h O k k a Id O . 23.1.2015 Irtonumero 9 € uu si ko lu mni st i ju ha hu rm e s. k a a T O p a Ik O IS T a j ä T T E E N p O LT T O O N . k y h M y jO U T S E N E T j ä ä T a Lv E S S a . a IN a v Ih a N N a T k a S v IT . p U r U N p ä ä . Lumikenttien taituri Jo puolet Suomen ahmoista elää maan keskija itäosissa.. 35 talven monet kasvot 1 kasvien vihreyttä keskellä talvea Ritva Kovalaisen PurunPää HOkkaiDO houkuttelee lintuturisteja S U O M E N L U O N T O 1 | 2 15 I S O k O S k E L O . h a r v IN a IS T E N h E T k IE N L IN T U k U v a T . a h M a
silloin kylmempi ilma valuu laaksoihin, jonne syntyy pakkassumua, mutta ylhäällä on kirkasta. s yd änt a Lvi taivaanrannan maalari Kuva TIMO vEIjaLaINEN / LEUkU TeKsTi jOrMa LaUrILa. tietyissä oloissa ylhäällä tuntureilla pakkasta on huomattavasti vähemmän kuin alempana. taustalla siintää olostunturi. aUrINkO on painumassa mailleen ja tammikuun loppupuolen taivas loimottaa muoniossa ennen hämärän laskeutumista. kuva on otettu vuosi sitten, kun kaamoksen päättymisestä oli kulunut kolmisen viikkoa
Erinomaisia turskavuosia oli itämeressä viimeksi 1970ja 1980-luvuilla. Suomen etelärannikolle suolaisempaa vettä saapunee noin vuoden kuluessa. Se vaatii yhteistyötä ja tositoimia koko valuma-alueella. Syvänteet saavat hapekasta vettä ja suolapitoisuuden nousu on hyväksi eliöstölle. talvehtijoiden joukkoon liittyvät pian ensimmäiset muuttajat. vaikeuksissa oleva turskakantakin saa nyt tilaisuuden voimistua, jos kalastuskiintiöt pidetään vastuullisina. Päinvastoin, nyt on ratkaiseva hetki kääntää itämeri pysyvän toipumisen tielle. ainavihanta puolukka viheriöi hangenkin alla. Raskas suolavesi saattaa kummuttaa fosforia hapettomista syvänteistä, mutta hapekkaassa vedessä pohjan fosfori sitoutuu haitattomaan muotoon. itämeren atlantilta saama lahja ei tarkoita, että työstä sisämeremme hyväksi voitaisiin yhtään hellittää. 28 Kesätamineissa Hangen alla vihertää. 14 Sulavamuotoinen sukeltaja isokoskeloiden elämää voi nykyisin seurata meillä ympäri vuoden. Si Sä lly S M a Ri K a ee R o la toivon valo kajastaa itämerelle te RH o P el Ko n en / Ku va li it eR i.f i 6 luonto ja ympäristö nyt 12 Maailmalta 35 Hurme 47 vahtikoira 64 Kasvokkain 66 Kotona, Retkellä, virikkeitä 72 Havaintokirja 74 lukijoilta 76 Kysy luonnosta 82 suomi ilmasta 28. voimakkaat länsituulet puskivat tanskan salmista itämereen lähes ennätysmäärän hapekasta ja hyvin suolaista vettä. viimeksi saman kokoluokan suolapulssi saatiin 1951, ja merkittäviä suolaisen veden tulvahduksia tuli 1993 ja 2003. Se on suurenmoinen lahja itämeren vaikeuksissa olevalle ekosysteemille. 16 Ahman eines on tiukassa suurin näätäeläimemme ja pienin suurpetomme on tehokas haaskojen hyödyntäjä. vakiot 1/2015 4 Suomen luonto 11/2015 Ri tva K o va la in en PääKiRjoitus jOrMa LaUrILa päätoimittaja jorma.laurila@suomenluonto.fi LOppUvUOdEN MyrSkyT saivat aikaan vihdoin sen, mitä oli vuosia hartaasti toivottu. Silakkakin hyötyy, kun sen kasvuolot ja ravintotilanne kohenevat. Silloin turskia oli paljon myös Suomen merialueilla. 26 Jään saartamat Kyhmyjoutsenia jää kovina talvina joukoittain jäähän kiinni ulkosaaristossa. turskan lisääntyminen onnistuu paremmin, kun suolapitoisuus on riittävä. Merikotkat ovat silloin paikalla
www.climatecalc.eu Cert. kuva: jari peltomäki. Katso mitkä muut kannet olivat mieleisiä. Olli korhonen nappasi kuvan joutsenen jäähileiden peittämästä nokasta. kahmari kauhoo jätettä uuniin.. 48 Kohti Purunpäätä valokuvaaja Ritva Kovalainen löysi Kemiönsaarelta tuulen ja meren muovaaman metsän. Se asettaa ympäristö vaatimukset tuotannon kaikille vaiheille. Kierrätyksen pelätään hiipuvan. Uusinta tietoa sisupussin ravinnonkäytöstä ja käyttäytymisestä sivuilla 16–25. vuosikerta Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto www.instagram.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto tilaajapalvelu: (09) 228 08210 Päätoimittaja Jorma Laurila, 040 351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, 050 308 2795 AD Marika Eerola, 050 542 4491 Toimittajat Alice Karlsson, 044 333 5036 Johanna Mehtola, 050 308 2186 Jouni Tikkanen, 044 278 8656 Verkkotuottaja Annakaisa Vänttinen, 0400 359 787 Toimituksen assistentti Elina Juva, 050 452 2347 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045 117 3443 arja.blom@bfmedia.fi Markku Rytkönen, (09) 4559 2245, 040 544 4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry www.sll.fi Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/ SL15_01/2015 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. no. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. 42 Paikkauskollinen tilannekuvaaja luontokuvaaja olli Korhosen kuvissa on sattumalla sijansa. 48 H a RR i n u RM in en 6 luonto ja ympäristö nyt 12 Maailmalta 35 Hurme 47 vahtikoira 64 Kasvokkain 66 Kotona, Retkellä, virikkeitä 72 Havaintokirja 74 lukijoilta 76 Kysy luonnosta 82 suomi ilmasta 36 75 Paras kansi Marraskuinen kuukkeli valloitti lukijoidemme sydämen. CC-000026/FI 56 Lumisen saaren linnut japanin Hokkaidossa joutsenet kylpevät kuumissa lähteissä. Suomen Luonto 1/2015 74. Su o m e n kanSikuva Luonnonystävän ykköslehti ahma on aito talvieläin. 11/2015 Suomen luonto 5 oll i Ko RH on en ” Purunpään puut ovat muotoonsa hioutuneita, sitkeitä ja väsymättömiä.” 42 36 Jäte palaa vantaan uusi jätevoimala muuttaa 1,5 miljoonan ihmisen roskat lämmöksi ja sähköksi. Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla
te u vo H ie ta jä Rv i. 6 Suomen luonto 11/2015 Luonto, ympäristö ja tiede nyT T oimi TT anu T j O UNI TI kk a NEN HuuRREtEEREt saivat rauhan TeKsTi jOhaNNa MEhTOLa Teerikukkojen latvalinnustus tuli mahdolliseksi ensi kertaa sitten 1980-luvun. Talvisin teeret kerääntyvät parviksi. Kun lunta on kylliksi kieppiä varten, teeri poistuu ruokailemaan vain puoleksitoista tunniksi vuorokaudessa. se kiellettiin kuitenkin heti tältä vuodelta huonon poikastuoton vuoksi. TIESITKÖ
syyskuuta ja kestää lokakuun loppuun. Sade ja kylmän sään jakso ovat poikueiden kannalta tuhoisia”, Pitkänen valaisee. tämän vuoksi teeren talvimetsästys kiellettiin. Minä päätin kokeilla vegaanihaastetta, jossa jätetään kuukauden ajan ruoasta kaikki eläinkunnan tuotteet pois. viimeksi teeriä on saanut metsästää talviaikaan 1981. tammikuuta välisenä aikana Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, kainuun, keski-Suomen, Pohjoiskarjalan ja Poh jois-Savon maakunnissa sekä lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön, inarin ja utsjoen kuntia. Ravintoloitakin ovat alkaneet kasvissyöjäasiakkaat vihdoin kiinnostaa. ensimmäisellä viikolla joululta jäänyt suklaakonvehti löysi tiensä suuhuni ajatustakin nopeammin. n sin iK K a v iR ta n en aNNakaISa väNTTINEN. Kiittelin elintarvikkeiden tarkkoja sisältömerkintöjä, sillä esimerkiksi kananmunaa tai liivatetta on jopa karkeissa ja D-vitamiinipillereissä. parINkyMMENEN viime vuoden ajan teerien määrä on ollut melko vakaa. teeren syysmetsästyskausi alkaa 10. vegaanin elämä ei ole koskaan ollut näin helppoa. Miten kokeilu on sujunut. Hups! toisella viikolla käytin vahingossa hunajaa ruuanlaitossa – eläinkunnan tuote sekin. Myös laskettuja riistakolmioita tulee olla vähintään 80 prosenttia tavoitemäärästä. sitä paitsi kaikki valinnat vaikut tavat: vaihtamalla edes osan aterioista tai ruoan raaka-aineista eläinkunnan tuotteista kasvikunnan antimiin voimme keventää ekologista selkäreppuamme. viime kesän riistakolmiolaskennat paljastivat, että teerien pesintä sujui heikosti ja kanta laski lähes koko maassa noin neljänneksen. veganismin idea on eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin kunnioittaminen. ”koirasteeren talvimetsästys voidaan aloittaa, jos kanta on pitkän ajan keskiarvoa tiheämpi ja se on kasvussa edelliseen vuoteen verrattuna. ”Suurin yksittäinen poikastuoton vaihteluun vaikuttava tekijä ovat poikasten kuoriutumisaikaan vallitsevat sääolot. KII KA RI SS A haasta itsesi vegaaniruoalla aLkUvUOSI ON LUpaUSTEN aikaa. Dramaattinen muutos nähtiin 1960–1980-luvuilla, jolloin teeret vähenivät metsärakenteen muutosten vuoksi erityisesti länsija keski-Suomessa sekä uudellamaalla. teeriä tavataan koko maassa tunturi-lappia lukuun ottamatta. n ”Jokaisessa dieetissä tulee toki repsahduksia.” jo u n i t iK K a n en aLIcE karLSSON 11/2015 Suomen luonto 7 vegaani saa proteiineja muun muassa pähkinöistä. jokaisessa dieetissä tulee toki repsahduksia. vegaani kantaa huolta ympäristöstä ja pyrkii valitsemaan myös keittiössä elintavat, jotka kuormittavat maapalloa mahdollisimman vähän. tuoreita kasviksia ja juureksia onneksi löytyy kaupan hyllyltä, joskin kesällä saisi enemmän kotimaista kokattavaa. nämä kriteerit eivät täyttyneet”, sanoo ylitarkastaja janne Pitkänen maaja metsätalousministeriöstä. Syysmetsästyksen saalis vaihtelee 100 000:sta 240 000 lintuun vuodessa. TäLTä vUOdELTa talvinen latvalinnustus kuitenkin kiellettiin maaja metsätalousministeriön asetuksella. Hallitus muutti aiemmin lokakuussa 2014 met sästysasetusta siten, että teerikukkoja saisi metsästää 1.–20. Kuukaudessa eläinten oikeudet eivät vielä parane eikä maapallokaan pelastu, mutta uusia näkökulmia saa sitäkin enemmän. Kuntokuurit, tipattomat ja uudet harrastukset kuuluvat tammikuuhun. Marketeista löytyy runsaasti maitotuotteiden korvaajia, muun muassa kauramaitoa tai soijakermaa. Suomen teerikannan arvioidaan olevan noin 700 000 paria, ja laji on luokiteltu silmälläpidettäväksi
niillä voi olla kuusikin poikuetta vuodessa.. luvussa on mukana joitakin lohia, mutta selvästi suurin osa kaloista on meritaimenia. Helsingissä mereen laskevan joen suulle asennettu kamera tallensi viime syksynä yli 4000 nousevaa kalaa. naalihavaintoja kerätään koko vuosi, ja epävarmatkin tapaukset ovat tervetulleita. ?Siellä on sitten kaivamisjälkiä, ja me koetetaan saada joku tolkku, kumpi siellä on kaivanut, kettu vai naali.. ne karttavat saastuneita alueita?, lensu kertoo. kymmenkunta varmaa naalihavaintoa saatiin kuitenkin poromiehiltä, riekonpyytäjiltä ja hiihtoturisteilta. kuvia voi lähettää osoitteella tuomo.ollila@metsa.fi. Edellisestä pesinnästä on aikaa pian 20 vuotta; viimeksi naalin tiedetään koettaneen lisääntyä Suomen rajojen sisällä vuonna 1996. jOUNI TIkkaNEN se PP o Ke Rä n en / l eu Ku Suomessa naalin voi nähdä käsivarressa tai Utsjoella paistunturin ja kaldoaivin alueilla. Meritaimen vantaanjoessa. eräs tapa on matkustaa jäniksenä: Kanit etsivät lämpöä autojen konepellin alta ja veturien lokosista ja joutuvat toisinaan tahattomasti muihin maisemiin. itä-suomen yliopistosta väitellyt Sanna Lensu havaitsi, että dioksiini huonontaa eläinten ruokahalua. useimmin asialla on juuri naalin pahin kilpailija kettu, jonka jäljet ovat suurempia. karvasta voidaan tarvittaessa tehdä dna-testi. suuRin osa Puista Kasvaa luonnonsuojelualueiDen ulKoPuolella. ?tämän lisäksi kerätään kaikki omat ja vieraiden havainnot mahdollisista naaleista?, ollila kertoo. uHanalaisia Puita löytyi PeRäti 10 000, Kun taiMetKin lasKetaan MuKaan. 10 000 kynäjalava talvipuvussa. tilanne on parempi Ruotsissa ja norjassa, joiden keskiosissa havaittiin viime vuonna 80 naalin pesintää. Luonto, ympäristö ja tiede nyT a n n i jä Rv en ta us ta / va st av a lo dioksiini vie eläimeltä ruokahalun EpäpUhTaaSTa palamisesta syntyvät dioksiinit tunnetaan lohikalojen syöntirajoituksista, vaikka silakan pitoisuudet ovat pienentyneet. ?tämä on jo neljäs vuosi peräkkäin, kun on tehty erittäin runsaita sekä paikallisten taimenten että meritaimenten kutuhavaintoja?, sanoo Kari Stenholm virtavesien hoitoyhdistyksestä. citykanit pomppivat radanvarsiin hELSINgISSä luontoon vapautetut kanit ovat levittäytyneet myös pääkaupungin ulkopuolelle, muun muassa järvenpäähän ja Kirkkonummelle. Suomen lapissa etsintätyö alkaa huhtikuulla, kun napaketut alkavat vierailla mahdollisilla pesäpaikoilla. leviämistä auttaa, että kanien lisääntymispotentiaali on suuri. Dioksiinit ovat elimistöön kertyviä, hitaasti hajoavia ympäristömyrkkyjä. Myrkkyä saatuaan koehiiret ja -rotat eivät kelpuuttaneet makupaloja, jotka yleensä kelpaavat niille hyvin. vantaanjoesta tuli taimenen menestystarina vaNTaaNjOEN kunnostus on tuottanut hyvää tulosta. ?Kirjallisuudesta tiedetään, että samantyyppistä välttämiskäyttäytymistä on vesieläimillä. TUTkIja tuomo ollilan viimekeväisellä etsinnällä oli tutuksi käynyt tulos: naali ei pesi Suomessa. viime vuonna tutkijat tarkastivat 213 vielä romahtamatonta pesää ilman tulosta. 8 Suomen luonto 11/2015 lähetä kuva naalin jäljestä poimintoja la u Ri a sa n ti vanajaveDen Kynäjalavien MääRää selvittänyt KaRi jäRventausta yllättyi iloisesti. Metsähallitus kiertää silti keväisin tarkistamassa vanhat, tunnetut pesäpaikat
Joukossa oli useita kaupunkeja, mutta havainnot olivat enimmäkseen keskustan ulkopuolelta. yleisimmän ti-tyn lisäksi on viljalti muitakin lyhyitä ääniä. Ti-ti-tyyn rajautuminen maaseudun ja omakotiasujien erikoisoikeudeksi näyttäisi kutakuinkin pitävän paikkansa. 11/2015 Suomen luonto 9 ILM Iö M äI ST ä a Rt o juv on en / l int u Kuv a TaLITIaISET vIrITTELEväT lauluaan aina, kun valo lisääntyy. talitiaisilla ääntelevät myös naaraat, joskin koiraita vaatimattomammin. Ti-ti-tyy mielletään talitiaisen perinteiseksi lauluksi, mutta sen koetaan katoavan huimaa vauhtia. yksi poikkeus oli: ensi kerran vuosiin Helsingin Johanneksenkirkolla viipyili perinneviisua vetelevä talitiainen. talitiainen saattaa muun muassa venyttää viimeistä yytä ti-tyy, kiivailla ti-ti-ti-ti ja tii-ti, tii-ti, lähes viheltää tyi-tyi-tyi-tiyy, oikaista tyy-tyy-tyy ja tiii sekä hienostella titi-dyy, titi-dyy. Talitiaiset oppivat matkimaan hälytysajoneuvoja.. Sukupuolet erottaa rinnan mustasta juovasta, kravatista. Mitä meluisampi ympäristö on, sen lyhyemmin tintti laulaa. aLIcE karLSSON Ti-ti-tyy voittaa vielä ti-tyn koirastiaisen musta kravatti on leveä ja suora. Helsingin Meilahden sairaalan lähellä ja imatran vuoksenniskan pelastuslaitoksen liepeillä talitiaiset ovat alkaneet laulaa tii-tyy, tii-tyy. tulos saatiin kyselyssä, jonka lähetimme lukijoillemme viime vuoden maaliskuussa. taajamissa, pääteiden varsilla ja kaupunkien keskustoissa tintin laulu on lyhentynyt. koiraalla se on suorassa mutta naaraalla vähän sinne päin. kuuluuko pihapuusta ti-ti-tyy, ti-ty vai vallan muuta. kyselyymme tuli laulun kuvauksia 153 paikkakunnalta, ja eniten kuultiin ti-ti-tyytä. Hälytysäänen matkinnan lisäksi talitiaisten kuultiin laulavan 21 muulla tavalla. He, jotka ovat tinttejä näillä nurkilla kuunnelleet, uskovat lintujen ottavan mallia ympäristön ”pilliautoista”
aNTTI haLkka suolapulssi toi paljon suolaa Luonto, ympäristö ja tiede nyT suomen luonto twitterissä @suomenluonto pinnalla. ”itämeren puolen ensimmäisen syvänteen eli arkonan altaan syvässä vedessä oli vuodenvaihteessa 25 promillea suolaa”, sanoo johtava tutkija kai myrberg Suomen ympäristökeskuksesta. lintuhavaintopalvelu tiiran mukaan viime vuonna räkättejä havaittiin tammikuun ensimmäisellä viikolla 1697 yksilöä, tänä vuonna 142 620. #susiadressi Susien vastaisen adressin taustalla oleva Metsästyskoiraharrastajat-yhdistys on yhden ihmisen, marko lindin, projekti. Suolaa tuli yli rekkakuormallinen jokaiselle valuma-alueen 85 miljoonalle asukkaalle. Öljyä on alkanut korvata kivihiili, joka on runsas ja melko halvalla hyödynnettävä energianlähde, mutta öljyäkin saastuttavampi. Suomi on menossa samaan suuntaan. Saksalaisen merentutkimuslaitos ioW:n mukaan määrä on suurin vuoden 1951 jälkeen ja kolmanneksi suurin koko 120-vuotisen mittaushistorian aikana. Tokiossa asuva koodaaja cameron Baccario teki jotain samaan aikaan kaunista ja hyödyllistä. Se täyttää raskaana eteläisen itämeren syvänteitä ja elvyttää pitkään hapettomuudesta kärsineitä pohjia. Tarkkailemme ympäristöä. Samalla meremme sai neljä miljardia tonnia suolaa. ”Gotlannin syvänteelle suolainen vesi ehtii ehkä ensi kesänä ja Suomen vesille menee vuoden verran.” Sisään tullut vesi on myös hyvin hapekasta. Tuuli on kaunis maailmankuva RiK u l u M ia R o ”MaaPallon ResuRssit eivät Riitä länsiMaisen eläMäntyylin ylläPitäMiseen ja Kasvavan väestön taRPeiDen tyyDyttäMiseen.” Keskustanuorten joulun alla julkaisema vihreän talouden ohjelma haluaa lisää lähiruokaa ja lähienergiaa, mutta tahtoo laskea turpeen veroa ja pitää saimaannorppien määrän nykytasolla. 10 Suomen luonto 11/2014 Oho! 10 Suomen luonto 11/2015 ea Rt H .nul ls cH o o l. #rätkät Epätavallisen paljon räkättirastaita ja mustarastaita jäi Suomeen viivyttelemään hyvän pihlajanmarjasadon turvin. kuva Utöstä. MaaILMaN TUULET karTaLLa. #öljy Raakaöljyn hinta putoaa. n et Itämeri myrskysi myös vuodenvaihteessa. kesästä lähtien jatkunut hinnanlasku vähentää kiinnostusta kalliiksi käyneiden uusien öljylähteiden avaamiseen. kartan teko oli mahdollista, koska yhdysvaltain viranomaisten keräämää tietoa on tehty julkiseksi. viimeksi merkittävä suolapulssi on saatu vuosina 1993 ja 2003. Suomen Luonnon avustaja mikko niskasaari sai selville, että paljon julkisuutta keränneen yhdistyksen sanomaa on levittänyt jopa paikallinen riistanhoitoyhdistys, joka on valtion riista-asioista vastaava viranomainen. hän muunsi yhdysvaltain ilmatieteen laitoksen keräämän tuulidatan liikkuvaksi kartaksi, joka päivittyy kolmen tunnin välein. jOULUkUUN kovat länsituulet kallistivat merenpinnan tanskan salmissa niin, että itämereen virtasi 200 kuutiokilometriä Pohjanmeren vettä. vesi ei ehtinyt laimentua kattegatissa. Suolan paljous johtuu virtauksen ennätyksellisen suuresta suolapitoisuudesta
nyt meillä on ajatuksena pitää susireviirit toimivina ja elinkykyisinä. jOUNI TIkkaNEN ja sM in aw a D / is to cK PH oto v ie n a K y tö jo Ki / s tR / l eH tiK u va suomen susikannan hoitosuunnitelmassa esitetään suden ”kannanhoidollisen metsästyksen” sallimista. kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään antamaan ihmisille mahdollisuus metsästää sutta, yksi nuori yksilö siitä laumasta, minkä vaikutus lauman dynamiikkaan jää hyvinkin pieneksi. Sami Niemi. Poliisin tai Riistakeskuksen myöntämien vahinkoperustaisten lupien avulla ei ole tätä konfliktia kyetty purkamaan. se PP o Ro n K a ine n Suomen susikanta on romahtanut vuoden 2007 jälkeen yli sadalla yksilöllä. onko tämä oikea tapa purkaa väestön henkisiä paineita. susikantaa ei harvennettaisi suden takia, vaan koska ihmisillä on sutta kohtaan ahdistusta. niiden harvojen lupien odottaminen, joita Riistakeskus tai poliisi ovat myöntäneet, on aiheuttanut niin paljon tuskastumista, että laki on hyvin kattavasti otettu omiin käsiin. Se vastaa sitä määrää, mikä oli lisääntyvien laumojen minimimäärä Rktl:n [Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen] arviossa. eikö pelkona ole, että lupasudet tulevat vain salakaatojen päälle. Jos näyttää, että laiton metsästys on kattavasti jatkunut, kyllä me joudutaan tekemään johtopäätökset vuoden päästä. maaja metsätalousministeriön virkamies Sami Niemi vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin. miten susikannan lasku taittuu, kun tappaminen sallitaan. 11/2015 Suomen luonto 11 susikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että ”kannanlaskun keskeisimpänä syynä pidetään susien laitonta tappamista”. kuinka paljon lupia voitaisiin myöntää tänä ja ensi talvena. no tietenkin tällainen pelko on. Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. ne vahinkoperusteiset poikkeusluvat, joiden varassa susien aiheuttamien ongelmien hallinta on ollut vuodesta 2007, ovat osoittautuneet aivan liian kankeaksi menettelyksi. Su O RA LI N JA Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. tässä hoitosuunnitelmassa on nyt kyse kahden vuoden kokeilusta, jossa katsotaan, onko tällä vaikutusta. Susikannan hoitosuunnitelman yhteydessä lähti lausunnolle ministeriön asetus, jossa oltaisiin asettamassa suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 29 sutta. sami niemi, minkä logiikan mukaan lasku taittuu, kun tappaminen laillistetaan kannanhoidollisen metsästyksen nimissä. Meidän nähdäksemme tämä kannanhoidollinen metsästys on nyt se keino, jota kannattaa kokeilla
yritän vetää viivaa tähdestä toiseen kuvioita erottaakseni, mutta kuvioiden piirtäminen käy vaikeaksi, kun tarjokkaita on enemmän kuin osaan tunnistaa. Ja siinä se on – linnunrata, kuin pölyisenä pilvenä eteläisellä taivaalla. Loch clatteringshaws on yksi pimeän puiston järvistä. Pimeää aluetta on 75 000 hehtaaria. kUUN ETEEN alkaa vetäytyä pilvenverho. Syksyinen otava on kuin kädenojennuksen päässä. arvelen näkeväni myös Joutsenen, lyyran ja ison karhun. korvissa kohisevan hiljaisuuden keskeyttää lehtopöllön naukaisu. onneksi ilma tuntuu viilenevän nopeasti. 12 Suomen luonto 11/2015 maaiLmaLta TulkOOn Pimeys! sk O T lan T i ee va si M o la TeKsTi EEva SIMOLa Sää pitää taas jännityksessä. Sitten havaitsen niin paljon tähtiä, etten muista ennen nähneeni. koetan vähentää valosaastetta oranssilla huivilla taskulampun edessä ja kaipaan punaista silkkipaperia ja kotiin jäänyttä punavaloista taskulamppuani. kaukoputkella olisin voinut havaita neptunuksen ja uranuksen, täydentää Gallowayn pimeän taivaan puistossa skotlannissa pääsee pakoon valosaastetta ja nauttimaan tähtitaivaasta. katson ihastuksissani ympärille; ei missään oranssia valonhehkua. aurinko on laskenut. Hän kertoi tarinaa perheestä, joka istua jökötti autossaan ja odotti erään pilven siirtymistä paikaltaan, jotta he näkisivät tähtiä. OLEN yhdESSä Euroopan pimeimmistä paikoista. olen tullut Euroopan ensimmäisenä (2009) avattuun pimeän taivaan puistoon Skotlannin Gallowayssä. Sitä, mitä me valosaasteeseen tottuneet kaupunkilaiset pidämme pimeyden värinä. ”Pilvi” olikin linnunrata. aiemmin tapaamani matkailu-, virkistyskäyttöja viestintäjohtaja keith muir on tehnyt töitä puiston ja valosaastetiedottamisen eteen viisi vuotta. auringonlaskussa on utuista punaoranssia. Perään kiri unkarilainen puisto, sitten englantilainen. T oimi TT anu T j O r M a L a U r IL a. Pohjoisempana Skotlannissa on vielä pimeämpää, mutta runsaiden sateiden vuoksi siellä ei ole yhtä kirkkaita taivaita. Muut ovat yhdysvalloissa. tunturin takaa alkaa nousta haaleanoranssi kuu. löydän andromedan galaksin. Se ja kassiopeia näkyvät ensiksi, ja niiden välissä tuikkii Pohjantähti. Gallowayn kaltaisia kultatason puistoja on vain kourallinen kaikista. täydenkuun aika... Silmiltä vie aikaa tottua pimeään
