Suomen Luonto 10/1999 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

aalaismaisema • Raukit • Hammastunturi • Hannele Huo
f/A. Puumaiseksi varttuva halava on yleinen eteläisessä Suomessa mutta harvinaistuu Lappiin päin mentäessä. Su uri osa karpalosoistamme on ojitettu. Viimeisinä liikkeel lä on usein poikasia, sillä niillä on täysi työ kerätä riittävästi varastorasvaa. Halavan siementuotanto on valtava paikoilla, joissa halavaa on runsaasti , lehdetön syysmaisema saa kummasti eloa lumituiskua muistuttavista siemenparvista. Karpaloissa on runsaasti (-vitamiinia , ja niillä on myös antibioottisia ominaisu uksia. Horroksessa siilin lämpötila laskee jääkaappitasolle. Karpalo on kärsinyt suomarjoistamme eniten soiden kuivaamisesta. V) z z ::J .....J Etelä kutsuu Halava heittää haivenensa Halava on pajuista kauneimpia, varsinkin loppusyksyllä. /~ , .,.,, 1/,f 1 / //f .,,./ f,.; i /,t;t 1# ,.?;'1 111:f ~'l'?f / '( ,,/ r (tjl (f//f11b,r tj;tf f 1-/lf!Jftlf; 1 / / ,r k_ ; I /1 ·rr f) / -rr/ / f/111 / 1/" ,;-r 41 ~' I I 1;,J ~/ f ./f!,I //IJ f 11 11 ( f f -ft1 J, ;) ((1 .,.,,~ 1 1_lf'.,ir,1 t J~ 1 / /-(r -J: ~, µ f Y-1 I /1;1 'I / I / ~j I ,. ,(. , l 1/ Yf . Vaikka karpalo voi rehottaa vielä muutamia vuosia, marjoja ei enää synny. I r Vuosituhannen vaihde horroksessa Siili laittautuu talvihorrokseen. Energiaa kuluu niin vähän, että kehon rasvavarat riittävät huhti-toukokuulle 2000 siili ei juuri noteraa vuosituhannen vaihtumista.. ,kly,6 Kottaraisparvia ei enää kauan palloile Suomessa , vaan etelä kutsuu viimeisiäkin muuttolintuja. ," f f/./ r 1 t /y ,/ / t'~ I /~ '/4 / ) ftfJJf r I 17' (IY1/ ;,/;, .. Suuret kottaraisparvet alkavat olla Suomessa harvinainen näky, sillä maatalouden muutokset ovat vieneet lajin taantumaan . Halava viihtyy parhaiten rannoi lla, lehdoissa sekä kosteilla pellon laidoilla ja ojanvarsi lla. Kovat rankkasateet saattavat alentaa satoa reippaastikin , ja kukinta-aikaan sattuva halla voi pilata sadon. '( ,11 I) '( I r1 rl I / ly ,. "J. ) -') r -1 I r //~ I Karpalot kypsyvät Jos muut luonnon marjat ovatkin olleet tänä vuonna vähissä, karpaloita tulee entiseen tapaan. Pohjaveden pinta laskee soilla heti ojitusta seuraavana vuonna, ja karpalo tulee steriiliksi . Kun tuulenpuuska osuu kohdal le, siemenet pölähtävät ilmoille kohti uusia kasvupaikkoja. Tänä vuonna pölytys onnistui, halla ei yllättänyt eikä kesän kuivuuskaan haitannut kosteissa paikoissa kasvavia punaposkia. Entisaikaan ne kelpasivat lääkkeeksi muun muassa sammakseen , silmätulehduksiin ja erilaisiin kuumetauteihin. Karpalolla kuten muil lakin suomarjoi lla on joskus pölytysongelmia. Silloin halavan valkohaiveniset siemenet tulevat esiin ja koristelevat koko puun vi llatupsuil laan
59 Ekoelämää Niittomestari näyttää mallia. 32 Domna Fofonoff kerää käävät ja juuret 50 Pennut, lapset ja kakarat Eläimet tietävät, miten pennut tulee kasvattaa. Mikä puhahteli metsässä. Miksi talitiainen tutkii tupakantumppeja. Pitääkö kansallispuistoonkin pian maksaa pääsymaksu. 18 Hannele Huovi vie mielikuvitusmatkalle Kirjailijan alitajunta ammentaa luonnosta. Ekoneuvoja, vihervinkkejä, uutisia. Lue sivuilta 32-37. Nieminen. Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Kesällä närhet ovat viettäneet hiljaiseloa kuusikoiden kätköissä. Kuva: Mika J. kysyy Laura Ruohonen. 30 Raukki on rannan lapsi Kivipylväistä on muotoutunut veden veistoksia. VAKIOT 12 Pääkirjoitus 13 Ajankohtaista 42 Maailmalta 44 Mielipiteitä & keskustelua 48 Kirjoja 58 Palvelukortti 66 Summaries Toimituksen yhteystiedot löydät sivulta 12. Laavasaarista sivuilla 38-41.. Havaijilla on nähtävissä vain tulivuoren huippu. Domna Fofonoff on säilyttänyt kolttasaamelaisten perinteiset käsityöja parannustaidot elävinä yhteisön sodanjälkeisillä asuinsijoilla Inarin Lapissa. 20 Köyliöllä huhkitaan järven pelastamiseksi Kunnostustyössä tarvitaan asiantuntijoita ja asukkaita. 38 Laavasta syntynyt 54 Kysy luonnosta Kuteeko sammakko syksyllä. Entä ihminen. Saarten aktiivisesti toimivia tulivuoria ei paeta vaan tullaan ihailemaan. Lintulaudan pitäjän kannattaa tarjoilla tali ja siemenet niin, ettei närhi pääse napsimaan koko satsia pikkulintujen nokan edestä. [00NT8 58.vuosikerta Lokakuu LUONTO 24 Liput 50 mk. KANSIKUVA Syksyllä voi ihailla närhen ruosteenpunaista höyhenystä ja säihkyvän sinistä siipipeiliä, kun "metsän jalokivet" tulevat rääkyen pihoihin ja puistoihin tekemään talvivarastoja. 10 Kulttuurimaisema on työn takana Maaseudun autioituminen uhkaa maalaismaisemaa. YMPÄRISTÖ JA ELÄMÄNTAPA 4 Kylä kauneushoidossa Hurukselalaiset korostavat kylänsä aitoja piirteitä. 67 Aistillista herkkyyttä Kulometsän kuoriaisilla on ihmeelliset aistimet. 26 Ivalosta länteen Hammastunturin erämaassa ensilumen aikaan
Kulttuurimaiseman suuri kertomus jakautuu vielä lukuisiin sisätarinoihin. Se sijaitsee polvekkeessa, jonka Kymijoki on joutunut tekemään uomaansa kiertäessään pintaan noussutta peruskalliota. Hoitoja kehittämisohjelman tarkoituksena oli lisätä kylän vetovoimaa ja tehdä siitä elinympäristönä entistä siistimpi ja viihtyisämpi. Viisivuotiseksi suunnitellun ohjelman rahoitus kerättiin Kymen työvoimaja elinkeinokeskukselta, Kotkan kaupungilta, Kymenlaakson liitolta ja kylän omista kukkaroista. Hurukselan kylän kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot on tunnustettu ja luetteloitu moneen otteeseen. Kylänraitit ovat maiseman 6. Ympäristöministeriö on luokitellut Hurukselan kylämaiseman osana Kymijoen laaksoa valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kulttuurimaisema taas on kertomus siitä, miten ihminen on vuosisatojen kuluessa hyödyntänyt luonnon antamat voimavarat. Maisemanhoidon sivuvaikutuksena kylän asukasluku kääntyisi kasvuun, ja suojeltuun ympäristöön perustettaisiin sopivaa luonnonmukaista erityistuotantoa. Hurukselassa on lisäksi rakennuslain nojalla suojeltuja luonnonja maisemansuojelualueita sekä puolenkymmentä esihistoriallista suojelukohdetta. Kylä on aikoinaan ollut joukko saaria, jotka näkyvät maan kohottua kylämaisemassa mäkinä. Kun joet kaatuivat Hurukselan maisemaa hallitsevat vesi, pellot ja metsä. E ntisen Kymin pitäjän pohjoisin kylä, Huruksela, on nykyisin Kotkan kaupungin pohjoisin "kaupunginosa". Toisessa vaiheessa maisema-arkkitehti Eeva llonoja teki maisemanhoito-ohjelman, jonka toteutus alkoi 1 996. Kylä on siis maaseudun kulttuurimaisemaa puhtaimmillaan. Ensiksi selvitettiin Hurukselan kasvillisuus ja maiseman rakenne. Kyläläiset vaalivat maisemaansa Hurukselassa toimii aktiivinen Hurukselaseura, joka teki 1994 aloitteen arvokkaan kylämaisemansa ja ympäristönsä suojelemiseksi, hoitamiseksi ja kehittämiseksi. Hurukselassa on ennestään vankkaa kasvihuoneja avomaaviljelyä, jonka tuotteet on myyty pääasiassa toreilla. Kotkan kaupungin yleiskaavassa Huruksela on luokiteltu kokonaisuudessaan kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisesti arvokkaiden ympäristöjen ja rakennusten alueeksi
Rauhallinen ja levoton Kymijoki kuuluu oleellisesti Hurukselan maisemaan. Hurukselassa se virtaa mutkitellen kallioperän uurteita seuraten, maiseman alinta kohtaa hioen, joskus oikopoluille pyrkien. Suomi-neidon kohottaessa ylävartaloaan vedet alkoivat löytää laskusuuntansa. Vesi virtaa enimmäkseen rauhallisesti. Vain ojien varsien kasvillisuus rytmittää avointa tilaa. Koskia on perattu ja sivu-uomia padottu tulvasuojelun nimissä. Rapakiven maa Kallioperä on rapakivigraniittia. Alavimmat painanteet Hurukselan eteläosassa ovat keränneet vettä ja soistuneet. SUOMEN LUONTO 10/99. Näyttävin niistä on Hurukselan eteläosassa kuohuva Ahvionkoski, joka on EteläSuomen suurin kahlitsematon koski. Keskeinen kylänraitti, Mammulanmäentie, kulkee silokallioketjua pitkin. Maisema on Suomen nuorinta, viime jääkauden jälkeen vedestä vapautunutta ja kokonaan veden huuhtomaa aluetta. Leimallisinta kylässä ovat kuitenkin jään sileäksi hiomat silokalliot. Jään asettelemiin ympäristötaideteoksiin törmää tuon tuostakin. Metsäselänteille ovat luonteenomaisia korkeat kallioseinämät, lohjenneet graniittijärkäleet ja kalliolouhikko. Laaksojen täyteaineena on savi. Entiset saaret, nykyiset mäet kuvaavat maiseman korkeussuhteita: Salonmäki, Kahrinmäki, Heikkilänmäki, Mammulanmäki, Hirvenmäki, Suurimäki, Niemenmäki ja Myllymäki. Hienoimmat mineraalit, saven ja hiesun, Hurukselan 7000 vuotta sitten peittänyt virtaava vesi kuljetti uomassaan ja kerrosti pohjalle. Kun jää oli sulanut, vesi alkoi laskea ja maa kohota. Uoma laskee hiljakseen kohti rannikkoa ja merta. Keskellä Ahvionkoskea kulkee Kotkan ja Anjalan raja, ja hurukselalaiset ovat ristineet oman puolensa koskea Martinkoskeksi. Varsinkin Hurukselan eteläosassa pulterit muodostavat laajoja patsaspuistoja. Ne tuottavat kaunista kalliomännikköä, karukkokalliota, kanervatyypin ja parhaimmillaan puolukkatyypin metsää. Maisemassa on alinna vesi, Kymijoki ja sen haarakkeet, sitten laaksojen vuosisataiset pellot ja ylimpänä metsät, jotka kasvavat pääasiassa selänteillä. Hurukselan halki virtaa kanava, jolla kuivattiin 1930-luvulla maataloudelle tuhansia hehtaareja maata kevättulvien ja Kymijoen alta. Kalliota on Hurukselassa näkyvissä runsaasti. 8 Kylän eteläosassa metsäselänteellä korkeuserot kasvavat ja nimet muuttuvat vuoriksi: Vartioisvuori, Mäyrävuori ja Vehkovuori. Veden laskettua kerrostunut savi on raivattu vähitellen viljelykseen. Pitkään veden alla olleet selänteet ovat huuhtoutuneet voimakkaasti. Sillat, juohevasti kulkevat tiet ja vedenpinnan lasku ovat luoneet kylämaisemalle uudet kasvot. mauste. Samalla hävisi Hurukselan saarimainen rikkonaisuus. Viljelty pelto ja niitty, aiemmin laiduntamisen aikaan ketokin, ovat olleet vuosisatoja Hurukselan kulttuurimaiseman ydin. Ne pulpahtelevat pintaan pihoissa, rannoilla ja metsässä. Aiemmin vain Pohjanlahteen laskeneet joet alkoivat kaatua Suomenselältä etelään. Välillä on kynnyksiä ja isompia tasoeroja, jotka näkyvät kohisevina koskina. Niistä Huruksela tunnetaan, ne ovat kylän ominta omaa. Moreenirinteillä ja kallioiden lomassa riittää vettä, ja metsät ovat hyväkasvuisia, komeita kuusikoita. Selänteet ovat kallioja moreeniselänteitä, Kahrinmäen peltomaisemassa on myös hiekkaa. Kymijokikin löysi harjujen ja kallioitten välistä polveilevan uomansa. Toinen jääkauden näkyvä muistomerkki ovat siirtolohkareet. Lakialueilla kasvuolot ovat karut. Kallionaluslehdot ja lehtomaiset kankaat ovat tavallisia; mustikkatyypin metsä on yleisin. Viljely on pitänyt laaksot toistaiseksi avoimina. Suurilta piirteiltään Huruksela on tasaista, alavaa seutua, mutta pikkupiirteissä on paljonkin rikkautta ja vaihtelua. Sillat valtasivat kylän Kymijoen pääuoma ja sivu-uomat ovat kutistuneet vuosien saatossa alkuperäisestä vuolaudestaan. Kylänraitit ja rakennukset niiden tuntumassa asettuvat kantavalle maalle pellon ja metsän rajamaille tai pellon keskellä kohoaville kumpareille. Silloista on tullut uusi Hurukselan tuntomerkki
Eläinten pidosta syntyy myös rakennettua ympäristöä, navettoja, latoja, aitoja sekä navetan vierustalle ja aitovarrelle ominaisia elinpaikkoja. SUOMEN LUONTO 10/99 "Eläimet ovat hyvin monipuolisia maiseman hoitajia. Se ohjaa katsetta. Ykköshoito on turvata jatko niille ammateille, jotka maiseman ovat luoneet", maisema-arkkitehti Eeva llonoja selvittää. 'Toinen keino selkeyttää maiseman ominaispiirteitä on umpeen kasvaneitten paikkojen avaaminen, tienvierija rantapensaikoiden ja pusikoituneiden ojien raivaaminen, jolloin hienot reunapuustot korostuvat. Niille nousevat keltamatarat, kellot, ketoneilikat ja monet muut ketojen kaunistukset. Kallioperä ulottuu monin paikoin maan pinnalle Hurukselan vanhassa kylä maisemassa. llonojan mukaan on etsittävä kaikki mahdolliset keinot, että maaseudun kulttuurimaisemaan kuuluvat viljely ja karjanhoito voisivat jatkua. Perinteiset ammatit avainasemassa Maisemanhoito on siis varovaista puuttumista kulttuurimaisemaan, sinne luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksena syntyneiden rakenteiden ja muotojen korostamista. Ne saavat aikaan kauneutta ja monimuotoisuutta, ja ne pitävät syödessään rantaniityt avoimina. Sitä paitsi aita on tyypistä riippumatta aina viiva maisemassa. Vanhat kedot saadaan niittämällä entiselleen. Raivaamisessa pitäisi kuitenkin olla varovainen, koska rankka raivaaminen voi vain kiihdyttää puskittumista", llonoja muistuttaa. "Hurukselassa en tehnyt yksityiskohtaisia raivaussuunnitelmia tavoitepiirroksineen, ja se oli ehkä puute." Niittäminen on vielä yksi keino, jota on käytetty monessa muussakin arvokkaassa maisemassa. Maisemaan ei tarvitse aina rakentaa uutta Eeva llonojan mukaan maisemaa pitäisi avata vähin erin ja luonnontilaista siellä täällä säilyttäen. 9. Maisemanhoidossa ei rakenneta Versailles'ta: tiukkoja geometrisia muotoja villin luonnon vastakohdaksi. "Hurukselassa maisemanhoito on lähinnä hienovaraista kulttuurimaiseman kehityksen ohjailua. Eikä haka ole mahdollinen ilman eläimiä: lehmiä, hevosia, mulleja, lampaita", hän toteaa. Eläinten laiduntaminen luo erilaisia elinympäristöjä ja luonnollista rikkautta maisemaan
"Projektimme synnyttämä julkisuus on lisännyt kylän vetovoimaa. "Maisemanja pihanhoidossa voi olla tärkeämpää olemassaolevan hoitaminen kuin uuden rakentaminen", Eeva Ilonoja kiteyttää. "Jos maiseman muokanneella maataloudella ei ole jatkumisen edellytyksiä, kulttuurimaisemalta putoaa pohja pois. Hän tietää maisemoinnin muistakin vaikutuksista. "Maakunnissa lehdistö kirjoittaa maisema-asioista jonkin verran, mutta pääkaupunkiseudulla sitäkin vähemmän" hän arvioi. Lisäksi maisemanhoitoon kuuluu että uudetkin rakennukset ja maankäyttö istuvat maisemaan harvan tyylitaju sulattaisi vaikkapa espanjalaismallisen, valkopilarisen villan pykäämistä punamultatalojen ja kauravainioiden lomaan. Ohjelman suunnittelua ja toteutusta varten perustettiin ohjausryhmä, jonka puheenjohtaja on hurukselalainen osa-aikaviljelijä Heimo Einola. Nyt vauhdissa oleva muuttoliike on Heikkilän mukaan vasta alkua vielä suuremmalle maisemien murrokselle, jos suuntaus ei muutu. Nekin ovat nyt oleellinen osa Hurukselan kulttuurimaisemaa ja hoitamisen arvoinen perinne. Kahden vuoden aikana kylään on muuttanut kymmenen uutta perhettä, ja uusia työpaikkoja on syntynyt lähinnä marjojen, vihannesten ja juuresten perustuotantoon ja palveluihin", Einola kertoo. Nautakarja sopii monenlaisten perinnemaisemien hoitoon. Ne ovat syntyneet vuosisatoja jatkuneen, luonnonolojen ehdoilla tehdyn työn tuloksena. Ikävistä tulevaisuudennäkymistä huolimatta maisemanhoidossa on. "Maalaismaisemalla ovat edessään kohtalon ajat. Kulttuurimaisemia taas ei pidä jättää rauhaan! Niiden suojelemiseksi täytyy huolehtia, että maisemat muokannut työ jatkuu. Kun suojellaan alkuperäisiä luonnonalueita, tarvitsee vain jättää ne rauhaan. Maisemallinen ajattelu on poikaa myös sähkölinjojen ja valtateiden sijoittamisessa. Maaseutumaisemia voidaan pitää maanviljelijöiden tuottamana hyödykkeenä." Maisemanhoidolla ja luonnonsuojelulla on paljon yhtäläisyyksiä mutta yksi ero. Hauska ominaispiirre ovat pihoissa pintaan sukeltavat silokalliot tai jääkauden niihin sijoittamat siirtolohkareet. "Helsingin perspektiivis(ä on joskus vaikea nähdä, mitä Suomessa yleisesti tapahtuu." 1960ja 1970-luvuilla peltoja pantiin pakettiin, ja ihmiset muuttivat joukoittain kaupunkeihin ja jopa Ruotsiin asti. 10 Kulttuurimaiser Avoimet viljelymaat säilyvät vain, jos maatalous pidetään elinvoimaisena. Tontit eivät men~eet _kaupaksi, mutta vanhoja taloja kysyttnn vilkkaasti. Ihmisen oman käden jälki ja luonnonmukainen miljöö ovat kuitenkin usein törmäyskurssilla. Pihaa saatetaan esimerkiksi olla laatoittamassa, ja navetta on saanut purkutuomion. Hurukselaan perustettiin 1980-luvun lopulla tonttipankki, jonka ajateltiin houkuttelevan kylään uusia asukkaita, kääntämään maaltapaon virran suunta. Siinä missä markkinointi epäonnistui, maisemointi onnistui. Suomessa on valittu tavoitteeksi tanskalaishollantilainen EU-maatalous kun esimerkiksi Irlannissa pyritään jatka~ maan pientilavaltaisessa maataloudessa. Ylitarkastaja Tapio Heikkilä toivoisi enemmän keskustelua maisemia uhkaavasta elämänmenosta. Ne ovat korostamisen arvoisia, ne jäsentävät tilaa ja lisäävät sen jännittävyyttä. Se voi olla kulunut pihatanner talon ja aitan välillä tai navetan seinustan rikas biotooppi. Ei ole tarkoituksenmukaista ylläpitää kulisseja", toteaa ylitarkastaja Tapio Heikkilä ympäristöministeriöstä. Maisemanhoito houkuttelee Hurukselan maisemanhoito-ohjelman tulokset näkyvät rannoilla, tienvierillä koko kylämaisemassa. Ne ovat ilmaisia rikkauksia", Ilonoja iloitsee. Minusta oli tärkeää kertoa ihmisille, mikä pihoissa on vanhastaan merkittävää. Pihat ovat olleet aluksi autioita, mutta pian ovat maisemaan nousseet pihapuut, jotka ovat yleensä jalompia kuin metsän puut, juhlavia kuusia ja lehmuksia. Hurukselan vanhaa pihakulttuuria ovat muun muassa aidat, portit ja kaivot. Tilojen harveneminen ja muuttoaalto uhkaavat maaseutumaisemaa. Niittyjen niitolla ja jälkilaidunnuksella syntyy kasvistoltaan rikkaimpia elinympäristöjä. Muuttoliike mietityttää Laajasti ajateltuna maisemanhoitoon kuuluu myös yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikuttaminen. JUHO RAHKONEN M aisemanhoidon kulmakivi on valtioneuvoston 1995 tekemä periaatepäätös valtakunnallisista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä. Kyösti Kiishinen on ruoveteläinen ympäristöestetiikan harrastaja ja vapaa toimittaja. Yksi tavoite oli saada ihmiset näkemään ja ymmärtämään luonnon omaa maisemaa ja toisaalta aikojen saatossa syntyneen talonpoikaisen pihakulttuurin antia ja ottamaan ne oman pihanhoidon perustaksi. Jos Suomen nykyinen maatalouspolitiikka jatkuu, tilojen määrä romahtaa ja perinteiset maalaismaisemat joutuvat ahtaalle." Heikkilän mielestä maisemien uhat eivät ole virittäneet tarpeeksi keskustelua. Päätöksen alussa todetaan: "Maaseudun kulttuurimaisemat ovat tärkeä osa kansallista kulttuurija luonnonperinnettämme. "Yksityiskohtaisen pihasuunnitelman tein vain kahteen keskeiseen kohteeseen
Peltoluonto on sitä elinvoimaisempi mitä vähemmän käytetään keinolannoitteita ja torjunta-aineita. Vaikka maatalous on maisemanhoidon perusta, muutkin kuin sen harjoittajat voivat vaikuttaa: Jos rakennat uutta, pyri noudattamaan maiseman muihin rakennuksiin sopivaa tyyliä. SUOMEN LUONTO 10/99 projekteja on jo käynnissä." Sinäkin voit vaikuttaa Helposti tulee pohtineeksi, mitä yksi tai muutama ihminen voi tehdä kulttuurimaisemiemme hyväksi. Maisemanhoidon suunnittelun pohjana on ympäristöministeriön työryhmän tekemä arvokkaiden maisema-alueiden kartoitus, joka valmistui 1992. Peltomaisema on maisemallisesti arvokkainta, kun se säilyy avoimena normaalilla elinkeinonharjoittamisella; metsittäminen merkitsee kulttuurimaiseman loppua. Luonnon monimuotoisuus on kulttuurimaisemissa suuri: niissä elää uhanalaisista lajeistamme jopa viidennes eli reilut 360 lajia. Myös muita kuin asuinrakennuksia on hyvä pitää kunnossa vaikkapa talkoilla. 1 on työn takana saatu paljon hyvää aikaan. "Kaikki 156 maisema-aluetta pyntaan käymään läpi ja laatimaan niille maisemanhoitosuunnitelmat", Heikkilä kertoo. Näistä suurin osa on hyönteisiä ja putkilokasveja. 'Työ on vasta alussa, mutta muutamia Perinteiseen, hyväksi koettuun tyyliin kunnostetut ja ylläpidetyt rakennukset viimeistelevät kulttuurimaseman ilmeen. Tärkeintä on ottaa huomioon ulkovuoraus, ikkunatyypit, kattomateriaali ja rakennusten väritys. Maatiaisilla onkin kiinteä yhteys kulttuurimaisemaan: se on muotoutunut pitkälti kyyttöjen , suomenlampaiden ja muun alkuperäiskarjan laiduntamisen ansiosta. Metsäsaarekkeet, pensaikkoiset ja lehtipuustoiset reunavyöhykkeet sekä vaihtelevat pellonreunojen, teiden ja ojien pientareet tekevät maisemasta monimuotoisen ja kauniin katsella. Anna puutarhan hoidossa sijaa myös luonnonkasveille. Jokainen rakennus ja piha vaikuttavat maiseman yleisilmeeseen. Lähde: Maisema-a/uetyöryhmän mietintö, 1992 11. Kovin laajan kesannoinnin sijaan olisi maiseman kannalta parempi laskea viljelyn tehokkuutta. Maisemanhoidolla edistetään myös maatiaisten ja niissä olevan perinnöllisen rikkauden säilymistä. Arvokkaisiin maisemaalueisiin kuuluu muun muassa Kymijoen laakso, jossa edellisillä sivuilla esitelty Hurukselakin on. Miksi ja miten kulttuuri• maisemaa hoidetaan. Rakennusten omistajia tulisi rohkaista vanhan säilyttämiseen ja korjaamiseen. Tehokas tapa osallistua maisemanhoitoon ovat vaikkapa Luonnonsuojeluliiton ja WWF:n järjestämät talkooleirit. Rakennukset ja niiden ympäristöt ovat erottamaton osa kulttuurimaisemaa. Erityisen arvokkaita ovat kokonaisina säilyneet vanhat pihapiirit
Jos valtio laittaa pääsymaksun kansallispuistoihin, se on alkusoitto jokamiehenoikeuksien alasajolle. Tämä siitä huolimatta, että Metsäntutkimuslaitos asettaa tuoreessa tutkimuksessaan metsäteiden lisärakentamisesta saadun hyödyn kyseenalaiseksi. mk) sen sijaan jätettiin kylmästi pois. Ajatus on vahvasti ristiriidassa kansallispuistojen perustehtävän kanssa. mk) ja luonnonsuojelualueiden hoitoon (12 milj. 12 Pääsymaksu ei sovi kansallispuistoihin "Kansallispuistot ovat yleisiksi nähtävyyksiksi perustettuja luonnonsuojelualueita, jotka säilytetään näytteinä Suomen arvokkaimmista ja tunnusomaisimmista luonnonpiirteistä", todetaan Metsähallituksen Suomen kansallispuistot -kirjasessa. (09) 228 08210, 228 08224, sähköposti: kaitosaari @sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 58. Kansallispuistoilla on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Jokamiehenoikeus on hienoa pohjoismaista kulttuuriperintöä, jota on raivokkaasti puolustettava. Kansallisessa metsäohjelmassa sovittu lisärahoitus metsäluonnon hoitoon (10 milj. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuen ja Akateemisen Kirjakaupan myymälöissä. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Myös opastuskeskuksia, pitkospuita, tulipaikkoja, lintutorneja ja muita retkeilyä palvelevia rakenteita on ilmestynyt kiitettävästi moniin puistoihimme. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Metsähallituksen mukaan tarve olisi 20-30 miljoonaa markkaa lisää nykyisiin hoitomäärärahoihin. Luonnonsuojelun lisäksi niillä on merkittävä tehtävä luontokasvattajana. "Jokaisella on oikeus liikkua niissä, kunhan vain alueen järjestyssääntöä noudatetaan." Kansallispuistot ovat arvokasta kansallisomaisuuttamme. Kansallispuistoista palaa takaisin virkistyneitä, elämysten ryhdistämiä ihmisiä. Yhtenä ratkaisuna pulmaan Metsähallitus pohtii pääsymaksua kansallispuistoihin. lrtonumero 33 markkaa. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. (09) 228 081 faksi : (09) 228 08200 sähköposti: sukunimi @sll.fi http://forest.sll .fi/sl/index. Ensi vuoden budjetissa mitään lisäystä ei kuitenkaan ole. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen kysyy tässä numerossa olevassa kirjoituksessaan (s. Muutakin kulttuuria urheilusta puhumattakaan tuetaan valtion varoilla, ja niin pitää tukea on myös kansallispuistojen kulttuuritehtävää. [OONTO Toimitus Kotkankatu 9 0051 O Helsinki puh. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen . On tärkeää kannustaa kansalaisia retkeilemään kansallispuistoissa ja tutustumaan luontomme upeuksiin. 4 7): "Miten ympäristönsuojelu aiotaan hoitaa talouskehityksen huonontuessa, kun sitä ei pystytä asianmukaisesti hoitamaan talouden kasvunkaan aikana?" Erittäin hyvä kysymys! J~ L-~(_ JORMA LAURILA PÄÄTOIMITTAJA SUOMEN LUONTO 10/99. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 0051 Helsinki p. Kansallispuistoverkostomme on kehittynyt reippaasti 1980ja 90-luvulla. Ensi vuoden budjetissa on luvassa muun muassa 42 miljoonaa markkaa lisää metsäteiden rakentamiseen ja soiden kunnostusojitukseen. html Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteerit Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 08214 Toimittajat Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Markku Kemppainen puh. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Seuraavaksi yksityiset maanomistajat alkavat vaatia ulkoilu-, marjastusja sienestysmaksua mailleen. Varsinkin työministeriön antamaa rahoitusta on vähennetty, vaikka kyse on myös syrjäseutujen työllistämisestä. Suomesta tulisi kieltokylttien luvattu maa, jossa luontoa saisi ihailla ilmaiseksi vain aitojen takaa. Viime kädessä kysymys ei ole rahasta, vaan arvovalinnoista. Peräti 11 4 miljoonaa markkaa lisää on tulossa metsäviestintään, metsätalouden hallintoon ja puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen. Valitettavasti luonnonja ympäristönsuojelua laiminlyövä linja näkyy valtion ensi vuoden tuloja menoarvion läpäisevänä periaatteena. Rahoitus olisi saatava valtion budjetista. Pääsymaksusta ei olla edes Metsähallituksessa kovin innostuneita saatikka sitten Luonnonsuojeluliitossa. Lievempi vaihtoehto olisi laittaa opastuskeskukset pääsymaksullisiksi. (03) 751 1815 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Puolen vuoden määräaikaistilaus [kuusi numeroa) 1 70 mk. Nyt Metsähallitus potee rahapulaa, sillä valtion budjetissa osoitetut luonnonsuojelualueiden hoitomäärärahat ovat tehtäviin nähden liian pienet
