Suomen Luonto 10/1997 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

z LJ.J 6 :) fJ) lrtonumero 33 mk
Liikenneministeriön satamaselvitys valmistuu ensi helmikuussa. Uusia satamia ei tarvita. Satama tuhoaisi kansainvälisestikin arvokkaiksi noteerattuja luontokohteita, rikkoisi kauniin maiseman ja pilaisi suositun ulkoilualueen. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. Jonna Laurila SUOMEN LUONTO 10/97. 2 Uutta suursatamaa ei tarvita Lcntoku va/Hannu Vallas Satamarata kulkisi kuvan vasemmassa alakulmassa näkyvän peltoalueen ja linnustollisesti arvokkaan Porvarinlahden yli ja sukeltaisi sitten tunnelissa keskellä olevan Labbackan uumeniin. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikais-tilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Vahingollinen Vuosaaren satamahanke on torjuttava. Luontojä1jestöt ovatkin tehneet kantelun Euroopan unionin komissiolle lintuja luontodirektiivien laiminlyönnistä. z LJ..J 6 :) rJ) SUOMEN LUONTO Toimirus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Helsingin suursatamahanke on tyypillistä paikallispolitikointia, jossa kokonaisuus ei kiinnosta. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Tilaushinnar Määräaikaistilaus ( 12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. EU:n komissio vastasi europarlamentaarikko Heidi Hautalan kysymykseen heinäkuussa, että vain ekologiset kriteerit ovat hyväksyttäviä Natura-alueita valittaessa ja rajattaessa. Ympäristöministeriön on valvottava, etteivät muut näkökohdat vaikuta asiaan. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. (09) 2271 967 telefax: (09) 227 1 421 Suomen Luonto py1itään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Satama-asiain neuvottelukunnan mukaan maassamme on riittävästi satamakapasiteettia. llmoi111s111yy111i Umoinismyynti Litja Ky Kennätie 2, 03250 Ojakkala puh. Se murentaa pohjan Gateway-suunnitelmilta, joiden mukaan Suomesta piti tuleman portti Venäjälle. lrtonumero 33 markkaa. Tyypillinen ja ikävä esimerkki tästä on Hangon miljoonia maksanut junalauttasatama, joka tuhosi Tulliniemen hienoa luontoa. Jos uutta satamakapasiteettia tarvitaan, voidaan esimerkiksi laajentaa Kotkan Mussalon syväsatamaa. Lehti painetaan kasviöljyväreillä. Nyt satama seisoo tyhjillään, kun lauttaliikenne päätettiinkin ohjata Turkuun. Hankkeen vuoksi Hel singin kaupunki ja Liikenneministeriö ovat halunneet supistaa Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-aluetta, vaikka se luontoarvojensa puolesta kiistatta kuuluisi ohjelmaan koko laajuudessaan. Helsingin kaupunki ajaa voimalla uutta suursatamaa Vuosaareen . Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa) 170 mk. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57. Lisäksi on otettava huomioon, että Venäjä rakentaa kolme suursatamaa Suomenlahden pohjukkaan. Kunnat yrittävät kahmia itselleen mahdollisimman paljon erilaisia toimintoja, joiden ne kuvittelevat tuovan rahaa alueelleen. Rata tunneliin johtavine ramppeineen pilaisi maiseman ja rikkoisi luonnonrauhan. Myös Hangon tyhjän pantiksi jäänyt junalauttasatama voisi kattaa osan mahdollisesta lisätarpeesta. (09) 228 08210 ja 228 08224. (09) 228 081 telefax: (09) 228 08200 sähköposti: sukunimi @sll.fi Pääroimillaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimirussihreerir Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 08214 Toimillajar Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Pekka Paaer (roi111 irushc11joi11elija) 228 08234 Värierollelur Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen L1101110 ilmestyy kerran kuussa. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä
56. Sivut 36-41. Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Kansikuva: Unisen helmipöllön kuvasi Mikko Pöllänen. Finnair siirtyy lähivuosina käyttämään muun muassa nykyaikaisia Airbus-koneita, jotka vähentävät lentomelua, polttoaineen kulutusta ja saastepäästöjä. Hänen ylhäisyytensä kone 21 Aura Koivisto antaisi luutaa monelle koneelle. Teuvo Suominen Saalis 4 Teoksia luonnonmateriaaleista Jäähyväiset kesälle 16 Luonnonkasvit lääkitsevät 18 Kasvit eivät ole menettäneet merkitystään uusien lääkkeiden löytämisessä ja kehittelyssä. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI A/KBW A.ff.!7 ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,' ,,,,,,,,,,, . Ku vassa myös Mari} Tshodran kansallispuiston pihkaansa luovuttanut mänty. Lue lisää sivuilta 26-27. Kesykyyhky on kartanokulttuurin jäänne 22 Muun muassa taidemaalari Ferninand von Wright oli kesykyyhkyjen suuri ihailija. SUOMEN LUONTO 10/97 Zoja Tugarinova opasti Suomen Luonnon retkikuntaa Marin tasavallassa. vuosikerta Finnair 10 1997 Jouni Klinga Antaudu Hailuodon ruskan houkutuksiin sivuilla 1617. Mikosta lisääsivuilla 28-31 ja helmipöllöstä sivulla 14. Sudet tulevat takaisin 32 Suomen susilla pitää olla oikeus elää laumoissa, tutkijat korostavat. Marin luonto ihastuttaa 36 Vakiot: Pääkirjoitus 2 Ajankohtaista 10 Maailmalta 42 Mielipiteitä, keskustelua 44 Kirjoja 48 Kysy ekoneuvoa 50 Multasormet 51 Kysy luonnosta 52 Kuukauden Ilkka 56 Palvelukortti 57 Ihme juttu 59 Summaries of the Main Articles 58 3. Finnair ei halua mahalaskua: Ympäristömaine on tärkeä 26 Yksinkertaisesti hyvä 28 Lue miten syntyi vaikkapa kuva lumikosta ja maamyyrästä
Ritva Kupari Saalis teoksia luonnonmateriaaleista 4 SUOMEN LUONTO 10/97
Taustalla soi ranskalaisen äänitaiteilija Tamian alkuvoimainen musiikki. Katsojan suu kääntyy hymyyn; hetkessä olet valmis uhraamaan metsän hengille ja tanssimaan Viatonten valssia Aaro Hellaakosken enkeleiden ja pirujen tavoin. Heidän töitään on voinut katsella muun muassa Eeva-Liisa Mannerin, Harri Nordellin ja Rainer Maria Rilken runoja kuunnellen. Kari JämsCn Kristiina Korpela ryhtyi kaksi vuotta sitten syksyllä saalistamaan luonnosta pihlajan-, ruusunja katajanmarjoja, joista syntyi kulhoja. Kristiina Korpela ja Taina Kontio haluavat pohtia töissään erityisesti naisen luontosidonnaisuutta: nainen on saalis ja saalistaja, korea kukkanen ja ruokaa tarjoava astia, siipeensä saanut enkeli ja tähteitä keräilevä vanha eukko. 'KÄÄNNÄ 5. SUOMEN LUONTO 10/97 Kristiina Korpelan teossarja Salaisuus on kirjoitettu marjoihin on tehty ruusun, katajan ja aronian marjoista. Nokkosia hän tarvitsi hauraita pelastusveneitä varten ja meriheinää karttoihin, jotka eivät välttämättä näytä tietä perille. Enkeleillä oli pukuna pikkuinen kranssi ja pirujen lanteilla vain lukinseitti. Työt saivat seurakseen myös valoja, tuoksuja ja ääniä. Hämyisässä salissa valmiit esineet kertovat luonnon ylivoimaisesta kauneudesta ja salaperäisyydestä. Kontio ja Korpela ovat yhdistäneet runoja, musiikkia ja tanssia tärkeäksi osaksi näyttelyitään. Kirpputorituolista tuli Valtaistuin, kun hän ompeli siihen 2000 valkeaa hanhen sulkaa. Taina Kontio on opiskellut muun muassa Kuopion käsija taideteollisessa oppilaitoksessa. Yhteistä ovat olleet yleisön ihastus ja arvostelijoiden kiitos. Osa Hedelmällisyys-huoneesta näyttelystä Puuta, heinää, joka oli esillä Kuopion museossa 1996. Työvaiheisiin kuului yhtä lailla luonnonfilosofioihin sekoaminen kuin työskentely paljain käsin apuna neula, virkkuukoukku ja puukko. Saalis esittäytyi alkuvuodesta myös Jyväskylässä Suomen käsityön museossa. Näyttelyn ilme on muuttunut koko ajan; uusia teoksia on syntynyt ja vanhoja kuihtunut pois. Kristiina Korpela ja Taina Kontio työskentelevät Kuopiossa vapaina taiteilijoina. Taiteilijat halusivat kaivaa itsestään esiin muinaisen ihmisen, vaikka usko oli välillä koetuksella: löytyykö se. Korpelalla on taustallaan kuvaamataidonopettajan koulutus. Kontion ja Korpelan yhteisestä projektista "teoksia luonnonmateriaaleista" tuli kolmivaiheinen: Ensin oli Puuta, heinää -kokonaisuus esillä Kuopion museossa. Vajaa vuosi sitten valmistui Helsinkiin Kaapelitehtaan valssaamoon Saalis-näyttely. Samansuuntaisesta innostuksesta mennä metsään, löytää oma luonto ja tehdä se näkyväksi alkoi ankara näyttelyn kokoaminen. Taina Kontio löysi vanhan tuolin sisuksista meriheinää ja lastuvillaa, jotka saivat uuden tehtävän tuolin päällyksenä. " Voi kuvitella keijukaisen kutomassa posket punoittaen tai peikon rakentamassa sulkatuolia kieli keskellä suuta syksyn sadonkorjuujuhliin vaikka. Tuulahdus sadun maailmasta saa näyttelyssä muistamaan myös Aale Tynnin runon Eliisaa, joka neuloi nokkospanssareita joutsenille: "nokkosneuletta neuloi hän ja kiireinen oli työ ..
SUOMEN LUONTO 10/97 Kristiina Korpelan Näkykulho on tehty pihlajanmarjoista. Taina Kontio on kutonut Pesäpaidan meriheinästä ja pellavasta. -~ Taustalla Kristiina Korpelan Matkamuisto, joka koostuu vei den hiomista puupaloista. Kristiina Korpelan Huuto rakentuu korallikanukan oksista. Kulkea, kulkea mihinkään tarttumatta läpi lian ja lumen, vuorottelevan helteen ja ankaran menneisyyden ja jääkauden, sen joka oli, ja sen joka tulee; nukkua lumessa ja sulattaa ruumiillaan pälvi suuresta yhteisestä jäätiköstä, oppia käsien taitoa, hidasta toivomista, rakentaa tuulinen talo ja antaa sateiden tulla, löytää kulunut polku ja hiotut kivet, kiven mykkä tiheys; myös ihmiset, ja vihata lähimmäistään niin kuin itseään; syödä terho ja ja käpyjä, lintujen ruokaa, jakaa ateria eläinten kanssa ja oppia niiden vertaukset ja kieli ja nopeat jäljet. Taina Kontion Lentotakki on tehty riekon siivistä. Eeva-Liisa Manner Tämä matka: Kambri, teoksesta Runoja 1956-1977, Tammi 1980 Taina Kontion Valtaistuin on -~ päällystetty hanhen sulilla. Kari JämsCn KÄÄNNÄ 7
Hän antautui. Aila Meriluoto, WSOY 1974 Matti Karjanoja Taina Kontion Neitsyt on uimapuku silikonista, sitruunaperhosista, käenkaalista ja kissankelloista. 8 Taina Kontion Heinikkotuolin aineksina ovat tuoli ja heinät. Tuo uusi, säikkyvä, kuinka hän takertuikaan sisäisten köynnöstensä jo reheviin kuvioihin, kuristavaan kasvillisuuteen, eläimellisesti haroviin muotoihin. Sisintään rakasti, sisimpänsä viidakkoa, tätä alkumetsää itsessään: sen rungoilla kaatuneilla hänen sydämensä vihreänä loisti. Rakasti. Rainer Maria Rilke Duinon elegiat, suom. SUOME LUO TO 10/97
Paras pohjavesitilanne oli Pohjois-Savossa ja Kainuussa, vaikein länsija etelärannikolla. Tikkojen lähtöalue on jossakin Luoteis-Venäjällä. Haperot, keltahaarakkaat ja helokat hehkuivat. Tiaisparvet kiersivät kylän ympäristön metsissä äänekkäinä. Metsissä sai nyppiä hirvikärpäsiä niskasta. Reijo Juurinen Syys saapui sadetta soittaen Syyskuun alkoi lämpimänä, mutta sade rupesi vihmomaan, ihan niin kuin syksyllä kuuluukin. Samanlaisia havaintoja tikkamuukalaisista kantautui pitkin Suomea keskellä helteistä kesää. Seuraava aamu valkeni kuulaana ja rastasparvet lentelivät säksättäen pihoihin pihlajanma,jojen kimppuun. syyskuuta parikymmentä kilometriä kirkonkylältä itään. · Syyskuinen ilta painui mailleen lso-Urtin niemessä Päijänteellä, Jyväskylän seudulla. Itänaapurin tikat kylässä Hämmästyin, kun näin vehnäpeltoa vartioivan yksinäisen pylvään yhtäkkiä heräävän eloon. Korpipaatsama ja koiranheisi marjoivat. Kirkkonummella monet jo kesällä kukkineet kasvit kuten kuvan tumma tuli kukka kehittivät vielä syyskukinnon. Sienisadosta tuli hyvä ja puolukoitakin oli kohtalaisesti. Tikkavaellus alkaa. Tikkaparvet jatkoivat luoteeseen, ja elokuun alussa raportoitiin Suomen länsirannikolla satojen käpytikkojen vaelluksista. · 10 Syyskuu alkoi Kuusamossa lämpimänä ja kosteana. Epäsäännöllisesti useampien vuosien välein käpytikkojen kanta voimistuu liian suureksi. Mauri Leivo Käpytikat vaelsivat viime kesänä ja niitä saattoi nähdä odottamattomissa paikoissa. Osa linnuista, melkein aina saman kesän nuoret, joutuu jättämään kotikontunsa, jotta kaikki eivät kuolisi nälkään. Kuun puoliväliin mennessä esimerkiksi Jyväskylässä oli satanut jo lähes saman verran kuin normaalisti koko kuussa. Mauri Leivo SUOMEN LUONTO 10/97. Pähkinäsato oli huono, joten oravat ja hakit tulivat pihaan norkoilemaan ruokaa. Jo heinäkuun lopulla laskettiin Laatokan koillisrannalla Aunuksessa yhtenä päivänä yli tuhat käpytikkaa lentämässä parvina peltolakeuksien yllä. Kaksi totisesti väärään ympäristöön eksynyttä tikkaa kiipeili pylvään juuressa ties mistä toisilleen rähisten. Ha,jalintu näyttäytyi 8. Koivu siemensi runsaasti ja vihervarpusia oli paljon liikkeellä. Etelärannikolle ajautui paljon vähemmän tikkoja. Hallaöitä koettiin jo muun muassa Joensuussa, Mikkelissä ja Kilpisjärvellä. Pohjaveden pinta oli poikkeuksellisen alhaalla, mutta paikallisia eroja oli paljon
"Ilmeisesti loiset ja taudit veivät nokkosperhoset ja suuren joukon neitoperhosistakin", toteaa tutkija Jukka Jalava Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. "Suurten teiden ympäröimästä Topeliuspuistosta ei löytynyt yhtään ainutta siiliä", kertoo Outi. Linnanmäellä asustaa ainakin 20 siiliä. Loppukesällä on tarvinnut kuulostella lähinnä rapinaa", Outi kuvailee. Outi ja hänen työtään ohjaava Heidi Kinnunen Helsingin yliopistosta aloittivat yölliset siiliretket toukokuussa ja jatkoivat niitä elokuulle saakka. "Viime vuosien kannat olivat runsaita ja nyt tuli romahdus. Vanhimmat löydöt siilien heimon edustajista ovat 35-55 miljoonan vuoden takaa. "Toukokuussa siilejä oli helppo löytää äänekkään tuhinan perusteella, jota ne pitävät varsinkin paritellessaan. Kukille tämä samettinen kaunotar ei hakeudu. Toisaalta sitruunaperhosia on ollut paljon, ja maaseudulla on saatu ihailla suruvaippoja. Liikenteellä on suuri vaikutus kaupunkisiilien elämään, vaikkakin siilitutkijoiden näköpiiriin osui kesän aikana vain kolme auton alle liiskaantunutta piikikästä. Vaisun päiväperhoskesän ilonaihe oli trooppisen tulokkaan, häiveperhosen, runsaus. Laji oli sen runsaimmilla esiintymisalueilla Kaakkois-Suomessa kovin vähissä. Hietaniemen hautausmaan vanha puoli oli selvästi enemmän siilien suosiossa kuin yksitotisempi uusi puoli. Yleensä siilit eivät liiemmin vaeltele. Jouko Veikkolainen Jukka T. Innokkaimmaksi taapertajaksi osoittautui siili, joka löytyi keväällä KaivopuistosKukkatarhat kukoistivat, päiväperhoset kateissa Kaunis kesä, mutta m1ssa olivat perhoset. Juhannuksen jälkeen, jolloin siilit poikivat, he pitivät kuukauden paussin. Ruotsalaiset tutkijat ovat arvelleet siilin elinalueen kooksi kahdesta neljään hehtaaria. Suomessa esi intyvään siililajiin tuo nimitys ei kuitenkaan täysin sovi. Ilman ihmistä siiliä ei edes olisi Suomessa. "Linnanmäellä ei ole autoja, siellä on paljon piiloja ja talvella rauhallista", arvelee Outi huvipuiston valteiksi. Vielä 1950-luvun alussa siiliä ei tavattu Vaasaa pohjoisemmasta, mutta sen jälkeen kansansuosiota nauttiva eläin on levinnyt vauhdilla Oulun korkeudelle asti. Meikäläisen lajin vanhimmat fossiililöydöt . ovat kutakuinkin ihmislajin ikäisiä, noin yhdestä kahteen miljoonaa vuotta. Esimerkiksi kesäöisin kansoitetusta Kaivopuistosta ei montaa siiliä löytynyt. Jouko Veikkolainen Suruvaipan saattoi kuluneena kesänä tavata metsäpolulla lepattamassa tai koivun mahlavuodolta. Maapallolla siilinsukuisia eläimiä on tuhissut varsin pitkään. Pitihän niitä lepatella elo-syyskuussa ainakin puutarhan punalatvoi lla, punatähkillä, astereilla ja nauhuksilla. Löydettyään piikkipallon Outi ja Heidi punnitsevat sen, määrittävät sukupuolen ja merkitsevät yksilön maalaamalla muutaman piikin. Siilien heimoon kuuluvia lajeja elää maapallolla noin 17 lajia. Molemmat lajit pääsivät myös talvehtimaan hyvän sään aikana." SUOMEN LUONTO 10/97 AJANKOHTAISTA ta ja loppukesällä lähes kolmen kilometrin päästä Lapinlahdesta. Lehtonen 11. Haapaperhosen levittäytyminen länteen sen sijaan hidastunee. Vaikka siili kärsii monista ihmisen toimista, sitä tavataan Suomessa vain ihmisasutuksen liepeillä. Merkinnän avulla tutkijat saavat tietoa siilin liikkeistä. "Lisäksi Linnanmäki ja sen ympäryspuistot muodostavat ison yhtenäisen viheralueen." Vähiten siilejä löytyi puistoista, joissa on niukasti sopivia piilopaikkoja tai öisin rauhatonta. Siili viihtyy Helsingissä Iltakymmeneltä, jolloin viimeiset Helsingin Linnanmäen asiakkaat kävelivät pää pyörällään portista ulos, tutkijat Outi Ovaskainen ja Heidi Kinnunen astuivat sisään huvipuistoon. Siilejä sanotaankin eläviksi fossiileiksi . Jukka T. Samaan aikaan siilit kömpivät esiin päiväpiiloistaan laitteiden, kukka-asetelmien ja hattarakioskien alta. Lehtonen "Kävelevät piikkipallot herättävät ihmisessä jostain syystä suurta sympatiaa", tutkijat Outi Ovaskainen (oik.) ja Heidi Kinnunen sanovat. Siilin väitetään levittäytyneen meille 1800-luvun jälkipuoliskolla eteläja lounaisrannikoillemme tehdyistä istutuksista
Luonnonsuojeluliitto vaatii, että Metsähallituksen hakkuiden koneellistamisaste pidetään vuonna 1998 Itäja Pohjois-Suomessa ennallaan. Sten Brandt/Luontokuva! 2. Paras tuntomerkki on pieni "ylimääräinen" siima, haptoneema, joka on rihmamainen tarttumaelin. Suomen rannikolla laji esiintyy yleensä hyvin harvalukuisena. Muissa maissa tämä levä on aiheuttanut paljon vahinkoja. Metsähallitus on liiton mielestä pyrkinyt julkisuudessa selittämään voitontavoittelusta johtuvan metsuri työn karsimisen metsiensuojelusta johtuvaksi. Levien hyvin kirjavasta, ehkä satojentuhansien lajien joukosta löytyy myös satoja myrkyllisiä lajeja. Tarkoituksena on liikevoiton kasvattaminen; laitoksen tulostavoitetta nostettiin ensi vuodeksi 20 miljoonalla markalla. Voiko nyt huoletta ostaa norsunluuta, norsunkarvarannekoruja tai vaikka norsunjaloista tehtyjä paperikoreja esimerkiksi Keniasta. Tässä noin sadan hehtaarin suuruisessa murtovesijärvessä kuoli tonneittain kalaa. Noin 0, 1 millimetrin pituiset tarttumalevät ovat yksisoluisia, ja niiden määrittämiseen ja tutkimiseen tarvitaan elektronimikroskooppia. Koneellistamistahdin kiihdyttäminen merkitsee 50-100 työpaikan menettämistä. Myrkyt vahingoittavat myös kidussolujen pintakalvoja. Mitä ovat nämä närhien ja oravien herkut. Onko Suomessa susia yhteensä noin a) 15 b) 150 vai c) 1500. Tarttumaleviin kuuluvaa Prymnesium parvumia oli massoittain muun muassa Dragsfjärdin Kasnäsfladassa kesäkuussa 1990, kun siellä kuoli joukoittain kaloja. Miksi siili ja moni muukin pieni nisäkäs viettää talven horroksessa. Nyt noston suuruudesta ei ensi kertaa mainita budjetissa. Tarttumalevillä on kaksi siimaa, joiden avulla ne uivat. Antti Halkka 1. Kuoleva kala vaikuttaa pelottomalta, mutta tekee joitakin satunnaisia ryntäyksiä. Miten käy ti lhelle ja mustarastaalle, jos ne syövät syksyllä marjoja, joiden sokeri on käynyt alkoholiksi . 3. Suomen luonnonsuojeluliitto esitti Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelupäätöksen yhteydessä Metsähallituksen koneellistamisasteen nousun hidastamista. Levien myrkkytuotanto on yleensä suurimmrnaan silloin, kun vallitsee kaunis sää, veden pH ja happipitoisuus ovat korkeat ja kun fosfori alkaa olla kasvua rajoittava tekijä. P,ymnesium-massat tekevät veden hieman kellertäväksi, mutta levä on muuten melko näkymätön. Aikaisemmin Metsähallitukselle on budjetin tulosohjauksessa sallittu tällä alueella korkeintaan viiden prosenttiyksikön vuosittainen koneellistamisasteen 12 nosto. Tore Lindholm Metsähallitus kiihdyttää koneellistamistaan Metsähallitus on kaksinkertaistamassa hakkuiden koneellistamisvauhdin Itäja Pohjois-Suomessa. Nosto on metsäalan työttömyydestä kärsivässä Itäja Pohjois-Suomessa ensi kertaa 10 prosenttiyksikköä. Kuluneena kesänä kalantappaja iski Ahvenanmaan Vargsundetissa. Kala kuolee 20-60 minuutissa. Prymnesium-levä voi elää viikkoja myös pimeässä, näkymättömänä ja harmittomana ja tuottaa sitten yllättäen jonakin kauniina iltapäivänä runsaasti myrkkyä ja paljon tuhoa. Mikä petoeläin tappaa eniten ihmisiä maai lmassa. Laitos näyttää vähitellen pyrkivän eroon työllistämisroolistaan ja samalla sosiaalisesta kestävyydestä, sillä laskennallinen työllistämistuki on laskenut 1995-1998 50 miljoonasta 35 mi ljoonaan markkaan. Moni myrkkylevä on vaarallinen vain tietyille eliöille. AJANKOHTAISTA Tappajalevä iski Ahvenanmaalla Pieni siimahäntäinen levä tappoi tonneittain kalaa Ahvenanmaan Vargsundetissa viime kesänä. Valtion vuoden 1998 budjetin mukaan Metsähallituksen hakkuiden koneel I istamisaste nostetaan koko maassa 70 prosenttiin ja Itäja PohjoisSuomessa 65 prosenttiin. 7. 6. Norsuista valmistetut tuotteet poistettiin CITES-sopimuksen kieltolistalta. 4. Altistettu kala lamaantuu jopa viidessä minuutissa. 5. Tietyissä oloissa levä tuottaa kaloja nopeasti tappavia hermomyrkkyjä, prymnesiinejä, jotka vaikuttavat kiduksien kautta. Miksi kyhmyjoutsen sopii huonosti TV2:n tunnuslinnuksi. Esimerkiksi Prymnesium-lajien myrkyt vaikuttavat erityisesti kaloihin. Tämä käy päinsä luopumalla tulostavoitteen nostosta. SUOMEN LUONTO 10/97
Osoite Nervanderinkatu 11, Helsinki. Ennen Kaisakin yritti pärjätä mitattavassa maailmassa latelemalla tosiasioita uhanalaisten määrästä, Rion sopimuksesta ja suojeluprosenteista. Nämä ihmiset jo tietävät mistä on kysymys", Kaisa sanoo. Samainen DNA-tekniikka voi tulevaisuudessa auttaa vastaamaan moniin suojelukysymyksiin. "En päässyt mettään rynnäämään, enkä pystynyt tekemään mitään vanhoilla systeemeillä." Sitten yhtäkkiä loksahti. Aitiverkosto on löyhä, mutta se on olemassa. Se vastasi 53 äidin voimin Helsingin Sanomissa julkaistuun niin kutsutun "tammenlehväsukupolven" maksettuun ilmoitukseen, jossa vaadittiin metsien su<_>jelun lopettamista. "Verkosto myös laajenee, sillä listalla on jo useita Rislo Sauso Kaisa Junniselle metsät ovat sydämenasia, ja hän haluaa jättää litulle hyvän perintölahjan. Todennäköisesti alueellisia eroja äiti ja isä, ja on kyse vanhemmuudesta, niin silloinhan äideillä on enemmän painoarvoa, äidit otetaan vakavammin", Kaisa järkeilee. Kun lapintiaisen lähisukulaiset hömötiaiset vaeltavat syksyisin joukoittain pitkin Suomen rannikkoa uusille asuinsijoille, lapintiaisia nähdään vaelluksella yleensä vain muutamia yksilöitä. Professori Markku Orell Oulun yliopistosta on pystynyt selvittämään tutkimusryhmänsä kanssa monia hömötiaisen elämään liittyviä ekologisia strategioita. "Meillä on yhteydet ja menetelmä joka toimii. AJANKOHTAISTA ASKELEN EDELLÄ Voimaa äitiydestä Biologian opiskelija ja metsäaktivisti Kaisa Junninen ryhtyy tekemään mustikkapiirakkaa kotonaan Joensuussa, ja reilun vuoden ikäinen Iitu kihnuaa jaloissa. "Olin paatunut ja osasin vastata varmasti kaikkiin toimittajien kysymyksiin, mutta vaikka motokuski suunnilleen ajoi päälle, katselin vain puita: ne kuuset olivat jotenkin niin kauniita." Alice Karlsson löydetään, toisin kuin hömötiaiselta. Mutta sitten kun on kaksi vanhempaa, DNA-tutkimus auttaa suojelussa Lapintiainen on viime vuosikymmeninä taantunut merkittävästi. Äitiverkosto esiintyi julkisuudessa ensimmäisen kerran kuluneena kesänä. Mitä enemmän perimät poikkeavat to1s1staan, sitä enemmän lajin erilliskannat ovat eristyksissä. Aidit voivat puhua satumetsistä, metsissä vallitsevasta tunnelmasta ja siitä, miten niitä olisi säilytettävä lapsillekin." Kaisan mukaan monet naiset ovat ryhtyneet ajattelemaan kuin miehet. "Aitiverkoston yksi tehtävä on huolehtia siitä, että lapsillemme jää metsistä jäljelle muutakin kuin pelkkiä tupsuja. Uusia hömötiaisia vaeltaa jatkuvasti kuolleilta vapautuneille reviireille. " uusia nimiä." Kun litu syntyi, Kaisa jäi kotiin ja turhautui. Ei uskaltanut sanoa, että rakastan näitä metsiä ja haluan että ne säilyvät, vaikka juuri siitä on kysymys. SUOM EN LUONTO 10/97 Jyrki Mäkelä Professori Markku Orell tutkii lapintiaista Kuusamossa. Orell on nyt ottanut kuusamolaisista lapintiaisista verinäytteitä, joista selvitetään DNA:n rakennetta. "Huomasin sen Porkkasalon metsäkiistassa", Kaisa sanoo. Yhtenä syynä katoon pidetään linnun paikkauskollisuutta. Iitulla on leveä hymy ja takuulla kaupungin kauneimmat hymykuopat! litun takia Kaisa pisti alulle vuosi sitten äitiverkoston, joka pyrkii älähtämään aina silloin, kun tulevien sukupolvien oikeutta monimuotoiseen ja terveeseen luontoon ja ympäristöön loukataan. Äitiyteen vanhastaan kuulunut epäitsekkyys ja kauaskantoisuus on unohdettu. "Äideillä on myös oikeus vedota tunteisiin. D 13. Seuraavaksi on tarkoitus selvittää, miten paljon Kuusamon, Suomen ja Ruotsin Lapin sekä siperialaisten lapintiaisten perimät mui tuttavat toisiaan. Kaisa oli tulossa Iitun kanssa kaupungilta kotiin, kun hän tajusi mitä pitää tehdä: pitää käyttää äitiyttä hyväksi! "Jos on vaikka kaksi tutkijaa, jotka ovat koulutukseltaan ja pätevyydeltään yhtä hyviä, mutta eri sukupuolta, niin aina mieheen suhtaudutaan vakavammin. Näyttely on avoinna arkipäivisin klo 9.30-16.00. Jyrki Mäkelä Kukkain keskellä kaamos Ritva Reinilän kukat ja kaamos hehkuvat Luontokuvissa lokakuun ajan. Esimerkiksi siihen, kuinka todennäköistä on, että jokin uhanalaisen lajin kanta saa täydennystä tiheimmiltä asuinalueilta. DNA-tekniikkaa käyttämällä on voitu muun muassa todeta, ettei Oulun seudun ja tukholmalaisten hömötiaisten perimässä ole eroja, joten kanta on yhtenäinen
