v ir O N v E S ik O T . 32 –36 arktisia näkyjä. 1 Suomen metsäisin metsä merikotkan huikea paluu Kaupunkiluonto hoitaa terveyttä Suomen luonnon juhlavuoSi alkaa! 21.1.2016 Irtonumero 9 € jorma luhta tunturiluonnon muutoksen äärellä. ä h T ä r iN E L ä iN p U iS T O . S U O M E N M E T S ä iS iN M E T S ä . 75 vUOTTa LUON N O N ÄÄ N E N Ä äh tä rin el äin pu ist os sa s. B h U T a N . T U N T U r iL U O N N O N T U L E v a iS U U S . N ä iN M E r ik O T k a p E L a S T U i. S U O M E N L U O N T O 1 | 2 16 T a Lv ia L L iT . k a U p U N k iL U O N T O ja T E r v E y S
s y d ä n t a lv i vieras idästä Kuva vESa hUTTUNEN TeKSTi jOrMa LaUriLa. vaLkOpääTiaiNEN saapui loppuvuodesta venäjältä ilahduttamaan lintuharrastajia helsingin viikkiin. Tästä sinitiaisen lähisukulaisesta on Suomessa tehty 2000-luvulla toistakymmentä havaintoa. kaunis ja harvinainen vierailija on viihtynyt samoilla sijoilla jo useita viikkoja ja houkutellut satoja bongareita ulkomaita myöten. 1970-luvulla todettiin jopa pari pesintää, toinen sinitiaisen kanssa
Haluamme jakaa luonnon ilosanomaa ja saada ihmiset liikkumaan yhä enemmän luonnossa. tällä tiellä jatkamme ja kehitämme Suomen luontoa entistäkin kiinnostavammaksi. Juhlavuodeksi olemme erityisen innokkaasti paneutuneet sisällön kehittämiseen. lukijatutkimuksemme mukaan lukijamme ovat poikkeuksellisen tyytyväisiä lehteensä. kannamme vastuuta ympäristöstä, ja siksi artikkeleita on myös tärkeistä ympäristökysymyksistä. se löytyi yllättäen ruuhka-suomesta. koko sen ajan lehti on tuonut lisää uutta kiinnostavaa tietoa lukijoilleen ja puolustanut luontoarvoja. alkuvuosikymmeninä Suomen luonto oli järjestölehti, mutta 1970 se muuttui erikseen tilattavaksi. pääkirJoitus M A ri k A ee r o LA jOrMa LaUriLa päätoimittaja jorma.laurila@suomenluonto.fi SUOMEN LUONTO täyttää tänä vuonna 75 vuotta. lisäksi kesän kynnyksellä ilmestyy muhkea juhlanumero. Tuotto menee luonnon hyväksi! Susi on yksi ähtärin eläinpuiston vetonauloista, mutta niin ovat myös lumileopardi, visentti ja pikkupandat. Voit antaa tukesi luonnonsuojelulle myös osallistumalla pian alkaviin Suomen Luonnon Juhla-arpajaisiin. 1/2016 vakiot se pp o ke r ä n en Si Sä ll yS 6 Luonto ja ympäristö nyt 12 Maailmalta 37 petelius 57 Vahtikoira 64 Homo sapiens 66 kotona, retkellä, Virikkeitä 72 Havaintokirja 74 Lukijoilta 76 kysy luonnosta 82 Vähäisiä tutkimuksia 4 Suomen luonto 11/2016 14 Jään reunan lintu Alli on löytänyt suomenlahdelta talvialueita. Siitä alkaen lehti alkoi vähitellen kehittyä itsenäiseksi aikakauslehdeksi. 32 H A rr i n u rM in en. Suomen luonnon levikki on viime vuosina jopa noussut ja lukijamäärä kasvanut. 16 Tunturin tummat pilvet Jorma Luhta summaa 50 vuoden kokemuksensa tunturiluonnosta. kannattaa pysyä mukana! Hyvää juhlavuotta! PS. Suomen luonto on menestynyt ajassa hyvin. Rinnalla ovat koko ajan kehittyvät verkkosivut, jotka laajentavat lehden antia. 32 Vangitsevia katseita ähtärin eläinpuisto viihdyttää, opettaa ja on mukana suojelutyössä. Myös tulevaisuus näyttää hyvältä. 26 Metsäisin metsä etsimme suomen puustoisimman metsän. Maamme lähes viidestä tuhannesta aikakauslehdestä se on sadan vanhimman joukossa. Merikotkia Saaristomeren talviruokinnalla, kun suojelijoiden apu oli jo tehonnut
64 75 vUOTTa LUONNON ÄÄNENÄ Luonnonystävän ykköslehti kilpisjärvellä yhytetty tunturisopuli tuo terhakat terveiset arktisesta luonnosta, jota ilmastonmuutos nyt koettelee. S u o m e n kanSikuva Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. www.climatecalc.eu Cert. er JA LA Ak ko n en / VA st AV AL o w iL M A H u rs kA in en Mikä jätti jäljet. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. CC-000026/FI 11/2016 Suomen luonto 5 38 6 Luonto ja ympäristö nyt 12 Maailmalta 37 petelius 57 Vahtikoira 64 Homo sapiens 66 kotona, retkellä, Virikkeitä 72 Havaintokirja 74 Lukijoilta 76 kysy luonnosta 82 Vähäisiä tutkimuksia 38 Merikotka palasi tarina saariston jo menetetyksi uskotun kuningaslinnun hienosta paluusta. kuva: jorma Luhta. 52 Terveydeksi! Luonto hoitaa terveyttä myös kaupungeissa. no. Suomen Luonto 1/2016 75. homo sapiens -sarjamme ensimmäinen kiinnostava luontoihminen on Teemu järvi. 58 Petojen maa Bhutanissa luonnon arvostaminen on maan tapa. vuosikerta Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto www.instagram.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto tilaajapalvelu: (09) 228 08210 Päätoimittaja Jorma Laurila, 040 351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, 050 308 2795 AD Marika Eerola, 050 542 4491 Apuna tämän numeron taittotyössä on ollut Nanna Särkkä. H o m o s a p ie n s Ympäristömyrkyt olivat hävittää merikotkan. palstaa alettiin julkaista 1985 ja 2500:s vastaus julkaistaan todennäköisesti numerossa 3/2016. Se asettaa ympäristö vaatimukset tuotannon kaikille vaiheille. Toimittajat Alice Karlsson, 044 333 5036 Johanna Mehtola, 050 308 2186 Jouni Tikkanen, 044 278 8656 Verkkotuottaja Laura Salonen (vs.) 050 346 0821 Annakaisa Vänttinen (vapaalla) Toimituksen assistentti Elina Juva, 050 452 2347 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Ilmoitusmyynti Arja Blom 045 646 6611 Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry www.sll.fi Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 48 Vesikko lisääntyy Virossa uhanalaisen vesikon istutus Hiidenmaalle onnistui. Vastausmäärä aiheittain: nisäkkäät 309, linnut 635, matelijat ja sammakkoeläimet 78, kalat 201, hyönteiset 409, muut selkärangattomat 129, kasvit 455, sienet 159, yleiset ja muu luonto 97.. 76 jo lähes 2500 vastausta seppo Vuokko laski, että vuoden 2015 loppuun mennessä Kysy luonnosta -palstalla on vastattu 2472 kysymykseen. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/ SL16_01/2016 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki
hirvi on oksien ja taimien syöjä, joka on hyötynyt hakkuuaukoista. länsi-Suomen hirvillä muuntelua on selvästi vähiten. Veli-Matti Kankaan väitöskirja aiheesta tarkastettiin oulun yliopistossa joulukuussa. Hirven leukojen puruvoima on suurempi pohjoisessa kuin etelässä, ilmeisesti pitkän talven kovien eväiden takia. TeKSTi piia ahONEN 6 Suomen luonto 11/2016 Luonto, ympäristö ja tiede nyT T o im iT Ta n u T jO U N i T ik k a N E N H en ri k Lu n d. ”tuman dna taas paljasti hieman yllättäen sen, että Suomen ja venäjän karjalan hirvikanta on jakautunut vielä jääkauden jälkeen maantieteellisesti itäiseen, läntiseen ja pohjoiseen ryhmään”, kangas kertoo. kangas arvelee linjojen erilaistuneen jääkaudella. S uomen hirvet ovat jakautuneet perimältään erilaisiin ryhmiin. TIESITKÖ. Jo pitkään on oletettu, että kruunupää valloitti jään alta vapautuneen Fennoskandian kahta reittiä, läntistä reittiä tanskan kautta sekä idästä nykyisen venäjän alueelta. Suomen hirvikanta on romahtanut menneinä aikoina useita kertoja. kankaan tutkimustulokset tukevat tätä käsitystä: valtaosa Suomen hirvistä edustaa mitokondrion dna:n perusteella itäistä sukulinjaa, mutta Pohjois-Suomen hirvissä esiintyy myös läntistä linjaa. Erot heijastelevat todennäköisesti sekä jääkauden jälkeistä levittäytymistä että ihmisen vaikutusta. pEriMäN monimuotoisuus on suurinta venäjän karjalan ja Pohjois-Suomen hirvissä. kankaan tutkimus osoitti, että esimerkiksi hirvillä on historia suomalaishirvien geeneissä näkyy ihmisen ja ilmaston vaikutus
n M A rk u s VA re sV u o. Erilaistuneiden ryhmien olemassaolo osoittaa tämänkin käsityksen vääräksi. TUTkiMUS kumoaa joitakin pitkään vallinneita käsityksiä kuten sen, etteivät aallonpohjat olisi vaikuttaneet hirviemme perimään. nyt on hyvä ottaa planisfääri käteen ja opetella ainakin tutuimmat tähtikuviot. isokoskelo viihtyy sulissa. lauhojen alkutalvien myötä suppiksesta näyttää tulleen meille uusi talvisieni. 3 TähTiyöT / tammikuun kirkkaat yöt ovat parasta aikaa tähtien tarkkailuun. Ei kestä kauaa, kun valojen merestä alkaa hahmottaa uusia kiintopisteitä otavan rinnalle. 1700ja 1800-lukujen tunnetut romahdukset ovat kirjautuneet hirviemme perimään. Etelä-Suomessa loppuvuosi korvasi menetystä, kun suppilovahveroita saattoi kerätä vielä joulun välipäivinäkin. KIIKArISSA Jo u n i tik k A n en V ir V e po H JA n pA Lo 11/2016 Suomen luonto 7 Toimittaja vinkkaa kauden kuumimmat luontoasiat. ”Metsästys on todennäköisesti ollut merkittävä romahdusten aiheuttaja”, kangas sanoo. 1 SUppiLOvahvErO / Ruokasienestäjän kesä ja syksy jäivät paikoin laimeiksi kuivuuden takia. tuolla Pieni karhu, tuolla andromeda, tuolla kefeus... Moni laji on myös viivytellyt: vielä vuodenvaihteessa havaittiin laulujoutsenia, kanadanhanhia, alleja, uiveloita, isokoskeloita ja harmaahaikaroita. tämän talven laskennoissa on nähty erityisen paljon harmaapäätikkoja, palokärkiä ja valkoselkätikkoja, joita jäi Suomeen syysvaellukselta. on myös ajateltu, ettei perinnöllisen monimuotoisuuden vähenemisestä tarvitse huolehtia, koska hirvet liikkuvina eläiminä varmistavat geeniensä sekoittumisen. jOUNi TikkaNEN twitter: @jounitik 1700ja 1800-lukujen romahdukset ovat kirjautuneet hirviemme perimään. ilmaston lämpenemisestähän se epäilemättä johtuu, mutta kyllä tammikuussa helähtävä mustarastaan laulu myös elähdyttää. 2 rUNSaSTUvaT LiNNUT / luonnontieteellisen keskusmuseon talvilintulaskennoista tiedetään, että valtaosa Suomen talvilinnuista on runsastunut
nopeinta muutos oli niillä järvillä, jotka talvisin jäätyivät, ilmeisesti siksi, että jääpeitteen aika lyhentyi. Ehkä tiltaltit keksivät vain ärsyttävän hokeman ja sitten kyllästyivät siihen. yhdet sanovat hily ja toiset hihku. Seuraavana vuonna niitä tuli jo 1430 ja huippuvuonna 2012 peräti 2250 kappaletta. tutkimus julkaistiin Geophysical Research Letters -tiedelehdessä. järvien jääpeitteen aika on lyhentynyt. Sen jälkeen alamäki on vain jatkunut. Mutta yhtä nopeasti havaintomäärät romahtivat, niin että vuonna 2013 hilyja hihkutaltteja tavattiin enää 68. tauoton hilytys ja hihkuminen täytti metsät. Sen sijaan ei ole kovinkaan todennäköistä, että lintuharrastajien innostus ilmoittaa oudosti laulavia lintuja olisi kahden vuoden välillä romahtanut niin paljon kuin havaintomäärien ero vuosien 2012 ja 2013 välillä vaatisi. Birdlife:n tiira-havaintopalvelusta selviää, että kun hilyja hihkutaltteja varten lisättiin oma nimike vuonna 2010, havaintoja kertyi 48. linnuista ehdittiin tuskin kuulla, kun ne jo katosivat. Luonto, ympäristö ja tiede nyT LiNTUharraSTajia on vaivannut outo mysteeri-ilmiö: hilyja hihkutaltit. (Jt) ”63 § Kalastusta ei saa harjoittaa siten, että estetään kalojen pääsy niiden kututai syönnösalueelle.” 1.1.2016 voimaan astunut kalastuslaki suojelee entistä paremmin vaelluskaloja. Jopa Birdlifen toimistolla ollaan ymmällä, mistä hetkellinen hilyja hihkuinnostus johtui. poiminta 500 1000 1500 2000 2500 2500 2500 2010 2011 2012 2013 2014 2015 8 10 68 48 1430 2250 2015 hilyja hihku-äänisiä tiltaltteja koskevien havaintojen määrä vuosina 2010–2015. varmaa selitystä ilmiölle ei ole. jOUNi TikkaNEN järvet lämpenevät, levät kukkivat SiSäMaaN mökkiläisille tuli jobinpostia: järvet lämpenevät paljon meriä nopeammin, ja leväkukintojen ennustetaan yleistyvän viidenneksen sadassa vuodessa. Se, että havaintoja tuli eniten syys–lokakuussa viittaisi siihen, että oudot laulajat ilmestyivät muuttomatkallaan idästä ja puhuivat tiltattia vahvasti murtaen. vaellussiika sai oikeutta.. Mukana oli kymmenen suomalaista järveä, muun muassa päijänne, pielinen, kallavesi, saimaa ja inarijärvi. kansainvälinen, 235 järveä käsittänyt tutkimus paljasti, että järvien keskilämpötila kohosi 0,34 astetta vuosikymmentä kohti vuosien 1985 ja 2009 välillä. ti LA st o : Bi rd Li fe su o M i M A rk u s VA re sV u o / Lin tu ku VA hilytalttien outo häviö pe kk A tu u ri JA n n e LA A k so n en / VA st AV A Lo Tiltaltti ei aina laula tilt-talt. ne näyttävät tavallisilta tiltalteilta mutta laulavat kummallisesti
luhdan havaintoja alkaen sivulta 16. aleksi lehikoisen ja raimo Virkkalan tuoreen tutkimuksen mukaan lämpötilat siirtyivät vuosina 1970–2010 kohti pohjoista ja koillista jopa huomattavasti nopeammin kuin niihin sopeutuneet linnut. Moni luonnonystävien merkille panema ilmiö viittaa silti samaan suuntaan. 11/2016 Suomen luonto 9 UUTiNEN TULi ULkOMaiLTa , mutta se koskee hyvin kouriintuntuvasti Suomen luontoa: Pohjoiset alueet lämpenevät yli kaksi kertaa maapallon keskilämpötilaa nopeammin, ja elokuusta 2014 syyskuuhun 2015 yhdysvaltain avaruushallinto nasa mittasi arktisella alueella satavuotisen mittaushistorian korkeimman keskilämpötilan. ilmaston lämpeneminen on kuitenkin äärimmäisen monimutkainen ilmiö, ja tutkijat asettelevat sanansa varovasti, kun puhuvat sen yhteydestä vaikkapa myyräsyklien katoamiseen. Erityisen nopeaa lämpeneminen on ollut 1980-luvun alun jälkeen, ja se on näkynyt Suomen hyönteisja lintulajistossa. kiirunan epäillään joutuvan pian ilmastopakolaiseksi Suomen rajojen ulkopuolelle. luontokuvaaja Jorma luhta voi jo oman elämänsä kokemuksella kertoa, että arktinen luonto on muuttunut. koko maailman keskilämpötila kohosi vuonna 2015 ensi kertaa yli asteen esiteollista aikaa korkeammalle. jOUNi TikkaNEN IL M Iö M ÄI ST Ä Jo rM A Lu H tA / Le u ku huh hellettä poiminta. käyrät menivät katosta läpi. Ennätykset paukkuivat
Metsälajien ahdinko kävi ilmi Ornis Fennica -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa. pErTTi kOSkiMiES ” Petolintujen keinosiemennys vaatii taiturimaista lintujen käsittelyä eikä tällainen puuha suinkaan keneltä tahansa onnistu.” Suomen Luonto 2/1976 huolehti haukoista. tutkija Jussi lampinen kollegoineen julkaisi aiheesta tutkimuksen Plos One -tiedelehdessä. lampinen huomasi, että myös haitalliset vieraslajit asettuvat hanakasti voimalinjojen alle, mikä saa kysymään, kumoavatko linjojen hyvät ja huonot puolet toisensa. vieraslajit suosivat ravinteikkaampaa maata ja sulkeutuneempaa maastoa kuin niittylajit. ”ainakin niillä linjoilla, joita satuin turussa tutkimaan, vieraslajit ja perinteiset niittylajit kasvoivat sen verran erityyppisissä ympäristöissä, etteivät ne kilpailleet keskenään tilasta”, lampinen vakuuttaa. ”Johtoaukean raivaus on ollut sopiva korvike, joka on ainakin hidastanut vanhan laitumen, niityn tai kedon umpeenkasvua.” jOUNi TikkaNEN 10 Suomen luonto 11/2016 Sähkölinja voi korvata vähiin käyneitä niittyjä ja ketoja. Sähköyhtiön miehet tulevat vahingossa jäljitelleeksi entisajan niittomiehiä sekä karjaa, jotka pitivät heinikon matalana ja taittivat puuntaimet alkuunsa. Siksi ne voi raivata pois, ja niittylajien viihtymistä voi puolestaan auttaa. vanhoja 1800-luvun karttoja käyttämällä lampinen sai selville, että kaikkein parhaiten voimalinjoilla onkin niittykasveja sellaisissa kohdissa, jotka ovat ennen olleet maatalouskäytössä. poromiehelle oli myönnetty poikkeuslupa ilveksen metsästykseen, mutta laillisen metsästyksen ohella hän salametsästi laittomilla pyyntiraudoilla, joihin oli hitsattu rautanauloja. rajuimmin 32 yleisestä lajista taantuivat pohjansirkku (–84 %), järripeippo (–78 %) ja hömötiainen (–70 %). Ju ss i LA M pi n en A rt o A H V en A in en / VA st AV A Lo Luonto, ympäristö ja tiede nyT pohjansirkku taantuu.. tuomio oli kuusi kuukautta ehdollista vankeutta ja 360 euroa sakkoa, metsästyskortin menetys ja neljän vuoden metsästyskielto. Raivaaminen on myös perinteisten niittylajien elinehto, sillä ne kaipaavat runsaasti valoa. ULLa räSäNEN Lisää netissä: http://bit.ly/1PNEg3L Metsälinnut hukan tiellä kaSvava osa yleisistä metsälinnuista on vähentynyt eteläja keski-suomessa 2000-luvulla verrattuna 1980–1990-lukuihin. Metsien nuortuminen on suosinut etenkin reheväkasvuisten ja nuorehkojen lehtija sekametsien lajistoa. 10 Suomen luonto 11/2014 10 Suomen luonto 11/2016 75 vuotta aSian viereSSä Sähkölinja käy lehmästä ETSiTkö mäkitervakkoa, mäkikauraa tai ahdekaunokkia. Siellä on turun yliopiston tutkijoiden mukaan niittykasveille sopiva aurinkoinen ympäristö, joka korvaa vähiin käyneitä perinnebiotooppeja. Lisäksi poromies tuomittiin maksamaan valtiolle 1100 euroa korvausta ilveksen arvosta. Jos niityiltä ja kedoilta ei löydy, käy kesän tullen vilkaisemassa voimalinjan alta. iäkkäitä metsiä suosivien lajien yksilömäärä on pienentynyt vauhdikkaammin kuin muiden lajien, mikä johtunee pääosin vanhojen metsien hakkuista. Tuomio ilveksen salapyynnistä pysyi hovissa hyryNSaLMELLa asuvan poromiehen törkeä metsästysrikostuomio pysyi rovaniemen hovioikeudessa
Se vain sitten ankkuroitui sataan metriin. yritämme löytää läpinäkyvän keinon, jonka kaikki osalliset, yhtä lailla alueen asukkaat kuin suojelutahot, edes jollain tavalla hyväksyisivät. Jos jollakin kylällä, jolla ei ole susia ennen ollut, tulee kolme pihakäyntiä viikon sisällä, ei se tarkoita, että susi heti poistetaan. kyse on eläimestä, jonka pitäisi väistää ihmistä, ja epätyypilliselle käyttäytymiselle piti määritellä jotkut metrimäärät. Ylikomisario harri-pekka pohjolainen itäSuomen poliisista kertoo, mitä se tarkoittaa. Vaikuttiko asiaan se, että alueella harrastetaan salametsästystä. jOUNi TikkaNEN JA sM in Aw A d / is to ck pH o to it äsu o M en po Lii siL A it o s Pohjois-Savossa ja varsinais-Suomessa alettiin käyttää niin sanottua toimintakynnysmallia suden pihakäynteihin. no – sanotaan, että salametsästys ei suoraan vaikuta poistomääräyksiin, tekee niitä sitten riistakeskus tai poliisi. tässä on tultu sivumennen määritelleeksi kriteerit sille, milloin susi voi päästä hengestään. toki kokonaisharkintaa tehdään pitemmälläkin aikajänteellä, eli siihen vaikuttaa se, onko samalla alueella ollut pihakäyntejä aiemmin. aikoinaan 2011–2012 minä aloin omissa päätöksissäni käyttää tällaista metrimääritelmää ja myöhemmin riistahallinto. Se tarkoittaa, että jos saman kylän alueella tulee viikon sisällä pihakäyntejä kolme tai enemmän, petoyhdyshenkilöiden pitää ilmoittaa niistä poliisille. se pp o r o n k A in en poliisin määräyksillä oli tapettu tänä talvena lehden painoon mennessä neljä sutta. 11/2016 Suomen luonto 11 pohjois-savossa ja Varsinais-suomessa alettiin vuoden 2015 lopulla käyttää suden pihakäynteihin niin sanottua ” toimintakynnysmallia”. Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. Lisäksi riistakeskus on myöntänyt 46 niin sanottua kannanhoidollista poikkeuslupaa. Mistä keksittiin, että pihakäynti alkaa sadan metrin päässä talosta tai tuotantoeläinrakennuksesta. eihän susi metrimääriä käsitä. harri-pekka pohjolainen. tietysti taustalla on se, että susikannan hoitaminen ei ole toiminut yhteiskunnassa ja korpilaki on vuosikymmenten aikana otettu toistuvasti käyttöön. tällä perusteella annettiin sonkajärvelle kuitenkin jo suden tappomääräys. kun yksittäinen poliisi tekee päätöksen, hänen pitää ottaa huo mioon vielä monia asioita. mistä keksittiin sadan metrin raja. Poliisin pitää sitten tilannekohtaisesti harkita, että a) tehdäänkö mitään b) karkotetaanko susi vai c) viimekätisenä keinona poistetaanko eläin. tämä on yksi monista keinoista pienentää painetta salametsästykseen. on silti iso ero siinä, onko etäisyys 99 metriä vai metri, samoin siinä, mihin aikaan päivästä pihakäynnit tehdään. SU O rA LI N JA Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. Mitä se tarkoittaa, ylikomisario harri-pekka pohjolainen
