Suomen Luonto 10/2008 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

geenipankki kiven sisässä Suomen lapinlehmät ovat vankilan varassa Suomen Luonto. 7,50 pieni hanhi, iso riita luontomies Miten kiljuhanhi pitäisi pelastaa. Pertti Salolainen on puolueessaan yksin 10 30.12.2008 soidinlaulu vaimenee Kanalintujen rivit harvenevat.
SYDÄNTALVI Jäät vähissä joulukuussa suomenlahden vesi oli useita asteita lämpimämpää kuin pitkän aikavälin keskiarvo. "Viime talvena Itämeren jääpeite oli suurimmillaan 49 000 neliökilometriä. Lähes samalle tasolle päästiin 1987, jolloin jäätä oli 405 000 km2 . Itämeri oli viimeksi kokonaan jään peitossa 1947, jolloin sitä oli 420 000 km2 . Se on vähiten koko vuodesta 1720 jatkuneen seurannan aikana", toteaa tutkija ari seinä Merentutkimuslaitokselta. Kuva on Inkoon Kopparnäsistä. kuVa markku nikki · teksti jorma laurila. Toiseksi vähiten jäätä oli 1989, 52 000 neliökilometriä
Hyvät Suomen Luonnon lukijat: kiitos tästä vuodesta. Maisema muuttui lohduttomaksi ojikoksi, jossa oli tuskallista kulkea. Suuri osa ojituksista osoittautui hukkainvestoinniksi ja sadattuhannet hehtaarit päätyivät puskemaan arvotonta "räkämännikköä". Soilta vesistöihin valuva humus samensi veden ja karkotti kalat ja ravut. pääkirjoitus sYDäntalVi suomen luonnossa Hyvää suovuotta 2009! uomessa suot ovat perinteisesti olleet huonossa huudossa. Ennen luonnontilaiset suot tasasivat tehokkaasti virtaamia. Teemajulisteen on piirtänyt arvostettu graafikko Erik Bruun. erik Bruun piirsi suomen luonnonsuojeluliiton alkavan teemavuoden tunnuksen. 70 Yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja jorma Laurila Toimituspäällikkö juha Honkonen Toimittajat Antti Halkka, Alice Karlsson, juha Kauppinen, johanna Mehtola Toimituksen assistentti elina juva (äitiyslomalla), jenni Hänninen Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi 4 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. Kannattaa pysyä mukana; ensi vuonna palaamme uusin, kiehtovin aihein. jorma laurila päätoimittaja S kurjet muistuttaVat soista. Riekot lähes katosivat Etelä-Suomesta ja teeret menettivät soidinpaikkojaan. Viime vuosina turpeelle on yritetty väen väkisin saada EU:ssa uusiutuvan biopolttoaineen asemaa. Arvokkaita elinpaikkoja katosi. Vääntö on vielä kesken. Tulvasuojelu sai töitä, kun vedet hulahtivat suoriksi kaivettuja rännejä pitkin hetkessä alapuolisiin vesistöihin. Erityisesti 1970- ja 1980-luvuilla soita ojitettiin vimmaisesti valtion avokätisesti rahoittaman Mera-ohjelman avulla. Vuonna 2009 Suomen luonnonsuojeluliitto kampanjoi soiden puolesta. Ojiin hukkui kurjenpoikasia sekä hirven ja poron vasoja lukuisten muiden eläinten ohella. Ojituksista oli valtavasti vahinkoa luonnolle. Suot pitäisi päinvastoin nähdä hiiltä sitovina ilmastonsuojelijoina. Soilla on oma lumovoimansa: sammalen tuoksu, kurkien huuto alkukesän valoisina öinä, korpijuotin viileä kellarimaisuus hellepäivänä, aapasoiden avaruus, lakankukkien ja tupasvillan lumivalkeat kentät. Niitä on pidetty lähinnä vitsauksina, jotka levittävät hallaa viljelyksille, tai veden vaivaamina joutomaina
Kiljuhanhesta syntyi kova kiista. Kolumni. syitä löytyy metsien ja soiden mylläyksestä metsästykseen, s. F I SUOMEN LUONTO 10 | 2008 5. pohjolan uhanalaisimman pesimälinnun suojelukeinoista ollaan vähintään kahta mieltä. JARI PELTOMÄKI W W W. HEIKKI KOKKONEN Suomen Luonto 10 | 2008 67. vuosikerta julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ilmiöt 2 sydäntalvi: jäät vähissä 44 Vangit geenipankin vartijoina Eläimet, kasvit ja sienet 22 Väärin suojeltu. 30 katso majavaa 38 minne kanat katosivat? retkeily ja matkailu 50 lapin ja lannan rajapyykeillä ympäristö 6 longinojan taimenissa epämuodostumia 8 koivutuhot ajavat porotokkia ahdinkoon 16 Yksin kokoomuksessa Onko kansanedustaja Pertti Salolainen väärässä puolueessa. Satu. TOMMI TUOMI 30 ainutlaatuinen. 0 lintujen pitää saada lentää. etäluettava sähkömittari on iso askel kohti energiansäästöä. erik Bruun. 62 polkuenkelit johanna Sinisalo kohtasi Yhdysvaltain Appalakeilla enkeleitä. 1 metsäpropaganda päin honkia. 83 lyydian painajainen. kuva: markus Varesvuo. 22 kiljuhanhesta ilmiriita. tämä heikki kokkosen otos on tiettävästi suomen ainoa majavasta joulutammikuussa otettu kuva. SU O M E N LU O N TO. 20 etälukumittarit avain energiansäästöön tiede ja tutkimus 10 tulokaskalat ovat kovia kilpailijoita 12 kiuru ja peippo tulevat jo reippaasti etuajassa ihmiset ja elämäntapa 56 galápagoksen kasvatti Suomen Luonto tapasi maailman kuuluisimman naisluontokuvaajan Tui de Royn. sähkÖmittari Vaihtoon. 3843. Ville pirhonen työssään. 20 Vakiot 6 10 14 64 2 4 81 81 82 Luonto ja ympäristö nyt Tiede ja tutkimus nyt Maailmalta Oma reviiri Lukijoilta Kysy luonnosta Linnut kansanperinteessä Kirjeitä rantavajasta Palvelukortti jälkikirjoitus kannessa riekot ovat lähes kadonneet eteläsuomesta ja muutkin metsäkanalinnut ovat vähentyneet. 64 "olen aina rakastanut vettä." Kasvokkain Arno Rafael Minkkisen kanssa
Muutoksia edelsi kova kritiikki, johon on yhtynyt yllättäviäkin nimiä. Useilla pienillä poikasilla ei ollut pyrstöevää lainkaan. Asia huomattiin, kun Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Rktl teki lokakuussa Longinojalla vuotuisen koekalastuksen. Hakkuita on kuitenkin jo ehditty tehdä. Isommilla poikasilla pyrstö saattoi olla vajavainen, tavallista lyhyempi tai toispuoleinen. "Alkussa on vielä auki monta asiaa. "Metsähallitukselle on kerrottu Riponevan kuukkeleista 1997 alkaen, mutta hakkuita on jatkettu viimeksi 2004, 2006 ja 2008", sanoo metsäasiantuntija Harri Hölttä Luonnonsuojeluliitosta. Virroilla RiponevanLakeisnevankankaan ja Pahalamminvuoren metsissä on viimeisiä kuukkelin elinvoimaisia asuinalueita etelä-Suomessa. Ympäristöhallinnon rahoituksen on tultava omalta ministeriöltä", Pokka painottaa. Ympäristöministeriön nykyinen kansliapäällikkö tähdentää ympäristökeskusten ehdotonta itsenäisyyttä. Vantaalainen Lokapojat-yhtiö on epäiltynä jätelastien tyhjentämisestä sadevesiviemäreihin, joista jotkin johtavat Longinojaan. jäsenmaat velvoitetaan edistämään jätteen kierrätystä niin, että syntyvästä paperi-, metalli-, muovi- ja lasijätteestä kierrätettäisiin vuonna 2020 vähintään puolet sekä rakennus- ja purkujätteestä vähintään 70 prosenttia. "Vastaavanlaisia epämuodostumia on todettu öljyonnettomuuksien yhteydessä", vahvistaa saman laitoksen tutkija Lauri urho, joka myös pitää jätevesipäästöjä varteenotettavana selityksenä epämuodostumille. Ne erottaa luonnonpoikasista leikatuista rasvaevistä." Loppusyksyisin Longinojassa näkee yli puolimetrisiä taimenia kutemassa. Eu ehkäisee jätteen syntymistä euroopan unioni pyrkii edistämään jätteen synnyn ehkäisyä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä yksinkertaistamaan nykyistä jätesääntelyä. Mikä on esimerkiksi työ- ja elinkeinomi- 6 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. "Kun samassa virastossa käsitellään elinkeinoelämän edistämistä, liikennejärjestelyjä ja ympäristökysymyksiä, intressiristiriitoja syntyy. "Longinojaan ei tehdä istutuksia, mutta sinne hakeutuu Vantaanjoen pääuomaan istutettuja taimenen poikasia. Muutamilla vaurioita oli myös vatsa- ja rasvaevässä. Alueviraston päällikkö ei voi tällaisessa tilantessa ohittaa ympäristöpuolen osastopäällikköä. kuukkelit ovat katoamassa etelä-suomesta. uuSi jäteDirektiivi oon, että puron leveys on enimmillään vain neljä metriä. Suomessa työ on jo aloitettu. juha honkonen ympäristölle torjuntavoitto alkuKaikki 13 ympäristökeskusta säilyvät aluehallinnon uudistuksen (Alku) jälkeenkin. Yksi heistä on keskustalainen Lapin entinen maaherra Hannele Pokka. Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liiitto ja greenpeace vaativat marraskuussa Metsähallitusta lopettamaan Virtain hakkuut ja esittivät, että kuukkelille on tehtävä suojelusuunnitelma. johanna mehtola MARKUS VAReSVUO Longinojan taimenissa Tutkijoiden mukaan syynä voivat olla jätepäästöt, joista vantaalaista Lokapojatyritystä syytetään. Vantaanjoen sivuhaaran Longinojan taimenista on paljastunut epämuodostumia. direktiivi on saatava voimaan viimeistään 12.12.2010. Uuden direktiivin mukaan jätepolitiikassa on noudatettava pääpiirtein seuraavaa viisiportaista tärkeysjärjestystä: jätteen synnyn ehkäisy, valmistelu uudelleenkäyttöön, kierrätys, muu hyödyntäminen, loppukäsittely. "Virroilla ei ole tällä hetkellä mitään Metsähallituksen hakkuita menossa. Vielä keväällä ideana oli sulauttaa ympäristöhallinto elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksiin (ellu), joista osasta ympäristöasiantuntemus olisi jätetty kokonaan pois. jatkossa hakkuut ja hoito kohdistuvat talousmetsiin", sanoo Metsähallituksen aluejohtaja Heikki Savolainen. "Päästöjen yhteys epämuodostumiin tulee päällimmäisenä mieleen, vaikka sen todistaminen onkin vaikeata. Kaikesta huolimatta Rktl sai vuotuisessa koekalastuksessaan Longinojalla runsaan saaliin: "Poikastiheys on suuri ottaen huomiaLueHaLLinto pakolainen. Nyt keskusten nimeksi on tulossa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ely). Luonto ja ympäristö nyt toimittanut juha kauppinen uHanaLaiSet jäteveSiPääStöt metsähallitus lopetti hakkuut kuukkelimetsässä Avohakkuut kuukkelin elinalueella Lakeisnevankankaalla Virroilla on toistaiseksi lopetettu. Kunnostusalueella yli 90 prosenttia poikasista oli luontaisesta lisääntymisestä peräisin", Saura kertoo. epämuodostumat ovat mahdollisesti syntyneet alkionkehityksen aikana joidenkin jokeen ulkopuolelta tulleiden aineiden vuoksi", sanoo Rktl:n tutkija ari Saura. "13 ympäristökeskusta eivät olisi säilyneet, ellei asiasta olisi käynnistynyt kriittinen keskustelu muun muassa Suomen Luonnossa", kehaisee Pokka
tutkijat pitävät mahdollisena, että tämänkin taimenen epämuodostuman on aiheuttanut alkionkehityksen aikana jokeen ulkoa tullut aine. "Ydinvoima-nimi on harhaanjohtava, kenties jopa tietoista harhaanjohtamista." "Uraani ja ydinvoima halutaan pitää erillään. Seuraavaksi tietoa pitäisi saada tammikuussa, kun tutkimusalus Aranda lähtee tutkimusmatkalle. Suurimmat kunnostukset tehtiin vuonna 2006. Näin näkee kansainvälisen ympäristöpolitiikan tutkija Mika Flöjt Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta. Myöhemmin teollisuus alkoi itse puhua ydinvoimasta." juha kauppinen itäMeri RUOTSIN ILMATIeTeeN jA HYdROLOgIAN LAITOS rampa. Siitä tila on Merentutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen mukaan kohentunut. Alkuperäinen taimenkanta hävisi Vantaanjoen sivuhaarasta liiallisen perkaamisen takia. Teollisuus puhuu mielellään mitä reaktorissa tapahtuu, ei koko tuotantoketjun elinkaaresta ja polttoaineesta, jota siellä käytetään. Longinoja laskee Tapanilasta Tattarisuolle, Malmille ja Pukinmäkeen; Savelan kohdalla se yhtyy Vantaanjokeen. Matka on epävarma, sillä Merentutkimuslaitos aiotaan lakkauttaa, eikä laivan tulevaa käyttöä ole saatu sitovasti sovituksi. antti halkka hankkeessa nisteriön (tem) rooli tulosohjauksessa, mikä muiden ministeriöiden. Alue on Ruotsin Ilmatieteen laitoksen mukaan suurin 1960 alkaneessa mittaussarjassa. Täysin hapeton alue (musta) on noin Viron kokoinen. Longinojaa ovat kunnostaneet 2000-luvulla Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran nuoret, Virtavesien hoitoyhdistys, Uudenmaan ympäristökeskus ja Helsingin kaupunki. Poikastiheydet ovat paikoin hyvin suuria; ravintoa on runsaasti. kansliapäällikkö hannele pokka vaatii ympäristökeskusten itsenäisyyden säilymistä. SUOMEN LUONTO 10 | 2008. Uomaa palautettiin vanhalle kulkureitilleen, ja ojan pohjaan tuotiin eri kokoisia kiviä sekä rakennettiin muutaman neliön kutusoraikkoja. antti koli juha kauppinen Happi loppui itämeren pääaltaan pohjasta Itämeren pääallas kärsii ennätysmäisestä hapenpuutteesta. Happea tulee Pohjanmereltä suolapulssien mukana. Poikaset ovat palanneet jokeen kunnostuksen ja vuonna 1999 alkaneiden istutusten ansiosta. Luonto ja ympäristö nyt energia epämuodostumia ANTTI KOLI tutkija: ydinvoimaa pitäisi kutsua uraanivoimaksi Hiilestä saadaan hiilivoimaa, vedestä vesivoimaa ja uraanista uraanivoimaa. Sitten atomipommista, ja niiden valmistuksen sivutuotteena syntyneestä atomivoimasta. Kunnon pulssista on 15 vuotta. Akuutista hapenpuutteesta (harmaa) kärsii Belgian verran pohjaa. Hapen on vienyt pohjalta eliöiden hajotustoiminta. Huono tilanne on jatkunut kahdeksan vuotta. Tutkimus ei ulottunut Suomenlahdelle, jossa happitilanne oli erityisen heikko 2006. Olemme koettaneet tukea ympäristöministeri Paula Lehtomäkeä (kesk.) armistamaan ympäristöhallinnon itsenäisyys." Pokka on myös kääntynyt vastustamaan Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaita. mikko niskasaari MIKKO STIg / LeHTIKUVA pokkaa. "1940-luvun lopulla puhuttiin uraanipommeista, u-bomb. Siksi osa ihmisistä ei hahmota yhteyttä uraanin ja ydinvoiman välillä", Flöjt väittää
Luonto ja ympäristö nyt ravinnontuotanto pölyttäjäkadolla ei vielä näkyviä vaikutuksia Pölyttäjähyönteisten viime vuosien maailmanlaajuinen väheneminen ei vielä ole vaikuttanut maailman kokonaissatoihin, kertoo YK:n maatalousjärjestö FAO. Vuosien 1961 ja 2006 välillä sadot kasvoivat keskimäärin 1,5 prosentin vuosivauhtia. Yhtiön mukaan turvallisuusriskejä ei ole, koska reaktorissa ei ole liikkuvia osia eikä ydinaseisiin sopivaa materiaalia. Yksi minireaktori maksaa noin 20 miljoonaa euroa. VTT:n tutkimusprofessori ilkka Savolaisen mukaan eU:n vaatima päästövähennys edellyttäisi, että turvedieselin valmistuksessa pitäisi käyttää kallista hiilidioksidin talteenottoa (CCS) ja nollapäästöistä sähköä. Merkittäviä eroja ei havaittu myöskään kehittyneiden ja kehitysmaiden välillä. erotuomari kiistassa on eU, jota virallinen Suomi lobbaa turpeen kannalle. jussi laitinen uraanienergia minireaktorit sarjatuotantoon Yhdysvaltalainen yhtiö alkaa myydä pieniä ydinvoimaloita yksityiskäyttöön. Vapo on vaitonainen turvedieselin hinnasta ja CCS:n toteuttamisesta. Pölyttäjistä riippuvaisten viljelykasvien osuus, nykyisin kolme neljästä, yleistyy kuitenkin nopeasti. Valmistaja pitää pienydinvoimaloita keskeisenä ratkaisuna maailman energiapulaan. Voimalan tekniikka on kehitetty Yhdysvalloissa Los Alamosin laboratoriossa, joka kehitti ensimmäisen atomipommin. jussi laitinen SUOMEN LUONTO 10 | 2008. Vuosivaihtelu oli samankaltaista pölytystä vaativilla ja siitä riippumattomilla viljelykasveilla. Lisäksi voimalaa on vaikea varastaa, koska se koteloidaan betoniin ja upotetaan maahan. Leikkimökin kokoisesta ydinvoimalasta riittää energiaa teollisuuslaitokselle tai esimerkiksi 20 000 kotitaloudelle. Savolainen ja Vapo ovat kiistelleet VTT:n turvetutkimuksista julkisuudessa. Tutkinnassa on puun ja turpeen sekoittaminen polttoaineeksi. "ei vaikuta realistiselta." Valtion puoliksi omistama Vapo uskoo turvedieselin kannattavuuteen. jos pölyttäjakato kiihtyy ja laajenee, riski globaaliin ruokakatoon lähitulevaisuudessa kasvaa moninkertaiseksi. pertti koskimies tokkia ahdinkoon KARI MIKKOLA / MeTLA TIMO HeLLe energia- ja iLMaStoStrategia suomi ajaa yhä virallisesti turvedieseliä Hallituksen ilmastostrategian mukaan Suomen pitää edistää turpeen käyttöä liikennepolttoaineena, vaikka on kiistanalaista, täyttääkö turvediesel eU:n biopolttoainekriteerit
Niin ikään pohjoisamerikkalainen kirjolohi kilpailee monissa suomalaisissa vesissä taimenen kanssa. Kirjolohia on istutettu moniin vesistöihin, ja niitä on päässyt karkuun kalankasvatuslaitoksilta. ehkä ensi kerralla pariskunta saa pitää haaskansa itse. Niinpä jo kolmen korpin kokoonpanolla yhden kannattaa huutaa nokka auki paikalle lisää kuokkavieraita. Ainakin silloin niiden kannattaa taas yrittää ruokailla kaikessa hiljaisuudessa. jonna karhunen puronieriä voi Amerikkalainen puronieriä vie ruuan taimenelta, mutta niin voi tehdä kotimainenkin kala oudossa ympäristössä. Suomeen istutettu pohjoisamerikkalainen puronieriä voi voimakkaana kilpailijana syrjäyttää taimenen suurten jokien pienissä latvapuroissa. tiEDE ja tutKimus nyt toimittanut alice karlsson SaaLiinjako tuLokaSLajit syödäkö hiljaa vai mekastaen? Kraah, kraah, kraah nuori korppi kuuluttaa päättäväisesti kelon latvassa. Huutelu kuluttaa energiaa. Se innoittaa lajikumppaninsa korahtelemaan ja raakkumaan yhä kiihkeämmin. Siinä missä yksinäinen korppi tai korppipariskunta ruokailee viisaasti ja mieluusti kaikessa hiljaisuudessa, useamman korpin päivälliskutsuilta ei yleensä ääntä puutu. Puronieriänaaraat tulevat sukukypsiksi taimenta vuoden pari aiemmin, ja ne myös kasvavat nopeammin. Haaskalta harvoin tapaakaan juuri kolmea korppia, niitä on paikalla paljon todennäköisemmin joko yksi tai kaksi lintua, tai sitten suuri, usein yli 15 linnun mekastava joukkio. Ilma on täynnä korkeita kulauksia, karheita kurahduksia, komentelua, suoranaista rääkynää ja teräviä kiljahduksia. Tämä käy ilmi Oulun yliopiston ja Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvityksistä. Kauas kantautuva huutelu houkuttelee paikalle yhä useampia korppeja, mikä tietää yhä vähemmän ruokaa huutelijoille. Mistä ja milloin löytynee seuraava haaska. Se valtaa tuottavimmat ruokailualueet sekä parhaat suojaja kutupaikat. Sen sijaan, mikäli se onnistuu järjestämään paikalle pienoista sekasortoa, nujinaa, leikkisiä ja riekkuvia lajitovereita, se onnistuu mitä luultavimmin pääsemään itsekin osalliseksi herkuista. Niidenkin on nyt viisaampaa liittyä ruokailevaan nuorisojoukkoon kuin yrittää epätoivoisesti pitää kiinni haaskan omistusoikeudesta. Kirjolohi lisääntyy kuitenkin meillä vain hyvin satunnaisesti ja muutamissa korppeja eLäinten käyttäytyMinen Kalojen pystyvaellus säilyy Suomalaisten järvikalojen talvinen käyttäytyminen on ollut tähän asti melko salattua. Nuoren korpin on melko turhauttavaa yrittää kähveltää yksin reviirin isäntäpariskunnan vartioimalta haaskalta vatsan täytettä. Hän huomasi, että suurten päivälliskutsujen korpit ovat pääosin nuoria reviirittömiä kulkureita. Isäntäpariskunnan into reviirin puolustamiseen laantuu yhä useampien juhlijoiden saapuessa paikalle. Pikaisesti ajateltuna luulisi, että mustatakkien olisi viisaampaa olla hiljaa. Vai tietääkö. Yhdysvaltalaistutkija Bernd Heinrich kiinnostui huutelijoiden motiiveista. Puronieriä kestää jopa taimenta paremmin jokien latvojen matalia lämpötiloja ja korkeaa happamuutta. eikö ensimmäisten haaskan paikallistaneiden korppien kannattaisi salata ruokapöydän sijainti ja elellä sen turvin päivätai jopa viikkokausia. Tutkijakaksikko sai selville Savonrannan Vuokalanjärvellä kaikuluotaamalla, että kalojen vuorokautinen vertikaali- eli pystyvaellus noudattaa talvella pääpiirteissään samaa rytmiä kuin kesälläkin, vaikka talvella lämpötila on melkein vakio koko vesipatsaassa eikä ravintoa ole juuri lainkaan. Kalat oleilivat ylimmissä vesikerroksissa sekä auringon laskiessa että jälleen 10 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. juha jurvelius Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta ja timo Marjomäki jyväskylän yliopistosta kurkistivat 35 senttiä paksun lumipeitteen ja 60 senttiä paksun jääkannen alle ja tutustuivat muikun, siian sekä kuoreen vuorokautisiin vertikaaliliikkeisiin. Puronieriää on istutettu kymmeniin vesistöihin, ja istuttaminen on edelleen hyvin yleistä. MIKA HONKALINNA Puronieriä on taimenta huomattavasti aggressiivisempi. Puronieriä pystyy hyvin lisääntymään suomalaisissa virtavesissä, ja se on nopeasti levinnyt esimerkiksi Kemijoen latvoilla. Lumisessa talvimetsässä ravinnon löytäminen on hankalaa
Radiopantaseurannoin saadut tutkimustulokset pätevät ainakin naaraisiin. Havaintomme tukevat hypoteesia, jonka mukaan esimerkiksi muikun vertikaalivaellus on peritty vaistonvarainen reaktio, josta sille on etua pitkällä tähtäyksellä. Kirjolohi kutee keväisin virtavesien sorapohjaisilla koskipaikoilla, alueilla, joilla myös lohi ja taimen kutevat syksyisin. Loukkupyynnin avulla tutkijat pyrkivät saamaan edustavan kuvan tarjolla olevasta metsämyyräpopulaatiosta. Öisin kalat hajaantuivat lähes koko vesipatsaaseen, mutta toisaalta ne kerääntyivät välillä sankoin joukoin myös aivan jään tuntumaan. "Valaistuksen vaihtelu näyttää määräävän vertikaalivaelluskäyttäytymisen. Haitallisia tulokkaita voivat olla jopa harmittoman tuntuiset kalat, jotka leviävät ihmisen mukana. Mutu voi saavuttaa vähälajisissa järvissä erittäin suuria tiheyksiä. Muikku ei siis välttämättä osaa vaihtaa käyttäytymistään hetkellisten hyötyjen ja haittojen mukaan", Marjomäki tiivistää. jonna karhunen www.jyu.fi/science/laitokset/bioenv/osastot/wet SUOMEN LUONTO 10 | 2008 11. Mudut syövät vastakuoriutuneita taimenen poikasia ja myös kilpailevat ravinnosta niiden kanssa. tiEDE ja tutKimus nyt LiSääntyMinen jUSSI MURTOSAARI / KUVALIITeRI puronieriä metsämyyränuoriso alttiina varpuspöllön saalistukselle Varpuspöllö varastoi osan saaliistaan reviirinsä koloihin ja pönttöihin pahan päivän varalle. Kaksinkertainen vaikutus mitattiin silloin, kun tutkijat itse olivat nähneet merikotkan vähintään kymmenen kertaa kilometrin säteellä paikallistamastaan minkistä. Sen sijaan saaliseläinten hampaat paljastivat, että varpuspöllön reviirillä elelevän metsämyyränuorison on syytä olla erityisen varuillaan nuoria myyriä löytyi varastojen kätköistä merkittävästi enemmän kuin mitä olisi voinut olettaa pelkän loukkupyynnin perusteella. Minkin uintireissut lyhenevät keskimäärin viisi prosenttia merikotkan pesän etäisyyskilometriä kohti. Tutkijat havaitsivat, että saalisvarastojen metsämyyrät eivät poikenneet sukupuolijakauman tai painon perusteella loukkupyydetyistä. Ihminen on kuitenkin levittänyt mutua useisiin tunturijärviin, joissa taimen on aiemmin ollut ainoa kalalaji. Mudun alkuperäinen levinneisyys Norjassa käsitti lähellä merenpinnan tasoa olevia alueita etelä-Norjassa sekä muutaman vesistön Pohjois-Norjassa. Päivisin ne vetäytyivät 1015 metrin syvyyteen, ja kevään kuluessa ja lumipeitteen ohetessa yhä lähemmäs pohjaa. Tutkimus viittaa siihen, että merikotkakannan elpyminen voi pienentää minkkien tuhoja ulkosaariston vesi- ja lokkilintuyhdyskunnissa. pertti koskimies talvellakin aamun sarastaessa. Tutkija jukka suhosen johtamassa selvityksessä vertailtiin varpuspöllöjen varastoihin talven mittaan kertyviä ja maastoon viritettyihin loukkuihin jääneitä metsämyyriä Konneveden tutkimusasemalla Keski-Suomessa. Pienikokoisen särkikalan, mudun, ei heti uskoisi uhkaavan taimenta. Koirasminkeistä ei saatu tarpeeksi aineistoa. Viime aikoina mudun ja järvitaimenen välisestä kilpailusta on kuitenkin saatu huolestuttavia tutkimustuloksia. esimerkiksi Vantaanjoen latvoilla on havaittu luonnonkudusta peräisin olevia kirjolohen poikasia. Aikuiset kirjolohet ja kirjolohen poikaset kilpailevat myös ravinnosta ja suojapaikoista taimenten kanssa. Journal of Fish Biology -lehdessä joulukuussa 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan mudusta on tullut useissa Norjan tunturijärvissä taimenen paha kilpailija. Tutkijat epäilevät, että nuoret ja liikkuvaisemmat, mutta samalla myös kokemattomammat metsämyyrät jäävät vanhoja yksilöitä helpommin varpuspöllön kynsiin, koska alempiarvoisina niiden on ehkä ruokailtava myös turvattomammilla paikoilla. jonna karhunen häätää taimenen paikoissa. On esitetty, että kirjolohi aiheuttaisi kutukuoppia kaivaessaan tuhoa soran sisässä olevalle taimenen mädille ja pienille poikasille. Sen seurauksena taimenen lisääntyminen ja kasvu ovat heikentyneet. jani koskimäki, raine kortet ja kai korsu LevittäytyMinen HANNU HUTTU / KUVALIITeRI minkki minkki varoo merikotkaa Turun yliopiston tutkijat havaitsivat Lounais-Suomen ulkosaaristossa, että minkit lyhentävät uintimatkojaan, jos lähettyvillä pesii tai oleskelee merikotkia. Minkit näyttävät varovan lähettyvillä oleskelevia merikotkia etenkin uidessaan, jolloin kotkan on niitä helpoin napata