Rengaslöytöjen mukaan pisimmät helmipöllön vaellukset ovat johtaneet yli tuhannen kilometrin päähän synnyinsijoilla. Stabilointi on tunnettu jo pitkään erityisesti raskasmetalleja sisältävien maamassojen käsittelyssä. Saastuneiden maiden kunnostus on kallista. Jos vastuullista saastuttajaa ei enää tavoiteta, kunnostus maksetaan öljynsuojarahastosta, johon varat kerätään öljyn maahantuojilta. Kymmenvuotisen projektin aikana puhdistetaan arviolta muutaman sadan kohteen maaperä. Hankkeen kustannukset ovat noin 200 miljoonaa markkaa. Seuraavina listalla ovat huoltamot, sahat ja kyllästämöt sekä metalliteollisuuslaitokset. Niistä 16 prosenttia on kaatopaikkoja, ja suunnilleen saman verran löytyy korjaamoja ja romuttamoja. Päivä eläimenä Meri saa helmi pöllön emp1mään Helmipöllö katselee ensimmäistä kertaa elämässään merta. Mukana on myös 35 kaivosjätealuetta, joiden kokonaispinta-ala ja saastunut massamäärä on huomattava. Se antaa kohtalon johdattaa elämäänsä. Maaperään voidaan myös lisätä mikrobeja, jotka hajottavat yhdisteet haitattomiksi. Tarkemmissa maastoselvityksissä havaittiin, että pilaantuneita kohteita lienee ainalcin kaksinkertainen määrä. Noin puolet hankkeista jäänee yhteiskunnan niskoille", Outi Pyy arvioi. Vaikka pöllöillä onkin melko hyvä hämäränäkö, niiden liikkuminen perustuu pitkälti myös paikallistuntemukseen. Vain vanhat koiraat jäävät yleensä reviirilleen. Tuttu ja turvaisa synnyinkuusikko peltojen ja järvien rikkomassa Päijät-Hämeessä kävi ahtaaksi emoille ja kuudelle poikaselle. Niinpä pöllömme seurailee mielellään aukeita paikkoja, ja metsäseuduilla se ottaa turvallisesti hieman lisää korkeutta. Helmipöllö saalistaa kuulonsa avulla, mutta kokemukiesta ja sitkeydestälcin on etua. Vilkkaat tiaiset äkkäsivät sen päivälepopaikan ja hyörivät itsepintaisesti varoitellen sen ympärillä vaelluksella nekin . Jätelain mukaan saastuttaja on maksuvelvollinen, mutta jos likaajaa ei löydetä tai se ei ole maksukykyinen, alue voidaan kunnostaa valtion ja kuntien yleisinä jätehuoltotöinä. "Oikea luku saattaa olla jopa 25 000", arvioi Suomen ympäristökeskuksen suunnit. Huonosti nukuttu päivä heikentää kenen tahansa valppautta myyrä jäi saamatta, mutta henki sentään Saastunut maaperä kaipaa kunnostusta Alueell isten ympäristökeskusten mukaan Suomessa on yli 10 000 paikkaa tai aluetta, joiden maaperä on mahdollisesti saastunut. Samassa huuhkajan suuri varjo liukuu sen yli, ja helmipöllö kaartaa salamannopeasti kuusikon suojaan. Puhdistusmenetelmä valitaan esitutkimuksen perusteella. Jarmo Pasanen SUOMEN LUO TO 10/97. Huokoskaasuimuun turvaudutaan silloin, kun haitta-aineet ovat helposti haihtuvia eikä maan kaivaminen käy päinsä. Pienen odottelun jälkeen pöllö kuuleekin vaivaista rapinaa ja hypähtää pehmeään, äänettömään liitoon. Pekka Hänninen !aan, koska tietävät, että yhteiskunta hoitaa ne, jos tulee taloudellisia vaikeuksia. Ekokemin tuotepäällikkö Tapio Strandberg ei pidä pienten puhdistusten kustannuksia kohtuuttomina: vuotavan öljysäiliön jäljet korjataan huokoskaasuimulla yleensä alle 100 000 markalla. Se on väärin niitä kohtaan, jotka yrittävät tiukassalcin ti lanteessa huolehtia velvollisuuksistaan", hän sanoo. Lähimmän 20 vuoden aikana olisi kunnostettava noin 14 1500 kohdetta, joista useimmat sijaitsevat pohjavesialueella tai paikalla, joka on kaavoitettu asutuskäyttöön. Myyrätkin alkoivat loppukesästä huveta ja nälkä pakotti pesyeen vaellukselle. telija Outi Pyy. Seuraavana yönä pöllö joko uskaltautuu merelle tai kääntää kurssinsa päinvastaiseen suuntaan. "On laskettu, että 1500 kohteen kunnostus maksaisi reilut viisi miljardia markkaa. Ekokemissä käytetään myös massaja tehopolttoa ja KeskiEuroopassa yleinen massapesu tekee Suomeen tuloaan. Öljyalan Keskusliitto, Esso, Neste, Kesoil ja Shell aloittivat tänä vuonna Soili-projektin, jossa kunnostetaan toimintansa lopettaneiden tai lähivuosina lopettavien huoltamoiden öljyiset maa-alueet. Kerran pöllö joutui jopa vaihtamaan paikkaa. Vierailla seuduilla pöllöt saattavat toikkaroida pimeässä yhtä avuttomina kuin ihmisetkin. Mutta tämä meri. Saatuaan pahimman nälkänsä tyydytettyä pöllöön iskee taas vaeltamisen vimma. Pöllön suuret, tuuhean höyhennyksen kätkemät korAJANKOHTAISTA Pekka Hänninen Syksyisin helmipöllöt saattavat lähteä vaeltamaan muiden vaelluslintujen tapaan. Pöllön päivä on sujunut huonosti. vat sijaitsevat epäsymmetrisesti pään sivuilla, minkä johdosta se kuulee vähäisetlcin äänet ikään kuin stereofonisesti ja pystyy päätään kääntelemällä paikallistamaan maassa liikkuvan myyrän. Jos maaperä läpäisee vettä, voidaan käyttää biologisia keinoja kuten kompostointia. Turvallinen hämärä saa sen valpastumaan, ja se asettuu korkean kannon nenään kuulostelemaan. Helmi pöllön varsinainen päivä alkaa illalla. Pöllö ei voi kuin istua ja ihmetellä. "Jotkut kuitenkin luistavat kunnostusmaksuista tahalsäästyi! Hieman myöhemmin pöllö onnistuu nappaamaan päästäisen, joka nyt ei ihan vastaa äidin pyytämiä kotoisia metsämyyriä, mutta menettelee matkustellessa joutuu tottumaan kaikenlaiseen. Kuutamon valaiseman meren äärettömyys on käsittämätöntä ja pelottavaa. Siinä saastunut massa muutetaan kemiallisilla sidosaineilla kiinteäksi, betonin kaltaiseksi aineeksi
Y mpäristöministeriöstä ei aluksi hellinnyt ostolupaa suojeluohjelmiin kuulumattomalle alueelle ja maanomistajista vähemmistö oli ylipäänsä kiinnostunut myymään metsäänsä. Siksi ne ovat vastustaneet rahastoa", Lonka sanoo. Kuva Kotkasta 1990. Valmisteilla oleva alusjätelain muutos koskee myös kemikaalivahinkoja, ja sen myötä vaikutus voisi siirtyä myös maakohteisiin." Harriet Lonka ruksaa kemikaaliturmiin hyvin varustautuneisiin kuntiin Helsingin, Kuvat jäivät muistoksi Tammelan metsäpaloalueesta. Myös Suomi on jäsenenä. Nyt neuvotellaan pienen alueen hankinnasta: maanomistajat tekevät kulttuuriteon, jos suostuvat kauppoihin. Suomen ympäristökeskus on kartoittanut kemikaalija öljyturmien torjunnan valmiuksia 41 paikkakunnalla. "Pari vuotta sitten Parkanossa tehdyssä ratsiassa tulos oli aika lohduton." Lonka uskoo, että kemikaa1 iturmien ennakointi ja torjunta kuitenkin paranee. Rautatie on vaarallisille kuljetuksille maantietä turvallisempi vaihtoehto, mutta muun muassa hinta vie riskikuorman usein kumipyörille. Antti Halkka Kuopion, Turun ja muutamat keskusalueiden palokunnat. Lisäksi öljyvahinkojen torjuntaa on parannettu erillislainsäädännöllä. Kemikaalia imeytettiin maaperästä kuukausia, ja saastunutta maata rahdattiin tuhansia tonneja ongelmajätelaitokselle. Vihreää, elävää puustoa jäi yllättävän paljon. "Myös valtiovarainministeriö suhtautuu nihkeästi rahastoideoihin." Lonka näkee vihreää valoa kansainvälisen öljyvahinkorahaston IOPC-Fundin suunnalta. Teollisuuspalokunnista hyvä esimerkki on Nesteen palomiehistö Porvoossa. "Opimme, että tällaisissa tapauksissa on toimittava nopeasti", eräs hallinnossa toimiva kommentoi. AJANKOHTAISTA Valikoiva viikatemies Kemikaaliturmiin ei ole riittävää valmiutta Juha Metso/Luontokuvat Risteysasemilla kuten Kouvolassa ja Kotkassa on sattunut useita kemikaalionnettomuuksia. "Tämä perusselvitys on pohjana suosituksille, joilla tartutaan puutteisiin riuskalla kädellä seuraavan kymmenen vuoden aikana." Pentti Hirvonen 15. Turman jälkipyykkiin kului rutkasti aikaa. "Neuvottelupöydällä väännetään jo maHia siitä, että sen merille keskittynyt toiminta koskisi kemikaalivahinkojakin. "Kemikaalien ongelmana on markkinoilla toimivien yritysten suuri määrä. Palanut metsä on ehkä mielikuvissa savuava aukko; lentokuva osoittaa miten puusto jäi valtaosin pystyyn. "Palokunnissa kemikaaliturmien heikko torjuntataso kielii riittämättömästä koulutuksesta sekä pienistä kalustoja henkilöresursseista. Tämän jälkeen voisi olla helpompaa seurata esimerkkiä kansallisella tasolla. Tutkija Harriet Longan mukaan öljyonnettomuuksiin on varauduttu jo kohtltlaisesti, mutta kemikaaliturmien ennakointi ei aina vastaa riskejä. Toinen kontti on nyt tulossa, ja sisäministeriössä kaavaillaan, että kymmenessä vuodessa eri puolille Suomea saadaan puolenkymmentä konttia lisää. Paloalue olisi kannattanut säästää näytteeksi tutkimukseen ja opetukseen. Hakkuut alkoivat jo parin viikon kuluttua kulosta. Lisäksi kemianteollisuuden muutamat suuret pelkäävät joutuvansa yksin maksumiehiksi. Kuvassa erottuu purojen varsia, kosteita painanteita ja muita kulonkiertämiä. Kemikaaliturmiin varautuminen on koettu yleisesti paljon hankalammaksi kuin öljyvahinkoihin valmentautuminen." Öljyvahinkojen torjunnan taustalla on öljysuojarahasto, Hannu Vallas johon kaikki öljytuotteita liikuttavat organisaatiot antavat roponsa. SUOMEN LUONTO I0/97 Muutama vuosi sitten Kouvolassa säiliövaunuista vuoti ratapihalle noin 30 tonnia herkästi syttyvää ja myrkyllistä heksaani-heptaania. Kuopiossa on käytössä ensimmäinen kontti, johon on koottu kemikaaliturmien torjuntakalustoa. Mahtaako seuraava vastaava metsäpalo saada aikaan vipinää virkamiesten tuoleilla. Kuljetusyritykset ovat varautuneet onnettomuuksiin kirjavasti. Kouvolan turma osoitti, ettei kemikaalionnettomuuksien torjuntaan ja hoitoon ole riittävää valmiutta
Talvi ottaa kasveista mittaa. Kasvit varastoivat lehtivihreän juuristoonsa ja vaihtavat solukkoihinsa "pakkasnesteitä". D 16. hyvää luonnon kiivaassa kesärytmissä eläneelle retkeilijälle. Uloimpana matalikolla on sen sijaan vielä kymmeniä lähtöään viivyttäviä joutsenia, joiden vaimea jutustelu kantautuu tuulen mukana korviini. Ruskainen merenrantamaisema tekee. Tuuli tunkee sisukkaasti villapaidan alle. Idyllinen majakkamiljöö, joutsenten töräyttelyt ja alituinen tuulen suhina korostavat tunnelmaa. Teksti ja kuvat: Jouni Klinga Jäähyväiset kesälle Kävelen Hailuodon hiljaista hiekkarantaa. Ruska on valmistautumista lähestyvään talveen. Muistelen, kuinka tuonkin vanhan ajopuun vierellä tylli hautoi uutterasti neljää munaa. Merestä kuroutuneiden glo-järvien rantamilla ja hiekkadyynien kainaloissa on tänäkin vuonna saatettu monia lintupoikueita maailmalle. Vain karaistuneimmat selviytyvät uuteen kevääseen. Kahlaajien kimitykset ovat tauonneet. Nyt luonto juhlistaa onnistunutta kasvukautta upeilla ruskan väreillä. Menneet kuukaudet kasvimaailma on kukoistanut vihreän eri sävyissä ja vallannut uutta alaa kymmenien senttien vuosivauhdilla pakenevalta mereltä. Rantavehnämättään vierellä karikukko torui tuimasti, kun osuin retkelläni liian lähelle pesää. Juolukoiden puna, pajujen kelta ja tuulessa huojuvat jäykät rantavehnät kirjovat maisemaa. Pimeät yöt antavat aikaa lepoon. Ruska on pehmeä lasku syksyn sateisiin ja ensilumeen
SUOMEN LUONTO 10/97 Kesän kiivas kilpajuoksu on ohi. Luonto vetää henkeä. Perämeren rannikolla aika pysähtyy rantavehnän kahinaan, hehkuvanpunaisiin juolukoihin ja kullankeltaisiin suola-arhoihin. 17
Pitkäaikainen kokemus siirtyi muistitietona sukupolvelta toiselle. Luonnosta saatavien lääkkeiden ja niiden ominaisuuksien tieteellinen tutkimus on melko uutta. Sinikka Piippo Luonnonkasvit Uusia tehokkaita lääkkeitä etsitään koko ajan tuntemattomista tai kansanlääkinnässä käytetyistä kasveista. Lääke kasveja tunnetaan jo 20 000. Rohdot ja lääkkeet Lääkeja rohdoskasvit voidaan jakaa kolmeen ryhmään: lääketieteen käyttämiin, fytoterapiassa käytettyihin sekä ravintoja maustekasveihin. lääkitsevät Ihmiskunta on käyttänyt rohdosja lääkekasveja yhtä kauan kuin ravintokasvejakin aluksi luultavasti tätä eroa tietämättään. Kansanlääkinnässä on yleensä käytetty kasveja, joiden vaikutukset ovat lieviä ja melko vaarattomia. Muinaisia lääkekasvien käytön keskuksia olivat Egypti, Kiina, Intia ja Kreikka. Lähes kaikkia nykyisiä rohdoksia on käytetty jo tuhansia 18 vuosia. Tieto muuttui; keksittiin uudelleen. Hyvin voimakkaasti vaikuttavat kasvit ovat tulleet länsimaissa lääkekäyttöön vasta 150 viime vuoden aikana, kun niiden aktiiviset aineosat opittiin vakioimaan ja annostelu saatiin selvitetyksi. Intiasta ja Kiinasta ei tiedetä kovin paljoa, vaikka kasvilääkintä on aina ollut näissä maissa korkealla tasolla. Lääkekasvitutkimus on erityisen vilkasta syövän, aidsin ja malarian voittamiseksi sekä raskauden ehkäisyn tehostamiseksi. SUOMEN LUONTO 10/97
Oopiumunikosta saadaan morfiinia kipulääkintään ja kodeiinia yskänlääkkeisiin, kahvista kofeiinia päänsärkyyn, torajyväsienestä ergotalkaloideja synnytyksen jälkeisiin verenvuotoihin ja migreeniin, kiinapuusta kiniiniä malariaan, efedrasta efedriinia astmaan, käärmejuurista eli rauwolfioista reserpiini19. Fytoterapiassa raja ravintoja rohdoskäytön välillä on liukuva. Niiden tehoa ei ole osoitettu lääkkeiltä vaadittavalla tavalla. Keisari Shen Nung kirjoitti 2700 eKr efedran käyvän vilustumisiin, kuumeisiin, yskään, päänsärkyihin, astmaan, heinänuhaan, tulehdusihottumiin ja verentungoksen ehkäisyyn. Nykyään käytetään sekä kallista synteettistä että viljelystä saatua efedriiniä. Helposti hajoavat ja suuret molekyylit, esimerkiksi haihtuvat öljyt, ovat heiMauri Rautkari/Luontokuvat Oopiumunikosta saadaan morfiinia kipulääkkeeksi ja kodeiinia yskänlääkkeisiin. Fytoterapia on miedoilla rohdoskasveilla suoritettavaa ennaltaehkäisevää ja terveyttä ylläpitävää hoitoa. Voimakkaita alkaloideja Lääkekasvien vaikuttavia aineita ovat alkaloidit, sydänglykosidit, saponiinit, fenolit ja haihtuvat öljyt. Fytoterapian käyttämiä ja lievävaikutteisia kasveja sanotaan lääkkeenomaisiksi tuotteiksi, rohdosvalmisteiksi, joita voidaan myydä myös muualla kuin apteekeissa. Seuraavana vuonna Saksassa eristettiin efedriini heistä riippumatta. Miehet kiinnostuivat ja alkoivat tutkia eri lajien pitoisuuksia ja tarkastivat kriittisesti Kiinassa vuosina 1887-1924 tehdyt tutkimukset, joiden mukaan efedra oli enää hyödyllinen vain silmäkirurgiassa sen pupilleja laajentavan vaikutuksen vuoksi . Jaottelu on vaikeaa, koska uutta tietoa saataessa jaot muuttuvat ja rohdoskasveista voi tulla varsinaisia lääkekasvej a. Efedriini syntetisoitiin 1927. Voimakkaiden vaikutustensa vuoksi alkaloideja yleensä käytetään vain lääketieteessä, kahvia, teetä, tupakkaa ja muita yleisesti käytettyjä piristeitä luku unottamatta. Monista ryhmistä tunnetaan useita tuhansia aineita. Fytoterapeuttisesti käytettävissä kasveissa on sekä lääkkeenomaisesti vaikuttavia aineosia että vitamiineja, kivennäisaineita ja hivenaineita. He löysivät suuren joukon lisävaikutuksia. Sen jälkeen efedriini unohtui Kiinan ulkopuolella, kunnes 1923 kaksi farmakologia, toinen syntyperäinen kiinalainen (Chen) ja toinen amerikkalainen (Schmidt), menivät Pekingissä apteekkiin ja myyjä ryhtyi kehumaan "mahuangia". SUOMEN LUONTO 10/97 Efedrat on tunnettu kauan Ephedra sinica -kasvia (mahuang, keltainen hevonen, keltainen supistaja) · on käytetty Kiinassa yli 5000 vuotta. kommin tunnettuja. Vanhoista rohdoskasveista löytyy aineita, joiden perusteella niiden sisäistä käyttöä fytoterapiassa ei enää voida suositella, kuten leskenlehden ja rohtoraunioyrtin pyrrolitsidiinialkaloidit. Nakai ja Hari eristivät ja nimesivät efedriinin 1887. D Voimakkaasti vaikuttavat ja puolivahvat kasvit kuuluvat lääkeluetteloon ja ovat yleensä niin sanottuja varsinaisia lääkekasveja. Jarkko Mäkineva/Luon1okuva1 Paatsaman sisältämät fenolit helpottavat ummetusta. Japanilaiset alkoivat tutkia lajin sisältämiä aineita 1800-luvun lopulla. Alkaloideissa on paljon hyväksyttyjä lääkeaineita, koska ne ovat tehokkaita, melko pieniä ja pysyviä, helposti eristettäviä ja tutkittavia. Pauli Nieminen/Luontokuvat Laventelissa on haihtuvia öljyjä, joita käytetään sekä rohdoksissa että varsinaisissa lääkkeissä
jamssin saponiiniglykosideista saadaan steroideja, joista valmistetaan muun muassa sukuhormoneja. Haihtuvia öljyjä on esimerkiksi seuraavissa sekä luontaislääkinnässä että lääkevalmisteissa käytettävissä kasveissa: kamomilla, minttu, katajanmarjat, persilja, salvia, timjami , eukalyptus, valeriaana, laventeli ja valkosipuli . Sydänglykosideja sisältävät muun muassa sormustinkukat eli digitalikset, strofantti, adonisyrtti, merisipuli, kielo, oleanteri ja jouluruusu. Punatalviosta silmähaudetta ja syöpälääkettä Trooppisissa maissa punatalviota on suosittu kansanlääkinnässä. "Oikeudenkäynnissä" kalabarpavun siemenillä oli suuri merkitys. D erittäin yleisiä. Saponiinit lisäävät muiden aineiden imeytymisen tehoa, irrottavat limaa (seneganjuuri ja kevätesikko), lisäävät virtsaneritystä (peltokorte ja koivu), laukaisevat sileän lihaksen kouristuksia, elvyttävät raajojen verenkiertoa (hevoskastanja) ja lisäävät solujen rasituksen sietokykyä (ginsengj uuri). Länsi-Intian saarilla kansan keskuudessa kukkakeitettä pidetään erinomaisena sokeritautiin. Luonnosta saatavilla lääkeaineilla on kuitenkin synteettisen tuotannon rinnalla suuri merkitys. Jos henkilön onnistui oksentaa neste ulos, hänet todettiin syyttömäksi ja hän sai nauttia "vastamyrkkyä". Synteettisten ja luonnosta saatujen lääkeaineiden osuudet ovat säilyneet ennallaan 25 viime vuotta, ja usein käytetään rinnan sekä synteettistä että luonnosta saatua ainetta, kuten oopiumunikosta saatavaa morfii nia. Punatalvioteen maine diabetesta parantavana on innostanut tutkijat tutkimaan kasvin tehokkuutta. Haihtuvat eli eteeriset öljyt ovat jbpa satojen eri aineosien seoksia. Fenolit estävät myös verihiutaleiden kokkaroitumista, alentavat kolesterolia ja suojelevat maksaa (kuten lakritsijuuri ja maarianohdake). Ulkoisesti käytetään niitä sisältäviä kasveja ja itse öljyjä esimerkiksi voiteissa kiihottamaan verenkiertoa ja elimistön puolustusmekanismeja sekä parantamaan tulehduksia. Ne voimistavat ja hidastavat sydänlihaksen supistumista ja lisäävät virtsaneritystä, joten niillä hoidetaan muun muassa verenkierron toiminnanvajausta, valtimonkovetustautia ja kohonnutta verenpainetta. Digitoksiini eristettiin 1869. Viljely kiellettiin brittiläisen siirtomaavallan aikana. Lääkekasvien merkitystä pidetään kasvavana. Withering ymmärsi ennen kuolemaansa, että digitaliksella on vaikutusta sydämeen, mutta ei taj unnut yhteyttä vesipöhon ja sydämen välillä. D Sinikka Piippo työskentelee kasvitutkijana Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä keskusmuseossa. Nykyään 40-50 prosenttia Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa myytävistä lääkkeistä sisältää vaikuttavina aineina joitain luonnosta saatuja kemiallisia yhdisteitä tai niistä osittaissynteesillä valmistettuja johdoksia. Fenolit osallistu vat kehon immuuni pu o lu stu sj ärj este lmään, entsyymien toimintaan, ja ovat antioksidantteja (esimerkiksi ginkgo). Vasta 1877 ymmärrettiin kasvin vaikutus sydämeen. Hän kuivasi ja jauhoi kasvia. Tämä on sama rohto, jota jotkut harvat lääkärit yhä käyttävät. Vielä useammin luonnosta saatu molekyyli on toiminut mallina synteettisesti valmistetulle lääkeaineelle. Antibiootteja ja ulostuslääkkeitä pidetään lääketieteessä lähes kokonaan kasviperäisinä. Ne lisäävät virtsaneritystä ja helpottavat ummetusta (senna, paatsama, sagrada, raparperi, aaloe) sekä ehkäisevät allergioita. Oksetusjuuren emetiinillä ja kefaeliinillä hoidetaan myrkytyksiä ja punatautia, syysmyrkkyliljan kolkisiinilla reumatismia. Kaikki fenolit eivät tosin aina toimi elimistölle edullisesti. Tämän jälkeen kasvi oli välillä käyttämättäkin kohtalokkaiden yliannostusten vuoksi. Korkkipuun eli duboisian tropaanialkaloideilla, jaborandien pilokapiinilla ja kalabarpavun fysostigmiinillä lääkitään liian korkeaa silmänpainetta, ja punatal vioiden vinkalkaloideja käytetään syöpäkemoterapiaan. Sir Robert Christison (17971882) ja Thomas Richard Fraser ( 1841 1920) teki vät kokeita itsellään pavun myrkyllisyydestä ja havaitsivat sen vaikuttavan moniin elimiin: silmiin, keskushermostoon, sydämeen, rauhasiin, tahdonalaisiin lihaksiin ja suolistoon. Saponiinit ovat kasveissa 20 Pauli Nieminen/Luontokuva! Sormustinkukka käy sydämeen Sormustinkukkaa on käytetty rohtona 900-luvulta saakka. Fraser ehdotti vaikuttavan alkaloidin nimeksi eseriini, koska Calabarilla ainetta kutsuttiin myrkytysrituaaleissa esereksi (myöhemmin myös fysostigmiini). Annostuksen löytäminen oli vaikeaa, koska helposti jouduttiin myrkkypitoisuuksiin. Sydänglykosideja ja saponiineja Sydänglykosidit vaikuttavat voimakkaasti, eivätkä niitä sisältävät kasvit sovellu fytoterapiaan. Aikoinaan Englannissa, Walesissa ja Euroopassa sitä käytettiin limaa irrottavana rohtona sekä epilepsiaan, risatautisiin turpoamiin ja kurkkukipuun. Ludwig Laqueur oli ensimmäinen silmälääkäri, joka osasi käyttää kasvia kaihiin ( 1877). Myös Etelä-Afrikassa ja Filippiineillä lehtikeitettä on kauan arvostettu sokeritaudin hoidossa. Kuubassa kukkakeitettä käytetään pikkulasten silmähauteena, ja Puerto Ricossa punasilmäisistä kukista tehdyllä hauteella hoidetaan tulehtuneita silmiä. Jos henkilö pystyi juomaan papukeitettä saamatta muuta kuin pahoinvointia ja päänsärkyä, hänet todettiin syyttömäksi rikokseen, hyväksi soturi ksi tai vapautettiin noituussyytöksistä. Usein luonnosta saatava raaka-aine tulee synteettistä halvemmaksi. Ne imeytyvät elimistöön huonosti suun kautta, mutta verenkierrossa monet niistä ovat verimyrkkyjä. SUOMEN LUONTO 10/97. Sen sijaan Afrikassa, EteläAmerikassa, Intiassa ja Kiinassa lääkkeet voivat olla 80prosenttisesti kasviperäisiä. William Withering oppi kasvin diureettisen, vesipöhöä parantavan vaikutuksen paikalliselta parantajanaiselta 1775. Sisalagaven ja meksikonKalabarpapua kaihiin Vanhassa Calabarissa Orjarannikolla (nykyään Nigerian Calabarin maakunta) elää Efi kkansa, joka aikoinaan välitti orjia valkoisille. Tuomitun piti nielaista osa siemenliuoksesta ja sitten kävellä kunnes oireet ilmenevät. Amerikkalaiset ja kanadalaiset tutkijat kehittivät yhdessä vinkaleukoblastiinisul faatin, ja tästä alkoivat maailmanlaajuiset kokeet Catharanthus-alkaloidien testaamiseksi syöpäterapiassa. Diabetesta parantavaa vaikutusta ei kokeissa havaittu, mutta sen sijaan koe-eläimillä leukosyytit vähenivät veressä. Fenoleja ja haihtuvia öljyjä Fenoleja tutkitaan nykyään paljon. D tai ajmaliini alkaloideja korkeaan verenpaineeseen. Niitä on myös yskänlääkkeissä, ja niillä voidaan edistää ruoansulatusta, helpottaa ilmavaivoja, lisätä virtsaneritystä ja rauhoittaa mieltä. Aitoa ja synteettistä Lääkeaineita on tuotettu keinotekoisesti eli synteettisesti 1800-luvun lopusta lähtien. Aine on noin tuhat kertaa voimakkaampi ja vaarallisempi kuin kasvin lehdet. Poliittiset kilpailijat perheineen ja orj ineen sekä noidat joutuivat helposti syytetyiksi. Belladonnan, hu!Juruohon ja hullukaalin tropaanialkaloideja käytetään kipuihin, puudutusaineisiin ja merisairauteen. 1957 alettiin hiirillä kokeilla uutteita leukemiaan, ja ne todettiin tehokkaiksi. Ne ovat hyvin tärkeä aineryhmä rohtoja lääkekasveissa, ja niillä on hyvin laaja käyttöalue. Kansan keskuudessa hallitsi sotilaallinen Egboeli leopardiseura, joka toimi sekä oikeudellisesti että poliittisesti. Haihtuvia öljyjä sisältäviä kasveja käytetään kosmetiikassa, haj usteissa, mausteissa ja lääkkeissä. Hän tutki kasvin käyttöä ky mmenen vuotta ja kirjoitti klassisen teoksen An account of the foxglove and some of its medical uses with practical remarks on dropsy and other diseases ( 1785)
Tällä kertaa käytössä on jonkinlainen puhalluskone, jolla jahdataan yksittäisiä ilmavirrassa kieppuvia ja lätäköihin liimautuvia lehtiä. Paitsi että on vielä yksi, joka on ihmi stäkin korkeammalla: kone. Sen sijaan on aivan oikein, kun koneet vievät ihmisiltä työpaikat. "Työläiset menettivät työpaikkojaan, kasvava koneistus alkoi vähentää heidän ammattitaitonsa arvoa, ja heidän yhteisönsä olivat vaarassa. E hkäpä ihmiset ovat hiukan häpeissään, kun ovat päästäneet koneet yläpuolelleen. Nottinghamin alueella työläiset sabotoivat kahden vuoden aikana peräti tuhat kutomakonetta. Kypärin ja kuulosuojaimin varustetut äijät siellä sahailevat heiniä ja koiranputkia. SUOMEN LUONTO 10/97 21. M utta kaikki eivät ole yhtä helposti koneiden valtaan alistuneet. Hierarkian alapäässä on puolestaan luonto, tai siis kaikki se, mitä ihminen ja kone eivät ole pitemmälle "jalostaneet". Aura Koivisto Hänen ylhäisyytensä kone Ihminen tietenkin on globaalin hierarkian huipulla; vahvimman oikeudella itsensä ylhäisyyksiin nostanut. Jo 1700-luvulla kapinoitsijat tuhosivat kuuluisia Jenny-kehruukoneita, ja mellakat huipentuivat Englannissa vuosina 1811-1813, jolloin vallitsi lähestulkoon sisällissota. Muutoksen kevät -lehden tämän vuoden viidennessä numerossa kerrotaan luddiiteista, käsityöläisistä, jotka nousivat kapinaan teollistumisen alun automaatiota vastaan. Kuitenkin lukuisat esimerkit osoittavat täysin päinvastaista: koneita käytetään koneiden itsensä vuoksi, myös silloin, kun ne suorastaan hankaloittavat asioita. Tämä sokea kritiikittömyys takaa sen, että niin ihmisen kuin luonnonkin häikäilemätön riisto jatkuu. Vai olisiko vielä jopa koneiden yläpuolella jotakin. Lisäksi susipelossa lapset on kyyditettävä autoilla kouluun vaikka juuri edellä mainitut koneet todistetusti tappavat lukuisia ihmisiä joka vuosi. Mitäpä me tavall iset, "pienet ihmiset" asialle voimme. Metsien suojelussa surkutellaan työttömiksi jääviä metsureita, mutta kun puhutaan metsätyön koneel listamisesta, iloitaan siitä, että metsurit saavat vapautuksen epäinhimillisen raskaasta työstään. Sillä me tarvitsemme koneita kaikkia noita jyriseviä ja päriseviä ja piipittäviä vempeleitä, joiden avulla katkaisemme koiranputket ja paikkaamme housunpersaukset, ja viimein teemme itsemme tarpeettomiksi! Koneilla on enemmän oikeuksia kuin eläimillä ja ihmisillä, Aura Koivisto tuumii. Kesäisin tienpientareilta kuuluu hirvittävä panna aivan kuin meneillään olisi suurikin tukkisavotta. Jos syyttä pelkäämme susien syövän lapsemme, siinä on riittävästi syytä susien lahtausoperaatioihin. Entäpä kun syksyisin jalkakäytäviltä siivotaan lehtiä! Taas kuuluu korviahuumaava meteli ja taas äijät puurtavat tuskastuttavan hitaasti ja vaivalloisesti. Kone on katkonut neuloja, jurnannut paikoillaan ja mytännyt langat, ja minä olen puurtanut itsepäisesti, raivokohtausten kourissa, tunteja ja taas tunteja ... He puurtavat tuskastuttavan hitaasti ja vaivalloisesti työtä, josta viikatteen ja liipan avulla suoriutuisi muutamassa hetkessä. Teknologia on edistystä, yksiselitteisen hyvää ja tarpeellista vääjäämätöntä kehitystä. MTK jyrisee, jos suojeluohjelmat ulottuvat yksityismaille, mutta vaikenee silloin, kun ihmisten maat jäävät teiden koneiden kulkuväylien -alle. Sitä paitsi, ovathan meidän alapuolellamme eläimet ja kasvit, Risto Sauso saammehan riistää edes niitä! Hullujahan olisimme, jos rupeaisimme koneita moukaroi maan , edes epäi lemään niiden hyödyllisyyttä. Mutta työ on arvokkaampaa, kun se tehdään koneella eikä pelkillä lihaksilla ja jollakin tuohivirsuajan motorisoimattomalla epäaparaatilla. Niinpä koneista puhutaan korostetusti työkaluina ja apuvälineinä. Mikä oli levottomuuksien perimmäinen syy. enkä vain ole ottanut parsinneulaa käteeni , vaikka siten olisin selvinnyt huomattavasti nopeammin ja ilman mielenterveydellisiä häiriöitä. Automaation vuoksi poispotkitut pankkivirkailijat eivät ole maakunnissa herättäneet minkäänlaista liikehdintää. Mutta koneiden vaatimat ihmisuhrit hyväksytään välttämättöminä, eikä kukaan vaadi konekannan vähentämistä. Arvojärjestelmä on helppo todentaa. Perinteisen käsityöläiskulttuurin tilalle alkoi syntyä teollinen työväestö, joka yhä kasvavassa määrin muuttui työnantajien välineeksi", kirjoittaa Ville Lähde. Mutta kone on Kone eikä mikään vanhanajan ämmien varsiluuta, jolla homman tekisi muutamalla käsivarren huiskaisulla! Minä olen koneella ommellut vaatteitani. "Luddismi vastusti talouden herruutta yhteisöjen yli , tuotannon laskukoneen ulottamista kaikille elämän aloille." Nykypäivän ammattiyhdistysliike on kaukana luddiittien radikalismista; se on yhdessä vihaamiensa herrojen kanssa nostanut koneet palvottuun koskemattomuuteensa. Jos luonnonsuojelun edes epäillään anastavan ihmisiltä työpaikkoja, seurauksena on vastalauseiden ryöppy. Ketkä siitä lopulta hyötyvät koneetko. Jotakin melkein jumalaisissa sfääreissä, jumalaisen kasvottomina. Ajatellaan vaikkapa paariakastiin kuuluvia susia, keskimmäiseen luokkaan kuuluvia ihmisiä sekä ylhäisöä edustavia autoja. Sudet eivät edes omassa mielikuvituksessamme saa uhata meitä ihmisiä
Johan Ulfvens Kesykyyhky ori 22 SUOMEN LUONTO 10/97
