Se ei tarkoittaisi nykymuotoisen turkistarhauksen kannattamista, mutta olisi näkyvä viesti siitä, ettei tarhaiskuja hyväksytä. Tällaista on jo selvästi havaittavissa. Suurin osa eläimistä saatiin pyydystettyä takaisin, mutta osa jäi maastoon tekemään tuhojaan tai menehtymään. (03) 7511 815 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa) 170 mk. Luonnonsuojeluliiton jäseni lle määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Kansalaistottemattomuus ei myöskään kohdistu yksittäisiin ihmisiin eikä omaisuutta pyritä vahingoittamaan. Kansalaistottelemattomuustempaukset ja tarhaiskujen kaltaiset tihutyöt eroavat jyrkästi toisistaan. lrtonumero 33 markkaa. Eläinsuojelu ei etene tarhaiskuilla Syyskuisessa iskussa kirkkonummelaiseen turkistarhaan päästettiin häkeistään nelisentuhatta minkkiä. Myös eläinsuojelujärjestöt ovat sanoutuneet irti tarhaiskuja tekevistä ryhmistä, ja lintuharrastajien järjestö BirdLife Suomi on vedonnut aktivisteihin iskujen lopettamiseksi. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Jos isku olisi sattunut keväällä, vahingot luonnolle olisivat olleet paljon suuremmat lintujen ollessa pesimäpuuhissa. Iskut saavat yleisen mielipiteen vastaansa, ja asenteet koko eläinja jopa luonnonsuojelutyötä kohtaan muuttuvat kielteisemmiksi. Pysyviä tuloksia saadaan vain kansalaisyhteiskunnan ja demokratian keinoin. Kunnialliseen kansalaisvastarintaan kuuluvat avoimuus, itsensä alttiiksi laittamjnen omalla persoonallaan sekä väkivallattomuus. (09) 228 082 10 ja 228 08224, sähköposti: kaitosaari @sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 56. Joissain lehtikirjoituksissa sekä saamissamme kirjeissä ja puheluissa on vihjailtu, että Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen Luonto tukisivat eläinaktivistien iskuja. Turkistarhoihin tehdyt iskut tuomittiin jo Suomen Luonnon pääkirjoituksessa 2/1996. Tosiasiassa voitot ovat negatiivisia voittoja. Seuraavan tarhaiskun jälkeen voi käydä niin, että luonnonsuojelijat, eläinsuojelijat ja lintuharrastajat nähdään entistä laajemmin joukoin pyydystämässä irti päästettyjä eläimiä. 2 Lehtikuva/Tor Wennström Kirkkonummella irti päästetyistä minkeistä suurin osa saatiin pois luonnosta. Tarhaiskuja tekevän joukon toimintatavat eivät täytä näitä kriteereitä. Ehkä aktivistit laskevat voitokseen, kun saavat muutaman tarhaajan lopettamaan toimintansa. Luonnonsuojeluliiton paikallisjärjestön Kjrkkonummen ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja oli mukana ottamassa kiinni minkkejä, ja ympäristöministeriö toimitti suuren määrän loukkuja. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. z u..J :J Cf) SUOMEN LUONTO Toimi/lis Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Väitteet ovat perättömiä. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Ongelmat ja niiden ratkaisukeinot ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 10/98. (09) 228 08 1 telefax: (09) 228 08200 sähköposti : sukunimi @sll.fi Päätoimillaja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimitussihteeri! Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 082 14 Toimittajat Antti Halkk.a, 228 08203 Saila Tynys, 228 082 16 Juha Valste (virkavapaalla) Markku Tanttu (ulkoasu) Väriero/lelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy/ Markku Kemppainen puh. Tarhaiskuja tekevä joukko vahingoittaa eläinja luonnonsuojelutyötä. Meillä ei ole mitään tekemistä tarhaiskuja tekevien ryhmien kanssa, emmekä kannata sentyyppistä toimintaa. Turkistarhauksessa ja eläinten kohtelussa on paljon korjattavaa. Jos tarhaiskut jatkuvat, ne aiheuttavat entistä enemmän vahinkoa vastuulliselle eläinja luonnonsuojelutoiminnalle. Ne voivat ulottua arkisesta järjestötoiminnasta kansalaistottelemattomuuteen. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkan katu 9, 005 10 Helsinki puh. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk
57. Ainutlaatuisuuden ja hävityksen Australia 36 Vakiot: Ajankohtaista 12 Maailmalta 40 Mielipiteitä, keskustelua 42 Kirjoja 46 Kuukauden ekoneuvo 48 Vastuullinen kuluttaja 48 Multasormet 49 Kysy luonnosta 50 Palvelukortti 56 Tosi-ja makuasioita ravinnosta 57 Luonnonsuojelun voittoja 59 Summaries of the Main Articles 58 3. Puut, pakanat ja kanat hoitoon 35 Aura Koivisto kirjoittaa hoitoaatteesta. Kansikuva: Mikko Pöllänen kuvasi Leocarpusfragilis -limasienen kiipeämässä kuuseen; karikkeessa elävä limasieni muuttuu ylhäällä itiöpesäkkeiksi. Rykimäaikana hirvaat taistelevat ankarasti naaraista muun maailman unohtaen. Tuomaala on keskiaukeaman kuvaajamme, katso sivuilta 28-31. Sadekesän ilmiöistä lisää sivuilla 4-11. Sivut 36-39. Helena Tuomaala Australialaisia liikennemerkkejä et tapaa muualla. Aiemman nousun tuottamia pesäkkeitä näkyy oksalla. Tähdet satavat taivaalta 24 Leonidien tähdenlentomyrskyn odotetaan ilahduttavan pian Maan asukkaita. Nyt kehityksen hintaa maksetaan paikkaamalla luonnon tuhoja. Hetkien metsästäjä 28 Käävät jalostavat metsää 3 2 Kääpä kertoo harrastajalle tai tutkijalle metsän historiasta, luonnontilaisuudesta ja suojeluarvosta. Kiimaajan elämästä sivuilla 18-21. SUOMEN LUONTO 10/98 Sadekesän satoa 4 Etena näytti sarvensa ja tuli sadetta! Peuramailla ryskyy 18 Suomi kikkailee tilastoilla 22 Ilmastopolitiikan keinot ovat kateissa, kirjoittaa tutkija Jarmo Vehmas. Eurooppalaiset maanhanmuuttajat ovat kohdelleet kaltoin Australian omaperäistä luontoa. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. vuosikerta Turkulainen Helena Tuomaala haluaa vangita filmille vaikuttavia kokemuksia. Antti Leinonen Minna Mäkinen 10 1998 Hormonit hyrräävät syksyllä metsäpeuralaumoissa
Suot kylpivät vedessä (kuva Pohjois-Karjalasta), kaakkurilampien ja muiden vesistöjen pinta nousi (kaakkuri poikasineen, Evijärvi, heinäkuu). iinpä järvien pinnat nousivat kymmeniä senttejä normaalia korkeammalle, ja joet huhkivat kuljettaessaan vettä mereen. Antti Halkka Sadekesän satoa Vuosituhantemme loppu muistetaan kuuman ja kostean parivaljakon vuorovedosta: vuosisadan hellekesää 1997 seurasi poikkeuksellinen sadekesä. Sienisyksy oli monikerroksinen: kirkkonwnmelaistatin ympäröi home, joka on toinen sieni (yläkuva). Kotilo näyttää sarvensa, kunhan kosteutta on kylliksi, joten vastaus oli "kyllä" ja siis jopa enimmäkseen väärä koko kesän. Osa haihtui taivaalle, joskin haihdunta oli ilman kosteuden takia tavallista vähäisempää. 4 SUOMEN LUONTO 10/98. Mihin kaikki vesi joutui. Keskimäärin vettä lotisi kesä-elokuussa taivaalta puolitoista kertaa tavallinen määrä. Esimerkiksi Vantaanjoessa virtasi vettä viisi "Onko huomenna pouta?" kuului kesän kysymys. Hellekesä jää muistoihin ainokaisena, mutta viime suvea sateisimpiakin kesiä 1900-luvulla on ollut tarjottavanaan. Sateisempi oli vaikkapa kesä 198 1, mutta ei kaikkialla; esimerkiksi Porvoossa, Vaasassa, Niinisalossa, Kuopiossa, Helsingissä ja Rovaniemellä mennyt kesä pesi kesän 1981
Luontokuvaajamme tallensivat kesän ilmiöitä maan eri puolilla.. SUOMEN LUONTO 10/98 Bemjam Pönti Miten luonto selviytyi sadekesästä 1998
Merikotkat pääsivät siivilleen, mutta tiaisenpojat menehtyivät pesänsä pohjalle. Amiraalit tulivat vierailta mailta lisääntymään kesän vehmaudessa. Amiraali bussipysäkin roskalaatikolla ( Helsinki, elokuu), ja tunturipunatäpliä ( Kilpisjärvi, heinäkuu). Tämä paistatteluharrastus ja Iämmönsäätely on niin aktiivista, että ekologit nykyisin vieroksuvat vanhaa termiä vaihtolämpöinen ja puhuvat sen sijaan "ulkolämpöisistä", eksotermisistä, eliöistä. Pieniä poikasia kuoli nälkään ja kylmään. Kesän uljaita merikotkanpoikasia (Saaristomeri), ja hömötiaisen pesän surullinen pohja (Kuusamo). Lokkilinnuista märkyys vaivasi esimerkiksi tiiroja. ratkaisevaa varsinkin näillä leveysasteilla: eläimet pyrkivät nostamaan ruumiinlämpönsä ympäristöä korkeammaksi. Paistattelu on liskojen ja käärmeiden elämässä aivan 6 Hannu Hautala Sisiliskoja paistattelemassa märällä puunrungolla ( KaakkoisSuomi). Kun sisilisko tai kyy ottaa aurinkoa, se kasvaa ja poikaset nahkamunissa naaraan sisällä kehittyvät. Kesä oli sisälämpöisten, ihmisillä tietysti kahdessakin mielessä. Tulviva vesikin vaati uhrinsa: rantapalteelle muni vien kuikkien ja kaakkurien pesiä tuhoutui, kun pesimäjärvien pinnat nousivat liiaksi. Sadekesällä on voittajansa ja häviäjänsä. Edelliskesän lataamin voimin pihlajat nuokkuivat notkollaan marjoista ja koivun kukinta oli mahtavan runsas. Matelijoilla oli vaikeuksia saada kylliksi auringon lämpöä. Huomaa pikkuliskon hyvin harvinainen kaksihaarahäntä. Käärmeet ja liskot käyttivät hyväksi pienimmänkin tilaisuuden paistatella. Varsinkin hyönteissyöjälintujen pesintä meni monin paikoin heikosti . Me nisäkkäät taas olemme sisälämpöisiä, endotermisiä. kertaa niin paljon kuin keskimääräisenä kesänä! Osa sadekesän aineksista oli hellekesän perua. Aivan onnettomasti ei sentään matelijaväelläkään Kesän perhoseloa. SUOMEN LUONTO 10/98. Häviäjiä olivat monet pikkulinnut
Sadekesän selviä voittajia olivat luonnollisesti myös etanat ja kotilot. Reijo Juurinen Vettä riitti yleensä kuivuudesta kärsiville kalliokasveille, ja pe runape lto näytti sopivan lähinnä riisinviljelyyn. Kesällä 1998 kasveja ja sieniä toden totta raastettiin ! Etanat eivät välttämättä tarvitse sadekesää, vaan jo kylRunsaat sateet saivat kalliot kukkimaan poikkeuksellisen kauniisti (Siuntio). Kun kevätsateet alkoivat, tämä nilviäisväki paasi heti syömään ja etenemään. SUOMEN LUONTO 10/98. Kuusamossa töppövilla valtasi alaa kuivempiin oloihin tottuneilta kasveilta. Ilmatieteen laitoksen mukaan kesän ainoa kolea viikko ajoittui juhannuksen tienoille. mennyt. -Osa kaikkiaan peräti 49 mäntykukan ryppäästä (Savo). Lehtivihreätöntä mäntykukkaa ihmeteltiin eri puolilla maata. Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo sai tänä vuonna harvinaisen paljon ilmoituksia sammakoista kesän satona kasvaneiden pikkusammakoiden paljous herätti huomiota. Kosteasta pitäviä samma8 koita kesä suosi. Niiden kutu onnistui, eivätkä matalat kutuvedet kuivuneet. Keskilämpö jäi vain hiukan pitkän ajan keskiarvon alapuolelle. Suurin syy tähän on, ettei kesän keskilämpö lopulta poikennut juuri tavanomaisesta. Etanat ja kotilot ruokailevat hienovaraisesti raaputtamalla kasveja ja sieniä kielellään, joka on kuin pieni raastinrauta
Niille siis tärkeintä on, ettei tule hellekesää. Limakko kiipeää suotuisaan paikkaan ja muuttuu siellä itiöpesäkkeiksi. Tässä ei ratkaisevaa ole sademäärä sinänsä vaan sateen sopiva annostelu; sadetta tuli vähän kerrassaan, ja ilman kosteus pysyi g koko ajan korkeana. Ne kukoistivat samaan aikaan kuin kantarellit. mä kesä takaa niille hyvät lähtökohdat seuraavaa vuotta varten. Sekä lahottajat että puiden kanssa yhteiselämää viettävät mykorritsasienet menestyivät. SUOMEN LUONTO 10/98 Jorma Pciponcn Muuttohaukkojen rengastajakin joutui turvautumaan suksiin pohjoisen soilla. MykoITitsasieniä, joihin suurin osa ruokasienistä kuuluu, auttoi puiden kunto; niiltä riitti sokereita sienille annettaviksi. Sateet olivat kaikesta huolimatta etelässä tyypillisesti vain puolitoistakertaiset keskivertoon nähden. Sienimaailman suloisiin merkillisyyksiin lukeutuvista limasienistä tuli havaintoja tavallista enemmän. Perunapelto lainehtii (Ahvenanmaa); myös leipäviljasato pilaantui laajalti. 9. Elokuun alku jo ] nosti suppilovahveroiden piilottelevat hahmot esille. Sienet puolestaan auttavat puita muun muassa vedenhankinnassa. Mitenkähän käy Suomen viljasatojen, kun kesien sateisuus kasvihuoneilmiön saatossa ennusteiden mukaan lisääntyy. Tällaisia olivat muun muassa monet pienet ja pirteät vahakkaat. Sienitieteilijöitä ja kaikkia luonnon rikkaudesta nauttivia ilahduttivat myös harvinaiset sienet, jotka pitkästä aikaa esittäytyivät oikein joukolla. Syyssiel nien kausi alkoi useita viikko'g ja etuajassa. Sienille kesä oli tunnetusti mitä mainioin
Muutaman hellepäivän kesä 1998 1960-1990 1997 Hki-Kaisaniemi 1 6 19 Hki-Vantaa 1 12 33 Turku 3 13 37 Lappeenranta 8 12 32 Utti 5 16 35 Jyväskylä 2 12 29 Joensuu 3 10 25 Oulu 4 9 19 Sodankylä 1 6 14 Kevo 2 6 13 Lähde: Ilmatie1een laitos Hellepäivien lukumäärän vaihtelua. ,;/. Suppilovahverot olivat saatavilla jo elokuun puolivälissä. Vetisyyttään lisäsi eniten Rovaniemi (sademäärä normaalista 201 prosenttia). . Kesän mukaviin muistoihin kuuluu myös kasvimaailman runsaus. Päiväperhoskesä ei ollut muutenkaan niin huono kuin olisi voinut odottaa. lml r J --1 Joenauu Mikkelin mlk Lähde: Ilmatieteen laitos Sadetta sai kesä-elokuussa eniten Pudasjärvi (411 mm). Ero viime vuoteen on niin kylmäävä, että vuoden 1997 luvut näyttävät aluksi lähinnä painovirheiltä, kun hellepäiviä oli yli kuukauden verran. Kasveja vaivasi pölyttäjien puute. 10 Sade täytti myös sienikorit. Nokkosperhoset olivat sen sijaan viime kesän ja ehkä jonkin sairauden perua yhtä ikävästi kadoksissa kuin hellepäivät.D C Kirjoitusta varten on haastaJ teltu muun muassa Jlmao tieteen laitoksen, Helsingin I yliopiston, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoita. Kasvit kurottivat ennätyskorkeuksiin. ' Kauhava Tampere Rusaarö Muonio Nivel• htlln Jyvlakyll Lehti I / Ivalo ) s.u./ KuuN mo ' 1 ; Suomu ... Vaaleansininen pylväs kuvaa keskivertokesää ( 1960-90 keskiarvo), tumma viime kesää. Syyskesän amiraaliarmadat olivat täällä syntyneitä alkukesän vaeltajien jälkeläisiä. Runsaus merkitsi myös sitä, että kasvien välillä oli enemmän ki lpailua kuin keskivertokesänä ekologien mukaan kilpailua usein heikentää se, että kasvillisuus on koko ajan toipumassa jostakin häiriöstä. Sienten ja puiden menestykseen liittyi lehtivihreättömän mäntykukan runsaus. Se elää kangastatin välityksellä yhteydessä mäntyyn. Suruvaippa oli syyskesällä monin paikoin hyvin runsas. Vain Lappeenrannassa helteitä riitti joten kuten; keskivertokesän helteisyyttä kuvaa taulukossa vuosien 1960-90 keskiarvo. Oikealla pikkuruinen möng jävahakas (Helsinki, Musta§ vuori) ja limasienen limakko i (Nokia). Elokuun satoa Vihdin-Espoon Nuuksiosta: kourallinen etelän lakkoja sekä sienikori, jossa suppiloja keltavahveroita, mustatorvisieniä, lampaankääpiä ja vaaleaorakkaita. Koko maassa satoi tavanomaista enemmän. Myös ohdakeperhoset ja gammayökköset olivat joukolla liikkeellä. Hyönteisiä oli niukasti liikkeellä, ne kun ovat myös ulkolämpöistä väkeä. Kesä muistetaan kuitenkin ainakin Etelä-Suomessa ennätyksellisestä amiraaliperhosten määrästä. Lounaisrannikko ja Pohjois-Lappi olivat totutusti vähäsateisimpia, vaikka niissäkin satoi tavanomaista enemmän
SUOMEN LUONTO 10/98 11
UJytöretkiä lähiluontoon -kirjan voittivat Raila Leino Alastaipaleelta, Airi Asikoski Kouvolasta, Margetta Hulden Blentarpista Ruotsista, Hannu Tuomisto Seinäjoelta ja Siina Leinikka Turusta. Ivalossa kuun puoliväliin mennessä oli satanut jo enemmän kuin koko kuussa normaalisti . Kuutamokurkien jälkeen toiseksi eniten sai kannatusta hänen liito-oravansa ja kolmanneksi eniten sisältä kuvattu lato. 12 Syyskuu on vuoden vilkkainta kalastusaikaa I narijärvellä. Parhaaksi ehdotettiin 20 eri juttua. Erityisesti paikallinen väestö kalastaa siikaa talvea varten. 1938 noin 28 astetta lämmintä. Vuosisadan ennätyksiä ei silti lyöty. Kaikki oli vat elokuun numerossa. Jaetulle kolmannelle sijalle äänestettiin Peter Johanssonin Pallaksen keroilla ja kuruilla ja Marko Pekkolan Salama. Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille osallistujille! SUOME LUO TO 10/98. Syys saap_ui Ouluunkin syyskuun myötä nopeasti. Esimerkiksi Lahdessa oli 1.9. Äänet jakautuivat 19 eri jutulle. Sadetta tuli niukasti paitsi aivan itärajan tuntumaan ja Lappiin. Metsistä on voinut palata poikkeuksetta kori täynnä sieniä. Salama-jutun kuvitus arvioitiin kolmanneksi parhaaksi. Paras yksittäinen kuva oli Benga Pöntisen Kuutamokurjet elokuun numeron keskiaukeamalta. Hajonta oli suuri, sillä ääniä annettiin 35 eri kuvalle. Muhoksen pelloilta laskettiin parhaimmillaan yli tuhat lintua. Ainakin kuun puoliväliin mennessä oli kaikilla havaintopaikkakunnillamme tavanomaista lämpimämpää. Parhaaksi kuvitukseksi arvioitiin kesäkuussa julkaistu Mallaneidon morsiuskimppu, joka oli koottu Antti Kolin kuvista. Toiseksi parhaaksi tekstiksi kipusi Jouko Kuosmasen supikoirasta kertova Siirtolainen Mantshuriasta. Syyskuu sytytti syksyn värit Pentu Saksa Syyskuussa tuli sitten kesä, intiaanikesä. Kuvat olivat samassa Pöntistä esittelevässä jutussa. päivänä 21,3 astetta. Parhaat erottuivat selvästi joukosta ja saivat seuraavaksi tulleisiin verrattuina yli kaksinkertaiset äänimäärät, kukin 20 äänen verran. Hillan lehdet värittivät rämeitä keltaisina, punaisina ja violetteina. Myös pihlajanmarjoja oli runsaasti. Vastauskirjeitä ja kortteja tuli kaikkiaan 77 lukijalta. Joutsenperhe ruokaili syyskuisella Lahden Vesijärvellä auringonlaskuun saakka. Lahdessa sen sijaan saatiin samaan aikaan vain kymmenesosa kuun sademäärästä. Viikonlopun jälkeen veneet täyttävät Etelä-Inarin suurimman sataman Veskoniemen. Kurjet kerääntyivät syysmuutolle. Paras kesäjuttu Kesänumeroidemme jutuista lukijoitamme miellytti eniten elokuussa julkaistu Marja Härkösen Sieniperinne elää Tverin Karjalassa. Kuvitukseltaan toiseksi parhaana pidettiin tasavertaisesti heinäkuun numeron Heinien aikaa ja Hännät huiskivat taas Häntälässä -juttua, jossa on Matti Torkkomäen kuvat. Lisäksi arvoimme kymmenen liihiluonnosta nauttimaan -opasta, jotka menivät seuraaville: Maija-Lösa Heikkilä Turku, Aila Ruuttunen Ylivieska, Pirkko Lahti Turku, Milla Mäkelä Hämeenlinna, Sirkka Korhonen Joensuu, Veijo Peltola Pihtipudas, Seppo Hyvönen Klaukkala, Kaija Voutilainen Varpaisjärvi, Virpi Hänninen Riihimäki ja Aulis Hietalahti Kalajoki. Ivalossa lämpimin päivä oli 4.9., jolloin mittari näytti 16,9 astetta, Oulussa 9. Sienestäjille loppukesä ja syksy ovat olleet antoisia. Benga Pöntisen kuvat kiilasivat yksittäisten kuvien suosikeiksi. päivänä oli 19,4 astetta ja Lahdessa 14
Sen sijaan perhoset !epäilevät seinillä ja puunrungoilla hyvän suojavärinsä kätkeminä. Miksi muutamat perhoslajit aloittavat lentonsa vasta myöhäissyksyllä, kun suurin osa perhosista on asettunut talviteloille jo kuukausi tai pari aikaisemmin. niillä on elimistössään glyserolia ja muita väkeviä pakkasnesteitä, joiden avulla ne eivät jäädy. "Tarkoitus on niittää peltoon hehtaarin kokoisia laikkuja, joihin viljankorret jätetään jyvineen maahan", kertoo soveltavan eläintieteen opiskelija Mari Hallikainen, Helena Tengvall 13. Lisäksi varsinkin hallakehrääjä on tanakka ja voimakas perhonen, joka pystyy kohottamaan ruumiinlämpöään värisyttämällä siipiään. Nyt aikomuksena on toteuttaa kokeilu ensi syksynä. Hallakehrääjän tuuhea Juho Rahkonen Jorma Luh1a/Luon1okuvat joka tekee kurkikokeilusta graduaan. Liikkeellä ovat hallaja pakkasmittarit, hallakehrääjät ja jokunen muukin yöperhonen. Lajit myös selviytyvät äärioloista eri tavoin: monet myöhäissyksyn perhoset talvehtivat munana. "turkki" auttanee myös osaltaan pitämään vilun loitolla lajin englanninkielinen nimi December Moth on kuitenkin liioitteleva ainakin meidän olosuhteissamme, sillä hallakehrääjän lento katkeaa eteläisimmässäkin Suomessa viimeistään marraskuussa. Vain koiraat lentävät, sillä hallamittarinaaras on siivetön. Monien selkärangattomien tavoin Kurjet pois viljapelloista Juho Rahkonen Lampun valo on yöllä houkutellut hallamittareita, ja nyt on päivälevon aika. Alunperin kurkipeltoja oli tarkoitus niittää Vaasassa jo kuluvana syksynä, mutta poikkeuksellinen sadekesä sato-ongelmineen ja vettyneine peltoineen sotki suunnitelmat. Ympäristöministeriö ja Helsingin yliopiston soveltavan eläintieteen laitos ovat räätälöineet idean pulman rauhanomaiseksi ratkaisuksi: järjestetään muutama peltoalue erityisen houkuttelevaksi, jotta kurjet suuntaisivat niille ja muut pellot säilyisivät. Sen vuoksi lajien elinympäristöt, ravinto ja elintavat ovat erilaisia. Tuloksena saadaan mainio taukopaikka kurjille: "Maassa lojuvan korsikerroksen alla viihtyvät kurkien suosimat ravintoeläimet. Myös pedot on helppo havaita ajoissa", Hallikainen sanoo. Pohjanmaan peltolakeuksien syksyyn kuuluvat erottamattomana osana kurkiparvet, jotka pysähtyvät lepäämään muuttomatkansa varrel.Ja. Syyspäivinä perhosia ei lentele, vaikka silloin olisi lämpimämpää kuin yöllä. Näiden perhosten kannattaa siis munia vasta myöhään syksyllä, koska silloin munien energiavarastot riittävät paremmin kevääseen. Vastaavaa ei aikaisemmin ole kokeiltu tiettävästi missään. Levähtävien kurkien määrät ovat viime vuosina selvästi kasvaneet muun muassa Vaasan seudulla. Luonnossa on rajallinen määrä elintilaa. Lintuharrastajia kurjet ilahduttavat, mutta maanviljeliSUOMEN LUONTO 10/98 jöitä pitkäkoivet suututtavat. AJANKOHTAISTA Pakkasta pelkäämättömiä perhosia Vielä lokakuun kylminä öinä voi katulamppujen ympärillä nähdä lentelemässä joukoittain perhosia. meisesti ne lentelevät öisin siksi, että pimeässä ne ovat paremmin turvassa linnuilta ja muilta saalistajilta. Kokeiluun osallistuville maanviljelijöille Länsi-Suomen ympäristökeskus maksaa viljoista korvauksen sekä niitettävältä koealoilta, joita ensi vaiheessa on kolme, että kultakin niitä ympäröivältä kolmen hehtaarin alalta, koska kurkien oletetaan levittäytyvän aukoista myös viljan sekaan. Kuvassa parisenttinen karvaturri [epäilee tiiliseinällä. Hallakehrääjä, hallamittari ja kumppanit eivät aivan pikkupakkasesta lannistu. Koska alue on ehdolla Naturaan, on toivoa saada hankkeeseen myös EU-rahaa. IIJuho Rahkonen Hallakehrääjä on yleinen myöhäissyksyn perhonen. Kun kurjet levittäytyvät peltoon etsimään hyönteisiä, etanoita ja muuta syötävää, ne tulevat samalla tallanneeksi viljaa lakoon ja sotkeneeksi sitä ulosteillaan. Muuttokurjille suunnitellaan viljapeltojen sekaan niitettyjä taukopaikkoja
3. Lokakuussa alkavat monet eläimet vetäytyä talviunille. Laittoman lokinpyydyksen ja kirjolohikassin yhdistelmä. Seppo Keränen/Luontokuvat Benga Pöntinen/Luontokuvat Jarkko Kähkönen/Luontokuvat 2. Tämä luoteisen Saaristomeren kolkka on myös kalankasAJANKOHTAISTA Laiton pyydys Kustavin Ströömillä, Katkurun saaren tuntumassa. Kolmen vuosikymmenen kuluessa Ströömin vesiluonto on muuttunut merkittävästi. Ikimetsää kiertää helppokulkuinen luontopolku. Vastaukset sivulla 58 SUOMEN LUONTO 10/98. Levät peittävät rantaMarkku Lappalainen kiviä. Ja rannat ovat mökkejä täynnä. hevonen tekemään peltotyöt. Elokuussa 1967 satoi Seinäjoella kuitenkin vielä enemmän. vatuksen keskus. Nyt tila on pyritty palauttamaan alkuperäiseen 1910-luvun asuun. Kansallispuisto perustettiin 1956 ja sitä laajennettiin huomattavasti 1980-luvulla. Montako pesivää valkoselkätikkaparia Suomessa on a) 30, b) 80, c) 150. Ströömin vesillä silmiin sattui kesällä surullinen näky. Erotatko nämä karvanaamat toisistaan. Maatiaislehmät, -lampaat, -vuohi ja -kanat viettävät leppoisia päiviä pihapiirissa. Hiljattain Liesjärvellä avattiin Korteniemen perinnetila. Rakennuksia ja pärekattoja on korjattu ja vanhoja huonekaluja on entistetty. Tila on raivattu alun alkaen 1810-luvulla, mutta nykyinen päärakennus navettoineen, riihineen ja savusaunoineen on rakennettu 1870-1910. Kalakasseista kymmenyksiään kärttävien sääksien ja lokkien esteeksi viritetty verkko piti satimessaan rauhoitettuja kalalokkeja, naurulokkeja ja selkälokkeja. Milloin suvi oli ohi Utsjoella. 1. Perinnetilan lähistöllä on komeita jääkauden sulamisvirtojen synnyttämiä muodostumia, muun muassa suppia. Voimakas virta muljaa vesiä suuntaan ja toiseen. Ryytimaalla kasvaa perinnelajikkeita, ja pihapiirin koristekasvit ovat samoja kuin vuosisadan alussa jopa pihasyreenejä uhkaa lähtö autuaammille kasvualustoille, koska ne on istutettu myöhempinä vuosikymmeninä. Eteläisimmässä Suomessa kesä päättyi syyskuun 25. Pekka Hänninen Tilan aukioloaikoja ja opastusta voi tiedustella suoraan tilalta numerosta (03) 436 3612 tai puistonhoitaja Teijo Heinäseltä numerosta 0400-475339 tai paikan oppaalta Annamari Uotilalta numerosta 049-549 644. Nyt on pitänyt vielä turvautua traktoriin. Liesjärven tunnelmaa saattaa häiritä hetkittäin Porin tien humina toivottavasti melutasokin saadaan palautettua 1910-luvun asuun. 5. Ensi kesäksi on tarkoitus saada 14 Pekka Hänninen Korteniemen perinnetilalla kanat tepastelevat vapaina. Hengiltä hirttynyt naurulokki oikealla. päivä. Vesi on sameaa. Mikä (tai mitkä) seuraavista nukkuu talviunta: a) mäyrä, b) tammihiiri, c) maamyyrä, d) siili. Tuliko vettä tuolloin noina) 300, b) 400 vai c) 500 milliä. Sen eläviä lajikumppaneita sekä selkälokkeja ja kalalokkeja ruokinta-automaatin ponttoonilla. Ruiskin on vielä nykylajikkeita, mutta ruiskukat viihtyvät silti sen seassa. Verkot limoittuvat niin, ettei niitä tohdi uittaa kalan toivossa. Elokuu on yleensä sateisin kesäkuukausi. Myös veneilijöiden virta on vilkas. Markku Lappalainen Liesjärvellä aika on pysähtynyt Liesjärven kansallispuisto Tammelassa on ainutlaatuinen henkireikä Etelä-Suomessa. Arvokkaimmat osat ovat olleet luonnonsäästiöinä jo 1920-luvulta. 4. Mitkä seuraavista ovat palkokasveja a) soijapapu, b) herne, c) linssi, d) kahvi . Tänä vuonna elokuun sade-ennätys mitattiin Pudasjärvellä ( 163 mm). 6. Kuuluvatko nimet kultasopikka, oravuotikka ja toraturkki a) kovakuoriaisille, b) kääville, c) linnuille. 7. , OHO! Kustavin Ströömi on hieno luonnon muodostuma: kaakon-luoteen suuntainen repeämä, kapea salmi, jossa Selkämeren ja Saaristomeren vedet sekoittuvat. Jäärät ja muut ötökät pörräävät pihapiirin kukkaloistossa, järveltä kantaa kuikan huuto