tiEDE ja tutKimus nyt PeSäPaikan vaLinta MARKUS VAReSVUO / KUVALIITeRI iLMaStonMuutoS Kiuru ja peippo tulevat Linnut pystyvät sopeutumaan melko nopeasti ilmaston lämpenemiseen. Aikaiset saapujat kuten kiuru ja peippo ilmaantuvat nykyään pesimäseuduilleen aiemmin kuin 30 vuotta sitten. "On osoitettu, että linnuilla on potentiaalia muuttaa muuttokäyttäytymistään", hän sanoo. eliöt eivät ole muuttuneet eivätkä muutu kuten Koraanissa kerrotaan. yDinjätteiDen LoPPuSijoituS ydinjäte koetaan uhaksi Yli kolmannes eurajoen ja sen naapurikuntien asukkaista kokee ydinjätteiden loppusijoituslaitoksen uhkana jo omana elinaikanaan ja enemmän kuin joka toinen kokee sen uhkaavan tulevien sukupolvien terveyttä ja turvallisuutta, ilmenee jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhteisestä kyselytutkimuksesta. Myönteistä laitoksessa on sen vaikutus työllisyyteen ja alueen talouskehitykseen, mutta sen katsottiin vaikuttavan kielteisesti luontaiselinkeinoihin, luonnon tilaan laitoksen ympärillä ja ulkopuolisten mielikuvaan alueesta. Välitankkaukset ovat lämpiminä keväinä tehokkaita ja muutto etenee. Vaikeampaa on sen sijaan ymmärtää, miksi myös Afrikassa talvehtivat lajit ovat aikaistaneet muuttoaan. "Ne lentävät etappi etapilta, syövät päivän ja jatkavat taas. "Muutamia kymmeniä vuosia sitten saksalaiset mustapääkertut alkoivat talvehtia eng- keltaVästäräkki Keltavästäräkit ennustavat tulevan ravinnon maaperän laadusta englantilaisen tutkimuksen mukaan keltavästäräkit pystyvät pesintää aloittaessaan ennakoimaan maaperästä, missä on eniten ruokaa nälkäisille poikasille. Tutkijan mukaan osalla muuttoa aikaistaneilla linnuilla on taustalla evolutiivinen muutos. Mitä kuohkeampi maa, sitä enemmän poikasille on lentäviä hyönteisiä. Tutkija kalle rainio Turun yliopistosta osoitti aikaistumisen jurmon, Hangon, Lågskärin ja Rönnskärin lintuasemien aineistojen perusteella marraskuussa tarkistetussa väitöskirjassaan. Maaperän ominaisuuksien muutokset voivat selittää laajemminkin peltolintujen roimaa taantumista kaikkialla euroopassa. Kiuru on aikaistanut tuloaan kahdella viikolla, peippo viikolla. Myös myötätuuli auttaa." Toinen selitys Afrikassa talvehtivien lintujen kiirehtimiseen voi olla se, että osa linnuista ei enää lennäkään Afrikkaan asti. Ulkoasultaan näyttävän teoksen sanoma selvisi heti alkusanoista: jumala on luonut maailman ja sen kaikki eliöt. ennustus oli väärä. "Näin pyrin välttämään subjektiivisuutta." Työn alkuvaiheessa Rainio otaksui, ettei pitkämatkalaisilla olisi keinoa vastata muutokseen. Myös Afrikassa talvehtivat kirjosieppo ja pääskyt tulevat vähintään muutamia päiviä aikaisemmin kuin ennen. Afrikasta tulevat linnut etenevät hyvissä oloissa loppumatkan nopeasti. "Näyttää siltä, että useimmat linnut pystyvät sopeutumaan aika nopeastikin muuttuviin oloihin." euroopassa talvehtivien lajien muuton aikaistuminen on Rainion mukaan ymmärrettävää. Leutoina talvina linnut jäävät lähemmäksi ja selviävät hyväkuntoisina, jolloin ne pystyvät lähtemään aikaisemmin muutolle. "esimerkiksi räystäspääskyjä on alkanut talvehtia Italiassa", Rainio kertoo. "Otin mukaan kaikki ne lajit, joista aineistoa on kertynyt riittävästi pikkulinnuista vesilintuihin ja varpushaukkaan", Rainio kertoo. Syynä on ilmaston lämpeneminen. "Lajeja on mukana 80." "en halunnut valita lintujoukkoa vaan annoin aineiston valita itsensä", hän selvittää. Painavat koneet, keinolannoitteet ja tuholaismyrkyt ovat maaperän tiivistämisen ja pikkueliöiden elinolojen heikentämisen ohella lisänneet myös sen herkkyyttä eroosiolle ja vähentäneet siinä olevan orgaanisen aineen määrää. LuoMiSoPPi pertti koskimies Lähde: BBC News Kreationismia itäisillä mausteilla Toimitukseen jysähti yllättäen kuusi painavaa pakettia, joista kaikista paljastui yli viisikiloinen teos Atlas of Creation, kirjoittajana harun Yahya. "eihän niillä ole minkäänlaista keinoa tietää, minkälainen talvi euroopassa on ollut, ja matkaa Välimerellekin saattaa olla muutama tuhat kilometriä." Yksi selitys on eurooppalaisen kevään aikaistuminen. n 12 SUOMEN LUONTO 10 | 2008 jUHA HONKONeN. Väitteen Ydinjätteet voidaan turvallisesti loppusijoittaa Suomen kallioperään allekirjoitti 31 prosenttia vastaajista, 46 prosenttia oli eri mieltä
Niiden tarkka tutkiminen teettää valtavan urakan. Atlas of Creationin ensimmäinen englanninkielinen painos julkaistiin 2006, nyt käsillä on jo 12. SUOMEN LUONTO 10 | 2008 13. "jos aikaisin tulevat pärjäävät hyvin, vähitellen aikaisin muuttavien genotyyppi yleistyy." Kaikkien lintujen muutto ei ole aikaistunut, osalla muutosta ei ole ollenkaan ja joillakin muutto on jopa myöhentynyt. Kirjassa tuodaan painokkaasti esiin kreationistien väite siitä, että ryhmien väliset välimuodot puuttuvat. Kirjan tekijäesittelyn mukaan Harun Yahya on turkkilainen 52-vuotias adnan oktar, joka on opiskellut kulttuuria ja filosofiaa. Seuraavaksi Rainio aikoo ryhtyä selvittämään lintuyhdistysten aineistoista, miten ensisaapujat ovat käyttäytyneet eri puolilla Suomea 30 viime vuoden aikana. Tämä todistaa ensi kertaa, että lintu todellakin kuuntelee omaa lauluaan katkeamatta, ja että sillä on käsitys oikeanlaisesta laulusta. Runsaat 65 000 yritystä eri puolilta maailmaa rekisteröi yli 145 000 ainetta. Sama kuvio toistuu kaudesta seuraavaan aina nykyaikaan saakka. Se on 15 kertaa enemmän kuin odotettiin. Unionin kemikaaliasetuksen Reachin tavoitteena on vähentää aineista johtuvia tapaturmia ja ympäristötuhoja. Haittapuolena saattavat olla rekisteröimättömien kemikaalien pimeät markkinat. Yahya kertoo esimerkiksi kambrikaudella meressä eläneistä monista eri eläimistä. painos. Seeprapeipon aivojen kuuloalueen neuroniaktiivisuus osoittaa, että lintu pystyy laulaessaan kuuntelemaan tuotostaan ja korjaamaan sen virheitä suhteessa mallisävelmään. Niitä ovat esimerkiksi nisäkäsliskot, liskolintu ja Kiinasta 15 viime vuoden aikana löytyneet useat erilaiset alkulintufossiilit. Osa niistä on hävinnyt sukupuuttoon, eräät ovat hänen mielestään säilyneet muuttumattomina nykypäiviin saakka. Kustantajaksi ilmoitetaan global Publishing Istanbulista Turkissa. Tapa yleistyi todella nopeasti, ja osa linnuista alkoi säännöllisesti muuttaa länteen." Potentiaali on todettu myös saksalaiMARKKU LAPPALAINeN Lintu kuuntelee lauluaan ja vertaa mallisävelmään Laululinnuilla on aivoissaan malli, johon vertaamalla ne oppivat lajilleen tyypillisen laulun hienoudet. Tietyt neuronit toimivat aktiivisesti koko ajan linnun laulaessa ja toiset aktivoituvat silloin, kun lintu tekee virheen. Kun niitä vahingoitetaan, laulun tempo tipahtaa jopa puoleen, vaikka aiheet eivät muutu. Teoksessa on esitetty geologiset kaudet ja niiden ikä sekä kuvattu kullekin kaudelle tyypillistä elämää oikein. Aivojen äänentuottoalueilla on puolestaan erikoistuneita neuroneita, jotka säätelevät laulun sisältämien eri äänteiden kestoa. Aikaisemmin teosta on lähetetty lukioihin ja yliopistoihin muun muassa Yhdysvalloissa, Ranskassa, Britanniassa ja Saksassa. juha Valste juha honkonen kemikaalisäkki. kalle rainio selvitti eri lintuasemilla 10-luvulta asti kerätystä aineistosta, että useimmat linnut pystyvät sopeutumaan ilmaston lämpenemiseen. Kemikaalivirastolla edessään jättiurakka Suomen ei tarvitse enää voivotella, että eU:n elintarvikeviraston sijasta Helsinkiin tullut kemikaalivirasto olisi pilipalipulju. Päinvastoin, välittäviä muotoja luokkien välillä tunnetaan useita. Mielenkiintoista ja monien kreationistikristittyjen uskosta poikkeavaa on, ettei kirja yritä väittää luomisen tapahtuneen melko äskettäin, lyhyessä ajassa tai kerralla. "Pyrkimyksenä on katsoa, onko ensimuuttajien aallon eteneminen nopeutunut." alice karlsson HaitaLLiSet aineet lintumies. Lintujen laulututkimusten tuloksista voi olla hyötyä myös tutkittaessa ihmisen puheen kehittymistä. lannoitteetkin on rekisteröitävä. kemira growhow:n ostanut Yara kritisoi eu:n kemikaalilakia virheistä ja epäselvyyksistä. entisessä aikataulussa ovat pysytelleet muun muassa tervapääskyt, jotka talvehtivat keskisessä Afrikassa. joulukuun alussa loppunut teollisuuden käyttämien aineiden esirekisteröiminen tuotti 2,3 miljoonaa rekisteröintiä. Kirjoja on tänä syksynä ilmestynyt joihinkin Suomen lukioihin ja toimituksiin. tiEDE ja tutKimus nyt oPPiva eLäin jo reippaasti etuajassa lannissa etelä-euroopan sijaan. Kun seuraavalla kaudella meriin ilmestyy uudenlaisia eläimiä, niiden äkillinen ilmestyminen voi olla vain jumalan tekosia. Ihmisen puhe muistuttaa monimutkaiselta rakenteeltaan enemmän linnunlaulua kuin suurten apinoiden ääntelyä. pertti koskimies Lähde: BBC News sissa laboratoriokokeissa, joissa muuttokäyttäytymiseltään erilaisia lintuja on risteytetty
Luontomatkailijalle sen kohtaaminen on onnenkantamoinen. Olemme juuri lähteneet leiristämme Khwaiissa Pohjois-Botswanassa. Ajelemme aamuvarhaisella rauhallisesti eläimiä etsien. "Hyeenakoirat liikkuvat päivässä jopa 40 kilometriä. Heitä varten on jouduttu rakentamaan myös saniteettitilat tietysti samalla pullotekniikalla. leigh plester Hyeenakoira on levoton kulkija, sopuisa ja huolehtiva laumaeläin, hurja saalistaja, vainottu ja suojeltu. Italia on maailman suurin sähkön nettotuoja. Meillä on onnea. Pullot on upotettu kauniiksi mosaiikiksi betoniin. Thaimaassa on pitkät perinteet näyttävien temppeleiden rakentamisesta. Parikymmentä vuotta sitten muuan buddhalaismunkki tuskastui kaupunkinsa roskaantumiseen ja rupesi keräämään ympäristöön heitettyjä vihreitä Heinekenin ja ruskeita Changin olutpulloja. Aiemmin Italiassa oli neljä ydinvoimalaa, mutta ne suljettiin 1987 kansanäänestyksellä Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkimainingeissa. maaiLmaLta toimittanut jorma laurila itaLia uHanaLaiSet Berlusconi haluaa useita ydinvoimaloita Viime keväänä Italian pääministeriksi kolmannen kerran noussut silvio Berlusconi haluaa maahan useita ydinvoimaloita. Lauma on hotkinut nopeasti saaliinsa ja jatkanut saman tien matkaansa. Hänellä oli tarkoitus käyttää niitä asuinalueensa koristamiseen. Tien vierestä löytyy urosimpalan pää sarvineen. Kauan ne eivät lepäile, vaan nousevat ja lähtevät taas liikkeelle. Siitä huolimatta temppeli on suosittu nähtävyys, jota tulee katsomaan joka päivä monta bussillista matkailijoita. Ilmapiiri oli siten suotuisa huikealle idealle kierrätyspullotemppelistä. Hyeenakoira (Lycaon pictus, African Wild Dog) on Afrikan uhanalaisin koiraeläin. Rakentamalla ydinvoimaa halutaan lisätä sähkön omavaraisuusastetta ja vähentää riippuvuutta öljystä ja kaasusta. Wat Laan Kuat, miljoonan pullon temppeli, on nimensä veroinen. Ne saalistavat, syövät nopeasti ja jatkavat matkaansa. Temppeli sijaitsee 600 kilometrin päässä Bangkokista Laosin ja KambodZan rajaseudulla, kaukana turismin valtaväylistä. Sähköstä kymmenen prosenttia on peräisin naapurimaiden ydinvoimaloista. Hyeenakoirat ovat koko ajan liikkeellä paitsi päivän kuumimpaan aikaan, jolloin ne hakeutuvat varjoon", Lets kertoo. hyeenakoirat hotkivat saaliinsa ja jatkavat saman tien matkaansa. tHaiMaa LeIgH PLeSTeR Hyeenakoirien elin miljoonan pullon temppeli Khun Hanissa Thaimaassa olutpullot on pantu palvelemaan uskontoa. Voimaloiden rakentamisen on määrä alkaa viimeistään 2013, ja tähtäimessä on kahdeksan kymmenen suurta reaktoria. Aikoinaan hyeenakoiria eli lähes koko mantereella, mutta nykyään niitä 14 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. Italiassa ydinvoimalla on myös voimakasta vastustusta, eikä kansan mielipiteen ylikäveleminen ole aivan helppoa. jorma laurila pikaruokaa. Hyeenakoirat", sanoo oppaamme letsweletse "lets" tsele. Savannikorppikotka nousee laiskasti lentoon. Löydämme pian kymmenkunta eläintä makailemassa tiellä. "Se on syöty noin 15 minuuttia sitten
Vanhimmilla on ikää 8500 vuotta. Tähän mennessä Norjan vesistä on löytynyt 15 suurta koralliriuttaa. Hyeenakoiria on myrkytetty ja ammuttu, ja niiden elinympäristö on pirstaloitunut. Vaivihkaa se vetää sikiön pensaan taa suojaan alkaa syödä nopeasti, koko ajan levottomasti vilkuillen hyeenakoirien suuntaan. "Ne eivät vain voi sietää muita koiraeläimiä lähellään", Lets sanoo. Lajistoa selvitetään nyt tarkemmin, ja lajeja uskotaan löytyvän lisää. Yksinäinen vaippasakaali on tullut norkoilemaan lähistölle. China Dailyn mukaan hallitus aikoo jatkaa saasteiden vähentämistä. Suurin uhka riutoille ovat pohjatroolit, jotka ovat tuhonneet jo 3050 prosenttia Norjan syvänmeren Lophelia-koralleista. Riutta löydettiin vuonna 2002. Paljon pienemmästä sakaalista ei ole mitään vaaraa hyeenakoirille. Sakaali saa mahdollisuuden. Olympialaisten aikaan Pekingin saasteet putosivat jopa 60 prosenttia, kertoo kaupungin ympäristöviraston johtaja Du Shaozhong valtiolliselle China Daily -sanomalehdelle. Se jää kuolleena hiekalle, kun hyeenakoirat raahaavat emon kauemmaksi. Hyeenakoiria on jäljellä 35005000. Se on leimallista hyeenakoirille. onni roikkuu sitkeästi mukanamme. n maailman pohjoisimmat korallit ovat sØrØyassa hammerfestin lähellä. gReeNPeACe tila on vähissä on lähinnä vain eteläisen ja itäisen Afrikan suojelualueilla. Autojen päästöjä leikattiin sallimalla liikenteessä vuoropäivin parittomat ja parilliset rekisterinumerot. Pian hyeenakoirat ovat kylläisiä ja taas matkalla, levottomat kulkurit. jorma laurila kiina pekingin ilmanlaatu parani tänä vuonna Kiina sai parannettua pääkaupunkinsa ilmanlaatua olympiavuonna 2008. Hyeenakoira on tappanut impalan aivan leirin taakse!" Useimmiten lauma saalistaa yhdessä, mutta tällä kertaa voimakas hyeenakoira on yksin tappanut saaliin ja repii siitä vimmaisesti suupaloja. Myös taudit kantavat veronsa. Villikoiria on vainottu ankarasti, koska niitä on pidetty karjan ja riistan hävittäjinä. Ympäristöjärjestö greenpeace korostaa kuitenkin, että kaupungin ilmanlaatu jää yhä selkeästi Maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksista. Hetken perästä se lähtee juoksemaan pensaikkoon ja palaa sieltä pian lauman muut jäsenet mukanaan: sen lisäksi kuusi aikuista ja viisi pentua. Lauma syö sopuisasti, ja pennutkin saavat osansa. Maailman tähän mennessä löydetyistä kylmän veden koralliriutoista suurin on Røstrevet Lofoottien ulkopuolella. Vain osa riutoista on suojeltu, eikä kaikkia ole merkitty edes merikortteihin, greenpeace toteaa "Vaadimme, että kaikki tunnetut koralliriutat suojellaan", sanoo truls gulowsen, järjestön Norjan ohjelmajohtaja. maaiLmaLta norja YVeS FOReSTIeR / CORBIS / SKOY Kylmän veden korallit vaarassa Norjan ja Ruotsin länsirannikoilla on pitkään tuntemattomana pysynyt biologinen aarre: suuret kylmän veden koralliriutat. Se oli jo paremmin kuin minään muuna vuonna tällä vuosituhannella. Kylmän veden koralleja on muuallakin Atlantin valtameressä, mutta greenpeacen mukaan suurimmat ja hienoimmat riutat ovat Norjassa. Lisäksi hiilivoimaloita suljettiin. Muutama päivä myöhemmin Choben kansallispuistossa olemme juuri kömpineet teltoistamme, kun meille huudetaan kiihtyneenä, että "tulkaa äkkiä tänne. Äkkiä aikuiset ovat kuitenkin niskakarvat pystyssä ja murisevat. Pekingin viranomaisten mukaan päiviä, jolloin taivas oli sininen, oli marraskuun loppuun mennessä kertynyt 256. Aamun näytelmässä on tällä kertaa kaksinkertaista tragiikkaa. Toisen tragedia on kuitenkin toisen onni. Noin 300400 metrin syvyydessä oleva muodostuma on lähes 40 kilometriä pitkä ja kolme kilometriä leveä. Ympäristöjärjestö greenpeacen mukaan riutat ovat ainakin 1300 lajin elinympäristö. Tehtaita aiotaan siirtää lisää pois ja paljon saastuttavat autot kielletään. juha honkonen SUOMEN LUONTO 10 | 2008 15. Impala oli kantava naaras, jonka vasa olisi syntynyt pian
Valitettavasti tähän ei ole päästy missään päin maailmaa, ei myöskään Suomessa." T 16 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. Näen että vihreätkin ovat muuttuneet sosiaalireformistiseksi puolueeksi, jossa luonnonsuojelua on yllättävän vähän. oletko väärässä puolueessa. Kannatan sellaista markkinataloutta, joka omaa ekologisen ja sosiaalisen omantunnon. "Erittäin kielteisesti." pitäisikö suomeen avata uraanikaivoksia. Kysymys on siitä, voimmeko tässä energiaköyhässä maassa tulla toimeen ilman ydinvoimaa." "Uskon että jäteongelma voidaan ratkaista sijoittamalla ydinjäte syviin kalliolouhoksiin. Markkinatalous voitti tämän ottelun, ja olin siinä mukana. kokoomuksessa kovat arvot jyräävät ja luonnonsuojelua pidetään toisarvoisena. "Koen olevani aika yksin kokoomuksessa, mutta en koe olevani kovin kotonani myöskään koko eduskunnassa. On laskettu, että vaihtamalla kaikki hehkulamput säästölampuiksi voidaan säästää yhden ydinvoimalan verran sähköä." jäteongelmaa ei kuitenkaan ole ratkaistu. "Sitä on vaikea sanoa, koska niiden rakentaminen on äärettömän hidasta. Ydinenergia oli joka tapauksessa tulossa Suomeen, ja ajatukseni oli, että sen vastapainoksi voidaan pelastaa kosket." montako uutta ydinvoimalaa suomeen tarvitaan. Edellisenä päivänä pertti salolainen (kok.) oli tehnyt kirjallisen kysymyksen ympäristöjärjestöjen määrärahojen riittävyydestä. Tiedän että turpeen poltto on erittäin hai- apaamme eduskunnan lisärakennuksessa. luonnonsuojelijat ovat antaneet siitä hänelle tunnustusta. Tulin tänne aikanaan vastustamaan kommunismia ja vasemmistososialismia, kun ne puuhasivat vallankumousta ja talouselämän ja pankkien sosialisoimista. olet eduskuntaryhmäsi ainoa luonto- ja ympäristöihminen. "Olen alun perin kannattanut ydinvoimaa. "Erittäin vaikea kysymys. Kyllä kai meidän on lähdettävä siitä, että jossain tapauksessa tännekin on jokin kaivos avattava. "Ei ole yhtäkään energiantuotantomuotoa, joka olisi hyvä luonnolle. Eduskunnan luontoja ympäristöryhmä sai aikaan koskiensuojelulain 1987, kun olin sen puheenjohtaja." kannatat kuitenkin ydinvoimaa, jonka säätövoimaksi Vuotoksen ja kollajan altaat haluttaisiin rakentaa. On lähdettävä siitä, että kannamme vastuun raaka-aineen tuotannosta." mikä on kantasi turpeen energiakäyttöön. Sen lisäksi on tehtävä massiiviset maalämpö- ja energiansäästökampanjat. eikö tämä ole ristiriitaista. "Ei ole realistista ajatella, että se heti lopetettaisiin. "Suhtaudun ehdottoman kielteisesti Vuotoksen ja Iijoen rakentamiseen. Niillä on lainsuoja, jota olen itse ollut säätämässä. Täytyy katsoa, mikä on realistista lähimmän 20 vuoden aikana ja arvioida, olisiko syytä saada lupa yhdelle ydinvoimalalle. Meillä ei ole öljyä eikä kaasua, ja Suomi energiaköyhänä maana tarvitsee jonkin massiivisen energiantuotantomuodon. Siihen en ole koskaan saanut vastausta." miten suhtaudut ehdotukseen, että suomeen tuotaisiin ydinjätteitä muista maista. Yhdestä asiasta ollaan kuitenkin jyrkästi eri mieltä: ydinvoimasta. tekSti jorMa LauriLa kuvat janne BjörkLunD mikä on kantasi Vuotoksen ja iijoen rakentamiseen. Suomi ei ole pahinta maanjäristysaluetta. Sen voin sanoa, että jos olisin keskustapuolueessa, oloni olisi vieläkin yksinäisempi." "En kuitenkaan koe arvoiltani ristiriitaa siinä, että olen kokoomuksessa. Vastakysymykseni on, että mikä on Suomen perusvoimaratkaisu, jos se ei ole ydinvoima. Yksin kokoomukses kansanedustaja pertti salolainen on pitänyt luonto- ja ympäristöasioita sitkeästi esillä lähes 30 vuotta. Tämä on moraalinen kysymys, koska nyt me olemme vieneet ongelmat muualle. Tapaamisaamunamme hän on tuohduksissaan, kun hallitus lykkäsi eduskunnan vaatimaa Itämeri-selontekoa vuodella eteenpäin
En usko että perustaminen olisi paikallisen vastustuksen takia onnistunut ilman metsästysoikeutta." onko etelä-suomessa suojeltu tarpeeksi vanhoja metsiä. Ympäristöministeriö valmistelee siitä lakimuutosta. Lähellä on erittäin hyvä Olostunturin lomakeskus, josta voidaan tehdä matkoja Pallakselle." miten suhtaudut keskustan sirkka-liisa anttilan esitykseen metsästyksen sallimisesta etelä-suomen kansallispuistoissa. "Se olisi pilottihanke. Metsähalli- SUOMEN LUONTO 10 | 2008 1. "Vastustan metsästystä kansallispuistoissa. sa tallista ja päästöt ovat verrattavissa kivihiileen. Jos siellä ruvettaisiin rakentamaan, voitaisiin alkaa vaatia samaa muihinkin puistoihin. Pohjoisen puistoissa metsästysoikeus on annettu niiden perustamisvaiheessa, se on vakavampi asia. Suomen vanhat metsät ovat kuolemanvaarassa. Se on siltä täysin riittämätön panostus. Hyväksyttävää on vain se, että ajan vaatimat kunnostustoimet Pallaksella voidaan tehdä. Turpeen energiakäyttöä ei pitäisi ainakaan laajentaa, ja suot, joista sitä otetaan, tulisi valikoida tarkemmin." nyt on käyty keskustelua pallas-hotellin laajentamisesta pallasYlläksen kansallispuistossa. "Paineet kotimaisen puun käyttöön lisääntyvät. mikä on kantasi tähän. Metso-ohjelman esitys on heikko, esimerkiksi vapaaehtoisiin kauppoihin ei saatu riittävästi varoja." "Kun minä ja luontojärjestöt vaadimme Metsähallitukselta suojeluun 50 000 hehtaaria, saatiin 10 000 hehtaaria. On vakavaa ja huolestuttavaa, että suojelutilanne on niin huono. Sen voin hyväksyä, että niissä nykyiseen tapaan ajetaan hirviä ja peuroja
Silloin 30 vuotta sitten siihen oli vaikea saada puolueista jäseniä, kun kukaan ei halunnut sotkeutua niin hölmöön asiaan. Niiden kanssa pitäisi käynnistää aktiiviset neuvottelut. Saatiinhan esimerkiksi Repoveden kansallispuisto perustettua UPM:n maalahjoituksen ansiosta." mitä mieltä olet alku-hankkeesta, joka lopettaisi itsenäiset alueelliset ympäristökeskukset. Tulee kuitenkin hieman mieleen se, mitä tehtiin Venäjällä, kun lakkautettiin ympäristöhallinto ja siirryttiin luonnonvarainministeriöön. "meidän kaikkien suomalaisten luonnonsuojelijoiden koko tarmo pitää suunnata kotimaan viimeisten alkuperäisen luonnon rippeiden pelastamiseen." tuksen tulisi myös maita vaihtamalla olla aktiivisempi." "Suuret metsäyhtiöt eivät myöskään ole osoittautuneet niin kovakorvaisiksi kuin on luultu. Isot asiat ovat hukuttaneet alleen pienet suojelussa, vaikka Suomi on per capita sen suurin saastuttaja." olet ollut pitkään eduskunnassa. "Olen perustanut eduskunnan luonto- ja ympäristöryhmän. "Minulla ei ole vielä asiasta niin selkeää kuvaa, että voisin esittää perustellusti vakaata kantaani. Tiedän että luonnonsuojeluväki on tästä erityisen huolissaan. "Kun minut hirtetään (naurua)." "Minulla on myös oikeus tuoda karjani London Bridgen yli." oletko ajatellut käyttää oikeuttasi. "On hyvä, että isot asiat kuten ilmastonmuutos ja energia-asiat ovat saaneet julkisuutta. Ihmiskunta on menossa suoraa päätä päin helvettiä mutta ensimmäisessä luokassa. Siihen liittyy monia oikeuksia." "Lähdetään tärkeimmästä päästä. Pelko on, että pyrkimyksenä on heikentää ympäristöhallintoa." olet ollut tekemisissä urasi aikana monen ympäristöministerin kanssa. Kun minut hirtetään, sen täytyy tapahtua silkkiköydellä." jos sinut hirtetään... Siksi kannan edelleenkin merikotkaa kravatissani ja takkini rintapielessä. Meitä on nyt kuusi miljardia ja pian yhdeksän miljardia. Jos meitä olisi kaksi tai kolme miljardia, tulisimme aivan hyvin toimeen. Suurin ongelma on se, mistä ei kehdata puhua: meitä on liikaa. "Suurin yksittäinen asia on ollut se, että onnistuimme pelastamaan merikotkan. "Näytöt puuttuvat. mikä on merkittävin muutos luonto- ja ympäristöasioissa. Tulemme vääjäämättä myrkyttämään ja tuhoamaan maapallon." mikä on merkittävin oma saavutuksesi. Ympäristöministeri paula lehtomäki (kesk.) taannoin kovasti vakuutti, ettei vaaraa ole. Se oli vaarallinen ja poliittisesti arka aihe." "Olen myös perustanut WWF:n Suomeen, olen sen kunniaperustajajäsen. Sitten on tämä jatkuva vaikuttaminen ja puhuminen. minkä arvosanan annat lehtomäelle. "Olen ensimmäinen suomalainen, jolle vapaakansalaisuus on myönnetty jostain 1200-luvun alusta lähtien. Mutta se ei olisi ollut Suomen suurlähettiläältä parasta mainosta Suomelle." "Olen myös liveryman, minulla on oikeus olla valitsemassa Lontoon pormestaria, ja teoriassa voisin itsekin olla ehdokas." n luontomies. Muutos on koko ajan huonompaan suuntaan. "Joskus olen ajatellut, että vuokraan lammaskatraan. Voi olla iloinen jostain, jossa on onnistuttu." "Kysyit sitä muutosta. Ei myöskään se, että mitään ei ole tapahtunut EU:n ympäristötukien ohjaamisessa ympäristö- ja luonnonsuojelutarkoituksiin maataloudessa. Yksi kansanedustaja ei voi tietysti kaikkea kääntää, mutta arvioin, että minulla on ollut yhtä kansanedustajaa huomattavasti suurempi painoarvo eduskunnassa ja puolueessani." entä mitkä ovat mielestäsi suurimmat tulevaisuuden haasteet. Tämä on suurimpia ongelmia. Isot asiat hoituvat EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla. Ne ovat kuitenkin totaalisesti hukuttaneet alleen sen, mitä meidän pitäisi tehdä Suomessa alkuperäisen luontomme suojelemiseksi. Meidän kaikkien suomalaisten luonnonsuojelijoiden koko tarmo pitää suunnata kotimaan viimeisten alkuperäisen luonnon rippeiden pelastamiseen." olit kahdeksan vuotta lontoossa suurlähettiläänä ja sinulle myönnettiin lontoon cityn vapaakansalaisuus. Ei ole kovin hyvä asia, että Itämeri-selontekoa lykättiin vuodella eduskunnan tahdon vastaisesti. Ei ole saatu riittävästi aikaan Itämeren 18 SUOMEN LUONTO 10 | 2008
