Suomen Luonto 10/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

T U r h a k E 2 15 . 36 –38 Näin tunnet tikat JEaN SiBELiUS ja luonto Joulun ja sydäntalven aUtiotUvat talviretkelle! 11.12.2015 Irtonumero 9 € kylmä talvi on pakottanut kärpän ja muut eläimet sopeutumaan. 10 Vu od en tu rh ak e esi tt ely ssä s. S U O M E N L U O N T O 10 | 2 15 S iL a k k a . p iiS a M i L iik E N T E E S S ä . L U O N T O k ir ja T .. E L ä iM E T ja T a Lv i. S U O M E N S E iT S E M ä N T ik k a a . y M p ä r iS T ö r ik O k S E T . T a Lv E N a U T iO T U v a T . S ib E L iU k S E N L U O N T O
pOLaariyö eli kaamos kestää sitä kauemmin, mitä korkeammilla leveysasteilla napapiiriltä ollaan. Suomen päälaen seuduilla aurinko vaipui taivaanrannan taa marraskuun lopulla ja vuoden 2016 ensi pilkahdus saadaan siellä 17. kuvassa usvainen auringonlasku vaaranrinteellä enontekiöllä 18.11.2014. s y d ä n t a lv i kaamoksen keskellä kuva aNTTi Saraja / LEUkU TeksTi jOrMa LaUriLa. tammikuuta – vähän ennen kuin seuraava Suomen luonto ilmestyy
Mitä tiiviimpää yhdyskuntarakennetta tavoitellaan, sitä enemmän luontoalueita tarvitaan vastapainoksi. kun kaupunkeja tiivistetään ilmaston lämpenemisen ja energiatehokkuuden nimissä, ei luonnon merkitystä saa unohtaa. valitettavasti päättäjien ja virkamiesten enemmistö ei riittävästi ymmärrä luonnon merkitystä tai ei siitä välitä. 28 ”Kuuntele, miten luonto tuoksuu” Jean Sibeliuksen juhlavuosi lähenee loppuaan. 10/2015 autiotuvan rauha ja hiljaisuus haastavat joulutohinan. tiivistämisen vastapainoksi tarvitaan luontokeitaita PS. vakiot Si Sä ll yS 6 Luonto ja ympäristö nyt 12 Maailmalta 39 Kytömäki 55 Vahtikoira 64 Kasvokkain 66 Kotona, Retkellä, Virikkeitä 72 Havaintokirja 74 Lukijoilta 76 Kysy luonnosta 82 Suomi ilmasta 4 Suomen luonto 110/2015 pe KK a tu u Ri Silakka on runsaslukuinen parvikala, joka kutee sekä keväällä että syksyllä. Rytäkässä tärveltyisivät pahasti Helsingin, itämeren tyttären, parhaat luonteenpiirteet sekä viihtyvyysja vetovoimatekijät. tunnelmallista joulua ja virikkeikästä Suomen Luonnon juhlavuotta 2016! 14. Hyvinkin kiinnostava sen sijaan on viime aikoina näkyvästi esillä ollut suunnitelma Suomen kasvukäytävästä, joka tarkoittaa Helsingin ja tampereen välin kehittämistä nauhakaupungiksi. 26 Piisami joutui kadulle autojen sekaan joutuneen jättimyyrän pelastaja sai kipakan kiitoksen. pääKiRJoituS M a Ri K a ee Ro La jOrMa LaUriLa päätoimittaja jorma.laurila@suomenluonto.fi LUONNOLLa on paitsi itseisarvo myös suuri yhteiskunnallinen merkitys. kasvupainetta purettaisiin näin huomattavasti laajemmalle alu eelle sen sijaan, että yhä useampi suomalainen pakkautuisi ahtaalle pääkaupunkiseudulle. 16 Kylmän kestäjät eläimillä on monia keinoja suojautua kylmältä: talviturkki, kieppi, pörhistely, hyönteisillä pakkasnesteet. tätä näkökulmaa on tuonut esiin muun muassa helsinkiläinen arkkitehti Harri Hautajärvi. Mestarin luontokokemukset soivat nyt sävelinä. Sen selkärankana olisivat päärata, päätiet ja älyliikenne. 14 Itämeren avainlaji Murtoveteen sopeutuneella silakalla on monta ottajaa. tutkimukset vahvistavat monien oman kokemuksen siitä, että luonnossa liikkuminen virkistää ja nostaa mielialaa sekä kohentaa terveyttä. Erityisen selvästi suhtautuminen näkyy pääkaupungissa, jota halutaan lähes pakko-oireisesti kasvattaa nykyisestä noin 250 000 asukkaalla
V u o d en tu r h a k e 2015 Suomen Luonto 10/2015 74. 28 36 56 Aitoa joulutunnelmaa Suomessa on satoja autiotupia ja varauskämppiä. Je a n Sib eL iu K Se n a RK iS to , K ä SiK iR Jo it u SK o Ko eL M a , K a n Sa LL iS KiR Ja St o. kuva: ville heikkinen/ vastavalo. 40 Tikat tutuiksi Kop, kop, kop. vuoden turhake on valittu. Ketä kiinnostaa. jean Sibeliuksen käsialaa. 46 Rikos ja lievä rangaistus Luonnon turmeleminen, metsästysrikos... vuosikerta Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto www.instagram.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto tilaajapalvelu: (09) 228 08210 Päätoimittaja Jorma Laurila, 040 351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, 050 308 2795 AD Marika Eerola, 050 542 4491 Apuna tämän numeron taittotyössä on ollut Nanna Särkkä. kuusi (Granen), ensimmäinen versio 1914, opus 75/5. Kiireetön joulu on mahdollinen mökittömällekin. Se auttaa vilistäjää selviytymään. 52 Kirja vie luontoon Luontokirjojen lumo on tallella. Toimittajat Alice Karlsson, 044 333 5036 Johanna Mehtola, 050 308 2186 Jouni Tikkanen, 044 278 8656 Verkkotuottaja Laura Salonen (vs.) 050 346 0821 Annakaisa Vänttinen (vapaalla) Toimituksen assistentti Elina Juva, 050 452 2347 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Ilmoitusmyynti BF Media, Markku Rytkönen, (09) 4559 2245, 040 544 4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry www.sll.fi Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Koputtelijat ovat nyt kunnolla liikkeellä. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/ SL15_10/2015 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. S u o m e n kanSikuva Luonnonystävän ykköslehti kärppä pukeutuu talveksi valkoiseen pukuun. autiotupa pyhä–Luoston kansallispuistossa. Se asettaa ympäristö vaatimukset tuotannon kaikille vaiheille. no. CC-000026/FI 110/2015 Suomen luonto 5 M a RK u S SiR KK a 56 6 Luonto ja ympäristö nyt 12 Maailmalta 39 Kytömäki 55 Vahtikoira 64 Kasvokkain 66 Kotona, Retkellä, Virikkeitä 72 Havaintokirja 74 Lukijoilta 76 Kysy luonnosta 82 Suomi ilmasta 36 Munat muovissa Vuoden turhake 2015 on tarpeeton ja roskaava rasia, joka yrittää vedota naperoihin. Hyvä taso ilahduttaa. www.climatecalc.eu Cert
Luonto, ympäristö ja tiede nyT T o im iT Ta N u T jO U N i T ik k a N E N V eS a H u tt u n en 6 Suomen luonto 110/2015. kanahaukan pesimämenestystä selittääkin parhaiten metsän rakenne kahden kilometrin säteellä pesästä, kun peltomyyriä napsivalla hiirihaukalla ja ampiaisten pesiä verottavalla mehiläishaukalla metsikön eheys sadan metrin säteellä pesästä merkitsee eniten. pETOLiNNUN pESä saattaa pysyä asuttuna, vaikka sen ympärille jätettäisiin vain parinkymmenen metrin levyinen metsävyö. Pohjois-karjalassa onnistuttiin pesien vapaaehtoisessa suojelussa. pETOLiNTUjEN pESäpaikkOja onkin jo suojeltu, kaikkein pisimpään ja laajimmin Pohjois-karjalassa. Haukoille pesämetsiä l uonnontieteellisen keskusmuseon tutkijan heidi Björklundin ja kumppaneiden yhdysvaltalaisessa PlosOne -tiedelehdessä julkaisema tutkimus osoittaa, että kanahaukan, hiirihaukan ja mehiläishaukan harvinaistuminen voi johtua vanhojen kuusikoiden hupenemisesta. lajit voivat pesiä samoissa risupesissä. vain parikymmentä maanomistajaa lähes tuhannesta on kieltäytynyt pesäpaikkojen suojelusta. Sen mieluisimmat saalislajit teeri ja metso ovat metsälajeja, ja taimikoissa sen on paha lennellä. Björklundin ja kumppaneiden tutkimuksen mukaan etenkin kanahaukka vaatisi kuitenkin myös ympäröiviin metsiin paljon vanhaa puustoa. Kanahaukka saa pesinnän onnistuessa keskimäärin 2,86 poikasta ja hiirihaukka 2,26, mutta mehiläishaukka vain 1,79. kanahaukka kovempana kilpailijana on saattanut vallata kahden muun lajin pesäpaikkoja, kun parhaat pesämetsät ovat vähentyneet. tämän jälkeen lehtoranta on käynyt omistajan kanssa pesäpaikalla ja antanut neuvoja tulevien hakkuiden rajauksessa sekä metsätöiden ajoituksessa: pesimäaikana ei ole hyvä huudattaa raivaussahaa pesän lähelläkään. n Metsien petolinnut ovat kärsineet vanhojen kuusikoiden kadosta. ”on pesämenetyksiä vieläkin tullut, mutta minimaalisesti siihen verrattuna, mitä se oli ennen tätä operaatiota”, lehtoranta kertoo. Sen kummempaa suojeluohjelmaa ei ole tarvittu, vaan maanomistajat ovat ottaneet haukat huomioon niin kuin ovat parhaaksi katsoneet. tutkijat päättelevät, että vanhojen metsien suojelu on kaikkien kolmen lajin kannalta tärkeää ja että vanhan metsän riittävyys pitäisi varmistaa jo maisematason suunnittelussa. Suomen metsäkeskuksen metsäsuunnittelija hannu lehtoranta on vuodesta 2003 lähtien ottanut yhteyttä noin 900 maanomistajaan ja kertonut, että heidän mailtaan löytyy suuren petolinnun pesä. näin selvisi, että vanhat kuusikot ovat vähentyneet kanahaukkojen ja hiirihaukkojen reviireillä samaan aikaan, kun etenkin hiirija mehiläishaukka ovat taantuneet. tutkijat yhdistivät rengastajien keräämiä pesäpaikkatietoja sekä valtakunnan metsien inventoinnista saatuja metsävaratietoja vuosilta 1992–2010. TeksTi jOUNi TikkaNEN Vain parikymmentä maanomistajaa on kieltäytynyt pesäpaikkojen suojelusta. TIESITKÖ
