Ympäri stöhenkiset edustajat olisivat hyv iä linkkejä Suo men suuntaan. Siksi on tärkeää, että valtuustoihin valitaan mahdollisimman monta aidosti ympäri stönsuojeluhenkistä valtuutettua. (09) 228 082 10 ja 228 08224. Europarlamentissa vaikuttamisesta meillä on vielä vähän kokemusta. vsk.. Jos ehdokas esimerkiksi ilmoittaa kannattavansa julkista liikennettä, mutta ajaa itse joka paikkaan o malla autolla, on hänen ajatuksiansa vaikea ottaa vakavasti . Vähintäänkin tiedon kulku paranisi ja voisimme paremmin arvioida parlamentin vaikutusvaltaa ja kehitysmahdollisuuksia. Sekä luontoettä ympäristöjuttuja halutaan lukea. päivänä suo malaiset äänestävät sekä kunnallisettä europarlamentti vaaleissa. J.L. Lisää juttuja toivotaan etenkin ympäristöön ja terveyteen, luonnonmukaiseen viljelyyn ja puutarhanhoitoon, luontoa säästävään kulutukseen ja ilmansuojeluun liittyvistä aiheista. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy: n ja Akateemisen ki1j akaupan myymälöissä. Jos ympäripyöreitä vaalil auseita uskoisi, ympäristömyönteisiä ehdokkaita suorastaan vilisisi. Kestotilaus 270 mk. Tai jos ehdokas vaatii kestävää kehitystä, mutta lentelee surutta kotimaassakin lentokoneella, koska "se on niin vaivatonta". Myös parlamentin todellinen vaikutusvalta EU:n jähmeässä ja tuskallisen tappavassa byrokratiassa on vielä osin avoin kysymys. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57. Ainakin kunnalli svaaleilla on huomattava merkitys myös ympäristökysymyksissä. Sanojen ja tekojen sovittamisessa yhteen on jokaisell a pinnistämistä, myös luonnonsuojelijoill a. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti ku nnes hal uat keskeyn ää sen. Itse olen sitä mieltä, että kannattaa äänestää ympäri stönsuojeluhenkistä euroehdokasta riippumatta siitä, mitä mieltä on EU :sta. Suomen luonnonsuojeluliitto ry: n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksi in. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaistilaus 250 mk ja kestolilaus 235 mk. Ja ainakin pieniä voittoja voisi syntyä, ehkä suurempiakin . Lupauksia on helppo heitell ä, mutta löytyykö niille katetta. Joka tapauksessa parlamentti on ainoa avoimin ovin asioita käsittelevä foorumi EU:ssa. Myös sitä pidetään tärkeänä, että lehteä julkaisee Suomen luonnonsuojeluliitto: yli puolelle tilaajista tällä on paljon tai hyvin paljon merkitystä. Yritämme parhaamme mukaan kehittää lehteä lukijatutkimuksen antaman palautteen perusteella enti stä kiinnostavammaksi aikakauslehdeksi ja merkittävämmäksi luonnon puolesta puhujaksi. Tuskin kukaan voi julistaa elävänsä täysin oppiensa mukaan, mutta jos ei ole valmis näkemään vaivaa, laittamaan itseään likoon ja olemaan esimerkkinä muille, ei ole uskottava. SUOMEN LUONTO 10/96 55. Melkein jokainenhan on nykyisin sitä mieltä, että "luonnosta tulee huolehtia" ja "ympäristöasiat ovat tärkeitä". Mutta monenmoisin evam ollaan myös europarlamenttiin yrittämässä. Huomattava osa lukijoista on tilannut lehteä jo useamman vuoden, lehti luetaan tarkkaan, ja sen nykyistä linjaa ja toimitustapaa pidetään hyvänä. Tilaajista useimmat ovat valmiit suosittelemaan lehteä myös tuttaville. z Ll..J 6 :) CJ) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankalu 9 005 10 Helsinki puh . (09) 228 081 telefax: (09) 228 08200 Päätoi111i11aja Jorma Laurila, 228 082 17 Toi111itussihteerit Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 082 14 Toimillajat Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Väriero11e/111 Offset-Kopio Oy Pai11opaikka Forssan Ki 1japaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 S110111e11 L11011to i/111estyy kerran kuussa. Suurin osa tilaajista on sitä mieltä, että Suomen Luontoa on ilo lukea, se on asiantunteva, kiinnostava ja ajankohtainen. Valtuustot, kunnanhallitukset ja lautakunnat päättävät lukemattomista elinympäristömme laatuun vaikuttav ista asioista, kuten maankäytöstä, jätehuollosta, liikenneratkaisuista, pohjavesien suojelusta j a viheralueitten kohtelusta. Puolen vuoden määräaikaisti laus 170 mk. Lehden tilaamisen tärkein syy on sisältö, mutta sen rinnalla kulkee lähes yhtä vahvana halu tukea luonnonsuojelua. Ympäristöliikkeessä on sekä EU:n kannattajia että vastustajia. Eräskin tunnettu eurovaaliehdokas ilmoittaa pyrki vänsä sinne puolustamaan luontoa ja ihmistä; samaan hengenvetoon hän valittelee eurooppal aisilla foorumeilla Suomen metsien " laajaa museointia" . On syytä selvittää perusteellisesti ehdokkaan ympäristöpoliittinen linja sekä uskottavuus miten sanat ja omat teot vastaavat toisiaan. Tila11sh i111wt Vuoden määräaikaistilaus ( 12 nu meroa) kotimaahan ja ulkomai lle 300 mk. Mutta miten sell aisia ehdokkaita löytää. Toivomme että olette vastaisuudessakin tyytyväisiä Suomen Luontoon. 2 Valppaina vaaleissa Lokakuun 20. (09) 227 1 967 telefax: (09) 227 1 42 1 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdoll isimman vähän ympäristöä rasittavasti . Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 005 10 He lsinki puh. l/111oit11s111yy111i Il moitusmyynti Lilja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Kunnille on viime vuosina kertynyt paljon tehtäviä ja valtaa ympäristöasioissa. Käyttämällemme painopaperi lle o n myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Tai jos vihreistä arvoista puhuva ehdokas ei vaivaudu lajittelemaan jätteitään. Jorma Laurila Suomen Luonnolla tyytyväisiä lukijoita Suomen Luonto teetti kesällä Taloustutkimuksella lukijatutkimuksen. lrtonu mero 33 mark kaa. Osa vastustajista on jopa sitä mieltä, että EU:n kas vuja talouspolitiikka tekee tyhjäksi unionin koko ympäristöpolitiikan, jossa on paljon hyvääkin
Arktikasta sivuilla 24-28. 12 Europarlamenttia sanotaan EU :n omaksitunnoksi. Syysarktika 24 Syksyn synkän myrkkyaitta 29 Biotooppisarjassa esitellään syksyisen lehdon satoa. vuosikerta 10 1996 Asiantuntija-hölmöläiset 11 Aura Koiviston tunnustuksia. Vermlannin maakuntaeläin susi saa elää, kun laitumet suojataan susiaidalla, sivut 42-43. Elintarvikkeisiin sovelletaan jo geenitekniikkaa, mutta kasvien muokkaamista jarrutellaan. 3. vsk. Vallaton ympäristövahti. Arktisten vesilintujen syys muutto on parhaassa vauhdissa lokakuussa. Pienet toukat söivät kesällä Lappajärven Karpan saaren maiseman uudennäköiseksi. Benjam Pöntinen Geenitekniikka tulee ruokapöytään 34 Kesän sää puhuttaa vielä pitkään 3 8 Muistellako heinäkuun koleutta vai elokuun lämpöisyyttä. Useimmat lajit voi nähdä Vienanmerellä, jonka rantamilla kuvan muutontarkkailijat odottavat lintuparvia. Mielipiteitä, keskustelua 48 Kuukauden Ilkka 5 I Kirjoja 52 Kysy luonnosta 54 Multasormet 56 Vartalon verhot 59 Summaries of the Main Articles 58 SUOMEN LUONTO 10/96 55. Hallayön herättämät 18 Syksy valmistaa kesään 22 Sinivuokko on jo kasvattanut ensi kevään kukat lähes valmiiksi. Postimerkki vangitsi kahlaajan siiveniskun 3 3 likka Toivonen/LKA Erik Bruun suunnitteli kahlaajasarjan. Kansikuva: LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkai~iia Suomen luonnonsuojeluliitto ry. "Geenivihanneksia". Myöhäissyksyn perhosista kerrotaan sivuilla /8-21 . Valkoselkätikkoja autetaan EU :n tuella 17 Eurorahalla suojellaan ja hoidetaan tikoille Pemi Houa mieluisia lehti metsiä. Kunnat jakautuvat kahtia ympäristöasioissa 14 Kuntien päättäjät muokkaavat kotomaamme maisemaa ja luontoa. lue sivuilta 34-37. 55. Sivut 40-41. Valkovillakas pakeni loisiaan 40 Susiaidalla 4 2 Vakiot: Pääkirjoitus 2 Kotimaasta 4 Kysy ekoneuvoa JO Ulkomailta 44 Hannu Aarnion kuvaama tunturimittari lentelee vielä pakkasyön jälkeen ruskan värittämässä luonnossa. Valkovillakkaan toukka on syönyt haavanlehtiäja kietoutuu hienoon seittiinsä
Lapissa on tapana sanoa ruskan alkavan syyskuun kymmenentenä. Ohjelma vaatii vahintään 386pohjaisen PC-tietokoneen. Näihin kysymyksiin vastaa Kompostikonsultti, joka on tietokoneohjelma kiinteistökohtaisen kompostoinnin suunnitteluun. vajaa kolme astetta pakkasta, ja seuraavana päivänä elohopea laski Pohjanmaalla 3,3 pakkasasteeseen. Punajalkahaukka saalisteli Siikalahdella sudenkorentoja. Entä mitkä ovat vuotuiset säästöt. fi/kompkons/ko mpkons.html. vsk.. Kuva Hammaskurun lammelta. Sodankylässä oli 7. Alueen asukkaat haluavat EteläSuomen korkeimpiin paikkoihin kuuluvan Huhmarin pysyvän maisemassaan ja tuovan iloa myös tuleville sukupolville. vyh. Paljonko kuluu seosainetta. Syyskuun ensimmäiset päivät olivat Rautjärvellä kesäisen lämpimiä. Pohjoistuuli vei kurjet mukanaan ja kuikkien muutto käynnistyi 11 . Tavoitteena on, että ainakin puolet lahdesta saadaan suojeltua. Ja äkkiä oli syksy Mikko Pöllänen Syyskuu lopetti kesäiset päivät kuin veitsellä leikaten. Lämpötilat laskivat kuun alkupuolella 10 asteen paikkeille ja pakkanenkin alkoi paukkua. Ohjelman on valmistanut Pauli Savolainen ja julkaissut Suomen ympäristökeskus. 4 Ruska, kuten muutkin kasvimaailman ilmiöt, oli myöhässä Sodankylän korkeudella. Minkälaiset ovat kompostoinnin kustannukset. Väheneekö sekajäteastioiden tarve. päivä ne olivatjäähtyneetjo lähes kauttaaltaan tavanomaista kylmemmiksi: Lapin vedet alle kymmenenasteisiksi ja Etelä-Suomen järvet 12-14 asteeseen. Lisäksi tietokoneessa täytyy olla asennettuna Microsoft Excelin versio 4.0 tai sitä uudempi. Kummikausi kestää vuoden, jona aikana yritykset voivat käyttää markkinoinnissaan kampanjaa varten suunniteltua hattupäistä laulujoutsenta. Toisella viikolla yöpakkaset nutistivat kesäkurpitsat ja perunanvarret. päivä. Mainitun päivän näkymät Urho Kekkosen kansallispuistossa olivat paremminkin elokuisia. Huhmaria uhkaa louhiminen ja sen mukana luonnontilaisena säilyneen metsäisen ja soisen alueen tärveltyminen. D Huhmarin puolesta syntyi kansalaisliike • Orimattilassa, Nastolan rajalla sijaitsevan kallioisen Huhmarmäen alueen säilyttämisen puolesta luovutettiin ympäristöministeriölle lähes 200 henkilön allekirjoittama vetoomus. D Kompostointia suunnittelemaan Kuinka monta ja minkä kokoista kompostoria kiinteistölle tarvitaan. Sulka hattuun -kampanja sai houkuteltua mukaan 30 kummiyritystä, joiden turvin lintulahdella voitiin järjestää opastusta viime kesänä. Pähkinähakkeja on vaeltanut elokuun lopulta lähtien melko runsaasti. Kurkien suwparvet hakeutuivat viljapelloille ruokailemaan ennen muuttoaan Välimeren maihin. D SUOMEN LUONTO 10/96 55. Vain soilla ja purojen varsilla näkyi enemmälti ruskan värejä. Syyskuun alussa monet puut komeilivat jo ruskan väreissä. Ohjelman voi hankkia myös sähköisesti (ja ilmaiseksi! ) Internetistä osoitteesta http://www. Syyskuu lopetti elokuun helteet ja kuivuuden Nurmossa. 9. liminganlahden kummi 1996 Liminganlahti sai kummeja Maailman Luonnon Säätiö (WWF) haastoi keväällä Oulun seudun yritykset ja yhteisöt mukaan tukemaan Liminganlahden suojelua. Kompostikonsultti opasvihkoineen maksaa 30 markkaa, ja sen voi tilata Suomen ympäristökeskuksesta (09) 403 00100. WWF tekee työtä myös Liminganlahden rauhoittamiseksi. Kun pintavedet olivat elokuussa nonnaalia lämpimämpiä, syyskuun 12. Uusia ja entisiä kummiyrityksiä tarvitaan kipeästi ensi keväänä valmistuvan luontokeskuksen tueksi. Rastaat napsivat viimeiset marjat herukkapensaisia. Vaeltajaperhosista ohdakeja neitoperhoset (kuvassa) ylättivät runsaudellaan
Valkoposket valtasivat jälleen Tapiolan Espoon Tapiolassa Otsolahden nurmikoille oli syyskuussa leiriytynyt parvi valkoposkihanhia keräämään energiaa muuttomatkaa varten. Pöntössä varttunut poikue lähti maailmalle jo viisi päivää ennen juhannusta, mutta pesue ihastui Pentti lngetin pihapiiriin niin, että touhusi siellä vielä elokuun loppupuoliskolla. Tästä kanta vähitellen kasvoi, ja muun muassa Tukholman Skansenilla pesineet tarhalinnut levittäytyivät pesimään saaristoon. Tapiolan parvessa oli runsaasti nuoria lintuja, jotka lienevät Suomessa syntyneitä. vsk. Ongelmatonta hanhien laiduntaminen ei ole, sillä vaikka kookkaat hanhien ulostekikkarat ovatkin hyvää lannoitetta nurmikoille, ne eivät kaikkia miellytä. Linnut ruokailivat rannan tuntumassa olevilla puistonurmikoilla eivätkä liiemmin hätkähtäneet lenkkeilijöitä eivätkä jalkapallon pelaajia. Ja. Rauno Yrjölä rian taigametsiä. Enimmät pesimähavainnot on tehty hajanaisesti eri puolilla Itä-Suomea ja Pohjanmaata. Toistaiseksi hanhet ovat kuitenkin saaneet laiduntaa rauhassa. Suomessa näitä vikkeliä otuksia nähdään vuosittain, mutta viime syksyn vaellus oli ilmeisesti poikkeuksellisen suuri. Linnut vaelsivat meille yli kahdentuhannen kilometrin takaa idästä, Siperian lehtikuusikoista. Valkoposkihanhet ovat ottaneet Otsolahden nurmikon vakituiseksi leiripaikakseen. Valkoposkihanhet alkoivat pesia Itämeren tuntumassa 1970-luvulla, kun osa yksilöistä jäi pesimään levähdysalueille Gotlantiin. Ne viipyvät siellä tavallisesti syyskuun puolivälistä lokakuun puolivälin tietämille. Jyrki Mäkelä Harvinaiset pähkinänakkelit pesivät meillä vasta kolmannen kerran. Mutta suurvaelluksen rippeet, arviolta ehkä noin muutama sata nakkelikoirasta, aloitteli keväisen laulunsa Suomessa. Suomen ensimmäiset valkoposkihanhet pesivät Turun Ruissalossa, ja sittemmin laji vakiintui myös Helsingin lähivesien pesimälajiksi. Jyrki Mäkelä 5. Tähän mennessä olen varmistanut noin 20 pesintää tältä kesältä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. KOTIMAASTA Uusia tapiolalaisia. Osa linnuista jatkoi vaellusmatkaansa yli Itämeren, mutta useimmat kääntyivät jo syksyllä takaisin kohti itää. Valkoposkihanhia pesii Helsingin edustan saarilla muun muassa Suomenlinnan lähettyvillä. Hanhet siirtyvät keväämmällä levähdysalueille Gotlantiin ja Viroon ja muuttavat tundralle Suomenlahtea pitkin toukokuun 20. Keväällä vietti vei taas lintuja takaisin kohti koto-SipeSUOMEN LUONTO 10/96 55. Keskija Itä-Suomen lintulaudat houkuttelivat kuitenkin osaa vaeltajista jäämään. Osalla vanhoista linnuista oli renkaat, ja niiden arvellaan olevankin aikanaan Korkeasaaresta päässeitä tai Ruotsissa pesineitä kesyjä valkoposkia. Sen sijaan koirat saivat hanhet levottomiksi. Kuvan emo pesi Pudasjärven Pintamolla. Valkoposkihanhi on alunperin tundran asukas, joka talvehtii Pohjanmeren rantamilPähkinänakkeli en pesimäennätys Viime syksynä saatiin Suomeen tuulahdus idästä, kun pähkinänakkeleita ilmestyi lukemattomille lintulaudoille ympäri maata. Pähkinänakkeli pesi Suomessa vasta kolmannen kerran vuosien 1977 ja 1984 lisäksi. Syysmuutolle ne lähtevät lokakuussa. Pähkinänakkeleita pesi sekä kottaraispöntöissä että luonnonkoloissa, joiden pesäaukon linnut vuorasivat saven avulla sopivaksi. Haudonta alkoi useimmissa paikoissa ilmeisesti jo toukokuun ensimmäisellä puoliskolla, koska useissa paikoissa nakkelipoikue nähtiin lennossa jo vähän ennen juhannusta. Rauno Yrjölä Pesimäkauden jälkeen hanhet kerääntyvät sopiville paikoille laiduntamaan, ja niinpä Otsolahden asukkaat ovat saaneet seurakseen vuosi vuodelta kasvavan hanhiparven. päivän tienoilla. Lintuja laskettiin tuhansia, mutta mahdollisesti todellinen määrä oli kymmeniätuhansia. Pihamaalta keräämänsä saven avulla emot vuorasivat kottaraispöntön suuaukon sopivammaksi. Tänä vuonna lintuja oli ennätyksellisen paljon, enimmillään yli 160 yksilöä. Talveen mennessä eteläisin Suomi tyhjeni nakkeleista lähes kokonaan. Osa koiraista löysi kumppanin. Eteläisin pesintä oli Nokialla ja pohjoisin Pudasjärvellä
Sinilevät voivat ärsyttää uimareiden ihoa ja silmiä sekä aiheuttaa nuhaista oloa. Kaloinen muistuttaa, että kunnan on jätelain mukaan vastattava asumisessa syntyvän jätteen käsittelystä ja hyödyntämisestä. Hänen mukaansa OECD:n selvitys kertoo, että Euroopan kilpailukykyisin teollisuus on niissä maissa, joissa on ympäristöperusteiltaan edistyksellisin verotus. Kuuluisikohan siis pikkukuntien haja-asutuksen lokajätteidenkin asiallinen hoitaminen vähitellen jätehuollon tehtäviin. Näin huomasin käyneen tutuille varpushaukoille. Suomesta poiketen muut pohjoismaat ovat korottaneet energiaverojaan tämän vuoden alussa. Sini/evät violetilla, lima/evät oranssilla ja muut levät vihreällä. Etenkin sinilevien massaesiintymät ovat tänä aikana yleistyneet. Toteutus riippuu kunnan päättäjien halukkuudesta antaa rahaa. Hyvällä onnella pesueen loppukasvatus onnistui maassakin. Tutkimuksessa sovellettiin suomalaiseen kaukolämpöyhtiöön, pehmopaperitehtaaseen ja metsäkonserniin kunkin maan energiaverotusta. Muissa pohjoismaissa energiapolitiikkaa ja -verotusta valmistelevat laajapohjaiset komiteat; Suomessa tällaista ei ole. Sinilevien lisäksi limalevä, Gonyostomum semen, piinaa uimareita. humuspitoisissa vesissä. Ainoan poikkeuksen teki Tanska, jossa paljon energiaa kuluttava metsäkonserni selviäisi lievemmin veroin kuin Suomessa. Vaarassa ovat etenkin lapset ja eläimet, sillä he eivät osaa varoa sinilevän valtaamaa vettä. Tapaus ei ole Savon erikoisuus, sillä muualtakin Suomen luonnosta löytyy vastaavia tekosia. Todennäköisesti pylväs kasvaa vielä, sillä elokuu oli lämmin ja kesäpäivät jatkuivat syyskuussakin. "Jos haja-asutuksen lietteet sijoitetaan kunnan jätehuoltomääräysten vastaisesti, tekijä voi saada sakot jätehuoltorikkomuksesta", sanoo yli-insinööri Jorma Kaloinen ympäristöministeriöstä. Se menee sekaisin, jos sinne toimitetaan useita lokatankillisia viikossa. Se on merkki äärimmäisestä metsäpalovaarasta. "Ympäristöperusteisen energiaverotuksen av ulla voidaan ohjata markkinavoimia ja harjoittaa siis järkevää ympäristöpolitiikkaa," huomauttaa tutkimusryhmän johtaja, professori Pentti Malaska. Levän tevedenpuhdistamolle. Korotuksien vastapainoksi alennetaan muun muassa työnantajien sosiaaliturvamaksuja. Keiteleellä joka kotiin jaettu opas kehottaa kyntämään lietteet peltoon sulan maan aikana tai toimittamaan ne kunnan jäenemmän. Levä muodostaa iholle ruskehtavan, liukkaan kalvon, joka kuivuessaan kiristää ja ärsyttää. koko pesä poikasineen liukuu puusta alas. Vaikka muukin puu käy, erot kuusenoksan yläja alapuolen solurakenteessa ovat erityisen suuret, ja siksi se taipuilee säänvaihteluissa tavallista Levähaitat lisääntyneet Levätilanteesta sisävesissä on tullut viranomaisille tietoja jo ainakin 30 vuoden ajan. Kuusi tai kuusikko on mittari luonnostaan. Hän törmäsi paikkaan, johon oli tyhjennetty lasti umpitai sakokaivolietettä. Kuivuvat kuusen alaoksat saattavat tuottaa ikävän yllätyksen varpushaukoille, jotka perinteisesti rakentavat pesänsä melko matalalle. Suomen energiakeskustelussa painottuvat yksipuolisesti energiaintensiivisen teollisuuden ja sähköntuottajien näkemykset. Kuivuus taivuttaa tukioksia pesän alla, ja Jaakko Heinonen Kuivuus on käyristänyt kuusen oksat. Ihmiset myös ilmoittavat entistä herkemmin ympäristössä tapahtuvista muutoksista. Sinilevien myrkkyihin on meillä kuollut useita kotija lemmikkieläimiä. Peltoon multaamisen ovat hoitaneet sellaiset karjatilalliset, jotka ovat suostuneet ottamaan vastaan asumajätevesilietteitä karjan lietelantaloihin. Muiden pohjoismaiden verotus osoittautui Suomea raskaammaksi. Jaakko Heinonen -------------------------Levä haitat vv. Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Liisa Lepistön mukaan levien villiintyminen johtuu sekä kuormituksesta että sääoloista. Anne Kärkkäinen SUOMEN LUONTO 10/96 55. Ensimmäinen ilmoitus limalevästä saatiin 1978. Keiteleen ongelma on pieni puhdistamo. vsk.. Kaupungissa vessavedet menevät puhdistamolle. Kun 1967 ei tilastoitu yhtään esiintymää, niin 1990 niitä kertyi jo noin 500. Siellä otettiin vuoden alusta käytöön rikkivero ja nostetaan teollisuuden hiilidioksidiveroa vuoteen 2000 asti. Suomessa alhaiset ympäristöverot Suomen ympäristöperusteiset energiaverot ovat pääosin alhaisemmat kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, ilmenee Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ympäristöministeriölle tekemästä tutkimuksesta. Kaikki sinilevät eivät ole myrkyllisiä, mutta varmuuden vuoksi massaesiintymiä on varottava. Johdonmukaisimmin kohti ekologista energiaverotusta pyrkii Tanska. Tämän vuoden pylväs ulottuu elokuun puoliväliin. Puhdistamolle lietteiden toi mittaminen kangertelee. Kunnaninsinööri Ilkka Kajanderin mukaan on suunniteltu, että vastaanotto järjestetään ei ole todettu aiheuttavan allergisia oireita. Tutkimuksessa ehdotetaan energiaverotuksen kriteerien valmistelua ja ekologisen verouudistuksen mahdollisuuksien selvittämistä pohjoismaisena yhteistyönä. Lähde: Suomen ympäristökeskus. Naulataan vain rungonpala esimerkiksi seinään, ja oksa taipuilee mittarin neulana kosteuden mukaan. Mitä kuivempaa, sen alemmas oksa vääntyy. 1967-1996 500 kpl 400 300 200 Vuosittain esille tulleet !evien massaesiintymät sisävesissä. Ritva Kupari 6 KOTIMAASTA Kuusi varoittaa metsäpalovaarasta Kuivasta kuusenoksasta, jossa on vielä pala runkopuuta jäljellä, on helppo rakentaa kosteusmittari. Kuivana kautena koko maisema muuttaa luonnettaan, kun kuusen kuivat alaoksat taipuvat yhä alemmas. Sen sijaan maaseudulla taloissa on omat jätekaivot, joiden tyhjennys on omistajan vastuulla. Asteikon voi kukin inspiroida haluamakseen. Suomessa sähköverotyöryhmän ehdottama sähkön energiaverotuksen siirtäminen tuotannosta kulutukseen heikentäisi energiaveron ympäristöohjaavuutta. Alice Karlsson ensi vuonna. Nyt vastaanottohalukkuus on ympäris tönsuojelusihteeri Kari Haata jan mukaan vähentynyt, sil lii lietteessä on salmonellariski. Lopulta oksien kärjet voivat kääntyä alakautta rungon ohi pystyyn, jolloin esimerkiksi rutikuiva naavaparta roikkuu merkillisesti ylöspäin. Gonyostomum viihtyy etenkin ravinteikkaissa ja OHO! Metsään menijä koki iljettävän yllätyksen Keiteleellä. Verotus vaihtelee käyttökohteittain ja energiamuodoittain; yhtenäistä pohjoismaista energiaveromallia ei ole
Ylitarkastaja Kari VaroSUOMEN LUONTO 10/96 55. Uuden tien on arvioitu lyhentävän matkaaikaa noin viisi minuuttia. Pohjois-Karjalan ympanstökeskus ja Maailman Luonnon Säätiö tekivät asiasta tutkimuspyynnön poliisille. Lisäksi Rajaojan eritasoliittymä vaikeuttaa vaarantuneen ketokatkeron elämää, ja vaaravyöhykkeessä ovat lisäksi paikallisesti harvinaiset piennarpoimulehti ja pikkutervakko", Tammilehto luettelee. Alueelle Ruotsista levinneet kaunokaiset ovat kuin kotonaan Kyläjoen ja Laivajärven hiljaisilla niityillä ja hakametsiköissä. Vuoniemen kärki on rauhoitettu luonnonsuojelulailla norpan pesimäalueeksi. "Olen murheissani myös vaarantuneen pitkäpääsaran puolesta, sillä Kallinkankaan soidensuojelualueella sijaitseLuvaton tie norpan pesimäalueelle Rääkkylän Yuoniemeen Pohjois-Karjalassa rakennettiin kesäkuun alussa luvaton tie. Uusi moottoritie leikkaisi alueen eteläiset ruokailuja pesimämaastot kahtia. nen Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksesta sanoo tiedon tiestä tulleen täydellisenä yllätyksenä. Tervaleppä on Kemin-Tornion alueella silmälläpidettävä ja jatkuvasti harvinaistuva laji; uusi tie on selvä uhka. Ympäristökeskus valvoo koko ajan tilannetta ja mahdollisia ennallistamistoimia suunnitellaan." WWF:n suojelujohtaja Lassi Karivalo pitää tien rakentamista tyrmistyttävänä. Tammilehto on raportoinut kasvilöydöksistään Oulun yliopistolle 1970-luvulta lähtien. Alueen suojelusta on kerrottu laajasti." WWF osti Vuoniemen kärjen noin kaksi vuotta sitten. Tornion nimikkolaji joutuisi elämään kahden tulen välissä. "Vuoniemen tapaus on mielestäni selvä luonnonsuojelulain rikkomus." Kimmo Repo 7. KOTIMAASTA Kemin-Tornion moottoritie jyrää kasvit ja eläimet Kemin ja Tornion kaupunkien välille suunnitellaan satoja miljoonia markkoja maksavaa moottoritietä. Hieman yli puolen hehtaarin alueelle saatiin rauhoituspäätös keväällä 1995. Uusi kiitotie kaartaisi nykyisen, suhteellisen suoran tien pohjoispuolitse vanhoja kulttuurimaisemia silpoen. vsk. Moottoritien vaikutuspiiriin joutuvat kyläläiset ovat esittäneet vanhan valtatien leventämistä ja kunnostamista uuden tien sijaan. Kunnan omistaman venerannan vanhaa tietä jatkettiin noin 150 metriä kohti Vuoniemen ulointa kärkeä. "Poliisille tehdyllä tutkiva esiintymä jää ainakin reunastaan tien alle." Kasvien lisäksi häviäjiä ovat linnut ja nisäkkäät. Tielaitoksen yva-selosteessa nämä eliöryhmät sivuutetaan yhdellä lauseella: "Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset ovat merkittäviä hirvireittien kohdalla sekä kurkireviireillä." Tosiasiassa ongelma on paljon suurempi: Juha ja Onni Ylimaunun tekemien tutkimusten mukaan Tornion peltoalueilla on Euroopan tihein ja elinvoimaisin kuovikanta. Melkoinen osa kuovinpoikasista litistyy jo nykyäänkin Juhani Jaakkola Veikko Tammilehto suree uhanalaisten kasvien kohtaloa. Luvattoman tien tekivät Vuoniementien tiehoitokunnan osakkaat talkoilla. autojen alle. Tornion seudulla on runsaasti metsäkauriita. Tolppa on merkkinä suojelualueen rajasta. "Tietä jatkettiin norpan pesimäalueen ytimeen hyvin suojaiseen paikkaan, vastoin lakia. Hän tuntee hyvin moottoritien alle jäävät suoyhdistymät, niityt ja jokivarsikorvet. Ei ole siis ihme, että Tielaitoksen tuottamassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa todetaan: "seudulle on muodostunut selvä käsitys ja yhteisymmärrys niin tien tarpeellisuudesta kuin sen paikastakin". Paljolti rakentamattomia alueita halkova moottoritie saattaisi karkottaa maankuulun Raumonjärven pelloilla ja kosteikoissa viihtyvät linnut. Suunnitelmille ovat taputtaneet myös elinkeinoelämän edustajat ja lukuisat muut vaikuttajat. Uusi tie ruhjoo pikkukauriit ja virittää surmanloukun myös hirvelle. "Tien tekijöille on täytynyt olla täysin selvää, että he toimivat luvattomalla maalla. Raumonjärvi sijaitsee vain kivenheiton päässä linjatulta moottori tieltä. "Keminmaassa moottoritie on suunniteltu kulkemaan harvinaisista tervalepistään kuulun Pikarijängän vieritse. Keminmaalainen kasviharrastaja Veikko Tammilehto on samonnut vuosikymmeniä Peräpohjolan luonnossa. muspyynnöllä haluamme perätä myös sitä, mikä on luonnonsuojelulain merkitys tässä maassa", Karivalo sanoo. Tiestä yli 60 metriä rakennettiin luonnonsuojelualueelle. Juhani Jaakkola K immo Repo Norpan pesimäalueeksi rauhoitetun Vuoniemen kärkeen rakennettiin kesäkuussa luvaton tie. Leppäkerttuprojektei l laan ja omalla ympäristövuodellaan pullisteleva Tielaitos on hakenut hankkeelleen poliittisen tuen. Lisäksi viitisen kilometriä pitkä Yuoniemi kuuluu valtakunnalliseen harjujenja rantojensuojeluohjelmaan