Poistetut piikkilangat maanomistaja sai halutessaan käyttöönsä, mutta valtaosin lankakiepit toimitettiin rautaromua vastaanottaviin liikkeisiin . Vähenevä valo on saanut loputkin perhoset ja muut hyönteiset valmistautumaan pitkään ja kylmään talveen. Hankkeessa ovat olleet mukana seuraavat pohjoissavolaiset tahot: MTK, metsäkeskus, riistanhoitopiiri , luonnonsuojelupiiri, ajokoirayhdistys, kennelpiiri, metsänhoitoyhdistysten liitto, partiolaiset, pystykorvakerho, ympäristökeskus ja Suomen metsästäjäliiton piiri. Kasvillisuuden sekaan naamioituvat vanhat ja ruosteiset piikkilangat aiheuttavat monenmoista haittaa. Hämärä peittää paitsi syysmaisemaa myös tietoja perhosten talvehtimispaikoista. Lukuisat koirat ovat joutuneet piikkien repiminä eläinlääkärin paikattaviksi. Epämääräisesti kasvillisuuden sisässä lojuvaan piikkilankaan törmännyt lintu tai nisäkäs voi vammautua ja menehtyä. Pohjois-Savossa käynnistettiin tänä vuonna hanke, jossa maanomistajille tarjottiin talkooapua vanhojen piikkilanka-aitojen Vanhojen piikkilankojen kerääminen on hidasta ja aikaavievää puuhaa. Tempaus tuotti yli 30 000 kiloa pois luonnosta kerättyä piikkilankaa. JUHO RAHKONEN Tämän suruvaipan talvipiilo paljastui, kun perhosharrastajat kääntelivät kantoja ja juurakoita etsiessään kiitäjien koteloita syksyiseltä hakkuuaukiolta. Onpa tavattu piikkilankaan takertunut ja kuollut liitooravakin. Tutuimpia ovat nokkosperhonen, suruvaippa, neitoperhonen ja herukkaperhonen. "Ei ole olemassa kattavia havaintoja siitä, missä perhoset talvehtivat", sanoo professori Kauri Mikkola Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Perunakellarit, vajat ja ullakot ovat helppoja havaintokohteita , mutta niihin mahtuu vain pieni osa talvehtijoista. Sitruunaperhonen taaplaa tyylillään: muista perhosista poiketen se ei etsi katettua suojaa, vaan talvehtii taivasalla. 13. Piikkilangoista on aiheutunut vaaratilanteita myös eläimille. Niiden siivet ovat sisäpuolelta harmaanruskeat ja reunoilta röpelöiset, mikä on oiva naamioitumiskeino. Lukemattomia kumisaappaita on rikkoutunut ja housuja repeillyt langan teräviin piikkeihin. Mikkola uskookin, että suurin osa aikuisena talvehtivista perhosisSUOMEN LUONTO 10/99 ta hakeutuu puunkoloihin tai syvälle maanrakoon. Maastossa lojuvat piikkilangat ovat vaarana siellä työskenteleville. Kantoja ja kivikkoja tonkimalla saataisiin varmasti uutta tietoa perhosten talvipiiloista kuvan suruvaippa löytyi sattumalta hakkuuaukolla törröttävän juurakon kätköistä. Vain pieni osa Suomen perhosista talvehtii aikuisena. Piikkilankojen poistoa varten laadittiin tarkat ohjeet. poistossa . Projektia on tarkoitus jatkaa vielä syksyn aikana sekä ensi vuonna ja laajentaa sitä myös muualle Suomeen. Jos pääsisi kurkistamaan kyynpesään , sen katosta saattaisi löytyä yhtä sun toista perhosharrastajan mieltä lämmittävää. Aktiivisimmin kerättiin Rautalammin kunnan alueelta , jossa saavutettiin 4000 kilon tulos. Yleisiä ja tunnettuja aikuistalvehtijoita ovat myös muutamat yöperhoset, kuten kiiltomittari ja liuskayökkönen , joita voi tavata sankoin joukoin luolissa. EELIS RISSANEN Talvipiilot hämärän peitossa Päivien lyheneminen on taas tehnyt tehtävänsä . Aja ista Piikkilangalle kyytiä Savossa Maatalouden muutokset ja korvaavat aitamateriaalit ovat tehneet piikkilangat tarpeettomiksi, ja osin tilojen autioiduttua ne ovat jääneet luontoon
Perhoset hakeutuivat lähes poikkeuksetta punaapilapelloille. Pohjois-Venäjän tundralla pesiville metsä-, tundra-, valkoposkija sepelhanhille sään kylmeneminen ja ennen kaikkea sopiva myötäinen koillistuuli ovat lähtömerkki. ANTTI LEINONEN Metsäautoteitä harkittava tarkemmin Metsäautoteiden rakentamiseen valtion tuella tulisi suhtautua aiempaa kriittisemmin, sanovat tutkijat Esa Uotila ja Esa-Jussi Viitala Metsäntutkim uslaitoksesta. Nuorten lintujen määrä noudattaa säännöllistä sykliä peSalametsästys ei vaikuta kaatolupiin Kuhmolaismiehet pyydystivät karhun pesästä maaliskuussa 1999. Usein käy niin, että Vienanmerellä tuulen koilliseen kääntävä lounainen sadealue on vielä Suomen yllä hanhimassojen pyyhkäistessä Skandinavian yli . He tutkivat autoteiden tiheyttä Maanmittauslaitoksen aineiston avulla ja totesivat, että Etelä-Suomessa puikkelehtii metsäteitä 1 6,5 metriä hehtaarilla, kun tutkijois den laskema optimi on 10,5 ! metriä. Parhailla paikoilla oli yhteensä kymmeniä yksilöitä ennen elokuun alkua, jolloin lento loppui. Sotkamossa oli kaadettu naaraskarhu viikkoa ennen metsästyskauden alkua. Ne lentävät yhtä kyytiä Vienanmereltä perinteisille levähdysalueille Itämeren alueen keskija eteläosiin. Nykyinen lyijykuormitus lankeaa teollisuuden ja energiantuotannon kontolle; tieliikenteestä lyijyä ei enää tuprua, kiitos lyijyttömän bensiinin . Kirjasen monista diagrammeista pistää silmään lyijyn kokonaispäästöjen väheneminen: vielä 1 990 ne olivat yli 300 tonnia, mutta nyt noin 20 tonnia vuodessa. "Dramaattinen, ilahduttava lasku", toteaa ympäristöministeri Satu Hassi lyijypäästöjen kehityksestä. Syyskuussa tuli julki toinen salametsästystapaus. Perhoset lienevät vaeltaneet tänne sopivan kaakkoisen ilmavirtauksen mukana. Harva huomaa, että synkkien pilvien lisäksi ilmestyy taivaalle hienoja, äänekkäitä , alati muotoaan muuttavia nauhoja ja auroja. Ennen mennyttä kesää lajia oli tavattu meiltä vain kolmisenkymmentä yksilöä. Syksyiseen arktikaan osallistuu enemmän lintuja kuin keväällä, koska nuoret linnut ovat mukana. Lyijypäästöt pudonneet roimasti Tieliikenne tuottaa hiilidioksidia entistä enemmän . Pohjoisen 6, 1 metrin taQ voite on niin ikään ylitetty. Karhua pidettiin vangittuna heinäkuulle, kunnes se tapettiin. Kainuun riistanhoitopiirin mukaan salametsästettyä karhua ei vähennetä Kuhmon lupakiintiöstä. Asia selvisi , koska karhun kaulassa oli radioseurantapanta. "Lyijyllisen polttoaineen verotus on esimerkki siitä, miten ympäristövero voi olla hyvä täsmäase ympäristöhaittoja vastaan." JUHO RAHKONEN Kannussinisiipien suurvaellus Kannussinisiipi on ainut vaeltaja Suomessa tavatuista 1 7 sinisiipilajista. Tapion omakin tietiheys näyttää olevan täynnä. Syksyllä hanhiJ massat livahtavat usein yöai' kaan melko levänä rintamana Suomen yli , ja kaiken lisäksi valtaosa hanhista lentää maamme kaakkoispuolelta ohi. JUHO RAHKONEN. Kysy luonnosta -palstamme ja Luontoillan kala-asiantuntija Harri Dahlström on saanut Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kunniatohtorin arvon. Kesä muutti tilanteen täysin , sillä heinäkuun puolivälin jälkeen kannussinisiipiä oli Etelä-Suomessa Parikkalasta Kirkkonummelle asti. Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi ympäristöministeriön ja Tilastokeskuksen tuoreesta Luonnonvarat ja ympäristö -vuosiraportista. Hän on toiminut myös Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana. Riistanhoitopiireillä on oikeus tehdä vähennys, mutta mikään ei siihen velvoita. Monien naaraiden havaittiin munivan puna-apilan nuppuihin, joten lajin esiintyminen ensi kesänäkin on turvattu, jos talvesta tulee sopivan leuto. Arktiset hanhet ovat lähteneet liikkeelle. Vajaa vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Dahlström on aktiivinen vesistöjen hoidon, kalatalouden ja luonnonsuojelun vaikuttaja. Hän ihmettelee, miten metsäautoteitä on vuosikymmeniä tuettu ilman laajaa keskustelua teiden kannattavuudesta. Sen sijaan pakokaasujen häkä, typenoksidit, hiilivedyt ja hiukkaset ovat vähentyneet alle puoleen vuodesta 1980. Huono sää ei ole ainoa syy, miksi syksyisestä hanhimuutosta ei puhuta yhtä juhlavin sanakääntein kuin perinteisestä kevätarktikasta. JUSSI MURTOSAARI Miljoonan han Lokakuun alun koilliset kylmänpurkaukset tietävät yleensä sadetta ja viimaa. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolla on suuremmat luvut: tavoite on Pohjois-Suomessa 6-8 ja etelässä 1 5 metriä hehtaaria kohti. "Rakentamista pitäisi harkita laajemminkin kuin tien tekijöiden näkökulmasta", Esa Uotila toteaa. Sinisiiville tyypillisesti koiraat ovat siipien yläpinnoilta sinisiä ja naaraat tummanruskeita
Kannat ovat kuitenkin vielä selvästi alhaisemmat kuin 1980-luvun huippuvuosina. Luku on alhaisempi kuin kymmeneen vuoteen. MAURI LEIVO Metsäkanalintujen kanta vahvistui hieman Metson teeren, pyyn ja riekon kannat ovat vahvistuneet pääosassa maata viime vuodesta. "Vielä 1 980-luvun lopussa kanali nnuilla oli melko säännöllinen kannanvaihtelu", erikoistutkija Pekka Helle Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta sanoo. Tänä syksynä on odotettavissa hyvin vähän nuoria hanhia, koska ennusteen mukaan tundralla oli sopulien pohjavuosi. Arktisten hanhien määrä on noussut viime vuosikymmeninä tasaisesti metsästyspaineen vähennyttyä merkittävästi muuttotaipaleen varrella. Nykyisin itäisen Fennoskandian kautta muuttaa syksyisin yli miljoona hanhea. Lapissa metsoja 15 on kaksi yksilöä neliökilometrillä. Joka kolmas vuosi tundra on täynnä sopuleita, naalit ja muut pedot keskittyvät niiden jahtaamiseen ja hanhet saavat rauhassa kasvattaa potria poikueita. sinnän onnistumisen mukaan. "On epäselvää miten paljon metsästys vaikuttaa lintujen kannan suuruuteen , mutta paineet metsästyksen rajoittamiseen ovat suuret." ÅLICE KARLSSON Metsäkanalintujen runsaus koko maassa elokuussa 1999 (yksilöä/neliökilometri) RKTL:n mukaan: Metso 3,6, teeri 7,4, pyy 7, riekko 1, 6. Huolestuttavaa on silti, että esimerkiksi metso on ! vähentynyt edelleen Lapissa ja g etelärannikolla. "Silloin sattui peräkkäin pari kolme hyvää vuotta ja kannat olivat keskimäärin puolitoista-kaksi kertaa suuremmat kuin nykyisin." Helteen mukaan sen koommin kannat eivät ole selkeästi vaihdelleet. 52 SUOMEN LUONTO 10/99 " "' <t :; "Pääosa metsokannan laskusta johtunee siitä, että suuri osa poikasista kuolee parin ensimmäisen viikon aikana", Helle sanoo. "Koko 1 990-luku on ollut edellistä vuosikymmentä sekavampaa ja alaspäin menoa." Viime vuoden reipas kasvu edelliseen vuoteen verrattuna, useita kymmeniä prosentteja, on tervetullut uutinen kaikille luonnonystäville. Tundrahanhet ovat saaneet valkoposkihanhesta muuttoseuraa. 15. Helteen mukaan metsäkanalintujen kannat eivät ole vielä vakaalla pohjalla, ja ne saisivat mieluusti kasvaa. "Väistämättä tulee ajatelleeksi, että maassa liikkuvia petoja on paljon, ja juuri ne verottavat metsoja rankasti." Suoraa havaintoa asiasta ei kuitenkaan ole
Se merkitsisi laajoja aukkohakkuita ja arvokkaimpien , vanhimpien metsien tuhoa. ohjelmassa myönnettiin EteläSuomen metsien suojelun retuperä ja päätettiin korjata tilanne. Idyllille on kuitenkin luettu kuolemantuomio. Saariselän tiiviin matkailukeskuksen takaa löytyy sveitsiläinen matkailualan konsultti, jonka käsistä maankäytön yleissuunnitelma valmistui jo 1972. Luonnonsuojelujärjestöjen Koilliskaira-adressi , jonka myös Urho Kaleva Kekkonen allekirjoitti, sekä kasvava matkailijoiden kiinnostus pelasti erämaan retkeilijöiden käyttöön 1983. Alueen pohjoisosassa on kaupungin omistamalta osalta luonnontilainen Pohjankummunlammenneva, sen ydin on Valkeisjärvi ja sitä ympäröivät mänty-kuusikkokankaat. MIKKO NISKASAARI Oma osuutensa oli myös suomalaisilla ammattiliitoilla , jotka kilvan rakensivat majojaan Saariselälle niin, että koko 6500 vuodepaikan kapasiteetista vain 1 500 on kaupallisessa käytössä. Siellä on taimikoita, mutta yli satavuotiaitakin metsiä lähes 300 hehtaaria. Alueella on tehty jatkuvasti hakkuita mutta melko varovaisesti. Erämaat ovat säilyneet osin tiiviin matkailurakentamisen turvin. Matkailuyrittäjien kasvava huoli luonnon säilymisestä ei siis ole vailla pohjaa. Ensi vuodelle lisää rahaa löytyy yli 1 00 miljoonaa markkaa esimerkiksi metsäautoteiden rakentamiseen , suojeluun ei mitään . lnarilaisten yritysten liikevaihdosta ja työpaikoista reilut 40 16 prosenttia on peräisin matkailusta. Yksi niistä on valtakunnallisesti uhanalainen ista sirppikääpä", inventoija toteaa. "Valkeisen varttuneilla metsillä on jo merkitystä vanhojen metsien lajeille. Aja Kokkola parturoi metsiään Perhon Valkeisenseudun metsissä Suomenselällä on Kokkolan kaupungilla virkistysalue, noin 11 00 metsähehtaaria ja vesialueet päälle. Vaikka turismiteollisuus saattaakin olla paikoin hyvin tuhoisaa, voi matkailu paikallisesti koitua alkuperäisen luonnon pelastukseksi. Ensi talvena kaupunki aikoo myydä puuta kolmella miljoonalla markalla. Viime keväänä alustavasti hyväksytyssä kansallisessa metsäErämaan puu tuottaa pystyssäkin Metsät pystyssä ja erämaat erämaina elättävät enemmän ihmisiä Lapissa kuin metsien hakkaaminen sellutehtaiden raaka-aineiksi, kertoo Inarin kunnan matkailututkimus [Nordia Tiedonantoja 4/ 1999). Tutkimus kertoo niin yrittäjien kuin matkailijoidenkin korostavan erämaita ja puhdasta luontoa matkailun vetovoimatekijänä. Alueella liikkuvat myös susi , karhu , ahma, metsäpeura, kotka, kuukkeli ja pohjantikka. Inarin kunnan matkailusta saamat 6,8 miljoonan markan verotulot tekevät matkailusta kuntaa pystyssä pitävän teolli suuden. Kokkolassa kaupunginhallituksen kaupankäynti on kirvoittanut vihaisia vastalauseita, Kuukkeli pesii Valkeisenseudun metsissä. Matkailun ylivoimaisuus ei ollut mitenkään varmaa vielä 1960-luvun lopulla, jolloin Metsähallituksella oli suunnitelmat metsäautotieverkon rakentamiseksi ja hakkuiden ulottamiseksi Koilliskairaan eli nykyiseen UKKpuistoon. Tuloksena on se mikä Perhossa on tapahtumassa: viimei setkin suojelun arvoiset sirpaleet katoavat sellukattiloihin viranomaisten avustuksella. Lupaukset petettiin heti valtion talousarviossa. Löysin muun muassa vanhoille metsille tyypillisiä kääpälajeja. Inarin kunnassa, nimenomaan UKK-puistossa ja Saariselän alueella, näin on käynyt. Syyskuussa metsien luontoarvoja Länsi-Suomen ympäristökeskukselle inventoinut Juha Kinnunen löysi alueelta useita harvinaisia lajeja. Valkeisen arvoa nostaa sen sijainti. HEIKKI SUSILUOMA SUOMEN LUONTO 10/99. muun muassa metsistä vastaava tekninen lautakunta vastustaa hakkuita. Pohjoispuolella ovat vanhojen metsien suojelualue ja soidensuojelualue, eteläpuolella on soidensuojelualue ja idässä Salamajärven kansallispuisto. Toivon mukaan yltiöpäiset suunnitelmat Saariselän majoituskapasiteetin nostosta 6500:sta 22 000:een eivät kuitenkaan toteudu . Kunnassa 70 prosenttia työssäkäyvistä saa elantonsa palveluammateista, suurin osa matkailijoita palvelevasta ravitsemusja majoitustoiminnasta. Hakkuut ovat lyhytnäköisiä jopa taloudellisesti , sillä suurparturoinnin jälkeen tarjolla on seuraavan 20 vuoden ajan vain kuluja taimikonhoidosta. Kokkolan kaupunki myi viime talvena alueelta UPM-Kymmenelle puuta 0,8 miljoonalla markalla, kaksi kertaa yli kestävän määrän. Yhdessä kokonaisuus muodostaa Suomenselälle aidon ekologisen käytävän
Juuripahkat ovat yleisiä erityisesti Pohjois-Suomen vanhoissa raidoissa. Suomalaisten suuret jalanjäljet Yksi suomalainen jättää luontoon keskimäärin 3,34 hehtaarin kokoisen jäljen. Soitin pariin metsäalan yritykseen ja metsämuseoon, jotta pahkavanhus olisi voitu pelastaa turvaan katon alle. Maja alkaa kiinnostaa. Hylätyn talon pihassa kasvavaan koivuun ovat lapset tainneet rakentaa majan. Hakasen mukaan ekologinen jalanjälki on kelpo työväline kestävän kehityksen suunnitteluun vaikkapa Agenda 2 -työryhmille. Peruskysymykset, kuten ruuantuotannon ja energiankulutuksen suhde, tulevat selkeästi esille." Ekologinen jalanjälki osoittaa pikemminkin suuruusluokkia kuin desimaalipilkkuja. 17. Solu alkaa kasvaa paksuutta, ja jälkeläiset noudattavat esimerkkiä. Kuntaliitossa on Suomen Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Maija Hakanen neuvoo kuntia laskemaan ekologisia jalanjälkiään: "Sieltä löytyy suuntaviivoja kestävän kehityksen ohjelmiin." kuitenkin tekeillä helppotajuinen laskentaohjelma", Hakanen kertoo. Sattumalta löysin pahkasta nuoruuskuvan; se pullisteli uljaana Suomen Luonto -lehdessä 1950-luvun loppuvuosilta. JARMO PASANEN Luonto yllättää Suuri pahka ESKO KUUSISTO T ie ylittää pienen puronotkelman Keravan Saviolla. Suomessa energiaa uppoaa eritoten asumiseen. Solusta ei tulekaan ohutta ja pitkää niin kuin hyväntapaisesta puusolusta kuuluu tulla. "Esimerkiksi liikenteen energiankulutuksesta niitä on huonosti saatavilla. Kuluttamiemme elintarvikkeiden tuottamiseen tarvitaan viljelyalaa 0,32 hehtaaria ja laidunta 0, 1 5 hehtaaria henkeä kohti vuodessa. Siitä energian osuus on 57 prosenttia, metsäalan 21 prosenttia, ravinnontuotannon 14 prosenttia, ja rakennetun maan 8 prosenttia. Kaupungeissa liikenne ja maankäyttö kuormittavat maaseutukuntia vähemmän , mutta asuminen enemmän . Nyt ei enää ole mitään tehtävissä. Tutkituista kunnista suurin jalanjälki oli Kuopion 3700 hehtaaria ja pienin Kouvolan 2600 hehtaaria. Kävin pursuilevaa ystävääni ihastelemassa ja vieraille esittelemässä. Maankäyttöluokkia ovat viljelymaa, laitumet, metsät, rakennetut alueet ja energiankulutuksen vaatima ala. "Energiamuodon valinnalla on valtava merkitys: puu ja maakaasu vievät selvästi pienemmän alan kuin esimerkiksi turve, kivihiili tai öljy", Hakanen sanoo. Kirkastunut katse hakeutuu harvan pensaikon läpi. Rungon ohella niitä voi olla oksissa ja juurissa. Vastamäki on loiva, ja kehnohko kuntoni riittää kohtuulliseen vauhtiin . Tämä ilmenee Kuntaliiton ympäristöpäällikön Maija Hakasen väitöskirjasta, jossa tarkastellaan koko Suomen ja Helsingin, Tampereen , Kuopion , Kouvolan ja Mikkelin kaupunkien sekä Mikkelin ympäristön maaseutukuntien ekologista jalanjälkeä. Työnnyn pensaiden välistä pihalle. Se on vain metrin korkeudella maasta. Suomen suurin tunnettu pahka on pilalle lahonnut. Pahkoja kasvaa kaikissa puulajeissa. Kiinnostunutta tahoa ei kuitenkaan löytynyt. Ekologinen jalanjälki osoittaa, että kulutamme enemmän kuin tuotamme. "Se havainnollistaa hyvin talouden ja yhteiskunnan riippuvuutta luonnosta. Ei se olekaan mikään maja koivussa on hirmuinen pahka! Mittaan pahkan ympärysmitaksi neljä ja puoli metriä. Onpas se ihmeellisen muotoinen melkein pallomainen . Pahka voi saada alkunsa jälsikerroksen yhden ainoan solun perintötekijöiden mutaatiosta. Mutta myös kuuliaiset solut voivat riehaantua jakautumaan nopeaan tahtiin. Muhkurainen pinta jättää sijaa tulkinnoille, mutta pariakymmentä senttiä enempää ei mittaus heitä suuntaan eikä toiseen . Elinvoima kului tietysti tuon massiivisen kylkiäisen ruokkimiseen. Tuloksista käy ilmi, että Suomella olisi edellytykset omavaraiseen maatalouteen. Minusta ja Savion pahkasta tuli tuon kymmenen vuoden takaisen ensitapaamisen jälkeen hyvät tutut. "Ihmisen keskimääräinen jälki maapallolla on 2,3 hehtaaria, mutta kapasiteettia on vain hehtaari asukasta kohti", Maija Hakanen toteaa. Lopputuloksena on molemmissa tapauksissa pahka, syntytapa voidaan erottaa vain mikroskoopilla. Pahkan isäntäkoivu muuttui vuosi vuodelta raihnaamman näköiseksi. Suomessa on viljelyalaa 0,34 hehtaaria ja peltolaidunta 0, 17 hehtaaria asukasta kohti. Lopulta hiirenkorvat eivät enää keväällä auenneet. Ekologisen jalanjäljen laskeminen vaatii myös runsaasti tilastotietoja. Lyhyessä jutussa kerrottiin , että pahkan ympärysmitta oli tuolloin 3,5 metriä. Se jättää ottamatta huomioon muun muassa saasteiden vaikutuksen, ja siinä oletetaan , että maatalousmaata ja metsiä hoidetaan kestävällä tavalla. Mäen päällä on sopiva paikka kuivata silmälasien hikipisarat t-paitaan . Ekologinen jalanjälki on Kanadassa tällä vuosikymmenellä kehitelty menetelmä, jossa mitataan ihmisen vaikutusta luontoon käyttämällä yksikkönä ekologisesti tuottavaa maata
Elämän kiertokulkua ihmettelevä lapsi kulkee vihreänä lankana kaikissa Huovin teoksissa. Sanat putoilevat suusta kuin hiotut tasakokoiset kivet, kurkku on vaaka, pää täynnä punnuksia, takaraivossa kello, ohimoilla hammasrattaat lakin alla. 18. Lapsen suhde luontoon kasvaa teemaksi keittiökeskustelullemme, joka tyytyy syleilemään pientä maailmaa. Tietämisen tarpeen pitää syntyä aidosta ihmettelystä. "On kurjaa, jos mikään ei ole enää lapsille ihmeellistä. Hän on kirjoittanut kolmisenkymmentä teosta lapsille, nuorten maailmaan sijoittuvia romaaneja sekä lyhyttä proosaa nuorille ja aikuisille. Ihmetellä täytyy Tuoli tietää tuolista Pöytä pöydästä puu lehtien puhkeamisesta Luonto on kirjailijalle tietämisen asia, mutta ennen kaikkea se on fantasian ehtymätön lähde: alitajunnan metsä, järvi, joenranta, sumu, multa, jossa kuoriainen kierii. Parikymmentä vuotta on ehtinyt kulua ensimmäisestä: Jos olet yksin ja salaa. Tähän tarvitsemme hiljaisuutta, hartauden kokemuksia, pysähtymistä pieneen, suuren kunnioittamista." Nykylapsi istuu tietokoneensa ääressä valtavan virikemaailman keskellä. Australialainen alkuasukas antaa lapselle käteen hiekkaa tai pienen lehden: mieti mitä tämä on, mistä se on tullut, mistä saa ravintonsa. K irjailija on selannut kirjoitusmökissään liuskoja pinoon: syyskuussa ilmestyi runokokoelma Kiven vaitiolo. Millaisessa suhteessa tieteen tiedon ja fantasian, myyttisen aineksen, pitäisi olla lapsen todellisuudessa. Lapsi muistuttaa luovan työn tekijää, taiteilija on hänessä vielä olemassa. Tapammeko ulkoa annetulla tiedolla hänen omimman olemuksensa. Hänen kotisivunsa internetissä (www.sci.fi/ hhuovi) esittelevät hänet paitsi kirjailijana myös äitinä ja radiotoimittajana. Uteliaisuus ja tiedonhalu on herätettävä sekä tietämisen että fantasioinnin pohjaksi
Ovatko sumu, nuotio, tähtitaivas tai lehtiruoti outoja sanoja, mutta tuttuja kyllä wwwpistefi, enteri, faili ja hiiren klikkaus. Lapsi leikkii tarinansa, kirjailija kirjoittaa." "Fantasiamatkan varrella tulee tiedon tarkistamisen tarve: millainen elukka boa eläinkirjan mukaan oikeastaan on. Runokatkelmat ovat syksyllä ilmestyneestä Hannele Huovin runoteohsesta Kiven vaitiolo. Teos leikkii kulttuurimme myyteillä ja klassisen taiteen kuvilla. "Kaikkea tietenkin pitää opettaa, tarvitaan matematiikkaa ja lukutaitoa, mutta ei pidä unohtaa perusasioita, SUOMEN LUONTO 10/99 kosketusta todellisiin elinehtoihimme." Millaisia sanoja sisältää se kieli, jota me opetamme maailman jäsentämistä varten. "Sekä että. Luonnonvoimana ja tilauksesta Syntyvätkö kirjat mielikuvituksen luonnonvoimalla vai tilauksesta. Leikkimiselle pitää olla aikaa. Heilurin ääriliikkeen painottoman pumpulin, maailmasta irrottavan huimauhsen. Karhuhysteria tuntuu olevan hänelle outo asia. Lapsen pitää leikkiä sellaisia leikkejä, joissa hän käsittelee omia tunteitaan ja omia tietojaan, käyttää omaa kehoaan. Hyvän itsetunnon syntymisessä piilee lähiluonnon kunnioittamisen ja vaalimisen halun perusta. Hyvä opettaja oppii aapishenkilöistä, että kaiken toiminnan ja oppimisen lähtökohta on oltava lapsi ja hänen törmäilynsä maailman kiviin ja käpyihin. Urpo ja T urpo eivät ole pelkästään kivoja; ne ovat nokkelia leikkijöitä, jotka löytävät luontonsa ja päättelytehtävänsä kodin ompelukaapista ja kirjahyllyltä. Vastaus piilee leikissä. Nuoruuden kasvukipuihin aikuinen lukija pääsee romaaneissa Madonna, Padimirin kirja, Tuliraja ja Lasiaurinko. Kuvakirjojen Urpo ja Turpo ovat amerikkalaisvaikutteisia karhulapsia, teddyjä, hellikkejä, joiden tausta ei ole niin vakavan pyhä kuin suomalaisten karhujen. Suloisia karhuja Huovin lastenkirjoissa karhu on suosittu päähenkilö. Joskus tarina syntyy myös toisinpäin: fantasiasatu syntyy ikään kuin tiedon päälle. Median välittämät kuvat, sanat ja äänet hallitsevat ajatteluamme ja näkemistämme. Huovi on huolissaan varhaiskasvatuksesta, joka lapsen kehittymisen nimissä tarjoaa pelkkää tietoa ilman kokemusten ja elämysten lujaa maankamaraa. Olen oikeastaan vasta tutkimassa, mitä leikki on." Leikki merkitsee mahdollisuutta yhdistää tiedollinen ja mielikuvituksellinen, ulkoa annettu ja oma kokemus, vaikka elämme maailmassa, jossa toissijaisesta on tullut ensisijaista, virtuaalisesta todellisempaa kuin tosi. "Kirjailijalle käy usein kuin leikkivälle lapselle: hänellä on narunpätkä (oikeastaan boa-käärme); hän vie narun kylpyhuoneeseen ja boana se alkaa elää siellä omaa elämäänsä. Enni ja Onni ovat suomalaisia karhuja, ja Huovi muistuttaakin, että karhu on meille kansanperinteessä myyttieläin, pyhä olento. Näihin voimiin kätkeytyy myös sukupuolisuutta: Feminiininen on lähellä luontoa. Oma luonto ei ole erillään ympäröivästä luonnosta. Koulujen oppikirjat on usein pa, kattu tiuhasti muistettavaa täyteen; tietokirjasta puuttuvat lepolauseet." Satuun ja fantasiaan mieltynyt kaunokirjailija tarjoaa lepolauseita lukijalle, sulattelun paikkoja. Kirjailija kunnioittaa karhulaps1ansa. Enni ja Onni seikkailevat aapiskirjainten maailmassa, muistuttavat vasta kahdelle jalalle noussutta viisikuusivuotiasta lasta, joka on kömpelö, mutta tarvittaessa nopeutta ja liikettä kyllä löytyy. "Tietoa ja fantasiaa ei voi koskaan jyrkästi erottaa toisistaan. Kirjoittaja on Pirkanmaan aikuislukion äidinkielenopettaja ja lastentarhanopettaja. 19. Tämänkin kokoelman päähenkilöt seurustelevat mielellään taitelijoiden, kuvantekijöiden kanssa. Pukuihin on kätketty katseita Hugo Simbergiltä, Akseli Gallen-Kallelalta, Leonardo da Vinciltä, Frida Kahlolta. Naisen elämä näyttäytyy arkisemmin 1 992 ilmestyneessä novellikokoelmassa Matka Grönlannin halki, joka oli ehdokkaana Finlandia-palkinnon saajaksi. Tuorein tilaus on ollut esiopetuksen aineisto Salainen maa." "Syksyn runokirjani Kiven vaitiolo on sen sijaan itselleni tärkeä tuotos. la, transsendentti olotila. Mistä lapsi saa lepolauseita, maailmasta irrottavaa huimausta. Huovi ei pelkää karhuja. Kirjantekijän ja lapsen suhde maailmaan on siis samantapainen: ei ole hyvä joutua pakkautumaan tietoon ilman omaa hengitystilaa. Tyttö vie pojan seitsemään uneen. Meneekö varhaiskasvatus vikaan. Hannele Huovi lähtee lapsen luontokasvatusta miettiessään lapsesta itsestään: mitä minussa tapahtuu, millaisia tunteita tunnen. Sarja fantasianovelleja otsikolla Paratiisipuku ja muita naisten unia ilmestyi 1995. "Näemme kuin Karhu-elokuvassa tai kuulemme kuin hyvistä stereoista." Naisen luonto paratiisi puvussa Huovi on kirjoittanut niin paljon lapsille, että yleisö helposti sivuuttaa hänet aikuisen tulkitsijana. Tai ei ole hyvä erottaa. Boa reagoi huoneen esineisiin, liukastuu saippuoihin, alkaa seikkailla. Olen koonnut siihen runoja pitkältä ajalta, mutta kesä ja talvi 1998 näkyvät niissä eniten." Erityinen luonnonvoima lienee taustalla kirjassa Seitsemän unta, jonka lähtölause oli raamatullinen: jumala loi maailman seitsemässä päivässä tuhoaako ihminen sen samassa ajassa. Peruselementit maa, tuli, vesi ja ilma näyttävät voimansa. Tunnistatko hetken, jolloin suunta vaihtuu. Keskiössä on naisen puku, kesämekon näköinen liehuhelma, joka on värittynyt kuvataiteilija Kirsi Neuvosen käsissä. Tieto ruokkii mielikuvitusta ja antaa tarinalle selkärangan. Oppikirjoille syntyy yleensä tilaus kuten aapislukemistoille Iloinen Aapinen ja Iloinen matka. Sen sijaan hän naureskelee, että kirja T ahmapää-nimisestä karhusta ja T amppi-oravasta on vielä kirjoittamatta