Liike ihmettelee lisäksi kaupungin intoa käyttää yliopistolta ylijäävää rakennusoikeutta asuntotuotantoon viheralueen kustannuksella kaupungin päättäjien intressit ovat luonnollisesti taloudelliset. Nimiä alueen säiJuho Rahkonen lyttämistä vaativaan adressiin on kerätty viitisentuhatta. Tällä hetkellä paikalla on vain polkuja ja kevyen liikenteen raitti . Arkisin 9.00-16.00. 15. Toisaalta kaavoitukseen liittyi alunperin myös lupaus palvelutalosta, joka on sittemmin karsiutunut suunnitelmista. Uusi kaava on päättäjien siunattavana marraskuussa siihen saakka se on salainen. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston piirustuspöydillä Kumpulanmäki on buukattu täyteen elementtiä. Taustalla näkyy Kasvitieteellinen puutarha, jonka vasemmalla puolella on Kumpulanmäki. Nervanderinkatu 11. Kumpulalaiset ovat perustaneet rakennushanketta vastustavan Kumpulanmäen puolesta -liikkeen. Yliopisto on nyttemmin tarkentanut tilantarvettaan ja alkuperäisestä varauksesta on pudonnut pois 22 200 kerrosneliömetriä. Kun asemakaavaa tehtiin 1970-luvulla, kuultiin myös asukkaita. Kadunvaltaajat tahtoivat muistuttaa ihmisiä autoilun haitallisuudesta ja saasteettomista tavoista liikkua. Suunnitelmat ovat 1970-luvulta, ja nykyinen kaava on valmistunut 1984. Helsingin Kumpulan kaupunginosaan on kuin ihmeen kaupalla unohtunut rakentamattomana kallioinen mäki. Näyttely kätkee sisäänsä myös monia pieniä tarinoita erilaisina valon hetkinä. Sen 15 hehtaarista vain kaksi jäisi rakentamatta. Sinne suunnitellaan yliopiston matemaatti s-1 uonnontieteel I isen Valtauksella rallia vastaan Samaan aikaan kun MM-ralli ulvoi maakunnan sorateillä elokuun lopulla, valtasi parisataa nuorta kadun autoilta Jyväskylässä. Seuraavaksi rakennettavaksi aiotusta fysiikan laitoksesta on tehty valitus, koska se on osin nykyisen kaavan vastainen. Luontokuvat/Luonnonkuva-arkisto. Kumpulanmäen puolesta -liike on vaatinut, että rakennushankkeen vaikutukset ympäristölle arvioidaan. SUOMEN LUONTO 10/98 Pekka Hänninen Kumpu/aan suunniteltu tie kulkisi muun muassa tämän polun kohdalla. Näyttely rakentuu pääosin metsäja jokirnaisemista. tiedekunnan laitoksia. Merkillisin rakennushankkeen kylkiäinen on tie, joka luikertelisi Kätilöopistolta Pietari Kalmin kadun jatkeena Kumpulan kartanon sivuitse Kumpulanmäelle ja edelleen Kustaa Vaasan tielle. Helsinki, (09) 409 238. Vapautuneesta kerrosneliömäärästä haluttaisiin käyttää 8000 asuntorakentamiseen. Yhdessä Vallilan siirtolapuutarhan ja yliopiston Kasvitieteellisen puutarhan kanssa se muodostaa kaupunkioloissa melkoisen vihersaarekkeen. Vaikka mielenilmaus oli luvaton, poliisi ei ryhtynyt rettelöimään vaan tyytyi ohjaamaan autot tanssivien protestoijien ohi. Alueen kaakkoisosaan ovat jo kohonneet kiihdytyslaboratorio ja kemian laitos. Se jyräisi varsin tehokkaasti alleen koko Kumpulanmäen. Tuolloin rakentamatonta luonnontilaista maata oli runsaasti eikä Kumpulanmäellä ollut yhtä suurta merkitystä virkistysalueena. AJANKOHTAISTA Menettääkö Helsingin Kumpula vehreytensä. Tietä on perusteltu bussiliikenteen väylänä sikäli merkillistä, että nykyinen bussilinja 55 kiertää kaavaillun asuinja kampusalueen kautta. Katsoja voi löytää useita samoista paikoista otettuja kuvia, joita erottaa vain vuoden kiertokulku. Kumpulanmäki on myös kaunis tausta historiallisesti arvokkaalle Kumpulan kartanolle. Lisäksi uusi tie on houkutteleva oikoreitti kahden Helsingistä pohjoiseen kulkevan pääväylän välillä. Pekka Hänninen Valoa erämaassa Luonnonkuva-arkistossa on lokakuun ajan esillä luonnonkuvaaja Tauno Kohosen valokuvia Kuusamon luonnosta ja pohjoisesta valosta
Väitetään myös, että pöytäkirjat olisivat väärennettyjä. Paliskuntain yhdistyksen tuorein tilasto kertoo, että 1997 löydettiin petoeläinten jäljiltä 3346 poron raadot. :,: Helena Tengvall SUOMEN LUONTO 10/98. Kuollutta ei pidä leikkiä, ellei karhu todella käy kiinni. Tähän saakka korvaukset on maksettu maastosta löydettyjen vasavainajien lukumäärän perusteella. Suomessa kotkat kuuluvat ympäristöministeriön hallinnonalaan, karhut, sudet ja ahmat maaja metsätalousministeriölle. Karhu löi miestä käpälillä raajoihin sekä hartioihin, ja karhun kynsi vahingoitti kaulalaskimoa kohtalokkaasti. Kaulaan syntyneestä haavasta paasi verenkiertoon ilmaa, mihin uhri menehtyi. Myös maaja metsätalousministeriössä on käyty keskustelua Ruotsin mallista, mutta se ei ole johtanut käytännön muuttamiseen. 16 suojelemaan kotkia. ARVANNUT 1 'mÅ SIITA 1'UI.-ISI AMMA111 ,,. ·,1' ::.~ e' +,; ..l: ; Mies oli yrittänyt paeta karhua. Ruokolahden karhu tappoi käpäläniskulla Ruokolahden surullisenkuuluisasta karhun ja miehen kohtaamisesta liikkuu kaikenlaisia huhuja. \ . Kuolleena löydetyn poron arvo korvataan nyt kaksinkertaisesti puolitoistakertaisen sijaan. ... Tarkoituksena on kannustaa poromiehiä Syys-lokakuu on kiireistä aikaa lintuasemilla. a. Jos kohtaa hyökkäävästi käyttäytyvän karhun, on poistuttava paikalta rauhallisesti mitä pikimmin. \1) V) 1 ....... Erään tarinan mukaan karhu olisi syönyt miestä eikä poliisi uskaltaisi kertoa tapahtumien todellista kulkua. Vastaava järjestelmä on käytössä Ruotsissa. Riku Lumiaro Syysrengastusta Kotkat tuovat rahaa paliskunnille Kotkien poronhoitoalueella aiheuttamista vasojen menetyksistä maksettavia korvauksia uudistetaan. Hän oli ollut pystyssä saadessaan kuolettavan lyönnin joko takaa tai sivuviistosta. Tavallisin verkkoon lentävä päiväpetolintu on varpushaukka. Tutkija punnitsee, mittaa ja rengastaa linnun ja päästää sen vapaaksi. Nyt ympäristöministeriössä on valmisteilla päätös, jonka mukaan poronomistajille maksettaisiin korvausta sen mukaan, kuinka monta kotkaparia kussakin paliskunnassa pesii. Kamppailussa karhu pyrkii raatelemaan hartioita, niskaa ja päätä. .. Vuodenvaihteessa korvausjärjestelmään on sen sijaan tulossa joitakin pienempiä muutoksia. Samaan aikaan auto runnoi hengiltä 2670 ja j juna 294 poroa. Juha Höykinpuro Rengastaja irrottaa hellävaroen varpushaukan verkosta. Vastaavassa tilanteessa on erittäin tärkeätä suojata käsillä niskaa ja kaulaa. Rannikolle tullessaan muuttava lintu seuraa luontevasti niemenkärkeä tai saariryhmää, laskeutuu levähtämään ennen merenylitystä ja lentää rengastajan asettamiin lintuverkkoihin. Siellä sitä sovelletaan kotkien lisäksi muun muassa karhuihin ja ahmoihin. Puremajälkiä vainajasta ei löytynyt. Suomalaisen poron riski joutua pedon ateriaksi on lähes yhtä suuri kuin riski menehtyä liikenteessä. AJANKOHTAISTA ·. VMN ENP.1. Pakoon suin päin ryntääminen saattaa laukaista karhussa saalistusvietin. Kevätmuuttoon verrattuna lintuja on nyt selvästi enemmän, kun myös jälkikasvu suuntaa talvehtimisalueille. 4u :, , • VI • 1 ;\ V 3: ',/ 3: ' ....... Esimerkiksi Hangon lintuasemalla nähdään hyvänä syyspäivänä 500 muuttavaa yksilöä; verkoista niitä saa poimia useita kymmeniä
"Tämä on 1980-luvun alusta hyväksytty käytäntö. Valtaus on voimassa viisi vuotta. Viiden hehtaarin valtaus kahdeksaksi vuodeksi maksaa veroineen, vakuuksineen ja vuokrineen alle kymppitonnm. Nopea siirto pelasti kasvit tällä kertaa. Monimuotoisuuden lisäksi Hökkelit pilaavat Ivalojoen maisemaa Kutturan jälkeen kynttiläkuusista tummat vaaran kyljet kaartuvat jokeen. ta ja jopa nahkatakkiin puettu puu-ukko vahtimassa valtausta. Helsingin yliopiston ekologian ja systematiikan laitoksen tutkija Pertti Ranta kertoo, että tämä johtuu enemmän tietämättömyydestä kuin puhtaasta välinpitämättömyydestä. "Vaikka arvokkaat kasviesiintymät tunnetaan, ei tieto välttämättä kulje kaupungin organisaation sisällä." Tähän ongelmaan haetaan ratkaisua Helsingin ja Joensuun yliopistojen Ecoplan -hankkeella (ekologia kaupunkisuunnittelussa), johon myös Keravan kasvikartoitukset kuuluvat. AJANKOHTAISTA Luontotietoa kaupunkien suunnittelijoille Keravalla kesällä tehdyssä kasvikartoituksessa löydettiin yllättäen uhanalaisia lajeja. Tällä kertaa tarinalla oli onnellinen loppu. Ivalojoen varrestakin voi siis saada soman kesäpaikan maksamalla tuhatkunta markkaa vuotta kohti. Anne Kärkkäinen 17. Saman tien selvisi, että puskutraktori jyräisi alueen radan laajennustöiden takia lähipäivinä. Louhuisen harmaat rakkarinteet kohenevat tylyine kivineen. Keravan rautatieasemalta löydetty idänsara oli jäädä junan alle. tutkitaan taajamametsien pirstoutumisen vaikutuksia lajistoon, kulutushäiriöitä ja puuston luonnollista uudistumista taajamametsissä sekä ekologisten ja esteettisten tekijöiden yhteensovittamista taajamametsien suunnittelussa ja hoidossa. Valtausoikeuden perusteella kaivajat saavat pystyttää lautatai riukurakenteisen teltan, laavun tai kodan. "Tulevaisuudessa kaupunkisuunnittelija näkee tietokoneeltaan yhtälailla maanalaisten kaapelien kuin suojeltavien kasvien esiintymispaikankin", Ranta uskoo. Jos kultaa löytyy ja siitä vaivautuu kirjoittamaan raportin, kauppaja teollisuusministeriö myöntää "aika helposti" muutaman vuoden jatkoajan. Ivalojoki on Lemmenjoen ohella Suomen kullankaivuun keskuksia. Koskissa kanootin pohja nirskuu, mutta kuin korvaukseksi syöntihaluinen harri nappaa iltapäivällä perhoon. On pressumajan kehikkoa, kenttäsaunan kiuasSUOMEN LUONTO 10/98 Anne Kärkkäinen Kullankaivajan kyhäämä asumus lvalojoella. Niitä tulee vastaan lähes joka kaarteen takaa usean kymmenen kilometrin matkalla. Näin oli käydä idänsaran kasvupaikalle Keravan rautatieasemalla. Esimerkiksi vilkkaasti liikennöidyn tien varrelta läheltä keskustaa löydettiin punakämmeköitä. On Pentti Johansson Kaupunkiluonto muuttuu nopeasti. Vastaavanlaiset läheltä piti -tilanteet ovat kaupunkiluonnossa yleisiä. Teltta pystytetään hiekkatörmälle. Ecoplan koostuu kaikkiaan neljästä osatutkimuksesta. Ollaan yhdellä hienoimmista ja vaihtelevimmista jokimaisemista, Ivalojoella Suomen Lapissa. Kasvit kaivettiin varovaisesti ylös ja istutettiin muualle. Idänsarakasvusto löytyi kesäkuun lopussa aivan muutaman metrin päästä radasta. Mikko Savelainen haluttu tulla kaivajia vastaan, sillä on katsottu, että heidän on liian hankalaa purkaa ja pystyttää rakennelmat joka vuosi." Kaivoslain mukaan EU:n kansalainen saa vallata itselleen alueen huuhtoakseen kultaa. Tällaiset rakennelmat täplittävät jokivartta kymmenien kilometrien matkalla. Mutta mitä nämä riukuhökkelit ovat. Alavirralla kosket levenevät vilkasliikkeisiksi nivoiksi ja maa tasoittuu paikoin mäntyisiksi hiekkakankaiksi. Pitää vain muistaa vähän tonkia maata, jotta näyttäisi siltä, että kultaa kaivetaan ja kaivoslain henki täyttyy. Väliaikaisten asumusten suojapressut täytyy ottaa alas syyskuun loppuun mennessä, mutta tukirakenteet saavat jäädä pystyyn, kertoo alueita valvova metsänhoitaja Olli Osmonen Metsähallituksesta. Ympäristö muuttuu kuitenkin Keravalla niin nopeasti, että uhanalaisen kasvin paikalla voi jo huomenna olla junarata. Joen varrella on kolmisensataa valtausta, mikä myös näkyy
Kuvat ja teksti: Antti Leinonen 18 Peuramailla ryskyy
Valtahirvas kokoaa haaremin ja pitää kiinni oikeuksistaan viimeiseen asti. SUOMEN LUONTO 10/98 Valtahirvaan ja laumaan pyrkivän hirvaan välille syntyy joskus verinen kamppailu. 19. Metsäpeuroilla on rykimäaika. Luontokuvaaja Antti Leinonen pääsi seuraamaan alkuvoimaista menoa Kuhmossa. Vallasta taistellaan kaikin voimin, silmät pullistellen ja karmealle haisten
Metsäpeura oli helppo metsästettävä. Kiimapuuskutuksessa, ryskeessä ja sarvien kalahtelussa sykkii luonnon alkuperäinen mahti. Rykimäpeurojen seuraaminen tarjoilee hienoja hetkiä. Metsäpeurojen syysmetsästystä harjoitettiin Sompion Lapissa aina 1800-luvun puoliväliin asti. Tuolloin peurat ovat saattaneet tulla uteliaina aivan viereen. Olen päässyt lähestymään peuralaumaa sopivalle katseluja kuunteluetäisyydelle jonkin suon reunarinteeseen. Eteläisestä Suomesta peurat oli tapettu vähiin edellisen vuosisadan loppuun mennessä. Silloin hankittiin talven varalle peuran lihaa. Voi kuvitella, miten helppoa entisaikain metsästäjän oli tapsuoMEN LUONTO 10/98. Ja koska syksy oli pitkällä, 20 liha oli helppo säilöä talveksi. Nuo hetket säilyvät muistoissa todellisina aarteina. Siinä, kuin hienoimmassa teatterissa, olen parhaimmillaan voinut katsoa peurojen touhuja yli neljä tuntia. Joskus olen joutunut peuralauman keskelle. Lyhyessä ajassa oli mahdollista saada runsas saalis laumoittain liikkuvista, kiimaajan hu!Jaannuttamista peuroista. Metsäpeurojen kiima oli aikoinaan metsästäjille syksyn tärkein tapahtuma. Metsäpeurojen palattua 1960-luvulla Suomeen niiden syksyisiä kiimajuhlia on ollut mahdollista taas seurata
Monet hirvaat sietävät lauman jatkona .,nyös muutaman keskenkasvuisen uroksen, mutta jos ne erehtyvät hökimään., tulee niille lähtö laumasta. Laumassa on valtahirvaan lisäksi vaatimia ja mahdollisesti niiden edelliskeväisiä vasoja. paa useita peuroja alkeellisellakin aseella, kuten jousella tai keihäällä. • J Kiimalauman keskikoko on 10-20 peuraa. D 21. Suomenselän siirtopeurat saavat viettää syysjuhlansa edelleen rauhassa. Valtahirvaan pitää olla tilanteen tasalla vaadinten kiimassa. Siksi se ajaa vaatimia makuulta ja tutkii niiden makuupaikat. Vasta viime vuosina niitä on metsästetty Kuhmossa kymmenkunta syksyssä. Metsäpeurat ovat saaneet rymytä rauhassa jo kymmeniä vuosia
Suomi asetti nollatavoitteen ehdoksi EU:n yhteisten päästövähennystoimien käyttöönoton. Tuolloin on myös ensi kertaa Suomen vuoro toimia EU:n puheenjohtajamaana. Rion puitesopimuksen ratifioi neiden maiden kolmannessa osapuolikokouksessa aikaansaatu Kioton pöytäkirja on sitova, mutta tästä huolimatta kaikki päästöjen vähentämiseen vaikuttavat seikat eivät ole vielä selvillä. Monet arvelivat tämän yhdessä taakanjakoon liitetyn ehdon täyttymättömyyden kanssa johtavan siihen, että Suomi saisi Kioton jälkeen lisätä päästöjään. Kesäkuun puolivälissä 1998 EU:n ministerineuvosto paasi yhteisymmärrykseen Kioton sopimuksen mukaisen kahdeksan prosentin päästövähennysvelvoitteen jakamisesta jäsenmaiden kesken. Energiatehokkuutta perusteltiin muun muassa yhdistetyn sähkönja lämmöntuotannon sekä päästöttömien energialähteiden suurella osuudella muihin EU-maihin verrattuna. Tämä nostaa niitä Suomen toisessa maaraportissa ilmoitetusta 53,8 miljoonasta tonnista 1,2 miljoonalla tonnilla. HFC-, PFCja rikkiheksafluoridipäästöihin on sovellettu Kioton sopimuksen mahdollistamaa vertailuvuotta 1995, mikä nostaa hiukan niidenkin päästöjä. Esimerkiksi yhteistoteutusprojektit, päästölupien kauppa ja kehitysmaissa toteutettavia päästövähennyshankkeita varten perustettu "puhtaan kehityksen mekanismi" ovat vielä vailla pelisääntöjä. Vertailuvuoden 1990 hiilidioksidipäästöt on vasta Kioton sopimuksen jälkeen laskettu takautuvasti 1996 käyttöön otetulla menetelmällä. EU:n ministerineuvoston alustavassa taakanjaossa keväällä 1997 ympäristöministeri Pekka Haavisto sai neuvoteltua Suomelle nollatavoitteen, vaikka silloinen puheenjohtajamaa Alankomaat ehdotti ensin kymmenen prosentin vähennystä. EU otti kunnianhimoiseksi tavoitteekseen 15 prosentin vähennyksen hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin yhteenlaskettuihin päästöihin vuoden 1990 tasosta vuoteen 20 10 mennessä. Eräät maat voivat jopa kasvattaa päästöjään. Vuoden 1990 hiilidioksidipäästöjä on esitetty nostettaviksi yhteensä 59, l miljoonaan tonniin. Eri maiden velvoitteet ovat kuitenkin erilaisia. viytyvän helpommalla kuin itsenäisenä neuvottelijana. Päästötilastot uusiksi Ympäristöministeriö esitti taakanjakosopimuksen jälkeen ilmastosopimuksen sihteeristölle useita muutoksia Suomen kasvihuonekaasupäästöinventaariin. Keinoja tulokselliseen ilmastopolitiikkaan esittelemme artikkelin jatko-osassa. Suomi EU-kuplan varassa Suomen ilmastopolitiikka rakentui ennen Kiotoa kokonaan EU-kuplan varaan. Hiilidioksidipäästöihin on esitetty muitakin lisäyksiä. Muutosesitysten perustana olevat menetelmälliset tarkistukset nostaisivat vastaavasti myös myöhempiä päästöjä, joten ilmastosopimuksen sihteeristö todennäköisesti hyväksyy ne. --~~""'""in Suomen arveltiin selIlmastopolitiikkamme todelliseksi sisällöksi on jäänyt Suomen luonnonolojen, muiden erityispiirteiden ja jo tehtyjen toimien korostaminen sekä tilastoilla kikkailu, arvioi tutkija Jarmo Vehmas. Taakanjakoon liitettiin pöytäkirjalausuma EU:n yhteisten päästövähennystoimien käyttöönotosta, jota pidettiin edelleen välttämättömänä päästötavoitteen saavuttamiseksi. Neuvotteluissa korostetuista kylmästä ilmastosta, pitkistä välimatkoista ja teollisuuden energiavaltaisesta rakenteesta tuli näin Suomen virallisen ilmastopolitiikan mantroja. Esimerkiksi EU :n täytyy vähentää päästöjään kahdeksalla, Yhdysvaltojen seitsemällä ja Japanin kuudella prosentilla. Vaikutukset vuoden 1990 jälkeisiin päästöihin eivät kuitenkaan vielä ole~. Niiden avulla pyrittiin luomaan vaikutelmaa, että Suomi on luonnonolojensa vuoksi pidemmällä kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisessa kuin muut EU-maat. Esimerkiksi turvepelloilta vapautuvat päästöt on vuodelta 1990 arvioitu 3,5 miljoonaksi tonniksi. Sen ........ Kaikkien korjausten jälkeen vertailuvuoden päästötasoa on ehdotettu nostettavaksi toisessa maaraportissa esitetystä 65 miljoonasta tonnista 72,9 miljoonaan tonniin hiilidioksidiekvivalentteja. "Suomi on tehnyt voitavansa" Kioton jälkeen Suomi pyrki aktiivisesti välttämään nollatavoitteen korostamalla energiatehokkuutta ja voimakkaasti kasvavia päästöarvioita. Syyskuun alkuun mennessä mitään niistä ei oltu vielä hyväksytty. Marraskuussa l 998 Buenos Airesissa jatkuvissa ilmastosopimusneuvotteluissa keskitytäänkin näihin kysymyksiin. Myös metaanipäästöt on laskettu uudella mallilla, joka nostaisi ne vuodelta 1990 5,2 miljoonasta tonnista 7,6 miljoonaan tonniin hiilidioksidiekvivalentteja. Taloudelliset tutkimuslaitokset säestivät julkaisemalla tutkimuksia, joiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjen ra. Näissä neuvotteluissa Suomen nollatavoite säilyi. Varsin yleiseksi käsitykseksi muodostui se, että Suomessa on jo tehty kaikki voitava kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi. Tämä ajattelu voimistui, kun Japani ja Yhdysvallat julkistivat omat, EU:n tavoitetta huomattavasti vaatimattomammat ehdotuksensa syksyllä 1997 . Siellä ei välttämättä pystytä sopimaan kaikista avoimista kysymyksistä. Typpioksiduulipäästöihinkin on esitetty pientä tarkistusta. V altiovarainministeriö julkisti jopa kannanoton, jonka mukaan Suomi tarvitsee nollatasoa kevyemmän velvoitteen, koska "muuten ajaudutaan säännöstelyyn, voimakkaisiin rajoituksiin ja kieltoihin, jotka voivat uhata talouden ja työllisyyden kehitystä". Neuvotteluprosessin seuraava vaihe Buenos Airesin jälkeen on ensi vuonna Jordanian pääkaupungissa Ammanissa pidettävä viides osapuolikokous. Jarmo Vehmas Ilmastopolitiikkaa ( osa 1 ): Keinot kateissa Suomi kikkailee tilastoilla Joulukuussa l 997 solmittu Kioton ilmastosopimus velvoittaa teollisuusmaat vähentämään kuuden kasvihuonekaasun yhteenlaskettuja päästöjä vuoden 1990 tasosta vähintään viisi prosenttia vuosien 2008-2012 aikana. EU:n jäsenvaltiot voivat hoitaa päästövähennyksensä yhdessä niin sanottuna kuplana. Suomen ilmastopolitiikkaa valmistelleessa ilmastotoimikunnassa lähdettiin alustavan taakanjaon jälkeen siitä, että EU:n neuvottelutavoite tuskin tulee olemaan Kioton neuvottelujen tulos, eikä sen saavuttamista pidetty käytännössä mahdollisena edes EU:n piirissä. joittaminen vaikuttaisi haitallisesti Suomen kansantalouteen. Myös hiiltä sitovien nielujen laskentamenettely on täsmentämättä, eikä sopimuksen rikkomisesta aiheutuvia seuraamuksiakaan ole pystytty konkretisoimaan