veksen mielestä ratkaiseva merkitys ihmisten luontosuhteen kehittymisessä. "Kamelikin voi viihtyä kaupunkioloissa jos joku tekee huoneestaan trooppisen paratiisin." Jonkinlaisen yleisohjeen Ilves kuitenkin suostuu antamaan: pieni eläin sopii kaupunk.ilokeroihin paremmin kuin iso. Kalaa se ei pysty vedestä nappaamaan, mutta hidasliikkeinen rapu on sille helppo saalis. Miten moneen kilpeen kaupungilla törmääkään, missä on koiran kuva ja punainen risti päällä: koiran käyttö kielletty!" "Ehkä tämä on sen takia kun koira kakkaa", Ilves tuumaa. "Kissat pyydystävät pääasiassa jyrsijöitä", hän sanoo. Oikeuksia ei ole." Mikael Ilveksen mielestä ihminen on esineellistänyt eläimet. Varmaankin ihmiset myöhemmin häpeävät tätä raakaa ja sokeaa aikakautta, jolloin eläimiä ei pystytty näkemään arvokkaina yksilöinä." Ilveksen omat lemmikit ovat kiinanpalatsikoira, chihuahua ja kaksi kissaa. Siinä asiassa hän on lieventänyt kantaansa. Lemmikkieläimen hankkimista olisi Ilveksen mukaan aina harkittava tarkkaan. Se on perheenjäsen, jonka kanssa 8 KOTIMAASTA NIMENSÄ VÄÄRTI Ilveksenä eläinten puolesta Hanna Hentinen Eläimet eivät paljon pyydä, mutta sekin vähä niiltä kielletään, tuumivat Mikael Ilves, chihuahua Pusi ja kiinanpalatsikoira Nero. Kaksi siksi, että niillä on seuraa toisistaan. "Eläimet, siinä kuin ihmisetkin, ovat osa luontoa." Tyyppiesimerkkinä Ilves mainitsee kissojen maineen lintujen tappajana. "Ihmiset, jotka tällaisia kilpiä pystyttävät, eivät kai lainkaan mieti, miten paljon he itse saastuttavat!" Sama oikeuksien polkeminen koskee Ilveksen mukaan kaikkia eläimiä: on häkkejä, loukkoja, ketjuja ja koppeja. "Niuhotusta", hän murahtaa. "Ei näe mitään muuta kuin itsensä. "On niissä taitavia linnunpyytäjiäkin, mutta riski on ylimitoitettu. Ovathan kissan tekoset luonnossa minimaalisia verrattuna vaikkapa ihmisen luonnolle aiheuttamiiin vahinkoihin." "Entäs koirien kakat", Ilves kysyy. Ensihavaintojen mukaan haikara tarraa saksiniekkaan niskasta ja nielaisee sen yhtenä suupalana. Illan tullen piikikäs ilmaantui rantaheinikosta, lähestyi matalassa liikkuvia täplärapuja ja nappasi parhaan makupalan hampaisiinsa. "Lemmikkieläinhän on yhteiskunnan jäsen, mutta miten me kohtelemme sitä: ei pääse kauppaan, ei haudalle, ei ravintolaan... Eläinten oikeuksia on aina sorrettu, ja aina vaan jatkuu sama rumba, samat murheet. Nythän koirien häntien ja korvien leikkaaminen on Suomessa kielletty. "Kun lapsi tulee taloon, ei sitäkään panna istumaan jonnekin nurkkaan ruokakupin eteen." Mikael Ilveksen mielestä lemmikkieläinten haittoja luonnolle liioitellaan ja esille tuodaan usein vain kielteiset tekijät. on seurusteltava, ulkoiltava, keskusteltava, syötävä ja nukuttava. Alice Karlsson Nokialaisella Rapukarjala Oy:n täplärapualtailla kummasteltiin rantaliejuun ilmestyneitä pieniä jalanjälkiä ja niiden vierelle kertyneitä rapujen jäänteitä. "Thminen on luomakunnan suurin egoisti ja lajisortaja", Hves sanoo. Rapujen kähveltäjäksi osoittautui pihasiili. Syksyn uusin salaravustaja on harmaahaikara. vsk.. "Silloin lapsesta ei kehity henkisesti tervettä aikuista." Mikael Ilves on vuosien varrella taistellut muun muassa lemmikkien ruumiinjäsenten typistämistä vastaan. "Hulluutta! Se on rikos luomakuntaa vastaan, eläinrääkkäystä ja typeryyden huipentuma." Aikoinaan Ilves tuli tunnetuksi myös lemmikkieläinten armokuoleman vastustajana. Eläinlääkäri Mikael Ilves ei hiivi vastaanotollaan HauMaussa kuin kissa, mutta kun puhumme eläinten oikeuksista hänen silmänsä kapenevat viiruiksi ja voi olla, että hän vähän sähiseekin. Jari Salonen SUOMEN LUONTO 10/96 55. "Joissakin tapauksissa sairasta eläintä on autettava kuolemaan", hän toteaa. Ja jos koirat ja kissat osaisivat lukea, hänen aikaisemmat opuksensa Eläinlääkäri puussa ja Karvaisia kohtaloita kuluisivat varmaankin puhki kaikenkokoisissa käpälissä. Myös kissa voi olla onnellinen kaupungissa. "Jos lapsi kasvaa ja kehittyy eläimen kanssa, hän näkee luonnon aivan eri värisenä kuin sellainen, joka oppii vain kuvakirjoista. Silminnäkijöiden mukaan saalistus kävi nopeasti. "On ehkä inhottavaa kun astuu koiran läjän päälle, mutta onko se kuitenkaan elämän ja kuoleman kysymys." Lemmikkieläimillä on IISiili ravustamassa Reijo Juurinen/LKA Hyönteissyöjänä tunnettu siili syö tilaisuuden tullen lähes mitä vain. Ilveksen mielestä kysymys ei kuitenkaan ole siitä, minkälainen lemmikki sopii kaupunkiin vaan siitä, millaiseen kotiin se tulee. " Mutta en tee sitä milloinkaan terveelle eläimelle, enkä esimerkiksi silloin, kun omistaja haluaa lähteä Teneriffalle tai perheeseen tulee lapsi." Mikael Ilves on niittänyt mainetta empaattisena ja taitavana kirjoittajana, ensi syksynä ilmestyy hänen kolmas kirjansa. Pahinta on, jos vanhemmat vihaavat eläimiä. Typistäminen on Ilveksen mielestä niin väärin, ettei hän halua edes keskustella koko asiasta. Mutta Ilves on optimisti: "Henkisen heräämisen ajan on pakko tulla. Koirat ovat kääpiökoiria, jotka sopivatkin Ilveksen mukaan hyvin kaupunkioloihin
vsk. "Keväällä tältä saarelta löytyi vajaa parisataa apollon toukkaa, nyt kolmisenkymmentä aikuista perhosta. Tänä keväänä Niemelä kiersi 90 saarta ja luotoa lajin vankimmalla levinneisyysalueella. Tapani Haapala 9. lsoapollon kanta romahti 1950-1960-luvuilla. Kirjovehkan pitkänomaiset lehdet ovat valkopilkkuiset tai juovikkaat; uusissa risteymissä lehdet voivat olla lähes valkeat, vihreäreunaiset tai villin täplikkäät. Kuten monet muutkin Araceae-heimon lajit, kirjovehka sisältää myrkyllistä maitiaisnestettä, joka voi ärsyttää ihoa, silmiä ja limakalvoja. Kirjovehkasta on helppo juurruttaa myös pistokkaita latva vain leikataan maljakkoon, ja parissa kuukaudessa pistokkaaseen kehittyy juuria. Havainnot apollon levinneisyysalueelta Hiittisten saaristosta Hankoniemen suuntaan näyttävät samalta. Toukkia löytyi 1560 ja aikuisiakin lupaavasti vielä lentokauden loppupuoliskolla elokuussa. Tieteellisen nimensä kirjovehka on saanut wieniläisen Schönbrunnin linnan ylipuutarhuri Dieffenbachin mukaan. Isoapollo lepattaa taas Helle porottaa pikkuluotoja Hiittisten ulkosaaristossa. "Apollon toukat syövät isomaksaruohoa, joka kerää kadmiumia. Sukeltaminen on välttämätöntä vesiluonnon tutkimisessa. "Esimerkiksi poikkeuksellisen ankara talvi voi karsia kannan olemattomaksi", Niemelä sanoo. Seuraavalle tutkimussukelluskurssille voi hakeutua ottamalla yhteyttä Länsi-Uudenmaan ammatilliseen aikuiskoulutuskeskukseen, Allecoyhtiöön tai Tvärminnen eläintieteelli en aseman sukelluspäällikköön. Tulos näyttää hyvältä", Niemelä myhäilee saaren kierrettyään. Kukinnan jälkeen vanha verso kuolee, mutta juuresta kasvaneet sivuversot jatkavat kasvuaan. Rea Peltola pohjien tutkimisessa, biotooppikartoitukset sekä kalaja levätutkimukset vaativat yleensä tutkimussukeltajan työpanosta. Työssä korostetaan suunnittelua, sillä @ sukeltamiseen käytetty aika pyritään minimoimaan. Vesa Koivu Ki,jovehkan vanmuunnosten lehväpyörteitä. Kirjovehka on mämmikouran mielikasvi. Tutkija Marko Niemelä tähystää karun luodon kulottuneen heinän seasta nousevia vähiä virmajuuria ja löytää pian etsimänsä. Suurin osa meribiologisesta tutkimuksesta tehdään toki ilman sukeltajia, mutta on tilanteita, joissa sukeltajien käyttö on suositeltavaa tai välttämätöntä. Vedenalaiset koejärjestelyt muun muassa hapettomien Pari/...-ymmentä tutkimussukeltajaa opetteli viime kesänä hakemaan näytteitä ja asentamaan tutkimusvälineistöä vesistöjen pohjalle. Kadon syistä ei saatu koskaan varmuutta. Hyvässä valossa lehdet Viime keväänä ja kesänä Lohjalla Ojamon vanhassa kalkkikaivoksessa ja Hankoniemellä Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla koulutettiin tutkimussukeltajia. KUKKA IKKUNALLA Kirjovehka on kiitollinen kasvatettava Diejfenbachia-lajit eli kirjovehkat ovat kotoisin trooppisesta Amerikasta, missä ne kasvavat metsien aluskasvillisuutena. Se sietää niukkaa valoa, kuivaa huoneilmaa ja menestyy melkein minkälaisessa mullassa tahansa, eikä se kovin nopeasti pahoita mieltään, vaikka kastelu unohtuisi. Levinneisyysalue on suppea ja populaatiot pieniä. Komea perhonen on rauhoitettu. KOTIMAASTA Jari Salonen lsoapollon kanta on vahvistunut. Pimeässä paikassa kasvaessaan kirjovehka venyy, niukasti lannoitettuna ja kasteltuna kasvin lehdistä tulee pieniä. Oikeastaan kirjovehka kyllä pitäisi tasakosteasta mullasta ja kohtuullisesta lannoituksesta. Kun kadmiumin määrä luonnossa laski, · apollokanta alkoi elpyä", Niemelä kertoo. Kolme komean kokoista isoapolloa nousee siivilleen ja lepattaa eteenpäin. Yhdeksi syylliseksi arvellaan kadmiumia. lsoapollon kanta elpyy. Kovassa auringonpaahteessa lehtiin tulee ruskeita laikkuja ja alle viiden asteen lämmössä kirjovehka paleltuu. Vanha kirjovehka saattaa kasvaa metrin korkuiseksi, ja lopulta se kasvattaa muutamia kallankukkaa muistuttavia kukkatähkiä. ovat suuria ja ryhdikkäitä ja kasvavat tiheässä. Jari Salonen Tutkimussukeltajia koulutettiin SUOMEN LUONTO 10/96 55. Ensimmäinen suvun laji löydettiin Brasiliasta jo 1820, mutta kesti 1800-luvun lopulle asti, ennen kuin kirjovehkaa alettiin viljellä Euroopassa. Vaikka kanta kasvaa, apollon yllä leijuu uhkia
Sen resepti on peräisin toisen maailmansodan ajoilta, jolloin yhdysvaltalaiset kehittivät lannoitteen kyetäkseen viljelemään vihanneksia Tyynen valtameren atollien hiekassa. Eräs mahdollisuus on muoviasfaltti. Pekka Hei kuraa n voi o//aa yhteyllä myös suoraan joko faxilla (03) 335 4212 tai sähköpostilla E-mail Heikura@ s/1 f i Muovit hyödyksi Kesän mittaan parvekkeen nurkkaan on kertynyt jo useita muovisia mehukannuja ja fetapurkkeja. Muovin kierrätys on Suomessa edelleen alkutekijöissään. A-munien vapaiden kanojen munat ovat hyvä vaihtoehto kuluttajille, jotka huolehtivat kanojen hyvinvoinnista. Kuljetuksen kannalta kukkaravinteista parhaita ovat kiinteät lannoitteet. Kanat pääsevät toteuttamaan lajilleen ominaista käyttäytymistä selvästi paremmin kuin häkkikanalassa. Markku Tannu Jaakko Larmon Pirkkalan tilalla Suomusjärvellä on tuotettu vapaiden kanojen munia vuoden verran. Merja Heinonen Substralia maahantuovasta Henkel Fincosista kertoi, että lannoite valmistetaan Saksassa. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 10/96 55. Kuluttajan ei kannata ostaa vettä, vaikka nestemäiset lannoitteet ovatkin helppokäyttöisiä kiinteisiin verrattuna. Broilerin lanta jäisi hyödyntämättä ilman lannoiteteollisuutta, ja peltoja saatettaisiin lannoittaa broilerintuotantoalueilla liikaa, jolloin broilerikasvattamojen päästöt vesistöön olisivat nykyistä suuremmat. Kolmas suuri kukkaravinteiden tuottaja on Biolan, jonka kaikki kukkaravinteet ovat orgaanisia, siis luonnonlannoitteita. Ravinteet valmistetaan Suomessa. Talvisin sisäkasveja kannattaa lannoittaa huomattavasti vähemmän kuin kasvukautena. On kuitenkin mahdotonta vaatia kuluttajaa tunnistamaan pakkauksissa käytettäviä laatuja, varsinkin kun niitä ei ole aina edes merkitty pakkauksiin. Myös Kekkilä myy epäorgaanisia kukkaravinteita. Vapaat kanat vaativat hieman enemmän töitä kuin häkkikanat. Pirkkalassa on kuitenkin vältytty toistaiseksi molemmilta vitsauksilta. Muovien kierrätystä helpottaisi, jos jo kuluttaja lajittelisi erilaiset muovilaadut. Sarvilannoite ja merilevälannoite tuodaan Suomeen. Kanankakkalannoitteet valmistetaan Suomessa. Kanat täytyy esimerkiksi aluksi opettaa munimaan pesiin, tai muuten kotkottajat munivat helposti "kuopsuttelupehkuihin ". Sodan jälkeen tanskalaiset kehittivät vanhan reseptin avulla sisäkukkaravinteen. Direktiivin mukaan kanoja saa olla enintään seitsemän lattianeliöta kohden. Loput lattiasta voi olla verkkopohjaista. Muovi on hyvin kevyttä, ja sen kuljettaminen on erittäin kallista. Pirkkalassa kanapaikkoja on 3500, ja kanat ovat rauhallista ranskalaista Isa Brown -rotua. Parvikokoa kanaloissa ei ole määritelty, ja käytännössä kaikki munijat ovat yhdessä parvessa. Muutamista kierrätyspisteistä muovit joutuvat kaatopaikoille, sillä sekalaiselle jätemuoville on hyvin vaikea keksiä taloudellista hyötykäyttöä. Vapaiden kanojen olot Millaisissa oloissa elävät Amunan markkinoimien vapaiden kanojen munien munijat. Tällä hetkellä A-munan "vapaita kanoja" on noin 20 000--30 000, ja kanaloita on tuotannossa seitsemän. Lattiapintaalasta vähintään kolmannes täytyy olla purua tai muuta kuiviketta. Kanat munivat verkkopohjaisiin "pesiin", joista munat vierivät pakkauslinjalle. Ehkäpä paras kakkacoctail kukille olisi kiinteä sarvilastulannoite kukkia istutettaessa, kanankakkarakeet kasvukautena ja merilevälannoite talvisin. Myös munintapesiä täytyy olla riittävästi. Kunnissa ei ole tähän halua, sillä on laskettu, että muovin toimittaminen keräyspisteistä kaatopaikoille on selvästi halvempaa kuin maksaminen jätemuovin vastaanottajalle. Jätemuovilla voitaisiin korvata bitumin eräitä sideaineita. Ruotsissa tehtyjen kokeiden mukaan muoviasfaltti kestää tavanomaista selvästi paremmin. Larrnot ovat pitäneet onnistumisen syynä hyvin suunniteltua kanalan sisustusta ja tehokasta ilmastointia. vsk.. Kanalat ovat siis varsin suuria, eivät ehkä EUmittakaavassa, mutta suomalaisiksi kanaloiksi. Heikki Martikainen A-munista kertoo, että vapaat kanat elävät EU-direktiivien mukaisissa "vapaiden kanojen" kanaloissa. Kaikille kanoille on varattu orsi, jolle kanat pääsevät nukkumaan, ja valaistus on suunniteltu vähentämään stressiä. Talonpoikaisjärjellä tuntuu siltä, että luonnonlannoitteet ovat "ekologisempia" kuin epäorgaaniset lannoitteet, monesta syystä. Larrnoja peloteltiin taudeilla ja kannibalismilla. Biolan valmistaa kanankakka-, sarvijauheja merilevälannoitteita. Kukille lannoitetta Millä kukkia kannattaisi lannoittaa. Kakka on peräisin broilerituotannosta, ja rakeet valmistetaan suurissa "myllyissä" kuumentamalla ja puristamalla. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat /äheltää kysymyksiään ekoneuvojamme vasta//aviksi osoilleeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki. Muovisia kuluttajapakkauksia ei kierrätetä juuri lainkaan. Jätemuoviasfaltin esteenä näyttäisi kuitenkin olevan se, että jätteen tuottaja joutuu maksamaan muovin vastaanottajalle. Ovatko kanankakkauutteet ja -kokkareet parempia kuin esimerkiksi Substral. Eräitä kokeiluja jätemuovin hyödyntämiseksi on tehty, mutta tuntuu siltä, ettei kunnissa ole jätelain mukaista tahtoa raaka-aineen hyödyntämiseksi. Lannoitteen ravinteet ovat epäorgaanisia. Hyvin monissa kunnissa suunnitellaan tällä hetkellä jätemuovin polttamista sen sijaan, että pohdittaisiin muita mahdollisuuksia jätteen vähentämiseksi tai kierrättämiseksi. Mikä olisi paras luonnon kannalta. Harmittaa, kun en keksi niille uusiokäyttöä eikä niitä voi palauttaa -vai voiko. Kekkilän kukkaravinnetta on nestemäisenä ja jauheena. Suomen ruukkukasvilannoitteiden markkinoita hallitsee miltei kokonaan Substral
Heinäpöheikkö ensin kulotetaan tai niitetään, minkä jälkeen maa rikotaan äkeellä tai muulla ja sekotetaan pintakerroksiin lahoamaan. Muskelivoimin ja talikon kanssa saimme niitä muhentaa ja koota kompostoitumaan ... Katselua ja kuulostelua vain. n (ei painokelpoinen sana) näköinen. Maanviljelijöiden piti saada peltonsa hienon kivettömiksi ! Se ei jäänyt siihen, että selät nitkahdellen kyörättiin jättijärkäleitä, vaan lopulta otettiin sangot käsiin ja pedanttisella tarkkuudella nypittiin kaikki vähänkin mansikkaa suuremmat murenat. Siispä: jos raivataan pakettipeltoja, ei SUOMEN LUONTO 10/96 55. Sillä vielä kolme vuotta myöhemmin kaivoimme kynnösviilujen alle hautautuneita juolavehnälaattoja, paksuja ja painavia juurikakkuja, jotka eivät maan sisuksissa olleet hajonneet miksikään. Riitti kun pellolla kasvoi luonnonheinää ja itse ahersimme porkkanapenkkiemme ja tillitupsujemme kanssa. Pellot saisivat olla kesannolla, ja niitä vain tuon tuostakin muokattaisiin. vsk. 11. Aura Koivisto Asiantuntija-hölmöläiset Joskus olemme isännän kanssa tuumineet, että voisimme olla hyviä maallemuuttajien konsultteja. Kasvimaata piti kuitenkin olla paljon. Sen sijaan niillä aloilla, jotka oli jätetty kesannolle, ja jotka toimekas isäntä oli tuon tuostakin äestänyt, ei juolavehnä kasvanut enää lainkaan. Emme ole päässeet toteuttamaan kaikkia leimahtavia ideoitamme taloremonttien ja uudisrakentamisen parissa. Niin että koko kesän kitkin ja kitkin ja kitkin, kunnes sain paikakseni vihreän juolavehnäturkin seassa riutuneita pikkurilliporkkanoita; ja syksyllä ohimosuonet pullistellen kuokin juolavehnä-juurilaattojen uumeniin piiloutuneita peukaloisperunoita. Ja oikeastaan raivuutyöt kannattaa aloittaa vasta keväällä. Niin minä ihailin, vaikka olisi pitänyt kauhistua ja yrittää estää isännän ahkerointi vaikka sitten traktoriin kahliutumalla. Ja niin edelleen. Aloittelijan suuressa innossa ja ennen kaikkea typeryydessä olemme tehneet niin paljon munauksia, että voisimme opastaa muita: älkää tehkö niin kuin me olemme tehneet! S eitsemän vuotta sitten meistä, entisistä vuokratorppareista, tuli oikeita maanomistajia seitsemän hehtaarin voimin. Voi tosin hölmöillä ilmankin traktoria. Mitä järjettömyyksiä olisikaan ehtinyt tapahtua! Ainakin tilamme olisi ollut jatkuvassa kaaoksessa milloin rakennus-, milloin purkutyömaiden vuoksi. Oikeastaan suurimman turmion tuottaja oli se pieni turkoosinsininen traktori , joka suorastaan kepulaisessa hengessä hankkittiin. Aluksi oli riekuttava pelloilla rehottavan pajuviidakon kimpussa, mutta sitten! Sitten isäntä pääsi elämänsä ensimmäistä kertaa kyntämään! Minä, pienviljelijän emäntä, seisoin pellon laidalla ja ihailin tätä ylevää näkyä: kuinka mies syksyisessä aamussa ajaa jurnutti turkoosinsinisellä traktorillaan, ja kuinka auran terä jätti jälkeensä mustanruskean kynnösviilun vanan ... Yhteenvedoksi sanonpahan tämän: jos muutatte maalle ryhtyäksenne oikeiksi maanviljelijöiksi tai vaikkapa pikku torppareiksi tai miksi tahansa, suosittelen ensi alkuun mitääntekemätöntä vaeltelua ympäri tiluksia sekä pitkällisiä ja hartaita istuntoja mökin portailla. Jos tänä päivänä aloittaisimme viljelyt uudestaan, tietäisimme ainakin yhden asian: ensimmäisenä keväänä emme aloittaisi. Saarijärven Paavot karanteeniin vähintään vuodeksi. Kaiken alkuinnostuksessa suoritetun mylläyksen jälkeen paikkaustöitä on riittänyt: vielä viime kesänä isäntä lapioi ja tasoitteli noita seitsemän vuotta sitten synnytettyjä multakekoja ja kuoppia, ja puuhaa taisi jäädä vielä seuraavallekin kesälle. Tunsimme itsemme mahtaviksi: ei enää mitään pikku kasvimaita mitättömine porkkanariveineen ja tillitupsuineen, nyt peltoja raivaamaan, maanviljelijöiksi, alkutuotantoon! Heti ensimmäisenä päivänä isäntä marssi rautakauppaan ja osti vanhanajan traktorin. Ei siksi, että olisimme uusmaatiaisina erityisen ansiokkaita tai pätevöityneitä, vaan oikeastaan juuri päinvastaisesta syystä. Joten erään kesän ohjelmaan kuului tuon valtaisan kiviröykkiön purkaminen sekä kivien kyörääminen toisten päähänpistojemme tuottamien kuoppien tukkeiksi. Lopputulos oli se, että kun kivien jättämät kuopat tasoitettiin, ruokamulta suorastaan vajosi maan alle. Tästä yhtenä esimerkkinä kiviurakkamme. Ei vain siksi, että moinen härveli on epäekologinen saastuttaja, vaan koska sillä ehti niin nopeasti toteuttaa typerimmätkin päähänpistonsa. Ei ole ollut työttömyyttä! Siitä vain kiitämme onneamme, että olemme olleet vähävaraisia. Mutta mehän aloitimme keväällä jo viljelyt! Tosin alun suunnitelmia suppeammin. aloiteta kyntämällä. Risto Sauso Aura Koivisto antaa ilmaista, kokemukseen perustuvaa konsulttiapua maallemuuttajille. Kaiken lisäksi isäntä keksi rakentaa näistä pellolta kerätyistä kivistä pihallemme uljaan monumentin, varsinaisen megaliitin, jota hän kohta alkoi tuijottaa yhä synkkenevin katsein: megaliitista kun tuli niin ..
Y mpäristökomissaa12 Ritva Kupari Vallaton YITIJ Heidi Hautala, Vihreä liitto/vihreät (V), äänestänyt EU-jäsenyyden puolesta, haluaa lisätä EU-parlamentin valtaa. Hyvää parlamentissa: päätös puolustaa uusienjäsenmaiden korkeampia ympäristönormeja. Kottaraisia ammutaan ainakin Ranskassa ruuaksi. Monille Suomeen muuttaville linnuille kohtalokasta, kuukautta pidempää metsästysaikaa kannattivat Timo Järvilahti ja Seppo Pelttari ( ELDR) sekä Pirjo Rusanen ja Kyösti Toivonen (PPE); Mirja Ryynänen (ELDR) äänesti tyhjää; Olli Rehn ja Paavo Väyrynen (ELDR) olivat poissa. Huonoa: parlamentti päätti tukea tupakanviljelyä. SUOMEN LUONTO 10/96 55. Ympäristölait ovat useimmiten minimidirektiivejä: jäsenmaalla voi olla niitä tiukempia omia säädöksiä, jotka eivät kuitenkaan saa olla kaupan vapauden esteenä. Näin kävi esimerkiksi geeniteknisten keksintöjen patentoinnille, josta tehtyä esitystä parlamentti ei hyväksynyt sovittelunkaan jälkeen; uusi esitys on tulossa käsittelyyn. Europarlamentin vihreään ryhmään kuuluvan Heidi Hautalan mielestä ympäristövaliokunta sanoo sanansa yllättävän usein "koviinkin kysymyksiin". Yhteispäätösmenettelyä sovelletaan muun muassa sisämarkkinoiden yhdenmukaistamiseksi säädettäviin maksimidirektiiveihin : jäsenvaltiolla ei saa olla sitä tiukempia lakeja. Ympäritöjärjestöjen mielestä tärkeää on kuitenkin säilyttää jäsenvaltioiden oikeus omiin tiukempiin ympäristösäädöksiin. Mutta, "se on vaikea projekti ja kestää kauan." Konservatiivien parlamenttiryhmässä toimiva kokoomuslainen Riitta Jouppila näkee ympäristöasioiden painoarvon korkeana kautta linjan; ne korostuvat myös teknologiavaliokunnassa, jossa hän on mukana. Myös vaarallisten jätteiden vientikielto kierrätystä varten OECD-maiden ulkopuolelle saatiin aikaan parlamentin tahdosta. Valiokuntia on kaikkiaan 20. Parlamentti ja monet ympäristöjärjestöt vetoavat meneillään olevaan hallituksen väliseen kokoukseen (HVK) yhteispäätösmenettelyn ulottamiseksi kaikkiin unionin ympäristökysymyksiin. Pitäisikö sen valtaa kasvattaa. Sosiaalidemokraatti ja parlamentin sosialistiryhmän jäsen Myller pitää ympäristöasioita tärkeänä ja yhä korostuvana osana EU:n sisämarkkinapolitiikassa; vapaa kilpailu vaatii ympäristönormien harmonisointia. Se hyväksyy talousarvion, ja sitä on vähintäänkin kuultava lakiesityksistä, jotka voivat syntyä yli 20 monimutkaisella ja sekavalla tavalla. Riitta Jouppila, Kokoomus/ konservatiiviryhmä (PPE), äänestänyt EU-jäsenyyden puolesta, haluaa pitää EUparlamentin vallan ennallaan ( mutta kannattaa yhteispäätösmenettelyä ympäristöasioissa). " Ympäristövaliokunta on kolmen tärkeimmän valiokunnan joukossa, mielestäni ulkoasiainja budjettivaliokunnan ohella", Riitta Myller arvioi. Suomalaisedustajat ja eurovaaliehdokkaat Heidi Hautala, Riitta Jouppila, Riitta Myller ja Mirja Ryynänen toimivat europarlamentin ympäristövaliokunnan, virallisesti ympäristö-, terveysja kuluttajansuojavaliokunnan, varaJasenma. Parlamentissa keskustellaan, kysellään, tehdään päätöslauselmia julkisesti. voi ongelmien kärjistymisen myötä sivuuttaa ympäristöpolitiikkaa. Ratkaisevassa äänestyksessä voittaneen, tammikuun lopussa päättyvän metsästysajan puolesta äänestivät Elisabeth Rehn (ELDR), Marjatta Stenius-Kaukonen (GUE/NGL), Riitta Jouppila ja Ritva Laurila (PPE), Riitta Myller, Ulpu Iivari, Saara-Maria Paakkinen ja Mikko Rönnholm ( PSE) sekä Heidi Hautala (V). EU:n omaksitunnoksi kutsuttu europarlamentti ei ole varsinainen päätöksentekoelin. Europarlamentti maanittelee, läksyttää, kannustaa ja painostaa eurolakeja valmistelevaa komissiota ja niistä päättävää ministerineuvostoa. Huonoa: päätös yleiseurooppalaisesta TEN-liikenneverkosta. Liberaaliryhmän jäsen, keskustalainen Mirja Ryynänen on kriittinen: " Periaatteellisella tasolla painoarvo on hyvä, mutta käytännössä tulokset ovat suhteellisen vaatimattomia." Europarlamenttiin pyrkivä Vasemmistoliiton kansanedustaja, muun muassa edusEuroparlamenttiryhmien rivit hajoavat monissa äänestyksissä, niin myös äänestettäessä maaliskuussa lintujen kevätmetsästyskauden pidentämisestä. Niihin parlamentti voi esittää yhteistoimintamenettelyssä muutoksia kaksi kertaa. Hautalan mielestä taloudellista hyvinvointia korostava rakennelmakaan ei Riitta Myller, SDP/ sosialisti1yhmä (PSE), äänestänyt EUjäsenyyden puolesta, haluaa lisätä EU-parlamentin valtaa. vsk.. Eniten päätösvaltaa parlamentilla on yhteispäätösmenettelyssä: parlamentti voi hylätä komission ehdotuksen, ja ehdotuksesta luovutaan. Mikä on ympäristöpolitiikan painoarvo. Ainakin ympäristöasioissa se on tehnyt hyviä päätöksiä, mutta onko niillä vaikutusta. Hyvää parlamentissa: päätös puolustaa uusien jäsenmaiden korkeampia ympäristönormeja. Hyvää parlamentissa: biosididirektiivi eli terveydelle haitallisten torjunta-aineiden kieltäminen. ri Ritt Bjerregaard totesi , ettei hän olisi pystynyt kääntämään komission päätä ilman parlamentin tukea. Huonoa: Itä-Euroopan ydinvoimaloiden huoltoon tai lopettamiseen ei ole riittävästi satsattu
Kaikki muut tavoitteet, muun muassa ympäristönsuojelu, demokratia, tasa-arvo ja globaali oikeudenmukaisuus ovat toissijaisia." Kuuluuko edustajan ääni. Ympäristöongelmat saavat vaihtelevasti huomiota, mutta harvassa vaaliohjelmassa ne jätetään kokonaan mainitsematta. Parasta ovat yhteydet kansalaisjärjestöihin; järjestöt löytävät kanavansa parlamentin kautta", Heidi Hautala arvioi optimistisesti. Huonoa: päätös yleiseurooppalaisesta TEN-liikenneverkosta. "EU :n päätavoitteet ovat aineellinen kasvu ja Länsi-Euroopan poliittisen voiman lisääminen. Seppänen hankkisi lisäksi rahaa lähialueiden riskien minimointiin. 13. jallisilla kysymyksillään komissiolle. Vaihtoehto EU:lle -liikkeen parlamenttiehdokas, luonnonsuojeluja kehitysmaa-aktivisti, filosofi Thomas Wallgren pitää EU:ta jopa mantereemme suurimpana ympäristöongelmana, vaikka näkeekin järjestön luonnonsuojelupolitiikassa joitakin hyviä puolia. "Jokainen vaikuttaa myös puolueryhmien yli", Mirja Ryynänen vakuuttaa. Parlamentin työskentely on avointa, ja siellä voidaan keskustella muuten suljettujen ovien takana setvittävistä kysymyksistä. koska oman maan kansalaismielipidettä kunnioitetaan", Riitta Myller summaa. Hyvää parlamentissa: biotekniikassa ja geenien manipulointiasiassa parlamentti on ollut elämän puolella. "Ajan henkilökohtaista linjaa, joka on melkein sama kuin Kokoomuksen linja; metsiensuojelulait ovat minulle olleet vähän vaikea paikka", Riitta Jouppila tunnustaa. iristövahti. Edustaja voi nostaa asioita esille poliittisen ryhmänsä tai valiokunnan kautta, mutta myös omilla suu llisilla ja kirThomas Wallgren, Vaihtoehto EU:lle/ Kansakuntien Eurooppa (EDN), äänestänyt EU-jäsenyyttä vastaan, haluaisi vähentää EU-parlamentin valtaa. "Se on raakaa markkinavoimien valtaa, jonka moraalinen arvoperusta on ketun vapaus kanatarhassa ja joka antaa laillisen perustan kertakäyttöelämänmuodollemme", Seppänen jyräyttää. kunnan ympäristövaliokuntaa johtanut Esko Seppänen huomauttaa, ettei EU ole mikään ympäristöprojekti , pikemminkin päinvastoin. Hiilidioksidivero jumissa Wallgren ja Seppänen haluaisivat edistää europarlamentissa globaaleja asioita, joihin tarvitaan maiden yhteistyötä. Hyvää parlamentissa: Itämeren alueen ympäristöhankkeille saatu tukea. Edustajat eivät ole kokeneet joutuneensa vakaviin ristiriitatilanteisiin ympäristökysymyksissä europarlamenttiryhmänsä linjan kanssa. Huonoa: hiilidioksidivero puuttuu yhä. Ja jos ristiriita tulee, oma vakaumus voittaa. Thomas Wallgren uskoo, että parlamenttiryhmien merkitys on suuri pelkästään käsiteltävien asioiden paljouden takia. Europarlamentissa ei ole hallitus vastaan oppositio -asetelmaa, ja siksi edustajat kokevat työskentelyn siellä helpommaksi ja yhteistyöhakuisemmaksi kuin eduskunnassa. Esko Seppänen haluaisi parlamentissa muodostaa ja ylläpitää erilaisia verkostoja antamatta puoluesidonnaisuudelle mitään merkitystä. "Yksittäisellä edustajalla on rajaton vaikutuskenttä. Wallgren torjuisi tai supistaisi yleiseurooppalaista liikenneverkkohanketta (TEN), vahvistaisi varovaisuuspolitiikkaa geenitekniikassa sekä toimisi muun muassa sen puolesta, että jäsenmaat saisivat soveltaa miniminormeja tiukempaa kansallista ympäristölainsäädäntöä. "Suurimmalla ryhmällä ei olisi merkitystä, ellei pyrittäisi saamaan yhteisiä päätöksiä. Esko Seppänen, Vasemmistoliittol yhtynyt vasemmistopohjoismaiden vihreä vasemmisto (GUE-NGL), äänestänyt EU-jäsenyyttä vastaan, haluaa pitää EU-parlamentin vallan ennallaan, paitsi ympäristökysymyksissä haluaisi sitä lisää. Hyvää parlamentissa: onnistunut jarruttamaan geenitekniikan käyttöönottoa. Joitakin hyvin tuntemiaan asioita voi edistää yksittäisenä edustajanaki n. Eteläisen Euroopan edustajat eivät uskalla ajaa kaikkea sitä mitä pohjoisesta esitetään, Puolueet ja ryhmät kampanjoivat edustajiaan Euroopan parlamenttiin korostamalla talous-, työllisyysja turvallisuuskysymyksiä. Mirja Ryynänen, Keskusta/ liberaaliryhmä ( ELDR), äänestänyt EU-jäsenyyden puolesta, haluaa pitää EU-parlamentin vallan ennallaan (mutta kannattaa yhteispäätösmenettelyä)
