen luonto 43. Kukin kolmio on 12 kilometrin mittainen laskentalinja, jolle voi yhdessä vuorokaudessa ilmestyä 200 jälkeä. jäLkILaskennat marKus sirKKa / KuValiiTeri Mäyrä karhu on kulkenut käyntiä lyhyin askelin. myös nähdyt korpit ja kanahaukat lasketaan. Kolmioita on maassamme noin 1800, joista huonoina talvina on laskettu vain kuutisensataa, hyvinä taas tuhatkunta. kettu seuraa jäniksen lumijälkiä, mutta jänis on varsin taitava harhauttelija. Se voi tehdä monimutkaisia harhautusjälkiä pitkine, jopa kolmen metrin sivuloikkineen. "talvi on vaarallista aikaa eläimille
Preben Bang & Preben Dahlstrøm: Mikä tästä meni. ja Suomen oloihin soveltaneet Kalevi Heikura & Mattias Tolvanen). ilves kulkee käyntiä ja susi koiraeläimenä reipasta ravia. Siihen jäljet painautuvat selkeinä ja terävinä. reiJo Juurinen / KuValiiTeri Susi 10 - 11 cm Etujalka Takajalka 80 - 110 cm "Supikoiralla on hirveän nätti, ihan pyöreä jälki, kun taas ketun jälki on isompi ja pitkänomaisempi. Paras sää lähteä jäljestämään on ohut nuoskalumi. Ritva Leppänen). ilveksen tassujen karvapeite voi saada jäljen näyttämään hyvin suurelta ja pyöreältä, kuin isolta kissan jäljeltä. n Jälkioppaita: Åke Aronson & Peter Eriksson: Eläinten jälkiä: nisäkkäät, Otava 2000, (suom. Lumikolla on joka tapauksessa lyhyempi askel kuin kärpällä." Sekä sudella että ilveksellä on neljä varvasta, joten tunnistusapuna täytyy tarkkailla eläimen kulkutapaa. Jälkiopas on hyvä pakata reppuun. Marcus Wikman: Lumijälkiopas, Bookell 2005. ilves on kulkenut käyntiä ja orava loikkinut. 9 - 10 cm ilves 7 - 9 cm 7 - 8 cm Etujalka Takajalka tv ev to eo eo+to 130 - 150 cm ev+tv ev+tv 130 - 160 cm 100 - 140 cm 150 - 200 cm to eo 200 - 300 cm eo+to to tv eo+to eo+to ev+tv tv ev+tv ev eo ev Hidas ravi Nopea ravi Nopea vinoravi Loikka Käynti kantavalla hangella Käynti syvässä lumessa Ravi 44 Suomen luonto 11/2012. Eliisa Kuusela). "Lumijäljistä on mahdollista nähdä eläimen koko elintarina jos vain malttaa seurata niitä tarpeeksi pitkään", Wikman toteaa. Dag Kjelsaas: Eläinten jälkiä, Gummerus 2006, (suom. WSOY 2000, (suom. Mukaan tarvitaan myös runsaasti aikaa ja kärsivällistä mieltä. Lumikon ja kärpän jäljet ovat haasteelliset, sillä uroksilla ja naarailla on vielä keskenään eri kokoiset jäljet
n Ismo Tuormaa Kirjoittaja on ympäristötoimittaja akselilla VantaaNurmes. 11/2012 Suomen luonto 45. oy Juho Jussila sanoo joutuneensa jo rajoittamaan tuotantoaan laadukkaan raaka-aineen pulan takia. Verovaroin raskaasti tuotantoa tuettu metsänhoito on saanut aikaan lähinnä laadukkaan selluteollisuuteen ja polttouuniin kelpaavaa raaka-aineen puumassaa. SUOMELLa Ei OLE yksinkertaisesti enää varaa "perinteiseen" metsänhoitoon. massan pitäisi olla vain sivutuote. ensimmäiseksi kannattaisi lopettaa kaikki tuet metsä- ja suo-ojituksilta, istutuksilta, lannoituksilta ja maanmuokkaukselta ja suunnata ne laatupuun tuotantoon. istutuskoivutaimikoihin iskevä tuholainen munii koivun latvaosaan ja syö itselleen käytävän puun runkoon aina juuriin saakka. niinpä päällisin puolin ehkä hyvältäkin näyttävä koivu on kelvoton niin lelutehtaalle kuin huonekaluteollisuudellekin. Yllä oleva ei tarkoita sitä, että puutuoteteollisuus korvaisi kokonaan perinteisen sellu- ja paperiteollisuuden. oy Juho Jussilan mukaan sama raaka-aineen hankintaongelma vaivaa myös suomalaista huonekaluteollisuutta, vaneriteollisuutta ja muuta puutuoteteollisuutta. uutinen on tyrmistyttävä. savo kertoo tehtaalle nykyisin tulevan koivun olevan suurelta osin oksaista ja ruskotäpläkärpäsen pilaamaa. näitä koivuja usein vaivaava tyvilaho hieman haittaa, mutta riittää, kun muuten hyvälaatuisesta koivutukista ottaa lahon pois. onko todella niin, että maassa, joka ylpeilee metsänhoidollaan ja jossa sentään kasvaa kymmeniä miljoonia koivuja, ei löydy kelvollista raaka-ainetta edes yhden vaivaisen lelutehtaan tarpeisiin. Kun suomen ainoa etu, hyvälaatuinen raaka-aine, on menetetty, tehtaan edustaja ennakoi lopunkin puutuoteteollisuuden hakeutuvan ulkomaille tai vähentävän tuotantoa. Tehdas on perustettu vuonna 1923, ja se on tunnettu muun muassa fortuna-peleistään sekä lasten Hakka-vasaralelusta. lelutehtaan edustaja sanoo kaipaavansa järeytyneitä ja sekametsässä kasvaneita noin 8090-vuotiaita koivuja. Vahtikoir lauri salminen hakka-lelu takaisin! piENi UUTiNEN Yleisradion nettisivuilla kertoi puualalla olevan pulaa kunnon koivusta. uutisen mukaan jyväskyläläinen, perinteinen lelutehdas oy Juho Jussila ei saa tehtaaseensa tarvitsemaansa määrää hyvälaatuista koivua. SOiTTO TEhTaaN myyntipäällikkö Harri savolle vahvistaa arvelun. parasta raaka-ainetta ovat olleet vanhat kaskikoivikot ja muut koivikot, joihin nykyaikainen metsänhoito ei ole koskenut. mitä hyötyä juSSila Sanoo suomelle on sadan miljoonan kuution metsien joutuneenSa vuosikasvusta ja yli kahden miljardin kuution rajoittamaan metsätilavuudesta, jos sillä ei ruokita edes piskuista lelutehdasta. Keskittyminen vain hyvälaatuisen puun kasvatukseen jättäisi kuitenkin jatkojalostukselle kaikki portit auki ja parantaisi metsien tilaa ratkaisevasti. lelutehdas käyttää näet vuodessa noin 500 kuutiota puuta, siis vain 50 kertaa enemmän kuin itse poltan takassani. SaMaaN aikaaN suomalainen metsänhoito ylpeilee aina vain nousevilla kasvuluvuillaan ja "oy juho metsän tilavuuden ennätyksillään. pulan takia." puista, niin koivuista, männyistä kuin kuusistakin, pitää ensisijaisesti kasvattaa hyvälaatuisia tukkeja. Haluan takaisin koivun - ja mielellään myös sen tähden
talvivaara on onnistunut jonkin verran vähentämään päästöjä mutta ympäristöluvan taso ylittyy yhä karkeasti, kertoi ympäristöministeriön kanslia- päällikkö Hannele Pokka taannoin ministeriön talvivaara-tilaisuudessa. olemme kajaanin ja Sotkamon rajalla, kainuun sydämessä. Puhtaasta luonnostaan kainuulaiset. Puolet kaivoksen vesistä tulee tänne, toinen puoli menee etelään kohti Savoa ja kallavettä. Jos kaivos saa luvan uraanintuotantoon, kemikaalien käyttö lisääntyy rekkakuormakaupalla. "Suljetun paperitehtaan työntekijöistä ehkä sata sai töitä talvivaarasta", kertoo Pulkkinen. talvivaara talvivaara-satu kääntyi surulliseksi esimerkiksi siitä, kuinka ympäristöasioita ei enää pitänyt olla mahdollista hoitaa Suomessa 2000-luvulla. jUha kaUppiNEN JuHa Kauppinen tragedia nimeltä Otto pulkkinen kotirannassaan Nuasjärvellä. "t 46 Suomen luonto 11/2012 uolta ne talvivaaran vedet tullee", sanoo Otto Pulkkinen ja osoittaa tuuralla Nuasjärven yli kaakkoon. Painavia sanoja, Pulkkinen kun ei ole mikään ympäristöaatteen mies. Sen sijaan ketjun edellisessä järvessä, Jormasjärvessä, talvivaaran päästöjen vaikutukset näkyvät paljain silmin: pilkkirei'istä nousee vaahtoa, "Jormaksen korallia". "Mutta sanoivat, ettei se voi johtua talvivaarasta", hän kertoo. "Se on paljon." "Mutta ei sillekään alttarille saa uhrata mitä vain", hän lisää. Jossain on sietokyvyn raja, jota talvivaara vääjäämättä lähestyy. Pulkkis-oton, entisen paperimiehen ja 2008 lakkautetun kajaanin-tehtaan luottamusmiehen, kotirannalle vedet tulevat pitkin järvien nauhaa: Salminen, kolmisoppi, Jormasjärvi ja upea Nuasjärvi, jota vesistössä seuraa- vat lännempänä ensin kajaaninjoki ja sitten oulujärvi. "Miten päästöt etenevät, se huolettaa?" Pulkkinen sanoo ja katsoo Nuasjärvelle. Matkailuimago kärsii kaivos tuo hyvinvointia, työpaikkoja. Pulkkisen ranta on rajapinta: Nuasjärven itäpäädyssä natriumpitoisuus näyttäisi olevan jo lievästi kohollaan, mutta ei vielä länsipäädyssä. Jos tarkkoja ollaan, Pulkkinen on havainnut vaahtoa jo Nuasjärvelläkin ja ilmoittanutkin siitä kainuun Ely-keskukseen. Nuasjärvi on oulujärven vesistöä, joka saa alkunsa siltä vedenjakajalta, jolla talvivaaran kaivos sijaitsee
kainuun sanomatkin vaati hajua kuriin. omistuksen arvo nousi satoihin miljooniin. Poistamiseen suunnitellut vesipesurit eivät toimineet", kertoo Elyn yksikön päällikkö Sirkka-Liisa Markkanen. turistienko pitäisi sietää kananmunapierun hajua Vuokatissa?, kyseltiin. Pekka Perä, pääomistaja ja toimitusjohtaja, osti kaivosoikeudet yhdellä eurolla vuonna 2004 entiseltä työnantajaltaan outokummulta. ylen mu- kaan pankkiiriliike FiM arvioi hiljattain koko talvivaaran olemassaolon olevan vaarassa ympäristösotkun vuoksi. Perästä tuli sankari. alamäki alkoi hajusta 2010. "Se lähti hajupäästöistä. "tämä toi jäteveteen runsaasti natriumia." Natrium taas löysi kaverikseen sulfaatin, jota syntyy kaivoksella runsaas- ti käytettyjen rikkiyhdisteiden ja malmin sisältämän rikin vuoksi. "Mutta kun jäteveteen tuli paljon natriumia, se reagoi sulfaatin kanssa ja teki semmoisen yhdisteen, että kalkki ei suunnitelmien mukaan enää saostanutkaan sulfaattia." Siksi kaivoksen lähijärvissä on mitattu natriumia yli tuhat milligrammaa litrassa, tuhatkertaisesti luonnolliseen nähden. Sanonko, että eipä hättää, se on vaan tuo uraanikaivos, joka haisee?" hajuongelmista se alkoi talvivaaran alkutaival oli satua. "Sulfaatti oli tarkoitus saostaa kalkilla", Markkanen kertoo. Ratkaisua hajuun haettiin natriumhydroksidista, siis lipeäpesureista. HeiKKi sauKKomaa / leHTiKuVa vaahtoa Talvivaaran kaivoksen lähellä sijaitsevassa Salmisenjoessa Sotkamossa marraskuussa 2011. eivät voi tinkiä, siitä riippuu niin monen elinkeino. Ja hajuongelma: siitä ei ole päästy. kalat pakenevat alavirtaan talvivaaran massiivisten päästöjen vaikutuksia luontoon ei tunneta. Hän jäi vain niukasti toiseksi Vuoden kainuulainen -äänestyksessä 2008. Sulfaatinkin määrä on ollut monikymmenkertainen sallittuun nähden. Rikkivetypäästöjä tuli enemmän kuin oli arvioitu. asian kiteytti kainuulainen matkailuyrittäjä radiossa taannoin (vapaasti muotoillen): "Mitä minä sanon, kun asiakkaat sannoo, että täällä haisee paska. Esimerkiksi kasviplanktonin ja pohjaeläimis11/2012 Suomen luonto 47. Sitten seurasi romahdus. Sitten järvivesiin alkoi ilmaantua tolkuttomia määriä sulfaattia ja natriumia
"Ja särkiä olin ennen sitä saanut Laakajärvestä JuHa Kauppinen Otto pulkkinen osoittaa Talvivaaran suuntaan. 48 Suomen luonto 11/2012. totta: Ely-keskus sai järvestä 11 muikkua. Sen lisäksi 50 särkeä, muutama ahven, yksi hauki ja salakka. "Ei kuulunut tarkkailuohjelmaan", yhtiöstä todetaan. "Syksyllä 2011 kainuun Ely-keskus te- ki kivijärvessä koekalastuksia, joissa todettiin monipuolinen kalalajisto", hehkuttaa kyllä Eeva Ruokonen, talvivaaran kestävän kehityksen johtaja. kalastoa on tutkittu, mutta hyvin pintapuolisesti. Kai JäderHolm / saVon sanomaT kalastaja raimo Tervonen Talvivaara-tilaisuudessa Sonkajärvellä tammikuussa. tön tilaa tutkittiin 2010, mutta ei viime vuonna. Muutokset alkoivat jo 2009. "Haluttiin vain katsoa, onko järvessä vielä kalaa." "[kivijärven] lajistossa esiintyi muun muassa muikkua", talvivaaran Ruokonen kertoo. "Ely teetti kaloista kuntotutkimuksen Eviralla. kivijärvi ei siis ole kokonaan autio. "Ei ollut kysymys varsinaisesta koekalastuksesta", tyrmää kuitenkin Ely-keskuksen Markkanen. "Heinäelokuun vaihteessa alkoi yhtäkkiä tulla aivan valtavasti ahventa ja haukea", tervonen muistelee. Raimo Tervonen on nostanut kivijärven viereisestä Laakajärvestä 100 000 kiloa kalaa viime vuosien aikana. kalat todettiin normaalikuntoisiksi", talvivaaran Ruokonen jatkaa. Mutta kalastajilta muutokset eivät olisi voineet jäädä huomaamatta. "kidusten histologista tutkimusta (joka voisi kertoa mahdollisesta veden aiheuttamasta ärsytyksestä) ei tehty", Evira raportoi. Elintarviketurvallisuusvirasto Evi- ran lausunnosta kuitenkin ilmenee, että "kuntotutkimus" oli vain kalan silmäilyä. kunnollista tutkimustietoa edes kaivoksen viereisestä kivijärvestä ei siis ole