Toisaalla nämä eläimet sen sijaan voivat olla haluttua ruokaa. Maamme pohjoiset kesykyyhkykannat ovat aikanaan joutuneet elämään kaksinkertaisesti epäsuotuisissa oloissa. Kyyhkyspaistia Ihmisellä on aina ollut sormensa pelissä kesykyyhkyn leviämisessä Pohjoismaissa. Ihmisten suhtautuminen ·e eläimiin on mielenkiintoista. i Me pohjoismaalaiset olemme 1 :i: Valkoisia ja alkuperäisen kailiokyyhkyn näköisiä kesykyyhkyjä Ferninand von Wrightin maalaamana. Kiinnostus ja suhtautuminen tiettyihin eläinlajeihin muuttuu jatkuvasti. kiintyneet moniin lähiympäristömme eläimiin, kuten talitiaiseen, punatulkkuun ja oravaan. Vielä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kesykyyhky oli Suomessa harvinainen eläin, jonka haluttiin elävän ihmisen lähellä ja jota siksi istutettiin jatkuvasti uusille-paikkakunnille. Darwinille kyyhkyslakat olivat arkitodellisuutta, ja hän mainitsee joskus kesykyyhkyn esimerkkinä siitä, miten luonto pystyy tuottamaan muuntelua ja laajaa vaihtelua valinnan avulla. Ankaran ilmaston lisäksi saksalaiset sotilaat verottivat kyyhkysiä toisen maailmansodan aikana, minkä seurauksena laji hävisi jokseenkin täydellisesti muun muassa .;; Rovaniemeltä. Tappajaisten vaikutukset ovat tosin tavallisesti pieniä, koska ne suureksi osaksi kohdistuvat pesimättömiin lintuihin. cartanokulttuurin ••••• 1aanne SUOME LUO TO 10/97 Kesykyyhkyjä eli puluja tuotiin 1800-luvun alkupuoliskolla maamme kartanoiden kyyhkyslakkoihin, joista ne levisivät kaupunkien uskollisiksi asukeiksi. Samoin kuin englantilaisissa ja venäläisissä kartanoissa ruvettiin suomalaisissakin kartanoissa 1800luvulla pitämään kyyhkyslakkoja, ei kuitenkaan ruuan hankkimiseksi, vaan huvin vuoksi. Eikä nälkäiselle kreikkalaiselle tai italialaiselle edes herkuttelu kaupunkien varpusilla ja kyyhkyillä ole vastenmielistä. Miltähän lajin leviäminen olisi näyttänyt ilman ihmistä. Jättäessäni linnun taakseni se jatkaa pelotonta tepasteluaan nokkien hajamielisesti siemeniä ja silmuja. Tämä lintu on oletettavasti eksynyt, ja on epävarmaa, näkeekö se koskaan enää omistajaansa. Darwin oli varmaankin oikeassa kun hän väitti, että kyyhkyjen lajinsisäinen vaihtelu on niin suurta että ottamalla kaksikymmentä lintua saisi taitavimmankin ornitologin uskomaan, että kyseessä on eri lajit. 23. Oletettavasti se puuttuisi monista pohjoisimmista etuvartioistaan, esimerkiksi Ivalosta, Sodankylästä ja Kemijärvellä. Jo tuohon aikaan kesykyyhkystä oli olemassa parisensataa toinen toistaan erikoisempaa "rotua". Siinä se istuu pöyhistellen hiekkaisella rannalla Merenkurkussa kirjekyyhky pullistuvine rintalihaksineen ja ylväine liikkeineen, selkäpuolen rotevine rakenteineen ja kirkkaine, valppaine silmineen. Kesykyyhkyn kaltaiselle nopealle lentäjälle on kuitenkin kuvaavaa, että se voi ilmestyä jopa Merenkurkun syrjäiselle ulkoluodolle tuntematta itseänsä mitenkään avuttomaksi. Värirenkaat molemmissa nilkoissa kertovat, että se on joskus ollut kyyhkyslakan hoivattu asukki, kenties Ruotsissa tai Tanskassa, missä kirjekyyhkykilpailut edelleen ovat ihmisten sydäntä lähellä. Kartanonherrojen hupi Kesy kyyhkyn leviäminen maassamme muodostaa mielenkiintoisen osan kulttuurihistoriaamme. Suurkaupunkien kyyhkyjä myös hävitetään järjestelmällisesti. Nykyään kaupunkikyyhkyjä ei erityisemmin suosita, ovathan ne usein nokisia ja voivat jopa levittää tauteja
Ferdinand von Wrightin ja muiden eri puolilla Suomea 1800-luvulla eläneiden kyyhkysten ystävien kyyhkyslakoista ovat peräisin ne kesykyyhkyt, jotka nyttemmin yrittävät tulla toimeen aikamme kaupungeissa ja taajamissa. Kyyhkyt jatkavat sukuaan pienissä likaisissa tiloissa kuten savupiipuissa, ullakoilla, seman onkaloissa, siltojen kaari ssa ja muissa omituisissa paikoissa. Maassamme on nimittäin ainakin pari paikkaa, missä kyyhkyt pesivät kalliojyrkänteillä, kuten kalliokyyhkyt. Vielä elämänsä iltapuolella, jolloin von Wright oli olevinaan liikuntakyvytön ja jatkuvan hoidon tarpeessa hän silmän väittäessä lienee hiipinyt ullakon portaille pelkässä yöpaidassaan saadakseen tervehtiä rakkaita kyyhkyjään 24 AndrC Maslennikov/Luontokuvat Kesykyyhkyt ovat sopeutuneet kaupunkien karuihin oloihin hyvin. Talojen seinät käynevät kallioista ja ruokaa on ta,jolla yllin kyllin. Osa kyyhkyslakkojen linnuista villiintyi, osa päästettiin tahallaan vapauteen, ja laji levisi myös ilman ihmisen apua. Rikasta rakkauselämäänsä ne esittelevät avoimesti kaduilla ja toreilla. Hän teki aikalaisineen paljon silmiemme avaarruseksi Suomen luonnon kauneudelle. Mutta jos antaa itsellensä aikaa syventyä kyyhkystauluihin huomaa, että niistä löytyy sama tarkka luonnonmukaisuus kuin von Wrightin veljesten muistakin aiheista. Aikaa myöten 1800-luvun keltaisten, valkoisten ja ki1javien kyyhkyjen perinnölliset ominaisuudet ovat sekoittuneet, ja nykyään kaupunkikyyhkyjemme enemmistö kuuluu harmaansiniseen tyyppiin, jolla on siivissä vaaleampi vivahde ja kaulassa punavihreää väritystä. SUOMEN LUONTO 10/97. Tältä näyttää myös oikea, villi kalliokyyhky, josta kesykyyhky ehkä 30005000 vuotta sitten on eriytynyt. Niinpä kesykyyhky vielä tänäkin päivänä elelee ihmisen suojeluksessa, ja kun näen kyyhkysparven nopein siivin tekevän kien-oksen Helsingin kattojen yllä, tulee Ferdinand von Wright ja hänen kyyhkyslakkansa usein mieleeni. Kesy/..ryyhkyjä yöpymisullakolla Vanhassa Raumassa. Kyyhkysten ylin ystävä Taiteilija Ferdinand von Wright (1822-1906) seurusteli Kuopion lähellä sijaitsevassa Haminanlahdessa melkein koko elämänsä ajan kyyhkysten kanssa. On tosin myönnettävä, että Ferdinandin kirjavat kyyhkyt eivät juurikaan ole sillä tavalla kansallisromanttisesti mieltä ylentäviä kuin taistelevat metsot tai saalistavat kotkat. Paluu alkuperään Vuosien kuluessa on eräällä tavalla palattu takaisin alkuperään, toisin sanoen useimmat kesykyyhkyt muistuttavat nykyään kantamuotoansa, kai liokyyhkyä. Tuottelias kyyhkyspari pystynee vuoden aikana pesimään jopa kolme kertaa ja saamaan ehkä viisi-kuusi poikasta siivi lleen. Häntä voitaneen pitää maamme tunnetuimpana kesykyyhkyjen ystävänä, sillä ei ole toista lintua, jonka hän tauluissaan olisi kuvannut yhtä monipuolisesti ja samanlaisella rakkaudella. Nykyään kesykyyhky on selvästi kaupunkilintu, joskin jotkut yksittäiset yksilöt yrittävät tulla toimeen kirkonkylissä ja muissa maaseudun taajamissa. D FT Johan Ulfvens on helsinkiläinen ki,jailija ja toimittaja. Taulujen kyyhkysillä on laaja rekisteri: ne tappelevat, soidintavat, kukertavat, kylpevät, juovat, syövät ja lentävät, ja ne tuntuvat suorastaan käsin kosketeltavan todellisilta. Jotkut kesykyyhkyt ovat myös ruvenneet käyttäytymään kalliokyyhkyn tavoin. Eikä kesykyyhkykään ehkä ollut aivan epäonnistunut sijoitus. ullakon kyyhkyslakassa. Hyvä esimerkki tästä ovat kyyhkyt, jotka pesivät avolouhoksessa Särkisalossa ja muuttavat lähiseudun taajamiin talveksi. Niiden kyky munia ja kasvattaa poikasensa keskellä paukkuvia pakkasia kertoo siitä, että ainakin osa kannasta elää huippuedullisissa oloissa, joissa ruuan puute ei ole esteenä jatkuville lisääntymjsyrityksille
l
Tänä vuonna valmistuu raportti sisäiseen käyttöön ja ensi vuonna julkinen ympäristöraportti vuoden 1997 tilanteesta", Pi tkänen selvittää. Sekään ei estä ihmettelemästä yhtiön kotimaan 21 kaupungin lentoverkkoa, joka on asukasmäärään nähden maailman tiheimpiä. Myöhemmin korvataan MD80 -koneet. Finnairin osuus kansainvälisen reittiliikenteen matkustajamääristä on reilut 60 prosenttia ja lomaliikenteestä noin 75 prosenttia. "Periaatteidemme mukaan myös vanhempi kalusto pidetään hyvässä kunnossa ja ympäristövaikutukset mahdollisimman vähäisinä. Ne ovat hyvässä asemassa, koska niillä on hyvä täyttöaste. "Yksi keino on muuntaa ne melurajat täyttäviksi. Kone pyrkii lentämään mahdollisimman korkealla, mtssa ilma on ohutta. "Y m päri störaportointij ärjestelmä on kehitteillä. Noin kymmenen hengen ryhmää johtaa teknillinen johtaja ja jäseninä on eri toimialojen asiantuntijoita. Eikö tehokas yhteistyö syöttöliikensuoMEN LUONTO 10/97. Lähestymisen optimointi on myös tärkeää; sillä on useiden prosenttien merkitys polttoaineen kulutukseen." Kotimaan liikenteessä Finnair on suosinut potkuriturbiiFinnairin lisäksi Suomessa liikennöi 25 ulkomaista reittilentoyhtiötä. "Lentomelu on eniten esillä oleva haitta", Pitkänen määrittelee. Finnairin vuosikertomuksessa ympäristöasioista on oma kappaleensa, joka kertoo yhtiön ympäristönsuojelun periaatteista ja muutamasta tärkeimmästä käytännön uudistuksesta. Finnair ei ole pelkästään tilauseikä rahtilentoyhtiö. "Koneemme kiertävät herkät melualueet mahdollisuuksien mukaan. Pertti Pitkänen puolustautuu: "Tässä luvussa on laskettu yhteen kaikki liikenne. On tärkeää, että kone on elinkaarensa lopussakin käyttökelpoinen." Lento tapakin vaikuttaa päästöihin Lentäminen kuluttaa tunnetusti enemmän energiaa kuin muut joukkoliikennöintitavat ja tuottaa taivaalle kasvihuonekaasuja. Ympäristöinsinööri Pertti Pitkänen myöntää, että Finnairilla on vielä paljon parannettavaa ympäristöasioissa. Pitkänen toimii yhtiön ympäristöorganisaation sihteerinä. Yhtiö korvaakin vuoteen 200 I mennessä I 2 vanhaa DC 9 -konetta uusilla Airbus A320 -perheen koneilla. Pyrimme vaikuttamaan myös ennalta maankäyttöön. Teemme parhaamme, mutta myös muiden tahojen tulee tehdä voitavansa", hän heittää pallon kaavoituksesta päättäville. 26 Meluavista koneista eroon Finnairin koneet ovat Naturin vertailussa vanhimmasta päästä, keski-iältään kymmenvuotiaita. Toinen vaihtoehto on käyttää niitä varaosiksi samantapaisiin koneisiin, joissa on tehty melunvaimennus. Konetyyppien valinnan ja koneiden huollon lisäksi päästöihin vaikuttaa se, miten lennetään. nikalustoa, joka kuluttaa suhteellisen vähän polttoainetta: ATR-72 -koneella Helsingistä Ouluun lennettäessä lentopetrolia palaa vähän yli kolme · litraa henkeä kohti sadalla kilometrillä jos kone on täynnä. artikkeli Suomen Luonnossa 5/97). Hän vakuuttaa, että työtä myös tehdään tosissaan. Paineita ympäristön suojelemiseen tulee niin asiakkailta, kilpailevilta lentoyhtiöiltä kuin viranomaisiltakin. Ritva Kupari Finnair ei halua mahalaskua: Y mpäristömaine on tärkeä "Ympäristöasiat ovat yhtiön arvoasteikossa korkealla", sanoo Finnairin ympäristöinsinööri Pertti Pitkänen. "Nousussa käytetään koneen painoon nähden optimaalista tehoa. Vanhat koneet meluavat ja kuluttavat enemmän polttoainetta kuin uudet. Finnair yrittää vaikuttaa Pitkäsen mukaan myös Euroopan lentoyhtiöiden kautta moottorien ja lentokoneiden · valmistajiin, jotta rakennettaisiin mahdollisimman hiljaisia koneita. Saksalainen ympäristölehti Natur (3/97) vertaili keväällä lentoyhtiöiden ympäristömyönteisyyttä (ks. Mitä sitten vanhoille lentokoneille tapahtuu. Lentoyhtiöiden keskinäisessä vertailussa Finnairin koneiden keskimääräinen polttoaineen kulutus matkustajaa kohti oli melko suuri, 5,7 litraa. Tässä selvityksessä Finnair jäi häntäpäähän samoin kuin muun muassa British Airways ja ruotsalainen kilpakumppani SAS. Polttoaineen kulutuksen pienentäminen on lentoyhtiöille paitsi ympäristösyistä myös taloudellisesti tärkeä tavoite. Kolmas vaihtoehto on ajaa niillä huoltojakso loppuun ja luovuttaa ne romutettaviksi." Pitkänen kritisoi sitä, että tuijotetaan pelkästään koneiden ikää eikä anneta arvoa hyvälle huollolle. Seuraavaksi eniten ihmisiä Suomesta lennättävät SAS ja Lufthansa. Heillä on omat vastuualueensa ilmansuojelusta jätehuoltoon ja ympäristöturvallisuuteen. Lakisääteisten velvoitteiden täyttämisen rinnalle, ehkä jo ylikin, nousevat imagokysymykset: miten vastataan matkustajien kiperiin kysymyksiin ja kilpailevien lentoyhtiöiden haasteisiin. Reittilentoyhtiöiden koneiden täyttöaste ei yllä likimainkaan aina sataan." Finnair on kehittänyt oman mallinsa ilmakehän päästöjen mittaamiseksi. Yhden pisteen Natur-lehden vertailussa Finnair menetti siksi, ettei yhtiö julkaise säännöllistä ympäristöraporttia
Lomaliikenteeseen tilatuissa neljässä Boeing 757 -koneessa on sekä kestoastiat että jäteprässit, jotka mahdollistavat jätteiden laSUOMEN LUONTO 10/97 jittelun. Raskaisiin kuljetuksiin, kuten lentokoneiden siirtämiseen, sähkökäyttöisten vetotraktoreiden voima ei riittäisi talven pakkasissa. 1990-luvulla lentoasemalla on puolitettu haihtuvien liuottimien päästöt. Sekä ilmassa että lentoasemalla keräyslasi ja juomatölkit otetaan talteen, samoin paperi ja pahvi. Investoinnit tuovat pian itsensä takaisin", Pitkänen tietää. "Näitä lukuja seurataan aika tarkkaan. Suurin osa pesuliuottimista tislataan ja kie1Tätetään. Uudessa moottoreiden automaattipesulinjassa pystytään käyttämään liuottimien sijaan alkaalisia pesuaineita ja muita vesiperustaisia pesuja. Öljy-, liimaja maalijäte, metallihydroksidisakka, jäteliuottimet, akut ja paristot sekä muu ongelmajäte menevät Ekokemille. Energiansäästö onnistuu Helsinki-Vantaan lentokentän alueella pörrää noin 500 Finnairin maaliikenneajoneuvoa. Ensisijaisesti on pyritty vähentämään haitallisimpia eli halogenoituja liuottimia. Muukin tekniikka on kehittynyt, mutta joka tapauksessa energiankulutus rakennustilavuutta kohti oli viime vuonna yli puolet pienempi kuin parikymmentä vuotta sitten. Kadmiumpinnoitettu romu kulkee kadmiuminpoistokylvyn kautta. Biojäte, renkaat ja metalliromu kerätään. teen hoitamiseksi muilla liikennevälineillä riittäisi. Finnairin teknisellä alueella on kolme jäteveden käsittelylaitosta sekä useita öljynja rasvanerotuskaivoja. Ympäristöinsinöörin mukaan kierrätys ja jätehuolto on Finnairilla hoidettu niin hyvin kuin se tällä hetkellä Suomessa on mahdollista. Yhtiöllä on myös sähkökäyttöisiä ajoneuvoja, niillä hoidetaan esimerkiksi teknisen alueen sisäiset kuljetukset oheispajojen ja lentokonekorFinnair jaamojen välillä. Tilauslennoilla käytetään vielä kertakäyttöastioita, mutta parannusta on luvassa. "Turusta tai Tampereelta kannalta meidänkin mielestämme tulla junalla Helsinkiin, mutta muut matkustusmuodot eivät välttämättä palvele sujuvaa yhteyttä esimerkiksi kansainvälisille aamulennoille." Matkustustavan valinnassakysymys on siis pitkälti elämäntavasta, siitä, miten kiire on ja mitä aika maksaa. Lentokentän valtavissa huoltorakennuksissa on saatu aikaan merkittäviä energiansäästöjä: Lämpötilaa pudotettiin muutamalla asteella ja hallien suurten ovien käyttö minimoitiin. niiden käyttöä ja huoltoa ohjataan ympäristöä säästäväksi. 27. Olemme investoineet hallien ilmanvaihtoon ja laskeneet myös toimistotilojen lämpötilaa talvisin ja viikonloppuisin. Pestäviä astioita ja jätteen kierrätystä Kysymykseen, onko koneissa pestävät astiat, Finnair vastasi Naturin testissä: osittain. Suuri määrä yhdyskuntajätettä menee vielä kaatopaikalle, mutta vain siksi, ettei sekajätteelle ole muuta osoitetta. Kaksi ensimmäistä Boeingia aloittavat lokakuussa lennot etelään
" Simpeleen ja viereisen Parikkalan metsät, vedet ja pellot. Kolme vuotta sitten kolmivuorotyö sai jäädä ja Mikko heittäytyi oman onnensa sepäksi. Tutkin sen ympäristön ja huomasin, että se liikkui pienellä, selkeällä alueella. Kovasti tein töitä tämän kuvan eteen. Pari kertaa meni pieleen, kun lumikolla oli kevyt saalis, mutta kun sen hampaissa oli iso maamyyrä, tiesin että ehdin." Paitsi lumikkoa Mikko seuraa ja kuvaa erityisesti kärppää, saukkoa ja kalasääskeä. KUVAKULMIA Yksinkertaisesti Pölläsen Mikon, entisen paperityöläisen, nykyisen luontokuvaajan, kuvista tulee hyvä mieli: niissä on liikettä, myötäelämistä ja huumoria. "Kuvauskohteista tulee helposti päähänpinttymiä", Mikko myöntää. Simpeleläinen Mikko Pöllänen muistaa tarkkaan milloin se alkoi: huhtikuun alussa 1977. Vuosikausia hän etsi vastaavaa tilannetta ja viimein tärppäsi. Kyttäsin sitä päiväkausia. Nimittäin luonnonkuvauksen hulluus, joka on sitä lajia, että siinä joutivat tyttöystävätkin mennä. Ja jos kameran linssiin osuvat vaikka tuiki tavalliset oravat, nekin ovat parhaimmillaan kun ne jutella nutuuttavat kuonot vastakkain. Mikon mielestä kuvissa pitää olla liikettä: kalasääski saalis kynsissään, saukko liukumäessä, kärppäemo opettamassa saalistusta poikaselleen. Monet kuvauskohteensa Mikko on löytänyt sattumalta, vain kuljeskellessaan. Ne sattuvat jos ovat sattuakseen." SUOMEN LUONTO 10/97. "Tyylini on sellainen, etten järjestele kuvaustilanteita. Kun hän esimerkiksi noin parikymmentä vuotta sitten näki lumikon vievän myyrää, näky ei jättänyt häntä rauhaan. "Luonto muuttuu, mutta ei välttämättä huonompaan suuntaan." "Siinä ne oravat pökkelehtivät yhden päivän." "Lumikko sattui hirmu hyvään paikkaan. "Viime talvena hiihdellessä näin vilahdukselta, kun lumikko juoksi pellolla. Sinä oli joki ja selkeä pieni peltokuvio, missä se viime helmikuussa oli. Mikko on seurannut luontoa pikkupojasta lähtien ja kolunnut läpikotaisin kaikki 28 hyvä Veijo Vilska "Katso nyt, tuollakin on heti kaksi lajia, naakka ja ruskosuohaukka, jotka ovat täällä vasta 1980-luvulla yleistyneet", Mikko sanoo hömötintille vai minulle. Yli 20 vuotta paperitehtaallakin oli vain valmistautumista kuvaajan ammattiin
29. "Nämä eivät näy kuule kuvista nämä tällaiset!" Se mikä ei liioin näy kuvista, on kaikenlainen toimistotyö, joka saa Mikon vääntelehtimään. kun jännityksen vapina laantuu ja tietää että onnistuu ... "Joku siinä vetää ... Siinä meni monen kymmenen tunnin työ! Huonoa tuuria oli myös Siikalahdella. Ulos on päästävä joka päivä ja liikuttava luonnossa niin kauan kuin päivänvaloa riittää. Juuri tällä hetkellä kumpikin on remontissa. Mikko Pölläsen kuvakulma on samalla tasolla viklon kanssa. Kuvien markkinointi, lajittelu, kehystäminen ja postitus ovat niitä töitä, joita aina lykätään tuonnemmaksi. Kuvastahan tässä on kyse: " Kun näkee hyvän kuvan, olkoon se kenen tahansa kuvaama, se on hyvä kuva." Alice Karlsson KESKIAUKEAMA: Punajalkaviklo etsimässä ruokaa. kuvaushetki... On Mikolla kuitenkin pari piilokojua, toinen Simpeleen Kivijärvellä ja toinen Parikkalan Siikalahdella, tai oli. Kivijärven kojun särkivät lehmät ihan tuusannuuskaksi, "sarvillaan tökkivät uteliaisuuksissaan". Siellä piilokojun veivät piisamit ja tekivät siiSUOMEN LUONTO 10/97 hen pesän. "Kun olen kuvaamassa, mikään ei saisi häiritä etsimistä eikä keskittymistä." Kuvaaminen on Mikolle tapa elää. " Tundralle keväisin rynnistävistä linnuista kertovassa kirjassa Arktika muuttolintujen valtaväylillä, m1ssa Mikko oli pääkuvaajana, hän onnistui niin hyvin, että kirja sai tämän vuoden Valtion Tiedonjulkistamispalkinnon! Mutta Mikon tyyliin ei sovi itsensä kehuskelu
Pennut syntyvät touko-kesäkuussa luolaan, jossa toisinaan on sisällä miltei seisomakorkeus. "Susi saattaa kuitenkin vähitellen olla palaamassa myös Pohjois-Karjalan ulkopuolelle lisääntyvänä kantana." Tällä hän osin viittaa viime kesän sensaatiomaiseen tietoon suden mahdollisesta pesinnästä Varsinais-Suomessa. • Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri hahmotteli maahan 300-500 suden kantaa, ja sai tälle tavoitteelle liiton puheenjohtajan Timo Helteen tuen. Jotkut susi tutkijat käyttävät laumasta nimeä perheryhmä korostaakseen sitä, että sudet ovat miltei aina sukua keskenään. Se on käpälillä kaivettu hiekkamaahan, mutta voi pesä sijaita louhikossakin. Tavoitteissa eroja Lumilta kaivataan kipeästi merkkejä uusista pentueista. Lapin erämaissa susia on vain muutama, koska siellä sutta saa porovahinkojen takia vapaasti metsästää. Ilomantsin susikokouksessa monet tahot esittelivät ensi kertaa tavoitteitaan Suomen susikannaksi: • Luonto-Liiton Susiryhmä esitti 1000 suden kantaa. Tavoitteet tarkoittavat susiSUOMEN LUONTO 10/97. Tällä hetkellä susikanta keskittyy selkeästi Ilomantsin ja Kainuun alueelle. Ronkaisen kuva on harvi32 Kuusi erämaan sutta kuhmolaisen lammen jäällä. "Varmoja pesintöjä on tiedossa tältä vuodelta vasta neljä", sanoo Riistaja kalantutkimuslaitoksen suurpetotutkija Ilpo Kojola. Luonnonsuojelijat toivovat kannan kasvavan ja leviävän koko maahan, mutta vain tietyillä ehdoilla. Suden paluu eteläiseen Suomeen on melko laajalti hyväksytty asia, sillä maaja metsätalousministeriön aloitteesta vuosi sitten istunut suurpetotyöryhmä suositteli kannan kasvattamista kaikkialla muualla paitsi Itäja Pohjois-Suomessa. Se on ensimmäinen laatuaan Suomessa: onnistunut kuva kunnon susilaumasta. Näin susi lauma juuri muodostuu; pennut jäävät laumaan. Riistantutkimuksen käytännön mukaan tällaiset edes osan aikaa Suomessa viihtyvät sudet luetaan maan susi kantaan. Varsinais-Suomen pesinnän todenperäisyyden kertoo ehkä vasta ensilumi, jolle sudenpennut jättävät jälkiään. Siitä mainitsi muun muassa maaja metsätalousministeri Kalevi Hemilä puhuessaan kansainvälisessä susikokouksessa Ilomantsin Mekrijärvellä elokuussa. nainen siksikin, että pentueita syntyi 1996 keväällä koko maassa vain kahdeksan tai yhdeksän. Suomessa on noin 150 sutta, lähes puolet niistä Pohjois-Karjalassa. Viime tammikuussa luonnonkuvaaja Seppo Ronkaista onnisti, kun hän sai otettua tämän aukeaman kuvan kuudesta sudesta. Varmuutta pesinnästä ei kuitenkaan ole saatu. Kuvassa on susipari neljän edelliskeväänä syntyneen nuoren suden kanssa. • Suurpetotutkija Ilpo KojoJan mukaan elinvoimainen susikanta olisi vähintään 25 lisääntyvää susiparia. Kuvan sudet eivät silti kuulu niistä yhteenkään, vaan ne ovat Kuhmoon luontokuvaajan haaskalle itärajan takaa ruokailemaan tulleita susia. Lampi on rajavyöhykkeellä ja tulevalla metsänsuojelualueella. Suden paluun oikeasta mitasta on monia käsityksiä
Lapin erämaissa susia on vain muutama, koska siellä sutta saa porovahinkojen takia vapaasti metsästää. Suden paluun oikeasta mitasta on monia käsityksiä. • Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri hahmotteli maahan 300-500 suden kantaa, ja sai tälle tavoitteelle liiton puheenjohtajan Timo Helteen tuen. Varsinais-Suomen pesinnän todenperäisyyden kertoo ehkä vasta ensilumi, jolle sudenpennut jättävät jälkiään. "Varmoja pesintöjä on tiedossa tältä vuodelta vasta neljä", sanoo Riistaja,kalantutkimuslaitoksen suurpetotutkija Ilpo Kojola. Viime tammikuussa luonnonkuvaaja Seppo Ronkaista onnisti, kun hän sai otettua tämän aukeaman kuvan kuudesta sudesta. Näin susilauma juuri muodostuu; pennut jäävät laumaan. "Susi saattaa kuitenkin vähitellen olla palaamassa myös Pohjois-Karjalan ulkopuolelle lisääntyvänä kantana." Tällä hän osin viittaa viime kesän sensaatiomaiseen tietoon suden mahdollisesta pesinnästä Varsinais-Suomessa. Tavoitteissa eroja Lumilta kaivataan kipeästi merkkejä uusista pentueista. Siitä mainitsi muun muassa maaja metsätalousministeri Kalevi Hemilä puhuessaan kansainvälisessä susikokouksessa Ilomantsin Mekrijärvellä elokuussa. Jotkut susitutkijat käyttävät laumasta nimeä perheryhmä korostaakseen sitä, että sudet ovat miltei aina sukua keskenään. Kuvan sudet eivät silti kuulu niistä yhteenkään, vaan ne ovat Kuhmoon luontokuvaajan haaskalle itärajan takaa ruokailemaan tulleita susia. Ilomantsin susikokouksessa monet tahot esittelivät ensi kertaa tavoitteitaan Suomen susikannaksi: • Luonto-Liiton Susiryhmå esitti 1000 suden kantaa. Se on ensimmäinen laatuaan Suomessa: onnistunut kuva kunnon susilaumasta. Luonnonsuojelijat toivovat kannan kasvavan ja leviävän koko maahan, mutta vain tietyillä ehdoilla. Riistantutkimuksen käytännön mukaan tällaiset edes osan aikaa Suomessa viihtyvät sudet luetaan maan susikantaan. Se on käpälillä kaivettu hiekkamaahan, mutta voi pesä sijaita louhikossakin. Tavoitteet tarkoittavat susiSUOMEN LUONTO 10/97. Pennut syntyvät touko-kesäkuussa luolaan, jossa toisinaan on sisällä miltei seisomakorkeus. • Suurpetotutkija Ilpo KojoJan mukaan elinvoimainen susikanta olisi vähintään 25 lisääntyvää susiparia. Ronkaisen kuva on harvi32 r nainen siksikin, että pentueita syntyi 1996 keväällä koko maassa vain kahdeksan tai yhdeksän. Varmuutta pesinnästä ei kuitenkaan ole saatu. Suomessa on noin 150 sutta, lähes puolet niistä Pohjois-Karjalassa. Tällä hetkellä susikanta keskittyy selkeästi Ilomantsin ja Kainuun alueelle. Suden paluu eteläiseen Suomeen on melko laajalti hyväksytty asia, sillä maaja metsätalousministeriön aloitteesta vuosi sitten istunut suurpetotyöryhmä suositteli kannan kasvattamista kaikkialla muualla paitsi Itäja Pohjois-Suomessa. Kuvassa on susipari neljän edelliskeväänä syntyneen nuoren suden kanssa
Saa pelätä pienten lasten puolesta, koska heidän kimppuunsa hyökkää susilauma, vaikka keskellä kirkasta päivää. Yllättäen maaja metsätalousministeri Kalevi Hemilä antoi susikokouksessa asian tiimoilta moitteita metsästysorganisaatioille. Yellowstonen ja Idahon susille silattiin tietä näyttävillä ja kalliilla. Nyt virtalähde syöttää viisi kilometriä pitkään upouuteen aitaan sähköpulsseja. Lopuksi yksi susista ammuttiin miltei talon pihamaalle. Tiheän susikannan alueella sutta ei välttämättä pelätä. Osoite oli Metsästäjäin keskusjärjestö, jonka Juha-Pekka Ripatti vastasi yön yli nukuttuaan Hemilän kritiikkiin. Ruotsissa metsästäjäliitto on esittänyt, että susikanta on kasvatettava maassa elinvoimaiseksi, jolloin siitä tulee metsästyskelpoinen. Silti on eri asia, miten paljon susien läsnäolo lopulta SUOMEN LUONTO 10/97 huomattaisiin. Yellowstonessa susia palautetaan alueelle, josta ne ovat olleet noin 70 vuotta poissa. "Mielestäni tilanne SuoSeppo Ronkainen messa muistuttaa paljon Yellowstonen tilannetta", susi kokouksen kansainvälisenä tähtenä ollut alaskalainen Gordon Haber sanoi. Susikokous retkeili Liperissä Helmisten lammastilalla. " Helsingin yliopistossa ja Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksessa tehtyjen mielipidetutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista suhtautuu myönteisesti suteen, mutta kaksi viidestä ei haluaisi susia lähiympäristöönsä. kannan noin kahdesta seitsemään kertaistamista nykyisestä. Mo·net suomalaisten tunnot lienevät silti samanlaiset kuin Maaseudun Tulevaisuuteen viime joulukuussa kirjoittaneen "Olen tosissani" -nimimerkin: "Ei missään nimessä enempaa suurpetoja eteläiseen Suomeen... Ei voi olla rauhassa marjassakaan. metsästyksen arvostuksen säilymisestä niin korkeana, että metsästäjien mielenkiinto petoeläinkantojen hoitamiseen pysyy riittävänä", laukoi Hemilä. Hän totesi omassa alustuksessaan, ettei metsästäjäjärjestöjä voida toisaalta syyttää petovihan lietsomisestakaan. Susi ei nimittäin näyttäydy; myös susitutkijoille ja luonnonkuvaajille sen näkeminen on aina suuri työvoitto. valistuskampanjoilla. "Susi on hyvin arka ihmisen hajulle", sanoo Seppo Ronkainen. Susi, lammas ja aita! Suden palauttaminen ei onnistu, ellei kotieläimiä suojata saalistukselta. Nollalinjaa ei kokouksessa ehdottanut kukaan. Suden paluu entisille sijoilleen on onnistunut monin paikoin Yhdysvalloissa. Mallia Yhdysvalloista. 33. Susia alettiin 1995 palauttaa Yellowstonen taajasti retkeiltyyn kansallispuistoon ja läheiseen Idahoon. Nyt alueella on tämän istutuksen tuloksena jo enemmän lisääntyviä susipareja kuin Suomessa. Harvapa olisi uskonut, että siinä oli oikeastaan yhteistyön alku luonnonsuojelijoiden kanssa. Minnesotassa susia on 2200-2300. "Neuvontaorganisaation tehtävä on huolehtia petoeläinten Ilomantsin korpi raikui Ilpo Kojolan ja Gordon Haberin ulvoessa. Suomessa petovalistus on vasta käynnistymässä. Se tuli kuuluisaksi pari vuotta sitten, kun sudet tappoivat suurimman osan kallisarvoisista Oxford Down -lampaista. Luonnonsuojelijat rakensivat viime kesänä talkoilla kuusi kilometriä sähköpaimenaitaa lampaiden suojaksi kahdella tilalla Satakunnassa ja Pohjois-Karjalassa. Susipelko on otettava vakavasti. Kellistetty susi komeili iltapäivälehtienkin sivuilla. "Kukaan täkäläisistä ei pelkää susia", 1200 suden Ukrainassa vieraillut Svensk Jakt -lehti kirjoitti hiljattain. Kun Haber kerran Alaskassa testasi ulvontansa aitoutta sudenpennuilla, nämä luulivat emonsa olevan tulossa. "Susia on jälleen myös alueilla, joilla niitä ei runsaina ole ollut pitkään aikaan." Alaskan näkövinkkelistä Suomessa ei ole susia kovin paljon, sillä Alaskassa on 6000-8000 sutta
Jonkinlainen este se susille lienee. Lisääntyviä pareja on vain muutama ja uhkana voivat olla lopulta sukusiitos ja kannan kuihtuminen esimerkiksi johonkin tautiin. Hänen mielestään petokorvausasioiden saaminen kuntoon olisi vahinkoja estävän toiminnan ohella tärkeää. "Ei estä, vaan sudet kaivavat alta", sanoi kokoukseen osallistunut Pjotr Danilov Petroskoin biologian instituutista. "Ruotsissa on 50 sutta ja pentueita on tiedossa 5--6. Tuskin kukaan haluaa kaikkia susia pois." Toinen aita Susikokousta puhutti lammasaitojen ohella toinenkin aita, jota eivät ole urakoineet luonnonsuojelijat vaan Venäjän rajajoukot. "Sinänsä lampaankasvatta34 jilla ei ole mitään sitä vastaan, että Suomessa on susia ja muita petoja. Sudelle niin tyypillinen lauSUOMEN LUONTO 10/97. osallistunut Pekka Helminen ja antoi tunnustusta talkoissa ahkeroineille, kuten luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin Ilari Uotilalle. Juuri Venäjän tilanteen epävarmuus on yhtenä pontimena suojelijoiden halulle saada maahamme varmasti elinvoimainen kanta. "Olen havainnut, että luonnonsuojelijoissa on hyvin järkeviä henkilöitä." MTK:n larnmasjaoston puheenjohtajana toimiva Helminen kuitenkin haluaa muistuttaa, että sudet ovat lampureille uusi yrittäjäriski. Ilpo Kojolan mukaan esteenä kannan kasvulle on, että susipentueita syntyy liian vähän. Raja-aidalla on pituutta yli tuhat kilometriä, ja luonnonsuojelijat siirtäisivät sen mieluusti jonnekin talkoilla, sillä aita estää susia pääsemästä Suomeen. "Aita on vasta kokeilu, mutta olen erittäin toiveikas sen suhteen", luonnehti susikokoukseen. Meidän paljon suurempi susikantamme saa saman verran pentuja." Laumoja hajotetaan surutta Kojolan mukaan Suomen susikannan suurin ongelma on se, että suhteettoman suuri osa susistamme on yksinään jolkuttelevia uroshukkia. Käsitys aidan luonteesta jäi hämäräksi; totuus lienee että sen rakenne ja pitävyys vaihtelee eri puolilla. "Karhut taas asettuvat selin aitaan, tarttuvat aitatolppaan käpälillään ja nykäisevät koko komeuden maasta." Toiset aidan nähneet sanoivat kuitenkin, ettei siitä pääse läpi. Kysymys aidasta ja ylipäänsä Venäjän tilanne liittyy melko tavalla siihen, miten uhanalainen Suomen susikanta oikeastaan on. Jos naapurista ei tule entiseen tapaan täydennystä, susillemme saattaa käydä kalpaten
