11 Kirkasta muttei moitteetonta, Eija Saski ........................................................................ 59 SUOMEN LUONTO 10/93 52. 56 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 45 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Hanriu Niklander ........................................................... 32 Suojelumetsiä tarvitaan lisää, Antti Halkka ......... Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Ilmestyy 22.11. "[ Kotimaasta ........................................................................ ............. 24 "Mie viihyn", Iiris Lappalainen ........................... z u.J 6 :J (J) SUOMEN LUONTO Toimitus Runeberginkatu 15 A 23 00 I 00 Helsinki puh. 36 Metsäyhtiöt ja -laitokset ovat pehmentäneet hakkuuohjeitaan, mutta otteet metsissä ovat yhä kovat. 58 Turvapaikka Korkeasaaressa: Tammihiiri ............................................................. Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00 I 5 I Helsinki puh. 20.01. 52 Kysy luonnosta ......................................................... vsk.. Kansikuva: Punakämmekkä loistaa Koivusuon luonnonpuistossa Ilomantsissa. Saasteiden virrat, Antti Vahtera ............................. 8 Kysy ekoneuvoa .............................................................. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 53. llmestymisaikatau/u Aineisto No toimitukseen 11 12 I 25.10. Kuvaaja on Heikki Kokkonen. Lue sivuilta 20-23. 17.12. 4 Kuluttajan valinnat .......................................................... 18. 48 Kiljoja ...................................................................... (90) 228 08209, 228 08210 ja 228 08224. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja säästötilaus 235 mk. 16 Vantaan Reunan kyläläiset jäivät toiseksi mittelössä suurta voimayhtiötä vastaan valtioneuvosto antoi linjausluvan jälkikäteen. ........................................................ Se viihtyy Siperian lakeuksilla, mutta Suomesta sen pelätään tyystin hävinneen. 34 Suomesta puuttuu vieläkin metsäluonnon suojelusuunnitelma ja suojelualueita. 11. 12 Suomen Luonto testautti asiantuntijoilla kaupoissa myytäviä kivennäisja lähdevesiä. Säästötilaus 265 mk. (90) 228 08 I telefax : (90) 446 9 I 4 Päätoimittaja Jorma Laurila. .1 8 Tunturikiuru, tundran lintu, Olavi Hilden... Hoito-ohjeet vasta matkalla metsätyömaille, J Anne Brax ................................................................. Kalliopiirroksia tekivät todennäköisesti suomalaisten kaukaiset esiisätsivut 40-45. Summaries of the Main Articles ................. Kallioon hakat?_u joutsen Ka,jalasta, Aänisjärven itärannalta. Tilaushinnat Vuosikerta (12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. 15.12. 10 Menetämmekö pimeyden. ... Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. .. Voimajohto luvatta kylään, Alice Karlsson ........... 2 Tunturikiuru ei kaihda jäätävää tuulta ja pakkasta. (90) 2271 967 telefax: (90) 227 I 421 lrtonumero 33 markkaa. Vesilinnun kansan jäljillä, Ritva Kupari ............... 228 082 17 Toimitussihteeri Ritva Kupari, 228 08214 Toimittajat Anne Brax, 228 08203 Anni Halkka, 228 08203 Alice Karlsson, 228 08205 Iiris Lappalainen, 228 08216 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Toimituksen sihteeri Aila Maikki , 228 08218 Väriero/lelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. PohjoisKa,jalan luonnosta enemmän sivuilla 24-33. 20 Maakunnat tutuiksi: Pohjois-Karjala Laulun laaja kotimaa, Seppo Vuokko .............. 40 Ulkomailta ................................................................
Myös jalostusasteen nostoon pitää pyrkiä. Jorma Laurila 3. Ympäristön tärvääminen ei enää lyö leiville. On taattava myös luonnon monimuotoisuuden uudistuminen ja säilyminen. Muutamat ydinvoiman kannattajat sitä vastoin riehaantuivat julkisuudessa huvittavuuksiin asti. Luontoa säästävä metsäteollisuus ei voi rajoittua vain päästöjen vähentämiseen tai kierrätykseen, vaan luontoa kunnioittava toimintalinja pitää ulottaa hakkuutyömailta putken ja piipun päähän ja valmiisiin tuotteisiin asti. Sen keittäminen selluksi on puun häpäisyä. Ilahduttavaa on, ettei edes ydinvoimapiirien ennennäkemätön taustavaikuttaminen pystynyt muuttamaan ratkaisua. Talousmetsiä on joka tapauksessa suurin osa metsistä, joten metsäluonnon rikkauden säilyttämisessä ne ovat keskeisessä asemassa. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Suomi ei saa tyytyä pelkästään Euroopan sellunkeittäjän rooliin. Uudesta ydinvoimalasta yritettiin tehdä uuden ajan Sampoa, joka jakaisi kaikille vaurautta, pukkaisi Suomen nousuun, alentaisi korot ja parantaisi jopa uskottavuutta muun maailman silmissä. Metsäyhtiöt ovat viime aikoina teettäneet kilvan erilaisia luonnonmukaisuutta korostavia metsänkäsittelyohjeita. Metsä ei ole pelkkä puuvarasto, vaan elävä ekosysteemi. Ei voi olla oikein, että me ko1jaamme hyödyt ja jälkipolvet saavat perintönä pelkät riskit. Metsäteollisuus saisi päinvastoin kiittää luonnonsuojeluliikettä vetoavusta ympäristökysymyksissä. Yhtä tärkeää on talousmetsien käsittelyn luonnonmukaistaminen. Metsäteollisuudella on paljon suotuisammat lähtökohdat kuin monella muulla teollisuuden alalla: sillä on käytössään uudistuva, luonnollinen raaka-aine, josta valmistetut tuotteet hajoavat biologisesti ja päätyvät luonnon kiertokulkuun. Tosiasia on, että halvan ja yltäkylläisen energian ajat ovat ohi; maapallon terveys ei kestä tällaista menoa. Tarvitaan todellisia tekoja. Ympäristölle myönteistä imagea ei rakenneta tyhjille lupauksille. vuosikerta 10 1993 Metsätalous luonnonmukaistettava! Metsäteollisuutemme on vähitellen alkanut antaa painoa ympäristönäkökohdille myös julkisessa kuvassaan. Mitä aiemmin ryhdymme vähentämään voimakkaasti energiankulutusta ja hyödyntämään uudistuvia energialähteitä, sen vankemmin olemme elämässä kiinni me ja tulevat sukupolvet. Näin ei tarvitse käydä; on muitakin vaihtoehtoja. Päästöjen vähentämisessä ja kierrätysmyönteisyydessä metsäteollisuudessa on viime vuosina edistytty myönteisesti. Kielteinen ydinvoimapäätös osoittaa myös hyvää moraalia. Ydinvoiman vastustajien argumentit on leimattu tunteenomaisiksi. Metsäteollisuuden toiminta ei ole kestävällä pohjalla, ellei riittävän kattavasta metsien suojelusta sovita. Y dinvoimahanke kaadettiin rationaalisin energiaja yhteiskuntapoliittisin perustein. Se SUOMEN LUO TO 10/93 52. Metsäteollisuustuotteiden koko elinkaari on otettava huomioon. Käyty ydinvoimakeskustelu antaa asiasta päinvastaisen kuvan. vsk. Metsäteollisuuden kannattaisi kääntää luonnolliset juurensa voitoksi ja myös huolehtia niiden terveydestä pitkällä tähtäyksellä. Ympäristöä pilaavat tuotteet menevät huonosti kaupaksi. Esimerkiksi Lapin hitaasti kasvanut, vankka puu on erinomainen huonekaluteollisuuden ja muun puusepänteollisuuden raakaaine. 52. Suurimmat puutteet ovat metsien käsittelyssä. Arviot uuden ydinvoimalan työllistävästä vaikutuksesta nousivat imaginaarisiin lukuihin; korkein noteeraus oli 235 000 työpaikkaa. Luonnonsuojelijat on leimattu epäisänmaallisiksi, kun he ovat arvostelleet metsäyhtiöiden toimia. Kestävää metsätaloutta ei ole vielä se, että metsä tuottaa puumassaa saman verran kuin sieltä hakataan. Järki säteili eduskunnassa Eduskunnan syyskuussa selvällä enemmistöllä tekemä kielteinen päätös viidennestä ydinvoimalasta oli jäijen ja vastuullisen politiikan voitto. Pitkälle päästään jo hyvällä tahdolla ja tinkimällä huippuunsa viedystä tehokkuudesta. Ohjeet on saatava toimimaan myös jokaisella hakkuutyömaalla. Ydinvoiman kannattajat väittävät, että Suomi suistuu nyt kivihiilikauteen. Yhtiöt ovat nyt paljon pitemmällä eurokuntoisuutensa kohottamisessa kuin olivat ilman kovaa luonnonsuojelukritiikkiä. Luonnonmukaisuuden huomioon ottaminen mets1ssa ei vaadi mullistusta metsätaloudessa. Tähän __ on pakottanut muun muassa keskieurooppalaisten kuluttaJ1en kasvanut ympäristötietoisuus. on hyvä vaikkei vielä riitäkään. Metsien käsittelyssä on pystyttävä ottamaan huomioon metsän pienipiirteisyys: on jätettävä puronvarret, metsälampien rannat, saaret ja kalliomaat hakkaamatta, suosittava luontaista uudistumista ja luonnon omaa valintaa, säästettävä pökkelöitä ja maapuita sekä annettava elintilaa metsän taloudellisesti vähämerkityksisille puille, kuten raidoille, haavoille, lepille ja lehmuksille. Pienteollisuuden kehittäminen loisi myös työpaikkoja syrjäseuduille. Luonnonsuojelualueet ovat vain jonkinlaisia tapaturmavakuutuksia ja turvapaikkoja uhanalaisille eliöille
Monirnuoto isuussopimus astuu voimaan vasta 90 päivän kuluttua siitä kun 30 valtiota on ratifio inut eli lopullisesti hyväksynyt sen. syyskuuta 1993. Suuressa osassa maailmaa puun puute on ongelma, liiat puut eivät missään. Luonnon ystävä kierrättää niin Suomessa kuin Keski-Euroopassa. Monimuotoisuussopimus kuitenkin astuu voimaan vasta joulukuussa, sillä ratifioijamäärä tuli täyteen syyskuussa. Ilmastosopimuksessa järjeste ly on muuten sama, mutta se vaatii 50 valtion ratifioinnin. Ratifiointia on vii vyttänyt normaali lausuntokierros ja se, että sopimukset päätettiin tuoda eduskunnan hyväksyttäv iksi. Ilmastosopimuksen voimaan astuminen näyttää siirtyvän ensi vuoteen. Todellinen luonnonystävä ei osta kierrätyspaperista tehtyjä tuotteita vaan ainoastaan puhtaasta ensikuidusta tehtyä paperia. D SUOMEN LUO TO 10/93 52. "Strategian valmistelutyössä oli mukana myö kansanedustajia, joten säteil yvaikutus on ollut melko inen", iloitsee luonnonsuojeluliiton pääs ihteeri Esko Joutsamo. vsk.. Myös puhdasta vettä ja energiaa kuluu vähemmän kuin uuden paperin teossa. Nope immin sopimukset hyväksyneiden joukossa on niin kehityskuin teollisuusma itakin. "Sopimukset viedään eduskuntaan muun muassa siksi, että ne vaikuttavat tulevaan lainsäädäntöön", sanoo Pelttari . syyskuuta äänin 107-90 viidennen ydinvoimalan. Suomi liittynee pian joukkoon. Tätä eivät ainakaan suomalaiset luonnonsuojelijat olevaaRion sopimukset hyväksytään vasta loppusyksystä Suomi allekirjoitti Rio de Jane irossa kesäkuussa 1992 ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevat sopimukset. Hyvälaatuinen jätepaperi kannattaa käyttää uudelleen, huonolaatuinen vo idaan polttaakin. Eri asia on kannattaako Suomeen tuoda jätepaperia muualta. KOTIMAASTA Uusi ydinvoimala torjuttiin Eduskunta kaatoi 24. Pyörä on myös sysättävä liikkeelle: "Energiatutkimukseen on löydyttävä rahaa ja viranomaisilta on vaadittava tekoja, jotka vastaavat eduskunnan tekemää päätöstä." Näin kansanedustajat äänestivät viidennestä ydin voimalasta: Ei uutta ydinvoimalaa Keskusta Aho Esko, Alaranta Juhani, Aula Maria Kaisa, Isohookana-Asunmaa Tytti, Jäätteenmäki Anneli, Koistinen Annikki, Komi Arnias, Koski Markku, Kuittinen Tuula, Kuuskoski Eeva, Laivoranta Jarmo, Leppänen Johannes, Lindqvist Maija-Liisa, Mölsä Tero, Pekkarinen Mauri, Puhakka Raili , Rehn Olli, Rossi Markku, Ryynänen Mirja, Saapunki Pauli, Saari Aapo, Vanhanen Matti, Vihriälä Jukka, Väistö Matti Sosiaalidemokraatit Alho Arja, Backman Jouni, von Bel! Aarno, Gustafsson Jukka, Hack lin Iiris, Halonen Tarja, Hurska inen Sinikka, Hämäläinen Tuulikki, Jaakonsaari Liisa, Kasurinen Anna-Liisa, Kautto Tarja, Lahti-N uuttila Pentti , Met ämäki Lauri , Muttilainen Kyllikki , Myller Riitta, Nyby Mats, Ojala Arja, Paakkinen Saara-Mari a, OHO! Luonnonystävä ei kierrätä, otsiko i Suomen Kuvalehti pääkirjoituksensa 10. Suomen luonnonsuojeluliiton pitkäaikainen työ uusiutuvien kotimaisten energ iavaihtoehtojen ja energ ian säästön puolesta tuotti hedelmää. Sopimuksilla yritetään tarttua kahteen keskeiseen ongelmaan: ilmaston lämpenemiseen ja luonnon monimuoto isuuden köyhtymiseen. Liiton energiastrategialla on ollut suuri vaikutus yle iseen energ iakeskusteluun. sil4 Puisto Virpa, Rajamäki Kari , Rask Maija, Rinne Heikki, Roos Jukka, Skinnari Jouko, Tuomioja Erkki, Tykkyläinen Marja-Liisa, Urpilainen Kari, Vehkaoja Marjatta, Viljamaa Marja-Leena Kokoomus Kaarilahti Marjut, Pieti käinen Sirpa, Taina Anneli, Takala Irmeli Vasemmistoliitto Aho Raila, Andersson Claes, Apukka Asko, Astala Heli, Helle Esko, Korhonen Martti, Laakso Jaakko, Laaksonen Timo, Laine En io, Leppänen Pekka, Ojala Outi , Polvi Iivo, Polvinen Osmo, Rimmi Eila, Seppänen Esko, Stenius-Kaukonen Marjatta, Tennilä Esko-Juhani, Wahlström Jarmo Ruotsalaiset Biaudet Eva, Enestam Jan-Erik, Jansson Gunnar, Malm Håkan, ordman Håkan, Norrback Ole, Pieti käinen Margareta, Renlund Boris, Westerlund Henrik Vihreät Anttila Ulla, Haav isto Pekka, Hassi Satu, Hautala Heidi , Luukkainen Hannele, Nikula Paavo, Paloheimo Eero, Pulliainen Erkki, Pykäläinen Tuija Maaret, Räty Pekka Kristilliset Hiltunen Leea, Jääskeläinen Jouko, Kallis Bjarne, Kankaanniemi Toi mi, Laakkonen Pirkko, Seivästö Ismo Maaseudun puolue Ju rva Marita, Mäkelä Tina, Mäkipää Lea, Suhonen Hannu, Vistbacka Raimo Suomalainen rintama Riihij ärvi Heikki Vaihtoehto Suomelle Laukkanen Vesa Lupa uudelle ydinvoimalalle Keskusta Alaissi lä Olavi, Anttila Sirkka-Liisa, Björkenheim Rose-Marie, Heikkinen Kauko, Huuhtanen Jorma, Jokiniemi Esko, Juhantalo Kauko, Järvilahti Timo, Kalli Timo, Kauppinen Riitta, lä, että jätepaperin siistaukses a käytettävät kemi kaalit rasittavat ympäristöä raskaasti. "Luonnon kannalta ainoa o ikea tapa olisi polttaa jätepaperi voimala itoksissa", päättelee lehti. Ku valehden pääki rjoitus suistuu yksisilmäisyydessään pahasti ojaan . Väitettä perustellaan mm. Suuri sta metsävaroistaan ja hakkuuylijäämästään huolimatta Suomenkin kannattaa kierrättää. Haaskaukseen ei ole mitään syytä. Keski-Euroopassa monet maat ovat keskeisesti kierrätyskuidun varassa, koska niiden omat metsävarat ovat vähäiset. Antti Halkka tineet. Lisäksi prosessi kuluttaa energiaa, joka tuotetaan yleensä fossiilisilla, ilmakehää kuormittavilla polttoaine illa. "Eduskunta saa sopimukset käsiteltäväkseen vie lä tämän vuoden aikana", sanoo Antti Pelttari ulkoministeriön oikeudelliselta osastolta. Kierrätys ja ensikuidun käyttö eivät sulje to isiaan po is. Periaatteessa sopimusten hyväksym iseen olisivat riittäneet presidentin ja ulkoministerin allekirjoitu kset. Kemppainen Hannu, Korkeaoja Juha, Korva Timo, Kääriäinen Seppo, Laukkanen Markku, Lehtosaari Markku, Liikkanen Raimo, Mattila Kalevi, Morri Helmi, äsi Lasse, Pesälä Mikko, Pokka Hannele, Pura Martti, Renko Tellervo, Röntynen Kalle, Suhola Aino, Viljanen Pekka, Virrankoski Kyösti, Vuorensola Markku, Väyrynen, Paavo Sosiaalidemokraatit Iivari, Ulpu, Kalliomäki Antti, Kekkonen Antero, Koskinen Johannes, Lahikainen Erja, Laitinen Reijo, Lindroos Reijo, Lipponen Paavo, Louekoski Matti, Luhtanen Leena, Luttinen Matti, Paasio Pertti, Ranta Jussi, Roos Timo, Rönnholm Mikko, Savolainen Lea, Törnqvist Kerttu, Vuoristo Raimo, Vähänäkki Matti Kokoomus Ala-Harja Kirsti, Antvuori PirjoRiitta, Dromberg Kaarina, Häkämies Kari, Ihamäk i Timo, Jouppila Ri itta, Kanerva Il kka, Karhunen Minna, Kivelä Pekka, Kohijoki Maunu, Lahtinen Matti, Lamminen Kalevi, Laurila Ritva, Lehtinen Leila, Linnainmaa Tuula, Louvo Anna-Kaarina, Markkula Hanna, Niinistö Sauli, Ollila Heikki, Perho-Santala Maija, Rauramo Anssi, Rusanen Pirjo, Saario Väi nö, Saastamoinen Riitta, Salolainen Pertti, Sasi Kimmo, Savela Oiva, Tiuri Martti, Toivonen Kyösti, Turunen Eeva, Uosukainen Riitta, Varpasuo Päivi, Viinanen Iiro, Zyskowicz Ben Vasemmistoliitto Vähäkangas Juhani Ruotsalaiset Donner Jörn, Lax Henrik, Rehn Elisabeth Kristilliset Moilanen Eeva-Liisa Maaseudun puolue Aittoniemi Sulo Liberaalit Ukkola Tuulikki Poissa äänestyksestä Keskusta Pelttari Seppo Kokoomus Mäki-Hakola Pentti Kuituja voidaan käyttää 3-5 kertaa ja siten vähentää puuraaka-aineen tarvetta. Monet to ivoivat määrän täyttyvän jo kesällä. Jälkimmäisistä nopeimpiin kuului vat Norj a ja Kanada. Kierrätys edistää ki istatta ympäristönsuojelua. Kirjoituksen mukaan jätepaperin kierrätyksellä ei ole paljonkaan tekemistä ympäristönsuojelun kanssa. "Liitto jatkaa energianeuvontaa", sanoo Joutsamo
Anne Brax Kierrätystä ja elämäntapaa Tusinamessuista edukseen poikkeavat toiset valtakunnalliset kierrätysmessut kokosivat Riihimäen historiallisiin veturitalleihin ja junavaunuihin lähes 15 000 vierasta elokuun lopulla. "Vaikka määrärahojen väheneminen on pysähtynyt, suojeluohjelmien toteuttaminen on edelleen rahan puutteen takia vaikeuksissa", Joutsamo toteaa. Kamppailu jatkuu silti", Aimo Nykänen vakuuttaa. Siellä Tieja vesirakennuslaitos (TVL) aikoo ottaa JoensuuKajaani -valtatien perusparannukseen tarvittavaa soraa kylän pohjavesialueelta Vihtakankaalta. "Yksin valkoselkätikan suojelun on arvioitu maksavan vähintään 20 mi ljoonaa", Joutsamo vertaa. Maanviljelijä Johannes Ovaskainen sanoo soramontun vievän veden ihmisten kaivoista. Kävijöiden mieleen olivat jääneet aivan eri_tyisesti kompostikäymälät, eristemateriaalit ja ekorakentaminen. Alueiden hoitoon on varattu 60 miljoonaa. vsk. "Kelvollisia sora-alueita löytyy muutaman kilometrin päässä valtatiestä. äille kylille on rakennettava kunnall inen vesihuolto mitä todennäköisimmin tulevina vuosina. Meidän ylitsemme on kävelty kylmästi. Messupäällikkö Satu Uskali Riihimäen Messut Oy:stä toteaa: "Tarve kierrätysmessuihin on ilmeinen. Monet olisivat toivoneet enemmän tietoa kosmetiikasta, pesuaineista, kodinkoneista ja elintarvikkeista. Ehkäpä nimi rajaa onnistuneesti pois pinnallisen markkinahumun, sillä sellaista ei liiemmälti messualueelta löytynyt. Alueelta olisi helppo johtaa juomavettä Vihtasuon kylän IiYTY Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) haluaa korostaa, että vain lajite11usta biojätteestä syntyy hyvää multaa. Kylän asukkaat käyvät nyt oikeutettua kamppailua kunnan ja valtion byrokraatteja vastan. "Se on varmaa kun vähän matkan päähän kaivetaan seitsemän kahdeksan metrin soramonttu, kuten TVL on suunnitellut." Kivimies Aimo Nykänen puolestaan ihmettelee kunnan virkamiesten ja kunnanhallituksen myönteistä suhtautumista soramontun tekemiseen. Aumat höyryävät YTV:n kompostikentä11ä Ammässuo11a. Nimi kierrätysmessut tuntuukin siis vähän yksipuoliselta. Ede11isessä numerossamme o11ut ku va kompostiaumoista oli YTV:n 1988-1989 tekemästä lajittelemattoman sekajätteen kompostointikokeilusta, jonka tulokset 9livat huonoja. Päätöksistä on tehty valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen, missä se on parhaillaan käsiteltävänä. Valtion huono rahatilanne saa aikaan jotakin hyvääkin: teiden rakentamiseen varatut rahat vähenevät 500 miljoonalla. Näennäisesti määrärahat ovat kasvaneet; kasvu johtuu kuilenkin siitä, että suojelualueiden hoitorahat on siirretty maaja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriölle metsähallituksen liikelaitostamisen seurauksena. säksi lähellä sijaitseviin Vuokon, Kannaksen ja Paalasmaan kyliin. Näinä aikoina saa olla tyytyväinen, jos luonnonsuojelulta ei oteta rahaa pois", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Esko Joutsamo. Uhanalaisten lajien suojeluun varatut määrärahat laskevat tämänvuotisesta neljästä miljoonasta kolmeen. Kimmo Repo 5. KOTIMAASTA Luonnonsuojelurahat välttyivät leikkauksilta Luonnonsuojelurahat säästyvät ensi vuoden tuloja menoarviossa suurilta leikkauksilta. Joukkoliikenteen tuki vähenee tämänvuotisesta viidellä prosentilla eli 25 miljoonalla. "Luonnonsuojeluliitto olisi pitänyt bensaveron korotusta käyttömaksua parempana, sillä käyttömaksu ei hinnankorotuksen tavoin vähennä turhaa ajamista", kertoo luonnonsuojeluliiton liikennesihteeri Harri Ajomaa. "Joukkoliikenteen matkustajamäärät vähenevät varmasti , koska myös suunniteltu arvonlisävero nostaa joukkoliikenteen maksuja", murehtii Harri Ajomaa. Luonnonsuojelun kannalta tuhoisia tai arveluttavia, tulvasuojelun nimissä tehtäv iä perkauksia ja pengerryksiä tehdään silti vielä muun muassa Simojoella ja Urjalan Tarpianjoella. Ja yleisön puskuvoimaa tarvitaan, jotta asiat kehittyisivät parempaan suuntaan." Myös toisen pääjärjestäjän, Suomen luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Esko Joutsamo myhäilee: "KoulutustapahtuSUOMEN LUONTO 10/93 52. "Määrärahat eivät viimevuotisesta juuri lisäänny, mutta ainakin niiden väheneminen pysähtyy tällä erää. Iiris Lappalainen Pohjois-Karjalassa Vihtasuon kylässä Juuassa on meneillään vesikahakka. Seuraavien messujen valmistelu ja pitäminen on siis kiinni rahoitusneuvotteluista." Juukalaiset eivät hyväksy pohjaveden vaarantamista Messukyselyjen perusteella näytteilleasettajien enemmistö oli tyytyväinen päivien aikana tavoittamaansa yleisöön. Kysymys on enemmänkin elämäntavasta kuin pelkästä tavaran kierrättämisestä. Vesistöjen rakentamishankkeet saavat ensi vuonna selvästi vähemmän rahaa kuin aikaisemmin. Kyläläisiä ihmetyttää, että Itä-Suomen vesioikeus ja vesiylioikeus ovat suhtautuneet myönteisesti TVL:n soranottoon. Uusia hankkeita ei liikenneministeriön mukaan aloiteta. miin osallistui noin 700 henkilöä, yli kaksi kertaa enemmän kuin edellisten kierrätysmessujen seminaareihin." Messujen tulevaisuus kuitenkin mietityttää: "Ilman valtion tukea tällaiset erikoismessut eivät olisi mahdollisia. Tällä yli 600 asukkaan kyläryppäällä on monin paikoin suuriakin ongelmia laadukkaan veden saannissa. Hallitus esittää luonnonsuojelualueiden hankintaan ja korvauksiin 161 miljoonaa markkaa. Hanketta on viety eteenpäin kyläläisiä kuulematta. Emme voi oikein korottaa sisäänpääsymaksua. Alueen pohjavesi on todettu vesija ympäristöpiirin tutkimuksessa erittäin hyväksi. Ihmiset kaipaavat tietoa. Käynnissä olev ien tiehankkeiden rahoituksen valtio turvaa lainaamalla 300 miljoonaa Pohjoismaiselta investointipankilta. Autosta joutuu ensi vuodesta lähtien maksamaan muutaman sadan markan vuotuisen käyttömaksun
Perhosten määrä koivikoissa tuntui aluksi ihanan runsaalta; onpas täällä faunaa ja flooraa. Steriloidut yksilöt kilpailevat lisääntymiskykyisten kanssa ruoasta, elintilasta ja parittelukumppaneista, kun taas rottien tappaminen luo jäljelle jääneille ihanteelliset edellytykset lisääntyä entistä tehokkaammin. AaroHuusko Kissa, laukku, myrkky vai lääketiede. Yllättävältä kuulostava ratkaisu on osoittautunut tehokkaaksi Joensuun yliopiston kenttätutkimuksissa Kiteen ja Kesälahden kaatopaikoilla. Rotat eivät enää synnyttäneet, mutta pöllöt, haukat ja ketut verottivat rottakantaa niin kuin ennenkin. Tunturimittari talvehtii muna-asteella, ja kun lehdet puhkeavat keväällä koivuihin, mittarit ovat valmiita aloittamaan parturointinsa. Rottien määrä alkoi nopeasti pudota. Hormonit hajoavat nopeasti, eikä "hormonirottien" syöminen vaikuta pöllöjen, haukkojen ja muiden saalistajien lisääntymiskykyyn. Vaihtoehto rotanmyrkyille on tervetullut, sillä myrkkyjen käyttöön sisältyy monia ongelmia. AiHelvetinjärvi laajeni Syyskuun alussa Ruovedellä olevan Helvetinjärven kansallispuisto laajeni. Luonnonystävät toivovatkin, että kuoriainen mieltyisi lehmukseen ja hyväksyisi sen useamminkin kodikseen. Etelämpänä havumetsissä kulopalot uudistavat metsiä aika ajoin, ainakin kerran vuosisadassa. Ostetulla alueella on vanhoja metsiä, erämaista suota ja kalliota sekä rantoja, joista osa kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Vaikka osa Ruissaloa onkin nyt suojeltu, ei hyönteisen säilymisestä ole takeita. Kunnes tieto alitajunnasta antoi vinkin: ei kai vain tunturimittareita kyllä vain. SUOMEN LUONTO 10/93 52. Puiston pinta-ala lisääntyi 2 200 hehtaarista yli neljänneksellä. vsk.. Ainakin yksi osa luonnosta osasi käyttää nelisiipisten runsauden edukseen. Tunturimittariperhosia oli niin paljon, että kun riekko lähti lentoon, näytti aivan siltä kuin lintuparalta olisi koko höyhenpuku jäänyt leijumaan ilmaan. Tammimetsien laji löytyi lehmukselta Erakkokuoriainen on Suomessa erittäin uhanalainen. Ajan myötä toukkia syövien loispistiäisten kannat runsastuvat, ja tunturimittarin massaesiintymä menee ohi noin kolmessa vuodessa. Suurin osa hyönteisistä kun on asunut suojelualueiden ulkopuolella. Ruissalon alueeUa on merkitystä laajemminkin, koska kuoriainen on erittäin uhanalainen myös Norjassa ja Ruotsissa. KOTIMAASTA Kolmesenttinen, kiiltävänruskea erakkokuoriainen elää tammella, mutta tämä yksilö löytyi yllättäen lehmukselta. Tehokasta rottien torjuntakeinoa on etsitty vuosisatoja. Vastaavan vaikutuksen saa aikaan tunturimittari kalutessaan tunturikoivut lehdettömiksi. 6 Munien talvehtiminen voi epäonnistua, jos pakkaset yltävät 40 asteeseen. Helena Tengvall Helvetinkolun ympäristöstä. Niitä löytyy meiltä vain rajoitetulta alueelta Turun seudulta, lähinnä Ruissalosta, jossa kasvaa vanhoja tammia. Koivikoissa parveili muuttomatkaa miettiviä rastasparvia; räkätit, punakyljet ja kulorastaat saivat matkaevästäydennystä vaativaa muuttoaan varten. Rottien lisäksi hormoniehkäisyä on kokeiltu myös variksiin ja lokkeihin, ja tuloksia on pidetty lupaavina. Aikuiset kuoriaiset elelevät puun rungolla, ja niillä on erikoinen, nahkamainen ominaishaju. Toukkien hyökkäyksen seurauksena koivut kehittävät vasta-aineita, jolloin lehdet muuttuvat epämieluisan makuisiksi. Tunturi koivikot kärsivät harvoin laajemmin mittareiden massaesiintymistä viimeksi 1960-luvulla Utsjoella ja Inarissa noin 5 000 neliökilometrin alueella. Tehoaineina käytetään samantyyppisiä hormoneita kuin naisten e-pillereissä. Myrkytettyjä rottia syövä petoeläin myrkyttyy, ja myös rotalle itselleen myrkytyskuolema on tuskallinen. Erakkokuoriaisemme ovat vaarantuneet keräilijöiden sekä isojen tammien hävittämisen takia. Mielenkiintoinen havainto on, että rotilla, joilla on nopea lisääntymistahti, lyhyt elinikä ja paljon luontaisia vihollisia, tietyn yksilömäärän steriloiminen saa koko kannan romahtamaan paljon nopeammin kuin mitä tekisi saman yksilömäärän tappaminen. Tutkimuksen mukaan ehkäisyhormonit ovat ympäristölle ja petoeläimille turvallisia. Erakkokuoriaisen toukat pysyttelevät puun sisällä ja myös koteloituvat sinne. Jouko Veikkolainen Ropilla valtavasti tunturimittareita Retkeilin Ropin maastossa, Ropinsalmesta Ropitunturille, noin 60 kilometriä Kilpisjärveltä etelään syyskuun ensimmäisen viikonlopun tietämissä. Villirottien ehkäisyhormonit vaihtoehto myrkyille Suomalainen lääketehdas Farmos kehittää parhaillaan uutta, turvallisempaa vaihtoehtoa rotanmyrkyille: rottien e-pillereitä, joilla syntyvyys saadaan pysähtymään. Usein luonnon omat torjuntamekanismit pelastavat: kovat talvipakkaset, epäsuotuisa kesä toukkien kehitykselle ja loispistiäiset pitävät kannat kurissa. Metsähallitus osti Yhtyneiltä Paperitehtailta 600 hehtaaria maata noa varjopuoli on menetelmän työläys: hormonisyötit on tarjoiltava kerran päivässä niin kauan kuin rottia on jäljellä
kapealehdykkäistä nukkeruusua, joka on syksyisin pienten punaisten kiulukoiden koristama. Alice Karlsson teen pölyltä. KOTIMAASTA Vihreys voi sekä ihastuttaa että ärsyttää. Kiulukat ovat parhaimmillaan, kun ne eivät ole enää kivikovia, mutta eivät vielä vetelän pehmeitäkään. "Sammal ei rapauta kiveyksiä Ruusunkiulukoita Kukat ovat lakastuneet, mutta ruusunkiulukat kiiltävät auringossa ensin oranssin sävyisinä, sitten tummanpunaisina ja lopulta himmeän läpikuultavina. Rehevästi kasvavat ryhmäja köynnösruusutkin saattavat tehdä kiulukoita, jos lakastuneita kukkia ei leikata pois. Niistä useimmat on käsittääkseni löydetty komposteista", tietää Helsingin yliopiston eläinmuseon johtaja Olof Biström. Sen arvellaan napostelevan hyvinkin painonsa verran jätettä päivässä. Komeimmat kiulukat on tavallisella kurttulehtiruusulla. Sammalessa nähtiin piha-asetelman tuhoaja. Vaarallisia sammalia Helsingin Ullanlinnassa erään kerrostalon pihalla, uuden laatoituksen ja kiveyksen välistä pinnisteli ilmoille sinnikäs sammal. "Toivottavasti sammalia ei · enää ensi vuonna näy," Itkonen sanoi. Toisinaan jalompi latvaosa paleltuu, ja juuresta alkaa kasvaa villiruusun versoja. Yksinkertaiskukkaiset pensasruusut sen sijaan marjovat runsaasti. Kiulukat eivät kuitenkaan ehdi kypsyä ennen talvea, vaan Euroopansarvikuonokkaan toukka on silmiinpistävän suurikokoinen, lähes kymmensenttinen. Ruusujen piikkiset oksat piirtyvät terävinä harmaanruskeaa maata ja syystalven loskaista lunta vasten, ja pakkasaamujen kuura kimaltaa punaisten marjojen rypistyneellä pinnalla. Joskus kahden kolmen vuoden kuluttua toukasta näet kehittyy aikuinen sarvikuonokas, verrattoman komea kovakuoriainen. Talossa asuvan vanhan rouvan mielestä vihreät sammalet olivat hirveitä. Etenkin kerrottukukkaiset pensasruusut kasvatetaan usein rotevakasvuisten eteläeurooppalaisten villiruusuristeymien juuriin ympättyinä, koska pensasruusujen pistokkaat kasvattavat omia juuria liian hitaasti. Liki kymmensenttinen, valkea ja peräpäästään kuultava jättitoukka mutustaa vahvoilla leuoillaan kompostin jätteitä suuhunsa. Moni kompostiaan pöyhinyt on löytänyt muhevan mullan joukosta kuonokkaan toukan. Kompostikin täyttää lajin elinpaikkavaatimukset mainiosti. matkassa. Siellä sitä kannattaa vaalia huolella. Kerrottukukkaiset ruusut, kuten puutarhamaailman betoniksi kutsuttu puistosuunnittelijoiden suosikki hansaruusu tai perinteinen joka mökin puolikerrottu juhannusruusu tekevät vain vähän kiulukoita. Minä en ainakaan ota sellaista vastuuta." Taloyhtiön hallituksen päätöksellä sammalet päätettiin myrkyttää Kemiran rikkaruohomyrkyllä, simatsiinilla. Otus on siis kompostissa peräti tervetullut ja hyödyllinen ilmestys. "Entäs jos joku liukastuu siihen. Ruusunmarjat pysyvät pensaissa vielä silloinkin, kun ensilumi peittää puutarhan. Monet kertovat saaneensa sen vieraakseen pihamaalle tuodun hevosenlannan Vesa Koivu Elinvoimaisen kurttulehtiruusun makeita kiulukoita. Jari Salonen jäävät vihreiksi. Ne ovat suuria ja meheviä, naurismaisen litteänpyöreitä ja kypsinä melkein öljyisen makeita. Keitä kiisseliä, soseuta hilloksi tai ihaile muuten vain. Niitäkin voi käyttää vaikka kakkujen koristeina, jos pensaat kasvavat suojassa liikenSUOMEN LUO TO 10/93 52. Jos vastaan kömpii aikuinen sarvikuonokas, selviää otuksen eksoottinen nimikin. Yksinkertaiskukkaisella juhannusruusulla kiulukat muuttuvat kypsyessään tyylikkään mustiksi. Rea Peltola 7. Omituisen näköisiä vihreänruskeita kiulukoita voi putkahdella pensasaitojen ruusupöheiköistäkin. Hidaskasvuisena se ei edes ehdi valloittaa laatoitusta, jonka päällä jatkuvasti kävellään." Isännöitsijä Vesa Itkosen mielestä sammal voi koitua kalliiksi. "Täyttä hölynpölyä", sanoo biologi Seppo Vuokko. Jotkut asukkaat ihailivat vihreyttä, mutta kaikki eivät. Koiraan päässä on komean kokoinen sarvi, aivan kuten sarvikuonolla. Kiulukoiden hedelmäliha on hyvää kiisseleissä ja hilloissa; vaaleankellerviä siemeniä ei syödä. Aikuinen yksilö on myös silmiinpistävän kookas; koiraalla on mittaa jopa neljä senttiä. Sarvikuonokas asettui Suomeen alunperin sahanpurukasoihin. "Ne syövät kiveyksen hajalle", hän kauhistui. Otus asettuu erityisen mielellään avokompostiin. vsk. tai laattoja. Muilla ruusuilla on paljon pienemmät ja ohutmaltoisemmat kiulukat, eikä niissä ole paljon syömis• tä. "Eläinmuseolle on saatu viime vuoden aikana varsin runsaasti näytteitä sarvikuonokkaasta. Tienvarsi-istutuksissa näkee nykyään usein matalaa Sarvikuonokas on kompostissa kuin kotonaan Viime vuosina ilahduttavasti yleistynyt kompostointi antaa uutta vauhtia myös joillekin eläinlajeille, joista mainio esimerkki on euroopansarvikuonokas