Luhtahuitin piiskansivallukset kantoivat veneellemme kaukaa. Havaintojen keruu ei ylly pisteiden ahnehtimiseksi ja ryntäilyksi. Sitten satakielen voimanäppäilyt ja muut yölaulajien äänet vaihtuivat aamuvirkkujen siivekkäiden huomenen toivotuksiin. Järvi toipuu köyliöläisten yhteistyöllä. Ilo linturunsaudesta on kuitenkin puolinainen. T oistakymmentä venekuntaa soljui rantoja seuraillen, kuunnellen, eläytyen palellenkin. Illan pehmeä sade vaihtui yön aikana koleaksi tuuleksi. Uuden luvun, 146, kruunasi havainto vuoden ja järven ensimmäisestä ruokosirkkalinnusta. T ulille ja kahville on aina aikansa, samoin yölaulajien soolojen uskomattoman äänimaiseman kuuntelulle. R uisrääkän raspi raapi. Köyliönjärvi röyhtäilee ylensyöneenä. Yö pimeni muutamaksi tunniksi aavemaisen harmaaksi. Kalasääski riiputti lahnalitukan toisensa perään pesälleen. Samentunut järvi oli jo tukehtua fosforikuormaansa, kun kunnan ympäristönsuojelulautakunta havahtui kuluvan vuosikymmenen alussa. Köyliönjärvi on lintujärvi. Neljäntoista tunnin lintusoudun aikana varmistui 1 13 lintulajia ja järvellä aikojen saatossa havaittujen lintujen kokonaismäärä kohosi kuudella. Järven suojeluyhdistys oli hälyttänyt asiasta jo muutaman vuoden. Kansallismaisemassa soudettiin seitsemännen kerran. Köyliönjärven suojeluyhdistyksen järjestämä lintusoutu on säilyttänyt viehättävän ja kodikkaan tuntunsa. Köyliönjärvi on yllättävän matala, sen keskisyvyys on vain kolmisen metriä.. Fosforitase sijoiltaan Köyliönjärveä ympäröivillä pelloilla viljellään muun muassa sokerijuurikasta, perunaa ja porkkanaa, ja pelloilta on valunut vuosikausia ojia myöten järveen rehevöittäviä ravinteita
"Sisäisen kuorman keventämiseksi ja ravintoketjun tervehdyttämiseksi ryhdyimme kalaston koon ja rakenteen muutostöihin. Luontevana jatkona suojelutoimille on Köyliössä aloitettu järven ja sen laskujoen alkuperäisen jokirapukannan elvyttäminen maaseutuelinkeinojen tueksi. Näkösyvyys on nyt kaksi kertaa suurempi kuin kunnostuksen alkuvaiheissa. Laskeutusaltaita on tarkoitus rakentaa useita kymmeniä yhteistyössä maanomistajien kanssa. Sen sijaan kasviplanktonin lajiston muuttumisen seurauksena sinilevälauttoja on havaittu aiempaa vähemmän. Altaiden ravinteikasta maa-ainesta ja vettä voidaan käyttää erikoiskasvien viljelyssä. Kalakanta on pienentynyt noin kymmenenteen osaan lähtöluvuista. Yhdestä koealtaasta tyhjennettiin 1 994 sata traktorikuormaa lietettä. Särkikalat ja kuoreet saivat mennä. Särkikalat ovat pitäneet yllä korkeaa fosforipitoisuutta ja suurta kasviplanktonin määrää syödessään eläinplanktonia, jonka pitäisi syödä kasviplanktonia. Levälauttojen "järvinurmikko" kertoi maallikollekin, että järvellä on hätä. Särkikaloja poistettiin ja petokalaistutuksia tehostettiin", Hirvonen kertoo. Uimarit ja kalastajat kärsivät sinilevistä. Köyliönjärvellä ja sen kansallismaisemalla on Hirvosen mukaan toivoa. 1 Allas pystyy sitomaan fosforista reilun koimanneksen ja kiintoaineesta kaksi koi:; ::, ,_ mannesta. Huonoimmillaan järven veden näkösyvyys painui pariin vaaksaan. Ventelän mukaan järvessä on kuitenkin edelleen liikaa ravinteita. Pohjalietteessä muhii kymmeniä tonneja herkkäliikkeistä fosforia. Projektisihteerinä aloitti biologi Arto Hirvonen. Lampareissa viihtyvät myös linnut. Hitaasti paranevaa "Parannukset ovat olleet pari vuotta nähtävissä", monisatapäistä suojeluyhdistystä luotsaava eläinlääkäri Lassi Kauko sanoo. Eläinplankton ei ole toivotulla tavalla lisääntynyt, vaikka kalamäärä on pudonnut. Ventelä näkee tunnusluvuissa myös lämpötilasta ja tuulista johtuvaa vuosivaihtelua. Fosforipitoisuuden kasvun kiitolaukka on taltutettu ja arvot saatu laskuun. Myös rahoituspohja oli laaja. Tutkija Anne-Mari Ventelän mukaan kokonaisfosforin määrä oli järvessä korkeimmillaan 1993 ja 1994. "Vaikka fosforin määrä on laskenut, sitä on edelleen noin kaksinkertaisesti verrattuna 1970-luvun alkupuoleen." Kasviplanktonin ja sinilevien kokonaismäärä ei liioin ole vähentynyt. Köyliönjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtajan Lassi Kaukon (vas.) ja biologi Arto Hirvosen mukaan viime vuosien suojelutoimet ovat tuottaneen näkyvää tulosta järvellä.. Hanke jatkui 1 994-96 vesiensuojelun ja viljelyn yhteensovittamisen merkeissä. Toimet siirrettiin osaksi ympäristöviranomaisten rutiineja. "Samanaikaisesti alkoi ulkoisen kuormituksen vähentäminen muun muassa rakentamalla ojiin maa-aineksen ja ravinteiden sitomiseksi monikäyttöisiä laskeutusaltaita." Kalakanta kymmenesosaan Tehokalastus lähinä nuottaus on vähentänyt kalakantaa seitsemässä vuodessa yli 500 tonnia. Ponnisteluja on vaadittu ja vaaditaan edelleen." "Vaikka kesällä 1998 satoi paljon ja ravinteita huuhtoutui reippaasti järveen, myönteinen kehitys veden laadussa jatkui", täydentää Hirvonen. "Levähaitat ovat silmin nähden vähentyneet, vaikka ongelmat eivät olekaan poistuneet. Ravintoketju kuntoon Yhdennellätoista hetkellä tullut hälytys käynnisti Köyliönjärven suojelun 1990. Kesällä veden fosforitaso kolminkertaistuu. "Se edellyttää kuitenkin suojeluyhdistyksen ja maataloustuottajain yhdistyksen yhteistyön jatkumista." Suojelun projektityö päättyi pari vuotta sitten valtion rahoituksen loppumiseen. järveen istutettiin kuhaa ja haukea. Vuosien 19951997 aikana fosforipitoisuus putosi yhtäjaksoisesti 40 prosenttia huippuvuosien tasosta, ja sen odotetaan edelleen alenevan. Mukaan lähti kunnan lisäksi useita tahoja, kylätoimikunnista lääninhallitukseen, ympäristöviranomaisista Turun yliopistoon ja paikallisiin maataloustuottajiin. Särkikalaparvet myös irrottavat fosforia pohjalietteestä ruokaillessaan. Niihin kotiutetaan hidasg 5 teeksi ja suodattimeksi sopivia kasvilajeja 3 muun muassa pajupunosritilöiden avulla. Järvellä on toivoa Vesi on kuitenkin kirkastunut
M etsähallituksen rahat eivät riitä nykyvauhdilla luonnonsuojelualueiden hoitoon. Säästöjä etsitään kuumeisesti, ja yhtenä ajatuksena on kerätä puuttuvat varat kansallispuistojen pääsymaksuilla. Luonnonsuojelualueiden hoitoon Metsähallitus käyttää vuosittain sata miljoonaa markkaa. "Vielä asiasta ei ole keskusteltu ministeriön kanssa, eikä mistään ole sovittu." Vickholm ei itse pidä ajatuksesta, että kansallispuistoissa käymisestä perittäisiin maksua. Vickholmin mukaan varoja tarvittaisiin 20-30 miljoonaa markkaa lisää. Yksi ajatus on, että kansallispuistojen sijaan maksua perittäisiin vain niiden luontokeskuksissa käymisestä monet kansallispuistoissa kävijät ovat ihmetelleet, että miljoonien markkojen luontokeskuksia on varaa pitää maksuttomina. "Suojelualueiden valistusja virkistyskäyttö on niin merkittävä, että kyllä niiden hoitoon pitäisi löytyä yhteinen rahoitus", hän sanoo. Luontokeskusten maksut yksi vaihtoehto Metsähallituksen hallinnassa on suojelualueita noin 13 000 neliökilometriä, josta vajaat 7000 neliökilometriä on kaikille avoimia kansallispuistoja. Potista kaksi kolmasosaa menee yleisöpalveluihin ja loput luonnonhoitoon, kuten hakkuualueiden ennallistamiseen. Metsähallituksen luontokeskuksissa vieraili 253 000 ihmistä. "Loppuvuoden aikana keskustelemme ympäristöministeriön kanssa luonnonsuojelualueiden rahoituksesta ja nostamme pääsymaksuvaihtoehdon esille", sanoo luonnonsuojelun talouspäällikkö Markku Vickholm Metsähallituksesta. Sponsorointia hän ei pidä riittävän tehokkaana rahanlähteenä. "En sinänsä vierasta kohtuulliSUOMEN LUONTO 10/99. Hänen mukaansa rahoitusvaje on kuitenkin niin suuri, että tätäkin keinoa on pakko miettiä. Metsähallituksen luonnonsuojelualueiden kävijämäärä oli viime vuonna noin miljoona, josta kansallispuistojen osuus oli 77 1 000. "Luonnon tarkkailusta ei pidä rahastaa" Suomen luonnonsuojeluliiton entisen puheenjohtajan, professori Rauno Ruuhijärven mukaan oikea keino paikata Metsähallituksen rahoitusvaje olisi osoittaa sille riittävät rahat valtion budjetissa. "Kumpikaan vaihtoehto ei ole hyvä, mutta luontokeskusten käyttömaksu olisi helpompi toteuttaa", Vickholm myöntää
Pelätään myös, että jos valtio alkaa rahastaa luonnonalueillaan liikkumisesta, yksityiset maanomistajat tekevät pian samoin. sia käyttömaksuja, mutta niiden penm1nen olisi käytännössä hankalaa, koska puistoihin pääsee monia eri reittejä." Ruuhijärvi kuitenkin korostaa, että rakennetuista palveluista, esimerkiksi autioSUOMEN LUONTO 10/99 tuvista ja opastuskeskuksista, voi ja pitäisikin periä maksua. Ei ole oikein, jos normaalista luonnontarkkailusta rahastetaan", hän sanoo. Dahlströmin mukaan nyt on syytä keskustella siitä, minkälainen palvelutaso kansallispuistoissa pitäisi olla. Kuva on PyhäHäkin kansallispuistosta. Kansallispuistot tarjoavat myös työtä Monien mielestä kansallispuistojen pääsymaksut loukkaisivat perinte1s1a jokamiehenoikeuksia. Väisänen tähdentää, että Metsähallitus tarvitsee rahaa nimenomaan työvoimakustannuksiin. Hänen mukaansa työntekijöitä kyllä riittäisi, jos vain olisi varaa palkata heitä. "Luonnon virkistyskäyttö pitäisi irrottaa bisnesajattelusta, joka on Metsähallitukselle niin tyypillistä." Dahlströmin mielestä on häpeä suomalaiselle yhteiskunnalle, että kansallispuistojamme ei kyetä ylläpitämään. 25. Kansallispuistojen ylläpidossa on kysyntää puusepille ja muille perinteisten kädentaitojen osaajille. Aamuhetki Patvinsuon kansallispuistossa. Metsähallituksen luonnonsuojeluun saama rahoitus on kasvanut 1 990-luvulla, mutta viime vuonna summa notkahti hieman. Metsähallituksen työmäärä on kuitenkin lisääntynyt suojelualueiden ja kävijämäärien mukana. "Ainoa kestävä ratkaisu rahoitusvajeeseen olisi lisärahan saaminen valtion budjetista", Metsähallituksen luonnonsuojelujohtaja Rauno Väisänen sanoo. Luontoillan kala-asiantuntija Harri Dahlström, myös entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja, ei lämpene pääsymaksuajatukselle. Hänen mielestään tarvittavat varat pitäisi saada valtiolta. "Kansallispuistossa kävijöitä ei voi verrata golfradan käyttäjiin. Tulentekoja yöpymispaikkojen avulla leiriytyminen voidaan keskittää muutamiin kohtiin, jolloin muu osa puistosta säilyy koskemattomana. Siinä olisi tilaisuus myös monille pitkäaikaistyöttömille ja pienten paikkakuntien asukkaille, joiden työllistyminen voi muuten olla vaikeSuomalaiset hakevat kansallispuistoista ennen muuta luonnon rauhaa ja elämyksiä asioita, joita kukaan ei voi omistaa
Joskus löytyvät kelon Metsässä nousevat eteen kilpikaarnan koristamat suuret mäntyvanhukset, jotka seisovat kuin erämaan uskolliset vartijat vuosisataisilla kasvusijoillaan. Jyrkkinä nousevat tunturinrinteet työntyvät esiin mieltä ja ruumista raastavina piinataipaleina. Karut granuliittikalliot hohtelevat aavalla lakeudella tunturituulten, vesisateiden ja talvipakkasten ankarassa kurituksessa. Tunturien puuttomat laet työntyvät esiin kuin suoraan menneiden aikakausien usvasta. Tunturista metsään Korkeat tunturiylängöt tarjoavat kokonaan toisenlaisen näkymän, jonka huikeissa maisemissa mieli lepää. Alempana luonto tuntuu selviävän joka suhteessa voittajana. Paikoin erämaa on kuin jääkauden jättiläismäisen riivinraudan raastamaa korpea, jossa vihertävinä kuultavat mäntymetsät silottelevat maahan kynnettyjä rokonarpia. Alueella on niukasti kämppiä, mutta jos viihtyy teltassa tai tuntee vetoa laavuun tai louteeseen, tänne kannattaa tulla retkeilemään. Lumi peittelee pohjoisen erämaita jo lokakuussa. Niiden olemus on kuin elävien patsaiden, 28 ,. Jokainen rungon mutka, kyljen pahka ja oksankierre tukee kokonaisuutta siroudellaan. Karu tunturiluonto ei kuitenkaan päästä kulkijaa helpolla. Karhujen jätöksiä löytyy vaasovat siperiankuuset. P aras tapa tutustua Hammastunturiin ympäristöineen on patikkaretki. Siellä kuultavat vihreinä mäntymetsien samettilatvustot ja korkeina hujoppeina seijotka luovat itseänsä jäljentämättömällä tavalla. ' 1 J pintaan piirtyneet pentukarhun kynnenjäljet, jotka se on jättänyt kirmatessaan puuhun turvaa hakemaan.. Erämaan eläimiä Varovasti liikkuva patikoija saattaa onnistua tapaamaan erämaassa jopa korven kontion. Ufii11\11fiJ.rm · i\11ff• i rojen kupeilta, kuten myös myllättyjä kantoja ja hajalle kaivettuja sammalmättäitä. Paikoin kiveä peittävät hauraat jäkäläkasvustot tai kalliovälikköjen moreeniin juurtuneet matalat varpupensaikot
Erämaa opettaa Hammastunturin erämaa tarjoaa kiinnostuneelle monenlaisia kulkuvaihtoehtoja patikoinnista kanoottiretkiin. Toisaalla voi huomata näädän kynnenraapaisut kelon hopeapinnalla tai jopa nähdä eläimestä kiireisen vilauksen, kun se hyppelee varvikossa. Hammastunturin alueen metsissä ja puronvarsilla viihtyvät vielä monet muualla harvinaiset eläimet. Unelmasta kannattaa tehdä totta: retki Hammastunturin alueella yhdistää luontoharrastuksen ja retkielämän parhaita puolia. Maalis-huhtikuussa metsojen kiivaat soidinottelut tuovat elämää kevättalviseen kairaan. Siellä on Björklundinvaaraa, Gröönholmanojaa, Ruikanmutkaa, Korhosenojaa, Möllärinkoskea ja Väänäsen vaaraa. Maakotka istuu kelon latvassa, tai sen siluetti kaartaa vaikuttavana erämaan yllä. 29. Ivalojoen rantapenkereellä on hyvä viritellä pienet kynsitulet, kiehauttaa retkikahvit ja käydä muistelemaan asioita, joista jokivarren rantamaisemat yhä merkeillään kertovat. Vielä tänäänkin jokivarsilla huuhdotaan kultaa, ja Palsiojalla kaivuu on peräti koneellista. Näin on romantiikka onnistuttu hävittämään tästäkin työstä; tilalle on tullut tehotuotanto, jonka jäljiltä jokivarret muuttuvat. Palokärjen villi huuto, tunturihaukan terävä kirkaisu, kapustarintojen kevyt tanssi mättäillä, kaikki tämä on erämaalle ominta ja jäljentämätöntä! Kullan ja unelmien joki lvalojoki on Hammastunturin erämaan vaikuttava maamerkki. Unelmien ja kullan joella ovat monet haaveet hiipuneet joku kulkija on siellä tavannut kohtalonsakin. Sen ja sivupurojen varsilla näkyvät kullankaivuun satavuotiset jäljet; karu erämaa ei ole pystynyt niitä kaikkia vielä silottelemaan. Hammastunturin alueella pystyy vielä kokemaan todellista erämaan tuntua. Myös kullankaivajien nimiä on piirretty erämaan ytimeen. Ilvekset vaanivat jäniksiä, suden ulvonta kaikuu villinä tunturissa, ja saukko on jättänyt puron partaalle perkeet isosta tammakosta. Kirjoittaja on pohjoiskarjalainen luonnonkuvaaja ja vapaa kirjoittaja. Mieli avautuu ja lepää, ja ajan myötä kulkija oppii tulkitsemaan erämaan saloja. Joki kiemurtelee vaaraja tunturikanjonien syvyyksissä kuin jättiläismäinen käärme. Päivänsä näätä saattaa piilotella palokärjen kovertamassa kolossa tai maanalaisessa käytäväverkostossa
Sakari Mironen ja Aimo Kejonen kertovat, kuinka raukit ovat antaneet aihetta moniin vanhoihin tarinoihin. Suomen järvivedet ovat luontaisesti melko happamia, joten vesi on kivelle myrkkyä. Vuosien saatossa ne kuluvat ja kuluvat, kunnes murenevat lopulta 31. Tämä johtuu kahdesta syystä. Vesi vaihtaa ioneita kalliossa olevien metallien kanssa, ja niin kiveen syntyy heikkoja kohtia, joihin aallokon on helppo iskeä. Puula on raukkien järvi Puulan seudulla on enemmän raukkeja kuin missään muualla Suomessa. Raukin vieressä on myös korkea, mutta kapea ja vaikeapääsyinen rakoluola. Erään uskomuksen mukaan uiminen Saarnastuolin Kuin jättiläisrousku olisi kasvanut saareen! Aimo Kejonen tarkastelee Alttarikiveä, joka murenee jatkuvasti. Väitöskirjaa Lapin vuotomaista kokoava Kejonen on muun muassa luola-asiantuntija, ja luolia etsiessään hän törmäsi ensi kertaa raukkeihin. Suomea lähimpänä olevat tunnetut raukit jököttävät Gotlannin rannikon kalkkikivikerrostumissa ja ovat oikeita nähtävyyksiä. Maailmalla raukkeja on monin paikoin kallioisilla merenrannoilla. Kesämökin isännälle Sakari Miroselle raukit ovat tuttuja. Niistä yli puolet on Puulan seudulla eteläisessä KeskiSuomessa ja Etelä-Savossa. Ensinnäkin Puulan pinta on pysynyt samalla tasolla jopa 5000 vuotta, mikä on Suomen oloissa harvinaisen pitkä aika tasainen vedenkorkeus on mahdollistanut tehokkaan kulumisen. Astumme ulos autosta, tervehdimme päivää paistattelevaa isäntää ja esittelemme itsemme: Suomen Luonnon toimittaja ja geologi Aimo Kejonen Kuopiosta Geologian tutkimuskeskuksesta. Saarnastuoli tuo onnea Kurvaamme kesämökin pihaan Hirvensalmella Puulan rannalla. Suomessakin raukit olisivat nähtävyyksiä, elleivät ne sijaitsisi hankalissa paikoissa, jonne pääsee vain veneellä", Kejonen pohtii. Kerromme tutkivamme kivipylväitä eli raukkeja ja pyydämme venettä lainaksi. Hän innostuu ja lähtee mukaan. Puulan raukkien juurella on epätavallisen karkeita rantahietikoita. • on rannan a S uomen rannoilla seisoo kallioon syntyneitä pilareita eli raukkeja ainakin parissakymmenessä paikassa. Kivessä olevat, muuta massaa suuremmat kiteet eli porfyroblastit irtoavat melkein sormilla. Suomen tunnetuimmat toorit seisovat Nattasten huipulla Lapissa. Sama kohtalo on edessä myös muilla Puulan kivipilareilla. Geologi Kejonen tuntee entuudestaan monet Puulan raukit, mutta tältäkin retkeltä hän saa listaansa pari kappaletta lisää. Ne ovat entisiä raukkeja, jotka ovat siirtyneet raukkien taivaaseen. Raukin englanninkielinen nimi stach viittaa Skandinaviaan, sillä se tulee Färsaarten murteen sanasta stahhur. Raukit ovat muodostuneet rannan tuntumassa viiden viime vuosituhannen aikana. Suomenkielinen nimitys juontaa juurensa muinaisskandinaviasta, jossa rauh tarkoittaa veden rannalla seisovaa kivipylvästä. SUOMEN LUONTO 10/99 holvin ali tuottaa hyvää onnea. Se rapautuu kuin rapakivigraniitti mutta on tätä vanhempaa, jopa kahden miljardin vuoden ikäistä. Myös Suomen ankarat jäätalvet edistävät raukkiraukkojen rapautumista. Napostelemme vielä kipollisen tuoreita savumuikkuja kyytipojaksi ja hyppäämme veneeseen. Saarnastuoli on kymmenisen metriä korkea raukki, jonka valtavaa massaa kannattelee ohut ja pyöreäksi kulunut jalusta. Raukkeja kuluttavat rantavoimat kuten aallokko, talven jäät sekä kemiallinen ja fysikaalinen rapautuminen. Toiseksi Puulan kallioperässä on helposti kuluvaa kivilajia, porfyyristä granodioriittia. Raukit paljastuivat, kun Puulan pintaa laskettiin 1850-luvulla noin kaksi metriä. "En tiennyt, että sellaisia on olemassakaan ennen kuin näin. Ensimmäiseksi näemme Saarnastuolin, joka on saanut nimensä hieman kirkon penkkiä muistuttavasta muodostaan. Rapakiviraukkeja on muun muassa Kotkan itäpuolella ja Ahvenanmaalla. Raukki onkin aina yhteydessä rantaan; kuivalla maalla törröttäviä kivipylväitä kutsutaan tooreihsi. Kun vielä sen jälkeen menee viettämään hääyötä toisen raukkimuodostuman, nuottamies Kasperi Hautalan sateenpitokivien alle, hedelmällisyys on taattu! Porfyyrinen granodioriitti rapautuu helposti
Taulakääpää ja männyn juurta "Kävin hakemassa kääpiä, mutta joku oli kaatanut tutun puun. "Emmehän me missään ole olleet niin kauan kuin täällä. Sevettijärvellä, Nellimössä ja Ivalon Keväjärvellä, valtion 1949 osoittamilla asutustiloilla, Paatsjoen, Petsamon ja Suonikylän kolttasaamelaisten elämä pysähtyi veitsellä leikaten. Lähimpään kauppaan Nellimiin taivallettiin kahden päivän reissu veneellä ja jalan jauhoja, suolaa ja teetä hakemaan. Suonikyläläisillä oli Sevetissä vastassa Luttojoen rantaseutuja karumpi luonto, entisten asukkaiden ennakkoluulot ja tiukentuneet elämänmahdollisuudet. "Aloin ta ula ta enemmän vasta täällä Sevetissä. Nykyisen rajan taakse noin Ivalon korkeudelle jääneessä Suonikylässä talvipaikkaansa pitänyt perhe oli tottunut siirtymään keväällä kesämaille Moosesjärven rannoille kalastamaan. Sohvalla odottaa kesäkengän paulanauhan toimi selvittäjäänsä, joka esi-isineen katsoo päältä kirjahyllyn kultakehyksissä. Fofonoff painelee hartianseutua ja lapaluitten ympäryksiä niin kauan, että kipua tykkivä kohta löytyy. Lehmät ja lampaat kulkivat perheiden perässä. Ja vaikkei minun sukupolvelleni tulisi tästä paikasta koskaan sitä perimmäistä kotia, lapsilleni ja heidän lapsilleen se on jo oma paikka", Domna Fofonoff sanoo. Muistona on pieni jälki leuassa. Lääkäri ja terveydenhoitaja kävivät oikein katsomassa ja sanoivat, että tämä on vähän sama homma kuin akupunktiossa. En tiedä, ovatko nämä menneet huonoiksi", emäntä tuskailee. Papin aamenen nuoret parit hakivat Petsamon luostarista, mutta kylään tultiin juhlimaan. Sitten hän asettaa sormuksen kipupaikkaan polttamisen kirpaisua lieventämään ja vaikutusta rajaamaan. "Lääkäri ja terveydenhoitaja kävivät oikein katsomassa ja sanoivat, että tämä on vähän sama homma kuin akupunktiossa." D omna Fofonoffin pihapiiri Sevettijärven Suprussa on aurinkoinen kenttä Kuosnajärven rannalla. Toinen alkuperäinen rakennus, pikkuinen kolttatupa, katosi yli kaksi vuosikymmentä sitten yhdeksänhenkiseksi kasvaneen perheen vaatiman laajennuksen uumeniin. Hänen nuorena leskeksi jäänyt äitinsä taisi sekä miesten että naisten työt, teki käsityöt ja juustot yhtä hyvin kuin nuottaja porohommat. Pihan rauha ei kieli täydellisestä muutoksesta, jonka viime sodat toivat talon emännän ja muiden kolttasaamelaisten elämään. Ihmiset kaikissa kolttakylissä siirtyivät asuinpaikasta toiseen porotöiden vaatimusten ja kalastusmahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi juuritöihin, nuotan pauloihin, sokerikkoon, naskalirasiaan tai leipälautaseen, juuri piti ottaa niin, ettei itse. Alku tuntui tyrmäävältä, mutta asuttamisen täysiä vuosikymmeniä juhlitaan jo. Syksyllä taas muutettiin Tsokkeljärvelle porotöihin ja syyskalaan. Valmiiksi keitettyä taulaa löytyy kuitenkin pussukasta, ja niskakipuinen vieras voi kumartua hoidettavaksi olohuoneessa. Domna-tyttö oppi esiäitiensä taulaamisen taidon rippikouluiässä evakossa Kalajoella, kun naapurin muori poltti häneltä kovan hammassäryn tiehensä. lhmiskulttuuri vaikutti luonnon kulkua seurailevaan elämänmenoon sen verran, että lapset muuttivat koulun vuoksi talvipaikkaan Suonikylään jo syksyllä, kun suuri osa perheestä jäi vielä syystöille Tsokkeljärvelle. Sen jälkeen olen tätä vasta oikein uskaltanut tehdä." Fofonoffin hyppysissä on säilynyt paljon muitakin äidin ja naapurin muorien opettamia taitoja. Nyt jo yksin asuvan emännän kotina taas on 1990-luvulla rakennettu uudistalo. Kesäpaikalle kuuluivat "ilohommat", siellä tanssittiin juhannuskatrillit, kihlajaiset ja häät. Parantaja sytyttää taulapalan sormuksen sisällä, kysäisee hoidettavalta jännittääkö ja alkaa puhaltaa hehkua läpi murusen, kunnes se ehtii ihoon saakka. Rannassa nakot34 tava ruskettunut sauna on nähnyt 50 kevään joutsenet, hanhet ja kuikat. Tuosta uudesta elämästä Domna Fofonoffin pihapiiri kertoo
ltsenäisyyttäkin opeteltiin jo pienenä vaikkapa taivaltamalla yksin muutaman kilometrin mittainen polku kesäpaikan naapuriin. Yksi pienen Domnan töistä oli männyn juurien puhdistaminen äidille käsitöitä varten. Perinteinen puku on säilynyt pyhäpukuna, 1980-luvulta lähtien yhä useammin taas myös nuorilla. Domna Fofonoffille naisen elämän vaiheiden mukana vaihtuva päähine on ollut tärkeä osa arkeakin. puu vahingoittunut. Ensimmäinen oma työ oli pieni rasia", hän muistaa. "Ennen mieheni kuolemaa en käynyt kertaakaan esimerkiksi Ivalossa ilman päähinettä. Kerääjä tiesi myös, että männyn juuri oli parasta kalastusvehkeisiin ja muihin tarvekaluihin, koska sen sai kelluvaksi ja kosteutta kestäväksi keittämällä tuhkatai parkkivedessä. Neidon päähineestä saattaa löytyä aurinko, vaimoihmisen lakista riekonjalka, lehtiä ja vähän metsää. Sillä sai Domna Fofonoffilta oppinsa moni perinteisen käsityön nykytaitaja. jo 1500-luvulla ortodoksisen uskon omaksuneille kolttasaamelaisille myös risti on tärkeä kuvioaihe. Tutut näkivät heti, ettei kaikki ollut kohdallaan", hän liikuttuu. Kun hän sitten kuoli, jätin hatun pois. Harvat taitajat alkoivat saada vuosikymmenien uurastukselleen jatkajia vasta 1970-luvulla, kun Sevettijärvellä toteutui ensimmäinen työllisyyskurssi. Hän opettaa edelleen sisarensa Helena Semenoffin kanssa sekä Suomessa että Luujärvellä, Kuolan niemi35. Luonto tuli myös kirjontakuvioihin. Yksi nuotanvetoköysi Domna Fofonoffilla on vielä tekeillä. Tarpeet on varattu, kun vain ehtii tarttua. Ensimmäiset karvakengät Domna-tyttö neuloi 1 ! -vuotiaana. Lapset toimittelivat ensin pikkutöitä sekä porometsässä että kotosalla vanhempien käskyläisinä. Se piti ottajan tietää, kuinka kaukaa puusta sai sopivan paksuista juurta suunniteltuun työhön. Miehen vyössä komeilee napakka rivi kotia tulipaikkoineen. Niin koristeltiin päähineet, vyöt, kukkarot. Kalannahkaisessa rannekorussa polveilee metsäpolku kukkineen. jo nuorena neitona Domna Fofonoffin piti neuloa karvakengät yhdelle jos toisellekin tilaajalle, ja helmitöitäkin kysyttiin paljon. "Niistä juurista, jotka hälle eivät kelvanneet, yritin tehdä mitä tahdoin. Taitojen karttuessa päästiin tositoimiin. Myös helmikirjonta kuului kolttatytön taitoihin. Riekonjalka ja metsäpolku Domna Fofonoff oppi muiden kolttalasten tapaan elämiselle tarpeelliset taidot heti, kun kynnelle kykeni