Mist sitä tietää, mitä siel on, lintuloita, pupuloita, kettuloita, karhuloita. Minulla on vajaan vuoden ikäinen lapsenlapsi ja murehdin hänen tulevaisuuttaan. Murhat, pommit, kidutukset, taudit, myrkyt, luonnonkatastrofit, ilmastonmuutos. Kun maailma remuaa, on rauhoitettava itsensä ja ryhdyttävä katselemaan ulos. Se on niin lempeää. KI IK AR IS SA vanhassa, harvarakenteisessa metsässä kanahaukalla on hyvin tilaa pudottautua saaliinsa selkään. Lintuloita, sanoi pappani ja katsoi ulos. istui keittiön ikkunan ääressä ja kertoili, mikä milloinkin ruokinnalle töpsähti. tähän muistoon liittyy lohtua. täysin epäkelpo salmonellapesäke, mutta komea. Kaiken tämän kamaluuden keskellä on pakko paeta. Mie meen Karjalaan, tänne Suomen puolelle. en väitä karjalaa osaavani, mutta viipurilaiset isovanhempani haastoivat mietä ja sietä, samoin appivanhempani. Ja Ri pe Lt o M ä Ki / Le u Ku ” Karjala on minulle tunnemurre ja turvan antaja.” Lintuloita MiE väSyN ja NääNNyN maailman ongelmien alle. niist mie piän. antakaa minulle happea ja rauhaa vaikka kuukaudeksi. Karjala on minulle tunnemurre ja turvan antaja. Kun hänen äitinsä syntyi 1980-luvulla, pelkäsin ydinsotaa, metsäkuolemia, ylikalastusta ja lajien sukupuuttoja. nyt on samat pelot ja lisäksi vielä uusia, aiemmin tuntemattomia uhkia. Le n a KR ee tt a H a K a La 110/2015 Suomen luonto 7. n aLicE karLSSON keltasirkut, talvipäivän ilostuttajat. oon mie Käksalmessakin ollut ja muualla Laatokan ympäristössä, mutta henkinen koti löytyy rajan tältä puolelta, Karjalan murteesta ja niistä seuduista, joilla sitä puhutaan. Lintulaudan hän oli omin käsin tehnyt ja se oli ison karjalaistalon pienoismalli
tulvat, joita majavat saavat aikaan, tuottavat runsaasti lahopuuta, vieläpä monipuolisesti erilaisia lahopuutyyppejä. Suomessa elää kaksi majavalajia, alkuperäinen euroopanmajava sekä atlantin takaa tuotu amerikanmajava. Munien määrä maalis–huhtikuussa kertoo myyräkannan tilan vielä myöhään keväällä niin tarkasti, että itsensä myyrien laskentaurakkaan on turha ryhtyä. Samalla maatalouden ympäristöohjelma kuitenkin parani, minkä takia fosforin valumaa on onnistuttu tasaisesti pienentämään. (Jt) viitasammakko ja majava ne yhteen soppii jäNNiTTävää plub-plub-plub-ääntä pitävä viitasammakko on eu:n erityissuojelussa, koska sen esiintyminen kertoo koko vesistön olevan hyvässä kunnossa. Majavaa vOiSi hyödyntää harkiten kosteikkometsien suojelussa ja ennallistamisessa, Helsingin yliopiston tutkijat esittävät. Se kuluttaa muutamassa vuodessa yksittäisen rantametsän lehtipuumateriaalin loppuun ja siirtyy uudelle alueelle. piia ahONEN 8 Suomen luonto 110/2015 Majava on hyvä metsänhoitaja poimintoja varpusten paIno pIenenI suomessa 1,5 grammaa vuosIen 1984 ja 2009 välIllä. evon vesiä vertailleet tutkijat huomasivat, että aivan ylivoimainen elinympäristö lajille on majavalampi. ”Majavan kaltaisia ekosysteemi-insinöörejä voitaisiin käyttää kokonaisvaltaisessa elinympäristöjen suojelussa, jossa ei keskitytä yksittäiseen lajiin vaan luodaan olot koko ekosysteemin suojelemiseksi”, lahopuututkimukseen osallistunut tohtorikoulutettava stella thompson sanoo. tutkija Tapio Solosen ja kumppaneiden tutkimus osoitti, että etelä-Suomessa voi selvittää, paljonko parissakymmenessä lehtopöllön pöntössä on munia. Mutta miten. ”Jos majavan käyttöä harkitaan ennallistamisessa, mielestäni tulisi käyttää euroopanmajavaa”, thompson sanoo. Siksi niiden määrää olisi hyvä voida ennustaa jo varhain keväällä. Lisää majavia! (Jt) Myyrien määrän näkee lehtopöllön munista MyyräT ovat ikäviä vieraita viljelijälle. ilmastollakin on näppinsä pelissä, sillä syyslämpötilat ovat nousseet ja sulan maan aika jatkunut. lIsää aIheesta alkaen sIvulta 16. Herpetozoa-tiedelehdessä julkaistu tutkimus antaa vahvasti peukkua talttahampaille. niistä etenkin pystyyn kuollut puu ja lehtilahopuu ovat suomalaisissa metsissä muuten harvinaisia. a n tt i Le in o n en / pR o LK Ve Sa H u tt u n en Majava on myös vesi-insinööri.. asiaa selvittänyt tutkimus julkaistiin marraskuussa Forest Ecology and Management -lehden verkkosivuilla. 20 jokea käsittänyt tutkimus julkaistiin Agriculture, Ecosystems and Environment -tiedelehdessä. (Jt) Majavalammen voi tunnistaa talvellakin lahopuista. typen valuma lisääntyi, kun Suomi liittyi eu:hun ja peltojen raivaus lisääntyi tukipolitiikan takia. suhteessa lInnun kokoon huomattava laIhtumInen voIsI johtua talvIen leudontumIsesta, arvelevat jon Brommer ja kumppanIt journal of ornIthology -lehdessä julkaIstussa tutkImuksessaan. ”Majavan käyttö sopisi tarkoin harkituille alueille, aluksi esimerkiksi kansallisja luonnonpuistoihin.” Majava tarvitsee itse tuoretta puuta sekä pesän ja padon rakennusaineeksi että ravinnokseen. tutkimus julkaistiin Environmental Monitoring & Assessment -lehdessä. (jt) –1,5 g Ri St o Su LK aV a Luonto, ympäristö ja tiede nyT Maataloudessa askel taakse ja eteen pELLOiLTa itämerelle valuva ravinnekuorma sekä kasvoi että keveni vuosina 1986–2012, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkimus
Selvittämättä on, miksi välissä oli 25 hiljaisempaa vuotta. Jaha, taas myyrä. 110/2015 Suomen luonto 9 pOLTTOpUidEN TEkO ivalon keskustassa keskeytyy, kun suomenpystykorvanarttu Supi Suomalainen valpastuu. neljän vuoden sykli on siis palannut, se sama joka mystisesti hiipui sopuleilta 1978 ja myyrilläkin kävi sekavammaksi vuoden 1982 jälkeen. koira syöksähtää, ohut lumi pölähtää ja hampaisiin ilmestyy tumma mytty. vESa LUhTa IL M Iö M äI ST ä Jo RM a Lu H ta Supi sai terveisiä tunturista Neljän vuoden sykli on palannut.. Sehän on tunturisopuli! ovatko vipeltäjät taas vaelluksella. Sopuli ärhenteli kuvaajalle kilpisjärvellä toukokuussa 2011. Se tuijottaa puuvajan taakse. lyhyen puhelinkierroksen aikana asia varmistuu: kyse ei ole ivalon keskustan ainoasta sopulista, vaan niitä on havaittu enemmänkin loka–marraskuun aikana. Sopulit ovat olleet liikkeellä 2007, 2010–2011 ja nyt tänä syksynä. Hammaskairassa ja Saariselän takatuntureilla sopuleita on nähty alkusyksystä läjäpäin. Myyräprofessori heikki henttonen vahvistaa, että käsivarressakin on ollut käynnissä vähäistä syysvaellusta, mutta epäilee tapansa mukaan, että sekä myyrät että sopulit häviävät jo ennen kevättä. tunturisopulikannan nousu seuraa yleensä korkeita myyräkantoja, niin nytkin. Mytystä erottuu kuitenkin aivan liikaa keltaista väriä. Määrä jää silti kauaksi vuoden 2011 suurvaelluksesta, jolloin Supi lahtasi sopuleita pelkästään yhden yön aikana kymmeniä, silmin nähden iloiten tunturien lahjoista
