Suomen Luonto 10/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Märket loistaa Majakkasaarella viihtyvät hylkeetkin vuoden turhake Kuuma puheenaihe on taas valittu! Timo helle Porotutkija pororenkinä 10 Irtonumero 7,50 17.12.2010 Oi kuusipuu! Joulukuusi on alkujaan kasvun ja hyvinvoinnin vertauskuva.
Laella on vastassa kirkas taivas. Joulukuinen kuva on Käsivarren Yliperältä. kUva SEppO kEräNEN · TEkSTi jOrMa LaUriLa. Kylmempi ilma valuu laaksoihin, jonne voi syntyä pakkassumua. TALVI Kurkistus sumusta Laakso "savuaa", laella on kirkasta. Ylhäällä tunturissa on tietyissä sääoloissa paljon vähemmän pakkasta kuin alempana
Tuoreessa tutkimuksessa tyrnin marjojen bioaktiivisten aineiden havaittiin myös tasoittavan verensokerin ja insuliinin määrän heilahteluja. kUva SEppO kEräNEN · TEkSTi jOrMa LaUriLa. Piikkisen pensaan tuotteet ovat tunnettu vitamiinipommi. TALVI Pieniä appelsiineja Tyrnin marjat piristävät maisemaa. Pohjanlahden rannoilla tyrnien marjaryppäät erottuvat jo kaukaa joulukuun viistossa valossa
Metsissä ja perinnemaisemissa uhanalaisia on taaskin eniten, mutta nyt uhattujen lajien määrä on kasvanut huolestuttavasti myös soilla, kallioilla, rannoilla ja tunturipaljakoilla. Meillä on nyt kolme kriittisen uhanalaista nisäkästä: saimaannorppa, naali ja uutena ahma. ihmiselle on. 6 SUOMEN lUONtO 10 | 2010 Timo Helle Yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimituspäällikkö Juha Honkonen Toimittajat Antti Halkka, Alice Karlsson, Juha Kauppinen (virkavapaalla), Johanna Mehtola, Jouni Tikkanen Assistentti Elina Juva Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto 28 PORONHOitO tUtUKSi. Susikin on erittäin uhanalainen. Se on surullista. Esimerkiksi sorsastuslajit tukkasotka, punasotka, heinätavi ja jouhisorsa ovat nyt uhanalaisia. Myös sisävesien taimen sekä Itämeren ja Jäämeren lohi ovat vaarassa. Syynä on jylhien kuusikoiden ja kanalintujen hupeneminen. tURHaKE. Ilman merkittävää lisärahoitusta siitä ei kuitenkaan selvitä. Se osoittaa, että pitkäjänteisellä työllä uhanalaista luontoa voidaan auttaa. Uhanalaisia lajeja on nyt 2247. turkki ei ole eläimelle turhake. Riistalajeistamme puolet on heikossa jamassa. Kymmenen vuoden takaisesta aiemmasta selvityksestä määrä on kasvanut 750 lajilla. Taimenen merikannat ovat kriittisen uhanalaisia, samoin meriharjuksen. Luonnonystävää järkyttää esimerkiksi se, että peräti neljäsosa linnuistamme on eri uhanalaisluokissa. Suokukko joutui suoraan erittäin uhanalaiseksi. Esimerkiksi tiltaltin, pikkutikan, kehrääjän ja muuttohaukan tilanne on parantunut. Suojelutoimia on nyt tehostettava uuden tiedon pohjalta. Onneksi on myös hyvää kehitystä. Kanahaukat ovat vähenemässä. Suomen luonnonsuojeluliitto on vaatinut, että uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojeluun tarvitaan vuosittain sata miljoonaa euroa lisää. tutkija timo Helle pestautui pororengiksi ruokapalkalla maan suurimpaan paliskuntaan. H ei k k i S a u k ko m a a / l e H T i kuv 48 a Timo Nurkka Hälyttävä raportti uhanalaisista. Myös lainsäädäntöä on muutettava siten, että uhanalaisten lajien elinmahdollisuudet voidaan turvata. JORMa laURila PÄÄtOiMittaJa jorma.laurila@ suomenluonto.fi 40 RUOKaPUla. PÄÄKiRJOitUS talvi SUOMEN lUONNOSSa J oulukuussa julkistettu Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön selvitys lajistomme uhanalaisuudesta, Punainen kirja, on pelottavan paksu
joulukuusi tuli Suomeen aluksi herrasväen piireihin 1800-luvulla. Nyt majakka on kunnostettu. 1900-luvun alussa se yleistyi koko kansan koteihin. Luonto ja ympäristö 8 10 10 16 Suokukko ja 58 muuta lintua uhanalaisiksi valtion ravut saavat ohjelman suojakseen jokien kunnostuksissa parantamisen varaa kymmenen vuotta aikaa. vuosikerta. Kanahaukka. 20 kUUSipUU. Pororenkinä Sompiossa. Märket. 56 MärkET. GaP PHoToS / leHTiKuva Suomen Luonto 10 | 2010 69. joulupuun tarinaa sivuilla 2025. Turkistarhojen ympäristö- ja eläinsuojeluongelmat. Majakkasaarelle pääsee ihailemaan hylkeitä, lintuja ja tähtitaivasta. Ihmiset ja elämäntapa 20 28 48 52 Oi kuusipuu kylmä keikka. Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto. Eläimet ja kasvit 38 Metsäpeurat lisääntyvät Suomenselällä 40 koukkunokalla saalis vähissä. Suomen läntisimmän majakan valo syttyi 1885. Miten pysäytetään lajien häviäminen? Tiede ja tutkimus 12 Merisirrit tulevat huippuvuorilta Harri aHoKaS Retkeily ja matkailu 56 Majakka Suomen laidalla. 66 "Nautin elämän pursuamisesta" Kasvokkain Reidar Palmgrenin kanssa. Vakiot 8 14 26 64 66 72 73 Luonto ja ympäristö nyt Maailmalta Kolumni Vahtikoira Oma reviiri Lukijoilta Paras juttu 74 75 76 80 80 82 83 Havaintokirja Paras kansi -äänestys Kysy luonnosta Pähkinät Palvelukortti Jälkikirjoitus Luontosatu kaNNESSa korvatunturin ja muun Lapin lintu kuukkeli on kuin tähti joulukuusen latvassa. vuoden turhake on turkis Tarhoilla yhä puutteita. kuva Markus varesvuo. w w w.suom e n Luo nTo.fI SUOMEN LUONTO 10 | 2010 7
Asiantuntija tunnisti linnun Komin nettisivuilta. afrikan talvehtimisalueen ympäristömuutos lienee asian taustalla. Nopeimmin asema muuttui suokukolla ja kirjokertulla, jotka luokiteltiin nyt suoraan erittäin uhanalaisiksi. "Lajin tilanteessa tapahtunut muutos vei 13 uutta lajia uhanalaisiksi." Toisaalta uhanalaisuusluokitus voitiin poistaa kuudelta lintulajilta. LuOnTO Ja ympäRIsTö nyT TOiMiTTaNEET aNTTi haLkka ja aLicE karLSSON nyt luontoon! UrpiaiNEN uusI uHAnALAIsARVIo SUOkUkkOkOiraS SOidiNpUvUSSa. Kokonaisuudessaan tilanne kuitenkin heikkeni. Ensi kevään pesintä muodostunee paikoin hyväksi, koska kuuselle ennakoidaan osaan Suomea pitkästä aikaa hyvää käpysatoa. aNTTi haLkka MarKuS vareSvuo KuvaliiTeri MarKuS vareSvuo PeKKa KoMi yllättävä havainto suokukko ja 58 muuta Suomen uuden Punaisen kirjan mukaan neljännes lintulajeistamme on vaarassa. Myös ennen runsas haahka on vähentynyt rannikolla ja on nyt silmälläpidettävä eli lähes uhanalainen. Suokukkoja myös syödään talvimailla. Viehättävä talvilintu Talven vilkkaimpiin ja viehättävimpiin lintuihin kuuluvat urpiaiset. Kymmenen vuotta sitten määrä oli vain 35. "Tunnetuimmasta päästä näistä ovat tiltaltti, ampuhaukka ja pikkutikka", sanoo tutkija Markku Mikkola-roos Suomen ympäristökeskuksesta. "Lisäksi kiljukotka, viiriäinen ja heinäkurppa ovat palanneet pesimälajistoomme." Ilahduttavaa lintumaailmassa oli myös muuttohaukan ja valkoselkätikan uhanalaisuusluokan lieventyminen. Suokukko joutui suoraan erittäin uhanalaiseksi. Kuvassa amerikanjääkuikka keskellä, tundrakuikka oikealla ja kuikka vasemmalla. aLicE karLSSON Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi. 8 SUOMEN LUONTO 10 | 2010. "Määrä nousi osittain siksi, että nyt arvioitiin uhanalaisiksi yhdeksän sellaista lajia jotka eivät olleet mukana edellisessä arvioinnissa", sanoo lintutyöryhmän puheenjohtaja, erikoistutkija juha Tiainen. Karhu ja ilves luokiteltiin nyt uhanalaisiksi. Suomen pesimälinnustolla menee joulukuun alussa ilmestyneen uuden uhanalaiskatsauksen mukaan heikosti. Peräti 59 lintulajia eli neljännes linnuistamme on nyt uhanalaisia. Urpiaiset liikkuvat tyypillisesti parvina ja etsivät talventörröttäjien ja koivun siemeniä. marraskuuta kuvaamassa Tuusulanjärvellä amerikanjääkuikkaa, kun kuviin ui myös tundrakuikka (Gavia pacifica). Korea kultasirkku ei ole viime vuosina lainkaan pesinyt Suomessa, vaikka se vielä muutama vuosikymmen sitten asutti Oulun seutua ja Pohjois-Karjalaa satojen parien voimin. Suokukko on aiemmin ollut soiden peruslintu. Tundrakuikasta tulee Suomen 464. Soillakin osuus on 26 prosenttia, ja kotimainen soiden Tundrakuikka osui etsimeen Luontokuvaaja pekka komi oli 10. Suurin osa niistä muuttaa, mutta osa jää Suomeen talvehtimaan. luonnonvarainen lintulaji. Alaskassa, Pohjois-Kanadassa ja KoillisSiperiassa pesivä tundrakuikka havaittiin Euroopassa ensi kerran 2007. Muuttunut tietämys ja tulkinnatkin vaikuttivat lajimäärän kasvuun. Lintujen hätätilan syyt ovat moninaiset. Pesimäkaudella niiden tärkeää ravintoa ovat kuusen siemenet. Rantojen ja tunturipaljakoiden linnut ovat uhanalaisimpia: lähes puolet niistä on uhanalaisia
Myös saastuttamiselle asetettavat maksut saivat laajan kannatuksen (85 prosenttia vastaajista). Uusi katsaus osoittaa, ettei näin ole. Yksi oli aloillaan ja kolme kasvoi. "Lajiston suojeluun on satsattava vihdoinkin tosissaan. Monimuotoisuuden köyhtymisen piti pysähtyä vuoteen 2010 mennessä. Syy kuun vaikutukselle on epäselvä. Laajan yhteistutkimuksen toteutuksessa oli mukana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. aNTTi haLkka eero j. Aineistona käytettiin yli tuhatta yhdysvaltalaista sääasemaa. Metsästys nousi nyt selvästi Suomen lintujen uhanalaisuuden tärkeäksi syyksi. Suomalaisten mielestä erityisesti maanviljelijöiden tulisi toimia Itämeren tilan parantamiseksi. Uuden uhanalaiskatsauksen mukaan myös perinneympäristön rikas kovakuoriaislajisto on edelleen yhtä vaarantunut kuin kymmenen vuotta sitten. Metsäjäniksen väheneminen on niin selvää, että siitä tuli nyt silmälläpidettävä laji. Geophysical Research Letters -lehdessä julkaistavan tutkimuksen vetäjä randall cerveny kannattaa ajatusta, jonka mukaan avaruudesta ilmakehään tunkeutuvan pölyn määrä vaihtelee kuun vaiheiden mukaan (sadepisarathan tarvitsevat tiivistymisytimen). Esimerkiksi suokukon taantumisen syyt ovat pääosin talvehtimisalueilla. "Tämä ei sovi yhteen lisääntyneen metsästyksen kanssa", sanoo Veistola. Kansainvälinen arviointi painotti ilmastonmuutoksen uhkaa. laaMaNeN / vaSTavalo SUOMEN LUONTO 10 | 2010 9. Meillä oltiin huolissaan happikadosta ja leväkukinnoista. Myös liito-orava säilyi vaarantuneena. Suokasvit ovat uhanalaistuneet viimeisimmällä kymmenvuotiskaudella. Venäjällä myös roskaantuminen, ylikalastus ja merenpohjaan kipatut aseet nousivat isoksi ongelmaksi. Aerosolifysiikan akatemiaprofessori Markku kulmala ei usko selitykseen. aNTTi haLkka TikaNkONTTi Näiden lajien tilanne helpottui Muuttohaukka ja ampuhaukka valkoselkätikka ja pikkutikka Harmaahylje Tikankontti Taponlehti iSMo PeKKariNeN / KuvaliiTeri TuTkImus lintua uhanalaisiksi käyttö uhkaa lintuja. LuOnTO Ja ympäRIsTö nyT ILmAsTo hiLLEri Näiden lajien tilanne heikkeni Kymmenet lintulajit kuten suokukko ja jouhisorsa Kaikki maasuurpedot: karhu, ilves, ahma ja susi Saimaannorppa ja hilleri euroopanmajava nyt uhanalaiseksi norjan jäätiköt vetäytyvät edelleen Norjassa mitatuista 31 jäätiköstä 27 pieneni edelleen vuosien 2009 ja 2010 välillä. Monille hyönteisillekin tärkeä ketojen kaunistus kissankäpälä jouduttiin luokittelemaan silmälläpidettäväksi. Saimaannorppa päädyttiin sijoittamaan äärimmäisen uhanalaiseksi eli samaan luokkaan kuin Maailman luonnonsuojeluliitto IUCN sen pari vuotta sitten sijoitti. Maasuurpedoista karhu ja ilves luokiteltiin nyt vaarantuneiksi, kun ne vuonna 2000 eivät kuuluneet varsinaisiin uhanalaisiin. "Suomi joutuu kantamaan vastuun lajistonsa heikosta tilanteesta ja raportoimaan sen kansainvälisesti", Veistola sanoo. Neljä uhanalaista lajia, jouhisorsa, heinätavi, punasotka ja tukkasotka, ovat meillä riistalajeja, mutta useimpien lajien metsästys tapahtuu muuttomatkan varrella tai talvehtimisalueella. Lintuja ammutaan sekä meillä että muutolla. On käsittämätöntä, että esimerkiksi Metsähallituksen luonnonsuojelurahoitusta ajetaan nyt alas." aNTTi haLkka suomalaiset erityisen kiinnostuneita Itämerestä Huoli Itämeren tulevaisuudesta on uuden mielipidetutkimuksen mukaan Suomessa kymmenestä rantavaltiosta kaikkein suurin; peräti 77 prosenttia vastaajista sijoitti Itämeren tilan maamme kolmen suurimman ympäristöongelman joukkoon. Ennen puoltakuuta sataa prosentin pari muita kuun vaiheita enemmän. Kymmenen vuoden kuluessa jäätiköt ovat vetäytyneet keskimäärin 190 metriä eli kolme prosenttia. aNTTi haLkka juKKa MeriläiNeN / KuvaliiTeri Kuun vaiheella yhteys sateisiin Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat saaneet selville, että kuun vaiheella on pieni yhteys sateen määrään. Tutkimus myös osoitti, että suomalaiset ovat yhdessä ruotsalaisten kanssa ahkerimpia meriveneilijöitä. UUSi UhaNaLaiNEN NiSäkäS on hilleri. "Sotkat, jouhisorsa ja heinätavi olisi syytä rauhoittaa meillä", sanoo luonnonsuojeluasiantuntija Tapani veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta. Sen sijaan itämerennorppa on saman tuoreen kansainvälisen arvoin mukaan vaarantunut ja Suomessa vain silmälläpidettävä. Sudesta tuli erittäin uhanalainen ja ahmasta äärimmäisen uhanalainen
"Kurkisuolla on runsaasti luontoarvoja. Asiaa puitiin nyt jo kolmannen kerran korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Altian Rajamäen tehtaiden vedenottamo sijaitsee Kurkisuon vaikutuspiirissä, joten yhtiöllä on omakin etu kyseessä." Kurkisuo on paraikaa toimenpidekiellossa. Rutto tappaa kaikki tartunnan saaneet jokiravut. Tuija Lahtisen mukaan olennaista on nyt, miten omistajien intressit vaikuttavat toisiinsa. Hänen mukaansa uomien kunnostukset ovat askel oikeaan suuntaan, mutta lisäksi pitäisi puuttua entistä tehokkaammin ympäröiviltä maa- ja metsätalousalueilta sekä turvetuotannosta tulevaan kuormitukseen. Jos Altian alue päätyy suojeluun, turpeennostoa on vaikea perustella." jarMO paSaNEN ny täplärapua. LuOnTO Ja ympäRIsTö nyT konIkALLIon TAPAus kAnTA PAIkoIn Jo VÄHIssÄ KHO: liito-oravametsä suojeltava riittävän laajasti Forssan Konikallion liito-oravametsän tulevaisuus näyttää nyt turvatulta. Liito-oravan suojelualueen rajauksen on oltava sellainen, että alue säilyy lajille elinkelpoisena", toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja risto Sulkava. Selvityksen alla ovat myös mahdollisuudet istuttaa jokirapua uusiin vesiin ja luoda näin lisää ravustuskohteita. Ravustajille ja kalastajille tarjotaan jatkossa entistä parempaa neuvontaa, jotta tauti ei pääsisi leviämään pyyntivälineiden mukana vesistöstä toiseen. Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Tuija Lahtinen iloitsee alkoholinvalmistaja Altian suunnitelmista. Erityisen tärkeää on rapuruton torjuminen. "Päätös Konikallion osalta on rohkaiseva. "Turva-alueita voisivat olla esimerkiksi tarkasti vartioidun rajavyöhykkeen vedet tai sopivat suojelualueiden vesistöt", Laakkonen mainitsee. Lupamyynnistä saatavat tulot käytetään uhanalaisten kantojen suojeluun. Jokien kunnostuksissa paranta Suomessa on tehty kalataloudellisia jokikunnostuksia yli kolmekymmentä vuotta, mutta tuloksissa on vielä toivomisen varaa. On hienoa, jos Altia kokee suojelun tarpeelliseksi. "Olemme olleet aktiivisia Altian suuntaan. Kuhmossa paljastui luvaton täplärapuistutus, josta on käynnissä poliisitutkinta. "Menetimme tänä vuonna rapuruton leviämisen seurauksena Rovaniemellä valtion vesien ehkä kaikkein tuottoisimman jokirapukannan. Liito-oravaa esiintyy EU:n alueella vain Suomessa ja vähäisessä määrin Virossa, joten se kuuluu Suomen vastuulajeihin. riiTTa SaariNEN Valtion ravut saavat Jokiravuille perustetaan täpläravulta ja ravustajilta suojaavia reservaatteja. Metsähallitus viimeistelee parhaillaan raputalouden toimintaohjelmaa, jonka päätavoitteena on elvyttää kotimaisen jokiravun kantoja ja saada niiden hoito valtion vesillä suunnitelmalliseksi. Raputalouden toimintaohjelman yksi ajatus on luoda jokiravulle reservaatteja, joissa sitä ei pyydetä ja joissa ei esiinennALLIsTAmInen VAsTuuLLInen VIInAYHTIÖ leila järviNeN altia hakemassa suojelua Hyvinkään Kurkisuolle Pitkäaikainen kiista Hyvinkään Kurkisuosta on kääntymässä suojelun voitoksi. Suurin osa Suomen joista on aikoinaan perattu tukinuiton tai muun hyöty- 10 SUOMEN LUONTO 10 | 2010. Vapo on havitellut 382 hehtaarin suolle runsaan 200 hehtaarin turpeennostoaluetta, mutta suon toinen omistaja Altia hakee omaa aluettaan suojeltavaksi. "Lajina jokirapu ei ole Suomessa uhattu, mutta paikallisesti tilannetta voidaan pitää huolestuttavana", sanoo ylitarkastaja Mika Laakkonen Metsähallituksen luontopalveluista. Metsähallitus kokoaa koeravustuksilla tietoa vesialueidensa joki- ja täplärapukannoista. Suomen tunnetuimman liito-oravametsän kohtalosta on kiistelty jo vuodesta 1997 lähtien. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Oulun yliopiston yhteisissä tutkimuksissa selvitettiin uomien kunnostusten vaikutusta järvitaimenen poikastiheyksiin sekä pohjaeläimistön monimuotoisuuteen Oulujoen ja Iijoen latvapuroissa. "Nykyisillä menetelmillä ei ole kyetty palauttamaan lohikalojen luonnollista elinkiertoa vesistöissä tai kasvattamaan purovesien lajistollista monimuotoisuutta", sanoo pauliina Louhi, joka väitteli aiheesta marraskuussa Oulun yliopistossa. Korkein hallinto-oikeus päätti pitää voimassa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden viime vuonna tekemän hakkuukiellon. Lisäksi KHO edellytti suoja-alueen laajentamista. Rapuja löytyi jopa suojelualueelta. Tällaisilla alueilla kannat säilyisivät mahdollisimman turvassa rutolta. Esimerkiksi vesistöön huuhtoutuva kiintoaine saattaa tunkeutua lohikalojen kutusoraikkoon ja heikentää kehittyvien mätimunien elinkykyä. Se myös vahvistaa käsitystä, että metsäalalla nykyisin käytössä oleva ohje ei täytä EU-direktiivin vaatimuksia. Ihmisten välinpitämättömyys ja tietämättömyys on erittäin vaarallista jokiravulle." Täplärapu on rapuruton kantaja taudin saatuaan ja levittää sitä tehokkaasti elinympäristöönsä sekä alapuoliseen vesistöön
Saimaannorppakanta ei Sipilän mukaan ole vielä toipunut kannan alenemisesta vähälumisina ja leutoina talvina 2006 ja 2007. Tavoitekantana on 400 norppaa. Norjalaiset ja brittiläiset tutkijat toteavat Mammal Review -lehden katsauksissaan, että istutuksissa käytetyt kannat ovat perimältään hyvin samankaltaisia ja köyhtyneitä, koska ne polveutuvat vain kolmesta erittäin pienestä eläinjoukosta. Varsinkin pienet purot saavat energiansa pääosin maalta syksyisistä lehdistä ja risuista. Vain siellä norppakanta kasvoi selkeästi vuosien 2009 ja 2010 välillä. "Sammalet tarjoavat pohjaeläimille ja kalanpoikasille ruokailu- ja suojapaikkoja, minkä lisäksi ne ovat tärkeitä ulkoa tulevan aineksen pidätyskyvylle. Amerikan serkku valtaa kuitenkin vahvana kilpailijana vääjäämättä elintilaa jokiravulta. Laskentatulokset valmistuivat marraskuussa, mutta kenttätyö tehtiin lumipesiä etsimällä viime talvena. jokirapuja vaivaa rapurutto ja tautia levittävän täpläravun leviäminen. Pitkällä aikavälillä pidetään varmana, että laji levittäytyy niin pohjoiseen kuin sen elintavat sallivat. On epäselvää, ovatko alkuperäiset suomalaismajavat olleet läntisiä vai itäisiä. pErTTi kOSkiMiES misen varaa käytön vuoksi. Tämä tarkoittaa muun muassa kutusoraikkojen rakentamista ja perkauksissa poistettujen kivien palauttamista uomiin. "On vaikea sanoa, onko kyse yhden vuoden sattumasta vai onko norppakanta todella lähtenyt kasvuun", sanoo laskentoja johtava ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksesta. Jokiravulla on vastaavissa Kemijoen oloissa lisääntymään pystyvä kanta." Tuottavien täplärapupopulaatioiden pohjoisraja näyttäisi siis asettuvan jonkin verran jokirapua etelämmäksi. Myös kannan hajanaisuus on ongelma. Kohteita pitäisi seurata sekä ennen että jälkeen kunnostuksen." piia ahONEN BeNjaM PÖNTiNeN / KuvaliiTeri EUrOOpaNMajava SUOMEN LUONTO 10 | 2010 11. Itse uoman kunnostus pitäisi tehdä niin, että ainakin osa pohjalla kasvavista sammalista säästyisi. Ainoa vahva alue on Pihlajavesi. "Kunnostuksien onnistumiseen tai epäonnistumiseen johtaneita syitä ei tunneta. Nykytutkimuksen mukaan norjalaiset euroopanmajavat kuuluvat perimältään läntiseen tyyppiin. Täplärapu on myös vahva kilpailija. saimaannorppakanta kasvoi hiukan Saimaannorpan kannan koko on noin 270 yksilöä eli kymmenen norppaa enemmän kuin viime talvena. "Siihen päästään nopeimmin vähentämällä merkittävästi kalastuskuolleisuutta." aNTTi haLkka ari NiiPPa / vaSTavalo IsTuTuksILLA PALAuTeTTu Pohjois-Amerikasta 1960-luvulla maahamme tuodun täpläravun levinneisyyttä on pyritty rajaamaan lähinnä eteläiseen Suomeen, kun taas kotimaista jokirapua elää nykyään siirtoistutusten ansiosta napapiirillä asti. "Kokeissamme täpläravun munatuotanto tuhoutui, kun jäljittelimme Kemijoen kaikkein ankarimpia oloja. Ainoa vahva istutuskanta syntyi Norjasta tuoduista majavista Satakuntaan, mistä eläimiä on yritetty levittää muualle. Suomessa euroopanmajava kuoli sukupuuttoon. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa on selvitetty, miten veden lämpötila vaikuttaa täpläravun lisääntymiseen. Onko jokirapu pohjoisen kylmissä vesissä turvassa täpläravun levittäytymiseltä, tutkija riitta Savolainen. LuOnTO Ja ympäRIsTö nyT oIkeA suunTA ohjelman suojakseen ahTaaLLa. Vuodesta 2005 kanta on toisaalta vähentynyt noin 10 yksilöllä", sanoo Sipilä. Sammaleiset paikat pidättävät tätä ainesta paremmin kuin paljas uoma." Louhi harmittelee, että kunnostushankkeissa on lähes tyystin unohdettu seuranta. Kunnostuksilla pyritään palauttamaan jokiuomien rakenteellinen vaihtelu ottaen huomioon erityisesti lohikalojen elinympäristövaatimukset. Kun hankkeita suunnitellaan, tulisi aivan ensimmäiseksi kartoittaa kunnostuksen varsinainen tarve ja tavoite. "Vuodesta 2000 kanta on kasvanut noin 30 yksilöllä. Tällä on merkitystä sekä jokiravun turvaamiselle että raputalouden järjestämiselle. piia ahONEN Euroopanmajavan perimä yksipuolinen Länsi-Euroopasta vuosisata sitten lähes sukupuuttoon hävitettyjä euroopanmajavia on palautettu moniin maihin
Suomen tunnetuin merisirripaikka on JurmonUtön alue Saaristomeren lounaiskolkassa, jossa on nähty suurim- pohjoiset lajit ahdingossa Ilmastonmuutos edistää eteläisten lajien levittäytymistä ja työntää pohjoisia yhä pohjoisemmas. Näitä kahlaajia nähdään Suomessa myös talvisin. merikotka ei vaikuta haahkakantaan Hankoniemen haahkakanta ei vaihtele sen mukaan, miten paljon merikotkia alueella saalistelee. Huippuvuorilla kesällä 2009 rengastettuja merisirrejä nähtiin saman vuoden lokakuussa Kristiinankaupungissa ja joulukuussa Länsi-Turunmaan Jurmossa. Ruskeiden osuus on laskussa. merisirrit tulevat Rengastus on paljastanut, että Huippuvuorten merisirreistä osa muuttaa talvehtimisalueilleen Suomen kautta. Suomen merialueilla tavattavien merisirrien kotiseutu on Norjan Huippuvuorilla. Niiden pääasialliset talvehtimisalueet sijaitsevat Norjan ja IsoBritannian rannikoilla. Jos molemmat kuukaudet ovat lämpimiä, ruskeat pärjäävät mustia paremmin. Matkaa Huippuvuorilta Jurmoon kertyy linnuntietä noin 2000 kilometriä. Pohjois-Norjan pesimäpopulaatio ulottuu juuri ja juuri Suomen puolelle Käsivarren tuntureilla. LuOnTO Ja ympäRIsTö nyT TIedon JYVIÄ RengAsTus Lintujen väri vaihtuu Kun toukokuu on kylmä ja kesäkuu lämmin, saavat mustat kirjosieppokoiraat enemmän poikasia kuin ruskeat. Nämä ja viime lokakuussa Jurmossa tavatut neljä uutta yksilöä todistavat, että ainakin osa meillä nähtävistä merisirreistä on Huippuvuorten pesimäkantaa. Niillä kuten muillakin Afrikan-matkaajilla ongelmana on kuitenkin poikasajan ravintohuipun vielä rajumpi aikaistuminen. Suojelualueillakin, joilla ympäristöt ovat muutoin turvassa, eteläiset lajit ovat runsastuneet keskimäärin 24 ja pohjoiset taantuneet 21 prosenttia vuodesta 2000. Varpushaukan syysruoka muuttuu Nuoret varpushaukat lähtevät Suomesta entistä aiemmin eli samaan aikaan kuin kertut ja muut loppukesän muuttajat. Kanahaukan naapureina elää myös tikkoja, kanalintuja ja muita uhattuja lajeja enemmän kuin muualla. Linnut tottuvat tuulivoimaloihin Haahkat, allit ja kaakkurit oppivat väistämään tuulivoimaloita Tanskassa, eivätkä harvalukuiset törmäykset uhkaa populaatioiden elinvoimaisuutta. Merisirrit saapuvat Suomeen lokakuussa. MEriSirri pESii arktisilla alueilla Koillis-Kanadasta Taimyrin niemimaalle. karaiSTUNUT. Niiden riski joutua varpushaukan saaliiksi kasvaa, kun taas peippojen ja muiden myöhemmin parveilevien pienenee. aikataulu uusiksi Pitkän matkan muuttajista haarapääskyt talvehtivat Etelä-Afrikassa pohjoisempana kuin ennen, jolloin matka on lyhentynyt. Merisirrin koivet ja nokan tyvi ovat kellertäviä. Mustalinnut tottuivat ohittamaan ne vierestä viidessä vuodessa. pErTTi kOSkiMiES WilliaM velMala Maj ja Tor Nesslingin Säätiön sekä Birdlife Suomen kansainvälisen lintukongressin antia Hanasaaressa 17.19.11.2010. 12 SUOMEN LUONTO 10 | 2010. Emolintujen kuolleisuus on silti kasvanut, mikä on pääsyy Suomen kannan puoliintumiseen 20 vuodessa. Merisirri tunnetaan meillä kuitenkin ennen kaikkea ulkosaariston ja rannikon harvalukuisena talvikauden vierailijana. Myös tautiepidemiat ja minkit tappanevat haahkoja aiempaa enemmän. Kanahaukka ilmiantaa liito-oravan Liito-oravia elää kanahaukan pesämetsissä enemmän kuin niissä metsissä, jotka ihminen päättelee liito-oraville kelvollisiksi
