28 Veronkantajat palsasuolla .................................... z LJ.J 6 :::> V) SUOMEN LUONTO Toimitus Runeberginkatu 15 A 23 00 100 Helsinki puh. 48 Kiljoja ...................................................................... 40 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... Ananasnautintoja maailmalta sivulla 27. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00 15 1 Helsinki puh. 58 Turvapaikka Korkeasaaressa: Keisaritamariini .................................................... Kohtaamisia maisemassa ..................................... 2 Kotimaasta ................................................................. (90) 227 1 967 telefax: (90) 227 1 42 1 lrtonumero 33 markkaa. 16 lintuja mitataan ja rengasMutta villa ja liha pitää osata jalostaa. Kotimainen Mikki Hiiri v,peltää sivuilla 36 -37. 12 Kemiallista sodankäyntiä ..................................... Jatkuva säästötilaus 265 mk. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Metsän hörökorva ................................................. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäri stömerkki. Metsäkampanja puree Kanadassa ...................... 22 Kaivosjätit iskevät suojelualueisiin ..................... 14 Afrikkaan matkaavia lauluLammas elättää ...................................................... 52 Kysy luonnosta ......................................................... Seuraamme kehitystä ja valitsemme aina vähiten luontoa pilaavan vaihtoehdon. 38 Miltä Karjalan taistelutantereet näyttävät 50 vuotta sodan jälkeen. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja jatkuva säästötilaus 235 mk. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 51. tetaan. 27 Perhesuunnittelu edistyy ...................................... Lue sivuilta 33-35 minne muun muassa tämä nuori kivitasku katosi. 33 Ratkeaako muuttolintujen mysteerio. Ananaksia auringon alta ...................................... 4 Kuluttajan valinnat .................................................. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti . Luonto jatkaa taistelua ......................................... 18 Kanadalaisella intiaanipojalla on toivoa, sillä suora toiminta metsäyhtiöitä vastaan onnistui. (90) 228 08 1 telefax: (90) 446 9 14 Pääroimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri! Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 082 14 Toim ittajat Ulla Ahonen, 228 08218 Antti Halkka, 228 08203 Iiris Lappalainen, 228 082 16 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Värieroue/111 Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kuukausittain, paitsi kesä-heinäkuussa kaksoisnumerona. 10 Kysy ekoneuvoa ....................................................... !/111oitus111yy111i Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Kansikuva: Heikki Willamo pääsi nokatusten metsähiiren kanssa. 36 Hiirulaisen hieno maja voi olla vaikka kenkäraja. 24 Ulkomaalaisten yhtiöiden kaivosvarauksia on jopa Kevon luonnonpuistossa. Tilaushi1111a1 Vuosikerta ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. vsk.. Summaries ofthe MainArticles ............................. 13 Ojat umpeen ........................................................... Jatkuva säästöti laus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. Lisää kamppailusta sivuilla 40-44. 56 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 59 SUOME LUO TO 10/94 53. 29 Siipiniekkamme Afrikassa ................................... (90) 228 08209, 228 082 10 ja 228 08224. Rusasen rakennuslakiesitys: Luonnonarvot jäävät jalkoihin ..........................
Etenkin tummissa vaatteissa liikkuva voi joutua vaaraan etsiessään suppilovahveroita hämyisässä kuusikossa tai kyykkiessään karpaloita suon reunassa. Jahdin aikaistaminen synnyttää turhia jännitteitä ja vaaratilanteita. 53. vuosikerta 10 1994 Hirvijahti alkaa liian aikaisin Hirvenmetsästyksen alkua aikaistettiin tänä vuonna asetuksen muutoksella siten, että pyynti alkaa nyt koko maassa syyskuun viimeisenä lauantaina. vsk. Syksyisessä metsässä voi sattua kohtalokkaita väärinkäsityksiä. SUOM EN LUONTO 10/94 53. Monet metsästäjätkin pitävät asetuksen muutosta huonona. Varaus ja valtaus eivät tietenkään läheskään aina merkitse kaivostoimintaa. Kaivoslain pykälät pystyvät jyräämään luonnonsuojelulain ja luonnonsuojelualueiden säädökset. Kaivoslain ja luonno11suojelulain suhde on selvästi määriteltävä siten, että kaivostoiminta ja sen valmistelu yksiselitteisesti kielletään luonnonsuojelualueilla. Vaaraa lisää se, että hirvestyksessä käytettävät aseet ovat erittäin järeitä. 3. Kohtuuttoman vahva kaivoslaki uhka suojelulle Hieman kärjistäen voisi väittää, että kaivoslaki on perustuslain jälkeen heti seuraava. Sitten vasta tulevat muut lait. Syys-lokakuun vaihteessa hirvet ovat vielä kiimassa ja maanviljelijät pelloilla kyntötoissä. Luonnonsuojelualueiden koskemattomuutta on kunnioitettava, ja tur-ha on silloin niiden malmivaroja tutkiakaan. Etelä-Suomessa monet metsästysyhdistykset ovatkin antaneet omia suosituksiaan jahdin aloittamisesta vasta myöhemmin. Aiemmin jahti käynnistyi Lapissa lokakuun alussa ja eteläisessä Suomessa lokakuun puolivälissä. Luonnonsuojeluarvoja vähätellään korkeallakin poliittisella tasolla. Syysmetsässä on mukava retkeillä ja nauttia sen tunnelmasta ja hiljaisuudesta. Kun Suomi on pitkä ja luonnonoloiltaan vaihteleva maa, on järjetöntä yrittää yhdenmukaistaa metsästysaikoja. Aina on joukossa toheloita ja liipasinsormeltaan liian hätäisiä. Vielä parempi olisi, jos jahtiin ryhdyttäisiin eteläisimmässä Suomessa vasta marraskuun alussa. Uusin ja monin verroin suurempi uhka ovat suurten kaivosyhtiöiden Pohjois-Suomen luonnonsuojelualueille tekemät varaukset. Muutos on luonnossaliikkujille erittäin ikävä. Hirvestyksen alku on syytä palauttaa entiseen ajankohtaansa. Syyskuu ja lokakuun alkupuolisko ovat eteläisessä Suomessa vielä erinomaista marjastusja sienestysaikaa. Muutosta perustellaan maaja metsätalousministeriössä pyyntiajan yhdenmukaistamisella koko maassa. Samoilun nautintoa kuitenkin vähentää pelko joutumisesta hirvimiehen jyvälle. Jorma Laurila Hirvi vai ei. Yhtiöt haluavat tutkia löytyisikö esimerkiksi Kevon luonnonpuiston, Lemmenjoen kansallispuiston ja useiden soidensuojeluja erämaa~alueiden uumenista riittävästi malmia kaivoksen perustamiseksi. Onhan lain turvin muun muassa sallittu luontoa tuhoava koneellinen kullankaivu Lemmenjoen kansallispuistossa. Kaivoslaki ja luonnonsuojelu ovat olleet pitkään törmäyskurssilla. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Esimerkiksi kauppaja teollisuusministeri Seppo Kääriäisen mielestä luonnon~uojelualueiden säädökset eivät saa olla esteenä "järkevälle maankäytölle" eli kaivostoiminnalle. Luonnonsuojelualueiden tarkoitus ei kuitenkaan ole olla varamaina odottamassa, että niille löytyisi muuta käyttöä
Erityistarkkailussa ovat myrkkykaasujen, palavien kaasujen ja räjähdysaineiden kuljetukset", Sohlman painottaa. Maanomistajien tiehoitokunta raivasi kiireellä tienpohjan Kiviniemeen, valkoselkätikan esiintymisaJueelle. Onkisalossa on noin 900 hehtaaria metsää ja metsänomistajia 36. "Mahdolliset onnettomuudet vahingoittavat luontoa, ihmisille vaarallisia aineita liikkuu roi Hämeen lääninhallituksen ympäristönsuojel utoi miston tarkastaja Ari Jokinen. Puukauppoja varten tarvittaisiin silta ja tie, jotka samalla palvelisivat saaren kolmea kotitaloutta ja 16 kesäasuntoa. Suojelu ja metsätalous sopivat harvoin yhteen. Asiasta kehkeytyneen arvovaltakiistan uhriksi joutui valitettavasti viaton valkoselkätikka. Jari Salonen SUOMEN LUONTO 10/94 53. Kunnassa linjavalintaa perustellaan rahalla. Alice Karlsson rautateillä vähän." VR on kartoittanut ne rataosuudet, joilla myrkkyjä liikutellaan, ja pääreitti kunnostetaan vaiheittain tämän ja ensi vuoden aikana. Onkisalossa se merkitsee mm. Nyt tulehtunutta kiistaa selvitellään ympäristöministeriössä ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kaikille kunnan rannoille pikku järvet ja saaret mukaan lukien on tulossa kuusi tai jopa kahdeksan mökkiä rantakilometrille. Saman tien alkoivat moottorisahat soida. "Siellä olisi ollut tilaisuus näyttää, miten joustavasti voidaan toimja_" Kiertotie Onkisaloon maksaisi vajaa puoli miljoonaa markkaa suunniteltua tietä enemmän. elokuuta. Saman tien hakopölkylle pantiin luonnonsuojelulaki, valkoselkätikan suojeluohjelma, metsätalouden ympäristöohjelma ja biodiversiteettisopimus. Tänä kesänä valkoselkätikka pesi maassamme 11 paikassa. Näin kävi Onkjsalossakin. sitä, että Kiviniemi jätetään kokonaan rauhaan. vsk.. Längelmäki on valinnut rantakaavoituksessaan muutenkin kovan linjan. "Lääninhallituksen ja metsälautakunnan rakentavassa hengessä käyty keskustelu metsätalouden ympäristönäkökohtien huomioonottamisesta olisi voitu käytännössä toteuttaa Onkisalossa", sanoo Halinen. Ympäristönsuojelutarkastaja Päivi Halisen mukaan Keski-Suomen läänjnhallitus halusi antaa metsälautakunnalle mahdollisuuden osoit" I.E.i=.iiiiii~~ Kotkan ratapihalla on vaarallisia aineita kuljettaneille junille tapahtunut useita onnettomuuksia muutaman vuoden aikana. Metsänparannuslaki antaisi mahdollisuuden saada rahat metsänparannusvaroista. Isojärven kansallispuiston erämaamaisema rikkoutuu, jos Längelmäen kunnan rantaosayleiskaava toteutuu. Puiston kylkeen on odotettavissa useita 4 §. VR:n liikennetarkastajan Arto Sohlmanin mukaan 90 prosenttia rautateillä kuljetettavista vaarallisiksi luokitelkymmeniä loma-asuntoja. luontoon. Toisa~lta lääninhallitus ei myöskään halunnut painostaa Kiviniemen maanomistajaa. Metsäautotien suunnittelu annettiin Keski-Suomen metsälautakunnalle, joka ryhtyi edistämään hanketta. Kouvolassa sekä Kotkan ratapihalla, jossa maahan valui huomattavasti polttonestettä. Vaunuja on kaatunut lähiaikoina mm. Kimmo Repo mäen puoleiset rannat ovat erityisen arvokkaita, pitää keskustella suojelualueen laajentamisesta", arvioi kunnan rakennustarkastaja Ossi Alanen. Mökkiläiset tuovat verotuloja ja laittavat palveluihin uutta liikettä. Muutkin Längelmäen arvokkaat rantakohteet saavat kaavassa kolkon kohtelun. "Luonnonarvoista ei tällaisen mökkislummin jälkeen voida paljoa puhua ja puiston suojaalue rikkoutuu pahasti", puntaluista aineista on erilaisia öljyteollisuuden tuotteita. Kotkan ratapihalla vuosina 1990 ja 1994 tapahtuneet O[ilnettomuudet johtuivat vanhojen ratapölkkyjen pettämisestä raskaiden junayhdistelmien alla. Valkoselkätikka paljasti luutuneet asenteet. "VR on jo alentanut nopeuksia vaaraJlisilla rataosuuksilla. Jos Isojärven Längettaa, että tielinjaus voidaan tehdä luonnonarvot säilyttäen. Ratkaisua etsittiin siis herrasmiesperiaatteella. jaa kymmenen hehtaaria. "' E E KOTIMAASTA Onkisalon tiehoitokunta kävi tikkametsän kimppuun heti maaoikeuden hylättyä tiesuunnitelmasta tehdyt valitukset. Onkin odotettavissa, että lääninhallitus jättää sen vahvistamatta. Luhangan Onkisalon saaren eteläkärki, Kivinjemi, on niistä yksi. Samaan aikaan Onkisalon metsänomistajat ovat rhielineet myydä puitansa alueelta. Puuvarannoksi on laskettu 121 000 kuutiometriä. Lisäksi kiskoilla liikkuu noin kaksi miljooonaa tonnia kotimaisten valmistajien myrkkyjä. Ympäristöministeriö on määrännyt alueen ensimmäisen luokan suojelukohteeksi ja asian edistämjnen annettiin aikanaan KeskiSuomen lääninhallitukselle. Hän olisi joutunut tien paikan ratkaisijaksi, mikä olisi ehkä pannut naapurisovun koetukselle. Viime vuosikymmenen aikana on vuosittain sattunut kaksi kolme erilaista junaturmaa, joissa vaarallisia aineita on karannut Mökkikylä kansallispuiston kylkeen. VR:n suunnitelmjssa on myös poistaa tasoristeykset tai muuttaa ne vartioiduiksi myrkkyreitillä. Valtaosa vaarallisista aineista kuljetetaan Vainikkalasta Kouvolaan, Haminaan ja Kotkaan. Metsäautotiesuunnitelmista tehtiin neljä valitusta, jotka Maaoikeus hylkäsi 31. Lääninhallitus pystäytti työt ja alue pantiin toimenpidekieltoon. Valkoselkätikan tarvitsema alue metsästä on vaMyrkkyjä kiskoilla Maahamme tuodaan vuosittain ulkomailta rautateitse viitisen miljoonaa tonrua erilaisia vaarallisia aineita. "Kansallispuisto on Kuhmoisten puolella ja meidän maankäyttöämme ei voi rajoittaa sen mukaan, mitä naapurikunnassa tehdään
"Mitä järkeä on hakata tutkimustarkoituksessa alueita, joita ei nykyisten metsänkäsittelyohjeiden mukaan pitäsi käsitellä ollenkaan", hän ihmettelee. Koirille lainsäätäjät lähettävät myös iloisia terveisiä: haukut saavat pitää häntänsä, sillä typistämisestä tulee lainvastaista. Suomen Luonto ei tavoittanut tutkimushankkeesta vastaava metsäntutkimuslaitoksen Eero Kubinia. "Esimerkiksi Sotkamossa on tarkoitus hakata ainakin kaksi arvokasta aluetta, joista toinen rajoittuu Hiidenportin kansallispuiston laajennukseen", sanoo metsäaktivisti Janne Kumpulainen. Katoava raidankeuhkojäkälä rönsyää, pohjantikka on tikannut ikääntyneen kuusen. Kun esiintymässä on mukana savukvartsia, täältä löytyy varmasti myös kultaa." Pumppuvoimala tuhoaa Vaarunvuoren länsipuolen ja kaivos itäpuolen voisiko sellainen tulevaisuudenuhka toteutua. Päijänteeseen oli ehditty ajaa kymmeniä tuhansia kuutioita malmipitoista kalliota, kun paikalle osui jämsäläinen malminetsijä Jaakko Forsman. Kultakaivoshan Vaaru on." Kaivosvisioista ja luontoväen pumppuvoimalamurheista huolimatta Vaarunvuorelle kuuluu myös hyvää: Vuorelta esitetään 59 hehtaaria vanhojen metsien suojeluohjelmaan. On kuparija magneettikiisua ja arseenikiisua ja savukvartseja. Kansanedustajat saavat lain ja sitä yksityiskohtaisemman. Tämä on täyttä malmia. Vaaru yllättää jatkuvasti ja sieltä löytyy uutta. Vaarunvuori-liikettä vetävästä Juhani Paavolasta malmilöydöt tuntuvat surkuhupaisilta. Esimerkiksi kanat joutuisivat edelleen sulloutumaan ahtaisiin häkkeihin. Muun muassa lypsylehmillä on nyt toiveita päästä oikeille laitumille. Uhanalaisista kasveistaan ja eläimistään tunnettuun Korpilahden Vaarunvuoreen kätkeytyy malmeja ja mahdollisesti kultaa. Tielaitoksen urakoitsija louhi poikkeusluvalla syyskuussa kalliota Vaarunvuoren korkeimmalta huipulta Kärkistensalmen siltapenkerettä varten. Jos Vaarun esiintymän hyödyntäminen osoittautuisi kannattavaksi, ohittaisi kaivoslaki ns. Valmisteilla oleva eläinsuojelulain uudistus tuo tullessaan monia muutoksia kotieläinten sekä seuraja harrastuseläinten oloihin. Jarmo Pyykkö pitää tutkimusta kummalli sena. asetuksen pureskeltavakseen vielä tämän vuoden aikana. KOTIMAASTA OHO! Luonnontilainen puronotko Taivalkoskella Kainuun ja Koillismaan rajalla kiehtoo. SUOMEN LUONTO 10/94 53. Antti Halkka Jarmo Pyykkö ei pidä mielekkäänä tutkimusta, joka uhkaa hävittää mittapadon takana näkyvän puronotkon. Tarkoituksena on tutkia, miten avohakkuulta liikkelle lähtevät vedet suodattuvat, kun ne valutetaan puron alapuolisen kosteikkopläntin läpi ennen Iijoen latvoille päätymistään. Jarmo Pyykölle hän oli todennut tutkimuksen olevan perusteltua, koska "on hyvä tietää". vsk. En.na Tasanen-Laakso 5. "Olen etsinyt malmeja 23 vuotta, enkä ole sinä aikana tehnyt vastaavaa löytöä. "Pato tietänee koko puronotkon menoa", sanoo oppaana oleva Koillismaan metsäluonnon arvoja parina viime vuonna selvittänyt Jarmo Pyykkö. "Totta kai olen huolissani. Selviää, ett.ä kyse on metsätalouden vesistövaikutuksia tutkivan projektin (METVE) niin sanotusta mittapadosta. Eläintensuojelijat eivät ole lakiesitykseen kuitenkaan täysin tyytyväisiä. Vaarunvuori kultaa kalliimpi. Nyt on tutkittu kovakuoriaislajistoa ja se voi olla hyvinkin arvokas. kovana lakina Vaarun luonnonarvot. Hän tietää kansainvälisten kaivosyhtiöiden kiinnostuksen heränneen Suomea kohtaan. "Näin tapahtuu, vaikka puronvarsikorpi on ainoa laatuaan näillä seuduin ." Tutkimussuunnitelman mukaan saniaiskorven käsittelynä on tosiaan avohakkuu sekä aurauslmätästys. "Tavallaan on johdonmukaista, että toisena tutkimualueena täällä Taivalkoskella on lakialue jota ei ilmeisesti myöskään hakattai si." Samankaltaista ihmetystä on METVE -projekti herättänyt muuallakin. Malmin löytöpaikka on niin lähellä arvokkaita alueita. Alanotkolla puron soljunnan kuitenkin katkaisee omituisen näköinen laite
Sitten siemenet karistellaan paperipusseihin odottamaan kevätkylvöjä. Tieleikkauksiin ja tienpieliin on 13 kilometrin matkalla siirretty hakkuuaukeilta turvelevyjä, jotka muuten olisivat tuhoutuneet metsäaurauksissa. Suomen Luomu-liitto asetti myös äskettäin tavoitteeksi luomuviljelyalan kasvattamisen vuoteen 2002 mennessä 10 prosenttiin Suomen peltoalasta. Luomuviljely pohjoismaissa Ruotsi Suomi Tanska luomuviljelyssä siirtymävaihe mukaanlukien (ha) 48 000 22 137 18000 prosenttia viljelyalasta 1,7 1,3 0,7 /uomutiloja kpl 2 000 1607 658 heinity, Määtän mukaan turvealat pysyvät kuosillaan vuosikausia ilman hoitoa. Tällä hetkellä yli prosentti viljellystä peltoalasta on luomutuotannossa. Tammenterhot ja hevoskastanjat eivät kestä kuivumista, joten ne istutetaan saman tien. Myös monet perennansiemenet ja melkein kaikki puiden ja pensaiden siemenet hyötyvät kylmäkäsittelystä, ja itävät parhaiten, jos ne kylvetään jo syksyllä. Antti Hovi SUOMEN LUO TO 10/94 53. Anne Kärkkäinen päällä. Luomuviljelyn säännösten asiantuntija, agronomi Sampsa Heinonen Kasvintuotannon tarkastuskeskuksesta kertoo, että luomuviljelyllä me6 piirtyvät pystyinä linjoina sumuiseen puutarhaan. Rea Peltola Luomuviljely etenee Suomessa 400 hehtaarin vuosivauhdilla. Tämä on tulosta Ruotsin luomutuotteiden viljelijöiden ja välittäjien "10 prosenttia" -kampanjasta. vsk,. Ehkä maatalouden päättäjät On hauska keräillä oman puutarhan siemeniä ja katsoa, mitä ni istä kasvaa. Ylläpito tylee halvaksi, sillä paikkoja ei tarvitse niittää, Juuman tiellä on kokeiltu ensimmäistä kertaa Suomessa myös turveja kenttäkerroksen hakettamisesta saatavaa mursketta, jota on lev itelty joillekin paikoille, Siementen toivotaan säilyvän hakkeessa ja alkavan itää. Turpeella maisemoitu tien penger Juuman tiellä Kuusamossa. Nurmikko on vielä vihreää, mutta sillä käveleminen tuntuu epävarmalta seikkailulta; polkujen pehmennyt pinta ja märkä ruoho sotkeentuvat jalkojen alla livettäväksi liukuradaksi, Lakastuneista perennoista on vielä jäljellä jäykkiä kukkavarsia, jotka kannattelevat siemenkotia. Siemenkodat saavat kuivahtaa sisällä sanomalehtien huomaavatkin, että koko Suomen maatalouden siirtyminen luomuviljelyyn olisi taloudellisesti edullisinta, maamme pellot kun ovat kuin luodut luomujuustoja, luomuru isleipiä ja luomuvihanneksia varten eikä suinkaan vehnän ja sokerijuurikkaan tehotuotantoon. Uusi budjetti lupaa luonnonmukaisen tuotannon neuvontaan kaksi miljoonaa markkaa ja valvontaan 1,3 miljoonaa. Maatuvien lehtien alta löytyy tammenterhoja, joiden punertavat idut työntyvät jo maata kohti. Akileijan ja ritarinkannuksen kruunujen pohjalta saattaa vielä löytyä varisemattomia siemenia; malvankukkien pyöreät, vaanisi melko hyv in myös Euroopan unionissa; siirtymävaihetukea maksettaisiin 1 600 markkaa hehtaarilta ja pysyvä luomutuki olisi 600 markkaa hehtaarilta. Pakkasöinä muta kovettuu valkean kuuran koristamaksi, halkei levaksi kuoreksi, Maankääntö ja muut syystyöt alkavat olla tältä vuodelta ohi on aikaa vaellella puutarhassa ja katsella vuodenajan värejä, Pensaat ja puut ovat varistaneet lehtensä, Sateiden myötä lehdet muuttuvat kiiltävän harmaanruskeaksi matoksi, joka tuoksuu mehevälle maalle. Peltovainio-osuuksille on puolestaan kokeiltu tielaitoksen vakiosiemenseoksen sijasta pohjoissuomalaista nurmiseosta, josta poroja houkutteleva timotei on jätetty pois. Koealoilla testataan, voisiko murskeesta tulla metsäisten tienpätkien helppotekoinen ja kohtuuhintainen maisemointikeino. Määttä Kuusamon tiemestaripiiristä, Ensimmäisenä talvena turvelevyt painuvat lumen alla ja asettuvat aloilleen, Seuraavana kesänä, kun kasvit vähitellen juurtuvat uuteen paik kaan, siirrossa kärsineet varvut alkavat toipua, Turvetettu tienpieli ei juurikaan vesoitu tai Mutaa ja myöhäisiä kylvöjä leanruskeat hedelmystöt ja liljojen paperinohuet siemenet odottavat kärsivällisesti sadonkorjuuta. Siirtymävaiheen luomutukea on maksettu vuosittain 15-40 miljoonaa markkaa. Hyvin suuret siemenet tarvitsevat vähän enemmän katetta päälleen. Syyssateet ovat jatkuneet kauan; kukkapenkkien kuohkea multa on muuttunut mudaksi, joka tarttuu kengänpohjiin ja lapion terään. Toinen asia on, miten Suomen muulle maataloudelle kävisi unioniin siirryttäessä. Juuman tie on tielaitoksen Oulun tiepiirin ensimmäinen pitkä maisemointikokeilu, jossa käytetään hyväksi turvetusta, Kuusamossa metsänpohjan siir tämistä on kokeiltu parilla paikalla aikaisemminkin, mutta alat ovat olleet huomattavasti pienempiä, kertoo tiemestari Teuvo KOTIMAASTA Vaikka luonnonmukaisuus onkin muodikasta, muoti tuskin yksin olisi riittänyt tielaitokselle. Punaruskeat, harmahtavat ja mustat puunrungot Luomuviljely etenee Pohjolassa Ruotsissa valtiopäivät teki huhtikuussa päätöksen, jossa se vaatii hallitukselta ohjelmaa, jolla luonnonmukainen viljely saavuttaisi 10 prosentin osuuden Ruotsin maataloudessa vuoteen 2 000 mennessä. Niinpä siemenet tiputellaan hiekkaisen maan pinnalle, ja niiden päälle sirotellaan sentin verran hiekkaa tai turvetta. Joskus taimien joukosta löytyy somanvärisiä risteymiä tai hyvin kestäviä kantoja. Eikä haittaa vaikka maa olisi jo roudassakin. Ruokamullaton piennar myös maksaa vähemmän kuin nurmikko. Pensastot rapisevat mustanharmaaksi pitsiksi. Luonnonmukaisia tien pientareita Matkailijoiden ~uosima tie Juumaan Kuusamon pohjoispuolella on maisemoitu ympäristöönsä sopivilla ja _sieltä saatavilla aineksilla. Itse kasvatettu vaahtera tuntuu_ erityiseltä puulta, ja omasta siemenestä kasvaneet heleänsiniset ritarinkannukset antavat puutarhalle henki lökohtaisen tunnelman
Ne auttaisivat maaseutua säilymään elinvoimaisena ja hoidettuna. Hoidon tarpeessa arv101daan olevan 1500--2000 hehtaaria erilaisia tielle näkyviä maisemia. Anne Kärkkäinen 7. "Saaristomerihän on nykyisin matkailun kannalta kehitysaluetta. Saaristomeren biosfäärialue hakee muotoaan Suomi sai vuoden alussa toisen biosfäärialueensa. Pihapiirit ja rapistuneet rakennukset eivät komistu rahatta. "Maanhankinta on kriisitilassa. Taimi Mahosenaho korostaa, että projektin tarkoituksena on käynnistää jatkuva maisemanhoito alueella. Biosfäärialueiden periaatteen mukaan mukana on tiukasti suojeltuja ns. Siihen eivät kuulu Nauvon ja Korppoon kuntakeskukset. "Lähtökohtana on luoda kestävän kehityksen mallialue", sanoo Saaristomeren biosfäärialueen tulevaisuutta Suomen Akatemian rahoituksella suunnitteleva Kari Lehtilä Turun yliopistosta. Samoin perinteisiä rakennuksia ja latomaisemia yritetään säilyttää. Projektisihteerin mukaan myös kunnat ovat olleet kiinnostuneita tositoimista. Oulun läänin nelostien maisemanhoitoprojekti kestää kolme vuotta. Sykähdyttävimpiä näistä ovat Limingan lakeudet, jotka kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin maisemakokonaisuuksiin. Alueen status onkin jo tuonut Saaristomerelle uutta tutkim_usta, jossa on mm. Kireän ostomäärärahatilanteen takia puistossa uhkaa jäädä lunastamatta alueita, jotka tulevat vain kerran myyntiin. YK:n tiedeja ympäristöjärjestö UNESCOn biosfäärialueohjelmaan kuuluu eri puolilla maailmaa yli 300 kohdetta, joilla ihmisen ja luonnon toiminta on mahdollista saattaa sopusointuun. "Tavoitteeseen pyritään tutkimuksen ja koulutuksen avulla." Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus tekee parhaillaan biosfäärialueelle kestävän kehityksen suunnitelmaa. KOTIMAASTA ton johtaja Jouko Högmander. Ekomatkailu hyödyttää myös luonnonsuojelua, koska se omalla tavoillaan osoittaa alueen luonnon ainutlaatuisen arvon." Jouko Högmander toivoo, että biosfäärialuenimitys toisi puhtia kansallispuiston maanhankintaan. "Suunnitelma ei sido ketään, vaan perusidea on vapaaehtoisuus. Tärkeintä on saada alueen kunnat sitoutumaan hankkeisiin", Lehtilä kertoo. Se perustettiin Saaristomerelle ensimmäinen on PohjoisKarjalassa. Varoja odotetaan valtiolta EU:n ympäristönja maisemanhoidon tukena, jos Suomi liittyy unioniin. ydinalueita, jotka sijaitsevat Saaristomeren kansallispuistossa. Antti Halkka etenee parhaillaan yksityisten maille. Karttaan merkitty kansallispuiston raja osoittaa puiston maanhankinta-alueen; rajan sisällä olevista saarista ja vesistä vain pieni osa kuuluu puistoon. Kuntia voisi hänen mielestään innostaa esimerkiksi ekomatkailu. Samaa mieltä on biosfäärialueeseen sisältyvän Saaristomeren kansallispuisNelostien maisemia kunnostetaan Oulun läänissä Pusikoitunutta peltoa ja risuuntunutta metsää on tarkoitus saada raivattua nelostien maisemista Oulun läänissä. Meillä ei ole seutukeskuksen maisemanhoitohankkeeseen. Projektisihteeri Taimi Mahosenahon mukaan yksittäisiä kunnostuskohteita on lisäksi vielä satoja. kartoitettu kansallispuiston vedenalaista luontoa. tää, löytyisikö ympäristönhoidosta ja maiseman parantamisesta rahanarvoisia sivutyömahdollisuuksia maaseudulle. Metsänparannusvaroista on puolestaan saatavissa korvausta nuoren metsän kunnostukseen tai taimikon hoitoon. Metsälautakunnan ohjaama tienvarsimetsien maisemanhoito on jo alkanut Haukiputaalla Tielaitoksen alueilla, ja varaa lunastaa edes merikotkan pesäpaikkoja." UNESCOn pyrkimyksenä on, että valtiot suuntaavat biosfäärialueille monipuolista tutkimusta. Kohentuneilla tienvarsimaisemilla kunnat yrittävät parantaa matkailuilmettään ja houkutella nelostietä ajavia pysähtymään alueelleen. Saaristomeren biosföörialueen tuleva luonne on vielä auki. Ne ovat luvanneet suunnata työllistämisja ympäristönhoitovaroja projektin kohteisiin. Mai semanhoi toprojektin tarkoituksena on myös selvitBiosfäärialueen koko on noin 4 200 neliökilometriä. Nelostie kulkee 250 kilometriä Oulun läänissä läpi 11 maaseutukunnan, jotka Pohjois-Pohjanmaan metsälautakunnan kanssa osallistuvat Tielaitoksen ja Oulun maaSUOMEN LUONTO 10/94 53. Limingan niittyjen ohella hienot jokimaisemat odottavat vaalijaansa. vsk. Biosfäärialueen poikki suunnitellun Nauvo-Parainen -tieyhteyden suunnitteluprosessia selvitetään ympäristösosiologian alaan kuuluvassa tutkimushankeessa
