Suomen Luonto 10/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Joensuun botania perhosilla on kesä talvellakin vuoden turhake äänestys oli ennätysvilkas rosa Liksom nauttii kaupunkiluonnosta 10 Irtonumero 7,50 18.12.2009 naalilla on toivoa norjassa ja ruotsissa kanta on kasvussa palaako naali suomeenkin?
Voimakkaimmat luomuilotulitukset syntyvät noin sadan kilometrin korkeudessa. kUva JOrMa LUhTa · TEkSTi JUha hONkONEN. Revontulet syntyvät, kun avaruudessa olevat Van Allenin vyöhykkeet ylikuormittuvat aurinkotuulten energisillä hiukkasilla ja niitä pääsee osumaan ilmakehään. sydäntalvi Hiukkasen tanssia Luonto tarjoaa ilotulituksen. Varsinkin Pohjois-Suomessa luonto saattaa esittää näytöksen, jolle ilotulitteet, Vuoden turhakkeet, häviävät kirkkaasti
Emme kuitenkaan järjestä tapauksen kunniaksi ilotulitusta. yliopiston kasvitieteellisen puutarhan intendentti Markku huttunen toi Joensuuhun mayataivaansiivet ja muita isoja perhosia. 4 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. PääkirJOiTUS TaLvi SUOMEN LUONNOSSa olemmeko ilonpilaajia? 16 V kOrvaTUNTUri. Kaikkialla on tuhottomasti paukuttelun ja räjäyttelyn jätöksiä. Hyvää joulua ja luonnonmukaista uutta vuotta, arvoisat lukijamme! Toivotaan, että saamme lunta ja luonnon järjestämiä ilotulituksia revontulten ja helmiäispilvien myötä. JOrMa LaUriLa PääTOiMiTTaJa erkki makkonen T yhteystiedot sivulla 81 PäätoimittajaJormaLaurila Toimituspäällikkö JuhaHonkonen Toimittajat AnttiHalkka,AliceKarlsson, JuhaKauppinen,JohannaMehtola Toimituksen assistenttiElinaJuva(äitiyslomalla), JenniHänninen UlkoasuIllusia/HeikkiLaurila JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto,www.sll.fi 32 TrOPiikkia. Ilotulitteiden valmistamisesta on ilo kaukana. Haluamme herättää keskustelua, tarvitsemmeko me kaikkea sitä tavaraa, rojua ja krääsää, jota meille joka tuutista tuputetaan. Laitoimme itsemme tuleen, sen tiedämme, koska niin monet rakastavat ilotulituksia. Silloinhan se tuntuisikin joltakin toisin kuin ainainen paukuttelu. Eipä siitä paljon näkynyt mutta kuului kuitenkin. Raketeista ja muista räjähteistä pääsee ilmaan myös paljon raskasmetalleja ja palamiskaasuja. Tuore turhake on nimittäin ilotulite. Suuri osa niistä tehdään Kiinassa ja muualla Aasiassa lapsityövoimalla ja oloissa, joissa ei ole mitenkään huolehdittu työturvallisuudesta. Ilotulituksia järjestetään myös yhä enemmän: syntymäpäivillä, mökkikauden päättäjäisissä, yliopiston lukukauden lopuksi, huvipuistojen sulkeutuessa syksyllä. Meillä on kuitenkin valinnallemme vahvoja perusteita. Sesongeilla ja kohokohdilla on merkityksensä. Olen nähnyt ilotulituksen jopa valoisassa toukokuun illassa. urhakkeen valinnassa on kyse kulutuskritiikistä. Eikö ilotulituskin riittäisi vain vuodenvaihteessa ja ammattilaisten hoitamana. Siellä työ on hengenvaarallista. Jokainen tietää, miltä ympäristö näyttää uudenvuodenpäivän aamuna. yksinäinen, kolmikorvainen tunturi kohoaa kaukana erämaassa liki venäjän rajaa. alitsimme juuri kymmenennen Vuoden turhakkeen. Meluherkille ihmisille ja eläimille uudenvuoden yö tuntikausien paukutteluineen on painajainen
16401828 toimineessa Turun akatemiassa mentiin välillä harhaan, mutta luontohavainnot ovat nykyisen lintutieteen perustaa. 24 42 46 66 Elämä jatkuu pimeydessä. Vuoden turhake on ilotulite "En halua asua maaseudulla." Kasvokkain Rosa Liksomin kanssa. Vakiot 6 12 14 41 51 66 72 73 76 80 81 82 83 Luonto ja ympäristö nyt Tiede ja tutkimus nyt Maailmalta Kolumni Tikulla silmään Oma reviiri Lukijoilta Paras juttu Kysy luonnosta Kirjeitä rantavajasta Pähkinät ja palvelukortti Jälkikirjoitus Luontosatu KANNESSA Ruotsissa ja Norjassa naalien ruokinta ja kettujen jahtaus ovat elvyttämässä napaketun kantaa. Pesimälintujamme Gambian turistirannoilla. Luonto ja ympäristö 8 Naalin paluu Suomeen Norjan ja Ruotsin varassa 10 Sipoonkorpi tulossa suojeluun 14 Raatokukasta tuli köyhille tulonlähde Tiede ja tutkimus 12 12 12 38 Itämerennorpat tervehtyvät Suppilohämähäkki laajentaa elinalueitaan Joutsen kuoli sydänkohtaukseen Syntyvätkö sepelhanhet hedelmistä? Retkeily ja matkailu 16 Pitkä matka Korvatunturille 52 Utön päiväkirja Ihmiset ja elämäntapa 38 PUUN POIKASIA. 8. Neljä luontokuvaajaa. Kannen naali on kuvattu tarhassa. Uutinen s. ARI PENNANEN Suomen Luonto 10 | 2009 68. vuosikerta Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Eläimet ja kasvit 6 6 32 58 Viherpeippojen määrä romahti Pöllöt vaelluksella Kesä jatkuu lasikaton alla Samalla rannalla. Kuva Asgeir Helgstad / Samfoto. PIIRROS PETRUS HAHNIN KIRJASTA DE AVIBUS (1687) W W W.SUOM E N LUO NTO.FI SUOMEN LUONTO 10 | 2009 5. Kaamoksessa kulkijoita. Vuosi etsimessä
Luonto ja ympäristö nyt TOiMiTTaNUT aNTTi haLkka nyt luontoon! pekka parviainen talviRuokinta Viherpeippojen määrä Kannan pienenemisen syynä on loinen, jota myös likaiset lintulaudat levittävät. Viherpeippojen parvet ovat pienentyneetromahdusmaisestietelä- ja länsirannikon tuntumassa. Sairastuneenlinnunnielutulehtuujatukkeutuu, jolloin nieleminen käy mahdottomaksi, jalintukuoleenälkään.Sairasviherpeippoonhidasliikkeinen,höyhenetpörrölläänjasekuolaa. Esimerkiksi Hangon lintuasemalla Haliaksellaonsaatuintendenttialeksi Harmaahaikara selkämeren talvessa Harmaahaikarat yrittävät talvehtia Suomessayhäuseammin,kutennämä Raumallakuvatutyksilöt.Vesistöjenaukipysyminenonhaikaroilleolennaista,jotenerilaiset voimaloiden lämpimän veden purkualueetovatniidensuosiossa. JUha kaUPPiNEN Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi. 6 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. Pesimäkantakasvoiyliviisinkertaiseksi 1950-luvunjälkeen.Tännetalveksijäävä joukkomelkein30-kertaistuitalviruokinnanyleistymisenmyötä. Samaan aikaan tärkein ravinto eli myyräkannat romahtivat eteläisessä Suomessa. Suppeampia tuhoja ontodettusiellätäälläjoidempänäkin. "Joukoittain viherpeippoja kuoli LounaisSuomessajokesällä2008trikomonoosi -nimiseentautiin",kertootilannettaalusta asti kartoittanut dosentti Esa LehikoinenTurunyliopistosta. Pöllöjä onkin lähtenyt vaellukselle ja niitä on nähty etelärannikolla jopa saarissa. Peseminen on paikallaan varsinkin lämpimässä säässä,silläkylmätappaataudinaiheuttajaloisennopeasti.Sairastunutviherpeippo onhöyhenpuvultaanheikkokuntoinenja sairaanoloinen. TautiepidemiaontappanutviherpeippojalajinydinalueellaLounais-Suomessaniinpaljon,ettäromahdusnäkyyjo Helmiäispilvien aika alkaa joulukuussa Helmiäispilvet syntyvät, kun matalapaineita seuraavat voimakkaat länsivirtaukset osuvat Kölivuoristoon, alkavat aaltoilla ja nostavat kosteutta muuten kuivaan stratosfääriin, 1530 kilometrin korkeuteen. Helmiäispilviä näkyy joulukuusta helmikuuhunerityisestiaamuinjailloin.Ne ovat tavallisempia Pohjois-Suomessa kuin etelässä. JUha kaUPPiNEN yllättävä havainto ari ahlfors ennätyskin Rikottiin pöllöt vaelluksella aleksi lehikoinen Viirupöllöt saivat tänä vuonna paljon poikasia. "Tautitalttuiviimetalvena,muttatämänvuodenkeväänäjakesänäseeteni entistälaajemmalleitäänjapohjoiseen jaolimyösedellisvuottaankarampi." Tänä syksynä viherpeippoja on vain murto-osa aiemmasta KotkaOulu-linjan länsipuolella. Ennenepidemiaaviherpeippokuului menestyksellisimpiin lintulajeihimme. Tautitappaanimenomaanviherpeippoja,vaikkasitäonhavaittumuutamilla muillakinlajeilla.Ihmisiinjakotieläimiin tautieitartu. Britanniassaonannettuohjeitapuhdistaaruokintalaitteetusein,kuivatane ennen uudelleen ulos viemistä ja vaihdella niiden paikkoja. Trikomonoosi alkoi levitä Britannian viherpeippojen keskuudessa vuonna 2005 ja Pohjoismaissa 2008. ON SUOTavaa rUOkkia viherpeippojajamuitatalvilintujaedelleenkinkylmien säiden alettua, sillä talvisin trikomonoosia aiheuttava alkueläin menehtyynopeasti
Suomen ympäristökeskukseen puolestaan perustettiin talon omasta ja MTL:n väestä Merikeskus. Hankoniemen kärjen lintuaseman kautta etelään muutti vain reilu kym- menesosaedellistensyksyjenmääristä. Suomessa arvioitiin talvehtineen ennen romahdusta 0,51 miljoonaa viherpeippoa, mutta tänä talvena määräjääneeselvästiallepuoleentästä. PErTTi kOSkiMiES suomen Luonto kommentoi ilmastoneuvotteluja Suomen Luontoonseurannutpaikanpäältä Kööpenhaminan ilmastoneuvottelujen kolmeaviimeistäpäivää16.18.joulukuuta.Voitlukeatuoreetkuulumisetinternetsivujenwww.suomenluonto.fiupouudestablogista. Talvilintulaskentojen marraskuisessa aloituksessa monilla läntisillä seuduilla yksilöitä havaittiinvainneljäs-taikolmasosaaiemmasta, idässä kanta ei ole vielä romahtanut. Luonto ja ympäristö nyt ilmasto romahti ruokintaohjeet näin autat viherpeippoa ruokinnan pitäminen puhtaana auttaa viherpeippoja selviytymään. pese ja kuivaa irlanti luopuu turpeen käytöstä Irlannin tärkein energiaturveyritys Bord naMonailmoittaasiirtyvänsäuusiutuvan energian tuottajaksi ja luopuvansa turpeesta. "Aikaisemmilta vuosilta on tapaus. JUha hONkONEN Lehikoisen mukaan syksyllä verkoista kuusiviirupöllöä,jokaonkaikkienaikojentoiseksikorkeinmäärä. "Minunkin poikasistani meni sinne tänä syksynä yksi", sanoo pöllötutkijahannu PietiäinenHelsinginyliopistosta. hangon lintuasemalla pyydystettiin syksyllä peräti 138 varpuspöllöä. Eeva-Liisa Poutanen Mari Walls naiset johtavat itämeren suojelua ja tutkimusta SuomenItämerensuojelujatutkimussaivattänävuonnakaksinaisjohtajaa.Ensin Merentutkimuslaitoksen (MTL) entinen johtaja Eeva-Liisa Poutanen nimitettiin ympäristöministeriöön merten suojelun vetäjäksi. Nyt sitäkutsutaantalonsisällämarikeskukseksi,sillä vajaan sadan hengen yksikön johtajaksi tuli Mari Walls.Suomen LuontoonnitteleejaodottaanaistennytlaittavanItämerenkuntoon. aNTTi haLkka SUOMEN LUONTO 10 | 2009 7. Väyrysenmukaantarkoituksenaeioletavoitteensaavuttamisenhelpottaminen. JUha hONkONEN tomi muukkonen / lintukuva ruokintalaite desinfioi tarvittaessa laimealla kloriitilla ruokintapaikkoja vaihda maamme kokonaiskannassa. Lehtopöllö ylsi peräti ennätykseen, silläkiinnisaatiin26yksilöä.Niistäkahdeksanolirengastettukeväälläpesäpoikasina:pitkämatkaisimmattulivatKuhmalahdeltajaValkealasta. aNTTi haLkka iitämeRi riku lumiaro veikko somerpuro vaELTaJaT. Suomenosuusilmastotuestaonaluksi1525 miljoonaaeuroavuodessajamyöhemminselvästienemmän.Maammekehitysavunsuuruustaas oliviimevuonna830miljoonaaeuroa,mikäon 0,44prosenttiabruttokansantulosta.Kansainvälinentavoiteon0,7prosenttia. Vastaavia muuttajamäärien romahduksia on havaittu Etelä-Ruotsin lintuasemilla. jolloinHartolassarengastettupoikanen tunnistettiinrenkaastaHaliaksella.Seik- kailijailmeisestitotesi,ettäjassoo,tällainenonmeri,jalähtitakaisin.Matkalla kuitenkin loppui eväs, sillä se löytyi myöhemminkuolleenaJärvenpäästä." Tänä vuonna myös varpuspöllöjen määräHaliaksellanousilähelleennätystä. Yhtiöoninvestoimassaetenkintuulivoimaan.Jos Irlanninuusipolitiikkatoteutuu,SuomijääEuroopanainoaksimerkittäväksiturpeenkäyttäjäksi. suomi tulkinnee ilmastotuen kehitysavuksi Suomi haluaa laskea kehitysmaille annettavan ilmastonmuutostuen kehitysavuksi, kertoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo väyrynen(kesk.)
Parhaina vuosina, kuten 2005, 2007ja2008,poikueitaonvuosittainollutRuotsissajaNorjassayhteensäyli40 japoikasiayli200. TätäkirjoittaessaseisovatRinghals1(855MW), Ringhals2(866MW),Oskarshamn3(1152MW, korotetaan1450MW:iin)jaForsmark2(990MW). aNTTi haLkka Pohjoismaiden heikkoa naalikantaa on saatu professori heikki henttosen mukaan jonkin verran autettuakahdessaEU-Life-projektissa. Vaikein vaihe oli Pohjoismaissa 1990-luvulla. "Suomessanaalillameneejuuriketun takia edelleen huonosti. Sen jälkeen kanta on vUOriSTON kETTU. kuolan kanta tunnetaan huonosti. Retkeily norjan kartat ilmaisiksi Norja avasi 1. Perusteena on, että materiaali on alun perin tuotettu verovaroin, jotenkansalaisiltaeivoivaatiaerikseenmaksua karttojenkäytöstä.KarttojasaakuitenkintulostaaitsekorkeintaanA3-kokoonelitämänaukeamanmittaisina.Osoiteonwww.statkart.no/. Pohjoismaiden lisääntyvä aikuiskanta onsiltivähemmänkuin150yksilöä. "Ongelmana on naalinpoikasten suuri kuolleisuus sopulivuoden jälkeen. Suomessa valitettavasti viimeinen varmistettunaalinperintäoli1996,vaikka muutama Norjan ja Ruotsin pesintä onollutmelkolähelläSuomenrajaa. SuomessaKansalaisenkarttapaikka-palvelustavoimyöstulostaakarttoja,muttakokoonalle puoletNorjassanytsallitusta. aNTTi haLkka 8 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. ViimevuosinapyöriäisiäonnähtySuomenkin vesillävuosittain.Tältävuodeltavarmaksiluokiteltuja havaintoja pyöriäisistä on kolme; yhden niistä teki Suomen Luontoa avustanut Markku LappalainenSaaristomerellä. aNTTi haLkka eneRgia ruotsin tuulivoima etenee Tuulivoimayhdistyksen johtajan Mathias rappin mukaan Ruotsissa rakennetaan tänä ja ensi vuonna kumpanakin400megawattiatuulivoimaa,siisylikaksikertaaSuomenkoko kapasiteetinverranvuodessa.Vuosituotantoylittääpiankolmeterawattituntia,jatavoitevuodelle2020on12,515terawattituntia. TäNä vUONNa oli erittäin heikko sopulivuosi.KokoPohjoismaissatodettiin vain kaksi poikuetta, ja ilmeisesti vain paripoikastapääsimaailmalle. Se lähenee 90 prosenttia", sanoo EU-Life -projektien apulaiskoordinaattorina ja SuomenvastaavanatoiminutHenttonen. Tällä vuosikymmenellä muutamina Kölivuoristonhyvinäsopulivuosinamyös Norjanpuolellaonsyntynytmontapoikuetta. "NaalionsaanutRuotsissahyvinpoikasia alueilla, joilla niitä on ruokittu ja samaanaikaanjahdattukettuja." Ruotsissa naaleille on viety koiranruokaa erikoisvalmisteisiin ruokintalaitteisiinluoksepääsemättömiinkiveliöihin, joihinmuutkulkijateiväteksy. Pohjoismaiden naalikanta on pirstoutunut osiin; esiintymät ovat kartassa punaisella. Ruotsissa ja Norjassaonvielälaajojakorkeitatunturialueitanaalinpesinnänonnistumiseksi, muttaSuomionkovinalavaa.Ketutovat nyt valloittaneet esimerkiksi koko KäsivarrenjaUtsjoenpaljakan." "Nyrkkisääntönäonpidettyettäilmastomäärääketunesiintymisenylärajan,ja kettunaalinesiintymisenalarajan." suomeenkin pyöriäisten kuuntelulaitteita EUmyönsisyksyllärahaalaajalleItämeren pyöriäisen levinneisyyden kartoitushankkeelle. joulukuuta kaikille pääsyn digitaalisiin karttoihin. Pyöriäisten liikkeitä selvitetään mereen ankkuroitavillakuuntelulaitteilla,jotkatunnistavatpikkuvalaanäänetautomaattisesti. Luonto ja ympäristö nyt itämeRi antti halkka napakettu naalin paluu suomeen nor Suomen naaleilla on toivoa, koska Pohjoismaiden kanta kääntyi 2000-luvulla nousuun. kääntynyt2000-luvullalieväännousuun. Ydinvoimaakin rakennetaan lisää tehonkorotuksina.Ydinvoimallaonollutkuitenkinvaikeaa, sillätuotantoonjäänytseisokkientakiajopuolen vuodenajanvain3050prosenttiinnormaalista. Suomessayhteistyötahonaovatympäristöministeriö,TurunammattikorkeakoulujaSärkänniemendelfinaario
"Pitäävainodottaa,jossopuleitapiakkoin rynnisi uudelleen", toivoo Henttonen.YksittäisiähavaintojaSuomestaon tältäkinvuodelta,muttapaluupesimälajinaonRuotsinjaNorjanvarassa. aNTTi haLkka eneRgia ääriOLOJEN NiSäkäS. "Kysymys on lähinnä siitä, kuinka raha kulkee. Naali kestää tunturien vaikeita oloja, jotka ovat ketulle liikaa. tuulivoiman ja turpeen syöttötariffi laiton? Valtiovarainministeriö huomasi marraskuussa tuulivoiman syöttötariffin perus tuslainvastaiseksi.Syynäolisise,ettätariffinke rätessäänyksityinentahokerääveronluonteisia maksuja. Jos kannat kasvavat siellä suuriksi, napakettuja riittää lopulta pesimään meillekin. "pallas-laki menee läpi" Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, opposition Susanna huovinen (Sdp) arvelee PallasYllästunturin kansallispuistoakoskevanlakiesityksenmenevänläpi. MikkO NiSkaSaari erlend haarberG / samfoto SUOMEN LUONTO 10 | 2009 juha honkonen 9. "Toisaalta kettukannat eivät romahda myyräromahdusten myötä niin kuin ennenvanhaan,koskamyyrienkannanvaihtelu Lapissa on tasoittunut. VarapuheenjohtajaPentti Tiusanen(vas.)on jyrkästierimieltä.Valiokunnanainoavihreiden edustajaTimo Juurikkalasanookamppailleensaesitystävastaan,muttahänenpuolueensaon asettumassaesityksentaakse. "Kun katsoo, miten lakiesitykset ovat täällä aiem inedenneet,tämäkintaitaavalitettavasti m tullahyväksytyksi",Huovinensanoo. Siksi kettuja riittää esimerkiksi Utsjoella tunturiinjatkuvasti,vaikkaniitäammutaan erikoisluvillanaalienpotentiaalisellapesimäalueella200300vuodessa." "Toivoa naalin paluusta pesimäänkin Suomeenkuitenkinon,koskaniitäpesii rajanlähelläNorjassa." Keväällä2008naalinpaluueikuitenkaan onnistunut, vaikka sopuleita oli runsaastivieläloppukevääseenasti. Eduskunnankäsittelyynlähiaikoinatulevassa esityksessä Pallaksen hotellin annetaan laajentua huomattavasti nykyisestä. Tämä naalinpoikanen merkattiin ruotsissa. Valtionvarainministeriön neuvotteleva virkamies Leo Parkkonen pitää ongelmaa juridisena muodollisuutena. Jos syöttötariffia ei tule, elinkeinomi nisteriMauri Pekkarinen(kesk.)ennakoituulivoiman tukemisen edellyttävän sähköveron korottamista. Pallaksella on jo paikan mittasuhteisiin sopiva hotelli. jari poikonen Lämpeneväilmastosiisosaltaantuo ketuttunturiin. Ministeriön energiaosaston ylijohtaja Taisto Turunen esitti jo muun muassa lämmitysöljyn veronnostamista. Suomen naalien tulevaisuus on Norjan ja ruotsin naalien menestyksen varassa. Myös Kolin kansallispuistonhotelliahalutaanlaajentaa. JUha hONkONEN TäMä Ei kELPaa. tiEDE ja tutKimus nyt kansallispuistot jan ja ruotsin varassa kaNTaa vahviSTaMaaN. Maksun tulee perustua lakiinjatoisaalta,josseonvero,sentuleekulkea valtionbudjetinkautta."Turpeensyöttötariffira hoitetaan kantaverkon ylläpitäjän Fingridin sähkölaskuissaankeräämillämaksuilla.Kyseessäon aivan samanlainen tuki kuin tuulivoimalle kaavailtutariffi. "Jotenkinlisämenotonkatettava",TurunenperusteleeSuomen Luonnolle
"Kansallispuistoontähänparastapa." Nykyinen kansallispuistoverkko täydentyisi myös hienoilla kulttuurimaisemillasekähistoriallisillajaesihistoriallisillamuinaisjäännöksillä. Sipoonkorvesta on tavattu esimerkiksi peräti noin 130 kääpälajia, mikälieneeSuomenennätys." Ormion mukaan Sipoonkorvesta on löydetty noin 30 uhanalaista ja 47 silmälläpidettävääeliölajia. Laajimmassa vaihtoehdossa puistoon liitettäisiin myös korven eteläpuoliset, josuojellutalueetkutenHelsinginMustavuorenlehtosekäÖstersundominnatura-lintuvedet. Syy lienee monimutkainen. Luonto ja ympäristö nyt muutto kansallispuistot Lapintiira ja tuhannet joutsenet viivyttelivät Suomeenonjäänytlokakuunkylmästäjaksosta huolimatta yllättäviä lintuviivyttelijöitä. Lapintiirat muuttavat yleensä viimeistään syyskuussa. Ilmaston lämpeneminenlieneeedesauttanuterityisestinuorten yksilöidenselviämistätalvesta.Niidenontyytyminen huonolaatuisiin elinympäristöihin, joissa naarasmuniimyöhemminjapienempiäpesyeitä, mikäpuolestaanviivästyttäämuninta-ajankeskiarvoajaalentaapesyekokoa. PErTTi kOSkiMiES saimaannoRppa norppakuolemat jäävät ehkä viiteen MetsähallituksentietooneitutkijaTero Sipilänmukaanoletullutheinäkuunjälkeen uusiaverkkoonhukkuneitanorppia.Näintietoon tulleet kuolemat jäävätviiteen,joistakolme oli kuutteja.Hukkumisistavainosapaljastuu. Kansallispuiston perustamisedellytyksiäselvitellytMetsähallituksenentinenerikoissuunnittelija,nyteläkkeellä olevahannu Ormioonsitämieltä,ettäSipoonkorpitäyttääkaikkikansallispuistonperustamisedellytykset. Puistoon liitettäviksi ehdotettavat laajat rannikon natura-alueet tuovat mukaan hienoa merenrannikkoa sekä senreheviärantalehtojajalintulahtia. SUUrTEN väESTökESkiTTyMiENja retkeilypaineen takia korpeen on joka tapauksessa pakko kehittää palveluita jaretkeilyrakenteita. Kansallispuistoavoidaanvielätämän tutkimus markus varesvuo talitiaisen pesintä ei aikaistunutkaan YksittäisettalitiaisetmunivatTurunyliopiston Markus aholan johtaman tutkimuksen mukaan Lounais-Suomessa aikaisin silloin, kun alkukevät on lämmin, ja silloinkin, kun tiaisiaonpaljon.Vaikkakeväätovatlämmenneetja tiaismäärät kasvaneet 1950-luvun jälkeen, munintaeiolekeskimäärinaikaistunut. Myös kurkia ja laulujoutsenia oli Suomessa marraskuunlopulla.Joutseniaolisatojenparvina myös sisämaassa, missä linnut kerääntyivät aukiolevienvesistöjenohellapelloille. aNTTi haLkka sipoonkorpi tulossa Pääkaupunkiseudun itäpuoli saamassa oman, monipuolisen kansallispuistonsa. Metsähallituksen vielä julkaisematon selvitys käsittelee kansallispuistonperustamistaSipoonkorpeen. löytämä tiira nähtiin vielä joulukuun alussa; myös vuonna 1999 nuori lapintiira nähtiin Kristiinankaupungissajoulukuunpuolella. Tapio Meren Yyteristä 24.11. "Sipoonkorven luonnonarvot perustuvat laajaan ja yhtenäiseen metsäalueeseen,jokaonlajistoltaanerittäinmonipuolinen. Vapaaehtoisiaverkkokieltoalueitaonsaatusovittuajoulukuunalkuunmennessä1240neliökilometriäeliviisikuudennestatavoitteesta. aNTTi haLkka 10 SUOMEN LUONTO 10 | 2009
Metsää luonnehtii suuri koivulahopuunmäärä. Pienetnisäkäspedotjahirvieläimetolivatpuolestaanrunsaimpiasiellä,missäsuuretmetsäalueetovattehometsätaloudenjäljiltäpirstoutuneitajanuoriakehitysvaiheitaonpaljon. PErTTi kOSkiMiES ismo tuormaa SUOMEN LUONTO 10 | 2009 11. Liito-orava ja kanalinnut ovat runsaimpia alueilla,joillaonenitenvanhojajamonimuotoisiatalousmetsiä. MetsähallituslaatiselvityksensäosanahallitusohjelmaankuuluvaavelvoitetMETSää Ja kULTTUUria. Vuonna 1995 perustetulla Luonnonperintösäätiölläonhankittunakokomaassa20kohdetta. iSMO TUOrMaa ikimetsä suojeluun urjalassa Urjalalainen ikimetsä on päätynyt suojeluunLuonnonperintösäätiönkautta.Liisa gröndahlin perikunta myi tarjouskilpailun voittaneellesäätiölle13hehtaariametsää. jää entiselleen. kirkkonummi Puistoolisinäinmahdollisimmanyhtenäinenjahelpottaisialueensuunnitteluajaeläintenliikkumista. Urjalanmetsässäesiintyysuuriakuusia,sekapuinakilpikaarnamäntyjä,jonkinverranvanhoja koivujasekämuutamahuomattavankookasraita.Säätiönedustajatlöysivätmetsästärunsaasti liito-oravan papanoita. taselvittääSipoonkorvenkansallispuisTulevan Sipoonkorven ton perustamismahdollisuudet. "Liito-oravansekämetson,teeren,pyynjariekonpärjääminenmetsäalueellaosoittaaelinympäristön soveltuvan monille muillekin vaateliaillemetsälajeille",sanootutkimustavetänytkati vierikko. Tänä vuonna säätiö on ostanut maata 160000 eurolla ja saanut noin 70 000 euron maalahjoituksen. JUSSi karvONEN kaRtoittajan apulainen jussi murtosaari Liito-orava kertoo metsän laadusta Suomalaisettutkijatvertasivat16riistalajin ja liito-oravan esiintymistä metsän rakennetta ilmentäviin tekijöihin halki Suomen Satakunnasta,MerenkurkustajaEtelä-Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan. Nurmijärvi SiPOONkOrPi LisäksijoaiemminUudenmaanjaItävihti Uudenmaanmaakuntakaavoissaosoitetutviheryhteydetjaviheryhteystarpeet Sipoo vantaa rannikon natura-alueille Mustavuori Espoo Kasabergetiin ja ÖstersundomKapellhelsinki vikeniinolisimahdollistatoteuttaa. Luonto ja ympäristö nyt koskemattomuus jatkuu suojeluun jälkeentäydentääetelärannikonläheisillänatura-jamuillasuojelualueillasekä hyvinkää hankkimalla vapaaehtoisin kaupoin arvokkaimpialuontokohteita.Näinpuisto ulottuisimonipuolisenamyösHelsingin alueelle. "Metsääolihyödynnettyvainkeräämällärisujapolttopuiksi.Avohakkuitaeimetsässäoletehtykoskaan,jasielläonyli200-vuotisiarunkoja", sanoo Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja anneli Jussila. Kankansallispuiston alue on osin sallispuistolla on laaja kannatus muun vanhaa kulttuurimaisemaa, joka muassaHelsingissäjaVantaalla