Lobbarit pyörittivät "päättäjien metsäakatemioissa" ja valistusilloissa ajat sitten vanhentuneita kalvojaan ja hokivat "Suomi elää metsästä". Avohakkuissa, joita sievistellen kutsutaan päätehakkuiksi, puolet puusta on tukkia, jopa enemmän. "Turvemailla on valtava hakkuupotentiaali", julisti otsikko Kainuun Sanomissa viime talvena. Pahimpia väärän tiedon lähteitä ovat siipiveikot ja liehakot, joita metsäalalla riittää: MTK, metsäkeskukset ja niin edelleen. menet metsäpropagandan tavaramerkki: puuta kasvaa enemmän kuin koskaan metsiä ei ole varaa suojella lainkaan. Puun korjaaminen turvemailta on vaikeaa ja kallista, usein mahdotonta. Missään 60. Tämä jakomielisyys on ollut vuosikym- atteetonta propagandaa olivat myös esko ahon (kesk.) työryhmän ehdotukset teollisuuden puunhuollon turvaamiseksi. Aikaansa seuranneille ne eivät olleet yllätys. "Metlan kirjoituspöytämiesten puuhasteluja", naureskeltiin MTK:ssa. Lisähakkuiden mahdollisuudet ovat pääosin suometsissä, ojitetuilla soilla. Metsäalan propaganda vain oli pitänyt ongelmat piilossa. En moiti joutopuheista ensisijaisesti metsäyhtiöitä. Mikko Niskasaari Metsäpropaganda päin honkia K un paperikoneet pysähtyvät lopullisesti ja ison tehtaan ovet teljetään kiinni, menevät hiljaisiksi muutkin kuin ne yli 500 ihmistä, joilta katoaa työpaikka alta. kolumni Tikulla silmään. leveyspiirin pohjoispuolella, napapiirin kupeessa, ei harjoiteta niin voimaperäistä metsätaloutta kuin Suomessa. Eikä tämä ole edes suurin ongelma. Kotimaiset hakkuut ovat olleet pitkään samalla tasolla. Sitten todellisuus kolhaisi kovaa. Samaan aikaan ulkomaankauppaministeri paavo Väyrynen (kesk.) ja eräät etujärjestöt vaativat suojelualueiden hakkaamista teollisuuden tarpeisiin. Eikä pohjaa ole vielä nähty, uusia sulkemispäätöksiä tulee. Kajaani oli sata vuotta merkittävä metsäteollisuuden keskus, mutta jouluna se kaikki on pelkkää historiaa. Ensimmäiset uutiset paperi- ja sellutehtaiden sulkemisesta tulivat suomalaisille täytenä yllätyksenä, tehdaspaikkakunnille rajuina sokkeina. Parina viime talvena ei Etelä-Suomen turvemailta montaa mottia korjattu. Eivät niiden johtajat hölmöjä ole, eivät ainakaan kaikki. Juuri kovahintaisilla tukeilla myyjä tekee tilinsä. Oikea slogan olisikin: "Turvemailla on valtava hakkuupotentiaali ja siellä pysyy". K M etsäpropagandasta leipänsä tienaavat eivät oppineet kolhuistaan mitään. Niitä ei pystytä lisäämään merkittävästi muutoin kuin nostamalla rutkasti puun hintaa, mikä puolestaan johtaisi siihen, että amerikkalaisten eläkesäätiöiden omistamat metsäjätit siirtävät tuotantonsa muualle. Metsäalalla tuhahdeltiin teoriaherrojen ajatuksille. Näyttää mahtavalta, mutta ei ole, kun muistetaan myös ne tosiasiat, joista lobbarit vaikenevat. Tämä on propagandan luonne ja ongelma. Odotan mielenkiinnolla, milloin löytyy suoraselkäinen ministeri tai metsäyhtiön johtaja, joka uskaltaa sanoa tämän ääneen. Yhtiöiden johdossa on pitkään nähty ne samat uhat, jotka tutkijat huomasivat; joskaan yhtiöt eivät ole pyrkineet kansaa ongelmista valistamaan. Tällaisissa hetkissä aikakausien vaihtuminen on todella kouraantuntuvaa. Puuta kasvaa vuodessa 100 miljoonaa kuutiota, sitä hakataan 60 miljoonaa. Vuonna 2000 joukko tutkijoita, pääosin metsäntutkimuslaitokselta ja yliopistoilta, julkaisi kirjasen Suomen metsäklusteri tienhaarassa. Pitkän päälle ei Suomessa säily kuin sellainen metsäteollisuus, joka saa puun kotimaisista metsistä kohtuuhintaan ja ilman pakkoa. Sen voisi ripustaa metsämuseon seinälle. Vanhat suot tuottavat pääosin halpaa kuitupuuta, jonka kauppaaminen ei myyjää paljon kiinnosta. Puuta kasvaa, mutta harvassa ja hitaasti, ja siihenkin tarvitaan yhteiskunnan tukea. Maasto upottaa. n JUHA HONKONEN Kirjoittaja on oikeus- ja ympäristötoimittaja. SUOMEN LUONTO 10 | 2008 1. Maakuntalehtien sivuille vedetään edelleen otsikoita metsiemme valtavista hakkuumahdollisuuksista. Olisi aika tunnustaa tosiasiat. Se siirtyy kuluttajien keskelle Aasiaan ja Keski-Eurooppaan, jossa paperin tärkein raaka-aine on jätepaperi. Aikansa sillä voidaan piilottaa totuus, mutta sitä kylmempi on kohtaaminen todellisuuden kanssa. Nostalginen paperi, kaikki esitykset ovat 1980-luvulta tai vanhempia. Siinä ennakoitiin, hyvin maltillisesti, niitä markkinoiden muutoksia, jotka nyt realisoituvat tyhjinä tehtaina
Toistaiseksi laki kieltää tavallisen sähkön pienkuluttajan (3 x 63 ampeerin ja sitä pienemmillä pääsulakkeilla varustetut käyttöpaikat) sähkön laskuttamisen todellisen tuntimitatun kulutuksen perusteella. Näin myös sellainen kuluttaja, joka on välttänyt vaikkapa sähkösaunomista ja yletöntä sähkölämmittämistä kulutushuippujen aikaan, on joutunut maksamaan osansa tuhlareiden laskusta, sillä hinnan pitää kattaa markkinoiden hankintakustannukset. kiinteä Hinta SuoSii tuHLauSta Mistä on kysymys. Toinen asia on, halutaanko ja osataanko tätä mahdollisuutta käyttää, kun mittarit vähitellen yleistyvät suomalaiskodeissa. Mietinnön perusteella Suomessa valmisteltiin loppuvuodesta sähkömarkkinoihin liittyvien lakiasetusten muutoksia, joiden pitäisi tulla hyväksytyiksi eduskunnassa pikapuoliin. Etälukumittarit avain E sähkön oikea hinnoittelu korvaisi monta voimalaa. iSMo tuorMaa tälukumittareissa piilee luontoa ja rahaa säästävä valtava mahdollisuus. Hinta voi siis kalleimmillaan olla jopa tuhansia euroa megawattitunnilta tai laskea periaatteessa jopa nollaan, kuten Tanskassa on silloin tällöin käynyt. Asetusta seuraavat siirtymäajat jatkuvat useita vuosia tästä eteenpäin. Onhan sähköenergian hankintakustannukset pitänyt piilottaa jonnekin. Säästetty tai ajallisesti siirretty sähkönkäyttö tuottaisi kuitenkin huomattavat yhteiskunnalliset ja yksityistaloudelliset säästöt ja vaimentaisi osaltaan puheita uusien, luontoa tuhoavien tekoaltaiden rakentamistarpeesta. Lakien ja asetusten sisältämät muutokset tulevat voimaan 2012. Sähkön kulutuksen reaaliaikaisella mittaamisella ja sähkölaskun muuttamisella tuntihinnoitteluun perustuvaksi voitaisiin leikata sähkönkulutuksen huippuja jopa monikymmenkertaisesti verrattuna kaavailtujen Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaiden antamaan tehonlisäykseen. Sähkön todellinen ostohinta voi kuitenkin todellisuudessa olla sähköpörssissä jopa monikymmenkertainen eri ajankohtina. Otetaanpa avuksi kuluvan vuoden maaliskuussa ilmestynyt mietintö Sähkön kysyntäjouston edistäminen. Koska kuluttajan maksama sähkön hinta kilowattituntia kohti on kiinteä, on korkeiden kulutuspiikkien hinta nostanut selvästi kuluttajan maksamaa yleistä sähkönhintaa. LiikennevaLoja ja autoMaattioHjauSta Haamurahastus voitaisiin välttää, jos kaikkiin talouksiin ja kaikille muille sähkönkäyttäjille asennettaisiin sähkön kulutusta seuraavat reaaliai- 20 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. Jos hintapiikkejä on paljon, sähkön tuottajat saavat suuret voitot sähkön vähittäismyyjien ja etenkin kuluttajien kustannuksella. Kuivilta kuulostavat termit kuten sähkön kysyntäjousto, sähkömittareiden etäluenta ja sähkönkulutuksen ohjaus eivät saa luonnosta kiinnostunutta nousemaan barrikadeille. Suurin osa sähkönkuluttajista on tällaisia. Siihen asti suurin osa asiakkaista maksaa käyttämästään sähköstä kiinteän, kulutukseen perustuvan hinnan riippumatta siitä, millaisen hintapiikin aikana sähköä on käytetty
Asiaa pohtineen työryhmän ehdotuksen mukaan vuoteen 2014 mennessä vähintään 80 prosenttia jokaisen verkonhaltijan verkon käyttöpaikoista pitää olla etäluettavia. Jos kaikkiin mittareihin vaadittaisiin kyseinen liitäntä valmiina, olisi energian säästö ja kulutushuippujen leikkaus kuitenkin tehokkaampaa ja hyödyt suurempia. Työryhmä säilyttäisi nykyiset sähkölämmittäjien kaksiaikaohjaukset (päivä- ja yösähkö). tekoaltaat kultakaivoksia omistajilleen Sähkön reaaliaikaisessa mittaamisessa ja etäluennassa ei ole kyse nappikaupasta. Tämä joustopotentiaali olisi pois vesivoimalla ja kaasuturbiineilla tuotetun huipputehon tarpeesta. Lundin mukaan sähkön huipusta saisi helposti pois 1015 prosenttia, ja kulutuksesta jopa lähemmäs 20 prosenttia, jos se vain haluttaisiin tehdä. Tähän asti lyhyttäkin sähkönkulutuksen käyttöpiikkiä varten on jouduttu varautumaan, mikä on tarkoittanut etenkin helposti säädettävän vesivoiman ja kaasuturbiinien lisätarvetta. Parempi kuitenkin olisi, jos tällaisten valojen lisäksi tai niiden sijasta sähkön käytön ohjaus ja hinnoittelu saataisiin automaattisesti säädellyksi ja niin sanottuun sähkön spot-hintaan perustuvaksi. Ne ovat myös huomattava askel energiatehokkuuden parantamiseksi. n ismo tuormaa energiansäästöön kaiset etälukumittarit ja muutettaisiin myös laskutus todellisia kustannuksia vastaavaksi. VTT :n raportissa puolestaan arvioitiin, että pelkästään sähkölämmitteisissä asuintaloissa piilee näin laskettuna talvisin noin 6001200 megawatin kysynnän joustomahdollisuus, jos nykyiset kaksiaikaohjaukset korvattaisiin kulutusta hintavaihteluiden mukaan ohjaamalla. n Lähteet: www.tem.fi/files/19729/Sahkon_kysyntajouston_edistaminen_14.3.2008.pdf ja www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2006/T2362.pdf SUOMEN LUONTO 10 | 2008 21. Lisäksi kaikki yli 3 x 35 ampeerin pääsulakkeilla varustetut käyttöpaikat pitää voida tuntimitata ja etälukea. "Suomessa valtio ei kuitenkaan juuri säätele alaa eikä energiapolitiikka ohjaa riittävästi kehitystä. "SuoMi tuottaa, ei SääStä" Teollisuudessa uusi hinnoittelu vauhdittaisi muun muassa taajuusmuuntajien, energiaa säästävän valaistuksen ja muiden merkittävien sähkönsäästötekniikoiden käyttöönottoa. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi energiansäästölamppujen lisääminen ja energiatehokkaammat koneet sekä turhan energiankäytön lopettaminen. Teknillisen korkeakoulun professori peter lund sanoo suomalaisen energiajärjestelmän olevan tuotanto-orientoitunut sen sijaan, että se suuntaisi voimavaroja energian tehokkaaseen käyttöön ja säästöön sekä kulutushuippujen tasaamiseen. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen mukaan Suomeen nyt kaavaillut asetusmuutokset toteutuessaan mahdollistavat sen, että sähkön hintavaihteluihin reagoiva kuluttaja säästää sähkölaskussaan. Säätövesivoiman tuottajille tuhlauspiikki on samalla ollut kultakaivos. Ihanteellisinta olisi, että myös kuluttaja saisi mittaristaan välittömät sähkönkulutustietonsa reaaliajassa käyttöönsä. Toisin sanottuna noin 20 prosenttia runsaasta kolmesta miljoonasta sähkön pienkäyttäjän mittarista etäluettiin jo vuosi sitten. Kuluttaja voisi tällöin saada kännykkäänsä tekstiviestillä edellisenä päivänä varoituksen seuraavana päivänä uhkaavasta korkeasta hintapiikistä. Kysyntäjoustopotentiaalia pohtineen työryhmän arvion mukaan teollisuudessa sähkön käytön niin sanottu kysyntäjoustopotentiaali on noin 500 megawattia ja sähkölämmityksessä noin 300 megawattia. Vuoden 2007 lopussa pienkuluttajien etäluettavia sähkömittareita oli käytössä yli 600 000 kohteessa. Muutosehdotuksen mukaan kuluttaja joutuu maksamaan mittarin vaihdon, jos hän haluaa sellaisen kulutusmittarin, josta hän saa suoraan reaaliaikaisen kulutustiedon omiin laitteisiinsa ja järjestelmiinsä. Energiateollisuus maksimoi voittonsa niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä." Pitkän jahkailun jälkeen etäluettavien mittareiden asennus on Suomessa lähtemässä viimein kunnolla käyntiin. Jo vuosikausia koteihin on kaavailtu asennettaviksi niin sanottuja liikennevaloja osoittamaan, milloin sähkön käyttö uhkaa kasvattaa valtakunnallista kulutuspiikkiä ja samalla sähkölaskua. Näissä luvuissa eivät ole edes mukana varsinaiset energiansäästötoimet, jotka vähentävät pysyvästi energian käyttöä
Väärin Kiljuhanhesta 22
Ympäristöministeriö ja kiljuhanhen ystävät ry kiistelevät kuitenkin kärkevästi suojelukeinoista. Markku LaPPaLainen suojeltu syntyi kova kiista SUOMEN LUONTO 10 | 2008 23. kaksi kiljuhanhesta huolta kantavaa tahoa haluaa pelastaa uhanalaisen linnun
Joukko metsähanhia, pesimättömiä kiljuhanhia ja omaksi parvekseen ryhmittynyt valkoposkihanhien porukka marssii tarhassa. Samoin yhden valituksen käsittely on vielä vireillä hallinto-oikeudessa. Ohjelmassa Hämeenkosken tarhan nykyisillä kasvateilla ei ole mitään roolia. Fennoskandian uhanalaisin lintulaji uhkaa kadota kokonaan. metsähanhia ja kiisteltyjä kiljuhanhia rinnatusten. Euroopan ja Afrikan muuttavien vesilintujen suojelusopimuksen (AEWA) alaisuudessa laadittu suojelusuunnitelma taas korostaa luonnonvaraisten kiljuhanhikantojen ensisijaisuutta. tarHakanta PerinnöLLiSeSti ePäPuHDaS AEWA:n suojelusuunnitelmaa varten kuullut riippumattomat asiantuntijat ja heihin tukeutuen myös Suomen ympäristöministeriö ovat vakaasti sitä mieltä, että Hämeenkosken tarhalla kasvatettavat hanhet eivät ole kelvollisia istutettaviksi. Tavoitteena on opettaa hanhet muuttamaan läntiseen Keski-Eurooppaan, etteivät ne painuisi jäljellä olevien luonnonkiljukkaiden mukana itäiselle reitille metsästäjien tapettaviksi. Syrjäisellä, rauhaisalla maaseudulla sijaitseva tarha on kiljuhanhen suojelusta käytävän kädenväännön kipupisteitä. Vastakkain ovat juuri AEWA:n osapuolikokouksessa hyväksytty kansainvälinen kiljuhanhen suojelusuunnitelma ja siihen pohjautuva kansallinen suojeluohjelma sekä Kiljuhanhen ystävien näkemys suojelusta. nuori (vas.) ja aikuinen kiljuhanhi ovat päätyneet metsästäjän saaliiksi kazakstanissa. iljuhanhella menee huonosti. Suojeluohjelmaluonnos sisältää kauniita suosituksia kiljuhanhen suojelusta Kazakstanissa. Kiljuhanhitarhuri pentti alho antaa ohimennen kurkistaa luottavaisimman pariskunnan yksiöön. Somia ovat. Niistä neljänneksellä on todettu perinnöllisiä epäpuhtauksia merihanhen ja tundrahanhen geenejä jotka ovat peräisin pääasiassa Saksasta ja muualta Euroopasta tuotujen tarhalintujen PETTERI TOLVANEN MARKKU LAPPALAINEN tarhalintuja. Sekö on kustannustehokasta luonnonsuojelua?" Pentti Alho, erkki jaanu ja lauri kahanpää ovat samaa mieltä, kun pidämme joukolla sadetta hanhitarhan hautomossa. Muhivatko pelastuksen siemenet Hämeenkosken kiljuhanhitarhassa, josta kuuluu kimakoita hanhenhuutoja. kiljuhanhen ystävät ry:n ydinjoukko: antti haapanen, pentti alho, erkki jaanu ja lauri kahanpää. 24 SUOMEN LUONTO 10 | 2008 MARKKU LAPPALAINEN JARI PELTOMÄKI. Ympäristöministeriö on puolustanut luonnonsuojeluhallinnon päätöksiä ja linjauksia valtioneuvoston oikeuskanslerille ja antanut siitä lausuntonsa myös korkeimmalle hallinto-oikeudelle, joka parhaillaan tutkii asiaan liittyvää valitusta. Suljetuissa verkkohäkeissä on hanhipariskuntia ja niiden poikasia arkoja ja piiloon pyrkiviä. Ympäristöministeriö yrittää palauttaa kilju- hanhen Suomen pesimälinnuksi suojelemalla Norjan kiljuhanhikantaa. Tarhaa ylläpitää Kiljuhanhen ystävät -yhdistys, joka haluaa palauttaa kiljuhanhen Suomeen istutuksien avulla. Fennoskandian uhanalaisin lintulaji uhkaa kadota K ammutut. "Ympäristöministeriön, WWF:n ja BirdLifen konsteilla vain vauhditetaan kiljuhanhen katoamista. Sitäkö Suomen valtion pitäisi tehdä. metsästys muuttoreiteillä ja talvehtimisalueilla ovat keskeisiä syitä kiljuhanhen uhanalaisuuteen. Kiljuhanhen ystävien puheenjohtaja antti haapanen eläkkeellä oleva ympäristöministeriön virkamies, entinen valtion luonnonsuojeluvalvoja suomii kovin sanoin AEWA:n linjauksia ja Suomen virallista kiljuhanhipolitiikkaa. Suomen oma, vahvistettavaksi valmis kiljuhanhen suojeluohjelma on linjattu tämän laajaan kansainväliseen asiantuntijaverkostoon perustuvan asiakirjan mukaiseksi. Silloin tällöin heittää vuorosanansa sekaan myös itse keskustelun kohde, kiljuhanhi
Metsästystä muuttomatkan aikana pidetään kiljuhanhen taantuman tärkeimpänä syynä, mistä tuorein esimerkki on viime talvena Kreikasta Kerkini-järven suojelualueelta ammuttuna löydetty Norjassa rengastettu kiljuhanhikoiras. Kiljuhanhi on Pohjolan uhanalaisin pesimälintu. Sen sijaan se muistuttaa suuresti meillä muuttoaikoina säännöllisesti tavattavaa tundrahanhea (Anser albifrons), joka esiintyy joinakin syksyinä suurin joukoin eri puolilla Suomea. Valkoinen otsakilpi kaartuu otsalta päälaelle; tundrahanhella kilpi on takareunastaan useimmiten suora. Kevätmuutolla kiljuhanhia tavataan edelleen säännöllisesti Perämeren rannikolla ja pienemmässä määrin Tenojoen laaksossa. Perämerellä yksilömäärät ovat pudonneet 1980-luvun noin sadasta yksilöstä 1020 yksilöön keväässä. Kiljuhanhen pesintöjä ei ole todettu Suomessa vuosikausiin. niiden pesimäalueita ei tiedetä. Nykyään pesiviä pariskuntia on parisenkymmentä. Käytännöllisesti katsoen kaikki Pohjolan luonnonvaraiset kiljuhanhet talvehtivat Kreikassa. Kiljuhanhen nokka on lyhyempi kuin tundrahanhen, mikä osaltaan korostaa kiljuhanhesta syntyvää soman töpäkkää vaikutelmaa. yhden yksilön kuolema merkitsee merkittävää suoneniskua koko Pohjolan aikuisten kiljuhanhikoiraiden joukolle. Kiljuhanhi on pienempi kuin tundrahanhi. Kiljuhanhi on kapea- ja pitkäsiipinen. Sen vatsan tummat laikut ovat pienempiä kuin tundrahanhella. Oulun seudun kautta muutti keväisin tuhansia kiljuhanhia, enimmillään kymmenkunta tuhatta. Kiljuhanhi on rauhoitettu kaikissa Euroopan maissa. markku lappalainen Yksinäinen. muutamia kiljuhanhia nähdään edelleen keväisin tenon laaksossa suomen ja norjan rajalla. Hänen arvionsa pesivien parien määrästä oli 200. Sata vuotta sitten Suomen Lapissa sitä luonnehdittiin alueen yleisimmäksi hanheksi. Kiljuhanhella on silmiinpistävä keltainen silmärengas. einari merikallio totesi teoksessaan Suomen lintujen levinneisyys ja lukumäärä (1955) kiljuhanhen vähälukuiseksi. Maailmankannan suuruus on noin 30 000 yksilöä. Lajin esiintymisalue ulottuu Pohjolasta itäiseen Siperiaan. aikuinen kiljuhanhi tenojoen suistossa kesäkuussa 2008. SUOMEN LUONTO 10 | 2008 25. Kiljuhanhi on luokiteltu vaarantuneeksi koko maailman mitassa. soma uhanalainen Kiljuhanhi (Anser erythropus) eroaa selvästi Suomessa yleisistä harmaahanhista, merihanhesta (Anser anser) ja metsähanhesta (Anser fabalis)
lintua pitelee norjan kiljuhanhien suojeluhankkeen vetäjä ingar jostein Øien.. siperiassa taimyrin niemimaalla pesinyt aikuinen kiljuhanhi on saanut satelliittilähettimen. "Tarhattujen hanhiemme perimä muistuttaa luonnonhanhien perimää." Perinnöllisyystieteen asiantuntijat kummeksuvat väitettä. Pohjolan omaleimaista kiljuhanhen paikalliskantaa risteytymisestä lähilajien kanssa. Kiljuhanhen ystävien sihteerin Lauri Kahanpään mukaan tieto tarhahanhien geneettisestä epäpuhtaudesta ei ole mitenkään yllättävä. "Ongelmanahan on metsästys muuttoreit- Vähiin huvennut kiljuhanhen levinneisyys 120-luvulla nykyiset pesimäalueet nykyiset talvehtimisja levähdysalueet muuttoreitit KARTTA PETTERI TOLVANEN reppuselkä. kiljuhanhien muuton salaisuudet ovat selvinneet ennen kaikkea satelliittiseurannalla. Turun yliopiston perinnöllisyystieteen emeritusprofessori petter portin toteaa asiasta selväsanaisesti: "Jos on epäilyksiä kannan puhtaudesta, ei niitä minunkaan mielestäni pidä käyttää istutuksissa. Tämän on todennut omassa väitöskirjatyössään oululainen tutkija minna ruokonen. "Samaa epäpuhtautta esiintyy myös luonnonkannoissa", hän sanoo. Sen sijaan useissa tieteellisen arvioinnin läpikäyneissä tutkimuksissa on vahvistettu kiljuhanhen risteytyneen meri- ja tundrahanhen kanssa juuri tarhaoloissa. Tundra- ja kiljuhanhien luonnonkannoissa risteytymistä ei ole todettu laajoista tutkimuksista huolimatta. Kyse on kai nimenomaan luonnonvaraisten kiljuhanhien suojelusta." Akatemiaprofessori juha merilä Helsingin yliopistosta sanoo, että kaikkia perinteisiä suojelukeinoja ei kiljuhanhen suojelussa ole vielä kokeiltu. Risteymiä sisältävän tarhakannan käytön istutuksissa katsotaan muodostavan geneettisen riskin luonnonvaraisille kiljuhanhille
linnuista 33 oli sen kesän poikasia. tien varrella. Omaleimaisten paikalliskantojen suojelu on kansainvälisten, luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen tähtäävien Suomen sitoumusten kannalta yhtä tärkeää kuin lajitason suojelu. Antti Haapanen viittaa muuttosuunta-asiassa suomalaisen lintutieteen pioneereihin lukeutuvaan k. Tarhaus voi keinona vielä odottaa, koska Pohjolan kanta on yhä olemassa. Jos levähdyspaikat paikannetaan ja saadaan rauhoitettua, linnuilla on hyvät mahdollisuudet selviytyä. kivirikkoon. jos tarhaukseen mennään, se on tehtävä kokonaan perinnöllisesti puhtaalla kannalla. Muuttoreitti länteen on rakennettava leimauttamalla tarhakiljuhanhet Länsieuroopassa talvehtiviin valkoposkihanhiin, jotta linnut saadaan pelastettua metsästäjiltä. INgAR JOSTEIN ØIEN SUOMEN LUONTO 10 | 2008 2. Näistä havainnoista luulisi voivan tehdä sen johtopäätöksen, että kiljuhanhet Enontekiöstä ja ehkä myös Ruotsin-Lapista matkaavat rannikkoa pitkin etelään." Kivirikko päättelee kuitenkin, että läntisen ja itäisen reitin muuttajat yhtyisivät ja jatkaisivat sitten yhdessä itään: "Ne hanhet, jotka pesivät Kuollan niemimaalla, tulevat ehkä Vienanmeren, Äänisjärven ja Laatokan kautta Suomenlahdelle, jossa yhtyvät läntistä reittiä tuleviin, jatkaaksensa matkaansa Itä-Euroopan poikki Kaspian- ja Mustanmeren rannoille, Aigeian merelle ja Koillis-Afrikkaan." Myös norjalaislähteet puhuvat yksinomaan kaakkoisesta muuttosuunnasta; edes lajin läntisimmiltä esiintymisalueilta ei ole ollut laajaa muuttoa läntiseen Eurooppaan. Pääteoksessaan Suomen Linnut (1948) Kivirikko kirjoittaa, että kiljuhanhia esiintyy "Hailuodossa suurin joukoin, Kokkolan, Vaasan ja Porin tienoilla toisinaan satoja lintuja käsittäviä parvia. e. Päinvastoin. AEWA suhtautuu karsaasti myös Ruotsissa varsin pitkään harjoitettuun istutustoimintaan ja muuttosuunnan manipulointiin. "Kivirikon mukaan Suomen kiljuhanhet ovat muuttaneet lounaaseen. halutaan erityisesti suojella ennen muuttoa. Sellainen kyllä ehditään perustaa myöhemminkin, jos luonnonkanta nyt menisi sukupuuttoon." "Olemassa olevan tiedon mukaan Fennoskandian kiljuhanhikannalla on selkeitä ominaispiirteitä, joita muilla kannoilla ei ole", Merilä sanoo. MuuttoSuunnan ManiPuLointi arveLuttaa Lounaaseen muuttavan kiljuhanhikannan perustaminen ei saa tukea AEWA:lta eikä ympäristöministeriöltä. LänsiEuroopassa oli talvehtiva kiljuhanhikanta, kunnes se hupeni olemattomiin metsästyksen seurauksena." Kivirikon ollaan hänen yleisestä luotettavuudestaan mitä mieltä tahansa julkaistuista teoksista ei löydy tukea ajatukselle lounaisesta muuttosuunnasta. Uuden, keinotekoisen kannan luominen alkuperäisen rinnalle vaikuttaa hätäilyltä. Suojelutyö on tehtävä AeWA:n suojelusopimuksen linjausten mukaisesti. Tarhakannan osittainen epäpuhtaus ei ole ongelma. Muuttoreitin manipuloimista länteen pidetään arveluttavana. syksyllä 200 ruijan porsanginvuonolle norjaan kokoontui ilahduttavasti 66 kiljuhanhen parvi. Nykyiset tarhalinnut eivät kelpaa. Tarhausta on tehostettava ja luontoon istuttaminen pitää aloittaa kiireesti. Tärkeintä on tehostaa suojelutyötä muuttoreitin varrella ja talvehtimisalueilla. Kiljuhanhea tavattiin suurina parvina Porin seudulla ja muualla Pohjanlahden rannikolla erityisesti silloin, kun Ruotsin Lapin ja Keski-Norjan kanta oli vielä voimissaan. Kiistakysymykset munankuoressa kiLjuHanHen yStävät ry: yMPäriStöMiniSteriö, WWF ja BirDLiFe: Suojelutyö entiseen Neuvostoliittoon kuuluvilla muutto- ja talvehtimisalueilla on voimavarojen haaskausta. Kiljuhanhen ystävien mukaan kysymyksessä on vanhan muuttosuunnan palauttaminen kiljuhanhien käyttöön
Sen vaikutukset Lapin luonnolle olisivat täysin ennakoimattomat." Antti Haapanen myöntää pariutumisriskin, mutta pitää risteymien syntymistä saatavaan etuun nähden vähäisenä haittana. Ruotsissa noin viisi prosenttia kiljuhanhista pariutui valkoposkihanhen kanssa. Hybridejä on tavattu vain etelässä, ei tuntureilla. Pohjana pitäisi olla Fennoskandian luonnonkanta, jolloin aiemmin tarhattuja yksilöitä ei voisi käyttää ollenkaan. "Luonnonkantoja ja niiden elinalueita suojelemalla hyödytetään samalla monia muita uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä, kun taas tarhaus- ja istutushankkeissa tällaisia hyötyjä ei saada." Peruskysymys on: voidaanko kiljuhanhen luonnonkanta pelastaa vai pitääkö luoda uusi, tarhalintuihin perustuva istutuskanta? "Jos Fennoskandian kiljuhanhikanta kuolee sukupuuttoon, sitä ei pystytä palauttamaan. Tuotteen pitää olla laadukas myös ulkokuoren alta perimältään. Sen sijaan, kuten Ruotsin esimerkki osoittaa, kiljuhanhi voidaan niin haluttaessa tarhauksen avulla palauttaa entisille elinalueilleen, kunhan tarhakannan geneettiset ongelmat on saatu ratkaistua. lajipuhdas kiljuhanhiparvi kazakstanin taivaalla. Istutuksiin liittyvä erimielisyyden aihe on myös se, miten muuttosuunnan ohjelmointi toteutettaisiin. Kiljuhanhi voidaan vielä pelastaa matkalla. Tahattomien risteymien välttämiseksi niitä ei hänestä saisi pitää edes samoilla tarhoilla. "Valkoposkihanhien istuttaminen Lappiin olisi todellinen riski myös siinä mielessä, että sinne voisi syntyä keinotekoinen pesivä valkoposkihanhikanta, kuten on jo käynyt muun muassa Helsingin ja Turun seudulla. Toiseksi vaihtoehdoksi he esittävät istutettavien hanhien johdattamista muutolle ultrakevyen lentokoneen avulla. "Vaikka laji on Fennoskandiassa sukupuuton partaalla, ei se vielä ole välittömässä uhassa hävitä maapallolta. Se vaatii hyvää siemenpopulaatioita, erittäin huolellista suunnittelua ja ylläpitoa muun muassa kantakirjoja ja pariutumisten kontrollointia sekä tolkuttomasti aikaa ja rahaa." Hänestä istutuksiin voidaan päästä 510 vuodessa. kiljuhanhien muuttoparvet ovat huvenneet pieniksi viime vuosikymmenien kuluessa. Kiljuhanhen ystävien resepti on yksinkertaisen selkeä: leimautetaan kiljuhanhen poikaset valkoposkihanhiin, jotka talvehtivat Länsi-Euroopassa. Toisen polven hybridejä ei tunneta. "Valkoposkihanhien käyttöä keinoemoina on kuitenkin kritisoitu voimakkaasti muun muassa Ruotsissa, jossa on vastaavassa hankkeessa todettu kiljuhanhien risteytyvän keinoemoina käytettävien valkoposkihanhien kanssa", sanoo Suomen WWF:n suojelukoordinaattori petteri tolvanen. Sitä Hämeenkosken tarhan linnut eivät Merilän mukaan ole. n 28 SUOMEN LUONTO 10 | 2008 PETTERI TOLVANEN. Se ei ole riittävä kriteeri, että istutettavat linnut ulkoisesti näyttävät kiljuhanhilta. Luonnonkanta käsittää vielä noin 30 000 yksilöä." Juha Merilän mukaan tarhaus olisi hyvä aloittaa varmuuden vuoksi, mutta tarhakanta pitää perustaa alusta pitäen uudelleen. "Tämä on biotekniikkaa, insinööritaitoa. Onko yhtään insinöörihanketta, jossa ei olisi pieniä riskejä. Luonto kyllä hoitaa epäkurantin tavaran kannasta pois." PääHuoMio nyt MuuttoMatkaan ja yMPäriStöiHin EU:n Life-rahoitteisen kiljuhanhen suojeluhankkeen (20052008) koordinaattorina toimiva Petteri Tolvanen arvioi, että nyt käytävä mittelö kiljuhanhesta kuvastaa perinteisen lajisuojelun ja nykyaikaisen ekologisen suojeluotteen eroja. Istutuksilla, toisin kuin luonnonkantamme suojelulla, ei kuitenkaan ole mikään kiire", Petteri Tolvanen toteaa. "Geneettisesti elinvoimaisen ja terveen tarhakannan luominen ei ole triviaali temppu
