SUOMEN 10 • 1991 Irtonumero 33 mk Elämää ja kuolemaa Kuolassa
Lisäksi tähdennetään ympäristöyhteistyön tärkeyttä, ja erityisesti mainiSUOMEN LUONTO 10/91 50. Kuolankin alueella on laukannut suomalaisia ministereitä ja virkamiehiä jo ainakin parikymmentä vuotta. Tämä on aika omituista, sillä niemimaan raskas ja estoton saastuttaminen on jatkunut vuosikymmeniä. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Ilmestyy 30.01. (90) 654 198, 627 927 ja 627 957. Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puhelin (90) 876 9100 telefax (90) 876 6150 Irtonumero 33 markkaa. 06.03. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 219 mk ja säästötilaus 193 mk. SUOMEN LUONTO 1941 50 1991 Elämä saastepilvessä on ahdistavaa, monet tuntevat sen konkreettisesti keuhkoissaan. Jlmestymisaikatau/u No 1 2 3 Aineisto toimitukseen 20.12. Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00151 Helsinki puh. Vauriot ovat tietysti räikeimmät jättimäisten Sl,llattojen ja tehdaskombinaattien ympäristössä, mutta osa saasteista leviää Suomenkin Lappiin tekemään tuhojaan kotimaisten päästöjen lisäksi. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 17.03. raskasmetalleja. Joko he ovat olleet sokeita tai suomettuneen arkajalkaisesti vaienneet näkemästään. Sopimusluonnos korostaa rajojen loukkaamattomuutta ja kummankin valtion alueellista koskemattomuutta. (90) 642 881 telefax: 446 914 Päätoimittaja Jonna Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Anne Brax Antti Halkka Alice Karlsson Markku Tanttu (ulkoasu) Värierottelu/ Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. Vaurioiden laajuudesta kiistellään, mutta erittäin huolestuttava tilanne joka tapauksessa on. Kuolan kauheus ja kauneus Kuolan ympäristön karmea tila alkoi paljastua suomalaisille vasta nelisen vuotta sitten. Säästötilaus 232 mk. 15.04. Kuolan kaivosteollisuus syytää ilmakehään vuosittain kaksi kertaa niin paljon rikkidioksidia kuin koko Suomi ja lisäksi runsaasti mm. SUOMEN 2 SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. Suomen ja Venäjän välillä neuvoteltu, YYA:n korvaava sopimus hyvistä naapuruussuhteista on viimeistelyvaiheessa ja tulee piakkoin hyväksyttäväksi. vsk.. Kuvassa lapsille annetaan ennaltaehkäisevää höyryhengityshoitoa montsegorskilaisessa parantolassa. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 50. 05.02. Tilaus hinnat Vuosikerta (10 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 258 mk. Lisää Kuolasta sivuilla 30-43. Usein vakavat vauriot ilmaantuvat vuosikymmenten viiveellä ja on muistettava, että Lapin luonto on erityisen haavoittuva ankaran ilmaston ja karun maaperän vuoksi
Tätä saalista ei vahingoiteta, se saa renkaat kinttuihinsa ja pääsee vapauteen. Onneksi koko Kuola ei vielä ole kuolinkouristuksissaan, vaan pelastettavaa on paljon. Suomen ja Neuvostoliiton neuvottelut Kuolan kaivosteollisuuden päästöjen leikkaamiseksi junnaavat pahasti paikoillaan. .45 Ulkomailta ......................................................................... Rajojen yli kulkevat päästöt ovat nykyisin usein kouriintuntuvin tapa loukata alueellista koskemattomuutta, räikein hyökkäyksen muoto. "Tehdaspaikkakuntalaisille luonnonrikkaudet ovat kääntyneet onnettomuudeksi. Leena Viikko. Varsinais-Suomen maakuntakukka.: Tanakka kuin tammi ...................................................... Sieltäkin löytyy suojeltavaa. Kotimaasta ........................................................................... 18 Hitaat hämäläiset ovat ehtineet muokata viljavan maansa komeaksi kulttuurimaisemaksi. Asiantuntija-artikkelimme tekee selkoa niemimaan kiehtovasta ja rikkaasta luonnosta sekä kammottavista ympäristötuhoista, jotka näkyvät satelliittikuvissakin. 52 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 46 Mielipiteitä, keskustelua ................................................... Julkaisemme tässä numerossa poikkeuksellisen laajan reportaasin Kuolasta. ..... ... Naavaa etsimässä,Aulikki Oksanen ............................. Karu tosiasia on, että Suomen on koskemattomuuttaan suojellakseen satsattava lähivuosina tuntuvasti Kuolan ja muiden itäisten lähialueiden ympäristönsuojeluun. 38 Ihmisen runteleman pinnan alla Kuolan niemimaalla on kauniimmatkin kasvot. 58 Jouluostoksilla .............................................................. Reportaasi on toteutettu Suomen Luonnon juhlavuoden valokuvausstipendin avulla. Paraikaa nämä kaloja syövät petolinnut viettävät talvea Afrikassa. Elämää Kuolassa, Esko Männikkö ja Pekka Turunen. Titaani, nikkeli ja muut sotilaallisesti tärkeät metallit käyvät valitettavan hyvin kaupaksi maailmalla. Kuolan kahdet kasvot, Jorma Mattsson ........................ 16 Hangon lintuaseman verkot pullistelivat saalista tänä syksynä. Jäljelle jää tuhottu ympäristö" valokuvaajat kertovat. Ensi vuoden budjetissa on jo määrärahoja mm. Kuva: Pentti Ojala/LKA. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 10/91 50. vsk. Filosofinen puheenvuoro. 4 Kuluttajan valinnat .............................................................. Häme esittäytyy maakuntasarjassamme sivuilla 18-29. .49 Kirjoja ............................................................................... 30 Kuvareportaasi saasteen ja kuolevan luonnon keskellä elävistä naapureistamme. Kannatettavia asioita, mutta sopimusta ei pitäisi soveltaa ahtaasti sotilaallisen aggression näkökulmåsta, vaan tulkinta pitäisi laajentaa käsittämään myös alueellinen koskemattomuus ilman tai veden kautta. Polku vie Isojärven jylhiin maisemiin, Timo Lavola ... 50. Alkuun siis päästään, mutta toimenpiteet ovat vielä täysin riittämättömät. Valokuvareportaasimme, joka on tehty Suomen Luonnon 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi myönnetyn stipendin turvin, kurkistaa asian inhimilliseen puoleen. Valokuvastipendin saajat Esko Männikkö ja Pekka Turunen kävivät tänä vuonna useita kertoja kuvausmatkalla Kuolassa. .55 Summaries of the Main Articles ........................................ Pietarin ja Karjalan ympäristöinvestointien tukemiseen. 10 Vain ihmislajik:o pystyy arvottamaan maailmaa. Seinämä syvyyteen, Antti Halkka, Jouni Leinikki ja Panu Oulasvirta ................................................................ 59 Kansikuva Kalasääski eli sääksi on Kanta-Hämeen maakuntalintu. 8 Onko luonto ilman ihmistä arvoton. .50 Kysy luonnosta .................................................................. Kihlat tuhansille, Pekka Hänninen ................................. Valitettavasti itänaapurimme tilanne on viime aikoina vain entisestään vaikeutunut; poliittisten olojen sekavuus, varojen puute ja vallanpitäjien piittaamattomuus kahlitsevat ympäristönsuojelutoimia. Metallintuotannosta saatavat rahat häviävät jättivaltion pohjattomaan kassaan. Sääksiä pesii Suomessa tuhatkunta paria. Maakunnat tutuiksi: Häme Talonpoikain työ näkyy maisemassa, Seppo Vuokko ... vuosikerta 10• 1991 taan yhteistyö lähialueiden välillä. Tätä tuskin on odotettavissa, varsinkaan kun tuotannolla on erittäin vahvat kytkennät aseteollisuuteen. Luonnonsuojelun kannalta ei ole kyse vain Suomi-neidon koskemattomuuden varjelusta; luonto on aivan yhtä arvokas itärajan takana. 12 Sukellus Suomenlahden pinnan alle. Ihanteellisinta olisi tietenkin, että Kuolan kuolemaa kylvävät kombinaatit suljettaisiin välittömästi. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. 3. 28 Patikkamatkalla pohjoishämäläisessä kansallispuistossa
Molemmissa tutkimuksissa näytteet otettiin alle kolmevuotiaista seinäsammalista. Määrä on 40 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Sen tarkoitus on tuottaa erämaiden hoitoa ja käyttöä palvelevaa tutkimustietoa, joka samalla tukee erämaiden säilyttämistavoitteita. Samalla saadaan tietoa siitä, voidaanko erämaametsiä ylipäänsä hakata luonnonmukaisesti, kuten erämaakomitea esitti. " Kaikesta päätellen erämaakokemus on hyvin monitahoinen ja yksilöllinen asia. Pesintätuloksissa on suurta alueellista vaihtelua. Maakotkalle perustettiin syyskuussa suojelutoimikunta, jossa ovat edustettuina ympäristöministeriö, metsähallituksen luonnonsuojeluosasto, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF:n Suomen rahasto, Lintutieteellisten yhdistysten liitto sekä rengastustoimisto. Etelästä ja lännestä tulevat rikkipäästöt ovat Lapissa siis vähintään yhtä suuria kuin idästä tulevat. Tutkimuksessa syvennytään erämaan käsitteeseen ja erämaavaikutelmaan liittyviin tunnuksiin. Osasyynä heikkoon pesimätulokseen pidetään ravinnon saannin heikentymistä. kotkanpesien valvontaa ja tekopesien sijoittamista. Myöhemmin Arktisen keskuksen kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta suositti erämaatutkimuksen ottamista keskuksen tutkimusohjelmaan", kertoo suunnittelija Jukka Jokimäki Arktisesta keskuksesta. Todellinen erämaakokemus voi joillekin ihmisille olla hyvinkin vaikeasti saavutettava, herkkä kokemus", pohtii metsänhoitaja Ville Hallikainen Metsäntutkimuslaitokselta. Tästä on päätelty, että osa kotkapareista on luopunut kokonaan pesinnästä. ja käytön tutkimuksen tärkeyttä. Ensimmäistä kertaa Metsäntutkimuslaitos selvitti myös seinäsammalten rikkipitoisuuksia. Tutkijoita on mukana kolmattakymmentä. Ensimmäisen kerran vastaava tutkimus tehtiin 1985. Pesiltä löytyi tavallistä vähemmän kotkan pääravintona käyttämien kanalintujen jäänteitä. Arto Komulainen säilyttäminen on tärkeää. HeiArktinen keskus tutkii erämaita Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa on aloitettu mittava monitieteinen ja kansainvälinen erämaatutkimus. Projekti koostuu 21 osahankkeesta, jotka liittyvät erityisesti erämaiden historiaan, alkuperäisväestöön, virkistyskäyttöön, luonnollisiin ja ihmisen aiheuttamiin häiriötekijöihin, perusbiologiaan, metsäntutkimukseen ja taloustieteeseen. Metlan tutkimuksen mukaan korkeat rikkipitoisuudet eivät ole Lapin vaan EteläSuomen ongelma. Lähes kolmannes pesinnöistä keskeytyi. Yhteisvaikutusta ei saa unohtaa Lapin metsien heikko terveydentila ei selity pelkästään SUOMEN LUONTO 10/9 1 50. Kimmo Kaakinen rajojemme ulkopuolelle. Tutkimuksessa erikseen esitetyistä sadasta suurimmasta rikkipitoisuusalueesta pohjoisin sijaitsi Oulussa ja painopiste on selvästi Teollisuus-Suomessa. Erämaakomitea painotti mietinnössään myös erämaiden merkityksen, hoidon KOTIMAASTA Joka kolmas kotkan pesintä keskeytyi Luonnonsuojeluliitto on palkannut työntekijän suunnittelemaan mm. Ihmisiltä kysellään esimerkiksi, mitä tunnuksia he mielessään liittävät käsitteeseen erämaa, ja pyritään selvittämään, miten paljon ihmisten erämaakäsitys vaihtelee. Metsäntutkimuslaitos (Metla) on julkistanut ennakkotie4 toja 1990 toteutetusta yhteispohjoismaisesta raskasmetallitutkirnuksesta. Hallikaisen mukaan tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, millaiset käsittelyja hoitomenetelmät sopivat parhaiten sellaisiin talousmetsiin, joissa myös erämaisen ilmeen Metlan raskasmetallitutkimus: Kuola ei yksin syypää Lapin rikkisateeseen Kuolan alueen rikkipäästöt eivät näy merkittävinä pitoisuuksina Lapin sammalissa. Seurantatutkimus antaa kuvaa siitä, miten raskasmetallipitoisuudet ovat viiden vuoden aikana kehittyneet. Yhden osatutkimuksen aiheena on erämaan käsite ja erämaavaikutelman kokemisen metsälliset edellytykset. Epäonnistumisien syynä oli useimmiten tahallinen tai tahaton häirintä. Etelässä eniten rikkiä Vaikka Kuolan alueen rikkipäästöt jo 1988 olivat noin 590 000 tonnia rikkidioksidia vuodessa koko Suomen vastaavat päästot olivat noin 300 000 tonnia näyttää valtaosa päästöistä ajautuvan läntisten tuulien mukana kauas koimmin pesintä onnistui kolmiossa Kuusamo-PosioSalla, jossa syntyi vain yksi poikanen. Kulunut vuosi oli kymmeneen vuoteen huonoin maakotkan pesinnälle: vain 52 poikasta varttui lentokykyiseksi. vsk.. Seinäsamrnalista tehty rikkiselvitys osoittaa, että rikkipitoisuudet ovat Länsi-Lapissa korkeammat kuin Itä-Lapissa. Lisäksi on suunnitteilla elektronisia valvontavälineitä, joita asennetaan pahiten häirittyjen reviirien pesille. Keväällä pitkään jatkuneet kelkk.akelit mahdollistivat vaivattoman liikkumisen kotkien pesillä juuri pesinnän kriittisessä vaiheessa tuhoisin seurauksin. Synkkiä alueita ovat edelleen Pudasjärvi, jossa tuhoutumisprosentti oli 44, Rovaniemen maalaiskunta, jossa 17 reviiriltä jäi vain kaksi lentokykyistä poikasta sekä Sodankylä, jossa 19 reviiriltä kehittyi viisi poikasta. Paras tulos on Inarin kahdeksan poikasta. "Aihetta alettiin pohjustaa ja tutkia Metsäntutkimuslaitoksessa jo muutamia vuosia sitten
Raportissa korostetaan sitä, että siinä esitetyt suojelutoimet ovat täysin välttämättömiä norpan suojelemiseksi. Saman tien aiotaan rakentaa viereisen Linnanmäen sisus täyteen parkkipaikkoja. Työ ei kestäne kauaa, koska WWF on tehnyt erittäin pitkälle menevän esityön. Kuolan alueen vaikutus näkyy Itä-Lapissa selvimmin korkeissa nikkelipitoisuuksissa. Puisto liikkeen mielestä parkkipaikkojen lisäämisen sijasta, kaupungin pitäisi ohjata yksityisautoilua pois kantakaupungista. Keijo Nevaranta 5. Jos niitä ei toteuteta, norppa kuolee sukupuuttoon. Saasteiden ja muiden ympäristötekijöiden yhteisvaikutus saattaa olla tuhoisa. Saimaanorpan suojelussa on jo saavutettu hyviä tuloksia esimerkiksi verkkokalastusta rajoittamalla, mutta tämä ei tulevaisuudessa riitä. Kokonaisuutena etelästä ja lännestä tuleva vaikutus on ehkä suurempi kuin Kuolan päästöjen vaikutus" , Norokorpi arvioi. Merkittavänä parannuksena tutkimuksessa todetaan EteläSuomen lyijypitoisuuksien selvä lasku, joka selittyy lähinnä lyijyttömän bensiinin käyttöönotolla yhä useammassa autossa. He pitävät merkittävimpinä muutoksina vuoden 1985 tilanteeseen Tornion terästehtaalta peräisin olevan kromilaskeuma-alueen erittäin voimakasta pienentymistä ja Etelä-Suomen lyijypitoisuuksien laskua. Nikkelin kaivosalueen vaikutus näkyy myös kohonneissa kuparipitoisuuksissa. Ympäristöministeriö on asettamassa työryhmää, joka laatii saimaannorpalle virallisen suojeluohjelman. WWF:n raportti ei ota tarkemmin kantaa suojelun kusKatalysaattorit tehoavat Raskasmetallitutkimuksen tekivät Eero Kubin ja AnnaLiisa Issakainen Metlan Muhoksen tutkirnusasemalta. Hän muistuttaa myös, että pohjoisten metsien sietokyky on alhaisempi kuin Etelä-Suomessa. KOTIMAASTA Norpan suojelulle tiukat tavoitteet Saimaannorppa säilyy vain tehostamalla Saimaan suojelua. lättyjä paistaa ja aurinkoa ottaa vilteillä ' '. Tämä olisi suurin yksittäinen luonnonsuojeluinvestointi kautta aikojen, mutta se jakautuisi monen vuoden osalle. Samanaikaisesti saimaannorpparaportin kanssa julkistettiin myös yleisölle tarkoitetu esite: Saimaanorppa maailman uhanalaisin hylje. Summan kohtuullisuuden voi kukin punnita tykönään jos rantojensuojeluohjelman kustannukset otetaan huomioon, suojelu maksaa kaikkiaan parisataa markkaa suomalaista kohden. Norpparaportti sisältää hyvin yksityiskohtaisia tietoja rauhoituksen tarpeessa olevista norppa-alueista ja toimenpide-ehdotuksia liitekarttoineen. Tohtori Yrjö Norokorpi Metlasta muistuttaakin, että pelkkä Kuolan sulattojen kuntoonpano ei riitä pelastamaan Lapin metsiä, vaikka siitä on helpointa lähteä liikkeelle. Puistoliike voitti ja kallioille rakennettiin puisto, joka avat-~ tiin tämän vuoden toukokuussa. tava ja on toiminnan aika. vsk. Edellisessä tutkimuksessa Outokummun Tornion terästannuksiin. Kansanliikkeen huolet ei§ vät kuitenkaan ole ohi, sillä .3 urheiluhalli mielii nyt kallion j Kuolan rikkipaästöillä. Maailman Luonnon Säätiö ja Joensuun yliopisto ovat kymmenvuotisen työn tuloksena laatineet saimaannorpalle suojelutavoitteet. Antti Halkka szsaan. Silloin Josafatinkin puistossa voisi taas " ... Norpan tulevaisuuden turvaaminen edellyttää luopumista Saimaan säännöstelystä, rantarakentamisen estämistä laajoilla alueilla ja rajoituksia myös kalastukseen. WWF:n raporttisarjan viidentenä niteenä julkaistut tavoitteet ovat varsin kovat. SUOMEN LUONTO 10/91 50. Asukkaat pelkäävät, että liikenteen haitat, pakokaasut ja melu lisääntyvät entisestään kun autot jonottavat parkkiluolan szsaanja ulostuloaukoilla. ' 'Metsien terveydentilaan vaikuttavat myös otsoni, typen oksidit, äskettäin todettu trikloorietikkahappo ja raskasmetallit. tehtaalta pera1sm oleva kromilaskeuma-alue ulottui Rovaniemen pohjoispuolelle. Lisäksi norpan pesimäjäillä liikkuminen tulisi raportin mukaan kieltää. A. Numminen 1972, jolloin alkoi asukkaiden ja virkamiesten välinen kamppailu Helsingin Alppilassa olevista Josafatin kallioista. Norppakannan koko on edelleen vain ''Kaikki nyt joukolla puolesta Josafatin, jotta me saisimme pitää sen '', lauloi kansantaiteilija M. Asukkaat tahtoivat säilyttää kivisen henkireikänsä, virkamiehet halusivat rakentaa siihen urheiluhallin. 160-180 yksilöä, joista alle 40 on hedelmällisessä iässä olevia naaraita. Sanoma on selvä: nyt tiedetään miten norppaa on suojelNorokorpi muistuttaa kuitenkin, että aina kun rikkiä tulee idästä, sitä tulee haitallisen suurina kertyminä. Uudessa tutkimuksessa selvästi kohonneet kromipitoisuudet rajoittuvat Tornion terästehtaiden lähiympäristöön. Niin esitettä kuin raporttiakin on rajoitetusti saatavissa Suomen WWF:stä ja Joensuun yliopistosta. Suurin osa esitetyistä suojelualueista sisältyy kuitenkin rantojensuojeluohjelmaan, joten saimaanorpan säilyminen luonnossamme saadaan varmistettua arviolta vajaan puolen miljardin markan lisäpanostuksella
Kalanviljelylaitos sai Länsi-Suomen vesioikeudelta luvan 1984. Suomessa ei ole innostuttu suojelemaan luontoa öljyvahingoilta, sillä kasviöljy on noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin mineraaliöljy. Teräketjuista leviää Suomen luontoon öljyä kuusi miljoonaa litraa eli 240 säiliöautollista vuosittain. Antti Suomi ei aio antaa periksi, sillä hän on pyytänyt KHO:lta valituslupaa. Moottorisahojen teräketjuöljyjen ominaisuuksia on pohdittu pohjoismaisessa ympäristömerkintälautakunnassa ja edellytykset merkin saamiseksi on vahvistettu. Joen veden laatu ei ole hyvä, joskin se kelpaa virkistykseen ja kalastukseen. Asukkaat ja muut asianosaiset eivät nielaisseet tätäkään: Asia vietiin vesiylioikeuteen, joka kielsi viljelylaitoksen rakentamisen tämän vuoden huhtikuussa. Alice Karlsson Maamme ainoa pellavaloukku vapaan kosken partaalla on Kosken kunnalle oiva matkailunähtävyys. Raision Yhtymä tekee Suomessa rypsistä luonnossa hajoavaa, ympäristöystävällistä voiteluöljyä, josta yli 90 prosenttia menee ulkomaille. Tmaatalouskaupoista, Husqvarnan metsäja puutarhatuotteista ja Shellin huoltoasemilta. Hänen mielestään asiaa voisi edistää mm. KOTIMAASTA Rypsiä sahoihin Metsurin työtä ja luonnonsuojelua voidaan lähentää monella tavalla. Putkiston läpi virtaa 7000 SUOMEN LUONTO 10/91 50. Myös hausjärveläisten jätevedet sekä jokivarren maanviljely rehevöittävät Teuronjokea. He olivat sitä mieltä, että jokea ei pidä lopullisesti pilata ja että kalanviljelystä saatu hyöty ei voi olla merkittävämpää kuin kymmenien ihmisten kärsimät vahingot. Kun saha soi niin öljy roiskuu. Työtehoseuran ja metsänhoitoyhdistysten kautta sekä muuttamalla verotusta rypsiöljyä suosivaksi. Joen kunnostamiseen on valtion tuloja menoarvioon varattu rahaa 200 000 markkaa. '' Jos voidaan osoittaa, että mineraalipohjainen öljy on merkittävä haitta luonnolle, niin kyllä meidän täytyy ryhtyä joihinkin toimenpiteisiin", metsähallituksen metsätyötoimen toimialapäällikkö Tore Högnäs sanoi. vsk.. Pääjärvi on karu ja puhdas samoin kuin Teuronjokikin alkutaipaleellaan. Sen tien katkaisee ensimmäisen kerran pato ja saha, jolta epäillään valuvan kloorifenoleita veteen. Vaatimuksissa on kiinnitetty huomiota mm. Jokivarren asukkaat valittivat päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Seitsemän vuotta sitten Hankalankosken omistaja, maanviljelijä Antti Suomi halusi perustaa mailleen kalanviljelylaitoksen ja ryhtyä tuottamaan 33 000 kiloa kirjolohta vuodessa käyttämällä hyväksi Teuronjoen luonnollista virtaamaa. Hankalankosken kalat kasvatetaan halkaisijaltaan 80 senttiä olevissa muoviputkissa, joita on yhteensä 20 metriä. Yhtä kaikki, Hankalankos"' keen rakennettiin tämän vuoden kesäkuussa kalanviljelylaitos kalat tosin ovat siellä putkessa, niistä ei näy pyrstönheilautustakaan ! Hankalankosken putkilaitos on kokeilu, jonka takana ovat maaja metsätalousministeriö, vesija ympäristöhallitus ja ympäristöministeriö. Yksityismetsissä tilanne on valtion maita hankalampi, koska Keskusmetsälautakunta Tapio ei voi puuttua metsänomistajan tekemisiin. Metsähallituksen palveluksessa on 1500-2000 metsuria, joista jokainen kuluttaa noin litran voiteluöljyä päivässä. Esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa teräketjuöljyt ovat kasviöljyjä ja Ruotsissakin jo puolet kaikista moottorisahoista voidellaan luonnossa hajoavilla öljyillä. KHO palautti asian vesioikeuteen ja määräsi hankkeelle katselmuksen. Joki toisi veden kala-altaisiin ja veisi likavedet mennessään. Mu6 seovirasto on arvioinut pellavaloukun merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi suojelukohteeksi. öljyn hajoavuuteen luonnossa, joten Raision kasviöljyllä on mahdollisuus saada kulutusta ohjaava joutsenmerkki tuotteeseensa. Metsänhoitaja Ilppo Greisin mukaan Tapio voi antaa suosituksia, joskin näin yksittäinen tekninen seikka kuin teräketjuöljyt oikeus oli edelleen laitoksen kannalla, mutta pudotti kalantuotannon alle puoleen. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan pellavaloukku olisi hävitetty kala-altaiden tieltä. Rypsit saa sahaansa mm. Katselmuksen jälkeen vesimetsurille maksetaan moottorisahakorvaus ja kukin moottorisahan käyttäjä huolehtii työvälineensä varusteista itse. Hänen mukaansa asiaa on selviteltävä, sillä kasviöljyn ja mineraaliöljyn hintaero vaikuttaa moottorisahakorvauksiin. Yksi keino on valita teräketjun voiteluun kotimainen rypsiöljy. Sitten tulevat Kosken kunnan jätevedet, joiden vaikutus näkyy vesistössä puhdistuksesta huolimatta. Joesta saadaan ahventa ja haukea, sekä istutettua taimenta ja purotaimenta. Luvan saaminen saattaa olla kiven takana, sillä siihen tarvitaan melkoisen painavia syitä. Erittäin harvinaista on myös ..!! se, että vesiylioikeuden pääj tos muuttuu. sillä edellytyksellä, että kasvatettava kalamäärä on alle tuhat kiloa vuodessa. Metsurin tärkein työväline on moottorisaha, jonka on oltava aina teräkunnossa. Muutama kilometri joen luusuasta vesi ryöpsähtää vielä verrattain puhtaana Hankalankoskeen, jonka rannalla seisoo yli sata vuotta vanha, maamme ainoa jäljellä oleva pellavankäsittelylaitos. Ruotsiin selittyy sillä, että naapurissamme työnantajat hankkivat metsurien öljyt ja bensat, kun taas Suomessa Hankalankosken suojelu putkessa Lammin Pääjärvestä lähtevä Teuronjoki kulkee hämäläisen maalaismaiseman läpi verkkaisesti polveillen. Yhtiö onkin hakemassa merkin käyttöoikeutta ja saattaa saada sen rypsiöljyynsä jo tämän vuoden aikana. Shellin mukaan ero kulutuksessa mm. Hankalankoskea esitti kokeilupaikaksi konsultti ja laitteiston kehittäjä Paavo Ristola Oy ja viranomaiset hyväksyivät sen eivät oikein kuulu Tapion toimialaan