Syynä tähän' lienee laillinen ja laiton metsästys. Laumojen koossa pysymisestä olisi hyötyä myös ihmiselle. Jokin susia kuitenkin tappaa, koska kannan pitäisi muun biologisen tiedon valossa olla jyrkässä kasvussa. Mekrijärven kokouksen retkipäivänä Ilpo Kojola ja Gordon Haber suostuivat järjestämään pienen ulvontaesityksen viikon vanhoilla sudenjäljillä Koivusuon luonnonpuiston kupeella. Kokoussalissakin kuultiin yksittäisiä salapyyntiin viittaavia kommentteja. Yhtä sutta ei voi ampua osumatta koko laumaan. En ole milloinkaan nähnyt vallan vaihtuvan muusta syystä", sanoo susia 32 vuotta seurannut Haber. Varsinainen johtaja puuttuu tapahtumiin vain tarpeen vaatiessa, kun esimer kiksi saaliin löytäminen ei tahdo sujua. Alfasudet eivät välttämättä hoida käytännön johtotyötä, vaan niitä arvojärjestyksessä seuraava vetää ryhmää. berilla. Pekka Helminen ja Ilari Uotila kuuntelevat talkoisiin osallistuneen Timo Helteen mietteitä. "Aina on viimeinen kaatolupa käyttämättä", hehkutti Kiteen-Värtsilän alueelta tullut metsästäjä. On silti selvää, että metsästäjät kokevat suden ja karhun kilpailijakseen. Kankaalle kiiri tuikea ulina, jolla kai yleiselläkin tasolla toivottiin susilaumoja kokoon ja susille täyttä sudenelämää. "Tällainen kokous olisi pitänyt järjestää jo vuosia sitten", summasi Ilomantsin kunnan edustaja Heimo Ihalainen monen tunnot. "Susi tarvitsee metsästääkseen toimivan lauman", sanoo Ilpo Kojola. Sudet eivät huutoon nyt yhtyneet aika näyttää, miten siihen vastaavat ihmiset. Mies kaivoi auton takakontista näytille sudenpään, jonka hän sanoi olevan "hyvinkin tuore." Koska salakaato on salaSUOMEN LUONTO 10/97 kaatoa, sitä ei virallisesti ole olemassak~an, eikä sitä voida ottaa huomioon kannan kehitystä arvioitaessa. Hän näytti kokoukselle ilmasta ottamiaan kuvia susien yhteispelistä metsästyksessä. Laillisesti kaadettiin viime talvena kymmenen sutta. "Juuri yksinäiset sudet tai kahden kolmen ryhmät vievät pihoilta koiria", painottaa Ilpo Kojola. Metsästyskoirien menettäminenkään ei miellytä. "Vain kuolema muuttaa arvojärjestyksen. Ilomantsissa saatu epävirallinen tieto oli, että susia salakaadettaisiin 10-20 vuodessa. Sama viesti on Gordon HaLampuri ja luonnonsuojelijat yhteistyönä syntyneellä susiaidalla. Yhteistyötä metsästyksessä ja imetyksessä Kokouksen petotutkijat korostivat jatkuvasti suden laumatai perheryhmäolemusta. Erään arvion mukaan viime vuosina olisi pyydetty salaa yhteensä 40 sutta. mautuminen on Suomessa heikkoa. D 35. Monet luonnonsuojelijat tutustuivat ensi kertaa suden aiheuttamiin todellisiin ongelmiin; sudet esimerkiksi syövät petotutkimuksen karkean arvion mukaan Pohjois-Karjalassa noin 300 hirveä vuositSeppo Ronkainen tain. Ilomantsin susikokous sujui ylipäänsä rauhallisesti. Eikä yhteistyö jää Haberin mukaan siihen: "Johtava naaras voi esimerkiksi käydä imettämässä tyttärensä pentuja." Laumalla on johtajapari, alfanaaras ja alfauros, ja usein pelkästään se lisääntyy. Laittomien tappojen määrää ei tiedä kukaan. Tämä on vähemmän kuin karhun ja ihmisen saalis
Hän totesi omassa alustuksessaan, ettei metsästäjäjärjestöjä voida toisaalta syyttää petovihan lietsomisestakaan. Mallia Yhdysvalloista. Susi ei nimittäin näyttäydy; myös susitutkijoille ja luonnonkuvaajille sen näkeminen on aina suuri työvoitto. .. Suden paluu entisille sijoilleen on onni stunut monin paikoin Yhdysvalloissa. Nyt virtalähde syöttää viisi kilometriä pitkään upouuteen aitaan sähköpulsseja. Kun Haber kerran Alaskassa testasi ulvontansa aitoutta sudenpennuilla, nämä luulivat emonsa olevan tulossa. Yellowstonen ja Idahon susille silattiin tietä näyttävillä ja kalli illa valistuskampanjoilla. Silti on eri asia, miten paljon susien läsnäolo lopulta SUOME LUONTO 10/97 huomattaisiin. Ei voi olla rauhassa marjassakaan. metsästyksen arvostuksen säilymisestä niin korkeana, että metsästäjien mielenkiinto petoeläinkantojen hoitamiseen pysyy riittävänä", laukoi Hemilä. Osoite oli Metsästäjäin keskusjärjestö, jonka Juha-Pekka Ripatti vastasi yön yli nukuttuaan Hemilän kritiikkiin. Suomessa petovalistus on vasta käynnistymässä. Susikokous retkeili Liperissä Helmisten lammastilalla. Nyt alueella on tämän istutuksen tuloksena jo enemmän lisääntyviä susi pareja kuin Suomessa. Saa pelätä pienten lasten puolesta, koska heidän kimppuunsa hyökkää susi/auma, vaikka keskellä kirkasta päivää." Helsingin yliopistossa ja Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksessa tehtyjen mielipidetutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista suhtautuu myönteisesti suteen, mutta kaksi viidestä ei haluaisi susia lähiympäristöönsä. Kellistetty susi komeili iltapäivälehtienkin sivuilla. Lopuksi yksi susista ammuttiin miltei talon pihamaalle. Minnesotassa susia on 2200-2300. Mo-net suomalaisten tunnot lienevät silti samanlaiset kuin Maaseudun Tulevaisuuteen viime joulukuussa kirjoittaneen "Olen tosissani" -nimimerkin: "Ei missään nimessä enempää suurpetoja eteläiseen Suomeen. "Susi on hyvin arka ihmisen hajulle", sanoo Seppo Ronkainen. Susi, lammas ja aita! Suden palauttaminen ei onnistu, ellei kotieläimiä suojata saalistukselta. Tiheän susikannan alueella sutta ei välttämättä pelätä. Susipelko on otettava vakavasti. " Kukaan täkäläisistä ei pelkää susia", 1200 suden Ukrainassa vieraillut Svensk Jakt -lehti kirjoitti hiljattain. 33. Se tuli kuuluisaksi pari vuotta sitten, kun sudet tappoivat suurimman osan kallisarvoisista Oxford Down -lampaista. Luonnonsuojelijat rakensivat viime kesänä talkoilla kuusi kilometriä sähköpaimenaitaa lampaiden suojaksi kahdella tilalla Satakunnassa ja Pohjois-Karjalassa. Yellowstonessa susia palautetaan alueelle, josta ne ovat olleet noin 70 vuotta poissa. Ruotsissa metsästäjäliitto on esittänyt, että susikanta on kasvatettava maassa elinvoimaiseksi, jolloin siitä tulee metsästyskelpoinen. Harvapa olisi uskonut, että siinä oli oikeastaan yhteistyön alku luonnonsuojelijoiden kanssa. kannan noin kahdesta seitsemään kertaistamista nykyisestä. "Neuvontaorganisaation tehtävä on huolehtia petoeläinten Ilomantsin korpi raikui Ilpo Kojolan ja Gordon Haberin ulvoessa. Susia alettiin 1995 palauttaa Yellowstonen taajasti retkeiltyyn kansallispuistoon ja läheiseen Idahoon. "Susia on jälleen myös alueilla, joilla niitä ei runsaina ole ollut pitkään aikaan." Alaskan näkövinkkelistä Suomessa ei ole susia kovin paljon, sillä Alaskassa on 6000-8000 sutta. Yllättäen maaja metsätalousministeri Kalevi Hemilä antoi susikokouksessa asian tiimoilta moitteita metsästysorganisaatioille. Nollalinjaa ei kokouksessa ehdottanut kukaan. "Mielestäni tilanne SuoSeppo Ronkainen messa muistuttaa paljon Yellowstonen tilannetta", susikokouksen kansainvälisenä tähtenä ollut alaskalainen Gordon Haber sanoi
Jos naapurista ei tule entiseen tapaan täydennystä, susilJemme saattaa käydä kalpaten. Lisääntyviä pareja on vain muutama ja uhkana voivat olla lopulta sukusiitos ja kannan kuihtuminen esimerkiksi johonkin tautiin. Kun susi ammutaan, la,ukaus satuttaa koko la,umaa Nuori yksinäinen urossusi katsoo Seppo Ro kaisen kameraan: "Sain kaksi kuvaa, ja vain toisessa sil'flli»...m auki. Raja-aidalla on pituutta yli tuhat kilometriä, ja luonnonsuojelijat siirtäisivät sen mieluusti jonnekin talkoilla, sillä aita estää susia pääsemästä Suomeen. Sudelle niin tyypillinen lausuoMEN LUONTO 10/97. Tuskin kukaan haluaa kaikkia susia pois." Toinen aita Susikokousta puhutti lammasaitojen ohella toinenkin aita, jota eivät ole urakoineet luonnonsuojelijat vaan Venäjän rajajoukot. Ilpo Kojolan mukaan esteenä kannan kasvulle on, että susipentueita syntyy liian vähän. Juuri Venäjän tilanteen epävarmuus on yhtenä pontimena suojelijoiden halulle saada maahamme varmasti elinvoimainen kanta. "Ruotsissa on 50 sutta ja pentueita on tiedossa 5--6. Käsitys aidan luonteesta jäi hämäräksi; totuus lienee että sen rakenne ja pitävyys vaihtelee eri puolilla. "Sinänsä lampaankasvatta34 jilla ei ole mitään sitä vastaan, että Suomessa on susia ja muita petoja. "Ei estä, vaan sudet kaivavat alta", sanoi kokoukseen osallistunut Pjotr Danilov Petroskoin biologian instituutista. "Olen havainnut, että luonnonsuojelijoissa on hyvin järkeviä henkilöitä." MTK:n lammasjaoston puheenjohtajana toimiva Helminen kuitenkin haluaa muistuttaa, että sudet ovat lampureille uusi yrittäjäriski. Kysymys aidasta ja ylipäänsä Venäjän tilanne liittyy melko tavalla siihen, miten uhanalainen Suomen susik:anta oikeastaan on. "Karhut taas asettuvat selin aitaan, tarttuvat aitatolppaan käpälillään ja nykäisevät koko komeuden maasta." Toiset aidan nähneet sanoivat kuitenkin, ettei siitä pääse läpi. Hänen mielestään petokorvausasioiden saaminen kuntoon olisi vahinkoja estävän toiminnan ohella tärkeää. Jonkinlainen este se susille lienee. Sitten susi palflni." "Aita on vasta kokeilu, mutta olen erittäin toiveikas sen suhteen", luonnehti susikokoukseen osallistunut Pekka Helminen ja antoi tunnustusta talkoissa ahkeroineille, kuten luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin Ilari Uotilalle. Meidän paljon suurempi susikantamme saa saman verran pentuja." Laumoja hajotetaan surutta Kojolan mukaan Suomen susikannan suurin ongelma on se, että suhteettoman suuri osa susistamme on yksinään jolkuttelevia uroshukkia
Jokin susia kuitenkin tappaa, koska kannan pitäisi muun biologisen tiedon valossa olla jyrkässä kasvussa. Tämä on vähemmän kuin karhun ja ihmisen saalis. Metsästyskoirien menettäminenkään e1 miellytä. Eikä yhteistyö jää Haberin mukaan siihen: "Johtava naaras voi esimerkiksi käydä imettämässä tyttärensä pentuja." Laumalla on johtajapari, alfanaaras ja alfauros, ja usein pelkästään se lisääntyy. Kankaalle kiiri tuikea ulina, jolla kai yleiselläkin tasolla toivottiin susilaumoja kokoon ja susille täyttä sudenelämää. Syynä tähän lienee laillinen ja laiton metsästys. Yhteistyötä metsästyksessä ja imetyksessä Kokouksen petotutkijat korostivat jatkuvasti suden laumatai perheryhmäolemusta. Hän näytti kokoukselle ilmasta ottamiaan kuvia susien yhteispelistä metsästyksessä. mautuminen on Suomessa heikkoa. Laittomien tappojen määrää ei tiedä kukaan. Kokoussalissakin kuultiin yksittäisiä salapyyntiin viittaavia kommentteja. "Tällainen kokous olisi pitänyt järjestää jo vuosia sitten", summasi Ilomantsin kunnan edustaja Heimo Ihalainen monen tunnot. Pekka Helminen ja Ilari Uotila kuuntelevat talkoisiin osallistuneen Timo Helteen mietteitä. D 35. Mies kaivoi auton takakontista näytille sudenpään, jonka hän sanoi olevan "hyvinkin tuore." Koska salakaato on salasuoMEN LUONTO 10/97 kaatoa, sitä ei virallisesti ole olemassakaan, eikä sitä voida ottaa huomioon kannan kehitystä arvioitaessa. Monet luonnonsuojelijat tutustuivat ensi kertaa suden aiheuttamiin todellisiin ongelmiin; sudet esimerkiksi syövät petotutkimuksen karkean arvion mukaan Pohjois-Karjalassa noin 300 hirveä vuositSeppo Ronkainen tain. berilla. Mekrijärven kokouksen retkipäivänä Ilpo Kojola ja Gordon Haber suostuivat jätjestämään pienen ulvontaesityksen viikon vanhoilla sudenjäljillä Koivusuon luonnonpuiston kupeella. Alfasudet eivät välttämättä hoida käytännön johtotyötä, vaan niitä arvojärjestyksessä seuraava vetää ryhmää. Ilomantsissa saatu epävirallinen tieto oli, että susia salakaadettaisiin 10-20 vuodessa. En ole milloinkaan nähnyt vallan vaihtuvan muusta syystä", sanoo susia 32 vuotta seurannut Haber. Laillisesti kaadettiin viime talvena kymmenen sutta. Ilomantsin susikokous sujui ylipäänsä rauhallisesti . Yhtä sutta ei voi ampua osumatta koko laumaan. Sama viesti on Gordon HaAnlli Halk.ka Lampuri ja luonnonsuojelijat yhteistyönä syntyneellä susiaidalla. "Vain kuolema muuttaa arvojärjestyksen. Sudet eivät huutoon nyt yhtyneet aika näyttää, miten siihen vastaavat ihmiset. "Aina on viimeinen kaatolupa käyttämättä", hehkuni Kiteen-Värtsilän alueelta tullut metsästäjä. "Susi tarvitsee metsästääkseen toimivan lauman", sanoo llpo Kojola. Varsinainen johtaja puuttuu tapahtumiin vain tarpeen vaatiessa, kun esimerkiksi saaliin löytäminen ei tahdo sujua. On silti selvää, että metsästäjät kokevat suden ja karhun kilpailijakseen. Erään arvion mukaan viime vuosina olisi pyydetty salaa yhteensä 40 sutta. "Juuri yksinäiset sudet tai kahden kolmen ryhmät vievät pihoilta koiria", painottaa Ilpo Kojola. Laumojen koossa pysymisestä olisi hyötyä myös ihmiselle
Sudellakin on yhtäläinen oikeus elää. Ongelmayksilöille on saanut kaatolupia, ja susikantaa on vähennetty kaatokiintiöilläkin. Metsästys ei lisää susien hyväksyntää, päin vastoin." Fakta Sudet suomessa • Metsästettiin lähes sukupuuttoon 1800-1900-luvun vaihteessa. Hänestä pelko juontaa juurensa susi paikkakuntien asukkaiden kokemuksiin siitä, ettei heitä kuunnella eikä heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa. EU:n myötä suojelu tiukkeni. Miksi Suomessa pelätään susia. Nyt villejä krokotiileja on Pohjois-Australiassa lähes 150 000, saman verran kuin ennen tehometsästystä. Hän tekee kulttuurihistorian väitöskirjaa ihmisen ja suden suhteesta 1900-luvulla Suomessa. • Riistakeskuksen kyselyn mukaan sutta pelkää paljon tai melko paljon viidennes suomalaisista. "Mutta se ei tarkoita sitä, että sudet pitää tappaa. KROKOTIILIT ovat tappaneet Pohjois-Australiassa yli 30 ihmistä 1970-luvun alun jälkeen. East Alligator -joesta pilkisti avonaisia leukoja ja etujalkoja kynnet harallaan. • Suojeltiin vuonna 1973. Tutkija Heta Lähdesmäki uskoo metsästyksen auttavan susipelkoon vain hetkellisesti. Krokotiilit odottivat, että nousuveden tuomat kalat uivat surman suuhun. Suden ja ihmisen konfliktit ovat harvinaisia. Joka kymmenes alle 15-vuotiaiden lasten vanhempi pitää sutta isona riskinä lapselleen. Hän silti ymmärtää pelontunteita. "Metsästäminen on paikallisille konkreettinen tapa vaikuttaa asiaan ja samalla kokea, että hallinto ymmärtää heidän huolensa. Krokotiilit ovat tappaneet lapsiakin. Suomessa puolestaan on noin kaksisataa sutta, eikä susi ole tappanut ihmistä sitten vuoden 1881. Ja silti australialaiset kannattavat krokotiilien suojelua. Välivuosina salakaadot olivat yleisiä. Nyt laittomalle metsästyksellekin on vähemmän tukea. Tutkijatohtori Mari PohjaMykrä Ruralia-instituutista pitää kannanhoidollista metsästystä oivana keinona vähentää susipelkoa. Kiistelty kannanhoidollinen metsästys otettiin monen vuoden jälkeen käyttöön vuonna 2015, Sen jälkeen on tapettu vuosittain kymmeniä susia. Susi suojeltiin vuonna 1973 poronhoitoalueen ulkopuolella. Olin Pohjois-Australiassa opastetulla veneretkellä Kakadun kansallispuistossa. "Susi hakeutuu ihmisen lähelle, haistelee pihapiirit. HS:n uuden sarjan ensimmäisessä osassa asiantuntijat kertovat, mistä Suomen susipelko johtuu. · "Niinpä rakensimme systeemiä, jossa maanomistajat saiyat \ 1. Vuonna 2014 niiden hampaissa kuoli peräti neljä uimaria ja kahlaajaa. Suomessa ilmapiiri tuntuu silti olevan vihamielisempi susia kohtaan kuin Australiassa krokotiileja kohtaan. Opas käänsi niiden suuntaa kopisuttamalla puukalikalla veneenlaitaa. Turismin rahavirrat liennyttävät australialaisten suhtautumista tappaviin krokotiileihin. Yhtä)ckiä matalalaitaisen veneen lähettyvillä ui ja kellui ainakin neljäkymmentä krokotiilia. Kysytään Australian tunnetuimmalta krokotiilintutkijalta Grahame Webbilta, joka on ollut alusta asti mukana krokotiilien suojelussa. Se on tappanut viime aikoina tuotantoeläimiä ja koiria. Ja on alettu ajatella, että pelko ei kuulu ihmisen elämään, ainakaan hyvinvointiyhteiskunnassa", Lähdesmäki sanoo. • Vuoden 2016 helmikuussa susia arvioitiin olevan Suomessa 200-235. Suojelun jatkaminen ei ollut helppoa, kun vuoden 1980 tienoilla krokotiilit alkoivat jälleen käydä ihmisten kimppuun. Niille maistuvat myös karja ja koirat. Sudellekin on hyvä viesti se, että ihminen on saalistaja, ei saalis." Susikunnissa pelätään lasten puolesta, minkä Pohja-Mykrä ymmärtää. Tutkijoiden mukaan susipelon kulttuurinen muisti yltääkin tuonne asti. Mari Manninen HS SE OLI hurja hetki. Susi edustaa ikävää, kontrolloimatonta luontoa. Miksi Australiassa ei pelätä krokotiileja. Pelotti, kun uteliaat pedot lähtivät tulemaan kohti. "Metsästys on pitkään käytetty, yksinkertainen ratkaisu. Kun itärajan yli saapui susia, niitä jahdattiin ja niistä maksettiin tapporahaa. KOTIMAA •Toimitussihteeri: Henrik Suni • Ulkoasu: Seija Lunden, Jaana Vainikka •Kuvatoimittaj:1= Lilli Korhonen Miten se tehdään muualla: Australialaiset ovat tottuneet suomalaisia paremmin luonnon arvaamattomuuteen, sanoo tutkija Mil<si Suomi säil<l<yy susia, mutta Australia ei l<rol<otiileja. Aina tulee uusia yksilöitä." "Susipelon taustalla on osin se, että nyky-yhteiskunnassa eletään hyvin turvallisesti. Tutkijana näen, että se ei poista susipelkoa täysin. Sadat sudet asuivat koko Suomen alueella vielä 1800-luvun puolivälissä. • Susi on tappanut ihmisen viimeksi vuonna 1881. 1700ja 1800-lukujen kirkonkirjoista on laskettu 175 suden tappamaa ihmistä, iso osa heistä oli lapsia. Kerrataan ensin suomalaisten susisuhteen historia. Sitten susia alettiin tappaa järjestelmällisesti, ja 1900-luvun alkupuolella se lähes kuoli sukupuuttoon. Susi tulee enemmän kohti ihmistä kuin vaikkapa karhu." Luonto-Liiton susikampanjavastaava Francisco Sanchez Molina puolestaan näkee, että susi karttaa ihmistä ja tulee lähelle vain jos sen elintila on käynyt liian ahtaaksi. Ne suojeltiin 1970-luvun alussa, kun metsästys uhkasi hävittää ne sukupuuttoon
"Oikeastaan ainoastaan silloin, jos krokotiili tappaa lapsen, julkinen mielipide kääntyy krokotiilikannan harvennuksen puolelle", selittää toinen krokotiilintutkija Hamish Campbell. Joka vuosi satoja ongelmayksilöitä siirretään krokotiilifarmeille tai tapetaan. Tutkijoilla on myös tapana toitottaa, ettei isokaan krokotiilien harvennus tekisi krokotiilialueiden vesistä turvallisia uida. kerätä krokotiilinmunia ja myydä niitä krokotiilifarmeille. I<OTIMAA DANIEL HARTLEY·ALLEN / MVPHOTOS Toisinkuin sudet, krokotiilit eivättule ihmisten takapihoille.. • Krokotiilit suojeltiin 1970luvun alussa eri osavaltioissa. Krokotiileja käydään katsomassa sekä luonnossa että krokotiilipuistoissa, jollaisen pyörittämiseen Webbkin osallistuu. Nyt kaikki hyötyvät tästä, joten krokotiileja siedetään." Tätä nykyä krokotiilit tuovat Pohjois-Australiaan turisteja, jotka ovat alueen tärkein rahan ja työn lähde. Iso osa asukkaista on aboriginaaleja. Heta Lähdesmäki puolestaan pohtii, että australialaisten krokotiilien sietoon saattaa liittyä Australian luonnon arvaamattomuus: On myrkyllisiä hämähäkkejä, käärmeitä ja haita. Varoituskyltit jokien rannoilla ovat näyttäviä. Australiassa puututaan lisäksi nopeasti, jos "ongelmayksilöt" uhkaavat ihmisiä tai tulevat liian lähelle taajamia, kuten Darwinin kaupunkia. Suuri yleisö ei kumminkaan lämpene. • Krokotiilit ovat tappaneet ainakin yli 30 ihmistä 1970luvun alun jälkeen. t JUHA METSO Turistit seurasivat krokotiilin hyppyjä veneretkellä Adelaide-joella Australiassa. • Australiasta ei löytynyt krokotiilipelkoa kartoittavaa kyselyä. Mari Pohja-Mykrän mielestä krokotiilin ja suden suurin ero on siinä, että krokotiilit eivät tule ihmisten takapihoille. "Krokotiilit tappavat ihmisiä vain, jos ihmiset tekevät jotakin mitä heidän ei pitäisi, kuten kahlaavat tai uivat krokotiilien kansoittamissa vesissä." Grahame Webbin mukaan joissain vesissä uimarilla on "sataprosenttinen mahdollisuus tulla krokotiilin viemäksi". Tämän puolestaan tietävät kaikki australialaiset, koska krokotiilien vaarallisuudesta on tiedotettu paljon. EN SILTI vieläkään ymmärrä, kuinka australialaiset kestävät kuolonuhrit niin tyynesti. Ihminen voi myös väistää krokotiileja tehokkaasti lukemalla varoituskylttejä. Webb selittää, että krokotiilien kotiseuduilla krokotiilit nähdään uudistuvana luonnonvarana ja hyödykkeenä. Fakta Krokotiilit Australiassa • Metsästettiin lähes sukupuuttoon 1970-luvun alkuun mennessä. Australialaiset ovat tottuneet ajatukseen, että luonto on kontrolloimaton. Eteläisemmän Australian kaupungeissa krokotiileja ei ole, ja siellä ne nähdään puhtaammin suojelukohteina. Miten Australia eroaa Suomesta. Toki aina kuolintapauksen satuttua varsinkin muutama äänekäs poliitikko vaatii krokotiilikannan kovaa harvennusta ja paasee sillä otsikoihin. Krokotiilifarmeilla puolestaan kasvatetaan krokotiileja nahan vuoksi. Aikuisten onnettomuuksille ei heru niin paljon ymmärrystä. Harvaan asuttu Pohjois-Australia olisi siis ilman krokotiileja paljon köyhempää. Kun ihminen kohtaa krokotiilin, hän on pois omalta reviiriltään ja vierailulla eläimen asuinalueella. • Krokotiileja on noin 150 000. Jopa kuolleiden omaiset ovat välillä pitäneet krokotiilien puolta. Krokotiilit tappavat myös karjaa ja koiria
Myöhemmin neuvottelimme ministeri A. Neuvostoajan rakennustyyli näyttäytyy yhä Joskar-Olan katukuvassa, mutta aivan keskustassa on myös kaunis bulevardi ja sen jatkona laaja, mukavasti villiintynyt puisto, jossa lauloivat viitakerttunen ja pari idänuunilintua. Itse he sanovat olevansa mareja ja puhuvansa maria, joka kuuluu suomen etäsukukieliin. Sankkojen reunametsien lehmusten, jalavien ja tammien runsaus oli yllätys. Volga erottaa Marin tasavallasta lounaisen nurkkauksen, Vuori-Marin, jossa puhutaan vuorimariksi sanottua murretta erotukseksi itäeli niittymarin murteesta. Keskustorin kunniapaikalla on puolestaan jättiläiskokoinen Lenin. Kenties voimakkaimmin eri alueiden mareja on sitonut toisiinsa ja heidän kulttuuriaan säilyttänyt juuri perinteinen luontosuhde; niittymarien pääuskontona mainitaan yhä luontouskonnot, joihin kuuluu ky mmenittäin jumalia ja henkiä. Vuorimarit ovat muodollisesti ortodokseja, mutta heidänkin uskonnossaan ja tavoissaan elää piirteitä ikivanhasta luontouskonnosta. Monien muiden kansallisuuksien keskellä ja osaksi eri tasavalloissakin asuessaan marit tuntevat olevansa keskenään samaa kansaa, vaikka eroja on kielen ohella myös tavoissa, uskonnoissa, käsitöissä ja elinkeinoissa. Emme jääneet pahoittelemaan tätä, sillä olimme jo SUOMEN LUONTO 10/97. Hänet Stalin puhdisti monien muiden marilaisten kulttuurihenkilöiden ohessa vuonna 1937. Marin luonto on sekä samanlaista että erilaista kuin Suomen. Ikkunaan kuului vat satakieli, luhtakerttunen ja punavarpunen. Aamu valkenee viimeisten sadan kilometrin matkalla, joka taitetaan luoteeseen kohti Joshkar-Olaa. Mutta millaista on Marin luonto nyt ja millaista sen suojelu. Varaministeri J. Teksti: Kauri Mikkola ja Teuvo Suominen Kuvat: Teuvo Suominen Marin luonto ihastuttaa Marinkieli . G. Malkov tarjosi meille aamukahvit Ekologian ministeriössä. Kuten myös mord valaisten, komilaisten ja monen muun historiankirjasta tutun kansan käyttämät kielet nykyisellä Venäjällä. Mareja kutsuttiin ennen tseremisseiksi. Kusakinin kanssa matkastamme sekä Suomen ja Marin tasavallan yh te i styö mahd o ! li s u u ks ista ekologian ja hyönteistieteen aloilla. Saisimme toiveittemme mukaisesti tutustua kahteen Niitty-Marissa sijaitsevaan suojelualueeseen, nimittäin Bolshaja Kokshagan luonnonsäästiöön ja Marij Tshodran kansallispuistoon. 36 Kielo ja tatti molemmat kesäkuussa. Paj ulintuki n kuul tiin. Suomen sukukieli, epäilemättä. Marin kielestä ja kulttuurista saa ru nsaasti tietoa Leena Laulajaisen ki,jasta Marilaiset laulun ja uhritulien kansa. Viehättävä mari rouva, tulkkimme venäjänkielen iäkäs opettaja, antoi täyden tunnustuksen Leninille: ilman tämän elämäntyötä hänkään ei olisi koskaan päässyt syrjäisestä kotikylästään opiskelemaan. Siihen saimme luoda silmäyksen kahden kesäisen vi ikon aikana Marin tasavallan luonnonsuojeluviranomaisten ja lähetystöneuvos Zoja Tugarinovan avulla; tämä mainio oppaamme ja tulkkimme puhui vuorija niittymarin sekä venäjän lisäksi myös suomea! Ensi tutustuminen Juna Moskovasta Marin pääkaupunki in Joshkar-Olaan kiertää merkillistä reittiä, Tshuvashian läpi Volgan eteläpuolella itään ja Volgan yli mennään vasta Zelenodolskin kohdalla Tatariassa. Juna pysähtyi tuntemattomasta syystä kylän laitaan pienen kosteikon kohdalle. V. Tshavainin patsas. Mutta emme pääsisi Vuori-Marissa olevaan tammimetsään, jonne matka osaksi Volgaa pitkin olisi liian hankala. Bulevardin keskipisteenä on Marin kansallisrunoilija S
Nelivedot olivat todella tarpeen: lössimaa näyttää hienolta ja helposti läpäisevältä hiekalta, mutta onkin lähes vedenpitä37. Suomen Luonto kävi katsomassa miltä Marissa, Volgan mutkassa, näyttää. Tukikohdan talonmies ja ainoa ympärivuotinen asukas on Kaisa-kissa. Ensin oli jyrklcä ratapenkka ja sitten kunnon täristely ratapölkkyjä pitkin. Tätä kesämökkiläisen unelmaa tutkijat tarvitsevat talvisinkin, ja silloin edessä on 18 kilometrin hiihtomatka. nähneet, että tammea on paljon muuallakin. SUOMEN LUONTO 10/97 Luonnonsäästiön tukikohtana on sinne siirretty vanha hirsinen rakennus. usee ldrjaimeUiusti pystyyn. Suomensukuisten kansojen asuinseutujen luonto on useimmille meistä tuntematonta. Myöskään marien tunnettuun luontouskontoon liittyviä uhrilehtoja emme pääsisi katsomaan, koska ne SIJaitsevat enimmäkseen maan koillisosissa. Tosin Tshuvassian rakentaman Tsheboksarin padon aiheuttamat ympäristövauriot jäisivät samalla näkemättä. Vielä tulopäivänä ministeriön autot veivät meidät Bolshaja Kokshagaan