Siinä ovat mukana keskeiset ministeriöt, teollisuus, energiantuottajat, kuntåala, ammattiyhdistysliike ja ympäristöjärjestöt. Merkit eivät näytä kovin byviltä. Lisäksi korjaus on tehty olettamalla korvaavaksi tuotantomuodoksi hiililauhde, vaikka tuonnin syynä oli ensisijaisesti se, että kotimaista vesivoimaa oli käytettävissä normaalia vähemmän. Toiseksi korjauslaskelma koskee 17 prosenttia, vaikka tuonnin osuus on ollut vuosittain 10 prosentin luokkaa. Jatkuuko EU:n edistyksellisenä pidetty ilmastopolitiikka. Tuontisähkökorj auksessa on kolme heikkoutta, joiden vuoksi ilmastosopimuksen sihteeristö tuskin sitä hyväksyy: Se koskee ainoastaan vertailuvuoden 1990 päästöjä, vaikka Suomi on ollut pitkään sähkön tuoja. villä. Tuotantomuodoksi on oletettu hiililauhde, joten hiilidioksidipäästöt kasvaisivat peräti 8,3 miljoonalla tonnilla. Sen tehtävänä on käsitellä yleisiä kansainvälisiä ilmastokysymyksiä, edistää ilmastopolitiikan toteutumista Suomessa sekä lisätä tietoisuutta ilmastokysymyksessä. Esimerkiksi kauppaja teollisuusministeriön edustajat eivät halunneet käsitellä omassa ministeriössään samanaikaisesti valmisteltua energiastrategiaa ympäristöministeriön asettamassa ilmastotoimilwnrn!ssa, vaikka eeergiasektori 0n i!mastopolitiikan keskeisin toimenpidealue. Niinpä on mielenkiintoista nähdä, miten Suomi selviää EU:n puheenjohtajakaudestaan. Ilmeisesti velvoitetta on siis yritetty hoitaa tilastokikkailua käyttäen. Tästä huolimatta Suomi ei ole toistaiseksi ollut aktiivisesti mukana neuvottelemassa mahdollisista yhteistoteutusprojekteista. Lisäksi esitettiin kaksi pelkästään vuoden 1990 päästöihin kohdistuvaa korjausta. Ilmastopolitiikan valmistelusta vastaava ympäristöministeriö on nuori ja melko heikko ministeriö, mutta silti sen epäkiitollisena tehtävänä olisi erityisesti ilmastopolitiikassa puuttua muiden ministeriöiden toimintaan. Vaarana voi olla, että toimikunnan rooliksi jää legiiimoida ministeriryhmän tekemät ratkaisut. Keskeiseksi syyksi organisaatiomuutokseen ilmoitettiin tarve saada ilmastopolitiikan valmisteluvaiheeseen selkeät poliittisen vastuunkantaJat, koska vaikeaan aiheeseen kohdistuu paljon ristiriitaisia intressejä. Aktiivista toimintaa on tämän lisäksi suunnattu edellä kuvattuihin tilastomuutoksiin, mutta varsinaisia ilmastopolitiikan keinoja ei ole pystytty pohtimaan kovinkaan aktiivisesti. Ilmastotoimikunnan jäseninä olevien ympäristöjärjestöjen ja intressiryhmien näkökulmasta ilmastotoimikunta on samalla syrjäytynyt ilmastopolitiikan valmistelusta. Toimikunta valmisteli käytännössä kaikki kansainvälisissä (YK:n ja EU:n) ilmastosopimusneuvotteluissa käsiteltävät asiat ja Suomen kannat niihin. Suomen ilmastopolitiikan tosiasialliseksi sisällöksi on jäänyt luonnonolojen, muiden erityispiirteiden ja jo tehtyjen toimien korostaminen velvoitteiden lieventämiseksi. Ilmastotoimikunta on syrjäytetty Ennen Kioton kolmatta osapuolikokousta Suomen ilmastopolitiikka valmisteltiin ympäristöministeriön 1995 asettamassa ilmastotoimikunnassa. Lämpimällä talvella perusteltu lämpötilakorjaus nostaisi vertailuvuoden hiilidioksidipäästöjä esityksen mukaan 1,3 miljoonalla tonnilla. Vuoden 1990 normaalia suurempi , 17 prosentin tuontisähköosuus on ehdotettu otettavaksi huomioon siten, että vastaavan sähkömäärän tuottamisesta aiheutuvat päästöt lisättäisiin tilastoihin. Kioton ilmastokokouksen jälkeen hallitus perusti ilmastopolitiikan valmistelua varten ministerityöryhmän ja sen avuksi keskeisistä virkamiehistä koostuvan sihteeristön. Tämä on käytännössä usein ylivoimaista. Odotuksia on kohdistettu lähinnä projektikohtaiseen yhteistoteutukseen ja muihin joustaviin menettelyihin. Kotimaassa toteutettavat lisätoimet päästöjen vähentämiseksi on todettu liian kalliiksi, vaikka asiasta ei ole laadittu tutkimuksia tai selvityksiä ainakaan ilmastotoimikunnan työn puitteissa eikä sellaisiin ole viitattu muissakaan yhteyksissä. Hän on edustanut Suomen luonnonsuojeluliittoa ympäristöministeriön asettamassa ·1mas1atoimikun 9 oimiJcunnassa ohvat ed~tettuina kes · · mät. Tämä luku on 27 prosenttia korkeampi kuin keväällä 1997 ilmastosopimuksen sihteeristölle toimitetussa Suomen toisessa maaraportissa ilmoitettu. Huhtikuussa 1998 ympäristöministeriö asetti myös uuden, entistä laaja-alaisemman ilmastotoimikunnan, jonka määräaika on vuoden 2000 loppuun. Esityksen mukaan lämpötilaja tuontisähkökorjaukset nostaisivat Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vertailutason 82,5 miljoonaan tonniin. Niinpä Suomen ilmastostrategia on edelleen alkutekijöissään. Tämäntapaisten jännitteiden vuoksi varsinaisesta ilmastopolitiikan sisällöstä ja keinoista ei ole päästy keskustelemaan kunnolla. Ilmastostrategia on alkutekijöissään Ilmastopolitiikan sisällöllisissä kysymyksissä eri osapuolten ja myös eri ministeriöiden välillä on todella ollut voimakkaita jännitteitä. teriöt, teollisuus, kunta-ala sekä ympäristöjärjestöistä Suomen luonnonsuojeluliitto ja Natur och Miljö. Kirjoittaja toimii tutkijana Tampereen yliopiston aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitoksella
Tulipallojen eli harvinaisen kirkkaiden tähdenlentojen välähdykset tunkeutuivat ikkunaverhojen läpi suoraan makuuhuoneisiin. Uskomaton näky levittäytyi horisontista toiseen. Ensimmäisen kerran oli ilmeistä, että meteorien täytyi tulla avaruudesta asti, sillä hyvinkin Kaksi lähes samanaikaista tähdenlentoa Linnunradan tiheän tähtimaton molemmin puolin elokuussa 1987. Ensi vuonna puolet pienempi meteorimyrsky saattaa iskeä suoraan Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. ja 18. Erään arvion mukaan yhdeksän tunnin aikana oli näkynyt 240 000 meteoria. Meteorin nähdessäni jään usein toivorikkaasti odottelemaan uusintaa, mutta kauan kuluu kunnes toinen, yleensä himmeämpi, viiru tarttuu heikosti syrjäsilmään. Marko Pekkala "Ooh hei katso tähdenlento!" Mutta lentävä piste tähtien seassa on jo kadonnut vanhojen koivujen tummien silhuettien taakse. Sadat samanaikaiset tähdenlennot Floridan edustalla tallentuivat Ellicottin tekemänä litografiana. Euroopan puolella yö oli taasen ennättänyt jo päättyä. Äkkiseltään kuvaus ei tunnu kovinkaan luonnontieteelliseltä. lävistämänä." Pari tuhatta kilometriä pohjoisempana Andrew Ellicott ällisteli merimiesten kera kiikkuvan purjelaivan kannella "tuomiopäivän tulista ennettä ". Yö Venezuelan rannikolla Saksalainen tutkimusmatkailija Alexander von Humboldt oli leiriytyneenä Cumanässa Venezuelassa 1799. Hetkellinen hopea juova tähtitaivaan näennäisen liikkumattomuuden keskellä sykähdyttää. M. Pari sataa vuotta sitten ilmestyskirjan maininta sai kuitenkin kirjaimellisesti uutta valaistusta. Tällä kertaa taivas oli peittävistä pilvistä vapaana laajoilla alueilla Yhdysvaltain itäisten osavaltioiden yllä. Näin Humboldtin, Ellicottin sekä muiden yksittäisten saman yön havaintoraporttien sanoma jäi aikalaisilta pitkälti huomaamatta. Meteoreja Leijonasta Tähdenlennot olivat näyttäneet säteilleen yhdestä ainoasta Leijonan tähtikuviossa sijainneesta taivaan kohdasta. lumimyrskyssä". Humboldt taltioi ihmeen matkakirjansa sivuille: "Yksi toisensa jälkeen tuhansia tulipallo ja ja meteoreja ilmaantui taivaalle neljän tunnin ajan... Bostonissa tähdenlentojen tiheys kuvailtiin "puoleksi siitä, mikä on lumihiutaleiden määrä ... SUOMEN LUONTO 10/98. Tähdet varisivat Venezuelan yössä kuin lehdet myrskyssä. Ilmiö nimettiinkin leonidien tähdenlentoparveksi. Huomattava osa itäisen Pohjois-Amerikan väestöstä heräsi todistamaan tapahtumaa. Kuva kirjasta Whipple: The Mystery of Comets. Ilmiö on tänä vuonna komeimmillaan Itä-Aasiassa, mutta aamuyön kuluessa sadoittain kirkkaita tähdenlentoja päässee tunkeutumaan myös Suomen ylle. Avaruuden satojentuhansien pikkukivien jälleen aamuöinen, marraskuinen ja pohjoiselle pallonpuoliskolle keskittynyt isku osui uudestaan Amerikan pituuspiirien yöhön. llmestyskirjassa vihjaistaan: "Taivaan tähdet putosivat maahan, niinkuin viikunat varisevat puusta myrskyn sitä ravistellessa." [Ilm. Raamatusta löytyy kohta, joka tuntuu viittaavan vallan toisenlaiseen lentotähtien tiheyteen. Ilmiön ensimmäisestä näyttäytymisestä lähtien taivaankehälle ei jäänyt yhtään kolmen kuun läpimitan kokoista kohtaa, joka ei olisi ollut kunakin hetkenä tulipallojen ja lentävien tähtien 24 1f lffjlfa@JCE(J ~@J(J@JrJ@J(J (J@JllW@J@J[(J@J Leonidien tähdenlentomyrskyn ennustetaan osuvan maapalloon marraskuun 17. päivän välisenä yönä. 6: 13). Miten taivaan lukemattomat tähdet saattaisivat milloinkaan näyttää olevan samanaikai sesti putoamassa. Devens kirjasi sen 1800-luvun lopulla Yhdysvaltain historian sadan ikimuistoisimman tapahtuman joukkoon. Andrew Ellicotin litografia meteorimyrskystä Floridan edustalla 1799. Marraskuisena yönä muuan Humboldtin kollega herätti koko leirin puoli kolmelta aamuyöstä. Samaan aikaan PohjoisAmerikan mannermaalla taivas oli enimmäkseen sankkojen pilvien peittämä. Tähtisade oli niin vaikuttava, että historioitsija R. Tulipallot herättävät itäisen Amerikan Tasan 34 vuotta myöhemmin kävi toisin
Parven radiantin eli säteilypisteen tulee olla riittävän korkealla taivaalla juuri sen äkkiä ohimenevän yhden maagisen tunnin aikana, kun maapallo törmää avaruuden hiukkasvirran rankkaan ytimeen. Himmeiden tähdenlentojen Itä-Aasiaan osuvaa, tunnin kestävää tulvaa ympäröi nimittäin lähes vuorokauden pituinen jakso, joka on kukkuroillaan tulipalloja. Leonidien tapauksessa myrskyn aiheuttava tihentymä liittyy emokomeetan paluuseen, mutta meteorien mahtisade voi olla seurausta myös jonkin komeetan pirstoutumisesta. päivän tähtisasuoMEN LUONTO 10/98. Kaksisataa vuotta, yksitoista myrskyä Viime vuosisadalla jonkinasteinen meteorimyrsky havaittiin yhteensä seitsemän kertaa, kun kaikki eri puolilla maapalloa näkyneet tapaukset lasketaan yhteen. Ilmiön maantieteelliseen rajautumiseen on syynsä. Tuolloin löytyi uusi pyrstötähti Tempel-Tuttle, jonka rata avaruudessa osoittautui lähes identtiseksi leonidihiukkasten kanssa. Illan huippuhetkien aikaan Leonidien säteilypiste ei valitettavasti ole vielä noussut kunnolla Suomen horisontin yläpuolelle. Marraskuun 17.ja 18. Välkettä Euroopassa jos säät suosivat kaukana t01s1staan olevilla paikkakunnilla valojuovat olivat näyttäneet säteilleen samasta pisteestä tähtitaivaalla. Matkan kuluessa sininen pallomme osuu useisiin komeettojen kiertokulun pienillä kivihitusilla täyttämiin avaruuden kolmiulotteisiin nauhoihin. Kuinka ollakaan, vielä seuraavana vuonna 1866 taivaat rytisivät: Tempel-Tuttlen jälkeensä jättämät sirut särähtivat jälleen joukolla maapallon kylkeen. Tänä ja ensi vuonna myrskyää Tempel-Tuttlen komeetta on taas palaamassa Aurinkokunnan sisäosiin. Vuodessa myös maapallo kiertää tasan yhden kerran Auringon ympäri. Jo meteoripurkaukset ovat harvinaisia ja suuria 26 Ursan kuva•arkisto Tuntemattoman taiteilijan näkemys vuoden 1833 leonidien myrskystä Niagaran putousten yllä. Lisäksi tulee tietysti olla yö, jotta tähdenlennot ylipäätään näkyisivät. Myös ensi vuodesta on arvioitu myrskyisää. Tällöin muutaman kymmenen valojuovan sijasta taivaalta tippuu satoja tähdenlentoja tunnissa. Maailman kokeneimpiin tähdenlentojen havaitsijoihin kuuluva George W. 1900-luvulla suuri valojuovien sade on näyttäytynyt vain neljästi. Meteorimyrskystä on kyse vasta sitten, kun tähdenlentojen tulitus ylittää tuhannen tähtiviirun määrän tunnin aikana. Jäljelle jäävistä suotuisista alueista karsii vielä pilvisyys vähintäänkin kolmanneksen pois. Tähtisade, purkaus ja myrsky Nykyään tiedetään, että aurinkokunnassamme vaeltaa lukuisia komeettojen kiertokulun taakseen jättämiä biljoonien pien01sstruJen kapeita helminauhoja, jotka kaukoputkille näkymättöminä halkovat planeettain välistä avaruutta. Suuri tähtisade nähdään, kun maapallo osuu pyrstötähdestä irronneiden pienoiskappaleiden helminauhaan. Vähintään 10 000 tähdenlennon näkymisen tuntia kohden tulisi helposti rikkoutua Japanin, Kiinan, ja Filippiinien suunnalla. ja 18. Aamuyön koittaessa kuitenkin kaikkein kirkkaimpia tähdenlentoja eli mahtavia bolideja tulisi alkaa tippua runsaasti myös Euroopan ja samalle Suomen suunnalle. Selitys osoittautui oikeaksi ja kokonaiskuva täydentyi olennaisesti 1865. Marraskuun 17. Vain muutama maapallon aikavyöhyke voi kerrallaan onnistua täyttämään molemmat vaatimukset. Tuorein meteorimyrsky nähtiin 1966. Ennusteet siihen liittyvän leonidimyrskyn saapumisesta näyttävät tämänkertaisen vierailun yhteydessä lupaavammilta kuin ne tulevat olemaan seuraavaan 400 vuoteen. Pian laskettiin, että hiukkasmateriaalia radalleen kylvävä Tempel-Tuttle vieraili pyrstöineen paivmeen komeasti Auringon lähellä aina noin 33-34 vuoden vä1ein. toiveiden täyttymyksiä alan harrastajille. päivän väliselle yölle 1998 ennakoidaan meteorimyrskyä. Gliba muistaa aina lisätä itsensä esittelyyn rutumnomaisesti "Valitettavasti olin pilvien peittämänä 1966". Kenties ne olivat pienen pieniä maapalloon törmääviä kiviä, jotka tuhoutuivat maan ilmakehän kitkan polttamina. Harvakseltaan jokin vuotuisista tähtisateista yllättää lyhytaikaisella purkauksella
Leonidi-pessimismi katosi dramaattisesti 1966. Viitteeksi väitteen osuvuudesta käynee vanhan hopi-intiaani Djasninin vastaus eräälle tutkimusmatkailijalle joulukuussa 1892: "Kuinka vanha minä olen. "Mikäli ilmiö huipentuu tähdenlentomyrskyksi, tulee se olemaan elämäsi kokemus". Pettymyksiä ja yllätyksiä Mallitapauksia ennusteiden täydellisestä romahtamisesta ei tarvitse hakea leonideja kauempaa. Bielan sensaatiomaisina pidetyt tähtisateet olivatkin olleet kuolevan komeetan viimeinen lahja. Uutisankka tuomittiin vuosisadan vaihteessa "suurimmaksi koskaan tähtitiedettä kohtaan koetuksi pettymykseksi suuren yleisön silmissä". Kenties kannattaisikin tänä vuonna matkustaa jollekin mahdollisimman vähäpilviselle kaukoidän paikkakunnalle. Lokakuun 8. Tämä ei estänyt seuraavan sukupolven tähtitieteilijöitä rummuttamasta ahkerasti leonidien vuoden 1899 paluuta, joka saikin näyttävästi palstatilaa sekä Euroopan että Yhdysvaltain lehdistössä. Aiemmin ei ole nähty mitä tuhantiselle tekokuiden joukolle tapahtuu, kun lukemattomat pienoiskivet pommittavat maapalloa estotta muutaman tunnin ajan. kirkasta meteorimyrskyä aiheuttanut Bielan komeetta, joka sittemmin osoittautui tuhoutuneeksi. Kylmyydeltä voi suojautua makuupussin avulla. Internetissä Euroopan A varuusjärjestön Richard West hehkuttaa, että epävarmuuksista huolimatta yksi asia on varmaa. 27. Porukan kera tarkkailu on erityisen hauskaa. Sattumoisin sekä leonidien että giacobinidien ennustettu maksimiesiintyminen osuu tälle vuodelle. Havaijilla nähtiin villeimmän arvion mukaan jopa 400 000 tähdenlentoa tunnissa eli yli JOO meteoria kunkin sekunnin aikana. Ennen suurempaa etukäteen hurraamista kannattaa kuitenkin palauttaa mieliin mainskuun pilvisyystilastomme, joka tunnetusti on synkkä. Uhka satelliiteille Vuosi 1966 ei kuulosta kovin kaukaiselta, mutta paljon on tapahtunut sitten leonidien viime vierailun. Jos parvi myöhästyy pienien ratahäiriöiden takia vain muutaman tunnin, voi tämänkin vuoden myrskyn korkein piikki osua Itä-Aasian sijasta esimerkiksi juuri Euroopan pituuspiireille. Viisikymmentä, ehkä sata vuotta. Järkytys oli sitten sitäkin suurempi, kun vain muutama kymmenen himmeää valojuovaa väläytti vaimean viirunsa mannertenlaajuisesti tuskaantuneiden katselijajoukkojen pään päällä. päivän iltana giacobinidien meteorit saattavat osua Itä-Euroopan (kuten Suomen) tai Länsi-Aasian kohdalle. Lajin tyyliin ja perinteisiin kuuluu, että koko sakki huutaa ihastuksesta, kun yön kirkkaimmat tähdenlennot lipuvat alas taivaankantta savuvanan taakseen jättäen. Tähtisateen taltiointi Vaikka meteorisade huipentuisi vain hetkellisesti puolen maailman päässä kotoa ja vielä täysin pilvisten taivaiden päällä, silti voinemme odottaa, että uudet valoherkät Tvkamerat kuvaavat suihkukoneista lyhyen pätkän taivaanholvisateen tulituksesta ja tuovat sen olohuoneiden lepolinnoihin asti. Mirin rungon suojaus on verraten hyvä, mutta ainakin aurinkokennot saattavat vaurioitua pahoin. Runsaat retkieväät kannattaa myös muistaa. Vuoden 1866 myrsky oli yllättävän heikko. Myöhemmin ymmärrettiin, että sekä Saturnus että Jupiter olivat vetovoimallaan häirinneet legendaarisen leonidiparven rataa. Varsinkin vuotuisten pienten meteoriparvien jahti on kuin kalastamista: enimmäkseen ei tapahdu yhtikäs mitään. Viimeksi nähdystä pienestä meteoripurkauksesta 1985 pääsivät nauttimaan lähinnä japanilaiset. Televisioruudun versio on kuitenkin kaukana omakohtaisen kokemisen aidosta riemusta. Kun minä olin poika, noin korkea (näyttää 8-10-vuotiaan pituutta), taivaalla oli suuri komeetta ja yöllä kaikki yläpuolinen oli täynnä tähdenlentoja aah! se oli hyvin pitkä aika sitten, ehkä sata vuotta, ehkä enemmän." Marko Pekkala on Tähtitieteellinen yhdistys Ursan julkaiseman Tähdet ja avaruus -lehden päätoimittaja. Suuria tähtisateita ovat parin viime vuosisadan aikana aiheuttaneet vain kolme tähdenlentoparvea: leonidit, bielidit ja giacobinidit. Sekä leonidiettä giacobiniditoiveet kannattaa suhteuttaa siihen, että Suomesta ei tunneta yhtään tähdenlentomyrskyhavaintoa. Esi-isiämme on varmasti joskus onnistanut, mutta luotettavia kirjallisia lähteitä asiasta ei tunneta. Mikään ei kuitenkaan ole varmaa leonidien kohdalla. Tähtitieteilijät suhtautuvat kuitenkin erittäin pessimistisesti giacobinidien näytöksen todennäköisyyteen. de 1999 on kerrankin osumassa suoraan Euroopan ja Pohjois-Afrikan ylle. Vuosille 1932-1933 kaipailtu myrsky jäi kokonaan väliin! Jättiläisplaneetat olivat jälleen riepotelleet rataa. Parhaalle aamuyön tunnille ounastellaan 5000 meteoria. Tämänkertainen meteoripommitus on satelliittiajan ensimmäinen. Yksi leonidien kautta aikojen mahtavimmista paluista tuotti läntisen Yhdysvaltain ylle noin 150 000 tähdenlentoa tunnissa, vaikka itse myrskyn keskuksen arvioitiinkin osuneen pohjoiselle Tyynelle valtamerelle. Yllätykset eivät loppuneet tähän. Jo lokakuussa runsas tähtisade. Molemmilla sitä edeltävillä vierailuilla oikullisen tähtisateen aktiivisuus oli olemattomaakin heikompi. Tämän jälkeen arveltiin, että leonidit olivat kokeneet saman kohtalon kuin 1800-luvun loppupuolella kaksi mahtavan SUOMEN LUONTO l0/98 Pekka Parviainen/Ursan kuva-arkisto Tähtisateiden seuranta edellyttää yleensä kärsivällisyyttä. Parven yllättävän revanssin mahdollisuutta ei oltu enää uskallettu julistaa, ja niin aamuöinen ihme jäi lähes kaikilta näkemättä. Pidetään varmana, että toiminnassa olevista ihmiskunnan tietoliikenteen taivaallisista palvelijoista viidestä kymmeneen tulee saamaan täysosuman kosmisella vauhdilla kiitävistä kivistä. Vuodelle 2018 on tosin odotettavissa veriä seisauttava giacobinidikokemus, sillä maapallon odotetaan tuolloin murtautuvan aivan parven sydäntihentymän läpi. Nuorena tein itselleni listan 52:sta kaikkein harvinaisimmasta ja vaikuttavimmasta taivaalla paljain silmin näkyvästä ilmiöstä, jotka halusin nähdä ennen kuolemaani. Avaruusasema Mirin pinta-ala on peräti 500 neliömetriä, ja osumatodennäköisyyden siihen on arvioitu olevan jopa 50 prosenttia. Mikäli meteoripurkaus tai peräti myrsky osuu kohdalle, voi huoletta kiljua vaikka koko ajan äänijänteet ennättävät todennäköisesti palautua ennen kuin omalle kohdalle tarjoutuu samanlainen kokemus. Tähdenlentomyrsky oli luettelossa itseoikeutetusti ensimmäisten viiden joukossa tornadon, pallosalaman, täydellisen auringonpimennyksen ja seuraavan omassa linnunradassamme räjähtävän supernovan Uota tähtitieteen yhteisö on kohta turhaan odottanut jo 400 vuotta) seurassa. En osaa sanoa. Lohtu oli vähäinen, kun leonidien tulijuovat ryöppysivät pari vuotta myöhästyneinä muutaman tuhannen tähdenlennon voimalla 1901
"Ihmisessä on oleellista se, että hän on tietoinen kuolemasta. "Kivessä elämä nukkuu, kasvissa elämä näkee unta, eläimessä elämä on hereillä, ja ihmisessä se tulee tietoiseksi itsestään." Tämä ajatus on kiehtonut Helena Tuomaalaa viime aikoina. Eläin on jatkuvasti valppaana, ja jos vangitset vaikkapa linnun häkkiin, se pyrkii kaikin voimin vapauteen. "Ihminen kiinnostaa minua vuosi vuodelta enemmän", Helena tunnustaa. "Eläimen ainoa halu on elää, ja se pistää kaiken tarmonsa siihen." Entä ihminen. Helena perusti oman studion ja ryhtyi tuotekuvaajaksi, sen ohella hän on kuvittanut jonkin verran lehtijuttuja. "Jos saan sen hetken filmille, uskon että se vaikuttaa, vaikka vastaanottaja ei tiedostaisikaan ku van voimaa." Hetken vangitseminen voi olla kuitenkin pelkkä illuusio. " Mutta sellaisia ku via ei kukaan kysy, julkaise eikä tarvitse." Toisaalta jakoa rumaan ja kauniiseen on vaikea tehdä. Kokonainen elämä ihmiskasvoissa. "Ja ki vi on myös opastava maamerkki . " Kun kuvaan kasvia, kuvaan siinä uinuvaa elämää." Eläimessä on puolestaan valtava elämänvoima. tää jälkiä kaikkialle." Helenan mielestä valokuvauksella on samanlainen merkitys. Se on ikivanha, joka kätkee sisäänsä elämän synnyn salaisuuden. Luonnonkuvaus ei välttämättä lyö leiville, on tehtävä paljon muutakin . "Kun pilviä katsoo tarkemmin, huomaa, että ne muodostuvat alastomista ihSUOMEN LUONTO 10/98. "Näyttelyssä työt altistuvat väärinymmärrykselle ja retostelulle." Tarvitaanko rumia kuvia. Ei mitään värivaloja ja fa nfaareja, päinvastoin, usein se on pienenpieni , mutta voimakas kokemus. Helena valmistui 1960-luvun lopulla kuvaamataidon opettajaksi Taideteollisesta oppilaitoksesta, oli 15 vuotta opettajana ja heittäytyi sitten valoku vaajaksi. Helena uskoo, että hän on syntynyt tämän ominaisuuden kanssa. Ja ihmisen ehkä pitäisi katsoa enemmän sellaisia kuvia, joista saa positiivista energiaa, sillä silloin voi antaa jotakin myös toisille." Valokuvauksen ohella Helena on myös piirtänyt ja maalannut, mutta saanut omasta mielestään aikaiseksi vain yhden hyvän taulun, Pilvet. Sitä paitsi kameran kanssa kulkiessa todelliset hetket menevät hyvin helposti ohi. Välillä oli kausia, jolloin hän yritti päästä eroon kauneudesta ja kuvasi röykkiöittäin rumuutta. KUVAKULMIA Hetkien metsästäjä Väkevä kokemus luonnossa voi siirtyä.filmille, jos on kyllin nopea. Hänellä on ollut vain yksi näyttely, ja siitäkin on jo useita vuosia. Luonnonkuvaus on pysynyt rakkaana harrastuksena. " Mutta jos joskus uskaltaudun jättämään kameran kotiin, tunnen itseni sairaaksi." Valoku vaaminen on noidankehä, josta ei pääse. "Jo kymmenvuotiaana otin ensimmäiset valokuvani sisaruksistani . " Valokuva todistaa, että olet kokenut jotakin." Miten hetki vangitaan. "Eikö kaikki alkanutkin ki vestä?" Helena kysyy. Se näkyy muun muassa halussa jät28 Kuihtuva kalliokielo sisältää saman viestin elämästä kuin itävä versokin. "Ehkä on parempi sanoa, että kuvista saa joko positiivista tai negatii vista energiaa. Kasvissa elämä näkee unta. Luonnossa Helena etsii paitsi hetkiä myös kauneutta. Ku vat olivat lähikuvia, ja niissä oli sitä samaa kuin nykyisissä töissänikin, elämänhetkien tavoittelua." Helena on kuitenkin tullut kovin ankaraksi omille töilleen. Helenaa kiinnostaa sellainen hetki, joka vaikuttaa syvästi ihmiseen. Pikkutyttönä Helena leikkasi lehdestä Krisnamurtin kasvokuvan. Vaikka sen pinta rapautuu ja jäkälöityy, se pysyy paikallaan koko ihmisen eliniän." Kasvissa Helena näkee koko elämänkaaren: versomisen, kasvamisen, kukoistuksen ja kuihtumisen. Koska hetket kiitävät ohi valtavaa vauhtia, voi olla että fi 1mi lle tallentuukin vain jälkimakua. Ki vi on mykkä tarkkailija. Kuva jätti häneen lähtemättömän jäljen. Helena Tuomaalalle kuva on parhaimmillaan tervehdys toiselle ihmiselle
KUVAKULMIA SUOMEN LUONTOI0/98 "Olen käynyt täällä ", viestivät Kiilopään kivirakennelmat. '~ 29. misistä, joista jokainen on sitoutunut omaan pilveensä ja ajelehtii elämänsä tämän yhteisön mukana voimatta vaikuttaa suuntaan." "Yritän sanoa, että ihminen on sidottu yhteisöönsä ja kohtaloonsa." Tämän tapaisia tajunnan hetkiä Helena haluaisi välittää myös valokuvillaan. "Se on eräänlainen tervehdys ihmiseltä toiselle." Alice Karlsson Lapsella on mutkaton suhde '~ luontoon: kukkakeiton valmis,~ tusta
Ne ovat arinakääpä, punakääpä, lattakääpä, pökkelökääpä, taulakääpä, pakurikääpä ja kantokääpä. Käävät kiinnostivat Kotirantaa jo lapsena, eikä innostus ota laantuakseen. Mies sanoi, että lapsena hänellä oli aina naama täynnä palohaavoja." Taulakäävän avulla karkotetaan paitsi hammaspeikkoja myös hyttysiä. Kotirannan mukaan eräs Pohjois-Siperiassa elävä kansa kantaa kaulallaan olevassa pussissa kytevää taulakääpää, jolloin savu pitää hyttyset loitolla. Alice Karlsson Käävätjalostavat Heikki Kotiranta Mani Hannuksela/Luontokuvat Kantokääpä on ruskolahottaja. Ne olivat pyökkimetsiä, joissa kasvoi isoja taulakääpiä. samalla rungon taivutuslujuuden. Taulakääpä oli näet ennen arvokasta kauppatavaraa, sytykettä. Se syö puun selluloosan ja vie Punakääpä kasvaa yleisenä paloaukeillaja hakkuutähteissä. Kääpien avulla voidaan melko helposti arvioida metsän suojeluarvoa ja luonnontilaisuutta. Heikki Kotirannan työhuoneessa Suomen ympäristökeskuksessa on Suomen kartta, jossa on lukemattomia nuppineuloja. Pete Kuokka "Käävät kertovat paljon metsän luonnontilaisuudesta ja niitä käytetäänkin hyväksi vanhojen metsien kartoituksessa", tutkija Heikki Kotiranta kertoo. "Vanhojen metsien lajit ja aarniolajit ilmaisevat lisäksi, että metsassa on myös runsaasti uhanalaisia kovakuoriaisia." Metsien yleisimmät käävät Kääpäharrastus kannattaa aloittaa tavallisimmista lajeista. Lisäksi kääpäharrastajat lähettävät hänelle vuosittain satoja näytteitä määritettäväksi kaikkialta maastamme ja myös ulkomailta. Ensimmäiset luonnonsuojelualueet on perustettu kääpien takia, Kotiranta väittää. "Lähes kaikki tieteelle tuntemattomat lajit löytyvät vanhoista metsistä, jolloin voi vain aavistella mitä ennen oli! Kuinka monta lajia Suomesta on hävinnyt?" Kotiranta tuumii. "Käävät ovat helppoja havaita, ja ne kertovat metsän historiasta aika paljon, esimerkiksi onko metsää hakattu", Kotiranta sanoo. Arinakäävässä näet säilytettiin hiillosta SUOMEN LUONTO 10/98. Uusia lajeja ja myös tieteelle tuntemattomia lajeja löytyy edelleen. Ne ovat merkkeinä paikoista, joista hän on kerännyt kääpänäytteitä. Hän on juuri palannut Siperiasta kääpiä keräämästä. Näytteiden perusteella kotimaan kääpätilanne on kirkastunut. "Kun piikivillä iskettiin kipinää taulakääpään, se syttyi helposti." "Lapissa eräs isäntä kertoi, että ennen taulakäävällä parannettiin myös hammassärkyä", Kotiranta kertoo. Kääpien ulkonäkö saattaa tosin olla vähän toi32 senlainen, lisäksi mukaan tulevat niin kutsutut amerikkalaiset lajit, ja jotkin meillä uhanalaiset käävät saattavat olla yleisiä. Kääpätutkimus on ollut suureksi avuksi vanhojen metsien inventoinneissa. "Käävänpalanen laitettiin poskelle kivistävän hampaan kohdalle ja sytytettiin palamaan. Kun tulee tarpeeksi kova tuuli, puu katkeaa. Taulakäävät käryävät myös kotien ulko-ovilla Arinakäävälläkin on tuleen liittyvä historia. Suomessa on reilut 200 kääpälajia, ja maamme lajisto tunnetaan Euroopassa parhaiten. Pyynnöstäni Kotiranta nimeää seitsemän kääpää, joiden tunnistaminen on melko helppoa. Boreaalisen vyöhykkeen kääpälajisto Tyynellemerelle asti on Kotirannan mukaan paljolti samanlaista kuin meilläkin. Kolutuimmat kolkat ovat Etelä-Suomessa ja Lapissa