tehokasta toimintaa on tukenut myös riittävä rahoitus: Medesissa käyvät snorklaajat ja laitesukeltajat maksavat viisi euroa sukelluskerrasta. SUOjELUaLUEESTa aLkOi kalakantojen sekä merenalaisten elinympäristöjen elpyminen. Samoihin aikoihin myös l’Éstartitin kalavarannot romahtivat. ”ne tuottavat enemmän haittaa kuin meripuistot hyötyä.” vEdENaLaiSia riNTEiTä taas eivät vaurioita edes ankkurit, sillä kiinteiden venepoijujen ansiosta ankkurointitarTeKSTi ja KuvaT Erkki SiiriLä MEriahvENET paLaSivaT Suojelu auTToi kuihtuva koillisespanjalainen L’Éstartitin kalastajakaupunki sai vedenalaisen puiston ansiosta uuden elämän matkailukohteena. Paikkakunnan harvalukuisiin ammattikalastajiin kuuluva Clemente oliveira on hänkin huomannut suojelualueen parantaneen saaliita. Edessämme avautuvan kallioluolan suulla jököttää itsetietoisena vedenalaisen retkemme odotettu päänähtävyys, vajaan metrin mittainen punaruskea ja valkopilkkuinen tummameriahven (Epine phelus marginatus). yli metriseksi kasvava tummameriahven Medesin vesissä. vyöhykettä ehdottivat niin ympäristön, turismin kuin sukeltamisenkin puolestapuhujat. He ovat tähän halukkaita, koska nähtävää on enemmän kuin rannikkovesissä yleensä. Perinteinen pyynti sekä pinnanalainen harppuunakalastus kuitenkin tuhosivat kannat seuraavien parinkymmenen vuoden aikana. 12 Suomen luonto 11/2016 e s p a n ja maaiLmaLta T o im iT Ta n u T jO r M a L a U r iL a l askeudumme sukellusopas Carlos Bartomeusin kanssa 15 metrin syvyyteen välimeren sinihämärälle pohjalle Medessaarilla katalonian rannikolla. Takana sukellusopas Carlos Bartomeus.. kun sukelluspioneerit hans hass sekä Jacques-Yves Cousteau alkoivat tutkia välimeren vedenalaista maailmaa 1930-luvulla, yli metrisiä tummameriahvenia näki rannikkovesissä usein. suurin houkutin ovat läheisten medessaarten pelottomat meriahvenet. ”kalakantojen kasvu suojelualueella hyödyttää myös kalastusta lähialueilla”, Marc Marí Romeo korostaa. kertynyt raha kanavoituu suoraan tämän katalonian kuuluisimman meripuiston hoitoon. alkutaipaleen jälkeenkin menestyksen jatkumisen on taannut sujuva yhteistyö: jo vuosia suojelualueen hallituksessa on ollut luontoasiantuntijoiden lisäksi monen elinkeinon edustajia. kaikki ei ole kalavesillä kuitenkaan kunnossa. ”Pohjatroolit pitäisi Espanjassa kieltää”, oliveira sanoo. ”kaupungin talous saatiin uuteen nousuun, kun kilometrin päässä rannasta sijaitsevien Medessaarten ympärille julistettiin 1983 suojavyöhyke, jolla kalastus kiellettiin”, suojelualueen johtaja Marc Marí romeo kertoo
välimerellä juuri Medesiä pidetään hyvänä esikuvana. lisäksi suuri joukko matkailijoita katselee merenalaisia ihmeitä turistikatamaraanien vedenalaisista ikkunoista. niitä verrattiin maanpäällisiin havaintoihin sekä lumisuusja ilmastomalleihin pilvisyyden nettovaikutuksen selvittämiseksi. käytännössä tämä tarkoittaa suojelualueiden laajentamista käyttäjäryhmien yhteistyönä. paikallaan pysyvä ilmamassa estää saasteiden kulkeutumisen muualle varsinkin kesäisin. jOrMa LaUriLa Meriahvenet kiinnostavat matkailijoita, Manuel Morales ja jesús aliagas kertovat. ilmiötä ei ole todennettu aiemmin. täällä merenpohjan uhanalaiset Posidonia-ruohikot kukoistavat. Grönlannin jäätiköillä pilvisyys voimistaa sulamista yli kolmanneksella verrattuna pilvettömään säähän. ilmiö on havaittavissa etenkin öisin: tutkimuksen mukaan lumi on kuin jäinen sieni, joka imee sulamisvettä päivisin. Muun muassa simpukkatroolit tuhoavat merenpohjaa. korkea hiukkaspitoisuus laajalla alueella on monen tekijän summa. tutkimuksessa käytettiin satelliittihavaintoja kartoittamaan pilvisyyttä Grönlannin jäätiköiden yllä vuosina 2007– 2010. 11/2016 Suomen luonto 13 A fp / Le H tik u VA vetta Medesissä ei ole. Miesten opastettavilleen pitämistä ympäristötietoiskuista on hyötyä: sukeltajat eivät potkuillaan vaurioita esimerkiksi kalliorinteiden Gorgonioita, vaan punaiset ja keltaiset pehmytkoralliviuhkat säilyttävät kauneutensa vuodesta toiseen. tämä selvisi suomen ilmatieteen laitoksen ja kiinan meteorologisen akatemian (Chinese Academy of Meteorological Sciences) yhteisessä tutkimuksessa. kUN yk:SSa sovittiin maailmanlaajuisista, vuoteen 2030 ulottuvista kehitystavoitteista syyskuussa 2015, meretkin saivat osansa: yk-maiden on määrä suojella kymmenen prosenttia merten pinta-alasta vuoteen 2020 mennessä. kuten Medesin esimerkki osoittaa, ympäristönhoitoon kuuluvat luonnon käyttörajoitukset voivat kääntyä hyödyiksi kaikille. yhteensä 60 000 sukeltajaa sekä snorklaajaa käy seitsemän pikkusaaren muodostamassa meripuistossa joka vuosi. jOrMa LaUriLa pilvisyys lisää jäätiköiden sulamista kansainvälisessä, belgialaisen ku Leuvenin yliopiston koordinoimassa tutkimuksessa havaittiin, että Grönlannissa pilvisyydellä on aiempaa suurempi merkitys jäätiköiden sulamisessa. noin 500 kilometrin säteellä mittausasemasta asuu yli 400 miljoona ihmistä, joten liikenne, teollisuus ja maatalousjätteiden poltto tuottavat valtavan määrän pienhiukkasia ilmakehään. Meriahventen ja yli 1300 muuta merieläinja -kasvilajia kattavan ekosysteemin vetovoima on valtava. ”tutkimuksessa ilmeni, että hiukkasten lukumäärä kuutiosenttimetrissä ilmaa oli tutkimusjakson aikana jopa kymmenkertainen verrattuna vastaavalla korkeudella tehtyihin mittauksiin muualla maailmassa”, ilmatieteen laitoksen tutkija niku Kivekäs toteaa. n uutiSia ilmansaasteet piinaavat koko itäistä kiinaa kiinassa ilmansaasteet eivät ole pelkästään kaupunkien ongelma, vaan huono ilmanlaatu vaivaa koko itäistä kiinaa ja yltää maanpinnalta useiden kilometrien korkeuteen. pienhiukkaSet grönlanti heimdalin jäätikköä Grönlannissa.. Pääosa vierailijoita onkin ulkomaalaisia Ranskasta, Saksasta, Belgiasta, Hollannista sekä Englannista. Jos taas yöllä taivas on kirkas, vesi jäätyy, mutta jos on pilvistä, se jäätyy vain osittain, jolloin sulamisvettä valuu mereen. Marc Marí romeo on Medesin meripuiston johtaja. Sukellusoppaat Manuel Morales ja Jesús aliagas kertovat, että valtaosa l’Éstartitin matkailusta on vedenalaiseen maailmaan liittyvää turismia. pilvisyydellä on ilmiössä kaksijakoinen rooli: toisaalta lumisateet kasvattavat jäämassaa ja pilvikatos viilentää päivisin estämällä auringonsäteilyä, mutta toisaalta se nostaa lämpötilaa maanpinnalla etenkin öisin. ilmakehän pienhiukkasten määrää ja kokojakaumaa selvitettiin kahden vuoden ajan itäisessä kiinassa tai shan vuoren huipulla 1530 metrin korkeudella merenpinnasta
Meren eteläosat ovat ympäri arktista aluetta esiintyvän lajin tärkein talvehtimisalue maailmassa. kun rannikon vedenalaista luontoa kartoitettiin niin sanotussa velmuhankkeessa, sukeltajat löysivät valtavat määrät sinisimpukkaa juuri siltä alueelta, jolla alleja näkee nyt eniten. ”Pääsyy on tällä hetkellä varmaan sinisimpukkojen runsaus”, Markku Mikkola-Roos sanoo. Jäätön meri ei silti kokonaan selitä allin yleistymistä Suomenlahdella. Metsähallituksen tutkija Mats Westerbom kertoo, että vuonna 2013 simpukkaa oli enemmän kuin koko Jään reunan lintu Sula meri ja sinisimpukan runsastuminen saivat allin jäämään talveksi Suomen etelärannikolle. laji pesii Jäämeren rantojen tundralla, vain osittain Suomen puolella, ja talvellakin se viihtyy kutakuinkin niin pohjoisessa kuin avovettä riittää. kauempaa ääntely kuulosta konserttiyleisön innostuneelta pulinalta hetki ennen kapellimestarin tuloa. k u u k a u d e n la ji : a ll i TeKSTi jOUNi TikkaNEN / Kuva MarkkU MikkOLa-rOOS 14 Suomen luonto 11/2016 helsingin edustalla talviset alliparvet ovat käyneet tutuiksi.. alli on runsastunut Helsingin ja Porkkalan välisellä merialueella vuoden 2010 jälkeen monikymmentuhatpäisiksi parviksi, jotka laulavat kuorossa aa-aa-alli-lauluaan. 14 Suomen luonto 110/2015 A lli on jään reunan lintu, tutkija Markku Mikkola-roos sanoo huomaamattaan moneen kertaan. yhä useammin alleja on voinut nähdä myös pohjoisella itämerellä, kun talvet ovat olleet lauhoja ja jatkuva laivaliikenne on pitänyt väyliä avoinna. itämerelle alleja kertyy eniten
allin pesimäonni romahti, ja sen talvikannan koko itämerellä pieneni vuosien 1993 ja 2009 välillä 4,5 miljoonasta linnusta alle 1,5 miljoonaan. koska vuodesta 2009 on jo aikaa, Markku Mikkola-Roosia kiinnostaisi kovasti päivittää tietonsa al lien määrästä. aLLi TaaS ON erittäin hyvin sopeunut saalistamaan sinisimpukoita. Muiden merilintujen tapaan se syö pohjasta nappaamansa simpukan kokonaisena, murskaa sen kivipiirassaan ja kakkaa kuoret pois valkoisena kalkkipölynä. ääNi: Tunnusomainen aa-aa-alli-huuto. Teräväkärkiset siivet. näille Gotlannin eteläpuolen matalikoille kerääntyy joka talvi jopa miljoona allia. Talviparvissaan laulaa kuorossa. Pituus 40–47 cm, paino 400–860 g. ”Meillähän ei ole esimerkiksi mitään laskentoja matalikko alueille Saaristomeren eteläosissa tai ahvenanmaan ulkopuolella.” tammikuussa kaikki itämeren maat ovatkin kuvanneet alliparvia lentokoneesta. MUUTTO: Kevätmuutto toukokuussa pohjoisen pesimäpaikoille, syysmuutto syys– lokakuussa Itämeren talvehtimisalueille. Suomen rannikolla alleja ar vioidaan olevan vähemmän, 50 000– 100 000, mutta tämä on uusi ilmiö ja siksi uutisarvoinen. raviNTO: Etupäässä nilviäiset ja äyriäiset, joita sukeltaa pohjasta. Lä H d e: Bir d Lif e in te rn At io n A L ALLi Clangula hyemalis TUNTOMErkiT: Pienehkö sukeltaja, jolla on monta pukua. Suomen pesimäkanta 1500– 2000 paria etupäässä Tunturi-Lapin järvillä. Viihtyy siellä, missä on sinisimpukkaa ja avovettä. äLä SEkOiTa: Talvilinnustoomme ei kuulu toista yhtä runsasta, allin oloista lajia. Allihaahka on hyvin harvinainen.. kaikkiaLLa alli ei suinkaan ole runsastunut. Se pääsee sukeltajasorsista kaikkein syvimmälle, jopa 30 metriin asti. Pian allista tiedetään taas enemmän. pESiNTä: Touko–kesäkuussa Jäämeren rantojen tundralla. tämä tarkoittaa peräti 65 prosentin pudotusta, pahempaa kuin millään muulla merilinnulla. n alli pesii tundralla (tummanvihreä) ja talvehtii siellä, missä on avointa merta (sininen). 110/2015 Suomen luonto 15 Jään reunan lintu 11/2016 Suomen luonto 15 hänen 1993 alkaneen sukellusuransa aikana. Rehevöityminen on ehkä auttanut planktonia siivilöivää lajia runsastumaan. tundran pesimä alueilla myyräja sopulisyklit katosivat 1980-luvulla, minkä takia naalit, ketut, tunturikihut, haukat ja pöllöt hyökkäsivät vesilintujen kimppuun. Syvyyssukeltajan ominaisuuksista on allille etua, koska näin se pystyy talvehtimaan itämeren suurilla matalikoilla, Hoburgilla ja kahdella Midsjöbankenilla. Laikukas, valkean– harmaan–ruskea väritys ja koiraan pyrstössä pitkä, jouhimainen sulkapari
Tunturin tum. 16 Suomen luonto 11/2016 16 Suomen luonto 11/2016 kolmen hiljaisen vuoden jälkeen tunturisopulit vaelsivat keväällä 2015 kilpisjärven ympäristössä
Hallamittarin toukat olivat popsineet lehdet kahtena peräkkäisenä kesänä ja lopulta tappaneet puut. 11/2016 Suomen luonto 17 Tunturin tummat pilvet Tunturin tum. valon ja ravinteiden lisääntyminen sai puolestaan metsälauhat rehottamaan haaleina heinäpeltoina. TeKSTi ja KuvaT jOrMa LUhTa tunturiluonto muuttuu, mutta kaikki ei etene tasaista takapakkia. sopuli palasi kahden vuosikymmenen hukkaretkiltä. Parin viikon sateettoman kauden jälkeen ohuet oksanritvat katkesivat hipaisusta. Muistan yhä vesipääskyt, joita pyrähteli kaikissa pikkulammissa. Rinteissä se oli syöpynyt syväksi kevätpuroksi, minkä takia kulkupelille oli etsitty aina uusi reitti. koivut törröttivät mustina ja lehdettöminä kilometri kilometrin perään. Seuraavan kerran kuljin reppuineni samaa keinoa viisikymmentä vuotta myöhemmin. Ensimmäisen peninkulman se luikersi tunturikoivikossa, joka oli aluksi sakeaa, vähän myöhemmin kuin harvaa omenapuutarhaa. Jänkien kohdalla väylä leveni satoihin metreihin, kun jokainen kuski oli halunnut ylittää vetelikön ajamattomasta kohdasta. toukkatuho ylti myös varpuihin ja variksenmarjamättäisiin. Maastoliikenneuraa ei tehnyt mieli kutsua poluksi. tulin surulliseksi, en oikeastaan kulkuväylän vaan metsän vuoksi. 11/2016 Suomen luonto 17 k ahdeksanvuotiaana patikoin isäni perässä utsjoen vetsijärvelle vievää poropolkua
tunturikiurukin lienee kadonnut pesimälinnustosta. Tunturimittarin toukat voivat syödä koivikot paljaiksi. Suurpetoja elää nykyisin ylimmässä lapissa vain satunnaisina tai hyvin lyhytikäisinä läpikulkijoina. arktiset lajit kiljuhanhi ja naali pesivät Suomessa viimeksi kaksikymmentä vuotta sitten. tavallistenkin tunturilintujen kannat ovat hiipuneet: varpuslinnuista lapinkirvinen, keltavästäräkki, sinirinta, pulmunen, jopa lapinsirkku, kahlaajista kevesipääskyn kotimainen pesimäkanta on puoliintunut muutamassa vuosikymmenessä. jOS TUTkii valtakunnan suojelualuekarttaa, etelän ja pohjoisen epäsuhta on suunnaton. teoriassa tunturiluonto vaikuttaakin turvatulta, mutta jo lintuja nisäkästilastojen vilkaisu hämmentää. Hallamittari, jonka munat eivät kestä yli 36 asteen pakkasia, on ylä-lapissa uusi tulokas. Tunturikihu on saalistanut lapinmyyrän.. lapissa yksikään autotie ei halkaise puutonta tunturiylänköä, jyrkkänä vastakohtana etelän metsätieviidakolle. 18 Suomen luonto 11/2016 talvet leudontuvat. Etelästä löytää vain pistemäisiä täpliä, ja aivan pohjoisessa suojelualueet yltävät yli puoleen pinta-alasta. Sen sukulaislaji tunturimittari aiheutti 1960luvun puolimaissa vielä laajempaa ja ihmisiän mittapuulla peruuttamatonta koivutuhoa
räkurmitsa, lapinsirri, suokukko ja vesipääsky. 1970-luvulla utsjoen ja Enontekiön puuttomilla ylängöillä kaikui kevättalven öiden pimetessä kolmitai nelitavuinen haukku – usein monelta suunnalta. Seuraavalla vuosikymmenellä se vaihtui muutamassa vuodessa karheisiin räyhtäisyihin. Suomessa tunturihaukkojen ulkonäkö on lähempänä muuttohaukkaa kuin monilla arktisilla alueilla, eikä äänessäkään. kettu valtasi naalien ikiaikaiset pesäluolastot ja suurensi käytävät itselleen sopiviksi. kettu karkottaa naalin ja sieppaa mielellään nuoret poikasnaalit omaksi ravinnokseen. aivan viime vuosina yhä useammalle arktisen tunturihaukankin pahdalle on asettunut tropiikista tundralle yltävä kosmopoliitti, muuttohaukka. Mutta on myös yksi yhteinen syy, jonka johdosta häviäjät ovat poikkeuksetta arktisia ja menestyjät eteläisiä lajeja. naalin elämää vaikeuttivat poronhoidon muutokset, monen muuttolinnun ongelmat löytyvät Pohjois-afrikasta. Jokaisen lajin häviämiselle tai harvinaistumiselle on oma erityinen syynsä, ja keskenään ne ovat aivan erilaisia. 11/2016 Suomen luonto 19 Naali pesi Suomessa viimeksi 20 vuotta sitten. lämpeneminen
Ei jääkausi kuitenkaan kaukana ole. olemmeko valinneet kesUtsjoen piesjängän palsakummut sulavat ja murtuvat. omien havaintojeni mukaan kansanihmiset kiistävät tunturihaukan ahdingon propagandana, koska lajin vaihtuminen toiseen on jäänyt havaitsematta. En ole löytänyt ainuttakaan hyväkuntoista palsikkoa. kun perinteinen fallebakti, haukkajyrkänne, löytyy isännättömänä, muuttohaukka vain asettuu mieluisalle paikalle. niiden katselua ei kannata liiaksi viivyttää. varsinainen arktinen vyöhyke, puurajan yläpuolinen tunturipaljakka, on Pohjoismaissa hyvin kapea ja rikkonainen. Esimerkiksi lintututkimuksistaan tunnetun utsjoen Piesjängän jääsydämiset kumpareet sulavat jo viimeisillään. kaNTavaTkO Pohjoismaat huolta omaleimaisesta tunturiluonnostaan ja sen jokaisesta neliökilometristä. Suomessa ei ole ympäristöstään niin ylös kohoavia tuntureita, että rinteisiin syntyisi jäätiköitä. SaMaNLaiSET muutokset näkyvät mitattavina ikijäässä: palsasoiden kummuissa tai vuoristojäätiköillä. lyngenissä neljän peninkulman päässä kilpisjärveltä Steindalsbreen-jäätikön alaraja vetäytyy jopa sata metriä vuodessa. Jollain lajilla se tapahtuu puolen vuosisadan hivutuksena, jollain toisella kertaromahduksena. jääleinikkiä uhkaa sekä ilmaston lämpeneminen että porojen laidunnus.. Mitä Suomi tekee. Monilla tundran kasveilla, kuten liekovarpiolla, on Pohjoismaissa erillinen esiintymisalue. vaikka sopuleita piipertää kanadassa ja venäjällä, meidän tunturisopulimme on ikioma lajinsa. Paljon myöhemmin pesinnän aloittava muuttohaukka ei kuitenkaan ryövää isompansa pahtaa tai pesää. 11/2016 Suomen luonto 21 ole valtavaa eroa. viime vuosina olen kolunnut Suomen palsasoita todennäköisesti ahkerammin kuin kukaan toinen. vaikka Fennoskandian tunturiylängöt eivät vastaa kaikkia tundran määritelmiä, niillä elää aito tundralajisto. tämän eristymisen seurauksena Pohjolan naalit tai kiljuhanhetkaan eivät ole perimältään aivan samoja kuin venäjän tundralla. Saanan huipulta voi elo–syyskuussa kiikaroida sekä Ruotsin että norjan puolella näkyviä vuoristojäätiköitä. Pinta-ala, jokainen neliökilometri, on äärimmäisen tärkeä kaikille arktisille lajeille punakuirista jääleinikkiin. kun elintila käy ahtaammaksi, myös yksilömäärät laskevat
Päivä lumituiskun jälkeen telojen kurvailujäljet kaartavat joka kulmalle, myös kauas Ruotsin puolelle. 22 Suomen luonto 11/2016 tävimmän luontomatkailustrategian. lappia markkinoidaan hiljaisuudella ja puhtaudella, mutta kilpisjärven ympäristössä moottorit ulisevat ja pakokaasut yskittävät kuin Helsingin Mannerheimintiellä iltapäiväruuhkassa. Ehdotan tutkimusmatkaa kilpisjärvelle ja lähituntureille pääsiäisenä. norjassa on erittäin hyvä maastoliikennelaki, mutta pohjoisimman norjan moottorikelkkaharrastajat eivät hurraa sille. Pärinäturismia perustellaan lapin asukkaiden toimeentulolla. He rynnivät kilpisjärvelle samanlaisessa kiihkossa kuin suomalaiset matkasivat 1970-luvulla itänaapuriin ryystämään vodkaa. Perimmältään tässä on kysymys omituisesta pohjoismaisesta yhteistyöstä. Tunturimaisemaa ruotsin ja Norjan rajalla.. tosiasiassa kilpisjärvi tekee kaikkensa karkottaakTelamattojen jäljet kurvailevat Tuipalin tunturistossa. Ja jos joku jurputtaa poikkeamisesta luvalliselta reitiltä, voi aina karauttaa Ruotsin puolelle järveä, missä ei talvella asu ketään
toukokuun lopulla 2015 istun aamuyöllä tunturijärven rantatöyräällä aivan toisissa tunnelmissa. kelkkoja sitä vastoin on jo juuttunut pitkin viikkoa lumeen tai järvien kohvajäihin. Riekko noituu, kiiruna narisee, minkäänlaista moottorin pärinää ei kuulu. Syyksi epäiltiin lämmenneitä talvia, porojen liikalaidunnusta tai molempien yhteisvaikutusta. kiirunakukko hyppää siivilleen ja kuuluttaa oman soidinnarinansa.. tuli kaksi kunnon lumitalvea, ja keväthangilla 2011 sopulit vaelsivat vanhojen aikojen malliin. Pikkuvipeltäjien kannat pysyivät tasaisen alhaisina tai kannanhuippuja tuli vain syksyisin. nuoskainen hanki kestää ahkion ja suksieni painon. 11/2016 Suomen luonto 23 seen hiihtäjät, retkeilijät ja muut luontomatkailijat. MENEEkö kaikki vääjäämättä huonommaksi. 1980-luvun lopulla tuo sykli sammui. Mietin kuinka tunturin myyrät ja sopulit ovat lisääntyneet ja romahtaneet iät kaiket neljän vuoden rytmissä. Ja nyt neljä vuotta myöhemmin ainakin rajatulle alueelMeneekö kaikki vääjäämättä huonommaksi
Minä patikoin vastakkaiseen suuntaan, kotimaahan, ja osun yhdelle parhaiten säilyneistä naalinpesistä. toisen sopulin piilopaikka on loogisempi. piekanan maailma toukokuussa. SOpULija MyyrävUOSi ei kesän edetessä kasva samoihin mittoihin kuin neljä vuotta aikaisemmin. Pienen arkailun jälkeen kukin lähtee kipittämään jään yli etelästä pohjoiseen. katselemme toisiamme kymmenen sentin matkalta, sopuli näyttää hampaitaan, kohottautuu puolustusasentoon. vaikka useimmat marssivat pohjoiseen, muutaman kulkusuunta on päinvastainen. Ruotsissa uutisoidaan naalin paluusta, sillä varsinkin pohjoisessa naalipoikueitten määrä ylittää kaikki odotukset. le osuu sekä sopulivuosi että riekon ja kiirunan kannanvaihtelun huippuvaihe. Jokainen jättää jäätä peittävään nuoskaan selvät jalanjäljet, ja liikenteen loputtua lasken melkein tuhannen sopulin ylittäneen järven. yhdellä silmäyksellä voin nähdä kymmenkunta sopulia. 24 Suomen luonto 11/2016 24 Suomen luonto 11/2016 Sinirikko vaatii kalkkipitoisen kasvualustan. Rannan lähetessä sopulit hakevat silmiinsä ruskean varvikkopälven tai kiven, jota kohti suunnistavat. kiikaroin järven vastarantaa. Jos menen tummine vaatteineni makaamaan jäälle, minusta tulee välietappi. n. Syysvaellusta ei synny. tuulihaukat ja piekanat kiertelevät komein poikuein. tunturihaukka tai kokonainen perhe osuu silmiin likimain joka päivä. ne pesivät nyt niin lähellä Suomea, että Saanan laelta voisi kiikaroida naalilaaksoa. kesällä 2015 lapinmyyriä oli runsaasti. kuitenkin parhaalla ydinalueella, Rostun tuntureilla pohjoisimmassa Ruotsissa, kohtaan syysiltoina suopöllöjä, hiiripöllöjä ja tunturipöllöjä. vaihdan monet kerrat paikkaa, ja reppu ja toinen kamera unohtuvat jonnekin sivummalle. Saan silmiini yhden, toisen, kolmannenkin töpöhäntäisen kulkumiehen. kun käyn hakemassa ne, löydän repun alta kirskuvan lepäilijän. ne tuntuvat välttelevän toisiaan. aamuviiden jälkeen alkaa rynnistys. Sen laella istuu kettuemo neljän jälkeläisen kanssa. linssilude on mieltänyt kauko-objektiivin vastavalosuojan pyöreäksi myyränkoloksi eikä missään tapauksessa halua luopua siitä
11/2016 Suomen luonto 25 11/2016 Suomen luonto 25 vastavalosuoja houkuttaa kuin pyöreä, musta sopulinkolo. kun jäätikkö on kokonaan sulanut, rinteessä näkee jään painaman kupin ja terävän reunaharjanteen.