Tämä käy ilmi vastailmestyneestä kirjasta Polaris nuorten tähtiVAELI.US ETELÄÄN ELO-LOKAKUUSSA Seuraava sukupolvi syntyy Keski-Euroopassa syksyn kuluessa ja lähtee edelleen kohti Välimerta. vsk.. Kun tähän lisätään vielä onkija!, veden viljan pyytäjiä on liki 700 000. Ne olivat levittäytyneet sopiville elinpaikoille ja venyneet pituutta 15 senttiin. Pitkään omanamme tuikkinut Otava 8 KOTIMAASTA on vaeltanut kohti etelää ja samalla niitä kerääntyi joukoittain etelärannikolle. Suomen päällä tähtikuvio on täsmälleen kerran vuorokaudessa. Tänä kesänä niitä löytyi jo useista paikoista. Tämä yksilö lensi elokuussa Ahvenanmaalla Amiraaleja poistui meren yli Komeita amiraaliperhosia oli loppukesällä ja syksyllä Suomessa poikkeuksellisen paljon. Suomi ja muut pohjoismaat ovat kartalla juuri samassa paikassa kuin Kassiopejan tähdistö on taivaan kartalla. Lajit syövät osittain samaa ravintoa, mutta Vantaassa sitä on yllin kyllin. Koemielessä vantaanjoelle istutettiin 1990 pieni erä noin 10-senttisiä harjuksenpoikasia. 1980-luvun alkupuolella epäilijöitä oli paljon. Vantaanjoen vaelluskalatutkimuksien käynnistyessä tieto. Syksyisin sen havaitsee parhaiten illan pimetessä korkealla itätaivaalla. Myös sopivista saalislajeista on ollut pulaa. "Amiraaleja tuli Suomeen toukokuun alussa lämpimien säiden aikaan", sanoo hyönteisten vaelluksia tutkinut dosentti Kauri Mikkola Helsingin yliopistosta. D SUOMEN LUONTO 10/94 53. Suomen kymmenistä tuhansista järvistä valitettavasti vain rippeet ovat Uudellamaalla ja virkistyskalastusalueista on kova kysyntä. Kalastajat ottivat innostuneesti vastaan tämän lähinnä pohjoisten vesien asukin. Luonnonpoikaset ovat toistaiseksi niin pieniä, että istutuksia on jatkettava, jos halutaan luoda kalastusta kestävä harjuskanta Vantaanjoel le. Näin vain kävi. Kauri Mikkola onkin selvästi innostunut kertoessaan nähneensä syyskuun puolivälissä Porkkalan eteläpuolella Suomenlahdella joko neitotai am iraaliperhosen matkalla etelään. hoset pyrkivät jatkamaan matkaansa edelleen kohti eteläistä Eurooppaa meren yli , set löydettiin Vantaanjoesta 1993. "Todennäköisesti se oli am iraali. "Loppukesän ja syksyn amiraali! ovat näiden vaeltajien täällä tai lähiseuduilla syntyneitä jälkeläisiä." Syksyn mittaan am iraaleja Harjus pärjää Vantaanjoessa Tiheään asutulla Uudellamaalla asuu noin neljännes Suomen virkistyskalastajista. Antti Ha/kka Kevätkutuinen ha,jus ei kilpaile syksyllä kutevan taimenen kanssa kutupaikoista. Perlöydettiin lähes kaikissa istutuspaikan alapuolisista koskista. Se paineli Viroon päin kolmen boforin vastatuuleen alle 14 asteen lämpötilassa." Mikkolan mukaan am iraali! voivat ennen merenylitystään kaarrella satojen metrien korkeuteen, "aivan kuten monet petolintulajit tekevät." Amiraalin toukat syövät nokkosta monien muiden perhoslaj ien toukkien tavoin . Nämä perhoset ovat siitä erikoisia, etteivät ne pysty lainkaan talvehtimaan Suomessa vaan saapuvat mei lle 'ke'säksi etelästä. Aikuisten talvehti1ninen onnistuu vasta Yälimerenmaissa. .J Meiltä asti perhoset eivät kui:B tenkaan sinne asti ilmeisesti -~ :i: lennä, vaan Välimeren saavuttavat perhosten Keski-Euroopassa loppusyksyllä syntyvät jälkeläiset. Alueilla, jonne mereiset vaelluskalat eivät pääse nousemaan, on virkistyskalastajien iloksi istutettu pääasiallisesti kirjolohta. Kuinka kuusamon ja Lapin erämaiden asukki voi pärjätä rehevässä Yantaassa. mutta niitä nähdään vetten yllä vain harvoin. Myös harjusistutukset aiheuttivat kummastusta. Jukka Mikkola Kassiopeja on helppo tuntea kaksoisveen muodosta. Kassiopejan viidestä kirkkaimmasta tähdestä kirkkain, Alfa, on juuri Kööpenhaminan kohdalla, maarianhaminalaisia valaisee Delta ja iisalmelaisia Epsilon. Ensimmäiset luonnonkudusta peräisin olevat harjukjoutui luopumaan asemastaan. Syksyn leimallinen perhonen oli amiraali. Seuraavan vuoden sähkökalastuksissa harjuksen poikasia Hyvästi Otava Tähtitieteilijät ovat nimittäneet Kassiopejan Suomen nimikkotähdistöksi. Nyt jokeen nousee vuosittain suuri joukko taimenia ja lohia kutemaan
Lintu valikoi asuinpaikakseen järvestä pari sopivaa, matalapohjaista lahtea, joissa se viihtyi pari viikkoa. Imatran vieras lienee tullut meille jostakin sieltäpäin lämpimien ilmavirtausten avustamana. D Liito-oravahavaintoja otetaan edelleen vastaan ja niitä voi lähettää osoitteella Päivi Eronen, Koisthuhdantie 147, 31410 Ylöjärvi, tai puhelimella (924) 483920. nun kohtaloa. Myös kallis lähetin voidaan käyttää uudelleen. KOTIMAASTA Todennäköisesti jostakin keskieurooppalaisesta eläintarhasta karannut j7amingo oli elo-syyskuun vaihteessa parin viikon visiitillä Imatralla. Väitetään, että muutama lusikallinen tymiä pari kertaa päivässä karkottaa vilustumisoireet. Keski-Euroopassa, mm. Tymiä saa poimia lokakuun alusta lähtien ja sitä voi keräillä melkeinpä jouluun saakka, sillä kypsyttyään. Se vatkasi jaloillaan pohjaa ja keräsi sieltä nousevan ravinnon komealla siivilänokallaan. Ennen marjoja poimittiin katkomalla oksia, mutta onneksi se kiellettiin asetuksella 1974. Pitkäkoipi koikkelehti jatkuvasti ruoan etsinnässä. Flamingo on vieraillut aiemmin Suomessa vain muutaman kerran. Flamingo ei pahemmin häiriintynyt lukuisista rannalla seisoskelevista ihailijoista ja vaikka tarkkaa varmuutta linnun alkuperästä ei saatu, sen arvellaan olevan tarhakarkulainen. ullakolta turkin taskusta ja makuuhuoneesta tapetin takaa. Tymin marjat sisältävät erittäin paljon vitamiineja, kivennäisiä ja hivenaineita, joten ne ovat haluttua herkkua. Pekka Hänninen netaan liito-oravakartastoori, jota valmistellaan Maailman Luonnon Säätiössä. Flamingo Imatralla Eksoottinen lintuvieras, flamingo, ihastutti Imatran Immalanjärvessä elo-syyskuun vaihteessa paikallisia asukkaita ja kauempaa tulleita bongareitakin. Aasian eteläosissa, Afrikassa, Etelä-Euroopassa ja Amerikoissa. Flamingo elää luonnonvaraisena lähinnä lämpimällä ja kuumalla vyöhykkellä, mm. Kiljuhanhityöryhmä huolestui, kun Sitnu oli ollut Sköjholmenissa jo pari viikkoa paikoillaan ja lähetti erikoisryhmän selvittämään IinSUOMEN LUONTO 10/94 53. Vaikka Sitnun ura jäi lyhyeksi, se ehti jo antaa uutta tietoa tutkijoille ennen ei ole havaittu, että kiljuhanhet muuttavatkin pohjoiseen pesimäseuduiltaan Suomen Lapista. Lähetin kiinnitettiin hanhen selkään elokuun alussa ja sen avulla oli tarkoitus selvittää uhanalaisen kiljuhanhiemme muuttoreittejä ja talvehtimisalueita. Se on vähintä, mitä liito-oravan hyväksi vo~daan tehdä. Suurin osa havainnoista on tämänvuotisia ja valtaosa tuli pihapiireistä. Ensi vuonna lähetetään mahdollisesti tarkkailijoita Pohjois-Norjaan selvittämään hanhien liikkeitä. tyrninmarjat säilyvät poimintakunnossa kolmisen kuukautta. Kolopuita ja etenkään kolohaapoja ei pitäisi koskaan kaataa. Tyrni kasvaa Suomessa merenrannikolla Ahvenanmaalta Pohjanlahden perukkaan. Monet suosivat esimerkiksi puristinta, jonka avulla mehu tiristetään suoraan astiaan. Pihapuiden lisäksi oravia löytyi mm. Marjat ovat tiukasti kiinni oksissa, ja ne menevät irroitettaessa rikki. Tyrni hehkeimmillään Tymi kukoistaa karuilla ja kivikkoisilla merenrannoilla ja leviää jopa kymmenmetristen juuriensa avulla laajalle alueelle läpitunkemattomaksi piikkiseksi pöheiköksi. Tällä konstilla tulos jää yleensä melko laihaksi. Hannu Tikkanen Jonna Pciponen Liito-oravilla on asuntopula. Jäätyneitä marjoja on melko helppo rapsutella astiaan rukkaset kädessä, mutta pakkasia odotellessa linnut ehtivät usein ensin. Tyrnillä ja lepällä on sama salaisuus: niiden juurinystyrät kykenevät sitomaan typpeä ilmasta. Liito-oravatyöryhmän loppuraportti ja kartasto on tarkoitus julkistaa tämän vuoden lopussa. Saksilla napsaistaan marjan kanta poikki, jolloin marjat rapisevat alla kannateltavaan astiaan. Saksassa, on eläintarhoja, joissa flamingotkin liikuskelevat vapaina ja lentokykyisinä. Hyväksi havaittu, vaikkakin hidas keino ovar pienet sakset ja kevyt astia. Liito-ora vien esiinliito Pirkan maalla Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin ja Pirkka-Hämeen metsälautakunnan järjestämässä · "Tarkkaile liito-oravaa" -kilpailussa saatiin siipioravasta yhteensä 142 havaintoa. Sitnu löytyi ilmeisesti merikotkan tappamana. Skjöholmenilla oli merkkejä myös muista hanhista. 1 1 Liito-oravahavainnot tallenSitnu löytyi kuolleena WWF:n satelliittihanhi Sitnu on löytynyt kuolleena Skjöholmenin saarelta Varanginvuonolta N01jasta. Marjojen talteenottoon onkin keksitty monia konsteja. Aija Noponen 9. vsk. Sijainnin merkitseminen esimerkiksi yhtenäiskoordinaatistoa käyttäen helpottaa tietojen kokoamista. Kunnan ja kylän tarkkuudellakin ilmoitetut havainnot ovat toki tervetulleita. Tyrnin marjoissa on erittäin runsaasti C-vitamiinia ja karoteenia
Esimerkiksi kuusenkerkkäsiirapissa on erikoinen " metsäinen" aromi. Tavallisessa ruokakaupassa kotimaisista metsän raaka-aineista valmistettuja tuotteita on aniharvoin. Sitäpaitsi ne ovat erinomaisia lahjoja. Yksittäisiä pieniä liikkeitä löytyy suurimmista kaupungeista. Vain kovin viitseliäs kuluttaja kuitenkin löytää niitä. Myös joidenkin tavaratalojen herkkuosastoilla on huomattu kotimaisten makujen merkitys. Iiris Lappalainen SUOMEN LUONTO 10/94 53. Luonnon Aromit -yrttijuomapurkki tyhjenee yhtä nopeasti kuin appelsiinimehutetrakin. Myös 10 kotimainen hyvä raaka-aine on kalliimpaa kuin hyvin suurina eri nä ulkomailta ostettu." Mukavasti kotimaiset herkut kuitenkin piristävät tavanomaista ruokavaliota. Oman perheeni makutuomarit ovat hyväksyneet sen varauksettomasti vaniljajäätelön, lettujen ja vohveleiden mausteeksi. Valitettavasti monet kotimaiset herkkutuotteet ovat aika arvokkaita. Mutta ihaninta kaikista on ollut pahvinen Runsaudensarvi, jonka sisältä löytyy metsämarjamehuista valmistettuja marmeladeja. Variksenmarjoista, puolukoista, mustikoista, lakoista, pihlajanmarjoista, · metsävadelmista, karpaloista, yrteistä ja jopa kuusenkerkistä valmistetaan myös maistuvia mehuja, marmeladeja, hilloja, hyytelöitä ja siirappeja. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN/ Metsäisiä makuja Metsänantimia kerätään enimmäkseen myytäväksi toreilla ja tukkuliikkeissä. Variksenmarjamehu ja -marmeladikin maistuvat lapsille. "Kyllä ulkomai lle on helpompi myydä kuin suomalaisiin elintarvikeliikkeisiin", toteaa yrittäjä Heikki Ritavuori Töysästä. Tuotenimiäkin on monia, kuten Luomuset, Luonnon Aromit, Mantsin Makiat, Sini. vsk.. PohjoisSuomessa on kaksi kuntien käynnistämää projektia, joiden tavoitteena on kehittää uusia tuotteita, tutkia markkinoita sekä auttaa yrittäjiä tuotannon aloittamisessa. Kainuun liitolla, Puolangan, Suomussalmen ja Hyrynsalmen kunnilla on yhteinen Ylä-Kainuun Erikoiskasviprojekti. Heikki Ritavuori laskee pientuotannon kalliimpia kustannuksia: "Pienissä erissä ostettuna sokerin, pullojen, purkkien ja jopa etikettien hinta on suurempi kuin rekkakuormittain hankittuna. Maisteltaessa joku vertasi siirappia appelsiinin makuun . Ranuan kunta, Rovaniemen maalaiskunta ja Rovaniemen kaupunki ovat puolestaan perustaneet PohjoisSuomen Biologisen Keskuksen, joka kehittelee Lapin omia uusia tuotteita keräilytuotteista, kalasta ja porosta. Tuotteita kehittelevät yleensä rohkeat ennakkoluulottomat yrittäjät. Ritavuori kiittelee joitain kauppoja, jotka ovat erikoistuneet suomalaisiin herkkutuotteisiin
Kun lämpötila kohoaa yli 21 asteen, alkaa usein kurkku ja silmät kutista, iho kuivua ja päätä kolottaa, erityisesti pakkasella. Limakalvojen kuivuminen puolestaan altistaa viruksille ja bakteereille. Traktorinsa äänenvaimentimen Mäki sai vanhasta Datsunista. Omakotitalon asuja voi arvioida kulutuksensa, kun lasku tipahtaa postiluukusta. Silloin on parasta alentaa lämpötila suositustasolle vasta tämän konstin epäonnistuttua kannattaa kostuttaa ilmaa. Laskemalla lämpötila suositusarvoon 21 asteeseen voitaisiin Suomessa säästää lämmityskustannuksissa 500 miljoonaa markkaa vuodessa. "Pääasia on, että ihmiset tiedostavat, mikä on sopiva lämpötila ja tekevät tietoisen päätöksen, jos haluavat pitää sen korkeampana", Härkönen sanoo. Kerrostaloasukin on mahdotonta tietää, maksaako hän yhtiövastikkeessaan tai vuokrassaan naapurin vai omaa kulutusta. Mervi Tiitinen Lämpölaitosyhdistyksestä ei innostu Keski-Euroopan patterimittareista. Asukkaat voivat säätää itse patteriensa lämpötilan. Joissakin kilpailuehdotuksissa tarjottiin jopa äänija hajumerkkejä herätteeksi. Kierrätystraktorin hallintalaitteet Mäki otti Opelista. Järjestelmä mittaa myös lämpökulkeutumat huoneistosta toiseen, joten asukas maksaa todella vain omasta kulutuksestaan. Kaupungissa säädettiin vero kertakäyttöastioille. Myös muut palkitut energian säästämiseen kannustavat lämpömittarit ovat olemassa vain suunnitelmina. Motivan kilpailun voittaneessa "Piippu"-mittarissa alkaa vilkkua valo, kun lämpötila ylittää 21 astetta. Neljän kasselilaisen "Macin" piikkiin oli kertynyt veroa jo kahden miljoonan Suomen markan edestä. "Järjestelmä on kytketty noin 7 OQO asuntoon", johtaja Jorma Alander Aitec Automationista kertoi. Kauppaja teollisuusministeriön rahoittama Energiansäästön palvelukeskus Motiva etsi viime keväänä kilpailun avulla lämpömittaria, joka innostaisi tarkkailemaan huoneen lämpötilaa. Ladan ohjausvaihde sekä Mercedes Benzin jousenkorvat ja olkatapit ovat laitteen kääntömekaniikkaa. Motivan projektipäällikön Heikki Härkösen mielestä nykyiset kaupan olevat mittarit eivät kelpaa: usein liikelahjaksi saadut tai matkamuistoina ostetut mittarit ovat epätarkkoja. giankulutuksen mittaaminen kannustaisi säästämään, mutta asia ei ole Suomessa edennyt. Yhtiö haastoi kaupunMotivan suunnittelukilpailun voittanutta Piippu-mittaria ei mikään yritys ole vielä innostunut valmistamaan. Suomessa on ollut käytössä noin kymmenen vuotta järjestelmä, joka mittaa huoneistokohtaisesti lämmitysenergian sekä kylmän ja lämpimän veden kulutuksen. Yleisin menetelmä on patterin päälle pantava nestetäytteinen ampulli, joka haihduttaa vettä patterin lämpötilan mukaan. Asiakkaita laskutetaan mittarin lukeman perusteella. Nykyisten mittarien ongelma on siinä, ettei niiden näyttö kiinnitä huomiota liikalämpöön. ins. Päätös on merkittävä Saksassa, mutta se vaikuttanee myös muualla. Pekka Heikura 11. vsk. Pestävien astioiden kilpailukyky paranee huomattavasti, kun kertakäyttöisyydestä maksetaan ylimääräinen vero. Keskieurooppalainen mittausjärjestelmä ei edes tekniikaltaan sopisi Suomeen. Kun huoneessa on lämpimänpää kuin 21 astetta, talon piipusta alhaalta ylöspäin nousevat punaiset valomerkit tuikkivat nopeammin kuin alhaisemmissa lämpötiloissa. Asia meni lopulta liittovaltion hallinto-oikeuteen, jolta tuli päätös elokuun lopulla. Esimerkiksi Saksassa on määrätty lailla huoneistokohtaisista kulutuksen mittaamisesta. Moni ei tiedä, että turhan lämpimässä eläminen haittaa terveyttä. Ulla Ahonen gin oikeuteen. Tiitisen mielestä on paljon järkevämpää valistaa kuluttajia säästömahdollisuuksista ja alentaa huoneenlämpö sopivaksi kuin rakentaa kalliita ja huoltoa vaativia mittausjärjestelmiä. Jokaisesta kertakäyttölautasesta menee 1, 70, -mukista, -pullosta ja tölkistä 1,50 sekä -aterimista 0,35 Suomen markan suuruinen maksu kaupungin kassaan. SUOMEN LUONTO 10/94 53. Hän otti puutarhatraktoriinsa moottorin ja etupyörät hylätystä Morris Ministä. jonka vastuulla on hoitaa asia kuntoon. Kerrostaloissa ei välttämättä edes pysty säästämään energiaa omatoimisesti, jos patteri verkoston perussäädössä on vikaa. rakennusja sisustusmateriaalien päästöjä, esimerkiksi formaldehydin erittymistä. Hampurilaisketju M cDonalds ei kuitenkaan tyytynyt päätökseen, vaan kieltäytyi maksamasta veroa. Dipl. Hänen mukaansa lämmityskulujen osuus vastikkeesta on noin kolmasosa. Suomen ilmastossa yhden asteen pudotus huoneen lämpötilassa vähentäisi rakennuksen lämmityskustannuksia viisi prosenttia. Liian lämmin ilma lisää mm. "Yhtiövastikkeissa pitäisi näkyä lämmityskulujen osuus, mikä voisi herättää asukkaan huomion", Tiitinen keksii. Hallinto-oikeus katsoi veron lailliseksi. Huoneistokohtainen enerEi vanhoja autoja kannata kokonaan romuttaa, todistaa virolahtelainen Matti Mäki. Takarenkaat sekä taka-akseli ovat peräisin Toyotasta. Kuiva sisäilmakin saattaa johtua liiasta lämmöstä, koska lämmin ilma tuntuu kuivemmalta kuin kylmä. Hänen tiedossaan ei ole, kuinka moni taloyhtiö on hyödyntänyt järjestelmää laskuttaessaan asukkaita. Ellei patteriventtiilin vääntäminen pienemmälle auta, voi liian kuumasta tai kylmästä lämpötilasta valittaa isännöitsijälle, Kertakäyttöveroa saksalaisittain Saksalainen Kasselin kaupunki päätti 1991 ryhtyä sanoista tekoihin jätteiden synnyn ehkäisyssä. "Kahdenkymmenen vuoden kokemusten jälkeen ei ole yhtään tutkimusta, jossa olisi selvitetty mittarien vaikutusta energiansäästöön", Tiitinen ihmettelee. Kokouksissa väsähtäminen ei johdu suinkaan hapen puutteesta, vaan siitä, että lämpötilan nouseminen huonontaa sisäilman laatua. "Piipun" talonmallinen mittari näyttää huonelämpötilan digitaalisesti. Ihannelämpötilassa ihminen on virkeimmillään. McDonalds joutuu maksamaan veronsa. Saksalaismittarit ovat myös epätarkkoja. JLUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTA AT Liika lämpö haittaa terveyttä Joka kolmas suomalainen kärsii liian korkeasta huonenlämpötilasta. Mittarin pitäisi myös houkutella seuraamaan huonenlämpötilaa ja herättää katsoja säästämään energiaa
UV-suotimien vaikutusaika muutenkin on hyvin rajallinen, enintään pari vuotta. Pellavaöljypohjaiset, niin sanotut luonnonlakat eivät estä kellastumista, pikemminkin päinvastoin. Mitään kovin syvällistä tutkimusta asiasta ei ilmeisesti ole tehty. Mitä nämä myrkyt voivat aiheuttaa. Yleensä viranomaiset myöntävät kompostointiluvan helposti. Alkydilakkoja en sen sijaan suosittele sisätiloihin. Dioksiinin on todettu aiheuttavan koe-eläimissä syöpää. Vastaavasti Nissisen mukaan puuvillapyyheannostelijaa käytettäessä kuluu vähemmän energiaa, mikäli pesulassa on käytössä energiaa säästävä pesutekniikka. Mikäli haluatte käyttää sisätiloissa kellastumista hiukan hidastavaa lakkaa, kannattaa valita vesiohenteinen vaihtoehto. Lakkabensiiniä sisältävistä alkydilakoista haihtuu sisäilmaan siinä määrin haitallisia yhdisteitä, että siinä menee pian pää sekaisin. Jätteiden lajittelun edistäminen vaatisi kuitenkin voimavaroja valistustyöhön nykyistä paljon enemmän. Lakkaamalla saadaan likaa ja kosteutta hylkivä pinta. Yleensä puuvillapyyhkeitä huoltavien pesuloiden on siirryttävä energiaa säästävään tekniikkaan jo pelkästään kustannussyistä. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 Helsinki. Vaaleat mäntyseinät. Suorakaidevaippoja voi kompostoida sellaisenaan. Perheessämme on viime aikoina kokeiltu kertakäyttöisiä suorakaidevaippoja, joissa ei ole muovia. Jätelaki velvoittaa kunnat ensisijaisesti estämään jätteiden syntymisen, toissijaisesti järjestämään jätteiden kierrätyksen ja vasta viimeisenä keinona turvautumaan perinteisiin jätehuollon keinoihin kaatopaikkaan ja jätteiden polttoon. Erikoistutkija Pi1jo Ahola VTT:n puutekniikasta kertoo, että vastoin yleistä luuloa puun kellastuminen ei aiheudu näkymättömästä UV-säteilystä vaan näkyvän valon aiheuttamista muutoksista puun pinnalla. Kertakäyttövaippojen kompostointi onnistuu, mikäli muoviosat revitään vaipasta pois. Valossa puun pinnalla oleva aine, ligniini, hapettuu. Kuumailmapuhallin levittää selvästi enemmän bakteereja kuin pyyhkeet. Nissisen laskelmien paperipyyhkeiden energiankulutus vaihteli , mutta oli kuivausta kohti selvästi alle puolet kuumailmapuhaltimen kuluttamasta energiasta. Joidenkin lakkojen sisältämät mikropigmentit hidastavat jonkin verran männyn kellastumista, mutta eivät kokonaan estä sitä. Kumpi käsienkuivaustapa on ympäristöä säästävämpi: paperipyyhe vai sähköllä toimiva kuumailmapuhallin. Puuvillapyyhkeitä pesevien pesuloiden päästöjä ei ole tutkittu. Taajaan asutulla alueella ulosteperäisen jätteen kompostointiin tarvitaan viranomaisten lupa. Jos kompostointi hoidetaan huonosti, voivat haitalliset bakteerit levitä ympäristöön. Pellavaöljypohjaisista lakoista kannattaa valita sisäti lakäyttöön sitruunatärpätillinen vaihtoehto. Käytämme niitä potalle opettelevalla tyttärellämme yöaikaan lisäsuojana pestävien vaippahousujen sisällä. Itämeren rasvai issa kaloissa silakassa ja !ohessa on havaittu muun muassa PCB :tä ja dioksiinia. Kalojen myrkkymäärät osoittavat taas kerran ympäristönsuojelutoimien tärkeyden. Myrkkylähteet on tutkittava. Lajittelu ja kierrätys eivät ole lisääntyneet. PCB on myrkyllistä ja sen on todettu aiheuttavan merinisäkkäillä lisääntymishäiriöitä. Millä saa mäntyseinät pysymään vaaleina ilman pahempia myrkkyjä. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 10/94 53. Kuntalaisten kannattaa vaatia lain mukaista jätehuoltoa. Mitään pahoja "myrkkyjä" nämä lakat eivät ole, mutta on makuasia, onko niistä sen suurempaa hyötyäkään. muuntajaöljyissä, kondensaattoreissa, jäljentävässä paperissa ja väreissä. Lakkaamisen suurin hyöty on puupinnan helpompi puhtaanapito. Suosin itse pellavaöljylakkoja, si llä niiden raaka-ainetta pellavaöljyä voidaan tuottaa Suomessakin varsin haitattomilla viljelymenetelmillä. 12 Vaipat, bakteerit ja kompostit Saako kertakäyttövaippoja kompostoida bakteerivaaran takia. Uusi jätelaki astui voimaan viime vuoden vaihteessa. Kohu nousi Ruotsissa siitä, että Itämeren kalastajien lasten syntymäpainot ja pään ympärysmitta olivat selvästi pienemmät kuin Atlantin kalastajien lapsilla. Jos pestään perinteisin tavoin, uusiopaperiset paperi pyyhkeet ku luttavat jopa vähemmän energiaa kuivauskertaa kohti. Myrkyt Itämeren kaloissa. Mistä männyn kellastuminen johtuu. Säästävä käsien kuivaus. Ruotsalaiset suosittelevat Itämeren silakan ja lohen syönnin rajoittamista ympäristömyrkkyjen vuoksi. PCB:tä on käytetty mm. Ari Nissisen 1991 tekemässä tutkimuksessa "Espoon kaupungin materiaalihankinnat ja ympäristö" on tarkasteltu eri vaihtoehtojen energiankulutusta. Uuden jätelain mukaan myös haja-asutusalueet kuuluvat kunnallisen jätehuollon piiriin. Puun kellastumista pyritään usein estämään lakkaamalla. Uusimmat julkisuuteen tihkuneet tiedot Yhdysvaltojen ympäristöviraston EPA:n tutkimuksista kertovat dioksiinien olevan jopa haitallisempia kuin tähän asti on kuviteltu. Sen sijaan lakkojen paljon mainostetuilla UV-suotimilla ei ole merkitystä. Ainoa ero näytti löytyvän kalojen sisältämistä myrkyistä. Jos suosituksia tu lee, ne koskevat imettäviä ja raskaana olevia naisia. Terttu Vartiainen Kansanterveyslaitokselta painottaa, ettei Itämeren kalan syömistä kannata myrkkyjen vuoksi lopettaa. Käsien kuivauksessa on hygieeninenkin puolensa. Ei kierrätyksen järjestäminen maaseudulle ole kohtuuton vaatimus. Epäillään, että dioksiinei lla saattaa olla vaikutuksensa lisääntyneisiin hedelmällisyyshäiriöihin. Myös selluloosassa tapahtuu muutoksia, ja puu kellastuu. Uusi jätelaki maaseudulla Miksi uusi jätelaki ei näy ainakaan täällä maaseudulla. Paperipyyhe on siis selvästi ympäristöä säästävämpi vaihtoehto. vsk.. Pidän vaaraa kyllä hyvin pienenä ja teoreettisena. Dioksiineja syntyy muun muassa jätteen poltossa ja paperin kloorivalkaisussa. Vartiainen vähentäisi vain päivittäistä suurten silakoiden ja lohen syöntiä. Yleensä laitospesu voidaan saada hyvin vähän ympäristöä kuormittavaksi. Tiettävästi Ruotsin viranomaiset vasta harkitsevat, onko uusiin syöntisuosituksiin aihetta. Luulisin, että puuvillapyyhe on paras vaihtoehto. Pestävistä vaipoista ja kertakäyttövaipoista tehdyissä vertailuissa on kuitenkin huomattu, että pesutavat vaikuttavat hyvin paljon. Kunnilla on kuitenkin kaks i vuotta aikaa järjestää jätehuolto uuden lain hengen mukaisesti eli ensi vuoden loppuun mennessä. Lupaa vaaditaan juuri bakteerivaaran takia
Jos ne pystyisivät puhumaan. Eivät metsälannoitukset ole historiaa, eivät toki , niitä jatketaan yhtä lailla valtion kuin yksityistenkin mailla. Niinpä niin, minä ajattelen katsellessani tuota kemiallista ilmestystä. Talousmetsien käsittelyssä otetaan luonnonarvot huomioon, säilytetään metsien monimuotoisuus. Seuraavana päivänä ilmatilassa jyrisee enää yksi valtakunnan rauhasta ja otsoniaukon laajenemisesta huolehtiva torjuntahävittäjä. Minut valtasi kummallinen, hyytävä tunne. Sotaa tämä on, ajattelin, sotaa luontoa vastaan, ja tuossa on hävittäjä matkalla tehtäväänsa suorittamaan. Pakko siis myöntää järven levämössöt metsätaloustoiminnan sivutuotteiksi. Sitten ovat tonniset kertakäyttömuoviset säkit viimein tyhjentyneet ja lentolevitys loppuu. Vain talvilevitykset ja taimikoiden lannoittaminen ovat jääneet. Esimerkiksi sopii läheinen Sivakkajärvi: sen vesi on luokiteltu välttäväksi, vaikkei rannoilla ole viljelyksiä eikä muuta asutusta kuin yksi kesämökki. Se tekee kierroksen ja palaa kohta takaisin, laskeutuu tankkaamaan uuden lastin, nousee taas ilmaan, tekee kierroksen, palaa takaisin, laskeutuu, tankkaa, nousee ... äänet kuuluvat sisälle asti. Yleisenä seurauksena on yksipuolistuminen; jotkut lajit, kuten esimerkiksi pulkkosieni, runsastuvat selvästi", kirjoitetaan uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimikunnan mietinnössä. Ne kyllä huutaisivat suureen ääneen: sota on alkanut, ilmapommitukset ovat alkaneet! Ja metsä täyttyisi itkusta ja kauhunhuudoista myrkyllisen pilven laskeutuessa kaiken ylle. SUOMEN LUO TO 10/94 53. Kemiran lähetti on aloittanut työnsä. Myöhään eräänä iltana alkaa kuulua lentokoneen vonkunaa. Hieman myöhemmin seisomme tien reunassa ja katselemme, miten kone kaartaa matalalla metsän yllä, miten tunkeannäköinen kemikaalipilvi suihkuaa koneesta alas metsään, vasten verenpunaista iltataivasta, vasten kaulattujen haapojen mustia siluetteja tätä on "kestävä metsätalous" vuonna 1994. Ilmeisesti Metsähallitus on oikein tosissaan paneutumassa pulkkosienen suojeluun. Näin meille selvittää lentolevitystä valvova Metsähallituksen työntekijä. Metsähallitus on taas aloittamassa lentolannoitukset. Tätähän olemme viime aikoina kuulleet, miten kaikki on muuttunut. Vesistöjen kuormittumisesta ei tarvitse huolehtia. Haittoja ei tule vaikka lannoitteita levitetään rantametsiin, jopa kahden järven väliselle kannakselle, eivätkä lannoitteet valu ojia ja puroja myöten järviin, vaikka alue on nurmekselaisittain supertehokkaasti ojitettu. Meille on tullut Helsingistä vieraita tänne syrjäseudun rauhaan, luonnon helmaan istumme tyyniä, kauniita kesäiltoja pihakoivujen alla, ja hirvittävä koneen pörinä säestää puheitamme. Aura Koivisto seurasi lannoituskoneen ilmapommituksia Nurmeksessa heinäkuussa 1994. Vertaus voi tuntua rienaavalta, ainakin todellisen sodan kokeneesta. "Runsas typpilaskeuma on monin paikoin tehnyt typpilannoituksen tarpeettomaksi , jopa haitalliseksi. Toimintaa valvotaan ja vesien tilaa seurataan, ja Pohjois-Karjalan vesija ympäristöpiiri on antanut siunauksensa. Hävittäjä! Niin, vaikken ole elänyt sota-aikaa, sota tuli mieleeni, kun hämärässä kesäillassa seisoin lentokentäksi raivatun metsäautotien päädyssä ja kone nousi huumaavasti pöristen ylitseni, kohosi korkeuksiin ja lähti kierrokselleen kemikaalisuihkuaan levittämään. Mutta se, että nyt järven ympärillä lannoitetaan lisää, ei tietenkään haittaa, koska virheitä ei enää tehdä; nyt tiedetään ja osataan ja kaikki on muuttunut! Seuraavan viikon illan ja aamun tunteina kuuluu lentokoneen loputon pörinä. Kyllä typpeä sopii tänne latvavesistöjä ympäröiviin metsiinkin. vsk. Lentolevityksessä pystytään viiden metrin tarkkuuteen . Aiemmin tehtiin virheitä, muttei enää. Se on kyllä totta, että aiemmin ei osattu tehdä näin tarkkaa työtä. Lannoituksen lajistovaikutuksia on tutkittu pääasiassa sienillä. Viimei• senä iltana lentokone pyyhkii melkein talon kattoa hipoen, se käy lannoittamassa naapureiden rajalla olevan metsän ja yhden lähteenkin siinä samalla. 13. Mutta'" entä tatit, haperot, keltavahverot, seitikit, limanuljaskat. Tosin pulkkosieni ei ole uhanalainen eikä edes harvinainen, mutta ennaltaehkäisevä hoito on tietysti tärkeää sekin. Aura Koivisto Kemiallista sodankäyntiä Metsäautotie on raivattu lentokentäksi, ja sen laidalla on röykkiöittäin jättiläismäisiä muovisäkkejä: typpilannoitetta, Oulun salpietaria, metsälannoitetta ..