Bio-Saner -liuos sisältää luonnon omia hajottajabakteereita huomattavasti enemmän kuin maaperä. Miten olisikaan käynyt van ongelmattomalta. Katsaus antaa perustietoja käymälän valinnan helpottamiseksi. Säiliö on pieni ja helppo tyhjentää. Eräissä malleissa on sähkölämmitin kompostoitumisen ja nesteen haihduttarnisen tehostamiseksi . Eri mallien käyttömukavuutta ja toimivuutta ei ole tarkemmin tutkittu, vaan tiedot on hankittu suoraan valmistajilta. Iiris Lappalainen Luontoystävällinen kompostikäymälä. Ecora Oy Tara oli vuokranle. Sellaisia löytyy kesämökin yksinkertaisesta "ekovessasta" sähköistettyihin omakotitalon kuivakäymälöihin. Mikäli on hankkinut vaikkapa veneeseensä tai mökilleen kemiallisen vessan, kompostoimishaluaan ei kannata sittenkään upottaa unholaan. (919) 68 132, telefax (919) 68 133.. Johansson Luonto-Laite Oy:stä kertoo Naturum-rumpukompostorin koekappaleen olleen käytössä useita vuosia ja mallin sarjavalmistuksen alkavan piakk,oin. Naturumilla asioiva voi käyttää käsisuihkua, sillä virtsa ja vesi ohjautuvat suoraan viemäriin eivätkä kompostoivaan säiliöön. Kompostoivaa massaa pinut Riihimäen messuille neljä Ekomaster-vessaa. Vaikka jätesäiliö olisi moniosastoinen, suositellaan useimmiten käymäläjätteen jälkikompostointia. Säiliössä on yleensä reikä ilmanvaihtoputkea varten ja säiliön vieressä tai takana ylimääräisen nesteen keräilyastia, joka on myös ilmastoitu. Eikä suuria pömpeleitä voi kuvitellakaan kerrostaloihin sijoitettavaksi. Markkinakatsaus vuoden 1993 malleista. Suomessa on myyty yli vuoden ajan kemiallisia ja kuivakäymälöitä varten bakteeriliuosta. Käymälää valittaessa kannattaa kiinnittää huomio siihen, saako säiliöön laskea vettä virtsan lisäksi. Veden käyttö g käymälän pesuunkin saattaa { vaatia erilliset järjestelyt. mittuvat liikaa, tulee hajuja kuivikkeesta huolimatta." Kaikkien käymälöiden tyhVessat toimivat hyvin. Niin kauan kuin vehjettä ei pääse testaamaan käytännössä suunnittelijan vakuutukset "korkeatasoisen WC-istuimen" lyömättömyydestä jäävät uskonasioiksi. Jätökset säiliöön Kompostikäymälässä ei tarvita vettä, mutta hajujen poistoon ja kompostoitumisen edistämiseen käytetään kuiviketta: turvetta, sahanpurua, kuoriketta, oksahaketta tai valmistajien omia kuivikeseoksia. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNA Työtehoseura on julkaissut vastikään markkinakatsauksen saatavilla olevista kompostoivista käymälöistä. Jäte hajoaa ja hajut häviävät nopeasti, väittää maahantuoja. Kompostoivan käymälän i huolto ei ole aivan yhtä yk'---''--=..:c.--:...:...-~'-"--=-...::: sinkertaista kuin vesi vessan, Riihimäen kierrätysmessujen 15 000 kävijää sai käyttää häjoka siirtää ongelman toisaaldässään kompostoivaa käymälää. Puuseestä saa ekovessan, jos kerää virtsan ja ulosteet sopivan kuivikkeen kanssa erilliseen säiliöön ja kompostoi jätökset. Hajuja leviää suunnittelijan ja testaajan mukaan vessaan vähemmän kuin vesiklosetista, ja kuiviketta kuluu vain noin neljä litraa käyttäjää kohden kuukaudessa. lareihin, pöntöltähän pitäisi olla jokseenkin suora yhteys alapuolella olevaan säiliöön. Suuria räväkämmissä markkinatunnelmissa. Naturum WC-istuin. j Etsitkö ekovessaa. LuontoLaite Oy puh. Kompostori ei tarvitse toimintaansa lainkaan sähköä ei edes säiliön tuuletukseen. Rumpukompostoria odotellaan Markkinoille on jo usean vuoden ajan odotettu Lasse Johanssonin kehittelemää kiinteät ulosteet hajottavaa rumpukompostoria. Työiehoseuran maataloustiedote 8/1993. säiliöitä voi olla vaikea sijoitMessujärjestäjät laskivat säästäneensä 24 000 litraa vettä taa vanhojen rakennusten kelkompostoivien käymälöiden ansiosta. tää sekoittaa ja kosteutta sääYhtiön esittelijätjännittivät vessojen toimintaa: "Jos ne kuortää tarpeen mukaan. Uloste ja virtsa putoavat yleensä suoraan käymälän alla olevaan säiliöön, jonka koko vaihtelee mallista riippuen 60 litrasta aina 1 400 litraan. Alueella oli tosin vain pieni ravintola jentäminenkään ei vaikuta aija muutenkin vähän virvokkeita ta,jolla
reettisma. Siisti ohje Hedelmien ja vihannesten punnitsemista varten voi ommella vanhoista valoverhoista tai ihka uudesta polyesterkankaasta kestopussin. Sitten vain sopiva nyöri pussin suuhun. Tuija Majasalo vantaalaisesta vaippapalvelu Delfiinistä kertoo vaippapalvelujen keskimääräisen käyttäjän kustannuksiksi vauvan kymmeneltä ensimmäiseltä elinkuukaudelta 2 200 markkaa, kun vaippoja käytetään 50 kappaletta viikos"Vie hedelmät kotiin kestopussissa", neuvoo Ulla Korhonen. Kaksi kiloa tomaatteja mahtuu pussiin, joka tehdään 50x30 sa, ja kahdeksalta seuraavalta kuukaudelta 1 408 markkaa, kun vaippoja käytetään 40 kappaletta viikossa, siis kuluja vaipoista kertyy yhteensä reilu 3 600 markkaa. Likaantuneen pussin voi pestä muun pyykin joukossa 40-asteisessa vedessä. Se on tosin uusi utumattomasta raaka-aineesta tehty, mutta sen elinkaari on verrattomasti pidempi kuin kertakäyttöisen muovipussin, opasti Tekstiiliopettajien liitto yleisöä Riihimäen kierrätysmessuilla. Pol ypropeenisista korkeista palautetaan runsaat 80 prosenttia, vaikka asiasta on tiedotettu vasta vajaan vuoden ajan. Vaippapalvelut todettiin yksiselitteisesti kalleimmaksi vaihtoehdoksi kuluttajatutkimuskeskuksen kestovaippaselvityksessä jopa kalliimmiksi kuin kertakäyttövaipat. Palautetut polypropeeniset korkit kerätään talteen. Tekniikan Maailman (11/93) testi osoittaa, että vastuu ympäristöstä säilyy yhä kuljettajalla. Harkiten Kat-autollakin Moni autoilija näyttää uskovan, että katalysaattori puhdistaa kaiken, mitä pakoputkesta tupruaa. Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkija Kristiina Alanko ei ole halunnut tutkimuksellaan korostaa eri vaihtoehtojen kustannuseroja ja pitää laskelmia teosenttimetrin kangaspalasta. Kestovaippoja käytettäessä säästytään kertavaippojen suurelta jätemäärältä, mutta niiden kotipesuun kuluu paljon sähköä ja vettä. Kertakäyttövaipat ovat kaatopaikkojemme maatumaton aikapommi. Uusia suunnitelmiakin kierrätyspolypropeenin käytölle on: siitä kaavaillaan valmistettavaksi lautasantenneja. Vähiten päästöjä syntyy maantiellä, kun moottori saa polttoainetta tasaisesti ja ajonopeus säilyy kohtuullisena, 80-90 kilometriä tunnissa. Pahiten päästöjä syntyy, kun pakkasella ajetaan katkonaista ajoa ja kun moottori ja katalysaattori ennättävät välillä jäähtyä. Pikku pakkasellakin auto syytää häkää yli kymmenen kertaa ja hiilivetyjäkin kuusi kertaa enemmän kuin kesäkeleillä. D. Parviainen Vaipat imevät rahaa Vaippapalvelun pesemät ja kuivaamat kangasvaipat kuormittavat elinkaarianalyysejä tehneen Pekka Heikuran laskelmien mukaan (Suomen Luonto 9/1993) vähemmän ympäristöä kuin muut vauvan kuivikkeet. Pakokaasujen synnyssä maltin merkitys kasvaa: repivä ajotapa lisää päästöjä moninkertaisiksi, vaikka polttoainetta kuluisi vain 10-20 prosenttia Korkkien muovi talteen muovikorkit pitäisi kiertää takaisin palautuspulloihin. Asia ei ole kuitenkaan aivan niin yksinkertainen. Mainio väline kerrassaan. Hän pitää valitettavana sitä, että näkyvin keskustelu on käyty eri vaippavaihtoehtojen kustannuksista eikä ympäristövaikutuksista. Jos käytössä on tavallinen ompelukone ja rispautuva kangas, täytyy kangaspalan reunat huolitella siksak-ompeleella ennen saumojen ompelua. enemmän! Kylmänä katalysaattori toimii kehnoiten tai ei lainkaan. Jokainen vauva on erilainen erilaisine tarpeineen. Korkki näet suojaa pullonsuuta vaurioilta ja lisää pullon käyttöikää. Omalla ajotavalla ja harkitsevalla auton käytöllä voi päästöihin vaikuttaa uskottua enemmän, eritoten talvisin. Talvella kannattaa siis harkita, milloin turvautuu omaan autoon. Eniten pakokaasuja taas syntyy taajamaliikenteessä, jolloin jatkuvasti kiihdytetään ja jarrutetaan. Jos autoa on käytettävä, se kannattaa pitää tallissa tai kytkeä lohkolämmittimeen. Typen oksidienkin määrä tuplaantuu. JLUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Harkitse tarkkaan ennen kuin käynnistät auton talvella. Jouko T. Liimalaput kiinnittyvät ja irtoavat pussin kyljestä helposti . Katalysaattori vähentää 80-90 prosenttia bensiiniauton hään, hiilivetyjen ja typen oksidien päästöistä. Eroa kuluttajatutkimuskeskuksen laskelmiin on 1 400 markkaa. Alangon mielestä on selvää, että pesupalvelusta joutuu maksamaan, mutta se lisää kestovaippojen käyttömukavuutta. Saumurilla sen saa hurautettua kahdella ompeleella: kangas taitetaan kaksinkerroin pitkittäin, ommellaan toinen sivu ja pohja kiinni ja sitten yläreunaan nau hakuja. Liiton osastolla oli mahdollisuus myös ommella punnituspussi ohjeiden mukaan. Kierrätysmuovista on kokeeksi valmistettu muutamia tuhansia sankoja
On mielenkiintoista lukea ekoneuvoja, mutta mieltäni on usein jäänyt vaivaamaan kysymys, ovatko neuvot omiaan ohjaamaan kuluttajia näpertelemään pienten kysymysten parissa. Ympäristöministeriön julkaisu // 1992. Kevytsora, yleisimmin tunnettu kauppanimi Leea-sora, valmistetaan polttamalla pyörivässä "rumpu-uunissa" savea. Seinärakenteita ei ole tietojeni mukaan missään vertailtu. Se ja varsinkin saippualiuos ovat varmasti ympäristösyistä parempia vaihtoehtoja kuin yleisimmin käytetyt natriumhypokloriitti ja formaliini. Sari Lempiäinen Ormax Oy:stä kertoi, että yhtiön valmistamille betonikattotiilille suositellaan usei n laimeaa saippuatai To/u-liuosta. Erityisesti poltettu tiili sammaloituu helposti . Tietenkin olennaista on myös se, miten energiaa tuotetaan. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähe11ää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoilleeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00 J 00 Helsinki. Sammalta katolla Tiilikatollamme on ollut ongelmana sammaloituminen. Kotitalouksien käyttämästä energiasta noin 55 prosenttia on välillistä, tuotteiden valmistukseen ja palveluihin kulunutta energiaa. Eikö esimerkiksi lentomatkailu rasita ympäristöä hyvin paljon. Se on myrkyllinen myös eläimille. Kyseisessä tapauksessa rakennetta pitäisi verrata Suomessa yleisimpään puurunkoiseen pientaloon. Lentomatkailu kuluttaa foss iilisia polttoaineita ja synnyttää merkittävän osan otsonikatoa aiheuttavista päästöistä. Ormax suosittelee myös emäksistä kuparikarbonaatin vesiliuosta. Tolulla on saatu hyviä tuloksia. Ekoneuvotko näpertelyä. Sitä voidaan verrata esimerkiksi betonielementtiin, jonka vastaavat arvot ovat 0,34-0,52 kWh/kg ja tiheys 2,300 kg/dm3. Yleensä alkoholi desinfioi varsin tehokkaasti. Kysymyksestä ei selvinnyt, onko talossanne poltettu kattotiili vai betonikattotiili. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 10/93 52. En ole nähnyt m1ssaan arviota yksittäisen kuluttajan eri toimien vaikutuksesta ympäristökuormitukseen. Pelkän energiankulutuksen perusteella voi kuitenkin sanoa, että hirsirakenteinen talo on ympäristöä säästävämpi vaihtoehto kuin esitetty ratkaisu. Jos neljän hengen perhe lentää lomamatkalle Kanarialle Charter-lennolla, kuluu energiaa saman verran kuin heidän omakotitalonsa ja käyttövetensä lämmity 1 ·en menee puolessa vuodessa. Yleensä viranomaisten on vain helpompi puuttua teollisuudesta tulevaan pistekuormitukseen kuin kulutushyödykkeistä aiheutuvaan hajakuormitukseen. Jmalla tavallisessa kerrostaloasunnossa energiaa kuluu noin puolet ve1i-attuna omakotitaloasumiseen. Ylitarkastaja Pentti K. Rakennusmateriaalien ekovertailusta voi lukea lisää: Häkkinen ja Ruohomäki: Rakennusmateriaalien ja tuotantoprosessien ympäristöja terveysvaikutukset. Kannattaisi varmaan kokeilla myös alkoholipohjaisia puhdistusaineita. Kuparikarbonaatti on kuitenkin erittäin huono vaihtoehto, si llä kupari on myrkyllinen raskasmetalli ja kertyy kasveihin. Kulutuksen ympäristökuormitus syntyy monista purosista, jotka yhteenlaskettuna ovat mahtavia virtoja. Kevytsoran valmistus kuluttaa paljon energiaa ja aiheuttaa vastaavasti paljon valmistusaikaisia päästöjä, joten sitä ei voida pitää kovin "ekologisena" rakennusmateriaalina. Kevytsoraharkko ei voita puuta Olemme rakentaneet talomme kantavat seinät harkoista, väliin tulee villaa ja ulkovuoraukseksi keltamullalla maalattu puupaneeli. Miksei ekorakentamisliitteessä puhuttu kevytsoraharkoista mitään. Kevytsoran valmistuksessa kuluva energia on 1,28 kWh/kg ja tiheys 0,650 kg/dm3. Väisänen ympäri stöministeriöstä kertoi, että Ruotsissa on laskettu naisten kynsilakkojen käytöstä aiheutuvan enemmän hiilivetypäästöjä kuin koko Ruotsin maaliteollisuudesta. Mikä on suurin yksittäisen kuluttajan aiheuttama ympäristökuormitus. Mielestäni on hyvä kiinnittää huomio myös elämän pikkuasioihin. Sammalen poistamiseksi olisi hyvä pestä katto ennen syyspakkasia, sillä märät tiilet saattavat haljeta jäätyessään. Kuluttajien ostopäätökset ja ostamatta jättämiset vaikuttavat hyvin paljon si ihen, miten ja mitä tuotetaan. A'. Monissa ohjeissa neuvotaan sammalen mekaanisen poistamisen jälkeen käyttämään niiden itiöiden tappamiseen klooria. Mitä enemmän käyttää autoa, sitä enemmän kuormittaa ympäristöä. Tilastokeskuksen tutkija Juha Nurmela on selvittänyt kotitalouksien energiankulutuksen jakautumaa. Välittömästi energiaa kuluu asunnon lämmittämiseen, henkilöautoliikenteeseen, kotitaloussähköön, käyttöveden lämmittämiseen ja valaistukseen. vsk.. Yksityisauto kuluttaa paljon energiaa ja aiheuttaa paljon päästöjä ilmaan. Olisiko mitään luonnolle ystävällisempää tapaa käsitellä katto. Saven sisältämät orgaaniset aineet kaasuuntuvat ja näi n muodostuu kevytsoran kuplamainen rakenne. Mitä elintapoja pitäisi muuttaa, jotta tavallinen kuluttaja vähentäisi merkittävästi ympäristöongelmia. Ensin sammal, lehdet ja muut irtonaiset roskat haijataan tai pestään esimerkiksi painepesurilla pois katolta. Juha Nurmelan mukaan lentomatkai lun vähentäminen on todellakin helpoimpia tapoja vähentää energiankulutusta. Kui valle tai enintään kostealle katolle neuvotaan usein levitettäväksi kysyjän esittämiä klooriyhdisteitä, mikä ei todellakaan ole suositeltavaa. Tuntuu siltä, että pesuaineen valinnalla eivät ympäristöongelmat ratkea. Asunnon koko ja lämmitysjärjestelmä vaikuttavat mer kittävästi kotitalouden ympäristökuormitukseen. Asiaan saa hyviä viitteitä energiankulutuksen kautta. En tosin voi vannoa sel10 laisten tehoa, sillä tietääkseni kokemusta alkoholin käytöstä sammalentappotarkoituksessa ei ole
Hannu Niklander Menetämmekö pimeyden. Jos kauppa ja pankki ovat iltayöstä kiinni, miksi niiden valomainosten pitää palaa. Ei vain itse taivaankappale vaan myös sen heijastama valo, kuinka se muuttaa maiseman toiseksi. Ei ihme, että moni mökin mummo miettii, kuinka hankkisi eläkerahoilla pihavalon. Kauempana taivaanrannassa hohtaa oikein kunnolla. silmä ei kunnolla totu pimeään. Ne tosin eivät juuri valaise ympäristöään, ja ehkä on hauskaakin, että niiden Öinen maisema, kuutamo ja tähtitaivas alkavat olla menetettyjä luonnonarvoja, aprikoi Hannu Niklander. Jonkinmoiseksi neutraaliksi perusajankohdaksi mielletään helposti kesäinen päivä, ikään kuin talvinen yö olisi jotenkin poikkeuksellisempi . Tuli vielä kunta taloudellisesti tienhoitokuntaa vastaan. Mikäli vallitsee matalapaine, valo leviää ilman kosteuden myötä ympäri taivaan. Sen huomaa. Valaistuista tienvarsimainoksista kirjoittamattakaan. Polkupyörissä ja autoissa on lyhdyt omasta takaa, kävelijä voi mainiosti pitää taskulamppua, ja ajonopeuksia voi pimeällä pienentää. Toki suon mummolle lamppunsa, ja vaarillekin. Maisema se on öinenkin maisema, vaikkei paljoa puhutakaan maisemansuojelusta pimeänä vuorokauden aikana. Erityisen ikävää valosaaste on silloin kun mielii tähyillä tähtiä, tuota näköpiirimme ainoaa taatusti saastumatonta luontoa. 11. Mutta ei, yhä synkempää kohti mennään. Jos tietää missä masto seisoo, käy kartan luku kovin paljon helpommin. Hangen sijasta on saatu liukkautta. Paljo valo vaikeuttaa luonnon havainnoimista. Esimerkiksi mainonta on riittämätön syy. Viime vuosina ainakin eteläinen Suomi on kokenut useita euroharmonisoituja talvia. Kuutamo on elämys. Sopii odotella lunta, se heijastaisi valollaan maisemalle ääriviivat. Vastustan valon lisäämistä silloin kun sille ei ole kunnon syytä. Siellä on laskettelurinne. Lamppujen myötä saatiin myös kohennus kyläläisten paikalliselle SUOMEN LUONTO 10/93 52. En välitä tässä paneutua jo itsessään riittävään perusteluun eli sähkön säästön tarpeellisuuteen yleensä. Missään ei ole pimeää. Syysiltojen pimettyä voi hyvinkin ajatella, että loppui si jo pian tai valkenisi edes hiukan. Jos kuulokokeinuksena arvostamme luonnon hiljaisuutta, miksi emme näköelämyksenä arvostaisi maiseman pimeyttä. Sitä ei moni kaupunkilainen ole kunnolla kokenut, eikä pian aikaa maalainenkaan. Suomi on muuttunut savupiippuyhteiskunnasta linkkimastoyhteiskunnaksi. Tutuissa kylissä pitkin Suomen maaseutua olen viime vuosina havahtunut muutokseen: enää ei tienpätkä häämötä pimenevässä illassa niin kuin ennen. Entä mikä siinä valon leviämisessä niin kauheaa on. avulla pystyy jäsentämään öistä maisemaa. Ylivarustelu ärsyttää. Harvassapa on enää eteläsuomalainen vuori , jonka laelta ei männyn oksien välistä näkisi kaukaa pilkottavia matkapuhelinmaston rubiinilamppuja. vsk. Lama lisää rikollisuutta, ja valaistus tuo turvallisuuden tunnetta. Mutta loppuvatko päästöt. identiteetille, mikä ei sinänsä ole vähäteltävää. Ja kyläläiset ovat mielissään: saatiin katuvalot. Ennen muuta huoleni liittyy ympäristön ulkonäköön. Nyt kulkee pellon halki rivi loisteputkilamppujen televisionsinisiä tuikkeita. Onhan valo melun tavoin sikäli vaivaton saaste, että vaikutus loppuu samalla kuin päästötkin
vsk.. Etelämpänä Euroopassa kallioperä on toisenlaista: suoloja rapautuu herkästi ; EteläEuroopan pohjavesi onkin luonnostaan mineraalipitoista. Lähes 80 prosenttia tutkituista 94 vesilaitoksesta syötti vesijohtoverkkoon vettä, jonka POC oli alle 1,5 milligrammaa litrassa. Aina ei auta, vaikka veden pullottaja suojelisi lähdettään kuin silmäterää. Laboratoriossamme tutkittiin sosiaalija terveysministeriön toimeksiannosta suomalaisia vesijohtovesiä. Orgaaninen hiili on tarkemmin määrittelemätöntä ainesta, josta ei voi ilman lisätutkimuksia sanoa, onko se ihmiselle myrkyllistä, vaaratonta vaiko peräti terveellistä ravintoainetta. Tuntematon hiili Non-purgeable Organic Carbon (NPOC) on orgaanista hiiltä, joka jää jäljelle, kun epäorgaaninen hiili on kuplitettu pois happamasta vesinäytteestä. Kivennäinen tarkoittaa "kiveä", elotonta eli epäorgaanista ainetta. Klooria, ei kiitos Vedessä oleva AOX (Adsorbable Organic Halogen) on SUOMEN LUONTO 10/93 52. Naapuriin voi tulla sora-asema, tie tai vaikka kaatopaikka. Kivennäisvesi on neste, joka sisältää veden lisäksi epäorgaanisia suoloja. Orgaaninen hiili on kivennäisaineen vastakohta. Kivennäinen voidaan määritellä myös vaikkapa ihmisen tarvitsemaksi mineraaliksi, ja siksi kivennäisvesiä sanotaan myös mineraali vesiksi. Suomessa pohjavettä ympäröivästä ki viaineksesta irtoaa niukasti mineraaleja. Pullotetun kivennäisveden pitäisi toki olla yhtä puhdasta, mieluummin vielä puhtaampaa kuin vesijohtoveden. Joihinkin "kivennäisvesiin" on I isätty mausteeksi sitruunahappoa eli sitraattia, joka on orgaaninen aine; tällöin tuote ei olekaan enää oikeaa kivennäisvettä. Tässä voimme kutsua NPOC:a orgaaniseksi hiileksi. Koska luonnontilainen pohjavesi jota myös lähdevesi on sisältää vain maaja kallioperästä veteen liuenneita mineraaleja eikä juuri lainkaan eloperäistä ainetta, pohjavesikin on mineraalivettä. Kuplat kivennäisvedessä ovat hiilidioksidiksi muuntunutta hiilihappoa, joka pyrkii vapautumaan kaasuna ilmaan sitä kiivaammin mitä lämpimämpää vesi on. Mitä vähemmän tuotteessa on orgaanista ainetta, sitä huonommin vii htyvät bakteerit ja homeet, jotka saattavat aiheuttaa pulmia. Kivennäisvettä tehdään Suomessa 12 lisäämällä veteen suoloja. Teksti: Eija Saski Kuvat: Hanna Hentinen Suomen Luonto testasi kivennäisja lähdevedet Kirkasta Dluttei Dloitt Lähdevedet ovat pohjavettä, jota ei saisi vaarantaa
Kuplat vedessä syntyvät hiilihaposta. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston soveltavan kemian ja mikrobiologian laitoksella heinä-elokuussa. Oitin vedenottamo jouduttiin sulkemaan näiden ihmiselle haitallisten orgaanisten aineiden vuoksi. Natriumkloridi on epäterveellistä Kohonnut kloridipitoisuus luonnonvedessä kertoo yleensä, että joko meri on lähellä tai tieltä valuu suolaa veteen. Lähdevedet sen sijaan tulevat suoraan luonnosta. Maassa olevat metallit ovat liukoisia klori13. Suomen Luonto selvitti, onko kaupallisista vesistä vaihtoehdoksi, jos oma vesi epäilyttää. Korkea AOX-pitoisuus on varoitussignaali, joka kehoittaa ryhtymään tarkempiin tutkimuksiin. osa vedessä olevaa orgaanista hiiltä aivan samoin kuin sekaleivässä oleva grahamjauho on osa leipään käytetyistä jauhoista. Myös maa syöpyy maantiesuolan vuoksi. Sosiaalija terveyshallitus on määritellyt vesijohtoveden kloridin raja-arvoksi teknisin perustein 100 milligrammaa kloridia litrassa. Lähes kaikki tutkituissa näytteissä oleva orgaaninen halogeeni on orgaanista klooria. Siksi "vissy" maistuu suolaiselta. ~tonta Suomessa suurin osa kivennäisvesistä tehdään tehtaissa kunnalliseen raakaveteen, samaan jota kotona valutetaan hanasta. Esimerkiksi Hausjärven kunnan Oitin pitäjässä AOXvaroitussignaali auttoi löytämään trija tetrakloorieteenin vesijohtovedestä. Laite, jolla AOX:a mitataan, on herkkä. Lähdevesien kloridi on usein natriumkloridia, joka on terveydelle haitallista. vsk. Kloridi syövyttää metallisia vesijohtoputkia, jolloin putkissa kulkeva vesi alkaa kuljettaa metalleja mukanaan. Kotimaiset kivennäisvedet eivät ilmennä ympäristön tilaa siinä määrin kuin lähdevedet, jotka ovat "vain" vettä. Tosin joistakin vesistä suola puuttuu. Mittaamalla AOX: n tiedämme enemmän veden orgaanisen aineen laadusta. AOX: lle sosiaalija terveyshall itus ei ole määritellyt raja-arvoa. vesimäärästä (mikrogramman litrassa). Orgaaninen kloori on kokoelma aineita, joista jotkut voivat olla ihmiselle myrkyllisiä hyvin pieninä pitoisuuksina. Sen sijaan kivennäisvesiin lisätään suoloja, myös natriumkloridia. Kupla syvistä kivennäisvesilähteistä kuitenkin puhkesi. Kun NPOC:a mitatessamme havaitsemme yhtä sokeripalaa vastaavan määrän NPOC:a liuenneena tankkiautosäil iölliseen vettä (milligramman litrassa), löydämme yhtä sokeripalaa vastaavan määrän AOX:a tankkilaivan säiliöön mahtuvasta SUOMEN LUONTO 10/93 52. Muun muassa Hartwallin Vichy Novellessa ja Olvi Mineralessa ei ole lainkaan natriumkloridia. Edellä mainitussa ves ijohtovesi tutkimuk sessa 7 1 prosenttia vesijohtovesistä sisälsi AOX:a vähemmän kuin viisi mikrogrammaa litrassa. Kivennäisvesien raaka-aine on usein kunnallisen vesilaitoksen vettä, johon on lisätty epäorgaanisia suoloja. Kuluttaja halunnee ostaa kaupasta vesijohtoveden veroista tai sitä parempaa juomavettä
Olvi Minerale ja Olvi Vichy tehdään Iisalmen kaupungin raakaveteen, joka on pohjavettä. Harva asutus on eduksi Pellon kunnan ympäristönsuojelusihteerin Pauli Orren mukaan Pellossa on hyvää vettä ja useita vedenottamoita. Kivennäisvettä teollisesti Hartwall käyttää Helsingin vesilaitoksen eli Päijänteen vettä sekä Kaarinan pohjavettä. Jotkut valmistajat ryydittävät juomaansa myös orgaanisella aineella, sitruunahapolla, joka parantaa juoman makua. Toistaiseksi niiden suosio ei kuitenkaan ole kovin suuri. Kasveille nitraatti on elintärkeä ravinne, ihmiselle myrkky. Niitä, jotka haluavat kivennäisvetensä kivennäisvetenä ja limonadinsa limonadina, kehotamme tarkkailemaan orgaanisen hiilen (sitruunahapon) määrää. Laboratoriomittaukset tekivät yo. Kaikki kivennäisvesien vaimistajat puhdistavat raakavettä edelleen ja saisivat laitteillaan puhdasta vettä vaikka Kymijoesta kalliiksi se kyllä tulisi. Mallasjuoman Launeen tärkein raaka-aine saadaan Lahden kaupungin vesilaitokselta Salpausselän mittavista pohjavesi varastoista. Lähde kaivossa Mäntsälässä sijaitsevan Nepatek Oy: n pullossa lukee, että Drinking water sisältää puhtaana luonnontuotteena tutkittua Pihlajaharjun lähteenkirkasta pohjavettä. Hän arvelee niiden liittyvän sateiseen kesään. Saksassa on imeväisikäisten vedelle tätä tiukempi suositus, alle 10 milligrammaa litrassa. Vaikka vedenottamoiden vesiä tarkkaillaan, näytteenotto on vasta viime vuosina vastannut todellisia tarpeita. hyvää onnea. Pohjavesialueen kupeessa on lisäksi Kouvolan kaatopaikka, joskin pohjavesi virtaa poispäin yrityksestä. Erityisen vaarallista happivajaus on kasvuiässä olevan lapsen aivoille. Jotakin on sentään voitu tehdä: pohjavesialueita uhkaavat ja likaavat toiminnot saadaan kartoitettua vielä tänä vuonna. Vesiä tarkkaillaan entistä paremmin Pohjavedenottamoiden veden pilaantumiset mm. Kivennäisvedet ovat tuotteita, joissa veteen lisätään epäorgaanisia kivennäissuoloja. Keski-Euroopassa on ihan tavallista, että vesi ostetaan kaupasta jokainen ranskalainen ja italialainen kumoaa kurkkuunsa luontaisia kivennäisvesiäänkin jopa runsaat sata litraa vuosittain. Edullista on jos vesilähde on mahdollisimman hyvä, sillä kivennäisvesitehtaat joutuvat joka tapauksessa poistamaan vedestä raudan ja mangaanin suolojen sakkautumisen estämiseksi. Lähdevettä vai soraa. Nitraattia käytetään mm. Saastumattomassa pohjavedessa on yleensä nitraattia vähemmän kuin viisi milligrammaa litrassa. Sinebrychoffin kivennäisvesiä ovat Aqua, Vichy ja Pirkka kivennäisvesi. Päijänteenkin vesi tosin suodatetaan sorapatjan lävitse ennen käyttöä. Maitokaari on asettunut nimittäin todella vaaralliselle paikalle: sorakuoppaan rakennetulle teollisuusalueelle, mm. Lähdevesien pullottajia on lukuisia, ja yrittäjiä tulee koko ajan lisää. Oitissa, Harjavallassa ja Kärkölässä ovat pelästyttäneet monet. Toistaiseksi vedessä ei kuitenkaan ole ollut liikaa kloridia. D Suomen Luonnon vesitutkimuksesta vastasi professori Mirja Salkinoja-Salonen, raportoinnista ja kenttämittauksista tutkija Eija Saski. Tämän vuoksi sosiaalija terveyshallitus on säätänyt, että talousvedessä saa olla enintään 25 milligrammaa litrassa nitraattia. Vesi viedään laboratorioon usein vasta sitten, kun sen ha14 ju tai maku muuttuu selvästi. Monesti pohjaveden uhkana on soranotto. Niihin ei saa lisätä mitään, joten ne kuvastavat herkästi luonnon tilaa. Myöhemmin tilanne on taas normalisoitunut. Kivennäisvesiä valmistavat Suomessa Hartwall, Sinebrychoff, Olvi ja Mallasjuoma. Mahdollisena riskinä yrityksen käyttämälle pohjavesialueelle Karvinen näkee Oitti Mäntsälä -tien, jota suolataan talvella. Epäilykset veden laadusta saattavat heijastua kivennäisja lähdevesien kulutuksessa. vsk.. Tutkimuksiin tai kunnostuksiin ei kuitenkaan ole varaa. Nitraatin tiedetään muuntuvan suolistossa nitriitiksi, joka tuhoaa veren punasolujen hapenkuljetuskyvyn. Pasi Jalonen sekä yo. Sinebrychoff tekee juomansa veteen, josta puolet on Päijänteestä ja puolet keravalaisesta maankuoresta. Vesipakkaamo soramontussa Kun pelkkä maan muokkaaminen pohjavesialueella tai sen läheisyydessä voi muuttaa veden tilan, on kouvolalaisella Maitokaari Oy:llä kosolti sen terveydelle. Kärköläläisetkin joivat vuosikausia terveydelle vaarallista vettä, koska läheisen sahan kemikaalien ei uskottu valuvan pohjaveteen. typpilannoitteissa, ja sitä voi valua esimerkiksi ylilannoitetulta pellolta kaivoon. Yksi on Puonavaaran pohjavesiesiintymä, josta pellolainen North Fresh Water Oy valuttaa vettä pulloon ja myy Lapin raikasta lähdevettä eri SUOMEN LUONTO 10/93 52. Sen tuote, Salpausselän raikasta vettä, on tähän asti pysynyt suhteellisen hyvänä. Teiden suolauksesta saattaa valua pohjaveteen kloridia tai tankkiauto kaatuu ja öljy karkaa luontoon. Lähdevedet ovat vain vettä sellaisenaan. Nitraatti ei sovi lapsille Myös nitraatti on epäorgaaninen aine. AnnaHelena Mykkänen. diin liittyessään, joten syntyy metallipitoista pohjavettä. Sen sijaan mm. Elimistö alkaa kärsiä happivajauksesta. Suomessa pohjavedet ovat vaarassa, ja moni pohjavesilähde on jo pilattu. Kirkasta muttei ... Etiketissä ei ole virhettä, mutta Nepatek on oikeastaan kaivo Pihlajaharju-nimisellä tilalla. Lisäksi se tuo maahan luonnollista kivennäisvettä, Ramlösaa. romuttamon ja betonituoteyrityksen naapuriin. Saksalaisten suositusten mukaan yli 20 milligrammaa kloridia litrassa sisältäviä vesia ei pitäisi antaa imeväisikäisille. Hartwall tekee Vichy Originalia, Vichy Novellea ja Victoria. Liekö pelkkää sattumaa, että Suomen Luonnon tutkimassa Tuusulan lähdevedessä oli liikaa nitraattia. Mäntsälän terveystarkastaja Tellervo Karvinen ihmettelee Nepatekin kohonneita nitraattiarvoja. Omasta kaivosta joutuu jokainen huolehtimaan itse, eivätkä kaikki osaa pyytää rutiinista poikkeavia tutkimuksia. Kivennäisvesien valmistajat tekevät vedestä tuotteen suoJoilla ja hiilihapolla, mutta lähdevesien pakkaajat ovat luonnon ja luontoa pilaavien ihmisten armoilla. Kaikki toiminnot vesilähteen lähialueilla saattavat vaarantaa veden. Mitatuista laatuluokittelijoista nitraatti, kloridi ja AOX ovat niitä, joiden rajoista erityisesti kannattaa pitää kiinni , koska niillä on tässä tapauksessa eniten merkitystä ihmiPullo pöytään vai hana auki. Suomalainen juo kivennäisvettä kuusi litraa vuodessa pullotettua lähdevettä maistellaan huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi tuusulalainen Tuus-Lähde on joutunut kamppailemaan pohjavesialueen reunamilla myiJäävää sorayhtiötä vastaan