Luonnossa työ ja huvi Vaikka elämä oli ankaraa myös entisillä kotirannoilla, ei kolttakylissä lyyhistytty arjen painon alla. Karhun veljet ja siskot Myös sadunkertojilta Suonikylän lapset oppivat, että luontoa on pidettävä hyvin, eikä metsän eläimiä tarvitse pelätä. Lampaina ja lehminä lapsilla olivat kävyt, ja käpyeläimille rakennettiin suojiksi pienet kodat. jo pelkkä luonnossa liikkuminen oli paitsi työtä myös huvia. "Varsinkin vanhemmat ihmiset sanoivat, ettei Sevettijärvi ole heidän paikkansa. Emännät lähtivät syksyllä porojen kanssa metsään, asuivat laavussa, kalastivat, paistoivat ahventa ja nauttivat." Domna Fofonoff ei ole unohtanut esiäitiensä ilon lähteitä. Lapset sitoivat sarvet männyn runkoon poroiksi kaivamaan jäkälää. Monet leuddit kertoivat läheisistä ihmisistä. Inarin saamelaisilla oli käsitys, että kolttasaamelaisten, "karhun veljien", kantaäiti oli lapintyttö, joka joutui viettämään talven uroskontion pesässä. Siellä kun päivän kävelit, olit taas virkeä." Pojat hankkivat äidilleen matkapuhelimen sen jälkeen, kun tätä ei kerran alkanut kuulua jo tummuneelta järveltä. Juuresta syntyy yhtä hyvin nuotanpaula kuin sokeriastia. "Leuddata voi elämästä, kosinnoista, ihmisistä, porolla ajamisesta. "Silloin karhu tuli tuskin koskaan ihmisten asumuksille. Nuoria leuddaajia on kasvamassa muutama. Pelilaudalla kalahtelivat puiset tai poron koparaluiset nappulat. "Elämä oli vapaata. Suopungilla heitettiin sarviin ja opeteltiin tulevia porotöitä varten. Eräältä perheeltä Moosesjärvellä vei karhu pihaporon, mutta se oli harvinainen tapaus. Nykyisin hän laulaa hiukan muunnellen vanhoja leuddeja. Muutkaan luontaiselinkeinot eivät SUOMEN LUONTO 10/99. 36 Juurityössä käytetään poronluista naskalia. Aikuiset pelasivat lautapelejä. "En muista kuulleeni pahoista vahingoista ihmisten ja karhun välillä. Vieras saattoi kuvailla, miten näki talossa elettävän. "Seitsemän oman lapsen kanssa kun tässä olin, piti aina välillä lähteä metsään vaikka juuria keräämään. Emännät lähtivät syksyllä porojer asuivat laavussa, kalastivat, paistoivat ahventa ja nau· maalla, jonne sijoitettiin suuri osa rajan taakse jääneistä kolttasaamelaisista. Tarinat opettivat myös, miten karhua väistetään tai karkotetaan porotokasta. Poronhoidolla eläminen vaikeutui, koska poroista oli saatu mukaan vain murto-osa. "Alkoivat odottaa jo kymmeneltä, vaikka olin luvannut tulla vasta tuntia myöhemmin", Domna Fofonoff ihmettelee. Viiden vaellusvuoden jälkeen parikymppisen Domnan perheelle osoitettiin tila Saitajärveltä. Ovatko metsät ruuasta tyhjät. Isäntä sanoi, että se poro kuului sitten karhulle." Domna Fofonoff muisti sanat myöhemmin Sevetissä, kun ahmat laukottivat ja söivät Katri-tyttären hammasporon, jonka oli antanut tytön ensimmäisen hampaan löytäjä. He tunsivat tulevansa toisten jaloille." Lehmät ja lampaat olivat jääneet sodan alle. "Tai sarvet kollostettiin ja vedettiin sitten pitkänä raitana. Domna kuunteli tarkkaan kesäkylän katrilli-iltojen laulajat ja harjoitteli ensin salaa. Kaadetusta karhusta sai ottaa lihat vain oikealta puolelta ruhoa. Leudd kuului pyhään ja arkeen, seuranpitoon ja yksinäisiin venematkoihin. Domna Fofonoff tietää, etteivät karhumetsälle lähtijät saaneet paljastaa naisille retkensä tarkoitusta. "Elämä oli vapaata. Nykyisin en kyllä enää metsässä laula. Ajattelevat vielä, että mitä se siellä huutaa." Elämä jatkuu vaikka väkisin Domna Fofonoff lähti tutuilta rannoilta ja jäkäläkankailta, kuolpunoilta, äitinsä ja sisarustensa kanssa talvisodan syttyessä hädin tuskin rippikouluikäisenä. On saatettu sanoa, että karhuunko olet tyttö sortunut." Sadunkertojien lisäksi oppia ja viihdykettä tarjosivat myös leuddin, kolttasaamelaisten kertovan laulun taitajat. Sekä lapsilla että aikuisilla oli aikaa leikkiä ja huvitella. Tärkeää on löytää oikeanlainen juuri oikeaan kohteeseen. Kun kävimme kotikylässä nyt jälkeenpäin, joku löysi jäkälien peittämät haurastuneet sarvet sidottuina mäntyyn ja moitti, että pitkäksipä aikaa olette jättäneet poron saman puun juurelta kaivamaan", Fofonoff hymyilee. Sen minä ymmärrän, jos vanha huonohampainen karhu on nälkäinen." Kolttasaamelaisten saduissa karhu oli ennen ihminen ja saattoi vieläkin muuttua helposti takaisin. Karhun ja neidon tarinaan hän löytää käytännöllisen selityksen: "Onkohan noissa tarinoissa nainen ja erakko 7 Semmoisia turjakkeita, niin kuin karhuja, asui tuolla metsissä. Mikä niitä nykyisin kyliin ajaa. Mitä sie metsän elläin tavallisten ihmisten tykö tulet, ihmeteltiin, jos karhu kävi pihassa
Tie ei vienyt emäntiä Domna Fofonoff ei koskaan uskonut, että tie Inarista Sevettijärvelle tuhoaisi heiltä kulttuurin niin kuin kolttien entinen luottamusmies Jaakko Sverloff pelkäsi. Domna ja llleppi Fofonoffin häitä tanssittiin kuitenkin vain vuosi asuttamisen jälkeen. Joku onnekas pääsi joskus metsähallitukselle hommiin. Sanakirja valmistui 1990, ja vuosikymmenen mittaan monet perheet ovat tuoneet alle kouluikäisensä mielihyvin Sevettijärven kielipesään oppimaan omaa kieltään. "Ihminen sen kulttuurin tuhoaa, jos tuhoaa. Domnan kaikki lapset oppivat koltansaamen ensimmäisenä kielenään. nssa metsään, t " l . Opettajana kielipesässä huhkii Domnan tytär Katri Fofonoff. Poroja ja lampaita Fofonoffit pitivät 1980luvun lopulle. olleet yhtä tuottoisia Sevetin karuissa metsissä kuin menetetyillä asuinseuduilla. Koltansaameksi on tehty oppikirjoja 1970-luvulta saakka, ja kieltä voi opiskella koulussa. Kyllä tie on välttämätön. SUOMEN LUONTO 10/99. Ivaloon ja Inariin tiettömän taipaleen yli pääsi Posti-Matin kyydillä, kesäisin Turvaveneellä ja talvisin hevosella. Hyvähän meidän on nähdä maailman ihmisiä. Myös osa lapsenlapsista ymmärtää mummon kieltä, mikä varsinkaan ei ole itsestäänselvyys. Koulu, terveystalo, kirkko ja kauppa olivat 25 kilometrin päässä Sevettijärvellä. Vuonna 1969 valmistunut tie toi turistit, tutkijat ja toimittajat, muttei vienyt emäntiä. Töitä ei ollut eikä rahaakaan. Suonikylän kolttien lapset kävivät koulunsa Sevettijärvellä suomeksi ja asuivat asuntolassa erossa perheistään. Syrjintään he reagoivat kieltämällä perinteensä. Ei tarvitse olla niin yksin". Nyt näyttää jo valoisammalta. "Kulttuurimme näyttäisi nousevan uudelleen; niin kuin nuo nuoret poromiehetkin olisivat nostamassa itseään, ja ihmisillä olisi jo vapautuneempi elämä täällä", Domna Fofonoff iloitsee. Koululaiset saattoivat puhua keskenään koltansaamea vielä Sevetissä, mutta viimeistään Inarin yläasteella se loppui. Kalan myynti loppui hiukan aiemmin, kun suolakala ei käynyt enää kaupaksi. Siitä alkoi oman perheen kasvattaminen Suprussa Kuosnajärven rannalla. Poronlihalla vaihdettiin suuremmat tarveaineet toisten erämaiden takana Norjan Reisivuonossa, Gunnarin kaupassa. Tänä kesänä, niin kuin jo monena vuonna, kenttäheinää haasioitiin vain syömäporoille. Lapsilleen ei moni enää opettanut äitien kieltä. Hillaa ja puolukoita lähti ennen tynnyrikaupalla Inarin kautta Karasjoelle
Haleakalan tulivuori alkoi toimintansa kilpitulivuorena kuten Kilauea ja Mauna Loakin. Ensimmäiset tarhassa kasvatetut linnut päästettiin takaisin luontoon 1 960, ja nyt nene on vähitellen lisääntymässä. Tulivuorten huippuja Noin 900 000 vuotta sitten Mauin saari työntyi merenpinnan yläpuolelle. Vuonna 1989 laava valui kansallispuiston opastuskeskukseen, joka paloi kokonaan. Pelen mahtia kunnioitetaan viimeistään silloin, kun ilma on niin sakea tulivuoresta purkautuneista kaasuista, että puisto joudutaan sulkemaan ja työntekijät evakuoimaan tai kun laava vyöryy esteistä piittaamatta talojen, metsien, hiekkarantojen ja kylien yli. Mukana olevat kirjeet kertovat, että laavakiven anastaminen on tuottanut huonoa onnea. Puistossa vierailee vuosittain 2,5 miljoonaa ihmistä. Havaijin saaret ovat valtavan tulivuoren huippuja. Vierailija voi kävellä laa40 vatunnelissa, lähteä opastetulle kävelykierrokselle sademetsään tai katsella sihisevää ja höyryävää maisemaa. Mauna Kea on maailman korkein vuori merenpohjasta mitattuna. 70 miljoonaa vuotta sitten merivirrat, tuulet ja linnut toivat kasvien siemeniä Havaijin autioille saarille. Virtaus pysähtyi kahdeksan kilometrin päähän ja vajaan kilometrin korkeuteen. Tulivuori rauhoittui puoli miljoonaa vuotta sitten ja eroosio alkoi kovertaa mahtavia kanjoneita sen seinämiin. Sen vihollisia ovat argentiinanmuurahaiset ja matkailijat, jotka keräävät lehtiä kotiin vietäväksi tai tallaavat kasvin juuria. Tähän asti lähes 200 kotia ja muita rakennuksia on jäänyt laavan alle. Maailman tulivuoret sijaitsevat yleensä mannerlaattojen reunoilla, mutta Havaiji on keskellä Tyynen valtameren laattaa. Uusi purkaus on kuitenkin odotettavissa milloin tahansa. Pelen mahti Havaijilaiset ovat antaneet tulen jumalattarelle Pelelle uhrilahjana sikoja, koiria, ohelo-marjoja ja giniä, katajanmarjaviinaa. Vanhimmat saaret ovat 70 miljoonan vuoden ikäisiä, uusin on vielä merenpinnan alla. Havaijilla ei ollut isoja petoeläimiä, joten eläimet eiSUOMEN LUONTO 10/99. Se kukkii touko-lokakuussa saavutettuaan 9-14 vuoden iän ja kuolee sitten. Keskellä Havaijin saarta kohoavan vuoren huipulla on 12 maailman tehokkaimpiin kuuluvaa teleskooppia, muun muassa maailman suurin optinen teleskooppi. Hawaii Volcanoes -kansallispuiston laavakivet ovat lailla suojeltuja, eikä ?ele pidä ajatuksesta, että hänen aikaansaannoksiaan viedään muualle. Patikoijalle tässä 980 neliökilometrin kokoisessa puistossa on tarjolla useita merkittyjä vaellusreittejä lyhyistä patikkaretkistä useamman päivän pituisiin seikkailuihin. Mauna Loa (4275 m) on viimeksi purkautunut 14 vuotta sitten. Laatta työntyy hitaasti luoteeseen, ja sen alla paikallaan pysyvä kuuma alue syöttää ylöspäin magmaa, joka luo uutta maata purkautuessaan laavana. Se oli hävitä sukupuuttoon, mutta tarhaus pelasti lajin. Lähellä huippua ei karusta maasta löydy moniakaan kasveja. Kansallispuiston ympärille on rakennettu aita, joka pitää villivuohet poissa. Puistossa on kuitenkin edelleen yli 150 alueelle vierasta lajia. Volcanon kylän postitoimistoon tulee viikossa kolmisen pakettia, joissa palautetaan turistien kotiin viemiä laavakiviä. Seuraavana vuonna kävelyvauhtia edennyt laava saavutti Kalapanan kylän : sata kotia paloi. ?ele on Havaijin kunnioitetuin jumala, koska hänen läsnäolonsa on niin helposti nähtävissä tulivuorten purkautuessa. Haleakalan toinen nähtävyys on kotoperäinen havaijinhanhi, nene. Nuorten saarten eliöt ovat ainutlaatuisia. Korkeimmat vuoret Hawaii Volcanoes -kansallispuisto, joka sijaitsee 50 kilometriä Hilon kaupungista etelään Havaijin kaakkoisrannalla, on päässyt Unescon maailmanperintölistalle ja kansainväliseksi biosfäärinsuojelualueeksi. Uusi laji pystyi kotiutumaan joka 35 000. Noin 20 000 vuoden päästä se nousee pintaan Havaijin kaakkoispuolella. Haleakala, auringon koti Auringon koti eli Haleakalan kansallispuisto Mauin saaren itäosissa ylettyy merenpinnan tasolta yli kolmen kilometrin korkeuteen, sademetsistä kuunpintaa muistuttavaan kamaraan. Yli 25 miljoonaa markkaa maksanut, noin 50 kilometriä pitkä aita on ollut hintansa arvoinen: monet alkuperäiset lajit ovat elpymässä. Puiston suosituimpia nähtävyyksiä on kotoperäinen auringonkukan sukulainen silversword ("hopeamiekka"), jota kasvaa 1900-3800 metrin korkeudessa. Kansallispuistossa on yksi hotelli, muutamia leirintäalueita sekä 70 kilometriä autoteitä. vuosi. Suosittu reitti johtaa Mauna Loa -tulivuoren laelle. Pääkohteet voi kiertää päivässä autolla. Purkaus kesti silloin vain kolme viikkoa, mutta Hilon kaupunki ja sen yli 40 000 asukasta olivat vaarassa jäädä laavan alle
Haavoittuva paratiisi Mikään muu samankokoinen alue maailmassa ei ole menettänyt niin paljon geneettistä monimuotoisuuttaan kuin Havaijisaaret. He toivat mukanaan sikoja, koiria ja kanalintuja, polttivat metsiä viljelystarkoituksiin, ja kotoperäisiä kasveja ja eläimiä hävisi. vät ole tarvinneet suojautumiskeinoja monet linnut menettivät lentokykynsä. 1820-luvulla saapuneet lähetyssaarnaajat toivat kirjoitetun kielen lisäksi Havaijille jälleen uusia kasvija lintulajeja. 41. Yli kolmasosa Yhdysvalloissa sukupuuttoon kuolleista lajeista on havaijilaisia. Havaiji on esimerkki snta, miten eristyneille saarille tuodut vieraat lajit ajavat alkuperäisluonnon ahdinkoon. Koko Havaijin ekosysteemi muuttui ja suuri osa saarten alkuperäisväestöstä kuoli. Hän toi mukanaan vuohia, karjaa ja hevosia sekä uusia kasveja ja sairauksia. Hawaii Volcanoes -kansallispuistosta voi löytää sukupuuttoon kuolemassa olevista linnuista esimerkiksi ion eli havaijinhiirihaukan. Niin protea ja inkivääri kuin banaani, guava, ananas, sokeriruoko ja jopa kookospalmu on tuotu muualta maailmasta. Kapteeni James Cook kävi Havaijilla 1 778 ensimma1senä eurooppalaisena. Puolet saarten kotoperäisistä lintulajeista on hävinnyt, ja useimmat jäljelle jääneetkin taistelevat olemassaolostaan. Nykyään yleisimmät Havaijin kotoperäiset kasvit ovat erilaiset saniaislajit: hoa-puu, joka muinoin symboloi hyvinvointia ja jonka lempinimi on Havaijin mahonki, ja punaisena kukkiva ohi'a /ehua-puu. Havaijin kasvija eläinlajit kokivat rajun muutoksen, kun polynesialaiset saapuivat kanooteillaan noin 1 500 vuotta sitten
Navarra ei ole Espanjan tuulisinta seutua. Tavoitteen tiellä on esteitä, sillä puhtaan energian tuotantoa jarruttavat paikallishallinto sekä yllättäen luonnonsuojelijat ja vihreä puolue. Ylityksen katkaisee vain yksi luoto, sattuvasti nimeltään Finnskjeret. PÄIVI POHJANHEIMO MADRID. Espanja on luvannut lisätä uusiutuvan energian osuuden 1 2 prosenttiin koko maan käyttämästä energiasta 201 mennessä. Valtameren maininki tekee pään kääntelystä vatsaa kutkuttavaa hupia. Jäämeri välkkyy turkoosin ja vihreän sävyissä. EHN-yhtiön mukaan esteenä voi olla myös tuulimyllyjen jauhaman energian syöttäminen sähköverkkoon. Osa linnuista jää seuraamaan tulijoita , osa sukeltaa pois. EH N rakentaa Navarraan Espanjan suurinta aurinkopaneelia. Näitä ovat vesivoima ja biomassan , kuten oljen , ohdakkeiden sekä metsäja maatalousjätteen polttaminen. Tuulipuistoja vesivoimahankkeet voivat olla ristiriidassa maisema-arvojen , suojelualueiden tai kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden kanssa. Pohjoisrinteestä irtautuu merikotka. Viljan sijasta tuulimyllyt jauhavat Espanjassa nykyisin sähköä. "Virallisen tavoitteen mukaan 45 prosenttia Navarran energiasta tuotetaan pian uusiutuvista energianlähteistä", kertoo Campo. Tromssan läänin maisemat huimaavat Suomenlahteen tottuneita matkalaisia. Moderni tuulimylly tuottaa sähköä, vaikka tuulen nopeus olisi vain neljä metriä sekunnissa. Aurinkopaneelien suosiota jarruttavat hinta ja julkisivuhaitat. Vesivoimaa on tarjolla kymmenen kertaa enemmän kuin tuulivoimaa. Navarrassa on nyt 11 tuulipuistoa , jotka tuottavat sähköä 250 megawatin teholla. Tuotanto kaksinkertaistuu muutamassa vuodessa, kun rakenteilla olevat tuulipuistot saadaan käyttöön", kertoo yhtiön tiedottaja Campo Pamplonassa. Niskat ovat koetuksella , kun yhä suurempi lunnipiiri lentää maagista ympyrää melojien yllä. Melojan on kuitenkin oltava kokenut, pelastautumistaitoinen ja olot hyvin tunteva. Seuraavana aamuna vastassa onkin vain sumuseinämä. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan tuulivoima on maailman nopeimmin kasvava uusiutuva tapa tuottaa sähköenergiaa. Vain prosentti Espanjan energiasta saadaan tällä hetkellä suoraan auringosta. Kohteemme, S0r Fugl0ya eli Eteläinen Lintusaari , siintää horisontissa viiden kilometrin päässä. Lunnien papukaijamainen , värikäs nokka ja töpäkkä olemus herättävät sympatiat. ÄNNA PARKKARI Navarrassa taistellaan tuulimyllyjen puolesta Koillis-Espanjassa Pyreneitten kupeessa sijaitseva Navarra on edelläkävijä puhtaan energian tuottajana. Jätämme paratiisin harvinaisen aurinkoiseen iltaan. Seuraava saari lännessä on vasta 1 500 kilometrin päässä. Kulutus kasvaa kuitenkin nopeasti. Meloessamme kohti lintusaarta merestä pilkistää jokunen utelias harmaahylkeen pää. M Kajakilla lintuvuorelle lipuvat vesille Rebbenes0ya-saaren rannasta Pohjois-Norjassa. Se on Grönlanti. Espanja on jo noussut kolmanneksi suurimmaksi tuulienergiavallaksi Saksan ja Tanskan jälkeen. Kotitalouksien kuluttaman energian huima lisääntyminen myös muualla Espanjassa saattaa estää tavoitteen toteutumisen. Lintusaari nousee jylhänä lähes kohtisuoraan 360 metriä merenpinnan yläpuolelle. Maininki vaikeuttaa kiikarointia kajakista. Usein saarta ei pääse kiertämään edes veneellä huonon sään vuoksi . Saarella arvioidaan asustavan jopa 200 000 lunnia sekä lukuisasti pikkukajavia, ruokkeja ja etelänkiisloja. Tuulipuistoja nousi Navarraan niin ripeästi, että ne tuottavat kolmanneksen koko Espanjan tuulivoimasta. Hetken päästä ilmassa on seitsemän ylvästä liitelijää. sia jo nyt. Sen sähköstä neljäsosa tulee tuulesta, ja siellä käytetään muitakin uusiutuvia energianlähteitä. Vasemmalla S0r Fugl0ya. Sateet, sumut ja kovat tuulet suojelevat paratiilta Kajakista saa uudenlaisen tuntuman meriluontoon. "Kuin synkän suurmiehen kasvokuva", toteaa kärjessä melova Riitta Venesmaa. Apua saadaan myös aurinkoenergiasta. Maihinnousu on sallittu, mutta on hyvin hankalaa. Lintusaarta on suunniteltu suojeltavaksi. Kilometri ennen saarta lunnilautat laajenevat. Tunnin melonnan jälkeen leiriydymme suojaiseen paikkaan , josta vielä ihailemme lintusaarta. Espanjan kaunokirjallisuuden sankari , surullisen hahmon ritari Don Quijote hyökkäsi Vanhan Kastilian ylängöllä jättiläisiksi kuvittelemiaan tuulimyllyjä vastaan . Kesäpäivän kirkas aurinko saa vaalean merenpohjan näkymään kymmenien metrien syvyydestä. Pamplona alkoi muutamia vuosia sitten houkutella alueelleen tuulivoiman tuottajia myöntämällä verohelpotuksia ja julkista energiatukea. "Energfa Hidroelectrica de Navarra on kymmenen vuotta perustamisensa jälkeen maailman suurimpia puhtaan energian tuottajia. Kanoottien ympärillä lentelevät ruokit ja lunnit saavat päämme vispaamaan puolelta toiselle. Navarra käyttää tuulen lisäksi muitakin uusiutuvia energianlähteitä sähkön tuottamiseen. Navarran projekti on kunnianhimoinen. Kulman takana länsijyrkänteellä näkyy lukemattomia lunnien pesäkoloja
Muut luonnossa elävät Saintpaulia-lajit eivät liiemmin kiinnostaneet jalostajia. hingoita luonnonkantoja. Metsien kadotessa katoavat myös paavalinkukat, sillä ne eivät kestä auringonpaistetta ja pienilmaston kuivumista. Paavalinkukat ovat intohimoinen harrastus tuhansille ihmisille, mistä todistavat kymmenet paavalinkukkayhdistykset eri maissa. Harmaavalaan (Eschrichtius robustus] läntisen Tyynenmeren kanta Mustavalaan (Eubalaena glacialis) kaikki pohjoiset kannat Saimaannorppa (Phoca hispida saimensis] Grönlanninvalaan (Eubalaena mysticetus] Ohotanmeren, Huippuvuorten ja Kanadan itäpuolen kannat Maitovalaan (De/phinapterus leucas] Cookinlahden kanta Alaskassa ja Ungavanlahden kanta Kanadassa Useat sinivalaan (Balaenoptera musculus] kannat Saimaannorppa on norpan alalaji, joka kehittyi , kun merinorppia joutui eristyksiin Saimaaseen noin 8000 vuotta sitten . Nykyisin saimaannorppia on noin 220. Moni ostaisi varmasti villin paavalinkukan ikkunalaudalleen, etenkin jos myyntihinnasta menisi osa kasvin suojeluun . Eastern Arc). Ne saattavat kasvaa lähes paljailla tai sammalpeitteisillä kallioilla, toisinaan myös kaatuneiden puiden rungoilla. ANTTI HALKKA 43. Paavalinkukan englanninkielinen nimi on African violet (violet = orvokki), sillä kukka muistuttaa jonkin verran orvokin kukkaa. Ne häviävät kilpailun isommille kasveille, joiden kasvu kiihtyy metsänhakkuun jälkeen. Häveten on todettava, että myös Suomi oli osallisena paavalinkukkien kasvupaikkojen tuhoamisessa, kun kehitysapuvaroilla rahoitettiin Usambaran hakkuita 1980-luvulla. Lähes kaikki Saintpaulia-lajit ovat maailman uhanalaisten kasvien punaisessa kirjassa. Helsingin yliopistossa muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan saimaannorpan sukupuuttoriski on edelleen hälyttävän suuri. JOHANNA KOLEHMAINEN PaavallnKuKat eli samtpaullat elävät Kenian eteläosasta I ansaman 1täranmKolle ulottuvalla vuoristoalueiden ketjulla (ns. Paavalinkukkamatkailun järjestäminen vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua, ettei se va. Paavalinkukan jalostettuja muotoja on tuhansia. Niiden suojelu on vasta alkutekijöissään. Kasvi sai tieteellisen nimensä (Saintpau/ia) paroni von Saint Paulin mukaan, joka toimi 1890-luvulla aluekomissaarina Saksan hallinnoimassa Saksan Itä-Afrikassa, nykyisessä Tansaniassa. Siihen kuuluvat muun muassa Usambara-vuoret, jotka ovat tunnettuja luontonsa monimuotoisuudesta. Lehdet ja varret ovat möyheitä eli ne varastoivat hyvin vettä, koska kuivina kausina kalliopinnat kuivuvat. Paavalinkukat eivät ehkä koskaan ole olleet kovin yleisiä, mutta viime vuosikymmeninä ne ovat entisestään harvinaistuneet. Paavalinkukat uhattuina Itä-Afrikassa Harva tietää, että joka kodin ja toimiston ikkunaa koristavat paavalinkukat ovat kotoisin Itä-Afrikasta. De Master Maailman merinisäkäsyhdistyksen (Marine Mammal Society) lehden kesänumerossa. Paavalinkukkia on tutkittu yllättävän vähän. Paavalinkukat löytyivät viime vuosisadan lopulla Usambara-vuorilta Koillis-Tansaniasta. Ne kasvavat alkuperäisinä eräillä Tansanian ja Kenian vuorilla ja niitä ympäröivillä ylängöillä. Lähes koko kirjo on peräisin yhdestä lajista. Jotkut lajit ovat saattaneet jo kuolla sukupuuttoon. Suurin osa villeistä lajeista kasvaa onneksi maailman kasvitieteellisissä puutarhoissa, mutta niiden mahdollisuudet säilyttää paavalinkukkien geneettistä monimuotoisuutta ovat rajalliset. Saksalaiset nunnat tuskin osasivat arvata, että kasvista tulee maailman ehkä suosituin ikkunalautojen koriste, jota myydään kymmenien miljoonien dollarien arvosta vuosittain . Paine metsänhakkuisiin niiden elinalueella on ollut kova. Toistaiseksi kuitenkin vain harvat esiintymät ovat suojelualueilla. Paavalinkukkia uhkaavat myös keräilijät ja tutkijat, jotka ovat poimineet niitä runsaasti . Hänen ehdotuksensa kymmenestä eniten huomiota vaativasta merinisäkäskannasta tai kantaryhmästä on seuraava: Kalifornianpyöriäinen (Phocoena sinus] Kiinanjokidelfiini (Lipotes vexillifer] lnduksendelfiini (Platanista minor], elää lndus-joessa Pakistanissa. Monia lajeja on vaikea erottaa toisistaan, ja jopa tieteelle uusien lajien löytyminen on mahdollista. Paras tapa suojella paavalinkukkia olisi kasvupaikkojen suojelu . Villit lajit ovat viljelymuotoja vaatimattomampia, mutta niiden siniset tai violetit kukat loistavat iloisina väriläiskinä muuten niin läpitunkevan vihreässä kasvillisuudessa. Tansania ja Kenia ovat huomanneet, että ne voivat hyötyä paavalinkukista. Tulevaisuudessa paavalinkukkien uskotaan houkuttelevan matkailijoita Itä-Afrikkaan. Paavalinkukat kasvavat vuoristometsien varjoisilla kallioilla, varsinkin jokien ja purojen varsilla. SUOMEN LUONTO 1 0/99 Saimaannorppa uhanalaisimpien listalle Saimaannorppa on ehdolla maailman suojelua eniten tarvitsevien merinisäkkäiden listalle. Tähän asti hyöty on mennyt rikkaille teollisuusmaille. Paavalinkukkien näkeminen luonnossa houkuttelee alan harrastajia ja muita luontomatkailijoita. Munkkihylje (Monachus monachus], elää Välimeressä ja paikoin Atlantilla. Ehdotuksen luetteloksi teki yhdysvaltalainen tutkija Douglas P