Perukassa elää meriuposkuoriaisen ainoa tunnettu elinvoimainen esiintymä maailmassa. "Siinä kuntien politiikka on ihan ratkaisevaa. Parlamentti toivoo, että HVK:ssa vahvistetaan niin sanottua ympäristötakuuta eli mahdollisuutta soveltaa tiukempia kansallisia määräyksiä, jos niitä perustellaan ympäristönsuojeluun liittyvillä syillä. Kuntaliiton ympäristösihteerin Maija Hakasen mukaan palaute yhteislautakunnista on ollut myönteistä, jos se on lisännyt yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä. Osa kunnistahan on omaksunut bisnesajattelun, jossa kunta toimii ostoja myyntiliikkeenä: kunnalla ei ole muita tavoitteita kuin haalia alueelleen liike-elämää ja työpaikkoja, ja näiden saamiseksi kaikki keinot ovat luvallisia." Joutsamon mukaan kuntatasolla pitäisi puuttua myös vesistöjen hajakuormitukseen määräämällä esimerkiksi suojavyöhykkeitä viljelyksille ja säilyttämällä ravinteita sitovia kosteikkoja. Alueella on nyt satakunta asukasta. Suojakaistoihin velvoittaa myös EU:n ympäristötuki , mutta se on tilakohtaista. Esimerkiksi liikenteen määrään vaikuttaa, miten joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä kehitetään. Espoonlahden perukka kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan, ja vielä pienempi perukka Kirkkonummen ja Espoon rajalla on menossa mukaan Natura 2000 -kohteeksi. VR ja Tielaitos ovat tärkeitä joissakin kohteissa, mutta suuri liikenne pyörii kuntien kaduilla ja teillä. Parlamentti otti heinäkuussa kantaa uusien jäsenmaiden yhteisön lakeja tiukempien ympäristösäädösten puolesta. Natura 2000 on Euroopan unionin luonnoltaan arvokkaiden alueiden verkosto, johon myös Suomen on valittava omat kohteensa. Helsingin yliopiston Eläintieteen laitoksen lausunnon mukaan veneily kapealla Espoonlahdella haittaa lintuja jo nyt. Tiukemmat kansalliset ympäri stöns uojel umääräyksethän tulkitaan nyt helposti yhteisössä vapaan kaupan ja kilpailun esteeksi. 1990-luvun alussa kuntien ympäristölautakuntien määrä väheni rajusti, kun kunnat yhdistelivät lautakuntien tehtäviä. Sekä Hakasen että Joutsamon mielestä suuri ongelma on, jos yhteislautakuntien myötä ympäristöasiantuntijalta menee esittelyoikeus omaan asiaansa. Ympäristöasiat on usein sälytetty esimerkiksi rakennuslautakunnalle, jolla on muita niiden kanssa ristiriitaisia tehtäviä. Parlamentti on huolestunut siitä, että tarkistusprosessissa ei ole tapahtunut mitään konkreettista. " Kyllä ympäristöhallinnon kehittäminen on selkeä vaaliteema, jos kunnat haluavat profiloitua ympäristöasioissa. Maan omistaa pääasiassa EKE-yhtiöt, joka osti maat 1980-luvun lopulla Hakalta. Tärkeä ympäristöteema vaaleissa on myös liikenne sekä maankäytön että ilmansuojelun kannalta. Kunta myös järjestää edellytykset, joilla asukkaat voivat toteuttaa kestävää kehitystä. vsk.. Kaikki neljä euroedustajaa haluaisivat vuosia jumissa olleen hiilidioksidiveron säätämistä. Toiveet ja paineet määräenemmistöpäätösten soveltamisesta myös kaikkiin ympäristöasoihin on heitetty parlamentista ja ympäristöjärjestöiltä HVK:lle. Seutukaavassa tämä Espoonlahden länsirannalla oleva noin 300 hehtaarin laajuinen alue on lähinnä maaja metsätalousaluetta. 1980-luvulla kuntiin saatiin parissa vuodessa yhteensä noin 400 ympäristönsuojelun asiantuntijaa. Itävalta, Ruotsi ja Suomi saivat jäsenyysneuvotteluissa oikeuden soveltaa omia, tiukempia torjunta-aineiden ja kemikaalien käyttörajojaan neljän vuoden siirtymäaikana. Esimerkiksi kalankasvatuslaitosten sijoittaminen on pitkälle kuntien päätettävissä. Sen jälkeen lisää väkeä ei juuri ole palkattu. 1980-luvulla Kirkkonummen kunta vastusti alueen kaavoitoksilta tehokasta puhdistustekniikkaa, koska pelätään, että laitos ja työpaikat menevät muualle. Metsän lisäksi alueella on viljeltyä peltolaaksoa sekä alavaa rantaniittyä. Joutsamon mukaan kunnat saattavat arastella vaatia laiKirkkonummi kaavoittaa uutta asuinaluetta metsään Kirkkonummella kunnallisvaalien ympäristöpoliittinen kuuma aihe on parhaillaan käynnissä oleva Sundsbergin alueen yleiskaavoitus. Esimerkiksi Espoon Kivenlahti jää vain neljän kilometrin päähän. Sen toteutumiseksi ministerineuvostossa pitäisi voida tehdä verotusasioista päätöksiä määräenemmistöllä nykyisen konsensusperiaatteen sijaan. Kun Kuntaliitto tutki nykyistusta, mutta 1990-luvulla asenne valtuustossa on muuttunut. Vuoden 1998 määräaika on lähellä, ja päätöksenteko unionissa on hidasta. Miten käy tiukempien poikkeusnormien. Sundsbergiin ollaan nyt kaavoittamassa 5000-6000 asukkaan asuntoaluetta. Miten joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytykset kunnissa järjestetään, siitä riippuu hirveän paljon, mikä liikenteen ympäristövaikutus on." Agenda 21 palauttaa demokratian. Suomen I uonnonsuojel ui i i ton pääsihteerin Esko Joutsamon mielestä kunnat taas ovat jakautuneet kahtia: niihin, joissa ympäristöasioiden hoito pääsi vauhtiin jo 1980-luvun lopulla ja niihin, joissa ympäristöasiat on jätetty huomiotta. Sundsbergin alue on viimeinen Kehä kolmosen sisäpuolinen laaja metsäalue. Espoonlahti on tärkeä linnuille sekä pesimäalueena että muutonaikaisena levähdysja ruokailupaikkana. Heidi Hautalan ja vihreän ryhmän ensimmäisenä esille nostama asia johti monen ryhmän suullisiin kysymyksiin ja yksimieliseen päätöslauselmaan. Patistaessaan komissiota toimintaan tavoitteen puolesta parlamentti samalla varautui siihen, ettei yhteisön määräyksiä ehkä tarkistetakaan. Sundsbergin metsässä käyvät marjastamassa ja virkistäytymässä vuosittain tuhannet pääkaupunkiseudun asukkaat. Näin on tapahtunut puolessa sadassa kunnassa. D 14 Salla Tynys Kunnat jakautuvat kahtia ympäristöasioissa Kunnalla on valtaa kaavoituksessa ohjata kehitystä siten kuin valtuutetut haluavat. Myös nykyisiä euroedustajia hiertävät maailmanlaajuiset ongelmat: vesien saastuminen ja ilmaston lämpeneminen vaatisivat loppuakseen päästörajoja ja energiaveroja. SUOMEN LUONTO 10/96 55. Joutsamo on huolissaan kuntien ympäristöhallinnon puutteista, sillä esimerkiksi tulossa oleva uusi luonnonsuojelulaki ja sen yhteydessä valmisteltava rakennuslain muutos vaativat kunnilta vankkaa ympäristöasiantuntemusta. Joutsamon mukaan kunnille jää suunnaton vastuu rantojen yleiskaavoituksesta sekä rakentamattomien rantojen säilymisestä. Samalla unioni sitoutui tarkistamaan omaa lainsäädäntöään na1ssa as101ssa tavoitteena EU:n ympäristönormien kohottaminen uusien jäsenmaiden tasolle
Yli puolet kunnan 2500 asukkaasta allekirjoitti adressin. Turvetuotannossa tai siihen valmisteltavana kunnassa on yli 2500 hehtaaria soita eli lähes kaikki soidensuojeluohjelman ulkopuoliset suurimmat suot. Samaan aikaan partiolaiset keräsivät lähes sadan kunnan koululaisen nimet adressiin soranottolupaa vastaan. Kuivaniemellä on runsaasti soita, ja nykyisin suurin ympäristöongelma on soiden hupeneminen turvetuotantoon. On puhuttu, että tästä tulisi uusi Westend." D Ympäristöministeriön epävirallisen työryhmän 1984 tekemassa raportissa suositeltiin Sundsbergin alueen sijasta rakentamaan nykyisiin taajamiin. Suuri turvetuottaja on KuivaTurve Oy, jonka toimitusjohtajana viime kevääseen saakka toimi Kuivaniemen kunnanjohtaja. Se toimitettiin kunnanvaltuustoon, joka pyörsi aikaisemman päätöksensä. " Yhdistyksemme ei tiennyt asiasta mitään, ennen kuin koululta kuultiin. Sundetin suulle, valtakunnalliselle lintujen suojelualueelle, on kaavaluonnoksessa sijoitettu pienvenesatama. "Esimerkiksi Särkiahonkankaan maa-aineslupa ei ollut edes tarpeellinen, koska lähettyvillä oli jo vaikka kuinka paljon myönnettyjä lupia. Uudenmaan luonnonsuojelupiirin puheenjohtajan ja vihreiden kunnallisvaaliehdokkaan Pekka Poutasen mielestä ei ole mitään järkeä rakentaa Sundsbergin alueelle, koska Kirkkonummella olisi riittävästi ~!laa rakentaa jo oleviin taajam11n. Valtuusto oli niin ällikällä, ettei tajunnut pistää hanttiin", kertoo PohjoisPohjanmaan luonnonsuojelupiirin sekä Kui vaniemen Luonnon puheenjohtaja Mauri Huhtala. Viime syksynä kunnanhalliMauri Huhtala Kuivaniemen Turkkisuolla on 300 hehtaarin turvetuotantoalue. Päätöksistä tulee sitten aikanaan tiedotus kunnan ilmoitustaululle. Kun kaava valmistuu, se menee ensin Kirkkonummen kunnanvaltuuston ja edelleen valtion viranomaisten vahvistettavaksi. Poutasen mukaan Sundsbergin rakentamisen puoltajat kuvittelevat, että alueen rakentaminen olisi iso taloudellinen piristysruiske, joka toisi lisää verotuloja. Tietysti tehtiin valitus ympäristökeskukselle, jolle suunnitelma meni vahvistettavaksi", Huhtala kertoo. tus myönsi soranottoluvan kauniille Särkiahonkankaan harjulle, jota lähellä on 30 oppilaan ala-aste. Se riittää." Kuivaniemen kunnan ympäristöasiantuntemuksesta vastaa maataloussihteeri, joka hoitaa Pekka Poutanen ympäristöasioita muiden töidensä ohessa. Huhtalan mukaan Kuivaniemellä kaikki välttämätön tehdään vasta, kun on ihan pakko. Tuota pikaa julkistettiin suunnitelma, joka oli tuomassa jokeen seitsemästä kymmeneen voimalaa. Samaan aikaan on saata15. Yleinen linja kunnassa on, että jos joku virasto esittää jotakin taloudellista toimintaa, sitä pyritään ympäristöstä välittämättä puoltamaan." D va läpi myös uusi seutukaava, sillä yleiskaava ei voi olla ristiriidassa seutukaavan kanssa. Asiasta syntyi kuitenkin paikallinen häly, ja lopulta Tielaitos ympäristövuotensa kunniaksi perui hankkeen ." "Tässä yhteydessä ehdotimme kunnanjohtajalle, että yhdistys mielellään antaisi lausuntoja ympäristöasioista, mutta kunnanjohtajan mielestä tuntui hyvin riittävän, että asiat käsitellään lain määräysten mukaisesti ja järjestyksessä. Kannattajat näkevät, että tämä olisi sellainen uusi upea alue. Palveluiden saatavuus alueella perustuisi kaavasuunnittelua varten tehdyn ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan auton käyttöön. "Kuivaniemellä välttämätön tehdään kun on ihan pakko" Pohjois-Pohjanmaan Kuivaniemen kunnassa ensimmäinen ympäristökonflikti syntyi 1970luvun lopussa, kun kuntaa haikova Kuivajoki aiottiin valjastaa. Espoonlahden perukka kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja uloin perukka on ehdolla Natura 2000 -kohteeksi. Jupakka synnytti 1980 luonnonsuojeluyhdistyksen, joka ensi töikseen keräsi adressin voimaloita vastaan. Vaikka kyseessä on köyhä ja pieni kunta, kaikki ei ole aina rahastakaan kiinni. vsk. Myöhemmin Kuivajoki suojeltiin koskiensuojelulailla. Kunnassa on turvetuotannossa lähes kaikki suojelemattomat suurimmat suot. "Mutta tämä automatiikkahan ei pelaa enää ollenkaan, koska palvelutkin on järjestettävä. "Adressi luovutettiin kunnanjohdolle, joka tietysti valitteli tilannetta: päätös on jo ehditty tehdä, ei voi mitään. "Asia tuotiin valmistelematta valtuustoon, jolta pyydettiin valtuuksia hankkeen eteenpäin viemiseksi. Sundsbergin rakentaminen voi uhata suojelutavoitteita. 20 metrin päähän seutukaavassa suojellun Sundetin kosteikon molemmille puolille. Kaavaluonnos toisi asuntoja SUOMEN LUONTO 10/96 55
Hakasen mukaan demokratiaa ja kansalaisten osallistumista paikalliseen päätöksentekoon voitaisiin lisätä paikalli silla kestävän kehityksen ohjelmilla, Agenda 21 :illä, joiden laatimiseen Suomenkin kunnat ovat moraalisesti sitoutuneita Rion sopimuksen kautta. Hakasen mielestä Agenda 2 1 voi hyvi n olla kunnallis"Puhe on ollut noin sadasta työpaikasta. Hakasen mukaan ohjelmia laadi ttaessa on aina otettu esille toheessa, kun kunta otti kielteisen kannan, se oli automaattisesti ulkona. Ajamme sitä, että kun kuntalaiset saavat sanoa mielipiteensä, valtuuston pitää tehdä jonkinlainen periaatepäätös. Ja mitä laitos veisi, kun koko Keski-Suomi satsaa luontomatkailuun ja puhtaaseen elintarviketuotantoon?" Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan ydinjätteiden loppusijoituspaikan pitää olla selvillä vuonna 2000. Äänekosken päättäjät ovat vedonneet siihen, että ydinjätteensijoituslaitos menee rajan taakse ja sitten ei saada mitään hyötyä koko hankkeesta." della isojakin asioita: esimerkiksi liikenne, työllisyys sekä yhteiskuntarakenne. Vihreillä on Aänekoskella kymmenisen ehdokasta, jotka kaikki vastustavat ydi njätteiden hautaamista Kivettyy n. ten valtuutettujen suhtautumista luottamustoimiinsa, saatiin huolestuttavia tuloksia: mitä pienempi kunta, sitä vähemmän valtuutetut halusivat uudestaan ehdokkaaksi. Äänekosken Kivetty on yksi kolmesta ydinjätteiden loppusijoitukseen ehdolla olevasta paikasta_. Kuntaliitto on patistanut kunti a laatimaan omia kestävän kehityksen ohjelmia muun muassa järjestämällä koulutusta ja kehottamalla pieniä kuntia liittoutumaan naapurikuntien kanssa. Maakuntien liitot ovat kuntien yhteenliittymiä, joilla on valtaa muun muassa seutukaavoituksessa sekä EU-tukien jaossa. Toisaalta työ on aloitettu lähes kaikissa suurimmissa kaupungeissa, joten puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa jo laaditaan kestävän kehityksen ohjelmaa. "Tärkeä kysymys on myös, miten se järjestetään: millä tavalla kuntalaiset ja järjestöt pääsevät mukaan. " Niissä kunnissa ympäristöasiat eivät valitettavasti taida olla kovin pinnalla''-, Hakanen toteaa. " Kuntien ympäristönsuojeluhallinto on erittäin työll istetty pelkästään viranomaistehtävillä. Nykyisessä valtuustossa vihreillä ei ole paikkoja. Aloitteessa ehdotetaan, että valtio maksaisi tukea yhden markan asukasta kohti jokaiselle kunnalle, joka itse varaa saman yhden markan asukasta kohti paikallisen Agenda 2 1 -ohjelman toteuttamiseen ja laatimiseen. Kun nanvaltuustojen paikkojen perusteella jaetaan myös maakuntien liittojen paikat puolueiden kesken. vsk.. Samoihin aikoihin liitettiin Aänekoskeen Konginkankaan kunta, jossa Kivetyn kallioalue sijaitsee. Mutta minä ainakin uskon, että jos Äänekoskella on ydinjätemyönteinen valtuusto vuonna 2000, asiat saatetaan pistää rullaamaan ja yllätetään äänekoskelaiset." "Vaadimme kansanäänestystä ydinjätteistä välittömästi. Silloin voidaan suunnitella pidemmälle, mitä kunnassa tapahtuu." Ki vetty-liike on kerännyt kansanäänestysaloitteeseensa yli tuhat nimeä. Hakasen mukaan ohjelmien laatimista jarruttaa eni ten resurssipula. Äänekoski on lähes 14 000 asukkaan kaupunki KeskiSuomen läänissä. Samaan joukkoon kuului vat päihdehuolto, kotisairaanhoito, nuori sotoimi ja teiden sekä katujen hoito. Näin voitaisiin koota enimmillään jopa kymmenen miljoonaa markkaa vuodessa, ja palkata 40-50 paikallista Agenda 21 -työntekijää. Joutsamon mielestä paikallisagendoista ei kuitenkaan ole "pelastajiksi" kaikissa 16 Hannu Huuskonen Äänekosken Kivetty on ehdolla ydinjätteiden loppusijoituspaikaksi. Konginkankaalla kunnanjohto oli aikoinaan sitä mieltä, että me ollaan niin köyhiä, että me otettaisiin mitä tahansa." "Peikkona on myös rajanaapuri Kannonkoski ; sama kallioalue ulottuu sinne asti . Ohjelmaa on alkanut laatia vasta 77 Suomen 455 kunnasta. Kunnanhallitus tai kunnanvaltuusto ei Tuikan mukaan ole ottanut mitään virallista kantaa ydinjätteiden sijoittamiseen. D vaaliteema: miten ehdokas suhtautuu siihen, että kunta laatii tällaisen kestävän kehityksen ohjelman. Ongelma on aika kova, jos kunnassa on yksi ympäristönsuojelusihteeri, jonka pitäisi revetä tähän kaikkeen." Lisäksi noin sadasta kunnasta puuttuu kokonaan ympäristönsuojelun asiantuntemus. "Kunnanvaltuusto voi sanoa tahtonsa. Koko työn ideahan on osallistuminen ja kuntalaisten kuuleminen." Kunnat ovat taloudellisesti tiukilla, mutta Kuntaliiton tutki muksessa luonnonsuojelu ja ympäristöpolitiikka olivat niitä harvoja kohteita, joihin luottamushenkilöt ja viranhaltijat halusivat panostaa nykyistä enemmän. Ensin tutkimusta tekevä Posiva ilmoittaa Säteilyturvakeskukselle ja valtioneuvostolle, mikä olisi sopivin paikka. Siinä vaikunnissa, koska ohjelmi•a ovat alkaneet laatia vain ne kunnat, joissa ympäristöhallinto muutenkin on paremmall a tolalla. Ydinvoiman kannattajat ovat ottaneet sellaisen asenteen, että eihän se seuraava valtuusto asiaa päätä. D SUOMEN LUONTO 10/96 55. Ki vetty-liike sai alkunsa neljä vuotta sitten, kun Teollisuuden Voima karsi sijoituspaikkakisassa jatkoon pä~sijät tai joutujat eli Aänekosken, Kuhmon ja Eurajm:n. Päättäjät täällä katsovat, että kii nteistöveroa tulisi enimmillään _yhdeksän miljoonaa, mikä Aänekoskella tarkoittaisi kuutta miljoonaa, koska valtionosuudet vähenisivät vastaavasti. Kuva Kumpuvuoren porausalueelta. Lisäksi pari Ki vetty-liikkeen aktivistia osallistunee vaaleihin sosiaalidemokraattien ja Keskustan listoilla. Se ilmaisi halukkuutensa olla mukana. "Alunperin oli sata paikkaa, joista lähdettiin karsi maan, ja nyt on enää kolme. Tutkijat arvelivat valtuutettujen turhautuvan siihen, että etenkin pienissä kunnissa valta on harvojen käsissä. "Tulokset ovat aina olleet erinomaisia: on nähty, mikä merkitys kestävän kehityksen ohjelmalla voi olla kunnan kokonaiskehittämisessä." Kuntaliitto on yhdessä ympäristöjärjestöjen kanssa tehnyt ympäristöministeriölle aloitteen, että valtio tuki si kuntien Agenda 21 -työtä. Sitten valtioneuvosto kysyy kunnan mielipiteen. Pienimmät kunnat voisivat palkata työntekijän yhdessä naapurikuntien kanssa. Äänekoskella ydinjätevaalit Ki vetyn puolesta ydinjätteitä vastaan -liikkeen aktivisti ja vihreiden kunnallisvaaliehdokas Kimmo Tuikka uskoo, että äänekoskelaiset äänestävät ydinjätteistä. Me olemme taas kyselleet, että onko vuonna 2020 enää mitään kiinteistöveroa
Tiheimmin asuttuja alueita on Päijät-Häme, mutta tikkoja on myös Keski-Suomessa, EteläKarjalassa ja Pirkanmaalla. Tikat kärsivät nälästä Valkoselkätikkoja vaeltaa ajoittain itärajan takaa maahamme, mutta niistä ei ole juurikaan ollut reviirinhaltijoiksi. Samansuuruinen summa on kerätty kotimaisilta yhteistyökumppaneilta, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolta, Keski-Suomen metsäkeskukselta sekä Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden laitokselta. Jos lehtimetsien valoisuuden ja lehtipuuvaltaisuuden lisäämisellä ei saavuteta toivottuja tuloksia, on vielä mahdollisuus kokeilla vaikkapa kaskenpolton jäljittelyä. Reviirin vallanneet linnut saattavat odottaa turhaan toista sukupuolta olevaa lajikumppania elämänsä loppuun asti. Esimerkiksi Hartolassa eräs valkoselkätikkakoiras pariutui jo toisen kerran oman emonsa kanssa. LIFE-projektin alkutaipaleella on jo kuultu myönteisiä uutisia. Ehkä näiden kokeiluvaiheiden kautta saavutetaan tuloksia, jotka auttavat ymmärtämään valkoselkätikkojamme paremmin. Nämä uudet yksilöt saattavat olla jäänteitä syksyn 1993 laajasta valkoselkätikkavaelluksesta itärajamme takaa ja ovat ehkä hakeutumassa pesimiseen soveltuville alueille. Talven koputellessa ovelle tikat kiertelevät pienialaisia siistimättömiä rantapusikoita, rautatieasemilla lojuvia tukkipinoja ja kuusettuvissa metsissä tököttäviä yksittäisiä pökkelöitä. Talviruokintapaikoilta tai pesimäpaikoilta ei juuri löydy SUOMEN LUONTO 10/96 55. Näillä kahdesta kahdeksaan hehtaarin kuvioilla pyritään selvittämään luonnonhoitosuunnitelmiin sisällytettävien toimintaperiaatteiden vaikutus eliöstöön tutkimalla lajistoa ennen ja jälkeen hakkuiden. 17. Uusia ratkaisuja etsitään Jos metsänhoidollisin keinoin kyettäisiin luomaan valkoselkätikalle riittävän valoisia ja ruokaisia turvapaikkoja, saattaisi myös mahdollisilla pesimäalueilla retkeilevä lintuharrastaja yllättyä iloisesti. Merkittävää on, että valtaosa suunnitelmiin sisältyvistä metsätiloista on tikkareviirien tuntumassa. Maassamme syntyneiden nuorten likkojen kohtalo ei liene paljon parempi. Myös poikasena rengastettuja tikkoja tavattiin siellä huomattavasti useammin pesivinä kuin Suomessa ja nimenomaan tiheälaikkuisella seudulla. Poikasia syntyi 45-48, joista 38 saatiin rengastettua. Valkoselkätikkoja autetaan EU :n tuella Keski-Suomen ympäristökeskus on saanut Euroopan unionin LIFE-rahastosta kaksi miljoonaa markkaa vanhojen lehtimetsien suojeluun. suomalaisia nuoria tikkoja. Poikasena rengastetuista tikoista löydetään vain muutama prosentti, näistäkin osa kuolleena. Loppukesällä urakoitiin UPM-Kymmenen omistamilla tiloilla, joilta poistettiin kuuset mutta lehtipuut jätettiin. Nämä vaellustikat olisivat todella tervetulleita paremman ajan airueita. Seurannassa ovat eräät selkärangattomat ryhmät, putkilokasvit ja linnut. Leijonanosa rahoituksesta on tarkoitus käyttää vanhojen lehtimetsien ostoon tai rauhoituksiin valkoselkätikan suojeluohjelmaan kuuluvilla alueilla kaakkoisessa KeskiSuomessa. vsk. Valtaosa valkoselkätikoista pesii suojelukohteissa. Selvityksistä vastaa JyväskyIän yliopisto. Todennäköisesti nuoret yksilöt räpistelevät kipakkaa tahtia maamme rajojen ulkopuolelle tai nälkiintyvät. Harvalukuisessa kannassa on pula myös kumppanista ja sisäsiittoisuus uhkaa. Jussi Murtosaari Valkoselkätikkakoiraalla on naaraasta poiketen kokonaan punainen päälaki, selän kuviot ovat samanlaiset. Sekä vaeltavat että Suomessa varttuneet nuoret valkoselkätikat menestyvät huonosti ilmeisesti siksi, että hengissä säilymiseen riittävän hyviä elinpaikkoja on liian vähän. LIFE-projektin tuella pesintään soveltuvien alueiden ympäristöön tehdään luonnonhoitosuunnitelmia, joiden avulla lisätään metsäkuvioiden valoisuutta ja lehtipuuvaltaisuutta. Ruotsin Taalainmaalla todettiin 1980-luvulla, että paljon lehtimetsälaikkuja sisältävillä alueilla lintu löytää useammin parin, ja reviirit ovat pysyvämpiä kuin harvalaikkuisella alueella. Tapio kehittelee Luhankaan lehtipuustoa suosivaa pilottisuunnitelmaa, jota käytettäneen apuna myös metsäammattilaisten koulutuksessa. Valkoselkätikoilla on huutava pula talvehtimisympäristöksi sopivista lehtimetsistä. Luonnonhoitosuunnitelmia on tilattu tähän mennessä noin 1100 hehtaarille, joista suurella osalla eliöstön elinympäristön säilyttäminen on mahdollista ottaa huomioon ja varsin lyhyen tähtäimen toimilla. Sopivan elinpiirin löytävät vain harvat. Koko maassa valkoselkätikan varmistettuja pesintöjä todettiin pesimäkaudella 1996 17. Niistä toivotaan olevan apua kaikille vanhojen lehtimetsien eliöille. Vanhojen perinteisten tikkareviirien lisäksi tikkoja on ilmaantunut myös uusille alueille, osin talviruokinnan houkuttelemana. Suurimman osan suunnitelmista valmistelee Keski-Suomen metsäkeskus. Joissakin kohteissa on tehty hakkuitakin. Laji suosii rantojen kosteita koivikoita . Tomi Hakkari Auvo Hamarus Tomi Hakkari on Keski-Suomen ympäristökeskuksen tutkija ja Auvo Hamarus Uuraisten ja Petäjäveden ympäristönsuojelusihteeri
Kotelotalvehtijoiden täysikasvuiset toukat kaivautuvat maahan tai sammalikkoon ja koteloituvat. Kesä on kaukana takana, syksykin kohta lopuillaan. Yöperhosilla tilanne on toinen. Jotkut lajit kutovat ennen koteloitumistaan erityisen suojuksen, jonka sisälle ne jäävät. vsk.. Toukkana talvehtijat hakeutuvat loppukesällä tai syksyllä suojaiseen paikkaan kasvillisuuden tai karikkeen joukkoon, missä ne vaipuvat pakPimeänä loppusyksyn iltana pihavalo vetää puoleensa viimeisenä lentäviä hallaja lumimittareita. SUOMEN LUONTO 10/96 55. Mitä ne ovat ja mistä ne ovat tulleet. Syksy ei lannista niitä kuten päiväperhosia, jotka ovat auringon lämmöstä suoraan riippuvaisia. Monet yöperhoset lähtevät lentoon vasta ensimmäisten hallaöiden jälkeen, ja niiden lennon huippu ajoittuu syys-lokakuulle. Hannu Aarnio Orapihlajayökkösiä ja kulmayökkönen. Nämä ruskan ja pakkasen perhoset ovat useimmin mittareita ja yökkösiä, mutta mukaan mahtuu pari kehrääjääkin. Tavallisesti toukkana tai kotelona Eliölajeille on olennaista, että mahdollisimman moni jälkeläinen selviytyy seuraavaan lisääntymiskauteen. Suurin osa perhosista talvehtii toukkana tai kotelona. Silti pimenevässä illassa pihavalon ympärillä lepattelee joukko perhosia. Maata peittää pudonneiden lehtien ki,java matto. 18 Perhosia on eniten keskikesän hyönteisiä kuhisevalla kukkaniityllä näkyvin on värikäs ja monilajinen päiväperhosten joukko. Hannu Aarnio H allayön herättämät Lokakuun tuulet riipivät mukaansa ruskalehtiä ja puut muuttuvat alastomiksi. Suomen pitkä ja kylmä talvi on vaikea este vaihtolämpöisille hyönteisille, kuten perhosille. Sen ylittämiseksi niille on kehittynyt erilaisia selviytymistapoja. Osa liittyy muodonvaihdokseen, jossa munasta kehittyy toukkaja kotelovaiheiden jälkeen aikuinen hyönteinen. Syksyn lähestyessä päiväperhoset katoavat vähitellen maisemasta, tavallisesti syyskuun alkupuolella. Orapihlajayökkösten parasta lentoaikaa on syyskuu, mutta myöhäisimmät jatkavat lentoaan pitkälle lokakuuhun. Aamulla seinä voi olla hentojen, ohutsiipisten mittarien peittämä. Näin tekevät etenkin keskikesällä lentävät lajit
Ne kuoriutuvat kotelosta loppukesällä tai syksyllä ja keräävät itseensä energia varaston imemällä kasvien sokeripitoisia nesteitä. Myöhäissyksyn lentäjistä tällaisia ovat ruskohirsiyökkönen, puuyökköset ja piiloyökköset. Suomessa sillä on nykyisin enää kaksi pienialaista elinpaikkaa, toinen Hankoniemellä ja toinen Oulun lähistöllä. kasten tullessa kylmänhorrokseen. Maitiaiskehrääjä aloittaa lentonsa ensimmäisten yöpakkasten jälkeen lokakuussa. 20 Pieni osa perhosista talvehtii aikuisina. Uhanalainen syksyn lentäjä Hyvin harvinainen ja paikallinen maitiaiskehrääjä (Lemonia dumi) on mielenkiintoisimpia myöhäissyksyn perhosia. Maassa olevista koteloista kuoriutuu esiin aikuisia perhosia, jotka kiipeilevät heinänkorsiin oikomaan ja kuivattelemaan siipiään. Muna talvehtii kuivuneen heinänkorren päällä vähäisen lumikerroksen suojaamana. Eräillä toukilla on elimistössään "pakkasnestettä", joka estää jäätymisen ja helpottaa selviytymistä. Yökköset ja mittarit jatkavat lentoaan talven kynnykselle Hannu Aarnio Hallakehrääjä aloittaa Lentonsa vasta ensimmäisten yöpakkasten jälkeen syys-Lokakuussa. Koiraat elävät hieman kauemmin. Hannu Aarnio Jouko Veik.kolainen Pakkasmittari on syksyn myöhäisimpiä perhosia. SUOMEN LUONTO 10/96 55. Keskipäivän auringonpaisteessa perhoset aloittavat nopean, aaltomaisen lentelyn niittyalueen yllä. Talvi sujuu myös munana tai aikuisena Useimmat myöhäissyksyn perhoslajit talvehtivat munana, joku harva myös aikuisena. Tutuimpia munatalvehtijoita ovat hallakehrääjä sekä lumi-, ruskaja pakkasmittari. Laji oli ennen yleisempi, mutta nykyisin sitä uhkaa niittyjen umpeenkasvu. Ensimmäisinä keväällä lennossa näkyvät lajit ovatkin poikkeuksetta aikuistalvehtijoita. Kunnollinen lumipeite on tärkeä suoja toukkaja kotelotalvehtijoille. Se Lentää tavallisesti vasta Lokakuussa. Jos sarjakeltano vähenee niityllä esimerkiksi pensoittumisen takia, toukkien selviytymismahdollisuudet huononevat ja laji voi jopa kadota alueelta. Mahdollisimman myöhään syksyllä tuotetun munan energiavarastot riittävät kevääseen, ja samalla vältetään munia kesäaikaan uhkaavat monet taudit ja loiset. Myöhemmin ne hakeutuvat talvipiiloihinsa esimerkiksi puiden onteloihin tai rakennusten suojiin. Harvinainen kehrääjä elää enää kahdella kaukana toisistaan sijaitsevalla rannikon niittyalueella. Perhosten munissa on vain niukasti jäätymisaltista vettä, ja munien kuori antaa lisäsuojaa kylmyyttä vastaan. Keväällä munista kuoriutuu karvaisia toukkia, joiden täytyy etsiytyä lajin ainoalle ravintokasville, sarjakeltanolle. Parittelun jälkeen naaras munii heinien korsille ja kuolee parin kolmen vuorokauden kuluttua. Aurinkoisena pakkasyön jälkeisenä aamuna lämpötila kohoaa nopeasti suojaisella ja kuivalla merenrantaniityllä. vsk.. Useimmat muut kehrääjät ovat kevään ja alkukesän perhosia. Koiraan saattaa tavata vielä marraskuussa Lentämässä keskellä Lumisadetta. Maitiaiskehrääjä ja sen munaryhmä. Naaraat ovat siivettömiä, kuten kuvassa. Perhoset viettävät talven kylmänhorroksessa. FM Hannu Aarnio on imatralainen biologian opettaja ja perhosharrastaja. Kevään lämpö herättää aikuisena talvehtineet perhoset, ja ne lähtevät nopeasti liikkeelle
Hannu A arnio Ruskopuuyökkönen on yksi Suomen viidestä aikuisena talvehtivasta puuyökköslajista. Laji on yleinen Oulun korkeudelle saakka. 21. Hannu Aarnio Tummapuuyökkönen liikkuu hyvin myöhään syksyllä, jopa marraskuussa. Hannu A arnio Pakkasmittari on kookas ja komea perhonen, josta on useita eri värimuotoja. Kuvassa koiras koivun rungolla. vsk. SUOMEN LUONTO 10/96 55