uuSiutuVan eneRgian oSaLta tuLeMMe HyödyntäMään tuRVeMaita.” Indonesian ulkoministeri Retno Marsudi puhui Antara News -uutistoimistolle Suomen ulkoministeri Timo Soinin vierailun yhteydessä 2.11.2015. Neuvostoaikana kannaksen suot ja pellot metsittyivät ja metsät kuusettuivat. kaikkein innokkaammin Suomessa tapettiin susia, vuosina 1875–1879 peräti 1348 yksilöä, mikä romahdutti maamme susikannan vain viidessä vuodessa tuhannesta neljään sataan. ilveksenkin kanta lienee noussut 1870-luvulla jopa 3500 yksilöön eli nykytasolle. SUOMESSa eli 1800-luvun puolivälissä susia nelinkertaisesti ja ahmoja ainakin kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna. kostamuksen lähellä se katosi kännykkäverkosta, kunnes avustajamme Vesa luhta kuuli, että sudesta saatiin hiljattain uusi havainto Suomen puolelta, Martinselkosesta. Susi on ollut alueella, jolle myönnettin vastikään viisi kaatolupaa. politiikka mullisti metsiä maailmankuva ”SuoMi Ja indoneSia päättiVät tutKia MaHdoLLiSuuKSia yHteiStyöHön uuSiutuVan eneRgian Ja infoRMaatioteKnoLogian aLoiLLa. 10 Suomen luonto 11/2014 Oho! 10 Suomen luonto 110/2015 Sudesta maksettiin suurinta tapporahaa, usein 75–120 markkaa. tutkijat sakari Mykrä ja Mari Pohja-Mykrä arvioivat suurpetokannat vuodesta 1865 vuoteen 1915 tapettujen yksilöiden määrien sekä lajien poikastuottojen ja kuolevuusarvioiden perusteella. ajankohtaan nähden poikkeuksellisen runsas valo avitti kukinnan syntyä. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen hakkuut ovat puolestaan karsineet havupuita, ja karjalan ikääntyneet metsät ovat nuortumaan päin. #ennätussusi viime syksynä Suomen Luonnon nettisivuilla seurattiin norjassa pannoitettua sutta, joka laukkasi lapin poikki venäjälle, yhteensä yli 2000 kilometrin matkan. (jT) #rehevöityminen lukijamme lähestyi toimitusta kuvalla Säkylän maineikkaalta Pyhäjärveltä, jolla oli poikkeuksellisen runsas sinileväkukinta vielä marraskuussa. ainoastaan karhuja oli kolmasosan vähemmän kuin nyt, tuhatkunta yksilöä. pErTTi kOSkiMiES Hukka peri suden 1870-luvulla Luonto, ympäristö ja tiede nyT Suomen Luonto twitterissä @SuomenLuonto pinnalla Tarkkailemme ympäristöä. n iK o pe Ko n en / Va St aV a Lo vUOdEN 1939 kartta karjalankannakselta oli yksi tietolähde, kun Luonnonvarakeskuksen tutkija aapo rautiainen kollegoineen selvitti, miten poliittiset kumoukset ovat mullistaneet alueen metsiä. toimittaja alice karlsson selvitti asiaa: taustalla on valuma-alueelta tullut runsas ravinnekuormitus. Sd o / a ia M a a n M it ta u SL a it o S. noiden 60 vuoden aikana karhukanta aleni runsaan viidenneksen, ahmojen määrä puoliintui ja ilveskanta romahti neljännekseen. vuosien 1887 ja 1915 välillä Suomessa eli enää alle sata sutta
Eija kirjavainen. Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. 110/2015 Suomen luonto 11 uuden kalastusasetuksen valmistelussa veivattiin kalojen alamittoja useampaan kertaan. Ei voi sanoa, että kaikille ammattikalastajille. kyllä se vaikutti siihen, ettei alamitta ole esimerkiksi 40 vaan sen 42 senttiä. Miksi kuhan alamitta on kuitenkin ammattikalastajille kaksi senttiä alhaisempi kuin vapaa-ajan kalastajille. kalastusneuvos Eija kirjavainen maaja metsätalousministeriöstä vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin. tutkijat ovat joka tapauksessa tolkuttaneet, että kuhan pitäisi antaa kasvaa 45–50-senttiseksi, koska alhaisempi alamitta tarkoittaa, että nopeimmin kasvavat yksilöt kalastetaan pois ennen sukukypsyyttä. Se 42 senttiäkin nostaa viidellä sentillä nyt voimassa olevaa alamittaa. Se on alhaisempi vain niin sanotuille ykkösryhmän ammattikalastajille, joilla on kyse toimeentulosta. Siinä versiossa, joka ministeri orpon aikana lähti lausuntokierrokselle, kuhan alamittana oli meri alueella 40 senttiä ja sisämaassa 45. Miksi tällainen pudotus, kalastusneuvos eija kirjavainen, maaja metsätalousministeriöstä. politiikka mullisti metsiä Miksi alamittoja laskettiin. jOUNi TikkaNEN Ja SM in aw a d / iS to cK pH o to Jo RM a KiR Ja Va in en uusi kalastusasetus on selvä parannus entiseen, mutta jää vajaaksi joidenkin alamittojen osalta. tutkija outi heikinheimo sanoi juuri Turun Sanomissa, että hänen ymmärryksensä mukaan nyt mennään askel askeleelta eteenpäin. pe KK a tu u Ri Liian pienten alamittojen on todettu kääpiöittävän kuhaa. lopulta esimerkiksi kuhan alamittaa pudotettiin viime tingassa niin, että se on ammattikalastajille 40 ja muille 42 senttiä. Miksei tutkimustieto vaikuttanut uuteen asetukseen. Ensin me tehdään 42 sentin rajoitus, katsotaan vaikutuksia, ja voi olla, että se joskus vielä nousee 45 senttiin. Suunta on siis selkeä, mutta siihen edetään ehkä pienemmin askelin kuin luonnonsuojelujärjestöt ovat toivoneet. Esimerkiksi sisämaan ammattikalastajat ovat ilmoittaneet, että jos tulee samaan aikaan tehtäväksi ostaa uudet pyydykset ja sen lisäksi vielä saaliiden menetyksiä, kun alamitta kiristyy, taloudellinen yhteisvaikutus on sellainen, että kalastusta on vaikea jatkaa. nyt me nostettiin sitä merialueella ja pudotettiin sisämaassa, koska viiden sentin ero alueiden välillä ei olisi ollut oikeudenmukainen. Siksi on tarvittu tällainen siirtymämenettely. Su O RA LI N JA Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. Sitä ei pelkästään pudotettu vaan myös nostettiin
tänä syksynä on esimerkiksi tullut ensin lunta, sitten vettä ja sen jälkeen taas kova pakkanen ja lisää lunta. kOSka SaaMELaiSET elävät tiiviissä suhteessa luontoon, lämpenemisen vaikutukset voivat olla heille dramaattisia. Maiden tähänastiset lupaukset eivät vielä tähän yllä, vaan ilmakehä on niiden toteutuessakin lämpiämässä vajaat kolme astetta tämän vuosisadan aikana. ”Ennusmerkit ovat huonot myös tulevalle talvelle. ”arktisilla alueilla nähdään muutoksen merkit esimerkiksi siinä, että perinteinen kalenteri ei pidä enää paikkaansa. Emme ole tehneet itse suuria päätöksiä tai linjanvetoja, jotka olisivat vaikuttaneet siihen, missä tilanteessa nyt ollaan. Suomessa lämpötilan nousun arvioidaan olevan selvästi voimakkaampaa kuin keskimäärin koko maapallolla. He harjoittavat perinteisiä elinkeinojaan kuten poronhoitoa arktisella alueella, missä ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät yhä selvemmin. 12 Suomen luonto 110/2015 a r k t iS E t a LU E E t maaiLmaLta T o im iT Ta N u T jO r M a L a U r iL a S aamelaiset edustavat Euroopan ainoaa alkuperäiskansaa. Muuttuvat talviolot vaikuttavat arktisella alueella erityisesti poronhoitoon.. Pohjois-Suomessa ilmaston on ennustettu lämpenevän vielä muuta maata nopeammin, joten saamelaiset kohtaavat ilmastonmuutoksen vaikutukset muita aiemmin. Pariisin ilmastokokouksen Suomen delegaatiossa oli mukana toistasataa henkilöä: valtion johtoa sekä virkamiehiä ja asiantuntijoita. Perinteisten elinkeinojen lisäksi ilmastonmuutos uhkaa koko kulttuuria ja elämäntapaa. kun maan pinnalle tuTeksTi riiTTa SaariNEN / kuvaT harri NUrMiNEN SaaMELaiSkULTTUUriLLE ilmastonmuutos uhka ilmaston lämpeneminen näkyy Suomen, Norjan, ruotsin ja venäjän saamelaisalueilla yhä selvemmin. ”olemme puhuneet saamelaisyhteisössä ilmastonmuutoksesta viime vuosina koko ajan enemmän. yksi heistä oli saamelaiskäräjien puheenjohtaja tiina sanila-aikio. Pariisin ilmastokokouksen tavoitteena oli saada aikaan kansainvälinen ilmastosopimus, joka rajaisi ilmakehän lämpenemisen kahteen asteeseen. olemme kuitenkin suurimpia kärsijöitä, kun arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia”, Sanila-aikio toteaa. Pohjoisessa ilmastonmuutos näkyy erityisesti talvien kohonneissa lämpötiloissa. talven tulo on selvästi myöhentynyt, kevään tulo aikaistunut ja lumeton aika pidentynyt”, Sanila-aikio kuvailee
Sanila-aikio odottaa sellaisia poliittisia päätöksiä, jotka hyödyttävät niitä ihmisiä, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa eniten ja jotka ovat jo entuudestaan köyhiä. Elämä on erilaista, kun sitä katselee olohuoneen sohvan sijaan riisipellon laidalta. ”arktisilla alueilla nähdään muutoksen merkit esimerkiksi siinä, että talven tulo on selvästi myöhentynyt ja kevään tulo aikaistunut”, toteaa Tiina Sanila-aikio. Mustaa hiiltä syntyy kaikessa epätäydellisessä poltossa. pahin mustan hiilen lähde arktisilla alueilla näyttää kuitenkin olevan öljyn ja maakaasun tuotannossa yleisesti käytetty soihdutus. ”Mustan hiilen laskeuma näyttäisi päinvastoin olevan voimakkaassa nousussa joissain osissa euraasian arktista aluetta”, kertoo tutkimuksen päätekijä, filosofian tohtori Meri Ruppel Helsingin yliopiston bioja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta. jOrMa LaUriLa Jo H n eR / Le H tiK u Va SaaMELaiSkULTTUUriLLE lee kovaa jäätä, porot eivät pääse kaivamaan ruokaa”, Sanilaaikio kertoo. Lumen ja jään hävitessä auringonsäteilyä imeytyy paljastuneisiin tummiin pintoihin, mikä lisää lämpenemistä entisestään. 