Valmisteilla olevassa päätöksessä edellytetäänkin, että eläinkauppiaat valistavat eläinten ostajia salmonellasta. "Kaikilla jotka hankkivat matelijan, pitäisi olla vankat perustiedot eläinten tarpeista ja elintavoista." Matelijaharrastajia ja asiantuntijoita on Suomessa niukasti. Soverin mukaan· sellaisia lajeja, joita on suhteellisen helppo hoitaa. Suomeen salakuljetetaan matelijoita lähinnä Välimeren maista ja Neuvostoliitosta. "Vaikka päätös nimenomaan tähtää siihen, että eläinten tuonti saataisiin valvontaan." Skutnabb ei itse ottaisi ma-= telijaa kotiinsa. Eläin voi siten olla luonnosta napattu. ruumiinavauksien perusteella on saatu selville, että niiden kuolinsyyt ovat nääntyminen, tulehdukset, puutossairaudet ja loiset. "Tilanne on kestämätön", Soveri sanoo. Mutta c meitä ihmisiä on niin monenlaisia.'' CITES-listan ulkopuolella olevista 41 :stä matelijasta ei vaadita todistusta vankeusaj asta. Vesija ympäristöhallituksen ylitarkastaja Erkki Kaukoranta pitää kokeilua tärkeänä, sillä kalanviljelylaitokset ovat pahoja vesistöjen kuormittajia. Alustavien tietojen mukaan pilottilaitoksen lietteenpoisto toimii, eivätkä alapuolisen veden ravinnepitoisuudet ole kohonneet. "Salakuljetukseen se ei kuitenkaan pure. Kokeilun kustannukset ovat noin 350 000 markkaa. Myös Pirkko Skutnabb on sitä mieltä, että kaupan laillistaminen saattaa lisätä eläinten luonnosta pyydystämistä. Kokeilun tulokset valmistuvat vuodenvaihteessa, jonka jälkeen päätetään jatkosta. "Vaikka ne ovatkin mielenkiintoisia, niin J mitä seuraa niistä on. Tarkkaa lukumäärää Gammals ei tunne, henkilökohtaisesti häneen on ottanut yhteyttä neljä-viisi suomalaista matelijoihin perehtynyttä. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 10/91 50. Eikä siihen tarvita erityistä näppäryyttäkään, liikkuvathan esimerkiksi kilpikonnat varsin hitaasti. Listaan kuuluu käärmeitä, kilpikonnia ja liskoja. ylitarkastaja Pirkko Skutnabb maaja metsätalousministeriöstä, ylitarkastaja Esko Jaakkola ympäristöministeriöstä, eläinlääkäri Timo Soveri eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta ja matelijoiden ja sarnmakkoeläinten tutkija, herpetologi Björn Gammals Kouvolan terraariosta. Tosin kyseessä on niin pieni kalamäärä, ettei juuri muuta ole odotettukaan! Kaukoranta valittelee, että koelaitos jouduttiin sijoittamaan juuri kiistanalaiseen Hankalankoskeen. Alice Karlsson 7. Eläimet tarvitsevat aurinkoa ja riittävää kosteutta eivätkä ne siedä vetoa. Arvioiden mukaan lähes kaikki lemmikkimatelijoiden sairaudet johtuvat hoitovirheistä. Björn Gammals perää vastuuta myös matelijan hankkijalta. CITES-lajien mukanaoloa Soveri perustelee sillä, että ne ovat yleisiä lemmikkejä, joista monet lisääntyvät vankeudessa. KOTIMAASTA Kuningasboa sängyn alle Maaja metsätalousministeriön eläinlääkintöosastolla valmistellaan parhaillaan päätöstä, joka sallisi 52 matelijan tuonnin Suomeen. Lajeista 11 sisältyy CITESsopimukseen. Matelijoita ei pidetä meidän oloissamme missä tahansa, vaan niillä pitää olla kunnollinen laatikko, vitriini, jossa on eläimelle sopiva lämpö ja kosteus. Siitä huolimatta &l riski luonnosta pyynnin lisääntymiseen on olemassa", Soveri myöntää. Matelijoiden tuonti on ollut tähän asti kiellettyä, koska ne ovat salakavalia salmonellan kantajia. Pilottilaitos on mitoitettu 300 kalakilolle vuodessa. Matelijoiden kohtaloa ovat olleet valmistelemassa mm. Valtion eläinlääketieteelliselle laitokselle 1989 lähtien tulleiden matelijoiden &l Uhanalainen kuningasboa on parimetrinen kuristajakäärme, joka nielee saaliinsa kokonaisena. Uhan-= alaisten matelijoiden tuonti edellyttää lisäksi lupaa lähtö,;j maasta sekä todistusta siitä, että eläin on syntynyt terraao rio-oloissa. Siinä määritellään uhanalaiset eläinja kasvilajit, joiden luonnosta pyydetyt, elävät ja kuolleet yksilöt sekä kaikki niiden tunnistettavat osat on kielletty kaupalta. Ne katkaisevat häntänsä kun siihen tartutaan. "Kilpikonniakaan ei saisi pitää lattialla, Matelijoiden tuontiin hyväksyttävät CITES-listaan kuuluvat lajit: Kuningasboa Keisariboa Sateenkaariboa Haitinboa Kuningaspyton Tumma tiikeripyton Egyptin hietaboa Vihreä leguaani Nelivarvasmaakilpikonna Espanjankilpikonna Kreikan kilpikonna sillä ne saavat siellä vetoa ja voivat vilustua." Gammalsin mukaan matelijoiden pito on niin vaativaa, että siihen täytyy kunnolla antautua. Ajoittain ne erittävät salmonellaa ja toisinaan taas eivät, mutta pysyvät itse oireettomina. "Kaikki matelijat tarvitsevat tuontiluvan maaja metsätalousministeriöstä. Putki järjestelmän poistoaukolla on alipaineimu, joka kerää ylimääräisen kalanrehun ja kalojen ulosteet lietetaskuun. Eläimiä tuotaisiin edelleen salaa ja paljastumisen pelossa niitä ei uskallettaisi tuoda eläinlääkäriin." Huonelämpötilamme ei ole eksoottisille matelijoille riittävä. Kosken olot ovat hänen mukaansa kuitenkin kokeelle niin edulliset, että samanveroista paikkaa oli vaikea löytää EteläSuomesta. vsk. "Vaihtoehtona oli joko täyskielto tai rajoitettu tuonti." "Totaalinen kielto on varteenotettava", sanoo Soveri. Lajilistaan valittiin Timo kuutiota vettä vuorokaudessa. Salamannopeat liskot ovat taitavia piiloutujia
kuristamalla, litistämällä ja ylösalaisella giljotiinilla. Paitsi että on kehitetty mitä moninaisimpia tapoja saada milloin mikäkin otus satimeen, on keksitty myös lukemattomia tapoja käyttää eläimiä tuotteiden koemateriaalina ja raaka-aineena. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAl Alice Karlsson Myötätuntoa eläimille Pikkunisäkästutkija Asko Kaikusalolla on metsäntutkimuslaitoksen Ojajoen koeasemalla Lopella muhkeansurullinen kokoelma hiirenja rotanloukkuja, joilla eläin saadaan pois päiviltä mm. Niistä Suomen osuus on noin 20 000 koe-eläintä. vsk.. Yksi liikuttavimmista kokeista on kanien silmätestit: paikoilleen kahlitun kanin silmään tiputetaan esimerkiksi pesuainetta tai shampoota, jonka jälkeen tarkkaillaan minkälaisia vaurioita silmään syntyy. Osa koe-eläimistä elää laitoksissa vuosikausia, joiden aikana niille aiheutetaan lukuisia kärsimyksiä. Puntari loukussa pikkunisäkäs pannaan jyrsimään narua, jonka katkettua eläimen päähän jysähtää kivi. lukemattomia kaneja, marsuja, kissoja, koiria ja apinoita lähtee maailmasta tuskallisesti rääkättynä. Kanin epäonnena on omistaa suuret silmät, jotka eivät kyynelehdi! Apinavauva on jätetty yksin pimeään ja kissan silmiä ärsytetään valolla. Kani ei kyynelehdi Tyydyttääkseen uteliaisuuttaan ihminen tappaa laboratorioissa tieteen varjolla noin 20 miljoonaa eläintä vuodessa. 8 SUOMEN LUONTO 10/91 50. Ihminen on kekseliäs. Monimutkaisessa saksalaisessa rakennelmassa hiiri joutuu ensin eteiseen, sitten hissillä ylös peräkamariin, jossa luiskahtaa salaluukun kautta purkkiin. Yleisimmin ihmiskunnan kehittymisen nimissä antaa henkensä hiiri tai rotta, mutta mm. Käytön jälkeen kumpikin koe-eläin tapetaan
Kilpailu niin hajuvesikuin kosmetiikkamarkkinoilla on kova. Deodorantti ehkäisee kehon normaalia kuonanpoistoa ja silmämeikeissä saattaa olla lyijyä. Siitä huolimatta joissakin tuotteissa sitä on. Kaksivuotiaina apinat tapettiin. Vaikka tuotteita ja niiden osia testataan eläimillä on niissä edelleen ihmisillekin myrkyllisiä aineita. Esimerkiksi Suomessa tehtiin neljä vuotta sitten väitöskirja, jota varten kuusi vastasyntynyttä apinaa sokeutettiin ompelemalla niiden silmäluomet kiinni. Jättiläiskilpikonnan kilpikonnaöljyä käytetään puolestaan erilaisissa voiteissa. Monesti eläinkokeissa on kysymys myös pelkästään tutkijan oman maineen kasvattamisesta. Frantsilan yrttitilan tuotteita saa luontaistuotekaupoista sekä postiennakolla (93 1) 715065. Sarjojen laatu: Täydellinen kosmetiikkasarja (X), ihonhoitoja hygieniatuotteita (I), Kauhistuttavimmat kokeet puolestaan liittyvät psykologiaan ja sotaan. Monien kosmetiikkateollisuutta arvostelevien mielestä kauneudenhoitoon riittää mainiosti kaksi asiaa vaseliini ja auringolta suojautuminen! Suomalaisissa talouksissa käytetään puhtaudenja kauneudenhoitotarvikkeisiin noin tuhat markkaa vuodessa. Ihmiset testattaviksi Eläinkokeille on kehitetty vaihtoehtoisia menetelmiä. Elävä ihminen on myös käyttökelpoinen. Cites-sopimus kieltää mm. Yhteensä yrttitilan tuotteisiin käytetään yli kahtasataa kasvilajia. Chanel No 5-, Gurelain-, L' Heure Bleue'ja Rochasin Madame Rochas -hajuvesissä. Hämeenkyröläinen Frantsilan yrttitila viljelee luonnonmukaisesti kotimaisia yrttejä, joista valmistetaan kauneudenhoitoaineiden lisäksi myös teetä, rohtoja ja mausteita. myskin käytön ja maahantuonnin myös Suomessa. Yhdysvalloissa AIDS-potilaat ovat vaatimalla vaatineet päästä rokotteiden ja lääkkeiden testaukseen mukaan. Eläinten oikeuksia puolustavien väitteiden mukaan myskiä on mm. Kanien ja muiden karvanaamojen sijaan voidaan käyttää soluviljelmiä, tietokonetekniikkaa sekä vapaaehtoisia. Arvioiden mukaan eläinkokeita voitaisiin vähentää 10 prosentilla jos tutkimukseen saataisiin lisää ihmiskudosta ja -soluja. Kotimaan yrttejä kauneuden hoitoon Ihmiset ovat osanneet käyttää vuosituhansia luonnonkasveja kauneudenhoitoon. Cajanderin mukaan esimerkiksi ihotesteihin löytyisi varmasti halukkaita, joille laastarilapun pitämisestä käsivarressa maksettaisiin korvaus. Permanenttiaineissa on ammoniakkia ja joissakin hiusväreissä syöpää synnyttäviä aineita. Myrkyllistä ja tappavaa kauneutta Suomen kosmetiikkateollisuus ei saatujen tietojen mukaan testaa tuotteitaan eläimillä, mutta tuontitavarassa testattuja löytyy runsaasti. Kokeen tuSUOMEN LUONTO 10/91 50. vsk. Eri maiden armeijat ampuvat, räjäyttävät ja kaasuttavat eläimiä, jotta tappamisen tehokkuus selviää. Kauneudenhoitoon käytetään mm. Psykologit testaavat mm. Päähän ruuvattiin samalla teräsvanne, josta apinat voitiin kiinnittää tuoliin mittausten ajaksi. 9. Kansainvälinen uhanalaisten lajien kauppaa säätelevä Vogel (lu) I, S, H Wala (lu) I Weleda (luo, ap, kos, suo) I, S, H Kodin puhdistusaineet: Ecover (lu, ei) Hofa (lu, suo) Nixe (lu) Sonett (lu) Swipe (suo) Uniren (lu) Lisätietoja eläinten suojelusta ja mm. Esimerkiksi hajuvesissä on kaskelottivalaan sisälmyksistä saatavaa ambraa ja myskihirven myskiä. Sarjojen saatavuus: kemikaliot (ke), tavaratalot (ta), elintarvikeliikkeet ( ei), omat liikkeet ( ol), kampaamot (kam), kosmetologit (kos), luontaistuotekaupat (lu), suoramyynti (suo), postimyynti (pos), apteekki (ap). Esimerkiksi kynsilakoissa saattaa olla tolueenia, fenolia, formaldehydiä ja ksyleeniä, joita löytyy myös hammastahnoista. :ULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Kauneutta ja puhtautta tuskattomasti Seuraavia tuotteita ja niiden aineosia ei ole testattu eläinkokeilla. Animalia-lehden päätoimittajan Veli-Risto Cajanderin mukaan eläinkokeita tehdään runsaasti päällekkäin, koska ei vaivauduta ottamaan selvää, olisiko jossakin päin maailmaa jo tehty vastaavia kokeita. Englannissa ja Yhdysvalloissa ihmiset voivat testamentata elimiään korvaamaan eläinkokeita, Suomessa tähän ei ole vielä mahdollisuutta. kehäkukkaa, ruusua, piharatamoa, kamomillaa ja porkkanaa. Tuotenimikkeitä on valtavasti, Cutex (ke, ta) M Dr Hauschka (lu, kos) I, H Freeman (ta, kos) H, I Holzinger (lu, kos, ke) I Joe Blasco (kos, su, ol) M Louis Widmer (ke, ta) I Lysmina (ap) I Marja Entrich (lu, ko, suo) I Midani Erbe (ta) I NatureCare (suo) I, H NaturNära (kam) H, I Oriflame (suo) X Pure (suo) H Revlon (ke, ta, ei) X Silverline (ta) M SuperGlandin (lu) I Tiki (suo) I, H Urtekram (lu) H, S, I Vevay (pos) X mutta eri tuotteiden koostumuksessa ei välttämättä ole eroja juuri nimeksikään. Eläinkokeet usein turhia Eläinsuojeluyhdistys Animalia kantaa huolta eläinten kohtelusta. Kosmetiikka: Allison of Denmark (lu, kos) I, H,M Anne-Marie Börlind (lu) I Arya Laya (lu) I B'Box (ta) M, I Beaty Without Cruelty eli BWC (lu, kos, pos) X Bipro (lu) I Bodyline (suo) H, I The Body Shop ( ol, pos) X Constance Carrol (ke, ta, ei, kos) M Creightons (ta, lu) I, H !oksia ei voitu soveltaa ihmisiin. Frantsilan tuotteissa ei ole keinotekoisia lisäaineita, niitä ei testata eläimillä eikä niissä ole eläinkunnasta peräisin olevia aineksia lukuunottamatta mehiläisvahaa ja lampaan villarasvaa. hiustenhoitotuotteita (H), meikkejä (M), parfyymeja (P), suuhygieniatuotteita (S). Oman tilan lisäksi Frantsila työllistää ympäristön viljelijöitä, joiden kanssa yrttitila tekee viljelysopimuksen. Tappotuomio tuoksun tähden Monia hienoja kosmetiikkateollisuuden käyttämiä aineita saadaan eläimistä, joista jotkut ovat uhanalaisia. apinoiden käyttäytymistä tilanteissa, joissa apinavauvoilta riistetään emo tai emo muuttuu yhtäkkiä hirviöksi. Vuoden kuluttua apinat eristettiin emostaan, niiden silmät avattiin ja kalloon porattiin terässylinteri aivojen sähköisiä mittauksia varten. tuotteista, joita ei ole testattu eläimillä, saa Eläinsuojelu/iitto Animaliasta osoitteesta Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki, puh: (90) 148 4866
Viimeisen ihmisen ongelma Luonnonsuojelijat tuntuvat usein puolustavan vielä vahvempaa käsitystä itseisarvoista: Luonnon itseisarvo on jotakin minusta täysin riippumatonta. Sen elämällä ei ole merkitystä sille itselleen. Keski-Euroopassa luonto ehkä todellakin on enää utopiaa tai muistuma menneestä, mutta Suomessa tilanne ei ole näin huono. Sen mukaan esimerkiksi Kessin erämaan kasvi yhdyskuntien ja kelohonkien arvo on siinä, että ne toimivat elinympäristönä tunteville ja tajuisille eläimille. Monet filosofit, etiikan tutkijat sekä eläinsuojelijat ja ympäristönsuojelijat ovat kyseenalaistaneet tämän ihmiskeskeisen arvoja moraalikäsityksen. Työlleen antautuva tutkija voi pitää tieteen harjoittamista ja tiedettä tässä mielessä itseisarvoisena. Meillä on vielä runsaasti niitäkin alueita, joista ihminen on käytännöllisesti katsoen poissa ja eläinja kasviyhdyskunnat läsnä. Myös eläinten tietoisuuden tutkimus on osoittanut, ettei ihminen ole ainoa arvottamiseen kykenevä olento. Itseisarvoisella ei ole hintaa; se ei ole vaihdettavissa eikä korvattavissa. Voimme antaa luonnolle itseisarvon Luonnonsuojelija voi nähdä luonnonsuojelutyön ja luonnon itseisarvoisena. Miltä tuntuu olla mäntykukka. Oletamme, että mäntykukalla ei ole mitään tuntemuksia itsestään. vsk.. Hän ei ole kiinnostunut, onko hänen työstään konkreettista hyötyä; hänelle tiedolla tai totuuden löytämisellä on itseisarvo. PUHEENVUORO Fil. Filosofisia iäisyysongelmia Kysymys itseisarvoista, kuten muistakin arvoista, kuuluu fiolosofisen aksiologian eli arvoteorioiden alaan. Voin asettaa päämääriä, jotka ovat sellaisenaan arvokkaita eivätkä välineitä minkään muun tavoittamiseksi. Mitä viimeisen ihmisen on tehtävä. Sen mukaan ihminen on ainoa olento, joka voi arvottaa asioita. Hänellä on hallussaan virus, jonka hän voi tuhota mutta joka vapaaksi päästessään tuhoaisi kaiken elollisen maan päältä. Itseisarvoja ei ole maailmassa 10 Onko luonto il01~ samassa mielessä kuin kasveja ja eläimiä. lis. Asiayhteydestä yleensä selviää, käytetäänkö käsitettä abstraktiona vai viittaako se konkreettiseen maailmaan kuten Hyvinkään Kalkkivuoren lehtoon, jossa kasvaa tikankontteja. Näin ymmärrettynä voin pitää jotakin luonnon aluetta tai eliötä itseisarvoisena samoin kuin rakastettuani tai hyvin tärkeää esinettä. Ihmisen antamana arvona itseisarvo voidaan siis liittää sekä yksilöihin että kokonaisuuksiin. Luonto-käsitettä voidaan tietysti käyttää varsin abstrakteissa yhteyksissä esimerkiksi kemiassa ja fysiikassa. Tämä pätee myös luonnon kokonaisuuksiin. Silloin se ei voi olla itseisarvoinen itselleen. Erämaan välineellistäminen loukkaa häntä. Muodissa tuntuvat olevan sellaiset hokemat kuin alkuperäisluontoa ei ole olemassa tai luontoa ei ole olemassa. Kuitenkin Kessillä erämaana voi olla itseisarvoa myös ihmisen antamana arvona, joka ei ole sidoksissa kohteen tietoisuuteen tai yksilöllisyyteen. Vai katoavatko kaikki arvot ihmisen myötä. Eläin tai kasvi, jolta puuttuu kyky välittää siitä, mitä sille tapahtuu, ei ole tässä mielessä itseisarvoinen olento. Kessin erämaalla on arvonsa, vaikka maailmassa ei olisi ainoatakaan ihmistä. Arvojen logiikan mukaan arvot edellyttävät arvottajan ja vain tuntevat ja tajunnalla varustetut yksilöt kelpaavat arvottaj iksi. Niin kutsutulla viimeisen ihmisen ongelmalla voidaan valaista tätä käsitystä. Ihmisen myötä katoaisivat siis kaikki arvot. Kysymys itseisarvoista on tällainen; filosofit eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, millaisia olioita itseisarvot oikeastaan ovat. SUOMEN LUONTO 10/91 50. Leena Vilkka on filosofi, joka työskentelee Suomen akatemian tutkimusassistenttina. Oletamme, että ekosysteemillä ei ole minkäänlaista tajuntaa tai tietoa itsestään. Tällaisia päämääriä voidaan kutsua itseisarvoisiksi. Onko moraalisesti yhdentekevää, mitä hän tekee. Samassa mielessä eläimetkin ovat itseisarvoisia. Tämä arvokäsitys painottaa tietoisuuden merkitystä. Niistä päätellään, että luonnonsuojelijat suojelevat jotain, mitä ei ole olemassakaan. Viimeinen ihmisen olisi vapaa tuhoamaan maapallon, koska hänellä ei olisi mitään moraalisia velvollisuuksia maapallon eläimiä, kasveja tai muuta elämää kohtaan. On normaalia ja jopa inhimillistä elämää ylevöittävää pitää jotakin itsensä ulkopuolista tässä mielessä itseisarvoisena. Filosofiset ongelmat ovat usein ratkaisemattomia, vaikka niitä olisi pohdittu vuosisatoja. Hän voi jopa käyttää itseään välineenä päämäärälle, jota pitää tavoittelemisen arvoisena; hän voi esimerkiksi puolustaa Kessin erämaata syömälakolla. Ihmisellä voidaan ajatella olevan itseisarvoa siinä mielessä, että hän on oman elämänsä päämäärä ja pyrkii suojelemaan olemassaoloaan ja oman hyvänsä toteutumista. Onko maapallon luonnolla tai elämän jatkumisella ilman ihmistä itseisarvo, josta viimeisellä ihmisellä on vastuu. Oletetaan, että maapallolla on jäljellä yksi ainoa ihminen, joka ei voi lisääntyä ja tietää kuolevansa tietyn ajan kuluessa. Hän voi pitää Kessiä tai Talaskangasta arvokkaana sellaisenaan eikä hyväksy alueiden puuston käyttämistä paperin tai muun metsäteollisuustuotteen valmistamisen välineenä; samoin tiedemies ei hyväksy tieteen alistamista pelkäksi teollisuuden ja tuotantoelämän palvelijaksi. Jos näin on, se ei välitä, miten sitä kohdellaan. Samaa emme voi sanoa hyvin alkeellisista eläimistä, kasveista tai ekosysteemeistä. Itseisarvo sen sijaan on melko puhdas abstraktio. Eläin välittää omasta elämästään: se on tunteva, kärsivä ja omalla tavallaan tietoinen olento. Välinearvot vain palvelevat niiden päämäärien toteuttamista, joita pidämme itseisarvoisina. Arvot voidaan luokitella karkeasti välinearvoihin ja itseisarvoihin. Biologiassa samoin kuin perinteisessä luonnonsuojelussa luonnon käsitteellä viitataan kuitenkin useimmiten varsin konkreettisiin oloihin, kuten metsiin, niittyihin, soihin, järviin, kasveihin ja eläimiin. Perinteisten ihmiskeskeisten arvokäsitysten mukaan on moraalisesti yhdentekevää, mitä viimeinen ihminen tekee
Tämä käsitys kuitenkin säätelee pitkälti sitä tapaa, jolla maamme erämaita kohdellaan. Ihminen voi myös pitää mäntykukan itseisarvoa täysin itsestään riippumattomana. t ihmistä arvoton. Erämaat monine uhanalaisine ja harvinaisine eliöineen eivät ole rahalla korvattavissa. Luonnolla on myös välinearvoa Suomalaista luontoa metsiä monine kasvija eläinlajeineen, vesiekosysteemejä, tuntureita, kulttuuriympäristöjä pitää puolustaa ja suojella myös niiden välinearvojen vuoksi ja puhtaasti ihmiskeskeisistäkin syistä. Nämä yksin ovat riittäviä perusteita Kessin ja muiden arvokkaiden erämaa-alueiden suojelemiseksi, varsinkin kun hakkuiden puolustajilla ei ole menetettävänään korvaamattomia etuja. Onko luonto vain raaka-ainetta. Silloin tällöin luonnonsuojelijat ja ympäristökysymyksistä kiinnostuneet puhuvat luonnon itseisarvosta puolesta tai vastaan mutta harvoin perustelevat kantaansa. SUOMEN LUONTO 10/91 50. Todetaan että luontoa on suojeltava, koska sillä on itseisarvo tai väitetään, että luonnolla on vain ihmisen antamaa välinearvoa. Yhden arvokäsityksen mukaan mäntykukal/a ei voi olla itseisarvoa, jos sillä ei ole tuntemuksia itsestään. Käsitystä, että luonnolla ei voi olla muuta arvoa kuin välinearvoa ihmiselle, ei ole missään pätevästi perusteltu. vsk. Samoin se on alusta pitäen rajannut erämaista käytävää keskustelua, jossa puolin ja toisin vedotaan erilaisiin välineja hyötyarvoihin Leena Vilkka 11. luonnon elämää ylläpitävä toiminta fotosynteesin ja aineiden kiertokulun avulla, geenivarannot, erilaiset biologiset, historialliset ja uskonnolliset sekä taloudelliset arvot. Luonnon itseisarvoista ei ole syytä vaieta, vaikka luontoa voidaan puolustaa monin muinkin tavoin. Tällaisia luonnon arvoja ovat mm. Luonnon suomille virkistysja tutkimusarvoille sekä kauneusja kulttuuriarvoille perinteinen luonnonsuojelutyö onkin rakentunut alusta alkaen. Myös niiden, jotka näkevät luonnon pelkkänä välineenä ja loputtomiin hyödynnettävänä raaka-ainevarastona, pitäisi joutua perustelemaan käsityksensä