Se on Sipoonkorven kansallispuistossa, linnuntietä vain 24 kilometrin päässä Helsingin rautatieasemalta. TeKSTi jOUNi TikkaNEN / KuvaT hEikki wiLLaMO Märkiin painanteisiin on syntynyt soistumia, joissa rehottavat saniaiset.. kuuluu myös palokärjen kirkumista, ja harmaapäätikka karkaa lentoon haavan rungolta. 26 Suomen luonto 11/2016 O n yllättävää, että Suomen metsäisin metsä löytyy juuri täältä, näin läheltä maan pääkaupunkia. Hipsuomen metsäisin metsä Suomen Luonto etsi valtakunnan metsäisimmän metsän. Metsä kohoaa eteen tummanvihreänä seinänä, kun luontokartoittaja Jyri Mikkola ja kuvaajaksi mukaan lupautunut heikki Willamo lähestyvät hiekkatietä pitkin pellon puolelta. Hetken kuluttua tie halkoo hämärää havumetsää ja Willamo kuulee käpytikan koputuksen. Sen keskipisteestä on 24 kilometriä Helsingin rautatieasemalle
piänen ja hömötiainen pitävät koko ajan seuraa. Metsäisyys tarkoittaa siis runkokuutioiden määrää hehtaarilla. Harvaa Suomen metsien ominaisuutta on kuitenkaan tutkittu yhtä tarkkaan kuin puukuutioiden määrää hehtaarilla, joten se saa kelvata. puun määrä ratkaisee Maamme metsäisimmän paikan etsimisen voi aloittaa tutkimalla Metsätilastollista vuosikirjaa. Siitä on ainakin hyvä aloittaa. kantokääpäkin elää metsäisimmässä metsässä.. Suomen puustoisin paikka tarkoittaa myös sitä paikkaa, jossa suomalainen metsä on sitonut eniten kasvihuonekaasuna tunnettua hiilidioksidia. luonnonystävä pitää tietysti tämmöistä käsitettä tyhmänä, eihän pelkkä puun määrä tee metsästä metsää. Metsäisen paikan pitäisi olla säästynyt kirveeltä ja motovehkeiltä. Puuston runkotilavuutta on tapana sanoa lyhyemmin metsäisyydeksi. Miten Suomen metsäisin metsä voi olla muka täällä. Sen pitäisi olla myös hehtaaria laajempi, koska aivan pienet pläntit ovat ennemminkin metsiköitä tai puistikoita, joista puuttuu oikea metsän tunnelma. tämä on kiinnostava tieto ilmaston kannalta: jykevin ja tihein metsä on myös paras hiilivarasto. todella metsäisessä paikassa olisi mahdollisimman monimuotoinen metsäluonto. 11/2016 Suomen luonto 27 äärIPIsTeeT Vierailemme vuoden aikana kymmenessä Suomen ääripisteessä. tuohon netissäkin julkaistuun opukseen on tallennettu valtakunnan metsien inventoinnissa kerättyä tietoa siitä, mikä on puuston tilavuus eri puolilla Suomea
28 Suomen luonto 11/2016 Luonto sanelee rajat Metsätilastollinen vuosikirja paljastaa heti, että eniten puukuutioita on lapin maakunnassa. 28 Suomen luonto 11/2016 Liito-oravalle sopivia, suuria, alhaalta oksattomia laskeutumispuita on paljon.. Metsäisimpään metsään mahtuu myös korpilaiteinen lampi. tämä johtuu lapin laajuudesta ja suurista suojelualueista. Jos puukuutioiden määrän suhteuttaa maakunnan pinta-alaan, ja jos talot, tiet, pellot ja muun turhan ottaa pois laskuista, joutuu heNotkoissa kasvaa kuusta ja kuusen seassa koivua ja haapaa. itse puut jäävät pohjoisessa pieniksi, kun lämpö ja valoisuus vähenevät ja maasto kohoaa korkeammalle meren pinnasta
Metsäisin metsä päätetäänkin määrittää digitaalisesta metsävarakartasta. Muurahaispesä on rakennettu kaatuneiden puiden jättämään latvusaukkoon. ponun perinnepostia -niminen 1,4 kilometrin mittainen luontopolku kulkee Byabäckenissa aivan suomen metsäisimmän neliökilometrin vierestä. Korhonen luonnonvarakeskuksesta. Suomessa istutuspuuna elävä lehtikuusi kohoaa kaikkein korkeimmalle, mutta sillä on tapana kasvaa aika harvassa, joten tavallinen kuusimetsäkin voi viedä voiton. aareista neliökilometriin Metsäisimmän metsän olisi tietenkin voinut etsiä monella eri menetelmällä: olisi voinut vaikkapa laserkeilata lentokoneesta kaikki Suomen jykeviksi tiedetyt metsiköt, kuten entisen Metsäntutkimuslaitoksen lehtikuusikon Punkaharjulla. Määritys vaatii niin paljon laskentavoimaa, että luonnonvarakeskuksen tietokoneet pitää panna ruksuttamaan viikonlopun ajaksi. Läntisen keuhkon eli nuuksion kansallispuiston ohella se on pääkaupunkiseudun asukkaiden tärkeintä ulkoilumetsää. Lehdoista korpiin ja purolle Willamo ja luontokartoittaja Mikkola talsivat hiekkatietä syvemmälle Suomen metsäisimpään metsään. Siitä on joskus mitattu 810 kuutiota puuta hehtaarilla. Sama vaivaa tunnettuja metsäntutkimuksen koealoja: liian pieniä kaikki. se on säästynyt lähinnä valtion maaomistuksen ja alueen rikkonaisuuden vuoksi. varsin monimuotoista! Eikä kaikki sittenkään metsää. Harmi kyllä, systeemi on aika karkea juuri jykevimpien metLumien sulaessa kallioilta lirisee puroja, jotka pian kuivahtavat. 11/2016 Suomen luonto 29 ti paljon etelämmäs: Hämeeseen, uudellemaalle ja maan etelärannikolle. lyhyen tutustumiskierroksen aikana selviää, että Suomen metsäisimpään metsään mahtuu lehtoa, kangasmetsää, kalliometsää, rämettä, korpea, nevaa, Fallträsk-niminen pikkulampi sekä noro ja Porvoon museon suojelema torppa ja torpan pihapiiri, jossa on asuttu jo 1750-luvulla. kaikkein suurimpia puutiheyksiä täällä ei siis tavoiteta, mutta metsäpeite on poikkeuksellisen tasainen. korhonen vinkkaa. . ”Satelliittikuvista tehty metsävarakarttamme kattaa koko Suomen, eikä siinä ole tätä otosongelmaa”, kari t. sipoonkorvessa on paljon kalliometsiä. aivan lähellä, Sipoonkorven lounaispuolella oravia on Mikkolan mukaan jo nähtykin. Siksi hän arvaa jo etukäteen, että Suomen metsäisimmän paikan valtapuu olisi joko kuusi tai lehtikuusi. puisto perustettiin vuonna 2011 sipoon, Vantaan ja Helsingin kaupunkien rajoille. Suurin osa Suomen jykevistä metsistä on raivattu viljelysmaiksi. alueen tihein kuusikko on itse asiassa torpan entistä niittyä, joka on saanut Mikkolan arvion mukaan palautua kohti luonnontilaa 1950-luvulta lähtien. Monesti se on vain erittäin repaleista, koska maaperä ja ilmasto ovat suosineet myös pellon kasvua. SIPoonKorVEn KAnSALLISPuISTo . Siinä riittää auringon lämpöä. Ravinteiden avulla puu voi saavuttaa paljon läpimittaa ja pituutta ennen kuin se tulee liian vanhaksi”, selittää tutkija Kari t. kansallispuiston eteläosissa on toinen, 4,8 km mittainen sotungin kalkkiruukin kierros.. korhonen vastaa valtakunnan metsien inventoinnista, jonka tuloksia Metsätilastollisessa vuosikirjassa on julkaistu. Metson, ilveksen ja huuhkajan koti. ”niillä on riittävästi ravinteita, joita puu tarvitsee kasvuunsa. lähdetään rajalinjaa länteen ja löydetään tikkojen lähiö: korkeat haavat on nakutettu kerros kerrokselta täyteen pesäkoloja. kaikkein metsäisintä paikkaa ei kuitenkaan välttämättä olisi tiedetty ennalta, ja erittäin puustoisiksi tiedetyt paikat ovat yleensä liian pieniä ollakseen oikeita metsiä. Satelliittikartassa Suomen metsät näkyvät erivärisinä pikseleinä. sipoonkorpi on Helsingin itäinen keuhko. täällä metsä on Suomen järeintä. . Jyri Mikkola arvioi kuutiomäärän käyvän enimmillään neljän ja puolensadan tietämillä. Se Punkaharjun lehtikuusikko on esimerkiksi postimerkin kokoinen, 1,4 hehtaarin pläntti. . ne ovat kumpikin isoksi kasvavia puita. kuusi on tosiaan selkeä valtapuu. kun on ensin käyty mittaamassa maan tasalta tarpeeksi monenlaisen metsän puuston tilavuus ja sitten katsottu, minkä värinen pikseli kutakin vastaa satelliittikuvassa, luonnonvarakeskuksen koneet on opetettu tunnistamaan puuston tilavuus suoraan pikselin väristä. Metsää halkova tie nousee pienen korpilaiteisen lammen rantaan, jonka eteläpuolella törmätään Suomen metsäisimmän metsän rajaan. kallioiden päällä puulaji vaihtuu männyksi ja metsä harvenee, mutta hyvin puustoisena se pysyy silti. taimen nousee metsäisimpään metsään asti. liito-oraville sopivia suuria, alhaalta oksattomia suurkuusia on vaikka millä mitalla. Rehevissä notkoissa kasvaa kuusta ja kuusten seassa koivua ja haapaa. Suomen metsäisimmän metsän koillisnurkkaan mahtuu myös kapea kaistale rinnepeltoa, jonka halki juoksee meritaimenen kutupuro Byabäcken. Etelä-Suomeen keskittyvät joka tapauksessa ne lehtomaiset kankaat, joilta on mitattu valtakunnan suurimmat puutiheydet, yli 600 runkokuutiota hehtaarilla
Hän tuntee Suomen metsäisimmän metsän hyvin tarkasti. tuloksena on joka tapauksessa sellainen paikka, jonka Suomen Luonto tahtoi löytää. ”Joulun 2005 alla Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jan Vapaavuoren puheet alkoivat vaikuttaa kuitenkin siltä, että Helsinki aikoo tosissaan esittää rajansiirtoa Sipoon suuntaan. näin Suomen metsäisin neliökilometri liitettiin osaksi uutta kansallispuistoa. Suomen metsäisimmästä metsästä löytyvät kaikki kansallispuiston palvelut. Hyvin epätyydyttävää. alun perin metsä säästyi tosin siksi, että aivan sen eteläpuolella sattuu olemaan armeijan maanalainen varikko. n Legend km2_ruutu Legend km2_ruutu Lu o n n o n VA r A ke sk u s Lu o n n o n VA r A ke sk u s Legend km2_ruutu metsvol VALUE 12 12.00000001 37 37.00000001 62 62.00000001 85 85.00000001 107 107.0000001 129 129.0000001 151 151.0000001 173 173.0000001 196 196.0000001 220 220.0000001 245 245.0000001 273 273.0000001 306 306.0000001 349 349.0000001 891 Legend km2_ruutu metsvol VALUE 12 12.00000001 37 37.00000001 62 62.00000001 85 85.00000001 107 107.0000001 129 129.0000001 151 151.0000001 173 173.0000001 196 196.0000001 220 220.0000001 245 245.0000001 273 273.0000001 306 306.0000001 349 349.0000001 891 Legend km2_ruutu metsvol VALUE 12 12.00000001 37 37.00000001 62 62.00000001 85 85.00000001 107 107.0000001 129 129.0000001 151 151.0000001 173 173.0000001 196 196.0000001 220 220.0000001 245 245.0000001 273 273.0000001 306 306.0000001 349 349.0000001 891 puuston tiLAVuus M³/HA Metsä säästyi siksi, että sen eteläpuolella on armeijan varikko. Rakentamisen paine alkoi käydä niin kovaksi, että päätimme toimia, ja kansallispuistoaloite oli poliittisesti helpompi saada läpi.” Eduskunta hyväksyi aloitteen toisella yrittämällä vuonna 2011. Laskennan löytö on tämä ruutu Sipoonkorvesta.. ”Me luonnonsuojeluliiton uudenmaan piirissä olisimme oikeastaan halunneet liittää nämä alueet Sipoonkorven luonnonsuojelualueeseen”, Mikkola kertoo. vapaavuori sai toimimaan luontokartoittaja Jyri Mikkola on se ihminen, joka kirjoitti vuonna 2005 esityksen Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta. niin ei koskaan vain käynyt”, Mikkola kertoo. Se tie, jota Mikkola ja Willamo ovat kävelleet, johtaa maanalaiseen luolastoon. Siellä puut ovat suuria ja niitä on tasainen peitto. Luonnonvarakeskuksen tietokone etsi viikonlopun ajan metsäisintä neliökilometriä Suomen digitaaliselta metsävarakartalta. ”Puustoisin neliökilometri löytyy meillekin yllättäen Sipoonkorvesta”, kari t. ammattilaisen arvaukset olivat vieneet ennemminkin Etelä-Hämeen suuntaan, jossa on metsän kasvulle suotuisa pienilmasto ja ravinteikas maaperä. alue tunnetaan Etelä-Hämeen lehtokeskuksena. korhonen paljastaa. näin voidaan etsiä vain sellaista neliökilometrin aluetta, jolla on kaikkein eniten 349–891 puukuutiota hehtaarilla sisältäviä pikseleitä, tai seuraavaksi tummimpia, 306–349 kuution pikseleitä. ”näitä maita hankittiin aikoinaan valtiolle sillä ajatuksella, että Santahaminan varuskunta olisi siirretty tänne. Moni Sipoonkorven retkeilijä on jo kävellyt Suomen metsäisimmässä metsässä tietämättään. neliökilometrin kokoinen alue on myös riittävän laaja, jotta sitä kehtaa sanoa metsäksi. Mutta missä metsäisin paikka tarkalleen on. useammin kuin armeijan autoja, tiellä talsii kuitenkin retkeilijöitä, koska sen alkupäässä, länsitien varrella, on källängenin parkkipaikka, joka on avattu ihan pelkästään luonnossa liikkujia varten. 30 Suomen luonto 11/2016 sien osalta, koska niitä on hirveän vähän. Myös lukija voi kernaasti käydä tutustumassa: ängesbölen tulipaikka ja huussi odottavat aivan lähellä neliökilometrin rajaa. Hyvin epätarkkaa
Granö, sipoo 293 m 3 /ha 5. Tiedätkö jykevän kuusikon. evo, valtionmaa 300 m 3 /ha 4. Kerro siitä meille lähettämällä sähköpostia osoitteeseen palaute@suomenluonto.fi. Vesivehmaa, 272 m 3 /ha 9. Metsän pohjalle lankeaa valoa myrskyn tekemästä tuulenkaatoaukosta. sipoo 285 m 3 /ha 7. Tuulos, 268 m 3 /ha SUOMEN metsäisimmän metsän sijainnista voi olla monta mieltä, mutta se on selvää, että Sipoossa, aivan Helsingin kyljessä, metsä on järeää. sipoonkorpi, 326 m 3 /ha 3. Kymmenestä Suomen metsäisimmästä neliökilometristä peräti kuusi sijaitsee Sipoon kunnan rajojen sisäpuolella. 11/2016 Suomen luonto 31 ToP 10 METSÄISIMMÄT METSÄT 1. JUSSI HEIKKILÄ Observationes helsingin taidehalli Nervanderinkatu 3 00100 Helsinki www.taidehalli.fi 23.1.–13.3.2016 ohotanlokki (Larus schistisagus) 2014. sipoo 288 m 3 /ha 6. Puijo, 271 m 3 /ha 10. sipoonkorpi, keskitiheys 339 m 3 /ha 2. nämä Suomen Luonnon ja Luonnonvarakeskuksen laskennallisesti löytämät neliökilometrit ovat tietenkin eri asia kuin Suomen metsäisin metsikkö. Pilvijärvi, sipoo, 278 m 3 /ha 8. neliökilometriä pienemmillä aloilla puuta voi olla joskus paljon enemmänkin
32 Suomen luonto 11/2016 vangitsevia k atseita ähtärin eläinpuisto kansainvälistyy. TeKSTi aLiCE karLSSON / KuvaT harri NUrMiNEN 32 Suomen luonto 11/2016. Metsä-Suomen eläinten rinnalle on jo saatu eksoottista väriä
Täällä pelättyihin petoihin voi tutustua turvallisesti. 11/2016 Suomen luonto 33 vangitsevia k atseita 11/2016 Suomen luonto 33 ähtärin eläintarhan viidellä sudella on kolmiosainen iso tarha. Lumileopard i on eläinpuiston suosituimpia lajeja.. Lähes tonnin painoinen visentti haettiin ähtäriin Tallinnan eläintarhasta. hirviemolla on kaksi vasaa, joita ei niin vain lähestytä
Se tekee vaikutuksen: niskakarvat ovat pystyssä molemmin puolin aitaa. näin edistetään geenivaihtoa. vuonna 2003 eläinpuisto vastaanotti Himalajan vuoristossa elävän lumileopardin, kolme vuotahmat ovat lisääntyneet ähtärissä hyvin, ja niitä on viety muihin Euroopan eläintarhoihin. tällainen monimuotoisuus löytyy vain eläintarhoista; missään muualla näin isoa lajikirjoa ei ole pakkautunut samalle alueelle. näitä susia ei ole käyty pyydystämässä luonnosta kuten ei eläinpuiston muitakaan eläimiä. Sen vetonauloja olivat ahtaissa ”linnoissa” istuneet karhut, joita seurasivat pian riikinkukot, kamelit ja leijonat. ähtärin eläinpuiston sudet juoksevat kaiken aikaa, luikahtavat toiseen aitaukseen ja vielä kolmanteen ja samassa ne ovat taas tässä. ”oltiin pakon edessä, sillä muuten eläinpuisto olisi joutunut luopumaan harvinaisimmista lajeistaan ja olisimme hiipuneet kotieläinpihan tasolle”, Seppäkoski paljastaa. Suomen eläintarhat kuuluvat kansainvälisiin järjestöihin kuten Euroopan eläintarhaja akvaariojärjestöön (EaZa), jossa on mukana noin 300 eläintarhaa. niinpä ähtäriin tuli kuin tulikin eksoottisia eläimiä. Jokaisella uhanalaisella lajilla on koordinaattori, joka pitää kirjaa eläimen alkuperästä, asuinpaikoista ja kumppaneista. ”Hän oli hallituksessa puheenjohtajana ja torpedoi systemaattisesti kaikki hullut ideat kuten apinoiden hankkimisen näille taigametsän leveyksille”, eläinpuiston intendentti Mauno seppäkoski sanoo. aasia-alue suunnitelmissa ähtärin eläinpuisto perustettiin 1973. Eläintarhat ovat ottaneet sen säilymisestä osavastuun. laji voidaan korvata myös kokonaan uudella. ne ovat tarhautuneet. Susien turhautumista pyritään estämään muun muassa ruokaa kätkemällä. ne on saatu vaihtamalla eurooppalaisista eläintarhoista, eikä esimerkiksi näillä susilla ole tulevaisuutta Suomen vapailla saloilla. Suojelu etusijalla Suomen ensimmäinen eläintarha on 126-vuotias korkeasaari, joka oli aluksi vain virkistysalue. Ei niiden perimä silti rappeutunut ole, sillä siitä pidetään visusti huolta. kiljuhanhia pesii pohjoismaissa enää noin 20 paria. väinö Jaakkolan aisaparina ähtärin eläinpuiston kehittämisessä oli korkeasaaren intendentti ilkka Koivisto. idea on peräisin silloiselta kunnanjohtajalta Väinö Jaakkolalta, jonka ajatuksena oli, että puistoon tulee vain Metsä-Suomen eläimiä. Siksi mekin saamme täällä pohjolan perukoilla nähdä maailman ihmeitä kuten lumileopardin, takinin, pikkupandan ja visentin kotimaisten elinvoimaisten, uhanalaisten ja vaarantuneiden lajien ohella. Susille tuodaan ruoka kirsun eteen, ne eivät juokse hirveä kiinni, eivätkä niitä uhkaa salametsästäjät. viime vuosikymmeninä eläinten olot ovat huomattavasti parantuneet ja eläintarhojen tehtäviin ovat tulleet valistuksen ja opetuksen lisäksi eläinten suojelu. 34 Suomen luonto 11/2016 S usi katselee suoraan silmiin. Jäsentarhat suojelevat yhdessä useita uhanalaisia eläimiä tarjoamalla niille tilat ja hoidon, kunnes on jälleen aika tehdä päittäinen vaihto. ”Puiston suunnitelmat ovat koiviston käsialaa ja teimme yhdessä töitä täällä hänen kuolemaansa asti.” ähtärin eläinpuisto liittyi EaZa:aan 2006. intendentti Mauno Seppäkoski hirvitarhan edessä.. Eläintarhoissa sisäsiittoisuus, kuten sisarusten lisääntyminen keskenään, estetään joko sterilisaatiolla tai yksilöiden vilkkaalla vaihdolla
Ja vaihtokauppa jatkuu. Sinne sijoitetaan jatkossa parikymmentä aasialaista lajia, ensimmäisinä muun muassa amurinleopardi ja mongolianvillihevonen. tänä vuonna vuorossa olivat pikkupandat sekä takinit, vuohieläimet, jotka niin ikään elävät luonnonvaraisena Himalajalla. nyt ahtärin eläinpuistolla on aluesuunnitelma, johon skandinaavisen alueen lisäksi kuuluu aasia-alue. Eläintarhoissa ne ovat lisääntyneet hyvin.. Muun muassa ahmojen pennut ovat hyvin tervetulleita, sillä ne ovat haluttuja muualla Euroopassa. ahma onkin oikea hittituote. ruoka houkuttaa korpit ronkkuvat ja ronkkuvat. ähtäriläiset eläintenhoitajat joutuivat perehtymään eksoottisten lajien hoitoon ja käyttäytymiseen. 11/2016 Suomen luonto 35 ta ennen jäsenyyden vahvistamista. Monille muille ähtärin eläimille vauvaonnea toivotellaan innokkaasti. Missä on ruokaa, siellä on elämää”, lintuhoitaja ja rengastaja pasi Makkonen sanoo. pikkupandoja uhkaa luonnossa elinalueiden hupeneminen. ”Esimerkiksi pikkupandat ovat lisääntyneet Euroopan tarhoissa siihen malliin, että on pidettävä taukoa kunnes eläimet saadaan sijoitettua uusiin paikkoihin”, Seppäkoski sanoo. Seppäkosken mukaan lähes kaikilla eurooppalaisten eläintarhojen ahmoilla on ähtäriläiset geenit. apua tuli tosin auliisti korkeasaaresta. Eläintarhan tehtävät ovat opetus, valistus ja eläinten suojelu. ”niitä meillä riittää, sillä eläimet vetävät puoleensa muita eläimiä, tai oikeammin ruoka. lisäksi kiinnostavat valtavan kokoiset visentit, eurooppalaiset biisonit. toisinaan annetaan kuitenkin lisääntymiskieltoja. ”viime vuonna syntyneistä ahmanpennuista toinen on nyt korkeasaaressa ja toinen nürnbergin eläintarhassa.” ahmat ja muut kotimaiset suurpedot ovat vierailijoiden kestosuosikkeja, mutta nyt kansa siis virtaa katsomaan myös pikkupandoja ja lumileopardia. ”nykyisen pariskunnan naaras saatiin korkeasaaresta, mutta koiras tuli Saksasta, jonne sen vanhemmat aikoinaan siirrettiin ähtäristä”, hän selvittää. talviunta nukkuvat ähtärissä vain karhut ja mäyrä, muut eläimet käärmeitä lukuun ottamatta ovat talvellakin esillä – ovathan ne kotoisissa oloissa aasialaisia myöten. ”ähtärissä on tällä hetkellä 61 eläinlajia, ja valikoimaa voi kasvattaa vielä 70–80 lajiin vuoteen 2030 mennessä. luonnonmukaisuus on kuitenkin ähtärin valtti, ei mahdollisimman suuri lajimäärä.” Tavoitteena lajin säilyminen Suojeluohjelmissa pyritään siihen, että eläintarhoissa asuvat yksilöt saadaan lisääntymään. niitä voi luonnossa nähdä vielä Puolan ja valko-venäjän rajalla Bia?owiezan metsässä
tänä talvena hänen vastuullaan tarhoissa olevien kanalintujen, korppien, pöllöjen ja kotkien lisäksi ovat: kuusi kiljuhanhea merihanhi kaksi valkoposkihanhea kanadanhanhi punakaulahanhi viisi sinisorsaa tukkasotka tavi kolme mandariinisorsaa kaksi kurkea neljä joutsenta linnut ovat kurkia lukuunottamatta samalla altaalla ja ne taapertavat tiiviinä ryhmänä oikealle ja vasemmalle meitä väistellen. KOKEILE SINÄKIN! Vahva, syvänmeren puhtaista kaloista tehty kalaöljyvalmiste sydämen, aivojen ja silmien hyvinvointiin. kun Makkonen ottaa ruokavadin käteen, uteliaimmat tulevat katsomaan onko siellä jotakin. Bioteekin vahva ja sydänystävällinen * kalaöljy Omega DUO sisältää omega-3rasvahapot oikeassa muodossa. ”vien ruokaa, teen siivouslenkin ja tarkkailen eläinten kuntoa, ja tarvittaessa pyydän eläinlääkärin paikalle.” linnut ovat kuitenkin Makkosen lempilajeja. Lintuhoitaja pasi Makkonen tuntee linnut myös rengastusharrastuksensa kautta. Sellainen on ähtärissä jo ensi kesänä, mutta nyt se rakentuu kaiken muun tarjonnan ohelle. välillä hän tosin joutuu susihäkkiin. Muista tärkeät omega-3-rasvahapot. Makkonen hoitaa lintuja, sammakoita ja kyitä. Ruoka terästyttää niiden aistit. Siinäkin on hieno idea, sillä tilan eläimet ovat maatiaisia – eri puolilta Suomea haalittuja viimeisiä kyyttöjä, suomenhevosia, lampaita ja vuohia. ”ne tietävät kyllä, ettei ole ruoka-aika”, Makkonen sanoo. Muutaman sadan metrin päässä lähestyvä ruokakärry höristyttää joka karvanaaman korvat. linnut ovat oppivaisia samoin kuin muutkin eläimet. Etenkin varislinnut hyödyntävät sitä, mutta välillä näkee kanahaukkoja ja kotkia. 36 Suomen luonto 11/2016 ”täällä on katettu pöytä. Riekkokin on nähty.” ympäristössä on myös jäljellä vanhahkoa metsää, joka houkuttelee luonnonvaraisia kettuja, hirviä ja peuroja lajitovereitaan kurkistelemaan. * *DHA edistää aivotoiminnan ja näön pysymistä normaalina www.bioteekki.fi Luontaistuotekaupoista Video. ”En osaa pelätä susia, kunnioitan kyllä”, hän sanoo. n Katso video eläinpuistosta: www.suomenluonto.fi. ähtärissä työt on jaettu hoitajien kesken. Myös ne tarvitsevat turvapaikkaa. Ja se kotieläinpiha