SUOM EN LUONTO 10/94 53. Viime vuosina olen turhaan yrittänyt löytää maapallolta valtion, joka olisi yhtä tunnottomasti ojitettu ja kaivettu kuin armas suomineitomme. Vaikutukset ulottuvat takamaiden lähteistä Itämereen. Siniviivojen ''maihinnousu'' peruskartalle Kukaan päättelykykyinen ei voi katsoa karttaa kauhistumatta, mutta esteettisen mielen omaava kenttäbiologi vasta kärsii. Uusia kaivetaan jatkuvasti, mutta vanhoja ei juuri tukita kuin salaojituksen yhteydessä pellolla. Näennäisesti kutupaikkoja on keväällä paljon, mutta ihmisen ojissa vedellä on tulenpalava hoppu. Ojia on jo kaikkialla. Kun se on rikottu laajoilla alueilla ja vedet juoksevat herkästi kuluvia kaivantoja pitkin, paha on pitelemätön. Miten onkaan niin, juuri kun tarvitsisimme elävän maaperän suojaa kaikkein kipeimmin, tuhoamme elämämme filtteriä ennennäkemättömän raa'asti. Lähes ainoa ja paras suoja happamoitumista vastaan on maaperän elävä pintakerros. Luonnon oloissa yhtäkkinen veden poistumisuomien ilmestyminen on täydellinen shokki. Se menee ja kerääntyy tavalla, josta ei ole hyötyä ihmiselle eikä luonnolle. Kaivureista on tullut maaseudulla jokamiehen leluja, joiden käyttö on kirjoittajan mielestä vallan villiintynyt. Luonto ei voi mitenkään valmistautua sellaiseen. 14 Ojat uIDpeen Saarijärven Paavon perimän soisi kansassamme vähitellen lientyvän. Luonnon muistissa on "kaava" lievän happamoitumisen varalle, mutta ojituksen äkillisiin tuhoihin ei löydy lääkettä. Lätäkkö on vain saatava kuivaksi. Happohyökkäys ojia pitkin Pelottavan laajoilla alueilla on luonnon oma veden säätelyja puhdistusjärjestelmä tuhottu tai sitä on ainakin vakavasti vahingoitettu. Enpä olisi aavistanut, että isäntien leikkikaluksi kohonneen hydraulisen kaivurin tuhovoima olisi niin valtava ja järjetön. Siksi vastaanotto on aina jääkylmä tai vihamielinen. PUHEENVUORO Jaakko Heinonen on kirjoittava ja valokuvaava luonnonharrastaja ja maanviljelijä Turun läänin Koskelta. Aarin suonotkelma kuivataan sadan, kahdensadan metrin massiivisella ojalla. Veden kulku on tempoilevaa. Kuivina kausina pohjaveden pinta metsissä voi laskea liian alas ja puut alkavat kärsiä. Mikä merkillisintä, nykyään ojia kaivetaan läpäiseville moreenija hiekkamaille, joiden ojitus katsottiin ennen täysin älyttömäksi. Sammakon lisääntyminen ei taivu siihen rytmiin. Kun ojissa ei vieläkään ole vettä kuin joskus keväällä tai kaatosateen jälkeen, sellaisten kaivantojen hyöty on jäänyt arvoitukseksi. Nyt on ennallistamisen aika. Hän tietää nykyään kovin hyvin, ettei niin enää suositella touhuttavaksi. Seuraavan peruskartan julkaisupäivää odottelen valmiiksi sieluani kovettaen. Jos tällaiselta ihmiseltä menee kysymään, onko tullut ajateltua kuivatuksen hyötyä kaikilta osin, saa yleensä vihamiehen siltä puheelta. Kun omatunto mesoo, ihminen hermostuu helposti. Pellonojia, viemäreitä, salaojia, metsäojia, kaivettuja puroja ja ojitettuja hakkuuaukeita. Ehkä kenttäbiologiakin vahvemmin kärsii sammakko. Maamme on täynnä ojia. Seuraavaan karttaan on piirretty ojia lukematon määrä lisää, eikä sekään ole ajan tasalla. Mutta tilastojen ulkopuolisia ojia kaivetaan yhä enemmän ja vanhoja perataan ja syvennetään. Monesti linjalta kaadetaan useita puita, mutta se ei näytä huolestuttavan omistajaa ollenkaan. vsk.. 1950-60-luvun kartta oli vielä siisti, mutta seuraava painos parikymmmentä vuotta myöhemmin antoi selvän osoituksen Saarijärven Paavo -hengen elinvoimasta kansamme keskuudessa. Aivan yhtä käsittämättömiä hyötyajattelun ilmentymiä ovat yhä jatkuvat pienten tulvalampien ja kosteikkolänttien ojitukset. Ei paljon lohduta, vaikka tietääkin sen merkitsevän juuri teon järjettömyyttä. Yhtä lailla ei kannata mennä ihmettelemään lähteikössä kaivurinsa kanssa mellastavaa isäntämiestä tai emäntää. Luonnolla ei ole mitään tehokasta ja nopeaa konstia moista tuhoaaltoa vastaan. Ojien määrä siis lisääntyy, vaikka tilastot antavat kaunistellun kuvan. Tottakai se on vähentynyt, kun kahta ojaa ei voi kaivaa päällekkäin. Ojia kaivetaan hyötyjä ja haittoja laskematta. Lähivesistöissä happokuorma lisääntyy ennennäkemättömällä tavalla. Olemme tuhonneet pienvetemme ojittamalla ja möyrimällä lähes totaalisesti. Nykyisellä happamoitumisen aikakaudella karujen maiden ojitukset ovat vielä oma lukunsa. Tilastoihmiset ovat jo jonkin aikaa kuuluttaneet, että metsien ojitus on lähes loppunut
Siirsin mökin huussin rannasta pitkälle mettään ja matot pesin rannalla enkä laiturilla. Merietettyjä lampia kaivetaan uudelleen. Ihminen voi tekniikallaan puhdistaa juomavettä pintavesistä, mutta meidän elämämme tukijalka, monipuolinen luonto, on "ison altakasteluruukun" varassa kuivina kausina. Usko ihmiseen ei ole vahvistunut, mutta markkinatalous on. vana vuonna alkoi lammen vesi kirkastua. Heti seuraaSUOMEN LUONTO 10/94 53. Idealistia jollain tavalla heikottaa se asia, että muutoksen sai viime kädessä aikaan rahan ja markkinoiden menettämisen pelko, eivät luonnon arvot. Kuva on otettu viikko keväisen isonveden jälkeen. Tulva voi olla katastrofi mutta myös siunaus. Ojalla on rikottu täysin turhaan muinaisen Itämeren Yoldiavaiheen rantadyyni. Nyt lopulta virallinen metsäajattelu on nopeasti muuttunut, oikeastaan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Uhatuimpia biotooppeja ovat tulvamaat, joille vesi voi haitatta nousta. Suuret järvet vastustavat pitkään happamoitumista. Lähes kaikkialla Euroopassa ehkä koko maailmassakin pohjavettä kulutetaan ja suorastaan pilataan enemmän kuin uutta syntyy. Ainakin näihin päiviin asti arvokkaita luonnonalueita on tärvelty tavalla tai toisella, jos on hiukankin saatu vihiä siitä, että pian turmeleminen kielletään. Kosteat biotoopit kunniaan Eräissä valtioissa, kuten Saksassa ja Ruotsissa, on alettu viime aikoina pelätä ja ymmärtää liiallisen ojituksen tuhovaikutuksia. Ojia jo tukitaan ja kosteikkoja perustetaan. Ilman niitä on turha puhua luonnon monimuotoisuudesta. Palautuminen vie kauan, jos se yleensä on mahdollista. Jaakko Heinonen 15. Jotkut lajit ovat aika helpostikin palautettavissa, mutta ainakin Saksassa ollaan kohtuullisen huolestuneita pohjaveden tilasta ja määrästä. Hyvä että mukulat enää uimaan uskaltavat. "Kyllä luonnonsuojelu näköjään kannattaa. Mutta pienet karut järvet ja lammet saattavat kokea yllättävän muutoksen. Näitä kirkastumisia on tapahtunut maassamme jo kymmeniä, ellei satoja. Näin toi eräs mökkiläinen julki tyytyväisyytensä. Meillä ojituskieltoja ja luonnontilan palauttamista pidetään kansalaisten perusoikeuksiin kajoamisena. Kaloja ei ole paljon, mutta kiinni saadut ovat sitten helkkarinmoisia petoja. Tämän nykyaikana selvästi yliarvostetun talousmallin huonoihin puoliin kuuluu muutosten pitkittyminen sietokyvyn äärirajoille. vsk. Luonnontilan palauttaminen on alkanut ja laaja tutkimustyö toipumisen vauhdista ja tekniikasta on käynnistynyt. Niiden ongelma on pikemminkin rehevöityminen. Ei aavistanut ehtoinen emäntä, että hän iloitsi ympäristökatastrofista, eräänlaisesta seestyneestä kuolemasta. Tämän järjestelmän peukaloiminen on ihmiskunnan suurinta hulluutta. Nätti sammalpohja näkyy syvältä ja vesi on kirkasta kuin kaivossa". Maailman turhimpia ojia
Lammastalouden edistämiseksi ja hoidon helpottami16 Pienet karitsat elelevät ensimmäiset viikot emon kanssa omassa karsinassa lämpölampun alla. Mirjam jätti hallintopäällikön paikkansa kansainvälisessä tietokoneyrityksessä, ja vanhoja rakennuksia korjannut Jari sanoutui irti museovirastosta, vaikka kaikki tuttavat pelottelivat, että lammastila olisi luonnonmukaisin tapa tehdä konkurssi. vsk.. Tällä hetkellä Suomessa on 65 000 emolammasta ja kiintiöksi on määrätty 80 000. Kaikista Suomessa käytetyistä eläimennahoista vain muutama prosentti on kotimaista perua, loput tuodaan ulkomailta. Virallisten laskelmien mukaan 30 emoa riittäisi elannoksi, mutta Mirjamin ja Jarin mielestä se on liian pieni katras. Yilloista Mirjam ja Jari kehruuttavat pienessä pohjalaiskehräämössä pehmeää ja aidon rasvaista lankaa, joka vetoaa käsityöihmiseen. Mielekkäiden lammastuotteiden miettiminen on ollut lampureiden tärkeimpiä tehtäviä, koska tavaralle on oltava kysyntää. Nyt tilan vuosibudjetti on puoli miljoonaa, ja sen ennakoidaan kasvavan viidessä vuodessa kaksinkolminkertaiseksi. Lampaalle kunnon eväät Koivulehdon 60 hehtaarin tila on parikymmentä kilometriä Kuusamon kirkonkylästä etelään. Karitsanpaistista on tullut sellaista herkkua, että lampurit ovat joutuneet myymään ei oota. Tähteeksi jäävät vain luut, jotka nekin tilan koirakolmikko kaluaa vi imeistä murua myöten. Talouden pystyssä pitämiseen tarvitaan heidän mukansa kaksinkertainen määrä emoja. Kokemuksiensa pohjalta he myös uskaltavat rohkaista uraa harkitsevia. Pateeta purkkiin Osa lihoista menee Suomen ensimma1sen lammaspateen valmistukseen Rantsilaan Oulun lähelle ja palaa purkitettuna Kuusamon keskustan suoramyymälään, jonka Mi rjam SUOMEN LUO TO 10/94 53. Näillä muonilla karitsat kasvavat nopeasti ja emot säilyvät terveinä. Tilaa 300 lampurille Lammastaloudelle on tilaa ylituotannon vaivaamassa maassamme, sillä vain kaksi kolmannesta Suomessa syötävästä lampaanlihasta on kotimaista. Lisäksi ruokaa on ollut ta1jolla messuilla ja markkinoilla. Tosin lampaan puolesta joudutaan vielä puhumaan paljon: suomalaisille lampaan maku on vieras, koska lihaa ei saa kaupasta ympäri vuoden. Menestys on vaatinut lammastalouden opettelua sekä tuotteiden ahkeraa kehittämistä ja markkinointia. Lampaiden ruokavaliota täydennetään vielä islantilaisella merilevällä. Lammastaloutta ei ole sotien jälkeen pidetty todellisena tuotantosuuntana vaan se on jäänyt pienpuuhastelun asemaan. seksi pitäisikin tiedot kerätä, jotta lammasalaa aloittelevien ei enää tarvitsisi oppia kaikkea kantapään kautta. Lampaasta kaikki irti Kuusamon Lampurit jalostavat lampaiden lihan, villan ja nahan mahdollisimman pitkälle. Teksti: Anne Kärkkäinen Kuvat: Paavo Hamunen Lallllllas elättää Kuusamon Kuparivaarassa asuvat Mirjam Mäenpää ja Jari Rantanen ovat yhdistäneet mielekkään elämäntavan ekotuotantoon ja tervejärkiseen kauppaan. Lumisessa metsässä liikkuj ille on tarjolla paksut ja kuivina pysyvät sarkahousut, jotka kuten muutkin vaatteet ommellaan tarvittaessa myös mittojen mukaan. Kaiken tämän perusta märehtii pihalla: satapäinen suomenlammaskatras. Koivulehdon tilalliset muistuttavat, että Suomeen mahtuisi ainakin 300 lampuria lisää, vaikka maa liittyisikin Euroopan unioniin. Huomattava osa lihoista palvataan taivalkoskelaisessa piensavustamossa. Siellä on 1950-luvulla rakennettu päärakennus ja hyväkuntoinen, vedoton navetta, joka riittää sadalle emolampaalle. Jari valmistaa myös tilauksesta lammasruokaa Kuparivaarassa vieraileville. Ruokavalio on kuitenkin pitänyt kasata itse, sillä Jarin mukaan Suomesta ei saa riittävän yksityiskohtaista kirjallisuutta lampaanhoidosta. Kaura, ohra ja kivennäiset joudutaan ostamaan, kuten myös soijarouhe, jonka asemesta Jari toivoisi kotimaista rypsiä. Heinät saadaan omilta pelloilta, ja lehdekset vesotaan tilan pusikoista. Mirjam on kuulostellut ihmisten toiveita, ja vähitellen tuotevalikoima on kasvanut. Pari vuotta sitten Mirjam ja Jari muuttivat Kuusamoon ja perustivat lammastilan Kuusamon Lampurit. Kirjaa odottaessa Koivulehdon emäntä ja isäntä lupaavat auttaa uusia lampureita. Lampaat hoidetaan mahdollisimman luonnonmukaisesti . Lampureiden menestys on ollut kelsiturkiksinen lentäjänlakki, talvi-ihmisten toivepäähine, joka suojaa tiiviisti pään ja niskan. Lampaanhoidolla voi elää Suomessa, jos osaa jalostaa tuotteensa viisaasti. Myös lämpimät kelsiliivit, -tossut ja -kintaat sekä irtovuorinen kalastajanliivi ovat menneet kaupaksi. Paikkakunnan neulomataitoiset saavat ostaa lankaa sopuhintaan, ja siitä sukeutuu villapaitoja, lapasia, sukkia ja torkkuhuopia myyntiin. Lampaannahallekin on kysyntää
Kuusamon Lampuritkin työllistää ompelijoita, neulojia ja kankureita, ja se on antanut tuloja pienteurastamolle, palvaamolle, purkittamolle ja kehräämölle. Maaseutukeskusten liitto on myöntänyt kaikille Kuusamon Lampureiden tuotteille Maakuntien parhaat -laatumerkin käyttöoikeuden. Lisäksi kehräämö ja luonnonvärit osaava värjäämö saattaisivat puolustaa paikkaansa. ari Rantanen keritsee lampaat ja lähettää villat kehräämöön, Jsta ne tulevat takaisin lankoina. ja Jari perustivat noin vuosi sitten. Niin ... Myymälä elää turisteista, joita Kuusamossa käy noin miljoona vuodessa. Lammastaloudesta toimintakeskus Mirjamin ja Jarin mielestä lammastaloudella ja sen sivuelinkeinolla on mahdollisuus muodostaa toimivia kokonaisuuksia laajemminkin. ja ajatuksissa siintelee vielä purkittamo, jossa lammaspateen ohella säilöttäisiin Kuusamon muiden herkkuvalmistamoiden erikoisuuksia: riekkoa, muikkua ja siikaa. Mirjam Mäenpää paimentaa lammaslaumaansa Kuparivaaran kedoilla. vsk. 17. SUOMEN LUONTO 10/94 53. Olemassa olevaa toimintaa käytetään hyväksi eikä perusteta mitään uutta, joka voisi viedä jo toimivilta mahdollisuuksia. Kaupassa myyvät omia tuotteitaan myös muut kuusamolaiset käsityöläiset, kokit ja leipurit ilman välikäsiä. Kannatettavana sijoituksena lampurit pitävät kuitenkin kuusamolaista nahkamuokkaamoa, koska Suomen nykyiset muokkaamot eivät pysty käsittelemään kaikkia maassamme kertyviä nahkoja. Mirjam puhuukin mielellään verkostoitumisesta. Myös melkein kaikki suoramyymälän muut tuotteet ovat saaneet kunnan antaman laaduntakeen ja alkuperää osoittavan Kuusamo-tuotemerkin. Verkostoitumisella vältytään myös uusilta investoinneilta
Se maisema, joka on lumonnut monet suomalaistaiteilijat, on ehtymätön innoittaja vielä tänäänkin. • 01a1se01assa Mitä kaikkea maisemasta ja maiseman takaa löytyikään kansainvälisessä ympäristöestetiikan konferenssissa. Onko maisemalla yhteyttä kansallisidentiteettiimme. Mikä on maisema. Ukko-Kolin kallioilla maiseman palvojat kääntävät selkänsä rumille betoniportaille syventyessään yhteiseen nautintoon. Maallikkokin herää, kun pohditaan ympäristöestetiikan soveltamista käytäntöön. Onko luonnolla itseisarvoa. Miten kasvatetaan ymmärtämään maisemaa ja ympäristöä. Mitä luonnon kauneus on. Vaikeita kysymyksiä vailla yksinkertaisia vastauksia nousee esiin väsyttävyyteen asti. FilosofinenSUOMEN LUONTO 10/94 53. Keitä ovat maiseman kokijat. Miten erotamme itsemme muusta olevasta. Äkkiseltään ympäristöestetiikan peruskysymykset saattavat vaikuttaa turhankin moneen kertaan pohdituilta. Miten mielikuvitus vaikuttaa maiseman kokemiseen. Miten metsänhoito muovaa maise18 Maisemien ihailuunkin liittyy väistämättömiä risitiriitoja. Iiris Lappalainen Kohtaantisia Mikä saa ihmiset vaeltamaan maailman aarnn ihastelemaan kaunista maisemaa. maa. Konferenssi oli erittäin ajankohtainen, ja se kuvastaa laajempaa yhteiskunnallista murrosta. Oivallus siitä, että olemme osa luontoa ja kaipaamme yhteyttä siihen, vaikka olisimme kuinka kaupunkilaisiksi tai teknokraateiksi asettuneetkin, on sittenkin murtautunut monille yhteiskunnan alueille. vsk.. Kolille kokoontui juhannusviikolla likimain sata taiteen, filosofian , rakentamisen, metsäalan, luonnon, kasvatuksen sekä matkailun ammattilaista ja opiskelijaa pohtimaan maiseman ja luonnon arvostusta. Y mpäristöestetiikan konferenssin olivat suunnitelleet ja toteuttivat Suomen Estetiikan Seura, Joensuun yliopisto ja kesäyliopisto. Mikä ihmisen mielikuvituksessa vaatii tällaisia kokemuksia, mitä maisema antaa mielikuvitukselle, pohti ympäristöestetiikan konferenssi. Miten lait ja politiikka vaikuttavat ympäristöömme
19. Miten ne vaikuttavat havaintoihin. Tennistä pelasivat taiteilija Erkki Pirtola ja maakuntajohtaja Matti Puhakka. vsk. Jokainen kansainvälisen konferenssin osallistuja toi Kolille mukaansa omat kokemuksensa, muistonsa ja tietonsa. SUOMEN LUONTO 10/94 53. Taiteilija Pekka Purhonen selittää installaatiotaan Pelikenttä: "Halusin tehdä yhtä älyttömän ja ympäristöönsä sopimattoman rakennelman kuin mitä Kolilla on jo muutama." Paha-Kolin jyrkässä rinteessä konferenssiyleisö jännitti huvittuneena. Onko siis jokainen luonnon tulkitsija taiteilija. Älytön ottelu onnistui taide voitti. Luonnon kokemus muistuttaa taide-elämystä. Maiseman taustoja voi myös tulkita yleisölle kuten taideteosta
Tietön taival on monelle arvo sinänsä vaeltaminen luonnossa arstrt valppaina saattaa olla ehdoton elämän välttämättömyys. Tie kieltämättä tekee maiseman kokemisen helpoksi, mutta samalla myös vaikuttaa harjun luonnontilaan. Amerikkalaisella tutkijalla ei vastaavia muistoja ole eikä hän ilmeisestikään ehtinyt tarkkaan paneutua paikallisiin ristiriitoihin sen paremmin kuin suomalaiseen maisemaankaan. Tarvitsemmeko kokemuksia luonnosta, yhteyttä alkuperäiseen ympäristöön, luonnon kauneutta. Kuitenkin kansallispuiston luonto on parhaimmillaan ilman tietä. 20 Kauniin maiseman katsoja saattaa olla myös sen tuhoaja. vsk.. Amerikkalainen esteetikko ihasteli samaisen hotellin tunnelmaa ihanan nostalgiseksi. Kolin maiseman ristiriidat Koli sopi hyvin konferenssipaikaksi. Valitettavasti esteetikko ei voi antaa sellaiseen suoraa vastausta, mutta hän kyllä haluaisi olla mukana keskustelemassa, kun asiasta päätetään." Viikko oli sanojen tulitusta. Se rakennettiin viisi vuotta sitten metsäautotienä, mitä luonnonsuojelijat vastustivat. Arvioiden taustalla ovat kokemukset T austatietomme ja muistomme vaikuttavat esteettisiin arvioihin. Tie yhdessä Pielisjärven rantatien kanssa lyhentää Kolin kyläläisten yhteyksiä etelään. Ehkäpä suomalainen arvioija on käynyt Kolilla nuoruudessaan, noussut kauniina kesäpäivänä Ukko-Kolin laelle, upottanut katseensa siniseen maisemaan . Helppoa liikkumista arvostava nauttii tiestä. Halutaanko siitä yleistä tietä, ihmettelevät luonnonsuojelijat. Vanhoihin polkuihin, betoniportaisiin ja kaiteisiin on totuttu . Miten ottaa luonto ja muu maisema huomioon uutta rakennettaessa. Kaskenpoltto Kolilla toi historian nykypäivään ja hurmasi. Huikeimmat suunnitelmat matkailun kehittämisestä ovat jäissä. Metsäpalo synnyttää pelon ja pakokauhun, mutta samalla myös kiihottaa mieltä. Niinpä hän voi suhtautua neutraalimmin hotelliin kansallismaisemassamme ja kaivautua omiin lapsuusja nuoruusmuistoihinsa kesälomaan jossain metsän keskellä kenties. Se näkyy ja tuntuu Kolillakin. Mutta uusi tie harjulla Kolin vaaroilta etelään on kiperä ongelma. Eräs suomalainen taidekasvattaja nimesi Kolin matkailuhotellin yksiselitteisesti ympäristörikokseksi. Toisaalla on suunniteltu rinnealueen laajentamista. Konferenssin johtaja dosentti Yrjö Sepänmaa totesi: "Ympäristöesteetikoilta kysellään usein ratkaisuja käytännön ongelmiin kuten esimerkiksi, miten metsä pitäisi hakata. Onhan tie kapea ja mutkainen. Taidekasvattaja ymmärtää myös myöhemmin hankittujen tietojensa varassa maiseman merkityksen suomalaisten identiteetille ja uskaltautuu sen vuoksi jyrkästi tuomitsemaan laatikkomaisen rakennuksen. Vaikka Kolille on perustettu kansallispuisto, siellä syntyy lähes vuosittain uusia mieltä kuohuttavia ristiriitoja. Tuli tuhoaa ja luo uutta. Luonnonsuojelijat ovat vaatineet voimakkaasti UkkoKolin laskettelurinteiden sulkemista. Mikä merkitys maisemalla on rakennusperinteessämme. Perinteiden arvostus Rakentamiseen liittyvä estetiikka oli konferenssin keskeisiä aiheita. Suhde SUOMEN LUONTO 10/94 53. Monet ki viin kaiverretut muistokirjoitukset ovat muuttuneet kulttuurihistoriaksi. Hän varmasti puolustaa sen kunnostusta ympäri stövaurioista piittaamatta. Se on myös hyvä oikotie joillekin kesämökin omistajille. Kolin vaaroilta avautuvilla näkymillä ja alueella varsin myöhään päättyneellä kaskitaloudella on katsottu olevan voimakas yhteys kansalliseen identiteettiimme ku vataiteen, kirjallisuuden ja musiikin kautta. Vastikään on käyty laaja kiista alueen kehittämisestä ja suojelusta. Ulkomaiset vieraat, kaikki kansainvälisesti merkittäviä esteetikkoja, yhdessä nimekkäiden kotimaisten luennoitsijoiden kanssa puhuivat kilpaa ajan kanssa. kin pohdinta on välttämätöntä. Se on tänä vuonna luetteloitu virallisesti yhdeksi arvokkaimmista kansallismaisemistamme. Vaikka se on periaatteessa julkiselta liikenteeltä suljettu, sitä käytetään myös matkailutienä. Tällä hetkellä rintamalla vallitsee aselepo. Maiseman vaurioiden lisäksi tie tuo luontoon autojen äänet. Tietä on korjailtu ja kunnostettu . Matkan on ehkä kruunannut käynti vanhan hotellin ravintolassa
Nykymaailman todelli suus on täynnä merkkejä ja ääniä, jotka ihmisen on yritettävä torj ua: "Olemme tottuneet ummistamaan korvamme liikenteen helvetilliseltä meteliltä. Me emme voi lukea sitä niin kuin luonnossa ikänsä havaintoja tehnyt. Mutta yhdysvaltalainen professori Holmes Rolstonin mukaan esteettinen arvostus ei ole välttämättä yhteydessä luonnontieteelliseen tietoon, Tiede ottaa ihmisen pois luonnollisista rajoista, ja laajentaa tietämisemme sellaiseen, mitä emme esimerkiksi näe emmekä voi muuten ymmä1tää. Maailmamme on tuoksuton tai polttoaineen hajuinen. Ihmisen oma henkilökohtainen kokemus on välttämätön. vsk. Arvostus syntyy tunteesta. Eikä katsojakaan jäänyt kylmäksi. "Kolille ei tarvitse enää nousta. Historian arvostus nostaa päätään, nyt tieteellisesti vahvistettuna. D 21. Istumme peltilaatikkojen sisällä liikkuessamme poissa äänten ulottuvilta. Ohiajava turisti voi siellä tutustua Kolin kansallismaisemaan valokuvanäyttelyssä ja näyttöpäätteeltä selai ltavien ku vien avull a. Kokeeko katsoja kansallismaiseman huoltoasemalla jotenkin väärin tai huonommin kuin luonnossa?" Honkanen kysyi. Professori Lauri Antila pohti nykyihmi sen ongelmallista suhdetta luontoon: "Elämän urbanisoituessa ja ympäristön koostuessa yhä enemmän tehdyistä merkityksistä on luonnon maiseman kokeminen vaikeampaa sen merkityksettömyyden vuoksi." Mitä vähemmän luonnossa liikumme, sitä köyhempi se meille merkkeinä on. metsäkeskustelu. Laskettelusta innostuneen mielessä tämä kuva ei varmaankaan näytä pahalta: hotelli vaaran laella, hiihtohissi ja vapaus kiitää alas rinteitä. Tällaisista suunnitelmista kuultuaan eräs paikkakuntalainen vanhempi mieshenkilö tokaisi yksiviivaisesti: " Hulluj a nämä suomalaiset." Mutta . Kaskenpoltto tuntui elämää suuremmalta tapahtumalta. Tavoitteena on palauttaa pahasti kuusettuviin rinteisiin ainakin osia kansallisromantiikan kauden ihannoimien kaskikoivikoiden heleydestä, kasvilajistosta ja muusta eliöstöstä. Mutta Kolin kansallismaiseman historiallisia ja luonnon arvoja puolustavalle rinteet ovat maiseman ruhje, jopa suorastaan ympäristörikos. Kasken polttoon osallistunut joensuulainen metsäinsinööriksi opiskeleva Tanja Korhonen puuskutti naama punaisena silmät verestäen: "Huh, onpa rankka homma. Mutta lähtisin mukaan uuteen polttoon vaikka heti ." Kokemus oli hänelle varmasti myös esteettinen. Konferenssin aikoihin Juuassa juhlistettiin päätöstä kunnostaa kunnan keskustan viime1s1a vanhoja puutaloja. "Mutta tieteellinen tieto ei takaa sitä, että ihminen näkee pintaa syvemmälle", totesi Roiston. Kunta sijoittaa talojen peruskorjaukseen seitsemän miljoonaa markkaa. Kolin laskettelurinteiden yläpäässä oli tutkija-taiteilija Martti Honkasen mainostaulu Näe Kolinportti jo täällä! Taiteilija parodioi työllään noin kymmenen kilometrin päässä Kolilta valtatien varressa sijaitsevaa postmodernia huoltoasemamyy mälärakennusta. ehkäpä ajat ovat muuttumassa. Metsässä liekehti ja savusi korpisuomalaisuuden historia ja nykyaikainen SUOMEN LUONTO 10/94 53. Vai tarvitseeko. Joudumme kävelemään teitä, jotka ennemmin sopi vat autoille kuin jalankulkijoille." Ehkäpä tieto auttaisi ratkaisemaan suhteemme luontoon. Ongelmallinen suhteemme luontoon Konferenssivieraat saivat tutkailla yhteyttä maisemaan myös taiteen kautta. Konferenssin osallistujatkin pääsivät mukaan metsäntutkimuslaitoksen järjestämään ensimmaiseen kaskenpolttotapahtumaan. Hän voi kokea samalla kaikki vuodenajatkin. Tiede kasvattaa silmää näkemään mitä näkyvän takana on. Metsäntutkimuslaitoksella on laadittu suunnitelma kansallispuiston metsien hoidosta. vanhaankaan rakennusperinteeseen ei ole tunnetusti kiistattoman yksiselitteistä