Maaja metsätalousministeriö laati 1970-luvulla luettelon erityistä suojelua vaativista vesialueista ja Pohjoismaisen ministerineuvoston työryhmä luokitteli luettelosta osan vuonna 1984 myös pohjoismaisesti arvokkaaksi. Suojelu ei Suomessa ole juuri edennyt veden alle. Mitään toimenpiteitä vedenalaisen luonnon suojelemiseksi ei näilläkään alueilla ole toistaiseksi toteutettu", sanoo merialueiden vedenalaisen suojelun tavoitteita ja mahdollisuuksia metsähallituksen toimeksiannosta tutkinut Panu Oulasvirta. Pienelläkin ulkosaaristoalueella voi olla sekä merelle avoimia tyrskyrantoja että suojaisia poukamia ja pohjana voi olla kalliota, louhikkoa, liejupohjaa ja hiekkapohjaa." Vedenalaisen luonnon suoj eluperusteeksi kelpaa Oulasvirran mukaan myös se, että alueella on harvinaisia kasvitai eläinlajeja tai tärkeitä lintujen syönnöstai kalojen kutualueita. Esitelläkseen suojelun mahdollisuuksia Suomen Luonto lähetti sukeltajat pitkin jyrkännettä vuodenaikojen tuolle puolen. "Yhtään varta vasten vedenalaisen luonnon suojelukohteeksi perustettua aluetta ei Suomessa ole. Teksti: Antti Halkka Kuvat : Jouni Leinikki ja Panu Oulasvirta Seinämä s teen Vedenalaisen luonnon suojelu on unohtunut Suomessa. Esitelläkseen lukijoilleen vedenalaisen maailman suojeluarvoja Suomen Luonto lähetti lokakuun lopussa Panu Oulasvirran ja Jouni Leinikin tutkimaan ja valokuvaamaan Stor-Sundharun saaren kalliojyrkännettä Hankoniemen itäpuolella. Simpukka pysyy kalliossa erittämiensä kiinnitysrihmojen turvin. Suojelukohteiksi sop1s1vat hyvin myös erilaiset luonnonmuodostumat kuten kallioseinät ja vedenalaiset harjut. "Veden alla on monipuolista luontoa. fladojen ja glo-järvien vedenalaista elämää olisi syytä suojella. vsk.. ilmaantuvasta kalanviljelylaitoksesta tai pysyvästä rysäpaikasta. Oulasvirran mielestä eri12 ty1s1ä vedenalaisen luonnon suojeluohteita tarvitaan ehdottomasti. Yleensä suojelu loppuu siinä missä vesi alkaa. Suunnitelmat ovat kuitenkin jääneet paperille. "Harjuja uhkaa merihiekan nosto. Kuitenkin saariston ekosysteemi on kokonaisuus, johon kuuluu sekä maanpäällistä että vedenalaista luontoa." Merihiekan nosto uhkaa soraharjuja Tammisaaren kansallispuisto on kansallispuistoistamme ensimmäinen, jonka vedenalaisen luonnon suojelua suunnitellaan varta vasten. Itäisen Suomenlahden kansallispuiston alueelta on jo nostettu merihiekkaa Kotkan suursataman täyttömaaksi ja myös Saaristomeren kansallispuistoalueella on samanlaisia suunnitelmia." Esimerkkinä biosukeltajien koulutuspaikka Kallioseinät eivät ole välittömässä vaarassa, mutta niidenkin vedenalainen luonto voi kärsiä esimerkiksi yläpuolelle Yksittäinen sinisimpukka on kiinnittynyt rotkon pohjan kallioon 35 metrin syvyydessä. Esimerkiksi Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon ei sisälly vesialueita lainkaan. Senkin suojelussa vedenalaiset osat ovat kuitenkin mukana vam kylkiäisinä. "Suomen olemassa oleviin ja suunniteltuihin merikansallispuistoihin sisältyy vesialueita vajaa 300 neliökilometriä. Panu Oulasvirta nousee seinämää pitkin. Myös maankohoamisen myötä syntyneiden ns. Huomaa muovilevy, johon voidaan lyijykynällä tehdä muistiinpanoja. Aluetta on aikaisemmin pitänyt hyvänä esimerkkinä mahdollisista SUOMEN LUONTO 10/9 1 50
13. SUOMEN LUONTO 10/91 50. vsk
Oli myös uutta, että paikalla oli piikkisimppu, joka esiintyy Suomessa hyvin rajallisella alueella." Sundharun seinämän sukeltajat saavat varoa läheisellä väylällä liikkuvia veneitä. Miehille alue on tuttu, sillä he ovat jo vuosia pitäneet Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla biologisen sukelluksen kursseja. Veneet ovat paitsi sukeltajien myös vedenalaisen luonnon uhka. "Vähäistäkin veneilyn rajoittamista luonnonsuojeluSUOMEN LUONTO 10/9 1 50. Samalla päivä vaihtuu yöksi ja pipnan yläpuoliset äänet vaimenevat, kunnes seurana on vain meren hiljaisuus. Kulkusuunta ei pouk:koile. Leinikki ja Oulasvirta käyvät pohjalla asti. Miehillä on mukanaan pleksilevyt, joihin he tekevät merkintöjä leväja eläinlajistosta. Simpuilla on seinämällä omat alueensa vedenalaisen luonnon suojeluohteista Biosukeltajat ry, luonnontieteilijäsukeltaj ien yhdistys. vsk.. "Saaren länsipuolelta löytyi uusi seinämä, joka on aivan yhtä jyrkkä kuin länsijyrkännekin. Jään 24 metrissä. Yli sata sammakkomiestä tai ennemminkin -naista, sillä opiskelijatyttöjä on kursseilla ollut poikia enemmän on saanut Leinikin ja Oulasvirran opastamina ensikokemuksensa syvyyteen tunkeutumisen nemusta ja kauhusta. Miehet jättävät seinämälle köyden, jota myöhempinä aikoina seuraamalla saadaan selville, millaisia muutoksia vuodet tuovat mukanaan; miten lajit ja niiden olinpaikat muuttuvat. Seinämä laskeutuu kohti pohjaa yli kymmenkerroksisen talon korkeuden verran. Parin päivän kartoitus tuo uusia tietoja saaren vedenalaisesta elämästä. Oulasvirta ja Leinikki työskentelevät vedessäoloaikansa keskittyneesti. "Se vajoaa syvyyteen aivan pystysuorana ja kaartuu kymmenestä metristä alaspäin jopa holvimaisesti kohti yllä kohoavavan saaren sisäosia." Matkalla alas kolmeenkymmeenseitsemään metriin maisema muuttuu radikaalisti. "Sundharu on hyvä esimerkki vedenalaisen maailman monipuolisuudesta Pohjanpitäjänlahden-Tammisaaren-Hankoniemen aluella", Oulasvirta selvittää. "Seinämä yllättää aina jyrkkyydellään", kertovat sukeltajat. 14 Merirokkoja, simppuja, meduusoita ... Siellä ei ole juuri aikaa viipyä, sillä nousuun on varattava aikaa puoli tuntia, jottei sukeltajien kudoksiin muodostuisi vaarallisia typpikaasukuplia. Rakkolevävyöhyke lakkaa viiden metrin syvyydessä ja viimeiset merirokot hyvästelHarvinainen piikkisimppu mulkoi/i ympäristöään suojastaan puna/evien keskeltä. Piikkisimppu on siitä erikoinen kala, että sillä on sisäinen hedelmöitys
Kalojen kutu vaarantuu. Ne harovat pieneliöstöä jaloillaan suuhunsa; simpukat siivilöivät ruokansa läpi pumpatusta vedestä. Heillä on väylästä selkeä mielipide: "Syväväylä rakenteineen ja öljykuljetuksineen on ilman muuta kansallispuistolle liian suuri riski." "Luonnonarvojen pitäisi voida voittaa, kuten 1970-luvun alussa, kun suunniteltiin Hankoniemelle öljyjalostamoa." Stor-Sundharu oli öljyjalostamon torjunnassa tärkeässä asemassa, sillä Hankoniemen itäpuoliselle Lappohjan selälle ulkomereltä johtava laivaväylä tekee saaren kohdalla jyrkän mutkan. "Esimerkiksi Tammisaaren saariston kansallispuistossa voi keskikesän viikonloppuna liikkua jopa 1000 venekuntaa. Sundharu oli Neste Oy:n mielestä niin harmillinen saari, että yhtiö poisti sen tulevien öljynkuljetusten turvallisuudesta kertovasta esitteestä. Jo kolrnikymppinen perämoottori sekoittaa pohjalietettä kolmen metrin syvyyteen. Öljynjalostamon vastustajat saivat julkisuuden sympatiat puolelleen. Jalostamoa ei rakennettu. Merirokkojen ja sinisimpukoiden niitty. Kuvan alaosassa näkyy sammaleläinten runkokuntien jäänteitä. Rokot ovat kalkkikuoressa eläviä äyriäisiä. Tämä ja yhtiön harjoittama muu vääristely tuli ilmi. SUOMEN LUONTO 10/91 50. alueilla vastustetaan", Oulasvirta valittaa. Koska ääni etenee veden alla viisi kertaa niin nopesti kuin ilmassa, melulla voi olla hyvin ikäviä vaikutuksia kalojen keskinäiseen viestintään." Oulasvirta on löytänyt aikaisemmissa tutkimuksissaan Tammisaaren kansallispuiston alueelta kolme silakan kutualuetta. "Ne täytyisi ehdottomasti rauhoittaa veneilyltä." Öljykuljetukset vaarana Oulasvirta ja muita biosukeltajia oli viime kesänä Suomen Meren sekalaista seurakuntaa. 15. vsk. luonnonsuojeluliiton rahoituksella Saaristomeren kansallispuiston alueella kartoittamassa suunnitellun Kihdin syväväylän ympäristön vedenalaisia rikkauksia
Tuolloin Haliaksella toimittiin kaksivuorotyössä, osa rengastajista kiersi verkkoja päivin, osa läpi yön. Kun aurinko on painunut mailleen, suoritetaan merkillinen riitti, iltahuuto. Linnut eivät takerru verkkoon, vaan putovat paulan alle jäävään pussiin. Asemat ovat yleensä paikallisten lintuyhdistysten ylläpitämiä ja muutamilla asemilla on pystytty maksamaan pientä päivärahaa vastaavalle rengastajalle ja havainnoijalle. Uurastusta vapaaehtoisvoimin Haliaksen lisäksi maassamme toimii 11 lintuasemaa, osa aavan ulapan saarilla, muutama tuorein sisämaassa suurten vesistöjen äärellä. Väsyttää. Tänä syksynä Hangon lintuaseman verkot ovat täyttyneet ennätysmäisesti vaeltavista tiaisista. Vaelluslintujen yllättävät esiintymiset ovat aina herättäneet huomiota. Menneinä vuosisatoina niiden ilmaantumista kaupunkeihin pidettiin Hollannissa ruton merkkinä ja ranskalaisille tilhet toivat sotaa. Iltahuudossa kootaan asemakaavakkeelle päivän säätiedot sekä muuttavien, rengastettujen ja paikallisten lintujen määrät. Määrissä on tosin vuosittaisia heittoja. Vaelluslinnut karttavat sysimetsien asukkeina meren ylitystä mahdollisimman pitkään ja siksi Hanko on vaelluslintujen kannalta otollinen paikka. Rengastetuista linnuista suuri osa on ollut tiaisia; kuusitiaisia miltei 5000, hömötiaisia 2700, sinitiaisia 2000 ja talitiaisiakin reilut 1300. Eteläisten tiaisten joukkoon mahtui lisäksi I O lapintiaista sekä hösitiainen kuusija hömötiaisen risteymä. Pekka Hänninen SUOMEN LUONTO 10/91 50. Useat syksyisistä vaelluslinnuistamme saapuvat kaukaa itärajan takaa. Rengaslöytöjen avulla on saatu paljon uutta tietoa lintujen liikkeistä. Enemmistö vaeltajista onkin yleensä juuri nuoria lintuja. Hangon lintuasemalla, Haliaksella, rengastettiin syksyn mittaan 17 000 lintua, joka on ehdoton ennätys aseman 13-vuotisen historian aikana. Muuton havainnoijan tuskin tarvitsee enää laskea lampaita maate käydessään, mutta rengastajan päivä ei ota loppuakseen. Onneksi asemalla on sesonkiaikoina yleensä useita rengastaj ia ja yökierroksia voidaan jakaa. Osa kannasta lähtee vaellukselle silloin, kun ruoka ja elintila käyvät kortille. mivat hieman eri tavoin kuin kalaverkot. Myös urpiainen, vihervarpunen, järripeippo ja räkättirastas saattavat ajoittain liikehtiä vaelluksenomaisesti. Saadakseen rengastaa lintuasemilla on suoritettava erityinen tentti. Käpylinnut ja -tikka, taviokuurna, tilhi, puukiipijä, punatulkku, pähkinähakki ja -nakkeli sekä helmipöllö ja muutamat muut pöllöt ovat myös vaelluslintuja. Alueella Pyrstötiaiset vaelsivat syksyllä suurina parvina. Tulliniemessä viihtyvät lintujen lisäksi myös lukuisat erikoiset kasvit ja hyönteiset. syksyn rengastettu j en varpushaukkoj en määrä 350 oli huima. Syksyllä 1989 oli hillitön pöllövaellus ja parhaina öinä rengastettiin kymmeniä pöllöjä. Suotta ei Hangon lintuasemaa pidetä Suomen ja koko Pohjolankin parhaana vaelluslintujen seurantapaikkana. Lintuasemien havainnoij ilta ja rengastajilta edellytetään tietenkin erinomaista lintujen tuntemusta. Ainutlaatuinen kasvillisuus Tulliniemen luonnontilassa säilyneet osat ovat hienopiirteisyydessään hyvin kauniita ja Suomen mantereen eteläisin kärki on luokiteltu maisemallisesti arvokkaaksi. Näin eri vuosilta ja asemilta kertynyttä aineistoa voidaan vertailla. Syksyisin, kun pöllöt ovat vaelluksella, on verkot kierrettävä yölläkin. Lintujen turvallisuus on edellytyksenä rengastukselle. Hörpitään kahvia ja murahdellaan jotain säästä. Tilhi yltää harvoin vaelluksillaan Länsi-Eurooppaan saakka. Pyrstötiaisia rengastettiin loka-marraskuussa vielä 2000. Lintuasemat toimivatkin linnustomme muutosten ilmentäjinä. Parhaina päivinä lokakuun alussa rengastettiin yli tuhat lintua ja muutolta laskettiin I O 000-15 000 tiaista. Toki Haliaksella nähdään ja rengastetaan muitakin kuin vaelluslintuja. Valoisana aikana verkot on kierrettävä vähintään kerran tunnissa. Hangossa on käytössä 15 pikkulintuverkkoa ja 12 petolintuverkkoa. Säätä on myös jatkuvasti tarkkailtava, sadekuuro ei tee hyvää verkossa makaaville linnuille. Rengaslöytöjä on kertynyt kotija ulkomailta lähes 800. Vaelluslinnut eivät ole sen kummemmin muuttokuin paikkalintujakaan. Tiaiset ja helmipöllö vaeltavat melko säännöllisin välein ja säännölliseen aikaan. Haliaksen päivä on pitkä Haliaksella herätyskellot pirahtelevat ennen auringon nousua. Muuttoa seurataan tietty tuntimäärä, !epäilevät linnut lasketaan samoilta alueilta tai reiteiltä ja rengastuksessa käytettäviä verkkoja pidetäänkin samoilla paikoilla vuodesta toiseen. vsk.. Lintuasematoiminta on tarkkaan vakioitua ja muidenkin asemien päiväohjelma noudattelee samoja linjoja kuin Hangossa. Kuusitiaisen lisäksi myös tali-, sini-, ja hömötiainen lähtevät ajoittain sankoin joukoin vaellukselle. Tfksti ja kuvat: fekka }fänninen Kihlat tuhansille Tulliniemeen perustettiin lintuasema I 979, viides helmikuuta kiurun silloisen Suomeen saapumisennätyksen muistoksi. Mm. Haliaksella seurataan muuttoa säässä kuin säässä neljä tuntia auringonnoususta. Vaellukset ajoittuvat yleensä syksyyn, sillä silloin ravinnosta ja elintilasta kilpailevat vanhojen lintujen lisäksi myös nuoret yksilöt. Jos sää on hyvä, muuttoa seurataan koko valoisa aika. Yhteensä aseman historian aikana on ehditty rengastaa jo 120 000 lintua. Vaeltajia Kuusitiainen on vaelluslintu. Pähkinähakki ja käpytikka lähtevät joskus liikkeelle valtavin laumoin ja välivuosina ne jättävät vaellukset miltei sikseen. Rengastaja lähtee tarpomaan verkkopolulle, vastaava muuton havainnoija kömpii läheiselle bunkkerille laskemaan ohi kiitäviä lintuja. Useissa Euroopan maissa asemien toiminnasta vastaavat palkatut työntekijät. Mutta ehkäpä esimerkiksi tieto varpushaukan löytymisestä Italiasta on oiva palkkio elämäänsä lintuasemalla tuhranneelle rengastajalle. Suomalaiset lintuasemat toimivat täysin vapaaehtoisten harrastajien voimin. Pyrstötiainen ei ole nimestään huolimatta varsinainen tiainen, mutta vaelluslintu sekin. Myös vesilinnut lasketaan päivittäin samoin kuin paikalliset !epäilevät linnut. Muutkin suomalaiset lintuasemat toimivat melko idyllisissä puitteissa vanhoissa luotsien ja majakanvartioiden rakennuksissa. Hangossa lintuasemarakennuksena toimii 1930-1 uvulla rakennettu kalastaj atorppa, punainen tupa omenapuutarhassa. Tämä syksy oli siitä merkillinen, että kaikki tiaislajit olivat vaelluksella. Ainakaan se ei ole yksin ajatustensa kanssa, sillä samaisessa verkossa riippuu muutama kymmen, jopa muutama sata lajitoveria. Jos sää on huono tai lintuja liikaa liikkeellä, on verkot suljettava. Lintuverkot toi16 Mitä mahtaakaan pienen tiaisen päässä liikkua, kun se killuu lintuverkossa meren äärellä Hangossa. Hankoniemi toimii suuren suppilon tavoin ja johdattelee linnut suoraan lintuasemalle
Oli miten oli, tiaiset vaelsivat suuremmin joukoin kuin koskaan ja todistivat näin omalta osaltaan Tulliniemen ja lintuaseman erinomaisuutta. vaarantunut sinisiipisirkka ja silmälläpidettävä nummijuuriyökkönen. Harvinaisia kasveja ovat myös tyräruoho ja merenrantavieras. Pekka Hänninen on lintuasemarengastaja ja majaillut Hangon lintuasemalla yhteensä miltei vuoden. Tulliniemen erikoinen ja kaunis luonto on ollut tähän saakka vain harvojen etuoikeutettujen ilo. Alueella on myös poikkeuksellisen komea merikaalikasvusto. dyynimänniköitä ja komeita rantalehtoja. Tulliniemi on lisäksi säilynyt lähes luonnontilaisena vapaasataman takana ne osat jotka eivät ole jääneet sataman alle. Viime vuosien tai_ston tuloksena Tulliniemen j9_ aikaisemmin suojellut ja säilyneet osat saivat ajanmukaiset suojelumääräykset 1990. Kirjoittaja rengastaa viherpeippoa lintuasemalla. Pitkään jatkunut taistelu Tulliniemestä on loppusuoralla; Korkein hallinto-oikeus tehnee näinä päivinä päätöksensä junalauttalaiturin rakentamisesta. vanhojen vitriinien keskellä. Hyönteisistä mainittakoon mm. Suojelu vai bisnes. Ruotsissa Öölannin eteläkärjessä toimiva Ottenbyn_ lintuasema on ollut vuosia suosittu retkikohde. SUOMEN LUONTO 10/91 50. Tulliniemen kärjessä olevat valtion maat siirtyivät merenkulkuhallitukselta metsähallitukselle 1988. V anukehirvenjuuri on tulokas kasvilajistoomme ja Tulliniemi on tällä hetkellä sen ainoita kasvupaikkoja. yo. on mm. Mutta marraskuun aurinko kiertää yhä alemmas, samaan tahtiin kuin ihmisten ostovoimakin. Miten se vaikuttaa satamatoimintaan, sitä ei tiedä vielä kukaan. Toiset odottavat vuoroaan verkon poimuissa. Tekeillä olevassa käyttösuunnitelmassa yleisö liikkuisi merkittyä luontopolkua pitkin niin, ettei siitä olisi haittaa linnuille ja muulle herkästi haavoittuvalle luonnolle eikä toisaalta lintuaseman toiminnalle. D Fil. Halias olisi hyvä koulujen retkikohde. Uhanalaisista kasveista mainittakoon otakilokki ja laukkaneilikka. vsk. Hangon kaupunki ja vapaasatamayhtiö ovat suhtautuneet penseästi vierailijoihin ja yhtiön kanssa tehdyn kauttakulkusopimuksen mukaan Haliaksella saa oleilla vain kuusi henkilöä kerrallaan. Sinänsä melko merkillinen seikka, sillä luulisi aamupäivän lintuasemalla olevan paljon mieluisampi vaihtoehto hankolaiselle koululuokalle kuin tylsä oppitunti Helmipöllö tutustumassa Kati Könöseen. 17. Eikä Tulliniemen ja lintuaseman lopullinen kohtalokaan ole oikein selvillä. Lintuasema turvaa sen, etteivät ulkopuoleiset hiippaile satamaalueelle mereltä päin, toisaalta nykyinen verkkorengastus olisi tuskin mahdollista, jos lintuasema rajoittuisi suoraan Hangon kaupunkiin. Vaikka lintuasemalla ja satamalla ovat napit olleet hieman vastakkain, löytyy myös yhteisiä etuja. Pelkkä sattumako. Lausunnossaan ministeri ehdottaa harkittavaksi vapaavarastoalueen siirtämistä kokonaan Hangon itäiselle teollisuusalueelle ja Tulliniemen palauttamista luonnonsuojelun ja virkistyksen käyttöön. Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen vieraili Tulliniemessä elokuussa. Hiekkarannat jatkuvat niemen sivuilla veden alle, missä kasvavilla laajoilla meriajokasniityillä elää erittäin monipuolinen elölajisto
Omituista on, että tähän hymyilevään maisemaan kansanperinne sijoittaa hitaan ja jäyhän ihmistyypin vai saako jukolanjussimainen hämäläiskuva voimansa juuri maiseman ja ihmistyypin ristiriidasta. SUOMEN LUONTO 10/91 50. Toisaalta Häme pilkkoutuu helposti kolmeksi maakunnaksi: Kanta-Hämeeksi, Päijät-Hämeeksi ja Pirkanmaaksi, joiden keskuksina ovat Hämeenlinna, Lahti ja Tampere. Kuhmoinen kuuluu nykyään Keski-Suomen lääniin, 18 mutta maakuntajaossa se luetaan Hämeeseen. vsk.. Hämeessä maiseman ilme on vauras ja leppeä: aaltoilevat vainiot, vehreät metsät ja kimaltelevat vedet luovat tasapainoisen kudelman. Maaston keskikorkeus on 125-135 metriä, ja se jo tuntuu: lumi Hämeessä on paljon metsiä ja vettä ja myös metsäteollisuutta. Lounaassa on Tammelan ylänköalue, joka on loivapiirteistä, laakeaa metsäseutua. Metsä-Lappi on esittäytymisvuorossa numerossa 2/92 . Siihen kuului osia Turun ja Porin, Uudenmaan, Kymen, Mikkelin ja Keski-Suomen lääneistä. HAME Maakuntasarj amme jatkuu ensi vuonna joka toisessa numerossa. Vanha historiallinen Häme oli paljon nykyistä Hämeen lääniä suurempi. Tässä artikkelissa Häme on nykyinen Hämeen lääni vahvistettuna Kuhmoisten kunnalla. Vantaan latvoilta Suomenselälle Valtaosa Hämeestä on tyypillistä sisäsuomalaista järviseutua, mutta maisema on keskisuomalaista tai savolaista vastinettaan vehreämpi ja lehtoisempi: järviä reunaavat leveät ruovikkovyöt, pellot ja lehtimetsät; synkkä havumetsä jää syrjemmälle. .. Seppo Vuokko MAAKUNNAT TUTUIKSI 10 Talonpoikain työ näkyy • maisemassa Rapolan seutu Sääksmäellä on historiallisesti merkittävin kansallismaisemamme; siellä oli asutusta jo 4000 vuotta sitten ja se oli satojen vuosien ajan Hämeen keskus. Taivaanrannassa erottuu Mänttä tehtaineen. Salpausselän eteläpuolella alueeseen kuuluu uusmaalaisen tyyppistä maisemaa savikkoineen, jolta metsäiset kukkulat ja vuoret kohoavat kuin saaret merestä. Läänin reunaosat poikkeavat jo tästä yleiskuvasta. Suhteelliset korkeuserot ovat vähäisiä, mäet kohoavat soiden ja järvien pinnasta enimmilläänkin vain pari-kolmekymmentä metriä. Hämeessä maakuntarajat ja lääninrajat eivät oikein käy yksiin
19. Viljelyn jälki näkyy hämäläisessä ·~ maisemassa. vsk. Juupajoki. i ----------------------------------------------------'! SUOMEN LUONTO 10/91 50