Luonnon hauras ekosysteemi on monimuotoisuudessaan täydellinen vuosimiljoonien kehityksen ja valintojen tulos. Suvaitsemattomuus erilaisuutta kohtaan rehottaa paitsi ihmisyksilöiden välillä myös kansallisuuksien, kulttuurien, talouden, sivistyksen, politiikan, sukupuolten ja etnisten ryhmittymien välillä. olen jo vuosikausia pitänyt suorastaan rivona termiä ”kestävä kehitys”. jOkaiSEN vastuullisen ihmisen tehtävä on huolehtia heikommistaan. Ihminen lajina on täysin riippuvainen ympäristöstään ennen kaikkea ekologiselta kannalta tarkasteltuna. LUONTO on ihmisen opettaja P e te liu s 11/2016 Suomen luonto 37 t. Luonto on ilon, elämysten ja hyvinvoinnin alku ja juuri. olemmeko me vastaanottavaisia oppilaita. Ihminen on sosiaalinen olento, joka kehittyy ja tulee toimeen vain vuorovaikutuksessa, suhteessa toisiinsa. Kestävää se on vielä vähemmän. nyt on sen aika. Pelottavaksi tämän tekee se, ettei tälle kurjalle polarisaation kehityssuunnalle näytä olevan mitään nopeita ratkaisuja, syystä ettei sellaista ole asennepiirissä juuri havaittavissa. Tämä yksinkertaiselta tuntuva perusasia vaikuttaa täysin unohtuneen, ei vain meillä, mutta myös rajojemme ulkopuolella: aseita kalistellaan, vihapuheita viritellään ja kansallisia propagandan kybersoluttautujia havaitaan lähes päivittäin. oivallisimmin hoidamme omaa parastamme, omaa hyvinvointiamme pyrkimällä huolehtimaan, että ympäristössämme ei voida huonosti. Tämä puolestaan edellyttää asenteiden reivaamista luutuneista ennakkoluuloista avoimeen ja rohkeaan eteenpäin katsomiseen. Ahneus, itsekeskeisyys ja näköalaton vallanhimo ovat suorastaan tavoittelemisen arvoisia hyveitä. nykyterminologia virallisella yhteiskunnan taholla pyrkii siivoamaan epäkohtia luomalla terminologiaa, jolla epäkohtia hämärrytetään ja siivotaan pois meiltä kansalaisilta. Eurooppa emmekä mekään täällä lintukodossamme voi enää välttyä asioiden järjestämiseltä tolalleen, mistä Lähiidän pakolaistulva on konkreettinen esimaku. Demokraattisen ja luotettavan yhteiskunnan tunnusmerkkinä tämä pätee myös. Haluamme kaikki parhaan arvosanan, mutta pahaa pelkään, että häilymme heikon ja tyydyttävän välillä. Tarvitaan tekoja, jotta uudenlaiset haasteet, ongelmat ja asiat saadaan hallintaan. 11/2014 Suomen luonto 37 ässä tämän päivän maailmanlaajuisessa epävakaudessa on jotain hyvin pelottavaa. Sitä viljelevät etupäässä juuri ne tahot, joiden etu on peittää se, että globaalissa katsannossa tämä meno ei ole kehitystä. Tämä näyttäytyy piittaamattomuutena ja tekojen julmuutena. n to M i se tä Lä Pirkka-Pekka Petelius on taiteilija ja luontoharrastaja Helsingistä. Emme yksilöinä, emmekä kansakuntana. Luonto on ihmisen suurin opettaja. Eiköhän kyseessä ole ”ihmisen talouden katastrofi”. niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Me emme elä kukaan täällä yksin. Mitä paremmin ympäristöasiat on huomioitu luonnon itsensä näkökulmasta, sen paremmat edellytykset ihmisillä on voida hyvin. onko luonnolle katastrofi, kun se reagoi luonnollisella tavalla siihen, miten ihminen on sitä kohtaan vuosikymmeniä käyttäytynyt. MONSUUNiEN voimistuessa ja tulvien lisääntyessä ilmaston lämpenemisen myötä puhutaan ”luonnonkatastrofista”
38 Suomen luonto 11/2016 MERikotk a PalaSi ympäristömyrkyt olivat hävittää merikotkan suomesta 1970-luvulla. pinatubo-tulivuoren aerosolien vaikutus näkyy valaistuksessa.. Suojelijoiden työ ja itämeren puhdistuminen auttoivat kuningaslinnun uuteen nousuun. TeKSTi aNTTi haLkka / KuvaT SEppO kEräNEN 38 Suomen luonto 11/2016 Merikotkia Saaristomerellä 1991, kun lajin aallonpohjasta oli jo 15 vuotta. saksasta tarjottiin jo istutuslintuja
11/2016 Suomen luonto 39 MERikotk a PalaSi 11/2016 Suomen luonto 39 75 vUOTTa LUONNON ÄÄNENÄ
avoimissa oloissa pesinnät epäonnistuvat usein. isot pesät painavat satoja kiloja, joskus tonninkin.. 40 Suomen luonto 11/2016 Merikotkan poikaset maapesässä Saaristomerellä. pesä ulkoluodon ainoassa puussa
lintu on alueen ikivanha asukas, mistä kertoo esimerkiksi läheisen saaren nimi Arnholm, kotkasaari. Hän oli pitkään WWF:n merikotkatyöryhmän puheenjohtaja. Suomen lähialueen vanhimmat merikotkalöydöt ovat myös järveläiA n tt i H A Lk k A Merenkurkussa rengastettu ensimmäisen talven merikotka. kun rengastusta ei nyt tule, Stjernberg näyttää lapsille, miten se tehtäisiin. Maakunnassa on yli sata asuttua merikotkareviiriä. kun merikotka rakensi täällä pesän ensi kertaa suoraan kalliolle, Stjernberg kävi heti asiasta kuultuaan rengastamassa maapesän ainokaisen poikasen. Hän on täydellisyyteen pyrkivä mies, jolle iän karttuessa on kertynyt seurattavia merikotkareviireitä vain lisää. uljas saariston lintu on asuttanut vähitellen koko rannikon ja levinnyt sisämaahankin: ensin lapin tekoaltaille, sittemmin kuusamon–Posion järville ja nyttemmin jo kainuuseen sekä paikoin Satakuntaan, Hämeeseen ja Pohjois-karjalaan. Poikaset jäävät tällä kertaa rengastamatta. 11/2016 Suomen luonto 41 t orsten stjernberg on neuvoton. Torsten Stjernberg ja merikotkan rengas.. Merikotka on siten täälläkin jälleen myös järvien asukas; Euroopassa laji elää laajasti sisämaassa. niin kauan kuin puita on ravinnoltaan sopivilla alueilla, merikotka etsii petäjäisen pesäpaikan ja rakentaa sinne satoja kiloja, joskus tonninkin painavan pesänsä. Hän on aivan merikotkanpesän vieressä kuten ainakin tuhat kertaa aiemmin, mutta ei voi edetä pesälle. tuon lakin alla on maamme merikotkakanta kasvanut. tärkein väline on kauhtunut lakki, jolla hän peittelee rengastettavan poikasen samalla tavoin kuin kani rauhoitetaan kynsiä leikatessa. ikivanha itämeren asukas Stjernberg alkoi seurata merikotkia jo 50 vuotta sitten, kun koko maassa oli kuningaslintuja vain muutamia kymmeniä pareja. Saaressa viipyilee iso ryhmä retkeilijöitä, joille risulinnan sijainti paljastuisi. Se viihtyy alueilla, joilla vesistöt tarjoavat paljon kalaa kynsiin. on kesä 2015 ja ollaan luoteisella ahvenanmaalla, missä merikotkien reviirit ovat pakkautuneet vieri viereen: Saariston kuningaslintu on palannut läänityksilleen. Merikotkareviireitä on Suomessa jo noin 500
42 Suomen luonto 11/2016 Merikotkan tulevaisuus näytti 1970-luvulla synkältä. kaksi vanhaa merikotkaa 1978. poikasia ei tullut, vaikka linnut saivat puhdasta ruokaa. ruhoja viedään saareen merivartioston veneellä 1980-luvulla.. pari ei ollut enää autettavissa. Saksasta tarjottiin jo istutuskotkia, mistä wwF:n merikotkaryhmä kieltäytyi
Merikotkia oli säästynyt vain muutama pari. Sukupuuton partaalla ihailu ei ole aina leimannut ihmisen suhdetta merikotkaan. Haudat ovat mieltä pyörryttävän vanhoja, noin 8000 vuoden ikäisiä. ”Että pitää kuitenkin yrittää auttaa, se oli voimakas tunne, itse asettui merikotkan asemaan.” Myrkkyjen merkitys selvisi Suomen Luonto kirjoitti merikotkasta 1960–1980-luvuilla usein, 1970-luvulla vuosittain. Ensimmäisen iskun toi tuliaseiden kehittyminen yli sata vuotta sitten. Sitä kuvaa Juhani Koivusaaren, ismo nuujan ja risto palokankaan vuoden 1970 Suomen Luonnon artikkeli Merenkurkun merikotkain perikato. ilmiön tiedettiin jo tuolloin olevan ympäristömyrkkyjen syytä, mutta kun poikasettomien pesien ongelma huomattiin 1960-luvun alussa, syy oli arvoitus. koko meri oli myrkyttynyt, ja ympäristömyrkyt kertyivät ravintoketjun huipulle. ”yksi herättäjä oli rachel Carsonin kirja Äänetön kevät (1962). uljaasta kotkasta tuli oppikirjaesimerkki siitä, miten ympäristömyrkyt rikastuvat ravintoketjussa. kotkia ammuttiin surutta, ja vuoden 1926 (ahvenanmaalla 1924) rauhoituksen aikaan juuri mitään rauhoitettavaa ei enää ollut. ”Myrkkyjen merkitys selvisi vasta vähitellen”, sanoo koivusaari. Merikotkaa ihailtiin jo silloin. todiste tästä on kiehtova, sillä äänisjärven saaressa merikotka on sääksen ohella tavallisin ihmisen varhaiskivikauden hautoihin laitettu lintu. tunnelma oli toivoton. siä. Poikasia ei vain tullut, ja pesissä oli kuoriutumattomia tai rikkoutuneita munia. ”Se oli synkkää aikaa, toivoa ei pilkahtanut”, sanoo koivusaari nyt. tärkeää oli myös, että teuvo suominen (Suomen Suomen Luonto on ollut merikotkan suojelussa tärkeässä asemassa pitämällä asiaa esillä.. Syytä ei tiedetty vielä 1960-luvun alussa, kun rengastajat huomasivat pesintöjen järjestään epäonnistuvan. vuonna 1972 heidän tarkastuksessaan oli löytynyt Saaristomereltä seitsemän kotkareviiriä, mutta ei ainoatakaan poikasta. Ennen uutta tulemistaan laji oli kahteen otteeseen hävitä Suomesta. Se oli toivon merkki, sillä edellisenä vuonna esko Joutsamo ja Kaius hedenström ennakoivat lehdessämme, että ”vuosi 1973 voi olla ensimmäinen, jolloin maassamme ei todeta yhtään onnistunutta merikotkan pesintää”. lehden kannessa komeilivat 1973 merikotkan pesästä Saaristomerellä samana vuonna sensaatiomaisesti löytyneet kolmoset. Pian merikotkista mitattiin ennätyspitoisuuksia. Siitä kanta hiljalleen toipui, mutta toinen ihmisen isku oli salakavala
”itämeri oli kaameassa kunnossa”, sanoo Stjernberg. kuva vuodelta 1974 Saaristomereltä. ”Muista korostaa sitä. Merikotkia oli alettu ruokkia talvisin myrkyttömällä ravinnolla, ja ympäristömyrkkyjen pitoisuudet putosivat itämerellä kyllin alas 1980-luvulla. ne yrittivät pesiä, mutta eivät pystyneet tuottamaan kehityskelpoisia munia. nousu lähti nuorista linnuista, joita voitiin auttaa.” ympäristömyrkyt häiritsevät kalkkiaineenvaihduntaa. Merikotkaryhmä lopetti ruokinnan 2000-luvun alussa, kun lintujen paluu oli turvattu. Sitä saatiin jo seuraavana vuonna muun muassa myymällä seppo Keräsen merikotkan parittelusta ottamia kuvia. Myrkkypulmaa alettiin jo 1960-luvun lopulla hillitä tarjoamalla ravinnoksi myrkyttömiä haaskoja. Grönlannissa merikotkan siipienväli on ollut jopa 253 senttiä (Bergmannin sääntöä noudattaen pohjoisimmat ovat suurimpia), ja meilläkin yleensä yli kaksi metriä. ”Suurelle haaskalle voitiin viedä kymmenen tonnia ruhoja vuodessa”, sanoo keränen, joka oli ruokinnan kantavia voimia. Muuttohaukan kallioilla pesivä eteläinen kanta sen sijaan hävisi täysin eikä ole palannut. Saksasta tarjottiin torsten Stjernbergin mukaan jo istutuskotkia Suomeen, mutta WWF:n työryhmä halusi yhä uskoa omiin kotkiin. 44 Suomen luonto 11/2016 Luonnon pitkäaikainen päätoimittaja) kävi yhdysvalloissa opiskelemassa ympäristömyrkkytietoa. kuulen juttuja Martti hariosta, joka ajeli rättisitikalla pitkin jäitä haaskalastissa ja Seppo keräsen sianruhoja pursuavasta farmarivolvosta, joka kiinnosti poliiseja. Tästä parittelusta kasnäsissä syntyi toinen koko Saaristomeren vuoden 1974 vain kahdesta poikasesta.. Samaan aikaan myrkyt veivät myös itämerennorpan lisääntymiskyvyn, ja niillä lienee ollut osuutensa myös saukon häviämisessä saaristoista. Ja tietenkin WWF:n merikotkatyöryhmä oli suojelussa keskeinen.” WWF:n työryhmä oli perustettu 1972. Munien kuoret ohenivat, niiden rakenne ”näytti kaaokselta”, kuten pyyhkäisyelektronimikroskoopilla asiaa tutkinut Stjernberg kertoo. Helpotus olikin jo ovella. Se organisoi tarmokkaasti seurannan ja hankki sille rahoitusta. ”Mutta naaraat jotka olivat sairastuneet, eivät parantuneet. Pieni kanta oli säilynyt, ja se takasi onnistuneen uuden alun. Siitä alkoi merikotkien nousu. Poikaset saattoivat kuolla suoraan myrkkypitoisuuteen tai sikiö kuivui liian huokoisen munan sisään. Talviruokinta myrkyttömällä ravinnolla nosti merikotkan siivilleen. Uuden nousun aika Jälkeenpäin katsoen 1970-luvun puoliväli oli merikotkan suojelun nollapiste, sillä merikotkia oli vain kourallinen ja niistäkin enemmistö epäonnistui lisääntymisessään. ”luulimme, että voisimme myrkyttömällä ravinnolla korjata pesivien, vanhojen naaraiden tilannetta”, sanoo torsten Stjernberg. Siipienväli yli kaksi metriä Jos on nähnyt merikotkan läheltä, ei voi olla ihmettelemättä sen kokoa. kun keskustelee merikotkan suojelijoiden kanssa heidän toiminnastaan, monen puheessa toistuu, miten valtava fyysinen työ kotkan suojelussa on ollut. ”Suomen Luonto oli merikotkatiedon julkaisussa hyvin tärkeä, lippulaiva”, sanoo koivusaari. Jo vuonna 1977 Suomessa päästiin ainakin 15 lentopoikaseen. kuvat olivat ratkaisevia asenteiden muokkauksessa, sillä vainoakin esiintyi yhä. Merikotkallakin voitiin auttaa vain poikasia
11/2016 Suomen luonto 45 jäällä merikotka kärkkyy esimerkiksi kovan talven uuvuttamia kyhmyjoutsenia. hauki on merikotkan tavallisinta kevätravintoa Selkämerellä ja Merenkurkussa.
varhainen pesiminen johtuu siitä, että valtavan linnun kasvu lentokykyiseksi kestää kauan. ”näin juuri hahmon pesässä ja sieltä lähti pariskunta”, hän sanoo. Hän on kuvannut kaikki tämän jutun kotkakuvat – yli 40 vuoden aikana. yksi seurannassa olevista kotkista on nimetty nygårdin hilkka-äidin mukaan. ”Merikotkat pyrkivät pysymään talvella reviirillään, jolloin nuoret eivät pyri ottamaan sitä haltuunsa.” kyseinen pesäpaikka on keskellä suunniteltua tuulipuistoa, ja tuulivoimalat saavat sillä kohden väistyä. kaloista suosiossa ovat hauki ja säynävä, linnuista sorsat ja etenkin haahka. ”kotka talvehti Ruotsissa 800 kilometrin päässä Merenkurkun kuoriutumispaikaltaan ja on viettänyt kesät lapissa yli 600 kilometrin päässä kuoriutumissijoiltaan”, sanoo Saurola. tuokin merikotka todistaa olemassaolollaan, että Juhani koivusaaren ja muun merikotkaväen 1970-luvun toivottomuuden keskellä ylläpitämä tunne osui oikeaan. terävä huuto leikkaa ilmaa. ne ovat paljastaneet merikotkien liikkuvan paljon. linnut saavat lyijyä ravinnon mukana, sillä esimerkiksi lyijyhaulit ovat yhä sallittuja sorsastuksessa ahvenanmaalla. ne ovat pyyntivälineet, joihin kala tai lintu joutuu. auttaminen kannatti. Haahkakannan pienenemisessä merikotkalla on osuutensa, eikä linnun paluu ole siksi kaikkien mieleen. Soidinta voi nähdä sisämaassakin esimerkiksi Pirkanmaan Pyhäjärven talvipaikalla. nyt odotellaan, josko ensimmäiset lähetinkotkat pesisivät. Soidin jo kevättalvella tammikuulta on enää hetki merikotkan huippuhetkiin, soitimeen. Pari WWF:n ja luonnontieteellisen keskusmuseon hankkeen satelliittilähetintä on hankittu Markku nygårdin Suomen luonnonsuojeluliitolle lahjoittamilla testamenttivaroilla. lentosoitimessaan linnut kieppuvat alas taivaalta mahtavat jalat toisiinsa takertuvina. ”Merikotka voi munia jo helmikuussa”, korostaa keränen. osa poikasista on viime vuosina kantanut satelliittilähetintä. Oodi keväälle. lahjoituksen voi nähdä jatkumona äänisjärven asukkaiden merikotkaa kohtaan 8000 vuotta sitten tuntemaan kunnioitukseen. Professori pertti saurola laski eniten matkanneen Junnu-kotkan liikkuneen 42 000 kilometriä kesäkuusta 2009 helmikuuhun 2014. keräsen kuva tuulivoiman silpomasta merikotkasta voitti viime syksynä Vuoden luontokuva -kilpailun Luontoja ihminen -sarjan. Junnu sai nimensä Juhani koivusaaren mukaan. Saariston nykytalvet sopivat merikotkille. Rengastusaika on vasta toukokuun lopulla tai kesäkuussa, ja kesä siitä eteenpäin on kotkanpojille lentotaidon opettelua. tuulivoiman ohella merikotkan nykyongelmana on lyijy. 46 Suomen luonto 11/2016 linnun jalat ja nokka herättävät kunnioitusta. Helsinkiläisasunnon hinta sijoitettiin taivaalla lentäviin lintuihin muun muassa tuulivoiman riskejä tutkittaessa. ”tutkituista 90:stä kuolleina tai jalkamiehinä löytyneistä linnuista kolmannes oli kuollut lyijymyrkytykseen”, sanoo Stjernberg. valokuvaaja Seppo keränen vastaa joulukuun puolivälissä puhelimeen kotkakierrokseltaan Satakunnan pesäpaikoilta. n Arkistojen aarteita näytteitä Suomen Luonnon merikotkajutuista vuosien varrelta on koottu sivulle suomenluonto.fi/merikotka. Uusille pareille ei aina löydy heti tilaa reviirimarkkinoilla.. kihlapari soidintaa Luvialla
Tuulivoimala on tappanut merikotkan. 11/2016 Suomen luonto 47 kun talviruokinta lopetettiin 15 vuotta sitten, kotkia oli parhailla paikoilla Saaristomerellä jo kymmeniä. juhani koivusaari kiipeää pesälle Merenkurkussa.
ti it M A r A n 48 Suomen luonto 11/2016. 48 Suomen luonto 11/2016 Vesikko lisääntyy Virossa suomesta, virosta ja monin paikoin muualtakin euroopasta kadonnut vesikko on saatu palautettua Hiidenmaalle. TeKSTi aULi kiLpELäiNEN vesikkonaaras luikahti uteliaana esiin heti, kun se kuuli, että joku tuli tervehtimään
11/2016 Suomen luonto 49 Vesikko lisääntyy Virossa 11/2016 Suomen luonto 49 S uojelujohtaja tiit Maran on kiireinen, toimelias ja valpas – vähän sellainen kuin suojattinsa vesikkokin. Tiit Maran esittelee Tallinnan eläintarhan vesikkosuojia. Maran työskentelee tallinnassa kansainvälisessä vesikkotutkimuskeskuksessa, joka pyrkii palauttamaan vesikot takaisin viron luontoon, Hiidenmaan saarelle. Minkki vei elinpaikat vesikko hävisi 1900-luvun puolivälistä alkaen useimmilta vanhoilta elinalueiltaan Euroopassa. vuodesta 2000 lähtien Hiidenmaalle on viety vesikkoja eläintarhasta ja kanta on kasvanut hitaasti mutta jatkuvasti. Turvapaikka Tonavan suistossa vahvin vesikkokanta elää nykyisin Romaniassa tonavan suistossa, missä asustaa vähintään 1500 vesikkoa. Hänen puhelimensa soi usein, ja työtoverit huikkailevat tere tere ja kertovat uusimmat kuulumiset eläinsuojista. tarhakarkulaiset ja tarkoituksella luontoon lasketut minkit veivät vahvempina vesikon elinpiirit. se pp o Le in o n en. vuonna 2015 vesikkoja vilisti jo jokaisessa tutkituista 60 asuinpaikasta, jopa saaren keskuspaikan kärdlan läpi virtaavassa nuutrijoessa. keväällä 2014 Hiidenmaalta laskettiin puolensataa vesikkoa, ja saman vuoden syksyllä niitä oli jo pari sataa. nauruakin riittää, vaikka lajin pelastaminen sukupuutolta on vakavaa työtä. Siellä kilpaileva vieraslaji minkki oli mahdollista poistaa ennen vesikon tuloa. näin vesikko päätyi nykyiseen asemaansa, kansainvälisen luonnonsuojeluliiton iuCn:n luokituksessa maailmanlaajuisesti äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. nyt vesikot näyttävät asuttaneen saaren pysyvästi. vesikoille sopivista pienvesistöistä kolme neljäs osaa oli asutettuja. alamäki alkoi luonnontilaisten pienvesistöjen kadosta, mutta sukupuuton aiheutti ennen muuta tarhatun minkin tulo Pohjois-amerikasta vanhalle mantereelle. Minkkiturkisten suosion ja samalla hintojen huima nousu kiihdytti myös vesikon metsästystä 1900-luvun alkupuoliskolla. vielä ei tiedetä, millä keinoin se estetään”, Maran kertoo. ”on kuitenkin vain ajan kysymys, milloin tonavan yläjuoksulla asuvat minkit valtaavat suiston vesikoilta
50 Suomen luonto 11/2016 Pohjois-Espanjassa elää alle 500 vesikkoa, ja niiden elinalue supistuu sielläkin minkkien lisääntyes sä. ”Jatkossa osaamme huolehtia paremmin siitä, että vesikot pääsevät rauhassa tutustumaan uuteen ympäristöönsä ja oppivat elämään kettujenkin kanssa.” Suomeen vesikko ei voi Maranin mukaan palata, ellei villiminkkejä saada ensin häviämään. Hiidenmaata voi sanoa vesikon menestystarinaksi. Eläintarhan suojissa asustaa pari sataa vesikkoa. ”vesikko voi selvitä avullamme pienissä elinympäristöissä kuten Hiidenmaalla tai mantereella sellaisilla vesistöalueilla, joille minkki ei pääse.” vesikoita Suomeenkin. ti it M A r A n ti it M A r A n ti it M A r A n vesikon ahdingon aiheutti minkin tulo Amerikasta vanhalle mantereelle.. Sopeutusaitauksissa vesikkopoikueet saavat ensi kosketuksen luontoon ennen vientiä hiidenmaalle. ”Se taas edellyttää tarhauksen lopettamista.” aitaukset ovat pieniä vesikoiden luontaiseen liikkuma-alueeseen verrattuna. Sitä yritettiin jo pari vuotta sitten, mutta niistä tulikin kallista ketunruokaa. Maran on optimistisempi kuin viisi vuotta sitten. ”ne viestivät tehokkaasti vesikoista ja estävät liikennekuolemia.” tavoitteena on istuttaa vesikoita myös Saarenmaalle. lihansyöjänä se kelpuuttaa ravinnokseen monenlaiset eliöt: jyrsijät, kalat, ravut, sammakot ja jopa linnunpoikaset. vesikko on sopeutuvainen ja pärjää Euroopan eteläosista pohjoiselle tundralle. Maranin mukaan työ on kuitenkin vasta ensiapua. ”Minkin kaltainen lintujen tuholainen vesikko ei kuitenkaan ole, koska se pysyttelee purojen ja lampien rannoilla eikä siirry merenrannoille tai lintusaarille pesiä tyhjentämään”, Maran sanoo. venäjällä vesikko asutti ennen laajoja alueita, mutta nykyään sillä on turvapaikka enää tundran läheisellä Pohjois-uralilla. ”Meidän on pyrittävä ennakoivaan elinympäristöjen suojeluun ja ihmisten asenteiden muuttamiseen suojelumyönteisemmiksi.” nyt Hiidenmaalla aiotaan ennallistaa vanhoja ojitettuja jokia ja asentaa siltojen kohdalle vesikoista varottavia liikennemerkkejä. Muut alueet ovat minkkien valtaamia, ja niillä sinnittelee vain rippeitä aiem mista vesikkopopulaatioista. ”Espanjassa, Saksassa ja jopa Ranskassa on paljon uusia suojeluhankkeita”, hän sanoo. Ranskasta puuttuu virallinen tieto, mutta vesikkoja on siellä korkeintaan 200. vesikon sopeutuvuuden vuoksi ilmastonmuutos ei varjosta lajin tulevaisuudennäkymiä ja sillä voi olla vielä toivoa. Eläimille järjestetään tekemistä piilottamalla niiden ruokia ja laittamalla leluiksi putkenpätkiä, risuja, pulloja ja palloja
se pp o Le in o n en. Maran siis pyörittää kansainvälistä vesikoiden treffipalvelua. Ennen lisääntymiskautta näitä vesikkotyttöjä ja -poikia lähetetään uusiin koteihin. tiit Maran pitää kirjaa eri eläintarhojen vesikoiden sukutaustasta ja suunnittelee, mitkä yksilöt sopivat parhaiten lisääntymään keskenään. ”Joka kevät meillä on täällä vesikkotarhalla keväthulluus”, hän sanoo. Eroja on vilkkaudessa, uteliaisuudessa ja leikkisyydessä. Sadankin naaraan kiiman tutkimisessa joka toinen päivä on melkoisesti työtä.” n Vesikoiden suojelun alkuajoista Virossa kerrottiin Suomen Luonnossa 9/2007. tätä kutsutaan ex situ -suojeluksi eli luontaisen elinympäristön ulkopuolella tapahtuvaksi suojeluksi. ”Se tarkoittaa eri tarhoista lähetettyjen yksilöiden kiima-ajan tarkkailua ja sopivien parien saattamista yhteen sopivan hetken tullen. 11/2016 Suomen luonto 51 vesikoiden treffipalvelu vesikoiden sukua ylläpidetään 14 eurooppalaisessa eläintarhassa, joissa niiden perimän monipuolisuutta varjellaan huolellisesti. vesikot ovat persoonia