"Ainaki n pitäisi säilyttää alueellisilla valtion viranomaisilla eli perustettavilla ympäristökeskuksilla ja miksei ministeriölläki n harkintavalta. Hallituspuolueitten linjaristiriitojen seurauksena työ otettiin pois ympäristöministeri Sirpa Pietikäiseltä ja uutta lakiehdotusta ryhtyi valmistelemaan suppea virkamiesryhmä ministeri Rusasen johdolla. kunnissa yleiskaavoja sekä niitäkin tarkempia asema-, rakennusja rantakaavoja laadittaessa. Valtion ohjaus seutukaavojen varassa Esityksessä rajoitetaan voimakkaasti valtion mahdollisuutta puuttua kunnan kaavoitukseen ja samalla suljetaan suuri määrä asiantuntemusta monimutkaisen kaavoitustyön ulkopuolelle. Seutukaavat saattavat olla vanhoja ja pahasti puutteellisia. Epäselvää on, voidaanko tällä perusteella varjella päätettyjen mutta vasta paperilla olevien suojeluohjelmien kohteita. "Alistusmenettelystä luopuminen vähentää byrokratiaa, mutta samalla se voi houkutella huolimattomampaan kaavoitukseen. Muiden muassa Suomen luonnonsuojeluliitto on esittänyt, että rakennuslaissa määrättäisiin yleinen 100-300 metrin suojavyöhyke rannoille. Vai n vah22 voja ja äänivaltaisia kansalaisia kuuntelemalla ei elinympäristön kestävä kehittäminen onnistu. Rauno Sairinen arvelee, että ympäristöviranomaiset ovat menettämässä liikaa vaikutusmahdollisuuksiaan maankäytön suunnitteluun. Ne voisivat ottaa harkintansa mukaan tarkistettavaksi vaikkapa kunnan yleiskaavan. Lakiesityksessä ei esitetä yleisen suojavyökkeen säätämistä ja kaavoitusjärjestelmä jää ennalleen. Ritva Kupari Rusasen rakennuslakiesitys: Luonnonarvot jäävät jalkoihin Kaikki valta kunnille voisi olla rakennuslain muutosesityksen motto. Työn pohjaksi eivät kelvanneet viime vuonna valmistuneet ja laajalla lausuntokierroksella olleet maankäytön ohjausjärjestelmän uudistamistyöryhmän (MOU) ehdotukset ja sitä seurannut selvitystyö. On tärkeää, että viranomaisilla säilyy mahdollisuus käyttää asiantuntemustaan", luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Esko Joutsamo esittää. Paineet rantojen rakentamiseen ovat kovat. Niitä ei enää tarvitsisi alistaa lääninhall ituksen tai ympäristöministeriön vahvistettaviksi. Moni epäilee, että kuntademokratian periaate toteutuu pahimmillaan kuntamafiana. Sekä ammattitaitoisten ympäristöviranomaisten että kaavoittajien määrää kunnissa on vähennetty, ja suunnittelun laatu kärsii siitäkin, että joudutaan ostamaan halvimmat konsulttipalvelut", Uudenmaan lääninhallituksen ympäristönsuojelupäällikkö Seppo Vuolanto pohtii. Lääninhallitusta tai ympäristöministeriötä ei enää tarvitsisi kuulla vaikkapa kunnan rantoja kaavoitettaessa kuin harAsuntoministeri Pirjo Rusasen johdolla on valmisteltu kesän ja syksyn kuluessa rakennuslain osauudistusta puhtaalta pöydältä. Lakiesityksessä on tarkoitus vahvistaa yleiskaavoituksen asemaa. Yleiskaavojen puutSUOMEN LUONTO 10/94 53. Rakennuslakiesityksessa ei ongelmaan anneta ratkaisuja. Kaikki harkintavalta rantojen rakentamisessa tai mahdollisten suojavyöhykkeiden säätämisessä jää kunnalle. Esityksen mukaan "laajaalaisen tai muutoin merkittävän yleiskaavan" hyväksyminen edellyttäisi lääninhallituksen johdolla pidettävää neuvottelua, jossa selvitettäisiin muiden muassa valtakunnalliset maankäyttötavoitteet ja ympäristövaikutukset. Moni MOU:n valmisteluun osallistunut on samaa mieltä kuin Suomen kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, joka totesi syyskuussa lakiuudistuksesta järjestetyssä tilaisuudessa: "Vaikka MOU-työryhmän työ oli varmaan monilta osin keskeneräinen ja puutteellinen, ei sen heittäminen romukoppaan ole järkevä ratkaisu." "Rakennuslaissa määritellään pelisäännöt sille, miten kuntalaisten elinja asuinympäristöstä, sen viihtyvyydestä, turvallisuudesta ja ekologisuudesta päätetään ja miten sitä suunnitellaan ja ketkä työhön voivat osallistua", perustelee Yhteiskuntasuunnittelun Seuran puheenjohtaja, tutkija Rauno Sairinen lain tärkeyttä. Valtakunnallinen ohjaus ja maankäyttötavoitteet toteutuisivat seutukaavojen kautta. Lakiehdotuksen mukaan lääninhallituksen suostumus tosin vaadittaisiin edelleen, jos kaavassa olisi syrjäytetty valtakunnalli nen maankäyttötavoite. Kannattaako kunnan kaavoittaa. Kukaan ei vielä tiedä, missä tilanteissa neuvottelupykälää käytettäisiin, koska asiasta säädetään tarkemmin uudistettavassa rakennusasetuksessa. Erityisesti kaivataan kansalaisten osallistusmismahdollisuuksia sekä entistä laajempien näkökulmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten näkemyksien saamista mukaan suunnitteluun. Valmistelutyötä on arvosteltu kitkerästi paitsi hätäisestä aikataulusta, myös salailusta ja asiantuntijoiden syrjäyttämisestä. Byrokratia vähenee, kaavoitus heikkenee. Viihtyisä elinympäristö ja luonnonarvot ovat vaarassa. Seutukaavat vahvistettaisiin edelleen ympäristöministeriössä, ja ne olisivat pohjana voissa tapauksissa. Uudenmaan lääninhallitus esimerkiksi jätti viime vuoden vaihteessa vahvistamatta Siuntion kunnan yleiskaavan sen osan, jossa oli kaavoitettu rakennuspaikkoja rantojensuojeluohjelmaan kuuluvan Lappträskin järven alueelle. Niissä ei esimerkiksi ole voitu ottaa huomioon rantojensuojel uoh jel maa. "Kunnassa pieni poliittinen ja taloudellinen valtaeliitti saattaa pystyä tuhoamaan arvokasta rakennuskulttuuria, maisemaa tai luonnonarvoja." Vastuu kaavoituksesta halutaan viedä kuntiin, mahdollisimman lähelle asukkaita, mutta samalla ei pystytä antamaan riittäviä eväitä kaavoituksen laadun säilyttämiseksi. Suojavyöhykkeen säätämistä esitti vi ime keväänä myös rakennuslain muutosesitystä valmistellut ympäristöministeriön selvitysmies Matti Hiili. vsk.. Ministeri Pietikäinen on tukenut ajatusta ainakin jonkinlaisena puitenormina, jotta rantojen maankäytön suunnitelmallisuus lisääntyisi. Hän pitää kaavoitusbyrokratian vähentämistä sinänsä oikeana suuntana. Rannat voidaan rakentaa Rantojemme suunnittelematon ja nopea mökittyminen poikkeuslupien ja rantakaavojen turvin on lähes yksimielisesti tunnustettu ongelma. Miten kattavasti seutukaavoissa pystytään välittämään tieto valtakunnallisesti ja alueellisesti arvokkaista kulttuurija luonnonympäristöistä
"Todennäköisesti kuntia kehitettäisiin epätasaisesti . Rannoista taistellaan kaikin keinoin. Valmisteilla on myös luonnonsuojelulain uudistus sekä ehdotus Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisisten ympäristökeskuksien perustamisesta. Unohdetaanko ympäristövaikutukset. Tarkempia ohjeita ympäristövaikutuksen arvioimiseen ei anneta", Rauno Sairinen arvioi. "Tuntuu pikemminkin, että poikkeuslupien käyttäminen rakentamisessa tehdään tässä entistä SUOMEN LUONTO 10/94 53. Valittaja hankkii todistusaineiston Lakiluonnoksessa esitetään, että huonosta kaavasta voi valittaa lääninoikeuteen. Joutsamo on huolissaan siitä, että yleinen ajattelu on muuttunut liian suojeluohjelmakeskeiseksi. vsk. Viime vuosina valtio on tukenut yleiskaavoitusta; suurin osa tukimarkoista on mennyt ranta-alueille. Juuri voimaan tullut laki ympäristövaikutusten arvioinnista (YV A), on tuonut rakennuslakiinkin velvoll isuuden selvittää suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutuksia sekä yhdyskuntataloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja muita vaikutuksia. Lakiluonnoksessa säilytetään maanomistajan aloitteesta toteutettavan rantakaavan tekomahdollisuus. Lakiluonnos ei anna paljon ohjeita luonnon ja ympäristön arvojen säilyttämiseksi eikä korosta kaavoituksen ympäristöpoliittista merkitystä. Kriitikoiden mielestä uudistus huonontaisi kansalaisten oikeusturvaa ja vaikuttami smahdollisuuksia, koska valituksen tekeminen tuskin enää onnistuisi ilman asianajajan palkkaamista. Tammelan ja Lopen alueella rantoja omistava Riitalan yhteismetsä hakee poikkeuslupaa loma-asuntojen rakentamiselle Isoja VähäMelkuttimen (kuvassa) sekä Saarijärven rannoille, vaikka suuri osa alueista kuuluu rantojensuojeluja harjujensuojeluohjelmiin. Toisiinsa vaikuttavien merkittävien lakien valmistelu on kesken, mutta rakennuslakia runnotaan läpi pikavauhtia. Poikkeuslupien myöntäminen jää esityksessä kokonaan kunnan harkintaan. Eduskunnalle on valmistumassa uusi kuntalakiesitys, jonka henkeä rakennuslaissa on haluttu ennakoida. Seppo Vuolanto huomauttaa, että ongelma on ollut tähänkin asti se, että poikkeukset ovat helppokäyttöisiä, koska niitä käyttäen vältetään suunnittelun vaiva. Turun Pernossa kunta halusi kaavoittaa asuntokortteleita seutukaavaan merkitylle arvokkaalle lehtoalueelle. Asiantuntijat eivät kuitenkaan tunnu löytävän lakiesityksestä konkreettista muutosta kaavoituksen ja rakentamisen nykymenoon. tuessa rakennetaan erityisesti ranta-alueita hallitsemattomasti poikkeuslupien ja rantakaavojen turvin. Jos ei alue ole valtakunnallisessa suojeluohjelmassa, se saa mennä. Luonnonsuojeluliitto on vaatinut rantakaavaa kokonaan poistettavaksi, koska se on vain kiihdyttänyt rantarakentamista. Ympäristöministeri Pietikäinen pysyttäisi muutoksenhakutien entisellään ja muistuttaa, että maankäytön suunnittelussa on aina kyse myös laadun harkinnasta, oikeus tekee päätöksensä suppeammalta pohjalta eikä huomioisi ratkaisussaan esimerkiksi ympäristön "hyvyyttä". Ministeriö ei hyväksynyt purkamiseen oikeuttavaa asemakaavaa ja KHO pysytti päätöksen. Suomen luonncinsuojeluliitto esittää, että rakennuslain uudistamisesta luovuttaisiin tässä vaiheessa. Kuitenkin suuri osa maakuntien ja kuntien tärkeistä luontokohteista ei mahdu ohjelmiin. Luonnonsuojeluja ympäristöasioita ajavilla ei ole useinkaan takanaan suuria taloudellisia intressejä vaan he ovat hiljaisia marjanpoimijoita ja retkeilijöitä, jotka eivät edes mielellään sotkeudu valitusasioihin. Uudistuksen epäilijät vetoavat myös siihen, ettei lääninoikeuksissa ole maankäytön eikä ympäristöalan asiantuntemusta. Mitä valittaminen kaiken kaikkiaan kuntalaiselle maksaisi. helpommaksi." Rauno Sairinen pitää poikkeuslupakäytännön jättämistä kokonaan kunnan vastuulle vakavana ympäristöpoliittisena puutteena. Tulevaisuudessa valittaja joutuisi itse hankkimaan taustatiedot, koko todi stusaineiston. D 23. "YV A-menettelyn kehittämistä ei oteta kuitenkaan riittävästi huomioon lakitekstissä. Nyt muutosta haetaan lääninhalliNuoret valtasivat Helsingissä neljä vuotta sitten Kokos Oy:n vanhan saippuatehtaan, joka aiottiin purkaa. "Kun todistusvelvollisuus siirtyy kuntalaiselle, se nostaa valituskynnystä hurjasti. Tammilehto ei ole lehtojensuojeluohjelmassa, mutta on seutukaavassa suojelukohde. tuksesta, jonka virkamiehillä on velvollisuus selvittää tapauksen taustaa ja käyttää siten asiantuntemustaan. Valtion viranomaiset tehdään hampaattomiksi ja heidän asiantuntemuksensa j ää kokonaan käyttämättä", Joutsamo kritisoi. Ympäristöministeriö joutui puuttumaan kaavaan. Hän arvelee, että "ilman valtion puuttumismahdollisuuksia todennäköisesti kaavoittamaton rakentaminen li sääntyisi, yhdyskuntarakenne hajaantuisi haJiitsemattomasti ja liikenne kasvaisi vastoin kestävän kehityksen tavoitteita". Jotkut kunnat huolehtivat hyvin ympäristöstään ja toiset eivät välitä yhtään vaikkapa kuntansa alueella olevista vanhoista metsistä", Esko Joutsamo ennakoi kuntien toimi vallan kasvun seurauksia. Nyt kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennukseen suunnitellaan nuorten kulttuurikeskus ta. Tähän asti valtion viranomainen on puuttunut vuosittain tuhansiin poikkeusluparatkaisuihin, joista puolet on koskenut rantarakentamista
SUOMEN L UONTO 10/94 53. vsk.. Syyskuun alkupuolella ylikansallinen, erityisesti kehitysmaissa erittäin pahamaineinen Rio Tinto Zink ja irlantilainen Conroy oli vat tehneet Salon mukaan noin 1 500 varausta, kukin 24 yleensä kooltaan lain sallima enimmäismäärä, yhdeksän neliökilometriä. Ulkomaalaisten yhtiöiden saatua tämän vuoden alusta, ETAsopi muksen myötä, kaivostoimintaan samanlaiset oikeudet kuin suomalaisi lla yhtiöillä on, ne ovat tehneet suuria aluevarauksia. Ylitarkastaja Urpo J. Ulkomaalaiset yhtiöt ovat varanneet alueita myös Kevolta. pykälän mukaan "luonnonsuojelualueella on ... "Sehän ei kuulu meille, mitä luonnonsuojelualueista on päätetty", sanoo Salo. Kaivoslain 71 . Peittyykö kanjoni tulevaisuudessa kaivoshuuruihin . Kaivosjätit suojelualueilla Kai voslaki on erittäin vahva laki, joka syrjäyttää maanomistusoikeudenkin, jota muutoin varjellaan Suomessa tarkoin. Salo käsittelee KTM :ssä ainoana virkamiehenä kaivosvarauksia, -valtauksia ja kaivospiirien perustamisia. Salo kauppaja teollisuusministeriöstä tekee selväksi ettei sillä ole paljon väliä, mitä lakiin on lq1joitettu: "Jos joltain luonnonsuojelualueelta löytyy vaikkapa 20 miljardin markan arvoinen ' kaivosesiintymä, niin eduskunta muuttaa säädöksiä siten, että se kaivos saadaan tehdä." "Suomi ei ole koskaan niin rikas maa, että se jättäisi sellaisen omaisuuden käyttämättä, eikä koskaan tule löytymään hallitusta, joka sellaista esittäisi." Todennäköisesti Salon ennuste toteutuisi paljon pienemmissäkin kohteissa. noudatettava, mitä erikseen on säädetty". Varausalueen enimmäiskoko on 900 hehtaaria, mutta niitä voi olla samalla varaajalla vierekkäin rajattomasti. Kaikista yli 500 hehtaarin suojelualueista on säädetty oma laki ja pienemmistäkin asetus, joissa lähes poikkeuksetta kielletään maa-ainesten otto, joten niiden tulisi olla kaivoslain ja malminetsijöiden ulottumattomissa. kin mahdollisuuden estää etsintä ja siten kai vostoiminta suojelualueilla. Yleensä vain hyvin pieni osa varauksista johtaa valtaukseen. Malmien etsintä kenen tahansa mailla on jokamiehen oikeus, mutta siitä on kai voslaissa eräitä poikkeuksia. Tiedossa on kuitenkin, että varauksia on tehty ainakin Kevon luonnonpui stoon, Lemmenjoen ja Pyhätunturin kansallispuistoihin, Hammastunturin ja Vätsärin erämaahan, josta on varattu kolmannes. Ainakin tutkimusta varten kaivosi nsinöörit voisivat kaivaa auki vaikka luonnonpuistot. Suomen lainsäädäntö ei takaa edes lailla perustettujen luonnonsuojelualueiden säästymi stä malminetsijöiltä. Luonnonsuojelualueiden kannalta ratkaiseva poikkeus pitäisi olla tämä: "Alueella, jolla liikkumisoikeudesta on erikseen säädetty tai jolle sivulliselta on pääsy kielletty", ei saisi myöskään etsiä malmeja. Ristiriitaiset lait Kaivoslain ja luonnonsuojelulain suhde on epäselvä. Varaukset kirjataan saapumisjä1jestyksessä kaivosrekisteriin, eikä niitä koota esimerkiksi kunnittain karttoihin. Varaus on voimassa vuoden eikä siihen saa jatkoaikaa. Varauksia on tehty myös lukuisille soidensuojelualueille. Kaivoslakia pyritään tulkitsemaan siten, että se jyraa luonnonsuojelulain ja luonnonsuojelualueiden järjestyssäännöt. Varaus joko raukeaa tai sitten varaaja voi tehdä valtauksen. Sen tärkein merkitys on, ettei kukaan muu voi varata tai vallata samaa aluetta. Ulkomaisten yhtiöiden lisäksi suojelualueista on kiinnostunut myös Outokumpu Oy. Luonnonsuojelulain toisen pykälän mukaan yleisellä suojelualueella on kielletty muun muassa "kivennäislöydösten ja vesivoiman käyttäminen". Suomessa on viime vuosina avattu kultakaivoksia, joissa louhittavaa riittää vain pariksi vuodeksi ja tuotto on muutamia miljoonia. Varauksesta kaivospiiriin Kaivosalueen muodostamisessa on kolme vaihetta, joista lievin on varaus. Ulkomaalaiset yhtiöt ovat siis varanneet noin 13 000 neliökilometriä Suomen maaperää. Normaalisti Suomessa tehdään parisataa varausta vuodessa. Kaivoslaki antaisi muutoinKevon luonnonpuisto verhoutuu aamu-usvaan. Suuri osa varauksista on suojelualueilla. Pääosa varauksista on Lapissa, mutta alueita on va· rattu runsaasti myös muun muassa Kainuusta. Mikko Niskasaari Kaivosjätit iske, Ulkomaiset kaivosyhtiöt ovat varanneet Suomesta maita jo vähintään Kymen läänin verran. Käsite yleinen suojelualue tarkoittaa kaikkein suljetuimpia suojelualueita eli luonnonpuistoja. Näin estetään tehokkaasti sekä kansalaisia että luonnonsuojeluviranomaisia seuraamasta, millä suojelualueilla kaivosyhtiöt operoivat
Kaivospiirin perustamisen jälkeen valtaaja omistaa kaikki piirin alueella olevat kivennäiset. Sen jälkeen valtaus raukeaa tai sitten on perustettava kaivospiiri. Yksinkertainen ratkaisu Ristiriitaa kahden lain välillä yritettiin ratkaista edellisessä eduskunnassa. Eduskunta pyyhki pykälän pois. Kiistanalaista on, onko se sallittua myös suojel ual uei l la. Ainoa rajoitus malminetsinnälle ja kaivostoiminnalle on, että teiden rakentamiseen ja kaivospiirin perustamiseen tarvitaan valtioneuvoston lupa. Sen sijaan se hyväksyi ponnen, jonka mukaan luonnonsuojeluja kaivoslakien ristiriita on selvitettävä. Kansliapäällikkö Lauri Tarastin johtama työryhmä ehdotti luonnonsuojelulakiin uutta pykälää, jonka mukaan luonnonsuojelualueiden omat rauhoitusmääräykset ovat voi massa riippumatta siitä mitä muissa laeissa on säädetty. Valtauksen tekemisestä kaivoksen avaamiseen voi siis kulua 17 vuotta ja enemmänkin, ellei KTM aseta määräaikaa. Todennäköisyyttä SUOM EN LUONTO 10/94 53. Salo puolestaan katsoo, etteivät luonnonsuojelusäädökset rajoita töitä valtauksella eivätkä kai vospiirin perustamista. Oikeuteen kuuluu myös rakentaa tiet kaivokselle, vaikka läpi luonnonpuiston. Ellei varsinainen kaivostoiminta ole alkanut 10 vuoden kuluessa, kauppaja teollisuusministeriö voi asettaa omistajalle kahden vuoden määräajan, jonka jälkeen kaivosoikeus voidaan julistaa menetetyksi. Vain Lemmenjoen kansallispuistossa on testattu kaivoslain ja suojelun suhteita. Kauppaja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen on toivottanut innoissaan ulkomaalai25. Yleinen käsitys tuntuu olevan, että riitatapauksessa kai voslaki voittaisi ainakin jos asian ratkaisee kauppaja teollisuusministeriö. Valtaus on voimassa enintään viisi vuotta. Uhatuimpia ovat erämaalailla suojellut alueet. Ehdotus oli selkeä, kattava ja lakiteknisesti ihaltavan yksinkertainen. Valtaajalla rajattomat valtuudet Kaivosvaltauksen tekeminen antaa oikeuden laajoihin töihin maastossa, toisen omistamalla maalla: teiden, sähköja vesijohtojen, koerikastamon ja muiden rak·ennusten pystyttämiseen. Sitä paitsi luonnonsuojelualueiden säädökset yleensä sallivat alueella geologisen tutkimuksen ja malminetsi nnän, vaikka maa-ainesten ottaminen onkin kielletty. Periaatteessa laista siis löytyvät perusteet kieltää malminetsintä suojelualueilla, ainakin hakkua suuremmalla kalustolla, mutta lakien tulkinnat ovat ristiriitaiset. Kaivospiirin edellytys on, että alueella on todennäköisesti kivennäisiä hyödynnettävissä oleva määrä. Samaa on vaatinut ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen. Asiasta ei kuitenkaan ole tuomioistuimien ennakkopäätöksiä, sillä tällaista rynnäkköä suojelualueille ei ole ennen nähty. Urpo J. Hallitussihteeri Hannu Karjalainen ympäristöministeriöstä tulkitsee lakia siten, että vaikka malminetsi ntä olisikin luonnonsuojelualueella sallittu , niin maastoa muuttaviin töihin oikeutta ei ole. Ne eivät ole luonnonsuojelualueita, joten luonnonsuojelulaki ei koske niitä. Kauppaja teollisuusministeriö voi myöntää luvan tutkimuksiin myös suojelualueilla. Kaivoksen avaaminen edellyttää sekin ympäristövaikutusten arviointia samoin vesilain vaatiman luvan myöntäminen, kuten tähänkin asti. vsk. Edes " kaivospiirin perustamiselle luonnonsuojelualueelle" ei Salon mielestä ole estettä. Sitä ei liene koskaan evätty. Poikkeukseen on kuitenkin säädetty poikkeus. D Kaikki luonnonsuojelualueet täyttävät tämän ehdon. Suojelua vaikeuttaa sekin, että jos johonkin alueeseen on saatu valtausoikeus, se säilyy myös suojelupäätöksen jälkeen. it suojelualueisiin Molemmista joutuu maksamaan, varauksesta markan, valtauksesta 90 markkaa hehtaarilta. Kaivospiiriä voi hakea samalla kuin valtauksenkin. Salon tulkinnan mukaan kaivosyhtiöt saisivat siis tehdä luonnonja kansallispuistoissa kaikki mahdolliset kaivoksen esityöt, jotka voivat olla hyvinkin laajoja. Oikeus kaivokseen säilyy, vaikka alue suojeltaisiin sillä aikaa. tulkitaan hyvin laveasti. Tuore laki ympäristövaikutusten arvioinni_sta rajoittaa toimintaa kuitenkin sen verran, ettei kaivospiiriä saa perustaa ilman ympäristövaikutusten arviointia. Valtaus antaa tekijälleen täyden oikeuden porata ja kaivella maaperää. Työryhmän sihteeri Hannu Karjalainen sanoo, että suojelun suhdetta kaivoslaki in täytyy selventää. Esimerkiksi suojelupäätös Koitelaiskairasta ei poistaisi sinne tehtyjä valtauksia, ja kaivos saattaisi aloittaa alueella toimintansa jopa 17 vuoden kuluttua suojelupäätöksestä. Nyt luonnonsuojelulain kokonaisuudistusta valmistelee uusi työryhmä, jolla on aikaa vuoden loppuun. Sen sijaan KTM:ssä ei muutoksen tarvetta nähdä. Valtauksen enimmäiskoko on sata hehtaaria, mutta niitäkin voi olla vieri vieressä rajaton määrä
Taloudellisesti merkittävää metsämaata ei suojelualueista ole edes kolmea prosenttia. Toimintaan ei ollut vesioikeuden lupaa, mutta seuraavana vuonna hän haki sitä. Siksi kaivu käsipelillä ei onnistu; ei siitä ainakaan leipäänsä saa. Aina, kun jollekin alueelle olisi tarjolla liikeidea, suojelua on vaadittu purettavaksi. Kultapitoinen maakerros on paksuudeltaan vajaasta metristä kahteen metriin, ja sitä peittää samanpaksuinen turvekerros. Päätöstä voi kuitenkin ilmeisesti lukea toisinkin päin. Lentokoneella vain lentävät välillä yli ja katsovat käykö kone", Alhonen naureskeli kaivoksellaan heinäkuun lopulla. Lisäksi löytyy jalokiviä, lähinnä granaatteja. Tarun hohto kuitenkin himmeni huomattavasti, kun kaivajat siirtyivät lapiosta kaivinkoneisiin. Jos asetus tai laki alueen suojelemisesta on tehty ennen valtausta, kaivoslaki ei enää annakaan oikeutta aloittaa kaivutöitä suojelualueella. Tuntureiden kylkeen repesivät avohaava! ja joet samenivat. Suojeltuja jokia vaaditaan jatkuvasti voimayhtiöille. Alhonen esitteli auliisti 6,6 hehtaarin valtaustaan. Kylillä kerrottiin juttuja julmista uhkauksista, jos viranomaiset tulevat valtaukselle. Se kertoo kaivoslain vahvuudesta. Kesällä 1992 sameni Lemmenjoen yläosan vesi. Metsähallitus on kuitenkin valittanut siitä, ja asia on kesken. kerätä kiintoaines pois. Yarausalueistaan se on joutunut maksamaan valtiolle 900 markkaa kappaleelta, yhteensä alle miljoona markkaa. vsk.. Alueella on saostusaltaat, joiden kautta purosta otettava vesi menee ja joidenka pitäisi ja konekivääreitä. Syntipukiksi nimettiin jokeen laskevan Puskuojan latvoilla koneella möyrivä kullankaivaja Aarne Alhonen . Tänä kesänä tunnelmat kuumenivat, kun Alhonen ilmoitti aloittavansa kaivun valituksesta huolimatta, ja Lapin vesija ympäristöpiiri puolestaan valmistautui keskeyttämään sen vaikka poliisivoimin. RTZ:n mielestä Suomen kaivoslakia tulisi muuttaa, etteivät maksut olisi niin kohtuuttomat. D Aarne Alhonen kaivaa kultaa koneellisesti Lemmenjoen kansallispuistossa. "Tällä alueella on geologisen tutkimuksen mukaan 28 kiloa kultaa, mikä tarkoittaa paria miljoonaa markkaa. Ylikansallisten kaivosyhtiöiden kykyä ajaa tahtonsa läpi ei pidä aliarvioida. D SUOMEN LUONTO 10/94 53. 26 Pohjois-Suomen vesioikeudesta lupa heltisi si lti viime keväänä, tosin täpärällä äänestyspäätöksellä, vastoin esittelijän kantaa. Kesän hän kaivaa kultahippuja ja jalokiviä tunturista, talven takoo niistä koruja. Suojelua vain paremman puutteessa Suomen luonnonsuojelualueet ovat lähes kokonaan soita, tunturipaljakoita tai kitukasvuista metsää. Ne ovat, erityisesti Rio Tinto Zink, yhtä tottuneita käyttämään diplomatiaa, lahjontaa lisesti Lemmenjoen kansallispuistossa. Siinä on työmaata viideksi kuudeksi vuodeksi." "Osa kullasta on hippuina, jotka voi suoraan käyttää koruiksi. Eli niiden arvo on suurempi kuin pelkkä kullan arvo." Aarne Alhonen on varsinaiselta ammatiltaan kultaseppä ja asuu pääosan vuotta Etelä-Suomessa, Hollolassa. M etsähallituksen valitus on vesiylioikeudessa. Lemmenjoen kansallispuistosta keväällä 1991 annettu asetus kieltää koneellisen kullankaivun. Kiistoja on käyty tuntureista, jotka haluttaisiin rakentaa laskettelurinteiksi. Ellei lainsäädäntö selkiydy Lemmenjoella etsitään lain rajoja Kansallispuistoistamme vain Lemmenjoella on saanut harrastaa kaivostoimintaa, ja kullankaivajien elämäkerrat ovat erottamaton osa Lapin tarustoa. Vastaan panivat Metsähallitus, Lapin vesija ympäristöpiiri, poromiehet ja iso joukko alavirran asukkaita ja yrittäjiä. Suurta kullan emäkalliota on etsitty ja etsitään pitkin Lappia. Alueen suojelu ei takaa koskemattomuutta set kaivosyhtiöt tervetulleiksi. Alhonen oli kuitenkin saanut alueeseensa valtauksen kaksi vuotta ennen asetusta, ja hänen aluettaan se ei koske. "Ei ne uskalla tulla silloin kuin minä olen paikaJla. RTZ:n röyhkeyttä kuvaa hyvin yritys painostaa Suomen viranomaisia. Suojelu ei hänen mielestään saa estää "järkevää maankäyttöä". Vesiylioikeus antoi syyskuussa kolmelle muulle kullankaivajalle luvan kaivaa koneelja kaivosyhtiöiden mahdollisuuksi lle panna rajoja, on koko ajan vaara että suojelual ueet ovat olemassa vain niin kauan, kunnes jokin yhtiö vaatii ne käyttöönsä. Yhtiön liikevaihto on samaa luokkaa kuin Suomen valtion budjetti
Tänä vuonna tuonti on kasvanut selvästi . Paremman hinnan toivossa osa sadosta pyritään myymään suoraan. "Monissa myymälöissä ananaksesta onkin tullut sisäänvetoartikkeli, jonka huipputaijouksilla kuluttajat saadaan tulemaan myymälään." Suomeen tuotiin viime vuonna yhteensä runsas 15 miljoonaa kiloa ananasta, josta yli 90 prosenttia oli purki· tettua. NAUTINTOJA MAAILMALTA Ananaksia auringon alta Kun Kolumbus 1400-luvun lopulla rantautui Guadeloupen saarelle Etelä-Amerikassa hän näki ensimmäisen kerran ananaksen, jota alkuasukkaat jo osasivat viljellä. Nykyiset ananaspellot viheriöivät Etelä-Amerikan ja Kaakkois-Aasian lisäksi Afrikassa ja Australiassa. Satoa viljelmät tuottavat kaksi kertaa kolmessa vuodessa. Suurin osa Thaimaan ja Filippiinien pienviljelijöistä on DelMonten sopimusviljelijöitä. Ananaksia maahantuovan TukoSparin tuoteryhmäpäällikön Liisa Suomalaisen mukaan noin puolet Suomessa kulutetuista hedelmäsäilykkeistä on ananasta. Se sietää hyvin kui vuutta sekä maan happamuutta. Löytöretkien jälkeen pineapple, mäntyomena, levisi nopeasti vanhaan maailmaan. Siementen välttämisessä onkin järkeä, sillä lajikkeiden välinen pölytys voi hersytellä hedelmään jopa 3 000 ki vikovaa siementä. "Eniten tuoretta ananasta tuottavat Euroopan markkinoille Norsunluurannikko ja Ghana. Suurimman osan työstä tekevät naiset. Yritykset rahoittavat myös hankkeiden investoinnit. Yiljellyssä ananaksessa ei ole siemeniä, sillä lajikkeita lisätään kasvulli sesti . upottamalla hedelmät to1juntaaineliuokseen. Herkkua kuluu meillä kolmisen kiloa asukasta kohti vuodessa. Alice Karlsson 27. Ananas on ruohokasvi, jonka kukinto muodostaa suomupintaisen ison hedelmän. "DelMontella oli aiemmin suurtuotantoa Havaijilla, mutta palkkojen noustessa yhtiö siirtyi Aasiaan kuvannee sitä, miten paljon tuottajalle jää tuotteen hinnasta", sanoo Helsingin yliopiston kasvinviljelytieteen professori Eija Pehu. Rikkaat tilat käyttävät kasvinsuojelussa kemialli sia to1junta-aineita, ja köyhien rikkakasvit torjutaan esimerki ksi muovikatteella. Kasvintuotantotieteen laitoksen tutkijan Jari Valkosen mukaan ananaksen tuholaisista pahin on kilpi kirva, jonka sylki tyrehdyttää kasvun. Pääosa Suomeen tuotavasta ananaksesta on peräisin Thaimaasta, Filippiineiltä ja Indonesiasta, ja hedelmät seilaavat meille lähes aina purkissa. Lisäksi perhosen toukat viottavat lehtiä. Suurin osa ananashedelmästä on vettä ja sokeria. Suomessa typpeä levitettiin 1993 keskimäärin 94 kiloa peltohehtaarille. Esimerkiksi Ghanassa näkee usein naisia ja pikkupoikia myymässä ananaksia pikateiden varsilla ja kaupunkien toreilla. Hedelmiä vaivaa mm . Metrin korkuisten lehtiruusukkeiden välistä sojottavat "jättiläiskävyt" mahtoivat herättää kummastusta. Tuoreita ananaksia tulee Aasian lisäksi myös Etelä-Amerikasta, Afrikasta ja Havaijilta. Ananaksen istutus, kitkentä ja korjuu ovat erittäin raskasta työtä, jota hankaloittavat etenkin jäykät ja piikkiset lehdet ja hedelmät. mustamätä, jota ehkäistään A ~A • •• •• nanas u n momen patvantasaajan trooppisten ja subt rooppisten maiden tärkeimpiä vientiartikkeleita. Lähinnä on ollut kyse sienitauteihin tehoavasta myrkyllisestä benomyylistä, jota on löydetty eteläamerikkalaisista ananaksista. säksi siinä on valkuaisaineita sekä A-, Bja C-vitamiinia. LiSUOMEN L UO TO 10/94 53. Pienviljelijät sen sijaan myyvät satonsa suurviljelijöille, joista ne ovat riippuvaisia. vsk. Viljellyn ananaksen jäljet johtavat Brasiliaan, jossa edelleenkin kasvaa viisi Ananas comosuksen sukuun kuuluvaa lajia. Ananas on sopeutunut melko vaihteleviin oloihin. Ananaksenviljelyn suosio perustuikin alunperin juuri C-vitamiiniin, joka to1jui hyvin keripukkia. Siellä tuotantoa harjoittavat yksityiset viljelijät, joiden tilojen keskikoko on yhdestä kolmeen hehtaaria." Pehu ke1toi keskustelleensa ghanalaisen Lawrence Akantun kanssa, jonka mukaan useat näistä erikoistuneista viljelijöistä ovat olleet esimerkiksi Saksassa opiskelemassa ja solmineet siellä yhteydet yrityksiin, joiden kautta ananas markkinoidaan. Ananaksen viljelyssä käytetään ravinneköyhillä mailla reippaasti typpilannoitusta, jopa 400 kiloa hehtaarille. Suurtilalliset pakkaavat sadon tilalla, ja se lennätetään Eurooppaan. Suurilla viljelmillä työ tehdään pääasiassa koneellisesti, pienemmillä käsin. Filippiineillä ananasta viljeltiin jo 1500-luvulla ja Englannin kasvihuoneissa sata vuotta myöhemmin. Suomen tulli on joutunut käännyttämään joitakin eriä tuoreita ananaksia takaisin liiallisten to,junta-ainejäämien takia. "Ghanalaisen ananastyöntekijän päiväpalkka on nykyään noin 10 markkaa, mikä on melko hyvä", sanoo Pehu . Heinäkuun loppuun mennessä Suomeen oli rahdattu jo noin 11 miljoonaa kiloa ananasta, tuonnin pääsuuntana on edelleen Kaakkois-Aasia, mutta eteläamerikkalaiset tuoreananakset ovat selvästi asettumassa suomalaisten ta1joiluvadeille