Juuri harjuilla olosuhteet eniten muistuttavat aroja: kesä on kuiva ja kuuma, vettä on ylenpalttisesti vain lyhyen aikaa keväällä. Suuremmilla harjuilla veden virtaukset rehevöittävät alarinteitä. Kuuluisin Hämeen harjuista on Hämeenkankaalta Salpausselälle ulottuva harju, jonka osia ovat niin Tampereen Pyynikki, Kangasalan Vehoniemi ja Keisarinharju kuin Pälkäneen Syrjänharju. Somerolla rannikkoseudun savikot yltävät jälleen Hämeeseen. Jäätunneleissa tai -railoissa syntyneet harjun osat kohoavat kapeina, jyrkkärinteisinä sianselkinä, ja jään edustalle jokisuihin kerrostuneet suistomaat muodostavat jopa kilo20 metrien levyisiä soraja hiekkalaakioita. Jäätunnelissa paineenalaisena virtaava vesi kuljetti mukanaan irrottamaansa maa-ainesta: kiivaassa menossa isotkin murikat hioutuivat lähes pyöreiksi ja sileäpintaisiksi. Reunamuodostumat syntyivät jäänreunan pysähtyessä kymmeniksi tai sadoiksi vuosiksi samaan asemaan. Jääkausi kasasi harjut Maisemaa rytmittävät korkeina selänteinä juoksevat harjut. Osa harjukasveista on jääkauden jälkeisen arovaiheen muistoja, ainakin ne kasvit, joiden päälevinneisyysalue on kaakon suunnassa. Soralla ja moreenilla on kaksi selkeätä eroa. Harjurnme ovat kutakuinkin samanikäisiä, vain noin 10 000 vuotta vanhoja jäätikön lapsia. Lähes samoihin lukemiin yltävät Juupajoen Venäläisenvuori (220 m), Kuoreveden Koivuselkä (218 m), Padasjoen Majuanvuori (217 m) ja Vilppulan Kankaanpäänvuori (215 m). lnha kuvaa syntymäkuntansa kaikkein synkeimmäksi nälkäperäksi. Harjun juurella voi olla suuria lähteitä ja niiden yhteydessä laajojakin lehtoja tai reheviä korpia. Syksyn ja talven hiljaisen virtauksen aikoina vain hienoin aines, savi ja hiekka, kulki veden mukana, mutta suuret kivet laskeutuivat uoman pohjalle. Ensimmäinen Salpausselkä on komeimmillaan Hollolan tienoilla ja vie osan Tiirismaan hohdosta. Vesi myös lajittelee eri kokoiset kivet eri paikkoihin tai eri kerroksiksi. Auringon paahde tehostaa hajottajien toimintaa, ja rinteeseen syntyy multamaisen muruinen maannos eikä tavanomaisen kangasmetSUOMEN LUONTO 10/91 50. Sisä-Suomen reunamuodostuma ulottuu kutakuinkin yhtenäisenä kaarena Satakunnan Hämeenkankaalta Ruoveden Siika.kankaan kautta Jyväskylään ja Laukaaseen asti. Ne syntyivät syvällä mannerjään alla virtaavien jäätikköjokien uomissa. HAME tulee Tammelan ylängölle varhemmin ja sulaa myöhemmin kuin muualta Etelä-Hämeestä. Harj ukasvistossa muistoja arovaiheesta Valtaosa harjujen rinteistä on karua puolukkatyypin metsää, Harjumme ovat suunnilleen samanikäisiä jäätikön lapsia kymmenentuhannen vuoden takaa. Varvut antavat tilaa ruohoille. Paisterinteillä voimakas haihdunta tuo karustakin harjusta maan pintaan ravinteita. .. Eniten ainesta laskeutui sinne, missä jäätikköjoki purkautui mereen tai jääjärveen. Ja luoteessa Virtain pitäjä kurkottelee jo Suomenselän laakeille suoerämaille, joita I.K. Veden kuljettama aines hioutuu matkan varrella pyöreähköksi. Suistojen hiekkaan hautautui usein suuria jäälohkareita, "kuollutta jäätä", jonka sulaessa harjumaastoon syntyi suuria kuoppia, suppia eli hämäläisittäin lukkoja. jossa männyt kohoavat juuri sellaisena pilaristona kuin kansallisromanttisten maalausten mukaan pitääkin. Tyypillinen harju on kapea, jopa satoja kilometrejä kaakosta luoteesen kaarteleva soraja hiekkaharjanne. Niiden laakea yläpinta osoittaa jään edessä auenneen ulapan vedenkorkeutta suiston syntyhetkellä. Toinen Salpausselkä muodostaa muun muassa Päijännettä ja Vesijärveä erottavan Vääksyn harjanteen. Hyyppäränharju, Kiikala. Mannerjään neljä pysäkkiä Ainoana maakunnista Häme ulottaa alueensa kaikille mannerjään synnyttämille suurille reunamuodostumille. Lounaisen Suomen korkein vuori on Hollolan Tiirismaa, joka kohottaa kovan kvartsiittisen lakensa 223 metriä merenpinnan yläpuolelle. Jää kyllä liikkui, mutta sulaminen ja jään liike olivat tasapainossa: reuna pysyi paikallaan ja sen eteen syntyi komea valli sekä jäätikön tuomasta moreenista että jäätikköjokien kuljettamasta hiekasta ja sorasta. Samantapainen levinneisyys on myös jalkasaralla. vsk.. Hämeen korkeimmat vuoret eivät suinkaan ole Tammelan ylängöllä, vaan ne kohoavat Järvi-Hämeen itäosissa. Paljaat harjut saivat vähitellen kasvipeitteen. Pienillä harjuilla ei usein muuta olekaan; korkeintaan alarinteiden mansikka tai paisterinteen häränsilmä kertovat harjualustasta. Kolmas Salpausselkä leviää Lopen Pernunnummella laajaksi kumisevaksi kankaaksi, jota elävöittävät kuolleen jään kuoppiin syntyneet kirkasvetiset järvet. Hiljalleen pinnan tuntumassa tihkuva vesi synnyttää myös kuivia puolilehtoja, joissa mäntyvaltainen puusto ja ruohoinen kenttäkerros linnunherneineen ja sinivuokkoineen näyttävät olevan ristiriidassa. Komein ja hämäläisin on toukokuussa kukkiva hämeenkylmänkukka, joka jo Lammin tienoilta itään jättää paikkansa kangasvuokolle. Jään tuomassa moreenissa kivenmurikat ovat särmikkäitä ja moreeni sisältää erikokoisia kallionsirpaleita aina millimetrin murtoosan mittaisista savihitusista kuutiometrien kokoisiin lohkareisiin. Usein jokien tuomaa ainesta on runsaammin, eikä reunamuodostumia ole aina ihan helppo erottaa harjuista
Sen rannalle kehittyi tuota pikaa myllykeskus, kun taas Sarsajoen myllyt pysähtyivät vesien ehtyessä: "ilkeä Iharinkoski saattoi Sarsan vaivaiseksi". kalliomäillä kasvaa mustuvalinnunheme, jonka seuraavat esiintymät ovat Ahvenanmaalla, samoin Hämeenlinnan harjujen vanakelton. Vesi karkaa rakentajain käsistä Kangasalan harjut kohoavat liki sata metriä viereisiä järviä ylemmäksi. Nimensä mukaisesti sen pääesiintymisalue on Keski-Euroopan vuoristoissa. Mannerjäätikön sulamisvedet kasasivat karkean soran harjuiksi, kun taas hienojakoinen aines kulkeutui kauaksikin ja laskeutui hedelmälliseksi savija hiesumaaksi. Nykyisin harjun katkaisee Kaivannon kanava, joka erottaa Vehoniemen Keisarinharjusta. Rauhallisesta Iharinsalrnesta tuli kuohuva koski. syn alppivuokko. Näkymä Someron Rautelanharjulta. 21. Mutta olisiko alppivuokko ehtinyt levitä sadassa vuodessa noin laajalle. Mutta osalla kasveista tulosuunta ja aika ovat epäselvempiä. Ovatko ne kenties tulleet varhaisen ihmisen mukana ja löytäneet Hämeen hikeviltä harjuilta turvapaikan. Aiemmin siinä oli vain notkelma, sillä Längelrnävesi laski Roineeseen lounaasta Sarsanjokea pitkin. Vääksyssä sitä kasvaa harjukuopissa ja alarinteiden puolilehdoissa melko lavealla alueella. Norrlinilla kesäasunto viime vuosisadalla, ja kasvin tuojaksi on välillä epäilty Norrlinia tai hänen ystäviään. Harjulehdoissa ja SUOMEN LUONTO 10/91 50. Entä sitten Asikkalan VääkSuppa eli hämäläisittäin lukko syntyi, kun harjuun hautautunut suuri jäälohkare suli. Supassa voi olla lampi. vsk. Lähistöllä oli kasvitieteen professori J.P. sän sitkeän kuntan kattama podsoli. Maan kohoaminen kallisti järviä vähitellen niin paljon kaakkoon, että Längelrnävesi ja Pälkänevesi mursivat vuonna 1604 uuden tien, Kostianvirran, Pälkäneelle
Nyt järveä puhdistetaan pyytämällä siitä särkiä ja muita " roskakaloja" tonnikaupalla. Rehevyys on tehnyt Vesijärvestä yhden maamme parhaista vesija rantakasvipaikoista: siellä kasvavat muun muassa molemmat uhanalaiset näkinruoholajit. Siihen liittynyt Kemaalan järven lasku koitui monnin kohtaloksi: viimeiset monnit saatiin vuosina 1864 ja 1866. Huhtikuussa 1830 tulvavesi riistäytyi rakentajien hallinnasta ja vyöryvät vesimassat katkaisivat harjun: syntyi Kaivannon kanava. HAME Mutta kovin pitkä ei ollut Iharinkosken myllärienkään onnen aika! Roineen ja Längelmäveden välille ryhdyttiin rakentamaan kanavaa. 1l ·~ z E i=. Lopen Luutasuo on allikkoinen keidas liekö saanut nimensä siitä, että ennen luutia tehtiin vaivaiskoivuista. Hämehess' on Hälläpyörä Hämeessä ovat kohisseet eräät Suomen komeimmista koskista. vsk. " :i ,0 .~, > Sinivuoren luonnonpuisto on vanhojen lehtomaisten metsien suojelualue. Lähes kaikkien järvien pintaa laskettu Ruoveden Siikanevalla on avosoiden ohella viehättäviä sokkeloita ja komeita metsäsaarekkeita. Vesijärveä on laskettu 1800-luvun alkupuoliskolla yhteensä 2,5 metriä. Kellolähde, Koski Hl. SUOMEN LUONTO 10/91 50. Laskussa syntyi runsaasti peltomaata ja sitä perua ovat nykyisin lintumiesten arvostamien lintulahtien ja aikaisemmin Vesijärven lahtena olleen Kutajärven rehevyys. Vesijärven rehevyys sai liikaakin puhtia, kun Lahden kaupunki laski siihen 22 vuosikymmeniä jätevetensä. Niinpä tulviminen on lisääntynyt itäpäässä koko ajan; jääkauden jälkeisenä aikana vesi on ehtinyt järven kaakkoispäässä nousta liki kymmenen metriä ja se on peittänyt alleen metsiä ja soita. Nyt alkoi vuorollaan Kangasalan Vääksyn, Vesijärven lasku-uoman, mylläreiden kulta-aika. Luonnonpuistossa kun ollaan, polulta ei saa poiketa! .. Längelmäveden pinta laski Roineen tasalle ja Iharinkoski jäi vuorostaan kuivaksi maaksi. Pitkospuilla on helppo kulkea . Kalevalan Hälläpyörä on voinut olla Tarnmerkoski tai vesimäärältään vähäisempi, mutta ulkonäöltään vaikuttavampi Kyröskoski, joka on Satakunnan puolella Hämeenkyrössä, vanhaa hisHarjujen ja Salpauselkien liepeillä on lukuisia lähteitä, joissa pohjavesi pulppuaa pintaan. KuokkaJan kosken perkaus laski Vanajaveden pintaa yli kahdella metrillä 1857. ö. Vanajavesi laskee luoteeseen, joten maankohoarninen nostaa koko ajan luusuaa nopeammin kuin järven itäpäätä
vsk. Pernunnummi on viehättävää harju-, järvija lähteikköseutua. Kaikissa näissä putouskorkeus on ollut noin 20 metriä. Totta se on tänäänkin, sillä tämä hämäläinen suurjärvi on säännöstelemätön ja puhdas. Lopen Keritty. SUOMEN LUONTO 10/91 50. toriallista Hämettä sekin. Keväällä tai alkukesällä vesi nousi kauas rannoille, tunki lyhyeksi ajaksi metsäänkin asti laskeakseen sitten vähän kerrassaan kevättalven alimmalle tasolleen. Koijärven lintuparatiisi tuli maankuuluksi patokärhämällään. Kolmas komea koskijakso kuohui Kokemäenjoessa heti Pyhäjärven alapuolella Nokialla, mutta sekin jauhaa nykyään sähköä. Vesien säännöstely on kuitenkin karkottanut tämän luonnonilmiön lähes kaikilta rannoilta. Vain Imatra ja Koitajoen Pamilo ovat olleet nähtävyytenä näiden vertaisia! Tulva on häädetty rannoilta Suomalaisen vesistön elämään on kuulunut tulva. Torisevan rotkojärvet Virroilla kertovat seudun rajusta menneisyydestä. ''Roineen armaiset aallot sen rantoja hyväelee ", laulussa luvataan. Tulvalla on ollut tärkeä merkitys luonnossa. Tulva siivosi veden ja rannan: se nosti veteen ker23
Sen sijaan kasvi karkasi kerkeästi savisille järven rannoille ja muodostaa esimerkiksi Vanajaveden rannoilla laajoja kasvustoja kuin korte, ryti tai kaisla ikään ja niiden kanssa se kilpailee kasvutilastakin. Jalopuista vaahtera, saarni, kynäjalava ja vuorijalava saavuttavat luontaisen pohjoisrajansa; tammen esiintyminen Hämeessä voi olla seurausta pitkään jatkuneesta kartanokulttuurista. Kynäjalavia esiintyy Suomessa pääasiassa Hämeessä, runsaimmin Vanajaveden ja Pyhäjärven rannoilla. vsk.. Reheviä lehtoja on jopa harjujen rinteillä ja laellakin. Siemenet itävät ja pikkutaimet kehittyvät tulvan luomilla karikevalleilla. HÄME Hauskannäköinen pallograniitti koristaa kallioperää mm. Laakeilla rannoilla tervaleppäkin kasvaa arvokkaaksi 24 Lehtokuusama suosii valoisia ja kuivahkoja lehtorinteitä. Lammin tienoilla korkeimmille harjuille kertyi jääkauden jälkeisenä aikan tuulen tuomana hienoa, ruskehtavaa maata; kai sitä lössiksi voi sanoa, vaikka kerrostumat ovat harvoin edes puolimetrisiä. V esistöj en säännöstely on pistänyt kynäjalavan ahtaalle: vanhat puut kyllä selviytyvät, mutta nuorennos on tiukassa. tyneen ryonan rantametsien ravinnelisäksi. Jänönapila on kulttuurikasvi, joka viihtyy kuivilla kedoilla, kallioilla, pientareilla ja ratapihoilla. Pähkinälehtoja on selvästi runsaammin kuin välittömästi alueen etelätai länsipuolella. Runsaimmin kynäjalavia kasvaa Vanajaveden ja Pyhäjärven rannoilla. Tulva muotoili rantaluonnon s~lvästi vyöhykkeiseksi. tukkipuuksi, jota vain ei oikein osata hyödyntää. Hämeessä asutus on ollut ilmeisen taajaa jo rautakaudelta SUOMEN LUONTO 10/91 50. Hämeelle ominaisia lehtoruohoja ovat lehtokielo, hentokiurunkannus, tesmayrtti, isokäenrieska, imikkä, sini-, valkoja keltavuokko, jotka täällä ovat lähes yhtä runsaita kuin rannikkoseudun lehdoissa. Tunturikurjenherne kasvaa eräillä Etelä-Suomen harjuilla jäänteenä jääkauden jälkeiseltä viileältä jaksolta. Sorsimokasvustot erottaa jo kaukaa heleän vihreinä sinivihreistä ruovikoista. Aiemmin Hämeessä katsottiin olevan kolme lehtokeskusta: Hämeenlinnan, Hollolan-Asikkalan ja Pirkanmaan lehtokeskukset, mutta yhtä hyvin nämä voidaan yhdistää yhdeksi Etelä-Hämeen lehtokeskukseksi. Hämeen rantavesilläkin muodostaa korkeita korsikkoja järviruo'on ohella toinenkin heinä, isosorsimo. Ympäristöään rehevämpiä seutuja kutsutaan lehtokeskuksiksi. Osan lehtojen ja lehtokasvien runsaudesta selittää ravinteinen kallioperä, mutta ehkä ihmisen toimillakin on ollut siihen vaikutuksensa. Lehmusta on runsaasti, mutta sitä riittää vielä pohjoisemmaksikin. Lehtojen leppeyttä ... Hämeen järvien rantojen tulvametsän puita olivat tervaleppä ja kynäjalava. Valtaosa Suomesta on karua kankaitten, nevojen, rämeiden ja niukkaravinteisten järvien valtakuntaa. Metsän ja kesäisen avoveden väliin jäi laakeilla rannoilla leveäkin niittyvyö ja metsän reunan muodostivat tulvaa sietävät puut. Kynäjalavan meikäläinen levinneisyys rajoittuu pääosin Hämeen läänin alueelle. Kurussa ja Kangasalla. Hämeelle tyypillisiä ovat kuivanpuoleiset lehdot. Aikoinaan kuusamasta tehtiin Hämeessä heinäharavan piikit. Tervaleppien joukossa viihtyy moninainen märkien lehtojen lajisto punakoisosta ja tuomesta lehtopalsamiin. Alunperin isosorsimo tuotiin Hämeeseen rehukasvina kokeiltavaksi, mut'.:a rehukasvina se ei ollut menestys. Ohutkin vettä hyvin pidättävä ja ravinteinen maakerros on riittänyt lehtojen syntyyn
Peltoviljelyyn liittyi voimallinen metsien laidunnus, joka piti ne puoliavoimina. Lähes yhtä paljon on edelliselle suunnalle poikittaisia, joko lounas-koillistai lähes itä-länsi -suuntaisia murroksia. Arvoituksellinen hiilipussi Oriveden Eräjärvellä on hyvin karkeakiteistä graniittipegrnatiittia, jossa on suurina kiteinä tavattu harvinaisiakin mineraaleja. SUOMEN LUONTO 10/91 50. Metsästäjät vainoavat tupsukorvaa verisesti, koska se syö nälkäänsä myös riistaeläimiä, kuten Pohjois-Amerikasta vuosisadan alkupuolella Suomeen istutettuja valkohäntäpeuroja. Kun pähkinäpensas, joka hyötyi laidunkulttuurista, parantaa maaperää, ja kuusi, joka taas kärsii maataloudesta, köyhdyttää maaperää happamalla karikkeellaan, vaikutti metsälaidunnus kaiken kaikkiaan lehtoja säilyttävästi ja lisäävästi. J Hämeen vaakunaeläintä ilvestä ei juuri pääse näkemään muualla kuin vankeudessa. Kaiken kaikkiaan lehtokasvillisuus näyttää olevan paljon dynaamisempaa, muuttuvampaa ja joustavampaa kuin aikaisemmin on oletettu. Kovakuoriaiset itse tekevät parhaansa, jotta suku jatkuisi. ja rotkojen jylhyyttä Hämeessä, niinkuin lähes koko Suomessa, karttakuvassa erottuvat selvästi miljoonien vuosien takaiset maankuoren murrokset selvinä linjoina. lähtien; nykyisinkin Häme on kolmanneksi tiuhimmin asuttu maakuntamme, 40 asukasta maaneliökilometrillä. Tarvepuun käyttö ja todennäköisesti myös tarkoituksellinen laidunten raivaus pitivät kuusen kurissa. Toinen kivierikoisuus on Kangasaita ja Kurusta löydetty pallograniitti, jossa mineraalit ovat järjestäytyneet pal25. Eräjärven, Tammelan ja Kangasalan pegrnatiiteista on louhittu lasija keramiikkateollisuuden tarpeisiin kvartsia ja maasälpää. Osa lehdoista on syntynyt entisille pelloille tai laskettujen järvien vesijätöille. Molemmat suunnat näkyvät hyvin vaikkapa Isojärven tai Näsijärven lahtien ja pääaltaan suunnissa ja muodoissa. Samalla on tietenkin otettu talteen korukiviksi kelpaavat kiteet kuten berylli. Kukkaniittyjen väheneminen on vaarantanut toukohärkien tulevaisuuden. Ne eivät erotu yhtä selvinä: poikittaisia kuoppia jää pikemminkin täytti kun tyhjensi. ... Kaikkiaan Eräjärven pegrnatiiteista on tunnistettu yli 80 mineraalia! Kun "tavallisisissa" kivilajeissa mineraalit ovat millimetrien tai korkeintaan parin sentin suuruisina kiteinä, ovat ne hyvin hitaasti ja syvällä jäähtyneissä pegrnatiiteissa useiden senttien ja suurimmat jopa yli metrin mittaisia. Voimakkaimpana näkyvät luode-kaakko -suuntaiset murrokset, jotka samaan suuntaan liikkunut mannerjää puhdisti ja syvensi. Torisevain ketju, Koverojärvi ja Helvetinjärvi ovat jään hyvin puhdistamia luode-kaakkosuuntaisia laaksoja. Toki metsää on laidunnettu samalla tavoin idempänä savolaisalueillakin, mutta kaskeamisen vuoksi asutus ei ole ollut pysyvää ja laidunten hoito jäi vähäiseksi: kaskiahoja ja nuoria lehtipuuvaltaisia metsiä riitti laitumiksi. Kehrääjän surisevaa soidinääntä voi ihmetellä alkukesän öisillä mäntykankailla. Kaskeaminen päättyi jo varhain, pääosin jo ennen 1600-lukua. vsk
Seitsemisen kansallispuiston (2) ja Liesjärven kansallispuiston (18) maiseman vaikuttavuus perustuu metsäluontoon. Niinpä se sai nimekseen Corycium aenigmaticum, arvoituksellinen hiilipussi. Lähistöllä on myös Luutasuon (20) allikkoinen keidas. Muista harjumaisemista voi mainita Hämeenlinnan Ahveniston (15), Tampereen Pyynikin ja Kangasalan Vehoniemen (8) ja Keisarinharjun (8), joka sai nimensä Aleksanteri I vierailusta 1819. Myös Isojärven kansallispuiston (6) maisema kertoo kalliota repineistä luonnonvoimista, mutta maisema on jo astetta pehmeämpi. Tampereen Aitolahdesta löytyi jo satakunta vuotta sitten fossiileja, useiden senttien mittaisia pussimaisia rakenteita. Kolmas Salpausselkä muodostaa Lopen Pernunnummen (19) alueella sokkeloisen harju-, järvija lähteikkömaiseman, joka on helppokulkuista ja kaunista kulkijan paratiisia. Siellä oli asutusta jo ainakin 4000 vuotta sitten, mutta viisisataaluvulta eteenpäin seuraavien kuudensadan vuoden ajan se oli Hämeen keskus. HÄME lomaisiksi rakenteiksi tasaisempaan perusmassaan. 8500 vuoden ikäinen suo on ehtinyt kerätä paksuimmillaan jopa kymmenmetrisen turvevaipan, jota täplittää 850 lamparetta. Vaikka Rapolan aluetta ei vieläkään ole perusteellisesti tutkittu, sieltä tunnetaan yli 500 muinaismuistoa, mahtavasta harjunlaen muinaislinnasta ja alarinteitten kalmisPÄÄTIET RAUTATIET METSÄMAITA VILJELYSMAITA SOITA __ ., -~.f I 1 1 1 1 1 , , I , , I \ ) I \ \ \ \ TEHTAITA ~, ~, (7) on nimenomaan lehtomaisten vanhojen metsien suojelualue, johon voi tutustua polkuja pitkin luonnonpuistossa kun ollaan, polulta ei saa poiketa! Sääksmäen Rapolan linnaSUOMEN LUONTO 10/91 50. Tammelan Torronsuon kansallispuisto (17) on upea liki 30 neliökilometrin erämainen suokokonaisuus, eteläisin riekon ja lapinharakan pesimäseutu. vsk.. Vaikka levät siis olivat yksisoluisia, niistä muodostui melkoisen iso kokonaisuus, joka hämäsi löytöä varhemmin tutkineita geologeJ a. Kun tuolloin tunnettiin monisoluisten eliöitten jäänteitä vasta kambrikautisista, noin 600 miljoonaa vuotta vanhoista ja sitä nuoremmista kerrostumista, synnytti löytö hämmennystä. Louhuisessa rinteessä on erikukinnasta: rantaan ajautuneessa paksussa levämatossa aallokko leipoi savipallosia, jotka saivat pintaansa leväkuorrutuksen. Ne ovat jälkiä vanhasta levä(21) on sanottu maamme suurimmaksi. Rapolanharjulla huokuu historia Sääksjärven Rapolanharju oli koinen "kiuas", joka kesällä huokuu kylmää ilmaa mutta talvella puhaltaa ulos varastoimaansa kesän lämpöä todellista maalämpöä! Sinivuoren luonnonpuisto liikenteellisesti erittäin hyvässä paikassa, monisyisen sisämaahan suuntautuvan Vanajaveden reitin solmukohdassa. Se olisi kaunista rakennuskiveksi, mutta esiintymät ovat pieniä ja syytä suojella erikoisuuksina. Aitolahden kivi on kahMatkailijan toivekohteet Torisevan rotkojärvet (1) ja Helvetinjärven kansallispuisto (3) tarjoavat jylhiä järvimaisemia ja veteen peilaavia kalliojyrkänteitä. Lammin Untulanharjulla (14) on uljaita pähkinälehtoja monine harvinaisuuksineen. Hollolan Kiikunlähdettä 26 den miljardin vuoden ikäistä rantasavesta syntynyttä liusketta. Kansallispuiston tuntumassa on rehevä ja runsaslinnustoinen Talpianjärvi. Liesjärven poikki kiemurtelee kapoinen Kyynäränharju ja Tammelan Pyhäjärvessä Kaukolanharju, jonka maisemia lukuisat taiteilijat aina Munsterhjelmistä ja Edelfeltistä lähtien ovat ikuistaneet. Päijänteen poikki juokseva Pulkkilanharju (12) on jo suojeltu, mutta luonnonystävien toiveissa elää yhä Etelä-Päijänteen kansallispuisto, johon kuuluisi myös harjun luoteispuolella ojentuva kokonainen harjusaarten ketju: Ykskoivu, Kelvene ja Hietasaari. Myöhemmin on onnistuttu selittämään hiilipussien synty
Voipaalan kartanon ja Sääksmäen kirkon tienoilla kävellessään voi nähdä useitakin pitkästä historiasta kertovia kasveja kuten lännennukulaa, koirankieltä, hukanputkea ja kylämalvaa. Tammelan Kaukolanharjulta Saaren kansanpuistoon avautuva näkymä on houkutellut myös tunnettuja taidemaalareita Munsterhjelmistä Edelfeltiin. Seitsemisen kansallispuistossa saa aavistuksen muinaisista pohjoishämäläisistä erämaista. Harjun rinteillä on pähkinälehtoja, rannassa tervaleppäkorpia ja kaikkialla ikivanha kulttuurimaisema. Hämeessä on lukuisia hyviä lintuvesiä. toista erillisiin yksittäislöytöihin. Mutta Rapolan seutu on myös hieno luontokohde. Helposti saavutettavassa puistossa voi nauttia ikimetsistä, hienoista harjuista sekä soista. 27. Rapolanharjun juurelta on löydetty maamme ensimmamen muinaispelto: kaivaukset paljastivat ristikkäiset alkeellisen auran kyntöjäljet. Paikan mahtia ja vaurautta korostavat aseja korulöydöt, jotka kertovat hämäläisten kauas ulottuneista kauppayhteyksistä. Nyt Rapola on tarjolla UNESCOn maailman perintö -kohteeksi. lehtopalsami ja lehtotähtimö. Harjun rinteen kuusikossa on maan suurin hytymaljakkaan esiintymä. Vanhoista kauppayhteyksistä kertonee myöskin tähkämaitikka, joka kasvaa useammassakin paikassa Sääksmäellä. den rangaistavien hämäläisten ohella nimen Cuningas de Rapolum, Rapolan kuningas ensimmäiset nimeltä mainitut suomalaiset maailmanhistoriassa! Rapola on historiallisesti merkittävin kansallismaisemistamme eikä sen säilyttäminen ole paikallinen kysymys. Valkeakosken Saarioisjärven (11) itärannalla on torni, josta voi tarkkailla runsasta pesirnälinnustoa ja voimakasta syysmuuttoa. Erityisesti Sääksmäen kirkon ja Voipaalan kartanon tienoilla kasvaa koirankieltä, kylämalvaa ja muita kulttuurikasveja. D SUOMEN LUONTO 10/91 50. varstasara on runsas. Hämäläinen maisema on siis tuon jukuripäisen talonpojan ansiota: järvien linturunsaus, leveät ruovikkovyöt ja rantalehdot seurausta järven laskuista, lehtipuiden runsaus, pähkinälehdot ja kulttuurimaisema vuosituhantisen maanviljelyn tulosta. Pitkospuita on mukava kulkea ja palovartijan tornista näkee koko suon. Pälkäneen Mallasrannan tervaleppäkorpi (10) on yksi maamme upeimmista. Kuopassa kasvavat mm. vsk. Majavakin on hyväksynyt lähdepuron asuinpaikakseen. Patokärhämästään kuuluisaksi tulleella Koijärvellä (16) on lintutorni, josta pääsee katsomaan jo kovin ruohottuneen järven lintuja. Rinteillä on myös hienoja pähkinälehtoja ja rannassa upeita tervaleppäkorpia. Runsaammin sitä tapaakin sitten vasta Ahvenanmaalla. Vielä 1950-luvulla nämä vanhan kulttuurin seuralaislajit olivat tavattavissa useastakin hämäläiskylästä, mutta pihamaiden " siistiytyminen" nurmikoiksi on hävittänyt ne jo useimmista paikoista. Kiikunlähteen tuntumassa on Hollolan Kutajärvi (22), ja linnut ovat mieltyneet myös Vesijärven (13) reheviin lahtiin. Vaikka Rapolan kunnian aika oli jo toistasataa vuotta takanapäin, mainitsee paavi Benedictus XII pannakirjeessään vuonna 1340 muivuori (11) lähiympäristöineen on sekä luonnosta että historiasta kiinnostuneen aarreaitta. Myös Saarioisjärvi ja Lahden Vesijärvi ovat vaateliaitten kasvien keskittymiä. Moottoritien uhka on jo onneksi väistynyt Rapolan yltä. Kangasalan Kirkkojärvelle (8) on helppo piipahtaa: Lahden-Tampereen tie halkaisee järven! Tien lounaispuolella sijaitseva järven pääosa on erinomainen lintujärvi, ja toiselle puolelle jäävä Kuohunlahti muistuttaa rehevällä ja runsaalla kasvistollaan jo Keski-Eurooppaa, mm. Myös Lempäälän Ahtialanjärvi (9) edustaa lintuvesien parhaimmistoa. Tämä uhanalainen sieni on kuin liimalla täytetty pieni ruskea tynnyri. Ruoveden Siikaneva (5) on Pirkanmaan suurin suo karu nevaja rämelakeus. Aivan Siikanevan pohjoispuolella on komea harjusuppa Ryövärinkuoppa, jonka pulppuavat lähdevedet luovat rehevän kasvillisuuden. Runeberginlähde (4) Ruoveden kirkonkylässä on kaunis, melko runsasvetinen lähde, näkemisen arvoinen jo kulttuurirnerkityksensäkin vuoksi