Elinympäristötyypit Tervey deksi! kartasta näkyvät helsingin lukuisat viheralueet. Elinympäristötyypit hietikko, soraikko pelto puustoinen puisto ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! siirtolapuutarha G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G hautausmaa metsä muu rakennettu ympäristö 1 2 3 4 0,5 Kilometers Karttakuva 1. Elinympäristötyypit. 52 Suomen luonto 11/2016 hietikko, soraikko pelto puustoinen puisto ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! siirtolapuutarha G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G hautausmaa metsä muu rakennettu ympäristö 1 2 3 4 0,5 Kilometers Karttakuva 1. 52 Suomen luonto 11/2016 hietikko, soraikko pelto puustoinen puisto ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! siirtolapuutarha G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G hautausmaa metsä muu rakennettu ympäristö 1 2 3 4 0,5 Kilometers Karttakuva 1
Elinympäristötyypit l inja-auton ikkunastakin sen jo näkee. Esimerkiksi Helsingissä tavataan puolet kaikista maamme putkilokasvilajeista ja lähes puolet kaikista lintulajeistamme.” kaupungit voivat tarjota monille lajeille elinmahdollisuuden, jos vain niiden tarpeet otetaan huomioon kaavoituksessa ja luonnonhoidossa. luonnon ja kaupunkirakenteen tulee olla tasapainossa, jotta ihminenkin voi ympäristössään hyvin. Silloin tarvitaan viheralueita terapeutiksi. k A rt tA : V ie ri kk o yM . H eL si n Gi n k Au pu n ki su u n n it te Lu V ir A st o n yL ei ss u u n n it te Lu o sA st o M se LV it yk si ä 27 /2 01 4 H en rik ki H et eM A A / VA st AV A Lo yksittäiset puutkin ovat tärkeitä kaupunkiluonnossa. ”Maamme kaupunkien viherympäristöt ovat vähintäänkin tyydyttävässä tilassa”, myöntää tutkija Kati Vierikko Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitokselta. tutkimuksessa oli mukana 3000 henkilöä, joille näytettiin kuvia puistoista, metsistä, joutomaista ja katuvihreästä. 11/2016 Suomen luonto 53 hietikko, soraikko pelto puustoinen puisto ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! siirtolapuutarha G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G G hautausmaa metsä muu rakennettu ympäristö 1 2 3 4 0,5 Kilometers Karttakuva 1. Jopa yksittäiset puutkin ovat tasapainon luonnissa tärkeitä”, vierikko sanoo. osallistujia valittaessa haluttiin saavuttaa myös maahanmuuttajat ja heidän mielipiteensä. Helsingissä viherpinta-alaa on asukasta kohti noin 120 neliötä. vieraantunut ihminen vaikka esimerkiksi Helsingissä asukkaat saavat nauttia melko monimuotoisesta kaupunkiluonnosta, runsas lajien kirjo ei yksistään stimuloi ihmisen kokemuksellista hyvinvointia. ”Sekin on jo tieteellisesti osoitettu, että monimuotoinen, alkuperäinen maaperä mikrobilajistoineen vahvistaa fysiologista hyvinvointia ja stimuloi elvyttäviä tekijöitä.” ihannekaupunkiympäristössä luonto olisi lähellä ja helposti saavutettavissa jokaiselle asukkaalle. Myös viheralueiden hyvinvointivaikutukset nousivat vastauksissa selkeästi esiin. Mukana ovat italian Bari, Slovenian ljubljana, Saksan Berliini, Ruotsin Malmö ja Skotlannin Edinburgh. Metsät ja kalliot peittävät merkittävän osan viherrakennetta. ”ylivilkkailla lapsilla on huomattu keskittymiskyvyn paranevan, kun he saavat leikkiä vapaasti metsässä. tutkimukset ovat osoittaneet, että jos tietty luontoympäristö on ihmiselle tärkeä, hän kokee rauhoittuvansa ja tulkitsee alueen luonnon monimuotoiseksi. luku on esimerkiksi keskiEuroopassa yleisiin 20–80 neliöön verrattuna hyvä, mutta osaako kaupunkilainen enää arvostaa alkuperäisluontoa ja sen monimuotoisuutta. Siinäkin tutkimuksesta saatiin kiva tulos. ”kaupunkiympäristön pitää olla asujansa mittainen ja muodostaa ihmiselle hallittavia tilakokonaisuuksia. Jos tasapaino toimii, se näkyy ihmisessä – sekä fyysisesti että psyykkisesti. luonnon elvyttävä vaikutus on todistettu jo tieteellisissä kokeissa. Jo kahdenkymmenen minuutin oleskelu vihreässä ympäristössä parantaa keskittymiskykyä sekä laskee verenpainetta ja stressihormonin tasoa, vaikka emme varsinaisesti tuntisikaan elpymistä. luonnon arvostus on globaalia, eikä se ole sidoksissa siihen, mistä on kotoisin”, vierikko sanoo. ”kaikissa kaupungeissa metsät saivat korkeimmat arvosanat suhteessa muihin viheralueisiin. Tervey deksi! luonnon ja ihmisen suhde joutuu etenkin kaupungissa koetukselle. tärkeintä on, että siihen pystyy juurtumaan. niin sanottu asfaltti-ilmiökin liittyy ihmisen terveyteen: kun asfaltoidun pinta-alan määrä kasvaa, myös allergioiden määrä kasvaa. TeKSTi jOhaNNa MEhTOLa Naakka on oiva esimerkki kaupunkielämään sopeutuneesta lintulajista. vierikko on mukana parhaillaan käynnissä olevassa Euroopan unionin neljävuotisessa Green Surge -hankkeessa, jossa tutkitaan miten ihmiset kokevat erilaiset viheralueet ja niiden monimuotoisuuden viidessä Euroopan kaupungissa. 20 14 : H eL si n Gi n ke st äV ä V iH er r A ke n n e. Matkalla Helsingin keskustasta viikkiin, Helsingin yliopiston kampukselle, saa silmä levätä monissa pienissä puistikoissa ja jopa joen varren rehevyydessä. asfaltti-ilmiöstä allergiaa kaupungissa pyritään tietysti helppohoitoisuuteen ja kadut ja muut kulkuväylät katetaan. ”isoissakin kaupungeissamme on paikoin aivan huikea biodiversiteetti eli luonnonkirjo. Siellä on oma dynamiikkansa, jossa ei tarvitse keskittyä yksityiskohtiin”, vierikko kertoo. M A rik A ee r o LA
niiden pitkän aikavälin vaikutuksia esimerkiksi ihmisen aivojen kehitykseen voidaan nyt vain arvailla. luontoalueen pinta-alallakaan ei ole niin suurta merkitystä kuin sen läheisyydellä. kun maaperä on katettu, ei näe ja haista syksyisten lehtien hajoamista. raportissa ounastellaan, että luontosuhteiden erot etenkin kaupungeissa tulevat lisääntymään: osalle luontosuhde on yhä tärkeämpi ja he painottavat aitoutta. tutkijana hän näkee, että erilaiset pop up -tapahtumat puistoissa, joissa luonto on ikään kuin olohuoneen jatkeena, voivat erkaannuttaa ihmisiä yhä kauemmas luonnon ymmärtämisestä kohti luontoa kuluttavaa ja hyödyntävää käyttöä. Jos ei ymmärrä luonnon kiertokulkua, ei pysty näkemään, että on itse osa sitä.” Myös tekniikka ja erilaiset virtuaaliympäristöt haukkaavat yhä suuremman osan ihmisen ajasta ja ajattelusta. Tekniikka ja luonto limittyvät jo nyt monin tavoin ja se varmasti lisääntyy. ”Tulevaisuudessa luontosuhteeseen liittyy entistä enemmän myös luonnon lukutaidon opettamista eri kulttuureista tuleville”, Katariina Heikkilä sanoo. osalle taas luonto merkitsee yhä vähemmän. ”kaupungissa on se vaara, ettei tunnista enää esimerkiksi vuodenaikojen vaihtelua. 54 Suomen luonto 11/2016 IKKunA AuKI TuLEVAISuuTEEn LUONNON ja ihMiSEN suhde on muutoksessa, eikä menneisyyteen ole paluuta. Lähiluonto on ykkönen omasta hyvinvoinnistaan ei voi kuitenkaan kukaan muu huolehtia paremmin kuin ihminen itse. Erilaiset sovellukset, robotit ja virtuaaliympäristöt tulevat yhä tutummiksi ihmisen arjessa. Jos ihminen kokee luonnon monimuotoisuuden merkityksettömänä, hän alkaa vieraantua siitä, tuntea sen jopa uhkaksi. kyky ymmärtää sitä ja ottaa vastaan viestejä ympäristöstä on heikentynyt. ”lähiluonto nousee ihmisen hyvinvointia ajatellen ykköseksi. Pienikin metsikkö voi olla kävijälleen se tärkein paikka.” kati vierikko asuu Helsingin kantakaupungissa ja tutkijan mieltymykset osoittavat edellä esitetyn väitteen todeksi. ”on mielenkiintoista nähdä, tottuvatko ihmiset esimerkiksi keinotekoisesti tuotettuun luontokokemukseen eivätkä enää kaipaa niin sanottua aitoa luontoa.” Heikkilä kertoo esimerkin: parkkihallissa kaikuva linnunlaulu ärsyttää monia, koska betoninen ja likainen ympäristö ei mitenkään tue linnunlauluun miellettyä ympäristöä. ”Evolutiivisessa mielessä on vähän pelottavaakin ajatella, mitä meille tulevaisuudessa lajina tapahtuu”, vierikko pohtii. ”Seurasaaressa ihmettelen joka kerta, miten upeaa siellä onkaan: metsää ja merenrantaa miltei kaupungin sydämessä.” n 54 Suomen luonto 11/2016. ”Mutta yhdistämmekö linnunlaulua todelliseen luontoon enää vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua, jos vuosien mittaan meidät on totutettu yhdistämään se esimerkiksi kaikuviin betonitiloihin?” Lue koko raportti www.utu.fi. Silloin ei myöskään synny herkkyyttä tulkita luonnon lähettämiä viestejä”, vierikko kertoo. ”töölönlahti, Hietaniemi ja Seurasaari”, hän nimeää mielipaikkojaan. luonnon tarkkailu tai hiljentyminen eivät ole välttämättä se tapa, jolla luonnosta nautitaan. ”ihminen on kaupungistumisen myötä vähitellen vieraantunut luonnosta. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkijat Katariina Heikkilä ja Anna Kirveennummi ovat kurkistaneet jo tulevaan ja laatineet raportin Tulevaisuuskuvia luontokokemusten hyödyntämisestä
asti 15/9 €, shop.messukeskus.com. Samaan aikaan samalla lipulla: Kunto, Fillari, Golf, OutdoorExpo, Ball Sports ja Helsinki Horse Fair. 3. Alan suurin tapahtuma tarjoaa laajan kattauksen kuvauksesta. Esillä on kaikki kevään kovimmat uutuudet sekä kymmeniä ajankohtaisia puheenvuoroja neljällä eri lavalla, workshopissa ja näytteilleasettajien osastoilla. ELvyTTävä vaikUTUS: Jo 20 minuutin luontoilu elvyttää ja auttaa palautumaan stressistä: keskittymiskyky paranee, verenpaine ja stressitaso laskevat. kaupunki oli näin vihreä vielä 19.12.2015. 11/2016 Suomen luonto 55 HyVInVoInTIA LuonnoSTA FyySiNEN vaikUTUS: Luonto houkuttelee liikkumaan kuin huomaamatta. Liput edullisemmin verkkokaupasta 3.3. 2016 MESSUKESKUS HELSINKI Tule, tutustu, testaa, opi ja tee hankintoja. Tutustu näytteilleasettajiin, ohjelmaan ja valokuvanäyttelyihin osoitteessa www.kuvamessut.com Avoinna: Pe 12–19*, la 10–18, su 10–17, *ammattilaisille pe 9–12. Etualalla Laajasaloa. helsingissä on 120 neliötä viheraluetta asukasta kohti. SOSiaaLiNEN vaikUTUS: Mieliala kohenee ja suhtautuminen kanssaihmisiin on myönteisempi. Liput tapahtuman aikana kassoilta ja verkkokaupasta 18/11 €. H A n n u VA LL A s / Le n to ku VA VA LL A s FILLARI BALL SPORTS OUTDOOR KUNTO KUVA & KAMERA GOLF HORSE FAIR 4.–6
Lataa tai tilaa myös Hyvinvoinnin Arkkitehtuuria -esite . Varmista itsellesi huippuedut arvoltaan jopa tuhansia euroja! Kysy lisää lähimmältä Kontio-myyjältäsi! Kontio hirsitaloja huvilapäivät koko Suomessa kontio.fi Kontio Healthy Living ™ Katso kontio.fi, jossa kerromme lisää hirsirakentamisen terveellisyydestä ja ekologisuudesta. Katso paikkakuntasi tapahtumat kontio.fi. Kontio tarjoaa markkinoiden laajimman hirsitaloja huvilamalliston, josta löydät aina sinulle parhaan vaihtoehdon
Eurooppalaiset ympäristöjärjestöt vaativat biomassaa mukaan Eu:n päästökauppajärjestelmään. TOivOTTavaSTi hallitus kuuntelee tutkijoita. Suomesta tällaisia uutisia ei ole kerrottavana. nykyinen suuntaus tehdä puusta ennen kaikkea sellua johtaa nopeisiin päästöihin, sillä paperija pahvituotteet ovat lyhytikäisiä. Öljyn käyttö näyttää kääntyneen viime vuonna kasvuun. SipiLäN haLLiTUkSEN energiapolitiikan ytimessä ei ole päästöjen vähentäminen tai edullinen energia. Euroopan lintujensuojelujärjestö Birdlife ja Euroopan kansallisten ympäristöjärjestöjen yhteenliittymä EEB näkevät, että bioenergian hallitsematon lisääminen on uusi vaara luonnon monimuotoisuudelle. todellisuus on metsässä vastassa hallitusta muuallakin. Suomi on jäänyt katsomaan sivusta, kun muissa Pohjoismaissa rakennetaan modernia energiajärjestelmää. aNTTi haLkka Kirjoittaja on Suomen Luonnon toimituspäällikkö. Ruotsi tuotti viime vuonna tuulella sähköä melkein yhtä paljon kuin Suomi ydinvoimalla. kuvassa ahvenanmaan Båtskär. kr is ti in A M A n n er M A A Kontio tarjoaa markkinoiden laajimman hirsitaloja huvilamalliston, josta löydät aina sinulle parhaan vaihtoehdon. Bioenergian lisääminen on puolestaan nykyisin maailmalla vastatuulessa, koska tutkimus on tuonut esiin sen haitat. Suomen ympäristökeskuksen tutkija sampo soimakallio piti äskettäin yle1:n Prisma Studio -tiedeohjelmassa suurena väärinkäsityksenä sitä, että bioenergia olisi avuksi akuutin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Hyöty ei ehdi tulla, sillä puun poltossa vapautuu hiiltä, joka olisi metsässä säilynyt varastossa lahoamatta kymmeniäkin vuosia. nyt Suomen uusiutuvien politiikka on puun varassa. tanskassa rakennettiin juuri Pohjoismaiden suurin, 61 000 kilowatin aurinkosähkövoimala. kiusalliset tutkijat ovat huomanneet, että hakkuiden kasvattaminen lisää ilmastopäästöjä. koska tiede ei pidä puuta hiilineutraalina, politiikka vaikuttaa sinisilmäiseltä. lisäksi ilmastohyödyt ovat kyseenalaiset. turve on fossiilista energiaa. Öljy on saanut uutta suosiota, sillä hallitus ei ole verotuksella jarruttanut öljytuotteiden hinnan laskua. Juha sipilän hallitus ei tuo muutosta asiaan. Lataa tai tilaa myös Hyvinvoinnin Arkkitehtuuria -esite . 11/2016 Suomen luonto 57 vanhanaikaisen energian Suomi A n tt i H A Lk k A hallitus luopui tavoitteesta nostaa tuulivoima yhdeksään terawattituntiin 2025 mennessä. Katso paikkakuntasi tapahtumat kontio.fi V a h tik o ira Palstalla eri kirjoittajat tarttuvat ajankohtaisiin trendeihin ja ilmiöihin.. tämä edellyttää todellisten ilmastovaikutusten arvioimista. Ero naapureihin on huikea. LähES viidENNES ostetuista henkilöautoista on norjassa sähköautoja, ja maassa on jo noin 70 000 täyssähköautoa. Varmista itsellesi huippuedut arvoltaan jopa tuhansia euroja! Kysy lisää lähimmältä Kontio-myyjältäsi! Kontio hirsitaloja huvilapäivät koko Suomessa kontio.fi Kontio Healthy Living ™ Katso kontio.fi, jossa kerromme lisää hirsirakentamisen terveellisyydestä ja ekologisuudesta. viime vuonna määrä kasvoi 31 000:lla. Hallituksen energialinjaukset on rakennettu puun ja turpeen käytön suosimisen ympärille. aurinkosähkössä Suomen suurimpia ovat Oulun 400 kilowatin ja Helsingin kevääksi valmistuva 800 kilowatin laitos. tuulivoiman jo hyvän etenemisen hallitus päätti ohjelmassaan jäädyttää, eikä avauksia aurinkoenergian tai sähköautojen puolesta ole tulossa. ne peräävät rajoja ja kestävyyskriteereitä biomassan polttamiselle niin, että vain vähäpäästöistä bioenergiaa tuetaan päästökaupassa. Meillä on 700 täyssähköautoa
ikijään ja lumen peitossa pinta-alasta on neljännes. kauluskarhu on Bhutanin vaarallisin eläin, sillä se tulee syyskesällä asutuksen liepeille. Jos siis lähdet pimeässä ulkohuussiin, voit matkalla yllättää karhun ja menettää naamanahkasi. n äin keski-Bhutanin Bumtangin syysmarkkinoilla miehen, jonka kasvoja peitti arpikudos. Sen herkkua ovat varsinkin metsänlaitojen himmeänpunaiset syys oliivit. Metsää ja lähipetoja Bhutan on Sveitsin kokoinen 700 000 asukkaan vuoristomaa itäHimalajalla. kun oliivisato kypsyy, lapset eivät voi kulkea omin neuvoin lähimetsissä. Maan itäosissa metsät peittävät vuortenrinteet jopa neljän kilometrin korkeudelle. kylien ja laidunmaiden lähellä elää kauluskarhuja, vuorisusia ja leopardeja sekä harvalukuisena myös bengalintiikereitä ja lumileopardeja. Eläimen tappaminen on tabu Bumtangin Chamkarin kaupungissa koulutytöt supattivat minulle salaisuuden: vastikään jousimies tappoi kylillä kuleksineen karhun. Pääosa bhutanilaista saa elantonsa vanhakantaisesta maataloudesta, jota harjoitetaan myös maan lukuisissa kansallispuistoissa: ihmiset ja karja ovat osa luontoa. Jousiammunta on maan kansallisurheilu, ja nuoli tappaa, jos se on kastettu ukonhattu-uutteeseen. TeKSTi riiTTa vaUraS 58 Suomen luonto 11/2016. tiesin, että kauluskarhu eli aasianmustakarhu oli huitaissut miestä käpälällään. Pääkaupunki timphun luonnonlääkeinstituutissa tästä valkokukkaisesta luonnonkasvista tehdään rohtoa. Huitaisija on kauluskarhun harvinainen alalaji. lännen kaikkein kuivimmissa osissa metsänraja on jo parissa kilometrissä. Eteläosassa on subtropiikkia, pohjoisempana se vaihtuu lauhkean vyöhykkeen havupuuvaltaisiin metsiin ja alpiiniseen vyöhykkeeseen. Petoja on paljon, ja osa karjasta päätyy niiden saaliiksi. Silti petojen kanssa tullaan toimeen. Myös puutarhojen marjat ja omenat ovat karhun mieleen. PeTojen maa Buddhalainen Bhutan on maa, missä metsästys on lailla kielletty. Bhutanissa metsät ovat maiseman vihreä turkki, sillä laki kieltää hakkuut
11/2016 Suomen luonto 59 n At u re pL .c o M / re in H A rd / A r co / w w fcA n o n. MATKALLA MAAILMALLA bHuTAn kA rt tA is to ck pH o to Lumileopardit elävät ankarissa oloissa yleensä 3000–5000 metrin korkeudella
60 Suomen luonto 11/2016 Pääsääntöisesti eläimiä kunnioitetaan, mikä johtuu maan valtauskonnosta. Nautoja tiellä Matka timphusta keski-Bhutaniin ei ole pitkä, mutta se vie helposti päivän. Hevosenlihaan ei kuitenkaan kosketa. Tiheä metsäpeite varjelee Bhutanin vesivaroja. Maan ainut valtaväylä, vuorten jyrkkiä rinteitä myötäilevä tie, on kapea ja sen sortumavaara on suuri. Suuret kissat kohtaavat ihmisiä enemmän kotieläinten lihaa syövät Bhutanin pedot – useimmiten saalistaja on kauluskarhu, vuorisusi tai leopardi. Bhutanissa ei ole hullumpaa olla kala, sillä laki kieltää paitsi metsästyksen myös kalastuksen. vuorisudet saalistavat laumoissa. Eläimiä ei teurasteta, mutta buddhalaisen sopii syödä esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa vahingoittuneet ja rotkoon pudonneet eläimet. Siksi metsiä ei hakata. w er n er su te r Jo se f se n n iL po ko Jo LA M ee ri ko u tA n ie M i. Bhutan on maailman buddhalaisin valtio, ja sen koko identiteetti rakentuu uskonnon varaan. ”Joskus harvoin lumileopardi hyökkää naudan tai hevosen kimppuun tai vie jakinvasan”, kertoo metsänvartija nado Wangchukin kansallispuistosta. Tiikeriä kunnioitetaan Bhutanissa. lisäksi maantie on mutkainen. Buddhalaisuus ja sen jälleensyntymisoppi korostavat eläinten ja ihmisten yhdenvertaisuutta: ”älä tapa eläintä, sillä se saattaa olla jossain elämässäsi äitisi.” Yugen, 28-vuotias matkaopas, kertoi syntyvänsä seuraavassa elämässä kalaksi, ja lisäsi että 60 vuotta on oikein hyvä ikä kuolla. Maantiellä naudat ovat tavallinen näky. kenzai työskentelee metsänvartijana. ”täällä Sephun kylässä saattaa joskus vesivoimaloiden sähkön myynti on Bhutanin kansantalouden perusta. Ja mutkan takana voi maata märehtimässä nauta. Hevoset ovat kantojuhtia, lehmiä lypsetään ja härkiä käytetään apuna maataloustöissä. Pienikokoiset, vuoristo-oloihin sopeutuneet naudat ja hevoset käyskentelevät vapaina kaikkialla kylien liepeillä. Joku on laskenut, että Bhutanissa on kilometrillä 17 mutkaa
nyt vuorisusia ja myös harvinaista himalajansutta varten viritellään ansoja. Bhutanissa tiikerien elinpiiri ulottuu etelän subtropiikista vuoriston tiheisiin havumetsiin ja jopa alpiiniselle vyöhykkeelle. nyt jo puolet maasta on suojeltu ja esimerkiksi koko Pohjois-Bhutanin kattaa kolmen kansallispuiston ketju. Riistakamera on viime vuonna tallentanut tiikerin poikasineen tämän maan tärkeimmän pyhiinvaelluskohteen lähistöllä. tästä syystä ihmiset inhoavat niitä. ne hävittävät viljelyksiä. Se karttaa asutusta”. tiikeriä neljä kertaa kevyempi lumileopardi jahtaa baraaleja, alppiniittyjen vuohensukuisia sorkkaeläimiä. tiikeri ei herätä hänessä suuttumusta vaan suurta kunnioitusta. jopa yhden viikon aikana kolme, neljäkin nautaa joutua pedon suuhun. Suuri eläin – Semchen Bom – vei gurun mietiskelemään korkealle vuorenjyrkänteen luolaan, jonka ympärille alkoi rakentua tiikerinpesä-luostari. tämän todisti ensimmäistä kertaa maailmassa riistakamera, joka oli viety neljän kilometrin korkeudelle Jigme Dorjin kansallispuistoon. Mutta on harvinaista, että asialla on tiikeri. w er n er su te r w er n er su te r 11/2016 Suomen luonto 61. näihin ansoihin voi mennä myös uhanalainen lumileopardi. karjansuojelun nimissä vuorisusia myrkytettiin 1980-luvulla. idempänä kansallispuistossa nasiphelin kylässä metsänvartija Kenzai kertoi minulle tiikerin tappaneen karjaa viereisessä laaksossa. niiden luonnollista saalista ovat pääasiassa komeat sambarhirvet ja villisiat. tiikereitä arvioidaan olevan noin 150. Se saalistaa laumoina, minkä vuoksi karja ei siltä säästy. tarina kertoo, että 700-luvulla tiikeri otti ratsaille guru Rinpochen ja lensi intiasta länsi-Bhutaniin. kotieläinten kimppuun voivat käydä myös tiibetinilves sekä puuleopardi, joka on leopardia puolta pienempi. tiikerin ja lumileopardin tiet risteävät itä-Himalajalla. Bhutanissa elää arviolta toistasataa lumileopardia. pedoista vaarallisin Pohjois-Bhutanin metsissä saalistaa myös mustia panttereita, jotka ovat tavallisen leopardin värimuunnoksia. ansoittaminen ei ole uskonvastainen teko. Buddhalainen tulkitsee, että ansaan mennyt eläin on ikään kuin tehnyt itsemurhan. intia rakentaa Bhutanin vuoristojokiin vesivoimaloita ja ostaa niiden sähBhutanin korkeuserot ovat eri puolilla maata jopa 7000 metriä. Tarkoin varjeltu maa Bhutanissa tavoitteena on suojella 60 prosenttia maan pinta-alasta. lopputulos oli, että villisioista tuli maanvaiva. näin halutaan varjella erityisesti maan vesivaroja. Eniten niitä on juuri Jigme Dorjin kansallispuistossa, missä alpiininen vyöhyke on laajimmillaan. Paikallisten mielestä pedoista ehdottomasti pahin on phaw: vuorisusi. Tiikerinpesäluostari on rakennettu suuren luolan, tiikerin pesän, suojaksi. vuorisusien kerrotaan syövän saaliseläintä jo silloin, kun se vielä elää. tiikeri on buddhalaisuuden keskuseläin ja sen kuvat koristavat monen bhutanilaisen talon seiniä
Jatkossa kehitysyhteistyörahaa ohjataan suojelualueille, jotka yhdistävät maan kansallispuistoja. harmaalangurit pärjäävät himalajalla jopa 4000 metrin korkeudella. WWF:n Suomen yksikkö on rakennuttanut puistoon opastuskeskukset Sephun ja nasiphelin kyliin. vuorilla kuljetaan neljän, viiden miehen porukassa, kertoo metsänvartija Kenzai. kansallispuistoista uusin ja suurin on tiibetiin rajoittuva, lumihuippuisten vuorten rajaama Wangchukin kansallispuisto keski-Bhutanissa. kön, mikä on pikkuvaltion koko kansantalouden perusta. Pääosa hankkeen rahoituksesta on tullut Suomen ulkoministeriöltä. Hankkeessa on lisäksi muun muassa koulutettu metsänvartijoita, kartoitettu puiston poikkeuksellisen monimuotoista luontoa ja julkaistu opaskirjoja. M ee ri ko u tA n ie M i w er n er su te r w er n er su te r. vuohieläimiin kuuluva baraali elää himalajalla. He saavat turvan toinen toisistaan. 62 Suomen luonto 11/2016 vuoristokylien peltotilkuilla viljellään paljon tattaria. öisin viljelmiä vartioidaan, sillä apinat, villisiat ja hirvieläimet verottavat satoa. Bhutanissa korostetaan ihmisen ja luonnon yhdenvertaisuutta. ne molemmat sijaitsevat liki kolmen kilometrin korkeudessa. Mies on miehen turva Suurpedoista huolimatta kansallispuistojen metsänvartijat eivät kanna aseita