SUOMEN LUONTO 10/93 52. Rosengrenin mukaan harjun sorakin on niin karkeaa, ettei se onneksi kelpaa rakentajille. Luonnontilainen kloridipitoisuus on alle kymmenen milligrammaa litrassa. Juhlallisen nimen takana on pieni yritys, jossa pakataan muutaman työntekijän voimin vettä ja puikulaperunoita. Syrjässä on turvassa Puolet markkinoilla olevasta pakatusta lähdevedestä on pahvi pakkauksessa olevaa Valion Fonsia. Suomalaisissa kivennäisvesissä on sitraattia Hartwallin ja Mallasjuoman tuotteita lukuun ottamatta. ton kirkasta lahdevetta. ~ **= Mallasjuoma luopui sitraatista kesän alussa. Tähän tutkimukseen valitulla ankarammalla arvolla verrataan kivennäisvesiä saastumattomaan pohjaveteen. Metsäisellä luonnontilaisella soraharjulla sijaitseva pohjavesialue on antoisa. Askolassa pakataan Kivis.. Sitä tuotetaan Kristiinankaupungin Dagsmarkissa puolitoista miljoonaa litraa vuodessa. puolille Suomea. . vsk. Kaupungin ulkopuolella pienessä kylässä s1Ja1tseva pohjavesialue on turvassa likaantumiselta. *= veteen lisätty sitraatti nostaa lukua. Fonsin toimitusjohtajan Stig Rosengrenin mukaan tehtaan tuotanto voitaisiin nostaa ainakin 70 miljoonaan litraan vuodessa. Yntyksen "pääoma" lymyää rengaskaivossa peltojen keskellä. .. Kaivon vesi on hyvää. Tässä on ilmeisesti analysoitu "vanhaa" vettä. Laatuluokituksessa käytetyt arvot: Orgaaninen hiili (NPOC)::; 1,5 mg/litra Orgaaninen kloori (AOX) < 5 µg/litra Kloridi < 20 mg/litra Nitraatti < 5 mg/litra Jokaisesta tuotteesta tutkittiin kaksi näytettä, jotka hankittiin eri kaupoista. maantiesuolasta. 15. Asetuksen mukaan kivennäisveteen saa lisätä ainoastaan alkaaIija maa-alkaalisuoloja (sitraatti ei kuulu niihin). Muiden kuin kivennäisvesien pakkauksista on asetuksen mukaan ilmettävä, mistä vesi on otettu. Lähdevedet ilmentävät herkästi ympäristön tilaa. Näyte Tutkimukseen valittu arvo KIVENNÄISVEDET: Hartwall: Vichy Novelle Hartwall: Vichy Novelle Hartwall: Vichy Original Hartwall : Vichy Original Hartwall: Victor Hartwall: Victor Olvi: Minerale Olvi: Minerale Olvi: Vichy Olvi: Vichy Oy Mallasjuoma: Laune Oy Mallasjuoma: Laune Pirkka: Kivennäisvesi Pirkka: Kivennäisvesi Ramlösa Ramlösa Sinebrychoff: Aqua Sinebrychoff: Aqua Sinebrychoff: Vichy Sinebrychoff: Vichy nitraatti NPOC AOX mg/1 mg/1 * µg/1 <5 1,5 <5 2 1,1 10 1 1,0 12 3 1,6 36 14 1,3 23 10 0,8 7 11 1,2 22 4 7,6 6 5 7,8 4 6 8,3 10 11 9,9 4 3 29,7** 7 12 1, 1 17 3 48,6 10 9 54,0 11 3 1,6 3 2 1,5 6 2 47,4 10 6 47,1 19 2 23, 1 5 9 23,9 4 Kivennäisvesien nitraattiarvot eivät ylitä sosiaalija terveyshallituksen talousvesille asettamaa rajaa (25 mgll). . Testissämme mukana oleva ainoa ulkomainen lähdevesi oli Skoonessa, Ruotsissa pullotettava Carl von Linne. veden nitraattipitoisuutta. Mahdollinen uhka tulee peltojen lannoituksesta, joka voi nostaa mm. Kohollaan oleva kloridi voi olla merkki mm. Sinebrychoff lopetti sen tuonnin elokuussa. Alice Karlsson Näyte kloridi nitraatti NPOC AOX mg/1 mg/1 mg/1* µg/1 Tutkimukseen valittu arvo <20 <5 1,5 <5 LÄHDE VEDET: Valio: Fons lähdevesi 3 2 1,0 1 Valio: Fons lähdevesi 3 2 1,2 3 Kivi~tön lähdevesi Oy: Kivistön kirkasta lähdevettä 5 4 0,9 3 Kivistön lähdevesi Oy: Kivistön kirkasta lähdevettä 7 7 1,2 3 Nepatek Oy: Drinking water 10 31 1,0 2 Nepatek Oy: Drinking water 10 28 0,9 3 North Fresh Water Oy: Lapin raikas lähdevesi 2 1 4,8 5 North Fresh Water Oy: Lapin raikas lähdevesi 2 1 4,4 5 Carl von Linne 40 3 1,5 6 Carl von Linne 40 2 1,6 4 Maitokaari: Salpausselän raikasta vettä 70 12 1,4 8 Maitokaari: Salpausselän raikasta vettä 70 12 1,1 5 Tuus-Lähde Oy: Tuusulan lähdevesi 20 31 1,6 8 Tuus-Lähde Oy: Tuusulan lähdevesi 30 31 1,6 5 Kaikki vedet eivät täytä tutkijoiden asettamia tiukkoja laatutavoitteita. Tutkituista lähdevesistä tämän vaatimuksen täyttivät tarkasti vain Kivistön kirkas ja Carl von Linne
"Mutta pelkkä epäilys siitä, ettei kaikki ole kunnossa, riittää tervershaitaksi." Höglundin mukaan on pelattava varman päälle. siinä, ettei tiedetä millä mekanismilla magneettikentän ja syövän yhteys toimii. Vakava haitta on myös magneettikenttä, jonka epäillään lisäävän lasten sairastuvuutta syöpään. Kuitenkin kysymys oli omakotialueen halkaisevasta isosta sähkölinjasta, joka vaikuttaa voimakkaasti kaikkiin kyläläisiin. 16 Sähkölinja saattaa lisätä lasten syöpiä Lähes 50 metriä korkeat teräspy lväät rumentavat maiseman. Vanha linja purettiin tämän vuoden kevättalvella. Vantaan kaupungin terveysinsinööri Krister Höglund sanoo ongelman olevan Vanha 1 JO kilovoltin linjakaan ei ollut mikään kylän kaunistus, mutta matalat puupylväät ovat ikään kuin ihmisen mittaisia. Kyläläisiä ihmetyttää etteivät kahden yhtiön sähköt mahdu samalle johtokäytävälle. Kun tämän vuoden huhtikuussa Vantaan Reunan kylässä rakenteilla olevalla sähkölinjalla vierailivat Teollisuuden Voimansiirto Oy:n edustajat ja valtion virkamiehet, oli pelkästään sattuma, että jotkut asukkaat osasivat tulla mukaan. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan lasten riski sairastua leukemiaan on kaksinkertainen alueella, jossa magneettivuon tiheys on 0,2 mikroteslaa. Reunan kylän omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Ensio Lauren meni katselmukseen pyytämättä. Varsinkin kun aivan liki, kuitenkin kylän kiertäen, kulkee jo Imatran Voiman sähkölinja. Tämä alue ulottuu Reunassa noin 50 metrin päähän sähkölinjasta. Hän kysyi ympäristöministeriön ylitarkastaja Markus Alapassilta, onko kylän kiertämiseen mitään mahdollisuuksia. Myös puuttuvien tolppien perustukset on jo valettu. "Niin kauan kun ei varmuudella voida todistaa, että magneettikentällä ja lasten syöpien lisääntymisellä ei ole yhteyttä, on voimajohdot vietävä riittävän kauaksi ihmisistä." SUOMEN LUONTO 10/93 52. Alapassi empi, mutta vastaus oli "kyy-11-ää", sen sijaan ylitarkastaja Osmo Haltia kauppaja teollisuusministeriöstä sanoi: "ei minkäänlaisia". Vantaan yleiskaava edellyttää, että kylä kierretään. Teollisuuden Voimansiirto Oy:lle kaava ei merkitse mitään. Alice Karlsson Voiinayhtiö lu, Uusi sähkölinja on rakennettu Reunan kylän laitaan saakka. vsk.. Näin eri ministeriöissä ajetaan ihmisten asioita. Lisäksi on edelleen epäselvää, onko niillä todellista yhteyttä
Linjaus kylän läpi hyväksyttiin valtioneuvostossa 23. vuodenajat, mutta myös erilaisten laitosten, kuten ydinvoimaloiden, seisokit. Kauppa -ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen veti sen kuitenkin pois neuvoteltuaan ympäristöministeri Sirpa Pietikäisen kanssa. Lupa tuli, mutta siinä ei suinkaan otettu kantaa yksityiskohtiin. Lupia ei jääty odottelemaan Teollisuuden Voimansiirto Oy (TVS) on sähköntuottajien omistama yhtiö, jonka tehtävänä on sähkön siirto. Tätä lupaa TVS ei kuitenkaan jäänyt odottelemaan vaan lähti kentälle. Seuraavaksi yhtiön piti saada valtioneuvostolta lunastuslupa. Kiistanalainen linja tulee Porin läheltä Ulvilasta ja päättyy Vantaan LänsisalReunan kylässä Vantaalla ollaan järkyttyneitä. Luulisi kuitenkin lähes nelinkertaisen jännitteen lisäyksen vaativan lisäluvankin. Reunan kylässä lähin talo on 14 metrin päässä sähkölinjasta. Yhtiön mukaan sähkön siirSUOME LUONTO 10/93 52. Sen mukaan sähkölinjan on oltava yleiskaavan mukainen ja kierrettävä asutus. Kaavasta viis Voimansiirtoyhtiö t1es1, että Vantaan yleiskaavassa uusi sähkölinja kiertää Reunan. Ja mehän emme kierrä Yhtiön kanta kiertämiseen on selvä: "Vuodelta 1939 oleva sopimus johtokäytävän käyttöoikeudesta pätee yhä", väittää TVS:n projektipäällikkö Jaakko Alaviitala. Ylimääräisiä kustannuksiakin siitä koituu." Yhtiöllä on vielä toinenkin valtti: asukkailta saadut suostumukset. TVS vetosi jääräpäisesti yli viisikymmentä vuotta vanhaan sopimukseensa, josta reunalaisten onnettomuudeksi puuttuu maininta kilovolttimäärästä. Kun yhtiö ryhtyi rakennuspuuhiin, se haki kauppaja teollisuusministeriöltä rakentamislupaa. "Alunperin olisi selvitty muutamalla lisätolpalla", sanoo Lauren. Siitä huolimatta yhtiö keräsi kyläläisiltä suostumuksia linjan rakentamiseen juuri puretun 110 kilovoltin suuruisen linjan tilalle. Kansanvallan etujen valvojat tuomitsivat lähes kaksisataa kyläläistä epävarmuuteen ja pelkoon. Kun vielä nimien kerääjänä toiminut TVS:n edustaja muisti mainita, että muutkin ovat allekirjoittaneet, ei juuri kukaan halunnut olla hankala. Iso sähkönsiirtoyhtiö saapasteli teräskengillä ikkunan alle vastoin kaavamääräyksiä ja asianmukaisia lupia. Ruotsalaistutkimuksen mukaan voimajohtojen vaikutuspiirissä ei ole terveellistä asua. Se lähetti miehiään kyliin ja kaupunkeihin, myös Reunaan. Siihen tarvitaankin jos jonkinlaista lupaa ", ihmettelee Reunan omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Ensio Lauren. Nimet paperissa ovat mustaa valkoisella peruutuspaperilla ei luonnollisesti ole mitään merkitystä. Kyläläiset pelästyivät ja peruivat suostumuksensa. Samaan aikaan kun asioiden oikea laita paljastui, saatiin Ruotsista tietoa sähkölinjojen syöpävaikutuksesta. ttta kylään Kylän lapset saattavat voimajohtojen takia olla vaarassa. D 17. Yhtiön lunastuslupahakemus oli ensimmäisen kerran hallituksen esityslistalla syyskuun alkupuolella. Nyt kun pylväiden perustukset on jo juntattu maastoon, kiertämisen kustannuksetkin ovat moninkertaistuneet. Reunankyläläiset eivät tienneet. Suurin osa kyläläisistä allekirjoitti . Sitäpaitsi kyseessä oli kokonaan pääkaupunkiseudun kiertävä linja. vsk. Kuinka moni tietää, mitä tarkoittaa 110:n tai 400 kilovoltin jännite kuinka korkeita pylväitä se edellyttää tai mitä terveydellisiä vaikutuksia sellaisella voimajohdolla on. meen. Virkamiehet pantiin vielä kerran neuvottelemaan voimayhtiön kanssa, mutta mikään ei liikahtanut. "Jättimäisen sähkölinjan saa rakentaa näköjään ilman lupaa ihmisten pihoille, mutta ryhdypäs väsäämään itsellesi mökkiä. ron tarve on lisääntynyt kaiken aikaa. Imatran Voima Oy:n rahoittama vastaava tutkimus ei vahvistanut ruotsalaishavaintoa, mutta ei myöskään sulkenut vaaraa pois. syyskuuta 1993 ja työt jatkuvat. "Uuden maapohjan lunastaminen on vaikeaa. Siihen vaikuttavat mm. Myös Vantaan kaupunki närkästyi. Suomalainen, mm
Suomeen tulee jonkin verran saasteita läntisen Euroopan teollisuuskeskuksista, mutta pahempi ongelma on itäisen ja eteläisen rajan takana, Kuolassa ja Itä-Karjalassa sekä Virossa, sijaitsevien saastepesäkkeiden läheisyys. Norjalaisia tuskin ilahduttaa se, että Britannia on uusimmissa tutkimuksissa paljastunut metsävaurioiden johtavaksi maaksi Euroopassa. Sen vaikuttimena on norjalaisten suuttumus siitä, että Britannia kieltäytyy puhdistamasta saasteitaan. Projektin kokonaiskustannukset ovat arviolta 15 miljoonaa markkaa, josta yli puolet rahoitetaan paikallisella valuutalla; työvoimasta yli puolet on paikallista. Niinpä Kuolan saastelähteiden, erityisesti Montsegorskin ja Nikelin sulattokombinaattien, saneeraukseen ei ole päästy käsiksi vaan nämä hankkeet ovat yhä tutkittavina. Tosin Suomella on onneakin siinä, että vallitsevat tuulet puhaltavat poispäin. Välikohtaus tuo esiin yhden kansainvälisen ympäristönsuojelun hankalimmista kysymyksistä: saasteiden kulkeutumisen valtakunnasta toiseen ilmaja merivirtojen myötä. Suomi on aloittanut Venäjän, Viron ja Puolan kanssa ympäristöyhteistyön, joka pääsi käyntiin 1991 . Tapaus osoitti dramaattisesti modernin yhteiskunnan haavoittuvuuden. Vaikeimmassa asemassa ovat itäiset ja koilliset maat, sillä vallitsevat tuulet puhaltavat Euroopassa lounaasta koilliseen. Britannia taas saattoi pitkään olla itsekkäästi välittämättä omista saastepäästöistään tietäen, että ilmavirrat puhaltavat merelle päin. Kuudestakymmenestä merkittävästä kohteesta valittiin 16; pääpaino on hankkeilla, jotka vaikuttavat merkittävästi Suomen ympäristön tilaan. Keskeisiä kohteita ovat Pietarin ja Tallinnan jätevesien puhdistus, Pietarin ongelmajätehuolto sekä Narvan voimaloiden ja Kostamuksen rikinpoisto. Kalat kuolivat, ja Reinistä raakavetensä ottavat vesilaitokset jouduttiin sulkemaan, kunnes myrkyt olivat kahden viikon kuluttua purkautuneet Pohjanmereen. an. Jotkut projektit kangertelevat rahoitusvaikeuksien ja Venäjän sekavan sisäpoliittisen tilanteen takia. Tuulten yläpuolella, merivirtojen alkupäässä tai joen yläjuoksulla sijaitsevat maat ovat paljon edullisemmassa asemassa kuin loppupäässä tai alajuoksulla sijaitsevat. Tämä on syytä ottaa avustustyössä huomioon niin kuin itäisessä ympäristöavussa on tehtykin mutta ympäristökriisin vakavuutta ajatellen se on sittenkin toisarvoista. Lähes 60 prosenttia Britannian metsistä on enemmän tai vähemmän sairaita, ja jos lievätkin vauriot otetaan huomioon, luku nousee 90 prosenttiin. Tilanne voi siis johtaa siihen, että jotkut maat joutuvat kärsimään kohtuuttomasti toisen maan leväperäisyydestä. Pahimmassa tapauksessa apua saava maa laskee avun jatkuvuuden varaan ja laiminlyö omat puhdistustoimensa. Vaikeimpia tapauksia ovat maat, joilla ei yksinkertaisesti ole varaa puhdistaa saasteitaan edes tyydyttävästi. Puolassa ja Tsekissä on edetty samaan suuntaan maiden siirtyessä markkinatalouteen. Sandozin kemiantehtaalla Sveitsissä Reinin yläjuoksulla sattui 1986 tulipalo, jonka seuraukset ulottuivat Hollantiin asti. Tilanne on paljon pahempi kuin Saksassa ja ainakin yhtä paha kuin Tsekissä. Pohjoismaissa rikkidioksiditonnin vähennys maksaa nykyoloissa noin 12 000, Puolassa vain 1 200 markkaa. Kansainvälinen oikeuskäytäntö noudattaa yleensä periaatetta, jonka mukaan saastuttaja maksaa aiheuttamansa saasteet. vsk.. Puhdistuksen pääpainon suuntaaminen suuriin rajantakaisiin saastelähteisiin v .a siinä mielessä viisasta politiikkaa, että niitä puhdistettaessa saadaan samoin kustannuksin paljon suurempi hyöty kuin suuntaamalla ne kotimaisiin kohteisiin. Suomen maantieteellinen sijainti takaa sen, että saasteiden kaukokulkeutuminen on meille ongelmallista. Ympäristön saastepitoisuudet ovatkin ruskohiilialueilla jonkin verran vähentyneet, mutta kyseenalaista on, riittääkö se estämään asteittaista rappiota. Tuulet eivät tietenkään aina puhalla samaan suuntaan. Itätuulella havaitaan helposti saastemäärien kasvu ympäristössämme, mutta onneksi itätuulet ovat harvinaisia. Varsinkin hiilivoimaloiden päästöt leviävät ilmavirtojen mukana Norjaan ja hävittävät siellä luontoa. Periaate vastaa epäilemättä yleistä oikeustajua, mutta sen noudattaminen onkin jo toinen juttu. VAHTERA Saasteiden virrat Kun Norjan ympäristöministeri Thornbjörn Berntsen hiljakkoin käytti brittiläisestä virkaveljestään sangen epädiplomaattista nimitystä "sontasäkki", hänen purkaustaan voi ymmärtää. Joskus niiden arvaamattomuus saattaa vaikuttaa ratkaisevasti suuronnettomuuden seurauksiin. Ympäristöministeriö, siis valtio, avustaa suomalaisesta osuudesta korkeintaan puolet. Sellaisia ovat entiset itäblokin maat, joissa stalinismin kausi synnytti kuvottavia saastepesäkkeitä. Noin kolmannes Norjan rikkisaasteista tulee Britanniasta. Antti Vahtera SUOMEN LUONTO 10/93 52. Esimerkiksi Tshernobylin ydinvoimaonnettomuudessa hiljainen tuuli kuljetti radioaktiivisia saasteita pohjoiseen, harvaanasuttujen metsien ja soiden yli; jos tuuli olisi kuljettanut saasteet esimerkiksi Kiovan yläpuolelle ja jos olisi satanut, onnettomuuden mittasuhteet olisivat olleet moninkertaiset. Etelä-Norjan metsät ovat rikkisaasteiden heikentämiä ja monet pienet järvet ovat kuolleet. Myös kansainvälistä rahoitusta odotetaan ja toivotaan. Tällainen ympäristöapu sotii kuitenkin saastuttaja maksaa -periaatetta vast ... Pahimpia ongelma-alueita on Puolan ja entisen DDR:n eteläosien sekä pohjoisen Tsekin muodostama ruskohiilivyöhyke, jossa metsät ovat monin paikoin kuolleet ja ihmisten terveys kärsii ilmansaasteista. Altaita joudutaan ruoppaamaan säännöllisesti, mutta jätelietteen sijoituksesta on tullut vaikea ongelma, sillä myrkyllisyytensä takia sitä on käsiteltävä ongelmajätteenä. Juuri siksi EteläNorja on niin altis brittien saasteille. Niinpä Rotterdamin 18 satama-altaat Hollannissa joutuvat ottamaan vastaan Reinin jokivarsi lta kuutisen miljoonaa kuutiometriä saastelietettä vuodessa. Merivirrat sen sijaan kulkevat aina tiettyyn suuntaan, mikä saattaa varsinkin suurten jokien suistoissa sijaitsevat maat vaikeaan asemaan. Niiden vaikutukset tuntuvat niin naapurimaiden ympäristössä kuin ilman tilan yleisenä heikkenemisenäkin. Itäinen Saksa on yhdistymisen myötä joutunut soveltamaan Saksan tiukkaa ympäristölainsäädäntöä ja joutunut sulkemaan tehottomimpia ja pahiten saastuttavia tehtaita tai voimaloita. Saneeraus olisi erittäin tärkeätä, sillä itärajan takaa tulee Suomeen kaksi kertaa enemmän saasteita kuin päinvastaiseen suuntaan kulkeutuu
• Luonnonkalenteri 1994 kertoo luonnon monimuotoisuudesta! Suomen luonnonsuojeluliiton perinteinen seinäkalenteri, Luonnonkalenteri esittelee vuonna 1994 ajankohtaista luonnonsuojeluteemaa, luonnon monimuotoisuutta, upein kuvin ja asiantuntijatekstein. Luonnonkalenteri 1994 maksaa 68 mk. Oheisella tilauskortilla saat Luonnonkalenterin suoraan kotiisi. Tai kenties kuluttajasivujen vaippa-artikkeli tuleekin yhtäkkiä ajankohtaiseksi. ja lisäksi saat Suomen Luonnon tilaajana erikoisedun (ks. Kansiosta ei tietoa tarvitse kauan hakea!. Suomen Luonnon tilaajana saat erikoisedun tilatessasi Luonnonkalenterin 1994! T Jlatessasi Luonnonkalenterin 1994 oheisella tilauskortilla saat lisäetuna pahvisen säilytyskotelon Suomen Luonnon vuosikerralle. Luonnonkalenteria myyvät myös Suomen Luonnonsuojelun Tuen Luontopuodit ja suurimmat kirjakaupat. tilauskortin alle). Luonnonkalenteri on oikea valinta niin omalle seinälle kuin lahjaksikin: Se on saatavana suomen-, ruotsin-, englannin-, saksan-, vironja ranskankielisenä. Kun säilytät lehtesi, saatat palata lukemaan maakuntasarjaa ensi kesän retkiä suunnitellessasi. Kalenterin koko on 37 x 56 cm, ja sen päivyriosassa on runsaasti kirjoitustilaa muistiinpanoille. Tai muistat luontoillan sivuilla käsitellyn juuri sellaista 'aarrematoa', joka tulee vastaan saunapolulla ensi kesänä
Sisällä meillä sentään on lämmintä, kiitos nokeavan ja haisevan öljykaminamme, mutta ulkona on pakkasta pari astetta ja tuuli piiskaa jäistä tuiskua vaakasuoraan pitkin tundran pintaa. Pääosin lumen kattamassa maisemassa sulapälvetkin alkavat saada valkeanki1javan peitteen. Pesä löytyi täysilukuisena 18. Olavi Hilden Tunturikiuru, tundrai Tunturikiuru hautoo heinikossa. kesäkuuta, joten pesänteko oli alkanut heti ensimmäisten päivien puhjettua lumen keskelle. Pesä suojatta säiden armoilla Pyyhin huurun jurttamme pikkuisesta ikkunasta ja katselen kolkkoa lumista maisemaa. vsk.. Siellä se hautoo! Tunturikiurun kahden piikkitöyhdön koristama pää pilkistää laakean, lumen ki1jaileman kumpareen laelta, missä pesä on pelkkä kuivista saroista punottu vähäinen syvennys tundran pinnassa, vailla pienintäkään suojaa jäätävältä tuulelta ja tuiskulta. Tuuli ujeltaa ja von kuu ulkona, jurttamme seinäkangas jyskyttää tukiseipäitä vasten, koko rakennelma natisee liitoksissaan. Laji on levinnyt kaikkialle pohjoisella pallonpuoliskolla; Pohjois-Amerikassa se on ainoa kiuru/aji. En voi muuta kuin ihmetellä ja ihailla tunturikiurun sopeutumista arktisii n oloihin. Vain ajoittain on aurinko valjuna kajastanut sumupil vien läpi, kuin lupauksena kesän saapumisesta joskus tännekin Pohjan perille. Linnun ruskea selkä sulautuu täysin ympäröivään maastoon, eikä ki1java pääkään erottuisi jäkälien, sammal ien ja paljaan savimaan kuvioinnista, jos ei tarkkaan tietäisi mihin kiikarin suunnata. Tuulen tuiverruksen läpi erotan koiraan hauraan viserryksen se laulaa tässä säässä! Tunturikiuruparilla oli jo SUOMEN LUONTO 10/93 52. Ennen haudonnan alkamista munat oli vat joutuneet olemaan suojatta pakkasessa, välillä varmasti lumeen peittyen, ja nyt emon lämmössä uusi elämä oli niissä kehittymässä ympäröivästä kylmyydestä ja pesän alla muutaman sentin syvyydessä huokuvasta ikiroudasta huol imatta. Tämä on arktisen Siperian kesää, juhannuksen alusviikkoa Taimyrin niemimaan 20 pohjoisosassa. Kunnon kesästä ei toistaiseksi ole ollut tietoakaan, päivästä toiseen jäätävää viimaa ja tuiskua
Poikaset olivat merkillisen näköisiä, aivan erilaisia kuin 21. Tunturikiurun tuntee helposti pään ku vioista. levan levottomina puuhiamme. Suomesta ehkä häviämässä oleva tunturikiuru on yksi harvoista arktisen alueen hyytäviä oloja kestävistä pikkulinnuista. Tuuli oli vaimentunut ja räntäsade tauonnut, mutta lämpötila pysytteli edelleenkin nollan vaiheilla. päivänä kello 15 ensimmäiset kaksi poikasta kuoriutui vat. Hautova emokin useimmiten pakeni pesästään, kun joku tuli ulos jurtasta; vain joskus saattoi sattua, että se suojaväriinsä luottaen painautui pesään, jos pysähtymättä kulki ohi muutaman metrin päästä. Tunturikiuru on poikkeus pohjoisten lintulajien joukossa, joista useimmat suhtautu vat ihmiseen luottavaisesti , jotkut jopa täysin pelotta. Sää oli taaskin vihe liäinen: kova länsituuli puhalsi hellittämättä ja piiskasi jäistä räntää läpi päivän . Koiraan väritys on selkeämpi kuin naaraan. vsk. Seuraavana päivänä sää oli onneksi vähän parempi. Ja miten nuo säikyt linnut uskaltautuisivat ruokkimaan naapureinamme. Kun katselin kahta surkean näköistä poikasenrääpälettä, toinen vielä märkä ja kuorenpuolikkaassa kiinni, olin asiasta varma näissä oloissa ne eivät voi selvitä. Lämpötila oli ylimmillään puolitoista astetta, yöllä se painui nollan alapuolelle. Pystyisikö koiras alkupäivinä yksin huolehtimaan ravinnon hankinnasta, kun naaraan epäilemättä oli si pysyttävä jatku vasti poikasia lämmittämässä. Linnut eivät kunnolla tottuneet naapuruuteemme. Kirjoittajallamme oli ainutlaatuinen tilaisuus tutustua tunturikiurun elämään Taimyrin niemimaalla Siperiassa. Tunturikiurun pesässä oli aamulla neljä poikasta ja yksi muna. lintu pesä valmiina, kun pystytimme jurttamme parinkymmenen metrin päähän pesästä silloin tietämättä. Tämäkin pari oli ihmeteltävän saikky. Sen tavat tunnetaan puutteellisesti. Pohdin monasti , mite n poikaset voisivat selviytyä, jos sää jatkuisi yhtä armottomana. Poikasilla ontuvaa suojanaan Kesäkuun 27. Mitään hyönteisiä en ollut nähnyt, ravinnoksi kelpaamattomia isoja, karvaisia kehrääjäntoukkia lukuun ottamatta mi stä emot löytäisivät ruokaa. Kuin häivähtävinä vaijoina tundran pinnassa linnut lennähtivät loitommalle heti kun pihapiirissä liikuttiin, ja vain lähistöltä kuulu vat hennot, valittavat äänet kertoi vat niiden seuraiSUOMEN LUONTO 10/93 52
Myrskyssä kaatunut radiomasto yritettiin nostaa pystyyn ja siinä touhussa meni taas pari tuntia, jona aikana kiuruemo oli jatkuvasti poissa pesältään. Kun poikaset makasivat tii viinä kasana pesän pohj alla, niitä verhosi yhtenäinen paksu untuvapeite todella tehokkaan näköinen suoja arktista kylmyyttä vastaan. Näiden sopeutumiensa ansiosta tunturikiurun poikaset voivat olla pitkään ilman emon lämmitystä, oloissa missä "normaalit" varpuslintujen poikaset hetkessä paleltms1vat. Vastalauseistani huolimatta hänen piti välttämättä heti ensimma1senä poikaspäivänä saada kuvia ruokkivista linnuista, ja niinpä hän pystytti ison piilokojunsa aivan pesän viereen. Aamulla sain uuden, hämmästyttävän näytteen tunturikiurun sopeutumisesta arktisiin oloihin, kun vielä kerran menin katsomaan pesää. Todellinen kylmän kasvatti Lisävaikeuksia kiuruille aiheutti tutkimusryhmämme nuorin jäsen Volodja, joka oli intohimoinen valokuvaaja. Pahoin aavistuks in menin pesälle tilanteen rauhoituttua. vsk.. Kolme nälkäistä oranssinväristä kitaa kurkottui sieltä vastaani poikaset oli vat elossa ja virkeän näköisiä. Totesin emon olevan enimmän aikaa poissa pesältään, ja myöhemmin Volodja kertoi sen säikkyneen pakosalle pienintäkin liikettä tai ääntä kojusta ja viipyneen aina kauan poissa. Ne saivat syödäkseen miltei ainoastaan vaaksiaisen toukkia. Poikaset kasvoivat silmissä miltei alastomat, heleän punertavat varpuslintujen poikaset yleensä. Jo kolmen vuorokauden iässä niiden silmät oli vat lähes kokonaan auenneet, selkä höyhenpii kkien peitossa ja sii pikynät usean millin pituiset. Viimeisestäkin munasta kuoriutui poikanen seuraavana iltana. sen käteeni jääkylmä, kuollut, pää velttona retkottaen. Punnitsin poikaset päivittäin sekä leirin pesässä että toisessa, kuuden poikasen pesässä 700 metrin päässä. SUOMEN LUONTO 10/93 52. Poikaset kasvavat uskomatonta vauhtia Tämän onnettoman alun jälkeen tunturikiurun poikaset kasvoivat ja kehittyivät uskomattoman nopeasti . Leirimme pesassa poikaset joutui vat olemaan tavallista pitempiä aikoja suojatta ja jopa ilman ruokaa, kun väkeämme eri askareissa liikkui pihapiirissä emot e1vat silloin uskaltautuneet pesälle. Masentuneena menin jurttaan ja kömmin makuupussiini , mutta koko yönä en saanut unta poikasten onnettoman kohtalon pyöriessä mielessäni. Kun valokuvaus vihdoin loppui ja uskoin kiurujen pääsevän hoivaamaan poikasiaan, alkoi jurttamme ympärillä ankara säpinä ja melske. Tumma iho puolestaan varmasti imi itseensä jokaisen es iin pilkahtavan auringonsäteen. Yksi oli hävinnyt, joten kädessä tarkemmin tutkimani oli todella kuollut, ja sen ruumiin emot oli vat poistaneet pesästä. Vastaavaa kasvunopeutta -en -ole todennut millään muulla lajilla. Alkupäivinä poikasten paino lähes kaksinkertaistui joka käyntikerran välissä. Nelipäiväisillä poikasilla höyhenten kä1jet oli vat puhjenneet esiin ja selkä oli täplikkään suojavärin ki1jailema. Huolestuneena seurailin kauempaa tapahtumia. Ja niinhän asia oli kuten olin pelännyt: nelj ä kylmää, elotonta ruumista pesän pohjalla! Otin yhden poika22 Poikaset kasvoivat uskomatonta vauhtia, ja niille kehit(vi ky/111yy1tä vastaan suojaava höyhenpuku alle viikossa. Niiden iho oli mustahko ja koko selkäpuoli tuuhean harmaankellervän untuvan peitossa. Muut sen sijaan oli vat yöll ä emon lämmössä heränneet henkiin; ne oli vat vain näennäisesti kuoliaaksi jäätyneitä. Kertaakaan en pari tuntia kestäneen valokuvaamisen aikana nähnyt emojen ruokki van poikasiaan
Vuosisadan alkupuolella tunturikiuruja nimittäin lienee pesinyt maassamme jopa kymmeniä tuhansia pareja eli yhtä paljon kuin peukaloisia tai lapinsirkkuja nyt. Työpäiväkin oli pitkä, ku'1 yötä arktisessa kesässä ei ole. Viimeiset täysin varmat tunturikiurun pesimähavainnot ovat 1970-Iuvulta. Onneksi Fennoskandia on vain pieni luoteinen nurkkaus tunturikiurun valtaisan laajassa Euraasian levinneisyysalueessa. Pesäpaikkoja etsitään Lintutieteellisten yhdistysten liitto on käynnistänyt tunturikiurujen suojeluselvityksen, jossa mahdollisia pesäpaikkoja etsitään ensi vuonna. Syystä tunturikiuru onkin luettu meillä seitsemän erittäin uhanalaisen lintulajin joukkoon. Syynä tunturikiurujemme vähenemiseen voisivat olla esimerkiksi Ukrainan ja Valko-Venäjän maatalouden muutokset. Tilanne oli sama kahdella muullakin löytämälläni pesällä, joilla en ollut poikasia käsitellyt. Jo tuolloin oli kuitenkin alkanut tunturikiurun kannan romahdus, jolla ei ole vertaista Suomen linnuston tunnetussa historiassa. Lisäksi kartoitetaan alueet, joilla tunturikiurut talvehtivat ja muuton aikana levähtävät. Toukkia täytyy olla ylenpalttisen runsaasti, sillä niitä riittää kaikille tundran siivekkäille, kaikella säällä. Suojelun suurimmat ongelmat lienevät muualla kuin Suomessa eli linnun oletetulla talvehtimisalueella Mustanmeren ympäristössä. Kiikarilla oli helppo tunnistaa nämä tummat, pitkänomaiset ravintokohteet emojen nokassa. Viime kesän ainoa havainto lienee heinäkuun lopulla Pallastunturilla nähty tunturikiuru. Mitään merkillisiä salaisuuksia tunturikiuruilla ei ole: ne käyttävät samaa vakioruokaa, johon lähes kaikki tundran linnut perustavat ravintotaloutensa, nimittäin vaaksiaisen toukkia. Einari Merikallio arvioi sen pesimäkannan 8 000 pariskunnaksi se oli tunturiylänköjen luonteenomaisimpia lintuja. Ihmissilmä ei toukkia tundran märästä kasvipeitteestä erota, mutta kun katselin jäätävässä tuiskussa päivillä ruokailevia pikkusirrejä, totesin niiden vähän väliä vetävän esiin lihavia toukkia vetisestä mättäiköstä. Viime vuosikymmeninä laji on käynyt yhä harvinaisemmaksi ja nyt miltei kadonnut pesimälinnustostamme. Alkukesästä, ensimmäisten päivien puhjettua lumipeitteeseen, vaaksiaisen toukat ovat tundran kahlaajien lähes yksinomaisena ravintona mitään muuta ei juuri olekaan tarjolla. . Tekstihakulaitteet kaiuttavat sanoman sen näkemisestä tärkeänä viestinä kaikille bongareille. Heinäkuun puolivälin jälkeen koko perhe, emot ja neljä lentopoikasta, näkyi päivittäin aivan jurttamme pihapiirissä. Viiden vuorokauden ikäisinä tunturikiurun poikaset olivat jo aivan "oikean" linnun näköisiä: parikymmentä grammaa painavia pullukoita, päältä kokonaan höyhenpeitteisiä ja siipisulkienkin kärjet auenneet. Senkin jälkeen pesivästi käyttäytyviä tunturikiuruja on tosin tuntureilla nähty; 1980-luvun lopun pesimälinnuston Atlas-kartoituksessa mahdollisia pesintöjä todettiin neljä. Vaaksiaisen toukilla myös arktisen tundran kolme varpuslintulajia tunturikiuru, pulmunen ja lapinsirkku poikasensa ruokki vat. Viikon ikäisinä poikasista vain osa makasi pesässä, osa sisarustensa ja pesän reunojen päällä tiiviinä kasana. Ja siellä ne näyttävät menestyvän pesinnässään hyvin. Lintutieteellisten yhdistysten liitto selvittää parhaillaan talvehtimisalueen tilannetta. Niitä poimivat mättäiköstä niin kaikki sirrit kuin kurmitsat, kuirit, karikukot ja vesipääskyt. Ne tuntuivat selviytyvän hyvin hirveästä takatalvestakin, joka heinäkuun 20. vsk. Vielä voi Suomessakin nähdä tunturikiurun, mutta se on nykyisin yksi seitsemästä erittäin uhanalaisesta lintulajistamme. Ne juosta piipertävät jo hyvin mättäiköissä, mutta lentotaito kehittyy vasta useita päiviä myöhemmin. Kaupunkien ja satamien joutomaakentät ovat olleet tunturikiuruille kuten monille muillekin linnuille tärkeitä. Tunturikiurun häviämisen ohella epäselvää on myös, miten pitkään se on kuulunut linnustoomme. Kylmäjaksojen väliin sattuneina lämpiminä patvma tundran sammalikko kihisi aikuisiakin vaaksiaisia, joukossa lihavia siivettömiä naaraita ja monenlaisia kärpäsiä, joten ruokaa pulskien poikasten kasvattamiseen kiuruilla oli yllin kyllin. Havainnot voi lähettää osoitteella Tapani Veistola, Eerikinkatu 35 A 11, 00180 Helsinki. 23. Tämäkin on ilmeisesti tarkoituksenmukainen sopeutuma, joka pakottaa poikaset yhden toisensa jälkeen hajaantumaan ymparo1vaan maastoon heti kun ne ovat riittävän varttuneita. Muutamassa vuosikymmenessä tunturikiurusta on tullut suurharvinaisuus, jonka näkeminen saa lintubongarit intoihinsa. Tuli, oli hetken runsas ja sitten hävisi: siinä ehkä Suomen tunturikiurujen tuleva muistokirjoitus. Tunturikiuru on häviämässä Suomesta Tunturikiuru oli vielä 1950luvulla Suomessa tavallinen lintu. Eräiden tietojen mukaan laji levisi idästä Fennoskandiaan vasta viime vuosisadan alkupuolella. Viime keväänä nähtiin vain yksitoista muuttavaa tunturikiurua siitä huolimatta että lintuharrastus on lisääntynyt miltei yhtä nopeasti kuin tunturikiuru harvinaistunut. Antti Halkka Lintutieteellisten yhdistysten liitto on kiinnostunut kaikista varmoista tämänvuotisista tunturikiuruhavainnoista. Helsingissä hyvä tunturikiurupaikka oli aikanaan esimerkiksi Kyläsaaren puhdistamon viereinen rikkaruohokenttä ja Turussa niin sanottu länsilaituri, joka on nykyisin asvaltoitu. päivän vaiheilla muutti tundran valkeaksi, lumen peittämäksi kuolonmaisemaksi ja tappoi pääosan kahlaajien untuvikoista. Sen jälkeen poikasia on lähes mahdoton löytää niiden suojaväri on pettämätön, ja emon varoittaessa poikaset painautuvat liikkumattomiksi maahan. Jopa tunturikihut kaivavat niitä esiin sammalikosta, ja kokoelmiin tallennettu tiiralokkikin oli ahminut niitä mahansa täyteen. yhteisön olemassaolo on täysin riippuvainen tästä ravintolähteestä ilman sitä tundra olisi autio ja eloton. Vasta Taimyrissa minulle lopullisesti selvisi, että koko tundran monenkirjavan lintuSUOMEN LUONTO 10/93 52. Dosentti Olavi Hilden vieraili Siperian tunturikiurumailla kesällä 1991. Niin kevätkuin syysmuutollakin tunturikiuru oli tuolloin jokapäiväinen näky. Vaaksiaisen toukat perusravintona Entä miten on selitettävissä tunturikiurun poikasten tavattoman nopea kasvu äärimmäisen karuissa oloissa. Täsmällistä käsitystä linnun talvenvietosta ei kuitenkaan ole. Samassa iässä vaikkapa peipon poikanen on vielä lähes alaston silmiään juuri raotteleva rääpäle. Vankkatekoinen pesä ei juuri antanut myöten poikasten kasvaessa ja kävi pian ahtaaksi. Tunturikiurumme ilmeisesti muuttavat kaakkoon toisin kuin Norjan eteläosan tunturikiurut, jotka talvehtivat Pohjanmeren rannikolla ja joiden kanta on säilynyt vakaana. Etenkin kuuden poikasen pesässä niitä oli punnituksen jälkeen hyvin vaikea saada mahtumaan takaisin, vaikka kuinka huolellisesti niitä asettelin. Kirjoittajamme Olavi Hildenin saaman tiedon mukaan alueella käytetyt järeät pikkujyrsijämyrkyt olisivat olleet tuhoisia ainakin tavallisille kiuruille, siis kenties tunturikiuruillekin. Tämä tapahtuu noin yhdeksän vuorokauden iässä. Suomessa me olemme huolestuneita tunturikiurun vähenemisestä. Lajina tunturikiurulla ei siis ole hätää. Ehkä meitä lohduttaa tieto, että Siperian tundralakeuksilla tunturikiuruja pesii miljoonia pareja