MetsähallituksenylitarkastajaTuomo Ollila toimitti linnut Elintarvikevirastoon tutkittaviksi. Tutkija heli routti vertasi Turun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjatyössään jäämerennorppaa ja itämerennorppaakeskenäänjahavaitsi, ettäItämeressäelävällänorpallaon myrkkyjäelimistössään1020kertaa enemmänkuinHuippuvuorillaelävällänorpalla. itämerennorppa toipuu ympäristömyrkkyjen aiheuttamasta kohdunkuroumataudista. pihkan tallentama Verkko 140 miljoonan vuoden takaa MaailmanvanhinhämähäkinverkkolöydettiinmeripihkaansäilöytyneenäSussexista Etelä-Englannista. Neljä viidestä satelliittilinnusta palasi pesimäänseuraavanakesänäsamallemaaonkalolle. Hallilla korkeat myrkkytasot aiheuttivat luuston haurastumista, suoliston haavaumia ja lisämunuaisen kuoren liikakasvua, mutta myös hallienterveydentilaonkohentunut. aLicE karLSSON joutsen kuoli sydänkohtaukseen Joutsenmenehtyikeskenlennonsydänkohtaukseenjatoinentörmättyäänsiihen.HarvinainentapaussattuiRovaniemenpohjoispuolella Molkolammella 29. MyrkkyjenvaikutusnäkyynorpallakorkeinakilpirauhashormonitasoinajaA-vitamiinipitoisuudenalenemisena.Hylkeetpystyvätkuitenkinkompensoimaanmyrkkyjenvaikutuksia. Rengaslöydötosoittavattoisaaltalunnienoleskelevantalvisin5001900kilometriäpesäpaikoiltaan etelään ja lounaaseen. Norpanjahallinhormonisysteemit reagoivat eri lailla myrkkyihin, ja lajien erot on havaittu myös patologisissaoireissa. Metsälammellakalaverkoillaollutpariskuntanäki,kuinka lammenylilentäneestäneljänjoutsenenparvestakaksiyhtäkkiäputosiveteen. Yllättävä suunta paljastui, kun viidenLofoottienRøstilläpesineenaikuisenliikkeitäseurattiinsatelliittilähettimillä.Kaukaisinhavaintopiste saatiin 1200 kilometrin päässä lähtöpaikasta. Luultavasti ennen varsinaista syysmuuttoa lunnit seurailevat Lofoottienohikoilliseenmatkaaviasillejä. Aikuisenkoiraankuolinsyyksivarmistuiäkillinen sydämenvajaatoiminta.Vieressälentänytnuori koirasolisaanutpäähänsäjarintaansakuolettavatmurtumat.Ollilaarvioijoutsentenjoutuneen vaarankatveestayhtäkkiäihmistenlähelle,mikä saattaisiselittääsydänpysähdyksen. PErTTi kOSkiMiES eRikoinen muuttosuunta Lunnit kohti koillista LunnitlähtevätLofooteiltasyksyksiBarentsinmerelle,missäonrunsaastikalaravintoa tarjolla. tiEDE ja tutKimus nyt TOiMiTTaNUT aLicE karLSSON yllättävä kuolinsyy tomi muukkonen / lintukuva ympäRistÖmyRkyt itämeren hylkeet Ympäristömyrkyt stressaavat edelleen Itämeren hylkeitä, mutta ne voivat jo selvästi paremmin kuin aikoihin. Itämerennorpat voivat paremminkuin20vuottasitten,muttaniidenterveydentilavoidaanedelleenluokitellastressaantuneeksiympäristömyrkkyjenkutenddt:njapcb:n vuoksi. Liitukaudella kudottu verkko on140miljoonaavuottavanha.Näinvanhanhämähäkinverkon ja sen säilöneen meripihkanpalanlöytyminennykyiseltämerenrannaltaonainutlaatuista.Pihkaonsäilönytmyösverkonpyyntitehoaparantaneettahmeatpisarat. PErTTi kOSkiMiES jaakko kullberG vErkkOPyyTäJä. Lunni on Norjan rannikoiden runsaslukuisin merilintu, jota pesii 3540 yhdyskunnassa yhteensä1,7miljoonaaparia.Niistäneljäsosaelää Røstilla. PErTTi kOSkiMiES ParaNEMaaN PäiN. verkolle laskeutunut heinäsirkka päätyi saman tien suppilon syövereihin. 12 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. syyskuuta. Noin60prosenttianorppanaaraistakärsilisääntymisenestävästäkohdunkuroumataudista 19701980-lukujen vaihteessa, mikä yhdistettiin ympäristömyrkkyjen korkeisiin pitoisuuksiinItämeressä.Tautiaonnykyisin neljänneksellä lisääntyvistä naaraista. "Kymmenen vuotta sitten ero oli vielä80-kertainen",hänsanoo
Suppilohämähäkkiasustaaerityisesti lämpimilläsuojaisillakedoillajaniityillä,muttasitävoilöytäähakkuuaukeiltakin.Kuvanyksilöolivirittänytverkkonsa asemiin Örön linnakkeella, jossa se oli hyväksynytsaalistuspaikakseenMetsähallituksen muutama vuotta aikaisemminraivaamankedon. tiEDE ja tutKimus nyt tervehtyvät seppo keränen pinnan alta kuultua saimaannorppa luultua äänekkäämpi Joensuun yliopiston tutkijat ovat havainneetsaimaannorpillaSaimaanHaukivedelläkahdenlaisiavedenalaisiakoputusääniä,joista eiaiemminolluttietoa. Poikastiheyksien kasvun lisäksi lohi on levittäytynytentistäselvemminuusillealueille. kadonneeksi luultu aLicE karLSSON suppilohämähäkki laajentaa elinalueitaan Suurehko (913 mm) suppilohämähäkki (Agelena labyrinthica) ehdittiinjojulistaaSuomestasukupuuttoonkuolleeksi,muttaselöydettiinuudestaanvuonna2000Tvärminnestä.Lajiehtiollakadoksissa45vuotta. Silloin sen halkaisijaltaan 2050-senttinen verkko on helposti havaittavissa varsinkin aamukasteessa.Litteätyynymäinenverkkoonlähellämaanpintaa,jasenkeskiosassaonkoloonpäättyväsuppilo,jossa hämähäkki luimuilee odottaen saalista. JaakkO kULLbErg Luonnonlohi elpyy 1980 1985 1990 1995 2000 2005 150 000 kpl Istutusperäiset 100 000 50 000 Villit smoltit hyvä SUUNTa. Syyskesällä2009Simojoessahavaittiinluonnonkudustaperäisinoleviaeri-ikäisiälohenpoikasiaselvästienemmänkuin2000-luvullakeskimäärin,erityisestikesänvanhojapoikasiaolipaljon.Merivaelluksellelähteneidenvaelluspoikastenmääräolikeskinkertainenjajokeennousseidenemojenmäärähiemankeskimääräistäsuurempi. Suppilohämähäkkejä on sittemmin tavattumuunmuassaAhvenanmaalta, Varsinais-SuomensaaristostajaHankoniemeltä, joten se on ilmeisesti hyötynyt2000-luvunalkupuolenlämpimistä vuosista. Simojoesta merivaellukselle lähteneiden lohenpoikasten määrä 19792009. SUOMEN LUONTO 10 | 2009 13. Hämähäkitleviävätyleensälentäen, sillä vastasyntyneet hämähäkin poikaset kehräävät seittiä ilmaan ja antautuvattuultenkuljettamiksi.Myösaikuisetvoivatsuotuisissaoloissakulkeutua meillemerenylietelämpää. Saimaannorpankuutitääntelevätaktiivisemminjamonipuolisemminkuinemonsa.Aiemmin saimaannorppaapidettiinvaiteliaimpananorppalajina,joltatunnettiinvainsatunnaisiamörinöitäjayksittäisiänaksahduksiajonkinlaisenvihamielisyyden osoituksena kahden yksilön välillä. PErTTi kOSkiMiES luonnonlohi simojoki tuottaa taas itse lohensa Simojoenlohikannantilaonselvästiparantunut.Istutuksistaonvoituluopuajavaelluspoikasmääräonviimevuodetollutmelkovakaa. Emopäästääyksittäisiäkoputtaviaääniä,toisinaanmurinansäestämänä,juuriennentuloaan pesäonkaloon.Porakonemaistakoputussarjaaon puolestaankuultumaaliskuussaemonjapoikasenuidessalähekkäin.Varsinkinyksittäisetkoputuksetmuistuttavatlaatokannorpanjajoidenkin merissäelävienharmaahyljelajienääniä. Helpoimmin suppilohämähäkin löytää heinäelokuussa
ibrahima Tinean mehiläistarha on saanut tukea Suomen partiolaisten kehityshankkeesta. 14 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. Joka kerta Borneossakäydessäniyritänlöytääkukkivan r afflesianjasamallasaankiertokäynninpaikallistentakapihoillejatiluksille. ESSi kESkiNEN Lisätietoa: www.partio.fi/woomal juha honkonen TarhUri. Paikalliset tietävät, missä raatokukkiakasvaajapitävätkirjaanupuista ja auenneista kukista. Kun kukka avautuu, he ilmoittavat siitä tienvarsikylteillä ja kertovat myös paikallisille turistioppaille. maaiLmaLta TOiMiTTaNUT JOrMa LaUriLa senegal malesia Hunajatila pitää puut pystyssä Valokuvaaminenonhiemanhankalaa,kun ympärilläpörrääparviärsyyntyneitämehiläisiä.Pyydänkuitenkintarhanhoitajaibrahima Tineaseisomaanhetkenpesälaatikoidenluona. Suomalaisten tuntemat partiopojat ja -tytöt tekevät Mborossa ympäristötyötä myös istuttamallaeroosiostakärsivällerannikollemangrovepuidentaimia.Mangrovettäyttävättehokkaasti ympärilläänolevaavesialuetta,kuivattavatsitäja tekevätrannoilleuuttahedelmällistämaata.Synt tyvästäaluees atuleeomaeloyhteisönsä. TUTkiJaT Ja SUOJELUSTa huolehtivat viranomaiset käyvät aika ajoin keräämässä paikallisten tiedot heidän maillaankukkineistaraatokukista.Kaikkituristiensisäänkantamatringgitit,rahat,jäävätalueenomistajalle. Aidansisäpuolellakukkiiupeinrafflesia, jonkaoleneläessäninähnyt.Kukkaon halkaisijaltaanyli60senttiä. Hiekkatiellä on kyltti "Rafflesia kukkii 1. LäNSiMaiNEN TiEDEyhTEiSö löysi rafflesiatvastavuonna1818,kunluonnontutkija Joseph arnold löysi valtavan punaisen kukan Jaavalta yhdessä SingaporenkuvernöörinThomas Stamford rafflesinkanssa.Sukunimettiin rafflesiaksi,jaensimmäisenälöydetylle lajille, maailman suurimmalle raatokukalle,annettiinnimiRafflesia arnoldi. Rafflesiat kuitenkinkukkivatniinharvoin,ettäyhtäaikainenkukkiminenkärpästenlentokantamansisällätuntuuuskomattomalta. rafflesian nuput ja kukat on suojattu aidalla. OLEMME bOrNEOSSa Malesiassa, Poringin kansallispuiston liepeillä, missäuhanalaisenrafflesiansuojeluonjalkautettupaikallistenkeskuuteen. Raffle ialla ei s olevartta,runkoa,lehtiäeikäoikeinjuuriakaan.Seloisiisienirihmastoamuistuttavillarihmoillakastanjaviinin(Tetrastigma)köynnöstensisällä.Ainasillointällöin rihmasto päättää kukkia, ja silloin köynnöksen kuoren läpi puhkeaa pienitummanpunainennuppu,jokaalkaa paisua.Rafflesiakypsytteleenuppuaan 912kuukauttalajistariippuenjaaukaiseelopultaviisiterälehteäänäänekkäästipaukahtaen.Kukanloistonpäiviäkestäävainviikon,sittensekuihtuumätäneväksimustaksiläjäksi. Rafflesioita eli raatokukkia löytyy Kaakkois-Aasiastavajaat30lajia,joista kolme kasvaa Sabahissa Borneon saarella.Kaikkimaailmanrafflesia-lajitovat uhanalaisia eikä helpotusta näy, koska niidenelinympäristöthäviävätnopeasti. "Eukalyptus, filao, niaouli, prosopis, cordia, liekkipuu...", Tine listaa ympärillämme olevia puulajeja. Niidensiementenlevittäjäeioletarkastitiedossajapölyttyminenkinonmystinentapahtuma.Jokainenauennutkukka on joko naaras- tai koiraspuolinen, jotenmelkopienelläalueellatäytyysiis kukkiavähintään yksikumpaakinsukupuolta, muutoin raatokärpästen suorittama pölytys ei onnistu. Onhienoa,ettäpaikallisetonomasta tahdostaan saatu valjastettua raatokukkien suojeluun. Maksan talon emännälle noin viisi euroa,jahänhuutaamiehelleentakapihalle.Minutkuljetetaanhiekkatienpäähänovettomassapakettiautossajaneuvotaanseuraamaanpaikallistapoikaa. Mätänevänlihan hajutuntuuselvästi. SenegalinMborossaasuvanTinenmehiläistarhaonmonenkirjavienpuidensiimeksessä.Seon silmiinpistävää,sillähetimetsiköntakanaonkuivaaaavikonjaaronvälimuotoa.Puutonhakattupolttopuiksijaalueraivattukarjanlaitumeksi. Tänä vuonna aloitettu Suomen partiolaisten Woomal-kehitysapuhanke hoksasi, että tukemalla hunajantuotantoa saadaan ihmiset pitämäänmetsätpystyssä.Ilmanniitäkuneimehiläisilläolisisiitepölyäjamettämitähakea.Woomalmyöntäätarhureillemikroluotoiksikutsuttua edullistalainarahaa. NoinpuoletSenegalinpinta-alastaonluokiteltupuolikuivaksialueeksi,jokaonaltistanopealle aavikoitumiselleylilaiduntamisen,väärienviljelytapojensekäliiallistenmetsähakkuidenvuoksi. JUha hONkONEN raatokukasta tuli Rafflesia, kaakkoisaasialainen raatokukka, houkuttelee paitsi raatokärpäsiä myös turisteja. Olen onnekas. Rafflesian nuppuja kerätään myös edelleen kiinalaista ja malaijilaista lääketiedettä varten Malesian niemimaallarafflesiannupustakeitettyäteetä juotetaan juuri synnyttäneille äideillevoimienpalauttamiseksi.Suurinosa r afflesia-lajeistaeläämyösympäristöissä, jotka soveltuvat hyvin sekä viljelykseenettäkarjankasvatukseen. Rafflesiataiheuttavatyhäihmetystä. Napsnapsjapikavauhtiakarkuun. Se paitsi elättää lintuja, ostereita ja lukuisia muita eläinlajeja myös ehkäisee ilmastonmuutosta.Ylipuoletmaailmanhiilestäonsitoutuneenamerellisiinekosysteemeihin,joihinmangrovemetsikötkinlasketaan. päivä". Sabahissaongelmaaonlähdettypurkamaan paikallistasolta. Poikavieminutmaatilanlaidallaolevaanpieneenmetsikköön,jonkakeskellä on piikkilanka-aidalla eristetty alue. Jos maata ei voikääntääviljelystävarten,tulottäytyy saadamuualta.Turistithaluavatnähdä maailmansuurimmankukankukkivana jaovatvalmiitamaksamaansiitähyvät rahat. Laskenaidansisältämyösviisierikokoistanuppua.Seuraavaaukeaakuulemma aikaisintaanpuolenvuodenpäästä. Rafflesiallaonpaitsimaailmansuurin yksittäinenkukkamyöshyvinerikoinen kasvutapa.Seonloinen,jollaeiolelainessi keskinen Ei TäMäN LähEMMäS. kaan omaa lehtivihreää
Rannikkosademetsistä on jäljelläallekahdeksanprosenttia,jahuomattava osaonhajanaisinapirstaleinavuortenjakukkuloidenrinteilläjakainaloissa. rannikkosademetsät ovat huvenneet ja pirstaloituneet pahoin. Vuonna2006säädettylakikieltäähakkuutsademetsiksimääritellyilläalueilla.NytLandsat-satelliitinottamistakuvistaonpystyttyluotettavastianalysoimaanmuutoksetmetsäpeitteessä1,2 hehtaariasuuremmillametsäkuvioilla. Maailmangolfkentillähukkuuvuosittainsatojamiljooniavalkeitapalloja,joistaajanmittaan vapautuumyrkyllisiäkemikaalejavesiinjamaaperään.EsimerkiksigolfinsyntyseudullaSkotlan nissakuuluisanLochNessinjärvenpohjallamakaasatojatuhansiagolfpalloja. Osa kadonneista palloista saadaan takaisin, sillä niiden etsimiseen ja jälleenmyymiseen on syntynyt yrityksiä. Maria cecilia Wey de britoBrasilianympäristöministeriöstäkertooTerra da Gente-lehdelle antamassaanhaastattelussa,ettälakionpantu todenteollakäytäntöönvastavuoden2008lopussa.Tulevaisuudessapaikallistasonseurannan javalvonnanodotetaanpurevanjahakkuidenpitäisiollalaskusuunnassa. JUha hONkaLa ympäRistÖmyRkyt satoja miljoonia golfpalloja kateissa Golffarit eivät läheskään aina osu reikiin. Rannikkosademetsissäeliölajistonmonimuotoisuusonerityisensuuri,janiitäpidetäänyhtenä maapallonmonimuotoisuuskeskuksista.Neulottuivataikoinaanitärannikonmyötäisenä3000kilometriäpitkänävyönämaaneteläosistakoillisen aurinkorannoille asti. Tulevaisuuden arkeologeilla onsiltivarmastiihmettelemistä. JOrMa LaUriLa raaTOkUkka. Pallojahautautuuhiekka-javesiesteisiin,ja niitäsinkoaamyösviheriöittenulkopuolelle. hakkuut yritetään nyt saada loppumaan. rannikkosademetsiä hakataan yhä Brasilian rannikkosademetsiä on kaadettu laittomasti 103 000 hehtaaria vuosina 20052008.TämäilmeneeympäristöjärjestöSOS MatâAtlanticanraportista. maaiLmaLta BRasilia köyhille tulonlähde frans lantinG / Corbis / skoy TiLkkUTäkkiä. viisi terälehteä ympäröivät rafflesian kukan keskustaa, johon kukan pölyttävät raatokärpäset hakeutuvat mädän lihan hajun houkuttelemina. SUOMEN LUONTO 10 | 2009 15 juha honkala
ari pennanen 16 SUOMEN LUONTO 10 | 2009
pitkä matka korvatunturille SUOMEN LUONTO 10 | 2009 Hämärän valoa Savukoskella korvatunturi kohoaa itä-Lapin erämaassa. Jäljistä päätellen tunturilla tallustelevat niin karhu, susi, ilves kuin ahmakin. johanna mehtola 17. Sen terävät huiput kuulostelevat Suomen ja venäjän rajavyöhykkeen rauhaa
Työnsä puolesta tunturin rinteillä on useasti kavunnut Värriön tutkimusaseman tutkimusteknikko Teuvo hietajärvi. PiTkä MaTka kOrvaTUNTUriLLE K TEUvO hiETaJärvi orvatunturi on joululauluista ja joulusaduista tuttu nimi mutta harvoille tuttu paikka. Mukana pitää olla myös opas joko rajavartiostolta tai paikallisilta matkailuyrittäjiltä. Tunturilla on kolme huippua, joista keskimmäisen kohdalla kulkee Suomen ja Venäjän raja. Se on hyvin erikoinen tunturi. Uskomus perustui siihen, että Korvatunturin "korvat" kuulevat kaiken ja asiat kantautuvat niiden kautta myös Joulupukin tietoon. Matka taittuu moottorikelkalla. "Vanha rajalinja näkyy vieläkin, nyt siinä kulkee Petsamon ja Kuolan metsänhoitoalueiden raja", Hietajärvi sanoo. tuntuRilla on koRvat Korvatunturin kolme huippua ovat korvamaisia; ne näyttävät suden tai ketun korvilta taivasta vasten. Tunturin laella erottuvat kaksi mustaa pistettä ovat seudulla reviiriä pitävä maakotkapari. suutensa. Tutkimusasemalta Värriötunturista Korvatunturille on matkaa 50 kilometriä. Jos se olisi parempien kulkuyhteyksien äärellä, niin varmasti sinne olisi jo muuttanut ainakin Joulupukki. Jos sen näkee ensimmäistä kertaa sopivassa valos- petri piisilä 18 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. Lähimmälle tielle on matkaa parikymmentä kilometriä ja Savukosken kuntakeskukseen yli sata. Hän on käynyt Korvatunturilla riekkotutkimuksen ja petoseurantojen vuoksi. Se, että Joulupukin uskotaan asuvan Korvatunturilla, on perua vasta vuodelta 1927, jolloin Markussetä eli Markus rautio sanoi sen Yleisradion lastentunnilla. "Ei Korvatunturi huono valinta Joulupukin asuinpaikaksi ole. Tästä raja jatkui ennen talvi- ja jatkosotaa noin 200 kilometriä koilliseen Petsamoon, joka muodosti Suomi-neidon toisen käsivarren. Jos on hyvä käpyvuosi kuten tänä vuonna, niin käpylinnut voivat olla äänessä." Korvatunturi sijaitsee Savukoskella Urho Kekkosen kansallispuistossa Suomen ja Venäjän rajavyöhykkeellä, jonne retkeilijä tarvitsee rajavartiostolta erikoisluvan. Vaikeasti tavoitettava ja vielä rajavyöhykkeen varjelema Korvatunturi on saanut säilyttää erämaikOrvaTUNTUri rakiTSaLTa PäiN. Aina ei kuulu edes linnunlaulua. "Keskitalvella siellä kohtaa hiljaisen erämaan. Siellä käy vuosittain pari sataa retkeilijää
(016) 841 351, www.samperi.com. "Korvatunturi on hyvin erikoinen tunturi. "Korvatunturi on vuorimainen, ja terävät huiput tekevät siitä poikkeavan muihin tuntureihin verrattuna. Kallioperä muodostuu pääosin kiilleliuskeesta, jota eroosio on kuluttanut niin, että kovemmat kvartsipitoiset kärjet ovat nousseet huipuiksi. "Eräs rajamies näki joku vuosi sitten keskitalvella neljä ahmaa Korvatunturissa. Huippu on juuri valtakunnan rajalla. Korvatunturi kohoaa korkeimmalta, keskimmäiseltä huipultaan 483 metriin merenpinnasta. Siellä päin on komeat maisemat", Hietajärvi sanoo. Alkutalvesta susia on ollut normaalia enemmän. Nimenhuutojajatkammekipuamallakelkkaletkanperässätunturinlaelle. Siksi sinne on päästävä. Venäjän puolen Korvatunturilla ei talvisin juuri retkeilijöitä käy. "Pari viikkoa sitten kävin kuuntelemassa susia Korvatunturista etelään. Niitä on myös metsästetty enemmän; ilveksiä on kaadettu parikymmentä ja karhujakin kymmenkunta tänä vuonna. Taisi olla poikue liikkeellä. sa, se voi näyttää taianomaiselta." Lapin luonnonpuistossa rajan toisella puolella taas asuu Pakkasukko, jota venäläiset sanovat Joulupukin veljeksi. Jos sen näkee ensimmäistä kertaa sopivassa valossa, se voi näyttää taianomaiselta." SUOMEN LUONTO 10 | 2009 19 markus sirkka. "Raja katkaisee Saariselän alueen. Laellapettymyspyrkiivaltaamaanmielen:maisemaonniinsakeansumunpeitossa,ettäpukinpajanoveeneivoitörmätäkuinvahingossa.Rajavartijatesittelevättunturiajarajavartiostontoimintaa.Korvatunturinlaella onrajavartiostonpienitaukotupa,valvontatornijaulkohuussi,jossa"eiauta paljonpyöriskellä",niinlähelläjyrkkäärinnettäsenököttää.Syömmeeväät tuvanlämmössä.TakaisinVieriharjunkämpälläolemmeiltapimeällä.Pakkanenonkiristynytniin,ettäsaunanlattiallavesisaavitjäätyvät. MarkUS Sirkka Korvatunturin kupeessa on rajavartioston vartiotorni, josta voi tähyillä myös naapurin puolen maisemia. korvatunturin mukavuuslaitos on jyrkänteen reunalla. Korvatunturilla aika pysähtyy Korvatunturiaympäröisatujenjatarinoidenvärittämäsalaperäisyys. Alue on myös karhuille tyypillistä kairaa. Tunturin etelärinne on hyvin jyrkkä ja pohjoisrinne loiva. Tiesin, että siellä oli tehty Lisätietoja: Ainijärven rajavartioasema, p. VieriharjunautiotupasijaitseepuolimatkassatieltäKorvatunturillejaon hyväperusleiritunturinvalloituksessa.Matkaanonlähdettäväaikaisin,sillätuvaltaonreilutkymmenenkilometriämerkittyäretkeilyreittiärajavyöhykkeentakarajalle.Kaamosmaisemaonharmaajahiljainen.Sillointällöin hiihtäjänhäiritsemäriekkohyppääkiepistä,kuukkelisanootavuntaikaksi. Venäjän puolelle itään jää entinen Petsamon Saariselkä. Rajavyöhykeluvan lisäksi vierailu Korvatunturilla edellyttää rajavartiolaitoksenopastuspartiota.Vyöhykkeentakarajallatapaammeoppaamme, ylirajavartijaPekka Mularin januoremmanrajavartijaMika Salmelan. Lapin luonnonpuisto on UKKpuiston ystävyyspuisto, ja sinne on Korvatunturilta matkaa satakunta kilometriä. Soitto Ainijärven rajavartioasemalle selvittääpelisäännöt:Joulupukinkotitunturilletarvitaanrajavyöhykelupa,joka kannattaahakeahyvissäajoin,ainakinmuutamaaviikkoaennenmatkaa. 071 872 5000, www.raja.fi. Varmaan siellä joku karhu köllöttelee parhaillaan talviunillaan." Hietajärven mukaan suurpedot ovat lisääntyneet Korvatunturin seudulla Sallassa ja Savukoskella. Porotkaivelevathangenaltajäkälääjasäikkyvätharvojakulkijoita.Muuten eikuulumitään.Tuntuukuinaikaolisipysähtynyt. 071 872 5260, 1.1.2010 lähtien Lapin rajavartioston esikunta, p. Lähistöllä on samantapaisia lakia, mutta ne ovat pyöreämpiä ja matalampia, muristoja." kaRhuja ja susia ULkOhUUSSi TUNTUriNäköaLaLLa. Geologisten piirteiden perusteella tunturin on arveltu muodostuneen noin kaksi miljardia vuotta sitten. Hän on kulkenut tunturilla suurpetojen jäljillä ja jälkiä on löytynyt: karhun, suden, ahman ja ilveksen. Opastuskeskus Korvatunturi, Savukoski: www.luontoon.fi Retkiä tunturille: Kemihaaran Loma, p. (016) 842 700, www.kemihaara.fi, Samperin Savotta, p
Muita Korvatunturin lintuasukkaita ovat tunturihaukka, lapintiainen, kuukkeli, urpiainen ja hiiripöllö. Koska porot eivät pääse aivan vapaasti kulkemaan tunturissa, jäkäläkasvustot ovat runsaita. "Näädät taas ovat tyypillisiä kuusikon asukkaita. "Kiirunankin olen siellä joskus nähnyt", Hietajärvi sanoo ja kertoo kiirunasta, joka ei ollut moksiskaan valokuvauksesta. "Se päästi minut yllättävän lähelle, parin metrin päähän. Puissa kasvaa paljon luppoa. eRilaista valoa Joulukuun 10. Kirkkaalla säällä kaamosyötä voivat komistaa revontulet, joita Hietajärvi kuvailee ainutlaatuisiksi. "Kirkas keli, revontulet ja tunturi varsinkin Korvatunturi korvineen ovat hieno yhdistelmä." 20 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. päivän paikkeilla aurinko ei enää näy Korvatunturilla. Tuttuja marjoja sieltäkin voi poimia kuten variksenmarjoja, mustikoita, puolukoita ja juolukoita. PiTkä MaTka kOrvaTUNTUriLLE havaintoja. Se olikin ensimmäinen kerta, kun kuulin susien ulvovan." Suurpetojen lisäksi tunturilla tassuttelee pienempiä karvanaamoja: kärppä, lumikko, orava ja kettu. Kanalinnuilla on ollut pari kehnoa vuotta peräkkäin." Metsästäjät ovat havainneet riekoissa suolistoloisia, mutta niiden merkitystä katoon ei ole vielä tarkemmin tutkittu. Kotkilla on hyvät kannat, sekä maakotkalla että merikotkalla, jonka voi nähdä jopa keskitalvella", Hietajärvi kertoo. Lumella on suuri vaikutus. "Kaamosaikaan on hyvin hämärää, kun kaksi pimeää on silloin vastakkain. vasemmalla venäjä, oikealla Suomi. "Täällä näkee myös hienoja erämaalintuja. Päivän pituus on tuolloin lähes nolla. Alkaa noin puolitoista kuukautta kestävä kaamos eli polaariyö. Ihmettelin sitä ja katselin ympärilleni. Katsoin myös taivaalle, jossa sekä piekana että tuulihaukka kaartelivat. korvatunturin laet häämöttävät rajalinjan päässä. Niitä näkee tunturin juurella olevassa metsässä." eRämaalintujen tähystyspaikka raJaLLa. Korppeja saattaa Korvatunturin maisemiin ilmaantua paljonkin, jos ne sattuvat sopivasti haaskalle. Korvatunturi on karua ylänköä, joten sen kasvisto ei ole vaateliasta. Se selitti, miksei lintu uskaltanut juuri liikkua." Riekkotutkimuksia tehneenä Hietajärvi on huomannut lajin huonon jaman. "Riekkokannat ovat nyt todella heikot. On kuitenkin sanottu, että kaamos ei ole pimeyttä vaan erilaista valoa. Jos lunta ei olisi, olisi paljon pimeämpää." Etelän asukas voi saada tuntumaa kaamoksesta, jos katselee maisemaa juuri ennen auringonnousua tai juuri auringonlaskun jälkeen