Pohjoisissa oloissa kasvin kukkien muodostuminen kestää ääritapauksissa pari vuottakin. Sama koskee myös Timo Nicminen/LKA Suopursu syyskuun lopulla. Oravan pudottamasta kasvaimesta (ylempänä) nämä silmut (nuoli) on syöty pois. vsk.. Orava on selvillä kuusen rytmistä Oravakin tietää muiden puutuntijoiden tavoin, että kuusen ravintoa sisältävät hedekukinnot syntyvät jo syksyllä hieman suurempiin silmuihin vuosikasvaimen tyvelle. Päästäkseen syomaan silmua pistävien neulasten keskeltä orava puree kasvaimen irti ja syö sen tyvellä olevat kukkasilmut ja pudottaa sitten kasvaimen hangelle. Jos koivun oksia on liian lähellä allergikon asuinhuoneen ikkunaa, ne voidaan poistaa syksyliä: uusia urpuja ei varmasti synny enää keväällä. Eräillä kasvilajeilla näkee jo paljain silmin seuraavan kesän kukkien nuput. Kanerva edustaakin meillä poikkeavaa, rakenteellisesti SUOMEN LUONTO 10/96 55. Sinivuokon ja feskenlehden maan rajassa olevat kukkasilmut ovat suurempia kuin kukattomat silmut. Esimerkiksi sianpuolukalla ja vaiverolla ne ovat selvästi näkyvillä jo syksyllä. Sormisaran mättäissä lehtomaisissa metsissä on syksyllä ruskeita vesoja, joiden sisältä saa pienellä leikkelyllä näkyviin tähkän tähkäsuomuineen. Koivun, lepän ja pähkinäpensaan urpujen määrästä voi syksyllä ja talvella arvioida helposti seuraavan kevään hedenorkkojen määrän. Jo syksyllä siis näkee, mihin versoon seuraavana keväänä kehittyy kukka. Sen sijaan esimerkiksi mustaviinima,japensaissa syntyy kukkia vasta kaksivuotisiin versoihin. Kasvien kukinnan valmistelun kesto vaihteleekin paljon. Syys-lokakuussa sieniretkien aikaan luonnossa liikkuja löytää vain harvoja luonnonkasveja kukkivana, koristeja rikkakasveja hiukan enemmän. Eräiden tunturikasvien silmuissa ei ole ainoastaan seuraavan vaan myös sitä seuraavan kasvukauden kukka-aiheet. Keväällä kukan osat kasvavat pääasiassa vain solujen laajenemisen kautta, mikä on helpompaa kuin uusien solujen syntyminen jakautumalla. Kasv i kehittää leikkauksen jälkeen muodostuviin versoihin normaalisti kukkia. Kukkasilmu on selvästi pullistunut. Keltatalvikilla kukkavana kasvaa ennen talvea pituutta noin sentin. Veikko Hintikka Syksy valmistaa kesään Kuusen oksa, jossa on vuosikasvaimen tyvellä kukkasilmuja. Tupasvillan mättäissä on loppukesästä alkaen suippokärkisiä versoja, joiden latvassa suojuksen sisällä on varsin pitkälle kehittynyt tähkä. Siitepölyhiukkaset ja emit ovat kehittyneet jo edellisenä syksynä. Niiden sisältä löytää lähes · täysin valmiksi kehittyneen kukan (mykerön) valmiina. Kevätkasvien kukat valmiina tai valmisteilla Pisimmälle kukinta on valmiina aikaisin keväällä kukkiv illa kasvilajeilla. Kukkien puutteessa myöhäissyksyllä ja talvellakin voi tarkastella, miten kasvit ovat valmistautuneet seuraavan kasvukauden kukintaan. Se pystyy erottamaan ne kasvullisista silmuista. Tunturikasvit varautuvat huonoihin vuosiin Puutarhanhoitajat tietävät, että useita kasveja, kuten hortensioita ja useita ruusuja ja angervoita voidaan leikata runsaastikin keväällä, ilman että kukkiminen kesällä häiriytyy. Alppiruusujen kasvattajat voivat päätellä syksyllä silmujen koosta, miten paljon kukkia pensaisiin tulee seuraavana keväänä. Lesken lehden terälehdet ovat jo syksyllä keltaiset. Kukka-aiheet syntyvät usein huomattavasti aikaisemmin kuin ilmaantuvat nuppuina näkyville. Toinen ääripää on kanerva, jolla ei syksyllä ole lainkaan talvehtimissilmuja. Esimerkiksi sinivuokon ja leskenlehden ensi kevään kukat ovat jo lähes valmiit mutta katseilta piilossa. Valkovuokon versot alkavat kasvaa lehtomullassa jo syksyllä; selvästi liuskottuneet kasvulehdet ja kukkanuppu ovat näkyvillä. 22 Veikko Hintikka Monet kasvit ovat jo pitkälti kasvattaneet seuraavan kevään tai kesän kukat. kotimaista rododendronia, suopursua, jolla kokoero kukallisten ja kukattomien silmujen välillä on selvä
Tämä on tyypillistä esimerkiksi omenapuille ja pihlajalle. Kukinta on hyvin vähäistä. välimerenmaiden ilmastoon sopeutunutta kasvityyppiä. paljon niistä seuraavana keväänä kehittyy kukkia. Toisinaan jonkin kesällä kukkivan kasvin näkee poikkeavasti kukkivan myöhään syksyllä. Myös edellisen kesän kukinta vaikuttaa asiaan: kasvi voi käyttää voimansa niin tyystin yhtenä kesänä kukkien ja marjojen tuottamiseen, että seuraavana vuonna sillä ei enaa ole voimia kukkien muodostamiseen. Yllä lehtomullasta lokakuussa esiin kaivettuja valkovuokon kukkaversoja. Veikko Hintikka on eläkkeellä oleva kasvitieteilijä ja metsäntutkija. Se liittynee useimmiten siihen, että jostain syystä seuraavaksi kevääksi tarkoitetun kukka-aiheen lepotila katkeaa, ja se kehittyykin kukaksi liian aikaisin syksyllä. Kun 1995 pihlaja kukki ennätysmäisen runsaasti, oli jo melko varmasti ennustettavissa, että kesällä 1996 kukinta oli paljon vähäisempää. Jos kukka-aiheet syntyvät edellisenä syksynä kuten pihlajalla kukkimiskevään olosuhteet eivät enää pysty vaikuttamaan kukinnan runsauteen. 23. Selvä nuppu erottuu lehtiaiheiden keskellä. Syksyllä pitkälle viety esivalmistelu takaa sen, että valkovuokko on valmis avaamaan kukkansa jo toukokuun alun kuuraisiin päiviin. Siten edellisen kesän sääsuhteet vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten paljon kukka-aiheita syntyy ja miten SUOMEN LUONTO 10/96 55. vsk
Vesija rantalintujen keskittynyt muutto vesistöjen äärillä perustuu monen lajin haluttomuuteen muuttaa sisämaan päällä. Tuulen ja sateen piiskaus tuntuu naamassa jäätävänä, muutenkin kylmyys hiipii vartaloon. -~ ...,. rl...,.,,. On hämärää vaikka on päivä. Mutta paikalla tuntikausia kököttävät lintumiehet hymyilevät aurinkoisesti!" Näin voisi kuvata yhdenlaista syysarktikan seurantapäivää. Vesi tunkeutuu joka paikkaan. Yömuutto hallitsee Useimmat arktiset vesilintulajit muuttavat Yienanmeren kautta. Tänäkin syksynä on JärviSuomessa jo nähty tuhansien hanhien parvia. Teksti: Jari Kontiokorpi Kuvat: Mikko Pöllänen Suomen läpi etelään .,. Muutto veden yllä tuntuukin varmasti turvallisemmalta, jos tulee aihetta pakkolaskuun esimerkiksi nopeasti huonontuneen muuttosään takia. Arktiset lajit suuntaavat keväällä talvehtimisja ruokailualueiltaan koilliseen pesimäpaikoilleen ja syksyllä lounaaseen. vsk.. -.,...~ Sepelhanhien joukkomuutto on näyttavmta syysarktikaa. Syksy on kevättä pimeämpää ja näin yömuuttokin on syksyllä hallitsevammassa SUOMEN LUONTO I0/96 55. Syysarktika siis kestää yli puoli vuotta, kevätarktika 24 kaksi kuukautta! Komeimmillaan meno on syyskuun lopulla ja lokakuussa, jolloin matkaavat hanhet, allit ja monet muut sorsat, iso joukko kuikkalintuja ja joutsenia. "Myrskyävältä järveltä piiskautuu vettä vaakasuoraan päin lintuharrastajien kasvoja. Syysarktika poikkeaa paljon kevätarktikasta, vaikka yhtäläisyyksiäkin on. . Kiikarit ja kaukoputki ovat jatkuvasti roiskeessa. )lt. Jo kesäkuun alussa palaavat ensimmäiset "syys"muuttajat, ja alIihaahkojen muutto päättyy vasta tammikuun alussa. Maalinnut käyttäytyvät juuri päinvastoin, isojen vesien päälle joutumista lykätään niin pitkälle kuin mahdollista
Etenkin sisämaan ylitykseen lähdetään vasta iltahämärissä, jolloin vesistöreittejäkään ei seurailla. Yllä oikealla alleja lennossa. Esimerkiksi hanhet ja joutsenet lähtevät useimmiten aamulla muutolle. asemassa. Nyt lokakuussa voi esimerkiksi Saimaalla yhyttää arktisen alliparven tai mustanpuhuvan merimetson. Muuton ollessa kiivaimmillaan voi tumman taivaan kätköistä kuulua monenlaista ääntä: sepelhanhen propotusta, valkoposkihanhen kimeää haukahtelua, metsähanhen gagahtelua ja tundrahanhen korkeita kiljahduksia sekoittuneena joutsenten trumpettimaisiin tööttäilyihin ja allinlauluun. Tiukimmin päivänvalomuuttajia ovat kuikka ja kaakkuri. Syys-lokakuussa ja vielä marraskuussakin voi yötaivaalta kuulla allin valittavaa laulua. Jos on ihanteellinen muuttosää eli hyvä myötätuuli, menoa jatketaan pimeässä. Useimmat sorsalinnut muuttavat mieluiten pimeän turvin. muuttajiin luettavat lajit matkaavat jonkin verran pimeällä. vsk. Sadattuhannet Venäjän arktisilla alueilla pesineet linnut viilettävät syksyisin Suomen yli matkallaan Euroopan lauhkeille talvehtimisalueille tai vieläkin edemmäs. Siipien suhina valtaa välillä taivaan, kovan suhinan ja siipien paukkeen kera sor25. Syksyn muuttonäytelmä, syysarktika, kestää pidempään kuin nopea ja massiivinen kevätarktika. Ilmeisesti kaikki arktisiin SUOMEN LUONTO 10/96 55. Alliparvi levähtämässä Simpeleenjärvellä Kaakkois-Suomessa. Suurin osa miljoonista alleista lentää Suomen yli pimeällä
Vieraita Siperiasta sepelhanhia Puruvedellä. Monen lajin hienoimmat muutot tiivistyvätkin Viroon. Suomen parhaat muutonseurantapaikat sijaitsevat Kaakkois-Suomen suurten järvien äärillä. Laji pesii Pohjois-Amerikan ja Pohjois-Euraasian tundralla sekä vähälukuisena Suomen merensaaristossa ja harvinaisena Lapissa. Oman suolan tuo syysmuuton arvaamattomuus mitä hienoimmat parvet voivat äkkiä korisSUOMEN LUONTO 10/96 55. Allihaahka on kylmää kestävä viivyttelijä, joka siirtyy etelämmäs vasta viimeistenkin vesien jäätyessä. Tundran pesimälintu voi levähtää hetken Saimaalla saparvi menee hämmästyttävän nopeasti yli yömuutolla lentokorkeus on monesti yllättävän alhainen. Suomenlahden pohjoisrannalla nähdään vain kiihkeää allimuuttoa sitäkin vain sopivilla tuulilla. Useimmat lajit jatkavat" Suomenlahdelle päästyään suoraan lahden etelärannalle. Joka alueella on omat vahvat puolensa; -sellaista paikkaa ei olekaan, josta voisi hallita koko arktisen muuton kirjon. Vienanmeri hajottaa muuttorintamaa, jota suuret järvenselät taas yhdistelevät. Lapasotkaparvi Kaakkois-Suomessa. Pienikokoinen sepelhanhi pesii Euroopassa vain Huippuvuorilla ja Frans Joosefin maalla. vsk.. Siksi kannattaa tarkkailla muuttoa ennakkoluulottomasti milloin ja missä vain. Mutta arktista muuttoa voi nähdä koko maassa Suomenja Pohjanlahden rannoilta ja saarilta, Keski-Suomen isoilla järvillä tai vaikkapa Oulujärvellä voi nähdä kiintoisaa muuttoa. Allihaahkoja joulukuussa Rautjärven Kokkolanjoessa. Saimaan yli Eurooppaan Syksyllä ei Suomessa paase tapahtumaan yhtä keskittynyttä muuttoa kuin keväällä. Itse 26 asiassa keskivertosyksynä suurin osa arktisista muuttajista lentää Suomen kaakkoispuolelta Karjalan meren, Laatokan, päältä. Niiden linnut eivät muuta Suomen kautta
Syynä ovat matalapaineitten kulkuradat. Laji ei pesi Suomessa, mutta kuuluu säännöllisiin arktisiin läpimuuttajiin. Runsaslintuisimmat muutot vyöryvät usein alussa kuvatunlaisina päivinä, jolloin tavallinen pulliainen ei lähde ulos maanittelemallakaan. Usein meillä on juuri sadealue niskassamme, kun myötätuulen siivittämät linnut ylittävät maamme. tujen syysmuutosta. Arktika muuttolintujen valtaväylillä -ki,jan tekijöitä. taa vielä tunti sitten tyhjää taivasta. 27. Käännä Jari Kontiokorpi ja Mikko Pöllänen ovat mm. Itse asiassa hyvänkin muutonseurantapaikan taivas on suurimmaksi osaksi tyhjä. Odotellessasi komeita hanhiparvia tai vauhdikkaita alliparvia voit ihmetellä uljaitten haukkojen kaartelua, vaelluskiireisten tiaisten hyppelehtivää lentoa tai aamuista pikkulintujen ja kyyhkyjen ohikiirehtimistä. Tundrahanhi muistuttaa metsäja merihanhea. mikuun pakkasilla tai heinäkuun helteillä, runsaita muuttoja saa ihailla vain pari kertaa vuodessa! Linnuista on nautittava silloin kun niitä menee! Muukin syysmuutto kiehtoo Arktisten lintujen muutto on vain yksi vaikkakin näyttävin osa Suomen yli soljuvasta IinValkoposkihanhet laiduntavat pitkän muuttomatkan varteen sattuneella Rautjärven Kivijärvellä lokakuussa. Samalla tuli myös vastaus alussa kuvailtuun lintuharrastajien hymyyn synkästä säästä huolimatta. Silloin voi kauniilla säällä vaikkapa kerätä marjoja, paistaa makkaraa tai muuten vain rauhoittua. vsk. Matalapaineet pyörivät pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään ja sopivasti kulkenut matalapaineen keskus saa Vienanmeren tienoille hyvän koillisen muuttotuulen. Miksi linnut muuttavat sateella ja tuulella. Tyhjää taivasta ja järvenselkää voi tuijottaa vaikkapa heiSUOMEN LUONTO 10/96 55. Sade on linnuille pieni haitta verrattuna myötätuulen tuomaan energiansäästöön. Veden äärellä on hyvä olla
Joskus päävirta ajautuu Suomenkin puolelle, kuten syksyinä I 99 I ja 1993. Tavallisesti kuikan pääjoukot lentävät kohti Mustaamerta lokakuun puolen välin tienoilla Suomen itäpuolelta. Metsähanhia nähdään muuttavina lähes koko maassa. Osa niistä ei itse asiassa pesi kovin arktisilla seuduilla, mutta läpimuuttajina ne voidaan väljästi tulkiten laskea arktikaan kuuluviksi. Pikkujoutsen on arktisten alueiden joutsen, joka saa poikasensa lentokuntoon huomattavasti nopeammin kuin suuremmat sukulaisensa. Allihaahkan ohella kyhmyhaahka on yksi arktisimmista lintulajeista, mutta Suomen syksyssä kyhmyhaahkoja havaitaan satunnaisesti. Sepelhanhi käyttää Kaakkois-Suomen ilmatilaa joka syksy lentäessään Vienanmereltä Suomenlahdelle ja siitä eteenpäin Pohjanmeren talvialueilleen. Pesimättömät linnut muuttavat jo kesäkuun alussa. Allihaahkojen syysmuutto on arktikan mielenkiintoisimpia ilmiöitä. Hanhien joukkomuutot kauniine auroineen tai tiheine hanhipilvineen ovat halutuinta lintuviihdettä. Parhaimmat sisämaamuutot nähdään Kainuun ja Pirkanmaan välillä, enimmillään 300 yksilöä yhdessä aurassa. 10. Parhaina syksyinä on maassamme nähty tuhansia pikkujoutsenia. Suurin, komein ja arktisin kuikkalintu jääkuikka on harvalukuinen läpimuuttaja maassamme. D SUOMEN LUONTO 10/96 55. Vastatuuli ja sade pakottavat parvet alemmas, ihmissilmin havaittaviksi. Tundran hanhet siirtyvät pääosin maamme kaakkoispuolelta talvialueilleen syyskuun loppupuolen ja lokakuun aikana. Suurin osa pikkujoutsenista muuttaa maamme kaakkoispuolelta Laatokan eteläosien kautta, mutta joka syksy havaitaan kaakkoisessa Suomessa jonkin verran näi tä pieniä joutsenia. Uukuniemellä laskettiin 24 000 kuikkalintua, suurin osa yhden tunnin aikana! Kaakkurin noin sadantuhannen yksilön Pohjois-Venäjän ja Länsi-Siperian kanta aloittaa elokuun lopulla muuttomatkansa Itäja Pohjanmerelle. Koillisen pilkkasiipikoiraat sulkivat enimmäkseen Jäämerellä. Pääosa meillä nähtävistä mustalinnuista on läpi muuttajia. Tundrahanhi on runsaslukuisin Euroopassa talvehtiva hanhi. Parhaana syksynä on Suomessa havaittu puolentuhatta merikihua. Suomenlahdella meno jatkuu aamumuuttona länteen päin, tuulet ratkaisevat kummalla Suomenlahden rannalla on vilkkaampaa. allihaahkoja pienistäkin sulapaikoista. Alli on runsaslukuisin arktinen muuttajamme. vsk.. Suurimmat parvet ovat käsittäneet muutaman kymmenen allihaahkaa. Laji pesii Suomenkin merensaaristossa. Naaraspukuisia lintuja nähdään eniten elo-lokakuussa, mutta havaitut määrät ovat pieniä verrattuna kannan kokonaismäärään. Merimetsoja lokakuisella Simpeleenjärvellä. Muita muuttajia Kuikkalinnut: Suurin osa kuikista muuttaa talveksi Mustallemerelle, osa Fennoskandian linnuista Pohjanja Itämerelle. Ensin mainittuna syksynä koettiin jopa uskomattomalta tuntunut muutto. Joutsenet ja hanhet Suomessa koko ajan yleistyvä laulujoutsen jättää pesimäalueet loka-man-askuussa, viimeiset lähtevät vasta vesien jäätyessä. Läheskään joka vuosi niistä ei päästä nauttimaan, mutta muutaman vähähanhisen syksyn jälkeen suurmuutot tuntuvatkin sitä hienommilta. Muutto huipentuu lokakuussa. Päämuutto kestää melko kauan eli syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin. Kihut: Petolintuihin elintavoiltaan rinnastettavat kihut ovat vähälukuisia verrattuna muihin ryhmiin. Tuulet ratkaisevat Suomessa nähdyt määrät; itätuulisina syksyinä, kuten 1974 ja 1991 , voidaan parhailta paikoilta nähdä jopa parikymmentätuhatta tundrahanhea päivässä. Valkoposkihanhi on yleensä myöhäisin hanhi, päämuutto lokakuun puolivälissä. Allit talvehtivat pääasiassa Itämerellä. I 0.1993 Kiteen Kyyrönniemestä. Yli miljoonanokkainen mustalintukanta siirtyy Itäja Pohjanmerelle vähitellen. Kihut ovat lentotaitureita, joita katselee mielellään. Kuolan ja Suomen pesivää kantaa havaitaan eniten syyskuun puolivälin ja lopun välillä. Merikihu on kihuista säännöllisin ja ainoa merkittävä syysmuuttaja. Pääjoukot lähtevät kuikan tavoin Vienanmereltä, mutta kuikasta poiketen joka syksy iso osa kaakkureista matkaa Kaakkois-Suomen yli, vaikkakin enemmistö käyttää Laatokkaa välietappina. Tällöin 20. Kahlaajat: Kahlaajia havaitaan muutolla varsin vähän, vaikka niitä pesii Taimyrin länsipuolella sentään miljoonia. Pesivät koiraat kiirehtivät sulkimisvesilleen Itämeren suulle heinäkuun lopulla. Normaali muuttorintama kulkee kaakkoisen Suomen ja Laatokan yli. Arktiseen muuttoon luetaan pari-kolmekymmentä lajia. Nykyisin Euroopassa arvioidaan talvehtivan 300 000 sepelhanhea. Valkoposkihanhen Venäjän kanta on lisääntynyt menestyksellisesti. Pääjoukot eivät ylitä Suomen ilmatilaa. Syysnäytelmän roolijako Mitä lajeja, milloin ja paljonko. Merimetso: Kuolan pohjoisrannikon ja Vienanmeren linnut muuttavat elo-marraskuussa. Sorsat Varsinaisiin arktisiin sorsiin luetaan sukeltajasorsat alli, mustalintu, pilkkasiipi ja lapasotka sekä allihaahka. Muutto on muita sorsia keskittyneempi , sillä koiraat sulkivat Jäämeren äärellä ja siirtyvät Itämerelle lähes yhtaikaa naaraiden ja nuorten kanssa. -Naaras ja nuori lintu. Muutto alkaa syyskuun puolivälissä ja loppuu muiden arktisten hanhien muuttojen tavoin lokakuun lopulla. Muuttavia ja !epäileviä laulu joutsenia päästään ihailemaan koko maassa. Sisämaassa voi havaita pientä muuttoa missä vain Etelä-Lapin ja kaakkoisrajan välillä. Nykyisin ole28 Merikihu syyskuussa Pihlajavedellä. Keväällä monet lajit muuttavat Länsi-Afrikan talvialueiltaan suoraan yli Manner-Euroopan, mutta syksyllä ne seuraavat mielellään Jäämeren rantaa Vienanmerelle ja Kuolan rannikolle, josta muutto jatkuu Itämerelle. Pääreitti menneekin Suomen kaakkoispuolelta ja sorsalinnuille tyypillisesti yöllä. Vähän mustalintukantaa pienempi kanta siirtyy Suomen ohi elo-lokakuussa, mutta mustalintujen tavoin niitä nähdään varsin vähän. Päämuutto on elokuun lopulla ja syyskuussa, mutta joskus liikehdintä jatkuu lokakuun loppuun. Tundran pikkujoutsenet muuttavat syys-lokak uussa kohti Pohjanmeren talvialueitaan. Komeimmillaan on laskettu parituhatta pilkkasiipeä 8. Kahlaajat lentävät yleensä niin korkealla, ettei niitä pysty havaitsemaan. Liikehdintä jatkuu heikentyneenä marraskuun ajan. tetaankin kulmakuntiemme ohi muuttavan yli 200 000 valkoposkihanhea. Pieni ja värikäs punakaulahanhi on harvinaisuus. Muiden arktisten sukeltajasorsien tavoin viimeisiä nähdään man-as-joulukuussa. Lapasotkia nähdään syyskuun puolivälistä lähtien lokakuun loppuun. Vienanmereltä lähdettyään allit ylittävät yleensä öisin kaakkoisen Suomen ja Laatokan ennen laskeutumistaan Suomenlahdelle. Ensimmäisiä havaitaan satunnaisesti lokakuun puolella, mutta pääosa liki kymmenestätuhannesta Itämerellä talvehtivasta linnusta lähtee Vienanmereltä vasta joulu-tammikuussa! Tällöin saattaa sisämaastakin löytää kauniita Iso merilintu järvellä hätkähdyttää
Myrkyt suojaavat myös kasvin syöjää Myrkkyjen antama suoja ei ole yhdelläkään lajilla täydellinen. Siitä osoituksina ovat näsiänjalosoukko, konnanmarjamittari, kuusamapäiväkiitäjä, kielokukko ja monet monet muut hyönteiset, jotka joko toukkana tai aikuisena syövät myrkyllisiä kasveja. Myrkyt ovat kasvin suoja syöjiänsä vastaan. Urpo Haapalainen/LKA Lehdoissa tavattoman yleinen retikkavalmuska on kaunis mutta karvas! peron, mutta enemmistö sienistä on käyttökelvottomia tai suorastaan myrkyllisiä. Ehkä lehdossa on sieniä syöviä eläimiä niin paljon enemmän kuin kangasmetsissä, että sienten täytyy turvata riittävä itiötuotanto myrkyin. Kasveilla ei ole varaa menettää yhteyttävää lehtipinta-alaa, vaan se on suojattava myrkyin. Tätä ajatusta tukee se, että myrkyllisiä ovat lehdon ruohot ja pensaat, eivät valtapuut, joiden lehviä voi käyttää vaikka karjan ruokintaan. Äkkiseltään kuvittelisi, että siellä, missä ravinteista ja vedestä on pulaa, kasveilla olisi tarve suojata itsensä myrkyin, eikä siellä, missä ravinteita on runsaasti. vsk. Vettä ja ravinteita lehdossa riittää, mutta varsinkin lehdon pohjalla on ankara kilpailu valosta. Anni Laanniemi/LKA Jarkko M äkineva/LKA Ukonsieni on herkullinen vaikka sellaisenaan. Seppo Vuokko Piirros: Käyttökuva/Hannu Virtanen Syksyn synkän Illyrkkyaitta Jos mä noita olisin ja tappaa tahtoisin mä lehtoon menisin ja sieltä myrkyt keräisin Harvinainen maatähti houkuttelee kauneudellaan mutta ei kelpaa syötäväksi. Kun ne ovat onnistuneet murtamaan kasvin suojauksen, ne ovat samalla löytäneet itselleen elinympäristön, jossa ei ole muita lajeja kilpailemassa samasta ravinnosta. Toki lehdostakin löytää koppaansa jonkin syötävän herkkusienen, tatin, valmuskan tai haSUOMEN LUONTO 10/96 55. Useat niistä käyttävät kasvin myrkkyjä hyväkseen myös toisella tapaa: ne varastoivat 29. Miksi kevään hempeä ja kukkia pursuava lehto muuttuu kesän mittaan myrkkyaitaksi, jossa kaikessa tuntuu olevan leima "varo, myrkyllinen". Sieni kasvaa muhevalla maalla Kainuun korkeudelle saakka. Kangasmetsässä tilanne on taas toisinpäin! Tähän on paljon vaikeampi keksiä loogista vastausta. Mutta miksi lehdon sienet ovat myrkyllisiä. Karut kangasmetsät taas tuottavat syötäväksi sopivia marjoja ja sieniä enemmän kuin kylliksi
Eräät rehevimmät !ehtomme myös Karkalin ja Sinivuoren luonnonpuistoissa ovat entisiä peltoja tai niittyjä. Yhden lehdon kannat ovat niin pieniä, että yksilömäärien heilahtelut johtavat ajoittain jonkin lajin häviämiseen. Kangasmetsissä, jotka ovat vallitsevia elinympäristöjä, tilanne on toinen. Monirunkoisuus ja lenkotyvisyys kertovat, että puut ovat syntyneet ammoin hakatun puun tyvivesoista. vsk.. Myrkkyjen kukonpyrstö Tuomen ( l) runsas marjasato on saanut mustapääkertun (2) viivyttelemään vielä kesäreviirillään. Myrkkyjen valmistus sitoo kasvin energiaa ja vähentää kasvua. Puusto varttuu, tuuhettuu ja kuusettuu, jolloin varjostus lisääntyy ja lehtokasvien käytössä oleva tila vähenee, kunnes isäntä tai myrsky harventaa kuusia. Lehto muuttuu koko ajan vaikkei isäntä siihen kajoaisikaan. Kantovesoista parhaat kasvavat suorarunkoisiksi puiksi. Aikoinaan, kun pellosta oli pulaa, tasamailla olevat lehdot otettiin viljelykseen, ja vain lohkareiset vuorensyrjän lehdot saivat olla rauhassa. Hyvä vesomiskyky on kuitenkin korvannut heikkoa taimettumista ja säilyttänyt lehmuksen jalopuista yleisimpinä ja laajimmalle levinneenä. Kerran turmeltu lehto ei siis ole iäksi menetetty, jos lajistolla on lähistöllä jokin turvapaikka. Lehdon marjat ovatkin sopeutuneet nimenomaan lintujen levitettäviksi eivätkä nisäkkäät kelpaa siementen kantajiksi. Toki suorarunkoiset ja järeätkin puut voivat olla vesasyntyisiä. Sen sijaan varmempi siementen kuljettaja on lintu, joka hakeutuu toiseen lehtoon marjoilla herkuttelemaan. Lehdot ovat yleensä niin pienialaisia, ettei niiden erikoiskohtelu hakkuiden yhteydessä vaaranna isännän pankkitiliä. Kun vedestä osa haihtuu, ravinneliuos väkevöityy. Rinteitä valuessaan sadevesi liuottaa karustakin maaperästä jonkin verran ravinteita. Konnanmarjamittarin toukka ( 13) on kesän mittaan reijittänyt konnanmarjan lehdet. Lehtokuusaman lehdet maistuvat tulevana kesänä pakkasmittarin ( 16) jälkeläisille. Pyy (3) lihottaa itseään marjoilla talven varalle ennen siirtymistään silmuruokaan. Niinpä nisäkkäätkin kelpaavat vatun, mustikan ja puolukan levittäjiksi. Kivikkoiset lehdot ovat olleet myös jalojen lehtipuiden, ennen muuta tammen, vuorijalavan, vaahteran ja lehmuksen turvapaikkoja. Nisäkkään matkassa lehtokasvin siemen ei todennäköisesti tavoita sopivaa kasvupaikkaa. Kangasmetsien humuksessa ja soiden turpeessa ravinteet sen sijaan makaavat vuosikausia kasvien ulottumattomissa. Tämä ei tarkoita sitä, ettei isäntä enää saisi lehtojansa hakata, vaan että hakkuut eivät saa turmella lehtoa. Karisee siemen miltei minne hyvänsä, ympäristö on kelvollinen. Sama pätee sudenmarjaan (9) ja muihinkin lehdon marjoihin: nasiaan (6), paatsamaan (7), kieloon ( 11 ), kalliokieloon (] 2 ), mustakonnanmarjaan ( 14) ja lehtokuusamaan ( 1 5 ). Erityisesti lehmus viihtyy vuorenkupeen lehdossa, usein sen ylälaidassa, missä lehto ei vielä ole rehevimmillään. Toisellakin tavalla lehto on vuoren suojeluksessa. On kuin sen myrkyt hidastaisivat omaakin kasvua. 32 myrkyt kudoksiinsa, jolloin itsekin muuttuvat myrkyllisiksi ja saavat hyvän suojan monilta pedoilta. Täältä vuoren kainalosta lehdon kasvit ja eläimet sitten palasivat, kun peltoheitot ja kaskiahot taas jäivät luonnon huomaan. Vireä hajotustoiminta on lehdon rehevyydelle yhtä tärkeätä kuin jatkuva ravinteiden tihkuminenkin. Tosin kuluu puoli ihmisikää tai hiukan enemmänkin ennen kuin lehdon kauneudesta voi taas nauttia. Jatkuvaa muutosta Tulevan metsälain mukaan rehevät lehtolaikut ovat erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joita on kaikkien metsässä tehtävien töiden yhteydessä käsiteltävä niin, etteivät niiMikko Pöllänen/LKA Kimalaista muistuttava kuusamapäiväkiitäjä viihtyy toukkana lehtojen hämärässä, mutta aikuinen hakee ravintonsa aurinkoisilta kukkaniityiltä. Varattu linnuille Lintujen aineenvaihdunta on erilainen kuin nisäkkäiden, joten linnut voivat haitatta syödä monia nisäkkäille myrkyllisiä aineita ja päinvastoin. Nisäkkäiden värinäkö on huono, ja jotta ne paremmin löytäisivät kelvolliset marjat, näissä on aromaattinen tuoksu ajatellaanpa vaikka vattua, mansikkaa ja hillaa. Ei lehto ole mikään herkkähipiä, joka ei kirvestä sietäisi: harkitut toimet korostavat lehdon ominaisuuksia ja turvaavat lajiston säilymisen. Silti kasvu on hidasta ja näsiä pysyy varjossa pienenä risuna eikä valossakaan vartu vantteraksi. Näsiä on oiva esimerkki. Molemmissa tapauksissa liikkuva vesi on luonut edellytykset lehdolle. Mutta pienuudesta on haittansa eläimille ja kasveille. Se häviää, jos konnanmarja niukentuu pariin kolmeen yksilöön. Lehdon viileässä varjossa siemenet eivät kuitenkaan idä, mutta jos lehto palaa tai hakataan, lämpimältä rinteeltä voi löytää muutaman siementaimenkin. Aikoinaan tarvepuuksi kaadetun lehmuksen kannosta on vesonut uusi puusukupolvi (] 8 ). Lehdot ovat pienialaisia laikkuja, kuin saaria kangasmetsien meressä. Mustarastas ( 17) ei myrkyistä piittaa vaan herkuttelee lehdon marjoilla miten mielii. Jsoalvejuuren ( 10) lehdet lakastuvat syksyllä toisin kuin tavallisen ja hyvin samannäköisen metsänalvejuuren. D SUOMEN LUONTO 10/96 55. Vuoren lahja Karuilla seuduilla lehdot ovat joko puron varressa tai vuoren syrjässä. Kasvit eivät ajattele, mutta järki on siinäkin. Vähä vähältä ravinteet kulkeutuvat rinnetta alaspäin, ja rinteen alla lehto nappaa ne omaan kiertoonsa. Esimerkiksi konnanmarjamittari on täysin riippuvainen ravintokasvistaan. den ominaispiirteet vaarannu. Oravanmarja (4) on nimestään huolimatta myrkyllinen niin kurrelle kuin muillekin nisäkkäille. Lintujen levitykseen luottavista marjoista tuoksu puuttuu tai se on vastenmielinen kuten sudenmarjassa. Lehmus ei siis ole pelkkä kasvullisesti säilyvä lämpökauden relikti niin kuin u 1 sein kuvitellaan. Ne kattavat vain vajaan prosentin kasvullisesta metsäalasta muutaman promillen koko pintaalasta. Lehmus kukkii myöhään, vasta heinäkuussa, ja jotta siemen ehtisi kypsyä, pitää kesän olla lämmin ja pitkä. Käytännössä näsiä saa olla lähes rauhassa kasvinsyöjiltä jalosoukon ja lehtien miinaajien tuhot ainakin näyttävät merkityksettömiltä. lmikkä (5) ja lehto-orvokki (8) keräävät isoilla lehdillään tarkoin talteen lehdonpohjan vähäisen valon. Lehtomullassa hajottajat pilkkovat eliöiden jäänteet nopeasti kasvien käytettäviksi