110/2015 Suomen luonto 13 uutiSia Mustan hiilen laskeuma kasvanut Helsingin yliopistossa tehty Huippuvuorten jäätiköihin ja pohjoissuomalaisiin järvisedimentteihin perustuva tutkimus kyseenalaistaa yleisen käsityksen, jonka mukaan mustan hiilen eli noen määrä arktisilla alueilla olisi viime vuosikymmeninä vähentynyt. Mustan hiilen laskeuma kiihdyttää tätä noidankehää. vuodenajat määräävät elämää enemmän kuin kello. Siitä lähtien Japani on perustellut pyyntiään ”tieteellisellä tutkimuksella”, mikä on veruke kaupalliselle pyynnille. aLkUpEräiSkaNSOiLLE ilmastonmuutoksen torjuminen ja sen haittojen vähentäminen sekä oikeus puhtaaseen, alkuperäiseen luontoon ovat myös ihmisoikeuskysymys. kestävää teräsjäätä on nykyään tavallista vähemmän. ne nälkiintyvät ja alkavat kuolla. Valaanpyynti kiellettiin kansainvälisellä sopimuksella 1986. Saamelainen mielenmaisema pohjaa ajatukseen ihmisen ja luonnon keskinäisestä riippuvuudesta. Jokapäiväisillä valinnoilla on suuri merkitys siihen, kuinka kehitys etenee”, Sanila-aikio sanoo. n ilmaSto japani Mustaa hiiltä eli nokea kertyy arktisille alueille yhä enemmän. kuva huippuvuorilta. arktisen alueen voimakkaaseen lämpenemiseen on syynä etenkin lumija jääpeitteen nopea hupeneminen. Jäätiköistä ja sedimenteistä tehdyt laskeumatutkimukset voivat ilmakehämittausten lisäksi kertoa entistä kokonaisvaltaisemmin mustan hiilen määristä ja ilmastovaikutuksesta. Sitä tehdään etenkin pohjois-Venäjän kaasukentillä, missä infrastruktuurin puuttuessa kaikkea poratessa vapautuvaa kaasua ei voida hyödyntää. ”Jäkäliköt homehtuvat, ja koska alla on sienetön syksy, ovat porot jo valmiiksi laihoja. Joiun mukana tulevat kuvat tunturista, tuulesta ja eläinten jäljistä lumessa. ”Eniten kaipaan pohjoisesta valon eri sävyjä”, toteaa Enontekiöltä kotoisin oleva joikutaiteilija Wimme Saari.. jOrMa LaUriLa Laiton valaanpyynti alkamassa Japani on yksipuolisesti ilmoittanut aikovansa aloittaa uudelleen valaanpyynnin antarktiksen vesillä. Sitä pääsee ilmaan esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytöstä, dieselmoottoreista, metsäpaloista ja myös kotitalouksista, kuten ruoanlaitosta, lämmityksestä ja saunoista. Huonokuntoiset vaatimet luovat vasat pois selvitäkseen, joten seuraavana syksynä ei ole mitä myydä.” ”Muutoksen näkee tosi hyvin jäätilanteesta. Se näkyy myös saamelaisten joikujen tematiikassa. ”Samalla pitää pohtia sitä, mitä itse voisi tehdä tilanteen parantamiseksi ja mitä saamelaiset voivat tehdä yhdessä kansana. tiina Sanila-aikio on syntynyt kolttasaamelaiseen poroperheeseen ja on naimisissa inarinsaamelaisen poromiehen kanssa. ”Eniten kaipaan pohjoisesta valon eri sävyjä”, toteaa Enontekiöltä kotoisin oleva joikutaiteilija Wimme saari. ihminen on yhteydessä luontoon. Monet maat ja järjestöt ovat voimakkaasti arvostelleet Japanin aikeita, ympäristöjärjestöjen lisäksi etenkin australia. yleensä sitä kehittyy metrin paksuudelta, mutta viime vuosina jää ei ole ollut niin kestävää, koska jääkannen päälle on muodostunut pehmeää lumen ja vedensekaista höttöä.” Saamelainen parlamentaarinen neuvosto, joka on Suomen, Ruotsin ja norjan saamelaiskäräjien sekä venäjän saamelaisjärjestöjen yhteiselin, hyväksyi ilmastostrategiansa vuonna 2010. Se viittaa kintaalla Kansainvälisen oikeusistuimen (International Court of Justice) päätökselle, joka vaatii sitä luopumaan kaikesta valaanpyynnistä. Japani väittää myös, etteivät useimmat valaslajit ole uhanalaisia ja vetoaa siihen, että valaanliha on osa maan ruokakulttuuria. ”Jos Pariisin ilmastokokouksessa ei saada aikaan suuria päätöksiä ja seurata sitä, että päätökset myös pannaan toimeen, vaikuttaa ilmastonmuutos arktisella alueella muun muassa poronhoitoon ja kalastukseen”, hän toteaa
Siihen perustuu myös silakan koukkulitkalla kalastaminen. k u u k a u d e n la ji : S il a k k a TeksTi aLicE karLSSON 14 Suomen luonto 110/2015 pe KK a tu u Ri. kun yksi löytää jotakin syötävää, toisia on pian paikalla. Hyvillä kutupaikoilla mätiä saattaa olla kerroksittain ja poikasia kuoriutuu miljoonia, vaikka suurin osa tuhoutuu jo varhaisessa vaiheessa. ”näin niitä on vaikeampi havaita vapaassa vedessä.” kun poikaset kasvavat isommiksi, ne ovat paremmassa turvassa. Se on oman meremme niin sanottuja avainlajeja, sillä sen merkitys on suuri. 14 Suomen luonto 110/2015 S illikaloihin kuuluva silakka on ruokakala, mutta se on myös villi eväkäs, jonka kotipaikka on itämeri. ”atlantilla norjan ja Skotlannin vesissä silleillä on jopa talvikutuisia kantoja.” ”Silakka on englanniksi herring kuten itämeren avainlaji Parvi antaa silakalle turvaa. urhon mukaan silakka ei ole silti aivan helppo saalis, sillä parvimuodostelma suojelee yksilöitä. Silakka tulee sukukypsäksi kaksi–kolmi-vuotiaana. isoissa kutuparvissa kalat yrittävät hakea mätimunilleen mahdollisimman hyvää paikkaa, jossa olisi esimerkiksi pientä virtausta, mutta kovassa kuhinassa millin kokoisia mätimunia joutuu sinne tänne takertuen levien, kivien ja rakkolevän pinnalle. tosin silloinkin saalistajia riittää. valtameret ovat melko tasalämpöisiä, mutta itämeressä lämpötilan vaihtelut ovat suuria. ”valtaosa silakoistamme kutee keväällä touko–kesäkuussa, mutta osa syyskuussa tai myöhemmin.” urhon mukaan silakan hyvä tuottokyky ja menestys itämeressä perustuvat eri alueiden ravintovarojen tehokkaaseen käyttöön etenkin ensimmäisenä kesänä ja myös ajallisesti kutua jaksottamalla. ne saalistavat eläinplanktonia ja ovat itse hyvin tärkeitä saalislajeja, joita hyödyntävät etenkin linnut, hylkeet, petokalat ja ihminen. toinen parveutumisen syy on ravinto. Silakoita on paljon ja ne muodostavat tiheitä parvia. ”Poikaset kehittyvät ja kasvavat nopeasti alkukesästä saariston sisäosissa ja loppukesästä lämmintä riittää myös ulompana kuoriutuville poikasille.” Sillikalat jakautuvat myös muualla kevätja syyskutuisiin. Sillikalat ovat kuitenkin varsin sopeutuvaisia ja siksi ne ovatkin levittäytyneet hyvin laajalle. ”Poikasilla on hyvä suoja: läpikuultavuus”, erikoistutkija lauri urho luonnonvarakeskuksesta sanoo. ne voivat myös esimerkiksi kutea eri vuodenaikoina. ”Monien muiden kalojen tapaan silakatkin ovat kutupaikkauskollisia, joten ne tulevat kutemaan samoille alueille vuosi vuoden jälkeen.” kutupaikkojen määräävin tekijä on lämpötila. ”kalat ilmeisesti pitävät koukkuja äyriäisinä ja valoa heijastavia levyjä lajitovereina.” SiLakaLLa ON itämeressä paljon kutupaikkoja, sillä se kutee matalassa vedessä saariston suojissa
asiantuntijoiden mukaan kalan syönnin hyödyt ovat kuitenkin haittoja isommat. äLä SEkOiTa: silakan ja kilohailin tärkein ero on vatsaevän sijainti. ”Sillin ja silakan erottavat tanskan salmet. pituus usein 15–20 senttiä, paino 20–50 grammaa. varsinainen raja on rasvapitoisuudessa, sillä atlantin silli on selvästi rasvaisempi kuin itämeren silakka.” Silleihin verrattuna silakat eivät kasva kovin isoiksi, mutta etenkin keväisin verkoista voi löytyä silakanjötkäleitä, jotka painavat yli puoli kiloa. Pieni, alle 17-senttinen silakka sopii lastenkin kalavalikoimaan. urhon mukaan ne ovat mahdollisesti seikkailleet Etelä-itämerellä tai jopa atlantilla. kalan rasvahappojen on osoitettu vähentävän riskiä sairastua sydänja verisuonitauteihin. iTäMErEN SiLakkaa runsaasti syömällä voi saada elimistöönsä haitallisia dioksiineja ja pcb-yhdisteitä. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan kalaa tulisi syödä vähintään kaksi kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Suurin Suomessa pyydetty silakka on kirjattu ennätyskalarekisteriin 1997, jolloin verkosta irrotettiin 1,1-kiloinen jötikkä. ELiNpaikaT: koko Itämeri. aikuisella silakalla se on selkäevän etureunan takapuolella, kilohaililla selkäevän etureunan kohdalla. raviNTO: eläinplankton. 110/2015 Suomen luonto 15 RiK u Lu M ia Ro Clupea harengus membras TUNTOMErkiT: sinivihreä selkä ja hopeanhohtoiset kyljet, kylkiviiva puuttuu. 110/2015 Suomen luonto 15 sillikin”, urho sanoo. Dioksiinija pcb-kuormaa voi vähentää jopa kolmanneksella nylkemällä kalasta nahka ennen ruuanvalmistusta. keväällä sisäsaaristossa, syksymmällä ulompana. n itämeren avainlaji SiLaKKa hopeakylkinen parvikala, silakka, on sopeutunut murtoveteen. Silakka elää koko itämeressä.
16 Suomen luonto 110/2015 Kylmän kestäjät 16 Suomen luonto 110/2015 Se pp o Ke R ä n en Naalin talvikarva on kaksi senttiä pidempi kuin kesäkarva.