Väliin autot ajelivat kovin tutunnäköisellä mäntykankaalla, jota kuitenkin ihmeeksemme koristi keltakukkainen hernekasvipensas ( Chamaecytisus). Seuraavassa tietoja Marin autonomisesta tasavallasta: Pinta-ala: 23 000 neliökilometriä. r' 50 !.. Pikkubussimme joutui lopuksi nojaamaan mäntyihinkin päästäkseen pystyssä alas. I. Sijainti: Liettuan-Latvian tasalla hiukan yli 800 km itään Moskovasta, lähellä Volgan mutkaa. Tässä kuvattu matka saattaa hyvinkin olla suomalaisten biologien ensimmäinen kosketus Marin elävään luontoon. Kauniillakin säällä tiellä oli vanhoista sateista jääneitä allikoita, jotka saattoivat koetukselle myös ajoneuvojen reilunpuoleisen maavaran. Ilmasto: Mantereinen ilmasto, mallikesänä 1996 kesäkuukausien keskiarvo 17-18 astetta lämmintä (sama kuin Suomessa lämpimimpänä aikana heinäkuun lopussa), korkeimmat lämpötilat 32-35 astetta, sadetta tuli 150-190 millimetriä. Sitten hytkytettiin ratapölkyillä Bolshaja Kokshaga -joen yli. Hän vastaa sekä alueen suojelusta että siellä tehtävän tutkimuksen sujumisesta. Kyyn, rantakäärmeen ja vaskitsan lisäksi uskoimme näkeSUOME LUONTO 10/97. rännyt. 38 Säästiön johtaja A. Pääkaupunki: Joshkar-Ola, asukkaita 300 000. Sen rakennusja polttoaine oli marinkielellä ilmiselvästi "puu". km Asukkaita: 760 000, Joista venäläisiä lähes puolet ja marilaisia 43 prosenttia (marilaisia asuu lähes yhtä paljon Bashkiriassa ja eräissä muissa osavaltioissa), muista eniten on tataareja, kuutisen prosenttia. Sen ja saunan kunnostamiseen on saatu rippunen amerikkalaisia varoja. Sauna muistutti suuresti vanhaa suomalaista maalaissaunaa. Luonnonsäästiö (zapovednik) merkitsee, että puisto on perustettu tutkimuksia varten eikä sinne pääse ilman erikoislupaa. Metsien keltakukkainen hernekasvipensas tarjonnee ravinnon mittari perhosen (Scotopteryx luridata) toukalle, jonka aikuiset lentelivät niityllä Suomesta tutun pihamittarin tapaan. Haarahaukat leijailivat tiuhaan tutkailemassa yläilmoista vesialueen antimia, neidonkorennot partioivat alempana. Verrattomana tiesulkuna toimi puiston läpi kulkeva käyttämätön rautatie. Vesi ("vet"), joka tai vella saadaan "lum"-nimisestä aineesta sulattamalla, kuumennetaan padassa ("pat"). Koivumetsiä on 12 prosenttia, 100 TJT 1RLt haapaa 5 ja tammea I prosentti. Pääskyt ja tervapääskyt antoivat eloa pihapiirille, kuhankeittäjä vihelteli etäämmällä. /. D vää. Säät olivat upeita, rantaniityt kukkivia ja hyönteismaailma rikas illan hämärtyessä hyttysiä ja mäkäriä oli turhankin runsaasti . Pietarin Eläintieteen instituutin mukaan Marista ei ole museoaineistoa hyönteisistä eikä siellä liene kukaan niitä koskaan ke. Edellisen talven (marras-maaliskuun) keskilämpö oli 9-11 pakkasastetta, lunta oli 80-100 senttiä, paikoin 125-145 senttiä. Metsät: mäntymetsää on 40 prosenttia, kuusimetsää 30. Maastoautommekin pääsivät töin tuskin korkealle ratapenkalle. Rakennukset ovat kauniilla niityllä Bolshaja Kokshagan kiemurtelevan sivuhaaran varressa. Kotiniityllämme lenteli monia mukavia päiväperhosia, kuten täpläverkkoperhonen (Melitaea cinxia), keltatäplähiipijä ( Carte rocephalus palaemon) sekä meillä tuntematon, mutta jo Kaakkois-Virossa esiintyvä pikkuhopeatäplä (Clossiana dia). Tuokio kansallispuiston edustussaunassa antoi kuitenkin näkökulmaa. Koska suomi ja mari erkaantuivat toisistaan yli 3000 vuotta sitten, sukulaisuus ei enää helpota ymmärtämistä; lisäksi mari kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin. Co ,. Suomalais-volgalaisiin kieliin kuuluva marinkieli jakaantuu vuorimariin ja niittymariin; edellistä puhutaan lounaassa Volgan eteläpuolella, jälkimmäistä siis suurimmassa osassa Marin tasavaltaa. Bolshaja Kokshagan luonnonsäästiössä Puiston nuori ja tarmokas johtaja A. Popov liikkuu puiston alueella kätevästi kanootilla. Matelijoitakin vilahteli. Popov, "Aleksi", kertoi , että puiston hirsinen keskusrakennus Kordon on alueella ennen rauhoitusta liikkuneiden metsästäjien tukikohta. Puutiaisia, ukkokauniaisia ja viherliskoja Pie • t HtM@ TS(JC4SSJ Suomen ja Marin tasavallan välille on 1990-luvulla kehittynyt paljon kulttuuriyhteistyötä, ei ainoastaan niin että suomalaiset tutkijat ja kirjailijat kävisivät Marissa, vaan myös marilaisia opiskelijoita, tutkijoita ja taiteilijoita käy Suomessa
Jäljistä päätellen siellä viihtyy myös majava. Kun ukkokauniainen lähtee lentoon, kuuluu syvä pörinä ja takaruumis loistaa smaragdin vihreänä. Pian näimme pari muuta yksilöä. Täällä valkoselkätikan kelpasi naputella männynrunkoja. Kunnes idylli äkkiä katkesi mölysammakoiden kuoroon. Oli näet myös hehkeän vihreitä kieloniittyjä, yksittäisiä tammentaimia ja keltaisia hernepensai ta. Valtaosaa (15 x 15 kilometrin) kokoisesta luonnonsäässuoMEN LUONTO 10/97 Pelätty puutlamen, /xodes persulcatus, levittää vaarallista aivokalvontulehdusta. Se oli ukkokauniainen (Chalcophora mariana), komeimpia maastamme hävinneistä metsäkuoriaisista! Naaras kokeili munanasettimellaan kelon pinnan epätasaisuuksia. Jokivarren metsät ovat tulvien lannoittamia upeita tammimetsiä, joissa kasvaa runsaasti myös lehmuksia, jalavia ja monenlaisia lehtojen pensaita ja ruohoja. Paikka oli kaunis, mutta sen tieteellinen anti jäi niukaksi , kiintoisimpana lajina kotoinen suoi ltayökkönen (Acronicta menyanthidis). Kaatuneita ja pystyyn kuolleita mäntyjä oli runsaasti, sillä kilpailu tulipalon tyhjentämällä alueella jatkuu yhä ankarana. Viherlisko on nimensä ansainnut, ainakin tämä naaras. Aluksi kuului useampia tavuja jaksossa kunnes laulu tasaantui kaksitahtiseksi. Solakat pikittäisjuovaiset olivat koiraita, isot ja pulleat, upean hohtavanvihreät naaraita. Leppälintukin oli elementissään ja tiellä oli suden kunioitettavan kokoiset jätökset. Ukkokauniainen on komea kovakuoriainen, jonka tehometsätalous on hävittänyt Suomesta. Satakielten kuoroon liittyivät muun muassa luhtakerttuset ja viitasirkkaJinnut. Heti ensimmäinen ulkoaamupaJa osoitti, ettemme ole Suomessa. Metsä voisi olla suomalaista mäntykangasta, ellei sitä koristaisi keltakukkainen hernepensas. tiöstä peittävät yhtenäiset mäntymetsät, joissa kasvaa harvakseltaan myös koivuja. Säästiön johtaja Aleksi heitti 20ki loisen laitteen bensoineen reppuun ja niin sitä mentiin. Korvasienien aika oli aivan lopuillaan, mutta kielojen joukossa oli viljalti punikkija kivitatteja! Notkelmissa saattoi olla hyvinkin reheviä soita. Nukuimme teltoissa pikku tammien alla ja kävimme ruokailemassa päärakennuksen pihalla, missä oli ulkoliesi. Kordonissa ei ole sähköä, joten Suomesta kannettu aggregaatti oli arvossaan. Pitäisiköhän toimittaa Suomesta sulho tai morsio paikalle. Monenlaisia välimuotoasuja näkyi myös, kaiketi keskenkasvuisia. Valolle lensi muun muassa haapakiitäjiä sekä silmäkiitäjämme 39. Upeimmat äänielämykset koimme (hyttystiiviin teltan suojista!), kun ilta hämärtyi yöksi. Oli helppo kuvitella olevansa menneiden vuosikymmenten Suomessa. Tammiston lajista osoittautui mielenkiintoiseksi. Sammakoiden vaiettua jatkui taas suomalaisugrilainen idylli. Lähiniityn ruisrääkät ääntelivät yksitoikkoisen tahdikkaasti, ja joka suunnasta kuului kehrääjien hyrinää. Tasavallan tiettävästi ainoa lakkakasvusto kasvoi järven takana, mutta marjoja tuottamatta. Uputtaja oli idänkäki ( Cuculus saturatus). Puiden nuoruuden ja tasaikäisyyden syynä oli vuoden 1921 tuhoisa kulo, jossa neljännes Marin metsistä paloi. Ruokapöydän viereen oli varastoitu muutamia kelopöllejä, joiden pinnalla juoksenteli vi lkkaasti töksähdellen kolmen sentin mittainen, pitkänomainen, tumma, filigraanitäplin kirjailtu kuoriainen. Koiraat ja nuoret yksilöt muistuttavat enemmän suomalaista sisiliskoa. Tutkimuksen tärkein pyyntiväline oli valorysä, johon tarvitaan sähkövirtaa. vämme useita sisiliskolajeja, kunnes selvisi, että viherlisko (Lacerta viridis) piti meitä pilkkanaan. Vaikka männikön yleisilme oli jäkäläisen karu, se tarjosi yllätyksen toisensa jälkeen. Ruislinnun laulu korvissani... Runsaampi ja paljon harmillisempi paikalla viihtyjä on kuitenkin puutiainen, ilmeisesti itäisen Ixodes persulcatus -lajin edustaja, jonka levittämä virus aiheuttaa vaarallista aivokalvontu lehdusta, venäläistä kevätkuumetta. Meitä kiinnostivat toisaalta jokivarren tulvametsät, toisaalta männikön ympäröimä järvenrantasuo, joka vaiveroineen ja keloineen olisi voinut olla vaikkapa Ilomantsin Patvinsuota. Illoin aamuin näitä ääniä täydensi vaimea kaksitavuinen up-up, ontto kuin kaukaisesta kumistimesta lähtevä. Sen lentäessä kuului käkimäinen säkätys ja laulaessa kuivuneen tammen latvassa asento oli kuin kukkuvan käen. Sitä kesti kullakin kerralla vain aikansa onneksi, sillä ne ovat totisesti nimensä ansainneet
. Biologina hän oli hyvin perillä ongelman vaAgafja-rouva sonnustautui heti aitoon niittymarilaiseen kansallispukuun, kun kuuli ellä taloon oli tullut vieraita Suomesta. Lajia on meille odoteltu, koska se on SUOME LUO TO 10/97. Nyt melkein koko Venäjällä ollaan uuden tilanteen edessä. Tässäkin puistossa oli kansaa jokseenkin joka paikassa, ja kansaa vartenhan kansallispuistot on perustettu. kesäkuuta ja siihen osallistuvat marien ohella muutkin kansallisuudet omine juhlaasuineen. Sitä emme kuulleet kuin Jaltshikin kuusikossa ja lähteen upeassa rinteessä. ... Kansantansseja kaduilla Siirtymistämme luonnonsäästiöstä kansallispuistoon juhlisti upea Kukkajuhla. Mestari Pjotor A. mzssaan, kiuas kivetkin ovat tiilenkappaleita itäinen sisarlaj i, sokkokiitäjä (Smerinthus caecus). Tulosvastuullisuulla Joshkar Olan yliopistossa. Selitykseksi on sanottava, että kansallispuistot ovat olleet entisen Neuvostoliiton aikana ja alueella lähes tuntematon käsite; useimmat luonnonsuojelualueet oli vat edellä kuvatun kaltaisia säästiöitä, joihin tavallisilla ihmisillä ei ollut mitään asiaa. Liikkumisen kanavoinnista ja opastuksesta riitti loputtomasti puhuttavaa vielä jäähyväisillallisellakin, samoin majoituksen, kuljetusten ja jätehuollon järjestämisestä. Erään järven paikoin kostealta hiekkapenkereeltä pienet ja vikkelät Thyris fenestrella -perhoset kävivät imemässä vettä. Tätä jokakesäistä marilaista juhlaa vietettiin Joshkar-Olassa 12. V. Suomesta tuotu generaattori Ja autosta letku/La va/utettu bensa antoivat sähköä valorysille, joilla kerättiin yöperhosia. Jo portilla törmäsimme mahtavaan diskojytään, ja muiltakin rannoilta raikui äänekäs musiikki. Autoja liikkui rannoilla pitkin ja poikin, ja aivan estoitta pystytettyjen telttojen tuntumassa loimotti vat yöllä suuret tulet. Mutta millaisin keinoin voidaan suojella niiden luontoa. Kiinnostus luonnonsuojeluun ei rajoitu marinkieliseen väestöön; molemmat edellämainitut nuoren pol ven biologiluonnonsuojelijat kuuluvat tasavallan venäjänkieliseen väestöön. Marij Tshodran vaihteleva luonto Pikkusieppo tuntui Marissakin vaativalta lajilta, vai olivatkohan useimmat koiraat jo lopettaneet laulunsa. Kiviä ei ole . Buklajevia että etenkin oppaanaamme toimi vaa Marina Akhmerovaa, puiston tieteellistä johtajaa. Meidät majoitettiin yliopiston mökkikylään Ison Jaltshik -järven lähelle. Kysymys kiinnosti suuresti sekä puiston johtaja A. 40 Kansallispuisto ja desibelit Marij Tshodra oli melkoinen vastakohta Bolshaja Kokshagalle. . Vaikuttava pääjuhla lauluineen ja tansseineen esitettiin keskustorilla teatterin portailla, tapahtuman parasta antia oli vat sittenkin kaduilla kulkevien vuorija niittymarilaisten ryhmien kauniit kansallispuvut sekä spontaanit tanssit ja laulut, milloin vain katsojia ja kuulijoita riitti. Pariskunta kuuluu luonnonsäästiön viimeisiin asukkaisiin. kavuudesta. Tuntuu selvältä, että juuri suomalaiset voisivat laajentaa tähänastista kulttuuriyhteistyötään kaukaisten kielisukulaistensa kanssa myös luonnonsuojelun suuntaan ja auttaa marilaisia vaalimaan kulttuurinsa ohella myös luontoaan. Vaikka kansallispuistojen hoito Venäjällä pyrkii noudattelemaan kansainvälisesti sovittuja periaatteita, tiedon kulku kangertelee, rahasta on puutetta ja matka muun muassa Marin tasavaltaan on pitkä. Suosittu laulaja esitti puistossa marinkielisiä iskelmiä. Olisikohan joku suomalainen petolinnunrengastaja poiminut oluttölkin huiman korkealla olleesta poikki puusta. Kotov hankkii tuloja myymällä pajutöitä. Salakalastajilta takavarikoitu kalaverkko on punottu jostakin /uonnonkuidusta, ja sen kohoina olivat tuohikääryleet. Mutta luontokin piti pintansa ainakin ajoittain, sillä myös mölysammakot intoutui vat panemaan parastaan. Nuoret sankarit ki I voi ttel ivat sileään salkoon kiipeämisessä
tavattu Karjalan kannaksella. Siksi se on antoisa kohde luonnontutkijoille ja -harrastajille sekä retkeilijöille yleensä. Ilmeisesti niiden juuret eivät saa maasta yhtä vankkaa otetta kuin Suomessa. Hän oli joukkoineen pysähtynyt tänne joskus 1600-luvulla, ja tammi todella näyttää sen mukaiselta. Suurimmat erot johtunevat maaperän erilaisuudesta. Jäätikön sulamisvedet ja kesäiset jäätikkötuulet levittivät Mariin laajalti hedelmällistä lössiä. Valorysiin tuli 143 suurperhoslajia, joista kuutta ei ole tavattu Suomessa, näistä peräti puolet nirkkoja (entisiä hammaskehrääjiä). Geologinen erikoispiiITe oli sekin, että koko matkallamme ei näkynyt kiven kiveä eikä kalliota; saunojen kiuaskivetkin olivat poltettua punatiiltä! Jopa Vuori-Marin nimi johtaa harhaan, sillä se johtuu vain Volgan etelärannan korkeammasta rantatöyräästä. Valorysien kertomaa Luonto näytti neitseelliseltä, mutta kuinka ollakaan, rysiin tulleista yhdeksästä kätköyökkösestä (Athetis pallustris) kolme oli mustahkoa eli melanistista muotoa, jollaisia ei ole koskaan tavattu Suomesta. Pikkuperhoset mukaan lukien havaitsimme matkalla noin 240 perhoslajia. Klenovaja Goran kuuluisan mineraalilähteen vesi pulppusi kauniin sinisenä. D Kauri Mikkola on hyönteistieteilijä Helsingin yliopistosta, Teuvo Suominen on vapaa kirjoittaja ja valokuvaaja Kirkkonummelta. Klenovaja Goran ohella upeimpia paikkoja oli kukkula, jolla kasvaa kenraali Pugatsoville omistettu tammi . Lähimmän vastineen kunnon ki velle löysimme kansallispuiston alueelta Tiet-joen varressa olevasta kaivannosta, jonka pehmeässä kalkkikivessä oli runsaasti fossiileja. Matvejevin kanssa ottamassa tuimat löylyt ja nauttia asianomaiset mausteet päälle. Selvisi, että Kaakkois-Marissa on selluloosatehdas ja Tshuvassian puolella on kemian teollisuutta. Jaltshik-järven rantaluiskan metsät olivat upeita, tammea, haapaa, jalavaa ja pohjakasvillisuudessa muun muassa peikonlehteä (Asarum). Niityn reunalla pidettyihin valorysiin tuli useita haapakiitäjiä SUOMEN LUONTO 10/97 ja pari noitanirkkoa (Stauropus fag i). Oli mukava käydä välillä paikallisen biologian kurssin pitäjän, professori V. Ne näyttivät vaaleammilta kuin meikäläiset, mutta koska kyseessä on Punaisen kirjan laji, perhoset saivat lennellä rauhassa. Erilaista vai samanlaista Marin matkasta sukeutui jännittävä luontokokemus. Se on hienompaa kuin hienoin hiekka. Marissa ei juurikaan ole maaperän rikkauksia. Ortokeratiitteja ja pieniä ammoniitteja löytyi helposti . Metsien vehmaus hämmästyttää, samoin se, että suuret männyt ovat aivan yleisesti käyriä ja vinoja. Se tunnetaan muun muassa Öölannista, Keski-Euroopasta ja Siperiasta, mutta sitä ei liene ennen tavattu Euroopan puoleisella Venäjällä. A. Kylien ja luonnon tasapainoinen suhde takaa luonnon loistokkuuden. Sen terveellisyydestään tunnettu vesi maistui vahvasti rikiltä. Meikäläisittäin kiintoisia itäisiä lajeja oli kahdeksan. Tehometsätalous puuttuu lähes tyystin . Paras löytö tehtiin jo Bolshaja Kokshagan niityllä: Loxostege manualis -koisa. Vieressä oli ihastuttava tervakkoketo, jolla pikkuapollot liihottelivat. Kyselimme myöhemmin ihmeissämme marilaisilta biologeilta, onko lähettyvillä jotakin saastuttavaa teollisuutta. 4 1. Lisäksi seitsemää lajia tavataan meillä vain suurina harvinaisuuksina. Kun Suomi oli parikolmekilometrisen mannerjäätikön puristuksessa, nykyinen Marin tasavalta oli toista sataa kilometriä jäätikön reunan eteläpuolella. Bolshaja Koksagan luonnonsäästiön sisällä on kolme vanhaa kylää, joiden enimmäkseen jo ikääntyneet asukkaat elävät kauniissa hirsitaloiss.aan lähes täydellisessä omavaraistaloudessa. Saunasta otettu sähkö riitti, mitä aina ei voinut sanoa aggregaatista, ja valorysiin kertyi isot aineistot
Neuvostoaikana Virossa oli vettä pulputtavia patsaita, muun muassa hedelmällisyyttä symboloiva roomatar, jonka runsaasta tusinasta rinnasta suihkuaa vettä. Erityisen hauska on Sadan lähteen kuja, jonka varrella on satakunta ihmisen ja eläinten päätä kuvaavaa, vettä sylkevää, osin kasvillisuuden verhoamaa veistosta. Jossakin vaiheessa suuri osa metsänomistajista myy pois tiluksensa hankkiakseen esimerkiksi asunnon. Muinoin puutarhassa oli suuria armeijan harjoitusalueita ja muuten suljettuja alueita. Luonnon kannalta ne olivat suojelualueita, joissa säilyi eläimiä ja kasveja, jotka muualta vähenivät tai jopa katosivat. Viime SUOMEN LUONTO 10/97. Jorma wurila mannesta onkin kaupunkilaisia. MAAILMALTA Vehreitä henkäyksiä 6 Villa d 'Este Tivoli Tivoli, joka on noin 40 kilometrin paassa Roomasta itään, ei ole huvipuisto vaan runsaan puolensadantuhannen asukkaan kaupunki. Syynä on se, että suihkulähteiden vedessä on liikaa bakteereita. Moskovaan annettiin lukuja, joissa metsien hakkuumahdollisuudet aliarvioitiin. Kun kymmenen vuotta sitten kävin ensimmäisen kerran puutarhassa, pääsi erään suuren suihkulähteen sisään, vesiseinämän taakse, kävelemään. Mahtavien näköalojensa, vehmautensa, raikkaina puhaltavien tuuliensa ja kirkkaiden vesiensä vuoksi se oli jo Rooman valtakunnan aikana rikkaiden suosiossa. Samaan aikaan kuitenkin metsien yksityistäminen ja maan teollistaminen aiheuttavat vahvoja taloudellisia pai42 mus. Yksityistämisvauhti on hidas, sillä vasta vähän yli 100 000 hehtaaria metsää on siirretty yksityisille. Enää se ei käy päinsä. Hakkuut alittivat koko ajan metsien kasvun. Virossa on noin kaksi miljoonaa hehtaaria metsää, josta yksityistetään ilmeisesti noin puolet. Toimivia maatiloja on vain noin 5000. Virossa on jo nyt useita yhtiöitä, jotka ostavat tarjolla olevat metsätilat joko paikallisella tai ulkomaisella pääomalla. Alunperin Villa d'Este oli benediktiiniläisluostari, mutta 1550 kaupungin kuvernööri Hippolitus d'Este määräsi, että luostari muutetaan huvilaksi ja jyrkkään rinteeseen rakennetaan puutarha. Veden solinasta ja välkkeestä voi nauttia edelleenkin, mutta kaukana ovat ne ajat, jolloin raikkaat, maan sisästä kumpuavat vedet virtasivat rinteillä. Perinteisten suihkulähteiden lisäksi on neita, jotka saattavat näkyä luonnossa. Joidenkin suihkulähteiden edessä on myös puomi, joka pakottaa tarkkailemaan niitä kauempaa. Sinne rakennettiin ylellisiä huviloita, temppeleitä ja kylpylöitä. Italialaistyylisen puutarhan satoine suihkulähteineen suunnitteli napolilainen arkkitehti Pirro Ligorio. Ohjelmissa on mukana metsien monimuotoisuuden säilyttäminen. Nyt itsenäisellä Virolla on runsaat metsävarat, jotka mahdollistavat sekä metsäluonnon suojelun että maan talouden kehittämisen. Kuumana päivänä on vilvoittavaa laskeutua puutarhaan, jossa solisevat useat sadat pienemmät ja suuremmat suihku lähteet. Metsänomistajista kaksi koimyös musiikkia soittava urkulähde ja lintujen aama päästelevä lähde, mutta ne eivät valitettavasti enää toimi. Neuvostoaikana Viron metsien luonto selviytyi hyvin. Kaupunki sijaitsee korkealla kukkulalla, ja sitä on kutsuttu myös parvekkeeksi Roomaan. Vetovoimaisimpia nähtävyyksiä ovat kuitenkin kukkulan juurella sijaitseva Hadrianuksen huvila ja kaupungin länsirinteellä kukoistava Villa d'Esten suihkulähdepuutarha. Maan metsäala kaksinkertaistui 50 vuodessa. Vanhankaupungin kujilla tuntee historian henkäyksiä. Yksityisomistuksessa arvioidaan tapahtuvan muutoksia. Nykyisin Tivoli on suosittu matkailukohde. Viron metsien suurimmaksi kestäväksi hakkuumääräksi on arvioitu 7,8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Toki luonnollakin on osansa siinä: satojen vuosien ikäiset komeat sypressit ja jyrkästi viettävältä rinteeltä avautuvat näkymät antavat hienot puitteet puutarhalle. Villa d'Este on vaikuttava puutarha-arkkitehtuurin luoViron metsien kohtalosta päätetään Virossa käsitellään maalle laadittua metsäpoliittista ohjelmaa ja metsätalouden hallintoa muutetaan
43. Muutaman viikon kuluttua nokkeleitta eläneessä laumassa oli odotetusti enemmän punkkeja ja nautojen korvat pursusivat vaikkua. D Siat lisääntyvät Kääpiösika ja chaconpekari saivat seuraa, kun Vietnamin ja Laosin rajaseudulta yhdytettiin indokiinankäsnäsika. Paul Weeks kertoi BBC Wildlifelle (4/1 997) loisnokkelitutkimuksestaan Zimbabwessa. BBC Wildlifen (9/1997) mukaan sikoja ja pekareita on peräti 17 eri lajia. Luku ei ole oikea, sillä otuksen nopeus laskettiin 1950-luvulla väärin. Tämä on yksi syy siihen, että metsämaisema on monipuolinen. Esimerkiksi Afrikassa elävät pensselija pahkasika on kumpikin jaettu kahdeksi eri lajiksi. Tutkijat havaitsivat, että ulkopuoliset urokset yrittivät päästä parittelemaan kiimassa olevan naaraan kanssa. Tätä pidetään erityisen merkillisenä, koska uros ei osallistu jälkeläisten hoitoon millään tavalla. Sen puoliso karkotti kuitenkin yrittäjät kiivaasti . Jos isännässä on haavoja, loisnokkelit syövät kokonaan tai osaksi ulkomaalaisomistuksessa. D Antilooppi, joka ei tee syrjähyppyjä Ennen parisiteen muodostavia eläimi ä pidettiin monogaamisina, uskollisina partnerilleen. Afrikka]ajnen leveähuulisarvikuono on runsain kuonokas, kokonajskanta lähentelee 8000 yksilöä. Sarvikuonot vähenivät salametsästyksen takia viime vuosiin saakka, mutta nyt kannat Afrikassa ja Aasiassa ovat vakiintuneet tai kääntyneet nousuun. Ilmari Kosonen nii stä kärpästen munia ja toukkia ja juovat verta estäen haavoja paranemasta. Nilistä ainakin kahdeksan on uhanalrusia. Vaikut korvasta Afrikan savannien eläinten päällä kiipeilee usein kottaraisen kokoisia loisnokkeleita. Monissa kirjoissa sen huippunopeudeksi ilmoitetaan 114 kilometriä tunnissa. Sitten DNA-tutkimukset osoittivat, että naaraat ja koiraat "kävivät vieraissa" aina kun vain pystyivät. Hän seurasi kahta kaijalaumaa, joista toista pidettiin vapaana nokkeleista, toista ei. Thomsoningasellin gepardin tärkeimmän saaliseläimen vauhdi ksi on mitattu 95,4 kilometriä tunnissa. Weeks epäilee, että na kkelit herkuttelevat myös hilseellä. Kansainvälisellä yhteistyöllä on onnistuttu sulkemaan vanhoja kauppareittejä. Puu on tärkeä tekijä Viron energiahuollossa. Uusien lajien löytymisen lisäksi vanhoja lajeja on paloiteltu. Virossa on noin 50 merkittävää sahayritystä, joista suurimmat ovat Virossa kasvatetaan ja korjataan myös lehtipuita. Tämä osoitti , että nakkelit puhdisti vat punkkien lisäksi myös vaikut naudoilta. Maailman nopein nisäkäs Gepardi on nopein maanisäkäs. Ostajina olivat pääasiassa suomalainen ja ruotsalainen teollisuus. vuonna hakattiin noin neljä miljoonaa kuutiometriä, josta suunnilleen neljännes vietiin maasta. BBC Wildlife (5/1997) kertoo, että Brunelin yliopistossa työskentelevä Craig Sharp mittasi 1965 gepardin kolmen juoksun keskinopeudeksi 200 metrin matkalla 104,4 kilometriä tunnissa. Lajin Kongossa (entinen Zajre) elävä pohjoinen alalaji on kuitenkin erittäjn uhanalainen: MAAILMALTA Juha Vals1e Gepardin nopeus laskettiin 1950-luvulla pieleen, mutta uudenkin mittauksen mukaan se juoksee saalistaessaan yli 100 km tunnissa. Omaa sellutru paperiteollisuutta ei ole. jäljellä lienee 26 eläj ntä. Ja jos joku pääsi lähelle naarasta, tämä ei ollut asiasta kiinnostunut. Sarvikauppa kuihtuu Sarvikuononsarvien kaupan kieltävä sopimus on alkanut tehota, toteaa BBC Wildlife (6/1997). Afrikan suippohuulisarvikuonon 2400 ja intiansarvikuonon 2100 eläimen kanta kasvavaa rutaasti. "Tommj" onkin hyvä ehdokas maailman toiseksi nopeimmaksi nisäkkääksi. Yhdysvallat uhkasi Taiwarua 1994 kauppasaarrolla: Tajwan kielsi tämän jälkeen sarvikaupan, tiukensi rangaistuksia ja perusti orgarusaation valvomaan kauppakieltoa. Hän ei julkaissut tuloksia, koska luuli aikaisempaa mittausta oikeaksi. Hakatusta puusta lähes puolet käytetään polttopuuksi. BBC Wildlife -lehdessä (8/ 1997) kerrotaan, että Peter Brothertonin tutkij aryhmä on löytänyt poikkeuksen: Itä-Afrikassa ja Namibiassa elävä kirkindikdikantilooppi on uskollinen puolisolleen. Niiden on arveltu napsivan nisäkkäistä punkkeja ja muita syöpäläisiä. Sen sijaan jaavansarvikuonoja on jäljellä enää 75 yksilöä ja sumatransarvikuonon 300 eläimen kanta pienenee nopeasti. Sähkön hinnan noustessa ja palavan kiven polttamisen ympäristöhaittojen kärjistyessä puu näyttää ainoalta järkevältä mahdollisuudelta Viron kasvavien energiaongelmien ratkaisemisessa
Siksi puutiaisen poistamisessa ei pidä viivytellä esimerkiksi käyttämällä rasvaa tai muita valmisteita puutiaisen irrottamiseksi, jottei tämä ehtisi erittää sylkeä kauempaa kuin on välttämätöntä. Punkit koiran päässä Kauri Mikkola vastasi (SL 7/97) puutiaisia eli punkkeja koskeviin kysymyksiin. Kokemukseni mukaan kiertämisestä on hyötyä, sillä suoraan vedettäessä pää ja suuosat voivat jäädä ihoon ja ärsyttää kauan, jopa kuukausia. Poistettuja puutiaisia ei saa heittää maastoon, vaan ne pitää sopivasti tappaa." Viimeksi mainitun asian tärkeyttä ei voi kyllin korostaa. Olisi kummallista, jos punkit eivät olisi sopeutuneet kömpimään nisäkkään siihen ruumiinosaan, jossa on parhaat mahdollisuudet säi lyä hengissä ja saada veri annos. Kierrettäessä imukärsän väkäset vääntyvät sivulle eivätkä sen jälkeen juurikaan vastusta punkin irtoamista. puutiainen on ollut viruksen kantaja, sekä toissijaisten bakteeri-infektioiden mahdollisuutta. Pitää siis polttaa, keittää, myrkytSUOME LUO TO 10/97. Koiras on naarasta paljon pienempi, mustahko ja nelijalkainen. Svensk Veterinärtidningissä (46/1994) Jaenson, Tälleklint ja Mejlon kirjoittivat (käännetty ruotsista): "Puutiaisen poistamiseksi on saatava ote puutiaisen suuosista niin läheltä ihoa kuin suinkin ja vedettävä suoraan ulos. MI ELIPITEITÄ KESKUSTELUA !ENNEN JÄLKEEN 1 Lapuan Simpsiönvuoren kivipellot olivat 1950-luvulla luonnontilainen nähtävyys. Mikkola olettaa koiran pystyvän poistamaan punkit muualta ruumiistaan. Myöskään koiran ihossa ei ole irronneiden punkkien jättämiä tulehtuneita kohtia juurikaan muualla kuin pääpuolessa. Ehkä uloshengitetty hiilidioksidi kertoo punkille, mihin suuntaan pyrkiä. Parasta on käyttää hyvin teräväkärkisiä pinsettejä. Naaras munii pari tuhatta munaa ja jokainen ymmärtää, mitä sellaisen määrän joutuminen pihalle merkitsee. Ihoon jääneet suuosat toki lisäävät vintksien siirtymisen vaaraa, mikäli ao. Martti Soikkeli Lisätietoa puu tiaisesta Ystäväni Martti Soikkeli siis uskoo edelleen puutiaisen poistamiseen kiertämällä. Tyttäreni kultaisen noutajan turkissa vastatulleet punkit näkyvät hyvin. Seuraavilla vuosikymmenillä mukulakivet murskattiin tiesoraksi ja paikalle jätettiin työkoneita, rengasromua, tynnyreitä ja parakki. Puutiaisen kiertäminen myötätai vastapäivään ei auta, koska suuosissa ei ole ruuvikierteisyyttä, vaan ne ovat väkäsekkäät ja irtoavat helposti. Joidenkin puutiaisen suuosien murtuminen ja jääminen haavaan aiheuttaa tavallisesti hyvin lievän tulehduksen ja suuosat poistuvat jonkin ajan kuluttua. Ruotsista tuli mielipiteen vahvistusta. Ilihetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. Käsittääkseni alkuperäinen idea oli, että joulukuusen näköinen imukärsä olisi parillinen elin ja että kierrettäessä väkäset joutuisivat sisäänpäin. Naaraan takaosassa näkyvä pieni painautuma on peräaukko ja sukuaukko jää koiraan etuosan alle. Kiertäminen on helpointa, kun saa punkkipinseteillä (apteekista, noin 50 mk) otteen punkista. Puutiaisen pehmeää takaEeva Siljander Puutiaisen parittelu. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Tällä voi olla osak i vaikutusta, mutta havaintojeni mukaan punkit suunnistavat nimenomaan pääpuoleen. Olen kuitenkin katsellut suuosia mikroskoopilla ja huomannut imukärsän parittomaksi. 44 Punkin kulkua ohjaavia ärsykkeitä lienee tutkittu. Useimmiten ne ovat matkalla päähän päin. osaa ei saa puristaa, koska silloin infektoivaa ainesta voi puristua ulos. Siksi purema pitäisi puhdistaa desinfioivalla aineella ... Hän pitää kansansatuna suositusta, jonka mukaan punkkia on hyvä kiertää sen irrottamiseksi. Miksi punkkeja on erityisesti koiran päässä. Toinen kuva on vuodelta 1996. Bakteereja voi siirtyä syljen mukana, jota puutiainen koko ajan erittää. Surettaa koko Simpsiö, kirjoittaa kuvat lähettänyt Eila Leppisalo