MAAKUNNAT TUTUIKSI 19 POHJOIS-KARJALA Seppo Vuokko Laulun laaja koti01aa Aika on muuttanut ironisiksi myös karjalaisten laulun sanat. vsk.. SUOMEN LUONTO 10/93 52. Laulujen salot on pirstottu, mutta suojelualueilta sentään tavoittaa ikihonkien huminan ja koskien pauhun. Ruunaa n koskia ympäröivät upeat erämaat. 24 lähes kolme vuotta kestänyt maakuntasa1ja päättyy Pohjois-Kaija/aan
Soistumi sen suurin syy on maaston tasaisuudessa, mutta osansa on Koitajoen virtaussuunnallakin: se soljuu juuri maankohoamista vastaan, jolloin veden juoksu laakiolta hidastuu jatkuvasti . Ilmaston pohjoisuus näkyy luonnossakin tilhi , pikkukuovi, riekko ja metsähanhi kuuluvat erämaiden lajistoon; purokorvessa kukkii lumien lähdettyä poh janruttojuuri, ja pohjanpalpakko saattaa ilmaantua sorakuopan mataliin lätäköihin. 10.) Ouluun ja Tuupovaaraan. Sen kruunaa 347SUOME LUONTO 10/93 52. Maan itäisin kolkka, vettä viidennes pinta-alasta, vaaroja, metsää, Koli, Kalevala ja kaskikoivikot se on Pohjois-Karjala. Syksy paljastaa koivun runsauden Pohjois-Karjalan entisillä kaskimailla. vsk. Idässä, erityisesti Koitajoen latvoilla, mai sema talttuu laakeaksi suoerämaaksi. Turjan henkäys Ilmastoltaan Pohjois-Karjalan ylävät seudut vastaavat kutakuinkin Pohjois-Pohjanmaata ja Peräpohjolaa. Kevät tulee sentään sisämaahan Valtimolle samaan aikaan (1 5.4.) kuin yhtä pohjoiseen Uuteenkaarlepyyhyn. Maakunnan eteläisimmän ja läntisimmän osan järvet aina Pyhäselkää myöten ovat Saimaan tasossa, ja maisema on tyypillistä Järvi-Suomea. Tammikuu on yhtä kylmä (-15 astetta) Ilomantsissa ja Torniossa, heinäkuu yhtä lämmin ( + 10 astetta) Hattuvaarassa ja Rovaniemellä, talvi saapuu yhtä aikaa (30. Ukko-Kolin jään hiomalta kvartsiittihuipulta avautuu Pieliselle Suomen ehkä tunnetuin maisema. Muu osa maakuntaa on selvästi ylävämpää, sillä keskikorkeus on 150 metrin tienoilla. metrinen Koli , joka kohoaa 250 metriä viereisen Pielisen pinnasta suurempi korkeusero löytyy vasta Pelkosenniemen Pyhätunturilta. Pohjois-Karjalassa kulkeekin eteläsuomalaisten ja kainuulaisten metsätyyppien raja: vain eteläiset järvikunnat, Pielisjoen laakso ja Pielinen rantoineen edustavat eteläsuomalaisia metsiä. Herajärven takana on Kolin kansallispuisto ja taivaanrannassa siintää Pielisen aava ulappa. Valtaosa Pohjois-Karjalankin suojelluista vanhoista metsistä on sii s kainuulaista luontoa, ei25. Veden ja maan jakautumi sesta, Golf-v irrasta, vallitsevista tuulista ja muistakin seikoista johtuu esimerkiksi lämpötilan ja sademäärän samanarvon käyrien kulkeminen luoteesta kaakkoon eikä lännestä itään. Keskinen Pohjois-Karjala on melko jyrkkäpiirteistä vaaramaisemaa, jonka selkärankana on kaakosta luoteeseen kulkeva kvartsiittisten vaarojen ketju
POHJOIS-KARJALA vätkä niiden rauhoitukset paranna eteläsuomalaisten metsien suojelutilannetta. Ukonhatun tärkein pölytg täjä on ukonhattukimalainen. Viimeisin jäätiköityminen pilkkoi ukonhatun elinalueen kahdeksi. Sitä kasvaa toisaalta Skandinavian tunturialueilla, toisaalta Karjalasta aina Tyynelle valtamerelle ulottuvalla alueella. Maakuntakukka karjalanruusu on tavattu kyllä useimmissa eteläisen ja keskisen Suomen maakunnissa, mutta kaikkialla muualla se on harvinainen. Ukonhattukimalainen puolestaan on täysin riippuvainen ukonhatusta ja käy vain harvoin muissa kukissa. SUOMEN LUONTO 10/93 52. Vain Pohjois-Karjalassa se on kohtalaisen yleinen. vsk.. Kumpaakin on tavattu viljelykarkulaisena tai muutoin ihmisen tuomana muutamalta paikalta muualtakin. Karjalanruusu on tavallista metsäruusua hivenen rote26 Ensilumi peittää maan ja puut, mutta Pielinen pysyy vielä pitkään sulana. i::: Useimmat muut kimalaiset joko eivät mahdu kukkaan, yllä meteen tai pölytä kukkaa, mutta ukonhattukimalainen on juuri oikean kokoinen. Aamun rauhaa Petkeljärven kansallispuistossa. Tapion taival johtaa kulkijan majavien, karhujen, hanhien ja joutsenten asuinmaahan. Itäisiä herkkupaloja Sortavalan lehtokeskus ulottaa äärimmäiset laitansa Kiteelle ja Tohmajärvelle, jossa liuskeinen kallioperä luo edellytykset rehevyydelle. Komealla ukonhatulla on seitsemän ja lehtoängelmällä kaksi luonnonvaraista esiintymää Kiteellä ja Tohmajärvellä. Kymmenien tuhansien vuosien eron aikana eri alueiden ukonhattujen kukan mittasuhteet ovat kehittyneet hiukan erilaisiksi, mutta ukonhattukimalaiset ovat muuttuneet aivan vastaavasti. Koitajoki virtaa itärajan tuntumassa erämaiden läpi
Kun metsäruusu on kuivahkojen, aurinkoisten ja usein kallioisten rinnelehtojen laji, karjalanruusu piilottelee korvissa, lähteisissä ja ravinteisissa suonreunoissa, usein varjossa ja märässä. Sittemmin niitä on löytynyt myös Australiasta ja Etelä-Afrikasta. SUOMEN LUONTO 10/93 52. Nopeasti kasvava rahkasammal ei anna paljon sijaa muille lajeille. vsk. Karjalanruusu suosii kalkkipitoista kasvualustaa, ja sen leviämistä länteen rajoittaa ilmeisesti maaperän karuus. Ensin sen moreeneista syntyneitä kiviä löytyi PohjoisAmerikasta suurten järvien alueelta. Kolin rinteiden kukRaniiityt kertovat maaperän rehevyydestä. Levoton poimuttumisen aika alkoi noin 1 900 miljoonaa vuotta sitten. Ainakaan ravintokasvin niukkuus ei ole esteenä, sillä sen toukat syövät nokkosta. vamp, Ja piikkisempi. Patvinsuo ta,joaa laajoja suonäkymiä, joita pystyyn kuolleet puut, patvit, reunustavat. Kuparin koti Tuon ensimmäisen jääkauden aikana nyky-Suomen itäisimmät osat olivat jo vanhaa Jatulimannerta. Palapeli mietittäväksi Vanhin jääkausi, joka on jättänyt jälkensä kiviin, oli 2 300-2 400 miljoonaa vuotta sitten. Karttaperhonen on vastikään löydetty Suomesta ja saattaa olla leviämässä lännemmäksi. Kerrostumista jatkui satoja miljoonia vuosia. Sen edessä lainehti meri, jonne mantereelta kertyi hiekkaa ja savea, manteren reunalle soraakin. Koivusuo laajenee yhä kangasmaille. Luonto on antanut vihjeet palapeliin: siirtelepä mantereita pallokartalla siten, että saat saman mannerjään yltämaan Pohjois-Karjalaan, Minnesotaan, Australiaan ja Etelä-Afrikkaan ... Rannikon edustalla oli 27. Saman jäätikön poikimat jäävuoret pudottelivat kiviä merenpohjan saviin, joista sittemmin syntyi Kontiolahden Urkkavaara
Rypytetystä merenpohjasta tuli mannerta, jonka eroosio tasoitti. Enää ei Pohjois-Karjalassa malmia louhita: viimeinenkin kuparikaivos on ehtynyt, ja maailman turuille siirtynyt Outokumpu-yhtiökin on muuttanut pääkonttorinsa etelärannikolle. Laajoilla jäätikköjokien kasaamilla hiekkamailla kuten Jaamankankaalla, Utrassa ja Yatalankankaalla tuuli kasasi hiekkaa suuriksi kinoksiksi, dyyneiksi, jotka kulkivat hiljalleen vallitsevan tuulen suuntaan. Kaivos avattiin jo 1913 ja malmia riitti aina vuoteen 1989. Kun jäätikkö väistyi kauemmaksi, kasvipeite sitoi dyynit ja säilöi ne lähes sellaisinaan meidän päiviimme. Myös tutkimuksen painopiste on siirtynyt muinaisen Jatulimantereen muille reunoille. Poimutuskautta kesti joitakin kymmeniä miljoonia vuosia: 'hiekoista oli tullut kvartsiitteja, savista kiilleliuskeita, ja missä merenpohjaan kerrostui kuolleita leviä, siellä syntyi hiilipitoista mustaliusketta. · Outokummun perintö Suomen nykyaikainen kaivosteollisuus sai alkunsa Rääkkylän Kivisalmen kanavan kaivuusta 1908. Geologi Otto Triistedt löysi kiven lähtökohdan 1910: Kuusjärven pitäjän jyrkkäpiirteisen Outokummun 50 kilometriä kanavatyömaalta luoteeseen. Tuuli kuljetti hienoa maata myös kauemmaksi, ja sitä laskeutui kaikkialle. Toki Pohjois-Karjalasta vieläkin malmia voi löytyä, ja varmaa on, että saadessaan uusia keinoja syvällä olevien malmien etsintään geologit palaavat Outokummun lähimaastoja tutkimaan. Vaarojen laellakin hienoa tuulen tuomaa lössiä saattaa olla jopa metrin vahvuinen kerros. Työmiehet 28 Etelänpurohopeatäpliä on ainoastaan Tohmajärvellä. Viljavat vaarojen laet Eniten Pohjois-Karjalan maisemassa on kuitenkin viimeisimmän jääkauden merkkejä. saostuneita. Ukonhalfu ja sen pölyttäjäksi erikoistunut ukonhalfukimalainen kuuluvat yhteen. Jäätikön lähellä ilmasto oli kylmä ja kuiva, kovat tuulet tuiversivat vielä kasvitonta maata. Hämeenlinnan ja Outokummun väliltä reunamuodostuma kuitenkin puuttuu. kuparia sisältäviä kerrostumia. Ensimmäinen löydös oli rikkain, mutta pääkaivoksen ohella samasta jaksosta löytyi myös pienempiä malmioita, samalla tavoin pari miljardia vuotta sitten merenpohjan savuttajien liuoksista Kolvananuuron rotkolaaksossa on sekä eteläisiä että pohjoisia harvinaisuuksia. Lössi peitti vaaramoreenin kivet, jotka vaikeuttavat viljelyä jo maakunnan länsiosan vaaroi lla ja Savossa. Dyynikaaret ovat jopa satojen metrien mittaisia ja kymmenenkin metrin korkuisia. Lössimailla siirtyminen kaskiviljelystä peltoviljelyyn kävi melkein huomaaSUOME1 L ONTO 10/93 52. Entiset merenrantahiekat kestivät kulutusta kaikkein parhaimmin: Koli ja muut kvartsiittivaarat kohoavat nyt korkeimmalle. Ensimmäinen Salpausselkä kulkee rajan pintaa, Toinen keskempänä ja Jaamankankaan-Uimaharjun jaksoa pidetään Kolmannen Salpausselän kanssa samanikäisenä jäätikön reunamuodostumana. Kultasirkku on itäinen tulokas, joka pesii Pohjois-Ka,jalassa POHJOIS-KARJALA tulivuoria, jotka purkivat tuotteitaan mereen. Lössi on ravinteista, ja sitä on helppo viljellä. Suurin osa Pohjois-Karjalaa paljastui jään alta kuivana maana. vsk.. löysivät merkillisen kiven, jota ensin pidettiin meteoriittina, mutta joka osoittautui poikkeuksellisen hyväksi kuparimalmiksi. Syvällä maan kuoressa liikkuvat kuumat kivisulat ajoivat edellään metallisuoloja sisältäviä kuumia liuoksia, joita purkautui pohjan kuumista lähteistä, "savuttajista". Metallit saostuivat merenpohjaan liuoksen jäähtyessä näin syntyi mm
Palokoro syntyy ikimännyn kylkeen. Jo 1741 enolainen talonpoika Lauri Nuutinen ehdotti Sarvinkijärven laskemista ja aloitti kanavan kaivutyöt. Purkauksen mukanaan kuljettamat 29. Pielinen on maamme viidenneksi suurin järvi 868 neliökilometrin pinta-alallaan. Aivan alussa Pielisellä oli lyhyt jääjärvivaihe, jolloin vedet pääsivät purkautumaan jään sivua Porttikallion solan kautta kaakkoon Höytiäiseen. Lopulta vesi kohosi Pielisen salvanneen Uimaharjun yli. ;$~-.:~ fftI~\ ~.. Hiekkakasat osoittavat maanalaisten pesien sijainnin. '· "':°.._~-: . Vaara-asutus on vieläkin merkittävä osa pohjoiskarjalaista maisemaa. Höytiäisen laskussa paljastuneet kiviset vesijätöt ovat vieläkin niukkakasvisia. SUOMEN LUONTO 10/93 52. Kai·hu ja ihminen voivat mainiosti elää sovussa keskenään ja jakaa jopa hiekkarannat. Kolme kesää myöhemmin Sarvingin vesi virtasi kanavassa. Saman tien se kuitenkin riistäytyi kaivajien käsistä: raju purkaus vei mennessään koko kannaksen. Ikää järvellä on jo reilut 9 000 vuotta. Samettimuurahainen valtasi Höytiäisen laskun paljastamat hietikot. Viiden ja puolen neliökilometrin laaJUtnen prv1 tyhjeni lähes tyystin; vain sen kaakkoiskulmaan JaI muutama lampi muistoksi järvestä. Maa kohosi Valtimossa nopeammin kuin Enossa, ja niin Suur-Pielinen kallistui kaakkoon. matta, ja vaarojen laelle syntyi jo varhain pysyviä kyliä. Suurin niistä taitaa olla Tuupovaaran Korpijärvi, joka paljastui mannerjään alta likimain nykyisessä muodossaan samoihin aikoihin kuin ensimmäinen Salpausselkä syntyi, noin 11 000 vuotta sitten. ,. Aluksi kyläläiset olivat mukana, mutta kyllästyivät pian hommaan, ja vain Nuutisen perhekunta jatkoi sitkeästi urakkaansa. Patvinsuon kulotus palautti joukon palaneen puun asukkaita Suomeen. Tuhatsaarinen Pielinen Kaakkoisrajalla ovat Suomen vanhimmat järvet, jotka ovat niin korkealla, etteivät Baltian jääjärvi ja Ilomantsin jääjärvi niitä peittäneet. Nurmeksen tienoilla vanhimmat rannat ovat jo 50 metriä nykyisiä ylempänä ja luoteessa Pielinen on peräytynyt vuosituhansien kuluessa 40 kilometriä. Vahinko vain, ettei maisemaa voi enää ihailla junan ikkunasta matkustajaliikenne Nurmeksen-Kontiomäen radalla loppui pari kuukautta sitten! Maantie ei Kalliojärven maisemia ja mahtavaa vastarinteen aarniota näytä. Pielinen on pitkä juuri maankohoamisen suunnassa, joten luoteispää kohoaa vieläkin sadassa vuodessa 25 senttiä kaakkoispäätä enemmän, mikä riittää aiheuttamaan ihmisiän aikana selvästi näkyvää lahtien maatumista. Kynnyskohta oli Kalliojärven kohdalla, ja vieläkin Kalliojärven laaksoon on helppo kuvitella suurjoki. Satoja vuosia järvenlaskuja Melkein päivälleen 250 vuotta sitten, syyskuun lopussa 1743, ihminen tiettävästi ensi kerran Suomessa raivasi peltomaata laskemalla järvenpintaa. vsk. Myöhemmin avautui uusi uoma pohjoisluoteeseen Sotkamon suuntaan
Alueen taloutta voitaisiin kehittää monin tavoin luonnonmukaisesti ja ekologisesti kestävästi. Entinen Koitajoen uoma on kuitenkin kiinnostava nähtävyys, ja kevättulvien aikana voi aavistella kosSUOMEN LUONTO I0/93 52. Hallinnon yhteydet paikallisiin asukkaisiin ja maailmalle paranevat ja ristiriidat vähenevät. suoluonto, rippeet Euroopan viimeisistä ikimetsistä sekä karjalaisen kulttuurin pohjana olevat vaaramaisemat. Siellä täytyy olla myös merkittäviä suojelukohteita. Suomen toinen biosfäärialue hyväksyttäneen vielä kuluvan vuoden aikana Lounais-Suomeen Saaristomerelle. Periaatteessa biosfäärialueista hyötyvät kaikki: puhtaampi ja terveempi ympäristö on jokaisen etu. Karjalan tasavaltaan Tuulijärvelle, Koitajoelle ja Tolvajärvelle perustetaan suuria luonnonsuojelualueita, jotka venäläiset haluaisivat yhdistää biosfäärialueeksi. Paloalue rauhoitettiin, ja siellä seurataan luonnonmetsän kehitystä. Biosfäärialueiden ydinalueita ovat suojelukohteet, kuten kansallispuistot, jotka ovat selkeäs30 ti rajattuja ja hallinnoituja. Työhön ovat osallistuneet mm. Kolilta avautuu kansallismaisema tuhatsaariselle Pieliselle; vastakkaisesta suunnasta voi ihailla Pielisen selkää ja taivaanrannassa kohoavaa Kolia Paalasmaan uudesta näkötomista. Ihmiset ratkaisevat Pohjois-Karjalan biosfäärialueen toimintaa on nyt käynnistelty vuoden verran. Jos asiaa ei muuten muisteta, siitä on muistutettava. Lisäksi mm. Pariisista Pohjois-Karjalaan YK:n kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestö UNESCO aloitti 1971 laajan ohjelman, joka sai nimekseen Ihminen ja biosfääri eli MaB. Toistaiseksi on toimittu eri puolilta saaduilla pienillä avustuksilla. Se sälyttää kaikille osallistujille vastuuta: toimintaa ja ideoita täytyy tulla myös alueen asukkailta. Biosfäärialueen ulkoraja on merkitty vain kartalle, luonnossa rajan tulisi olla toiminnallinen. Sen tarkoitus oli valjastaa tutkimus parantamaan ihmisen ja luonnon suhdetta, joka oli kasvun huumassa alkanut säröillä pahasti. Pohjois-Karjalassa yhteistoiminta-alueen pinta-ala on noin 3 350 neliökilometriä, ja siellä asuu noin 2 300 ihmistä. Monia laskettuja järviä haluttaisiin nyt nostaa, mutta päätöksen teko ei ole helppoa eikä tuloskaan aina vastaa odotuksia. Niinpä Nuutisen opit levisivät nopeasti koko maahan ja järvenlaskuinnostusta jatkui hallitus, Pohjois-Karjalan vesija ympäristöpiiri, alueen kunnat ja lääninhallitus. Joensuun yliopisto, metsämukana viidessätoista järven laskussa. Koitajoen latvan (5) useita suojelualueita suunnitellaan yhdistettäväksi Koitajoen kansallispuistoksi, jolloin myös alueen palvelut paranisivat. Tanskan biosfäärialue on Grönlannissa, Norjan Huippuvuorilla ja Ruotsin Abiskossa PohjoisRuotsissa. Viranomaiset taas voivat soveltaa tietoja arvioidessaan meneillään olevien hankkeiden vaikutuksia ja ennustaessaan eri maankäyttömuotojen seurauksia. vsk.. Niillä säästetään häiriintymätöntä luontoa vertailua ja tutkimuksia varten, mutta tuetaan myös perinteisten elinkeinojen säilymistä ja kehittymistä. Luonnontieteissä on keskitytty suoja metsäekologiaan. Nyt se on suutarin ja sitä metsästävän pohjantikan valtakuntaa, mutta lajisto muuttuu koko ajan metsän kehittyessä. kaksi sataa vuotta. Siihen kuuluu suurin osa Ilomantsista ja osa Lieksasta. Yhteiskuntatieteilijät, historioitsijat ja kulttuurihistorioitsijat ovat valmistelleet tutkimussuunnitelmiaan ja keränneet pohjatietoja. Mikäli suunnitelmat toteutuvat, PohjoisKarjalan ja Karjalan tasavallan biosfäärialueet muodostavat yhdessä merkittävän kansainvälisen suojelukohteen. Ydinalueiden pinta-ala Pohjois-Karjalassa on yhteensä 142 neliökilometriä. Suojelualue, jolla ihminen saa toimia Alueesta tulee olla hyvät perustiedot ja myös hyvät edellytykset jatkotöille, ennen kuin siitä voi tulla biosfäärialue. Paikallisia asukkaita auttaa luonnonvarojen suojelu sekä parempi tieto niistä ja niiden hyödyntämisestä. Patvinsuolla on synnytetty uusia luonnonmetsiä talousmetsiä polttamalla. Aloitteellisuuden lisäksi mukana olijoilta vaaditaan pitkäjänteisyyttä. Laman runnellessa biosfäärialuetoiminta on merkittävä mahdollisuus. Kaikki hyötyvät Tulevaisuus näyttää hyvältä, mikäli rahoitus saadaan järjestykseen. Suunnittelussa mukana oleminen antaa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa maankäyttöön ja vähentää ristiriitoja suojelukysymyksissä. Yhteistyötä itään Pohjois-Karjalassa on tehty ensimmäisiä biosfäärialuetutkimuksia kuluneena kesänä. Kymmenkunnassa hankkeessa on ollut mukana tutkijoita myös Venäjältä Petroskoista ja Pietarista. Yhteistoimintaalueella tavoitteena on toimia siten, että suojelu otetaan huomioon ilman erillisiä rauhoitusalueita tai määräyksiä. Supistusten ja leikkausten keskellä maan hallituksen pitää muistaa, että se sitoutui kehittämään aluetta anoessaan sen hyväksymistä YK:n ohjelmaan. Alueen vanhoja aarnioita kiertelee puolensadan kilometrin polkuverkosto, joen poikki on kaksi riippusilta;, Muu palvelutarjonta on monipuolista koskenlaskusta ja kalastuksesta majoitukseen. POHJOIS-KARJALA maamassat täyttivät alapuolisen Jakojärven, joten yksi järvenlasku tuhosi kaksi järveä. Hän innostui menestyksestä ja kierteli ympäri maakuntaa etsien laskettaviksi sopivia järviä: vuoteen 1757 mennessä hän oli ollut Pohjois-Karjalassa Suomen ensimmäinen biosfäärialue Biosfäärialueet ovat suojelualueita, mutta niiden avulla asukkailta ei todellakaan "suojella viimeisiäkin elämisen mahdollisuuksia". Petkeljärvi (4) on pienin kansallispuistomme, jonne voi patikoida Taitajan Taivalta pitkin Putkelanharjua, joka kiemurtelee järvien lomassa Punkaharjun tapaan. Enää pellonnälkä ei ole ensisijainen tekijä: maalla ja vedellä on muutakin arvoa. Drumliinin Jaella oleva Kitsin kylä on nähtävyys sekin. Vapaaehtoisuus on yksi biosfäärialuetoiminnan kulmakivi. Patvinsuo (2) on Etelä-Suomen suurin kansallispuisto. Luonnonvarojen parempi käyttö lisää ekologista, poliittista ja taloudellista vakautta. Kaskiviljelys ei enää ollut joka paikassa mahdollista, ja pellosta oli jatkuva pula. Pohjois-Karjalassa niitä ovat mm. Kesonsuolle (6) tehdylle lintutomille johtavat pitkospuut, mutta muutoin maamme suurin yksityismaille perustettu suojelualue on yleisöltä suljettu. Laajamittainen luontoa vahingoittava ihmistoiminta, kuten pysyvä asutus, teollisuus ym., on näissä osissa kiellettyä. Periaatteisiin kuuluu, että suurin osa toiminnasta rahoitetaan kotimaisin varoin. Paikallisille asukkaille kerrotaan, mitä tehdään ja miksi, ja heitä aktivoidaan osallistumaan. Luonto järjesti isomman kokeen kymmenkunta kilometriä pohjoisempana Kitsissä 7.6. Sarvingin lasku toi mainetta ja rikkauttakin Lauri Nuutiselle: hän sai lopulta omistukseensa Sarvingin vesijätöt ja vielä kruunulta palkkion yritteliäisyydestään. Työtä on riittänyt, mutta yhdeksi avainalueeksi nähty itäyhteistyö on saatu käyntiin. Suon lisäksi siihen kuuluu mm. Biosfäärialueita on perustettu MaB-ohjelman koekentiksi kaikkiin ilmastoja kasvillisuusvyöhykkeisiin. Luontomatkaajan toivekohteet Koli (1) on Pohjois-Karjalan kruunu, ja monipuolisuudellaan se on totisesti ansainnut arvonsa kansallispuistona. Biosfääritutkimusten keskeisin tavoite on selvittää, kuinka luonnonvaroja voidaan käyttää kestävästi. Pohjois-Karjalan itäisin kolkka hyväksyttiin YK:n ohjelmaan biosfäärialueeksi marraskuussa 1992. Timo Hokkanen Timo Hokkanen toimii Suomen Akatemian biosfäärialuetutkijana ja tutkii metsäekologiaa Pohjois-Kmjalassa. Ennen Pamilon koskea (7) verrattiin Imatraan, mutta voimalaitos vei nimen ja enimmät vedet toisaalle. Tiedeyhteisö saa maailmanlaajuisen vertailualueiden verkoston ja hyvät tiedonvaihtokanavat. hiekkarantainen Suomujärvi. Ruunaan alueella (3) on pääosassa Lieksanjoki vapaine koskineen. 1992, missä viime vuosikymmenten suurimmassa metsäpalossa tuhoutui 143 hehtaaria metsää. Yhteistoiminta-alueella ihminen askaroi elinkeinoissaan ja muissa toimissaan yhteisesti sovituilla kestävän kehityksen pelisäännöillä. Yli 20 vuoden toiminnan jälkeen verkostossa on 312 aluetta, joista neljä on Pohjoismaissa. Koivusuo on vielä luonnonpuistoa, johon voi tutustua vain sen lävitse kulkevaa Tapiontaivalta. Esimerkiksi ekoturismin näkymiä pidetään hyvinä. Tulokset kerrotaan kaikille, joita ne jotenkin koskevat. Virossa Saarenmaalla ja Venäjällä Kuolassa on biosfäärialue
Sääperin lintujärvi (15) on lintuharrastajien pyhää maata, jolla näyttäytyy usein itäisiä lintuharvinaisuuksia. Polku uurolle lähtee Kyykän kylästä. Tuolloin vielä 360 neliökilometrin laajuinen Höytiäinen laski Polvijärven kirkonkylän tienoilta ,, l ,I_ . Pyhäselän rantaan purkaus synnytti kahden neliökilometrin ollut suurimmillaan yli 4 000 kuutiometriä sekunnissa saman verran Kemijoki purkaa vettä Pohjanlahteen pahimmin tulviessaan. \ \ \ \ Viinijärveen. Kanavan yläpäähän tehtiin pato, joka petti 4. Kiteen Tohmajärven lehtoalue on tavattoman rehevää. Ukonhattulehtoihin voi tutusta Tohmajärven luontopolulla (21) ja Kiteen Papinniemessä (22). Kolvananuuro (8) on vaikuttava, vanhojen metsien, lehtojen ja kasviharvinaisuuksien rotkolaakso, johon peukaloisen ja idänuunilinnun laulu luovat SUOMEN LUONTO 10/93 52. 31. Höytiäisen laskujoen ( l 0) laakso on nuori ja jyrkkäpiirteinen. Viereisen Kirjovaaran vanhoissa metsissä on eteläistä rehevyyttä. Pohjois-Karjalan vesist_öt tarjoavat runsaasti veneilyja melontamahdollisuuksia. Vuoniemen kärki on erinomainen lintujen syysmuuton havainnointipaikka. Höytiäisen vesi oli 10. elokuuta 1859 .. Hyviä lintuvesiä ovat myös Päätyenlahti (16), Kiesjärvi (17), Sysmäjärvi (18) ja Kalliojärvi-Pitkälahti-Sorsajärvi (19). Nuorin jokemme Nuutisen perinnettä jatkettiin 120 vuotta myöhemmin Höytiäisen rannoilla. Höytiäinen on erikoinen: uoman poikki Jaamankankaan. Ruskeavetinen, rauhallisesti virtaava suurjoki johdattelee osaksi hyvinkin erämaisten seutujen lomitse, mutta paljastaa myös toisen puolen seudun metsien käsittelystä. vsk. Alueen vaara-asutuksesta näkee oivia esimerkkejä heti kun hylkää kuivan kuutostien: Heinävaaran-Mönnin-Selkien vaarajakso Kontiolahdella, Valtimolla Ylikylä, Karhunpää ja Rasimäki, Kesolle mennessä Kirvesvaara ja Hakovaara, Nurmeksen Petäiskylän Joutsenvaara, Mutalahti Runon ja rajan tiellä, Ilomantsin Maukkula, Parppeinvaara ja Hattuvaara. Alueella tuntuu Laatokan vaikutus niin ilmastossa kuin lajistossakin. Laakeassa suomaastossa joki kiemurtelee kuin häntänsä hukannut käärme. päivänä laskenut jo 7,5 metriä. oman tunnelmansa. Tutustumisen Koitajokeen voi ·aloittaa vaikkapa Möhkön (11) ruukkimiljöön 1800-luvulle pysähtyneestä maisemasta. Koitere on yhä kaunis, perikalevalainen maisema erityisesti Siitarinvaaralta (9), Mateli Kuivalattaren kotitanhuvilta ja Rauta-ajan kuvauspaikoilta katsottuna. Jongunjoki (12) kuljettaa melojansa halki kainuulaistyyppisten erämaiden, mutta Jänisjoen (13) ja Vaikkojoen (14) varrella maisemissa on eteläistä lehtevyyttä. Mekrijärvi vanhoine Simana Sissosen kotitaloineen edustaa toista kylätyyppiä, rantakylää. Päivämääristä ja purkautuneesta vesimäärästä voi todeta, että purkaus on ollut todella raju: uoman virtaama on SOITA METSÄ.MAITA PELTOJA [l] miltei kymmenen metriä laskettu suurjärvi laajoine vesijättöineen, "kaksikerroksisine" saarineen ja satakolmekymmenvuotiaine muinaisrantoineen. . Näillä ja useimmilla muillakin Pohjois-Karjalan lintujärvillä on tomit, joita vesija ympäristöpiiri on viime vuosina suunnitelmallisesti rakentanut sopisi esimerkiksi muillekin piireille! Rääkkylän Vuoniemen-Tikansaaren harju Kirkkovuorineen (20) on maisemiltaan upea harjualue, jolla arojen kangasvuokko lyö kättä tuntureiden kurjenhemeen kanssa. Syyskuun puoliväliin mennessä vesi oli laskenut jo kahdeksan metriä, kun lopult~ tulaajuisen suiston, jolla on polkuja ja lintutomi. ( _______ ...,, ,'.... Yritteliäät kaivajat aloittivat kanavan teon etelässä poikki Jaamankankaan suoraan Pyhäselän suuntaan 1854. Raju vuo söi nopeasti syvän \ \ RA U TA TIET 't ' 1 PÅÅTIET \ KAIVOKSIA UIMAHARJUN MASSA TEHDAS kien entistä mahtavuuttakin