huippuVuorilla aloitettiin 2008 mittava rengastusprojekti, ja kolmessa vuodessa siellä on merkitty noin 3000 merisirriä. Silloin siinä ei ehdi tapahtua fysiologisia muutoksia, jotka johtaisivat lepotilan keskeytymiseen. Jaakko kullberg Dna paljasTaa Kari Kemppainen reNkaat kertoVat. Näistä 2000 on saanut jalkaansa myös muovisen lippumerkin, johon on kirjailtu yksilöllinen kirjainkoodi. Yhtenäisestä levinneisyysalueesta huolimatta karhuja on kahdenlaisia. Valtaosa Huippuvuorten pesimäkannasta muuttaa Länsi-Eurooppaan Pohjanmerelle, mutta näemmä osa matkaa myös Lapin yli ja kiirii Pohjanlahtea pitkin etelään Itämerelle. Perhosten tavoitteena on viileä, tasalämpöinen ja suojaisa talvehtimispaikka, ei lämpö tai ruoka. Talven kiristyessä ja rantojen jäätyessä sirrit siirtyvät esimerkiksi Jurmon pääsaarelta ensin pienille ulkoluodoille ja sitten kelin mukaan edelleen etelään. Eteläisten ja pohjoisten karhujen geeneissä on eroja. Erityisesti liuskayökköset kerääntyvät hassunkurisiksi muodostelmiksi bunkkerien seinille ja kattoon. Jatkuva veto kuivattaa ja tuo mukanaan lämpötilanvaihteluita. Tämä näkyy esimerkiksi jälkeläisten hoidossa. Etelä-Ruotsista Jämtlantiin noin Vaasan tasalle saakka elävät karhut muistuttavat Etelä- ja Länsi-Euroopan karhuja, pohjoisemmat taas Itä- ja Pohjois-Euroopan karhuja. Jos perhonen löytyy talvella lämpimästä huoneesta, se tulisi mahdollisimman nopeasti toimittaa takaisin viileään ulkorakennukseen. Eteläisen kannan karhunaaraat pitävät pentuja seuranaan talvipesässä vain yhden talven. Luonto ja ympäristö nyt TalvehTiminen Huippuvuorilta mat, lähes 300 yksilön parvet. Sen voi onnistua lukemaan kaukoputkella. Tyypillisimpiä talvehtijoita ovat neito- ja nokkosperhonen, kiiltomittari ja Suomen pitkäikäisimmäksi perhoslajiksi mainostettu liuskayökkönen. Osa Suomessa tavattavista merisirreistä saattaa kaikesta huolimatta saapua Venäjältä ja parveutua huippuvuorelaisten sirrien kanssa muuttoreittinsä varrella. Lippumerkki parantaa jälleentapaamisen todennäköisyyttä merkittävästi verrattuna pelkkään metallirenkaaseen. Pohjoisen ja itäisen kannan naaraat taas pitävät pennut mukanaan ainakin kaksi ja joskus jopa kolme talvea. Juha Valste suomeN luoNto 10 | 2010 13. Viimeistä sanaa merisirrien alkuperästä ei välttämättä ole vieläkään sanottu. William Velmala perhosille viileät ja kosteat olot tärkeitä Vanhat linnoitteet ja bunkkerit ovat eräille perhoslajeille tärkeitä talvehtimispaikkoja. Parhaita ovat hieman kosteat, kesälläkin viileät käytävät ja pienet huoneet, jotka ovat pimeitä ja joissa ei juuri ole vetoa. Luonnossa vastaavia paikkoja olisivat kiviröykkiöt sekä meillä harvinaiset luolat ja kalliohalkeamat. huippuvuorilla rengastetut merisirrit lentävät talvehtimisalueilleen myös suomen kautta. huippuvuoret Kahdenlaisia karhuja Ruotsissa elää noin 3000 karhua. Karhut levisivät jääkauden jälkeen Skandinaviaan kahta tietä: Keski-Euroopasta Tanskan salmien kohdalla olleen maakannaksen kautta ja Itä-Euroopasta Itämeren paikalla olleen Ancylusjärven pohjoispuolitse. Aiemmin meillä tavattavien merisirrien alkuperäksi on arvailtu Pohjois-Venäjää, mutta rengastustoiminta on vähäistä sekä siellä että Itämerellä, eikä suoria todisteita ole saatu
Näin merirosvot olisivatkin "oikealla asialla" estäessään ulkomaisten alusten harjoittamaa ryöstökalastusta. Ne pääsivät isompaan karanteenialtaaseen, mutta juttu ei päättynyt tähän, koska samalla alkoivat selvitä suunnitelmat delfinaarion rakentamiseksi Hurghadan liepeille. Se on tuttu monelle suomalaisellekin, ovathan sekä Hurghada että Sharm El Sheik pohjoismaalaisten suosimia matkakohteita. Koska Egyptin Punaisenmeren rannikolla lajitoverien vangitseminen on kielletty, delfinaarioprojektin takana oleva egyptiläismies päätyi tuontidelfiineihin. Kyseessä olisi Egyptin toinen delfinaario, sillä Etelä-Siinain Sharm El Sheikissä on toiminut vastaavanlainen yritys jo muutaman vuoden. Suhteet, vaikutusvalta, ympäristölainsäädäntö ja sen tulkinta ovat varmaankin ne seikat, jotka ratkaisevat hankkeen tulevaisuuden. Sodan heikentämät hallitukset ovat kyvyttömiä estämään laittoman kalastuksen. Sisällissodat ovat selvästi vaikuttaneet kalastukseen Sri Lankassa, Libanonissa, Liberiassa ja Sierra Leonessa. Tämä ei tee merirosvouksesta hyväksyttävää, mutta osoittaa, että asioilla voi olla eri puolia. "Päivän delfiinisafarit ovat olleet tärkeä osa toimintaamme jo kolme vuotta", kertoo Hurghadan Colona-sukelluskeskuksen päällikkö kimmo hagman. Esimer- NaTaLiE TyLEr erKKi Siirilä. Olisiko syynä tilaisuuksien puute eli laivaliikenteen vähyys. "Colonan ja muiden sukelluskeskusten mielestä on turhaa rakentaa delfinaariota autiomaahan, koska delfiinejä näkee luonnossakin ympäri vuoden. Usein niiden kanssa pääsee merellä jopa snorklaamaan." Hurghadan delfinaarion kohtalo selvinnee vuoden 2011 alkupuolella. Somalialla on itäisen Afrikan pisin yhtenäinen rantaviiva, jonne merirosvot voivat tuoda kaapatut laivat suojaan odottamaan lunnaiden maksua. Somalirosvoilla ei ole monia ystäviä Intian valtameren kauppalaivaajien keskuudessa, mutta swahilikalastajat Keniassa ja Tansaniassa ovat sitä mieltä, että etsintäkuulutetut merirosvot ovat Jumalan lähettämiä pelastajia. Pelkkää ahneuttako. Kävi kuinka kävi, voittajia ovat Punaisenmeren merinisäkkäät, joiden suojeluun on Hurghadassa todella herätty. Erkki SiiriLä Merirosvoja vai hyvän Paikalliset kalastajat pitävät merirosvoja Jumalan lähettiläinä, jotka toivat kalat takaisin. Somalian rannikon merirosvouksesta on tullut niin pahaa, että Suomikin on lähettämässä sinne miinalaiva Pohjanmaan auttamaan kauppalaivojen suojelemisessa. Tunteet alkoivat kuumentua elokuussa, kun kaupunkiin saapui lentokoneella neljä pullonokkadelfiiniä Japanista. SOMaLiaN vEdET ovat otollisia merirosvoukselle: 95 prosenttia Euroopan Lähi-idän kaupasta ja puolet koko maailman öljykuljetuksista käyttää Somalian edustan merireittiä. Sitten vuoden 1991 Somalian hallinto on ollut kaaoksessa, joten mikään ei ole estänyt merirosvousta. Näissä maissa merirosvous ei kuitenkaan ole nostanut päätään Somalian tavoin. Hiljan on kansainvälisillä foorumeilla pohdittu, voisiko kalastusmahdollisuuksien loppuminen tehdä kalastajista merirosvoja. Mitä on merirosvouksen taustalla. Hurghadan luonnonsuojeluyhdistys Hepca sai vihiä uima-altaaseen sijoitetuista merinisäkkäistä, joiden olot olivat huonot, ja alkoi ajaa tulokasdelfiinien etua. Ainakin kanadalaisen tutkimuksen mukaan terroristeiksi leimatut merirosvot ovat todellakin auttaneet kalastajia ja kalakantoja pitäessään suuret valtameritroolarit pois Itä-Afrikan rantavesiltä. "Hepca päätti ryhtyä julkiseen painostuskampanjaan, sillä Punainenmeri on sellaisenaankin niin ainutlaatuinen luonnonihme, ettei tänne tarvita uutta delfinaariota ja delfiinishowta", tiedottaja Natalie Tyler sanoo. maaILmaLTa TOiMiTTaNUT jOrMa LaUriLa egYPTI MoHaMeD DaHir / aFP / leHTiKuva somALIA Delfinaariohanke kuumentaa tunteita Delfinaariosuunnitelma on saanut ympäristönsuojelijat ja matkailuväen liikkeelle delfiinien puolesta Egyptin Hurghadassa. Hotellit ja sukelluskeskukset lähtivät tukemaan Hepcaa, sillä päivittäin katseluretkiä rantavesissä elävien luonnondelfiinien pariin tekee Hurghadassa jo noin 50 alusta
Mutta nuoria miehiä on vaikea houkutella kalaan Somaliassa, vaikka saalista nyt tulisi, sillä merirosvoina he hankkivat valtavasti paremmin. Hyönteisiä ja sammakonpoikia eri kehitysvaiheissaan eksyy uimapuolellekin, ja niiden tarkkailu on osa altaan ideaa. Kaloja ei voi kuitenkaan istuttaa, jos tahtoo veden pysyvän kirkkaana. Kenialaiset kalastajat kertovat innostuneina saavansa nyt jopa 300 kiloa isompia päiväsaaliita, kun ulkomaiset troolarit on häädetty heidän vesiltään. Somalian Puntland on yksi merirosvouksella kehitetyistä rantakaupungeista, joita on verrattu huumekaupalla rakennettuihin kyliin Kolumbiassa ja Meksikossa. hEiMO MikkOLa Tansa ni IHmIskunnAn AARTeITA a The Birds of america on maailman kallein kirja Maailman arvokkaimmaksi kirjaksi on arvioitu Yhdysvalloissa 1840 julkaistu john james audubonin The Birds of America, kertoo Kansalliskirjasto-lehti (3/2010). Kirja myytiin huutokaupassa 8 802 500 dollarilla vuonna 2000. Merirosvoista on tullut taloudellisia ja poliittisia vaikuttajia kotikylissään. Myös urheilukalastusmatkoja turisteille tarjoavat yritykset ovat mielissään. Haury kertoo, ettei altaan rakentaminen ollut halpaa. Uimapuolella betoniallas on vuorattu huovalla, joka on vuorostaan päällystetty pehmeällä muovilla. Se toimii aktiivisesti koko Yhdysvalloissa. jOrMa LaUriLa SUOMEN LUONTO 10 | 2010 15. Nyt keskisaaliit ovat kuusi kalaa päivässä. Lintujensuojelujärjestö National Audubon Society nimesi itsensä mestarin kunniaksi. Parhaat saaliit ovat olleet jopa 1213 purjekalaa päivässä, kun aiemmin niitä tuli korkeintaan pari kolme vuodessa. Mogadishun kalatorilla väki iloitsee siitä, että kalanhinta on alentunut parempien saaliiden myötä ja nyt ihmisillä on taas varaa ostaa kalaa. Hämärissä lepakot saapuvat liihottelemaan altaan ylle. Singaporessa julkaistu tutkimus osoittaa, että laittoman kalastuksen arvo Somalian aluevesiltä oli vuosittain 90300 miljoonaa dollaria siihen asti, kun ulkomaiset troolarit poistuivat merirosvojen pelossa. Luonto-osan pohja koostuu sorasta ja suodatinaineksesta, johon on istutettu valikoima vesikasveja. Alkuperäisissä teoksissa linnut ovat luonnollisessa koossa. Pumppu kierrättää vettä hitaasti uimapuolelta luontopuolen suodatinaineksen ja kasvien juurien lävitse ja takaisin. Laivat ja miehistöt yleensä vapautetaan hyväkuntoisina, kunhan vaaditut lunnaat on maksettu. Vesihörpyllä käyviä pääskysiä on mukava katsella. Nyt turistit saavat saalista, ja matkoja on helppo myydä. Ylläpitokulut ovat sen sijaan vähäisiä, koska kemikaaleja ei käytetä eikä allasta tarvitse tyhjentää talveksi. haLLiNNON hEikkOUS on ollut syynä myös lukuisten ulkomaisten alusten ryöstökalastukseen alueella ja paikallisten kalastajien työttömyyteen ja katkeruuteen. Luomu-allas on jaettu syvään uimapuoleen sekä matalampiin reunamiin, jotka on varattu kasveille ja eläimille. Audubon (17851851) maalasi kirjaansa kaikki Yhdysvaltain linnut. Laivakaappareiden pelko on karkottanut ulkomaiset ryöstökalastusta harjoittaneet troolarit, ja se näkyy kalakannoissa. tekijöitä? kiksi lokakuun lopussa Somalian merirosvoilla oli hallussaan 12 laivaa ja satoja merimiehiä. He ovat saaneet mukaansa myös kokeneet kalastajat, joita tarvitaan navigoimaan laivoja ja veneitä operaatioiden aikana. Kaappareiden vuosittain vaatimat lunnassummat ovat olleet samaa luokkaa kuin edellä mainitun tutkimuksen arvio laittoman kalastuksen arvosta. Pitkäsiimalla pyytävien valtamerialusten aikaan urheilukalastajien veneet palasivat monesti ilman saalista neljän tunnin matkalta. Kesällä vesi lämpenee joutuisasti matalilla reunamilla ja lämmittää uimaosaston laskiessaan sinne leveänä putouksena. paikalliset kalastajat ovat mielissään, kun saalista taas tulee. Kirjaan voi tutustua sivuilta audubon.org -> valitse yläpalkista birds ->kosketa kirjan kuvaketta. Kaapparit ovat nuoria rannikon työttömiä. Polskijaa ei silti kiusaa hyllyvä mutapohja eikä leväviidakko eivätkä liioin kemikaalit. maaILmaLTa RAnskA Luomuallas ilahduttaa laajaa lajikirjoa adeline hauryn puutarhassa Ranskan Burgundissa uidaan vesikasvien varjossa. Luontoallas tarjoaa iloa eläimille ja ihmisille uimakauden päätyttyäkin. SiNiMaaria kaNgaS SiNiMaaria KaNGaS ToNY KaruMBa / aFP / leHTiKuva MErirOSvOja ja kaLaSTajia
Thiesin mukaan EU:n tavoitteesta puuttuu konkretia ja YK:n Japanissa sopimat tavoitteet suojelun tasosta ovat aivan liian pieniä. Kysyimme tutkijoilta ja ympäristöalan vaikuttajilta, mitä Suomessa pitää tehdä. L okakuinen YK:n biodiversiteettikokous Japanissa päätti pyrkiä tosissaan pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden hupenemisen. Aloitetaan siis siitä, että 1. suoJeLLAAn PoHJoIsen suoT Greenpeace Internationalin saksalainen metsävastaava cristoph Thies sai 1990-luvulla Suomen metsäteollisuuden vaatimaan vanhojen metsien suojelua. Jotta tämä ei jää puheeksi, tarvitaan paljon tekoja. Nyt hän on seurannut läheltä YK:n ja EU:n ympäristöneuvotteluja. Birdlifen ja WWF:n arvioiden mukaan pitää suojella kuitenkin noin 2829 prosenttia pinta-alasta, jos biodiversiteetin kato halutaan pysäyttää kokonaan", Thies kertoo. 1 kymmenen 16 SUOMEN LUONTO 10 | 2010. "Maaekosysteemien ja sisävesien osalta päätettiin, että pitäisi suojella 17 prosenttia pinta-alasta. Se päätti keväällä, että monimuotoisuuden kato pysäytetään vuoteen 2020 mennessä. Minkäänlaista aikarajaa se ei tavoitteelleen asettanut, mutta EU on kunnianhimoisempi
Sitten maatalous. Uusia suojelualueita pitää rajata Thiesin mielestä silti PohjoisSuomen soilta, jotka ovat tärkeitä paitsi luonnon monimuotoisuuden kannalta myös ilmastonmuutoksen torjunnassa, koska ne sitovat paljon hiiltä. On paljon niitä, joka eivät halua aukkohakata metsäänsä", Hanski sanoo. Huonekaluteollisuuteen ja rakentamiseenkaan ei riitä kunnon puuta, kun on keskitytty tuottamaan kuitua sellukattiloihin. Sille tehdään niin, että 17. Sen asema on Hanskin mukaan kuitenkin ylikorostunut pelkästään historiallisista syistä, kun Suomi piti nostaa köyhyydestä sotien jälkeen. Näin se käy. teksti jouni tikkanen · kuvitus lasse Rantanen 3 2 3. Ei tarvita mitään hallinnollisia päätöksiä, kun SUOMEN LUONTO 10 | 2010 Suojelualueiden määrä Etelä-Suomessa on hilattava ainakin kymmeneen prosenttiin. Niiden muuttaminen pitää aloittaa siitä, että 2. Paperiteollisuus ei siitä tietenkään tykkää. "Parhaiten se tapahtuu ajamalla maataloustuet alas. Siksi Suomen peltoalaa pitää pienentää. Niin korjataan siis metsätalous. Täysin laillinen, usein yhteiskunnan tukema metsätalous, maatalous ja kalastus ovat suurin syy monimuotoisuuden hupenemiseen. Luovutaan vain tiukoista ohjeista, jotka pakottavat avohakkuisiin. Ne hyötyvät metsän jatkuvasta kasvatuksesta. AnneTAAn meTsÄT omIsTAJILLeen Helsingin yliopiston metapopulaatioryhmän johtaja, akatemiaprofessori ilkka hanski muistuttaa, että runsaslajisimmista Etelä-Suomen metsistä on suojeltu vasta puolitoista prosenttia. PudoTeTAAn mAATALousTukIA Livonsaaren yhteisökylässä asuva maanviljelijä ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkija Esa aroheinilä muistuttaa, että tehoviljelyssä pellot ovat yksilajisia monokulttuureita. "Suurin osa metsänomistajista ei ole edes Metso-rahan perään. Suomessa maaekosysteemien pinta-alasta on suojeltu 15 prosenttia, ja siitä suurin osa on Lapin avotuntureita ja kitumaita. Nuo alueet ovat pieninä pirstaleina siellä täällä, ja niissä elävät eliöpopulaatiot ajautuvat hyvin herkästi sukupuuttoon. vuotta aikaa EU on päättänyt pysäyttää hurjana jatkuvan sukupuuttotahdin. Jäljelle jäävää 70 prosenttia maisemasta ei voi kuitenkaan jättää entistä tarkempaan tehokäyttöön. Nyt eletään eri aikaa. Valtio onkin tarjonnut Metso-ohjelman kautta rahaa siitä, etteivät metsänomistajat hakkaa arvokkaita kohteita, mutta rahaa on surkean vähän. Metsien käyttö mullistuu paremmin sillä, että metsänomistajien annetaan päättää itse omaisuudestaan
"Samalla kalastusoikeuksista on tullut niin hyvää kauppatavaraa, että ammatistaan luopuvilla kalastajilla on ollut varaa vaihtaa alaa. Suurin osa meistä haluaa asua siellä missä muutkin, ja siksi asvalttia ja betonia levitetään yhä laajemmalle maiseman yli. "Silti vieraslajit ovat meillä kasvava ongelma. Siispä, 5. Heidät on ostettu hyvällä rahalla ulos." Pelkkä kalatalouden muutos ei kuitenkaan riitä, koska Suomen luontoon on ilmaantunut petovesikirpun ja kanin kaltaisia kiusallisia vieraita. Ehkä vahingollisten vieraslajien tuonnista pitää siis rangaista raskaammin. Hän kertoo, että Itämeren rehevöitymisen lisäksi Suomen kalakantoja uhkaa, niin kuin kaikkialla maailmassa, ylikalastus. Kun esimerkiksi monet avointen perinnemaisemien lajit ovat uhanalaistuneet, ne ovat saaneet korvaavia elinympäristöjä tienpientareilta, mutta nyt vieraslaji lupiini syrjäyttää niitä uudelleen", Schulman sanoo. Pitää siis luopua ilmaisista kiintiöistä. Vieraslajit ovat kuitenkin vain yksi ihmisen elämäntavasta johtuva ongelma. Näin saadaan yhteensä 1,25 miljoonaa hehtaaria peltoa, joka palautuu vähitellen metsäksi. kyMMENEN vUOTTa aikaa 4 18 SUOMEN LUONTO 10 | 2010 taloudellinen kannattamattomuus lopettaa viljelyn heikosti tuottavilta alueilta." Aroheinilä laskee, että Suomen pelloista noin neljännestä ei tarvita elintarviketuotantoon. Islannissa on tehty näin, ja siellä kalastajat ovat alkaneet vaatia pienempiä kalastuskiintiöitä", Kuikka kertoo. Paljon helpompaa vieraslajeja on torjua etukäteen lainsäädännöllä. Vähentämällä liha- ja maitotuotteiden kulutusta verotuksen avulla sen pinta-ala voidaan puolittaa. Trooppisilla saarilla, joiden lajisto on pitkälle erikoistunutta, vieraslajit ovat kaikkein vakavin uhka. Samalla pitää käydä lupiinien, kurtturuusujen, jättiputkien, kanien ja petovesikirppujen kimppuun kaikin mahdollisin astaloin. YksITYIsTeTÄÄn kALAkAnnAT Helsingin yliopiston kalatalouden professori Sakari kuikka on myös EU:n komission tieteellisteknisen elimen pitkäaikainen jäsen. Suomen ilmasto on onneksi ankara ja eliöstö vähemmän uniikkia, eikä voimakasta ihmisvaikutustakaan ole ollut kauan. "Kun kalastusoikeuden joutuu ostamaan, kalastaja Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja Leif Schulman auttaa Maa- ja metsätalousministeriötä vieraslajistrategian valmistelussa. Lehmien metsälaidunnusta voidaan samalla lisätä. Se on lopetettava. Aroheinilä kuitenkin muistuttaa, että moni eläin- ja kasvilaji on riippuvainen perinnemaisemista. kIeLLeTÄÄn VIeRAsLAJIT LAILLA 4. "Kun saalis on pienempi, myös vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, eli sivusaalislajeihin, pohjakasveihin ja pohjan eläimistöön on paljon pienempi." Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatii Kuikan mukaan oikeastaan vain sitä, että pyritään maksimisaaliiseen. Ylimääräisellä puolella miljoonalla hehtaarilla kasvatetaan rehua Amerikan ravihevosille. Pitää myydä oikeudet kalakantoihin. Lupiini on ryöstäytynyt jo pahasti käsistä. Siksi lihaveron täytyy osua enemmän sianja broilerin- kuin naudanlihaan. Siksi pitää tehdä niin, että 5 Suomessa on puoli miljoonaa hehtaaria peltoa, jolla kasvatetaan rehua Amerikan ravihevosille.. Jäljelle jäävästä kahdesta miljoonasta hehtaaristakin kolme neljännestä on rehuntuotannossa kotimaiselle karjalle. Hänen mukaansa Suomen lajisto muuttuu väistämättä ilmastonmuutoksen myötä, mutta paljon lajeja tulee myös lisääntyneen liikenteen takia: laivojen painolastivesissä, tavarakonteissa sekä lemmikkikauppojen ja puutarhojen kautta. Kaikki tämä vähentää valumahaittoja vesistöihin, mutta lisäksi tajuaa heti, että pääoman arvon on hyvä olla korkea silloin, kun siitä haluaa joskus luopua. Nyt saaliit pienenevät vuosi vuodelta, kun laivoja ja kalastajia on liikaa ja kalastuskiintiöitä on paine kasvattaa. Ne pitää hävittää
"Kaupunkirakenteen hajautuminen aiheuttaa sen, että kaupungit ottavat yhä enemmän maaaluetta käyttöönsä. Haitallisimpia vieraslajeja poistetaan ja niiden leviäminen estetään. Kun tulemme oikeiksi kaupunkilaisiksi ja teemme kaiken sen muun, mistä edellä puhuttiin, voidaan vasta puhua siitä, että aLaMäkEä. Sopia pian Nagoyan kokouksen jälkeen konkreettisista välitavoitteista luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Se on viheliäistä, mutta sukupuuttojen pysäyttäminen tarkoittaa, ettei entinen meno voi jatkua. Käsityksemme taloudesta on muututtava, koska talous perustuu luonnonvaroihin, eikä luonnon tuhoaminen ole pitkällä aikavälillä senkään etu. Urbaanius ei olekaan ongelma, vaan se ettemme ole tarpeeksi urbaaneja. Nyt yksi laji kuolee sukupuuttoon joka päivä, ja Suomen ympäristökeskus arvioi juuri julkaistussa tutkimuksessaan, että yhä suurempi osa Suomen lajistosta on uhanalaista. Tunnettujen uhanalaisten lajien sukupuutot estetään. kuudes sukuPuuTToAALTo PYsÄHTYY Mitä EU on päättänyt Pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupenemisen vuoteen 2020 mennessä, ja siellä missä mahdollista, palauttaa elinympäristöjä luonnontilaan. Kaikkein luonnonympäristöjen häviämisen tahti ainakin puolitetaan. Myös valtiovarainministerin, elinkeinoministerin, maa- ja metsätalousministerin ja liikenneministerin tekemän politiikan muuttamiseen on sitouduttu nyt kansainvälisillä sopimuksilla. Luonto saa siis enemmän tilaa, mutta kaupunkiasukkaan on opittava nauttimaan luonnosta pienemmässä tilassa. Siksi tiiviys on osittain vastaus myös biodiversiteettiin." Jalosen mukaan laajoihin viheralueisiin kaupungin sisällä ei ole enää varaa, vaan vihreä pitää siirtää talojen katoille. Torjua EU:n omien rajojensa ulkopuolella luonnolle aiheuttaman vahingon. Suomalaisten on opittava ainakin kasvispainotteinen ruokavalio, autoton elämäntapa ja tiiviimpi asuminen. Luonnon köyhtyminen jatkuu Elävä planeetta -indeksi (vuosi 1970 100) 120 Kaikki selkärankaiset 100 Merilajit 80 Maalla elävät lajit Makean veden lajit 60 1970 1980 1990 2000 6 2007 liviNG PlaNeT 2010 6. Kaikkia kalakantoja käytetään kestävästi, ja maatalous-, kalatalous- ja metsätalousalueita hoidetaan siten, että niiden luonnon monimuotoisuus säilyy. WWF:n Living planet -raportissa (2010) kuvattiin maailman luonnon monimuotoisuutta Elävä planeetta -indeksillä, joka mittaa yli 3600 selkärankaislajin populaatioiden muutoksia. Mitä YK päätti Nagoyassa YK:n biodiversiteettisopimukseen sitoutuneet 193 maata päättivät pysäyttää luonnon monimuotoisuuden häviämisen, mutta lisäksi ne sopivat asioista, jotka on tehtävä vuoteen 2020 mennessä: Luonnon monimuotoisuudelle haitalliset tuet poistetaan ja luonnonvarojen kestävää käyttöä edesauttavia tukia otetaan keinoiksi. Maalaisten on opittava elämään ilman rakkaita päätehakkuitaan ja kaupunkilaisten tervehtimään naapuriaan. "Kulutuksen trendejä pitää pystyä muuttamaan, tai suojelualueilla tai muilla ei ole mitään merkitystä", hän sanoo. EU:n on johdettava luonnon monimuotoisuutta koskevissa asioissa esimerkillä. Muutokset ovat niin suuria, että ne vievät pientä ihmistä kuin kuoriämpäriä. PAnnAAn kAToT VIHeRTÄmÄÄn Dodo ry:n puheenjohtajan pauliina jalosen mukaan kaupunkilainen elämäntapa on keskeisintä, koska kaupunkilaisia on koko ajan enemmän. ? SUOMEN LUONTO 10 | 2010 19. Politiikan on muututtava, koska tällä kertaa luonnon monimuotoisuutta ei aiota jättää ministeriöistä köyhimmän, ympäristöministeriön, näpertelyn varaan. Siellä voidaan alkaa tuottaa vihanneksia ja papuja, mikä vähentää peltojen tarvetta kaupungin ulkopuolella. Vähintään 17 prosenttia maa-alasta ja sisävesistä sekä 10 prosenttia meristä ja rannikoista suojellaan, ja vähintään 15 prosenttia taantuneista ekosysteemeistä ennallistetaan. Ottaa huomioon monimuotoisuudesta myös muualla kuin ympäristöpolitiikassa, etenkin maatalous-, metsä- ja kalastuspolitiikassa. Monelta kalastajalta ja maanviljelijältä lähtee leipä