Lumileopardeista kerätään jatkuvasti tutkimustietoa. valitettavasti valtio ei siihen yksin kykene”, Sangay toteaa. kiinan markkinat ovat rajattomat. kansainvälinen wwf on keskittänyt toimintansa Himalajan lumileopardien suojeluun. ”kissaeläimet lähtevät lipettiin heti saatuaan vainun ihmisestä, mutta lumileopardi voi olla vaarallinen. Lisäksi järjestö onnistui vuonna 2013 saamaan kaikki lumileopardimaat sitoutumaan yhteisiin suojelutavoitteisiin. ne sekä kauriit ja hirvet aiheuttavat suuria satohävikkejä. Himalajalla karaistunut kissa asustaa maailman korkeimmilla paikoilla Bhutanissa, nepalissa ja intiassa. kansainvälisen wwf:n lisäksi wwf suomi osallistuu aktiivisesti Bhutanin ja koko Himalajan alueen suojeluhankkeisiin. Parfyymiteollisuus ei puolestaan kysele, mikä on himalajanmyskikauriin kohtalo. ne tappavat eniten karjaa, eikä korvauksia tule.” Ensimmäisenä tilannetta yritetään korjata Wangchukin kansallispuistossa. villieläinhaitat suuria Bhutanissa villieläimet hävittävät viljelyksiä ja syövät kotieläimiä. Muutaman vuoden ajan valtio yritti korvata kaikki karjatappiot, mutta se oli mahdotonta. intialaiset tulevat Bhutaniin saalistamaan uhanalaisia lumileopardeja ja tiikereitä. Metsänvartijoiden tehtävänä on määrittää, mikä peto milloinkin on ollut asialla. Lisäksi varustetaan salametsästyksen vastaisia partioita. riistanvartijoita ja kyläläisiä koulutetaan lajien suojeluun sekä suojelualueiden ylläpitoon. Ne ovat helppo saalis pedoille. Peltotilkuille rymistää villisikojen, langurien ja makakiapinoiden laumoja. Pedot tappavat kolme prosenttia karjasta. Summat kun kohosivat pilviin. ne käyvät ajoittain myös karjan kimppuun. niiden tuella perustettiin Bhutanin suurin kansallispuisto. tämä tarkoittaa, että petojen takia ihmiset menettävät lähes kolmanneksen ansioistaan. nyt kokeillaan, onnistuuko viljelmien suojaaminen sähköaidoin, jotka toimivat aurinkovoimalla. Siksi villieläinten ja ihmisten välisiä yhteenottoja on paljon. lisäksi se on vaikeasti ratkaistavissa. jOrMa LaUriLa Jos kauluskarhu tulee vahingossa yllätetyksi, se kyllä säikkyy huutosakkia, vakuuttaa metsänvartija leki. Lumileopardeja elää 3000–5400 metrin korkeudessa karussa ympäristössä, missä ne saalistavat muun muassa villejä vuohieläimiä, murmeleita, jyrsijöitä ja lintuja. Maaja metsätalousministeriön luonnonsuojeluvirkailija sangay sanoo, että tämä on bhutanilaisten pahin ongelma. Pientä, alkukantaista kaurista varten vuorille viritellään ansoja. suurimpia uhkia upeille kissoille ovat salametsästys ja ilmaston lämpeneminen. vapaina kulkevat naudat ja hevoset ovat puolestaan helppo saalis metsän pedoille. niiden määrää ja elintapoja kartoitetaan riistakameroilla ja satelliittipaikantimilla sekä jälkikartoituksilla. LuMILEoPArDI ErITyISSuoJELuSSA LUMiLEOpardEja (Uncia uncia) elää 12:n keski-Aasian maan vuoristoissa. tätä tekevät myös paikalliset. Myös salametsästäjien vaaniminen voi olla vaarallista. Bhutanin kansallispuistoissa luonnonsuojelu ei onnistu ilman paikallisten asukkaiden tukea. Ja villieläinten aiheuttamista tuhoista on saatava korvaus. tästä on kokemusta.” Metsänvartija tengin puolestaan painottaa, että vuorilla suurin vaaran aiheuttaja ovat lumi ja yllättävät lumivyöryt, kun sää äkisti muuttuu. nyt ainoastaan tiikerin ja lumileopardin tappama eläin korvataan. korvaus on korkeintaan 60 prosenttia eläimen arvosta, mutta se näyttää riittävän: paikalliset eivät enää katso läpi sormien uhanalaisten kissojen salametsästystä. Lumileopardille on laitettu seurantapanta tutkimuksen avuksi. k A M A L tH A pA / w w f n ep A L M ee ri ko u tA n ie M i. n 11/2016 Suomen luonto 63 vuoristo-oloihin sopeutuneet naudat ja hevoset ovat pienikokoisia. Myös petokorvausjärjestelmää kehitetään, jotta kyläläisille voidaan maksaa lumileopardien aiheuttamat tappiot. ”on koulutettava väkeä, jotta he ymmärtävät kaikkien luonnoneläinten arvon. Lumileopardeja on jäljellä 4000–4600 yksilöä. WWF:n ja muiden lahjoittajien tuella rakennetaan rahastoa, josta myös näiden tavallisten petojen tappamat kotieläimet korvataan 30–50 prosenttisesti. tilanne on hyvin vaikea, painottaa maaja metsätalousministeriön luonnonsuojeluasiantuntija Sangay: ”kuinka voimme edellyttää, että ihmiset eivät tapa tai vahingoita leopardeja, kauluskarhuja ja vuorisusia
Sieltä hänen teoksiinsa tarttuvat villin luonnon piirteet. haltian ikkunaa koristaa Teemu järven teos Onnen sade, jossa kolmiapiloiden seassa on yksi neliapila.. 64 Suomen luonto 11/2016 liikettä ruokokynällä Taiteilija ja muotoilija Teemu järvi viettää suuren osan vuodestaan metsässä ja vesillä. TeKSTi jOhaNNa MEhTOLa / Kuva wiLMa hUrSkaiNEN 64 Suomen luonto 11/2016 H o m o sa p ie n s Sarjassa tutustutaan eri alojen tietäjiin ja taitajiin
Kinastelevista korpeista tuotto menee luonnonperintösäätiölle. rUOkOkyNäT Järvi kerää, kuivaa ja vuolee itse. ”työni ovat luonnosmaisia ja koetan tavoittaa niissä liikkeen sekä valon ja varjon. ”Savukosken mökillä ovat hyttyset tulleet tutuiksi, ja niihin minulla on viha–rakkaussuhde. ”Musteen jälkeä on vaikea kontrolloida ja korjata. ”kolmisen kuukautta vuodessa vietän Savukosken mökillä, josta lähimpään kauppaan on 75 kilometriä. Maaliskuun loppuun saakka esillä olevan Haltian näyttelyn yksi viehättävimmistä töistä taitaa olla Hyttynen. P ihalla vihmoo tuuli ja lumisade, mutta sisällä nuuksion luontokeskus Haltiassa on lämmintä ja valoisaa. n Forest Greetings -näyttely Luontokeskus Haltiassa Espoossa 31.3. Sama kotoisuuden ja luonnon kaipuu vetää meitä muitakin Järven taiteen äärelle. saakka , www.haltia.com. ”karjalaisessa perinteessä uskottiin, että oli hyvä pitää puusta veistettyä sielulintua lähellä nukkuessaan, jottei nukkuvan sielu karannut omille teilleen.” kinastelevat korpit Sielulintujen vieressä seinällä ottavat mittaa toisistaan Kinastelevat korpit. ”Paras työstäni saama palaute on herättää katsojissa tunteita ja arvostusta luontoa kohtaan”, Järvi sanoo. kuvan Kinastelevat korpit -julisteen tuotosta osa menee Luonnonperintösäätiölle. nyt taiteilijan pitää kiireisenä muun muassa Haltian näyttely sekä ensi syksynä julkaistava sarja sienipostimerkkejä, johon Järvi loihtii mustantorvisienen. Sarjan innoittaja on Ferdinand von Wright ja hänen klassikkoteoksensa Taistelevat metsot. Mökin rikkumattomassa rauhassa ovat syntyneet niin karhu, kettu, orava kuin hyttynenkin, siis Järven Forest Greetings -sarjan taideteokset. h o m o S a p ie n S , k o t o n a , r e t k e ll ä ja v ir ik k e it ä t o im it ta n u t jO h a N N a M E h T O L a. Siksi tekemiseen pitää heittäytyä. ruokokynän jälkiä Jos Järven tyyli on omintakeinen, niin sitä on myös hänen käyttämänsä tekniikka. Siinä onnistuu tai sitten ei.” näyttelykäytävän päässä jalustalla ja puulastupedillä lepäävät sielulinnut. ikään kuin olisin saanut otukset salaa piirroksiini”, Järvi kertoo. sarjaan on luvassa uusia taistelupareja ja lahjoituskohteita keväällä. Sellaista elämää vartenhan ihminen on luotu”, Järvi paljastaa. ne ovat tervalepästä rouheasti veistetyt hahmot, jotka ovat saaneet innoituksensa kansanperinteestä. Hänet voisi luokitella jo ulkoasun perusteella ulkoilmaihmiseksi: reppu, ruutupaita ja sarkahousut. 11/2016 Suomen luonto 65 jULiSTESarja Mestarin hengessä on saanut innoituksensa ferdinand von wrightin Taistelevista metsoista. värinä hän käyttää nokipohjaista kiinanmustaa, joka on myös kokonaan luonnontuote. ”nämä ovat järviruokoa.” ne Järvi on hakenut itse kalastusreissullaan meren rannan ruovikosta, kuivattanut ja vuollut juuri sopiviksi. ”Se lankesi minulle, hiilija tussipiirtäjälle kuin luonnostaan”, Järvi naurahtaa. Myös hänen käyttämänsä väriaine kiinanmuste on luonnontuote. arvaus osuukin oikeaan. Puiselta taulupinnalta tulijaa katselevat kuin liikkeessä olevat karhu ja ilves. aulassa vastaan astelee taiteilija ja muotoilija teemu Järvi. Se kuuluu Mestarin hengessä -julistesarjaan, jonka jokaisesta myydystä julisteesta Järvi lahjoittaa viisi euroa luonnonsuojeluun. Järvi myöntääkin olevansa perfektionisti, jolle ruokokynällä ja musteella piirtäminen on vapauttava tapa työskennellä. taiteilija kaivaa repustaan pahviputken, jonka sisällä kolisevat ruokokynät. Siksi tekemiseen pitää heittäytyä. www.teemujarvi.com u n to r Au tio u n to r Au tio 11/2016 Suomen luonto 65 Musteen jälkeä on vaikea korjata. Haltiassa grafiikoita on ripustettu pitkän valoisan käytävän seinille. Siellä puita pilkkoessa ja vettä kantaessa geenit oikein hykertelevät. niistä voi aistia eläimen liikehdinnän ja kuvitella sen elin ympäristönkin, vaikka tausta on täysin tyhjä. työt ovat mustan ja harmaan sävyisiä, selkeitä ja jotenkin kiireettömiä. kuvaa katsellessa tuleekin kotoisa olo”, Järvi myöntää. Järvellä on jo mielessään taistelupareja sarjan jatkoksi, mutta niitä saadaan odotella vasta keväällä
tämä saa pohtimaan, kuinka vakaalla pohjalla kasvutaloudelle perustuva hyvinvointiyhteiskunta on. Jokaista suomalaista kohden heitetään pois 80–100 ruokakiloa vuodessa. seppälä on tällä toimellaan mukana The Relooping Fashion Initiative -projektissa, jonka tarkoituksena on luoda suomeen suljettu kierto, jossa käytetyt vaatteet hyödynnetään kokonaan uusien vaatteiden raaka-aineina. Jo u n i ti kk A n en is to ck H o to vaatteen uusi elämä vaaTEkETjU seppälä järjesti alkuvuonna valikoiduissa liikkeissään vaatekeräyksen puuvillaisista farkuista, housuista, paidoista ja kesämekoista sekä liinavaatteista. Luulisi, ettei sellaiseen olisi kenelläkään varaa. (JM) r A iM o Vo u ti LA in en / VA st AV A Lo TeKSTi LaUra SaLONEN ruoka suuhun, ei hukkaan. Samaan aikaan Suomen talouskasvu junnaa paikallaan ja huoli hyvinvointivaltion tulevaisuudesta kasvaa. ehjät tekstiilit päätyvät kierrätyskeskukseen ja huonokuntoiset uuden kuidun valmistukseen Vtt:n kehittämän selluloosan liuotusmenetelmän avulla. suomessa vastaava luku on noin 10–15 prosenttia kaikesta tuotetusta syömäkelpoisesta ruuasta. Lue lisää: www.ruokatieto.fi. Uuden vuoden ei ruokahävikkiä -lupaus kuluttamisessa siirrytään jakamiseen, omavaraisuuteen ja vaihtokauppaan.. seppälän uusi kierrätyskuitumallisto tulee myyntiin vuoden lopussa. tätä alun perin italiasta lähtöisin olevaa c-vitamiinipommia saa nyt myös ruukussa muiden salaattien ja yrttien tapaan. (JM) kaikESTa maailmassa tuotetusta ruuasta arviolta 30–50 prosenttia päätyy hävikkiin. Jääsalaattia ja muita lehtisalaatteja tukevoittamaan voi lisätä lehtikaalia tai sen sukulaista mustakaalia. Mustakaalia kutsutaan myös palmukaaliksi, sillä täysikasvuisena lehdet ovat kapeat ja pitkät kuten palmulla. Mustakaali kestää hyvin kuumentamista ja paistamista, joten se sopii hyvin myös lämpimiin ruokiin. UUSiUTUviEN luonnonvarojen vuotuinen tuotto käytetään loppuun yhä aiemmin ja eletään sen jälkeen velaksi. tässä neljä pointtia lupauksen toteuttamiseksi: 1) suunnittele 2) säilytä 3) arvioi 4) tuunaa. talouskriisien ja talouden epäarvoisen jakautumisen värittämä talousmalli Makua mustakaalista TaLvELLa salaattikin saa olla tuhdimpaa. k o t o n a pienet palat hyvinvointi kasvuun! 66 Suomen luonto 11/2016 Kohti kOhTUUTaLOUTTa kohtuutalous nostaa ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin talouskasvun edelle. uuden vuoden lupauksia on helppo antaa, mutta tämän voisi myös pitää: vähennä ruokahävikkiä
Ja mitä henkilökuntaan tulee, Hollménin mukaan uudistuksella kirjasto pystyy palvelemaan alueen kasvavaa väestöä nykyisellä henkilökunnalla. kasvukriittisen ajattelun mukaan meidän on opittava tekemään asiat paitsi vähemmällä myös paremmin. Avoimien ovien kirjaston idea perustuu tietysti luottamukseen, vaikka siihen ei pelkästään turvauduta. kohtuullisempi talousmalli voisi antaa meille mahdollisuuden muuttua kuluttajista aktiivisiksi kansalaisiksi, joilla on muutakin merkitystä yhteiskunnallemme kuin se, kuinka paljon käytämme tai tienaamme rahaa. olisin voinut tulla tikkana paikalle jo vaikka kahdeksalta. n Lue suomen luonnonsuojeluliiton julkaisema raportti Kasvunvara on käytetty – Kohtuutalouden ratkaisut, www.sll.fi. kirjastossa voi lainata ja palauttaa automaateilla, noutaa varauksia, lukea aineistoja ja käyttää tietokoneita. Henkilökunta palvelee kirjaston virallisten aukioloaikojen puitteissa arkisin kuten ennenkin. näyttää jo epäonnistuneen omilla mittareillaan. suomessa vastaavaa konseptia hyödynnetään jo joissakin kymmenissä kirjastoissa. Katso viisi vinkkiä kohti kohtuutaloutta: www.suomenluonto.fi. Alkuinnostuksen jälkeen mieleen hiipi kuitenkin epäily ilkivallasta ja työntekijöiden asemasta. omatoimiaukiolo on kirjastomaailmassa tuttu malli, jota käytetään muun muassa tanskassa lähes kaikissa kirjastoissa. ”kohtuutalous pyrkii rakentamaan talousmallia, jossa kasvu ei olisikaan enää hyvinvoinnin edellytys”, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton kestävän talouden asiantuntija anna latva-Pukkila. aLUN pEriN Ranskassa syntyneen kohtuutalous-käsitteen pohjalta on muodostunut kansainvälinen liike, joka on nostanut kasvukriittisyyden esiin niin akateemisessa keskustelussa kuin ruohonjuuritason toiminnassakin eri puolilla maailmaa. pe n tt i so rM u n en / VA st AV A Lo ru Bé n H id A LG o / is to ck pH o to kirjahylly omatoimiKirjasto Kullan Kallis. Elämäntapojen kohtuullistamisen lisäksi talousmallissa panostetaan esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan, työn jakamiseen useammalle tekijälle ja yhteiskunnallisten yritysten toimintaan. ”useiden tutkimusten mukaan kasvanut kulutus ei ole pariin kymmeneen vuoteen lisännyt Suomessa tai muissa kehittyneissä teollisuusmaissa ihmisten onnellisuutta tai hyvinvointia”, latva-Pukkila sanoo. Aiemmin harmitti, kun kirjasto aukesi vasta kymmeneltä. tilan käyttöä valvotaan kameroilla. kohtuutaloudessa siirrytään jakamiseen, omavaraisuuteen ja vaihtokauppaan. koko maassa kirjaston ovi käy yli 50 miljoonaa kertaa vuodessa. suomalainen lainaa keskimäärin 17 kirjaa vuosittain. helmikuuta. 11/2016 Suomen luonto 67 Jatkuva talouskasvu ei ole avain onneen. TEEN TOiSiNaaN etätöitä sipoon söderkullan viihtyisässä kirjastossa. omatoimikirjaston aukioloajat noudattavat samassa rakennuksessa olevan ruokakaupan aukioloaikoja. ”Joskus luullaan virheellisesti, että kohtuutalous tavoittelee ensisijaisesti talouden laskua. kyse on kuitenkin pikemminkin talouskasvun pakon kyseenalaistamisesta ja uusien myönteisten toimintamallien etsimisestä”, latva-Pukkila sanoo. ilahduinkin suuresti, kun ennen vuoden vaihdetta tuli tieto, että kirjasto muuttuu omatoimikirjastoksi. onko kohta tarjolla vain kirjasto, joka muistuttaa kylmäasemaa. se tarkoittaa sitä, että sinne pääsee nyt myös aikaisin aamulla jo seitsemältä, myöhään illalla aina kello yhdeksään saakka ja myös sunnuntaisin. kasvutaloudessa roolimme on toimia kuluttajina, joiden elintasoa kuvataan vain bruttokansatuotteena. yksi näistä on ajatus kohtuutaloudesta, englanniksi degrowth. Jatkuva talouskasvu ei siis ole avain onneen. jOhaNNa MEhTOLa Lainan päivää vietetään 8. talousmallin taru on ohi maapallon asettamien rajojen tullessa lopullisesti vastaan. ”kirjasto on nyt asukkaiden käytössä lähes 40 tuntia enemmän viikossa”, sanoo sipoon kirjastopalvelupäällikkö Malin Hollmén. kasvutalouden ja maapallomme rajallisten resurssien väliseen ristiriitaan on kuitenkin hiljalleen herätty ja talouskasvulle ryhdytty etsimään vaihtoehtoja. askeleet kohti kohtuullisempaa taloutta vaihtelevat laajemmista politiikkaa ja yritystoimintaa koskevista suosituksista siihen, mitä me voimme yksittäisinä ihmisinä tehdä. Kohti kOhTUUTaLOUTTa Suomalainen lainaa 17 kirjaa vuoSittain. Asiakas pääsee omatoimikirjastoon syöttämällä porraskäytävässä tai hississä olevaan lukijaan kirjastokorttinsa ja tunnusluvun. kaSvUkriiTTiSyyS ei ole tärkeää vain luonnon kannalta, vaan myös sen osalta, kuinka haluamme määritellä itsemme
viisikilometrisen joen varrella kuohuvat vielä akonkoski ja Saarikoski. Elämykset ovat etusijalla myös alueen kalastuksessa. Pelkillä uikkareilla meitä ei koskeen pukata, vaan vedenpitävän pelastuspuvun ja koskenlaskuliivien alle puetaan lämmintä niin, että porukka muistuttaa oransseja Michelin-ukkoja. uiminen jään ja pakkasen ympäröimässä Pajakkakoskessa on yksi huimimmista päähänpistoista. Saaliiksi saaduista kaloista lähes kaikki vapautetaan jatkamaan sukua ja vahvistamaan luonnonkalakantoja. vauhtia riittää, sillä Pajakkajoki on vesimäärältään kainuun vuolain vapaana virtaava joki ja Pajakkakoski sen ylin koski. tamineet ovat tarpeen, sillä veden lämpötila on lähellä nollaa. Joen taimenilla on lisääntymisrauha, sillä kalastus päättyy 10. ajatus hyisessä koskessa uimisesta saa suomalaisen hytisemään, mutta kosken partaalla vuoroaan odottavaa ranskalaisturistia naurattaa: ”Suomalaisilla on fantastisia ideoita.” ajatus pakkasen ja kylmän veden yhdistämisestä on järjetön; siksi koskiuinti on niin hauskaa, eräyrittäjä urpo piirainen vakuuttaa. Video ryhmä harjoittelemassa ennen koskeen menoa.. kaikki haluavat laskea 400 metrisen kosken uudestaan. kosken kunnostus parantaa luontomatkailun puitteiden lisäksi taimenen elinoloja. syyskuuta, ennen kutuaikaa, ja jatkuu vasta keväällä. onneksi tiivis huppu pitää veden ulkopuolella. hyisessä koskessa TeKSTi ja KuvaT MarkUS Sirkka r e t k e l l ä kosken viemää ranskalaismatkailija nauttimassa koskiuinnista. kosken alla kauhotaan möljän viereen rantautumaan. kosket muodostavat kaksi erillistä kalastusaluetta, joista akonkoskesta on kehitetty ekokoski perhokalastajille. nuotion loimussa nautittu tervakaakao varmistaa, että kylmä ei tule. n Katso video Pajakkakosken kellujista www.suomenluonto.fi. vesi ottaa mukaansa, vauhti kiihtyy, aallot keinuttavat, virta vie ja isoimmat tyrskyt pyyhkäisevät ylitse. SiTTEN koskeen. Ensi kesänä on koskien kunnostuksen vuoro, muun muassa kutupaikkojen sorastus. kOSkiUiNTi jatkaa kosken hyödyntämisen perinnettä: vuolas vesi antaa toimeentuloa tervaveneiden ja tukinuiton sijaan elämyksinä. Lue lisää: www.erapiira.fi pajakkakoski kainuussa kuljettaa koskiuimareita. 68 Suomen luonto 11/2016 kaiNUUSSa on oivallettu, että erikoisetkin ideat kannattaa tuotteistaa. kosken alapuolella, pitkän suvannon jälkeen Pajakkajoki sukeltaa jääkannen alle. kuhmon keskustan tuntumassa Pajakkakoski pauhaa vuolaana, rantoja peittää lumi ja jää, rantakoivuja paksu kuura
nimet painottuvat maan itäja keskiosiin. aNNi kyTöMäki Kirjailija, Suomen Luonnon kolumnisti. päätin ryhtyä retkilläni ”bongaamaan” valkeita vesiä. Made on sukukypsä 3–6 vuoden iässä. ihaN pihaLLa! pEriNTEiNEN pihabongaus kutsuu jälleen tarkkailemaan lähiluontoa, siis oman pihapiirin tai lähipuiston lintuja tunnin ajan 30.–31. Lue lisää www.birdlife.fi. Hiljattain opin, että vesistönimissä valkea ja valkoinen viittaavat usein veden kirkkauteen. (JM) ETELä-SUOMESSa on nykyään epävarmaa, onko talvi valkoinen. Vieläkö ne vastaisivat nimeään. sieltä saa eväät kaikenvärisiin seikkailuihin. pilvet muodostuvat 15–25 kilometrin korkeudessa stratosfäärissä, jossa lämpötila laskee jopa –80 asteeseen. sieltä olen Valkeiseni löytänyt ja lähtenyt niitä maailmasta etsimään. on ihmeellistä, kun metsässä tapaa ensin tummasilmän lammen toisensa jälkeen, sitten saapuu Valkeiselle, kumartuu – ja äkkiä edessä avautuu kirkas vedenuumen. (JM) Mäyrä nukkuu talviunta, mutta viirunaama saattaa herätä kesken uniensa, jos sää on oikein leuto tai nälkä yllättää. Pieni jaloittelulenkki ja taas uni maittaa. fi) on parasta, mitä internet tarjoaa. kutupaikaksi se valitsee sopivan hiekka-, soratai mutapohjan, jossa vesi on matalaa. niiden yli kulkevat ilmavirtaukset saavat aikaan häiriöitä, jotka vaikuttavat aina stratosfääriin saakka ja helmiäispilvien syntymiseen. tuolloin taivaalle kannattaa tähyillä aamuja iltahämärissä. A n n i k y tö M ä ki A n n in ku VA M A rk o o JA LA yStävän vinkki! n At u rf o to -o n Li n e / A LA M y st o ck pH o to 11/2016 Suomen luonto 69. Helmiäispilviä muodostuu etenkin vuoristojen läheisyydessä. Made viihtyy pohjalla. Jääkannen alla vietetään esimerkiksi mateen kutukarkeloita. Nämä helmiäispilvet nähtiin Nivalassa. Hetken tuntuu siltä, että vieressä seisoo nimeäjä, muinainen eränkävijä, joka hihittää: ”Mitä minä sanoin!” Maanmittauslaitoksen ylläpitämä kansalaisen karttapaikka (www.karttapaikka. luonto kutSuu! hELMiäiSpiLviEN hOhdETTa paSTELLiNSävyiSiä helmiäispilviä voi nähdä suomessa ja etenkin pohjois-suomessa vain talvikuukausina. (JM) Lue lisää www.ursa.fi. Varmaa valkeutta löytää kuitenkin kartoilta. karttojen valkeat vedet kirkas vedenuumen. toistaiseksi olen saanut ilahtua. turskakalojen lahkoon ja mateiden heimoon kuuluva eväkäs viihtyy pohjalla ja on vireimmillään öisin. 11/2016 Suomen luonto 69 M ik ko pä rs sin en sA kk e yr Jö Lä Talvipäivään mahtuu niin mateen kutua kuin mäyrän levotonta untakin. tapahtuman tarkoituksena on saada ihmiset tarkkailemaan talvisen luonnon lintuja ja kiinnittämään huomiota lähiluontoon. M A rk o M ik kiL ä MaTikka kUTEE kESkiTaLvEN pimeydessä tapahtuu kaikenlaista. pULkkaMäkEEN! Laskiaisen perinTeisiin riemuihin kuuLuvaT mäenLasku ja huuTo: ”piTkiä peLLavia, hienoja hamppuja.” LUE LiSää www.suomenLuonTo.fi. tammikuuta. paikannimistössämme on paljon vesialueita, joiden nimiä valkeus sävyttää: on Valkeisia, Valkeajärviä, Valkolampia, yksi Vitiäinenkin