30
ja jumalan luoma, sanoo luontokuvaaja heikki kokkonen. tekSti juHa kauPPinen kuvat Heikki kokkonen 31. Katso majavaa se on säästeliäs, pariuskollinen raataja
Keltaiset hampaat käyvät työhön. Hän muistaa, kuinka se ilmestyi eräänä kevättalven päivänä sulapaikalle poikasensa kanssa. Puronvarsi on hiljainen. Kuunteli vähän kuin hypnotisoituna." Tätä ilomantsilaisnaarasta kesympää majavaa heikki kokkonen ei ollut koskaan tavannut. Sillä on hampaissaan oksa, veden pehmittämää pajua, johon se tarttuu etujalan mustilla, lyhyillä sormilla. Majavaäiti ei löytänyt oksaa vedestä sattumalta: perhe teki syksyllä uutterasti töitä kiinnittäessään oksia puronpohjan mutaan, ruokavarastoon, josta ne olisivat noudettavissa vuoden hiljaisim- 32 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. Jos sulkee silmänsä, saattaa kuvitella, miten pesän sisällä kökötetään pimeässä, elintoiminnot säästöliekillä; talvi ei ole majavien aikaa. Sitten majavat muuttivat puolen kilometrin päähän, juuri ja juuri luonnonpuiston ulkopuolelle, missä niitä saa ampua. Tässä on majavaperheen naaras. Se loiskahtaa toisesta sisäänkäynnistä pesään. Kului kuukausia, ja Kokkonen sai ystävältään suru-uutisen. Mustapuro saa alkunsa lammesta. Hiutaleet tulevat jo entisestään tuhdin hangen päälle. Puron varressa asuu majavaperhe, joka tuntee Kokkosen kenties paremmin kuin ihmiset tuntevat. Se juoksee pari kilometriä halki vanhan kuusimetsän toiseen pieneen lampeen. Kaksi vedenalaista sisäänkäyntiä johtavat paksun lumikerroksen ja jäänkannen alle puron hyisiin vesiin, jonne valo ei yllä. Pimeässä vedessä liukuu sulavalinjainen otus, kauhoo eteenpäin sieraimet kuplia syytäen. Lumi peittää majavien pesän. "Kun olen ihmisarka", Kokkonen sanoo puntaroiden, "niin majavien luona en ole arka yhtään." Sataa lunta. Pesässä on pimeää, mutta se ei haittaa: majavilla on huono näkö. Työn jäljet näkyvät vain sydäntalvella on hiljaista "P MajavataLvi uhuin rauhallisesti, ja se ummisteli silmiään
heikki kokkonen on päässyt poikkeuksellisen lähelle ilomantsin erämaissa eläviä amerikanmajavia. pina kuukausina. Vuodessa on siis arviolta 150 päivää, joina Heikki Kokkonen istuu Mustapuron tai likeisen Koitajoen penkalla majavia katsellen. Ja vaikka tietäisivätkin, ne eivät välittäisi tiedosta rahtuakaan. Sitä majavat eivät tietäne. Uskonnolliseksi hän ei itseään halua nimitettävän. Jos ei, niin ainakin se hyvin sopisi sinne. tiesitkö, että majavat... n elävät tiiviissä perheryhmissä, joissa on poikasia kahta ikäluokkaa; heikki kokkosen tiiviisti seuraamassa Ilomantsin Mustapuron majavaperheessä on tällä hetkellä emojen ja kahden viime kesän jälkeläisen lisäksi kaksi edelliskesäistä poikasta. n ovat jyrsijöinä läheistä sukua oraville ja hiirille; majava on maailman toiseksi suurin jyrsijä eteläamerikkalaisen vesisian eli kapybaran jälkeen. n rakentavat mestarilliset, jopa kymmeniä metrejä pitkät ja useita metrejä paksut patonsa nostaakseen vedenkorkeutta; näin ne voivat liikkua pesän ympäristössä huomaamatta. n metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvulla; 1930- luvulla Suomeen istutettiin epähuomiossa kahta lajia; euroopanmajavia (Castor fiber) tavataan Satakunnassa; koko maassa elävän kanadanmajavan (Castor canadensis) nimeä ollaan muuttamassa amerikanmajavaksi. Mutta jätetään majava pimeään rouskuttamaan ja palataan talvi-ilmaan, hämärän hetkeen. "Jumala tämän kaiken on luonut." Myös majavat. "Mutta sellainen Raamattuun perustuva vakaumus." Suomeksi sanottuna hän on hyvin harras ihminen. kosketus. eLäin kuin raaMatuSta Kokkosella on vakaumus. Pesän vierellä penkereellä istuu mies. SUOMEN LUONTO 10 | 2008 33. Evoluutioon Kokkonen ei usko. Liekö Raamatussa mainittu majavaa. "Käyn majavien luona joka toinen päivä, paitsi sydäntalvella", Kokkonen sanoo
majavat, kuten yläkuvan emo ja poikaset, pitävät kohtaamisen hetkellä yhteyttä mitä erilaisimmin äänin. 34 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. Kokkonen käy majavien luona joka toinen päivä kuiskuttelua ja Yninää
"Sopivaa vain ei ole tullut", Kokkonen epäilee. Emo katsoo kameraan ja syö sekin. äänekkäitä molskahduksia kantautuu majavalammelta öisinkin. SUOMEN LUONTO 10 | 2008 35. Se on siitä pitäen ollut yksin." Tarjokkaita olisi varmasti ollut: aivan liki elää kolme majavaperhettä, jotka tuottavat jälkeläisiä joka vuosi. lattahäntäänsä ne käyttävät kommunikointiin. Kyllä kai siinä vähän sitäkin voi olla." koHtaaMiSen HetkeLLä Kokkosen mukaan majavilla on tunteita. Koitajoen yksinäinen majava söi samaa jättiläishaapaa vielä loppukesästä." Majava on työteliäs: "Raataja suorastaan." Majava on pariuskollinen: "Vain kuolemantapauksessa yksin jäänyt etsii uuden puolison." Eikä aina edes silloin: "Koitajoella (joki, johon Mustapuron vedet laskevat) on majava, jonka puoliso ammuttiin 2006. Tunteeko hän kenties samastuvansa Koitajoen yksinäiseen raatajaan. "Emon vieressä on turvallista syödä pajunlehtiä", sanoo kuvateksti. Toisessa kuvassa poikaset kiipeilevät emon selässä: "Emo ei vähästä hätkähdä ja antaa poikasille mahdollisuuden kujeiluun." oops! majavat syövät kasvien lehtiä ja puuainesta ja kaatavat syltä paksumpia puita. "Niin kuin vaikkapa koiralla." Milloin ne näkyvät. "Kohtaamisen hetkellä", Kokkonen vastaa. "No en suorastaan. Eräässä kuvassa hentokarvainen poikanen syö lehtiä kauniissa jokimaisemassa. Majavia vaeltaa myös kauempaa keväisin; on sula mahdottomuus, että majava ei Ilomantsin erämaissa kahteen vuoteen törmäisi mahdolliseen elämänkumppaniin. Majava on säästeliäs: "Ne käyttävät kaatamansa puun tarkkaan. Kokkosen Majava-kirjan kuvien tekstit ovat täynnä valoisia viittauksia perheeseen, toveruuteen, elämän onneen. Kuva on otettu aivan läheltä
36 SUOMEN LUONTO 10 | 2008
kaHDen tuLen väLiSSä "Suruliputuksen olisin voinut järjestää", Kokkonen kuvailee murhettaan päivänä, jolloin sai kuulla, että Mustapurolta pois muuttanut majavanaaras löytyi ammuttuna. Eikö senkin ajan voisi käyttää vapaaseurakunnan asiaa edistäen. Majava on hyvin kiltti eläin." Kokkosella ei ole omaa perhettä. Mutta Kokkonen toivoo hartaasti, että majavaperhe tällä kertaa pysyttelisi luonnonpuiston sisällä, mihin hallin hammas ja metsämiehen ansa eivät yllä. Eräs vaikea kysymys on esitettävä: aiheuttaako se närää, että Kokkonen viettää niin paljon aikaa majavajoella. Se on hänen ammattinsa. "Ei siitä mitään sanomista ole tullut. pariuskollisuuden päättää vain kuolema. SUOMEN LUONTO 10 | 2008 3. On pätevä syy käydä hengittämässä majavapuron avaraa ilmaa. "Pienet lapset ynisevät. Majavat ynisevät kohdatessaan heikki kokkonen ja koitajoen majavapudaksen jättihaapa. Kohtaamisen hetkellä "ne nuuhkivat ja puhdistavat toisiaan", Kokkonen kertoo. "Tällainen perhe-elämän tiivis seuraaminen... Mieleeni pyrkii väkisin ajatus, joka toivottavasti ei loukkaa. Vaikka Jumala olisikin "tuhat kertaa tärkeämpää kuin mikään muu", kuten Kokkonen vakaumuksensa syvyyttä kuvailee. Ehkä nyt jonkun kerran joku jotain." Millaisissa tilanteissa. Hän tähtää kameransa läpi. Hyvinhän leskeksi jääneelle majavaukolle toki on sittemmin käynyt: se on löytänyt uuden naaraan, joka nytkin paraikaa vetää perässään oksia pesään jääkannen alla, pohjamudan nerokkaasti luoduista varastoista. Jos emo suuttuu poikaselle, se leppyy aina nopeasti. majavat pitävät tiukasti yhtä. n tuokio tYÖn lomassa. "No jos on vaikka ollut kokous toisella paikkakunnalla, ja autottomat olisivat kaivanneet kyytiä", Kokkonen sanoo hetken mietittyään. Ajattelen luontokuvaaja-Kokkosen hahmoa istumassa Mustapuron penkereellä. Se tavallista kesympi. Voisiko tuo sitten olla oman erakkomaisuuden korviketta?" Kokkonen tuumaa. Ajattelen: onneksi se on hänen ammattinsa
38
3 ARTO JUVONEN. teeriuros soitimella. Minne kanat katosivat? pyyn, riekon, teeren ja metson kannat vaihtelevat voimakkaasti, mutta huippuvuosinakaan lintuja ei enää ole entiseen malliin. juHa vaLSte teerenpeli Vähenee
Teeriä hävisi kolmanneksi eniten koko tutkimusjakson vuosista. Metsäkanalintuja laskettiin riistakolmioilta viime kesänä jo 21. Väheneminen alkoi mahdollisesti jo kaskitalouden väistyttyä 1800-luvun lopulla. Pyitä Suomessa on vielä melko runsaasti, 200 000300 000 paria. Linnut viihtyvät soita reunustavissa kuu- 12 10 8 6 4 MARKUS VARESVO 2 1970 1980 1990 2000 40 SUOMEN LUONTO 10 | 2008 LÄHDE: MARcUS WIKMAN / RKTL LÄHDE: MARcUS WIKMAN / RKTL 2 LASSI RAUTIAINEN M aassamme on tänä vuonna ennätyksellisen vähän metsäkanalintuja. Pyiden elinympäristöt ovat kuitenkin vähenemässä. Syitä on etsitty etenkin metsätaloudesta, pedoista ja metsästyksestä. Jos nälkiintyneet poikaset kastuvat, ne kuolevat nopeasti kylmyyteen. Pudotus on suurin maan pohjois-, itä- ja keskiosissa. kerran, ja tulosten mukaan metsoilla, teerillä ja riekoilla oli poikasia vähemmän kuin ainoankaan aikaisemman vuoden riistakolmiolaskennassa. Vaikka laskisi miten, pyytä lukuun ottamatta metsä 10 8 6 4 1970 1980 1990 2000 teeren keskimääräinen runsaus vuosina 1632008 yksilöä / km2 14 kannanvaiHteLu ei SeLitä katoa Metsäkanalintujen määrät vaihtelevat luonnostaankin. Soiden ja etenkin suonreunojen ojitukset ovat karkottaneet Etelä- ja Keski-Suomen riekot, joista on vain rippeitä jäljellä. Kannanvaihteluun vaikuttavat metsästys, saalistus, ravinnon määrä ja sääolot lisääntymiskaudella. Kanta ei ole pienentynyt yhtä paljon kuin muiden metsäkanalintujen. Pienten poikasten lämmönsäätelykyky on huono. Pyyn ja riekon kannoista katosi enemmän lintuja kuin koskaan ennen. Vain aikuiset metsot selviytyivät lähes normaalisti. metson keskimääräinen runsaus vuosina 1632008 yksilöä / km2. Pyyllä sen sijaan poikasia oli vain hiukan vähemmän kuin edellisinä vuosina keskimäärin. Lisäpainetta kanalintukantoihin aiheutti myyrien katoaminen talvella ja keväällä Pohjois- ja ItäSuomesta. Pikkunisäkkäiden romahduksen vuoksi nisäkäspedot ja petolinnut saalistivat tavallista enemmän lintuja. Lintuatlaksen mukaan Suomen riekkokanta vaihtelee 50 000120 000 parin välillä. Huippujen väli on Etelä-Suomessa 67 vuotta, pohjoisempana 34 vuotta. Lintujen määrän heilahtelu peittää helposti alleen todellisen huolen: kanalintukantojen keskimääräinen koko on 50:n viime vuoden aikana selvästi pienentynyt. Nykyisinä huippuvuosina kannat eivät ole yhtä suuria kuin muutama vuosikymmen sitten, ja myös pohjalukemat ovat pienentyneet. Romahdus johtuu todennäköisesti viime kevään ja alkukesän huonoista säistä: muutaman lämpimän kevätviikon jälkeen alkoi kylmä ja sateinen kausi. Tämän lisäksi aikuisia lintuja näyttää kuolleen paljon. Kanalintujen poikaset joutuvat itse etsimään hyönteisiä ja hämähäkkejä ruuaksen, ja kylmällä ja sateella niitä on vähän liikkeellä. Metsoja on viidennes, teeriä sekä pyitä kolmannes ja riekkoja lähes puolet vähemmän kuin viime vuonna
Kanalintuja lasketaan heinäelokuussa. Laskenta tehdään tavallisesti heinäkuun lopulla elokuussa ja siinä etsitään nimenomaan poikueita. kanalintujen määrät laskevat pyyn keskimääräinen runsaus vuosina 1632008 yksilöä / km2 10 Lintuja lasketaan kolmella eri tavalla Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Metsästäjäin keskusjärjestö seuraavat joidenkin riistalajien määriä riistakolmioiden avulla. Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka kukin sivu on neljä kilometriä. Riistakolmiolaskentojen alkuvaiheessa vuosittain laskettiin noin 1200 kolmiota, nyt alle 800. Riistakolmiolaskennoissa kolme laskijaa "kampaa" maastoa 60 metrin leveydeltä, mikä on tehokasta. häiritessä ne painautuvat maata vasten näkymättömiin. Laskennat tehdään kesäkuussa kuusi kilometriä pitkiltä linjoilta, joiden niin sanotun pääsaran leveys on 50 metriä. Käytännön asioista vastaa eläinmuseon atlastoimisto. Lajien esiintymistieto kerätään 10 x 10 kilometrin ruuduista koko Suomesta. Kartoituksia on tehty 19741979 ja 19861989. Laskija on yleensä yksin. Kolmatta kootaan parhaillaan. Lintuatlashanketta vetää Luonnontieteellinen keskusmuseo yhteistyötahoinaan Suomen ympäristökeskus, Birdlife Suomi, Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pesimäparien laskemista varten perustettiin kaksi vuotta sitten 538 vakioreitin verkosto, joka kattaa Suomen 25 kilometrin välein. Metsäkanalintujen havaitseminen linjalaskennassa on vaikeaa, sillä ne painautuvat usein piiloon, vaikka laskija kulkisi vain 10 metrin päästä ohi. Suomen lintuatlaksen tavoitteena on puolestaan selvittää maamme pesimälintujen levinneisyys sekä niiden muutokset. metsäkanalinnuilla on hyvä suojaväri. SUOMEN LUONTO 10 | 2008 41. Siinä kuljetaan vuodesta toiseen samat reitit, joilta lasketaan havaitut eläimet tai jäljet. Vakioreittilaskentoja järjestää Luonnontieteellisen museon linnustonseuranta. juha Valste JARI NISKANEN / KUVALIITERI 8 6 JARI PELTOMÄKI 4 2 LÄHDE: MARcUS WIKMAN / RKTL 1970 1980 1990 2000 riekon keskimääräinen runsaus vuosina 1632008 yksilöä / km2 8 TOMI MUUKKONEN 6 LÄHDE: MARcUS WIKMAN / RKTL, LUKU ON LAPIN, OULUN JA KAINUUN PIIRIEN KESKIARVO 4 2 1970 1980 1990 2000 maastoutumisen mestarit
Metsästys vaikuttaa metsäkanalintukantoihin eri tavalla kuin petojen saalistus. Metsot kärsivät etenkin vanhojen metsien häviämisestä ja metsien pirstoutumisesta. Metsästyksessä kannasta poistetaan aikuisia yksilöitä, joiden kuolleisuus muuten on melko pientä. Kannan kehityksen vinoutumista pyritään estämään säätelemällä metsästystä paikallisilla ja alueellisilla sopimuksilla ja määräyksillä. 20 10 1970 1980 1990 2000 metso runsastuu VärriÖssä. Tällä hetkellä määräksi arvioidaan 100 000300 000 "paria", vaikkei teeri eikä liioin metso pareja muodostakaan. metsokanta on ollut vuosikymmeniä kasvussa. osassa maata kannat ovat sen verran vahvat, että kukot pääsevät mittelöimään keskenään. metson jälkivanat Värriössä 1682008 Lumilinjan ylityksiä talven aikana 50 40 30 si- ja lehtipuuryteiköissä sekä reheväkasvuisissa metsänotkelmissa, joita hakkuissa häviää. vaikuttaako MetSäStyS. 42 SUOMEN LUONTO 10 | 2008 HELSINgIN yLIOPISTON VÄRRIöN TUTKIMUSASEMA. Metson väheneminen on samansuuruista kuin teerellä. Lintuatlaksessa Suomen metsojen määräksi arvioidaan 140 000 "paria". Värriön luonnonpuisto perustettiin 181. paikalliset saivat vielä metsästää, kunnes täysrauhoitus tuli voimaan 15. Pedot tuhoavat löytämänsä munapesyeet ja syövät kiinni saamansa poikaset. Riistakolmiotutkimusten mukaan niitä olisi kaksi kertaa enemmän. Vähenemistä on selitetty esimerkiksi kaskikoivikoiden katoamisella ja liikametsästyksellä. Suuri osa munapesistä ja poikasista tuhoutuu joka tapauksessa, joten petojen vaikutus pesimäkantaan ei yleensä ole ratkaisevan suuri. Myös lepikoiden katoaminen haittaa pyitä, sillä lepän urvut ovat pyiden tärkeää talviravintoa. Joskus myös hautova naaras jää saaliiksi. Täysrauhoitus näkyy metson runsastumisena soiDinareena. ryhmäsoidin on luontaista metsoille ja teerille. Teerikanta on laskenut vuodesta 1963 vuoteen 2008 selvästi. metsojen parhaat soidinpaikat ovat varttuneissa metsissä
Metsästyksen säätely on keskeisen tärkeää: jos metsäkanalintujen metsästys lopetettaisiin kokonaan pariksi vuodeksi, lintukannat todennäköisesti kasvaisivat lähemmäksi entisiä tasojaan. Talvella 1990 Värriössä havaittiin kahdet metson jäljet, viime talvena jälkivanoja kirjattiin 22. Yksitoikkoiset puupellot eivät viehätä lintuja sen enempää kuin ihmisiäkään metsiin kaivataan vaihtelua, lehtipuita, vanhan metsän laikkuja ja reunapöpelikköjä. "Linjalla pysytellään ja koirat hakevat molemmin puolin lintuja 200 metrin säteellä", Putaala kertoo. "Tosin yhden kerran perusteella menetelmiä ei vielä pidä vertailla." Putaalan mukaan kanakoiralaskenta ei sovellu muille metsäkanalinnuille metsämaastossa. Emme voi suoraan vaikuttaa kevään ja alkukesän säihin, mutta niidenkin takana on ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos. "Koira-avusteinen laskenta antoi hieman suuremman tuloksen, mutta ero ei ollut merkittävä", Putaala kertoo. Ryhmä laski linnut neljältä neljän kilometrin linjalta. Laskentaa varten maastoon suunniteltiin yli sata kilometriä pitkät linjat kaikkiin Ylä-Lapin kolmeen kuntaan: Inariin, Utsjoelle ja enontekiölle. Surkeita alkukesiä on aina ollut, mutta nyt niitä on useammin kuin ennen. "Kun linnut löytyvät, paikasta otetaan tarkka etäisyys linjaan." Tällä tavalla selvitetään tehokas laskentaetäisyys. n metsäkanalintukantojen kehitys riistanhoitopiireittäin: www.rktl.fi/riista/riistavarat/metsakanalinnut_2008/ SUOMEN LUONTO 10 | 2008 43 ASKO LUUKKONEN. Metsien ja soiden käsittelytavat ovat avainasemassa. Putaalan mukaan radiolähettimillä merkittyjen lintujen avulla on havaittu, että kolmiolaskennoissa noin 20 prosenttia metsäkanalinnuista jää havaitsematta. "Linnusta on saatava varma näköhavainto etäisyyden mittaamista varten, eikä se onnistu risukoissa ja metsiköissä. "Tämä on matemaattista mallintamista, jonka tuloksena lintutiheys saadaan määritettyä", Putaala selventää. Lasketuilta linjoilta kertyi koko Ylä-Lapin alueella vain 40 havaintoa. Jos näissä toimissa otetaan huomioon metsäkanalintujenkin tarpeet, tällä voi olla vaikutusta. Säätelyä kannattaisi kokeilla esimerkiksi riistanhoitopiireittäin ja lajeittain. Värriön luonnonpuistossa metsästys on ollut kiellettyä vuodesta 1995 ja esimerkiksi metso on runsastunut siellä selvästi. JORMA LUHTA / KUVALIITERI Koirat löytävät riekot Ylä-Lapissa riekkoja lasketaan kanakoirien kuten saksanseisojien ja settereiden avulla. "Haluamme kehitellä kalottialueelle yhtenäisen laskentamenetelmän", ylitarkastaja ahti putaala Metsähallituksesta sanoo. Kanakoiralaskentaa verrattiin perinteiseen riistakolmiolaskentaan. elokuun laskennat osoittivat, että riekkokanta oli tänä vuonna hyvin alhainen. "Linnut painautuvat maata vasten ja antavat laskijan mennä vierestä ohi." alice karlsson Esimerkiksi viime metsästyskaudella monet riistanhoitoyhdistykset ja -piirit rauhoittivat metsäkanalintunsa joko osittain tai kokonaan. Viime elokuussa menetelmää kokeiltiin ensi kerran, mutta Norjassa ja Ruotsissa se on ollut käytössä jo vuosia. Laskennalliseksi tiheydeksi tuli 1,4 riekkoa neliökilometrillä, kun tiheys huippuvuonna 2002 oli yli 12 riekkoa neliökilometrillä. Peltopyiden laskennassa koiria voidaan käyttää." Kanalinnut ovat hyvin piilottelevia, joten ne jäävät ihmisten tekemissä linjalaskennoissa aliedustetuiksi. Laskijaryhmässä oli kaksi henkilöä ja kaksi koiraa. Lintuja voiDaan auttaa Ihminen toimineen on pääsyy metsäkanalintujen vähenemiseen
44
Hevoshoito-oppilas ei ole Pelsossa ensimmäistä kertaa, mutta oppii kerta kerralta. Hevostalouskoulutuksessa oleva vanki suostuu kuvaan, mutta kasvottomana ja nimettömänä. Vangit geenipankin vartijoina lakkautusuhan alla toimivassa pelson vankilassa Vaalassa säilytetään rikoksen tehneitä miehiä ja naisia sekä viattomia maatiaiseläimiä. Eläimiin voi luottaa." 45. maan arvokkain geenipankki hoitaa myös särkynyttä mieltä. Nimi on raapustettava alle, jottei jälkeenpäin tule sanomista. "Se antaa pitkäjänteisyyttä. Vankilan kohtalosta päätetään alkuvuonna. tekSti aLice karLSSon kuvat Harri nurMinen E nsiksi vähän järjestelyjä. Yhdistelmä toimii hyvin. Tilanhoitaja reijo Virkkunen kiirehtii lupalapun kanssa paikalle. "Eläinten kanssa oleminen kasvattaa", hän tuumaa
lehmät ovat juuri astelleet navetasta ulkoilemaan, työnjohtaja elisa pakanen katsoo perään. "Santtu, Sampo, Killi, Borelia, Juulia, Töppönen ja Voima", mies luettelee. Niitä hoitamaan tarvitaan työnjohdon lisäksi 68 vankia. "Niitä vain joskus tulla putkahtaa tuollaisiakin." Pelson lapinlehmillä on kuitenkin kantakirja, joten sukutausta on selvillä. "Kaikilla kavereillani on nimi." Päivä alkaa aamulla hevosten ulos viemisellä ja ruokkimisella. Nyt niitä on kantakirjassa 400. Hevostalouden opetus ostetaan Oulun seudun Luovi-ammattiopistosta, vankila tarjoaa tilat ja hevoset. Ensimmäiset lapinlehmät tulivat Pelsoon 1985 Jalasjärveltä. Hevosilla haetaan myös latokuivurilta kuivaa heinää lampolaan. Työpaikkoja hevosmiehille on. Muitakin eroja on. Sen jälkeen siivotaan talli. Pelson vankilan hevoset ovat suomenhevosia, jotka tunnetaan sitkeinä työjuhtina. "Hevostalleja on nykyään kaikkien isojen kasvukeskusten ympärillä", Mehtälä sanoo. Friisiläinen on selvästi korkeampi kuin maatiaislehmä. "Jokaisessa isossa navetassa pitäisi olla oma maatiaisrotuinen lehmä tai mielellään kaksi." Pieni ja PiPPurinen Navetassa on myös 16 friisiläistä lehmää, joiden kokoero lappalaisiin on iso. Puoliltapäivin on päiväheinien ja ajeluttamisen aika: kärryt vain perään ja peltotielle. "Vangit voivat tuomion jälkeen siirtyä jatko-opintoihin tai pestautua hevoshoitajiksi", työnjohtaja ilkka mehtälä selvittää. "Hevosten määrä on kasvussa ja talleilla tarvitaan työvoimaa." LaPinLeHMiä tarvittaiSiin tuHat Lapinlehmiä Pelsossa on satakunta, joista 52 lypsävää. lapinlehmät kestävät hyvin kylmyyttä ja ovat tottuneet tulemaan toimeen vähällä ravinnolla. Koko maassa oli tuolloin jäljellä vain 30 lapinlehmää. Lapinlehmät ovat varsin uteliaita. "Toivottavaa olisi, että lehmiä saataisiin 10001200", Mehtälä sanoo. "Tykkäävät ihmisistä." Lapinlehmillä on puhtaanvalkoinen karva, musta turpa ja mustat korvat. Kannan viimeiset haalittiin Tornionjokilaaksosta, Muoniosta, Rovaniemeltä ja Inarista. Viime kädessä geenipuhtaus määritetään dna:lla. "Jos seisot keskellä peltoa, ne tulevat kaikki ympärille möllöttämään", tilanhoitaja Virkkunen kertoo. Joukossa on sellaisiakin, jotka ovat valkoisia päästä jalkoihin. "Vaikka lapinlehmät lypsävät puolet vähemmän kuin jalostetut kumppaninsa, ne kestävät esimerkiksi kylmää hyvin ja viihtyvät ulkona yötä myöten pitkälle syksyyn", Virkkunen selittää. 46 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. Keräys tehtiin viime tipassa. Rauhallisina eläiminä ne sopivat kuin nakutettu myös vankien kouluttamiseen. Maatiaisrodut ovat sopeutuneet oloihimme karaistuneet
Saatamme myös joutua tilanteeseen, jossa esimerkiksi rehuja ei olekaan", Mehtälä selittää. n SUOMEN LUONTO 10 | 2008 4. "Useampi rotu antaa liikkumavaraa, se on monimuotoisuutta. hevosten hoito on mieleinen tehtävä. suomenhevoset ovat hyviä työhevosia, rauhallisia ja kestäviä. pelsossa voi kouluttautua hevoshoitajaksi. ainutlaatuinen geenipankki Pelson vankilatilalla on 550 suomenlammasta ja noin sata pohjoissuomenkarjaan kuuluvaa eläintä, lapinlehmää, joista lypsylehmiä on 50. "Esimerkiksi friisiläisiä lehmiä jalostettaessa voi vastaan tulla umpikuja, jolloin lisääntyminen loppuu. "Sitkeä lapinlehmä hyödyntää laitumia tehokkaasti, ja sillä on kestävä sorkkarakenne", erikoistutkija ja kansallisen eläingeenivaraohjelman koordinaattori juha kantanen MTT:ltä kertoo. Katraaseen on koottu erivärisiä suomenlampaita, ja mukana on lisäksi erityisen uhanalainen kainuunharmaalammas. Suomenlammas tunnetaan maailmalla rodun poikkeuksellisen hyvien hedelmällisyysominaisuuksien vuoksi. Nyt tuhansien vuosien perimä on tallella. "Sen huomaa hyvin täälläkin", Virkkunen kertoo. Se tulee toimeen vähemmällä ravinnolla kuin esimerkiksi ayrshire- tai friisiläislehmä. Parhaillaankin sairaskarsinassa makaa lapinlehmä, jonka utare on tulehtunut ja mennyt kuolioon. Pelso on myös suomenlampaan tärkein jalostuslampola. Rotu on edelleen uhanalainen, vaikka lehmiä on nyt 450. "Polkaisi itseään sorkalla ja haavaan pääsi bakteeri." Lapinlehmä on sopeutunut vaatimattomiin oloihin. Yli kaksikymmenvuotinen lapinlehmän ja suomenlampaan säilytystyö loppuu Pelsossa, jos Rikosseuraamusviraston esittämä suunnitelma vankilan lakkauttamisesta toteutuu. Vanhoja maatiaisrotuja suojellaan geeniperimän ohella niiden tieteellisen ja kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi. "Lapinlehmällä on myös maidossaan poikkeuksellisen yleisenä maitoproteiineihin kuuluvan kappakaseiinin B-tyyppi, joka edistää maidon juustoutumista. Suomenlammasuuhi voi myös lisääntyä mihin vuodenaikaan tahansa. Lehmien yleisimmät vaivat ovat syömättömyys ja utaretulehdukset. Lapinlehmät olivat 1970-luvulla kuolla sukupuuttoon mutta pelastuivat täpärästi, kun Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT alkoi koota eläimiä 1985 Pelson vankilatilalle. "Pieni ja pippurinen se on." Maatiaisrotujen merkitys ymmärretään Pelsolla mainiosti. Viime kädessä tässä on kysymys ruuantuotannosta." Vanki ulkotÖissä. Lapinlehmät pystyvät myös vastustamaan sairauksia pitempään; tosin sairastuttuaan ne monesti menehtyvät nopeasti. "Lehmät saavat syödä vapaasti, joten lapinlehmät tuppaavat lihomaan ja väkirehuja pitää välillä säännöstellä." Virkkusen mukaan lapinlehmä on luonteeltaan rauhallinen mutta suuttuu kuin lappalainen