Siellä ensimmäisiä mainintoja joulukuusista on jo 1400-luvulta. puun vihreys oli vertauskuva kasvulle ja hyvinvoinnille. johanna mehtola oulukuusi seisoo keskellä tupaa. Aluksi sen latvaan kiinnitetään tähti, jonka jälkeen oksille ripustetaan palloja, enkeleitä ja pipareita. Vihreys edusti kaikkea hyvää, jota luonto voi meille tarjota", sanoo professori juhani Lehtonen Helsingin yliopiston kansatieteen laitokselta. 20 SUOMEN LUONTO 10 | 2010. Kuusta valaisivat myös kynttilät. "Puiden juhlakäyttö on alkanut jo esikristillisellä ajalla. Joulukuusi ei kuitenkaan ole alkujaan suomalainen keksintö, vaan se on kulkeutunut meille Saksasta. Viimeinen silaus kulta- ja hopeaköynnöksistä ja kuusi on valmis. Tämä jokavuotinen jouluperinne on Suomessa erityisen vahva. Herääkin kysymys, missä sen juuret ovat. joulukuusi on perua jo esikristillisellä ajalla yleistyneestä puiden juhlakäytöstä. Tuolloin kuuset olivat julkisilla paikoilla, eikä niitä ensi alkuun koristeltu, mutta jo 1600-luvulta on koristeista tietoja. Tuolloin ajateltiin, että kaikki, missä on vihreää, tuo myös elinvoimaa, hyvinvointia ja terveyttä. Koristeet olivat tuolloin syötäviä kuten omenoita ja pipareita
SUOMEN LUONTO 10 | 2010 21 SiMe PHoTo / SKoY
1800-luvulla yleiset omenakoristeet saattoivat viitata hyvän ja pahan tiedon puuhun. Puita tai puiden oksia tuotiin sisälle erityisinä juhlapäivinä. Myös pääsiäistä, juhannusta ja pyhäinpäivää vastaavia juhlia vietettiin jo pakanuuden ajalla. Oikeat kuusenkynttilät luovat tunnelmaa. 22 SUOMEN LUONTO 10 | 2010 SKoY. Siitä saadaan esimerkiksi koristelemalla tai karsimalla vieläkin näyttävämpi elementti." Vainajien kunniaksi karsittiin eläviä puita vielä 1800-luvulla. JouLuoLJeT JA HImmeLI oVAT VAnHAA PeRInneTTÄ GaP PHoToS / leHTiKuva WiK / SKoY Joulu oli yksi neljästä esikristillisen ajan suuresta juhlasta, jotka sijoittuivat auringon mukaan. Mitäs siinä paratiisin puussa muuta kasvoikaan kuin omenoita", Lehtonen toteaa. Kun syntymäpäivät ja niiden urbaanit viettotavat leikkokukkineen ja lahjoineen syrjäyttivät nimipäivien vieton 1900-luvun alussa, myös nimipäiväpuut jäivät unholaan. Kirkko liitti juhliin myös kristillistä sisältöä. Joulukuusi on pitänyt pintansa suomalaisessa joulunvietossa aivan kuten juhannuskoivut keskikesän juhlassa. Kun ennen kristinuskoa muualla Euroopassa tuotiin talvipäivänseisauksen, siis nykyisen joulun, kunniaksi vihreyttä sisälle, ei suomalaisissa savu- kyNTTiLäN vaLOa. "Joulukuusessa itsessään ei ole mitään kristillistä, ainoastaan sen latvaan pujotettava tähti muistuttaa Betlehemin tähdestä. "Jo muinaiset roomalaiset toivat laakerinlehtiä sisälle, joten vihreyden tuonti taloon on erittäin vanha tapa", professori Lehtonen sanoo. Se, ettei tyydytty pelkkiin oksiin tai lehtiin, vaan haluttiin tuoda sisälle koko puu, on myös perusteltua. Suomessakin on vietetty 1700-luvun lopulta 1800-luvun lopulle saakka nimipäiviä, joita on juhlistettu nimipäiväkuusilla ja -saloilla. "Puu on väkevä elinvoiman symboli, jossa on paljon huomioarvoa. Nämä ovat kuitenkin verraten nuoria, 1800-luvun lopulta alkaneita perinteitä maassamme, mutta niiden juuret löytyvät pakanuuden ajoilta
abies) ja siperiankuuseen (Picea abies subsp. Kuusi on tullut meille idästä Metsäkuusi eli kuusi (Picea abies) kuuluu mäntykasvien heimoon. Se on nuorempi tulokas kuin koivu ja mänty. Kuusi on toiseksi yleisin puulajimme: reilut 30 prosenttia puustostamme on kuusta. Kyseessä on kuitenkin sama laji, metsäkuusi, eri muodoissa. "Joulukuusessa itsessään ei ole mitään kristillistä, ainoastaan sen latvaan pujotettava tähti muistuttaa Betlehemin tähdestä." SUOMEN LUONTO 10 | 2010 23. Siperiankuusi on lyhytkasvuisempi ja kapeampi kuin euroopankuusi. obovata). euroopankuusi kasvaa 3050 metriä pitkäksi, ja se on pisin puulajimme. Kuusi on tullut Suomeen idästä ja alkoi yleistyä noin 6000 vuotta sitten, kun ilmasto viileni. Metsäkuusi jakautuu kahteen alalajiin: euroopankuuseen (Picea abies subsp. Kuusesta voi nähdä luonnossa hyvin erilaisia muotoja: maanmyötäisiä, kapea- ja leveäkasvuisia sekä riippa- ja pystyoksaisia
Puun tyven pitää olla koko sulatuksen ajan vesiämpärissä. Sahaa tyvestä pois ainakin muutama sentti runkoon nähden kohtisuorasti. Oljet eivät olleet vain tuvan koristuksena. Olkia sen sijaan käytettiin ja käytetään edelleen joulukoristeissa. "Oljet tuvan lattialla muistuttivat, että kasvukausi on nyt tässä vaiheessa. Ne toimivat myös lämmikkeenä, ja niissä oli mukava peuhata. "Kasvun ja vehmauden ideologiaa ei meillä liitetty puihin tai erityisesti kuuseen, vaikka se havupuuna ainavihanta onkin. Meillä oli oljet, jotka symboloivat kasvua ja luonnon kiertoa." Jouluolkia ei enää 1930-luvun jälkeen juuri levitelty tupien lattioille, mikä saattoi myös pelastaa monen mökin tulipalolta. älä poista kuorta, sillä ehjä kuori on tärkeä puun vedensaannin kannalta. veden kulutus on suurinta ensimmäisen vuorokauden aikana, jolloin veden riittävyys on tarkistettava useasti. Kasteluveteen ei tarvitse laittaa lannoitetta. juKKa PaKariNeN / SKoY läHDe: jouluPuuSeura aseta puu mahdollisimman kauas lämmönlähteistä kuten lämpöpattereista ja takoista ja huolehdi tasaisesta kastelusta. Mitä lämpimämmässä ja kuivemmassa tilassa kuusi on, sitä herkemmin neulaset karisevat. Hyvästä hoidosta huolimatta neulasten karisemisessa on puukohtaista vaihtelua. 24 SUOMEN LUONTO 10 | 2010. Täällä tuotiin olkia tupaan ja kellittiin niiden seassa. "Himmeli on melko varmasti hyvin vanha, esikristillinen koriste, joka myös on alun perin askarreltu muistuttamaan kasvukaudesta", Lehtonen sanoo. JouLukuusen koRIsTeeT kesTÄVÄT IsÄLTÄ PoJALLe Joulukuusi tuli Suomeen aluksi herrasväen piireihin 1800-luvulla, ja 1900-luvun alussa se yleistyi koko kansan koristukseksi. Jo 1800-luvulta peräisin oleva rihkamatyylin koristelu on pitänyt joulukuusessa hyvin pintansa. Uskottiin, että jos olkia oikein pöllytettiin, saatiin hyvä sato. Oi kUUSipUU pirteissä sellainen ollut tapana. Olkilyhteet, olkipukit, olkitähdet ja vanha kunnon himmeli koristavat tänäkin jouluna monta kotia. Koristeet eivät juuri ole muuttuneet parissasadassa vuodessa. jos kuusi on jäässä, se pitää sulattaa viileässä, muutaman asteen lämpötilassa hitaasti parin vuorokauden ajan ennen jalkaan laittamista. Mikään ei kasva, mutta toivottavasti taas ensi kesänä viljasta tulee vahvakortista ja runsassatoista", Lehtonen kertoo. Materiaaleissa on tapahtunut suurin muutos. Joulukuusi kaipaa hoitoa Kaadettua kuusta säilytetään ulkotiloissa
Silloin on aikaa ihailla kauniisti koristeltua kuusta ja nuuhkia sen tuoksua. On, ja se on siinä. Tätä perheen merkitystä haluttiin myös vahvistaa, ja joulu jos mikä sopi hyvin juuri perhejuhlaksi", Lehtonen toteaa. "En tiedä yhtäkään toista maata maailmassa, jossa joulukuusi olisi niin monessa kodissa kuin Suomessa. Sähkökynttilät banalisoivat koko joulukuusen." "Eikös Aku Ankallakin ole joulukuusi ja latvatähti?" SUOMEN LUONTO 10 | 2010 25 GaP PHoToS / leHTiKuva. "Minulla on vielä vanhempieni sata vuotta vanhat joulukoristeet, lasipallot, joka joulu omassa kuusessani. Muutos tapahtui jo 1960-luvulla. Joulukuusi olisi tyhjän ja orvon näköinen ilman sen latvaa koristavaa tähteä. Joulukuusi on tärkein ja siinä oikeat kynttilät. Sen värimaailma on kuin onkin peräisin Coca-Colan mainoksesta. Samalla yleistyivät joululahjat, -kortit ja -kuusen rihkamatyylin koristelu. "Koristelun taustalla voidaan ajatella olevan myös tulevan vuoden ruuan turvaaminen. "Perinteet tekevät joulun. Suomalaisessa joulussa sekoittuvat iloisesti ikivanhat pakanuuden ajan tavat ja nykyajan kotkotukset muovikuusineen, mutta perinteet ovat säilyneet hyvin vahvoina. Nykyään joulunvietossa on enemmän valinnanvaraa. Tämän toivottiin vahvistavan perheen keskinäisiä tunnesiteitä." Joulu on sittemmin menettänyt perhekeskeisyyttään. Mikä on professorin joulussa tärkeintä. Kun ensimmäiset koristeet varsinkin Keski-Euroopassa olivat syötäviä, omenia ja pipareita, niillä haluttiin ehkä sanoa, että keskellä tätä synkintäkin vuodenaikaa voi elää tulevan kasvukauden toivossa." JouLu eI oLe VAIn kRIsTILLInen JuHLA "Vielä 1950-luvulla joulunvietto oli eräänlainen must-juttu. Aluksi koristeet olivat pipareita, omenoita, paperista tehtyjä lenkkiketjuja ja muita somisteita. Siitä täytyisi vain osata ottaa kaikki hyöty irti." Pian on aika hiljentyä joulun viettoon. Kaikki suvun yksineläjät haalittiin perheiden helmoihin, ja joulua vietettiin yhdessä. Sen saa viettää aika lailla niin kuin haluaa." VAnHoJA PeRInTeITÄ JA uuTTA RIHkAmAA Pakanuuden ajan ajatukset ja ideologiat vaipuivat taka-alalle, kun kristinusko toi juhliin uutta sisältöä. Ne ajavat vieläkin hyvin asiansa", Lehtonen paljastaa. Kulttuurin perusasioiden rautalankaa on Aku Ankka", Lehtonen naurahtaa. Jos kuusi onkin saksalainen, niin nykyinen joulupukki punavalkoisissa vetimissään on Lehtosen mukaan amerikkalainen "hojo-hojo-joulupukki". 1900-luvun alussa kuusen oksille viriteltiin myös lippuketjuja, joilla otettiin kantaa Suomen itsenäisyyteen. Oli melkein traagista viettää joulua yksin tai muualla kuin kotona. "Ideana oli koristella koti 1800-luvun säätyläisperheihanteen mukaan ja luoda kodista ikimuistoinen. "Eikös Aku Ankallakin ole joulukuusi ja latvatähti. "1800-luvun lopulla yleistyi nykyisin jo rapautumassa oleva perheideologia, jossa ydinperhe on vahva, vanhempien työnjako selvä ja lasten kasvatus tärkeää. Tämä on oikeasti joulupukin luvattu maa. Kasvukauden ja Auringon juhlinta sai kristillisiä piirteitä mutta myös perheideologiaa vahvistavia sisältöjä. Ne pitää olla. Tai jossa joulupukki olisi niin konkreettinen ja tavallinen
Milloin tahansa taskulampun tai tulenkajon reunaan voi avautua silmäparin mentävä aukko. Ruumis koettaa hellävaroen ilmaista, että olisi syytä vetää peitto korville ja mennä talviunille. Ihmisten maailma jatkaa pauhaamistaan pääkaupunkiseudulla järjenvastaisesti. Niitten, joita pimeä ahdistaa, kannattaa muistaa runoilija Eeva kilven viisaat sanat: "En minä pimeää pelkää. Ullakolla liikkuu jokin isompi talvehtija, jonka epäilen olevan noin viisisataakiloinen hilleri. Samuli paulaharju väittää kirjassaan Jos yhtään noudatettaisiin luonnollista rytmiä, olisi aika painua talviunille. ari HeiNoNeN / KuvarYHMä / SKoY Kirjoittaja on sammattilainen kirjailija. 26 SUOMEN LUONTO 10 | 2010. En ole koskaan kärsinyt nyktofobiasta eli pimeän pelosta. Talon ja metsän äänet kuuluvat selvemmin pimeässä. Minusta on mukavaa sammuttaa valot ja hiiviskellä ympäriinsä salongissa ja ulkona saunan nurkalla. Pitäisi kolata piha, putsia auto lumesta ja lähteä kylille kokoustamaan ja edustamaan. inua ei pelota pimeä metsä, ei pimeä kartano, jossa nyt asun. Itse koen niin, että ainoastaan valon ja pimeyden rajakohdat ovat vaarallista seutua. Valossa ihminen on altis ja suojaton. kOLUMNi Pimiä imiää on. Kesävieraat ovat aikaa sitten kaikonneet, ponteva sienestys ja omenanpoiminta vaihtuneet takkatuleiluun ja karjalanpiirakkaharjoitelmiin. Kettu käy pihassa aamuyöstä tervehtämässä, saunassa ja ullakolla lepakot ovat ryhtyneet vuotuisiin horrosriippujaisiinsa. Pimeän pelko on pohjimmiltaan pyrkimystä järkeistää vaistoa, joka varoittaa kuolemanvaarasta. Metsänreunassa saattaa seistä joku tuijottamassa juuri valopiirin rajamailla, niin että vain kengänkärjet sivaltavat näkökenttää. Pimeänkierron lisääntyessä alkaa elimistö erittää melatoniinia, unihormonia. Jos yhtään noudatettaisiin luonnollista rytmiä, olisi aika painua talviunille. Joka vuosi huomaan, kuinka nautin kaamosajan alusta. Ei sellainen reutominen ole hyvästä. P Kolttain mailla (SKS, 1924), etteivät kolttalappalaiset näe laisinkaan pimeässä. Tulee mieleen edesmenneen veikko huovisen romaani Hamsterit (WSOY, 1957). Kun tärkein aisti eli näkökyky on poissa pelistä, ihminen on turvaton. Heiltä puuttuisi kokonaan hämäränäkö, ja pimeässä he ovat muiden, tosin varsin terävien vaistojensa varassa. Itse en. Valossa varjot vasta näkyvät." Katja Kettu M U seimmat ihmiset ahdistuvat pimeästä. Pimeässä tehdään lempeyden töitä, siellä rakastetaan kuiskaten ja näppituntumalla. Ei huvittaisi. Metsiä koluavainen ja asutuksia kaihtavainen ystäväni Lapista totesi taannoin, että pimeässä on turvallista, irstaileminen ja pahuus vaativat valoa. Biologi voisi sanoa, että olen siinä mielessä epäonnistunut yksilö. Sammatissa, missä asutan Eeva joenpellon kirjailijakartanoa, on maa kuurassa, metsä mustana ja tähdet kaukana kaikkeudessa. Ja mie piän siitä. Tai ainakin siirtyä uunin ääreen mussuttamaan kesän aikana kerättyä satoa, hillottuja herkkuja ja hörppimään kuumia juomia. Kesälomilta palanneet metsähiiret rapistelevat salongin nurkassa. Muutenkin on hyvä olla yksin. Jostain kumman syystä ei silti osata rauhoittua. Lumi karkottaa maantien äänet, ollaan Eevan haamun kanssa keskenämme. Tätäkin kolumnia kirjoittaessa tiedostan, että kohta on kiire
LAHJAKSI KYMMENEN VUODENAIKAA SUOMEN LUONNOSSA NYT LINEN EDUL RJOUS: TA SI J O U LU VUO KO KO 4 9 VA I N A 1 8 ) (ETUS I JOP
Nyt kuvataan kaikki mahdollinen, ja kun menee parikymmentä vuotta, se on jo historiaa." Muttei Helle ole niin herroittunut, että painelisi kämpille vain dokumentoimaan. Hän pestautui pororengiksi ruokapalkalla. Se tarkoitti aamulla poronkäristystä ja illalla porokeittoa. Väliin mahtui vaihtelevan pituinen valoisa aika, jolloin painettiin töitä ilman välipaloja tai termoksesta siemailtavaa kahvia. On syyskuun puoliväli 2009. No jos joku on vailla kaveria, niin sano, että minä lähden. Ajattelin, että se puute korjataan. Kyllä ne sanovat, jos sinusta ei siihen ole, et tunne korvamerkkejä tai maastot ovat liian vaikeita. kylmä keikka porotutkija pestautui seitsemäksi kuukaudeksi pororengiksi. teksti alice kaRlsson · kuvat timo helle L ada murjottaa ensin mutta hyrähtää sitten käyntiin kuten useimmiten ennenkin. Hänen tutkimusalaansa Metsäntutkimuslaitoksella kuuluu muun muassa poronhoito, joten porot, poromiehet, paliskunnat, poronhoitoon liittyvät työmenetelmät ja sanasto ovat tulleet hänelle tutuiksi 40 tutkijavuoden aikana. Ensimmäiseksi ei pidä kysyä, että mennäänkö kauaksi ja ollaanko siellä kauankin." Poromiehet antoivat Helteelle täyden vapauden kuvata ja dokumentoida kaiken. Sen rajat ulottuvat Sallasta Saariselän tuntureille ja Lokan altaalta Korvatunturiin. Raasakka asuu nykyisin Sodankylän kirkolla, jossa Helle kävi häntä usein haastattelemassa. "Olen monta kertaa törmännyt siihen, ettei vanhoista poronhoitomenetelmistä ole kuvia. Timo helle kuvaamassa poroja viime joulukuussa vuoltistunturissa. Kaija Kiuru 28 SUOMEN LUONTO 10 | 2010. Kauaksi aiheesta Helteen ei tarvitse mennä. Nokka kääntyy kohti koillista, edessä on matka Rovaniemeltä Sompioon, 250 kilometriä läpi ruskassa kylpevän Lapin. "Mitä minun pitäisi renkinä tehdä, kysyin. Kamera oli aina repussa ja kameran akut housun taskussa kelkkahaalarin alla. Erikoistutkija Timo helle matkaa seitsemäksi kuukaudeksi pororengiksi Suomen suurimpaan paliskuntaan, KeminSompioon. "Olin helikopterin bensakuskina, jäl- 35 aSTETTa. Hyvä opas pororenkiasioissa oli 97-vuotias Eelis raasakka, joka aloitti 1935 legendaarisen poromiehen aleksanteri hihnavaaran eli Moskun (1882 1938) renkinä. Mutta jotakin on puuttunut
SUOMEN LUONTO 10 | 2010 29
Porot erotellaan teuraaksi ja eloon erotusaitauksessa, kirnussa, jonka laidalla istuu lukumies, Mukkajoella ja Naltiossa usein pekka vitikka, omassa kopperossaan elokonttorin suulla. Joka paikka kolutaan ja kokoaminen on tarkempaa kuin ennen", Helle sanoo. Niiden on saatava valita itse reittinsä, muuten hommasta ei tule mitään." 30 SUOMEN LUONTO 10 | 2010. Moni muukin asia on hoidettava: pitää sopia eläinlääkärin käynti ja teurasporojen kuljetus, tie on tarvittaessa avattava. Ennen erotuksista piti ilmoittaa kolme viikkoa aikaisemmin paikkakunnan sanomalehdissä, nyt riittää jokaiselle osakkaalle menevä tekstiviesti edellisenä iltana: Erotus Mukkajoki 4.10.2009 alkaen klo 9, noin 1000 poroa. Poroerotukset alkavat syyskuun lopussa ja kestävät seuraavan vuoden helmikuulle. Niiden on saatava valita itse reittinsä, muuten hommasta ei tule mitään". "Perustyö on silti paljolti samaa: porot kootaan laajoilta laidunmailtaan ja tuodaan erotusaitaan. Erotuksissa tarvitaan paljon väkeä viimeistään aitaanpanossa ja itse erotusrulijanssissa. "Myös porot käyttäytyvät samalla tavalla kuin ennen. Mukaan lähtee puolen tusinaa Nahka "Porot käyttäytyvät samalla tavalla kuin ennen. Eloon päästettävät valikoidaan tarkkaan, sillä edessä on ankara talvi. Aina kun poro vedetään eloon, huudetaan poronomistajan nimi ja poron laatu: Olavi Lokka, vaadin. Sitä ennen eläinlääkäri hanna Nurmi on tuikannut poroon loistorjuntapiikin. kyLMä kEikka jenajajana, heinänlevittäjänä, aitojen korjauksessa, kelkkamiehenä poronhaussa, etsimässä ahman tappamia poroja ja viikon kokkinakin." PoRonHoITo on TeknIsTYnYT Moottorikelkka tuli poronhoitoon lähes 50 vuotta sitten, mönkijää on käytetty parikymmentä vuotta ja helikopteria 15 vuotta. "Mitä enemmän poroja saadaan teurastetuksi ennen varsinaista talvea, sitä parempina säilyvät myös Jaurun laakson jäkälälaitumet." Teurasporot lastataan autoon ja kuljetetaan Rovaniemelle. Ennen kuljettiin jalan, hiihdettiin ja ajettiin porolla
Naisia näkyy jo mönkijän ja kelkan sarvissa, ja naiset ja lapset ovat mukana myös erotuksissa. poroja tuodaan aitaan Naltiossa heinitysjälkeä pitkin. SUOMEN LUONTO 10 | 2010 31. Nykyisin erotuksissa käsitellään 5002500 poroa ja kirnutkin ovat pienentyneet. Karjanpito oli lopetettu ja pellot pantu pakettiin tai ne olivat jääneet tekoaltaan alle. bois-yrityksen nylkymiehiä, jotka palaavat aamuyöstä takaisin ja jatkavat töitä kuten ennenkin. koko PeRHeen VoImIn Poroerotukset olivat ennen jättimäisiä tapahtumia. Poroja oli toistakymmentätuhatta ja erotukset kestivät viikkoja. Aina vain otettiin uusia poroja sisään ja pistettiin menemään joko teuraaksi tai eloon. Alussa porot siepataan kiinni käsin, mutta kun tungos vähenee, otetaan esiin suopungit. Muutos alkoi 2030 vuotta sitten. Naisväelle alkoi tulla muita, vähemmän sitovia ammatteja ja erotusaidoille pääsi metsäautoteitä pitkin. ajO
Eri kylissä asuvat sukulaiset ja tutut tapaavat toisiaan ja parejakin syntyy." Poronhoitajayhteisöt ovatkin nykyisin paljon tiiviimpiä kuin ennen, jolloin poronhoito oli vain miesten työtä. päätokasta lohkaistaan kirnuun sata poroa kerrallaan, joista osa päätyy teuraaksi ja osa kirmaisee eloon. "Juhannuksen jälkeen alkavassa vasanleikossa, jossa vasat saavat korvamerkkinsä, naisten ja lasten työpanos on välttämätön. Petojen perässä olevat miehet ovat pois poronhoidosta." Joulu pidettiin vapaata, mutta jo välipäivinä lähdettiin jäljenajoon Vintilästä Pihtijoelle, matkaa tulee kuutisenkymmentä kilometriä. "Usein kävi niin, että lumisade ehti väliin, ennen kuin raatoja ehdittiin etsimään. Näppärämmin he sieppaavat vasoja kiinni kuin miehet", Helle sanoo. Siellä viivytään parisen viikkoa. Viholliset ovat ahma, susi, karhu ja kotka sekä uutena ilves, joka on levittäytynyt yhä pohjoisemmaksi. Yhdessä työskentely edistää myös poronhoidon jatkuvuutta. ILVes HIIPI PoHJoIseen Pedot vaanivat poroja. "Se on työvoimakysymys. Viime talvena löytyi noin 300 petojen tappamaa poroa, eniten tappoi ahma, joka on rauhoitettu. Luonnonporot suuntaavat kelkkajälkeä kohti pohjoisen talvilaitumia, erotus- Poroerotukset kestävät loppusyksystä helmikuulle. Niistä poroista jäivät korvaukset saamatta. Kanta on kasvanut etelässä, ja ilveksiä siir- tyy pohjoiseen. Ne pärjäävät siellä, koska ne ovat oppineet syömään poroja", Helle sanoo. Seuraavina päivinä kelkkajäljelle ripoteltiin heiniä. Nykyisin erotuksissa ehditään käsitellä useita tuhansia poroja lyhyen talvipäivän aikana. "Merkitsemispaikalla on laavut ja teltat. Hukkareissun tehneitä sudenpyytäjiä palasi usein iltapimeässä Nuortilta Naltion kämpälle työlästyneinä ja väsyneinä." Monien mielestä hankalien petojen poistamisen ja raatojen etsimisen pitäisikin olla viranomaistyötä, konsultteina poromiehet voisivat kyllä toimia. "On ajateltu, ettei ilveksen luontainen levinneisyysalue ulotu poronhoitoalueelle, mutta niin vain ulottuu. "Porot erottelevat itse itsensä. Porot erotellaan aitauksessa teuraiksi ja eloon. 32 SUOMEN LUONTO 10 | 2010. kyLMä kEikka kirNUUN
Se oli kelkkamiesten työtä, kunnes viimeinen erotus saatiin pidetyksi helmikuun puolivälissä. Jo seuraavan päivän iltana Lokan roikan työnjohtaja Mika kavakka pyysi Hellettä kaverikseen tarkastamaan ja korjaamaan Lapin paliskunnan raja-aitaa. Olihan se melkoista peppurointia pehmeässä lumessa, ja seuraavana aamuna koin taas omakohtaisesti, ties monennenko kerran, nykysompiolaisen sanonnan paikkansa pitävyyden: Jos kelkkamiehellä ei ole joku paikka kipeä, se on kuollut." Kun lunta tuli lisää, Jaurun talvilaitumella olevat porot alkoivat olla vaikeuksissa, vaikka jäkäliköt ovat poronhoitoalueen parhaat. Eeva-Mari pyhäjärvi on siepannut kirnussa poronsa. "Olin antti pyhäjärven kaverina, kun poroille SarviSTa kiiNNi. vaadin pääsee eloon. SUOMEN LUONTO 10 | 2010 33. aidan kautta tietysti, ja etelän tarhaporot joutuvat erotusaitoihin omilla kotinurkillaan." Alkoi tarkka haku, jossa "jokainen jäniksen jälkikin selvitettiin". "Se on 150 kilometrin lenkki. Pitkään ei ammattiporomies kerinnyt henkeä vetämään
Hän puuhailee kynttilän valossa: laittaa tulen hellaan, keittää kahvin ja valmistaa käristyksen. Kopterissa on kopterifirman lentäjän lisäksi paliskunnan mies, jonka ohjeitten mukaan edetään. Huonolla tuurilla roottorin lapoihin kertyy jäätä ja kone tulee alas että rytisee. "On niitä tippunutkin, mutta toistaiseksi miehet ovat aina selvinneet." Helikopteri on kallis työväline, mutta sen käyttö kannattaa, kENkähEiNää. Ne mennä rapsuttelivat pitkin hankia ensimmäisille pälville ja parhaisiin luppometsiin." AAmuHÄmÄRÄsTÄ ILTAPImeÄÄn Kämpällä kuuluu vielä kuorsaus, kun kokki herää. Huhtikuun puolivälin teräshanki pelasti porot pahimmalta. kyLMä kEikka LEpOhETki. Ja jos muuta ei ollut, hän kolasi välillä kämpälle tulevaa tietä kilometrikaupalla." Käristyksen päälle vielä kuksallinen kahvia, ja sitten kopteri ilmaan ja mönkijä- tai kelkkamiehet maastoon. Se on molemmille vaativa työ. kun pakkasta on yli 15 astetta, kaivetaan nutukkaat esiin. Timo värriö heinittää nutukkaitaan. 34 SUOMEN LUONTO 10 | 2010. Seitsemältä hän kiskaisee aggregaatin käyntiin, ja muutkin alkavat nousta, ensin kahville, sitten käristykselle." kOkki TyÖSSääN. kauko paadar sahaa keittolihat valmiiksi illan porokeittoon. "Kokkimme kauko paadar, 75-vuotias poromies, piti ruuanlaiton ohella kämpän ja kämppäkartanon siistinä; keittiön lattian hän pesi vedellä päivittäin. porokeiton ja iltakahvin jälkeen kuunnellaan uutiset ja sää. ajettiin kelkkajälkiä, joita myöten ne saattoivat levittäytyä laajemmalle ja löytää ruokamaita