"Erämaassa on suuri rauha. Kokko-ojan kämpällä ei kännykkätoimi,jotensinneonturhajoulutervehdyksiälähetellä. Joulupukin liikennekinsuuntautuuenemmäneteläänjalounaaseen.Korvatunturinyöpuolelleonvähemmänpukinlähetyksiä,sielläkunonvähemmän ihmisiäkin",Hellesanoojakiirehtiilisäämään: "Vaikkayhtäkilttejäsielläkinollaanoltu." JOhaNNa MEhTOLa Timo Helle aloittaa Suomen Luonnon kolumnistina vuoden ensimmäisessä numerossa. Suurpetojen lisäksi seudulla elää pienempiä karvanaamoja: kärppä, lumikko, orava ja kettu. SUOMEN LUONTO 10 | 2009 21 petri piisilä. kaija kiuru joulun viettoon erämaahan Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Timo helle lähteejoulunviettoonvai jouluapakoonKorvatunturinseutuville. "Aionviettääjouluahiihdellen,valokuvaten jaihmetellen." Puitteetovatsiiskunnossajaniinonruokapuolikin. "Erityisherkkujaaionsyödäjoulunkunniaksi. Aika kuluu tiiviisti KemiSompion paliskunnan pororenkinä. Minä ajelen aina sovittuun paikkaan viemään lisää polttoainetta.Muutenvoinkinistuanuotiollaja tuijotellatulta." "Kun paliskunnan kautta minulle tarjoutui tämäainutlaatuinentilaisuuserämaajouluun ja vielä Korvatunturin kupeella niin miksen sitäkäyttäisi?" Helteenaikuisetlapsettulevattervehtimään isää jo ennen joulua. HelteenpyhätkuluvatKemiSompionpaliskunnanKokko-ojankämpällä,jokaonnoinkymmenenkilometriätunturistaluoteeseen.Lähimmätasutuksetovatreilun30kilometrinpäässä. Lokanmadekeittoajasuolasiikaa.Toivon,että tuleemätimateita,jottasaanmateenmätiä.Se onparasta." Helle on ensi vuoden maaliskuun loppuun saakka vuorotteluvapaalla Metlasta. "Minut ylennettiin juuri helikopterilentojen bensa-autonkuljettajaksi.Kopterilentääparin tunnin lentoja ja sitten taas tankataan
PiTkä MaTka kOrvaTUNTUriLLE teuvo hietajärvi 22 SUOMEN LUONTO 10 | 2009
Lumi on lämmin turkki Kaamoksenpäiväpohjoisessaonvainlyhytvalonhäivähdys.Seon käytettävätarkastiravinnonhankintaan;loppuaikaonyritettävätulla toimeen mahdollisimman vähän energiaa haaskaten. Kovillapakkasillakanalinnutmenevätlumikieppiin,jossalämpötilaon vainmuutamiapakkasasteita.Tiaisetpörhistäväthöyhenensätaiyrittävät löytääsuojaisenpuunkolon. Energiaa on pakosta saatava yhtä paljon kuin sitä kuluu, muutoin käy huonosti. Pikkulinnut ovat kaikkein kovimmilla, koska niillä energiahukka on suurempi kuinkookkaammillalinnuilla.Yksikinankarapakkasyövoiollakohtalokas. Riekkovetäiseetalveksiylleenlumipuvun,jokaauttaasitänaamioitumaantunturi-jakanahaukkojenkatseilta.Kiepissäsiitäkääneioleapua, josviekaskettuvainuaalumeenkaivautuneenlinnun. JOrMa LaUriLa SUOMEN LUONTO 10 | 2009 23
Hämärän valoa Utsjoella ylälappilaiset elävät kaamoksessa kuten muulloinkin, mitä nyt tavallista verkkaisemmin. teksti sammeli heikkinen · kuvat antti haataja elämä jatkuu pime 24 SUOMEN LUONTO 10 | 2009
Tenon takana alkaa Norja. ydessä vaLOa NOrJaSSa. kuu valaisee taustalla näkyvän rastegaisan tunturiylängön. SUOMEN LUONTO 10 | 2009 25
Jo tummunut jokilaakso taas on seudun mittakaavassa rehevä, lehtensä menettäneiden koivujen ja satunnaisten haapojen peittämä. Karpoff on jättänyt auton toiselle puolen Kevojärveä ja ajanut mönkijällä yli jään, jolla on paikoin senttien kerros vettä. "Talvella aika hidastuu, kesällä taas eletään täysillä. Kaamoksesta ei silti ole isoja ongelmia syntynyt. ESa karPOff iLkka SyväNPErä vETSiJOkiSUiSTO. Sen verran on kahdella maailmalla väliä Suomen päälaella, Tenon mutkassa. Kello on puoli kahdeksan aamulla. Patonivan kohdalla Nelostie pyyhkäisee joen itäpuolelle. Muutama kilometri ylävirtaan, Mantojärveksi levenneen jokiuoman länsipuolella kohoaa komea kivikirkko, tien toisella puolen vaatimattomat kirkkotuvat. Aamukahviseurana istuu tutkimusteknikko ilkka Syvänperä. Se on tämä luonnon sanelema rytmi. Kun aurinko ei enää nouse, kaamos on alkanut. Kevolle jää talveksi kuusi ihmistä. Kenttämestari Esa karpoff kopistelee sisään tutkimuslaitoksen päärakennukseen. Järven länsirannalta alkaa Kevon luonnonpuisto. Vielä muutama kilometri ja tullaan Kevojärven rantaan. Niin tekevät kaikki ihmiset, joita täällä tunnen. Ne kuuluvat Lapin tutkimuslaitokselle. Syksyllä toimisto, amanuenssit ja tutkijat muuttavat emoyliopistoon Turkuun. Perinteisesti kaamosaikana on Utsjoella kuitenkin pidetty virallista kaamosta edeltäviä viikkoja; päivä on jo lyhyt, mutta lunta ei ole vielä maassa. Parikymmentä vuotta Kevon asemalla työskennellyt Karpoff tuntee tienoot. Jos teet toisin päin, et selviä", Karpoff tuumii. Hän on kolunnut tunturiluontoa jo työnsä puolesta. Nämä ovat viimeisiä auringonsäteitä, kovin monesti valontuoja ei enää kipua horisontin yli. Kesällä täällä uurastaa jopa sata ihmistä. Häneen tuskin evoluutio on ehtinyt vaikuttaa. Sitä vähävaloista kautta, josta Etelä-Suomessa saa kärsiä pahimmillaan kuukausikaupalla. "samanlaista tämä on kuin vantaalla" Tenosta erkanee Utsjoen kirkonkylän kohdalla samanniminen sivuhaara. "Varmasti ne, jotka ovat täältä kotoisin, on jo evoluutiokin sopeuttanut näihin oloihin. Auringonlaskun aikaan Gistuskáidilta avautuu kellertävässä valossa kylpevä puuton tunturiylänkö, väliin karu kuin kuun maisema. Teno ja tunturijärvet taas ovat tulleet tutuksi lohen- ja raudunpyynnissä. Utsjokilaakso on pitkään ollut alku ohuelle yhteydelle etelän rintamaille, nyt sitä pitkin kulkee Nelostie. vasemmalta tuleva pienempi vetsijoki yhtyy jyrkän mutkan tekevään Tenoon. Kaamos on tarkoittanut lumettomia viikkoja, jolloin aurinko vielä näkyy. 26 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. Utsjoki jatkuu toisiinsa liittyneiden järvien sarjana. Ja sama pätee kyllä eläimiin." Syvänperä muutti Utsjoelle Oulusta viitisen vuotta sitten. Järveen pistävän Kevoniemen ovat vallanneet hajalleen matalaan metsikköön asetellut rakennukset. ELäMä JaTkUU PiMEäSSä N eljäsataa metriä pystysuunnassa. Ne on rakennettu 17001800-luvuilla, kun Utsjoen kirkko oli suuren seudun ainut ja kaukaa tullut kirkkoväki tarvitsi kortteerin
Marraskuisen kaamosillan maisema näyttää majesteetillisen rauhalliselta. Muita ihmisiä tunturissa ei näy. Ja maisemaa hallitsee seudun mahtavin tunturi, Norjan puolen Rastegaisa. Suomessa ei ole katedraaleja, mutta tämä sentään. SUOMEN LUONTO 10 | 2009 27. Lohkareen alla lepää poron leukaluun palanen. Voisinhan minäkin vaikka masentua. Siihen mahtuu puoliksi sisälle. Hiljaisuutta on turha toivoa. Kun menee töihin, on pimeää ja kun lähtee töistä, on pimeää. Ei vaan mitenkään ehdi, kun on neljä muksua", Syvänperä sanoo virnistäen. Olemme kiertäneet pahimmat pahdat tunturista laskevan Tanssijoen varren rytöistä tunturikoivikkoa pitkin, jonka jälkeen variksenmarjojen ja satunnaisten heinätuppaiden kirjomaa karua paljakkaa on ilo kulkea. "Minähän olen asunut Vantaallakin talvella", hän naurahtaa. "Lapin erämaissa on rauhallista, mutta kaamoksella täällä vasta rauhallista onkin." ylÖs paljakan puhuRiin Rastegaisa Teno o Ten Nuorgam Gistuskáidi UTSJOKI Mantojärvi Utsjoki Vetsikko Vetsijoki Nuvvus Patoniva Kevo Paistunturit KEVON LUONNONPUISTO Jokilaaksosta on pakko nousta jyrkästi. Ihan pimeää voi olla oikein synkkänä syysyönä, kun lunta ei ole vielä maassa", Karpoff aprikoi. Kun on jotain tekemistä, niin kyllä se menee. Tuuli pauhaa ja repii huppua takista, puuduttaa naaman ja saa silmät vuotamaan. Eipä ihme, että tuuli oli näiden seutujen perinteisessä uskomusjärjestelmässä tärkein henkiolento auringon ohella. Karpoff muistuttaa, ettei kaamos tarkoita säkkipimeyttä. "Ja tietysti kuu valaisee kuten myös revontulet. Rinteessä on melkoinen laakea kivi, jonka alle on muodostunut tai tehty onkalo. "Ei se ole sen kummempaa täällä kuin etelässäkään. Onko tässä uhrattu tuulimiehelle, Bieggolmmáille. Paikka on sopiva: Tuulen raastama tunturiylänkö avautuu Tenon mutkan takana lännessä, pohjoisessa ja luoteessa. Hän selittää kädet avuksi ottaen, ettei aurinko ole itse asiassa pohjoisessa koskaan aivan toisella puolen maapalloa, minkä vuoksi vähän valoa pääsee aina Lappiin ilmakehän kautta heijastuen
Lehdistä riisuutuneen rantakoivikon läpi avautuu näkymä Tenolle, jonka rannat ovat jäässä, mutta keskivirta on sula. Tämä johtuu perinteisestä suunnistustavasta. Paikannimiä selvitellessään Sammallahti on huomannut, että tarkan sijainnin voi selvittää vain, jos paikannimet kysyy järjestyksessä. Isojako muutti kaiken, sillä vesialueen omistuksen edellytykseksi katsottiin rannan omistaminen. Vuosikaudet Oulussa säännöllisesti käynyt Sammallahti viettää tällä haavaa viikotkin Vetsikossa. Niitä oli valtavasti verrattuna virallisiin suomenkielisiin nimiin. Sellaisia ovat juuri Vetsijokivarsi ja Tenojoki", Sammallahti selittää. Sanojen voima on siinä, että nimillä on ilmaistu alueen luonnonvarojen kuuluvan paikallisille asukkaille. Sieltä rungot on uitettu Tenolle. ELäMä JaTkUU PiMEäSSä Jos tämä on seita ja uhripaikka, se voi olla katedraaleja vanhempi. Karigasniemestä pohjoiseen Nuvvuksen kylässä hirret on veistetty ja sovitettu kehikoksi. Samanistisesta maailmankuvasta on merkkejä tuhansien vuosien takaisissa kalliomaalauksissa, ja saamen noitaa tarkoittava sana noaidi on monta tuhatta vuotta vanha. Tenoa myöten on tuotu talokin. Rastegaisan seutu on ollut pitkään tärkeä kalastus-, metsästys- ja poroselkonen. Olen kyllä kuullut, että monilla on ollut hankaluuksia, niin kuin masennusta." Sammallahden mukaan kaamosta ei ole pidetty perinteisesti mitenkään erityisen merkittävänä vaan ainoastaan vuotuiskiertoon kuuluvana väistämättömänä asiana. Siihen muutti 1980-luvun puolivälissä puolisoineen Oulun yliopiston saamen kielen professori Pekka Sammallahti. Sammallahti on syntynyt Helsingissä, mutta on kulkenut kesäisin Lapissa nuoresta. Siinä emäjokeen yhtyy etelästä Vetsijoki. Ikää on kylästä muutaman kivenheiton alavirtaan rakennetulla Lintulan talollakin. "Voi olla, että se on tämä työ. "Nimistön runsaus kertoo siitä, että paikka on ollut tunnettu ja ihmisille tärkeä. Nykyään Metsähallitus omistaa valtaosan Utsjoen maista ja kiista vesien käytöstä paikallisten kanssa on edelleen kesken. Mutta teoista sanoihin. Kaamokseen, syksyiseen tai talviseen, sopeutuminen ei ole aiheuttanut isoja ongelmia. Osuvaan kieliympäristöön siis. Aikanaan sitä kautta on kenties kuljettu pyyntiretkille Jäämeren rannoille. Mies ei ollut ymmärtänyt karttaa lainkaan, vaikka maastossa oikea suunta löytyi aina. Nykyisin olemme oppineet tähän pienestä pitäen, mutta ikänsä paikannimijonojen, maamerkkien ja oman muistin ja tiedon varassa kulkeneille esimerkiksi kilometrimääräisten välimatkojen tietäminen oli turhaa. 28 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. "On suunnistettu sillä perusteella että, mikä paikka tulee minkäkin jälkeen. "Tutkimusvuosi", hän selittää pirtin pöydän ääressä. Kartassa taas on kyse ihan eri perspektiivistä", Sammallahti kertoo. Ilkka Syvänperä muisteli Kevon asemalla aamukahvilla, että Sammallahti näytti kerran hänelle Vetsikon kartan, jonka päälle hän oli merkinnyt kalvolle saamenkieliset paikannimet. Luontoa on pidetty samanistisessa maailmankatsomuksessa sielullisena ja elävänä, sen osia persoonallisina, muistamisen ja palvomisen arvoisina. talvi päänsisäisessä maailmassa PEkka SaMMaLLahTi Pimeään vuodenaikaan valo asuu tunturissa, mutta elämä keskittyy suojaisiin jokilaaksoihin. Siellä on ollut tärkeitä seitoja ja pyhiä paikkoja niitä on toisaalta kaikkialla Tenojoen laaksossa ja tunturiylängöllä. Ja myös hahmontunnistuksen, maamerkkien, avulla. Tämän suiston kylkeen on jo ajat sitten rakennettu Vetsikon kylä. Talvella tulee kuitenkin tehtyä sisätöitä ja keskityttyä pään sisäiseen maailmaan. Sammallahti kertoo, että tunturijärvet jaettiin 1800-luvulla Utsjoen talojen kesken. "Lumen tulon jälkeen ulkona ehtii muutaman tunnin tehdä töitä, täysikuulla ja kirkkaalla kelillä vaikka vuorokauden ympäri." Siksi kaamoksen on vanhan merkityksen mukaan ajateltu päättyvän lumen tuloon ennen kuin virallinen kaamos on edes alkanut. Syvänperäkin muisteli, että hän näytti kerran Utsjoelta kotoisin olevalle vanhemman polven herrasmiehelle kartan ja pyysi tätä näyttämään, missä sijaitsevat paikat, joista oli ollut puhetta. Tietty talo sai kalastusoikeuden tiettyyn järveen, joka saattoi sijaita vaikka kymmenien kilometrien päässä. Kaksitoista kilometriä Utsjoelta Nuorgamin suuntaan Teno tekee jyrkän mutkan. Lintulan hirret on kaadettu yli sata vuotta sitten Tenon latvajoen, Inarijoen, varresta jostain Suomen olkapäältä. Kartan ymmärtäminen edellyttää lintuperspektiivin omaksumista ja varmasti myös tottumista. Sitten kehikko on purettu ja numeroidut hirret on työnnetty taas Tenon vesille. Talo niistä on tehty vasta vuosien päästä, kehikon kuivuttua ja asetuttua
sammeli heikkinen Sama kuu on paistanut Tenoon aina. SUOMEN LUONTO 10 | 2009 29
Sama kuu on paistanut Tenoon jo muinaisina aikoina, kun tänne ihmiset ensi kerran asettuivat. Tunturikoivikossa kaamos alkaa tuntua, ja otsalamput tulevat tarpeeseen. ELäMä JaTkUU PiMEäSSä Sammallahti kertoo tästä esimerkin: "Olin kerran vanhan poromiehen kanssa liikkeellä Paistuntureilla ja kysyin ihan ohimennen, miten pitkä matka on yhdelle etelässä näkyvälle vaaralle." Poromies arveli, että matkaa on ehkä pari kilometriä. Pääsemme jatkamaan kohti tietä ja autoa, kun rinteestä löytyy vanha polunpohja. Pikitie tupsahtaa lampun valokeilaan, auto löytyy sadan metrin päästä. "Oikeasti vaaralle oli varmaan kolmekymmentä kilometriä. Horisontissa loistaa himmeästi Rastegaisa, nyt hopeisena koillistaivaalla hohtavan kuun valaisemana. Täysikuu paistaa pitkin jäätyneitä rantoja ja sulaa virtaa. Jutun tiedot samanismista ja pyhistä paikoista perustuvat Lapin yliopiston erikoistutkijan Elina helander-renvallin haastatteluun ja hänen kirjaansa Silde, Saamelaisten myyttejä ja tarinoita. Auringon valo viipyy vielä paljakassa, kun kuu jo nousee. 30 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. Matka katkeaa jyrkkään rinteeseen. Reitti on etukäteen kartasta katsottu ja kertaalleen valoisalla kuljettukin. Lämmin jakso on ohi. Yläkönkään kyltti hohtaa auton valoissa ja houkuttaa väsymyksestä huolimatta pysähtymään. Takaisin on mentävä ja mutkaa tulee. Avoimessa paljakassa näki auringonlaskun jälkeenkin kulkea, vaikkei pohjoisesta vaaleanpunaisesta tummansiniseksi hiipuneen iltaruskon läpi ponkaissut kuu vielä juuri valaissutkaan. Silti menemme jossain harhaan. Ja silti poromies tunsi seudun niin hyvin, että jos hänet olisi pudotettu minne tahansa helikopterista, niin hän olisi tiennyt kolmessa minuutissa tarkalleen missä on." alas tenojokilaaksoon Nyt sellaisella suuntavaistolla olisi käyttöä. Rannan riitteeseen sulaneet kolot alkavat hyytyä jääksi kuun loisteessa. Kuu valaisee tummaa jokilaaksoa matkalla Utsjoelle. Laaksoon laskeutuessamme suurtunturi peittyy Norjan puolen jokirannasta nousevan vaaran taa. Kohta tulee lunta ja kaamos loppuu
32 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. Hämärän valoa Joensuussa kesä jatkuu lasikaton alla teksti alice karlsson · kuvat erkki makkonen Joensuun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa botaniassa on palmujen ja banaanien eksotiikkaa vahvistettu trooppisilla perhosilla
SUOMEN LUONTO 10 | 2009 33
Jo on jättimäinen perhonen, kämmenen kokoinen. Nissinen. Nykyään lähes kaikilla trooppisillakin päiväperhosilla on suomenkieliset nimet. Lepatus ja räpse vain kuuluu, kun ne vaihtavat paikkaa kasvilta toiselle. Hätistelen perhosta lempeästi, mutta se ei liikahdakaan. Parhaimmillaan ilmassa voi olla jopa satoja yksilöitä paristakymmenestä lajista. Osa nimistä on jo virallisesti hyväksytty; Joensuussa ne ovat koekäytössä. askel kohti monimuotoisuutta Botanian kasvihuoneissa on lähes 700 kasvilajia eri ilmastovyöhykkeiltä: tropiikista, subtropiikin kesä- ja talvisadealueilta, lauhkealta vyöhykkeeltä ja aavikolta. intendentti Markku huttusen kädelle on lehahtanut kookas mayataivaansiipi (Morpho peleides) botanian vakiolajistoa. 34 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. Samettisissa siivissä erottuvat selvästi hienonhennot suomut. kESä JaTkUU LaSikaTON aLLa I so pöllökäs valtavine siipineen lehahtaa kohti ja tarraa villatakkini kaulukseen. Pöllökkäitten ohella Joensuun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa lentelee muun muassa ritareita, taikureita, ajureita ja kan- nusnoitia. On palmuja, sitruksia, kaktuksia, akaasioita ja köynnöksiä, joista osa kukkii runsaana vielä syyspimeillä. PErhOSTEN hErra. Ne on antanut helsinkiläinen perhosharrastaja ja -kirjailija kari T
Siksi perhoset asutettiin lauhkean vyöhykkeen huoneeseen, joka on riittävän pieni ja matala ja jossa on vähiten menetettävää. Koteloiden on päästävä nopeasti takaisin oloihin, joissa perhosten kehitys voi jatkua. Lokakuussa Joensuussa käydessäni vitriinissä roikkui vielä erikokoisia koteloita. Huttusella olivat suunnitelmat hihassa; olihan niitä ollut aikaa kypsytellä. Osa perhosista on sellaisia, ettei niiden toukille löydy sopivaa ravintokasvia, jolloin ne vain lentelevät ja kuolevat pois. Joensuussa selaillaan englantilaisen Stratfordin perhosfarmin esitteitä. "Ne kuivattelevat vielä hetken siipiään, parisen tuntia", Huttunen veikkaa. Ravintokasvin valinta on taRkkaa Aikuiset perhoset elävät imemällä kasvien nesteitä. Haluamme pitkäikäisiä ja meillä lisääntyviä lajeja." Perhosia voidaan valita postimyyntiluettelosta kuin kirjoja. SUOMEN LUONTO 10 | 2009 35. Miksei niin voisi olla myös kasvihuoneessa?" puutarhan intendentti Markku a. "Luonnossa ei ole vain kasveja vaan myös eläimiä. "Tällä tavalla lajisto valikoituu", Huttunen kertoo. "Huoneen olot muutettiin perhosille suotuisiksi, arvokkaimmat kasveista siirrettiin muualle ja ne korvattiin toukkien ravintokasveilla ja aikuisten mesikasveilla", Huttunen kertoo. PErhOSkOTELOiTa. Silloin koitti Botanian aika. Suurimman perhosen, atlaskehrääjän, siipien kärkiväli on jopa 25 senttiä. kotelolähetys kahden viikon välein Perhosten ja kasvien yhteiseloa helpottaa, että toukat ovat hyvin erikoistuneita tiettyihin kasveihin. Niistä saa hyvän käsityksen trooppisten perhosten monilukuisuudesta ja koosta. huttunen kysyy. Paketti tulee päivässä ja niin pitääkin. Hyötyjä ja haittoja on perhospuutarhassa luonnollisesti punnittu tarkkaan. Kahdesta isoimmasta on juuri änkeytynyt ulos kaksi pöllökästä. Botaniassa niille tarjoillaan käyneitä hedelmiä sekä trooppisia ja ulkoa kerättyjä mesikasveja. Trooppinen kasvihuone olisi ollut aivan liian suuri ja korkea; perhoset katoaisivat kasvien sekaan ja katonrajaan pois kävijöiden silmistä. Sitä varten kasvihuoneessa on oma vitriini, johon kotelot kiinnitetään kuin hattunaulaan. "Jätämme tilauslistalta pois ne perhoset, joiden toukille ja varsinkaan aikuisille meillä ei ole sopivaa ravintoa. "Jo 1980-luvun lopulla minulla oli ajatus perhospuutarhasta, mutta yllättäen yrittäjä kari heimonen ehti ensin. Uusi koteloerä, 250 kappaletta, saapuu lentorahtina kahden viikon välein pääsiäisestä syyskuulle. Hän perusti trooppisen perhospuutarhan Joensuuhun 1990, mutta sen taival päättyi 1997. kullanhohtoiset rantaleijun (Idea leuconoe) ja suuret ritarin (Papilio sp.) kotelot odottamassa ripustamistaan kuoriutumisvitriiniin. Perhosia voidaan valita postimyyntiluettelosta kuin kirjoja. Kasvitkin siellä ovat melko tavanomaisia ja tuttuja, lähinnä keskieurooppalaista lajistoa. Esimerkiksi ritariperhosten toukat elelevät sitruksilla, päivänliihojen ja kaposiipien passioilla ja pöllöperhosten banaaneilla ja muilla leveälehtisillä yksisirkkaiskasveilla. Toukat ovat sen sijaan syömäkoneita, eikä puutarhan arvokkaita kasveja ole hankittu hyönteistoukkien ruuaksi. Ensin hän kuitenkin kävi Joensuun kaupungin myötämielisellä avustuksella pelastamassa konkurssipesästä upeat perhosvitriinit, jotka komeilevat nyt Botanian näyttelytilassa paraatipaikalla
Tummakaposiipi (Heliconius melpomene) ruokailee viisikillä (Pentas lanceolata). "Kasvihuoneissa on perhosten lisäksi hämähäkkejä ja muun muassa lehdenleikkaajamuurahaisten yhdyskunta." Joensuun perhospuutarhaakin voi kutsua ainakin pieneksi farmiksi, sillä osa perhosista lisääntyy kasvihuoneessa. Farmilla on useita alihankkijoita eri puolilla maailmaa, mutta perhosia ei suinkaan kerätä luonnosta, vaan niitä kasvatetaan kasvihuoneissa. "Etenkin kotelovaihe on hyvin herkkä", Huttunen sanoo. "Siksi farmit ovat myös perhoslähteitä, sillä keskittymistä livahtaa aina yksilöitä luontoon." Kehitysmaissa sijaitsevat kasvattamot ovat lisäksi paikallisille ihmisille taloudellisesti tärkeitä. "Suomessa talvi rajoittaa yksilömää- 36 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. vasemmalla kultapöllökäs (Caligo memnon) suurine pelottelusilmineen. Stratfordin perhosfarmi toimii yhteistyössä Maailman luonnonsuojeluliiton IUCN:n kanssa ja käyttää osan tuloistaan tropiikin metsien ja perhosten suojeluun. Luonnossa perhosten kuolleisuus on suuri. "Kahdestasadasta kotelosta kaksi kolme selviytyy, farmilla luku on 150", Huttunen sanoo. Onnistuminen edellyttää tarkkuutta. "Ilmankosteuden pitää olla yöllä lähellä sataa ja päivällä noin 70 prosenttia, ja lämpötilan pitää pysytellä hellerajan tuntumassa. kaRkuReista ei haittaa TaivaaNSiNEä. Vaikka puutarha palvelee ensisijaisesti yliopiston opiskelijoita, se vetää myös muita kävijöitä kasvihuoneisiin. kESä JaTkUU LaSikaTON aLLa MEDENiMiJöiTä. Ennen kotelotoimittajan valintaa Huttunen kävi tutustumassa Stratfordin oloihin. Pieni siipivaurio ei haittaa sankaritaivaansiiven (Morpho achilles) elämää. Botanian perhospuutarha perustettiin 1997 ja on maamme ainoa. "Kotimaiset perhoset eivät valitettavasti ole trooppisten perhosten veroinen vetonaula", intendentti toteaa. "Se on käsittämättömän hieno paikka", hän sanoo
Ne oleskelevat Norrbottenin merenlahdilla, kunnes meri jäätyy. Onko tunturipöllö huuhkajan valkoinen värimuoto. Tällaisia pohtivat 16401828 toimineen Turun akatemian lintututkijat. mia rönkä S uomen ensimmäinen naurulokkiyhdyskunta asettui jo 1800-luvun alussa rehevälle järvelle Paraisten Lemlahteen lähelle Kuitian kartanoa. Tieto ilmenee Turun akatemiassa 1811 julkaistusta Lars Johan Prytzin väitöskirjatyöstä. Jo 1700-luvulla kuvattiin myös merimetson pesiminen Itämerellä Suomen rannikoita myöten. anders Wanochius ja Erik humbla kuvaavat vuonna 1682 ihaillen jäälintua eli Halcyonea, joka laulaa suloisesti ja rakastaa merta. "Esiintyy täällä ja rakentaa pesän merenrantojen puihin. 1600- ja 1700-lukujen vaihteen väitöskirjoissa käsiteltiin useita raamatullisia tai myyttisiä lintulajeja. kuvitusta Petrus hahnin kirjasta De avibus (1687). 38 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. Sepelhanhien arveltiin saaneen alkunsa veteen pudonneista puiden hedelmistä tai meressä kelluvasta ajopuusta. Petrus hahn ja Jonas hjelmerus puolestaan käsittelevät 1691 julkaistussa työssään kyyhkyjä ja keskittyivät erityisesti Nooan arkin kyyhkyihin. "Töistä käy ilmi, että kyhmyjoutsenta ja laulujoutsenta haNhiEN SyNTy. Havaintoa on aiemmin pidetty epävarmana ja naurulokin on ajateltu kotiutuneen Suomeen vasta 18601870-luvuilla. hedelmöittyykö koppelo suun kautta. Syntyivätkö sepelhanhet hedelmistä. Silloin ne muuttavat Etelä-Ruotsin rannikolle", todetaan Pehr adrian gaddin väitöskirjassa Taloudenpidollinen esitys vesilintujen suojeluun ja hoitoon, joka perustuu vuosina 175153 Suomen lounaissaaristossa tehtyihin maastotöihin. Joutsenlaulun käsitteeseen perehdyttiin peräti neljän tutkijan voimin 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa. Lintutieteen alkuvaiheet Turun akatemiassa syntyivätkö sepelhan Talvehtivatko pääskyset pohjamudassa