Pistävät vastaan ihan toisella tavalla kuin muut suomenlampaat. Pelso onkin maan suurimpia luomutiloja. Ja pihalle lehmät pääsevät ympäri vuoden. "Tämä on huippukatras." Lampola on jalostuslampola, jossa tavoitteena on puhtaanvärinen villa ja lihaisa lammas. "Jaha, on otettava vangit puhutteluun. Harmakset ovat Väisäsen mukaan aikamoisia änkyröitä. Tilaa on jaloitteluun ja oman vasikan kanssa kyljittäin makoiluun. pelsossa on satakunta lapinlehmää, neljäsosa koko maan kannasta. Tuotannolliset puitteet Pelsossa ovat hyvät. Huonoselkäiset ja vääräsääriset karsitaan. Värit ovat puhtaat sekä jalat ja selkä suorat. Eläimet valikoidaan pitkälle ulkonaisten ominaisuuksien mukaan. Jos emo saa seitsemän karitsaa, eivät sen voimat eivätkä nisätkään riitä kaikille. "Vangit eivät aina tykkää, kun ne pistävät turpansa joka paikkaan." Mutta kyllä siinä jokaisella liikahtaa kun teurasauto tulee ja lemmikkejä viedään. Siten heidän valmiutensa rikoksettomaan elämään paranevat." Onnistuminen on vaihtelevaa. Joukosta etsitään valioyksilöitä. Yli 30 lammasta menetettiin, vaikka jäljistä päätellen asialla oli vain kaksi hukkaa. Parhaat jäävät tilalle siitoseläimiksi, osa myydään muille lampureille ja loput teurastetaan." Kun pyydän saada nähdä valioyksilön, Väisänen tekee laajan kaaren kädellään. "Meillä käy myös lammastalousneuvoja, joka tutkii karitsat 120 päivän vanhana ultraäänellä. Pelsossa harmaksia on yli 40. "Pohjolan Maito kerää vuodessa noin neljä miljoonaa litraa luomumaitoa, josta lähes kymmenen prosenttia tulee meiltä", Mehtälä kehaisee. "Sen kerrotaan ajavan sudenkin pakosalle." Tosin viime kesänä susien hyökätessä pariinkin otteeseen, ei harmaksista ollut apua. Lapinlehmiä oli vähimmillään vain 30 katras vuosi vuodelta." Pelson lammaslinjoista kuuluisin on kainuunharmaalammas, Kainuun harmas, jonka turkki on sinertävänharmaa ja jalat mustat. Määkinä on voimallista. Suomenlammas on kova sikiämään, joten karitsoita voi tulla komeasti. Väisäsen mukaan karitsasta näkee hyvin pian, minkälainen siitä tulee. Kun jalostusta on tehty jo 24 vuotta, kaunistuu 48 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. Ja se pudottaa lampaat luomutuotannosta. Maan SuuriMPia LuoMutiLoja Pelson vankilalla on yli 4000 hehtaaria maata, josta 400 on peltoa ja 2200 metsää, loppu on suota. "Kolmen karitsan kanssa se vielä pärjää, mutta jo neljäs tekee tiukkaa", Virkkunen valistaa. PuHtaanvaLkeita vaLioLaMPaita "Meillä on erinomaisia suomenlampaita", lampolan työnjohtaja petri Väisänen kehuu. Viime kädessä Pelso on kuitenkin vankila. Parressa lehmiä ei seisoteta. Tila on ollut luonnonmukaisessa viljelyssä 1996 lähtien ja vuodesta 2000 se on tuottanut myös luomumaitoa ja -naudanlihaa. Rotu on uhanalainen; lisääntyviä lampaita on koko maassa jäljellä enää 700. Väisäsen mukaan harmas on sitkeä sissi. Hänen mukaansa valtaosalle ensimmäinen tYYlipuhDas. Täällä on selvästi jaettu jyviä luvatta." Maidon ja naudanlihan tuotanto on Pelsossa luonnonmukaista, mutta lammastaloudelle vaatimukset ovat liian kovat. Yhtäkkiä erään karsinan väki pakkautuu reunalautoja vasten niin että rytisee. Pelsossa kaikki karitsat hoidetaan ja punnituksissa on todettu, että maitojauhetta saavat kasvavat emonmaitoa imeviä paremmin. "Pääperiaatteemme on, että me opetamme vangit tekemään työtä. Pelsossa emälle jätetään kaksi karitsaa, mutta loput otetaan automaattiruokintaan. Länsi-Suomen aluevankilan sijoittajayksikön johtaja kimmo hypén Rikosseuraamusvirastosta tutki joitakin vuosia sitten, mitä vangeille tapahtuu viiden vuoden kuluessa vapautumisestaan. "Tässähän näitä. Navetta on kymmenen vuotta sitten peruskorjattu, ja sinne mahtuu 80 lypsylehmää sekä lähes saman verran nuorta karjaa. Ne ovat myös erittäin uteliaita. lapinlehmä on puhtaanvalkoinen lukuun ottamatta turpaa ja korvia, jotka ovat mustat
Vankila pystyy tarjoamaan työ- tai opiskelupaikan hieman yli sadalle vangille. Maatilan töihin vankeja on kautta vuosien ollut melko hyvin tarjolla. Kaikki eivät ulkotöihin pääse. Pelsossa se toteutuu erittäin hyvin. Lisäksi vankilassa voi opiskella muun muassa atk-alaa ja aina tarvitaan siivoojia ja vaatevaraston hoitajia. n henkilÖkuntaa koolla. "Me harkitsemme, onko vanki taustaltaan ja ominaisuuksiltaan eläintenhoitoon sopiva." Mutta muitakin töitä on. Maa- ja metsätalous tarjoaa työtä 3235 vangille. uteliaita lapinlehmiä taustalla. SUOMEN LUONTO 10 | 2008 4. Pelsossa on 126 työntekijää ja joulukuussa siellä oli 191 vankia. "Kun meillä oli kissapentue, kävi jokainen vanki ensimmäisenä aamulla tarkistamassa, että kaikki pennut olivat tallella." Vankeuslaissa lähdetään siitä, että vankeudessa pitäisi olla mahdollisuus siviilinoloiseen toimintaan, ja vain vapaus on rajoitettu. "Täällä näkee murhamiestenkin rapsuttelevan eläimiä", Reijo Virkkunen kertoo. Vankien raivaamat pellot nousivat suureen arvoon, kun karjalaisia asutettiin. eLäiMet Herättävät MyönteiSiä tunteita Suomessa on viisi aluevankilaa, tietyn seudun vankiloiden muodostamaa kokonaisuutta. Itsenäinen Suomi jatkoi raivausta vankityövoimalla, ja siksi Konnunsuolle, Sukevalle, Huittisiin, Köyliölle, Karvialle ja Pelsoon perustettiin vankila. Asia on harkittu. Uudistus, johon Pelson vankilan lakkauttaminenkin liittyy, tähtää muun muassa suljettujen vankiloiden vähentämiseen. ilkka mehtälä, elisa pakanen ja reijo Virkkunen navetassa. Osaavia käsiä tarvitaan puusepänteollisuudessa, maatilan koneiden korjaamisessa ja keittiössä. Pelson vankila on perustettu laajalle suolle, jota riittää kilometrikaupalla joka suuntaan. Vankiloita on liki 30, joista seitsemässä on maatila. Venäjän tsaari aleksanteri ii käynnisti soiden raivauksen 1800-luvun lopulla tavoitteenaan parantaa maan ruokahuoltoa. vankilareissu jää viimeiseksi, mutta jo toinen kerta kiven sisässä kasvattaa voimakkaasti riskiä joutua kierteeseen. Pelsonsuolla vankien raivaamille pelloille perustettiin 49 asutustilaa, joiden yhteispinta-ala on noin 60 hehtaaria. "Jopa sellaiset ilmoittautuvat, joilla ei ole aiempaa kosketusta eläimiin", Mehtälä kertoo. "Pelso on virallisesti suljettu laitos, mutta maatila muurien ulkopuolella tekee siitä avolaitosmaisen", Mehtälä määrittelee. Maatilan työnjohtajien mielestä eläimet lisäävät empatiakykyä
50
tuo mystinen raja kiehtoo kulkijaa, vaikka se poistui käytöstä jo vuosisatoja sitten. tekSti ja kuvat taPani nieMi 51. Löytöretkellä Suomessa Lapin ja Lannan rajapyykeillä pohjois-suomen metsissä voi törmätä kivisiin latomuksiin, joista monet ovat osoittautuneet lapinmaan ja lannanmaan rajamerkeiksi
Kun kalamies sai poikkeuksellisen paljon kalaa, hän veisti kalapatsaan kiitokseksi veden haltialle. Metsälappalainen käytti kevyttä kesäkotaa, joka kasattiin nopeasti pitkistä riu´uista ja kotavaatteesta. järvi paikannimineen kuuluu lapin muinaishistoriaan. Lantalainen saattoi sen jälkeen asettua Lapin puolelle viljelemään maita, joita lappalaiset eivät käyttäneet. "Riistaisa, rannaton lappalaisten maa veti väkisinkin erämiestä helmoihinsa, ja pimeästä Pohjasta tulevat valtavat kalaisat virrat, Kemi- ja Torniojoki, viittoivat tiet, joita myöten voitiin tun- unari. Samuli Onnelan mukaan kulttuurit sulautuivat toisiinsa pääosin väkivallattomasti ja pitää sitä työtapaturmana. Käräjillä sitä paitsi aina kysyttiin, huomauttaako kukaan, jos tälle uudisasukkaalle katsastetaan nuo niitty-, ja metsästysmaat sekä kalastuspaikat. Kemin Lappi ulottui Kuusamosta Inarin eteläosiin ja muutamassa lapinkylässä asui 1600-luvulla vain 600 lappalaista. kotasija tarkoittaa pyöreää asumuksen paikkaa, tupasija nelikulmaista. Rajakivessä oli usein kolminumeroinen luku. 54. Kodan yläosan hän rakensi laudoista perinteisen kodan muotoon. Lantalainen viljeli rannikolla maata ja porolappalainen vaelsi tuntureilla. Samankokoiset ja säännönmukaiset kivet saavat mielikuvituksen liikkeelle. Myöhemmin saamelaiset sanoivat kaikkia etelän ihmisiä lantalaisiksi. tilusrajakivi tarkoittaa numeroitua kivimerkkiä, joka kertoo talonpoikaisesta maanomistuksesta. Karkea kiviaines kasaantui muinaisen Itämeren rantavalleihin. Keropäinen kalanpyrstökanto ja pari pilkkaa rantapetäjissä osoittivat paikan, mihin nuotta piti heittää, ettei se juuttunut pohjaliekoihin. Maatumisen vuoksi kivikauden suorakaiteinen asumuspohja näyttää soikealta. Vanha asutus- ja omistusoikeus otettiin huomioon, kun uutta asutusta luotiin." Samuli Paulaharju puhuu Lapinkorven pakkoluovutuksesta. "Vapaata kruunun maata oli paljon. Riista loppui pian ja lappalaiset köyhtyivät. Porosaaren pirunpelto syntyi ilmeisesti Baltian jääjärven aikana. Lappalaiselinkeino käsittää metsästyksen, kalastuksen, peuranpyynnin ja poronhoidon. lapinkenttä tarkoittaa muinaista pyyntiväestön asuinpaikkaa, joka sijaitsee rannalla tai metsässä. Raja vedettiin Unarin poikki 1687 ja kärsi kroonisesta rahapulasta. Kemin Lappiin ei ehtinyt kehittyä suurporonhoitoa kuten Tornion Lapissa, vaan Kemin lappalainen ja lantalainen elivät samoista antimista: kalasta, peurasta ja majavasta. Hän erehtyi. Kivikauden väki liikkui kentältä toiselle vuotuiskierron mukaan. Ennen tupa-aikaa lappalainen rakensi talvikodan pohjalle neljän tai viiden hirren kehikon, joka oli neli-, viisi- tai kuusikulmainen. seidat olivat muinaisten lappalaisten pyhiä paikkoja, luonnonmuodostelmia tai rakennelmia, joiden luona pyytömies kävi neuvottelemassa pyynti- ja ihmisonnesta. Kruunu antoi 1673 Kalmarin asutusplakaatin, eräänlaisen asutuslain. Sana lanta tulee vanhasta skandinaavisesta sanasta land, landsbo, josta muodostui saamensana láddi , lantalainen, talonpoika. pirunpelto on kansanomainen nimitys kivirakalle. Saamelaissyntyinen maaherra johan graan luuli, että Tornion Lapissa lantalaiset ja lappalaiset eivät häirinneet toisiaan. Hyvän saaliin jälkeen mies antoi osinkoa seidalle, usein kalan tai peuran rasvaa. porosaari ja noidanniemi kertovat vanhoista lappalaisnautinnoista ja kemiläissaari perämeren rannikon suomalaisista erätalonpojista. sanastoa apajamerkit (keropäät, kalaseidat, kalajumalat) kertoivat muinaisille kalastajille, missä kannattaa pyydystää kalaa. Lantalainen on suomalainen talonpoika, joka asettui Lappiin. Se tarvitsi uusia verotalonpoikia ja kiinteää asutusta erämaihin, ettei Lappiin olisi syntynyt strategista tyhjiötä. lapinmaa ja lannanmaa: Lappi tarkoittaa kaukana, syrjässä olevaa aluetta, lappalainen siellä asuvaa ihmistä. Suurin osa heistä muutti elämäntapaansa ja osa pakeni Venäjälle
täältä lähti tarinan mukaan lovinoidan akka tyttärineen järvestä kalaa keräämään, mutta päätyi kivettyneenä järvenselälle. SUOMEN LUONTO 10 | 2008 55. n noiDanniemi. Vastaavasti lapinkentät, kotasijat ja hautapaikat järvien rannoilla, poroaitojen lahonneet jäänteet jäkäläkankailla sekä seitapaikat erämaassa kertovat Lapinkorpien alkuperäisistä eläjistä. Roju-Ellin kenttä uimaniemen kylä Akankivi Noidanniemi Porosaari Hamaramaa Lentovaara u Unari Kemiläissaari 5 km unarin-luusuan kylä Joukahaisvaara u keutua koskemattomiin korpiin. Ja mitäpä tarvitsi välittää vähäväkisestä metsäkansasta, karvaisista lintukotolaisista, enempää kuin muistakaan kiveliöitä kiertelevistä metsänelukoista, jotka myös jo ikiajoista olivat samoilleet samoja salomaita. Samanlaisia pakanoita kaikki." Talonpojat kävivät eräjärvillään kesäisin, asuivat asentokuusen alla tai kalamajoissa ja painuivat syksyn tullen takaisin kotisijoilleen jokisuulle. Heitä kutsuttiin kemiläisiksi, vaikka he saattoivat tulla kauempaakin Pohjanmaalta. Vanhoilla kalakentillä näkyy vieläkin kalansuomu- ja ruotokasoja sekä muinaisten kalasaunojen ja -aittojen jäännöksiä, joita sanotaan kemiläisten kalakellareiksi
Mutta niin haluaisin mennä uudelleen myös Falklandin saarille, Antarktikselle..." enSiMMäiSet kuvat iSän tekeMäLLä kaMeraLLa De Roy oli kaksivuotias, kun hänen perheensä muutti Galápagokselle. "Olen nähnyt upeita luontokuvia Suomesta, kun olen toiminut tuomarina kansainvälisissä luontokuvakilpailuissa. Vanhemmat työskentelivät saarilla kahviviljelmällä, hummerisukeltajina, kalastajina. "Isäni oli kiinnostunut myös valokuvauksesta. Valot, taustat, heijastukset, usvat, lumikiteet... Hän teki itse vedenalaiskameran jo 1950luvulla. Minäkin tapaan hänet HelsinkiVantaan lentokentällä, kun hän vaihtaa Kuusamon lennolta Münchenin koneeseen 38 tuntia kestävän kotimatkansa aluksi. Lisäksi he keräsivät hyönteisiä ja simpukankuoria museoille. Minulla on vieläkin sillä otettuja kuvia 56 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. Tunnistan suomalaisen luontokuvan heti muiden joukosta. Kuivakausi on vain vaihtunut sadekauteen. Hän vieraili Suomessa lokakuussa Vuoden luontokuva 2008 -tapahtumassa. Haluaisin nähdä talven, tykkylumiset puut", De Roy sanoo ja tykky-sana tulee selvällä suomen kielellä. "Aluksi he vain selviytyivät saaren oloissa, mutta myöhemmin heillä oli oma vene, jolla he kuljettivat turisteja retkille." Perhe teki päätöksen muuttaa Belgiasta Galápagokselle luettuaan erästä kirjaa, jossa kuvailtiin eurooppalaisten perheiden elämää siellä. T ui De royta voisi kutsua maailmankansalaiseksi. "Vuodenajat kiinnostavat minua. Kuvat ovat hämmästyttävän herkkiä." Nyt omin silmin nähtynä hän ihastelee suomalaista luontoa. Hän on syntynyt Belgiassa, kasvanut Galápagossaarilla ja asuu nykyään Uudessa-Seelannissa. Suomeenkin haluaisin ehdottomasti palata. De Royn vanhemmat olivat hyvin kiinnostuneita luonnosta, hän itse enemmänkin luonnontieteistä. "Valo lankeaa puiden välistä, muodot ovat kauniita ja metsä aitoa verrattuna muuhun Eurooppaan, jossa sitä ei juuri ole edes jäljellä." De Roy on viettänyt suurimman osan elämäs- tään trooppisella vyöhykkeellä, joten vuodenaikojen vaihteluista hänellä ei ole kokemusta. Samalla hän sai tilaisuuden tutustua suomalaiseen luontoon Kuusamossa. "En tunne olevani sidoksissa minkään maan kulttuuriin tai politiikkaan, mutta sitäkin enemmän tunnen, että juureni ovat luonnossa." Tui De Roy on maailman kuuluisin naisluontovalokuvaaja. Saarilla asui tuolloin muutamia perheitä Norjasta ja Saksasta. "Suomalaisilla valokuvaajilla on silmää luontonne kauneudelle, mutta itse luontokin on tulvillaan hienoja ominaisuuksia." Erityisesti suomalainen metsä teki häneen vaikutuksen. "Tahtoisin vielä käydä niin monessa paikassa kuvaamassa, että minun aikani ei yksinkertaisesti riitä
Viimeisin kertoo albatrosseista. Sitä haluaisin tehdä vähiten", hän puuskahtaa ja kertoo, kuinka joillakin kuvaajilla on useita avustajia ympärillään. Sen tekoon kului viisi vuotta; vietin kuukausia Etelämantereen ympärillä olevilla subantarktisilla saarilla." De Roy haluaa työskennellä yksinkertaisella tavalla minimivälineillä ja -henkilökunnalla. "Menen luontoon kuvaamaan ja kokemaan, en todellakaan halua johtaa siellä ihmisiä. hän on kolunnut niin sademetsiä kuin jäätiköitäkin. Siihen, miksi niin harvat naiset ovat hakeutuneet luontokuvauksen pariin, De Roy ei osaa vastata. Matkat vievät häntä ympäri maailmaa sademetsistä jäätiköille, puiden latvoista veden alle. Kirjani, joita on ilmestynyt kymmenkunta, teen kuitenkin mieluiten yksin. "Silloin on apuri tarpeen. "Ensimmäiselle värifilmirullalleni kuvasin amerikanharmaahaikaran. "Tiedän, että joitakin heitä on, suurin osa työskentelee miehensä kanssa. galápagoksen jättiläiskilpikonnat päästävät De royn ottamaan lähikuvia. SUOMEN LUONTO 10 | 2008 5 ALAN McLEAN. Olen uinut haiden ALAN McLEAN kohtaaminen. Aluksi dokumentoin lintujen käyttäytymistä kirjoittamalla, mutta huomasin, että kamera tarjoaa helpomman tavan." Välineet eivät olleet kummoiset, ja De Roy alkoi kerätä rahaa uutta kameraa varten myymällä vuohennahkoja niille harvoille turisteille, jotka saarilla vierailivat 1960-luvulla. suomessa käydessään hän ihastui metsään ja sinne lankeavaan valoon. joHanna MeHtoLa tallella." 10-vuotiaana De Roy kiinnostui linnuista, ja se kiinnostus on säilynyt näihin päiviin saakka. Se on edelleen paras ottamani kuva siitä linnusta." naiSkuvaajana MieHiSeLLä aLaLLa Tui De Roy ei tiedä tarkkaa lukumäärää naispuolisista kollegoistaan. Mielestäni sukupuolella ei ole tässä asiassa väliä. Sattuma puuttui peliin, kun eräs valokuvaaja vaihtoi kameransa uuteen ja lahjoitti vanhan De Roylle. Indonesian sademetsissä elävän celebesinsarvinokan hän kuvasi ensimmäisenä maailmassa. "Työni on haastavaa, mutta en koe, että olisin altistunut suurille vaaroille. "Eräs tutkija oli Galápagoksella pitkiä aikoja tutkimassa lintuja ja minäkin kiinnostuin niistä. Harvinaisuuksien äärelle hän pääsee esimerkiksi sitomalla itsensä puun latvustoon valjailla ja vaijereilla ja odottamalla. Jotkut naiset ottavat herkkiä valokuvia, mutta niin tekevät jotkut miehetkin." Tui De Roy on 56 kuukautta vuodesta kuvaamassa. Minullakin on yleensä ystävä kuvausmatkoilla mukana. Et voi uskoakaan, kuinka usein tavarat putoilevat, kun itse on kiinni vaijereissa eikä pysty kiipeämään alas." De Royn työskentelytavat kuulostavat vaarallisilta. Kirjaan on kuvattu kaikki 22 albatrossilajia. Galápagoksen kasvatti uusiseelantilainen tui De roy on maailmankuulu luontokuvistaan. "Jotkut sanovat, että naiset ottavat valokuvia eri tavalla kuin miehet
Heitä on jo lähes kolmannes Suomen luonnonvalokuvaajien jäsenistä. Hän sanookin, että haluaa näyttää maailman kuvauskohteen näkökulmasta sen omassa ympäristössä. Paras aika sukeltaa hylkeiden seuraan olisi keväällä, jolloin vesi on kirkasta ja jään läpi tuleva valo juuri sopivaa. Karhuja hän kuitenkin tunnustaa pitävänsä vaarallisina. Varusteiden pitää olla kunnossa ja päätösten oikeita." De Roy on kuvannut paljon villieläimiä, mutta niidenkään kanssa ei eteen ole tullut uhkaavia tilanteita. Se ei ole ollut pysyvässä tilassa koskaan. "Ilmastossa on ollut muutoksia aiemminkin. "Olen kokenut kuvausmatkoillani uskomattomia asioita", ja De Roy alkaa kertoa tarinaa Antarktikalla jään läpi kuulemastaan hylkeiden laulusta. Kuvillani pyrin siihen. Yhdistyksen noin 2300 jäsenestä naisia on 704. "Kuvaaminen on helpottunut teknisesti ainakin näennäisesti. Luontokuva-lehden päätoimittaja jouni klinga arvelee suurimmaksi syyksi kuvaamiskynnyksen madaltumisen. Ajattelen, että se on pieni pehmennys tässä suuressa huolessa. Metsien hakkuut ja ylikalastus huolettavat myös, mutta ne ovat korjattavissa olevia asioita. Ainoa tapa saada ihmiset välittämään on se, että he tuntevat jotakin. En ottanut tilanteessa riskiä. Silloin voi toivoa, että luontomme on hieman paremmassa kunnossa kuin luulemme." De Roy lakkasi laskemasta kuviensa määrää, kun 50 000 tuli täyteen. Listallani on vielä esimerkiksi punapanda, joka elää Bhutanissa Himalajalla." De Royta eivät aja kuvausmatkoille vain kuvalliset täysosumat vaan myös huimat kokemukset, ne yhdessä. Tunnen Galápagoksen tulivuoret. Eläimet eivät ole ikoneita, enkä halua niitä ikoneina kuvatakaan." "Rakastan villieläimiä ja haluan, että ihmiset oppivat kunnioittamaan ja ymmärtämään niitä. "Kuvaan niiden elämää. n Galápagos Tui De Royn kuvina naiskuvaajien määrä kasvussa Naisluontokuvaajien määrä kasvaa maassamme hyvää vauhtia. Kuvaaminen ei enää välttämättä ole piilokojujen rakentelua ja raskaan kaluston kanniskelua." "Lisäksi kuvaamisesta on tullut osa luontoharrastusta, ja naispuolisia luonnossa liikkujiahan on aina ollut paljon", Klinga sanoo. juha honkonen 58 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. "Ilmastonmuutos on musertava uhka" joukossa ja kuvannut tulivuoria," De Roy sanoo ja kaivaa laukustaan kannettavan tietokoneensa ja avaa sen. "Nyt niitä on jo paljon enemmän. Suojelu, luonnon haavoittuvuus, brutaalius, jolla ihmiset kohtelevat luontoa; nämä voimat ajavat minua jatkamaan kuvaamista." Ilmastonmuutosta hän pitää musertavana ympäristöuhkana. "Haluaisin kuvata jääkarhuja, mutta tiedän, että siinä on omat riskinsä." De roy HaLuaa Herättää tunteita Kun katselee De Royn luontokuvia, huomaa pian, että hän kuvaa usein eläimiä niiden tasolta. Minulla oli nuorempana unelmalista eläimistä, jotka halusin nähdä. Ne eivät ole rajuja, eikä niistä tule myrkyllisiä kaasuja. Ja vielä on paljon kuvia, jotka ovat ottamatta. Olen kuvannut ne melkein kaikki kuten sinivalaan ja keisaripingviinin. Miten korjata ilmastonmuutos. Hyvän kaluston saa entistä halvemmalla, ja se on nyt varsin kevyttä. "Kengänpohjat sulivat, mutta en pitänyt tilannetta vaarallisena. Vuodessa naisten osuus on kasvanut lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Taustakuvassa hän seisoo siluettina purkautuvaa tulivuorta vasten. Nyt hän mielisi jään alle, jotta voisi myös kuvata tapahtuman
"kävin alcedo-tulivuoren kraatterissa tutustumassa kilpikonnien elämään ensimmäisen kerran 16. ihmeellinen soiDintanssi. "sinijalkasuulat ovat merilinnuista viehättävimpiä niiden ihmeellisen soidintanssin vuoksi. olen kuvannut näitä lintuja useiden vuosien ajan, enkä vieläkään ole kyllästynyt niihin." SUOMEN LUONTO 10 | 2008 5. konnat koolla. niistä tein myös ensimmäisen kuvajuttuni yhdysvaltalaiseen audubon-aikakauslehteen 13", De roy sanoo
"Eläimet eivät ole ikoneita" liskojen Valtakunta. "Vedenalaiset tapaamiset merileguaanin kanssa ovat aina yllättäviä, sillä ne ovat niin erilaisia kuin muut meressä vastaan tulevat eläimet." 60 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. "jännittävin kuvauskerta oli, kun Fernandina-tulivuori purkautui ja sain samaan kuvaan sekä mereen purkautuvan tulivuoren että saaren eläimiä." sukelluksissa
uteliaat galÁpagosinhiirihaukat. Kilpailussa voittavat ne yksilöt, jotka ovat perineet sopivampia ominaisuuksia kuin muut. Näin lisääntymään valikoituvat parhaat yksilöt tätä darwin kutsui luonnonvalinnaksi. juha Valste SUOMEN LUONTO 10 | 2008 61. darwin oli sitä ennen perehtynyt siihen, kuinka galápagoksella saman lajin toisistaan eristetyt kannat kehittyvät erilaisiksi. Teoria perustuu kahteen asiaan: kasvi- ja eläinpopulaatioissa yksilöiden välillä on aina periytyviä eroja ja kaikki lajit tuottavat enemmän jälkeläisiä kuin niitä voi jäädä eloon. Ajatuksia eliöiden muuttumisesta esitettiin jo 1700luvulla. Yksilöt kilpailevat keskenään ravinnosta, valosta, tilasta ja muista tarpeellisista asioista. jean Baptiste lamarck julkaisi 1800-luvun alussa oman evoluutioteoriansa, joka perustui eliöiden sisäiseen pyrkimykseen tulla paremmiksi ja hankittujen ominaisuuksien periytymiseen. darwin ja alfred russell Wallace esittivät luonnonvalintaan perustuvan evoluutioteorian 1858 Lontoossa luonnontieteellisen Linnean Societyn kokouksessa. nämä kaksi haukkaa olivat niin uteliaita, että seurasivat minua, kun tutkin rikkihöyrylähteitä alcedo-tulivuoren kraatterin reunalla." Evoluutiokirja 150-vuotias charles Darwinin evoluutioteorian esittelevä Lajien synty -kirja täyttää pyöreitä: opus näki päivänvalon 1859. "galápagosinhiirihaukat ovat erityisiä lintuja, sillä ne eivät pelkää ihmistä. Ranskan ensyklopedistit ja darwinin oma isoisä erasmus olivat muuttumisen kannalla