yön yli. Ennen Suomessakin paSUOMEN LUONTO 10/98 33. Niiden avulla metsä saa historialliset kehykset. Kuvassa vasemmalla tämänvuotinen ja oikealla edellisvuotinen, kuollut kääpä. Arinakääpä voi elää 30-40-vuotiaaksi. Pakurikäävällä on puolestaan lääkinnällisiä vaikutuksia. Heikki Kotimnta Heikki Kotiranta Pakurikääpä on pahkamainen, musta hiilimäinen möykky. Heikki Kotiranta Arinakääpä on kova, musta ja puumainen. Lattakääpä ( alhaalla) kasvaa isoksi ja lahottaa puun nopeasti. Ennen kääpää käytettiin sytykkeenä, ja siitä on tehty myös lakkeja. Aamulla kun käävän kytevään sisustaan puhallettiin, saatiin tuli helposti syttymään. Heikki Kotiranta Pökkelökääpä on yksivuotinen, pehmeä ja munuaisenmuotoinen. Niitä on useita eri lajeja. Itse kääpä kasvaa kuoren ja puun välissä ja tulee näkyviin vasta kun kuori repeää. Taulakäävän (ylhäällä) maito on mokkamaista. Se mitä näemme, ei ole sieni vaan sienen aiheuttama kasvannainen. Se kasvaa vain koivussa. Tutkija Heikki Kotirannalle yleinenkin kääpä on arvokas. netsää Katso kääpiä, kun liikut metsissä
"Mutta jos metsä hakataan normaalin kierron puitteissa ja puut pysyvät terveinä, eivät niihin käävät iske. Tutkimattomia, jännittäviä metsiä ei tarvitse hakea Afrikasta asti. Lisäksi oivallisessa metsässä on hyvin suuria ja toisaalta kaiken ikäisiä pieniä puita, pystyssä ja nurin. Viime aikoina kotoisista metsistämme on löytynyt Suomelle uusia kääpälajeja yllättävän paljon. aukiot, jota asiaa nykyajan metsähoito ei ymmärrä ollenkaan. Jättötukkien oivallisesta mahdollisuudesta antoi eräs isäntä kiitettävän esimerkin jo 1970-luvulla. Vuosien saatossa paikalta on löytynyt 19 eri kääpälajia, joista ainakin lohikääpää ja viinikääpää tahrahaprakäävän ohella voidaan pitää aika mukavina löytöinä. Venäjällä pakuritee on edelleen apteekkitavaraa. Ainoa poikkeus on juurikääpä, jonka leviämiseen ihminen on itse syypää." Kotirannan mukaan kesäiset hakkuut levittävät tehokkaasti itioitä kantoihin, avoiKääpäharrastajan arkea ja juhlaa Jaakko Heinonen miin haavapintoihin. Jaakko Heinonen SUOMEN LUONTO 10/98. D Jaakko Heinonen Monet lajit, kuten ruostekääpä, mahdollistavat muiden, harvinaisempien lajien esiintymisen. Omakohtaisesti olen saanut viitteitä siitä, että esimerkiksi aarnikääpä ei vielä 1960-luvulla ollut kovin harvinainen Lounais-Suomen sisämaassa. kurikäävästä tehtiin teen kaltaista juomaa, jonka väitettiin parantavan syöpää ja muita sairauksia. Uhanalaisista lajeista kaikki paitsi jalojen lehtipuiden lajit ovat sellaisia, jotka kasvavat maahan kaatuneissa puissa. Erään kallion päälle ja reunoille jäi melkoinen määrä erinäköisiä tukkeja lojumaan .... Monin paikoin maaperäkin on myllätty. Uudet metsänhoitosuositukset ja -lait saattavat helpottaa kääpien tilannetta. Silkinkiiltoinen metsän valoja välkkyvä levykääpä on todellinen kaunotar. "Metsien kasvua käävät eivät millään tavalla uhkaa", Kotiranta vakuuttaa. ja työkintaat vielä yhden nokkaan lahoamaan. Ken on liikkunut 1950-luvun metsissä, voi aavistaa kääpien mahdollisuuksien kaventuneen kaiken aikaa. Kasvatettaisiin järjestelmällisesti hieman kitukasvuista, pitkää ja oksatonta rakennuspuuta maailman markkinoille sellun sijasta. Se viihtyy avoimilla ja aurinkoisilla paikoilla. Luonnonmetsän ilmeeseen kuuluvat myös pienet metsä34 Jaakko Heinonen Tuoksuvyökääpä on Suomen harvinaisimpia kääpiä, Etelä-Suomen erikoisuus. Erityisesti Etelä-Suomen metsätilkuilla harvinaiset lajit ovat liian kaukana toisistaan. Hyvä puutavara ja vanha metsä tulevat olemaan arvossaan. Myös lähiseudun metsät ovat muuttuneet mielenkiinnottomiksi: ne on hakattu paljaiksi tai raasittu harveikoiksi. Kaikkialle ulotetut metsien ojitukset ovat olleet kääville varmaan kaikkein kohtalokkain isku. Nyt aarnikääpää on jo vaikea löytää metsistä; se esiintyykin enemmänkin outona erikoisuutena vanhojen rakennusten hirsissä. Metsien pienilmasto on muuttunut. Kääville voi rakentaa elin paikkoja Talousmetsän kääpälajistoa voidaan monipuolistaa ja lisätä jättämällä raakkitukkeja, kaatamalla puita eri asentoihin ja eri paikkoihin tai suorastaan kuljettamalla puuta metsään lahoamaan, jos metsä muuten on liian perattua. Punakääpä löytyy varmimmin hakkuuaukeille jätetyistä puista ja oksista. Hyvätkin paikat saattavat olla pelottavan kuolleita. Kääpäharrastuksen kasvu on viimeinkin tuomassa määrään perustuvaa, entistä luotettavampaa tietoa käävistämme. Käävät eivät ole uhka puuntuotannolle "Metsänomistajat eivät pidä käävistä, se on selvää", Kotiranta sanoo. Kantokääpä kasvaa kaikenlaisissa puissa ja se on luonnonmetsissä tärkeä laji. Siinä sivussa ratkeaisi moni luonnonsuojelun ongelma. Lisäksi juurikääpä tykkää typestä, joten metsälannoituksilla käävän elinoloja parannetaan. Se on useille lajeille metsien kokoa ja puusuhteitakin tärkeämpi asia. Mutta samalla se tahattomasti hämärtää mahdollisuutta päätellä, mihin suuntaan ollaan menossa. Sen lahottamassa puussa elää joukko eliöitä, joita ei ole missään muualla. Nyt lähes kaikkien noiden kääpien kohtalo on vaakalaudalla, kun uutta lahopuuta ei tule. Samanlaista on lähes kaikkialla Suomessa! Kääville olisi ihanneratkaisu, jos Suomessa käännettäisiin metsänhoidon suuntaa. Pitkällistä jatkumoa ja rauhaa vaativat lajit säilyvät vain suojelualueilla. Nykyinen suuri puun käyttö kuitenkin huolestuttaa
Aura Koivisto kyselee. Yksi esimerkki siipikarjan"hoidosta". Viime kesänä lehdestä luettiin, miten häkkikanaloiden kanoista noin 20 prosenttia on niin hirveässä kunnossa, että teurastamot hylkäävät ne ihmisravinnoksi kelpaamattomina. Ainakin näin väljästi sana käsitetään. 35. Luonto on kyllä ihmisen siinä missä oravankin ympäristöä, mutta on se paljon muutakin. Sekä afrikkalaisista että naisista huolehditaan yhä ehkä uusin ja paremmin verhotuin keinoin (tai jos islamilaisista puhutaan, keinot lienevät vähemmän verhottuja kuin naiset) mutta vielä paljon mittavampaa ja kattavampaa on luonnosta huolehtiminen. Aikanaan häkkikanaloiden kannattajat selvittivät asiaa ymmärtämättömille lattiakanaloiden mahdottomuutta. Aura Koivisto Puut, pakanat ja kanat hoitoon Ihminen on ajatteleva ja moraalinen otus. Metsästyshurskasteluun kuuluu yksi pikantti lisuke, joka ei tosin koske hoitamista. Paitsi että kanat ovat surkeasti nälkiintyneitä, niille on kehittynyt erilaisia märkiviä ja pahanhajuisia ihotulehduksia ja syöpiä. Ympäristönhoitoa on pajukon jättäminen rannan suojavyöhykkeeksi yhtä hyvin kuin tuon saman pajukon hakkaaminen maan tasalle järvinäkymien saamiseksi. Vaikka mitä, riippuen tekijän motiiveista. Metsäekologiaa tutkiva Yrjö Raila on joskus kysellyt, onko metsän sairautta sekin, kun lehdet putoilevat syksyisin maahan eivätkä kuitukeittämön kattilaan. R iistanhoitoaate perustuu samanlaiseen hurskasteluun ja hyppelehtivään logiikkaan, jossa yksi selitys kumoaa toisen, mutta joka ei asianosaisia näytä lainkaan häiritsevän. Joka tapauksessa sana sisältää ajatuksen, että luonto on vain ihmisen ympäristöä siis kulissi jota ihminen tarpeensa mukaan rakentaa ja kunnostaa, "hoitaa". Kun viheliäisissä oloissa brutaaleine tapoineen elävät pakanaraukat olivat liian yksinkertaisia ymmärtämään omaa tilaansa, länsimaalaisten velvollisuus oli viedä heidät pelloillensa orjiksi ja ruoskittaviksi; siinä samallahan villit oppivat kristillisen elämänkatsomuksen. Sana on moderni, mutta ajatus kovin vanhentunut. Eihän kukaan enää kuvittele Auringon kiertävän Maata. Eläinten tappamisesta tulee siis hilpeän virkistynyt mieli. Kaurapeltojen ja ankkalammikoiden ryydittämässä riistanhoidossa oleellisinta on tappaminen. (On kuin metsästäjät eivät olisi hoksanneet, että luonnossa on täysin luvallista liikkua ilman aseitakin, jopa ilman kalanpyydyksiä, marjaämpäreitä tai sienikoreja.) Havaintojeni perusteella yleisin tapa harrastaa tätä virkistävää luonnossa liikkumista on kyhjöttää autossa tai auton vieressä. Sisäisen otuksen itsekkyys on jotenkin hyväksi selitettävä. Ympäristönhoitoa on ketojen niittärninen ja uimakoppien ja laavujen rakentaminen. Lattiakanalat eivät olleet ongelmallisia vain rahatulojen vähenemisen kannalta, vaan niissä kanat kärsivät kannibalismista ja epähygieenisten olojen aiheuttamista sairauksista. Eläinten paras lääke on pyssy. Puhuvatkohan ne joskus ihmisenhoidosta. E ntä muu eläinten"hoito". Usein metsästäjät ovat paksuja, mikä osaltaan kielii liikunnan vähyydestä (ja tienvarsinuoRisto Sauso Mihin kaikkeen ihmisen kuuluu pistää näppinsä hoitamisen nimissä. tioilla nautittujen makkaroiden runsaudesta). Nyt "hoidetaan" maapallon koko biosfääriä lukemattomine eliölajeineen. E ntä mitä tehdään, kun hoidetaan ympäristöä. Samaan tapaan ovat naiset tarvinneet viisaampien kaitsemista; se että naiset ovat olleet miesten omaisuutta, tapahtui ehdottomasti vain naisten suojelemiseksi. Itse asiassa siitä on, riistanhoidon ohella, tullut päätavoite: että SAA liikkua luonnossa. Hoitaminen on avainsana. Onkin merkillistä, että hoitamattomilta, omissa oloissaan mädäntyneiltä rämeiltä, vanhoista luonnonmetsistä, on hakattu niin huikeat määrät hyvää tukkipuuta! Hoitoaatteessa puiden luonnollinen vanheneminen, kuoleminen ja maatumiSUOMEN LUONTO 10/98 nen on muuttunut sairaudeksi. Ihmisethän "virkistäytyvät" metsästystä harjoittaessaan. Suomalaisten tajuntaan on taottu ennen kaikkea metsän"hoito" ja riistan"hoito", joiden tarpeellisuutta ei järkevän kansalaisen sovi kyseenalaistaa. Koska ihminen kuitenkin on otus, geenit päsmäävät häntä menestymään ja mikäli menestyminen niin vaatii tai lomaan muita itsekkäästi jalkoihinsa. Koska jotkut voivat pitää tätä primitiivisenä, korostetaan "luonnossa liikkumista". Siksipä ajatukset saavat monimutkaisia ja epäjohdonmukaisia muotoja ja moraali vaihtuu hurskasteluun. "K irves on metsän paras lääke" on vanha totuus, ja kaikki ovat kuulleet, että "metsää pitää hoitaa", muutoin tapahtuu hirveitä, kuten "rämettymistä, lahoamista ja pystyyn mätänemistä". Ja meidän kun annettiin ymmärtää, että nimenomaan häkkikanojen terveydestä huolehditaan ... Ihminen puolestaan on erilaisten bakteerien, punkkien ja kirppujen ympäristöä. Aikoinaan afrikkalaiset orjuutettiin kristillisyyden ja sivistyksen nimissä
Leo Koutaniemi Minna Mäkinen 36 Ainutlaatuisuuden SUOMEN LUONTO 10/98
Australian koillisista ja pohjoisista sademetsistä on hävinnyt kolme neljäsosaa. Ainutlaatuinen manner Australia on asutuista mantereista erilaisin. 37. Suurimman joen Murrayn suolaantuminen on kaksinkertaistunut. Sukupuuttoon on kuollut ainakin 78 kasvilajia ja joka kymmenes kotoperäinen kasvilaji on uhanalainen. Vain sillä oli arvoa, mikä voitiin mitata rahassa. Sisämaassa sateiden väli voi olla jopa seitsemän vuotta. Eurooppalaisten toimet Australiassa ovat oiva esimerkki 1700-luvun Euroopassa vallinneesta hyötyajattelusta. Hyödyntämisen tuloksena koskematonta Australiaa on jäljellä vain eurooppalaisille asuinkelvottomassa sisämaassa. Ravinnoksi kelpaavat vain tiettyjen lajien lehdet. Mannerta kehitettiin taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Eroosio on vähentänyt maatalouden tuotantoa lähes kolmanneksella. Nisäkkäitä on hävinnyt ainakin 17, joidenkin tietojen mukaan jopa 34 lajia. ·a hävityksen Australia Heikki Ilaskari/Luontokuvat SUOMEN LUONTO 10/98 Koala eli pussikarhu liikkuu öisin ja elää eukalyptuspuissa. Missään muualla ei ole kokonaisuutena yhtä kuumaa ja kuivaa
Maassa kasvoi ruuaksi sopivia hedelmiä tai vihanneksia vain nimeksi. Niilinakaasia (Acacia nilotica) tuotiin karjan rehuksi ja varjokasviksi. Ihmisen toimien vaikutus ulottuu paljon kauemmas kuin vain viljelysmaille ja laitumille. Lihaa oli vaikea saada eläinten opittua varovaisiksi. Karhunvatukka (Rubus fruticosus) on lyönyt kilpailijat omassa ekolokerossaan ja leviää nyt akaasian tavoin. Pussieläimet ovat Australiassa täyttäneet ne ekolokerot, JOtssa muilla mantereilla on istukallisia nisäkkäitä. Täysin hyödyntämätön Australia odotti kuin tarjottimella kolonialistista Eurooppaa. Metsien uudistaminen on osoittautunut vaikeaksi. Eurooppalaisten kysyessä "kuka omistaa tämän maan", ihmiset vastasi38 vat: "ei kukaan". Karja menehtyi kuivuuteen, kuumuuteen ja myrkyllisiin kasveihin. Kymmeniä miljoonia vuosia sitten eristyksiin joutuneen Australian eläimistössä on enemmän kotoperäisiä, vain siellä esiintyviä eliöitä kuin millään muulla mantereella. Koneet ja karja levittävät versotautia, joka tuhoaa vanhoja puita, ja karja syö nuoria taimia. Myös ihmisen historia on kulkenut omia teitään. Luonnon jokaisessa osassa eli henki. Mikä tietysti eurooppalaisten mielestä oikeutti heidät ottamaan maan haltuunsa. Puu, hän juo vertamme ... Maaperä ei useimmissa paikoissa soveltunut viljelyyn. Alkuperäisväestölle maailma oli ehjä kokonaisuus: "Maa on äitimme, kotka serkkumme. Karu todellisuus Eurooppalaisten ensikosketukset Australian luontoon olivat kuin jostakin mielikuvituselokuvasta: siivettömiä lintuja, kahdella jalalla hyppiviä nisäkkäitä, munivia nisäkkäitä, outoja puita, puunkokoisia sarna1s1a, kivikautta eläviä ihmisiä. Olemme kaikki yhtä!" Ihmisellä ei ollut luonnossa sen tärkeämpää osaa kuin muillakaan. He alkoivat muuttaa Australiaa eurooppalaisille sopivampaan suuntaan. Jo ensimmäisille asumaan asettuneille selvisi nopeasti muutakin. Metsien hävitys on pahenSUOMEN LUONTO 10/98. Tuotujen kasvien ja kaniinin rinnalla on 18 villiintynyttä kotieläinlaj ia, joista monet aiheuttavat suoranaista vahinkoa. Ympäristömuutosta ovat tehokkaasti täydentäneet tuhannet uudet kasvilajit, joista monet ovat levinneet aivan hallitsemattomasti. Välimeren maiden kaunistus piiankieli (Echium lycopsis) tuotiin Etelä-Australiaan 1850-luvulla. Jotkut uudet lajit ovat osoittautuneet pahoiksi rikkakasveiksi, eräistä alkuperäisistä kasveista taas on tullut ongelma viljelysmailla. Alkuperäisväestö söi toukkia, matoja, käärmeitä ja oikeastaan kaikkea mikä liikkui tulokkaille nämä herkut eivät kuitenkaan kelvanneet. Hyödyn ajan henki kannusti kaiken mahdollisen taloudellisen edun tavoitteluun luonnosta piittaamatta. Australian metsät ovat kutistuneet suunnilleen puoleen, ja jäljellä olevista yli puolet on tehometsätalouden piirissä. Kokonaan oma lukunsa ovat nokkaeläimet, munivat nisäkkäät, joita tavataan vain australialaisella alueella. Myös eurooppalaisten tuomat vieraat eläinja kasvilajit ovat aiheuttaneet tuhoa alkuperäiselle lajistolle. Koskematonta Australiaa on vain asumattomassa, laajassa sisämaassa. Ensimmäiset merkit nykyihmisistä Australiassa ovat yli 50 000 vuotta vanhoja Euroopassa asusti silloin neandertalilaisia. Esi-isä saatettiin nähdä kalliossa, tähdessä tai kengurussa. Maataloutta harjoitetaan kuitenkin yli puolella maa-alasta. Eurooppalaiset ovat aiheuttaneet suurta tuhoa Australitln perinnölle kahden vuosisadan aikana Minna Mäkinen Talouskäyttö on muuttanut voimakkaasti rannikkoseutujen luontoa. Kaniinit, villit aasit, hevoset, siat, vuohet ja kamelit muuttavat luontoa lähes kaikkialla. Alkuperäistä kasvillisuutta on vain joillakin suojelualueilla. Nykyisin se on kiusallinen rikkaruoho, joka on riesana kaikissa itäisissä osavaltioissa. Ilmasto oli sietämättömän kuuma ja kuiva. Tehotalouden jäljet Tehomaatalouteen soveliasta aluetta on Australiassa alle kymmenesosa pinta-alasta. Sen valtaamassa ekolokerossa ei ollut kilpailijoita, joten akaasia "lisääntyi ja täytti maan"
Pitkälle kehitetyssä ja rakennetussa puistokeskuksessa ja itse Ulurun vuorella vierailee vuosittain · satojatuhansia matkailijoita. Myös suojelualueen säännöt on uusittu, sillä Uluru oli alkuperäisväestölle pyhä paikka jo paljon ennen eurooppalaisten saapumista. Australian luonnonsuojelusäätiö (ACF) perustettiin 1965, ja nykyisin sillä on jäsenjärjestö jokaisessa osavaltiossa. Näin on yritetty löytää edes jonkinlainen yhteisymmärrys esimerkiksi Queenslandin uhattujen sademetsien tulevaisuudesta. SUOMEN LUONTO 10/98 sin. Richard A. Kuva vuodelta 1970. Tutkijat kehittävät myös kaniineja steriloivia aineita. Suomen savialueilla vastaava määrä on 0,1-0,5 tonnia, jonka senkin katsotaan uhkaavan peltomaata. Paikoille on palautettu niiden alkuperäisiä nimiä ja joillekin ryhmille on palautettu niiltä vietyjä maita. Se runsastui ja alkoi levitä keskimäärin 30 kilometriä vuodessa länteen. Kasvaneita kaniinikantoja yritetään nyt torjua uuden taudinaiheuttajan avulla. ACF työskentelee kääntääkseen sekä yleisen että poliitikkojen mielipiteen. Australialaiset ovat hämmästyksekseen huomanneet, että alkuperäinen metsä kotoperäisine eläimineen ja kasveineen voi tuottaa paremmin turistirysänä kuin hakkuualueena. D Leo Koutaniemi on Oulun yliopiston luonnonmaantieteen dosentti ja Minna Mäkinen tuleva biologian ja maantiedon opettaja. Virusinfektioita kokeiltiin ensimmäisen kerran 1917, ja 1952-53 kaniineista saatiin tilapäinen yliote myksomatoosiviruksen avulla. Suuri osa australialaisista pitää alkuperäisasukkaita laiskoina, tyhminä ja alkoholisoituneina pummeina, jotka rilluttelevat huolettomina heidän ansaitsemillaan rahoilla. Arvon antaminen alkuperäisväestölle tiukassa Kukaan ei tiedä, kuinka paljon Australiassa asui ihmisiä eurooppalaisten saapuessa; arviot vaihtelevat 300 000 ja miljoonan välillä. Eroosio on kasvava pulma kaikkialla Australiassa. Maailmankuulu kansallispuisto Ayers Rock nousee kuin hirviövalaan selkä keskellä Australian asumatonta ja kuivaa sisämaata. Valitettavasti nämä pedot saalistivat mieluummin helposti kiinnisaatavia pussieläimiä. tanut kuivuusja tulvaongelmia. "Aussit" ovat oppineet arvostamaan Australiaa sen erilaisuuden ja ainutlaatuisuuden vuoksi. Väheneminen johtui eurooppalaisten tuomista taudeista, perinteisten elämäntapojen estämisestä ja joukkomurhista. Puiston mm, on nykyisin Uluru. Jotta torjuntakeino olisi käyttökelpoinen, sen täytyy olla äärimmäisen valikoiva: viruksen on tapettava vain kaniineja. Joillakin alueilla häviää joka vuosi 50-100 tonnia pintamaata hehtaarilta. Kuitenkin abot saivat äänioikeuden ja muodollisen tasaarvon vasta 1960. Oisin naisen selkää lämmittävän koiran mielipahan välttämiseksi nainen peittää koiran silmät ennen kuin pistää namupalan omaan suuhunsa. Hallitus otti tavoitteeksi korvata istuttamalla jokainen edeltäneen 200 vuoden aikana kaadettu puu. Gould Autiomaassa yksin asuva aborigini-nainen on juuri saanut ensimmäisen sivisryneen maailman makeisen. Heinäsirkkoja, rottia, rikkakasveja, agakonnia (Bufo maritima) ja lukemattomia muita tuholaisina pidettyjä eläimiä ja kasveja on yritetty tuhota myrkyillä huonoin tulokMinna Mäkinen Monet Australian kotoperäiset kasvit vaativat kukkiakseen tulta. Totaalista sotaa Valtaviksi riehaantuneita tulokaseläinkantoja on yritetty torjua lähes kaikin mahdollisin keinoin. Valonpilkahduksia 1990 pääministeri Bob Hawke julisti: "On tullut aika palauttaa Australian vihreys". Petojen käyttö jonkin runsaana esiintyvän tuhoeläimen torjuntaan on aina vaarallista: tuholaisen vähentyessä petojen mielenkiinto kohdistuu muihin sopiviin saaliisiin. Biologinen torjunta häiriköitä saalistavien eläinten avulla on johtanut uusiin ongelmiin, kun torjujat ovat itse kehittyneet ongelmiksi tästä oivia esimerkkejä ovat muiden muassa kettu ja agakonna. Jos se leviää joihinkin muihin eläimiin, sitä ei voida käyttää. Matkailun nopea lisääntyminen on auttanut ympäristökysymysten tärkeyden oivaltamista. Alkuperäisväestö on kuitenkin Australialle edelleen vaikea ongelma. Voitto oli kuitenkin tilapäinen. Määrä romahti mutta on sittemmin jälleen lisääntynyt. Kaniineja, rottia ja hiiriä hävittämään Australiaan tuotiin esimerkiksi kettuja, kissoja, kärppiä ja hillereitä. Agakonna on suuri rupikonnan sukulainen, joka tuotiin 1930-luvulla torjumaan Koillis-Australian sokeriruokoviljelmiä tuhonneita kuoriaisia. Nykyisin alkuperäisväestön eli abojen (sanasta aboriginal = alkuperäinen) arvostus on lisääntynyt. Pääministeri Tim Fischer ilmoitti tämän vuoden alussa, ettei "Australia aio pyytää Kanadan tavoin anteeksi alkuperäisväestönsä kohtelua". Kuvassa Banksia. Agakonnan ihon myrkkyrauhasten erite suojelee sitä tehokkaasti pedoilta; iso konna itse on melkoinen peto, jolle kelpaa ruoaksi kaikki rottaa pienempi. 39. Hannu Linnamo/Luon1okuvat Australian runsaasta sadasta pussieläinlajista vajaat puolet kuuluu kenguruihin. Ne ovat tuhonneet monta lajia kokonaan ja useat muut sukupuuton partaalle. yhteistyössä koulujen ja vapaaehtoisten kansalaisjärjestöjen kanssa hallitus toteuttaa ohjelmaa Miljardi puuta, jonka tavoitteena on tuon puumäärän istuttaminen vuoteen 2000 mennessä. Nykyisin alkuperäisväestöön itsensä lukevia on noin 50 000. Viime aikoina on järjestetty myös avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa on ollut alustajina viranomaisia ja luonnonsuojelijoita sekä liikemaailman, matkailualan ja alkuperäisväestön edustajia