Miskokonaan. Viime kesänä rapuja ei tullut ensimmäistäkään." ovat havaittavissa Salmisessa, kalMutta kalat tervosta huolestut- liojärvessä, kalliojoessa, kolmisotavat. Vastaus kuulosti uskottavalta fileenä niin paljon kuin vain jaksaa nostaa." mutta alkoi paljastua aivan vääräk- 2 jok Juurusvesi i Sälevä Korpinen 3 NILSIÄ 5 Vuotjärvi JUANKOSKI Akonvesi Muuruvesi Kallavesi KUOPIO 0 5 10 km 11/2012 Suomen luonto 49. lähemmäs kivijokisuuta menee, si"iisalmen terveystarkastaja hatä vähemmän on kalaa ja sitä kau- kee täältä viisi haukea ja viisi ahhiammalta verkot haisee. "Mitä toimeen ja vaatinut analyysejä. kesällä 2009 niiPäällimmäinen murhe on, noutä tuli kymmeniä kiloja päivässä." seeko kalaa jatkossa ylipäänsä ol"kalat olivat selvästi karkumat- lenkaan. ollaan odotettu, kelin tekeminen aloitettiin. Niistä kun riippuu elanto. Ja raputilanne on muuttunut. KarTTa Vesa pYnnöniemi Oulujärvi KAJAANI Nuasjärvi VaiKuTuKsia laaJalTi poHJois-saVossa Jormasjärvi natrium Sulfaatti Sähkönjohtavuus Etäisyys Talvivaarasta Tausta-arvot 1 2 3 4 5 1 14 12 3,4 2,6 2 38 36 15 8,9 6,9 23,5 11,3 11 5,8 5,1 4,6 14 km 55 km 81 km 101 km 110 km Haapajärvi sälevä (itälahti) syväri (Tahkovuori) Vuotjärvi Talvivaaran kaivos Kaivospiirin raja Korpinen (muikkulahti) 5,3 Kivijärvi Laakajärvi Natrium- ja sulfaattipitoisuudet sekä sähkönjohtavuus Nilsiän-reitin järvissä tammikuussa 2012 (paitsi haapajärvi joulukuu 2011). "oulujoen suunnassa vaikutukset josko kanta kasvaisi. Näytteet kerätty Savo-karjalan ympäristötutkimuksesta saatuihin tehdaspuhtaisiin pulloihin. keskiarvo on taulukon sarakkeessa "tausta-arvot". asia mietitytti siinä määrin, että "Ei tämä mikaan rapujärvi ole, kysyimme siitä kainuun Elystä viimutta jonkin verran niitä on aina me marraskuussa, kun tämän artiktullut katiskoissa. Sitten naa apajiensa pilaantumista. pessa, tuhkajoessa ja Jormasjär"olen tehnyt ennakkosopimuk- vessä. huusin alta nostaisi", tervonen ma- Ne tutkitaan Jyväskylässä. Niin kuin venta puolentoista viikon päästä. toinen murhe on Laakakalla kivijärvestä." järven kalan maine. Natriumin ja sulfaatin pitoisuudet ovat milligrammoja litrassa, sähkönjohtavuus millisiemensiä per metri. Kiltuanjärvi Haapajärvi 1 Talvivaaran kaivoksen jätevesiä virtaa sekä Oulujärven suuntaan että Nilsiän reitille. non muutoksen huomaa muutenkin: "Esimerkiksi semmoinen ison Savon vaikutukset mysteeri vesiperhosen toukka on hävinnyt Mihin tämä tällainen johtaa. Natriumin ja sulfaatin tausta-arvot Ely on mitannut Laakajärvestä ennen Talvivaaran toimintaa. sä, kivijoessa, Laakajärvessä ja kilJa isompaa uppoaa markkinoille tuassa", kertoi Elyn virkamies. 4 Syväri Nu i rm kolme kappaletta. Vuoksen suunnassa ylä-Lusen purkittajan kanssa ensi kesäk- mijärvessä, Lumijoessa, kivijärvessi 15 000 kilosta pientä ahventa. Luon- ollaan viisaampia", tervonen sanoo. Ennen niitä oli katisko- sä asti vaikutukset esimerkiksi nyt jen poijujen narut täynnään." näkyvät. Juuri nytkin tervonen ja kym"ostaako sitä kukaan enää?" menkunta muuta kalamiestä uittaSiksi tervonen on tarttunut itse vat verkkoja Laakajärvessä. pohjois-Savon Ely-keskus on mitannut säännöllisesti sähkönjohtavuuksia Nilsiän reitillä
neet pitoisuudet johtuvat talvivaarasta. Talvivaaran monimetallikaivoksen päätuote on nikkeli. Vesa moilanen / leHTiKuVa si, kun suomen luonto otti omia vesinäytteitä ja tutkitutti niitä Savokarjalan ympäristötutkimuksella. Vastaus yllätti. odotin vastalausetta, viherpiipertäjä-mutinoita. ja tulevat hankkeet arvioidaan huolella. Ei onnistunut: vaikutukset olivat havaittavissa lievästi "talvivaaran tarkkailuohjelma on mokaikissa näytteenottopisteissämme Nilsiän Lastukoskelle asti (kartta). Pohjois-Savon Ely-keskus vahvisti Nyt Ely-keskukset ovat valitsemassa meille, että myös Lastukosken kohon- Savosta pisteitä jatkuvaan seurantaan. Eteläisimmät näytteet otettaisiin niin kaukaa, ettei vaikutuksia varmasti näkyisi. "Pilkilläkö olit?" hän kysyi kairani nähtyään. Samalla talvivaaran massiivinen imago-ongelma jää jonkun muun siivottavaksi. Päätimme ottaa lisää näytteitä etelän suunnasta, Savosta. Joulukuisista näytteistä paljastui, että kiltuan kohollaan olevat arvot jatkuvat yhtä korkeina viereisessä Haapajärvessä, vaikka vaikutusten piti rajoittua kiltuaan. tämä on erittäin yllättävää. "Ei ku kaevoksen luukut vua kiinni suatana", mies tokaisi ja alkoi päättäväisesti viritellä köyttä auton peräkoukun ja traktorin keulan väliin. kun lupa myönnettiin näin löyhästi, "talvivaaran kaivoksen piti olla tuhanei ihme, että vaikutuksiakin on tutkittu nen taalan mahdollisuus." Nämä otto Pulkkisen sanat pyörivät mielessäni ajelviime vuonna vain suppeasti. "Sanonko, että ei hätää, uraanikaivos se vaan haisee?" lessani alkuvuodesta ympäri Pohjois-Savon järviä vesinäytteitä ottamassa. Hikoiltuani tunnin turhaan, lunta auton alta kaivaen, jostain kuului traktorin ääntä. olisi kiinnostavaa tietää, mitä tavalliset ihmiset ajattelevat juuri nyt talvivaarasta. tukoskesta on enää 50 kilometriä. tätä pohdin Sonkajärven perämetsissä ja ajoin hankeen. ympäris- Jos näin onnellisesti käy, voidaan sanoa, töhallinto ei ole edes etäisesti pystynyt että yksi talvivaara ehkä tarvittiin, jotennakoimaan, että vaikutukset voisivat ta jättikaivoksen vaikutus ymmärretään, yltää näin kauas Pohjois-Savon puolelle. n Kuuntele www.audioboo.com/luonnonaani -osoitteessa talousasiantuntijan haastattelu siitä, kuinka Talvivaaran ympäristöongelmat heijastuvat yhtiön koko tulevaisuuteen. 50 Suomen luonto 11/2012. lausuntoa", kertoo keskuksen hydrobioMielipide Sonkajärvellä logi Veli-Matti Vallinkoski. Se mitä talvivaarasta on opittu, näh"kun kaivoksen alkuperäistä ympäristölupaa tehtiin, meiltä [Pohjois-Savon dään lähivuosina, kun Suomen kamaraa Ely-keskus, silloinen ympäristökeskus] myllätään ulkomaisten kaivosyhtiöiden ei pyydetty asiaan edes minkäänlaista hankkeiden myötä. kaukana kaivoksesta, vesireittejä pitkin osin siksi meillä ei ole Pohjois-Savon ve110 kilometrin päässä. Ehkä tilanne kääntyy paremmaksi. tuskin kohta enää edes kainuulainen. Mitä saatiin. Paikalle osui isäntämies. "Jaa talvivaaranko takia?" Niinpä juuri, vastasin. Se on nipuolinen, mutta ei laaja alueellisesti. Hänhän ilmoitti taannoin luopuvansa talvivaaran toimitusjohtajuudesta. isännän silmät menivät viiruiksi. kallaveteen Las- sien osalta kattavaa tietoa vaikutuksista pitkältä jaksolta", Vallinkoski sanoo. Ei, vesinäytteitä, selitin. aivan vuoden kainuulainen ei Pekka Perä siis enää ole
koko Suomi on pelilaudalla. aNTTi haLkka ja jUha kaUppiNEN GraFiikka vESa pyNNöNiEMi seuraavaksi Hannu HauTala / leuKu Oulangan ristikallio. 11/2012 Suomen luonto 51. Nyt sinnekin havitellaan malminetsintää. oulanka? oulangan kansallispuiston piti olla suojeltu
Lapin Ely-keskus esitti Rompaksessa luonnonsuojelulain mukaista arviointia. tEM haluaa kaivoksia Suomeen, mikä on ymmärrettävää. Niin on ajateltu myös suomen luonnossa. Mutta se näyttää vähintään hiljaa hyväksyvän kaivostoimintaan tähtäävän malminetsinnän myös suojelualueilla. Mawsonin miehet saavat kuljettaa kojeensa suojelualueen sydämeen Metsähallituksen ja Elyn opastuksella. Siellä kanadalainen Mawson sai juuri läpi kai- vosvaltauksen, joka nappaa sisäänsä koko Rompaksen suojelualueen, mukaan lukien sen 46 tikankontti- ja 35 neidonkenkäesiintymää. Jos mittausten ja kairasydämien arvot ovat kunnossa, tavoitteena on kaivospiiri ja kultauraanikaivos. "Merkittävää vastustavaa toimintaa ei ole" Suomi on kaivosmiesten puheissa global exploration hot spot eli malmietsinnän kuumaa aluetta. tulos tyrmistytti: torronsuon kansallispuisto, oulangan kansallispuisto, koivusuon luonnonpuisto, kainuun vaarajakson suojelualueet, Pomokaira, Sompion luonnonpuisto, Lapin kolmion Rompaksen suojelualue neidonkenkineen ja tikankontteineen. Siinä muutamia esimerkkejä suojelualueista, joiden päällä tai välittömässä tuntumassa on valtaushanke. anTJe neumann / VasTaValo Neidonkenkä, pohjoinen kalkkimaiden orkidea. k un jokin on suojeltu, se on turvassa. ympäristöministerin linja on toinen. "Merkittävää kaivosalaa vastustavaa toimintaa ei ole", hehkutti edellinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Mining Journal -lehden Suomi-liitteen tervehdyskirjoituksessaan helmikuussa 2009. Lähellä näitä Lapin orkideoita porataan pian tutkimusreikiä. Kaivosyhtiöt eivät kunnioita Suomen kansallis- ja luonnonpuistoja. tukes, jota ohjaa työ- ja elinkeinoministeriö tEM, antoi ilman jatkoselvityksiä luvan valtaukselle, vaikka Romkasessa on Ely-keskuksen mukaan "hyvin runsaasti uhanalaisten lajien esiintymiä". Em- 52 Suomen luonto 11/2012. Valtaukset, valtausvaraukset ja erilaiset hakemukset peittävät turvatekniikan keskus tukesin ylläpitämissä kaivoskartoissa tilkkutäkkinä koko maan. tukes salli "vähäisen näytteenoton" myös suojelualueella, joten natura-arviointimenettely "ei ollut tarpeen". "kansallispuistojamme kuten muitakin arvokkaita luontoalueitamme on suojeltava kansallisomaisuutena. käsitys kuitenkin muuttui, kun päätimme piirrättää kartan, johon on koottu kansallispuistot, natura-alueet ja eri asteille ehtineet kaivoshankkeet. Luonnon kannalta kuristavimpia tilanteita on ylitorniolla Rovaniemeltä länteen, Rompaksen mailla. Niin on totuttu ajattelemaan
northland, OULU kanada. hankkeita isolla osalla metsä-lapin suojelualueista. Cullen resources, australia. FQm ym. Fosfori. TornionjoenMuonionjoen vesistöalue ROVANIEMI me voi vaarantaa näitä alueita lyhytnäVAASA Natura 2000 köisen eduntavoittelun takia", sanoo ymNatura 2000 päristöministeri Ville Niinistö suomen Kaivospiirit KUOPIO luonnolle. valtaus käsittää koko suojelualueen. Syötteen kansallispuisto. endomines, ruotsi, valtausvaraus. riisitunturin kansallispuisto. litium, kulta. koivusuon luonnonpuisto ja useita metsänsuojelualueita. Valtaushakemukset Valtausvaraukset Niiden turva kaivostoiminnan suhteen on Valtausvaraushakemukset JYVÄSKYLÄ Valtaushakemukset yhtä vahva kuin minkä tahansa muunkin Uuden kaivoslain Valtausvaraushakemukset toiminnan." (1.7.2011) mukaiset: Uuden kaivoslain Malminetsintälupahakemukset (1.7.2011) mukaiset: OULU Varausilmoitukset ROVANIEMI KUUSAMO JOENSUU KEMI KUUSAMO Haukivesi Malminetsintälupahakemukset Oulangankin suojelua OULU MIKKELI Pihlajavesi Varausilmoitukset koetellaan 0 50 100 km TAMPERE PORI Ehdottomasti hätkähdyttävin oheisen 50 0 100 km kartan valtaustoiveista on australialaisen Cullen Resourcesin oulangan kansalKAJAANI KAJAANI lispuiston ydinosiin osoittama kiinnostus. nortec, kanada. hakemus aivan kiinni kansallispuistossa. VAASA oulangan kansallisSEINÄJOKI KUOPIO puisto on valittu SuoSEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU men hienoimpien matkakohteiden joukkoon. valtausvarauksessa peninkulma oulankajoen vartta ja karhunkierrosta. FQm, valtausvaraus kiinni kansallispuistossa. koko alueella varauksia. JOENSUU Puruvesi Pihlajavesi Torronsuo. TornionjoenMuonionjoen tärkeä neidonkengän ja tikankontin vesistöalue kasvupaikka. Sukerijärven luonnonpuisto, valtausvaraus, Cullen. SEINÄJOKI Kaivospiirihakemukset Kaivospiirit "Suurin osaValtaukset kansallispuistoistamme on Kaivospiirihakemukset KEMI Valtausvaraukset Valtaukset samalla Natura 2000 -verkoston alueita. nikkeli, kupari, kulta. ylläs. uraani, kulta. Soklin suojelualueet. TornionjoenMuonionjoen vesistöalue suojeLun ja kaIvosten suoMI Natura 2000 Kaivospiirit Kaivospiirihakemukset Valtaukset Valtausvaraukset Valtaushakemukset Valtausvaraushakemukset Uuden kaivoslain (1.7.2011) mukaiset: Malminetsintälupahakemukset Varausilmoitukset 0 50 100 km KEMI Inarijärvi ROVANIEMI KUUSAMO Inarijärvi koitelaiskaira. First Quantum minerals (FQm), kanada. Sompion luonnonpuisto, viiankiaapa, pomokaira ym. rauta. kevitsan kaivos vieressä, laajeneminen uhkana. hannukaisen iso kaivos perusteilla alle 10 km päähän. nikkeli, kupari. kulta. LAHTI LAHTI LÄHTEET: TUKES, YM TURKU TURKU KOTKA KOTKA HELSINKI HELSINKI Tilanne KarTassa 16.12.2011. magnus minerals, malminetsintälupahakemus kiinni puistoissa, Gtk, valtausvaraushakemus puistossa. kainuun vaarajakso. yara, norja. LAHTI Hamutun alueen sisällä ovat taivalköngäs ja kuuluisa Ristikallio, jotka ovat suomaTURKU laisen luonnonsuojelun ja KOTKA suurella työllä rakennetun kansallispuistoverVAASA HELSINKI koston ikoneita. KITTILÄ SODANKYLÄ KAJAANI KITTILÄ SODANKYLÄ rompas. mawson, kanada. kulta. SAVONLINNA PORI TAMPERE PORI TAMPERE MIKKELI LÄHTEET: TUKES, YM SAVONLINNA Puruvesi Oulangan kansallispuisto. anglo american, FQm, ym. Syystä tai toisesta Cullen JYVÄSKYLÄ Resources -yhtiö ei maiJYVÄSKYLÄ Haukivesi nitse kansallispuistoa neHaukivesi Puruvesi tissä. tiedon luulisi kiinSAVONLINNA MIKKELI Pihlajavesi nostavan sijoittajiakin. uusin TieTo Ja TarKaT KarTaT osoiTTeessa LÄHTEET: TUKES, YM http://geomaps2.gtk.fi/tukes. 11/2012 Suomen luonto 53