"Akatemian julkaisuista löytyy myös edelläkävijä Luonnonkalenterille", Turun yliopiston dosentti Timo vuorisalo mainitsee ja viittaa carl helleniuksen ja Johan Justanderin Turkulaisen kasvi- ja eläinkunnan kalenteriin vuodelta 1786. tutkijat olivat ajan heRmolla nestä, höyrystä, vedestä vai mudasta. Tämä selitysmalli pysyi vallitsevana aina charles Darwinin Lajien synty -teoksen (1859) ilmestymiseen asti. Samalla kirjallisuuden tarkastelemisen sijaan alettiin kerätä omaa havaintoaineistoa. Silloin Turun akatemiassa tehtiin taloustieteellisiä kuntaja maakuntakatsauksia, joista suuressa osassa lintuja tarkasteltiin luonnonvarana. anders Wanochius ja Erik humbla kuvaavat väitöskirjassaan 1682 ihaillen jäälintua, jonka naaras aviollisesta rakkaudesta jopa kantaa puolisoaan harteillaan "huolehtiakseen tästä aina vanhuuden painamaan kuolemaan asti". "Akatemian tutkijat olivat ajan hermolla, ja etenkin 1700-luvun puolivälistä lähtien he pohtivat samanlaisia asioita kuin me nykyään." Tiedot Suomen lintutieteen alkuvuosista uinuivat pitkään unohduksissa arkistojen kätköissä, mutta nyt on vanhoista julkaisuista pyyhkäisty pölyt. "1600-luvun lopussa syntyi ornitoteologia, jonka mukaan Luoja on luonut linnut ja antanut niille tarkoituksenmukaiset käyttäytymistavat", Lehikoinen kuvaa. Lintutiede monipuolistui. Eteläeurooppalaiset kirjoittajat tunsivat kyhmyjoutsenen ja sen siivistä lennossa kuuluvan äänen, kun taas pohjoiseurooppalaisille tutumpi oli laulujoutsenen trumpetti. Väitöskirjan kirjoittajina mainittiin sekä työn ohjaaja että väittelijä. het hedelmistä? pidettiin samana lajina, mikä aiheutti sekaannusta", Turun yliopiston dosentti Esa Lehikoinen toteaa. Tekijät perustelevat aihevalintaansa sillä, että linnut ovat luomakunnan eläimistä hyödyllisimpiä ja että itse Jumala kehottaa niitä katsomaan. "Useimmiten keskityttiin riistalintuihin sekä vahinkolintuina pidettyihin lajeihin", Lemmetyinen listaa. Ornitoteologian rinnalle tulivat myös fytoteologia (kasveista) ja insektoteologia (hyönteisistä). Jäälinnulla oli eniten kuningaskalastajan piirteitä. SUOMEN LUONTO 10 | 2009 39. Hyödyn aikakaudelle tyypillinen väitöskirja oli Pehr Gaddin ja Jacob gummeruksen Talouden- Akatemian tutkijat olivat ajan hermolla ja pohtivat samanlaisia asioita kuin me nykyään. haLcyONE, JääLiNTU. Turun akatemiassa kirjoitettiin yli kaksikymmentä lintutieteellistä väitöskirjaa. Ensimmäinen yleislintutieteellinen väitöskirja akatemiassa oli Petrus Hahnin ja Johan helinuksen työ vuodelta 1694. Tutkimusaiheisiin heijastuivat yleinen tieteen kehitys ja filosofian historia sekä eurooppalaiset aatevirtaukset. He kuvaavat myös lintujen lisääntymistä, elinpaikkoja, lento- ja kävelytapoja, värejä, ääniä sekä ravinnonkäyttöä. hyÖdyn ja valistuksen aika "Ei täällä missään korvessa eletty", Vuorisalo sanoo. Esa Lehikoisen ja Vuorisalon lisäksi lintutieteen alkutaipaleeseen ovat perehtyneet Turun yliopiston dosentti risto Lemmetyinen sekä Helsingin yliopiston dosentti Sari kivistö. 1700-luvulla julkaistiin pari ornitoteologista teostakin. Hahn ja Helinus käyttivät lähteinään antiikin luonnontieteellistä kirjallisuutta ja runoutta sekä teologisia teoksia ja pohtivat muun muassa, onko linnut luotu maan sieme- Hyödyn aikakausi alkoi 1740-luvulla ja pian myös valistuksen aika
Tutkittiin lintujen käyttäytymistä, ravinnonkäyttöä, pesimäbiologiaa, värityksen merkitystä ja sukupuolivalintaa. Miehet pohtivat siinä saaristolintujen hyödyntämistä ja antoivat ohjeita niiden pyydystämiseen. "Vastaavaa meillä ei ole mistään muualta", hän sanoo. Akatemian perinteestä riittää ammennettavaa nykytutkijoillekin. SyNTyiväTkö SEPELhaNhET hEDELMiSTä? turun palo päätti akatemian ajan Vuosina16401828 toiminutTurunakatemia oliSuomen ensimmäinen yliopisto.Akatemian perustamisen myötäSuomessa käynnistyi tieteellinen julkaiseminenja senyhteyteen perustettiinmaamme ensimmäinen kirjapaino1642. Suomenlintutieteensynty. Yksi merkittävimmistä Akatemian tutkimuksista oli Johan Lechen ja Johan grysseliuksen 1764 julkaisema väitöskirja, jossa kumottiin aikakauden suurimman auktoriteetin carl von Linnén kannattamat näkemykset pääskyjen talvehtimisesta vesistöjen pohjamudissa. Hellenius kuvaa sininärhen ulkonäköä, pesintää, ruokavaliota sekä muuttokäyttäytymistä ja korostaa linnun sopeutuvuuden olevan "luonnon hellän huolenpidon" mukaista. vanhat uskomukset näkyivät sesti siihen, että oli sekoitettu hanhet ja vedessä elävät hanhenkaulaäyriäiset (Pollicipes cornucopiae), jotka muistuttavat puun hedelmästä työntyvää hanhen kaulaa", Lehikoinen pohtii. Lehikoinen on hyödyntänyt lintujen vuodenkiertoon liittyvää aineistoa, jota on kertynyt vuodesta 1749 tähän päivään. Vuorisaloa puolestaan kiinnostavat hyöty- ja vahinkoajattelu sekä tapporahat. Nikolai i:n keisarillisella käskykirjeellä 21.lokakuuta 1827 yliopistomäärättiin muuttamaan keskushallinnon jäljessä Helsinkiin, jostaolitullutmaan pääkaupunki. Mia röNkä pidollinen esitys vesilintujen suojeluun ja hoitoon vuodelta 1769. Esimerkiksi Carl Hellenius ja alexander cajan uskoivat vuonna 1798 julkaistussa väitöskirjassaan tunturipöllön olevan vain huuhkajan kylmiin oloihin sopeutunut värimuoto. "Tyypillinen romantiikan ajan tutkimus oli carl helleniuksen 1787 julkaisema Kuvaus sininärhen tavoista ja taloudenpidosta", Lemmetyinen toteaa. "Akatemian julkaisuista löytyy aarreaittoja kaikille, joita kiinnostaa ihmisen ja luonnon suhde." Kirjoittaja on turkulainen tutkija, vapaa toimittaja ja tietokirjailija. Lähde: EsaLehikoinen,RistoLemmetyinen, TimoVuorisalojaSari Kivistö2009. Vaikka tutkijat nojautuivat aiempiin kirjoituksiin, heiltä löytyi rohkeutta myös kyseenalaistaa auktoriteetteja. Turunpalossa 4.5.9.1827 tuhoutuivatmyös akatemianrakennukset. Vaikka tutkimusmenetelmät valistuksen aikana kehittyivätkin nykyaikaisemmiksi, tilastollisia menetelmiä ei vielä käytetty. "Varhainen syntyteoria pohjautui todennäköi- Turun akatemian tutkijat olivat pääosin varakkaiden pappissukujen jälkeläisiä, joita koulutettiin virkamiehiksi ja papistoon. "Daniel achrelius väittää 1682 julkaistussa väitöskirjassaan, että metsonaaras hedelmöittyy suun kautta", Vuorisalo kertoo. "Se oli ensimmäinen tutkimus pohjoisamerikkalaisen muuttokyyhkyn pesimäbiologiasta ja on yhä käyttökelpoinen", Lemmetyinen perustelee. akateeminen aaRReaitta Wikimedia Commons Akatemian julkaisut heijastavat yleistä tieteen kehitystä. "Lechen laskelmat, että saaliiksi saadaan enemmän nuoria kuin vanhoja ja kokeneita lintuja, pätevät myös rengastuspyynnissä", Lehikoinen toteaa. Lintukantojen muutosten pohtimisessa edelläkävijä oli Johan Leche, joka kutsuttiin vuonna 1748 Turun akatemiaan lääketieteen professoriksi. Kirjoittajat kieltävät nämä näkemykset ja siteeraavat väitteensä perusteeksi henkilöitä, jotka olivat nähneet hanhien pesimäyhdyskuntia. Hahn ja Helinus pohtivat sepelhanhen lisääntymistä koskevia näkemyksiä, joiden mukaan hanhet saisivat alkunsa veteen putoavista hedelmistä. TurunAkatemianaika.Faros-kustannusOy,Turku. 1600-luvun lopulla pohdittiin, onko linnut luotu maan siemenestä, höyrystä, vedestä vai mudasta. 40 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. "Päättelyketjut olivat yhtä lujia kuin nykyään, mutta taustalla vaikuttavista tekijöistä oli eri käsitys." Myös työvälineet olivat erilaisia, kun kiikareita ja kaukoputkia ei juuri ollut käytössä. Kun hyödyn aikakausi vaihtui romantiikkaan, alettiin yhä enemmän tehdä kuvailevia tutkimuksia eikä hyötynäkökohtiin enää kiinnitetty yhtä paljon huomiota. Menetelmät kuitenkin poikkesivat nykyisistä. Tämä suuntasi osaltaan tutkimusaiheita ja näkökulmia. Tieteellisesti merkittävimpänä ja kansainvälisesti arvokkaimpana akatemian ajan julkaisuna Lehikoinen, Lemmetyinen ja Vuorisalo pitävät kuitenkin Pehr kalmin tutkimusta muuttokyyhkystä. "Melko vähän oltiin kiinnostuneita määrällisistä analyyseistä, ja tieteellinen argumentointi noudatti aristoteelista logiikkaa", Lehikoinen kuvaa. Julkaisussaan Herra tohtori Lechen neuvoja varpuslintujen eli harmaavarpusten hävittämiseksi hän esittää lukuarvojen avulla, miten varpuskantaa voitaisiin vähentää tehokkaimmin. Tutkimusaiheet olivat lopulta hyvin nykyaikaisia. Eläinsystematiikka ja lajien määrittely olivat 1600-luvulla vielä alkutekijöissään. Julkaisuissa näkyvät myös vanhat lintuihin liittyvät uskomukset. Carl Hellenius ja fredrik Juvelius puolestaan esittivät vuonna 1792 harakoiden ja varisten pesivän ontoissa puissa
Esimerkiksi saksalaisten käynnistämä Desertec-hanke ansaitsisi ympäristöliikkeen tuen. Entä onko realistista olettaa, että maailma olisi jo valmis yhteisen ilmastonmuutoksen vastaisen rintaman luomiseen. ksisoluisia leviä kasvattavien jäteveden puhdistamojen rakentaminen voisi myös olla yksi painopisteprojekteista. Tämä voitaisiin tehdä keinoin, jotka hyödyttäisivät myös luonnonsuojelua kuten uudistamalla mangrovesoita, (suo)sademetsiä ja ruohosavanneja. Ympäristöjärjestöjen pitäisi myös joissakin tapauksissa liittoutua avoimesti parempaa tekniikkaa edistävän suurteollisuuden kanssa, hiilivoiman ja ydinvoiman nimiin vannovia dinosauruksia vastaan. Ne olisivat vähän hitaampia, mutta hiilipäästöt olisivat puolet pienempiä eivätkä ne käytännössä tuottaisi tiivistymisjuovia. Mutta onko tuhansien järjestöaktiivien osallistumisella ollut todellista merkitystä. Levistä voidaan tehdä biodieseliä, biokaasua tai kivihiiltä korvaavia puristeita, tai ne voidaan varastoida meriveden sisältämään suolaan hiilidioksidin poistamiseksi ilmakehästä. Onko realistista olettaa, että maailma olisi jo valmis yhteisen ilmastonmuutoksen vastaisen rintaman luomiseen? Kirjoittajaontammisaarelainenkirjailija. mikko käkelä SUOMEN LUONTO 10 | 2009 41. Lisäksi suunniteltujen konetyyppien olisi hyvin vaikea lentää niin matalalla, että tiivistymisjuovia ei muodostu lainkaan. Yli kaiken muun nyt tarvittaisiin ohjelmia, jotka poistaisivat ilmakehästä vuosittain muutamia miljardeja tonneja hiiltä. Indonesia puhuu kuitenkin edelleen päästöjensä seitsenkertaistamisesta, ja Intia lupaa vielä vähemmän. Mutta jos kunkin koneen ilmastoa lämmittävä vaikutus kasvaa esimerkiksi nelinkertaiseksi, se kaksinkertaistuisi vaikka lentojen määrä puolittuisi. Vaikka hiilipäästöt laskisivat hiukan, tällaisten koneiden taivaalle kutomat tiivistymisjuovat olisivat nykyistä pitkäikäisempiä. Kyseessä ei ole hyvä vaihtokauppa, koska juovat lämmittävät ilmastoa ainakin kymmenen kertaa enemmän kuin lentoliikenteen tuottama hiilidioksidi. K Y Risto Isomäki ansainvälisen ympäristöliikkeen pitäisi vaatia samoilta yhtiöiltä mannertenvälisiä potkurikoneita. Vai onko näkyvä matkustelu kokouksiin päinvastoin vain vähentänyt ympäristöjärjestöjen uskottavuutta, viestinyt etteivät, nekään oikeasti ota asiaa kovin vakavasti. Jätevedet ovat erinomaista yksisoluisten levien lannoitetta. Jos Desertec rakentaa 400 miljardilla eurolla aurinkovoimaloita Saharaan, aurinkosähkön hinta putoaa kertarysäyksellä hiilisähkön hinnan alle. Pitäisikö järjestöjen jatkossa kiinnittää vähemmän huomiota kansainvälisiin neuvotteluihin ja keskittyä sen sijaan ajamaan läpi muutamia strategisesti tärkeitä painopisteprojekteja. Tämän lisäksi pitää toki yrittää vähentää lentämistä. kOLUMNi Ilmastoneuvotteluiden sijaan toimintaa mpäristöliike on 20 viime vuoden aikana käyttänyt paljon rahaa ilmastokokouksien seuraamiseen ja niihin tehtyihin matkoihin. Puhdistamattomat jätevedet ovat monilla alueilla suuri uhka muun muassa koralliriutoille. Y Myös lentoyhtiöiden ja lentokoneiden valmistajien tulevaisuutta koskeviin visioihin olisi tärkeä vaikuttaa. Airbus ja Boeing suunnittelevat tällä hetkellä suihkukoneita, jotka lentäisivät selvästi nykyistä korkeammalla
"hangon vedagrundetilla lepäili muuttavia kahlaajia elokuussa. Toiminnassa erottuu selkeä suunta, ura, johon panostetaan. "Sain kartutettua laji- ja lentokuvia ihan mukavasti." Hyppäys on melkoinen, kun haastateltavan penkkiin istuu kuhmolainen antti Leinonen: "En suunnittele tarkkaan. kova lounaistuuli esti niitä jatkamasta matkaansa kohti baltiaa. ryömiskeltyäni ja konttailtuani hiekkasärkällä sain kuvan lentoon lähtevästä punakuirista kauniissa iltavalossa." 42 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. Pitää olla liikkeessä pysyäkseen edes paikallaan. vuosi etsimessä käsite "suomalainen luontokuvaaja" tarkoittaa monta eri asiaa. Se on hyvä. Eikä niitä yleensä ole." TOMi MUUkkONEN. Muukkonen kävi keväällä Israelissa ja Bulgariassa sekä syksyllä Viron Saarenmaalla. Kuka jaksaa katsoa huonoja kuvia?" Muukkonen on uuden aallon luontokuvaaja. 2000-luvun huippuluontokuvaus ammentaa 2000-luvun yhteiskunnasta. "Tason nousu pakottaa entistä parempiin kuviin. Elän ajassa, varsinkin jos ei ole ulkopuolisia sitoumuksia. kurkistimme neljän kuvaajan vuoteen. juha kauppinen Kainuusta Israeliin "K uvien tekninen laatu kehittyy niin nopeasti, että linnut on kuvattava viiden vuoden välein uudestaan", sanoo helsinkiläinen luontokuvaaja Tomi Muukkonen
"Eräkirjan vanhoja muistelevat tekstit piti saada loppuun ja ahmateoksen ottaa hahmoaan." "Ahmoja ja karhuja kuvasin vain keväällä. "Sosiaalisesti vajaakykyinen mies pärjää kuulemma parhaiten yksin metsässä. Lumia hän etsi vapun tienoilla Kuusamosta samalla, kun konkari-Leinonen hurautteli punaisella Ladalla kotkankuvauspaikoilleen. Siinä lienee perää", hän naurahtaa. Ajan interaktiiviseen henkeen sopii, että kävijät pisteyttävät näytteillä olevia kuvia. lintujen kinteReillä Syksyllä ilmestyi yhdessä Pertti koskimiehen kanssa teos Kotkamailla, jonka kuvat ja päiväkirjamaiset tekstiosuudet ovat Leinosen. Se oli siinä kauniilla luodolla ihmeellisen näköinen, kuin ulkoavaruudesta pudonnut." SUOMEN LUONTO 10 | 2009 43. Niitä tulikin, mutta kuva-ajatuksia jäi myös toteutumatta." Espoolaisen Elina Nuortien arki on luontokuvaajan ja graafisen suunnittelijan. Muukkonen esimerkiksi pyörittää yhdessä kolmen kollegansa kanssa suosittua lintukuva.fi-sivustoa. Niitähän pitää nykyään hakea pohjoisesta", Muukkonen kertoo. "Kirja kaipasi lisää talvikuvia, joita koetin saada alkuvuodesta. Uuden tyyppiselle kuvaajalle luontokuvaus on myös sosiaalista toimintaa. Tällainen oli luontokuvaajan ainoa arkkityyppi vielä kymmenen vuotta sitten: yhteiskunnasta vieraantunut erakkosamoilija. "Meren rannoilla on uskomaton määrä romua: kenkiä, lamppuja, sytkäreitä, purkkeja, haulikon hylsyjä mutta harvemmin jääkaappeja. "Jos on niin voimakas tarve kohdata luontoa kuin minulla, niin metsään se vie", Leinonen sanoo aprikoiden. Suurpedottoman kesän olen viimeksi viettänyt tätä ennen vuonna 1986!", Leinonen hämmästelee itsekin. "maRkkinoida pitäisi aktiivisemmin" Lintukuva.fi-nelikolta ilmestyi äskettäin yhteinen kuvakirja Linnut vauhdissa. Nuortien käsistä on ELiNa NUOrTiE. "Vaimoni mukaan persoonallisuuteni takia minulla ei ole ollut (luontokuvaukselle) vaihtoehtoja", sanoo Leinonen. "Joitain kuvia tarvitsin vielä. "Ja jos metsästä saa luovuuteen liittyviä, palkitsevia tuliaisia, se vie taas metsään." Sibeliuksen ja Schubertin sinfonioita kuunnellen Leinonen on edistänyt vuoden mittaan kahta uuttakin kirjaa
Se lienee muuttanut valokuvaajien arkea radikaalimmin kuin mikään toinen ilmiö. "Vaikeinta oli kaivaa kamerat esille tungoksessa, muuttua massasta poikkeavaksi yksilöksi. Lintu on Maaseudun Tulevaisuuden kyltin takana vieläpä, moniselitteisen symbolisesti." sa: "Pitäisi olla aktiivisempi." Ennen omaa kirjaansa Nuortie tunnetaan parhaiten lukuisten luontokuvateosten graafisesta suunnittelusta. "Askartelulehden koottava kamera, johon laitettiin filmikasetti." Mennyt vuosi toteutti erään suuren unelman. Kaikilla oli jotain sanottavaa pöllöstä, ja yksinomaan positiivista." Huuhkajakirja ilmestynee 2011. "Kuvausurani mittavin haaste oli oma kirja." Omakustanne Kuohu koukussa saaristoon ilmestyi lokakuussa. Honkalinna puntaroi, tekisikö omakustanteen vai yrittäisikö saada ison kustantajan. 44 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. Hetkeen en edes huomannut ihmisiä. Pidän väreistä. Suuri pöllö on kaupungistunut; se liihottelee pitkin luonnon ja ihmisen erottavaa ja yhdistävää rajapintaa, jota hän etsi kevättalven iltoina Helsingin huuhkajien kintereillä. Myös ensimmäinen kamera syntyi omin käsin. Sitten sen unohti. "Aluksi tuli pälyiltyä: miten tällainen mettäläinen kehtaa siellä ihmisten ilmoilla hosua", hän nauraa. Luonnollisesti hän myös suunnitteli sen ulkoasun. "Luonnonkuvaaminen tarjosikin aluksi paon pois sisätiloista, graafisen suunnittelun ja tietokoneruudun luota", Nuortie muistelee. "Ruutua on tuijotettava kyllästymiseen asti." Nuortie on tehnyt kuvia aina. Honkalinna puhuu citystä ja huuhkajista. Tässä on juuri se tunnelma, mikä citypöllöihin liittyy. Hän on taittanut esimerkiksi Antti Leinosen ja heikki Willamon Ison karhun alla kuten myös kouvolalaisen Mika honkalinnan kaksi omakustanneteosta Metsäpäiviä ja Lumen aika. "ihmisten kanssa oli mukava jutella" lähtenyt maailmalle luomuksia makeispusseista kertakäyttöastioihin ja vanulappupakkauksiin. Keskityin vain pöllön liikkeisiin." "Lopulta ihmisten kanssa oli jopa mukava jutella. "Jo pienenä piirsin, maalasin, tein kollaaseja ja metalligrafiikkaa, linokaiverroksia ja ties mitä", hän kertoo. Työ jatkuu vieläkin markkinoinnin muodos- Honkalinna kuvaa paraikaa kolmatta kirjaansa. Nuortie teki kirjan pitkälti yksin. Takaisin tietokoneen ääreen hänet istutti digitaalinen murros. "ilvesmäisessä asennossa istuvaa huuhkajaa esittävä kuva on vuoden tärkein itselleni. vUOSi ETSiMESSä Mika hONkaLiNNa
Nyt se kuitenkin taas jatkuu. "Maailman arvostetuimman luontokuvakilpailun kaksi edellistä voittajakuvaa on otettu liiketunnistusta ja salamavaloa käyttäen", Tomi Muukkonen kertoo. Irtokuvien, taulujen ja kirjojen myyntiä, lehtijuttuja, yritysyhteistyötä ja tietysti kuvaamista. ideat ovat olleet vähissä, mutta haaskanpito on myös kallista. kesällä en kuvannut. Kansallinen kädenjälkikö se on. Hänen ahmakuviaan on julkaistu maailman arvostetuimmissa aikakauslehdissä amerikkalaisessa National Geographicissa ja saksalaisessa Geossa, jotka maksavat muutamasta kuvasta hyvinkin apurahan verran. Honkalinna on monen muun tavoin kokenut apeutta metsien huvetessa kotiseudultaan. "Talvinen lakimetsä on oma satumaani." Viime aikoina Honkalinna on alkanut epäillä metsien kadon jatkuvan suremisen mielekkyyttä. Kun menee tuttuun paikkaan, jossa kaikki on myllätty ja kun alkushokista toipuu, siellä alkaakin äkkiä nähdä peukaloiset ja punarinnat kantokasoissa ja hirvet hakkuun reunoilla", hän kuvailee. "viimeisin karhukuvani on tämä huhtikuinen. Nuortien mukaan tulot ovat ennen kaikkea epätasaisia. "En ole muuttamassa täältä mihinkään. SUOMEN LUONTO 10 | 2009 45. Minua kiinnostaisi synteesi kotimaiseman muutoksesta. Siksi metsien häviämistä on vain alettava käsitellä." suomalainen kädenjälki? aNTTi LEiNONEN. "Kuvaaja ei ole ollut paikalla ollenkaan." "En väheksy näitä kuvia, mutta itse en edes omista salamalaitetta", hän nauraa. "Pitäisi päästä eteenpäin. "Moni vaiva siirtyisi omilta harteilta pois, mutta sitä olisi vaikea sulattaa, jos kustantamosta alettaisiin ohjata kirjan sisältöä. Mitä merkitystä kirjalla muuten on?" Seuraavakin projekti on jo hahmottumassa. Kuvaajien toiminnassa tuntuu yhteinen pohjavire. Semmoinen, jossa olisi mukana historia ja luonto ja kaikki." "Ihminen tottuu mihin tahansa. Siinä arki. "Joskus saan enemmän graafisesta suunnittelusta, joskus kuvauksesta." Leinoselle onnenpotkuja ovat apurahat ja "ul- kolaisiin lehtiin myydyt kuvat". Oman näkemyksen on oltava kirkas. Trendit tulevat ja menevät, mutta niin kauan kuin maapallo ei heilahda radaltaan, suomalaisen luontokuvauksen keskiössä pysyy pohjoinen valo ja sen niukkuus kuten nyt kaamoksen aikaan. Lohtu on löytynyt Lapista, missä metsiä vielä on ja lunta. karhut ovat olleet ajatuksissa usein, vaikken niitä ole vähään aikaan tavannutkaan." Luontokuvaajan tienesti tulee sieltä täältä
Rahan tuhlaus, äänekäs häirintä, tapaturmat, eläinten säikkyminen, roskaantuminen ja ilman saastuminen siinä Vuoden turhakkeen puoltoäänet. vuoden turhake on... Nimismiehen kauhu, karjut markkinoilla, koko hoito. Ilotulitteiden ilmansaasteista haitallisimpia ovat pienhiukkaset, joita saattaa esi- 46 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. Suomen Luonto valitsi kymmenenneksi vuoden turhakkeeksi ilotulitteen. alice karlsson P aukkujen, pommien, sähikäisten ja muiden jysäysten määrä on lisääntynyt viime vuosina selvästi. Vuoden turhakkeeksi ilotulitteita ehdotti 13 henkilöä, joista monet arvostelivat etenkin yksityisten ampumia raketteja. Kaupunkien, yritysten ja yhteisöjen juhlien lisäksi pamahtelee häissä, syntymäpäivillä ja mökkikauden päättäjäisissä. Tavaratalojen joulukauden avajaisia on myös viime aikoina ryhdytty juhlistamaan rakettien voimin. Entistä useampiin tapahtumiin liitetään nykyisin ilotulitus. rakettisettien nimet puhuvat puolestaan PUM! kohta taivaalta sataa maahan jätesäkillinen roskaa
Monille ilotulitus on iloa. merkiksi uudenvuodenyönä olla ilmassa monikymmenkertaisesti vallitsevaan tasoon verrattuna. Lainsäädäntö on tiukentumassa: alle 18-vuotiaalle ei enää saa myydä tai luovuttaa ilotulitteita, ja suojalasien käyttö tulee pakolliseksi ensi vuonna. Lisäksi jotkin ilotulitelajit kuten noitapillit, tietyn suuruiset ilmapommit ja roomalaiset kynttilät kielletään. Rahan tuhlaus, äänekäs häirintä, tapaturmat, eläinten säikkyminen, roskaantuminen ja ilman saastuminen siinä Vuoden turhakkeen puoltoäänet. ...ilotulite sari Gustafsson / lehtikuva SUOMEN LUONTO 10 | 2009 47. Ilotulitteiden ilmaan sinkoamat pienhiukkaset ovat erittäin pieniä ja siten terveydelle vaarallisimpia. Pitoisuus on todennettu Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n ympäristötoimiston Nordic Enviconilta tilaamassa tutkimuksessa "Millenium-pöly" pääkaupunkiseudun ilmassa. Ilonpilaajan maineen uhallakin Suomen Luonto haluaa kiinnittää huomiota ilotulitteiden aiheuttamiin epäkohtiin, etenkin lap- sityövoiman käyttöön, ilmansaasteisiin ja roskaantumiseen. Hiukkasten lisäksi ilotulitteista leviää ilmaan raskasmetalleja, etupäässä kuparia, sekä pieniä määriä niin sanottuja supermyrkkyjä kuten dioksiinia ja furaaneja