Tilkan kaavasta Leo Salo Pori Suomen Luonto puuttui numerossaan 8/99 tärkeään ja ajankohtaiseen aiheeseen kysymällä, tiivistetäänkö pääkaupunkiseutu piloille. Yleiskaava 2002:ssa ratkaistaan , säilyttääkö kaupunki arvokkaat viheralueensa vai pieniä viherlämpäreitä asutuksen ja liikenneväylien kes~['l(KAAR:(l © 5~ . Epäkohdat koskevat hyvin pientä osaa saaliista ja metsästäjistä. Myös SusiLI FE -yrityksessä saatiin riistahallinto, metsästäjät, maanomistajat ja suojelijat puhaltamaan hyvin yhteiseen hiileen. -."r~~~ 'Jr ~ L ::-b/ ),r -(J -~ ,,__-__ ------=-ti~~: ' ----::i / SUOMEN LUONTO 10/99. Yhteistyö vanhojen luonnonsuojelujärjestöjen kanssa olisi metsästyksen paras henkivakuutus 44 Mielipitei ä&k skustelua 2000-luvun uuden eläinoikeusliikkeen haasteiden edessä. Metsästyksen ja luonnonsuojelun ristiriitoja on vähän: Lisääntymisaikaisen kevätmetsästyksen lisäksi keskustelua on ollut vain muutamasta lajista (esimerkiksi ilves ja susi poronhoitoalueen eteläpuolella) ja pyyntikeinosta. Aivan pilanpäiten otin kartan katsoakseni mitä kautta ne sinne kulkeutuvat. Tähän en varmaankaan olisi kiinnittänyt huomiota, ellen sattumalta olisi lueskellut 19 vuotta vanhaa retkipäiväkirjaani Nuorttijoen ja Jaurujoen seuduilta . MMM haluaa kuitenkin pitää mustasukkaisesti vallan itsellään esimerkiksi jarruttamalla EU:n luontoja lintudirektiivien toimeenpanoa jo viidettä vuotta. Luonnoneläimistä vastaa nyt kaksi ministeriötä: ympäristöministeriö (YM) sekä maaja metsätalousministeriö (MMM) . Mutta ilman uudistuksia metsästyksen arvostelu laajenee, jyrkkenee ja läpäisee nopeasti yhteiskunnan. Silloin turhat vastakkainasettelut loppuisivat ja kaikki pääsisivät yhdessä ratkaisevien elinympäristöongelmien kimppuun . Liitossa on ymmärretty sen vaikeudet kohdistaa karhunkaatoluvat direktiivin mukaan vain ongelmallisiin yksilöihin. Hämmästykseni oli suuri, kun huomasinkin niiden virtaavan Tulomajoen vesistön kautta Kuolavuonoon . Historiallisen sivilisaatioprosessin myötä eettinen "oikeuksien kehä" on laajenemassa orjien , naisten ja lapsien jälkeen myös eläimiin . Tsarmin eteläpuolisten vesien väitetään virtaavan Vienanmereen. Esimerkiksi tiivistämispaineista on valittu Pikku-Huopalahden Tilkan alue Mannerheimintien vierestä. Pallo on riistahallinnolla Jukka Bisin (SL 8/99) kaltaisia nykyaikaisia riistapäällikköjä tarvittaisiin lisää. Siinä itsekin väitän , että Nuorttija Jaurujoen vedet virtaavat Vienanmereen. Tästä on hyvä jatkaa, mutta nyt pallo on riistahallinnolla ja metsästäjäjärjestöillä: ovatko ne vuorostaan valmiit tulemaan vähän vastaan ja korjaamaan pois yhteistyön tiellä olevat pikkukivet jotka ovat suojelijoille kansainvälisesti tärkeitä periaatekysymyksiä , mutta koskevat vain murto-osaa metsästäjäkunnasta ja sen vuosisaaliista. Ongelmien ratkaisua estää kuitenkin eniten hallintohistoria. Metsästäjät ja luonnonsuojelijat ovat luonnollisia liittolaisia, koska elinympäristöjen säilyminen on molempien kohtalonkysymys. Tapani Veistola Helsinki Tsarmin vedet Lehtemme (katson jo voivani sanoa näin, kun olen tilannut Suomen Luontoa yli 30 vuotta) syyskuun numerossa oli mielenkiintoinen juttu Tsarmitunturin alueesta. Itse olen vain katsellut seutua kartasta. Luonnonsuojeluliitto on tullut pitkälle riistahallintoa vastaan . Siksi SLL on esittänyt karhun siirtämistä luontodirektiivin vähemmän uhanalaisiin lajeihin. Vaikka Tsarmitunturin alueella onkin tietynlainen vedenjakaja, niin lopuksi vedet sieltäkin päätyvät joko Tulomajoen tai pohjoispuolelta Paatsjoen kautta Jäämereen. Metsästyksen strateginen toimintaympäristö on jo olennaisesti muuttunut yhteiskunnan ja kulttuurin rakennemuutoksien myötä. Yksi pieni virhe kuvatekstistä pisti silmään. Jos metsästysongelmat jatkuvat ja maamme joutuu EU-oikeuteen tällaisen hallinnollisen hiekkalaatikkoleikin takia, eikö muutaman riistavirkamiehen siirto ympäristöministerin alaiseksi olisi ongelman looginen ratkaisu. Näin ei tietenkään tarvitsisi käydä, jos riistahallinto tekisi tarvittavat uudistukset itse. Riistahallinto ei ole tehnyt tarvittavia uudistuksia itse, ja EU:n, YM:n ja suojelujärjestöjen esityksiä se on vastustanut. Helsinki laatii parhaillaan uutta yleiskaavaa , joka antaa pohjan lähivuosien asemakaavoille ja kaavamuutoksille
Ympäristökeskus puolestaan välittää tietoa ympäristön tilasta ja tiedossa olevista muutoksista asukkaille, virkamiehille ja päätöksentekijöille. Toimittajien pitäisikin nostaa esiin nykyistä voimakkaammin kaikkia ihmisiä koskettavia asioita, kuten väestönkasvu, ilmastonmuutos ja jäteongelmat. Kotona lapsiin istutetaan perusarvot, jotka ohjaavat heidän valintojaan ja käyttäytymistään myöhemmin elämässä. Köykäisten aiheiden ylikorostuminen mediassa sumentaa ihmisten suhteellisuudentajua. Toivottavasti asukkaat ja kaupunkiluonnon puolustajat osallistuvat innokkaasti myös muun Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun suunnitteluun, mihin uusi maankäyttöja rakennuslaki antaa entistä paremmat mahdollisuudet. Tällaisia valopilkkuja on näkynyt suurissakin lehdissä, mutta ei tarpeeksi. Asuinpaikkaa valitessaan kannattaakin tutustua huolellisesti suunnitelmiin . Kertaus on opintojen äiti. Ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen kaavalausunnot perustuvat useiden vuosien käytössä hyviksi havaittuihin valmisteluperiaatteisiin. Pienten julkaisujen ja ohjelmien on kuitenkin mahdotonta nostaa tärkeitä kysymyksiä kunnolla ihmisten tietoisuuteen, elleivät laajalevikkiset tiedotusvälineet ole siinä mukana nykyistä paremmin. Media kehystää asioita ja ilmiöitä; tiedotusvälineet määrittävät sen, mistä keskustellaan ja mitä yleisesti pidetään tärkeänä. Ei ihme, että varsinkin nuorison arvomaailma on muuttunut yhä maallisemmaksi ja pinnallisemmaksi. Joka tuutista tulvivat tyhjänpäiväiset uutiset vievät huomion pois oikeasti merkittävistä asioista, ja kasvavaan kulutukseen perustuva elämäntapa jatkuu ilman kritiikkiä. Sen puolen asiantuntemusta löytyy runsaasti Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta, kaupunginmuseosta ja rakennusvalvontavirastosta. Siitä 45. Koko kaupunkia koskevissa kasvillisuusinventoinneissa ei Tilkan kaavaalueesta ole mainintoja. Tällaiset lehdet viestivät alitajuntaamme: kuluttakaa, ostakaa ja nautiskelkaa minkä ehditte. Erityisesti median tulee rohkaista ja opastaa kansalaisia nykyistä säästeliäämpään elämäntapaan ja ympäristön huomioimiseen. Kaavaa arvioitaessa selvitetään muun muassa, miten ratkaisuissa on otettu huomioon viherja virkistysalueiden mitoitus ja kaavaalueella tai sen välittömässä ympäristössä sijaitsevien suojelukohteiden ja arvokkaiden luonnonalueiden säilyminen. JUHO RAHKONEN kellä. Turpeen polton hiilidioksidipäästö on IPCC:n laskukaavojen mukaan suurempi kuin fossiilisilla poittoaineilla (kivihiili , maakaasu , öljy), mutta saman lähteen mukaan puulla hiilidioksidin ominaispäästö on vielä vähän suurempi kuin turpeella. Energiasisällöltään soittemme hiilisisältö vastaa nyt tunnettuja Pohjanmeren öljyvaroja. Yhtään terveempää maailmankuvaa eivät tarjoa ne lukuisat aikakauslehdet, joiden joka ikisessä kansikuvassa keimailee hedonistinen mallikasvo. Alunperin syy ei tietenkään ole mediassa, vaan kotikasvatuksessa. Hänen mielestään alue ei ollut linnustoltaan merkittävä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jätteiden ja päästöjen synnyn ehkäisemisestä julkaistaan selkeitä käytännön ohjeita. Kun samassa artikkelissa käsitellään soiden suojelua, turpeen polttoa, ilmastonmuutosta, Kioton pöytäkirjaa ja tunteita, niin faktat ja fiktiot tahtovat muuttua samanarvoisiksi. Voinemme aluksi ihmetellä sitä, ettei Kioton pöytäkirjasta löydy sanaakaan soista tai turpeesta, vaikka suot pystyvät kerrostamaan hiiltä enemmän kuin mikään muu maaekosysteemi. Kenties ympäristötoimittajien olisi katsottava peiliin ja mietittävä, miten saisi jutuista entistä kiinnostavampia ilman, että asiasisältö kärsii. Miksi asia ei myy. Kaikkein pahinta on, että moinen uutisoidaan pureskelematta ja todella näkyvästi. Ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen toimialaan ei kuulu ottaa kantaa rakennussuojeluun tai kulttuurihistoriaan. Suomenkin soihin on varastoitunut hiiltä seitsemän kertaa enemmän kuin metsiemme puustoon. Suuria syyllisiä ovat iltapäivälehdet, jotka myyvät irtonumeronsa kirkuvilla otsikoilla päivittäin sadoilletuhansille viihteennälkäisille lukijoille. Suomen Luonnon kuvissa näkyvät puut säilyvät Tilkan alueen rakentamisesta huolimatta samoin kuin Pikku-Huopalahden monipuoliset virkistysalueet ja hyvät yhteydet naapurissa olevaan Keskuspuistoon ja etelään Meilahden-Seurasaaren suuntaan. Kerskakulutusta vieläpä ihannoidaan ja kannustetaan. Liian harvoin ilmestyvät yksittäisjutut jäävät monilta huomaamatta. Suomen Luonnon keskustelunavaus on tarpeellinen . Ne auttavat myös kaupungin eri osien tasapuolista tarkastelua. Valtakunnan korkein taho on antanut tukensa veroparatiisi Monacon omalle pojalle Hakkiselle. On ymmärrettävää, että asukkaat usein hermostuvat naapuritontin rakentamisesta ja maisemamuutoksista. Koska välinpitämätön asenne imetään jo äidinmaidosta, median suitsuttamat tupakka-formulakilpailut ja muut toisarvoiset aiheet uppoavat kansaan kuin häkä. Mika on tärkeintä. M ikan sopimus katkolla! Mika jatkaakin Ferrarilla! Tällaisia ovat viikon tärkeimmät tapahtumat, ainakin jos uskoo iltapäivälehtien lööppejä ja nehän ovat näkyvimmin esillä arkipäivässämme. Tilkan kaavalausuntoa varten haastateltiin samaa lintuasiantuntijaa, joka mainittiin Suomen Luonnon artikkelissa. Vaikka niin sanottu tavallinen luonto eli hallitusti hoitamattomat viheralueet ja puutarhatkin kuuluvat kaupunkiin , tuntuu liioitellulta puhua tässä yhteydessä luontoarvoiltaan tärkeästä viheralueesta tai arvokkaasta puutarhasta. Osallistumalla kaavan valmisteluun pääsee vaikuttamaan siihen , jätetäänkö Helsinkiin myös kaupungin ominaispiirteisiin kuuluvia metsiä ja luonnonrantoja vai kuuluvatko kaupunkiin ainoastaan kalliisti toteutettava puistovihreä ja erilaiset toimintapaikat. Pekka Kansanen ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Turve ja tunteet Vapaa toimittaja Jani Kaaro kirjoitti (SL 8/99) aiheesta Turpeenpoltto kuumentaa tunteita ja ilmastoa. Kaikki lausunnot pohjautuvat alueen nykytilan maastotarkastukseen ja asiantuntijoiden haastatteluun. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaan täydennysrakentaminen kannattaa ohjata hyvien joukkoliikenneyhteyksien, erityisesti raideliikenteen , ja hyvien palvelujen äärelle. Niistä osaavat parhaiten kertoa kaavoittajat
huolimatta puun poltosta syntyvät kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt jätetään huomioimatta YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen toimeenpanoelimille tehtävässä maaraportissa sillä perusteella, että metsien kasvuun sitoutuu hiilidioksidia vuosittain enemmän kuin puun poltossa vapautuu. IPCC on sen sijaan luokitellut turpeen kiinteäksi fossiiliseksi polttoaineeksi. Helpoin tapa lisätä puun energiakäyttöä on korvata sillä nykyistä turpeen käyttöä tämä on samalla kustannustehokkaimpia keinoja Kioton sopimuksen tavoitteisiin pääsemiseksi. Jos sinulla on nimiä tiedossasi , voisitko kirjoittaa niistä minulle. Ruoppausten takia myös korteja järviruokokasvustot ovat paikoin kokonaan hävinneet rannoilta, kirjoittaa kuvat lähettänyt Heikki Ketola. Jos metsähehtaarilta halutaan koota sama energiamäärä kuin suohehtaarilta, täytyy metsä kasvattaa päätehakkuuvaiheeseen 50 kertaa. Apua nimien-keruuseen Toimitus Olen kiinnostunut kasveista, ja kerään niiden kansanomaisia nimiä. Turpeen korjuuseen otetuilla suohehtaareilla on keskimäärin 20 kertaa enemmän hyödynnettävää energiaa kuin täysikasvuisen puuston hakkuukertymässä metsähehtaarilla. Tällöinkään ei synny nettopäästöjä. Timo Nyrönen Tutkimusjohtaja Vapa Oy Timo Nyrösen vastineessaan esittämä laskelma on harhaanjohtava, kuten dosentti Jouko Silvola toteaa jo ennakoivasti Jani Kaaron artikkelissa (s. Sama analogia pätee turpeeseen. Lisäksi Pohjanmerellä on maakaasua saman verran . Joensuun ja Helsingin yliopistojen tuoreiden tutkimusten mukaan Suomen soiden turvekerrokseen sitoutuu vuosittain yli neljä miljoonaa tonnia hiiltä, mikä vastaa yli 14 miljoonan hiilidioksiditonnin sitoutumista uuteen kasvuun. Suot siis sitovat enemmän kuin turpeen käyttö ja suopellot päästävät. Siksi puunpolton päästöjä ei lueta valtioiden fossiilisiin kokonaispäästöihin. Suot sitovat hiiltä täysin riippumatta siitä, poltetaanko turvetta vai ei. Sen päästöt luetaan kokonaisuudessan esimerkiksi Suomen päästötaakkaan , josta ne muodostavat noin kymmenesosan. Tästä syystä se ei aiheuta nettopäästöjä. Turpeen tuotannossa ja käytössä vapautuu vuosittain seitsemän-kahdeksan miljoonaa tonnia hiilidioksidia, kun taas suopeltojen hiilidioksidipäästö on noin neljä miljoona tonnia. Korjattakoon myös Pohjanmeren öljyvarat -vertaus. Koska metsien polttoainereservi on pääosin hakkuutähteissä, on suohehtaarilla polttoainetta 50 kertaa enemmän kuin päätehakkuun tähteissä metsähehtaarilla. Kuvat ovat keväältä 1985 ja syksyltä 1 998. Siten jokainen poltettu turvetonni lisää täysimääräisesti Suomen hiilidioksidipäästöjä, ja jokainen millä tahansa muulla polttoaineella korvattu turvetonni vähentää niitä. Kerro, missäpäin Suomea nimeä käytetään tai on käytetty. Järvi kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja Naturaalueisiin. Siinä ajassa kyllä kertyy melkoinen turvekerroskin . SUOMEN LUONTO 10/99. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. Asia hoituu jatkossakin parhaiten kotimaisia polttoaineita suosimalla ja kehittämällä uusia ratkaisuja niihin perustuen, sillä puu ja turve ovat toisiaan täydentäviä eivätkä toisiaan korvaavia. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä Vapa suhtautuu vastuuttomasti ilmaston lämpenemisongelmaan ja Suomen yrityksiin täyttää Kioton sopimus. Lisäksi Joensuun yliopiston tutkimusten mukaan turpeen alla olevaan kivennäismaahan sitoutuu vuosittain huomattavia hiilimääriä. Poltettavan metsähakkeen hiili taas vapautusi ilmakehään joka tapauksessa, kun puu lahoaa. Nuori suo, joita Suomessa on maankohoamisrannikoilla ja vanhojen soiden reunoilla kautta maan, sitoo hiiltä niin, että satavuotiaassa turvekerroksessa sitä on lähes yhtä paljon kuin samanikäisessä metsässä. Siksi hehtaarilta saatava energiamäärä on suuri samoin kuin ruskoja kivihiilen tapauksessa. Turvetta poltettaessa vapautetaan fossiilisen kaltaisesti varastointunutta hiiltä, joka muuten pysyisi maan povessa. Jos puu taas kaadetaan polttamista varten , luodaan samalla kasvutila uudelle puulle, joka sitoo vastaavan määrän hiiltä. Puu on erinomainen polttoaine ja sen käyttöä tulee lisätä. 46 Mielipitei ä&k skustelua ENNEN JÄLKEEN Luhtarannat peittyivät maamassojen alle Kuusamon Torankijärvellä, kun lintujärveä ryhdyttiin "kunnostamaan". Aikaa tähän kuluu 50 kertaa noin sata vuotta eli 5000 vuotta. Nyrösen vertauksessa Suomen kaikki energiakäytöön sopimattomat sekä metsäiset suot ja suojelusuotkin poltettaisiin. Kirjeet voi lähettää osoitteella Liisa Sirkka, Pienenmäentie 104, 44300 Konnevesi. Suomen hyvin teoreettisesti hyödyntämiskelpoiset polttoturvevarat ovat 7300 terawattituntia mutta Pohjanmeren todelliset, käytettävät öljyvarat ainakin 35 000 terawattituntia. Turpeen uusiutuminen ei ole puuhun verrattuna kovin hidasta. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion . Kun metsän kasvu satavuotiaana hiipuu , jatkaa suo turvekerroksen kasvatusta tuhansia vuosia. Kun hallitusohjelman tavoitteissa halutaan pysyä, ei puun käyttöä voi kuitenkaan lisätä vähentämällä turpeen käyttöä, vaan korvaamalla öljyn ja kivihiilen käyttöä puun ja turpeen yhteiskäytöllä. Pohjoisen sijaintimme vuoksi meidän on tavalla tai toisella lämmitettävä talomme ja asuntomme. 39). Etsimme luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja
Puuntuotannon kestävyyden turvaamistöihin, metsäviestintään ja metsätalouden hallintoon löytyi lisäystä 114 miljoonaa! Metsäteollisuuden johtaja Hannu Valtanen jatkaa yhteistyön ja yhteisvastuupolitiikan murtamista. Kehitystä ei pysäytetä pelkästään asettamalla työryhmä selvittämään Etelä-Suomen metsien suojelutarvetta. Luonnonsuojeluliiton valtionapu väheni jo tänä vuonna 200 000 markalla. Kysymykseen vastattiin "ei" tai "mikä se on ." Toivottavasti luonnonystävät ja ympäristönsuojelijat eivät vastaa samoin. Luonnonsuojelualueiden hankkimiseen esitetään vähennystä 18 miljoonaa. Miten ympäristönsuojelu aiotaan hoitaa talouskehityksen huonontuessa, kun sitä ei pysytytä asianmukaisesti hoitamaan talouden kasvunkaan aikana. maaliskuuta). Nyt tehty esitys ei mahdollista metsäinventointien tekemistä eduskunnan tahdon mukaisesti. Valtionapua esitetään leikattavan miljoonalla markalla 6450 000 markkaan. Kesähakkuista luopumisen luulisi vähentävän myös teiden lisärakentamisen tarvetta. Metsäteiden tekemiseen ja kunnostusojituksiin esitetään 42 miljoonan lisäystä. Vuoden 2000 aikana astuvat voimaan maankäyttöja rakennuslaki (1. Luonnonsuojeluliittoon tulee jo nykyisellään neuvontapyyntöjä enemmän kuin ehditään käsitellä. Hyväksyessään 1996 metsälait eduskunta edellytti, että tärkeät elinympäristöt kartoitetaan viipymättä. Lait tuovat uudet välineet, mutta ilman kansalaisjärjestöjen kasvavaa panosta ne jäävät kansalaisten ulottumattomiin. Budjettikirjassa ei yhteisvastuusta näy jälkeääkään , eikä esitys lupaa hyvää yhteistyöllekään. Ilta-Sanomat kysyi hiljan vastaantulijoilta, kiinnostaako budjettikirja. Maaja metsätalous: metsäteitä ja ojituksia Ympäristöministeriön hallinnonala ei ole innostavaa luettavaa, mutta maaja metsätalousministeriön on suorastaan järkyttävää. Ylevät puheet metsien suojelusta on unohdettu, ja Kansallisen metsäohjelman (KMO) suojelutavoitteista on luovuttu. Näinkö yritetään saada Etelä-Suomen metsien surkeaa suojelutilannetta korjattua. Talousarvioesitys raamittaa luonnonja ympäristönsuojelun resurssit tulevalle vuodelle ja antaa myös suunnan pitemmän aikavälin ratkaisuille. Molemmat työt ovat luonnonsuojelijoiden kirosanoja. Mittavan rahoitusohjelman poliittinen läpiajo on aloitettava välittömästi. Ilpo Kuronen on Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupäällikkö.. Ympäristövaikutusten arvioinnin asiantuntijaraportti oli tätä kirjoittaessa vasta valmistumassa. Kirjan yleisperustelut alkavat tosin lohdullisesti: ''Talouden näkymät ovat vuonna 2000 varsin hyvät" ja edelleen "Suomessa kokonaistuotannon kasvu jatkuu ripeänä, työpaikkojen määrä kasvaa ja työttömyys vähenee." Tästä ei kuitenkaan seuraa määrärahojen kasvua ympäristön hoidon ja laadun parantamiseksi päinvastoin. Samansuuntaisesti kävi monelle muulle aatteelliselle kansalaisjärjestölle. Se on suojelun kannalta keskeisin asiakirja, suorastaan suojeluasioiden käsikirja niin yksityiskohdissa kuin rakenteellisissakin ratkaisuissa. Vesiensuojelun tavoiteohjelmassa metsätalouden typpija fosforikuormitus piti puolittaa vuoteen 2005 mennessä. Ilonaiheita ei luonnonja ympäristönsuojelun määrärahoista löydy. Kansallista metsäohjelmaa on lähdetty ennakoivasti toteuttamaan tulevassa budjetissa. tammikuuta) sekä ympäristönsuojelulaki (1. Molempien keskeisenä tavoitteena on lisätä kansalaisten keinoja vaikuttaa oman asuinalueensa ja laajemmin ympäristön tiSUOMEN LUONTO 10/99 laan. Metsäntutkimuslaitoksen tuore tutkimus asettaa kyseenalaiseksi uusien teiden rakentamisesta saadun lisähyödyn. Hemilä on pyyhkinyt esityksestään periaatepäätökseen sisältyneen metsäluonnon hoidon 1 miljoonan markan lisäysesityksen. Kunnostusojituksen aiheuttama ravinnekuormituksen kasvu on myös ristiriidassa valtioneuvoston vesiensuojelun tavoitteista tekemän periaatepäätöksen kanssa. Ympäristönsuojelun edistämiseen lähialueen maissa, ympäristötöihin ja ympäristönsuojeluinvestointien korkotuen määrärahoihin panostetaan yhteensä 19, 1 miljoonaa vähemmän kuin tänä vuonna. Sen perusteella vaitioneuvosto tarvittaessa tarkistaa ohjelmaa. Ruotsissa on määrätietoisesti lisätty metsien suojelurahoja noin 625 miljoonan kruunun vuositasolle ja osoitettu vielä 1 O miljoonaa kruunua avainbiotooppien lisäinventointiin, vaikka se on jo valmistunut. Yllättävintä on viimeaikaisten ympäristöministereiden hallitessa tapahtunut kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten kaventaminen. Kirja näyttää päältä iloisen keltaiselta, suorastaan aurinkoiselta, sisältä synkän surulliselta. Syyskuussa pitämässään puheessa hän johti joko tietämättään tai tarkoituksellisesti harhaan kommentoidessaan budjetin sisältämiä metsänhoitoon suunnattavia määrärahoja: "mutta budjettiin ei tahdo löytyä maarärahan lisäystä välttämättömien metsänhoidollisten toimenpiteiden toteuttamiseksi". Liikenneministeriö tinkii joukkoliikenteen tuesta Joukkoliikenteen ostomäärärahat vähenevät budjettiesityksessä 22 , 7 miljoonaa markkaa. Tämä tuntuu vähintääkin omalaatuiselta. Ympäristöministeriö: vähennystä,vähennystä Ympäristöministeriön hallinonalalla yleisnäkymä on numeroiden valossa jotenkin alistuva; siellä täällä vähennyksiä. Suojelun arvoisia metsiä katoa joka vuosi. PUHEENVUORO ILPO KURONEN Kalmankeltainen budjettikirja 2000 V altionvarainministeri Sauli Niinistön syyskuun alussa julkistama valtion tuloja menoarvioesitys on ollut tiedotusvälineiden ykkösaihe, mutta kansa ei näytä talousarviosta kiinnostuneelta. Miten hallitus on voinut antaa budjettiesityksen KMO:an vedoten, kun ympäristövaikutusten arviointi valmistuu vasta budjettiesityksen antamisen jälkeen. Puolet lisärahoituksesta piti suunnata erityisen tärkeiden elinympäristöjen inventointiin ja puolet ympäristötukeen ja luonnonhoitohankkeisiin. Perinteisistä alueellisen paikallisliikenteen palveluostoista leikattiin rahaa 15,7 miljoonaa markkaa, kaukoliikenteen ostomäärärahoja 6 miljoonaa markkaa ja kehittämisrahoja 1 miljoonaa markkaa. Budjettiinhan on varattu jopa 1 9 miljoonaa KMO:ssa esitettyä enemmän! Pelkästään puuntuotannon kestävyyden turvaamistöihin esitetään 77 miljoonaa viime vuoden budjettiin nähden lisää eikä metsäluonnon hoitoon penniäkään. Arviointi tullee suhtautumaan esimerkiksi varsin kriittisesti kunnostusojitukseen ja metsäautoteiden lisärakentamiseen. Maaja metsätalousministeri Kalevi Hemilä totesi viime keväänä hallituksen KMO-periaatepäätöksen jälkeen, että "kansallinen metsäohjelma 2010 on yhteistyön ja yhteisvastuun metsäohjelma". Kuva talousarvioesityksestä jo näiden muutaman hallinnonalan summien pohjalta ei lupaa hyvää ympäristölle. Metsän terveyden ja luonnolle aiheutuvien haittojen takia kesähakkuita pitäisi vähentää
Muu kilpailun parhaimmisto näyttää, missä luontokuvauksessa nyt mennään. Harri Nyberg tutkailee artikkelissaan Vasnapati metsän herra intialaisten pyhiä puita ja sitä, miten joidenkin metsien ja puiden uskonnollinen pyhittäminen on johtanut käytännössä eräänlaisten luonnonsuojelualueiden syntyyn . "Eläimen uskonnollisuudesta ei ole olemassa mitään todellista näyttöä, ja sen vuoksi todistusvelvollisuus on niillä tutkijoilla, jotka olettavat niillä olevan uskonnollista ajattelua. Tiiviisti lintuharrastuksesta Pekka Hänninen: Kuukkelin kaltaiset. Isäntä on koiralleen ainakin lauman johtaja, mutta paljonko ihmiskunnan uskonnoissa on ihmisen taholta kulloiseenkin jumalaan kohdistuvaa koiramaisuutta. Toimittaja olisi voinut muokata tekstejä ripeämmin asiaan meneviksi. Toisaalta, jos hyväksymme modernin luonnontieteen ihmiskuvan ja -mallin, eläimille on mahdollista kehittyä uskonnollista ajattelua siinä tapauksessa, että niiden lajinkehityksessä päädytään samantyyliseen kognitiiviseen joustavuuteen, kuin mitä ihmisen lajinkehtiyksessä on tapahtunut." HANNU NIKLANDER Vuoden luonto kuvat Matti Torkkomäki (toim.}: Vuoden luontokuvat 99, Suomen luonnon valokuvaajat ja Weilin+ Göös 1999, 100 s., 1 75 mk. Teuvo Laitila puolestaan kysyy Miksi koira huutaa kun sitä lyödään. Muutama kirjoitusvirhe on pujahtanut kirjaluettelon nimikkeisiin, mutta kokonaisuutena luettelo on samanlainen kuin koko opaskin: kokoonsa nähden erinomaisen perusteellinen tietopaketti. Lintuharrastusopas, Luonto-Liitto ja Birdlife Suomi 1999, 65 s., 60 mk, Luonto-Liiton tai Birdlifen jäsenille 40 mk. Uskonnot ovat olleet ja ovat hyvin keskeinen ihmisten arvomaailmaa säätelevä tekijä. "Kristinuskon luomiskertomuksen mukaan ihminen on itsestäänselvästi luonnon herra. Vuoden luontokuvat 99 esittelee muutakin Taposen tuotantoa. Opas on suunnattu yhtä lailla vasta-alkajille kuin jo perusteellisemmin lintuihin hurahtaneille. Luultavasti he joutuivat väistymään ensin roomalaisten polyteismin ja sitten kristinuskon tieltä; vanhalle kultille jäivät vain metsät. HELENA TENGVALL 48 . Länsimaisella eläinlääkärillä voisi olla niistä paljonkin huomautettavaa. Sekä Teija Mikkola että Kimmo Ketola tarkastelevat New Age -liikkeen luontosuhdetta. Intiassa toimii pinjrapoleja eli eläinsairaaloita. Näin (implisiittisesti] ihminen asetetaan tasavertaiseen asemaan muun luomakunnan kanssa, joka kumartaa vain Allahia." Aija Taskinen kertoo hindulaisen luonnonarvostuksen käytännön sovelluksista. Tom Sjöholm kuvailee muinaisten läntisten kelttien tietäjien eli druidien taustoja. Kirjasen toisena julkaisijana on lintuharrastajien kattojärjestö Birdlife Suomi. Mukana on useita uskontotieteilijöitä, yksi kasvibiologi ja yksi limnologi. Samassa artikkelissa tarkastellaan myös lehmän pyhyyttä ja sen pyhyyden hyötytaustojen ekologisuutta. Kirjan viimeisessä artikkelissa Tom Sjöblom pohtii , voisiko eläimillä olla uskontoa. Ekospiritualistit pitävät suurimpana ongelmana sitä , että ihminen ja muu luonto on erotettu niin jyrkästi kahdeksi tykkänään eri asiaksi. Luonnon moraalinen arvostaminen helpottaisi myös sen suojelua. Tällä aiheella Tapio Taponen näet voitti kilpailun Vuoden luontokuvat 99 . . Keskeistä on kuitenkin periaate, että eläimiä tahdotaan suojella myös tällä tavalla. Yhtäältä uusi henkisyys on keino kamppailussa liian kovia arvoja vastaan , toisaalta liike helposti käpertyy uskojan oman henkisyyden korostamiseen. Suuri osa siitä on syntynyt Viikissä-Vanhankaupunginlahdella, Helsingin kainalossa. Tuula Sakaranaho tutkii islamin (arabiaa = alistuminen] suhdetta luomakuntaan. Esimerkiksi toteemieläimet, vanhojen suomalaisten elättitarhakäärmeet ja nykyihmisen lemmikit ovat rajatapauksia, joissa tutusta eläimestä tuleekin läheisempi kuin vieraasta ihmisestä. Uskontojen tuntemus puolestaan saattaa auttaa rakentamaan ympäristönsuojelullisia liittosuhteita. Uskova alistuu täysin Allahin 0umalan) edessä, mutta ei saa luontoa alistettavakseen niin itsestäänselvästi kuin juutalaisuudessa tai kristinuskossa. Nämä eivät ehkä viihtyneet niin hyvin metsissä kuin on tahdottu nähdä. . Kätevästä koostaan ja kohtuullisista hinnoistaan huolimatta kirjat ovat sisältäneet hatunnoston arvoisen määrän perinpohjaista tietoa. Vuosituhantemme voi sanoa päättyvän variksen raakuntaan takatalvessa. Kirjoittajat hallitsevat asiansa hyvin, joskin muutaman kohdalla häiritsee tutkijoille tuttu tapa haaskata tekstitilaa selittelemällä artikkelin alussa sitä, minkä pian aikoo selittää. Hyviä kuvia ei aina tarvitse hakea erämaista. lrJOJ Perimmäisiä kysymyksiä 1 uontosu hteesta Heikki Pesonen (toim.}: Uskonnon luonto, Arena 1999, 280 s., 187 mk. Uushenkisyys etsii myös vanhaa henkisyyttä ja löytää mitä tahtookin löytää. Ehkä druidit eivät olleet vain omaperäisiä viisaita metsäläisiä kuten romanttisesti väitetään , vaan heille oli suodattunut aineksia kreikkalaisesta filosofiasta. Pitemmälle ehtineille on perustietoa muun muassa linjalaskennoista ja rengastajaksi ryhtymisestä. Heikki Pesosen toimittaman teoksen kirjoittajat ovat Turusta, Kuopiosta ja Helsingistä, kaikki kotimaisia . Laitila tutkailee ihmisen ja eläimen rajoja, sitä kuinka yhteisön sisäiselle turvallisuudelle on tärkeää määritellä, ketkä eivät ole samanlaisia. Heikki Pesonen pohtii, kuinka uskonnon luontokuva vaikuttaa siihen , miten uskovat suhtautuvat luontoon. Linnut tuntuvat säilyvän kestosuosikkeina, ja lähietäisyydeltä kuvatut SUOMEN LUONTO 10/99. Samoilla jalanjäljillä jatkaa Kuukkelin kaltaiset, joka on uudistettu versio Luonto-Liiton seitsemän vuoden takaisesta lintuharrastusoppaasta. Moni koiranomistaja on pohtinut, mahtaako itse olla palvovalle koiralleen jonkinlainen jumalolento. Lisätiedon äärelle opastavat kirjan loppuun kerätyt kymmenien lintuaiheisten kirjojen napakat esittelyt sekä lintutieteellisten yhdistysten yhteystiedot. Lajinmäärityksen nikseissä neuvotaan kädestä pitäen , samoin kiikarin ja lintukirjan valinnassa. Matti Kamppinen pohtii teknologiaja ympäristöasenteiden uskonnollisuutta mikä viime kädessä saa pitämään jotakin asiaa perusarvona, josta ei tingitä. Luonnonsuojelun kannalta ei ole lainkaan samantekevää, kuinka uskonnot suhtautuvat luontoon. Koraanissa taas viitataan siihen mahdollisuuteen, että myös muut luodut kuin ihminen voisivat olla luomakunnan vastuunkantajia. Eläinten rajaaminen pois on aika helppoa, muttei silti yksinkertaista. Luonto-Liitto on julkaissut vuosien varrella opaskirjoja, jotka johdattavat erilaisten luonnonharrastustapojen saloihin aina kotiloja simpukkaharrastajan opasta myöten