Tämä myös näkyy Appalakeilla polkuenkelien esiintymistiheydessä. Tarjotusta bensarahasta kieltäydytään ystävällisesti mutta jyrkästi. Elimistö huutaa hiilihydraatteja. Jos Yhdysvallat on joskus näyttäytynyt mielessäni omanvoitonpyyteen ja itsekkyyden luvattuna maana, Appalakeilla tuo kuva muuttui kertaheitolla. Polku ylittää isomman tien, ja pientareelle on pystytetty iso telttakatos. Vieressä on laatikollinen kylmää olutta. Kuvitelkaa: olet paarustanut parikymmentä mailia ylös ja alas vuoristoratamaisesti polveilevaa polkua. Sen lisäksi patikoijat voivat ottaa vapaasti mukaansa tarjolla olevia wc-paperia, laastaria, aurinkosuojaa, taskulampun paristoja ja Amerikassa kun ollaan, pienoisRaamattuja. Polkutaian huippu ovat ilmaishostellit eli polun lähitienoille, yleensä yksityistaloon, perustetut majapaikat, joissa saa vuoteen, suihkun ja usein ruokaakin periaatteessa maksutta. Ja niinpä oudot positiiviset yhteensattumat tuntuivat osuvan minunkin kohdalleni tavallista tiuhemmin. Olet päättänyt liftata muutaman kymmenen mailin päässä olevaan kylään varastotäydennykselle ja viettämään motelliyön suihkuineen ja pyykinpesuineen. Yhdysvalloissa, jossa parin korttelin kävely on useimmille liikaa, vaeltaja on poikkeusyksilö ja patikointisaavutuksiin suhtaudutaan joskus aivan nolostuttavallakin ihailulla ja kunnioituksella. AT:n ehdotonta aatelia ovat kuitenkin through-hikers, ne jotka patikoivat tai ainakin yrittävät patikoida koko viidenkuuden kuukauden setin kerralla. Takana on yhdeksän tuntia yhtäjaksoista hikoilemista, lounaaksi nautittu myslipatukka ja kourallinen pähkinöitä. Leiripaikalla tunnin päässä odottaa korkeintaan pussiperunamuusi tonnikalalla. Kadonneen telttavaarnan tilalle löytyi seuraavalta leiriytymispaikalta uusi ja entistä ehompi. Aprikointi ruoan riittävyydestä seuraavaan kylään asti päättyi telttanaapurin halutessa jakaa pois ylimääräiset sapuskansa. P olkutaikaa ylläpidetään myös tarkoituksellisesti, ja silloin asialla ovat polkuenkelit, trail angels. Enkelit ovat usein henkilöitä, jotka ovat patikoineet koko AT:n tai ison osan siitä ja siten tietävät miltä homma tuntuu, mutta myös aivan tavalliset rivikansalaiset harrastavat enkelöintiä. Euroopassahan rinkan selkään heittäminen ja vuorille tai tuntureille suuntaaminen on suhteellisen yleinen harrastus. kolumni Polkuenkelit Johanna Sinisalo K irjoitin Suomen Luonnon numeroon 7/08 tunnelmistani Appalachian Traililla Yhdysvalloissa puolitoista vuotta sitten. Polkutaian tarkoitus on pitää henkeä yllä, motivoida ja auttaa vaeltajaa jaksamaan. Tuohon 14 osavaltion kautta kulkevaan, 3500 kilometrin pituiseen patikkareittiin liittyy eräs mainitsematta jäänyt omintakeinen piirre: niin kutsuttu polkutaika, trail magic. Erilaiset järjestöt, kuten partiolaiset, eläkeläiskerhot tai seurakunnat, saattavat järjestää taikatempauksia. Polkutaika on myytti siitä, että ihmisille, jotka lähtevät tähän käsittämättömään voimainkoetukseen, tapahtuu hyviä asioita. Mutta yhteisöllisyyden ilmauksena se on ylittämättömimpiä koskaan tapaamiani. Kun tällaisen asian kuulee, sen mahdollista esiintymistä alkaa tarkkailla. On kolmekymmentä astetta lämmintä. n JUHO RAHKONEN Kirjoittaja on tamperelainen kirjailija. 62 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. Tällä ultrapitkällä reitillä valtaosa vaeltajista suorittaa vain pätkän kerrallaan. Rajumyrsky alkoi sekunnilleen katon alle päästyäni. Sen sijasta, että pitäisi mennä peukalo pystyssä liikenteen sekaan, risteyksessä odottaakin jo valmiiksi päivystävä auto. Silloin polun mutkasta häämöttää jotakin: iso styroksinen kylmälaatikko, johon on kirjoitettu tussilla Trail Magic. Tosin hyviin tapoihin kuuluu tehdä vastapainoksi pieni rahalahjoitus. S uomalaiseen eräretkeilymentaliteettiin tällainen hyysäys ei tietenkään sovi eikä siihen olisi maantieteellisiä mahdollisuuksiakaan. Jano on armoton, platypusin pohjalla lilluu tilkka kädenlämpöistä vettä. Kun avaat laatikon, näet jäämurskaa, johon on upotettu tusinoittain virvoitusjuomatölkkejä, huurteisia vesipulloja ja mehujäitä. (Huomautan, että polkuenkelit myös korjaavat anteliaisuutensa jäljet maastosta.) Toisella kerralla saavut leiripaikalle mielessäsi nuristen taas tulevaa spartalaista pussimuona-ateriaa, ja huomaat että yöpymiskatokseen on jätetty isoja muovirasioita, joissa on keksejä, makeisia, suklaata ja herkkusäilykkeitä. Polkuenkeli ei pelkästään heitä sinua kylään, vaan tarjoutuu tuomaan sinut myös aamulla sovittuun aikaan takaisin risteykseen. Siellä lähikylän väki tarjoilee kuumaa kaakaota, virvokkeita ja hot dogeja
100 miljardia galaksia. 10 triljoonaa tähteä. 38 euroa. Maailmankaikkeuden erikoislehti kahdeksan kertaa vuodessa. Ursan jäsenetu. www.avaruus.fi
Perheemme suomalaissyntyisellä naistutulla oli mökki ja sauna Pachaug-järvellä. Olimme myös partiossa tämä oli ennen kuin USA:n partio muuttui nykyiseksi äärioikeistolaiseksi järjestöksi. toimittanut johanna mehtola kaSvokkain TA R J O U S 99 Sasta Inari pipo ! Berghaus RG1 - takki "olen aina Olen aina ollut optimisti myös luonnon suhteen. Olen aina rakastanut vettä. Vietimme siellä kesiä tehden muun muassa metsätöitä. Nyt ajattelen, että luonnossa tapahtuu tällaisia asioita, ne eivät kuulu normiin, mutta ovat silti osa luontoa. Vaihdoin usein työpaikkaa, mutta toimeentulo oli hyvä. Opiskelin ensin collegessa filosofiaa, mutta vaihdoin pian pääaineeksi englannin kielen, sillä olen aina halunnut kirjailijaksi. en ehtinyt aloittaa koulua Suomessa, mikä teki sopeutumisesta helpompaa. Kun perheemme saapui laivalla New Yorkiin, neljäs heinäkuuta, vallitsi rannikolla sankka sumu. Suomen muistoihini liittyvät järvet, soutuvene ja siitä lähtevät äänet, natina ja vesipisaroiden tippuminen airoista veden pintaan. Kurkotin nähdäkseni veden, ja silloin Vapaudenpatsas ilmestyi sumun keskeltä. Perheemme joutui viettämään muutaman päivän ellis Islandilla saadaksemme paperit kuntoon. eräs työnvälittäjä vinkkasi työpaikasta, joka liittyi va- Tarjous voimassa v.2009 tammikuun loppuun tai niin kauan kuin tavaraa riittää. 15 www.vuoripuro.com 05 ilmaston Alestalo ytimessä s näyttää 12 Vapaaehto Venäjällä isena toa teenlaito Ilmatie suuntaa e luon ää suojele Sini Eräj takana itärajan 5/2008 · 2,00 · ww w.sll.fi rakkau desta lu ontoon LIITY JÄSENEKSI -- saat kotiisi Luonnonsuojelijan www.sll.fi 21 antaa Eija Ahvo ättää än yll mets iLMoita SuoMen LuonnoSSa! SITÄ LUKEE 115 000 LUONNONYSTÄVÄÄ! (KMT 2008) Valokuvataiteilija Arno Rafael Minkkinen oli pikkupoika, kun perhe muutti Yhdysvaltoihin. Luonnossa asiat eivät ole rumia, vaikka olisivat epänormaaleja. Kaipuu luonnon pariin korostui suurkaupungissa. Muistan, kun kiipeilimme puissa veljeni kanssa. Kaikki oli erilaista, aina ruoasta ihmisten erilaisiin kulttuuritaustoihin. Vuodesta 1968 toimin copywriterinä mainostoimistossa. Sen jälkeen asuimme Bronxissa ja Brooklynissä. Lapsuuden traumat eivät kuitenkaan ole estäneet minua palaamasta Suomeen. Minulla oli syntyessäni suuhalkio, joka on vaikeuttanut elämääni. Olin partiossa rantaohjaaja, opetin uimista ja hengenpelastusta. Siellä hän on luonut myös uransa, mutta innoituksen työhönsä hän saa Suomesta. 64 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. Laiva lakkasi liikkumasta, mutta en nähnyt laidan yli mitään. Se oli kuin kohtaus elokuvasta. Perheeni muutti Helsingistä New Yorkiin vuonna 1951 ollessani kuusivuotias. Minun oli myös vaikeaa saada muiden hyväksyntää, jota kaipasin kovasti. Isäni toivoi minusta pappia. Nuorena se tuntui tietysti rasittavalta, mutta nyt muistelen tuota aikaa lämmöllä
en usko, että olisin enää valokuvaaja ilman opettajantyötä tai toisinpäin. Kerroin, että minulla on isäni vanha Linhof 4 x 5 -kamera. Olen vastikään hakenut Suomen kansalaisuutta ja odottelen nyt päätöstä." mikko kupari Arvio Arno Rafael Minkkisen kirjasta Homework Suomen kuvat seuraavalla sivulla. cHRISTIAN WESTERBAcK / HS / LEHTIKUVA arno raFael minkkinen 63, Massachusetts, USA valokuvataiteilija SUOMEN LUONTO 10 | 2008 65. Yhdysvalloissa sodan jatkuva uutisointi vie ihmisten huomion pois muista tärkeistä asioista kuten ilmastonmuutoksesta. Oppilaat kuitenkin kannustavat etsimään uusia näkökulmia ja ottamaan riskejä. "Wow, nice camera!" työhaastattelija sanoi ja palkkasi minut siltä istumalta. Opetan valokuvausta professorina Massachusetts Lowell -yliopistossa. Vaikka otan kuvia kaikkialla, mihin matkustan, joissain kaukaisemmissa kohteissa en ole päässyt maiseman sisään. Virkamiesoppaamme kysyi minulta, enkö aio ottaa kuvaa. Työskentelytapaani kuuluu riskien ottaminen. Seurueemme kävi turistien suosimassa näköalakohteessa, jyrkänteen reunalla. Pyrin elämään ympäristöystävällisesti. Olin taannoin vierailulla Norjassa. Mielestäni suurin uhka luonnolle on sota. Se, että al gorea ei aikanaan valittu Yhdysvaltojen presidentiksi, oli myös valtava takaisku ympäristölle. Taaempana turistiryhmä oli kuulemma taputtanut minulle. Kysyin, tietääkö hän millaisia kuvia otan. Olen naarmuuntunut ja vuotanut verta kuvien takia, mutta onneksi luita ei ole katkennut. esiinnyn valokuvissani alasti erilaisissa maisemissa. Ollessani alasti olen luonnon puolella ja osa sitä, vaatteissa olen osa sivilisaatiota. Optimistina kuitenkin uskon, että teknologia tulee muuttumaan yhä ympäristöystävällisemmäksi. Minulla on soutuvene ja purjevene, niissä ei tarvitse moottoria. Maamme käyttää valtavia määriä energiaa ihmisten tuhoamiseen, ja me joudumme vielä vastaamaan tästä lastenlapsillemme. oma reViiri Oma reviiri -osastossa tutustutaan ihmisiin, arkeen ja kulttuuriin. rakastanut vettä" lokuvaukseen. Työtä hakiessa minulta kysyttiin, onko minulla alan kokemusta. Samalla tarvitsee pyykätä harvemmin. Amerikassa ei katsota hyvällä sitä, että pidän samoja vaatteita kolme päivää peräkkäin. Menin alasti seisomaan jyrkänteen reunalle, josta isompi tuulenpuuska olisi voinut syöstä minut alas. Suomi on pysynyt perimmäisenä innoituksen lähteenäni. Työpaikka oli Minoltan markkinoinnissa, joten perehdyin siellä valokuvaukseen, josta lopulta tuli elämäntyöni. Minua kuitenkin rohkaistiin kuvaamaan, joten pyysin valokuvaaja alex Webbiä käyttämään kameran sulkijaa puolestani. Suurin ongelma on ajan jakaminen taiteeni ja opettamisen kesken
jotkut päiväperhosten toukat ryömivät risujen ja lehtien sekaan talvehtimaan. Missä ovat päiväperhoset ja voikukat. Minkkinen on pitkän linjan valokuvataiteilija, joka on suurimman osan urastaan luonut Yhdysvalloissa. oma reViiri LAPSI & LUONTO talven salaisuuksia etsimään Talven tullen pihat, puistot ja metsät hiljenevät. jos äkkäät mättään kupeessa tai kaatuneen puun alla pikkuruisen puolukka- tai siemenkeon, olet löytänyt metsämyyrän talvivaraston! Luppojäkälistä pyöritettyjä pallosia myyrä kerää vanhaan linnunpesään ja nakertaa niitä sitten pakkaspäivän pitimiksi. Pakkaa reppuun taskulamppu, jokin tyhjä purnukka aarteita varten ja hiukan evästä. Like, ISBN 978-952-01-0108-4. johanna mehtola Käyrät kurkut taas kaupan eU-maat päättivät marraskuussa komission ehdotuksesta, että muotopuoliset vihannekset palaavat kauppojen hyllyille. Siellä lymyilevät monet hämähäkit ja pikkuperhoset, kärpäset ja luteet. Kirkasäänisesti sirisevät ja puusta toiseen pörähtelevät tilhiparvet sulostuttavat pakkaspäivää ja tyhjentävät pihlajat nopeasti marjoista. Havumetsien tiaiset piilottavat puiden koloihin ja oksistoihin runsaasti ruokaa talven varalle. Sirkustaiteilijan lailla urpiainen roikkuu oksan kärjessä pää alaspäin ja tavoittelee siemeniä suuhunsa. SUVI VeHMANeN maassa Mullan alla kevättä odottavat esimerkiksi valkovuokon, kielon ja oravanmarjan juurakot. Tärkeintä on kuitenkin kulkea luonnossa silmät ja korvat tarkkana. Talvella tiaisparvet piiskuttavat ja ruokailevat hyvässä järjestyksessä kuusen eri osissa. Ullakolla ja kellarissa voit törmätä talvehtivaan nokkosperhoseen. n 66 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. Voit ottaa myös pienen lapion tai kiikarin. Minkkisen kuvissa on hartautta, puhdaslinjaisuutta ja sellaista taiteellisuutta, jota harvoin näkee. Kuvien lisäksi on mielenkiintoista lukea taiteilijan taustasta, hänen vanhemmistaan, lapsuudestaan, vaikeuksista ja voitoista. Lehtipuiden alaoksilla tai oksanhangassa lepää kurtistunut, tumma sienenkappale. Samalla apajalla voi piipertää myös metsämyyrä. ei tirkistelyä, ei ihmettelyä, vain kerrassaan upeita kuvia. Toukkia ja niiden koteloita piileksii usein myös sammalikossa, kuten ruskeita yökköskoteloita kivillä kasvavien sammalten alla. Se katkaisee verson, napsii silmut ja pudottaa oksanpään maahan. suVi Vehmanen Sarja päättyy. MAKASIINI arno rafael minkkisen kirjan nimessä Homework SuoULLA LEHTONEN / KUVALIITERI Kuvia ihmisestä luonnossa men kuvat yhdistyvät kaksi hänelle tärkeää asiaa: koti (home) ja työ (work). Koko- ja muotovaatimukset säilyvät esimerkiksi omenoilla, viinirypäleillä, mansikoilla ja tomaateilla. Orava on käynyt sienestämässä! Se tarvitsee sieniretken satoa talviravinnoksi. Suomea hän ei ole kuitenkaan koskaan unohtanut. Kellarin seinillä ja katossa saattaa isompikin porukka ötököitä viettää talveaan. Voipa talon alla uneksia supikoirakin. ilmassa Tilhet lentävät pohjoisilta pesimäseuduiltaan etelämmäksi marjoja etsimään. Niistä Minkkinen kertoo kirjan teksteissä avoimesti. jos haapa on kaatunut tai kaadettu maahan, järsivät jänikset mielellään sen latvaoksia. Hirvi repii haavan kuorta pitkinä suikaleina. Kokoja muotovaatimukset raukeavat 26 vihannekselta, muun muassa kurkulta, porkkanalta, avokadolta, keräkaalilta, kesäkurpitsalta ja valkosipulilta. Kottaraispönttöön on ehkä pujahtanut pieni varpuspöllö, joka pinoaa sinne myyriä ja päästäisiä ruokavarastoksi. Käenkaalin ja voikukan kasvu alkaa maan pintaan painuneista silmuista, vaikka jokunen vihreä lehtikin säilyy elossa talven yli. Kun lumella lepää kasoittain tuoreita kuusenoksien pätkiä, asialla on ollut orava. Kuvauskohteena on useimmiten Minkkisen oma alaston keho luontoon sulautuneena. Ovatko kaikki linnut lähteneet etelään. Siitä osoituksena on tämä kirja kuvista, jotka pysäyttävät näkijänsä. Lähde tutkimusretkelle etsimään elämän merkkejä. puussa Näetkö oksistossa risupesiä, jotka on vuorattu sammalilla. Muutoksia aletaan soveltaa heinäkuusta lähtien. talossa ja pihalla Vajan alla tai pensaiden suojissa lehtikeon keskellä pitää siili talvimajaansa. Sinne orava viilettää lämmittelemään talvipakkasilla. Vanhojen puiden ontot rungot ja rosoinen, jäkälien peittämä kuori tarjoavat talvehtimispaikkoja hyönteisille. Koivujen ja leppien latvoissa kiertelee vilkkaita, surisevia urpiaisparvia
Tällä kertaa koululaiset havaitsivat 19 isokoskeloa ja 3 tukkakoskeloa, 13 laulujoutsenta ja 15 sinisorsaa. Urbaani reitti näkyy lajistossa: muun muassa naakkoja havaittiin 46, kesykyyhkyjä 4 ja viherpeippoja 26. Merkkien yhteisenä teemana on jäätiköt sulavat. Harakka on taajamassa silmiinpistävä 34 yksilöllä. Oman laskentareitin ehtii vielä perustaa, sillä joululaskenta kestää 7.1. Seuraava laskenta on vuodenvaihteessa, mutta joululomalla oppilaita ei hätyytellä, vaan teemme joululaskennan vaimon kanssa kahdestaan", Tossavainen sanoo. "Paljon puhuttu varpuskannan romahdus ei ole näkynyt Palokkajärven rannoilla, havaittu määrä, 11 yksilöä, on keskimääräinen." Talvilintulaskenta sopii luontokerhon toimintaan mainiosti: lintujen harjoittelu on hyvä aloittaa talvella, kun paikalla on peruslajeja. Talitiainen oli odotetusti talvilintulaskennan yleisin havainto 57 yksilöllä, kun keskisuomalaisen Palokan koulun luontokerho, Palosirkat, kiersi laskentareittinsä marraskuun puolivälissä. Merkit julkaistaan tammimaaliskuussa, Suomen merkki julkaistaan maaliskuussa. Laskentaan osallistuminen on myös erinomainen tapa tutustua lintuharrastukseen. Muiden maiden merkkejä on nähtävillä osoitteessa www.posti.fi/postimerkkikeskus/preservethepolarregionsand glaciers.html. Laskennassa kierretään sama reitti kolme kertaa talvessa ja kirjataan muistiin kaikki lintuhavainnot. Kertyneet havainnot toimitetaan Helsingin yliopiston eläinmuseoon. titta kauppinen (vas.), katariina kerttula ja katriina keurulainen laskevat lintuja. Koivunoksa taipuu esineeksi tarja heikkilän Risuja ja rautalankaa -näyttelyn koivunoksista tehtyjä sisus- tus- ja käyttöesineitä sekä valokuvia on esillä 1.3.2009 saakka Koroisten vanhan maatilan päärakennuksessa Turussa (Koroistentie 2, Turku). Kevätlaskenta on 21.2.6.3. Kun näemme siellä uusia lajeja, niin yritämme tunnistaa niitä lintukirjasta." "Toivottavasti kipinä lintuharrastukseen jää oppilaille palamaan. Palokkajärveä kiertävältä laskentareitiltä kertyy havaintovihkoon 16 lajia ja 289 yksilöä. Palosirkat on osallistunut talvilintulaskentaan vuodesta 1998. saakka. n SUOMEN LUONTO 10 | 2008 6. Laskenta suoritetaan koko maassa samaan aikaan: marraskuussa, vuoden vaihteessa ja helmimaaliskuun vaihteessa. oma reViiri LuontokerHo Koululaiset laskevat talvilintuja "Tuolla on yksi, mikäs se on?" biologian opettaja markku tossavainen kyselee. "Talitiainen!" kuuluu kuorossa. ensimmäiset joululaskennat suoritettiin 195657. "Meillä on kotona lintulauta. Lisätietoja osoitteesta http://www.fmnh.helsinki.fi/seurannat/talvilintulaskennat/index.htm. markus sirkka VISA VEHMANEN MARKUS SIRKKA mikä lintu. joinakin vuosina isoina parvina muuttavat rastaat ja tilhet jäävät pois myös. Postimerkkiyhteistyö alkoi Suomen ja Chilen päätöksestä kiinnittää huomiota maapallon lämpenemisestä aiheutuviin ympäristöhaittoihin. Syksyt eivät ole samanlaisia: havaintojen joukosta puuttuu tavallisia lajeja kuten keltasirkku, hömötiainen ja hippiäinen. Sen ideoinnista ja ulkoasusta vastaa graafinen suunnittelija saku heinänen. "Mukavaa vaihtelua", sanoo ensimmäistä kertaa laskentaan osallistuva seitsemäsluokkalainen topi uusitalo. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun luonnonmateriaaliosaamisen LUMO-hankkeen kanssa, www.lum-os.fi. Muutos selittyy jäidentulon viivästymisellä", Tossavainen sanoo. Puolen vuosisadan aikana on kertynyt paljon arvokasta aineistoa talvilinnustomme muutoksista, mutta lyhyemmälläkin seurantajaksolla muutoksia on havaittavissa. n postimerkit kannustavat suojelemaan jäätiköitä 40 maan postit julkaisevat ensi vuonna postimerkkejä ilmastonmuutoksesta. "Lajimäärä on keskimääräinen, se on vaihdellut 1520 lajin välillä vuosittain", Tossavainen kertoo. "Vesilinnut ovat tulleet uusina lajeina muutaman viime vuoden aikana marraskuun laskentakierrokseen. "Isän kanssa harrastetaan silloin tällöin lintuja, 150 lajia on jo havaittu." Kahdeksasluokkalainen titta kauppinen on mukana kolmatta kertaa. Tällä kertaa mukana on neljä oppilasta
Vajaan 40 kilometrin polun pitkospuuainekset, terveydelle vaarallista arseenia sisältävät pylväät oli kasattu vetiselle suolle. RIITTA ANgERVUO mYrkkYpÖlkkYjä. Talvisin sen saannista on huolehdittava itse. Kilpisjärven Kivijärveltä hän löysi miehensä Oulan, saamelaista Valkeapään sukua. Viime kevät tuli Kivijärvelle kohisten, kuten aina. Puuta käsiteltäessä käytettävä käsineitä. Kalaruuat ovat merkittävä d-vitamiinin lähde. Oikeassa paikassa ne olivat Lapin tiepiirin mielestä, sillä yli tuhat sähkötai puhelinlinjoilta poistettua pylvästä oli tarkoitus käyttää rakennuspuina soita ylittävässä mönkijäpolussa. Se saa värinsä antosyaaneista, jotka toimivat ihmisen elimistössä hyödyllisinä antioksidantteina. Vuodesta 2003 vitamiinia on lisätty nestemäisiin maitovalmisteisiin ja ravintorasvoihin mutta ei luomutuotteisiin. Sipuliviikkoa vietetään 19.25.1., lisätiedot www.kotimaisetkasvikset.fi. Nämä asiat tulvahtivat pian Valkeapään ajatuksiin hänen seistessä palsojen ja jänkien keskelle tuodun pylväskasan äärellä. Suomalainen syö sipulia keskimäärin 5,2 kiloa vuodessa, josta kelta- ja punasipulin osuus on yli 4 kiloa. leena Valkeapää on saanut huomata, että viranomaiset ovat suhtautuneet vähättelevästi arseenipylväiden sisältämään myrkkyyn. MAKASIINI Suomessa viljellään lähes kymmentä erilaista sipulia, maailmalla niitä tunnetaan yli 20. Syömällä kaksi kala-ateriaa viikossa ja juomalla kolme lasia maitoa tai piimää päivässä, on riittävän d-vitamiinin saanti turvattu. Valkeapää on etelän ihmisiä, junan tuomia. Se pani ajattelemaan, että pylväät eivät ole oikeassa paikassa puhtaan luonnon keskellä. Heidät yhdisti kiinnostus ekologiseen elämäntapaan. d-vitamiinia on maidossa, kalassa, kananmunissa, vitaminoiduissa margariineissa ja metsäsienissä. eniten meillä viljellään keltasipulia sekä keltasipulin punakuorista muotoa punasipulia. n 68 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. oma reViiri vaikuttaja arseenipylväitä mönkijäpolun pohjaksi Vaaleahiuksinen nainen harppoo osin soista, osin kivistä jänkää pitkin kohti Kilpisjärven tietä. Toukokuussa eräällä postimatkalla Valkeapää hätkähti, kun huomasi tutun polun vieressä ison kasan vanhoja puhelinpylväitä. Myrkyt pysäyttivät Leena Valkeapään seesteisen elämän puolisen vuotta sitten. Ympäristö, puhdas luonto on Leena Valkeapään aikoinaan vienyt monille vaellusmatkoille Lapin kairoille. Hengityssuojainta ja silmiensuojainta käytettävä puuta sahattaessa tai työstettäessä." Pylväitten päissä oli kovaa tekstiä. n HELENA TUOMAALA / KUVALIITERI sillä sipuli SANNA PEURAKOSKI / KOTIMAISET KASVIKSET Ry. muista D-vitamiini! d-vitamiinia tarvitaan, jotta kalsium imeytyy ja kiinnittyy luustoon. "Syntynyt puujäte on käsiteltävä ongelmajätteenä hyväksynnän saaneessa laitoksessa." Ongelmajätettä Lapin puhtaassa luonnossa, ihmisten kulkureitillä, lähellä kirkkaana pulppuavaa lähdettä, vetisessä suomaastossa, josta porot kulkiessaan sammuttavat janoaan. Sipuli on neljänneksi suosituin vihannes tomaatin, kurkun ja porkkanan jälkeen. Lapissa niin yleistä mönkijää hän ei käytä, vaikka sellainen kotona on poromies oula Valkeapään käytössä. Mönkijäpolusta on kuitenkin tullut Leena Valkeapäälle tärkeä ympäristöasia. Vitamiinia muodostuu iholla auringon uvsäteiden vaikutuksesta. "Vain ammattimaiseen ja teollisuuskäyttöön, sisältää arseenia. Sipuleilla on muitakin terveysvaikutuksia: ne alentavat veren kolesterolitasoa ja vahvistavat immuunijärjestelmää. Paikoin kivikkoiselle, paikoin märälle jängälle tuotu yli tuhannen tolpan kasa alkoi kiinnostaa. Reippaasta kävelystä kohonnut pulssi nousi entisestään, kun hän luki pylvään päähän niitatusta valkoisesta lapusta tiukan tekstin. Lähes jokapäiväinen kolmen kilometrin postin hakumatka taittuu ympäristötaiteilija leena Valkeapäältä jalan. Pylväitä tutkiessaan hän ihmetteli niiden käyttöä keskellä suota. Valmisteilla olevan väitöskirjansa aiheeksikin hän on valinnut vuoropuhelun luonnon kanssa, pohjana nils-aslak Valkeapään kirjallinen tuotanto
Historialliset lähteet kertovat samaa. asian periaatteellisen vakavuuden ja viranomaisten leväperäisen suhtautumisen toi esille myös Lapin luonnonsuojelupiiri, joka heti kesällä kysyi tiedotteessaan "Myrkyttääkö tiehallinto erämaan?". ennen urakkaan ryhtymistä on selvitettävä pohjaveden laatu. Samalla pohditaan myös arktiseen kasvillisuuteen kohdistuvia uhkia. Hän epäili, että Lapin soihin yritetään upottaa pylväitä ajattelematta niistä liukenevan myrkyn merkitystä ihmiselle ja luonnolle. Vuoden 2060 säätä vertaan 1600-luvun pieneen jääkauteen. Kun menemme pohjoiseen tai itään, jäävuori ohenee. Siihen voi tutustua 15.3. lea magga kerää kenkäheiniä ivalon huuhkajassa. SUOMEN LUONTO 10 | 2008 6 TAPANI NIEMI. Pohjoisella pallonpuoliskolla kylmyys uhkaa meitä enemmän kuin lämpeneminen", Timonen sanoo. tapani niemi saamelaisten hyötykasvit tutuiksi Eatnansaddu Saamelaisten hyötykasvit luonnossa -näyttely kertoo saamelaisten perinteisistä ravinto- ja lääkekasveista ja muista saamelaisille tärkeistä luonnonkasvien hyödyntämistavoista. Raittijärven mönkijäpolun rakentaminen on tämän vuoksi keskeytynyt selvitysten ajaksi. riitta angerVuo Lappilainen lustotutkija mauri timonen etsii järvien pohjista ikivanhojen mäntyjen vuosilustoja rakentaakseen ikipuuta, joka kuvaannollisesti kasvaa jääkaudesta nykyaikaan. Olemme luoneet ilmastopolitiikan, joka joutuu vaikeuksiin, jos ennuste ei toteudukaan. Aiomme etsiä myös Venäjältä, koska siellä jääkuori ei kasvanut paksuksi." Timonen analysoi Lapin metsärajamännyn kahdeksan vuosituhannen lustosarjaa tilastollisesti ja havaitsi 500:n viime vuoden jaksolla voimakkaan 8095 vuoden mittaisen syklin. Se yhdistää samoilla paikoilla eri aikoina kasvaneiden puiden lustot samaan runkoon. "Nykyään uskomme vankasti ilmaston lämpiämisteoriaan. Näyttelyssä esitellään hyötykasvien kasvuympäristöjä sekä kasvien keruuta, hyödyntämistapoja ja säilytystä ennen ja nyt. arktikum.fi. Siinä vaaditaan arseeniyhdisteillä tai muulla myrkyllisellä aineella käsiteltyjen puiden käytön tai varastoinnin kieltämistä erämaa-alueella. Suomessa on noin 450 000 rengaskaivoa ja 160 000 porakaivoa. Valkeapään huolestumista kymmeniä vuosia vanhoista pylväistä ei otettu vakavasti, arseenin liukenemista luontoon vähäteltiin. Myös pohjavesitutkimus on syytä teettää. Suomi kärsi useista kadoista ja väkeä kuoli ruttoon ja nälkään. Olemme etsineet muinaismäntyä jäävuoren reunamilta Pulmankijärveltä Nuorgamista ja Sallasta. Viime keväänä lustokalenteri on jo 7641 vuotta pitkä, mutta tutkija haluaa jatkaa sitä tuhannella vuodella. "Vanhat muistelevat 1930-luvun lämpimiä kesiä ja 1960-luvun koleutta. Vuosilustot kertovat, että 1900- luvun alussa oli kylmää, samoin 1800- ja 1700-lukujen alussa. Koska Lapin luonnonsuojelupiirin ja Valkeapään toimista huolimatta tiehallinto päätti jatkaa mönkijäpolun rakentamista arseenitolppia käyttäen, päätti luonnonsuojelupiiri koventaa otteita. jos tarvitaan oma kaivo, ei ole yhdentekevää mihin se kaivetaan. jos vajaan sadan vuoden sykli toistuu, pieni jääkausi vaimentaa ihmisen omaa vaikutusta ilmastoon. "Viime jääkauden huippu oli 10 000 vuotta sitten Kolarin seutuvilla. Se lähetti lokakuussa Lapin ympäristökeskukselle hallintopakkohakemuksen. n MARTTI RIKKONEN / SIIDA Kaivon paikka Kiinteistökauppoja haja-asutusalueella tekevän on tärkeää selvittää heti alkuun, miten ja mistä tontille saadaan vesi. jo viiden asteen lasku aiheuttaa sen, että lumi ei ehdi sulaa kesällä ja matkaamme kohti uutta jääkautta. Neuvoja kaivon katsomiseen saa Suomen ympäristökeskuksen uunituoreesta Kaivon paikka -oppaasta, joka on tarkoitettu sekä uuden kaivon perustajalle että vanhan kunnostajalle. saakka Rovaniemen Arktikumissa, Pohjoisranta 4, Rovaniemi, www. Venäläiset päätyivät samaan tutkiessaan Auringon aktiivisuuden vaihtelua." Ilmasto käyttäytyy kaoottisesti, ja siksi tulevaisuutta ei voi luotettavasti ennustaa. jos ilmasto vaihtelee jatkossa samoin, seuraava lämpimän huippu saapuu 1025 vuoden kuluttua. Siinä auttavat kunnan terveystarkastaja ja alueellinen ympäristökeskus. oma reViiri LuStotutkija odotettavissa pieni jääkausi "Millään ei ole mitään merkitystä, ellei asiaan puutu", päätteli Valkeapää ja lähti kyselemään osin ongelmajätteenä pitämänsä pylväskasan perään. Näyttelyn ovat tuottaneet Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus. Yhteydenotot Lapin ympäristökeskukseen, enontekiön kuntaan ja mönkijäpolun rakentajaan Lapin tiepiiriin olivat alusta lähtien turhauttavia. Lisäksi joka vuosi rakennetaan 500010 000 uutta kaivoa. Kustannus on vain murto-osa kaivon kaivamisesta tai poraamisesta. 1600-luvulla Thames-virta jäätyi ja eurooppa kärvisteli pienen jääkauden kourissa. Kaivovesi tulisi tutkituttaa kuuden vuoden välein perusteellisesti ja kolmen vuoden välein suppeammin. alice karlsson lämmikettä kenkiin. Ruotsalaisten uusimmat tutkimukset viittaavat lämpötilojen alenevan