Hallitus ministereineen sai rutkasti moitteita ja eduskunnan tarpeellisuutta epäiltiin. Lukijamme ovat ajan hermolla. Tietokoneesta virran saava yhden tölkin jääkaappi, mopoauto, magneettipikkuhousut ja moottoroitu tuoli. 48 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. Vaalirahasotku oli myös vahvasti esillä, ja liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän esittämä mediamaksu sai jyrkän ein. Kotona ei ole mainoksilta turvassa mutta ei ulkonakaan. vUODEN TUrhakE ON iLOTULiTE Vuoden turhake: sadan kärki Kokolistaverkkosivuillamme:www.suomenluonto.fi 1.aina-valmis-kiuas 2.banaaniteline 3.bonuskortti 4.brasilialainenhäränliha 5.designkuvioituwc-paperi 6.digitaalinenvalokuvakehys 7.eduskunta 8.eläintenvaatteet 9.energiajuoma 10.energiansäästölamppu 11.facebook 12.golfpallononki 13.hedelmienkuljetuskotelot 14.hiihtoputki 15.hirvivaroitin 16.höyrypesin 17.ilmaisjakelulehtija-kuvasto 18.ilmanraikastin 19.ilotulitteet 20.iltapäivälehdet 21.infrapunasauna 22.jogurtti"terveyttäedistävä" 23.jogurttiminipullossa 24.julkisivujenvalaiseminen 25.jättipakkaus 26.jääpalakone 27.jäätelöauto 28.kaatopaikka 29.kananmuniensäilytysrasia 30.kannetonkylmäallas 31.kaulanjaleuankiinteyttäjä 32.kertakäyttögrilli 33.koiranmatkarattaat 34.koristevalot 35.korkkijuomapakkauksessa 36.kouluruoka 37.kylkiäiset 38.kämmentietokone 39.kännykkä-tv 40.kännykkäkoru 41.käsiase 42.käsidesi 43.laihdutusvalmisteja-laite 44.lastenmönkijä 45.leipäkone 46.lemmikinruoka-annospussi 47.lentäminen 48.lihajalihansyönti 49.limsa-jasoodakone 50.limuautomaattikoulussa 51.maantiesuola 52.magneettipikkuhousut 53.mainokset 54.mainosauto 55.mediamaksu 56.mega-kauppakeskus 57.mekanismihuonekalu 58.merkkivaate 59.miniläppäri 60.minimopo 61.moottoroitutuoli 62.mopoauto 63.munankuorensärkijä 64.muovikassija-pussi 65.muovinenjäälyhty 66.muovinenpuutarhatuoli 67.muovinensaunavihta 68.muovitettuaikakauslehti 69.näppäinimuri 70.ohuenohuetleikkeet 71.ostoskanava 72.otakolmemaksakaksi 73.pikavippi 74.poreallas 75.puolalaisetvalmisperunat 76.purkitettuhattara 77.puutarhatonttu 78.pyykinkuivausrumpu 79.riisikeitinpussissa 80.robotti-imuri 81.ryppyvoide 82.saunakerrostaloasunnossa 83.solarium 84.syöniinpaljonkuinjaksat-ravintola 85.taivaallesuunnattuvalaisin 86.taustamusiikki 87.tekolumi 88.terassinlämmitin 89.tuoksumarkkinointi 90.tuontikala 91.tuontimaito 92.tuontiomenat 93.tuontitaikina 94.turkis 95.tutkavaroitin 96.tölkkiinpakattuhampurilainen 97.usb,tietokoneenoheislaitteet 98.valmiitjääpalat 99.yksittäispakkaus 100.ylipakkaaminen Valikoimiin jää kieltojen jälkeenkin vielä yllin kyllin valittavaa, sillä erilaisia ilotulitetyyppejä ja -merkkejä on myynnissä satoja. mainoksia joka tuutista Tänä vuonna turhakkeen etsimiseen osallistui ennätykselliset 1941 henkilöä 645 ehdotuksella. Kannatusta saivat myös mainokset, joita tunkee kotiin ovista, ikkunoista, radiosta, televisiosta, nettisivuilta ja puhelimesta. Enää eivät tolpat riitä, vaan mainoksia "Aivan kuin mainokset eivät hyppisi joka paikassa silmille muutenkin, autoista puhumattakaan." martti kainulainen / lehtikuva POiMiNTOJa. Oma lukunsa on mainos, joka tulee postiluukusta ennen varsinaista mainosta Tarkkaile postiasi -ilmoituksena. Monien mielestä turhakkeen viitta pitäisi lennättää mega-kauppakeskusten harteille
kuljetellaan ympäri kaupunkia erityisessä mainosautossa. YlivoimainenosuusmaailmanilotulitteistatuleeKiinasta.Sesentäänsulkivuosina2001ja2002kymmeniätuhansialaittomastiilotulitteitavalmistaneitataimyyneitäyrityksiä.Senansiostaonmonihenkisäästynyt. Periaate 4: Lapsentuleesaadanauttiasosiaalista turvaa. Hänen tulee saada kasvaa ja kehittyäterveenä.Periaate 7:Lapsellaonoikeussaadakoulutusta.Periaate 8:Lapsentuleeainajakaikissaolosuhteissa olla ensimmäisenä apua ja suojeluaannettaessa.Periaate 9:Lasta on suojeltava kaikelta laiminlyönneiltä, julmuudelta ja väärinkäytöltä. Seuraavana päivänä räjähtää, ja neljätapaamaammetyöläistäkuolee. Jaennenkaikkea:onkoElmeryhä hengissä? JUha hONkONEN Muovinen saunavihta pitää pintansa turhakeluettelossa. "Aivan kuin mainokset eivät hyppisi joka paikassa silmille muutenkin, autoista puhumattakaan." Nuorisoa koukuttavista tuotteista kovasti yleistynyt energiajuomien litkiminen ja mopoauto saivat ison kannatuksen. Nuorten lisäksi mopoautolla ajavat muun muassa liikuntarajoitteiset, mutta juuri nuorison käytössä "kottero" sai peräti 48 osallistujaa harmistumaan. "pistetäänkÖ pieneen pussiin?" surutulitus Lapsenkädetkäyvätvikkelästi. Muovi on muutenkin pistänyt kylmän koipensa joka rakoon: muovinen jäälyhty, puutarhatuoli, piikkimatto, hedelmäkotelo, lelu, kukka... Pienetsormetkäärivätpaukutvikkelimminrullalle.Kansainvälisentyöjärjestön ILO:n mukaan ongelma on pahapaitsiAasiassamyösKeski-AmerikanElSalvadorissajaGuatemalassa. kOhTa ON TaaS UUSivUOSijaraketitsinkoilevat.Mediassaensinmainostetaanilotulitteitajasittenhehkutetaanhienojanäytöksiä.Asiallaovat usein samat toimittajat, jotka vain muutamaviikkoaiemminlistasivat20 vuottatäyttäneitäYK:nlastenoikeuksia.Mitäsiellälukikaan. Elmereioleheidänjoukossaan.PaikkaonFilippiinienBulacanjaaikasyksy2001.Senjälkeenilotulitusonollut minullesurutulitus. Pelkästään vieressämme olevan ruudin kastuminen ja uudelleen kuivuminen käynnistäisiräjähdyksen. heli Eerolan mielestä se on "kallis muovikottero, todella vaarallinen ajopeli 15-vuotiaille, joilla on vain mopokortti". Parissa sekunnissa 12-vuotias Elmer f. Vieressä on muita lapsia, kasa ruutia ja laatikollinen valmiita paukkuja. Huterassatalossaasuuuseinmonta perhettä, ja yhdessä huoneessa saattaayöpyäylikymmenenihmistä. Elmeronnytkaksikymppinennuorukainen.Ehkähänopiskelee.Vaiolisikohänsaanutturvallisentyöpaikan. Kaupan muovikassi on klassikkoehdokas; nyt melko uutena jonoon liittyvät ohuet hedelmäpus- toru hanai / lehtikuva juha honkonen SUOMEN LUONTO 10 | 2009 49. Eiolesänkyjä,pöytiäeikätuoleja.Pimeänaikaannukutaan,sillätaloissaei olesähköä.Bulacanissaonsuuripula muunalantöistä. Lasta ei saa ottaa työhön ennen asianmukaista minimi-ikää, missään tapauksessahäntäeisaapannatyöhöneikäsalliahänenryhtyätyöhön, joka saattaisi olla hänen terveydelleentaikoulutukselleenvaaraksitaikkahaitatahänenruumiillista,henkistä taimoraalistakehitystään. Onkohänelläjoomialapsia. arman on kääräissyt valmiiksi pienen, kolmionmuotoisen ilotulitteen. Ehkä Elmer on jatkanut ilotulitteiden parissa monta vuotta, jopa näihinpäiviinasti.Niinpitkäänkuinhänensormiensanopeuspärjäänuoremmille. PaLaTaaNPa bULacaNiiN. Ne ovat myös varsin osuvia turhakekandidaatteja. Elmerin nenä vuotaa myrkyllisten kemikaalienhaistelusta,hengityssuojainta hänellä ei ole eikä käsineitäkään.Vaatimattomanvajanseinälläei näy sammutushuopaa eikä minkäänlaistasammutinta. Periaate 2: Lapsen tulee saada nauttia erityistä suojelua. "Kyseessä on pakettiauton kokoinen, laatikon muotoinen auto, jossa on tavaratilan "seininä" vaihtuvat mainoslakanat", tamperelainen Elina arola viestii. Yhdistelmä on hengenvaarallinen. Kummatkin kuvaavat aikaamme: on kiire ja pitää jaksaa. Energiajuoman teho perustuu kofeiiniin eikä lisäenergiaa esimerkiksi limonadiin verrattuna ei välttämättä ole. Kuka niitä oikein ostaa. Mopon ja auton väliin sijoittuvaa mopoautoa on sen sijaan vaikeampi määritellä. Työonyksitoikkoista.Pitkänpäivän aikanaElmertekeearvioltatuhatkolmiomaistapaukkua.Niistähänjahänenperheensäsaavatrahaa15pesoa eli33senttiä
Turhake-ehdokkaissa on muun muassa tietokoneesta johdon kautta virran saava hammasharja, kahvimuki, lämpösukat ja jääkaappi. roskista noin 80 prosenttia kerättiin puistoista", kertoo helsingin rakennusviraston projektinjohtaja ville alatyppö. Naisia höynäytetään paristokäyttöisellä ripsivärillä ja ryppyvoiteilla. "viime uudenvuoden juhlinnasta kerättiin pelkästään helsingistä arviolta 20 siirtolavallista ilotulitusja muuta roskaa. myyntivalikoimissa on noin 500 erilaista räjähdettä. Siinä on näet harvinaisiin maametalleihin kuuluvaa neodyymiä, jota tarvitaan kipeästi esimerkiksi sähköautojen moottoreissa ja tuulivoimaloissa. Pieniin paketteihin kääritään keksejä, hapankorppuja, juustoa, kaakaota, hammastikkuja ja pesuainetta sekä koirien ja kissojen gourmetruokia. puolet heistä oli lapsia tai nuoria. Kaapit ja pöydät ovat täynnä vekottimia, joita kukaan ei käytä ja jos käyttää, niiden puhdistamiseen kuluu tovi jos toinenkin. Usea lukija ehdotti turhakkeeksi esimerkiksi magneettipikkuhousuja, joiden lupaillaan lievittävän kuukautiskipuja. myynnissä saa olla ainoastaan turvatekniikan keskuksen (tukes) hyväksymiä tuotteita. rahaa taivaalla paukkuu uudenvuoden yönä arviolta kymmenen miljoonaa euroa. Arvonnanvoittiriitta Poutanen,jokaajeleenytImatralla tuliterälläTunturi-polkupyörällään.. Uusin tuote tällä saralla lienee kaulan ja leuan kiinteyttäjä, joka "käyttää kehittynyttä Electro Muscle Stimulation -teknologiaa kaulan lihasten stimulointiin sekä verenkierron parantamiseen". ilotulitteista syntyy myös melkoinen kasa jätettä. vUODEN TUrhakE ON iLOTULiTE sit, joita auliisti jaellaan: "Pistetäänkö pieneen pussiin?" kauppojen kassoilla kysellään yhtenään. suomessa toimii myös pohjoismaiden ainoa ilotulitteita valmistava yritys, tuusulalainen ilotulitus. Magneettipöksyjä on kuulemma miehillekin, ties mihin tarkoitukseen, mutta eniten urhoille kaupitellaan tekniikkaa. Yksittäispakkaaminen ja ylipakkaaminen ovat ärsyttäneet monet. Maailman neodyymivarantojen rajallisuus ja keskittyminen Kiinaan on huolestuttavaa. Pikkuhousuissa neodyymi on väärässä paikassa, joskin niissä ainetta on vähän verrattuna esimerkiksi hybridiauton moottoriin (puoli kiloa) tai tuulivoimalaan (tonni). tukesin tilastoista selviää, että silmävammoja sattui viime vuonna 46 juhlijalle ja toissa vuonna 44:lle. "Niissä kuljetetaan paljon tyhjää sekä kauppaan että kaupasta kotiin", Pirjo rissanen kirjoittaa. kivaa kotiin sari Gustafsson / lehtikuva räjähdekauppa käy uutenavuotena suomessa myydään noin pari miljoonaa ilotulitetta vuosittain. roskien lisäksi ilotulitteet jättävät jälkeensä muutakin. Moni on saanut tarpeekseen leipäkoneesta ja popkornikoneesta. Kivunlievityksestä ei ole näyttöä, mutta magneetilla olisi käyttöä. vuosittain niitä tuodaan 10001500 tonnia. vuoden 20072008 juhlinnan yhteydessä syttyi 208 tulipaloa, joista kolmessa aiheutui henkilövahinkoja. JOhaNNa MEhTOLa Ilotulitteet rahdataan Suomeen pääasiassa Kiinasta. 50 SUOMEN LUONTO 10 | 2009 Maailma näyttää olevan täynnä tavaroita, joilla arkea "helpotetaan". Eipä tarvitse nousta juomatölkin takia ruudun äärestä. Keittiöön on tarjolla kojeita omenanlohkojasta kananmunan kuoren rikkojaan, jonka oikea nimi on kuulemma munankuorenrikkoutumispaikanaiheuttaja! Kai se on vitsi. Toisaalta jos hankkii alleen Hondan moottoroidun tuolin, sillä voi ajella keittiöön askeltakaan ottamatta. sen tuotannosta kymmenen prosenttia valmistetaan kotimaassa, loput tehdään kiinassa. Ylipakkaaminen on puolestaan sitä, että jättisuuressa kovamuovisessa paketissa on ohuenohuita leikkeleitä tai esimerkiksi pienelektroniikkaa. Entäpä hauskat tai ainakin hauskoiksi luulemamme kapistukset. Moinen hömppä sai seitsemän naista tarttumaan kynään. ilotulitteet rahdataan suomeen pääasiassa kiinasta viiden maahantuojan kautta
Erityisesti vapaiden kansalaisjärjestöjen aktiiveilta odottaisi jyrkkiä vastalauseita, mutta heistäpä osa onkin satelliittipaikannuksesta innoissaan. Maksut ovat helpottaneet ruuhkia, vähentäneet turhaa autoilua ja leikanneet päästöjä. Euroopan ihmisoikeussopimus ja Suomen perustuslaki takaavat oikeuden yksityisyyteen. Voidaan jakaa maksut oikeudenmukaisesti ja niin edelleen. Suomessa poliisi saa mitkä tahansa valtuudet, kun se heittää suupielestään maagiset sanat "edistää rikostutkintaa". Samat irtisanoutujat haluaisivat toteuttaa käytännössä sen, mistä Linkola vain puhuu. Hän haluaisi muuttaa koko autoverotuksen ajettuihin kilometreihin perustuvaksi, mikä onnistuisi helpoiten valtakunnallisella satelliittipaikannuksella. Ruuhkamaksut ovat siis käypäinen keino vähentää autoilua juuri siellä, missä se on kaikkein turhinta ja aikaan, jolloin siitä aiheutuu suurin riesa. P liaimmankin kansalaisen havahtuvan kyselemään mitä ihmeen poliisivaltiota tänne oikein puuhataan. Ne ovat jopa suosittuja, koska kaupungin ruuhkaliikenteen lasketaan pudonneen reilun viidenneksen ja mitä vähemmän autot seisovat jonoissa tyhjäkäynnillä tuprutellen, sitä pienemmät ovat päästöt. Liikenneministeriö kannattaa satelliittipaikannusta, koska liikenneministeri anu vehviläisen (kesk.) tavoitteet ulottuvat kauas yli ruuhkamaksujen. No joo, on se tietysti vähän ikävä juttu yksityisyyden kannalta, mutta kun paikannuksella on niin hyvä tarkoitus, vastaa tämä vaihtoehtoväki. Mikko Niskasaari Ruuhkamaksuilla poliisivaltioon ääkaupunkialueelle, käytännössä Helsinkiin, suunnitelluista ruuhkamaksuista käyty keskustelu on ollut osin ällistyttävää. Ruuhkamaksut ovat olleet käytössä Tukholmassa jo pitkään. Hämmästelen sitä, mitä kaikkea osa maksujen kannattajista on valmis niiden vuoksi uhraamaan. ällaiset järjestelmät päätyvät Suomessa poikkeuksetta myös poliisin käyttöön. Muistakaapa sormenjälkipassia. O n vaikea ymmärtää, miksi Suomessa on hyvä hanke välttämättä haluttu pilata tekniikalla, joka tekee siitä mahdottoman hyväksyä. Ne eivät tarvitse toimiakseen minkäänlaista rekisteriä, mutta Suomessa poliisi vaati ja sai sitä varten rekisterin ja itselleen sen käyttöoikeudet. Passien avulla poliisi haalii vähitellen koko kansan sormenjälkirekisteriinsä. Paikannus edellyttää autoihin kiinteästi asennettua laitetta, jonka avulla jokaisen ajoneuvon liikkumista voidaan seurata reaaliaikaisesti ja samalla tiedot sen liikkeistä tallennetaan. Miten sen käy, kysyn. Hiukan nolottaa, että Suomessa niin moni kansalainen on aina valmis itse teloittamaan perusoikeutensa. kOLUMNi Tikulla silmään. Kysymys on tekniikasta, jolla ruuhkamaksut kerätään. Esimerkiksi perusoikeudet. "Hyvää tarkoittavat ihmiset ovat paholaisen kätyreitä", sanoo Wagner, siinä sian ja naisen sarjakuvassa, ja minä epäilen samaa. En minä sitä enää jaksa ihmetellä, että autoilufanaatikot vastustavat maksua, sillä heidän maailmassaan mikä tahansa autoilun rajoittaminen tai verottaminen on Belsebuubin työtä. Pentti Linkola on säikytellyt luonnonsuojelijoita perusoikeuksia pilkkaavilla saarnoillaan, joista monella on ollut kiire sanoutua irti. Ruuhkamaksujen kerääminen onnistuu Tukholmassa ilman satelliitteja, joten totalitäärisiä sivupyrkimyksiä ei meilläkään voi selittää yksin ruuhkilla. Se on heidän mielestään loistava idea. Autot, jatkossa ehkä veneetkin, olisivat viranomaisten tauottomassa valvonnassa. Viimeistään tässä kohden luulisi une- T juha honkonen Kirjoittajaonoikeus-jaympäristötoimittaja. SUOMEN LUONTO 10 | 2009 51
syyskuuta kalle näki painajaista ja huusi kaksivuotiaan tarmolla. Aamupäivällä tehtiin retki koulun ja majakan kautta kaupalle. Etelässä on vain merta ennen kuin Puolan rannikko tulee jossain vastaan. Hieno päivä tulossa. En muistanutkaan, miten hurja meininki ulkomeren saaressa on. Hämärän hetkellä laulurastaat saivat kyytiä, hieman myöhemmin haukat kävivät käpytikkojen kimppuun. Tähtiä, lämmintä ja tyyntä. Hämärässä kuului voimakasta suhinaa ja epämääräistä pulinaa, sitten kovaa kirkunaa. Kylä erottui siluettina vastarannalta, samoin kuin purjealus idässä. Nousin ylös ja katsoin kelloa: 5.36, ihan sopiva aika herätä. Käytiin uimassa. Avasin olohuoneen oven ja katselin pimeään. Kello 6.10 lähtivät ensimmäiset varpushaukat saalistamaan. Syyskuussa perheemme liittyi kahdeksi kuukaudeksi osaksi Utön muutaman kymmenen asukkaan yhteisöä. teksti juha laaksonen (päiväkirja) ja minna pyykkö kuvat juha laaksonen Perjantai 11. Sovin kauppiaan kanssa joustavammasta maksupolitiikasta. utön päiväkirja Utö. iidan (5 v.) kanssa katseltiin laiturilta meduusoita. Haukat saalistivat ja muut pakenevat jos ennättävät. Saaristomeren uloin asuttu saari. Kalle nappasi maasta kuolleen rantakäärmeen poikasen eikä suostunut luopumaan siitä millään. JOOSE Ja iiDa kaTSELEvaT riTariLUTEiTa. 52 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. Rahaa ja kortteja ei tarvitse kantaa mukana. Useita nokkos-, neito- ja ohdakeperhosia oli vielä lennossa
Saldo nolla, maisemat ja valot kauniit. Iida ja Joose (4 v.) lähtivät. Iida oli luullut, että olimme lähteneet takaisin mantereelle ja jättäneet hänet saareen. En osannut sanoa tuohon mitään. Kallen piilottama eilinen ahven löytyi, sillä vetäessäni saapasta jalkaan tunsin jalan alla epämääräisen möykyn. Kuuden jälkeen saaren yllä oli paksu pilvi, mutta horisontissa oli kajoa. syyskuuta Tyyni aamu. Harmaahylkeet nostelivat päätään vedestä. Iltasella tein lenkin itäniitylle. Kävelin aamulla itäniitylle ja koilliskärjen kalliolle. Miehistö pelastui luodolle, mutta myrskyn takia apuun päästiin vasta kolmantena päivänä. kaUPPa OLi aUki Pari TUNTia PäiväSSä. meduusoita ja rakkolevää. Kuusi yhdestätoista selvisi. Ollaan majakalla odottamassa pikkulokkeja. Katselin maailman ahkerinta hotellinomistajaa Laaksosen Eeroa, joka aamupäivän ratoksi jyräsi uuden tien vierasvenelaiturin edustalle. Juuri kun pää- Tiistai 15. Ne puhisevat kuuluvasti. Luoto, jolla ihmiset kärsivät kylmästä, on tosiaan vain kivenheiton päässä saaren eteläkärjestä. Itäpuolella oli paljon harMaahyLJE PUhiSi viEraiLiJOiLLE. SUOMEN LUONTO 10 | 2009 53. Lupasi pitää mielessä, jos tulee kalaa. Aamutuimaan pääsin vihreään taloon vierailulle, kun Sjöblomin Janne istui Martta-koiran kanssa kahvilla portailla. Mikseivät linnut muuta tänään. Siinä on mies, joka pitää laitteista ja työstä. Käytiin kiertämässä saari. Vaimo kertoi rupikonnien talvehtivan kukkapenkissä. Janne on viidennen polven utöläisiä. Voisi tulla valokuvauksellinen aamu. Draken-purjealuksen haverista olisi marraskuussa tasan 70 vuotta. Koulun opettaja brita ja miehensä vili pyytävät hyljeretkelle. Niitä on joskus mukana, kun lapiolla nostaa multaa. Eteläpuolella tajusin sen haaksirikkoisten jutun. Iidan huuto kuului merivartioston kalliolle selkeästi ja Minnan rauhoittavat sanatkin. syyskuuta Kello kolmelta heräsin iloiseen ropinaan. Kahlaajarannalla oli yksi taivaanvuohi, joka päästi melko lähelle, kun kahlasin vedestä päin. Maanantai 21. Joku lintukin kuulemma syö niitä, epäili pöllöä. Niiden sieraimet levisivät euronkokoisiksi aukoiksi ja viiksikarvat väpättivät. Tunki sen myöhemmin vielä legoautoonsakin
syyskuuta Ensimmäinen kovatuulinen päivä. Pikkusirkku istui alaoksalla. Aika hyvät tyrskyt olisivat eteläpuolella. Yritin katsoa tv:tä, mutta ei onnistunut, uutisetkaan eivät liiemmälti kiinnosta. Iidan synttärit. Kesä on siis nyt ohi. Lähtivätkö ne. Laji on havaittu saaressa aiemmin vain kymmenen kertaa. Tehtiin Joosen, Minnan ja Kallen kanssa ret- LäMMiN iLTa TOi rUPikONNaT iiDaN ETEEN. 54 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. Kiva havainto, yritän valokuvata sitä. Seisoessamme raripuskan vieressä kuului leirimännikön lähettyviltä muutama terävä tiksaus. Syötiin hotellilla kakkua, ja Iidan luokkatoverit lähtivät pois saaresta syyslomalle. Isot konnat ovat sympaattisia. Tiistai 13. Iidan piti päästä myös ulos, joten kierrettiin koulun lenkki ja päästiin samoihin lukemiin. Yli 50 käpylinnun parvi. Hyönteissyöjiä: mustapääkerttu 15, hernekerttu 3, leppälintu 3, harmaasieppo 1, pikkusieppo 1, tiltaltti 10, pajulintu 2. lokakuuta iSOSirriSTä Sai LENTOkUvia. sen hotellille, vierailevalta lintuharrastajalta Japilta tuli viesti taigauunilinnusta merivartioston portilla. Iida kävi jumpassa Minnan kanssa. UTöN PäiväkirJa ki itäniitylle. Sinänsä ihan hyvä juttu. Illalla 18:n jälkeen alkoi sataa ja ihan kunnolla, jäi myrskyretki tekemättä. Tiltaltit alkavat tulla ja viimeiset pajulinnut menevät. Pöllön katseessa on jotakin tuimaa. Jos pöllöt söisivät rupikonnia, nämä varmasti olisivat hävinneet saarilta jo aikoja sitten. Pyrstötiaisiakin pieni parvi. Karautan fillarilla paikalle, ja siellähän lintu on pihlajassa. Kun sade loppui, Minna lähti Joosen kanssa rupikonnia katsomaan. Kiersivät majakalle asti ja näkivät 28 yksilöä. Se oli 330 euroa, vähemmän kuin kaupungissa. En nähnyt iltapäivällä enää sataman haarapääskyjä. Loppupäivä kului hieman ihmetellessä ja tinttejä piharuokinnalla katsoen. Puolenpäivän jälkeen tuuli heikkeni hieman ja lintuja alkoi näkyä enemmän, talitinttejä ja rastaita. Muutolla ei näkynyt yhtään mitään. Haarapääskyt todella lähtivät eilen. Varpuspöllö söi punarintaa saarnessa. Kävin kaupassa maksamassa ruokalaskun. Mitä sarvipöllöt ja helmarit täällä syövät, kun nyt ei ole myyriä kai ne pikkulin- Tiistai 22. Tässä ollaan. Nyt pääsen syksyyn käsiksi: tuulta, sadetta, ruskaa, kuulautta ja harvinaisia lintuja
On aika uskomatonta, että ne todella lähtivät TyyNELLä SaarELaiSET LähTiväT kaLaaN. SUOMEN LUONTO 10 | 2009 55. Vaahteroiden keltaisia lehtiä sataa alas. lokakuuta Kello kuudelta sumua ja pihalta ei kuulunut yhdenkään linnun ääntä. Kaunein on Jannen vihertävä. Kaikkina muina aamuina oli kuulunut ääniä. Tuloksena neljä kalaa. lokakuuta Kello kuudelta pohjoiskoillinen 13 metriä sekunnissa, lämpötila kolme astetta. Illan kruunasi nuori sinisuohaukka. Luulisi, että sumussa törmäiltäisiiin suuntaan jos toiseen. Sammakkolampi oli yön aikana jäätynyt. Annoin raportin Luonto-Suomeen sääaseman takaa. Olin aika huoletta ulkoiluttanut uutta kameranrunkoani tihkusateessa. SiNiPyrSTö TEki LiNTUMiEhiSTä iLOiSia. tuja napsivat. Vaikeat valot, mutta maalarille antoisat. Mitä nyt tapahtuu. Jotkut saarnet vielä sinnittelevät. Aurinko oli laskenut ja taivas oli kirkas. Iltahämärässä, miltei pimeässä, punarinnat olivat liikkeellä. Talojen yleisväri on punainen. Kaveri laskeutui olohuoneen ikkunan takana olevalle penkille. Pihlajanmarjat hehkuivat punaisina syvän sinistä merta vasten. Hieman ennen seitsemää alkoi kuulua urpiaisten supinaa. En uskaltanut avata parvekkeen ovea mutta otin kuvan lasin läpi. Pajuistakin näkee läpi. Koivut jo aiemmin. kovasen Topi kävi siikaa verkottamassa. Joose kävi Vilin kanssa tykeillä, minä vierailin saaren itäpäädyssä. Laskivat verkot, ajoivat veneellä ja mekastivat, ja sitten nostivat verkot. Käytiin Iidan ja Joosen kanssa Timisjärven pihalla leikkimässä. Pitkästä aikaa majakalle katsomaan lokkien liikehdintää. Siinä puitteet aamulle. Tuulta 16 metriä sekunnissa tervemenoa. Tiistai 27. Tuuli pörrötti pienten lintujen höyheniä, mutta silti linnut katselivat pimeälle merelle ja taivaalle. yön selkään, pimeän ja hyisen meren ylle, tähtitaivas oppaanaan. Päivä oli taas pimeä ja kostea. Osa pihlajista ja vaahteroista on paljaita. Lintujen katsominen on nyt huomattavasti helpompaa. Tähtitaivas loimusi. Keskiviikko 14. Muutaman tunnin aikana puu muutti ulkomuotoaan. Varpuspöllön ruokapöytä on koko ajan katettu, sillä lintuja riittää
lokakuuta Lokakuun viimeinen päivä valkenee puolipilvisenä. Kilpailuissa on yksinkertaiset säännöt: kullakin venekunnalla on käytössään enintään viisi verkkoa. marraskuuta Itäinen puhuri oli pauhannut koko yön. Pam Eero lähetti kilpailijat matkaan huutaen. Toinenkin ryhmä saa hienon saaliin. Eeron piti ampua laivan kannelta lähtölaukaus, mutta haulikko ei laukea. Häntäpää jää reilusti alle kilon. Saaliina simppuja ja suuria silakoita. Kalle otti sen huostaansa. Koulun lahti oli täyttynyt rantaan ajautuneista kuolleista meduusoista. Haitari soi ja tanssi pyöri. UTöN PäiväkirJa Kamerasta ei ole mitään hyötyä, jos sitä joutuu piilottelemaan. Heillä on liki kymmenen kiloa kalaa: 12 siikaa, lohi ja turska. Kunnon harrastajalla on aina kiikari ja kamera käsillä, ulkoiluttaja alkaa kaivaa niitä laukusta, kun tilanne on päällä, ja kun arsenaali on saatu esille on tilanne ohi. Lauantai 31. Pohjoiskoillinen neljä metriä sekunnissa, viisi astetta lämmintä. Satoi lunta! Eilinen helmipöllö löytyi kuolleena sen puun alta, jossa sitä eilisiltana katselin. Laskea voi minne vain. Kilpailijat ryhmittyivät kello kymmeneksi laiturin edustalle veneisiin. Kalastuskisoissa oli menoa. Pikainen iltahuuto ja vierailu Aspö-laivalla. Illalla kävimme Britalla ja Vilillä kylässä. Kello 16 punnitukseen joukkoa kerääntyy hurja aUriNkO NOUSEE. määrä. Poimimme meduusapalloja vedestä, lapioimme rannassa meduusapuuroa, kaadoimme meduusamassaa jugurtti- ja hillopur- hELMiPöLLö Sai SaaLiikSEEN MyyräN. 56 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. Eipä ollut enää voimia saalistaa. Lintu oli lämmin ja silmät auki. Mukavannäköinen meininki. Torstai 5. Voittajiksi nousevat nuoret pojat. Täällä päin ei suuria silakoita arvosteta