tammikuuta. n jOhaNNa MEhTOLa Lisää tietoa sirpa Arvosen Metsämieli-harjoituksista www.suomenluonto.fi. v ir ik ke it ä to M i se tä Lä kUN luonnon, liikkumisen ja mielentaitoharjoitusten hyödyt kootaan yhteen, niistä syntyy Metsämieli-menetelmä. viime vuonna arvoselta ilmestyi jo teos Metsämieli – Luonnollinen menetelmä mielentiloihin samasta aihepiiristä. Puuharjoitukset taas sopivat parhaiten jo edistyneille metsämietiskelijöille. Säännöllisyys takaa parhaat tulokset ja arvonen kehottaakin kirjassaan tekemään metsäilystä samanlaisen hyvinvointitottumuksen kuin kuntosalilla tai uimahallilla käymisestä. 70 Suomen luonto 1/2016 vinkkejä moneen menoon! w w w .s u o m e n lu o n to .fi Talvivaaran tarina elokuvana TaLvivaaraN käänteistä on kaikessa hiljaisuudessa valmisteltu elokuvaa, joka saa ensi-iltansa 22. elokuvan on ohjannut Aleksi salmenperä ja käsikirjoittanut Pekko Pesonen. (JM) TäSSä numerossa uutena kolumnistinamme aloittaa Pirkka-Pekka Petelius. kolumniin voit tutustua sivulla 37. Vähitellen Jussi alkaa epäillä, ettei uusi bioliuotusprosessi taidakaan olla niin harmiton kuin hänen on annettu ymmärtää. niitä arvonen on koonnut yli 50 kappaletta uuteen kirjaansa Metsämieli – Kehon ja mielen kuntosali (Metsäkustannus 2015). Harjoitukset on jaoteltu helppoihin ja nopeisiin Siemenharjoituksiin sekä Taimiharjoituksiin. Myös siihen on koottu runsaasti harjoituksia. Sen on luonut muun muassa työhyvinvoinnin kehittäjänä toiminut sirpa arvonen. Jättiläisen päähenkilöitä ovat kunnianhimoinen virkamies Jussi (Joonas saartamo) ja voimakastahtoinen johtaja pekka perä (Jani Volanen). Jo pelkästään luonnossa oleilu edistää tutkitusti terveyttä, mutta sekin on mahdollista viedä astetta pitemmälle metsäisillä mielentaitoharjoituksilla. pe n tt i Jo H A n ss o n / pr o Lk. ku VA A JA H eL si n ki -f iL M i M A rik A ee r o LA metsään mieleni menee 14.2. Harjoituksia voi tehdä myös luontokuvia katselemalla, jos autenttiseen luontoon on vaikea päästä esimerkiksi sairauden vuoksi. nettisivuiltamme voit lukea viime vuonna julkaistun haastattelun hänestä sekä katsoa videoita. viETETääN ySTäväNpäivää! vie ystäväsi Luontoon virkistymään! Luonnossa voi harjoittaa myös mieltään
Elokuvaan on kuitenkin löytynyt uskomattoman kirkkaita kohteita, joiden eliömaailman runsaus yllättää. 11/2016 Suomen luonto 71 valokeilaSSa dokumenttien karkelot dOkUMENTTiELOkUviEN juhlaa vietetään jälleen 25.–31. tunnetuimpia Mikkolan löytämistä lajeista on pöllöyökkönen Xylomoia retinax Mikkola, 1998. tammikuuta. pA si Le n su Säilyykö upea vuonomaisema. Järven tarina -elokuvan kutsuvierasnäytöksessä joulukuussa Helsingin tennispalatsissa oli läsnä meille tärkeitä julkkiksia kuten luontokuvaajat Juha taskinen, hannu siitonen, Jan henriksson, teemu liakka, hydrobiologi Juha Flinkman sekä elokuvan tuottaja Marko röhr. ahittaren valtakunnassa H A rd in Gf iL M Sarjassa tutustutaan suomalaisten tieteilijöiden nimikkolajeihin. järven tarina sai ensi-iltansa 15. oppaassa esitellään 770 perhoslajia valokuvin sekä englanninkielisten ja tieteellisten nimien lisäksi myös suomenkielisin nimin. Mikkola jää tieteen historiaan myös käyttämällään puhallustekniikalla, jolla perhosen sisäiset sukuelimet saadaan esille lajinmääritystä varten – monet perhoset on määritettävissä lajilleen ainoastaan genitaaleista. ????. tähän tapaan nimettyjä lajeja löytyy lisää etenkin harmoyökkösistä ja juuriyökkösistä. Saukkojen ja majavien touhuja ei voi nauramatta katsoa. Mikkolan kahdella mantereella tekemien retkien päätavoite oli selvittää yökkösten avulla eliöiden holarktisia sukulaisuussuhteita. Se elää ensin petona järven pohjalla ja nousee sitten korteen, kömpii ulos pedon nahoista ja lentää loppuelämänsä välkkyväsiipisenä korentona. Laji löytyi jo 1984 Mikkolan ensimmäisellä siperianretkellä, mutta määritetyksi se tuli vasta viitisentoista vuotta myöhemmin. Elokuva järvestä ja vedenalaisesta maailmasta on ollut ammatikseenkin sukeltaneen Röhrin pitkäaikainen unelma. M A rik A ee ro LA Ei OLLUT punaista mattoa, vaikka hyvin olisi voinut olla. elokuva kertoo nuoresta norjalaisnaisesta, joka ryhtyy kylänsä väen kanssa pelastamaan vuonoja ja huikaisevan kauniita maisemia sähkölaitosten linjoilta. Järvissä on muitakin kuin kaloja; vaikutuin ennennäkemättömästä rupikonnien taistelusta. Järven eläimiin kuuluvat veden alla elävät, veden päällä elävät sekä veden alla että päällä elävät ja ne, jotka ovat ensin vesieliöitä ja sitten ihan muuta kuten sudenkorento. tieteen nimeSSä kUN TUTkija löytää uuden lajin, hän voi nimetä sen. Baikalilta Mikkola löysi tuhkapaljakkayökkö stä muistuttavan lajin, jonka hän määritti sukuelimien perusteella uudeksi lajiksi. Me olemme luontokansaa, sanoi Röhr. osa Mikkolan löytämistä uusista lajeista sai nimen mikkolai, joita niitäkin on kirjallisuuden perusteella ainakin seitsemän. (JM) ????. se sai nimen Xestia rodionovi Mikkola 1996. opetusta ei ole – vain puhdasta nautintoa. Armoitettu perhosmies tari Haahtela on laatinut kätevän kenttäoppaan kaakkois-Aasian perhosista. toivon Järven tarinalle samaa menestystä. tammikuuta Helsingissä, kun perinteinen DocPoint pyörähtää käyntiin. katso koko ohjelmisto docpoint.info. ovatkohan supersankari kyborgin luojat nähneet vastaavan kamppailun. Hänen edellinen luontodokumenttielokuvansa Metsän tarina todistaa sen yli 100 000 katsojallaan. aLiCE karLSSON. kuten kirjan alkuteksteissä sanotaan, jopa kauneuselämys on kiehtovampi, jos tunnistaa kohteen ja tietää sen nimen. Sitä takaamassa ovat vielä kaksi superjulkkista: antti tuuri tarinan kirjoittajana ja samuli edelmann kertojana. vesistöjämme moititaan usein sameiksi. ohjelmistossa on jälleen myös hyviä luontoja ympäristöaiheisia dokumentteja. yhä enemmän matkoja räätälöidään myös muista lajiryhmistä kiinnostuneille – esimerkiksi perhosharrastajille. (JM) tari haahtela: perhoskompassi, osa 1: Kaakkois-aasia (tibiale 2015) eri puolille maapalloa järjestetään luontomatkoja, esimerkiksi hyville lintukohteille. niistä muutamista kuten siperian mammuttiaroilta löytyneestä jäytäjäkoista (Gnorimoschema mikkolai) on Helsingin yliopiston eläinmuseossa munkki Gregorin tekemä taidokas piirros. sellainen on esimerkiksi The Fight for the Fjords. Elokuva on nimensä mukaisesti tarina, jota kuljettaa Wellamon ja ahdin tytär ahitar. näin teki myös edesmennyt professori Kauri Mikkola (1938–2014), joka löysi keruumatkoillaan siperiassa ja pohjois-Amerikassa etenkin 1980ja 1990-luvuilla lukuisia tieteelle uusia perhosia, lähinnä yökkösiä. Elämä on syntymistä, ravinnonhakua, lisääntymistä ja kuolemista, mutta sen voi tehdä tai näyttää tyylikkäästi huumoria unohtamatta. aLiCE karLSSON kiM M o siL Vo n en Xylomoia retinax Mikkola, 1998
Hän kuvasi joutsenet joulukuun lopussa Muoniossa. Petri Hakosalo ikuisti ketun Havaintokirjaan. joulukuuta. Talvehtivat joutsenet ”LaULUjOUTSENET alkoivat talvehtia Muonion Kutunivassa tällä vuosikymmenellä. Kuvanottohetkellä virransuun sulassa oli seitsemän aikuista joutsenta, kaksi koskikaraa ja pakkasta lähes 25 astetta” kertoo Heikki Kainulainen. Lentävä kettu vikkELä repolainen vilisti pellolla porissa 12. 72 Suomen luonto 11/2016 Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! www.suomenluonto.fi/havaintokirja havaintokirja ToimiTTanuT LaUra SaLONEN Lukijoiden oma LuontopaLsta toimii sekä LeHdessä että netissä. Jaana Talvinen kuvasi uudenvuodenaattona pakkasukon jäädyttämiä kasveja Heinolassa. LeHdessä juLkaistuista kuvista maksamme paLkkion. joulukuuta.. jään vangitsemat raNNOiLLE tyrskynnyt vesi ja nopeasti pakastunut sää kahlitsivat rantakasvit kylmään otteeseensa. Vielä miltei täysi kuutamo näyttäytyi rauno Mäkiselle Halikossa 27. Oi kuu! TäySikUU osui ensimmäistä kertaa lähes 40 vuoteen joulupäivälle
Vilho Hinkula nappasi kuvan pökertyneestä pöllöstä lokakuussa Haukiputaalla. ennätin vaihtaa kameraan linssin ja ottaa monta kuvaa ennen kuin veikeä otus katosi suojavärinsä ansiosta”, elisa Karhula kertoo. kiirunatokka näyttäytyi ”OLiMME hiihtämässä tunturin rinnettä ylös, kun yhtäkkiä lumilipan takaa eteemme ilmestyi kiirunatokka. 11/2016 Suomen luonto 73 varpuspöllö törmäsi ikkunaan piENi varpuspöllö lensi päin ikkunaa ja jätti törmäyksestään jäljen lasiin. joulukuuta.. Jutta ylönen ikuisti luonnon taidetta joulukuun lopussa kärkölässä. Palleroiset kanalinnut ihmettelivät hetken tuloamme, kunnes ne lähtivät lentoon”, Katri Niskanen kuvailee kohtaamistaan kiirunoiden kanssa Pallastuntureilla marraskuun lopussa. Hän kuvasi valkean karvaturrin Lohtajalla kokkolassa 16. jäätaidetta SULaNUT ja uudelleen jäätynyt vesi muodosti kauniita kuvioita puroon. Utelias lumikko ”LUMikkO loikki tien poikki ja jäi läheiseen metsikköön ihmettelemään
”Kuuntele, miten luonto tuoksuu” Luonto tuoksuu aivan ihanalle, siinä hajuaisti oikein väpäjää. ANNA PALAUTETTA! palaute@suomenluonto.fi LUkijOiLTa T o im iT Ta n u T a L iC E k a r L S S O N Osallistu Paras juttu -kisaan! Mikä on mielestäsi tämän numeron paras juttu. Miten muuten määritellään näissä kierteisissä keloissa vastaja myötäpäivään. Kiitos siitä. olen seuraillut samaa ilmiötä pitemmän aikaa. Viimeiset vuosikymmenensä ne ovat kasvaneet hyvin hitaasti ja jälsi on synnyttänyt vuosi vuodelta yhä vinompia puusoluja. Itse voin vain kuvitella, millaista olisi kokea luonto Sibeliuksen aistein. SaNNa kUMpUMäki, vääkSy näMäKIn sAIVAT PALJon äänIä: Aitoa joulutunnelmaa Tästä artikkelista sain takaisin kauan kadoksissa olleen oikean ja aidon jouluntunnelman. 78) on juttua kelojen kierteisyydestä. puistopuuna huonekuusi menestyy jo etelä-euroopas74 Suomen luonto 11/2016 @ Mitä mieltä lehdestä. Lapin komeissa kelokoissa puut ovat olleet satojen vuosien ikäisiä kuollessaan. ida SUNdvaLL, hELSiNki Kylmän kestäjät Talvella kaikenlainen elämä tuntuu loppuneen ja eläimet kadonneen. Hämmästyttävää oli havaita selviytymiskeinojen monimuotoisuus. (Levy on aito luontoäänite.) suoMen LuonTo 10/2015 Lukijoiden mielestä paras juttu oli sibeliuksen luontosuhteesta kertova ”Kuuntele, miten luonto tuoksuu”. etelä-suomessakin kelojen määrä on ilahduttavasti lisääntynyt muuttuneiden hakkuutapojen seurauksena, mutta lähes kaikki männyt ovat kuolleet kesken nuoruutensa sienten tai hyönteisten tappamina, vain 60–120 vuoden ikäisinä. Luotin muistiini ja mönkään meni. Kelojen kierteisyydestä Suomen Luonnon viime numerossa (10/2015, s. Aina pitäisi malttaa tarkistaa faktat. osallistujien kesken arvotaan Lauri Hallikaisen cd-levy Tunnelmakuvia luonnosta osa VI– Jään laulu. ”olisi kiva tietää huonekuusesta enemmän”, hän kirjoittaa. postikortilla: suomen Luonto / paras juttu, itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. se on kotoisin pienehköltä norfolkinsaarelta uuden kaledonian ja uuden seelannin puolivälistä ja voi kasvaa jopa 70 metrin mittaiseksi. V es A pe rt tu n en. kasviasiantuntijamme seppo Vuokko lääkitsi tiedonjanoa näin: ”Huonekuusi on aivan oma lajinsa ja kuuluu eri heimoonkin kuin kotoinen kuusemme. kierre on vastapäivään silloin, kun se nousee vasemmalta alhaalta oikealle ylös. äänestä . Luontokaupan norppamukit voitti Pirjo Kupari Hyvinkäältä. vESa pErTTUNEN oikein havaittu Vesa Perttunen on oikeassa: valtaosa keloista on kierteisiä vastapäivään ja vain pieni osa myötäpäivään. On hienoa, miten eri lailla ihmiset voivat aistia ja kokea ympäristöään. Laitathan mukaan perustelut! Vastaukset viimeistään 31.1.2016. iLkka OjaNSivU, NUrMijärvi Tikat tutuiksi Monipuolinen, näyttävät kuvat ja mielenkiintoinen teksti. siinä mainitaan, että pääosa on kiertynyt myötäpäivään ja joka kymmenes päinvastaiseen suuntaan. Tämä juttu oli hyvä vastaus tällaisiin pohdintoihin. kierteisyys voimistuu puun ikääntyessä, joten kierteisten kelojen määrä riippuu siis siitä, minkä ikäisinä puut ovat kuolleet. airi hOLappa, LaiTiLa Juttu valaisi hienosti Sibeliuksen suhdetta luontoon. pinnan syyt ovat lähes suoria tai kierteisyys niin heikkoa, ettei siihen juuri kiinnitä huomiota. Huonekuusi on vain kaupallinen nimi ruukkutaimille ja kasvin oma virallinen nimi on norfolkinaraukaria. nettisivuilla www.suomenluonto.fi tai . Ainakin kemin– rovaniemen seudulla näitä poikkeuksia on selvästi vähemmän, ehkä yksi tuhannesta. harri haapaSaLO, raiSiO Tämä kelo on vähemmistöläinen, sillä se on kiertynyt myötäpäivään. SEppO vUOkkO huonekuusi on araukaria Lukijamme Toni Asikainen osti jouluksi kuusen sijaan huonekuusen, joka jäi askarruttamaan häntä. Minusta kun nämä vähemmistöläiset ovat kierteellä myötäpäivään
tosin täysikokoinen norfolkinaraukaria on aivan eri näköinen kuin huonekuusi. Bo B H A LL / w ik iM ed iA co M M o n s / cc -B ysA -2 .0 JA n n e H AV u Lu o to. iLONa haNkONEN nimi on enne Viime Suomen Luonnossa (10/2015) artikkelissa Kirja vie luontoon oli hauska sattuma vai liekö todiste. Lisäksi muovikennon kiinnitysmekanismi on epäluotettava. ongelma on tietenkin se, että jaettavana saattaa olla vain yksi mainos, minkä pakkaaminen postisen sisään ei tietenkään ole järkevää. Vanhimmat yhä käytössä olevat ovat 15 vuotta vanhoja. nuoren puun lehdet ovat neulasmaiset kuin kuusella, mutta vanhan puun lehdet ovat suomumaisia ja tiiviisti limittäin – ohut oksa on kuin rotanhäntä! yhteistä isolle puulle ja huonekuuselle on kuitenkin oksiston säännöllinen rakenne.” TOiMiTUS postinen helpottaa jakajan työtä Vuoden turhake -äänestyksessä mainoskääre postinen sai kunniamaininnan (Suomen Luonto 10/2015). Minulla on oma kanala ja olen käyttänyt samoja pahvikennoja vuosia. se ei kuitenkaan ole mikään turhake ainakaan näin postinjakajan näkökulmasta. ohuesta muovista valmistettu kenno ei varmasti kestä vuottakaan, vaan menee särölle ja halkeaa jostain kohtaa. kiitos hyvästä lehdestä! aULikki karTTUNEN TAPIO KAISLAN VALOKUVANÄYTTELY Suomen Metsästysmuseo Finlands Jaktmuseum Tehtaankatu 23 A 11910 Riihimäki www.metsastysmuseo.fi Seuraameitäfacebookissa! MENE JA TIEDÄ 200 lehteä maailman avartamiseen. kokonaan toinen asia on pitää ylipäänsä mainoksia turhakkeena, mutta taloudellisesti ja työergonomisesti postinen on kyllä erittäin toimiva työkalu, ei missään nimessä turhake. kone pakkaa mainokset postiseen, jonka avulla päästään siihen 600 heittokertaan. sitä ehkä markkinoidaan erottavuudella, mutta oikeastihan sen tarkoitus on vähentää yksitoikkoista käsityötä, jonka voi korvata koneellisella lajittelulla. huonekuusia alkuperäisessä ympäristössään Norfolkin saarella. kannellisen kennon pitää pysyä kiinni kuljetuksessa. 11/2016 Suomen luonto 75 sa ja kanarian kävijät ovat varmasti nähneet sitä isonakin puuna. Marja rEpO pahvinen munakenno valmistetaan kierrätyskuidusta ja se kestää käyttöä muovista kauemmin, kun hakee munia tuottajalta. Jos jakajan piirissä on esimerkiksi 600 mainostaloutta ja mainoksia viisi kappaletta, tekee se jo yhteensä 3000 heittokertaa lajitteluhyllyyn. jaNNE havULUOTO hyvä turhake! Muovisen munakotelon valinta Vuoden turhakkeeksi 2015 oli osuva! se on turhake pahinta lajia! Jos muovipusseja yritetään poistaa käytöstä, niin yhä hullumpia muoveja tulee käyttöön. kirjailijoiden sukunimissä luonto näkyy: Ahti, Helle, Honkalinna, Huhta, koskimies, Laine, Lehtonen, Murtosaari, telkänranta, Varesvuo... Tutustu ja tilaa omasi
Haistavatko nisäkkäät pelon ja voivatko ne aistia ihmisen jännittyneisyyden kohtaamistilanteessa. Laita mukaan yhteystietosi, mahdollinen havaintopaikka sekä ajankohta. 76 Suomen luonto 11/2016 – aSiantuntijat vaStaavat T o im iT Ta n u T a L iC E k a r L S S O N – aSiantuntijat vaStaavat aSiantuntijat vaStaavat kysy LuonnosTA – aSiantuntijat vaStaavat LäHeTä oMA KysyMyKsesI lomakkeella, joka löytyy osoitteesta suomenluonto.fi/kysy-luonnosta, kirjeellä tai kortilla osoitteella suomen Luonto, Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. yöllä lintulaudan alla ruokailevat hiiret ja myyrät houkuttelevat myös muita pöllöjä apajille. Mustarastaille voi tarjota ruokaa suojaisten puiden alla. saalistajia on mahdotonta välttää, vaikka yrittäisi niitä karkottaa esimerkiksi varoitusäänillä tai muilla tempuilla. pelottelu saa helposti karkotettua myös toivotut ruokavieraat. ihmisen jännittyneisyyden havaitseminen voi perustua muuhun kuin hajuaistiin. tätä pitää miettiä jo kesällä ja järjestää suoja esimerkiksi istutuksin. ku VA t H A n n u Le H to n en. sen sijaan adrenaliinierityksen voimistuminen taistele tai pakene -tilanteessa lisää hieneritystä ja samalla hajuaineiden tuotantoa. katseen suunnan vaihtelu ja tahattomat raajojen ja vartalon liikkeet voivat viestiä epävarmuudesta. jUha vaLSTE Tummia ja vaaleita ahvenia Olen saanut katiskasta kahdenlaisia ahvenia: tummia, raidallisia ja tukevia sekä vaaleita ja lähes raidattomia. kanahaukka, varpushaukka, varpuspöllö tai näätä käy silloin tällöin nappaamassa saaliin ruokintapaikalta. useimmat nisäkkäät pystyvät haistamaan toisen eläinlajin suotuisissa oloissa (tuulen alla) kymmenien metrien päästä. eläimillä on ominaistuoksun erittämiseen erikoistuneita rauhasia esimerkiksi nilkoissa, silmän edessä tai peräaukon tienoilla. niinpä neuvo ongelmaan on sijoittaa lintulauta siten, että lähellä on hyvä turvatai kätkeytymispaikka ruokavieraille. suojapaikan voi myös rakentaa joka talvi erikseen kuusennäreistä, havuista ja oksista. tämän eläimet pystyvät haistamaan. A rt o Ju Vo n en valikoiva pelotin Onko olemassa pelotinta, jota pikkulinnut ja oravat eivät pelkäisi, mutta joka karkottaisi mahdolliset petolinnut. tiheä pensasaita, metsänreunan pensaikko tai muunlainen istutus ruokintapaikan välittömässä läheisyydessä estää petolintuja pääsemästä saaliiseen käsiksi. SEppO vUOLaNTO haistaako eläin pelon. Pelkään myös, että näätä tulee ja syö oravat. Jokaisella eläinlajilla on sille ominainen tuoksu, joka voi olla voimakkaampi tai heikompi tilanteesta riippuen. . ihmisellä niitä on kainaloissa ja nivusissa. . Onko ahvenia eri rotuja. toisaalta suora tuijotus on yleensä aggressiivisuuden merkki, joka voi saada itsensä varmaksi tuntevan pedon hyökkäämään. Aiheina kasvit, kalat, linnut, nisäkkäät, selkärangattomat, sienet, sää, ilmakehän ilmiöt ja geologia. on kuitenkin väistämätöntä, että hyvä ruokintapaikka kerää monenlaisia eläviä ympärilleen, myös petoja. Monet lintujen ja oravien ruokkijat kysyvät samaa. eläin tuskin pystyy aistimaan pelkoa tietyn hajun perusteella
etelänpäiväkiitäjät ovat oppivaisia otuksia, jotka muistavat hyvät ruokapaikat. se on hyvin kolibrimainen olemukseltaan. se on pääosin hämärän laji, mutta sopivan usein sitä näkee päivisinkin. tässä on useita mielenkiintoisia havaintoja. Löysin Vihdistä kanin raadon, jossa oli luita, karvoja ja suolia. sama yksilö voi viipyillä usean viikon ajan samassa puutarhassa, varsinkin aamuin ja illoin. kirkkaissa järvissä ahvenet ovat voimakasvärisiä ja selvästi raidallisia, sameissa usein haaleita ja heikkoraitaisia, tummavetisissä jopa lähes mustia. Jos siirtää tumman ahvenen mustavetisestä suolammesta kirkkaaseen veteen tai vaikkapa valkoiseen ämpäriin, se vaalenee jo lyhyessä ajassa. haNNU LEhTONEN kolibri haminassa Eräänä syksynä näin pasuunakukassani kolibrin näköisen linnun, joka räpytteli kiivaasti siipiään. ensinnäkin kaniinin leviäminen Helsingistä on jo edennyt varsin pitkälle maaseudulle. nuori ja pienikokoinen ahven on matalaruumiinen, mutta kehon korkeus kasvaa kalan kasvaessa. kolme muuta kandidaattia ovat päiväkiitäjiä, jotka nimensä mukaan ovat päivälajeja. Moottoriteiden ja radanvarsien suorat linjat, penkereet ja muut rakenteet ovat sopivia leviämisteitä kaniineille, siinä missä ne vastaajina tässä numerossa: sePPo VuoKKo kasvit sePPo VuoLAnTo Linnut JAAKKo KuLLberG Hyönteiset JuHA VALsTe nisäkkäät LAsse Kosonen sienet HeIKKI neVAnLInnA ilmakehän ilmiöt Varpushaukka voi saada ruokinnalta helpon saaliin. kolibrimaisista kiitäjistä noin kahdeksansenttinen matarakiitäjä on yleinen ja ehkä helpommin tunnistettava perhoseksi kirjavien värien takia. eteläeurooppalainen etelänpäiväkiitäjä taas on etusiiviltään tasaisen ruskea ja takasiiviltään sekä siipien alapinnoilta oranssinruskehtava ja kiiltävä. niiden lento on hyvin nopeaa ja vakaata, ja pitkä, voimakas imukärsä on kukalle tullessa valmiina suoraksi ojennettuna, jolloin sitä voi luulla nokaksi. etelänpäiväkiitäjä onkin yleisin kolibripuheiden syy maassamme. suomesta on aina silloin tällöin ilmoiteltu maallikkohavaintoja kolibreista, mutta lintujen harhautuminen edes laivojen avulla eurooppaan on jokseenkin mahdotonta. se elää toukkana mataroilla lämpimillä paikoilla ja vaeltaa meille eteläisestä euroopasta alkukesällä ja lisääntyy lämpiminä kesinä tehden jopa kaksikin kotimaista polvea. Sillä oli pitkä nokka ja se oli melko tumma väritykseltään. Jospa se oli tullut vaikka jonkin laivan mukana. kuusamaja ruusuruohokiitäjä ovat osin läpinäkyväsiipisiä ja muistuttavat siksi kimalaisia, jotka kuitenkin laskeutuvat aina kukille. Oliko se tullut haaskalle. suomessa esiintyy neljä perhosiin kuuluvaa kiitäjälajia, joita voi päivisin havaita kukilla lentämässä kolibrien tapaan kukkiin laskeutumatta. Ahvenen kuten monien muidenkin kalojen väri riippuu suuressa määrin veden väristä. Laji pitää muiden kiitäjien tapaan pitkätorvisista tuoksuvista kukista kuten horsmista, syreeneistä, kohokeista, tervakoista, petunioista, verenpisaroista, syysleimuista ja syrikästä. kolibrit ovat amerikkalainen lintuheimo. syksyllä lajin yksilöt suuntaavat etelään, vaikka jotkut saattavat yrittää jopa talvehtimista rakennuksissa. Ahvenesta ei eroteta rotuja, vaan ulkoasu on ympäristön aikaansaamaa. 11/2016 Suomen luonto 77 . jaakkO kULLBErG Mikä söi kaniinin. HAnnu LeHTonen kalat. . energia ei riitä matkantekoon. suurin osa lajistosta elää eteläja Väli-Amerikassa, mutta 12 lajia esiintyy säännöllisesti yhdysvalloissa, lähinnä eteläisissä osavaltioissa ja erityisesti kaakkoisessa Arizonassa. pohjoisin laji pesii länsirannikolla eteläiseen Alaskaan saakka. Ahvenen muotoon vaikuttavat kalan koko ja ravitsemustilanne. todelliset kyrmyniskat ovat yleensä varsin korkeita ja tukevarakenteisia. alla kirkasvetisen järven ahvenia, vasemmalla tumman veden saalis. . Jy rk i n o rM A JA / VA st AV AL o Etelänpäiväkiitäjä muistuttaa kolibria. Kaniinia oli raahattu useita metrejä ja laahausjäljen ympärillä oli isojen siipisulkien lyöntijälkiä. Saisiko palokärki tahtoessaan kaniinin hengiltä. Kaikkein oudointa oli, että paikalta nousi palokärki. Onko Suomessa koskaan nähty kolibria. suomen talvi on yleensä liian pitkä niille, mutta keski-euroopassa niitä ainakin ajoittain talvehtii. se myös yöpyy yleensä samassa paikassa, joka voi olla jokin rakennuksessa oleva rako, kolo tai muu suojainen paikka