Bruun on suunnitellut taivaanvuohen postimerkin pohovat löytyneet myöhemmin. Kun Suomen Luonto haastatteli Bruunia kymmenen vuotta sitten, mies haaveili laulujoutsenaiheesta, jonka hän toteuttikin Suomen Yhdyspankille. "Haluan, että linnut ovat todenmukaisia." Graafikkoa harmittaakin, kun painokone suolsi mustan meriharakan sijasta tummanruskean. Nyt Bruunia on pyydetty piirtämään puhtaaksi vanha ehdotus kurkisarjaksi. Jos juliste ei toimi pienenä, ei se toimi lainkaan." Entiselle mainosgraafikolle luonto on mieluisin aihe: sen estettiset arvot eivät vanhene. Postimerkki vangitsi kahlaajan siiveniskun kahlaajapostimerkkien tarina alkaa oikeastaan graafikko Erik Bruunin lapsuudesta. Nyt mieltä painavat Firenzessä kaupassa nähdyt kuolleitten rastaitten ja käki en pyramidiasetelmat. Lintu painaa kolmesataa grammaa, joten siinä ei ole juuri lainkaan syötävää. Bruun toivoo, että vanha asiakas Matkailun edistämiskeskus painatta1s1 taivaanvuohijulistetta, jossa olisi mukana myös "linnun asia" tekstinä eri kielillä. Myöhemmin viehtymys aerodynamiikkaan laveni lintuihin. " Munanmuotoinen ensipäiväkuoren leimakin "korjattiin" pyöreäksi, eivätkä linnut lennä niin tiivissä muodostelmassa kuin Bruun olisi halunnut. " Mikä keveys ja lujuus, hän ihastelee huuhkajan sulkaa, jonka hienon untuvapinnan ansiosta lintu sujahtelee liki äänettömästi. Bruun ei lakkaa ihmettelemästä evoluution mestarityötä, kuinka se on muovannut liskon suomusta linnun sulan. Luonnossa silmä ei ehdi tavoittaa lennon eikä siiven yksityiskohtia, joten eläinmuseoiden tai taiteen soisi antavan tuon elämyksen ilon ihmiselle. vsk. Katsokaa minun asuani, sitä on kehitetty miljoonia vuosia. Taivaanvuohen postimerkin pohjalta Bruun suunnitteli SUOMEN LUONTO 10/96 55. Aiemmin Bruun on piirtänyt postimerkkisarjan vesilinnuista koko sarja myytiin heti loppuun, ja yksi merkeistä valittiin Pariisissa 1993 maailman toiseksi kauneimmaksi. Bruun lähes paheksuu sitä, että lintuja esitetään istuvina tai seisovina ominaistahan niille on lentäminen. "Poliiseihin se ei tehnyt mitään vaikutusta." " Luontomerkit myydään loppuun", vain kauniita postimerkkejä ostava Bruun tietää. "Bella Italia ... Taivaanvuohen piirtämisessä avitti linnun nahka ja täytetty malli, ja tarvittaessa asiantuntijat tarkistavat työt. jalta myös julisteen. Luontotyöt ovat Hanna Hen<inen yleensä syntyneet Erik Bruunin piirtämät kahlaajapostimerkit julkistettiin syysoma-aloitteisesti, ja asiakkaat kuussa. Merkki olisi pitänyt painaa uudestaan. Kyseessä on pelkkä huvimetsästys." "Suomeen ei tule metsästysmatkailijoita. Luontoa kuvaavan postimerkin täytyy siis viestiä jotain enemmän kuin sen arkipa1vamen käyttötarkoitus tai vähäinen koko antavat ymmärtää. Bruun suunnittelee julisteensakin ensin postimerkin kokoon. Bruunin suunnittelemissa kahlaajamerkeissä kiitävät tai siipiään aukovat isokuovi, taivaanvuohi, meriharakka, lehtokurppa ja töyhtöhyyppä. "Käsittämättömän hienoja lintuja." kotka julisteensa yksilön Bruun tuuppasi ensin liitämaan sellua markkinoivan Finncellin vuosikirjaan. "Eläinmuseon pojat sanoivat, ettei se lennä noin", Bruun tunnustaa. Poika olisi mieluummin rakentanut lennokkeja kuin käynyt koulua. "Kauhea virhe. "Näin Ranskassa, kun taivaanvuohia metsästettiin. Parikymmentä vuotta sitten Bruunin luontoaiheet olivat jotain aivan uutta yritysmaailmassa. Bruunin työhuone on sulkavarasto. Se ei ole pelkästään gastronominen asia." Ja sen jälkeen Bruunille kaivettiin museon pakastimesta uusi taivaanvuohi, jotta hän saisi tarkan mallin linnun kielestä. Miestä piinaa muisto siitä, kun hän joutui kököttämään poliisiautossa tekemässä selkoa auton katsastus papereista, vaikka kurkiaura lensi juuri yli. "Mutta minä sanoin, että nyt on sellainen juttu, että linnulla on kerrottavaa. Esimerkiksi kuuluisan meriPostimerkkikeskukselle myös julisteen, jossa lintu kaartaa pyrstö ja nokka auki. " Havainnot vastaavat toisiaan, kun postimerkkiä katsotaan 40 sentin ja julistetta 40 metrin päästä. Mutta Bruunilla on jo ajatus siitä, millaisen julisteen asiasta saisi aikaiseksi. Oman mökkirannan tai Suomenlinnan kodin lintuhavaintoja Bruun täydentää esimerkiksi Eläinmuseossa. Juliste olisi hyvää propagandaa luonnonsuojelulle, jota 95 prosenttia turisteista kannattaa", Bruun uskoo. 300 miljoonaa lintua vuodessa", lintujen ystävä pudistelee päätään murheellisena. Ulla Ahonen 33. Etenkin ranskaksi
Geenitekniikka herättää perinteistä jalostusta enemmän 34 Geenitekniikka t1 Kuluttajat eivät voi vielä päätellä pakkausmerkinnöistä, onko tuotteen valmistuksessa hyödynnetty geenitekniikkaa. Elintarvike voidaan valmistaa geenitekniikan avulla, mutta lopputuote ei poikkea perinteisesti valmistetusta eikä sisällä geneettisesti muunneltuja organismeja. Lainsäädäntöä merkinnöistä valmistellaan parhaillaan. Ihminen on vuosituhansia jalostanut kasveja ja eläimiä muun muassa risteyttämällä keskenään parhaita yksilöitä. Yhdysvalloissa on saanut myyntiluvan FlavrSavr-tomaatti, joka säilyy paremmin, koska siitä on poistettu kuoren hajoamiseen vaikuttava geeni. Perinteisesti juuston juoksetteena on käytetty entsyymiä, joka on saatu teurastetun vasikan mahasta. Sen avuUa voi muuttaa perimää tavalla, jota tapahtuu luonnossa hyvin harvoin, jos lainkaan. "Valtaosa elintarviketeollisuuden entsyymeistä tehdään jo geenitekniikalla. Toinen sovellus ovat tuotteet, jotka sisältävät geenitekniikalla muokatun organismin. Tuotteessa voi olla vaikkapa uusi geeni tai elävä muunneltu mikrobi. Nykyään kymosiinia valmistetaan myös geeniteknisesti siirtämällä bakteeriin tai homeeseen entsyymiä tuottava SUOMEN LUONTO 10/96 55. Geenitekniikkaa sovelletaan pääosin entsyymeihin, vaikka julkisuudessa kohutaan siirtogeenisistä eläimistä, esimerkiksi naudan kasvuhormonigeenin saaneesta siasta, "sikanaudasta". Näin on vahvistettu hyötykasvien ja kotieläinten hyviä ominaisuuksia, kuten saatu vähärasvaista sianlihaa. Eli n tarv iketeol li su udessa geenitekniikkaa tutkitaan eniten meijeri-, panimoja leipomoalalla. Geenejä tosin siirtyy luonnossa ilman geenitekniikkaakin vaikkapa bakteerista toiseen. Yritykset odottavat kuitenkin, millaiseksi alan lainsäädäntö muotoutuu. "Kun mukaan lasketaan rehunvalmistukseen käytetyt entsyymit, ei se jätä ulkopuolelle paljon mitään tehdastuotettua ruokaa", Söderlund sanoo. Kahdenlaisia sovelluksia Elintarviketeollisuudessa geenitekniikkaa sovelletaan kahdella tavalla. Ulla Ahonen Kaupoissa myydään jo elintarvikkeita, joiden valmistuksessa käytetään geenitekniikalla tuotettuja entsyymejä. Pisimmällä ollaan siirapKari Autero/Gorilla pien, sokerin ja muiden makeutusaineiden sekä mehujen ja viinien entsyymien tuottamisessa. Nälkäiseksi jää, jos pöydältä yllättäen viedään ne elintarvikkeet, joiden valmistuksessa on jossain vaiheessa käytetty geenitekniikkaa", arv101 tutkimusprofessori Hans Söderlund Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta. epäilyksiä. Johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuus ry:stä sanoo, ettei suomalaisella elintarviketeollisuudella ole piilossa keksintöjä, joita ei kuluttajien reaktioiden pelossa uskalleta tuoda markkinoille. Tällaisia elintarvikkeita ei ole Suomessa. Toistaiseksi teollisuus on arkaillut geenitekniikan muuta hyödyntämistä elintarvikkeissa, sillä kuluttajat vieroksuvat näitä tuotteita. vsk.. Juustolle juoksetetta Valio hyödyntää geenitekniikkaa edam-juuston juoksetetteen valmistuksessa yhdessä juustolassaan. Perinteisessäkin jalostuksessa on siirretty geenejä, ja monet sen tulokset ovat ristiriitaisia: esimerkiksi lehmät lypsävät runsaammin kuin koskaan aiemmin mutta sairastavat enemmän. Suomessakin myydään esimerkiksi juustoa, jonka juoksetteena on geeniteknisesti tuotettua entsyymiä
ee ruokapöytään geeni. SUOMEN LUONTO 10/96 55. "Kymosiini on hyväksytty jokaisessa Euroopan maassa, mutta meijeriteollisuus ei ole ottanut sitä laajasti käyttöön kuluttajien ennakkoluulojen vuoksi", ryhmäpäällikkö Annika Mäyrä-Mäkinen Valiolta kertoo. Hiivaan siirretään eräästä bakteerista entsyymigeeni, jota hiivassa ei luontaisesti ole. Yhdysvalloissa valtaosa tuotannosta käyttää geenitekniikalla valmistettua kymosiinia, Englannissa yli puolet. Sinebrychoffin kehitysjohtajan Esko Pajusen mukaan kuluttajat saisivat entistä tasalaatuisempaa olutta. Mäyrä-Mäkisen mielestä Valio ei tee mitään luonnotonta. Juusto ei siten eroa perinteisestä. Valio tutkii myös geeninsiirtoja maitohappobakteerista toiseen. Nopeutettua kasvua, muunneltua maitoa Eläinten geeniteknisessä jalostuksessa on pyritty lähinnä nopeaan ruhonkasvuun sekä suurempaan maidontuotantoon. Olutta nopeammin Hartwall, Sinebrychoff, Olvi, Lahden Polttimo ja Raisio tutkivat, miten geenitekniikalla voitaisiin muuttaa hiivan ominaisuuksia, sillä kaikki hiivan erittämät aineet eivät ole suotuisia oluen maulle. Tavoitteena on siirtää esimerkiksi luontaisen jogurttibakteerikannan jokin hyvä ominaisuus juustobakteerikantaan. Ensimmäinen maatalouden kokeilu oli USA:ssa 1985 "Beltsvillen sika", johon siirrettiin naudankasvuhormonigeeni huonoin tuloksin. Sen ansiosta hiivasolu poistaa käymisen aikana nuoren oluen makua aiheuttavan sivutuotteen, mikä vaatii oluen viikkojen, jopa kuukausien varastokäymistä. Geeninsiirto kaloilla on on35. Lähinnä Australiassa yritetään siirtogeenisten lampaiden avulla muuttaa villan koostumusta, mutta tulokset eivät ole olleet kovin hyviä", bioteknologian professori Juhani Jänne Kuopion yliopistosta kertoo. "Luonnossakin geenit voivat siirtyä maitohappobakteerista toiseen. Entsyymi on kemiallisesti täysin sama kuin vasikanmahasta eristetty, ja tuottajabakteeri poistetaan juustoon käytettävästä juoksetteesta. Luonnossa siirtyminen on satunnaista, joten haluttujen ominaisuuksien löytäminen luonnonkannoista on suuritöistä." Lähivuosien tavoite on myös löytää hapate, jonka avulla vähärasvaisesta juustosta saataisiin voimakkaamman makuista ja vähemmän kumimaista sekä estää pilaajabakteerien toimintaa. Siirtogeeniset eläimet muuttivat ravinnon tehokkaasti lihaksi, kasvoivat nopeasti ja keräsivät vähemmän rasvaa, mutta ne kärsivät pahoista sairauksista, ja urokset olivat lisääntymiskyvyttömiä. Geenitekniikan avulla valmistettu kymosiini on meijereille halvempaa kuin vasikasta saatu. Esimerkiksi Englannissa vegaanit ovat halunneet juustopakkauksiin merkinnän geeniteknisesti valmistetusta kymosiinista. Epäluulo oli suurin eläinten geeniteknistä jalostamista kohtaan. vsk. Menetelmä lyhentäisi Suomessa tavallista oluen varastokäymistä kaksi-kolme viikkoa. "Emme halua olla ensimmäisiä geenitekniikalla tuotetun hiivan käyttöönotossa", tekninen johtaja Rolf Thekman kertoo. "Tällaisesta lähestymistavasta on käytännössä luovuttu. Hänen mukaansa geenitekniikalla paranneltua Hanna Hentinen hiivaa saadaan odotella Suomessa vielä vuosia. Kuluttajaviraston teettämässä kyselyssä puolet vastaajista kertoi, ettei hyväksy geenitekniikkaa elintarviketuotannossa. Hartwallilta kerrotaan, että kuluttajien reaktioiden vuoksi yhtiö on erittäin varovainen. Valio valmistaa osan edamistaan uudella menetelmällä, sillä jotkut kuluttajaryhmät, kuten juutalaiset, vegaanit ja muslimit, haluavat, ettei juusto sisällä mitään eläinperäistä
"Kaikesta minkä koemme luontona tulee yhä enemmän ihmisen tekemää." "Jos asetamme arvot niin, että luonnossa on kaikki huonoa ja että ihmisellä on taito parantaa sitä, niin geenitekniikka on paras tapa luoda kaikki uudestaan." Haapalan mielestä geenitekniikka mullistaa ennen kaikkea maataloutta ja elintarviketuotantoa. "En itse laittaisi esimerkiksi rikkakasvihävitteelle vastustuskykyistä siirtogeenistä rapsia Suomen luontoon", Pehu tuumaa. " Maitokokeilut on aloitettu Kuopion yliopistossa, mutta niitä ei ole jatkettu tuotantoeläimillä, koska meijeriteollisuus ei ole kiinnostunut ilmeisesti kuluttajien reaktioiden pelossa." Eläimillä geenitekniikassa panostetaankin eniten lääketieteen sovelluksiin. Jos hyötykasvi muutetaan hävitettä kestäväksi, se voi johtaa tuon kemikaalin yliannostukseen." On epäi lty, että torjunta-ainemäärät saattavat kohota niin suuriksi, ettei kasveja voida käyttää elintarviketuotantoon. Onko sama saammeko luonnossa vai tehtaassa tuotettua synteettistä vaniljaa?" Tuotannon siirtymisellä on on laajoja yhteiskunnallisia seurauksia. Ihminen ei ole enää riippuvainen luonnosta löytyvistä eliöistä, geeneistä ja geneettisestä muuntelusta, vaan geenit ovat muokattavaa raaka-ainetta. Esimerkki riskeistä: kasvinjalostus Eläinten jalostaminen tuntuu monista eettisesti arveluttavammalta kuin kasvien muokkaaminen. Yhdeksän kuluttajaa kymmenestä tahtoisi elintarvikepakkaukseen merkinnän geenitekniikan käytöstä. Yhdysvalloissa Ciba Geigy jo tuottaa BT-toksiinigeeniä kantavaa maissia. Pehun mukaan yritysten into kehittää rikkakasvihävitteitä sietäviä kasveja on kuitenkin selvästi vähentynyt julkisen arvostelun vuoksi. Toinen tärkeä alue on BTtoksiinitutkimus. Riski on suurin ristisiittoisilla kasveilla, kuten rapsilla ja rypsillä, joilla on paljon sukulaislajeja rikkakasveissa. Helsingin yliopiston kasvinviljelytieteen laitoksella on onnistuttu siirtämään suomalaiseen Pito-perunaan geeni eräästä viruksesta, joka aiheuttaa 20-80 prosentin satotappioita. Suomenkarjasta tämä proteiinia tuottava geeni vielä löytyy , ja se voitaisiin siirtää muihin rotuihin. Kaupoissa tällaisia vonkaleita ei Suomessa ole. Esimerkiksi ayshireja friisiläiskarjastamme on jalostettu lähes pois erään proteiinin variantti, joka on erinomainen juustoutumisen kannalta. Tällaiset ominaisuudet kasveissa ovat pääosin yhden geenin määräämiä, mikä on helpottanut tutkimusta. " Kuinka käy vaikkapa Madagaskarin vaniljanviljelijöiden, kun vaniljaa aletaan tuottaa geeniteknisesti SUOMEN LUONTO 10/96 55. "Eläimiä ja kasveja voidaan korvata teollisella tuotannolla. Esimerkiksi kampelasta on siirretty perunaan geeni, joka lisää kasvin kylmänkestävyyttä. Hänen mukaansa on hyvin tärkeää, että siirtogeenisten hyötykasvien ympäristöriskejä tutkitaan, kehitetään tutkimusmenetelmiä ja tiedotetaan avoimesti tuloksista kuluttajille. Suuryritykset, kuten Monsanto ja DuPont, ovat pyrkineet siihen, että geeniteknisten lajikkeiden siemeniä ostaessaan viljelijöiden olisi pakko hankkia myös sille sopivaa, yhtiön valmistamaa torjunta-ainetta. Noin 75 prosenttia geenitekniikan keksinnöistä liittyy hyönteisille, taudeille tai rikkakasvihävitteille vastustuskykyisten kasvien jalostamiseen. Geenitekniikalla muokatun ja luonnonkasvin risteytymä saattaa esimerkiksi syrjäyttää luonnonvaraisen kasvin. 36 nistunut paremmin. Kasvien leviämistä luontoon on mahdotonta valvoa, kun tuuli , eläimet ja ihmiset levittävät siemeniä. Geeninsiirtoja on tehty noin 30 kasvilajiin. Maaperässä elävä Bacillus thuringiensis -bakteeri tuottaa proteiinia, joka tuhoaa eräiden tuholaisten toukkia. "Keinoluonnon rakentamista" "Eettinen pohdinta laahaa tekniikan käytön perässä", sanoo Turun yliopiston perinnöllisyystieteen dosentti Olli Haapala, geenitekniikkaan kriittisesti suhtautuva tutkija. Siirtogeeniset perunat ovat erittäin vastustuskykyisiä tälle virustaudille. Eija Pehun mielestä geenitekniikan suurin ympäristöriski kasvinjalostuksessa on geenipako, geenien siirtyminen luonnonkasveihin. Kaupallisesti ja maailman ruokahuollossa merkittävimmillä viljakasveilla on onnistuttu siirtämään geenejä neljän viime vuoden aikana. "Australiassa on koeviljelyssä siirtogeeninen puuvilla, jonka tuottaman BT-toksiinin ansiosta hyönteisten torjuntaaineiden ruiskutukset voidaan vähentää kymmenesosaan." Lisäksi kasvin jalostuksessa tutkitaan paljon virustautien kestävyyttä. Heistä valtaosa arvelee, että merkintä vaikuttaisi ostopäätökseen. Toksiinigeeni voidaan siirtää kasviin, jolloin se alkaa itse muodostaa tätä luontaista hyönteismyrkkyä. "Geenejä on siirretty viruksista, bakteereista, kasveista, kaloista ja nisäkkäistä", kasvinvi ljelytieteen professori Eija Pehu Helsingin yliopistosta kertoo. Siirtogeenisen rapsin on todettu risteytyneen eraassa kenttäkokeessa luonnonkasvin kanssa. Kasvinjalostuksen ympäristöriskit ovat kuitenkin selvästi suuremmat. Matti Sirkiä/LKA Geenitekniikka herättää enemmän epäluuloja elintarviketuotannossa kuin vaikkapa ympäristömyrkkyjen hajottamisessa, paperin valkaisemisessa tai pesuaineiden tuotannossa. Menetelmä on patentoitu Yhdysvalloissa. Jänteen mukaan eläimelle vaarattomin ja taloudellisesti kannattavin sovellus olisi lypsylehmien maidon proteiinikoostumuksen muuttaminen. vsk.. Vastustuskykyisiä kasveja Kasvinjalostuksessa geenejä on siirretty jo 13 vuotta. Haapalan mielestä ihminen rakentaa geenitekniikalla luonnon rinnalle keinoluontoa, joka on rinnastettavissa tavaramaailmaan. Tekniikka hallitaan erittäin hyvin perunalla ja sen sukulaisilla, seuraavaksi parhaiten rypsillä ja rapsilla. " Koska geenitekniikan mahdollisuudet ovat rajattomat, tulisi ensin keskustella si itä, mihin tarkoitukseen sitä käytetään ja haluammeko kaikkea sitä, mikä on teknisesti mahdollista." Tekniikka on olemassa mutta arvokeskustelu alkutekijöissä: mitä geenitekniikan riskejä voimme hyväksyä, mitkä seuraukset ovat ei-toivottuja, millaisia luonnon, ympäristön ja ravinnon tulisi olla. Kuopiossa on siirretty Atlantin lohen kasvuhormonigeeni kirjoloheen, joka kasvaa huomattavasti rivakammin ja suuremmaksi kuin tavalliset kirjolohet. Torjunta-aineen sietokyvyn pelätään myös siirtyvän rikkakasveihin. "Erityistapaus riskien kannalta on rikkakasvihävitteiden vastustuskyky
"Se antaa mahdollisuuden luoda elintarvikkeita, joille voi myöntää patentin, mikä turvaa yrityksen monopoliaseman. "Näin pystyttäisiin jälkikäteen selvittämään, mikä uuden elintarvikkeen osuus ruokavaliossa on ollut, jos ongelmia ilmenee." " Kuluttaja on kuningas, ja tuottajan velvollisuus on valistaa tuotantomenetelmästä. "Eikö jotakin maailmassa voisi jättää silleen?" Lisäksi kaikki geenitekniikan avulla valmistetut tuotteet tulisi merkitä. Nyt tuottajan ehdot määräävät, mitä eliöitä muokataan, mitä geenejä siirretään." Aineksia hyvään ja pahaan Professori Eija Pehu korostaa, että geenitekniikka ei ole hyvää tai pahaa; ihminen päättää, miten sitä käytetään. "Kun ihmisille annetaan kapasiteettia on tulossa hurjaa vauhtia." Lisäksi on jo esimerkkejä siitä, että paikalliset yhteisöt ja valtiot ovat saaneet korvauksia geeni varojensa hyödyntämisestä. D 37. "Päätöksiä ei tehdä julkisuudessa." Geenitekniikan lautakunta muodostaa muiden EU-maiden vastaavien viranomaisten kanssa komitean, joka avustaa komissiota, kun se laatii päätösluonnoksen geeniteknisten tuotteiden hyväksymisestä. Kuluttajien oikeudet pohdituttavat Geeniteknisten tuotteiden pakkausmerkinnöistä kiistellään. Hautala arvostelee sitä, että geenitekniikkalain hyväksyessään eduskunta siirsi valtansa lautakunnalle, jossa on vain seitsemän jäsentä, pääasiassa ministeriöiden virkamiehiä ja tutkijoita, joilla on oma lehmä ojassa. Hän lohduttaa geenitekniikan ehdottomia torjujia sillä, että luomutuotannosta tullee vaihtoehto: EU:n tulevassa luomudirektiivissä ilmeisesti kielletään geenitekniikan hyödyntäminen. "Tällaisia tuotteita tulee kemianteollisuudelta kuin turkin hihasta", Hautala sanoo. Geenitekniikka pelottaa ruoassa Moni hyväksyy geenitekniikan mukisematta pesuaineiden valmistuksessa ja farkkujen valkaisussa. Kuluttajaa lähimpänä ovat mahdolliset terveysriskit. "Geenitekniikka vaatii markkinoinnin muuttumista. Vasta kun kuluttajilla on todellinen valinnan mahdollisuus, nähdään, kuka näitä tuotteita tarvitsee ja haluaa. Teollisuuden rinnalla Suomen Kuluttajaliitto rajaisi merkinnät vain niihin elintarvikkeisiin, jotka sisältävät geenimuokatun organismin. halvemmalla tehtaassa?" Haapalan mielestä geenitekniikka on hyvä renki, kun elintarvikkeiden tuotantoa keskitetään ylikansallisille ja suurille yhtiöille. Rajanveto on hankalampaa elintarvikkeissa, jotka ovat joko kokonaan geenitekniikalla muunneltuja tai joiden raakatai lisäaineet ovat muunneltuja. Turvallisuutta selvitetään toki kenttäkokeissa, laboratorioissa ja kasvihuoneissa, mutta lopulta laboratoriona käytetään luontoa. "Tiedemiehet ja tutkijat vähättelevät ihmisten pelkoa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa myytiin soijapapua, johon oli siirretty ravintoarvoa lisäävä geeni eräästä pähkinästä. Esimerkiksi lääkkeiden hinta ei ole selvästi laskenut, vaikka niiden tuotanto on halventunut." Haapalan mukaan geeniteknisten tuotteiden turvallisuutta on mahdotonta tutkia etukäteen. vsk. Suomen hallituksen edustajat ovat Portugalin ja Irlannin lisäksi vastustaneet tiukempaa merkintälinjaa. "Geenitomaatti" herättänee enemmän epäluuloa kuin virvoitusjuoma, jonka makeutusaine on tuotettu geenitekniikalla. Kuluttajat hyväksynevät helpoimmin elintarvikkeet, joissa geenitekniikan soveltaminen rajoittuu valmistukseen. Euroopan parlamentin Jasen Heidi Hautala sanoo, että parlamentti on halunnut tiukennuksia etenkin direktiivin ehdotukseen pakkausmerkinnöistä. Pähkinän sisältämä proteiini tiedettiin kuitenkin hyvin allergisoivaksi, joten papu poistettiin markkinoilta, vaikka sitä käytettiin eläinrehuun. Se päättää käytännössä muun muassa geeniteknisten tuotteiden pääsystä markkinoille ja antaa luvat geeniteknisille kenttäkokeille. "Monilla kehitysmailla, erityisesti Kiinalla, Intialla, Marokolla, Egyptillä ja Kenialla, on kansallisia siirtogeeniohjelmia, ja myös kaupallista SUOMEN LUONTO 10/96 55. Ministerineuvostolle olisi riittänyt, että geenitekniikan käyttö ilmenee pakkausmerkinnästä vain silloin, kun tuote poikkeaa "olennaisesti" tavallisesta elintarvikkeesta; parlamentti haluaa merkinnän myös tuotteisiin, joissa muutokset ovat "olennaista pienempiä". Pehu myöntää, että geenitekniikka voi lisätä teollisuusmaiden ja kehitysmaiden kuilua, kun teollisuusmaat hyödyntävät kaupallisesti kehitysmaiden geenivarantoja ja käärivät niistä voitot. Yhdeksän vastaajaa kymmenestä halusi geenitekniikan käytöstä merkinnän pakkauksiin. Ruoka on eri asia: Kuluttajaviraston 1995 teettämässä kyselyssä puolet vastaajista kertoi, ettei hyväksy geenitekniikkaa elintarviketuotannossa. Jos kuluttajat haluavat luomuja paikallisia tuotteita, geeniteknisten ravintokasvien ja -eläinten kehittely toimii tätä halua vastaan." "Geenitekniikka hyödyttää yrityksiä. Parlamentin mielestä elintarvikkeet on merkittävä myös silloin, kun geenitekniikalla on muokattu vain niiden raaka-aineena käytetyn kasvin viljelyteknistä ominaisuutta, kuten torjunta-aineen vastustuskykyä. "Esimerkiksi kasvien kenttäkokeissa on mitattu tuotantoominaisuuksia. Asian ymmärtäminen vaatii paljon taustatietoa", Mäyrä-Mäkinen Valiolta miettii. Useita sukupolvia kestävää ekologista seurantaa ei ole." Haapala haluaisi geenitekniikattoman vyöhykkeen palvelemaan niitä kuluttajia, jotka eivät halua ostaa tällaisia tuotteita. Esimerkiksi Englannissa on markkinoilla tomaattipyree, johon käytetty tomaatti on geeniteknisesti muunnettu, ja pyreen maku säilyy kauemmin. Mikäli pakkausmerkintää koskevasta lainsäädännöstä tulee tiukka, se vaikuttaa ratkaisevasti geeniteknisten elintarvikkeiden markkinoihin. Vain poikkeustapauksissa geenitekniikkaa koskevat asiat nousevat julkisuuteen." Kuluttajat pelkäävät, koska eivät saa tietoa", elintarvikkeiden asiantuntija Riitta Tainio Suomen Kuluttajaliitosta sanoo. Kuluttajille pitäisi kertoa, mutta mikä olisi ymmärrettävä tapa. EU:ssa kinataan pakkausmerkinnöistä Euroopan unionissa kinataan parhaillaan uuselintarvikkeita koskevasta direktiivistä, jossa säädetään muun muassa geenitekniikan avulla valmistetuista elintarvikkeista ja niiden pakkausmerkinnöistä. mahdollisuus valita, geenitekniset tuotteet eivät välttämättä menesty kaupoissa." Hautalan mukaan Elintarviketeollisuuden liitto vetosikin suomalaisiin parlamentin edustajiin, ettei direktiivistä tulisi "liian tiukka". Elintarviketeollisuuden mielestä oleellista merkitsemisessä ovat tuotteen ominaisuudet eikä tuotantotapa. "Usein kuluttajat vaativat pakkausmerkintöjä mutta eivät lue niitä", Tainio väittää. Pyreetä valmistava yritys on vapaaehtoisesti pannut pakkaukseen merkinnän tuotantomenetelmästä. " Merkinnöissä pitää välttää sitä, että siitä syntyy varoitusmerkin luonteinen." Valion edam-pakkauksissa ei ole ainakaan toistaiseksi merkintää valmistusmenetelmästä. "Komitean työskentely on äärimmäisen kaukana kansalaisista. Suomen geenitekniikkalain mukaan geenitekniikan käyttöä valvoo sosiaalija terveysministeriön alainen geenitekniikkalautakunta. Valtaosa vastaajista arveli, että merkintä vaikuttaisi ostopäätökseen; heistä suurin osa ei haluaisi ostaa geeniteknisiä tuotteita. Euroopassa alan teollisuus uhittelee siirtävänsä yritystoimintaansa Yhdysvaltoihin ja Japan11n. Direktiivi hyväksytään ilmeisesti tänä syksynä. "Onko olennaista kertoa esimerkiksi, että useita aineksia sisältävässä elintarvikkeessa on käytetty kasvia, jossa on joku geenitekniikalla saatu viljelytekninen ominaisuus mutta jota ei voida millään elintarvikevalvonnan keinoilla erottaa perinteisestä", Tainio pohtii. Ongelma on, mitä tietoja kuluttaja voi vaatia: eihän esimerkiksi lapsitai vankityövoiman käytöstä ole merkintää. Eniten keskustellaan allergioista. Pehun mielestä tilanne ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen. Edellisen vaihtoehdon mukaan geenimanipuloitu tomaatti olisi merkittävä, jälkimmäisen mukaan myös siitä tehty ketsuppi