Sokkeloisen Vahterjärven länsirannalta kohoaa puiston korkein kohta, Vahtervuori, 219 metrin korkuisena. Kanadanhanhi puolestaan on uusi tulokas. Jos Isojärveä ei oteta lukuun, niin täällä näkee eniten vesilintuja. Kesämökkejä, joita kansallispuiston ulkopuolella on jo riittämiin, ei ole aivan lähistöllä näkyvissä. HAME Polku vie lsojär, Isojärven kansallispuisto Kuhmoisten kunnassa kuuluu nykyisin Keski-Suomen lääniin. Heretyn kämppä maantien laidassa toimii opastuskeskuksena, josta on hyvä aloittaa retkensä. Maakuntajaossa se on kuitenkin Hämettä. Läheisessä lammessa asuu puiston eniten kuvattu otus, kanadanmajava. Nykyään torni lojuu lahoina hirrenpätkina maassa. Timo Lavola Lortikan vuorelta Latokuusikkoon ja Viinahoiloon .. SUOMEN LUONTO 10/91 50. vsk.. Ensimmäinen majava ilmestyi tänne noin kymmenen vuotta sitten, ja nyt on puistossa ainakin kolme asuttua pesää. Kumpuilevaa, louhuista maastoa Polku aaltoilee kumpuilevassa, kivikkoisessa maastossa suurimmat touhut ja lohkareet väistellen. Hevosjärvellä polku yhtyy sinne tuovaan metsätiehen. Lortikka ja Heretty olivat aikoinaan savottakämppiä, joissa metsätyömiehet asuivat vielä 1960-1 uvulla. Puiston järvet ovat kaikki karuja, joten mitään rehevien ruovikoitten · lajirunsautta on turha odottaa. hirvien, mäyrien, näätien, jänisten ja ilvesten oleskelusta. Sen hämyisässä siimeksessä suuret kuuset kurottavat latvojaan valoa kohti. Lortikasta lähtee polku länteen ohi Kurkilammen ja tavoittaa Kettuvuoren juurella sinne lännestä tuovan metsätien. Vahterjärven rannalla pääsemme jälleen polulle, jota kuljemme itäkaakkoon kohti Hevosjärveä. Metsämaisema vieressä vaihtelee: harjanteitten salskeat männiköt muuttuvat notkelmissa koivua ja haapaa kasvaviksi sekametsiksi tai synkiksi kuusikoiksi, ja paikoin on nuorta, tiheää taimikkoa. Puiston pääosan kattaa etelärannalta Kuhmoisten ja Länkipohjan väliselle tielle ulottuva metsä. Lähistöllä on kaksi puiston komeimmista nähtävyyksistä: Kuorejärvi ja Latokuusikko. Sitä pitkin pääsee Kalalahteen Isojärven rantaan. Aikoinaan mäellä oli kolmiomittaustorni, josta oli mahtavat näköalat ympäristöön. tuomen, metsälehmuksen, koiranheisipuun, lehtokuusaman ja näsiän. Ohitamme jylhää kallionharjannetta pitkin synkän notkelman, jolla on mielenkiintoinen nimi: Viinahoilo. Hiljalleen umpeutuvat soiset lammet ovat puistolle ominaisia, kun taas suurempia soita ei ole. Kirkkaita järviä ja mahtavia maisemia Isojärvellä voi vuokrata veneitä, joten teemme souturetken järvelle, joka näillä main on erämaisimmillaan. Lisäksi siihen kuuluu muutamia paloja järven pohjoisrannalta sekä joitain saaria ja luotoja. Harvinaisuuksista on kaakkuri pitkän poissaolon jälkeen palaamassa; se on jo kahtena kesänä pesinyt puiston laitamilla. Kansallispuiston metsistä on varsinaisten lehtojen osuus vähäinen, mutta lehtokasvillisuutta löytyy sieltä täältä. Souturetken jälkeen jatkamme itään. Luutsaaressa voi tutustua Kalapirttiin, muikunpyytäjien entiseen tukikohtaan. Muita nisäkkäitä onkin retkeilijän vaikeampi nähdä, mutta jäljet ja jätökset kertovat mm. Tien loputtua kulkija saa todella tuta, miten vaikeakulkuista maasto on. Pikku luodot ja isommat saaret sekä salmet niiden välissä muodostavat viehättävän kokonaisuuden. Lännessä aukeaa laaja Kaateli Nokiselkä. Metsissä pesivät monet tyypilliset havumetsien lajit sekä muutamat harvinaisemmat siivekkäät: harmaapäätikka, pohjantikka, huuhkaja ja pikkusieppo. Liekö siellä joskus sijainnut paikallinen Alkon kilpailija. Hyväkuntoinen polku johtaa Lortikkaan, ja jo tällä neljän kilometrin taipaleella kulkijalle tulevat tutuiksi monet alueelle ominaiset piirteet. Latokuusikosta puuttuu vain menninkäinen Puiston vanhojen metsien palasista on Latokuusikko komein. Heinäsorsan ränkätys, kalalokin kaklatus ja kuikan luikkaus ovat kesän yleisiä ääniä. Isojärven parinkymmenen neliökilometrin suuruinen kansallispuisto perustettiin 1982 suojelemaan Päijänteen länsipuolisten seutujen metsäja järviluontoa sekä entisajan asutuksen ja metsätalouden muistomerkkejä. Puiston tiuhat taimikot ovat tuolta ajalta peräisin. Kirkasvetinen Kuorejärvi on alueen vesistä viehättävin. Puiden juurella kasvavat saniaiset, paatsamat ja kuusamat. Hirvivuorelta voi ottaa suunnan kohti Vahterjärveä. Retkeilijä voi taukoa pitäessään silmäillä tummia rakennuksia ja yrittää kuvitella, millaista tukkijätkän elämä ja työ siihen aikaan oli. Välillä voi olla lyhyt huikonen tasamaata, mutta enimmäkseen nousut ja laskut seuraavat toisiaan. Talousmetsiin tottuneelle Latokuusikko on kuin vanhasta sadusta, vain polulla vastaan tallusteleva menninkäinen puuttuu. Lukuisat käävät koristavat tuulenkaatoja sekä lahopökkelöitä. Vaahteran ohella voi löytää mm. Kurkijärven Kannuslahden ylittävältä sillalta saa ihailtavakseen kauniin järvinäköalan, ja pari pientä ruskeavetistä lampeakin osuu polun varteen. Lortikka sijait28 si silloin tiettömän taipaleen takana keskellä korpea. Kansallispuistolle nimen antanut Isojärvi on pitkä, vuonomainen, syvä ja vielä puhdas. Haapahoilosta päästään nousemaan Hirvivuorelle, jolta avautuvat hyvät näköalat Isojärvelle. Jyrkät ja louhikkoiset rinteet nostavat hien pintaan. Samaa louhikkoa löytyy valitettavan usein myös laaksojen eli hoilojen pohjalta. Vahterin seutu on saanut nimensä vaahterasta, joka kasvaa täällä aivan luontaisen alueensa pohjoisrajalla. Tähän jylhänkauniiseen puistoon on helppo tutustua polkuja pitkin
Yksi tutustumisen arvoinen kohde jäi vielä käymättä, nimittäin Huhtalan torppa puiston länsilaidalla. en jylhiin IDaiseIDiin SUOMEN LUONTO 10/91 50. D Timo Lavola on längelmäkeläinen luontokuvauksen ja -kirjoittelun harrastaja. Kerran vuodessa, heinäkuisena sunnuntaina, Huhtala herää hiljaiselostaan, kun paikallinen kyläyhdistys järjestää torpassa ja sen pihapiirissä suositut kesäjuhlat. Hevosjärveltä pääsee tietä pitkin Herettyyn. Kierroksemme kansallispuistossa on lopuillaan. Paikalla kerrotaan olleen asuIhastuttavat maisemat ja jyrkät korkeuserot ovat henkeäsalpaavia, usein aivan kiri aimellises tikin. Nykyinen rakennus on 1800-1 uvulta, ja se on peruskorjattu ja entisöity 1990. vsk. Isojärven kansallispuisto on erämaista Pohjois-Hämettä metsää, järviä ja kallioita. 29. tusta jo 1700-1 uvulla
SUOMEN LUONNON JUHLAVUODEN KUVAREPORTAASI Kuvat ja teksti: Esko Männikkö ja Pekka Tunmen Olimme varautuneet pahimpaan, mutta silti ensimmäiset tuntemuksemme 1990 toukokuussa Montsegorskin teollisuushelvetistä Kuolan niemimaalla olivat ahdistavat ja kaoottiset. Samaan aikaan kun kaupungin asukkaat perustavat kasvimaitaan tehtaan lähelle ja lapset käyvät parantolassa " ennaltaehkäisevässä hoidossa", kaupungin johto kertoo kuinka Montse30 •• • ••• ELAMAA gorsk palkittiin 70-luvulla kauniista kaupunkisuunnittelusta. Vielä viidennen ja kuudennenkaan käynnin jälkeen ei pysty tajuamaan, mistä tässä on kysymys. Nikel, Zapoljarny, Olenegorsk, Apatiitti, Kirovsk. Y dinjätevarasto muutamien kymmenien kilometrien päässä Helsingin kokoisesta kaupungista; sen porttivahtina vanha mies, joka sähköttömässä, pimeässä kopissa istumalla yrittää hankkia muutaman lisäruplan vähäisen eläkkeensä jatkoksi. Lukemattomat savupiiput syöksivät eri hajuisia, makuisia ja värisiä kaasuyhdisteitä aavikoituneeseen maisemaan, jossa harmaat työläiset odottivat kolisevaa bussia. Nykyisin hän joutuu kävelemään 12 kilometrin päähän, koska puolukat ovat hävinneet Severonikel-kombinaatin lähettyviltä. Kuolleiden puiden, kuonakasojen, rautaromun, rapistuneiden rakennusten sekamelska. .. Montsegorskilainen Antonina Kharitonova on poiminut koko ikänsä marjat kaupungin kupeesta. Miten me voimme tämän näyttää ja kertoa. Suljetut sotilaskaupungit joukkotuhoaseineen. huh, mitä niitä onkaan. Riittävätkö siihen kymmenentuhatta kuvaa ja sanaa, vai tarvitaanko satatuhatta. vsk.. Käytetyn ydinpolttoaineen huoleton dumppaus mereen. Ulkopuolisina voimme valita kuinka kauan katselemme ja SUOMEN LUONTO 10/91 50. Y dinjäänmurtajat ja -sukellusveneet, laivan raadot ja puhdistamattomat jätevedet Kuolan vuonossa keskellä arktista Murmanskia. Jossakin puuskutti kuorma-auto, ilmassa kiiri vihlova summerin ääni. Kaivoksia, lietejärviä ja tehtaita toisensa perään
Tehdaspaikkakuntalaisille luonnonrikkaudet ovat kääntyneet onnettomuudeksi. Metallintuotannosta saatavat rahat häviävät jättivaltion pohjattomaan kassaan. Merituulten kiusaamat ikivanhat männyt viittoittavat reittiämme. Missä on se Kuolan niemimaa, jota J.A. ~UOLASSA Nikkeliä, lohta ja oravannahkoja haistelemme näitä paikkoja, toisin kuin paikalliset asukkaat. Monet heistä syntyvät ja kuolevat tehtaan varjossa. Jäljelle jää tuhottu ympäristö. Lopettakaa verimetallin tuotanto! "'.31. vsk. Puut ovat rujoja, mutta missä Suomessa voit nähdä näin komeita petäjiä! Elämä kylässä on kuin suoraan vanhempiemme lapsuusmuistoista: ruoka on kortilla, pyykit huuhdotaan avannossa, maksuvälineenä käy oravannahka ... Varsugalaisten pelastus on lohi, ja pyyntisaaliit koituvat kylän hyvinvoinniksi. Hakeudumme laskuveden saattelemana Vienanmeren rannalle, pieneen Varsugan kylään. Palmen samosi 1800-luvun lopussa. Haluaisimme nähdä miltä maisemat näyttivät ennen Norilsk Nikel -yhtiön saapumista. Yhdeksänkymmentäkahdeksan prosenttia Nikelin tehtaan tuotannosta menee kiiltävien pyssynpiippujen, hyökkäysvaunujen, lentotukialusten ja ohjussiilojen rakentamiseen. Käynti jokisuulla, Kuzomenin kalastusasemalla todistaa puheiden puolesta. Hävetkää kenraalit ja arniraalit kaikkialla maailmassa. Kun ruplalla ei ole mitään arvoa, tavaraa saa vaihdetuksi vain tavaralla. Niilläköhän kyläläiset ovat hankkineet videoaparaattinsa, joissa pyörivät viimeisimmät amerikkalaiset elokuvat ja John Baxterin video englantilaisten turistien V arsuga-joelle tekemästä kalastusmatkasta. taavaa jokea maailman parhaaksi lohijoeksi. Kylän päällikkö, kolhoosin johtaja Sviatoslav kehuu ohi virSUOMEN LUONTO 10/91 50. Sotilaat imevät maan voimavarat samalla kun ystävämme Irina seisoo kaksi ja puoli tuntia apaattisessa, mykässä jonossa yhden säilykelihapurkin tähden
Kuolan kahdesta tunturipeurakannasta toinen elää täällä. Suojelualueita tarvittaisiin kuitenkin vielä lisää. vsk.. Likaantuminen näkyy satelliittikuvassakin sivulla 43. Toistaiseksi tuloksetta on yritetty perustaa suojelualueet Ylemmän Kunjärven (Hiipinän pohjoisreunalla) ja Pienen Vudjärven (Kirovskista luoteeseen) ympärille. Kaksi luonnonpuistoa (zapovednik) ja yhdeksän luonnonsuojelualuetta (zakaznik) peittävät yli 10 000 neliökilometriä. Loputkin eläimistä muuttivat tottumuksiaan ja siirtyivät lännen ja lounaan koskemattorniin erämaihin. Lännessä vastaavia alueita on enää kovin vähän: jokin Sjaunja Ruotsissa ja Vätsärin kaira Suomessa. Ne ja koillisrannikon Seitsensaaret (Sem' ostrovov) kuuluvat Kantalabden (Kandalakski) hajautettuun luonnonpuistoon, jossa vierailee myös lähimerien hylkeitä ja valaita. Vielä 1960-luvulla eläimiä oli tuhansia, mutta 1970-luvun alun jäätävät talvet supistivat jäkälämaita rajusti. Suomenkielisessä Neuvosto-Karjala -lehdessä oli joulukuussa 1987 rajantakaisten kirjailijoiden artikkeli Vastuu luonnon tulevaisuudesta, joka havahdutti suomalaisetkin näkemään Kuolan ympäristöongelmat. Kaivosteollisuus pilaa pahoin tätä Kuolan suurinta järveä. Tuolloin perustettiin eläinten turvaksi kiireesti Vuvan (Vuvski), Pirijärvien (Pirenga) ja Hirvaksen (Girvasski) suojelualueet. Teksti ja kuvat: Jorma Mattsson Kuolan kahdet kasvot lmantero Hiipinän länsi/aidalta nähtynä. Tämä toista tuhatta kilometriä pitkä kaista on säilynyt ikimetsien ja suurpetojen suojana. Kuolan itäosan ylängöllä sijaitsee kaksi laajaa erämaista suojelualuetta. Heinäsaarten (Ostrova Ainova) suojelualueen perustivat suomalaiset 193 8. Myös suomalaisen metsäteollisuuden kiinnostus on herännyt. Edellä mainittu Hirvaksen suojelualue on kokonaan venäläisellä rajavyöhykkeellä, joka yhdessä suomalaisen vastineensa kanssa on herättänyt luonnonsuojelijoiden mielenkiinnon. Päästötietojakin alkoi tihkua. Erikoisuuksina ovat tunturipeurojen ohella sisämaassa pesivät merikotkat sekä majavat. Myös poroja laidunnetaan puistossa. Tässä järvessä on makean vesikerroksen alla suolavettä omine turskarotuineen ja meritähtineen! Jorma Mattsson SUOMEN LUONTO 10/91 50. Venäläiset ovat jatkaneet tätä Petsamon 30 000 lunnin ja 10 000 haahkan elinympäristön suojelua. Järveä ympäröivät satametriset tunturipabdat, ja luusuaniemen kärjessä on eriskummallinen geologinen nähtävyys: ijoliittipatsaiden lasittunut kivimetsä. Ihmisiä taigan ja tundran rajalla Kuola poikkeaa länsimaisista alueista jo siinä, ettei haja38 Hienoja suojelualueita Valtameren rannikko, sisämaan metsäerämaat, kaakkoinen suoylänkö sekä MannerEuroopan läntisin tundravyöhyke ovat Kuolan rauhoitusalueissa hyvin edustettuina. Muutoinkin läntisen Kuolan aarniometsiä ja luonnontilaisia erämaita kasvavat alueet ovat nousemassa arvoon arvaamattomaan. Peurojen kesälaitumia on aivan alueen eteläosassa. Kuolan suojelualueista pienin vaan ei vähäpätöisin on Seitajärven (Seidozerski) suojelualue, joka sijaitsee Lujaurintunturien keskuslaaksossa. Pohjoisempi Tundran (Tundrovyi) luonnonsuojelualue on kiljuhanhen, jääkuikan, naalin ja monien muiden arktisten asukkaiden ominta aluetta. Kesäisin seudulla voi liikkua vain veneellä. Jo mainittujen Lapin luonnonpuiston ja peura-alueiden lisäksi näitä ovat Tuuloman (Tulomski), Kolvitsan (Kolvitski) ja Kanjärven (Kanozerski) suojelualueet. Myöskään Kildinsaaren ainutlaatuista Mogilnoje-järveä ei ole vielä rauhoitettu. Ponoin (Ponoiski) suojelualue on nimikkojokensa keskijuoksun surnmattomilla aapasoilla. Hakkuut tosin uhkaavat idästä kaikkialla. Vaikka kaivosyhdyskuntiin jo pääsi, ei länsimaisia matkaajia ole sataan vuoteen taivaltanut niemimaan asumattomilla seuduilla. Suolinnusto on runsas ja monipuolinen. Sopivasti myös glasnost availi portteja suomalaisille toirnittaj ille, viimein ministereillekin. Lapin luonnonpuisto (Laplandski zap.) perustettiin jo 1930 lähinnä tunturipeurojen suojelualueeksi. Sen jälkeen suomalaisia ryhmiä on ollut rajantakaiselta Nuortin patoaltaalta kauas itään Ponoi-joelle asti. Kesä 1989 avasi Kolvitsa-joen kalastusmatkailulle
Tuuloman, 2. Jokin Ramsayn vanha valokuva vuodelta 1891 nykyisen Kirovskin kaupungin paikalta hätkähdyttää: neitseellistä taigaa Ison Vudjärven rannalla; nykyisin se on venäläistä kai39. Hirvaksen, 3. Mutta on Kuolalla kauniimmatkin kasvot, joiden ilme vaihtelee laajoista metsäerämaista omaleimaisiin tunturiylänköihin, suurista järvistä Jäämeren rannikkoon. Lapin luonnonpuisto. Luonnonsuojelualueita on kaikkiaan JO 270 neliökilometriä: A. Kaikki läntisen Kuolan saamelaiskylät on tyhjennetty, samoin Muurmannin rannikon monet kalastajakylät. Kymmeniätuhansia ihmisiä asuu ankeissa kaivosteollisu uskaupungeissa talven kaamoksetkin. Varsinkin rannikolle on levittäytynyt varuskuntia. SUOMEN LUONTO 10/91 50. vsk. asutusta ole lainkaan. Seitajärven, 8. BARENTSIN MERI 100 200km VIENAN M ER 1 Imantero, Umpjaur ja Lujaur ovat Kuolan suurimmat järvet, Hiipinä ja Lujaurintunturit merkittävimmät tunturit. Kolvitsan, 6. Kantalahden luonnonpuisto (eri puolilla niemimaata) ja B. Nyky-Kuolan ovet alkoivat avautua länteen vasta neljä vuotta sitten. Ikiroudan alueet on rasteroitu sinisellä. Eläkeläisiä on vähän. Ponoin luonnonsuojelualue. Apatiitista tehdään fosforilannoitteen raaka-ainetta fosforipentoksidia ja nefeliinistä alumiinin raaka-ainetta alumiinioksidia. 1. Palkkojen napaseutulisä on houkutellut runsaasti nuorta, juuretonta väkeä kaikkialta Neuvostoliitosta. Pirijärvien, 5. Kaupunkien, etenkin Murmanskin, kasvunopeus on ollut hämmästyttävä. Vuvan, 4. Tundran ja 9. Kanjärven, 7. Niemimaan valtaisat ympäristöongelmat suunnattomine avolouhoksineen ja metsäkuolemineen paljastuivat kaikessa karmeudessaan. Venäläinen asutus on nuorta ja tyypillisesti kaupunkikulttuuria. Kirovskin apatiitin ja nefeliinin rikastama (ANOF-1) peittää pari neliökilometriä
Myös hirviä, karhuja ja ahmoja elää niemimaalla. Läntiset peurat asustavat Lapin luonnonpuiston suunnalla. Sen sijaan poronhoidon hallitsevat komit ja nenetsit lisäävät osuuttaan koko ajan. Suurin yhteisö elää Lovozeron kaupungissa. Talot paljastuvat lähemmin tarkasteltuina ränsistyneiksi ja kehnosti rakennetuiksi. Niemimaan eläimistön kiinnostavimpiin kuuluvat tunturipeurat, jotka elävät täällä Hiipinällä eivät laidunna porot eivätkä peurat. Saamelaisuuden saareke Kun saa venäläisen maastokartan käteensä, yllättyy. Näitä ovat nelma, napakampela ja istutettuna SUOMEN LUONTO 10/91 50. Näillä seuduilla on voimaloita, lentokenttiä, suuria valtiontiloja ja yksittäisiä, pienehköjä rautakaivoksia. Tuttua Kalottialueen saamelaisseuduilla liikkuneelle. Laakso avautuu Lujaurintunturien keskiosiin. Osuuskunnan taksilla tai bussilla ohikulkevaa sentään jo siedetään, kunhan pitää kameransa piilossa. Isovenäläinen kaupunkikulttuuri ei ole päässyt vaikuttamaan maastonimiin juuri lainkaan. Turkistarhoista karannut minkki on levittäytynyt tehokkaasti jokivarsia ylös Suomenkin puolelle. Lohijokia on kolmisenkymmentä ja meritaimenjokia vielä paljon lukuisammin. Pohjoisrannikon törmissä pesii merilintukolonioita. Kaupungit valtiontiloineen kumottavat oudon valkoisina tundralta tai havurnetsämerestä kilometrien päähän. Pohjoisen Muurmannin rannikon pikkujokiin nousevat merinieriät. Kummassakin on 400-600 eläintä. Kaivoskaupungit ovat keskittyneet läntisen Kuolan malmialueille ja Petsamoon. Niemimaan kymmenistä lentokentistä on vain pari siviilikenttiä. Venäläistä kaupunkia ympäröivät jos suinkin mahdollista sitä huoltavan kolhoosin tai valtiontilan pellot ja niityt. Jotkut vanhat pesäkummut voivat olla suoranaisia naalikaupunkeja käytäväverkostoineen. Kummassakin on noin 30 000 poron karja vuositeurastusten jälkeen. Itäinen kanta elää Ponoi-joen keskijuoksun eteläpuolella. Nyt niitä tavataan läntisen Kuolan erämaajoissa siellä täällä. Saamelaistuntu on vahva, joskin 40 Tsinglusuajan rotkolaakso on Keski-Kuolan suurtuntureille tyypillinen. Euroopanmajavan kävi Kuolassa yhtä kehnosti kuin Suomessa. Vaikka saamelaiset katoaisivat kansana, kuten Kuolassa näyttää sekaavioliittoj en kautta käyvän, jää ainakin kildininsaame elämään kiehtovana nimistönä kauas tulevaisuuteen. Vuonna 1934 tuotiin Voronezin luonnonpuistosta kahdeksan eläintä. Keskipaljakan jäkäliköt ovatkin nilkkoja kutittavia patjoja. Valtalajeina ovat rakkaluppo ja lapalumijäkälä. Naalit asustelevat Kuolan koillisrannikon ja Keivin ylängön välisellä tundraja metsätundraseudulla. Laivaston, ilmavoimien ja muiden erikoisjoukkojen univormuja näkee kaikkialla. Laajat alueet ovat sotilaiden hallussa. Jotkut Kirovskin uudet kerrostalot ovat pihanperän huusin varassa! Tuorein venäläiseen kaupunkikuvaan Kuolassakin tullut ilmiö ovat kaupunginlaiteiden autotallislummit. Viimeinen lattahäntä pyydettiin Tuuloman Pets-joelta 1880. Kanalintuja on metsosta kiirunaan, vesilintuja jääkuikasta kiljuhanheen. Saamelaisten määrä on pysynyt samana jo vuosia. Jotkut kolhoosit ovat erikoistuneet siipikarjaan, sikatalouteen, turkistarhaukseen ja kaksi poronhoitoon. Useiden arktisten tai subarktisten lajien levinneisyys ei ulotu Siperian ja Pohjois-Venäjän rannikolla Kuolaa lännemmäs. Ponoin suoylängöllä elää merikotkayhdyskunta. Näin on myös Kuolassa. Peurapolkuja ja naalikaupunkej a Kuolan eliömaailmassa on vahva itäarktinen leima. Jännittävä, monipuolinen luonto vosteollisuusslummia pahimmillaan. Autoistumista ei ole mitenkään otettu huomioon kuolalaisenkaan kaupunkirakentamisen tyyppitaloissa, jotka ovat viisikerroksisia, pitkiä laatikoita. Esimerkiksi tunturien yleisnimissä soivat itäsaamen murteet: tsorr, tundar, urt, porr, pahk, oaiv, pjalk, vare, lak. kyrillisin kirjaimin. Rautatie ja kestopäällystetty maantie selittävät Nivajokivarren taajamat Kantalahdesta pohjoiseen ja Kuolajokivarren asutuksen Murmanskista etelään. Saattaisipa joku puunpurija uida Nuortia ylös Suomenkin puolelle. Saamelaisia Muurmannin alueella on noin 1700. Kuolan rannikolla on arvokkaita vaelluskalajokia. Useiden Siperian rannikon arktisten vaelluskalojen levinneisyyden länsiraja on Kuolassa. vsk.. kahtena kantana. Tasainen lakitasanko katkeaa äkisti pyörryttävään syvyyteen. Vielä venäläinen geologi Fersman piirteli 1920-luvun lopulla karttaansa seudun saamelaiskylien sijaintipaikkoja
Lumivyöryt ovat yleisiä elokuun lopusta kesäkuulle. Useat laaksot ovat jäätikköjen muinoin höyläämiä ruuhilaaksoja. Lumista johtuu sekin, että joet ovat lyhyydestään huolimatta kylmäja runsasvetisiä sekä hyvin koskisia. Joka vuosi lumivyöryihin hautautuu 10-20 retkeilijää. Ylärinteiden tunturikoivuvyöhyke saattaa paikoin puuttuakin, jolloin kuusimetsä rajautuu suoraan paljakkaan. Kun kilvessä on seitsemänkin nimeä ja ajankohtana elokuu, suhtautuu lumikenttien ylityksiin tietyllä varovaisuudella. Niitä on vaikea ylittää. Kolmesta suuresta Umpjaur on kirkasvetisin ja erittäin niukkaravinteinen. vsk. Vuoristojäätikköjä ei näillä vallitsevasti tuhatrnetrisillä tuntureilla ole nykyilmaston aikana ollut. Pakkasrapautuminen, valuvat maakielekkeet ja kuviomaat ovat yleisiä. Tämä rengasmaisuus antaa tunturistolle suurmuodot. lujaurense) ja ponoinleinikki (Ranunculus gmelini). kyttyrälohi sekä kaloihin kuulumaton idännahkiainen. Yli hehtaarin kokoisia järviä on Kuolassa laskettu kaikkiaan 111 000. Usein se kasvaa mattomaisena, kuten Suomessa kiilopäänkoivuna tunnettu tunturikoivurnuoto. Hiipinällä on mitattu jopa 2000 millimetrin vuotuisia sateita, kun ympärillä on satanut vain 400-700 millimetriä. Nykyisin näiden yläosat ovat kuin jättimäisellä juustohöylällä veistetyt. Hiipinän tuhannen neliökilometrin ylätunturialueelta on laskettu 362 putkilokasvilajia. Koko laakso on nykyisin rauhoitettu Seitajärven luonnonsuojelualueeksi. Tunturistojen keskiosat ovat laakeita ylätasankoja. SUOMEN LUONTO 10/91 50. Metsänraja on 300 metrin korkeudessa. Rinteillä tunturikoivu on yleinen sekapuu. Seitajärven pohjoisrantaa, taustalla kuulu Kuivpaht-seinämä. Myös ylälaaksot (onsilot, komerolaaksot) ovat jäätiköiden hiomia. Laji kasvaa paljaassa sorassa. Metsänraj apuuna siperiankuusi Kapealatvuksinen siperiankuusi muodostaa Kuolassa metsänrajan. Kuolan silmät samentuvat Keski-Kuolan suuret järvet ovat todella suuria. Keskimmäinen, tektonisessa vajoamassa välkehtivä Umpjaur (Umbozero) on alaltaan 310 neliökilometriä, ja sen suurin syvyys on peräti 115 metriä. Tästä kertoo omalla karulla kielellään venäläinen tapa pystyttää lähisolaan muistokilpi menehtyneille. Näihin Luujärventunturien (Lujaur'urtin) ja Hiipinän (Umptekin) syväkiviklöntteihin iskeytyi eroosio välittömästi. Tunturit ovat kivikehiä Kuolan keskiosissa erottuu maanosakartoissakin kaksi pyöreää maanpintaan ammoin työntynyttä lakkoliittia, kupumaista syväkivimassan purkausta. Kullakin kivivyöhykkeellä on lisäksi oma maisematyyppinsä, joka juontuu tyyppikiven ominaisuuksista. Laaksojen koivuista näkee, että lunta on talvisin metrikaupalla. Niistä läntisin Imantero (Imandra) on laajuudeltaan 900 neliökilometriä. Pohjois-Euroopan 1840 putkilokasvilajista vain Kuolasta on tavattu nelisenkymmentä, kuten hiipinänunikko (Papaver lapponicum), luujärvenunikko (P. Itäisin Lujaur (Lovozero) on kooltaan 180 neliökilometriä. Järvi on lähes saareton, jolloin vapaasti vellova aallokko on muovannut rannoille paikoin umpijärviä, paikoin kyntäitä ja 41. Lumikenttiä, lumilaikkuja ja ikiroutaa on sen sijaan runsaasti. Hiipinänunikko kuuluu niihin noin neljäänkymmeneen putkilokasvilajiin, joita ei tavata missään muualla kuin Kuolassa. Laaksot ovat syviä ja pystyseinäisiä, alhaalla on louhikkokeiloja. Eri kivilajit, joiden yleisnimenä on nefeliinisyeniitti, ovat tuntureiden sisällä jättimäisinä kehinä