ylläksen maisejoki on kunnioitettava" maan nousee melko varmasKitka ympäristöministeri Niinisti valtava Hannukaisen rautaAla-Kitka Jyrävä tö, onko Suomen linja se, kaivos. raushakemusten ryhmittymän reuna on "Ei ole. kaivoslaki ja luonnonsuojelu- la, noudatetaan vielä etsinnän suhteen vain 50 metriä puiston reunasta. POSIO kaivosteollisuus on jo kaiettä kaivosyhtiöt päästevautunut suomalaisen luontään muitta mutkitta natu- cullen resourcesin varaus työntyy kiilana Oulangan puistoon. läHTeeT: TuKes, Ym LÄHTEET: TUKES, YM 54 Suomen luonto 11/2012. Hannu laaTunen / VasTaValo kaivoshanke voi uhata Torronsuota. torronsuolla kanadalaisen Nortec mi- ra-alueille ja kansallispuistoihin hääriSuurimmassa osassa karttamme kohteista, kuten oulangalla ja torronsuolnerals -yhtiön litium- ja kultavaltausva- mään. noa alue lähellä torronsuota on Hirvi"kaivostoiminta kansallispuiston vä- le luonnonsuojelualueille, on pidettävä kallion litiumvyöhyke, eikä meillä ole littömässä läheisyydessä on mahdollista mielessä, että vain hyvin pieni osa tehsuunnitelmia työskennellä siellä." vain hyvin rajatusti ympäristövaikutus- dyistä malmilöydöistä johtaa lopulta yhtä kaikki, lähellä kansallispuistoa ten arvioinnin ja ympäristölupien salli- kaivoksen avaamiseen. luonnonpuiston Nattasia mietKUUSAMO tien, tuleeko niiden juurelle "Luonnonsuojelualueita joskus kaivos. "Vaikka meillä on valtauksia [hake- kotimaisiakin kaivosyhtiöitä. Se O U LA NGA N Valtauskevyemmät päästörajat hakemukset KANSALLISon 250 metrin päässä naUuden kaivoslain PUISTO tura-alueesta ja siitä huoJotain on kuitenkin jo myyty, (1.7.2011) mukaiset: MalminetsintäTaivalköngäs limatta hanketta varten ei jos luonnonystävä joutuu katlupahakemukset Ristikallio VarausKiutaköngäs tehty natura-arviointia. sen myöntää Valkeakoskenkm 0 5 10 Natura 2000 Kaivospiirit kaapelinkulman kultakaiSALLA Valtaukset Oulangan Valtausvaraukset kevitsa haluaa kanjoni vokselle ympäristölupa. "ai- nistö sanoo. laki koskevat yhtä lailla ulkomaisia kuin vanhaa lakia. Linselemaan kuvaa oulangan ilmoitukset jaus synnyttää kysymyksen: Ristikalliosta myös pieni uhOu lan kaj milloin natura-arviot sitten ka mielessään tai Sompion oki ovat tarpeen. tämä ei tietenmissa rajoissa. on hyvin pieni osa koko alueestamme", menpiteet eivät vahingoita luontoa", Nii"Vähättelemättä lainkaan kaivosbuumin aiheuttamaa epävarmuutta tärkeilNortecista vastattiin kyselyihimme. Luonnonyleisesti ympäristöministeri haluaa muksia] lähellä torronsuon kansallis- suojelulaki ei estä tutkimasta kallio- ja korostaa, että malminetsintä ei useinpuistoa ja natura 2000 -aluetta, tämä maaperää edellyttäen, että tutkimustoi- kaan johda tulokseen. on helppo kuvitella, millaisella ilol- lisäksi luonnonsuojelualueen hallinnas- voja uhkaavaa tilannetta pidä ottaa vala Nortec-yhtiö huomasi aluehallinto- ta vastaavan Metsähallituksen luvan." kavasti." "Näin me myös teemme", viraston elokuisen päätökNiinistö lupaa. Malminetsintä edellyttää kään tarkoita, etteikö jokaista luontoarollaan
maaliskuuta Helsingin Messukeskuksessa KUVA&KAMERA2012 Tervetuloa KUVA&KAMERA -messuille! Tänäkin vuonna mukana ovat kaikki tunnetut merkit ja kevään uutuudet. Sen ympäristölupa on käsittelyssä. sen mukaan lupaa kaivokselle ei saa myöntää, jos kaivostoiminta aiheuttaa huomattavia vahingollisia ympäristövaikutuksia. FQM valitti syksyllä korkeimpaan hallinto-oikeuteen Vaasan hallinto-oikeuden ja Pohjois-Suomen ympäristöviraston nikkelille ja kuparille asettamista enimmäispäästömääristä. klo 1017 Sisäänpääsy: Aikuiset 15 , lapset 10 , ryhmät 10 /hlö, perhe 35 , kokoaikalippu 27/20 Samaan aikaan samalla lipulla: Kunto, Fillari, Ball Sport, Golf, Retki, Metsästys, Kalastus ja Helsinki Horse Fair (vain la-su) www.kuvamessut.com 11/2012 Suomen luonto 55. Lisäksi kymmeniä puheenvuoroja kuvan elinkaaresta alan parhailta ja tunnetuimmilta nimiltä. Suomessa oikeusjärjestelmä ratkaisee, miten paljon FQM saa saastuttaa kitistä nikkelillä ja kuparilla; vaikutus virtaa tätä sivuhaaraa pitkin kemijokeen. Siellä sen osaksi omistamaa Mopanin kaivosta Sambiassa on syytetty verojen ja maksujen kierrosta (selvitys jossa oli mukana norjalainen Econ Poyry) ja vesistöjen ja ilman saastuttamisesta. klo 1018, Su 4.3. FQM on aktiivinen afrikassa. "lisäksi kansallispuistoihin sekä soidenja lehtojensuojelualueisiin kajoamiseen tarvitaan aina myös maan hallituksen ja usein eduskunnan päätös." Veistola arvioikin, että suojelualueet suojaavat kaivoksiltakin. n 2.4. Tule osastollemme tutustumaan uskomattomiin messutarjouksiin tai katso etukäteen osoitteessa: Pääyhteistyökumppani www.topshot.fi Avoinna vain ammattilaisille: Pe 2.3. on kuitenkin epäselvää, miten paljon laki muuttaa nykykäytäntöä. kaivos on tulossa alle kilometrin päähän koitelaisen suojelualueesta. Poliitikkojen käsissä on, suojeleeko luonnonsuojelu myös kaivoksilta. klo 1519, La 3.3. luonnonsuojeluliiton asiantuntija Tapani Veistola korostaa, että luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen tulee uuden lain mukaan ottaa päätöksissä huomioon. Nyt tässä on peräännytty, mutta aivan viereensä koitelainen kaivoksen saa. "nykyinen eduskunta tuskin ryhtyy purkamaan suojelualueita kaivoksien takia." aNTTi haLkka non ytimeen ja luonnonystävän mieleen. kaivosyhtiö haluaa myös rakentaa rikastushiekan läjitysaltaan varmuus- rakenteet säädettyä heikommiksi, jotta se voisi säästää kustannuksissa. klo 1215 yleisölle: Pe 2.3. "kaivosbuumin keskellä emme saa myydä luontomme hyvinvointia." tähän luonnonystävän on luotettava ja toivottava, että ympäristöministerin ääni kuuluu elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen ja pääministeri Jyrki Kataisen hallituksessa. laki sisältää muitakin viittauksia luonnonsuojeluun. uusI ja vanha kaIvosLakI viiME hEiNäkUUSSa suomi sai uuden kaivoslain. Luontoarvoja pohditaan tänä vuonna käsiteltäessä Sodankylän kevitsan kaivoksen laajennusta. Samalla pääsylipulla myös kahdeksan muuta messutapahtumaa. "yleissuhtautumiseni malminetsintään kansallispuistoissa on hyvin kriittinen", sanoo ympäristöministeri Ville Niinistö. Tule, tutustu, opi ja tee hankintoja! Tule tekemään ostokset Top Shotin osastolle. kanadalainen FQM kevitsa Mining -yhtiö tutki alun perin myös vaihtoehtoa, jossa jätehiekan läjitysalue olisi suoraan suojellun lintujärven päällä. yhtiö haluaa päästöilleen lisää vapauksia vaatimalla lievennyksiä pienemmälle tuotantomäärälle jo saamaansa ympäristölupaan. Meiltä löydät parhaat merkit ja edulliset hinnat
korkeasaaren asukeista noin puolet on vaarassa kadota luonnosta. tEKsti aLicE karLSSON / Kuvat LaUri SaLMiNEN k PakoLaiSia Ja TurvaPaikaN saaNeiTa saivat toistakymmentä poikasta, jotka vapautettiin Etelä-Suomeen", intendentti Kirsi Pynnönen-Oudman sanoo. Hänen erikoisalanaan ovat suokukot. Hän osoittaa lintua, joka sukii touhukkaasti. "Eräs belgialainen oli kerännyt Lapista ison määrän luonnonvaraisten kahlaajien munia autossaan olevaan hautomakoneeseen. Siksi korkeasaaressa on iso ryhmä niitäkin. "Ne olivat meillä kymmenen vuotta ja 56 Suomen luonto 11/2012. Ne on tuotu korkeasaareen vain hoitoon ja toivuttuaan ne tai ainakin niiden jälkeläiset pääsevät takaisin kotikonnuilleen. kirsi Pynnönen-oudman on paitsi korkeasaaren intendentti myös eurooppalaisten eläintarhojen rantalintukomitean puheenjohtaja. Moni asukas odottaa pääsyä takaisin kotiin, johon tosin saattaa mennä lukuisia sukupolvia. Hän aikoi viedä linnut keski-Eurooppaan, missä niistä saa hyvät rahat." Salakuljettaja jäi kiinni, ja munat päätyivät korkeasaareen. Esimerkiksi takavuosina korkeasaaressa oli maakotkia, jotka tuotiin sinne vahingoittuneina ja lentokyvyttöminä. Noin 80 prosenttia hoitoon tulevista eläimistä on lintuja. Parhaillaankin korkeasaaressa hoidetaan 30 siiliä, jotka palautetaan keväällä sinne, mistä ne on löydetty. osa saaliista meni pilalle, mutta kymmenkunta poikasta kuoriutui. Näin harjaannumme hoitamaan vaik- orkeasaaressa on ilmastopakolaisia, maattomia ja salametsästyksen uhreja. Useat kotimaiset linnut ja nisäkkäät ovat onnekkaampia. "Suokukko ei tarvitsisi tarhakasvatusta, mutta me pidämme sitä mallilajina. Ja tuossa teputtaa joukko kahlaajia vesilähteen äärellä: mustavikloja, suokukkoja ja liroja. Loput ovat enimmäkseen oravia ja siilejä. "osa kahlaajista on syntynyt tarhassa, mutta esimerkiksi tuo mustaviklo on tullut meille inarin poliisilaitokselta", Pynnönen-oudman sanoo
tosin senkin villeydestä kiistellään. Sen myötä laji kuoli sukupuuttoon. korkeasaari on mukana palautusohjelmassa. kapa lusikkasirrejä, jotka ovat erittäin uhanalaisia." Venäjän itäisimmässä osassa pesiviä lusikkasirrejä on juuri otettu Englantiin 30 yksilöä kosteikkolintuja suojelevan säätiön turviin. "kannan koko on vain muutamia satoja, emmekä uskalla jättää sitä oman onnensa nojaan." Nyt odotetaan, että Englantiin viedyt linnut lisääntyvät, minkä jälkeen korkeasaari tarjoutuu ottamaan niitä hoitoonsa. villien kamelien ja hevosten turva Pienten kahlaajien tuijottelun jälkeen kamelit näyttävät jättiläisiltä. Mongolian aroilla vaelsi ennen myös mongolianvillihevosia, joista viimeinen ori havaittiin 1969. Brasilian sademetsissä elävien kultatamariinien määrää on onnistuttu lisäämään eläintarhojen avulla. Luonnossa kameliuroksella on haaremi, mutta korkeasaaressa uros saa tyytyä yhteen naaraaseen. turvapaikassa nekin silti ovat, sillä ihmiset ovat kesyttäneet lajin lähes viimeiseen kameliin. Maailman ainoa isännätön noin 400 kamelin lauma elää Mongoliassa. Eläintarhoihin pelastetut eläimet sen sijaan lisääntyivät korkeasaaren villihevosillekin syntyi viime syksynä orivarsa. 11/2012 Suomen luonto 57. "Uskotaan, että kamelit ovat kuolleet luonnosta sukupuuttoon ja Mongolian laumakin on muodostunut kotieläimistä karanneista yksilöistä", kuraattori Nina Trontti sanoo
kotimaisia eläimiä edustaa myös metsäpeurojen naapurina elelevä, Norjan luonnosta napattu ahma. kyseessä oli yhteiskuljetus. Nämä eurooppalaiset biisonit elivät ennen laajalla alueella, mutta ne metsästettiin lähes sukupuuttoon 1900-luvun alussa. "Hanke tyssäsi rahan puutteeseen, sillä sponsoria ei löytynyt. "Eläinlajien määrä on jonkin verran laskenut viime vuosina", hän sanoo. Eläinten sarvet katkaistiin, jotta ne eivät vahingoittaisi toisiaan kuljetuksen aikana. Metsäpeuroja venäjälle korkeasaaren metsäpeuroista neljä lähti viime vuoden lopulla Moskovan eläintarhan lisäännyttämiskeskukseen. Ne on otettu eurooppalaiseen suojeluohjelmaan, sillä ne ovat uhanalaistuneet metsästyksen vuoksi. Ensimmäiset eläintarhoissa syntyneet visentit siirrettiin Valko-Venäjän ja Puolan rajalla olevaan Bialowiezan metsään, missä ne alkoivat lisääntyä. kovina ja runsaslumisina talvina eläimiä kuitenkin menehtyy paljon, joten ne ovat edelleen uhanalaisia. Määrät vaihtelevat syntyvien poikasten ja pentujen mukaan. korkeasaaressa on neljä visenttinaarasta, joista kolme on siellä syntyneitä. "tarhoja on suurennettu ja olemme pyrkineet rakentamaan biotooppeja, joissa elää monia lajeja rinnakkain kuten luonnossakin." korkeasaaressa on tällä hetkellä 170 eläinlajia ja noin 2000 yksilöä. Lisäuhkana on ilmaston lämpeneminen, sillä eläimet ovat sopeutuneet kylmiin oloihin. ahma on saanut tar- 58 Suomen luonto 11/2012. ahma oli pelastettava, sillä se oli saanut tappotuomion poroja kellistettyään. Lisäännyttämisohjelmissa ja suojeluohjelmissa eläimistä on hieman alle puolet. Nämä metsäpeurat ovat jo venäjällä reservaatissa, jossa syntyneet vasat siirretään aikanaan luontoon. on selvitettävä tulevan biotoopin kantokyky, petotilanne ja paikallisten asukkaiden suhtautuminen. Siksi maahan on perustettu metsäpeurareservaatti, jossa syntyneitä peuroja on tarkoitus palauttaa luontoon. Ensin ne siirretään reservaatteihin, ja vasta niissä syntyneet varsat vapautetaan. "Lisäksi olisi tarpeen selvittää, miten laji pärjää vapautuksen jälkeen, eikä siihenkään ole varaa." visentti pelastui Visenttiuros painaa tuhat kiloa, mutta niiden kaataminen viimeisen järkäleeseen lähes onnistui. Venäjän metsäpeurakanta on romahtanut salametsästyksen takia. Samaan kyytiin pakattiin vaatimia ähtäristä ja Ranualta. "Emme voi esimerkiksi päästää lapinpöllöjämme noin vain vapaaksi, nehän eivät elä lainkaan Helsingissä. Pohjoisessa taas olisi tutkittava onko pöllöille siellä sijaa, eikä kukaan tällä hetkellä tee tällaista selvitystyötä", Pynnönenoudman sanoo. Eläintarhat olivat kuitenkin ottaneet suojiinsa yksilöitä, ja siksi laji pelastui. Eläintarhan aitaukset ovat isoja ja muistuttavat aitoja elinympäristöjä. aasianleijonat lisääntyvät korkeasaaressa ja hoitavat pennut itse. Hevosia on myös palautettu luontoon. Myöhemmin visenttejä on viety useisiin muihinkin Euroopan maihin, mutta laji on edelleen vaarantunut. "Muutamia vuosia sitten oli vähällä, ettei meiltäkin lähtenyt ori takaisin luontoon", trontti sanoo. korkeasaari sai luvan pyydystää ahman elävänä, ja nyt se on lunastanut paikkansa moneen kertaan. Hevosen kuljettaminen armeijan koneella Mongoliaan olisi maksanut noin 60 000 dollaria." Luontoon palautukset edellyttävät paljon esityötä. Härkiä on kahta alalajia, joista korkeasaaressa on vaarantuneempi, Ovibos moschatus wardi. Parhaillaan joukkoon etsitään urosta. Noin 15 vuotta korkeasaaressa eri tehtävissä työskennelleellä Nina trontilla on kokonaiskuva eläintarhan oloista. isoja ruohonsyöjiä edustavat myös myskihärät, jotka elävät luonnossa Pohjois-amerikassa ja Grönlannissa