Oulankajoen ylittävää tietä ryhdyttiin jatkamaan puiston pohjoisrajalta elokuun lopussa. Harrington kuuluu niihin tutkijoihin, jotka uskovat hyönteismaailman muutosten heijastelevan kasvihuoneilmiön kiihtymistä. Suomalaisille tien rakentamisen aloittaminen tuli yllätyksenä. Hyönteistutkijat ovat löytäneet lukuisia lajeja, joita ei ole koskaan ennen tavattu Englannista tai joita ennen nähtiin vain aivan etelärannikolla. Huhut pitivät kuitenkin paikkansa. "Minusta todisteet kasvihuoneilmiön voimistumisesta ovat vahvat", sanoo Harrington. Syyskuun puolivälissä kansalaisjärjestöt Suomesta ja Venäjältä lähettivät kirjelmän suomalaisille puun ostajille. Paanajärven puiston pohjoispuolinen alue kuuluu hakkuumoratorioon, joka on sovittu jätettäväksi rauhaan siihen saakka, kunnes alueiden luonnonarvojen inventoinnit ovat valmistuneet. Seudulle ovat tyypillisiä vanhojen kuusikoiden palorefugiot eli kulonkiertämät. Richard Harrington Rothamstedin tutkimuslaitoksesta puolestaan ennustaa, että kirvat ja yökköset tulevat tekemään entistä pahempia tuhoja viljelykasveille leutojen talvien seurauksena. English Nature -ympäristölaitoksen ekologi Martin Drake kertoo, että ennen vain Etelä-Englannissa elänyt keisarikorento löytyy nyt järviSuomessa kansalaisjärjestöjen työ on jo ehditty tuomita köyhyydestä kärsivän Karjalan ja Murmanskin alueen kurjistamiseksi entisestään. Suomen ja Venäjän entisen valtakunnanrajan molemmille puolille sijoittuva selkonen on sekä kokonsa että koskemattomuutensa puolesta perin harvinainen. Pääjärven metsäk:eskus on ryhtynyt rakentamaan uutta metsätietä Paanajärven kansallispuiston pohjoisrajalla Venäjän Karjalassa. Moratorioita kunnioitettiin, ja osa niistä vapautettiin talouskäyttöön inventointien valmistuessa. MAAILMALTA Alkavatko hakkuut Paanajärven erämaissa. "Karjalan moratoriot ovat edelleen voiKalerevo Ojutkangas Nuorustunturi siintää uudelle tielinjalle parinkymmenen kilometrin päästä Paanajärven toiselta puolelta. Tähän saakka kansalaisjärjestöjen, Karjalan tasavallan ja suomalaisen metsäteollisuuden kesken oltiin eletty lähes vuosi rauhanomaista rinnakkaiseloa. Luonto-Liitto tiedusteli elokuussa asiaa Ensolta, jonka ilmoituksen mukaan tietä ei oltu jatkettu. Se oli ennen yleinen vain Välimeren alueella, mutta nyt kärpästä tavataan jo Sheffieldin korkeudella. Coventryn kaupunginekologi Steven Falk kertoo eräästä kukkakärpäsiin kuuluvasta likakärpäslajista (Eristalis pratorum). Nyt sitä on enää vain PohjoisSkotlannissa. Tämä johtuu osaksi siitä, että kirvat levittävät kasveja tuhoavia viruksia. Tuomo Pirttimaa seudulta ja keltahäränsilmäperhonen peräti Skotlannista. Tulot virtaavat Suomeen ja välikäsille Petroskoihin ja Moskovaan." Euroopan parhaita metsäalueita Paanajärven pohjoispuolella oleva sadantuhannen hehtaarin alue on Euroopan laajimpia erämaita. Falk sanoo, että hänestä hyönteisten levinneisyyden muutokset eivät sinänsä todista ilmaston lämmenneen. Alkukesästä Karjalan tasavallan uusi presidentti Sergei Katanandov ilmoitti, ettei suomalaisten ja venäläisten kansalaisjärjestöjen tekemää inventointia tarvita. Terrniitit ovat tuhonneet kaksi puutaloa Devonin kreivikunnassa maan lounaisimmassa kolkassa. Pitemmällä tähtäimellä suunnitelmassa on yhdistää tämä tie Suomen puolella olevaan Liikasenvaaran tiehen, joka kulkee Kiutakönkään ja Oulangan opastuskeskuksen ohi. Suvi Arapkirli SUOMEN LUONTO 10/98. Terrniitit saattavat olla oire ilmaston lämpenemisestä ja sen mukanaan tuomista leudoista talvista. Se vain ei näy tavallisten ihmisten elämässä Kostamuksessa ja Vuokkiniemessä. Se on siirtynyt Devoniin Etelä-Ranskasta, missä nämä termiitit ovat yleisiä. Sitä se oli niin kansalaisjärjestöille kuin Ensolle, joka ostaa puuta Pääjärven metsäk:eskukselta. "Puukauppa Suomeen on kasvanut viime vuosina Karjalan tasavallasta ja Murmanskin alueelta moratorioista huolimatta. Petopistiäisiin kuuluva mehiläishukka, joka nimensä mukaisesti saalistaa sutena mehiläisiä toukillensa, on nykyisin yleinen Yorkshiren kreivikunnassa PohjoisEnglannissa. Paanajärven alueen erikoinen rehevyys luo seudulle oman leimansa. "Nyt tilanne on kiristynyt Karjalan ylemmän hallinnon torpedoidessa yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa", Ovaskainen sanoo. Tilanne kiristynyt Karjalan hallinnon kanssa Kulunut kesä on ollut kaikin puolin takkuista Venäjän vanhojen metsien inventoinnissa. Tien rakentamisesta ja hakkuiden aloittamisesta kuului huhuja kesän aikana Suomeen. Lontoon luonnonhistoriallisessa museossa termiittitutkimusta johtava Paul Eggleton sanoo, että Devonin termiitti on luultavasti Reticulitermes lucifugus. "Mutta totta on, että kuumat kesät ja leudot talvet ovat auttaneet niitä lajeja, jotka aiemmin vain vaelsivat tai harhailivat tänne." Hyönteismaailmassa on myös säiden muutoksesta kärsiviä lajeja. Otso Ovaskaisen mielestä on toisaalta hurskastelua väittää, että puun myynti viimeisistä luonnonmetsistä olisi ratkaisu alueen ongelmiin. Falk sanoo, että kirjokimalainen oli ennen tavallinen Etelä-Englannissa. Lyhyen tähtäimen tavoitteena on jatkaa tietä noin 14 kilometriä kohti Lunnastunturia. massa, ja nyt Enson pitäisi lopettaa ostonsa Pääjärven metsäkombinaatilta", sanoo Luonto-Liiton Venäjä-koordinaattori Otso Ovaskainen. Hänen mielestään ilmaston lämpeneminen on yksi mahdollinen selitys sille, miten maassa pesivät termiitit ovat 40 selviytyneet talven yli Englannissa. Termiittejä Englannissa Englannista on ensimmäisen kerran löytynyt pesiviä terrniittejä
MAAILMALTA Kirjeitä pensaikosta 1 Luon_nonsuoje lun suun ongelmalapsi Kaksi vuotta sitten eteläafrikkalaisen Krugerin kansallispuiston metsäsavanni oli kauniin puistomainen puineen ja pensaineen. Jäljellä on yhteensä ehkä 600 hyljettä. Linnut virkosivat aivan tettiin harventaa poistamalla kokonaisia perheryhmiä, mikä oli vaikeaa ja herätti eläinsuojelijoiden raivokasta vastarintaa. Sen ansiosta naaraskakapoja on nyt yhteensä 20. Mikä parasta, yksi kolmesta poikasesta on naaras. Ne söivät ja kaatoivat mopanemetsät kymmenien neliökilometrien alueilta koMyrkky levät tappoivat hylkeet Kolmannes kaikista maailman munkkihylkeistä kuoli viime vuonna. Krugerissa on päätetty odottaa ja katsoa, mitä tapahtuu. Nyt kaikkialla on revittyjä ja kumoon työnnettyjä puita, katkottu ja oksia, pensaston läpi tunkeutuvia leveitä tunneleita. Kansainvälinen valaanpyyntikoEkologi sanoisi, että alueen kantokykyä on nostettu. konaan. Ja norsu on sykähdyttävän komea eläin yli sadan norsun laumasta puhumattakaan! Juha Valste missio IWC antoi heimolle luvan viiden harmaavalaan pyydystämiseen. Sambian EteläLuangwan kansallispuistossa eli 1970-luvulla 100 000 norsua. Tämä erittäin uhanalainen hylje elää Välimeressä ja Atlantin rannikolla Marokossa ja Mauretaniassa. Tiellä joutuu tämän tästä väistämään mahtavia lantaläjiä, joissa yksittäiset papanat ovat jalkapalloa suurempia. Krugerin puisto on kokonaan aidattu, eivätkä liiat norsut voi siirtyä ympäröiville alueille. Mitä tehdä. Niin norsuja tulee liikaa: ne tuhoavat kasvillisuutta nopeammin kuin se ehtii uusiutua, muut eläimet kärsivät ja puiston maisemat muuttuvat siellä käyvien ihmistenmielestä ikäviksi. Niiden asuinalueilla on ollut myös runsaasti leväkukintoja. Perinne on todella vanha, sillä makahit eivät ole pyydystäneet ainoatakaan valasta 71 vuoteen! Valaanpyyntiä vastustavat järjestöt ovat sitä mieltä, ettei heimo ole kiinnostunut jo unohtuneen perinteen ylläpitämisestä vaan ainoastaan valaanlihan myymisestä Japanin markkinoille. Norsut lisääntyvät, ylimäärä ei voi siirtyä muualle mutta ei myöskään kuole janoon. Tutkijat ovat löytäneet rantautuneiden hylkeiden raadoista levämyrkkyjä. Liian suuri norsukanta voi saada aikaan melkoista tuhoa. Ennen puiston norsukantaa säädeltiin tiukasti: ekologien ja riistantutkijoiden ihanteellisena pitämää määrää ylläpidettiin ampumalla norsuja tai siirtämällä liiat eläimet muualle. Ajatus on kaunis ja tuntuu hyvältä: antaa luonnon hoitaa itse itsensä. Paikoin jäljelle jäi tynkäviidakko, jonka rungot oli siististi katkaistu vajaan kahden metrin korkeudesta kuin valtavan ruohonleikkurin jäljiltä. Myönteisenä puolena täytyy sanoa, että olen nähnyt kahden viikon aikana ehkä viisi kertaa niin paljon norsuja kuin samassa ajassa kaksi vuotta sitten. BBC Wildlife 7/1998 Kakapoilla toivoa Maailmassa on nyt yhteensä 57 kakapoa, uusiseelantilaista lentokyvytöntä papukaijaa. Ne kampanjoivat saadakseen valaanpyyntikomission peruuttamaan myöntämänsä luvan. Puistossa on runsaasti eläimiä varten porattuja kaivoja · ja jokiin padottuja altaita, joiden turvin norsutkin selviävät kuivasta kaudesta vaivatta. uuteen elämään, kun ne vapautettiin Maudinsaarelle, missä ei ole ihmisen tuomia petoja tai kilpailijoita. Määrä saavutettiin, kun Maudinsaarella kuoriutui kolme poikasta. Norsut kuolivat salametsästäjien luoteihin tai janoon, kun sateet jäivät muutamana vuonna tulematta. Nyt norsuja ei vähennetä. Salametsästäjät ratkaisivat puiston norsuongelman ampumalla eläimet nykyiseen noin 8000 yksilöön. Todisteet viittaavat vahvasti siiSUOMEN LUONTO 10/98 Tie1okorppi Suomen Luonnon toimittaja Juha Valste on puolen vuoden sapattivapaalla eteläisessä Afrikassa. Poikasten emo Flossie ei ollut pesinyt 16 vuoteen, eikä sen pari Richard-Henry 23 vuoteen. Ja jos ne voisivat, maanviljelijät nostaisivat varmasti hirmuisen äläkän norsujen pistäessä sadot tilaviin poskiinsa. Ammutut norsut teurastettiin ja käytettiin täydellisesti hyväksi. Tutkimukset osoittivat, että siirtojen ja ampumisen seurauksena norsujen sosiaaliset ryhmät murtuivat, eläimet käyttäytyivät epänormaalisti ja jälkeläisten kasvatus kärsi. Keniassa Tsavon kansallispuiston norsut lisääntyivät, söivät ja tuhosivat puiston puut melkein kokonaan. Norsut ovat runsastuneet sitten viime käynnin. Länsi-, Keskija Itä-Afrikassa näitä jopa seitsentonnisia jättiläisiä on liian vähän tai ei ollenkaan; eräissä eteläisen Afrikan maissa niitä taas väitetään olevan liikaa. BBC Wildlife 6/1998 41. Niinpä riorsuja yrihen, että hylkeet ovat kuolleet syötyään myrkkylevien saastuttamaa kalaa. Miksi Krugerissa on nyt niin paljon norsuja. BBC Wildlife 611998 Alkuperäistä valaanpyyntiä Yhdysvaltojen luoteisosan makahintiaanit aloittavat "perinteisen" valastuksen tauon jälkeen lokakuun alussa. Puhumattakaan lasten vanhemmista, jotka eivät enää uskaltaisi laskea pikku kiharapäitään koulupolulle vaarallisten eläinten vuoksi. Afrikannorsu on kirjaimellisesti luonnonsuojelun suuri ongelmalapsi. Käytännössä asia ei toimi näin. Hän kirjoittaa sieltä lehdellemme matkakirjeitään
Ruotsissa vesilintujen kevätmetsästys kiellettiin 1955. Lisäyksenä juttuun vielä se, että Länsija Pohjois-Euroopan merisorsista talvehtii Tanskan vesillä noin puolet eli 1-1,5 miljoonaa yksilöä. Osa muuttaa talvehtimisalueelle, ja osa siirtyy ulkomerelle. Pekka Hänninen Seitsemisen huvipuistossa Jos Seitsemisen kansallispuistossa tehtäisiin galluppia alueen viihtyisimmästä paikasta, matkailjat äänestäisivät mitä luultavimmin voittajaksi opastuskeskuksen ja kakkoseksi Koveron. Näistä tanskalaiset ampuvat noin neljänneksen. Uroshaahkat alkavat kokoontua huhtikuussa. Suomen kevätmetsästyksessä saaliiksi on enimmillään kertynyt toistakymmentätuhatta lintua. täyttämästä äänimaailmasta. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. kesäkuuta, jolloin uros on suorittanut tehtävänsä eli pariutunut naaraan kanssa. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. Hän onnistui kuvaamaan vaikuttavan maiseman jokunen vuosi sitten. Petri Kauppinen Kiitos huomautuksesta, kyse on tietenkin haahkakoiraiden kevätmetsästyksestä. Kun tyypilliseltä opastuskekuksen kahvinhörppijältä kysyy, miksi hän on tullut tänne mahtaviin metsiin juomaan tuiki tavallista nestettä eikä samoilemaan, vastaus on suunnilleen tällainen: "Ei ku me tultiin tänne vaan lasten kanssa kattoon lampaita, ja nyt otettiin tässä matkan varrella jäätelöt ja kahveet." Seitsemisen kannattaisikin mainostaa enemmän kahvilaansa ja satsata eläintarhapuoleen; tällöin lapsiperheet pysyisivät lopullisesti poissa metsistä remuamasta ja huutamasta. Mukana on myös telkkä-, isokoskeloja tukkakoskelokoiraita sekä alleja. Näinhän ei ole. Perustan veikkaukseni siihen, että näissä kohteissa on aina eniten väkeä. Uroshaahkan kevätmetsästys alkaa 1. Tanskalainen idylli Numerossa 7/98 Pekka Hänninen kirjoittaa (Tanskalainen idylli s. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Mutta lähtiessäsi käppäilemään vaikkapa Multiharjun vanhoihin metsiin saat nauttia ihanasta yksinäisyydestä, hongikon huminasta ja metsälintujen laulullaan 42 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA !ENNEN JÄLKEEN 1 Lappeenrannan korkeudella on melko harvinaista, että ensilumi sataa ruskan hehkun päälle, kirjoittaa Pekka Kokko. Seuraavana syksynä hän palasi samalle paikalle ja oli hetken aivan hiljaa ... 38) näin: "Suomalaisten harrastama haahkojen kevätja kesämetsästys ei pääse tanskalaisen talvilahtauksen lukumääriin, mutta meillä lintuja ammutaan sentään lisääntymisaikana." Kirjoituksesta saa käsityksen, että metsästystä harrastetaan linnun sukupuolta katsomatta silloin kun linnut pesivät. Kuinka valtavan paljon esimerkiksi suota olisi saatu osSUOMEN LUONTO 10/98. Naaraat munivat huhtikuussa, ja poikaset kuoriutuvat toukokuussa
Pesän poikastuotto on jatkuvasti ollut Hämeen parhaimmistoa. Naapurin kuulemisvelvoitteen ansiosta hankkeesta tuli tieto julkisuuteen, ja toimenpideluvan oikaisu vaatimus tettua opastuskeskuksen hinnalla ihmisen huvi vain tuntuu olevan aina etusijalla ja kuinka surkeata ajattelevan ihmissielun on katsella autojen iankaikkista sohlausta Seitsemisen parkkipaikalla. Tietoa luonnonarvoista kyllä löytyy, kun vain on halua kysyä ja tiedottaa hankkeista näkyvästi. Samoihin aikoihin televisio uutisoi yleisemmin mastohankkeista aiheutuneista erimielisyyksistä ja maisemahaitoista. Valituksien liitteeksi antoi myös sääksisäätiö lausuntonsa. Eetu Myllymäki M alli Sil vennoinen/Luontoku vat Kalasääski ja masto eivät kuulu samalle vuorelle. Lopulta joulukuussa 1997 postiluukusta putkahtivat valittajille Hämeen lääninoikeudelta kirjatut kirjeet, joissa ilmoitettiin, että valitukset jätetään käsittelemättä, koska luvanhakija oli luopunut hankkeestaan. "Sääsken ääni" välitettiin myös suoraan Soneran ylimmälle johdolle vaatimalla mastoa pois kalasääsken pesimäalueelta. Sanotaan, että sääsken ääni ei taivaaseen kuulu. Päätös asetettiin pienenä, yhden rivin ilmoituksena nähtäville kunnantoimiston ilmoitustaululle. Kahden viikon jälkeen lupa saisi lainvoiman ja maisemassa kilometrien päähän törröttävä masto saataisiin pystyttää suunnitellulle paikalleen. En tarkoita tällä "omalla paikalla" kesämökkiä, koska sitä ei voi olla kaikilla, mutta sen puuttuminen ei todellakaan ole mikään luontosuhteen kehittymisen este. si, luopunut aikaisemmasta lupahakemuksen mukaisesta sijoituspaikasta. Näin Sonera vältti hankalan ennakkotapauksen muodostumisen. TV:n uutistoimitus sai selvityksen kalasääsken pesävuorelle suunnitellusta mastohankkeesta ja toimitus oli kiinnostunut seuraamaan lupaprosessin kehittymistä. Kalasääskillä oli onneksi naapureinaan asukkaita, joiden mielestä mastoa ei tule sijoittaa pesän viereen. Jussi Pesola Birgitta Silvennoinen Iso kyy oli kiivennyt nuoria pihlajanversoja pitkin kirjosiepon pesäpönttöön Mäntyharjulla. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Sääksen ääni kuului sittenkin Hämäläisessä järvimaisemassa kohoaa rannan tuntumassa vuori, jonka laella on kalasääsken pesä. Herääkin SUOMEN LUONTO 10/98 saatiin ajoissa liikkeelle. Sille ilmoitettiin myös, että rakennuslautakunnan päätöksestä oli jätetty kaksi valitusta lääninoikeuteen. Asiaa tarkemmin Soneralta kyseltyämme selvisi, että se oli kaikessa hiljaisuudessa hakenut luvan maston uudelle sijoituspaikalle ja vasta sille lainvoiman saatuaan luopui aikaisemmasta vaihtoehdosta. Osapuolten keskinäisestä luottamuspulasta huolimatta maston sijoittamiskeskustelu päättyi sopuisaan ratkaisuun, ja siitä kumminkin kiitos Soneralle. Mastojen rakentamishankkeista tulee tiedottaa näkyvästi, ja niiden ympäristövaikutukset on selvitettävä ennakkoon. Ei kai kukaan uskalla väittää tosissaan, että luonnonrauhaaja harmoniaa! On surullista, että ihmiset eivät tunnu löytävän luonnosta sellaista omaa paikkaa, jossa voisi viettää esimerkiksi yötöntä yötä. Se aiheuttaisi myös maisemallisesti kohtuutonta haittaa järven pinnasta 150 metrin korkeuteen kohoavine ristikkoja vaijerirakennelmineen. Järvimaisema säilytti kauneutensa ja kalasääski pesävuorensa. Juhannuksena Seitsemisessä huomio kääntyykin helposti toisiin ihmisiin eikä luonnon ihailuun. 43. Kiitokseksi voi myös omalta osaltaan tulkita kalasääskipariskunnan viimekesäiset kolme tervettä poikasta, jotka tutkijat jo perinteiseen tapaan rengastivat. Se oli syönyt poikasen tai kaksi, ja kaksi poikasta oli kuolleena pesässä. Mahdollista tulevaa paikkaa ei valittajille kuitenkaan kerrottu, vaikka he sitä tiedustelivat. Sonera ei myöskään, varmuuden vuokkysymys: mitä ihmiset ovat tulleet hakemaan. Kului muutama kuukausi, ja kylältä kuului huhuja, että maston uusi sijoituspaikka olisi noin kolmen kilometrin päässä läheisen maantien varressa. Luopumisen syy saattoi olla myös pelko valitusten todennäköisestä hyväksymisestä. Kunnan rakennuslautakunta kuitenkin tylysti hylkäsi oikaisuvaatimuksen. Näin ainakin sadat aikaisemmat mastohankkeet olivat hoituneet, sillä tuskinpa kukaan arvaisi päätöstä ilmoitustaululta etsiä juuri niinä kahtena viikkona. Mastoverkostojen suunnittelijoiden ja rakennuttajien tulee ennakkoon selvittää rakennelmien ympäristövaikutukset. Kyllä se kuuluu, kunhan se vain on sinnikäs ja peräänantamaton. Nyt vaatimuksiin suhtauduttiin ilmeisen vakavasti, sillä asiaa uudelleen harkittuaan Sonera ilmoitti, että se on etsimässä mastolle vaihtoehtoista paikkaa. Mitä helvettiä autot edes tekevät metsässä, luonnonsuojelun ja -rauhan pyhätössä, kansallispuistossa?! Kansallispuistoihin johtavat autotiet olisi aika sulkea ja saattaa kunniaan luontoystävällinen liikkuminen: pyöräily, käveleminen ja hiihtäminen. Molemminpuolinen luottamuspula näkyi osapuolten toiminnoissa. Juhannuksena Seitsemisessä on kiitettävästi sakkia: joskus reilut puolen tuhatta. Kunnan rakennustarkastaja siunasi oitis hankkeen toimenpideluvallaan. Pesinnän jatkumiselle ilmaantui yllättäen vakava uhka syksyllä 1996: Sonera (silloinen Telecom Finland) halusi sijoittaa vuoren laelle matkapuhelintukiaseman mastoineen. Samoin Soneralle kerrottiin, että tiedotusvälineet kiinnostuneena seuraavat hankkeen kehitystä. Vuoden vaihteessa masto pystytettiin pikaisesti lupa-asioiden ratkettua, ja nyt etäämmälle rannasta ja pesästä, muutaman kilometrin päähän metsäiselle mäelle
Jalkakäytävät ovat täynnä roskaa, lasia ja tahmeita eritteitä. Vielä kuulin heinäsirkkojen sirinän kesäpäivänä ja hepokattien naksutuksen lämpimässä elokuun illassa. Sattumat ja ajankulku saavat kuitenkin katupinnan kukkimaan, ja lopulta katuja voi tulkita samaan tapaan kuin abstraktia taidetta. Katumaiseman kruunaa kuitenkin sade: se luo vaihtelun, syventää sävyjä ja luo heijastuksia. Asfaltin ku viointia voikin lukea kiinalaisen luukirjoituksen tai Leonardo da Vincin tapaan, joka antoi mielikuvituksensa villiintyä muurin pinnasta. Korvani sisässä on mustikan kokoinen kuulosimpukka, joka ottaa mielellään vastaan ja lajittelee luonnon ääniä. Talviaikaan nämä piirtyvät esiin erityisen selvästi , kun tuuli pyyhkäisee ylimääräisen pakkaslumen kinoksiin ja jättää valkoiset viirut loistamaan mustantummalta pohjalta. Eri aikoina tehdyt korjaukset ja paikkaukset saavat aikaan muuntuvia sommitelmia ja valöörikudoksia. Sen tien varressa on paljon kesämökkejä, joiden asukkaita häirittiin myös edeltäkäsin rallin valmisteluliikenteellä. Voidaan kuitenkin kysyä, ketä kampanja palveli . Anu Mannonen SUOMEN LUONTO 10/98. Kuulen sen loppumattoman virran kehä ykköseltä, kun kuljen Helsingin Keskuspuistossa ja koetan napata korvaani lintujen ääniä ja tuulen suhinaa. "Entäpä, jos pistettäisiin kiinteistöveroboikotti pystyyn. Siis melua. Helsingin kaupungin syyskuisessa Roskakulttuuri-kampanjassa asiaan yritettiin kiinnittää huomiota. Se voi kohottaa verenpainetta ja sydämen sykettä, tihentää hengitystä ja aiheuttaa päänsärkyä. Juuri tässä piilee yksi syy jälkien kiehtovuuteen; vaikka niiden jättäjästä ei ole tietoa, ne ovat kuitenkin varma todiste kuljetusta matkasta. Melun keskellä asuu yli puolet EU-kansalaisista ja joka viides suomalainen. Kesällä luin lehdestä ihastuneen huomion, kuinka korvatulppia käyttävät jo rock juhlissa niin yleisö kuin soittajatkin; tiskijukatkin ymmärtävät niiden päälle (entä tarjoilijat!). Antaako korvatulppatehtailija bonuksia lisädesibeleistä. Roskaajat kyllä sopeutuvat siihen, ettei kaupungin puistoista korjata viikkoon roskia; heille ympäristön tila tuntuu olevan samantekevä. Sitä synnyttävät muista piittaamattomat kännykän käyttäjät rauhallisissa junanvaunuissa ja kirjastojen lukusaleissa. Kuka korkeaa melutasoa tarvitsee. Yleinen tie oli rallin takia suljettuna kuusi tuntia. Roskaamisessa ei ole kyse ainoastaan katujen estetiikasta: Amerikassa sen on huomattu liittyvän rikollisuuden kasvuun. Näistä on tullut vakiintunut osa kaupunkilaisten arkea. Se ei tahdo kestää melua, joka saattaa olla miljoona kertaa luonnon ääniä voimakkaampaa. Viime vuosina Helsingin katuja ei ole juuri tehnyt mieli tutkiskella. Sitä tuottavat aina vain lisää vesiskoottereilla ja ralliautoilla kaahaajat, lentokoneet ja muut koneet. Se vaikeuttaa nukahtamista ja muuttaa unen rakennetta. Muut taas kärsivät entisestään. Siihen saattaa herätä. Siinä meni lomarauha, kertoi lukijamme, jonka kesämökin ohi ohjattiin kesällä ralli Hämeenlinnasta U1j alaan. Esteettisesti palkitsevaan tarkasteluun niiden ei luulisi kelpaavan. Taiteesta taideteollisuuteen johtavat katuun painautuneet kuviot. Miksei volyymi nappuloita käännetä pienemmälle. Kuoppien ja kohoumien muodot sekä niiden valoja varjokohdat synnyttävät mielenkiintoisia jännitteitä ja tapahtumia. Sitten väsyttää, mieliala ja suorituskyky laskevat, erilaiset psykososiaaliset oireet, kuten aggressiivisuus, lisääntyvät. Entä sitten kapeat, arvaamattomat halkeamat. Pääasiassa nämä ovat autonrenkaiden ura jälkiä, mutta joukossa on kaikkea liikkumiseen liittyvää: muistumia kengänpohjista ja kävelykepeistä erilaisiin kaksi-, kolmija nelipyöräisiin. Varmasti 80 prosenttia kesämökkiläisistä liittyisi siihen", tuumi soittaja ralliluvan myöntäneitä lepsuja kunnan isiä ja -äitejä ihmetellen. Samanlaista ympäri maailman. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Simpukka korvassa Se voi tuntua "kipuna kiivaana, suruna sielussain". Simpukka voi hermostuksissaan ryhtyä tuottamaan j atkuvaa ääntä, tinnitusta, tai sitten korvan aistinkarvasolut lakoavat melumyrskyssä, ja saattaa syntyä parantumaton kuulovaurio. Katujen kauneus ja törky Asfaltti on tylsää, yhtä loputonta mustanharmaata pintaa. Pikipeitteessä on jotain yhtäläisyyttä Maastrichtin sopimukseen: molemmat ovat uuvuttavia eikä kummassakaan tunnu olevan kauneusarvoja, käyttöarvoa kylläkin. Mistään alkamatta ja mihinkään päätymättä se kohisee muistuttamassa: liike on tärkein, päämäärästä ja vaikutuksista viis. Varmaankin niitä suositellaan valveutuneelle diskoyleisölle, eloku vankatsojille ja hetkinen, joku tässä mättää. Sitä aiheuttaa eniten liikenne. Nämä palauttavat mieliin teiden funktion ne on tehty liikkumista varten, ne ovat ohikiitävien hetkien tanner. Ritva Kupari 44 Anu Mannoncn Kadun pinnasta voi katsella sattuman taidetta tai lukea ajankulun ja liikkumisen jälkiä. Joka viidennen armeijaan tulevan suomalaisen nuoren kuulo on heikentynyt. Haluan helliä korvani simpukkaa muillakin lempeillä äänillä ja äänettömyydellä. Tuleeko siis Roskilla tuhoamaan Helsingin se nähdään aikanaan
Päästöjä voimalaitoksesta ei synny käytännöllisesti katsoen lainkaan, ei ilmaan eikä veteen. ESE on Sähkönmyyntihinnoiltaan Suomen Edullisimpia. Norppa on Naapurimme :!;Etelä-Savon Energia Oy (ESE) on Suomen suurin norppamerkityn puupohjaisen energian tuottaJa. Meillä on Hyvä Naapurisopu ESE cuotraa energiaa nykyaikaisessa lämpövoimalaitoksessa ja kotimaisilla polttoaineilla, joista puolet on puupohjaisia. :!;Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n tiedote 1.9.1998 111 -z_ ffj A1 suo ESE:n puupohjaisesti tuotetulle energialle on myönnetty Suomen luonnonsuojeluliiton Norppa -merkin käyttöoikeus. Sähkömarkkinakeskuksen hintakatsauksen 1.5.1998 mukaisesti ESE on 10 edullisimman sähkönmyyjän joukossa kaikista Suomen 109 sähkönmyyjästä. Mikkelissä, Saimaan rannalla, norpan kotivesien äärellä. Niin, että eipä rarvitse norpan sen vuoksi Saimaassa silmiään siristellä. (015) 1951, fax (015) 195 3875 Sähköposti: ese@ese.fi. Pyydä Tarjous Norppasähköstä ETELÄ-SAVON ENERGIA OY Vuorikatu 19, PL 166, 50101 Mikkeli Puh