eu:ssa diklofenaakin käyttö on sallittu espanjassa, vaikka siellä elää 95 prosenttia euroopan korppikotkista. Se avaa siipensä ja lehahtaa puolikelon männyn oksalle. sininärhiä tavataan muun muassa Baltiassa, unkarissa, Balkanilla, venäjällä ja espanjassa. ykkönen olisi erinomainen, yhdeksän huonoin. Hän vahvistaa muut havaintoni ja arveluni. Pimeän taivaan liike on kansainvälinen. Pönttöpesintöjä on myös esimerkiksi virossa. Jälkimmäisen ulkopuolella on lavitsoita tähtientarkkailijoille. lintuharrastajat ja luonnonsuojelijat päättivät ryhtyä toimiin. Birdlife esittää, että komission on syytä toteuttaa turvallisin ja kustannustehokkain tapa suojella korppikotkia: kieltää kokonaan diklofenaakin käyttö. sininärhet pesivät puunkoloissa ja niiden elinalueilla miltei kaikki kolopuut oli kaadettu. lopulta pesiviä pareja oli enää 17. Silvesterin mukaan voimakkaiden aurinkomyrskyjen aikaan puiston luoteislaidan observatoriosta voi ihailla upeita revontulia, meteoriparvia, tähdenlentoja ja nähdä myös avaruussatelliitteja. Kymmenessä vuodessa poikasia on saatu maailmalle 1200, iloitsee projektin johtaja Otto Szekeres. niin ikään ympäristökunnat ovat muuttaneet ja vähentäneet katuvalaistustaan. D av iD Be at tie ja M es H il D eR ” olen yhdessä Euroopan pimeimmistä paikoista.” M a RK u s v a Re sv u o Serbia korppikotkat Sininärhi on säihkyvä ilmestys.. oppia haettiin unkarista, missä sininärhiä on menestyksekkäästi suojeltu samanlaisin keinoin. pUISTOSSa ON kolme autiotupaa, tuskeen, Black Hill of Bush ja White laggen, joissa voi yöpyä. serbiassa sininärhi oli hyvin yleinen lintu vielä 1950-luvulle asti, mutta sitten ne alkoivat nopeasti vähentyä. He olivat havahtuneet siihen, että pahin pullonkaula on huutava pula pesäpaikoista. valitettavasti se on voimakkaasti vähentynyt elinalueillaan euroopassa. alueen ydin kuuluu unescon biosfäärinsuojelukohteisiin. Pimeän taivaan alueella on vain 39 asumusta. euroopan lääkevirasto eMa antaa tieteellisessä lausunnossaan tukea kansainvälisen Birdlifen näkemyksille eläinlääkinnässä käytettävän tulehduskipulääke diklofenaakin vaarallisuudesta korppikotkille. kohtaan tornipöllön ihan edessäni. 11/2015 Suomen luonto 13 korppikotkat uutiSia Sininärhille apua pöntöillä säihkylintuihin kuuluva sininärhi on nimensä mukaisesti säihkyvä ilmestys. Sää alkaa muuttua: taasko paksua aamusumua. Muutamia vuosia sitten diklofenaakin todettiin yksiselitteisesti aiheuttaneen korppikotkien massiiviset kuolemat intiassa ja muualla aasiassa, missä nämä haaskansyöjät vähenivät 20 vuodessa peräti 97 prosentilla, lähelle sukupuuttoa. olen yllättynyt, että pimeän taivaan puiston statuksen saadakseen alueen ei tarvitse olla säkkipimeä, asumaton eikä täysin valolähteetön. Siellä harjoitetaan myös metsä talout ta. Puistokriteerit määrittää ja statuksen myöntää international Dark-Sky association, kansainvälinen pimeän taivaan yhdistys. n Linnunrataa ja tähtiä voi katsella maastossa myös ulkolavitsoilla maaten. ensimmäinen sininärhipari hyväksyi pöntön pesäpaikakseen vuonna 2003 ja 2014 pönttöpesintöjä oli jo 147. Gallowayn 79 000 hehtaarin retkeilypuisto (Galloway Forest Park) sijaitsee metsähallinnon alueella. aineelle on hyviä vaihtoehtoja eläinlääkinnässä. eMa vaatii, että eu:n komission on ryhdyttävä välittömiin toimiin korppikotkien myrkytyskuolemien estämiseksi. nykyisin diklofenaakki on kielletty useissa maissa kuten intiassa, Pakistanissa ja Bangladeshissa. tämä yksinäinen tähtitaivastelija päättää pelata varman päälle ja palata majapaikkaansa. kuvassa vielä näkyvä lähikaupungin valosaaste on sittemmin poistettu. sininärhet elävät kuumilla ja kuivilla ruohikkotasangoilla, joilla on suuria hyönteisiä ravinnoksi. (Lähde: BirdLife International) jOrMa LaUrILa diklofenaakki täyskieltoon. jOrMa LaUrILa johtaja, fysiikan tohtori james silvester pimeän taivaan puiston observatoriosta. suotuisaa elinympäristöä oli muutoin tarjolla. vaLOSaaSTEITa kuvaavassa Bortlen luokituksessa Gallowayn puisto on tasolla 2, tyypillinen pimeän taivaan alue. niissä on laajan yhteistyöprojektin myötä suostuttu vaihtamaan valaistus vähäisemmäksi ja oranssista valkoiseen
isokoskelo on tyypillinen talvenkärkkyjä, joita jää leutoina talvina suurin joukoin rannikkomme ja saaristomme avovesialueille. TeKsTi jOrMa LaUrILa k uuk a uden laji: iS ok o S kel o tu o M a s H ei n on en / PR ol K 14 Suomen luonto 11/2015. isokoskelo on yksi ehdokkaista harmaalokin ja merilokin ohella. 14 Suomen luonto 19/2014 kevät on kohta tulollaan, mutta mikä lintu mahtaa olla kevään ensimmäinen airut. aLkaNEEN vUOdEN ensimmäisen viikon aikana isokoskeloista oli lintujärjestö Birdlifen tiira-havaintopalvelun mukaan tehty havaintoja noin 11 000 yksilöstä, pääosin rannikolla ja ahvenanmaalla. vielä vaikuttavampi ilmestys ne ovat lennossa, kun lumesta ja jäästä heijastuu valoa, jolloin koiraiden vatsapuoli hohtaa upeasSulavamuotoinen sukeLtaja Isokoskelo on sopeutunut erinomaisesti sukeltavaan elämäntyyliin. näitä karaistuneita lintuja jää meille usein paljonkin talvehtimaan. olivatpa helmikuun loppupuolen tai maaliskuun alun koskelot sitten talvehtivia tai muuttajia, juhlapukuiset koiraat ovat upea näky niiden istuskellessa sulapaikkojen jäänreunalla. toisaalta isokoskelo on myös ensimmäisiä muuttolintujamme. asiaa kuitenkin mutkistavat talvehtivat linnut, joten mitalisijat jäävät jakamatta. linnut alkavat vasta jäätymisen pakottamina vetäytyä etelämmäs itämerelle, lähinnä Etelä-Ruotsin ja tanskan rannikolle. Jonkin verran isokoskeloita oli myös sisämaan sulapaikoilla. ilmaston lämpeneminen on lisännyt talvehtivien isokoskeloiden ja muutamien muidenkin vesilintujen, esimerkiksi telkkien ja tukkasotkien, määriä
koskelot osaavat kaivaa kaloja pohjakivien altakin. soidinpuvussa koiraan olemus on hyvin vaalea, vain pää on tummanvihreä ja selkä ja siiven kärkiosat ovat mustat. Isokoskelon nokka on lyömätön pyyntiväline. isokoskeloita tavataan koko maassa lappia myöten. Paino pari kiloa. 19/2014 Suomen luonto 15 Mergus merganser LUOkITTELU: Kokosukeltaja, tieteellinen nimikin tarkoittaa sukeltavaa sorsaa. ravINTO: Pääosin pikkukalat, joiden pyyntiin pitkä, koukkukärkinen ja sahalaitainen nokka sopii erinomaisesti. Ku va t M a RK us va Re sv u o Naaraalla on tukka hyvin syödessäkin. Syksyisin jopa useita satoja isokoskeloita saattaa lyöttäytyä yhteen suureksi kalastusosuuskunnaksi. TUNTOMErkkEjä: Ruumis pitkänomainen, kummallakin sukupuolella tuuhea niskatöyhtö, räpylät ja nokka punaiset. naaras voi hautoa myös vaikkapa matalan pöytämäisen katajan tai suuren kivenlohkareen suojassa. Poikasia kuoriutuu koko liuta, kymmenkunta ja enemmänkin silloin, kun kaksi naarasta on muninut samaan pesään, mikä ei ole tavatonta. n 11/2015 Suomen luonto 15. Monesti linnut työntävät päänsä veteen kurkistaakseen, onko ahdin antimia näkyvissä. Jonkin verran isokoskelot syövät myös sammakoita, äyriäisiä ja hyönteisiä. Munia 8–12, toisinaan enemmänkin, kun kaksi naarasta on muninut samaan pesään. isokoskeloilla on myös tapana kalastaa nuottakuntina, joissa ne vettä äänekkäästi läiskyttämällä ajavat kalaparvia edellään sopivaan satimeen ja käyvät niiden kimppuun. kalastamiseen isokoskeloilla on täydellinen varustus: sukkulamainen ruumis sukeltamiseen ja koukkupäinen, sahalaitainen vankka nokka saaliin nappaamiseen. isokoskelolla on myös jyrkkä väriraja kaulassa. LISääNTyMINEN: vesilintujemme aikaisimpia pesijöitä. Kookkaimpia sorsalintujamme, pituus 58–68, siipienväli 78–98 senttiä. syksyllä ne voivat lyöttäytyä yhteen jopa useamman sadan yksilön suurparviksi. Pesä puunkolossa, pöntössä, kivenlohkareen, ulkorakennuksen tai maanmyötäisen katajan alla. Eniten koskeloita asustaa saaristossa ja merenrannikolla, mutta niitä on myös sisämaan suurilla, karuilla järvillä. Muuan tuttavani oli saanut isokoskelon pesävieraaksi ulkohuussiinsa. naaraat ovat vaatimattomampia, mutta niinhän asia useimmiten lintumaailmassa on. Haudonta kestää noin kuukauden ja poikaset varttuvat lentokykyisiksi kahdessa kuukaudessa. naaras ja nuori lintu ovat harmaansävyisiä, ja soidinasun jälkeisessä niin sanotussa eklipsipuvussa koiraskin muistuttaa naarasta, mutta hyvänä tuntomerkkinä koiraan suuri siipilaikku säilyy. syö myös äyriäisiä, hyönteisiä ja sammakoita. untuvikot ovat kuoriuduttuaan melko pian valmiita vesille. pESINTä aLkaa huhti–toukokuussa. isokoskeloilla on myös tapana kahmia poikasia toisilta emoilta, jolloin syntyy jopa kymmenien lintujen suurperheitä. isoKosKelo Isokoskeloita tavataan koko maassa. Pieninä poikaset nousevat välillä emon selkään matkustamaan. sa keltaoranssin sävyssä ja räikeänpunaiset räpylät loistavat. äLä SEkOITa: tukkakoskelon ja isokoskelon naaraat muistuttavat toisiaan, mutta tukkakoskelo on solakampi, sen nokka on kapeampi ja niskatöyhtö harottavampi, kuin huonosti kammattu. ISOkOSkELOIdEN pääravintoa ovat kalat, suurimmillaan reilun vaaksan kokoiset. Siellä, missä suuret järvet puuttuvat, on koskelotyhjiöitä. ErIkOISTa: isokoskelot kalastavat usein nuottakuntina. Pesäpaikkana on iso puunkolo tai pönttö, mutta myös ulkorakennukset ja niiden alustat kelpaavat. Ruokailu ei ole mikään herkutteluhetki, vaan kalat niellään saman tien
16 Suomen luonto 11/2015 16 Suomen luonto 1/2015 AhmAn
Poronhoitoalueella ahma herättää poroisännissä – ja poroissa – kylmiä väreitä. osma, osmo, kätkä, kamppi, kamppikarhu... 11/2015 Suomen luonto 17 tutkija anni koskela hiihtää metsäsuksilla itä-Suomen saloilla. koko maassa niitä asustaa vain 230–250 yksilöä, joista noin sata on niin sanottuja metsäahmoja ja loput tunturiahmoja. näinkin päin hiihdellessä löytää ulosteita, tärkeitä dokumentteja ahman ravinnonkäytöstä. eines on tiukassa Suomen ahmat, tunturiahma ja metsäahma, ovat monipuolisia ravinnonkäyttäjiä. ”on selvät viitteet siitä, että Suomen ahmakanta on jakautunut kahteen alapopulaatioon: itäiseen ja pohjoiseen, johon kuuluvat myös länsi-Suomeen ja Suomenselälle siirretyt ahmat”, koskela sanoo. ne eroavat toisistaan paitsi elinympäristöltään ja ravinnonkäytöltään myös perinnöllisesti. Poro on pohjoisissa erämaissa vaeltavan ahman pääasiallista saalista. ahmalla on monta nimeä, mutta silti sitä vihataan. ahma on suurpedoistamme toiseksi harvalukuisin. ne hyödyntävät haaskoja tehokkaasti ja varastoivat ruokaa niukkojen aikojen varalle. kun hän huomaa ahman parijäljet, hän kääntää suksensa tulosuuntaan ja ryhtyy seuraamaan niitä. Se on noin 40 senttiä korkea ja häntineen metrin pituinen. TeKsTi aLIcE karLSSON / KuvaT aNTTI LEINONEN 11/2015 Suomen luonto 17 ahma on näätäeläimistämme suurin ja suurpedoistamme pienin. AhmAn. Euroopassa ahmoja elää Suomen lisäksi venäjällä, ruotsissa ja Norjassa. Uros on naarasta isompi ja voi painaa yli 20 kiloa. tutkija ei halua häiritä eläintä
Filosofian tohtoriksi Koskela väitteli 2013. aineistoon kuului kolme pannoitettua ahmaa, pesäaineksia lappilaisten ja itäsuomalaisten ahmanaaraiden pesistä sekä ulostenäytteitä 16 ahmalta. kovin pieneltä peto näytti, mutta suussa sillä oli terävät hampaat ja käpälissä sapelikynnet. tutkimuksessa ulosteet olivat aivan keskeisiä. Maastotyöt kestivät parisen vuotta ja aineiston käsittely ja analysointi kolme vuotta lisää. Jätösten seassa olleita luunsiruja ja karvatuppoja tutkimalla koskela selvitti, mitä ahmat syövät poronhoitoalueella ja sen ulkopuolella, itä-Suomen sankoissa metsissä. kuva marraskuulta 2005. antti Leinosen Täplikseksi nimeämä 1,5-vuotias ahma kurkistaa lapsuutensa turvaluolasta.. Joskus koskela joutui hiihtämään kilometrikaupalla ilman pökäleen pökälettä, mutta välillä onni potkaisi ja myskiltä haiseva läjä palkitsi monen tunnin työn. Siinä se nyt oli, ahma, parjattu suursyömäri ja porontappaja. 18 Suomen luonto 11/2015 anni koskela selvitti ahman elinympäristön valintaa, ravintoa ja populaatiogenetiikkaa oulun yliopistossa. ”Muuten sen lähelle ei ollut asiaa.” Samanvuotiset pennut ja edellisvuotinen pentu voivat liikkua yhdessä kuten tässä. ”lähestyttäessä ahma murisi ja sähisi niin raivokkaasti, että se oli pakko nukuttaa”, koskela sanoo. ahma oli koskelalle pitkään vain salaperäinen kulkija, mutta pannoitustilanteissa hän viimein näki tutkimuskohteensa
6 hirvi .......................................... Metsäpeurojen osuus ravinnosta jäi vain kolmeen prosenttiin. Poronhoitoalueella elävien lisääntyvien ahmanaaraiden ravinnosta suurin osa oli poroa, itä-Suomessa ne kävivät hanakasti haaskoilla; ruokalistalla on myös sikaa, jota ahmat olivat löytäneet luontokuvaajien piilokojuilta. 52 hirvi ........................................ ulosteista kuoriutui huimasti uutta tietoa. ahma on kulloisiinkin oloihin sopeutuva peto, joka käyttää monenlaista ravintoa. ne elävät pienehköllä alueella ja joutuvat turvautumaan haaskoihin ja aiemmin tekemiinsä ravintokätköihin. 16 kanalinnut ...............................7 pikkunisäkkäät ...................... 15 metsäpeura ............................3 supikoira ..................................3 kettu .........................................3 muut .........................................2 Metsäahmat syövät sikaa kuvaajien piilokojuilla. Se yrittää optimoida hengissä pysymisensä. 1 muut ......................................... 1 Urokset ja ei-lisääntyvät naaraat Itä-Suomessa metsäjänis ........................... lisääntyvät naaraat taas huolehtivat pennuista ja ovat sidottuja niihin. 1 näätä ........................................ niiden jäljiltä ravintoa on saatavilla tasaisesti, kun taas metsästäjien jättämät antimet ovat kausiluontoisia. 4 muut ......................................... viime vuonna vahingot vähenivät kolmanneksella edellisvuodesta. 1 majava ..................................... 13 kanalinnut .............................. ”Suden läsnäolo on kaksipiippuinen juttu”, koskela sanoo. poro on tunturiahman tärkeintä ravintoa; metsäahmat sen sijaan hyödyntävät tehokkaasti haaskoja. 1 Lisääntyvät naaraat Itä-Suomessa hirvi ........................................ koskelan seuraamista ahmoista kuusi eli poronhoitoalueella ja kymmenen itä-Suomessa. al ic e K a Rl ss o n vanha naaras on irrottanut haaskasialta pään ja kuljettaa sen pian omaan varastoonsa. Hirveä ahmat eivät kykene tappamaan, mutta poroon niiden voima riittää. 55 sika ......................................... vuonna 2012 ahman tappamia poroja löydettiin 2800, vuonna 2013 jo 3600. urokset ja lisääntymättömät naaraat liikkuvat laajoilla alueilla ja pystyvät käyttämään voimiaan myös saalistukseen. ahmojen ravinto vaihteli sukupuolen ja elinympäristön mukaan. lä H D e: K o sK el a a , K o jo la i, a sP i j & H y vä Rin en M (2 013 ). Ravinnon erot selittyvät elinalueen koolla ja elämäntilanteella. 11 pikkunisäkkäät .......................2 supikoira .................................. 11/2015 Suomen luonto 19 Ahmojen rAvInto (%) Lisääntyvät naaraat Pohjois-Suomessa poro .......................................66 metsäjänis ............................ Tutkija anni koskela selvitti väitöskirjaansa varten, mitä tunturiahmat ja metsäahmat syövät. Seurantapannoilla onkin todettu, että ahma norkoilee susireviirin reunamilla ja käy ydinalueilla vain hakemassa ruokaa. 22 kanalinnut ............................. 13 metsäjänis ............................ koskelan mukaan poronhoitoalueen ahmat saalistanevat silti sekä kesällä että talvella melko paljon.” ”tämä johtunee siitä, että varsinkin ylä-lapissa muita petoja ei juuri ole, jolloin ei synny haaskojakaan.” Suden jäljissä koskelan tutkimuksen mukaan ahma valitsee elinalueensa suden perusteella, sillä sudet jättävät haaskoja. itäsuomalaisten urosten ja lisääntymättömien naaraiden ravinto koostui sen sijaan suurimmaksi osaksi metsäjäniksistä. Haaskojen takia susien läheisyydessä on hyvä elää, mutta susi voi myös tappaa. iso kysymys on, onko poro ahman tappama vai onko se kuollut esimerkiksi nälkään – poronhoitoalueen jäkäliköt ovat Suomessa tunnetusti varsin kaluttuja
veljekset tervehtivät toisiaan. ahma keväisessä maisemassa.. Toinen on 1,5-vuotias ja toinen puolivuotias. 20 Suomen luonto 11/2015 ahman jälkiä kevättalvella 2004
lopputulos voi olla pitkä tunneli sivukamareineen, joista yksi toimii jääkaappina, toinen makuukamarina ja kolmas käymälänä. Suden läheisyyden lisäksi merkitystä on vain ihmisasutuksella, jota ahma selvästi välttelee. niille on tyypillistä ruuan varastointi. Maasto pesän ympäristössä on lähes aina vaikeakulkuista. yli 10-vuotias naaras, joka ehti elämänsä aikana synnyttää 12 pentua ja kasvattaa ne vähintään puolivuotiaiksi.. ahman maine ahneena ja julmana tappajana juontuu näätäeläinten käyttäytymisestä. ”Joskus löyhät perheryhmät liikkuvat yhdessä pitempäänkin. Hankkeen sisällä on mahdollista siirtää ahmoja uusille alueille kuten Keski-suomeen, Pohjois-savoon ja Pohjois-Karjalaan. tarkoitus on myös tukea paikallista luontomatkailua ja lisätä ahmaan liittyvää ympäristökasvatusta. Sen sijaan häiriö, esimerkiksi lähestyvä moottorikelkka, saa eläimen pakenemaan ja saalistamaan pian uudestaan. Pennut syntyvät helmi–maaliskuussa lumiluolassa kylmälle alustalle. tyypillisesti nekin kuitenkin tekevät pesänsä paikkoihin, joihin lumi on kasautunut. ahmat ovat yksineläjiä lukuun ottamatta kesä–heinäkuista lisääntymiskautta. Jälkiä on ainakin kahdet: loikkiessa syntyvät parijäljet ja laukatessa kolmijäljet. tunturiahmat kaivavat pesänsä jyrkkään pohjoisrinteeseen. näin on etenkin silloin, kun ruokaa on tarjolla yllin kyllin esimerkiksi haaskoilla.” väsymätön vaeltaja ahma liikkuu paljon. Pennut kulkevat emon mukana seuraavaan syksyyn. ne ovat karvapeitteisiä ja osaavat hakea lämpöä toisistaan. Metsäahmat pesivät tunturiahmoja useimmin louhikoissa ja luolissa. ahman oletetaan tarvitsevan lunta, siksi eteläja lounais-suomi ovat pois laskuista. Hankkeessa vertailtaisiin porovahinkojen korvausjärjestelmiä ja kehiteltäisiin menetelmiä porovahinkojen vähentämiseksi. Kyseessä on 5-vuotinen life-hanke ja rahoituksesta 75 prosenttia pyritään saamaan eu:lta. norja on ilmoittanut yhteistyöhalukkuudestaan. koskelan mukaan uroksen elinalue saattaa olla jopa 1500 neliökilometriä. Jos ahma saa touhuta saaliillaan häiritsemättä, se pilkkoo ruhon pienempiin osiin ja kuljettaa ne kätköihinsä. suomessa hankkeessa ovat mukana Metsähallituksen luontopalvelut, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, oulun yliopisto, suomen luonnonsuojeluliitto ja wwf. 11/2015 Suomen luonto 21 Metsän laadulla ei näyttäisi olevan ahmalle suurtakaan väliä. Budjetti on lähes 13 miljoonaa euroa. työn on tarkoitus alkaa lokakuussa 2015. siirtojen onnistuminen edellyttää paikallisten ihmisten tukea, myös lumi painaa vaa’assa. kolmijäljissä vasen etutassu ja oikea taAhmojen sIIrtoA uusIlle AlueIlle hArkItAAn SUOMI hakEE yhdessä Ruotsin ja venäjän kanssa eu:n life-rahaa ahman suojeluun ja kannan hoitoon
ne kantavat hangella silloin, kun sorkkaeläimiä upottaa. 22 Suomen luonto 11/2015 katassu astuvat samaan kohtaan. osmalla on leveät tassut. talvi on ahman elementti. käpälän painalluksessa näkyy viisi varvasta. ahma on myös hyvin kestävä juoksija ja käyttää liikkuessaan energiaa tehokkaasti. lisääntymisaikakin sattuu talveen. Leinonen seurasi tätä ahmaa vuoteen 2007 asti.. välttämättä näin ei ollut”, koskela kertoo. ajoitus on mitä sopivin, sillä hirvieläimet ja porot ovat usein tuolloin jo nälän heikentämiä ja niitä on helpompi saalistaa. hallitseva urosahma puussa syyskesällä 2002. usein käännöksen syynä oli ruoka.” ahma haistaa raadon kilometrien päästä, vaikka se olisi metrin paksuisen kinoksen alla. ”Joskus jäljet säntäilivät sinne tänne ja toisinaan viivasuoran jakson jälkeen ne tekivät yhtäkkiä jyrkän kulman. ”kun jäljet menivät suoraan, tuli tunne että eläimellä oli ollut jokin päämäärä
n Puu on ahman turvapaikka. Siellä sen ei tarvitse pelätä.. vastauksia haetaan muun muassa siihen, tarvitseeko ahma pesässä ollessaan lunta turvakseen vai lämmöneristykseen sekä miten merkittävä lumi on saalistettaessa ja ravinnon kätkemisessä. 11/2015 Suomen luonto 23 Ruotsissa on käynnistymässä tutkimus ilmastonmuutoksen vaikutuksista ahmoihin
Kokemuksista syntyi kirja Ahman kintereillä (Maahenki 2012). ”ne ovat ihan samanlaisia eläviä olentoja kuin vaikkapa koira, hyvin leikkisiä ja seurallisia.” leinosen mukaan ahman elämisen strategiaan kuuluu valmius isompien petojen saaliiden ja myös ihmisiltä jääneen ravinnon hyödyntämiseen. vasemmanpuoleinen kutsuu kaveriaan leikkiin. 24 Suomen luonto 11/2015 AhmA hyödyntää IsompIAAn LUONTOkUvaaja Antti Leinonen vietti vuosia Kuhmon korkeudella venäjän rajan tuntumassa ahmoja seuraten ja kuvaten. antti Leinonen ja Täplis.. 24 Suomen luonto 11/2015 veljekset ovat innoissaan uudesta jäästä. leinonen näki ahmoja vilaukselta jo heti ensimmäisenä karhunkuvausvuotenaan 1986, mutta vierailut olivat pitkään harvinaisia. selvä muutos tuli vasta, kun suomi liittyi 1995 euroopan unioniin ja sutta alettiin suojella. Hirvenraatoja alkoi jäädä metsiin. ”Kun se alkaa irrottaa haaskasta palasta, se jatkaa ja jatkaa. leinosen mukaan ahmaa luonnehtii parhaiten sana sinnikäs. se ärisee, pomppii, puree ja tempoo puolelta toiselle ja tekee työtä tosissaan.” Kun leinonen tutustui ahmoihin yksilöinä, niistä paljastui uusia piirteitä. se takasi ravinnon ahmoillekin, jotka alkoivat käydä säännöllisemmin myös kuvaushaaskoilla
lähellä pyöri puolitoistavuotias uros Täplis, jolle jätin syötävää lähtiessäni. Konsti ei tepsinyt. ajattelin että ruoka pitää sen kiireisenä, eikä se lähde perääni. Puu on ahman turva ja lepopaikka. susi ei sinne yllä eikä karhu vaivaudu. 11/2015 Suomen luonto 25 11/2015 Suomen luonto 25 ”eräs ahma oppi esimerkiksi tarkkailemaan minua siltä varalta, että pudotan jotakin kulkiessani.” ”siihen perustui se minun niin sanottu syvenevä suhde ahmoihin”, leinonen nauraa. se pysähtyi aina, kun minä pysähdyin ja katsoi mikä on. ”vakavissani olen kuitenkin sitä mieltä, että mukana oli myös henkistä ja sosiaalista hyödyntämistä. ”viime kesänä moni silmäpari näki eräällä kuvauskojulla, kuinka sudet lähtivät ajamaan ahmaa takaa. ahmat kokivat minut kiinnostavana ja ympäristöönsä kuuluvana olentona.” leinonen antaa esimerkin: ”olin 2005 ollut kuvaamassa ahmoja koko päivän. n. ”Karhun tarvitsee vain nousta ylös, niin ahma jo singahtaa sivummalle.” susien ja ahmojen tapaamisista leinosella on tuore kertomus. Kun ahma oli saarroksissa, se heittäytyi selälleen ja rupesi parkumaan ja karjumaan kovaäänisesti – ja pääsi pälkähästä.” tilanteen syntymiseen vaikutti leinosen mukaan se, ettei lähistöllä ollut puita. Kävelimme puolitoista kilometriä tietä kohti ja Täplis laukkasi edelläni polulla. se koki selvästi minut seuralaisekseen.” leinosen mukaan päinvastaisista väitteistä huolimatta ahma väistää aina isompaansa