Vastatuuleen oli mahdotonta kävellä silmät auki. Poika käveli suoraan mereen koulun lahdella meduusoja tutkiessaan ja vettä oli talvikengissä sopivasti. Linnut, ihmiset ja tuulet virtasivat ohitsemme. Juha Laaksonen ja Minna Pyykkö ovat Yleisradion luontotoimittajia; Minna on myös taidemaalari. Lähtisinkö utöhön? Utönmatkailuonpiristynyt,kunarmeijanentisiin tiloihinjärjestyimajoituspalveluita.Lapsiperheille hotellinrivitalotovathyvävaihtoehto;pitkienjaksojen hinnoista voi neuvotella. Vietiin kirjastoon parikymmentä kirjaa, otettiin vielä viikonlopuksi kymmenen. Syksynedetessäyhteisöntoimintavilkastui.Tutustuimme ystävällisiin ihmisiin ja saimme paljon apua. Vaikka pysyttelimme paikalla kaksi kuukautta, tuntui kuitenkin, että olimme jatkuvan liikkeen keskellä. Saarelleonsaatumuutamakatulamppu,muttakun kävelee kylän ohi saaren eteläkärkeä kohti, valot eivät haittaayötaivaanihmettelyä.Polkunäyttääjatkuvanloputtomiinhämärässäjamajakanvalokiilapyyhkäiseekivikkoisenkärjenyli.Silloinvoikuvitellasenmerkityksen yöllisillemerenkävijöille.Samallaihmetyttää,mitenihmeessä linnut kykenevät pimeässä suunnistamaan ja ylittämäänmeren. Lainelautailijat yrittivät kesyttää maininkeja eteläkärjessä kolmen aikoihin. Sitten olisikin edessä lähtö, mutta mielessä alkaa olla myös paluu. iidapääsikurkistamaankoulumaailmaansaarenkyläkoulussa.britaninnostavaopetussaitytönkipittämäänkouluunaamuisintukkasuorana.Utöhön kaivataankipeästipysyvästisaarelleasettuvialapsiperheitä,jotta1884perustettukoulusäilyisi.Asuntojaontarjolla. MiNNa Pyykkö Ja JUha LaakSONEN ENSiLUMi SaTOi MarraSkUUN aLUSSa. SUOMEN LUONTO 10 | 2009 57. Talvella Utöseen pääsee viitenäpäivänäviikossa;saarestaonkoottutietoasivulle www.uto.fi Saarensyksykiinnostilapsiaeritavoin.Nelivuotiaan Joosenkanssaetsimmerantaanajautuneitamerirosvojenviestejä.Laitoimmepullopostiajarakentelimmeritsoja,joidenammuksinakäytettiinpihlajanmarjoja.Saarelle armeijan jäljiltä jääneet tykit kiinnostivat kovasti. Pelottavan näköistä puuhaa, kun ovat kuohuissa aivan lähellä kallioita. Jäiset lumihiutaleet sattuivat. Kaksivuotiaskallehihkuiriemustasaadessaanpitääkädessäänkuolluttasilakkaa,rantakäärmettä,rupikonnaa taikäpytikkaa."Eisejaksalentää,eijaksapomppia." Teimmeuseiniltaretkiäsatamaankatselemaanlaituriinsaapuneitalaivojajaluotsikuttereita.Kävimmemajakallaihailemassapimeässäkimaltelevaalinssiä.Majakan juurelta tarkkailimme ohi kulkevia laivoja, joiden valot tuikkivatpimeällämerellä. Illaksi lumet sulivat. keista ämpäreihin ja toisinpäin, liukastelimme meduusalöllön päällä
58 SUOMEN LUONTO 10 | 2009 diCk forsman
Moni tuttu kesälintu on nyt Gambiassa samalla rannalla Linnuilla ja turisteilla on usein sama reitti: kylmyyttä pakoon Gambian lämpöön. Sahelin alueella talvehtii useita lajejamme, muun muassa kahlaajia, kirjosieppo ja leppälintu. tommi lievonen SUOMEN LUONTO 10 | 2009 59
Tämä johtuu siitä, että monet harrastajat haluavat päästä katsomaan Gambia-joen yläjuoksun lajeja." tommi lievonen 60 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. Yksi Gambian tunnetuista lintuoppaista ja ammattimaisista lintuharrastajista on yaya barry, joka aloitti lintujen tarkkailun jo 12-vuotiaana. Gambiassa on myös hyvät mahdollisuudet opetella tuntemaan suomalaisia lintuja talvipuvuissa ja tarkkailla niiden käyttäytymistä erilaisessa ympäristössä. ammatti: lintuopas Turismi on Gambiassa yksi tärkeimmistä tulonlähteistä maapähkinöiden viljelyn ohella. Jokaiselle lintuharrastajalle tulevat tutuksi ainakin erilaiset sininärhet, kuningaskalastajat, mehiläissyöjät ja etenkin haikaroiden lajikirjo. Lintujen ympärillä pyörii suuri bisnes, ja se tuo monille paikallisille toimeentulon. Gambia on erinomainen vaihtoehto lintu- ja luontomatkaajalle siitä saa hyvää ensimakua Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Gambian luonnon monimuotoisuuden aarrearkku raottaa kanttaan jo ensimmäisen retkipäivän aamuna. Parin viikon retkellä voi helposti havaita yli 200 lajia lintuja, kovemmalla yrittämisellä yli 300. Senegalin sisällä oleva Gambian valtio on pinta-alaltaan vain noin kaksi kertaa Uudenmaan kokoinen. Vasta viikon havainnoinnin jälkeen alkaa ymmärtää, gaMbia kuinka täynnä se todella on. Elinympäristöjen monipuolisuus tekee Gambiasta houkuttelevan ja maan pieni koko helposti retkeiltävän. Lintuturismi edesauttaa eniten tulojen leviämistä sisämaahan, kauemmas rannikon turistialueelta. Linnuston lisäksi Gambiasta tapaa myös muuta Afrikan peruslajistoa kuten apinoita, pahkasikoja, eri liskolajeja ja hyvällä onnella Gambia-joen yläjuoksulla virtahepoja. Vakavamielisempi lintuharrastaja voi pureskella varpuslintujen määrityspähkinöitä tai hakea vaikeasti löydettäviä lajeja. "Olen oppinut huomaamaan, että ilman luontoa täällä ei olisi mitään", hän toteaa. Lyhyessä ajassa on mahdollista nähdä todella paljon. Aloittelevalle harrastajalle tarjolla on värik- käitä ja helposti tunnistettavia lajeja. Kymmenet haikarat aloittelevat saalistustaan jokirannassa, ja rosvohaukka kiipeilee läheisissä palmuissa käyttäen taitavasti siipiä apunaan. Suomessa on tähän mennessä tavattu 453 lintulajia. "Lintuturismi tuo tuloja kaupoille, hotelleille ja kuljetusliikkeille mutta myös kouluillemme, kansallispuistollemme ja suojelualueillemme. Huomio kiinnittyy joen rannassa mangrovepuun juurien välissä pomppivaan liejuryömijään. Silti siellä tavataan yli 550 lintulajia. SaMaLLa raNNaLLa A uringon ensimmäisten säteiden ennättäessä riisipellon valleille ympärillä alkaa tapahtua. Monipuolinen linnusto vetää maahan vuosittain tuhansia lintuharrastajia eri puolilta Eurooppaa. Päivittäin tulee vastaan uusia lajeja. Lintuja kuuluu ja näkyy kaikkialla
"Käyttämäni oppaat ovat olleet todella hyviä, heillä on uskomaton kyky löytää lajeja maastosta. Muihin Afrikan valtioihin nähden Gambiaa voi pitää keskimääräistä turvallisempana maana. Koska Dawsonilla on rajallisesti aikaa ja haaveissa kolmen sadan havaitun lajin merkkipaalu, hän kertoo käyttävänsä mieluusti hyviä oppaita kuljetuksineen. Kirjat, kiikarit, kaukoputket ja kamerat ovat tavallisen gambialaisen tavoittamattomissa. varjostajahaikarat käyttävät siipiään varjona nähdäkseen paremmin veden alle. tommi lievonen Gambia on maailman arvostetuimpia lintubongausmaita. SUOMEN LUONTO 10 | 2009 61 diCk forsman. gambiassa lentelee useita värikkäitä mehiläissyöjälajeja. diCk forsman SiNiriNTakaLaSTaJa Ja varJOSTaJahaikara. Kiikarit kädessä samoileva harrastaja saa turisti- ja hotellialueella nopeasti uteliasta paikallista seuraa. rOTkOMEhiLäiSSyöJä. Lintuopastoiminnan kautta yhä useampi gambialainen ymmärtää myös muun ympäröivän luonnon arvoja muutenkin kuin viljeltynä maapähkinä- tai riisipeltona. oppaalla vai ilman? Suurin osa turistimajoituksista on rannikolla BakauKotuKololin alueella, jossa sijaitsevat suurimmat hotellit. "Monet yrittävät puutteellisen kirjallisuuden ja maastoretkeilyn avulla oppia lajistoa, jotta he voisivat saada linnuista toimeentulonsa. Kasvava joukko gambialaisista on huomannut, että linnut ovat arvokkaita muutenkin kuin luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tärkeintä on kuitenkin keskittyä olennaiseen, hymyilee Dawson, jonka "pakko nähdä" -listalla on muun muassa hankalasti mangrovejoilta löytyvä afrikanuikkukana. Retkeillä voi myös käyttämällä paikallisia pakettiretkiä tai julkista liikennettä. Aikaa menee kuitenkin enemmän, eivätkä bussit pysähtele mielenkiintoisilta näyttäville lintupaikoille. Siten välttyy ylimääräiseltä säätämiseltä ja löytää paremmin lintuja. Hän haluaisi laajentaa liiketoimintaansa ostamalla oman veneen, jolla kuljettaa asiakkaita. Gambiaan hän on saapunut tuhansien muiden brittiharrastajien tavoin saamaan ensikosketusta Afrikan lajistoon. Yksi heistä on Lamin bojang, joka pyörittää omaa yhden miehen lintuopaspalveluaan. Täällä tosin ammattitaitoiset oppaat maksavat selvästi enemmän kuin esimerkiksi Aasiassa. Viiden päivän retki majoituksineen ja matkoineen sisämaahan maksaa 400500 euroa ja päiväopastus 1030 euroa. "Jopa hotellien puutarhoista ja lähialueilta löytyy paljon katsottavaa", hän kehuu. Dawson on matkannut ympäri maailmaa lintuja tarkkailemassa. Kolmen viikon matkan loppuosa kuluu Gambia-joen yläjuoksulla. Kilpailu kasvaa koko ajan", hän sanoo. Brittein saarilta Kotuun saapunut aktiivilintuharrastaja Mark Dawson on ensimmäistä kertaa Gambiassa ja kertoo viettäneensä ensimmäisen retkiviikon pelkästään rannikolla. Sinirintakalastajia näkee mangrovemetsissä. Monet paikallisista oppaista ovat saaneet varusteensa lahjoituksina opastamiltaan lintuharrastajilta, jotka haluavat auttaa ja rohkaista heitä pitämään huolta yhteisestä kiinnostuksen kohteesta
SaMaLLa raNNaLLa kahLaaJia. Etummaisena oleva kotoinen liromme on saanut seuraa eksoottisemmista lampiviklosta ja pitkäjaloista. gambiassa talvehtivista linnuistamme suurin osa on kahlaajia. 62 SUOMEN LUONTO 10 | 2009
yllä räyskä, alla kalasääksi. kESäLiNTUJaMME. Molemmat muuttavat Suomesta talveksi trooppiseen afrikkaan. tommi lievonen diCk forsman SUOMEN LUONTO 10 | 2009 63 diCk forsman
SUOMEN LUONTO 10 | 2009 65
kUN TULiN hELSiNkiiNopiskelemaan,tutustuinlähellä opiskelemaan,tutustuinlähellä asuvaan Pekka haavistoon (vihr.) ja muihin ympäristö ihmisiin, jotka olivat mukana muun muassa Koijärvi-liikkeessä.OlinvaltaamassatyhjilleenjäänyttäLepakkoaHelsingissä. Lähdin16-vuotiaanaHaaparannankauttaEurooppaan kuukaudeksiennenkuinolinkäynytHelsingissä.Olintalvella1979Norjassakalatehtaallatöissä.OpiskelinMoskovassa 1981, jonka jälkeen asuin Kristianiassa Kööpenhaminassa.OlinmyöspaljonkesiäPariisissa.Vuonna1986 matkustinyksinSiperiaan. OpiskelinHelsinginyliopistossaantropologiaajalaajasti humanistisiaoppiaineita.Aloitingradunteonsamoihinaikoihin,kunmuutinKööpenhaminaan.Tuolloinilmestyivät ensimmäisetkirjani,rupesinpiirtämääneikägraduntekeminen enää kiinnostanut. TOiMiTTaNUT JOhaNNa MEhTOLa kasvokkain "En halua asua "OlenkotoisinpienestäkylästäYlitornionläheltä.Kotiniolikeskellämetsää,jopapaikallinenkuntakeskus olimeiltäkaukana.Minullaeioleenäälappilaistaidentiteettiä,vaikkaolenkinkasvanutsiellä.MinullaeiolepakottavaatarvettakäydäLapissa. Muistan, että jo 1970-luvulla puhuttiin ilmastonmuutoksesta,jotensiitäontiedettykauan. Enolluttaiteilijatyyppiävaanunelmoinkehitysmaahommista.Minustaolisituskintulluttaiteilijaa,ellenolisimuuttanutTanskaan.Maanvapaailmapiiriikäänkuintekiminustataiteilijanvastointahtoani. Luonnonsuojelusta huolehtiminen on pääasiassa korkeakoulutettujenihmistenjavaltionvelvollisuus.Sitävoi Pehmeä luomuvilla hengittää hyvin eikä hiosta Lämpimät välihaalarit ja asusteet Tilaa ilmainen tuotekuvasto: 03-871 460 · www.ruskovilla.fi ERÄMAAPITÄJÄ SAVUKOSKI www.savukoski.fi www.korvatunturi.fi Lomasi suunnittelussa auttaa Opastuskeskus Korvatunturi 0205 64 7556 kirjailija-taiteilija rosa Liksom näkee ihmisen suurena uhkana ympäristölle mutta myös toivona. mikko kupari 66 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. Käyn yhä yliopiston luennoilla, vaikkaenkerääopintosuorituksia. OlinitsekäymässäKoijärvelläjamuistanajatelleeni,ettänäinpienijärvi,mikätämäon?Ymmärsinkuitenkinettä Koijärvellä oli suuri symboliarvo, kyse oli uuden ajan alkamisesta. Maallajaluonnonkeskelläasuvatihmiseteivätvälttämättä kunnioita luontoa. Ympäristöliikevoimistui,olipunkliikejamuitakintalonvaltauksia.Nekuuluivatyhteenjaolivatnuorenatärkeitä asioita. Sama koskee myös alkuperäiskansoja.Minunlapsuudessaniluontoaeiarvostettueikä edestunnettu.Silloinelettiinvoimakastamaaseuduntyhjentämisen aikaa ja nuoret, niin kuin minäkin, halusivat muuttaakaupunkiin.MuutettuanipoisLapistahuomasin, ettäonolemassamuutakinkuinmetsäluonto
Ennenriittiyksiautoperheelle,nytniitätarvitaankaksitaikolme.Ympäristönsuojelussatärkeintäovatvalistus jalainsäädäntö. OMa rEviiri Oma reviiri -osastossa tutustutaan ihmisiin, arkeen ja kulttuuriin. maaseudulla" verratavaikkalastenhakkaamiseen;jossitäeikielletälaissa,ihmisettekevätsitä.Ihmisenkohtuuttomuusjaahneus ovatsuurimmatuhatympäristölle. Pyöräilenkaikkimatkatympärivuoden.Enhaluaasua maaseudulla, enkä ole lainkaan mökki-ihminen. iLMESTyitänäsyksynäelokuvaFinlanMiNULTa iLMESTyi Landscape, dia Suburban Landscape joka on Finlandia-elokuvatrilogian keskimmäinen osa. Ne,jotkaeivätolevalmiitamuutokseen,pitäisipanna kunnollamaksamaansiitä.Kokoelintasoammeonyksinkertaisestilaskettava.Uskon,ettäkaupungissakinvoiasua kohtuullisesti. Ensimmäisessäosassaryhmäburkhaanpukeutuneitanaisia kulkeehalkineljänvuodenajan.Keskimmäisessä osassa naiset vaeltavat lähiömaisemassa ja tekevät katumusharjoituksia. Lainsäädännöllä tulisi ohjailla kulutustottumuksiaekologisempaansuuntaan. Viimeisessä osassahahmottulevatvierailemaanhistoriallisillamonumenteilla.Kuntrilogiaonvalmis, se on tarkoitus näyttää samanaikaisesti kolmeltaruudulta. Voisanoa,ettäanni ylävaarajaRosa Voisanoa,että Liksomovatkaikkienvuosienjälkeenyksija sama ihminen, mutta tekstini ovat hirveän vähänomaelämäkerrallisia." pekka mustonen / Wsoy rOSa LikSOM (aNNi yLävaara) 51, kirjailija-taiteilija, helsinki SUOMEN LUONTO 10 | 2009 67. Kaupungissatarkkailentaivasta,mertajapieniäilmiöitäkutenkasvienponnistamistaasfaltinrakosista. Liikunpaljonmetsäluonnossaperheenikanssa.Kesäisin purjehdimmejamuutenretkeilemme.Pidänkaupunkiympäristöstä,jaHelsinkionihanteellisenkokoinen. Ihminenonsuurinuhkamaapallolle,muttaihmisessä on myös toivo. Syksyllä julkaistiin myös kirjoittamani ja haapaniemen klaus haapaniemen kuvittama kuvakirjaNeko.Sesijoittuu1600-luvunJapaniinja jaNeko kyseessäonaikatyypillinensamuraitarina läänitysherra riistää kyläläisiä ja lopulta ahneusmeneeliianpitkälle.Vaikkaalkuperäinenideaolitehdälastenkirja,tämäkirja sopiikokoperheelle
"Olen täällä toista kertaa jäkälänpoimijana.Tulintoukokuussa,japoimintakausikestäänoinviisikuukautta.Ehdinkerätäyhden päivänaikanajäkälää2530laatikkoa." Nuortamiestäeiväthaitanneethyttysetja sääkin on hänen mielestään ihan hyvä. Kampanjantuottokäytetäänlinnustonsuojelutyöhön, www.birdlife.fi/ lahjapontto/. joululehtien nostalgiaa PostimuseonJoululehdet lukemistoa kansalle-näyttelyesittelee vanhojen joululehtien tunnettujen taiteilijoiden kuten Martta Wendelinin jarudolf koivunpiirtämiäkansikuviasekä lehtiensisältöjä.Vakioaiheinaovatolleetjovanhoissajoululehdissä jouluruokienohjeet.Etenkinsota-aikanaohjeidenantiolitärkeätä, koskamonistaelintarvikkeistaolipulaa.Käsityö-jaaskarteluohjeet sekävalistavatjamoraalioppiaantavattekstitolivatmyösyleisiä. Hailuoto on tunnettu jäkälän hopeoimista kangasmetsistään. Työnjohtaja Matti Seinijoki on tuonut mäntykankaalle poimijaporukan, joka purkautuunopeastiautostajaottaaperäkärrystäkeräyslaatikoitamukaansa.Monetovatvarustautuneettyöhönhyttyspäähinein. Thaimaalainen ampol kasa ehtii kerätä 2530 laatikkoa jäkälää päivässä. makasiini joululahja linnuille Suomen Birdlifen nettisivulla voi lahjoittaa linnuille pöntön, jonka Birdlifen asiantuntijat rakentavat ja vievät metsään. Näyttely on avoinna 5.1.2010 saakka, Helsingin pääpostitalo, Asema-aukio5H,www.posti.fi/postimuseo. Kuivanajäkälääeivoikerätä,silläsilloinse mureneehetikättelyssä.Kauniimmillailmoillajäkäläkentätjoudutaanruiskuttamaanvedelläennenpoimimista. Selkäänhommakylläkäy. Suomalaisia jäkälänpoimijoita kuten marjanpoimijoitakinonyhävaikeampisaada, joten hailuotolaisella Polar-Moos-jäkäläyritykselläonnyttoistakertaathaimaalaisiapoimijoita. OMa rEviiri jäkälänkeruu Hailuodon hopeaa hietamailta ampol kasaeiolekoskaannähnytjäkälää kotimaassaan Thaimaassa, muttanythänpoimiitottuneellasilmälläjakädelläpalleroporonjäkälääHailuodonkumpareisillamäntykankailla. Hyvin rakennettupönttökestäävuosikausiaja tarjoaaturvallisenkasvupaikan monellelintupoikueelle. Jäkälän kerääminen myyntiinalkoisaarella1920-luvulla. antti saraja PaLLErOPOrONJäkäLää. 68 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. Yölläontullutsadetta,jotenpoimijatpääsevätsuoraantöihin"sademetsään"niinkuin luonnonsadettasaanuttametsääkutsutaan. Lahjoittaja saa Birdlife-joulupönttökortin,jonkavoiantaa ystävälle linnuille annetun tärkeän lahjan merkiksi
Hailuodon lisäksi mesaammejäkälääKalajoel ajaUtajärveltä t sekäKainuustaVaalasta.Hankimmejäkälää myösVenäjältä.MeilläonVirossatytäryritys, jokavalmistaajäkälästäerilaisiakoristeitaja seppeleitä." Palleroporonjäkälän lisäksi Polar-Moos toimittaa tilauksesta vientiin harmaaporonjäkälää ja isohirvenjäkälää, joita käytetään lääketeollisuudessa.Kaupallisestitärkeätjäkälälajit kasvavat parhaiten kuivilla hiekkakankailla. Olin saanut putken ylioppilaslahjaksi ja olin juuri aloittanuttähtitieteenpääaineopinnotHelsingin yliopistossa",kertoo Paula kyyrö,22. "Tähtikuvioista kannattaa aloittaa. Se tässä kiehtovaaonkin,ettäniinkinpienellävehkeellä kuinkaukoputkipääseekiinniniinisoihin, kaukaisiinkohteisiin." KyyrökuuluutähtiharrastajienyhdistykseenUrsaan,jossaonnoin13000jäsentä. Jäkälänkeräämineneikuulujokamiehenoikeuksiin,vaansiihentäytyyollamaanomistajanlupa.Yrityksetmaksavatmaanomistajille palkkiota nostetun jäkälän määrän mukaan.Jäkälääeisuinkaanpoimitakokoalalta vaanvainsieltätäältä. "Enollutuskoaomiasilmiäni.Aluksituntuisiltä,ettäjokuonliimannutSaturnusta esittävän tarran linssiin. Yleinen kysymys on, että miten sinne oikeinpääsee?Mustanaukonkeskustaaeli singulariteettiä ei ole kyetty vielä tutkimaan,jotenvastaustasiiheneivoiantaa." Neljättä vuotta opiskeleva Kyyrö on ehtinyt löytää kaukoputkellaan jo paljon muutakinkuinSaturnuksen.HaaveissaolisinähdäAndromedangalaksi. "Pikkupoikiakiinnostavatmustataukot. Hän vetää yhdistyksen järjestämiä planetaarioesityksiäjaonpitänytlastenjanuortentähtikerhoja. "Meilleontärkeää,ettäpääsemmeuudestaan samoille alueille 58 vuoden jälkeen. Lähetä juttuvinkki johanna.mehtola@sll.fi. harri nurminen Kaksi kansaa kaksi kieltä harri Nurmisenvalokuvia inarin-jakolttasaamelaisistaonesilläKaksi kansaa kaksi kieltä -näyttelyssä SaamelaismuseoSiidassa. Nurmisen 1980-luvun mustavalkoistenvalokuvienvaatimaton kokojaintiimitunnelmakertovat ajasta, jolloin saamelaisuus nähtiin väistyvänä kulttuurina. Hailuodossa jäkälän poiminta on tuttua monellevanhemmanpolvenluotolaiselle.Se onmuodostanuttärkeäntulonlähteen. "Polar-Moos voi hyvinkin olla maailman suurin jäkälän toimittaja. "Minullakäviniinpäin,ettäaloinensin opiskellajasittenharrastaasamaaalaa." Saturnus renkaineen ei löytynyt ihan helpolla. "Se on kolmen miljoonan valovuoden päässä.Valo,jokasieltätänäiltanatulee maahan,onlähtenytmatkaankolmemil- joonaavuottasitten.Seonkaukaisinkohde,minkävoikaukoputkenavullanähdä." Harrastaa voi paljain silminkin ilman kaukoputkeataikiikaria. Tänävuonnavietetääntähtitieteenkansainvälistäjuhlavuotta.400vuottasitten galileo galileisuuntasikaukoputkenensimmäistäkertaaavaruuteen. "ToimitammejäkälääHailuodostanytalle viidenneksen1970-luvunalunhuippuvuosien määrästä. Vaikka jäkälä kasvaakin hitaasti, sen kasvu nopeutuu, kun tiheää jäkälämattoa harvennetaansillointällöin",korostaaPaulamäki. riiTTa SaariNEN "Valtavaa löytämisen riemua koin, kun näin Saturnuksen ensimmäistä kertaa kaukoputkellani. Silloin joka kolmas veromarkka Hailuodossatulijäkälästä",kertooPaulamäki. "Olenpositiivisellamielellä.Jonkinlaista elämäävarmastilöytyy." JOhaNNa MEhTOLa www.ursa.fi. Tunnetko intohimoisen lajiharrastajan. Pakkokysyävielälopuksi:onkoavaruudessamuutaelämää. Viime vuosina kuvattujen suurikokoistenvärivedostensaamelaiset ovat ylpeitä juuristaan, edistävätsaamenkieltäjakulttuuriaja nousevat barrikadeille elinkeinojensapuolesta.Näyttelyonesillä 30.1.2010saakka,www.siida.fi. SUOMEN LUONTO 10 | 2009 sampo kyyrö 69. OMa rEviiri luontoFriikin tähtihetki saturnus näytti tarralta "Poimimme pääasiassa palleroporonjäkälää, jota viedään Saksaan, Itävaltaan ja Sveitsiin sekä moniin muihin maihin kuten Yhdysvaltoihin, Italiaan, Belgiaan ja Hollantiin",kertookoordinoijaSusanna PaulamäkiPolar-Moosilta. Aluksi putkesta näkyi vain pistemäisiätähtiä,muttasittenlinssipaljasti avaruudenpimeydestäsuttuisemmankohdan,jokapaljastuiplaneetaksi. Sitten voi siirtyä bongailemaan planeettoja kaukoputkella." Kyyröätähtitieteessäviehättääsenmonipuolisuus.Hänlöytääsiitähaastettaniin matematiikassa,kielissäkuinkuvaamataiteessakin
Tähtiyöthenkiisuurenkertomuksenrauhaa. "Pitkiltä matkoiltaan vanhoillepesimäsijoilleenpalaavien lintujen on nähty ilmaisevanjohdatustaihmisenelämässä,janeovatolleettoiveidenjauudenelämänsymboleita",Lempiäinenselvittää. Planeettamme Maaonnytelokuvateattereissa. JOhaNNa MEhTOLa Luhta löysi kynänsä, mikä tärkeintä p os tim kalintu. Kansanperinteessä linnutonyhdistettykuolemaan:niidenonuskottukuljettavanvainajanhengenylösautuaidenasuinsijoille. Siivekkäätovatpaitsivapaudenmyössielun vertauskuvia;häkissäolevalintutaassymboloi sielua ruumiin vankilassa. OMa rEviiri is ä äti ö Joulun vietossa eläimet eivät ole pääosassa, mutta ilman niitä juhlasta puuttuisivat sen olennaiset kuvittajat: porsas, pukki, poro ja punatulkut. Joulukuusenoksillakeinuulasilintuja,ja katossaheijaapaperistataiteltujasiivekkäitä.Lintulaudoillejalyhteisiinilmaantuutiaisia, punatulkkuja ja varpusia, alkutalven pihapiirinpyrähtelijöitä.Jouluunnämäilmanalaiset kuuluvat luonnollisesti, onhan juhla ihmisten yhdessäolonlisäksiisommanikävää. "Linnutolivatlentotaitonsavuoksientisajan ihmisillesuuriarvoitus.Nekykenivätsellaiseen, mikäoliihmisillemahdotonta.Yläilmoihinnousevina ne edustivat taivaallisia ja jumalallisia voimiajailmaisivatihmisenkaipuutaJumalan taijumalienluo",kertooPentti Lempiäinen kirjassaanKuvien kieli. Liikuttavaa katsottavaa on, kun jääkarhu astelee hauraalla jääkentällä,jokavähänväliäpettäätassujenalla.MehevätnauruttaaskirvoittivatUuden-Guineanmetsissätepastelevienparatiisilintujenkosintamenotjakoristeellisetpullisteluthöyhenillä. Muutoinupeakuvausjasitätukevakomeamusiikkitekivätvaikutuksenniinaikuis-kuinlapsikatsojiin.Elokuvassaseurataan erityisestijääkarhujen,afrikannorsujenjaryhävalaidenelämää ympäri vuoden. Oliivipuun oksaa nokassaan kantava valkea kyyhky onmyösrauhantunnus. useo Jorma LuhdanedellinenteosMuuttohaukka olipettymysei kuviltaan vaan tekstiltään. Jos joulun pakanallinen edeltäjäkekrionollutruokajuhla,niin perinnejatkuumeidänsydäntalven joulussamme ylenmääräisenä herkutteluna. Symboliikassa sika edustaa kohtuuttomuutta ja ahneutta, eivätkä mairittelevia ole myöskään likaisuuden, siveettömyyden ja haureuden mielikuvat.Nautiskelunlisäksisikatarvitseemutakylpyjälämmönsäätelyynsä, joten mainitut piirteet kertovat enem- makasiini tutkimusmatka maahan BBC:nsuursatsausPlaneettamme Maa-elokuvasaiensiiltansaviikkositten.Sitäkuvattiinviisivuotta40kuvausryhmänvoimin26erimaassa. Tähtiyöt Juonta ei ole, mutta jollain tavalla kaikki puristuuosaksisamaatarinaa.TässäLuhtalainaa runoudenkin puolelta: kuljetaan useilla tasoillasamaanaikaan.Lukijaeitiedä,mikä on totta, mikä ei, mikä tapahtui nyt, mikä silloin.Ollaankouniversuminsisällä,peräti sentakanavaisaappaattiukastihangessa. Kristillisessä perinteessä kyyhkynenonPyhänhengenvertauskuva,silläsenkerrotaanlaskeutuneentaivaastajuurikyyhkysen muodossa. Samalla valotetaan, miten ilmaston lämpeneminenonjovaikuttanutniidenelämään.MatkaeteneePohjoisnavaltaEtelänavalle. Vanhassajoulukuvastossasikaonkuitenkinpistettypaistiksikokonaanjasille punaposkinen omena suuhun, mutta ennen teurastusta pahaa aavistamattomat kasvattiporsaat ilottelevatrekiajelullajoulutonttujen kanssa. Muuttolinnuilla on oma symboliarvonsa. Tutussa Zacharias Topeliuksen laulussa Varpunen jouluaamuna tyttö ojentaa siemenen varpuselle, joka paljastuu lapsen taivaastatulleeksiveljeksi.Lauluvoisiollatarinasielunvaelluksesta,muttaennemminsevaikuttaa vertauskuvalta,onhanvarpunensentäänpaik- POrSaS ON TäTä Nykyämonen monen juhlapöydän kruunu kinkkuna. Siksi suljin helpottuneena Luhdan Tähtiyöt-teoksen:mestarionlöytänytkynänsä,jokaolihetkenhukassa. Elokuvaa mainostetaan koko perheen luontoseikkailuna ja ikärajaonseitsemänvuotta.Kanssanikatsomossaolleet6-ja 9-vuotiaat lapset kuitenkin hautautuivat syvälle tuolin käsinojantaakse,kunleijonalaumahyökkäsiafrikannorsunkimppuun. Muttalukijatuntee,ettätälläkaikellaon merkitys.Mieleenituliajatus,jokaeiole omani:tarinassajuonieioletärkeinvaan kerronta.Lukijalumoutuukirjoittajanäänestä,joslumoutuu.Tavallaanonyhdentekevää,mitäLuhtakertoo.Hypnoositapahtuu siinä,mitenhänsenkertoo.Jatäydellisyyttähipovienyötaivaskuvien jälkeentämäaiheonhetkeksiloppuunkäsitelty.Maahenki2009. JUha kaUPPiNEN 70 SUOMEN LUONTO 10 | 2009 . vu / am Kuvassa pukki ja poro er in k u lt tu u r joulun eläimet