ted_links.html), joka painotmuuttujina ovat energian koVastustajien arsenaaliin kuutuu ydinvoimalobbyn saitteikonaiskulutus ja eri energialuu myös Greenpeacen tarjoahin. Eräs tärkeä halki kirjan kulkeva kysymys on: onko alueen asukkaan kohtalo olla aina vain yleismaailmallisen kehityksen voimaton reagoija. Havumetsän elämää Pertti Rannikko ja Nora Schuurman (toim.): Elämisen taika taigalla Ihminen ja luonto Pohjois-Karjalan biosfäärialueella, Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o 120, 1997, 183 s. Minusta alunperin 1994 julkaistu juttu on klassikko, David ja Goljat juonimassa toisiaan vastaan atomiajan Suomessa. Ruotsin ydinvoimanvastainium Institute on kehittänyt nen liike linkittää webissä mowebiin aiheesta niin innovatiiJuhani Artto SUOMEN LUONTO 10/98. UNESCOn 1970-luvun alussa käynnistämän Man and Ydinvoimaa tieto verkossa Kiistely ydinvoimasta kiihtyy ensi kevään eduskuntavaalien lähestyessä. nuke-energy.com/html/relapäästöjen suuruuden, kun html) uumenista. Itse atomit ne joita ihminen laitteillaan halkoo ovat tulleet useita k;ertoja vastustajien tueksi. Tshernobylin 1986 46 KIRJOJA Biosphere (MaB) -ohjelman mukaisilla biosfäärialueilla pyritään edistämään tutkimuksen ja suunnittelun keinoin ihmisen ja luonnon tasapainoista vuorovaikutusta. Juttu toimii kenelle tahansa hyvänä muistutuksena siitä, että kamppailussa ydinvoiman kohtalosta ei ole itsestäänselvyyksiä. Calculator kommentoi tutus Report 1997, josta voi pääviraston NRC:n runsaasti peloksia tavalla, joka vastaa tellä, että ydinvoimalla menee rustietoja tarjoavan julkaisun. Keksintö Tshernobylin keskeiset seikat The International Nuclear on nimeltään Carbon Emission Greenpeacen www-julkaisun Fuel Cycle ylläpitää tiivistä Calculator. Kamppailua pitkään seurannut tuskin löytää olennaisesti uusia argumentteja, mutta yhtä juttua uskallan suositella yhtä hyvin aloittelijoille kuin veteraaneilJe ja vieläpä barrikadin kummallakin puolella oleville sotureille. Kokoelma sisältää myös muotojen prosentuaaliset osuuma Nuclear Power: World StaYhdysvaltojen ydinvalvontadet. Elämän taika taigalla pureutuu palaseen Suomi-neitoa miellyttävän perusteellisesti lähtien luonnonmaantieteellisistä perustiedoista (kallioperä, keskilämpötila, sademäärä, kasvillisuus ja niin edelleen) sekä ihmisen asutuksen ja elinkeinojen historiasta ja päätyen tulevaisuuden pohdintoihin nykyisen luonnon hyväksikäytön ja suojelun ristipaineissa. Kirjassa kuvataan, miten alueen ulkopuoliset voimat, olivat sitten kyseessä puutavarayhtiöt tai voimalaitosrakentajat, ovat yleensä kuorineet kerman päältä. Mielenkiintoisen aluemaantieteellisen kokemuksen lisäksi kirja tarjoaa erinomaisen kurkistuksen Natura-vastustuksen taustoihin maaseudulla ja erityisesti syrjäisellä rajaseudulla. Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisu kertoo Pohjois-Karjalan biosfäärialueen ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta historiallisesta perspektiivistä. kävijä voi testata hiilidioksidiwww.greenpeace.org/cnuk. Vuonna l 992 perustettu biosfäärialue sijaitsee Lieksan ja Ilomantsin kunnissa. Vastustajilla on omat saittinsa, puolustajilla omansa. ydinvoimalobbyn tämänhetkimaailmalla huonosti, vaikka Y dinvoimapelissä puolustasiä perusteluita. Kirjassa on runsaasti havainnollisia kuvioita, karttoja, vanhoja valokuvia, historiallisia katsauksia ja erityisiä tarkennuksia omina juttuinaan Norjalaisen ympäristöjärjestön Bellonan sivuilla (www.bellona.no) on tiivistä tietoa Venäjän ydinasioista. Sääntönä ovat muuttuvat asetelmat ja yllättävät käänteet. Kirjoitus on Olli Tammilehdon Miksi viidettä ydinvoimalaa ei rakennettu. onnettomuuden faktoilla on nipuolisesti eri maiden kanvisen sovellutuksen, että sitä yhä tärkeä paikka vastustajien sanliikkeitä (http://www.folkvoi aiheen vakavuudesta huolitaisteluvyössä. Kirjaa lukiessa huomaa, että kulttuurinen ja sosiaalinen kestävä kehitys on huonosti huomioitu Natura-ohjelmasta päätettäessä: Sosiaalinen kestävä kehitys lisää ihmisten omaa elämänhallintaa, pitää yllä ja vahvistaa heidän yhteisöllistä identiteettiään, ja kulttuurinen kestävä kehitys on sopusoinnussa ihmisten kulttuuristen käsitysten kanssa. Sen avulla saitin runsaan no.nukes -osan (http:// linkkikokoelmaa (http://www. Syrjäkylät ovat autioituneet, kun metsätyöt ovat koneellistuneet. huoneilmiökorttia. The Urator onnittelee surffaajaa. Suomen toinen biosfäärialue on perustettu 1994 Saaristo merelle. Kartassa Venäjän ydinvoimaloiden sijainteja. Ihmisiä KUUKAUDEN INTERNET-VINKKI asutettiin korpiin, kun puunkorjuu oli miestyövaltaista. Y dinvoimanvastaisen liikkeen historiaa (httpl/www.helsinki.fi/ -otammile/ydi-his.htm). matta pitää hauskana. Ydinvoimaan liittyvää asiaa ja argumentteja tietoverkossa on jykevästi kuin sähköä korkeajännitejohdossa. Syyskuun alussa järjestö tiesi kertoa, että Suomi haluaa ostaa suuren osan Kuolan ydinvoimalan (kuva vasemmalla) tuotannosta. Uusimpana alueen elämään ovat puuttuneet erilaiset suojeluohjelmat. Etsivä löytää kampanjen.se). Internetin www-viidakko toimii taistelussa pikemmin ammusvarastona kuin näyttämönä. Erehdyksen vaara siinä, kumpaa vaihtoehtoa mikäkin www-julkaisu ajaa, on olematon. Kun lisää suomalainen perusinsinööri jat heiluttelevat surutta kasviydinvoiman osuutta, Calculaväittää päinvastaista
Opaskirjaseksi Kalakaveri ei riitä, sillä se käsittelee asioita liian yleisellä tasolla. Verkkokalastuksen kohdalla maininta helposti avautuvista vetosolmuista olisi ollut tärkeä. Etenkin aloittelijalla on suuri vaara saada perho päähänsä tai pahimmassa tapauksessa silmäänsä. Samuli S.): Kuningas Lear aralla, Otava 1980, uusintapainos 1886 ilmestyneestä käännöksestä. Taigaelämän taikaan ovat pureutuneet niin biologit, taloustieteilijät, sosiologit, maantieteilijät kuin historioitsijatkin. Se esittelee tavanomaiset kalastustavat, kalojen käsittelyä, muutamia kalareseptejä sekä tietoa kalalajeista ja niiden elämästä. Otso Lindforsin piirroskuvat ovat virkeän kuvaavia; ne antavat kirjalle humoristisen otteen, vaikka puhutaan asiasta eli kalastuksesta ja kaloista. Tämä on puute, kuten sekin että rompun käsitys maailmanperinnöstä ei ole aivan uusin, vaan parin vuoden takainen. Kirja kalakaveriksi. Lyhyemmin esitellään lähialueen ja maailman kulttuurikohteita. Kirjasta jää hieman outo tunne: Kenelle se on oikein suunnattu. Lomayhtymän kylpylöissä voit hemmotella itseäsi kylvyillä ja liikkua luonnossa uusia elämyksiä ja seikkailuja kokien. Noin BO-sivuisen oppaan hinta on 50 markkaa, ja se sisältää myös itse lakitekstin perusteluineen. aurinkolaseja. Tiellä oli likaa polvia myöten; vilu tunkeentui huoneisiin, vaatteiden alle, hamaan luihin asti; kylmän väreitä kulki pitkin ruumista ja voi sentään kuinka ilkeältä tuntui sydämessä. (09) 228 08 201, fax (09) 228 08 200, sähköposti: tilaukset@sll.fi. Luontoperintö jää muutamaan esittelyyn. Suomen luonnonsuojeluliitto on julkaisut oppaan, jossa laki käydään läpi. Tuloksena on kiintoisa ja luonnonsuojeluväellekin tutustumisen arvoinen lähestymistapa, josta voisi olla evästä luonnonsuojelutyön siirtyessä suojelualueiden väliseen maastoon maastoon, jossa eletään ja hankitaan elantoa. HOTE LLI .. Ulkoasultaan Kalakaveri on komea, joten se sopii myös lahjakirjaksi. KIRJOJA Vanhan Rauman nykypäivä K aavanmuuto s sai lalnvoimanvuoden 1961 lopulla Suomen Luonnon viime numerossa esittelimme maailmanperintökohteita. Tosin lajintunnistuskuvien epätarkkuus häiritsee. artikkeleiden sisällä. Kivitippu sijaitsee ainutlaatuisen meteoriittijärven rannalla, Runni keskellä savolaista maisemaa ja RUNNIN Karjalan Lomahovi lähellä maankuulua Siikajärven lintu järveä keskellä kaunista Karjalaa. Esimerkiksi perhokalastusta esiteltäessä jää kertomatta, miksi perhokalastajat käyttävät varsin yleisesti lierihattua ja Lomayhtymä , , Luonnolliset lomapa1kat Lomayhtymän kolme kylpylää sijaitsevat sopivasti eri puolilla Suomea -kaikki lähellä luontoa ja erilaisia luonnonelämyksiä tarjoten. Rompulla käydään läpi Suomen neljästä kohteesta kolme: Petäjäveden kirkko, Suomenlinna ja Vanha Rauma. Ulla Kokko: Kalakaveri vinkkejä ja ohjeita, WSOY 1998, 120 s., JJ0 mk. Kalakaveri on pikkunäppärä kirja kalastuksesta ja kaloista. Heikki Susi/uoma Haluatko tietää, mitä uusi metsälaki merkitsee luonnolle ja mitä keinoja se antaa metsäluonnon suojeluun. Lisäksi aurinkolasien tulisi olla polaroidlasit, joilla kalojen havaitseminen virrassa helpottuu. Varmaan henkilölle, joka ei tiedä juuri mitään kalastuksesta ja tarvitsee hieman innostavaa kuvausta aiheesta. Riku Lumiaro 47. Tosin erilliset tietolaarit, kuten Pyydysten merkkaaminen ja Kalassani on mato! , valaisevat aiheita pintaa syvemmin. Onko mahdollista huolehtia samanaikaisesti sekä ihmisen toimeentulosta että luonnosta. Niin juuri, ilkeältä ja surulliselta. RAVINTOLA KAR ALAN LOMA.HOVI 74595 Runni 62600 Lappajärvi Puhelin 017 -768 7524, telefax 017 -7687 521 Puhelin 06-5615566, telefax 06 -5615590 email: runni@lomayhtyma.fi email: kivitippu@lomayhtyma.fi SUOMEN LUONTO 10/98 59100 Parikkala Puhelin 05 -430 851, telefax 05470 i97 email: lomahovi@lomayhtyma.fi KI RJAKALENTERI " Lokakuu Puut olivat jo kokonaan paljaiksi raastetut ja käyneet harmaiksi semmoisiksi; eihän niissä enää näkynyt olevan mitään ottamista, mutta tuuli se vaan tuli, tuli ja alas taas niitä tuivertamaan. Siltä vaan tuntui kuin ei maailmassa enää milloinkaan tulisi päivänpaistetta eikä kimaltelua eikä värien vaihteluja, vaan aina pysyisi tämä loka ja liete ja harmaa märkyys ja ilkeä kosteus, aina vaan huikea tuuli ulvoisi ja vonkuisi ! , , Ivan Turgenev ( suom. Ilmestyi venäjäksi 1870. Ulla Kokon teksti on jouhevaa, sitä on mukava lukea. Kaikkialla oli rapakoita, täynnä keltaisia lehtiä; ja niiden pinnalla pitivät isot kuplat sitä iloa, haljeten ja uudestaan syntyen, hypähdellen ja liukuen. Tilaukset luonnonsuojeluliitosta, puh. Tervetuloa luontolomalle kylpyläänl KYLPYLÄ KYLPYLÄ . Neuvot ja vinkit olisivat saaneet olla syvällisempiä. Aiheesta kiinnostunut voi syventää tietämystään hankkimalla Editan kolmikielisen (suomi, ruotsi, englanti) CD-romin Elämää historiassa maailmanperintökohteet Itämeren alueella (480 mk)
Jos vesistöjä haluaa säästää kaikin mahdollisin keinoin ylimääräiseltä ravinnekuormitukselta, pitäisi vielä kotitalouksista tulevat harmaat vedet käsitellä esimerkiksi imeytyskenJa lennätettyjä Etelä-Afrikasta saakka. Tämäkin on tietysti terveyden ja pohjavesien kannalta hyvä. Asumme haja-asutusalueella, viemärijärjestelmänä on kaksi sakokaivoa ja imeytyskuoppa. Naapurit ovat 300 metrin ja vesistöt kilometrin päässä. Maitohappoon voi säilöä mitä tahansa vihanneksia", Rajala muistuttaa. Ihmisen ulosteiden ravinnesisällöstä valtaosa on virtsassa. Esimerkiksi oman maakunnan tuotteiden erottamiseksi ei ole merkkiä. Kilometrin matkakaan ei tällöin paljon auta. Sakokaivojen kautta avoojia pitkin vesistöihin kulkevista ravinteista osa sitoutuu matkallaan maaperään. Järjestelmät eivät ole vielä yleistyneet, ja pioneerit joutuvat aina maksamaan enemmän kehityskustannuksia kuin jäljessä tulevat. Olemme suotta tuontihedelmien huippukuluttajia", Rajala näpäyttää. Syksyllä tällaista lähiruokaa löytyy helposti, kun torit pursuavat kotimaisia vihanneksia, juureksia ja sieniä. Muuttamalla omia kulutustapojaan lähiruoan suuntaan voi säästää energiaa sekä pitää suomalaista maaseutua elävänä. Elintarvikkeiden tuotanto, jalostus, varastointi, jakelu ja ruoan valmistus kuluttavat noin viidenneksen länsimaiden energiasta. Sitoutuminen on sitä heikompaa, mitä enemmän ojissa kulkee vettä. Haja-asutuksen vesistökuormitus johtuu nimenomaan vesivessoista, joiden vedet johdetaan sakokaivojen ja avo-ojien kautta vesistöihin. Kalleus on tietysti aina suhteellista. Pekka Heikuralle voi lähettää postia osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai suoraan joko faxilla (03) 335 4212 tai sähköpostilla pekka.heikura@sci.fi Kompostikäymälä vai vesi vessa. Betonirenkaisen säiliön tiivistäminen lienee varsin vaikeaa. tässä. Keskikokoinen ihminen tuottaa vuodessa typpeä 5,7, kuksesta Mikkelistä. Olisiko Naturumiin liitettävä erillinen virtsasäiliö hyödyllinen, vai voiko sakokaivoja hyödyntää samaan tapaan. Ympäri vuodenkin selviytyy kohtuullisesti, kunhan jaksaa pikkuisen miettiä: Voisiko tuontipaprikan korvata vaikka porkkanoilla. Kesällä kasvit sitovat ravinteita, mutta talvella sitoutuminen on todella heikkoa. Sisävessaksi sopii joko tavallinen vesivessa tai erotteleva Naturumkompostikäymälä. Niitä ovat Luomu-Liiton leppäkerttu sekä maaja metsätalousministeriön Hyvää Suomesta -merkki ja KoHeikki llaskari/Kuvaliiteri Kompostikäymälä on vesivessaa ekologisempi valinta erityisesti haja-asutusalueella, jossa jätevesiä ei puhdiste ta. Jos sakokaivo on betonia, se ei liene riittävän tiivis käytettäväksi virtsasäiliönä. "Rajuinta ympäristön kannalta on syödä viinirypäleitä keväällä. Ne voivat silloin olfosforia 0,6 ja kaliumia 1,2 kiloa. Esimerkiksi maitohapposäilötty kurkku päihittää tuoreen kurkun pimeään aikaan ja keväällä, jolloin tuore tuote tulee kasvihuoneesta tai ulkomailta. Jos erottelevan kompostikäymälän nesteet johtaa sakokaivoon, ympäristö hyötyy lähinnä kolibakteerien ja muiden ulosteperäisten bakteerien selvästä vähenemisestä lähistön vesissä. Sakokaivoa ei voi oikein käyttää erillisen virtsasäiliön tapaan, mikäli harmaat vedet johdetaan samaan kaivoon. Entä maistuisiko silakka ulkomaisen pakastekalan sijasta. Haja-asutusalueilla kannattaa ehdottomasti käyttää myös fosfaatittomia pesuaineita, sillä pahimmillaan fosfaatillisten pesuaineiden fosforikuorma vastaa noin puolta vesivessojen kuormituksesta. Kompostoiva käymälä on tällä hetkellä kalliimpi kuin vesivessa. kaan erikoistunut koulutussuunnittelija Jukka Rajata Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimusja koulutuskesHaja-asutuksen miljoona suomalaista aiheuttaa tutkimusten mukaan suuremman ravinnekuormituksen vesistöihin kuin neljä miljoonaa taajama-asukasta, joiden jätevedet puhdistetaan. Lähinnä sakokaivo pidättää kiintoaineita. Muuten pohjavesiin voi joutua muun muassa kolibakteereja. Kumpi olisi kannattavampi ja ekologisempi. Lähellä ja mielellään luonnonmukaisesti tuotettu sekä mahdollisimman kevyesti jalostettu ruoka on vastuullisen kuluttajan valinta. Jos haluaa saada erottelevan kompostikäymälän ympäristöhyödyn kunnolla käyttöön, kannattaa ehdottomasti johtaa virtsa erilliseen umpisäiliöön. 48 VASTUULLINEN KULUTTAJA Lähiruokaa popsimaan Timo Ri paui/Luontokuva1 Kotimaiset juurekset säilyvät ympäri vuoden ja ovat mainiota lähiruokaa. Keittiön jätevesissä on näet varsin paljon ravinteita. Ei siis ole pikkuasia, missä ja miten tuotettua ruokaa syö. Kuluttajan on tyytyminen kotimaisuudesta viestiviin merkkeihin. Mistä kukin haluaa maksaa. Juurekset ja keräkaali säilyvät tuoreinakin ympäri vuoden. Imeytyskuoppa pidättää ravinteita kuitenkin melko huonosti. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 10/98. Epäilemme, että meidän tapauksessamme Naturumista ei olisi yhtä suurta hyötyä kuin vesistön äärellä tai taajamassa asuttaessa. Viinirypäleiden ja kiivien sijasta voisimme syödä enemmän kotimaisia marjoja. Imeytyskuopan järkevyys riippuu paljon siitä, onko se rakennettu oikein. Etenkin jalosteista kuluttajan on usein mahdotonta saada selville ruoan todella kulkemaa reittiä. "Joskus säilykekin on tuoretuotetta ekologisempi. Sakokaivo ei juuri pidättele fosforia ja typpeä. Kuopan pitää olla vähintään metri pohjaveden pintaa ylempänä. "Riisin kotimaisiksi korvaajiksi sopivat luomukauraryynit tai ohrasuurimot", vinkkaa luomuja lähiruoKUUKAUDEN EKONEUVO Kuukauden ekoneuvo perustuu lukijoiden kysymyksiin
Jos vielä peruna on mullattu kunnolla niin, että mukulat kasvavat paksun multakerroksen suojassa, rutto ei pääse sadevesienkään mukana perunan kimppuun. Rea Peltola 49. Luomu-Liitossa on keskusteltu lyhyiden kuljetusmatkojen periaatteesta, mutta sääntömuutoksia ei ole tulossa. Terttuineen poimitut, ehjät herukat säilyvät viileässä muutamia päiviä aivan hyvinä. Tertuista riivityt marjat alkavat nopeasti pilaantua, ja ne pitäisi joko syödä tai säilöä heti. Vähimmällä kaivamisella pääsee, kun levittää alueelle aikaisin keväällä valoaläpäisemättömän mustan muovin tai kumipressun, joka poistetaan vasta syksyn tullen. Haittaako kantoineen po1m1mmen pensasta jotenkin. Jos luumuntaimi kasvaa nurmikon keskellä, ruohikon kasvua estävän katteen levittäminen juuristoalueelle voi parantaa puun viihtymistä. Pimeässä rikkaruohot kuolevat kesän aikana ja istutus käy helposti. Jos naapurilla on luumupuu, asia on kunnossa, mutta jos monen sadan metrin etäisyydellä ei ole sopivaa pölyttäjälajiketta, kannattaisi hankkia keltaluumulle kumppaniksi esimerkiksi Sinikka tai Yleinen punaluumu. Pakastealtaiden herukat ja mustikat sekä kotimaistenkin valmistajien hillot ja mehut taas ovat lähes vuorenvarmasti ulkomaista ainesta, jollei kotimaisuutta erikseen mainosteta. Jos lähistöllä kasvaa luonnostaan mesiangervoa ja rentukkaa, niitä voi siirtää suuren multapaakun kanssa varhain keväällä tai lehtien alkaessa kellastua syyskesällä, jos saa maanomistajalta luvan. Poimiako herukat kantoineen. Tänä vuonna perunanlehdet mustuivat jo elokuussa ja mukuloissakin näkyy laikkuja. joitakin kauniita ja reheviä ja mieluiten kukkivia kasveja. Varhaisperunoista kestävimpiä on suureksi kasvava ja hyvin säilyvä Ostara. Ruttoiset perunat pehmenevät kuitenkin ikävästi ja likaavat viereisetkin mukulat. Lajike on Yleinen keltaluuinu. Matilda ja Hertha ovat melko rutonkestäviä, kiinteämaltoisia myöhäisperunoita, ja uuniperunana tunnettu jauhoinen, punakuorinen Rosamundakin kestää ruttoa hyvin. Rehevä punakoiso on puutuvavartinen köynnös, joka sopii hyvin märän paikan koristeeksi ja menestyy yhtä hyvin varjossa kuin auringossakin. Meillä leivottu -sloganilla myytävät leivät on saatettu lennättää taikinana ulkomailta. Rutonkestävätkin perunalajikkeet saavat yleensä lehtiruton ennemmin tai myöhemmin, jos kesä on sateinen. Kun ensimmäiset ruttolaikut ilmestyvät perunanlehtiin, lehdet kannattaa niittää kokonaan pois ja haravoida kompostiin. Yleinen keltaluumu tulee varsin hitaasti satoikään. Pensaisiin riivittäessä jäävät karat varisevat kuitenkin talven tullen pois, ja seuraavan vuoden marjat kehittyvät uusiin kukkaperiin. Tänä kesänä puu teki ensimmäistä kertaa kaksi kukkaa, mutta niistäkään ei kehittynyt hedelmiä. Herukkapensaan kannalta ei ole väliä, poimitaanko marjat · terttuineen vai riipimällä, kunhan oksia ei katkota. Multasormipähkinät voi lähettää pureskeltaviksi myös suoraan osoitteella Rea Peltola, Venetahontie 374, 19920 Pappinen tai vesa.koivu@co.jyu.fi Perunaruttoa torjumaan Voiko ruttoa torjua perunoista ilman myrkyllisiä torjunta-aineita. Kukkivat kasvit tarvitsevat runsaasti valoa viihtyäkseen, joten mahdollisia puita ja pensaita pitäisi raivata ennen kukkien istutusta. Perunalajikkeiden rutonkestävyydessä on eroja. Lajike tosin tarvitsee lähettyvilleen jonkin toisen luumulaj ikkeen pölyttämään kukkansa. Marjat sen sijaan säilyvät huomattavasti paremmin, jos ne poimitaan kantoineen. Puu on jo yli kaksimetrinen ja varsin tuuheakasvuinen. Kuusivuotias luumupuun taimemme ei ole vieläkään tehnyt yhtään luumua. Sen sijaan kestävien perunoiden mukuloihin rutto ei kovin herkästi tartu. timaiset kasvikset -merkki. Katteeksi sopii esimerkiksi pari kerrosta sanomalehtipaperia, jotka peitetään vielä parin sentin kerroksella hiekkaa tai puuhaketta. sadonkorjuuseen ryhtymistä, maahan varisseet ruttosienen itiöt ehtivät kuolla eivätkä ne pääse tarttumaan nostettavan perunan pintaan. Miksei luumupuu tee hedelmää. Kevättulvia kestäviä kauniita kasveja ovat esimerkiksi keltakurjenmiekka, ratamosarpio, rentukka ja luhtalemmikki. Hyvässä kompostissa pilaantuneet perunat maatuvat ennen kevättä eivätkä enää levitä tautia. Kun lehtien niiton jälkeen odotetaan pari viikkoa ennen SUOMEN LUONTO 10/98 Reijo Salminen/Luontoku vat Yleinen keltaluumu tekee hedelmiä, kunhan lähettyvillä on toista lajiketta oleva luumupuu pölytystä varten. Kasveja kosteikkoon Tonttimme alareunassa on kostea ja heinikkoinen notko, johon haluaisin istuttaa Jari Tuiskunen/Luo ntoku vat Perunaruton vioittamaa perunaa. Kun puu on nyt tehnyt ensimmäiset kukkansa, se ryhtyy varmaan vähitellen tekemään myös hedelmiä. Myös kullero, ranta-alpi, mesiangervo ja rantakukka viihtyvät kosteikoissa. Kalkkia ja puun tuhkaa voi myös sirotella latvuksen alle. Ennen istutusta kosteikkoalue kannattaa valmistella huolella, jotta taimet pääsevät kunnolla kasvun alkuun. Jalosteiden osuus luomutuotteissakin on lisääntymässä, mikä yleensä lisää kuljetuksia. V arjopaikoille kosteaan notkelmaan voisi istuttaa lisäksi erilaisia saniaisia. Mistä se johtuu. Salla Tynys MULTASORMET Kysymyksiä huoneja pihakasvien hoidosta sekä luonnonmukaisesta viljelystä ja puutarhanhoidosta voi lähettää osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 /0 Helsinki. Välillä törmää suoranaiseen valelähiruokaan. Paikka ei ole varsinainen lammikko, mutta keväisin sinne kertyy tulvavesiä, jotka kesäkuuhun mennessä kuivuvat pois. Nykyään taimistoistakin saa monenlaisia kosteikkokasveja. Varastoon pantaessa ruttolaikkuiset perunat pitää vielä lajitella tarkkaan pois, vaikkei rutto enää varastossa juuri leviäkään. Rikkaruohot kannattaa nyhtää multapaakuista pois ennen istutusta, etteivät rotevat heinät valtaa koko aluetta. Onko väliä, poimiiko punaja mustaherukat terttuineen vai riipimällä. Liikaa typpilannoitusta sen sijaan kannattaa välttää, ettei puu keskity ainoastaan lehtien ja versojen kasvattamiseen
Muutoinhan ei ole selitettävissä se, että lajille on voinut kehittyä hyvinkin vaaralliselta vaikuttava tapa välttää syödyksi tulemjnen. Ratkaisematta on kuitenkin 50 se, miksi pedot eivät "reporankana" makaavaan supikoiraan koske. Tosin suurpetokantamme ovat olleet pienet sinä aikana, jona supikoira on Suomen valloittanut. Olisi se todella helppo suupala. Kuollut lintu Matti Helminen Pihassamme Turussa oli tuntematon lintu kuolleena syyskuussa ja toinen lokakuussa 1997. Erittäin nopea leviäminen olisi tuskin kuitenkaan ollut mahdollinen, jos supikoirat olisivat petojen suosimaa saalista. Lehdessä oleva maininta tarkoittaa kuolleena löydettyjä rengastettuja lintulikka Koivisto ja. Epäilemme kissan työksi. Kuvassa eivät tosin erotu lajin erityistuntomerkit, laajasti valkeat pyrstön reunasulat. Mitään erityisen voimakasta hajua en ole supikoirissa havainnut, mutta ehkäpä siinä kuitenkin on jotain petoeläimjlle erityisen vastenmielistä. Supikoira on kotoisin Kaukoidästä, siis samoilta mailta, joilla siperiantiikerit saalistavat. Suomen Luonnossa oli maininta: "Jos löydät kuolleen linnun, ota yhteyttä Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistoon." Koskeeko tämä kaikkia lintuja. Tämä johtunee siitä, että lähialueillamme kannat ovat kasvussa. Seppo Vuo/anto Jarkko Mäkineva/Luontokuvat Heinäkurppa saattaa ilmaantua pihamaalle kaivelemaan matoja. Sinne niitä oli istutettu aikana, jolloin Venäjän suurpetokannat lienevät olleet kohtuullisen suuret. Parina viime syksynä heinäkurppia on ilmaantunut pihanurmikoille matoja kaivelemaan. KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat 1 c-· ~1 s-~ .c::,o t s = : c.:., 5 '---Supikoira ei kelpaa pedoille Onko supikoira niin pahanhajuinen, että susikin jättää sen rauhaan. Se yrittää suojautua vaara/ta painautumalla maahan. Supikoira on sopeutunut välttämään vaaraa hyvin erikoisella tavalla, nimittäin tekeytymällä kuolleeksi, mikä ei tunnu mitenkään tarkoituksenmukaiselta, jos se olisi pedoille mieluista ravintoa. Liikkumattomuus uhkaavassa tilanteessa kostautuu supikoiralle, niin kuin siilillekin, maantieliikenteessä. Jotain merkillistä supikoirissa on, koska ne eivät liene kovinkaan yleistä petojen ravintoa. (09) 1911. Kysymällä asia selviää: luonnontieteellinen keskusmuseo, Rengastustoimisto, Pl 17, 00014 Helsingin yliopisto, puh. Heinäkurpat ovat yleensä pelottomia ja pyrkivät välttämään vaaraa painautumalla paikalleen maahan. SUOMEN LUONTO 10/98. Supithan levisivät meille Venäjältä. Ne ovat arvokkaita, koska renkaan perusteella voidaan selvittää lintujen kulkureittejä ja elinikäl Luonnontieteellinen keskus museo ja eräät maakuntamuseot ottavat kokoelmiinsa kuolleena löydettyjä lintuja, jos niiden höyhenpeite on hyväkuntoinen, tuskin kuitenkaan kaikkia tavallisimpia lajeja. Mikä lintu on kyseessä. Harvinaiset linnut, kuten tämä, tulisi ehdottomasti lähettää museoon tieteellistä käyttöä varten. Jos epäilet nurmikollasi oleskelevan tämän linnun, pidä kissa sisällä. Kysyjän lähettämästä kuvasta päätellen lintu näyttäisi olevan heinäkurppa, joka on maassamme uhanalainen laji
Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki,jeitse. Tilanteet vruhtelevat, välillä löydettiin loisia ja erilrusia tauteja. Seitikeillä on jo aivan liian huono maine. Mitä mieltä olet pyydä ja päästä -kalastuksesta. Sieltä ura urkeru maaja metsätalousmirusteriöön, missä kalatalousylitarkastaja Dahlström vetää vapaa-ajan kalatalouden yksikköä. Seitikkien myrkky ei tartu Voiko seitikkien vierestä poimittuja suppilovahveroita huoletta syödä. Retkeilen mielelläni repunkannon tilalle on tullut vuosien myötä soutarrunen. Nimistään huolimatta kangas-, kultaja laakamyrkkyseitikki lienevät vaarattomja; ainakaan orellaniinia niissä ei ole. Onko sienten huuhtelusta apua, vai pitääkö heittää kerätyt sienet kompostiin. Harrastukseen liittyy myös toimiminen luonnonsuojelujärjestöissä, Luonto-Liiton kerhoissa, Luonnonsuojeluyhdistyksessä ja sen seuraajassa Luonnonsuojeluliitossa. Meressä syönnösvaelluksensa tekevää meritaimenta pidetään perusmuotona, josta järvija purotaimen ovat eriytyneet. Meillä kasvaa yli 200 seitikkilajia, joista ehkä vain yksi on myrkyllinen. Ne säilyttävät koko elämänsä ajan kaikille taimenmuodoille poikasvaiheessa ominaisen täplikkyytensä. Purotaimenet ovat varsin värikkäitä. Opinnot sisälsivät lirnnologian ohella eläin-, kasvija maantiedettä ja loivat perustan monenlruselle luonnonharrastukselle. Nyt ehkä kysytään enemmän kalojen elinalueista ja kalakantojen hoidosta. Luonto ei viskele myrkkyjään summanmutikassa, vaan ne ovat täsmäaseita: vaikuttavat vasta, jos joku syö myrkyllisen kasvin. Miten yleisön kiinnostus kaloihin ja kalastukseen on muuttunut. Jos purotaimenen siirtää järveen, kasvaako se isommaksi. Sen verran erinäköisiä ne ovat, ettei sekoittamisen vaaraa ole. Ja kun myrkyllinen kasvi tai sieni kuolee ja maatuu, häviävät myös sen myrkyt. Ritva Kupari Harri Dahlström on kaikkiruokainen luonnonharrastaja, jonka erikoisalaa ovat kalat ja kalastus. Vähemmän kysytään niistä kaloista, joita ei pyydetä." Miten innokas kalamies olet itse. Vaarallisin ja ehkä ainoa todella myrkyllinen seitikkimme on suippumyrkkyseitikki, joka kasvaa samanlaisissa paikoissa kuin suppilovahvero, siis varjoisissa paksusammalisissa kuusikoissa. Muutamat seitikit, kuten monivyöseitikki, olisivat jopa erinomaisia ruokasieniä, mutta harva niitä enää tohtii kerätä ja vielä harvempi suositella toisille. Se voi olla hyvinkin "lihavassa" kunnossa. Sanotaan, että purotaimen on järvitaimenen nälkämuoto. Purotaimenen asuinpurot ovat usein vähävetisiä ja voivat jäätyä talvella pohsuoMEN LUONTO 10/98 KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. "Seuraan lintujen muuttoa kesämökin pihapiirissä. "Ihmiset tekevät havruntoja yleisimmin mistä kaloista, joita he ovat pyytäneet tru ostaneet. Hän toimi liiton puheenjohtajana 1972-74. Työskenneltyään opintojensa jälkeen Kalataloussäätiön tutkijana hänestä tuli Suomen kalarruesten keskusliiton toiminnanjohtaja. Sopivin väline pyydä ja päästä -kalastukseen on katiska! Tietenkin kaloilla on alamittojaja liian pienet kalat tulee päästää veteen kasvamaan. Myrkkyjä ei siis varastoidu maaperään. Taimen jaetaan kolmeen ekologiseen rotuun: meri-, järvija purotaimeneen. Ne voivat muuttua toisikseen muun muassa siirtoistutusten tai luonnon muutosten johdosta. Talvella pilkin ahverua. Usein mereen laskevassa vesistössä tavataan kaikkia kolmea taimenmuotoa, jotka ovat kehittyneet meritaimenkannasta. Yleensäkin olen onnellinen siitä, että luontoharrastustrutoru ovat monipuoliset." Mikä kala haluaisit olla. Harri Dahlström näkee pinnan alle Kalat ovat työllistäneet maatalousja metsätieteiden kanilidaatti Harri Dahlströmiä pitkään. Purotaimenen poikasten kasvu on alussa samanlaista kuin taimenilla yleensä, mutta koska ne eivät vaella paremmille syönnösalueille, niiden kasvu ei nopeudu myöhemmin vaan jatkuu hitaana. Itse kalastan vrun syötävän määrän kerrallaan." Miten nautit syksyisestä luonnosta. "Vrukkapa kolmipiikki, jonka koiras rakentaa pesän ja puolustaa sitä tiukasti. Yleisradion Luontoillan kala-aiheisiin kysymyksiin hän on vastannut vuodesta 1976 lähtienja opastaa myös Suomen Luonnon lukijoita. Miksi samasta purosta saa erivärisiä taimenia. "Mjnun mielestäni elämysten hankkiminen kaloilla leikkimällä ei kuulu suomalruseen kalastuskulttuuriin. Sienestän ja kalastan, verkoilla saan siikoja ja heittouistimella haukia. Seppo Vuokko Missä puro taimen talvehtii. Talvella se vetäytyy purojen syvävetisiin kohtiin, lampiin ja lähteisiin. Elinympäristö säätelee suurelta osin yksilöiden kasvunopeutta, lisääntymjskokoa ja vaelluskäyttäytymistä. "Kalastus on varmasti ajallisesti tärkein vapaa-ajan harrastukseru. Kasvien ja sienten myrkyt ovat puolustuskeinoja, joiden tarkoitus on estää eläimiä syömästä myrkyn tuottajaa. Mereen siirretty purotaimen alkaa kasvaa, ja siitä tulee meritaimen ja järvessä taas järvitaimen. Jos useamman vuoden ikäisenkin purotaimen siirtää mereen tai järveen, sen kasvu nopeutuu kalan sopeutuessa uuteen, muun muassa kalaravintoa tarjoavaan elinympäristöön. 51. Missä purotaimen talvehtii. Lehtomyrkkyseitikkiä, joka sisältää samaa myrkkyä, orellaniinia, ei meiltä ole tavattu. Purotaimen ei ole nälkämuoto, vaan se tulee toimeen kotivesiensä hyönteisja pohjaeläinravinnolla. Pyydän kaloja ongella, virvelillä, uistimella ja verkoilla. Taimen on varsin monimuotoinen kalalaji. Jos seitikkejä ei ole joukkoon kerätty, ei myrkytystä tarvitse pelätä. Se myös tutkii tarkasti rannan elinoloja." Ritva Kupari jaan asti. Poimimme syksyllä paljon suppilovahveroita, jotka kasvoivat rinnan seitikkien kanssa. Purotaimen pysyttelee samoilla asuinsijoillaan puroissa ja niiden yhteydessä olevissa lammissa ja pikku järvissä koko elämänsä ajan
Yhdeksän vastaajaa kertoi lajin hävinneen kokonaan parina viime vuonna. Yleisradion Luontoillan lähetyksessä helmikuussa kysyimme kuuntelijoilta, kumpi, talivai sinitiainen, on yleisempi heidän lintulaudoillaan. Kysyimme viime syksynä havaintoja lintulautojen tiaismäärien muutoksista viiden viime vuoden ajalta. Lukijat lähettivät 74 vastausta tasaisesti eri puolilta Suomea. Talitiaisella tautia ja taantumaa Vaikka valtaosa vastaajista arvioi talitiaisen määrien pysyneen suurin piirtein samoina, oli vähentymistä havainnut yli 20 lehden kyselyyn vastaajaa. Näillä alueilta noin 50 radionkuuntelijaa kertoi talitiaisen olevan sinitiaista yleisempi. Mutta vielä Kuopion, Vaasan ja Oulun seuduilta tuli vastauksia, joissa sinitiainen oli yleisempi. 340 vastaajasta parisataa katsoi talitiaisen yleisemmäksi. Se lintumäärä, joka ennen keskittyi yhden ruokintapaikan läheisyyteen, saattaakin nyt hajaantua laajemmalle. Laji on kuitenkin sen verran harvinainen lintulaudalla kävijä, vaikka asustaisikin lähimetsässä, että havaintojen määrä SUOMEN LUONTO 10/98. Alueellisen tarkastelun 52 tuottama yllätys Luontoillan vastauksissa oli, että laajoilla alueilla Länsi-Uudeltamaalta Hämeeseen sekä edelleen Keski-Suomeen sm1t1amen katsottiin tavallisesti yleisemmäksi tai ainakin yhtä yleiseksi kuin talitiainen. Heidän muistiinpanonsa olivat suureksi hyödyksi. Muut tiaiskannat vaihtelevat Töyhtötiaiselle on käymässä samoin kuin hömötiaiselle. Talitiaistenkin keskuudessa näyttävät tämän ihmisille tulehduksia aiheuttavan bakteerin infektiot leviävän tuhoisin seurauksin. Olisiko käymässä niin, että hömötiaiset eivät pysty pitämään puoliaan lintulaudoilla. Monilla on havaintoja talitiaistenkin vähenemisestä. Hömötiainen harvinaistuu etelässä Hömötiainen jää häviäjien kastiin. Sinitiainen menestyy Sinitiainen osoittautui vielä paremmaksi menestyjäksi kuin mihin olin varautunut. Tosin Lahden, Hämeenlinnan ja Tampereen kaupunkiseuduilla suurempi osa vastaajista piti talitiaista yleisempänä. Osa tiaisten vähenemistä saattaa olla kuitenkin vain näköharha, jonka selittää talviruokinnan lisääntyminen. Mutta lintulaudan "parvessa" hömötiaiset ovat isompien ja vahvempien sinija talitiaisten jälkeen arvoasteikossa tulevaa paarialuokkaa. Mutta mikä voisi johtaa vähenemiseen. Pikemminkin kyseessä voisi olla laajempi ympäristön muutos, jonka seurauksena hömötiaisen elinalueen eteläraja on siirtymässä pohjoiseen päin. On peräti mahdollista, että se voisi selittää talitiaisen vähenemisen, ehkäpä yhdessä epäedullisten säiden aiheuttaman huonon pesintämenestyksen kanssa. Kun marketeissa myydään nykyisin säkeittäin auringonkukansiemeniä ja maapähkinöitä suhteelliseen edulliseen hintaan, on uusia talviruokintapaikkoja paljon. Samoin Savosta, Pohjanmaalta ja Kainuusta tuli tietoja talitiaisten vähentymisestä. Lisäksi näissä parvissa on usein töyhtötiaisia, hippiäisiä ja puukiipijöitä. Tästä taudista kysyttiinkin Kysy luonnosta -palstalla (SL 1/98). He kertoivat lintujen vähentyneen parina viime vuonna. Tätä vastaan puhuu se lukijoiden havainto, että Pohjois-Suomesta ei ole tietoja hömötiaisen vähenemisestä, mutta kuitenkin sinitiainen on lisääntynyt. Ehkäpä hömötiainen ei pysty säilyttämään talviparveaan, ja tämä johtaa lajin vähenemiseen. Pitäisikö hömötiaisten pysyttäytyä metsissä selvitäkseen talvesta. Tutkijat korostavat parven merkitystä linnun selviytymiselle talven yli. Monet kertoivat sinitiaisen määrien ylittäneen jo talitiaismäärät parin viime vuoden aikana ja nimenomaan viime talvena. Sen sijaan parikymmentä kertoi sen vähentyneen. Vai löytävätkö sinitiaiset ahkerina varastoijina tunnettujen hömötiaisten siemenvarastot. Luontoillan kyselyn perusteella talitiaisten valta-aluetta ovat Pohjois-Karjala, Kainuu, Suomenselkä ja Lappi. Seppo Vuolanto on koonnut yhteenvedon lukijoiden lähettämistä tiedoista. Monet vastaajat kertoivat tarkasti, kuinka paljon auringonkukan siementä kuluu talvessa, kuinka kauan he ovat paikalla asuneet ja ruokkineet lintuja ja lisäksi muistakin linnuista kuin tiaisista. Monet lukijat osoittautuivat vielä innokkaammiksi ruokkijoiksi kuin minä: auringonkukan siementä ja maapähkinää kuluu kymmeniä, parhaina vuosina jopa toistasataa kiloa talvessa. Varsinkin sinitiaiset ovat osoittautuneet häijyiksi lintulaudoilJa. Tyypillisen hömötiaisparven muodostaa neljä-viisi yksilöä, joiden kesken vallitsee selvä arvojärjestys, kuten parvissa yleensä. Tämä ilmiöhän on tunnettu lintulaudoilta aiemminkin; monet ovat löytäneet salmonellaan kuolleita punatulkkuja ja muitakin lintuja. Monet olivat yhtäpitävästi havainneet, että loppusyksyn ja alkutalven jälkeen talitiaiset olivat todella vähissä. Vain kolme vastaajaa kertoi lajin lisääntyneen. Tässä paljastuu samalla vaara, jonka suuri lintumäärä yhdessä paikassa voi aiheuttaa: infektiot pääsevät leviämään. Uudenmaan ja Lounais-Suomen vastaajat olivat lähes kaikki tätä mieltä. Kysely lintulaudan vieraista: Sinitiainen on yhä yleisempi Eteläinen lehtimetsälaji sinitiainen runsastuu ja pohjoisen havumetsävyöhykkeen hömötiainen, ehkäpä töyhtötiainenkin, taantuu etelässä. Vain seitsemän vastaajaa kertoi talitiaisten lisääntyneen. Viime aikoina hömötiaista on tutkittu ahkerasti. Ehkäpä myös talitiainen kärsii sinitiaisen aggressiivisuudesta. Jos sama joukko käy viidellä eri paikalla entisen yhden asemesta, lintujen määrä ja ruuan kulutus ruokintapaikkaa kohden laskisi viidenteen osaan entisestä, vaikka lintukannat pysyisivät ennallaan. Näilläkin alueilla on joitakin havaintoja myös kannan pysymisestä entisellään. Ylivoimainen enemmistö lukijoista kertoi lajin lisääntyneen. Se oli tavattu kaikilla lintulaudoilla yhtä lukuun ottamatta pohjoiseen Enontekiön Hettaan saakka. Yllättävän monella lukijalla oli tarkkoja muistiinpanoja tiaisten määristä vuosittain ja kuukausittain. Vastausten perusteella väheneminen on ollut selvintä Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Hämeessä. Aivan samoin jakautuivat vastaukset Helsingin ja Turun seuduilla: kaupungeissa talitiainen oli yleisempi, mutta maaseudulla sinitiainen oli ohittanut sen. Vastaukseni johdosta Pekka Tenhunen Tuusjärveltä lähetti Savon Luonnon vuosikirjaan 1994 kirjoittamansa tiedonannon, jonka mukaan pesäkkeiden aiheuttajaksi oli eläinlääkärin tutkimuksissa todettu Staphylococcus aureus -bakteeri. Myös Etelä-Ruotsissa on havaittu hömötiaisen vähentyneen, joten ilmiö lienee melko laaja. Seitsemän vastaajaa kertoi töyhtötiaisen hävinneen kokonaan, viisi vähentyneen sekä muutama kannan pysyneen ennallaan. Lisäksi rasvaa menee kilokaupalla. Yllättävän monet vastaajat kertoivat talitiaisilla olleen viime vuosina paiseen tapaisia verestäviä höyhenettömiä muodostumia ja näiden sairaiden lintujen hävinneen ja tiaismäärien samalla laskeneen. Mielenkiintoista on, että linjan Vaasa-J yv äsky lä-Lappeenranta pohjoispuolelta ei tullut ainoatakaan havaintoa hömötiaisen vähenemisestä. Monet lisäsivät vielä, että ennen hömötiainen oli toiseksi runsain tiainen talitiaisen jälkeen
TV l 29. Vuosien välinen normaali vaihtelu johtuu pesimätuloksesta, johon vaikuttavat sääolot joko ravinnon kautta taikka suoraan. Harri Dahlström Pörriäisiä maassa Meillä Suomusjärvellä asuu "maa-ampiaisia" noin kuuden neliömetrin alueella. Kiitos kaikille havaintojaan lähettäneille! Seppo Vuo/anto SUOMEN LUONTO 10/98 KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden. Nakkelihavaintoja parilta viime talvelta oli etupäässä Itäja Keski-Suomesta sekä Pohjanmaalta. 53. Nakkeli ja puukiipijä lintulautavieraina Tiaisten lisäksi monet lukijat kertoivat pähkinänakkelista ja puukiipijästä lintulaudallaan. Kysymyksiin vastataan. kaiken kaikkiaan oli vähäinen. Luonto, Kotkankatu. Reijo Juurincn/Luontokuvat Purotaimenten värisävyt ja täplitys vaihtelevat yksilöllisesti samassakin purossa. 1999 Radio Suomi P-G. Samankin puron kalojen täplityksessä ja kylkien värisävyissä on usein eroavaisuuksia. Kuusitiaisen määrän tiedetään vaihtelevan vuosittain kuusen käpysadon mukaan. Wikström/Luontokuvat Suomessa elää yli 40 maamehiläislajia kuvassa yksi niistä. Rasvaevässä on yleensä punertava reuna. Näytteenä olevan yksilön määritti Antti Pekkarinen harmomaamehiläiseksi (Andrena cineraria), joka on kesymehiläistä pienempi, musta ja harmaakarvainen. Mehiläisnaaraat keräävät maapesänsä osastoihin meden ja siitepölyn muodostamaa puuroa, munivat kuhunkin osastoon yhden munan, ja toukka syö sitten puuroa. Maamehiläiset pesivät usein löyhänä yhdyskuntana sopivan lämpimässä rinteessä, mutta kuhunkin koloon kerää ravintoa ja munii vain yksi naaras. Mielenkiintoisen havainnon kirjoittaa Marjatta Palismaa Hetasta: Toukokuussa 1994 ilmestyi pari kuusitiaista ruokailemaan ja oli siinä toista viikkoa pari peninkulmaa kuusen pohjoisrajan pohjoispuolella. Kylkien ruskeahkoa tai kellertävää yleissävyä värittävät tummat, punaiset ja joskus ruosteenpunaisetkin pilkut. Näyttääkin siltä, että Siperiasta saapuneella pähkinänakkelilla on tällä hetkellä pysyvä kanta maassamme. Radio Suomi 8. Onko tässä merkki myös kasvillisuusvyöhykkeiden siirtymisestä, jää nähtäväksi. Meidän olisi tarkkailtava muutakin lajistoa näissä ilmastoja kasvillisuusvyöhykkeissä. Kymmenkunta lukijaa kertoo lajin vähentyneen tai hävinneen kokonaan, muutama sanoo kannan olevan ennallaan ja muutama kasvaneen. Tummien täplien ympäri llä on usein vaalea rengas. Tiaiskannoissa näyttää kuitenkin olevan tapahtumassa melko nopea muutos. Lukijoiden havainnot ovat yhtäpitäviä talvilintulaskentojen ja Etelä-Ruotsissa tehtyjen selvitysten kanssa. Kauri Mikkola Luontoilta YLE:ssä 21.10. 12. Linnuston muutokset heijastavat yleisemminkin luonnon muutoksia ja ympäristön tilaa. Mitä ne ovat, miten ne elävät ja miksi ne eivät pistä, vaikka kaikki muut ampiaiset pistävät. Kuvassa koiras ja naaras. Kyseessä oli naarasyksilö, joka kyllä pistää siinä kuin muutkin myrkkypistiäiset. Hänen lintulaudallaan myös lapintiainen on säännöllinen ruokavieras. 9, 00510 Helsinki. Kuusitiainen on myös tuttu lintulautavieras monelle lukijalle. Kasvuhavainnot ovat Keski-Suomesta, vähenemistä on tapahtunut etelässä. Puukiipijä puolestaan on oppinut käyttämään hyväkseen maahan varissutta pähkinämurskaa ja kuorittua siementä. vain lehdessä, ei siis kirjeitse. 11. Radio Suomi 3.1. vastattaviksi osoitteeseen Suomen. Ne ovat luonnoll ista vaihtelua, mutta syynä voivat olla myös erot yksilöiden iässä, kutu valmiudessa ja muissa tekijöissä
Metsäterä Kuhmoisten kunta Offset Kolmio Ky Hämeenlinna Ompelimo Anneli Alatupa Nastola MP-Kytkentä Hauho Takkapuu Lauri Laitinen T:mi A. (03) 525 820, Fax (03) 525 8225 Raision Autokatsastus Oy Asianajotoimisto Järvinen Pentti Yliopistonkatu 12 a B 29 20100 Turku puh. (02) 7744 700 54 Kivijärven kunta UUSIMAA Aarne Laaksonen Oy Vantaa Ahlstrom Machinery Oy Alimex Oy Allied Domecq Spirits & Wine Finland Oy Espoo Alma Media Oyj Helsinki AL-Puhdistus Helsinki Amadeus Finland Oy Helsinki Anglo-Nordic Oy Espoo Arkkitehtitoimisto Mirja ja Pekka Koskilammi Oy Helsinki Autohuolto Arvi Hämäläinen Oy Autokorjaamo B. Onnittelut luonnonsuojeluliitolle 60-vuotisesta työstä Arkkitehtitoimisto Jarmo Suhonen 02230 Espoo Frenckellin Kirjapaino Oy Suomen Psykologiliitto Bulevardi 30 b 30 00120 Helsinki Puh. Grönholm Musiikkija taide-esikoulu Sympaatti Tuusula NC-Point Oy Kerava Opte Oy Helsinki Otso-Vakuutus ParocOy Ab Parturi-Kampaamo YESS Helsinki Plast-Service Oy Kerava Pointcool Oy Tuusula Puuja Erityisalojen Liitto Roope Trans Oy Helsinki RS-Hionta Oy Nummela Sammutinhuolto J. Lankinen Saneeraus Friman Oy Helsinki Saneeraus-Ykkönen Oy Oy Selha Ab Porvoo Sick Optic-Elektronic Oy Helsinki Siuntion kunta Oy Suomen Bayer Ab Espoo Suomen Keskustanaiset Ry Helsinki Suur-Helsingin Golf Suomen Sterisol Oy Sähköpartio Oy Helsinki Tapiolan Taide ja Kehys Espoo Terapixel Oy Espoo Tervakoski Oy Tilija Laskenta Kylätie Ky Espoo Tilitoimisto Clerkit Oy Helsinki Uudenmaan Leipä Oy Klaukkala Wa-MiOy Vantaan Puutuote Oy Vasemmistoryhmä Verhoomo J. M. Kukila Oy Vantaa Westerstråhle & Co Kb VTA Tekniikka Oy Vantaa Yritysilme Oy Kellokoski Xerox Oy Tarvikeliiketoiminta Espoo Örnmark Consult Oy Tammisaari ITÄ-UUSIMAA Henriksson Brita Kb Loviisa Hioma-Aine Oy Porvoo Itä-Uudenmaan Puurakenne Ky Kartano-Kylpylä-Kongressikeskus Haikko Pernajan seurakunta Porvoon Tilipalvelu Oy Voimax Trading Oy Loviisa HÄME Hauhon Rakennus Oy Heinolan maaseurakunta Hämeenlinnan terveydenhuoltooppilaitos Hämeen ammattikorkeakoulu Mustiala Kirjanpitotoimisto M. (09) 647 109 Oy SlamexAb PL 20 00981 Helsinki Puh. Oy VARSINAIS-SUOMI Auta Eevaa Auttamaan ry Salo Contant Oy Coq-Design Oy EI-Putkiasennus Tmi Erikoishammasteknikko Juha Nepponen Loimaa Fidelio Nordic Finland Turku Hitsaustyö Tähtinen Ay Tarvasjoki Insinööritoimisto Fennocon Oy Piispanristi Kaarinan Apteekki Kellariravintolat Turku Kirjais Stugor Vuokramökkejä Nauvo Veijo Lundström Ky Kuusjoki Merkki Taivalkoski Turku Restatop Oy Tukku Sallilan Sähkölaitos Oy Alastaro Satel Oy Salo Salon Tilipalvelu Ky Turun Asennus Team Oy Vakka-Suomen Voima Oy Venehuolto ja -tarvike Rosten Uusikaupunki Vilolan Saha Ky SATAKUNTA Fo~ kaupunki/vapaa-aikatoimisto Kuljetusliike Y. Björkroth Espoo Bilia Oy Ab Cebal Printal Oy Hanko ChrimaneOy Coolmatic Oy Tuusula Det Norske Veritas Helsinki Oy Dilaco Ab Espoo DMB & B Oy Helsinki Eläkeläiset ry Helsinki Geomachine Oy GUI Systems Oy Helsinki Hammaslaboratorio Duodens Tanssilava Helsinki Pavi Vantaa Helsingin Rekkaterminaali Oy Oy Hercofinn Ab Helsinki Hinauspalvelu H. E. (02) 250 2538 iDi Antti-Teollisuus OY Koskentie89 25340 Kanunki 1 Puh. Jansson Ky Lapinkylä Insinööritoimisto Torpat Oy Isännöinti Turro Oy ISA Helsinki Kalastustarvikeliike Wobbleri Oy Kameratek Oy Kauppapuutarha Paula Redlin Kemianliitto ry Helsinki Kennelhoitola Fallenhaus Vihti Kirkkonummen Kukka KK-Kukkatarvike Oy Helsinki Koivunen Oy/ Autoja teknisen alan tuontija tukkuliike Helsinki Kom-Teatteri Helsinki Kuljetusliike Kouhia Oy Tammisaari Kuljetus Pöyhönen Ky Kuljetus Salme Heikkilä Oy Kustannusosakeyhtiö Otava KVP Kaluste Karhut Oy Helsinki Lauttasaaren Kansalliset Naiset ry Helsinki Liikeyrityspalvelu Oy Loviisan Kirjakauppa Ky LänsiUudenmaan Jätehuolto Oy Lohja Mainos Mayday Oy Mainostoimisto VPV Euro RSCG Oy Helsinki Malk Oy Helsinki Marioff Oy Vantaa M. (09) 317 388, telefax (09) 316 490 EB ENSO METSÄ ~ POSTI ahlsellref (I} RAUTARUUKKI • ENTISÖINTlt IJalDdJ lblb~ ,,1 Lahden Messut Oy Urheiluja messukeskus PL 106, 15141 Lahti Puh. Liljeroos Oy Tampere Osuuskunta Lempesti Parkanon Höyläämö Oy Pälkäneen Osuuspankki Retool Oy, paperikoneautomaatiota Saunasaneeraus Hannu Rasi Tampere Suomen Metsästäjäja Kalastajaliitto Tapola Tampere Valkeakosken ja Sääksmäen srk-yhtymä KESKI-SUOMI Jyväskylän tekninen ammattioppilaitos Jämsän kaupunki Kahvila-Ravintola Old Lady Rutalahti Koirajärven Eräpalvelu Kivijärvi Kykyjen Kyyjärvi MacPineOy Syöte-Huvilat Oy Oy Teräs-Astra Ab Karstula Uuraisten Auto-Ritilä Oy Tikkakoski Äänekosken Toimintakeskus KYMENLAAKSO Tmi Gylden Ari Heinlahti Haminan Tilitalsi Oy Maanrakennusurakointi Jorma Savolainen SUOMEN LUONTO 10/98. Auramaa Oy Noormarkun Saha Oy Petäksen Telakka Porin Lämpövoima Oy Puu-Ha Ky Raumanseudun Ympäristöhuolto Oy Suomen Voimatekniikka Oy Harjavalta PIRKANMAA Annelin Kenkä Tampere At-Spiral Oy Ruovesi Autokoulu Ajoneuvo Automaalaamo Pekka Suomi Huittinen Frantsilan Kehäkukka Hämeenkyrö Hani Tuote Oy ' Hämeen Säätöhuolto Oy Pirkkala Ikaalisten Pitopata Ky Kangasalan Soraset Oy Karvian Sähköpalvelu KS-Pelti Oy Suinula Kuljetusliike Petri Aho Ky lltasmäki Kvaerner Tamturbine Oy Tampere H. Weckman & Kumpp. H
Onnittelut luonnonsuojeluliitolle 60-vuotisesta työstä ETELÄ-KARJALA Kartiopuu Oy Lappeenranta Szepaniek-Yhtiöt Imatra ETELÄ-POHJANMAA Alavuden Puunjalostus Oy Felix Onnellinen Ähtäri HS-Muovi Oy Kauhava Jupis Pub Jurvan kunta/koulutoimi Konekorjaamo Veljekset Malmi Lähivalinta Hillitä R. Raita Oy Iisalmi Genelec Iisalmi Pohjois-Savon ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Rihmankiertämä Kuopio Saneeraus-ja Asennuspalvelu E. 55. Marttiinin Puukkotehdas Oy BOX 8044, RN-96101 Rovaniemi, Ftnland Tel.+ 358-(0) 16-330 330, Fax + 358-(0) 16-330 3399 Ketorirr ONNEKSI ON POSTI Benjam Pöntinen Tänä vuonna pihlajanmarjoja on tilhillekin yllin kyllin. (05) 431 8355 NORDIC FOREST PLANTS IVO Tuotantopalvelut Oy Haapaveden Voimalaitos Oy Saniconsult Ab Hygieniapalvelut puh. Nisula Keminmaa Kemin Eko-Romu Ky Keminmaan kunta K. Maijala Urho Viljanmaa Oy VAASAN RANNIKKOSEUTU Oy Botnia Shipping Ab CNC Tekniikka Oy Vaasa Oy Feedex Ab Kolppi Talohuolto Lehtonen P. Ky Vähäkyrö KESKI-POHJANMAA Hammaslääkäri Leena Viherkari Kannus Kokkolan CNC-työ Oy POHJOIS-SAVO Automaalaamo R.T. 09-586 3300 fax 09-586 3308 myynU 0500-409 816 A MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MAINOSREPRO ,... ja M. Kittilä Ky Rovaniemi Koivusaajon Lomamajat Kolari Ounasmotor Oy Kittilä Posion Apteekki Tunturi-Lapin Laskenta Oy Kittilä Vaasan Lähilcipomal t=MartfiliiC7 J. NOVALAB OY noun ...., 11.Saimaa.nd. Kauppinen Tilija notariaattipalvelu Ti-Ma Ky Kuopio Vene-ja puusepänliike Tomukorpi Juankoski ETELÄ-SAVO Huoltomestarit Heinonen Ky Mikkeli Mikkelin maalaiskunta Mikkelin Otso Apteekki Osuuskunta Itäjalostus Pieksämäki Pieksämäen MLK Punkaharjun Puutarha Oy POHJOIS-KARJALA Arkkitehtuuritoimisto Rotko & Metsälä Joensuun Yliopiston Ylioppilaskunta Kontiolahden Tilitoimisto Ky Kuopion Talokeskus Oy Kymppikone Next Step Timberjack Oy, Joensuun Konepaja Viekin Osuuspankki Viekijärvi KAINUU Hieroja Kalevi Heiskanen Kajaani Suomussalmen kunta SUOMEN LUONTO 10/98 POHJOISPOHJANMAA CCC-Yhtiöt Oulunsalo Höyläyspalvelu tmi Veikko Huttuta Kiiminki Koillismaan Kirjapaino Oy Koillissanomat Oy Kuusamo Merijärven kunta/ympäristölautakunta Niskasen Maansiirto Oy Haapajärvi Oulunsalon seurakunta Pultek Ky Vaivio Sanomalehti Pohjolan Työ Sähkösuunnittelu ja -asennus Markku Talala Pudasjärvi Oulun Diakonissalaitos Tankger Oy Kauko Parviainen Tupos LAPPI Hissihuolto Tmi H. .1.eo ISUUSpUh4 1stus Varastotie 43 55300 Rauha Puh. ., , Olet ainutlaatuinen niin myös hiuksesi HÅROLOGl-hiusterapeuttisi analysoi päänahkasi ja hiuksesi sekä "räätälöi" sampoon ja hoitoaineet juuri niiden tarpeita varten