jos tinan haluaa välttämättä valaa, voi käyttää samaa tinaa vuodesta toiseen. Hän arveli parven kooksi 500, mutta luki lehdestä että niitä oli peräti 2600. Tammen julkaisema sarjakuva on ilmestynyt myös englanniksi, ISBN 978-951-314322-0. Vaihtoehtona voi kokeilla myös hienon sokerin sulattamista, mutta kuuman sokerin kanssa on oltava varovainen. Musta ennusti kuolemaa, punainen rikastumista, sininen uskollista ystävää ja keltainen aviotonta lasta (Pomarkku 1935)." johanna mehtola 0 SUOMEN LUONTO 10 | 2008 JANNE BJöRKLUND. ennustuksia voi katsoa muualtakin kuin ongelmajätteeksi päätyvästä tinasta, esimerkiksi lautasten alle piilotetuista ennusnauhoista. Tapa juontaa 1800-luvulle saakka. Bruunin ja kurkien ystävyys alkoi jo vuosia sitten hänen Lopella olevalla metsäkämpällään. "Linnut pitää piirtää lentävänä, mutta tämä on poikkeus, sillä se huolehtii poikasestaan", hän sanoo. "Asuimme 500 metrin päässä toisistamme ja sain seurata niiden elämää monta vuotta. Tekstin on Isomäen kirjan pohjalta laatinut petri tolppanen ja kuvat piirtänyt jussi kaakinen. Nyt siitä olisi hyvä päästä eroon. Yksitellen käytiin lautasia nostamassa. Kirjaan perustuvia sarjakuvia on aiemmin julkaistu Aamulehden Asiat-sunnuntailiitteessä. Tinat pitääkin toimittaa ongelmajätekeräykseen. 1926). Ne tulevat ensimmäisinä mieleen graafikko erik Bruunista (s. oma reViiri taiteiLija Lintujen pitää saada lentää Linnut, sulat, liidokit, lentäminen. eräänä keväänä suolle oli kaivettu oja, suo rupesi kuivumaan ja niin kurjet lähtivät. Toimii yhtä hyvin kuin tina: "Useita lautasia pantiin pöydälle nurin, ja kunkin niiden alle erivärinen lanMARJA AIRIO / LEHTIKUVA Sarasvatin hiekkaa -ekojännitysromaanista on tehty sarjakuvaversio. n ka. Olin itsekin ihan sekaisin näkemästäni." MAKASIINI sarasvatin hiekkaa sarjakuvana risto isomäen palkitusta tina on ongelmajäte Uudenvuoden tinojen sulattelulla on vanhat perinteet. joka langalla oli oma merkityksensä. "jos sibelius olisi nähnyt ne, hän olisi mennyt transsiin ja tehnyt sinfonian. Ojat ovat kohtalokkaita soilla pesiville linnuille ja sitä kurkijulisteella yritetään myös viestittää." Kuluneena syksynä Bruun näki satoja kurkia yhtaikaa ilmassa. Hän viimeistelee kotonaan Helsingin Suomenlinnassa kurkijulistetta, jolla juhlistetaan Luonnonsuojeluliiton alkavaa suoteemavuotta. Uudenvuoden "tinasta" on nimittäin 90 prosenttia lyijyä, joka on raskasmetalli
Meillä ei tilannetta saa päästää sellaiseksi kuin Tromssassa, jossa koko kaupunki on jo jättiputkien vallassa. aulis ansalehto loppi mikä vahingoitti siiliä? edellisen numeron Lukijoilta-palstalla pertti ehrnrooth kirjoitti siilistä, joka oli raahautunut talvipesästä takajalat tyngiksi kaluttuina. joka kerran heräillessään siili kuluttaa runsaasti tar- pantillisista muovipulloista uusia pulloja Suomen Luonto valitsi vuoden turhakkeeksi pantittoman pullon. Asian uutisoinnin ohessa lehti käsitteli myös Plup- 2 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. VTT:n ja muiden selvitysten mukaan potentiaali olisi kuitenkin vähintään 16 TWh. Kaiken lisäksi Suomen sähkönkulutus on viime aikoina laskenut energian hinnan kohoamisen ja teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena. Millähän tavalla Suomen Luonnon sivuilla esiintyvä vihajournalismi edistää luonnonsuojelua? ilari rantala metsästäjä, luonnon YstäVä keraVa PERTTI EHRNROOTH peellista energiaansa ilman, että saa ravintotäydennystä. Varomattomasti jättiputkien torjuntaan ryhtyneet muistavat varmasti ne ihovammat, joita putkista voi pahimmillaan seurata. Hallituksen tavoitteena on mitätön 5 TWh eli viiden prosentin sähkönsäästö perusuraan verrattuna vuoteen 2020 mennessä. Voidaankin pohtia, tehdäänkö strategialla pikemminkin alue- ja teollisuuspolitiikkaa kuin ilmastopolitiikkaa. leo stranius suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoVastaaVa Vihajournalismia suomen Luonnossa ismo tuormaan käsittele- män vihajournalismin kohteita eivät ole vain luonnonsuojelijat. Näin tapahtuu muun muassa silloin, kun siili ei ole onnistunut keräämään riittävästi energiaa selvitäkseen noin 56 kuukautta horroksestaan. Strategiassa esitetään uusiutuvien lisäämistä noin 29 TWh vuoteen 2020 mennessä. lukijoilta palaute@suomenluonto.fi PuHeenvuoro kirjeet teollisuus- vai ilmastostrategia Hallitus julkaisi marraskuussa kansallisen ilmasto- ja energiastrategian. Vaikka itse olisikin vastuullinen puutarhuri, naapurit eivät valitettavasti aina ole. Kirjoittaja arveli, että myyrä oli ollut asialla, ja tämä onkin mahdollista. Näin on todellakin tehty. Valitettavasti hallitus oli toista mieltä. On vähintäänkin outoa, että näitä mahdollisuuksia ei ole haluttu ottaa käyttöön. Strategiakäsittelyn yhteydessä on kuitenkin tunnistettu jopa yli 50 TWh:n potentiaali uusiutuvien lisäämiseksi. Samaan aikaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet noin 70 miljoonasta tonnista 80 miljoonaan tonniin. Horroksessa siili yleensä kykenee reagoimaan ja puolustautumaan, mikäli se on terve. Niinpä esimerkiksi myyrä tai rotta onnistuu yleensä vahingoittamaan ja tappamaan siilin vain, jos se on jo ennestään sairas tai horroksen aikana heikentynyt. Valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa ministeri mauri pekkarinen (kesk.) myönsi, että strategiaa valmisteltaessa oli kuunneltu huolella teollisuuden tarpeita. Kyseessä on Suomen kolmas ilmastostrategia. enemmistö on valmis eU:n yksipuolisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi. Hyvä esimerkki vihajournalismista on samassa lehdessä Lukijoilta-palstalla ollut olavi saaren kirjoitus Metsäneläinten kaatoluvat. Minulle niin kuin muillekin siilien hoitajille tulee vuosittain yksi tai useampi siili, jolta on leikkautunut raajoja, usein juuri takajalat. Lisätietoa siilin ravinnosta ja hoidosta Siili kiikarissa -sivustolta http://www2.eduskunta.fi/kerhot/luonto/eurosiili/. tuula nYstrÖm helsinki jättiputket lupiinia haitallisempia Maahamme levittäytyvistä vieraslajeista oli jälleen pahimmaksi nimetty lupiini (SL 9/08). Kuten jutussakin todettiin, lupiinin pois raivaaminen alkaa olla ylivoimainen tehtävä jo pienilläkin aloilla. Hoidon sijasta nämä siilit joudutaan luonnollisesti lopettamaan. Puutarhaansa siistivät eivät aina ymmärrä tarkistaa pensaiden alustoja ennen kuin ryhtyvät työhön. Yhä useammin siili myös herää talvikuukausien aikana kesken horroksen, kun talvet ovat lämmenneet ilmastonmuutoksen takia. Alhaisen uusiutuvien tavoitteen myötä ydinvoiman lisärakentamiselle on luotu keinotekoinen tarve. Ihmettelen tätä haitallisuusluokitusta, sillä jättiputket ovat monin verroin haitallisempia. Päästövähennysten maksajiksi joutuvat kotitaloudet. Aiemmat strategiat ovat ilmestyneet vuosina 2001 ja 2005. Lisäksi rakennetaan ydinvoimaa sekä jatketaan turpeen energiakäytön keinotekoista tukemista. Turpeen osalta Pekkarinen totesi yksikantaan IPCC:n olevan väärässä päätökertoimiensa kanssa. eikä ollut ensimmäinen kerta, kun tämän lehden palstoilla metsästäjät leimataan lähes raivohulluiksi tappajiksi. Valitettavasti käsillä oleva strategia on vaatimaton. 90 prosenttia suomalaisista pitää ilmastonmuutosta joko erittäin tai melko vakavana ongelmana ja 81 prosenttia on valmis tinkimään kulutuksestaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. jättiputkien torjunta saattaa vielä onnistua, kun töihin ryhdytään koko maassa viipymättä. Näin viime vuoden Nobelin rauhanpalkinnon saaja sai siis kuulla kunniansa. Strategiassa esitetyt energian- ja sähkönkulutuksen ennusteet ovat epärealistisen korkeita. Kansallisen strategian tavoitteena on vastata eU:n asettamiin tavoitteisiin; vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, lisätä uusiutuvan energian osuutta ja parantaa energiatehokkuutta. Lupiineista tämä myrkyllisyys onneksi puuttuu. Miksi haaskata voimavaroja lupiinien torjuntaan taisteluun, joka on jo hävitty. Lisäksi suomalaiset hyväksyvät ilmastonmuutosta ehkäisevät toimet. Nyt esitys lähtee siitä olettamuksesta, että kansainvälistä sopimusta ei synny ja sähkönkulutus kotimaassa vain kasvaa. Strategian keskeisenä tavoitteena ilmastokriisin pysäyttämisen sijaan näyttää olevan se, että teollisuudelle taataan halpa energia ja ydinsähköstä tehdään vientituote. Ihmiset olisivat kuitenkin valmiita muutokseen. Sen sijaan ympäristöjärjestöjä, energiatehokkuustoimijoita tai uusiutuvia energialähteitä edistäviä tahoja ei ministerivaliokunta vaivautunut noteeraamaan. Suomi ei edes pyri tavoittelemaan eU:n asettamaa 20 prosentin energiatehokkuustavoitetta. Ministerivaliokunta kuuli tutkimuslaitosten lisäksi metsäteollisuuden ja isojen energiayhtiöiden näkemyksiä. Toinen, ehkäpä vielä todennäköisempi syy siilin vahingoittuneisiin takajalkoihin on ruohonleikkuuseen käytetty siimaleikkuri. Hallitukselta puuttui rohkeus kunnianhimoisiin päästövähennystoimiin
joka aamu piti lähteä katsomaan, olisiko se vielä siellä. Lisäksi ekopulloyhdistys ry:n kautta kiertää kymmenkunta erilaista pulloa. pasi nurminen toimtusjohtaja palpa juttua edellisessä numerossa. 6) oli uutinen nisäkästyöryhmän ehdottamista uusista suomenkielisistä nimistä maailman yli 4600 nisäkkäälle. Kuvasin haukkoja joka päivä. heinäkuuta. Otin digikameralla useita kuvia. Ne ovat myös HdPe-muovia. matti ikonen joensuu kohtaaminen metsässä. Olutharrastajien tiedossa on myös, että itse tuoduista samanlaisista pulloista saa myös pantin, vaikka esimerkiksi Virossa maksettu pantti on suomalaista pienempi. Viimeinen kuva on otettu 12. Maassa polun vieressä seisoi isohko haukanpoikanen. Palpa on aiemmin kertonut, että Plup-lähdevesipulloa ei voitu ottaa mukaan Palpan pantillisten juomapakkausten järjestelmään siksi, että pullo ei ole PeT-muovia. jatkoimme matkaa ohittaen poikasen aivan läheltä. emme tienneet, että tulisimme näkemään sen vielä 11 tulevana päivänä. n SUOMEN LUONTO 10 | 2008 3. lukijan lähettämässä kuvassa on kanahaukanpoikanen. Haukanpoikanen Viime kesänä saimme seurata lentokyvyttömän haukanpoikasen kehitystä parin viikon ajan. Lehti kertoo uutisessaan, että Plup olisi voitu hyväksyä Palpan pantillisten juomapakkausten järjestelmään, sillä siinä käytettyä HdPe-muovia käytetään myös joidenkin pantillisten pullojen korkeissa. Palpan kierrätysjärjestelmässä on mukana tällä hetkellä suurin osa juomien valmistajista ja maahantuojista, lähes 500 PeT-muovista valmistettua muovipulloa ja yli 400 erilaista tölkkiä. joka-aamuinen lenkkipolkumme kiertää läheisessä jääskönvaarassa kolmisen kilometriä. lukijaposti on tervetullutta joko sähköpostilla suomenluonto@sll.fi tai osoitteeseen Lukijoiden luontokuvat/Suomen Luonto, kotkankatu , 00510 helsinki. KIRSTI PALMÉN monet tuontioluet ovat pantillisia edellisen numeron Vuoden Turhake -jutussa sanotaan, että tuontioluet olisivat pantittomia kaupoissa. Autokemikaalipullot voisi palauttaa huoltoasemien olutpullon palautuskoneeseen, ja materiaali tulisi talteen. Kaiken lisäksi Plup on ainoa vesipullo, joka on sen mallinen, että sen voi täyttää myös koulun vesihanoista, joissa on maailman ahtaimmat lavuaarit. Isompi poikanen lähti aina pakoon. Sitä paitsi kymmenen senttiä per pullo Itämeren suojeluun on melko massiivinen summa verrattuna moniin vastaavanlaisiin operaatioihin. Myös kierrätysmuovin osalta tavoitteena on, että pantillisten muovipullojen raaka-aine voidaan käyttää uusien muovipullojen valmistukseen. Vielä muutaman viikon ajan kuulimme haukan varoitushuudon männikössä. kirsti palmÉn roVaniemi tarkennus plup on kestävä pullo en voi olla puolustamatta stefan lindforsin suunnittelemaa Plup-vesipulloa, josta oli Suomen Luonnon numerossa 8 (s. Tämä perustelu on edelleen voimassa ja pitää täsmälleen paikkansa. Näinhän ei ole, vaan monet niistä on saatu koodattua Palpan järjestelmään. On aivan totta, että osa pantillisten pullojen korkeista ei ole PeT-muovia, mutta kaikki järjestelmään kuuluvat pullot ovat. Kaikkien Palpan juomapakkausten kierrätysjärjestelmien tavoitteena on toimittaa mahdollisimman suuri osa kerätystä uusiomateriaalista uusien juomapakkausten valmistukseen. Tällä osuudella kohtasimme yllätyksen heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Alkumatka on käsiteltyä nuorta metsää, mutta loppumatkalla ihailemme lammenrannan vanhaa kuusikkoa. Ne eivät toki mene uudelleen täyttöön, mutta pantti on ja lasi kiertää. Ketsuppi-, ruokaöljy- ja muiden muovipullojen kierrätystä samaa reittiä voisi tehostaa. Tämän Palpa pystyy takaamaan vain PeT-muovista valmistettujen pullojen osalta. lukijoilta LukijoiDen Luontokuvat vesipulloa ja sen yhteydessä Palpan (Suomen Palautuspakkaus Oy) hallinnoimaa pantillisten juomapakkausten kierrätysjärjestelmää. Pääsimme näkemään myös emon tuomat ruuat Maurimyrskyn kaataman juurakon päälle. Puun takaa lähti toinen poikanen hyppien ja liitäen pakoon. Tekstin lopusta oli valitettavasti pudonnut pois nettiosoite, jossa ehdotusta voi kommentoida: fmnh.helsinki.fi/luonto/nimet/nisakkaat/. Kun nousemme ylemmäksi, metsä muuttuu vanhaksi männiköksi. Meillä yliopistolla Plup sai suurta suosiota heti, kun yksi keksi ostaa itselleen sellaisen. jonna Välikangas salo tällä palstalla julkaistaan lukijoiden lähettämiä luontokuvia ja tarinoita. Näin huolehditaan siitä, että muovi todella kiertää pitkään eikä vain yhden kerran. Tämän kohtaamisen paras anti oli lapsenlapsi kallen saapuminen viikoksi kylään. Oli hauska seurata hänen suhtautumistaan haukanpoikaseen. Pulloa sätitään sen kierrättämiskelvottomuudesta, mutta kukaan ei ole maininnut sitä, että pullo on tehty erittäin kovasta, kestävästä muovista ja sen voi pestä ja täyttää uudelleen vaikka vuosien ajan, eikä se mene miksikään! Parempihan tämä on kuin se, että joka kerta ostaisi uuden, vaikka sitten kierrätyskelpoisenkin pullon. Poikanen käyttäytyi kannon päällä pesäpoikasen tapaan
Versot ovat kellertävän tai harmahtavan vihreitä. Vieras muistutti hiukan mustikkaa, ja niin se sai tilapäisen nimen "littana suomumustikka". Laita mukaan yhteystietosi. 4 SUOMEN LUONTO 10 | 2008 HANNU ESKONEN / KUVALIITERI Littana suomumustikka. Vilkaisin kysymystä ensin huolimattomasti ja katsoin näytettä keltalieko. kasvikirjoista ei ollut apua. Tiedossani ei ole varmaa näyttöä siitä, että orava kykenisi käyttämään juuri punakärpässientä ravintonaan. Päätellen siitä, että eräät ihmiselle myrkylliset sienet, marjat tai kasvinversot ovat käypää ravintoa joillekin nisäkkäille tai linnuille, on täysin mahdollista, että orava voi syödä punakärpässientä. Siksi keltalieko ja muutkin lieot ovat metsäkasvillisuudessa niukkoja. seppo Vuokko Voiko orava syödä punakärpässientä? näin kuusen oksalle ripustetun punaisen kärpässienen metsässä. Tiedetään, että samaanit aikoinaan käyttivät kärpässientä hallusinogeeninä, siis eräänlaisena päihteenä tavoittelemaansa mielentilaan päästäkseen. Verson vatsa- ja selkäpuolen lehdet ovat pieniä ja litteitä, mutta laitojen lehdet suurempia ja taiteselkäisiä. Vartta kattavat suomut ovat sen lehtiä. Useimmat kasvit ovat eri vuodenaikoina eri näköisiä, mutta se ei koske keltaliekoa; sen versot ovat samanlaisia kesät talvet. eihän punakärpässieni ainakaan pienenä annoksena ole ihmisellekään kuolettavan myrkyllinen. mikähän mahtaa olla sen oikea nimi. eihän se nyt ole mustikan näköinen! Mutta sitten huomasin päiväyksen, ja toden totta, keltalieko ja talviasuinen mustikka muistuttavat toisiaan, vaikka en koskaan ollut tullut sitä ajatelleeksi. pystyykö orava syömään myös punakärpässientä. Keltalieko on itiökasvi. Itiöpesäkkeet ovat pitkäperäisiä, ja samassa perässä on tavallisesti kaksi itiötähkää. Kasvin nimi johtuu siitä, että keltalieosta saa keltaista väriä lankoihin. kYsY luonnosta asiantuntijat VastaaVat toimittanut ritVa kupari ikiVihreä. Olisi tietenkin mielenkiintoista päästä seuraamaan oravan käyttäytymistä mahdollisen kärpässieniaterian jälkeen! Lajien väliset erot voivat perustua siihen, että aineenvaihdunta kykenee muuttamaan hankalat aineet myrkyttömiksi ja erittämään u lähetä oma kYsYmYksesi! Lähetä kysymyksesi osoitteeseen suomen luonto, kotkankatu , 00510 helsinki Kalat ja äyriäiset harri DahlstrÖm Nisäkkäät ilkka koiVisto Selkärangattomat, matelijat ja sammakkoeläimet kauri mikkola Nisäkkäät matti helminen Linnut seppo Vuolanto Kasvit ja sienet seppo Vuokko tai sähköpostitse kysyluonnosta@suomenluonto.fi. Itiöt kypsyvät syyskesällä. Aikuinen kasvi menestyy hyvin metsäkasvillisuudessa, mutta alkeisvarsikko vaatii selviytyäkseen erityisen hyvät olot. Kun itiö itää kosteassa maassa, tavallisesti humuksen ja karikkeen peitossa, siitä kasvaa noin puolen sentin mittainen kartiomainen alkeisvarsikko, jossa ovat siittiö- ja munapesäkkeet. keltalieon varsia peittävät suomut, kasvin lehdet. löysimme marraskuussa kesäpaikkamme lähistöltä oudon kasvin, jota kasvoi kuivahkossa kangasmetsässä muutama pieni laikku. Mikäli sieni ei ole ihmisen huvikseen oksalle ripustama, on lähes varmaa, että sienen kuivattaja on orava. Mustikan lehdettömät, talvehtivat versot ovat vihreitä ja särmikkäitä. tiedän, että orava varastoi tällä tavoin sieniä myöhempää käyttöä varten. Keltalieon verson särmikkyys ja litteys johtuvat lehtien tarkasta järjestyksestä: lehdet ovat neljänä rivinä. Suikertavasta maavarresta nousevat haarat sekä niiden lehdet elävät useita vuosia, joten keltalieko on ainavihanta. Vasta hedelmöittyneestä munasolusta kasvaa uusi lieko
kYsY luonnosta asiantuntijat VastaaVat murkinaa talVeksi. Sydämen lyöntitiheyttä on tutkittu ennen kaikkea hyötyeläimillä; systemaattinen lajikohtainen luonnonlintujen sydämen sykkeen selvittäminen olisikin liian vaivalloista. Oletetaan, että märehtijälle tyypillinen "mikrobiavusteinen" ruoansulatus kykenisi hajottamaan ainakin monet luonnolliset kasvi- ja sieniperäiset myrkyt. matti helminen HENRIK RANTANEN / KUVALIITERI miten nopeasti linnun sydän lyö? kuinka nopeasti linnun sydän lyö. Suurempien lintujen lentosyke on kolminkertainen ja enemmän. Strutsilla vastaava luku on 0,98, kivitaskulla 1,51 ja rubiinikurkkukolibrilla 2,37 prosenttia. seppo Vuolanto kelpaa kuukkelille. orava on ahkera ruuan varastoija. Lennossa syke nousee kaksinnelinkertaiseksi leposykkeeseen verrattuna, ja sukelluksissa laskee puoleen vedenpinnan yläpuolisesta leposykkeestä. Ihmisen sydämen paino on 0,42 prosenttia ruumiin painosta. Lihastyö, esimerkiksi lentäminen nostaa lyöntitiheyttä ja sukeltaminen aiheuttaa refleksin, joka vesilinnuilla alentaa sykettä. Pienten tiaisten leposyke on puolet kolibrin sykkeestä, noin 500 lyöntiä, ja kyyhkyn, kanan, ankan ja variksen syke vaihtelee välillä 150350 kertaa minuutissa. Pikkulintujen lentosyke on kaksi ja puoli kertaa tiheämpi kuin leposyke. kuukkeli pistelee kärpässientä nokkaansa ilman minkäänlaisia myrkytysoireita. HANNU SIITONEN / KUVALIITERI SUOMEN LUONTO 10 | 2008 5. Strutsi siis on poikkeus nisäkkäiden ja lintujen yleisestä painosäännöstä leposykkeen suhteen. riippuuko syke linnun koosta. Riittävästi esimerkkejä kuitenkin tunnetaan yleiskuvan saamiseksi. Lintujen sydämen lyöntitiheys noudattaa yleistä eläinkunnasta tuttua sääntöä: mitä pienempi eläin, sitä tiheämpi sydämen syke. Sydämen paino suhteessa ruumiinpainoon kasvaa sitä enemmän, mitä kevyempiin lintuihin mennään. Yleensä linnun leposyke on suurempi kuin samanpainoisen nisäkkään. esimerkiksi porot ja peurat syövät tuoreita korvasieniä ilmeisesti mitään epämiellyttäviä oireita saamatta. Sykkeen nopeuden kasvaminen edellyttää sydämeltä suurempaa vahvuutta ja lihaksikkuutta. Tämä sääntö puolestaan on aineenvaihdunnan sanelema välttämättömyys elävälle, tasalämpöiselle eläimelle; horroksessa ruumiinlämpö ja sydämen lyöntitiheys laskevat ja aineenvaihdunta hidastuu samoin kuin vaihtolämpöisellä eläimellä lämpötilan laskiessa. Toinen mahdollisuus on, että suoliston mikrobit hajottavat haitalliset yhdisteet, jotka eivät siten pääse edes imeytymään yksilön elimistöön. Kaikkein pienimmillä lajeilla, eräillä kolibreilla, syke on jopa tuhat lyöntiä minuutissa. Suurimmalla linnulla, strutsilla, sydämen leposyke on samaa luokkaa kuin itsellämme, 6070 kertaa minuutissa. nyt löytyi omena, mutta kärpässienikin kelpaa. hajoamistuotteetkin tehokkaasti virtsan mukana pois
miten rapu menettää saksensa. Kovakuoristen rapujen sakset ja muutkin raajat murtuvat ja katkeavat melko helposti. Pussin suu pitää kääriä tiukalle rullalle ja sitten taittaa keskeltä terävälle kulmalle, jolloin se ei rullaannu auki. Ilmeisesti vain takaruumiin kyljessä oleva täplärivi ja muutama keskiruumiin vaaleampi täplä kuuluvat itse vaaksiaiseen. Niitä lentelee entisen "baarin" tienoilla vielä viikon parin verran. Ne ovat erittäneet itselleen imupillimäisen putken ja voivat rauhassa imeskellä vaaksiaisen ruumiinnestettä, hemolymfaa. 6 SUOMEN LUONTO 10 | 2008 JARKKO MÄKINEVA / KUVALIITERI SAKARI PARKKINEN / KUVALIITERI Kasvaako ravulle uusi saksi?. Niillä on tarkat aistit; jos jossakin lähettyvillä on biojätepussi auki, kärpäset ovat heti paikalla. kauri mikkola Biojätteen YstäVä. Niiden naarailla on kapea munanasetin takaruumiinsa kärjessä. joku voi pitää eloisista kärpäsjoukoista. Hedelmäkärpäset (heimo Tephritidae) taas ovat puolisen senttiä pitkiä, ja niiden siivet ovat kauniin kirjavat. Näitä saksiltaan "eriparisia" rapuja näkee, kun tarkkailee saaliita. harri DahlstrÖm mistä pienet kärpäset tulevat? mistä hedelmäkärpäset tulevat asuntoon ja sitten taas katoavat. joidenkin vaaksiaislajien toukkien on todettu vioittavan kaalin, lantun ja puutarhakasvien taimia ja jopa tekevän suoranaista tuhoa. Tilanne on tuttu niin jokirapuja kuin täplärapujakin pyytäville. Se kasvaa vähitellen kuorenvaihtojen myötä mutta ei tule koskaan samankokoiseksi kuin vastaava ehjä raaja. Näin voi käydä, kun joku saalistaja käy kiinni ravun raajaan tai kun ravut kamppailevat keskenään esimerkiksi suojakoloista tai saalistavat toisiaan. Torikauppiaan laatikossakin niitä näkee. Rapu kykenee kasvattamaan katkenneen tilalle uuden saksen tai raajan. Tunnetuin hedelmäkärpäslaji on eteläinen tuholainen appelsiinikärpänen (Ceratitis capitata), jonka toukat tuhoavat appelsiiniä sisältä. kYsY luonnosta asiantuntijat VastaaVat Välillä saa rapuja, joilta puuttuu toinen saksi. Mahlakärpäsiä on Suomessa tavattu yli 50 lajia, hedelmäkärpäsiä hiukan enemmän. Kärpäsparven syynä voi olla myös kaapin alle vierähtänyt päärynä tai paperikoriin unohtunut sakset tallella. Kysyjä varmaankin tarkoittaa mahlakärpäsiä (heimo drosophilidae). Kaksisiipistutkija jukka salmela määritti sääsken vaaksiaisten heimon (Tipulidae) sukuun Nephrotoma ja todennäköisesti lajiin pratensis, siis tieteellinen nimi olisi kokonaisuudessaan Nephrotoma pratensis. Oranssit moukurat ovat foreettisia samettipunkkien toukkia, jotka ovat pureutuneet vaaksiaiseen piikkimäisen suuosansa avulla. Mahlakärpäset ovat vain kahdenneljän millin pituisia palleroisia kärpäsiä, joiden siivet ovat kirkkaat ja takaruumis poikkivöinen. mikä se on, kun en ole ennen nähnyt. Kun toukkien ravintolähde on onnistuttu poistamaan, tilanne ei vielä ole selvä, sillä aikuiset kärpäset ovat melko pitkäikäisiä. Mahlakärpästen toukat elävät puista valuvalla mahlalla sekä mätänevissä hedelmissä ja marjoissa. Ahdisteltuna rapu voi myös itse katkaista saksensa tai muun raajansa sen tyvessä olevasta tietystä kohdasta. On kuitenkin epätodennäköistä, että Nephrotoma vahingoittaisi merkittävästi ruukkukasveja. Otuksessa on jännittävää oranssinväristen täplien epäsäännöllisyys. pikkuruisten mahlakärpästen toukat kasvavat mätänevissä hedelmissä ja marjoissa. Kukkaruukussa kasvoi vaaksiainen kesällä pihalla olleista kukkaruukuista kuoriutui eteisessä marraskuun lopussa hieno musta vaaksiainen, jonka kyljessä on keltaisia täpliä sekä päässä ja hartioissa punaisia. kasvaako tilalle uusi. Vaaksiaisista vain muutamalla tuholaislajilla on suomenkielinen nimi, joten sellaista on turha toivoa Nephrotomalle. Hedelmäkärpäset taas oleskelevat elävissä kasveissa kuten kukkapohjissa ja hedelmissä. Kuuluisa mahlakärpäslaji on perinnöllisyystieteilijöiden koe-eläin banaaninkärpänen (Drosophila melanogaster). Mahlakärpästen torjuminen on siis yksinkertaista, ei pidä ruokkia niiden toukkia. Mahlakärpästen kehitys munasta aikuiseksi kestää vain viikonpari, joten matkailu tai pelkät unohdukset riittävät kärpästen populaatioräjähdykseen. Uskon tietäväni, mikä on syynä siihen, että mahlakärpästen parvista on äkkiä tullut niin yleinen kiusa: biojätepussit ja se, ettei pusseja muisteta sulkea. menetetyn saksen tilalle kasvava on alkuperäistä pienempi. Runnova käsittely mertoja koettaessa tai sumpuissa ja kuljetuslaatikoissa saattaa katkoa saksia ja raajoja. rapujen sakset ovat usein erikokoiset. Sinänsä kärpäsistä ei ole mitään suoranaista haittaa eikä vaaraa. ovatko ne haitallisia ja miten niistä pääsee helpoimmin eroon. banaaninkuori. Varmaankin lajin toukat elävät sukulaistensa tavoin kosteassa mullassa mörnien