TeKsTi jOrMa TENOvUO KuvaT jOrMa TENOvUO ja OUTI SarjakOSkI Jään saartamat. siksi niitä kuolee ankarina talvina joukoittain nälkään ja kylmään. Pieniin sulapaikkoihin on ahtautunut kymmenittäin kyhmyjoutsenia ja jokunen lintu makaa apaattisena lumisella jäällä. laivan kannella muutama lintuharrastaja kiikaroi lumista ja jäistä maisemaa. Suomessa pesii kaksi joutsenlajia, laulujoutsen ja kyhmyjoutsen, joista jälkimmäinen on melko tuore tulokas. ne odottavat kyhmyjoutsenten kuolinkamppailun alkamista. Ruokaa on nyt hyvin tarjolla. laji on levinnyt luontoon puistolinnuista, aluksi ahvenanmaalle ja myöhemmin koko rannikkoalueellemme. K ohtaaminen yhteysalus m/s Eivor puskee vaivalloisesti jäissä nauvon Pärnäisistä kohti ulkosaaristoa määränpäänään utön majakkasaari. lähiluodoilla ja väylän rikkomilla jääteleillä päivystää muutamia kymmeniä tarkkakatseisia merikotkia. linnut ovat huonokuntoisen näköisiä. 26 Suomen luonto 11/2015 kyhmyjoutsenet eivät muuta mielellään
11/2015 Suomen luonto 27 Ensimmäinen pesintä ahvenanmaalla todettiin 1934 ja Manner-Suomen puolella Paraisten atussa 1954 – jälkimmäisen pesinnän löysi ornitologi-isäni rauno tenovuo. näyttävää menoa. Merikotka tähyää jäälohkareella.. toisen kuolema on toisen elämä – kuolevia ja jo kuolleita kyhmyjoutsenia oli tuona päivänä saalistamassa 62 merikotkaa. n ”Ehkä kyhmyjoutsenetkin vielä oppivat muuttolinnuiksi.” kyhmyjoutsenet viivyttelevät viimeisissä sulapaikoissa. koska kyhmyjoutsenet ovat hitaita ja haluttomiakin lähtemään, talvipakkaset voivat yllättää matalissa rantavesissä ruokailevat linnut. Selkämeren rannikolla on laskettu jopa yli 500 etelään matkaavaa kyhmyjoutsenta päivässä. kylmyyttä suurempi syy menehtymiseen on kuitenkin ravinnon puute: kun rannat jäätyvät, kyhmyjoutsen ei enää ylety syömään vesikasveja. oikeaa muuttoakin voi juuri jäätymisen edellä jo ajoittain havaita. Ehkä kyhmyjoutsenetkin vielä oppivat muuttolinnuiksi, poistumaan ajoissa pakkasten tieltä. kesäkuussa kuoriutuvat poikaset kehittyvät lentokykyisiksi vasta lokakuun lopulla, noin neljä ja puoli kuukautta kuoriutumisestaan. on selvää, että tällaiset isot talvitappiot näkyvät Suomessa kyhmyjoutsenen kannanvaihteluina. laivamatkalla utöstä nauvoon laskin esimerkiksi 7.2.2010 yli 400 jäiden ympäröimää kyhmyjoutsenta, joista 14 oli jo kuolleita. ankaran talven jälkeen seuraavana kesänä lintuja on epätavallisen vähän ja siksi poikastuottokin on pieni. kyhmyjoutsenten taistelutanner merikotkia vastaan. nykyinen kyhmyjoutsenkanta Suomessa on jo 6000–10 000 paria. kohtalokkaita talvia olivat 2009–2010 ja 2012–2013, jolloin niitä kuoli saaristoon useita satoja. kotisaarellani Saaristomeren ulkoreunalla, Paraisten utössä, kohtaan useina talvina jäätymistä vastaan kamppailevia kyhmyjoutsenia. lajin levittäydyttyä myös Perämerelle ja itäiselle Suomenlahdelle kyhmyjoutsenille tuleekin talven kynnyksellä kiire. kiinni jäätyminenkään ei ole epätavallista. kuoleva kyhmyjoutsen. kyhmyjoutsenet eivät ole laulujoutsenten tapaan varsinaisia muuttolintuja, vaan ne vetäytyvät – jos ehtivät – jään reunan myötä etelään, toisinaan itämeren eteläosiin saakka
tällaisia kasveja ovat esimerkiksi havupuut, kallioimarre, metsäalvejuuri, käenkaali, puolukka, kanerva ja variksenmarja. 28 Suomen luonto 11/2015 ti M o n ie M in en ti M o n ie M in en kallioimarre itiöpesäkkeineen. ainavihannat ja osittain vihannat kasvit värittävät talven kalpeutta. ”aiemmin ehkä ajateltiin, että kasvit ovat talvella lepovaiheessa eikä hangen alla ole edes mitään mitä tutkia. ainavihannat kasvit ovat kesätamineissaan ympäri vuoden. ”Ei pidä paikkaansa”, sanoo tutkija timo saarinen Helsingin yliopiston Biotieteiden laitokselta. kesätamineissa. 28 Suomen luonto 11/2015 talvella ei kasvimaailmassa tapahdu mitään. nyt tiedetään, että sielläkin on aktiivista elämää.” kun talvisessa metsässä katsoo ympärilleen, näkee yllättävän paljon vihreän eri sävyjä
11/2015 Suomen luonto 29 TeKsTi jOhaNNa MEhTOLa Talviluonnon valkeutta täplittävät vihreän eri sävyt. kesätamineissa. 11/2015 Suomen luonto 29 M a RK Ku n iK Ki kataja on muiden havupuiden tapaan ainavihanta. ainavihannat kasvit ovat kesäasussaan ympäri vuoden
”Jos lumen läpi pääsee vähänkin valoa, puolukassa alkaa tapahtua jo parin lauhan päivän jälkeen.” toisaalta lauhat talvet voivat heikentää kasvien kylmänsietokykyä ja lisätä pakkasvaurioita. ”niiden mukaan kasvit jaotellaan ilmitalvehtijoihin, matalatalvehtijoihin, puolipiilijöihin, piilotalvehtijoihin, vesitalvehtijoihin ja siementalvehtijoihin”, Saarinen luettelee. 30 Suomen luonto 11/2015 kanervassa säilyy vihreyttä talven yli. ti M o v iit a n en / va st ava lo M au Ri l ei vo Talvikit ovat ainavihantia, myös nuokkutalvikki.. Eihän kasvi lehtiä huvikseen tee, vaan ne liittyvät yhteyttämiseen talvella”, Saarinen toteaa. Se tekee sekä kesälehdet että pienemmät, karvaiset talvilehdet, jotka lakastuvat seuraavan kasvukauden alussa. osittain vihantia ovat esimerkiksi monet ruohot ja heinät, joiden lehdistä osa säilyy myös talven vihreinä. Silti esimerkiksi puolukka pystyy yhteyttämään myös talvella. ”kun on tarpeeksi pitkä lauha kausi, kasvi alkaakin valmistautua kasvuun lähtöön, jolloin kylmänsietokyky heikkenee.” Ilmitalvehtija ja puolipiilijä kasvit voidaan jaotella niiden talvehtimistavan ja silmujen sijainnin mukaan tanskalaisen kasvitieteilijän Christen raunkiaerin (1860–1938) kehittämiin elomuotoihin. luokittelu perustuu siihen, mitkä kasvinosat säilyvät elossa talven yli. Jotta yhteyttäminen eli fotosynteesi käynnistyisi, tarvitaan lämpöä ja valoa. ”ahomansikka on jännä kasvi. lauhat talvet tarjoavat kyllä lämpöä, mutta valon määrä ei lisäänny. 30 Suomen luonto 11/2015 Maassamme tavataan joitakin kymmeniä kokonaan ainavihantia kasvilajeja
MaTaLaTaLvEhTIjaT ELI kaMEfyyTIT: kasveja, jotka hyödyntävät lumen suojaa, esimerkiksi puolukka. Pe n tt i s o RM u n en / va st ava lo ti M o n ie M in en ti M o n ie M in en 11/2015 Suomen luonto 31 Seinäsammal ja kerrossammal ovat ainavihantia kuten muutkin sammalet. Pe n tt i s o RM u n en / va st ava lo Ri it ta w ei jo la / va st ava lo. Ulpukka on vesitalvehtija. kuusi ja muut havupuut ovat ilmitalvehtijoita. 11/2015 Suomen luonto 31 rAunkIAerIn elomuodot Raunkiaerin elomuodoissa kasvit jaotellaan sen mukaan, miten ne talvehtivat ja missä niiden silmut sijaitsevat. ILMITaLvEhTIjaT ELI faNErOfyyTIT: kasveja, joiden silmut ovat selvästi maanpinnan ja lumen yläpuolella, esimerkiksi kuusi. pIILOTaLvEhTIjaT ELI gEOfyyTIT: talvehtivat kokonaan maan sisällä, esimerkiksi käenrieska. pUOLIpIILIjäT ELI hEMIkrypTOfyyTIT: säilyttävät silmunsa aivan maanpinnassa lumen ja karikkeen suojassa, esimerkiksi sinivuokko. vESITaLvEhTIjaT ELI hydrOfyyTIT: talvehtivat osat ovat vedessä, esimerkiksi ulpukka. Sinivuokko on valmis kukkimaan heti, kun lumi on sulanut. SIEMENTaLvEhTIjaT ELI TErOfyyTIT: talvehtivat siemeninä, esimerkiksi kangasmaitikka. riidenlieko kuuluu matalatalvehtijoihin
M au Ri l ei vo H ei KK i Ko KK o n en / Ku va li it eR i pakkanen puraisee karpalon marjoja, mutta lehdet säilyvät vihreinä. nimensä mukaisesti piilotalvehtijoista ei talvisessa luonnossa näe vihreän vilaustakaan, sillä piilottelijoihin kuuluvat kasvit talvehtivat maan alla sipuleina ja siementalvehtijat siemeninä. Määritelmää on yleensä käytetty vain maalla kasvavista kasveista”, Saarinen yllättyy. vanhat varisevat ja niiden elinkaari vaihtelee lajeittain. ainavihannat kasvit säästävät energiaa pitämällä saman ulkoasun. Esimerkiksi männynneulasten elinkaari on kolme–neljä vuotta, kun taas kuusella se on hieman pitempi, viidestä seitsemään vuotta ja puolukan lehdillä pari–kolme vuotta. niiden silmut sijaitsevat lumen pinnan alapuolella mutta maan pinnan yläpuolella. ”Puolipiilijöitä ovat esimerkiksi voikukka, maitohorsma ja pujo. Matalatalvehtijoissakin on monta läpi talven vihreänä säilyvää kasvia kuten puolukka, riidenlieko ja suokukka; useimmat tämän muodon kasveista ovat puuvartisia varpuja ja patjakasveja. voisiko myös esimerkiksi ulpukkaa sanoa ainavihannaksi kasviksi. Suopursun nahkeat lehdet säilyvät talven yli.. 32 Suomen luonto 11/2015 ainavihantia ilmitalvehtijoita, joiden silmut sijaitsevat lumen pinnan yläpuolella, ovat esimerkiksi havupuut; kuusi, mänty ja kataja. aina valmiit ainavihannat kesät talvet samassa asussa viihtyvät kasvit hyötyvät pysyvän vihreistä nutuistaan. ”kasvilta on iso investointi pudottaa lehdet talveksi ja kasvattaa uudet joka kevät. ”Havupuiden neulaset ovat kylmemmän ilmaston vuoksi Pohjois-Suomessa pitempi-ikäisiä kuin etelässä”, Saarinen selventää. Myös vesikasvit talvehtivat, ja ne kuuluvat hydrofyytteihin eli vesitalvehtijoihin. Puolipiilijöiden talvehtivat silmut ovat maanpinnassa ja talven yli säilyvät vain alimmat ruusukelehdet. lisäksi ne pystyvät aloittamaan yhteyttämisen aikaisin keväällä tai jo talvella lauhan jakson aikana. ”Enpä ole tullut tuota ajatelleeksi. ”ainavihannat kasvit hyödyntävät kasvuunsa pidemmän ajanjakson kuin kausivihannat kasvit.” talven vihreässä asussa viettäville kasveille syntyy kuitenkin uusia neulasia ja lehtiä vuosittain. Myös ainavihanta sinivuokko kuuluu tähän porukkaan”, Saarinen sanoo. ainavihannat kasvit säästävät hurjasti energiaa pitämällä mahdollisimman pitkään saman ulkoasun”, Saarinen kertoo
te RH o Pel Ko n en / Ku va lii te Ri. se pärjää niin tunturikankailla, lumettomilla alueilla kuin lämpimissäkin oloissa. 11/2015 Suomen luonto 33 puolukka on talviluonnon kestävä sissi. toinen samanlainen sissi on variksenmarja”, saarinen sanoo. yksi tutkimuksen kohteista on puolukka, jonka talvielämään tutkija Timo Saarinen ryhmineen on perehtynyt. 11/2015 Suomen luonto 33 puolukkA on selvIytymIsen mestArI TaLvISTa kaSvILUONTOaMME on tutkittu varsin vähän. Puolukasta on selvinnyt, että se pystyy tehokkaaseen yhteyttämiseen lähellä nollaa astetta hyvinkin vähäisellä valon määrällä. ”Puolukka on kasvimaailmassa selviytymisen mestari
Hakulomake ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät säätiön verkkosivuilta hakuajan alkaessa. Hakumenettely: Hakeminen tapahtuu hakulomakkeella, johon tulee liittää seuraavat liitteet: tutkimus/työsuunnitelma, ansioluettelo tai vapaamuotoinen kuvaus aikaisemmasta toiminnasta sekä selvitys muista haettavista apurahoista. Säätiön hallitukselle osoitetut hakemukset toimitetaan Suomen Luonnonsuojelun Säätiön asiamiehelle, Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki viimeistään perjantaina 20.3.2015 klo 16.15 (postileiman päiväys riittää). Sitä ennen kasvi on kuitenkin saattanut kehittyä kasvua kohti jo vaikkapa tammikuusta saakka – edellyttäen, että on ollut lauhaa.” vaikka lumi peittää tienoot, valmistaudutaan valkean viitankin alla jo tulevaan kevääseen. Erityisesti ainavihannille kasveille on tärkeää säädellä veden haihtumista. ”Haluaisin päästä hangen alle katsomaan, mitä kasvit puuhaavat niin sanottuna lepokautena, jonka käsitteen voisi hyvin kyseenalaistaa. Silloin kasvi voi alkaa yhteyttää, jos valoa vain on tarpeeksi. Hakuaika on 19.1.–20.3.2015. Lisätietoa hakemuksesta saa Symbioosi ry:n hallitukselta osoitteesta symbioosi-h@helsinki.fi tai suoraan Symbioosi ry:n puheenjohtajalta Vilma Väänäseltä (vilma.k.vaananen@helsinki.fi). Myös kasvin soluhengitys jatkuu”, Saarinen kertoo. Keväällä 2015 tulee rahastosta jaettavaksi 1400 euroa. näistä valmisteluista ei kuitenkaan tiedetä vielä kaikkea. Silloin niiden kasvu pysähtyy ja pakkaskestävyys alkaa vähitellen kehittyä. talveentumisen vastaparina keväällä on suveentuminen, siis alkavaan kasvukauteen valmistautuminen. kasvit talveentuvat ja suveentuvat Monet kasvit aloittavat talveen valmistautumisen eli talveentumisen jo hyvissä ajoin ennen h-hetkeä. Vapaamuotoiset hakemukset kustannusarvioineen pyydetään lähettämään postitse osoitteeseen: Luonnonsuojeluapuraha Symbioosi ry c/o Vilma Väänänen Maneesikatu 8 B 31 00170 HELSINKI Hakemusten on oltava perillä viimeistään 12.2.2015. ”talviekologiaa on tutkittu tosi vähän, sanoisin liian vähän, mutta se on selkeästi nousussa oleva tutkimusala, jota lämpenevät talvet motivoivat.” kylmä vuodenaika asettaa omat rajoituksensa tutkimukselle, ja yksinkertaisenkin asian mittaaminen on työlästä. ”kasvit vaipuvat lepotilaan, joka kuitenkin voi purkautua lauhan sääjakson vuoksi. Päätös on kokouksen jälkeen nähtävillä yhdistyksen nettisivuilla osoitteessa www.symbioosi.org. Lisäksi Säätiön käyttövaroista ja kaikista rahastoista jaetaan pienempiä apurahoja. ”Silmut näyttävät puhkeavan puihin yhtäkkiä, yhden päivän aikana. Rafael Kuusakosken muistorahastosta jaetaan kaksi tai kolme puolen vuoden työskentelyapurahaa väitöskirjatyöhön. 34 Suomen luonto 11/2015 Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa APURAHOJA luonnonja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan. M au Ri M aH la M ä Ki / v a st av al o. ”Jos kasvi kärsii talvella vaurioita, niihin liittyy yleensä roudasta, auringosta tai liiasta haihtumisesta johtuva kuivuus.” Myös erilaiset kasvitaudit kuten jääpolte voivat tehdä hangen alla tuhojaan. Siksi esimerkiksi havupuiden neulasten pinnalla on paksu vahamainen kerros, niin sanottu kutikula. Itämerirahastosta jaetaan apurahoja Itämeren valuma-alueen ekosysteemien suojeluun liittyvään tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen Itämeri-yhteistyöhön. Lisätiedot: asiamies Tarja Ketola, 040 527 5212, tarja.ketola@sll.fi ja www.luonnonsuojelunsaatio.fi Suomen Luonnonsuojelun Säätiön hallitus Symbioosi ry julistaa haettavaksi APURAHAN LUONNONSUOJELUUN Symbioosi ry:n luonnonsuojelurahaston vuotuinen apuraha myönnetään yhdistyksen kevätkokouksen päätöksellä yhteen tai useampaan luonnonsuojelua edistävään hankkeeseen. Luonnonsuojelurahan jakamisesta päätetään Symbioosi ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa helmikuun lopussa. n Mustikanvarvut ja mänty eivät kavahda jäätäkään. Hakemuksia ei voi lähettää faxilla tai sähköpostilla. Hangen alla on aina elämää”, Saarinen sanoo. Rafael Kuusakosken muistorahastosta jaetaan apurahoja Itämeren linnustoa ja saariston eliöstöä, meren ekologiaa, ilmastoa ja maisemansuojelua käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen
päinvastoin, kaikki on aina kesken, vähän rempallaan, kehkeytymässä, menossa johonkin suuntaan. lajien synty (on the origin of species by means of natural selection or the preservation of Favoured races in the struggle for life) ilmestyi loppuvuonna 1859. kaikki eliöt, sekä nykyiset että hävinneet, kuuluvat muutamiin luokkiin ja vielä harvempiin pääjaksoihin, ja loppujen lopuksi kaikki kuuluvat yhteen luonnonjärjestelmään. mikään ei ikinä pysy paikallaan, kaikki muuttuu, on aina muuttunut ja tulee ikuisesti muuttumaan. darwin ei sano, että ihminen polveutuu apinasta. kaikki on yhtä, luonnon valtava monimuotoisuus palautuu samaan juureen. darwIN LähTEE liikkeelle ovelan leppoisasti esitellen kotipuutarhan kasvien ja kyyhkysten jalostamista ja muuntelua. Kirjojen kirja. Mitä suuruutta onkaan tässä näkemyksessä, että elämän henki on alun perin puhallettu vain muutamiin tai yhteen ainoaan muotoon, ja planeetan jatkaessa kiertämistä radallaan järkähtämättömän painovoimalain mukaisesti yksinkertaisesta alusta on kehittynyt loputtomasti mitä kauneimpia ja ihmeellisempiä eliöitä! taidatko sen paremmin sanoa. teosta pidetään hyvin perustein yhtenä kaikkien aikojen parhaiten kirjoitetuista luonnontieteellisistä teoksista. LajIEN SyNTy räjäytti tuusan nuuskaksi pinttyneen vision kristillisen jumalan luomasta maailmasta, jossa kaikella on paikkansa ja kaikki on suunniteltu suorittamaan tehtävänsä kunnolla. tästä ihmisten näpertelystä hän laajentaa sulavasti globaaliin mittakaavaan. niinpä teos sytyttikin historian ensimmäisen aidosti universaalin tieteellisen keskustelun. n sus a n n a Ke KK o n en H u rm e 11/2015 Suomen luonto 35 Juha Hurme on ohjaaja ja kirjailija Tampereelta. darwinin maailma on dynaaminen muutoksen maailma, suuri seikkailu, jossa absoluuttinen täydellisyys loistaa poissaolollaan. lajilinjat ovat pohjimmiltaan mielivaltaisia määrittelykysymyksiä elämänhistorian valtavassa, jakamattomassa sukupuussa. lajien synty on pitkä, jännittävä ja tajunnan räjäyttävä monologi, jonka juoni alkaa läheltä, tutuimmasta. yksi ja toinenkin lukija joutui pyyhkimään hermostuneesti hilsettä olkapäiltään kirjaa lehteillessään. sen saa lukija päätellä aivan itse. Charles darwin virittää tekstinsä näin koville kierroksille teoksensa lajien synty (vastapaino 2009, suomennos pertti ranta) päätössivuilla tuskitellessaan sitä, kuinka ennalta lukkoon lyöty mielipide tekee tutkijan sokeaksi ja rapauttaa biologian tieteenä lajikäsitteen lopullisesti löytymättömäksi jäävän sisällön surkuhupaiseksi etsinnäksi. Luotiinko nisäkkäille valheellisia merkkejä, jotka osoittivat niiden saaneen ravintoa äidin kohdussa. luonnon järjestelmä perustuu muuntelevaan polveutumiseen. hän kirjoittaa ymmärrettävästi, johdonmukaisesti, elävästi, hauskasti ja purevasti – aivan kuin aikalaisensa ja maanmiehensä Charles dickens, joskin ytimekkäämmin, läyryämättä. keskusteleva, lämmin asenne lukijaan on kirjan oivallinen, läpäisevä tyylikeino. luonnonvalinta on alusta pitäen pyörittänyt myllyä valiten ja suosien vetreimpiä versoja ja vipeltäjiä. viisikymppinen darwin olikin hionut pommiaan jo neljännesvuosisadan. 11/2014 Suomen luonto 35 luotiinko lukemattomat eläimet ja kasvit munina vai siemeninä vai täysikasvuisina. Vaikka luonnontutkijat vaativat täyden selityksen jokaiseen ongelmaan niiltä, jotka uskovat lajien muunteluun, omalla puolellaan he hylkäävät koko aiheen lajien ensimmäisestä ilmaantumisesta vedoten kunnioitettavaan hiljaisuuteen
36 Suomen luonto 11/2015 Palaa H a RR i n u RM in en Jäte 36 Suomen luonto 11/2015
polkupyörääkin tarjottiin polttoon kaikki, mikä kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä on luokiteltu kierrätettäväksi, pitäisi jättää kuormasta pois. Hän liikuttelee kouraa sauvaohjaimella. ison rautaromun pystymme erottelemaan ennen kuin se päätyy prosessiin, mutta yksittäisiä roskapusseja emme ryhdy tonkimaan”, Patomeri sanoo. Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSy), itä-uudenmaan Jätehuollon ja länsiuusmaalaisen Rosk’n Rollin asiakkaille ei voi antaa kiitettävää arvosanaa. Ja polton hyötysuhde on ollut yli 95 prosenttia, eli vain vajaa viisi prosenttia polttoaineesta jää hyödyntämättä”, kehuu projektipäällikkö kalle Patomeri. Savukaasupäästöt alittavat Eu:n jätteenpolttodirektiivin päästörajat 50 prosentilla, mikä on jopa hiukan parempi kuin oma tavoitteemme. långmossebergenillä, kehä iii:n ja Porvoonväylän kupeessa sijaitseva voimala vihittiin käyttöön syyskuussa 2014. Bunkkerista on löytynyt muun muassa aito Jopo-polkupyörän runko, kylpyamme ja autojen konepeltejä. HSy-kuntayhtymä vastaa pääkaupunkiseudun eli Helsingin, Espoon, vantaan ja kauniaisten jätehuollosta. Poltettavan jätteen kuuluisi olla syntypaikkalajiteltua sekajätettä. yli miljoonan ihmisen jätteistä syntyy lähes miljardi kilowattituntia lämpöä ja sähköä. Miten käy kierrätyksen. ”valitettavasti meille kulkeutuu paljon muutakin. näyttää kuin hän pelaisi tulevaisuuteen sijoittuvaa kolmi ulotteista tietokonepeliä. Mutta hän työskentelee vantaan Energian jätevoimalassa, jossa 1,5 miljoonan ihmisen roskat poltetaan sähköksi ja lämmöksi. 11/2015 Suomen luonto 37 Rautakoura haroo betonibunkkerin reunoja ja kahmaisee kynsiinsä kasan muovipusseja. juha lehtola kuormaa tarkkaamossa jätettä polttoon. ”kaikki on toiminut moitteitta. Sen kautvantaan valtava jätevoimala vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. TeKsTi jarMO paSaNEN Suomen suurimmat jätetulet on sytytetty. osa niiden sisällöstä leijailee takaisin altaan pohjalle kuin värikäs perhosparvi. kalle patomeri katselee vantaan jätevoimalan kattilaan. Jäte. koepoltto oli aloitettu jo muutamaa kuukautta aikaisemmin
Sitä voidaan lisätä tehostamalla lajittelua valistuksen ja neuvonnan keinoin. ”lajitteluvelvoitteen vaikutuksia pienempiin kiinteistöihin tulisi kuitenkin arvioida tarkoin muun muassa elinkaarimallinnuksen avulla, jottei syntyisi tilannetta, jossa biojätteen keräyksen ja kuljetuksen ympäristöhaitat olisivat suuremmat kuin lisäsaannosta syntyvät hyödyt.” ”kotikompostointi on edelleen hyvä vaihtoehto siellä, missä erilliskeräystä ei ole”, Petri kouvo neuvoo. ”Biojätteen todellinen saanto on noin 50 prosenttia. ”Pyrimme kierrättämään yhä kaiken, mikä on järkevää. ”tämä on meille iso juttu. Jätehuoltomääräysten mukaan alueellamme on lajiteltava biojäte ja kartonki, jos kiinteistössä on vähintään 10 asuntoa. Biojätteen osuus oli 39 prosenttia. jäte kipataan valtavaan bunkkeriin, josta juha Lehtola (oikealla) kuormaa sitä polttoon. lasin ja metallin määräyksiä kiristettiin vuoden 2014 alusta siten, että niidenkin lajittelu on pakollista vähintään 20 asunnon kiinteistöissä. Hintaohjaus isoissa asuinkiinteistöissä on hankalaa, koska jätelasku jakaantuu asukkaille tasan riippumatta siitä, lajitteleeko vai ei. on tärkeää, että lajittelusta järjestetään säännöllisesti kampanjoita ja neuvontaan satsataan”, HSy:n jätehuollon toimialajohtaja Petri kouvo sanoo. HSy teki 2012 tutkimuksen kotitalouksien sekajätteen koostumuksesta. Sekajätettä viedään kaatopaikoille enää väliaikaisesti varastoitavaksi.. vuoden 2016 alusta astuu voimaan uusi kaatopaikka-asetus, jonka mukaan biohajoavaa tai polttokelpoista jätettä ei voi enää viedä kaatopaikoille. toinen mahdollisuus on tiukentaa jätehuoltomääräystä siten, että biojätteen lajitteluvelvoite koskisi myös alle 10 huoneiston kiinteistöjä. alueelle valmistuu tänä vuonna mädätyslaitos, jossa syntyvä kaasu hyödynnetään sähkön ja lämmön tuotannossa. kaikki eivät lajittele sitä sielläkään, missä keräys on järjestetty. 38 Suomen luonto 11/2015 ta kulkevat kotitalouksien ja julkisen sektorin jätteet sekä osa kaupan ja teollisuuden jätteistä. Prosessit ovat muuttuneet ja sen myötä reitit, budjetointi ja laskutus ovat menneet vuoden aikana uusiksi.” laskutukseen muutoksia on aiheuttanut muun muassa se, ettei kaatopaikalle enää mene laskutettavaa sekajätettä. loppu oli kaupan ja teollisuuden biojätettä, elintarvikkeiden lisäksi muun muassa pihoilta ja puutarhatuotteista syntyvää viherbiojätettä ”, talvio sanoo. Biojäte kompostoidaan Biojäte viedään yhä Espoon ämmässuolle, jossa se kompostoidaan. ”vuonna 2013 biojätettä kerättiin yhteensä 51 700 tonnia, joista kotitalouksien osuus oli 39 000 tonnia. harri Laaksonen kahden suuren pätsin vartijana. Siilossa on myös murskain huonekaluille ja muulle isolle tavaralle. Paperi ja kartonki kiertävät myös kierrätyspisteiden kautta; keruu on tuottajayhteisöjen vastuulla, mutta me hallinnoimme keräyspisteitä”, Juha talvio sanoo. Pääkaupunkiseudun asukkaisiin jätteenpoltolla tai kaatopaikkakiellolla ei talvion mukaan ole vaikutusta. tilalle on tullut jätteenpolttomaksu. si v u n Ku va t H a RR i n u RM in en joka neljännen suomalaisen sekajätteet poltetaan projektipäällikkö kalle patomeren takana näkyvässä vantaan Energian jätevoimalassa. viime vuoden tilastot eivät ole vielä valmiit, mutta Juha talvio arvioi, että kerätyn biojätteen määrä on hienoisessa kasvussa, kuten on ollut aina siitä asti, kun säännöllinen erilliskeräys alkoi vuonna 1993. kuljetuspäällikkö juha talvion mukaan voimalan valmistuminen on vaikuttanut merkittävästi HSy:n toimintaan