Rukiin hintaa arveltiin suurimmaksi syylliseksi viljelyinnon laimenemiseen. Suomessa lannoitteitten kadmiumille on säädetty yläraja. Mitä siitä sitten seuraa. Maanviljelijä arveli rukiinviljelyn kiinnostavan, jos kilohinta nousisi 87 pennistä markkaan: sellainen korotus tuntuisi leivän kappalehinnassa vain jonkun pennin verran. Ilmoituksissa lueteltiin ajat pysähtymispaikoista: Hankolan tienhaarassa klo 9, Tuomen kaupan edustalla 9.30 ja niin edelleen. Ja antoi vastauksen: Teurastamolla. On sanottu, että ruisleipä ja tolppatie ovat varminta maailmassa, ja isäntämies on arvellut mehevässä sikarissa olevan vähintäänkin puolet ruista. Tästä olisi vielä hyvä saada lukijoilta tietoja. Markku Tanttu aineet. Se on liitetty suomalaiseen sisuun. 45. Kotona vaappuvajalkainen pikkuolio juoksi hätääntyneenä huoneesta toiseen eikä antanut pahemmin itseään helliä. Isä oli nikkaroinut sinne pienen kopperon, kuin koirankopin, ja aidannut puolen aarin verran juoksuja tonkimisaluetta. Kauri Mikkola Lopuksi tehtiin pallo Kirjoitus Kotitekoista saippuaa (SL 8/97) herätti kysymyksen: Missä sika. Nyt viljelijä tienaa ohrasta mukavammin ja varmemmin. Porsaat tekivät kauppansa. Me lapset kiepuimme aidan ympärillä, syötimme, juotimme ja kyhnytimme possua. Olen ohjetta noudattanut jo ennen tuota tietoa, ja viime aikoina olen huomannut määritteleväni lounasruokaloitten tasoa sen mukaan, tarjotaanko niissä ruisleipää vai ei. Myöhemmin arveltiin, että kaikki leivottava ruis ei tulekaan olemaan tuotua, ehkä puolet kumminkin. Sillä oli erittäin monipuolinen tehtävä vielä yhteiskuntamme sodanjälkeisessä jälleenrakennustyössä. Sillä oli nimikin, Nestori tai Oskari, mikä minäkin vuonna, perheenjäsen kun oli. Keväisin lehdistä luettiin tarkkaan Porsaita myytävänä -palstat. Mutta onko arvattu että suomalainen ruisleipä olisi joskus tuonti viljasta leivottu. Rukiista huomasin puhuttavan lehtien sivuillå lisää pitkin kesää. Siinäkin Eeva Siljander on oikeassa, että parittelun jälkeen koiras poistuu karvojen joukkoon nauttimaan pienen veriaterian. Ja se söi ja söi etujalat kaukalossaan, räiskytti, röhki ja nukkui. Pian se löysi oman kotinsa piha alueen nurkimmaisesta osasta. Muualla EU:n alueella ei sellaisia rajoituksia saatane aikaan. Sen voimalla, petulla jatkettunakin, on kerrottu raivatun valtavasti peltoja, kestetyn ankaria savottoja ja sissijotoksia. Taas voidaan todeta luonnon tarkoituksenmukaisuus. Eli olisi kait ostettava viljaa kuin viljaa mahdollisista pitoisuuksista piittaamatta. Muulloin sika tonki tarmokkaasti aitauksensa maan kivisen ja kantoisen maan mustalle mullalle, kaivoi kuoppia ja koversi juurakot irti maasta sekä tietenkin lannoitti valitsemansa nurkan. Ruis tuodaan muualta." Suomalaiseen ruisleipään on uskottu. Jutusta ilmeni, että markettien paistopisteissä Ranskasta tuoduista, pakastetuista puolivalmisteista kypsytetyt tuotteet sujautetaan suomalaisen leipätehtaan logolla varustettuun pusseihin. Kotimaista rukiinviljelyä olisi vaalittava, muutenhan meistä tulee entistä paremmin EU:hun sopivaa, nöyrää, jymäytettävää ranskanpullakansaa. Kirjoituksissa ihmeteltiin, kuinka kauan joutsenmerkki voi tätä menoa koreilla kotimaisessa leipäpaketissa; kotimaisuuden tunnuksenhan saa jos suurempi osa jauhoista on kotimaista. Porsas alkoi kasvaa silmissä, vinkuminen muuttui pian sian röhkimiseksi . Siellä oli sika, josta saatiin syksyllä paljon muutakin kuin saippuaa. Niinpä kuvittelemme mutustelevamme tuoretta, suomalaista patonkia. Siat saivat väistyä. Sieltä tulivat saippuan raakaSUOMEN LUONTO 10/97 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Vierasta leipää Kesälomalla tulin lukeneeksi lehdestä tyrmistyttävän asiantuntijatoteamuksen: "Meillä ei varsinaisesti ole enää kotimaista ruisleipää. Suomen säädös voidaankin leimata vapaan kaupan esteeksi. Pakettiauto täynnä vinkuvia porsaita lähti liikkeelle Alavudelta tai Alajärveltä tai jostain niiltä main. Minäkin kysyin 12-vuotiaalta tyttäreltäni tilastoa: kymmenkunta puutiaista poistettu koirista, niistä vain kaksi takaruumiista, lisäksi takaruumiissa jälki koiran itse poistamasta puutiaisesta. Luin sellaistakin, että EU:ssa käytetään yleisesti kadmiumpitoisia lannoitteita. Martti lienee kuitenkin oikeassa. Rukiita todettiin olevan 10 000 hehtaarilla eli noin kolmanneksen pienemmällä peltoalalla kuin viime vuonna. Suunnistautuminen isännän pääpuolelle olisi siis puutiaisen omaa sopeuttavaa käyttäytymistä. Mutta sika oli pitkään Suomen kotitalouksien peruspilareita. tää, 1 i tistää ... Vaikka asia ei ylläolevasta varmistu, veikkaan etteivät nurmikossa olevat isännättömät yksilöt parittele, sillä panostus menisi useimmiten hukkaan. Tosimiehillä on ruista ranteessa, ja niinpä voimaviljan tarpeellisuudesta on jankutettu kalpeille pikkupojille. Pieni puutiainen on aina samassa paikassa isomman kaulalla, alapuolella, aivan kuin siinä olisi jokin imurauhanen." Jo vain, hänen kuvansa selvittävät ilmiön hiukan yllättävällä tavalla: se on puutiaisten rakkautta! "Imurauhanen" on itse asiassa sukuaukko. Sitten tulivat terveydenhoitoviranomaiset ja heidän taajamien hygieniaa koskevat säännöksensä. Minulla on käsitys, kait lehdestä lukemastani syntynyt sekin, että eritoten keski-ikäisten miesten pitäisi syödä päivittäin tukeva määrä ruisleipää. Hätkähdytti sekin otsikko, jossa sanottiin että lämmin patonki saattaa olla leivottu Ranskassa. Teollisuus, jonka muistettiin puhuvan mielellään korkeasta suomalaisesta laadusta, ostaa tuontiruista jonkun pennin pienemmällä kilohinnalla kuin suomalaista. Sialle vietiin kodin ruoanjätteet ja kasvimailta kitketyt vesiheinät. Olikohan edellinen punkkien havaitsija (SL 7 /97) laskenut jalat väärin vai onko toukilla sittenkin jotakin tekemistä aikuisen kanssa. Vielä neljä-viisikymmentä vuotta sitten tilanne oli toinen taajamien ja kaupunkienkin puolitoistakerroksisten uudenuutukaisten omakotitalojen kesäisillä pihanperillä. Lopullisia satotietoja ja tarkempia arvioita kotimaisen rukiin riittävyydestä en tätä kirjoittaessani ole vielä nähnyt, ehkäpä ensi kesälomaan mennessä tulevat nekin asiat tietoon. Olen sitä mieltä, että se kuuluu puutiaisen normaaliin elämänkaareen. Eeva Siljander kirjoitti poistaneensa puutiaisia kissoistaan parinkymmenen vuoden ajan: "Minulle tuo kahden yhteen liittyneen punkin tapaaminen on hyvin tavallinen tapaus. Sekin kamalaa, vaikka arvellaankin että ravinnon kadmiumista ei ihmiselle ole mukamas suurtakaan haittaa, mutta kun kumminkin tunnustetaan lannoitteitten kautta maaeliöille olevan. Koiraan on paras investoida sellaiseen naaraaseen, joka jo on päässyt imemään verta eli paritella vasta isäntäeläimessä
Lihaviipaleet olivat reilun kokoisia, ja niissä oli paksu kerros läskiä. Näiden alueiden kuulumisesta Natura 2000 -verkostoon ei yleensä aiheudu pidemmälle meneviä rajoituksia kuin mitä aiemmasta suojeluohjelmasta johtuu. Sikavainaa nostettiin yhteisvoimin pukkien päällä olevalle levylle. Rasvat ja kaikki sellaiset osat, jotka eivät muuhun kelvanneet, kerättiin saunanpataan saippuanvalmistukseen. Äiti jurputti, kun ei tuo isä saa edes sialta henkeä. Ja kaikesta epäselvästä olisi kannattanut kysyä alueellisesta ympäristökeskuksesta tai ympäristöministeriöstä. Tuota pikaa sika oli osina. Alueen poistaminen Naturasta ei sitä ratkaisisi. Kalavesien vuokrista yms. Tämänkin kaiken olisi kuulemismateriaalista nähnyt. Päin vastoin: Naturalla ja EU:n rahoilla ongelmia voitaisiin ratkaista kaikkia tyydyttävällä tavalla. Haluaako Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto olla osa tätä ongelmaa vai sen ratkaisua. Riitta Mäkelä Natura 2000 Vastauksena viime Suomen Luonnossa julkaistuun Teemu Tastin puheenvuoroon Voi Natura minkä teit! toteamme seuraavaa: Natura 2000 -ohjelman tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen Euroopan Unionin alueella. Lopulta sian virtsarakosta tehtiin meille pallo puhaltamalla se täyteen ilmaa. Kesän ja syksyn mittaan kaikki toistui. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Kouvola Natura on ratkaisu eikä ongelma Naturan kuulemiseen tyytymättömälle Etelä-Suomen Merikalastajien Liiton toiminnanjohtaja Teemu Tastillekin (SL 9/97) tiedoksi, että siitä päätettiin luonnonsuojelulain 64 §:n myötä viime Leväperäistä Miksi seisoo rannalla vihainen mies vaikka väikkyy päivän kilo Mikä hukutti hauskan häivän mihin katosi mielen ilo Kuka pilasi lomapäivän Syy löytyy ihmisen toimista sen materiavoimista jotka ottavat luonnosta luottoa lisätöikseen katetta, tuottoa Näin tekee taatto Maksatko laskun sukupolvien saatto Jos elät teetkö sen mielin kevein Jo luonto varoittaa levälautoin levein Pertti Luukkonen vuonna. Kuulaana ja aurinkoisena lokakuisena aamuna saapui tuttu mies, jolla me lapset tiesimme olevan pistoolin. Syksyllä sika oli jo mahtavan kokoinen. Ihmisten pelottelu huhuja ja harhaluuloja levittelemällä ei ole toiminnanjohtajalle sopivaa toimintaa. Natura-ohjelman laajuuden ja monipuolisuuden huomioon ottaen Kaakkois-Suomen ympäristökeskus järjesti eri puolilla lääniä kuusi alueellista tilaisuutta, JOtssa keskuksen asiantuntijat esittelivät Naturaehdotusta, siihen liittyviä luonnontieteellisiä samoin kuin lainsäädännöllisiä kysymyksiä sekä vastasivat tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin. Kaipa olimme jossain asiassa avuksikin. Kovin rupisia perunat olivat aluksi. Sama toistettiin jokaisessa tilaisuudessa kahdesti, klo 14 ja klo 17 alkaen. Muita ruhon osia kasattiin kerroksittain suolan kanssa lihatiinuun. kinkku suolattiin joulua varten. Uuden kevään uusi porsas sai oman koppinsa ja aitauk46 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA sensa perunamaan vierestä. Sikasuopa oli harmaata ja hajusteet eloperäisiä. Sen aika oli koittanut. Seuraavana keväänä siitä tehtiin perunapalsta tai juurikasvimaa. Veret juoksutettiin kaulasta. Laukaus ja alkoi monen ihmisen valtava häärinä ja hyörinä. Valitettavaa Natura-kohussa on ollut se, että ympäristöhallinnon ulkopuoliset tahot ovat prosessin kuluessa levittäneet virheellistä tietoa Natura-kohteisiin tai niiden toteuttamiseen liittyvistä seikoista. järjestelyistä päätetään Suomessa vastakin, olipa alue Naturassa tai ei. Sellaiset alueet, joiden suojelu on tarkoitus toteuttaa luonnonsuojelulain mukaisesti, kuuluvat valtaosin valtioneuvoston jo aiemmin hyväksymiin suojeluohjelmiin. Sisäelimet ja lihaa kannettiin keittiön suureen kattilaan yhdessä perunoiden ja porkkanoiden kanssa. Pian oli valmis ruokaisa tappaiskeitto, jota naapuritkin puolitoistakerroksisista omakotitaloistaan kutsuttiin maistelemaan. Kaikkia Natura-alueita ei ole tarkoitus perustaa luonnonsuojelualueiksi varsinkaan, jos muilla keinoin (esimerkiksi vesilain tai maa-aineslain säädösten nojalla) voidaan turvata niiden luontotyyppien ja/tai niiden lajien kantojen, joille alue on osoitettu, suotuisan suojelutason säilyttäminen. Jokainen kuulas ja aurinkoinen lokakuun kirpeä aamu saa vieläkin nenässäni tuntumaan kuumalla vedellä kaltatun sianruhon lemahduksen. Suolet pestiin ja vereen lisättiin suolaa ja ruisjauhoja. Kaakkois-Suomen Naturaehdotukseen on luonnontieteellisin perustein valittu keskeisimmät ja edustavimmat kohteet alueen merkittävimmistä luonnon suuralueista: Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, Valkmusan kansallispuisto, Repoveden alue, Kymijoen alaosa, arvokkaat harjualueet Salpausselkävyöhykkeellä, Kuolimon, Saimaan ja Pyhäjärven vesistöt, samoin kuin luonnonarvoiltaan merkittävät metsäalueet, lintuvedet sekä suo-, harjuja kalliokohteet. Sinileväkesän luulisi osoittaneen, että kalastuksenkaan ongelma ei ole ympäristönsuojelu vaan sen puute. Vanhat ympäristöluvat esimerkiksi kalanviljelylaitoksille pysyvät voimassa, Natura ei niitä kumoa. Tapani Veistola Virolahdelle tuloja tuova linturetkeilijä, Helsinki SUOMEN LUONTO 10/97. Oikea valitusosoite on lähin kansanedustaja, ministeri tai edustaja luonnonsuojelulakityöryhmässä. Niistä vuoltuja siivuja oli hyvä käristää pannussa pitkin talvea. Natura ei kalastukseen juuri vaikuta. Keväällä perunamaa oli taas vähän laajempi. Tilakohtaisia erityiskysymyksiä käytiin läpi myös karttojen äärellä. Vilkkilänturan ja koko Suomenlahden suurin uhka on rehevöityminen. Virkamiehet vain toteuttavat päätöksiä pykälien ja budjetoidun rahan rajoissa. Makkara-ainekset olivat valmiina. Sitten puutarhamansikat ja omenapuu saivat tilansa ja viihtyivät erinomaisesti. Me lapset seisoimme kaiken aikaa ringissä ympärillä. Koska aineisto on laaja ja aikataulu on ollut kiireellinen, on selvää, että Natura-aineistossa on tiettyjä epätarkkuuksia ja virheitäkin, mutta havaitut virheet ja epäkohdat korjataan kuulemisvaiheen ja asian jatkokäsittelyn yhteydessä. Ohjelma perustuu kahteen keskeiseen direktiiviin: Lintudirektiiviin, joka koskee luonnonvaraisten lintujen suojelua, sekä Luontodirektiiviin, joka koskee eliölajien ja luontotyyppien suojelua. Natura 2000 -ehdotus koostuu luonteeltaan ja suojelutavoitteiltaan varsin erityyppisistä alueista ja siten myös niiden suojelun toteuttamistavat ovat erilaisia. Saippuakeitoksen poriseminen oli sika-projektin viimeisiä töitä. Virolahtelaisten kannattaisi mennä tutustumaan vaikkapa Liminganlahden LIFE-projektiin. Sian perusteellisesti kääntämä ja lannoittama maapala sai päälleen kasvimaiden perkausjätteitä ja tuhkaa saunanpesästä. Alatoopitarvikkeet, joihin kuului myös pää, kasattiin erikseen. Naturan Suomessa saamasta suuresta kohusta johtuva kielteinen ilmapiiri koko hanketta vastaan heijastui myös näissä yleisötilaisuuksissa esitetyissä lukuisissa kritiikkipuheenvuoroissa. Saunasta kiidätettiin kiehuvaa vettä kaittausta varten
PUHEENVUORO Helsingin käräjäoikeudessa päättyi kesäkuussa oikeudenkäynti noin 40 nuorta eläinsuojeluja ympäristöaktivistia vastaan. Kaksi muuta ovat mielipiteitä, eikä jälkimmäinen edes kohdistu Stockmanniin vaan turkisten käyttäjiin yleensä. Kumpi ratkaisi, kirjoituksen rikollisuus vai halu pelastaa valtuutensa ylittänyt syyttäjä syytteeltä. Tällaiset tapaukset huolestuttavat useimpia eläinja luonnonsuojelijoita siinä kuin poliisiakin. Turkisliike on osa turkisteollisuutta samoin kuin maitokauppa on osa elintarviketeollisuutta. "Mitä myöhemmin aloitetaan sitä suuremmaksi nousee listittävien rikollisten luku", lehdessä arvioitiin. Tuhopolttoja Suhosen ryhmä ei selvittänyt, mutta hamusi aineiston kourallisesta pikkujuttuja, joista kihlakunnansyyttäjä Eija Velitski kasasi yhdeksi vyyhdeksi 22 syytettä, joista monilla ei ollut mitään tekemistä toistensa kanssa. Ensimmäinen iskulause on kiistaton fakta. Eiväthän vallanpitäjät aktivisteja halua, he haluavat kyllä-herra-ministeri -väkeä. Ministeriö antoikin syytemääräyksen takautuvasti. Ministeriön päätöstä ei edes kysytty. Esimerkiksi eduskunnassa toukokuussa 1996 järjestetty muutaman minuutin metsämielenosoitus rankattiin koko listan raskaimmaksi rikokseksi. Syyttäjä syytti kirjoittajaa julkisesta rikokseen yllyttämisestä. Joukossa oli muutama arvokkaan näyteikkunan rikkominen, mikä tietenkin on rikos. Olihan uhkakuvissa hieman tottakin. Lähetin Koillisanomien artikkelit oikeusministeriölle ja tiedustelin yllytetäänkö lehdessä rikokseen. Oikeusvaltiossa tuomioistuimella ei ole tällaista roolia. Se oli masentava näytelmä. Niinpä Helsingin poliisilaitoksen talousrikostutkijoista koottiin seitsemän miehen erikoisryhmä terrorismin vastaiseen iskuun, johtajanaan rikoskomisario Seppo Suhonen. Tökeröimpien syytteiden hylkääminen ei muuta sitä, että käräjätuomari Raili Heinonen ajoi itsensä kestämättömään asemaan. On kyseenalaista, sopiiko SUOMEN LUONTO 10/97 Tuomarit oudossa pelissä tempaukseen yleensä mikään rikoslain pykälä, ja joka tapauksessa oikeusoppineiden mukaan harkintakykyinen syyttäjä olisi jättänyt asian sikseen, teon vähäisyyden vuoksi. Helsingin hovioikeus kumosikin joulukuussa takavarikon sananvapautta loukkaavana, mutta tuomari Heinonen ei suostunut sitä purkamaan. Suoraan sananvapauden ytimeen iskevä painotuotteiden laiton takavarikko oli yksinäänkin yhteiskunnallisesti raskaampi teko kuin yksikään syytteeseen pantu. Prosessi alkoi, kun suojelupoliisissa huomattiin viime vuonna, että yhteiskuntamme suurimpia uhkia ovat radikaalit eläinsuojeluryhmät. Hän menetti sen myös jatkaessaan syyttäjän ilman valtuuksia nostaman yllytysjutun käsittelyä. Siitä annetut 60 päivän vankeustuomiot ovat käsittämätön päätös. Voi vaikkapa faksata rullallisen vessapaperia jollekin "vastenmieliselle firmalle" ja näin tukkia sen telefax. Vessapaperin faksausvinkistä huolestunut ministeriö ei nähnyt murhauhkauksissa syytteen sijaa. Jopa lentolehtisten viemisestä Nuorten Luontotalolle sai syytteen. Olisi ollutkin kansainvälinen skandaali, ellei niitä olisi hylätty. Eikä tämä ollut edes pahinta! Poliisi oli takavarikoinut nuorten lentolehtiset ja käräjätuomari Raili Heinonen lautamiehineen vahvisti takavarikot toistuvasti, syyttäjän esityksestä. Syntyi vaikutelma, että tuomarit lähtivät mukaan Supon ja ministeri Enestamin peliin, jossa yritettiin pelotella nuoria pois ympäristöjärjestöjen toiminnasta. Oikeus levittää painotuotteita on perustuslain takaaman sananvapauden ehdoton edellytys, ja siksi painotuotteilla on vahva suoja. Kysyin viime keväänä sisäministeri Jan-Erik Enestamilta, aikooko hän käynnistää poliisitutkinnan. Toki niihinkin löytyy rikosnimike ja kohtuurangaistus. Kuusamon poliisi kieltäytyi tutkimasta sitä. Vauhti sokeudessaan syyttäjä unohti, että siitä voi määrätä syytteen nostettavaksi vain oikeusministeriö. Syksyllä Nevala nimitettiin Supon päälliköksi ja hänkin löysi uskon "eläinsuojeluterroriin". Lain mukaan painotuotteiden takavarikosta päättää oikeusministeriö, joka vie jutun asianomaisen tuomioistuimen tutkittavaksi. Mielipiteistä syytteitä Tyrmäävää oli, että rikoksiksi tuomittiin myös kaikki mielenosoitukset. Stockmannin johto tyytyi päätökseen, mutta syyttäjä valitti myös kaikista näistä hovioikeuteen. Yhtä nuorukaista syytettiin siitä, että hän oli antanut ohjeita "harjoittaa Oy Stockmann Ab:n vastaista boikotointia", toista siitä, että hän oli avannut "Internetiin Oy Stockmann Ab:n vastaisen kotisivun". Oivallus syntyi samoihin aikoihin kun poliisijohtaja Seppo Nevala ehdotti koko Supon lakkauttamista tarpeettomana. Pari kertaa vuodessa noin 1000 kappaleena leviävässä anarkistilehdessä julkaistiin joulukuussa 1995 artikkeli sabotaasi-käsitteen historiasta ja esimerkkejä maailmalla harrastetuista sabotaaseista. Tuomarilta meni uskottavuus Toki Kapinatyöläisen yllytyssyyte hylättiin, samoin syytteet Stockmannin herjauksesta, boikotointiin yllyttämisestä ja lentolehtisten kantamisesta. Vertaan Kapinatyöläisen kirjoitusta luonnonsuojelun vastustajien uhoon. Ei ole. Vankeusrangaistuksia jaettiin myös mielenosoituksista kauppatorilla turkiskojun edessä ja Stockmannin tavaratalon turkisosastolla. Turkisliikkeiden näyteikkunoiden rikkomisten ja muun ilkivallan lisäksi radikaaliryhmien tiliin on laskettu myös muutamia tuhopolttoja. Kaikkia langetettuja tuomioita on arvioitava tältä pohjalta: etenkin sitä, että kaikissa langettavissa tapauksissa rikosnimike valitti in raskaimman kautta. Vasta kun korkein oikeus oli evännyt poliisilta valitusluvan, laiton takavarikko purettiin. Painotuotteita ei voi takavarikoida kuten ylimääräisiä tuliaisviinoja. Käräjätuomari Heinonen lautamiehineen menetti tämän uskottavuuden täysin vahvistaessaan laittoman takavarikon. Poliisiasioissa kovin naiiviksi osoittautunut sisäministeri Jan-Erik Enestam (r) oli helppo pelotella uskomaan terrorin vaaraan. Veikkaan jälkimmäistä. Valokuvaaja Kalervo Ojutkangas teki murhauhkauksista rikosilmoituksen. Valittaminen on herättänyt kummastusta, sillä alunperinkin syytteet loukkasivat perusoikeuksia, sananvapautta. Niistä saa kukin ajatella mitä haluaa, mutta yritys kriminalisoida turkisten vastustaminen ei kuulu demokratiaan. Supon etsiville uhkakuvat ovat työpaikan säilymisen ehto. Kuusamon valtalehdessä Koillisanomissa kehotettiin syksyllä 1996 kahdesti ratkaisemaan metsäkiistat murhaamalla luonnonsuojelijat. Suojelijoita saa uhkailla Paljon puhuva oli myös Kapinatyöläinen-lehden tapaus. 47. On perusteltua vaatia, että tutkinnanjohtajan, syyttäjän ja käräjätuomarin toimet saatetaan puolueettomaan tutkintaan. Turkisten vastustajien lentolehtisten iskulauseiden "Stockmann on osa turkisteollisuutta", "Stockmann tukee raatokauppaa" ja "Turkis on itsekkään ihmisen verinen valinta" syyttäjä väitti herjaavan Stockmannia. Sen sijaan hän antoi syyttäjälle lykkäystä syytemääräyksen hankkimiseksi. Näin Enestam ja oikeusministeriö ratkaisivat iäisyyskysymyksen, onko laki kaikille sama. Vastaavia syytteitä löytyy luvuttomasti entisen Neuvostoliiton arkistoista, mutta kuinka sellaisia voidaan esittää Helsingissä vuonna 1997. Mikko Niskasaari Mikko Niskasaari on oikeusja ympäristötoimittaja. Puolustus huomautti laista jutun ensimmäisessä istunnossa, jolloin tuomarin olisi pitänyt lopettaa asian käsittely siihen. Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan tuomarin on oltava paitsi muodollisesti , myös uskottavasti puolueeton. Useimmat vahingonteot olivat vähäisiä, lähinnä iskulauseiden maalaamista liikejulisteisiin. Muistettakoon myös, etteivät kaikki poliisit liioittele yhtä suruttomasti kuin Supo. Enestam ei nähnyt luonnonsuojelijoihin kohdistuvissa murhauhkauksissa mitään tutkittavaa
Juhani A rtto SUOMEN LUONTO 10/97. Mikään ei viittaa tiedemiesten peräämään läpimurtoon Kiotossa. Omat elintasokotimme vaikuttavat pinegalaisen rinnalla valjuilta ja askeettisilta. Mitä lie yhteistä noissa ajoissa ja meidän päivillämme, kun erilaiset retkikunnat ovat jälleen suunnanneet Raja-Kaij alaan ja kauemmaksikin. Tiukkojen rajoitusten vastustajat esittävät laajasti omia ai·gumenttejaan osoitteissa http://www.marshall. Öljyala ja eräät Ravinteet kiertoon -kirja esittelee kierrättämisen ja kompostoinnin periaatteita ja käy läpi erilaiset kompostorit matokompostoreista lämpökompostoreihin lukuisine variaatioineen. Kirjan esittämien mittapiirustusten ja valokuvien lisäksi retkikuntalaiset kirjoittavat saunomistavoista, jokivarren historiasta, paikallisista vaatteista, kalmistoista. Kansalaisjärjestöillä ei ole olennaista lisättävää alan tiedemiesten arvioihin itse ilmaston muutoksesta. KUUKAUDEN INTERNET-VINKKI Ilmastonmuutosta torjutaan Japanin keisarien hallintokaupunkina yli tuhat vuotta olleessa Kiotossa. Matkakuvaus kaukaiselta joelta Netta Böök (toim.): Bjarmien mailla Pinegajoen kyliä tutkimassa, Pohjoinen 1997, 95 s. Niin yksiselitteisiä ilmastoasiat eivät ole, etteikö valppaan ympäristöaktistin kannata tutustua vastakkaisiin näkemyksiin. iisd. Rautaiskoostetta ylläpitää YK:n ympäristöohjelma UNEP. Neuvotteluja uudesta ilmastosopimuksesta käydään YK:n hallinnoimana. Kiinnostavaksi jä.Ij estöt tekee se, miten ne painostavat eri maiden hallituksia tiukkojen kansainvälisten sopimusten taakse. Kansalaisjä.Ijestöjen aa111 kuuluu haastavasti lukuisissa virtuaaliosoitteissa. Sakari Menuun heleät akvarellit rytmittävät kauniisti taitettua kulttuuriki1jaa. Kuluttajan ongelmana on ollut erilaisten kompostorien valtava kirjo ja tietämättömyydestä aiheutuneet pettymykset. html. Etsittiin kansallista identiteettiä kalevalaisista kylistä. Kuva Linkages -verkkolehdestä. Haja-asutusalueiden "pohjattomat" selkeytyskaivot ja kaupunkien suurpuhdi stamot eivät ole toimineet aina toivotulla tavalla Helsingin Viikinmäen haaveri on vielä tuoreessa muistissa. Linkages-lehti seurasi verkossa 145 maan edustajien linjauksia päivittäin. Pekka Hänninen Kompostorien kirjoa Raimo Flink ja Asta Leppälä; Ravinteet kiertoon käytännön keinot ja tekniikat, Tammi 1997, 153 s., mv-kuvitus, 148 mk. Tekijät ammentavat kokemuksiaan ja pohti vat erilaisten kompostorimallien soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin, hoidettavuutta sekä toimivuutta vaihtuvissa olosuhteissa. Neuvostokaudella luonnonkauniin ja sy1jäisen Pinegajoen kylät katsottiin "perspektiivittömiksi" ja ne ovat saaneet uinua jokseenkin rauhassa ruususen untaan autioituvia kyliä asuttavat enää ikääntyvät baabuskat ja heidän alkoholisoituneet aikamiespoikansa. Yhden ihmisen biojätteistä syntyy kompostissa maanparannusainetta yhtä paljon kuin aikui sen vuodessa tarvitseman leipäviljan kasvatus vaatii . Osoite http://www. Pinegalaiskodit ovat köyhyydestään huolimatta visuaalisesti reheviä ja vieraanvaraisia, pinegalainen interiööri on lämmin pesä. Ylimpänä osoitteesta löytyy kirj an laajuinen tiedosto perustotuuksia, -väittämiä ja -perusteluita ilmastonmuutok48 KIRJOJA Retkikunnan päätai·koitus on ollut kuvata ja dokumentoida jokivarsikylien ränsistyvää kansanrakennusperinnettä ja elämän menoa. Sisältö myötäilee alan tiedemiesten suuren enemmistön kantoja. Samaa se tekee arvattavasti lokakuun lopun viimeisestä valmistelukokouksesta Bonnista ja joulukuussa Kiotosta. Linkages-lehti löytyy osoitteesta klikkaamalla "Other web sites" tai naputtamalla virheettömästi http://www. Internetin World Wide Web on varmasti tehokkain tapa niin Suomen kuin muidenkin maiden kansalaisille seurata neuvottelijoiden tahmeata etenemistä kohti Kiotoa. Sopii pohtia kumpi on loppujen lopuksi rikas. Käymäläjätteet ovat oma lukunsa. ca/linkages/climate/climate. Nykyhetkeä vauraammista neuvostoajoista kielivät televisio, jääkaappi ja ompelukone sekä muistot palkintomatkoilta Odessaan ja silloiseen Leningradiin . + liitteet, värikuvitus, 182 mk. ch/ iucc.html on pistämätön lähtöpiste, koska sen uumenista löytyvät olennaiset asiantuntija-aineistot, kansainväliset sopimukset ja neuvotteluprosessien kuvaukset. Vienan Karjala oli vuosisadan vaihteen taiteilijoiden ja kansatieteilijöiden suuren kiinnostuksen kohde. Aino Niskanen kuvaa pinegalaiskoteja kirjoituksessaan. orgl ja http://nhes.com/. Osa koetusta on puettu opettavaisten tarinoiden muotoon, joissa lievästi stereotyyppiset sankarit seikkailevat kompostoinnin maailmassa miksei tarinan insinöörillä voisi myös olla partaa ja taipumusta kirjoittaa runoja yliopistotutkijan tavoin ! Kun vertailen kompostoreita, löytyy eri valmistajien tuotteille yhteinen piirre; yksikään niistä ei ole erityisen kauni s. Käsillä oleva kirja on kuvaus lähinnä arkkitehtien ja kansatieteilijöiden tutkimusmatkasta muinaisen katjalaisen kulttuurin itärajoille Vienajoen sivuhaaralle Pinegajoelle. Suomessa tiedotusvälineet raportoivat olemattomasti Bonni ssa heinä-elokuussa pidetystä Kioton valmistelukokouksesta, vaikka se oli toiseksi viimeinen ennen Kiotoa. Virtuaalisesti kohti Kiotoa Maailman maat neuvottelevat, miten rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä. Päämääränä on hillitä uhkaavaa ilmaston muutosta. Yli 150 kansalaisjärjestön Oneworld (http://www.oneworld.org/) tarjoaa hyvän koosteen tuoreita juttuja klikkaamalla aihevalikkoon (themes) ja siellä ilmaston muutokseen ( global warming). Elämäntapa on yksinkertainen suomalaiseen verrattuna. Tekijät harmittelevat luonnontieteilijän puuttumista retkikunnasta olisi kieltämättä laajentanut näkökulmaa. Samoin kompostomuut tahot eivät vielä usko, että kasvihuonekaasujen lisääntyminen johtaa lähivuosikymmeninä katastrofeihin. Hyvää tai·koittanut yritys on voinut päätyä haisevaan katastrofiin . sesta. unep. Kuivaja kompostorikäymälät mahdollistavat jätteiden paikallisen käsittelyn. Niukkenevien luonnonvarojen keskellä biojätteiden kompostoimatta jättäminen on sulaa haaskausta. Neuvottelut tähtäävät Kiotossa Japanissa lokakuun alussa järjestettävään maailmanlaajuiseen ilmastokokoukseen, jossa on määrä allekirjoittaa uusi, aiempia tiukempi sopimus