Vatikaani varmasti jatkaa ehkäisyvälineiden käytön vastustamista. Mistä tälle väkijoukolle saadaan ruokaa, vettä, terveyspalveluja, koulutusta. Kehitysmaissa olisi jatkettava ja voimi stettava pyrkimyksiä vähentää lapsikuolleisuutta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että otsikoihin nousseet aiheet olisivat olleet tärkeimpiä eikä sitä, että äärikonservatiivien lausunnoilla olisi enää samaa merkitystä kuin aikaisemmin kehitysmaissa. Aasian eräillä alueilla, varsinkin ltäAas iassa, niin muslimi-, hindukuin buddhistimaissakin on selviä merkkejä syntyvyyden alenemi sesta. SUOMEN LUONTO 5/93 52. Euroopan vahvasti katolisissa maissa, kuten Italiassa ja Espanjassa, naisten elinaikanaan synnyttämien lasten lukuhan on alhaisimpia maailmassa, 1,3 ja 1,4 Suomessa 1,8. Tilastot osoittavat hyvin vakuuttavasti, että mitä korkeampi koulutus naisilla on, sitä vähemmän lapsia he synnyttävät. Intian väestö kasvaa 17 miljoonalla vuodessa, mutta se lisää hiilidioksidipäästöjä vain 13 miljoonalla tonnilla. Perustan optimismini sille, että sitä mukaa kuin puhdasta vettä, terveyspalveluita ja koulutusta on saatu yhä useammalle kehitysmaan asukkaalle, perhesuunnittelun maaperä on kypsynyt. Tuskinpa fu ndamentalistitkaan ryhtyvät tulkitsemaan Koraania niin, ellä musliminaiset saisivat itse päättää, montako lasta hankkivat. Jopa sellaisista Afrikan maista kuin Kenia ja Nigeria on tullut viime aikoina rohkaisevai viestejä siitä, että nuorten naisten ehkäi syvälineitten käyttö on moninkertaistunut. Samalla hiilidioksidipäästöt kasvavat 52 miljoonalla tonnilla. Tähän asti on kuitenkin painotettu liikaa tyttöjen ja naisten valistamista, eikä miehille ole puhuttu perhesuunnittelun tärkeydestä ollenkaan. Eikä sekään ole todennäköistä, että vanhoill iset miehet yhtäkkiä luopuisivat "luontaisoikeudestaan" tehdä naisille niin monta lasta kuin haluavat. Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa väestönkasvu jatkuu tuhoisaa kolmen prosentin vuosivauhtia; väestö kaksinkertaistuu 23 vuodessa. Mutta myös Latinalaisen Amerikan moni ssa maissa, katolisen kirkon toisella vahvalla alueella, syntymät ovat laskeneet merkittävästi yhden sukupolven aikana: Brasiliassa syntyy nyt naista kohti 2,8 lasta, Kolumbiassa 2,7, Meksikossa 3,2 ja Uruguayssa vain 2,3 lasta. Samanaikaisesti teollisuusmaiden olisi nostettava omissa keh i tysyhteistyöoh jel missaan perhesu unn i ttel u painopistealueeksi ja osoitettava vähintään viisi prosentti a määrärahoistaan tähän tarkoitukseen. Lisäksi tarvittaisiin mm. U. lindsröm on Suomen Unicef -yhdistyksen pääsihteeri. Tällöin maapallon väkimäärä tasaantuisi kahdeksan miljardin paikkeille. B. Naisten koulutustasoa on nostettava ja miesten asenteisiin vaikutettava. Käyttäjien määrä olisi nostettava 70 prosenttiin, mieluimmin jo seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. Myös Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän alueella väestö kasvaa aivan liian nopeasti: 2,7 prosenttia vuodessa. Yhdysvalloissa väestönkasvu on lähes prosentin vuodessa, mikä tarkoittaa 2,6 miljoonaa amerikkalaista vuodessa. K airon kokous onnistui nostamaan ainakin hetkeksi väestönkasvun tärkeyden esille. Lindström, Perhesuunnittelu edistyy K airon väestökokouksessa nousivat näkyvästi esille abortti sekä Vatikaanin ja kiihkomuslimiryhmien äänekäs asiaki1jaluonnoksen vastustus. Kulttuuriltaan ja uskonnoltaan hyvinkin erilaisissa maissa on pystytty laskemaan myös syntyvyyttä, tietyllä vii veellä, vähentämällä alle viisivuoti aitten kuolleisuutta. Onko realistista ajatella, että perhesuunnittelu saataisiin niin yleiseksi, että väestönkasvu pysähtyisi ajoissa. Y Ii puolet kehitysmaiden perhei stä käyttää jotain modernia ehkäisymenetelmää. Vaikka väestö kasvaa nopeimmin kehitysmaissa, kasvaa teollisuusmaidenkin väki edelleen puolen prosentin vuosivauhtia. Paavi on siis hävinnyt taistelun omassa maanosassamme jo aikoja sitten. Ellei tässä onni stuta, meitä voi olla ensi vuosituhannen puoli välissä pahimmassa tapauksessa yli 15 milj ardia! Sitä ei globaali ekosysteemi millään kestä. Se on kannattavimpia investointeja maapallon ekosysteemin säilymiseksi. Lapsiluku naista kohti on esimerkiksi EteläKoreassa 1,8, Thaimaassa 2,3, Sri Lankassa 2,5, lndonesiassa 3, 1 ja Intiassak in 3,9 1960 luku oli vielä lähes 6. On siis moninkertaistettava ponnistukset saada kaikki tytöt koulunpenkille ja luotava myös edellytykset sille, että he käyvät koulunsa loppuun. Mutta se ei riitä. Kuitenkaan ei voida päätellä, että perhesuunnittelu on kaikkialla myötätuulessa. prosentin tasoa ja Itä-Aasiassa 1,6 prosenttia vuodessa. Perhesuunnittelu onnistuu parhaiten osana laajaa peruspalvelupakettia. vsk.. Siis edelleen on tehtävä runsaasti töitä, jotta syntyvyysluvut saataisiin vähenemään riittävän paljon ja nopeasti. Kumpi maa on suurempi uhka ympäristölle. Vatikaanin ja fundamentalistien kärkevät lausunnot osoittavat ehkä enemmän uskontokuntien pelkoa siitä, etteivät omat lampaat enää kuljekaan johtaj ien talutusnuorassa. seuraavia toimia: Kehitysmaiden olisi asetettava väestönkasvun hillintä yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan ja sijoitettava siihen riittävästi voimavaroja. Suhtaudun itse kuitenkin siihen optimistisemmin kuin esimerkiksi mahdollisuuteen tuottaa riittävästi ruokaa maapallon ihmisille ekologisesti kestävällä tavalla. Etelä-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa väestönkasvu on kahden 28 Professori U. B. On siis tärkeää saada perhesuunnittelupalvelut sisältävä perusterveydenhuolto kaikkien ulottuville. Mielestäni se on mahdollista, joskaan se ei onnistu ilman rahaa ja jä1jestelmällistä työtä
Jäinen sydän Palsat ovat turvekumpuja, joissa sydän on ikuista jäätä. Korkeimmat palsat ovat Käsivarressa, jossa kummut parhaimmillaan ovat jopa seitsemän metriä korkeita. Seppo Vuokko Piirros: Käyttökuva/Hannu Virtanen Veronkantajat palsasuolla Miten viehko aavan jäisen houkuttaapi tänne jänkäsirriäisen suolta ei lintu suota tarvo suuhun joutuu suon lisäarvo Palsasuo on koettava juuri kevään taittuessa kesäksi, jolloin se kuhisee elämää. Kovin mataliin rimpi in palsoja ei siis synny. Täällä enimmät palsat ovat kuitenkin matalia, korkeintaan parimetns1a. vsk. Palsa kuolee Palsat elävät satoja tai Jopa tuhansia vuosia. Jonakin talvena oikullinen tuuli on kieputtanut lumet muualle ja rimpeen syntyy suuri jääpaakku. Osa linnuista on jo muuttanut pois. Sulaneen palsan paikalle jää vetinen rimpi : suurin osa palsasta on jäätä, ja turvetta on jopa vähemmän kuin suon matalammissa kohdissa! Tuttu kasvisto Palsakummulle kii vennyt näkee äkkiseltään vain jo etelän soilta tuttuja kasveja: hilla, vaivaiskoivu, vaiiksenmarja, 29. Palsa syntyy rimmestä. Ruskamatkaaja ei suolintuja enää näe. Kun tuuli syö suojaavan turvekerroksen pois palsan päältä, pääsee lämpö jääytimen kimppuun . Kun kasvipeite on jo muuttunut mätäslajistoksi, on syntynyt uusi palsa. Kerran alkuun päästyään sulaminen jatkuu : turveturkki repeilee, lohkeilee ja vyöryy pois. Jääpaakku kasvaa. Talvella palsa-ålkion päällä on vähemmän lunta kuin muussa rimmessä. pounuista ei päältäpäin tiedä, ovatko ne jänteitä vai palsoja: jos sisällä on yli kesän säilyvä jääydin, se on palsa, ja jos jää sulaa, se on jänne. Palsoja on lisäksi Inarin länsija pohJOisosissa sekä Utsjoella. Sama toistuu vuosi toi sensa jälkeen. Tavallisesti rimmen peittää talvella paksu lumi , eikä rimpivesi jäädy kovin syvälti . Linnut ruokkivat poikasiaan • ja ovat enimmän aikaa kasvilli suuden kätkössä. Vain puoli metriä rimmistä kohoavista SUOMEN LUONTO 10/94 53. Palsa kuolee, jos jääsydän sulaa. Mataliksi palsat jäävät joko siksi, että veden saanti ehtyy tai suurin osa talvisesta kasvusta sulaa kesällä. Jos sen päälle jää paksuhko kerros rahkasammalia. ne kuivuvat ja eristävät jään kesän lämmöstä. Syynä voi olla ilmaston lämpeneminen, mutta myös yksi palsa voi kuoll a elävien keskeltä. Talven viimat pyyhkivät palsan pinnan lumettomaksi ja jääsydän alkaa sulaa. Talvella palsa saa jääkakkuunsa lisää vettä pohjasta. Mitä korkeampi palsa on, sitä hitaammin siihen kertyy uutta turvetta. Olennaista palsan synnyssä on, että kuiva sammalkerros, elävä tai kuoll ut, eri stää jääsydämen kesän lämmöstä. Jo sydänkesällä suot ovat hiljaisia. Keväällä jaakakku nousee pintaan. Kasvitkin kaikkoavat tällaiselta palsa/ta
Jos on myyriä tai sopuleita, on tunturikihukin paikalla. 5. Merkitystä saattaa olla toisellakin seikalla. Eroosien syömiltä turvepinnoilta katse tavoittaa sinisenvihreää suomuista peitettä, jossa saattaa olla yksittäisiä keltaisia pikkusieni ä. Yksi niistä on tii viitä peitteitä muodostava tunturikynsisammal. Näin se pystyy kasvamaan jo keväällä lumen sulamisvesien turvin. 32 juolukka, puolukka, kenties hiukan musti kkaakin. Linnuilla ei ole aikaa kahteen pesyeeseen, ja tuhoutunutta korvaavan uusintapesyeenkin kanssa aika käy jo niukaksi. Jänkäsirriäinen on suon taitavimpia pii/ottelijoita: soidinajan jälkeen sitä on vaikea nähdä tai kuulla. Lapin linnuilla on kiire, lyhyt kesä on käytettävä tarkoin hyväksi. Jos naaras löytää toisen vapaan koiraan, se järjestää hoidettavaa sillekin. 9. Piekana pyrkii ottamaan osansa palsasuon tuotannosta. Toukat syövät hillan lehdet, eikä satoa tule. Tunturikynsisammal alkaa yhteyttämisen jo kahdeksan asteen pakkasessa. Hilla on pohjoisen kasvi, joka tulee toimeen etelässäkin. Lyhyen kesän ajan Lapin kosteikot tulvivat ruokaa. Liro on jokasuon peruskahlaaja Jäämeren rannoilta pitkälle Etelä-Suomeen. Verottajia etelästä Miksi lintu, joka viettää kymmenen kuukautta vuodesta etelän lieterannoilla tai aroilla, ylipäätään tulee Lappiin, rännän ja räkän kiusattavaksi. JO. 6. Elämää palsan kupeilla 1. D SUOM EN LUONTO 10/94 53. 12. Näin kahlaajien normaali jälkeläismäärä, neljä, saadaan kaksinkertaistettua. Etelän soilla kesä on hill alle aivan liian lämmin ja yleisenä suokasvina sitä onkin vain Baltiaan saakka. Siksi soitimen ilot rajoittuvat lumen sulami svaiheeseen. Porot hajaantuvat vasomisen jälkeen, mutta pian räkkä paimentaa porokarjan kokoon. Yhteyttäminen sujuu parhaiten 15 asteen lämpötilassa ja jo 20 asteen lämmössä hengittämiseen kuluu enemmän energiaa kuin yhteyttäminen tuottaa. Lammikoissa ja rimmissä sikiää hyttysiä, vaaksiaisia, kärpäsiä, paarmoja ja mäkäröitä. Samalla tavoin elää EteläSuomessakin yleinen poimunapalakki, jonka voi löytää lahokannolta, turpeelta tai paljastuneelta kangashumukselta tyvellään ryynimäistä leväkasvustoa. Lapin muuttolinnut ovat kuin muinaiset pirkkalaiset, tulevat kuorimaan kerman Lapin luonnon tuotosta ja sitten lähtevät. Kummallinen jäkälä Talvella lumeton ja kylmä, kesällä kuuma ja kui va palsan lakiosa kelpaa harvalle kasville. Tässä näemme jäkäläsymbioosin alkuvaiheen, jossa kumpikaan osapuoli ei ole erityisen voimakkaasti vielä ul konäöltään muokkautunut. 2 Naali kapisessa kesäpuvussaan on nykyisin harvinainen, mutta kuului aiemmin palsasoiden vakituisiin ruoka.vieraisiin. Pohjoista lajistoa saa kontaten etsiä. Ellei satu jäätävän kylmiä säitä, ruokaa on tarjolla ylenpalttisesti , jopa paremmin kuin etelän mailla, jossa ruokavaroi sta kilpaileviakin on enemmän. Punakuiri on palsasoiden ihailtu harvinaisuus. Vihreätä väriä ei ole kuin verson kärjessä, mutta musta, kuolleen näköinen sammalturve toimii yhä ravintovarastona. Punakui rilla on perinteinen työnjako: koiras soi ja puolustaa reviiriä, naaras munii, molemmat hautovat ja ruokki vat poiHillakuoriaisia on massoittain aina parinkymmenen vuoden välein. Vesipääskyllä roolit ovat vaihtuneet: naaras soi ja kosii, ja kun koiras on valittu, naaras munii ja jättää loput koiraan vastuulle. vsk.. Kahlaajat ovat kokeilleet monenlaisia perherakenteita ratkaisuna lyhyen kesän aiheuttamiin ongelmiin. Mustaviklo hakee ruokansa rimmistä, mutta pesii kuivemmilla paikoilla. kasiaan ja koko perhe poistuu pesimäsuolta samoihin aikoihin. Suokukko jättää koko homman naaraalle ja koiras pyrkii parittemaan niin monen naaraan kanssa kuin vain mahdollista. Kasvien kerääjä ei palsa/ta paljon kostu: vaivaiskoivu, suokukka, j uolukka, puolukka, variksenmarja ja hilla ovat jo etelän soilta tuttuja. 15. Ehkä kaikkein parhaiten homman hoitaa lapinsirri, kui vien tunturikankaiden laji. Vaikka lintujen on vaikea löytää ravintoa, pesimäpiiri on vallattava ja puoliso voitettava ennen kesän tuloa. Suurin osa itse kasvista on turpeen sisässä maavarsistona, jonka avulla kasvi leviää ja johon se varastoi yhteyttämänsä ravinnon. Ankara talvi ja ympäri vuotisen ravinnon niukkuus ei helli petojakaan. 8. Hilla on sopeutunut kylmään ilmastoon ja lyhyeen kesään. . Viimeksi näin kävi 1970luvun alkupuolella. Jos viiman kiidättämä ajolumi hioo vihreän kerroksen pois, tyviturpeen solut virkoavat ja mätäs vihertyy nopeasti uudelleen. Kun petoja on vähän, poikastappiot jäävät pieniksi. Lapinmyyrä on pohjoinen vastine vesimyyrä/Le. Sieni ja vihreä peite kuuluvat yhteen ja muodostavat jäkälän. 1 I. Enimmät jäkälät ovat kotelosienten muodostamia, mutta siis helttasienetkin voivat elää yhteiselämää )evien kanssa. 7. Siksi molemmista on käytetty omaa nimeäkin: suomupeitettä on kutsuttu vihersuomujäkäläksi ja sientä jäkälänapalakiksi. lapinsirkku asustaa keltavästäräkin tavoin löyhissä kyläkunnissa: muutama pari lähekkäin. Kapustarinnan haikea vihellys kuuluu Lapin kaikkiin avoimiin maisemiin. Riekonmaij an sentään huomaa seisaaltaakin, ainakin ruska-aikana . Palsasoilla pesii keltavästäräkin m.ustakulmainen pohjoinen rotu. 13. 4. Kun lehdetkin ovat vihreinä vain pari kolme kuukautta, se ei pysty käyttämään lauhaa syksyä hyväkseen. Tavallinen kulkija ei erota lapinkirvistä moninverroin yleisemmästä niittykirvisestä, mutta lajin tuntevaa sen näkeminen aina ilahduttaa. Suokukkojen turnajaisissa on samankaltaiset saannöt kuin teeren pelissäkin: parhaat parittelevat, mutta joskus pääsee joku vetämään välistä. 14. 3. Lintujen karnevaalit Kasviharrastaja ei koskaan näe palsasuota elämänsä tunnossa, sillä kun linnut juhlivat, kasvit uinuvat. Ensin naaras munii yhden pesueen koiraan hoidettavaksi ja toisen itselleen
SUOMEN LUONTO 10/94 53. Nimenomaan runsaimmat pienet varpuslinnut tuntuvat olevan korti lla: maastossa voi joskus liikkua päiväkausia näkemättä yhtäkään meikäläistä lintua. 33. vsk. Suomessa rengastetuista yli 600 valkoviklosta on kuitenkin vain kaksi löytynyt Afrikasta. Muutto alkaa jo kesäkuusValkoviklot matkaavat monien muiden kahlaajalintujen tavoin tropiikkiin talven viettoon. Silti yli miljoonasta täällä rengastetusta pikkulinnusta on tavattu Afrikassa vain muutama kymmenen miksi. Osa matkalaisista pysähtyy Keskija Etelä-Eurooppaan, mutta moni jatkaa Afrikkaan saakka. Jokainen trooppisessa Afrikassa metsäja savanniseuduilla Suomen talven aikana vieraillut lintuharrastaja tietää, miten vähän siellä näkee ja kuulee pohjoisesta vierailulla olevia siivekkäitä. Syysmuutolle lähtee paljon enemmän lintuja kuin Suomeen keväällä saapui suurin osa muuttajista on kesän aikana kuoriutuneita nuoria lintuja. Juha Valste Siipiniekkamme Afrikassa Jokasyksyinen miljoonien lintujen joukkopako etelään lähestyy loppuaan
Suomessa rengastetti i n 19 13-93 kaikkiaan lähes puoli miljoonaa kjrjosieppoa; niistä on Kravun kääntöpiirin eteläpuolelta Afrikassa löydetty tähän mennessä kolme. Tauvon ja Jurmon lintuasemat jo viime keväänä. Heinäkuusta alkaen mukana on ollut myös Hangon lintuasema ja Turku un perustettu mannerasema Rauvolanlahdessa. Vähitellen lähtijöiden määrä kasvaa: kaukomatkan aloittavia pieniä hyönteissyöjiä on en iten elosyyskuussa, lähemmäksi jääviä hanhia ja kurkia syys-lokakuussa. Melkein puolet kaikista Suomessa pesivistä linnuista viettää talvensa Afrikassa kyse on useista kymmenistä miljoonista siivekkäistä. Suuri osa nii stä menehtyy Afrikassa. uunilintujen, kerttujen, kerttusten ja sieppojen muuttoreittejä, muuton ajoittumjsta ja levähdyspaikkoja. Suomesta EurooppaAfrikka -hankkeeseen osallistuivat Suomesta muuttaa Afrikkaan syksyllä ainakin 30-40 miljoonaa pajuLint.ua. Viimeisinä lähtevät joutsenet joutuvat joskus odottamaan pakkasiin saakka, koska nuoret linnut eivät pysty lentämään aikaisemmin. vsk.. Pajulintuja merkittiin samana aikana yli 400 000, joista on löytynyt Afrikassa 18, ja ruokokerttusia lähes 200 000, SUOMEN LUONTO 10/94 53. Mittaus Liittyy EurooppaAfrikka -tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään Afrikkaan matkaavien laululintujen muuttoa. Ne osoittavat vanhastaan tiedetyn asian todeksi: suurin osa mustaan maanosaan muuttavista linnuista " katoaa" salaperäisesti. 34 Tutkija Solveig Roos punnitsee muuttomatkaLLa olevaa pajuLintua. Tutkjjat yrittävät löytää eri aluei lla pes1v1en lintujen talvehtimisalueet, muutolla tarvittavan energian keruupaikat eli "tankkausalueet" ja lintujen mahdolli sen lii kkumisen talvehtimisalueella Afrikassa. Murto-osa rengastetuista löytyy Rengastustoimiston johtaja Pertti Saurola kokosi EuroAfrikka -projektin alkusysäyksenä Linnut-lehteen tietoja Afrikan muuttajien rengaslöydöistä. sa, kun ensimmäiset kahlaajat kerääntyvät pikkuparviksi ja siirtyvät etelän antoisammille lietteille. Niitä on rengastettu yli 400 000, mutta Saharan eteläpuolelta on löydetty vain 16. Muuttoa selvitetään Euroopan tiedesäätiö on käynnistänyt tutkimuksen, jossa selvitetään mm. Euroopasta muuttaa Afrikkaan yli miljardi lintua jokasyksymutta minne ne katoavat
Kaikkiaan näitä löytöjä on yli 300. Pieni, piileskelevä, hiljainen ja vaatimattoman värinen, pensaikossa puikahteleva varpuslintu on Afrikassa kuin neula heinäsuovassa. Pääasiassa hyönteisiä saalistava pikkupeto viihtyy tropiikissa. Sääksiä on merkitty lähes 23 000 ja näistä on löydetty Afrikassa peräti 310. Rengastettujen määrään nähden eniten löytöjä on petoja lokkilinnuista sekä kahlaajista, vähiten puissa, pensastoissa tai ruovikoissa elävistä pienistä varpuslinnuista. vsk. Sääksi on "suosittu " lintu tropiikissakin ikävä kyllä. Reilusti yli prosentti sääksiin kiinnitetyistä renkaista on palautettu Afrikasta. Yli 18 000 rengastetusta suokukosta on näin kaukaa löytynyt 35 ja vajaasta 11 000 karikukosta 22. Kuin neulat heinäsuovassa Rengaslöytöjen vähyys saattaa liittyä siihen, ettei pajulinSUOMEN LUONTO 10/94 53. Monien lintulajien renkaita palautetaan kuitenkin paljon enemmän. näkyvien petojen valtavasti suuremmat (tosin edelleen mitättömät) löytöprosentit. Euraasian pohjoisista osista Afrikkaan tulvivat sadat miljoonat muuttajat näkyvät parhaiten rannikoilla, missä tiirat, lokit ja arktiset. kahlaajalajit talvehtivat paikoin massoina. joista löytöjä on viisi. Jos lintu lisäksi on huomaamattqman näköinen ja elelee paikoissa, joissa ihmiset eivät viihdy, sen renkaita ei juuri palauteta. D 35. Suomessa rengastettuja lapintiiroja on Afrikasta löydetty tähän mennessä 72. nussa, kirjosiepossa tai muissa pikkulinnuissa juuri ole syötävää väestö ei ole niistä kiinnostunut. Suomalaisia pikkulepinkäisiä on Afrikasta löytynyt kaksi, rengastettujen luku on noin 34 000. Sitä on vaikea huomata, mutta siellä se on. Mehiläishaukkoja rengastettiin yli 2 600, löytöjä on 23. Kravun kääntöpiirin eteläpuolisesta Afrikasta oli 1993 mennessä tavattu yhteensä 45 Suomessa rengastetun lintulajin yksilöitä useimpia tosin vain yksi tai muutamia. Tätä rengaslöytöjen synnyttämää harhaa puoltavat myös syötäväksi sopivien kahlaajien sekä vainottujen ja usein . Lapintiirat viettävät talvensa Antarktista ympäröivillä merillä, suuri osa Afrikan eteläkärjen ympärysvesillä
Isot korvat, suuret tummat silmät ja pitkät herkät viiksikarvat tukevat vaikutelmaa. Kaakkois-Suomessa elävästä peltohiirestä met36 Metsähiiren koti on tavallisesti maassa, hiiren kaivaman käytäväverkoston yhteydessä. pitkä ja karvaton häntä, pitkä kuono ja kookkaat korvat. Karun suomalaisen kangasmetsän uumenissa se on harvinainen, pellonlaiteilla ja pihanvierustoilla sitä vastoin yleinen. Nopeaa hiirulaista ei tavallisesti pääse näkemään. Jos tuhot ovat suuret, mökin omistaja hankkii ehkä muutaman hiirenloukun tai myrkkyä. Määrä vaihtelee Metsähiirikannat vaihtelevat vuodesta ja vuodenajasta toiseen, eivät tosin läheskään niin paljon kuin myyrien tai sopulien määrät. Metsähi irestä pääsisi helposti eroon myös tukkimalla sen kulkureitit silloin ei tarvitsisi väistellä himmenneiden silmien syyttävää katsettakaan . Vilkkaan otuksen jäljiltä voi ruokakomero olla ylösalaisin, jauhopussit pureskeltu ja koko sotku antaumuksella pipanoin koristeltu . Moni tekee metsähiiren kanssa ensi kerran tuttavuutta kesämökillä. SUOMEN LUONTO 10/94 53. Etelä-Suomessa se on sopivissa rehevissä metsissä ja pensaikoissa yleinen ja jopa runsaslukuinen. Metsähiiri on meillä eteläinen laji: sen levinneisyysalueen pohjoisraja kulkee suunnilleen Vaasasta Joensuuhun . Näin metsähiiren päivät ovat luetut, sillä ketteryydestään huolimatta se ei arastele loukkua tai myrkkyjyvää ollenkaan. Jos siemeniä, pähkinöitä tai tammenterMetsähiiren jäljet vastasataneella lumella hännän piirtoja ei näy, sillä hiiri pitää sitä pystyssä loikkiessaan. Metsähiiri on suurempi kuin kotihiiri, ja sillä on suuremmat silmät ja korvat sekä pitempi häntä. vsk.. Teksti: Jouko Kuosmanen ja Juha Valste Kuvat: Heikki Willamo Metsän hörökorva Metsähiiri on metsien ja niittyjen veijariluonteinen asukas. Hiirten heimoa Metsähiiri kuuluu varsinaisten hiirten ja rottien heimoon, jossa sillä on muutama kaikkialla tunnettu sukulainen. Aikuinen eläin on päältä kauniin ruskea ja alta puhtaan valkoinen, nuori on päältä harmaa. Joskus metsähiirestä on kuitenkin veijari kaukana. sähiiri eroaa sikäli, ettei sillä ole mustaa pitkittäisjuovaa selässä. Lähikontaktissa metsähiiren kanssa elävä huomaa vielä erään heimon ominaisuuden: sen virtsassa on väkevän hiirimäinen lemu. Tähän kuppikuntaan hiirulaisen liittävät mm. Metsähiiri pystyy huimiin hyppyihin, kiipeilee mestarillisesti ja pusertautuu läpi uskomattoman pienistä reijistä. Joskus hiirulainen asettuu kuitenkin asumaan tikan hakkaamaan puunkoloon tai linnunpönttöön. Myös takaraajat ovat metsähiirellä paljon isommat niistä tunnistaa aivan nuorenkin yksilön helposti