Eikö maakaasua käytetäkään suunniteltua määrää. Poltto vähentää paikallisesti päästöjä, mutta tuotteiden valmistukseen käytetty energia ei tee elinkaaresta kokonaan päästötöntä. väitetään myös, ettei poltto kannusta jätteiden vähentämiseen eikä tarjoa mahdollisuuksia uusille konsepteille. nyt Patomeri vastaa, että kolme gigawattituntia koski vain jätekattiloita. nyt niiltä on vältytty”, kalle Patomeri sanoo. vaasan seudulla biojätteen erilliskeräys on vähäistä, joten biojätettä joutuu sekajätteen mukana polttoon suhteellisesti paljon enemmän kuin vantaalla. ”ainakin toistaiseksi jätteenpoltolla voidaan korvata runsaspäästöisiä polttoaineita kuten kivihiiltä ja turvetta. on myös ennusteltu, että raaka-aineista tulee vielä suurempi pula kuin energiasta. kaasuturbiini toimii toukokuulta syyskuulle ja käyttää siten satoja gigawattitunteja maakaasua vuodessa. vältämme näin myös kaatopaikkakaasun aiheuttamat päästöt.” Kiertotaloutta tutkinut vtt:n tutkimusprofessori Olli Salmi peräänkuuluttaa toimijalähtöistä yhteistyötä. ”teknisesti materiaalit pystytään nykyisin hyödyntämään varsin pitkälle, ainakaan jos rahasta ei välitetä, mutta jätteen synnyn ehkäisyyn ei ole riittävän vahvoja ohjausmekanismeja. ”Maakaasua käytetään kahdesta kolmeen gigawattituntia vuodessa. Myös vantaan voimalaan pääsee sekajätteen joukossa biojätettä. kalle Patomeren mukaan vantaalla ei kuitenkaan ole ollut ongelmia. ongelmia tulisi vasta sitten, jos joutuisimme polttamaan esimerkiksi lumikuorman alla läpimäriksi kastuneita jäte-eriä. Päätavoite jätteen synnyn ehkäisy on tahtonut jäädä kulutuksen kasvun jalkoihin. 11/2015 Suomen luonto 39 vaasassa palaa biojätekin Mustasaaren jätteenpolttolaitoksessa vaasan kupeessa märkä biojäte palaa kehnosti. kaasua käytettäisiin 650 gigawattituntia eli 200–300 kertaa Patomeren ilmoittaman verran. Muutoin voisi syntyä dioksiinija pcb-yhdisteiden päästöjä. Horttanaisen mukaan sekä raaka-aineettä energiakäytölle on tilaa. esimerkiksi espoon ämmässuolla voisi olla valmis infra monipuoliselle osaamiskeskittymälle.” jarMO paSaNEN. ”Motiva on sparrannut noin 50 firman yritystyöpajoja, joissa syntyy verkostoja: yhden jäte voi olla toisen raaka-aine. Suunnitelmissa puhutaan kombivoimalasta, jossa on kaksi jätelinjaa ja kaasuturbiini. 11/2015 Suomen luonto 39 pääkaupunkiseudun biojäte muuttuu mullaksi ämmässuolla. ensisijaisuusjärjestys on jätteen synnyn ehkäisy, valmistelu uudelleenkäyttöön, kierrätys, muu hyödyntäminen ja loppukäsittely. nämä toimisivat parhaiten samalla alueella. vantaan jätevoimala käyttää myös maakaasua. Hierarkia jää usein jätealan toimijoiden huoleksi, vaikka sen pitäisi lähteä jo tuotekehittelystä”, myöntää jätehuoltotekniikan professori Mika Horttanainen lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Sitä tarvitaan vain voimalan käynnistysvaiheessa, jolloin lämpötilaa pitää nostaa nopeasti. Materiaaliset tuotteet korvautuvat palveluilla. Sen osuus polttoaineesta on Patomeren ensin kertoman mukaan vain yksi prosentti. ”kun polttolämpötila on 850–1000 astetta, pienet biojätemäärät palavat haitatta. KiM M o M ä n ty lä / le H tiK u va tulevAIsuuden jätevIIsAus EU:N jäTEpOLITIIkkaa ohjaa viisiportainen jätehierarkia. Mustasaaressa poltetaan vuosittain 6000 tonnia biojätettä, mutta paikallisessa mädätyslaitoksessa sitä käsitellään vain 3000 tonnia, vaikka biokaasulle olisi kysyntää esimerkiksi liikenteen polttoaineena. Hänen mukaansa on viitteitä siitä, että kun bruttokansantuote kasvaa riittävän korkealle, kotitalousjäte alkaa vähentyä. Biojätteiden lämpöarvo on sinänsä vähäinen, eikä niistä ole erityistä hyötyäkään”, hän arvioi. kaasun osuus on enimmillään noin 40 prosenttia
Ja saattaa olla, että Suomeen riittää silloin yksi jätteenpolttolaitos. Jätteenpolttoon on pelätty syntyvän ylikapasiteettia. n M a Rt ti K a in u la in en / l eH ti Ku va Sekajätteen tarkastaja ämmäsuon kaatopaikalla syyskuussa 2012.. ”tarvittaisiin jokaisen kansalaisen henkilökohtaista panosta. todennäköisesti jätteiden määrä vähenee. Suomen jäteasetuksessa ja valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa 50 prosentin kierrätystavoite yhdyskuntajätteelle on asetettu jo vuodelle 2016. Mutta tilastot osoittavat, että tavoitteisiin tuskin päästään. Pohjakuonasta jalostettua materiaalia käytetään kaatopaikkojen pintarakenteissa ja erinäisissä maanrakennuskohteissa. Rakenteilla on myös kaksi ja suunnitteilla yksi jätevoimala. vastaavasti biojäte, muovit ja elektroniikkajäte eivät kierrä niin tehokkaasti kuin pitäisi”, sanoo ylitarkastaja sirje stén ympäristöministeriöstä. Se tarkoittaa keskimäärin 150 kuorma-autolastia päivässä. Polttotuhkaa ei voida hyödyntää, vaan se sijoitetaan ämmässuon vaarallisen jätteen kaatopaikka-alueelle. Poltosta syntyy pohjakuonaa 55 000 tonnia, ja savukaasujen puhdistuksesta tuhkaa 7000 tonnia, missä on prosentin verran raskasmetalleja. Mutta on vaikea sanoa, mihin suuntaan maailma muuttuu jätevoimalan elinkaaren eli seuraavien 30–40 vuoden aikana. 40 Suomen luonto 11/2015 320 miljoonaa kiloa jätettä vuodessa vantaan voimala polttaa vuodessa 320 000 tonnia jätettä. Sähköä pitäisi tulla 600 GWh eli noin 30 prosenttia vantaalaisten sähkönkulutuksesta. ”Päästövähenemä perustuu siihen, että Martinlaakson öljyllä ja maakaasulla toimiva linja jää vain kulutushuippuja tasaavaksi varalaitokseksi”, kalle Patomeri sanoo. ”lukemaa pienentää se, että tehokkaasti kiertävien paperin ja lasin osuus jätteen kokonaismäärästä on laskenut. kaukolämpöä on määrä syntyä 920 gigawattituntia (GWh) eli puolet vantaan kaukolämmöntarpeesta. vantaan energia pitää kaasua niin vähän esillä, että esimerkiksi Helsingin Sanomat (1.4.2014) ja yle (17.9.2014) uutisoivat tämän energian syntyvän jätettä polttamalla. vantaan lisäksi Suomessa toimii kuusi sekajätettä polttavaa voimalaa: kotkassa, lahdessa, oulussa, Mustasaaressa ja kaksi Riihimäellä. Mutta kaasu tuottaa laskelmissa yli puolet laitoksen sähköstä ja paljon lämpöäkin. vantaan hiilidioksidipäästöjen on arvioitu vähenevän 20–30 prosenttia nykytasosta. Ehkä se sijaitsee vantaalla”, kalle Patomeri pohtii. kierrätyksen osuus on pysynyt pitkään kutakuinkin samassa, ja vuonna 2013 se jopa putosi 33,5:stä 32,5 prosenttiin edellisvuoteen verrattuna. Siis kolmannes vantaan lämmöntarpeesta ja yli kymmenen prosenttia sähköntarpeesta. kesäaikaan lämmöntarve alenee, mutta jätevoimalan lämpöä ei Patomeren mukaan tarvitse hukata mereen, vaan sitä voidaan myydä lähiympäristön energiayhtiöille. ”voimalaa ei tarvitse myöskään käyttää huipputeholla, vaan osa jätteistä voidaan varastoida seuraavaa talvea varten”, hän sanoo. ”nyt jätettä riittää kaikille polttolaitoksille. Pelkästä jätteestä syntyy vuodessa Patomeren mukaan 650 GWh lämpöä ja noin 250 GWh sähköä. käytössä olevat taloudelliset ohjauskeinot, kuten jätevero, ovat yksityisen ihmisen kannalta niin vähäisiä, etteivät ne oikein kannusta tai pakota ihmisiä muuttamaan toimintatapojaan”, Stén arvioi. kierrätys ei edisty Eu:n jätedirektiivissä jäsenmaat velvoitetaan edistämään kierrätystä niin, että paperimetalli-, muovija lasijätteestä kierrätettäisiin vuonna 2020 vähintään 50 prosenttia ja rakennusja purkujätteestä ainakin 70 prosenttia
jotkin yritykset (esimerkiksi hämeenlinnalainen Dafecor) jalostavat tekstiilikuiduista uusiotuotteita, kuten sammutuspeitteitä ja imeytysja suojamattoja. Biojäte Pääkaupunkiseudun biojäte kuljetetaan taloyhtiön astiasta kompostointilaitokseen espoon ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. taloyhtiöt voivat luopua energiajätteen keräyksestä jo nyt ilmoittamalla siitä Hsy:lle. elokuussa 2015 valmistuu uusi biokaasulaitos, jolloin suurin osa biojätteestä menee biokaasuntuotantoon. forssalainen suomen uusioaines tuottaa keräyslasista muun muassa erivärisiä sirutuotteita käytettäväksi teollisuuden raaka-aineena. Hsy:n energiajäte poltetaan vantaalla ja lahdessa lämmöksi ja sähköksi. Tekstiilit Käyttökelpoiset vaatteet kannattaa viedä kirpputoreille tai keräyspisteisiin, joista ne päätyvät hyväntekeväisyyteen ja myyntiin kuten uudelleenkäyttöön afrikkaan. Hsy:n alueella kartonkia kerätään taloyhtiöissä, joissa on vähintään 10 asuntoa ja muissa kiinteistöissä, joissa kartonkijätettä syntyy yli 50 kiloa viikossa. Huonokuntoiset tekstiilit voi laittaa myös energiatai sekajätteeseen. Biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Kuv at M a Ri K a e eR ol a. teknisesti muovien erottelu olisi mahdollista, mutta käytännössä hankalaa. Keräyslasista tehdään myös vaahtolasia, jota käytetään kivimateriaaleissa lekasoran korvikkeena sekä pakkauslasia ja lasivilla-ainesta. Pantiksi kelpaamaton lasi kerätään talteen. uusia asiakkaita keräyksen piiriin ei enää oteta. tuottajayhteisöjen tulee vuoden 2016 alusta järjestää suomeen kierrätettäville kotitalousmuoveille vähintään 500 keräyspistettä. nestepakkausten korkit ja muovipinnoite hyödynnetään energiana, mutta muu osa kierrätysmateriaalina. Muualla suomessa tehdään jonkin verran myös liikennepolttoainetta. Pienemmillä kiinteistöillä keräys on vapaaehtoista. valmis komposti käytetään mullan raaka-aineena tai sellaisenaan maanparannukseen. Mutta useimmiten muoveja pidetään energiajätteenä. Kartongista prosessoidaan kierrätykseen soveltuvaa kuitumassaa, josta valmistetaan uusia kartonkipakkauksia, hylsykartonkia ja laminaattipaperia. Muovit Muovien kierrätys on ongelmallisia, koska muovit ovat koostumukseltaan hyvin heterogeeninen tuoteryhmä. Lasi Panttipullot kierrätetään edelleen. kartonki Määräykset vaihtelevat kunnittain. energiajätteeksi kelpaavan jätteen voi laittaa sekajäteastiaan. järjestöt keräävät aika ajoin jätetekstiilejä, ja kierrätyskeskukset voivat ottaa vastaan valmiiksi leikattua matonkudetta. Maatalousmuovit ja esimerkiksi Pet-panttipullot voidaan hyödyntää materiaaleina teollisuusprosesseissa. 11/2015 Suomen luonto 41 mInne nämä päätyvät
42 Suomen luonto 11/2015 Paikkauskollinen Tilannekuvaaja suonenjokelainen luontokuvaaja Olli korhonen ei juokse lintujen perässä vaan odottaa, että ne tulevat hänen luokseen. TeKsTi aLIcE karLSSON / KuvaT OLLI kOrhONEN 42 Suomen luonto 11/2015
”Minähän se olen keksinyt tämän suomalaisen luontosomen, luontoasioiden sosiaalisen median”, korhonen nauraa. Jo 1984 alkanut pesti on pian ohi. koiras innostui yllättäen esittämään parastaan kesken ruokailun. nykyisin Suonenjoella asuva luontokuvaaja haluaa näin ilmaista olevansa kotoisin kainuusta – kuukkelit kun ovat niillä seuduin vielä voimissaan. ”olen kuvannut muutamana vuotena niin sanottua tähtiotsakuukkelia”, korhonen sanoo. ”Parasta aikaa yritän selvittää, onko se vielä hengissä.” Suonenjoella korhosta pidättelee työ englannin ja ranskan opettajana. Olli korhonen ”huhtikuussa 2012 sain seurata pyypariskunnan kevätpuuhia. kameran tähtäimessä on useimmiten lintu. Se yritti voittaa naaraan suosion tekeytymällä jalkapalloksi.”. Sitä kautta korhosesta on tullut paikkakunnalla tunnettu luontomies. tämä on olli korhosen vakiotervehdys. Sen jälkeen korhonen voi heittäytyä täysipäiväiseksi luontokuvaajaksi. 11/2015 Suomen luonto 43 kuukkeli. Mieluinen harrastus sai puhtia korhosen ryhdyttyä avustamaan vakituisesti paikallislehti Sisä-Savoa jo toistakymmentä vuotta sitten. ”Palstani on niin suosittu.” Piilokojuna korhosella on Kuvakonina tunnettu autonkottero, jossa istuttuja tunteja ei kukaan jaksa laskea. lukijat soittavat, tekstaavat tai lähettävät sähköpostia tiuhaan, vilkkaimpina viikkoina korhoselle on tullut useita kymmeniä yhteydenottoja. tosin Suonenjoellakin on yhä kuukkeleita. tai on ainakin ollut
ainakin olli korhosella on vähän väliä jokin eläintenpelastusoperaatio meneillään. Ruumiinvalvojaiset kestivät 3,5 tuntia.” Se joka osaa ranskaa, ei voi olla huono ihminen. Myöhemmin asiaa selvittettyään hänelle valkeni, että pikkulepinkäinen poistaa sulamattoman ravinnon oksennuspalloina pöllöjen ja päiväpetolintujen tapaan.” ”luulen, että näitä tilanteita tulee eteeni, koska kuvaustapani on niin hienovarainen”, hän sanoo. ”ihmisen ihon väri on luonnossa poikkeuksellinen”, korhonen sanoo. Erään kerran hän seurasi pikkulepinkäistä ja otti siitä rauhallisesti kuvia harvakseltaan. ”Jos kasvot liikahtavat, eläin reagoi siihen välittömästi.” korhonen napsii pääasiassa yksittäisiä kuvia, eikä käytä juuri koskaan sarjakuvausta. kuva herättää myötätuntoa sinnittelijöitä kohtaan. Esimerkkejä on paljon. ”yksilöitä en ole laskenut, mutta 23 lajin edustajia olen joko vienyt hoitoon tai toimittanut lopetettavaksi.” ”kesällä 2012 seuraamani pikkulepinkäisnaaras pudotti yllättäen suustaan täydellisen pyöreän mustan oksennuspallon.”. Erääseen harvinaiseen tilannekuvaan hän sai vangittua törmäpääskyn, joka ilmiselvästi suree kuollutta kumppaniaan. tällä tavalla hän on saanut muun muassa tukun otoksia, jotka hän on nimittänyt harvinaisiksi tilannekuviksi. tilannekuva ukkometsosta on sellainen. Entä tunteeko eläin surua. Siinä voi olla vinha perä. Mikä pallero oli. kotvan kuluttua se pudotti suustaan pyöreän mustan pallon. niin hämmästyttävältä kuin se voi tuntuakin, linnun ruokailueli hakomispuu oli keskellä maatalon pihaa seisova melko nuori mänty. kun muut pääskyt yrittivät lähestyä, se hätisti tunkeilijat pois ja palasi pian takaisin. yhtä hämmästyttävä oli ukkometson käytös: Missään vaiheessa se ei osoittanut vähäisintäkään pelkoa talon asukkaita kohtaan eikä näyttänyt piittaavan korhosestakaan tuon taivaallista. laulujoutsenen jäätynyt nokka muistuttaa puolestaan kovasta talvesta, jolloin korhonen ruokki lintuja auttaakseen niitä selviämään. lintu ilmestyi helmikuussa rautalampilaisen maatalon pihaan ruokailemaan ja lepäämään lähes päivittäin parin viikon ajan. korhosta ihmetytti. yllättäen lintu rupesi kakistelemaan. korhosen mukaan se on mahdollista. näin on kuulemma lausunut runoilija tommy tabermann. kylmä kurittaa eläimiä talvella. ne syntyvät sattumalta. 44 Suomen luonto 11/2015 Ensin kuvaaja pyrkii voittamaan linnun luottamuksen olemalla hiljaa ja tekemättä äkkinäisiä liikkeitä. ”Pikkulepinkäinenkin jäi paikoilleen poistuttuani.” Pikkulepinkäinen kertoi itse tarinansa, mutta joskus kuvaajan on autettava katsojaa. ”lintu vartioi vainajaa istumalla sen päällä
”huhtikuussa 2012 olin kuvaamassa peltotiellä ruokailevaa pulmusparvea, kun sää synkkeni ja alkoi sataa suuria lumihiutaleita. ”Helle on minulle yhtä tuskaa.” Korhonen nimittää otoksiaan harvinaisiksi tilannekuviksi. ”olen pitkä ja hoikka ja minulla on iso sydän”, hän sanoo. ”usein taidankin hoitaa enemmän eläimistä huolestuneitten luontosuhdetta kuin itse eläimiä.” korhosella on niin paljon kuvattavaa, ettei aika tunnu ainakaan talvisin riittävän mitenkään, mutta kesällä kiire helpottaa. korhonen on silti talvi-ihminen. Eläimistä huolissaan olevat ja hyvää tarkoittavat ihmiset eivät korhosen mukaan aina ymmärrä, ettei hoidokkia voi välttämättä pelastaa. Onnistuin kuvaamaan pulmusen, joka näyttää saavan lumipallosta kipeän osuman niskaansa.” ”kesäkuussa 2010 seurasin yli kolme tuntia, kuinka törmäpääsky suojeli kuollutta puolisoaan lajitoveriensa jatkuvilta hyökkäyksiltä.” ”Talvehtivien laulujoutsenten kohtalo ei ole kadehdittava. Tyyrinvirralla joulukuussa 2012 linnun nokkaa peittää ohut kerros jäätä.”. opettajan pitkä kesäloma pelastaa paljon. Siihen kuuluu useita lintuharrastajia, eläinlääkäri ja luonnonvaraisten eläinten hoitaja. 11/2015 Suomen luonto 45 vuosien kuluessa hänen pelastustoimensa ympärille on syntynyt pieni verkosto, joka on saanut myös virka-apupyyntöjä sekä poliisilta että pelastuslaitokselta
luonto-ohjaajana, ympäristönhoitajana tai luonnonvaratuottajana. 46 Suomen luonto 11/2015 talvi-ihmisen lisämääreeksi sopii paikkakuvaaja. ”Sinne menen heti, kun tulee pakkasta.” n Korhosella on niin paljon kuvattavaa, ettei aika etenkään talvisin riitä mitenkään. Luontoja ympäristöalan sekä myös maatalousalan perustutkintoihin voit hakea myös kevään 2015 yhteistai erillishaussa! Suorita tutkinto kokonaan työn ohessa! Tarvittaessa myös lähiopetusjaksoja. Opiskelijamme ovat hyvässä maineessa työmarkkinoilla. 020 615 8871 TERVETULOA ANJALAAN OPISKELEMAAN Paperia kierrättämällä säästät luontoa ja metsää. Työharjoittelijoille on kysyntää!! Lisätietoja: koulutuspäällikkö Päivi Pylkkö p. ”En juokse lajien perässä, vaan seuraan tiettyjen paikkojen elämää. Linnun hakomispuu oli keskellä maatalon pihaa seisova melko nuori mänty.” Kouvolan seudun ammattiopisto • Luonnonvara Ankkapurhantie 5 • 46910 Anjala www.ksao.fi Luonnonvaran toimipisteessämme nautit viihtyisästä opiskeluympäristöstä entisen kartanon pihapiirissä Anjalassa. Anna paperille uusi elämä – vie lehdet keräykseen. Monipuolista koulutusta niin nuorille kuin aikuisille! Haluatko työskennellä esim. Aidosti yksilöllinen opintopolku! Opiskele omaan tahtiisi! Koulussamme on hyvä, yhteisöllinen henki. Jos sinne jokin eläin ilmaantuu, kuvaan sitä.” Mielikohteita hänellä on kaksi: jätevedenpuhdistamo ja Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen yksikön taimitarha. Katso lähin keräyspisteesi www.suomenkeraystuote.fi – kierrätä paperit.. kuvatekstiä ”Ukkometso ilmestyi helmikuussa 2006 rautalampilaisen maatalon pihaan ruokailemaan ja lepäämään. ”nämä paikat ovat aina täynnä elämää.” Myös läheinen, talvisin sulana pysyvä tyyrinvirta vetää puoleensa
LaSkEN kESäISIN lintuja läntisellä ahvenanmaalla. n Kirjoittaja on Suomen Luonnon toimituspäällikkö. Suomenkin etelärannikon kaupunkien ilmanlaatu kohenee useilla prosenteilla. Mahdollisuuksia näki myös viking line, kun se rakennutti kaasulla kulkevan Grace-aluksensa. laivat ovat saaneet polttaa raskasta polttoöljyä, jossa on enimmillään useita prosentteja rikkiä, ja itämerelle muutamia vuosia sitten tulleiden rajoitustenkin jälkeen prosentin verran. taustalla on raakaöljyn hinnan romahdus. Edut ovat selvät, mutta rikkidirektiivillä on ollut kriitikkonsa, sillä laivojen polttoaine paitsi puhdistuu myös kallistuu. Hengityselinsairauksista kärsivien elämä helpottuu. KR is ti ina M an n eR M a a 11/2015 Suomen luonto 47. ”Finnlines pitää tätä haastetta mahdollisuutena”, Grimaldi sanoi viime joulukuussa Shippingwatch-verkkolehdelle. 11/2015 Suomen luonto 47 V a h tik o ir a Puhtaampaa ilmaa an tt i H al KK a perinneautoilijat ihmettelevät uuden tekniikan viking gracea. Eu:n parlamentti oli terveyden puolella äänin 606–55. kaunis ilma on tiennyt myös sitä, että lintuasemasaaren länsipuolella laivareitin yllä kelluu kellanruskea vana. Se on vieläkin sata kertaa niin paljon kuin maalla sallitaan, mutta sisämerellemme on tullut joku tolkku ilman saastuttamiseen. Hinnanlasku voi olla tilapäinen, mutta se vei dramatiikan asiasta. ikkunasta vilkaisemalla on nähnyt, miten saastuttamisen säännöt ovat merellä aivan erilaiset kuin maalla. lapseni hengittävät hiukan parempaa ilmaa kuin ennen. vähärikkinen polttoaine maksaa nyt saman kuin raskas polttoöljy vuosi sitten. Polttoainetta kuluu aiempaa vähemmän. TaLOUShyöTyä uusista polttoaineista tuli, kun ainakin tallink Silja vaihtoi tankkauspaikkansa Suomeen, jossa neste oil tarjosi hyvää sopimusta. Samanlaisen suojan saivat Pohjanmeren partaat ja Pohjois-amerikan laajat rannikkoalueet. laivojen koneet käyvät entistä puhtaampina, sillä polttoaineesta poistui rikin ohella kosolti tuhkaa ja heikkolaatuisia hiilivetyjä. Polttoainekulut eivät siis kasvaneet, vaikka tietysti ne olisivat vielä alhaisemmat, jos yhä ajettaisiin vanhaan malliin. tammikuun alussa kaikki muuttui. Rikkipitoisuuden ylärajaksi tuli 0,1 prosenttia. rIkkISäädökSET tehtiin ihmisen suojaamiseksi ilmansaasteilta. Hinta ei noussut, vaan se on laskenut kesän 950 dollarin tienoilta noin 600 dollariin tonnilta, ja lasku jatkui jyrkkänä tammikuussa. kesäpäivä on merensininen. kun pienhiukkasten määrä ilmassa laskee, vähenevät myös ennenaikaiset kuolemat. Sitäkin on siis rikkidirektiivi: uutta yrittämistä, entistä raittiimpi ilma hengittää ja kirkkaampi näkymä merelle. wärtsilä toimitti aluksen koneet ja kaasusäiliöt. varustamot myös ”pyrkivät laskemaan pitkien rahtimatkojen kuljetuskustannuksia paremmalla rahtiliikenteen johtamisella, tonniston tehokkaammalla käytöllä, alusten suunnittelulla ja paremmalla polttoainetehokkuudella muun muassa ajamalla hitaammin”, kuten Finnlinesin emanuele Grimaldi kertoi Tekniikka ja Talous -lehdessä jo pari vuotta sitten. Pelonlietsojat maalailivat, että vähärikkisen polttoaineen hinta nousee tämän vuoden alussa, kun kysyntä äkkiä kasvaa
kun kolmekymmentäviisi vuotta sitten paikallislehdessä julkaistussa novellissani vannoin uskollisuutta tuolle lapsuuteni kirkkonummen metsälle ja äitimaalle, tulin aloittaneeksi sen metsän rakastamisen, puolustamisen ja luopumisen kehän – jolta sittemmin olen löytänyt itseni yhä uudelleen ja uudelleen. olin viettänyt suurimman osan elämästäni lähellä tietöntä, hakkaamatonta ja ojittamatonta saloa, jossa riitti tannerta taivaltaa, koko päiväksi. Miten suuri asia se onkaan, että minulla oli tuo metsä! Se kasvatti minut: Meikojärven iltahämyn täyttävä kuikan huuto, Falkbergetin kuusentumma väkevyys, Dorgarnin kalliomaan lujuus, ursbybergetin jylhyys ja hiljaisuus Mustajärven rantaan sukeltavan pähkinänkuoripolun yllä. 48 Suomen luonto 11/2015 Muutettuani parisenkymmentä vuotta sitten kemiönsaarelle pelkäsin eniten, että en löydä metsää. ”ovat hakanneet långträskin eteläpuoliset rannat ja Bladträskin ympäristöineen sileiksi ja parturoineet tielinjaa Dorkalliomäntyjä purunpäässä.