Yötaivaalla rastaiden yhteysääniä. Auringon siivellä koostuu valokuvista ja niiden rinnalla kulkevasta tekstistä. T ALYIVALKEAT ELÄIMET VAIHTAVAT PUKUA. Toivottavasti kirja helpottaa kuluttajia löytämään omimman kompostorinsa ja valmistajia hiomaan mallejaan. Luonnossa tapahtuu koko ajan. Ovatko ne vain kauniita. Kun liikamaalailu jää, tekstikin on parhaimmillaan: luonnossa tapahtuvien jännitysnäytelmien kertomista. Siten toistuva kömpelyys alentaa hieman teoksen arvoa esimerkiksi lahj akirjana. Pekka Hänninen Vain muutos on pysyvää Hannu Hautala ja Markku Lappalainen: Auringon siivellä. Onkin sääli , että niitä ei ole maltettu jättää rauhaan. •:• ,, ' ~--. Onneksi kirjan kokoaukeamakuvat tasapainottavat ja rauhoittavat kokonaisuutta. SUOMEN LUONTO 10/97 KIRJOJA LOKAKUU KURKIEN SYYSKOKOUS HAJMNTUU. Arviot ohjaavat katsojaa tarpeettomasti ja tuntuvat paikoin jopa latteuksilta. Hallahyönteiset parveilevat. Monet otoksista vakuuttavat teknisellä toteutuksellaan, mutta ovat näkemykseltään usein melko tavanomaisia. "Lokakuu: Kurkien syyskokous hajaantuu. Teksti antaa tuhdin annoksen luontotietoa. Porolla ja metsäpeuralla kiima. Kirjasta puuttuvat tyystin puut, pensaat, sanikkaiset, heinät ja sarat. Hannu Hautalan valokuvat niin kesäaamuista, kulleroista, kyistä kuin pohjalaisista latomaisemistakin ovat upeita ja värikylläisiä. Teksti kuitenkin on paikoin vaikealukui sta tunteilevan kirjoitustyylin vuoksi. Teoksen kankeasti ki1joitetut tekstit eivät yllä lähellekään kuvituksen tasoa. .., ,.. Miten sujuu dialogi kuvan ja tekstin välillä. Kuvien teemat tuntuvat kuitenkin varsin tutuilta. Englanninkielinen käännös noudattaa suomenkielisen tekstin tapaa. Suomentaja on joutunut tekemään parhaansa toimittaessaan brittiläistä alkuperäisteosta Suomen oloihin: esimerkiksi Koillismaan kasvistosta 240 lajin valikoima kattaa vain 100 lajia. VAELLUSLINTUJEN VILKKAIN AIKA. Metsäkanat vaihtavat puisevaan ruokaan. Miksi. Pauliina Raento Kukat tutuiksi John Akeroyd: Luonto tutuksi! Kukat. Valokuvateos tekstin kera voi olla ongelmallinen yhdistelmä. Valokuvaaja Hannu Hautala ja toimittaja Markku Lappalainen kertovat Auringon siivellä -kirjassaan vuodenkierron Suomen luonnossa kuukausi kuukaudelta. Hautalan kuvat myös puhuttelevat. Kilpailun parhaimmistosta koottu teos esittelee levollisesti suomalaisen luonnon vaikuttavuutta ja todistaa sen kuvaajien osaamista. Kirjan ansioita ovat lähes koko Euroopan kattavat levinneisyyskartat joita suomalaisissa kasvikirjoi ssa harvemmin näkee sekä kasvupaikkavaihtelun yksityiskohtainen kuvaaminen. reissa käytetyt materiaalit, styroksit, muovitettu pelti ja niin edelleen, eivät välttämättä ole aina kovin ekologisia; ehkä ratkaisuihin on jouduttu osin käytännön pakosta. Tässä kirjassa se ei oikein toimi: samasta aiheesta puhutaan, mutta eri kielellä. Kekomuurahaiset levolle pesänsä alle. Pitempäänkin kasveihin perehtyneelle teoksesta saattaa löytyä uutta opittavaa. HALLAHYÖNTEISET PARVEILEVAT. Minnehän on hävinnyt kansanrakentamisellemme tyypillisten ihanteiden kolmiyhteys: tarkoituksenmukaisuus, kestävyys ja kauneus. Muista en tiedä, minulle ne elävät. Markku Ryösä 49. YÖTAIVMUA RASTAIOEN YHTEYSÅÄNIÅ. M ffiAKANAT VAIHTAVAT PUISEVAAN RUOKAAN. Teos on ilmestynyt myös englanninkielisenä. Niiden syklien mukaanhan edelleenkin elän ja olen sisäisesti mukana vuodenkierrossa. Niihin liitetyissä tuomariston lausahduksissa on selityksen makua. Muoviset suojakannet ja vettähylkivä painopaperi tekevät pokkarista oivallisen maasto-oppaan. Suomentanut ja Suomen oloihin toimittanut Janne Lampolahti, WSOY 1997, 256 s., 1 JO mk. Ku vien sijoittelu on lukijalle paikoin epäystävällistä: kun sivun tekstissä puuhaa koskikara ja sumukorento, kuvissa esiintyy merikotka ja tukkasotkien muuttoparvi. Vuoden Luontokuva -kilpailun sato on saatu nopeasti asiallisen näyttävään pakettiin . Onneksi maisema-, eläinja kasvikuvien joukosta löytyy muutama ihmisen ja luonnon suhteesta kertova kuva, joka ankkuroi kirjaan ihmisenkin. POROllA JA METSÄPEURAllA KIIMA. Jatta Soini Komeita kuvia, turhaa tekstiä Matti Torkkomäki (toim.): Vuoden luonnonkuvat 97 Nature Photographs of the Year 97, Suomen Luonnonvalokuvaajat ry & Weilin + Göös 1997, 96 s., 170 mk. Vuodenkierto Suomen luonnossa, Otava 1997, 168 s., 260 mk. Painojälki on laadukas. KEKOMUURAHAISET LfVOUE PESÄNSÄ Alli. Vaelluslintujen vilkkain aika. Markku Lappalainen on kirjoittanut joka kuukaudelle tekstin, jossa ken-otaan ajankohdan luontotapahtumat. Kirjassa kaarretaan vuosi läpi eri puolilla Suomea erilaisissa maisemissa. Jokainen laji esitellään selkeän jäsennellysti yhdellä sivulla: pääteksti, valokuva kukki vasta yksilöstä, levinneisyys, kukka-, lehtija hedelmätuntomerkit, samannäköiset lajit ja kukkimiskalenteri. Kuvat kuitenkin puhuvat puolestaan. Lappiin pysyvä lumipeite." Yksi Auringon siivellä -kirjan kuukausien yleiskuvauksista. Talvivalkeat eläimet vaihtavat pukua. Pääkaupungin ydinkeskustassa, jossa vuodenaikoja joinain vuosina tuntuu olevan vain kaksi ja puoli, asuvana on kiintoisaa " muistella" neljää vuodenaikaa ja niille ominaisia tapahtumia. Lappalainen on omasanainen, taitava kirjoittaja. Muutos on jatkuva, lakkaamaton. Kuten erään kuvan yhteydessä todetaan, kilpailukuvissa ihminen on harvinaisuus. Luonto tutuksi -sarjan kasvimääritysoppaan lajivalikoima painottuu kulttuurikasveihin: moni on aloittanut kasvien opettelun asutuksen piiristä j a tienvarsilta, jossa kasvillisuutta luonnehtivat värikkäät kukkakasvit. Muutaman kuvan kanssa kävin erityisen keskustelun: Puikoille sulanut jää (sivu 6 1) ja Yhden yön jää (sivu 136) ovat voimakkaita, samalla kuin abstrakteja maalauksia
Internetistä löytyy paljon materiaalia, jonka mukaan keinotekoiset makeutusaineet olisivat suuri terveysriski. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 10/97. Pinnan voi maalata toistami seen värin tummentamiseksi. Molempia juomia voidaan käyttää maalin raaka-aineena. Maali on heti valmis käytettäväksi. Seuraavat ohjeet ovat osin arkkitehti Panu Kailan käsialaa: Kaljamaali kuultomaalaukseen eli kaljalasuuri: Oluella voi maalata ennestään käsittelemättömälle puupinnalle kuultomaalipinnan. Maalin hinnaksi tulee 30 mk/litra, jos käyttää ykkösolutta. Viranomaisten jäijestämissä kokeissa ei ole todettu yhteyttä mihinkään väitetyistä oireista tai sairauksista. Joskus on käynyt niin, että esimerkiksi sakariinia on annosteltu suurkeittiöissä liikaa kiisseleihin, ja kiisselinsyöjien mahat ovat menneet kuralle. Rajoitussuositukset johtuvat muun muassa siitä, että liian runsaasti käytettyinä makeutusaineet voivat aiheuttaa esimerkiksi ripulia. Pinta kestää kevyen pyyhkimisen, muttei vesipesua. Kerroin tämänkaltaisista maaleista jo noin vuosi sitten, mutta kasvanut kiinnostus ekomaaleja kohtaan antanee aiheen palata asiaan. Limsa kaadetaan omaan kuppiinsa ja värijauhetta pannaan toiseen kuppiin . Maitomaali on käyttövalmista heti, kun se on sekoitettu. Limsamaali: Lapset ovat innokkaita maalaamaan puisia lelujaan limsamaalilla. Esimerkiksi Yhdysvaltain elintarvikehallitus (Food and Drug Administration, FDA) on testauttanut makeutusaineet hyvin laajoilla koejärjestelyillä ennen niiden hyväksyntää markkinoille. Olen lukenut, että esimerkiksi aspartaami on aiheuttanut koe-eläimille syöpää. Maalilla voi maalata kertaalleen noin kymmenen neliötä. Käyttörajoitussuosituksissa on vielä selkeä turvaväli. Jos saa kaupasta vanhentunutta maitoa, tulee maali todella halvaksi. Maalin riittoisuus on noin viisi neliötä litralla. Samalla paperilla otetaan väriä ja levitetään lelun pinnalle. Maaliin tarvitaan värijauhetta ja mitä tahansa sokeripitoista limonadia (keinotekoisilla makeutusaineilla makeutetut limonadit eivät sovellu maalaamiseen). Jotta tähän määrään päästäisiin, kevytlimonadeja pitäisi juoda esimerkiksi noin kuusi litraa vuorokaudessa. Värijauheita voi ostaa monista väriliikkeistä. Maitomaaliin tarvitaan: 9 litraa rasvatonta maitoa 1 kg sementtijauhetta 4-5 kg värijauhetta Aineet sekoitetaan hyvin keskenään. Maalia sivellään puulle kevyesti ja liika maali pyyhitään heti pois pehmeällä rätillä tai talouspaperilla. Maitomaali on hyvin kestävää ja kestää ulkonakin jopa 30 vuotta. Kuten tunnettua huoltoasemilla myytävät alkoholituotteet on denaturoitu metanolilla ja runsaasti nautittuna ne voivat aiheuttaa pahojakin terveyshaittoja. Olisiko sinulla olutja maitomaalin ohjeet. Maalin hinta on riippuvainen maidon hinnasta. Pesun kestävyyttä voi parantaa vahaamalla pinta esimerkiksi karnaubatai mehiläisvahalla. Keinotekoiset makeutusaineet ovat aiheuttaneet koko olemassaolonsa ajan hyvin paljon epäilyjä terveyshaitoista. Elintarvikkeissa sallitut keinotekoiset makeutusaineet E-koodeineen: E 950 Asesulfaami K E 951 Aspartaami E 952 Syklaamihappo ja sen Naja Ca-suolat E 953 lsomalti E 954 Sakariini ja Na-, Kja Ca-suolat E 957 Taumatiini E 959 Neohesperidiini DC Makeutus ja pintakäsittelyaineet: E 965 Maltitoli E 965 Maltitolisiirappi E 966 Laktitoli E 967 Ksylitoli E 1200 Polydekstroosi Oluella maalaamaan Pitääkö paikkaansa, että olutta ja maitoa olisi käytetty ennen vanhaan maalaamiseen. Kaljalasuuri on edullinen kuultomaalivaihtoehto. Värijauhetta sekoitetaan pieneen määrään olutta. Liiat jauheet pyyhitään pois kuivalla talouspaperilla. Paljon keinotekoisia makeutusaineita käyttävässä Yhdysvalloissa päivittäisen käytön on arvioitu jäävän enintään kymmeneen prosenttiin suosituksista. Mikäli kaikista vakuutteluista huolimatta haluaa välttää näitä aineita, n~ on merkitty elintarvikepakkauksiin vähintäänkin E-koodilla. Viranomaiset (kuten elintarvikevirasto, EU ja FDA) ovat antaneet käyttörajoitussuosituksia useille makeutusaineille. Esimerkiksi aspartaamin käyttösuositus on alle 50 milligrammaa painokiloa kohti vuorokaudessa. Aspartaami myös muodostaa hajotessaan ruuansula50 Markku Tanuu tuselimistössä hieman metanolia. Pekka Heikuraan voi ottaa yhteyttä myös suoraan joko faxilla (03) 335 42 12 tai sähköpostilla pekka.heikura@sci.fi Makeutusaineiden vaarat Ovatko kevytjuomissa käytettävät makeutusaineet terveydelle haitallisia. Makeutusaineita on näiden epäilyjen takia testattu poikkeuksellisen paljon ennen kuin viranomaiset ovat antaneet luvan niiden käyttöön. Myös limonadista voidaan tehdä maalia. Eräissä koe-eläintutkimuksissa on näyttänyt siltä, että aspartaamilla ja muilla keinotekoisilla makeutusaineilla olisi yhteyksiä muun muassa aivokasvainten syntyyn. Värijauhetta kannattaa levittää vähän kerrallaan. Haastattelemieni asiantuntijoiden mukaan näin ei siis ole. Kyseessä ei siis ole oluen väärinkäyttö. Mitä keinotekoisia makeutusaineita on käytössä. Pala talouspaperia kostutetaan limsaan ja kastellaan sillä lelun pintaa. Kaljalasuuriin tarvitaan 1/3 värijauhetta ja 2/3 olutta. Aspartaamin on väitetty aiheuttavan muun muassa allergiaoireita, päänsärkyä ja ylipäätään vaikuttavan hermostoon. Aspartaamissa on kuitenkin niin vähän metanolia, että sitä pitäisi nauttia kilokaupalla ennen kuin vastaavia oireita saattaisi syntyä. Pikkulapsetkin voivat imeskellä näin maalattuja leluja turvallisesti . Maitomaalin teossa voi käyttää myös hapanta maitoa. Tuloksena on petsausta muistuttava myrkytön pinta. Maalia kannattaa tehdä kerrallaan pieniä määriä, koska sitä ei voi säilyttää pitkiä aikoja. Vaikka suositus ylitettäisiin, olisi erittäin epätodennäköistä, että makeutusaineista aiheutuisi terveyshaittoja. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Maitomaali: Maitomaali soveltuu s1saJa ulkokäyttöön kaikille maalaamattomille tai keittomaalilla (punamullalla) maalatuille puu pinnoille. Jos olet lyönyt vetoa oluen ja maidon soveltumattomuudesta maalaamiseen, olet hävinnyt. Käy ttöraj o i tu ss uos i tu kset alittuvat käytännössä kaikilla kuluttajilla reilusti
Yönprinsessaksi kutsutaan pariakin kaktuslajia. Kukkapenkit perustetaan kävelypolun ulkoreunalle, joten talon ympäri kiertäessään voi kulkea talon seinän ja kukkien välistä kujannetta. Toinen keino on vaihtaa routalevyn päällä oleva maa hiekkaan, johon upotetaan kauniita, isonpuoleisia kiviä. Onko isokokoinen kasvini joku Aralia-laji. Hiekkapatja saa olla hieman koholla, etteivät sadevedet valu talon seinää kohti. Syksyllä istutetut vadelmat leikataan keväällä noin 30 sentin korkeudelta, että ne alkaisivat kasvattaa juuriversoja. Talon aurinkoisella puolella kivien lomaan voi halutessaan istuttaa hiekansekaisella mullalla täytettyihin "taskuihin" kuivakkokasveja, kuten mehitähtiä, maksaruohoja ja ketoneilikkaa. Sadonkorjuun jälkeen vanhat versot leikataan maata myöten pois. Yksi mahdollisuus on perustaa seinustalle suosiolla kävelypolku, joka hiekoitetaan tai laatoitetaan. Ne pystyvät hajottamaan esimerkiksi formaldehydiä ja muita haitallisia aineita. Siten ne pysyvät tukevasti paikoillaan. Vanhan vatukon paikan puhdistaminen rikkaruohoista vattuja siirtämättä on todennäköisesti liian epätoivoinen projekti. Pohjoisen puolella kivien välien voi antaa sammaloitua, tai sinne tänne voi istuttaa turpeensekaiseen multaan pienikokoisia saniaisia. Todennäköisesti suurin osa huoneilmassa viihtyvistä kasveista samalla myös puhdistaa ilmaa kaasumaisista epäpuhtauksista. Se pitää vattumaan sopivan kosteana ja estää yksivuotisten rikkaruohojen itämistä. Tai·koituksena on saada aikaan suhteellisen ilmava kasvusto, jossa on versoja tasaisin välein. Korkeakasvuiset puutarhavadelmat on yleensä syytä tukea, etteivät vaITet katkeile. Miten saan yönprinsessan kukkimaan. Syksyllä kastelu ja lannoitus lopetetaan. Siirto on hyvä tehdä syksyllä, niin taimet ehtivät asettua aloilleen ennen kevättä. Ilmava ja kuohkea, eloperäisistä aineksista sekoitettu kukkamulta voi siis olla hyväksi paitsi kasveille, myös ihmisille. Piikkejä varsissa on harvassa. Kun versoihin alkaa ilmaantua nuppuja, kastelun voi taas aloittaa varovaisesti. Olen lannoittanut ja katkonut kuolleet varret pois. Viileä, + 10 + 15 asteen lämpöinen ja valoisa huone edistäisi myös kukintaa. Onko huonekasveilla ilmanpuhdistamisen kanssa mitään tekemistä. Minulla on yönprinsessa kaktuksen taimi, joka on kasvanut kovasti, mutta ei ole kukkinut. Vadelma on myös altis taantumaan, useimmiten erilaisten virusten takia. Talon seinusta on aution ja ankean näköinen, mutta kun yritin perustaa sinne kukkapenkkiä, lapio osui parinkymmenen sentin syvyydessä routalevyihin, joita ei kuulemma saa rikkoa. Laatalle perustetun talon routalevy voi ulottua yli puolen metrin etäisyydelle talon seinästä. Alituinen kitkeminen saattaa myös häiritä pintajuurista vadelmaa niin, että sato kärsii jo senkin takia. Sitä pidetään harvoin huonekasvina, sillä se vie paljon tilaa ja on aika ruma muulloin kuin öisen, upean kukinnan aikana. Seuraavina keväinä vihreäkuorisia vuosiversoja vain harvennetaan siten, että taimea kohti jätetään jäljelle noin 10 voimakkainta versoa rivimetriä kohti. Vanhoja versoja ei harvenneta, elleivät ne ole talven aikana vioittuneet nehän tuottavat sadon. Mitkä kasvit viihtyisivät sellaisella paikalla. Jos kasvit näyttävät muuten terveiltä ja marjat ovat maukkaita, kasvustosta voi ottaa nuoria, vihreäkuorisia versoja juurineen ja istuttaa ne uuteen, rikkaruohottomaan ja syvämultaiseen maahan. Molemmat "yönp1insessat" tarvitsevat kukkiakseen lepokauden. Tehokkaampia ilmanpuhdistajia ovat kuitenkin kasviruukkujen mullassa elävät bakteerit. Liian rehevästi kasvava prinsessa ei kuki . Kannattaisiko vatut siirtää. Jos vadelmien lehdet ovat virusvaivaisen näköisiä (keltakirjavia tai kurttuisia, kiertyneitä tai muuten epämuotoisia) vanha kasvusto voi olla viisainta hävittää ja perustaa uusia vadelmikko eri paikkaan. Kivet upotetaan hiekkaan leveämpi puoli alaspäin, niin että vain kolmasosa kivestä jää näkyviin. Multasormipähkinät voi lähettää pureskeltaviksi myös suoraan osoitteella Rea Peltola, Venetahontie 374, 19920 Pappinen. Esimerkiksi rönsyliljan, viirivehkan ja anopinkielen sanotaan puhdistavan ilmaa. Tuleva vattumaa puhdistetaan huolellisesti monivuotisista rikkakasveista ja maahan levitetään reilusti kompostia tai lannoitettua turvetta. Rikkaruohottuminen on varmaan tärkeä syy vattujen tuottamattomuuteen. Parin kuukauden aikana prinsessan multa saa olla lähes kuivaa. Puhdistavatko kasvit ilmaa. Pensaiden oksat ja köynnöskasvien lonkerot ulottuvat seinustalle ja sitovat talon paremmin osaksi puutarhaa. Sen suuri, kermanvalkea, huumaavasti tuoksuva kukka avautuu illalla ja lakastuu aamuun mennessä. Rea Peltola 51. Voi olla, ettei kerkiä minun eläessäni kukkiakaan. Oikea yönp1insessa (Selenicereus pteranthus) on piikikäs, ohutja sännikäsvartinen kasvi. Luonnonvatukot tuottavat tavallisesti hyvän sadon vain parina ensimmäisenä kesänä, sitten ne muuttuvat keltakirjaviksi ja lakkaavat tuottamasta maijoja. Noin 30 kiloa kompostia neliömetrille antaa hyvän alun, jos maa on vähämultaista. Jos lähellä on suuria kasvustoja luonnonvattuja, puutarhavadelmatkin jäävät lyhytaikaiseksi iloksi. Kukkia seinustalle Olemme vastikään muuttaneet uuteen omakotitaloon. Vanhan vatukon kunnostus Pihamme valtavat vattupusikot tekevät vuosi vuodelta vähemmän marjoja. Talon päätyseinustoille, missä katolta putoava lumi ei häiritse kasveja, voi myös istuttaa routalevyn ulkopuolelle pensaita tai vinosti seinää kohsuOMEN LUO TO 10/97 Vesa Koivu Seinustalle voi rakentaa esimerkiksi kivipuutarhan, jos tavallisen penkin perustaminen ei onnistu. ti istutettuja köynnöksiä. Prinsessa pidetään keväällä ja kesällä hyvässä valossa, ja sitä lannoitetaan ja kastellaan. Näistä tuoksulehtikaktus (Epiphyllum oxypetalum) on pitkälonkeroinen kasvi, jonka litteät vaITet muistuttavat lehtiä. Virukset tulevat yleensä kirvojen ja muiden imevien hyönteisten mukana luonnonvadelmista. Versoja on hyvä suihkutella silloin tällöin lepokauden aikana. Lisäksi ne tuottavat huoneilmaan happea ja vesihyöryä. Taimet istutetaan puolen metrin välein, riviväli saa olla pari metriä. Ehkä kätevin tapa on pingottaa rivin päihin lyötyjen tolppien varaan rivin molemmin puolin narut tai rautalangat. Kasvinne on jokin liuska-aralia (Schejj1era). Maan pinta peitetään 5-10 sentin paksuisella kerroksella puun kuorta, haketta tai sahanpurua. MULTASORMET Kysymyksiä huoneja pihakasvien hoidosta sekä luonnonmukaisesta viljelystä ja puutarhanhoidosta voi lähettää osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Kasvien huoneilmaa puhdistavia ominaisuuksia on tutkittu. Nykyrakentamisen ja perinteisten seinänvieruskukkapenkkien yhdistäminen on hankalaa. Räystäät ovat leveät, joten paikka on hyvin kuiva
Lohjanharjun vesitornin huipulla on kahvila, jonne tulin pistäytyneeksi syyskuussa 1996. Useimmat keväällä tai alkukesästä kukkivat kasvit valmistavat kukkien aiheet jo varsin pitkälle edellisenä kesänä, ja ne odottavat si lmuissa oikean ajan koittamista. Harmaahaikara on yleistynyt 52 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Teljo Laine/Luontokuva! Kylmien päivien jälkeen seuraava lämmin sää voi saada puolukan puhkeamaan kukkaan marjomisaikaan. Seppo Vuolanto Hukassa muurahaisilta Mitä ovat muutaman millimetrin mittaiset, vaaleat, pitkulaiset ja kovat munat sienen päällä. Linnun näki samana päivänä moni muukin. Muurahaisilla on tapana pesässäänkin jatkuvasti siirtää koteloita ja toukkia aina lämpötilaltaan ja kosteudeltaan sopivaan osastoon. . Usein sitä sanotaan jälkikukinnaksi, mutta ilmaisu on virheellinen: kyseessähän on liian varhainen eikä liian myöhäinen kukinta. Kärpäset kerääntyvät korkeisiin paikkoihin talvehtimaan. SUOMEN LUONTO 10/97. Seppo Vuokko Harmaahaikarat liikkeellä Näin elokuun lopulla 1996 Kuhmoisten Pitkällävedellä harmaahaik~ran. Otin näytteen, ja Pekka Vilkamaa määritti lajin: · syysolkikärpänen (Thaumatomyia notata) kahukärpästen heimosta (Chloropidae). Ne ovat maitikoiden siemeniä, jotka ovat luiskahtaessaan kodasta joutuneet väärään paikkaan. Ehkä vielä olennaisempaa maitikoille on monien muurahaislajien tapa ryöstää toisten pesistä koteloita ja kasvattaa niistä itselleen orjia. Kuhmoinen ei ole poikkeuksellinen paikka harmaahaikaralle elokuussa; Lapistakin alkaa kertyä havaintoja. Eri kasvien herkkyys syyskukintaan vaihtelee. Tutkin vesitornin näköalatasanteen ja löysin vain yhden kärpäsen. Siemenet itävät jo syksyllä ja kasvattavat ensimmäisen juurensa. Viime vuosina etelärannikolle on ilmestynyt yhdyskuntia, joissa pesii jopa toistakymmentä paria. Kahvilan pitäjä tunnusti voimattomuutensa; hän arveli kärpästen tulevan alapuolella olevasta männiköstä ja kertoi , että kun keväällä kahvila taas avataan, kärpäsiä on lattialla usean sentin kerros. Maitikan siemenet ovat kuitenkin hyvin liukkaita, ja maitikalle lienee onnellista, jos muurahainen kyllästyy urakkaan kesken kaiken tai hukkaa siemenen. Kun asiasta soitettiin Luontoiltaan, olin juuri itsekin saanut tutustua tähän uuteen ilmiöön. Nyt lintu on siitäkin vielä yleistynyt. Maitikoiden siemenet ovat hyvin muurahaisten "munien" eli koteloiden kokoisia ja näköisiä. Ne siis tunkeutuivat joukoittain juuri vesisäiliön alla olevaan tilaan, mutteivät muualle. Alkuun maitikka tulee toimeen omilla eväillä, mutta varttuakseen kukkivaksi sen on tavoitettava juurillaan joku toinen kasvi, jolta se voi ryöstää lisäravinteita. Niiden takaruumis on terävästi mustapoikkijuovainen. Onko puolukan syyskukinta harvinaista. Loppukesällä meillä havaittiin satoja ja jopa tuhansia harmaahaikaroita jo ennen kuin pesimähavainnot yleistyivät. Seppo Vuokko Syysolkikärpäsiä joukoittain Haminassa on kerrostalon ylimpien kerrosten parvekkeille kertynyt sadointuhansin aivan pieniä kärpäsiä. Kuinka yleinen tai harvinainen lintu on Suomessa. Ehkä pesään joutunut siemen viedään pesästä "kaatopaikalle", kun huomataan, ettei siitä ole ravinnoksi eikä siitä kuoriudu muurahaistakaan. Ensimmäiset lehdet kehittyvät kuitenkin vasta seuraavana keväänä. Lajin Frey kyllä toteaa yleiseksi Pohjois-Savoon saakka. Mitä ne ovat, ja miksi ne tulevat vain ylimpiin kerroksiin. Vaiverolla se on tavallista, puolukallakin kohtuullisen yleistä, sinivuokolla harvinaista, mutta esimerkiksi valkovuokon, jonka kukkasilmut talvehtivat maan sisässä, en ole kuullut milloinkaan hairahtuneen mokomaan. Polun varrelta löytynyttä maitikan siementäkin lähdetään kantamaan kohti pesää. Paikalliset lintutieteelliset yhdistykset keräävät havaintoja, ja Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys varmaan kirjaa muistiin tämänkin havainnon, mikäli lintu ei ole vielä "Liian tavallinen". Jos alkusyksystä on kylmä jakso, jota seuraa pitkä lauha jakso niin kuin syksyllä 1996 syksyinen kukinta on melko tavallista. Kahvilan katossa sekä ikkunoissa, sisäja ulkopuolella, oli mielikuvituksellinen määrä pieniä kärpäsiä, jotka ensi silmäyksellä vaikuttivat mahla(banaani-) kärpäsiltä. Samoin etsin niitä alhaalta, ja löysin yhden kärpäsen. Puolukan syys kukinta Olin lokakuussa puolukoita poimimassa. Maitikat ovat yksivuotisia puoliloisia. maassamme. Pesimäajan jälkeen linnut saattavat lentää satojakin kilometrejä pohjoiseen ennen kuin aloittavat varsinaisen muuttomatkansa etelään. Ennen kuin kukat kehittyvät silmuvaihetta pitemmälle, ne tarvitsevat yleensä kylmäkäsittelyn, jota seuraa selvä lämpeneminen. Ilmiö on tunnettu Keski-Euroopassa mutta meillä ei, minkä Richard Frey erityisesti mainitsee Suomen kahukärpästen luettelossa 1933. Normaalivuosina, kun syksy kylmenee vähitellen, kukkasilmut jatkavat kehitystään vasta seuraavana keväänä. Voisiko havainnon merkitä jonnekin tilastoihin. Toukat elänevät männikön heinissä. Etelärinteessä oli marjovien puolukanversojen ohella runsaasti kukkivia versoja, ja niitä löytyi toisestakin paikasta. Jos sääolot ovat poikkeavat tavanomaisesta, silmut voivat hairahtua kasvuun jo syksyllä
Tapio Tuomela/luontokuvat toivat olla sepelhanhet, jotka ovat selvästi tundrahanhia pienempiä. Lohjan vesitor'nissa niitä on joka tapauksessa ollut useita vuosia, ja Lohjalta on myös kerrostalosta havainto vuodelta 1995. Pääskynen varoittaa kissasta, koska se saalistaa pikkulintuja, muun muassa pääskysta. Tässä tapauksessa kysymyksessä saatSeppo Vuo/anto Miksi pääsky varoittaa. Kun johtaja vaihtuu jatkuvasti, kaikkien parveen kuuluvien lintujen väsymys kasvaa samalla tavalla ja parvi ryhtyy yhtä aikaa etsimään levähdysja ruokailupaikkaa. Kysyjä ei mainitse pesivätkö pääskyset navetassa, mutta kysymys viittaa siihen suuntaan. Pesässä ne olisivat helposti aiheuttamassa hometta tai muita infektioita. TVl 9.11. Radio Suomi 14.12. Onko yleistä, että samassa aurassa lentää kahta eri lajia. Varoittelu on tarpeetonta ja vahingollista, se veisi aikaa muilta toimilta ja ku luttaisi turhaan energiaa. Toinen mahdollisuus ovat sorsat, esimerkiksi sinisorsa tai haapana, jos kokoero hanhi in oli todella huomattava. Metsähanhia Ruotsissa Tåkern-järven yllä lokakuussa. Kauri Mikkola Luontoilta YLE:ssä 8.10. Tarut kertovat kokeneiden johtajien viitoittavan oikean tien hanhien ja monien muidenkin lintujen pesimäja talvehtimisalueille. Luontoiltaan on ilmoitettu havainto, jonka mukaan auran toisessa haarassa oli kuusi-seitsemän hanhea ja toisessa haarassa keskikokoisia kahlaajia. Pesässä kuolevien muurahaisten ravi ntoaineet näet käytetään yhteiseksi hyväksi. Koko joukko mielenkiintoisia kysymyksiä! Melko usein varsinkin syksyisin nähdään hanhiparvia, joihin kuuluu useita hanhilajeja. Tämä onkin luonnollista, sillä ilmanvastus keulassa väsyttää. Ei kai tämä ole muurahaisten hautausmaa. Höyhenpuvun värikontrastit auttavat muodon ylläpitämisessä. Epäilemättä juuri sellainen. Mitä nämä pienemmät linnut olivat. Tällöin poikaset varautuvat vaaraan. Tontilla on kyllä runsaasti muurahaisia, ja niitä on myrkytettykin, mutta ei tuossa paikassa. Hanhien syksyisissä muuttoparvissa saattaa olla mukana eri hanhilajeja, kahlaajia tai sorsalintuja. Kun lentävää parvea seuraa jonkin aikaa, huomaa, että keulilla lentävä lintu vaihtuu vähän väliä. Auramuoto syntyy, kun linnut hakevat mahdollisimman pienen ilmanvastuksen edellä lentävien takaa. Radio Suomi 53. Miksi pääskynen varoittaa emännästä ja kissasta muttei lehmistä. Minkälaisilla signaaleilla auramuotoa pidetään yllä, ja onko aurassa johtajaa. Kuka mahtaa esittää vanhimman havainnon. Lukijoilta olisi mukava saada lisätietoja syysolkikärpäsen joukkoesiintymistä. Seppo Vuolanto puolestaan havaitsi samanlaisen joukkoesiintymän Tammelan Kaukolanharjun näkötornissa elokuussa 1996. Esimerkiksi kaiki lla hanhilla on mustavalkoinen väri kuvio pyrstöpuolel la. Kauri Mikkola Kimpassa etelään Näin syyskuun lopulla tundrahanhiparven, jonka auran toisessa siivessä oli kaksuoMEN LUO TO 10/97 si selvästi muita pienempää lintua. Kahden sepelhanhen vaatimaton porina hukkuu suuresta tundrahanhiparvesta lähtevään ääneen. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastallaviksi osoi11eesee11 Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Kun pedosta ilmoitetaan, lajitoverit ja usein myös muut linnut ja eläimet tietävät varoa. Muurahaisten ravinnonottotapa ei ole järsivä vaan imevä, joten raadoista ei helposti huomaa, että ne on tyhjennetty. Miksi sitten ihmisestä pitää varoittaa. Hämmästyttävän usein kissa myös saa pääskysiä saaIi iksi . Sorsia nähdään silloin tällöin hanhiparvissa. Ilmeisesti pääskyset eivät varoitakaan ihmisestä muualla kuin pesiensä läheisyydessä taikka poikueiden opetellessa lentämään . Ihminen on mahdollinen saalistaja, varsinkin pesän lähellä. Yleensäkin parven voivat muodostaa sellaiset laj it, joiden olinpaikat ja lentonopeus ovat samanlaiset. Parvesta ei kuulunut muita kuin tundrahanhen ääniä, mutta vieraatkin linnut osasivat hyvin pitää paikkansa aurassa sen muuttaessa muotoaan. Jos kysyjä olisi tutkinut muurahaisia lähemmin, hän olisi ilmeisesti huomannut, että ne ovatkin pelkkiä tyhjiä kuoria. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Ne kannetaan pesän ulkopuolelle siististi yhteen paikkaan. Seppo Vuo/anto Muurahaisten hautausmaa Kesämökin kuistin viereen on vuodesta toiseen ilmaantunut kasoittain kuolleita muurahaisia. Lehmä ei ku ulu petoihin, joka saalistaisi pääskysiä, ei myöskään mikään muu sen kokoinen ja samalla tavalla liikehti vä otus päinvastoin lehmät houkuttelevat hyönteisiä, ja talvehtimispaikoilla tavattavien muidenkin suurten ni säkkäiden luota löytyy hyönteisiä