Kesäkuu oli viileä ja suurimmassa osassa maata tavallista sateisempi . Etelänmatkoille oli ennen näkemätön tunku : loma uhkasi loppua eikä kunnon kesäsäitä ollut näkyvissä. Viimeinen toivo pantiin nyt elokuuhun. Kaiken kaikkiaan kesäkuussa aurinko oli näkyvissä selvästi tavallista vähemmän. Päivän korkein lämpötila on Keski-Lappiin saakka heinäkuussa tavallisesti 20 astetta tai enemmän; kuukauden kolmen ensimmäisen viikon aikana se oli pa;kkakunnasta riippuen kahdesta viiteen astetta alempi. kesäkuuta raja murtui muutamin paikoin Keski-Suomessa. Monet myöhään pesimisen aloittaneet linnut epäonnistuivat, ja paljon poikasia menehtyi. Lisäksi monet hylkäsivät pesyeensä tai poikaset kuolivat kylmään ja nälkään. vsk.. Elokuu pelasti Elokuu oli lämmin, pohjoisessa jopa ennätyksellisen helteinen. Toisaalta esimerkiksi Oulun seudulla oli kasvukauden alusta heinäkuun loppuun mennessä satanut vain noin 70 prosenttia keskimääräisestä. Niityt kukkivat upeasti ja kukinta myös jatkui tavallista pitempään. Etelä-Suomen runsaat sateet kuun alkupuoliskolla aiheuttivat ongelmia: joet ja järvet nousivat paikoin pelloille, ja vesi tulvi kellareihin Hangossa. Kasvien kukinta oli samoin paljon jäljessä tavallisesta. 1996 30 10 Ilmatieteen laitos/Illusia Sademäärä prosentteina keskiarvosta heinäja elokuussa. Kasvukausi oli esimerkiksi LounaisSuomessa alkanut lähes viikon tavallista aiemmin, jo huhtikuun puolivälissä. Vain kaksi hellepäivää elokuuhun mennessä on poikkeuksellista: keskimäärin niitä on tähän aikaan tultaessa ollut sisämaassa jo kymmenen. Kun kevät ja suurin osa kesästä oli mennyt, monet kadottivat jo toivonsa. Kallioiden kasvillisuus ei tavalliseen tapaan kui vunutkaan hengiltä, vaan kasvoi ja kukki pirteästi . 38 Koko kesäkuussa lämpötila ylitti 25 asteen hellerajan vain yhtenä päivänä: 11 . Sään viileyden vuoksi kasvukausi eteni hitaasti . Myös .choisan lämpötilan summat ,,!ivat eri puolilla Suomea tavallista alempia. Se ei kuitenkaan ollut erityisen poikkeava: kymmenestä viime kesäkuusta on samantapaisia ollut peräti viisi. EteläSuomessa vuokot kukkivat vielä toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa. Kesän toinen hellepäivä oli 25. SUOMEN LUONTO 10/96 55. Lintujen pesintä oli selvästi myöhässä kehnon kevään jäljiltä. Jos tätä kesää yrittää kuvata keskiarvoilla, tulos johtaa harhaan. heinäkuuta, jolloin suurimmassa osassa Suomea päästiin vihdoin 25 asteen yläpuolelle. Kuukauden keskilämpötil a oli etelärannikolla noin 12 astetta, mikä on kaksi astetta alle pitkäaikaisen keskiarvon. Kuun päättyessä oltiin koko maassa HEINAKUU ENIMMAKSEEN KOSTEA, ELOKUU KUIVA sademliara prosentteina kauden 1961 90 keskiarvosta / 100 100 __,...., 150 ) 1500 100 Heinäkuu 1996 Co 100 150 10~ ...,/ ___....-:;;::,, 150 -;::::;-~ -r200 250 300 110 130 -13J10 110 ~ r 90 ·::~ ,. Juha Valste Kesän sää puhuttaa vielä pitkään Vanhan hokeman mukaan Suomen kesä on lyhyt mutta vähäluminen. Kylmintä oli pian puolenkuun jälkeen, jolloin paikoin oli yöllä hallaa. HEINAK.UU VIILEA ELOl{UU LAMMIN keskllampot1lan poikkeama kauden 1961 -90 keskiarvosta ( C) Heinäkuu 1996 -1,5 J 15 · 1, -2,,.-J{ 1 Elokuu 1996 3 3 2 _ / 2 Keskilämpötilan poikkeama keskiarvosta heinäja elokuussa. Sateiden ansiosta kasvillisuus kasvoi reheväksi. Suurimmassa osassa Suomea elokuu oli lisäksi vähäsateinen, etelässä peräti ennätyksellisen kuiva. Metsiin nousi runsaasti sieniä, jotka lupailivat todella mahtavaa sienivuotta. Hyttysiä ja mäkäriä riitti kiusaamaan luonnossa tarpovia. Vi imeinen kesäkuukausi oli tasaisesti kahdesta kolmeen astetta tavallista lämpimämpi. Terminen kasv ukausi jäi heinäkuussa jälkeen normaalista yhä enemmän. Kostea ja viileä kesä näkyi luonnossa monella tavalla. Esimerkiksi Helsingissä on edellisen kerran ollut yhtä kylmää ja satanut yhtä runsaasti 1892. Etelässä oltiin kesäkuun lopussa kuitenkin jäljessä normaalista viisikuusi päivää, PohjoisSuomessa yhdeksän päivää tai enemmän. Terminen kasvukausi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila ylittää viisi astetta. puolitoista-kaksi viikkoa perässä keskimääräisestä. Sydänkesä kuin syksy Heinäkuussa jatkui alkukesän linja: sää pysyi viileänä ja pilvisenä, ja vettä satoi suurimmassa osassa maata tavallista enemmän. Kuun lopussa oli pari aurinkoista päivää, jotka herättivät toivoa paremmasta turhaan, kuten pian huomattiin. Tänä vuonna viisaus piti muuten paikkansa, mutta lunta oli kesän alkaessa paikoin vielä paksulti. , 5 q 50 Elokuu V. Vedet pysyivät kylminä. Maanvil jelijät eivät päässeet heinäntekoon, vilja näytti lakoutu van ja peltoja vaivasi liika kosteus. Vedet olivat 1516 asteen lämpöisiä, eikä auringosta ollut useimpina päivinä tietoakaan. Heinäkuun keskilämpö on koko Eteläja Keski-Suomessa yleensä 14-15 asteen vaiheilla; tänä vuonna jäätiin monin paikoin pari astetta tämän alapuolelle
Rovaniemellä keskilämpötila ylitti keskiarvon lähes 3,5 asteella. Viime kesä muistutti tässä monia aikaisempia. Entiset ennätykset alitettiin myös muun muassa Turussa ( 12 mm) ja Tampereella (9 mm). Etelä-Suomen joillakin paikkakunnilla oli jopa 13 hellepäivää. 39. Niittyjen kukinta lakastui nopeasti , samoin rehevänä versonut kalliokasvillisuus. sesta, etelässä ja lounaassa jopa alle kymmenen prosenttia elokuun keskimääräisestä sateesta. Helsingin Kaisaniemessä satoi koko kuukauden aikana yhteensä vain millimetri vettä, mikä oli ennätys. Lämpöä, kuivuutta, hyönteisiä ja siemeniä löytyi ri ittävästi . Luontoon elokuun helteet vaikuttivat eri tavoin. Vaikka kesä tuntui vasta alkavan elokuussa, monet linnut muuttivat jo täyttä päätä etelään. Utsjoella niitä oli peTimo Niemincn/LKA räti seitsemän ja Ivalossa kuusi molemmat uusia ennätyksiä. Jorma Luhta/ LK A Runsaat sateet ovat nostaneet kesätulvan alaville pelloille monena aikaisempanakin vuonna. Hellepäivien vähyys alkuja keskikesällä korvautui elokuussa. Toisaalta elokuu pelasti suurimman osan viljasadoista. Vanhoja hellepäiväennätyksiä ei etelässä kuitenkaan lyöty, sillä elokuussa 1939 niitä oli vielä useampia. vsk. Metsissä lupaavasti alkanut marjominen tyrehtyi monin paikoin tyystin. Haaveet ennätyksell isestä tai edes normaalista sienisyksystä saatiin haudata kui van kuumuuden jatkuessa. Viime kesänä vesi nousi nopeasti, mutta hävisi myös vauhdilla sateiden loputtua. Näin lämpimi ä elokuita on suunnilleen yksi kymmenestä. Keski-Suomessa satoi yleisesti alle puolet tavanomaiSUOMEN LUONTO 10/96 55. Lintujen myöhään kuoriutuneet uusintapesyeet ja toiset poikueet menestyivät mainiosti . Jos vesi viipyy pitkään, seurauksena voi olla koko sadon menetys. D Tekstin ja karttojen tiedot ovat peräisin Ilmatieteen laitoksen llmastopalvelun julkaisemasta kuukausittaisesta llmastokatsaus-lehdestä. Kylminä kesinä järvien vesi ei houkuttele uimaan
Vuosittain käytössä on toista sataa valorysää. Sen nopeus oli kosminen, 40-80 kilometriä sekunnissa. Haapasaaressa kaikki ajelehtijat olivat naaraita ja Pellingissäkin kolme neljäsosaa. Ukkospilvet kiertävät yleensä järven. Valtaisassa räjähdyksessä kallioperä murskaantui ja kivilajit sulivat ja sekoittuivat 145 metrin syvyydeltä. Valkovillakkaan mustalaisluonne Monet perhoset, kuten amiraali, ohdakeperhonen, kaaliperhonen ja gammayökkönen ovat vaeltajia, jotka harva se vuosi saapuvat meille etelästä ja lisäännyttyään lentävät takaisin. Villakkaita ajautui kuolleina joukoittain rannoille Itä-Suomenlahdella. Valkovillakas (Leucoma salicis) on sukulaistensa tapaan kova lisääntymään, jos vain sattuu pääsemään eroon loisistaan. Raskastekoisten naaraiden lento jäi lyhyemmäksi kuin koiraiden, jotka jatkoivat matkaa Ahvenanmaalle ja Etelä-HämeeLappajärven Karppa on muuttunut läpinäkyväksi valkovillakkaiden toukkien syötyä suuret haavat lehdettömiksi. Silkinvalkea valkovillakas on toisella tavalla ailahtelevainen. Länsi-Uudellamaalla taas havaittiin miltei pelkkiä koiraita. Kaikkiaan näytteistä Helsingin itäpuolelta saatiin sukupuolten suhteeksi 73:214, mutta Helsingistä ja sen länsipuolelta 271 :5. Kovalla tuulella Lappajärven aallokko nousee korkeaksi ja teräväksi. Lappajärven yksinäinen saari Dinosaurusten aikaan, 77 miljoonaa vuotta sitten, nykyisen Etelä-Pohjanmaan pohjoisosiin syöksyi puolen kilometrin läpimittainen meteoriitti. Joskus valkovillakas siis "rysäyttää". Siellä ovat näkyvissä viime vuosisadan puolivälissä kalastelleen "Kala-Kaijan" korsun perustukset. Nykyään saaressa on 1906 rakennettu kämppä sekä pari muuta kalamajaa. Esko Ala-Heikkilä SUOMEN LUONTO 10/96 55. Järvessä on vain vähän saaria. Vaikka luvuista voi jotakin nousua uumoillakin, Lappajärven saaressa havaittu joukkolisääntyminen tuli yllätyksenä. Hyvän turvapaikan se on löytänyt Etelä-Pohjanmaalla kraatterijärven saaresta, joka ei kesällä 1996 ollut entisensä. vsk.. Niinpä Suomen ympäristökeskuksen järjestämässä Nocturna-yöperhosseurannassa havaittiin 40 Valkovillakas pakt koko maassa 1993 vain kuusi valkovillakasta, 1994 neljätoista ja 1995 kaksikymmentä yksilöä. Lappajärvellä käytetäänkin Pohjanlahdelta kopioituja, pienennettyjä meriveneitä. Karu saari on hiekkaja kivipohjainen, ja sen puustona on suuria haapoja, koivuja ja raitoja sekä kymmenkunta isoa mäntyä. Lännessä on suuri Kärnänsaari ja sen ympärillä pienempiä. Se saattaa olla näkymättömissä muutamia vuosia tai sitä havaitaan vain joitakin yksilöitä vuodessa. Kun sitten ukkonen lähtee selälle, syntyy kova ja äkkinäinen myrsky. Kolmisen kilometriä Kärnänsaaresta ja neljä kilometriä järven itärannasta on aavalla ulapalla hehtaarin kokoinen Karppa. Teksti: Kauri Mikkola Kuvat: Benjam Pöntinen Villakkaisiin (ennen villakehrääjiin, Lymantriidae) kuuluvat tunnetut suurtuholaiset lehtinunnaja havununna. Jääkaudet ovat si loittaneet räjähdyskuoppaa useaan kertaan. Laji vaelsi ilmeisesti kaakosta luoteeseen lämpimien tuulten mukana. Ehkä suurin tunnettu joukkoesiintymä sattui elokuussa 1972. Vähitellen nykyinen, 24 kilometriä pitkä ja 12 kilometriä leveä, syvimmältäkin kohdaltaan vajaan 40 metrin syvyinen Lappajärvi sai muotonsa. Kaikki elollinen kuoli ainakin sadan kilometrin säteellä. Nykyiset Lappajärven ja Vimpelin kirkonkylät ovat silloisessa räjähdyskuopassa; kraatterilla oli näet läpimittaa 17 kilometriä. Karpan saari on aina ollut paitsi suosittu retkikohde, myös tärkeä suojapaikka ja tukikohta varsinkin Vimpelin puoleisille kalamiehille ja kalanaisillekin
Se on äärimuoto hyvin yleistä vaeltelua tai lentelyä pois aikaisemmista elinympäristöistä, joihin liittyy, paitsi uusien ravintokohteiden löytäminen, myös loisten ja petojen pakeneminen. Valkovillakkaan toukka ahertamassa viimeisten jäljelle jääneiden haavan/ehtien palasten parissa. Esko Ala-Heikkilä on metsänhoitaja Pohjanmaalta. Kotelokoppia raidan rungolla; valkovillakkaan toukat syövät sekä haavan että raidan lehtiä. Tällaisia ovat muun muassa isosiilikäs (Arctia caja) ja ilvessiilikäs (Diaphora mendica). Dinojen aikaan sinne putosi meteoriitti ja nyt siellä jylläävät villakkaat. Yksi laji on selvästi erikoistunut tähän elämäntapaan, nimittäin rantaheinäyökkönen (Simyra albovenosa). Valkovillakas ei Keski-Euroopassa juurikaan elä yhtenäisissä metsissä, kenties perimmältään loisten runsauden vuoksi, vaan se hakeutuu ykSUOMEN LUONTO 10/96 55. Valkovillakkaan toukkien tiedetään olevan loispistiäisten vaivaamia, sitä pahemmin mitä enemmän toukkia on. Ilmeisesti se pystyy näin pakenemaan toisiaan. Pakeneminen pikku saariin tai muuten eristyneisiin kasvustoihin on hyönteismaailmassa yksi keino välttyä vihollisilta, vähemmän tunnettu kuin vaikkapa suojatai varoitusvärit. Rantaheinäyökkösellä on ikään kuin kaksi kantaa; se elää harvalukuisena mantereen lahtien rannoilla ja ruovikoissa mutta runsaana luotojen heinikoissa. Koteloituvat villakkaan toukat ovat kietoneet seittiinsä kalamajan nurkan. sittäin tai pieninä ryhminä kasvaviin tienvarsipoppeleihin tai pajuihin. Suomen perhosfaunassa on useita lajeja, jotka voivat satunnaisesti runsastua pikku saarilla, aivan ilmeisesti juuri loisten puuttumisen vuoksi. Muniva naaras tai useampi on sattunut lentämään saareen vuosi tai pari sitten. Niinpä Keski-Euroopassa perhosen ja loisen vuorolisääntymisen seurauksena perhosella on melko säännöllinen neljän-viiden vuoden runsaudenvaihtelu. 41. Tällainen käyttäytyminen on monien suurtuholaisten menestyksen salaisuus. 1i loisiaan Lappajärvellä tapahtuu jälleen. seen asti. D Kauri Mikkola on Luonnontieteellisen keskusmuseon yliintendentti, joka on tutkinut hyönteisten vaelluksia. Mistä tällainen ailahtelevaisuus ja vaeltaminen. vsk. Pitkäaikaisten tutkimusten mukaan merensaaristossa vain pikku luotojen heinät kärsivät värikkäiden yökköstoukkien syönnistä, kun taas läheisen mannerrannan kasvustot ovat miltei koskemattomia. Toukat ovat saaneet kasvaa rauhassa loisilta. Valkovillakkaan koiraalla on upeat kampamaiset tuntosarvet, joilla se aistii naaraan hajuaineen,feromonin, pitkien matkojen takaa. Valkovillakkaat löysivät Karpan saaresta piilopaikan loisiltaan ja toukat söivät pakolaisaikana puut viimeiseen lehteen. Lappajärven saaren joukkolisääntyminen on ilmiselvästi "pako". Joukkoesiintymiset ja puiden lehdettömiksi syönti päättyvätkin säännöllisesti loisten kovaan runsastumiseen
Tila on mäellä kuten enti set suomalaistilat näillä kaskimailla perinteisesti ovat. Maakuntaeläin Ainakin kolme neljännestä Ruotsin 35-40 sudesta elää Vermlannissa ja Taalainmaalla varsin pienellä alueella. Syverssenit asuvat Vermlannin sy,jäkulmilla Nmjan rajalla. Teksti ja kuvat: Antti Halkka Susiaidalla " Han är min lillebror" tässä on pikkuveljeni, esitteli kuusivuotias Sara-tyttö viisivuotiasta Troll-hevosta. Me näemme jälkiä ja jätöksiä: sudet ovat kiertäneet lähellä Anttilan aitaa ja merkinneet tienristeyksen ruopimalla voimakkaasti. Anttilan aidalla on muutenkin ollut huonoa tuuria, sillä sudet söivät kolme viikkoa aikaisemmin yhdeksän lammasta aidan sisältä. Jonssonilla on liiterissään 15 kilometriä valmista sähköpaimenaitaa 50 metrin rullissa. Kolmas laidun saa virtansa pienestä aurinkopaneelista. Sinne kiipeämme kuitenkin me. Vain pässi nousee kaukaisia vieraita katsomaan. Syverssenien tila on Norjan rajan pinnassa ollaan syrjäseudulla Turun leveysasteella. Lähempänä tilan talouskeskusta ruokailee Troll-hevonen , jolla on tarkoitus lähteä ensi talvena metsätöihin. "Olemme olleet aitaan tyytyväisiä", Maria sanoo. Suomen Luonto kävi ottamassa selvää, miten aita auttaa ruotsalaisia lampaankasvattajia sietämään sutta Vermlannin suomalaismetsissä. Eräässä kohdassa aidan alle oli jäänyt sudenjolkuteltava aukko. 42 "Luotan silti susiaitaan", sanoo nyt 8 1-päisen lammaskatraan omistaja ja Anttilan matkailuyrityksen toinen vetäjä Peter Olsson. Kuvassa myös äiti Maria. Noidan kykyjä Kenneth ei sentään tarvitse sähköaitaan kajotessaan : ukkonen on vastikään lyönyt aidan virrattomaksi. "Ympäröiviltä tiloilta vieti in muutama vuosi sitten lampaita." SUOM EN LUONTO 10/96 55. Katovuosina alavien maiden väki jäi sadotta, mutta halla ei kivunnut ylärinteeseen. Maa on vielä paljas, mutta lumi tulee Vermlannin ylängöille jo lokakuussa. Kenneth asuu viereisellä mäellä, jonka suomenkielinen nimi on ollut Noitamäki . Vermlantilaiset äänestivät muutama vuosi sitten suden maakuntaeläimekseen. Se on kolmikilometrinen susiaita, joka kaartuu alas Vermlannin henkeäsalpaavaan maisemaan Anttilan tilalla Finnskogassa, suomalaismetsässä. Sudet pääsivät laitumelle, koska aita oli vedetty jyrkässä rinteessä hiukan huolimattomasti . Lääninhallitus toimii muutenkin päättäväisesti . Seuraavana päivänä Noitamäen rappusilla odottaa pakkaus sähköpaimenen virtalähteen ukkossuojaimia. "Tässä sitä nyt on", sanoo Kenneth Jonsson ja ottaa kädellä kiinni sähköaidasta. Monilla paikoilla on täällä suomalainen nimi , jos ei kartassa niin perimätietona ainakin. vsk.. "Tuosta sudet kulkevat talvisin", kertoo Maria Syverssen ja näyttää metsätietä lähellä tilan rakennuksia. Eräs lammastarhuri soittaa Kennethille ja kertoo nähneensä suden aitansa vieressä. Valinnassa oli monille sulattelemista, mutta nyt susi komeilee tan assa ja hihamerkissä ja vieläpä hiihtelee matkailuesitteen piirroshahmona. Parikymmentä Syverssenien lammasta loikoilee oranssin verkkoaidan suojissa entisen tulliaseman laitumella. Hevosia ja karjaa suojaavan aidan omistaa Vermlannin lääninhallitus, jonka susikonsultti Kenneth Jonsson on
Eristepuu säästää työtä, eikä aidasta äkkiseltään huomaa, että se on sähköaita. Aidat näyttävätkin kumman vaatimattomilta. Suomalainen susiaitojen vastustaminen maisemasyistä ihmetytti ruotsalaisia. Niiden tekotarpeet voi melko halvalla tilata postimyynnistä. Euro Netz -sähköaita lampaille, 535 kruunua!50m, kertoo katalogi yhden vaihtoehdon. Syverssenien lampaat pässeineen !epäilevät ylälaitumellaan entisen tulliaseman pihassa. "Aitoihin ei aluksi oikein tahdottu uskoa", Kenneth Jonsson sanoo. He vaikuttavat näkemäänsä tyytyväisiltä. Ehkä melko sekoittamattomana säilynyt kaskiruiskanta palaa jälleen Suomeen. On toinenkin tuliainen, Anttilan tilalta ostettu pussillinen suomalaisen pensasmaisen kaskirukiin jyviä. Siemenet on tarkoitus kylvää Pohjois-Karjalaan. "Sudet ovat ennen Anttilan tapausta saaneet lampaita aidasta vain kerran", kertoo Kenneth. D 43. Luonnonsuojeluliitto on pitkään peräänkuuluttanut rauhanomaisia ratkaisuja suden ja lampaankasvattajien välisiin kiistoihin. Luonnonsuojeluliiton miehillä on myös kädessä pideltävä tuliainen: sähköä eristävästä ulkomaisesta ihmepuusta tehty aidanseiväs, joka ei tarvitse lainkaan eristimiä. Matkallamme ovat mukana luonnonsuojeluliton puheenjohtaja Timo Helle ja liiton Pohjois-Karjalan piirin Ilari Uotila. SUOMEN LUONTO 10/96 55. Kenneth Jansson ja Peter Olsson Anttilan susiaidalla, jota tuskin erottaa miesten takaa. Se on selvää, ettei asianmukainen aita ole kertaakaan pettänyt niiden kolmen vuoden aikana, joina aitoja on ollut. Aidan pauloista vain alimmassa ei ole sähköä. Virtansa aita saa tavallisesta auton akusta. Korkeutta on Maria Syverssenin Sara-tytön verran. Jo hävinneeksi luultu kanta oli löytynyt jotakin vanhaa varastorakennusta purettaessa. "Nyt yksi sellainen näyttää löytyneen", Helle arvelee. Sudet jättivät ajon ja ottivat muutaman lampaan." Arvuuttelemme hetken, johdattelivatko hirvet tahallaan seuraajansa lampaiden kimppuun, mutta asia jää arvoitukseksi. vsk. Järvi-Suomen kaskimailta muutti väkeä Vermlantiin 1580-luvulta alkaen. Vermlanti opettaa Tähän asti kolmisenkymmentä vermlantilaistilaa on saanut lääninhallituksen susiaidan. Luulisi susien loikkaavan aidasta ylitse, mutta eivätpä ole loikanneet. "Silloin ajossa olleet hirvet rysäyttivät aidan läpi suoraan lammaslaitumelle
vsk.. "Olen itse huasteekki, mutta en enää puhu isieni kieltä. Paljastuvan kiven säännölliset muodot erottuvat selvästi, kun ne tottumattomalle silmälle osoitetaan: portaat. Kuten monet maasta paljastuneet esineet, maissipellosta löydetty tuhatvuotinen patsas ehti kuitenkin kärsiä. ULKOMAILTA Mitä tehdä kadonneelle kaupungille. Vanhoille taruille uskollisena patsaan löytäjä halkaisi siltä pään mahdollisen pahan karkottamiseksi. Toistaiseksi sen peittävät maa ja kasvillisuus. Ongelmana on eri näkemysten tasapainottaminen. Pyramidin laelta avautuu maisema Meksikonlahden rannikkovuorille Veracruzin osavaltiossa. Rinne on muinainen pyramidi. Aamuauringon ensimmäiset säteet tunkeutuvat polulle, jota reunustavat jyhkeät kumipuut arpisine kuorineen. Pauliina Raento Kasvillisuus on kätkenyt pyramidin rappuset. Joessa kasvaa lootuksenkukkia, rannassa pieniä punakukkaisia kasveja, jotka pystyvät pahoihin henkiin. Karja kulkee vapaana hedelmäpuiden lomassa. Muinainen kaupunki antaa uutta tietoa huasteekkien vähän tunnetusta kulttuurista. Alueen luonto on kuitenkin poikkeuksellisen herkkää. Paikalliset asukkaat luottavat häneen ja säilyttävät nyt löytöjään huolellisesti. Cruz Reyes etsii tukea muun muassa meksikolaisilta ympäristönsuojeluja kulttuurijärjestöiltä. Maisemaa halkoo joki, jota ymparo1 tiheä kasvillisuus. Polku kapenee ja katoaa rinteeseen. Vuorten poimuissa on kylä, jonka parisataa asukasta elävät vuosisataisten tapojen mukaan, vailla sähköä ja juoksevaa vettä. Gabriel Cruz Reyesin mukaan alustavassa kartoituksessa alueelta löydettiin useita harvinaisia kasvija eläinlajeja. Sen uumenista kuuluu lintujen kuoro. Idylli on täydellinen. Vastuu on suuri, ja luotettavan ja kaikki osapuolet huomioon ottavan linjan löytäminen on vaikeaa." Eri vaihtoehtoja ollaan selvittämässä. Siten rauniot ja niiden tutkimus tulevat arvojärjestyksessäni seuraavina, vaikka tutkijana palan halusta päästä tutkimaan tätä kaikkea tarkemmin. Kaupunki levittäytyy arviolta kymmenen neliökilometrin laajuudelle. Kyläläiset elävät lähes omavaraistaloudessa, tasapainossa ympäristönsä kanssa. Tutkimukselle löytö on mittaamattoman arvokas, koska huasteekeista tiedetään vähemmän kuin monista muista kulttuureista. Kulttuurimme on kokenut suuria muutoksia, ja jäljellä olevan säilyttäminen on tärkeätä. Hän myös valistaa kyläläisiä raunion arvosta ja sen vaalimisen tärkeydestä. Historioitsija Gabriel Cruz Reyes ja viljelijä Claudio Digo Mena raivaavat kasvillisuutta viidakkoveitsillään. Sillä on myös matkailullista arvoa. Kaupungin esiin kaivaminen sekä laajamittainen tutkimus ja matkailu tuhoaisivat väistämättä kaiken tämän. Luonto ja kulttuuri vaarassa Rauha on kuitenkin rikkoutumassa. He kasvattavat appelsiineja ja maissia. SUOMEN LUONTO 10/96 55. Alueen koko ja rakennelmien monipuolisuus tekevät siitä tähän asti suurimman ja merkittävimmän huasteekkien raunion. Pyramidi kuuluu kaupunkiin, jonka rakensivat Meksikon itäja keskiosien huasteekki-intiaanit 700-800-luvulla. "Tärkeintä olisi suojefla alueen kasvillisuutta ja eläimistöä kokonaisuutena siten, että paikallisten asukkaiden elämäntapa säilyisi", Cruz Reyes sanoo. Alustava 44 kartoitus on vastikaan valmistunut, ja löytöä ollaan vasta julkistamassa liittovaltion viranomaisille
Jyri Mikkola muksissa ei ole tavattu taudinaiheuttajabakteereita tai viruksia, jotka olisivat voineet aiheuttaa kuolemat. Juha Valste 45. Tynnyrin reunalla kököttää pää kallellaan suuren rastaan kokoinen lintu. Linnut ovat kuitenkin herkkiä sairastumaan, ja niiden palauttaminen luontoon voi osoittautua vaikeaksi. Jos amerikkalaiset voivat kutsua kuukkelia siperiannärheksi, miksen minäkin voisi kutsua näitä kuukkelin mustavalkokopioita amerikankuukkeleiksi . Huhu kertoo, että seudulla olisi öljyä. On epätodennäköistä, että kaikki voisivat voittaa. Hän pelkääkin, että jalkoihin jäävät juuri alueen asukkaat, ja joen lootus lakkaa kukkimasta. Se on myös yhtä peloton leirikaveri. Niillä on sama ekologinen lokero kuin omalla leirikumppanillamme. Myöhemmin joukkoon liittyy toinen kuukkelipariskunta. Maailmassa on jäljellä kaksi erakkoiibisten pesimäyhdyskuntaa, molemmat Marokossa. Kohotan katseeni koiranruokaämpäreistä, joita olen täyttämässä. Onneksi laji lisääntyy tarhoissa, ja vankeudessa on muutama elinvoimainen yhdyskunta. Kuukkelihan se siinä! Vaan hetkinen! Koko, olemus ja rohkeus viestivät kuukkelista, mutta linnun väritys ei täsmää. Viime keväänä niissä oli yhteensä hiukan yli 200 lintua. Aasian viimeiset erakkoiibikset kuolivat torjunta-aineisiin Turkissa 1989, ja Pohjois-Afrikan yhdyskunnat ovat viime vuosikymmeninä tuhoutuneet yksi toisensa perästä. Hankaluuksia aiheuttanee myös alueen hallinnollinen jako. vsk. Harmaanärhi on meikäläisen kuukkelin lajipari. Siivekkäillä on selvästi hauskaa. ULKOMAILTA Leirikaveri lännen risukossa Varjo kiitää äänettömästi näkökenttäni poikki Alaskassa. Talvikuukausina minulla on runsaasti aikaa seurata amerikankuukkeleiden puuhia. Eläinlääketieteellisissä tutkikatselemaan. Erityistä ihastusta herättää lentotaituruus, jota ne esittävät jahdatessaan toisiaan tai paetessaan ateriaansa puolustavia korppeja. Siten Cruz Reyesin innostuneessa äänessä häivähtää epätoivo. Pitkät liidot, äkkipysähdykset ja pyörähdykset ilmassa ovat näytös, jota en väsy Erakkoiibikset pulassa Muutama vuosisata sitten erakkoiibiksiä pesi laajalla alueella Euroopan Alpeilla, Lähija Keski-idässä sekä Pohjois-Afrikassa. Paikalle pyrähtää mannekiiniksi toinenkin samanmoinen lintu. Ei siis ihme, että samanlaisuutta löytyy. Lintujen hilpeät vihellykset ja varoittava säkätys kaikuvat pihaa ympäröivistä puista. Koko kannalle tämä merkitsee 17 prosentin pienenemistä. Tutkijat ovat menestyksettä yrittäneet selvittää tuhon syytä. Tahallinen myrkyttäminen on tuskin kyseessä, eikä linnuista ole löytynyt myöskään torjunta-aineiden Jaamia. Öljylöydöistä huhutaan Asiaa mutkistavat vielä taloudelliset tekijät. Jos maat yksityistetään, asukkaat pelkäävät, että monikansalliset öljy-yhtiöt saavat jalansijan alueelta ja kyläläiset riitautuvat keskenään", Cruz Reyes ja Digo Mena kertovat. Naps! Kynnet iskeytyvät vesitynnyrin reunaan. Pauliina Raento SUOMEN LUONTO 10/96 55. Erakkoiibisten tulevaisuus luonnossa vaikuttaa synkältä. Yhden toukokuun viikon aikana menehtyi kuitenkin 38 aikuista erakkoiibistä. Marokon yhdyskuntien parimäärä on säilynyt vuosikymmeniä vakaana. "Kyläläiset eivät ole liittyneet Meksikon liittovaltion maiden yksityistämisohjelmaan, joten rauniot ovat yhteismaalla. Sittemmin lajin levinneisyys kutistui Pohjois-Afrikasta Keski-itään ulottuneelle vyöhykkeelle. Arvostukseni ansaitsee myös kuukkeleiden ja korppien nokkeluus ruokansa hankinnassa. Jyri M ikkola Uudet naapurini ovat harmaanärhiä (Perisoreus canadensis), Suomessa elävän kuukkelin (Perisoreus infaustus) rinnakkaislajia. Kuinka moni muu lintu saa talven aikana kaikki vitamiinit ja hivenaineet, jotka ovat tärkeä osa huippuun treenatun rekikoiran ruokavaliota. Liittovaltioonkaan ei luoteta: huoli taloudellisesti merkittävien luonnonvarojen riittävyydestä saattaisi ajaa suojeluja tutkimustavoitteiden edelle. Aivan kuin kuukkelipariskunta. Rauniot ulottuvat kahden keskenään kilpailevan kunnan alueelle, jotka mielellään omisivat sekä maineen että matkailutulot. Mustan ja harmaankirjavasta siivekkäästä ei löydy hakemallakaan syvänruskeaa, pyrstön heleästä oranssista puhumattakaan. Mitä enemmän kuukkeleita katselen, sitä enemmän ne minua kiehtovat. Seuraavaksi tutkitaan bakteerija levämyrkkyjä. Pariskunnan seurassa ruoka-apajalle ilmestyy niitä hennompi lintu ehkä poikanen. Pauliina Raento Maissipellosta löytynyt tuhatvuotinen patsas ehti kärsiä, sillä vanhoille tavoille uskollisena löytäjä halkaisi sen pään pahan karkottamiseksi
Reijo Ikävalko, toimittaja, Espoo Tilaan Alulan 1996 (4 numeroa) 160,Tilaan Alulan 1997 (4 numeroa} 160,Jatkotilaus (lehti tulee kunnes itse keskeytAn sen) vuodesta 1997 alkaen 150,Erlkolstarjous (niin kauan kun lehtiä riittää) Vuosikerrat 1995 + 1996 (6 numeroa) 200,Vuosikerrat 1995-1997 (10 numeroa) 340,Määritä oheinen lintu, lähetä vastauksesi tällä kupongilla vuoden loppuun mennessä. 46 YMPÄRISTÖÄ SÄÄSTÄVÄ YRITYS -SEMINAARI Luonnonsuojeluliitto tarjoaa kannatusjäsenilleen ja muille kiinnostuneille yrityksille ja järjestöille seminaarin "Ympäristöä säästävä yritys". Case: Cumulus Seurahuone. Tietysti Alu/a on loistava lehti,jonka menestys on ansaittua. Mikä on oikeata ja väärää ympäristömarkkinointia. 15 Kokemuksia ympäristöohjelman sisäänajosta. Puheenjohtaja Timo Helle, Suomen Luonnonsuojeluliitto 9.30 Mitä Joutsenmerkki antaa yritykselle ja tuotteen markkinoinnille. Varatuomari Mika Seppälä 11.45 Lounas 12.30 Tarpeelliset ja turhat tuotteet. Viininmaistajaiset. Nimi: _________________ _ Osoite: _ _ _ _ ________ _ ____ _ Postinumero: _______________ _ Postitoimipaikka: ___________ ___ _ Lintu on _________ ________ _ Vastaanottaja maksaa postimaksun flWLfl VASTAUSLÄHETYS Sopimus 02270/175 02003 ESPOO Alula on ehdottomasti yksi maailman kiehtovimmista lintulehdistä. Seminaarin avaus. SFS:n ympäristömerkintä, Sinikka Karppelin 10.15 Case: Toshiba 10.30 Tauko 10.45 Ympäristönsuojelulainsäädäntö lähiajan muutokset ja tulevaisuuden näkymät. Hotellipäällikkö Erja Mähönen 15.45 Yrityksen toiminnan ekologisointi: Kyselytutkimuksen tuloksia, Kimmo Määttä, Suomen luonnonsuojeluliitto Loppukeskustelu. Taina Marjanen, Impressionist Environmental Communications Oy 14.00 Siirtyminen Postin tiloihin 14. 13.00 Miksei ympäristöä voi myydä kuin makkaraa. Per Alstr&n, Ruotsi Pitäisikö sinun tilata. Oikein vastanneiden kesken arvomme komean Alulan collegen. Anthony McGeehan, Blrdwatch SUOMEN LUONTO 9/95 54. Paikka Cumulus Seurahuone, Kaivokatu 12, 00100 Helsinki Aika 12.11.-96 klo 9.00-16.30 OHJELMA 9.00 Tulokahvit. Ryhmätyö. ALULA Eurooppalaisen lintuharrastajan ykköslehti Luettuani Alulan huolella olen vakuuttunut, että Alula on tällä hetkellä markkinoiden paras lintu/ehti! Arle Ouwerkerk, Hollanti Atula on kaupungin puheenaihe! Erik Hlrschfeld, Malmö, Ruotsi Onpas upeaa luettavaa! Tilaan kiljuen Alulan. Apulaisjohtaja Pekka Kuronen Kahvitarjoilu 15.00 Siirtyminen Seurahuoneelle 15 .15 Y mpäristösuunnitelman tekeminen yritykselle. 16.30 Seminaarin päätös 16.30 18.00 Vapaata seurustelua ja yhdessäoloa Cumulus Seurahuoneen tiloissa. Esittäytyminen. 09-228 081 , fax 09-2280 8200. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Kimmo Määttä ja Tarja Ketola, puh. Case: Suomen Posti Oy. vsk.. Seminaari on kannatusjäsenillemme maksuton, muille 500,mk/henkilö
Tuloksena ovat luonnossa biologisesti hajoavat öljyt: 11i111ii... Olemme yhdistäneet tuotteidemme korkean laadun ja vahvat voiteluominaisuudet ympäristöä entistä vähemmän rasittavaan koostumukseen ja vaihe vaiheelta edenneet kohti öljyjä, joista luontokin voisi olla ylpeä. Teboil Hydraulic ECO metsätyökoneisiin 11i111ii... Suomen markkinoiden merkittävänä voiteluaineiden valmistajana tunnemme vastuumme ympäristöä kohtaan. veneisiin ja moottorikelkkoihin Teboilin voiteluainetuotannolle on myönnetty ISO 9002 -laatusertifikaatti. Teboil 2T Racing kaikkiin kaksitahtimoottoreihin mm. Suomalaista öljyosaamista Kannetaan vastuuta ympäristöstä. Teboil Teräketju Bio moottorisahoihin llilllii..