Lopulta mittarit varustettiin hiirenloukuilla ja niistä saatiin metsähiiriä. vsk. Puihin rakennetut pesät osoittavat, että metsähiiri on oivallinen kiipeilijä. Jäljelle jää vain lämmin muisto. Ihminen voi kuitenkin yllättää metsähiiren linnunpöntöstä, jonka se on sisustanut mieleisekseen. Nuoret ovat harmaita ja muistuttavat kotihiirtä, mutta nekin tuntee silmien ja korvien koosta sekä suurista valkoisista takajaloista. Jos mailamme tarkkailla liikkumatta lehtimattoa, lehtien kätköistä työntyy ehkä esiin terhakasti nenäänsä sytkyttävä metsähiiri. Herkkäaistinen yöjuoksija Valtavat silmät, suuret korvat, herkästi värähtelevä kuono ja pitkät viiksikarvat osoittavat metsähiiren yöeläjäksi. Ainakin osa alkukesällä syntyneistä poikasista ehtii lisääntyä vielä samana syksynä. kyhätty pesä on tavallisesti sen itsensä kaivamassa maakolossa. Kaikkiruokaisuus voi kuitenkin pelastaa metsähiiren silloin, kun siemeniä on vähän eikä pähkinöitä tule. Sen koko olemus henkii äärimmäistä varovaisuutta ja samalla uteliaisuutta. Hyväkuntoiset hiiret selviytyvät tavallista paremmin talvesta ja alkavat lisääntyä tehokkaasti. Syksyisessä sienimetsässä kuuluva lehtien rapistelu voi kiinnittää huomiomme. Suuret ja voimakkaat takajalat kimmauttavat sitä eteenpäin jopa puolen metrin hypyin. turkki siinä metsähiiren parhaita tuntomerkkejä. Naaras saa li sääntymiskaudella tavallisesti kaksikolme poikuetta, joissa on kolmesta seitsemään poikasta kussakin. Hyppiessään metsähiiri pitää häntäänsä ylhäällä, joten siitä ei jää tavallisesti merkkiä. Se lähtee tavallisesti liikkeelle hämärissä ja on vilkkaimmilaan iltayöllä. Puolalaisessa Bialowiezan kansallispuistossa puiden latvaan yli 20 metrin korkeuteen sijoitetut kosteusmittarit särkyivät silloin tällöin selittämättömällä tavalla. Jonkin paikan tutkittuaan se ottaa muutaman pitemmän loikan ja aloittaa uudet tutkimukset. hoja on poikkeuksellisen nmsaasti, syksyn poikueet ovat suuria ja poikaskuolleisuus pieni. Suuret kosteat silmät, kookkaat korvat, pitkät värisevät viikset, valtavat valkoiset takajalat ja lämpimänruskeiden ja mustien karvojen sekainen selkäpuolen. Pesäpaikaksi kelpaa myös puussa oleva luonnonkolo, tavallisesti tikan hakkaama. Etsiessään ruokaa hiiri liikuskelee sinne tänne lyhyin loikin tai askelin, kääntyilee, rapistelee lehtiä eikä jätä ainoatakaan niistä kääntämättä. Metsähiiri elää vanhemmaksi kuin myyrät. 37. Varomaton liikahdus ajaa sen muutamalla mahtavalla loikalla karkuun kolonsa uumeniin. D Jouko Kuosmanen. Hiirulaisen sammalista, korsista ja kui vista lehdistä SUOMEN LUONTO 10/94 53. Hiirulaisen lumelle jättämät loikkajäljet on siksi usein helppo tuntea. Jonnekin matkatessaan metsähiiri liikkuu maastossa terhakasti loikkien. Hyvää siemenvuotta voi näin seurata metsähiirikannan selvä kasvu. on pohjoiskarjalainen luonnonharrastaja, -tuntija ja kuvaaja. Hiiri on kaikkiruokainen mutta pitää selvästi eniten siemenistä ja pähkinöistä. Useimmat tosin kuolevat ennen toista talveaan, mutta pieni osa elää kaksivuotiaiksi ja muutamat harvat jopa kolmetai nelivuotiaiksi
Nurmikko valtaa Nurmoilan teräslevyillä katetun lentokentän. Teksti ja kuvat: Yrjö Rouhe Luonto jatkaa taistelua Jatkosodan päättymisestä on kulunut viisi vuosikymmentä ja talvisodan aseitten vaikenemisesta liki viisi vuotta pidempi aika. 38 Jatkosodan aikaisen ensimmäisen puolustuslinjan puiset panssarivaunuesteet Syvärillä ovat ajastaan muisto vain. SUOMEN LUONTO 10/94 53. vsk.. Kaukaa katsoen, päällisin puolin. Ankarimmilla taistelukentillä rauha otettiin vastaan kuunmaisemissa, tänään luonto peittää armeliaasti sodan jäljet
Arkeologi pystyy pelkästä painaumasta päättelemään, missä on mahdollisesti asuttu jopa vuosituhansia sitten. Taistelujen jälki näkyy Kollaalla yhä, vaikka karike ja sammal ovat jo ehtineet piilottaa suurimman osan lukemattomista hylsykasoista, sirpaleista ja muusta sotaromusta. Puolessa vuosisadassa metsä ehtii uudistua niin täydellisesti, ettei moni veteraanikaan heti tunnista tuttuja taistelutantereitaan. Kollaan lisäksi luonto jatkaa __ sinnikästä taistoaan mm. vsk. Yhtä lailla ihmisen jälki näkyy maaperässä pitkään, käyttipä hän sitä sitten hyväksi sodan tai rauhan aikana. 39. SUOMEN LUONTO 10/94 53. Niin nopea luonto ei kuitenkaan ole, etteikö maaperä vielä sukupolvienkin jälkeen pystyisi kertomaan menneistä tapahtumista, vaikka monitoimikoneillaan ja auroillaan tänä päivänä metsissä möyrijät yrittävätkin toisin todistella. Luonto peittoaa vähitellen Syvärin tuntumassa räjäytetyn jatkosodan aikuisen pallobunkkerin. Onneksi rauhan aikana voidaan taistella myös luonnon puolesta, sodassa se tuskin juolahtaa kenenkään mieleen. D Kollaassa, Punaisentalon mäellä oleva korsu, joka on kuin luotu karhulle pesäksi. Summassa, Taipaleessa, Ayräpäässä, Talissa, Ihantalassa ja Syvärin rannoilla. Kun suomalainen talvisodan sankari lähetti Kollaan poterostaan nikkeliä kerta toisensa jälkeen vastapuolelle, josta jymähti niskaan tonnikaupalla räjähteitä ja sirpaleita, niin tuskinpa siinä luonnon arvoja ehdittiin ajatella kummallakaan puolella
Raja paljaaksihakatun talousmetsän ja suojelumetsän välillä on kuin veitsellä leikattu.. Teksti: Timo Karjalainen Kuvat: Petri Karttimo Metsäka01panja puree Kanadassa Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadan länsirannikolla taistellaan kiivaasti metsistä. Vancouverin saaren Clayquot Soundissa pidätettiin 1993 lähes 900 ihmistä, jotka halusivat estää maailman hienoimman lauhkean vyöhykkeen sademetsäkokonaisuuden pirstomisen. Hakkuutähteistä kyhätty veistos vartioi Carmanahin suojelualueen rajaa Vancouverin saarella Brittiläisessä Kolumbiassa
Suojelualueet oli vat suunnitelmassa suureksi osaksi soilla ja kallioilla, missä metsä kasvaa kjtualiaasti. Soundin ystävistä. Vasta nyt provinssi on saanut ensimmäiset kunnolliset metsälait, joissa määritellään mitä metsässä saa tehdä ja mitä ei. Hakkuut jatkuivat silti, kunnes 1993 provinssin hallitus sai valmiiksi suunnitelman Clayquot Soundin alueiden käytöstä. "Tähän mennessä on jo kaadettu lähes neljännes parhaiden alavien maiden metsistä. Loput joko rauhoitettaisiin kokonaan tai niistä olisi tullut erityisalueita, joilla pitäisi ottaa huomioon mm. Kosteus näkyy erilaisten sammalten runsaudessa. Koska juttujen käsittesuoMEN LUO TO 10/94 53. Tästä huolimatta metsäyhtiöt hakkaavat tälläkjn hetkellä Clayquot Soundin sademetsiä. Laaksoissa on myös rikkain ja monipuolisin sademetsä. Kaksi kuukautta aikaisemmin hallitus osti MacMillan Bloedelin osakkeita 50 miljoonalla dollarilla, ja siitä tuli näin yhtiön suurin osakkeenomistaja. Yrityksellä on hakkuoikeudet alueelle. Valtio on huono suojelija "Päätös merkjtsi sitä, että kolme neljännestä alueen metsistä olisi hakattu", sanoo Norleen Lillico Clayquot Lauhkean sademetsän puut kasvavat kaksi kertaa korkeammiksi kuin suomalaisessa kangasmetsässä. Alueen alkuperäisasukkaat kuulu vat nuu-chac-nult -heimoihin, ja he ovat vaatineet oikeutta maihinsa, joilla ovat asuneet yli 5 000 vuotta. Tästä mielenosoituksesta lähtien seudun kohtalosta on väitelty, perustettu komjteoita ja pidetty kokouksia. Metsätaistelut alkavat Clayquot Sound on vuorten, saarien ja vuonojen mosaiikkia, jonka kätköissä elää tuhansia eläinja kasvilajeja. Alkuperäisasukkaat saavat vihdoinkin sanoa sanansa Brittiläisessä Kolumbiassa ovat metsäyhtiöt saaneet toimia varsin vapaasti , ympäristöstä välittämättä. Intiaanit ja muut metsien puolustajat linnoittautuivat ensimmäisen kerran koneiden eteen Meareasaarella 1980. virkjstysarvot", Lillico kertoo. Sirkustunnelmaa oikeussalissa Pidätettyjen oikeudenkäynnit ruuhkauttivat oikeussalit, ja tapausten käsittelyyn suunniteltiin jo teatterin vuokraamista. Niissä provinssin hallitus lupaa huolehtia metsien eliöstön monimuotoisuuden säilymjsestä. Se on monimuotoisempi ja myös taloudellisesti arvokkaampi kuin mm. Tutkijoiden mukaan alue on maapallon yhtenäisin ja näyt42 tävin lauhkean vyöhykkeen sademetsä. Alkuperäiskansat ja luonnonsuojelijat vastustivat suunnitelmaa jyrkästi. Kji vaimpana päivänä pidätettiin 250 ja kailliaan lähes 900 ihmjstä. Talouskäyttöön varatut metsät taas oli vat matalalla laaksoissa, missä on taloudellisesti arvokkain puusto ja mjnne on helppo tehdä teitä. Enää tällainen ei luonnistu maan metsätuotteilta voi mennä ulkomailla kilpailukyky. pohjoisempana sijaitseva Kitlopen lauhkea sademetsä. Kun hakkuiden piti alkaa kesän 1993 alussa, metsien puolustajat rakensivat ihmismuurin Kennedyjoen sillalle, ja näin alkoi koko kesän kestänyt näytelmä. vsk.
Vastarinta herätti maailman kiinnostuksen, ja provinssin hallituksen oli pakko aloittaa neuvottelut alkuperäiskansojen kanssa maan omistuksesta ja käytöstä. Brittiläisen Kolumbian pääministeri Harcourtin mukaan sopimus on silta uuteen aikaan hallituksen, alkuperäiskansojen ja teollisuuden välillä. Rangaistuksen syynä oli kymmenen minuutin mittainen tien tukkiminen Kennedyjoen sillalla. Avohakkuut vastatuulessa Ympäristöjärjestöt ovat nimenneet Kanadan pohjoisen Brasiliaksi: Kanadassa hakataan aari metsää paljaaksi joka kahdestoista, Brasiliassa taas joka yhdeksäs sekunti. Kesällä 1994 muuan syyteSUOME LUONTO 10/94 53. vsk. "Nyt saamme ainakin tietää, mitä tapahtuu. "Me olemme odottaneet tätä hetkeä 125 vuotta. Viime maaliskuussa syntyi väliaikainen sopimus, jossa heimopäälliköt hyväksyttiin neuvottelukumppaneiksi alueen luonnonvaroista päätettäessä. Maaliskuussa hallitus solmi sopimuksen nuu-chah-nulth -intiaanien kanssa Ahousahtin kylässä. tiin. Ennen he tulivat, eivätkä sanoneet mitään", kertoo ucluet-heimoon kuuluva David Haipee. Tänä aikana hänellä on nilkassaan lähetin, joka viestittää liikkumiset viranomaisille. Monet katsovat, että sopimus on alku todellisille neuvotteluille maan omistamisesta. Sopimus antaa alkuperäisväestölle sananvaltaa alueen luonnonvarojen käytössä. Metsät kuuluvat valtiolle, joka vuokraa hakkuuoikeudet yhtiöille. yrittivät hylätä syytteet Abbeyta vastaan iän ja sairauden perusteella, mutta hän valitti syrjinnästä eikä oikeudella ollut muuta neuvoa kuin antaa tuomio. "Toivottavasti se on alku myös vuosikymmeniä kestäneen sorron loppumiselle", pääministeri lisäsi. Kenen on maa. 43. Tämä on ensimmäinen kerta Brittiläisen Kolumbian historiassa, kun hallitus ja alkuperäiskansat ylipäätään allekirjoittavat keskenään sopimuksen. ly oli jo muutenkin täyttä teatteria, tuomarit hylkäsivät ajatuksen. Tuomarit. Muutos ei tapahdu yhdessä yössä esimerkiksi avohakkuissa, mutta tämä on hyvä alku", sanoo tla-o-qui-aht-heimon päällikkö Francis Frank. Sopimus ei vielä ratkaise ongelmia, mutta herättää toivoa. Heinäkuussa 81vuotias Irene Abbey tuomittiin 21 vuorokauden kotiaresYli 90 prosenttia Kanadan puuraaka-aineesta saadaan laajoista paljaaksihakkuista. tyistä lauloi osan puolustuspuheestaan
Miinusta ekotaseeseen aiheuttaisivat mm. vsk.. kainen: 12 prosenttia provinssin pinta-alasta pitäisi suojella", kertoo Sue Fox Läntisen Kanadan erämaakomiteasta. Springer-yhtymä ovat ilmoittaneet, etteivät ne osta avohakkuilla saaduista puista valmistettuja tuotteita. Keväällä hallitus, metsäteollisuus ja ympäristöjärjestöt päättivät yhteistuumin lisätä tätä ns. hiilidioksidija rikkipäästöt, orgaanisten klooriyhdisteiden päästöt ja neitseellisen kuidun käyttö. Maaliskuussa kaksi brittiläistä paperinvalmistajaa peruutti kymmenien miljoonien markkojen sellutilaukset MacMillan Bloedelilta (MB), koska tämä Kanadan suurin metsäyhtiö hakkaa Clayquot Soundin sademetsiä. Timo Karjalainen ja valokuvaaja Petri Karttimo vierailivat Kanadassa viime keväänä. "Esimerkiksi hakkuuaukon maksimikoko rajoitettiin 40 hehtaariin, ja rangaistukset vesien pilaamisesta kovenivat." Lainrikkojat voivat Brittiläisessä Kolumbiassa joutua maksamaan tekosistaan kalliisti: korkeimmillaan päiväsakko voi olla miljoona dollaria, ja lakia rikkonut joutuu myös korvaamaan metsän kunnostuksen. Vancouverin saaresta on käyty oma erityiskamppailunsa, joka päättyi sekä metsäteollisuuden että suojelijoiden mielestä laihaan kompromissiin. Uusia suojelualueita onkin perustettu, mutta tavoitteesta ollaan vielä kaukana nykyinen suojeluaste on noin kahdeksan prosenttia. Euroopan unioni on myös muotoilemassa ekologisia kriteerejä paperituotteille. "Suunnitelma merkitsee monien arvokkaiden alueiden menettämistä juuri monilajisimmilta ja upeimmilta seuduilta. Greenpeacen tutkijaryhmä kävi touko-heinäkuussa kymmenellä hakkuutyömaalla ja totesi , että lakia rikotaan mm. Suomen valtion omistama Enso-Gutzeit oli viime kevääseen saakka Eurocan-yhtiön omistaja yhdessä West Fraserin kanssa mutta myi silloin osuutensa yhtiökumppanille. Yritykset ovat kehittäneet keveitä kenttäsahoja, jotka kuljetetaan pienen traktorin tai kuorma-auton perässä. Yhdysvaltojen Greenpeace on ottanut yhteyttä useimpiin itärannikon suuriin paperinostajiin ja vaatinut näitä pyytämään ostamastaan paperista takuun, ettei se sisällä avohakkuilla hankittua puuta. Kanadassakin edistytään. "Metsän kestävän kehityksen" määritelmää kehitetään parhaillaan unionissa. Varoi lla on tarkoitus myös tukea yrityksiä, jotka jalostavat puuta hakkuupaikalla. Hän sanoo, että metsän käsittely on muuttumassa radikaalisti, vaikkei sitä heti huomata. Parlamentin jäsen Dale Lovick oli laatimassa uusia ohjeita. "Mutta kuinka metsien monimuotoisuudesta voidaan huolehtia, kun esimerkiksi Ciayquot Soundin metsistä ei ole riittäviä perustutkimuksia, vaikka näitä metsiä hakataan", ihmettelee Norleen Lillico. Täytyy kuitenkin muistaa, että tämä oli hyvä kompromissi paine metsätalouden puolelta päättäjiä kohtaan oli kova", sanoo Sierra Club -järjestön Vicky Husband. Rion ympäristökonferenssin ja Helsingissä 1993 pidetyn Euroopan metsäministerikokouksen jälkeen Eunioni on alkanut toimia metsien monimuotoisuuden suojelemiseksi. Pahempi uhka Kanadalle olisi kuitenkin Yhdysvaltojen markkinoiden menettäminen. kantoveroa 60 prosentilla. "Pelkkä suojelualueiden perustaminen ei kuitenkaan riitä, jos alueet niiden välissä ovat kuin Kuun maisemaa. On päästävä ekologisesti kestävään metsätalouteen, jolloin lajit voivat siirtyä suojelumetsästä toiseen monipuolisten talousmetsien kautta." Brittiläisen Kolumbian nykyinen hallitus julkisti heti vaalien jälkeen kaksi vuotta sitten ns. huolimattomalla teiden rakentamisella ja ulottamalla hakkuut liian lähelle jokien rantoja. puisto-ohjelman. Clayquot Sound ei kuulu tähän yleissuunnitelmaan, vaan alue sai keväällä 1993 käyttösuunnitelman, jota luonnonsuojelujärjestöt siis vastustavat. SUOMEN LUONTO 10/94 53. Puu käytetään tehokkaammin hyödyksi, ja kun kuljetukseen ei tarvita isoja rekkoja, ei myöskään tarvitse rakentaa suuria metsäautoteitä. Oululaiset fil. Ympäristöjärjestöjen mukaan lakeja ja määräyksiä ei kentällä noudateta. Boikotit purevat ikimetsiä parturoiviin yhtiöihin Greenpeace aloitti avohakkuita vastustavan kampanjan Kanadassa viime helmikuussa. Pääministeri Harcourt lupasi ennen vaaleja, että puistojen pinta-ala kaksinkertaistetaan 12 prosenttiin provinssin kokonaisalasta. yo. Sahoilla jättiläispuut voidaan muuttaa rakennusmateriaaliksi hakkuupaikalla. Lisäyksellä kerätään viiden seuraavan vuoden aikana kaksi miljardia dollaria metsien moninaiskäytön kehittämiseen, istutuksiin, turhien metsäautoteiden metsittämiseen, jokien ja purojen kunnostamiseen jne. Uusia metsälakeja Provinssin hallitus on antanut uudet metsänkäsittelyohjeet ja metsälait, joissa tiukennetaan rangaistuksia ja luvataan huolehtia biodiversiteetistä. Metsä ei palaa entiselleen hakkuun jälkeen. Eräät saksalaiset yhtiöt mm. "Vaatimuksemme on ollut Brundtlandin komitean mu44 Suojelualueen puut kertovat, millaisia metsät olivat vielä sata vuotta sitten. Syyksi Enson johto ilmoitti kannattamattomuuden lisäksi kansainvälisen ympäristökohun Kanadan hakkuista. Veroilla parannusta Metsäyhtiöt maksavat veroa jokaisesta valtion maalta kaatamastaan rungosta ja valtio omistaa 96 prosenttia metsämaasta
Kuulun _________ liittoon/järjestöön. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Käytä jäsenetusi ja liity ryhmäsi neuvottelemaan edulliseen Jatkuvaan SuperEuroon. Nimi ________________ _ Osoite _______________ _ Postitoimipaikka ____________ _ Puhelin työ _____ _ koti ______ _ Eurooppalainen maksaa posti· maksun . Miksi et varautuisi etukäteen. Lähettäkää minulle Jatkuvan SuperEuron liittymisaineisto sekä vakuutusehdot mahdollisimman pian. Käytä jäsenetusi hyödyksesi ja turvaa tulevat matkasi jo tänään! • • EURO-matkavakuutus 1) POHJOIA-YHTiär Turvaa matkasi ja postita yhteyskorttisi jo tänään/ $] Haluan käyttää jäsenetuni hyödykseni. Se on voimassa kaikkialla maailmassa. Lähetämme sinulle Jatkuvan SuperEuron liittymismateriaalin sekä vakuutusehdot. KUN KOHTALO PUUTTUU PELIIN. H yvinkin suunnitellulla matkalla saattaa tapahtua mitä tahansa. POHJOLA-YHTIÖT Järjestömarkkinointi/ Katjq Moilanen Lapinmäentie 1 VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00300/ 5 00003 HELSINKI. Täytä ja postita oheinen yhteyskortti
Jokainen rakentaja pilaa korvaamattoman palan kansallisaarteestamme. Mökin rakentaja on henkilökohtaisesti vastuussa pilaamastaan rannasta, aivan kuten autoilija turhista ajoistaan. kysyy kuvaparin ottanut Ilkka Q.autiainen. Pökkelöstä voi tehdä vaikka 48 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA !ENNEN JÄLKEENI Keuruu.n ja Multian rajalla sijaitseva, soidensuojelualueeseen kuuluva Vesilahdensuo sai keväällä viereensä hakkuu.aukon. · Kun takana on kymmenen hyytävää ajotuntia, väsynyt katse etsii yösijaa, mutta niemien takaa ilmestyy aina vain mökki mökin perään, niitä alkaa katsella hyvin kylmin silmin. Toista päätä voisi moottorisahalla hieman teroittaa. Ympäristöri kollisia ovat myös kuntien kaavoittajat ja seutukaavoittaj at, jotka ovat ajaneet vain rakentaj ien etuja. Sieltä saa tietoja ja ohjeita, missä olisi sopiva metsä tähän tarkoitukseen. Erämaavaikutelma suolta hävisi kuitenkin kertaheitolla. Miksi ei. Ei markkinoita ilman ostajia Luonnonsuojeluliikkeessä on kauan murehdittu rantojen kohtaloa, mutta aina on muistettu myös selittää, ettemme ole mökinomistajia vastaan, tai että ei mökkiläisiä 1. Paras paikka pystyttää pökkelöitä mielestäni on hakkuuaukion reuna-alue. Siellä on monenlaista elämää. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Moottoriteiden vaatijoita saa lyödä kuin vierasta sikaa, vaikka heidän vaatimu ksensa tuhoavat luontoa paljon vähemmän kuin rantarakentajien toimet. Metsätraktorimiehellä tässä ei paljon aikaa kulu, jos paikat on valmiiksi katsottu. Nostetaan tukki metsätraktorilla ja painetaan pehmeään kohtaan tai ki vien väli in pystyyn. Yksityismetsässä tietysti täytyy neuvotella maanomistajan kanssa, voisiko hän tai puut ostanut yhtiö lahjoittaa muutamia tu kkeja. Mikko Niskasaari Tekopökkelöitä metsiin Mielestäni metsiin voitaisiin tehdä pienellä kustannu ksella koi vusta ja havupuusta tekopökkelöitä. Pääsyyllisiä rantojen tilaan ovat tietysti ministerit ja kansanedustajat, jotka ovat estäneet asiallisen rantalain säätämisen. Minusta homma sopisi hyvin vapaaehtoiselle luonnonsuojeluporukalle. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Miten kuiva hakkuuaukko vaikuttaa suon ekologiaan. kymmenen metriä pitkän ja jättää puuhun oksantynkiä. Silti, ei rantoja myydä mökkitonteiksi, ellei niitä osteta. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. Lapiota voi myös käyttää. pidä syyllistää. vsk.. Eikö tätä saa sanoa siksi, että niin moni Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen omistaa rannalle rakennetun kesämökin. Autoilijoita, erityisesti suurissa kaupungeissa kuten Helsingissä pörrääviä käryttäjiä, saa vapaasti haukkua ympäristön pilaaj iksi, heitä saa syyllistää. Millä oikeudella nämä ihmiset ovat sulkeneet rannat. Mikko Mäkelä Viiala SUOMEN LUO TO 10/94 53. Miksi näiden rannananastajien mielenrauhaa pitää varjella. Ei tule paljon maksamaan, vaikka hän ottaisi maksunkin. Otetaan selvää missä on hakkuita käynnissä ja valitaan huonommasta päästä oleva tyvitukki, mahdollisesti keskeltä laho ja kaivetaan tukkiin reikiä. Lähes joka kunnassa on metsänhoitoyhdi stys
Vahvistuttiin. Kun itse liimasin haukankuvat ikkunoihin, pihamaan pikkulinnut varoittelivat innokkaasti . Varoitukset loppuivat kuitenkin nopeasti . Tällä kertaa kohde oli uunituoreeseen lakiin, ympäristövaikutusten arviointiin perehtynyt tarmonpesä, joka osasi asiansa. Katsottiin maisemat, surtiin tielaitoksen mielivaltaa ja luotiin visioita. Sellaiset päivänpolttamat ja tuulenpieksemät miehet kun lyövät kouransa sinulle ja sanovat tervetuloa, niin ihme jos ei sydän sula. Vähältä piti , etten minäkin rakastunut, kun kävin PohjoisKarjalassa haastattelemassa vapaaehtoisesti järveänsä suojelevia ukonköriläitä. Ja vaikka turpiin tulee niin asio ista löytyy jopa huumoria. SUOMEN LUONTO 10/94 53. Nyt näistä !ahjoista alkaa jo olla todellista hyötyä jokasyksyisen omenasadon muodossa, ja kauniitahan ne ovat olleet pienestä asti. Kun rupeaa oikein laskemaan hyviä ihmisiä ympärillään, niin heitähän on valtavasti . Myös linnunlaululla terästettyä hiljaisuutta kannattaa suosia luontoretkillä. Siispä lasten kanssa kannattaa retkeillä. Silti liki ainoat ilonaiheet löytyvät aivan läheltä: hyvä kumppani , mehiläistenhoito, juurikaspenkki , napakka tytär. Kiinnostuin tästä eläinryhmien arvottamisesta sen verran, että tutkin erään luontokirjan kirjoittajien suhtautumista tähän kalaj uttuun. Snorkkeli Luonnonlapsia Lasten luontokasvatus ei ole olleokaan vaikeaa ja juhlallista: lapsethan viihtyvät metsässä, niityillä ja rannoilla ja keksivät helposti tekemistä ilman sen kummempia ohjelmia. Simo Antila Tietonne on oikea sikäli, ettei ikkunaan liimattu liikkumaton haukan siluetti juurikaan pelota lintuja. Eräs tuttavani sai ympäristöministeriön poistamaan seutukaavaluonnoksesta valtavan monta älytöntä tiehanketta. Minusta olisikin syytä kalojen osalta hieman tiukentaa rajanvetoa luonnontieteen ja gastronomian Alice Karlsson välillä. Viittaus hyötykäyttömahdollisuuteen oli vain neljän lajin kohdalla eikä niissäkään ollut varsinaisia valmistusohjeita. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Hyvät ihmiset Luonnonsuojelutyötä tekevä tuttavani huokasi taas olevansa rakastunut. Lapsen olisikin tärkeää oppia suunnistautumaan omassa lähiympäristössään, tuntemaan oikopolut ja turvalliset leikkipaikat, myös valon ja varjon vaihtelut eri vuorokaudenaikoina olisi hyvä tunnistaa, ainakin vaistonvaraisesti. Myös herne 49. Siis ei keittokirjapuolta. Ja siinä sitä taas oltiin. Hän jaksoi kerätä tietoa ja tukea taaksensa, ja esitys otettiin vakavasti. Juha Valste Arvokalakalan arvo Television Luontoillassa asiantuntijat antoivat joskus ymmärtää, että eläinten saalistus ja hyötykäyttö eivät varsinaisesti kuulu ohjelman aihepiiriin. Päi väkerhot ja ala-asteen luokat voivat tehdä isompia retkiä eläinpuistoihin, kasvitieteellisiin puutarhoihin, maataloihin, tutkimuskeskuksiin. vsk. Vuosien puurtamisen jälkeenkin näillä hyvillä ihmisillä näyttää riittävän voimia jatkaa. Itse olen todennut myös mansikkamaan vahtina käytetyn haukankuvan tehottomaksi. Opukseksi osui Suomalaisen luonto-opas. Suositeltavia kasvatettavia voisivat olla vaikkapa kuivakukiksi soveltuvat kesäkukat, retiisit ja salaatit, jotka kasvavat nopeasti . Esikouluikäisten kanssa voisi jo vähän harjoitella kartanluvun alkeitakin, esimerkiksi kuvasuunnistusleikki palvelee juuri tätä tarkoitusta (pihan eri kohteista on piirretty kuvia, joita sitten kiinnitetään autotallin oveen, marjapensaaseen ja näin edetään rastilta rastille.) Monia mielenkiintoisia tutkimuskohteita löytyy takapihaltakin: kasveja ja hyönteisiä voi opetella tunnistamaan; monien luonnonkasvien hyötykäyttö on nykyään jäänyt vähäiseksi vain siksi, etteivät ihmiset enää tunne kasveja. Silloin arvon ansaitsisivat ehkä muutkin kalat kuin arvokalat. Kirjan 24 kalalajista taas oli 22 lajin kohdalla viittaus hyötykäyttöön ja peräti 15 lajin kohdalla myös jotain keittokirjaan kuulu vaa tietoa. Ilmeisesti linnut ovat fiksumpia kuin luulemmekaan. Tein treffit puhelimessa ja minua opastettiin tunnistamisessa, piti etsiä "vanha, parrakas ja iso mies". Sitten vielä jutellessa aukeavat monet samansävyiset näköalat, yhteneväiset ajatukset ja tutut kokemukset. Luulen, että nokkoskeittokin maistuisi hyvältä, jos lapset itse saisivat kerätä keittoainekset. Jonkun ilonaiheeksi riittää kotipihan puu, lintulaudalla käyvä orava tai vireä asukasyhdistys. Numerossa 5/94 sivulla 11 Jari Salonen väittää, että ikkunaan liimattu haukan lentoku va pelottaa pikkulintuja törmäämästä ikkunaan. Toinen mesoaa yliopistossa ja huutaa: "Rehellisyys maan perii" julkistaessaan yrityksille arkaluontoisia tuloksia ympäristömyrkyistä. Eikö rakastumiseen tarvitakin juuri sellaiset ainekset. Linnut ovat edelleen törmäilleet ikkunoihin, mutta mielestäni harvemmin kuin ennen haukankuvia. Mallia voisi ottaa siitä, miten luonnontieteellisiksi tarkoitetuissa esityksissä suhtaudutaan nisäkkäiden ja lintujen syömiseen. Nisäkkäistä ja linnuista löytyi yhteensä noin 40 lajia, joita Suomessa voi metsästää ja hyödyntää. Kun käännät selkäsi, niin ne ovat jo siellä: kallionräjäyttäjät, sorankahmijat, jätevesiputkien asentajat. Onko se sitten ihme, että sydän rupeaa silloin tällöin heittämään kärrynpyöriä. Ihan vain viitseliäisyyttään. Ja vaikka välillä tulee huteja niin enimmäkseen hän osuu naulan kantaan. Kysykääpä sieltä, ettei tule väärää informaatiota. Kiva retkikohde keväällä on myös kauppapuutarha. Viime vuonna meille kerrottiin Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla, että siellä tehtyjen tutkimusten mukaan nämä paperihaukat eivät vähentäneet pikkulintujen ikkunatörmäilyjä vähääkään. Eivätkö kalat olekaan samanlaisia eläimiä kuin muut. Myöhemmin kävin tieasioissa toisella puolella Suomea, jäyhiksi väitettyjen varsinaissuomalaisten kotikonnuilla. Juuri sellaisiin ihmisiin hän aina sekoaa. Lähdin kotiin mieli herkkänä, mutta toiveikkaana. Matkaevääksi saamani hunajapurkki hehkui sylissä kuin pieni aurinko. Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla on saatu samansuunta1s1a kokemuksia: törmäilyt laseihin ovat vähentyneet mutteivät loppuneet. Työ vaatii valtavaa valppautta, sillä asiat piilotellaan monimukaiseen muotoon ja käsittämättömään kieleen. Retken ei tarvitse suuntautua erämaakämpälle tai lintusuolle, ihan omassa lähimetsässä ja pururadan varrella riittää ihmettelemistä. Luonnon puolesta on yhä vielä iskettävä päätänsä seinään. Sen sijaan se voi helpottaa ikkunan havaitsemista ja siten estää lintuja lentämästä päin lasia. Kasvimaalta lapsille voidaan varata oma tilkku, sen verran pieni, ettei sen hoitaminen käy raskaaksi. Sieltä ostettu puun tai pensaan taimi voi olla alku elinikäiselle luontoinnostukselle, kun taimen saa itse istuttaa kunniapaikalle pihaan. Auttavatko haukankuvat. Kuitenkin kalojen saalistus ja maukkaus ovat usein olleet estotta esillä. Oma lapseni sai vuosia sitten kummilahjaksi omenapuun taimen, ja samaa perinnettä ovat edelleen jatkaneet nuorempien lasten kummit. Yksi sitkistelee maapalallaan järven rannassa ja könyää pilkkomaan puita jo aamuviideltä vain nähdäkseen muuttavat hanhet