Monet niistä miellyttävät enemmänkin kuin palkitut kuvat, mikä osoittaa luontokuvauksemme korkeaa tasoa. Näille harvinaislaatuisille kampanjasivuille voi pian jättää myös oman kannanottonsa alueen suojelun puolesta. lrJOJS Tähtisanakirja tarpeeseen Tähtitieteen sanakirja, WSOY 1999, 182 s., 105 mk. Maailmankaikkeuden asioista kiinnostuneita hemmotellaan Suomessa jatkuvasti erinomaisilla teoksilla. Se esittelee 58 melontareittiä ja laskemisnuotit 14 reitin koskiin . Satoi vettä ja satoi lunta, maa jäätyi ja suli taas, sieni työntyi maasta ensimmäisenä päivänä, toisena paisui ja kolmantena jo mustui ja mätäni. JUHA VALSTE Hyyppäälle omat nettisivut Hyyppäänvuori on KeskiSuomessa Laukaassa sijaitseva luontokohde, jota voi maisemien vuoksi hyvällä syyllä kutsua Keski-Suomen Keliksi . Suosittelen! JUHA VALSTE SUOMEN LUONTO 10/99 . sommitelmat ovat ehkä nousussa. Uudenlaisessa hakuteoksessa on myös 19 sitä varten kirjoitettua erityisartikkelia, joiden pituus vaihtelee yhdestä sivusta useisiin. Kirjan mustavalkoinen kuvitus täydentää tekstejä asiallisesti ja mukavasti. Hyyppää-sivut löytyvät osoitteesta www.kolumbus.fi/hyyppaa. Eivät ne säteilleet niin kuin kesän kukilla on tapa, vaan niistä erittyi hajoamisen etäisempää, kosteaa rusotusta. Mutta Kullanhuuhtojat tiesivät, että nuo, joita he keräsivät ja myöhemmin söivät, olivat hetkellisiä ja ohimeneviä, ja että se, mikä pysyi ja mistä ne itse syntyivät, jäi piiloon maan alle. Niemisen otoksia vuosien varrelta Hyyppäältä. Sivut esittelevät perusteellisesti Hyyppään arvokkaat maisemat, joihin kuuluu muun muassa harvinaislaatuinen laguunilahti sekä runsaasti upeita kallioita ja luolia. Muutama pistokoe osoitti, että tiedot on päivitetty varsin hyvin teoksessa on myös uutta tietoa. Teoksen kuvitus on runsas ja onnistunut. Näin on saatu edullisia mutta kuitenkin luotettavia tekstejä. Kirja päättyy tähtitieteen kronikkaan kesästä 1 998 kevääseen 1999 ja kalenteriin 1999-2000. KIRJAKALENTERI Lokakuu '' Toukkien palatseja! Madonportteja! Toisia Kullanhuuhtojat sysäsivät vain saappaillaan , ja kun ne kellahtivat, pehmeät, jättivät ne siihen , kun taas toisiin he tarttuivat hellävaroen ja nostivat ne koreihinsa ja veivät mukanaan Tabernaakkeliin. Pikaisesti selattuna Tähtitieteen sanakirja vaikuttaa hyvältä ja käyttökelpoiselta kirjalta. Melontareittiopas on täydennetty ja ajan tasalle saatettu laitos kolme vuotta sitten ilmestyneestä ensimmäisestä painoksesta. Heikki Oja on kirjoittanut mainion pikkuteoksen tähtitieteen tämän hetken tietämyksestä ja saavutuksista. Kuten sarjan nimi vihjaa, kirjan hakusana-artikkelit ovat kustantajan tietosanakirjatoimituksen tietokannasta. Hyyppään upeisiin maisemiin, kiistan taustoihin ja nykytilanteeseen voi perehtyä Hyyppään omilla internet-sivuilla. ANTTI HALKKA Tähtitieteen päivitys Heikki Oja: Maailmankaikkeus 2000 uusi tähtitieteen vuosikirja. Pieni ja kevyt hakuteos auttaa varsinaisten tähtitieteen kirjojen lukemista valtavasti. Ursa 1999, 1 76 s., 9 7 mk. Kirjassa on omat luvut muun muassa kanooteista, asusteista, melontatekniikasta, kanootin kuljettamisesta ja vuokraamisesta , jokamiehen oikeuksista, melonnasta merellä ja virtaavassa vedessä, koskenlaskusta, koskien luokituksesta sekä lisäksi vesija koskisanasto. Mukana on luontokuvaajien valiojoukkoon kuuluvan Mika J. Ja se, joka ei tiennyt, ei olisi voinut aavistaa, että ensimmäisen päivän pyöreä muna oli sama olento kuin toisen päivän leveälakkinen, jykevä hahmo, sama kuin kolmannen päivän mustunut, nesteeksi sulava tynkä ... Tanon huikeat panoraamat kertovat vaaraja kulttuurimaisemista ja leviävät itärajan taaksekin , Paanajärvelle, kuvaajan sanoin "kiireettömän virran viimeiseen kylään". . Tähtitieteen sanakirja kuuluu WSOY:n Taskufactasarjaan . Maailmankaikkeus 2000 saa varmasti monet ennen välinpitämättömät kiinnostumaan taivaan asioista. Monet niistä olivat kalpeita, mustia tai limansinertäviä kuin tuonelaiset, kuin manalan väki , tai jos ne kantoivatkin värejä, punaista ja keltaista , ne levittivät tienoolle vahamaista valoa. Paikalliset luontoaktivistit ja kyläseura yrittävät pelastaa arvokkaan maiseman ja sitä ympäröivät ranta-alueet ennen kaavan vahvistamista. Heikki Ojaa ja Ursaa on onniteltava lämpimästi jälleen uudesta kirjasta. Odotan seuraavia Taskufactasarjan kirjoja kiinnostuneena. Melontareittiopas on välttämätön apuväline jokaiselle melontaa harrastavalle. Matti Torkkomäki on tehnyt omia valintojaan kilpailun kuvasadosta. Monen harrastamattoman se varmasti innostaa tarttumaan melaan. Sen arimpiin paikkoihin kaavaillaan yli kymmentä rakennuspaikkaa. Minulle tuttuja kohteita kirjassa on vain muutama olen harrastanut pääasiassa järvi melontaa kansallispuistoissa. Asiatiedot onkin tarkistettu useista eri lähteistä. Nyt alue on joutunut Laukaan kunnan kovakätisen rantayleiskaavoituksen kohteeksi. Reiteistä on kirjassa hyvät karttapiirrokset, jotka eivät mittakaavansa vuoksi kuitenkaan korvaa maastoja vesiretkeilykarttoja. Kirjan lopussa esitellään pohjoiskarjalaisen Markku Tanon tuotantoa. JUHA VALSTE Melojan avuksi Antero Rautio (toim.}: Melontareittiopas, Suomen Latu ja Suomen Matkailuliitto, 1999, 2 16 s., 138 mk. Näistä kohteista kirjan tiedot pitivät paikkansa. Uuden kirjapainotekniikan myötä tämä teos on myös kohtuullisen hintainen, mikä lisännee ostohaluja. '' Leena Krohn: Oofirin kultaa, WSOY 1987.. Suurin osa on joko puhtaita joki reittejä tai yhdistettyjä jokija järvireittejä. . Niiden rihmastot haarautuivat kaikkialla karikkeen ja kellastuneiden kotkansiipien alla
Karhun reaktio on meistä oikeutettu. Nisäkkään elämän alkutaival onkin luultavasti lajista riippumatta hyvin samankaltainen: lämpöä, imemistä ja unta emon hoivissa. Lapsi on heti kävelemään opittuaan minikokoinen aikuinen. Miten ja mihin he elämänsä käyttävät. Aikuisen on voitava lasten synnyttyä elää täsmälleen samaa elämää kuin ennen heitä. N yky-Suomessa eletään rinnakkaisten ja päällekkäisten kasvatusideologioitten sekamelskassa. Hyvin vanhaa perua on kuitenkin myös tapa ottaa lapset valtion tai muun virallisen instanssin kasvatettaviksi: jo Spartassa ja muinaisessa Meksikossa •· vanhemmat luovuttivat pienet poikansa laitoksiin, joissa näistä tehtiin hyviä sotilaita tai kirkonmiehiä. Suomessa ainakin Nokia ylläpitää sisäoppilaitosta, jossa lapset paitsi opiskelevat tietotekniikkaa, myös tekevät yritykselle työtä ja tapaavat vanhempiaan vain loma-aikoina. 50 Pennut, lapset ja kakarat LAURA RUOHONEN 1 hmisen on helpompi ymmärtää eläinvanhempien suhdetta poikasiinsa kuin monia muita eläinmaailman käyttäytymisilmiöitä. Mutta onko asia niin. Elämäntyönsä luokanopettajana tehnyt ystävä väittää sen leijuvan sakeana vielä ensiluokkalaisten ympärillä näiden keskittyneenä uppoutuessa piirtämään. Kuvittelin, että vihdoin oli tullut tilaisuus pitää se pikkuinen esitelmä Elämän Suurista Kysymyksistä, joka useimmilla vanhemmilla tuntuu olevan aina takataskussaan. Mitä oppii luomupäiväkotiin pehmeitä arvoja imemään laitettu lapsi, jonka isä ja äiti joka aamu rikkovat härskisti liikennessääntöjä säästääkseen muutaman minuutin kallisarvoista aikaansa. "Ihmistä tarvitaan, koska se on hyttysen ravintoa", vastasi tyttö ja katosi. E rot alkavat kun kasvatus alkaa. Jotta se onnistuisi, on lastenkin osattava viettää aikuisten riippumatonta ja vapaata elämää. Entä jos tapamme oppia on kaikesta huolimatta sama kuin nisäkkäillä katsoa, mitä isä ja äiti tekevät. Edesmennyt eläintieteen professori Olli Järvinen kertoi, kuinka kansainvälisen biologikonferenssin arvovaltainen osanottajajoukko ryntäsi hänen kotiinsa kuultuaan, että perheeseen oli syntynyt pieni tytär. Lapsi on päähenkilö, vanhempi kannustaja, rahoittaja, valmentaja, harmaa eminenssi, jonka harteilla lepää tulosvastuu virikkeisestä, jännittävästä ja tyydyttävästä lapsuudesta. Vain kehno ja luonnoton äiti tai isä hylkää lapsensa vaaran hetkellä. On ollut aikoja, jolloin ihmislapset ovat eläneet vanhempiensa rinnalla oppien vähitellen näiden tavoille, kunnes ovat olleet valmiita aloittamaan oman aikuiselämänsa. Pahinta, mitä kaksivuotias voi tässä perheessä tehdä, on perua hyvässä yhteisymmärryksessä tehdyt "itsenäiset" viikonloppusuunnitelmat ja roikkua itkien äidissä, kun tämän kaverit jo kärsimättöminä odottavat eteisessä. Eläimet tietävät täsmälleen, mitä niiden pentujen tulee oppia selviytyäkseen maailmassa, ihminen ei. Sain äskettäin selkeän muistutuksen kasvattajan mahdollisuuksien rajallisuudesta tyttäreni kysyessä, mitä hyötyä hyttysistä on maailmalle. Lapsen tulee saada kokeilla ja harrastaa, nähdä ja kokea, ja vanhempien tärkein tehtävä onkin taloudellisesti ja fyysisesti tukea lasta tässä harrastusodysseiassa kuljettaa milloin saksofonitunnille, milloin mikroautokilpailuihin tai jääkiekkoturnaukseen. lhmisvanhempien näyttää taas olevan modernissa maailmassa yhä vaikeampi tietää, millaiseen maailmaan ja millaisin eväin heidän tulisi jälkikasvunsa varustaa. Molemmissa tapauksissa usko kasvatuksen tuloksiin on yhtä luja: voimme lastemme ajankäyttöä säätelemällä päättää, millaisia heistä tulee. Linnunpoikia mielivaltaisesti massamurhaavan minkin teko on meille käsittämätön ja outo, mutta meistä on itsestäänselvää, miksi karhuemo pelätessään pentujensa puolesta käy marjastajan kimppuun tekisimme itse sen asemassa täsmälleen samoin. Yhteinen oli vain tuoksun heissä synnyttämä voimakas mielihyvä ja halu pitää mahdollisimman lähellä omaa ruumistaan pieni olio, jonka päästä, erityisesti aukileen kohdalta ihmisnenälle niin mieluisa pentuparfyymi erittyi. Voi myös helposti kuvitella, että ihmisäidin ja tiikerimamman nautinnollinen horros maidontuoksuisen pennun mönkiessä rinnoilla on samaa alkujuurta. "Mitä hyötyä ihmisestä on muulle maailmankaikkeudelle?" aloitin. Tutkijoita kiinnosti vertailla tuoksun heissä herättämiä mielikuvia: jonkun mieleen se toi kuivatun ruusun, toinen puhui aprikooseista, kolmas santelipuusta. Se, joka pistää lapsensa tiskaamaan tai kantamaan saunapuita silloin kun tällä olisi kehittävämpää tekemistä, on tämän oppisuunnan mukaan huono vanhempi. Toisaalta lapsuus nähdään erityisenä, kallisarvoisena erityistilana, jonka piilevät mahdollisuudet vanhempien tulee kaikin keinoin hyödyntää ja saada kukkimaan. Käyttäytymistutkijat halusivat päästä nuuhkimaan vastasyntynyttä, sitä ihmeellisen voimakasta ja huumaavaa vauvantuoksua, joka hiljalleen heiketen säilyy lapsissa jonnekin seitsemännen ikävuoden tienoille. i5 z ,: c:i ,: -------------------' ~ SUOMEN LUONTO 10/99. Kunnon eläinvanhempi opettaa poikasensa hankkimaan ravintoa, käyttäytymään eläimiksi suhteessa lajitovereihin ja huolehtimaan omista jälkeläisistään. Toinen aikamme keskeisistä kasvatusideologioista perustuu käsitteeseen "oma aika". Voiko elämää ylipäätään ajatella akselilla hyöty-hyödyttömyys. Kuvittelen, että tilanne ei aina ole ollut yhtä monimutkainen. Jäi tunne, että minulla olisi tästä jotain opittavaa
Tutustu myös kotisivuihimme www.vaasansahko.fi ---------Haluan tuulisähkötarjouksen Nimi: _________________ _ Osoite: ________________ _ Puhelin:-------Faksi: _ _ _ _ _ _ _ _ D Omakotitalo D Kerrostalo D Yritys D Rivitalo D Kesäasunto D Maatila Vuosikulutusarvio (katso sähkölaskustasi) Käytössäni on: D !-aikainen mittaus _________ kWh/vuosi D 2-aikainen mittaus: päiväsähkö ______ kWh/vuosi yösähkö ______ kWh/vuosi Nykyinen sähkönmyyjäni on __________ _ V> r Postimaksu maksettu puolestasi 6-VAASAN SÄHKÖ OY VASTAUSLÄHETYS Sopimus 65100-1 65103VAASA www. Jos olet sitä mieltä, että sinustakin olisi tuulelle ystäväksi, mutta ystävyyden hinnallakin on rajansa ... Vaasan Sähkön tuulisähkö todennäköisesti Suomen edullisinta ekoenergiaa. Korsnäsin tuulivoimapuistossa, Pohjanlahden rannalla, tuotetaan Vaasan Sähkön tuulisähköä. Jos et vielä ole asiakkaamme, täytä oheinen kuponki ja lähetä se meille.Voit myös faksata sen numeroon: (06) 324 5385. E Q -, t:: u., J..:::; /JJ '/! ;o-<I suoS' Vaasan Sähkössä emme tempaa tuulesta hintoja sähkövoimaa kylläkin. fi. Kanna vastuu ympäristöstäsi ja vaikuta tulevaisuuden energiantuotannon ratkaisuihin. Lisätietoja numerosta (06) 324 5277. vaasan sah ko. Tuulella tuotettu sähkö on puhdasta ekoenergiaa ja edullisempaa kuin uskotkaan
0500 561 597 Asianajotoimisto Pentti Järvinen Yliopistonkatu 12 a B 29 20100 Turku Puh. (05) 7761 .l<AINV.UN YMPARISTOKESKUS Kalliokatu 4, 87100 Kajaani Puh. (02) 250 2538 Entisöinti Pulla Oy Pursimiehenkatu 21 A 1 00150 Helsinki Puh. (06) 414 7344 Lähivalinta Hillilä VAASAN RANNIKKOSEUTU Svenska Yrkesinstitutet POHJOIS-SAVO Pohjois-Savon AMK RA-lsännöinti Oy 70780 Kuopio Tilija Notariaattipalvelu TI-MA Ky POHJOIS-KARJALA Rääkkylän Apteekki Suomen Vuokratalo Oy Lieksa ETELÄ-KARJALA Imatran Fysioteekki Lappeenrannan kaupunginteatteri Luonnollisesti Ruokolahdella Saimaan Teollisuuspuhdistus Oy Rauha Teatteri Imatra KYMENLAAKSO Kouvolan Seudun Sähkö SATAKUNTA Noormarkun Saha Oy Petäksen T ei akka Rauma Puidenhoito/Ympäristöpalvelu T. (09) 225 8610 TUEMME LUONN LAPPI Tunturi-Lapin Laskenta KAINUU Hieroja Kalevi Heiskanen Kajaani POHJOIS-POHJANMAA Kuusamon Erä-Safari Oy Niskasen Maansiirto Oy 85800 Haapajärvi Sähkösuunnittelu ja -asennus Markku Talala Pudasjärvi KESKI-POHJANMAA Mesilän kioski Kokkola ETELÄ-POHJANMAA Lakeuden Varaosa Oy Puh. Apuvälinetuotanto ProaveOy Mustikkapolku 18 61300 Kurikka Puh. Suoranta Rakennus Vuorenpää Pori SUOMEN LUONTO 1 0/99. (09) 2242 7111 0400 406 567 ETELÄ-SA VON ENERGIA OY FAZER LEIPOMOT OY KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS PL 1023 45101 Kouvola Puh. (08) 616 3 1 Fax (08) 616 3629 LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS PL 47, 20801 Turku Puh. (02) 266 1777 Fax (02) 266 1635 LOVIISAN KAUPUNKI Puhtaamman Itämeren puolesta! 52 LUOMUSUOMI OY Myymälä: Kauppakeskus Myyrmanni METSÄNHOITAJALIITTO RY MILLIPORE OY Espoo NOVALABOY Lepolantie 5 03600 Karkkila Puh
(0 13) 684 1660 Fax. (03) 476 3587 Rakennuttajainsinöörit Matti Vuorenpalo Oy Tomatorintie 3, 48100 Kotka Puh. (09) 728 5569 OY HUNAJA YHTYMÄHONUNGSKONCERNEN AB 32250 Kojonkulma (Loimaan kunta) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Skogsbrukecs utvecklin~central Tapio T~ n10 Puhl tfn 9) 15621, "'r fax (09) 56 2232 NOVALABOY 1 IP. (06) 511 2331 Ruoveden Höylä Oy Autiontie 6 34600 Ruovesi Puh. NSUOJELUA VARSINAIS-SUOMI Diversey Lever Puh. ~HEINO HEINON TUKKU OY (r~~ FoRsTeov Kiteen Vesikunta PI 4 1. Grönholm Helsinki OPTE OY Helsinki PCToimisto Oy Helsinki PJV-Tuotanto Oy Puuja erityisalojen Liitto Helsinki Siuntion kunta Stiket Oy Espoo Suomen Spar Oyj Suunnittelutoimisto A. HovilaOy Helsinki Sähkösuunnittelu RAI Oy Tarveasunnot Oy TT-Lämpö Oy Työkalutuonti Oy Helsinki Valtatie Oy Helsinki Virkkalan Kukkapalvelu & Hautaustoimisto 08700 Virkkala Yritysilme Oy ltsepalvelupesula Pesu kaksikko Osuusmyllynkatu 5 C 1 73710 Tampere (03) 356 2007 Suomenselän Kopio Ky Toritie 4 63300 Alavus puh. (02) 2393 2265 Oulunkylän Liikennekoulu Mäkitorpantie 37 00640 Helsinki puh. (90) 876 6612 . tel . (05) 213 155, 0400 650 6 79 PRETTY BIT SOFTWARE OY www.prettybit.fi Painotalo Serimed Oy Pyhtäänkorventie 19 01530 Vantaa Puh. 8250 1 Kitee Puh. Nieminen Vilppula Hämeen ammatti korkeakoulu 31310 Mustiala Koskipölkky Ky Tarttila Luontoja kalastusmatkat Lempäälä Järvinen Jorma 040 577 7159 Tampereen Lihajaloste Tampere Teuto Grilli Ky Nokia PÄIJÄT-HÄME Korukka Oy Heinola Ravi-Simpanen Ky 15610 Lahti HÄME Forssan vapaa-aikatoimisto Offset Kolmio Ky Tammelan kunta Hyvä paikka elää ja asua lähellä luontoa VPU Pukutehdas Oy Hämeenlinna ITÄ-UUSIMAA Porlammin Osuusmeijeri Porlampi UUSIMAA Ahlström Machinery Helsinki Amadeus Finland Oy Arkkitehtitoimisto Mirja ja Pekka Koskilammi Oy Helsinki SUOMEN LUONTO 10/99 Capman Helsinki Cebal Printal Oy Hanko Finnforest Oy Finnish Steel Painting Söderkulla Finnrecords Oy Ab Helsinki Halosen Verhoiluliike Helsinki Helsingin Vihreät ry IBS Helsinki IV-llmastointihuolto Oy Helsinki Insinööritoimisto Torpat Oy Järvenpää Itä-Uudenmaan Puu rakenne Ruotsinkylä Kuljetusliike Kouhia Oy Tammisaari Kuljetus Pöyhönen Ky Maisala Kustannus Oy Otava Käännöstoimisto Valtasana Helsinki Like Kustannus Oy LTD Länsi-Uudenmaan Jätehuolto 08100 Lohja Mainostoimisto VPV Euro RSCG Oy M. (0 13) 684 1 666 53. H. 0204 55 1 1 PAPER MILL KAUTTUA PL 55 27501 Kauttua puh. M. (02) 269 7222 Varattu Tilitoimisto Hilkka Taskinen 38700 Kankaanpää Turun Poltinpalvelu Oy Turun Viatek Oy 20110 Turku Verdandi-yhtiöt Henkija eläkevakuutus Turku KESKI-SUOMI Teräs-Astra Oy Karstula Tikka Nastat Oy Tikkakoski Uuraisten Auto-Ritilä Uurainen PIRKANMAA Autokoulu Ajoneuvo www.ajoneuvo.com Eristyspalvelu P. RTEKI IKESKol Helsingin seurakuntayhtymä ® RAUTARUUKKI Naantalin kaupunki HAKUNILAN APTEEKKI HAKANSBÖLE APOTEK LAUKKARINNE 6, 01200 VANTAA puh. (09) 8255 3300 Suomen Ympäristövaikutusten Arviointikeskus Oy Svenska Folkpartiet Partek Oyj Abp PL 61 Helsinki puh
Onko tavallista, että kyy synnyttää nam myöhään. Ainakin joutsenet ja hanhet kotimaisista lajeistamme lienevät yleensä pariuskollisia. Onko muilla kotimaisilla lajeilla yksiavioisuutta. Siksi kyyn on ennen talvihorrosta kerettävä vielä jonkin verran saalistamaan. Kyynaarashan pystyy synnyttämään vain joka toinen vuosi. Vuodet ovat tietenkin hyvin erilaisia, ja aluekin on edullinen , mutta uskon että tämän perheen selviämismahdollisuudet olivat varsin pienet. Hehkun aiheuttaa mesisieni, jonka rihmasto synnyttää vihertävää valoa entsyymien avulla samaan tapaan kuin kiiltomatokin. Lammikko saattaa olla melko varhain keväällä avoimena ja houkutella sammakot kutemaan. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei kirjeitse. Voiko sammakko kutea syksyllä. Sama koskee poikasia, niiden on kasvettava hiukan ennen talven viettoa. Ne pariutuvat kuitenkin uudelleen, jos puoliso kuolee. tri likka Koivisto professori Kauri Mikkola fil. Näissä tapauksissa paikat ovat säännöllisesti olleet kylmävetisiä ja nuijapäiden kehityksen on täytynyt myöhästyä. Sitä ei tiedetä, mitä hyötyä sienelle valosta on. Se oli synnyttämässä. Kylmässä vedessä nuijapäidenkin kehitys on hidasta, osittain varmaankin siksi , että leväkasvu on tuollaisessa paikassa olematonta ja ravintoa on vähän, osittain nuijapäiden hidastuneen aineenvaihdunnan takia. Poistimme pihasta puolilahon pihlajan. Puolet pituudesta oli litteää häntää, joka oli pystyasennossa. Se menettää synnytyksessä niin paljon vararavinnostaan, että seuraavana vuonna sen on kohotettava painoaan. Kun illalla menimme ulos, näkyi kannon paikalla valojuovia: puun pirstat hehkuivat, samoin takapihalle heitetty kanto, ja liiterissä hehkuivat sinne kannetut pätkät. Mikä saa pihlajavainaan hehkumaan. Asiantuntijoina toimivat: MMT (h .c.) Harri Dahlström fil. Saattaapa tällaisia lajeja olla enemmänkin, mutta niiden selvittäminen vie aikansa . Mätimunat eivät kuitenkaan saa suoraa auringon säteilyä , jonka varassa mustat munat kehittyvät avoimilla paikoilla (hyytelö toimii vielä linssin tavoin ja kohdistaa säteilyä itse munaan). Ehkäpä havainto kuitenkin on tehty saaristossa, missä leudompi syksy hiukan helpottaa tilannetta. Muistaakseni myös varislinnuilla on havaittu parisidoksen kestävän vuodesta toiseen. Edellytyksenä on yksilöllinen tunnistaminen ja usean vuoden seuranta. 54 Luontoillan Mainittu elinympäristö sopii parhaiten sammakolle, muutoinhan kyseessä voisivat olla rupikonnan tai vesiliskon toukat. Sammakot eivät siis kude syksyllä. Seppo Vuokko Kunnes kuolema meidät erottaa ... Hehkuva lahopuu saattaa olla syynä osaan aarnivalkea-tarinoista. Seppo Vuokko fil. lokakuuta nam sammaleisella kivellä kyyn, joka oli ihan hiljaa. Eräiden muidenkin puuta lahottavien sienten rihmastot synnytKysy luonnosta Luontoillan asiantuntijat vastaavat! Lähetä kysymyksesi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9 , OOS 10 Helsinki. Myöhäinen synnytys Snappertunassa 11 . Kouri Mikkola Kuteeko sammakko syksyllä. Joutsenen sanotaan olevan uskollinen puolisolleen kuolemaansa saakka. Onpas todella myöhäinen havainto! Tavallinen aika synnyttää on elo-syyskuun vaihteessa, ja talvisijoille kyyt häviävät syyskuun jälkipuoliskolla. Seppo Vuolanto fil.tri JuhaTiainen tävät valoa, mutta mesisieni on hehkuttajista tavallisin. Eläinten ja kasvien synnyttämä valo on kylmää: yli 90 prosenttia energiasta muuttuu valoksi ja hukkalämpöä syntyy hyvin vähän . Esimerkiksi loppusyksyisissä joutsenparvissa eteläja lounaisrannikon lahdilla voi seurataa näyttävää ja kuuluvaa soidinta. Siinä on kyllä sekä äidillä että poikasilla ollut tiukka paikka ehtiä talvehtimiskuntoon . Elääkö leskeksi jäänyt joutsen yksin koko lopun elämänsä. Ne olivat kaksi senttiä pitkiä. Mitä hyötyä linnuille on yksiavioisuudesta. lis. Näin lokakuun puolivälissä 1 991 muutamia kymmeniä nuijapäitä vanhan kaivosluolan edessä ja sisässä kivikossa olevassa lammikossa. Kouri Mikkola osta Miksi lahopuu hehkuu. Kuinka emo ja poikaset selviävät talvesta. Ennen raskautta sillä on parhaimmillaan rasvaa toistakymmentä prosenttia, ja tämä hupenee kantoaikana noin kymmenenteen osaan. maist. Jos syyslisääntymistä tapahtuisi , luulisi sitä havaittavan erityisen lämpimillä paikoilla. Juuri tuollaisista paikoista sammakon poikasia, yleensä nuijapäitä, on ennenkin löydetty loppukesällä tai syksyllä. Se oli hyvin pullea ja sen vieressä oli jo yksi poikanen ja muutama pisara verta. tri Matti Helminen fil. Mesisienen valonkajoa on käytetty myös hyödyksi, viimeksi jatkosodassa, jolloin etuvartiopaikoille vieviä polkuja merkittiin lahopuilla. Munien kuoriutuminen saattanee myöhästyä kuukausikaupalla. Laita mukaan yhteystietosi. Sellaisessa paikassa vesi pysyy läpi kesän hyvin kylmänä ja tasalämpöisenä. En ole SUOMEN LUONTO 10/99