ne pysyvät aktiivisina silloinkin, kun on kylmä. valinta onkin synnyttänyt hämmästyttäviä sopeumia kylmän aiheuttamiin ongelmiin. Silti hiljaisen maiseman keskellä hipsii aina jokin eläin, silmät terävinä ja lumikenkä levällään, ettei askel upota. TeksTi jOUNi TikkaNEN 110/2015 Suomen luonto 17 uomen sydäntalvi tuntuu kuolleelta. Jokainen eläin, jonka selän kylmyys on joskus taittanut, on voinut jättää jälkeensä jonkin toisen, sopeutuneemman saman lajin edustajan. Siinä hän esitteli teorian, joka on sittemmin tunnettu Bergmannin sääntönä.. tällä tavalla luonnonvalinta on vuosimiljoonien ajan suosinut niitä, jotka kestävät talven oloja. Suuri koko, lyhyet raajat vuonna 1847 saksalainen lääkäri ja professori Carl Bergmann julkaisi kirjan nimeltä Über die Verhältnisse der Wärmekonomie der Thieren zu ihrer Grösse eli kutakuinkin ”Eläinten koon mukaisen lämpöjärjestelmän suhteista”. karhukin on talviunessa. 110/2015 Suomen luonto 17 Kylmän kestäjät Suomen talvessa sinnitteleville eläimille on kehittynyt hämmästyttäviä keinoja taistella kylmää vastaan. tiaiset käyvät tiheään lintulaudalla ja lumikko loikkii pihamaan poikki. linnut ovat lentäneet etelään, hyönteiset vetäytyneet odottamaan seuraavaa kesää ja kalavesien päällä makaa jäinen kansi
allenin säännön mukaan kylmissä oloissa elävien eläinten on taipumus olla lyhytraajaisia ja muodoltaan pyöreähköjä, koska näin ne minimoivat lämpöä haihduttavan pinta-alansa. yön kuluessa ne sitten taas laihtuvat, kun rasva palaa lämmöksi. ankarassa harjoituksessa sen tietää sitten kyllä palavan. Moni taivasalla tallusteleva eläin sen sijaan hyötyy suuresta lämpöä säilövästä ruhosta sitä enemmän, mitä pohjoisempana elää. Sen avulla me voimme polttaa valkoista varastorasvaa suoraan lämmöksi. on mitattu, että parikymmengrammainen talitintti voi laihtua kymmenen prosenttia yössä, mikä meidän kohdallamme tarkoittaisi, että illalla 80-kiloinen ihminen heräisi aamulla 72-kiloisena. niiden pitää lihottaa itsensä joka päivä siemenillä, silmuilla ja urvuilla. He eivät myöskään inttäisi Bergmannin säännölle sukua olevaa Allenin sääntöä vastaan. kyky lihasvärinään on vain tasalämpöisillä eläimillä: linnuilla ja nisäkkäillä. allenin säännön tiedetään pätevän jopa meihin ihmisiin. 18 Suomen luonto 110/2015 Nauhamaiset jälkijonot talvihangilla kertovat, että kettu pysyy aktiivisena koko vuoden. laihat ja pitkät, talvisin hytisevät ihmiset eivät kyseenalaistaisi tätä ajatusta. F. ihmisillä, jotka seisovat talvipakkasella bussipysäkillä kuin päreet kainalossa, on Hohtolan mukaan hartialihakJa Ri pe Lt o M ä Ki pe KK a H eL o ta pa n i R ä Sä n en kylmissä oloissa elävien eläinten on taipumus olla lyhytraajaisia ja muodoltaan pyöreähköjä.. Eläinfysiologian professori esa hohtola oulun yliopistosta kertoo, että pikaisen lihomisen ja laihtumisen mahdollistaa pienten lintujen äärettömän nopea aineenvaihdunta sekä niin sanottu lihasvärinä. todennäköisesti sekä että. Bergmann väitti, että eläimet ovat sitä suurempia, mitä pohjoisempana ne elävät. Siis myös meillä. toisin kuin hylje, karhu ja muut suuret eläimet, pienet varpuslinnut eivät kuitenkaan voi kerätä rasvaa koko talven varoiksi. tämä on iso etu verrattuna vaikkapa vaihtolämpöiseen ruskosammakkoon tai kyyhyn, jotka lämpiävät vain kovasti huhkimalla tai asettumalla aurinkoon. tämän on sittemmin todettu pätevän useimpiin tasalämpöisiin eläimiin. tutkija d. karhut ovat professori ilpo kojolan tutkimuksen mukaan yhtä suuria Eteläja PohjoisSuomessa, ehkä siksi, että ne viettävät talviunta ja pesänpäällinen lumikerros eristää hyvin. hirven suuri ruho jäähtyy hitaasti, mutta silti sekin on pohjoisessa suurempi kuin etelässä. roberts osoitti vuonna 1953, että ihmiskansat ovat sitä tanakampia ja lyhytraajaisempia, mitä lähempänä Maan napoja ne elävät. asiasta on uudempiakin tutkimuksia, eivätkä ne ole suoranaisesti kumonneet havaintoa. Se on oikeastaan lihasjännitystä”, Hohtola paljastaa. Monelle eläinlajille talveen varautuminen merkitsee samaa kuin kehonrakentajille massakausi: rasvaa kerrytetään väkisin, ahtamalla. Hippiäisen, urpiaisen tai talitiaisen varastorasva riittää vain yhden tai kahden talviyön tarpeisiin. vaihtolämpöiset eläimet kuten sammakot joutuvat vetäytymään talvella horrokseen. Suomalainen paleontologi Björn kurtén huomasi sen 1960-luvulla sopivan jääkarhuun, ja sääntö sopii myös kärppään hirveen, suteen, mäyrään, näätään, kettuun, varpushaukkaan ja viherpeippoon – mutta ei ruskeakarhuun. Sen esitteli vuonna 1877 amerikkalainen eläintieteilijä Joseph asaph allen. Saamelaiset ja inuii tit lienevät siis töpäköitä ja lyhytjalkaisia siitä samasta syystä kuin lintujen nokka on pohjoisessa lyhyempi. tämä tulee aivan suoraan geometrian laeista: pallon pinta-ala on pienempi kuin yhtä tilavan kuution tai monitahokkaan. ”lihasvärinä on oikeastaan vähän huono sana, koska se voi näkyä värinänä mutta ei välttämättä näy. vararavinto kysymys tietysti kuuluu, ovatko eläimet lähellä Maan napoja kookkaita siksi, että niillä on suuren eläimen geenit vai tankkaavatko ne vain syksyllä enemmän vararavintoa
a n tt i Ko Li M a RK Ku ta n o. Urpiainen säästää energiaa palloutumalla ja vetämällä päänsä kainaloon. 110/2015 Suomen luonto 19 110/2015 Suomen luonto 19 bergmannin sääntö pätee kärppään (kuvassa) mutta ei pienempään lumikkoon, joka voi pohjoisessa hyötyä lumen suojasta
kyyhkynen menee samaan tapaan pakkasella jäykäksi. sissaan lihasjännitys päällä. Hohtola tietää tämän, koska hän on tutkinut kesykyyhkyjen lämmönsäätelyä laboratoriossa. ”Päällepäin ei näy ollenkaan, että kyyhky tuottaa lämpöä lihaksissaan, mutta kun mittaa lihassolujen aktiivisuuden sähköisesti, siellä käy valtava kuhina.” nisäkkäillä on lisäksi toinenkin tapa polttaa rasvaa suoraan lämmöksi: ruskea rasvakudos. Sitä on vähän, metsähiirelläkin vain pari kynnen kokoista länttiä lapaluiden välissä. 20 Suomen luonto 110/2015 20 Suomen luonto 110/2015 Metsämyyrä elää enimmäkseen hangen alla, missä lämpö pysyy nollan tuntumassa. ”Ruskea rasva pystyy polttamaan sitä valkoista rasvaa, mikä on varastoitunut muihin rasvakudoksiin. Mutta oi keastaan ruskea rasva onkin vain eräänlainen polttokenno. Rasvahappoja tuodaan sinne poltettavaksi verenkierron kautta.” ta pa n i R ä Sä n en
linnut ja nisäkkäät polveutuvat joka tapauksessa molemmat erilaisista matelijoista. Monella nisäkkäällä turkki on talvella tuhdimpi kuin kesällä. kanalinnun jaloissa höyhenpuvun vaihto voi näyttää melkein koomiselta: näyttää siltä kuin riekko vetäisi syksyllä paljaisiin jalkoihinsa paksut poronkarvanutukkaat, niin tuuheaksi sen koipihöyhenys kasvaa. Hän selvitti 21 lintulajin verenkiertoa ja huomasi, että joillakin linnuilla jalan valtimot ja laskimot haarautuivat säären kohdalla ja muodostivat hetkeksi toisiinsa lomittuneen verkoston. Suuren osan lisälämmöstä antaa aluskarvan tiheneminen. useilla karvan pituus pysyy kuitenkin lähes samana. Se pp o Ke R ä n en M iK a H o n K a Lin n a Ju H a Su Lin / Va St aV a Lo. ”Myös joillakin linnuilla on havaittu, että talvihöyhennys on tuuheampi kuin kesähöyhennys, esimerkiksi urpiaiselta on tällaisia mittauksia”, Hohtola kertoo. Pakkasilla kannattaa vähän alentaa huoneiden lämpötilaa, jotta lämpötilaero ulkoilman kanssa pienenee ja eron ylläpitämiseen tarvitaan vähemmän halkoja. Myyriä suojaakin lumikerros, joten siihen ei ole yhtä suurta tarvetta. viileät huoneet ja hyvä eristys Hohtolalla on energetiikan luennoillaan tapana verrata eläinten lämmönsäätelyä talon lämmitykseen: paljokaan lämmitys ei auta, jos talo on hatara ja jos sitä yrittää lämmittää kuin saunaa. Enin osa lämmöstä piSorsan jaloissa on lämmön talteenotto kuten ihmisen rakentamissa ilmanvaihtolaitteissa. Barkow vuonna 1829. Ensimmäisenä asiaa tutki tiettävästi h. Ovela verenkierto kaupunkien keskustoissa talvehtivia sinisorsia käy sääliksi, kun ne seisovat lumella paljain jaloin. Sen avulla sorsa alentaa jalkojen ja ulkoilman lämpötilaeroa, mikä vähentää lämmönhukkaa. Urpiaisten on lihotettava itsensä siemenillä päivittäin. Sorsilla ei ole kuitenkaan aivan niin kylmä kuin luulisi, koska niiden jaloissa on samanlainen lämmön talteenotto kuin ihmisen rakentamissa ilmanvaihtolaitteissa. nisäkkäät kuten myyrät eivät ilmeisesti laskeudu hypotermiaan yhtä helposti. Metsämyyrällä se kasvaa vain 11,5 millistä 12,6 milliin ja vaivaishiirellä 7,1 millistä 8,3 milliin. Eläimillä lämmön alentaminen tarkoittaa hypotermiaa. naalilla talvikarva voi olla jopa 40 millinen, kun hengittävämpi kesäkarva jää 19 millin mittaiseksi. karvat ja höyhenet ovat kehittyneet matelijoiden suomuista. Siksi niiden lämmöneristeillä on Hohtolan mukaan sama evolutiivinen juuri: Matelijat luovat nahkansa kuten nisäkkäät vaihtavat talvikarvan ja linnut sulkansa. näin eristeille ei ole yhtä suurta tarvetta. Siellä suurin osa lämmöstä siirtyy vastavirtaperiaatteen mukaisesti valtimon verestä laskimon vereen, niin että itse jalkaterässä kiertää varsin viileä veri. Siihen kykenevät etenkin linnut, jotka voivat pudottaa aineenvaihdunnan tasoa silloin, kun näyttää, ettei päivän aikana kerätty rasva riitä koko talviyön ajaksi. 110/2015 Suomen luonto 21 näin linnut ja nisäkkäät säätelevät lämpöään minuutti minuutilta ja sekunti sekunnilta kipakan talvipäivän ajan. Sinisorsa on paljasjalkainen talvilintu. harmaahylkeen kuutti syntyy lumen ja jään keskelle. ”Eivät ne ehkä aivan tönköksi mene, mutta hömötiaisenkin ruumiinlämpö voi yöllä pudota monta astetta, 40 asteesta 33–34 asteeseen”, Hohtola sanoo