hassa kymmenkunta poikasta, jotka on lähetetty toisiin tarhoihin. vesikkoja vain korkeasaaressa Vesikkoja ei enää elä Suomen luonnossa, mutta korkeasaaressa niitä on kolme. "Lisäksi vesikko on hupenevien metsäisten puronvarsien eläin, eikä kuten saukko, joka elää vaikka kaupungissa." korkeasaaressa on saukkojakin, vaikka ne eivät turvapaikkoja tarvitsekaan paitsi se, joka tuotiin seitsemän vuotta sitten Vantaan Rekolasta. Ne tulevat hyvin toimeen; leikkivät kaiken aikaa." Pynnönen-oudmanin mukaan on valitettavaa, ettei naaras ole tullut tiineeksi. "Saukonpoikanen huusi pari päivää eräällä kasvimaalla, kunnes se tuotiin tänne. Sen katoa- korkeasaaren intendentti kirsi pynnönen-Oudman (vas.) ja kuraattori Nina Trontti. misen eräänä syynä pidetään minkkiä, joka valtaa vesikon elinpiirit. "Se tuli meille kovin pienenä ja sitä ruokittiin tuttipullosta. Saaresta poistettiin ensin minkit, ja nyt siellä on elinvoimainen vesikkokanta. Silloin on 11/2012 Suomen luonto 59. "olemme osallistuneet projektiin taloudellisesti", intendentti Pynnönenoudman sanoo. Eläimet ovat kotoisin tallinnan eläintarhasta, jossa ne lisääntyvät niin, että Hiidenmaalle voidaan vapauttaa vuosittain noin 400 vesikkoa. Vesikon palauttaminen Suomen luontoon on epävarmaa. Nyt se elelee Ruotsista haetun koiraan kanssa
"toivoisimme, että eläimiä ei tarvitsisi tarhata ja että ihmiset voisivat nähdä niitä luonnossa." n 60 Suomen luonto 11/2012. Hoidon ansiosta eläimet elävätkin tarhoissa kaksi kertaa niin vanhoiksi kuin luonnossa. Se ei ehkä tiedä olevansa saukko." kissapedot turvassa isoja kissoja korkeasaaressa edustavat lumileopardi, amurinleopardi, amurintiikeri ja aasianleijona. "Saattaa olla että luonnossa on tällä hetkelläkin meidän kultatamariiniemme pikkupikkuserkkuja", Pynnönenoudman sanoo. intendentti esittelee vielä erittäin uhanalaisen Hondurasin piikkihäntäiguaanin. tärkeintä on paikallisten sitouttaminen. Lumileopardi on myös ilmastopakolainen ihmiset asuttavat Himalajan rinteitä yhä ylempää sitä mukaa kuin ilmasto lämpenee. vesikko katosi luonnostamme 1950-luvulla. Naaras muni hiekkaan ja pian ilmoille ryömi 15 pienokaista, jotka jaettiin Euroopan eläintarhoihin. korkeasaaressa eläimet voivat myös vetäytyä omiin oloihinsa. Myös synnytysapua annetaan tarvittaessa. Jos hermostuneisuutta tai masennusta ilmenee, sitä pyritään helpottamaan tarjoamalla virikkeitä. korkeasaaressa näitä erakkoina eläviä näätäeläimiä on kolme. voinut tapahtua jotakin. kannan koko oli alentunut 400 yksilöön, mutta eläintarhoista vapautettujen avulla se on noussut 1500:een. Lumileopardit elävät luonnossa 12 valtion alueella vuorenhuipuilla pienissä populaatioissa ja niitä on 40007000. korkeasaari on ensimmäinen eläintarha, jossa iguaani lisääntyi luonnonmenetelmällä. Niitä on luonnossa enää noin 40 tarhoissa liki parisataa. "Pennuista ja poikasista ei koskaan pyydetä rahaa eikä niistä makseta mitään", Pynnönen-oudman korostaa. Eläintarhoissa eläimet elävät pitkään Eläintarhaeläimillä on vähemmän sairauksia kuin luonnossa elävillä eläimillä. "Elinalue ei ole enää kovin hyvä, sillä siellä on tehty paljon kaivosvaltauksia", trontti kertoo. korkeasaaressa harvinaisuutta edustavat uros ja naaras sekä poikanen, joka on pian lähdössä Rotterdamin tarhaan. "Jos leijoniin iskee vaikkapa jokin tauti ja kaikki kuolevat, laji säilyisi eläintarhoissa", trontti selittää. Siksi korkeasaari on rahoittanut muun muassa metsänvartijoiden palkkaamista ja koulujen valistuskampanjoita. Onnellisia loppuja Brasiliassa elävä kultatamariini on hyvä esimerkki tarhojen merkityksestä. aasianleijonia on luonnossa vain 450 ja siksi varaudutaan pahimpaan. Eläintarhat eivät silti ole pentutehtaita. kirsi Pynnönen-oudmanin mukaan eläintarhan työntekijät haluaisivat tulla tarpeettomiksi. amurintiikereitä ja amurinleopardeja uhkaa salametsästys ja leopardit ovat nykyisin maailman uhanalaisimpia kissapetoja. korkeasaari tukee amurinleopardin ja amurintiikerin palauttamista amu- Tarha ei ole eläimen paikka, mutta se voi säästää sukupuutolta. rinmaalle
Mongolianvillihevonen mongolianvillihevosia on jäljellä Kiinan ja mongolian aroilla noin 300, tarhoissa kymmenkertainen määrä. korkeasaarI peLastaa eLäIMIä Visentti eli eurooppalainen biisoni Visentti metsästettiin luonnosta sukupuuttoon 1921, mutta laji saatiin pelastettua eläintarhoissa olevien noin 50 yksilön turvin. syynä ahdinkoon on elinalueiden vähentyminen ja salametsästys. laji on maailman luonnonsuojeluliiton (iuCn) mukaan äärimmäisen uhanalainen. nykyisin luonnossa elää yli tuhat visenttiä. Vesikko Vesikko hävisi suomesta 1950-luvulla. Kameli eli kaksikyttyräkameli luonnossa elää enää noin 400 kamelia pienellä alueella Kiinassa ja mongoliassa. eep-laji. eläintarhoissa amurinleopardeja on alle 200, joista suurin osa euroopassa. Amurinleopardi Venäjän ja Kiinan rajaseudulla elää enää noin 40 amurinleopardia. eep-laji. Korkeasaari osallistuu Tallinnasta johdettavaan suojeluohjelmaan, jossa vesikkoja palautetaan Hiidenmaalle. eep-laji. Visentti palautettiin luontoon 1950-luvulla. osasyynä pidetään pohjoisamerikkalaista minkkiä, jota alettiin tarhata euroopassa 1920-luvulla. Tunturipöllö tarhassaan. 11/2012 Suomen luonto 61. laji kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan (eep) ja sitä on jo palautettu luontoon. korkeasaaressa voi tutustua myös moniin kotimaisiin eläimiin. sopeutunut hyvin kylmään, mistä merkkinä paksu turkki
liskot ovat maailman luonnonsuojeluliiton mukaan erittäin uhanalaisia. läHde: KorKeasaaren eläinTarHa 62 Suomen luonto 11/2012. eep-laji. Myskihärkä pohjois-amerikan tundralla elävät myskihärät ovat sopeutuneet kylmiin oloihin, joten ilmaston lämpeneminen voi koitua niiden kohtaloksi. Kahdensadan viime vuoden aikana leijonien elinalue on kutistunut, ja nyt niitä on enää intiassa noin 300 yksilöä. eep-laji. eep-laji. Kultatamariini Brasilian sademetsien kynsiapinoihin kuuluva laji on kärsinyt elinalueensa pirstoutumisesta. Amurintiikeri amurin- eli siperiantiikeri on maailman suurin kissapeto. Korkeasaaresta myskihärkiä on siirretty muun muassa Venäjälle. Hondurasinpiikkihäntäiguaani näitä iguaaneja elää luonnossa vain pienellä alueella Hondurasissa, ja täysikasvuisia liskoja arvellaan olevan jäljellä noin 2500. eep-laji. Tiikereitä uhkaa salametsästys, sillä sen kaikkia osia käytetään perinteisessä itämaisessa lääketieteessä. Aasianleijona aasianleijonia eli aiemmin laajalla alueella, joka ulottui Bulgariasta pakistaniin. eläintarhojen ansiosta luonnonkanta on kasvanut 400 yksilöstä 1500:een. Jos luonnonkanta tuhoutuu, laji voidaan ehkä pelastaa eläintarhoissa elävien yksilöiden avulla
Mongolianvillihevosille syntyi korkeasaaressa varsa viime syksynä. 11/2012 Suomen luonto 63
Siihen aikaan suomalainen taidevalokuvaus kansainvälistyi. Mitään muuta en opeta taideopiskelijoille kuin kriittisyyttä. LEikiN ajaTUkSELLa, että on ehkä olemassa resepti, jolla valokuva muuttuu taiteeksi. Esitin kirjassa muun muassa, että luontokuvauksesta voi olla myös haittaa luonnolle. Suhtaudun asioihin kriittisesti ja mielestäni palkinto osoittaa, että minut on tulkittu oikein. yleensä ulkomaalaiset määrittelevät identiteettimme, ja se on aika stereotyyppistä. kriittinen otteeni pitää edelleen. taide ei ole ilman muuta luovaa ilmaisua. oma REVIIRI osastossa tutustutaan ihmisiin, arkeen, hyvinvointiin ja kulttuuriin. kasvokkain toimittanut jOhaNNa MEhTOLa "taiteen tekeminen on minulle tapa vaikuttaa" Finnfoto-palkinnon saanut Juha Suonpää kehottaa katsomaan kuvan taakse. "kUN SaiN Finnofoto-palkinnon, ajattelin että nytkö minun jo halutaan luopuvan kriittisistä kommenteistani. Sen rinnalla tavallinen luonto saatetaan kokea niin arkiseksi ja mitättömäksi, ettei sen olekaan niin väliä. Se voi olla myös teollista ja lähes kopiointia, elleivät toimijat tunnista kokonaisuutta, jossa he ovat osasina. Valokuva hämää aina. Siinä missä luontokuva hakee kultaista leikkausta, taidekuva rikkoo sen. oikeasti tunnustus tuntui erittäin kivalta. tällä hetkellä toimin tutkijana, opettajana ja valokuvataiteilijana tampereen ammattikorkeakoulussa. Siihen kuuluu ehdottomasti luonto ja apea mielenlaatu. Se mitä kamera tallentaa, estää meitä näkemästä kuvan taakse. Jos arvostetaan vain mahtavuutta, isoutta ja villiyttä, alkaa luonto myös näyttää siltä. Se on kaiken a ja o. Se on kummallista, koska kritiikki on työkalu, jonka avulla opitaan asioita. Luokanopettajan työtä en ole tehnyt päivääkään, ja luontokuvauskin tuli tiensä päähän. taidemaailma on niin täynnä kirjoittamattomia sääntöjä, että siellä suun- tekSti aLicE karLSSON kuva kONSTa LEppäNEN 64 Suomen luonto 11/2012. aLUN pEriN olin luontokuvaaja ja vielä 1980-luvulla luokanopettajakoulutuksessa minulla oli selvä visio: opettajan hommiin syrjäseudulle, yhdeltä koulun ovet kiinni ja luontoa kuvaamaan. Siinä dokumentaarisuus on määriteltävä uudelleen ja on etäännyttävä kuvajournalismista tai luontokuvasta. olennaista ovat myös muun muassa melankolisuus, peittäminen, selän kääntäminen ja maskien käyttö. Sen kirjoittamaton esteettinen säännöstö kävi minulle liian ahtaaksi. Palkinto kun myönnetään vähän niin kuin elämäntyöstä. opiskellessani taideteollisessa korkeakoulussa huomasin selkeästi, miten erilliset maailmat luontokuvaus ja taidekuvaus ovat. Liikutuin. opiskelijan näkökulmasta se oli täyttä mystiikkaa. Esimerkiksi väitöskirjaani Petokuvan raadollisuus pidettiin tärkeänä, mutta kentän purkaminen koettiin uhkana
asiantuntijat jatkakoot siitä eteenpäin." n kritiikki on työkalu, jonka avulla opitaan asioita." Juha Suonpää 48, tutkija, opettaja ja valokuvataiteilija, Tampere Koulutuspäällikkö Tampereen ammattikorkeakoulussa ja osa-aikainen luonto- ja ympäristövalokuvauksen professori Lapin yliopistossa. Tärkeimpiä kirjoja: Metsä liikkuu (1994), Petokuvan raadollisuus (2002), Sacred places Pyhät paikat (2007), Valokuva on IN (2011). 11/2012 Suomen luonto 65. Se kertoo kotipaikastani tampereen Vuoreksesta, josta minulla on satoja kuvia ennen kuin sinne nousi uusi kaupunginosa. Sieltä tulee todella abstraktia valokuvataidetta. TaiTEEN TEkEMiNEN on minulle tapa vaikuttaa. Perusajatukseni on, että rakennan alueelle myönteistä identiteettiä. Vuores on rakennettu valtavan luontoretoriikan tuella ja mitä luonnosta on nyt jäljellä. kirja voi tehdä paikan tärkeäksi. Sai viime vuoden lopulla Valokuvajärjestöjen keskusliiton Finnfoto-palkinnon. nistaessa sinua viedään kuin litran mittaa, jos et osaa esittää kriittisiä kysymyksiä. kuvaparit ennen ja jälkeen eivät muistuta toisiaan lainkaan. taiteilijan mandaatilla voin esittää kriittisiä kysymyksiä. Seuraavassa kirjassani tarkastelen kriittisesti yhdyskuntasuunnittelua. on minussa piruilijaakin. kirjan nimi on kävelyjä, koska teen sitä kävelemällä viikonloppuisin. Jos asuinalueella ei ole tarinaa, miten asukkaat voivat arvostaa sitä muuten kuin sijoituskohteena
www.karhuskis.fi mistaa koivusäleistä yhteen liimattuja puusuksia kolmea eri pituutta. tiheämpiin metsiin ja jyrkkiin mäkimaihin sopii karhu Jakt optigrip -suksi. Puusuksia pitää aika ajoin tervata, seikkapeUMpihaNkihiihTOON: karhun Eagle Snow -sauvojen kesräiset ohjeet löytyvät valmistajan tävä komposiittirakenne ja kantakotisivuilta. oma REVIIRI MEtSÄSUkSEt MarkUS Sirkka tavarat puntarissa suksia omien latujen kulkijoille koskematon hanki houkuttelee tutkimusretkille talviseen luontoon, mutta kapeilla suksilla latujen ulkopuolelle on asiaa vain hankikannon aikaan. Lyhyt ja leveä Hok on kuin tehty tiheisiin metsiin ja mäkiseen maastoon. (ilman siteitä) www.vilminkosukset.fi Karhu eagle snow -sauvat: noin 30 Hinta: 310 cm 470 , 280 cm 440 , 260 cm 410 siteet 55 /pari valmiiksi asennettuna sauvat 60 /pari aLTai SkiS hOk SLidiNG SNOwShOE LiUkULUMikENkä Mielenkiintoinen uutuus luontoliikkujan sivakka-arsenaaliin on amerikkalainen Hok Sliding Snowshoe, liukulumikenkä. Se on eräänlainen lumikengän ja suksen risteytys, hiihdettävä lumikenkä. Suksia voi sanoa luomusuksiksi, sillä puu on itse valikoitua karjalan koivua ja liima sekoitetaan veteen, hengityssuojaimia ei tarvita. optigrippohjassa hyödynnetään nanotekniikkaa, joka lisää pohjan tehollista pinta-alaa ja siten pitoa. tarvitaan kunnon metsäsukset, joissa on kantavaa pinta-alaa ja pitoa. karhU Erä & jakT OpTiGrip karhun Erä-suksia valmistetaan myös optigrip-pohjapinnoitteella, jota ei tarvitse voidella. Sauva on tia umpihankihiihtoon ja lumikoivua, sompa katajaa ja parkkinahkaa. Vilmingon suksi joustaa koko pituudelta, jolloin kärki nousee helposti hangen pinnalle suksijan työtä helpottamaan. teräskantit tuovat jämäkkyyttä ja pitoa kurvailuun. kolmemetrinen suksi käy mainiosti retkihiihtoon. Pohjat tervaSaUvaT taan hautatervalla. Liukulumikengän esikuva on altai-vuoriston alkuperäiskansojen hiihtokulttuurissa, jonne tuotetta valmistavan altai Skis -yrityksen nimikin viittaa. Metsäsuksissa ja keväthankien vaihtelevissa sääoloissa pinnoite on parhaimmillaan, kun pito on tärkein eikä luiston tarvitse olla optimaalinen. karhu kejä niissä ei ole lainkaan; ote optigrip: pusikkoon ja Hinta: on epätasaisessakin maastosmäkimaihin! Karhu erä optigrip: 249 sa aina oikealla korkeudella, (ilman siteitä) kun käsi pääsee vapaasti liikKarhu Jakt optigrip: 249 kumaan. Niitä valmistuu vain 50 paria vuodessa, joten kaikki ovat yksilöitä. tuvankielinen sana hok tarkoittaa suksea. Vilminko val- 66 Suomen luonto 11/2012. Erä-mallia on kolmea pituutta: 210, 225 ja 250 senttiä. Suosituin 280 senttiä on hyvä peruspituus, sillä se kantaa hyvin, mutta on myös hallittavissa. X-traceside mahdollistaa monenlaisien jalkineiden käytön ja monta käyttäjää. www.oac.fi, www.altaiskis.com Hinnat: HoK 125 cm 209 HoK 125 cm vilminko x-Trace-siteellä metsäsukset 299 280: perinteistä HoK 145 cm 239 uppolumeen! HoK 145 cm x-Trace-siteellä 329 VilminKo KarHu viLMiNkO UMpihaNkEEN Esko Vilminko jatkaa Sotkarhu erä: ka mon ohravaaralla perinteishuoleton vaellukselle! ten kainuulaisten matkasuksien perinnettä. Vilminko valmistaa myös va, 10 senttiä halkaisijaltaan oleva sompa antavat tukea ja vauhperinteisiä sauvoja. Pohjan kiinteä lyhyt nousukarva takaa pidon ylämäissä ja jarruttaa alamäissä, joten mäenlasku sujuu hallitummin vähäisemmälläkin kokemuksella. Lyhyt, vain 160 senttiä pitkä, mutta lähes 11 senttiä leveä suksi mahtuu kääntymään tiheämmässäkin pusikossa. Leveyttä suksilla on 7 senttiä. Vilminko valmistaa sukset käsityönä parin kerrallaan. Valmis suksi käsitellään luonnonöljyllä, jolla se sitkistyy entisestään. kenkää on saatavana kahta pituutta, 125 ja 145 cm. Rannelenkkenkäilyyn