Sauna on kerran viikossa. Toisten kylien nuoret miehet tutkivat karttoja; missä oltiin tänään, minne mennään huomenna. "Ol- piipULLiNEN. Jos ei ole muuta tekemistä, istutaan korttikiekerössä pirtin pöydän ääressä ja pelataan katkoa. Timo helle piisin lämmössä Lamminharjun kämpällä. Aggregaatti sammutetaan yhdeksältä. Ruodussa on pysyttävä, sillä porot keksivät ketjuun syntyneen aukon ja livistävät tiehensä. Iltapuhteina pilkotaan puita, korjataan aggregaattia, ajovälineitä ja muita kamppeita. Kokilla on radio, josta kuunnellaan uutiset ja sää sekä kerran viikossa vanhaa tanssimusiikkia. Ajaminen näyttää helpolta, mutta äkkinäisen matkanteko tyssää nopeasti lumen alla olevaan terävään kalliopaateen, kaatuneeseen keloon, suliin ojiin tai lähteisiin. Aidalle päästyään ajomiehillä on takanaan peninkulmakaupalla tarkkaa rintamassa ajoa. Kämpille palaavia odottaa porokeitto. aaro pyhäjärvi ja Mika kavakka suunnittelevat seuraavan päivän kopterilentoa. jos aitaan saadaan kolmessa päivässä 500 poroa. Tarinoita pulpahtelee esiin ja historia on koko ajan läsnä, vahvemmin kuin missään muussa nykyisessä elinkeinossa. Kenen poroja ja missä, minkälainen kaivos; syystalvella syntynyt porojen jäkälänkaivua vaikeuttava jääkerros oli jatkuvan huolen aihe. Kuu valaisee pirtin pöytää, ikkunasta näkyy revontulien loimotus, pakkanen räsähtelee kämpän seinähirsissä. SUOMEN LUONTO 10 | 2010 35. Miikka kilpimaa lukee päätaloa otsalampun valossa. LENTOSUUNNiTELMa. Aggregaatti sammutetaan yhdeksältä. Kuu valaisee pirtin pöytää, ikkunasta näkyy revontulien loimotus, pakkanen räsähtelee kämpän seinähirsissä. Joku lukee vielä romaania otsalampun valossa, jutustelu jatkuu vaimeana. LUkUvaLO
"Työ on nykyään kylmempää kuin koskaan. Se oli vielä suksiaikaa, annappa kun muistelen..." Monet poromiehistä pystyivät jäljittämään sukunsa vaiheita 1700-luvulle Mustan sukuun, jonka kuuluisin jäsen oli noita Akmeeli. Vaikka olisi minkälaiset asusteet, paleltumisriski on suuri. kyLMä kEikka tiin isäsi kanssa poroissa samoissa maissa missä tänäänkin. Porohommissa ei ole pakkasrajaa, ja pitkien matkojen pyyhkäiseminen kelkalla yli 35 asteen pakkasessa on kylmää kyytiä. Ja entä jos kaadut kelkkoinesi lumen alla sulana olevaan ojaan, ratkaisun on tultava nopeasti: teetkö tulet ja kuivaat kamppeesi vai yritätkö lähimmälle kämpälle." Kun pakkasta on yli 15 astetta, kaivetaan esiin nutukkaat, kippurakärkiset poronnahkajalkineet, joissa moni käyttää lämmikkeenä kenkäheinää vanhaan tapaan. Nykyisten kelkkojen astinlautoihin tehdään kuitenkin karhennukset jalkojen lipsahtelun estämiseksi, mikä syö nutukkaiden pohjat puhki yhdessä talvessa. Hän asui Sompiojärven rannalla ja liikkui retkillään milloin kalana milloin lintuna. kenkÄHeInÄÄ nuTukkAIsIIn Kolme asiaa jäi talvesta Helteelle erityisesti mieleen: sopeutuminen kylmään, perinteen siirtyminen ja sompiolaisen kielen rikkaus. Ne olivat jätkän, metsätyömiehen, jalkineet, eivät poromiehen. 36 SUOMEN LUONTO 10 | 2010. "Jaa, sinäkin alat jo jätkittyä", sanotaan, jos nutukkaat vaihtuvat kumisaappaisiin
"Jos on oikein hoppu, lähdetään jo ylihuomenna, tai totta sillä oli kiire, kun hirnuttamalla lähti", sanotaan kun joku lähtee kelkalla lunta pöllyttäen kämppäkartanolta. Porohommissa ei ole pakkasrajaa, ja pitkien matkojen pyyhkäiseminen kelkalla yli 35 asteen pakkasessa on kylmää kyytiä. SUOMEN LUONTO 10 | 2010 37. Siellä helge kavakka juuttui paannejään sohjoon, reki särkyi ja jäi odottamaan seuraavaa talvea. "Katso reitti valmiiksi, sitten lippa pohjaan ja menet ammuttamalla." Välillä oli kiire. Silloin maattiin umoa ja vietettiin kämpällä välihousupäivä. "Poronhoidossa on mukana vielä ihmisiä, jotka ovat kokeneet kaikki nämä vaiheet, 1950-luvulta näihin päiviin. Uusia nimiä syntyy jatkuvasti, ja niille on myös käyttöä. "Minua on aina kiinnostanut, miten tieto on siirtynyt vanhasta poronhoidosta uuteen, hiihtoajasta moottorikelkkaan ja moottorikelkan, mönkijän ja helikopterin yhteistyöhön", Helle sanoo. "Miten siitä jyrkänteestä muka pääsee kelkalla ylös", hän kyseli, kun reitin varrelle näytti sattuvan hankalia paikkoja. Mutta kiire loppui, kun tuli umo, sellainen tuisku tai sumu, ettei eteensä nähnyt. "Heleken paannepaikka sijaitsee Keminlatvassa Akanvaaran pohjoispuolella. Jokainen poromies tietää nyt Heleken paannepaikan." Jatkuva ihastelun aihe Helteelle oli sompiolaisten ytimekäs kielen käyttö. "Alkakaahan pojat jo vaatehtia", ajoporukan vanhin Olavi Lokka hoputti nuorimpia metsään lähtijöitä. Olennaista on se, että aloitteleva poromies on samassa ruodussa ja samanarvoisena vanhan kaartin kanssa." Paikannimet ovat oma tarinansa
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) metsäpeuratutkijat pitävät melko varmana, että Pyhännän peurat ovat nimenomaan Suomenselän istutettua kantaa, eivät Kainuun suunnasta tulleita. Myös susien määrä on viime vuosina suorastaan romahtanut koko maassa ilmeisesti salametsästyksen takia. Kainuun heikompaan vasatuottoon ovat ilmeisesti olleet syynä 2000-luvun puolivälissä kasvaneet susilaumat. Tutkijoiden mukaan ensi talvena metsäpeurojen määrästä ja eri kantojen etäisyydestä toi- juSSi NuKari / leHTiKuva pOrON SUkULaiNEN. Molempien määrät ovat vähentyneet myös Venäjällä, mistä Suomi on aiemmin saanut täydennystä susi- ja metsäpeurakantoihin. Kun läntinen Suomenselän metsäpeurakanta kasvaa hiljalleen, itäinen Kainuun kanta kuihtuu nopeasti. Tutkija jyrki pusenius kertoo Suomenselän metsäpeurakannan kasvaneen jo suuremmaksi kuin 2000-luvulla nopeasti vähentyneen Kainuun peurakannan. Metsäpeurat ovat kainuussa vähentyneet, mutta Suomenselälle siirretyistä eläimistä alkunsa saanut kanta voi hyvin. 38 SUOMEN LUONTO 10 | 2010. "Kainuussa on viimeisimpien lentolaskentojen mukaan metsäpeuroja noin 800, kun Suomenselällä niitä oli jo vuonna 2008 noin 11001300." Puseniuksen mukaan vasoja on Suomenselällä jäänyt viime vuosina henkiin enemmän kuin Kainuussa. "Nyt susien määrä on pienempi, mutta peurojen kokonaismäärä ei silti ole lähtenyt kasvuun." Rktl:n petotutkija ilpo kojola ei haluaisi asettaa kahta uhanalaista eläintä, sutta ja metsäpeuraa, vastakkain. Rktl pannoittaa vuosittain 1020 metsäpeuraa eläinten määrän ja liikkumisen tutkimisen helpottamiseksi. metsäpeurat lisäänt Suomen läntinen metsäpeurakanta leviää kohti itää kainuun peurojen alueelle. ismo tuoRmaa B iologi antti ylitalo hieraisi silmiään, kun hän havaitsi lokakuun loppupuolella 1520 metsäpeuran tokan Pohjois-Pohjanmaalla Pyhännän kirkonkylän lähellä
yvät suomenselällä siinsa saadaan tarkempaa tietoa uusien lentolaskentojen ja tutkimusten myötä. pyhännässä on nähty Suomenselän metsäpeuroja. Kojolan mukaan Euroopassa elää enää noin 9000 metsäpeuraa, ja määrä vähenee yhä. Suomessa kaikista metsäpeuroista on siis 20002200 yksilöä ja Venäjän Karjalassa noin 2500. Aikoinaan metsäpeura eleli koko Suomessa ja muuallakin Euroopassa aina Puolaa ja muuta Keski-Eurooppaa myöten. yhtyvätkö kannat? kainuun peurat Suomenselän peurat pyhäntä SUOMEN LUONTO 10 | 2010 39. kOhTi iTää. Venäjällä kanta pienenee nopeasti, sillä vielä 1980-luvun alussa Karjalan peurojen määräksi arvioitiin 7000 eläintä. Arkangelissa on noin 2500 ja Komissa noin 3500 metsäpeuraa. Sieltä vähitellen lisääntynyt lauma vapautettiin onnistuneesti luontoon vuonna 1984. Suomesta metsäpeura tapettiin sukupuuttoon metsästämällä jo yli sata vuotta sitten, joten lajin rauhoittaminen 1913 tuli reilusti myöhässä. Vaikka metsäpeura on Venäjällä rauhoitettu, salametsästys on yleistä. Jo nyt kuitenkin tiedetään, että Kainuun kannan lisäksi myös Lieksassa sinnitellyt kanta on nykyisin huippuvuosia pienempi. VAIn suomessA JA VenÄJÄLLÄ Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on havumetsiin sopeutunut villipeuran alalaji, jota tavataan nykyisin vain Suomessa ja Venäjällä. Vuosina 19791980 Kainuun kasvaneesta metsäpeurakannasta siirrettiin kymmenen eläintä 300 kilometrin päähän Suomenselän Kivijärvelle tehtyyn aitaukseen. Peuratokkia oli kuitenkin säilynyt Vienan Karjalassa, mistä peuroja alkoi hiljalleen tulla Suomen puolelle Kainuuseen sotien jälkeen. Nyt voidaan sanoa, että siirtoistutus tehtiin melkeinpä viime hetkessä. Kantojen eriytyminen toisistaan on heikentänyt myös geenivaihtoa
MarKuS vareSvuo 40 SUOMEN LUONTO 10 | 2010
Koukkunokalla saalis vähissä kanahaukan villi huuto ei viime kesänä kimpoillut kuusikoissa. kanalintujen vähyys yhtaikaa lumisen talven kanssa nujersi paljon aikuisiakin lintuja. PeRtti koskimies SUOMEN LUONTO 10 | 2010 41
Alati kasvava määrä pesistä on joutunut monitoimikoneen hampaisiin", raportoi kalevi Tunturi. Puolet pareista vaikuttaisi olevan niin heikoilla, että pesätkin ovat aivan mustana", vastasi Tomi hakkari Keski-Suomesta. "Kanahaukalla on erittäin huono pesimävuosi, ainakin täällä Kokemäenjokilaaksossa. Onko senkin sinnikkyydellä rajansa. "Täällä Kuivaniemen ja läntisen Pudasjärven alueella kanahaukalla on mennyt huonosti jo pa- ri kolme vuotta. Tarkastettuja reviirejä on 31, ja vain kuudella pesitään", kirjoitti jouko kivelä kesällä rengastajien sähköpostiverkostolle. Aiemmin parikymmentä reviiriä tuotti runsaat 30 poikasta, parina viime vuonna puolet siitä, tänä vuonna neljä. Pääkaupunkiseudulla Tapio Solosen tarkastamista 35 reviireistä pesittiin joka toisella ja nimenomaan kaupunkimaisen asutuksen tuntumassa. "Kuusamossa tilanne samaa luokkaa", kommentoi jyrki Mäkelä. Kanahaukkaa on pidetty pohjoisiin havumetsiin täydellisesti sopeutuneena peruspetona, joka kesti parisataavuotisen vainon, luovi läpi metsämaisemien mullistuksen ja vaihtoi ruokapöytää, kun entinen tyhjeni. Viime talven pakkasissa ja pyryissä ei ollut mi- Kanahaukka on sopeutunut rauhaisille takamaille, joilla on vankkarunkoisia ja valoisia kuusikoita sekä kanalintujen suosimia rämeenlaitoja. 42 SUOMEN LUONTO 10 | 2010. kOUkkUNOkaLLa SaaLiS vähiSSä TiMo NurKKa M etsien mullistus on pakottanut kanahaukat muuttamaan elämäntapojaan jo pitempään, mutta pärjäävätkö ne uusinkaan opein. "Noin neljäsosalla eli 18 reviirillä pesitään. hannu Lehtorannan mukaan Pohjois-Karjalassa vain murto-osa kanahaukoista pesi
Kanahaukat ovat eläneet iät ja ajat talvimetsissä suurina joukkoina. Kanalintujen kannanvaihtelun aallonpohja on haukoille aina vaikea. Kuinka harvinainen ahdinko oli. Kanahaukat selvisivät vainosta piiloutumalla takamaiden isoihin kuusikoihin. Keväällä joka kolmas pesä oli autiona, joka kolmatta rakenneltiin munimatta, ja vain joka kolmas naaras oli riittävän hyväkuntoinen muniakseen." Pohjanmaalla, jonka kanahaukkoja Sulkava ja hänen oppilaansa Risto Tornberg ovat seuranneet tarkimmin, nälkä ja talvi kurittivat haukkoja myös 1976 ja 1985. Mutta jos elämisenehdot liiaksi muuttuvat, ei rautainen ammattitaitokaan pelasta. TakaiskuisTa on ennen selviTTy Kanahaukan viimetalvinen takaisku johtui armottomasta ravintopulasta. Pesivien parien määrä elpyi suoneniskujen jälkeen muutamassa vuodessa entiselleen, kun kanalintujen tiheydet nousivat aallonpohjasSUOMEN LUONTO 10 | 2010 43 MArkus vAresvuo Arto juvonen. "Edeltävinä, tavallista lumisempina ja kylmempinä talvina kanalinnut olivat vähissä. Näillä aseilla kyllä pyyhältää tiheikkölinnun perään ja iskee sen hengiltä siinä kuin oravan oksalta ja joskus jäniksenkin. Nyt on pula ruuasta ja pesäpuista. tään ainutkertaista. Nuorella vatsapuolen raidat ovat ruskeita ja pitkittäin. TÄHYSTÄJÄ. Suuri osa talvesta selvinneistä emolinnuista oli liian heikkoja edes yrittääkseen pesintää. Aikuisen kanahaukan tunnistaa vatsapuolen harmaista poikkiraidoista. "Keväällä 1956 ja 1964 kanahaukkaa kohtasi samankaltainen hätätila kuin viime keväänä", hän sanoo. Sekä riista- että talvilintulaskentojen mukaan haukan talviruokaa kuten pyitä, teeriä ja riekkoja oli vähemmän kuin puoleen vuosisataan. AIKUINEN JA NUORI. Silloin harvat kanat kyhjöttävät kiepeissään eikä varislintuja, oravia tai muuta korviketta vipellä metsissä. Nälän tappamat kanahaukat jäävät usein tilastoimatta, eikä kuolleiden kirjanpito kertoisikaan kuin puolitotuuden ahdingosta. Koukkunokan ja pistinkynsien lisäksi haukalla on ammattitappajalle sopivat vahvat lentolihakset, lyhyet pyöreäpäiset siivet, pitkä pyrstö ja eteen salamana viskautuvat koivet. Seppo Sulkava, Oulun yliopiston eläintieteen emeritusprofessori, on seurannut kanahaukkojen kohtaloita eläkepäivilläänkin, vaikka hän julkaisi väitöskirjansa haukkojen ravinnosta ja pesinnästä jo 46 vuotta sitten. Erityinen ongelma se on silloin, kun se ajoittuu runsaslumiseen talveen
kOUkkUNOkaLLa SaaLiS vähiSSä NOkkiMiSjärjESTyS. ruokintapaikalla kuvatut haukat tappelevat ruokailuvuorosta ja haaskapaikan hallinnasta. kyse on samalla myös reviirikahinoista, koska haaska sijaitsee yhden haukkaparin pesimäreviirillä. MiKa HoNKaliNNa 44 SUOMEN LUONTO 10 | 2010
Talvella sydänmetsissä elää niin harvassa närhiä, tikkoja, oravia ja muuta sopivaa saalista, että kanahaukat kilpailevat samoista apajista. SUOMEN LUONTO 10 | 2010 45
Haukkatutkija patrik byholm on Suupohjassa Kristiinankaupungin pohjoispuolella seurannut 1990-luvun alusta tarkemmin, miten haukat nykyistä maisemaa arvostavat. 46 SUOMEN LUONTO 10 | 2010 Kanalintujen puutteessa kanahaukat jahtaavat varislintuja, kyyhkyjä, rastaita ja muita pikkulintuja, rannoilla lokkeja ja sorsiakin. arTo juvoNeN. Myös muualla maassa haukat ovat siirtyneet lähemmäs viljely- ja asutusseutuja. Ruuan lisäksi ovat katoamassa parhaat pesämetsät. Jotain hyvääkin on tapahtunut. Kanahaukkapari tarvitsee pesintään ja saalistukseen puolisen peninkulmaa elinpiiriä suuntaansa. Ajat eivät ole entiset. kOUkkUNOkaLLa SaaLiS vähiSSä taan siitä huolimatta, että vielä 1970-luvullakin metsästäjät tappoivat 50006000 kanahaukkaa vuodessa. Se vie energiaa eikä kerrytä pesintää ja saalistusta tehostavaa kokemusta. kanahaukka saalistaa kaikenkokoisia lintuja mutta myös oravia ja jäniksiä. Kanahaukka on sopeutunut rauhaisille takamaille, joilla on vankkarunkoisia ja valoisia kuusikoita sekä kanalintujen suosimia rämeenlaitoja. Pesimäaikainen rauhoitus 1989 ja vapaa-ajanvietto television ja tietokoneen äärellä metsäsamoilujen sijaan on sammuttanut haukkavihan yksittäisiksi mielenosoituksiksi. eI enÄÄ PeRÄmeTsIen PeTo LiNNUNpyyTäjä. Hento-oksaisista puista pesät usein putoavat, ja vilkastunut hakkuutahti pakottaa pariskunnat vaihtamaan jatkuvasti pesänsijaa. Moni pari pesii jo esimerkiksi Helsingin Keskuspuistossa. Nykyään korpimetsät ovat pirstoutuneet hakkuuaukkojen ja taimikoiden, pöheikköjen ja tuskin 50-vuotisten metsäjättöjen mosaiikeiksi. Kanahaukan on pakko rakentaa pesänsä pienempiin, nuorempiin ja tiheämpiin pirstaleisiin. Tällä kertaa saaliiksi joutui harmaalokki. Haukkakannan elpyminen katovuosista ei takaa sitä, että näin kävisi vastakin. Kylät ja kaupungit harakoineen, variksineen ja kesykyyhkyineen ovat elättäneet talvihaukkoja ennenkin
Maakotkalla poikastuotto on eri puolilla maailmaa sitä korkeampi, mitä harvemmista saalislajeista ravinto koostuu. Sen jälkeen yhä useampi pari on asettunut pesimään lähemmäs metsien laitamia sinne, missä ne käyvät jahdissakin." Byholmin mukaan kanahaukkoja pesii edelleen takametsissäkin, mutta poikasia kehittyy siellä paria kohti vähemmän kuin ennen. Valtakunnallisen petolintuseurannan johtajan pertti Saurolan rengastajilta kokoamien yhteenvetojen perusteella poikastuotto tai pesintöjen onnistumisprosentti ei ole olennaisesti muuttunut 1980-luvulta. Kanahaukalta odottaisi samaa optimia. SUOMEN LUONTO 10 | 2010 47. Mutta huonoina vuosina ja Etelä-Suomessa, missä kanalinnut ovat huvenneet, kanahaukat ovat siirtyneet muihin ruokiin. HIdAsTA ALAsLIukuA Kanalintujen puutteessa kanahaukat jahtaavat varislintuja, kyyhkyjä, rastaita ja muita pikkulintuja, rannoilla lokkeja ja sorsiakin, mutta yksipuolisiksi hakatuilla metsäalueilla korvikeruokaakaan ei elä tarpeeksi. "Kun löysin ensimmäisen haukanpesäni 13vuotiaana 1980-luvun puolivälissä, se oli kirjatiedon mukaisesti vanhassa kuusikossa. Hämeessä haukat pyydystävät keväällä pyitä ja teeriä vieläkin siinä suhteessa kuin niitä metsissä kunakin vuonna elää, mutta Oulun seudulla vuorovaikutus on jo katkennut. Asutuksen ja peltoaukeiden tuntumassa haukat luultavasti selviävät, vaikka pesiä tippuisikin huteraoksaisista puista aiempaa useammin. Tapio Solosen mukaan modernien haukkojen pesinnät Helsingin laitamilla onnistuvat paremmin kuin Sipoon korvissa sama tulos kuin Suupohjassa. Byholmin tutkimusalueellaan rengastamia aikuisia haukkoja on lentänyt Novgorodiin asti kuolemaan. Risto Tornbergin mukaan Oulun seudun kanahaukat liikuskelevat talvisin laajemmilla alueilla kuin ennen. Byholm seurasi paikannuslaittein viime kesänä kolmen koiraan saalistusretkiä ja huomasi, että linnut liikkuivat ja pesivätkin enimmäkseen pellonreunojen tuntumassa. Uusia lintuja ei riitä asuttamaan takamaiden tyhjentyviä reviirejä. Oravista, kärpistä, jäniksenpojista tai muista nelijalkaisista ei juuri ole iloa, koska varsinkin pesimäaikaan kanahaukka on linnuntappaja. Siellä missä kanalintuja on vielä jäljellä kuten Pohjanmaalla ja maan pohjoisosissa, kanahaukat saalistavat mieluusti niitä ja pärjäävät syvemmällä metsissä talvenkin yli. Yhteen tai kahteen pääsaa- Luotettavin mittari kanahaukan kehityssuunnasta nyky-Suomessa löytyy niin ikään Saurolan hoteista Luonnontieteelliseltä keskusmuseolta. Lähde: Luonnontieteellinen keskusmuseo. Kanahaukka ei enää ole perämetsien peto. Aiemmin kanahaukkojen pesintä onnistui paremmin hyvinä kanalintuvuosina huonoihin verrattuna, mutta nykyinen sekaravinto on lopettanut luontaisen riippuvuussuhteen. Sekä Seppo Sulkava että Patrik Byholm ovat sitä mieltä, että kanahaukan kultakausi saattaa olla ohi. Miten pahasti köyhtyykään metsänkulkijan mielenmaisema, kun siinä ei kaiu enää kanahaukan kesytön käkätys. Vuodesta 1982 rengastajat ovat etsineet kanahaukanpesät joka vuosi 120150:ltä sadan neliökilometrin laajuiselta tutkimusruudulta. Kanahaukat vähenevät Populaatioindeksi 1,1 1,0 0,9 Muutos 0,45 % / vuosi 0,8 1980 1985 1990 1995 2000 2005 kanahaukan kannankehitys petolinturuutuaineiston perusteella 19822009. Aineisto on pitävä, sillä rengastajat tarkistavat vuosittain kaksituhatta kanahaukkareviiriä eli noin puolet Suomen pesimäkannasta. Koirailta kuluu energiaa pitkiin ja useasti toistuviin saalistusmatkoihin ja ponnisteluista huolimatta osa poikasista jää nälkäisiksi ja kuolee. sAALIsVALIkoImA LAAJenTunuT liiseen keskittyvä kotka on tehokkaampi metsästäjä kuin useita pyyntitekniikoita vaihteleva yksilö. Olojen muutos ilmenee myös siten, että emot vaihtuvat jo muutaman vuoden välein, mikä kielii aikuiskuolleisuuden kasvusta. Talvella sydänmetsissä elää niin harvassa närhiä, tikkoja, oravia ja muuta sopivankokoista saalista, että kanahaukat keskittyvät kilpailemaan samoista apajista aiempaa suppeammille viljely- ja asutusseuduille. Lukusarja todistaa, että kanahaukkakantamme on hitaasti mutta vakaasti pienentynyt puolen prosentin vuosivauhdilla. Vaikka vuoden 2010 tilastot valmistuvat lopputarkistusten jälkeen vasta ensi kevääksi, on ennakkotietojen valossa jo varmaa, että pesivien parien määrä notkahti nyt enemmän kuin aiemmin 29-vuotisen seurantatutkimuksen aikana. Ravintoketjun pääpedon häviäminen kertoo metsäluonnon tappioista laajemminkin. Se tarkoittaa, että joka neljäs vuosi rivivahvuudesta on poistunut satakunta paria. Mutta pärjääkö kanahaukka enää siellä, minne se perimmiltään kuuluu
48 SUOMEN LUONTO 10 | 2010
Muotioikut tulevat ja menevät ja niiden mukana myös turkisten suosio. Turkin voi hyvin korvata huopa- tai toppatakilla ilman, että takin lämpimyys tai juhlavuus siitä kärsisi. Taas muotiin ponnahtaneet turkit ja turkissomisteet ovat myös turkulaisen jutta Lehdon mielestä turhia: "On muitakin tapoja pysyä lämpimänä. Takki ei tarvitse toiminnallisuutensa vuoksi huppuun tai kaulukseen karvareunusta, siis pelkkää somistetta. Tuolloin ei ollut paljon valinnan varaa, mutta nykypäivänä on. Turha kiduttaa eläimiä sen vuoksi", Lehto kirjoitti perusteluissaan. Suomessa esimerkiksi Seppälän vaatemallistot ovat turkittomia. SUOMEN LUONTO 10 | 2010 49 HeiKKi SauKKoMaa / leHTiKuva. Monet kuuluisat muotisuunnittelijat ja muotitalot kuten Calvin Klein, Tommy Hilfiger, Ralph Lauren ja Escada ovat kieltäytyneet käyttämästä mallistoissaan turkiksia. turkis Taas muotiin palanneet turkit ja turkissomisteet ovat tarpeellisia vain omistajiensa, siis eläinten, päällä. johanna mehtola Vuoden turhake on V HeiKKi SauKKoMaa / leHTiKuva uoden 2010 turhake on turkis. jussi keskinen Ylämyllyltä äänesti myös turkista: "Turkis ei ole luonnonmukainen, koska ihminen on jalostanut eläimiä ja kemikaalit tekevät siitä ympäristölle haitallisen." Turkiksilla on vaatetuksessa pitkä historia aina esi-isistämme lähtien