22 Suomen luonto 110/2015 detään lähellä kehon keskustaa, josta se ei yhtä helpolla häviä. omituisena voi sen sijaan pitää sitä, että jääkylmässä vedessä sukeltelevalta koskikaralta yhteen kietoutunut verisuoniverkosto puuttuu. kiiruna elää talvetkin tuulenpyyhkimillä tunturipaljakoilla. kööpenhaminan yliopiston tutkijan Vihoviimeinen nollapiste elämälle on usein solujen jäätyminen. itse asiassa sitä ei ole millään Mitgårdin tutkimalla varpuslinnulla, sen enempää lintulaudoilla vierailevalla mustarastaalla, keltasirkulla kuin harakallakaan. ryhmähali tiedetään, että varpuset viihtyvät talvisin ilmanvaihtoaukkojen läheisyydessä. H ei KK i n iK Ki / pR o LK be n Ja M pö n ti n en 22 Suomen luonto 110/2015. peltopyyt säästävät energiaa painautumalla tiiviiksi ryppääksi. voisi luulla, että tämmöinen lämmön talteenotto on sitä kehittyneempi, mitä arktisemmista oloista lintulaji on peräisin. näin lämpö vaihtuu suonten välillä vastavirtaperiaatteen mukaisesti ja karankin keho välttää hukkaamasta lämpöä jalkojen kautta. ne voivat pölähtää lentoon myös auton alta, jossa ovat olleet nauttimassa moottorin jälkilämmöstä. Se ei näytä kuitenkaan pitävän paikkaansa: kaikille lajiryhmille hienostunutta suoniverkostoa ei ole kehittynyt, ja niillä joilla se on, verisuonien verkko on paremminkin sitä tiheämpi, mitä suuremmat linnun jalat ovat. varpuslinnut ovat ratkaisseet ongelman toisella tavalla: koskikaralla 3–10 jalan verisuonta kulkee muuten vain läheltä toisiaan. Uffe Mitgårdin 1980-luvulla tekemästä, 66 lajia käsittäneesta tutkimuksesta tiedetään, että suomalaiseen kylmän ajan lin nustoon kuuluvista lajeista erityinen, pitkälle kehittynyt lämmön talteenotto on ainakin sinisorsalla, kyhmyjoutsenella, nokikanalla, haahkalla, allilla, tukkasotkalla, peltopyyllä ja kiirunalla
Esa Hohtola on jatkanut oulussa Havaksen ja Sulkavan työtä. 1990-luvun puolivälissä hän tutki kollegoineen, miten peltopyyt säästävät 30 asteen pakkasessa energiaa painautumalla tiiviiksi, useamman linnun ryppääksi. kolmen linnun ryppäässä säästöä tuli 5,7 prosenttia, kuuden linnun ryppäässä 13,1 prosenttia ja yhdeksän linnun ryppäässä jo 24 prosenttia. 110/2015 Suomen luonto 23 Ju H a Ja n tu n en Sitruunaperhonen talvehtii aikuisena varvun oksalla – ja on sananmukaisesti jäässä.. Peurojen lumikuopilla on sama vaikutus, ja kanalintujen kieppi tai jänisten lumikuoppa eristävät myös. ”yöpymiskäyttäytymisestä tiedetään loppujen lopuksi aika vähän, mutta myös tiaiset, puukiipijät, peukaloiset ja timalit ryppäytyvät yöksi”, Hohtola kertoo. Pörhistely ja kyyristely tuovat selvää säästöä. linnut saivat pienennettyä energianhukkaa niin paljon, että ne selvisivät talvipäivästä huomattavasti vähemmällä ravinnolla. Havas ja Sulkava kertovat, että yöpymään palloutuneen kuukkelin energiankulutus on vain 58 prosenttia kaula pitkällä kuikkelehtivaan lajitoveriin nähden. tiaisten ja tikkojen perinteisiä piiloja ovat linnunpöntöt ja puiden kolot, jotka kylminäkin vähentävät tuulen tuiverrusta. Höyhenten pörhistäminen voi olla sen sijaan jonkinlainen rajatapaus, samoin naalin, ketun ja suden tapa kiertyä kerälle häntänsä ympäri. talviunen, talvihorroksen tai hypotermian tapauksessa asia lienee selvä: ne ovat perinnöllisiä sopeumia, jotka eläimen keho kytkee päälle alitajuisesti. kaikki lajit eivät lyöttäydy yhteen, ja nekin jotka lyöttäytyvät, voivat viettää toisia öitä yksin jonkinlaisissa kylmäpiiloissa. Fiksuja pikku lämpötaskuja kaikki. vuonna 1987 oulun yliopiston talviekologit Paavo havas ja seppo sulkava kokosivat klassisia tutkimustuloksia kirjaan Suomen luonnon talvi. 110/2015 Suomen luonto 23 Eläimet osaavatkin sopeutua kylmään niin nokkelasti, että on vaikea sanoa, mikä osa niiden käytöksestä on perinnöllistä lämmönsäätelyä ja mikä silkkaa tilannetajua
näin ne kasautuvat jääkiteiksi ja veden olomuoto muuttuu kiinteäksi. ”Mitä alempi lämpötila, sitä alempi aineenvaihdunnan taso”, lehmann huomauttaa. Pienten hyppyhäntäisten, punkkien ja lumivaaksiaisten soluissa on vettä. ”Meidän elukat ovat toisin sanoen sopeutuneet kylmyyteen niin, että se on niille hyödyksi.” kun talvi muuttuu Mitä sitten kun talvi muuttuu. 24 Suomen luonto 110/2015 jäänestoaineet vihoviimeinen nollapiste elämälle on usein solujen jäätyminen. Hyönteiset pystyvät keräämään syksyllä kudoksiinsa niin sanottuja anti freeze -proteiineja, pieniä sokereita kuten trehaloosia, tai sokerialkoholeja kuten glyserolia, mannitolia tai sorbitolia. vähemmälläkin pärjää, ei enää tarvitse olla niin tuhti. lauhana talvena hyönteisten elintoiminnot voivat sen sijaan pyöriä liian suurilla kierroksilla, mikä kuluttaa vararavinnon loppuun jo kauan ennen kevättä. ”niillä on silti käytössä samat jäätymisenestoaineet.” nuo aineet ovat niin tehokkaita, ettei talven kylmyys ole vaihtolämpöisille hyönteisille välttämättä yhtä suuri ongelma kuin sen lauhuus. kylmä siis helpottaa. ”Ehdottomasti”, sanoo tutkija Philipp lehmann tukholman yliopistosta. Miten silloin selviävät talvihangilla hipsivät hyönteiset. Bergmannin säännön vaikutus voi siis olla liukumassa hiljalleen pohjoiseen. Pystyvätkö ne estämään sen jäätymisen. turun yliopiston tutkijan Jon Brommerin ja kumppaneiden tutkimuksessa havaittiin juuri, että Suomen varpuset ovat laihtuneet keskimäärin 1,5 grammaa. Oravalla on yöksi montakin talvipesää, mutta koko valoisan ajan se käyttää ravinnon hankintaan. Miten käy eläimille, joiden perimään on painettu kylmän ja lumen taju – mutta kylmä ja lumi katoavat. kaikki jämähtää. näitä aineita on niilläkin hyönteisillä, jotka viettävät talven lepomuodossa. tutkijat eivät tiedä syytä aivan varmasti, mutta kyse voi olla talvien leudontumisesta. M iK a H o n K a Li n n a M a iR e H eL o 24 Suomen luonto 110/2015. Silloin aineilla on kaksi virkaa: talvella ne estävät kudoksia jäätymästä, ja kevään tullen niistä saa ravintoa, jonka turvin elämä voi taas alkaa. Pohjoisen itämeren vesikin jäätyy vasta -0,3 asteessa, koska siihen on liuennut vähän suolaa. Silloin talvi alkaa taittaa niiden niskoja, jotka ovat sopeutuneita kylmään, ja suosia sellaisia lajitovereita, jotka viihtyvät lauhemmassa. ”valtaosa hyönteisistähän ei tietenkään ole aktiivisena vaan talvehtii lepomuodossa”, lehmann muistuttaa. ”Ja ne tekevät sen ihan samalla tavalla kuin me ihmiset autojen pakkasnesteen kanssa, tuottamalla erilaisia jäätymispistettä alentavia aineita.” lehmannin mukaan kaikki veteen liuenneet aineet estävät periaatteessa jonkin verran jäätymistä. tiedetään myös, että lumettomaan maahan sulautuva rusakko on vähitellen hivuttautunut kohti pohjoista ja valkoisen talviturkin vaihtava metsäjänis vähentynyt, varsinkin Etelä-Suomessa. vesi eli divetymonoksidi jäätyy, kun irrallaan hilluvien H 2 o-molekyylien vapaat elektronit alkavat nollan alapuolella muodostaa sidoksia. Metsäjänis on Etelä-Suomessa jo harvinaistunut
Taimenille ne ovat tärkeää ravintoa. fi/paraskansi tai postitse: Suomen Luonto / paras kansi, itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. valkoinen turkki ei olekaan enää suojavaan huomioväri. äänestäneiden kesken arvomme viisi Luonnonkalenteria 2016. Monen lajin kohdalla kysymys on siitä, pysyykö luonnonvalinta talven muutosten tahdissa. VAlITSe PARAS KAnSI JA ääneSTä 4.1.2016 MenneSSä sähköpostilla: paraskansi@sll.fi, nettilomakkeella: suomenluonto. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Pysyykö luonnonvalinta talven muutosten tahdissa. keväällä vasta osittain avonaisten koskien partaille ilmestyy koskikorentoja. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi. M at ti piH La tie Ja Ri pe Lt o M ä Ki. Muuttuva talvi voi siis synnyttää uutta ja aiheuttaa luovaa tuhoa. Valitse paras kansi! Mikä on onnistunein kantemme vuonna 2015. n Metso suojautuu kylmältä kieppiin teeren, pyyn, riekon ja kiirunan tapaan. vaikein on välivaihe, jota eletään nyt. Rusakon ja metsäjäniksen risteymät ovat myös yleistyneet
26 Suomen luonto 110/2015 PiiSaMi Joutui kaDullE K o h ta a m in e n TeksTi Ja kuva jUhO rahkONEN autojen seassa juokseva piisami palkitsi auttajansa puremalla.