omien kokemusteni perusteella side pysyy hyvin jalassa, kun se on säädetty riittävän napakaksi. side kootaan oaC:n tuotantotiloissa Kangasalla ja siitä on oma kokonsa myös lapsille ja se käy retkiluistimiin. perinteiseen eräsidemalliin tottuneelle päällepäin heppoisen oloinen side on toimiva ja helppokäyttöinen: jalkine asetetaan kärkikuppiin ja kantapää painetaan kantajouseen. sidettä voidaan säätää ilman työkaluja ja sen haasteellisin osa, pohjalevy, on tehty Hytrelista, maailman pakkaskestävimmästä muovista. Jalkine kiinnitetään siteisiin lumilaudoistakin tutuilla pumppusoljilla. www.kuusamonuistin.fi altai skis hOk: hiihdettävä lumikenkä! Finn grip easy vaiv : aton side pilki lle ja re tkille ! Metsäsuksissa pitää olla leveyttä ja pitoa. KuVaT alTai sKis 11/2012 Suomen luonto 67 marKus sirKKa. side on kehitetty suomessa, mutta konseptin omistaa saksalainen valmistaja. siteeseen käyvät lähes kaikenlaiset ja kokoiset jalkineet. sukset saa jalasta kantajousta sauvankärjellä painamalla. lisävarusteena myytävällä extra long -kärkihihnalla x-Trace-siteeseen mahtuvat erityisen paksutkin jalkineet. www.oac.fi Hinta: x-Trace adults: 129 , x-Trace Kid: 115 , x-Trace x-long toestrap: 15 FiNNGrip EaSy Kuusamon uistimen uuden finngrip easy -siteen ulkonäkö pettää. siteen kantaosa on jousitettu, mikä parantaa hiihtotuntumaa ja keventää siteeseen kohdistuvaa rasitusta. X-trace: e tukeva sid tkimyös re ! luisteluun ouTdoor aCTion finland oY sIteItä Moneen kenkään ja Menoon On kätevää, jos sama jalkine käy moniin harrastuksiin tai hiihtojalkineen voi valita kelin mukaan, esimerkiksi vesikelillä kumisaappaan tai pakkaseen paremmin eristävää. niitä on helppo säätää, tarvittaessa myös rukkaset kädessä. Uusilla retkisiteillä se onnistuu. X-TracE x-Trace-siteeseen käyvät useimmat hiihtorantittomat jalkineet
www.zengrow.com. Zengrow 68 Suomen luonto 11/2012. Niiden paikka ei siis ole sekajätteessä. Myös luksusbrändit kuten armani ja versace ovat kieltäneet hiekkapuhalluksen tuotannossaan. pajuniemen tuotannosta on tarkoitus muutaman vuoden päästä olla puolet luomua. käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet ovat erilliskerättävää jätettä. tekstiilien manuaalinen hiekkapuhallus on vaarallinen menetelmä, joka kehitysmaissa käytössä olevilla huonoilla suojavarusteilla tehtynä saattaa aiheuttaa jopa kuolemaan johtavaa kivipölykeuhkosairautta. Lisää tutkimuksesta www.finnwatch.fi. elena moiseeVa / isToCKpHoTo Syökää luomukanaa! pajUNiEMEN TiLaLTa tuli syksyllä markkinoille kaivattu uutuustuote: luomukana. 22 niistä vastasi, etteivät käytä hiekkapuhallusta tuotteidensa viimeistelyyn. Erilaiset metallit ovat parhaiten kierrätettävää materiaalia. Kokonaisena, noin kilon pakasteena myytävä kana paikkaa huutavaa pulaa luomusiipikarjatuotteista. puhalluskiellon toteutumista on kuitenkin vaikea seurata, mutta jotkut vastaajista kertoivat valvovansa itse tehtaita. Sähkö- ja elektroniikkaromulle (SER) on yli 400 kiinteää vastaanottopistettä. www.pajuniemi.fi. vanhat kojeet kiertoon jOULUpakETEiSTa on taas kääräisty esiin jos jonkinlaista uutta elektroniikkaa. Tuotevalikoima käsittää tuotteita ja ratkaisuja, joilla ruokakasveja on helppo kasvattaa ympärivuotisesti kaupungissa. Jotta koti ei ala muistuttaa käytetyn elektroniikan kauppaa, pitää vanhoista kojeista päästä eroon. Myös vanhat kännykät voi tuoda kierrätyspisteeseen, vielä toimivat vanhemmat mallit voi viedä myös kierrätyskeskukseen, jonka kautta ne voivat vielä löytää uuden omistajan. kauppa kaupunkiviljelijöille kaUpUNkiviLjELyN erikoisliike Zengrow shop on avattu Helsingissä mechelininkadulla. liike on keskittynyt edistämään kaupunkiviljelyä ja helpottamaan keskustassa asuvien puutarhaostoksia. Romusta kerätään metallit, muovit ja lasi uusiokäyttöön. kiinteiden keräyspaikkojen lisäksi romut voi kiikuttaa kiertäviin keräysautoihin. Laitteet voi palauttaa maksutta kierrätettäviksi, sillä ne kuuluvat tuottajavastuun piiriin. oma REVIIRI ME kUlUttaJat pienet palat Sähköromut nurkista keräykseen Elektroniikkajätettä kertyy Suomessa vuosittain arviolta 100 000 tonnia. hiekkapuhallus syynissä FiNNwaTch SELviTTi suomessa myytävien farkkujen hiekkapuhallusta. kyselyyn valittiin 24 yritystä, jotka jälleenmyyvät ja valmistavat farkkuvaatteita. Viimeistään nyt on pitänyt siirtyä taulutelevisio- ja älypuhelinten aikakauteen
silti sekä Koillis- että luojääkarhut ja teisväylä tarjoavat pian kuukaunaalit eivät siksi hyvän reitin atlantin ja Tyyehkä Selviydy nenmeren välille. Kirjoittaja määrittelee pohjoisiksi maiksi suomen, ruotsin, norjan, islannin, Tanskan (grönlanti), Venäjän, Yhdysvallat (alaska) ja Kanadan. Palvelusta löytyy SER-keräyspisteiden lisäksi myös muiden jätelajien kierrätyspisteet. poista valaisimista lamput sisältä. Haun voi tehdä oman osoitteensa, postinumeron tai kunnan mukaan. lukunurkka Tero paJuKallio / KuValiiTeri pohjoisen polttopiste iLMaSTONMUUTOkSESTa ei oikein voi olla puhumatta. paras tilanne lienee grönlannissa, missä maa kuuluu valtiolle ja melko yhtenäinen alkuperäisväestö on nykyaikaistunutta. Kirjoittajan pohjoinen asiantuntemus on melkoinen ja asenne toiveikas olematta silti naiivi. uusia satamia muuttuvaSSa syntyy ja nykyiset kasvavat. Laurence C. Smith muistuttaa kirjassaan Uusi pohjoinen (ursa 2011), että kaikista puheista huolimatta hiilen käyttö energialähteenä lisääntyy yhä. ilmiöllä on myös sotilaspoliittisia ulottuvuuksia. mä vaikuttaa luontoon ja ihmisiin, samoin luonnonvarojen löytyminen sulaneen meren pohjasta ja grönlannin hupenevien jäätiköiden reunoilta ja alta. ihminen lajina selviää, eri asia on säilyvätkö perinteiset kielet ja kulttuurit. Tulostimien väripatruunoita ja -kasetteja ei tarvitse poistaa. 11/2012 Suomen luonto 69. Tämä huomautus kuuluu kirjan henkeen, taivastelun sijasta tosiseikkoihin paneutumiseen. Lisätietoja www.elker.fi. jOhaNNa MEhTOLa se-roMun paLauttajan MuIstILIsta: laitteiden tulee olla pääsääntöisesti kokonaisia. Kirjoittaja vertailee alkuperäiskansojen tilanteita pohjoisen maissa. merkittävin odotettava asia kirjan mukaan on pohjoisen jäämeren sulaminen kesäajaksi. Jääkarhut ja naalit eivät ehkä selviydy muuttuvassa pohjoisessa. TäpohjoiSeSSa. laitteet tulee palauttaa ilman pakkauksia. meri on yhä jäätyvä talvisin, purjehduskausi ei ole tulevaisuudessakaan kovin pitkä, ja se tuo epäluotettavuutta suurten etäisyyksien kuljetuksiin. poista pölynimureista pölypussit ja kahvinkeittimestä lasinen kahvipannu. ihmiselle koituvat muutokset eivät aina ole kielteisiä, mutta arvaamattomien seikkojen kanssa ollaan tekemisissä. Tulipalossakin on sentään laiha lohdutus, jos edes irtaimisto saadaan pelastettua. haNNU NikLaNdEr Lähimmän vastaanottopisteen voi hakea Jätelaitosyhdistysten kierrätyspistehausta osoitteesta www.kierratys.info. loisteputket tulee palauttaa ilman teippejä ja kääreitä. laitteiden sisällä olevia paristoja ja akkuja ei tarvitse poistaa. laivaliikenne lisääntyy, mutta tuskin aivan tavattomasti. smith tuo suomalaiseen Karjalakeskusteluunkin tuoreen ulkomaisen näkökulman. Kiinnostavampaa onkin nähdä asiassa eri sävyjä. Koulutuksellisesti edistyneitä ollaan myös saamenmaassa, mutta se on monien rajojen pirstoma. enemmän kuin Karjalassa suremista olisi petsamossa. ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen pyrkiminen ei merkitse sitä, ettei olisi oikein ja välttämätöntä pohtia sopeutumiskeinoja sen varalle, jos muutos tulee. pohjoisessa tullaan kiistelemään kaivannaisista ja kalavesistä, joten kansainvälisoikeudellisesti on tärkeää pitää alueet edes jotenkuten asuttuina. energiansäästölamput ja loisteputket saa palauttaa serkeräykseen, hehkulamput kuuluvat sekajätteeseen
kun ottaa sauvat avuksi, myös hartiat, selkä ja rintaranka saavat liikettä. kenkäily ei kuitenkaan vaadi paksua lumipeitettä. ei niinkään tuotantoketju tai kuljetus. peruna on myös ekologinen valinta. Retkelle lähtiessä onkin hyvä suunnitella reitti ennakkoon ja mitoittaa se omien voimavarojen mukaan. Se sopii kaikenikäisille, myös vanhemmille ihmisille, sillä kengät eivät lipsu, joten kaatumisen vaaraa ei ole. Lumikengistä on apua kovallakin ja vähälumisella alustalla. Lumikengät eivät ole mikään uutuustuote. Suomen Ladun nettisivujen mukaan lumikenkäily voi olla jopa 60 prosenttia tehokkaampi liikuntamuoto kuin kävely. Niiden historia alkoi jo kivikaudella, 6000 vuotta sitten. Espoon oittaalla. laihduttajankin lautaselle pottu sopii, sillä sama määrä perunaa sisältää vähemmän energiaa kuin esimerkiksi pasta. näyttely on esillä 17.3. sen ympäristötaakkaa kasvattaa peruna on kypsennys, ekologinen. Lumikenkäily vahvistaa erityisesti jalkoja, pakaroita ja keskivartaloa. oma REVIIRI vinkkejä moneen menoon! virikkeitä elli KoiVuranTa / VasTaValo pottuilua NäiNä karppaUkSEN aikoina on varmaan kaikille tullut selväksi, että perunasta saa hiilihydraatteja. Samalla saa tuntumaa, millaiset lumikengät itselle sopivat parhaiten. vuoSittain lainoja tehdään 100 miljoonaa! Maailma matkalaukussa ESpOON modernin taiteen museon emman näyttelyssä Maailma matkalaukussa Juhani Harrin esinekoosteita arkiset esineet sekä luonnon materiaalit muuntuvat ja saavat uuden elämän. lisätietoja www.suomenlatu.fi, www.snowshoe.fi. 8.2. on lainan päivä ja kirjaStojen juhlapäivä. Ensimmäiset kilpailutkin Suomessa järjestettiin 1800-luvulla oulussa sotilaiden kesken. Ensimmäisille retkille kannattaa talsia vuokrakengillä. Lumikengät voi vuokrata esimerkiksi Lumikenkäilyn Suomen mestaruuskisoissa 4.5.2. Lumikengillä pistelee tunnissa noin kolmen kilometrin matkan. siitä saa myös C-vitamiinia ja monia B-ryhmän vitamiineja sekä kivennäisaineista kaliumia ja magnesiumia. lisää perunatietoa www.kasvikset.fi. sanna peuraKosKi / sTudio KliKKi Lumikengillä pistely on tehokasta liikuntaa. retkivinkki lumikenkäilemään! TaLviSESSa METSäSSä pääsee kätevästi liikkumaan lumikengillä, kun lenkkipolut peittyvät lumeen. saakka, ahertajantie 5, espoo, www.emma.museum. ari KarTTunen / emma Sinitiainen 28.29.1.2012 MUiSTa pihaBONGaUS! Lähetä havaintosi www.pihabongaus.fi. 70 Suomen luonto 11/2012 Tero pelKonen
KesKusmuseo 11/2012 Suomen luonto 71. osallistujamaksu 10 euroa sisältää viihdeuimalan ja huollon palveluja, www.suomenlatu.fi/mikkelinlatu. Norpille pesimärauha NESTOriNpäiväN 26.2. Hiihtomatkan voi valita 2 ja 45 kilometrin väliltä. perusteluissa kehuttiin museon kykyä uudistua ja rikkoa käsityksiä pölyn peittämistä vitriineistä. luonnossa vahvimpia elpymiskokemuksia saadaan metsä- ja peltoympäristöissä, joissa on myös vesielementti. suomen wwf ja metsähallitus julistavat samalla päivämäärällä norpille pesimärauhan. wiKimedia Commons Uljas valkoinen iNariLaiNEN luontokuvaaja Martti Rikkonen on valokuvannut tunturipöllöä 30 vuoden ajan. lähtöpaikkoina rantakylän Viihdeuimala ja Kalevankangas. näyttely on avoinna 2.9. saakka, pohjoinen rautatiekatu 13, Helsinki, www.luomus.fi. Luonnosta hyvinvointia paLjON ULkOiLEvaa luonnonystävää tämän tutkimuksen tulos ei yllätä: ulkoilun hyvinvointivaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan luontoon liittyvät harrastukset tuottavat enemmän mielihyvää kuin monet muut vapaa-ajan harrastukset. tienoilla norpat synnyttävät kuuttinsa lumipesiin. Kuvasadosta on koottu näyttely Pohjolan valkoinen kuolema, joka on esillä suomen metsästysmuseossa 26.2. lisätietoja www.metla.fi. laura HiisiVuori / luonnonTieT. Tutkimus tehtiin Tampereen yliopiston, uKK-instituutin ja metlan yhteistyönä. saakka, Tehtaankatu 23 a, riihmäki, www.metsastysmuseo.fi. Laturetkelle Mikkeliin pErhEhiihTOTapahTUMa suksitaan mikkelin latuverkostolla 5.2. museo voitti Helsingin kaupungin matkailuja kongressitoimiston järjestämän kilpailun loppuvuonna. norppia on nyt noin 290 ja kuutteja syntyy noin 50 vuosittain. Jussi nuKari / leHTiKuVa Tuomas Heinonen / CarTina m u iS ta n pä ivä yS tävä 14 .2 .! Si yS tävä v ie keen amä *p u l k k lle äre tke *m e t S a an lem *lu iS t e n h tä m ä ä *h ii Nyt se on todistettu myös tieteellisesti: luonto tekee hyvää. koko perhe museoon paraS perhematkakohde pääkaupunkiseudulla on luonnontieteellinen museo. luonnontieteellisessä museossa on parhaillaan esillä Afrikan aarteita