11/2015 Suomen luonto 49 kohti Purunpäätä valokuvaaja ritva kovalainen ihastui kemiönsaaren Purunpäähän, jossa metsä kohtaa tuulen ja meren voimat. Metsää etsimässä kemiönsaarella oli vielä paljonkin metsiä 1990-luvun lopulla. olen löytänyt monta ja monenlaista paikkaa ja yhtä monen olen todistanut katoavan monitoimikoneen kitaan. aivan kuten nytkin, kirjoittaessani toisesta metsästä, joka sekin on vaikuttanut minuun suuresti. kaislikon takaa alkava rantametsä on hakkuusuunnitelmassa. on pitänyt tottua siihen, ettei miLöyTöRETKELLä SUOMeSSA. garnin sydämeen”, kirjoitin ja toivoin, että jokin sittenkin lopulta muuttuisi. Sinne ovat hävinneet suppilovahverorinteet, mäntymetsät, rämeiköt ja lähteikkökorvet. TeKsTi ja KuvaT rITva kOvaLaINEN Näkymä glasbergetiltä finnvikenin lahdelle
Sen pikkutarkkoihin viivoihin on takerruttava, seurattava käärmemäisesti mustan gneissin sisällä luikertelevaa graniittiraitaa, tutkittava laskoksia, joiden hioutunut pyöreys taittuu äkisti jyrkäksi kulmaksi ja sen sileydestä on tuon tuosta vakuututtava. aNTTI haLkka Saaristomeren itäreunan Långsidanissa ja purunpäässä manner kurottaa aivan ulapan äärelle. långsidanin alkutaipaleen rantametsä on käsiteltyä, mutta kallioalueella alkavat koko alueelle tyypilliset mäntyveistokset. Mikä aarre onkaan tuo rakentamaton ranta, joka alkaa pohjoisessa Ölmosin parikilometriseltä hiekkarannalta ja kaartuu sitten långsidaniksi vasten itään avautuvaa ulappaa matkallaan kohti kemiönsaaren lounaisinta kärkeä Purunpään krogaruddenia! Ei tarvitse haaveilla rantakävelyistä eteläisen naapurimaamme neitseellisillä rannoilla. täällä rantakävelijän kulku on hidasta, sillä erikokoisista murikoista koostuva vesiraja vaatii paitsi huolellista astelua myös jatkuvaa huomiota. Näkymä Långsidanilta gullkronan selälle.. lopulta, aikani koluttua, löysin kuin löysinkin uudelleen ”Meikomaan” ihmeen: kulttuurin ulkopuolisen paikan, rituaalisen reitin ajattomassa ympäristössä, jossa jokainen yksityiskohta on hitaiden prosessien vaikutuksesta syntynyt. alueella on korkeita kallioita, hiekkaja somerikkorantaa, upeita lehtoja sekä meren ja jään hiomia kallionmuotoja. täällä, jos jossain, on helppo yhtyä taidemaalari Pekka halosen ajatukseen metsästä: ”Minusta on usein tuntunut, että omistaisin louvren tai maailman suurimmat taideaarteet oveni ulkopuolella.” Missään en ole nähnyt sellaista monimuotoisuuden kirjoa lajin sisällä kuin juuri täällä, långsidanin ja Purunpään kalliomännyissä. alue on yksityisen tahon omistuksessa, joten opasteita tai palveluvarustusta ei ole. Puut, kivet, kalliot ja rannan viiva ovat kaikki tuulen, jään ja veden jäljiltä, muotoonsa hioutuneita, sitkeitä, väsymättömiä, joustavia. kemIönsAArI K a Rt ta R it va Ko va la in en kemIönsAAren nIemI öLMOS–pUrUNpääN alue on erikoislaatuinen, sillä långsidan on ainoa paikka koko saaristomerellä, missä mannervyöhyke vaihtuu suoraan avoimeksi ulappavyöhykkeeksi. viisikilometrinen syrjä muuttuu puolivälin jälkeen louhikko-, kivikkoja sorarannasta kallioiseksi, jossa kiviaines mutkittelee ja kiemurtelee, milloin raidallisena, milloin pilkullisena, rypistyen ja oieten. aika ajoin olen kasvattanut itsessäni välinpitämättömyyttä, vältellyt metsää ja yrittänyt keskittyä muihin asioihin. Suojelualueet on merkitty vihreällä viivoituksella. 50 Suomen luonto 11/2015 kään ole pysyvää. Paikka, mikä nyt on olemassa mustikoineen ja torvisienineen, on ensi vuonna aukea ja puuton. kivien kuviot, muodot ja värit virittävät lähes väistämättä keräilijävaiston äärimmilleen. Rantaa on tästä eteenpäin päiväkausiksi! Långsidanin mäntyjen muodot långsidan on nimensä mukaisesti pitkä
Ranta ottaa meren vastaan hiekkaisena ja kallioisena.. ölmosin hiekkarannat muuttuvat Långsidanilla aluksi kivikkoisiksi ja lopulta kallioisiksi. Långsidanin kalliorantaa. Långsidanilla manner vaihtuu suoraan ulapaksi. 11/2015 Suomen luonto 51 Sinnikäs mänty
Se tähyää laki paljaana horisonttia aina Söderfjärdenille asti ja ehkä vieläkin kauemmas, Jurmon selälle. laidalta kohoaa saaren kenties kaunein näköalapaikka, vikgärdsklinten. Sen edustalta on sukellettu myös 1100–1300-luvuilta peräisin olevaa slaavilais–vendiläistä keramiikkaa. alapuolella niemen suojaksi kaartuu yhteenkasvanut Jungfruholmenin, Högholmenin ja Skansholmenin saariryhmä. Meren voimat pitävät kalliot puhtaina.. Glasbergetillä tietää olevansa maailman rajoilla ja kaukana kaikesta. Maisema on tiheää, rehevää ja avaraa. krogaruddenissa on yhä jäänteitä rakennuksista ja kalliossa kaiverruksia 1600-luvulta, jolloin siellä sijaitsi valtakunnankansleri axel oxenstiernan perustama majatalo. keväisin nostavat sinivuokot, valkovuokot, kevätesikot, lehtokielot ja leinikit päänsä rapisevan lehtimaton alta kohden latvustossa rupattelevia pähkinähakkeja ja kimittäviä harmaapäätikkoja, jotka kieppuvat suurten haapojen ympärillä. Paikka on nimensä veroinen. tämä lahden ja tien väliin jäävä Ekhamnin tammilehto on suojeltu ja tietoisuus sen pysyvyydestä tuo metsään erityisen rauhan. laakea ja laaja silokallio on täydellinen paikka makoilla ja pulahtaa veteen ennen uutta nousua ja lähestyvää päätepistettä. Purunpään komein kallio Glasberget kohoaa yli 40 metriin. tyrskyt vellovat lännestä koko meren mitalta, mutta Jungfrusundissa on aivan tyyntä. Muutaman kilometrin matkalla on asutusta, mökkejä ja venevalkamia. tien ja lännen puoleisen rannan väliin jäävä kapea, enimmäkseen kalliometsäinen vyöhyke on pikkupiirteinen vaihtelevine aukioineen ja sopukoineen. kalliomailla on kuin harkiten sijoiteltuja puuryhmiä tai monisatavuotisen hoidon tuloksena syntyneitä bonsaimäntyjä, suopursunaromisia rämeasetelmia, kallioon hioutuneita vesialtaita, kiviportaita, seinämiä ja jäkäläornamenttisia mattoja. Purunpäässä on vapaata rantaa vielä idän puolellakin, samoin Purunpäänlahden toisella puolen långvikuddenin ja läheivikgärdsklinten kohoaa Ekhamnin tammimetsän reunalta. krogaruddenista edemmäs ei veneetön pääse, mutta uimalla voi käväistä Jungfruholmenissa, sen simpukkarantaisten jalopuulehtojen, pronssikautisten hautaröykkiöiden tai kapeauumaisen hiidenkirnulammen tähden. idän puolella puristuu Purunpään lahti suultaan kapeana mantereen uumeniin ja levenee kohden pohjukkaa, jonne Ekhamnista alkava tammien pähkinäpensashelmainen kavalkadi saarnien, lehmusten ja vaahteroiden saattelemana työntyy. 52 Suomen luonto 11/2015 Ekhamnin tammilehto långsidan päättyy Ekhamniin, jossa tie tulee rannan tuntumaan. kärkeen kiemurtelee puomilla suljettu metsäautotie. Ekhamnin jälkeen alkaa Purunpään niemi, jota lännenpuolella reunustaa Degernäsin syvänne. Etelän suunnassa levittäytyy sen laelta kelopuiden ja aih kien lomitse näkymä kohti sekametsien ja kallioiden välissä sukkuloivaa lahtea ja lännessä jalopuuoksistojen takana kohti Saaristomerta. ylhäältä näkee, miten hyvän ja turvallisen sataman tuo aallonmurtaja synnyttää Purunpään rantaan. Ei ole ihme, että salmi on ammoisista ajoista asti ollut merenkulkijoiden turva. vanhat tammet ojentelevat pientareilla oksiaan. Finnvikenin kohdalla on mahdollista laskeutua muuten jyrkkärantaisilta kallioilta aivan vesirajaan. purunpään kallioilla kesätietä pitkin voi Purunpäänlahden puolelta kulkea jälleen niemen toiselle, avomeren puolelle
jungfruholmenin hiidenkirnu. Näkyvä vikgärdklinteniltä purunpään lahdelle, jota reunustaa vasemmalla Långvikin niemi ja oikealla purunpää.. 11/2015 Suomen luonto 53 purunpään männyille kaikki on mahdollista. Merenkulkijoiden viestejä vuosisatojen takaa krogaruddenin kalliossa
54 Suomen luonto 11/2015 Silokallioita finnvikenin rannalla. 54 Suomen luonto 11/2015 jalopuumetsää Ekhamnissa.
Samalla lipulla: Kunto, OutdoorExpo, Fillari, Golf, Ball Sports ja Helsinki Horse Fair (la–su). Puhuminen luonnonsuojelualueesta on tässä tapauksessa harhaanjohtavaa, sillä suojelusopimus estää todellisuudessa vain rakentamisen. avohakkuu, maan muokkaus, jopa kantojen nosto on sallittua kymmenen metrin päässä vesirajasta; vain lehdot olivat poikkeus. alueen suojelu sinetöitiin myöhemmin osana naturaa. n Noudamme kotoasi Tuo vastaanottopisteeseemme Noudamme yrityksestänne Noudamme taloyhtiöstänne Noudamme edullisesti teille tarpeettomat vanhat kodinkoneet, sähköja elektroniikkalaitteet sekä polkupyörät ja muut metalliromut! Tilaa nouto 0104201500 www.tramel.info Noutotilaukset ark klo 8-16 Nouto vain 50 € /pakettiauto Koko Suomen alueella! Leikkaa talteen, tarjous on voimassa Suomen luonto -lehden lukijoille koko vuoden!* TRAMEL OY | HELSINKI | LAHTI | OULU | TUUSULA | KAARINA | NOKIA | VALKEAKOSKI | JANAKALA | SAARIJÄRVI | PAIMIO | 0104201500 | tilaus@tramel.fi | www.tramel.info * Rakkaatromut ® -palvelussa tavara ohjataan ensisijaisesti uudelleen käyttöön ja muu materiaali kierrätetään. Kierrätämme kaikki sähkölaitteet, elektroniikan, metalliromut ja esim. 2015 MESSUKESKUS HELSINKI KAIKKI KUVASTA! FILLARI BALL SPORTS OUTDOOR KUNTO KUVA & KAMERA GOLF HORSE FAIR Tule, tutustu, testaa, opi ja tee hankintoja. 11/2015 Suomen luonto 55 tAIteIlIjAt jA kAnsAlAIset vetosIvAt metsIen puolestA pUrUNpääN metsien säästyminen ei ole selviö. useat tahot sekä adressiin nimensä allekirjoittaneet 1800 dragsfjärdiläistä saivat mökkisuunnitelmat kumottua vuonna 1985. vasta uhan kohdistuessa myös Purunpäähän ihmiset ovat reagoineet voimakkaasti. kuvamessut.com Avoinna: pe 12–19, la 10–18, su 10–17. Esillä ovat kaikki kevään kiinnostavimmat ja kovimmat uutuudet, sekä kymmeniä puheenvuoroja alan kuumimmilta nimiltä. Huomio sai Konstsamfundetin luopumaan välittömistä hakkuista. Konstsamfundetilla on Kemiönsaarella lähes 6000 hehtaaria metsää. Liput: ennakkoon verkkokaupasta 15 € / 9 €, messujen aikana kassoilta ja verkkokaupasta 18 € / 11 €. alueen luontoarvot nousivat esiin perustettaessa Saaristomeren kansallispuistoa, jonka osaksi rantoja haviteltiin. messukeskus.com/shop Alle 12-vuotiaat vain aikuisen seurassa. yhdistys kartoittaa nyt Kemiönsaaren luonto -yhdistyksen kanssa myös mahdollisia suojelukohteita. keskimäärin 200–300 metrin levyinen yksityinen luonnonsuojelualue rajautuu kansallispuistoon ja on pinta-alaltaan vajaat 500 hehtaaria. avohakattavaksi aiotut kohteet ovat kalliometsien väliin jääviä rehevämpiä metsiköitä. Metsäsuunnitelman mukaan harvennushakkuita oli luvassa natura-alueelle kaikkiaan 30 hehtaaria ja avohakkuita 30 hehtaaria, joista Purunpäähän 12 hehtaaria. Maan omistava yhdistys oli kuitenkin kaavaillut 150 kesämökkiä näille ja lähialueen rakentamattomille rannoille, joita pidettiin suojelullisesti tärkeinä. 6.–8. Purunpään puolesta metsien omistajalle Konstsamfundetille esitti oman vetoomuksensa myös yli viisikymmentä eturivin taiteilijaa, muun muassa suunnittelija Stefan Lindfors, ohjaaja erik Söderblom, elokuvaohjaaja Ulrica Bengts, kapellimestari Jan Söderblom, kirjailijat Birgitta Boucht ja Monika Fagerholm, akateemikko Caj Bremer, kuvataiteilija Alvar Gullichsen, muusikko Linda Fredriksson ja runoilija Caj Westerberg. K uv a& Kam era-m es su t 20 05–2015 Yhteistyössä:. saarelaiset ovat keränneet metsien puolesta nimiä adressilla, johon saatiin 1370 allekirjoitusta. alueen omistavan yhdistyksen tekemät laajat avohakkuut muissa kohteissa eri puolilla saarta ja myös Ölmossenissa natura-alueella ovat herättäneet asukkaissa mielipahaa. yhdistys käyttää toimintansa tuoton suomenruotsalaisen kulttuurin tukemiseen. Katso muut yrityspalvelut tramel.info -sivuillta. Metsien säilyminen hakkuilta ei ole edelleenkään taattua. Miten hienoa onkaan, että tämä kaikki on vielä olemassa, tämä ihmistä suurempien voimien tatuoima, tuulenpieksemä syrjä! hakkuu-uhan varjossa Saaristolaisten ja veneilijöiden ikiaikaisen maiseman säilyminen rakentamattomana ei ole ollut itsestään selvää. 3. polkupyörät. yhdistys onkin nyt luvannut, ettei hakkuita laiteta täytäntöön ennen uutta harkintaa. aNTTI haLkka sen Hammarsbodajärven rannalla, kaikkiaan kolmisenkymmentä kilometriä
linnut Lumisen saaren valokuvaaja tea karvinen matkusti talviseen japaniin nähdäkseen mantšuriankurjen, äyriäishuuhkajan ja kuumissa lähteissä kylpevät laulujoutsenet. tekSti ja kuvat TEa karvINEN 56 Suomen luonto 11/2015 kussharojärven kuumat lähteet sattuvat laulujoutsenten muuttoreitille.