kahlaajalintujen suuressa suosiossa. Ravinteiselta lieterannalta löysi lyhytaikaisen kodin jopa käärmeenkieli , merenrantaniittyjen pikkusaniainen, jota ei juuri sisämaassa näe. Nyt se on suuruustilastossa vasta 15.; laskematon Höytiäinen olisi kilpaillut Pyhäselän kanssa l 0. Vitsit kertovat etelän risupartaisista haihattelijoista, lettipäisistä hihhuleista, ekovouhottajista, jotka eivät ole Kehäkolmosen tai Kaivopuiston ulkopuolelle jalallaankaan astuneet. sijasta. Senkin ruovikko on karkottanut, ja kaislan viimeisiksi turvapaikoiksi ovat jääneet venevalkamat, joilla ihminen pitää kasvillisuuden aukkoisena. Omalta osaltaan se on puolustanut rantaluontoa ja hidastuttanut hiekkarantojen mökittymistä: kukapa haluaisi lomailla tuhansien muurahaispesien keskellä! Samettimuurahainen kaivaa pesansa hiekkaan. Nostaessaan aina uutta hiekkaa pinnalle samettimuurahainen on estänyt hietikon sammaloitumisen. Kuin sydänverellään elämäntunnoistaan kirjoittava Heikki selittää: "Ehkä täällä maanomistus on jollain lailla pyhä asia. Vaikka metsien käsittely ja muukin luonnon kohtelu suututtaa, on metsästys kuitenkin tärkein vietti. Sotien jäläkkeen kun lupasivat maata, minunkin isäukosta tuntu, että voi hyvänen aika, jos sais edes pikkusen maata. Kyllä se on se sama asenne heijastunna POHJOIS-KARJALA "Oikeeta tietoa ja neuvotteluhalluu tarvittaisiin" , arvelee Pekka Kinnunen. Sain murinoita ukkoloilta kylällä: sinäkin perkele oot niihen 1 uonnonsuojel u-ekoh ull ujen puolella." Ne kiistat vähän SUOMEN LUONTO 10/93 52. vsk.. Huoli on yhteinen, ei ymmärrys Luonnonsuojelijat on leimattu rantojen suojeluohjelman, Kolin suojelukiistojen ja vanhojen metsien suojeluohjelman yhteydessä pohjoiskarjalaisen elämänmuodon perivihollisiksi. Kolilla meinas käyvvä samalla tavalla", Heikki harmittelee. Erämiehen näyt Pekka Kinnunen Ilomantsista, entinen opettaja ja innokas erämies selittää: "Kyllä karhu ihmistä väistää noin ylleensä, mutta on viärin sannoo, että se olisi ihan vaaratonkaa." Kinnusessa on kynämiehen vikaa: milloin hän hyökkää, maakunnan aitoon tyyliin, kaupunkilaisia luonnonsuojelijoita vastaan, milloin kirjoittaa huolestuneena metsäisen ympäristönsä rajuista muutoksista. Nykyisin se on suurimmaksi osaksi jo ruovikoitunut, mutta suisto oli pitkään puoliavointa lietettä, joka oli mm. Se talollisten elämä tuntu niin rikkaalta, hyvältä ja rötevältä. D 32 Iiris Lappalainen ''Mie viihyn'' "Voe hyväne aika. Vaimo keittää lintupaistin, mutta vakuuttaa: "Miun puolesta saisivat metän elläimmet ellee rauhassa." Kammarin puolella irvistelee jo vuosikymmeniä sitten pyydetty täytetty karhu. Hyllyltä löytyvät taikakalut: karhunkallo ja si itinluu, seinällä valokuvasarja karhun parittelusta. Hänen tämänsyksyiseen pelkoonsa ei tarvitse syytä kaukaa etsiä. Työstä syntyy maan pinnalle näkyväksi merkiksi kämmenen kokoinen hiekkakeko. Syväaurauksen jäljet näkyvät vielä 25 vuoden jälkeen, ehkä Pekan arvion mukaan ne ovat vähän tasoittuneet. Purkaus synnytti vajaan kymmenen kilometrin mittaisen, Höytiäisen kanavaksi sanotun uoman. Niin Pekka Kinnunen kuin maakunnan suuri kirjailija Heikki Turunenkin syyttävät erilaisten suojeluohjelmien salakähmäistä valmistelua huhupuheiden aiheuttajaksi. Laki on kieltänyt karhujen metsästyksen, ja se on saanut pohjoiskarjalaiset karhunkaatajat takajaloilleen. "Minä yritin Karjalaisen pakinoissa vähän luotsailla sovittelevassa hengessä. Pekan kotona syödään lintupaistia, vaikka viime vuosina saaliin perässä ei niin paljon ole tullut juostuakaan kuin nuorempana. "Itken kehitystä, erkaantumista luonnonkansojen tavasta elää" , murehtii Heikki Turunen. Pekka Kinnunen on järjestänyt haaskan ja kuvauskojun lähelle tupaansa. näihin nykysiin maanomistajjiin. Lähinaapureita ei ole eikä tule. Sieltä hän on kuvannut karhuja myös kaitafilmille. Sitäkin syvennettiin vielä puolentoista metriä, joten pinnan laskuksi tuli 9 ,5 metriä. Sirkka on asustanut, marjastanut ja sienestänyt tietämättään karhujen kanssa samoilla seuduin jo pitkään. Vaikka halutaan samoja asioita, yhteistä kieltä ei löydy. Enhän mie oo uskaltanna sienimetälle ennee yksin männäkkään, kun kävin kahtomassa ne karhun jälet tuolla kankkaalla", taivastelee Sirkka Hartikainen lakaistessaan outokumpulaisen sahan pihaa kuulakkaan kauniina syyskuisena lauantaina. Tulvalietteitten valtaamiseen on sopeutunut juurehtivaversoinen juurtokaisla, metsäkaislan lähisukulainen. Hietikon vartija Höytiäisen lasku paljasti laajoja hietikoita. POHJOIS-KARJALA Ii kalliokynnys vastaan. Siksi Pekan on vaikea olla luonnonsuojeluliiton jäsen. Niillä lisääntyi suunnattomasti pieni, musta samettimuurahainen, maassamme melko harvinainen hietikkolaji. Valitettavan usein ehkäpä puolin ja toisinkin käsitykset muodostuvat huhupuheiden perusteella. Enso-Gutzeit on vetänyt metsät lähimaastoista tehtaille, aurannut, laikuttanut ja äestänyt maan. Pyhäselälle purkauksen tuomista maista kasautui kahden neliökilometrin laajuinen suisto. Maa on pyhä asia ja siihen ei oo muilla kajjoomista." "Paallasmaalla moni isäntä löi hätäpäissään kaiken metän nurin, kun luuli huhupuhheihen perusteella, että rantojen suojeluohjelma vie oikeuvven kaikkiin rantoihin. Järvi pieneni kolmanneksella, ja sen nykyinen pinta-ala on 293 neliökilometriä. Aluksi jokilaakso oli hyvin jyrkkäpiirteinen, mutta 130 vuodessa rinteet ovat ehtineet loiventua ja kasvipeite vakiintua. Tuvan seudut ovat hiljaisia, pellot ympäriltä on istutettu männylle. Lautasäeksen jäljistä ei varmaang kaan niin pitkäaikaista haittaa 3 ole, mutta pahalta nekin maat .J näyttävät heti hakkuiden jäis keen ja vielä pahemmalta sitten kun siemenpuut on poistettu. Heidän mukaansa karhunmetsästys karhukoiran kanssa kuuluu sikäläisiin perinteisi in nautintaoikeuksiin. 1950-luvulla Puntarinkoskeen rakennettiin voimalaitos ja sen alapuolista joen uomaa ruopattiin
Se on tavallaan kuin osa luontoa." Mutta sellaisen viljelijän aika taitaa olla peruuttamattomasti ohi. Suuria investointeja ei ole tarvinnut tehdä, lammas on vaatimaton eläin. Metsät, entiset pellot, rantamaat luisuvat yhtiöiden ja kaupunkilaisten käsiin. Siellä on jäljellä "linnun laulupuita". D 33. Karhupäinen metsän vartija Heikki Turunen selittää: "En minäkään hyväksy sitä, että Suomen kaunein maisema rakennettaan täyteen mökkikyliä, se on rikos ihan maaliman silimissä eikä yksin meijän oman maan." Aukeiksi hakatut entiset aarniometsät pakkaavat mielen täyteen vihaa: "Ruokosensalon entinen korpimaisema omalaatuinen ihan, kilpikaarnapetäjät, kelot ja erikoiset kuuset vejettiin 70-luvun lopulla silleeks. Etelämpääkin saapuu avariin vaaramaisemiin ihastuneita. Tulee maakuntaan uudisasutustakin. Kun ojasta nouset, ojjaan puttoot. Leena on innostunut villan värjäämisestä luonnonväreillä. Joskus kyläaukeidenkin pellot ovat metsittyviä ja metsitettyjä, ankean ja suttuisen näköisiä heinikoita. Leena ei ymmärrä tätä nykyaikaista rahan tuhlausta: "En tänäkään päivänä usko tuon Vuonoksen kaivoksen kannattavuuteen. neitä taloja. Juuan Ahmovaarassa eteeni työntyy kuin avaruusaluksena vuolukivinen ja teräksinen ostoskeskus, Kolin portti. "Mie sitten viihyn täällä, tässä elämässä", huokaa Leena. Leena Tanskasen kaapista löytyy pehmyttä suome17lampaan villaa luonnonruskeana , -harmaana ja -valkoisena sekä kasviväreillä värjättynä keltaisena, vihreänä ja ruskeana. Sinne jäi 20 taloa alle, isä ei olis halunu lähtee omin käsin kaivetun navetan paikoilta." Kostea sammal ja jäkäläpeite joustaa jalan alla helpossa maastossa. Sitten vielä syväkyntivät sen, perkeleen koirat." Mielessä on lapsuus, taivaan avaruus ja luonnosta elämisen riemu, lapsen kokemus verestävine variksensaappaineen uudistilalla metsän keskellä, lehtomaisemat, lammaskellojen kilinä, vasikat, hevoset, ahot ja mansikat. Vanhoja lysähtäSUOMEN LUONTO 10/93 52. Hän on tarkka: "Jäkälää en hittaan uusiutumisen takia käytä. Neljä miestä ryystää pitkää olutta huippumodernin rakennuksen huoltamokulmauksen baarissa, ravintola on typö tyhjä. Mutta heiltä riittää aikaa vain kolmena heinäkuun ja muutamana kevättalven viikkona tulla näille main kokemaan rakennettua, "villiä" Pohjois-Karjalaa. Mutta yllättävää elämänuskoa löytyy vaikkapa Outokummusta Vuonoksen kaivosalueen taakse jääneestä Törisevän kylästä. naurattavatkin. Wc:t on suunniteltu viimeistä piirtoa myöten teräksestä nykyajan matkustajalle. Perinteinenkin elämä jatkuu Viljelijöitä on entistä vähemmän. vsk. Syyskuu on täynnä sieniä: kangastatteja, mustavahakkaita, männynherkkutatteja, kehnäsieniä. Käyn istumassa sisällä niissä taloissa, Surujen saarella." Karhupäinen mies ei ole löytänyt sijaansa nykypäivässä, laulaa itkuvirsiään, suruaan, häpeätään proosarunoissaan Karhupäinen metsänvartija: "Suhteeni luontoon on harras ja pyhä, ei se ole älyllistä ja harkittua." Suojeluasioissa Heikki on maltillinen, hänen lapsuuden muistoissaan on tieto isien nälästä, luonto on sittenkin ihmistä varten, nykyaika on kaiken pilannut: "Kyllä se semmonen pienviljelijä, jota ei hättyytetä saattas olla parempi luonnonsuojelija kuin joku ekovouhottaja. Tilanteissa on joskus tahatonta elämän komiikkaa. Leena ja Taisto Tanskanen ovat luopuneet sopimuksella lypsykarjasta ja hankkineet tilalle lammaskatraan. Leena ihmettelee nykyaikaa: "Koneenkuljettaja murjo kolme päivää tuota mehtää, jota olis monta miestä monen kuuvauvven ajan hakannut. Enkä pureta kromilla, saan muutenkin ihan hyviä keltaisia sävyjä lankoihin." Kanervaa, suopursua, kortetta, kuusenkäpyjä, horsmaa, sieniä kyllä riittää väripyttyihin asti. Ahoja ja ketoja yritetään elvyttää edes vanhimmilla, asutuilla seuduilla. Kevväällä menen sinne, vesi lirisee pitkin teitä, kevätpurot vilikettää. Sauvo Henttonen perheineen on asettunut Ilomantsin Maukkulaan ja antaa työkseen neuvoja maisemien hoidosta. Joensuulaiset etsivät maaseutupaikkoja. " Omasta metsästä on otettu tarpeet kodin kolmeen laajennukseen. Mitä seuraava sukupolovi suapi näistä metistä, eihän niissä voi liikkuakaan. Naapurin metsä vastapäätä on juuri parturoitu monitoimikoneella. Sitten ne vielä äestää tuon. Kirjailija suree: "Paalasmaallekin suunnittelivat laskettelurinnettä tuli onneksi lama
Toinen tärkeä sopimus on Rion biologista monimuotoisuutta koskeva sopimus. Metsiä on tähän asti suojeltu sattumanvaraisesti siellä missä niitä on saatu mukaan kansallispuistotasoisiin kokonaisuuksiin lähinnä Lapin pohjoisosissa. Jos luontoa ei huomioitaisi metsätaloudessa lainkaan, suojelumetsiä tarvittaisiin jopa viisitoista prosenttia. professori Ole Zackrisson ja metsäyhtiö Storan pääekologi Börje Petterson. Koko maan metsänsuojeluaste jää esityksen toteutumisen jälkeenkin alle 2,5 prosentin. "Tämä merkitsee käytännössä sitä, että suojelualueita tarvitaan nopeasti lisää", sanoo Ilpo Kuronen. Vain lehtoja on suojeltu järjestelmällisesti, mutta niidenkin suojelussa on toistaiseksi tyydytty kahteen prosenttiin kokonaispinta-alasta. Vaatimus ei ole uusi, mutta nyt jo realistinen. Poistettu periaatepäätöksen kohta kuului näin: "Käynnistetään valmistelu kokonaisvaltaisista, metsien monimuotoisuuden suojeluun tähtäävistä toimista. Kysymys on lähinnä siitä, miten paljon metsää tarvitaan totaalisuojeluun. Päätös ei alkuunkaan tyydyttänyt Ruotsin luonnonsuojeluliittoa, sillä monimuotoisuuden väheneminen ei sillä pysähdy. Kriteerinä asiantuntijaryhmälla oli biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen. Lisäksi he panevat toivonsa kahteen tärkeään kansainväliseen sopimukseen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. Se sisältää suojeluvaatimusten ohella niin sanotun varovaisuusperiaatteen. vsk.. Antti Halkka Suojelu1Detsiä tarvita~ Suomi on maa, joka ei ole uskaltanut suojella kasvojaan järvet ja metsät ovat suojelussa laiminlyödyintä luontoamme. "Uhanalaisista lajeista huomattavaa osaa ei voida suojella talousmetsissä", sanoo luonnon monim uotoi su uskys ymyksi i n erikoistunut Jari Kouki Helsingin yliopiston eläintieteen laitokselta. Komiteamietinnön perusteella Ruotsi päätti viime keväänä moninkertaistaa metsänsuojelunsa yhteensä noin viiteen prosenttiin seuraavien vuosikymmenten aikana. Rion monimuotoisuussopisuOMEN LUONTO 10/93 52. Valtioneuvoston kesäkuisella päätöksellä suojeltaneen noin 230 neliökilometriä Oulujärven eteläpuolisen Suomen metsiä, mikä lisää suojeluasteen 0,38:sta 0,53 prosenttiin metsämaan pinta-alasta. "Metsäluonto tarvitsisi suojelusuunnitelman heti", sanoo luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kuronen luonnonsuojeluliitosta. Kaksi tärkeää sopimusta Luonnonsuojelijat arvelevat, että kilpailu Ruotsin kanssa kannustaa Suomea lisäämään suojelualueitaan. Suomi ottaa Ruotsiin verrattuna vasta ensiaskeleitaan metsäluonrion järjestelmällisen suojelun tiellä. Valtionhallintokin on kypsymässä ajatukseen. Suomen metsänsuojelun suunnittelun piti käynnistyä jo osana kesäkuista periaatepäätöstä vanhojen metsien suojelusta, mutta se jäi lopulta pois päätöksestä. Viime kesäkuussa Suomi sitoutui Euroopan metsäministerikokouksessa suojelemaan biologista monimuotoisuutta ja jopa toimimaan monimuotoisuuden lisäämiseksi. Jo nyt on selvää, että täysin suojeltuja alueita on oltava ainakin viisi prosenttia metsäpinta-alasta. Työryhmä piti viiden prosentin kokonaissuojelua eli 10 000 neliökilometrin lisäsuojelua riittävänä suojametsien ulkopuolella, jos metsänhoito muuttuu paljon nykyistä luonnonmukaisemmaksi. 'Tätä pienempää määrää ei ole kukaan vakavissaan esittänyt", sanoo erikoistutkija 34 Tapio Lindholm vesija ympäristöhallituksen luonnonsuojelututkimusyksiköstä. Suojeltavien alueiden ja talouskäytössä olevien alueiden pinta-alan suhde määräytyy sen mukaan, missä määrin ekologiset näkökohdat voidaan ottaa metsätaloudessa huomioon." Vähintään viisi prosenttia Ennen kaikkea tarve säilyttää maamme eläinja kasvilajisto edellyttää kunnollista suojelualuejärjestelmää. "Varovaisuusperiaate merkitsee käytännössä, ettei suojelua voida vastustaa tavanomaisiin tekosyihin vedoten", kärjistää Kuronen. Ruotsissa suojelua pohti pari vuotta sitten parlamentaarisen metsäkomitean asiantuntijaryhmä, jonka jäseninä olivat luonnonhoitoviraston LarsErik Liljelund, Uumajan metsänluokitteluopin
Suojelualueiden pinta-ala täytyy päinvastoin Pohjois-Lapin ulkopuolella moninkertaistaa. Näin vanhojen luonnonmetsien rippeiden ympärille syntyy luonnonmukaisesti kehittyvien, eri-ikäisten metsien järjestelmä. Metsäluontoon kuuluvat eri-ikäiset suojelumetsät. Metsänsuojelussa pyritään luomaan luonnonmetsän nuoria vaiheita. "Uhanalaiskomiteoiden työ on ekologisesti luotettavin perusta, jolle metsienkin suojelu voidaan Suomessa rakentaa", sanoo dosentti Jari Kouki. vsk. Nuoria luonnonmetsiä luomaan Luonnonsuojelubiologit ovat jo alkaneet miettiä, millainen Suomen metsäluonnonsuojelun strategia voisi olla. olla syynä uhan torjumiseen tai sen vaikutusten vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden lykkäämiselle tai niiden tuonnemmaksi siirtämiselle." Merkittävän häviämisen uhka on vakuuttavasti osoitettu jo vuosien 1985 ja 1990 uhanalaisten kasvien ja eläinten toimikuntaniietinnöissä. Uusia suojeltavia luonnonmetsiä ei kuitenkaan Etelä-Suomesta ole enää juuri säästettävissä. Silti Suomi päässee kunnolliseen tulokseen vain käyttämällä paljon valtion metsiä niin suojelualueina kuin vaihtomainakin. muksessa varovaisuusperiaate tuodaan esiin näin: "biologisen monimuotoisuuden merkittävän häviämisen uhatessa varmistettujen tieteellisten todisteiden puuttuminen ei saa SUOMEN LUONTO 10/93 52. Ennallistaminen on maailman luonnonsuojelussa yhä tärkeämpi suuntaus, jossa pyritään luomaan uudelleen menetettyjä luontotyyppejä. Uusi luonnonsuojelu rauhoittaa nykyisiä taimikoita ja jopa hakkuuaukkoja. "On selvää, että suojelun painopiste siirtyy Etelä-Suomessa vastaisuudessa ennallistamiseen", sanoo Tapio Lindholm. Luonnonsuojelu ei ole enää metsän museointia. Pöllön pesän ympärillä on neljä neliökilometriä Pohjois-Suomen luonnonarvokartoituksen mahdollisiin rauhoituskohteisiin kuuluvaa metsää. Lapinpöllö on valinnut pesäpaikakseen Pienen Hirvivaaran aarniometsän Kuhmossa. "Metsätalous todettiin mietinnöissä selkeästi kaikkein keskeisimmäksi syypääksi synkkään uhanalaisuustilanteeseen", toteaa Kuronen. l lisää Talousmetsien hyväkään käsittely ei poista metsäluonnon suojelualueiden tarvetta. "Riittävän suurella alueella voidaan luoda tilanne, jossa on vastikään palaneita aukeita ja nuorta ja vanhaa luonnonmetsää", sanoo Lindholm. Mietinnöissä korostuu Etelä-Suomen uhanalaistilanteen vakavuus. Perinteistä metsänsuojelua edustaa Etelä-Suomessa enää vanhojen metsien suojelun täydennys, joka kuitenkin jää35. Siinä yritti viime kesänä pesiä peräti kolme lapinpöllöä. Uusi tapa ei maksa niin paljon kuin täysikasvuisten metsien suojelu. "Valtion metsiä on etelässä niin vähän, että ne juuri ja juuri riittävät tähän tarkoitukseen", arvioi Lindholm
Pohjois-Suomi vaatii lisäsuojelua nee muutaman kymmenen neliökilometrin laajuiseksi. Aikaisemminkin kyllä suositeltiin kolopuiden jättämistä, mutta vaatimus yltää nyt myös kokonaisten puuryhmien ja lahopuiden säilyttämiseen. Tähän asiaan oppaat eivät kuitenkaan ota kantaa. Sitten on edessä siirtyminen lähinnä harvennuspuun käyttöön. "Laajassa Rovaniemen maalaiskunnassa on suojeltu alle yksi prosentti metsämaasta. Syynä on osittain se, että muita varttuneita metsiä ei Pohjois-Suomessa ole juuri jäljellä; metsät on kohta käyty avohakkuilla läpi ja uudet rnetsäsukupolvet ovat kasvaneet odotettua hitaammin. "Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tavoite ei täyty, jos tehdään kompromisseja." Tai kuten Ilpo Kuronen sanoo: "Riittäköön kompromissiksi se, että metsätalous on jo muuttanut vahvasti luonnontilaa yli 95 prosentista metsistämme." Pohjois-Suomen luonnonarvokartoitus kestää vuoden 1994 loppuun, mutta siinä on jo löytynyt suurehkoja ja lupaavia rnetsäkokonaisuuksia niin Kainuusta kuin Etelä-Lapistakin. Oppaiden saatesanoissa vedotaan yhä useammin luonnon monimuotoisuuteen, joka vielä muutama vuosi sitten oli rnetsäarnrnattilaiselle tuntematon sanapari. Tieto yrnpäristöohjeiden todellisista vaikutuksista on jäänyt yhtiöiden pöytälaatikoihin. Sellaisten perustaminen on Suomen metsänsuojelun ensi toimia. Suomalaiset suojelualueet rajautuvat yleensä suoraan hakkuisiin ilman mitään suojakaistaa. Matti Ikosen mukaan tämä on harhaluulo. Varttuneita metsiä riittää hakattavaksi eri arvioiden mukaan viideksikymmeneksi vuodeksi. Tässä ominaisuudessa hän haluaa tuoda esille toiveen, ettei valtion metsille aseteta jatkossa liian suuria tuottovaatirnuksia. Jos metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisen tavoitteesta pidetään kiinni , suojeluun saadaan 36 jopa 1 500-2 000 neliökilometriä lisää metsää. Avohakkuita kauhistelevaa tavallista kulkijaa kiinnostaa, joko hakkuuaukoille on määrätty enimmäiskoko. Mutta eikö Lappia ole jo suojeltu tarpeeksi. Koko Etelä-Lapissa ei ole kuntaa, jonka rnetsäpintaalasta on suojeltu muutamaa prosenttia enemmän. Parhaillaan käynnissä olevassa yksityisrnaiden vanhojen luonnonmetsien kartoituksessa ei ole löytynyt tämän enempää säästyneitä metsiä. Lapin eteläosa on aarreaitta Kainuussa ja sitä pohjoisempana on vielä mahdollisuuksia myös perinteiseen metsänsuojeluun. Metsähallitus kartoittaa parhaillaan maidensa luonnonarvoja Pohjois-Suomessa. Nyt rnetsäala on tuonut ohjeensa myös ulkopuolisten nähtäväksi julkaisemalla värikuvin varustettuja metsätalouden yrnpäristöoppaita. "Jokainen miljoona pois metsähallituksen tulostavoitteesta vähentää kaikkein uhanalaisimman rnetsäluontornrne hakkuupaineita." D Uude· Kevätalvella toiselta reunaltaan paljaaksi hakattu metsäpuro ei enää näytä metsäpurolta. Pienvesien suojeluohjeet ovat myös tiukentuneet. "Kaikki löytyvät luonnonmetsän tavoin kehittyneet metsät on nyt suojeltava", korostaa Tapio Lindholm. Matti Ikonen on myös Luonto-Liiton metsäryhmän puheenjohtaja. "Tällai sia ovat alueellamme esimerkiksi Palokkaan alue Ylitorniossa ja Tuiskukivalo sekä Koukkulanaapa Rovaniemen maalaiskunnassa", sanoo kartoituksia rnetsähal Ii tuksen Peräpoh jolan puistoalueella tehnyt Matti Ikonen. Kartoituksessa etsitään uuden luonnonsuojelufilosofian mukaisesti vanhojen metsien lisäksi esimerkiksi luonnonkuloissa palaneita alueita ja vastikään luontaisesti uudistumaan jätettyjä alueita. Ensimmäinen yhtiöiden SUOMEN LUONTO 10/93 52. Se on häväisty ja ruskeavetisessä alastomuudessaan muistuttaa ojaa. Löytyvät vanhat luonnonmetsät ja muut sopivat kohteet suojeltaneen erityisellä suojeluohjelrnalla. Metsän kuningas katsoo Ulvinsalon luonnonpuistosta ulos hakkuuaukolle. vsk.. Kemi, Tornio ja Kerninmaa ovat peräti nollatilanteessa. Oppaiden uusi oivallus on, että kaikkia puita ei tarvitse avohakkuussa kaataa, vaan jotakin pitää säästää metsän asukkaille jopa niille, joiden olemassaolosta useimmilla ihmisillä ei ole aavistustakaan . Puronvarren hakkaaminen olisi pitänyt tietää turhaksi, sillä metsäteollisuus ja metsäalan organisaatiot ovat jo vuosia tehneet sisäiseen käyttöön yrnpäristöohjeita. Veitsiluoto kuljettaa jo laivalla mäntyä Hankonierneltä Kemiin, ja etelänpyökki ja eukalyptus ovat kotiutuneet pohjoissuornalaiseen selluun. Useita kymmeniä aarniornetsäkohteita uhkaavat hakkuut. Hakkuut suorittaneen metsäyhtiön tuoreessa metsien käsittelyoppaassa kehotetaan muun muassa jättämään purojen ja muiden pienvesien rannoille suojapuusto. "Luonnonsuojelutavoitteita ei voida toteuttaa, ellei metsähallituksen tuottotavoitetta lasketa vielä tänä vuonna ja sitten pysyvästi", hän sanoo. Lapin suojelu keskittyy tuntureille ja pohjoisen heikkotuottoisiin metsiin." Valtion maat avainasemassa Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelua haittaa se, että Metsähallitus paitsi kartoittaa, myös hakkaa suojelunarvoisia metsiä koko ajan. Alueilla pitäisi olla ympärillään puskurivyöhyke
Keskimääräinen hakkuuaukon koko oli noin neljä hehtaaria, ja metsäteollisuuden yhdestä hakkuuaukosta saama puumäärä 2 300 puuta. vsk. Lähin Karjalaisen selvitystä muistuttava tutkimus on Katarina Eckerbergin Ruotsissa Uumajan yliopiston metsäekologian laitokselle tekemä väitöskirja. Tutkimus paljastaa, että kaksi viidestä avohakkuusta oli tehty määräysten vastaisesti. Ruotsalaistutkimus toteaakin: "Yhden tai kahden ihmisen toiminta voi tuhota sen, mitä kaikki muut ovat yrittäneet suojella." Suojeluhenkinen metsätyönjohtaja esimerkiksi voi havaita vaalimiensa kolopuiden kaatuneen, kun yökaudet läpeensä puurtanut koneurakoitsija on viimein saanut parin tuhannen puukuution viik37. Hakkuista puolet sijaitsi Eteläja puolet Pohjois-Suomessa. Vain joka tuhannes puu oli jätetty liitooraville, kololinnuille ja lahopuiden hyönteisille. Puolitoista puuta luonnolle Karjalainen tutki viime keväänä 79 satunnaisesti valitSUOMEN LUONTO 10/93 52. • Pienet saaret, metsäsaarekkeet, kalliometsät, jyrkänteiden juuret, louhikot ja pienet kosteikot säästetään hakkuilta. • Rehevöittäviä valumavesiä ei maanmuokkauksen ja metsäojituksen yhteydessä päästetä vesistöön. Tulosten mukaan yli puolet hakkuualoista oli sellaisia, joihin ei ollut jätetty pystyyn yhtään puuta. Luonnon "osuus" oli keskimäärin puoli elävää ja puolitoista kuollutta puuta hakkuualuetta kohti. Siinä Eckerberg tutki Ruotsin avohakkuita koskevien ympäristömääräysten noudattamista käymällä läpi 158 eri omistajaryhmien hakkuualaa. Yksi voi tuhota muiden säästämän Alussa kerrottu puronvarsihakkuu tehtiin Yhtyneiden Paperitehtaiden metsätyömaalla Kajaanissa, mutta kuten Karjalaisen selvitys osoittaa, se olisi voinut sattua missä tahansa. Yksinkertaisuuden vuoksi selvitys keskittyi siihen, kuinka monta puuta, elävää ja kuollutta, kullekin hakkuualalle oli jätetty pystyyn. Pienoistutkimuksen tulokset julkistettiin kesäkuussa Euroopan metsäministerikokousta varten tehdyssä, luonnonsuojelujärjestöjen julkaisussa. • Myös avosoiden ja karujen soiden ympärille jätetään suojavyöhykkeet. tua, kolmen viime vuoden aikana hakattua uudistusalaa. • Hakkuualalle on jätettävä pökkelöitä, kelo ja ja maapuita. • Lähteiden, purojen ja metsälampien ympärille jätetään suojavyöhyke. Ruotsin tilanne eroaa omastamme siinä, että ympäristömääräykset on kirjattu Ruotsissa metsänhoitolakiin ja niiden toteutumista valvotaan. Keskeisiä ympäristönhoito-ohjeita • Hakkuuaukko on pehmeärajainen ja myötäilee maaston muotoja. Tapaus tuo hyvin esiin yhden talousmetsien luonnonsuojelun tiellä olevan esteen: tiedon puutteen. Anne Brax [)hjeet vasta matkalla metsätyömaille Puronvarren hellävaraisen käsittelyn ohje jäi noudattamatta tämän hakkuun tekijältä. Puun korjuuketju, suunnittelija-leimaaja-ostaja-korjuun työnjohto-metsuri-koneurakoitsija-metsänomistaja, on pitkä, ja virheen mahdollisuuksia on monia. • Eläviäkin puita, erityisesti raitoja, haapoja ja muita lehtipuita, jätetään pystyyn yksittäisinä tai puuryhminä tulevaisuuden lahopuiksi. ulkopuolinen selvitys tehtiin, kun Maailman Luonnon Säät1on metsävastaava Harri Karjalainen päätti ottaa selvää, joko ympäristöviesti oli kiirinyt hakkuutyömaille. Karjalaisen johtopäätös oli ankara: kukaan ei piittaa luonnon suojelusta talousmetsissä
" "Käytännön ihmisenä minä vierastan lakiin perustuvia, pakollisia menettelyjä. "Korjuussa käytetty tekniikka ja metsien taloudellisen tuoton vaatimukset mainittiin toistuvasti suojeluun vaikuttaviksi tärkeiksi asioiksi", Eckerberg toteaa. Tutkimusten mukaan metsänomistajat ovat alkaneet "Uhanalaisista ei ole puhuttu" Metsänhoitopäällikkö Erkki Nieminen Enso-Gutzeitista valvoo Enson yli 370 000 metsähehtaarin käsittelyä. Olennaisimmat erot ovat tapahtuneet muokkauksessa; auraus lopetettiin meillä viime vuonna", hän luettelee. "Olen ollut 32 vuotta metsätyönjohtajana. Ruotsalaistutkimuksen johtopäätös on, että metsurien korvaaminen monitoimikoneilla on luonnonsuojelun kannalta huono kehityssuunta; iso kone tekee maastossa rumaa jälkeä, ja yksittäisten suojelupuiden havaitseminen ja säästäminen on monitoimikoneen kuljettajalle vaikeampaa kuin moottorisahan kanssa liikkuvalle metsurille. Toiminnan pitää perustua ammattitaitoon." D kaisiin jäykkiin säätelyihin; eiväthän nekään ole toimineet. "Monimuotoisuuden huomioonottamisessa ei tule ongelmia, jos on kyse aarista tai useammasta. Niemisen mukaan Ensossa otetaan suojeluasia vakavasti, mutta tuloksia ei voi odottaa kovin nopeasti. Uusi metsänkäsittely ei vielä SUOMEN LUONTO 10/93 52. "Suojeluasioissa ei pidä mennä yksityismetsälain mujelualuetta". Pyykkönen kaipaa lisää tieteellistä tietoa jatkuvan täydentämisja uusimistyön kohteena olevien ohjeidensa pohjaksi, joiden saamiseen käytännön tasolle on hänen mielestään valitettavasti vielä pitkä matka." Asenne on aikaisemmin ollut se, että kaikki puu otetaan metsistä pois, mitään ei jätetä lahoamaan." "Ja normaali metsänomistaja ei tunne lajien suojeluasiaa eikä uhanalaisia. D jalta taloudellisia uhrauksia, mutta kokonaisen aamiometsikön suojelu vaikuttaa jo myyntituloihin. Hän uskoo, että Karjalaisen saama tulos pätisi myös Enson metsissä. Luonto on niin monimutkainen, ettei siinä voi soveltaa aina samoja menetelmiä. "Emme me voi nostaa jokaista koppakuoriaista ja katsoa millaiset nystyrät sillä on persauksissa. Leimikot ovat pienentyneet kolmasosaan. Tiedon puutetta korjataan laajalla koulutusohjelmalla; koko Metsähallituksen ja yhtiöiden puunhankinnasta vastaava työntekijäjoukko saa vuoden loppuun mennessä perustiedot monimuotoisuudesta. Ei koulutus muuta ihmistä heti." Ensossa yritetään Niemisen mukaan suojella uhanalaisten elinympäristöjä, koska tiedot eivät riitä lajien suojeluun. Pelkkä puuntuotannon turvaaminen on sentään vielä yksinkertainen asia verrattuna luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen", Jouko Kostamo perustelee. vsk.. Ennen vuotta 1991 ei puhuttu uhanalaisista ja monimuotoisuudesta myöskään luonnonsuojelijat eivät puhuneet niistä." Nieminen uskoo, että vastaus uhanalaiskysymykseen löytyy juuri luonnon suojelusta talousmetsissä, koska "Suomesta ei voi tehdä yhtä suurta vanhojen metsien suosuhtautua suojelukysymyksiin yhä myönteisemmin. "Korjuuvaiheessa menee pieleen" Yhtyneiden Paperitehtaiden metsänhoitopäällikkö Juhani Pyykkönen on kirjoittanut yhtiön omaan käyttöön tarkoitetut ja Kainuun oloihin sovitetut ympäristöohjeet. "Meillä on 500 toimihenkilöä, ja saman verran uusien ohjeiden tulkintoja. "Ympäristön suojelusta talousmetsissä on puhuttu jo parikymmentä vuotta, mutta silloin on puhuttu vesakontorjunnasta, ylisuurista aukoista ja maiseman ruhjomisesta. On suojeltava lehtoja, soita, notkoja ... Kun yhden rungon kauppahinta on noin JOO markkaa, ja pystyyn pitäisi jättää puolensataa puuta, metsänomistajan suojelutahto joutuu koetukselle. Silti Pyykkönen uskoo, että tutkimusretki Yhtyneiden tuoreilla hakkuumailla tuottaisi suunnilleen saman tuloksen kuin Karjalaisen selvitys. Luonnonsuojelijoiden mielestä metsänomistajien hyvään tahtoon ei ole luottamista, siksi suojelumääräykset pitäisi sisällyttää metsälakeihin. Keskellä laajaa hakkuuta liian pieni metsikkö ei edes kestä myrskyssä; tuore esimerkki on Ilomantsista, jossa tuuli puhalsi raidantuoksukäävän suojelualueeksi varatun puolen hehtaarin puuston kumoon. Suoreunat hakattiin suohon asti. Mutta jos mennään tuonne puoleen hehtaariin, on jo kyse luonnonsuojelusta, josta pitäisi saada korvaus", sanoo metsänhoitaja Jouko Kostamo yksityisten metsänomistajien asiaa ajavasta metsäkeskus Tapiosta. Pyykkönen ja hankintaesimies Seppo Kemppainen ovat samaa mieltä: "Korjuussa se on mennyt pieleen ... Ohjeissa suositellaan muun muassa entistä pienempiä hakkuuaukkoja, leveämpiä suojavyöhykkeitä vesistöjen varrelle, turhan raivauksen välttämistä uudistusaloilla ja lehtipuiden säilyttämistä taimikon hoidossa. Vain yksi hakkuuala saa Pyykkösen varauksettomat kiitokset. Metsäalan suhtautuminen lakisääteiseen suojeluun talousmetsissä on toistaiseksi oHut yksiselitteisen kielteinen-. Puoli hehtaaria on kuitenkin tutkijoiden mukaaan esimerkiksi uhanalaisten hyönteisten selviytymisen kannalta pieni ala. " Seppo Kemppainen on kaikourakkansa päätökseen. Yksittäisten puiden säästäminen ei vaadi metsänomista38 kesta huolimatta sitä mieltä, että vuosikymmenten aikana metsätaloudessa on tapahtunut suuri muutos. Myös metsälautakunta Tapio kouluttaa suunnittelijoitaan ja neuvojiaan. Syyksi hän sanoo ympäristönhoito-oppaiden tuoreuden. Käynti muutamalla, satunnaisesti valitulla hakkuualalla vahvistaa tämän käsityksen: parissa kohdassa ohjeita on selvästi rikottu. Koska ympäristöohjeet ovat vain suosituksia, niiden soveltamisesta päättää viime kädessä metsänomistaja. Toisille suojelu on täällä melkein kirosana", Kemppainen lisää. Ennen vedettiin ojat suoriksi, lammit laskettiin tyhjiksi. Raha ratkaisee Ruotsalaistutkimuksesta kuitenkin ilmenee, että ohjeiden noudattaminen ei ole vain tiedosta tai asenteista kiinni. Kääntyykö iso laiva suojelukurssille