ovatko varpuset lisääntyneet. monien toukat elävät mullassa. ennen niin runsaat varpuskannat ovat ainakin Länsi-euroopassa reippaasti taantuneet, meillä peräti murto-osaan entisestä. suomessa lentelee kymmeniä pitkäkoipisia vaaksiaislajeja. Monin paikoin pikkuvarpunen onkin korvannut varpusen ja vallannut sen entisiä elinpaikkoja. mullassa kasVanut. Tutkijat eivät ole löytäneet yksiselitteistä ja yleisesti hyväksyttyä selitystä taantumiseen, vaikka monenlaisia ehdotuksia on tehty ja teorioita testattu. Nähtäväksi jää, ovatko kesän 2008 suuret parvet poikkeuksellisen hyvän pesintämenestyksen seurausta ja kasvaako kanta tulevina vuosina edelleen. Varpusen alamäki on jatkunut yli 20 vuotta. tänä kesänä varpusparvi on kasvanut 60 80:een, eivätkä ne ole pikkuvarpusia. Näin on tapahtunut nimenomaan monin paikoin kaupungeissa ja niiden tuntumassa. Kysyjä hämmästelee samaa seikkaa kuin monet muutkin: varpuskannat ovat yhtäkkiä kääntyneet kasvuun, parvet kasvavat ja valtaavat entisiä asuinsijoja. jos havainnot ovat myönteisiä, se merkitsee, että varpusen aallonpohja olisi sivuutettu ja mahdollisesti viruksille vastustuskykyinen kanta olisi syntynyt luonnonvalinnan seurauksena. seppo Vuolanto joko menee paremmin. Lintujen kuolleisuus on vain jatkuvasti ylittänyt syntyvyyden. Varpunen pystyy pesimään useita kertoja kesässä, ja jos kaikki poikaset säilyvät hengissä, mikä on erittäin poikkeuksellista, kanta voi kasvaa jopa viisikertaiseksi yhden kesän aikana. Varpunen päätyi maamme uhanalaisten lajien luetteloon silmälläpidettävänä lajina. jäljellä olevista selityksistä ehkä eniten kannatusta on saanut lajispesifinen virustauti, joka on levinnyt varpuskannoissa, mutta joka ei tartu muihin lajeihin, ei edes lähisukuiseen pikkuvarpuseen. Usein foreettiset punkit, vaikkapa kimalaisilla ja sittiäisillä, ovat pelkkiä matkustajia, mutta vaaksiaisella nämä siis myös ruokailevat. Maaseudulla vastaavaa lisääntymistä ei ole todettu, ainakaan kaikkialla Suomessa. Varpuset ovat vähentyneet selittämättömästi viime vuosikymmeninä, mutta nyt näkyy jo merkkejä lajin elpymisestä. VILLE SALAKKA / KUVALIITERI SUOMEN LUONTO 10 | 2008. ja ennen kaikkea, selviääkö kanta runsaana yli talven. Kysyjän havainnoista päätellen ravinnon vähyys ei ole ollut taantumisen syy, vaan ainakin syyskesällä riittää marjoja. Toisin kuin on laita puutiaisten, aikuiset samettipunkit ovat petoja, jotka juoksentelevat vapaina ympäriinsä. kauri mikkola URPO HAAPALAINEN / KUVALIITERI ovatko varpuset lisääntyneet? aiempina vuosina pihassa on pyörinyt noin 10 pikkuvarpusen parvi. Vieraillessamme pohjan kunnassa näimme vielä suuremman parven. kYsY luonnosta asiantuntijat VastaaVat Foreettinen tarkoittaa, että punkin toukat antavat vaaksiaisen kuljettaa itsensä uuteen elinympäristöön, kenties uuteen kukkaruukkuun. Tätä ei olisi uskonut 40 vuotta sitten
Mikä on maailman toiseksi suurin jyrsijä. Pelson vankilassa Vaalassa. kohtele kunnolla! Vihannekset ja juurekset ovat eläviä olentoja, joita tulee säilyttää lajin vaatimusten mukaan. Vihannekset, juurekset ja hedelmät ovat eläviä olentoja, ja sellaisina niitä pitäisi kohdella kaupan tiskilläkin. Luomisoppi tai -usko. 5. Minkä perhoslajin toukat ovat kolmena viime vuonna syöneet tunturikoivikoita lehdettömiksi. Tomaatin siementen itäminen hedelmän sisällä ei ole tavallista. jos perunat ovat vähänkin vihertyneitä, on syytä jättää ne ostamatta. Salaatit ja juurekset voi säilyttää viileässä, esimerkiksi jääkaapissa. Perunan jalostus on pyrkinyt mukuloiden hyvin alhaiseen solaniinipitoisuuteen. Vähässä valossa kasvaneissa salaateissa on korkeita nitraattipitoisuuksia. 9. Perunan mukula on itse asiassa pala vartta, maavarren turvonnut kärki. Kun yhteys emokasviin katkeaa, mukula kasvattaa uuden ilmaverson ja sen sisältämä energiavarasto kuluu verson nopeaan kasvattamiseen. tuleeko vähässä valossa kasvaneisiin sipulinversoihin myös paljon nitraatteja. Tomaatin ja sipulin sisäosiin tunkeutuu riittävästi valoa, jotta viherhiukkasten kantamuodot, proplastidit, voivat muuttua vihreiksi kloroplasteiksi. Mikä on Afrikan uhanalaisin koiraeläin? miksi peruna vihertyy? mistä johtuu, että peruna vihertyy heikossakin valossa nopeasti. kYsY luonnosta asiantuntijat VastaaVat PÄHKINÖITÄ taimia tomaatin sisällä helmikuussa ostettujen kotimaisten tomaattien sisältä löytyi itäneitä taimia, joiden sirkkalehdetkin olivat vihreät. perunat vihertyvät valossa myrkyllisiksi. ISMO PEKKARINEN / KUVALIITERI 10. Yhteyttämiseen ei edes normaali huonevalo kunnolla riitä, saati sitten hedelmän tai sipulin sisälle tunkeutuva vähäinen kajo. Ne eivät ole myrkyllisiä, mutta vihertyvä peruna alkaa heti valmistaa suojakseen solaniinia. Kasville se on samalla kertaa ravintovarasto ja lisääntymiselin. jos mukula joutuu valoon, sen kuoren alla olevat viherhiukkasten esimuodot aktivoituvat ja muuttuvat vihreiksi, yhteyttäviksi kloroplasteiksi. ei yhtään. Keittiössä sipulien versot kasvavat sipulin ravintovarastojen turvin, eivätkä ne saa maasta nitraatteja. Peruna ja muut koisokasvit suojaavat versonsa voimakkailla myrkyillä. Kaupassa hedelmät ovat yleensä raakoja, joten koto- na ne kannattaa säilyttää huoneenlämmössä, jolloin ne samalla kypsyvät. 3. 6. Hallamittarin. 3. 5. Perunan kaikki vihreät osat, myös marjat, sisältävät hyvin myrkyllistä solaniinia. Sipulit, pähkinät ja muut "kuivat" kasvikset säilyvät parhaiten kuivassa ilmassa hiukan asuinhuoneita viileämmässä tilassa. seppo Vuokko 1. Mitä on kreationismi. 4. Pimeässä ja viileässä varastoiduissa perunoissa on solaniinia korkeintaan muutamia kymmeniä milligrammoja kilossa, siitäkin suurin osa kuoressa. 8. Missä sijaitsee Suomen suurin luomutila. Todennäköisimmin tomaatteja on varastoitu liian viileässä, mikä on virittänyt siemenet itämään. Montako paria kiljuhanhia pesii Suomessa. Maansisäisissä osissa myrkkymäärät ovat vähäisempiä. mitä siinä tapahtuu, ja miksi. Metso, teeri, pyy, riekko ja kiiruna.. Mitä kauemmin peruna on valossa, sitä suuremmaksi solaniinipitoisuus kasvaa. Mikä on Luonnonsuojeluliiton alkavan teemavuoden tunnuseläin? Vastaukset: 8 SUOMEN LUONTO 10 | 2008 4. Niukassa valossa kasvaneiden salaattien korkea nitraattipitoisuus johtunee yhteyttämisen, ravinteiden oton ja ravinnetarpeen epätasapainosta. Majava. 1. Hyeenakoira. Pohjois-Amerikasta. 2. 6. joillakin lajeilla hedelmät ovat myrkyttömiä tai sellaisiksi jalostettuja kuten tomaatilla, tomatillolla ja munakoisolla. Kun perunan mukula joutuu valoon, se vihertyy nopeasti. kuinka se on mahdollista. 7. Luettele Suomen metsäkanalinnut. Myös omenoita ja monia muita hedelmiä voi säilyttää viileässä, jos niitä on tarkoitus varastoida pitkään. 2. 9. Ihmiselle vaarallinen solaniinimäärä on kolme milligrammaa ruumiinpainon kiloa kohti. Vihreä väri johtuu siis viherhiukkasista. 10. Mistä tulee sana lantalainen. Sanasta land tai landsbo, siis maa tai maalainen. Kurki. Banaani, tomaatti ja kurkku ovat trooppisia hedelmiä, eikä niitä pidä säilyttää jääkaapissa se on aivan liian kylmä paikka niille. Pilaantuminen alkaa kolhuista, mutta silti näkee hedelmiä kaadettavan laatikoista myyntitiskille ja lattialle pudonneet nostetaan myytävien joukkoon. Se johtunee kasvatuksen tai kuljetuksen aikaisista poikkeavista oloista. Pelkkä vihertyneen kohdan poistaminen ei riitä solaniinia on koko mukulassa! Kun solaniinipitoisuus kasvaa, perunan maku muuttuu kitkeräksi, mikä onneksi vähentää myrkytyksen todennäköisyyttä. seppo Vuokko 7. Kreationismin kannattajien mukaan luomisoppi on tieteellisesti perusteltu. Me istutamme kevättalvella versomaan alkaneet sipulit kukkaruukkuihin, ja lehdet syödään salaateissa. Tokko niihinkään liikaa nitraatteja kertyy, vaikka sipulit juurtuvatkin, sillä lehdet kasvavat sipulin kustannuksella. Kasvikset vaativat omanlaisensa olot kuljetuksen ja säilytyksen aikana, vaikka usein kaikkia kasviksia kohdellaan samalla tavoin. Silti perunoita näkee kaupoissa avoimissa kaukaloissa tai läpinäkyviin muovipusseihin pakattuina. Vihertyneissä perunoissa voi olla solaniinia jopa satoja milligrammoja kilossa. Mistä puronieriä on kotoisin. 8. entä mistä sipulin sisällä versovat uudet lehdet saavat vihreän värin, kun sipuli on aivan ehjä
Joulukorttien aiheina ne ovat kenties joulupukin jälkeen seuraavaksi suosituimpia. P S uomalaisen korviin punatulkun tieteellinen nimi tuntuu viittaavan Sortavalassa tunnettuun seikkaan, että punatulkku on varmimpia pyryilman ennustajia. Pielavedellä uskottiin punaisen värin tulleen siitä, että lintu oli nauttinut paljon pihlajanmarjoja. Näillä papeilla on yllään komea punatulkunpunainen asu. varmasti pyryilma tulossa." Linnun tieteellinen nimi on johdettu kreikan tulenpunaista merkitsevästä sanasta pyrrhos. Hyvän työn muistoksi alun perin valkearintainen lintu sai kauniin punaisen rinnan. Punatulkkuja on sanottu talven ruusuiksi. Suojärvellä puolestaan kerrottiin, että punatulkku oli istunut ristiinnaulitun Jeesuksen lähellä koivussa ja linnun päälle oli roiskunut verta. Domherre merkitsee punatulkun lisäksi katolisen kirkon tuomiokapitulin jäsentä. Niitä oli jokseenkin helppo pyydystää houkutuslinnuilla. Toisessa kertomuksessa punatulkku tuo vettä ja puolukoita ristiinnaulitulle "Ristusvaarille", kuten kansanomaisesti sanottiin. "Jos punatulkku lentää pihapuihin, on unatulkkuja pidettiin aiemmin häkkilintuina. Vaikka punatulkut oppivat vankeudessa laulamaan, niiden höyhenpuku ei säilynyt häkkioloissa kauniin punaisena vaan alkoi haalistua. Ruotsissa punatulkkua kutsutaan nimellä domherre, joka on Pohjois-Suomessa vääntynyt tuomiherraksi. 1800-luvulla oli myynnissä nuottivihkoja, jossa oli peräti 43 punatulkulle sopivaa melodiaa, joukossa englantilaisten iloksi esimerkiksi God save the King. Tämän ominaisuuden vuoksi saksan punatulkkua merkitsevää sanaa Gimpel voidaan käyttää myös hyväuskoisesta ihmisestä. Syyksi epäiltiin vapauden puutetta ja vääränlaista ruokavaliota. Punatulkut oppivat toistamaan varsin taitavasti erilaisia ääniä. n teksti topi linjama · piirros tom BjÖrklunD Sarja esittelee kymmenen kansanperinteessä tärkeää lintua. SUOMEN LUONTO 10 | 2008. linnut kansanperinteessä Talven ruusu P unatulkun (Pyrrhula pyrrhula) koiras herättää punaisine rintoineen huomiota
Luonnonsuojeluliiton yrityskannatusjäsenyys on kannanotto luonnon puolesta. Nyström & Co Ab Pertinax Oy Ab Raisio Yhtymä Rautaruukki Oyj Riihimäen Messut Oy SOK SONY BMG Music Entertainment (Finland) Oy Stora Enso Oyj Stratec Medical Oy Suomen Palautuspakkaus Oy Synthes Oy Tampereen Kalastusväline Oy Tapiola-ryhmä Teo-Pal Oy Ab Tradeka Oy Turotim Oy Uulatuote Oy Vari Oy Venealan Keskusliitto Finnboat Ry Vetokonsultit Oy Väritukku Oy YAP Oy Vuonna 2009 Luonnonsuojeluliiton yksi painopiste on suoluonnon suojelussa. Soiden suojelu takaa myös kurjen säilymisen maamme luonnossa.. Kannatusjäsenenä yritys saa: Suomen Luonto- ja Luonnonsuojelija -lehtien vuosikerrat Kannatusjäsenilmoituksen molempiin lehtiin Kutsut yrityksille sopiviin tilaisuuksiin Ympäristöohjeita toimistoille -oppaan Lisätietoja kannatusjäsenyydestä saat järjestösihteeri Heini Jalavalta, p. Kannatusjäsenmaksut käytetään ajankohtaiseen toimintaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja kestävien kulutus- ja tuotantotapojen edistämiseksi. (09) 228 08 207, 044936 2374 tai heini.jalava@sll.fi ja osoitteessa: www.sll.fi/yrityksille Astu luonnon puolelle ja liity kannatusjäseneksi! Suomen luonnonsuojeluliiton kannatusjäsenet 2008 Aalto Oy Arkkitehtiyhtymä A6 Oy Cafe Engel Oy Celeres rahastoyhtiö Oy Eläinklinikka Tisseli&Tasseli Oy EuroNet Trading Femeda Oy Ab Forssan Kirjapaino Oy Genencor International Oy, Hangon tehdas Hagson-Provitek Oy Hansaprint Oy Innato Oy Ltd Jyväskylän Messut Oy Kesko Oyj Kielotien Hammaslääkäriasema Oy Kon-Tiki Tours Oy Kotka Maretarium Oy Kuusakoski Oy Kymppivoima Oy Lassila & Tikanoja Oyj Lindström Oy Macpine Oy Mainostoimisto Media M1 Metsäpalvelu Päivinen Mikebon Oy / Suomen Luontokauppa NorppaArt Oy Gardenia-Helsinki Ab Oy O. Lämmin kiitos antamastanne tuesta vuonna 2008! Toivotamme myös uudet tukijat tervetulleiksi kasvavaan joukkoomme. Kiitos tuesta! Yhä useammassa yrityksessä päätöksiä ohjaa vastuu luonnosta ja elinympäristöstä. Kymmenet yritykset ovat jo liittyneet Suomen luonnonsuojeluliiton kannatusjäseniksi
1. Luonnonsuojeluliiton jäsenille ja Ykkösbonuksen norppakorttilaisille määräaikaistilaus 56 euroa ja kestotilaus 49 euroa. Vuosi sitten pysyvää jäätä ei tullut ollenkaan Vanhankaupunginlahdella, mikä oli aivan uutta. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen ___/___ 2009. (09) 622 1440 Painopaikka Hansaprint Turku/SL08_10/2008 Ilmoitusmyynti julkaisu Bookers oy Kia Kangas,p. tammikuuta on kiire, sillä kalastusmääräykset sallivat silloin verkkokalastuksen aloittamisen Vanhankaupunginselällä. Tuura rouskuttaa jäätä, avantoon uittolauta potkimaan ja verkkoja veteen. Verkkokalastuksen yhteydessä voi kutsua kaikenlaiset vanhat kaverit avannolle, retkeillä kerran pari viikossa muutenkin, etsiä viiksitimaleita ja saukon jälkiä. Pakkasta pyydän, nyt heti. eero haapanen Suomen luonnonsuojeluliitto Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5009174 SuoMen Luonnon tiLauS/oSoitteenMuutoS Tilaan Suomen Luonnon alkaen ___/___ 2009. Määräaikaistilaus 12 kk (63 euroa) Määräaikaistilaus 6 kk (35 euroa) Kestotilaus 12 kk (56 euroa) Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan. teen osoitteenmuutoksen. Seudun saastemaine pulpahti hiljattain uudelleen pintaan. Menneet muutamat talvet ovat olleet jäiden tulon odottelua, viikosta viikkoon, kuukaudesta toiseen. Katso myös: viikkinyt.gardenia-helsinki.fi. Puhelin (myös suuntanumero): ............................................................................................... Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kertoo, että Vanhankaupunginlahden ahvenista on löytynyt suuria pitoisuuksia veneiden pohjamaaliaineita, orgaanisia tinayhdisteitä. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. Parikymmentä vuotta sitten kiertelin katsomassa muiden avannoilla. Taivaanrannasta katsotut avannon koordinaatit eivät olleet tarpeeksi tarkkoja. Neljällä verkolla kalastaen ruokakalaa tulee talvikauden aikana kirjanpitoni mukaan kilokin päivässä. Arvelin että sen voi myöhemmin naarata, vaan jäät hupenivatkin kokonaan. Kalansyönti ei siihen lopu, mutta saako naisväkeä maistamaan sitä entistäkään määrää. Osoite: ..................................................................................................................................... Hukutin hätäillessäni jäihin potkukelkan. (09) 228 081 sähköposti: toimisto@sll.fi www.sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Suomen Luonnon tilausasioissa Sinua palvelee Suomen Luonto/tilaajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p. Myynti Rautakirjan lehtipisteissä. kalansaalis. Verkot kalastavat, kulki itse missä tahansa. YkkösBonuksen Norppa-kortin numero .................................................................................. SUOMEN LUONTO 10 | 2008 81 00003 HeLSINKI. tilauksen tai osoitteenmuutoksen voit tehdä myös oheisella palvelukortilla. Postinumero ja paikkakunta: ................................................................................................... Kirjoittaja on Viikin luontovalvoja ja kertoo tällä palstalla Helsingin luonnon ihmeistä yhden vuodenkierron ajan. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 kk, 10 numeroa) kotimaahan 63 euroa, kestotilaus 56 euroa. Sitten jo piti saada omia verkkoja veteen, kokea koko kalastus. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): ...................................................................................................................................... Lähettäjä Allekirjoitus: ............................................................................................................................. Ei hullumpaa. Irtonumero 7,5 euroa. Menneitä jäitä muistelemaan olen liian nuori. (09) 773 82 221 kia.kangas@bookers.fi Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki p. Nimi: ...................................................................................................................................... kirjeitä rantaVajasta EERO HAAPANEN Toimitus Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puhelin (09) 228 081 faksi (09) 228 08 232 sähköposti: etunimi.sukunimi@sll.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi Päätoimittaja jorma Laurila, 228 08 217, 040 351 9217 Toimituspäällikkö juha Honkonen, 228 08 214, 044 077 5117 Toimittajat Antti Halkka, 228 08 203 Alice Karlsson, 228 08 205 juha Kauppinen, 228 08 234 johanna Mehtola, 228 08 274 Toimituksen assistentti elina juva (äitiyslomalla) jenni Hänninen 228 08 201 Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila, p. Kuoreet ja lahnat, jotka lensivät jäälle, sujahtivat kalalokin nokan edestä omaan pussiini. Kesällä uin kelkan uppoamisalueella, mutta varpailla mutapohjaa tunnustellen ei löytynyt kuin järvisimpukoita. Ulkomaantilauksiin tulee postituslisä: pohjoismaat 8, muu Eurooppa 13 ja muut maanosat 23 euroa. helsingin Vanhankaupunginlahdelta pyydetyt kuhat ovat mainio lisä perheen ruokapöytään. Talvikalastajan rukous V uoden ensimmäisen päivän aamuna ei loikoilla. (09) 228 08 210, 228 08 209, sähköposti: irma.kaitosaari@sll.fi. Sinne jäi. Puolen vuoden määräaikaistilaus (5 numeroa) 35 euroa
Harva tiesi lokakuussa vaalinumeroa rustatessaan, että on valitsemassa myös päättäjiä valtion elinkeino-, liikenne- ja ympäristökysymyksiin. äh! E nsivaikutelma on usein oikea. Vaikka kepu hävisikin selvästi kunnallisvaalit, on Suomen noin 400 kunnasta valtaosa keskustajohtoisia. "Lama jyskyttää ovella, mutta viherpiipertäjät vain estävät hyvät hankkeet. Lumen ja jään linnut" voitti Irma Kortekallio Vesannosta. Marraskuun paras juttu oli Mitä maisema kätkee. Jonkin maakuntaliiton, esimerkiksi Lapin liiton, kokouksessa nostetaan huoli alueen työllisyystilanteesta. Puljuahan koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö kyllä mauri jeesaa." "Joo!" "Eivätkä hipit mahda mitään. Oli karseaa kuulla, ettei asian kanssa painivilla poliitikoilla ja virkamiehillä ollut hajuakaan, mitä maakuntaliittojen "vetovastuu" esimerkiksi ympäristöasioissa tarkoittaa. 1/2009 ilmestyy 6. Ympäristöministeriöllä ei ole temmin ja veeämmän rinnalla enää sanan sijaa." "Näin on!" "Valittaminenkaan ei ole niin helppoa kuin ennen." "Kippis sille!" juha honkonen toimituspäällikkÖ K 82 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. Kun aikanaan kunnallispolitiikan luennolla kuulin ensimmäisen kerran sanan subsidiariteettiperiaate, mieleni valtasi hylkimisreaktio. Markus Varesvuon ja Pertti Koskimiehen kirjan "Selviytyjät. Tämä on ymmärrettävää. Puolue haluaa siirtää päätöksentekoa entistä enemmän Helsingistä maakuntiin. Olin viime kuussa eduskunnan kansalaisinfossa seuraamassa aihetta koskevaa keskustelua. Hienoa, ajattelin. Ellu) kulkevien keskusten vetovastuu kun on maakuntaliitoilla, jotka kootaan monen mutkan kautta kunnallisvaalien tulosten mukaan. Ely-nimellä (ent. Seuraavaksi arvomme kaksi puuvillaista Norppa-kylpypyyhettä (koko 70 x 150). uvitellaanpa, mitä se voisi meinata. Kun puolue saa valtakunnanpolitiikassa köniinsä, se voi pitää vallasta kiinni asettumalla siilipuolustukseen kunnanvaltuustojen ympärille. Mutta hei, mehän voimme nyt tehdä Elyyn aloitteen uusista kaivoksista ja vesivoimaloista!" "Aivan, laitetaan ne Elyssä vireille. helmikuuta Metsäpeuravasa ei selviä talvesta ilman emoa Viisaita veijareita variskohtaloita ihmisten maailmassa Vihattu, pelätty, raivattu ja rakastettu suo mikä on joulukuun numeron paras juttu? Lähetä vastauksesi 15.1.2009 mennessä sähköpostilla parasjuttu@suomenluonto.fi tai osoitteella Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. jälkikirjoitus ANTTI LEINONEN Subsir... Hyi, mikä sanahirviö! Valitettavasti aloin pitää sanasta, kun tutustuin siihen lähemmin. Kuinka väärässä olinkaan. N ykyään subsidiariteettiperiaatetta ajaa eniten keskusta. Tarkoitetaanhan termillä lähidemokratiaa eli sitä, että päätökset tehtäisiin mahdollisimman likellä ihmisten asuinpaikkaa. Näin se tekee Suomen aluehallintoa uudistavassa ALKU-hankkeessa
Ainoa kiusa ovat nuo ärhäkät harakat, jotka yrittävät kaikin keinoin pelotella minut pois ruoka-apajilta. Mikäs tuolla liikkui. Se kuuli lähestyviä juoksuaskelia ja sitten koiran läähätystä. Kissa oli tappanut siltä monta poikasta. Lyydia avasi hätkähtäen silmänsä, kun joku kosketti sen siipeä. fasaani mietti. Kuvittajana on kuvataiteilija Kati Kinnunen.. "Lyydia, mikä sinun on?" Amanda kysyi sen vierestä. Näissä taloissa oli monta kissaa. Ihminen avasi sen katon, kaatoi sisään jyviä sangosta ja ripotteli niitä vielä maahankin. n anne petäinen ja kati kinnunen Luontosadun kertojina vuorottelevat lastenkirjailijat Aura Koivisto ja Anne Petäinen. Se oli ollut kuin sotaa, ja sen synnyttämässä pakokauhussa Lyydia ja Amanda kadottivat toisensa. Se huokaisi helpotuksesta. Asuukohan täällä ketään. Puutarha oli aivan umpeen kasvanut ja hoitamaton. Kukko oli kuitenkin tohkeissaan kahdesta naaraasta eikä antanut harakoille rahtuakaan periksi. Mihin Amanda katosi, entä kukko. "Ole rauhassa, sinä näit taas painajaista", kukko sanoi ystävällisesti toiselta puolen. Ihminen käveli sanko kädessä puutarhan reunaan, missä oli tolpan nokassa suuri talonmuotoinen lintujen ruokintalaite. Tämä näytti kiinnostavalta. Ei Lyydia niitä paljoa pelännyt inhosi vain. Nyt kun meitä on kaksi, ne jättävät meidät ehkä rauhaan." "Oi, täällähän on vehnääkin!" iloitsi Lyydia. "Älä mene, en minä enää räpistele", lupasi Lyydia. Onneksi fasaanikukko oli varoittanut sitä ajoissa pihaan muuttaneesta koirasta. Myös fasaanikukko löysi tiensä pihaan ja jäi kanojen turvaksi. Pian lintu näki jonkun liikkuvan talon luona. Lisäksi täällä tuodaan jyviä pyryn jälkeen, kun entiset ovat jääneet lumen alle. "Voi apua, auttakaa joku", se huusi, mutta kukaan ei kuullut. Nälkä kouraisi Lyydian vatsaa. Pian ne kyllästyivät leikkiin ja lensivät muualle ruokaa ja huvituksia etsimään. L T yydia oli juuri aikeissa torkahtaa, kun se havahtui kovaan pamaukseen ja jotakin viuhui sen pään yli. Ei mutta sehän on Amanda! Siitä tuli iloinen jälleennäkeminen. Yhtäkkiä ovi kolahti ja Lyydia jähmettyi paikoilleen. Myöhemmin linnut oli vapautettu luontoon, missä ne olivat kokeneet kauhean haulikoiden paukkeen. "Ruokaa laitetaan meitä varten maahan eikä pelkästään lintulaudalle. Kukko oli juuri ja juuri pelastunut sen hampaista lentämällä aidan yli turvaan. Se ei malttanut odotella piilossa, vaan lähti astelemaan kohti katettua ruokapöytää. Ihmisestä ei näyttänyt olevan vaaraa, se käveli jo rauhallisesti poispäin. Lyydia juoksi paukkeessa kuin päätön kana ensin tuonne, sitten tänne ja lyyhistyi lopulta ojaan. Lyydia tuli jälleen yhden pihatien alkuun. "Tämä on hyvä piha", kertoi Amanda. Se säikkyi kovia ääniä, mikä johtui nuoruuden kokemuksista. Se on alkanut taas! Lyydia kauhistui. Lyydia katsoi ympärilleen ja huomasi olevansa turvallisesti Amandan ja kukon välissä kuusen oksalla nukkumassa. Lyydia käveli tietä pitkin ja kurkisteli pihoihin. Ja fasaanit jatkoivat keskeytynyttä yöuntaan. äällähän on muitakin, Lyydia ilahtui, kun se huomasi fasaanin nokkimassa jyviä. Lyydia tarkkaili tilannetta syreenipensaan takaa. Naaraat olivat kasvaneet samassa fasaanitarhassa, suuressa poikasparvessa kuin sisarukset. Päivä kului nopeasti naaraiden nokkiessa jyviä ja lepäillessä välillä tuuhean kuusen oksien suojassa. "Pitäisiköhän minun siirtyä toiselle oksalle?" se tuumi. Se tutki ympäristöä ruokaa etsiskellen ja vaaroja tarkkaillen. luontosatu Lyydian painajainen L yydia asteli varovaisesti jäätyneessä maassa. Itse asiassa fasaani haki uutta ruokintapaikkaa, koska tuttuun pihaan ei ollut enää menemistä. Nyt ne eivät kuitenkaan muistelleet sitä vaan iloitsivat kohtaamisesta. "Sinä räpistelit niin kovasti, että minä melkein putosin", kukko naurahti. Harakat ilmestyivät paikalle ja yrittivät vetää kukkoa sen pitkistä pyrstösulista
Palautusviikko 200907 767095-0810 1/2008 2/2008 3/2008 4/2008 5/2008 6/2008 7/2008 8/2008 9/2008 10/2008 Mikä Suomen Luonnon 2008 numeroiden kansista on mielestäsi paras. julkaisemme tulokset vuoden 2009 ensimmäisessä numerossamme, joka ilmestyy 6.2. Suomen Luonto toivottaa lukijoilleen onnellista vuotta 2009! ISMO PEKKARINEN / KUVALIITERI mikä oli paras kantemme vuonna 2008?. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi, sillä arvomme kaikkien vastanneiden kesken kirjan Laulujoutsenen perintö ja viisi Luonnonkalenteria 2009. Tee valintasi ja äänestä postitse tai verkkosivuillamme! äänestä 15.1.2009 mennessä joko sähköpostilla paraskansi@sll.fi tai lähettämällä vastauksesi osoitteeseen Suomen Luonto / Paras kansi, kotkankatu 9, 00510 Helsinki