Keskustelun aikaansaaminen tästä keskeisen tärkeästä aiheesta oli yksi kirjoitukseni päätarkoitus. Mitalin toisen, ympäristöpoliittisesti myönteisen puolen muodostaa valtavien luontokokonaisuuksien, erityisesti metsien, jääminen neitseelliseen tilaan. Tuijottaminen itäisen naapurimme ympäristötuhoihin antaa sitä paitsi yksipuolisen ku van todellisuudesta. Kalastomme hyväksikäyttö pienimuotoisesti, "pehmein" menetelmin, olisi niin ekologisesti kuin työllisyydellekin mitä toivottavinta. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA IEN N EN JÄLKEENI Vielä syksyllä 1994 Merituuli Koskelon kodin ikkunasta Helsingin Kaivopuistossa näkyivät Olympialaiturin laivat ruskassa loistavan puiston takaa. Eräät Joutsamon ajatukset ansaitsevat vastaväitteitä. kuvaparin ottanut Koskelo ihmettelee. Miten vanhasta, suositusta viheralueesta on varaa luopua kaupungin keskustassa. Tärkeä näkökohta on myös liikennettä varsinkin pitkälle teollistuneessa Euroopassa uhkaava jumiutuminen autokannan liikakasvun ja kuljetusten lisääntymisen myötä. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Mutta jollei minunkaltaiseni asioista kiinnostunut maallikko tuo esiin kriittisiä näkökohtia, kuka sitten. Lopuksi: en suinkaan halunnut esiintyä vapaakaupan "asiantuntijana" , sillä asiantuntemukseni on siinä varsin kohtuullista laatua. Varsinaisilta asiantuntijoilta, mikäli he ylipäänsä vaivautuvat laskeutumaan norsunluutorneistaan, harvoin kuulee muuta kuin hymistelyä vapaakaupan siunauksellisuudesta. Tähän vinosuuntaukseen on oma osuutensa EU :n kaupan vapauttamista korostavalla sisämarkkinapolitiikalla. Nyky-Venäjä on kiistämättä perinyt entiseltä Neuvostoliitolta erittäin vaikeita ympäristöongelmia, mutta niiden syynä tuskin on ollut pyrkimys omavaraisuuteen, vaan erittäin karkei48 den, ympäristöä tuhoavien ja luonnonvaroja tuhlaav ien menetelmien käyttäminen. Olen samaa mieltä, mutta jälleen kerran on kysymys väärien keinojen eli tehotuotannon valinnasta, ei siitä, että tavoite kalantuotannon omavaraisuus olisi virheellinen. Vapaakauppa lisää ympäristöongelmia Professori Kari Joutsamon kirjoitus Kaupan vapauttaminen ja ympäristö (SL 9/96) oli kokonaisuutena as iallinen vastine vapaakauppaa arvostelevalle artikkelilleni (SL 8/96). Näinä aikoina, järjestelmän muutoksen myötä, juuri ne ovat joutuneet uhanalaisiksi länsimaisten metsäyhtiöiden tunkeutuessa saalistusretkille niin Siperiaan kuin Itä-Karjalaankin (mikä ei kumoa sitä, että järjestelmän muutos on esimerkiksi saastepäästöjen vähentämisessä myös parantanut ItäEuroopan ympäristöä). Talvella 1995 puiston paikalla on kaksi uutta asuintaloa. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Vaikea minun on myös käsittää, miten Joutsamo voi leimata kirjoitukseni "emotionaalisekSUOM EN L UONTO 10/96 55. Vika ei ollut päämäärässä vaan valituissa keinoissa. " Kotimainen kala tuotetaan jo valtaos in keinotekoisesti kalanviljelylaitoksissa", Joutsamo kirjoittaa ja pahoittelee niiden ympäristövaikutuksia. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. Toisin kuin Joutsamo väittää, vapaakauppa on omiaan lisäämään ympäristökuormitusta ja energiankulutusta, koska se lisää kuljetuksia ja pidentää kuljetusmatkoja. vsk.
sesta virkarikoksesta ovatTuossa syitä vihata tuollaista mainospostia. Kirjoitettuani tuon sain seuraavana pa1vana taas yhden kuusiosaisen tarjouski rjeen. Osakkaaksi pääsee maksamalla osakkeita vastaavan summan tilille PSP-Suoralinja Kemijärvi 800024-2411 0905 ja lähettämällä tarkat henkilötiedot tai yhdistyksen tiedot yhdysEläimillä on lapsia Miksi ei puhuttaisi eläinten lapsista, ihmislasten lääkäri Ralf Nyman (SL 9/96). Jos aivan vallaton, niin mihin pitää ryhtyä. Tapaani on arvioitu rikolliseksi. Pai notuotteitten ul koasusta ja paljoudesta ei helposti selvinnyt, mitä oltiin myymässä. Markku Tanttu J.K. jen pelastamista ja parantamista. Uteliaisuuttani en myöskään ole ilmoittanut mihinkään haluttomuuttani ottaa vastaan minkäänlaista mainosja ilmaisjakelua; en tahdo menettää mahdollista, esimerkiksi harrastusteni tai ammattini kannalta tärkeätä tarjouspostia. Yhtiön omistamalle ja hukutettavaksi suunnitellulle tontille tullaan rakentamaan tukikohta luontomatkailijoille ja -tutkijoille kuluvan syksyn aikana. Tuollaisessa toiminnassa ei kait ole ri koksen ilmettä, mutta siinä jää näkemättä, mitä kuori todella pitää sisällään. Arja ja Kai Noponen si". Poikkeamme Tukholmassa kukkamyymälään. Väestörekisterikeskuksen sanotaan siunanneen toisen ki rjeen postituksen. pj. laussitoumuksen, alleviivasin nimeni ja kirjoitin: Poistakaa rekisteKemijärvi ristä. Lisäksi tiedän toimittatutkii Pohjois-Suomen vesioijien turhautuvan huomatessaan, kuin ka he idän työnsä tuloksia keuden eräitä jäseniä mahdollimyydään kytkykaupoin ja pelein lehden laatua korostamatta. Ei kai niin voi olla. Teipillä ja nitojalla sain aikaan näyttäviä, pakettimaisia kirjeitä. En tietenkään uskonut, että lähetykseni saisivat mainostajat luopumaan tavastaan laajemmalti. Takav uosien torjuntatyöni on menettänyt tehonsa; lehtiyhtiöt ovat hyökänneet jälleen. Pesyyskuuta 1996 mennessä noin lurina olen pessimisti ; turhaa on minua yllyttää voitonhimoiseen 200 muistutusta katselmuski rraaputa tästä -peliin. Se ei suinkaan ollut mikään täyslaidallinen vapaakauppapolitiikkaa vastaan, jossa toki näen myönteisiäkin puolia, eikä se nostanut protektionismia jalustalle. En avannut kuoria, tekstasin niihin näkyvästi että Palauta lähettäjälle. 1995 rekisteröidystä yhtiöstä nimeltään Vuotoksen Voima Oy. Toivoin postin laskuttavan vastaanottajaa painavasta lähetyksestäni lisämaksun, kuoressahan luki vastaanottajan maksavan postimaksun mutta varmaankin tarkoittaen vain tilauskorttilähetystä. Niin kai voi olla. Rahallisen törsäyksen korvaavat kustantajalle tilaajat tystä Kemijoki-yhtiöltä. Syrjäiseen kaupunginosaamme tulee niin vähän ilmaisjakelua etten ole laittanut oveeni sitä torjuvaa ky lttiäkään. Joskus harjoitin siistimpääkin tapaa. Lisäksi se on törkeähan he ottaneet vastaan kestitä tuhlausta. Kun puhun eläinten lapsista, otan tietoisesti kantaa yhteiskunnan arvokeskusteluun: eläimillä on lapsia ja ne ovat tasan yhtä arvokkaita kuin ihmisten lapset! Markus Jääskeläinen runoilija eläinten kaveri Colleget arvottu Suomen Luonnon lukijatutkimukseen osallistuneiden kesken arvottiin kymmenen luontoaiheista collegepaitaa. Aikuisena pärjään vielä omakseen upean osakekirjan sujuvammin; tarvitsemani lehdet tulevat automaattisina jatkotimuuttohaukkaku vioineen. On arveltu, että lähettäjän tulisi maksaa aiheuttamansa ylipaino vaikka kuoressa kuinka lukisi vastaanottajan hoitavan postimaksun . Jokomaksuillaan, ilman myyntiki rjettäkin tilauksensa tehneet. Nyt on taas hyvä syy kiukustua. Sitä paitsi tuo tapa ei ehkä aiheuta kirjeen ensimmäiselle lähettäjälle haluamiani lisäkuluja. Kohtuutonta, jos minusta tulee rikollinen palauttaessani sen lähettäjälle. Niin tyyliltään kuin määrältäänkin hillityn mainospostin voin hyvin sietää. Kieli ei ole mikään liikkumaton, hengittämätön marmorimuistomerkki vaan elävä organismi , kuten kasv it, eläimet ja ihmiset. Tuon minä otan, ajattelen, ja ojennan käteni tarttuakseni ruukkuun, mutta vetäisenpä sen heti takaisin. min yhdessä! Roskapostin tulo lakkasi, kun jonkun vuoden ajan pakkasin aina Helena Tiihonen isoimman kuoren sisältöineen siihen Kyllä-kuoreen, mitätöin tiVuotoksen Voiman hali. Haluanhan tietää kaiken postista, joka minulle osoitetaan. Millainenkohan postisyksy tästä kehittyy. myyntikirjeitten rehellisyyttä ja niin myytävän tuotteen laatua. Vuotoksen Voiman osakkeen on ostanut myös Naturskyddsföreningen i Norrbottens Iän muutaman suomalaisen luonnonsuojeluyhdistyksen ja yli 150 yksityisen ihmisen lisäksi. Mainonnan kohteena olen muutenkin kehno; epäilen Vesioikeuteen tehtiin 11. On tarkoitus ostaa pari vuoripalmua. Olen tilannut haluamani lehdet vailla yllytystä siitä lähtien kun Osakkuuden merkkinä saa Aku Ankka rupesi Suomessa ilmestymään. Kiitos kai kille vastaajille ja onnea voittajille! D 49. Minun on kuitenkin mahdoton hyväksyä vapaakaupan ylivoimaisesti hallitsevaa asemaa kansainvälisessä ja kansallisessa talouspolitiikassa ja silmien sulkemista sen monilta epäkohdilta. 1---------------~ Tuttavallisesti sinutteleva myynti ki rje kumminkin selvitti , että juuhenkilötietoineen ja kuittikori minä olen voinut jo voittaa jotain aivan suurenmoista. Eläinten lapsista puhuttaessa saatetaan pitkällä aikavälillä menettää suomen kielestä muutamia kauniita sanoja, kuten vasikka, kili, varsa, vasa. Mutta arvelin, että jos vaikka satatuhatta ihmistä tekisi saman, saattaisi kampanja hieman horjua. lauksina. Vanhat kuolevat, uusia syntyy tilalle. Niissä/ oli erilaisia kuoria, esitteitä, tilauspäätöksiin yllyttäviä lappusia, raha-arpamaisia, lupaavia kortteja. Se muuttuu ja heijastaa käyttäjiensä arvomaailmaa, yhteiskunnan tilaa. vsk. Paheksun myyntitapaa, joka saattaa minua sijasta, jossa esitetään altaan ranisilmäisemmän, pelaamiseen taipuvan ihmisen tekemään tilauskentamista. Alkukesästä sain kaksi kuvatunkaltaista kirjettä; toisessa on kahdeksan öykkärimäisen värikästä elementtiä, toisessa yhdeksän. Kiinnostaa sekin, mitä tänne jaetaan. Antti Vahtera Haaste Haastan kaikki Vuotoksen allasta vastustavat tahot, yksityiset henkilöt ja yhdistykset, ostamaan yhden tai useamman osakkeen (a 300 mk) 6.9. Sehän on lepakko! Lepakkoa ei myydä meille palmujen kylkiäisenä emme sitä tosin olisi kotiimme halunneetkaan. Keskusrikospoliisi päätöksiä voittomahdollisuuksiinsa uskoen. Mutta miksi minulle saa lähettää roinaa. keasti kierrätettävääkin; siinä on muovia, liimoja, metalleja ja eri Taistelu voitetaan varmimpaperilaatuja) maksaa ei vain ihmiskunta vaan maapallo. Mutta han "maan tapa" vihdoin purluonnonvarojen haaskauksen (tuollainen mainosaineisto on vaikautuu. Asianomistajuus konkretisoituu entistä lujemmin, ja yhtiö voi toteuttaa toimialansa mukaista tehtävää, muun muassa vesistöSUOMEN LUONTO 10/96 55. Palmun juurella törröttävä turvekokkare liikahtaa; se nostaa päänsä ja tuijottaa minua. Voittajat ovat Sinikka Juhola, Impi Kankkunen, Eila Kautto, Anna-Liisa Korkiakangas, Jyri Laaksonen, Pirkko Lehtisaari, Juhani Lounatkari, Olavi Nieminen, Suvi Palin ja Harri Vuorinen. Asiassa ei ole kuitenkaan mitään suremista; näin tapahtuu muillakin elämän ja kielen alueilla jatkuvasti . pion minulle. Roskapostia Ennen sain hillittömättömästi aikakauslehtien tilausmainoksia. Ihmettelen että niin voi olla. Osoitteeni viereen kirjoitin pyynnön poistaa rekisteristä ja pistin kuoren postiin
Piirroskuvitus. Suomesta tavattujen lajien lisäksi kirja esittelee 26 lähialueiden lajia. Sidottu, ovh. 155,KIRJAYHTYMÄ. Sidottu, 384 sivua, ovh. Loistelias LUONTOKIRJA LAADUKAS lahjateos! Olli Marttila Kimmo Saarinen Tari Haahtela -Mika Pajari SUOMEN KIITÄJÄT JA KEHRÄÄJÄT Suomen k:iitäjät ja kehrääjät sisältää tarkat tiedot maamme jokaisesta 109 kiitäjäja kehrääjälajista sekä näiden lähisukuisista perhosista, nirkoista, villakkaista ja siilikkäistä. yksityiskohtaiset lajitekstit, noin 150 värikästä luontokuvaa, 29 värikuvataulua, 135 levinneisyyskarttaa ja runsaasti taulukoita ja piirroksia sekä valloittavia tarinoita perhosten kohtaamisesta luonnossa. Entä kasvihuoneilmiö ja saastuminen. Teos sisältää mm. Sidottu, ovh. 130,Kalle Taipale LEVOTON MAAPALLO Maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, tulvat ja jääkaudet ovat luonnollisia katastrofeja. 355,Hm Colliander • Riitta AittomW Hans Colliander Riitta Aittomäki PIENTÄ ELÄMÄÄ Omakohtainen ja omaperäinen näkemys suomalaisesta luontovuodesta Kaakonkulmalla, jolle rajanläheisyys antaa oman erikoisvärinsä
Kuoritaanpa ydin esille. KUUKAUDEN ILKKA Tukiaiset sa muissakin maissa maksaa ostamiensa elintarvikkeiden arvosta osan suoraan, osan epäsuorasti . Tuskin tuplasti puhuminen kuitenkaan vetistää tuiki tähdellisen sanoman. Siihen on kuulunut myös kirkkokansa, sopusointuisesti luonnon keskelle rakentunut maa eudun kulttuurimaisema. Onko tuo symbioosi todella täysin biologian oppikirjoissa määritellyn mukainen. Sen sijaan reippaasti tuota lukua pienemmäksi jää niiden kertojen määrä, jolloin on vaivauduttu miettimään, mikä maatalouden tuen ydin oikeastaan on. Tähän vaikuttaa alentavasti se, että huomattava osuus maataloustuesta saadaan palkansaajien maksamista verovaroista. Eikä loppujen lopuksi kukaan tunnu Suomessa eikä muuallakaan miettivän, mihin tämä johtaa. Tiloja on pienimmästä päästä kuihtunut ja kuollut tuhansia ja taas tuhansia. Maataloustuki ei ole oikeastaan tukea maataloudelle, vaan sen avulla palkansaajaväestö yhtä lailla meillä kuin monisSUOMEN LUONTO 10/96 55. Maatalous on saatu tukemalla kannattavaksi. Ne olisivat muodostuneet perustuotannon ja jalostuksen kustannuksista sekä kohtuullisesta voitosta. V uosisatoja jatkunutta maataloustuottajien ja taajamissa asuvan väestön aineellista vuorovaikutusta voi sanoa symbioosiksi. Valtionverotuksen progressiivisuuden takia suurituloiset palkansaajat olisivat kyenneet ostamaan nykyiseen verrattuna kalliimpia elintarvikkeita mielin määrin, pientuloiset tuskin välttämättömintäkään. Ja pieni osuus siinä on aina myös tuota niin perin inhimillistä piirrettä, muiden ihmisten ymmärtämisen vaikeutta, joka on sitä suurempi , mitä etäämmällä he ovat omasta elämänpiiristä. Se tuottaisi uusia työpaikkoja eikä kuitenkaan maksaisi paljon. Pienet ja keskisuuretkin tilat olisivat jääneet tosi heikoille. Tällöin palkansaajaväestö olisi joutunut maksamaan elintarvikkeista huomattavasti korkeamman hinnan, mutta heidän verotuksensa olisi ollut lievempää. Teksti ja piirros: Ilkka Koivisto 51. O ikoinen vaihtoehto olisi ollut, että maatalouden tuottamien elintarvikkeiden hintojen olisi annettu kellua. Tämä kärjistys tekee heleänkirkkaaksi sen, että puhuminen halventavaan sävyyn "tukiaista" osoittaa tietojen puutetta tai haluttomuutta käyttää niitä. Rikkaat tulevat rikkaammiksi ja köyhät köyhemmiksi. Tämän tilanteen hyvät ja huonot puolet on, kuten tunnettua, jo kerran ehditty kokeilla. Kannattavuuden yhtenä mittaustapana on käytetty vertailua palkansaajaväestön elintasoon. Kun taas kerran tallensin tekstiä tietokoneelle ja alareunassa vilahti tallentuvien merkkien määrä, 1 12 34 7, juolahti mieleeni , ettei tuo luku riittäisi niiden kertojen määräksi, jolloin sanat maatalouden tuki on sanottu tai kirjoitettu. Vaihtoehdossa markkinavoimien jylläys olisi ollut vapaata ja sen seuraukset tunnetaan. Tietysti saisin mieleni iloiseksi kirkkoni entisöinnistä, mutta niille tuhansille ja tuhansille, joille luonto ja maasedun kulttuurimaisema ovat paitsi kirkko myös kotikontu, se merkitsisi paljon enemmän, tuottaisi pysyvää henkistä ja aineellista hyvinvointia. Jos minulla olisi valtaa ja voimaa (kunniaa voisin saada jälkimehuna), antaisin tuntuvaa lisätukea maataloudelle. Ellei kilpailua, sekä kansallista että kansainvälistä, jossakin vaiheessa "puhalleta poikki", jäljellä on vain pieni määrä jättiläistiloja, kenties vain yksi ainoa kussakin valtiossa. Siinä kumpikin osapuoli on tukenut toistaan. Paljon tarvittaisiin vain tervettä järkeä. Kohdentaisin sen kokonaisuudessaan pienten ja miksei vähän suurempien mutta ki tuuttavien tilojen kuntouttamiseen sekä jo autioituneiden henkiin herättämi seen. H auska sattuma oli , että kun naputtelin näita viimeisiä rivejä, postista tuli lehtemme edellinen numero, jossa Ritva Kupari kirjoitti juuri kirkkoni ulkonäkörappiosta. Jo vuosikymmeniä on oltu päättäväisesti sitä mieltä, että tukitoimien ohella ainoa keino maatalouden kannattavuuden säilyttämiseksi on tilakoon suurentaminen. Monen monissa symbioositapauksissa kumpikaan osapuoli ei tule toimeen ilman toista. Tilakoon kasvun takia kirkkoni näyttää siltä kuin se olisi joutunut ilkivallan kohteeksi autioita taloja laudoitettuine ikkunoineen; navettoja, joiden ympärillä kasvavat pensaat ja korkeat rikkaruohot kuin entistä aherrusta ilkkuvien paholaisten piirinä; Pisan torniakin pahemmin kallellaan olevia riihiä, latoja, joiden kattojen reikäisyyttä varisparvi istuu ihmettelemässä sekä tietysti myös pitkin tantereita lojuvia työkoneita ja muita laitteita. Äärimmäisissä yhteiskunnallisissa mullistuksissa, joiden syövereihin ei herra paratkoon kukaan toivo meidän tai muiden kansojen joutuvan, maataloutta harjoittavat kykenevät vielä selviytymään joten kuten, taajamien väestö ei. vsk. Näin syntyy ilmiselvä varojen kierrätys. L uonto on ollut kirkkoni lapsuudesta asti . Ei aivan
Lisää sitten riisit ja mausteet. Timo Vuorisalo Kulinarismia retkellä Raija Hentman: Retkeilijän herkut luonnossa kulkijan keittokirja, Suomen matkailuliitto 1996, 120 s., värikuvitus. Moni "Tätä menoa" -tunnuksella varustettu ennuste olisi helposti johdettavissa joko yleistiedoilla tai ainakin työryhmän aikaisemman kirjan tietojen perusteella. Mielestäni esimerkiksi EU:n ympäristöpolitiikka on saanut merkitystään paljon pinnallisemman käsittelyn. Teksti käsittelee laajalti ympäristötiedon eri aloja maankäytön muutoksista ympäristölääketieteeseen. Kuivattamiseen löytyy kuivureita, mutta toisaalta se käy myös jääkaapin tuuletustilassa tai vain narulle keittiön kattoon ripustaen. Kerronta on sujuvaa ja ulkoasu pääosin onnistunut. Erityisesti jäin kaipaamaan vanhemmassa teoksessa ollutta perusteellista katsausta Suomen lähialueiden ympäristöongelmiin. Erikoisherkuille löytyvät omat ohjeensa. Edita ja Suomen ympäristökeskus 1996, 272 s. currya 1 maustem. Pilko kattilaan myös luumut. Kuivattaminen kuulostaa järkevältä ja hauskalta talviaskareelta, täytynee kokeilla. Myös pussikeitoista saa pienellä lisäilyllä aikaan herkullisen padan. Ihmisiä ei prosessissa tarvita. Ja pääruoaksi tietty Kebnekaisen kukkoa viinissä. Kuivatettuna tuotteiden tilavuus hupenee 50-95 prosenttiin alkuperäisestä. Todellisuudessa viljelykasvien kantamuodot ovat biologisen evoluution tuotteita. Koska kyseessä on retkeilijän keittokirja, mukana ovat myös taulukot ja laskentaperusteet, joista selviää kuinka kauas kukin jänkhällä viipottaa aamupuuron turvin. Itsenäisenä tietoteoksena kirjalle on annettava hyvä arvosana joidenkin lukujen puutteista huolimatta. Keitä vielä viisi minuuttia. Kirjojen sisällöt ja esitystapa ovat (joskus yksittäisiä kuvia myöten) niin silmiinpistävästi samanlaiset, että turhan toiston vaikutelmalta on vaikea välttyä. Tietopaketin suurin ansio on siinä, että se sisältää yksiin kansiin koottuna uusimman saatavilla olevan tiedon niistä aihepiireistä, jotka kirjoittajat ovat päättäneet ottaa mukaan. Miksi ei saman tien tehty aihevalikoimaltaan laajemmasta edeltäjästä uutta ja ajanmukaistettua painosta. Tekstin perusteella voi saada sen käsityksen, että uusia viljelykasveja syntyy aina siellä, missä ihmiskulttuurit ovat erityisen monimuotoisia. Ennusteen taustalla on aiheellinen huoli kaivosvarausten määrän kasvusta. Kulttuuriympäristöjen suojeluarvoa tarkastellaan lähes yksinomaan biodiversiteetin suojelun näkökulmasta esteettisten ja historiallisten arvojen jäädessa pel52 KIRJOJA allo6m 6-Sm 810m y11?fl' Itämeri on huomattavasti samentunut vuosisatamme aikana. Herkkuateriat vaativat vain hieman tavanomaista huolellisempaa ennalta valmistelua, muun muassa ainesten kuivattamista ja maustevaraston laajentamista toisaalta mausteethan eivät juuri paina. Ennusteita vaivaa yleisesti ottaen tietty itsestäänselvyys. Neuvostoliittolaisen, Stalinin vainoissa menehtyneen Nikolai Vavilovin geenikeskushypoteesi on esitetty vähintään harhaanjohtavasti. Gluteeniton ja laktoositon kirpakka pata, jonka voimalla mäkeä nousee kepeästi. Arvioni on ollut varsin kriittinen. (Rikitetyt, pehmeät ulkomaiset omenat eivät maistu yhtä hyville kypsennettyinä kuin kotimaiset.) Kuori ja hienonna joukkoon valkosipuli. Sioskurun soijapata 1/2 pss meksikolaista kasvismurekekastiketta (Friggs) l dl omenaa 112 dl paprikaa 1 sipuli 2 valkosipulin kynttä 6 kuivattua kivetöntä luumua 1 1/2 dl pikariisiä 1 maustem. Sioskurun soijapata on yksi Retkeilijän herkut -teoksen noin 200 ruokaohjeesta. Mukana kulkevien muovipussien määrä hieman arveluttaa. Yhteenveto ympäristön tulevaisuudesta Erik Wahlström, Eeva-Liisa Hallanaro ja Sanni Manninen: Suomen ympäristön tulevaisuus. Niitä syntyy siellä, missä olosuhteet ovat lajiutumiselle edulliset. Erik Wahlströmin ja työryhmän uusinta kirjaa voi arvioida kahdesta eri näkökulmasta, joko itsenäisenä tietokirjana tai jatkona 1992 ilmestyneelle TietoFinlandia-voittajalle Ympäristön tila Suomessa. Esimerkiksi kirjan ohjeista poimin oheen yhden sellaisenaan. Kirja tulee varmasti kulumaan ympäristöalan arvostettuna tietolähteenä ja oppikirjana. Pekka Hänninen SUOMEN LUONTO 10/96 55. Itse uskon, että EU :n luontodirektiiviin (ja toivon mukaan uuteen luonnonsuojelulakiin) sisältyvä varsin tiukka tulevien Natura 2000 -alueiden suojeluvaatimus vahvistaa luonnonsuojelun asemaa kaivoslakiin nähden ainakin Natura 2000 -verkostoon liitettävillä Lapin suojelualueilla. Kypsennä kymmenkunta minuuttia. Maistuisiko konjakkikakku vaelluspäivän päätteeksi. Muutamasta ennusteesta olen eri mieltä. vsk.. kille maininnoille. Mainitut herkut löytyvät parinsadan muun reseptin ohella Raija Hentmanin kokoamasta luonnossa kulkijan keittokirjasta. Muutkin ruokalajit ovat saaneet nimensä monien lapinkävijöiden tuntemien paikkojen mukaan. Kirja on pienikokoinen ja pehmeäkantinen, joten sitä on vaivatonta retuuttaa mukana. Suomen ympäristön tulevaisuus -ki,jan kuvitusta. Kulttuuriympäristöjä ja ympäristöpolitiikkaa käsittelevät luvut ovat kovin kapea-alaisia. Paprika on kuivatetuista ainoa, jota ei saa kaupasta. Toisaalta herkkujen ainekset voi pakata jo kotona valmiiksi annosteltuina omiin pusseihinsa kopioidun reseptin kera, jolloin kirjan voi jättää kotiin, kuten se itsekin neuvoo. Kirjan runsas ennakkomainonta on painottanut jälkimmäistä näkökulmaa. Moniko lukija tietää, että Lapin metsien suurin ympäristöriski on porotalous eivätkä suinkaan paljon parjatut ilmansaasteet. Kiinnostavin osuus varsinaisten reseptien ohella on elintarvikkeiden kuivausta käsittelevä luku. inkivääriä 6 dl liotusvettä ja vettä (kuivatetut tuotteet on merkitty kursivilla.) Laita kattilaan vesi ja sekoita siihen soijakastikejauhe, liotettu omena, paprika ja sipuli. Kirjaa laadittaessa on muistettu myös gluteenitonta tai laktoositonta ruokavaliota noudattavia sekä kasvissyöjiä. Luvussa luonnon monimuotoisuudesta on muutama kömmähdys. Ympäristön tila Suomessa -kirjan läpikotaisin kahlanneelle uusi teos on kuitenkin jossain määrin pettymys. Lopussa on jopa taulukko, josta selviävät eri valmistajien retkimuonien laktoosija gluteenisisällöt. Kirjassa on toki paljon uutta ja hyvääkin itse pidin muun muassa porotalouden ympäristövaikutuksia käsittelevästä kappaleesta. Lukemista tosin haittaavat leipätekstin pieni kirjasinkoko ja tummansiniselle pohjalle mustalla painetut taulukoiden otsikot, joista on lähes mahdoton saada selvää. Jonkinlainen kulttuuri on tietenkin tarpeen viljelyn ja jalostuksen käynnistymiseksi. Kirjoittajat ennustavat kaivostoiminnan ja luonnonsuojelun välisen ristiriidan kärjistyvän Lapissa tulevaisuudessa. Reseptien kirjo kattaa niin aamupuurot kuin jälkiruoat. Kirjassa esitetään runsaasti ennusteita maamme ympäristön tilan kehityksestä. Valmiiksi kuivatettuja tuotteita on niin ikään markkinoilla. Viittasin edellä joidenkin lukujen puutteisiin. Kirjan perusajatus on, ettei retkellä tarvitse ikävystyä ainaiseen makarooniin ja sikanautaan, vaan retkelläkin voi harjoittaa kulinaarisia nautintoja
Tekijät ovatkin tieteen popularisoijina tunnettuja hyönteiseksperttejä: Seppo Parkkinen, Jukka Jalava, Jani Kaaro ja Vesa Varis. Näin varoittaa tuore yhdysvaltalaiskirja Our Stolen Future, jonka ovat kirjoittaneet tutkijat Theo Colbom ja John Peterson Myers sekä toimittaja Dianne Dumanoski. Ne kaikki kun eivät sittenkään ole koiperhosia. Tekijä tuntuu aavistaneen tämän jo etukäteen: Ensilumiyön jälkeen ällistyneet sauniot ja puna-apilat kukkivat suojaisassa rinteessä. Suomen luonto -sarja sai jatkoa lintuja kasvikirjoilleen yksiosaisesta Perhoset-kirjasta. Kirjan hätkähdyttävin sanoma piilee siinä, että tutkijat pystyvät osoittamaan, miten aivan minimaaliset annokset "turvallisina" pidettyjä, laajasti käytettyjä keinotekoisia kemikaaleja voivat jäljitellä oikeita hormoneja. Esittelyn saavat perhosten muodonmuutokseen liittyvät asiat, värit, aistit, ravinto ja rakenne. Tekijä on talviluonnon tarkka huomioija. Myrkyttyminen ei aina suinkaan paljastu silminnähtävänä vammaisuutena. Valehormoneiksi jo tiedettyjen aineiden käyttöä on ryhdyttävä rajoittamaan maailmanlaajuisesti niin, että pääsemme niistä lopulta eroon. Kiistanalaisin, mutta samalla järkyttävin kirjan väittämä on se, että hormoneja jäljittelevät kemikaalit voivat vaikuttaa myös henkiseen tasapainoon. Perhoset tutuiksi Seppo Parkkinen (toim.): Suomen luonto Perhoset, Weilin + Göös 1996, 184 s., 296 mk. Aivan samaan viittaavia tuloksia saatiin, kun PCB:lle ja muille valehormoneil le raskaasti altistuneiden äitien lapsia tutkittiin Yhdysvaltain suurten järvien ympäristössä. Antti Halkka 53. IsonBritannian joista tavataan kaloja, joilla on kummankin sukupuolen tunnusmerkkejä. Hannu Eskanen SUOMEN LUONTO 10/96 55. Mielenkiintoinen on myös artikkeli perhosten ja niiden loisten yhteiselosta. Tätä ennen lukuisia pikkuperhosia ei kirjoissa juuri ole näkynyt. Viime vuosina perhosista kiinnostuneita luontoharrastajia on hemmoteltu. Samaa rakennetta jatkaa myös Perhoset, jonka kannessa on onnistunut kuva nelikuumittarista. Kirjan alussa perehdytään perhosiin yleensä. Koiraat eivät ole kiinnostuneita. Colbomin ja Peterson Myersin mielestä meidän olisi välittömästi lopetettava uusien, pitkäaikaisilta vaikutuksiltaan arvaamattomien kemikaalien käyttöönotto. Esimerkiksi Etelä-Kaliforniassa on tutkittu lokkiyhdyskuntia, jossa naaraslokit pesivät pareittain. Sehän oli pitkästä aikaa kunnon talvi, kuten muistetaan. Pääosa värikuvituksesta on Seppo Parkkisen taidokasta työtä. Kemiallisesta vaarasta Theo Colborn, John Peterson Myers ja Dianne Dumanovski: Our Stolen Future, L/8 1996. Colbom ja Peterson Myers osoittavat, että eläimi llä tehdyissä laboratoriokokeissa raskauden alkuvaiheen altistus johti perillisten käyttäytymishäiriöihin. Tekstit ovat asiantuntevia ja kirjoitettu kansantajuisesti. Talvesta tullee ankara. Tavattoman lämmin lokakuuko narrasi kesäkasvir kukkimaan . Lapset olivat selvästi jäljessä ikätovereittensa kehityksestä, ja heillä oli hyvin alhainen stressinsietokyky. Lukemattomat teollisuuskemikaalit voivat toimia "valehormoneina", jotka vääristävät niin eläinten kuin ihmistenkin seksuaalista kehitystä ja aiheuttavat hedelmättömyyttä. Myynti hyvinvarustetuissa ki,jakaupoissa; myös tekijältä p. Hyvät levinneisyyskartat ja elämänkiertokaaviot täydentävät tekstiä. He käsittelevät kirjassaan vakuuttavan määrän tähän viittaavia tutkimuksia. Nyt nämä koisat, kääriäiset, mittarit, yökköset ja kehrääjät tulevat tutuiksi, ja moni asunnosta löytyvä ruskea pikkuperhonen saa helposti nimen. (09) 668 449. Toinen toistaan komeampia perhoskirjoja on ilmestynyt lähes vuosittain. Suunnilleen puolessa runoista tekijä on suksilla metsässä, tämän ja aina myös menneiden talvien lumilla: Talven ensimmäisellä, k11nnon umpihankihiihdolla edellisten vuosien latu kuultaa läpi lumen. Se esittelee ansiokkaasti juuri niitä pikkuperhosryhmiä, joita ei juuri muista kirjoista löydy. Varapresidentti AI Gore kutsuu esipuheessaan kirjaa yhtä merkittäväks_i kuin Rachel Carsonin kirja Aänetön kevät oli kolme vuosikymmentä sitten. Perhoset-teos täydentää hyvin perhoskirjavalikoimaamme. Niin todella voi olla. Esimerkiksi eräissä lokkitutkimuksissa linnut näyttävät aivan terveiltä, mutta tarkempi tutkimus osoittaa, että niiden lisääntymiselimet ovat epämuodostuneet aivan sikiönkehityksen alkuvaiheessa. Teossarjan sidosasu on tyylikäs ja kannessa komeilee kehyksissä postikortin kokoinen kuva aiheeseen liittyvästi. -Perhoset-ki,jan kuvitusta. KIRJOJA Pihamittari on yleinen kesä-heinäkuussa lentävä pihaperhonen, joka elää lähes koko Suomessa. Kirja ei nimittäin keskity komeimpiin ja näkyvimpiin perhosiimme, siis suuriin päiväperhosiin ja kiitäjiin, vaan esittelee tasapuolisesti koko perhoslajiston. Colbom ja Peterson Myers ovat vakuuttuneita siitä, että monien eläinlajien lisääntymisongelmat ja epätyypillinen käyttäytyminen johtuvat niiden hormonitasapainon järkkymisestä. Tutkijat ovat vakuuttuneita, että hormonitasapainon järkkyminen näkyy jo ihmisissäkin. Mitäpä muuta lumen läpi kukkivat sauniot voivat merkitä. Sperman laatu on hälyttävästi huonontunut, kivessyöpä lisääntynyt, poikalasten sukupuolielinten epämuodostumat lisääntyneet sekä eturauhasja rintasyövät yleistyneet. Muita kuvittajia on kaikkiaan kymmenen, hekin tuttuja ja tunnustettuja luontokuvaajiamme. vsk. Suvi Arapkirli Yksi ja monta talvea Markku Tanttu: Kuin viimeista talvea, omakustanne 1996, 64 s., 34 mk. Osansa talvessa on lintulaudan harvinaisella vieraalla, nakkelilla, joka on päässyt kirjan kanteenkin. Kaikkia perhosiamme ei tietysti kirjasta löydy, mutta kaikista pääryhmistä esitellään yleisimmät niin kuvin kuin teksteinkin. Markku Tantun runoteos Kuin viimeistä talvea on sarja muistiinpanoja viime talvesta. Ontario-järven harmaalokit näyttävät terveiltä, mutta joidenkin lintujen munista ei koskaan kuoriudu poikasia. Laajan perhosfaunamme esittely on kirjan parasta antia. Tänä syksynä niitä ilmestyy jälleen pari. PCB-aineiden ja DDT:n ohella näitä hormonitasapainon järkyttäjiä voivat olla monet muutkin torjunta-aineet, teollisuuspesuaineet ja muovien lisäaineet