Asumaton suurjärvi Lujaur (kuvan oikeassa laidassa) saa Lovozeron kerrostalovessojen puhdistamattomat jätevedet kaupungin läpi virtaavan Virmajoen kuljettamana. Kuolan kaivosyhtymät ovat jättimäisiä ja täysin hallitsevia kaupungeissaan: Norilsk Nikel yhtymään kuuluvat Petsenganikel Petsamossa ja Severonikel Montsegorskissa, Apatit Kirovskissa (ANOF-1 ja -3) ja Apatityssa (ANOF-2), Lovozerski GOK Lovozerossa, Olenegorskogo GOKa Olenogorskissa ja Kandalakski KAZ Kantalahdessa. Varoja esimerkiksi ilmanpuhdistukseen ei ole saatu. Ajojäiden kuljettamana voi joskus rantautua jääkarhukin, joskin yhä harvemmin. Ovathan tuhoalueet 1980-luvulla laajentuneet huomattavasti, mutta eivät kuitenkaan niin paljon kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää. Nikkeli ja kupari käsitellään Zapoljarnyissa ja Montsegorskissa, rauta Olenegorskissa ja Kovdorissa, titaani mm. Samoin järvessä elää jääkauden lopulla saapunutta eläinplankton-lajistoa. Laajuus noin 55 neliökilometriä. Rannat ovat alkujaan synkkiä kuusikoita. Apatiitti, nefeliini ja sfen sivuaineineen kuormittavat erityisesti alueen vesistöjä. Aivan oma kaivosteollisuuden haara toimii Hiipinän tuntureilla. Läheisten kaupurikien jätevedet ovat lisänä rokassa. 2. vsk.. 4. Imantero koostuu kolmesta kapeiden salmien yhdistämästä osasta: Iso-, Jokostrovinja Akkalan-Imanterosta. Toiminta vaatii suunnattomasti energiaa ja saastuttaa raskaasti ilmaa. Tällainen tehtaiden varallisuuden ulosmittaus aiheuttaa koko ajan lisääntyvää nurinaa paikallistasolla. Likaantunut alue, jota kalat karttavat, laajuus noin 45 neliökilometriä. Saatu hyötymineraali rikastetaan suurissa rikastamoissa runsaasti vettä käyttäen. Ilmansaasteet leijuvat sopivalla tuulella Suomeenkin. Tulkinnassa käytetettyjä tietoja on saatu mm. Vesi kirkasta, sinertävää tai ruskebtavaa, pienvesissä puskurikyvyn muutoksia. Kun suljettuja kestäneet jo pari vuotta. Pohja on kuollut noin 45 neliökilometrin alalta. Lounaiskulmauksen juovainen moreenimaasto on Kuolan maaperägeologisia erikoisuuksia. sulfaattia). Hän tutustui kesällä 1990 usean viikon ajan Kuolan luontoon, ympäristöongelmiin ja kaivoskaupunkeihin. Saastunut, samea vesialue, jossa on metalleja (mm. A. Kantalahdessa. Järvessä, joka ei ole kovin syvä, on paljon matalia saaria. Puolen miljoonan asukkaan nauhakaupunki Murmansk satelliitteineen, rinteille kohoavine esikaupunkeineen ja kolmine kaupunkipiireineen on sotilaiden, kalateollisuuden ja kauhittämään liekkisulatukseen, jonka avulla yhtiö kertoo voivansa poistaa lähes 95 prosenttia sulaton nykyisistä noin 300 000 tonnin rikkipäästöistä. Jorma Mattsson on koulutukseltaan maantieteilijä. Tämä näkyy kuvassakin hyvin. Neuvostoliiton tiedeakatemian Kuolan osaston Teollisuuden ympäristövaikutusten laitoksen johtajalta Vasili Krjutskovilta. Sulatoissa rikasteita tiivistetään ottamalla metalliosa talteen sulattamalla. Tämä erottuu selvästi satelliittikuvassakin: 1. Vauriot näkyvät satelliittikuvissakin kannaksia. Jäkäläkato, laajuus noin 800 neliökilometriä, suuri osa jäkälälajeista kadonnut, havupuusto on harsuuntunutta ja kuivalatvaista. Kaivokset ja loubokset tuottavat joka vuosi parisataa miljoonaa tonnia sivukiveä ja jätemaata, jotka kasataan neliökilometrien laajuisiksi tasalakisiksi vuoriksi. Samentunut vesialue, joka on selvästi sivuvesistöjen vettä sameampaa. Yhden nikkelitonnin käsittelyyn kuluu vettä 800 kuutiota (tonnia) ja alurniinitonnin peräti 1500 kuutiota (tonnia). D. Tänä syksynä Outokumpu Oy teki Norilsk Nikel -konsernille yksityiskohtaisen tarjouksen koko Petsenganikelin sulaton uusimisesta. Kaloissa on runsaasti epämuodostumia ja sairauksia. Lujaurintunturien salaperäinen sfen tuottaa strategisesti tärkeän titaanin lähtöainetta titaanioksidia. Mitään kouriintuntuvaa ei ole saatu aikaan; Petsengan ja Montsegorskin nikkelisulatot kylvävät edelleen yhteensä noin 600 000 tonnia rikkidioksidia vuodessa ympäristönsä maaperään ja vesiin, osan Suomenkin puolelle. Kasvupaikkaja pienilrnastotekijät tuovat runsaasti vaihtelua mukaan, kun ydinalueelta edetään vähänkin poispäin. Kaivosteollisuuden jätevedet likaavat pahoin kauneudestaan kuulua Imanteroa. Rannat ovat täysin asumattomat; näkyvissä ei ole pienintäkään merkkiä ihmisestä. valtion tilauksina Moskovan keskushallinnolle. B. lis. Kaikissa kolmessa suurjärvessä uiskentelee arvokas nieriä-, järvitaimenja siikakanta. ltäjäät ovat tällä vuosisadalla vetäytyneet ilmastomuutoksien vuoksi yhä kauemmas koilliseen. Fil. Myös raskasmetallipäästöt tulevat vähenemään oleellisesti. Ikiroudan synnyttämiä pyöreitä, pieniä termokarstijärviä ja -lampia on tuhansittain isompien välissä. Kuolan koillisrannikon tundralla saa aavistuksen siitä, mitä idempänä on tuhansin kilometrein. Myös II 'man Karnasurt-malrnirikastamon lieteallas vuotaa aika ajoin itään Sergevan-jokeen ja järveen. Imanteron lajisto on kaikkoamassa saasteiden vuoksi. Lujauria leimaavat reunamoreeneista syntyneet sormimaiset niemet. Revdan Il'massa sekä alumiini mm. Polarnije Zoryn ydinvoimalan (kuvan vasemmassa alakulmassa) neljä reaktoria imevät lauhdevettä 200 kuutiota minuutissa. Sienestysja marjastuskielto. 42 Järeän työn järeät jäljet Oheista 1978 otettua satelliittikuvaa on tulkittu nykynäkymiin kesän 1990 havaintojen avulla. Vuonna 1978 kuvattu tilanne voidaan tulkita seuraavasti. 5. ltärannat ovat soisia. Ikiroudan maa Kuolan etäisin ja eurooppalaisessa katsannossa varmasti erikoisin maisematyyppi ja eliöyhteisö on niemimaan koillisreunan tundraseutu, jossa maa on jäässä kesän yli, ikiroudassa. Tarjouksen hinta on 600 miljoonaa dollaria, eli lähes kolme miljardia devalvaation jälkeistä markkaa. Vesi otetaan avokanavalla Akkalan-Imanterosta ja lasketaan 10 astetta lämmenneenä kannaksen itäpuolelle Jokostrovin-Imanteroon. kobolttia, alumiinia, strontiumia), suoloja ja ravinNeuvottelut sulattojen uusimisesta polkevat paikallaan Neuvottelut Suomen ja Neuvostoliiton välillä Kuolan rikkipäästöjen vähentämisestä ovat teita (mm. Näiden tuotanto menee lähes kokonaan ns. Sieltä saatava apatiitti ja nefeliini käsitellään Kirovskin ja Apatityn valtavissa ANOF-rikastamoissa: apatiitista rikastetaan fosforilannoitteiden raaka-ainetta fosforipentoksidia ja nefeliinistä alumiinin raaka-ainetta alumiinioksidia. Teollisuusaavikko, laajuus (vuonna 1978!) viisi neliökilometriä, kasvillisuus kuollut. Kirovsk-Apatityn rikastustoiminta (apatiitti, nefeliini) lannoittaa ja myrkyttää Kuolan suurinta järveä lmanteroa. Rannikko on paikoin törmärantaa. Outokummun menetelmä perustuu yhtiön kekiertoja ei ole, jäteliete pumpataan vesistöihin. Kasvillisuusvauriot johtuvat suurista rikkija metallipäästöistä. Jäkäläautio, laajuus noin 150 neliökilometriä, jäkälät kuolleet ja puusto vaurioitunut pahoin. Lintuerikoisuuksina ovat jääkuikka ja kiljuhanhi. Kuolan ilman ja veden saasteita ei olisi, ellei niemimaan kamarasta olisi löydetty suuria määriä mitä moninaisimpia kaivannaisia. IsoImanteron vettä ja kaloja ei suositella jatkuvaan talouskäyttöön. Outokumpu on valmis ottamaan osana maksua Norilsk Nikelin tuotteita, kuten katodinikkeliä, katodikuparia ja SUOMEN LUONTO 10/91 50. 3. Teollisuusaro, laajuus noin 50 neliökilometriä, puusto kuollut. Osalla saarista kasvaa kuusta, joillakin tunturikoivua ja tulvasaarilla vain pajukkoa. Läjitysalueet (kaivosten jätekiveä) ja lietealtaat (rikastamoiden jätelietettä), joita on yhteensä 60 neliökilometriä, näkyvät kuvassa kirkkaanpunaisina. C. Keski-Kuolan kaivoskaupunkien kuulut sisäjärvet, Iso Vudjärvi Kirovskissa ja Lumbolka Montsegorskissa, ovat nykyisin pahoin saastuneita
Rautateiden uusin pistoraide etenee Umpjaurilta itäkoilliseen kohti Keivin ylängön maapallon suurimmiksi todetuille kyaniittiesiintymille. * KASV I LL I SUU DEN TUHOALUEI TA (PÄÄS TÖT I L MAAN ) PINT AVES I EN LIKAAN TUMINEN (V ESISTÖKUOR MI TUS) ATOMIVOIMALAN LÄMPÖKUORMI TUS RYÖSTÖHAKKUUALUE KAIVOS TAI AVOLOUHOS LAAJA KAIVOSTEOLLISUUSALUE : R!KASTAMO , SULAT TO TMS , Kuolan keskiosia hallitsevat Hiipinän ja Luujärventunturien pyöreähköt tunturialueet sekä niitä saartavat suurjärvet Imantero, Umpjaur ja Lujaur. Kaupunkiseudun jätevedet lasketaan sellaisinaan Kuolavuonoon. Raakaainetta rahdataan sulattoihin Siperiasta asti. Syynä oli se, että Neuvostoliiton ympäristöministeriö oli lakannut olemasta. ltäosan suuriin lohijokiin puuhataan kaikessa maailmanmarkkinoilta. (Landsat-2 28.6. Jos Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus rajan yli kulkeutuvien rikkisaasteiden vähentämisestä halutaan pitää, Petsengan rakennustöiden olisi oltava valmiina 1995. Kuvaan tehdyistä merkinnöistä käyvät ilmi kasvillisuuden tuhoalueet ja vesien likaantumisaste (lähemmin tekstissä), kaivosten ja suurten kaivosteollisuuskeskusten sijainti sekä ryöstöhakkuualueet. Asiasta oli tarkoitus keskustella Moskovassa lokakuussa, mutta neuvottelu peruuntui. Norilsk Nikel -kombinaatin tuotteilla on toistaiseksi riittänyt kysyntää kotimaassa, ja ostajia löytyisi varmaan myös rakennettu Hiipinän kaakkoiseen valtalaaksoon, Koasvaan. Rata on eri ministeriöiden kiistelyistä huolimatta edennyt jo Ponoin latvoille. vsk. Kombinaatin johdolle sulattojen uusiminen on lähes pelkkä ympäristöinvestointi, joka aiheuttaa ainoastaan kuluja. Anne Brax 43. Pohjoismaiset rahoituslaitokset ovat järjestämässä hankkeelle rahoitusta. kiksi Lujaurintuntureilla nähdä samaan aikaan eri suunnilla työssään kolmekin. Suuri apatiittinefeliini -kaivosyhdyskunta on rnisestä on tehty uusi aloite Venäjän tasavallan edustajille, joiden hallintaan Norilsk Nikel -konserni on siirtymässä. Uusia rautakaivoksia on ilmestynyt Montsegorskista luoteeseen Voltsi-tunturiston Juksporrin juurelle. Siksi Outokummun tarjous ottaa osa kauppahinnasta kombinaatin tuotteina ei ehkä herätä suurta innostusta omistajissa. Porausasemia voi esimernikkelihienokiveä. Kuolan rikkisaasteet ovat lisäksi vain yksi Venäjän ympäristöongelmista, joita riittää kasapäin. Vastuussa olevalla, mutta rapautuvalla keskushallinnolla näyttää yhä olevan varoja toiminnan laajentamiseen muualla Jorma Mattsson kuitenkin annettu paljon lupauksia, joiden täyttämisellä alkaa olla kiire. Kuolan nikkelisulatot ovat koko Neuvostoliitolle tärkeitä: ne tuottavat valtaosan koko liittotasavallan nikkelistä. 1978, kuvan oikeudet Mikko Punkari/URSA) pan keskus. Neuvostoliiton hallitus on jo 1990 syksyllä tehnyt päätöksen, että sulaton uusimisessa käytetään suomalaista tekniikkaa. Ongelman poistamisesta on hiljaisuudessa uusia vesivoimaloita. Samalla supistuvat erämaat. Geologeihin törmää tiettömillä alueilla kuin poromiehiin Suomen Lapissa ettoaikana. Riittääkö että länsirahalla edistetään vain yhden yhtymän, Norilsk Nikelin, sulattojen tekniikkaa. Pahoin saastuneesta vedestä ovat monet eliöt tyystin kadonneet. Rahoituskokouksen järjestäSUOMEN LUONTO 10/91 50. Kauppasopimus pitäisi Outokummun laskelmien mukaan allekirjoittaa viimeistään tämän vuoden lopussa. Ne erottuvat satelliittikuvasta selvästi. Työkoneiden telojen ja keikkojen jäljet risteilevät rinteillä kuin valtatiet maalaismaisemassa. Kaivostoiminta laajenee koko ajan
r/2uonnonkalenten· 7_932 .\ SUOMEN ERAMAAT Itsenäisyyden 75-juhlavuoden kunnianosoitus parhaille kansallisaarteillenune. Kuvat on valittu asiantuntevasti ja painettu loisteliaasti. Hinta68,----------------------------------------------------------------------Tilauskortti Tilaan Luonnonkalenteria 1992 __ kpl hintaan 68 mk, D suomeksi D ruotsiksi D englanniksi D saksaksi D venäjäksi D viroksi Sukuja etunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin päivisin Vajyaton tjlaus puhelimitse tai te)efaxjHa · (90) 876 9100, puhelin (90) 876 6150, telefax Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy maksaa postimaksun Suomen luonnonsuojeluliitto/ Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy VASTAUSLÄHETYS Sopimus 01200/13 01200 VANTAA. Loistava lahja, upea tietopaketti myös omalla seinällä. Näitä alueita ei enää ole kuin 12 koko Suomessa, eikä paljon enempää koko Euroopassa. Professori Rauno Ruuhijärvi on luonut suurenmoisen ja kiehtovan tietopaketin, joka etenee vuoden kulun mukaan kalenterin sivulta sivulle. Luonnonkalenterin kuvat ovat maamme parhaiden luontokuvaajien mestariotoksia ainutlaatuisista erämaistamme. Kielet: suomi, ruotsi, englanti, saksa, venäjä ja viro. Aito erämaa on vähintään 15 000 hehtaarin suuruinen alue, josta lähimmälle autotielle pitää olla vähintään 8 kilometrin matka
Tahdoin seistä siinä ja uskoa, että olin löytänyt naavaa. Haudan takana kasvoi vain yksi orpo jälkeläinen, jonka oksilta etsiskelin naavaa. Kävelin vanhan riihen luo ja tunnustelin kädelläni hirsien karheaa pintaa. Muuan muusikko jopa väitti samoilleensa 'aarniometsässä', joka suorastaan 'harsoili naavaa' . Suljin silmäni tavoittaakseni menneet kuvat ja äänet: lehmät, maitohinkit, kirnut, kahvinkorvikkeet ja kupongit, käpytalkoot, mesimarjat, taivaanvuohen oudon mäkätyksen; koko sodanjälkeisen kylämaiseman ja elämänpiirin, jossa ruokaa ei saanut koskaan jättää lautaselle, viheltää sunnuntaisin tai laskea leipää pöydälle väärinpäin. Joskus iltayöstä livahdin huomaamatta ulos. Tytär ja poika eivät milloinkaan; hieman harkittuaan poika arveli, että naava on jotain roikkuvaa, ja tyttärenkin näkemys rajoittui teoreettiseen tietoon. Kuljin nurmikon yli hienonhienossa tihkusateessa, seisoin metsänreunassa ja kuuntelin yön syviä viestejä. Ja ehkä juuri SUOMEN LUONTO 10/91 50. Mutta kuuset olivat poissa, koko ikivanhojen jumalien taikapiiri. näinä hetkinä, silittäessäni naavaa, tunnustellessani sitä vasten ihoa, oma pelkoni väistyi elämän huikean mysteerin edessä, ja minulle lahjoitettiin eliniäksi noiden synkkien, salamyhkäisten naavakuusten ystävyys. Salaa tipautin lantin kirkon vaivaisukon rintataskuun saadakseni siunauksen hankkeelle. Aulikki Oksanen Naavaa etsimässä Pakkomielteeni löytää naavaa tekee minusta varsinaisen kiusankappaleen: joka paikassa tiukkasin, kuka ja missä ja milloin oli nähnyt oikeaa naavaa. Heinäkuussa matkustin veljeni kanssa lapsuuden maisemiin, Karankajärven kallioille ja rannoille. Sade yltyi. Jotakin naavan kaltaista, pitkänomaista jäkälää hirren pinnassa. Ja äkkiä tein mykistävän löydön. En tahtonut vielä palata. Mitä se oli. Ehkä heidän isänsä sentään oli joskus koulumatkoillaan nyhtänyt naavaa puista hiihtäessään korven halki susien jalossa seurassa. Hämärä tiheni. Kuka kutsui minua, mikä maaginen voima houkutti puoleensa. Mutta nyt, armottomaan aikaan 1991, ei kukaan ystävistäni osannut neuvoa, mistä löytäisin naavaa. Että joku lapsuuteni naavakuusista oli palannut luokseni, kumartunut ja irrottanut kärjen jumalallisesta parrastaan. Illan suussa vanha isäntä toi meille tuoreet vastat ja kylvimme pitkään savusaunassa, eikä valoisasta tunnelmastani puuttunut mitään, paitsi naava. Ystävieni kanssa risteilimme pienellä sisävesilaivalla yli kirkkaan Nilakanselän ja kaikkialla ympärilläni näin korkeita puita, joiden kätkössä kuvittelin naavan piileskelevän. vaparran. Aina, kun kävin aikuisten kanssa haudoilla, mielenkiintoni keskittyi täysin noihin synkkiin, liehuvapartaisiin kuusivanhuksiin. 45. Siitä olisi voinut irrota laulu, mutta ei hitustakaan naavaa. Sitä oli kaikkialla metsässä, jopa joulupukin parta tehtiin aidosta naavasta. Minun täytyi nousta varpailleni ja koota koko rohkeuteni koskettaakseni naavapartoja, uskaltaakseni lähestyä kuusten ankaraa jumaluutta. vsk. Vanha hautausmaa oli paikoillaan, samoin isovanhempien sammaloitunut hautakivi. Jatkoin matkaa Pohjanmaalle, seudulle, johon liittyi muistikuva tädistäni keritsemässä lampaita liki korkeaa, harmaanaavaista kuusirykelmää. Vanhan tätini kanssa kävelimme sitten kohti pappilan valtavia kuusia, joista toivoin löytäväni edes yhden siunatun naaOvatko Aulikki Oksasen lapsuuden vanhojen kuusten juhlavat naavaparrat kadonneet ikuisiksi ajoiksi. Mikä oli tuo arka kääpiönkarva, joka kasvoi hirrestä. Pylkönmäen kirkonkylän vanhalla hautausmaalla, aivan isovanhempieni haudan vieressä kasvoi valtavia kuusia, joista roikkui pitkiä naavapartoja. Lapsuuteni Keski-Suomessa 40-luvulla ei naavaa tarvinnut etsiä. Mikä arvoitus, mikä kiihko! Saattoiko homeenvihreän aarteeni määritellä naavaksi. Vasta heinäkuun loppupuolella, matkalla kohti Keitelettä, uskalsin uudelleen haaveilla naavan löytymisestä. Pakkomielteestäni en silti päässyt eroon. Mutta vaikka matkan varrella kuulin monta uutta tarinaa ja vaikka taas jäljitimme koko sukutaustamme aina Jurvan kanttoreita ja kantaisäämme Petteriä myöten, en vain pystynyt jäljittämään kadonnutta naavaa. Ne viestivät jotakin, joka pelotti ja kiehtoi, kantoivat salaisuuksia, joihin ihmisen ymmärrys ei yltänyt. Jotkut heistä lupasivat tarkkailla kesämökkiensä maastoja, tuliaisinaan epämääräisiä heinätukkoja ja sammaleenrotkoja
Nämä valtiot rikkoivat Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmaa, joka kielsi Namibian luonnonrikkauksien hyödyntämisen Etelä-Afrikan miehityskaudella. Lisäksi ympäristönsuojelijat haluavat mm. Namibian itsenäistymisen jälkeenkään ryöstökalastusta ei ole saatu kuriin. Lisäksi "Saksan mallia" aiotaan lievemmässä muodossa seurata myös muutamissa muissa maissa ja EY:ssä. -~ Panttipakkaukset palautetaan j lähes sataprosenttisesti, ja ne s2 ovat sellaisinaan uudelleentäytettäviä eivätkä kertakäyttöisiä kuten vihreän pisteen pakkaukset. jakelupakkaukset (1.4.1992 lähtien) ja yksittäiset kuluttajapakkaukset (1.1.1993 lähtien). Maaliskuussa 1991 namibialaisten mitta täyttyi, ja he kaappasivat viisi salakalastusta harjoittanutta espanjalaista alusta ja pidättivät niiden kapteenit. Asetuksen mukaan kaikista pakkausmateriaaleista on vuonna 1995 saatava kerätyksi talteen 80 %, ja kerätyistä pakkauksista on materiaalista riippuen kierrätettävä 80-90 %. Saksan asetus kiinnostaa suuresti suomalaisia, koska pakkausjätteen vastaanottoja hyötykäyttövelvoite koskee myös ulkomailla valmistettuja pakkauksia. DSD on yhteiskunnan järjestämälle jätehuollolle rinnakkainen keräysjärjestelmä. Panttipakkauksista ei synny tuotantovaiheen jälkeen juurikaan jätettä, kun taas vihreän pisteen pakkauksista voi jäädä keräilyssä, lajittelussa ja uusiokäytössä paljonkin käyttökelvotonta jätettä, eikä lopputuotteiden ekologisesta järkevyydestä ole takeita. Periaate on ympäristönsuojelun kannalta mainio, mutta ei ihme, että uudessa systeemissä on totuttelemista ja kiistanalaisuuksia. Jos tavoite ei onnistu, astuu voimaan pantti kaikille juoma-, maalija kodinkemikaalipakkauksille. Vihreällä pisteellä merkityt pakkaukset kuluttajat saavat palauttaa DSD:n keräysastioihin. Muussa tapauksessa merikarhut kuolisivat ministeriön mukaan nälkään. Vuoden 1993 alusta kuluttaja voi siis palauttaa kierrätykseen jokaisen tyhjän pahvikotelon, jugurttipurkin, säilyketölkin ja pesuainepullon. Percy Mashaire SUOMEN LUONTO 10/91 50. kauksia ehkäisevät ns. Tämä suututti Namibian ja Etelä-Afrikan luonnonsuojelijat, joiden mielestä merikarhukanta on vähenemässä eikä kestä pyyntiä lainkaan. Kerätyt pakkaukset täytyy nimenomaan käyttää uuden tuotannon raaka-aineena, eikä niitä saa esimerkiksi polttaa. Namibian rannikkovedet ryöstökalastettiin pahoin siirtomaakaudella. Suurimpia syyllisiä olivat Neuvostoliitto, Espanja, Norja ja Japani. Kuljetuspakkausten palautus on ensi askel maan pakkausjärjestelmää mullistavassa uudistuksessa. Suomalainenkin pakkausteollisuus joutuu osallistumaan Saksaan myymiensä pakkausten jätehuollon järjestämiseen. Nykyisin Saksassa myydään 73 % juomista (maidosta 1 7 % ) pantillisissa palautuspakkauksissa, ja asetus turvaa periaatteessa niiden osuuden säilymisen. Namibialaiset väittivät vaatineensa Espanjan hallitusta lukemattomia kertoa lopettamaan laittoman kalastuksen, mutta mitään ei ollut tapahtunut. Se on länsimaissa todennäköisesti ensimmäinen säännös, joka ulottaa tuottajien vastuun tuotteistaan aina jätehuoltoon asti. Saksalaiset kaupat ja pakkausalan yritykset ovat perustaneet asetuksen toteuttamiseksi uuden, yksityisen pakkausjätteen keräilyjärjestelmän nimeltä Duales System Deutschland (DSD). Tämän mahdollistaa maan uusi pakkausasetus, joka tulee asteittain voimaan. Tästä hyötyisivät sekä namibialaiset että hylkeet. vsk.. Saksan asetus velvoittaa tuotteen valmistajan ja myyjän ottamaan vastaan tuotteiden kuljetuspakkaukset (1.12.1991 lähtien), itsepalvelumyyntiä edistävät ja varULKOMAILTA Saksan pakkausasetus alkutaipaleella Kaksi tapaa kierrättää maitopakkauksia: virallisella ympäristömerkillä, sinisellä enkeli/lä, siunattu panttipullo palaa meijeriin monta kertaa; muovipussi puolestaan viedään keräyssäiliöön, vihreään pisteeseen, uusioraaka-aineeksi. Auli Kilpeläinen Merikarhut kuumentavat tunteita Namibiassa Aftikanmerikarhuista, Namibian rannikolla kalastavista hylkeistä, on noussut kiista viranomaisten ja luonnonsuojelijoiden välillä. painottaa tuotannon jätteiden vähentämistä, mihin pakkausasetus ei vaikuta, ja puolustaa paikallisia ja alueellisia, pakkauksia uudelleentäyttäviä yrityksiä sortumasta massiivisen DSD:n jalkoihin. DSD:n keräilyastioita tulee lähivuosina todennäköisesti kaikkialle Saksaan. Maan ympäristönsuojelijat olisivat pitäneet parempana vaihtoehtona laajentaa panttien käyttöä heti. Esimerkiksi vuonna 1991 tiedettiin vielä 30-40 ulkomaalaisen aluksen kalastavan laittomasti sen vesillä. Tämän nuoren lounaisaftikkalaisen valtion kalastusministeriö aloitti alkuvuodesta 1991 merikarhujahdin tavoitteenaan tappaa kaikkiaan 19 000 eläintä. Kalastusministeriö väittää, että merikarhuja on tapettava, 46 koska niiden ravintonaan käyttämien kalalajien kannat ovat voimakkaasti ylikalastettuja. Jos ryöstökäytön alamaihin painamat kalakannat elvytettäisiin järkevällä hoidolla, ne voisivat tuottaa kymmenen kertaa enemmän kuin nyt, jopa 740 miljoonaa dollaria vuodessa. Pyynti ei ministeriön mielestä vaaranna Namibian rannikolla elävien 600 000 merikarhun tulevaisuutta. Keräily ja uudet kierrätyslaitokset rahoitetaan myymällä pakkausten valmistajille "vihreitä pisteitä". Joulukuun alusta lähtien saksalaiset ovat saaneet palauttaa ostamiensa tavaroiden kuljetuspakkaukset takaisin myyjälle tai valmistajalle. Saksalaiset ovat pakkausasetuksensa toimivuudesta epätietoisia. Vuonna 1990 itsenäistyneellä Namibialla on lähes 2000 kilometriä rannikkovesiä, joiden luontainen kalantuotantokyky on suuri