Metsänväen joulussa saman puuropadanääreenkokoontuvatniinkarhut,ketut kuinjäniksetkinsaalistajatjasaaliseläimet sulassasovussailmanuhkaa. Charles Darwin ja evoluutio EnsikerransuomennettuBeaglen matkailmestyi2008jatoisenkerransuomennettuLajien syntysyksyllä2009.Kirjojentulomarkkinoilleliittyyjuhlavuoteen2009,jolloincharles Darwininsyntymästäonkulunut200vuottajaLajien synnynilmestymisestä150vuotta. Aasiaonpidettytyhmänäjaitsepäisenä,saduissajatarinoissaseesiintyy myös naurunalaisena, mutta on siinä nähty nöyryyttä, kärsivällisyyttä, rauhanomaisuutta ja lempeyttäkin. Tätä vasten on ymmärrettävää, että vuohta muistuttavalle nuuttipukilleonannettupisteliästehtäväviedärauhaisa joulupois.Kutensanontakuuluu:Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti poijes viepi.Vuohestajuontuumyösturhanaikaisenleimaavasyntipukki-nimitys. Lisäksi pari viikkoa joulun jälkeen Knut-pyhimyksen eli Nuutin päivän tienoilla taloissa kierteli nuuttipukki, joka oli sarvekkaaksi, pe- JOULUTErvEhDykSiä vUOSiEN Takaa. Hänvyöryttääesiinmuidentutkijoidenjaitsensäkeräämiähavaintoja,jotkatodistavatkehityksen tapahtumisesta. Vielä 1950-luvulla nämä nuutinpäivän kulkijatolivatelävääkansanperinnettä,muttasilloin taloja kiersivät lapset nailonsukkahousut päässään. Työonollutsuuri,jatulosonilahduttavanhyvä.Etenkin Lajien synnynajantyylinmukaisestiraskassoutuinenalkusynnyn tekstionhelppolukuisempi.CharlesDarwin:Beaglen mattekstionhelppolukuisempi.CharlesDarwin: ka,Edita2008,Lajien synty,Vastapaino,2009. Sarvekastavillasikaaonpidettypaholaisen merkkinä,kuntaasmuinaisillegermaaneillesikaonmerkinnytrohkeutta,jasenpäänsyömisenonajateltusuojelevanonnettomuuksilta. OMa rEviiri post im useo p os tim mänleimanantajasta:ihmisetsortuvatvälillä porsasteluuntaijopasikailuun. Se vastasi virpomista lukuun ottamattakepposia,silläpikkupukitkerjäsivätmakeisiamuttatekivätmyösjäyniäesimerkiksipihistämälläporstuastamuutamankananmunan tienpientareellelyötäviksi. MiiNa LEPPäNEN useo ru dolf koiv u / a mer in k u lt tu u risä ät iö mistä juomavesi tulee? Vesikoulu.fi-sivustoon koululaisille suunnattu verkkomateriaali, jossa arkinen juomavesi seikkaileekoulupoikaPaavonjavesipisaraPipsankanssa.Opetussivut selvittävät juomavedenvalmistustajajakelua Suomessamyöstehtävienja pelienavulla.Sivustontietoikkunastaselviääsekin,että amerikkalainenkuluttaavettä 400 litraa, suomalainen 155 litraa ja senegalilainen 30 litraa päivässä, www.vesikoulu.fi. Joulunlopettajaisissapukityltyivätmyösriehakoimaan: he kaatoivat huonekaluja, kantoivatnukkuviaihmisiäsänkyineenpihamaalleja aiheuttivatsekasortoa. ka JUha vaLSTE SUOMEN LUONTO 10 | 2009 71. "Kristillisessäperinteessävuohionkadotukseen joutuvien vertauskuva," Pentti Lempiäinen huomauttaa. Beaglen matkaonupeamatkakirjajaajankuva1800-luvunalkupuolelta.Erityisenkiehtoviaovat kasveja,eläimiäjageologiaakoskevatlukuisathuomiot.Lajien syntyonnykyisenevoluutioteorian peruskivi.Darwineikeksinytevoluutiota,muttahänesittääloogisenselityksenlajinkehitykselle. "Israelilaiset eivät asennoituneet eläimeen yhtä yksioikoisesti. kEkriNä viEraiLi kekripukki, mutta sen viEraiLi tilalle on tullut puna-asuinen partamies. Lauluntekijä robert Mayn ansioksi on katsottava, että pukin ykkösajokiksi on päässyt varsin omalaatuinen yksilö, poikkeavan punanenäinen Petteri Punakuono. Vuohi oli heidän tavallisin uhrieläimensä, vaikkei sitä härän ja lampaan veroisenapidettykään.Hintaolisenverranalhainen, että uhraamiseen oli köyhemmilläkin varaa",Lempiäinenselvittää. Tuon mielikuvan selässä joulun päähenkilö ratsasti myöhemmin palmusunnuntain kuninkaana. Myös nuuttipukkeilu on ollut halpaa huvia, karnevalistinensiirtymäjuhlastaarkeen.Knuutin knuppi, joulun loppu, sontarikko käteen, kaalikuppi eteen,ilmoittaasananparsi.kustaa vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan ennen töiden aloittamista nuuttipukit seurueineen kiersivät talosta taloon laulamassa ja olutta kerjäämässä. Korteistaan tunnetun Jenny Nyströmin luomassa maalaisjoulussa on tonttujen lisäksi hiiriä, ihmisten nurkissavipeltäviäseurailijoita.Joulukirkkoon rekeä vetää luonnollisesti hevonen, syntyneen poikalapsen seimenvieressähengittäähärkäsekä aasipojankohtaloaenteilevästi. Eläimet kuvittivat usein vanhoja joulukortteja. lottavan näköiseksi pukeutunut mies, toinen ehkätakajalkoina. KirjatonkääntänyttamperelainenbiologiPertti ranta. Suurieroonsiinä,ettänyttiedämmeperinnöllisyydenperustanjaymmärrämmemuuntelunluonnettaeritavalla. OsaDarwininesiintuomistaongelmistaonsamoja,joiden parissayhäkamppaillaan.Nykyisinkinpohditaanlajienrajaamistajaerilaistenmuotojen,muunnostenjaalalajienasemaa. Poro on kytketty joulu-ukon kelkkaan tunturien taivaltajana
Sitten ihan toiseen asiaan: pihamme lähipiirissä asustelee kettu. Tutustu ja tilaa, jos et ole jo tilannut! Saat lehdet kotiin kolmeksi kuukaudeksi numerosta 18230 naputtelemallavi estikenttään: tutustu nyt 3 kk vain 10 ! TESTAA TEKSTARILLA TAI TILAA JOULULAHJAKSI! lanka, nimesi ja osoitteesi. Se on niin iloisen erilaista luettavaamuihinlehtiinverrattuna. Paimenkoiramme Åken lempipuuhiaonajaakettupihaltametsään, erityisesti aamupisutusta säestääuseinkoiraniloinenhaukkujalyhytjahti.PoisÅkenpihalta! Mutta kettu kostaa. Kettukäyttäänisäkkäidenyleiseentapaanperärauhasistaulosteisiintarttuviahajuaineitaasuinalueensajareviirinsämerkitsemiseen.Tällainenmerkitseminenei tehoa lajirajojen yli. Onko otuksilla reviirien rajariitavaionkokettukateellinenÅkelle, koska se saa nukkua yönsä lämpimässä eikä rehki ruokansa eteen. Vihreä Lanka etsii ennakkoluulottomasti totuutta kovien sanojen ja suurien puheiden takaa ja raportoi suoraan sinulle joka perjantai perinteiseen tapaan paperilla ja pitkin viikkoa verkkolehdessä. LUkiJOiLTa palaute@suomenluonto.fi kiRjeet Voiko kettu olla kateellinen? Ensiksi kiitokset erinomaisestalehdestäkuukauden kokokohtiani on lukea tuore lehtenne. Vai mikä voisi olla torttujenselitys? PEkka vahTEra NaaNTaLi Säästä puhuvat nyt niin poliitikot, bisnesmiehet kuin ympäristöaktivistit, mutta löytyykö yhteistä reseptiä. Erityisen ilahduttavaa on lehtenne toimituslinjan positiivinen ote monipuolisia juttuja, näkökulmia, elämyksiä, ei liikaa tiukkapipoista suojelua, vääryyksistä toitottamistataiyleistämaailman tuskaa. Luonnossa nämä ketun merkkauskikkareet ovat usein kiven, kaatuneen puunrungon tai mättäänpäällä. JUha vaLSTE. tilausjakson jälkeen, ellei tilaaja halua erikseen valita toista tilauslajia tai peruuttaa tilausta. 72 SUOMEN LUONTO 10 | 2009 pekka vahtera Tunteet kuumenevat kun ilmaston pitäisi viilentyä. Kettua pidetään älykkäänä eläimenäjoseiälykkäänä, niinainakinovelana.Epäilenkuitenkin vahvasti, ettei ketun tunnevarastoon kuulu kateus, ei ainakaannäinabstraktissaasiassa. Ja Åkea harmittaa lelu haisee ihan väärältä, eikä sitä voi enää käyttää. Åke-koiran lelu on jäänyt jälleen kerran ketun jätösten alle. Kaikki tilaukset muuttuvat jatkuviksi 1. Kakkojen sijoittaminen Åken leluille johtunee siitä, että niissä on kettua jonkin verran kiinnostavaa koiraeläinsukulaisen tuoksua.Lisäksineovathiukanmaastakohollaanjamuutaainettakuin maanpinnankariketaisammalet. Arvelen ketun merkkailevan kakoillaanomaaasuinpiiriääntiedoksi toisille ketuille, vaikka sellaisiaeipihallaolisinäkynytkään: varmuusonparas!. Näin ketun merkkaukseteivätaiheutarajariitojaketunjakoiranvälille.Tämän huomaasiitäkin,etteivätketunkakatjuurikaankiinnostakoiria. Tilaa Lanka kaverille joululahjaksi osoitteesta www.vihrealanka.fi/tilaa saat itsellesi leffalahjan! Toisin sanoen. JOkO TaaS. Frisbee, narulelu, riepu tai vaikkapa sieni, mikä tahansa kelpaa, vastalause on tarkasti lelun päällä. Viesti on sinulle ilmainen. Se on useamman kerran kakkinut vastalausetortun pihalle unohtuneen lelun päälle
Lehdettömiksi syötyjen tunturikoivujenlisäksimittaritovattuhonneet varpuja, joista variksenmarjaontärkeääporojentalviravintoa. Äänestä sähköpostillaparasjuttu@suomenluonto.fi nettisivuillawww.suomenluonto.fitai postitse:SuomenLuonto/Parasjuttu, Kotkankatu9,00510Helsinki. Isänäsuosittelenlastenhankkimista.Sesaajalathyvinmaahan. Samassa lehdessä oli juttu WildifePhotographeroftheYear l -luontokuvakilpailusta. Kokeemme ja havainnot Utsjoen Kaldoaivin erämaasta osoittavat,ettämittarienaiheuttamat 1. Millä perusteella lasten saaminen onepäeettistä?Sitävoiehkäymmärtääväestönkasvullajasenaiheuttamalla paineella. 68) kuvan hannu hyvösestä on ottanutTommi Taipale. Valassaaretvilliä,alkukantaistamystiikkaa melkeinkädenulottuvilla.Suomenluonnon monikerroksisuuttaja-muotoisuuttaparhaimmillaan. PaULa krESTJaNOff, hELSiNki HirvestäkertovaMelkoinen ruokareissu.Kunhan ruokaa,juomaaonsekämetsänpeitto,eipä muutakaipaakaanpitkäkoipiveikko. LiiSa PiMiä, JyväSkyLä SUOMEN LUONTO 10 | 2009 73. Ilmastonmuutosonvienyt"eettisyyden" uusin sfääreihin. osallistu paras juttu -kisaan! veikko rinne / turun yliopisto tuhot variksenmarjakasvustoissa eivätolemaisteluntulosta.Mittaritoukatpystyvätkäyttämäänvariksenmarjaaravintonaanainakin viimeisen toukkavaiheen ajan ja koteloitumaansenturvin. TOMMi aNDErSSON TErO kLEMOLa kai rUOhOMäki biOLOgiaN LaiTOS, TUrUN yLiOPiSTO Mikä tämän numeron jutuista on mielestäsi paras. Onko se eettisempääkuinomanlapsenhankinta. Stranius ei aio hankkialapsia"eettisistäsyistä". Vastaustentuleeolla perilläviimeistään5.1.2010. Viime kesänä Lapin tutkimuslaitoksella Utsjoen Kevolla vaihdoimme halla- ja tunturimittareitakoivuravinnoltapuhtaallevariksenmarjaravinnolle. Numerossa 8/2009 (s. Nyt nakuttaa hyvin 2. Straniukselleadoptioonparempi vaihtoehto. Eikö lasten saaminen ole biologisten viettiemme tulosta. palkinnon sai Niko Pekonen kuvallaanMoonlight rap. Normaaliperhe-elämävoisitehdä Straniuksellekinhyvää. TONi EErOLa kahDEN POJaN iSä parhaat jutut suomen Luonto 9/2009 Kaikkiruokaiset mittarit Suomen Luontoonraportoinut(10/2008ja7/2009)Utsjoenhallamittarituhojenvaikutuksistaporotalouteen. Yleensäkoivutonsyötylehdettömiksihetijuhannuksenjälkeen, jolloin toukat joutuvat selviytymäänmuullakasvisravinnollaloputtoukka-ajastaan.Kahdeksasta hallamittaritoukastakuusijakuudestatunturimittaritoukastaneljä koteloituionnistuneesti. Mainitsematta jäi, että 1517-vuotiaiden 2. Variksenmarjan on katsottu olevansuojassakasvinsyöjähyönteisiltäsenlehtiensisältämienkemiallistenyhdisteidenansiosta. Onnea! Lukijoiden kommentteja: Nyt nakuttaa hyvin-jutussaonupeitakuviatikoista jamyönteistäkerrottavaavalkoselkätikasta. SirPa SaLMi, LahTi oikaisuja EdellisessänumerossahaastateltuJiri räsänen(s.11) ei ole Suomen sähköajoneuvoyhdistyksen puheenjohtaja vaan SähköautotNyt!-hankkeenpuuhamies. Syksyllä kuoriutuneet halla- ja tunturimittariperhosetolivaterittäin pienikokoisia koivulla kasvaneisiinverrattunajasiitäjohtuen huonojalisääntymään. Luonto-Liiton uusi pääsihteeriLeo Straniuskertoiitsestäänedellisessänumerossa.On mielenkiintoista tietää ympäristöaktivistin taustoista ja motiiveista työhönsä. Kotokutoinenidealismionjoillakinvoimakkaampikuinluonnollinenperheen perustamisvietti. Sen varjolla ajetaan ydinvoimaa, kasvisruokaa, tasa-arvoa ja geenimuuntelua.Lapsettomuusonuutta.Nimittämälläomiavalintojamme"eettisiksi"voimmesortuaekopöyhkeilyyn pitämällä itseämme parempinakuinmuut. valassaaret 3. Tuhomekanismiksi esitettiin variksenmarjan lehtien varsinaisensyönninsijaanmittareiden syöntiyritykset,joistaseuraalehtienreikiintyminenjakuivuminen poroillekelpaamattomIksi. variksenmarjalla (ylh.) ja tunturikoivulla kasvanut tunturimittarinaaras. Melkoinen ruokareissu Kisaanosallistuneidenkeskenarvottiin Norppa-kylpypyyhe.SenvoittiLeena kinnunenKuopiosta. Variksenmarja tuskin on kovin haluttua ravintoa mittareille, ja nesyövätkinensiksikoivut,pajut, pihlajat,mustikatjajuolukat. Huomioni kiinnittyi erääseen kohtaan. valitse tämän lehden paras juttu ja voita pellavainen esiliina. Lasten saaminen epäeettistä? kOkOErO
Ilvesviipyisiinäviitisenminuuttiajalähtisittenjuostahölköttämäänsamaansuuntaan,mistäolitullutkin. yrJö MEriLäiNEN MiESLahTi auringonkukka venähti pituutta Liito-oravan huilipuut hävisivät Keväällä2008oliHelsingin SanomissakuvaMuurlanmoottoritienreunalle jätetyistäpuista,jotkakuvatekstinmukaanolisäästettyliito-oravienlevähdyspaikaksi. "Mittatikkuna" sisareni mies voitto aintila. LiiSa SahLbErg hELSiNki 74 SUOMEN LUONTO 10 | 2009 liisa sahlberG yrjö meriläinen. kOiSTiNEN hELSiNki Jalasjärvellä kasvoi auringonkukka näin mahtavaksi. koistinen ilves kulki ikkunan alta Eräänäaamunaviimekeväänänäinhämärissäliikettäja otinkameranvaruiltakaulaan.Vähänmyöhemminliikettänäkyiaivanikkunanallajasilloinhuomasin,ettäseoliilves. Kuvatekstioliaikaerikoinen.Eihänmännyilläollutmitääneloonjäämisenmahdollisuuksialähespaljaallakalliolla,kunympäristöolieristettylouhinnalla.Jatuskinpayksikäänliito-oravaolisiollutkiinnostunutmoisestalevähdyspaikasta.Vertailunvuoksikuvatältäsyksyltä,jossapuitaeienääole. T. LUkiJOiLTa palaute@suomenluonto.fi lukijoiden luontokuvat Tällä palstalla julkaistaan lukijoiden lähettämiä luontokuvia ja tarinoita. Lukijaposti on tervetullutta joko sähköpostilla palaute@suomenluonto.fi tai osoitteeseen Lukijoiden luontokuvat/Suomen Luonto, kotkankatu 9, 00510 helsinki heidi voutilainen ahdin jouluvalot Pari vuotta sitten joulupäivänä kävelin Vuotjärven jäälläJuankoskenViitaniemessä.Jäänpintaolikirkas.Lumiolisulanutsenpäältälämpimiensäidenjavesisateenvuoksi.Jäällekertynytvesioliseuranneidenpakkastenaikaanosinjäätynytjaosinvalunutjäänalle.Joulupäivänäjääkansiolikuivamuttaliukas. Näitä"kynttiläryhmiä"oliuseassakohdassaniemenetelärannalla;pohjoispuolellatailänsirannallaeiniitäesiintynyt. hEiDi vOUTiLaiNEN viiTaNiEMi kuvat t. Huomasinnoinkymmenenmetrinpäässärannastavalojenloistavanjäänalta.Hämmästyinkovinjamieleenituli ajatusAhdinjouluvaloista.Valojaoliuseassakohdassaja erikokoisia"kynttilöitä",suurimmanollessasormenmittaisen.Senpäässäpaloi"tuli",jaseloistiselvästijäänläpi. Sekulkikahden,kolmenmetrinpäästäjaistahtitienpenkalle
Laine (21.1.3.2.). Hinta: 3320 Borneon trooppiselle saarelle Sabahiin! Viidakon peittämiä vuoria, tiheitä ja kosteita metsiä sekä erikoinen kasvi- ja eläinmaailma. Uganda on paikkansa ansainnut Afikan luontokohteiden aatelistossa. SABAH, BORNEO 6.17.2. & 25.97.10. Matkanjohtaja: Jorma Laurila. TANSANIA GNUIDEN POIKIMISAIKAAN. ETELÄINEN AUSTRALIA & POHJOISTERRITORIO Tuomas Seimolan kanssa lokakuussa 2010 MALAWI tammikuussa 2011 65,00 www.vuoripuro.com p. Viivymme Serengetissä poikkeuksellisesti kolme päivää. ALPINA BC 1575 Erittäin jämäkkä retkihiihtokenkä 179,00 Baldas Miage lumikengät 149,00 Julbo Drus Noir SPX6 aurinkolasit TYSFJORD, MIEKKAVALAIDEN SILLISINFONIA 14.17.1. Tarjoamme safarin kokeneille ja vaativillekin matkailijoille neljässä kansallispuistossa: suuressa Selousissa sekä Ruahassa, Udzungwassa ja Mikumissa. Ohjelmassa mm. Matkanjohtajana: Jarmo Pikkujämsä. Hinta-arvio: 4360,-. Lento Halifaxiin ja Torontosta kotiin Iceland Airin siivin. Mukana myös Ngorongoro, Tarangire ja Lake Manyara. TULOSSA KESÄLLÄ NOVA ScOTIAN VALASMATKAT. Hinta: 4380 Botswanan Kalaharin puoliaavikko. Matkanjohtaja: Tuomas Leinonen. 040-553 5469 Tule opiskelemaan Rovaniemelle! puutarha - luonto - porot ympäristö - maaseutu www.lao.fi ILMOITA SUOMEN LUONNOSSA! SITÄ LUKEE 105 000 LUONNONYSTÄVÄÄ! (KMT 2008) Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Oy Kon-Tiki Tours Puh. Matkanjohtaja: Lasse J. BOTSWANA, KALAHARI 13.27.2. UGANDA 29.1.10.2. Hinta: 2650 Seikkailun makua Etelä-Etiopiassa villiä luontoa ja värikkäitä luonnonkansoja! ETELÄ-TANSANIA 21.13.2. 13.25.2. Ryhmän koko: 8 henkeä. Sukaun sademetsä, Sepilokin orankikeskus, Kinabalun kansallispuisto, Poringin kuumat lähteet ja puunlatvustoon rakennettu luontopolku. Matkan pituus 10 päivää, josta vietämme 67 päivää Nova Scotiassa ja loput ajasta Prinssi Edwardin saarella ja Niagaran putouksilla. Hinta: 3730 Serengetissä tapahtuva satojentuhansien gnuiden syntyminen noin kolmen viikon aikajaksolla on vaikuttava tapahtuma gnuiden ikuisessa kiertokulussa Serengetin ja Masai Maran ekosysteemissä. Bwindin vuorigorillat, Queen Elisabethin villieläimet, Murchisonin putoukset, paljon vettä, paljon lintuja, matelijoita ja ystävällisiä ihmisiä. Oulusta bussilla Norjan Skarbergetiin, lautalla Bognesiin ja olemme miekkavalaiden ja sillien vaikutuspiirissä. Ainutkertainen 13 päivän ohjelma Kalaharin riistansuojelualueella, Makgadikgadin suola-altaalla, Deception-laaksossa, Keski-Kalaharissa, jossa saatamme nähdä uhanalaisen gepardin, Piper Pan (suolaliejukko) etäällä Kalaharin eteläosissa sekä Xade ja Xaxatulvajärvet syvemmällä Kalaharin eteläosissa, jossa harvemmin turistit vierailevat. (09) 621 2525 kontiki@kontiki.fi www.kontiki.fi SUOMEN LUONTO 10 | 2009 75. Hinta: 890 ETELÄ-ETIOPIA 10.21.1. Matkanjohtaja: Essi Keskinen. Kolme eri lähtöä 2.7.2010 alkaen. Tapaamme täällä naksutuskieltä puhuvan san-kansan edustajia (bushmannit), joiden parissa vietämme muutaman tunnin
Erityisesti euroopankuusi on ulkonäöltäänhyvinvaihteleva,jasiitäonkuvattukymmeniäerilaisiamuotoja. Meilläkasvaakaksimetsäkuusenalalajia, euroopankuusi ja siperiankuusi, joiden elinalue ja historia ovat erilaiset. Erotukseksi vierasperäisistä siitä voi tarvittaessa käyttää nimeä metsäkuusi. Olen kuullut puhuttavan vain yhdestä, mutta silti vierekkäisetkin kuuset voivat olla aivan erinäköisiä. Riippuvaoksainenmuttatuuheamuotoon saanutnimekseensurukuusi.Seonkasvutavaltaan kapean pylväsmäinen ja muistuttaa siten Lapin kapealatvuksisia siperiankuusia, joitauseinkutsutaankynttiläkuusiksi. Siitä on eroteltu monia erikoismuotoja kuten alla oleva riippakuusi. monirunkoinen,luutamaisestihaarovaluutakuusi. Jääkauden aikana euroopankuusi kasvoi Etelä- ja KeskiEuroopanvuoristojenliepeillä,siperiankuusi Etelä-UralillajaAasiassa. Hyvinyleinenonkartiokuusi,jokaontuuhea ja kasvutavaltaan säännöllinen puu. Kampakuusen erikoismuoto on riippakuusi,jollaoksienhaaratovatpitkiäjavähähaaraisia.Erikoinen,muttaeiehkäkovinkaunis, onkäärmekuusi,jonkakaikkioksatovatniukkahaaraisiajalonkeromaisia.Muitavieläharvinaisempia muotoja ovat sikermäkuusi, jollaoksiensivuhaaratovattiiviitäsykeröitätai LähETä OMa kySyMykSESi! Lähetäkysymyksesiosoitteeseen Suomen Luonto, kotkankatu 9, 00510 helsinki taisähköpostitse kysyluonnosta@suomenluonto.fi Laitamukaanyhteystietosi. METSäkUUSEN MUODOT. Sen oksien haaratharittavaterisuuntiin.Yleismuodoltaansamanlainenonkampakuusi,jonkaoksiensivuhaaratovatriippuvia. Euroopankuusi kasvaa etelämpänä. Suomessa on vain yksi alkuperäinen kuusilaji. Useimmissa metsän kuusissa on näiden kahden kuusimuodonpiirteitä. Tilanneeikuitenkaanolenäinyksinkertainen. kySy LUONNOSTa aSiaNTUNTiJaT vaSTaavaT TOiMiTTaNUT riTva kUPari monimuotoinen kuusi Onko Suomessa monta kuusilajia. Erilaisiakääpiökasvuisiakuusimuotojaon kuvattulukuisia,kutenmaanmyötäinenmattokuusi, jolla ei erotu päärunkoa laisinkaan, muodoltaan säännölliset pensasmaiset kartiokuusijapallokuusisekätasalatvainenpöytäkuusi,tapionpöytä. Pohjoisesta siperiankuusesta on poikkeaviamuotojakuvattupaljonvähemmän.Seei siltivälttämättätarkoita,ettäsiperiankuusen timo nieminen / kuvaliiteri Kalat ja äyriäiset harri DahLSTröM Nisäkkäät iLkka kOiviSTO Selkärangattomat, matelijat ja sammakkoeläimet kaUri MikkOLa Nisäkkäät MaTTi hELMiNEN Linnut Kasvit ja sienet SEPPO vUOLaNTO SEPPO vUOkkO 76 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. Siperiankuusi on metsäkuusen pohjoinen alalaji, jota kutsutaan kynttiläkuuseksi. Se pääseeparhaitenoikeuksiinsaavoimellapaikalla. Koska molemmat ovat samaa lajia, ne risteytyvät esteittä; niinpä laajalla alueella Perämeren pohjukastaitärajalletapaaerilaisiaalalajien välimuotoja. SiperiankuusituliSuomeenLaatokanpohjoispuolitse, euroopankuusi Karjalankannaksen kautta tai mahdollisesti Suomenlahden yli.Maaneteläosissakasvaaeuroopankuusia, Lapissa ja Kainuussa siperiankuusia. Tuuheutensavuoksioksatovatpikemminkin harjan kuin kamman näköisiä. Siperiankuusioneuroopankuuseenverrattunalyhytoksainenjakapealatvuksinen.Sen kävytovatpuoltapienemmätkuineuroopankuusellajanuoretoksatkarvaiset
PiekanojajahiirihaukkojajäiSuomeentalvehtimaan joukoittain monin paikoin ennä- PiEkaNahavaiNNOT TaLvELLa 20082009 hiirihaUkkahavaiNNOT TaLvELLa 20082009 haUkkOJa NäkyviSSä. Mikähän se oli. kySy LUONNOSTa aSiaNTUNTiJaT vaSTaavaT tyksellisenämyyrätalvena20082009.Edellisen kerran yhtä hyvä myyrätalvi oli 1961 1962.NäidenlisäksihyvintuntemallaniKirkkonummen talvilintujen laskentareitillä on havaittupiekanavainjouluina1982ja2005, hiirihaukkasensijaankuutenatalvena. Myyriä kyttäävät hiirihaukat ja piekanat istuvat sähköpylväillä tai puiden ja pensaidenlatvoissajasyöksyvätnäkemiensäpikkunisäkkäidenniskaan.Myösmuutpetolinnut,tuulihaukkajasinisuohaukka,saattavat jäädä myyriä pyytämään talveksi, vaikkanenormaalistimuuttavatsatojen tai jopa tuhansien kilometrien päähän. birdlife Suomen Tiira-verkkoon ilmoitettiin viime jouluhelmikuussa piekanasta 2245 havaintoa ja hiirihaukasta 2200. SUOMEN LUONTO 10 | 2009 77. Toinen mahdollisuus on sen lähisukulainenhiirihaukka,jokaonhiemantummempi ja pienempi, mutta jonka alapuolen väri joskusonhyvinkinvaalea.Nämäpetolinnut elävättalvisinpeltojenjamuidenavomaiden liepeillä,siellämissämyyrätlisääntyvätmyös talvella.MyyrätrunsastuvatSuomessatalvellahyvinharvoinniinpaljon,ettäpetolintujen muuttoestyytaijäähyvinlyhyeksi. isoille petolinnuille kuten piekanoille oli viime talvena eteläisessä Suomessa paljon ruokaa. perimäolisimerkittävästikapeampikuineuroopankuusen.Siperiankuusikasvaasyrjäisilläjaharvaanasutuillaseuduilla,eivätkäsen erikoismuodottuleyhtähyvinkirjatuiksikuin asuttujenseutujeneuroopankuusen. SEPPO vUOkkO mikähän suuri haukka? iso haukka lenteli viime talvena hausjärvellä. Lennossa se näytti vaalealta mutta maassa mustalta. Niin suurta haukkaa en koskaan ennen ole nähnyt. Tuntomerkit sopivat parhaiten piekanaan, jonka siivet ovat alta lähes valkeat. Myyrien huippuvuosi saa myös pöllöt keskittymäänmyyräalueille,pesimään jatekemäänsuuriapoikueita. SEPPO vUOLaNTO risto sippola / kuvaliiteri markus varesvuo / kuvaliiteri PiEkaNa. Se lensi keskellä päivää ja syöksyi joskus maahan ehkä hiiriä napsimaan