110/2015 Suomen luonto 27 PiiSaMi Joutui kaDullE autojen seassa juokseva piisami palkitsi auttajansa puremalla. karvainen ja pullea jyrsijä vipelsi päämäärättömän tuntuisesti liikenteen seassa. Piisami muokkaa ympäristöään majavaa huomaamattomammin – se raivaa vesikasvillisuuteen vain aukkoja pitääkseen pesänsä kulkureitit avoimina. todistin tällaista ilmiötä muutama talvi sitten, kun laukaassa keski-Suomessa yksi piisamiparka löytyi kuoliaaksi jäätyneenä oleskelupesän sä edustalta. Jämsässä puolestaan kohtasin piisamin, jonka talven kylmyys oli ajanut kadulle. Sitten se paineli kiukkuisen tuntuisena matkoihinsa. k ovana talvena moni luontokappale kuten piisami on hätää kärsimässä. Piisa mi ei tiennyt, mihin mennä, ja pääsin kosketusetäisyydelle. autoliikenne oli vilkasta, ja minussa heräsi jouluinen auttamisen halu. n Kirjoittaja on luontokuvaaja ja Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö. Ei piisamin pärjääminen ainakaan purennasta jää kiinni! En suosittele tällaista luonnontieteellistä havainnointia. Huonosti käy, jos pakkanen jäädyttää eläimen kulkureitit umpeen eikä otus pääsekään pesänsä suojiin. kääräisin siteen sormeni ympärille ja jatkoin matkaani hämärtyvään ja kylmenevään talvi-iltaan. tilanteen tuoksinassa en ajatellut asiaa pidemmälle, vaan tartuin otukseen nostaakseni sen turvaan. Piisami muistuttaa paljon isompaa majavaa, mutta majavan häntä on selkeästi latuska. keko voi olla jopa puolentoista metrin korkuinen. olin tullut kokeilleeksi, miten käsittämättömän terävät jyrsijän hampaat ovat. talvensa piisamit viettävät suurissa, lämpöä eristävissä oleskelupesissä. Piisami on tuotu Suomeen lähes sata vuotta sitten turkiseläimeksi, mutta niin hyvin se on tänne kotiutunut, että jo pitkään on tuntunut kuin se kuuluisi maamme alkuperäislajistoon. ajatustakin nopeammin piisami iski käteeni, ja sen hampaat viilsivät sormeeni ammottavan haavan. Jyrsijä vipelsi liikenteen seassa.. Pysäköin kadun viereen ja riensin pelastamaan eläintä ennen kuin se jäisi auton alle
TeksTi riTva kUpari at en eu M in ta id eM u Se o / K a n Sa LL iS ga LL eR ia / ye H ia ew ei S 28 Suomen luonto 110/2015 ”kuuntele, miten albert Edelfelt: Säveltäjä jean Sibelius, ajoittamaton tussipiirustus. ”kauniit auringonlaskut toivat esille uusia hänen mielikuvituksensa piirteitä. vanhempana hän kirjasi inspiraationsa nuottipaperille. Mutta mitä hiljaisuutta kaivannut säveltäjä olisi sanonut liikenteen kohinasta, joka tunkeutuu korviini joka puolelta. Hänen kasvikokoelmansa oli luokan paras, ja hän kuljeskeli mieluummin hyönteishaavin kanssa kuin osallistui poikien peleihin. Seison samassa metsäsaarekkeessa kesäkuun alkupuolella 2015. ainolan ruokasaliin hän halusi vihreän F-duuritakan. ainolan isäntä istui täällä juurakkotuolissaan. Sibelius oli herkkä synesteetikko eli ihminen, jolla aistihavainnot sekoittuivat toisiinsa ja muuntuivat säveliksi. konsertointia linnuille nuoren Jannen ystävä Walter von konow luonnehti Sibeliusta suureksi uneksijaksi, jolla oli vilkas mielikuvitus. 28 Suomen luonto 110/2015 S ibelius käveli 1953 hiljakseen ainolan metsätemppeliin tyttärentyttärensä kanssa ja kehotti kuuntelemaan luonnon tuoksua. Säveltäjäoppilaalleen otto kotilaiselle hän kertoi 1892, että on joskus pientareella loikoessaan kuullut yläsävelet ruispellosta. Saatoimme istua tuntikausia äänettömästi ihaillen katselemassa painuvaa päivää ja purppuran ja kulluonto tuoksuu” Luonto puhutteli säveltäjä Jean Sibeliusta kaikin aistein. Hän koki värit ja tuoksut sävelinä, inspiroitui maisemista ja lintujen lauluista. Puut ovat jykeviä, linnut ja niiden poikaset ääntelevät, orava jähmettyy männyn rungolle käpy suussaan. Janne samoili Hämeenlinnan ja Sääksmäen metsissä ja tutki luontoa monin tavoin. vanhoissa valokuvissa ei näy korkeaa verkkoaitaa, joka nyt rajaa tonttia; sen takana aukeaa peltomaisema niin kuin 1950-luvullakin. Hän innostui nuorena hampun ja pellavan tuoksusta niin, että ryntäsi pianon ääreen purkamaan tunnelmiaan. Eri värit edustivat eri sävelkorkeuksia: a-duuri oli sinistä, C-duuri punaista, F-duuri vihreää ja D-duuri keltaista. SibELiUkSEN SyNTyMäSTä 150 vUOTTa
luonto tuoksuu” ”kuuntele, miten V eL i-p eK K a H en tiL ä / Va St aV a Lo Je a n Sib eL iu K Se n a RK iS to , K ä SiK iR Jo it u SK o Ko eL M a , K a n Sa LL iS KiR Ja St o Sibeliuksen käsikirjoituksia: Metsänhaltija (ballad), orkesteripartituurin ensimmäinen nuottisivu, aallottaret, luonnossivu ja Luonnotar, ensimmäinen sivu .
Näkymä ainolan yläkerran ikkunasta 1940-luvulla. Temppeli kesällä 2015. 30 Suomen luonto 110/2015 Sibelius koki luonnossa pyhyyttä. 30 Suomen luonto 110/2015 Sibelius temppelissään ainolassa järvenpäässä 1940-luvulla. Sa n te Ri Le Va S / Su o M en Va Lo Ku Va ta it ee n M u Se o Sa n te Ri Le Va S / SV M Ja Ri Ku RV in en / Va St aV a Lo Ri tV a Ku pa Ri
Eläytymistä ja havaintoja Helsingissä asuessaan Jean Sibelius vietti perheineen kesiä maaseudulla, järven tai meren rannalla. Ryhdyttyään soittamaan viulua nuori Sibelius meni ulos improvisoimaan. Hän eli joka hetki niin voimaperäisesti, että välistä suorastaan muistutti jotakin eläintä, koskessa loiskahtelevaa kalaa tai nuorta metsästyskoiraa, joka vainuten nuuskii ilmaa, – tai lintua, joka hiljaa istuessaan kulmikkaasti kääntelee päätään kuullakseen joka risahduksen ja ottaakseen huomioon kaiken, mitä nykyisyydellä on sille sanottavaa.” Hän koki luonnossa pyhyyttä ja tuntemuksia, jotka ovat sukua uskonnollisuudelle. Hän ilmoitti löydöstään Muinaistieteelliselle toimikunnalle; Suomen ensimmäinen kalliomaalaus oli löytynyt. Hän käveli, ui, souteli ja onki yhdessä vaimonsa ainon kanssa. Sibelius itse puhui uskonnollisesta kokemuksesta muun muassa vieraillessaan niagaran putouksilla yhdysvalloissa 1914. Jannea innostivat metsien keijut, maahiset, peikot ja noidat. 110/2015 Suomen luonto 31 Sibelius koki luonnossa pyhyyttä. talvella 1911 säveltäjä oli vierailulla Hvitträskissä ja kiinnitti kävelyretkellään rantakallioilla huomionsa kallion seinämän punaisiin merkkeihin. Myös vuodenaikojen kierrossa hän näki ikiaikaisia pyhyyden merkkejä. aino Sibeliuksen veli, kirjailija arvid Järnefelt kuvailee säveltäjän luontosuhdetta näin: ”Hän otti sisimpäänsä ja muutti Sibeliukseksi kaiken, mikä joka hetki tuoksui, mikä saapui hänen korviinsa, mikä näkyi hänen silmiinsä. Sibeliuselämäkerran kirjoittajan erik tawaststjernan mukaan tuntemukset olivat lähinnä panteistisia, luojan näkemistä kaikessa. kirjeessään 1883 hän kuvailee, miten hän on soitellut metsässä sooloa luonto ja lintujen äänet orkesterinaan. Hänen kerrotaan sanoneen, että ”tämä suuri spektaakkeli oli lähimpänä todellista uskontoa mitä olen koskaan kokenut, ja uskonpa, että musiikki pääsee seuraavaksi lähimmäksi”. Sibelius oli miettinyt, miten voisi kuvailla putousta sävelin, mutta oli todennut sen olevan liian valtava ja ylväs yksittäisen ihmisen kuvattavaksi. tietyllä vanajaveden rantakivellä hän konsertoi usein linnuille, ja saaristopurjehduksilla hän seisoi veneen keulassa soittaen merelle. Soittaessaan kvartetissa viulua häntä pidettiin hiukan epäluotettavana muusikkona: hän saattoi yhtäkkiä lopettaa soiton ja ryhtyä kertomaan, mitä näki mielessään – esimerkiksi viheriöiviä niittyjä. lan väreissä välkehtiviä pilviä – siellähän näkyi kokonainen satumaailma, lumoava ja kaunis”, von konow muisteli. 110/2015 Suomen luonto 31
32 Suomen luonto 110/2015 ainola valmistui Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön 1904. Sa n te Ri Le Va S / Su o M en Va Lo Ku Va ta it ee n M u Se o Sa n te Ri Le Va S / Su o M en Va Lo Ku Va ta it ee n M u Se o Jo RM a Lu H ta / Le u Ku. ainola kesällä 2015. ainola 1940-luvulla. 32 Suomen luonto 110/2015 Ri tV a Ku pa Ri aino ja jean Sibelius 1940-luvulla ainolassa