Valko-Venäjän terveysministeriön mukaan terveinä syntyvien lasten määrä vähenee vuosittain; nyt se on 51 prosenttia. Onnettomuuden pelastustöihin 1986 osallistuneita ei tutkittu eikä otettu huoTshernobylin jälkihoito jatkuu. Erityisesti lasten kilpirauhassairaudet ovat yleistyneet, samoin kuin anemia, hengitystiehyeiden ja silmien sairaudet. 931 -123 205, Tampere. Vielä noin 100 000 henkeä tulisi evakuoida asutuskeskuksista, mutta siihen ei ole rahaa. Tarkoitukseen on varattu 63 miljoonaa markkaa. Pietarin kohteiden toteutumista voi lykätä kaupungin valuuttapula. TILAA UUSI HINNASTO! 47. Ihmiset joutuvat jättämään kotinsa säteilyvaaran vuoksi jos heillä on paikka mihin mennä. ~·'::"'...: noin 70 prosenttia laskeutui Valko-Venäjän alueelle. Vladimir Shuba paikoilla Eteläja Itä-Suomessa usealla kymmenellä prosentilla. Suomen ohjelma puolestaan on osa koko Itämeren alueen ympäristönsuojeluohjelmaa, jonka laatimisesta sovittiin Itämeren alueen ympärysvaltioiden pääministerikokouksessa syyskuussa 1990. tiloista. Suomen ohjelmassa luetellaan 16 kohdetta, joihin tulisi antaa joko avustuksia tai korkotukiluottoa. ULKOMAILTA IAEA päästää Tshernobylin pahasta on suhtauduttu tyrmistyksellä Kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n selvitykseen Tshernobylin onnettomuuden vaikutuksista. IAEA:n ryhmä valmisteli raporttinsa Moskovassa Neuvostoliiton ydinenergiatalouden ministeriön vieraana, Ukrainan ja Valko-Venäjän tiedeakatemioiden tai tasavaltojen Tshernobyl-komiteoiden tietämättä. Onkin arvioitu, että Narvan voimaloiden rikinpoisto olisi tehokkainta ja kannattavinta Etelä-Suomen ympäristön suojelua. Onnettomuuden vaikutuksia selvittävät valkovenäläiset tutkijat huolestuivat johtopäätöksestä, koska heidän mukaansa alueen saastuneisuutta ja ihmisten sairastavuutta koskevien luotettavien tietojen kokoamiseksi tarvittaisiin suuren tutkimusryhmän monen vuoden työ. AnneBrax KODAK DIAFILMIT: edullisin tapa ostaa FOTO 'J{erlJJll Tuomiokirkonkatu 17 p. Kiireellisyyslistan kärjessä ovat Narvan voimalaitosten rikinpoiston lisäksi Kostamuksen kaivoskombinaatin rikinpoisto ja Pietarin jätevesien puhdistus sekä ongelmajätelaitoksen rakentaminen, joista on jo käyty neuvotteluja. Ydinvoiman rauhanomaista käyttöä edistävä IAEA on todennut jokaisen Neuvostoliiton hallituksen pyynnöstä tarkastetun ydinvoimalan täyttävän kaikki kansainväliset ydinturvallisuusvaatimukset. Suomi tukee 16 miljoonalla rikinpoistolaitoksen toimittamista Eesti Energian Baltian voimalaitokselle Narvaan. Rahan sijasta Pietari aikoo tarjota maksuksi kiinteistöjä, raaka-aineita ja työvoimaa. Valko-Venäjän hydrometeorologian laitoksen johtaja Ivan Matvejenko ei hyväksy IAEA:n selvitystä: "Tutkimuksia tehtiin Venäjällä, Ukrainassa ja ValkoVenäjällä vain seitsemässä asutuskeskuksessa, jotka eivät kuulu kaikkein saastuneimpiin. Narvan rikinpoistolaitos on pieni osa noin 15 miljardia markkaa maksavaa, ympäristöministeriön laatimaa ohjelmaa. Koelaitoksella tutkitaan, miten Ahlström Ecomachineryn märkäpesutekniikkaan perustuva savukaasujen puhdistus toimii yhdessä voimalan kymmenistä katSUOMEN LUONTO 10/91 50. Yksi avustuspäätös on jo tehty. Sijoittaminen lähialueiden ympäristönsuojeluun ei hyödytä pelkästään niiden kansalaisia; koko ohjelman toteuttaminen vähentäisi myös Suomen rikkilaskeumia eräillä ~·-·::--:. vsk. He saivat valtavan annoksen jodisäteilyä.'' Epävirallisten tietojen mukaan onnettomuuden uhreina on kuollut jo nyt 7000-10 000 ihmistä. Toukokuussa julkistetussa tutkimuksessa todetaan, että ''Tshernobylin ydinvoimaonnettomuuden ei ole voitu luotettavasti todistaa aiheuttaneen leukemian tai muiden sairauksien kasvua". mioon samana vuonna saastuneimmilta alueilta evakuoitujen yli 100 000 asukkaan terveydentilaa. Tshernobylin onnettomuudessa ilmakehään joutuneesta radioaktiivisesta saasteesta Itä-Euroopan ympäristönsuojelu sai budjettivaroja Valtion ensi vuoden budjetissa on ensimmäistä kertaa määrärahoja Pietaria, Karjalaa ja Viroa koskevan ympäristönsuojeluohjelman toteuttamiseen
vsk.. 48 Tuemme luonnonsuojelutyötä A. Ahlström Osakeyhtiö Aaltosen Puutarha Ky Aholeipä Oy Alfatex Oy Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry B & S Production Oy Bioteekki Oy Contant-ryhmä Cronvall Oy Dow Suomi Oy Eka Nobel Oy EKE-Yhtiöt Ekokem Oy Ab Elanto Elintarvikekioski Extra Elopak Oy Oy Elorg-Data Ab Enso-Gutzeit Oy Finikor Forssan kaupunki Geologian Tutkimuskeskus Oy Hartwal I Ab Hauhon Osuuspankki Hillman Oy Huolto-Taskinen Oy Hyvinkään Autokeskus Oy HYY-yhtiöt Hämeen Sähkö Oy Paperitaide Oy Insinööritoimisto Eero Paloheimo Parturi-kampaamo lrkku & Matti Ollila Oy lnterplan Ab ltalkon Oy Jurevita Oy Kansa-yhtymä Oy Kirkkonummen Sähkötyö Oy Kodak Oy Kokemäen maatalousja puutarhaoppilaitos Konepaja Markku Lehtinen Oy Kv. Lääketeollisuuden Suomen Yhdistys KLY Lammin Osuuskauppa Lappeenrannan kaupunki Lastentarhanopettaja! i itto Barnträdgårdslärarförbundet ry Lavaset Oy Leiras Lemmikkieläinliike Kuukala Oy Linears Oy Maansiirtoliike Volanen Ky Matkailun edistämiskeskus/MEK Metsäliitto Mikron-Ruokala Sirpa Lahdenne Mobil Oil Oy Ab Nova Oy Osram Ab Outokumpu Ecoenergy Oy Outokumpu Metals & Resources Oy Parturi-kampaamo Marjaana Perttelin kunta/ ympäristönsuojelu lautakunta Rautatievirkamiesliitto ry Riisla Oy Saarioinen Oy Saletti Oy Salon Louhinta Oy SOK ja S-Osuuskaupat Studio Nurmesniemi Ky Sucros Oy Turengin tehdas Suomen Haponkestävät SH-Trade Oy Suomen Tieyhdistys ry Suomen Unilever Oy Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto Tapiola-yhtiöt Oy Teboil Ab Oy Telefakta Ab Tetra Pak Oy Tietopari Oy Tmi Juhlavehnänen TYHL-Kahvila-Ravintola Sirpa Lahdenne Valtion Teknisten Keskusliitto VTK ry Venealan Keskusliitto Finnboat ry Vihdin kunta Yhtyneet Paperitehtaat Oy SUOMEN LUONTO 10/91 50
Ympäristöntutkijan julkinen osa on saanut minut jo tuntemaan itseni oman asuinympäristöni mustalaiseksi. Jokaisen on pyrittävä mahdollisimman nopeasti lopettamaan oma hiilenpolttonsa. S. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Erityisen kiireellistä on tiedottaa kouluihin eri ammattien saastepäästöistä, etteivät nuoret ihmiset opiskelisi tietämättään tuholaisiksi. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. Kuitenkin, nousevassa nuorisossa on jo kasvava määrä luonnonystäviä, jotka näkevät kauneutta muutenkin kuin reikäraudan läpi. SUOMEN LUONTO 10/91 50. Siksi meidän on saatava vastaukset ainakin seuraaviin kysymyksiin: Paljonko minä saastutan. En usko, että minun elämänmuotojeni esittelyllä olisi mitään vaikutusta mihinkään. Ehkäpä sellaisia onkin. Jos vesi tulvii padon takia metsään, majavalle tulee helposti tappotuomio. Valkea Hess-Mengele -aukko ajatuksissa ja ennen kaikkea tekosissa paistaa läpi. Miten voin lopettaa saastuttamisen. Kokemuspiirini puitteissa olen toivonut luonnonsuojeluajatusten leviämistä eritoten metsäteknikoiden, peruskoulun opettajien ja alemman teknisen koulutuksen saaneiden keskuuteen. Talttahampaan tarkoitus ei kuitenkaan ole tuhota metsää, vaan säädellä padon avulla asuinlampensa vedenkorkeutta. Pelkään vain, että tappolinjan miehet eivät juuri lue, jollei otsikko lupaa veristä kertomusta. Kuitenkin käytännöllisesti katsoen kaikki suomalaiset nykyammatit perustuvat fossiiliVoikkaalainen Keijo Lahtinen kuvasi syyskuussa kanadanmajavan padon Pohjois-Valkealan erämaassa Kymenlaaksossa, mutta löysi sen kuukauden kuluttua tuhottuna. On löydettävä uusi ja erilainen elämänmuoto, jossa luonnonvarojen käyttö ei ylitä niiden tuottoa ja jossa uusiutumattomat luonnonvarat ovat erityisen huolenpidon kohteita. Jokela Harmoinen S. vsk. Majava on älykäs eläin, joka syö pelkästään kasveja. Ahdasmielisyys ja puhdasoppisuus eivät tätä maailmaa auta. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen-Luonto -lehti, milloin alamme saada ympäristötietoja, joita voi käyttää henkilökohtaiseen luonnonsuojeluun. Koko 45-vuotisessa tuttavapiirissäni en vielä ole tavannut yhtään näihin ihmisryhmiin kuuluvaa, joka edes puheissaan olisi tuonut esille esimerkiksi eläinsuojelullisia näkökohtia tai haluaisi säästää luonnon eläililla. Sitä auttaa vain se, että me kaikki vähitellen muutamme elämäntapojamme ja energiankulutustamme vähemmän tuhlailevaan suuntaan. Vain rangaistuksen pelko näyttää rajoittavan innokkaimpia esimerkiksi rauhoitusajan metsästykseltä. Kunnioittaen Seppo Haaranen Luomutiedottamisesta Fossiilisten hiiliyhdisteiden poltolla aiheutettu ilmastonmuutos on jo todettu mittavimmaksi ympäristöuhkaksi planeetallamme. Maaseutukylien asente1snn tuskin voidaan vaikuttaa. Sopivat lehtiartikkelit metsästyslehdissä ja esimerkiksi Maaseudun tulevaisuus -lehdessä voisivat kenties olla hyödyksi. Hiilidioksidipäästöjen lopettamisesta on kansainvälinen sopimus ja aikataulukin. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Eläinsuojeluopetusta tehostettava Veli-Risto Cajanderin metsästysartikkelin (SL 8/91) innostamana rohkenen tuoda vuosikymmenien ajatuksia keinoista luonnonsuojelun edistämiseksi. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Jotta Suomi voisi täyttää osuutensa hiilenpolton lopettamisohjelmassa, meillä kansalaisilla on oltava tieto omasta saastevaikutuksestamme. Luomuvelvoite koskee näin ollen meitä kaikkia. Nykyisellä väestömäärällä ja kehitystasolla paluu menneisyyteen ei onnistu. Lisäksi saastutamme ilmakehää harjoittaessamme kulttuuria, huvitellessarnme, vieläpä laiskotellessarnmekin. Jokelalle Valitettavasti ihmisen yhteiskuntaa ei suoraan voi verrata Luomu-ideologiaan. Tärkeimpiä maaseudulla ovat metsäteknikot, jotka jo ammattinsa puolesta tuntevat pitäjien metsät, eläinten olin-, soidinja ruokapaikat ja heitä yleensä pyydetään mukaan metsästysseuroihinkin. ENNEN Kaivattaisiin helppotajuista kurssikirjaa maa-bakteerit-protozoat-nematodit-muu fauna ja floora -ravitsemusketjun valaisemiseksi. 49. Suomessen hiilen polttoon ja aiheuttavat ilmastonmuutosta. Satu Huttunen Sll:n puheenjohtaja JÄLKEEN 1 sa on 3000-4000 kanadanmajavaa, joiden lähes ainoa vihollinen on ihminen. Eräs usein käyttämäni siteeraus elämän kaaresta on, että aika kuluu, arvonanto kasvaa ja kelvollisuus vähenee. Ongelma on vain siinä, että tarvittavaa tietoa ei jaa kukaan. Siinä suhteessa sosiaalinen kontrolli kyllä pelaa. Voisiko Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Satu Huttunen esitellä malliksi meille muille elämäntapansa. Parempi ratkaisu on varmasti yrittää yhdessä etsiä keinoja luonnonja ympäristönsuojelun toteuttamiseksi. Asialla ovat olleet aikuiset, sillä luja pato on runneltu lapioin ja rautakangin
Arvokas metsän kuningas joutuu korppien pilkkaleikin koh1 teeksi, huiskii lintuja suurilla tassuillaan ja tietää näyttävänsä naurettavalta. D Haluan säästötilaajaksi, jolloin tilaushinta on 193 mk (jäsenet)/232 mk ( ei-jäsenet) D Haluan liittyä luonnonsuojeluliiton jäseneksi D Muutan osoitettani D Peruutan tilaukseni Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA 1 PUH. vsk.. (981) 220 279 POSTIMYYNTI Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puh. Tätä kir, jaa katsellessa ajattelen, että olkoot vain. Esimerkiksi häkkikanaloissa saattaa yhdelle kanalle olla tilaa juuri ja juuri sen verran, että se ulottuu kurkottamaan ruokaa ja vettä. Kuvaajan luottamuksellinen ja kunnioittava suhde lintuun paistaa joka sivulta. Eihän sellaista kukaan kestäisi mutta juuri näin asuvat Suomessakin mm. Alice Karlsson Komeat kansalliseläimet Hannu Hautala ja Teuvo Suominen: Laulujoutsen, Otava 1991, 96 s. Hautalan kuvaajanlahjat ovat kiistattomat, sillä häneltä on löytynyt hyviä kuvia kumpaankin kirjaan kymmenittäin. Molempien kirjojen teksteistä vastaa pääosin Teuvo Suominen. Ja korpit vain ilkkuvat. Miltä tuntuisi, jos kotonasi asms1 vuorokaudet ympäriinsä henkilö jokaista neliömetriä kohti. Laulujoutsen on Hautalan ja Suomisen toinen samaa aihetta käsittelevä kirja. Suosikkikuvani ovat ne, joissa karhu pillastuu haaskaa nokkimaan pyrkiville korpeille. TILAAJANUMERO Uusi osoite (OSOITELIPUKKEEST A) .................................. (90) 406 262 TURKU Läntinen Rantakatu 21 puh. JAKELUOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA I PUH. Mutta tarpeellisen eläinkokeen löytäminen on lähes yhtä toivotonta kuin etsiä onnellista kania koe-eläinlaitokselta, missä ristihuulella ei ole tilaa edes oikaista koipiaan. Itse asiassa eläinsuojelijoiden kampanjat eläinkokeita ja eläinten raakaa kohtelua vastaan ovatkin jo saaneet monet yritykset muuttamaan toimintatapojaan. KIRJOJA Eläinten asemassa on parantamisen varaa Peter Singer (suomentanut ja Suomea koskevin tiedoin täydentänyt Helena Tengvall): Oikeutta eläimille, WSOY 1991, 302 s. Siitä kertovat runsas lähdemateriaalin käyttö ja eloisat laiTule luontopuotiin! HELSINKI Nervanderinkatu 11 puh. lähes kaikki kanat ja suurin osa s101sta. Singer vetoaa kuluttajiin. (90) 876 9100 SUOMEN LUONTO 10/91 50. Eläinkokeilla testattuja tuotteita ja tehokarjatalouden munia ja lihaa ei ole pakko ostaa, sillä vaihtoehtoja on olemassa. Jos eläinkokeesta on selvää hyötyä sen avulla voidaan esimerkiksi löytää ratkaisu johonkin vaikeaan sairauteen on se hyväksyttävä. Vessaan päästäksesi sinun täytyisi harppoa muiden yli ja pytylläkin sinulla olisi seuraa. Useimpien luontokirjojen asiaosuudet ovat ikävystyttäviä, etenkin jos kustantaja on päästänyt alan asiantuntijan vauhtiin. . 2, I0mk:n postimaksu Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 00151 Helsinki ------------------------------------------~ 50 kuvista on usein sanottu, että ne ovat liian kauniita. Tehokarjankasvatuksella ei ole kuitenkaan juuri mitään muuta motiivia kuin tuottaa mahdollisimman vähällä vaivalla mahdollisimman paljon rahaa. Joutsen on jumalaisen kaunis pohjoisten kansojen pyhä lintu, jolla sitä paitsi nykyisin pyyhkii hyvin. Mielestäni hän kirjoittaa sujuvammin, mukaansa tempaavammin ja hauskemmin kuin kukaan muu ympäristökirjoittajammme. (931) 115 715 OULU Kajaaninkatu 13 puh. Hautalan ------------------------------------------, Suomen Luonnon palvelukortti D Tilaan Suomen Luonto -lehden kymmenen seuraavaa numeroa hintaan 219 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 258 mk (ei-jäsenet). Laulujoutsen-kirjaa tutkiessa kokee olevansa joutsenta lähellä. Nokkirniseenkin on keksitty lääke: nokka pois! Kotieläinten ohella kärsivät miljoonat koe-eläimet. Niissä voi kuvitella karhun sijaan näkevänsä keijun, maahisen tai metsätontun, niin vahvasti niistä huokuu metsän henki. Hän on armoitettu kynäniekka. (921) 327 001 TAMPERE Laukontori 4 puh. Peter Singer ei ole mikään fanaatikko. Maailma uhraa 20 miljoonaa eläintä vuodessa "tieteelle", Suomen osuus siitä on noin 20 000. Leinosen kuvista monet ovat tummia ja usvaisia. Antti Leinonen ja Teuvo Suominen: Suomen karhu, Otava 1991, 96 s. Suominen paneutuu esittelemiinsä eläimiin perusteellisesti. Mutta nehän ovatkin eläimiä, ihminen on sentään ihminen, vai mitä! Maanviljelijöitä ja karjankasvattajia on pidetty jonkinlaisina antisankareina tietotekniikan maailmassamme: Siellä ne rapsuttavat sikojaan leuan alta kun maailma ajaa ohi yliäänikoneella. Sen jalat lipsahtelevat verkon silmistä ulos ja kaverit nokkivat sen hermostuksissaan verille. Kansallislintuamme ja -eläintämme esittelevät Otavan kuva1 teokset ovat käteen sopivia, silti kuvaa kunnioittavan kokoisia. Siinä missä joutsenkirja on keveä ja kuulas, on Suomen karhu hämärä ja salaperäinen
Räsäsen linnut ovat jollakin tapaa kevytmielisiä, valoisia ja optimistisia. Räsänen on taitava ja kokenut luontokuvaaja, jonka erityisalaa ovat juuri linnut. Taskisen teksti ja valokuvat vetoavat voimakkaasti elävän Saimaan, etenkin ainutlaatuisen norppakansan puolesta. KIRJOJA naukset vanhoista kirjoista. 955-51080 johtuvan kuvia tuhlailevasta taitosta: joka aukeamalla on kolme kuvaa. Mitään synkkää tai surumielistä niissä ei ole. Kauttaaltaan nelivärinen kuvitus ja kuvien sijoittelu on onnistunut. Jo tämänkin takia kirja kannattaa hankkia omaan hyllyyn tai ostaa lahjaksi ystäville. Uskon, että lapset pitävät Räsäsen linnuista ja kirja täyttää tehtävänsä. Teos jakautuu perinteisesti. Vuosikerta 1992 6 numeroa 100 mk. Vuoden luontokirjan valitsee Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto. Silmää miellyttää myös kikkailematon taitto. Se ei ole liian tieteellinen eikä siinä ole painolastina liikaa taulukkoja tai kaavioita. Oma lukunsa on annettu ilmakehälle ja vedelle. D LUONNOLLISESTI AURAIIIIO 51. Linnut ovat sivuilla liian saman kokoisia ja samanlaisissa asennoissa; ne istuvat tai lentävät yksittäin. Pihapiirin kesäisistä lintuasukkaista kertova kirja on tekstien perusteella suunnattu lapsille. Vai kuvittelevatko aikuiset automaattisesti, että mennäkseen perille asia on esitettävä lapsille jotenkin leperrellen, loruillen ja luritellen. Tilaukset ja tied ustelut: Om avarainen maatalous Partala 51900 Juva puh. Pelastakaa maapallo on kaunis luonnonsuojelukirja. Nämä kirjat maistuvat oikeilta. Kuvaajat tuntevat kohteensa hyvin, valokuvat eivät todellakaan ole onnenkantamoisia. Lapset osaavat lukea tietokirjaakin. Teoksen tekijänpalkkiot menevät kansainvälisen luonnonsuoje\utyön hyväksi. Raisa Leinonen, Ilona Sevelius Ja Pirkko Talvio-Jaatinen) : Pelastakaa maapallo, Tammi 1991, 208 s. Kirja toimii tekstin voimalla. Teksti on enemmänkin asiaproosaa kuin kuivaa tieteellistä tietoa. Ulla Kokko Unelma Saimaasta on vuoden luonto kirja Juha Taskisen kirja Unelma Saimaasta on valittu vuoden 1991 luontokirjaksi. Teksti on kirjoitettu runomittaan, vaikka kaikki pätkät eivät runolta tunnu. Kirjan saatesanat kirjoitti Walesin prinssi ja suomalaisen johdannon luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Satu Huttunen. Kirjan on kustantanut WSOY,joka on luvannut osan teoksen tuotosta Saimaan suojelutyöhön. Erityisen viehättävä on kappale karhurnytologiasta. Perusongelmiin luetaan tietysti myös maapallon valtava väestönkasvu, kaupungistuminen ja luonnonkansojen häviäminen. Kirjoittajakunta on asiansa erinomaisesti hallitsevia tutkijoita ja toimittajia. Se on tehty hyvin ammattitaitoisesti. Tarinoivaan tekstiin on sisällytetty paljon tietoa. UUSI LUOMU:: VILJELIJALUETTELO ILMESTYNYT! •, Omavarainen m aatalous 5/9 1 20 mk. Ensin esitellään maapallon polttavimmat ongelma-alueet: sademetsät, viljelyja heinikkomaat, vuoristot sekä eliöstön köyhtyminen. Monille tuttuja ovat esimerkiksi Norman Myers ja David Bellamy. Lopulta huomaan vaikutelman LUONNONMUKAISEN VILJELYN ÄÄNENKANNATTAJA SUOMEN LUONTO 10/91 50. Ikävästä aiheesta on saatu kokoon tasapainoinen ja myyvä kirja. Hannu Eskanen Kesän lintuja lapsille Leena Aarnio ja Tapani Räsänen: Ja pääskysellä pesä ... Kirjaa selatessa tulee kuitenkin tunne, että jokin on vinossa. vsk. Pelastakaa maapallo sopii lukukirjaksi kaikille. Jopa silloin kun pääskyä uhkaa kissanhahmoinen vaara, se liibottaa iloisesti kirkkaansiniselle taivaalle. Viimeisillä parillakymmenellä sivulla perehdytään ongelmien parantamiseen. Tekstin lomaan on lisäksi sijoitettu kauniita eläinja kasviminiatyyrejä. Hätähuuto maapallon puolesta Ulla Kokko Jonathan Porrit (suom. Teos alkaa keväästä, muuttolintujen paluusta ja päättyy syksyyn. Rakenne on kulunut, eikä ole kirjalle eduksi. Kuvien asettelussa sivuille ei näytä olevan mitään yhtenäistä linjaa. , Forssan Kustannus 1991, 64 s. Niitä on kaiken kokoisia, joskus ne menevät limittäin, joskus on marginaali ja joskus ei. Kuvat kärsivät, sillä runsaudenpulassa ne syövät toisiaan. Olisiko tarinointia lopulta tarvittu lainkaan. Hyvän hakuteoksen lopussa on tietysti toimiva hakemisto. Tekstin lomaan on siroteltu runsaasti julkisuuden henkilöiden poliitikkojen,./ockmuusikoiden, tutkijoiden, pappien ja taiteilijoiden miete\auseita ja puheen kappaleita luonnonsuojelun alalta