"aurinko on piirtänyt kaaren aina, kun sen on ollut näkyvissä. "Se söi puolikkaan eväsbanaanistani ja jäi pää kallellaan, ehkä pienessä sokerihumalassa, kerjäämään lisää herkkua", kellokumpu kertoo hauskasta kohtaamisestaan metsien hiljaisen kuuskilaisen kanssa. anTTi laiHonen Uudenvuoden pajunkissat "LäMMiN aLkUTaLvi 72 Suomen luonto 11/2012 anTTi ViisTeensaari on sekoittanut kotimme vieressä olevan suuren pajun Leppävirralla", kertoo Antti Viisteensaari. Vitsailin, että sinne totta kai, oulun kärppien kotiin!" kuukkeli ruokaseurana kUUkkELi iSTahTi Pyhätunturilla karhunjuomalammen laavupaikalla Tuulikki Kellokummun seuraksi viime syyskuussa. jULkaiSTUiSTa kUviSTa MakSaMME paLkkiON. jaa kUvaSi kaNSSaMME! TuuliKKi KelloKumpu Utelias kärppä kyyTiä vaiLLa. Muutettuaan Englannista Suomeen viime marraskuussa Simon Wylie näki heti kärpän kourilehdossa torniosta pohjoiseen. in ava h im to aN itt u h t jU kirj to p aU ak E piN a N oitasi! si ja tarin etä kuvia nto.fi L äh omenluo kirja@su havainto simon wYlie havaiNTOkirja ON LUkijOidEN OMa LUONTOpaLSTa. "olimme lähdössä ouluun. "olin todella tyytyväinen ensimmäisestä näätäeläimestäni!", Wylie riemuitsee. Matalimmat kaaret ovat 2011 tammikuulta, korkeimmat kesäkuulta 2011", Laihonen kertoo.. "Uudenvuodenpäivänä pensas oli valkoisena pajunkissoista." Leuto alkutalvi houkutteli monet kasvit kukkimaan ympäri maata. auringon kaaria aikavalotuksella iTSE TEhdyLLä neulanreikäkameralla saa aikaan ihmeitä, todisti Antti Laihonen Mikkelissä. kuvassa on auringon kaaria metsänrajan yllä noin puolen vuoden valotusajalla kuvattuna
Heinäkuussa kiersin saaren sinappiperhosten toivossa vastaan lensikin hyväkuntoinen apollo saaren pohjoispuolella. Siinä kysymys, jota näemmä järvetkin ovat joutuneet pohtimaan tänä talvena. Hetken malttoivat istahtaa, että sain näpättyä kuvan", Mahla kertoo. 11/2012 Suomen luonto 73 maTTi maHl a. Hannu ja Gun Linna kohtasivat Parkanon Linnanjärvellä joulukuussa sitkeän, parisenttisen sohjopeiton, joka hidasti veneen kulkua ja leikkautui kauniisti. Lähimmät Paraisten esiintymät ovat noin kymmenen kilometrin etäisyydellä." Sohjomatto parkanossa jääTyäkö vai Ei. "kirkkaat syysaamut ovat otollisia hetkiä perehtyä pisaroiden kiehtovaan maailmaan. tässä Espoon Luukissa otetussa kuvassa voi nähdä vähän mielikuvitusta käyttäen vaikka hauen- tai krokotiilinpään." Joni sundsTröm marraskuussa askolan Monninkylässä naapurin pihamaalla männyssä kisailevia oravia. Jouni usKi apollo Turun kakskerrassa pErhOSharraSTaja Jouni Uskin kesän kohokohtia on apollojen havainnointi Paraisilla. "Mutta en ole kuullut kenenkään nähneen apolloa turun kakskerrassa 1960-luvun jälkeen. "tämä orava ja sen kaveri siellä hurjastelivat. ilman lämpötila oli juuri nollan yläpuolella ja tuuli hiljakseen." Oravan tuumaustauko MaTTi MahLa seurasi Hannu Ja gun linna pisarasta hauen pää LUONNOSSa kULkiESSa kannattaa välillä pysähtyä katsomaan pieniä yksityiskohtia, kehottaa Joni Sundström Vantaalta
Kun 1950-luvulla kävin metsällä ja metsälaitumilla karjan mukana, ei susista ollut pelkoa enkä nähnyt hirviäkään, mutta puuntaimet olivat luonnollisen ehyitä ja metsäkanalintuja kaikkosi joka päivä. Vaahtopäät iskevät voimalla hiekkasärkkään. sitten on sotkettu paljon, kun ahneus, tehotuotanto ja niiden perässä "keinovihreys" ovat tuhonneet perusmaaseutua. Tekstissä kuitenkin ainakin kolmessa kohdassa vähäteltiin metsäojitusten vaikutuksia. Ympäristö ja ihmiset eivät merkitse mitään kaivosteollisuuden puntarissa. riTva vaLO, OTava Metsäojituskin pilaa vesistöjä Suomen Luonnossa 9/2011 oli artikkeli puulalta (Turvekapina). Paluu Viiankiaavalle 3. Ykköseksi valittiin helmipöllö, joka hurmasi lehden numero 9 kannessa. niiden seurauksena järviin kulkeutui humusta, joka on kerääntynyt pohjaan paikoitellen paksuiksi patjoiksi. Sydän kylmänä ja voimattomana olen seurannut Lapin tilannetta. puheen kuljettajana oli petomyönteinen kaupunkilainen, vaikkei kaupungissa ole yhtään susireviiriäkään. matkallani Kalajoella ja merijärvellä huomasin tien varrelle vitivalkoisen pienen eläimen, kuolleena tietenkin. Joutsenet pitivät ääntä merestä kohoavalla särkällä. paljon pahaa on saatu aikaan, kun luontoa ja luonnollista elämää tuntematon viherliike on päästetty kylille ja luontoon määräilemään. Viikset jäässä. ruokatuotantokin on pakotettu teollisuustehokkaaksi orjatyöksi tukien armoille. Tässäkö Lapin tulevaisuus. nyt, noin 40 vuoden jälkeen, ojia ollaan kunnostamassa. Hyvän vastuksen pöllölle antoivat kullerot (sl 5/2011) 164 äänellä ja kultarinta (sl 4/2011) 157 äänellä. Valitse tämän lehden paras juttu. Merellä soi valkoisten torvien surumarssi. Kaikkien tielle kuolleiden eläinten ja miksei ihmistenkin puolesta. kaija arTO hELSiNki PARHAAT JuTuT SuOMEn LuOnTO 10/2011 1. ihanne olisi, että luonto voisi hoitaa tasapainonsa ja Hupi voisi sudelta suojassa haukkua koppeloa ja vahtia pihapiiriä. @ Osallistu Paras juttu -kisaan! Mikä on mielestäsi tämän numeron paras juttu. ennen metsästysseura hoiti riistaa, rauhoitti ja kiintiöitti, piti myös kurissa kuvilta ja rauhoitusalueilta pyynnin. Hirviä saisi pyynnin jälkeen olla 20 000. onnittelut! Lukijoilta: Uusi Suomi Aivan herkkupaloja tällaiset artikkelit, joissa yhdistyvät luonto ja jokin muu aihepiiri näin nerokkaasti. OiLi virTa, TUrkU Paluu Viiankiaavalle Pala nousi kurkkuun lukiessani mitä ainutlaatuisen korvaamatonta ollaan taas hävittämässä raha ja ahneus vaikuttimina. paULa krESTjaNOFF hELSiNki Tässäkö Lapin tulevaisuus. illalla kävelin hiekkasärkillä ja meren ja tuulen pauhun seasta olin erottavinani tuttua ääntä. laitathan mukaan perustelut! Vastaukset 14.2.2012 mennessä. luonto oli luonnollinen. paha mieleni yhdisti nämä asiat runoksi: Valkoinen marraskuussa Vihreä metsä kunniakujana juuri puhjennut valkoisuus mustalla tiellä. poronhoitoalueella ei tarvita yhtään sutta, vain jokin ahma ja pesivä napakettupari. Äänestä sähköpostilla parasjuttu@suomenluonto.fi nettisivuilla www.suomenluonto.fi tai postikortilla: suomen luonto / paras juttu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. palkaksi tulevat vihapuheet ja petojen kiintiöittäminen itsellisten luomumaalaisten kiusaksi. jaakkO rUOkOja Laihia Eläinten kuolemat teillä surettavat Suomen Luonnossa 9/2011 oli juttua lumikosta. Vastanneiden kesken arvotaan kirjat Haravasta tavara (Tammi) ja Kirppislöytöjä, Ideoita ja inspiraatiota (Karin Lindroos). toimittaNut aLicE karLSSON palaute@suomenluonto.fi lukijakirjeet Cityvihreätkö täällä määräävät? radion taustapeilissä metsästäjien ja niin sanotun luontoväen edustajat keskustelivat susista. Kaduilla eivät kasva kuin bakteerit ja ruoka kuskataan kaupunkeihin maaseudulta. uusi Suomi 2. siellä ihmiset ovat huolissaan turvetuotannon humuksesta, joka uhkaa järviä. sen voitti Antero Sipponen saarijärveltä. Vastanneiden kesken arvottiin Suomen jäkäläopas. mehtikana nauroi etelämpänäkin ja mehton soitimelle etenimme sen hionnan aikana kuin impivaarassa. äänimäärä kipusi peräti 1053:een. se sai 180 ääntä. Tämä oli havaittavissa vii- Helmipöllöstä vuoden paras kansi PARAS kAnSI -kilpailumme saavutti hurjan suosion. suomessa ojitettiin laajamittaisesti turvemaita lähinnä 1960- ja 1970-luvulla. osallistuneiden kesken arvottiin 10 luonnonkalenteria 2012, jotka on postitettu voittajille. palkittujen nimet sekä kommentteja kaikista kansista verkkosivuillamme. www.suomenluonto.fi. Tämä tarkoittaa sitä, että sammaltuneet ojat avataan ja humuksen virtaus järviin taas kiihtyy. Kuitenkin siellä cityvihreiden voimin määritellään myös maaseudun suurpetomäärää. Tuntuu pahalta, että teillämme on niin paljon kuolleita eläimiä. ei ollut minkkejä eikä supikoiria, mutta vesikko ja vesilintu sopivat samaan vesistöön
Vuonna 2012 Säätiö viettää 50-vuotisjuhlavuottaan, jonka kunniaksi jaettavien apurahojen määrä on tavanomaista suurempi, noin 35 000 euroa (mukaan lukien erityisrahastojen apurahat). näihin humus ei vaikuta kuin värin osalta. Apurahoja haetaan Säätiön hallitukselle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella, josta käy ilmi anottavan apurahan suuruus ja käyttökohde. Lisätiedot: asiamies Tarja Ketola, puh. 040 527 5212, e-mail: tarja.ketola@sll.fi ja www.luonnonsuojelunsaatio.fi. lisätietoja kotisivuiltamme www.gps-retki.fi, jossa on lauhaHelvetti-pyöräilypaketin lisäksi erävaelluspaketit itärajalle ja salamajärven kansallispuistoon sekä Kalajoelle. hEikki SUSiLUOMa TUTkija, GpS-rETkET Kolmikorvaisia jäniseläimiä on Suomen Luonnossa 9/2011 sivulla 77 oli kuva ja kysymys sekä vastaus liittyen rusakon. Tehtaan edustaja ei muistaakseni kommentoinut asiaa mitenkään. Tämä johtuu siitä, että ei ole kehitetty mittausmenetelmiä. se kulkee isojoelta ruovedelle 210 kilometriä. meitä teinejä ihmetyttivät siellä näkyneet jänikset ja rusakot, joilla oli esimerkiksi kolme jalkaa tai korvaa sekä muita epämuodostumia. alueella kuljimme pitkin ja poikin jalan sekä bussilla. Jälkeenpäin olen miettinyt että kuinkahan kauan kemikaalien vaikutukset mahtavat näkyä jänisten ja rusakoiden populaatioissa? jOUkO karhU kEMpELE Talvikalastus ja -urheiluvälineiden ALE on alkanut! Katso tarjoukset www.erakala.fi 040 410 8890 myynti@erakala.fi Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa APURAHOJA Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa apurahoja luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tutkimustyöhön, julkaisutoimintaan, luonnonharrastustoimintaan, luontoa lähellä olevaan taiteelliseen ja kirjalliseen toimintaan sekä luonnonkuvaukseen. ANNA PALAUTETTA! www.suomenluonto.fi me kesänä, kun oli rankkoja vesisateita. renkaassa on mukana 11 yrittäjää. meillä on kuitenkin ollut tällainen pyöräilypaketti jo vuodesta 2010. eu-direktiivien mukaisesti järvien tilaa seurataan määrämuotoisilla kemiallisilla ja ekologisilla mittareilla. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Hallitus Pyöräilypaketteja on muitakin marraskuun numerossa (sl 9/2011) olleessa uutisessa Puhtaassa luonnossamme on vetoa (s. aluehan oli aidattu ja siten rauhallinen kasvupaikka eläimille. Järviemme humusongelma ei siis ole vain turvetuotannon syy, vaan mitä suurimmassa määrin myös ojituksen aiheuttamaa. Hakemukseen tulee liittää tutkimussuunnitelma, suunnitelma taiteellisesta työstä tai hankkeen toteuttamisesta, varojen käyttösuunnitelma, hakijan ansioluettelo tai vapaamuotoinen kuvaus aikaisemmasta toiminnasta ja selvitys muista haettavista apurahoista. Mitä mieltä lehdestä. 70) matkailun edistämiskeskuksen projektipäällikkö Terhi Hook kertoi, että ainoa pyöräilijöille tarjottava paketti on lounais-suomen saaristorengas. ojituksen vesiensuojelurakenteet ovat sitä paitsi alkeellisempia kuin turvetuotantoalueilla ja ne myös toteutetaan huolimattomasti. Saukkorahastosta, joka perustettiin vuonna 2010 yhdessä Susamuru Oy:n kanssa, jaetaan apurahoja saukon suojelututkimukseen ja suojelun edistämiseen. Rafael Kuusakosken muistorahastosta ja Itämerirahastosta jaetaan apurahoja Itämeren suojelua ja Suomenlahden saariston lintujen suojelua edistäviin hankkeisiin, tieteellisiin tutkimuksiin, koulutukseen, vahinkojen torjuntaan sekä kansalaisjärjestöjen Itämeri-yhteistyöhön. Kirjalliset hakemukset lähetetään osoitteella: Suomen Luonnonsuojelun Säätiön asiamies, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki ja niiden tulee olla perillä perjantaina 16.3.2012 klo 16.00 mennessä. silloin humus pääsee hyvin liikkeelle. itsekään en ole nähnyt puhtaassa luonnossa kyseistä ilmiötä, mutta oulussa toimineen Kemiran tehtaan alueella niitä olen nähnyt. Tämä ei kuitenkaan viranomaisten luokittelujen mukaan tarkoita mitään, koska kemiallisilla ja ekologisilla mittareilla vedet ovat hyvässä kunnossa! Toivon, että lehti tekee yhtä näyttävän artikkelin myös metsäojituksesta kuin puula-artikkeli oli. Humusta ei virallisissa vesienhoitosuunnitelmissa ja järvien luokittelussa tunneta lainkaan. Susamuru Oy on mediayhtiö, jonka nimi turkin kielellä tarkoittaa saukkoa. esimerkiksi humuksen määriä järvissä ei tunneta eikä haluta mitata, koska tällaiset menetelmät eivät sisälly direktiivin ja kansallisen ohjelman mukaisiin käytäntöihin. esimerkiksi meiltä uuraisilta saa hyvää materiaalia. OLavi NiEMi UUraiSTEN MökkiLäiSTOiMikUNNaN pUhEENjOhTaja kolmikorvaisuuteen. Tämän päivän tilanteesta en tiedä, kun en ole alueella viime aikoina käynyt, mutta muistan hyvin, kun kävimme yläasteella ollessani tutustumassa tehtaaseen. Saukkorahastosta jaetaan 1000 euron apuraha saukon suojelua edistävään tutkimukseen tai hankkeeseen. ilmeisesti eläinten ravintoon oli kulkeutunut tehtaasta aineita, jotka aiheuttivat ilmiöt. Vuosi oli 1983 tai 1984. Rafael Kuusakosken muistorahastosta jaetaan noin 15 000 euroa ja Itämerirahastosta 10 000 euroa Itämeren suojelua edistävään tieteelliseen tutkimukseen tai hankkeisiin. esimerkiksi uuraisten kunnassa ei ole turvetuotantoa, mutta humusongelma on suuri. Huom! Hakemuksia ei voi lähettää faksilla tai sähköpostitse. lisäksi korostan, että koko saarijärven reitin vedet ovat humuksen vuoksi talousvedeksi, saunavedeksi ja jopa uimavedeksi kelpaamattomia. ojien humuksella on kuitenkin aivan samat haittavaikutukset kuin turvetuotannon humuksella