11/2015 Suomen luonto 57 MATKALLA MAAILMALLA JAPAnI
Tanchon taika Maailmassa on 15 kurkilajia, joista 11 on uhanalaisia. aamupalapöydässä saamme rauhassa nauttia ruoasta, jota osa meistä ei ole ennen nähnyt, ei ainakaan aamupalalla: riisiä, grillattua kalaa, misokeittoa, etikkasäilykkeitä, norilevää ja eri tavoin valmistettuja kasviksia. Se saa merikotkat ja haarahaukatkin hereille. Japanissa voi nähdä lajeista kolme: vaarantuneen silmälasikurjen sekä erittäin uhanalaiset munkkikurjen ja mantšuriankurjen. kurkia pitää hetki odotella, mutta kun niitä alkaa saapua äänten säestyksellä puiden lomasta, näky on mitä maalauksellisin. Mantšuriankurjet hyppelevät ja nyppivät nokkaansa esimerkiksi lumipalloja. kushiron kaupungin lähellä sijaitseva akan kansainvälinen kurkikeskus on kahden ensimmäisen päivän kuvauspaikkamme. kuningasmerikotkat, harvinaiset äyriäishuuhkajat, majesteetilliset mantšuriankurjet ja laulujoutsenet odottavat meitä. vain se elää täällä ympäri vuoden. aamun 17 asteen pakkanen pukee peltoaukeaa reunustavat puut hienoon lumihuuruun. kurkien tanssia on ihailtu japanin taiteessa kautta vuosisatojen. 58 Suomen luonto 11/2015. Se sijaitsee sopivasti puolen kilometrin päässä hotellista. Myös runsaasti käytetyt kemikaalit uhkasivat kurkia. nykyisin tanchoja löytää Japanissa vain Hokkaidon itäosasta, jonka soille ja ruovikoille noin kolmanneksen koko maailman mantšuriankurjista arvellaan tulevan kekawayun kaupungissa ja sen ympäristössä on kuumia lähteitä. 1930ja 1940-luvuilla tanchon taru oli loppumaisillaan, kun metsästyksen ja kosteikkojen häviämisen seurauksena lintujen katsottiin hävinneen lähes kokonaan. En ole lintukuvaaja, mutta olen lentänyt jari Peltomäen ja muutaman muun luontokuvaajan kanssa kuvaamaan lintuja helmikuiseen Japaniin, lumiselle Hokkaidon saarelle. Ensimmäinen kuvauspäivä ei onneksi valkene kovin aikaisin, koska olemme pitkän lentomatkan uuvuttamia. ne saapuvat samoille apajille. japani on vulkaanisesti hyvin aktiivinen maa. Huipennus tapahtuu joka päivä kahdelta iltapäivällä, kun yksi kurkikeskuksen työntekijöistä heittää pellolle kaloja. Tanssiaskeleet saavat kuvaajankin suun hymyyn. kuvaajat yrittävät saada nappilaukaisua kotkien ja kurkien kohtaamisista, mutta minä keskityn mantšuriankurkiin. Jälkimmäinen, tuttavallisesti tancho, on japanilaisten suosikki. Pitkiä objektiiveja raahaavia, lähinnä paikallisia kuvaajia saapuu yhdeksän jälkeen aamulla
kurjet söivät sitä ja palasivat seuraavinakin vuosina samalle paikalle. Neljä viidesosaa Japanista on vuorten ja metsien peitossa. kulhomainen järvi syntyi aikoinaan tulivuoren romahdettua. kussharojärven rannan kuumat lähteet tarjoavat sekä joutsenille että kuvaajille hienot talviset olot. kussharo on laulujoutsenten muuttomatkan varrella. tarina kertoo, että 1950-luvulla mies nimeltä sadajiro Yamazaki alkoi heittää pellolle lehmille tarkoitettua maissia. Sikahirvien lauma juoksee keskelle peltoa ruokailemaan. väisin pesimään. Emme tiedä, missä laulujoutsenet viivyttelevät, joten lähdemme aamulla etsimään sulapaikkoja kalderajärvelle. Laulujoutsen ottaa höyrykylpyjen välillä pienen levon. Järvi jäätyy talvella, mutta sen rannoilla on kuumia lähteitä ja pieniä ulkoilmakylpylöitä. höyryävät laulujoutsenet kussharojärven maisemiin akan kansallispuistoon on vuokra-autolla muutaman tunnin matka. tästä alkoi kurkien ruokinta ja niiden lukumäärän kasvu. 11/2015 Suomen luonto 59. Maailmassa on arviolta 2750 mantšuriankurkea
turistit ostavat suolaamatonta popcornia ja heittelevät sitä joutsenille. Joutsenetkin löytyvät. näitä kohtauksia tallennan videolle. Elegantit linnut sulautuvat hienosti ympäristöönsä: valkoiseen järven jäähän, lumeen ja vuoriin. Seuraavana aamuna paikallinen mies kylpee kuumassa lähteessä alasti piittaamatta kuudesta valokuvaajasta, jotka häärivät höyryisten joutsenten ympärillä. kun ihmiset asuvat pääasiassa rannikolla, monet eläinlajit saavat elää rauhassa sisämaan metsäisillä vuoristoseuduilla. kotoperäisiä lajeja ovat muun muassa japaninmakakit ja japaninjättisalamanterausun satamassa voi kuvata tukkakoskeloita, virta-alleja, lokkeja ja ulappamerimetsoja. neljä viidesosaa maa-alasta on vuorten ja metsien peittämää ylänköä: Japanissa on noin 250 yli kahden tuhannen metrin korkuista vuorta. totta onkin, että pinta-alaltaan vähän Suomea suuremmassa maassa asuu yli 20 kertaa enemmän ihmisiä, mutta 127 miljoonaa japanilaista eivät jakaudu tälle alueelle tasaisesti. Sataman edustalla kärkkyvät kotkien laumat. kuningasmerikotka on nimensä mukaisesti uljas näky.. Myös tavallinen merikotka viihtyy rausussa. 60 Suomen luonto 11/2015 aurinko paistaa ja taivas hohtaa sinisenä. laiturilla maaten pääsee kameran kanssa alle puolen metrin päähän linnuista, ja niiden innostuessa ottamaan toisistaan mittaa, on meteli melkoinen. vuorten maa ajattelemme Japania tiheästi asuttuna saariketjuna
osa istuu kuitenkin sisällä ruokailuti loissa. kohokohtia Rausussa ovat kuitenkin illat. ravintolasta piilokoju Shiretokon niemimaan eteläpuoliskolla, vuorten juurella, on pieni Rausun kalastajakaupunki. Hokkaidon koillisnurkassa, kuriilien saarijonon eteläpuolella, sijaitsee Shiretokon kansallispuisto, jonka reunamille lähdemme seuraavaksi etsimään lintuja. rit. kun pöllö saapuu läheiseen puuhun, ikkunalasit vedetään syrjään ja kuvaaminen voi alkaa. Suurista maanisäkkäistä maassa elää karhuja, villisikoja, supikoiria, kettuja ja peuroja. Hokkaidolla arvioidaan olevan enää noin 140 äyriäishuuhkajaa. kesät ovat lämpimät ja osittain helteiset, mutta talvella on paljon lunta. Suurikokoinen pöllö on erikoistunut metsästämään ja kalastamaan jokien ranta-alueilla, mikä on lisännyt sen uhanalaisuutta, sillä rantametsät ovat vähentyneet rakentamisen takia. Saamme myös tofukeittoa, eri tavoin valmistettuja kasviksia, merilevää ja itse tehtyä marjalikööriä. käymme kuvaamassa kotkien ruokintapaikalla. Eri iltoina meitä on kymmenestä kahteenkymmeneen kuvaajaa odottamassa pöllöä. kaupungin satamassa kuvaamme nousevaa aurinkoa vasten satoja merikotkia ja kuningasmerikotkia. olen istunut monenlaisissa piilokojuissa, mutta Washinoyadon majatalo on jotain aivan muuta. Emäntä käy illallisen jälkeen viemässä joen lumi penkkaan pari kalaa. toista sataa merikotkaa ja haarahaukkaa lentelee kalojen houkuttamina suoraan yläpuolellamme. Saarella elääkin muista Japanin saarista poiketen monia kylmiin oloihin sopeutuneita eläimiä. ulkona on viitisen pakkasastetta. fuhrenjärvellä haarahaukat leijailevat pään yllä. 11/2015 Suomen luonto 61. Paikka on pienen joen rannalla sijaitseva entisen kalastajaperheen koti, joka muuttuu illallisen jälkeen ravintolasta kuvauspaikaksi. Hän on kokenut ornitologi, luonnonystävä ja erin omainen kokki, joka loihtii illoiksi herkullista ruokaa meren antimista. viisaan miehen sanoja nemuron kaupungin lähellä sijaitsevan Fuhrenjärven alueella oppaanamme on kodikkaan Fuhren-majatalon isäntä, takeyoshi matsuo. Hokkaidon maisemat havuja sekametsineen sekä monine järvineen muistuttavat Siperiaa. lintulajeja Japanissa tavataan noin 550. Ikkunalasit avataan ja kuvaaminen voi alkaa. osa istuu joen penkalle tuodussa vanhassa pakettiautossa, josta on tehty lämmittimellä varustettu piilokoju; muutamat kuvaavat omasta autostaan ilman lämpöä
kotkatkin kutistuvat jyhkeiden vuorten rinnalla.. 62 Suomen luonto 11/2015 kuningasmerikotkat pesivät kesällä kamtšatkalla venäjällä. fuhrenjärven kuningasmerikotkia ruokitaan kaloilla
• Rannikon lehtimetsissä kasvaa tammia, lehmuksia ja saarnia, joiden alla kohoavat bambut. tämän vanhan, viisaan miehen kanssa on mielenkiintoista jutella japanilaisten luontosuhteesta. äyriäishuuhkaja on yksi niistä. HOKKAIDO Akan kurkikeskus Shiretokon kansallispuisto Kussharojärvi • Hokkaido on japanin neljästä pääsaaresta pohjoisin. tammikuun keskilämpötila Hokkaidolla onkin -4 astetta, ja saarelle puhaltavat kylmät siperian tuulet. Hokkaidolla on kuusi kansallispuistoa, viisi suojeltua maisemaaluetta ja 12 kansainvälisesti merkittävää, suojeltua kosteikkoa. luonto ja jumala ovat sama asia. sapporo tokio Rausu nemuro hokkAIdon luonto. 11/2015 Suomen luonto 63 ”olen nähnyt noin 900 kuningasmerikotkaa yhden päivän aikana täällä kotiseudullani. Saarelle kulkee pääsaarelta honshulta myös juna merenalaista tunnelia pitkin. • saaren suurin kaupunki sapporo on aika tarkasti new yorkin ja Rooman kanssa samalla leveyspiirillä, mutta moni tuntee sen talviurheilusta. • Kotoperäisiä lajeja saarella elää vähän, mutta pohjoisia, uhanalaisia lajeja, joita ei löydy muualta japanista, Hokkaidolla esiintyy paljon. Matsuon mukaan ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Jumaluuksia (kami) on kaikkialla, muun muassa järvissä, joissa, vuorissa, kasveissa ja metsissä. • lämpötilojen vaihtelu saaren sisällä on suurta korkeuserojen takia. n Tea Karvinen on vapaa valokuvaaja. äyriäishuuhkaja käy kalassa washinoyadon majatalolla. Japanilaiset ovat uskoneet, että kaikella elollisella on sielu. Se on toiseksi suurin määrä maailmassa. Perinteinen elinkeino, kalastus, on 30 vuodessa romahtanut, ja saaliit ovat enää kymmenen prosenttia aiemmasta. Susi hävisi Japanista noin 150 vuotta sitten. luku on noin 18 prosenttia koko maailman populaatiosta”, isäntämme mainitsee ylpeänä. Keskiosa on hyvin vuoristoista, ja kaikkein ylimmäs nousee 2290 metrin korkuinen asahivuori. hokkaidolle pääsee Suomesta lentämällä Tokion kautta. sen pintaala on noin 78 000 neliökilometriä, aavistuksen suomen lappia vähemmän. Jokaisessa peipossa on kami, ja jokaista maailman peippoa suojelee peippojen ylikami. Myös kesät ovat kohtalaisen viileitä muuhun japaniin verrattuna. Japanin taiteessa ja kirjallisuudessa luonnolla on aina ollut erityissija. ”nykypäivän japanilainen ei ole enää niin sinut luonnon kanssa”, Matsuo sanoo. ilveksiäkään ei ole. Hän vieraili Hokkaidolla vuosi sitten. vuoristo on havupuuvaltaista
Mieleeni on jäänyt Ruissalon linnuista kertova kirja, jossa oli muutamia värikuviakin mustavalkoisten rinnalla. Siinä kun istuu hetken hiljaa, niin sinulle tullaankin tarjoamaan kahvia ja pullaa. 64 Suomen luonto 19/2013 k a S v okk ain, k o t ona, retkellä j a virikkeit ä t oimitt anut j O ha NN a ME h T OL a ”vaNhEMpaNI ovat kertoneet, että noin neljävuotiaana minulta kysyttiin, mikä minusta tulee isona. Rautiaisella on ihan oma paikkansa sydämessäni, sillä määritin sen itse varsin nuorena. Etenkin lapin tunturikasveja katsomalla voi nähdä pienuudessa olevan ihanan luonnon suuruuden. tänä keväänä olen kahdessa televisiosarjassa. vuosien myötä luontoharrastukseni on muotoutunut kokonaisvaltaisemmaksi. Sinne pitää menee niin kuin kylään, ottaa hattu nätisti kouraan ja istua oven pieleen kuten ennen vanhaan tultiin kylään. kuka sä olet. vastasin ärrä sorahtaen, että lintutieteen tohtori. isäni keräsi koko ikänsä kasveja sekä kivilajeja, joista hän piti näyttelyitä. tuntui siltä kuin olisimme kätelleet: terve! Mä oon rautiainen. ”luontoon pitää mennä niin kuin kylään” k as vo kk ain. lisäksi teen levyä, jonka kappaleet olen itse sanoittanut. aikani kiikaroituani tunnistin sen. Se on niin mukavaa puuhaa. kuvaustauoilla tein pieniä linturetkiä ja opettelin lintujen nimiä Pirkka-Pekka Petelius, 61, luontoharrastaja, Helsinki 64 Suomen luonto 11/2015 monitaituri tekSti jOhaNNa MEhTOLa kuva TOMI SETäLä Etenkin Lapin tunturikasveja katsomalla voi nähdä pienuudessa olevan luonnon suuruuden.” jos idänuunilintu laulaa lähistöllä, pirkka-pekka petelius saattaa viivästyttää elokuvan kuvauksia. koulussa piti kerätä kasveja, ja niitä olen alkanut taas harrastaa. Syksyllä tulee ensi-iltaan Kätilö, jota kuvasimme viime vuonna liettuassa. Radio Suomen Luontoiltojen juontaminen ei edes tunnu työltä. opettaja vähän epäili tietämystäni ja tenttasi minua esimerkiksi käenpiian laulusta, mutta pian hänkin huomasi, että kyllä tämä poika linnut tuntee. BIOLOgIaN OpISkELU ei kiinnostanut minua, mutta kun lähdettiin luokan kanssa linturetkelle, minulla oli jo koulun pihassa tarvittavat kymmenen lintulajia koossa. arkENI ON kIIrEISTä erilaisten työprojektien vuoksi. Jo silloin linnut olivat minulle ykkösjuttu. kertaakaan en ole mennyt sinne huonolla tuulella. olen opetellut tietoisesti olemaan hiljaa luonnon keskellä. lintu lauloi kuusen latvassa ja ihmettelin, mikä se voi olla. Hän vei minua linturetkille ja opetti tunnistamaan lajeja, osti minulle kiikarin ja lintukirjoja. Syvensin vielä tietämystäni piirtämällä lintuja. olen käynyt sitä jo kerran etsimässä – tuloksetta. Haluaisin vain löytää sen. Minulla on pakkomielteenä päästä näkemään lapissa kasvava rauhoitettu karvamaksaruoho
LUONTO ON aINOa paikka maailmassa, jossa kukaan ei tuomitse tai arvostele vaan hyväksyy sinut sellaisena kuin olet. Sitten vasta auto lähti liikkeelle. vaikka minä olen kova puhumaan, osaan sentään luonnossa olla hiljaa.” n Mielipaikka: teltta kesällä Retkikohde: kesäyö Luontokirja: Charles G. viDeo. Jouduin pitämään ikkunaa auki, koska oli kuuma ja bensa haisi. Se on vähän niin kuin Suomen kansa: hiljainen ja nöyrä, joka seisoo myrskyissä ja on aina läsnä. ongelma ei ole puhumattomuus vaan se, ettei sitä osata kuunnella. robertsin punakettu Luontopuuha: taimien ja pensaiden istuttaminen Vuodenaika: kevät Lintu: rautiainen nisäkäs: metsäkauris Hyönteinen: Apolloperhonen Sieni: keltavahvero Marja: mustikka peteLiukSen mieLeiSet Pirkka-Pekka Petelius kertoo talven linnuista, katso www.suomenluonto.fi. luonnossa voi nähdä suomalaista miestäkin, josta väitetään, ettei se osaa puhua. kameran huudettiin jo käyvän, mutta oli ihan pakko jäädä kuuntelemaan, että se tosiaan oli idänuunilintu. d. onko se kevään eka idänuunilintu. 19/2013 Suomen luonto 65 11/2015 Suomen luonto 65 liettuaksi kuten käki – gegute ja peippo – kikilis. odotin ohjaajalta kamera käy -komentoa, kun kuulin linnun laulavan. Eräässä elokuvan kohtauksessa ajan isoa venäläistä kuorma-autoa, joka haisee bensalle ja pitää hirveää ryminää. Siitä piti saada varmuus. olen tosi kiitollinen, että olen saanut tehdä töitä luovalla alalla mutta myös luonnon parissa. ne molemmat ovat osa elämäntapaani ja antavat latausta jaksamaan. Minua ei väsytä tippaakaan ja olenkin sanonut, että jään sitten aikanaan elämästä eläkkeelle
Kardemumma kuuluu inkiväärikasveihin ja mausteeksi siitä käytetään siemenet. Kuv at M a Ri K a e eR ol a anna Energiansäästölamput, ledit ja halogeenit saavat yhä monen lampunostajan pään pyörälle, mutta eniten ongelmia aiheuttaa kierrätys. SUOMESSa energiansäästöja led-lamppujen kierrätys on lähtenyt käyntiin laiskasti. Energiansäästöja led-lamppujen kierrätyksessä on ongelmia myös muualla Euroopassa. Energiansäästölamput sisältävät pienen määrän elohopeaa, ja ne tulee palauttaa käytön jälkeen joko sähköja elektroniikkaromun (SER) tai vaarallisen jätteen keräyspisteeseen. Maustetta kannattaa kokeilla myös esimerkiksi makkararuokien tuunaamiseen. Mihinkäs rikkinäinen juomalasi kuuluikaan. kardemumman yössä TaLvIpäIväN lämmikkeestä glögimukillisesta jää ilmaan viivähtämään voimakas kardemumman tuoksu. www.kiitoskunlajittelet.fi Oho! Särkynyt juomalasi kuuluu sekajätteisiin. s. led-valot eivät sisällä elohopeaa, mutta energiansäästölamppujen tavoin niitä kerätään SER-kierrätyspisteille ja arvoaineet otetaan uusiokäyttöön. lamppuja voi palauttaa myös ilmaiseksi myymälöihin, joiden valikoimiin ne kuuluvat. Paljastui, että tutkittuja yhdisteitä on laajalti vesistöissämme, ja mikrobit ja auringonvalo hajottavat niitä erittäin hitaasti. ” tämä johtuu varmaan pitkälti siitä, etteivät kuluttajat vielä tiedä, mitä näille käytetyille lampuille tulisi tehdä”, sanoo Motivan asiantuntija Päivi suur-uski. Kardemummalla maustettuja reseptejä löydät osoitteesta www.suomenluonto.fi. Motiva on valtion omistama energiaja materiaalitehokkuuteen perehtynyt asiantuntijayritys. valon kiertää TeKsTi MIrva UOTILa. Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteestä tuotetaan myös kaukolämpöä ja sähköä vantaan energian jätevoimalassa (ks. asian selvitti noora Perkola Helsingin yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessaan, joka tarkastettiin joulukuussa. vesinäytteitä kerättiin 15 joesta sekä kolmesta järvestä: Päijänteestä, vanajavedestä ja tuusulanjärvestä. Energiansäästölamppuja kerätään myös, jotta niiden elektroniikan aineita saataisiin talteen. k oto n a pienet palat lamput kiertoon Makeutusaineet kulkeutuvat vesistöihin kEINOTEkOISET makeutusaineet sekä paperien ja tekstiilien pinnoitteiden sisältämät fluoriyhdisteet päätyvät vesistöihin puhdistettujen yhdyskuntajätevesien mukana. Eu-maista vain Ruotsilla on Suomea pa66 Suomen luonto 11/2015 vinkkejä lajitteluun jOS jäTTEIdEN lajittelu tuottaa pulmia, ratkaisu löytyy Kiitos kun lajittelet -sivustolta. ”Keinotekoisia makeutusaineita lisätään muun muassa elintarvikkeisiin ja kosmetiikkaan. sekajätteisiin, sillä se on niin sanottua keraamista lasia eikä sovi uusiokäyttöön. sieltä selviää myös, minne mikäkin jäte lopulta päätyy: maitotölkeistä valmistetaan raaka-ainetta tekstiilija paperiteollisuuden tarpeisiin ja lasipurkki syntyy uudesti esimerkiksi lasivillana. ” lamppujen kierrättäminen on meille vielä melko uutta ja tällä saralla on paljon parannettavaa.” toisin kuin hehkuja halogeenilamppuja, ledja energiansäästölamppuja ei saa hävittää sekajätteenä. fluoriyhdisteitä taas on esimerkiksi teflonissa ja gore-texissä”, Perkola sanoo. vain noin puolet lampuista palautuu kierrätyspisteille, kun loput hävitetään sekajätteen mukana. Perinteinen suomalainen tapa on maustaa pullataikina kardemummalla, mutta se sopii hyvin kuivakakkujen ja keksienkin mausteeksi. 36–41)
seuraavan kerran kirjaostoksilla kannattaa takakannen esittelytekstin lisäksi kurkata sisäkannen tietoihin. rempi kierrätysprosentti, muualla kierrätetään vain noin 40 prosenttia. M a RiK a ee R o la ee R o j. jOhaNNa MEhTOLa Lue koko Kirjoja Kiinasta -raportti www.finnwatch.org Lisätietoa oikean lampun valinnasta ja kierrätyksestä saat näistä osoitteista: http://lampputieto.fi http://lampunvalintakone.fi. suomalainen painoala on jo vuosia tehnyt leikkauksia vähentämällä työvoimaa. ”lehtien, kirjojen ja muiden tuotteiden painaminen työllistää suomessa noin 7900 henkilöä. vuosittain alalta vähenee liki tuhat työpaikkaa”, sanoo teollisuusalojen ammattiliiton puheenjohtaja Timo Valittu. HaLpa paino, kaLLis kirja vaaTEOSTOkSILLa tulee usein tarkistettua paidan niskalapusta, missä maassa se on valmistettu. Koko graafinen teollisuus on jo vuosia ollut rajussa saneerauksessa. ” Esimerkiksi yleisvalaistukseen, ulkovaloihin, saunaan ja kristallikruunuun on usein hankittava erityyppinen valonlähde.” uusista lampuista led-valot ovat ympäristöystävällisimpiä. n 11/2015 Suomen luonto 67 Ru Bé n H iD a lg o / is to cK PH oto kirjahylly lEDja energiansäästölamppuja ei saa hävittää sekajätteenä. Parhaimmillaan led-lampuille luvataan jopa 25 vuoden käyttöikää. finnwatch tutki tehtaan työoloja, joista paljastui muun muassa, että jotkut työntekijät saavat euron tuntipalkkaa ja joutuvat tekemään jopa 80 tuntia ylitöitä kuukaudessa. finnwatchin selvityksen mukaan osalla suomalaisista kustantamoista ei ole lainkaan yritysvastuulinjauksia, mutta toki vastuullisuuteen panostaneitakin kirjataloja on kuten esimerkiksi egmont-konserni, tammi ja wsoy. Kustantamo nyt ainakin oli kotimainen. ne ovat erittäin pitkäikäisiä ja vaihtoehdoista myös kaikkein energiatehokkaimpia. ja mikseivät kirjojen hinnat ole laskeneet, vaikka tuotantokustannukset ovat. jos painatus ja sidonta -kohdassa lukee Hung Hing, Kiina moni ehkä miettii ostopäätöstään hieman tarkemmin. Mutta entäpä kirjaostoksilla. kaikki lamput eivät esimerkiksi kestä kylmiä tai kuumia lämpötiloja, himmentimiä tai liiketunnistimia. UUdET LaMppUTyypIT ovat energiatehokkaampia ja täten ympäristöystävällisempiä kuin hehkulamput, mutta niillä on omat oikkunsa. sen lisäksi, että painotyöt tehdään jopa epäinhimillisissä oloissa, työpaikat valuvat ulkomaille. ” Energiansäästö-, ledja halogeenilamput ovat kaikki toimintaperiaatteiltaan erilaisia, joten lamppu on ostettava oman käyttötarpeen mukaan”, Suur-uski sanoo. ” led-tekniikka on kehittynyt nopeasti todella hyväksi, ja nyt viime vuoden aikana uudet lamput ovat päässeet kunnolla markkinoille”, Suur-uski sanoo. valon Noin viisi prosenttia Suomessa julkaistavista kirjoista painetaan kiinassa. apua lampunvalintaan saa pakkausmerkinnöistä, kunhan niitä opettelee tulkitsemaan. Pukinkonttiinkin sujahti taas kirja jos toinenkin, mutta eipä tullut katsottua, missä kirja on painettu. ” Energiatehokkuutensa lisäksi ledit syttyvät heti, ja niillä saadaan tuotettua kaikenväristä valoa.” nykykansalaisen yleissivistykseen alkavat vähitellen kuulua niin kelvinit, kandelat, lumenit ja luksit kuin kunkin uuden lampputyypin käyttötarkoitukset. Kansalaisjärjestö finnwatch julkaisi joulukuussa raportin Kirjoja Kiinasta – Suomessa toimivien kustantamoiden vastuullisuus, jonka mukaan monet suomalaiskustantamot painavat kirjoja Hung Hing -konsernin tehtaassa Kiinan guan gdongin maakunnassa. niillä on yritysvastuulinjaukset, ja ne myös valvovat niiden toteutumista. aina voi myös ottaa yhteyttä kirjojen kustantajiin ja esittää kysymyksen, painetaanko heidän kirjansa kunnollisissa työoloissa. l a a M a n en / v a st av a lo kirjoja painetaan euron tuntipalkalla