Havainnot viittaavat siihen, että ainakin jollakin tavalla ilmenevä "kätisyys" on kehityshistoriallisesti yhtä vanha ilmiö kuin kaksikylkisyys ja erityisesti aivojen jakautuminen aivopuoliskoihin. Hyvästä tuoksusta on johdettu sekä suomalainen että tieteell inen nimi ambrosia oli antiiki n Kreikan jumalten kuolemattomaksi tekevä ruoka. Mikä kasvi on, ja mistä se on tullut. Otaksuma oli väärä, sillä raajojen välistä työnjakoa on havaittu linnuilla ja jopa sammakoilla. Tutkijat eivät tietääkseni ole tällaista kuitenkaan havainneet. Onko vastaavaa eläimillä. Tämä johtuu varmaankin siitä, että karjaa on alettu pitää jälleen enemmän laitumella ja yleensäkin viljanviljely on vähenemässä. Kaupunkien liepeillä yleistyneet hevostall it elättävät myös kottaraisia, mikä saattaa vaikuttaa esikaupunkialueidenkin kottaraiskantojen kasvuun. Muun muassa kanoista tehtyjen havaintojen perusteella on päätelty, että ensisijaista onkin aivopuoliskojen erikoistuminen aistihavaintojen käsittelyyn, mikä sitten johtaa myös ruumiinpuoliskojen erilaistumiseen liikesuorituksissa. Saman olen itse todennut auringonkukan siementä nokki vaa hömötiaista seuratessani. Laidunmaat ovat kottaraiselle ihanteellisia, sillä niiltä löytyy lyhyen ruohon lisäksi houkuttelevia lantakasoja, joissa elää erilaisia hyönteisiä ja niiden toukkia. Käsien välinen toiminnallinen erikoistuminen eli "kätisyys" ei rajoitu vain ihmisiin eikä edes siihen nisäkäslahkoon, jota kutsumme kädellisiksi. Havainnoikaapa itse! Matti Helminen SUOMEN LUONTO 10/96 55. Seppo Vuokko Kottaraisia näkee taas Havaintojeni mukaan kottaraiskanta Turussa on vahvistumaan päin. Myös pesäpönttöjä tun tuu kaupungeissakin riittävän. Terveisiä preerialta Pihallamme kasvaa laattojen välissä outo, kookas ja tuoksuva kasvi, jollaista en ole nähnyt missään. Aivan ilmeisesti se on tullut Suomeen auri ngonkukan siemenen mukana, joko suoraan Ameri kasta tai sitten Unkarista tai Valko-Venäjältä. Aikoinaan otaksuttiin, että "kätisyys" edellyttäisi juuri eturaajojen käyttöä käden tavoin hyvinkin monimutkaisiin liikesuorituksiin. Viime vuosina marunatuoksukista on kertynyt runsaasti havaintoja pihamailta ja lintujen ruokintapaikoilta. Tuoksukki ei tavallisesti ehdi täällä ky psyttää siemeniään ja siksi se on jäänyt satunnaiseksi. Mielenkiintoista on, että monet papukaijalajit on todettu vasenjalkaisiksi, kun taas joillekin lintulajeille yksilöidenvälinen vaihtelu on suurta, mutta kukin yksilö näyttää selvästi suosivan joko oikeaa tai vasenta puolta. Onko kottarainen kaupunkilaistumassa kuten harakka taan54 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Seppo Turunen Komeaksi kasvavaa marunatuoksukkia pidetään Pohjois-Amerikassa rikkaruohona ja pujon veroisena allergian aiheuttajana. Marunatuoksuk ki on Pohjois-Amerikassa yleinen peltojen rikkaruoho ja joutomaiden kasvi. Onko kottaraisella toista pesuetta. Seppo Vuo/anto Vasen-ja oikeakätiset Me ihmiset olemme joko oikeatai vasenkätisiä. Kottarainen vaatii asuinsijoiltaan lyhyttä ruohikkoa, jossa se pystyy esteettä kul kemaan ja hankkimaan rav intoa. Talitiaisilla on todettu selvää "toisjalkaisuutta", kun ne pitelevät jalassaan ruokapalaa sitä oksalla nokkiessaan. Kottarainen on esimerkki aikaisin pesivästä linnusta, joka kuitenkin pesii vain kerran kesässä. Kottaraisen aallonpohja maassamme lienee sivuutettu. Yksinkertaisimmillaan tämä voi ilmetä esimerki ksi vain siten, että sammakko käännähtää selältään vatsalleen aina samaan suuntaan tai että kana alkaa kuopi a maata aina samalla koivella. Sieltä se on levinnyt ri kkaruohoksi myös muille mantereille. Marunatuoksukki Columbiassa Yhdysvalloissa. Latvassa on tiheänä terttuna riippuvia hedemykeröitä, ja alempana lehtihangoissa on melko huomaamattomia emimykeröitä. Kasvi on varttunut jo puolentoista metrin mittaiseksi, lehdet ovat liuskaisia ja tuoksuvia, kukat pieniä ja riippuvia. Näöltään marunatuoksukki muistuttaa jonkin verran marunoita, siihen viittaa tieteell isen nimen jälkiosa. Outo kasvi on marunatuoksukki , Ambrosia artemisiifolia. Lintujen mukana siemeniä on voinut joutua hiukan kauemmaksikin ruokintapaikasta. vsk.. Luontoiltaan on tullut muutamia havaintoja, jotka vi ittaavat siihen, että kottarainen voisi pesiä toisen kerran. Kun linnun nokalle tai sammakon kuonon päälle on pantu häiritsevä esine, esimerkiksi paperinpala, eläin pyrkii poistamaan sen ensisijaisesti samaa jalkaa käyttäen. noin, vai onko kanta nousussa koko maassa. Meillekin sitä on kulkeutunut tavaran mukana viime vuosisadalta lähtien satami in, ratapihoi lle ja myllykentille. Kottaraisen leviäminen kaupunkeihin johtuu nurmikkojen lisääntymisestä ja näiden alueiden hyvästä hoidosta: kastelusta ja leikkaamisesta
Lasketaan ensin kymmeneen tai sataan ja katsotaan, montako tällaista joukkoa mahtuu parveen. Miten hernekääriäisen toukka pääsee palkoon, kun minkäänlaista merkkiä ei näy ulospäin. Pekka Keskinen/LKA Hernekääriäisen 1n11kka ehtii apajille ennen ihmistä, koska se kaivautuu jo aivan nuoreenpa/koon. Palon herneethän eivät riitä kovin monelle toukalle Muilla perhoslajeilla täll aisia ai neita on todettu. Etelämpänä niitä ei näkynyt. Joskus taas luvut ilmoitetaan hyvinkin tarkkoina. Ehkä molemmista syistä. Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa kasvaa kaksi saralajia, mätässara ja tupassara, jotka muodostavat hyvi n t11v11ta mättäitä. ei siis ki,jeirse. Molempia kasvaa Etelä-Suomessakin, joskin ne ovat pohjoisessa paljon runsaampia, ja taipumus mättäiden muodostukseen on pohjoisessa paljon voimakkaampi. Molemmat ovat hyvin yleisiä kosteilla, ajoittain tulvivilla paikoilla kuten rannoilla, niityillä, soiden reunoissa ja purojen varsilla. Radio Suomi 29.1 2. vsk. Radio Suomi dottautuu maahan, mihin se kutoo pienen kotelokopan. Norkot löytyivätkin maasta; jokin otus oli nakertanut ohuen oksan norkkojen tai norkkoryhmien yläpuolelta, ja norkoissa oli sentin pituinen vaalea toukka. Kauri Mikkola 55. Radio Suomi 1.12. Kauri Mikkola Norkkojen nakertaja Lokakuun alussa Alavudella aarniometsän lepissä ei näkynyt norkkoja ja ajattelin liito-oravan varastoineen ne. KYSY LUONNOSTA Lukijar voivar läherrää kysymyksiään rälle palsralle Luonroillan asianrumijoiden vas1a11aviksi osoi11eesee11 Suomen Luonro. Tottuneet havainnoijat pääsevät lähelle torlP!lista lukua, mutta tottumattomille tulee suuriakin virheitä. loa muistuttava lehtitupsu. Korkankaru 9. Lajia ei pysty aivan varmasti selvittämään, koska tähän elintapaan on useita mahdollisuuksia. Säännölliset rivit tai aurat on helpompi laskea ja arvioida kuin pallomaiset parvet, jotka helposti aliarvioidaan . Mikä tämä kasvi on. TV 1 3.11. Missä hernekääriäinen lisääntyisi ellei hernettä olisi. Jos tulva jää matalaksi, on mätäskin matala, mutta voimakkaasti tul vivilla paikoi lla mättäät voivat olla jopa lähes metrin korkuisia kapeajalkaisia kaulatai nuijamättäitä, joissa huojuva, juurien yhteen sitoma varsi mainen tyviosa ja latvassa Jukolan Jussin kuontasuoMEN LUONTO 10/96 55. Suuret lintumäärät yleensä arvioidaan. 005 10 Helsinki. Loppukesällä toukka kömpii ulos palosta ja puLuontoilta YLE:ssä 16.10. Hyvin tarkkoihin lukuihin voidaan päästä valokuvaamalla parvi ja laskemalla linnut kuvasta. Lajilla saattaa todella olla huomattava merkitys liitooravan ja pyyn ekologiassa. Miten lintujen määrät lasketaan. Tupassaran lehdet ovat harmaanvihreät, selvästi kapeammat ja poikkileikkaukseltaan V:n muotoiset. Onkohan evoluutio johtanut norkon pudottamiseen siksi, että puissa toukat joutuisivat helposti näiden eläinten suihin vaiko siksi, että maassa ne ovat talve lla lumen suojassa. Tosin monet kärsäkkäät pudottelevat hedelmyksiä, joten käyttäytyminen voi olla laajemmalle joukolle yhteinen eikä si is vain tälle laj ille kehittynyt piirre. Hernekääriäisen toukka tulee hyvin toimeen myös virnoilla ja nätkelmillä. Hernekääriäinen munii herneen kukkaan tai aivan nuoreen palkoon, ja toukka kuoriutuu munasta sekä kaivautuu kukkaperään niin aikaisin, ettei siitä jää mitään jälkeä. Naaraalla on varmaankin feromoni, aine, joka ilmaisee sille itselleen ja muille naaraille, mihin kukkaan on jo munittu . Eräässä parvessa ilmoitettiin olevan 80 000 valkoposkihanhea. Seppo Vuo/anto Merkillisiä mättäitä Viime kesänä Pohjois-Ruotsissa kiinnitin huomiota mättäinä kasvavaan kasviin. Mätässara on melko vaate1 ias lettosoiden ja ravi nteisten rantaniittyjen laj i, kun taas tupassara viihtyy hyvinkin karuill a paikoilla. Joka tapauksessa eläin näyttää olevan kärsäkäs, siis kovakuoriainen, joku norkkokärsäkkäistä, ja Jyrki Muonan mukaan se on erittäin todennäköisesti leppänorkkokärsäkäs, Dorytomus tremulae. Seppo Vuokko Miten toukka pääsee palkoon. Merkitseekö emo munimansa palon jotenkin, kun sisällä on miltei aina vain yksi toukka. Perhonen kuoriutuu kotelosta seuraavana kesänä, kesäkuun lopulla tai heinäk uussa, kun herneet kukkivat. Malli Mela/LK A Peikkoperhe pohjoisesta mätästai tupassaramättäitä syksyisessä loistossaan. Mikä perhoslaji jättää liito-oravan ja pyyn nälkäiseksi. Miten linnut lasketaan. Kysymyksiin vasraraan ,•ain lehdessä. Jos ne kasvaisivat yksittäin, ne olisivat kiinnostavan näköisiä "he inäpuita", mutta tavallisesti ne kasvavat vieri vieressä ja osittain vielä sotkuisen pajutai vaivaiskoivupensaikon kätkeminä. Veden ollessa korkeall a tällainen maasto on kulkijalle kauhistus. Luonnontieteellinen keskusmuseo ottaisi mielellään vastaan ja määrittäisi tällaisen näytteen (kuoriaiset voi säilyttää tulitikkurasiassa, jossa on lisäksi hiukan van ua). Tulvan korke us säätelee mättään korkeutta. Norkoista olisi hyvä ottaa kunnollisen kokoinen näyte, säilyttää se purkissa kylmätiloissa tai mieluiten lumen alla (mutta sisältö ei saa kastua) ja tarkastaa keväällä tai alkukesällä, mitä sieltä kuoriutuu. Monta kertaa kokeneidenkin havainnoijien arviot poikkeavat toisistaan jopa 20-30 prosenttia. Mätässaran lehdet ovat keilantai heleänvi hreät, kolmeneljä milliä leveät, ja sen lehden poikkileikkaus on loivan M-kirjaimen muotoinen. Monin paikoin tien varressa jokin heinämäinen kasvi muodosti tiukkoja, miltei pallomaisia mättäitä
Jos paikka on varjoisa tai pohjavesi korkealla, kirsikka saa herkästi talvivaurioita. Ruusuorapihlajakin sopii pieneen pihaan, jos se kasvatetaan yksirunkoiseksi puuksi. Pilaantuvatko perunamme varastossa. Marjaomena erstaa tuottaa pikkuisia, makean mausteisia omenia runsaasti. Omenapuista pieneen pihaan sopii kesälajike huvitus, joka jää kohtalaisen pieneksi ja tuottaa satoa varhain. MULTASORMET Kysymyksiä huoneja pihakasvien hoidosta sekä luonnonmukaisesta viljelystä ja puutarhanhoidosta voi lähettää osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Omenat ovat hyviä säilöntään, ja niitä voi syödä raakanakin. Lajikkeista varjomorelli kasvaa nuorena erityisen kauniisti. Myös tavallisesta aitaorapihlajasta tulee leikkaamalla hauska. Kumpareelle kirsikan juurelle voi istuttaa muitakin lämpimästä ja kuivahkosta paikasta pitäviä kasveja. Etelä-Suomessa ehkä somin pieni pihapuu on hapankirsikka. Muurahaispesän tikut ja havunneulaset ovat kuohkeita; ne eristävät hyvin kylmyyden mutta eivät 56 houkuttele myyriä. Yhtenä talvena myyrät söivät paksun havukerroksen alle suojatut ruusunversot maata myöten, edellisenä vuonna versot olivat homeessa kun nostin suojukset. Parhaita tuloksia olen saanut suojaamalla ruusut vanhan muurahaispesän rakennusaineilla tai hiekalla. Ruttoa se ei kuitenkaan ole, sillä lehdet eivät lakastuneet ennen aikojaan. Hapankirsikasta (vas.) saa soman pihapuun. Se iskee yleensä perunan vanhimpiin lehtiin ja vasta kasvukauden lopulla, joten se ei tavallisesti alenna satoa kovinkaan pahasti. Talvenarat ruusut on hyvä suojata vasta sitten, kun maa on jo kevyessä roudassa tai ainakin lunta on jo satanut. Peitteet poistetaan versojen päältä vasta niin myöhään keväällä, että maa on kunnolla sulanut eikä yöpakkasia enää ole. Usein "paleltuminen" johtuuHeikki llaskari/LKA kin versojen kuivumisesta kevätauringossa, kun juuristo ei saa vettä jäisestä maasta. Sen oksat ovat taipuisat, hedelmät ovat täysin kypsinä tumman ruskeanpunaiset, mausteiset ja mehukkaat. Perunapolte voi hieman vioittaa mukuloita kuorikerroksen tuntumassa. Köynnösruusu lasketaan maahan ja peitellään kokonaan. Perunan lehdet mustenivat Mikä vaivaa perunoitamme. Piha sijaitsee Espoossa, ja paikka on kohtalaisen suojainen. Rea Peltola SUOMEN LUONTO 10/96 55. Köynnösruusun voi suojata myös seinällä. Päällimmäiseksi on hyvä levittää palanen muovia hatuksi, joka johtaa sadevedet pois. Pakkaspeite eristää sekä suojelee tuulelta ja auringolta. Hiekka ja neulaset eristävät parhaiten, kun ne pysyvät kuivina. Sopivan pikkupuun saa myös pihasyreenistä, jonka voi kasvattaa sivuoksia karsimalla runkomaiseksi tai antaa sen muodostaa kolme-viisi pääversoa. Karkea hiekka pitää myös myyrät loitolla ja estää homeiden leviämistä. Viime vuonna suojasin vähemmän, ja ruusut mustuivat kokonaan. Jäykkäoksaisempi yleinen kuulasmarja on kaunis sekin, ja sen hedelmät ovat kirkkaanpunaisia ja kirpeähköjä. Läpa1sevassa, hiekansekaisessa maassa ja tuulilta suojatulla paikalla sen pitäisi kyllä menestyä. Perunapoltesieni ilmaantuu usein vaivaamaan perunaa lämpiminä kesinä, jolloin ruttoa ei juuri esiinny. Kulmikkaat, mustanruskeat laikut perunan lehdissä johtuvat perunapoltteesta. Ruusut suojaan talveksi Puutarhassamme on muutamia talvenarkoja ruusuja, joita olen huonolla menestyksellä koettanut suojata talveksi. Ruusun tyviosat peitellään hiekalla tai neulasilla, ja seinälle kiipeävien versojen suojaksi ripustetaan huopamainen pakkaspeite, joita myydään puutarhaliikkeissä. Punakukkainen, talvenarka ruusuorapihlaja ja kestävämpi vaaleanpunervakukkainen helmiorapihlaja ovat hillittyjä ja melko kapeakasvuisia, kun ne kasvatetaan yksirunkoisiksi puiksi. eivät pääse jylläämään verso1ssa. Ryhmäruusut voi peitellä katteilla noin versojen puoliväliin asti, sillä kukinnan parantamiseksi versoja lyhennetään joka tapauksessa keväällä. Lehtiin tuli elokuun alkupuolella mustia Jaikkuja. Koristeeksi viljeltävät isabellanomenapuut ovat pienikokoisia, melko talvenarkoja, ja niiden hedelmät ovat happamia, mutta kukkiessaan ruusunpunaisena pilvenä isabellanomenat ovat oikein hienoja. Kun peitteet poistetaan, on hyvä kastella ruusujen juuristo haalealla vedellä. Pieni puu rivitalon pihaan Mikä olisi kaunis pieni puu rivitalon pihaan. Siten homeet . Piha on vain noin kuusi kertaa kahdeksan metriä ja etelään päin. vsk.. Pahimmin sieni vaivaa kuivuudesta kärsiviä kasveja. Tämän voi estää niittämällä varret pari viikkoa ennen perunannostoa ja antamalla perunoiden kuivua lämpimässä, hyvin tuuletetussa paikassa muutaman päivän ajan ennen kellariin viemistä. Kirsikan viihtymistä voi parantaa rakentamalla sille hiekasta ja hyvin kalkitusta mullasta laakean istutuskummun, joka on parikymmentä senttiä ympäröivää pihaa korkeampi ja noin metrin levyinen. Siten perunapoltesienen itiöt ehtivät kuolla ennen kuin mukulat nostetaan, ja perunat ehtivät lämpimässä parantaa nostossa tulleet kolhut. Se kukkii keväällä valkoisenaan ja tuottaa punaisia marjoja lintujen iloksi. Mikä olisi hyvä tapa suojata eteläseinällä kasvava köynnösruusu ja kukkapenkin ryhmäruusut. Multasormipähkinät voi lähettää pureskeltaviksi myös suoraan osoitteella Rea Peltola, Ojala, 19920 Pappinen. Ruusut talvehtivat parhaiten pienessä roudassa; tärkeintä on, etteivät niiden versot vuoroin jäädy ja sula. Se kasvaa luonnostaan hillityn sateenvarjomaisesti, kukkii aikaisin keväällä sekä kantaa hyvänmakuisia ja koristeellisia hedelmiä
........................................................................................................................................ .. ... Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoite/ipukkeesta lehden takakannessa}: Peruutan tilaukaenl nykyisen tilausjakson päättyessä. .. Postinumero ja -toimipaikka: ..................................................................................................... Lahjan antaja (laskutusosoite) Ali eki rjoitu s: . SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Ritva Pietiläinen puh. Osoite: . Postinumero ja -toimipaikka: ..................................................................................................... .. (02) 2301 141, Hannu Klemola vs. 11 A 17, 00150 Helsinki puh. ... Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: ...................................................................................................... Leena Sjöblom, jäteprojektisihteeri Mervi Taskinen, toimituksen sihteeri Salla Tynys, toimittaja vs. . . Nimi: Osoite: ......................................................................................................................................... Postinumero ja -toimipaikka: .............................................................. (09) 630 300, telefax (09) 630414 SUOMEN LUONTO 10/96 55. . Nimi: ........................................................................................................................................... (09) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIJTTO ry. Puhelin (myös suuntanumero}: ................................................................................................ ... ...................................... (09) 228 08 210, 228 08 224, telafax (09) 228 08 200. . ... (013) 138 281,//ari Uotila Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. .. (06) 312 7577, Tiina Seikkula Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 49-51, 20100 Turku puh. . . (09) 228 08221 Kotkankatu 9, 00510 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. ... . . .. . Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510/845 SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. . . . vsk. .. .. ... (09) 228 08333 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARKISTO Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki puh. (09) 228 081 , telefax (09) 228 08200 Ma-pe klo 8.30--16.15 Susanna Huhtala, koulutussihteeri Esko Joutsamo, pääsihteeri Mirja Jumppanen, puhelinvaihteen hoitaja Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Päivi Karvinen, YV A-yhteyshenkilö Johanna Kotimäki, toimistosihteeri Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Anna Parkkari, lähiluontoprojektisihteeri Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussiht., päätoimitt. (03) 2131 317, Harri Helin Pohjois-Karjala Penttilänkatu 7-9, 80220 Joensuu puh. . . Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 r r 57. .. O Määräa ikaistilaus 12 kk O Määräaikaistilaus 6 kk Kestoti/a us 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen oaoitteenmuutokaen. . Osoite: .......................................................................................................................................... Suomen luonnonsuojeluliitto ry Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. . .. z LU 6 ::) V'J Tilaushinnat: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotila us 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Vaasan lääni Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa puh. . .. Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. ... . . (016) 311550, Tuula leskelä Pirkanmaa Laukontori 4, 33200 Tampere puh. .. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon kuluttua ilmoituspäivästä. ... Tuula Varis, kansainvälisten asiain sihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. (08) 3115 828, Merja Ylänen Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. Lammi Uusimaa Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoite/ipukkeesta lehden takakannessa}: Liihettiijii Allekirjoitus: ................................................................................................................................ . ... (02) 632 6163,Maija T. (09) 176 633 LIITTOHALLITUS Timo Helle (pj.), (016) 3364 302, Vesa Heinonen, Helena Kolu, Tuovi Kurttio, Hanna Matinpuro, Timo Permanto, Pertti Siilahti, Heikki Susi/uoma, Thomas Wallgren, Hans Vogt ALUESIHTEERJT Keski-Suomi Keskustie 23 B 22, 40100 Jyväskylä puh. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. (09) 228 08206, Päivi Saarinen vs. . . .. ... Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. . . Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen __J_ 19_. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __J_ 19_ . . (014) 211 115, Tarja Lumme Lappi Korkalonkatu 12, 96100 Rovaniemi puh. . (05) 411 7358, Kaarina Tiainen Satakunta Otavankatu 11 , 28100 Pori puh. .. .. . . Perärniehenk. . .................................................. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahjakortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen __J_ 19_ . Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun
There was much less rain than usual. The food store within an egg laid in late autumn is sufficient to carry it over the winter. ln June and July only two days reached heat wave figures (over +25°C), but in August there were 13 such days in southern Finland and in Utsjoki, Finland's northernmost municipality, seven this, too, broke the record. Järjestäjä on Maan ystävien ylikansalliset kuriin -toimintaryhmä. D SUOMEN LUONTO 10/96 55. Genetic engineering is most heavily condemned when used for animal breeding purposes; the reputation of this sector has suffered particularly badly due to serious disease outbreaks among experimental animals. Species overwintering as adults suck up sugarrich fluids from plants before hibernating. klo 1517 ja 19.10 klo 10-16. ln their handling of environmental issues the municipalities vary tremendously. Translated by Leigh Plester Ylikansalliset kuriin Mielenosoituskulkue ylikansallisia yhtiöitä vastaan puhtaamman ja oikeudenmukaisesti tuotetun ruuan puolesta lähtee Helsingin Perunatorilta eli Ylioppilasaukiolta lauantaina 19. The right granted to new member countries to hold on to more stringent environmental norms than those of the EU itself is a generally approved objective that is considered important. Autumn Lepidoptera by Hannu Aarnio Suomen Luonto 55( /0): 18-21 As autumn approaches, the colourful butterflies diminish and eventually vanish altogether. One quarter approved of such methods being applied in plant products and one fifth in both plant and animal products. marraskuuta. for degrading pollutants). Research in this branch is most vigorous in the dairy, brewing and baking sectors. ln many of them the environment loses out against economic benefit targets. Only 77 out of Finland 's 455 municipalities have made a start on their sustainable development programme, called Agenda 21 , to which the municipalities are morally bound by Fin land 's signing of the Rio agreement. However, over a half of Finns live in municipalities where this programme is being drafted. ln Helsinki, an equivalent cold and wet June and Jul y period last occurred in 1892. According to the Eurobarometer consumer survey of 1993, the reaction of people is most favourable towards the manufac turing of industrial enzymes by genetic engineering (e.g. Many parties are, however, bringing up the question of environmental problems. Local councils wield a good deal of decision-making power in the realms of land use and planning, for instance. For instance, in Helsinki , Turku and Tampere it has never rained so little at this time within living memory. Both June and July temperatures were a couple of degrees below normal over almost the entire country and more rain fell than usual. Many late autumn Lepidoptera hibernate as eggs; a few pass the winter as adults. There is also a band of candidates who wish to see Finland leave the EU. Perunatori lla on teltta, josta saa tietoa maailmankaupasta sekä voi ostaa puhdasta ruokaa 16.10. ln Finland the National Consumer Administration 's survey revealed that half of those replying to a questionnaire did not approve of genetic engineering in any form, whether plant or animal oriented. On the other hand, foodstuffs containing organisms changed by gene manipulation are not as yet available on the Finnish market. August was also exceptional in southern Finland. ln northern Finland the month was hot enough to break records, the mean temperature in Rovaniemi being as much as 3,5 degrees higher than normal. The work is being hampered by the fact that environmental funding has not been increased. lokakuuta klo 12. Many of these 'frosty night' moths are noctuids and geometers, but there are a few others among them. They can also create an opportunity for local inhabitants to live according to the principle of sustainable development, the municipalities being responsible for such things as waste management and other public serSUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Puhlished hy the Finnish Association for Nature Conservation Address: Kotkankatu 9 00510 Helsinki, Finland Fax: +358 9 228 08 200 vices. The moths fly over meadows on the seashore in the mid-day warmth. ln contrast, a lot of nocturnal moths do not emerge until after the fi rst frosts. Butterfly and moth eggs contain little water and they also have tough shells. By contrast, many plants did very well; meadows bloomed abundantly over a prolonged period and vegetation on exposed bedrock did not dry out as it regularly does. vsk.. ln some places water filled the cellars of city dwellings, while nesting attempts fa iled in large numbers of birds. Kesäkilpailujen tulokset Suomen kartalla Vuoden pyöräilijän vauhdissa Tenojokisten toivo on )ohessa Genetic engineering already benefits foodstuffs by Ulla Ahonen Suomen Luonto 55( 10): 34-37 The food industry is already making use of enzymes produced by genetic engineering in, for example, cheese production. This brown and yellow moth does not emerge until October, after the first frosts. The unusually heavy amount of rain caused flooded fields and fores ts. Finns go to the polls in October by Salla Tynys ane/ Ritva Kupan Suomen Luonto55(10): 12-/6 On 20 October new local council members will be elected in the municipalities and 16 members of the EU parliament will be elected simultaneously by national ballot. The majority of candidates would like to see the Parliament's powers increased in environmental issues, in addition to being keen to clarify and simplify the Parliament's modes of action. The European parliamentary election 's main themes are the economy, employment and national security. Suomen Luonto 58 ilmestyy seuraavan kerran 6. The female dies soon after ovipositing and the male is also short-lived. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES An unusual summer again by luha Valste Suomen Luonto 55( 10): 38-39 The 1996 summer will go down as normal on average but as exceptional in reality. ln Europe in general the food industry has come up against the problem of consumers condemning such products when they are· brought on to the market. The peak flight time for some species is October. in detergent manufacturing) and in the use of the latter as a tool for environmental protection (e.g. Maija Hakanen, the Finnish Municipal Association 's environment secretary, feels that through Agenda 21 it would be possible to improve citizen participation and democracy within the municipalities. An interesting autumnal species is Lemonia dumi (Lemoniidae), now found at only two localities in Finland
Turkiksill a on ihmiskunnan historiassa merkittävä osa. Edistysaskeleet Sveitsissä, Saksassa, Ruotsissa ja Hollannissa ovat kannustavia. Varsinaisten turkiseläinten nahoista valmistettujen turkkien ohella keskuudessamme liikkuu m yös paljon lammasturkkeja. Turkiksilla on käyty kauppaa ikimuistoisista ajoista, mutta turkiseläinten kasvatus tarhoissa on nuori elinkeino. Joitakin geneettisiä muutoksia kuten värimuunnoksia onkin tapahtunut, mutta sinikettu on perimältään sittenkin yhä tuntureilla vaeltava naali ja hopeakettu metsissä elävä tuttu repolainen. Tarhaajalla pitää myös olla käytössään riittävästi peltoa, johon lanta levitetään. Turkikset olivat myös rahan korvike. Turkistarhat ovat uhka vesistöille. Alice Karlsson 59. Ruotsin tarhaketut pääsevät tulevaisuudessa nauttimaan muun muassa kaivamisen riemuista. Vesistöhaittojen torjuntaan on jo ryhdytty. Tietoisten kuluttajien reagointi vaikutti osaltaan siihen, että turkisala painui syvään lamaan ja turkistarhojen määrä putosi. Tarhauksen puolustajat vaittavat usein, että esimerkiksi ketuista on sukupolvien aikana kehittynyt aitoja tarhaeläimiä, joille ei ole vastinetta luonnossa. Osa lihaluujauheesta päätyy takaisin turkiseläinten ruoaksi. Turkisten avulla Suomessakin pysyttiin lämpimänä. Kaikki muuttui kuitenkin äkkiä, kun tietoja häkkikasvatuksen epäkohdista alkoi tihkua julkisuuteen. Esimerkiksi hyvin suosittu mokkaturkki on lammasturkki , mutta lammasturkki ei herätä yhtä voimakkaita tunteita kuin esimerkiksi kettuturkki . Kysymys on pitkälti eläinten oloista. Sveitsin eläinsuojelulaki kieltää turkiseläinten häkkikasvatuksen, ja siellä vankeudessa olevalle minkille suodaan kuusi neliömetriä tilaa ja vesiallas. Vaihdossa kelpasivat ainakin kärppä, ilves, kettu ja orava. Kettujen ja minkin lisäksi meillä tarhataan hilleriä ja supikoiraa sekä jonkin verran nutriaa, chinchillaa ja kania. Valumat ves istöihin on pyritty minimoimaan muun muassa pidentämällä räystäitä, korottamalla alustoja, rakentamalla kompostointialustoja ja ympärysojia. Suomessa turkisten markkinoinnista vastaa Turkistuottajat Oy, joka huutokauppaa nahat Fur Centerissä Vantaalla. Yhdellä minkillä on käytössään neliömetristä noin viidennes ja ketulla puoli neliötä, sen sijaan lammas käyskentelee luonnonlaitumella ja seurustelee laji kumppaneidensa kanssa vapaasti. Aluksi kasvatettiin vain SUOMEN LUONTO 10/96 55. Yhdessä talossa on yleisimmin 200-300 emoa. Suomessa turkiseläimiä alettiin kasvattaa tarhoissa 191 6. Isoäitini kulki arvokkaissa tilaisuuksissa kettupuuhka kaulassa. Valitettavasti uudet määräykset eivät estä näitä maita ostamasta nahkoja esimerkiksi Suomesta, jossa turkiseläinten kasvatusta haijoitetaan vielä varsin kyseenalaisella tavalla. Kokeet maapohjaisista tarhoista on kuitenkin aloitettu. VARTALON VERHOT Onko turkilla tulevaisuutta. Kun jopa tuhansia eläimiä on keskitetty yhdelle tarhalle, lienee selvää, että ongelmia saattaa tulla. Kettujen värimuunnoksia on useita, yleisimmät ovat naatin siniharmaa väri tyyppi, sini kettu ja punaketun värimuunnos hopea kettu. Nai set veivät turkkinsa vintille, ja nuoret ryhtyivät turkisboikottiin . Eläinten ulosteet voivat huuhtoutua etenkin keväisin vesiin, ja osa ravinteista voi imeytyä pohjavesiin. Eläinten määrä moninkertaistuu, kun poikaset syntyvät. kettuja, mutta pian minkistä tuli yhtä suosittu. Minkit, ketut ja supikoirat elävät koko elämänsä verkkopohj aisissa häkeissä. Kun 1983 Suomessa oli 5588 tarhaa, oli niistä viime vuonna hengissä enää vajaa 2000. Esimerki ksi Pohjanmaalla, missä suurin osa tarhoistammekin on, ovat tarhaajat tehneet yhteistyötä ympäristökeskuksen kanssa yli 10 vuotta. Minkit ja ketut palaavat ihmisten ilmoille turkkeina, hattuina, puuhkina, muhveina ja jos jonkinlaisina somisteina. Kun turkisten arvo kasvoi, eläinten peraan lähti yhä useampi metsästäjä, ja monien kaunisturkkisten lajien kannat alkoivat uhkaavasti huveta. Saksan Hessenissä ollaan Sveitsin linjoilla. Kun turkiseläinten olot alkoivat puhuttaa, turkisala joutui kriisiin. Se että oli hienoa sonnustautua kuolleella eläimellä, ei meitä lapsia lainkaan kummastuttanut, olivathan turkikset naisten unelmien kohde ja merkki varallisuudesta. Ne työllistävät noin 5000 ihmistä. Turkiseläimet tapetaan, "nahoitetaan", loppuvuodesta, ja nahat laitetaan myyntikuntoon. Ruhot happotai kuumakäsitellään ja jauhetaan lihaluujauheeksi, ja niistä erotellaan öljy. Eeva M ehto/LK A Suomi on maailman suurin ketunnahkojen tuottaja. Suomen vuosituotos, noin neljä miljoonaa minkin ja ketunnahkaa, menee lähes kokonaan ulkomaille. Tärkeimmät ostajat ovat Hongkong, EteläKorea, Italia ja Sveitsi. vsk. Turkismuokkaamossa nahka käsitell ään kemikaaleilla siten, etteivät valkuaisaineet enää muutu . Kritiikki ei ole johtanut häkkien suurentamiseen. Hollannissa kettujen häkkikasvatus on päätetty lopettaa kymmenen vuoden sisällä. Sitten keksittiin turkistarhaus. Turkiseläimet eivät voi käyttäytyä häkeissä lajilleen tyy pillisesti ; suurimpia ongelmia ovat ahtaus ja virikkeettömyys. Nahat kaavitaan, rummutetaan ja kuivataan sekä lajitellaan. Pasi Raassina/LKA Turkiseläimiä kasvatetaan niin sanotuissa va,jotaloissa. Suuri osa nahoista lähtee Suomesta määrämaahansa raakoina, mutta osa jää meille muokattaviksi. Eläinten ruhot joko kompostoidaan tai kerätään jälleenkäsittelyyn. Jokainen tuottaja merkitsee nahat omalla merkillään ja lähettää ne huutokaupattaviksi
Tervetuloa Suomen luonnonsuojeluliiton kannatusjäseneksi! isätietoja järjestösihteeri T puh. (09) 228. Vuotuinen kannatusjäsenmaksu määräytyy yhteisön henkilöstömäärän mukaan. toiminnasta ja tapahtumista Kannatusjäsenilmoitus kerran vuodessa sekä • Suomen Luontoon että Luonnonsuojelijaan 5 Maksuton osallistuminen ympäristöseminaariin, • jossa esitellään käytännön tapoja kehittää yrityksen arkirutiineja ympäristöä säästäviksi. Liitto tekee työtä luonnon monimuotoisuuden, kestävän elämäntavan ja ympäristönsuojelun puolesta. 12 kertaa vuodessa värikästä ja tuoretta tietoa suomalaisesta luonnosta ja sen ilmiöistä 3 Luonnonsuojelija -lehden vuosikerta • 10 kertaa vuodessa tietoa Luonnonsuojeluliiton · ~,)..... Jäsenmaksut käytetään Luonnonsuojeluliiton ajankohtaiseen toimintaan. Luonnonsuojeluliitto on ottanut käyttöön uuden, yrityksille ja muille yhteisöille tarkoitetun jäsenlajin, kannatusjäsenyyden. Suomen Luonto -lehden vuosikerta J ., .. Ympäristö on m yrityksen asi~ Luonnonsuojeluliiton kannatusjäsenyys on yrityksille ja yhteisöille uusi tapa tukea työtä luonnon puolesta! Suomen luonnonsuojeluliitto ry on maamme suurin vapaaehtoisen luonnonja ympäristönsuojelutyön järjestö. Kannatusjäsenyys tarjoaa etuja: '· natusjäsenet saavat joukon etuja, joiden avulla ne voivat k ympäristöystävällisemmäksi ja samalla saavuttaa säästö 1 Virikkeitä ympäristöa säastävään toimintaan eli uusi • Ympäristöohjeita toimistoille -opas 2