Jos raitaisuus tulkitaan sananmukaises ti, mustien raitojen on täytynyt olla pitkittäin, silloin otus olisi voinut olla äskettäin suomeen ilmaantunut pyjamalude (Graphosoma lineatum). Kohonneessa paineessa ja lämpötilassa alkuperäiset savimineraalit ovat hajonneet alkuaineiksi kuten alumiiniksi, magnesiumiksi ja raudaksi. ihmetellä sopii, minkälaisessa tilanteessa lude on päässyt seivästämään sudenkorennon. aiheina kasvit, kalat, linnut, nisäkkäät, selkärangattomat, sienet, sää, ilmakehän ilmiöt, geologia sekä evoluutio ja fossiilit. Mikä sarvi sudenkorennolla? Kun perkasin sieniä rapulla, lensi rinnalleni sudenkorento, jonka päässä sojotti lyijykynän lyijyn paksuinen, noin sentin pituinen punaoranssimustaraitainen eliö. kysy LuOnnOSTA aSiantuntijat vaStaavat toimittaNut aLicE karLSSON aSiantuntijat vaStaavat Teemu rinTala LÄHETÄ OMA kySyMykSESI! postita kirje tai kortti osoitteeseen Suomen Luonto, kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai sähköpostia: kysyluonnosta@suomenluonto.fi. Mikä on aiheuttanut kiven pinnan kuoppaisuuden. Jos punaisessa otuksessa on ollut lähinnä etupäässä ja takapäässä mustaa, se on voinut olla myös äskettäin maahamme tullut tulilude (Pyrrhocoris apterus). se ei tosin ole elollisen luonnon edustaja. Kuvan kivipinnan jäljet ovat oudompia, mutta niilläkin on tekijänsä. ne ovat reagoineet keskenään ja muodostaneet uusia mineraalilajeja, joista osa on kasvanut suuriksi omamuotoisiksi kiteiksi. Taustalta löytyvät kotoista luonnonmaisemaa muinoin muokanneet mullistukset. samalla kivi on saanut voimakkaan liuskeisen rakenteen, minkä vuoksi se lohkeilee levymäisiksi kappaleiksi. lohkareen kivilaji on kiilleliuske ja päämineraali tumma kiille eli biotiitti. laita mukaan yhteystietosi, mahdollinen havaintopaikka sekä ajankohta. Varteenotettavin ehdokas lienee kuitenkin äkälude (Rhynocoris annulatus), joka on väreiltään sopivasti puna musta ja luteista petomaisin. kaUri MikkOLa Petoluteisiin kuuluva äkälude voisi saalistaa sudenkorentojakin. vi tai jänis. Koska otus on ollut noinkin iso, lude on ehkä saanut riittävän aterian ja irrottautunut. Kiven pinta näyttää liuskoittuvan herkästi. luonnossa liikkuva huomioi ja tunnistaa jälkikuvion, kun sen tekijä on vaikkapa hir- 76 Suomen luonto 11/2012 maariT Valo. muutokset ovat tapahtuneet pääosin kiinteässä tilassa kiven sulamatta. Mikä mahtoi otus olla? Kun otuksesta ei ole muita tuntomerkkejä kuin punamustat värit, voi esittää vain arvailuja. Näytti kuin se olisi tarrautunut sudenkorentoon suullaan. Juuri mikään muu sentin pituinen kuin petolude ei voi tuollaista tehdä. Tapaus on varmaankin harvinainen, sillä ainakaan minä en ole sudenkorennolla matkustavaista nähnyt enkä sellaisesta kuullut. ne ovat vikkeliä työntämään imukärsänsä saalishyönteisen kitiinikilpien välistä sen kudoksiin ja imemään kudosnestettä. Kivi on syntynyt noin 1900 miljoonaa vuotta sitten mereen kerrostuneesta savesta ja muokkautunut nykyiseen asuunsa vuorenpoimutuksen yhteydessä syvällä maankuoressa. Kallioperäkartasta näemme, että löytöpaikan liuskeissa esiintyy suurina haja- jäljet kertovat Päijäthämäläisen kesämökin maanmuokkaustöissä tuli esiin kivi, joka on nyt pihakivenämme toista vuotta
Näyttää siltä kuin kivien pinta olisi sitä värikkäämpi, mitä pohjoisempana ollaan. ensiksi kiven pinnan peittävät levät, muun muassa kiviä punaisiksi värjäävät Trentepohlia-suvun viherlevät (ks. kivi-, tiera- ja kynsisammalia), jotka peittävät hidaskasvuiset rupijäkälät alleen. Mikä on ilmiön syy ja voiko yhtä kirjavia kiviä löytää Etelä-Suomesta? Kivien oma väri ei näy pitkään maanpinnan yläpuolella olleilla pinnoilla, sillä siihen syntyy muutamassa vuodessa yhtenäinen kasvipeite. Koska kiven pinta on lähes kokonaan levien peitossa, voi joku itiönäkin paikalle osunut jäkäläsieni löytää kumppanikseen sopivan levän ja muodostaa uuden jäkälän. ennen kuin rupijäläkälät ehtivät kattamaan koko kiven, paikalle ehtii kookkaampia jäkäliä (mm. Kiven juustoa muistuttavan pintarakenteen aiheuttavat kordieriittikiteet, jotka ovat rapautuneet ympäristöä nopeammin. pohjois-suomessa kivet todella ovat yleensä koreampia kuin etelässä. karveita, torvi- ja napajäkäliä) ja sammalia (mm. punaiset kivet, suomen luonto 10/2000), mutta pian siihen asettuu myös jäkäliä ja sammalia. Kuopat kuvastavat siis pois kuluneiden kiteiden muotoja. siihen on ainakin kaksi syytä. Kiven pinta pysyy pitkään rupijäkälien vallassa. ne antavat luonnonmaisemalle miljardien vuosien aikaulottuvuuden. Tutut maastomuodot muuttuvat todisteiksi luonnon dynaamisuudesta. eläinten tuomista pienistä murtokappaleista, jäkälämuruista, jotka sisältävät jäkälän molemmat osapuolet: levän ja sienen. maiseman neljäs ulottuvuus, aika, sen sijaan unohtuu helposti, vaikka retkeilijä kohtaa sen jälkiä kaikkialla. TapaNi TErvO kirjavat kivet Olen ihaillut Pohjois-Suomessa tienvarsien kivien koreata kuviointia, jonka tietöiden yhteydessä käännetyt kivet ovat muutamassa vuosikymmenessä saaneet päälleen. vastaajina tässä numerossa: HARRI DAHLSTRöM Kalat ja äyriäiset ILkkA kOIVISTO nisäkkäät LASSE kOSOnEn sienet kAuRI MIkkOLA selkärangattomat, matelijat ja sammakkoeläimet TAPAnI TERVO geologia SEPPO VuOkkO Kasvit SEPPO VuOLAnTO linnut Harva vaihtaisi aidot kolmiulotteiset luontokokemukset kaksiulotteisiksi, siis pelkiksi kuvakirjoiksi. metsän varjossa kivipinnoille kotiutuvat jopa tavalliset metsämaan sammalet kuten seinä- ja kerrossammalet. SEppO vUOkkO miKKo raaTiKainen kivien päällä kasvavat jäkälät ovat komeampia pohjoisessa kuin etelässä. 11/2012 Suomen luonto 77. etelän kesä on jäkälien kasvun kannalta suureksi osaksi liian kuiva ja kuuma, mutta kevät ja syksy ovat pitkiä ja kosteita. ensiksikin punaisenkirjavat ja ruosteenruskeat rupijäkälälajit ovat pohjoisessa yleisempiä kuin etelässä. olosuhteiden näin muuttuessa syvällä syntyneillä kordieriittikiteillä on joskus taipumus muuttua helposti rapautuviksi biotiittia ja kloriittia sisältäviksi kiillekasaumiksi, joita sanotaan piniitiksi. Jäkälät ja levät kasvavat vain, kun kiven pinta on kostea ja valoa on riittävästi. ne ovat mineraalilajeja, joita syntyy noin 550600 asteen lämpötilassa ja 35004000 ilmakehän paineessa. lapissa jäkälien kasvukausi on lyhyt ja viileä. Kuvan kolokiven kaltaiset elottoman luonnon yksityiskohdat ovat siis eräänlaisia jälkiä menneisyydestä. Kordieriitin rapautumisalttiutta on lisännyt se, että eroosion leikatessa päällä olleita kilometrien paksuisia kivikerroksia paine ja lämpötila ovat vähitellen laskeneet. Toinen, tärkeämpi syy on kiven kasvipeitteen kehitysnopeudessa. niinpä kivipintojen kasvipeite kehittyy etelässä nopeammin kuin pohjoisessa. Jäkälät aloittavat kasvunsa tuulen tai rakeina kordieriittia, granaattia ja sillimaniittia
Varasto on pääosin glykogeenia, joka pilkkoutuu entsyymien vaikutuksesta niin, että lopputuloksena on alkoholia. pohjalietteessä paikallaan talvehtivan ruutanan voi sanoa olevan ainakin horrosmaisessa tilassa. harri dahLSTröM horrostavatko kalamme? Horrostavatko mitkään Suomen kalalajit talvella. suomen kaloista ruutanalla on siis tutkitusti erinomaiset ominaisuudet selviytyä hengissä talven yli jääpeitteisessä ja hapettomassakin vedessä. suomessa elää sekä viileisiin että lämpimämpiin vesiin sopeutuneita lajeja. se saa alkunsa rastaanmunan kokoisesta, valkoisesta suippopäisestä aihiosta, jonka kärki repe- JuHani VaiTTinen Pohjaliettessä talvehtiva ruutana vaipuu horrosmaiseen tilaan. 78 Suomen luonto 11/2012. nykyisin on havaintoja myös suutarien selviytymisestä ruutanoiden kanssa vastaavissa oloissa. ruutana on kala, jota tavataan meillä suurista vesistä pieniin pohjaa myöten jäätyviin plotteihin. niiden ruumiinlämpö myötäilee veden lämpötilaa, ja vaikutukset heijastuvat aineenvaihduntaan sekä edelleen ravinnon käyttöön. Jos horrostavat, missä ja miten? Kalat ovat vaihtolämpöisiä. Viimemainituissa ne säilyvät hengissä kaivautumalla pohjan pehmeisiin muta- ja lietekerroksiin sekä tuottamalla tarvitsemansa energian näissä hapettomissa oloissa kudoksiinsa keräämänsä tärkkelysvaraston avulla. siitä puhuttiin aikoinaan paljon, mutta tutkijoidenkin silloin ennustamia ruutanafarmeja ei ole syntynyt ainakaan vielä. ne liikkuvat ja vaihtavat paikkaa muun muassa pohjanläheisten vesikerrosten happitilan muutosten johdosta. Mikä lienee? Kuvassa on kupusieniin kuuluva puistopökkösieni (Mutinus ravenelii). aktiivisesti liikkuvien kalojen ruumiinlämpö on tosin hiukan veden lämpötilaa korkeampi. syksymyöhään järvissä kutuvalmiiden muikkujen kokoontuessa kutupaikoilleen ja pikkumuikkujen edelleen etsiessä ravintoa pintavesistä särkien heimon kalat taas alkavat hakeutua syvemmälle lämpimimpiin pohjan läheisiin vesikerroksiin. haiseva kummajainen Löysin viime syyskuussa Helsingin Pihlajiston metsästä niin oudon sienen, etten ole kuunaan nähnyt. kysy LuOnnOSTA aSiantuntijat vaStaavat aSiantuntijat vaStaavat Järvissämme vesi on raskaimmillaan neljäasteisena, joten syksyisin vesien jäähtyessä ja aikanaan jäätyessä pinnan läheiset vesikerrokset ovat kylmemmät kuin syvemmällä olevat vesikerrokset. syksyisin vesien viiletessä edellisten aktiivisuus säilyy, mutta jälkimmäisten alkaa vähetä. lahnat, särjet, salakat ja muut särkikalat voivat olla ajoittain paikoillaankin pitkiä aikoja, mutta maalla elävien vaihtolämpöisten kuten sammakoiden kaltaiseen kylmähorrokseen ne eivät läheskään vaivu
ne värjäävät teeren jätökset keltaisiksi. metson pötköt ovat kar keaa tavaraa, ja niistä erottuu selvästi myös ravinto. sen jalkaosa on oranssi ja haju paljon heikompi. laji elää puutarhojen nurmikoilla ja pensaikoissa ja on levinnyt siirtomullan sekä kasvien juurakoiden mukana pitkiäkin matkoja. se päättyy pahalta haisevaan oliivinmustaan ja limaisen itiöpölymassan peittämään kärkeen. olen yrittänyt löytää vastausta korvatupsujen merkitykseen kirjallisuudesta, mutta turhaan. nyt puistopökkösieni on levinnyt lähes koko suomeen pohjoisinta lappia lukuun ottamatta. Jäljelle jää vain kirkkaanpunainen sieniosa, joka on hyvin hauras ja katkeaa helposti. niinpä turvaudun omiin päätelmiini. ihmiset ovat kiinnittäneet puistopökkösieneen paljon huomiota. Koivikoista löytyvät jätökset ovat todennäköisesti teeren, kuusileppätiheiköistä löytyy pyyn jätöksiä, suonreunojen pajukoista riekon ja vanhoista havumetsistä metsojen jätöksiä. Vuonna 1961 laji tavattiin suomessa ensimmäisen kerran Kuopiossa. Jätösten perusteella on mahdollista selvittää, mitä ravintoa kanalinnun ateria on sisältänyt. sen jälkeen havaintoja tuli hitaasti, kunnes 19701980-lukujen vaihteessa alkoi voittokulku. Jätöspötköt ovat hieJouni TiKKanen ää ja esiin työntyy sormenmittainen, huokoinen jalkaosa (reseptaakkeli). Jätökset ovat pienempiä kuin metson ja koostumukseltaan tiiviimmät. Toiseksi, jos korvatupsu suojaisi korvaa kylmältä, niin senhän pi- juhani Tolonen lähetti puulaveden saaresta löytämänsä papanat toimitukseen. ne ovat ukkometson, sitä ohuemmat ja lyhyemmät mutta samaa tavaraa sisältävät koppelon. Jätökset ovat sitä suurempia mitä suurempi lintu on. muuta haittaa siitä ei ole kuin tuo luotaantyöntävä haju. sieni houkuttelee kärpäsiä, jotka syövät itiömassan nopeasti. eurooppaan se ilmestyi toisen maailmansodan jälkeen. Kärpäset toimivat kylväjinä; syötyään itiömassan ne levittävät itiöitä maastoon ulosteissaan. riekko puolestaan syö enimmäkseen pajun silmuja, jotka värjäävät pötköt tavallisesti ruskeammiksi kuin teeren tai pyyn. (Mutinus caninus). Talvella metsojen hakomismäntyjen alta löytyy männynneulasia sisältäviä pötköjä, niin pitkiä etteivät mahtuisi tulitikkulaatikkoon. ne ovat tasaisia pötköjä, joiden toinen pää on virtsahapon valkoiseksi värjäämä ja muilta osin suolen läpi kulkenutta tiivistä ravintomassaa. Viime syksynä huomasin useita ruskeahäntäisiä sekä korvatupsuttomia että korvatupsullisia oravia Länsi-Uudellamaalla, PäijätHämeessä sekä Pirkanmaalla. Kysyjän havainnot sattuvat ajankohtaan, jolloin oraville vaihtuu talvikarva ja tähän asuun kuuluvat korvien karvakoristeet. Seppo vuolanto tunnisti ne teeren jätöksiksi. 