marraskuuta ja päättyi 16. nahasta tehtiin nutukkaita, karvakenkiä, joissa sukkien sijaan lämmikkeinä toimivat saroista muokatut kenkäheinät. luontopolulla pIENI LapINSaNaSTO 1/10. Hyvässä lykyssä voi nähdä vaikkapa rastaita tai taviokuurnia, joita saattaa kierrellä etsimässä pihlajanmarjoja. Raitiovaunun kuljettaja on siis etymologisesti paimen. osallistumismaksua ei ole eikä ilmoittautumista tarvita. www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/ vinkit-aloittelevalle-talvipyorailijalle/ M au Ri M a H la M ä Ki / v a st av al o te R o M a KK o n en / Ku va lii te Ri jo RM a l au Ril a is to cK PH oto te R o n o RD st R ö M Talvinen luonto tarjoaa lintuja, lumijälkiä ja yhä lisääntyvää valoa. Polkiessa kunto kohoaa ja maisemat vaihtuvat, mutta samalla ehtii katsella ja kuunnella ympäröivää luontoakin. Perinteisesti porosta hyödynnettiin kaikki, koparoita eli sorkkia myöten. pyöräLLä pääSEE TaLvELLakIN voi hurauttaa polkupyöräretkelle, kunhan varustautuu oikein: tuulenpitävä vaatetus, talvirenkaat, valot ja heijastimet kuntoon, kypärä päähän ja malttia mieleen. pihabongaus sopii kaiken ikäisille. yleisin pihojen lintu oli talitiainen. Porot erotellaan loppuvuodesta ”pykällysaidalla”, pohjoissaameksi bigálusaidilla, missä porojen korviin pykälletään puukolla merkki. mitä lähemmäs napoja mennään, sitä aikaisemmin kaamos alkaa ja sitä pidempi on kaamosaika. tammikuuta. Pihabongaus-tapahtumassa tarkkaillaan lintuja tunnin ajan tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Pihabongaus on järjestetty suomessa tammikuun viimeisenä viikonloppuna vuodesta 2006. se alkoi 26. Minkä jälkiä tämän polun varrella on. tutuStu lähiluontoon tarkkailemalla lintuja omalla pihallaSi. viime vuonna havaittiin 89 lintulajia ja noin 530 000 lintuyksilöä. Kyseessä ei ole kilpailu, joten havaittujen lintujen määrä ei ole ratkaiseva. Lumipeite tekee talviretkeilystä jännittävää. Raitiovaunut kulkevat kiskoilla, mutta alun perin raito on tarkoittanut jonossa ahkioita vetäviä poroja ja raitio poropaimenta, joka kaitsi tokkaa, porolaumaa. Ilmiö esiintyy maapallon napapiireillä ja niitä korkeammilla leveysasteilla. vieläkin poromiehellä voi olla pakkasilla nutukkaat jalassa, vaikka käteen on ilmaantunut älypuhelin. suomen pohjoisimmassa kunnassa utsjoella kaamos kestää 51 vuorokautta. hEI, hEI kaaMOS! kaaMOS eli polaariyö on vuotuinen ajanjakso, jonka aikana Aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. 11/2015 Suomen luonto 69 LapIN paikannimissä, saamenkielessä ja siitä tehdyissä johdoksissa on kosolti mieltä kutkuttavia sanoja. Kuu mollottaa taivaalla, mutta kuu on myös poron valkeaa rasvaa. jOrMa LaUrILa BONgaa pIhaN LINTUja TaaS ON aIka havainnoida vaikkapa oman kotipihan, läheisen puiston tai metsän lintuja. 24.–25.1. Pihabongauksen aiempien vuosien havaintoihin voi tutustua sivulla www.birdlife.fi. Eläinten jättämät jäljet ovat kuin käyntikortteja
Se kertoo suomalaisista, jotka siirtyivät suureksi osaksi Savosta kaskiviljelijöiksi Ruotsin ja norjan asumattomille metsäseuduille 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla. www. 70 Suomen luonto 21/2015 vinkkejä moneen menoon! N e tti v in k k i metsä on taas arvossaan! 8.2. fi-verkkopalvelussa. www. Suomenluonto. Raskasmetalli-, hiilidioksidija ravinnepäästöjä voi tutkia karttanäkymässä. Metsällä on ottajia, joten kaikkien tarpeiden yhteen sovittaminen vaatii hyvää yhteistyötä ja vuoropuhelua. Palvelu voitti apps4finlandkilpailun joulukuussa. Professori liisa tyrväinen Metsäntutkimuslaitokselta sekä joukko muita tutkijoita ovat koonneet sen yksien kansien väliin loppuvuodesta ilmestyneessä teoksessa Hyvinvointia metsästä (SkS 2014). kirja on varsinainen pikkujätti, jossa eri tieteenalojen tutkijat avaavat näkökulmia muun muassa metsän tarjoamaan virkistykseen, maisemaan ja talouteen. paastot.fi veistoksia lumesta hIENOja lumiukkoja syntyy, mutta mitä muuta lumesta loihditaankaan lumenveiston sM-kisoissa Mäntyharjulla 13.–15.2.! reissupolku.sporttisaitti.com MaaMME on täynnä mahtavia talviretkeilyyn sopivia kohteita muuallakin kuin kansallispuistoissamme. saakka. Lainan päivänä vietetään Lukurauhan päivää. vain siten metsä pystyy tarjoamaan myös hyvinvointia. kyLLähäN suomalaiset sen tietävät, että metsässä käynti tekee hyvää. näyttely on avoinna 16.8. Ja mitäpä muuta me suomalaiset olisimme juuriltamme kuin metsäläisiä. Metsän hyvää tekevästä vaikutuksesta on nyt myös tutkittua tietoa. Sen voi todeta myös kansallismuseon näyttelyssä Finnskogar – Metsäsuomalaiset. www.kirjastot.fi päästöt kartalla OMaN asuinympäristönsä tai vaikkapa koko euroopan suurimmat saastuttajat selviävät Päästöt. kansallismuseo.fi jOhaNNa MEhTOLa M a Ri K a ee R o la a st Ri D R eP o n en 19 30 / M u se o v iR a st on Kuv a Ko Koe lM at nyt on kirjan vuoSi! n at a _v Ku si D ey / is to cK PH oto Savusauna lämpiää röjdforsissa ruotsissa.. suomenluonto.fi/ tag/retkivinkki/ v irikk eit ä Re ij o n en o n en / va st ava lo Metsä kutsuu hyvään oloon. kaupunki on maapallon historiaa ajatellen aika uusi juttu, metsä ei. fi-sivuiltamme löydät paljon vinkkejä talviseen retkeilyyn
näyttely on avoinna 26.4. nyt olisi hyvä hetki pyytää naapurin vanhusta tai vaikkapa mummoa ja pappaa lenkille. viikkoja kuljettuaan kuvaaja löytää pöllöt ja pitkäkoipikahlaajat, kärpät; ketut ja sopulit asettuvat omasta tahdostaan telttapaikalle, naalikin vilahtaa. kuvataiteilijoita sen jylhät ja merelliset maisemat houkuttelivat jo 1800-luvulta lähtien. vuodenaikojen mukaan jaotellut vinkit ja kausiruokareseptit ovat kokeilemisen arvoisia ja mikä parasta – helppoja toteuttaa. W. www.vievanhusulos.fi Suursaaren raitilla MErIkESkUS vELLaMON näyttely Suursaaren Ville – J. nyt tieteellinen nimi on Perisoreus infaustus, joka tarkoittaa edelleen epäonnea tuottavaa. Kuukkelia on siis pidetty sekä onnen että epäonnen tuojana. pErTTI kOSkIMIES markus Varesvuo, arto juvonen, tomi muukkonen ja jari Peltomäki: lintukuvaajien matkassa (Docendo 2014) suomalainen lintukuvaus on hyvissä käsissä ja kuvaajat ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. tieteen nimeSSä vEIkEä ja pELOTON kuukkeli on saanut monta nimeä pienille harteilleen. ilveksen haukuntaa muistuttavat kutsuhuudot voi hyvällä onnella kuulla maaliskuussa eläimen kiima-aikaan. (jM) ????. (jM) ????. saakka. lukija pääsee kirjan sivuilla lähelle kuvauskohdetta, sillä jokaisesta kuvasta on kerrottu lyhyesti, miten se on syntynyt. Kurkimaan, Metson kuoleman, Tansseja aavalla ja monet muut merkkiteokset herkin silmin ja korvin kirjoittanut jorma luhta sulautuu Vaeltajissa (Maahenki 2014) eläinten ja kasvien erikoiseen elämänpiiriin. Metsäretkeltä voi kerätä tarpeita ruokaa varten ja kirjan sivuilla esitelläänkin metsiemme tutuimpia villivihanneksia. Kuuntele ilveksen ääntelyä www.suomenluonto.fi. katja Pethman (toim.): maista metsä, löydä luonto (maaja kotitalousnaisten keskus 2014) Kirja innostaa lähtemään luontoon retkeilemään ja keittiöön kokkailemaan yhdessä lasten kanssa. Kirjassa on 120 upeaa kuvaa pohjoismaisista lajeista. siitä osoituksena on maamme huippukuvaajien otoksista koottu teos lintukuvaajen matkassa. Carl von Linnén antama nimi tarkoittaa nimittäin onnettomuutta tuovaa lörpöttelijää. lauri hallikainen: luonto soi: ilveksen jäljillä (kultasointu 2014) vaikka levy on saanut nimekseen ilveksen jäljillä, siinä on yli 40 muunkin eläimen ääniä. esimerkiksi saksassa linnun nimi Unglückshäher tarkoittaa epäonnen närheä. www.merikeskusvellamo.fi valokeilaSSa Ylistys pohjoiselle MIES, kaMEra ja mieli vaeltavat vapaina kuin tunturipöllö lapin katolla. Mattilan elämän maisemat kertoo suomenlahden suurimman ulappasaaren historiasta sekä siellä syntyneen kuvataiteilija Johan Wilhelm Mattilan (1884–1959) elämästä ja tuotannosta. ilvesäänitteet ovat peräisin luonnonvaraiselta eläimeltä. ehkä ne voimat ovat tuoneet linnun nähneelle välillä epäonnea – ja välillä onnea. nykysuomalaisille vieras suursaari oli aikoinaan suomen matkailun ykköskohde, pohjolan tahitiksikin kutsuttu. 11/2015 Suomen luonto 71 Sarjassa tutustutaan lajien tieteellisiin nimiin. (jM) ????. Pe n tt i s o RM u n en / va st ava lo ti in a H a Ku li / K yM en la a K so n M us eo Näkymä Suursaaren Somerikonvuorelta.. jOhaNNa MEhTOLa Mummon kanssa lenkille MILLOIN viimeksi ulkoilit vanhuksen kanssa. Siellä yltäkylläisyys ailahtelee köyhyyden kanssa, kun sopulit tulevat ja menevät, pakkaset ja kaamos kurittavat ja kesän rajaton valo hellii emoja ja poikasia. Karhun äännellessä kuulostaa aivan siltä kuin se yskisi. onnea tuova metsänemäntä lienee niistä tutuin. yksin irti maailmasta, taivaanrannan taa yltävässä autiudessa mieli altistuu luonnon ja ihmisen ykseydelle, mutta myös surulle palsojen luhistuessa ja jäätiköiden sulaessa. nisäkkäistä mukana ovat ilveksen lisäksi hirvi, näätä, metsäjänis, mäyrä, poro, karhu, metsäkauris ja kettu. tämän sielunlintunakin pidetyn linnun on uskottu omistavan taikavoimia. lisäksi paljastetaan kuvien teknisiä tietoja. tämä historia seuraa kuukkelia sen tieteellisessä nimessä, minne lintu ikinä pyrähtääkään. linnun vanha tieteellinen nimi Garrulus infaustus paljastaa kuitenkin hyvin kaksijakoisen suhtautumisen kuukkeliin. Syvähenkinen sulautuminen säihin ja maisemiin, kivenlohkareisiin, siivekkäisiin ja maajalkaisiin puhuttelee vaikuttavammin kuin kymmenien kirjojen tilastot arktisten alueiden ahdingosta.????. valkopöllöjen lailla kihut, kärpät, ketut ja piekanat mässäilevät sopuleilla, joita kipittää tunturipaljakoiden täydeltä. ikäinstituutin Vie vanhus ulos -kampanjalla edistetään ikäihmisten ulkoilua turvallisessa seurassa säästä ja vuodenajasta riippumatta
Satu Malin kuvasi koivussa ruokailevat linnut kovassa pakkassäässä. Kuvan lähetti Mikko Rahikainen. monenkokoisia jäälautasia kellui hiljalleen joessa. Mieluisia vieraita UpEaT koiraspunatulkut vierailivat Kasurilassa siilinjärvellä joulukuun lopulla. leHDessä julkaisTuisTa kuvisTa maksamme PalkkiOn.. jouluaterialla jOULUpäIväNä saukkopari nautiskeli saaliistaan läsäkoskella Kangasniemellä. talvisin punatulkut käyvät myös ruokintapaikoilla. 72 Suomen luonto 11/2015 Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! www.suomenluonto.fi/havaintokirja havaintokirja ToimiTTanuT aNNakaISa väNTTINEN jäälautasia TapaNINpäIväN lenkillään tuurissa Tiina Mäkinen kuvasi erikoisen ilmiön. lukijOiDen Oma luOnTOPalsTa TOimii sekä leHDessä eTTä neTissä. pyöreitä kiekkoja syntyy kovalla pakkasella virtapaikoissa, kun jäänkappaleiden reunat hioutuvat pyörivässä liikkeessä
saalis oli liian hankala nieltäväksi”, kuvailee lappeenrantalainen Anna-Liisa Pirhonen. yksi lintu nousi pintaan sammakko nokassaan. ”se sukeltelee pirteästi sulana pysyvässä ojassa 16 asteen pakkasessakin. sinnikäs otus!” kalanruotokuvio jäällä jääTyväN veden taiteilemia muotoja voi ihailla myös tässä kuopiolaisen Maire Hännisen lähettämässä kuvassa Kaislaistenlahdelta Kuopiosta. jääkuikka venyttelee ”jääkUIkka ilmestyi lahden vesijärvelle marraskuun lopulla. vesipäästäinen sulaojassa vESIpääSTäINEN ilahdutti Otso Häärää Helsingin viikissä. tänä aamuna oli vuorossa höyhenpuvun hoito ja aamuvenyttely”, kertoo Markku Salonen. punarinta talvehtii vIEhäTTävä punarinta sinnittelee pakkasessa Petri Kyllösen pihamaalla uudessakaupungissa. se yritti syödä sitä, kieputti nokassaan eri asentoihin, mutta lopulta sammakko jäi syömättä. jäätaidetta on tänä talvena päässyt ihailemaan tavanomaista paremmin, kun lunta ei ole heti tuprunnut peittämään hienoja teoksia. ilmeisesti ojasta löytyy riittävästi ravintoa, sillä päästäinen on ollut paikalla jo viikon ajan. jos ravintoa riittää, se saattaa hyvinkin selviytyä kevääseen.. Koskelot pyydystivät nahkiaisia ja muita kaloja. 11/2015 Suomen luonto 73 hankala saalis ”SEUraSIN Kotkan langinkosken rannalla isokoskeloiden sukeltelua. välillä pääsin melko lähellekin kuvaamaan
Piti kiivetä korkeimmalle tunturille Kuikkapäälle tämän ihmeen havaitakseen; kiikari oli tarpeen. Äänestä . satamatoimintojen laajentuessa vanha rauhoituspäätös muodostui Hangon päättäjille ja yrityksille ongelmaksi. itse uddskatanin luonnonsuojelualue perustettiin 1990.” teksti kaipaa tarkentamista asiassa, joka oli 1960-luvulta alkaen tulliniemestä kiisteltäessä juridiikan keskiössä. Hangö Fiskargillen aloitteesta maaherra julisti 15.2.1933 perustetuksi suojelualueen nimellä Hangö udds fågelskyddsområde, johon kuului tulliniemi niin sanotun englannin linjasta länteen sekä laajalti ympäröivää saaristoa. Talven valon voimaa 2. Linkolan aikasarjat 3. Kiistely tulliniemestä siis jatkui, mutta lopulta vanha rauhoituspäätös saatiin päivitettyä, syntyi alussa mainittu uddskatanin luonnonsuojelualue ja rinnalle vielä samana vuonna kaupungin tulliniemessä omistamien puistoalueiden rauhoitus. tämä esitti, ettei tulliniemen manneraluetta koskaan ole rauhoitettukaan. aiheesta on perusteellisesti kirjassa Tulliniemi – luonto vastaan valtakoneisto (Hanko 1993). jUhaNI NUrMI jySkä Sinnikäs poro Tykkään Lapista ja vaeltelusta tuntureilla. ilomantsin Hattuvaaran kohdalla itärajan tuntumassa on särjetty telkänpönttöjä. lumelta se tosiaan näytti. lausunto vaikutti ainakin osaltaan siihen, että ministeriö vahvisti kaavan. laitathan mukaan perustelut! vastaukset viimeistään 6.2.2015. postikortilla: suomen luonto / Paras juttu, itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. niin uusi asemakaava jäi voimaan ja rakentaminen ja toiminta tulliniemessä sai jatkua. vuonna 1960 tulliniemeen perustettiin vapaavarasto ja 1965 niemen poikki rakennettiin panssariaita. nettisivuilla www.suomenluonto.fi tai . jäkälämatto voi näyttää lumelta Suomen Luonnossa 9/2014 Reijo Solantie epäili 1914 kuvattuja sotataipeen jäkälämattoja lumeksi (Matka menneisiin maisemin sl 8/2014). itkeäkö vai nauraa. Kun uusi asemakaava odotti sisäasianministeriössä vahvistamistaan 1979, Hanko kehitti ”asiantuntijalausunnon”, jonka olikin tehnyt kaupungin oma virkamies. karNO MIkkOLa mikä rikkoo pöntöt. jopa korkein hallinto-oikeus lausui vielä 1990 asemakaavasta tehtyä valitusta koskevassa päätöksessään, vastoin asian esittelijän kantaa, että ”on epäselvää, onko Hankoniemen manneraluetta tarkoitettu kuuluvaksi suojelualueeseen”. SEppO vUOLaNTO hELSINkI tulliniemen rauhoitus Suomen Luonnossa 10/2014 oli Hangon tulliniemeä koskeva kirjoitus Kävellen meren äärelle. Sinnikäs poro luontokaupan Perhoset-muistipelin voitti Kalevi Karjalainen Riihimäeltä. 74 Suomen luonto 11/2015 @ mitä mieltä lehdestä. Mukana on myös lämmintä huumoria. osallistujien kesken arvotaan luontokaupan norppa-kylpypyyhe. sen mukaan ”tulliniemen saaristo rauhoitettiin arvokkaana lintukohteena jo 1933. arja hOTakaINEN ESpOO ta Pio M ä H ö n en. AnnA pALAutettA! palaute@suomenluonto.fi LUkIjOILTa T oimi TT anu T a LI c E k ar L S S ON Osallistu Paras juttu -kisaan! Mikä on mielestäsi tämän numeron paras juttu. Juttu lisäsi tietojani porosta. Lukijoilta: Talven valon voimaa Teksti ja kuvat upeita ja yhteensopivia, omat luontoelämykset saivat selkäpiitä hivuttavan uudestisyntymisen. LEENa wILkMaN hELSINkI Linkolan aikasarjat Artikkeli on kohdettaan syvästi kunnioittava ja myötäelävä. sen jälkeen olen kutsunut eri puolilla lappia havaitsemiani erilaisia kulumia poroeroosioksi. Ketään ei asetettu syytteeseen muun muassa apulaisoikeuskanslerin toteamista säädösten vastai sista päätöksistä. Kaupunginhallitus muun muassa haki 1973 lääninhallitukselta mannerosan rauhoituksen purkamista. Olenko todella saanut kokea jotain näin hienoa. vielä viime vuosituhannen lopulla urho Kekkosen kansallispuistosta saattoi nähdä valkoisia jäkälämattoja valtakunnanrajan itäpuolella. SUOMen LUOnTO 10/2015 1
toinen ei-turhake on paristolla toimivat kintaat. Kylmettyvistä käsistä kärsiville ja luonnossa liikkuville lämmitettävät kintaat on mainio keksintö. Kalenterin voittivat Kaisu Mclachlan, Meeri Moisio, jesse sjelvgren, Paula ojanen ja Pirkko virtanen. Harjakset ovat kärjestä lyhyemmät ja kahvaa kohti pitenevät. sen yhteydessä oli kuva muovisesta hammastikusta, joka oli yksi turhake-ehdokas. Koska emija hedekukkasilmut ovat valtaosaltaan eri versoissa, oravan talviaikaisella silmujen syönnillä tuskin on vaikutusta tulevaan siemensatoon. Suomen Luonnossa 10/2014 oli artikkeli Vuoden turhakkeesta. Termex_Luontolehti_ilmo_90x133mm_1_2015_Orig.indd 1 7.1.2015 14.47 Lukijamme äänestivät vuoden 2014 parhaaksi numeron 9/2014 kannen. Harja sopii siten erikokoisiin hammasväleihin. Heikki Willamon talviöinen kuva sai 232 ääntä. 11/2015 Suomen luonto 75 ”eipä ou ennen sattunut, enkä ou kuullukkaan”, sanoivat sikäläiset luontoihmiset. artikkelissa ei käsitelty laajemmin hammastikun asemaa turhakkeena. Karhuakin vähän eppäillään. siinä kerrottiin oravan syövän hätäleipänään kuusen kukkasilmuja. Lisätietoa: www.termex. Hedekukintoja on aina paljon enemmän kuin emikukintoja, joten siitepölyä kyllä riittää emikukintojen pölyttymiseen, vaikka oravat söisivätkin talvella osan silmuista. ErkkI MErTaNEN LEppävESI muovihammastikkuko turhake. todennäköisesti kintaissa virtalähteenä ovat ladattavat akut. ”Ihana kansi–kuvassa on myös ihana kuukkeli.” arja vErhO toiseksi parhaaksi äänestettiin numeron 10 kansi. Vedoton, tasainen huonelämpö sekä erinomainen sisäilma takaavat ainutlaatuisen asumismukavuuden. 0207 809 880 Lämpimässä kodissa on miellyttä vä asua. 78). Meillä tuota kapinetta on käytetty vuosia. emikukintojen silmut sijaitsevat latvuksen yläosassa, vahvempien versojen ja oksien kärjissä, hedekukkasilmut tätä alempana edellisen kesän hennompien kasvainten neulasten hangassa lähellä verson tyveä. Kiusa on hankala, koska ainakin ahma on pitkämuistinen, jos Kuhmon Leinosta on uskominen. Maukkaita ovat! ilman tuota oivallista apuvälinettä melkoinen osa omenoista olisi joutunut suoraan kompostiin. aNja aINaMO ja aIra LahTINEN haMMaSLääkärEITä MaTTI kOIvIkkO LaSTENLääkärI orava syö hedekukkasilmuja Maahan karisseet kuusen versot herättävät huomiota aina, kun kuusella on huono siemenvuosi. ErkkI aNNILa ESpOO Lisätietoa Termex-Selluvillasta: www.termex. aihetta käsiteltiin viime Suomen Luonnossa (10/2014, s. Luonnollisesti lämmin koti... Kuvan perusteella saattaa siten syntyä käsityksiä, jotka eivät anna oikeutta muovisen hammastikun merkitykselle hampaiden hyvinvoinnin edistäjänä. voittaja sai 253 ääntä. ihmettelyä jatkui varsin pitkään, mutta Pallosenvaaran Sulo nuutiselle asia oli tuttu: ilves tai ahma ovat olleet asialla. Termex-Eriste Oy PL 34, 43101 Saarijärvi Puh. aULIS NEvaLaINEN kONTIOLahTI TapIO MähöNEN ENO oivat turhakkeeni viime lehden Vuoden turhake -listalla (sl 10/2014) ollut omenasorvi herätti kummastusta. Kiitos osallistujille! Kannet ovat nähtävissä www.suomenluonto.fi/paraskansi. se on hyvä lisäväline ientulehdusten ehkäisyyn; ientulehdustahan on yli puolella aikuisista, ja se liittyy nimenomaan siihen, ettei hammasvälejä uskalleta/osata/viitsitä puhdistaa. ”Hieno tunnelma, jota tavallinen tallaaja harvemmin uskaltautuu kokemaan.” aNNUkka v. ja voimaakin löytyy. …kuluttaa vähemmän energiaa ja ympäristöä. emikukintojen silmut eivät sen sijaan talvella poikkea ravintoarvoltaan juurikaan kasvusilmuista. Harja ei ole myöskään kertakäyttöinen eikä siten lisää jätekuormaa. se puhdistaa hellävaraisesti ja tehokkaasti hammasvälit. Kuvassa oleva silikonihammasväliharja on monien hammaslääkäreiden ja heidän potilaidensa suosikki. lujasti on yleensä pönttöjen katot kiinnitetty. Markus Sirkan kuvaamassa voittajakannessa kuukkeli istuu lumisella oksalla. Paras kansi 2014. hErzEN Kolmannelle sijalle 136 äänellä ylsi numeron 8 kuusipeurakansi, sekin Heikki Willamon kuvaama. tarkkaan ottaen orava syö hedekukkasilmuja, joissa siitepöly on kehittynyt jo edellisenä kasvukautena niin pitkälle, että ne ovat parempaa ravintoa kuin tavalliset kasvusilmut. sorvatut lastut kuivataan ja syödään pitkin talvea. Termex-Selluvillalla eristetty talo on lämmin talvella ja viileä kesällä. ääniä annettiin 1026. äänestäneiden kesken arvottiin viisi luonnonkalenteria 2015
näitä sairauksia ei tunneta yhtä hyvin kuin ihmisellä esiintyviä, mutta esimerkiksi koirien borrelioosista tiedetään jo varsin paljon. Karhut eivät yleensä myllerrä maata kuin saalistaessaan myyriä tai pyrkiessään muurahaispesien maan alla oleviin osiin. Onkohan karhu ollut asialla. lisäksi metsäkauriit hankaavat sarviaan yleensä ohuisiin ja taipuisiin puihin ja niiden kiima on aikaisemmin eli heinä–elokuussa. Huomasin kesällä oravan kyljessä punkin. laita mukaan yhteystietosi, mahdollinen havaintopaikka sekä ajankohta. valkohäntäpeuran jälkiä maassa. se ei myöskään myllerrä maata valkohäntäpeuran tavoin. Puolitoista metriä on liikaa metsäkauriille. Puiden kaarnaan ne hinkkaavat usein selkäänsä tai vetävät siihen selvät rinnakkaiset kynnenjäljet. Oravakin voi sairastua punkkien levittämiin tauteihin. . jUha vaLSTE Mikä mylläsi Havaitsimme viime elokuussa tammisaaressa, että puusta oli lähtenyt kaarna puolentoista metrin korkeudelta ja maassa oli mylläysjälkiä. eläin ei kuitenkaan suoraan tartuta sitä lajikumppaneihinsa tai ihmiseen. jUha vaLSTE Sateenkaari-ilmiö miksi sateenkaaren yllä näyttäisi usein olevan toinen sateenkaari ja niiden välissä oleva alue on tummempi kuin muu ympäristö?. lämminveriset eli tasalämpöiset luonnoneläimet (nisäkkäät, linnut) voivat sairastua punkkien levittämiin tauteihin. . sairauden aiheuttaja voi säilyä infektoituneessa eläimessä sen kuolemaan saakka. tu u la iRM el i v il va M at ia s B jö RK M an Sivusateenkaaressa spektrin värit ovat pääkaareen nähden käänteisessä järjetyksessä. todennäköinen maan myllääjä ja kaarnan hankaaja on ollut valkohäntäpeura. 76 Suomen luonto 11/2015 – aSiantuntijat vaStaavat T oimi TT anu T a LI c E k ar L S S ON – aSiantuntijat vaStaavat aSiantuntijat vaStaavat kysy LUOnnOSTA – aSiantuntijat vaStaavat vastaajina tässä numerossa: LÄHeTÄ OMA KySyMyKSeSI lomakkeella, joka löytyy osoitteesta suomenluonto.fi/kysy-luonnosta, kirjeellä tai kortilla osoitteella Suomen Luonto, Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. Maan möyhentämiseen liittyy myös virtsan sekä sorkkien yläpuolella olevien rauhasten eritteen sekoittaminen maahan. aiheina kasvit, kalat, linnut, nisäkkäät, selkärangattomat, sienet, sää, ilmakehän ilmiöt, geologia sekä evoluutio. o u ti Pa a si / va st ava lo Sairastuttaako punkki eläimenkin. Hajumerkit kertovat toisille valkohäntäpeuroille alueella olevasta aikuisesta uroksesta. Sairastuvatko luonnon eläimet punkin levittämiin tauteihin