(02) 232 7001 Ympäristöä säästävä yritys Suomen luonnonsuojeluliitto järjestää kannatusja ulkojäsenilleen sekä muille kiinnostuneille yrityksille ja järjestöille seminaarin "Ympäristöä säästävä yritys". (03) 214 5715 Turku Brahenkatu 5 puh. Entä kilpailijan. Miten tämä näkyy markkinoinnissa ja mainonnassa. Tilaa tietoja elämyspaketti koko vuodeksi LUONNONKALENTERI 1998 68 mk. Poikkea tutustumaan! 54 Helsinki Nervanderinkatu 11 puh. 5, Helsinki, 2. SUOMEN LUONTO 10/97. (017) 263 1778 Tampere Laukontori 4 puh. Ovatko omat tuotteet kestäviä, pitkäikäisiä, vähäjätteisiä. Loppukeskustelu Seminaari päättyy. Uusimmat muutokset ympäristömerkinnöissä. Erikoistutkija Eero Tanskanen, Tilastokeskus. Seminaarin puheenjohtajana on TV2:n Ekoistin toimittaja Pekka Heikura. Luonnonsuojeluliiton jäsenille 10 % alennus Kielet: suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska Suomen Luonnonsuojelun Tuki puh (09) 2280 8333 fax (09) 2280 8248 sähköisesti : www.sll.fi/tuki/ Myös luontokaupoista (ks .. Paljon hyödyllistä ja mukavaa itselle tai lahjaksi. Toimittaja, konsultti Pekka Heikura Esimerkki ympäristöohjelman laatimisesta pienessä tai keskisuuressa yrityksessä. (09) 228 211, fax (09) 228 08 200, e-mail: Ketola@sll.fi Aika: 29.10.1997 klo 9.00-16.15 Paikka: Sisäasiainministeriön pihapaviljonki, Snellmannink. Toimitusjohtaja Jouni Uunila, Uulatuote Oy Ympäristöohjelman rakentaminen pienessä ja keskisuuressa yrityksessä. Pikatesti Tutkija Erja Heino, Suomen luonnonsuojeluliitto Iltapäiväkahvi Kuinka pieni yritys todistaa olevansa ympäristöystävällinen. Ison tietoliikenneyhtiön mahdollisuudet vähentää ympäristön kuormitusta. (09) 406 262 Jyväskylä Kauppatori, Väinönkatu 13 puh (014) 372 1022 Kuopio H-talo, Kauppakatu 32 puh. Seminaarin avaus. kerroksen luentosali. Tutkija Eva Heiskanen, Helsingin kauppakorkeakoulu Tuotteiden kestävyys, pitkäikäisyys ja vähäjätteisyys. Puheenjohtaja Timo Helle, Suomen luonnonsuojeluliitto. Suomalaiset ja ympäristö kansainvälisessä vertailussa: asenteet, tietotaso, uhraushalukkuus, huolestuneisuus 20 eri maassa. Kohti ympäristösertifikaattia: energia11kulutus (kiinteistöt), autojen polttoaineen käyttö ja päästöt, etätyö, verkonrakennustoiminnan logistiikka Osastopäällikkö Iiro Kanerva, HPY. alla) Tervetuloa ostoksille Luontokauppaan! Luontokaupassa on runsaasti laadukkaita luontotuotteita. Ohjelma: 9.00 9.15 9.30 10.30 11.15 12.00 12.45 14.00 14.30 15.00 15.45 16.15 Aamukahvi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Tarja Ketola, puh. Seminaari on maksuton kannatusja ulkojäsenilJemme, muille 500 mk/henkilö. Lounas · Tulevaisuuden tuotestrategia: Kuinka yritys voi muokata omaa toimintaympä.J:istöään
Matkan hinta: 17 600 mk Lokakuussa lähtee Seppo Vuokko viemään pilottimatkaa Lounais-Kiinaan, Sichuanin maakuntaan, joka tunnetaan mm. 15.-28.1. Lintumatka Keski-Amerikkaan; Meksiko, Belize ja Guatemala Oppaana K. ja Tansanian safarille 5.-20.12. Oppaana Timo Lehtonen. Ballestas-saarilla (pikkugalapagossaaret), Arequipa, Colca-kanjoni, Cusco ja siellä pisteestä 77 neljän päivän patikkareissu inkapolulla Machu Picchuun. Oppaana Kalevi K. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Rauni Tirrille. 25.7.-12.8. Malmström. Intian tiikerit Uusimme ainutlaatuisen retkiohjelman Intian kansallispuistoihin, missä on vielä tavattavissa Intian tiikereitä. Hinta: 15 800 mk 23.-30.1. Kysy meiltä esite. Hinta: 17 800 mk 10.-28.4. (09) 621 25 25 Fax (09) 621 25 20 E-mai l kontiki @stellapolaris. Mukana Sepon kanssa Riina Vuokko. pandan, kiinanpunapuun ja neidonhiuspuun kotina. 1997 loppuvuoden matkoille paikkoja: Ecuadorin Galapagokselle ja viidakkoon 15.11.-3.12. Soita pian. Ohjelmassa mm. Corpett, Ranthambhore, Kanha ja Jaipurin ympäristö. Matkaa valmistellaan. Oy Kon-Tiki Tours Ltd Riitankuja 1-3 G 58 00840 Helsinki puh. Hinta: 25 300 mk 15.2.-2.3. Hinta: 4300 mk 30.1.-22.2. Lintumatka Filippiineille Ohjelmassa Luzonin saari, Visayasi, Bohol, Cebu ja Palawan. Galapagosristeily 12 päivää omalla aluksella Lopuksi maanteitse noin viikon ajan Andien keskiharjannetta pitkin Quitoon. Luontoretkeilyä ja vaellusta Perussa Kattava rannikko-osuus; vierailu mm. La Palma Seppo Vuokon opastamana La Palman saari on Kanarian saarista luoteisin ja se on luonnonystävien paratiisi. La Palmaa kutsutaankin Kanarian Madeiraksi. Oppaana Pertti Ranta. Matkat toteutetaan yteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Muutama paikka jäljellä. Hinta avoin. Malmström
Kahden viikon kuluttua nuori selkälokki oli toipunut täysi n ja pääsi takaisin kumppaneidensa seuraan. Kun ajoimme Kauppakatua, Raili huomasi lokin, joka tallusteli keskellä ajotietä Autoilijat onneksi väistelivät sitä. Kun kirjoitin eläinten käyttäytymistä käsittelevän osuuden Elämä-nimiseen lukion biologiaan, päätin ottaa yhdeksi kuva-aiheeksi uistimen esimerkkinä atrapeista. Pudotessaan maata kohti nämä vipattavat tavalla, joka muistuttaa erehdyttävästi lentävän sepelkyyhkyn siiven valkean juovan "seuraa minua" -viestiä lajikumppanille. Atrappi nimi on tutkijoiden keksintöä, mutta uistin on yksi esimerkki atrapeista, joita ihmiset ovat käyttäneet jo paljon ennen kuin tutkijat alkoivat harrastaa atrappikokeitaan. Olen 56 kuullut, että lokki on joskus tarttunut tällaiseen, mutta tällöin uistelija on vapauttanut sen oitis. Ja siellä missä useampia retkeileviä ryhmiä liikkuu samanaikaisesti, joudutaan ratkomaan salapoliisitehtävinä, mitkä illan hämäryydestä tai yön pimeydestä kantautuvista äänistä lähtevät pöllöjen kurkusta, mitkä lintuharrastajien vempeleistä. Pään ja siiven välissä kimmelsi uistin, jonka etummainen kolmoiskoukku oli kiinni siipinahkassa ja takimmaisen koukuista yksi oli mennyt sieraimen läpi. Lintuharrastajien kielenkäyttöön atrappinimitys on kotiutunut. Joensuun selkälokin kahlinnut uistin oli kevyttä tyyppiä. Sitä paitsi lokki oli laihtunut niin, ettei sitä olisi voinut laskea oitis vapaaksi. Atrapithan ovat avainärsykkeitä jäljitteleviä esineitä, ääniä ynnä muita, jotka kykenevät laukaisemaan eläimen tietyn käyttäytymisen siinä kuin aidot avainärsykkeet. P.itsi uistimia, käytetään monia muitakin atrappeja ilman, että niitä edes tiedetään nimetä atrapeiksi. Niiden aiheuttamissa haavoissa ei näkynyt tulehduksen merkkejä. Pöllöretkillä tämä on tullut niin suosituksi, samoin eri lajien äänien jäljittely pillien avulla, että niiden käytön on alettu pelätä häiritsevän pöllöjen normaalia elämänmenoa. Yhdistyksen sihteeri Raili Könönen nouti minut autollaan lentokentältä. Sen pää oli omituisessa vääntyneessä asennossa. Lensin aikaisin aamulla Joensuuhun luennoimaan paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen järjestämillä valvojakursseilla. Onni oli kuitenkin kääntänyt sille selkäpuolensa jo aikaisemmin. Menimme läänineläinlääkäri Paavo Miettisen luo, joka otti potilaan vastaan aamupukeissaan ja irroitti huolellisesti koukut. Arvelin sen saaneen päähänsä kovan tällin, mutta saavutettuani sen huomasin, että sen pää oli pinteessä. Tätä ei voi tietää, mutta jälkimmäinen mahdollisuus sisältää huomautuksen kaikille uistelijoille. Veimme sen koirahoitolaan, josta löytyi sovelias rauhallinen kamari. Metsästyksessä atrapit ovat vuosisataista perinnettä. Pinkaisin ulos autosta ja lähdin kohti lokkia. Vai oliko uistin jätetty huolettomasti jonnekin niin, että lokki on päässyt sitä tutkimaan. Rastaita yritetään karkottaa marjaviljelyksiltä haukankuvin. Vesilintuja houkutellaan edelleenkin ankkuroimalla ampumaetäsyydelle petollisia kuvia. Oliko se joskus tarttunut pohjaan ja uistelija oli katkaissut siiman, minkä jälkeen uistin oli sitten irronnut ties mistä syystä ja noussut pintaan. Kun sepelkyyhkyt lentävät Pyreneitten laaksojen halki syysmuutolla Ranskan puolelta Espanjaan, metsästäjät houkuttelevat niitä alemmaksi heittämällä ilmaan valkoiseksi maalattuja, bumerangin muotoisiksi veistettyjä puupalasia. Useimmiten tätä kuulee käytettävän äänistä, joita soitetaan ilmoille nauhureista yritettäessä houkutella tietty lintu ääntelemään tai tulemaan lähemmäksi, jos se on jo valmiiksi äänessä. Uistimilla ei tunnetusti yritetä narrata lokkeja, mutta kevyt uistin voi veneen pysähtyessä nousta pintaan ja toimia täyspätevänä atrappina lokeillekin. Haukankuvia käytetään myös lintujen karkottamiseksi lentokentiltä ja erilaisia karkotusääniäkin niillä on vuosikaudet kokeiltu. Uistimet on syytä panna kunnolla talteen siksi ajaksi, kun ne ovat työstään vapaaJla. Kävimme ostamassa torilta muikkuja. KUUKAUDEN ILKKA Arkisen atrapin antama salapoliisitehtävä M uutama viikko sitten ryhdyin ratkomaan salapoliisitehtävää. Ne sallittiin kuitenkin uudelleen 1993, vaikka teerikannat olivat ilman muuta alemmalla tasolla kuin "kieltolain" astuessa voimaan. Talvisessa teerien pyynnissä kuvat osoittautuivat niin tehokkaiksi, että niiden käyttö kiellettiin 40 vuotta sitten. Teksti ja piirros: Ilkka Koivisto SUOMEN LUONTO 10/97. Sorsapillit ovat niinikään luvallisia. Se pakeni juosten mutta ei edes yrittänyt nousta siivilleen. Koukkujen irrottaminen keskellä kaupunkia olisi kerännyt aikamoisen katsojamäärän, vaikka olikin vielä melko varhainen aamu. Täällä se oli yrittänyt vapautua uistimesta, jolloin etummaisen kolmoiskoukun osista yksi oli osunut sieraimen reikään. Koska uistimen koukku oli mennyt sen sieraimeen ulkopuolelta veikkaan ettei lokki ollut tavoitellut uistinta nokallaan vaan saanut sen jostain siipeensä ja lentänyt kaupunkiin . Ruokin niillä potilasta hellävaraisella pakolla, sillä oli varmaa, ettei se olisi pitkään aikaan suostunut syömään noita herkkuja vapaaehtoisesti. Salapoliisitehtävä oli sekin, missä järjestyksessä lokkiparka oli joutunut pinteeseen
Vaasan lääni Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa puh. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon kuluttua ilmoituspäivästä. siht. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). (05) 411 7358, Kaarina Tiainen Satakunta Otavankatu I l , 28 100 Pori puh. (014) 264 641 , Tarja Lumme Kymenlaakso Satakielentie 10, 48230 Kotka puh. . Posti numero ja -toimipaikka: .............. . Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Lähettäjä Allekirjoitus: Nimi: Osoite: .......................................... kulutus -messut Mervi Taskinen, toimituksen sihteeri Sirkka Tepponen, vastuullinen kulutus Salla Tynys, toimittaja vs. 11 A 17, 00150 Helsinki puh. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Q Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. (09) 228 08333 LUONNONKUV A-ARKJSTO Nervanderinkatu 1 1, 00 100 Helsinki puh. (03) 213 1 317, Harri Helin Pohjois-Karjala Penttilänkatu 7-9, 80220 Joensuu puh. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkki päiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. (06) 312 7577, Pirkko-Liisa PemaaAlstanw Varsinais-Suomi Martinkatu 5, 208 10 Turku puh. Postinumero ja -toimipaikka: ... (09) 228 08206, Päivi Saarinen vs. 12, 40800 Vaajakoski puh. (08) 311 5 828, Merja Ylänen Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen __j_ 19_. (09) 228 081 , telefax (09) 228 08200 sähköposti: toimisto@sll.fi Ma-pe klo 8.30-16.15 Erja Heino, jätteen synnyn ehkäisy Esko Joutsamo, pääsihteeri Mirja Jumppanen, puhelinvaihteen hoitaja Imu, Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tarja Ketola, järjestösihteeri Susanna Kirkkola, koulutussihteeri Johanna Kojola, kans. Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Eija Koski, vastuullinen kulutus Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Johanna Mehtola, toimistosihteeri Sirkka Oi,u1s, kirjanpitäjä Anna Parkkari, lähiluontoprojekti Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Pouranen, tiedotussiht., päätoimitt. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Ritva Pietiläinen puh. Leena Sjöblom, Yastuull. (05) 228 5009, Marja Meura Lappi ' Korkalonkatu 12, 96100 Rovaniemi puh. Q Määräaikaistilaus 12 kk Q Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. . vs. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. (013) 138 281, Ilari Uotila Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. . (09) 630 300, telefax (09) 630 414 SUOMEN LUONTO 10/97 z UJ 6 ::J V) Tilaushinnat: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: Osoite: ........................ (09) 176 633 LIITTOHALLITUS Timo Helle (pj.), (0 16) 3364 302, Helena Pesonen, Tuovi Kumio, Janne Lampolahti, Hanna Matinpuro, Seija Nerg, Pemi Siilahti, likka Sten, Thomas Wallgren, Jonna Viljanen ALUESLHTEERIT Keski-Suomi Haapalammentie 17 as. (09) 228 08221 Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI Oy Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki puh. Puhelin (myös suuntanumero): ............ (02) 2355 255, Hannu Klemola vs. (016) 311 550, Tuula Leskelä Pirkanmaa Laukontori 4, 33200 Tampere puh. Nimi: Osoite: ............................. Puhelin (myös suuntanumero): .. Posti numero ja -toimipaikka:. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahjakortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen __j_ 19_ . Uisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00 170 Helsinki, puh. (02) 632 6163, Maija T lanlllli Uusimaa Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki puh. (09) 228 08 210, 228 08 224, telafax (09) 228 08 200. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 r r 57. . Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __j_ 19_ . (09) 409 238 SLL:n nuorisojärjestö: ry. Perämiehenk. välisten as. Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus:
A weasel with a vole in its mouth and an osprey with an ide in its claws are pictures of situations that this photographer has sought with immense dedication to his task. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Finnair goes environmental by Ritva Kupari Suomen Luonto 56( 10):26-27 Last spring, a German environmental journal compared the environmental friendliness of the major airlines. Finnair's aircraft are old, and cause more noise and consume more fuel than new aircraft. 6. set up his photographic situations. Hedelmä on piikkinen kota. Ki elto on edelleen voimassa esimerkiksi Keniassa. SUOMEN LUONTO 10/97. They are concentrated close to the Russian frontier, with the densest part of the population i n the eastern parts of north Karelia. During the Ice Age, the Mari Republic lay south of the continental glacier, where wind and melt water piled up fine-grained loess. Tiikerit tappavat vuosittain ehkä muutamia satoja ja jääkarhut muutamia kymmeniä ihmi siä. At !east in Mari , people seemed to think that such places were some kind of natural fun park ! Loud disco and other popular music blared out fro m every beach, vehicles were dri ven off-road and across beaches, tents were pitched wherever the owners felt like it, and large camp fi res blazed in every di rection. Pöllänen became a fu ll ti me professional wildlife photographer three years ago. Linnut, jotka syövät käyneitä marjoja tulevat humalaan mutta juuri näillä linnuilla onkin erityisen suuri maksa alkoholin hajottamiseen. B) pähkinäpensaan pähkinä. The main problem in regard to Finland's wolf population is that few litters are born. Heart-warming nature photos by Alice Karlsson Suomen Luonto 56(1 0):28-3 1 Wildlife photographer Mi kko Pöllänen lives in eastern Finland at Simpele, in Rautjärvi. Wolves attack reindeer, drag off hunting dogs, and lurk in the vicinity of sheep fa rms. For over 20 years he worked in a paper mill on the three-shift system, devoting his spare time to photography. They were surprised to discover that while the natural environment there was very different to the one in Finland, it was also in certain respects highly similar. Finnair will be systematically replaci ng its old DC-9 aircraft with the new Airbus A320 by the year 200 1 . Soi! is responsible for the major differences. Kettu on mainio veijari. A total of 143 species of macrolepidoptera came to light. 4. 7. Koira sijoittuu tässä luettelossa korkealle: vaikka koirien tappamien ihmisten määrästä ei ole tarkkaa tietoa, luku lienee useita satoja, ehkä jopa yli tuhat vuodessa. The new planes are quieter and more economical than the older ones. His pictures stand out because of their compassion and warmth; often they depict an interesting natural event. The travellers became acquainted with the Bolshoya Kokshaga wildlife fund (zapovednik) and visited Mariy Chodra National Park. Pöllänen is particularly fasc inated by hunting in the natural sense. Kun ilmasto viileni, pensas taantui . The very small Swedish-Norwegian wolf population may obtain fres h genetic materia! only from Finland. Wolf packs are split up by hunting. Preventing damage by wolves, together with a sound compensation system for any harm they cause, seem to be the best way of increasing acceptance of the species. ln August 1997 a three-day symposium was held on wolves in which among other things wolf damage and ways and means of avoiding this were discussed. Finland 's airline, Finnair, ranked near the bottom in company with SAS and British Airways. Pöllänen has been interested in wildlife photography since 1977. Here, and in neighbouring Pari kkala, he has taken almost ali of his photographs. By contrast, the national park is a new concept in Russia. The authors talked with their hosts about the protection and use of wildlife in the national parks. Kyhmyjoutsen on kotoisin Keski-Aasiasta. A) hevoskastanjan kastanja. Hevoskastanja on kotoisin Keski-Balkanilta ja tuotu Suomeen puistoja katupuuksi. Energy is being conserved in air terminal maintenance hangars and offices. Norsutuotteiden kauppakielto poistettiin kokeeksi Namibiasta, Zimbabwesta ja Botswanasta. SUOMEN LUONTO (Nawre of Finland) Published by t/ze Finnish Association for Nawre Conservmion Address: Kotkankmu 9 00510 Helsinki, Finland Fax: +358 9 228 08 200 in Russia, slightly over 800 km east of Moscow. A relatively large fraction of the population is made up of solitary, wandering males. Wolves return to Finland by Antti Halkka Suomen Luonlo 56( / 0):32-35 Esti mates place Finland's wolf population at 150 indi viduals. C) tammenterho. Taking a peak at our brethren 's countryside by Kauri Mikkola and Teuvo Suominen Suomen Luonto 56( 10):36-41 The Mari Republic is situated Suomen Luonto 58 ilmestyy seuraavan kerran 10. Pensas tuli meille pian jääkauden jälkeen ja levisi Keski-Pohjanmaalle asti. Krokotiilit surmaavat ja syövät joka vuosi ainakin satoja ihmisiä yksin Afrikassa. Thus, Finland's population is important from the standpoint of the Scandinavian population as a whole. lt would seem natural for the Finns to assist their brethren in the Mari Republic in these matters. Se on edelleen vain ranni koiden lintu, joka pesii saaristoissa suunnilleen Merenkurkun pohjoispuolelta Suomenlahden itäosiin . Translated by Leigh Plester Vastaukset sivun 12 pähkinöihin: 1. He simply roves the wilds, closely observing ali that happens. There are only a few wolves in Lapland, as hunting is free ly permitted due to the harm caused by these animals to reindeer husbandry. 2. The authors took a look at the habitats and wildlife of the Mari Republic last summer. Including microlepidoptera, some 240 species of butterflies and moths were obtained. 5. Tammi on lounainen tammi vyöhykkeen puu, mutta se menestyy istutettuna Tornion korkeudellakin. marraskuuta . Esimakua talvesta: käymme pohjoisen pallonpuoliskon kylmimmässä kylässä. Pähkinäpensasta kasvaa runsaimmin vain maamme lounaisosissa ja Ahvenanmaalla. The hosts were interested in, for instance, the channelising of human use of the park, the prov ision of services, and the arrangement of guides and guidance. Siili ja muut horrostavat pienet nisäkkäät eivät talvella löytäisi riittävästi ruokaa (tavallisesti hyönteisiä, toukkia, matoja ja mui ta selkärangattomia eläimiä) pysyäkseen lämpiminä 3. Finnair's environment engineer Pertti Pitkänen relates, however, that a sound environmental reputation is important to the company, which is taking steps to rectify the deficiences. Sieltä se tuotiin Englantiin kuninkaallisten puistoja päivällislinnuks i, yleistyi puistolinnuksi LänsiEurooppaan ja pesi ensimmäisen kerran Suomessa 1930-luvulla. Tuotteissa pitää olla merkintä siitä, että ne ovat virallisesti hyväksyttyjä. Normally, the public is not admitted to the wildli fe fund 's premises, since the organisation has been established for research purposes. Tammi kukkii ja tekee terhoja viiden seitsemän vuoden välein. Over 43 percent of its 760,000 inhabitants are Mari , whose language is one of Russia's many living Finno-Ugrian languages. Finnair is already managing its waste solvents and solvent wastewaters, as well as other hazardous wastes, in an exemplary fas hion. During the trip, birds and plants were studied and Lepidoptera caught by nets and moth traps. Retkellä myöhäissyksyisessä ulkosaaristossa. The most exciting find was that of Loxostege manualius, a micro moth which has never before been encountered in the European part of Russia. On board, du rable, reusable eating utensils will be used and waste sorting will begin. Some of the company's ground vehicles are electric. Suomessa jolkuttelee noin 150 sutta. A more serious problem than legal hunting is poaching: fewer than ten individuals are legally shot every year. Mikko Pöllänen does not. There may be weeks, or even years, behind a single successful picture
Eläinrata voi kuulostaa tutulta käsitteeltä toisesta yhteydestä. Yötaivaalla näkyvä eläinratavalo on aurinkokuntamme ratatasolla leijuvien miljardien pienten pölyja kivihiukkasen auringon valaisema vana. Jos voit matkata kauas etelään, koeta löytää eläinratavalo. leveysasteiden väliltä. Harva suomalainen on sitä tietoisesti tarkkaillut. Eräs osoitus avaruuden hitusista on eläinratavalo, pohjoisten leveysasteiden asukeille tuntematon ilmiö. Väärä aamunkoitto Oregonissa Yhdysvalloissa helmikuussa 1996. Väärä aamunkoitto kietoo kehäänsä horoskooppitähdistöt: kukin niistä matkaa vuorollaan sen valovanan halki . ja 35. näkyvät tähdistöt vaikuttavat jotenkin ihmisten kohtaloihin. Tämä on tietysti hölynpölyä. Pohjoisella pallonpuoliskolla parhaat alueet eläinratavalon näkemiseen löytyvät vasta niinkin etelästä kuin 25 . Keskiajan persialainen runoilija Omar Khayyam tunsikin ilmiön väärän aamunkoiton nimellä. Avaruus ei liene koskaan täysin tyhjä, sillä vähintäänkin pieniä määriä pölyä ja kaasua löytyy kaikkialta. Kirkkaimmillaan hohde on taivaanrannassa, mutta pisimmillään se voi ulottua himmeänä vyönä lähes taivaankaaren laelle asti. Marko Pekkala 59. Toisinaan eläinratavalo on niin voimakas, että se erehdyttää tottumattoman katselijan luulemaan, että aamu on jo piankin tulossa. Meidän patv1emme astrologia nojaa ammoisten babylonialaisten oletukseen, että eläinradan alueen eli planeettojen kiertokulun taustalla SUOMEN LUONTO 10/97 IHME JUTTU Väärä aamunkoitto 0. Se voi näkyä hyvin vain kuuttomaan aikaan, mutta ilmaantuessaan sen hehku viipyy taivaalla sekä useita tunteja auringonlaskun jälkeen että useita tunteja ennen auringonnousua. Länsi maissa eläi nratavalosla tultiin tietoisiksi vasta 1600-luvun puolivälissä. Kirkkain piste on planeetta Venus. Avaruuden tyhjyys on myytti . Richard Nor1on. Khayyamin maininta löytyy hänen teoksestaan Rubaiyat vuodelta 1100. On kuitenkin viehättävää ajatella, että aurinkokunnan ratatason vain eteläisille maille näyttäytyvä valohehku on saattanut osaltaan edesauttaa astrologia-taikauskon muotoutumista. Tämä selittyy toisaalta sillä, että Eurooppa oli ja on edelleen hieman liian pohjoisessa ilmiön parhaaseen esiintymiseen, toisaalta keskiajalla arabien luonnontieteet eli vät kukoistuskauttaan. Varhain syksyllä se erottuu parhaiten itätaivaalla, varhain keväällä taasen länsitaivaalla
, Kannatusjäsenyys tarjoaa etuja: \\ ... ' . Amerpap Oy · Creadesign Oy · Duni Oy · Ekokem Oy Ab · Elokuu Luonnontuote Oy · Enso Oy · Forssan Kirjapaino Oy · Helsingin Messut Oy · Helsingin Puhelin Oy/ Tietoverkot · HTI-Tekniikka Oy · Imatran Voima Oy/Elcat-sähköautot · Insinööritoimisto Ekotase Oy · Jaakko Pöyry Consulting Oy · Kesko Oy · Kärcher Oy · Lappset Group Oy · Luomusuomi Oy · Mainostoimisto Lounatuuli Oy · Majvik Oy/Hotelli Majvik · Metalliyhtymä Oy · Moilasen Leipomo Oy · Neste Advanced Power Systems (NAPS) · Oriflame Oy · Paperinkeräys Oy · Perintätoimisto Kreditstyrning Oy · PIG Enviro Oy · Pikkusatama Oy · Primator Oy · Puutarhafani Oy · Raision Yhtymä · Riihimäen Messut Oy · Savon Ympäristösuunnittelu Oy · Sininen Tuuli Oy · SOK · Speed Palvelut Oy · Suomen Hofa BioReinigen Oy · Suomen Koulutustutkimus Oy · Suomen Posti Oy · Suomen Unilever Oy · Thomesto Trading Oy · Thorsman & Co Oy Ab · Toshiba Keskus TCF Myynti Oy · Uulatuote Oy · Venealan Keskusliitto ry. Liitto tekee työtä luonnon monimuotoisuuden, kestävän elämäntavan ja ympäristönsuojelun puolesta. Luonnonsuojeluliiton kannatusjäsenyys on yrityksille ja yhteisöille uusi tapa tukea työtä luonnon puolesta! Suomen luonnonsuojeluliitto ry on maamme suurin vapaaehtoisen luonnonja ympäristönsuojelutyön järjestö. Ii•,, • Kannatusjäsenet saavat joukon etuja, joiden avulla ne voivat kehittää toimintaansa ympäristöystävällisemmäksi ja samalla saavuttaa säästöjä kuluissaan: 1 Virikkeitä ympäristöa säastävään toimintaan • eli uusi Ympäristöohjeita toimistoille -opas. \: . 3 luonnonsuojelija -lehden vuosikerta • 10 kertaa vuodessa tietoa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta ja tapahtumista. · Visionääri Oy · Ympäristötieto Puro&Uurtimo. ,. 2 Suomen luonto -lehden vuosikerta • 12 kertaa vuodessa värikästä ja tuoretta tietoa suomalaisesta luonnosta ja sen ilmiöistä . \ "'' . Luonnonsuojeluliitto on ottanut käyttöön uuden, yrityksille ja muille yhteisöille tarkoitetun jäsenlajin, kannatusjäsenyyden. Kannatusjäsenilmoitus kerran vuodessa sekä Suomen Luontoon että Luonnonsuojelijaan. 5 Maksuton osallistuminen ympäristöseminaariin, jossa käsitellään • ajankohtaisia ympäristöteemoja (mm . 4. Tervetuloa Suomen luonnonsuojeluliiton kannatusjäseneksi! Lisätietoja järjestösihteeri Tarja Ketolalta, puh. Ympäristö on myös yrityl<Sen asia ~ 'J f :"1. Jäsenmaksut käytetään Luonnonsuojeluliiton ajankohtaiseen toimintaan. ympäristömerkintä, -markkinointi, -lainsäädäntö, -johtaminen) sekä käytännön tapoja kehittää yrityksen toimintoja ympäristöä säästäviksi. Vuotuinen kannatusjäsenmaksu määräytyy yhteisön henkilöstömäärän mukaan. (09) 228 081