Kymijoen vesistöalueelle on istutettu ankeriaita viimeksi 1970-luvun loppuvuosina. Isoilla leuoillaan se kääntää saalinja nielee sen pää edellä. Joskus on mitan täyttävän hauen mahasta löydetty myös varsin pienikokoisia eläimiä, kuten vesiperhosten ja suden52 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Hauki syö sisävesissä pääasiassa särkikalojaja ahvenia. Onko se vaarallista vaahteralle ja miten sitä voisi torjua. Leukoihinsa nappaamansa särjen se hetken odotuksen jälkeen suutaan muutaman kerran avaamalla käänsi ja nieli. Evon kalantutkimusaseman vesille istutettujen lasiankeriasnaaraiden on todettu kasvavan kuudessa vuodessa noin 60 sentin pituisiksi ja 400-500 gramman painoisiksi. Ilmeistä on, että keskimääräisen saaliskoon mukaisen tai kookkammankin saalisahvenensa hauki nappauksensa jälkeen kääntää ja nielee pää edellä. Sientä on eniten varjossa olevissa, metrin, parin mittaisissa taimissa ja joskus isojen puiden alaoksilla, mutta varsin harvoin sientä on, ainakaan runsaammin, valoisassa kasvavissa suurissa vaahteroissa. Mikä vaivaa pihavaahteraani, kun sen lehdet ovat altapäin aivan valkoisen jauheen peitossa, joka myöhemmin leviää myös lehtien yläpinnalle. Lasiankeriaita on Suomessa istutettu myös 1960-luvulla ja naarasankeriaan on todettu Suomen sisävesissä painavan kymmenvuotiaana keskimäärin lähes kilon. Harri Dahlström Ankeriaan kasvukäyrä Olen saanut Vesijärvestä kovin erikokoisia ankeriaita. Valkoisen peitteen vaahteran lehdille synnyttää sieni, vaahteranhärmä. Ne ovat mahassa hyvinkin eri asennoissa ja niitä lienee myös nielty sekä pää että pyrstö edellä. Tämän mittaiset ja sitä kookkaammat ahvenet ja muutkin kalat löytää peratessa hauen mahasta yleensä pää edellä nieltyinä. Nopeimmin kasvaneet naarasankeriaat olivat kuudessa vuodessa jo 800-grammaisia. Mitä jauhetta vaahteran lehdillä. 40senttinen hauki syö yleensä noin 10-senttisiä saaliskaloja. Koiraat kasvoivat samassa ajassa vain 50-senttisiksi ja 120-200 gramman painoisiksi. Toisen hauista sain heti perään rantaan lasketusta koeverkosta. Valtaosa naarasankeriaista on jo alle kilon painoisina lähtenyt vaellukselle kohti lisääntymisalueitaan Sargasso-merelle, joten tuon kokoisten jättien saanti sisävesistä ei ole yleistä. Saaliskalan koko on yleensä suhteessa hauen kokoon. Aluksi lehdellä on pieniä valkoisia täpliä, jotka vähitellen laajenevat ja lopulta saattavat peittää koko lehden niin, että se näyttää kalkkivellillä maalatulta. Olen pari kertaa onnistunut olemaan paikalla, kun hauki on rantavedessä iskenyt saaliskalaansa. J Sieni talvehtinee maahan karisseissa lehdissä kuten vaahteran tervatäpläsienikin, jolloin sitä voisi torjua haravoimalla varisseet lehdet kokoon ja polttamalla tai kompostoimalla ne. 1980-luvun kestäneen istutustauon jälkeen ankeriaita isSUOMEN LUONTO 10/91 50. Seppo Vuokko Hauen syömätavat Kuinka hauki nielee ahvenen, pää vai pyrstö edellä. Viikko sitten tuli kolmikiloinen jätti ja nyt neljä pikkuista, vain 400-500 gramman painoista. Valtaosa sienen rihmastosta on lehden pinnalla, ja vain imurihrnat tunkeutuvat lehden solukoihin ja ottavat sieltä ravintoa. Kuinka hitaasti ankeriaat kasvavat. Aiemmin ankeriaat pääsivät Itämerestä jokia myöten järviin, mutta nykyiset sisävesiemme ''merikäärmeet'' ovat istutettuja. vsk.. Tuon Vesijärvestä saadun kolmekiloisen jätin ikä kyllä lienee jo lähempänä kahtakymmentä kuin kymmentä vuotta. Sen saalis oli mahassa pää edellä nieltynä. korentojen toukkia, kalanpoikasia yms. Näistä istutuksista voivat olla peräisin nuo puolikiloiset ankeriaat. Vaahteranhärmä on kuitenkin melko harmiton kasvitauti, joskin se hidastaa vaahteran kasvua viedessään osan ravinteista. Viimeisestä istutuksesta on jo yli kymmenen vuotta. Tämä kääntäminen ei koske vain piikikästä ahventa vaan muutkin kalat hauki nielee pää edellä
Lajityypillisten erojen johdosta ravinnonhaku monipuolistuu. tutetaan taas vesiimme, mutta ainakin Vesijärvellä saadaan vielä vuosia pyytää noita 1970-luvun istukkaita. Lajit ovat erittäin sosiaalisia. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Naakka ja mustavaris jopa pesivät yhdyskunnittain. Sitä paitsi tämäntyyppisissä paikoissa käytetään putkivalaisimia, joiden lämmittävä vaikutus on huomattavasti vähäisempi kuin hehkulampun, joten kysymys saattaa olla muustakin kuin lämmöstä. Linnut hyötyvät yhteisistä parvista. Taitavina lentäjinä pulut pääsevät helposti haukan yläpuolelle. Haukka taas ei iske tiheään parveen, vaan siitä erilleen joutuneeseen lintuun. Ne pyrkivät pakkassäillä muiden lintujen tavoin välttämään energiankulutusta. Muut yksilöt, jotka kuuluvat samaan lajiin tai samaan parveen, ovat matkimalla omaksuneet saman tavan ja vähitellen se on levinnyt laajemmallekin sukupolvien aikana. Miksi polut lentelevät kovilla pakkassäillä tiheinä parvina korkealla ilmassa. vsk. Varislinnut muodostavat etenkin pesimäajan ulkopuolella parvia, joihin usein kuuluu eri lajeja. Se ei ole niin sosiaalinen kuin varikset ja naakka. Epäilemättä linnut lähisukulaisuutensa, värityksensä ja elintapojensa johdosta myös ymmärtävät toistensa elekieltä ja siten pystyvät muodostamaan sosiaalisia yhteisöjä lajirajan ylitse. linnut käyttävät ihmisen teknoympäristöön kuuluvia laitteita omiin tarkoituksiinsa ja selviytyvät niiden ansiosta entistä paremmin. Eivät pulut huvikseen lentele. Seppo Vuo/anto 53. Seppo Vuo/anto Varikset ja naakat seka parvina Miksi varikset ja naakat muodostavat seka parvia, joissa yhdessäolo näyttää aivan rauhanomaiselta. Kulttuuriin sopeutuneet lajit löytävät usein ravinnonlähteitä, joiden turvin ne voivat valloittaa uusia asuinalueita, mutta myös muunlaisella käyttäytymisellä saattaa olla samantyyppisiä seurauksia. Lisäksi ne muistuttavat elintavoiltaan toisiaan. Voidaan kuitenkin keskustella siitä, onko tämä viisautta. Harakka on luontaisesti sopeutunut pensaikoissa liikkumiseen. Kaikki ovat luontaisesti sopeutuneet elämään ja hakemaan ravintonsa avomaalta, tavallisesti pelloilta. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoi//an asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 HELSINKI. Viime aikoina on tehty havaintoja, jotka osoittavat, että SUOMEN LUONTO 10/91 50. Vaikka harakoita usein näkyykin varisten seurassa tai avomailla, eivät ne kuitenkaan pysty sopeutumaan näiden muodostamaan sosiaaliseen yhteisöön. Ravinnosta ei riidellä, kun tiedetään, kuka on vahvin. Mielenkiintoista muuten, että linnut näyttävät pystyvän nukkumaan hyvin valoisassakin paikassa. Lämpimikseenkö. Varisten ja naakkojen lisäksi näissä parvissa tavataan mustavariksia siellä missä mustavaris pesii tai esiintyy muuttoaikoina. Se ei ole harkintaan perustuva johtopäätös siitä, että palava lamppu lämmittää ja siten vähentää yöllistä energianhukkaa. Kysymys ei siis ole viisaudesta, vaikka se meistä siltä näyttääkin ja vaikka se ihmisestä puheen ollen sitä voisikin olla. Varis, mustavaris ja naakka ovat läheisiä sukulaisia. Sosiaalisessa yhteisössä yhdessä on rauhanomaista, sillä esimerkiksi nokkimajärjestystä kunnioitetaan. Onko tällainen lintujen viisas käyttäytyminen yleistäkin. Se on kaukaisempi sukulainen ja viettää suuremman osan ajastaan pareittain. Paras tapa välttää saaliiksi joutumista on lentää pedon yläpuolelle. Harri Dahlström Linnuilla sytytti Olen havainnut varpusten, tiaisten ja keltasirkkujen viettävän pakkasyönsä katulamppujen suojakuvun ja lampun välissä lämpimässä tilassa. Sitä mukaa kuin ihmisen teknosysteemi kehittyy, jokin lintulaji tai yleensä eläinlaji ennen pitkää oppii käyttämään sitä jollakin tavalla hyväkseen. Tällä tavalla saattaa alkaa uusi käyttäytymispiirre, joka voi vaikuttaa jopa ratkaisevasti lajin toimeentuloon. Kenties se on ollut tuulensuojainen tai pedoilta suojattu. Harakoita ei kuitenkaan parvissa ole. Sellainen lentelyhän kuluttaa energiaa. Parvessa lentävä pulu on siis turvassa. Tapa on syntynyt siten, että yksi lintu on joskus hakeutuKysyjä on oikeassa siinä, että pakkasilla lentely kuluttaa enemmän energiaa kuin lämpimällä säällä lentely. Seppo Vuo/anto Pulut korkeuksissa Kesykyyhky suojautuu vihollisiltaan lentämällä parvessa. nut yöpymään tällaiseen paikkaan ja havainnut sen tarkoitukseen paremmin sopivaksi kuin edellisen "luontaisen" yöpymispaikan. Pulujen on kuitenkin pakko paeta vihollisiaan kanaja varpushaukkaa, mahdollisesti muitakin petoja
SIEPPO Lasten luontolehti 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 r 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 • 7-13 -vuotiaille : • antaa ideoita myös isoille ihmisille: kerhonvetäjille, opettajilfe ... ö 'O -~ .... Q. • ilmestyy 4 kertaa vuodessa • osin 4-värinen • irtonumeromyynti Akateemisen kirjakaupan myymälöissä . Tilaushinta 75 mk/v. x .Y. • kertoo hyviä juttuja · satuilee ,---------------------• taiteilee • tutkii luontoa • ottaa selville asioita • innostaa lasta omatoimisuuteen SIEPON kanssa voit seikkailla luontoon, muinaisuuteen, avaruuteen, tulevaisuuteen. KALAIQNMJS KAHQASKIURO • METSO • MISTA N'URN1M. a. Maksa tilille PSP 1580 956. • GAU.EAIA. : Tilaa lahiaksi lapselle! 1 1 1 1 1 1 1 1 .X E lO C CO C .c CO "Q) E ::J C <.O C\J 0) 0) ,C CO ""Q) .X "ui ::J 'O > -~ z (/) Cl.. PEKKA tELO • tw.lHU HNJTM..A 50 . Kirjoita nimesi ja osoitteesi selvästi. (/) C: (J) (J) -~ -~ ro E 'iij' ::, (/) .s en (/) .s ,Q -~ .:,,:, :~ u'i u'i (J) x ro :E .c ::, :E C a. Utelias, peloton, iloinen SIEPPO 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Ti1aaLuonnonkuvaaja ainoa suomalainen luonnon valokuvausta esittelevä lehti. ------luonnonluonnonK U V A AJA • 3 / 91 !lJ(J,wJ,6EH IJ..O,f,O,,~ ERID5UHTl • ti4MEEN PUUTARHOJ,A • •l(f.SÄ"PÅIYAT KAAIGASHIEMELI.A • l.M8A,J()(LL.A • LOYTMKO OSTAJA LUOHT()t(IJYN6A1 • OM.J..EAIA. cti. TNO vW:. E m o E ,-_ -~ (\J a. "iij' :JW ro '-~(J) ~E-~ ~CQ) : : l ( I ) ·CO 'O U) c .Q .c CO r; 'E ,Q u'i u'i ro= a, .c o o ...Jr...J C Q. a. .Y
Seuralaisista kiusallisin on pieni vihreä perhonen, tammikääriäinen, jonka toukkia on joskus puissa miljardeittain. jan tuntumaan; väliin jää reilun sadan kilometrin aukko, jossa tammia ei luontaisesti kasva. Tammen terho on suurin siemen luonnossamme: pituutta voi olla kolmisen senttiä ja painoa neljä-viisi grammaa. Tuotto voi olla todella hyvä: parketiksi kelpaavasta tammesta maksetaan aivan toisenlaisia hintoja kuin kuusesta tai männystä, jopa 7000 markkaa kuutiolta. Toukat kutovat lehdestä asunnon, jonka suojasta ne käyvät syömässä lehtiä. Närhet ja oravat levittävät tammea kätkiessään terhoja talven varalle kauaskin emopuista. Myös villisiat arvostavat terhoja, mutta tammen levittäjiksi niistä ei liene sen sijaan ne ovat hyviä maan muokkaajia! Tammen puuaines on arvokasta. Joukkoesiintymisten yhteydessä ne syövät puut lehdettömiksi kesäkuussa, mutta kyllä puu siitä toipuu: jo heinäkuussa siinä on uudet lehdet. Tammen tuuhea lehvästö, jykevä runko ja laaja juuristo tarjoavat elinympäristön varsin suurelle eläinja sienijoukolle. Tammen lehtiä syö meilläkin liki sata eri suurperhoslajia toukkana, mutta useimmat tammen seuralaiset jäävät etelämmäksi, tammen varsinaiselle levinneisyysalueelle. vsk. Työtä tuottavan tammiston hoito kuitenkin vaatii. Tammi itsekin edustaa suurta sukua: tammilajeja on yli 300, valtaosa niistä lämpimämmän ilmaston alueella. Eikä metsätammikaan ulota aluettaan kovin kauas Pohjolaan: itse asiassa jo osa Varsinais-Suomea jää tammen luontaisen elinpiirin ulkopuolelle. Suomenlahden rannikolla sen alue yltää Porvoon tienoille, ja idästä tammi kiertää Suomen lahden perukan ympäri Karjalan Kannaksella aivan nykyisen valtakunnan raSUOMEN LUONTO 10/91 50. Etelärannikolla tammi kasvaa hyvärunkoiseksi ja terveeksi metsäpuuksi, kunhan taimisto on riittävän tiheä ja metsää hoidetaan oikein. Tammi on yllättävän harvinainen Ahvenanmaalla, mutta johtuuko se joistakin luontaisista tekijöistä vai ihmisestä, sitä ei liene tarkemmin selvitetty. Seppo Vuokko 55. VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAKUKKA Tanakka kuin tammi Varsinaissuomalaiset valitsivat tunnuksekseen tukevan puun, tammen, jonka tanakka hahmo on ollut esikuvana kun on piirrelty sukupuita liekö varsinaissuomalaisten takaajatuksena ollut jotenkin korostaa omaa erikoisasemaansa suomalaisten sukupuussa. Sijainnistamme tammen levinneisyysalueen aannurkalla johtuu, että tammen seuralaislajit ovat hyvin edustettuina uhanalaisten lajien luetteloissa. Tammi on metsäpuuna Suomessa harvinainen; tam~ mivaltaisten metsien pinta-ala on tuskin muutamaa neliökilometriä enempää ja suurin osa niistä on Turun Ruissalossa
Kaikki hyötyvät, kun Juha huolehtii itse osasta eläketurvaansa.
Eläkkeestä maksetaan veroa Kun Juhan palkasta nyt siirretään eläkettä varten säästöön 980 markkaa kuussa, siitä ei makseta veroa. Juha kasvattaa osaltaan kansantaloudelle tärkeätä säästämisastetta. Opiskelu, lastenhoito tai ulkomailla työskentely on saattanut jättää aukkoja eläketurvaan. Yhteiskunnan ja Juhan edut yhtyvät On hyvä, että raha on säästössä ja turvallisesti sijoitettu. En ole aivan varma, jaksanko 65-vuotiaaksi. Juhan (43) elämä on hyvillä raiteilla. Nostaessaan eläkettä aikanaan Juha maksaa siitä tuloveroa normaaliin tapaan. Ja jaksaako firma. Kykenen itse huolehtimaan asioistani. Hyvin ansaitseva eläkeläinen ei rasita sosiaalijärjestelmää Vapaaehtoinen eläkevakuutus on monelle meistä välttämätön. Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen avulla turvaan eläkepäiväni. Hän on kuitenkin ruvennut miettimään tulevaisuuttaan. Vakuutus pitää.. Vakuutusyhtiö sijoittaa sen tuottavasti ja turvallisesti kasvamaan korkoa. Bruttopalkastani sijoitan joka kuukausi 980 markkaa eläkevakuutukseen. Tuntuu myös hyvältä ajatus, että säästämäni rahat ovat tänä aikana pyörittämässä yhteiskunnan rattaita, kun vakuutusyhtiö on sijoittanut rahat tuottaviin ja turvallisiin kohteisiin
Thoroughly alarmed, Finnish officals have entered into negotiations with the Soviet Union in regard to this issue, but thus far no headway has been made on practical measures. kurssisiht. Marjukka Kulmanen, vs. Tallbergink. Kokeneet Afrikan-matkojen vetäjät Benedict ja Tytti von Wright. The team visited the peninsula several times during 1991 in order to secure photographs and their comments, based on first hand observation, are extremely disquieting. Ympäristökysymykset ja kulttuuri kiinnostavat meitä myös. Okavangon valtavalla suistoalueella vaellat useita päiviä tukeista koverretuilla kanooteilla ja pimeässä leiritulen äärellä kuuntelet hyeenan ulvontaa ja yön salaperäisiä ääniä. Aika: 17.7.-13.8.1992 Hinta: 20 000 mk, josta yksi prosentti maiden luonnonsuojeluun. Because this fine animal has the audacity to hunt the North Arnerican white-tailed deer that were released in its own habitat early this century för the benefit of human hunters. SUOMEN LUONTO 10/91 50. siht. (90) 636 406, (625 712). (90) 642 881 Satu Hentula-Nieminen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Matti Salimäki, puh. järj. Mervi Taskinen, tallentaja Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Liisa Leskinen, opintosihteeri, OKopintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. (90) 176 633 LUTTOHALLITUS Satu Huttunen (pj.), (981) 353 216, Malli Haavisto, Timo Hokkanen, Timo Lehtonen, Marjaana Närhi, Esteri Ohenoja, Tuomo Ollila, Pekka Peura, Taisto Rantala, Hannu Rautanen, Petri Seppälä, Taija Sippel, Antti Ylitalo ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 49-51 20100 Turku puh. Fields, meadows and managed leafy förests are the outcome of thousands of years of farming. Jncome from metallurgical production goes straight into the State's bottomless coffers, and the people inherit a wasteland. Kola Peninsula mines produce nickel, apatite, nepheline and titanium oxides. 11 A, 00150 Helsinki puh. The county's character has been förged by hundreds of years of peasant toil. Fortunately, pollution has not yet infiltrated ali parts of the peninsula, which thus continues to boast valuable habitats and wildlife. Roads have shattered otherwise sweeping tracts of neat cultivated land, and large pieces have been bitten out of eskeres to provide sand and gravel för road making and industry. Pirkko Elomaa-Vahteristo, vs. Pyydä esite Sirkka Rautiaiselta, puh. vsk.. Why. It is clear, however, that the process of pollution in the region has been going on för several decades. Safari päättyy Viktorian putouksille Zimbabween. The Soviet govemment is unwilling to sacrifice sufficient funds för purification techniques at the factories, so that Finland will have to föot most of the bill if she wants to eliminate the transboundary pollution. 1 D 5. (953) 17 358 Kaarina Tiainen Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh. Johanna Kotimäki, toimistosiht. There are 11 protected areas, accounting för more than 10 000 sq.km. norsukanta on maailman suurin. Järjestäjä: ACACIA-safarit, vastaava järjestäjä Travela. Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Susanna Huhtala, vs. Protection remains sadly wanting, however, in the case of lake shores, herbrich förests, eskers, water bird habitats and man-made environments. Kuukauden mittaisella telttamatkalla tutustut Luurankorannikon ja Namib-aavikon hiek:kadyyneihin ja jylhiin kalliomaisemiin, seuraat eläinten kulkua Etoshan suolatasangoilla ja Pohjois-Kalaharin savanneilla, missä mm. (90) 642 881 telefax (90) 622 1815 Ma-pe klo 8.30-16.15, kesällä klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Irma Markström , toimistopäällikkö Terho Poutanen, tiedotussihteeri Ulla Ahonen, toimittaja Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusiht. For the people of the inSUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Runebergink. (960) 311 550 Tuula leskelä Uusimaa Perämiehenk. krs., 00151 Helsinki puh. kans.väl.siht. 15 A 2 3 00/00 Helsinki, Finland dustrialised areas the rich natural resources have brought nothing but pain and misery. (90) 876 9100, Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. (90) 694 7899 58 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Kola Peninsula life in a pollution haze by Jorma Mattsson, Esko Männikkö and Pekka Turunen Suomen Luonto 50(10): 30-43 The Kola Peninsula Soviet territory on the northeastem side of Finland is a lovely and variable area that has been systematically polluted by local mining and industry. (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARKISTO Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki puh. (931) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. Translated by Leigh Plester Luontomatkailijan elämänsafari LUURANKORANNIKOLTA KALAHARIIN Tule mukaan Suomen luonnonsuojeluliiton löytöretkelle eteläiseen Afrikkaan, Namibiaan ja Botswanan erämaihin. The peninsula also supports a unique flora which includes some 40 species not föund elsewhere in nothem Europe. Reports ofwidespread förest destruction and other serious environmental problems began to reach the West as little as föur years ago. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIJTTO ry. (921)301 141 Anne Raunio Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. You would have to go to a zoo to be certain of seeing Häme's emblem, the lynx, för the animal appears to be persona non grata with the people who have bestowed the honour upon it. The Kola fauna includes the fell strain of the wild reindeer, Arctic föx, brown bear, wolverine, European beaver, white-billed diver, lesser white-fronted goose, and white-tailed eagle. Pages 30-37 show some of the results of joumeys made to Kola by well-known photographers Esko Männikkö and Pekka Turunen, recipients of a special stipend to mark the 50th anniversary of Suomen Luonto. Pollutants from Kola are also transported by natural agencies to Finland, where in eastem Lapland they have damaged förests and acidified waterways. There are five national parks in Häme, in addition to an array of other protected areas designed to preserve valuable peatlands, narrow lakes enclosed by cliffs, and virgin förests. Auli Kilpeläinen, kierrätysneuvoja Tiina Aalto, toimistoapul. A satellite photo taken by Landsat in 1978 and published here reveals vegetation damage and water body pollution that expanded unchecked during the 1980s. Researcher Jorma Mattsson, author of this article, paid a visit to Kola in 1990 and was able to study the area's nature, environmental problems, and mining towns, over a several-week period. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOlMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. Nickel and titanium oxide are used in the weapons industry; aluminium is refined from nephelene and phosphorous fertilizer from apatite. Geologically the area is also of great interest. (981) 15 828 Me,ja Ylänen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh. Häme rural south and fragmentary wilderness by Seppo Vuokko and Timo Lavala Suomen luonto 50 (JO) : 18-29 Lying in southem Finland, Häme is a relatively prosperous, neat county: rolling fields full of crops, magnificent eskers, sparkling lakes and verdent förests create a harmonious pattem
JOULUOSTOl<SILLA VIEDÄÄN KO KUUSI SAMALLA KUN ON KANT.AJAKIN MUKANA. TERVEELLISIÄ JA YMPÄRl5T"OYSTÄV.ÄLLISIÄ KULUTUSPEH IAAlTE:ITA NOUDATTAVALLA IHHISE-LLÄ TÄYlYY OL.LA HAHTAVA L.UOtJTEE.NLUJUUS/.~,, AIHE:UlTAMAA RAVINNEKUORHAAI .. SIKAHAN ON ELAINSUOJELULLISESTI ARVELl.,ITTAV\5SA OLOSLlHTEISSA 'TUOTETTU KOLE.STEROL\POHHI?.' SAISINKO KILON SILAKOITA JA KAKSI KILOA PORKKANOITA , .. MITÄ OU5KAAN JOULU IU1AN JOULUTÄHTEÄ JA HYASINT1N TLlOK'.:>UA .~. 1 .. EI KIITOS.~-' TAI MAHTAVAN "TYHJÄ LOHPAKK.O ,.,KUTEN MUTSIL..LA/. .AIAIAl. .. ,KUKA SE ONKAAN AINA SANONUT, ETTE\ ELÄVIÄ PUITA PIDÄ UHRATA KERTAKULUTL,\K'SEN ALTfARlLLE/P 'v7 .,,JA LISÄ~ SAMALLA KALANKASVATvlKSE.N VSSISTÖILLE: ÄLÄ~/. :TARKOITATKO NÄITÄ TUONT16LJYLLA JA ATOMISÅHKOLLA PAKKOKASVATETTLlJA 6E::E:NI MANIPULAN"TTEJA?., KAI tlE: SEt-STAÄN KINKKU VOIDAAN OSTAA.';-?, .. 'TY'<PILLINEN MIEHISEN MMILHAN TAPA ALISTAA NAINE.N TEKEMÄLL.Ä HÄNESTÄ SEK510BJE\tr\ ! , .. . .
Meduusan loisto johtuu valokuvaajien valaistuslaitteista; kyse ei ole eliön itsensä tuottamasta valosta. Olkoon se kuitenkin elämän symboli! ' Hyvinvoiva rakkolevä on terveen meren merkki. (90) 642 881 .. Valoa pimeyteen! Veden alla on pimeää, mutta silti siellä sykkii elämä. Suomen Luonto on mainio lahja, josta on iloa ystävällesi koko vuodeksi. Tällä rakkolevänoksalla ja "korvameduusalyhdyllä" toivotamme lukijoillemme lumista joulua ja luonnontaloudellisesti kestävämpää vuotta 1992. Toivottavasti näin on maanpäällisen kaamoksenkin keskellä. P.S. Kuvan korvameduusa ja rakkolevä on kuvattu Suomenlahden sylissä tämän vuoden syksyllä. Käytä tämän lehden välissä olevaa lahjakorttia tai pyydä sellainen Suomen luonnonsuojeluliitosta, puh