teista, suojelun huomioon ottaminen on vaikeaa. En halua tukistaa henkilökuntaa, joka ei heti hoksaa, mistä on kysymys." Kallandin mielestä on tärkeätä, että työntekijät saavat heti palautetta tekemästään työstä. vsk. Käsittelemättä jätetty kosteikko (puuryhmä kuvan keskellä) var~ maankin kuivuu, kun se jää keskelle hakkuuaukkoa. Metsäammattilaisen ympäristönhoito. Hän esittelee sitä ylpeydellä, samoin kuin tuoreita, Kallandin omien sanojen mukaan "pehmohakattuja" aukkoja Tehdaspuun metsätilalla Anjalankoskella. "Kaikkiin oppaisiin pitäisi painaa nimiölehdelle teksti : Tämä on luonnonsuojelunomainen opas, jonka väitteitä ei ole todistettu asianomaisin tutkimuksin oikeaksi", Lindholm toteaa. Metsätalouden ympäristöohjeet ovat luonnonsuojelijoiden mielestä tervetullut asia, mutta vain askel oikeaan suuntaan . Luontotutkimus Enviro Oy (toim.): Uhanalaisetmetsähallituksen valitsemat kohdelajit ja niiden suojelu, Metsähallitus 1993, 20 s. Forssa 1991 , 176 s. Kirsi-Mmja Korhonen (toim.): Metsätalouden ympäristöopas. Tämä on se "iso laiva", jonka kääntämisen hitauteen metsäala vetoaa, jos sitä arvostellaan monimuotoisuuden unohtamisesta. "Suojelu vaatii rahaa" Metsähallituksen Kiannan hoitoalueen metsänhoitopäällikkö Erkki Herttuainen on ainoa haastatelluista, joka uskaltaa luvata, että metsähallituksen hakkuualoilla on enemmän puita pystyssä kuin Karjalaisen selvityksen "keskiarvoaukossa". Siksi pitäisi ajoissa kiinnittää huomiota uuden, kasvatettavan metsän monimuotoisuuden li säämiseen. "Tutkimuksin voi tietysti saada selville, mitkä toimenpiteet onnistuvat, mitkä eivät, mutta suorat määräykset ovat liian kaavamaisia." D muksensa, mieltymyksenä ja rahantarpeensa keitokseen lisäävät Suomen 400 000 metsänomistajaa. Kallandin mielestä metsätalouden harjoittaminen tulee entistä helpommaksi, kun ympäristöasiat huomioidaan. Metsäteho 1992, 11 s. "Kun metsähakkuiden tuotot lasketaan hakkuusuunnitpitkään aikaan ole kovin tavallinen näky, sillä Suomen metsistä hakataan uuden taimikon tieltä vuosittain alle prosentti. Hakkuualojen aukeutta rikkovat pystyyn jätetyt yksittäiset vanhat puut, pienet lehtipuuryhmät ja hakkuilta säästetyt, kosteat painenteet. "Jos tämä uusi toteutus on kymppi plussan arvoinen , en ymmärrä, että ne aikaisemmat olisivat olleet neljä miinus." Kiertokäynnin aikana näkyy myös muutama epätoivottu näkymä: kaljuksi parturoitu kallioinen mäki tai alastomakMetsätalouden ympäristöoppaita Harri Ka,jalainen (toim.): Elävä metsä uhanalainen luonto ja metsänhoito. Samalta vuosikymmeneltä ovat pesi jätetty jyrkänteen alunen . Omat vaatiSUOMEN LUONTO 10/93 52. Vanhojen metsien tutkija Tapio Lindholm mui stuttaa keskustelun metsäluonnon uhanalaisista käyneen vilkkaana jo 1970-luvulla. Samalla Kalland kuitenkin ihmettelee, miksi muutaman puun ja puuryhmän jättämisestä hakkuualoille pidetään niin suurta meteliä. Koska "Huonoa työtä tekee joskus jokainen" Tehdaspuun metsänhoitopäällikkö Fred Kalland on ottanut osaa Metsätehon Vihreä muutos -kirjasen kirjoittamiseen. Se on hänen mukaansa tehty aivan liian aikaisin, sillä "ohjeet lahopuiden jättämisestä tulivat vasta tänä vuonna". Tähänastiset kokemukset osoittavat, että jos metsälaiva todella kääntyy jollekin kurssille, se purjehtii pitkään ja vakaasti eteenpäin koko valtavan miehistönsä voimin. Tämä määrä merkitsee kuitenkin 1 600 neliökilometriä, mikä on sama kuin Ahvenanmaan maakunnan koko pinta-ala. "Kyllä he ympäristöasioissakin tulevat olemaan tehokkaita, kuten kaikessa muussakin." Harri Karjalaisen pienoistutkimus saa Kallandin lähes tuohtumaan. Karjalaisen selvitys on metsäalan mielestä täysin ennenaikainen ja siksi jopa harhaanjohtava. Suunta on koko ajan ollut poispäin pelkästä puun tuotannosta. Suomen Metsänhoitajaliitto ja Maailman Luonnon Säätiö WWF. "Metsän myyjää on · helpompi lähestyä, ja myös yhtiön työntekijät ovat suhtautuneet ohjeisiin myönteisesti." D ra1sm myös esimerkiksi metsähallituksen luonnonhoitoohjeet. uusimmat oppaat on julkaistu tämän vuoden alussa, näkyviä tuloksia on metsäalan mielestä lupa odottaa aikaisintaan muutaman vuoden kuluttua. Ohjeiden noudattamisen vaikutuksista uhanalaisten selviytymiseen ei vielä ole olemassa tieteellistä tutkimustietoa. Lehtojen ja rehevien kasvupaikkojen säilyttäminen on vanhaa asiaa. Myös aihkimaisia puita olemme jättäneet pystyyn jo pitkään, mutta puuryhmiä emme ole osanneet jättää." Herttuaisen mielestä valtion metsiin kohdistuu suuria taloudellisia paineita, ja tämä vaikeuttaa suojelua. Suojelukaistaleiden ekologinen ongelma on niiden pienuus. Tieteellistä tietoa uhanalaisten suojelusta metsätaloudessa tarvitaan nopeasti . Niissä on suuret puumäärät, joten suojavyöhykkeiden säilyttämisen hinta pitää pystyä etukäteen arvioimaan." "Myös kaukomaisemien suojelu ja kasvullisten turvemaiden jättäminen puuntuotannon ulkopuolelle vaatii rahaa." Herttuaisen mieleen ei kovasti hakemallakaan tule mitään metsätalouden ympäristömääräystä, jonka voisi sisällyttää metsälakeihin. Lindholm pelkää, että metsäalan hidas oppimisnopeus saa aikaan tai on ehkä jo saanut että talousmetsistä häviävät viimeisetkin uhanalaiset elinympäristöt. Yksittäisten jättöpuiden merkitys on taloudellisesti varsin pieni, mutta Kiannan hoitoalueella on 3 000 neliökilometriä rantametsiä. D 39. Hakkuita suunnittelee ja tekee tuhansien metsäammattilaisten joukko. "Metsähallituksella on ollut ympäristöohjeita koko ajan ja niitä on uusittu viiden vuoden välein. Metsähallitus 1993, 112 s. "Huonoa työtä, mutta sitähän meistä tekee jokainen silloin tällöin
Ryhmä voi koostua keskenään täysin eri40 Tähän saakka pohjoisin ja uusin piirrosten löytöpaikka Äänisen rannalla on saanut nimen Joutsenniemi. vsk.. Pelkkää kuvitelmaako. Hän on valinnut huolella paikan, johon polvistuu ja hahmottelee kuvan. Joutsenen ja hirven ääriviivat on tässä tummennettu sammalella,jotta ne erottuisivat selvemmin kalliosta. Pyhän linnun ääri viivat erottuvat vaaleina tummasta jäkäläisestä kalliosta. Käsityksessämme esihistoriallisesta ajasta sekoittuvat tiedon sirut ja mielikuvitus. Hän on tehnyt arvokasta työtä etsimällä ja dokumentoimalla kalliopiirroksia vapaa-aikoinaan vuosien ajan. Varmasti niitä on vieläkin enemmän, tietää Eestin muinaistaideseuran puheenjohtaja Väinö Poikalainen, elokuisen retkikuntamme opas. SUOMEN LUONTO 10/93 52. Sen alla polveilevat hienot hiekkarannat ja matalat, veteen työntyvät kallioiset niemet, piirrosten paikat. Joutsenia ja taivaan merkkejä Mahtavan järven 1tarantoja kattaa tiheä metsä. Ritva Kupari Vesilinnun kansan jälj Nahkaiseen mekkoon pukeutunut mies meloo kohti kallioista niemenkärkeä. Mies rantautuu ja ottaa veneen pohjalta ki viset työkalut. Niemen kuvat löydettiin 1980-/uvulla. ·~ §Piirtäjät ovat hyödyntäneet ';'.; kallioiden muotoja, värejä ja juonteita ku via sijoittaessaan. Kun seison paikan päällä veteen viettävällä matalalla kalliopaadella ja keksin ensimmäiset piirrokset, aistini yrittävät virittyä tuhansien vuosien takaiseen maailmaan. Pienen nahkaveneen keulaa koristaa puinen hirven pää. Piirrokset ovat usein ryhmissä niemien nokissa. Veden korkeuden arvellaan olleen täällä järven keski vaiheilla ku vien tekoaikaan noin 30 senttiä nykyi stä alempana. Piirrokset ovat 0,5-2,5 metrin päässä vesirajasta; jotkut ovat täysin aaltojen huuhdeltavina ja jatkuvastikin veden pinnan alla. Pitkäkaulainen joutsen syntyy ki vellä ki veä vasten hakkaamalla. Äänisen itärannan rantakallioilta parinkymmenen kilometrin alueelta on löydetty yli tuhat piirrosta, ensimmäiset viime vuosisadan puolivälissä ja tuoreimmat viime kesänä
Useimmiten ihmishahmot ovat pelkkiä pystyviivoja, mutta veneen keulan hirvenpääkoriste on huolella muotoiltu. Utelias joukko tii vistyy ki vestä hahmotta4 1. Lähes puolet kuvista esittää vesi lintuja, joista ylivoimainen enemmistö on joutsenia. Ihmisiä on myös venepiirroksissa. Lintujen jälkeen yleisimpiä ovat auringon ja kuun merkit, joihin on hakattu säteiksi tulkitut lisäkkeet. SUOMEN LUO TO 10/93 52. Veneet oli vat kuolleiden veneitä, ja ihmiset niissä oli vat kuolleita yhteisön jäseniä. lä Myöhemmällä kivikaudella 4 000-6 000 vuotta sitten Äänisjärven itärannalla Karjalassa asuneet ihmiset hakkasivat rantakallioihin kuvina koko uskomusmaailmansa. -~ Jumala vai a 1 paholainen. Vesilinnun kansaksi kutsuttuja piirrosten tekijöitä pidetään suomalaisten esi-isinä. Lintujen uskotaan symboloineen ihmisen sielua. Piirroksia on löydetty jo yli tuhat. Joskus ihmisellä on eläimen pää tai hän on kasvanut yhteen eläimen, jopa puun kanssa. laisista kuvioista tai vain tietyistä aiheista. Besov Nos -niemen joutsen,yhmä erottuu vaaleana punertavasta kalliosta. Aallot pyyhki vät kallioiden sileää pintaa. Niitä on tutkittu ja tulkittu, mutta nykyihminen vasta raottelee niiden salaisuuksia. Kuvien hakkuujälki on kahden kolmen millin syvyinen. Yhden tulkinnan mukaan asukkaat ovat uurtaneet kallioon ensin veneen ja täydentäneet sitä myöhemmin ihmisillä. "' Kävelemme leiripaikkamme lähelle Besov Nosin niemeen. Noin joka kymmenes kuva esittää hirveä tai peuraa; muita eläimiä, kuten käärmeitä, saukkoja, majavia ja karhuj a, on melko vä·g_ hän. Pohkeita ja miehen sukupuoli tunnuksia on korostettu. Besov Nos -niemen Piessa on kaksi ja puoli metrinen voimahahmo, joka on saanut uhrilahjoja ruumiinsa läpi kulkevaan halkeamaan. Läheisen luostarin munkit ovat hakanneet myöhemmin ortodoksiristin Piessan viereen. ihminen on pii rrosaiheena hirveä harvinaisempi . vsk. Sielun linnuksi tulkittu joutsen on yleisin piirrosten aihe. Vene ku vannee kuolleiden matkaa taivaankannen yli tuonpuoleiseen. ,;, E läimet saattavat olla totee" meja, jotka ovat auttaneet maagisten yhteyksien saamisessa muihin maailmoihin. Suurin osa on jollain tavoin tyyliteltyjä: joutsenen ruumis voi olla juovikas, sillä voi olla korostetun pitkä kaula, joka kurottuu kallion halkeaman kautta maanalaiseen maailmaan tai kaksi joutsenta on piirretty osittain yhteen. Ku vien ihmisen jalat ovat hiukan koukussa, ehkä tanssiasennossa. Hirvi oli paitsi tärkeä pyyntieläin myös auringon, tähtien ja taivaan symboli. Useimmat kalliokuvat ovat muutaman kymmenen sentin mittaisia
Myös Piessan molemmin puolin sijoitetuilla kuvi lla on ollut tärkeä merkityksensä ihmisten uskomusmaai lmassa. Hän samasti itsensä eläimiin ja asetti jotkut eläimet jopa itsensä yläpuolelle, pyhitti ne. Kevään uhrimenojen aikaan saapui vat joutsenet, pyhät linnut. ~ I Petroskoi v 50 .,ÄÄNINEN 100 km ' _) / Äänisen kalliopiirrokset sijaitsevat noin 20 kilometrin pituisella ranta-alueella Vodlajoesta etelään . miensa suurten kuvien ympärille. Sammaloituvat, kääpäi et liekopuut ja pökkelöt luovat havumetsiin satumaista tunnelmaa. Toinen suuri myöhäisemmältä kivikaudelta eli neoliittikaudelta pe/äisin oleva kalliopiirrosalue on Vienanmereen laskevan Uikujoe11 suulla, Belomorskin kaupungin alueella. Muinainen ihminen oli erottamaton osa luontoa Laatokka Belomorsk ' Vienanmeri \ \ \ ""•;) 'f .~ J> J ,.:;; j "i VJ,/,~ fr A . Piirrosten äärellä on voitu saatella vainajat manalaan, vihkiä nuoret yhteisön täysivaltaisiksi jäseniksi ja turvata vähälukuisen yhteisön lisääntyminen hedelmä! lisyysriitein. Pelottavaa voimaa Piessalla on joka tapauksessa ollut niin paljon, että läheisen Muromajärven luostarin munkit ovat hakanneet 400-500 vuotta sitten ortodoksiristin sen oikealle puolelle ja toi sen kauemmaksi kallioon. vsk.. Sekä elämän suotuisia että pahoja voimia on ollut syytä lepytellä. Toisen tulkinnan mukaan Piessa olisi miespuolinen maan jumala. Esi-isämme, hänen perheensä ja sukunsa osittain rantatöm1ään kaivetut asumukset olivat muutaman kilometrin päässä Mustajoen rannalla. Teemme sen leikillämme ainakin puolittain, mutta tietäen esi-isiemme uhrausten vakavuuden. Jalkojemme juuressa lepää 2,5-metrinen ihmishahmo, Piessa; sen molemmin puolin on hakattu yhtä suuret kuvat: lisko tai saukko ja monniksi tu lkittu kala. Olemme pyhällä paikalla. Pienempiä piirroksia on paljon ympäri llä. Jotkut tutkijat ovat pitäneet sitä naispuolisena manalan 42 valtiattarena ja kall iota pyhitettynä vainajien pal vonnalle. Pitkittäin Piessan ruumiin poikki kulkee kall ion halkeama, johon muinaiset äänisläiset ovat valuttaneet uhrieläinten verta ja tiputtaneet ehkä muitakin uhri lahjoja. Jos Piessan vasemmalla puolella olevan suuren eläimen tu lkitsee sisiliskoksi, voi muistaa sisiliskon kuuluneen ostjakeilla ja voguleilla manalan eläimiin. No,jasta ja Ruotsista on myös löydetty neoliittija pronssikautisia piirroksia. Piessan kallioille esi-isämme yhteisön arvellaan tulleen jäidenlähdön aikaan viettämään kevään pyyntikauden alkamisen juhlaa ja uhraamaan pyhille voimille. Tutkijat ovat erimielisiä siitä, onko joutsenia syöty ehkä ainakin rituaalisesti ja uhrattu sen verta kuvien päälle pyyntikauden menestyksen takaamiseksi. Hän tunsi järven, metsän, maan ja taivaan tavalla, johon me emme voi yltää. Hän pukeutui eläimen hahmoon, naami< on ja taljoihin saadakseen voimia, joita ihmisellä ei ollut. Kalliot olisivat olleet alttareita, piirrokset pyhiä ikoneita. lehmukset ja tammet; ilmasto oli lauhempi. Uhrimenoja on voinut johtaa yhteisön pyhä henkilö, shamaani . Tutkijat selittävät asian sillä, että kalasta ei ollut pulaa. Kevätuhrit Muinainen es1-1samme on saattanut tulla tänne Piessan luo paitsi veneellä myös kävellen metsän poikki. Kumpi Piessa oli. Hän eli monen salaperäisen luonnonilmiön armoilla ilman niitä keinotekoisia apuvoimia, joita meillä on. Rituaaleista voimaa Rantakallioihin ei ole pii1Tetty juuri lainkaan kaloja, vaikka täällä varmistettiin alkavan kalastuskauden onnistumista. Kivikauden ihminen oli yhtä luonnon kanssa. Arkeologisissa kaivauksissa Mustajoen asu inja hautapaikoilta on löydetty kuoppaja kampakeraamisia astioita, piikivisiä työkaluja, nuolenpäitä, kalastusja metsästysvälineitä sekä peuran, hirven, suden, kalojen ja norpan luita. SUOMEN L UONTO 10/93 52. Huolta kannettiin elämän kokonaisuudesta, ja haettiin lisävoimia elämänkamppai luun. Matkalaisten kuu luu uhrata Piessalle arvokkaimpia antimiaan retken onneksi. Kivikaudella täällä ehkä havisivat Suur-Gurin saarella lähes veden rajassa vene ja siinä seisova hahmo yläpuolellaan aurinko shamaani kuljettaa sampoa . Pohjoisimmat löytöpaikat ovat Vodlajoen suulla ja hiukan siitä pohjoiseen . Suomesta on löytynyt noin 70 kalliomaalausta , muttei toistaiseksi yhtään kallioon hakattua esihistoriallista piirrosta. Nykymetsät ovat saaneet pöheiköityä rauhassa viitisenkymmentä vuotta. He keräilivät, metsästivät ja kalastivat elääkseen, ja vaihtoivat asuinpaikkaa ainakin keväisin ja syksyisin
Metsien rituaalipaikat saattoivat olla talviasuntojen lähellä. "Ihmiset uskoivat kuviin enemmän näihin kuin aseisiinsa. Joutsenen alla on pikkuruinen muna; siitä ovat myytin mukaan syntyneet suuremman ympyrän esittämä aurinko sekä tähdet,joita symboloivat kuvion eläinhahmot. Maailman synty munasta. Aäriviivoja on selvennetty liidul/a. Niitä ei ole säi lynyt meidän päiviimme. vsk. Äänisellä eleli tuohon aikaan myös norppia. Stoljar kehottaa kiinnittämään huomiota Piessan pökkelömäiseen, tasapaksuun vartaloon, joka muistuttaa muinaisia puunrunkoveistoksia. Kuvia on vaikea erottaa päi43. Hänen mukaansa yhteisöillä oli metsissäkin uhripaikkoja, joiden keskushahmoina olivat juuri puunrunkoveistokset. Harvinainen kuva kalan vai voisiko olla norpan?harppunoinnista. kalliopiirrospaaden äärellä. Hirvenvasa Besov Nos -niemeltä. Hedelmällisyysriittien osia. Päällekkäin hakattuja kuvia sekä veneja sauvapii!:roksia Karetskin niemeltä. Tulkintojen laaja kirjo Peri Nosin niemi on vanhimpia piirrosten löytöpaikkoja. Tapaamme hänet matkan lopulla Eremitaasissa Ääniseltä lohkaistun Eroottinen kohtaus kuvaryhmästä, jossa on hirviä, lintuja, kuun merkkejä ym. Hirvien uskotaan symboloineen muinaisihmisille aurinkoa, tähtiä ja taivasta. Kuvissa näkyy se, mikä mobilisoi ihmisen taistelemaan", kalliopiirrosten maailmaan perehtynyt pietarilainen arkeologian professori Abram Stoljar kiteyttää. SUOME LUONTO 10/93 52. Kuvissa heijastuu heidän tietoisuutensa, ei heidän arkinen elämänsä
Samoja kuvaaiheita on käytetty siperialaisissa ja saamelaisissa noitarummuissa. Sammalet ja jäkälätkin syövyttävät kuvien pintaa. Hirviaihe on toiseksi vanhin, ja ihmisaiheet ovat nuorempia kuin linnut. Venäläinen Eremitaasin työntekijä lohkaisi 1935 Peri Nosin niemeltä suuren kalliopaaden piirroksineen ja kuljetutti sen taidemuseon esihistorialliselle osastolle. noin 30 päällekkäiskuvaa. Myytit ovat periytyneet kansanrunoihin Väinö Poikalainen kalan ja joutsenen yhdistelmäkuvan äärellä. Väinö Poikalainen on huomannut tällaisten päällekkäispiirrosten hakkuujälkiä tutkiessaan, että auringon ja kuun merkit ovat aina vanhimpia. si kolmisen metriä ja pysyi tällä tasolla jopa tuhat vuotta. Piirrosalue on rauhoitettu paikallisesti ; "yksi SUOMEN LUO TO 10/93 52. Lähinnä veden korkeudesta ja alueelta löydettyjen muinaisten asuinpaikkojen esineistöstä on päätelty, että piirrokset tehtiin 4 000-6 000 vuotta sitten. Joutsenen kaula kurottuu kallion halkeamaan. Ne yli 50 kuvaa ovat kuitenkin tallella. Suur-Gurin saarelta löydämme kuvaryhmän, jossa juhlavasti piirretyn joutsenen alla ovat muna, aurinko ja kaksi hirveä tai peuraa kertomus maailman luomisesta. Ajoitus on epävarma Noin 4 000 vuotta sitten Äänisen rantoja vavahdutti voimakas maanjäristys. Osa piirroksista on kummallisia eläinten ja merkkien tai eläinten ja ihmisten yhdistelmiä. Piirroksia oletetaan hakatun eri aikoina; aiheet ja tyylit vaihtelevat. vsk.. Kerrotaan myös, että neuvostosotilaat yrittivät toisen maailmansodan aikana räjäyttää Piessan taivaan tuuliin onneksi vain pieni pala lohkesi. Löytyy jopa kaksi kokonaan uutta piirrosta: joutsen ja vene! "Tämä on voinut olla shamanistisen taivasmatkan paikka", Helsingin yliopiston uskontotieteiden professori Juha Pentikäinen päättelee Peri Nosin niemen suppilopäisen sauvapiirroksen vierellä. Jotkut ovat löytäneet kaarevista merkeistä konkreetti sia pyydyksien kuvia ja arkisen elämäntavan kuvauksia; toiset ovat innoittuneet etsimään kivistä kalentereita tai taruja esimerkiksi Kalevalaan tallennettuja kertomuksia. Niiden päälle on hakattu muita kuvia eikä koskaan toisinpäin. Myös Matti Kuusi erottaa varhaiskalevalaisen kertovan runouden rungoksi edellispolvilta perityn sarjan pyhiä kertomuksia, esimerkiksi "alkumeren yllä liitävästä linnusta, jonka särkyneestä munasta loihe taivas, maaemä, aurinko, kuu ja tähdet". Kalevalan lähteillä Kuvien merkitystä ovat pohtineet eniten venäläiset tutkijat 1940-luvulta lähtien. Sauva olisi maailmanpatsas: sen yläpään suppilo on kirjokansi ja alapäässä aukko manalaan; keskivaiheille on kuvattu hirven pää. "Lupaava uusi keino piirrosten iän arvioimiseen on mikroeroosiomenetelmä, jossa mitataan kiteiden kulumiskulmia", Poikalainen tietää. Shamaanin sielu irtoaa ruumiista ja tekee matkoja erilaisissa hahmoissa: taivaaseen matkataan lintuna, joutsenena tai hirvenä; manalaan päästään yleensä kalana, koska manala on vedenalainen maailma. "Kalliokuvat ovat kuin mytologinen sanakirja, joka on syntynyt vuosisatojen aikana ja luonut pohjan suurille eepoksille kuten Kalevalalle", uskoo professori Stoljar. Väinö Poikalainen auttaa meitä piirtämällä liidulla kuvien ääriviivoja. Jos sitä joskus päästään soveltamaan Äänisen piirroksiin, on otettava huomioon eroosion vaihtelu eri aikoina; piirroksethan ovat muun muassa olleet veden alla vuosisatoja. Samanlaisia outoja sauvakuvia näemme muillakin kallioilla. Kallioille leiriytyvät kalastajat, eränkävijät ja marjastajat ovat jokapäiväinen uhka piirroksille. Kallioista nousee esiin monenlaisia auringon ja kuun merkkejä, eläimiä, ihmisiä ja veneitä. Kuvat ovat vaarassa tuhoutua Nytkin monia piirroksia huuhtovat aallot. Palaamme tänne toisen kerran yöllä, ja erotamme viistosti alhaalta suunnatussa taskulampun valossa piirroksia helpommin kuin päivällä. Shamanismiin perehtynyt Pentikäinen tuntuu löytävän piirroksista lähes loputtomasti mahdollisuuksia shamanisti44 seen tulkintaan . Samoihin aikoihin uskotaan kalliopiirrosten tekemisen loppuneen, koska järven pinta nouTämä lisko on kopioitu kalliosta paperille hankaamalla liidulla niin, että piirroskohta on jäänyt valkoiseksi. Jäät saattavat ahtautua keväisin kallioille ja kuluttaa piirroskiviä, jopa lohkoa niitä samoin kuin halkeamiin jäätyvä vesi. vänvalossa harmailta, rosoisiksi rapautuneilta ja jäkälöityneiltä kallioilta. Kopiot käyvät vaikka näyttelykuviksi. Tämä ikäjärjestys koskee Virolainen graaftkko Loit Jöekalda kopioi piirroksia liidulla kuitukankaal/e
Moottoritieyhteyden rakentaminen Juutinrauman yli sotii lisäksi Pohjoismaiden omaksumaa ympäristöystävällistä liikennepolitiikkaa vastaan. EY -maiden teollisuus ja työnantajien keskusjätjestöt ryhtyivät suunnitelman julkistamisen jälkeen 199 1 ennen näkemättömän voimakkaaksi kuvattuun kampanjaan veroa vastaan. Suomalaisten tutkimusapua kaivataan "Tutk imus on aivan alkuasteella. "En todellakaan osaa sanoa, milloin vero saatetaan voimaan. Juutinrauman alittavassa tunnelissa liikennöisivät vain junat autot kuljetettaisiin junassa samalla tavalla kuin Englannin kanaalin alitse. Veroa nostettaisiin vuoteen 2000 Tunneli Juutinraumaan Pohjoismaiden luonnonsuojelujärjestöt esittävät, että tieyhteys Tanskan ja Ruotsin välillä pitäisi toteuttaa sillan sijasta tunnelilla. Lisäksi EY on asettanut ehdon, jonka mukaan yhteisön tärkeimpien kilpailijamaiden Japanin ja Yhdysvaltojen on päätettävä vastaavasta ympäristöverosta. Kuvien tulkinnassa on Poikalaisen mielestä edetty kuin latvasta puuhun: on lähdetty liikkeelle humanistiselta pohjalta ilman arkeologisia, geologisia sekä kasv ija eläintieteelli siä perustietoja. Rantametsissä on ruostu neita venäjänkielisiä rauhoituskylttejä, joista ei paljon piitata. Petroskoilainen arkeologi Nadeshda Lobanova kertoo, että perestroika melkein lopetti muinaisten asuinpaikkojen kaivauksien rahoituksen. Hänen leipätyönsä elektronii kkai nsinöörinä Viron maatalousyliopistossa Tartossa on kaukana kalliopii rroksista. Alamme vasta ymmärtää näiden uhri paikkojen merkityksen", tu nnustaa professori Stoljar. Siltasuunni telmat huolestuttavat luonnonsuojelujärjestöjä, sillä Itämeren ja Pohjanmeren välinen salmiyhteys on matala ja kapea. Kyse on periaatteellisesta asiasta", Paleokrassas kuitenkin vakuutti suomalaiselle yleisö!leen. Suomalaiset kalliotaiteen asiantuntijat yrittävätkin saada pi kaisesti aikaan pitkän työllisyyskurssin, jolla eri alojen tutkijat paneutuisivat sekä Suomen kalliomaalauksiin että Äänisen pi irrosalueisiin. Myös öljyntuottajajärjestö OPECin on kerrottu painostaneen ministerineuvostoa. Toistaiseksi vain Yhdysvallat on asettanut energiaveron. Näistä esihistoriallisista kuvista on tullut yhä syvemmin hänen maailmansa. Ympäri stökomissaarin mukaan veroa vastustavat paitsi ki vihiilimaa Iso-Britannia, myös EY:n köyhimmät jäsenmaat Espanja, Kreikka, Irlanti ja Portugali . Pienikin virtaaman estäminen voi vähentää veden vaihtumista ja entisestään heikentää Itämeren tilaa. neljäsosarauhoitus", kommentoi Väinö Poikalainen. Hiiliveron piti olla ensi askel kohti laajempaa taloudellisten ohjauskeinojen käyttöönottoa ympäristönsuojelussa ja tärkeä väline EY:n hiilidioksidipäästöjen kasv un pysäyttämisessä. Puolet verosta määrättäisiin polttoaineen hiilipitoisuuden ja puolet energiatehon perusteella. Veron säätäminen junnaa paikallaan useasta syystä, joista EY: n ylin ympäristöviranomainen, kreikkalainen Yannis Paleokrassas kertoi vieraillessaan syyskuussa Suomessa. Ne vaativat itselleen oikeutta taloudelliseen kasvuun ja energiank ulutuksen lisäämiseen. Alunperin hiilidioksidivero oli tarkoitus ottaa käyttöön jo tämän vuoden alussa, jolloin sen määrä olisi ollut kolme dollaria öljytynnyriltä. Väinö Poikalainen korostaa perustietojen tallentamisen tärkeyttä; sek in on vielä kesken. Näin foss iilisista polttoaineista kerättävä vero olisi suurempi kuin muiden polttoaineiden. D Englanti tuottaa suuren osan sähköstä hiilellä ja vastustaa hiiliveroa. Jatkotutkimusten pohjaksi tarvitaan myös atkluettelo piirroksista ja tieteiden välistä tutkimusta. Tilanne on vaikea", Paleokrassas huokaisi teollisuudelle ja ympäristöviranomaisille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. "Emme aio luovuttaa. vsk. SUOMEN LUONTO 10/93 52. Tuoreiden laskelmien mukaan päästöt kasvavat neljä prosenttia vuodessa, jos energiankulutus lisääntyy nykyistä vauhtia. Tätä mahdollisuutta pitäisi nyt käyttää hyväksi. Ranska tosin haluaisi, että vero määräytyisi pelkästään hiilipitoisuuden perusteella, jolloin muun muassa ydinvoimalla tuotettu sähkö jäisi ulkopuolelle. Eestin muinaistaideseuran aktiivisten Jasenien kanssa hän palaa vuosi vuoden jälkeen Ääniselle vapaaehtoiseen työhön. ULKOMAILTA EY:n hiiliverolla vastustusta Euroopan yhteisön ensimmäisen ympäristöveron asettaminen tuntuu olevan työn ja tuskan takana. Ruotsi ja Tanska ovat molemmat tehneet siltasuunnitelmaan varauksen. Anne Brax 45. Jo 20 vuotta Äänisellä työskennellyt Lobanova joutui tänä vuonna maksamaan ryhmänsä tutkimukset osittain itse. "Köyhimmät maat haluavat kasvattaa hiilidioksidipäästöjään vie!~ kymmenen vuotta", Paleokrassas kertoi. Sen mukaan hanketta voidaan muuttaa, jos tiedot sillan taloudesta ja ympäristövaikutuksista muuttuvat. mennessä kymmeneen dollariin tynnyri ltä. On sentään kysymys itämerensuomalaisten kansojen kulttuu rin perustasta. Lisäksi tarvitaan antropologian, taidehistorian ja uskontotieteen asiantuntemusta. "Ensimmäisenä pitäisi saada rahaa Äänisen kalliopiirrosoppaan tekem iseen", Poikalainen aloittaa tehtävien li staamisen. Retkellämme Poikalainen osuu paikalle, kun kalastajanuoru kai nen virittelee nuotiota pii rrosten päälle
Tutkijat eivät ole samaa mieltä. Näyttää siltä, ettei sarvikuonon poikasia enaa pyydystetä sen paremmin lahjaksi kuin myyntiinkään. Pääministerin toimisto reagoi nopeasti: metsäministeriö sai ohjeet asiasta, ja myös kansallispuistojen johtajalle on korostettu asian tärkeyttä. Leakey antoi vartijoille käskyn ampua salametsästäj iä aina ja tappamistarkoituksessa. koulutuksen sissisodankäynti in salametsästäjiä vastaan. Hän keskusteli myös jokaisen Nairobissa tai muualla Keniassa työskentelevän KWS:n virkamiehen kanssa. Vartijat ovat muutamassa vuodessa muuttuneet turhautuneista itsevarmoiksi ja tyytyväisiksi. Tut46 Nuori intiansarvikuono on joidenkin mielestä oiva lahja vierailevalle merkkihenkilölle. Kaikki muuttui muutamassa vuodessa. Vartijoita alettiin kouluttaa ja heille hankittiin uusia aseita. lusta kiinnostuneita ihmisiä. Luonnonsuojelun kannalta ilahduttavinta on suippohuulisarvikuonon alamäen pysähtyminen ja kannan kääntyminen nousuun. Leakey siirrettiin Englantiin erääseen Nottinghamissa sijaitsevaan sairaalaan. Puistojen ajoneuvot korjattiin tai niiden tilalle ostettiin uusia kulkuvälineitä. Leakey kävi kaikilla Kenian merkittävillä suojelualueilla, puhui niiden johtajien ja tavall isten vartijoiden kanssa ja otti selvää kunkin alueen ongelmista. Salametsästys rehotti ja matkailijoita ryöstettiin ja jopa tapettiin maan kansall i spuistoissa. Ihmisen muinaisten sukulaisten tutkijana ja Kenian kansallismuseoiden johtajana kunnostautunut Richard Leakey nimitetti in 1989 yllättäen Kenian luonnonsuojeluviraston johtajaksi. Kirjeessä hän pyysi pääministeriä lopettamaan sarvikuonojen lahjoittamisen ja myymisen eläintarhoihin ulkomaille. Leakey odottaa kärsimättömänä pääsyään pois sairaalasta. Puistomaksujen tuotto on lisääntynyt, vaikka matkailijoiden määrä on pienentynyt. Rov iot sytytti Kenian presidentti Arap Moi. Työt seisovat ja ongelmat kasautuvat johtajan ollessa poissa. vsk.. Puisto on menettänyt 102 sarvikuonoa 12 vi ime vuoden aikana. "Emme yksinkertaisesti tiedä, kuinka monta sarvikuonoa maassa elää, joten emme myöskään voi antaa niitä pois", sanoo nepalilainen eläintieteilijä Pralad Yonzon. Viime vuosina puistosta on pyydystetty ja luov utettu kaksi sarvikuonoa vuodessa. Leakey järjesti parisataapäisen vartijoiden iskujoukon Leakey kiinnitti maailman huomion salametsästykseen poltattamalla 18 miljoonan markan arvosta norsunluuta 1989. Salametsästäjät tappoivat näistä 22, yli puolet kuoli luonnollisesti ja peräti 23 myytiin tai lahjoitettiin vieraileville valtionpäämiehille. Kaikki eivät pitäneet Leakeyn voimakkaista menetelmistä, mutta ne toimivat. Leakeyn jalat vahingoittuivat, kun hänen ohjaamansa pienkone murskautui maahan. ULKOMAILTA Richard Leakey toipuu Kenian luonnonsuojeluviraston (KWS) johtaja Richard Leakey toipuu hyvää vauhtia vi ime kesäkuussa saamistaan vammoista. Leakey ideoi ja järjesti 1989 ja 1992 mediatapahtumat, joissa poltettiin kymmeniä tonneja salametsästettyä norsunluuta. Osa viraston henkilökunnasta erosi, osa erotettiin, ja tilalle palkattiin uusia, suojeRichard Leakey on onnistunut vaikeassa tehtävässään: salametsästys on vähentynyt Kenian suojelualueilla. Chitwanin kansallispuiston perustaminen ja tehokas vartiointi pelastivat lajin. Leakey myös päätti nostaa puistojen maksut ulkomaalaisille matkailijoille moninkertaisiksi. Yonzon huolestui asiasta niin paljon, että kirjoitti pääministeri Girija Prasad Koiralalle. Se lisääntyi nopeasti , ja viimeisessä laskennassa Chitwanin sarvikuonojen maara oli noussut 45:stä 350:aan. kijat ja suojelijat ovat huolissaan. Hänen vasen jalkansa amputoitiin polven alapuolelta, ja hänen oikea jalkansa on leikattu useaan otteeseen. Salametsästys on vähentynyt puistoissa jyrkästi, samoin matkai I ijoiden ryöstöt. lnter Press Service SUOM EN LUONTO 10/93 52. Salametsästäjät olivat tappaneet intiansarvikuonot lähes sukuputtoon Nepalista 1960-luvulla. Juha Valste Lahjoitetaanko sarvikuonot loppuun Nepalista