11/2012 Suomen luonto 79. riekko jättää hangelle helposti tunnistettavia jälkijonoja, joita seurailemalla löytyy myös jätöksiä. Kesällä monipuolisempi ravinto voidaan jäljittää marjojen kuorien ja siementen, silmusuomujen, pähkylöiden ja muunlaisten sulamattomien kasvinjäänteiden perusteella. Kesällä pötköjä löytyy hiekkamailta lintujen rypykuoppien tienoilta. etelä-ruotsissa laji on jo yleinen muun muassa pähkinälehdoissa. latinankielinen nimi Mutinus tarkoittaa osuvasti pientä siitintä. LaSSE kOSONEN riiTTa ViHeriäleHTo-Turpeinen Mikä on minkäkin pökäle? Mistä ja miten erottaa eri kanalintujen jätökset. Kanalintuen erilaiset elinpaikat auttavat myös päättelemään lajin. Yksittäisen itiöemän kehitys munasta katkeamiseen kestää vain runsaan vuorokauden. Tunnistaminen edellyttää tietenkin hyvää kasvilajien ja kasvien pienten osasten tuntemusta. SEppO vUOLaNTO Mikä merkitys oravien korvatupsuilla on? Mieltäni on jo pitkään vaivannut oravien erilaiset korvatupsut. sen ilkeän pistävä "miestenvessamainen" haju tuntuu metrien päähän ja häiritsee pihanomistajia. meillä on tavattu kerran, vuonna 1959, Houtskärin Jungfruskäristä myös puistopökkösienen lähisukulainen, koiranpökkösieni man tummempia ravinnosta riippuen ja hieman ohuempia kuin teeren. pyy ruokailee lepikossa ja syö ehkä mieluiten lepän norkkoja ja silmuja, mutta myös koivu kelpaa. Tavallisesti jätöspötköjä on samassa paikassa pieni kasa, esimerkiksi talvella hangen päällä taikka lumikiepin uumenissa, kun lintu on viettänyt yönsä hangen sisässä. Tämä ei kuitenkaan tunnu uskottavalta, sillä ne eivät kuitenkaan suojaisi koko korvaa, vaikka se on altis pakkasen puraisuille siinä kuin kärkikin. Liittyykö korvatupsujen koko ikään tai sukupuoleen. parhailla paikoilla voi olla satoja itiöemiä. sieni on kotoisin pohjois-amerikasta. Teeri syö talvella lähes yksinomaan koivun silmuja ja hedenorkkoja. useimmiten siitä halutaan päästä eroon. Voiko niistä päätellä mahdollista ruokavaliota? Kanalintujen jätökset on helppo erottaa kaikkien muiden lintujen ja myös nisäkkäiden jätöksistä. sieni tuottaa lisäksi itiöemiä varsin pitkään, kesän ensisateista pakkasiin asti. useimmille taitaa tulla ensimmäiseksi mieleen, että tupsut toimivat korvan kärkien pakkaseristeinä. silmusuomut ja norkkojen sisältämä siitepöly on mahdollista tunnistaa lajilleen
kysy LuOnnOSTA aSiantuntijat vaStaavat täisi olla kehittynyt kaikille eikä vain osalle niistä kylmien ilmastoalueiden oravalajeista, jotka eivät horrosta talvella. oravat tapaavat lajikumppaneita tämän tästä ja silloin "keskustellaan" hännän, korvien, erilaisten asentojen ja ääntenkin avulla. orava pitää kautta vuoden huolta siitä, että sillä on käytössään alue, josta ravintoa löytyy (katovuosia lukuun ottamatta) riittävästi. Tästä syystä syksyisin tapaa samaan aikaan oravia, joilla on jo korvatupsut ja niitä, joilla niitä ei vielä ole. Juuri rajankäyntikeskusteluissa korvien merkkikielellä on oma tärkeä osuutensa ja sitä tehostavat tupsut. oravat alkavat silloin piilottaa talvenvaraa ja alue, jonne jemmaukset tehdään, on pidettävä hallussa kevääseen asti. olisipa mahdollisuus seurata muutaman vuoden jonkin tietyn paikan oravia sen yksilöt toisistaan tunnistaen. oravien karvanvaihto keväällä ja syksyllä ei tapahdu kaikilla yksilöillä samanaikaisesti. olen seuraillut meikäläisten oravien käyttäytymistä puistoissa, hautausmailla ja kaupunkien kyljissä olevilla ulkoilualuilla. muun muassa Yhdysvaltain ja Kanadan itäosien harmaaoravalla niitä ei ole. näissä paikoissa oravatiheys on luonnottoman suuri. sävy on harvoin ylen ystävällinen. aivan samoin korvatupsut tehostavat viestintää myös ilveksillä. näin saataisiin taatusti tarkempaa tietoa sekä korvatupsuista että monesta muustakin oravan käyttäytymisen vielä tuntemattomista piirteistä. iLkka kOiviSTO Oravien korvatupsuilla saattaa olla merkitystä lajin sisäisessä viestinnässä. ia aHonen / VasTaValo. oravien värivaihtelu on sen verran runsasta, että joidenkin yksilöiden tupsuton kesäkarva voi olla samanvärinen kuin joidenkin tupsullinen. pohjoisamerikan länsiosissa taas elää useita tupsukorvaisia lajeja. muutoinhan koko homma olisi hukkaan heitettyä. syksyllä tilanne kärjistyy
ykkösBonuksen norppa-kortin numero ......................................................................... suomen Luonto/ tilaajapalvelu suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys tunnus 5009174 00003 vastausLähetys SUOMEN LUONNON LahjaTiLaUS A B C Tilaan Suomen Luonnon vuosikerran lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen ___/___ 2012. puhelin (myös suuntanumero): ....................................................................................... osoite: ................................................................................................................................ 10. nimi: ................................................................................................................................... Lähettäkää suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen ___/___ 2012. ykkösBonuksen norppa-kortin numero ........................................................................ suomen Luonto/ tilaajapalvelu suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys Lahjan saaja: nimi: .................................................................................................................................... minkin. 10. 9. nimi: .................................................................................................................................... suomen Luonnon tilausasioissa sinua palvelee Tilaajapalvelu kotkankatu 9, 00510 helsinki, p. postinumero ja paikkakunta: ........................................................................................... postinumero ja paikkakunta: .......................................................................................... tunnus 5009174 00003 vastausLähetys 11/2012 Suomen luonto 81. 1. Visentti. Paljonko on riistaeläinten määrän arvioinnissa käytettyjen riistakolmioiden sivun mitta. sudella on kiima helmimaaliskuussa. a) amurinleopardi B) amurintiikeri C) aasianleijona. Montako varvasta näkyy lumijäljessä a) näätäeläimillä b) koiraeläimillä c) sorkkaeläimillä. Myynti rautakirjan lehtipisteissä. pähkinöitä KrisTina al-Zalimi / CarTina 1. ulkomaantilauksiin tulee postituslisä: eurooppa 20 ja muut maanosat 30 euroa. luonnontieteellinen museo Helsingissä. 5. postinumero ja paikkakunta: .......................................................................................... Mikä valittiin viime vuonna pääkaupunkiseudun parhaaksi perhematkakohteeksi. Irtonumero 8,5 euroa. Lahjatilaus on määräaikainen. suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Lahjan antaja (laskutusosoite): 6. 3. 3. puoliintunut. KuVaT lauri salminen allekirjoitus: ...................................................................................................................... neljä kilometriä. 4. tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): ................................................................................................................................... Lähettäjä allekirjoitus: ....................................................................................................................... Mikä jäte merkitään kirjaimin SER. 4. 2. Minkä eläimen uskotaan olevan syypää vesikon katoamiseen Suomen luonnosta. amurinleopardi. (09) 2280 8210 (kello 915) tilaajapalvelu@sll.fi, www.suomenluonto.fi Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 kk, 10 numeroa) kotimaahan 73 euroa, kestotilaus 64,50 euroa. 9. Mikä on maailman uhanalaisin kissapeto. näätäeläimillä on viisi varvasta, koiraeläimillä neljä ja sorkkaeläimillä kaksi. 7. Mikä on Euroopan biisonin tutumpi nimi. Tunnistatko nämä Korkeasaaren isot kissat? TiLaUSaSiaT iNTErNETiSSä: www.SUOMENLUONTO.Fi voit maksaa tilauksesi e-laskulla tee sopimus verkkopankissasi! SUOMEN LUONNON TiLaUS/OSOiTTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen ___/___ 2012. Määräaikaistilaus 12 kk (73 ) Määräaikaistilaus 6 kk (40 ) kestotilaus 12 kk (64,50 ) olen sLL:n jäsen (kestotilaus 57 , määräaikainen 64,50 ). suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Teen osoitteenmuutoksen. 2. osoite: ............................................................................................................................... 8. 8. sähkö- ja elektroniikkaromu. 6. 7. osoite: ............................................................................................................................... Luonnonsuojeluliiton jäsenille ja ykkösbonuksen norppakorttilaisille määräaikaistilaus 64,50 euroa ja kestotilaus 57 euroa. Milloin sudella on kiima. puhelin (myös suuntanumero): ...................................................................................... puolen vuoden määräaikaistilaus (5 numeroa) 40 euroa. Tilauksen tai osoitteenmuutoksen voit tehdä myös oheisella palvelukortilla. kestotilaus uudistuu tilaus jaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. Kuinka paljon on Etelä-Suomen metsäjänisten määrä huvennut 1990-luvun puolivälistä. 5
kaikki nämä mikrobit olivat kuitenkin värittömiä ja toisenvaraisia: ne tarvitsivat elääkseen sinibakteerien tekemiä sokereita ja vitamiineja. Ja kasvit kurkottavat valoon, koska niiden sisällä asuvat sinibakteerit sinne kaipaavat. kuvassa neulasen poikkileikkauspintaa.. kun kasvit saivat alkunsa, kaikkia sinibakteereita ei kesytetty, vaan toiset jäivät elämään vapaina veteen. koska sinibakteerit osaavat tehdä valolla ruokaa, ne ovat pärjänneet yksinkin jo yli miljardi vuotta. Niistä kehittyi hengittäviä bakteereita, sitten ameboita, ja lopuksi uintisiimalla vedessä pinkovia siimaeliöitä, joista me sekä muut eläimet polveudumme. Voimme pysyä hengissä vain petoina, syömällä muita eliöitä: joko pelkkiä sinibakteereita tai vihreitä kasveja, joissa ne asuvat. kesytys onnistui. Happea hengittävät lajit olivat harvinaisia, mutta sinibakteerien pilaamassa ilmakehässä ne saivat etua ja lisääntyivät. Sitä kupli pian jokaisesta merenlahdesta ja lätäköstä. Myös sinibakteerit ovat tunaroineet. Liitto menestyi hyvin: siitä polveutuvat kaikki nykyiset kasvit. Uusi kaasu uhkasi koko tuolloista elämää. aikki eliöt olivat vielä mikroskooppisen pieniä. jOUNi iSSakaiNEN Sarjassa tarkastellaan luonnon ilmiöitä mikrotasolla. ihminen on keksijänä nuori. Niiden vihreiden valokennojen pakokaasuna alkoi tupruta ilmaan vaarallista myrkkyä, happea. kennoja kehitelläänkin eri puolilla maailmaa innokkaasti. Osa 1/10 Pienestä kiinni v K K Maailman suosituin valokenno alokenno on laite, joka kerää auringon säteilyä ja muuntaa sitä vaikkapa taskulaskimen käyttövoimaksi. n 82 Suomen luonto 11/2012 Tuuli Timonen Männyn neulassolujen sinibakteereja kutsutaan myös viherhiukkasiksi. keksijän pajassa voi joskus räjähtää. tämä vain siksi, etteivät esi-isämme viitsineet ruveta kasvattamaan valokennojaan itse. Runsaat miljardi vuotta sitten joku siimaeliön kalpeista sisaruksista keksi ottaa solunsa sisään elätiksi sinibakteerin. Nykyään tiedetään, että tuoreen salaatin, apilapellon tai kuusimetsän vihreys on sinibakteerien väriä. tai voimme syödä eläimiä, jotka ovat ensin syöneet kasviainesta. Maistuisiko salaatti. Niitä on kutsuttu myös sinileviksi. Runsaat kaksi miljardia vuotta sitten ne aiheuttivat maailmanlaajuisen ympäristökatastrofin. Valo on saasteetonta ja ilmaista energiaa. Maapallon kaasukehä oli vielä hapeton, eivätkä Suomen vanhimmat kalliot olleet syntyneet, kun nämä sinivihreät neropatit jo kokkasivat valon avulla sokeria ruuakseen. tarvitsemme sinibakteereita tai niiden valmistamia sokereita edelleen. tällä tiellä ollaan. tuon yksilön jälkeläisillä oli vastedes aina mukanaan oma, elävä valokenno, joka tuotti niille valon avulla ruokaa. asvisolujen sisällä poikivia sinibakteereita kutsutaan viherhiukkasiksi. Sinibakteerien esi-isät alkoivat nikkaroida valokennoja jo kolme ja puoli miljardia vuotta sitten. kasvisolukon bakteeripuutarha käyttää maailman hienointa ja suosituinta valokennoa
maaliskuuta laulu Keväälle mustarastas avaa konserttikauden toNi KNuutila Heikki Willamo syvällä talvimetsässä Riisitunturin tykkymaailma 11/2011 Suomen luonto 83. 2/2012 ilmestyy 2
palautusviikko 201209 767095-1201