Se olikin täysin uusi tuttavuus. Olo on kuin epämukavassa makuupussissa. ajankulua vessakäynneille tarjoaa minigolfsetti. Äänikuningas oli mopoauto. Ensimmäisellä kokeilukerralla tunnelma kodissamme on miltei juhlallinen. Toiseksi eniten ääniä sai banaanikotelo. 50 SUOMEN LUONTO 10 | 2010. Saman asian ainakin rentoutumisen kannalta olisi ajanut paksu peitto korviin vedettynä ja pienet torkut. Sitähän pitää kokeilla. "Mikset voinut ottaa koekäyttöön sitä suklaaputous-konetta?" tivasi puolestaan perheen teini. jOhaNNa MEhTOLa Turkistarhaus on lainsäädännöllä lopetettu muun muassa Englannissa, Skotlannissa, Bulgariassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Entinen Miss Suomi vielä vakuuttaa, että näin se on. Mikähän on hiilijalanjälki?" kirjoitti helena Sulavuori Mellilästä. "Taasko sä olet siellä hornankattilassa?" kysäisi poikakin, kun tavoitti minut pussin uumenista. Oikeat kuoret sentään maatuvat ajastaan, mutta nämä banaboxit säilyvät ikuisesti. Ulkona vinkuu kova koillistuuli. Pussin teho perustuu innovatiiviseen fir-infrapunatekniikkaan. Itse pussi on valmistettu avaruuskankaasta ja sen sisään on upotettu infrapunalämmityskentät. 40 minuuttia 42 asteessa on kulunut. Levittelen pussin sängylle ja laitan töpselin seinään. Torkahdan ja herään äänimerkkiin. Turhake-kisan kestosuosikki vesiskootteri sai tänäkin vuonna parikymmentä ääntä. Työpaikalla tätä ei ainakaan huomattu. Äänikuningas (33) oli mopoauto, jota kritisoitiin erityisesti turvattomuudesta. Kettujen tarhaaminen on lopetettu länsinaapurissamme Ruotsissa. Mopoautosta on luotu uusi tarve nuorille mopon sijaan ennen autoa", kirjoitti kristiina Tarkiainen Kuusistosta. Toiseksi eniten ääniä sai banaanikotelo, jonka kätevyyttä epäili 30 vastaajaa. Onneksi eräs ehdottaja lähetti siitä meille lehtileikkeen. Myös sen ekologisuutta epäiltiin: "Valmistus tuhlaa materiaaleja ja energiaa. Hetken kuluttua tytär kuiskaa: "Äiti, pystytkö sä puhumaan?" Toki pystyn, pussi alkaa hiljalleen lämmetä. Ehdotuksia tuli 742 henkilöltä. Se on oikeastaan makuupussin ja infrapunasaunan yhdistelmä. Lapset katselevat hiljaisina vieressä. Lisäksi se on vaarallinen liikenteessä. Kömmin pussin sisälle ja vedän vetoketjun kiinni. Koekäyttöviikkoina sattui olemaan kovat pakkaset, joten kömmin ihan mielelläni pussin lämpimään. Mainostekstien mukaan infrapunasäteiden syvälämpö paransi vastustuskykyäni, haavojani, verenkiertoani ja nuorensi minua. karin pennanen Helsingistä ei lämpene vempeleelle: "En viitsi- vESSaSSa TyLSää. Olo on rentoutunut. Oven rakoon ilmestyy taas pieni pää: "Hierooko se?" Ei hiero, mutta lämmittää ihanasti. "Turhaakin turhempi turhake! Ei ole kiva löytää näitä "banaaninkuoria" tulevaisuudessa maastosta. Pyysin hyvinvointipussin koekäyttöön kahdeksi viikoksi. banaanikotelo nappasi huimat 30 ääntä. koko lista verkkosivuillamme: www.suomenluonto.fi Hyvinvointia pussista Turhakeääniä sai myös hyvinvointipussi. TUrkiS ON TUrhakE Lukijoidemme ehdotuksia Vuoden turhakkeeksi banaanikotelo Big Brother -ohjelma energiansäästölamppu espanjalaiset tomaatit Facebook haaremihousut Halloween hattarakone henkilöauto hiihtoputki hiilihapotuslaite hyvinvointipussi kakkosasunto kananmunankeitin kassilohi kaviaarintuoksuinen hajuvesi kertakäyttöastiat kesäaika kirkasvalolaite kolesterolilääkkeet kolmioleipä kylpytynnyri mansikankannan poistaja mopoauto muoti muovipussi nenäkarvatrimmeri nukanpoistaja optiot pakkoruotsi palmuöljy pienlentokone piikkimatto rakennekynnet riisinkeitin robotti-imuri salaattileikkuri shampanjavispilä sisustustakka solarium sudokuvessapaperi suihkutettavat sukkahousut sähkökirja taittopyörä terassilämmitin tupakka vesiskootteri vuvuzela ydinvoima älypuhelimet TUpLakUOrET. Suomen Luonnon toimitus valitsi turkiksen 397 turhake-ehdokkaan joukosta. Sen mukaan pussi edistää rasvan palamista, poistaa kuona-aineita, lisää energisyyttä ja vahvistaa sydäntä
Nopeaa, impulsiivista, harkitsematonta kulutusta. Nykyään tämä on todella yleistä suurilla festareilla. OUTi aaLTO, pOri sähköveitsi Jos leivänkin leikkaamiseen tarvitaan sähköä, niin mihin sitä ei sitten tarvita. yksinkertaisiinkin tehtäviin on tarjolla vempaimia. Laskimme, kuinka monta kisassamme ehdotettua turhaketta lymyilee Suomen Luonnon tekijöiden kodeissa. Tuotteet ovat edullisia ja ne jätetään festarialueelle tapahtuman jälkeen. Suomi yrittää lainsäädännön avulla lopettaa koko käytön. Toiset niistä ovat ohimeneviä muotivillityksiä kuten fakiirin mattoa jäljittelevä piikkimatto. Pitäisikö sen kunniaksi ottaa oikein energiajuoma. Pakkaukset saivat tälläkin kertaa paljon ääniä. Sille löydettiin myös ekologisia perusteluita: "Viralliset paperit printataan ruotsiksi, ja katukilvistä tehdään tuplaversiot suomen ja ruotsin kielellä", perusteli hannu raitanen Turusta. kuLuTTAJA PYsÄHTYY PIIkkImATToon Miksi ihmeessä myllyissä pitää olla valo. Ostoksia ei tarvitse harkita. Monen turhake-ehdokkaan perusteluissa mainittiin, että on sitä ilmankin pärjätty. Pönttö voi mennä tukkoon, koska sudokut eivät onnistu. jUSSi haaraNiEMi, TUpOS takaisinmaksua ei tarvitse miettiä. Vesiskootteri on idioottimainen pörrääjä, individualistisen ökyelämän symboli, järvi- ja merielämän häiritsijä, rumakin." Uutuutena listalle ponnahti pakkoruotis 19 äänellä. Vuoden turhaketta ehdottaneiden kesken arvottiin seitsemän turhakeääntäkin saanut taittopyörä. Mikä tätä maailmaa vaivaa? arTO aLaMaUNU, TUrkU Tasapainoranneke Isolla markkinoinnilla liikkeellä oleva toimimaton kallis huijaushärpätin. Maija rahkONEN, TOrNiO silmänympärysvoide Kirveli silmiä, eikä auttanut. aLiiSa TErvO, jäMSä muovipussi Niin turha, niin ruma, niin epäekologinen. NiNa kUOrikOSki, yLiLESTi Myös piikkimatto, tupakka ja muovipussi saivat useita ääniä. hyvinvointipussissa oleilu tekee uuden ihmisen. SUOMEN LUONTO 10 | 2010 51. Yksittäis- ja ylipakatut tuotteet selvästi ärsyttävät ihmisiä. Viime joulun hittituotteesta ei ole tämän joulun alla mainoksia näkynyt. Ja lopuksi vielä ajaa kierroksen taittopyörällä. Valo-ominaisuus on aivan turha. Markkinat luovat meille kuluttajille uusia tarpeita, joita ilman on yhtäkkiä mahdotonta elää. paula jantunen Lahdesta ehdotti turhakkeeksi lelupakkauksia: "Lelujen kiinnitykseen on tungettu ruuvia, muovia, nippusidettä, tarraa, pahvia ja muovilipukoita. Sudokukoukkuun jäämisen seurauksena voi olla, että paperia kuluu liikaa. Kun lelun vihdoin saa ulos paketista, on aikaa kulunut, pinna kiristynyt ja roskaa kertynyt tajuttomasti." Teidän lukijoiden ehdottamalla listalla on taas turhake poikineen. sudokuvessapaperi SähkÖvEiTSi. Me täällä toimituksessa olemme yhtä lailla turhuuden markkinoilla mukana. Olen odottanut tätä turhakkeeksi nimittämistä turhaan kymmenen vuotta, joten päätin ehdottaa sitä itse. arja pOhTO, kirkkONUMMi Terassilämmitin En olisi itse keksinyt koskaan mitään näin järjetöntä, vaikka insinööri olenkin! jaNNE hirvaNEN, pUhOS Terapeuttinen hammastahna Mainosmiesten liikeideointi on mennyt liian pitkälle. Miksi kauppareissulla pitää olla verenpainelääkkeet mukana. Kenelle olisi parikymmentä vuotta sitten tullut mieleen jättää teltta yhden käyttökerran jälkeen jonnekin. Niistä kaikista saisi yhden turhakepisteen lisää. Sademetsät kiittävät Suomea. vESa SUOMaLaiNEN, TaMpErE suola-pippurimylly valolla si verrata sitä paarmaan, jolla silläkin on paikkansa ekosysteemissä. Onneksi olkoon! sakset lasertähtäimellä Laserohjauksen avulla luulisi saavan suoran leikkauksen, mutta aina käden liikahtaessa lasertähtäinkin liikahtaa. jUSSi yLiNEN, EkOLa Itämeren risteilyt Turhia, hyödyttömiä, häiritseviä ja erittäin haitalliset ympäristövaikutukset. "Suurin tarkoitus tälläkin turhakkeella on varmasti saada ihmiset pysähtymään kiireisen elämän keskellä", pohti piikkimaton syvintä olemusta Mari kuosmanen Turusta. Ydinvoimaloita vain lisää? kaLEvi TUNTUri, OULU pikavippi Pikavippi=pikakulutus. Antaa kuvan, että rahaa saa ilmaiseksi ja ydinjäte Ei ole mitään niin turhaa, itsekästä, epäeettistä, luonnotonta, ylimielistä, elitististä ja surullista kuin ydinjäte. pyry MäkELä, jyväSkyLä hyvää OLOa. Tuotteille ei muodostu arvoa, koska niitä ei ensisijaisesti ole maksettu omalla työllä vaan ilmaisella tekstarilla saatavalla rahalla. aNTE MULari, hELSiNki Tupakka Erittäin ajankohtainen turhake, haitake, vaarake ja kuoloke. Hattaran voisi ainakin pyöräyttää hattarakoneella ja pistää suklaaputouskoneen pulppuamaan. Tuskin kukaan niin pimeässä kokkaa, että myllyn valoa siihen tarvitaan. pirjO härkÖNEN, jyväSkyLä pesupallo Miksi kaupan kassa huomauttaa, että pesuainepullosta puuttuu pesupallo, mutta hän voi hakea sellaisen. Turhaa musteen haaskausta vessapaperiin. Tuote kuulostaa jo naurettavalta. TiiNa LähTEENMäki, vaNTaa Festaripaketti Paketti sisältää yleensä teltan, makuupussin, makuualustan ja retkijakkaran. Sillä pääsee ajelemaan Susanna confalone Hyvinkäältä. Tulos oli 258 turhaketta
Tarhoja ei enää saa perustaa pohjavesialueille. Toisessa tutkimuksessa, jossa turkistuotannon vaikutuksia pohjaveden laatuun seurattiin 11 pohjavesialueella, havaintopisteistä 60 prosentilla todettiin ympäristön laatunormit ylittäviä typpipi- 52 SUOMEN LUONTO 10 | 2010. Se selviää katsomalla ympäristöviranomaisten raportteja viime vuosilta. TuRkIsTARHAT kuoRmITTAVAT VIeLÄkIn VesIÄ Entisen Länsi- Suomen ympäristökeskuksen tekemässä turkistilojen riskikartoituksessa haitallisten aineiden pitoisuudet pohjavedessä ylittyivät yli puolessa havaintopaikoista ja 80 prosenttia turkistiloista katsottiin aiheuttavan suuren riskin pohjavedelle. "Perustoimet turkistarhojen ympäristönhoidossa on suurelta osin tehty, joten tilanne on siltä osin parantunut", kiittelee vesistöpäällikkö Liisa rautio Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksesta. Mitä tämä on merkinnyt ympäristölle. Vesienhoitosuunnitelman yksi päätavoitteista on, että pohjavesien laadullinen ja määrällinen tila pyritään säilyttämään vähintään nykyisellä tasolla. Tarhaus keskittyy isoille tiloille, joilla ympäristöasiat on hoidettu yleensä hyvin." Yksi tärkeimmistä edistysaskeleista on ollut tarhauksen siirtäminen pois pohjavesialueilta. Turkistarhaukselle tämä tarkoittaa, että vuoteen 2015 mennessä kaikilla tarhoilla on oltava jätevesien käsittelyjärjestelmä ja vähintään kolmella viidestä varjotalosta tiiviit alustat tai vastaava järjestely. Vuoden turhake on turkis Turkistarhojen ympäristöasioiden hoidossa ja eläinten kohtelussa on yhä paljon korjattavaa. mauRi leivo S Tarhoilla yhä uomalaisen turkistuotannon kulta-aika osui 1980-luvulle. Turkistarhauksen ympäristöjalanjälki on pienentynyt viime vuosina selvästi. Mutta mikä on tuo taso turkistuotantoalueilla. Alaa kohdanneen romahduksen jälkeen turkistarhojen määrä väheni alle viidennekseen, mutta tilakoko on vastaavasti kasvanut. Tällä hän viittaa päätökseen vesien suojelun suuntaviivoista vuodelle 2015. Tuhannet tarhat syytivät maailmalle miljoonia turkisnahkoja, eikä ympäristön pilaantumisesta paljon välitetty. Suuntaa pitää hyvänä myös Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin aluesihteeri Teemu Tuovinen: "Pienet, villit, täysin vailla ympäristönhoitoa olevat tarhat ovat jäämässä pois. Raution mukaan turkistuottajat ovat sitoutuneet valtakunnallisiin vesienhoidon tavoitteisiin. Turkistarhauksen ympäristöasioiden seuranta on Suomessa keskitetty hänen työpaikalleen, sillä Pohjanmaalla sijaitsee 97 prosenttia turkistiloista. Näillä sijaitsi 2000-luvun alussa liki sata tarhaa, nyt enää 50, ja niistäkin suurin osa on saanut siirtokäskyn
Suomen turkistarhoista 97 prosenttia on pohjanmaalla. SUOMEN LUONTO 10 | 2010 53 TaPio HeiKKilä / KuvaliiTeri. Pilaantuneita vesiä olisi kunnostettava. Turkiseläinhäkkien alle kertyvä lanta- ja virtsamäärä vastaa 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää, joten mistään pienistä määristä ei ole kyse. Lannan kompostointia olisi lisättävä. Eiväthän edellisetkään, vuodelle 2005 asetetut tavoitteet toteutuneet kuin osin. LIsÄÄ InVesToInTeJA JA uusIA IdeoITA puutteita Maahan tippuvien jätösten, kuivikkeiden ja rehun sisältämiä ravinteita valuu tarhoilta ympäristöön sateiden ja tulvien mukana. Joillakin seurantatarhoilla pitoisuudet olivat jopa 40-kertaiset normiin nähden. On tunnettava pohjaveden ominaisuudet, varjOTaLOja. Lisäksi tarvitaan uusia ideoita. Valunta olisi estettävissä rakentamalla tarha-alueiden alustat vesitiiviiksi. Raution mukaan lähivuosina 3040 prosenttia tarhoista tehnee tiiviin alustan. Vaikka suunta onkin ollut hyvä, vesiensuojeluun ja muuhun ympäristönhoitoon olisi investoitava vielä enemmän. Aluskate olisi saatava kaikille tarhoille. Vaikka turkistuotannon yhteenlasketut typpipäästöt ovat Suomessa peräti 430 tonnia vuodessa ja fosforipäästöt 45 tonnia, muualla kuin Pohjanmaalla turkistarhauksen osuus päästöistä on vähäinen. mIssÄ VIIPYVÄT TIIVIIT ALusTAT? "Vesiensuojelusuunnitelman tavoitteen mukaisesti vuoteen 2015 mennessä tiiviit alustat pitäisi olla vähintään 60 prosentilla turkistuotannosta." Miksei kaikilla. Kalajoen vesistöalueella puolet fosfori- ja kaksi viidesosaa typpikuormasta tulee tarhoilta. Ammoniakin aiheuttamia metsävaurioita tulisi ehkäistä tehokkaammin. Yksi sellainen on Suomen ympäristökeskuksen kehittämä nitros-menetelmä, jolla pohjavesistä voidaan etanolin avulla poistaa haitallista nitraattia ja nitriittiä. Menetelmän käyttö vaatii kuitenkin huolellista ohjeistamista ja esitutkimuksia, muuten pohjaveden laatu voi toimenpiteen takia jopa huonontua. "Nitros on suhteellisen edullinen, koska prosessi tapahtuu maaperässä eikä maamassoja tarvitse poistaa. toisuuksia. Kun yhden jokisysteemin varrella voi olla jopa kymmeniä tarhoja, kuormitus saattaa kasvaa paikallisesti erittäin suureksi. Kaustisilla pohjavesialueella sijaitsevan vedenottamon käyttöä on täytynyt rajoittaa kohonneiden nitraattipitoisuuksien vuoksi. Ulkopuolisen silmissä tavoite kuulostaa lepsuilulta. Ympäristölle haitallisten aineiden pääsy maaperään olisi saatava loppumaan. Himangalla, Kokkolassa ja Kauhavalla pohjaveden laatu on heikentynyt selvästi. Lokkien pääsy rehuapajille olisi estettävä. Tiivis alusta on vain joka kymmenennellä tarhalla. Sitä paitsi, kuka takaa että valtioneuvoston suuntaviivat vesien suojelemiseksi toteutuvat. Samanlaisia tuloksia on saatu pintavesistä
Turkiseläinten käyttäytymisen ja hyvinvoinnin tutkija professori jaakko Mononen totesi kuvat nähtyään, etteivät asiat ole kunnossa. Aluesihteeri Tuovinen vaatii päättäjiltä selkärankaa: "Turkistarhauksen ympäristönhoidosta päättäminen ei ole elinkeinopolitiikkaa. Turkistarhauksen hiilijalanjälki on jopa 70 kertaa suurempi kuin tekoturkisten, mutta eivät nekään ole ekologisia. 54 SUOMEN LUONTO 10 | 2010 aNiMalia / Kuva-arKiSTo. Ministereistä anne Sinnemäki (vihr.) ja henna virkkunen (kok.) sekä puheenjohtajista paavo arhinmäki (vas.) ovat esittäneet kannattavansa tarhauksesta luopumista. "Päättäjien on kannettava vastuunsa kieltämällä ala, joka ei kykene huolehtimaan edes eläinten perushyvinvoinnista", Animalian kampanja- ja koulutuspäällikkö kati pulli jyrisi. Eläinsuojeluliitto Animalia on jo pitkään vaatinut turkistarhauksen lakkauttamista. TarhOiLLa yhä pUUTTEiTa Kaatuuko turkistarhaus eläinten hyvinvointiongelmiin? Turkistarhaukseen liittyvät eettiset ongelmat nousivat näkyvästi esille viime keväänä ja uudestaan syksyllä, kun Nelosen uutiset esitti Oikeutta eläimille -yhdistyksen kuvamateriaalia suomalaisilta turkistarhoilta. Pääosin kokeiluasteella on myös turkiseläinten hallikasvatus, jossa haitallisten aineiden pääsyä luontoon voidaan hillitä nykyistä tehokkaammin. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa anttila (kesk.) puolustaa tapansa mukaan turkistarhausta: "Jos lähdetään turkiseläinten hyvinvoinnista, minusta on paljon parempi että turkiselinkeinoa harjoitetaan Suomessa eikä esimerkiksi Kiinassa, jossa eläinsuojelusäännökset eivät ole lähellekään suomalaista tasoa." Samoilla linjoilla on Suomen turkistuottajien keskusliiton toiminnanjohtaja Tuula dahlman, joka ottaa asiaan pragmaattisen näkökulman: "Turkiksia tuotetaan niin kauan kuin niitä kysytään." MaUri LEivO virtaukset ja maaperän olosuhteet", luettelee Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija jani Salminen. "Lainsäädännön minimitason noudattamista ei pidä rinnastaa eläinten hyvinvointiin", liitto painottaa. Kuvissa näkyi kymmenittäin vaikeasti vammautuneita ja sairaita eläimiä, joista monet viruivat häkeissään hoitamattomina kuukausia. Eläinsuojelujärjestöjen vaatimukset ovat saaneet tukea kärkipoliitikoilta. Suomen eläinlääkäriliiton mielestä sertifiointijärjestelmä on paikallaan, mutta sen markkinoinnissa ei pidä puhua hyvinvoivista eläimistä. Eläinten kannalta ratkaisua ei voida kuitenkaan pitää erityisen hyvänä, sillä halleissa niiden tärkein ja lähes ainoa ajanviete, ympäristön tarkkailu, estyy. YmPÄRIsTÖnHoIdosTA TIngITÄÄn HeLPosTI Turkistarhauksella on siis yhä vahva jalansija Pohjanmaalla. Kuinka paljon se ehtii vielä talloa ympäristöä, riippuu tarhaajien asenteesta ja viranomaisten jämäkkyydestä. Se ei sinänsä edellytä erityisiä toimenpiteitä eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Turkistuottajat ovat vastanneet eläinsuojelujärjestöjen esilletuloon muun muassa perustamalla syyskuussa Turkistieto.fi-sivuston sekä puhumalla vahvasti uuden sertifiointijärjestelmänsä puolesta. Marraskuisessa tiedotteessaan se vaati työryhmän asettamista selvittämään asiaa. Meidän lähtökohtamme on se, että ympäristöasioita on katsottava ympäristöasioina ilman, että taloudelliset näkökohdat painavat." "Koska ympäristönhoitotoimenpiteet eivät ole suoraan tuotantoon liittyviä investointeja, niistä helposti tingitään", huokaa Liisa Rautio. TUrhaN paNTTiNa. Sertifiointi perustuu voimassaolevaan lainsäädäntöön. Luopumispuheet ovat voimistuneet, koska monissa EU-maissa turkistarhaus on viime vuosina joko kielletty eläinsuojelusyistä tai eläinten kasvatusoloihin on vaadittu niin merkittäviä parannuksia, ettei tarhaus ole enää kannattavaa
Näet tällä sivulla Suomen ainoan ympäristömerkin energialle. Mikään energiantuotantomuoto ei ole haitaton. Ekoenergia-merkitty tuulivoima ei saa sijoittua tärkeille maisema- eikä linnustoalueille. Ekoenergia takaa, että rahasi eivät päädy tukemaan esimerkiksi kivihiilen polttoa. Vattenfallin Täysvesi- ja Täystuuli -tuotteet ovat saaneet tämän ympäristömerkin. Ekoenergia-merkittyä sähköä voit ostaa Vattenfallilta osoitteesta www.vattenfall.fi. Yhteistyössä. Siksi Ekoenergia asettaa myös uusiutuvilla tuotetulle energialle tiukat laatuvaatimukset. Mitä energiantuotantoa sinä rahoitat? Koko energiajärjestelmämme saa rahoituksensa energian käyttäjien lompakoista. Osta vain sähköä, jolla on tämä merkki. Mitä tapahtuu, jos me kaikki yritykset ja yksityiset lakkaamme ostamasta energiaa, joka on tuotettu kestämättömästi. Merkkiä hallinnoi Suomen luonnonsuojeluliitto. Ympäristömerkityissä vesivoimaloissa täytyy olla kalatiet, kun luonnonvarainen lohi tai taimen niistä hyötyy
HaNNu vallaS / leNToKuva vallaS oY 56 SUOMEN LUONTO 10 | 2010 Majakka
Suomen laidalla Märketin majakka Suomen läntisimmässä kolkassa on hylkeiden ja nykyisin myös majakkaretkeilijöiden suosiossa. Saaren läpi kulkee Suomen ja ruotsin raja. antti halkka SUOMEN LUONTO 10 | 2010 57
Se on yksi Suomen kiehtovimmista paikoista. Hän opiskeli majakalla vapaa-aikanaan puusepäksi perustamalla pikku harjoitusverstaan. Oikealla merivartioston alus; rajavartiosto on avustanut kunnostuksen eri vaiheissa. M Löytöretkellä Suomessa 58 SUOMEN LUONTO 10 | 2010 ärketin majakka seisoo pienellä luodolla aavan Ahvenanmeren keskellä. Meren keskelle rakennettu kivitalo sai "loistowartijansa" jo 1885; sen valo sytytettiin ensi kertaa marraskuussa. Entisiä majakanvartijoita on ainakin kolme yhä elossa. Suomen majakkaseuran jäsenet kunnostavat vanhaa rakennusta ja opastavat paikalla käyviä turisteja. kun mAJAkkA oLI VIeLÄ TYHJILLÄÄn Oma retkeilyni majakalla alkoi, kun se oli vielä autio. Hän rakensi omat veneensä ja käytti aina samanlaista flanellipaitaa. yllä Suomen majakkaseuran puheenjohtaja pekka väisänen esittelee uutta lattiaa, jonka alla piilottelee tuulivoimalla toimiva lämmitys. Majakka automatisoitiin 1976. Sata metriä leveä ja kolmesataa metriä pitkä saari oli pitkään asuttu. Olimme katselleet sitä usein Signilskärin lintuasemalta vajaan 20 kilometrin päästä. erKKi SaNTaMala. Suuntasimme keväällä 1985 retkitoverini antti Tanskasen kanssa ensi kertaa tuolloin satavuotiaalle Märketille. Signilskärillä lähellä Märketiä syntynyt Carlberg on edelleen mielikuvissani oikea saaristolaisen malli. Merivartijoille kesän merkki oli, kun Carlbergin nähtiin menevän veneellään paidanhihat käärittyinä! Carlberg ehti nähdä Märketin uuden ajan. Majakka SUOMEN LaidaLLa erKKi SaNTaMala Majakka kUNTOON. vasemmalla syksyinen Märket ennen ulkomaalausta. Kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen majakassa on jälleen jatkuvasti väkeä kesäisin ja syksyisin. Viime kesänä edesmennyt majakanvartija roland carlberg oli ystäväni
Majakkaluoto on kuuluista siitä, että maihin nouseminen on hankalaa. Mistä pääsisimme saareen. Meillä oli hyljetutkimuksen takia majakan avaimet. Toisella puolen saarta on tuulelta suojainen kapea poukama, ja vene sujahti majakan syliin aivan tornin juurelle. Maininki jyskytti venettä päin tummaa kiveä. Tämä olisi satamamme jatkossa. Ensi yritys epäonnistui, sillä perämoottori sammahti. Myöhemmin oppisin, että kivilaji on oliviinidiabaasia, jota käytetään myös kiuaskivenä. Löysimme muonituksena käytettyjä Yhdysvaltain armeijan vanhoja säilykkeitä: Corned beef, suklaata ja purukumia. Jokaisen pakkauksen kylkeen oli kirjoitettu näkyvästi missä osavaltiossa se oli valmistettu. Alumiinivene kääntyi kalliorannassa poikittain. Kapusimme torniin ja veimme sinne automaattikameran kuvaamaan läheisen luodon hylkeitä. Majakan sisällä ja ikkunoiden takana on alkanut uusi aika, kun majakkaseura sai käyntiin Märketin kunnostuksen. Sisällä maali hilseili seinistä, ja paikalla oli kaikenlaista vanhaa. Paikalla oli vielä majakan vanha astiasto, SUOMEN LUONTO 10 | 2010 erKKi SaNTaMala 59. Corned beef -lihasäilyke oli eltaantunut kuten kaakaokin. Kymmeniä vuosia vanha purukumi sen sijaan maistui. Kun kävin Märketillä ensi kertaa, majakanvartijoiden lähdöstä oli alle kymmenen vuotta. Pääsimme irti
Usein se sekoittuu hylkeiden ulinaan. Tuulella luoto pienenee silmissä, kun aallot iskevät korkealle sen kamaralle. Yläkerran huoneessa seinällä roikkui taulu, jossa olivat tsaarinaikaiset terveiset majakkaväelle. mAJAkkA on kesTÄnYT moneT mYRskYT MärkETiN haLLEja. Sekä Suomi että Ruotsi ovat utuisia viiruja parinkymmenen kilometrin päässä. suomeA, RuoTsIA JA omA mAAnsA aNTTi HalKKa Märketistä on tullut vakiokohteeni, jossa olen käynyt viitisenkymmentä kertaa. Lopulta mahdoton rakennuspaikka sai majakkansa. Monet pitävät majakkaa Suomen hienoimpana sen eristyneen sijainnin ja rakennushistoriallisen arvon takia. Luoto on niin matala ja meri myrskyisä, että rakennustarvikkeet huuhtoutuivat välillä mereen. Majakka SUOMEN LaidaLLa joka sittemmin katosi jonkun mukaan. ihmeellistä että majakka voi kestää tuossa kauheassa säässä! Luultavaa on kuitenkin, että se kerran menee menojaan, jos ei mitään tehdä sen vahvistamiseksi. pian huusi vahti että keittiön akkuna on palasina. Laivat vievät erämaisuuden vaikutelmaa, mutta majakkahan on täällä juuri siksi, että vierestä kulkee tärkein Pohjanlahdelle vievä laivaväylä. kaikkea mitä Pohjanlahden rannoilla tuotetaan ja tarvitaan. Rakentajienkin piti pahimman myrskyn aikaan kerran kiivetä veneeseen, joka hissattiin saarelle 1862 pystytettyyn rautaiseen merkkipylvääseen aalloilta turvaan. Meren voimaa kuvaa hyvin se, että aallot ja liikkuvat jäät ovat purkaneet majakkaa suojaavasta muurista valtavia kivilohkareita. Luodolla on miltei joka kerta oma tunnelmansa. Kunnon jäätalvi täällä on ollut viimeksi 1987, kun melkein koko Itämeri jäätyi. Märket on todella meren keskellä, Pohjanlahden ja Itämeren eteläosien saranakohdassa. Majakan lähellä oleva pikkuluoto kuuluu itämeren vakiintuneimpiin harmaahyljepaikkoihin. Märketille tulo on aina vaikuttava ja olennainen osa retkeä. meidän onnistui kuitenkin saada keittiön akkuna vahvistetuksi lankuista tehdyllä luukulla... Heti komennettiin koko miesvoima keittiöön, joka alkoi täyttyä vedellä... Tyynellä Märketillä kuuluu ohi ajavien laivojen koneiden tasainen jyskytys. Syksyllä 1897 myrsky koetteli majakkaa Salmetar-lehden mukaan näin: Suuria kiviä paiskoivat aallot majakan ympärillä, ikäänkuin ne olisivat olleet kumipalloja,.. Silloin jäät lähtivät Märketin edustalta Lähiluodon hylkeiden laulu kuuluu usein Märketille. Etäältä georg Schreckin piirtämä punavalkoinen majakkarakennus näyttää nousevan suoraan merestä. aaltojen viskelemien kivien melu sai meidät luulemaan, että aallonmurtaja oli sär- kynyt... Vasta läheltä näkyy myös Märketin piskuinen luoto. Liikkumiseen turvallinen alue supistuu. Siinä avomeren äänimaailmaa. Rakennus on kestänyt paikallaan, vaikka asiaan ei ole aina uskottu. Joskus halleja kiipeää majakkaluodollekin. 60 SUOMEN LUONTO 10 | 2010. Siinä menee propsia ja paperia, terästä ja kivihiiltä, rautamalmia, öljyä..