Postinumero ja -toimipaikka: Puhelin (myös suuntanumero): ....................................................................................... (02) 2355 255, fax 2355 244, turku@sll.fi Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Asiamies Ritva Pietiläinen, p. Susanna Kirkkola, koulutussihteeri Eija Koski, vastuullinen kulutus Ilpo Kuronen, luonnonsuojelupäällikkö Maija lammi, järjestöpäällikkö, vs. 0500 320844 Keski-Suomi, Tarja Lumme, Kilpisenkatu 8 A 24, 40100 Jyväskylä, puh ja fax (014) 611 223, lumme@sll.fi Kymenlaakso, Ham,ele Mäkelä Kauppamiehenk. Perämiehenk. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. pääll.vs. (09) 228 08333, www.sll.fi/tuki/ Luonnonkuva-arkist&Luontokuvat Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki puh. (09) 228 08 210, 228 08 224, telafax (09) 228 08 200. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __J_ 19_. (09) 409 238, www.lka.fi SLL:n nuorisojärjestö: Luonto-Liitto ry. (09) 228 0822 1, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. (09) 228 08 1, telefax (09) 228 08200 sähköposti: toimisto@sll.fi Ma-pe klo 8.30-16.15 Ulla Ahonen, toimittaja Mirja Breider, puhelinvaihteen hoitaja Erja Heino, jätteen synnyn ehkäisy Esko Joutsamo, pääsihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tarja Karvonen, toimistosihteeri, vs. O Määräaikaistilaus 12 kk O Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. .................................................................... (03) 6336 499 Etelä-Savo, Eeva Taimisto, Olavinkatu 56, 57 100 Savonlinna, puh. .. 1 1 A 17, 00150 Helsinki puh. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. . 4, Pohjolantori M 9, 45 100 Kouvola, puh. ja fax (05) 411 7358, siilahti @sll.fi Satakunta, Terttu Nevala, Otavankatu 11 , 28 100 Pori, puh.ja fax (02) 632 6163, lammi@sll.fi Uusimaa, Satu Hentula-Nieminen Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, puh. Mervi Taskinen, toimituksen sihteeri Sirkka Tepponen, vastuullinen kulutus Liittohallitus Timo Helle, pj, (016) 3364302, Helena Pesonen, Janne lampolahti, Susanna Lehvävirta, Seija Nerg, Juho Pennanen, likka Sten, Heikki Susiluoma, Thomas Wallgren, Jomra Viljanen Alueja piirisihteerit Etelä-Häme, Erja Hakkarainen,Tervaniementie 20, 13500 Hämeenlinna, puh. Hanna Matinpuro, kans.välisten as. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon kuluttua ilmoituspäivästä. (03) 21 31 3 1 7, 049 737580, fax 2131017, helin@sll.fi Pohjois-Karjala, Ilari Uotila, Pennilänkatu 7-9, 80220 Joensuu, puh. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkää n lahjakortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen __)_ 19_. . (09) 228 08206, fax 228 08 200, uusimaa@sll.fi Pohjanmaa, Merja Puuma/ainen, Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa, puh. 56 z LU 6 :) V) Tilaushinnat: Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. . Puhelin (myös suuntanumero): ........ . Osoite: Posti numero ja -toimipaikka: Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: ......................... (09) 630 300, fax (09) 630 414 SUOMEN LUONTO 10/98. (01 3) 138 28 1, 0400 125 972 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, Merja Ylönen, Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. (05) 37 1 0301 Lappi, Tuula Leskelä, Korkalonkatu 12, 96100 Rovaniemi, puh.ja fax (016) 311 550, tai 0400 168 271 , leskela@sU.li Pirkanmaa, Harri Helin, l..aukontori 4, 33200 Tampere, puh. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): O Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen __J_ 19_ . Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. (08) 3115 828, fax 370 279, ylonen@sll.fi Pohjois-Savo, Eelis Rissanen, Haapaniemenkatu 23, 70110 Kuopio, puh (017) 262 3811 , 050569 909 1, erissane@muikku.jmp.fi Saimaan alue, Pertti Siilahti, vs., Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta, puh. Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: ........................................................... .. Nimi: Osoite: ........................... (06) 312 7577, vaasa@sll.fi Varsinais-Suomi, Hannu Klemola Maninkatu 5, 208 10 Turku, puh. Tilaajatunnus !jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Lähettäjä Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: ...... Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Anna Parkkari, lähiluontoprojekti Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Powanen, tiedotuspääll., päätoimitt. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen
Suomessa ei vielä viljellä GMO-kasveja, mutta kehitteillä on muun muassa peruna-, rypsija ohralajikkeita. Testauksista huolehtii lajiketta markkinoille tuova yritys. Usein haitat ilmenevät vasta myöhemmin. Jalostusta on harrastettu iät ja ajat, mutta geenitekniikka tekee siitä entistä rajumpaa. "Testit ovat samankaltaiset kuin lääkkeille tehtävät. Lisäksi tuotteen pakkausmerkinnöissä on ilmoitettava, jos esimerkiksi soijaan on siirretty pähkinän geeni. Toisaalta geenitekniikkaa käytetään ruuantuotannossa hyvin eri tavoin. Geenejä voidaan siirtää lajilta toiselle, vaikka kalalta kasville. Sen vuoksi EU:ssa ollaankin järjestämässä seurantaa ympäristöön levitetyille GMO-kasveille. viljelykasvit saattavat parantaa firmojen kannattavuutta, muttei niistä liene juurikaan hyötyä tavallisille kuluttajille. Voi olla, että aineita huuhtoutuu tällöin voimakkaasti", sanoo tutkimusjohtaja Juha Kämäri Syke:stä. Tästä koituisi ongelmia muun muassa luomutuotannolle, jossa samoja aineita käytetään ruiskutuksina. Vanhempi suunnittelija Jyrki Pitkäjärvi Syke:stä pitää siirtogeenisten kasvien suurimpana ympäristöriskinä geenien karkaamista luontoon. Viime kädessä hyväksymisestä päättää EU:n komissio tai neuvosto. Geenitekniikalla muunnettuja eläimiä ei tuoteta vielä missään, mutta Yhdysvalloissa on jalostettu tällainen nopeakasvuinen lohi. Tällöin pähkinäallergikot voivat välttää tuotetta. "Torjunta-aineiden käyttö saattaa määrällisesti vähentyä, mutta toisaalta tällaisia valikoimattomia torjunta-aineita ei ole aiemmin käytetty keskellä kasvukautta. TOSIJA MAKUASIOITA RAVINNOSTA Geenitekniikka hyväksi vai pahaksi. Pitkäjärvi itse ei ole kovin innostunut geenitekniikan ensimmäisen vaiheen sovelluksista, vaikkei tekniikkaa sinänsä vastustakaan. Terveellisyys punnitaan uuselintarvikeasetuksen mukaisessa hyväksymismenettelyssä, jossa tarkastellaan muun muassa ravintoaineiden ja luontaisten haitta-aineiden pitoisuuksia. Mannonen ei monen muun asiantuntijan lailla olekaan huolissaan GMO-elintarvikkeiden terveellisyydestä ihmisille vaan on huolestuneempi ympäristöriskeistä ja eettisistä seikoista. Merkinnältä jäävät siis esimerkiksi GMOkasvista valmistetut ruokaöljyt, joista proteiinit on poistettu, ja lisäaineet, kuten soijasta valmistettava lesitiini. "Itseäni askarruttaa, jos geenimuuntelulla nopeutetaan tuotantoeläinten kasvua. Ympäristöjärjestöt ovat jo paheksuneet, ettei kaikkia geenitekniikalla tuotettuja elintarvikkeita saada merkityiksi. Harvalle elintarvikkeille tehdään "Torjunta-aineita kestävät niin laaja turvallisuusarviointi", sanoo erikoistutkija Leena Maunonen Elintarvikevirastosta. kaansaava geeni. Luonnonvaraiselle rikkakasville saattaisi siten siirtyä esimerkiksi torjunta-aineiden tai tuholaisten sietoa aiSUOMEN LUONTO! 10/98 Tero Pajukallio/Kuvaliiteri EU:ssa on parhaillaan lupakäsittelyssä geneettisesti muunneltu tomaatti, jossa on erityisen paljon pektiiniä. Firmat perustelevat geenitekniikkaa ratkaisuna nälänhätään, mutta kyllä sovellukset ovat länsimaiden markkinoille tarkoitettuja ja tehoviljelyä lisääviä tuotteita." Geenitekniikan tulevaisuuden sovelluksia ovat esimerkiksi rasvakoostumukseltaan terveellisemmät öljykasvit tai · tärkkelyspitoisemmat perunat. Allergeenien synnyttämistä yritetään välttää vertailemalla GMO-elintarvikkeiden uusia proteiineja tunnettuihin allergian aiheuttajiin. Vielä ei tiedetä, millaisia ympäristövaikutuksia tämäntapaisella viljelyllä on, mutta asiasta on käynnistetty tutkimus Suomen ympäristökeskuksessa (Syke). Muutaman vuoden päästä viljelyyn on tulossa virustaudille vastustuskykyinen peruna. Terveellisyys punnitaan Geneettisesti muunnellut elintarvikkeet hyväksytetään EU:ssa tapaus kerrallaan. Esimerkiksi rypsillä ja rapsilla on luonnonvaraisia sukulaislajeja, joiden kanssa niiden tiedetään risteytyvän. Helpointa lienee hyväksyä esimerkiksi mikrobeilla tuotettavat entsyymit, joita käytetään jo laajasti. Yhdeksi vaihtoehdoksi GMO-elintarvikkeita haluamattomille on jäämässä luomutuotanto, josta geenimuuntelua ollaan rajaamassa pois. Siirtogeenistä soijaa ja maissia onjo markkinoilla. Viljelykasveja on muokattu torjunta-aineita, tauteja ja tuholaisia kestäviksi. Esimerkiksi soijaan ja maissiin on siirretty geeni, joka saa viljelykasvin sietämään tiettyä torjunta-ainetta. Myös Kuluttajaliitto on painottanut, että kuluttajalla olisi oltava oikeus myös eettisiin, filosofisiin ja poliittisiin valintoihin. Salla Tynys 57. Emme saa aiheuttaa eläimille kärsimyksiä oman hyvän halussa. Ongelmallisempia ovat kasvien ja eläinten siirtogeeniset muunnokset. Toinen vaara on, että tuholaiset tulevat immuuneiksi muunnettujen kasvien tuottamille luontaisille tuholaismyrkyille. Nopea kasvu on ongelman paikka on se tehty sitten perinteisellä jalostuksella, hormoneilla tai geenitekniikalla." Merkinnät ovat tulossa Syyskuun alussa EU:ssa astuivat voimaan määräykset jo markkinoilla olevien GMOsoijan ja -maissin merkitsemisestä. Vaikea sanoa, näkyykö kehitys edes ruuan hinnassa. Ympäristöriskien arvioiminen kattavasti etukäteen on Pitkäjärven mukaan kuitenkin vaikeaa, koska luonnossa monet asiat vaikuttavat toisiinsa ja perustietoa on vähän. Koekasvina on sokerijuurikas. Kuusi kymmenestä suomalaisesta ilmoitti pari vuotta sitten, ettei halua geenitekniikalla tuotettuja elintarvikkeita Suomen markkinoille. Pakkauksessa on ilmoitettava geenitekniikan käytöstä, mutta vain jos tuote sisältää geenimuunneltua DNA:ta tai valkuaisainetta. EU:ssa on hyväksytty muutamia tällaisia soija-, maissija rapsilajikkeita. Ennen viljelyyn päästöä uudet GMO-kasvit arvioidaan ja testataan. Tähän mennessä geenitekniikalla muokattuja (GMO) viljelykasveja on Yhdysvalloissa viljelyssä lähes parikymmentä lajiketta
the same as the 1990 level. Kultasopikka, oravuotikka ja toraturkki ovat kääpiä. Translated by Leigh Plester Vastaukset sivun 14 pähkinöihin: 1. Finns are ardent gatherers of wild mushrooms for the table! Wild forest reindeer battle it outin Kuhmo by Antti Leinonen, pp 18-21 Wild forest reindeer (Rangifer tarandus fennicus) are once again thriving and reproducing in the backwoods of Finland. Näätä on ruskea otus, jolla on kapea naama. Kesäksi luetaan aika, jolloin vuorokauden keskilämpötila on yli +10 astetta. Naturalist Jaakko Heinonen is already enchanted by bracket fungi . S i nce 1996 Vehmas has represented the Finnish Association for Nature Conservation on the climate committee appointed by the Ministry of the Environment. Hillerillä on valkoinen naamari. Tuomaala has her own studio in Turku, where she supports herself by taking fashion and advertising photos. These are Ganoderma lipsiense, Pycnoporus cinnabarinus, Piptoporus betulinus, Phellinus igniarius, Fomitopsis pinicola, Fomes fomentarius, and lnonotus obliquus. Minkin naama on kokonaan musta, joskus sillä on valkoista alahuulessa. 6. SUOMEN LUONTO 10/98. Disturbed at the constant shrinking of their habitat, Heinonen urges people to create suitable growing sites for them. Wildlife photography is her main love, however. Arvion mukaan maassamme on 30 pesivää valkoselkätikkaparia. Oikea vastaus on noin 300 (291 mm). The Syksyn ruska on parhaimmillaan. Trained as an art teacher, she abandoned teaching to concentrate on photography 15 years ago. The principal measure in Finland's official climate policy for attaining this objective appears to be to increase the 1990 emissions level. The Ministries have collectively been unable to consider practical means and strategies for the national climate policy. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES suoMENLLJONTO Rainy summer hits Finland by Antti Halkka, pp. At our request, Kotiranta named seven common polypores which are easy to identify. elokuuta, kuukautta aiemmin kuin Ahvenanmaalla. Ali of them have vernacular Finnish names. 1998's wet summer grossly affected the nesting of many insectivorous birds, while reptiles had few opportunities for basking. Kahvin "pavut" ovat kahvipensaan hedelmien (luumarjojen) siemeniä. Korhonen Ky (03) 475 5779 Tietokiinteistöt Oy LKV (03) 4742 311 Lisätiedot: Metsämannut Oy Markku Alkula O 1046 59466 Arja Otsola O 1046 59316 58 rut involves clashes between the males to decide which will lead the herd and take over a "harem" of females. "It would be possible to increase biodiversity and population numbers among bracket fungi in comrnercial stands by ignoring decaying logs, felling trees and leaving them at different angles or in different places, or even by taking wood into the forest to rot," he writes. 5. Tämän mukaan kesä päättyi Utsjoella 25. 32-34 Due to the commercial forestry practised in Finland, bracket fungi (polypores and their kin) now mainly decorate only pro(Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservatio11 Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, Finland Fax: +358 9 228 08 200 e-mail: suomenluonto@sll.fi tected areas and fragments of old growth forest. Oravuotikka sen sijaan kasvaa koko maassa vanhoissa metsissä. 2. 22-23 Based on the Kyoto climate protocol, the European Union' s Suomen Luonto ilmestyy seuraavan kerran 3. One piece of good news the fungus crop was also early and extremely abundant. 3. marraskuuta 1998 Kesämökin talvivieraat Pyy viheltelee kuusikossa Syysjäiden kauneutta Ollapa sikana Artjärvellä! greenhouse gas emission reduction obligation is eight percent of the 1990 level. Vielä ehdit ostaa loma-asuntotontin ja aloittaa rakentamisen suunnittelun. Mycologist Heikki Kotiranta teaches people visiting woodlands to observe, and appreciate, bracket fungi, which are among the indigenous inhabitants. 4-11 The Finnish summer was an exceptionally wet one of the kind that only occurs 4-5 years a century. Having photographed a lot of species, including plants, she later became a "hunter of moments in time". Although the species was once hunted to extinction in this country, something over 40 years ago wild reindeer were observed at Kuhmo, close to the eastern border. Karvanaamat ovat a) minkki b) hilleri ja c) näätä. Finland' s contribution within the EU will be zero percent, i.e. 7. Metsä-Serla Oyj:n loma-asuntotontteja myyvät allamainitut kiinteistönvälittäjät: Keski-Suomen SKV (0 14) 770 934 Kiinteistörahikka Ky (0 19) 322 911 PSW Kiinteistömaailma (0 14) 719 092 Pirkanmaan Kotikuusi Oy (03) 476 4041 Sonkajärven Tilikeskus Oy (0 17) 76 1 315 Kiinteistötoimisto J. This, at any rate, is how researcher Jarmo Vehmas sees i t. Nyt on aika nauttia luonnon rauhasta ja tehdä päätös oman loma-asuntotontin hankinnasta. In other respects, Finland's official line has emphasised natural circumstances and other Special features, as well as reduction measures that have already been implemented. Mäyrä nukkuu talviunta, tammihiiri ja siili horrostavat. Helena Tuomaala pursues moments in time by Alice Karlsson pp. Finland's foggy climate policy by Jarmo Vehmas pp. Wildlife photographer Antti Leinonen has recorded the wild forest reindeer rut, which takes place in autumn, on film. Uhanalainen kultasopikka on löytynyt Suomesta vain kerran Ahvenanmaalta 1966, toraturkin ainoa löytö on Kirkkonummelta 1993. She endeavours to convey to the viewer a unique moment in time, a persona] fleeting experience in the bosom of Nature. Rising water in lakes locally threatened the breeding of blackand red-throated divers. The contrast between this and the last summer, which was the sunniest of the century, was amazing. 1n her own words, "I don' t photograph plants or landscapes, I photograph life." A peek at the bracket fungi Alice Karlsson and Jaakko Heinonen pp. Animals benefiting from the universal damp included molluscs and frogs and toads. Soijapapu, herne ja linssi ovat palkokasveja. Now the size of the Finnish population is over one thousand animals located in two separate areas. 4. 28-31 Helena Tuomaala is one of Finland' s rare breed of women wildlife photographers
Suurin merkitys lienee kuitenkin ollut lukemattomilla yksityisillä keskusteluilla, joita käytiin naapurinisännästä ministeriin ja kantakuppilasta Smolnaan. Tuloksena oli, että Naturan vaikutusarviota varten tehdyssä mielipidetutkimuksessa peräti 86 prosenttia kansasta pysyi nykyisen suuruisen tai suuremman suojelun kannalla. Tällaisia ovat esimerkiksi kalliot ja nyt maamSuomen ympäristökeskus me kaikkein uhatuimmiksi biotoopeiksi havaitut perinneympäristöt, niityt ja hakamaat. Naturassa oleellista ei ole se, mitä jäi pois, vaan se mitä lopulta saavutettiin. Valtio korvaa esimerkiksi vain valkoselkätikalle tärkeät lehtipuut, ja omistaja voi hakata niitä uhkaavat kuuset. Ahvenanmaalla on oma Naturaohjelmansa. Monet rajaukset jäivät toki liian pieniksi, mutta Naturassa raja ei aina ratkaise. Natura koostuu valtaosin vanhoista suojelualueista ja ennestään hyväksytyistä suojeluohjelmista. Kova työ ja taistelu kannatti , koska sen tuloksena Suomella on nyt esitys 47 685 neliökilometrin suojelualueverkostoksi. Luonnonsuojeluliitto piireineen, yhdistyksineen ja aktiiveineen etsi ja ehdotti alueita Naturaan. Toiseen puoleen riittää, että niillä noudatetaan muita jo muutenkin voimassa olevia lakeja. Uudet alueet ovat ennen muuta sellaisia luontotyyppejä, joilla ei ole ollut valmista kotimaista suojeluohjelmaa. Peräti 94 prosenttia ympäristöministeriön alkuperäisestä Naturaesityksestä meni läpi. Suurin osa Naturasta on vanhoja suojelualueita. Naturan jälkeenkin maamme eteläisestä maapuolikkasta on suojeltu vasta 2,8 prosenttia. Mikä tärkeintä, suurin osa Naturan uusista alueista paikkaa Etelä-Suomen suojelualueverkoston pahimpia aukkoja. Uusia suojelualueita on lähes 5000 neliökilometriä, pääosin vesistöjä. Jos Suomen hallitus haluaa purkaa jonkun Natura-kohteen suojelun, sen täytyy pyytää EU:lta lausunto ja esittää korvaava alue tilalle. Uutta suoJeltavaa maapintaalaa Natura toi 1068 neliökilometriä. Natura ja uusi luonnonsuojelulaki mahdollistavat myös yksilöllisesti räätälöitävät suojelusopimukset. Ilman tätä kansan pohjimmaista suojelumyönteisyyttä ei Natura-päätös olisi ollut mahdollinen. Niistäkin vai n puolet suojellaan luonnonsuojelulai lla. Naturan rahoitus on kunnossa. Tapani Veistola 59. Luonnonsuojelun voittoja Natura suojelee luontomme 2000-luvulle Ympäristöministeri Pekka Haaviston vetämä Naturaministerityöryhmä eli "hallituksen luontokoulu" oli loppujen lopuksi suuri menestys. Sen tärkeimmät ·alueet saavat nyt myös kalastuslain rajoitukset, jotka ehkäisevät norppien kuolemista kalaverkkoihin. Naturamme suurin voittaja on vesiluonto. Julkisuuden mielikuvapelissä loka lensi, mutta Naturaan maan parhaiden asiantuntijoiden opastuksella perehtyneet ministerit ja heidän erityisavustajansa pysyivät varsin hyvin asialinjalla. Niillä maa voi jäädä nykyiselle omistajalleen, joka voi toimia siellä entiseen tapaan, kunhan ei vahingoita suojeltavaa lajia tai luontotyyppiä. Neljä viidesosaa Naturan uusista suojelualueista on järviä, jokia, pienvesrn ja merenpohjan luontotyyppejä. Lajeista hyöSUOMEN LUONTO 10/98 Suomen Naturaan esittämät alueet vihreällä. Sen myötä toteutetaan kaikki vanhatkin suojeluohjelmat vuoteen 2007 mennessä. Lähes kaikki kuumimmatkin kiistakohteet saatiin loppujen lopuksi mukaan: Helsingin Porvarinlahti, Koitelaiskaira, Yaarunvuori, Lestijoki, Ounasjoki ... Uusia yksityismaita on kuitenkin vain 654 neliökilometriä, pari prosenttia koko Naturasta. tyy eniten saimaannorppa. Esityksiä puolustettiin lausunnoilla ja julkisuudessakin. Natura kokoaa yhteen Suomen luonnonsuojelun ja myös Luonnonsuojeluliiton 60-vuotisen historian suurimmat saavutukset. Näitä lievempiä lakeja ovat esimerkiksi metsä-, vesija maa-aineslaki. Maata siinä on 35 392 neliökilometriä, loput on vettä. Hallituksen hyväksymä luonnonsuojelun 3,2 miljardin markan rahoitusohjelma on luonnonsuojelujärjestöjen ja maanomistajajärjestöjen yhdessä vaatima historiallinen saavutus. Naturan ongelmana oli se, ettei kattavaa esitystä voitu Suomen luonnonsuojelu Ii itto 60 vuotta 1998 saada aikaan ilman joitakin yksityismaita. Natura koostuu 1457 pienestä voitosta. Niistä monia ei oli si koskaan syntynyt ilman liiton esityksiä ja vaatimuksia. Naturassa suojelualueemme saavat EU:n henkivakuutuksen, ja ne ovat nyt kahden lukon takana turvassa
energia ja Ekoenergia) sekä käytännön tapoja kehittää yrityksen toimintoja ympäristöä säästäviksi. Maksuton osallistuminen ympäristöseminaariin, jossa käsitellään ajankohtaisia ympäristöteemoja (mm. 3 Luonnonsuojelija -lehden vuosikerta 10 kertaa vuodessa tietoa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta ja tapahtumista. Suomen Luonto -lehden vuosikerta 12 kertaa vuodessa värikästä ja tuoretta tietoa suomalaisesta luonnosta ja sen ilmiöistä. 4 Kannatusjäsenilmoitus kerran vuodessa • sekä Suomen Luontoon että Luonnonsuojelijaan. Luonnonsuojeluliitto on ottanut käyttöön uuden, yrityksille ja muille yhteisöille tarkoitetun jäsenlajin, kannatusjäsenyyden. 5. (09) 2280 8211. Ympäristö on myös yrl Luonnonsuojeluliiton kannatusjäsenyys on yrityksille ja yhteisöille uusi tapa tukea työtä luonnon puolesta! Suomen luonnonsuojeluliitto ry on maamme suurin vapaaehtoisen luonnonja ympäristönsuojelutyön järjestö. Liitto tekee työtä luonnon monimuotoisuuden, kestävän elämäntavan ja ympäristönsuojelun puolesta. Vuotuinen kannatusjäsenmaksu määräytyy yhteisön henkilöstömäärän mukaan. ·, Kannatusjäsenyys tarjoaa etuja: Kannatusjäsenet saavat joukon etuja, joiden avulla ne voivat kehittää toimintaansa ympäristöystävällisemmäksi ja sama lla saavuttaa säästöjä kuluissaan : 1 Virikkeitä ympäristöa säastävään toimintaan eli uusi Ympäristöohjeita toimistoille -opas. A. Ahlström Oy · Amerpap Oy · Biolan Oy · Creadesign Oy · Duni Oy · Ekokem Oy Ab · Enso Oy Forssan Kirjapaino Oy · Helsingin Puhelin Oyj / Kolumbus-palvelut · Imatran Voima Oy/Elcat-sähköautot Insinööritoimisto Ekotase Oy · Jaakko Pöyry Consulting Oy · Johtamistaidon Opisto ry · Kesko Oy · Kone Oyj Kärcher Oy · Lappset Group Oy · Luomusuomi Oy · Luonnontuote Oy · Mainostoimisto Lounatuuli Oy Majvik Oy/Hotelli Majvik · Moilasen Leipomo Oy · Neste Advanced Power Systems (NAPS) · Paperinkeräys Oy PIG Enviro Oy · Pikkusatama Oy · Primator Oy · Raision Yhtymä · Rautaruukki Raahe Steel · Riihimäen Messut Oy Sininen Tuuli Oy · SOK · Suomen Posti Oy · Thomesto Trading Oy · Thorsman & Co Oy Ab Tilitoimisto Päivi Kuusinen · TTK Koulutuskeskus Dipoli · Toshiba Keskus TCF Myynti Oy Uulatuote Oy · Venealan Keskusliitto ry. Jäsenmaksut käytetään Luonnonsuojeluliiton ajankohtaiseen toimintaan. järjestöpäällikkö Maija Lammilta, puh. Tervetuloa Suomen luonnonsuojeluliiton kannatusjäseneksi! Lisätietoja vs. 2