Karhu riipii marjoja etukäpälillään, mutta uskon, et· tä se varsinaisesti irrottaa marjat esimerkiksi pihlajan oksista kielen avulla. Miten se pystyy syömään marjat niin sievästi , etteivät oksat vahingoitu. ;-;.-.P :,..,11: .. Se ei myöskään sekoita parven perusrakennetta , sosiaalista järjestystä, kun vain paritta olevat etsivät itselleen elämänkumppania. Karhun suu onkin niin monikäyttöinen työväli· ne, että siitäkin päätellen eläin on sopeutunut hyvin vaihtelevaan ravintoon. Uskoisin kuitenkin, että pariuskollisuus on linnuille energiataloudellisesti edullista ja turvallista: Soidin ei kuluta energiaa siSUOMEN LUONTO 10/99 Kysy luon osta ~, ;·t ~ontoillan .,. Karhu on petoeläimeksi yllättävän kaikkiruokainen. linnut oppivat tuntemaan hyvin. ·-, ... Mutta voivatko talitintit olla pesänrakennuspuuhissa tuohon aikaan vuodesta. Myöhemmin huomasin, että jotkut tintit olivat tehneet filtterin kylkeen reiän ja kiskoneet filtterin kuituja ulos. Talitiaiset eivät todella· kaan rakenna pesiään lo· kakuussa, vaikka yöpyvät pöntöissä pitkin talvea. Jotkut taas olivat nokkineet suojuspaperin auki ja ottaneet osan sisuksista pois. Näin, kuinka tintit lensivät tumppien kanssa orapihlaja-aitaan ja nokkivat niitä. Karhun kieli onkin hyvin pitkä ja notkea, joten se soveltuu monenlaiseen ravinnonhankintaan. Apuna ovat myös liikkuvat huulet. Ne etsivät ravintoa kaikkialta ja tutkivat tark· kaan mahdolliset paikat, mistä ravintoa saattaisi löytyä. , i .· aivan varma, kuinka paljon lopultakaan on todistettuja havaintoja joutsenista ja hanhistakaan olemassa. ·. Turvallisuuden lisääntyminen liittyy myös tuttuun reviiriin, jonka molemmat Kyy synnyttää joka toinen vuosi tavallisesti elo-syyskuun vaihteessa. lhmisasuntojen liepeiltä voi löytyä mitä vain, mistä uteliaat 55. Edellytyksenä on pitkähkö elinikä, jolloin todennäköisyys molempien puolisoiden säilymiselle hengissä seuraavaan pesimäkauteen on suurempi kuin jommankumman kuolema. :,!":}\ ,<. Matti Helminen Tintit ja tumpit Tällä palstalla on ihmetelty talitinttien tapaa viedä ulkona olevasta tuhkakupista tupa· kantumppeja (SL 10/95 s.54) . Viime syksynä lokakuun lopulla törmäsin samaan ilmiöön. Synnytys lokakuussa on harvinaista. Tuli mieleen, että ne käyttävät filtterin kuituja pesän pehmikkeenä. ----,~· •I ten kuin joka vuosi uudelleen pariutuvilla. . Tähän aikaan vuodesta talitiaiset sen sijaan pyrkivät lihottamaan itsensä talvikuntoon . Seppo Vuo/anto Notkeakielinen nalle Karhu oli ruokaillut pihlajassa ja taivutellut oksia niin, että ylti marjoihin
Tällaisista paikoista löytyykin erilaisia herkkupaloja, ennen kaikkea talvehtimaan asettuneita hyönteisiä tai niiden koteloita. Seppo Vuo/anto Peuran puhahdus Olin eräänä sumuisena päivänä kissaa ulkoiluttamassa Riihimäen seudulla, kun läheltä metsänreunasta kuului kolme-neljä mahtavan kumeaa puhahdusta, aivan kuin paineilmasäiliö olisi laskettu tyhjäksi. Tämän vuoksi tintit vievät ne tukevalle oksalle ja tekevät niihin reiän tai repivät ne palasiksi. Mitään eläintä ei metsänreunassa näkynyt, eikä kissa mitenkään ääniä säikähtänyt, toisin kuin minä. Luulenkin, että tupakantumpit voivat näyttää linnuista jonkinlaisilta perhoskoteloilta, joista pitää yrittää kaivaa esille elävä otus ja syödä se. linnut uskovat saavansa syötävää, varsin usein esimerkiksi vielä jähmettymätöntä ikkunakittiä, josta linnut saavat energiaa. >! Kuvauksesta päätellen puhahdusten päästäjä on :l: saattanut olla valkohäntäpeura, joka erityisesti pakoon lähtiessään usein päästää puhallusäänet. Valkohäntäpeura on muutoin jopa kiima-aikana melko äänetön verrattuna muihin hirvieläimiimme, puhumattakaan saksanhirvestä , jonka uros suorastaan mylvii haaremia kerätessään ja vartioidessaan . Valkohäntäpeuran puhallukset lienevät peurayksilöiden välistä viestintää, jonka tarkoituksena on ilmoittaa lajikumppaneille, että äänen päästäjä on aikeissa siirtyä rauhallisempaan paikkaan. Talitiaisten näkee syksyisin tutkivan tarkoin myös seinien lautojen ja hirsien rakoja ja koloja, kääntelevän seinänvierelle kuolleita ruohotupsuja ja penkovan lehtiä. Saman aikomuksen SUOMEN LUO NTO 10/99. Mikä aiheutti äänet. vuorivillan ja karhuntaljan penkominen on Luontoiltaan tulleiden havaintojen ja kysymysten mukaan myös melko tavallista, samoin tupakantumppien nuuskiminen ja repiminen. Rakennustyömaiden ja rakenteissakin huonosti suojattuna olevan Valkohäntäpeura kertoo aikeistaan kumppaneilleen puhahtelemalla
57. Hämähäkit tapaavat kiivetä taimen tai ruohon latvaan, erittää seittiä Hämähäkit erittävät kevyttä ja kestävää seittiä paitsi pyydysten tekoon myös lentovälineeksi. Ilmakehä on välttämätön maapallon elämälle. Kun työpäivän jälkeen palasin, auton pelleillä oli satoja pieniä ruskeita hämähäkkejä. Niinpä kasvin tynkien jäätöyhtöjä näkee todennäköisimmin silloin , kun leikkaa vielä elävät ja yhteyttävät versot poikki juuri ennen pakkasyötä. Pohjoismaalaisille jokamiehenoikeudet ovat itsestäänselvyys. Jotkut syksyt tuntuvat ainakin olevan todellisia lentelysyksyjä, vai liekö silloin vain tavallista paremmat säät. Mikä syksyn värikäs piristys on Pohjois-Savon maakuntakukka. Juuristo on pumpannut vettä, joka on tihkunut leikkauspinnoista ja saman tien jäätynyt. 2. Vastaukset sivulla 66. Seppo Vuokko Lentävät hämähäkit Pysäköin autoni lokakuun alussa peltoaukealle, lähelle metsänreunaa. 7. Joskus yhtä hienoja jäähiuksia syntyy myös kuolleisiin kasvinosiin , esimerkiksi läpimärkien heinänkorsien ja lahopuiden päihin. Vaikka hämähäkit ovat siivettömiä, ne osaavat lentää! Hämähäkin seitti on tavattoman kevyttä, maapallon kiertävä yksinkertainen kuitu painaisi vain 1 20 grammaa. Mikä järvisieni on: a) eläin, b) kasvi , c) sieni , d) ei mikään edellisistä. 9. 4. Miten ne syntyvät. SUOMEN LUONTO 10/99 g "' <( :), 0: Kysy luon nosta Luontoillan asiantuntijc vastaavat! tauksen, mutta kylmyys hidastaa haavasolukon kasvua. 5. Auringon kimaltelu seitissä paljastaa usein lentäjän. 3. Mistä ne olivat siihen tulleet. Kuka ehdotti 1 880 valtionpuistojen perustamista Pohjoismaihin. Valkeat hahtuvat ovat jäätä. Jalkansa ne painavat kylkiin , joten ne näyttävät pieniltä lentäviltä pallosilta. Kun varret on leikattu vasta äsken , juuristo ei vielä "tiedä" yhteyttävien versojen puuttumisesta ja jatkaa veden pumppaamista. Onko Suomen keskikorkeus merenpinnasta a) 89 , b) 103, c) 152 vai d) 170 metriä. Matti Helminen Hahtuvaiset kuuran kukat Mitä ovat hennot hahtuvat, joita eräänä pakkasaamuna huomasin edellisenä päivänä leikkaamieni tatarten tyngissä. Mainitse ainakin kaksi syytä. 11 . Alhaalta tunkeva vesi on työntä!, > nyt hiuksenhienoa jäätä edellään ja muotoillut jäähiuksista työhtöjä ja hahtuvia. TVl 31.10. Miksi raukit kuluvat niin voimakkaasti. Radio Suomi 28. tuuleen ja irroittaa otteensa. Missä elää suurin osa Suomen uhanalaisista lajeista: a) soilla , b) rannoilla, c) metsissä, d) kulttuuriympäristöissä. Yleensä haavapintaan syntyy nopeasti haavasolukkoa, joka tukkii johtojänteet ja pysäyttää virTatarpensaan leikkauskohtiin on kasvanut kuurankukkia. Kun vesi jäätyessään laajenee, se työntää omalla paineellaan hentoja jäähiuksia ulos kasvin johtosolukoista. Jäähahtuvat ovat 3 niin hienoja ja ohuita, että jos sellaisen ottaa kädelleen , se ::; näyttää vain katoavan , sillä vettä jää iholle niin vähän, ettei sitä välttämättä huomaa! Hormonit välittävät tiedon lehvästön tuhoutumisesta tai talveutumisesta juuristoon. Mitä seuraavista Suomessa saa tehdä toisen maalla ilman maanomistajan lupaa: a) liikkua jalan, hiihtäen tai polkupyörällä, b) liikkua moottorikelkalla, c) tehdä tuli , d) telttailla, e) poimia sieniä ja marjoja. Mistä kahdesta alkuaineesta ilmakehä pääosin koostuu. Radio Suomi 1 . Auto on tosin varmaankin ollut juuri siinä, missä tuuli tyyntyy metsän suojaisella puolella. Voisi kuvitella, että mitä enemmän hämähäkkejä on , sitä herkemmin ne käyttävät seittiä lentämiseen. paljastaa myös pitkähkön , alta valkoisen hännän nosto ja hermostunut heilutus. Kauri Mikkola Luontoilta YLE:ssä 20.10. Mikä on Suomen suurin kansallispuisto. Maaston runsaimpia hämähäkkejä ovat riippuhämähäkit, jotka tuottavat syksyisin suunnattoman määrän jälkeläisiä. Tuulisella pellolla ei varmaankaan olisi havaittu mitään erikoista. 8. 6. Niitä siis riittää auton kokoiselle alalle yhdessä päivässä tuollainen määrä sopivaan kohtaan
Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __/_ 19_. 58 SUOMEN LUONTO Tilaushinnat: Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. (013) 138 281 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, Merja Ylänen, Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu p. (09) 4137 7200, www.lka.fi Sll:n nuorisojärjestö: luont~itto ry Annankatu 26, 00100 Helsinki puh. majander@sll.fi Lappi, Tuula l eskelä, Korkalonkatu 12, 96100 Rovaniemi, p. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Lähettäjä Allekirjoitus: ................................ (09) 228 08221 Kotkankatu 9, 00510 Helsinki Suomen luonnonsuojelun Tuki Oy Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 00003 HELSINKI Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki www.sll.fi puh. Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 00003 HELSINKI SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. ............................................................................... .. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): O Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. (05) 411 7358, siilahti@sll.fi Satakunta, Jukka Murro, Otavankatu 11, 28100 Pori, p. Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: ....................................................... . jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen __/_ 19_. Nimi: Osoite: ............................................................................. (09) 684 4420, fax (09) 6844 4222 www.luontoliitto.fi SUOMEN LUONTO 10/99. (08) 378 443 ylonen@sll.fi Pohjois-Savo, Eelis Rissanen, Haapaniemenkatu 23, 70110 Kuopio, puh (017) 262 3811 erissane@muikku.jmp.fi Saimaan alue, Pemi Siilahti, vs., Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta, p. .................................................. Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: ........... Osoite: Suomen Luonto/Til aajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. .. (03) 6336 499 ehisp@surffi.net Et-Savo, Eeva Taimisto, Olavinkatu 56, 57100 Savonlinna, p. ' SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen luonnon alkaen __/_ 19_. (09) 228 08333, www.sll.fi/tukV Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki puh. päällikkö, vs. . (02) 632 6163, satakunta@sll.fi Uusimaa, Satu Hentula-Nieminen Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p. .. Johanna Mehto/a, toimistosihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotuspäällikkö, päätoimittaja Silja Sarkkinen, koulutussihteeri, vs. Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: ................................................................ Puhelin (myös suuntanumero): Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. (016) 311 550, leskela@sll.fi Pirkanmaa, Harri Helin, Laukontori 4, 33200 Tampere, p. Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: .. (03) 2131 317 helin@sll.fi Pohjois-Karjala, Ilari Uotila, Penttilänkatu 7-9, 80220Joensuu, p. (05) 371 0301 . Postinumero ja -toimipaikka: .................................................................. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahjakortin. 0500 320844 Keski-Suomi, Ilari Kotimäki, Kilpisenkatu 8 A 24, 40100 Jyväskylä, p. (06) 312 7577, gaddnas@sll.fi Varsinais-Suomi, Hannu Klemola Martinkatu 5, 20810 Turku, p. (02) 2355 255, klemola@sll.fi Suomen luonnonsuojelun Säätiö Asiamies Ritva Pietiläinen, p. Puhelin (myös suuntanumero): ............................................................... (014) 611 223, ilarik@cc.jyu.fi Kymenlaakso, Hanna Majander Kauppamiehenk. 4, Pohjolantori M 9, 45100 Kouvola, p. Keijo Savola, Etelä-Suomen metsät Mervi Taskinen, laskuttaja Sirkka Tepponen, ekoenergia Tapani Veistola, Naturavastaava liittohallitus Timo Helle, pj, (016) 3364302, Janne l ampolahti, Seija Nerg, Juho Pennanen, likka Sten, Heikki Susi/uoma, Jorma Viljanen, Tiina Raivikko, Kaisa Raitio, Seppo Häkki/ä Alueja piirisihteerit Et.-Häme, Erja Hakkarainen, Tervaniementie 20, 13500 Hml, p. O Määräaikaistilaus 12 kk O Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. (09) 228 08206, hentula-nieminen@sll.fi Pohjanmaa, Jan Gäddnäs, Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa, p. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon kuluttua ilmoituspäivästä. (09) 228 08 210, 228 08 224, telafax (09) 228 08 200. (09) 228 081, telefax (09) 228 08200 sähköposti: toimisto@sll.fi ma-pe klo 8.30-16.15 Ulla Ahonen, toimittaja Mirja Breider, puhelinvaihteen ho~aja Erja Heino, jätteen synnyn ehkäisy Esko Joutsamo, pääsihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinho~aja Tarja Ketola, järjestöpäällikkö Eija Koski, jätteiden synnyn ehkäisy Ilpo Kuronen, luonnonsuojelupäällikkö Johanna Kojola, kansainvälisten as. .. Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. .
Sen verran tärvääntyy, kun säpäkkä niittomies niittää aarin verran heinää kyljelleen. "On kai niitä huonompiakin harrastuksia?" Heikki sanoo ja taputtaa vatsaansa. "Mutta jos niitetään vanhaa jänkkäheinää, niin silloin suomalainen lujateräinen ja käsintaottu viikate vie voiton." K uinka mestari sitten syntyy. "Kertaotolla pitää saada kahden ja puolen metrin levyinen alue eli !aisti, ja neljällä laistilla aari pitää saada niitetyksi." Heikki Väisänen tekee niittoharjoituksia ihan kotipihan ympäristössä. Tuorein kansainvälinen saavutus oli elokuun alussa Venäjän Karjalan Vitelessä saavutettu maaotteluvoitto. "Alppirinteitä hoidetaan niittämällä, koska jyrkille vuorten rinteille ei koneilla päästä." Saksalaiset niittävät tehdasvalmisteisilla viikatteillaan suomalaisia nopeammin. "Kansainvälisissä kilpailuissa keskieurooppalaiset, varsinkin saksalaiset, ovat Euroopan huippuja", Heikki sanoo. Saksalaisviikatteen nopeuteen va1kuttavat muun muassa terän leveys ja pituus sekä kourumpi asento. "Itsekukin voisi hoitaa viikatteella omaa pihapiiriään. "Rikkakasvit pitäisi niittää ennenkö ne siementävät, Heikki neuvoo. "Nopeus on toinen kriteeri ja sitten tulevat tyyli ja liippaus eli viikatteen teroittaminen." Kilpailuviikatteessa pitää olla niin hyvä terä, että se kestää viisiminuuttisen kilpailurupeaman. Sirpin käsittelyn ja rukiinleikkuun lisäksi lajivaatimuksiin kuuluu myös lyhteiden sitominen ja kuhilaiden pystyttäminen. Mutta mikä se panee miehen juoksemaan viikate olalla aina Itävallan alppirinteitä myöten. Pitäisi olla aikaa muuhunkin kuin joutavaan hössötykseen ja elintasokilpailuun." Heikki iloitsee siitä, että sai tänä kesänä mukaansa Limingan maailmanmestaruustaistoihin kaksi nuorempaa niittoharrastajaa. Ek elä aa N iittomestari vaalii perinteitä K iuruvetinen Väisäsen Heikki on melkoinen mies. Niittomestari innostuu myös ajatuksesta, että tulevaisuudessa esimerkiksi kansalaisopistot voisivat pitää kursseja niittotaidon elvyttämiseks1. Lisäksi hän kuntoilee kesäisin juoksemalla ja talvella hiihtäen. Sen lisäksi, että niittäminen hoitaa viikatemiehen kuntoa, se hoitaa lempeästi myös luontoa. Limingan viikateniiton MM-kisoista Heikki on pokannut jo neljä mestaruutta, ja SM-mes"Samalla kun niittäminen on kunnon kohentamista, se on myös vanhojen työtapojen vaalimista ja ennen kaikkea menneiden sukupolvien työn kunnioittamista", Heikki Väisänen pohtii. "Semmoisiahan nämä on, huruhommia", taksiautoilijana elämäntyönsä tehnyt Heikki nauraa, mutta myöntää, että harrastuksessa on vakavampikin puolensa. "jälki pitää olla kuin partaveitsellä tehtyä, yhtaan ei saa jäädä pystyyn", Heikki sanoo. "Ihmisillä ei ole mukamas aikaa, mutta nämä ovat arvostusasioita. "Sillä tavoin pusikoituvat niityt myös puhdistuisivat vähitellen." V äisäsen Heikille niittäminen on monella tapaa sydämen asia. Suomen ja Venäjän ystävyysmaaottelussa Suomen joukkue nappasi voiton joukkuesarjassa ja Väisäsen Heikki pokkasi henkilökohtaisen voittomitalin peräti minuutin erolla seuraavaan kilpailijaan. Vaikka ikää on jo seitsemänkymmentä ja risat, mies vain hutkii viikatteella SMja MM-mitaleita. "Pelkään pahoin, että viikatteet ovat muutaman kymmenen vuoden kuluttua museotavaraa ja sen mukana unohtuvat vanhat työtavat." Niittotaidon oppii, jos paneutuu asiaan. taruuksiakin on plakkarissa jo lukematon määrä. Sota-aikana isältä opittu niittotaito jäi kummittelemaan jonnekin takaraivoon ja nyt jo kymmenen vuotta kestäneen "kilpauran" aikana kaivautunut vähitellen uudelleen esiin. "Eipähän pääse tämä kasvamaan." TEKSTI JA KUVA: TUIJA PITKÄNEN. Elokuussa Karttulassa järjestetyissä sirpinleikkuun SM-kisoissa Heikki uusi mestaruutensa, seitsemännen kerran
Pihan 500 neliön kasvihuoneessa kasvavaa olkipaaleilla tomaatteja, jotka saavat ravinteensa kalkkunoiden lannasta. Luomu alkoi saada tukea 1990-luvun alussa, koska ylituotantoa piti vähentää. Suomen suurimmissakin luomukanaloissa on vain viitisentuhatta kotkottajaa, joten voimia kannattaa yhdistää. Kasvattajien pitäisi Miekkojan mukaan uskaltaa keskittyä muutamaan parhaaseen kasviin. Luomukanalassa pitää olla muun muassa ikkunoita vähintään viisi prosenttia lattiapinta-alasta. Kymmenen vuotta sitten osuus oli vain kolme promillea. ';, ! ' 4 f / 4 "Kun kanat voivat hyvin, tunnen onnistuneeni työssäni", Vesa Nuorala toteaa. Yleisen mielikuvan mukaan luomutuotanto on pienten tilojen puuhaa. ANNE KÄRKKÄINEN Kanan yöpuu -iltateessä on ampiaisyrttiä, vadelmaa, sitruunamelissaa, väinönputkea, piparminttua, salviaaa ja timjamia. JUHO RAHKONEN SUOMEN LUONTO 10/99. "Tavoitteena on ollut laajentaa yrttien viljelyä sopimuspojaiseksi, kehittää jatkojalostus60 ta ja saada lisää työpaikkoja maaseudulle", kertoo projektipäällikkö Anneli Miekk-oja. Suurin syy luomun kysyntään on kuitenkin Heinosen mukaan huoli omasta terveydestä. Tuotteita myydään aluksi Kenkäverossa ja sen lähialueen kaupoissa. Mukana työssä seuraavat Jesse ja Joni. Kanat voivat hyvin ja ne munivat paremmin , kun ne saavat ottaa hiekkakylpyjä, etsiä ruokaa, nukkua orrella ja pitää yllä nokkimisjärjestystä. Nuoralat pitävät tärkeänä yhteistyötä muiden luomukanaloiden kanssa. Heinonen uskoo, että tähän vaikuttavat eettiset ja terveydelliset syyt. Kiinnostus luonnon tilaan ja kotieläinten oloihin on kasvanut. Koivurannan kanat juoksevat vapaina väljässä aitauksessaan koko kesän . Kanojen rehu saadaan osaksi omalta pellolta. Suomen maatiloista kuusi prosenttia on luomutiloja. Kun yrttiviljelystä kiinnostuneita ilmaantui riittävästi , syntyi yrttien luonnonmukainen viljelyja neuvontahanke, johon saatiin EU:lta tukea. Ne kuitenkin ovat monelle aloittelevalle yrttiviljelijälle liian kalliita. Vaikka luomutuotteet ovat kalliimpia kuin tavanomaiset maataloustuotteet, luomulle on kysyntää. Tänä syksynä markkinoille tuleviin valmisteisiin on saatu raaka-aineet 1 5 viljelijältä, joiden sato riittää 1 000 pakettiin . Hullunlehmäntauti ja muut ravintoskandaalit ovat havahduttaneet kansalaiset miettimään entistä tarkemmin , missä ja miten heidän ruokansa on tuotettu. Myös sisällä olot ovat paremmat kuin häkkikanalassa. Tuotannon runko ovat luomukananmunat, joita tilan tuhat helttapäätä ahkerasti pyöräyttelevät. Luomuyrttien jalostus on lähtenyt versomaan Kenkäveron pappilasta , jonka rinteessä on muun muassa komea luomuyrttitarha. "Luomu on meidän tilamme selviytymiskeino EU:ssa", he tiivistävät. -'/h· -~,. Nuoralat siirtyivät luonnonmukaiseen tuotantoon huomattuaan, että luomu sopii heidän tilalleen paremmin kuin tavanomainen maatalous. Munat menevät lähinnä pääkaupunkiseudulle, jossa luomutuotteiden kysyntä on Nuoraloiden mukaan suurempi kuin kotikonnuilla. Samaan aikaan Etelä-Savon maaseudun viljelijät ovat etsineet lisätienestiä. Nuoraloiden tilalla kasvatetaan myös kalkkunoita jouluksi. Merja ja Vesa Nuorala ovat viljelleet tilaansa kymmenen vuotta. Ylivieskalaisen Koivurannan luomutilan kanoilla on tilaa elää ja hengittää. Etelä-Savo jalostaa luomuyrttejä tuotteiksi Etelä-Savon Marttapiiriliiton aloitteesta on Mikkelin seudulla valmistettu kotimaisista yrteistä kymmenen erilaista tuotetta iltateestä kalamausteeseen. "Todellisuudessa luomuun siirtyvät maatilat ovat keskimäärin 20 prosenttia suurempia kuin tavanomaiset tilat", ylitarkastaja Sampsa Heinonen Kasvintuotannon tarkastuskeskuksesta sanoo. Ekoelä aa Luomutilalla tuotetaan puhdasta ruokaa Kanat piehtaroivat hiekassa niin että pöly lentää. Lukuisia ryytipenkkejä ällisteltyään moni on halunnut ostaa yrttejä jossain muodossa, mutta ryytijalosteita ei juurikaan ole riittänyt asiakkaille. Myös kuivaukseen tarvittaisiin kunnon koneita, jotka helpottaisivat työtä ja varmistaisivat hyvän laadun
Laajentumistarpeet johtivat teollisuushallin hankkimiseen naapurikunnasta Uudestakaarlepyystä. Värmlannissa läänin kotitalousseura järjestää omavaraistalouden kurssin niille, jotka haluavat elää ja vaikuttaa maaseudulla. Häntä ei kiinnostanut elämä työttömänä ankeassa vuokra-asunnossa. Asialle vihkiytyneet puhuvatkin Ruotsissa jo jonkinlaisesta uudesta vihreästä aallosta. Petter Bergströmin elämänmuutos alkoi viisi vuotta sitten Göteborgissa. Puolitoista vuotta sitten Petter Bergström pisti vähäiset säästönsä likoon ja perusti lehden Åter. Kännykästä voi kierrättää kaiken eli hyödyntämisprosentti lähenee sataa , kertoo EK Finlandin omistaja Anders Luukkonen. Muovikuoret murskataan, ja ne päätyvät takaisin teollisuuden raaka-aineeksi vaikkapa uusia kännykän kuoria varten. Neljä tuntia palkkatyötä viikossa riittää tyydyttämään hänen rahantarpeensa. PEKKA KILPINEN aa Kännykän ainekset kiertoon Kännykkävainaan viimeinen matka ei voisi johtaa parempaan paikkaan kuin EK Finlandin halliin Uudessakaarlepyyssä . Nämä tulot ja työmäärä riittävät elämiseen vuokramökissä, johon tulee juokseva vesi ja jossa on puhelin , tietokone ja pesukone. Palkkatulonsa Bergström saa työskentelemällä neljä tuntia viikossa musiikinopettajana kansankorkeakoulussa. Siinä opastetaan omavaraistaloudessa elämisen taidossa ja vaihdetaan tietoja ja kokemuksia. Perillä puhelin saa yksilöllisen kohtelun: se puretaan osiin ; sen sisukset tutkitaan ja lajitellaan käsin. Kuinka paljon pitäisi tehdä kompromisseja ja sitoutua palkkatyöhön tai muihin tavanomaisiin rahanhankintakeinoihin. SUOM EN LUONTO 10/99 kiinnosta Ruotsissa vain Bergströmin kaltaisia yksittäisiä ihmisiä. Ennen Göteborgista muuttoaan Bergström ei ollut koskaan pitänyt eläimiä tai viljellyt maata. Laitteiden kirjo ja tiedon tarve niiden käsittelemisessä on aavistamattoman suuri. "En mä tarvii sitä mihinkään", vastasi taannoin myyjä, kun asiakas tarjosi vanhaa kännykän akkua vaihdossa liikkeeseen. Myös oppilaitokset, järjestöt ja yhdistykset ovat heränneet. Ajatus maalle muuttamisesta, luonnonmukaisesta elämästä, järkevästä kuluttamisesta ja itsensä elättämisestä mahdollisimman pitkälle ilman rahatalouden pakkoja on käynyt monen mielessä. Korottomia lainoja markkinoivan JAK-pankin lehdessä (Räntefri 4/ 1998) Petter Bergström antaa viisivuotiOmavaraistaloudessa kaikkien perheenjäsenten työpanos on tärkeä. Satojatuhansia matkapuhelimia, laitteiden painosta riippuen , saadaan siis tänne ympäristöystävälliseen käsittelyyn vuosittain. Göteborgin yliopiston projektissa Höörissä Skånessa opetellaan elämään kestävän kehityksen mukaisesti paikallisyhteisöissä. Moran kansankorkeakoulu on 1970-luvulta asti järjestänyt yksivuotisen kurssin aiheesta luonnonvaroja säästävä toimeentulo. 900 kruunun vuokraa vastaan hän pääsi asumaan hunokuntoiseen punaiseen mökkiin maalle. RITVA KUPARI Kännyköiden kuoret muuttuvat ABS-muovimurskaksi Anders Luukkosen käsittelyssä.. Luonnonmukaiseen omavaraistalouteen siirtyminen ei sen kokemuksensa perusteella joitakin vastauksia. Muovit, metallit ja akut saavat uuden tulevaisuuden. Nyt hän jakaa mökkinsä porsaiden, kanojen , kaniinien , ankkojen ja kolmen hanhen kanssa. Luukkonen ja kolme vakituista työntekijää ottavat kuukaudessa vastaan noin 30 tonnia elektroniikkaromua teollisuudesta, kaupoista, kunnista, laitoksista ja muualta. Luukkonen perusti joitakin vuosia sitten maan ensimmäisen elektroniikkaromun keräysja kierrätysfirman Pietarsaareen Ekoroskin jätteidenkäsittelyalueelle. Yrityksen nimessä E on elektroniikka ja K on kierrätys. Kysely muutamaan helsinkiläiseen kauppaan antaa vaikutelman , että valmius näiden akkujen vastaanottamiseen ja toimittamiseen ongelmajätekeräykseen on parantunut. Järjestelmän taikapiiristä poistuminen herättää monia kysymyksiä. Ekoelä Luontaistaloutta ruotsalaisittain Rahan perässä juokseminen ja rimpuilu erilaisten taloudellisten sitoumusten verkossa rassaavat yhä useampien ihmisten hermoja. Jonkun verran rahaa kuluu vielä kahviin , suolaan ja vessapaperiin , mutta ei juuri muuhun. Kuinka paljosta mukavuudesta talouskarkuri joutuisi luopumaan. Sieltä monien kännyköiden akut ovat lähtöisinkin. Omavaraisuuteen oppiminen oli todellinen intensiivikurssi, jossa suurimpana apuna ja tärkeimpinä opastajina toimivat paikalliset viljelijät. Ongelmajätteitä sisältävät akkukennot kuljetetaan uusien akkujen aineksiksi ruotsalaiseen tehtaaseen . Metalliset kännykänpohjat lähetetään Englantiin muotoiltaviksi uusiksi tuotteiksi. Kännyköiden osuus tässä souvissa on pieni ja kuitenkin noin 1 00 tonnia vuodessa. Olisiko elämä pelkkää ympärivuorokautista raatamista. Eläinten ja kasvien hoitamiseen kuluu päivittäin noin kaksi tuntia