näitäkin haukkoja talvehtii suomessa pieniä määriä. ei torvelo vaan nuija tai oikeammin sen jäänne! nuijakuukunen on huomiota herättävän kookas kupusieni, jolla on selvä pitkä jalkaosuus ja sen päässä pyöreä tai päärynämäinen latvaosa. Mäyrät kyllä syövät kohtaamansa jäniksenpojat tai linnunpesät munineen tai poikasineen – mutta kohtaamisia on melko harvoin. LaSSE kOSONEN henkipatto mäyrä Miksi mäyriä vainotaan ja tapetaan. . nuorena se on valkoinen, ja kun itiöemä vanhenee, se tummenee ja käy lopulta hyvin tummanruskeaksi ja paperinohueksi. tutkimusten mukaan mäyrä on kaikkiruokainen eläin, joka syö pääasiassa kasveja ja näiden lisäksi lieroja, etanoita, toukkia, myyriä sekä maamehiläisten ja kimalaisten pesiä. tärkein ravintokasvi on kaura. Luut, karvat ja suolet paikalla paljastavat kuitenkin koukkunokan käyttämisen eli pöllön tai haukan repimistyön. nuijakuukunen kasvaa yleensä yksittäin tai muutaman itiöemän ryhmänä. on suoranainen häpeä, että mäyrä sijoitetaan meillä haitallisten pienpetoSiivenjäljet paljastavat saalistajaksi petolinnun. aSiantuntijat vaStaavat kysy LuonnosTA 78 Suomen luonto 11/2016 ovat leviämisesteitä monille metsälajeille. itiöiden purkautumistavan kautta lajeja on siirrelty eri sukuihin, mutta nykyisin dnA-menetelmin nuijakuukunen on taas viety tuhkeloiden sukuun Lycoperdon vaikka muilla tuhkeloilla itiöt purkautuvat lakiaukon kautta. kyse on petolinnusta; saaliin ilmaan nostaminen ei vain ole onnistunut. Lienee jokin tuhkelo. olen kysyjän kanssa samaa mieltä siitä, että sen nouseminen haaskalta oli kaikkein oudointa. . tosin palokärkiä on nähty pihlajanmarjasatoa verottamassa, joten se voi siis hakea ravintoa muualtakin kuin puiden rungoilta, tyviltä tai kannoista. SEppO vUOLaNTO Nuijakuukusen torso Olen löytänyt outoja torveloita parikin kappaletta sekametsiköistä. ehkäpä nuijatuhkelo olisikin parempi nimi. sen maun sanotaan muistuttavan kampasimpukkaa. er JA LA Ak ko n en / VA st AV AL o Tässä saalis on joko päässyt pakoon tai lintu on vienyt sen mukanaan. Vankkaa uskoa eivät horjuta tosiasiat – mäyrien ravintoa tutkittu perusteellisesti muun muassa englannissa, ruotsissa ja myös suomessa. käpytikan tiedetään käyvän haaskoilla naputtelemassa rasvaa, mutta palokärjestä en ole kuullut vastaavia havaintoja. kanahaukan lisäksi hiirihaukka tai piekana voisivat tulla kysymykseen, jos paikka on riittävän avonainen. tunnettu metsästäjä ja petoeläintutkija erik nyholm kirjoitti jo 1960-luvulla mäyrien tuovan ihmiselle enemmän hyötyä kuin haittaa. es ko re iM A. kun pallomainen latvaosa irtoaa, tumma itiöpöly pääsee valloilleen. palokärjellä ei ole mitään tekemistä itse saalistuksen kanssa. kaniinit puolestaan lisäävät petojen saalisvalikoimaa, mistä huuhkajien ilmaantuminen Helsinkiin oli hyvä esimerkki. pehmeästä lumesta ponnistaminen voi olla vaikeaa isollekin petolinnulle, kun alusta pettää ja siivet osuvat lumeen estäen ilmaan pääsemisen. en kuitenkaan voi uskoa, että palokärki edes yrittäisi saada elävän kaniinin hengiltä, vaikka sen lyöntivoima olisi hyvinkin riittävä kaniinin nujertamiseen. näitä paperinkevyitä nuijakuukusen jäänteitä voi nähdä vielä talvella ja seuraavana keväänäkin, kunnes tuuli ne vie. nuijakuukunen on nuorena ruokasieni kuten tuhkelot ja maamunat yleensäkin. olisiko palokärki ollut muissa puuhissa, vaikkapa lumen alla olevan kannon, muurahaispesän tai puunjuuren kimpussa. Hyvä kysymys! Valitettavasti osa metsästäjistä uskoo mäyrien syövän paljon riistaa kuten metsäkanalintujen ja sorsalintujen munia ja poikasia sekä jänisten poikasia
Mistä johtui viime syksyn huima neulasmäärä. Metsässä neulaset hautautuvat sammaleeseen ja hajoavat verraten nopeasti niin, ettei paksua neulasmattoa tavallisesti synny. tämän kirkollisen käyttötavan vuok11/2016 Suomen luonto 79 Ar to Ju Vo n en H An n u H u tt u ris to H yy pp ö Lä in en Mäyrän metsästys jakaa mielipiteitä. raidan oksat ovat hauraita, koukkuisia ja mutkaisia. olen kerran mättänyt lapiolla säkkiin sellaista neulasmattoa ja tuonut sen puutarhaan katteeksi. Havainto vastaa hienosti Pohjolan linnut värikuvin -teoksessa (otava 1963–1967) kuvattua palokärkien reviiritaistelua sekä käyttäytymisen, kestoajan että paikan suhteen. Jos tiellä on poikkeuksellisen paljon neulasia, se johtunee todennäköisesti säästä: neulaset karistanut tuuli on käynyt sellaisesta suunnasta ja niin voimakkaana, että se on kuljettanut neulaset tielle. pieniä palokärkiryhmiä havaittiin muuttamassa jopa metsän yllä ja etenkin niemien kärjissä, esimerkiksi Hankoniemellä. sen sijaan asfaltille tai betonille päätyneet neulaset voivat säilyä useita vuosia ja muodostaa hylätylle tai vähän käytetylle tielle paksujakin kerroksia. jen joukkoon vapaasti tapettavaksi. talvea ja seuraavaa pesimäkautta ajatellen elinpiirin pitää tuottaa riittävästi ravintoa. kun suomessa palmusunnuntai sattuu keskelle talvea, kissansa paljastanut kiiltopaju on ainoa kasvi, jossa kevään tulo jo näkyy. jUha vaLSTE Neulastulva Tiellä oli niin paljon männyn neulasia, että kohta tarvitaan lumikolaa! Neulasmatto on liukas ja vaarallinen moottoripyörille ja mopoille. Männyn neulaset elävät etelä-suomessa tavallisesti kolme kesää ja pohjoisessa viisi, kuusi kesää. Jos myöhäissyksyllä tai talven aikana on kosteanlämpimiä säitä, kukintosilmut turpoavat sen verran, että silmusuomu karisee. palokärkien ja muidenkin normaalisti paikkalintujen vaeltaminen johtuu hyvästä pesimäkesästä, joka tuottaa runsain määrin nuoria lintuja. Mitä oli tekeillä. niin se sai korvata palmun lehdet Jeesuksen Jerusalemiin ratsastuksen muistojuhlassa. . SEppO vUOLaNTO kissat aina pajussa Olen ihmetellyt tienvarressa olevaa pajua, jossa tuntuu aina olevan kissoja. Onko kyseessä jokin erikoinen laji vai onko puska hukannut kalenterinsa. kyseessä ei näyttäisi olevan pariskunta, vaan kaksi saman sukupuolen edustajaa. kukinta alkaa kuitenkin vasta kevään lämmettyä. Muilla kasveilla silmun suojana on lukuisia pieniä suomuja, mutta pajuilla vain yksi, kova ja huppumainen suomu. kysyjä kuvaa sattuvasti palokärkien elinpiirin puolustamista. Vanhin neulaskerta kellastuu loppukesästä ja varisee syyskuussa. raita on puu ja sen kukkivat oksat ovat korkealla puun latvuksessa. kun nämä tulokkaat hakevat itselleen pysyvää elinpiiriä, niin paikoilla jo elävät lajikumppanit pyrkivät häätämään ne tiehensä. syksyllä 2015 koettiin ennennäkemätön palokärkien vaellus rannikoillamme ja muilla maaston muodostamilla johtolinjoilla. Ne kiersivät runkoa, kurkistelivat ja elehtivät. kiiltopajun oksat ovat pitkiä, notkeita ja suoria, ja niissä on usein runsaasti kissoja. niinpä kiiltopaju on se paju, jonka oksia kerätään kevään merkkinä maljakkoihin. useimpia tapettuja mäyriä ei käytetä millään tavalla hyväksi – kyse on vain tappamisesta jännityksen vuoksi. . Tuuli on kasannut neulasia matoksi tielle. . kissa on pajun nuppuasteella oleva kukinto. kukintosilmut, jotka ovat lehtisilmuja suurempia, kehittyvät jo varhain edellisenä kesänä. SEppO vUOkkO palokärkien taisto Katselimme viime syyskuussa mökillä tunnin ajan palokärkien pelehtimistä männyn tyvellä. Juuri kysyjän havaintoaikoihin 9.–13.9. hyvä palokärkivuosi johtaa reviiritaisteluihin.. oikeastaan vain kahden pajulajin, raidan ja kiiltopajun, kukinnon silmusuomu voi karista jo syksyn tai talven aikana. sen jälkeenkin vaellus jatkui vilkkaana vielä lokakuulle saakka. Niitä ilmaantui jo ennen joulua, ja kokemukseni mukaan kukinta kestää toukokuulle. toinen kiistakumppaneista joutuu lähtemään uuteen paikkaan. ehkä asiaan vaikuttaa myös luolakoiraharrastus – jos mäyrä rauhoitettaisiin, tämä koirien ja luonnonvaraisten eläinten yhteinen rääkkäys kävisi hankalammaksi. Vuosittain karisevien neulasten määrässä ei ole kovin suurta vaihtelua. Mikäli lintukanta on hyvä laajoilla alueilla, osa linnuista joutuu lähtemään kauas uusille seuduille, joilla vielä on tilaa reviireille. neulaskarike käy mainiosti myös ulkokäymälän kuivikkeeksi, mutta silloin siihen on hyvä lisätä hiukan turvetta tai sahajauhoa imukyvyn parantamiseksi. Hangon lintuasemalla Haliaksella nähtiin päivittäin kymmeniä vaeltavia palokärkiä, viitenä päivänä yli 150 lintua. tällä tavalla palokärjet välttävät ravintopulan, joka uhkaa liian tiheässä kannassa. kysyjän mainitseva pensas ei ole kiiltopajuksi mitenkään poikkeuksellinen
Autojen pakokaasuista tulee osin samoja haitallisia yhdisteitä kuin puunpoltossakin. Hakuaika on 18.1.–18.3.2016. Säätiön hallitukselle osoitetut hakemukset toimitetaan Suomen Luonnonsuojelun Säätiön asiamiehelle, Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki, viimeistään perjantaina 18.3.2016 klo 16.15 (postileiman päiväys riittää). 80 Suomen luonto 11/2016 kysy LuonnosTA aSiantuntijat vaStaavat si kissojen koristamia pajuja sanottiin ennen monin paikoin palmuiksi. Jo vanhastaan tunnetuin haittavaikutus on puiden epätäydellisessä palamisessa tai huonoissa tulisijoissa muodostuva häkä, joka on tappava myrkky. Ovatko puun poltosta syntyvät pienhiukkaset erilaisia kuin vaikkapa liikenteestä syntyvät. puunpoltossa syntyy aina pienhiukkasia sekä soluille myrkyllisiä yhdisteitä. puuta on poltettu kotitalouksissa kautta aikojen, mutta vasta viime aikoina sen aiheuttamiin ongelmiin on kiinnitetty huomiota. . SEppO vUOkkO puunpolton haitat Minua ihmetyttää nykyinen puun polton tuomitseminen terveydelle haitallisten pienhiukkasten takia. Säätiön käyttövaroista jaetaan apurahoja luonnonja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan. Itämerirahastosta jaetaan apurahoja Itämeren valuma-alueen ekosysteemien suojeluun liittyvään tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen Itämeri-yhteistyöhön. nyt voidaan tarkasti mitata palamisessa syntyviä epäpuhtauksia ja haitallisia palamistuotteita. poltettavan puun pitää olla hyvälaatuista ja kuivaa. kukkivissa pajuissa kissojen silkkimäinen pehmeys katoaa, kun heteet ja emit kasvavat niitä talvella suojanneen karvapeitteen läpi. tarkempia tietoja puunpolton haitoista ja niiden torjumisesta on esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla www.thl.fi. suomessa noin 50 prosenttia kaikissa polttoprosesseissa syntyvästä mustasta hiilestä on peräisin puun pienpoltosta. Lisätiedot: asiamies Tarja Ketola, 040 527 5212, tarja.ketola@sll.fi ja www.luonnonsuojelunsaatio.fi Suomen Luonnonsuojelun Säätiön hallitus. Hakemuksia ei voi lähettää faxilla tai sähköpostilla. Hakumenettely: Hakeminen tapahtuu hakulomakkeella, johon tulee liittää tutkimustai työsuunnitelma, ansioluettelo tai vapaamuotoinen kuvaus aikaisemmasta toiminnasta sekä selvitys muista haettavista apurahoista. hEikki NEvaNLiNNa kA Ar Le su Lk Ak o sk i Ju ss i ry tk ö n en / VA st AV AL o puunpoltossa syntyy aina pienhiukkasia. poikapajuissa norkot muuttuvat keltaisiksi, tyttöpajuissa vihertäviksi; talviasuisissa pensaissa sukupuolierot eivät näy. kevään ensimmäisinä mesikasveina pajuilla ja pajun kukinnan aikaan sattuvilla säillä on aivan ratkaiseva merkitys kimalaisten pesinnän onnistumiselle ja sitä kautta myös puutarhan ja metsän marjasadolle. epätäydellisessä palamisessa syntyy myös niin sanottua mustaa hiiltä, joka voimistaa ilmakehän lämpenemistä. puunpolton haitallisia päästöjä voidaan rajoittaa huolehtimalla riittävästä tuuletuksesta asunnoissa ja pitämällä hormit kunnossa ja nuohottuina. Termex_Luontolehti_ilmo_90x133mm_01_2016_orig.indd 1 5.1.2016 15.38 Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa APURAHOJA luonnonja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan. runsas mesi houkuttelee pajuihin päivällä perhosia, kimalaisia ja kärpäsiä; yöllä pajuissa juhlivat yökköset. noin 250 suomalaista kuolee vuosittain ennenaikaisesti pienhiukkasten aiheuttamiin sairauksiin, jotka syntyvät kun puuta poltetaan vakituisten pientaloasuntojen lämmityksessä. Onko puunpoltto pientaloalueella ja mökillä lopetettava kokonaan vai onko konsteja hiukkasten vähentämiseen. kiiltopaju ja raita kukkivat pajuista ensimmäisinä, etelä-suomessa jo huhtikuussa. Hakulomake ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät säätiön verkkosivuilta hakuajan alkaessa. Rafael Kuusakosken muistorahastosta jaetaan yksi tai kaksi puolen vuoden työskentelyapurahaa väitöskirjatyöhön sekä pienempiä apurahoja Itämeren linnustoa ja saariston eliöstöä, meren ekologiaa, ilmastoa ja maisemansuojelua käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen. Ainahan puita on poltettu uuneissa ja helloissa. www.termex
Puhelin (myös suuntanumero): ..................................................................................... Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 67,50 euroa ja kestotilaus 59,50 euroa. Myynti Lehtipisteissä. 3) Sip oon kor ven kan sal lis pui sto ssa . 9) Kuinka paljon Helsingissä on viherpinta-alaa asukasta kohti. 7) Mikä on taiteilija Teemu Järven teoksen nimi, jonka tuotosta osa menee Luonnonperintösäätiölle: a) Kinastelevat korpit b) Tappelevat talitintit c) Mököttävät mustarastaat. 6) Ei yht ään . Postinumero ja paikkakunta: ......................................................................................... Luonnonkalenterin voittivat: Päivi rintaluoma porista, Iina Piesanen saarijärveltä, Tuija savolainen kuopiosta, nina Koponen Helsingistä ja Pirjo Tamminen iisalmesta. 8) Pih ab ong aus ta. ”Onko minulle sijaa?” kysymys sai äänestäjät liikuttumaan. suomenluonto.fi Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 kk, 10 numeroa) kotimaahan 76,50 euroa, kestotilaus 67,50 euroa. Kestotilaus 12 kk (67,50 €) . Postinumero ja paikkakunta: ......................................................................................... kesäiseen kanteemme saatiin äänestäjien mielestä ikuistettua upeat luonnon värit ja aiheen herkkyys. ulkomaantilauksiin tulee postituslisä: eurooppa 20 ja muut maanosat 30 euroa. onnittelut voittajille ja lämmin kiitos kaikille osallistuneille! Paras kansi valittu! Kärppä sai kisassa äänivyöryn ”Mukava vurrikka kannessa”. 9) 120 nel iöt ä. 4) Minkä värinen on vanhan merikotkan nokka. osoite: ............................................................................................................................... nimi: .................................................................................................................................... 10) Minne vesikot on saatu palautettua Virossa. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen ___/___ 2016. ”koko vuoden olen odottanut kärppäkantta”. ”Upea kansikuva. Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys Tunnus 5009174 00003 VASTAuSLÄHETyS Suomen Luonto maksaa postimaksun. 3) Missä sijaitsee Suomen metsäisin metsä. 10 ) Hiid enm aal le. . 5) Pik kup and a. kolmannes äänistä vierähti voittajalle ja loput jakaantuivat hyvin tasaisesti muiden yhdeksän kesken. kestotilaus uudistuu tilaus jaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. Määräaikaistilaus 12 kk (76,50 €) . ”ON NiiN pUhdaS ja kaUNiS”, sanottiin kärpästä, joka nostaa uteliaana päätään hangen takaa viime vuoden viimeisen numeron (sL 10/2015) kannessa. 2) 30 met riin . SLL jäsennumero .............................................................................................................. pähkinöitä 1) Mikä on tunturisopulin pääasiallinen ravintokohde. irtonumero 9 euroa. Määräaikaistilaus 6 kk (42 €) . 11/2016 Suomen luonto 81 Tilaajapalvelu Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki (09) 2280 8210 (kello 9–15) tilaajapalvelu@sll.fi www. Voittajakannen on kuvannut Ville Heikkinen /Vastavalo, numeron 5 Arto Griinari ja numeron 3 kannen sven Zacek. villisika on tervetullut takaisin.. SUOMEN LUONNON TiLaUS/OSOiTTEENMUUTOS Tilaan suomen Luonnon alkaen ___/___ 2016. toiselle sijalle kipusi numeron 5 kansi tytönkorennollaan ja lemmikillään ja kolmanneksi numeron 3 kansi villisiallaan. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): __________________________ Lehden maksaja (laskutusosoite): Allekirjoitus: ...................................................................................................................... 7) Kin ast ele vat kor pit . Puolen vuoden määräaikaistilaus (5 numeroa) 42 euroa. Myös täällä Oulussa jääkiekko voi ylpeillä kuvasta.” Siinä voittajan heruttamia kiitoksia. 4) Kel tai nen . osoite: ............................................................................................................................... kr is ti n A AL -Z AL iM i / cA rt in A Voit maksaa tilauksesi e-laskulla – tee sopimus verkkopankissasi! TiLaa LEhTi hELpOST i: www.Suo menluonTo.f i/ leHTiTila uS 1) Sam mal et. 5) Mikä laji on nyt Ähtärin eläinpuiston vetonaula. 2) Kuinka syvälle alli voi sukeltaa. Teen osoitteenmuutoksen. olen SLL:n jäsen (kestotilaus 59,50 €, määräaikainen 67,50 €). 8) Mitä lintuihin liittyvää päivää vietetään vuosittain 30.–31. . Lehden saaja, jos eri kuin maksaja: nimi: .................................................................................................................................... kuva vetosi katsekontaktillaan sekä rauhallisilla väreillään ja ylsi ylivoimaiseen voittoon Paras kansi 2015 -kisassamme. 6) Kuinka monta pesivää naaliparia Suomessa on. kaikki kannet saivat ääniä, joita kertyi peräti 1115. tammikuuta
Vanhojen tutkimusmatkailijoiden muistiinpanot ovat kiinnostaneet minua, ja kai näiden piirrosten taustalla on ihan yleinen, poikamainen mielenkiinto kaikkea epätavallista kohtaan. kaksi pyyn kieppiä. Joskus otan valokuvia, jotta jälkeenpäin pystyisin hahmottelemaan, mitä on tapahtunut. väHäiSiä tutKiMuKsia. siksi kieppejä oli kaksi ja ne olivat lähekkäin. kun kuljen retkillä, pidän yleensä piirustusvälineet mukana. olen tehnyt tätä jo lapsena. Hiihtelin järvenrannan lepikkoa ja ylitin pienen lampareen, kun näin sen jäälle jääneet jäljet. toisin kuin muut kanalinnut, pyy on pariuskollinen paikkalintu, joka viettää talvetkin pareittain reviirillään. Vesiväritkin minulla on, mutta talvella en juuri koskaan maalaa maastossa vaan viimeistelen työn kotona. 82 Suomen luonto 11/2016 Yöllä oli tullut uutta lunta, ja ensi kerran koko vuonna saattoi kunnolla hiihtää. Haluan palata tapahtumiin, jotka ovat jo ohi mutta joista voisi vielä jotenkin saada kiinni. Mittanauha puuttui, mutta mittasin suksisauvalla kaikki jäljet ja sitten kotona mittasin tuon sauvan, minkä perusteella laskin lumikäytävien pituuden. Jo paikan päällä piirsin myös jonkinlaisen luonnoksen jäljistä. jUha iLkka M A r ik A ee r o LA T o im iT T a n u T jO U N i T ik k a N E N Graafikko Juha Ilkka perehtyy lähes huomaamattomiin luonnonilmiöihin. pyyt olivat kaikonneet, kun tulin lammelle, mutta jäljistä saattoi päätellä jotain
Majava on metsäekosysteem in muokkaaja ja insinööri . helmikuuta . kapuamme Suomen korkeimmalle ääripisteelle . http://instagram.com/suomenluonto. 11/2016 Suomen luonto 83 www.facebook.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto KESToTILAAJILLE ILMAInEn Digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku.fi netissä luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto.fi M ik A H o n k A Lin n A korpit valmiina peSintään 2/2016 ilmestyy 18. uusin tieto kuikan muutosta mika honkalinnan kuvat ja kokemukset kaarneen elämästä
kiitämme ja lupaamme pitää luonnonystävän ykköslehden laadukkaana jatkossakin! uskomme, että tämä onnistuu luontoa ja sen ystäviä kuunnellen. LEhTEMME ENSihETkiSTä on 2016 kulunut 75 vuotta. SUOMEN LUONNOLLa on kansallisen Mediatutkimuksen mukaan jo 186 000 lukijaa. Siksi niiden kuvaaminen on vaikeaa. Myös lehden tuoton käyttäminen luonnonsuojeluun koettiin tärkeäksi. Sama osuus on valmis suosittelemaan sitä ystävilleen. lukijatutkimuksemme mukaan 99 prosenttia lukijoista on tyytyväisiä lehteen. Facebookissa lehden ympärillä on yli 70 000 luonnonystävän yhteisö. lukijatutkimuksemme mukaan (Focus Master 2015) lukijat arvostavat monipuolista luontoja ympäristötietoa sekä sitä, että lehti on osa luonnonharrastusta. 10 vuodenaikaa suomen Luonnossa. luontokuvaaja Markus Varesvuo odotti viisi päivää, että saisi talteen maailmalle lähdön tunnelman. Siinä olemme lukijoidemme varassa. M A rk u s VA re sV u o Metson poikaset vielä pesällään Kuhmossa kesäkuussa 2015. Suomen Luonto on yksi maamme pisimpään ilmestyneistä aikakauslehdistä, mutta haluamme pysyä pirteinä kuin metson poikaset. Palautusviikko 2016–07 767095-1601 Jo 186 000 lukijaa! METSON UNTUvikOT ovat miltei heti kuoriuduttuaan valmiita lähtemään pesästä. voimme sanoa, että Suomen Luonto on ollut koko ilmestymisensä ajan metsonkin puolella. Emo saatteli maastoon yhdeksän poikasta