sekä putkisolut että tukisolut kuolevat pian täyden kokonsa saavutettuaan. Pääja sivusateenkaaren välinen vyöhyke on himmeämpi kuin koko sateenkaarien rajoittamasta taivaanosasta muuten tulee. useilla puilla, muun muassa männyllä ja kuusella, kevätpuu on vaaleata, ja kesäpuu tummaa, jolloin vuosilustot erottuvat selvästi. tämä ulompi kaari on edellistä himmeämpi, ja siinä spektrin värit ovat käänteisessä järjestyksessä. mitä ne ovat. Myös havupuiden pihkatiehyet liittyvät ydinsäteisiin. 11/2015 Suomen luonto 77 . yhteen muurahaisyhteiskuntaan voi kuulua toistakymmentäkin kekoa tai vielä enemmän. Kaari syntyy 52 asteen päähän näkösäteestä. Rii tt a w eij o la / Ku va lii te Ri ja RK Ko M ä Kin ev a / Ku val iit eR i Olojen huonontuessa muurahaiset muuttavat ja vievät kotelot mukanaan. Kyseinen himmeämpi alue on niin sanottu aleksanterin vyöhyke, joka on tunnettu jo antiikin ajoista lähtien. ne välittävät vettä puusta nilaan ja saavat nilasta omaan elämäänsä tarvitsemansa ravinteet. vähiten valoenergiaa jää aleksanterin vyöhykkeelle. HeIKKI neVAnLInnA ilmakehän ilmiöt KAURI MIKKOLA selkärangattomat (1938–2014) TAPAnI TeRVO geologia. sateenkaari syntyy 42 asteen etäisyydelle katsojan näkösäteen suhteen. sadepisaroista heijastuvan auringon valon voimakkuus jakautuu epätasaisesti pääja sivusateenkaarien rajoittamilla alueilla. . SEppO vUOkkO Miksi muurahaiset muuttivat. silloin muurahaiset muuttavat parempaan kekoon ja vievät kotelot (”munat”) mukanaan. ydinsäteet yhdistävät puuaineksen jälteen ja nilaan. Kuoren ja puun välissä on ohut elävä jälsikerros, joka muodostaa sisäpuolelleen puuta ja ulkopuolelleen kuorta. näin muurahaisten kulkevan edestakaisin 50 metrin matkaa ja siirtävän munia ja pesäaineksia puun juurelle. ydinsäteiden solut elävät useita vuosia. Pitkittäisiä, juuresta latvaan ulottuvia rakenteita ovat vettä ja ravinteita kuljettavat putkimaiset solujonot sekä puulle jäykkyyden antavat tukisolut. Keot kilpailevat keskenään, ilmeisesti tuottavuudellaan, nehän ovat monivuotisia. tavallinen sateenkaari (pääkaari) syntyy, kun valonsäteet pisaroiden sisällä ensin heijastuvat ja sitten läpäisevät ulkopinnan jakautuen samalla spektrin eri väreiksi. hEIkkI NEvaNLINNa Turvallisia ydinsäteitä minua kummastuttavat laudan pinnassa pieninä soikeina silminä näkyvät kuviot. niiden vuorottelusta syntyvät poikkileikkauksessa näkyvät vuosilustot, sillä alkukesästä syntyy enemmän onttoja putkisoluja ja loppukesästä taas enemmän paksuseinäisiä tukisoluja. läheiset kirvapuut voivat vaikuttaa, samoin aurinkoisuus. toinen kaari (sivusateenkaari) syntyy edellisen ulkopuolelle siitä auringon valosta, joka on heijastunut kahdesti pisaroiden sisällä. vettä kuljettavat solut ovat ohutseinäisiä ja suurionteloisia, tukisolut eli puusyyt paksuseinäisiä. Pisarat ovat kuin pieniä prismoja, jotka taittavat auringon valon spektrin väreiksi. Koska molempien kekojen muurahaiset kuuluvat samaan yhteiskuntaan, SePPO VUOKKO Kasvit SePPO VUOLAnTO linnut JAAKKO KULLBeRG Hyönteiset JUHA VALSTe nisäkkäät LASSe KOSOnen sienet Laudan päässä näkyvät viirut ovat vuosilustoja. sateenkaari syntyy, kun auringon valo taittuu vesipisaroissa. Puun putkimaisissa solujonoissa vesi kulkee juurista latvukseen, ja jällen synnyttämässä nilasolukossa osa latvuksen yhteyttämistuotteista palaa juuriston käyttöön. niinpä valtaosa puusta onkin kuollutta solukkoa. Kaaria voi periaatteessa olla vieläkin useampia moninkertaisista heijastuksista johtuen, mutta sellaiset ovat erittäin harvinaisia. Onko pesän muutto tavallistakin. Laudan päässä ne ovat ytimestä lähteviä viiruja. ?Puulla on selkeä ja säännöllinen, joskin melko monimutkainen kolmiulotteinen rakenne. Aiempi pesä oli ylhäällä kalliolla rannan tuntumassa. näin kahden sateenkaaren esiintymisen syy on sadepisaroissa tapahtuneista auringon valon taittumisista. vierestä voi kuolla hyvä kirvakuusi tai keko voi joutua varjoon. ydinsäteiden solut myös puolustavat puuainesta vieraiden eliöiden hyökkäyksiltä ja erittävät tarvittaessa sienten ja bakteerien kasvua estäviä aineita
tunnetut historialliset ja esihistorialliset kallioympyrät poikkeavat kuvan esittämästä kohteesta sekä toteutustavaltaan että muodoltaan. tässä vaiheessa tiedetään, että taustalla on jonkinlainen nuorten mystikkojen salaseura. tässä on kyse on samasta ilmiöstä. yksittäisen vesimolekyylin liike on pikemminkin ympyrä, jossa se liikkuu aallon harjalla tuulensuuntaan ja kiertyy syvemmällä takaisin päin. nettikuvasta löytyvä ornamentiikka, joka on identtinen Kolin raaputuksen kanssa, edustaa ajalle tyypillisiä varhaisia swastika-malleja. Moni silmäpari on ehtinyt tähyillä lakikallioilta Pieliselle jo paljon ennen meidän aikaamme. Koli paljastui mannerjäätikön alta noin 11 200 vuotta sitten. Kivilaji on syntynyt noin 2300 miljoonaa vuotta sitten kerrostuneesta puhtaanvalkeasta kvartsihiekasta. ?Pohjois-Karjalasta tunnetaan useita kivipinnoille hakattuja ympyräkuvioita. sa K a Ri s eP Pä. vastaavia havaintoja on Pohjanmaalta. Olen vuosia ihmetellyt, mikä järjestää vesisaavin pohjalla olevat roskat säännöllisiksi kuvioiksi. astiassa oleva vesi värähtelee. aSiantuntijat vaStaavat kysy LUOnnOSTA 78 Suomen luonto 11/2015 ja nne Ke tt u ne n niissä on sama haju ja muutto voi tapahtua sopuisasti. Puiston henkilökunnan mukaan vastaavanlaisia kuvia on piirretty Kolin kallioihin, kiviin, opasteisiin ja puihin eri väreillä. Kysymykseen johtanut havainto lienee kuitenkin tehty vilpittömällä mielellä. TapaNI TErvO Mikä järjestää roskat. aaltoilu on veden värähtelyä ja vesimolekyylien liikettä. . Kuvan aidossa osassa näemme esimerkin Kolin kvartsiitista. aaltoliike ulottuu siis pintaa syvemmälle ja matalassa vedessä pohjaan asti. astian muoto ja koko luovat olot, joissa juuri tietyntaajuinen värähtely vahvistuu (ominaisKuvio on näyte vahingonteosta, joka on jatkunut kolilla lähes kymmenen vuotta. vaikka itse aalto liikkuu tuulen suuntaan, vesimassat liikkuvat tuulen mukana paljon vähemmän ja hitaammin. Onko se vanha. uimareissulla moni on katsellut hiekkapohjaan syntyneitä vedenalaisia aaltokuvioita. laajemmin ajateltuna Kolilla on nähtävissä useita maapallon kehityshistorian kannalta keskeisiä geologisia muodostumia. luontoa havainnoivien on hyvä pitää mielessä vanha viisaus: kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää. Kohde on pienimuotoinen näyte vahingonteosta, joka on jatkunut kansallispuistossa lähes kymmenen vuoden ajan. Myös Kolilta on löydetty muutamia kallioympyröitä. kaUrI MIkkOLa Mystinen aurinkokuvio Löysin kolin laelta Aurinkoa muistuttavan kuvion. ne tekevät kansallismaiseman geologisesta perustasta maailmanlaajuisestikin merkittävän. toivottavasti Kolia arvostavan yleisön valvova silmä jatkossa paljastaa ja osaltaan estää arvokkaiden luontokohteiden vahingoittamisen. Muodon esikuvana voisi olla vaikkapa innsbruckista löydetty ja 400-luvulle ajoitettu koru, joka kuuluu Berliinin valtiollisen museon kokoelmiin. ilmeisesti osa kallioon hakatuista ympyröistä on vanhojen karttojen maastokiintopisteitä, osalle kuvioista ei ole löydetty luotettavaa selitystä. tämä kuvio on raaputettu jäkälän peittämään kalliopintaan, eikä se ole kovinkaan vanha. Paha-Koli ja akka-Koli olivat esihistoriallisena aikana mahdollisesti uskonnollisten rituaalien keskuksia ja käräjäpaikkoja
SEppO vUOkkO Miksi styrox kiinnostaa lintuja. en tiedä, onko alalajilla tässä merkitystä, mutta saattaisi olla, sillä luhtakuusion alalajit ovat aika erilaisia. tässä tapauksessa mehiläiset ovat erehtyneet luulemaan, että kevät on jo tullut ja osa porukasta on lähtenyt auringon rohkaisemina lentoon pesän ulkopuolelle. Kauemmas siemenet leviävät tulvavesien ajamina. pesäänkö linnut styroxin paloja kantavat. cR ist a K a le K M at ti la iti n en. pian talitintit alkoivat hakata sitä aivan hulluina. tulevissa kasvioissa kasvien järjestelmä on perin erilainen kuin aikaisemmin ilmestyneissä. mikähän kasvi tämä mahtaa olla. tämä sisäinen aaltoilu järjestää pohjalla olevat hiukkaset säännöllisiin kuvioihin. Kasvi on luhtakuusio. Onko aines linnuille vaarallista. lämmön ylläpitäminen on energiataloudellisesti kovaa työtä, ja siksi pesät tankataankin sokeriliuoksella ja luonnossa tietenkin itse keräämällä hunajalla. Matka on luultavasti katkennut lyhyeen. Myös sadepisarat saattavat singota siemeniä ulos maljamaisista kodista. miksi ne olivat heränneet ja lähteneet lentoon. nyt listasta ei ole enää mitään jäljellä. kiinnitin ikkunan yläpieleen styroxlistan ja käsittelin sen akrylaattimaalilla. sekä havaintopaikka että kasvin matala ja haaraton ulkoasu kertovat sen olevan luhtakuusion pohjoinen alalaji, pohjanluhtakuusio. lentääkseen tehokkaasti mehiläisen ruumiinlämpötilan on oltava noin 35 astetta. silloin mehiläiset saattavat tulla kurkistelemaan pesän suuaukolle. Hanget viilentävät ilmaa, ja kun aurinko menee pilveen, mehiläisen lentolihaksien lämpö ei riitä pitkään ilmassa pysymiseen. Mehiläiset muodostavat jo syksyllä ravinnon vähetessä niin sanotun talvipallon suojaamaan kuningatarta ja ovat kaiken aikaa hereillä ja liikkeessä. siirron perusteena ovat perimän analyysit, jotka ovat laajemminkin mullistaneet käsityksiä niin kasvikuin eläinlajienkin keskinäisestä sukulaisuudesta. äänellä sinänsä ei ole merkitystä kasvin leviämisen kannalta, mutta se kertoo, että siemenet ovat irrallaan kodassa. osa hangelle tuupertuneista voikin olla myös vanhoja kuolevia yksilöitä, jotka ovat leudolla säällä liikkuneet ulos pesästä. SEppO vUOkkO kuolleita pistiäisiä hangella näin viime helmikuun alussa porvoon ilolan metsässä lähes sata kuollutta mehiläistä hangella. ne ovat tottuneet löytämään hämähäkkejä ja hyönteisiä sekä niiden koteloita kaarnankoloista, sammalikkoa ja jäkäliä kääntelemällä, kasvimaan multaa pöyhimällä tai maahan pudonneiden lehtien alta. se on puoliloinen, joka ottaa juurillaan vettä ja ravinteita toisten kasvien juurista. vastaavia paikkoja löytyy rakennusten seinälautojen välistä, saumoista, räystäiden alta, melkein mistä tahansa. Pesästä ei ennen pajujen ja leskenlehtien kukintaa kannata lähteä. etelän kookkaammilla luhtakuusioilla jousen jännittäjäksi voi kelvata myrskytuulikin, mutta pohjanluhtakuusion vartta taivuttelevat varmaan useimmiten juuri poron koparat. linnut ryhtyvät pöyhimään tai repimään eristeitä: lasitai vuorivillaa, styroxia tai mitä tahansa muita pehmeitä materiaaleja, esimerkiksi tupakan filttereitä 11/2015 Suomen luonto 79 pohjanluhtakuusion siemenet ovat valmiita singahtamaan kodista ulos. niiden liikahtaminen näin aikaisin talvella noin suurina joukkoina ulos pesistä on aika harvinaista ja vaatii paitsi lämmintä säätä yleensä myös auringonpaistetta. astian veden saa värähtelemään joko tuuli tai vaikkapa liikenteen aiheuttama tärinä. Harakoitakin on näkynyt samassa puuhassa. Mehiläispesiä ei tulisikaan jättää talvisin paikoille, missä aurinko pääsee porottamaan liikaa niiden kylkiin ja aktivoimaan hyönteiset turhan aikaisin. . ne pitävät pakkasellakin muodostamansa pallon lämpöä yllä noin 20 asteessa lentolihaksiaan värisyttämällä. Kasvi on jo kuollut, mutta varrella on yhä tehtävänsä. . Siemenkota on vielä hauskasti poronkoparan näköinen. ampiaisista ja kimalaisista talvehtivat vain kuningattaret, eivätkä nekään jää vanhaan pesään, vaan tekevät keväällä uuden. . onneksi pesissä on tuhansittain työläisiä, joten ne kestävät pienet tappiot. siemenestä varttuu ensimmäisenä kesänä ruusuke, ja kasvi kukkii vasta toisena elinkesänään. Pohjanluhtakuusio on yleinen Pohjoissuomen soilla ja rannoilla. Äänen lähde oli kuitenkin kasvi, jonka siemenet sirisivät, kun kasvia tönäisi. se on linko, joka sinkoaa kodissa olevat siemenet kauemmas emokasvista. energiankulutus kylmässä on myös kovaa. auringon lämmittäessä pesää voi sisälämpötila nousta huomattavasti ulkolämpötilaa korkeammaksi. syksyisin hyönteismaailman hiljentyessä talitiaiset alkavat tuntea mielenkiintoa kaikenlaisia pehmeitä materiaaleja kohtaan. Kuvassa oleva pistiäinen on kesymehiläistyöläinen. Kuusiot, maitikat ja muut ennen naamakukkaisten heimoon luetut puoliloiset on siirretty näivekasvien heimoon orobanchaceae, jossa aikaisemmin oli vain lehtivihreättömiä täysloisia. jaakkO kULLBErg Sirisevät pienoiskoparat Syyskuun puolivälissä kävelin pelkosenniemen Suvannon kylässä Ahma-aavan laitaa, kun jaloissa alkoi siristä kuin heinäsirkkoja. Mehiläistyöläiset eivät elä kovin pitkään. Kyseessä voi yhtä hyvin olla kolme eri lajia. taajuus) ja muut taajuudet vaimenevat
Karvaisen, simpukanmuotoisen lakin alla näkyvät pienet piikit, jotka paljastavat sen orakkaaksi. Perhosvaellukset etelästä ja kaakosta olivat kiinnostaneet kauria nuoruudesta lähtien. styrox on muovia ja se on vaarallista linnuille. Perhoset olivat hänen varsinaista alaansa, mutta muutkin hyönteiset ja hämähäkit sekä myös selkärankaisten eläinten tunnistaminen ja niiden elämäntavat olivat tuttuja linnuista ja liito-oravista lähtien. nimensä mukaisesti käpyorakas kasvaa kävyillä, useimmiten männynkävyllä, mutta joskus myös kuusenkävyllä. Hän todisti, ettei pyynti ole hyönteislajien säilymiselle vahingollista niiden suuren lisääntymispotentiaalin takia. Julkaisemme edelleen nettisivuillamme Kauri Mikkolan arkistossamme olevia vastauksia Kysy luonnosta -palstan kysymyksiin. kauri Mikkola oli harvinaisen laaja-alainen kenttäbiologi. pyykkinarun villasukatkaan eivät jää tutkimatta. Suomalaiset tuntevat hänet yleisradion Luontoilloista, jotka alkoivat radiossa 1975 ja televisiossa 1982. nieltynä se saattaisi tukkia suoliston ja vaikeuttaa ravinnon sulamista. tieteellisten julkaisujen ohella hän osallistui useiden perhosoppaiden tekemiseen. samoin myös herää harakan mielenkiinto styroksiin. opiskeluaikoinaan hän aloitti yhteistyön meteorologien kanssa ja teki gradunsa yhteisjulkaisuna Paavo salmensuun kanssa. näköjään edes kova maalattu styrox ei vähennä niiden intoa hakea ravintoa mielestään lupaavista paikoista. työpaikkansa Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin hän keräsi 60 000 näytettä. kaurilla olisi vielä riittänyt runsaasti monipuolista kokemusta sekä tiedemiehen ja tutkimusmatkailijan näkemyksiä myös ylen puitteissa. lintulaudat löytyvät tiaisten vilkkaan liikehtimisen tuloksena. Harakka löytää ravintoa seuraamalla muiden lintujen touhuja. 80 Suomen luonto 11/2015 kysy LUOnnOSTA aSiantuntijat vaStaavat kuistille jätetyn tuhkakupin reunalta tai vaikka vaatteita pyykkinarulla. Lämpimät muistot jäävät kuitenkin elämään. Hänen mukaansa ovat muut tutkijat puolestaan nimenneet useisiin eri perhossukuihin kuuluvia mikkolai-lajeja. silloin se on jo kuivettunut ja vieressä voi kasvaa tuore itiöemä. . niiden itiöemä on hyvin kestävä, joten se säilyy elävän näköisenä myös talven yli seuraavaan syksyyn asti. niitä kertyi etenkin itä-Siperiasta, alaskasta ja Pohjois-kanadasta. Hän tähdensikin lajintuntemuksen merkitystä luonnon toimintojen ymmärtämisessä sekä luonnon suojelemisessa jo opettaessaan tulevia biologeja lammin biologisen tutkimusaseman kenttäkursseilla 1960ja 1970-luvuilla. Hän jatkoikin omaa valorysäpyyntiään kesämökillään tammisaaressa loppuun saakka. tällöin yleisradio oli jo ehtinyt yllättäen vaihtaa koko Luontoillan vastaajakaartin. talitiainen tuskin nielee styroxia, eikä se vie sitä pesään. LaSSE kOSONEN H a n n u H au ta la / Ku va li it eR i H an na jä Rv in en Tiaiset etsivät talven tullen ravintoa kaikkialta. Käpy on usein hautautunut maahan. Perhosten tummuminen ympäristön saastumisen seurauksena oli tunnettu pitkään keski-Euroopasta. Pienen kokonsa ja sitkeän nahkamaisen rakenteensa vuoksi se ei liioin kelpaa syötäväksi. amiraaliperhosen hämmästyttävä syysmuutto alkoi kuitenkin selvitä kaurille ja sen myötä muillekin vasta myöhään vuosituhannen vaihteessa. tämä pitkä havaintosarja on erittäin arvokas muun muassa ilmastonmuutoksen alkamista jäljitettäessä. mikähän laji tämä on ja kasvaako se talvellakin. Suomen Luonnon asiantuntijana hän ehti olla liki 30 vuotta. kauri Mikkola tutkimusryhmineen selvitti tätä teollisuusmelanismiksi nimettyä ilmiötä, ja selitti sen syntymekanismin uudella tavalla 2009. kauri Mikkola eli suuren Carl von linnén jalanjäljillä ja kuvasi useita tieteelle ennen tuntemattomia perhoslajeja. lumesta pistävät sienet ovat käpyorakkaita. SEppO vUOLaNTO Suomen Luonto suree suuren luonnonystävän ja valoisan persoonallisuuden poismenoa. kaUrI MIkkOLa kuoli 27.12.2014 aivoverenvuotoon Helsingissä. en ole yhdestäkään tiaisen pöntöstä löytänyt styroxia. valtameriin kertyvää jätemuovia joutuu merilintujen kuten albatrossien ja liitäjien suolistoon, mikä lisää kuolleisuutta ja jopa lajien uhanalaisuutta. näillä alueilla hän vietti useita kuukausia eri vuosina tutkien sitä, kuinka perhoslajit olivat kehittyneet ja selvinneet jääkaudesta Beringiassa, nykyisen Beringin salmen ympärillä olevilla jäättömillä alueilla. jo RM a l au Ril a Professori kauri mikkola 1938–2014 in MEMoRiaM. lajin kuvasi tieteelle jo 1700-luvulla Carl von Linné, joskin vaaleaja rusko-orakkaan sukuun Hydnum. Luontoilloissa hän hoiti suvereenisti selkärangattomien lisäksi matelijat ja sammakkoeläimet. Käpyorakas ei kuitenkaan ole läheistä sukua ruokasienenä tunnetulle vaaleaorakkaalle. sen sijaan myyrät ja hiiret saattavat näin tehdä, päätellen silloin tällöin löytyvistä irrallisista styroxsolukasoista pikkunisäkkäiden pesien tienoilla. SEppO vUOLaNTO Sieni lumessa Lumen alla oli sieni, joka vaikutti aivan tuoreelta. yöperhosten valopyynti tuli suosioon kaurin harrastuksen alkuaikoina
Pääset lukemaan lehteä netin kautta näin: . 7) mikä on napakettu. 9) mitä valosaaste on. 9) Val osa ast e on häi rit sev ää kei nov ala istu sta , joka hai tta a esi mer kik si tähtita iva an hav ait sem ista . tilaajapalvelu suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys tunnus 5009174 00003 vAstAuslähetys suomen luonto maksaa postimaksun. sll jäsennumero .............................................................................................................. 11/2015 Suomen luonto 81 Tilaajapalvelu Itälahdenkatu 22 b, 00210 helsinki (09) 2280 8210 (kello 9–15) tilaajapalvelu@sll.fi www. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 67,50 euroa ja kestotilaus 59,50 euroa. . . KR is ti na al -Z al iM i / c aR ti na Voit maksaa tilauksesi e-laskulla – tee sopimus verkkopankissasi! TILaa LEhTI hELpOSTI : www .suomenluonTo.fi/ lehTiTila us 1) Ahm a. dIGIversIon lukuoIkeus kestotIlAAjAn etunA! Suomen Luonnon kestotilaajana pääset lukemaan maksutta lehden digitaalista näköisversiota Lehtiluukku.fi:ssä. lähettäkää suomen luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen ___/___ 2015. 2) Hav up uut säi lyt täv ät vih reät neu las ens a tal ven yli ja voi vat myö s yht eyt tää . SUOMEN LUONNON TILaUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen ___/___ 2015. postinumero ja paikkakunta: ......................................................................................... 8) mitkä ovat suomen kaksi joutsenlajia. mitä se tarkoittaa. tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): __________________________ Lehden maksaja (laskutusosoite): Allekirjoitus: ...................................................................................................................... pähkinöitä 1) mikä on suurin näätäeläimemme. Luettavanasi on uusimman lehden lisäksi arkisto alkaen numerosta 10/2008.. suomenluonto.fi Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 kk, 10 numeroa) kotimaahan 76,50 euroa, kestotilaus 67,50 euroa. 10) minkä tutun linnun laulun uskotaan lyhentyneen katuja kaupunkimelun takia. irtonumero 9 euroa. Kestotilaus uudistuu tilaus jaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. Rekisteröidyttyäsi pääset lukemaan lehteä myös iPadillä, iPhonella sekä androidja windows 8 -laitteilla. 6) mikä on japanin pääsaarista pohjoisin. Puolen vuoden määräaikaistilaus (5 numeroa) 42 euroa. 4) kuinka suuri osa energiansäästöja ledlampuista päätyy kierrätykseen. 5) onko kiutaköngäs a) ounasjoessa b) oulankajoessa c) oulujoessa. Klikkaa kohtaa ”lue tilaajatunnuksella” ja seuraa ohjetta. osoite: ............................................................................................................................... 8) Laul ujo uts en ja kyh myj out sen . Myynti lehtipisteissä. ulkomaantilauksiin tulee postituslisä: eurooppa 20 ja muut maanosat 30 euroa. puhelin (myös suuntanumero): ..................................................................................... M a RiK a ee Ro la lukuoikeus tulee voimaan, kun kestotilauksesi ensimmäinen lehti ilmestyy. Mene lehden sivuille lehtiluukussa, pääset sinne täältä: http://www.lehtiluukku.fi/lehdet/ suomen_luonto?rs_id=3058. Muille kuin kestotilaajille digiversion hinta on 5 €, vanhojen numeroiden 2,5 €. 4) Lam pui sta 50 pro sen tti a pää tyy kier rät yks een . 7) Naali . ?määräaikaistilaus 12 kk (76,50 €) ?määräaikaistilaus 6 kk (42 €) ?Teen osoitteenmuutoksen. 3) Kuu saa nkos ki vir taa Lauk aas sa. Lehden saaja, jos eri kuin maksaja: nimi: .................................................................................................................................... tarvitset sähköpostiosoitteen ja tilaajatunnuksen, joka on lehtesi takasivulla osoitekentässä nimen yläpuolella oleva ensimmäinen numerosarja (3–8 numeroa) ilman alun kirjainta. ?kestotilaus 12 kk (67,50 €) ?olen sll:n jäsen (kestotilaus 59,50 €, määräaikainen 67,50 €). 6) Hok kai do. lehtiluukun etusivulta pääset lataamaan näille oman sovelluksen. nimi: .................................................................................................................................... osoite: ............................................................................................................................... postinumero ja paikkakunta: ......................................................................................... lehteen painettu l1234567 muodostaa tilaajatunnuksen 1234567. esim. 2) havupuut ovat ainavihantia. 3) missä kunnassa virtaa kuusaankoski. 10) Tal itia ise n. 5) Oulan kajo ess a
Katsomme palstalla Suomea linnunsilmin. lumitalvi kestää lokakuun lopulta vapun tienoille. kOILLISMaaN talvelle voi antaa takuun vielä kasvihuoneilmiön lämmittämässä Suomessakin. kiutaköngäs Oulangan kansallispuistossa.. avarassa puustossa on hyvä hiihdellä. n kynttiläkuusien maa riisitunturi pienoiskopterilla kuvattuna 31.12. kuvauskopterit toimivat pienten akkujen voimin. Suomen Luonto esittelee vuonna 2015 tällä sivulla Suomea ilmasta. Sen todistavat nämä tuomas heinosen kopterikameralla vuodenvaihteessa ottamat kuvat. vapaa oulankajoki kuljettaa itäisen kuusamon vesiä kohti vienanmerta. lunta kertyy keskimäärinkin noin 70 senttiä, mutta esimerkiksi 1997 lunta tuli yli metri. 2014. kiutaköngäs ja muut virtapaikat eivät hevin suostu jäänkään kahleisiin, vaan kosket pysyvät auki pakkasilla. Puut taistelevat jäätävää viimaa ja oksistoon kertyvää tykkyä vastaan. 82 Suomen luonto 11/2015 Suomi ilmasta TeKsTi aNTTI haLkka / KuvaT TUOMaS hEINONEN 70 cm Koillismaa kuuluu maamme lumisimpiin alueisiin. Mukana on perinteisiä ilmakuvia, mutta uusi kevyt välineistö saa nyt myös näyttää voimansa. ilmakuva näyttää, missä virtaus on ankarin. yläilmoista näkee, miten harvahampaisena kuusikko kattaa Posion – jonka luemme tässä koillismaahan – Riisitunturin lakea. kuuset ovat lyhytoksaisia ja suippoja kynttiläkuusia; ne saavat jopa yli tonnin tykkylumikuorman taakakseen
kiehtova kiivilintu kestotIlAAjIlle IlmAInen digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku.fi netissä luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto.fi vierailimme kuvaajan luona lapin kanalintumailla.. tärkeät luppo ja naava . näin Syntyvät markuS vareSvuon lintukuvat M a RK u s v a Re sv u o www.facebook.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto http://instagram.com/suomenluonto 2/2015 ilmestyy 20. helmikuuta aiheina . . kevät on kalojen kudun aikaa . Mitä geenit kertovat susista
www.hansaprint.fi. When you want to reach them you have to do it in their terms... Hansaprint on Pohjoismaiden suurin painotalo ja Itämeren alueen johtava markkinointiviestinnän kokonaisratkaisuihin erikoistunut palveluyhtiö. Hansaprintin eri liiketoimintayksiköt muodostavat graafisen alan ammattilaisten kokonaisuuden, joka keskittyy markkinointiviestinnän painoja logistiikkapalvelujen ja niitä tukevien e-mediaratkaisujen kehittämiseen. palautusviikko 2015–08 767095-1501 People are all different