Padon alle jäävä 20 000 asukkaan Wushan taas rakennetaan uudelleen ylemmäs vuorille, ja sinne sijoitetaan ympäristöstä 60 000 talonpoikaa. giin. Grönlannissa on manne,jään syväkairauksilla päästy tunkeutumaan yli JOO 000 vuoden päähän menneisyyteen . Maailman suurin pato Kiinaan suunnitellaan patoa, joka kilpailisi mahtavuudessa Kiinan muurin kanssa. Padosta kärsisi myös kiinanalligaattori, rosopyonainen ja eräs sampilaji. He uskovat, että evakkojen siirto uighuurialueille on poliittinen toimi, ja että Kiinan hallitus yrittää lisätä kiinalaista väestöä Sinkiangissa. Myös miljardien dollarien suuruiset "energiatukiaiset" pitäisi poistaa, jolloin laitosten olisi pakko tehostaa toimintaansa. Tutkijaryhmän mukaan muutokset voivat olla erittäin nopeita: Eem-kausi loppui, kun lämpötila laski 14 astetta kymmenessä vuodessa. vsk. Grönlannin jäätiköillä tehdyt kairaukset viittaavat kuitenkin siihen, että entistä lämpimämpi ilmasto on ainakin PohjoisEuroopassa myös entistä epävakaisempi. Ilmaston lämNew Scientist, 28 August peneminen voi merkitä myös äkillisten muutosten lisääntymistä. Kiinanjokidelfiini elää enää vain Jangtsejoella. Sen valmistumistakin on odotettava 20 vuotta. Jakson sisällä oli useita ennestään tuntemattomia kylmiä kausia, jotka kestivät 70:stä aina 5 000 vuoteen. Eläimet häviävät, tulvat jatkuvat Pato uhkaa myös Jangtsen eläimiä. Uusi pato lisäisi jokiliikennettä ja teollista toimintaa Jangtsen varrella. Siirrettävien ihmisten määrä saattaa olla lähes kaksi miljoonaa, sillä maa padon alajuoksulla köyhtyy viljelyskelvottomaksi. Lisäksi jokilaivojen potkurit ja teollisuuden Jangtseen laskemat myrkyt uhkaavat valaita. Evakkoja Pato luo yli 600 kilometrin pituisen tekojärven, jonka alle jää toista sataa kylää ja 320 neliökilometriä hedelmällistä maata. Jani Kaaro 47. Niiden todennäköisenä syynä pidetään Pohjois-Atlantin virran (Golf-virran) 1 ajoittaista häviämistä, mikä < saa myös kylmän Grönlannin virran ulottamaan vaikutuk"" sensa entistä etelämmäs. Kiinan hallitus suunnittelee siirtävänsä noin puoli miljoonaa Jangtsen jokilaakson evakkoa Pohjois-Kiinan kylmään ja kaukaiseen SinkianSUOMEN LUONTO 10/93 52. Eräät viranomaiset ihmettelevät, mistä nelinkertaistuvassa kaupungissa löytyy työpaikkoja vuoristossa ei ole maata viljelijöille. Hallitus väitti tulvien päättyvän, kun Gezhouban patoa rakennettiin, mutta Jangtse tulvi yli äyräidensä viimeksi kaksi vuotta sitten. Maailmanpankin tutkimusten mukaan Kiinan energiahuoltoa voitaisiin parantaa tehostamalla vanhoja teollisuuslaitoksia, jotka kuluttavat kaksi kolmannesta maan energiasta. Tutkijoiden arvioiden mukaan niitä on jäljellä noin 150 yksilöä ja laji häviää, ellei padon rakentamista estetä. Jangtsen pato on jakanut mielipiteitä Kiinassa ennennäkemättömällä tavalla. Leutoon ilmastoon tottuneet riisinviljelijät eivät muuttaisi, jos saisivat valita. Valmistuttuaan Jangtsen pato tuottaisi energiaa 84 miljardia kilowattia vuodessa. Monikansallinen tutkijaryhmä kairasi mannerjäätiköstä näytteet, joiden avulla ilmaston lämpöti la selviää 250 000 vuoden ajalta. Li Peng menettäisi kasvonsa, jos padon vastustajat voittaisivat. Jos hallitus tyytyisi rakentamaan pienempiä patoja muualle, tuloksia saataisiin jo parin vuoden kuluttua. Lämpökauden sisäiset vaihtelut eivät olleet aivan näin suuria. Taivaallisen Rauhan Aukion verilöylystä vastaava Li Peng on padon innokkain kannattaja, ja koko hanke on paljolti henkilöitynyt häneen. Jangtsen varret tuottavat reilun kolmanneksen Kiinan ruuasta. Viljelysmaata tuhoutuu myös kaukana Shanghaissa: pato hidastaa joen virtausta, jolloin merivesi työntyy jokisuuhun suolaten rannat. Padosta on tulossa muistomerkki näille kolmelle kiinalaiselle suurmiehelle. Energia On vaikea ymmärtää, miksi pato pitää rakentaa. Jokidelfiinien elämää on haitannut Jangtsen toistaiseksi ainoa pato, Gezhouba, joka on tukkinut niiden reitin lisääntymisaluei lleen. Kiinan kansantasavallan perustajaa Sun Yat-Seniä on pidetty patoajatuksen alkuperäisenä isänä. Energiaa hukkaantuu laitosten huonoon kuntoon ja laitteistojen ala-arvoiseen laatuun. Myös Mao Tse-Tung käyskenteli toiveikkain mielin tulevalla patoalueella runoilemassa, miten jumalatkin vuorten päällä ihmettelevät jonakin päivänä uutta, mahtavaa patoa. Kiinan hallitus väittää, että pato estäisi Jangtsen tulvimisen, joka on ollut jokivarsien asukkaiden riesana ikimuistoisista ajoista lähtien. ULKOMAILTA Ilmasto lämpenee epätasaisesti Ilmaston on arveltu kasvihuoneilmiön voimistuessa lämpenevän varsin tasaisesti. Ammatiltaan hän on sopivasti vesirakennusinsinööri. Se vastaa 40 miljoonaa tonnia kivihiiltä. Kiinalaisten tutkimusten mukaan patohankkeiden alta siirretyistä ihmisistä noin 30 prosenttia on ajautunut slummeihin kerjäläisiksi. Viimeksi vuonna 1954 Jangtse yltyi hirmutulviin ja surmasi 30 000 ihmistä. Sinkiangin etninen vähemmistö, islaminuskoiset uighuurit, ovat protestoineet voimakkaasti. Kairaus oli tähän asti täydellisin. Jangtsen varrella sijaitsee lisäksi uhanalaisen lumikurjen muuttolevähdyspaikkoja sekä jättiläispandan kotiseutu. Se osoitti, että aikaisemmin vakaan lämpimänä pidetty Eem-lämpökausi hieman yli 100 000 vuotta sitten olikin luultua paljon epävakaisempi. Kun patoasia tuotiin viime huhtikuussa kansankongressiin, kolmannes edustajista pidättyi äänestämästä. Padon vastustajien mukaan monumentista tulee lyhytaikainen, si llä viimeistään viiden vuoden kuluttua rakentamisesta pato on purettava valtaisien tulvien estämiseksi. Outo tilanne kansankongressissa, jonka päätökset ovat tavallisesti yksimielisiä. Viime kädessä Jangtsen pato on kuitenkin arvovaltakysymys. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan padot kuitenkin jopa lisäisivät tulvia
Joskus toivoin, ettet olisi niin arka ja epäluuloinen, sillä siitä on ollut sinulle paljon harmia. Perusongelmaa se ei mielestäni vielä kuitenkaan ratkaise. Ja sitä paitsi munarosvoilla on tarkat silmät. Luonnontuntemu ksen ja -kunnioituksen oppimiselle on enemmän haitaksi kuin hyödyksi, jos se sidotaan vain johonkin oppiaineeseen (jonka tuntimääristä sitten taistellaan). Väh intä mitä voin muistoasi kunnioittaen tehdä, on puolustaa veljiäsi, heidän valtakuntaansa ja kaikkia heidän valtakuntansa luontokappaleita. Olet antanut minulle voimaa ja vahvistanut luontoa syvästi ihailevaa ja kunnioittavaa elämänasennettani. Pahanil kinen ihminen voisi kysyä, eivätkö kedot juuri edusta virsukulttuuria kauneimmillaan. Tänä kesänä olin onnellisempi kuin koskaan. Tiesin, että surun päivä on lähellä. Syvä masennus täytti mieleni ja rai vo. Luokasta luontoelämyksiin Olen yhtä huolissani lasten ja nuorten saamasta luontoopetuksesta kuin Heikk i Pönkä (SL 9/93: Lapsi ja luonto), mutta huomauttaisin, ettei opetus varsinkaan ala-asteella ole pelkästään tuntimääriä, oppiaineita ja oppikirjoja. Tuo puhdassointinen, salaperäinen huutosi kantoi järvenpinnasta kimpoillen kaikkien eläväisten korviin. Tästä syntyy "arvotyhj iö". Samanlaisen pienen, kohtalokkaan sievän reiän kalloon. Oppimateriaaliksi opettaja voi ottaa muutakin kuin perinteisiä koulukirjoja. SL:n toimitus toteaa, ettei lehti edistä kertakäyttökulttuuria eikä koneistumista, mutta ei vaadi paluuta tuohi virsuja savu pirttikulttuuri inkaan. Jos et ollut näkösällä, kuulin äänesi. Heikki Pönkä ehdottaa paluuta "vanhaan konkreettisempaan opetustapaan". Aineellisesta hyvästä luopumista. Luontoon menemistä ja luonnosta oppimista on edelleen lisättävä ja opettaj ia innostettava siihen kaikin tavoin . Mauri Leivo Espoo jne. Olet antanut minulle enemmän kuin paljon. Kuolemasi tuli kuin salaman isku taivaalta. Ja näitä ihmisiä on paljon. Heitä uhkaa itseään luonnon osaseksi kutsuva olio, joka todellisuudessa on luonnosta vieraantunut, luonnon pahin vihollinen. Ymmärrrän, että se on pitkän ikäsi salaisuus ja ettei sinulla ole kovinkaan hyvää suojaväriä, jonka varaan jättäytyä vaaran uhatessa. Fyysisesti raskaampaa ja rajoittuneempaa elämää. Se on enemmän kuin osiensa summa; se on verkosto ja jatkuva virta. Linja on varmasti oikea. Olisin miltei voinut siltä seisomalta tehdä saman tappajallesi. Ihminen. Toivottavasti hän ei tarkoita tällä lajien ja niiden tieteellisten nimien pakko-opettelua. Brundtlandtin kestävän kehityksen kom itea). Tai jälkeläisistäs i, joille olit hakemassa elämän rav intoa. Moni veljistäsi on saanut väistyä ja monella on edessään sama kohtalo, jos ei huomenna niin ylihuomenna. Iskuun valmistautuvaa kobraa muistuttavan siluettisi näkeminen oli aina yhtä sykähdyttävä kokemus. Tältä pohjalta ympäristönsuojelun opettaminen kouluissa olisi helpompaa: oppilaat tietäisivät jo, mikä on ihmisen paikka ja mi ksi ympäristönsuojelu on tärkeää. Valtakuntasi ei enää vähään ai kaan ole ollut sama kuin ennen. Lienee epärealistista odottaa ihmisten muuttavan hetkessä kulutusja tuotantotottumuksiaan ympäristöystäväl I isiksi. Sinua on uhannut jo pitkään suuri vaara. Ihminen ei ole tottunut olemaan alamaisena. vsk.. Olet myös auttanut olemaan sortumatta turmiolliseen hyvänolon tunteeseen, ikään kuin asiat olisivat hyvin, ikään kuin ihminen olisi muuttunut edukseen. Yhä enemmän opetuksen laatu on kiinni opettajan taidoista ja innostuksesta. Luontoakin hajotetaan ja hallitaan. Länsimainen ajattelu karsinoi ja erottelee eri elämänalueet toisistaan. En tarkoita tällä suo-oj itusta, metsänhakk uita tai soranottoa, vaan ihmisen luontokäs itystä. Eikä minulla pitäisi olla kanttia sanoa asiasta mitään, käytän polttomoottori sta voimansa saavaa ruohonleikkuri a itsekin. Se olisi ollut enemmän kuin oikein sille. Siellä oli tilaa katseellesi, pitkälle sukelluksellesi ja raskaalle lennollesi. Onneksi munasi ovat sentään maastonväriset, mutta ky lmän sattuessa munan värillä ei ole paljoakaan merkitystä ne paleltuvat yhtä kaikki. Hajota ja hallitse -menetelmä kasvatu ksessa tuottaa tehokkaasti kuuliaisia tuotantoelämän palvelijoita ja kuluttajia, ei oman itsensä tuntevia kokonaisia ihmisiä. Mennyttä on aika, jolloin sinä ja veljesi hallitsitte lukumääräisesti näitä vesiä. Lyijynharmaan niskasi kaari oli täydellinen ja se paljasti sinut kilometrienkin päästä, jostain väreil yn takaa. Monet eivät siitä piitanneet, mutta minä suljin silmäni ja kuuntelin ja hengitin sitä. Käytetään koneita ja kulutetaan kerralla, mutta entistä vähemmän. Näkemisestäsi tuli huume. Opettaja voi varsin vapaasti ylittää oppiaineiden rajoja. .. Tänään luokat liikkuvat luonnossa enemmän ja vapaammin kuin vielä muutama vuosi sitten. Huomasin valtakuntasi arvon ja rikkauden, ja näin vaivaa saadakseni selville valtakuntasi rajat. Sinänsä kiistelyn aihe moottorivoiman käyttö kedon kunnostamisessa ei varmaankaan ole maailman tärkein. Olet asunut vanhempiesi valtakunnassa paljon kauemmin kuin ihmiset, mutta sen ihminen haluaa unohtaa. Luonto käsitteenä ei tule läpiselitetyksi nimeämällä ja luettelemalla sen kaikk i eliöt. Esa Mäkinen luontoliittolainen Helsinki Viikatteita ja virsukulttuuria Keskustelu kedoista ja kertakäyttökulttuurista (SL 9/93) jäi jotenkin vaivaamaan. SL:n vastaus näyttää olevan pienempi paha. Lajituntemus on vain luonnontuntemuksen ja ihmisen luontokäsityksen yksi osa. Ja niiden rajojen sisäpuolella vaadin sinulle rauhaa ja elintilaa. Muutos on ollut liian kii vas, vaistonne eivät ole ehtineet vastaamaan siihen. Se oli sinun valtakuntaasi ja siellä liikuin alamaisenasi, nöyränä ja huomaamattomana. Mutta arkuudestasi olet saanut maksaa kalliin hinnan. Ihmisen läsnäolo näkyy ja kuuluu yhä voimakkaammin kotivesilläs i. Sanon silti . Tässä tullaan pienemmän pahan toimintalinjan ongelmaSUOME LUONTO 10/93 52. Toimintatapa tuotanto ja kulutus täytyy uusia. Näin sinut kotivesilläsi useammin kuin tähän asti yhteensä elinpäivieni aikana. Usein olet joutunut vaaraa epäillessäsi lipumaan pesältä ja jättämään munasi avoimesti pesäpahnalle. Jalosukuinen, ylväsryhtinen, alkukantainen. Maapallon ekosysteemien palautumiskyvyn pelastamiseen ei riitä teollisen maailman ihmisten toiminnan korjailu (tätähän esittää mm. Ei myöskään pidä jättää luontoopetusta vain koulun tehtäväksi, oli sen määrästä ja tasosta mitä mieltä hyvänsä. En kuitenkaan ole pahanil kinen vaan vain hämmentynyt: jos ei kertakäyttöä eikä savupirttiä niin mitä sitten. Näiden luonteva ja mahdollisimman omakohtainen, elämyksellinen sisäistäminen (ei vain tiedon taso lla) on mielestäni tärkein luonto-opetuksen ja miksei ihmisyyden opettelunkin tavoite. Tiesin, että vielä tulee päivä, jolloin sulava olemuksesi ei enää särje veden peiliä. Se haluaa olla kuningas ja omistaa valtakunnan. Se merkitsee meille etuoikeutetuille kehittyneiden (?) maiden ihmisille väistämättä rajujakin muutoksia. Valitettavasti tiedämme kaikki, ettette voi vaistoillenne mitään. En unohda sinua koskaan. Sinun veljinesi on joko sopeuduttava tai väistyttävä. En halua vähätellä laji tuntemuksen merkitystä, mutta jotain paljon oleellisempaa ja vapauttavampaa lapsi ja nuori löytää luonnon prosesseista: ravintoketjuista, ei iöiden vuorovaikutuksesta, evoluutiosta, 48 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Kuikka in memoriam Olit selkävesien aristokraatti . Olit valinnut kotivetesi kauniilta alueelta, suurelta, kirkasvetiseltä selkävedeltä. Kuulin siitä kaveriltani . Tässäk in asiassa kasvatusvastuu on vanhemmilla. Voin kuvitella miltä tuntuu puolisostasi, jonka kanssa käv it kalassa viimeisen kerran tulevalla hautapaikallas i
Hans Hästbacka on kuvannut Bergön kivikkoisen maiseman kesällä 1984 ja 1993 . Räntää satelee hiljakseen. " Kivimaailmaan" on kohoamassa kalastusmökki. Joutsenpari levähtää järvellä matkallaan etelään. kulttuurissakin voi olla jotain tähän päivään sopivaa. Lankojen puretuksessa käytetään suuria määriä suoloja, joista kromi-, tinaja rautayhdisteet ovat hyv inkin haitallisia, pakkausmerkintöjen mukaan jopa ensimmäisen luokan myrkkyjä. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. Mutta muuttuuko määrä laaduksi. Ulkona ruska on parhaimmillaan. Viheraavikoilla kävelev iäkään ei liene syytä heittää ensimmäisellä kävyllä. Kasvija sienivärjäykset ovat vanhoja menetelmiä, joita markkinoidaan luontoystävällisinä, ns. kohtaan. Kun päivä jo pitenee talvesta kevääseen. vsk. Siitä miten kavahdettavassa virsuJÄLKEENI Etsimme luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Vaikkapa kedon kasvattaminen. Ja kuinka kedon eteen ponnisteleva, uutta ja vanhaakin opetteleva ihminen samalla oppii jotain ihmisen ja luonnon tasapainoisen suhteen vaatimuksista. Suvaitsemattomuus ja leimojen lyöminen. Missään tapauksessa ei saa jättää mainitsematta asian vaarallisuutta lehdessä, jonka ilmestyminen samastetaan luontoa ja elämää suojelevaan tiedottamiseen. Linjahan perustuu siihen ajatukseen, että voimme toimia ympäristöystävällisesti luopumatta oikeastaan mistään. Isoja asioita joiden edessä ihminen tuntee itsensä todella mitättömäksi. Esteettisesti keto on varmasti miellyttävämpi, mutta riittääkö estetiikka perusteeksi kertakäyttöön ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön. Nykyaikaisina versioina ne eivät kuitenkaan ole kenen hyvänsä haitatta hallittavissa. siinä, että kasvivärjäyskursseja pidetään usein kauniissa ulkoilmaympäristössä puhtaan joen tai järven rannalla, jossa myös huuhtelu tapahtuu. Ehdottomuus. Vaan onko se parempi kuin kokonaan rauhaan jätetyn niityn. Paula Lehikoinen Forssa Kiitos tarkasta huomiosta. Ja ennen kaikkea: riittääkö aika. Lamautumista parempi vaihtoehto on tietenkin pienikin toiminta. Tilanteen ristiri itaisuus tulee esille mm. SUOMEN LUONTO 10/93 52. Jukka Heikkinen Lentiira Värjäyksen haitat kerrottava Artikkeli Kauniita värejä sienimetsästä (SL 8/93) herätti kysymyksen, miten tarkoin kirjoittaja tietää aiheestaan. Kromi-, tina-, rautaja jopa kupari yhdisteiden mainitsemisen yhteydessä olisi tietenkin pitänyt puhua myös niiden myrkyllisyydestä ja mahdollisesta ker49. vihreinä menetelminä. Ja omasta kokemuksestani uskallan väittää, ettei sen käytön oppiminen vaadi ylivoimaisia ponnistuksia. Kedon ekotase on parempi kuin jyrsityn nurmikon. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA !ENNEN Suurin osa Vaasan saaristosta on jo rakennettu, mutta siellä täällä ulkosaaristossa on vielä rakentamattomia rantoja ja luotoja. Tietysti haitallisten päästöjen osuus yhteiskunnan kokonaispäästöistä on häviävän pieni, mutta harhaanjohtavaa tiedotusta ei mielestäni kuitenkaan saisi olla. Annetaan luonnolle mahdollisuus kukin omalla tavallamme. Ei kai kedolla kulkijoiden pitäisi toisiaan karnpittaa, vaikka ajattelevat ja tekevät eri tavoin. Vanhaa armeijan sanontaa soveltaen: hi ki säästää luontoa ... Rehellisesti sanoen: koko tämän kirjoituksen pontimena on se hämmennys joka syntyy ympäristökeskustelua seuratessa. Senkin valmistaminen rasittaa ekotasetta, mutta työkalu lienee tässä suhteessa todellakin pieni paha. Haluan joutsenten palaavan seuraavilla räntäsateilla. Aivan oikein kirjoittaja huomauttaa höyryjen mahdollisesta haitallisuudesta. Kromia ei saa talousvedessä olla lainkaan. Ja annetaan toisillemmekin tilaa elää ja hengittää. Elämä kun ei aina muutenkaan ole kaikkein helpoin laji. Nyt avuksemme rientää virsukulttuuri viikatteen muodossa. Joku viisaampi voisi filosofo ida aiheesta paljonkin
Molempien lisääntymisikäisten emojen katoamiselle ei ole luonnollista syytä. Ilman Suomen lähialueiden tehokasta poikastuottoa tämä ei olisi ollut mahdollista. Pelkällä alunalla purettaen eri sienistä ja kasveista saa hyvin monenkirjavia sävyjä eikä myrkyllisiin kemikaaleihin tarv itse turvautua. Näissä tapauksissa on oletettava kummankin emon hävityksen onnistuneen. Uutisessamme oli valitettavasti virheitä. vsk.. Rovaniemen kotka-arkiston tuoreiden tietojen mukaan Suomessa tunnetaan edelleen alle 200 asuttua reviiriä. Kotka vaatii tavallisesti reviirin, jonka koko on 100-300 neliökilometriä. Enin osa keskeytyneistä pesinnöistä johtuu ihmisen häirinnästä, vaikka tarkastaja ei löydä todisteita. Kotkia ammutaan poronhoitoalueella kuukausittain. Pekka Peltoniemi kotkanpesäntarkastaja Rovaniemi Kiitos tarpeellisista korjauksista. Pelkosenniemellä 6. Kolarissa löytyi kesäkuussa hyvin kätketty, ammuttu kotka ojan perkauksen yhteydessä. Ne ovat usein sananmukaisesti ki ven alla. Vainon jatkuessa nykyisellään ei ikävä kyllä ole toiveita kotkien levinneisyysalueen merkittävästä laajentumisesta Etelä-Suomeen. Lisäksi asuttujen reviirien määrä oli jostakin syystä kaksinkertaistettu. Pudasjärvellä elokuussa tavoitettiin radiolähettimellä varustettu kotkanuorukai nen ammuttuna hakkuuaukiolta. Tulos on perin huono esimerkiksi merikotkat saivat ilmeisesti ensimmäisen kerran Suomen linnuston historiassa enemmän lentoon päässeitä poikasia kuin maakotkat. TÄMÄN PÄIVÄN SANOJA METSÄNHOIDOSSA OVAT HIIL\0101(5\0ITASE, 8\0L061NEN MONIHUOT0\5UU5 JA EKOL061NEN KE'!>TÅVVYS.'l SUOMEN LUONTO 10/93 52. Kansakoulun luonnontiedon kirjassani puoli vuosisataa sitten oli mm. Kadonnut se ei vielä ole, mutta uhanalainen. kuva kotkasta. Kotkat pariutuvat nopeasti uudelleen puolison kuoltua ja ovat siksi säilyttäneet niukan kantansa tässä paineessa. ÄLKÄÄ ROUVA Kll.::rn VlrfSIKÖ KÄYTTAÄ TUOaA IKAVÅÄ E.':>1t-llSTORIALL\STA TERHIA .. Suomen kotkaparien määrä on 200 tienoilla, ja kotkat tuottivat tänä vuonna noin 70 lentopoikasta. Jostain syystä kotkat eivät ole vallanneet takaisin entisiä asuinalueitaan sielläkään, missä tilaa löytyisi. Puuttuvatko täältä sellaiset erämaat, joita kotka tarvitsee. Yksi kotkapari hallitsee keskimäärin yli UHÅ\JALAl9TEIJ ELINY'l--1P~IS"Tt5r SUOJELLAAN, RUt,6A<;L.AJISIA SEKAHETSIÅ SU~ITAAN, KOLOPULIT JATETAÄN PVSiYYN, 1-\Al!>EMAN HARMONIAA V.M\.l'f'MN, ARVOKKAAT L.UONTOl<OHTEEr RAU 1-\0ITerAAJ-J, HlKTIA '<HÄ VA>N JAK?~AAN JAlAHM TEH011eT5ÄTALOUOE!oTA.~' 50 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA kahta pesaa, Ja osa pesistä on pitkään ollut autioituneina. Sellaisia eturistiriitoja kuin Lapissa on, ei luulisi olevan etelässä. Alueella pitäisi olla muutaman neliökilometrin aivan rauhallinen paikka pesälle. Ilmitulleet tapaukset ovat vain jäävuoren huippu; tapetun kotkan löytyminen on sattuman varassa. Kuvatekstissä luki : Kotka, katoava ilmojen valtias. Ki,joituksen enimmäispituus on 45 koneki,joitusriviä (2 700 merkkiä). Erityisesti kromi kertyy eliöihin, ja eräät sen yhdisteet voivat aiheuttaa syöpää hengitettyinä. Se on aikanaan hävinnyt eteläisestä Suomesta. Liitä ki,joituksen mukaan nimesi ja osoitteesi. Antti Anttila Mynämäki Kyllä kotkalle tilaa löytyisi etelämpääkin ei tosin kovin monelle parille. tusta etelämmäksi nykyisiltä esiintymisalueilta. Toimitus Kirjoita mielipiteesi lyhyesti. Toimitus Kotkia etelään. Toimitus lyhentää tekstejä tarvittaessa. Toimitus Kotkia ammutaan kuukausittain Numerossa 9/93, sivulla 9 annettiin perusteettoman valoisa kuva kotkiemme häirinnästä: "Ainuttakaan kotkan ampumista ei tullut tietoon". Luku 400 on Suomesta löydettyjen maakotkan pesien määrä. Onko harkittu siirtoistu,. Pesien tarkastustyössä tuli menneenä kautena taas vastaan kokonaan autioituneita rev iirejä. Sienija kasvivärjäyksestä ei tarvitse eikä pidäkään täysin luopua, ovathan luonnon väriaineet kuitenkin turvallisempia kuin synteettiset värit. Nimimerkkiä käyttävien ki,joittajien henkilötiedot jäävät vain toimituksen tietoon. Siirtoistutuksia kerrotaan suoritetun, mutta niiden paikkaa ja tuloksia emme tiedä. tymisestä eliöihin. kesäkuuta löysi tarkastaja myrkytetyn kotkaemon pesän läheltä
Nid., ovh 158 mk ~ / POHJOINEN Anneli Meriläinen PAANAJÄRVI ' Kuvateos 1930-luvun Paanajärvestä. ,.,r?,ir-'/J J.f( .. Toimittaneet: Markku Heikkilä, Seija T uulentie, Pertti Sillanpää Kirjaan on koottu olennaisia kysymyksiä viime vuosien ympäristökeskustelusta ja asiantuntija-arvioita niistä ilmiöistä, jotka vaikuttavat Pohjois-Suomen ympäristön tilaan. A.R v1 -,c,,·.,,,.,11 Ympäristön tila Pohjois-Suomessa. Kirjassa on yli 150 kuvaa yksityiskohtaisine kuvateksteineen ja vaikuttavia kertomuksia 1870-luvun Petsamon karjalaisten elämästä. Sid., 240 mk. Sid., 245 mk ILMA, VESI, ENERGIA PAANAJ .. Sid., 285 mk LIMINGANLAHTI Kuvat Raimo Hämeenaho, teksti Juha Markkola, Arvo Ohtonen, Mikko Ojanen, Jorma Pessa, Jouko Siira. ,.. f 1 i Eero Murtomäki MERIKOTKIEN ELÄMÄÄ Kuvateos merikotkista. , .. Sid., 320 mk Reijo Rinnekangas EUROOPPALAINEN YÖ European nights Valokuvakirja hiljaisen Euroopan löytämisestä. ,Ut1 ~: Matti Valta VALON METSÄSSÄ Kuvateos, joka kasvaa kaiken kattavaksi kokemukseksi elämästä. Sid., 240 mk Martti Blåfield, Kiri! Sergejeff PETSAMON KUVIA Hannes Pukki Petsamon karjalaisten ja kolttien luona 1929-1939. Liminganlahti-kirja esittelee Liminganlahden Suomen suurimman ja arvokkaimman lintuveden maisemia. Sid., 285 mk At1rn V
Maailman uhanalaisten eläinten 3. Kirjan valokuvista suurin osa on Suomen parhaitten luonnonkuvaajien otoksia, ja puutteet on täydennetty ulkomaisilta kuvaajilta. Tuoreen Metsätalouden ympäristöoppaan käytännön ohjeisto on suunnattu henkilöille, jotka viime kädessä, monitoimikoneen ohjaimissa, päättävät monimuotoisuuden säilymisestä talousmetsissämme. Niihin kuuluvat mm. Lopputulos on oikeastaan odotettu: kirjan tekstien ja kuvituksen laatu ylittää kirkkaasti Metsähallitus on julkaissut oman pienen Uhanalaiset-oppaansa, jossa esitellään laitoksen valitsemat kymmenen kohdelajia ja niiden suojelu. Jotkut kuvat ovat entuudestaan tuttuja, mutta useimmat eivät. Turhia kuvia ei juurikaan löydy. Siksi on kirjoittajien mukaan tärkeää luoda kansallispuistojen käytölle selvät peliSUOME LUONTO 10/93 52. Oppaan suositusten tarkentamiseksi tarvitaankin tutkimusta, joka tulee suunnata ennen kaikkea huonosti tunnettuihin eliöryhmiin, kuten selkärangattomiin. Syiksi suunnanmuutokseen pääjohtaja Pentti Takala mainitsee oppaan esipuheessa kansalaisten lisääntyneen valveutuneisuuden, kansainväliset sopimukset, ja vaikkei hän itse sitä korostakaan, todennäköisesti tärkeä syy on metsäteollisuuden tuotteiden ostajien vaatimukset "ekologisemmasta" puuntuotannosta. osa on asiallinen ja kaunis esitys Suomen uhanalaisista eläimistä 1990-luvun alussa. Y mpäristöoppaan perusajatuksena on, että hoitotoimet on suhteutettava metsän luonnolliseen vaihteluun. Kuvat kertovat lukijalle sellaisesta Suomesta, jota on jäljellä enää pieninä pirstaleina. Maailman uhanalaiset eläimet -ki1jasarjan kolmas osa esittelee Suomen eläimiä. Teoksessa esitellään kaikki uhanalaiset selkärankaiset. Minua kiehtoi eniten uppoutuminen vieraaJnpien eläinlajien elintapoihin ja siihen, miksi ne ovat uhanalaisia. Esimerkiksi lahopuun määrästä hakkuualalla voidaan vain todeta, että keloja ja pökkelöitä tulisi jättää "paljon". Puiston tulevaisuutta pohtivassa luvussa puututaan luonnonsuojelun ja muiden käyttömuotojen välisiin ristiriitoihin, jotka eivät aina ole yhteensovitettavissa. iissä saattaa siksi kasvaa lajeja, jotka eivät ole sopeutuneet kulouudistumiseen. Ratkaisu on tietenkin ilmiselvä: hakkuutavoitteita on alennettava. Oppaassa määritellään metsähallituksen ideologia, jonka mukaan metsien käyttö nojautuu ekologisiin periaatteisiin. Oppaan suositukset tukeutuvat kiitettävästi ajankohtaiseen tutkimukseen. Ruotsalaisten kokemusten perusteella vastaavanlaisten suositusten toteuttaminen aiheuttaa metsäteollisuudelle enemmän kustannuksia kuin säästöjä. Teoksen kirjoittajat ovat tunnettuja tutkijoita, jotka todella tietävät omien lajiensa tilanteen. Aivan oikein korostetaan sitä, että vaikka valtaosa taigaa on uusiutunut kulojen kautta, osa metsistä on palanut erittäin harvoin tai säästynyt kuloilta kokonaan. Siksi on ymmärrettävää, että osa ohjeista on melko epätäsmällisiä. Osasyynä ovat entisestään parantuneet tiedot, mutta osittain lisäys on todellinen. Seuraava harppaus on käytännön sovellutukset. Silti teos ei· pelkästään masenna se on pikemminkin mahtava luontokokemus. Kirjan kuvitus on upea, paikoin jopa henkeäsalpaavan hieno. Levinneisyyskartat pitävät paikkansa, vaikka ovatkin joskus melko optimistisia. Täsmällisten ohjeiden antaminen on vaikeaa maantieteellisten ja metsien välistenkin erojen vuoksi. Kirjasta löytyy kosolti uutta tietoa asioita seuranneellekin. Kun jo nyt metsähallituksen hakkautavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa, miten käy tulevaisuudessa, mikäli suositukset alentavat hakkuumääriä. Kirjan esittelemien eläinten kohtalo on Suomessa vaakalaudalla. Kun edes jotkut lajit ovat tuttuja, on suojelun sisäistiiminen jokapäiväiseksi toiminnaksi helpompaa, metsähallituksessa järkeillään. Ohjeet heijastavat tietämyksen tasoa eri eliöryhmistä: petolintujen pesien suojavyöhykkeen koko voidaan antaa metrin tarkkuudella, mutta selkärangattomasta ei välttämättä tiedetä juuri tieteellistä nimeä enempää. Juha Valste Ympäristöopas metsätalouteen Kirsi-Marja Korhonen (toim.): Metsätalouden ympäristöopas, Metsähallitus 1993, 112 s. S uoj el um yöntei syydessään nämä periaatteet ovat tervetullut muutos metsähallituksen hakkuukäytäntöön. Taitto on rauhallisen selkeä. Kirja on tarpeellinen tietopaketti kotiin kuin kotiin. 52 ulkomaisten sarjatovereiden saavutukset. Monilla eläimillä on hyvinvointi-Suomessa mennyt todella huonosti. Niin ikään puiston kiintoisat perustamisvaiheet on kerrottu tarkasti; hanketta ajaneista tutkijoista ja luonnonystävistä muita ylemmäksi nousevat syystäkin Justus Manteli ja Kaarlo Linkola. Puuntuotanto ei saa vaarantåa ekosysteemin toiKIRJOJ A mivuutta eikä pitkäjänteistä tuotantokykyä. Suositukset ovat selvä edistysaskel luonnonmukaisempaan metsätalouteen. Kaikkiaan Ympäristöopas on erinomainen ensiaskel oikeaan suuntaan Suomen metsätaloutta kehitettäessä. Se on monipuolinen ja tiivis katsaus alueen luonnon ja ihmistoiminnan historiaan . Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa kirjassa valotetaan vanhimpiin ja arvokkaimpi in kansallispuistoihin kuuluvan Pallas-Ounastunturin puiston sekä sen lähialueiden menneisyyttä ja nykyoloja. Täyttä tietoa Suomen uhatuista Maailman uhanalaiset eläimet 3, Weilin+Göös 1992, 319 s. Vanhat asenteet ja toimintamallit tuntuvat siis muuttuvan. vsk.. Seudun asutushistoria, poronhoito ja muut luontaiselinkeinot, maaja metsätalous, matkailu ja tutkimustoiminta saavat muita perusteellisemman käsittelyn. Jari Niemelä Puisto historiaa pohjoisesta Anna-Liisa Sippola ja JuhaPekka Rauhala: Acerbin keinosta Jerisjärven tielle, PallasOunastunturin kansallispuiston historiaa, Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 410, 1992, 117 s. Oppaan ohjeita viedään parhaillaan metsään koulutusohjelmalla, jonka kenttäväki on ottanut pääpiirteissään myönteisesti vastaan. Lisäksi toiminta on monihyödyketuotantoa, jossa aineelliset ja aineettomat hyödykkeet otetaan tasavertaisina huomioon. Nopeita muutoksia metsien rakenteessa ei pidä kuitenkaan odottaa, sillä oppaan mukaan metsähallituksen talousmetsistä hakataan noin yksi prosentti vuodessa. Matkail'usta, puiston lähiympäristön toisesta pääelinkeinosta poronhoidon ohella, kirjassa on kosolti kiinnostavia kuvauksia alkaen vuosisadan alun kortteeri vieraista nykyajan massaturismiin. Vuonna l 985 katsottiin, että Suomessa oli 471 uhanalaista eläinlajia, mutta vuonna 1991 luku oli noussut jo 794:ään. Liitooravan, kaakkurin, kotkan, pikkutikan, isopehkiäisen, tikankontin, metsänemän, lettorikon, takkuhankajäkälän ja raidantuoksukäävän avulla metsähallitus haluaa tehdä uhanalaisten lajien suojelun tutuksi henkilöstölleen. Selkärangattomista on verijuotikas, kotilot ja simpukat, sudenkorennot ja perhoset kä itelty erikseen, ja kovakuoriaisista on yhteinen luku. Asiatietoihin voi luottaa, ja ne ovat lähellä tätä hetkeä. Erityisesti korostetaan uhanalaisten · lajien suojelua myös talousmetsissä. Tällaiset lajit voivat olla erityisen herkkiä puunkorjuun aiheuttamille häiriöille, ja siten näitä alueita tulisi käsitellä hyvin varovasti tai mieluiten ei laisinkaan. ekologisesti kestävä puuntuotanto, monikäyttö ja metsäluonnon monimuotoisuus