Varsin läheltä menivät talvisodan aikana kauppalaivojen saattueet, ja tuolloin esimerkiksi sukellusveneen- hyLkEEN hUUTaja. Ahvenanmeren syvänne on Suomen syvin ja Itämeren toiseksi syvin. Pohjoisessa meri on avoin Selkämeren suuntaan Merenkurkkuun asti ja etelässä merta riittää Puolaan. Tämän tekee mahdolliseksi se, että Ahvenanmaan autonomisen alueen takana olevan saaren läpi kulkee Suomen ja Ruotsin välinen raja; Märketiä on väitetty pienimmäksi kahden valtion merisaareksi. Ympäristössä on paljon laivanhylkyjä, pari sukellusvenettäkin. vasta vapun tienoilla. Äkkipudotuksen on moni ankkuroija saanut huomata, kun ankkuriköysi on loppunut kesken. Varsin lähellä majakkasaarta pohja vajoaa yli 200 metriin. Siksi satojen kilometrien matkalta voimaa keräävä meri on luotoon iskiessään niin levoton. kahdeksankymppinen roland carlberg näytti, miten hylkeitä houkutellaan matkimalla niiden ääntä ja kehon kieltä. Märket on vedenalaisen jyrkänteen huippu. Majakka varoittaa aavan meren keskellä nousevista karikoista. Veden syvyys on jo harppauksen päässä yli 50 metriä. Muutaman kilomerin päässä kohoaa pikkuluoto, joka on parin karin ohella Märketin ainoa seuralainen. Täällä ollaankin Suomessa ainutlaatuisen syvien vesien äärellä. Paljon on siis surua merenpohjassa. Ennen majakkaseuran aikaa Märketillä kävi pääasiassa majakan, sääaseman ja muiden laitteiden huoltomiehiä ja joskus radioamatöörejä; Märket on heille oma valtionsa Market reef. Monesti majakka itse valitsee kävijöidensä viipymisajan. Majakka on Suomea ja maamme läntisin rakennus. Saman rotkolaakson alin kohta on 301 metrin syvyydessä. SUOMEN LUONTO 10 | 2010 61 erKKi SaNTaMala. Kapea satamapoukama on arvaamaton: vaikka majakalle pääsisi maihin, muutaman tunnin kuluttua sisäänkäynnin suuta reunustavien vedenalaisten kivihyllyjen ylle voi nousta vaarallisen korkea aallokko. mAJAkkAsAARI onkIn JYRkÄnTeen HuIPPu Horisonttia Märketillä riittää kaikille kävijöille
Viime syksynä saaressa vietettiin majakan 125-vuotispäiviä. Kunnostus auttaa vain, jos rakennus saa sisäänsä peruslämpöä myös talvisin. Vieraita saarella on käynyt paljon, sillä seuralaiset järjestävät opastettuja kierroksia. Majakka SUOMEN LaidaLLa torjuja Aura upposi hälytyksen tullen omien syvyyspommiensa aiheuttamiin vaurioihin. Majakkaseuralaisten pääurakka on majakan kunnostus, jossa on jo tehty uskomaton talkootyö. Rakennukset on maalattu ja aallokolta suojaava järeä kivimuurikin on entistä ehompi. Sitä onkin tulossa, kun majakkaseura puuhasi saareen tuulivoimalan, joka käynnistyy ensi keväänä. vaLOT yÖSSä. Jäsenet saavat varata majakan miehitysvuoroja, mutta vartijoilta edellytetään esimerkiksi uima-, kieli-, remontti- tai taloudenpidon taitoja. Tähtitaivas on ikuinen. 62 SUOMEN LUONTO 10 | 2010 Harri aHoKaS. Hylyt kertovat myös siitä, että majakka on varmasti pelastanut satoja ihmisiä, kun sen avulla on voitu määrittää laivan sijainti. mAJAkkAseuRAn AIkA ALkAA Muutama vuosi sitten saavuin majakalle ensi kertaa niin, että majakkaseuran väki oli vastassa. Märketin majakan valo syttyi ensi kertaa 10.11.1885. Osa tulee omilla veneillään, mutta kesäisin majakalle menee myös yhteiskuljetuksia Ahvenanmaan Eckeröstä. Tänä vuonna miehitys päättyi lokakuun lopulla
Kasvimaailmaa edustavat siellä täällä kallionraoissa kasvavat heinät, hierakat, merisauniot ja maksaruohot. Itämerellä on hyvin vähän asuttavia paikkoja, joissa voi heti ulos tullessaan kurkistaa hyljeluodolle. Kerran näin kyhmyjoutsenen tekevän saarelle pesää, mutta meri pyyhkäisi rakennelman pian pois. Ensi keväänä lämmitystä aletaan hoitaa myös tuulisähköllä. 63. Kahtena viime vuonna apua on saatu Jane ja Aatos Erkon säätiöltä 50 000 euroa. "Kunnostamista riittää pitkäksi aikaa. Pesimälinnusto on niukka, koska saari on myrskyille altis. Matkalla saareen voi hyvinkin nähdä myös merikotkan, sillä niitä pesii seudulla useita pareja. Märket on kestänyt monet myrskyt. Ja tietysti säätä, joka Märketillä vaihtelee nopeasti. Muutos on valtava, sillä 1800-luvulla tietoa asukkaista ei saatu myrskyjen ja kelirikon aikaan viikkokausiin. Se koostuu räystäspääskyjen ohella satunnaisesta haahkasta, västäräkistä ja lokeista ja tiiroista. Majakkaseuran huolenpidon tärkeä osa on pitää majakka lämpimänä. Virtanen asui majakassa pitkiä jaksoja, kun WWF:n hyljetyöryhmä keräsi tietoa hylkeiden aktiivisuudesta. Majakasta on tullut julkkis; vaihtuvien vartijoiden päiväkirjaa voi nyt seurata internetissäkin (www.majakkaseura.fi). Kun juhani virtanen rengasti Märketillä pääskyjä 1980-luvulla, eräs pääsky palasi jälleen majakalle jossain Etelä-Afrikassa talvehdittuaan. Märketin uuden ajan voimahahmo on majakkaseuran puheenjohtaja pekka väisänen, joka miettii jo jatkovuosien ponnistuksia. Oman teoksensa saa myös haasteita pelkäämätön arkkitehti Georg Schreck; sen tekee arkkitehdin sukulainen päivi Tapola. Märketin uusi aika näkyy myös siinä, että siitä on tekeillä jan anderssonin kirja. Talkootyöstä huolimatta iso asia on raha", hän sanoo. Ne ovat majakalle uskollisia. Sitä suojaa merenkäynniltä kivenjärkäleistä tehty muuri. SUOMEN LUONTO 10 | 2010 PeKKa väiSäNeN TaaS aSUTTU. Oma rahoitus tulee lähinnä Majakkasaaret-seinäkalenterin myynnistä." RÄYsTÄsPÄÄskYT PALAAVAT JokA VuosI AfRIkAsTA Monet majakkaseuralaiset seuraavat luonnontapahtumia: ihmetellään hylkeitä ja muuttolintuja. Harmaahylkeet kerääntyvät Märketiä ympäröiville ulkokareille ja niitä voi kavuta majakkaluodollekin. Ruokit, riskilät, haahkat ja muut aidot merilinnut viihtyvät majakankin ympäristössä. Märketin ehkä iloisin luonnonilmiö on majakkarakennuksessa pesivä räystäspääskyjen kolonia. Säätiedot ovat merisään kuuntelijoille tuttuja. Pärjääminen saarella vaatii sinnikkyyttä. Hylkeitä näkevät myös saarella kesäisin käy- vät turistit. "Sitä menee vuodessa 80 000100 000 euroa
Ongelmat syntyivät tavoista hankkia rahat. Seuraavissa hallitusneuvotteluissa pitää pöydällä olla vaatimus lopettaa valtion rantojen myyminen kesämökeiksi. Tulos oli mielenköyhä. Periaatteessa päätös oli hyvä, olihan monen suojeluohjelman toteutus venynyt kohtuuttomasti. Inarin erämaisuuden tärveleminen on kyynisen harkittua kansallisaarteen tuhoamista, vahinkoon nähden marginaalisen ja hetkessä hukatun hyödyn vuoksi. Ei se ihan niin syvä ole, mutta tavattoman kaunis kallio- ja louhikkorantainen Inari on. Inarin onkin pelastanut mökkirakennusvimmalta se, että valtio omistaa rannoista pääosan. Se oli pelkkää hölmöläisten peiton jatkamista. K V un tämän kaikkien aikojen ympäristövihamielisimmäksi arvioidun hallituksen historia kohta kirjoitetaan, hyökkäystä Inarilla ei ehkä lasketa sen ympäristörötöksistä raskaimmaksi, mutta eräillä tavoin se on vastenmielisin. Keskeisenä rantojen kauppaajana häärii Metsähallitus. Se väitti kylmästi isojenkin järvien pitkiä vapaita ranta-alueita "ei-yhtenäisiksi", jos jossain pilkotti yksikin ennen rakennettu mökki. Se sopi vanhojen suojeluohjelmien rahoittamisesta, jotta ne saadaan päätökseen. Tarkistettavana on myös Inarijärven osayleiskaava. Se oli kohtalokas virhe, vaikka myyntioikeuksia rajoitettiin. Niinpä niihin eivät puuttuneet myöskään virkamiehet. Se on kaavoittamassa jopa parikymmentä luksusmökkiä rantojensuojelu- ja natura-alueelle periaatteella "rikkaille kun ei mikään ole liian hyvää". "Hallitusneuvotteluissa pitää pöydällä olla vaatimus lopettaa valtion rantojen myyminen kesämökeiksi." Kirjoittaja on vapaa oikeus- ja ympäristötoimittaja.. Suuri osa Inarista kuuluu Vätsärin erämaa-alueeseen, ja muista rannoista valtaosa on rantojensuojeluohjelmassa. Ne on liitetty myös Natura 2000 -verkostoon. Kaavat räjäyttäisivät Inarin kesämökkien määrän kymmenkertaiseksi. Inarin eteläosan osayleiskaavaan merkittiin suuri määrä mökkejä, mutta ne on toistaiseksi jumitettu valituksella hallinto-oikeuteen. Metsähallitus tuhosi arvokkaita valtion omistamia rantakokonaisuuksia myymällä ne mökkitonteiksi, ja rahoilla ostettiin rantoja rantojensuojeluohjelman toteuttamiseksi. Suojeluohjelmien rahoittamiseksi hallitus antoi Metsähallitukselle oikeuden myydä valtion omistamia rantoja. Järvierämaassa on vain muutama sata kesämökkiä, ja nekin ovat keskittyneet valtaosin parille alueelle. Jylhä luonto on ennallaan, koska kolmanneksi suurin järvemme on suurimmaksi osaksi asumaton. Ministerit olivat niin helpottuneita, kun suojeluohjelmien rahoituspaketti oli nyöritetty, että he katsoivat rikkomuksia läpi sormiensa. Julkisuuteen on kerrottu hurskas toive, että tonttikaupoilla saaduilla varoilla hankitaan suojelualueita. apaiden rantojemme hävittäminen luonnonsuojelun nimissä juontuu 1990-luvulle ja paavo Lipposen ensimmäiseen hallitukseen. Nyt luonnonrauhaa yritetään murtaa. Tätä Metsähallitus rikkoi heti. Mikko Niskasaari. Metsähallitus tärvää Inarijärven N iin syvä on kuin pitkäkin, kuuluu huuto vanhassa laulussa Inarijärvestä. kOLUMNi Vahtikoira. Metsähallitusta kiellettiin myymästä tontteja suurilta, yhtenäisiltä rakentamattomilta ranta-alueilta
Mies oli sen jälkeen hiljaa. Olen kuitenkin enemmän esteetikko, taiteen palvelija. Kun hän kuuli, etten ole juurikaan purjehtinut, hän tokaisi: niin, sinähän oletkin metsäihminen. Lisätiedot: Pirkko-Liina Elomaa, pirkko-liina.elomaa@psk.fi, puh. Yleisön joukossa ollut ankaran näköinen mies kysyi, mitä mieltä olen kaupungeista tulevista viherpiipertäjistä, jotka kertovat meille maalaisille miten luontoa pitäisi suojella. 90100 Oulu www.psk.fi 66 SUOMEN LUONTO 10 | 2010. Liityin säätiön tukijärjestöön Ikimetsän ystäviin, ja jonkin ajan kuluttua minusta tuli myös Luonnonperintösäätiön hallituksen jäsen. TOiMiTTaNUT jOhaNNa MEhTOLa kasvokkain ...parasta puulle "nautin elämän Seitsemän kahdeksan vuotta sitten olin jollakin pikkupaikkakunnalla kertomassa kirjailijan työstä. jOkUNEN vUOSi sitten tein töitä näyttelijä birgitta Ulfssonin kanssa, joka puhui paljon merestä ja purjehtimisesta. Sanoin hänelle, että olen juuri sellainen viherpiipertäjä ja lausahdin muutamia valittuja sanoja siitä, miten suomalaista luontoa on sotien jälkeen kohdeltu. (019) 264 4200, s-posti: info@osmocolor.com, www.osmocolor.com Kun haluat nauttia pienimmistäkin yksityiskohdista valikoimistamme löytyvät · lintukirjat · kiikarit ja kaukoputket · jalustat · linturuokinnat · linnunpöntöt · lintuäänitteet · lintukorut ym. Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 5, 00790 Helsinki Avoinna Ma 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30 puh. 09-386 7856, www.birdlife.fi/lintuvaruste lintuvaruste@birdlife.fi reidar palmgren kuuluu metsäihmisten rotuun. alice kaRlsson LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTOKOULUTUS OULUSSA 21.3.11-> Tule oppimaan luontoa, luonnontuotteita ja niiden kestävää tuotteistamista! - Saat hyvinvointia, elämyksiä ja eväitä ekomatkailuun - Suoritat luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon sujuvasti työn ohessa - Ohjaamme sinut halutessasi yrittäjyyden polulle - Koulutus sisältää turvallisuuspassin, hygieniakoulutuksen ja ensiaputaidot Toteutus: Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna. Muut säätiön hallituksen jäsenet ovat luonnon asiantuntijoita. Lähiopetuspäiviä 2-5 pv/kk Oulussa ja sen lähiympäristössä. Sen tarkoitushan on ostaa vanhoja metsiä suojeluun. Minulle luonto on inspiraation lähde, enkä välttämättä piittaa siitä, onko saniainen kotkansiipi vai hiirenporras. Katso myös tarkempi koulutusesite PSK-Aikuisopiston verkkosivuilta www.psk.fi. Pohjois-Pohjanmaan Oppisopimuskeskus Kansankatu 47 B, 3 krs 90100 Oulu www.popo.fi PSK-Aikuisopisto Kansankatu 47 B, 3. Me luontoihmiset olemmekin vähän eri rotua. Jätän biologian niille, jotka sen hallitsevat, ja nautin elämän pursuamisesta. On mukava kuulla, kun he kertovat, mikä lintu laulaa ja mitä sammalia missäkin kasvaa. 0400 292 511. Joku on metsäihminen, toinen meri-ihminen ja kolmas järvi-ihmi- Kasviöljy- ja luonnonvahapohjaiset Osmo Color Puuvahat höylätylle tai hiotulle puulle sisätiloissa. Lisätietoja: Sarbon Woodwise Oy, puh. krs. Hän ei arvannut sohaisevansa muurahaispesää. Nykyisessä informaatiotulvassa näkyvyys on tärkeää, ja siksi annan mielelläni vaatimattoman julkisuusarvoni säätiön käyttöön. Jälkeenpäin luokseni tuli Luonnonperintösäätiön edustaja, joka kysyi, kiinnostaisiko heidän toimintansa minua
Yhtäkkiä tajusin, että minua kuunnellaan aivan kuin minulla olisi jotakin tärkeää sanottavaa. Luonto valloittaa takaisin ihmisen valtaaman tilan. Toinen kirjani on Lentämisen alkeet ja kolmas Tunneli. Voin opetella puhumaan ihmisten kanssa ja jopa nauttia siitä. Yritän hillitä kulutustani ja käytän tavarat loppuun. Sekin on eräs ihmislaji. Puberteetti-ikäisenä olin silmälasipäinen, änkyttävä koulukiusattu lukutoukka. Se on ihana ajatus. Minä olen sellainen suurisilmäinen metsän mönkijä. Ensimmäinen kirjani Jalat edellä palkittiin Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla 2001. Olen nähnyt toistuvasti unen, jossa metsä on lävistänyt talon ja sen lattiasta kasvaa puita. Maailmanparantaja olen ollut jo lapsesta. Totesin, ettei minun ole pakko olla sellainen kuin olen. Myös joutomaat kuten ratapihojen laidat ja hylättyjen rakennusten pihat saavat sydämeni sykähtämään. Lukemisen jälkeen eräältä luokkakaveriltani kysyttiin, että mitäs tämä oli. Toinen ammattini on kirjailija, ja parasta aikaa valmistelen neljättä romaaniani. Ryhdyin ensin tekemään lyhytelokuvan käsikirjoitusta, mutta vaihdoin proosaan. Suuri muutos tapahtui lukion ilmaisutaidon tunnilla. Teatteria! Siitä alkoi tie teatteriin. ryhdyiN OpiSkELEMaaN näyttelijäksi Tampereella 1989, ja olen sen jälkeen näytellyt freelancerina. Kuljen polkupyörällä, asun puulämmitteisessä vanhassa talossa ja kärsin tuotantoeläinten huonosta kohtelusta. Sain käsiini tekstin, joka piti lukea ääneen koulun juhlasalin näyttämöllä. Ja niin lähti änkytys. Kun huomasin, ettei kirjoittaessa tarvitse miettiä miten kalliiksi tarinan kuvaaminen tulisi, rupesin laajentamaan kertomusta. Soutaessanikin katselen koko ajan rannoille. Tampereella minulla on yksi paikka, jossa käyn säännöllisesti, Halimasjärven luonnonsuojelualue. Syksyn dramatiikka, luonnon kuoleman ja kylmän lähestyminen sekä verenpunaiset marjat viehättävät. Lempivuodenaikani on syksy, sillä rakastan melodraamaa ja mahtipontisia asioita, hevimusiikkia ja seikkailuelokuvia. Kaupungissa ilahdun aina, kun asfaltin raosta puskee horsma tai jokin muu kasvi. En tiedä, hän sanoi, jotakin teatteria. Kirjoittanut kolme romaania, joista ensimmäinen Jalat edellä palkittiin Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla 2001. juSSi NuKari / leHTiKuva. En olisi ikinä ruvennut kirjoittamaan, jos en olisi joutunut työttömäksi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Matkustan sinne linja-autolla katsomaan, miltä luonto milloinkin näyttää. rEidar paLMgrEN 44, näyttelijäkirjailija, Tampere Freelance-näyttelijä, joka on juontanut muun muassa Kirjamaa-ohjelmaa. OMa rEviiri Oma reviiri -osastossa tutustutaan ihmisiin, arkeen ja kulttuuriin. pursuamisesta" nen
Suuri kalsiumpitoisuus suhteessa magnesiumin määrään näyttäisi lisäävän infarktiriskiä. Sydänkuolleisuus on vähentynyt koko maassa, mutta alueellinen ero on säilynyt lähes ennallaan 60 vuotta. OMa rEviiri luonto ja teRveys pohjaveden pehmeydellä yhteys sydän Itäisessä Suomessa on yhä huomattavasti enemmän sydäninfarkteja kuin muualla Suomessa. Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija anne kousa sai väitöstutkimuksessaan (Kuopion yliopisto 2008) viitteitä siitä, että kaivoveden kovuudella sekä kalsium- ja magnesiumpitoisuuksilla voi olla yhteyttä sydäninfarktien alueelliseen vaihteluun. Näpertelyintoisen valinta voi olla myös itse tehty jäälyhty tai perinteinen lumipalloista koottu lumilyhty. Infarkteja on enemmän Itä-Suomessa, missä käytetään pehmeää, niukasti magnesiumia sisältävää kaivovettä. Jo tänä jouluna voisi sopia, että koko suvulta riittää yksi yhteinen kynttilä. MarjO jääSkä jaaKKo väHäMäKi / vaSTavalo Valokuvan ja käsityön ylistys pentti Sammallahden kameralla on tallentunut hienoja, pysäyttäviä hetkiä aina 1960-luvulta lähtien. Kertakäyttökynttilöiden sijaan ekologisempi vaihtoehto on kestävä lyhty, johon sytytetään tavallinen pöytäkynttilä. Keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla henkilöillä Kainuussa ja PohjoisKarjalassa on 2025 prosenttia enemmän sydäninfarkteja kuin Etelä- ja Lounais-Suomessa. Esimerkiksi helsinkiläisellä Malmin hautausmaalla kynttiläjätettä kertyy joka talvi 30 40 kuutiota. anne kousan väitöstutkimuksessa selvisi, että kaivoveden kovuudella sekä kalsium- ja magnesiumpitoisuuksilla voi olla yhteys sydäninfarktien alueelliseen vaihteluun. mAkAsIInI PeNTTi SaMMallaHTi Hyvästit hautakynttilöille Hautausmaan hämärissä tuikkiva kynttilämeri on kaunis näky. Hänen retrospektiivinen näyttelynsä on mustavalkoisen valokuvan ja käsityön ylistys: valokuvaaja vedostaa kuvansa itse. Se koordinoi kansainvälistä, yhtenäisiä tutkimusmenetelmiä käyttävää tutkimusta juomaveden kovuuden, kalsiumin ja magnesiumin yhteydestä sydänkuolemiin. valokuvataiteenmuseo.fi. riTva kUpari 68 SUOMEN LUONTO 10 | 2010. Lisäksi voi miettiä, onko jokaisen haudalla kävijän tuotava oma kynttilä. Asiaa on selvitetty jonkin verran eri maissa, mutta tulokset ovat ristiriitaisia. Sammallahden retrospektiivi Suomen valokuvataiteen museossa Helsingissä 27.2.2011 saakka, www. Vahvistusta yhteyden osoittamiseen tarvitaan Kousan mukaan vielä lisätutkimuksin. Tutkimuksen mukaan kaivoveden kovuus ja korkea magnesiumpitoisuus ovat yhteydessä sydäninfarktien alhaisempaan määrään. "Tutkimusryhmämme ei toistaiseksi ole mukana, mutta osallistumme, jos saamme riittäriiTTa Weijola / vaSTavalo hyvää vETTä. Osa alueellisista eroista selittyy elämäntavoilla, koulutuksella ja erilaisella geeniperimällä. Selittäviä tekijöitä voi löytyä myös geologisesta ympäristöstä, jota tutkitaan geolääketieteen keinoin. Asiaan on tarttunut myös Maailman terveysjärjestö WHO. Yhtä viehättävä ei kuitenkaan ole se jätevuori, joka muovi- tai lasikuorisista hautakynttilöistä syntyy
Opiskelijat ovat jälkikurssilla sekoittaneet oravan ja hirven jäljet. Tällaisia kysymyksiä pohditaan kirjassa nimeltä Hyödyllinen luonto. Sen selventäjänä suomalaisille lukijoille kirja täyttää paikkansa. "Siellä oli omituinen susilauma, jossa arveltiin olevan myös risteymiä ja ehkä koiriakin mukana." Lumijäljet veivät biologin mennessään ja sen jälkeen hän on vetänyt 13 jälkikurssia biologian opiskelijoille. Tuolloin ei vielä ollut pantasusia, joten maastotutkimus oli erityisen tärkeää", sanoo vaasalainen biologi Niclas Fritzén, 36. "Sanon siitä joka kerta kurssin alussa, ja oppilaita naurattaa. Hirvi vain on pari sataa kertaa painavampi kuin orava." Jänis nyt on helppo tapaus. Fritzénin kiinnostus eläinten lumijälkiin alkoi 1995, kun susiryhmä järjesti jälkiretken Perhoon. Eläimen kulkutavatkin ovat erilaisia riippuen siitä, pakeneeko, saalistaako vai taittaako se matkaa." Jälkiä ei ole ihan helppo oppia. Oravan hyppyjälki, jossa näkyvät kaikki neljä tassunjälkeä, on samannäköinen kuin hirven sorkan jälki. Tutkijoille tai luonnonsuojelun ammattilaisille Hyödyllinen luonto on hyvä katsaus siihen, missä ympäristöpolitiikka nyt menee: huomio on kääntynyt lajien ja luonnontilaisten laikkujen suojelusta siihen, miten täysin laillisen toiminnan ympäristölle aiheuttama vahinko saadaan sisällytettyä markkinajärjestelmään. Eikä vain tassunjälkiä vaan myös makuu- ja syönnösjälkiä. Kenen tahansa iltalukemista se ei ole muutenkaan, niin teoreettinen on kirjoittajien ote. Vai onko. Monen artikkelikokoelman tapaan kirja on epätasainen ja toistaa itseään. Geolääketieteellisiä tutkimuksia ovat tehneet yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen Itä-Suomen yksikkö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. riTva kUpari Tuija WaréN tauteihin? Jälkiretkellä ei saa olla kiire "Olin 1990-luvulla Ruotsissa susiryhmän kanssa etsimässä suden jälkiä. "Kettukin tekee tyypillisiä jäniksen jälkiä, kun se laukkaa tai hyppii." Helpoksi Fritzén luonnehtii ilveksen jäljen. Suomessa on selvitetty geolääketieteen näkökulmasta lisäksi muun muassa lasten tyypin 1 diabeteksen ja nuorten aikuisten tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyttä, mutta alueellista yhteyttä pohjaveden geokemiaan ei löytynyt. juha hiedanpää, Leila Suvantola ja arto Naskali: Hyödyllinen luonto Ekosysteemipalvelut hyvinvointimme perustana, Vastapaino 2010. jOUNi TikkaNEN TaMPereeN MuSeoT SUOMEN LUONTO 10 | 2010 69. Silti sekaannuksia sattuu. Välillä kursseja on pidetty Virossa, missä eläinkannat ovat tiheämpiä. Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 1018, www.vapriikki.net/ lumu. Seurasimme laumojen jälkiä ja iltaisin piirsimme niiden reittejä kartoille. Kuvassa hän tutkii ahman jälkiä. Hyödyllinen kirja hyödyllisestä luonnosta Kun yläjuoksun pelloille ohjattu vesi on pois muilta vedenkäyttäjiltä, pitäisikö maanviljelijöille maksaa siitä, että he säästävät vettä. "Ilves on ainoa iso kissaeläimemme, joten se on hyvissä oloissa helppo tunnistaa." Lumijäljille pääsee parhaiten tutustumalla jälkikirjaan ja liikkumalla paljon maastossa. Sen Pirkanmaan luonnosta kertova perusnäyttely valmistui joulukuussa. Pitää miettiä, mitä eläin on tehnyt, mistä se on tullut." jOhaNNa MEhTOLa juKKa KouSa Sarja päättyy tähän. Luonnontieteellinen museo Tampereelle Museokeskus Vapriikissa on avattu myös Luonnontieteellinen museo. OMa rEviiri luontofRiikin tähtihetki vän kattavan tutkimusaineiston kokoon", Kousa sanoo. "Jälkiretkellä ei saa olla kiire. "Nisäkkäitä näkee harvoin luonnossa, mutta ne jättävät paljon jälkiä kulustaan. Saimme kartoitettua laajan alueen, jossa eli useita susilaumoja