Ainoa rakennuksille vaarallinen kovakuoriainen on nykyään tupajäärä, mutta se on lounainenlaji,jotaeitavataAhvenanmaanja Lounaissaaristonulkopuolella. kaUri MikkOLa 78 SUOMEN LUONTO 10 | 2009 mauri rautkari / kuvaliiteri mitä toukkia pölleissä? markus varesvuo / kuvaliiteri missä töyhtötiaiset ja punatulkut?. Lajien runsaudenvaihtelut johtuvat useineriseikoista.Töyhtötiaistenmäärä vaihtelee vuodesta toiseen hyvin vähän, sen sijaan punatulkun runsaudenvaihtelut ovatsuuretjavoivatnäkyälaajallaalueella. Eräs puunhakkaaja jäljitti käytävän päästä nelisenttisen toukan, jolla oli voimakkaat puruleuat. Varmaankinkyseessäoliainakinkaksi lajia.Pienempivoisiollatikaskuoriainen, muttakuneimainita,olivatkokäytäväthaa- rautuviajaseinämätehkäsienestämustuneita,lajiaeivoimäärittää.Nelisenttinenonvarmaankin ollut puupistiäisen toukka, kenties sinipuupistiäisen.Sekinviljeleesientäkäytävässään. Kysymyksessäeisiisoletöyhtötiaistenkato. Pihlajanmarjojen määrällä ja syksyisillä muuttosäillä saattaa olla oma vaikutuksensa punatulkkujen liikkumiseen ja ailahtelevaan esiintymiseen. Talvilintulaskentojen perusteellapunatulkkunäyttääkeskimäärin selvästirunsastuneen. SEPPO vUOLaNTO ODOTETUT rUOkaviEraaT. Talvella 20082009 voitiin puhua jopa kadosta. Yksi vaara on hevosmuurahainen, mutta sekään ei pysty iskemään terveeseen, kui- vaan puuhun. Syksyisen kannan kokoon vaikuttavat pesinnän onnistuminen sekä syysmuuton suuntautuminenjavoimakkuus.Pesimäkannanrunsauteen vaikuttaa epäilemättä myös lintulautojenkauttaleviäväsalmonella,jollepunatulkkunäyttääolevanhyvinherkkä. Samoin tupajumi vaatii, että puuonjonkinverrankosteaa.Kuolemankello ehkä voisi kovertaa kuivaakin puuta, mutta niitä ei yleensä ole niin tiheässä, että niillä olisimerkitystä. Töyhtötiaiset käyvät ruokintapaikoilla harvemmin kuin punatulkut, joiden määrä taas vaihtelee voimakkaasti. PUUNSyöJä. Nyt löysin pölleistä muutaman millin mentäviä, hiukan litteitä käytäviä. Töyhtötiaisentuleminenvuodestatoiseen samalle lintulaudalle riippuu ennen kaikkeasiitä,ovatkoedellisentalvenlinnutvielä hengissä.Tämätiaislajilöytäätalviravinnon yleensäluonnostajatuleesillointällöinmuidentiaistenparvissamyöslintulaudoille,kuitenkin hyvin harvoin verrattuna tali- ja sinitiaiseen.Vainmuutamatyksilötoppivatkäymäänlintulaudoilla.Eräinpaikointämäperinnevoijatkuavuodestatoiseen,muttauseimmiten töyhtötiaiset eivät eksy lintuaudoille, l vaikka ne elävätkin samalla seudulla. Punatulkku taas on joinakin vuosina runsas, toisina taas hyvin harvinainen. käytävän päässä oleva pistiäinen on valmis kuoriutumaan kotelostaan. kaadoimme kaksi vuotta sitten talonrakennuksen alta puita. iskevätkö kaivertajat talomme runkoon ja humahtaako koko komeus tomuna maahan. Kun tukit lämpimässä talossa edelleen kuivuvat,tuollaisistasienenviljelijöistäeiole vaaraa. Rengastettujen lintujen liikkeet osoittavat punatulkkujen liikkuvan pitkiäkinmatkojamyöstalvisin.Meilläeikuitenkaanoleselvääkuvaapunatulkkujenmäärän vaihtelujen syistä. kySy LUONNOSTa aSiaNTUNTiJaT vaSTaavaT Mökillämme Puumalassa Saimaan rannalla ei alkuvuonna näkynyt ruokinnalla ollenkaan töyhtötiaisia eikä punatulkkuja. Mistä kato voi johtua, ja onko sama ilmiö muuallakin. Pätkä puupistiäisen toukkakäytävää, joka on pakattu tiiviisti syömäpurulla
Kunpakkanenyltääsyvemmälle,rousteen alapuolelle alkaa syntyä jäätä maarakeiden väliinsekäyhtenäisiäpuhtaanjäänkerroksia jalinssejä,jotkakasvavatkapillaarisenveden nousunansiosta. Roudanaiheuttamatmaanliikunnotkatkovatkasvienjuuria,muttayleensävarttuneet kasvitselviytyvätsiitä.Roustetappaapikkutaimia: ne nousevat jääpillistön pintaan ja kuolevatkeväälläauringonpaahteessa. SEPPO vUOkkO naukuva orava kuulimme pihalla kuin kissanpojan naukumista, lyhyin välein toistuvaa korkeaa ääntä. Koskatällaistaääntelyäeimainitaoravan lajiesittelyissäeikäYlenLuontoilta-ohjelman yli30vuottakestäneenhistorianaikanakaan ilmiötäolekuvattukuinkentieskerran,sen täytyyollahyvinharvinainen. Paikoin puikkojen päällä oli hieman hiekkaa ja roskia. A ina jotkut kalat ovat parven eturintamassa, mutta tämä kalajoukko vaihtelee jatkuvasti.Samanolenolluthavaitsevinanimyös kaislikonylläkiertelevässäkottaraisparvessa. Kunkatseleetelevisionluontofilmeissä liikkuvaakalaparvea,jokapetokalojen ahdistamana kiertelee ja kaartelee vapaassa vedessä, ei siitä erotu selvää johtajaa. Emme voineet jäädä seuraamaan tilannetta, mutta tunnin päästä orava oli kadonnut oksalta. Eläinplanktonia tavoiteltaessaparvenetummaisetkalatovat parhaassaasemassa,muttatuojoukkovaihtuujatkuvastijakaikkisaanevatmahdollisuutensa saalistukseen. Kiinni otettaessa jänis päästää voimakkaan parkaisun, joka parhaimmillaan saattaa johtaavaikkapaketunotteenherpaantumiseen lyhyeksihetkeksi,jonkaaikanajänispakenee omilleteilleen. MaTTi hELMiNEN kalervo orantie onko silakkaparvella johtaja? Onko silli- tai silakkaparvessa yksi johtaja, joka määrää liikkumissuunnan vai miten parvi suunnistaa. Siksi,ettämuurahaispesäeijohdasähköä. Olen kuullut, että oravat lähinnä säksättävät ja tuhisevat, mutta mikä tämä ääni oli. Havaintoosoittaakuitenkin,ettäkotoisella oravallammeonäänivaroja,joitasekäyttää vainerityistilanteissa.Vastaavankaltainenyl- miksei salama iskenyt muurahaisiin? Salama löi mäntyyn, jonka juurella oli muurahaispesä. Yksittäinen,kuivallaalustallaseisovamuurahaineneivoisaadasähköiskua,koskasen kauttasähkövirtaeipääsejohtumaanminnekään.Tilannevoisiollatoinen,josvaikkapa tulvantakiapesäolisikastunut. kaUri MikkOLa SUOMEN LUONTO 10 | 2009 79. Syksynensimmäisetpakkasetjäädyttävät vainaivanpinnassaolevanveden.Maarakeidenväliinsyntyyerillisiäjääkiteitä,jotkalaajetessaanpullahtavatmaarakeidenyläpuolelle.Josmaaonvedenkyllästämää,jääkiteiden alapintayltääyhäveteen.Molekyylienvälisistä vetovoimista johtuva kapillaari-ilmiö nostaakokoajanuuttavettäjääkiteenalapintaan, jajääkasvaaohuenapylväänäylöspäin.Hienojakoisillamaillapylväitäonvierivieressä,ja netukevattoinentoistaan,jolloinsyntyyhienojääpillistö.Sekehittyyerityisensilmiinpistäväksikasvittomillapaikoillakutentuoreilla tien-jaojanpenkoillasekämuokatullamaalla.Tällaistajääpillistöäsanotaanrousteeksi; terminvoisikuvitellajohtuvanäänestä,joka syntyykunrousteenpäälläkävelee. kissaa ei löytynyt, sen sijaan männyssä istui orava ja huusi. rouste on luonnon taidetta, maasta kasvavaa jääpillistöä. rouskuvaa roustetta viime jouluna havaitsimme kävelypolun varressa maasta sienien tai jäkälien tavoin ylöspäin kasvavia jääpuikkoja, joista korkeimmat olivat noin 10 senttiä. htäniinkäänpysyvääjohtajaakuinhanY hiauransillointällöinvaihtuvaa"nokkamiestä"eisilakkaparvessaole.Toisaaltakalojen parvikäyttäytymisessä on vielä paljon tutkittavaa. Se istui vain paikallaan, aukoi suutaan ja päästeli ääniä. Syksyllä pesä näytti aivan vahingoittumattomalta. Miten puikot ovat muodostuneet. Miksi salama ei tappanut muurahaisia. Vesi laajenee jäätyessään, samoin märkämaa.Siitähänjohtuvatmonetroudan haitat: se liikuttelee perustuksia, rikkoo tienpohjiajanostaakiviäpelloille. kySy LUONNOSTa aSiaNTUNTiJaT vaSTaavaT lätyksellinenäänionhiljaisenapidetyllämetsäjäniksellä ja oletettavasti myös rusakolla. Tällaistaoravanääntelyäeiolekuvattu edesyleisimmissäkäsikirjoissa.Kyseessäsaattaaollavaroitusuhkaavastavaarasta toisilleoravilletaimahdollisestiemonjapoikasen välinen viestintä. Syönnillään oleva silakkaparvieimyöskäänoleyhtätiheäkalajoukko kuinpetokalojenahdistelemaparvi. Määrääkösilakkaparvenetenemissuunnan janopeudennälkäisimpienyksilöidenaktiivisuus vai ravintoeläinten esiintymistiheys tai jokin muu tekijä, pohdituttaa niin tutkijoita kuinkalastajiakin. harri DahLSTröM JääkUkkia. Kysyjän kuvauksen perusteella on mahdotonta päätellä mitään ääntelynsyystä. Ravinnonetsintäonsilakkaparvenkinetenemissuunnan tärkeä syy. Tässä tapauksessa yläpuolella olevan pilven sähkövaraus on purkautunut männyn runkoa pitkin maahan ja varmaankinedelleenmännynpääjuurtapitkinsyvälle maankosteisiinkerroksiin.Purkauksenreitistäsyrjäänonjäänytmuurahaispesä,jokaon erityisenkuivajasähköäjohtamaton
Lentopoikasia ei perässä kärkkynyt, kai tuollainen nokkavamma estää pesimisen. Jonnekin surisivat useamman kesäkuukauden kuvat, tyhjyyteen, tykkänään, lopullisesti. Mihin se on nokkansa työntänyt, minkä väliin. Se jysäys tuntui jokusen päivän. Kolmasti olen risanokan nähnyt, ja viimeisellä kerralla sain linnusta kelpo kuvia. katso myös: viikkinyt.gardenia-helsinki.fi. 80 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. Asfaltilta naakka keihästi tottuneesti ranskanpotun alanokkaansa, lensi suupalan kanssa peltikatolle, käänsi poskeaan päin syötävää ja hotkaisi parin apuliikkeen jälkeen palan. Valokuvista näin, että linnulla on kieli. Helmikuussa 2008 se ruokaili Kyläsaaren joutomaalla ison naakkaparven mukana, oli kupeella puolisokin. Kävelin torilla, katsoin näkyisikö kulmilla puolinokkanaakkaa. Viime heinäkuussa lintu oli Kallion Vaasanpolun puistikossa. Hävittihän Pirkko Saisio vahingossa napin painalluksella valmiin romaaninsa, ei masentunut, aloitti uudelleen. Ei näkynyt, muita kolhittuja kaksijalkaisia parveili. Ylänokka puuttuu aivan tyveä myöten. Se oli yksikseen. - 2 heinäk., allmogeveneiden matkapurjehdus 26 30 heinäk. Kävelin Hakaniemen rantaa. Oli mielessä jutunteko siitä. Elokuussa näin linnun taas Kyläsaaressa, hampurilaiskojun pihalla. Sitten siirtelin kuviani koneesta toiseen, mukamas kopioin. Miten se on ensimmäiset ajat nokan menettämisen jälkeen oppinut syömään uudella tavalla. Tuo hirveän näköinen invalidi näyttää tulevan mainiosti toimeen. kirJEiTä raNTavaJaSTa eero haapanen Iskuja päähän www.linnunpontto.com länokkansa menettänyt naakka elää Sörkan kulmilla. Höpöttelin rauhoittavia itsekseni. On otettava vain lisää kuvia. Y Opetus englannin tai ruotsin kielellä Integrated Coastal Zone Management, Raasepori 11.1-12.2.2010 www.admissions.fi Miljöplanering, Raseborg 1.3-16.4.2010 www.yhansokan.fi admissions.novia.fi ansokan.novia.fi novia.fi Saaristokansanopiston kursseja 2010 www.hkf.fi Lintukurssi 7 9 toukok., luontokurssi 14 16 toukok., melontakurssi 19 21 toukok ja 28 kesäk. Lintu on elänyt ainakin kaksi talvea, sitä paitsi on vähättelyä sanoa sen pysyvän elossa; se on eloisa kuin mikä tahansa naakka. ja paljon muuta! 02-4633227, 040-5443163. EErO haaPaNEN kirjoittaja on viikin luontovalvoja ja kertoo tällä palstalla helsingin luonnon ihmeistä yhden vuodenkierron ajan. Aina naakkajoukon kohdalla pysähdyn katsomaan, onko se siinä
Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... . 3. Missämaassavalmistetaan valtaosamaailman ilotulitteista. Mihintautiinlintulaudalla ruokailevatlinnut ovatsuurimmassa vaarassasairastua. 2. Osoite:..................................................................................................................................... Kiinassa. Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... 00003HELSINKI 00003HELSINKI Kotkankatu9,00510Helsinki puhelin(09)228081 faksi(09)22808232 sähköposti: etunimi.sukunimi@sll.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi Suomen luonnonsuojeluliitto SuomenLuonto/ Tilaajapalvelu 1.Mitähylkeitäelää ItämeressäSuomen merialueella? 9. 8.MissäUtönsaarisijaitsee. Kestotilausuudistuu tilausaksoittainautomaattisesti, j kunneshaluatkeskeyttääsen. Luonnonsuojeluliiton jäsenillejaYkkösbonuksen norppakorttilaisille määräaikaistilaus56euroaja kestotilaus49euroa. 9. Minkätoisenmaansisällä onlintuharrastajien suosimaGambia? Päätoimittaja JormaLaurila,22808217, 0403519217 Toimituspäällikkö JuhaHonkonen,22808214, 0440775117 Toimittajat AnttiHalkka,22808203, 0503082795 AliceKarlsson,22808205, 0503082457 JuhaKauppinen,22808234, 0505922808 JohannaMehtola,22808274, 0503082186 Toimituksen assistentti ElinaJuva(äitiyslomalla) JenniHänninen22808201 Markkinointivastaava LiisaVähäkylä,0505687385 Ulkoasu Illusia/HeikkiLaurila, p.(09)6221440 Painopaikka HansaprintTurku/SL09_10/2009 Ilmoitusmyynti JulkaisuBookers KiaKangas,p.(09)77382221 kia.kangas@bookers.fi Aikakauslehtienliitonjäsen ISSN0356-0678 Julkaisija Suomenluonnonsuojeluliitto Kotkankatu9,00510Helsinki p.(09)228081,sähköposti: toimisto@sll.fi,www.sll.fi Suomenluonnonsuojeluliiton osoiterekistereitävoidaan käyttääsuoramarkkinointiin henkilötietolainmukaisesti. suomen luonnon tilaus/osoitteenmuutos Tilaan Suomen Luonnonalkaen___/___2010. Määräaikaistilaus12kk(63euroa) Määräaikaistilaus6kk(35euroa) Kestotilaus12kk(56euroa) OlenSLL:njäsen(hinta56tai49, katsotarkemminohesta). Teen osoitteenmuutoksen. UrhoKekkosen kansallispuistossa. 7. Puhelin(myössuuntanumero):............................................................................................... 5. 6. MyyntiRautakirjanlehtipisteissä. lahjan antaja (laskutusosoite): suomen luonnon lahjatilaus Tilaan Suomen Luonnon vuosikerran lahjaksi allemerkitsemällenihenkilöllealkaen___/___2010.Lahjatilausonmääräaikainen. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12kk,10numeroa) kotimaahan63euroa, kestotilaus56euroa. LähettäkääSuomenLuontoalla olevaanuuteenosoitteeseenialkaen___/___2010. 6.Ketäonjuhlittukohta päättyvänätähtitieteen kansainvälisenä vuotena2009. 3.Mikäonseita. . Osoite:..................................................................................................................................... 7. Kaakkois-Aasian sademetsissäniitäon lähes30erilajia. PähkiNöiTä Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. VASTAUSLÄHETYS Tunnus5009174 VASTAUSLÄHETYS Tunnus5009174 2. Puhelin(myössuuntanumero):............................................................................................... Tilaajatunnus(jäljennävanhastaosoitelipukkeestalehdentakakannessa): ...................................................................................................................................... lähettäjä Allekirjoitus:............................................................................................................................ Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... Tarjous56onvoimassa15.1.2010asti(norm.63). Allekirjoitus:............................................................................................................................ YkkösBonuksenNorppa-kortinnumero.................................................................................. lahjan saaja: Nimi:........................................................................................................................................ vastaukset: 8. Ulkomaantilauksiintulee postituslisä:pohjoismaat8, muuEurooppa13ja muutmaanosat23euroa. Puolenvuodenmääräaikaistilaus (5numeroa)35euroa. Ulosteperäisen salmonellabakteerin aiheuttamaan salmonelloosiin. Rafflesiaeliraatokukka. 1.Itämerennorppaja harmaahyljeelihalli. Osoite:..................................................................................................................................... Nimi: ...................................................................................................................................... Irtonumero7,5euroa. 5.Mikäonmaailman suurinkukka. 4.Joensuunyliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. GalileoGalileita. Missäkansallispuistossa Korvatunturisijaitsee. Saaristomerellä Länsi-Turunmaan kunnassa. 10. Saamelaisten pyhäpaikka. Nimi:........................................................................................................................................ YkkösBonuksenNorppa-kortinnumero.................................................................................. Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Suomen luonnonsuojeluliitto SuomenLuonto/ Tilaajapalvelu SuomenLuonnon tilausasioissa Sinuapalvelee Tilaajapalvelu Kotkankatu9,00510Helsinki, p.(09)22808210,22808209, irma.kaitosaari@sll.fi Tilauksen tai osoitteenmuutoksen voit tehdä myös oheisella palvelukortilla. 4.Suomessaon yksitrooppinen perhospuutarha.Missä. Senegalin. SUOMEN LUONTO 10 | 2009 81. 10
ansallinen muovipussikielto olisi paras ratkaisu. Joissakin maissa kuten Taiwanissa, Ugandassa, Ruandassa, Irlannissa ja Kiinassa on jo erilaisia rajoituksia muovipussien käytölle. Tai kävele! Se on vielä parempi vaihtoehto. JäLkikirJOiTUS Muovipussitonta joulua! SEUraavaSSa SUOMEN LUONNOSSa: K aupan kassan liukuhihna sylkee ostoksemme röykkiöksi. Tungen tyhjät pussit keittiön muovipussien säilytyslaatikkoon (!), joka tursuaa täynnä. tammikuuta JOhaNNa MEhTOLa TOiMiTTaJa 82 SUOMEN LUONTO 10 | 2009 hannu hautala / kuvaliiteri. Hurautan kotiin autolla kassit peräkontissa kahisten. Luulen, että on muitakin minun kaltaisiani tiedostavia ja ympäristöstään huolta kantavia ihmisiä, jotka kuitenkin jostakin käsittämättömästä syystä sortuvat paheeseen, ostamaan ällöttävän muovipussin ostoksilleen. "Hyvä periaate! Minulta unohtui kangaskassi taas....", selitän säälittävästi. aas on arki-ilta ja ostokset purettu kaappeihin. miksi. Osta kotimaista, osta luomua, no, osta ainakin reilua ruokaa, käytä kangaskassia ja joukkoliikennettä. Taittelen muovipusseja siisteiksi nyyteiksi ja puhelen itsekseni, että nämä olivat nyt viimeiset pussit, jotka ostan. "Kun mä olen aikuinen, en osta ikinä muovikasseja." Tyttären sanat pysäyttävät minut. Arjen pyörässä kaupan kautta kotiin takki auki suhaava kuluttaja saa helposti huonon omantunnon ostoksistaan. Pojan kysymys pysäyttää touhuni: "Ai. Tytär tunkee tyhjiöpakattua lihaa, omenapusseja ja maitotölkkejä muovikassiin. Muoviset ostoskassit heiluvat kummassakin kädessäni. Tyttären sanat muistuvat mieleeni jokaisella kauppareissulla, joka kerta, kun revin uuden muovisen kassin tiskin alta ostoksilleni, joka kerta, kun kangaskassit ovat unohtuneet kotiin. Aletaanks me säästämään luontoa?" Mihin loikit jänönen? metsäjäniksen kanta on romahtanut. Nyt sitä onneksi tapahtuu entistä harvemmin. rusakko sen kuin porskuttaa. K T 1/2010 ilmestyy 29
"Kakaise ulos, niin lähdetään", innostui Repe. Harakkaparvi alkoi hajaantua, mutta sitten Vikke huomasi liikettä eräässä pihassa. Linnut törmäilivät toisiinsa, kun jokainen yritti ensimmäisenä ulos pressun alta. Linnut päättivät muodostaa hälytysketjun talolta vajalle. "Onneksi selvittiin ehjin nahoin", Kille huomautti. Lopulta yksi niistä uskaltautui menemään reiästä. Muutama harakka istui jo omenapuissa ja yksi navetan katolla. Ne istuskelivat katoksen päällä ja tutkivat aukkoa. Muovipressu peitti osittain suurta oviaukkoa. Keikku ja Repe puntaroivat, kannattaisiko niidenkin ottaa riski ja mennä mukaan tonkimaan. Kananrehut pitäisi siirtää suojaan ja sitten lampolaan, hän tuumi. "Taimi tuo leipää!" se kiljaisi riemastuneena. Suoristautuessaan hän huomasi lähestyvän harakkaparven. "Huh, olipa vilkas lähtö", läähätti Repe. "Samperin harakat", pääsi isännältä ja hän pisti juoksuksi kohti vajaa. Mitenkäs harakat noin kovaäänisesti pelästyivät lentoon ruokintapaikalta ja puista. "Vikke, löytyykö murkinaa?" huutelivat muut malttamattomina. Ne ryhtyivät kiireen vilkkaa repimään rehupusseja auki. Keikku lennähti koivun oksalle, mistä näki koko pihan. Onkohan täällä jokin peto liikkeellä, kun noin metelöivät? R H arakkaparvi lehahti lentoon ja suuntasi Seuratalon ympäri navetalle päin. Harakkaparvi lenteli etsimässä syötävää. Piha oli hiljainen. Lisää harakoita lensi paikalle. Harakat tosin nokkelina ja älykkäinä otuksina onnistuivat yleensä löytämään jotakin vatsantäytettä. "Ei ole tunnelma kovin jouluinen", joku mutisi. "Mistäs nyt löydetään porukalle jouluateria?" tuskaili Keikku. Pian innostus kuitenkin laantui, kun ruokaa ei löytynyt. Mahtuisiko tuosta turvallisesti sisään. "Reitti selvä!", se huusi ja pari rohkeinta meni sen avuksi. Vajassa syntyi paniikki. Talvipäivä oli siihen kovin lyhyt. "Ei niin mitään", totesi Vikke ja pujahti ulos verkkohäkistä. Isäntä veti saappaat jalkaan ja astui pihalle kahvinmaku vielä suussaan. "Sieltähän te jo tulettekin!" Taimi nauroi hyväntahtoisesti. LUONTOSaTU Harakoiden jouluherkku M aa oli jouluaattona vielä lumeton, vaikka pikkupakkasta oli pidellyt jo useamman päivän. Repe lennähti sisään tarkistamaan tilannetta. "Olkaa hyvä vain ja hyvää joulua kaikille!" aNNE PETäiNEN Ja kaTi kiNNUNEN LuontosadunkertojinavuorottelevatlastenkirjailijatAuraKoivistojaAnnePetäinen.KuvittajanaonkuvataiteilijaKatiKinnunen. SUOMEN LUONTO 10 | 2009 83. Muutama lintu oli keksinyt reiän läheisen koulun roskakatoksen rautalankaverkossa. "Amin vajassa on kananrehua säkkikaupalla. "Ami suuttuu harvoin, mutta jos niin käy, siitä on leikki kaukana", se jatkoi ja teki kurkunleikkauseleitä siivellään. Kille jäi vahtiin aivan vajan oven viereen. Ami pyyhkäisi suupieltään epe ja kumppanit ahersivat rehusäkkien kimpussa reikääkin alkoi jo syntyä. Vikke ja pari muuta asettui talon eteen lintujenruokintapaikalle. "Mutta ilman juhla-ateriaa", Vikke totesi synkästi. Koko porukka kaarsi kohti mummoa, joka juuri asetteli maidossa liottamiaan leipäpaloja hevoskastanjan juurelle. Lintu tutki ja tonki hermostuneesti. Näin itse, kun hän toi sen. Yhtäkkiä Kille pisti päänsä pressun alta, rääkäisi hätäisesti: "AMI-VAARA!" ja lensi pois. "Minä kyllä tiedän, missä olisi kaikille ruokaa", sanoi Kille. Ami seisahtui yllättyneenä, kun vajasta singahti kolme harakkaa kuin ammuttuina. Sitten isännälle tuli kiire taloon ja rehusäkit jäivät siihen vartioimatta", selosti Kille. ja lähti navetalle. "Nyt täytyy olla varovainen", sanoi Vikke. "Se oli täpärällä", Keikku sanoi, kun harakat kokoontuivat läheisen talon puutarhaan
Palautusviikko 201004 767095-0910 mikä oli paras kantemme vuonna 2009? 1/2009 2/2009 3/2009 4/2009 5/2009 6/2009 7/2009 8/2009 9/2009 10/2009 Mikä Suomen Luonnon vuosikerran 2009 kansista on mielestäsi paras. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi, sillä arvomme kaikkien vastanneiden kesken kirjan Laulujoutsenen perintö ja viisi Luonnonkalenteria. Suomen Luonto toivottaa lukijoilleen lumista joulua ja onnellista vuotta 2010!. Tee valintasi ja äänestä! äänestä 15.1.2010 mennessä joko sähköpostilla paraskansi@sll.fi tai lähettämällä vastauksesi osoitteeseen Suomen Luonto / Paras kansi, kotkankatu 9, 00510 helsinki