Esittelyt ovat keskimäärin sivun mittaisia, jolloin kuvatkin saavat kohtuullisen tilan, vähintään neljännessivun. ~ lehti ilmestyy vuodessa kuutena, A4-kokoisenaja 48-sivuisena numerona. Tekijät pyrkivät arvioimaan ihmisen ja elonkehän tulevaisuutta, ja he ovat laatineet useimmat ennusteensa niin lähelle kuin vuoteen 2025. Säteilyvaroitustaso väestölle on 150-kertainen ja hälytystaso 1500-kertainen. Kiinalaiset kierrättävät suuren osan kasvijätteistään sekä yleisjätteet ja roskat. Kimmo Kaakinen On pidettävä elämän puolta Norman Myers: Gaia elävä maapallo, Weilin+Göös, 1990, 272 s. _J z LJ..J :) V) SUOMEN LUONNON PALVELUKORTTI :t: :i Q) ·o ::::l <J1 C C (l) a-, E C '° C ... O Tilaan Suomen Luonto -lehden kaksitoista seuraavaa numeroa hintaan 25 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 290 mk (ei-jäsenet) H aluan säästöti laajaksi, joll oin tilaushinta on 235 mk (jäsenet)/(265 mk (ei-jäsenet) O Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi (jäsenmaksu v. r--------------------------fC a z i1 ·= :) ..., • N Q. Mittauskohteeksi soveltuvat esim. Maksu ps-tilille 398 57-6 os. säännöt, joissa lähtökohtana on lain hengen mukainen tavoite säilyttää kansallispuistojen luonto koskemattomana. Eino Tolvanen Kääpien aatelisto Heikki Koriranta & Tuomo Niemelä: Uhanalaiser käävät Suomessa, Vesija ympäristöhallituksen julkaisuja, sarja B, no 17, Painatuskeskus 1993, 116 s., 128 mk Suomessa kasvaa noin 190 kääpälajia. Milloin ne taas palaavat, missä pesivät ja mitä tekevät. Fossiilisia polttoaineita käsittelevä piirros ulottuu vuoteen 2800. Maahantuonti ja markkinointi: JS-tekniikka Oy, Hatanpään valtatie 14 D, 33100 Tampere, puh. Samanaikaisesti kolmannes maailman viljasta syötetään pihvika1jalle, jotta rikkaat saisivat jokapäiväisen paistinsa. ~/LYL, PL 17, 18101 Heinola, puh. Kirja esittelee värikuvin ja selkeäsanaisin tekstein 60 uhanalaista lajia; lisäksi esitellään kuusi muuta vanhojen metsien lajia ja johdanto-osassa muutama talousmetsissäkin tavallinen laji. 931-2226 221 klo 918, fax 910231-2110610. Kirja jakaantuu seitsemään lukuun: Maa, Valtameri, Perustekijät (energia, ilmasto, makea vesi, mineraalit), Evoluutio, Ihmiskunta, Sivilisaatio ja Maapallon hallinta. Maailman luonnonsuojelustrategia tähtää lajien säilymiseen sekä ilmaston ja veden kierron suojeluun. Laitteen käyttämiä litiumparistoja saat lisää mittaritilauksen yhteydessä 20,-/pari. Nyt saat laitteen suoraan maahantuojalta hintaan 295,+ postiennakkokulut 25,. Tuholaisia ja rikkakasveja torjutaan biologisesti. Vaikka kirjoittajia on monta, en havainnut ristiriitoja tekstien välillä. Kiinan väestö on nyt yli kaksinkertainen, ja melSUOME LUONTO 10/93 52. 1993 100 mk) Muutan osoitettani Peruutan til aukseni TILAAJA/f AI VAN HA OSOITE SUKUJA ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO jA -TOIMIPAIKKA 1 PUH. ::::l -' V, 2 Q. Kutakin aihetta käsitellään kolmesta näkökulmasta: käyttämättömät voimavarat, kriisit ja niiden hallintavaihtoehdot. Vuosikerta 1993 maksaa 110 mk Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton (LYL) jäsenjärjestöjen jäsenille ja 140 mk muille. Gamma-01 on erittäin herkkä: sen vaara-raja eli punaisen alueen alku on sama kuin Suomen viranomaisten keskinäinen ilmoitustaso. ;;;;: z vi -' L.1.1 l: ... Erinomaisesti edellisiä, kuviin painottuvia teoksia täydentää Tuomo Niemelän Suomen kääpien määritysopas, jota voi tilata Helsingin yliopiston Kasvitieteen laitokselta, osoite PL 7, 00014 Helsingin yliopisto. Tilaa ~-lehti ja tiedät! on monipuolinen ja ajankohtainen lintulehti, joka opastaa lintujen elintapojen parempaan tuntemiseen, aktiiviseen suojeluun ja harrastuksen syventämiseen . )AKELUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA 1 PUH. Banaaninlehdet ja sokeriruo'on kuidut käyvät kalanrehuksi ja biokaasuliesien polttoaineeksi. Runsaat piirrokset tukevat tekstiä ja ovat yleensä selkeitä. Ihmistyövoima korvaa kalliit maatalouskoneet. Gamma-01 säteilymittari on heti käyttövalmis: yksityiskohtainen käyttöohje opastaa laitteen käyttöön parissa minuutissa. Jälleenmyyjiä etsitään ympäri Suomea! M uuttolinnut lähtevät mutta minne. Samanniminen tietopaketti kartoittaa maata hetkellä, jolla ihminen uhkaa tuhota elämää ylläpitävät järjestelmät. Useat miljoonat kiinalaiset näkivät nälkää joka vuosi ennen vuoden 1949 vallankumousta. · Seppo Vuokko GAMMA 01-Sätei/ymittari joka kodin käyttömittari Gamma-01 joka kodin säteilymittarilla voit tarkistaa mahdollisen säteilyesiintymän nopeasti, helposti ja turvallisesti. ll'l .... Tekijät elävöittävät tekstejään runollisilla sananvalinnoilla: "Elonkehä, biosfääri, kiertyy planeettamme ympäri kelmuna, joka on yhtä ohut kuin kaste omenankuorella." Järkyttävät yksityiskohdat ravistelevat lukijaa: Kymmeniä tuhansia vauvoja kuolee päivittäin sairauksiin ja aliravitsemukseen. vsk. itse kerätyt marjat ja sienet sadevesi ilmatila maaperä eläinten rehu. Tavalliseen kääpälajistoon tutustumisen voi aloittaa Rymanin ja Holmåsenin kirjan Suomen ja Pohjolan sienet avulla. Tämä strategia ulottuu määräämättömään tulevaisuuteen. UUSI OSOITE Tilaajanumero osoitelipukkeesta. Muutamin kohdin, kuten kansallispuiston tutkimuksista kerrottaessa, on tekstiin jäänyt kuivakkaa raporttimaisuutta, ja onpa siellä yksi harhaanjohtava luontotietokin: 1930-luvulla istutetut kanadanmajavat hävisivät myöhemmin Pallas tunturien alueelta mutta eivät kaikkialta Länsi-Lapista. Päätoimittaja Norman Myersin avustajien luettelossa on liki 70 nimeä tieteiden eri aloilta. ruoka-aineet, mm. Ki1ja on kauttaaltaan huolellista työtä, ja sen arvoa nostavat kymmenet historiallisesti arvokkaat valokuvat. kein kaikki saavat riittävästi ravintoa. Talousmetsään suunnatulla kääpäretkellä saalis jää usein alle kymmeneen lajiin. Gaia oli jumalatar antiikin Kreikassa. Vanhat metsät ovat kääpien valtakuntaa ja parhailta suurilta suojelualueilta voi löytää satakin eri lajia. Riisisadot ovat kaksi kertaa niin suuria kuin Intiassa, mikä johtuu ensisijaisesti kastelun lisäämisestä. Uhanalaiset käävät esittelee tietenkin lajiston aatelia, josta minkä hyvänsä lajin löytäminen antaa jo aiheen pieneen juhlahetkeen. Me eurooppalaiset voisimme ottaa oppia Kiinasta, sanovat tekijät. Gamma-01 on Säteilyturvakeskuksen testaama. 918152579
Hintaan sisältyvät toimituskulut, maksan kirjan saatuani ( 10 päivän palautusoikeus). 1955 Tampereen talvipäiville osallistuu yli kolme sataa luontokerholaista. 1972 Opintopiirit ja vasemmistoradikalismi virittävät liittoa yhä voimakkaammin luonnonsuojeluun. 1958 Vuosikymmenen suurin tapahtuma on Evon kansainvälinen leiri, ja ulkomaille luodaan muutenkin yhteyksiä. Pentti Linkola kiivailee kulutusyhteiskunnasta, ja autoja takoneet luontoliittolaiset pääsevät poliisikamarille kuultavaksi. Suurimmassa osassa Suomen oppikouluja on jokin luontokerho, ja harrastusmerkkejä suoritetaan koulun biologian lehtoreille. r _____ J ____ rr_k_i_H~e~_i:m:o:n:e:n:-:•~M:.:kk=~--------------1 • . Tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen lupautuu hankkeen suojelijaksi. 1968 Luontoliittolaiset ja symbioosilaiset junttaavat Suomen luonnonsuojeluyhdistykseen radikaalin hallituksen. Ympäristömyrkyt ja ravintoketjujen myrkyt puhuttavat ihmisiä. 1970 Suomen ensimmäinen luonnonsuojelumielenosoitus järjestetään Hämeenlinnassa Luonto-Liiton talvipäivien yhteydessä. 1971 ,, /• 11\ ' Luontoliittolaiset keräävät 101.000 nimeä Koilliskaira kansallispuistoksi-adressiin. Luonto-Liiton . 50-vuotinen historia Tilaan Luonto-Liiton 50-vuotisjuhlakirjan. Liitto julkaisee Saastamonisteen. D Normaalihinta 180 mk D Olen Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestön Luonto-Liiton tämänhetkinen jäsen, hinta 120 mk Nimi: Osoite: Puhelin: Päiväys ja allekirjoitus: Luonto-Liitto m_aksaa postimaksun. Torjuntavoittoja jo vuodesta 1943 1943 Luonto-Liitto perustetaan jatkosodan aikana nuorten luonnontieteellisten kerhojen yhdyssiteeksi. 1990 Hangon Tulliniemellä luontoliittolaiset käyttävät suoraa toimintaa keskeyttäkseen Suomen eteläisimmän luonnonsuojelualueen tuhoamisen. Luontokerhot järjestävät näyttelyitä kotiseutunsa luonnonsuojeluongelmista. Soututempaukset ovat uudenlaista ympäristövaikuttamista ei enää esitelmäiltoja vaan suoraa kansalaistoimintaa. Ympäristökasvatus ja lasten luontokerhot vakiintuvat osaksi toimintaa. LUONTO-LIITTO ry T allberginkatu I D 113 Vastaus lähetys Sopimus 235/00180 00003 HELSINKI 1978 Kaikkien ympäristötempauksien äiti Saimaansoutu syntyy. Lappilaiset pelkäävät, että Koilliskairasta tulee petoreservaatti. 1963 Ympäristötietoisuutta herättelee mm. Ydinvoimaa ei vielä vastusteta, sillä neuvostoliittolainen ydinvoima on turvallista. 1993 Aktiivinen metsäliike toimii itsenäisesti, ja on keskeisesti mukana aarniometsien inventoinneissa. Keskustelu luonnon monimuotoisuudesta leviää. 1989 Luontoliittolaiset turvautuvat kansalaistottelemattomuuteen ja kiipeävät puihin estääkseen hakkuut arvokkaalla T alaskankaanSopenmäen metsäalueella. "Ympäristön tuhoajia vastaan ei taistella kukkasin", muistuttaa liiton Ympäristöaapinen. Tilaa nyt enn_akkotilauksena Luonto-Liiton 50vuotisjuhlahistoriikki! Luonto-Liiton värikkäät vaiheet ovat samalla suomalaisen luonnonsuojelun historiaa! Tilaukset myös puhelimitse (90) 694 7899.. Hangon Bengtsårissa aloitettu lastenleiritoiminta leviää muuallekin maahan. Rachel Carsonin kirja Aänetön kevät. 1982 Elämäntapa, nuukuus ja pienen ihmisen vaikuttamismahdollisuudet kiinnostavat luontoliittolaisia. Kovakantinen, runsaasti kuvitettu duotone-painettu teos ilmestyy marras-joulukuun vaihteessa. jo varhain luonnonharrastus vie voiton kemiantöistä
Sillä metsiemme hyvinvointi on meidän kaikkien elinehto . Taitaja soittaa hartaasti sooloaan, puut humisevat orkesterina samaa säveltä Metsä on meidänkin orkesterimme. i mäkin lehti on painettu ympäristöystävälliselle Publisher's Matt -paperille. 972-251 , fax 972-255 813. • y#., l04 "1tLJöMP..'r-",p 010 Metsässä soi sello. . . EJAG. Sen kuulas sointi kertoo ammattitaidosta, joka saa puun soimaan täydellisesti. EB ENSO-GUTZEIT iAISET PÄÄSTÖT VALMISTUKSESSA Varkauden hienopaperit, PL 169, 78201 Varkaus, puh. .METSAN PERUSSAVELET. . Vaalimme sitä samanlaisella hartaudella. Kun puhtaat sävelet kaikuvat metsän huminassa, syntyy täydellinen harmonia
Kastemato tulee sateisena yönä käytävästään ja ku rottelee ympäriinsä. Nimeä elaska on käytetty Suomessa vuodesta 1950. Sen sijaan syksyllä kasvaa kolmekin korvasientä jonkin verran muistuttavaa sientä. Tähän saakka lokit ovat pesineet lähisaaristoissa ja rannoilla, jotka ovat jatkuvasti tulleet rauhattomammiksi. Elaska on piikkieväinen kala, joka nykyisin sijoitetaan ahvenkalojen lahkoon kuuluvaan elaskojen heimoon. Piispanhiippa on myrkytön, mutta pohjanpiispanhiippa sisältää saman tapaisia myrkkyjä kuin korvasieniki n, ja siksi piispanhiipat on käsiteltävä korvasienen tapaan ruoaksi valmistettaessa. Ne ovat kuitenkin vähemmän poimUtsta kuin korvasieni, ja lakki on tavallisesti selvästi kaksitai kolmihuippuinen. Syksyllä korvasieniä ei ole löydetty. J. Kuinka harvinaista on korvasienten kasvaminen tähän aikaan vuodesta. Seppo Vuolanto Kastemadon syystalkoot Haravoin mökillä lehtiä kasaan ja ihmettelin, mikä mahtaa kääriä lehtiä rullalle ja kiskoa niitä maan sisään niin että rullat törröttävät kolon suusta. Se on uusi osoitus lintujen sopeutumisesta kaupunkielämään, urbanisoitumisesta. näisiltä, laidunnetuilta tai kalkkipitoisilta paikoilta. Korvasieni on kevätsieni , jonka kasvukausi myöhäisinä keväinä yltää Lapissa heinäkuun puolelle. Mitään kunnon onkaloa sen enempää kuin otustakaan ei löytynyt. Mustamörs~yn muoto voi olla hyvin korvasienimäinen, mutta väri on mustahko tai tumman tuhkanharmaa. Eipä otus taida olla sen kummempi kuin kastemato. En kylläkään tiennyt niiden erityisemmin rullaavan lehtiä (yhteen?). Vanhemmissa kalakirjoissa se on limakala ja luetaan limakalojen heimoon. Elaska-nimeä ei ole tarvinnut kaukaa etsiä, sillä 1934 ilmestyneessä K. Ainakin kissat ovat kaupungissa vaaralli sia, usein myös autot. Sekoittamalla kariketta maaperään kastemato parantaa suuresti maan laatua. Vallen Suomen Kalat -teoksessa eräästä lähisukuisesta PetsasuoMEN LUO TO 10/93 52. Vieläkö sitä on Itämeressä. Vasemmalla piispanhiippa tai pohjanpiispanhiippa laj it erottaa toisistaan varmasti vain mikroskoopilla, ja oikealla on mustamörsky. Kauri Mikkola Elaska ui syvissä vesissä Mikä kala on elaska. Sen voi löytää jopa pihanurmikolta, mutta myös metsästä hei56 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Näistä syysherkuista saattaa tulla mieleen korvasieni. Minkki ja supikoira ovat lisääntyneet ja ihmisiä liikkuu entistä enemmän, joten pesinnän onnistuminen vaarantuu . Vasta joulutammikuussa korvasienen rihmastoon alkaa muodostua itiöemien aiheita, mutta tuolloinkin ne ovat pintamaan sisässä ja vain nuppineulanpään kokoisia. Tietoja kalalokkien pesimisestä kaupunkien puissa ja katoilla on viime vuosina kantautunut melko runsaasti . Tämä on luontoiltojen harvoja todellisia vakiokysymyksiä, joka toistuu joka syksy useita kertoja. vsk.. Sienioppaita kunnolla tutkimalla vastaus kyllä löytyisi, mutta ilmeisesti varsin suuri osa ihmisistä saa sienitietoutensa toisilta ihmisiltä ja itse luonnossa liikkumalla. Jalka on myös harmaa ja syväkuoppainen ja siinä kiemurteleva hårjanteiden verkosto synnyttää sälöisen vaikutelman. Suuret loppusyksyn itiöemät saattavat kuitenkin olla hyvinkin poimuisia eikä monihuippuisuuskaan ole silloin silmiinpistävää. Ongelmaksi saattaa kuitenkin muodostua lokkien lähes kuukauden pituinen poikasaika. Poikaset hyppäävät pian kuoriuduttuaan pesästä alas ja ni iden on löydettävä turvallinen kasvupaikka. Ehkäpä kysyjä viittaakin vain yksittäisten lehtien kourumaiseen ulkonäköön. Kirjasta löysin maininnan, että joskus kalalokin pesä on suolla tavattu myös puusta. Kalalokit löytävät kaupungeista kaikenlaista ravintoa; itse asiassa ne ovat tärkeitä terveyspoliiseja. Liero vetää koloonsa lehtiä, taitaa vain välillä kerätä liian isoja vastoja, jotka eivät mahdu käytävään. Mustamörsky on myrkytön ja hyvä ruokasieni . · Seppo Vuokko Kaupunkilokki pesii puussa Työpaikkani lähellä Helsingin Pitäjänmäellä on jo ainakin kahtena kesänä pesinyt kalalokki männyssä. Hyvä niinkin, vaikka kirjojen käyttö kyllä syventäisi tietämystä. Tästä kirjoitti ensimmäisenä Charles Darwin 1880-luvulla. Kasvupaikoiltaan ja väreiltään korvasienen kaltaisia ovat piispanhiippa ja pohjanpiispanhiippa. Kuka on tämä nurmikon vieras. Nämä lokit olivat hyvin sopeutuneet kaupunkielämään. Ruumiinsa takapään sukasilla se pitää kiinni kolostaan ja pystyy salamannopeasti vetäytymään suojaan, kuten jokainen kastematoja pyydystellyt tietää. Tässä tilanteessa uuteen sopeutujat menestyvät ja lisääntyvät. Korvasienellä on syksyisiä sukulaisia Löysin puolukkaretkellä kaksi suurta korvasientä
Elaska kutee vesillämme yleensä talvikautena. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 HELSINKI. vsk. Ilkka Koivisto Eikö tikkaa ota aivoon. Elaska on yleensä 20-30senttinen, ruumiinmuodoltaan nahkiaismallinen. Elaskan ruumiista kaksi kolmannesta on pyrstöä. 1993. rien kala. Elaskan elintavoista ja kannan vaihteluista tiedetään melko vähän, joten esimerkiksi Itämeren tilan muutosten vaikutuksista siihen ei ole tarkkaa tietoa. En löytänyt tarkempia tietoja asiasta. Onko sillä aivoissa joitakin erityisiä suojarakenteita. Seppo Vuo/anto 57. Eläin oli metsäsopuli. Tikan aivoissa on nestevaimennus. Näiden kahden lajin nimetkin kertovat, että ne ovat varsin läheisiä sukulaisia. Siis syvien vesien kala! Harri Dahlström Metsäsopuli liikkeellä Näin Pihtiputaalla ulkoillessani metsäpolulla "hännättömän", miltei pallon pyöreän ja sinikiiltoisen hiiren, joka juoksenteli useamman kerran polun poikki. Heimolaistensa tapaan elaska on kylmien pohjoisten mesuoME LUONTO 10/93 52. Ruumista lähes kaksi kolmannesta on pyrstöä. Suomen vesillä sitä on Selkämeren pohjoisosista etelään ja Suomenlahdella Suursaaren tienoilta länteen. Mikä se oli. Pitkän selkäevän kaikki ruodot ovat piikkiruotoja, ja pyrstöevä erottuu selvästi, joten ainakaan kivinilkkaan sitä ei tule sekoittaa. mon vesien kalasta käytettiin nimitystä sarvielaska. Sitä kala heiluttelee Itämeren syvyyksissä. Elaska on runsaimmillaan 30-IOO metrin syvyydessä, joten siitä tekevät havaintoja tiheäsilmäisiä trooleja vetävät tutkijat ja silakankalastajat sekä syvältä pyydettyjen turskien ravinnosta kiinnostuneet kalastajat. Vasta parina viime vuosikymmenenä sen elosta ja olosta on saatu jonkinlainen kuva. Pyöreähkön pyylevä hahmo kertoo sen kuuluvan myyriin, ei hiiriin. Sen levinneisyysalue käsittää Itämeren. Lämpimät onnittelut! jota kysyjä ei sattunut huomaamaan, mutta varmasti osaa katsoa tämänkin seuraavan metsäsopulin tavatessaan. Yhtä oiva tuntomerkki on selän takaosan ruosteenruskea laikku, Lintuasiantuntijamme Seppo Vuo/anto 50 vuotta 30. Miten tikka voi pärryttää, "hakata päätään seinään" niin kovaa aivojen vaurioitumatta. Sille eivät kelpaa koreat puolukat; mieluummin se popsii sammalta. Vastaus · on yksinkertainen: kyllä on. Suomessa se on runsaslukuisin Kainuussa ja Metsä-Lapissa, mutta hajaesiintymiä on tavattu aina eteläistä Suomea myöten. 9. Metsäsopuli on levinnyt Euraasian havumetsävyöhykkeeseen. Pääkallon ja aivojen välissä on nestettä, joka vaimentaa tärähdyksen. Pohjalle lasketusta mädistä kuoriutuneet poikaset nousevat pintavesiin, missä ne elävät jonkin aikaa. Metsäsopuli tulee sukukypsäksi hyvin nuorena, pian pesästälähdön jälkeen, siksi lajin äki lli siä massaesiintymisiä ei ole aihetta pitää yliluonnollisina ilmiöinä kuten aikoinaan pidettiin tunturisopulin massaesiintymisiä ja massavaelluksia. Se elää vanhoissa sammalpohjaisissa · metsissä ja käyttää ravinnokseen sammalta. Metsäsopuli on ollut näihin aikoihin asti varsin salaperäinen ja tuntematon. Elaskan ravintoa ovat vapaan veden äyriäiset ja erilaiset pohjaeläimet. Metsäsopuli on sikäli ainutlaatuinen, että sen poikasista vain noin joka neljäs on uros, kun muilla eläinlajeilla syntyy kutakuinkin puolet kumpaakin sukupuolta. Kolmen-viiden sentin mittaisina ne hakeutuvat syvemmälle. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Sinikiiltoinen turkki on laj ituntomerkki. Pyöreä olemus, sinikiiltoinen turkki ja ruskea laikku selän takaosassa kuuluvat metsäsopulille. Lauri Kolin 1990 ilmestyneessä Suomen Kalat -teoksessa on havainto, jonka mukaan elaskalla on pieni valoelin pään molemmin puolin. Metsäsopulin naaraspoikasten suurempi määrä johtuu perinnöllisestä mekanismista: osa naaraista synnyttää yksinomaan naaraita, osa voittopuolisesti naaraita ja vain osa yhtä paljon uroksia kuin naaraita
North Carelia: a meld of north, east and south by Timo Hokkanen, Iiris Lappalainen and Seppo Vuokko Suomen Luonto 52( JO): 24-33 North Carelia constitutes Finland 's easternmost corner. Adhering to these directives is voluntary. Changing the attitudes and actions of thousands of forestry engineers and other professionals plus 400,000 private forest owners cannot be achieved in a short time. (93 1) 2131 317 Harri Helin Saimaan alue Katari inantori 6, 53900 Lappeenranta puh. 14.800 mk. !n the south and west the scenery is typical Finnish lakeland; in the centre rise quartzitic foot hills, whi le in the east, close to the Russian border, stretch flat peatlands. Yksi-kaksi prosenllia hinnasta luonnonsuojeluun Afrikassa. The Kalevala forest is a concept well-known to ali Finns: a primaeval forest populated with wild an imals and sprinkled with birch forests rising out of the ashes of swidden agriculture. (92 1) 301 141 Anne Raunio Satakunta Valtak. klo 18.00 Arbis, Dagmarinkatu 3, Helsinki (Kansallismuseon takana). Finnish ecologists and nature conservationists fee l five percent to be the realistic minimum level for Finland, too. 1 D 5. Yet it is in North Carelia thai Finland's loudest anti-conservation voices have been heard. (98 1) 31 15 828 Me,ja Ylö11e11 Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh. -30. Kameleilla paimentolaisten seurassa. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Satu H1111unen (pj.), (98 1) 553 1527, Veikko Aalo, Leena Franssila-Kaniinen, Mi1ja Hartimo, Vesa Heinonen, Kimmo Kaakinen, Teuvo Niemelä, Petri Pö111i11en, Pekka Reinikai11e11, Ari Ta,janne ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 49-51 , 20100 Turku puh. North Carelia's eastern part has been included in the UNESCO programme as a biosphere area where mankind and nature should live in harmony. At present only 2.2 percent of the forests are protected, and these are mainly in Lapland. Kokeneet Afrikka-oppaat. 7 C 36, 28 JOO Pori puh. (90) 876 9100, Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa SUOMEN LUONNO SUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6. Diaja infoilta pe 29.10. Lammi Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. Its main areas (totalling 142 sq.km) consist of already protected areas. His results revealed thai in half of the logged areas not a single tree remained standing. vsk.. Tervetuloa! S OME LUONTO 10/93 52. "Löytöretki Gorilla" UGANDAAN 18.2.6.3.1994 Uraauurtava löytöretki Niilin lähteille. Around them, in the combined activities area, there are 15 villages with some 2300 inhabitants. Hunting and fishing are common hobbies. Uusimaa Perämiehenk. Ali in ali , protected forests could amount to only slightly over 3 percent by preserving the remaining almost natural forests. Pyydä esite: Benedict ja Tytti von Wright (90) 680 2279. (90) 228 081 telefax (90) 228 08200 Ma-pe klo 8.30-16.15, kesällä klo 8.30-15.30 Tiina Aalto, toimistoapulainen Ulla Ahonen, toimittaja Harri Ajomaa, liikennesihteeri Pirkko Elomaa-Vahteristo, koulutussihteeri Susanna Huhtala, toimistosihteeri Esko J 0111samo, pääsihteeri Milja Jumppanen, tallentaja Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Taija Ketola, järjestösihteeri Eija Koski, kierrätysneuvoja Ma,jukka K11lmane11, energianeuvoja Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Pi,jo-Riiua Oinaala, lakiasiain sihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Po111ane11, tiedotussihteeri Heli Saarikoski, kompostointisihteeri Mervi Taskinen, tallentaja Tuula Varis, kansainvälisten asiain sihteeri · Liisa Leskinen, opintosihteeri, OKopintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. Apart from tiny snippets, this idyll no longer exists outside forest preserves. (90) 228 08206 Satu Hentula-Nieminen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies puh. 15 A 23 00100 Helsinki, Finland Fax: +358 446 914 outside the large companies before Finland's WWF appointee for forest issues, Harri Karjalainen, carried out a study last spring. Today the fores ts consist mainly of young, artificially regenerated plantations. 24.850 mk. (960) 311 550 Liisa Kantola, vs. (90) 694 7899 58 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Forest preservation programme needed, environmental directives not followed by Anne Brax and Anlti Halkka Suomen Luonto 52( 10): 34-39 Finland has no forest protection programme. Even though environmental directives in Sweden are enshri ned in the national legislation on forests, two out of five clearcuts had been carried out in a manner contravening the regulations. !n addition to conservationists, customers and central European consumers have started to take an interest in Nordic forest ry practices. Translated by Leigh Plester AFRIKKAAN Leirielämää pienryhmissä savanneilla, sademetsissä ja aavikoil/a. 18.300 mk. The team ' s criterion was the maintenance of biodiversity in forest habitats. Tallbergink. No-one had bothered to monitor their implementation SUOMEN L u O NTO (Nature of Finland) Published by rhe Finnish Association for Nature Co11servation Address: Runebergink. This is strange for a country most of whose surface is covered with forest and which already has protection programmes for many more minor elements of nature. ACACIA-SAFARIT -Afrikan luontoon erikoistunut. Vastuullinen matkanjärj. Forestry representatives played down Karjalainen's results. Earning their livelihood on the land and in the forest, North Carelians consider themselves a part of nature. Viktorianputoukset. 1. 01200 Vantaa puh. A team of experts appointed in Sweden to deal with the problem considered that preserving five percent of the forests would be adequate, provided the management of commercial forests were to become more nature-oriented. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00 150 Helsinki puh. The issue is by no means new; forestry has previously had its own internal environmental directives. 1 1 A, 00150 Helsinki puh. Conservationists and forest ecologists are appealing for a major programme in which the natural regeneration stages of young and middle aged forests could be recreated. Conservationists are labelled "econuts" who do not understand local life. Vaellussafari LUANGWAOKAVANGO 8.-24.7.1994 Sambia, Botswana. (939) 632 6163 Maija T. The next step in conservation is to protect some of the remaining old, mainly naturally developed, forests of central Finland. What is new is that in clearcutting it is not necessary to log ali the trees. In the 1800s poems were collected from the dirge singers of North Carelia and compiled into a national epic, The Kalevala. If the present practices are retained, 15 percent would have to be preserved. Nobody there likes heavyhanded forestry. The forest industry had felled 2,300 trees per clearcut; on average, half a living tree and one and a half dead trees had been left untouched. A similar study has been carried out in Sweden by Katarina Eckerberg of the University of Uumaja. Now these directives are being communicated to outsiders and they have acquired new facets. To achieve the five percent level, around 6000 square kilometres of forest wou ld have to be protected. Naturebased tourism is also now an important source of income. 1994 Vaelluksia vuoristossa ja savannei lla. The region ' s climate is as cold as that of southern Lapland, as is apparent from the li ving communities, which are partly composed of many an imal and plant species typical of Lapland. Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh. "Afrikan Tähti" ACACIAN KENIA 14. krs., 00180 Helsinki puh. Hollow trees, ' snags' , large deciduous specimens, tree growth around springs and brooks, forests growing on bedrock, and a few other special cases, can ali be left untouched, say the guidelines. (90) 8769100 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUVA-ARKISTO Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki puh. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. Tutustumme luontoon, kulttuureihin ja ympäristökysymyksiin. The forest industry has replied by publishing booklets in which it is maintained that forestry makes provision for endangered species and biodiversity. (953) 411 7358 Raija Aura, vs. Marco Polo. They felt thai it is too early yet to draw any valid conclusions. Kanooti lla ja jalkaisin
Heinäkuussa 1992 Asko Kaikusalolla ja minulla oli tilaisuus päästä heidän kanssaan Tytärsaarelle. Päivälepoon pitkä ja harras puhumattakaan lokakuusta huhtikuuhun kestävästä talvihorroksesta. Tuorein on muutaSUOMEN LUONTO 10/93 52. Suurin osa päästettiin takaisin maastoon asiaankuuluvasti mitattuina, punnittuina ja merkittyinä. Pieni kanta eli Kaakkois-Suomessa ja ehkä jo silloinkin Heinolan seuduilla. 1980-luvun lopulla saaren tammihiiriä alkoivat tutkia eestiläiset eläintieteilijät Tiit Maranin johdolla. Se on ansainnut paikkansa unikekojen heimossa (Gliridae). Linne oli uskomattoman uuttera ja ehti laatia lajinimistöä moninkertaisesti enemmän kuin kukaan muu hänen jälkeensä. Vuosisatamme alussa Heinolan seuduilta löytyneet tammihiiret herättivät eläintieteilijöissä kiinnostusta, ja myöhemmin kehitettiin teoria, että kyseessä olisi jääkauden jälkeisen lämpövaiheen reliktiesiintymä. Tietysti toivomme jälkikasvua. Tätä vastaan puhuu kuitenkin se, että tammihiiriä on tavattu myöhemmin satunnaisesti muualtakin Suomesta. Ensimmäiset tiedot kannan rippusista löytyvät kuitenkin vasta 1800-luvun lopulta. Vaikka se olisi runsasta, ei näitä tammihiiriä lähdetä suin päin istuttamaan Suomeen. Tytärsaarelaisten perimä v9i olla niin toisenlainen kuin suomalaisten, etteivät ne kykenisi täällä sopeutumaan ympäristöön ja ilmastoon. Hän päätti antaa sille latinalaisen lajinimen quercinus ( Eliomys quercinus ), joka viittaa tammeen vaikkei lammella ja tuolla somalla hiirellä ole minkäänlaista biologista kohtalonyhteyttä. Yleisölle ne esitellään ensi vuoden puolella. Kaikki tiedämme, että Carl von Linne keksi ja perusti eläinten ja kasvien latinankielisen nimistön. Retkellä pyydystettiin elävänä viitisenkymmentä tammihiirtä, joista muutama oli eestiläisten aikaisemmin merkitsemiä. Suuressa Pohjan sodassa Ruotsi menetti alueet ja tammihiirenkin lähes tyyten. Ilkka Koivisto 59. Kaikkein erikoisimpana esiintymänä pidän Tytärsaaren tammihiirikantaa. Jyrsijöiden kohdalla Linnen eteen naissa suurissa ristiäi sissä tuli tammihiiri. Ruotsissa ei tammihiiriä ollut silloin eikä ole nykyäänkään, ei liioin Norjassa eikä Tanskassa. Kesällä ne siirrettiin Korkeasaareen, jossa ne ovat tarkkailtavina. Toisaalta tammihiiriä voi tavata tammimetsistä siinä kuin joistakin muistakin ympäristöistä. vsk. Nimi on varsin onnistunut, sillä tammihiiri viihtyy puutarhoissa ja nukkuu todella paljon. TURVAPAIKKA KORKEASAARESSA Tammihiiri man vuoden takaa Teuvalta. Linnen tiedot tammihiirestä olivat ilmeisesti siis niukat. Ruotsalaiset eivät kuitenkaan hyväksyneet suuren luonnontutkijansa nimivalintaa vaan antoivat ruotsalaiseksi nimeksi trädgårdssovare. Tytärsaaren tammihiirien kantavanhemmat ovat aivan ilmeisesti tulleet Eestistä rehukuormien mukana. Ensimmäiseksi siitä raportoi professori Ilmari Välikangas 1920luvun lopulla. Kuusi yksilöä tuotiin Tallinnan eläintarhaan, jossa ne viettivät horroksessa viime talven. Tammihiirityöryhmä elätteleekin toivoa, että Suomesta saataisiin muutama tammihiiri elävänä tarhaan ennen vuosituhannen päättymistä. Tammihiiri on viime vuosikymmeninä harvinaistunut, mutta syitä tähän ei tiedePiirros: likka Koivisto tä. Sen elinalueen pohjoiset osat Baltiassa ja siitä vähän pohjoiseen kuuluivat hänen lapsuudessaan Ruotsi-Suomeen
Saat tiedot Luonnonsuojeluliiton kursseista, leireistä ja luonnonharrastusviikoista, ja voit osallistua niille jäsenhintaan. Suomen luonnonsuojelu• liitto ry maksaa postimaksun Suomen luonnonsuojeluliitto ry PL 169 VASTAUSLÄH ETYS Sopimus00l 50/1 00003 HELSINKI L ~mi i ------------------------~. Synt.v. Luonnonsuojeluliitto valistaa: se julkaisee lehtiä, oppaita ja esitteitä ja järjestää koulutusta. Olet myös oman asuinseutusi luonnonsuojeluyhdistyksen jäsen saat yhdistyksen tiedotteet ja mahdollisen lehden. . .. Lisäksi mm. Luonnonsuojeluliiton toiminnan tuloksena on saatu suojelluksi uhanalaisia lajeja ja alueita, uudistettu ympäristölainsäädäntöä, rajoitettu saastepäästöjä, saatu kierrätys alulle ja kansalaiset ki innostumaan vastuullisesta kuluttamisesta. . Kun toimit heti, ehdit saada jo loppuvuoden L.UQN~.<;n,.su o1111"' .. Jäsenmaksustani puolet tulee suoraan asuinseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen ja -piirin toimintaan. Puhelinnro: Haluan ilmoittaa jäseniksi myös seuraavat perheenjäsenet (perhejäsenmaksu O mk). Suomen luonnonsuojeluliitto on Luonnon ääni : se vaikuttaa toiminnallaan viranomaisiin, päättäjiin ja kansalaismielipitee-_ seen. ......................................... .......... . J.,uo~.NONSUO]Eli lVO.NN.QN~Y.QJJ!.!,~JA ~.:; Kun maksat Luonnonsuojeluliiton jäsenmaksun vuodelle 1994 nyt, saat myös loppuvuoden Luonnonsuojelijalehdet Luonnonsuojelija on Luonnonsuojeluliiton jäsenlehti, joka kertoo ajankohtaisista ympäristönsuojeluasioista ja Luonnonsuojeluliiton toiminnasta. ...................... . Jos et halua leikellä lehteäsi, voit lähettää samat tiedot postitse. . ......... .. voit tilata Suomen Luonnon jäsen hintaan, saat Luonnonsuojeluliiton jäsenenä olet mukana vaikuttamassa! 10 %:n alennuksen Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n tuotteista ja voit yöpyä retkeilymajoissa jäsenhintaan. Se tekee aloitteita ja ottaa kantaa ajankohtaisi in ympäristökysymyksiin. Synt.v ...... Luonnonsuojeluliiton jäsenenä saat tietoa: Saat kymmenen kertaa vuodessa Luonnonsuojelija-lehden, joka kertoo ajankohtaisista ympäristöasioista ja Luonnonsuojeluliiton toiminnasta. Luonnonsuojelija-lehdet! ------------------------, PALVELUKORTTI Liityn Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi ja saan jäsenlehti Luonnonsuojelijan sekä muihin jäsenetuihin oikeuttavan jäsen kortin maksettuani jäsenmaksun 100 mk minulle pian lähetettävällä pankkisiirtolomakkeella. Liity Sinäkin Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi! JÄSENYYTESI ON TEKO ELINYMPÄRISTÖMME HYVÄKSI. .... . Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: Syntymävuosi: ... Nimi: .................... .. JÄSENYYDESTÄ ON HYÖTYÄ MYOS ITSELLUI