Uudistetuissa tiloissa työskentelevät rakennus-, ympäristö-, tekstiili-, paperi- ja kemian tekniikan opiskelijat. Soili Soisalo ja Eeva voutilainen: Mustikka, ruis ja rypsi, Otava 2010. jOhaNNa MEhTOLa äänikirja linnuista Lintujen laulu on kevään koskettavimpia luontoelämyksiä, joita ruotsalaisperäinen teos kätevästi esittelee kirjaan yhdistetyn äänilaitteen avulla. "Kuivakäymälöitä testataan täällä ensimmäistä kertaa laitoskäytössä. Piirroksia on osasta lajeja, mutta monet niistä ovat potretteja, joista ei ilmene tuntomerkkejä tai luonteenomaisia käyttäytymispiirteitä sen enempää kuin valokuvistakaan. Teos sisältää yleisimpien pesimälintujemme laulua ja muita ääniä. Uusi asetus haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä työllistää valmistuvia opiskelijoita. Saa nähdä, kuinka paljon kuivakäymälöitä aletaan käyttää vai tuleeko ennakkoluuloja kaTi hEpOkOrpi ja hEikki LiNdFOrS KuvaT TaNja MiKKola mAkAsIInI Voimaruokaa läheltä Pohjolan ruoka-aarteita ylistävä kirja Mustikka, ruis ja rypsi Voimaruokaa Suomesta lanseeraa Itämeren ruokavalion vastaiskuksi terveelliseksi tunnustetulle Välimeren ruokavaliolle. Kun säädökset kiristyvät, tarvitaan osaajia", projektipäällikkö aino-Maija kyykoski sanoo. Opiskelijoita koulutetaan jätevesiasioissa ja kuivakäymälöiden käytössä. Kirjassa parasta ovat näyttävät valokuvat. OMa rEviiri ekologisointi Huussit palaavat kouluihin Tampereella otetaan käyttöön ensimmäiset julkisten tilojen modernit kuivakäymälät Suomessa. Kausituotteita suosimalla ruokavalion kotimaisuusaste on helppo pitää korkealla. Laskurit laskevat käyttökerrat, kun polkimella poistetaan kiinteä jäte. "Opi enempi -hankkeen oppimisympäristö on uutta koulutusta ja ainoa laatuaan Suomessa. 150 Pohjolan lintulajia äänineen, Tammi 2010. pErTTi kOSkiMiES 70 SUOMEN LUONTO 10 | 2010. jan pedersen (teksti), Lars Svensson (äänitteet), jony Eriksson (piirrokset), jari peltomäki & Markus varesvuo (valokuvat): Linnut äänessä. Heistä koulutetaan uuden energia- ja jätevesiteknologian osaajia yrityksille ja kunnille Opi enempi -hankkeen avulla, joka on Euroopan unionin aluekehitysrahaston tukema. Siellä tuotetaan pian sähköä ja lämpöä tuuli- ja aurinkoenergialla, lämmitetään maalämmöllä, vähennetään vesistöjen ravinnekuormaa käyttämällä vakuumi- ja kuivakäymälöitä sekä käsitellään harmaita vesiä kasvipuhdistamolla. Lyhyehkö teksti kuvaa tärkeimmät tuntomerkit sekä esiintymisen ja elintapojen pääpiirteitä. Tuoreen ja ekologisen lähiruuan suosiminen on kirjan punainen lanka. Valitettavasti näytteet ovat niin lyhyitä, että varsinkin vaihtelevasti lavertelevien lajien laulutapa käy vajavaisesti ilmi. Talotekniikan puolella otetaan huomioon uusiutuva energia kuten maalämpö. Tampereen ammattikorkeakoulussa (Tamk) saneerattiin tekniikan alojen laboratoriotilat. Tampereen nuorkauppakamari palkitsi hankkeen ympäristöpalkinnolla. Kirjassa on tuhdin ruokatiedon lisäksi paljon hyviä reseptejä
"Minua kiinnostaa valmistumisen jälkeen työ Puolustusvoimissa. aiNO-Maija kyykOSki Osallistuin Etiopiassa projektiin, jossa kehitetään kestävää sanitaatio-, jäte- ja energiahuoltoa Bahir Darin kaupungissa. Suomessa kuivakäymälöihin siirtyminen on pitkän tähtäimen projekti. Se ilahduttaa saajaansa kaikista eniten. Opiskelijat huoltavat kuivakäymälöitä osana opiskelua. Koulutiloissa on normaalien vessojen lisäksi alipaineella toimivia käymälöitä sekä vähävetisiä erottelevia ja kuivakäymälöitä. "Olen kokeillut vanhanmallisia kuivakäymälöitä mökillä ja isoäidin luona ulkovessassa. Siellä ympäristöasioiden päivitys on ajankohtaista vuoteen 2016." Suomessa kuivakäymälöiden käyttöönotto on vaikeaa, koska täällä on totuttu käyttämään vettä vessoissa. Kalenterin voi ottaa myös hyötykäyttöön tekemällä sen kauniista kuvasivuista esimerkiksi lahjapusseja pukinkonttiin. Hajua ei synny, jos kiinteä ja nestemäinen jäte erotellaan toisistaan." pirjO LääpEri EdELLäkävijä. Maihin, joissa on puutetta vedestä, kuivakäymälät sopivat hyvin. Tampereen ammattikorkeakoulussa testataan kuivakäymälöitä ensimmäistä kertaa laitoskäytössä. sääsket tulevat taas ensi kesänä Inarin luontokeskus Siidan Sääski!näyttely tarjoaa rautaisannoksen tietoa varmasta kesän merkistä, sääskestä. Olen myynyt kuivakäymälöitä, mutta en ole itse käyttänyt niitä. Lisäksi lainsäädäntö kaipaa muutoksia, jotta käymäläjätettä voidaan käyttää turvallisesti hyödyksi. Itse olen niin vihkiytynyt tähän asiaan, että tulen kadun yli tänne käyttämään kuivakäymälää", Kyykoski paljastaa. "Valmistuttuani aion edistää työssäni kuivakäymälöiden käyttöä, koska niistä saadaan biokaasua energiaksi ja lisäksi lannoitetta. Suomi maksaa kuivakäymälät ja etiopialaiset käyttävät, huoltavat ja tyhjentävät ne itse. Uskon, että ne toimivat, kun ne tyhjennetään tarpeeksi usein. Kehitysyhteistyö kiinnostaa minua jatkossakin." "Kuivakäymälät sopivat myös julkisiin tiloihin ja kerrostaloihin. Askarteluohjeita ja lisää vinkkejä löytyy helposti netistä. jOhaNNa MEhTOLa SUOMEN LUONTO 10 | 2010 71. Kalenterista voi taiteilla myös kirjekuoria, lahjakortteja ja joulukortteja. Sääskitietoa voi tankata 30.1.2011 saakka, Inarintie 46, Inari, www.siida.fi. Pussin sisään kannattaa sujauttaa oma tekemä lahja. Lapin kesästä tulevat auttamatta mieleen valtavat sääskiparvet, mutta todella runsaasti sääskiä on ollut viimeksi kymmenkunta vuotta sitten. Sääski!-näyttely on osa Suomen, Venäjän ja Norjan välistä luonnonsuojeluyhteistyötä. PauliiNa SaariNeN Kaunis lahjapussi vanhasta luontokalenterista Vuosi vaihtuu pian uuteen, ja vanha seinäkalenterikin päätyy toimettomana paperinkeräykseen. Tyhjennyskertoja lisätään tarpeen mukaan. Kuivakäymälät otetaan käyttöön vuoden loppuun mennessä", Kyykoski kertoo. hEikki LiNdFOrS opiskelee ympäristötekniikkaa neljättä vuotta Tamkissa. Huolto on tärkeää." kaTi hEpOkOrpikiN on Tamkin ympäristötekniikan neljännen vuoden opiskelija. "Nyt nähdään, kuinka kuivakäymälöiden kapasiteetti riittää laitoskäytössä. OMa rEviiri niitä kohtaan. Käyttäjiä tulee olemaan useita kymmeniä päivittäin
Laji toki kuuluu lumpeen sukuun, mutta jos pikkutarkkoja ollaan, niin laji on suomenlumme eli Nymphaea tetragona. Tämä tuntomerkki näkyy kyvassa erinomaisen hyvin. jUSSi viiTaLa dOSENTTi häMEENkyrÖ Vapo maalannut jo pitkään mustaa valkoiseksi antti halkka kirjoitti Vapon lonkeroista numerossa 7/2010. Vuosien varrella on käynyt selväksi, että Vapo johtaa Suomen hallituksia eikä päinvastoin. Suomi haluaa lisätä turpeen energiakäyttöä ja vähentää paljon ympäristöystävällisemmän maakaasun käyttöä. Komission hollantilainen konsultti joutui erikseen kumoamaan Vapon väitteet omilla tutkimuksillaan. 72 SUOMEN LUONTO 10 | 2010. LUkijakirjEET palaute@suomenluonto.fi TOiMiTTaNUT jOUNi TikkaNEN Vuoden luontokuvassa suomenlumme Kiitos mielenkiintoisesta ja hyvin toimitetusta lehdestä. Samaan aikaan Saksa laajentaa maakaasun käyttöä Itämeren kaasuputken kautta ja Vikingin uudet laivat suunnitellaan maakaasulla kulkeviksi. Aikanaan soidensuojelun perusohjelmia laadittaessa kompromissit soiden suojelun ja turvetuotannon välillä tehtiin Vapon kanssa, ei ministeriöiden kesken eikä seutukaavaliitoissa, jotka vastasivat suojelualueista kaavoituksessa. Pitää kuitenkin laittaa pieni lisäys: Pähkinöiden vastauksissa erinomaisen pekka Tuurin Vuoden luontokuvan sanottiin esittävän lummetta. Helpoimmin sen erottaa kukan neljästä verholehdestä, kun isoilla lumpeilla on niitä yleensä viisi. Siitä tulee tieteellisen nimen lajiosakin, joka tarkoittaa nelikulmaista. Vuosituhannen vaihteessa Vapon edustajat tulivat raimo Sopon johdolla Brysseliin pitämään EU:lle luentoja siitä, että turve on uusiutuva luonnonvara
vastanneiden kesken arvotaan juha Taskisen kirja paluu Saimaalle. parhaat jutut suomen Luonto 9/2010: SaMMaLELäiN. "Ei erilai hylkeiden in asemalla "Onk oppivan oitus lopov kysyy pyihin. mukaan a (norp utkimusten ja njerp isten dna-t kaan viime saa va show välein toistu pelaavat at tunnin Puolen n. "Tutk huomasin niiden tutkimusrah . Ne ovat kuitenkin herkkiä pienilmaston muutoksille. "Test yksilö ärtäkiin älykk 100 0 00 et ymm lkeen ja Irkuts t eläim baikalinhy nämä viisaa en ja alempi." tutkii , miten keskimmäin esimerkiksi ylempi, eitä vät käsitt Ve n äjä Baikal sa turvas SUOME N LUONTO 9 | 2010 59 korke metrin t 1877 . Nettisivuillaan Vapo kertoo, että kestävän käytön avulla saavutetaan suoluonnon suotuisa suojelutaso. Njerp tahhurraamaa si lamusiikin yleisön eet omik tanssivat at kukkia a ovat eronn sitten. a sitten joukko tutkinvimmaa. Niillä ei ole mitään yhteyttä siihen, mitä kentällä tapahtuu. Toimitus pahoittelee virhettä. TOiMiTUS "Täältä Saimaan kanavan alkupäästä on näitä möykkyjä löytynyt useampiakin." Sinnikkäät jäkälät kiinnosti, koska jäkälä taitaa olla katoava luonnonvara. ov ottaa mistä ja teatlinä. ilman kaivo oinen njerp yleisölle. Siellä kiikkuu oravainen 2. i Baran a baika teenlaskuky aiheuttava maaia della tiedet htaja Evgen kertoo, kuink ailuyrittuntemuks ntuu taulun hypToimitusjo vastaan ja tuli matk ttäyasta sti luskäy teri huipe ja korkeisiin essa innostuneefysiologian tutkij iden sukel sia asioihylke laamiseen o teillä Suom . Suo- ja turvemaiden kestävä käyttö on kuitenkin linjassa kansainvälisten sopimusten ja kansallisten säännösten kanssa. usit oiden Sukkul aarten lehtiku arilleen osa iy-s Ushkan t palaavat lep un lopussa. Todellisuudessa Kurkisuo on vain reunoiltaan kauan sitten ojitettu, keskiosiltaan täysin luonnontilainen keidassuo, jossa pesii kapustarinta ja jossa on tavattu vielä kesäaikaan metsähanhi erinomaisia indikaattoreita suon luonnontilaisuudesta. Viimeinen tapaamiseni Turveteollisuuden kanssa ennen eläkkeelle jäämistäni tapahtui Ugandassa, Ramsar-suojelusopimuksen kokouksessa vuonna 2006. Onnittelumme! Lukijoiden kommentteja: Siellä kiikkuu oravainen oli selkeä, hienoja kuvia sisältävä juttu eläimestä, jota näkee lähes päivittäin. pia hETEkivi, jäMSäNkOSki Tarkennus Edellisen numeron Sinnikkäät jäkälät -artikkelin ingressissä sanotaan, että jäkälät ovat herkkiä ilmaston lämpenemiselle. Vesialue on Varkauden tapaan kemiallisen metsäteollisuuden likaamaa, mutta nykyisin puhtaampaa. vEikkO hOrTTaNaiNEN LappEENraNTa aalle inkirkk tiä. Se väittää että Kurkisuo on suureksi osaksi metsäojitettua aluetta. Sipoolainen kimmo henriksson kuvasi laiturin rappusiin kiinnittyneen sammaleläimen syksyllä 2009. Limamöykkyjä on ollut myös Lappeenrannassa Viime numerossa 9/2010 oli kuva limamöykystä, joka oli löydetty Varkaudesta Siitinselän rannalta. ileviä ovat pesse tulee hymy kuin eri pungit vastaan ialaiset ovat työtä kialla . Sen voitti paula krestjanoff Helsingistä. Sitä koripalloa, ilevat, antav ja norpp onaa vuotta pettia ja varmuulinhylje tiin, pussasoittavat trum miljo tullut, ei lä baika miin yhnoin kaksi on Baikaliin toisilleen, yleisön esittä jeiksi jo Sekavia vieraat miten hylje vastaavat symyksiin. muot maskotteyvät ljärven aluksen njerpat esiint at Baika pa se ei kuiten eli hylkeet puhuttelev Norp ole, silVenäläiset pa) -nimellä. valitse tämän lehden paras juttu. t yltävä tyyneyteen järven men poimu syvimmän Svyatoy-nie BAIKAL. kee äku Hyl kes T Juha kuva Taskinen P Taskinen Juha TeksTi Mia valTonen Ja alilla Baiket ovat e lk hy rajoessa, a Anga palata vettä virrat kseni aljon ehtii kuitata lupau rskin kausaan ja Anga kaikkunnes Irkutskin kasvonsa ja nuoet Baikalille. Laitathan mukaan perustelut! Vastaukset 4.1.2011 mennessä. Piti ja vastaavaa?sillä tiedän norpp tilanhajottua keet jäivät käsiin tymistä ä ostoliiton ushyl varmaan, udesta. Vapo varmistaa päättäjät puolelleen kertomalla nettisivuillaan ympäristöhallinnon tavoitteet. Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut että yhtiön tekemä YVA ei täytä lainsäädännön minimivaatimuksia muun muassa siksi, että luontoselvitykset ovat puutteelliset. Samanlainen, joskin pienempi tapaus on Ylämaan Monnonsuo, ja Viroonkin Vapo on levittäytynyt. Turveteollisuus ry:n toimitusjohtaja jaakko Silpola oli järjestänyt näyttävän lounas tapahtuman ja värvännyt afrikkalaisen tanssiryhmän markkinoimaan viestiä siitä, että Ramsar-alueiden käyttäminen turvetuotantoon on viisasta kosteikkojen käyttämistä. SEppO vUOLaNTO yMpäriSTÖNEUvOS hELSiNki Osallistu paras juttu -kisaan! Mikä on mielestäsi tämän numeron paras juttu. Täältä Saimaan kanavan alkupäästä on näitä möykkyjä löytynyt useampiakin, ja ne on tunnistettu sammaleläimiksi. Meill a on elinta. Hyvinkään Kurkisuolle Vapo on pitkään suunnitellut turvetuotantoa. Sinnikkäät jäkälät 3. Samaan aikaan työpöydälleni EU:n ympäristöpääosastossa tuli Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin hätähuuto siitä, että Vapo ottaa käyttöönsä muuttohaukkojen pesimäsoita, ja että Suomi ei aio estää tällaista lintudirektiivin vastaista toimintaa. Neuv tetut tutkim imiseksi. anne " Baran täjä. ankaan uhanalaisu . tuvat maailman ja heijas uteen 58 SUOMEN LUONTO 9 | 2010 1. baikalilla hylkeet ovat turvassa Vastanneiden kesken arvottiin huopapäällysteinen kuumavesipullo. Pohjois-Virossa se on hankkinut omistukseensa viimeisiä soita, joilla riekko vielä pesii. Hän toisin arvio ne on niitä on keksiä keino perusti njerp tanut tiedet aamme voimainen, ä." Baranov muttei ole unoh yyttä. timant Baikalin tyy tummia täh vat hki syt pinnalle sieraimet nuu uulta. Etsin metsästä jäkälää eikä sitä meinannut löytyä. Äänestä sähköpostilla parasjuttu@suomenluonto.fi nettisivuilla www.suomenluonto.fi tai postikortilla: Suomen Luonto / Paras juttu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Njerpakant lta 80 000 pui ja koulu niiden ruokk inariumit Listvy tä. ja elämä entä vuott enteli aan maaKaksikymm asemalla työsk n kanss lla n heidä avaruuslimnologise n sukeltamaa an paikalla on baikalinpääsi joita ja Nyt asem inarium, jossa on. Siper suus antaa vaunuineenja kaasuteolli ria lasten öljyAlueen Listvyankan maasta. Mistä lie merkki? jaaNa MäLkÖNEN, LahTi En matkustele ulkomailla, mutta juttu Baikalin hylkeistä herätti mielenkiinnon tuonne voisin mennä ja menenkin! Tarja kEMppaiNEN, kOTka SUOMEN LUONTO 10 | 2010 73
Parin päivän päästä joku näki kurpan Uutelassa, en tiedä oliko sama lintu", Koli sanoo. "Kurpalle annettiin kauri Mikkolan ohjeiden mukaan vettä, ja se kannettiin Uutelan puron varteen, missä se piristyneenä aloitti juomisen ja ruuan etsimisen. "Näin tiivistä se on, kun kyhmyjoutsenet ovat yksiavioisia ja viettävät koko elämänsä yhdessä." Niina Ellilä iski silmänsä isomittariin Vantaalainen Niina Ellilä huomasi viime heinäkuussa töihin tullessaan ulkoovella isomittarin. NiiNa ellilä 74 SUOMEN LUONTO 10 | 2010 aNTTi Koli. havaiNTOkirja havaintokirja@suomenluonto.fi. Ehkä varjopaikka oli sille hyväksi, kun tuona aamuna mittarissa oli jo 27 astetta." Isomittari on yleinen yöperhonen varsinkin Etelä-Suomessa. Hän otti kuvan ja huomasi vasta jälkikäteen, että uros ja naaras olivat kuin yhtä lintua. Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! TOiMiTTaNUT jOUNi TikkaNEN juHa laaKSoNeN Hanna Marjut Marttila löysi voimattoman lehtokurpan hanna Marjut Marttila huomasi valokuvaaja antti kolin pihalla Helsingissä voimattomana kyyhöttävän lehtokurpan. "Ensimmäisenä tuli mieleen, että kun ulkoovea avataan ja suljetaan, tuskin se siellä koko päiväänsä viettää, mutta yllättäen niin se teki. Juha Laaksonen kuvasi "siamilaiset" kyhmyjoutsenet Lintuharrastaja juha Laaksonen oli kävelyllä Helsingin Lauttasaaressa, kun hän näki kyhmyjoutsenpariskunnan ensilumessa
Xplorer-mallit 1 2 3 4 Tuulennopeus&max x x x x Lämpötila&hyytävyys x x x Elektroninen kompassi x x Korkeusmittari, m/ft + ilmanpaine x Hinnat EUR 39,- 49,- 79,- 99,- Ympäristöystävällinen taskulamppu, virta kehitetään kiertämällä lampun takaosaa, ei paristoja. Tallentaa 175 sarjaa säätietoja (esim tunnin tallennusvälein yli viikko), josta PC:lle jälkikäteen tai reaaliaikaisesti, PC:ltä edelleen internetiin. WS2355 Sääasema 169 6/2010 5/2010 Energiansäästölamppu liiketunnistimella. Noin 10 sekuntia twistausta antaa valoa 10 minuutiksi. KB3 Kierrettävä taskulamppu 19,90 4/2010 3/2010 Energiaa säästävä, ohjelmoitava patteritermostaatti vesikiertoisen keskuslämmitysjärjestelmän seinäpattereihin. mikä oli paras kantemme vuonna 2010? 2/2010 1/2010 Vielä ehtii pukinkonttiin nämäkin toivelahjat... Xplorer tuulimittarit 39 99 Yksiköt m/s,km/h,kts, mph, fps, tarkkuus ± 3%. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi, sillä arvomme kaikkien vastanneiden kesken 10 upeaa Luonnonkalenteria 2011! SUOMEN LUONTO 10 | 2010 75. Ruuvaa vain vanha hehkulamppusi pois ja tilalle ESCO SmartLight, siinä se. Katselukeila 90° -etäisyys 8 m, ajastin 10 , sek 5min. Kanta E27. Katso nettisivuiltamme yhteensopivat patteriventtiilit ja tarkemmat tiedot. Ohjelmoitava KYLMIIN JA PIMEISIIN ILTOIHIN patteritermostaatti 34,90 Kertoo olennaisen säästä, tuulen suunta ja nopeus, sademäärä, kosteus, ilmanpaine, lämpötila jne. Tee valintasi ja äänestä! äänestä 4.1.2011 mennessä joko sähköpostilla paraskansi@sll.fi tai lähettämällä vastauksesi osoitteeseen Suomen Luonto / paras kansi, kotkankatu 9, 00510 helsinki. Voit ohjelmoida termostaattiin vaikka työajalle omat lämpötilansa ja vapaille omansa. Haluatko automaattisesti syttyvän lampun, mutta et halua vaivata sähkömiestä. Käyttöikä 8000 tuntia, teho 20W. ESCO SmartLight 29 Paratronic Oy, 0400-297526, paratronic@paratronic.fi www.paratronic.fi 8/2010 7/2010 10/2010 9/2010 Mikä Suomen Luonnon vuosikerran 2010 kansista on mielestäsi paras
Nuoret puut eivät keloudu, vaan kuoltuaan lahoavat nopeasti. Runko harmaantuu ja kuivuu. Koivukin voi keloutua, jos tikka kuorii sen pian puun kuoleman jälkeen. Esimerkiksi lepästä ei koskaan tule keloa, mutta jalava- tai tammivainaja voi seistä kelottuneena vuosikymmeniä. ja ky a tai ko n Lu 510 @suo i, kohta utio M je e 0 a lu os n T va a Ta S. Jos kuolleeseen koivuun jää tuohi paikalleen, se ei MäNTykELON SyNTy. to. Ny t ja vo et k ir o m , 0 os s ti ä a k ä e t ä Su t u 9 o nn e tey a sek he s h ka ylu Lä gia n y ik k an y s tk ia: k ukaa opa olo e ko ost m int t, g p ita hava lmiö kö h La n i sä e än t ai l l in eh k o hd ma ma ää , i l s ös my a e in ai h t O S ky Ta OS N ON U yL i aS a Tv a Tij N TU aN Keloutuminen vaatii aikaa Miksi kuolleista männyistä ei tule keloja Etelä-Suomessa. Männyn puuaines on pihkaisuutensa vuoksi hitaasti lahoavaa, joten se keloutuu helposti. Siis sekä juuriston että rungon täytyy vastustaa lahottajia vuosikymmeniä ennen kuin voidaan puhua kelosta. keloutumisessa pihkaa alkaa kertyä runkoon jo puun eläessä. Ennallistamiskokeilussa (oik.) kaulatut männyt ovat erittäneet pihkaa myös pinnalle. 76 SUOMEN LUONTO 10 | 2010 v-P viKluND / KuvaliiTeri ! Si ä kSE eseen fi ET y te . Kun mänty vanhenee, sen paksuuskasvu hidastuu. Olennaista kunkin puulajin keloutumismahdollisuuksille on sen lahonkestävyys. Etelä-Suomen rämeillä näkee muutaman metrin mittaisia ja vain käsivarren paksuisia mäntykeloja. Koolla ei sinänsä ole väliä. Karulla turpeella ne ovat kasvaneet hyvin hitaasti ja pihkautuneet läpeensä jo ennen kuolemaansa. Lahoaminen on kelon loppu. Jos runko lahoaa nopeasti, ei keloa synny; jos taas juuristo lahoaa nopeasti, ei puu kestä pystyssä ja taas on kelon tie kuljettu loppuun. Myös muista puista voi syntyä keloja. Parhaat edellytykset keloutumiseen on yleensä kuivilla ja karuilla paikoilla, missä puut ovat harvassa ja kuolleet puut kuivuvat nopeasti. Kun puu sitten kuolee, kuori ja pienet oksat karisevat pois muutaman vuoden kuluessa. il i t äh yM osoit , inki luon L S ssi o s n i fo r t t o nt h e l me . Elävä, vaalea mantokerros käy yhä ohuemmaksi, ja pihkan kyllästämä sydänpuu valtaa yhä suuremman osan rungosta. Keloutuminen on hidas tapahtumasarja, jonka olennaisin osa pihkautuminen alkaa jo puun eläessä. Kyllä keloja syntyy etelässäkin, kunhan puiden annetaan elää pitkään ja kuolla rauhassa. Pohjoisessa kelo voi seistä pystyssä parikin sataa vuotta, mutta etelässä lahottajien toiminta on ripeämpää, ja mäntykelotkin sortuvat tavallisesti muutaman kymmenen vuoden kuluessa maahan. Pohjoisessakin vain pieni osa männyistä keloutuu, vaikka metsät olisivatkin luonnontilassa
Ne halkaisevat käpysuomut saksinokallaan ja tonkivat käyrällä nokankärjellään siemenet esiin. TiMo NieMiNeN / KuvaliiTeri SUOMEN LUONTO 10 | 2010 77. kySy LUONNOSTa aSiaNTUNTijaT vaSTaavaT kuivu, ja rungossa olevan kosteuden turvin lahottajat tekevät työnsä nopeasti. Kuvan kävyissä on sekä oravan että käpylintujen syönnöksiä. kerran näin hiekassa läpimitaltaan noin 1,5-senttisiä tassunjälkiä. Tästä johtuen se saattaa sopivilla säillä lähteä liikkeelle. Halkaistut käpysuomut osoittavat käpylintujen olleen asialla. Hirmuinen määrä pesän pehmikkeitä ei mielestäni kuitenkaan sopinut supikoiran keräämäksi. Olisiko tikkakin asialla. Orava kaluaa kävyn tarkkaan, käpylinnut kaivavat siemenet suomujen alta. Vihreinä syötyjä käpyjä Orava on pudotellut metsäisellä mökkipihalla kuusista vihreitä käpyjä jo elokuusta lähtien. Mikä eläin oli asialla. Hän myös kertoi minulle uutena asiana että mäyrä voi joskus jopa vaihtaa pesäpaikkaa kesken talven. iLkka kOiviSTO Nisäkkäät TaLviUNiLLE. Silloin tuloksena on pökkelö, jota tuohi viime kädessä pitää pystyssä. SEppO vUOkkO Kasvit reijo juuriNeN /KuvaliiTeri mikä yritti pesiä autotallissa? vuosi sitten helmikuussa yritti joku eläin tehdä autotalliini pesän. vein lehdet pois ja siihen se loppui. Sen paljasti iso kokoon kaavittu lehtikeko. veiKKo TaNi haLUTTUa rUOkaa. Aluksi pidin supikoiraa todennäköisempänä, koska sen talviuni on kevyempää kuin mäyrän. käpyjen kimpussa ovat olleet sekä orava että käpylinnut. Mäyrä yritti tehdä talvipesän autotalliin. Kävyt putoavat niiltä helposti, kun niiden pitää taiteilla kuusten latvoissa joko roikkuen itse kävyissä taikka oksissa irrotettu käpy mukanaan. Vaihtoehtoja moiseksi uurastajaksi on kaksi: supikoira tai mäyrä. kymmeneen edelliseen kesään ei moista ole tapahtunut, vaikka oravia on aina ollut. Hän piti mäyrää mitä todennäköisimpänä juuri tuon lehtikasan perusteella. Muutaman päivän aikana se kaivoi käytävää lattialautojen alle ja keräsi siihen valtavan kasan koivun- ja tammenlehtiä. Käännyinkin näitä kahta lajia ansiokkaasti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Turun toimipaikassa tutkivan kaarina kauhalan puoleen. Osassa kävyistä työ on jäänyt puolitiehen