VAIKUTTAA NÄIHIN KULUTU5TOTTUl-1UK511N :?, LÄKSY .. .. Lapsille kasvattava kokemus on ollut myös kaatopaikalla käynti: Sieltä löysimme nuorimmaiselle kolmipyöräisen polkupyörän, josta pienellä MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Runoja Lapista Kapustarinta koluaa tunturinkuvetta, Etsii poikueelle syötävää, hätääntyy kapuajista, laulelee sitten pienen huojentuneen laulunsa kivikkoisen rinteen pienten punaisten kukkasten suloiselle ryppäälle. Vastavuoroisesti olemme myös yrittäneet antaa jotain tilalle: Talvella ruokimme lintuja, linnunpönttöjä rakennetaan ahkerasti. Olemmepa vanhimman tyttären kanssa innostuneet myös kasvivärjäyksestä, jota varten kävimme oikein kurssin. on lasten suosikkeja. Veljeni on maanviljelijä ja hukutuksen kannalla. TOPIJ Vaara peilaa komeuttaan kuulaankirkkaaseen veteen, tuulen tahdissa huojuavat lummeneidot, joen yllä taitolentoesitys pääskyt & pojat. l<ULU1TAJINA SM5TAMl'1~ LUONNONVAROJA?.. Sopulit eivät oikein tiedä mihin livahtaa; vaivaiskoivutkin jo loppuivat. Kotitien varrelta olemme keräilleet talkoilla roskia pois. vsk.. Kahdessakymmenessä sekunnissa oli tämä luontoruno saatava valmiiksi. Esko-Juhani Tennilä SUOMEN LUONTO 10/94 53. Minä olen varma, että tähdistä käsin näkee selvemmin. Jottei muskelivene ehtisi siihen mukaan tormata. Minä olen tähtitiedemies ja Vuotoksen allasta vastaan. vadelmanlehtiä) ja monenmoisia askartelutarvikkeita joulua ajatellen (jäkälää, puolukanvarpuja, käpyjä, kukkia). Osana laajempaa luontoystävällistä ajattelua hoidamme myös pihamaan kahta kompostia, vältämme väkilannoitteiden ja kasvinsuojeluaineitten käyttöä ja huolehdimme pihan siisteydestä. Myös teeaineksia olemme keräilleet luonnosta talven varalle (mm. 50 HYVÅ.~.ENTÄ MITEN ME PIENET KOULULAISE'"TKIN VOIMME. KÄYDÅÄNPÄ 511TEN VIELÄ LÄPI ,;,YK'S>YN ENS\l-1l-1ÄINE:N Yl'\PAR\STÖ KASVATUK':>EN KERTOKAAPA ALUKSI VAIKKA MITEl::!15Å j-1E . Viikon kun on sitä vaeltanut, hitusen siitä on saanut itselleen. Elokuussa mansikan rönsytai mia leikatessani olen antanut ylimääräiset rönsyt lasten vapaaseen käyttöön ja kas, he ovat omatoimisesti istutelleet niitä ojanpenkalle, jossa mansikat kypsyvät suloisessa auringonpaisteessa aikaisemmin kuin oikeassa mansikkamaassa. Kaukana kaukana yhtyvät tunturisini ja taivaansini; levollinen hiljaisuus niin syvä että sen kuulee
MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Ovela ornitologi on päässyt lähes metrin päähän suosirristä Rutajärvel/ä Urjalassa. tamaan siitä muutaman kympin. ,.... Tilaus uudistuu tällöin tilausjaksoittain automaattisesti, ellen erikseen irtisano sitä. Vuosien mittaan olemme saaneet oppia, ettei kaiken tarvitse olla kiiltävää, koreaa ja kaupasta ostettua vaan paljon, paljon vähemmällä tulee toimeen. :J _, V) 2 Q.. ten tuntomerkkien erottaminen ei olisi voinut olla helpompaa. Monille houkutus näyttää olevan aivan liian suuri. kallaan saippuakoteloa, oli jo taapertamassa takaisin rantaan kun kiinnostui uudestaan saippuakotelosta ja koikkelehti sen luokse kolmiloikkatyyliin. Maiseman ro kaantuminen on rasittava juttu. Yhtä hyvin esimerkiksi kalliita pelejä voidaan ostaa porukalla kimpassa ja kierrättää sitten talosta taloon. vsk. Minusta varis ei piitannut, vaikka olin vain puolentoista metrin päässä siitä. Karkean silmämääräisesti tutkien roskaantuminen on lisääntynyt viime vuosina huikeasti. Rohkeita kokeilukuntia kaivataan. En ole niitä äitejä, jotka säilövät vintille ensikenkiä ja potkuhousuja muistoiksi lastenlastenlapsille vaan olen iloisella mielellä pistänyt kaikki kiertämään . Hellekesän linturetket Jari Salonen Uskaltaisikohan seuraavan kahden tapauksen perusteella yleistää, että linnut eivät pelkää hiljaa uivaa ihmistä. Se askarteli vedenrajassa ruokaa etsimässä, kun uin hi ljaa rantaa kohti ja jäin laiturin viereen seisomaan vain pää vedenpinnan yläpuolella. Lähemmäksikin olisin voinut mennä, jos ei rinta olisi ottanut pohjakiviin kiinni. UUSI OSOITE Tilaajanumero osoitelipukkeesta .......••.............. Vastavuoroisesti olen itse saanut monia suksia ja luistimia, kun niitä on meidän perheessä kipeästi tarvittu. JAKELUOSQIT( l'OSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA 1 PUH.. Mari neljän lapsen äiti, opettaja Jätemaksu yllyttää roskaamaan. Kaatopaikoilla olisikin aika kokeilla "kotitalouksien keskivi ikkoa" tai "ilmaisia iltapäiv1a . Uuden jätelain henkeä voitaisiin ainakin myötäillä sen verran, että lajiteltu jäte otettaisiin vastaan ilmaiseksi. Sovittuna ajankohtana kaatopaikalle saisi käydä kumoamassa nurkkiin kertyneet roskanyssykät ja romukasat ilman maksua. _J z L.1.J :::J V) SUOMEN LUONNON PALVELU KO RTTI t ;;;;: :J z Q) ·o vi _, :J I.U <Jl :i::: C: C: (1.) a-,,.... Seurailin suosirriä aikani ja uin hi ljaa pois. Kun kielto ei tehoa. Muodollisetkaan jätetaksat eivät kuitenkaan houkuttele kaatopaikan asiakkaaksi, varsinkaan näin tarkan markan aikoina. Mutta kun olin noussut vedestä vyötäröä myöten, muistui varikselle lentotaito mieleen. O Tilaan Suomen Luonnon kaksitoista seuraavaa numeroa hintaan 250 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/290 mk (ei-jäsenet) Haluan säästötilaajaksi, jolloin tilaushinta on 235 mk (jäsenet)/ 265 mk (ei-jäsenet). Ensimmäinen tapaus oli saunarannassa tepasteleva varis. Sen voi kuka tahansa käydä tarkastamassa lähimmälle kaatopaikalle johtavan tien varressa. Pääsin lähes metrin päähän, joSuosittelen tätä uimaomitologiaa kaikille lintuharrastajille kokei !tavaksi seuraavana hellekesänä, mutta metsästäjät voisivat kyllä soveltaa sitä jo syysvesillä: ja muistakaa ottaa kaikki metsästysvälineet uintiretkelle mukaan! Aimo Saano Vantaa r----------------------fC ,S z {1 ·= :::J <0 • N Q. Metsäautoteiden varrelta löytää etsimättäkin järkyttävän näköisiä jätekekoja täynnä ties mitä aikapommeja. Mikä vaikutus on kaatopaikkojen uusi lla rahastusluukuilla, sitä sopii arvailla. Myös vaihtotorit ja kirpputorit ovat tulleet tutuiksi, isommat lapset ovat itsekin tehneet kirpputoreja naapuriston lasten kanssa. E C: I.J') C: ,.... Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi (jäsenmaksu v. Näkymä Nokialta. Lapsen on hyvä välillä oppia myös luopumaan jostain ja tottua siihen, ettei aina kaikkea tarvitse omistaa. Ja mikä kenkuinta, monet kuormat ovat sen näköisiä, että niitä on kuljetettu kohti kaatopaikkaa. kunnostuksella saimme ihan kelvollisen menopelin. Mutta kun viet kaatopaikalle kärryllisen roskia, joudut pulitSUOME LUONTO 10/94 53. Varis pomppi laiturille, kokeili noToinen tapaus oli pian ensimmäisen jälkeen: uin noin 50 metrin päässä rannalla piipertävän pienen kahlaajan luo testaamaan ornitologin taitojani. 1994 100 mk) Muutan osoitettani Peruutan tilaukseni TILAAJA/TAI VANHA OSOITE SUKUJA ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA 1 PUH. Ja sitten, kun joku lelu käy liian lapselliseksi, sen voi lahjoittaa tuottamaan iloa jollekin toiselle. Jos ajat iltahämyssä sivutielle, saat kumota kuormasi ojaan ihka ilmaiseksi kunhan pidät huolen, ettei kukaan pääse yllättämään itse teosta
Miten tähän epävarmuuteen tulee suhtautua käytännön ti lanteissa. Monet suomenkieliset nimet ovat sattuvia, humoristisiakin. Biologian tämän hetken muotikäsitteestä biodiversiteetistä saa konkreettisemman otteen, jos avaa jonkin laaja-alaisen hyönteisoppaan. Ratkaisu ongelmaan on todistustaakan kääntäminen. Hyvä hyönteisopas Michael Chinery (Suomen oloihin sovilfaneet Larry Hulden , Lauri Kaila ja Hans Silfverberg): Euroopan hyönteisopas, Otava 1994 , 321 s., 170 mk. Joukkoon on kuitenkin joutunut muutama huono ja jopa epäterävä otos. Kirjan lopussa on lisäksi kooste hyvistä sieniruokaresepteistä. Tähän kysymykseen paneutuvat teoksen Method in Ecology kirjoittajat. Esimerkiksi seinällä !epäilevät, linnun "käyntikorttia" muistuttavat 52 mittarit ovat monelle tuttu näky. Onko oikein ajatella, että esimerkiksi uuden laivaväylän ruoppaaminen Saimaalle voidaan sallia, jos todennäköisyys että se aiheuttaa Saimaan norpan sukupuuton on noin 10 prosenttia. Edellistä esimerkkiä soveltaen: On selvitettävä väittämän "laivaväylä ei aiheuta norpan sukupuuttoa" todennäköisyyttä ja määriteltävä tälle riskimarginaali. Kirjassa esitellään vähän yli sata sientä. Tuntuu ilmiselvältä, että ekologinen tutkimus on keskeisessä asemassa etsittäessä ratkaisuja luonnonsuojelun käytännön ongelmiin. Monen hyönteislajin voi tunnistaa jo ensi silmäyksellä, ja siksi kirjan kuvista löytää helposti monia yhtymäkohtia omiin kokemuksiin. Uutena kokonaisuutena kirjassa on melko laaja esittely sienillä värjäämisestä. Myös eräitä hyönteisiä muistuttavien niveljalkaisryhmien kuten hämähäkkieläinten ja terrestristen äyriäisten edustajia esitellään kirjan lopussa muutamin kuvatauluin. Käsitellään yleiset tuntomerkit, säilöntätavat, myrkyt ja myrkytykset sekä sienten ravintoainekoostumukset. vsk.. Lajikuvien lisäksi on toukkia ja toukkien suojusputkia, äkämiä ja muuta vastaavaa, eikä kuvituksessa ole unohdettu luonnon tragikomiikkaakaan vai mitä olisi ajateltava parittelev ista rukoilijasirkoista, joista koiras jatkaa luonnon sille määräämää tehtävää vaikka naaras on jo syönyt siltä etupään. Syntyy tutkimuksen "heiluriliike", jonka toisena puolena ovat hyvin spesifeihin ongelmiin kohdistuvat selvitykset ja toisena yleistävät, käytäntöön suuntautuvat johtopäätökset. Kirjaa voi luonnehtia myös kantajaystävälliseksi, sillä se mahtuu helposti oman taskun ja repuntaskun lisäksi auton hansikaslokeroon. Aikaisemmat kirjat pitäytyvät useimmiten suKIRJOJA kutasoiseen jaotteluun. Kirjoittajat myöntävät perusteelliseen tarkasteluun nojautuen (kohdennuksenaan yhteisöekologia), että monet ekologisessa tutkimuksessa omaksutuista käsitteistä ja teorioista ovat olleet kyseenalaisia. Helppoon havaittav uuteen perustuva lajivalikoima on johtanut piristävään ja maastokäyttäjän kannalta järkevään lopputulokseen, esimerkkinä vaikkapa sirkat, hepokatit ja sudenkorennot, joita jokainen helposti kohtaa. Si lti 10 prosentin riski on liian suuri hyväksyttäväksi. Se kertoo sähkemäisen lyhyesti lajija ryhmätuntomerkkien lisäksi levinneisyyden, aikuisten esiintymisajan, toukkien ravinnon sekä sen, onko lajia tavattu ja kuinka yleinen se Suomessa on. Tässä tapauksessa väittämää "laivaväylä aiheuttaa norpan sukupuuton" ei hyväksyttäisi tietellisenä väittämänä. Esimerkiksi tietyn uhanalaisen lajin erityispiirteitä koskevaa tietoa voidaan näin soveltaa, vaadittavin varauksin, muihin samankaltaisiin lajeihin. Esimerkiksi kuvat sirkkojen etuselän kuvioinneista jättävät helposti ymmälle. Kovin painavakaan se ei ole, muuta kuin tietomäärältään, 476 grammaa. Tällainen jako on hieman ongelmallinen, ja sen kirjan tekijäkin toki myöntää. Kuvitus on todella hyvä, sillä monet lajit ovat lepoasennoissa ja ympäristöissä, jollaisissa ne luonnossakin kohtaa. Tieteellisessä päättelyssä epävarmuuden ongelma ratkaistaan nojautumalla tilastollisen päättelyn ns. Kososen kirja taas jakaa sienet ryhmiin niiden esiintymispaikan mukaan, mänty-, kuusija lehtimetsien lajit erikseen. Heidän mielestään luonnonsuojelua palvelevassa ekologisessa tutkimuksessa on hyödyllistä tähdätä yleisten teorioiden sijasta tapaustutkimuksiin . Tatit, rouskut, haperot ja muut sieniryhmät esitellään erikseen. Uuden perheen sienikirjan avul la kyllä oppii helposti tuntemaan ruoaksi ja värjäykseen kelpaavat sienet ja erottamaan ne vaarallisista myrkkysienistä. Kuitenkin kyse on täys in uudesta teoksesta tarkastelipa sitten lajivalikoimaa tai kuvitusta. Mielestäni ki1ja ei jää häpeään vertai lussa vaikkapa lintuoppaisiin, joita on jo melkoisesti. Niille on omistettu useita kuvatauluja. Lajitekstit ovat suppeita. Tieteellinen tieto, siis myös ekologiaan nojautuva tieto, on aina epävarmaa. Kirjaan sisältyy monia erittäin ansiokkaita oivalluksia. McCoy : Method in ecology. Mutta suoriutuuko ekologia tästä haasteesta. Juhani Terhivuo Tuoretta sienitietoa Lasse Kosonen: Uusi perheen sieniki,ja, WSOY 1994 , 215 s. Muuten sienikuvat tukevat tekstiä hyvin. Sen sijaan, että olisi välttämätöntä todistaa uudesta toimenpiteestä aiheutuva uhka todelliseksi, olisi todistettava uusi toimenpide haitattomaksi. Strategies for Conservation, Cambridge University Press 1993. Yleistysten arv1omnissa teoreettiset konstruktiot voivat puolestaan olla avuksi vaikka, ne olisivat vähemmän eksakteja kuin newtonilaisen fysiikan lait. Yärjääjille tästä kirjan osiosta onkin suurta apua. Käytännöllisessä päätöksenteossa erehtymisen riskejä on arvioitava toisin kuin tieteellisessä päättelyssä. Jotkut kuvat tosin saavat lukijan raapimaan päätään. Joka ikinen syksy tuo tullessaan uuden sienikirjan, eikä tämäkään syksy perinnettä katkaise. Tieteellinen nimistö vastannee nykyistä käsitystä, mutta tuskinpa se on vakiintunut. Tästä painotuksesta huolimatta kaikki hyönteisryhmät on esitelty tekstein ja niistä on kuvia ainakin muutaman esimerkkilajin verran. Siten se sopii hyvin kenen tahansa sienestäjän koriin metsään mukaan otettavaksi. Kenttäoppaisiin tutustuneelle tulokas voi ensinäkemältä aiheuttaa mielleyhtymän Chineryn edelliseen kirjaan Pohjois-Euroopan hyönteiset. Kirjan alussa on tutut sienten esittelykappaleet. Sienilajien esittely poikkeaa hieman totutusta. Mukana on kelliäisiä, antikaisia, hiippareita, pehkiäisiä ja nälvikkäitä. Teoksen toinen keskeinen juonne liittyy rationaalisen päätöksenteon periaatteisiin epävarmuuden vallitessa. Huolellisesti tehdyt tapaustutkimukset oikeuttavat tekemään yleistyksiä ja ovat siis merkityksellisiä myös varsinaisen kohdealueensa ulkopuolella. Shrader-Frechette ja McCoy ovat kirjoittaneet erinomaisen SUOMEN LUONTO 10/94 53. Kuvitus ulottuu myös tekstisivuille ja monet kuvat ovat kuin taideteoksia. Mukaan päässeet laji t ovat yleisiä ja/tai huomiota herättäviä, koska tarkoituksena on mahdollisimman monen hyönteisen tunnistaminen heti löydettäessä. Näin on säästetty tilaa, mutta toisaalta kirjan luettavuus kärsii. Hannu Eskanen Ekologisen tutkimuksen haasteet K.S. Lajikuvat ovat tietysti värillisiä. Siksi kirja on käyttökelpoinen myös hyönteisten ryhmätuntemusta opiskelevalle, ja se täydentää hyvin kirjoittajan edellistä hyönteisopasta. Shrader-Frechette & ED . Tällaiseksi "virikekirjaksi" sopii hyvin äsketäin ilmestynyt Euroopan hyönteisopas. Tämä tieteellisen päättelyn riskirajan sääntö ei kuitenkaan ole ongelmaton silloin, kun arvioidaan korvaamattoman vahingon, esimerkiksi jonkin lajin sukupuuton todennäköisyyttä. Erikoisuuksina, joskaan ei ehkä nimistösääntöjen vastaisina niminä sattui silmiini Ctenophora, joka kampamaneettien pääjakson ohella näyttää nyt olevan myös vaaksiaissuku sekä Bacillus, joka on kummitussirkkasuku mutta tuttu myös bakteerien maailmasta. riskirajaan: Tietty väittämä hyväksytään paikkansa pitäväksi vain jos todennäköisyys, että väittämä on virheellinen, on riittävän alhainen (esimerkiksi pienempi kuin viisi prosenttia). Teksti on asiantuntevien hyönteistutkijoiden suomentava ja muokkaama. Juuri näin tulee hyvän kuvituksen toimia, tarjota uutta ja verestää vanhaa. Todistustaakan kääntäminen johtaa ympäristön muuttamista koskevien normien tiukentumiseen. Omat ryhrnittelynsä on lisäksi kulttuurimaiden lajeista ja kantosienistä. Sienillä värjääminen on viime vuosina yleistynyt, ja tietoa siitä on ollut niukasti saatavilla. Yksikin koivu havumetsässä voi tuoda mukanaan monia lehtimetsän lajeja. Kokonaisuutena Kososen Uusi perheen sienikirja on perinteistä suomalaista sienikirjallisuutta. Tekstien viereen on lisätty tietoa erilaisten merkkien avulla: kasvupaikka, värjäys, kauppasienitieto, arvo ruokasienenä ja myrkyllisyys esitetään erilaisten symbolien av ulla. Euroopan noin 100 000 hyönteislajista esitellään kirjassa yli 2 000
Usea käsikirjoitus jäikin odottamaan julkaisemistaan. Luonnonsuojelu oli kantava teema Hildenin kirjoittaessa tasan vuosi sitten lehteemme uhanalaisesta tunturikiurusta, jonka pesintää hän oli päässyt seuraamaan Taimyrin niemimaalla Siperiassa. Toimituksessa odotti jo artikkelia joukko Hildenin ottamia harvinaislaatuisia valokuvi a. Se valottaa luonnonsuoje luteemaa uude lta kannalta. Itse hän oli yks i niistä harvoista biologeista, jonka kipinä riitti luonnon puolustamiseen lehtiartikkeleilla ja yleisönosastokirjoituksilla silloin kun ti lanne sitä vaati. Elämän vi ivat piirtyvät yksityiskohtina, mutta hienosti osana kokonaisuutta. pian kokonaisuudessaan valmistuvassa, mutta jo klassikoksi luonnehditussa palearktisia lintuja käs ittelevässä teoksessa (Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and orth Africa). nen ilmaisu käy lajituntomerkkien edellä. Tällaisten yks ityiskohtien penkominen tuntuu kuitenkin kriitikon pakkopullalta. Olisikohan kirjan otsikkoa kannattanut vielä kerran pohtia. Hilden vastas i Suomen osuudesta mm. Penni A iraksen esikoisteos on moderni satu modernissa ajassamme. Väitöski1jatyö käsitteli Merenkurkun Valassaarten sorsalinnustoa. Hannu Hautala on luontokuvauksen uranuurtaj ia, joka ottelee (kuvia) lähinnä omassa sarjassaan. Villi vesi on Hannu Hautalan viidestoista va lokuvateos, jonka tekstin kuvatoimittaja ja ulkoasun suunnittelija Markku Tanttu kiteyttää kahteen sivuun. Kotimaassa Olavi Hilden ol i mukana jokseenkin kaikissa merkittävissä lintuki1japrojekteissa. Sadussa seikkailevat Leena ja Tiina, jotka saavat oppia, mitä on oikea ystävyys. Hänen vastuullaan oli vat vuosikausia monet merkittävät linnuston seurantahankkeet. minkä jälkeen Hilden tutki uraauurtavalla tavalla mm. Mustan mönjän salaisuus selviää lopussa, joka on hyvin jännittävä. Taikalasit silmille, /satu siirtyy filmille, /se kelaa sydämeen, /tee matka ihmeeseen." Ja niin tytöt pääsevät sadun Sienikylään ja saavat tavata sen asukkaita ja maailma on he ille kuin ihme. Suuri yleisö tuntee Olavi Hildenin etenkin Retkeilijän lintuoppaasta ( 1959, useita painoksia). Monesti jää vaikutelma, että yhteys veteen on lopulta usvanohut. Siksi kuvasatoon kuuluu runsaasti "tavallisia" tai "yleisiä" maisemia, lumista metsää, huurteisia puita. Juuri Hilden pani paljolti alulle lintuharrastajien ja -tutkijoiden yhä jatkuvan hedelmällisen yhteistyön. Tämä kyky elävöitti myös hänen luentojaan Hilden teki päätyönsä Helsingin yliopiston dosenttina. Lintujensuojelu oli Olavi Hildenin sydämenasia. Juuri Nelli löytää aavamiehen, joka oli itkenyt kauan yksinäisyyttään, ja vie tämän muiden ystävien luokse. Nelli Kantarelli on italialaista sukua, ja hänen nimensä äännetään lopputavuja painottaen. Villiä on myös liike kosken kuohuissa ja aaltojen loiskeessa. Sienet ovat eril aisia: Suppilovahvero on sienistä ahkerin, Neiti Seitikki valitaan opettajaksi ja Torvisienellä on bändi, Mustesieni taas kirjoittaa, Mustarousku nuohoaa piippuja ja Kaulussieni tahtoisi pastoriksi. Koskemattomuus, alkuperäisyys ja haavoittuvuus ovat selvästi Hautalalle villiä luontoa. Taijolla on eri laisia herkkuja, tietenkin sienilimsaa, joka on Sieni metsän kansall isjuoma ja karamelleja, joita jokainen saa ottaa mie linmäärin notkuvilta pöydiltä." Penni Airaksen teksti on sadulle ominaista, ilmeikästä, fik tii vistä ki eltä, jossa on monia lapsia riemastuttav ia kohtia. "Vesi on kaiken elämän ehto. 53. Kirj assa vietetään myös Piispanhiipan marraskuun juhlia, joissa "Jokaiselle vieraalle annetaan naamio ja ilmapa llo. Maisema e lää veden vuodenkierrossa." Hautala valottaakin näkemystään ehkä aikaisempaa enemmän maisemasta ja sen yksityiskohdista ja vähemmän eläimistä. Hänen teoksensa ovat kansainvälistä katseltavaa; tällä kertaa käännös on tehty englanniksi, saksaksi ja japaniksi. Pekka Peura Moderni satu Penni Airas: Sienipieni ja musran mönjän salaisuus, Kesuura Oy 1994, 145 mk. johdatuksen ekologian soveltamisen metodologis-fi losofisiin ongelmiin. Hänen uudessa tuotannossaan kuvalliSUOME LUONTO 10/94 53. Rii11a Welroos Olavi Hilden 1932-1994 Kaikille suomalaisi lle lintuharrastajille ai nakin kirjoistaan tuttu Olavi Hilden kuoli 13.9. Mutta pitkät valotukset virtaavassa vedessä, usva isoissa maisemissa ja tykky ja härmä met än puissa luovat päinvastoin hyv in rauhallisen ja harmonisen tunnelman. Varsinkin tunnelma ja elämys ovat ulottuvuuksia, jotka vain harva kuvaaja tavoittaa. Anlli Ha/kka Olavi Hilden viime kesänä Tammisaaressa. Niinpä kohde on joka paikassa. Lämpimin suosituksin! Y,jö Haita Villi vesi Hannu Haurala (kuva!) ja Markku Tanllu (1eks1i): Villi vesi, Otava 1994 , 157 s. Airaksen tekemä kuvitus on taidokkaan yksinkertainen. Hilden oli suomalaisista omitologeista kansainvälisesti tunnetuimpia, ellei tunnetuin. Tutkimustyö jatkui aktii visena vielä Hildenin sairastuttua leukemiaan. Niistäkin hänellä oli tarkoitus kirjoittaa lehteemme. Kuitenkin aiheen rajaus on uutukaiselle hiukan pulmallinen: Vettä on kaikkialla paitsi vars inaisesti vetenä myös lumena, jäänä, hileenä, usvana ilmassa, maassa, puussa ... Paikoitellen tarkaste lu on tarpeettoman abstraktia ja yksityiskohdissaan ehkä ongelmallista, mutta teoksen pääsisältö on täyttä asiaa. Kirja on saatavissa myös pehmeäkantisena painoksena, jonka hinnan jokainen laitoskirjasto taatusti kestää. Useimmiten ki rjasta onkin apua, sillä Hildenin taito löytää lintujen olem ukselle sanallinen kuvaus hakee vertaistaan. Suuri lintukirja ( 1955), jonka Hilden ja Pentti Linkola ki1joittivat parikymppisinä opiskelijoina, toimi herätteenä kokonaiselle lintuharrastajasukupolvelle. Kaukaa Taimyrin tundralta hän myös vihdoin löysi pesivinä tuttujen suomalaisten saaristojensa läpi syksyisin etelään muutavat arktiset sirrit. vsk. Valkoselkätikan kohtalon hän ennakoi jo yli 30 vuotta sitten Retkeil_ijän lintuoppaassa toteamalla sen olevan "uudenaikaisesta metsänhoidosta ehkä pahiten kärsivä laji, jonka vähittäistä sukupuuttoon kuolemista [on) täysi syy pelätä." Hildeniä vaivasi se hiljaisen alistuvainen asenne, jol la suomalainen siv istyneistö suhtautui barbaarimaisimminkin luontoa tuhoaviin hankkeisiin. Teema on Hautalan viime aikojen teosten yksi avainsana. Siksi myös Villi vesi on hieno teos. Penni Airas ki1joittaa sadun lomaan runoa, joka luo ominaishehkuaan teokseen. Leena ja Tiina ottavat hoitaakseen as ian ja lupaavat mennä poliisilaitokselle, mutta miksi, sitä en kerro. Se näkyy myös maisemassa, tavalla tai toisella: vaikkapa maaston muodossa tai höyrynä taivaan sinessä. Juuri tämä kirja otetaan yhä joka kesä tuhansi lla kesämökeillä esiin, kun pihalla on outo lintuvieras. Kuitenkin lievä tavanomaisuuden sivumaku jättää sen mestariteos Kesäyön varjoon. Hilden oli syntynyt 20.5.1932. Haltia antaa tytöille kahdet silmälasit, joissa on ruusunpunaiset sangat ja alkaa lausua runoa kuin loitsua: " ... Sienien joukossa on myös Uljas Limanuljaska, joka keksii mitä mielettömimpiä tarinoita, mutta kuitenkin parantaa tapansa ja menee mustan mönjän takia sairastuneen Korvasienen tuuraajaksi puhelinkeskukseen. Valtavat tietonsa saaristolinnustosta hän ehti siirtää teokseen Muuttuva saaristolinnusto ( 1993 , toisena ki1joittajana Martti Hario). 1994. lapinsirrin erikoista pesimäbiologiaa ja useiden lintulaj ien muuttoa. Hänen puoleensa käännyttiin ensimmäiseksi, kun Suomen tietoja tarvitti in johonkin kansainväliseen suurteokseen. Kapeasti rajattujen aiheiden syvällinen lähestyminen ja jalostaminen ki1joiksi on varmasti oikeaan osunut oivallus, jolla Hautala yhä löytää luonnosta uutta
(98 1) 34 1 363, 553 1258 Kiikarit, kaukoputket, jalustat, lintukirjat, äänitteet, julisteet, kortit, tietokoneohjelmat ja muut lintuharrastusvälineet saat edullisimmin lintuharrastajien omasta kaupasta, Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton Lintuvaruste Oy:stä. Soita, niin kerromme lisää ja lähetämme täydellisen hinnastamme. 64 sivua 74 nelivärikuvaa, sid. ,,,,:,;;,;;;,,,,,,,,ttk • Lintuharrastajan opas (Koskimies) 82,• Pohjolan lintukirja (Gidstam ym.) 145,• Euroopan lintuopas (Bruun ym.) 153,• Yön linnut ensimmäinen suomalainen lintu-CD 95,• Biovisa-tietokilpailu DOS-mikroille, yli 2000 kysymystä 120,• kiikarit: Docter 8x30 875,Nikon Sporting II 8x40 975,Optolyth Alpin 8x40 2395,Touring 10x40 3995,. Juha Suonpää Metsä liikkuu AUTA KILJUHANHEA! "Hyttysten ininä tahditti kulkuani kojulle. vsk.. Pysähdyin: jotakin liikkui haaskalla! Köyry säkä törrötti suosta. . Lahjoita tilille: Maailman Luonnon Säätiö (WWF) Uudenmaankatu 40, 00120 Helsinki, PSP 800017-284004. Mukaan lahjoittajan nimi ja teksti "kilj uhanhen suojeluun". Hae kampanjakortteja ja julisteita: Suoraan tekijältä hintaan 195 mk+ lähetyskulut 35 mk Tilaa osoitteella: * WWF * Luonto-Liitto, Perämiehenkatu 11 , 00 150 Helsinki * Lintutieteellisten yhdistysten liitto, Heinola * Luontokaupat (Hki, Tampere, Turku, Oulu) Luonnonkuvaaja Juha Suonpää, PL 50, 20111 Turku * Nuorisokeskus Inari , Riutula Kysy lisää: Juha Markkola, puh. 1130,• Oikeaoppiset ruokinta-automaatit 1,512 litraa alkaen 50,Tässä vain esimerkkejä laajasta valikoimastamme. Meiltä voit kysyä kaikesta lintuihin ja lintuharrastukseen liittyvästä. Bausch & Lomb, Bushnell, Leica, Swarovski , Zeiss • Kowa TS 601-kaukoputki 1995,ja 20x okulaari 530,• Optolyth~putki TBS 80 4080,ja 30x WA-okulaari 1450,• Manfrotto-jalusta 055 ja kinopää 128 RC yht. Muita malleja mm. _.,.,, . (918) 152 579, fax (918) 143 682 Bi~mr~· INTERNATIONAL SUOMEN LUONTO 10/94 53. Karhu!" Satelliittilähetinprojekti jatkuu. 54 PL 17 (Vesitorni) 18101 Heinola Puh. Pyydä myös ilmainen Linnut-lehden näytenumero (6 numeroa vuodessa, LYL:n jäsenille 110 mk, muille 140 mk)! Ostamalla L YL:sta tuet työtä suomalaisen lintuharrastuksen, -tutkimuksen ja -suojelun hyväksi. Ilta-aurinko häikäisi, aistini turtuivat. Auta meitä löytämään ja suojelemaan muuttolevähdysja talvehtimispaikat! Kertomus ystävyydestä korpiemme suurpetoon, karhuun Martinselkosen salomailla. •.:,:• @".~ Joutsenretkille ja pukinkonttiin esim