Turve säilyttää kosteuden hiekkaa paremmin . Molemmista käytetään lähinnä siemeniä ja juuria. Perunalaari ja juureslaatikot voidaan rakentaa esimerkiksi kyllästämättömästä rimasta. Joistakin paikoista voi saada myös lehtikuusta, joka kestää lahoa paremmin kuin esimerkiksi mänty ja kuusi. Hyvässä kellarissa kosteusprosentti on 80-90. Asia selviää parhaiten kokeilemalla. Karhunputki kasvaa kuivillakin niityillä , ja sen lehdet ovat hieman kellertävän vihreät. Väinönputki on molempia huomattavasti isompi ja rehevämpi . Samaisessa oppaassa suositellaan, että hyllyjen tukirakenteet tehtäisiin painekyllästetystä puusta, mutta mielestäni tämä on huonosti perusteltua. Painekyllästetystä puusta haihtuu ainakin alussa haitallisia yhdisteitä kellari-ilmaan , olkoonkin , että tukirakenteet eivät ole suoraan kosketuksissa elintarvikkeisiin. Angelikat lisäävät ruokahalua, edistävät ruuansulatusta ja poistavat suoliston ärtyneisyyttä. Juurissa taas on enemmän haihtuvista öljyistä kiteytyneitä hartseja, joiden takia niiden vaikutus ulottuu alemmaskin . Karhunputken erottaminen tappavan myrkyllisestä myrkkykeisosta (Cicuta virosa) on ehdottoman tärkeää. Oman ja monen muun kokemuksen perusteella sekä turve että hiekka toimivat. Samalla määrällä voi herätellä ruokahaluaan ja vauhdittaa ruuansulatustaan . Hyllyjen pitää olla tukevia ja rakenteeltaan helposti puhdistettavia sekä irrotettavia. Työtehoseuran 1994 julkaisemassa Urpo Nurmiston kirjoittamassa Maakellarin rakentamisoppaassa suositellaan, että laarit ja hyllyt tehdään käsittelemättömästä puusta. Pekka Heikuralle voi lähettää postia joko faxilla (03) 335 421 2 tai sähköpostilla pekka.heikura@sci.fi. Täytyy vain tottua ajatukseen , ettei kaikki ole ikuista, ja perunalaarillakin on oma elinikänsä. Entä millä juurekset ja erilaiset kasvikset on parasta peittää. Kostuta kangaspalaa nesteessä , ja laita se kipeään kohtaan. Siemenet sisältävät juuria enemmän haihtuvia ainesosia, ja siksi ne toimivat paremmin yläruumiissa. Jos kellarin kosteus on muuten ihanteellinen, mitään ylimääräisiä konsteja ei tarvita. Juureksien varastointiin sopivaa lannoittamatonta rahkaturvetta myydään maatalousja puutarhakaupoissa . Syö viipale kuivattua juurta, jos sinulla on kuukautiskramppeja tai ruuasta johtuvia vatsakipua. Teetä voi käyttää ulkoisesti reumaattisiin kipuihin : kiehauta kahdesta neljään teelusikallista kuivattuja yrttejä kannen alla kahdessa desilitrassa vettä, anna hautua 1 minuuttia ja siivilöi. 62 Ekoneuvo perustuu lukijoiden kysymyksiin. Karhunputki ja väinönputki rauhoittavat vatsaa Karhunputki (Ange/ica sylvestris) ja väinönputki (A. Juurekset eivät nahistu. Nykyisin on tarjolla muun muassa lämpökäsiteltyä puuta. Turpeeseen ja hiekkaan varastoiminen parantaa juuresten säilyvyyttä juuri sopivan kosteuden ansiosta. Myrkkykeison kukat ovat kirkkaan valkoisia , kun taas karhunputken kukat ovat kerman keltaisia. Jos kellari on liian kostea, säilytys onnistuu mielestäni paremmin hiekassa. Ne ovat pitkäikäisiä, keveitä ja niitä voidaan käyttää nostolaatikkoina pellolla. Turve lienee parempi silloin, jos kellari tahtoo olla liian kuiva. Muovisia juureskoreja voidaan pinota kellarissa päällekkäin ja nostaa kori sellaisenaan esimerkiksi keittiön kylmätilaan. Oleellista on , että laarissa on rakoja, joiden kautta ilma pääsee vaihtumaan. Juuresten katteista ja säilyttämisestä on olemassa erilaisia koulukuntia. Myrkkykeiso kasvaa yleensä vedessä, sen lehdet ovat tummanvihreät. archangelica) ovat mainioita lääkekasveja . Ovatko turve ja hiekka hyviä varastointiin. Kerää siemenet vielä hieman vihreinä, ja kuivata niitä varjoisassa, ilmavassa paikassa. Muoviset koritkin ovat hyviä säilytyslaatikoita. Säilytyshiekan tulee olla hyvin hienojakoista. Ekoneuvo PEKKA HEIKURA Käsittelemätön puu sopii maakellariin Mitä ja miten käsiteltyä puuta voi käyttää maakellarinsa laareissa ja hyllyissä. HENRIETTE KRESS Yrttineuvoja Väinönputkella (kuvassa) ja karhunputkella voidaan lievittää monenlaisia vaivoja.. Anna olla 1 0-15 minuuttia ja toista tarvittaessa Jos ilmenee ihottumaa, yrtin käyttö on lopetettava. Tällöin on selvää, että puiset laatikot ja hyllyt lahoavat ennen pitkää. Mielestäni tämä ei ole ollenkaan paha asia. Pyydä maanomistajan lupa ennen kuin kaivelet juuria, ja kerää niitä ensimmäisen vuoden syksyllä tai toisen vuoden alussa, ennen kukintaa. Pari kolme siementä riittää ilmavaivoihin
leoja, myrttiä tai pikkuruusuja. Monia koristekurpitsoita voi syödäkin jos kurpitsa on mehevä eikä maistu karvaalta, kurpitsan mallon voi talvisäiden saavuttua kovertaa pataan. Talvella mullan pitäisi saada hiukan kuivahtaa kastelukertojen välillä. Syyskylmien alettua käydään kaivamassa puutarhasta iso palanen raparperin juurakkoa ja pari ruohosipulimätästä. Kylmän yön uhatessa kasvit voi tilapäisesti suojata harsoilla tai huovalla. Kurpitsoiden seurana parvekkeella voi pitää vielä viileässä viihtyviä huonekasveja, kuten vihreälehtistä murattia, atsaKoristeja talvikurpitsat ovat hienon näköisiä parvekkeella tai huoneen koristeena; torilta niitä löytyy vaikka minkälaisia. Raparperista käytetään ruokiin vain varret; lehtiä ei saa käyttää, sillä niissä on liikaa myrkyllistä oksaalihappoa. Kovakuoriset talvikurpitsat ja koristekurpitsat säilyvät parvekkeen viileydessä hyvin, ja niiden oranssit, valkeat tai vihreät, juovikkaat tai eri tavoin pullistuneet hedelmät ovat hauskan näköisiä . Kun kasvu tyrehtyy, taimet viedään kylmään kellariin ja istutetaan keväällä avomaalle toipumaan hyötämisen rasituksista. Ruukut kastellaan ja siirretään parvekkeelle tai varjoisalle seinustalle odottamaan kylmien säiden alkua. Se kasvaa melko hitaasti, joten kevään ja kesän mittaan sitä lannoitetaan vain 3 Kysymyksiä huoneja pihakasvien hoidosta sekä luonnonmukaisesta viljelystä ja puutarhanhoidosta voi lähettää toimitukseen ::; tai suoraan Rea Peltolalle, Pälsiläntie 63, 17800 Kuhmoinen tai 2 sähköpostitse rea.peltola@metsanreunassa.fi. Multasormet REA PELTOLA Satokausi jatkuu parvekkeella tai ikkunalla Raparperia ja ruohosipulia voi hyötää eli versottaa ennen aikojaan syksyn ja talven mittaan. Kurpitsoita ja viherkasveja parvekkeella Parveke pysyy usein pakkasettomana pitkälle syksyyn , vaikka puutarhoissa on jo kunnon hallaöitä. Se ei kuitenkaan saa kuivua kokonaan. Kesäisin käpypalmu kaipaa tasaista mutta kohtuullista kosKäpypalmu viihtyy talvisin viileässä ja valoisassa eteisessä tai viherhuoneessa; kesät sujuvat huoneenlämmössäkin. Kehittyviä silmuja voi hiukan suihkutella, etteivät ne kuivu. ::, ,: g z Kastelua helpottaa, jos multaan lisätään reilu annos leca-soraa, joka pitää mullan ilmavana, sekä hyvin maatunutta lehtimultaa tai pelkistä kasvinjätteistä tehtyä kompostimultaa, joka pidättää kosteutta hyvin. Joku neuvoi kastelemaan tasaisesti, toinen kehotti antamaan paljon valoa ja merilevää talvella, kolmas käski panna vesilautasen ruukun alle. Ruohosipulista nypitään mausteeksi ja ruokien koristeeksi hennot vihreät versot sitä mukaa kun niitä kehittyy. Lakastuneet lehdet nyhdetään pois, ja juurakot istutetaan hyvällä mullalla täytettyihin tilaviin ruukkuihin . Pieni pakkasen puraisu virittää silmut valmiiksi kasvuun , ja kun ruukut siirretään lämpimään, versoja alkaa kehittyä. Ruukkuihin istutetut krysanteemit ja asterit sietävät pikku pakkastakin. Hyötöruukut voi myös yksinkertaisesti tyhjentää kompostiin. Eräässä kirjassa taas sanottiin, että käpypalmu sietää hyvin kuivuutta. Maapallon vanhimpiin kasvisukuihin kuuluvan käpypalmun (Cycas revoluta) hoito vaatii tarkkuutta. Jos versoja halutaan mahdollisimman pian , ruukut tuodaan lämpimälle ikkunalle. Alle 1 asteen lämmössä se voi paleltua. Satoa voi korjata ruukuista niin kauan kuin juurakot jaksavat kehittää uusia versoja. Talvisaikaan käpypalmu viihtyy parhaiten viileässä (13-15 asteen lämmössä) ja valoisassa paikassa. 63. Käpypalmu vaatii tarkkaa hoitoa Miten hoidetaan käpypalmua. Kellastuvat neulaset voivat johtua yhtä hyvin liian kuivasta mullasta tai liiasta kastelusta. Multa pidetään kosteana mutta ei märkänä. Omassani alkavat neulaset kellastua yksi kerrallaan. Jos versoja halutaan vasta myöhemmin talvella, ruukut voi säilyttää kellarissa, lasitetulla parvekkeella tai kuiviin lehtiin haudattuna pihalla , jolloin ruukut voi kaivaa esiin vielä sittenkin , kun maa on jo mudassa. teutta; aluslautasella seisovaa vettä se ei siedä
Pienitehoisella moottorilla taas on taloudellisempaa pitää kaasu tasaisena ylämäessäkin ja vaihtaa pienemmälle. Tällä hetkellä Reilun kat vin kulutus ei ole riittävä tuott, jien kannalta, mutta jokainen oi tamanne Reilun kaupan kahvip, ketti vie kehitystä oikeaan suur taan", Suazo sanoi. Jos autoa käytetään usein, on kerran viikossa syytä pysähtyä huoltoaseman ilmanpainemittarin ääreen. Nyt suomalaisten seleeninsaanti on suositusten mukaista. Seleeniä on Suomen maaperässä vähän , mutta 1985 sitä alettiin lisätä joihinkin lannoitteisiin. Kahvi on öljyn jälkeen maailmankaupan tärkein hyödyke. JUHO RAHKONE Reilun kaupan tarkoituksena on, että pientuottajat merten takana voivat ansaita työllään kohtuullisen toimeentulon. Seleenin merkitys otaksuttua laajempi Seleeni on välttämätön hivenaine eläimille, ihmisille ja myös kasveille. Onneksi ajotavalla voi vaikuttaa jonkin verran polttoaineen kulutukseen ja pakokaasupäästöihin. Hän huomautti , e tä vaikka Reilun kaupan merkl ei ole varsinainen ympäristc merkki, siinä otetaan huomioo myös ympäristöasiat. Viljelijöiden edustajana Suc meen oli saapunut puhumaa kahvintuottaja Dagoberto Suc zo Hondurasista. Merkittävät suomalaiset ja kansainväliset paahtimot sekä kaupan keskusliikkeet ovat lähteneet mukaan Reilun kaupan järjestelmään. Reilun kaupan järjestelmässä on mukana 800 000 tuottajaa, ja Reilun kaupan norsumerkki on käytössä 1 7 maassa. Otsonikerroksen ohenemisen seurauksena lisääntyvän UV(B)-säteilyn tiedetään vaurioittavan kasvisoluja , mutta seleeni lisää kasvien puolustuskykyä säteilyn aiheuttamaa stressiä vastaan. Helsingin yliopiston soveltavan kemian ja mikrobiologian laitoksella kasveilla tehdyissä kokeissa seleenillä on todettu olevan merkitystä haitallisen UV(B)-säteilyn siedossa. Säännöllisesti huollettu auto kuluttaa sadalla kilometrillä keskimäärin 0,25 litraa vähemmän kuin auto, jonka huollosta on ehtinyt vierähtää kauan. Kylmänä vuodenaikana peräti 25 prosenttia henkilöautojen pakokaasupäästöistä on kylmäkäynnistyksen ja kylmällä moottorilla ajamisen aiheuttamaa ylimääräistä päästöä. Hyviä seleeninlähteitä ovat muun muassa sisäelimet ja poronliha, maitotuotteet, täysjyvävilja ja palkokasvit. Auton lämmitin säästää rahaa ja ympäristöä Moni meistä joutuu käyttämään henkilöautoa töiden tai muiden syiden takia. Pavuista saa seleeniä. Lohkolämmitintä kannattaa käyttää aina, kun ulkona on vähemmän kuin viisi astetta lämmintä. Reilun kaupan kahvi tuotetaan perheviljelmillä ja myydään viljelijöiden perustamien osuuskuntien kautta. Suomessa kahvin lisäksi muutamat teet ovat saaneet Reilun kaupan merkin. Muita tuotteita on luvassa myöhemmin. Nykyisenä halpojen hintojen aikana moni kahvinviljelijä on joutunut myymään papunsa olemattomalla katteella , jopa tappiollisesti. Rahassa laskettuna lohkolämmittimen säännöllisellä käyttämisellä voi säästää jopa yli 400 markkaa vuodessa. "Enemmän kuin kehitysapu tarvitsemme reilun hinnan tuo teista, joita tuotamme. Maantiellä ja muussa matka-ajossa kannattaa ajaa mahdollisimman isolla vaihteella ja tasaisella kaasulla. "Lisäämällä muutaman prc sentin kahvikupin hintaan voirr me antaa monille pienviljelijöill ja heidän perheilleen mahdoll suuden lasten koulutukseen j parempaan tulevaisuuteen", te tesi Reilun kaupan edistämisyt distyksen puheenjohtaja Sirp Pietikäinen. Jos sa simme asiallisen korvauksen, a kaisimme ottaa kehityksen ai keleita. HELENA TENGVALL 64 Ekoelä aa Reilu kahvi rantautui Suomeen Syyskuusta lähtien suomalaiset ovat voineet ostaa kahvia entistä reilummin. SUOMEN LUONTO 10/99. Väärät rengaspaineet myös saavat renkaan kulumaan epätasaisesti , jolloin uusien renkaiden osto tulee vastaan nopeammin. Latteilla renkailla ajaminen syö ylimääräistä bensaa: 0,5 baarin vajaus rengaspaineissa lisää bensiinin kulutusta noin 0,3 litraa sadalla kilometrillä. Kuvassa vahapapuja sekä vihreitä ja punaisia pensaspapuja. Laivan kannelta väkijoukolle puhunut FLO:n pääsihteeri Julie Pereira kertoi olevansa iloinen suomalaisten mukaantulosta juommehan eniten kahvia henkilöä kohti koko maailmassa. Sopimukset julkistettiin elokuussa Helsingin Eteläsatamassa, jonne Reilu kahvi symbolisesti rantautui purjelaiva Estellen mukana. Kahvin maailmanmarkkinahinta romahti kolmannekseen entisestä , kun kansainvälinen kahvisopimus 1989 hajosi. Jos autossa on suuritehoinen moottori, ylämäessä kannattaa painaa hiukan lisää kaasua, jotta vaihteen saa pidettyä samana. Kahvi o kuitenkin edelleen merkittäv vientitulojen lähde monelle keh tysmaalle. Se on antioksidantti, joka muuttaa soluille haitallisia yhdisteitä vaarattomiksi ja suojaa meitä muun muassa sydänja verisuonitaudeilta sekä syövältä. Vallitsevan käsityksen mukaan korkeimmat kasvit eivät tarvitse seleeniä, mutta asia ei olekaan näin yksiselitteinen. Reilua kauppaa valvoo kansainvälisen Reilun kaupan yhdistysten kattojärjestö FairTrade Labelling Organizations International (FLO). Lisäksi pakokaasupäästöt kutakin kulutettua bensalitraa kohti ovat hiukan pienemmät huolletussa ·autossa, jonka säädöt ovat kohdallaan. Reilua se on nimenomaan viljelijöille, koska reilun kaupan perusperiaatteena on, että tuottajalle maksetaan aina tuotantokustannukset kattava, maailmanmarkkinahintaa korkeampi korvaus
Kahvi on tuotettu perheviljelmillä ihmisiä ja luontoa kunnioittaen. Sinä vo it omalla va linnall as i auttaa heitä onnistumaan siinä. orangeja, sademetsää, merikilpikonnia, tulivuoria, kuumia lähteitä, paratiisisaaria, jokilaskua, kumipuita, tulikärpäsiä .... Kauppa käydään ilman turhia välikäs iä eikä tuotannossa käytetä lapsityövoimaa. Jf Tervetuloa mukaan! Kyllä kiitos, haluan liittyä WWF Collectors Clubin jäseneksi. Stockmar-värit Mehiläisvahatuotteet Choroi-instrumentit luonnonkosmetiikka Ekologiset pesu-ja puunkäsittelyaineet luomutekstiilit RuskO'li!la ja Uving Crafts Reilun kaupan merkillä varustettu kahvi on nyt kaupoissa. Nimi --WWF COLLECTORS CLUB Osoite VASTAUSLÄHETYS ---SOPIMUS 99 Postiosoite Päivämäärä Allekirjoitus Suomen luonto 128-99 PB 100 22101 MARIEHAMN ÅLAND 65. \'i-99 19.02-05.03 & 11.03-26.03.2000 1 12500mk '1-c,':~~,'t_:~ s\.f'~ ''1@ Hinnat sisältävät kaikki retket varusteineen ja pääsy... 09-601697, &x 09-680!349, kigokanta@kolurnbus.fi Urheilukatu 52, 00250 H elsinki, puh. Rf-11..-V KA-VPPAVA-IKVTTAVAVA-L-INTALisärieroja: K/RJOKANT,4 OY,t<alevankatu 7, 00!00 Helsinki Re ilun kaupan ed iscärnisyhdistys ry www.reilukauppa.fi • puh (09) 643 153 puh. POSTIMAKSU ONJ MAKSETTU , , Pakkauksen hinta on 99 mk ( +toim.kulut 19 mk). Reilu kauppa an taa vilj eli jöille mahdollisuuden parantaa itse omia elinolosuhteitaan. maksuineen, lennot, kuljetukset perillä, 2/ 3 aterioista, .. _ majoituksen 2hlö/ h ja suomenkielisen oppaan. Reilussa kaupassa pien vilj elij ät ovat tasavertaisia kauppakumppaneita. He saavat oikeudenmukaisen hinnan raaka-aineesta. Kysy myös Etelä-Vietnamin kiertomatkastamme 2/ 20001 Pe-terPanMaailma 019-237079 1 peterpan@kolumbus.fi I www.peterpanmaailma.com ,, ,, ,, ,, LAHTOKOHTANA ELAVA LUONTO R?,lv Nov-~v bhvlh1ll1l'I <;dV1kavl Reilu kauppa merkitsee parempaa elämää jo viidelle milj oonalle ihmiselle kehitysmaissa. Luontoseikkailuja Itään ja Länteenl Alligator Guatemala & Belize ... WWF" Tunturi1-...1Uo Koko pakkaus vain b 59,SUOMEN LUONTO 10/99 Suojele uhanalaisia eläimiä, kerää -neljä WWF ensipäivänkuorta WWF postimerkkejä! Liity WWF Collectors -neljä WWF postimerkkiä Clubin jäseneksi, saat avajaistarjouksena -WWF:n asiantuntijoiden kirjoittamat ja kuvittamat tietolehdet h'enon tunturipöllöpakkauksen: -jokaiselle sivulle oma suojatasku , -neljä tunturipöllökorttia -~-säilytysmapin ·,----------------------------------------------~------------. 18.03-01.04.2000 I 13600mk Orang Utan Sumatra ... sadmetsää, korallisaaria, Maya-pyramidejä, garifuna-rytmejä haikaloja, mangroverämeitä, kahviplantaaseja, tukaaneja .... Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasro tukee ka mpanjaa. ' · Marraskuun pakkauksessa esitellään uusi-seelantilainen lisko tuatara. Seuraavassa lähetyksessä saat uuden WWF kuukausipakkauksen. 09-4582!!2 Suomalaiseen makuun paahdetut Reilun kaupan kahvit ovat kaikkien kaupparyhmien v,ilikoimissa. Päätän itse mitkä kuukausipaketit haluan pitää, ja voin lopettaa jäsenyyteni milloin haluan
Myös kemiallinen rapautuminen kuluttaa raukkeja. Noin 99 prosenttia ilmakehästä on typpeä ja happea. Lemmenjoen kansallispuisto (2800 km') 5. Jokamiehenoikeuksiin kuuluvat mm. Raukit kuluvat voimakkaasti , koska ne ovat helposti rapautuvaa kivilajia ja sijaitsevat aallokon ja talven jäiden vaikutuspiirissä. What about the "Everyone's Rights" Act. Järvisieni on sienieläimiin kuuluva eläin (a]. Kuopion Puijo on vertoo vaella. 7. Suomen keski korkeus on 152 metriä (c] . 4. 3. Kysy lisää! (myös iltaisin) Vastaukset sivun 5 7 pähkinöihin 1. • Lopulliset suunnitelmat yhteistyössä ostajan kanssa. SUOMEN LUONTO 11 /99 ilmestyy 4. 8. Urtekram Luomusuklaat Tumma ja vaalea 100g Korlnttihassel, Mokka maitosuklaa, Valkoinen murosuklaa 50g Valmistettu perinteisellä käsityötaidolla parhaista, luonnonmukaisesti viljellyistä raaka-aineista. Öinen metsä herättää uinuvat vaistot. Se on kuitenkin hyvin alkeellinen , eivätkä sen solut muodosta minkäänlaisia elimiä. Suomalaissyntyinen tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld. Cultural landscape doomed without management. The Hawaiian islands: volcanoes and endemic species. Oranssina hehkuva pihlaja. • Nopea rakentaa. Terveellinen asustaa. • Myös kesämökkejä. Tuleeko Puijosta Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto. 2. SUOMEN LUONTO 10/99. Max Havelaar merkki takaa raakaaineiden ja tuotannon täyttävän reilun kaupan pelisäännöt Luomua vuodesta 1981 , Adukl Oy Helsinki ADUKI For our Englishspeaking readers The summaries of articles appearing in Suomen Luonto can be found at www-page http://forest.sl 1. marraskuuta Kesäkisamme paljasti: Lepakot ovat muuttaneet kesämökeille, rantavehnä valloittaa tienvieriä. (017) 3612300, 3612319, Fax 3614 707 wwwf 66 • Pitkälle viety ekologisuus perustuksista lähtien. • Edullinen hinnaltaan. Metsissä (lähes 45 prosenttia]. 6. fi/sl/i ndex This issue's summaries include: Entrance fees for national parks. Stone statues intrigue the geologist: there are "seastacks" in Finland too. Tulevaisuuden pientalo! KUOPION PUUTUOTE OY Kermatie 7, 70780 Kuopio Puh. 9. liikkuminen jalan, hiihtäen tai polkupyörällä (a], telttailu (dl sekä sienien ja marjojen poimiminen (e). Skolt Sami Domna Fofonoff continues to honour old traditions
Kuoriaiset lentävät keskiraajat sivulle levitettynä paljastaen kuopakkeet vastaanottamaan infrapunaSUOMEN LUONTO 10/99 Sinikauniainen aistii kaukaisenkin savun. Ruotsissa elää palaneissa metsissä yleisenä yli 350 kovakuoriaislajia, joista 12 viihtyy yksinomaan palaneissa puissa. Savun perusteella suunnistaminen olisikin tuulista johtuen epävarmaa. Tämän seurauksena pallo laajenee niin, että se painaa alla olevaa hermopäätettä aiheuttaen hermoimpulssin. Lyhytaaltoinen lämpösäteily kulkee hyvinkin pitkiä matkoja. On sanottu, että nämä kovakuoriaiset tunnistaisivat metsäpalon jopa 80 kilometrin etäisyydeltä. Herkimmätkään laboratoriolaitteet eivät ole yltäneet samaan. Tässä auttaa tuntosarvien aisti, joka on virittynyt savukemikaaleille. Kunkin kuopakkeen pohjalta työntyy lyhyiden varsien päässä kymmeniä pehmeitä pallosia, joiden alaosa on kosketuksissa hermopäätteeseen. Jotenkin eläimen on ensin huomattava, että jossain palaa metsää. Melanophi/a-kuoriaisilla on ainakin kaksi aistia paloalueen paikantamiseen: ne tunnistavat äärimmäisen herkästi palavasta puusta lähteviä kemikaaleja, samoin siitä lähtevää lyhytaaltoista infrapunasäteilyä. ELÄMÄ ON IHMEELLINEN Aistillista herkkyyttä SEPPO TURUNEN L uonnon kiertokulussa metsäpaloilla on tärkeä uudisraivaajan tehtävä. Osa näistä pioneereista on täysin riippuvaisia palaneesta puusta muun muassa siksi, ettei kuollut puu enää puolustaudu sitä hyödyntäviä eliöitä vastaan yhtä tehokkaasti kuin elävä. Myös Melanophi/a-suvun kuoriaiset hakeutuvat paloalueille pariutumaan ja munimaan. Eläin tunnistaa esimerkiksi aineita, joita syntyy puun tärkeän aineosan ligniinin palaessa, vaikka pitoisuudet ilmassa olisivat vain muutaman miljardisosan suuruisia. Se sijaitsee keskimmäisten jalkojen tyvellä olevassa kuopakkeessa. Tutkijat Bonnin yliopistossa huomasivat, että tämä aistinelin havaitsi heikoimmankin säteilyn, jota heidän laitteensa kykeni lähettämään. Metsän yllä keskimmäiset jalat levitettyinä se sitten tunnistaa infrapuna-aistillaan paloalueen tarkan suunnan kymmenienkin kilometrien päästä. fotoneita. Näyttääkin siltä, että metsän kätköissä elävä kuoriainen aistii ensin savun mukana tulevia aineita tuntosarvillaan ja nousee lentoon puiden yläpuolelle. Melanophi/a-kuoriaisten aistitutkimusten arvellaan auttavan myös nykyistä tehokkaampien lämpöä aistivien kameroiden tai metsäpaloja tunnistavien laitteiden kehittelyssä. Hiiltyneen alueen valtaavat aluksi kasvi-, eläinja sienilajit, jotka selviävät muuttuneissa valoisuusja lämpöoloissa. Näiden kuoriaisten sopeutuminen paloalueen tunnistamiseen on osoitus aistien hämmästyttävistä erikoistumiskyvyistä. K ulometsien kuoriaisten infrapuna-aistinelin on rakenteeltaan ja toiminnaltaan ainutlaatuinen. Pallo vastaanottaa parhaiten lyhytaaltoista, noin kolmen mikrometrin aallonpituista infrapunasäteilyä. Tunnetuimpia tämän ryhmän lajeja on meillä kulokauniainen, 0.xypteris acuminata, joka löytää nopeasti paloalueille pitkienkin matkojen päästä. Hyönteinen havaitsee helpommin männyn kuin lehtipuiden palaessa syntyviä aineita; valintatilanteessa eläin voi periaatteessa suunnistaa itselleen maukkaampaan mäntymetsäpaloon. 67. 1 nfrapuna-aisti ei kuitenkaan voi rekisteröidä kaukaa tulevaa säteilyä, jos kuoriainen kömpii metsässä lehvästön seassa. Tämä säteily eroaa tasalämpöisten eläinten pitkäaaltoisesta infrapunasäteilystä, joka etenee vain lyhyen matkan ja jonka perusteella esimerkiksi kyy ja kalkkarokäärmeet aistivat saaliinsa. Suomessa tilanne on varsin samanlainen
,,.'": Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy ' 1 maksaa posti, maksun , , , ''----~~-,,,,, Voit halutessasi tukea Suomen luonnonsuojeluliittoa liimaamalla tähän 3,50 mk,n postimerkin. Nimi Puhelin • L-äh...,.io-so...,.it-e-----11 J • P ,-o-sti,--nu_m_e,-o.,... 80 sivua. 2. 68,Janne Taskinen, Timo-Heikki Varis TELKKÄ tuhansien järvien lintu Hyvä lahja linnuista kiinnostuneille! Mainio telkkä-kirja sopii niin luontoja riistaväen kuin kaikkien kesämökkiläistenkin käteen. D KYLLÄ, KIITOS! Tilaan alle merkitsemäni luontotuotteetja samalla osallistun 10.000 markan matkalahjakortin arvon. Osta Luonnonkalenteri omaan kotiin tai lähetä lahjaksi ulkomaiselle ystävälle! Kalenteri on saatavana myös ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. ........................ Kirjassa on yli sata loisteliasta värikuvaa. ,:/.J;/;.W',ARl(,rl aR:r:N\i ·tffsLJ~,~ Suomen ... 198,• toon. (Postimerkittömiä arvontavastauksia ei lunasteta.) ;..,_..,..,,,..,_,. Teos kertoo metsästä ja sen eläinten elämästä ja kuolemasta vuoden aikana. Saat uutta tietoa ja vanhaa kiinnostavaa perimätietoa telkästä. Til.nro 137979 .. ,~ Luonnonsuojelun Tuki Oy VASTAUSLÄHETYS Sopimus 01200-13 00003 Helsinki TILAA NYT ILMAINEN I LUONTOKUVASTO! 1 Löydät sieltä joulun parhaat 1 lahjat, vaatteet, kirjat, kodin 1 taNikkeet ja runsaasti 1 kaikkea kivaa koko perheelle.. Til.nro 143367 .178,2 Heikki Willamo HAUKKAMETSÄ Palkitun luontokirjojen tekijän huikea, hyvät aNostelut saanut luontokirja rikkoo tietoja kaunokirjallisuuden rajoja. 1 9 na LUONNONKALENTERI 2000 Luonnonkalenteri on kuin ikkuna kauniiseen suomalaiseen luonLUON.N®NKALENTERI Markku Jokinen Heikki Willamo ULKOSAARISTO ten lintujen henkeäsalpaavaa ryntäystä. Runsas kuvitus. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin. D Osallistun vain arvontaan ja varustan Tilauskortin 1. D Haluan myi s uuden ilmaisen Luontokuvaston. 168 sivua. Til.nro 147290 .. ---------------------~ Tuotteilla on 10 päivän vaihtoja palautusoikeus. luokan postimerkillä. 198,• HÖKSKOGEN Til.nro 137987 .. Mukaansatempaava teos kertoo luonnon voimasta ja elämän kiertokulusta herkästi ja oivaltavasti. t98, Kysy myös kirjakaupoistal -----------------------------~ Ja luontokaupoista Helsingissä, Tampereella, Tun1ssa, Jyväskylässä ja Kuopiossa. missä taivas ja meri kohtaavat Tempaudu mukaan luonnon huikeaan näytelmään! Upeat kuvat ja kiehtova teksti seuraavat elämää karuilla ja kauniilla lintuluodoilla: kesäistä vilinää, syysmyrskyn raivoa, talven hiljaisuutta ja keväistä arktisnl.nro 147303 .. 198,• 1 YTTERST A SKÄRGARDEN Til.nro 148024 .. Merkitse tilausnumeron jälkeen kieli! nl.nro 14771 1 . 152 sivua. painos. ja--to...,.im-,i_pa.,,.ikko -----11 .. Kalenterissa on myös runsaasti tilaa omille merkinnöille. Joka kuukauden kohdalla on kotimaisten luontokuvaaj ien mestariotoksia. TV:n ja radion Luontoillasta tutun Seppo Vuokon ytimekkäät tekstit kertovat kiinnostavista luontotapahtumista. 127 taidokasta kuvaa, 134 sivua lumoavaa kerrontaa. 198,• ll• ro Mu r to m lUu Eero Murtomäki TUNTURIPÖLLÖ Pohjolan valkoinen vaeltaja Luontokuvaaja Eero Murtomäen kaunis kuvakertomus seuraa tunturipöllön vaellusta karussa luonnossa. Toimituskulut lisätään hintaan