Lajia ei voi kuvan perusteella varmasti määrittää, mutta se kuulunee jänönmustesienten ryhmään. Kylmillä ilmoilla, ehkäpä sydäntalvella muutenkin, linnut pyrkivät säästämään energiaa liikkumalla vain vähän tai peräti pysyttelemään paikallaan. raiMo veTeli mitä tähtiä? Mikä on tämä kummallinen sieni. Lintujen vähenemiseen voi olla myös muita syitä. kaUhiSTUS! jos varpushaukka asettuu lintulaudan lähelle passiin, pikkulinnut katoavat muihin maisemiin. Oravia linnut eivät kavahda, mutta petoja ne pelkäävät. Ruokinnan alkaessa tiaiset, viherpeipot ja muut linnut oppivat nopeasti löytämään paikan, lihottamaan itsensä talvehtimiskuntoon sekä vielä varastoimaan siemeniä, mikäli varastointi kuuluu lajille ominaiseen käyttäytymiseen. Vaikka kissa ei ehkä ylettyisikään hyppäämään itse lintulaudalle, sen hiiviskely tontilla riittää karkottamaan linnut. Käpytikka vie irrottamansa kävyt työpajaansa, joka on tavallisesti muualla kuin itse käpykuusessa. SEppO vUOLaNTO linnut laiskäsityksen mukaan vain suomumustesieni (herkullinen) ja harmaamustesieni (alkoholin kanssa myrkyllinen, muuten syötävä). LaSSE kOSONEN Sienet mihin linnut katoavat ruokinnalta? aloitamme talviruokinnan lokakuussa ja lintuja riittää. Koska mukana on myös orava, joudun kääntymään ilkka koiviston puoleen. Lintujen vilkas liikehdintä lintulaudalla houkuttelee paikalle myös kutsumattomia vieraita. "Kuusen käpyjen ravintoarvo näyttää jo varhain syksyllä olevan niin hyvä, että se lyö laudalta muut tarjolla olevat eineet paitsi ehkä sienet, joista orava tykkää hirmuisesti. Aamu ja ilta, jopa aivan hämärä, ovat vilkkainta aikaa. Syötäviä mustesienistä ovat suoma- 78 SUOMEN LUONTO 10 | 2010. Varma määritys edellyttäisi mikroskooppista tarkastelua. Mustesienille on tyypillistä hauraus ja lyhytikäisyys. Kuvan sieni on jokin mustesienilaji. Onpa suomumustesienen mustetta käytetty muun muassa valokuvien retusoimiseen. Ne irrottavat käpysuomut tyveltä, jolloin jäljelle jää siisti käpysuomuista tyhjennetty kävyn keskirunko", hän kertoo. Niiden heltat ikään kuin sulavat musteeksi. Näin on käynyt viitenä viime vuotena säännöllisesti, ennen lintuja oli koko talven ajan. asumme kaupunkilähiössä omakotitalossa, jonka tontti rajoittuu metsään. Näitä kasvaa runsaasti lenkkipolun varrella Savossa. kySy LUONNOSTa aSiaNTUNTijaT vaSTaavaT Tällaisia käpyjä on usein suurten kuusien alla. Varpushaukka, varpuspöllö ja kissa ovat tavallisimpia syitä lintulautojen tyhjyyteen. Tunnetuimmat ovat suomumustesieni, joka kasvaa usein isoina parvina nurmikoilla, sekä harmaamustesieni. Tosin sienet voidaan käydä napsimassa puiden oksilta ennen muiden kätköjen kokemista, koska sienten säilyvyys ei ole likikään sama kuin käpyjen ja pähkinöiden." Käpytikka aloittaa käpyjen käytön yleensä vasta syyskuussa. Ne kelpaavat vielä putoamisen jälkeenkin myyrille ja hiirille, mikäli siemeniä on jäänyt käpysuomujen sisään. Tervetulleet lintuvieraat tarvitsevat lintulaudan lähelle hyvän suojautumispaikan, esimerkiksi tiheän pensaan tai muuta oksistoa, jonka sisälle varpushaukka ei pääse. Kissoilla ei saa olla näkösuojaa lintulaudan läheisyydessä. Marrasjoulukuun vaihteessa linnut katoavat. Se ainakin jemmaa niitä touhukkaasti ja syö ne varastoistaan ensimmäisenä. "Oravan on helppo työstää kävyt kokonaan. Mustesieniä on tunnistettu Suomestakin noin sata lajia ja ne jaetaan nykyisin moniin eri sukuihin. Ne oppivat vaanimaan huomaamattomasti paikkaa ja iskemään nopeasti saaliin. Tankattuaan itsensä tukeviksi lintujen ravinnon tarve vähenee eikä niiden tarvitse enää käydä niin innokkaasti ruokaa hakemassa. Mistä apu. Silloin ainakin männyn vihreät kävyt kelpaavat. Kun näin tapahtuu muutaman kerran, linnut havaitsevat paikan turvattomaksi ja etsivät toisen, mielestään turvallisemman ruokintapaikan. Sen on kuitenkin havaittu käyttävän siemenravintoa jo heinäelokuussa tikkojen vaellusten yhteydessä
paikasta oli Etnan rinteille noin 20 kilometriä. Cumulonimbuksen alalaitaan syntyy ilman nousu- ja laskuliikkeistä mielenkiintoisia pilvimuodostelmia. Kopan kärjestä aukenee siis pyöreä luukku, josta perhonen kömpii ulos. kaUri MikkOLa Selkärangattomat, matelijat ja sammakkoeläimet mikä vei saippuan? Eräänä kesäiltana Lappajärvellä unohdin laiturille pari saippuapalaa. En pysty sanomaan kalalajia ja sen vuoksi kyselin myös Helsingin yliopiston biotieteiden aktiivisilta kalastajilta asiasta. Naamioituminen on siis täydellistä. Pilvet ovat usein uskomattoman näköisiä. Pilvien alapuolella näkyy toisinaan mammatusta eli utaremaista pilveä. Silmiä tai suuta ei havaittu. Saippuavaras jää arvailujen varaan, koska ilmeisesti kysyjäkään ei nähnyt paloihin mahdollisesti ilmestyneitä nokan- tai hampaanjälkiä. Jos lähistöllä, esimerkiksi noin kilometrin säteellä, on useita ruokailupaikkoja, lintuparvi voi käyttää näitä kaikkia hyväkseen kierrellen etsimässä parhaita tarjoomuksia. Vaikka yhdellä paikalla näyttäisi käyvän säännöllisesti muutamia kymmeniä lintuja, saattaa sitä hyödyntävä lintujoukko kuitenkin olla kokonaisuudessaan useita satoja yksilöitä. Pääpuolella on rengasmainen hiukan heikompi kohta, jonka perhonen pystyy liuottamaan syljellään. aamulla saippuat olivat hävinneet. Kuvassa näkyy osa kalan ruoansulatuselimistöstä eli hiukan ruokatorvea, maha, umpilisäkkeet sekä pätkä suolta. "Hikinen hauki" tuskin käväisi saippuavarkaissa. MaTTi hELMiNEN Nisäkkäät kuvasin viime joulun jälkeen italiassa pilven, josta pisti esiin ikään kuin norsun jalka tai torvi. Otuksella oli yksi pitkä, noin 30 sentin ja monta muutaman sentin mittaista uloketta. Myös Ilmatieteen laitoksen uusituilta verkkosivuilta (www.ilmatieteenlaitos.fi) löytyy pilvikuvasto teema-tietoa osiosta. Sari harTONEN Sää mikä otus verkossa? Saimme oudon saaliin verkosta kyrösjärvestä ikaalisissa. "Outo saalis" on ajelehtinut vedessä ja jäänyt kiinni verkkoon. Kuvan tapauksessa Etna on varmaan syynä siihen, että pilveen on syntynyt outo muodostelma. Jotta kotelo mahtuisi koppaansa, toukka jyrsii alustaan syvennyksen. Itse syljestä muotoiltu koppa on kova ja vahva. Mielenkiintoista olisi tietää, oliko laiturille ilmestynyt vaikkapa ulostepapanoita tai muita käyntijälkiä. Mikseipä myös saippuanpaloja, jos ne olivat houkuttelevasti tarjolla. Toukka järsii jonkin lehtipuun kaarnasta hienoa purua, jolla se peittää kopan. Edelleen laji jäi avoimeksi, mutta ainakaan siika ei ole kyseessä. Mistähän ilmiöstä on kyse. Mikähän hyönteinen on kyseessä. kuka ne vei. Perhosista taitavimpia kotelokopan rakentajia ovat isohangokas (Cerura vinula) ja sen pienemmät sukulaiset. Viime vuosina on ilmestynyt parikin pilvibongauskirjaa, joista erikoisia ja tavallisiakin pilviä voi tutkailla. Vuoristojen läheisyydessä nähdään usein ufopilviä, jotka ovat lenticulariksia eli mantelinmuotoisia pilviä. Lokki, varis, orava vai hikinen hauki. Mikäli saippuat hävisivät jo heti illan pimennyttyä, asialla saattoi olla vesimyyrä, joka vei palat varastoonsa. Pilvi näyttää cumulonimbukselta eli kuuro- ja ukkospilveltä. Voiko niin outoja olla edes olemassa. kySy LUONNOSTa aSiaNTUNTijaT vaSTaavaT Talvilinnut, myös tiaiset, viihtyvät parvissa. Jyrsijöiden tiedetään jostain syystä haukkaavan paloja saippuasta, jota ei voine pitää kovinkaan houkuttelevana eineksenä. Perkeiden koko viittaa käyttökelpoisen kokoiseen kalayksilöön. Kalan lajin määritteleminen on sitten jo toinen juttu, sillä lukuisia umpilisäkkeitä on usealla talouskalalajilla kuten siialla, mateella, kirjolohella ja taimenella. Tästä aiheutuvat karkeat lastut näkyvät kuvassa etualalla; se on siis kopan alapuoli. Miten sitten kuoriutuva perhonen pääsee ulos lujasta kopasta. Kenties kalastaja on perannut saaliinsa veneessä ja heittänyt perkeet veteen tai lokki on ne napannut rannalta. Jos palat hävisivät vasta aamun val- ari laMPiNeN / KuvaliiTeri SUOMEN LUONTO 10 | 2010 PirKKo joKela norsunjalkapilvi MilaN aNNerKivi 79. Väristä päätellen ne ovat olleet vedessä jonkin aikaa. Muodostelma oli näkyvissä kymmenisen minuuttia. Kysyjä voisi yrittää siirtää ruokintaa toisaalle, hajauttaa eri ravintoa eri pisteisiin ja huolehtia kissojen karkottamisesta sekä istuttaa tiheän pensaan lintulaudan lähelle. SEppO vUOLaNTO linnut jetessa, tekijä saattoi olla lintu, joista todennäköisimpänä pidän harakkaa, joka tunnetusti keräilee pesäänsä mitä omalaatuisimpia esineitä. Olisiko kysyjän talon läheisyyteen ilmaantunut lintujen turvallisuuden ja ravinnon kannalta houkuttelevampi apaja. Lopuksi suosittelisin kalanperkeiden hautaamista maahan tai kompostoimista, sillä monet kalat ovat väli-isäntiä lokkien ja vesilintujen loisille. harri dahLSTrÖM Kalat ja äyriäiset 10 mm Kummallinen kotelo Löysimme marraskuussa iistä jääkiekkokaukalon rakenteiden läheisyydestä kotelokopan ja -suojuksen. Lukijan lähettämästä kuvasta on vaikea päätellä, mikä pilvi on kyseessä, koska kuvassa on vain pilven alaosa
Euroopanmajava ja kanadanmajava.. Mitä ovat poronhoitoon liittyvät a) suopunki b) kirnu c) vasanleikko. 10. Mikä on vuoden 2010 turhake. a) Suopunki on porojen kiinniottoon käytettävä lasso. 8. Millä toisella nimellä metsäpeuraa kutsutaan. Mitä majavalajeja luonnossamme elää. Pohjois-Amerikasta. c) vasanleikossa vasat saavat korvamerkkinsä. Kuka on perustanut Luonnonperintösäätiön, jonka hallituksessa istuu muun muassa näyttelijäkirjailija reidar palmgren. 5. 6. Millä vuosisadalla joulukuusiperinne alkoi Suomessa. Turkis. jUhLi kaNSSaMME! iLMOiTUkSESi TavOiTTaa 113 000 LUONNONySTävää. 10. 2. Tunnistatko majakoita? c d jarMo SaariNeN 80 SUOMEN LUONTO 10 | 2010 6. 2. 9. Kumpi on pienempi, kanahaukan naaras vai koiras. 4. 7. Kuinka vanha Ahvenanmaan Hammarlandissa sijaitseva Märketin majakka on. 4. Koiras on selvästi pienempi. 3. A) Bengtskär Turunmaan saaristossa B) Isokari Kustavissa C) Kallo Porin Mäntyluodossa D) Porin Reposaaren loisto. vUONNa 2011 SUOMEN LUONTO TäyTTää 70 vUOTTa. vastaukset: HaNNu eSKoNeN iLMOiTa SUOMEN LUONNOSSa! MarKKu laPPalaiNeN/ KuvaliiTeri 7. Suomenpeura. b) kirnu on aitaus, jossa porot erotellaan teuraiksi ja eloon. Se yleistyi 1800-luvun lopulla. (KMT syksy 2009 / kevät 2010) 9. 1. pähkiNÖiTä 1. Mistä täplärapu tuotiin Suomeen 1960-luvulta. 3. pentti Linkola perusti Luonnonperintösäätiön 1995. ari laMPiNeN kLikkaa NETTiSivUiLLEMME SUOMENLUONTO.Fi Osallistu Paras juttu -kilpailuun tai anna palautetta! a b 5. Märketin majakka täytti viime syksynä 125 vuotta. 8
Irtonumero 7,5 euroa. Osoite: ..................................................................................................................................... Osoite: ..................................................................................................................................... Osoite: ..................................................................................................................................... Postinumero ja paikkakunta: ................................................................................................... (09) 228 081, sähköposti: toimisto@sll.fi, www.sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. (09) 2280 8210, 2280 8209, tilaajapalvelu@sll.fi, www.suomenluonto.fi Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 kk, 10 numeroa) kotimaahan 67 euroa, kestotilaus 59 euroa. Puolen vuoden määräaikaistilaus (5 numeroa) 37 euroa. Tilauksen tai osoitteenmuutoksen voit tehdä myös oheisella palvelukortilla. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. Puhelin (myös suuntanumero): ............................................................................................... Vaatimuksia on asetettu muun muassa puun alkuperälle, kemikaalien ympäristömyönteisyydelle, energian kulutukselle, jätteiden lajittelulle ja päästöille. Lahjatilaus on määräaikainen. Lahjan antaja (laskutusosoite): Hansaprint oy:lle on myönnetty Joutsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen ___/___ 2011. (09) 4559 0097 Fax (09) 4559 2246 Gsm 050 5707 924 galia.suarez@bfmedia.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki p. Sisäsivujen painopaperissa (Nova Press Silk) käytetään FSCsertifioitua puukuitua. Suomen Luonnon painopaperilla on Joutsenmerkki. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila, (09) 622 1440 Painopaikka Hansaprint Turku/SL10_10/2010 suomen Luonnon LAHJATILAus Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p. Suomen Luonnon tilausasioissa Sinua palvelee Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puhelin (09) 228 081 faksi (09) 2280 8232 sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi Päätoimittaja Jorma Laurila, 2280 8217, 040 351 9217 Toimituspäällikkö Juha Honkonen, 2280 8214, 044 0775 117 Toimittajat Antti Halkka, 2280 8203, 050 308 2795 Alice Karlsson, 2280 8205, 050 308 2457 Juha Kauppinen (virkavapaalla) Johanna Mehtola, 2280 8274, 050 308 2186 Jouni Tikkanen, 2280 8234, 050 432 8421 Toimituksen assistentti Elina Juva 2280 8201, 050 452 2347 Ilmoitusmyynti BF Media Galia Suarez Katainen Myyntineuvottelija Puh. Myynti Rautakirjan lehtipisteissä. TILAusAsIAT InTeRneTIssÄ: www.suomenLuonTo.fI Voit maksaa tilauksesi e-laskulla tee sopimus verkkopankissasi! suomen Luonnon TILAus/osoITTeenmuuTos Tilaan Suomen Luonnon alkaen ___/___ 2011. Määräaikaistilaus 12 kk (67 euroa) Määräaikaistilaus 6 kk (37 euroa) Kestotilaus 12 kk (59 euroa) Olen SLL:n jäsen (hinta 59 tai 52 , katso tarkemmin ohesta). Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Teen osoitteenmuutoksen. Puhelin (myös suuntanumero): ............................................................................................... Ulkomaantilauksiin tulee postituslisä: Eurooppa 20 ja muut maanosat 30 euroa. Postinumero ja paikkakunta: ................................................................................................... SUOMEN LUONTO 10 | 2010 81. Nimi: ........................................................................................................................................ Nimi: ...................................................................................................................................... YkkösBonuksen Norppa-kortin numero .................................................................................. Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto Vastauslähetys Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS Lahjan saaja: Nimi: ........................................................................................................................................ Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): ...................................................................................................................................... Lähettäjä Allekirjoitus: ............................................................................................................................. Luonnonsuojeluliiton jäsenille ja Ykkösbonuksen norppakorttilaisille määräaikaistilaus 59 euroa ja kestotilaus 52 euroa. YkkösBonuksen Norppa-kortin numero .................................................................................. Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto Vastauslähetys Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaan Suomen Luonnon vuosikerran lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen ___/___ 2011. Hansaprintillä on käytössä ISO 14001 -sertifikaatin mukainen ympäristöjohtamisjärjestelmä. FSC-sertifikaatti on puolueeton, Joutsenmerkkiä vahvempi takuu luonnonmukaisesta metsänhoidosta. Allekirjoitus: ............................................................................................................................. Kaikki tuotantokemikaalit ja -prosessit täyttävät Joutsenmerkin kriteerit. Postinumero ja paikkakunta: ..................................................................................................
Sain joululahjaksi kaksi piikkimattoa. Laskin vielä muutkin kotoani löytyvät turhake-ehdokaslistan turhakkeet. Tänä vuonna ehdokkaita oli noin 400. jäLkikirjOiTUS Turhanpäiväkkeitä kerrakseen L ämmin kiitos teille lukijat, kun osallistuitte taas sankoin joukoin Turhake-kisaamme. Viime jouluna se oli piikkimatto, jota mainostettiin "ihmiselle, jolla on jo kaikkea". Jotta Suomesta tulisi kylkiäisleluista vapaa maa, vaatisi se Kuluttajaviraston mukaan lainsäädännön muuttamista. "Ja mikäs lelu laitetaan?" kysytään edelleenkin suomalaisissa pikaruokapaikoissa, mutta Amerikassa ei seisota tumput suorina. Tällä hetkellä voidaan vain toivoa, että yritykset itse haluaisivat toimia ympäristöystävällisemmin ja poistaisivat moiset joutavuudet. tammikuuta N äin joulun alla jostain turhakkeesta tuppaa tulemaan hittituote. Nauraa tyrskähdin monen ehdokkaan kohdalla: Ei voi olla totta, että tällainenkin vempain on keksitty ja vieläpä valmistettu! En ollut kuullutkaan suklaaputous-laitteesta, mansikkaleikkurista tai sateenvarjon pussittajasta. 1 / 2011 ilmestyy 28. Listalle nousee vuodesta toiseen samoja ehdotuksia, mutta ilahduttavasti aina on joukossa myös uutuuksia. Leluja saa tarjota vain aterioissa, joissa suolan, rasvan ja sokerin määrää on vähennetty. Hänen ehdokkaansa olisi ollut pahvikitara, joka on sähkökitaran ja ilmakitaran välimuoto. Niitä on 43. Vuoden 2003 turhakkeeksi valitsimme hampurilaisaterian kylkiäisen. uutama päivä sitten poikani kysäisi minulta, että joko se turhanpäiväke on valittu. Meille myydään siis myös ilmaa. Suomen Luonto toivottaa lukijoilleen lumista joulua ja luonnonmukaista vuotta 2011! M jOhaNNa MEhTOLa TOiMiTTaja 82 iSMo PeKKariNeN / KuvaliiTeri. Viimeksi San Francisco kielsi lelut roskaruuan kylkiäisenä marraskuussa. Minulla siis tosiaankin on jo kaikkea
Topi puolestaan lähti tupaan kahvin keittoon. Mutta kylläpä huikoo, Topi mietti ja päätti lähteä etsimään syötävää. Silloin hän näki ketun ja loikki jo pakoon ennen kuin edes tajusi, mitä oli tapahtunut. Topi ponnahti liikkeelle kauhuissaan, ja loikki henkensä edestä, teki sivulenkkejä, jyrkkiä käännöksiä ja uskalsi vasta ylämäessä vilkaista taakseen. Oli aika käydä levolle. Yhtäkkiä jäniksen tulosuunnasta ryntäsi tielle ajokoira. Hän jatkoi polkua pitkin tien reunaan ja pysähtyi siihen jyrsimään nuoren haavan oksaa. Se juoksi tien poikki ja siitä edelleen toisella puolella olevaan metsään. "Jos minä olisin jänis, menisin tänne", Topi sanoi ja pyyhkäisi kädellään oksaa sivuun. Topi viiletti jo kohti ryteikköä, kun hänen aivoissaan muovautui kuva huuhkajasta. Luontosadun kertojina vuorottelivat lastenkirjailijat Aura Koivisto ja Anne Petäinen. Topi levitti varpaitaan ja takatassusta tuli oikea lumikenkä. Piruako ne talon ympärillä pyörii. Kas kun eivät istu puutarhassa passissa. "Mikäs siinä", Topi myöntyi, "kyllä tässä aivot tuuletusta kaipaavatkin". Matkalla he ohittivat kuusen, jonka alaoksat ulottuivat maahan muodostaen alleen aivan kuin teltan. Topi mietti ihmeissään. Hän katseli hämmästyneenä valkoista turkkiaan. Taitaa tehdä joulua, hän tuumi olo kummasti keventyneenä. He aikoivat kiivetä kalliolle katsomaan, vieläkö näköalapaikalta näkisi jotakin vai olivatko puut kasvaneet eteen. Mikähän sen pelästytti, Topi mietti ja sotki tiellä näkyvät jäniksen jäljet. Olenko minä jänis. Syödessäkin jäniksen pitkät, herkät korvat kääntyilivät ja silmät tarkkailivat ympäristöä. Topi ajatteli harmissaan. öllä Topi säpsähti hereille. Ritva katsoi Topin ällistynyttä ilmettä ja alkoi nauraa. Äkkiä suuri tumma hahmo irtautui lentoon metsänreunasta. aNNE pETäiNEN ja kaTi kiNNUNEN Sarja päättyy. Topin ajatukset keskeytyivät, kun Ritva tuli sisään ja ehdotti kävelylle lähtemistä. Voisivat vaikka saada meikäläisen pataansa. Se pyöri tiellä ihmeissään hajujäljen kadottaneena ja häipyi sitten takaisin samaan suuntaan, mistä oli tullut. Onpa minulla tehokkaat hampaat, Topi mietti. Kettu jäi jälkeen ja Topi pysähtyi taas jyrsimään oksia. Yhtäkkiä jänis haistoi ihmisen edessä päin, teki sivuloikan ja samassa pamahti... Y T opi heräsi hiestä märkänä ja huohottaen omassa sängyssään. Kuvittajana oli kuvataiteilija Kati Kinnunen. SUOMEN LUONTO 10 | 2010 83. Mies pukeutui ja lähti hakemaan lehteä postilaatikosta tien päästä. LUONTOSaTU Jänö laukkaa laputtaa... T opi katseli ikkunasta joulukuisen pakkasaamun kaunista maalaismaisemaa. Jänis aikoi juuri asettua päiväpiiloon, kun se kuuli tassujen töminää ja puuskutusta. Palatessaan hän näki pellolla laukkaavan metsäjäniksen. Perässä pinkoi ajokoira. Niiden sijaan näkyvissä oli punapipoinen metsästäjä koirineen. Hänen hämmästyksekseen oksan alta ponkaisi pakoon jänis valkoisessa talvipuvussaan. Se katkesi helposti ja muutamilla puraisuilla koko oksa oli silppuna ja mahassa. Kyl- lä jäniksenä kelpaa... "On tämäkin elämää", Topi huokaisi päästyään nipin napin suojaan. Lunta oli maassa jonkin verran, kun Ritva ja Topi kävelivät metsäpolkua pitkin. Hän otti kokeeksi muutamia loikkia ja pysähtyi sitten ihailemaan suuria takajalkojaan. Karmea uni, ihme, että selvisin hengissä, hän mietti. Eipä näkynyt pellolla kaurislaumaa, kettua tai edes rusakkoa kaivamassa syötävää lumen alta. Sitten hän pudisti päätään, totta kai! Täällähän minä olen tutun kuusen alla suojassa. Aamun sarastaessa Topi oli maistelemassa lumen alta pilkistäviä mustikanvarpuja. Pian Topiakin rupesi naurattamaan ja hänen huono tuulensa haihtui
Palautusviikko 201104 767095-1010