Jayne Fincher Iso-Britannia Kuninkaalliset _,-Uusi suunnannäyttäjä. Todennäköisesti paras kamera, jonka olet koskaan omistanut. Muita uusia ominaisuuksia ovat hiljainen filmin takaisinkelaus ja kuusi uutta valinnaista kameransäätöä. K11w1toimittaja1 elä,·iit aina tiety11illisessa epäl'armu11dessa. EOS-lN:ssä on viiden pisteen aucofokusjärjestelmä ja entistä tarkempi ennakoiva, kohdetta seuraava tarkennus. Tänään vastaus näihin toiveisiin on näl1tävissä ja kokeiltavissa uudessa Canon EOS-1 N -kamerassa. poliisin tai armeijan suosiossa. Ehdin keskiuyä siihen mitä teen sen sijaan. että pohtisin mitä minun pitäisi tehdä. EOS-1-kameral/a pysty11 toimimaan nopeasti. Minulle EOS-1 tarjoaa kaikki mihtoehdot.jotka tanitsen. Yritän luoda 11rheil11km·ii11 samanlt1ise11 t111111e/ma11. Hannu Hautala Suomi Villieläimcl ja luonto Ta\'oi11ele111ilam1ek11ww.joka osoilraa, millä urheilu 11äyuää p,1rhaimmillaa11 ja 1•aatfrimmillam1. EOS-lN:n kehittynyt tekniikka kytkee viisi keskimmäisrä vyöhykettä viiteen tarkennusalueeseen, joten voit olla varma pääkohteen valottumisesta oikein vaativissakin kuvaustilanteissa. Kun palasimme km·ausmmkalta. Ehdit mukaan nopeimpiinkin tilanteisiin, sillä EOS1N:llä valotat jopa kuusi ruutua sekunnissa. Emme koskaan ole ollut diktaattoreiden. enkii objek1iiveihin. T1m11ewi11 \'alokuvani 011 pri,isessa Dimwsra hii11e11 j11os1essaa11 lapsiaan kohti Brita1111ia-al11kse11 kannella. • • • • AMMATTILAISTEN HYV AKSYMA Todellis11us 0,1 päätavoiueem. Canon EOS-1N. Vähitellen samune kuitenkin joitakin parannusehdotuksia. Se 011 osa mim,a, kolmas silmäni. ainaki11 p11ole1 heistä hankki itselleen EOS-km11er(111. jo11kll ,·oi kokea katsorssaa11 alas1011kul'ia! Haluan saada aikaa11 uxlellisia foo1•ia mlokul'ia. \lälittömii.s1i. Gerard Vandys1ad1 Ranska Urheilu lvo Saglietti Italia Repartaasil Dm~d Cannon lso-Britmmi.1 ;7 Umeilu fJ~ c::_ Kun kysyinune valokuvaajilta, miten Canon EOS-1 -kameraa voisi parantaa, he eivät osanneet vastata meille välittömästi. EOS-1 oikeastaan mlitsi mi11111. Ca11011 EOS-1 toimii moit1eet1n11ws1i jopa 40 asteen pakkasesw. (90) 560 671 . Käsi111arke111111sto käyttä,·iit kollegani ei1•ä1 eh1i11t•t•t tarke11wa k11rna teräväksi. Minulle u,fri 011 hy1•ii k111•a11saika.ja silloin kamt•ra(m 011 l'Oita1•a luottaa. Se istuu h)"l'i11 käteeni. Monien mielestä EOS-1 oli jo sellaisenaan paras mahdollinen järjestelmäkamera. AMMATTILAISTEN SUUNNITTELEMA llalua,i l)'tö11 11äyt1ä1•ä11 aidolta ja ktmniilta myös mlok111'issa11i. Jean Fran~ois Jonvelle Ranska Muoti 1 0"-"'..)(. Salamakuvauksessa EOS-1 N käyttää kolmen vyöhykkeen valorunittausta. Myynti: Canon-asiantuntijali ikkeet kautta maan .. Pyrin selkeään yksi11kertaisuulee11. Haillan mnxita filmille sen twmelma11 luom,osta.J0llka Å111•lla ottaessani koen. Täflöifl kameran 011 pystylliil'ä tote1111amaa11 ideani. En ole koskaan peuy11yt EOS-järjestelmäni s11ori111skykyy11 e11 kameraan. Käytettävissä on viisi valonmittaustapaa, muun muassa 16 vyöhykkeen arvioiva mittaus. Canon eos-1~ 1 Maahantuonti: Oy Canon Ab, Korn etinti e 3, 00380 Helsinki , puh. EOS-1 1111111eu,a11 kaikkialla maailmassa parhamw (111tonuw11ise:ui tarke11ra1•a11a kamerana, mutta yh1ä t11111111ste1111 se 011 monipuolisisra käsisäädöistöii11
Valaita vesillämme Gotlannin eteläpuolella veneen viereen tuli muutamia eläimiä, jotka käyttäytyivät kuin delfiinit. Joitakin vierailijoita on kyllä näkynyt, viimeksi heinäkuun loppupuolella ryhmä miekkavalaita, delfiinien heimon jättiläisiä. Vii me vuosikymmeninä näyttäytymiset ovat ilmeisesti harventuneet mutteivät sentään loppuneet. Tammen siemen on aika suuri , ja sen sisältämän vararavinnon turvin lehti vihreätön tammen taimi voinee elää yhden kasvukauden, ehkä talvehtiakin, mutta sitten sen täytyy saada energiaa jostakin. Niistä Pohjois-Atlantill a ja Jäämeren eteläisissä osissa sekä Itämeressä elävä pyöriäinen on pienikokoisin. Suurin syy lienee se, että tarttuessaan lujista keinokuitulangoista kudottuihin kalaverkkoihin ne e;vät pysty rimpuilemaan irti . Lehtivihreätön tammentaimi elää juuristoyhteyksiensä avulla. Tyhjä kuori osoittaa, että yksi sumppuun otettu rapu vai htoi kuorensa. liman sienirihmastojen apua useimmat kasvit eivät luonnon oloissa pysty hankkimaan riittävästi ravintei ta, vaikka niitä ravinteisessa puutarhamullassa voikin kasvattaa ilman sienijuurta. Eräs vanha kalastaja sanoi, että ne ovat pyöriäisiä ja että ennen niitä näki usein, mutta nykyään ne ovat harvinaisia. Närhen sukulaista pähkinähakkia on tutkittu paremmin: se aloittaa aikaisin keväällä pesinnän syksyllä kerääm iensä varastojen turvin, jotka se kaivaa esiin lumen alta. Mitä pyöriäiset ovat ja missä ne asustavat vakituisesti. Mikäli ruokaa riittää, varastointi voi jatkua talveen saakka. Pelikaani tarvitsee kurkkupussiaan kalojen kuljettamiseen pesälleen, mutta närhi myös ravinnon varastoimiseen, kuten kysymyksestäkin ilmenee. Pyöri äiset kuuluvat hammasvalaisiin, valaiden toiseen pääryhmään heimona, johon kuuluu kuusi lajia. Joka tapauksessa se on äärimmäisen harvinaista, eikä tällainen "käenpoikanen" elä pitkään. Usein sama sieniyksilö on kasvattanut rihmastonsa monien puuyksilöiden, vieläpä eri laj ia olevien puiden, juuriin. Mistä tällainen mutaatio johtuu ja kuinka tällainen "kasvi ilman keuhkoja" voi kasvaa. Mistä ravun sininen väri johtuu. Rapu irrottautuu vanhasta kuorestaan selkäki lven ja pyrstön väliin syntyvästä raosta. Pyöriäinen kasvaa 1,3-1 ,9 metrin pituiseksi ja 90130 ki lon painoiseksi. Ilkka Koivisto Valkoinen tammi Syksyisellä sienireissulla tammistossa osui silmiini aivan valkoinen tammen taimi, ja kaikkiaan niitä löytyi kuusi kappaletta. Verkkovaara vaani tietysti entisinäkin aikoina, mutta puuvi llaverkoista pyöriäisi llä oli parempi mahdollisuus irrottautua, eikä kalastus ollut silloin li kikään yhtä tehokasta kuin nykyään. Kasvista tulee siis valkolehtinen, jos alkioon ei joudu yhtään viherhiukkasta tai jos alkion viherhiukkaset ovat joko perinnölli sen sairauden tai viruksen aiheuttaman häiriön vuoksi turmeltuneita. Sienen rihmastot käyvät kasvin kanssa kauppaa: myyvät vettä ja mineraaliravinteita ja ostavat sokereita ja kenties myös joitakin valkuaisaineita. Normaalioloissa ravinteita ei kulkeudu puuyksilöltä toiselle. Puiden juurten välillä voi myös oll a suoria yhteyksiä, jolloin kahden eri yksilön juuret ovat kasvaneet yhteen. Vanha kalastaja oli oikeassa paitsi lajinmäärityksessä myös siinä, että pyöriäiset ovat vähentyneet. Pyöriäinen on ainoa Itämeressä vakinaisesti elävä valaslaj i. Närhet aloittavat varastoinnin syksyllä. Onko närhen nokassa samanlainen pussi kuin pelikaanilla. Tammen oman perimän muutokset eivät niihin vaikuta Seppo Vuokko Närhen reppu on kurkussa ärhi ahtaa ruokintapaikalla suuhunsa uskomattomia määriä pähkinöitä ja muuta ruokaa, jonka se kuljettaa metsään kätköihinsä. Seppo Vuo/anto Sininen rapu Keräsimme rapusaalista sumppuun, johon tuli itsestään aivan sininen rapu. Yksi rapu taas oli syöty, koska jäljellä oli tyhjä kuori. Närhen varastot sijaitsevat tiheissä kuusikoissa, mahdollisesti oksistossa. Vain näiden juuristoyhteyksien avu lla lehtivihreätön taimi voi pysyä hengissä. Kysymys ei ole tavanomaisesta mutaatiosta. Herkuttelua varten kerätyt ravut ovat aikuisia yksilöitä, joiden kuorenvaihto tapahtuu vuosittain kerran tai pari, kylminä kesinä ehkä ei kertaakaan. Pelikaanin pussi on venyvä alanokka, mutta närhellä on venyvä kurkkupussi. Pienimmässä oli vain neljä lehteä, suurimmassa kymmenen. Lehtivihreä ei ole riippuvainen kasvin tuman sisältämästä perintöaineksesta vaan viherhiukkanen syntyy aina toisesta viherhiukkasesta, ja niissä on oma DNA:nsa eli perinnöllinen aineksensa. Se on samalla kaikista valaista pienin, joskin delfiinien heimossa on muutama lähes yhtä pieni laji. Vanhoissa eläinki1joissa pyöriäisten kerrotaan "näyttäytyvän säännöllisesti" rannikoillamme. Ensin se vapauttaa etusuoME LUO TO 10/94 53. Suurin viime aikoina nähty pyöriäisryhmä, noin 50 yksi56 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat löä, liikkui kesällä muutaman päivän ajan etelärannikollamme, ja sitä päästiin ihailemaan muun muassa Helsingin Kaivopuiston rannasta. Sen sijaan juuristoyhteyksillä voi olla merkitystä esimerkiksi silloin, kun jokin puu joutuu eläinten tai sienten hyökkäyksen kohteeksi: juuristoyhteyksiä voi käyttää sekä ravinteiden siirtoon että ahdingosta tiedottamiseen. Ne etsivät sopivat kätköpaikat, keräävät kurkkupussin täyteen siemeni ä ja lentävät päiväkausia edestakaisin paikkojen väliä. Kookkain hammasvalas, kaskelotti, on jopa 20 metriä pitkä. Sukupolvelta toi selle ne siirtyvät naaraan kautta, sillä siitepölyssä ei yleensä ole viherhiukkasia. Tammella on kaikkien metsäpuiden tavoin sienijuuri . Närhi todennäköisesti löytää ainakin osan varastoistaan talven mittaan, jos nälkä yllättää. vsk.. Pohjolan Nisäkkäät -kirjan tuoreimmassa painoksessa kerrotaan pyöriäisten vierailevan vuosittain rannikoillamme, vaikka säännöllisen esiintymisen alue katkeaakin Riianlahden kohdalla. Täydet kurkkupussit saavat närhet näyttämäänkin etupainoisilta. Normaalisti energiantuotanto siirtyy vihreille lehdille heti itämisen jälkeen: ne sitovat auringon valon avulla vedestä ja hiilidioksidista sokereita, joiden varassa kaikki muut kasvin elintoiminnot tapahtuvat
Joskus tavataan rapuja, joiden kuoresta puuttuvat jotkut väriaineet kokonaan. vsk. Yleensä keitetty rapu on punainen, mutta sinisestä ravusta saattaa tulla myös kellertävä. Kärpäsiä oli melko vähän pesäpoikasissa eikä juuri lainkaan seuraavien vuosien pesimättömissä linnui ssa. _Ilmeisesti siis kysyjälle tuotti tervapääsky oli jostakin muusta syystä huonossa kunnossa. Närhi on löytänyt pähkinäapajan; muutama herkkupala taitaa olla jo kurkkupussissakinja päätyy sieltä talvivarastoon. ruumiinsa ja sitten pyrstöpuolen. Hoitooni tuotiin lentokyvytön tervapääsky, jolla oli höyhenten seassa lukuisia litteitä luteen tapaisia otuksia mitä ne olivat ja saattoivatko ne olla tervapääskyn huonon kunnon syynä. Yhdessä tervapääskyssä saattoi olla jopa 3 1 kärpästä, mutta kärpästen määrän ei todettu mitenkään olevan yhteydessä lintujen kuntoon. Se on pitkäsiipinen, hirvikärpäsen tapainen, mutta selvästi isompi laji, jolla on vaalea pää ja hartiat. Pääskyillä ja tervapääskyllä on omat lajinsa: pieni ja ruskea pääskyntäikärpänen, Stenepteryx hirundinis, elää lähinnä räystäspääskyissä ja harmahtava, hirvi kärpäsen kokoinen tervapääskyntäikärpänen, Crataerina pallida, tervapääskyissä. Täikärpäsiä oli asettunut lintuihin eniten juuri ennen poikasten kuoriutumista, jolloi n niitä oli 70 prosentissa aikuisista tervapääskyistä. Niiden pisto on aika kivulias, mutta tiettävästi vaaraton. Emo elää kuukausia ja synnyttää suunnilleen toukan viikossa, koko elinaikanaan 5-12 toukkaa. Perskärpänen on täikärpänen Onko hirvikärpänen sama kuin lehmän perskärpänen. Ne ovat lämminveristen eläinten pintaloisia, jotka ovat sekä rakenteellisesti että biologialtaan pitkälle erikoistuneita. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Monista Luontoillan kyselyistä huolimatta lajista ei ole saatu yhtään ilmoitusta tai näytettä, ja Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelman viimeiset yksilöt ovat vuodelta 1962 Yehkalahdelta ja 1963 Nauvosta. Kauri Mikkola 57. Tämä saattaa olla alhaisin hyönteisiltä tunnettu lisääntymiskyvykkyys. Samoin lienee hävinnyt siivetön lampaan täikärpänen. Jos isännät eivät saavukaan tai tulevat hyvin myöhään, kuoriutuneet täikärpäset voivat ilmaantua juoksentelemaan asuntojen seinille. Emonsa takaruumiissa toukka saa ravintonsa erityisistä maitorauhasista. Sininen rapu voisi olla myös tällainen yksilö, mutta silloin se olisi ollut varsin sininen myös ennen kuorenvaihtoa. Ravun kuoressa on punaisia, keltaisia, ruskeita, vihreitä ja sinisiä väriaineita, jotka sijaitsevat pääosin erityisissä värisoluissa eli kromatoforeissa. Ne ovat kovakitiinisiä ja litteitä, ja niillä on vahvat tarttumaraajat. Keitettäessä ravun kuoren väriaineet punaista ja keltaista lukuunottamatta hajoavat. Kotieläinten kiusankappaleiden häviämisen täytyy johtua parantuneesta hygieniasta. Hutson ( 198 1) tutki Englannissa 4 094 tervapääskyä. Vain harvoin ne eksyvät muihin isäntiin . Pääskyntäikärpäset ovat samaa täikärpästen heimoa kuin hirvikärpäsetkin. Pi stämällä ja kynsi mällä se ärsyttää kovasti kotielikoita. "Perskärpänen" on hevoskärpäsen varsin kuvaava kansannimi . Onko laji tosiaan hävinnyt Suomesta vai pystyykö joku esittämään tuoreen näytteen siitä. Molemmat kysymykset koskevat täikärpäsiä. Siivet ovat surkastuneet tai ne voivat pudottaa siipensä, kuten heimon tunnetuin laji hirvikärpänen tekee, tai ne ovat pysyvästi lentokykyisiä. Muihin heimoihin kuuluvat nautaja lehmäkiiliäi nen sekä hevosen suolisaivartaja lienevät myös kadonneet Suomesta. Sumpusta löytynyt sininen rapu oli tuo kuorensa vaihtanut yksilö. Toisin kuin lintukärpäset, nämä lajit eivät seuraa lintuja muuttomatkalle vaan talvehtivat pääskyn ja tervapääskyn pesissä. Kuorenvaihdon jälkeen rapu on jonkin aikaa muita "kirkkaampi", ja näin se siis erottui sinisempänä. Täikärpäsillä ei siis ole lainkaan irrallisia, itsekseen syöviä toukkia. Hevoskärpästä on ollut aikaisemmin Pohjois-Hämettä, Pohjois-Savoa ja PohjoisKarjalaa myöten. Toukka koteloituu jo vuorokauden kuluessa syntymästään. Naaraat ravitsevat sisällään kerrallaan yhtä toukkaa. Ravun väritys johtuu väriaineen sijoittumisesta ja jakautumisesta. Harri Dahlström SUOME LUONTO 10/94 53. Pörrääjä näet viihtyy varsinkin hevosen mutta myös naudan ohutihoisissa kohdissa, varsi nkin hännän alusessa. Ne ovat hiukan hirvikärpästä pienempiä, mutta eivät heitä siipiään. Jäljelle jää vanha kuori saksineen. Sen sijaan linnuissa on lintukärpäsiä yhtä lai lla kuin ennenkin. Rapu voi vaihtaa väriään, ja erilaisissa ympäristöissä elää väritykseltään erilaisia rapuja. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähe11ää kysymyksiään tälle palstalle Luo111oillan asia11tu111ijoiden vasta11aviksi osoi11eesee11 Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 HELSINKI. Molemmilla on pelkät kiilamaiset siiventyngät, joilla ne eivät pysty lentämään
11 A 8, 00150 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6, 1200 Vantaa puh. 1 1 A, 00150 Helsinki puh. Most numerous are the willow warbler, other warblers, the pied fl ycatcher, swallows and martins, and wagtails. The municipalities themselves would be allowed to pian, for example, shores and construction in their area. 1 1 A, 00150 Helsinki puh. (90) 228 08206 Satu Hemula-Nieminen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Ritva Pietiläinen puh. Ornithologists are keen to know what happens to songbirds thai migrate to Africa. 7 C 36, 28 100 Pori puh. African migrants are being caught, measured extremely precisely, and subjected to harmless experiments at each station. Ringed waders, terns and raptors, by contrast, have been found in fa ir numbers south of the Sahara. This kind of mining reservation on an area is valid for one year, during which time the permit-holder may fi le a patented mining claim. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. Trans/ated by Leigh Plester SUOMEN LUONTO 10/94 53. (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARKISTO Nervanderinkatu 11 , 00 100 Helsinki puh. Bird migrants head for African skies byJuha Valste Suomen Luonto 53(10): 33-35 Every autumn hundreds of millions of birds leave Finland for the sunny south. vsk.. Many holiday homes are being built in Finland on the basis of shore use plans and special exemptions from the regulations. (90) 630 300, telefax (90) 630 414 58 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Building Act bill would give municipalities more clout by Ritva Kupari Suomen Luonto 53( 10):22-23 The government proposes thai the Building Act be gradually amended. Some reservations have been made in protected areas like Kevo Strict Nature Reserve, SUOMEN LUONTO (Nature ofFinland) Published by rhe Finnish Associarion for Nawre Conservarion Address: Runeberginkalll 15 A 23 00/00 Helsinki, Finland Fax: +358 446 914 Lemmenjoki and Pyhätunturi national parks, and the wilderness areas of Hammastunturi and Yätsäri. Lammi Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. dation has launched a project, the "Spatio-temporal course, ecology and energetics of Western Palaearctic-African songbird migration", which has brought together more than 40 bird observation and ringing stations in 20 countries. (960) 31 1 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk. On the other hand, no precedence exists regarding miTäydennystä lehtihyllyyn Tiettyjä Suomen Luonnon numeroita on vielä saatavissa: vuoden 1977 numerot 1, 2, 3, 4-5, 6; vuoden 1978 numerot 1, 2 ja 7; vuoden 1979 numerot 1, 3, 4 ja 6; vuoden 1980 numerot 2, 3, 4, 5, 6-7 ja 8; vuoden 1981 numerot 2, 4, 5-6, 7 ja 8; vuoden 1982 numerot 1, 4, 5 ja 6-7; vuoden 1983 numerot I ja 2. Other small songbirds ringed have likewise been found onl y in remarkably low numbers. According to the present law, plans have to be approved by a government authority, a provincial office, or the Ministry of the Environment. Many of them go right across the Sahara and down into the southern pari of Africa. (90) 228 08221 Perän1iehenk. Decision making in relation to regional planning would be handed over almost entirely to the municipality. Perämiehenk. Foreign mining interests klondyke Lapland by Mikko Niskasaari Suomen Luonto 53(10): 24-26 At the beginning of this year Finland signed the EEA agreement giving, among things, foreign mining companies the same rights as their Finnish brethren. They include the osprey, honey buzzard, buzzard, greenshank, common sandpiper, turnstone, lesser black-backed gull, and common and arctic terns. The bill has also been criticised for providing a lot of leeway for drafting shore use plans serving only the interests of landowners. Four ringing stations in Finland have been included in the project. (98 1) 553 1527, Veikko Aalo, Leena Franssila-Karvinen, Vesa Heinonen, Maui Ikonen, Kimmo Kaakinen, Teuvo Niemelä, Mai ja Meura, Heli Saarikoski, Ari Ta,janne ALUESrHTEERJT Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 49-5 1, 201 00 Turku puh. Between 19 13 and 1993 Finns ringed a total of almost half a million pied fl ycatchers and only three of them have been found in Africa. Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh. Small raptors, waders, gulls and terns also spend the winter down south. What is not clear is whether this could be permitted in a protected area. Kaikki linnut eivät lähde pakkasia pakoon. (90) 228 08 1 . (98 1) 3115 828 Me,ja Ylö11e11 Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh. (939) 632 61 63 Maija T. Expertise in both the environmental sector and land use planning in local council offices has 'gone down hill ' in recent years. (921 ) 301 14 1 Tuija Nyyssönen, vs. The relationship between Finland's Mining Act and Nature Conservation Act is unclear. (90) 176 633 LIJTTOHALLITUS Sat11 Hwtunen (pj.). D Seuraava numero ilmestyy marrasku un puolivälissä Tähtimies tiirailee valaisevia yöpilviä Mä miksi jään. The proposed Act would permit a municipality to make exceptions of this kind at its own discretion. Satakunta Valtak. (90) 228081 telefax (90) 228 08200 Ma-pe klo 8.30---16.15 Harri Ajomaa, liikennesihteeri Anne Brax, toimina ja Pirkko Elomaa-Vahteristo, koulutussihteeri Susanna H11htala, toimistosihteeri Esko Jowsamo, pääsihteeri Mi,ja J11mppanen, tallentaja Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Ta,ja Ketola, järjestösihteeri Johanna Kotimäki, toimistoapulainen Ma,jukka K11lmanen, energianeuvoja Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Anna Parkkari, projektisihteeri Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussihteeri Mervi Taskinen, tallentaja T1111la Varis, kansainvälisten asiain sihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OKopintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. Urpo J. Salo, chief inspector at the Ministry of Trade and lndustry, feels thai the discovery of valuable minerals would override environmental protection considerations. The likely explanation is that these birds are large and inhabit shores, where they are easy to see and obviously worth catching and eating. (953) 411 7358 Raija Aura, vs. Others have been filed for land in peatland reserves. So far, the global Rio Tinto Zink concern and the Irish Conroy company have filed reservations on some 13 000 square kilometres of land in this country, mainly in Lapland. No general buffer zone has been presented for enactment. The European Science Foun. (93 1)2 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. Ti laukset hintaan kaksi markkaa kappale + postikulut Suomen luonnonsuojeluliitosta p. Many experts fear thai the bill will weaken the quality of land use planning in the municipalities. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. This is valid for a further five years during which period the mining company may provide electricity, lay water piping, and erect, for instance, an experimental ore concentrating plant. Sienimetsässä ensilumilla ning claims and activities on protected areas
Keisaritamariinin tarhakasvatukseen pakottavat molemmat syyt. Ilmeisesti hedelmiä on kautta vuoden niin paljon, ettei jakamisesta synny kiistoja. Niitä on pyydystetty myös eläintarhoihin, mutta olemattoman vähän. TURVAPAIKKA KORKEASAARESSA Keisaritamariini keisaritamariini on näiden koristeiden näyttävyyskilpailun ehdoton ykkönen. Korkeasaaren tamariineilla oli varsin hyvät tilat eläintarhojen yleiseen tasoon verrattuna viime keväänä puretussa apinatalossa, mutta ensi vuonna valmistuvan Etelä-Amerikka -talon kynsiapinatilat ovat silti huomattavasti paremmat. Se tiedetään, että ne auttavat toisiaan löytämään kypsien hedelmien apajia. Olisi ollutkin aika mielikuvituksetonta tyytyä antamaan lajille nimeksi viiksitamariini, kun viiksien yhtäläisyys Itävallan keisarin Frans Josefin kasvojen koristeiden kanssa on ilmeinen. Keisaritamariineja on pyydystetty suuria määriä myös lemmikeiksi ja koe-eläimiksi. Muiden kysiapinoiden tapaan keisaritamariinit elävät pikku perheinä, joissa aika usein vain johtajapari lisääntyy. Tarkkaan ei tiedetä, miten nämä lähisukuiset lajit välttävät keskinäisen ravintokilpailun. Valitettavan usein joudutaan sen rinnalla pitämään huoli lajin säilymisestä myös tarhaamalla. Korkeasaareen 1972 hankitut ensimmäiset kynsiapinat olivat valkotupsusilkkiapinoita. Joillakin muillakin apinoilla on viiksiä ja partoja, mutta SUOMEN LUONTO 10/94 53. Perheellä on varsin tarkasti rajattu reviirinsä, jota puolustettaessa voidaan joutua naapuriperheen kanssa uhkailuista täyteen tappelunkahinaankin. Keisaritamariinit tulivat 1980. Ruskeapäätamari i ni perhe voi kuitenkin jakaa reviirin keisaritamariinien kanssa. Keisaritamariini on kotoisin Amatsonian lounaisosista. Kaikkiaan Korkeasaaressa on syntynyt 36 "keisarillista lasta", joista aivan kaikki eivät ole jääneet eloon ja 16 on toimitettu ulkomaisiin eläintarhoihin. Kaikkien eläinlajien suojelussa pyritään tietenkin ensisijaisesti säilyttämään kannat elinvoimaisina luonnossa. Yleisimmin tähän pakottaa näköpiirissä oleva luontaisen elinympäristön muuttuminen täysin lajille kelvottomaksi tai lajin tuhoisan voimallinen pyynti. Keisaritamariinit ovat helppohoitoisia kuten muutkin kysiapinat ja ne saadaan pysymään hengissä ja jopa lisääntymään melko vaatimattomissa tiloissa. Malli on sama kuin susiyhteisöissä. Kun nämä tavallisimmat kynsiapinat menestyivät hyvin, uskallettiin hankkia vähitellen harvinaisempiakin lajeja. Hedelmien ohella tamariinit syövät myös muita meheviä kasvinosia, mitä erilaisimpia pikkueläimiä sekä monet lajit varsin paljon puiden hartsia. Keisaritamariinin ja joidenkin muiden kynsiapinoiden uhanalaisuus ei ole likikään yhtä tunnettua kuin niiden elinympäristön, Etelä-Amerikan sademetsäalueen uhat. vsk. Saatiin kaksi paria, jotka alkoivat lisääntyä. Ilkka Koivisto 59. Sielläkin ihminen tuhoaa metsää varsin nopeaa vauhtia. Ruskeapääperhe saa vierailla naapureina elävien keisaritamariinien reviireissä ellei siellä satu olemaan rauhanomaisessa rinnanakkainelossa toista ruskeapääperhettä
Nimi: .............................................................................................. ............................ . . ................... Osoite: ........................................................................ Postinumero ja -toimipaikka: ............................... r------------------------~ D D SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO PALVELUKORTTI 1995 Ilmoittaudun Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 VASTAUSlÄHETYS Sopimus 00150 /1 00003 HELSINKI L------------------------J Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa voit tukea myös lahjoitustilin PSP 800076-98850 kautta.. Suomen luonnonsuojeluliitto ry maksaa postimaksun. Olen kiinnostunut Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestön Luontoliiton toiminnasta. Lähettäkää lisätietoja ja jäsenyystarjous vuodelle 1995 Allekirjoitus: .................................................................................... Lähettäkää lisätietoja ja jäsenyystarjous vuodelle 1995. Puhelinnro: ..••...•..........•.........•.......................................................... .