niiden ääni ja olemus!” hän kirjoitti huhtikuussa 1915. naapurin metsää alettiin kaataa ainolan tontin rajalla 1935. aho on säveltänyt muun muassa Luosto-sinfonian ja thereminkonserton Kahdeksan vuodenaikaa, jonka muoto etenee kuten vuoden kierto lapissa. Myrsky-näytelmän musiikissa on todellinen myrsky ja näytelmämusiikissa Kuolema kuuluvat kurkien huudot”, aho listaa. aho sanoo saavansa Sibeliukselta joskus vaikutteita omiin sävellyksiinsä. on kuitenkin monia teoksia, joissa voi ihan selvästi kokea luonnon, esimerkiksi Tapiola. 110/2015 Suomen luonto 33 Mukana sydänverta Säveltäjä kalevi aho luonnehtii Sibeliusta tunnelmaihmiseksi, jolle luonto oli hyvin tärkeä. Hän näki tuona keväänä 16 joutsenta ja intoutui tallentamaan päiväkirjaansa teeman, joka päätyi 5. kun lapset jahtasivat metsässä isoa käärmettä, Sibelius kielsi heitä tappamasta sitä. Siellä säveltäjä kävi kuuntelemassa runonlaulua ja vaikuttui etenkin Pedri Shemeikan esityksistä. ”Erikoista havaita, ettei millään koko maailmassa, ei taiteessa, kirjallisuudessa eikä musiikissa, ole minuun samanlaista vaikutusta kuin näillä joutsenilla + kurjilla + villihanhilla. Hän sai tarpeekseen Helsingin levottomasta elämänmenosta ja muutti perheineen metsään. Säveltäjän kulttuuriympäristön pitääkin ahon mielestä kuulua musiikissa. Siksi hän on kuuluisa, koska hän on erilainen, jäljittelemätön.” Luonnonläheinen ainola ihmisen pitää elää joko suuressa kaupungissa tai metsässä, Sibelius tuumi. Siellä hän käveli päivittäin, ja sieltä hän löysi temppelinsä. sinfoniani erääseen kohtaan. Myös ikkunoista avautuva maisema peltojen yli tuusulanjärvelle oli tärkeä. Metsän ikuinen voima ”Metsässä käveleminen on vain jotenkin hienoa”, sanoo kalevi aho. Hänellekin luonto ja siellä liikkuminen on tärkeää. sinfonian finaaliin. Hän tallensi monia havaintoja niistä päiväkirjoihinsa. ”aina ei voi sanoa, miten suoraan se ilmenee musiikissa. ”Kullervosta lähtien Sibeliuksen tyyli muuttui omintakeiseksi. ainolassa puhui hiljaisuus, ja siellä saattoi tarkkailla lintuja. Siinä voi kuvitella metsän tuoksua, jopa kuivan havumetsän tuoksua. kalevi aho on kansainvälisesti tunnetuimpia nykysäveltäjiämme. isäntä katseli ja kuunteli niin pihan pikkulintuja, metsän pöllöjä kuin yli lentäviä muuttolintujakin. Se inspiroi minua myös 9. Joutsenten, hanhien ja kurkien muuttoreitti kulki talon yli. Sibelius kauhistui ja ilmoitti välittömästi omistajalle haluavansa ostaa metsän. ainola valmistui tuusulanjärven taiteilijayhteisöön 1904. Hän tuntee Sibeliuksen tuotannon läpikotaisin ja on muun muassa täydentänyt 15 Sibeliuksen keskeneräistä partituuria. 110/2015 Suomen luonto 33. ainolan tontti kasvoi näin kahden hehtaarin metsällä, joka on nykyään luonnonsuojelualuetta. sinfoniaa säveltäessäni. aho kehuu Sibeliuksen luomia tunnelmia ja melodioita hyvin vaihteleviksi ja hienoiksi. kalevi aho sanoo Sibeliuksen löytäneen oman tiensä ja tyylinsä kansanmusiikin kautta. Myöhemmin hän sävelsi merkittäviä kansanrunoihin pohjautuvia teoksia kuten Kullervo, Lemminkäissarja ja Luonnotar. Sibeliusta sykähdyttäneet kurjet ja joutsenet olivat tuolloin paljon nykyistä harvinaisempia. Säveltäjä sai vaikutteita myös tapaamiltaan runonlaulajilta larin Paraskelta ja Pedri shemeikalta, mikä kuuluu esimerkiksi Karelia-sarjassa. ”yksi elämäni suurista vaikutelmista! Herrajumala tuota kauneutta. Paluumatkallaan Sibelius ratsasti Suojärveltä värtsilään kuutamossa öisen korven läpi ja sai idean orkesteriteokseen Öinen ratsastus ja auringonnousu, joka valmistui 1908. kevään alkajaisiksi hän käy tarkistamassa hämeenkylmänkukkien kasvupaikat. 1800-luvun lopun karelianismi sai taiteilijat etsimään suomalaisuuden juuria ja vei Sibeliukset häämatkalle Pielisjärven rannalle 1892. ”Esimerkiksi Lemminkäissarja vaikutti uuden 16. Sen toisessa osassa ollaan kuin viimeisellä rannalla Sibeliuksen Tuonelan joutsenen tavoin.” joutsenet lentävät sinfoniaan Sibelius meni keväisin tuusulanjärven rannalle katsomaan laulujoutsenia. ”niiden lähtökohtana on usein koettu luonnonelämys, ja hänen sävellyksissään on aina mukana sydänverta.” runonlaulun vaikutukset Sibelius kiinnostui jo kouluaikoinaan Kalevalasta. ne kierainola valmistui Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön 1904
opin jälleen suunnattomasti soinnista”, hän kirjoitti 1915. Musiikki on mielikuvia Sibeliuksen laajassa tuotannossa on paljon yksinlauluja ja kuoroteoksia luontoaiheisiin teksteihin. katosivat auringon utuun välkehtivänä hopeanauhana. n Sibelius tutkimassa partituuria. ”näin lentäviä kurkia täynnä musiikkia. Matala kertosäe, joka muistuttaa pienen lapsen itkua. ääntely samaa puupuhallintyyppiä kuin kurkien, mutta ilman tremoloa. vaikutelmat sävelten taustalla tunsi vain Sibelius itse, eikä hän kieltänyt niistä välittyviä tunnelmia. Säveltäjä itse ei hyväksynyt tarkkoja ohjelmallisia tulkintoja sinfonioistaan vaan korosti niiden olevan kokonaisuudessaan absoluuttista musiikkia. klarinetit ilmentävät kurkia Kuoleman musiikissa. luonnonmystiikkaa ja elämäntuskaa.” kurkien äänien hän kirjoitti olevan läheisintä sukua omalle sielulleen. kuvittelen havunoksien raskaan liikkeen, kun kuuntelen Kuusi-kappaletta ja valkoisten kukkien kuohua Kun pihlaja kukkii -sävellyksessä. nimet ohjaavat ajatteluani. Erinomainen lahjaidea kasveista kiinnostuneille! Ari-Pekka Huhta | Talventörröttäjät kauppa.vastapaino.fi Talvisillakin kasveilla on tarinansa! 100% MERINOVILLA ruskovilla.fi Kohdelämmittimet sinne missä kolottaa Laaja valikoima mustana ja valkoisena Tutustu valikoimaan ja hanki parasta:. ”Ellei tiedä kappaleiden nimiä, ei välttämättä tule mieleen kuusi tai pihlaja. Sibelius kävi kolilla lankonsa eero Järnefeltin kanssa 1909 ja piti näkemäänsä yhtenä elämänsä suurista kokemuksista. 34 Suomen luonto 110/2015 telivät pitkään yläpuolellani. Hänellä on myös viisiosaiset pianolle sävelletyt puusarja ja kukkasarja. Neljännessä sinfoniassa on tulkittu olevan kolin maisemien vaikutusta. Hän on saattanut nimetä kappaleensa jälkeenpäinkin”, kalevi aho pohtii. När jag drömmer -laulun lopussa piano esittää satakielen laulua. Sa n te Ri Le Va S / Su o M en Va Lo Ku Va ta it ee n M u Se o Suomen ensimmäinen talviasuisten heinien ja ruohojen tunnistamisopas. Kolmannessa sinfoniassa laulavat puupuhaltimin lehtokerttu ja rastas sekä huilulla käki. ”Kuudennesta sinfoniasta tulee aina mieleeni ensilumen tuoksu”, Sibelius sanoi. Hän omisti sinfonian Järnefeltille, joka on ikuistanut kolin maisemat kuuluisiksi maalauksiksi. Joutsenten ääni lähenee enemmän trumpettia joskin sarrusofonisointi on ilmeinen. kuulija luo musiikista omat mielikuvansa – eikö siinä olekin musiikin voima. Saattaa olla, että hän on halunnut kuvata kuusen tai pihlajan tunnelmaa, mutta eihän sellaista voi siirtää suoraan musiikkiin
76,50 €). nettisivuiltamme voit tulostaa lahjakortin lahjan saajalle! ku va : V iik sit im al i tu om as H ein on en , lu m ih iu ta le ist oc kp ho to Suomen Luontoa julkaisee Suomen luonnonsuojeluliitto lahJaPulMa ratkaistu! Ping!* tiLaaMaLLa LUoNNoNyStäväN ykköSLEHdEN joululahjaK si tUEt LUoNNoNSUo JELUa. 11/2014 Suomen luonto 35 tilaukset: www.suomenluonto.fi/lehtitilaus (09) 2280 8210, (09) 2280 8224 (arkisin 9–15) tilaajapalvelu@sll.fi, tarjoustunnus: SL_Suomen Luonto tarjous on voimassa uusille tilauksille suomessa. NykyääN LEHdELLä oN yLi 180 000 LUkiJaa. 10 monipuolista numeroa vuodessa! SUoMEN LUoNto aLkoi iLMEStyä 1941 Ja täyttää ENSi vUoNNa 75 vUotta. *viiksitimalin helähtävä ääni Palkittu laatuleHti LaHJa HiNta vaiN 51, 50 € (12 kk, norm
36 Suomen luonto 110/2015 munat muovissa Yli 400 ehdokkaan joukosta vuoden turhakkeeksi 2015 kohosi muovinen kananmunakotelo. TeksTi jOhaNNa MEhTOLa V u o d e n t u r h a k e 2015 36 Suomen luonto 110/2015 vUOd EN TUrh akE ON vaLiT TU!
kananmunien irtomyynnistä siirryttiin pahvisiin kennoihin 1960-luvulla. Lo tu S eM bo M u u t au Ke a M a n Ku Va t M a RiK a ee R o La kUNNiaMaiNiNTa 110/2015 Suomen luonto 37. ”Mutta itse pidän kartonkisista pakkauksista, sillä kuitu on pehmeämpää ja se antaa periksi ja suojaa paremmin”, koivula sanoo. Siksi toimivan ja hyväksi havaitun pahvisen kananmunapakkauksen korvaaminen muovisella ansaitsee Vuoden turhakkeen tittelin. Muna Foods toi kananmunamarkkinoille vuoden alussa kultamuna-kananmunista sekä Eggyplay-muovikotelosta koostuvan uutuustuotekonseptin. Lotus Soft Embossa tuoksu on lisätty rullan hylsyyn. olen pettynyt isoihin kja S-kauppaketjuihin, jotka ovat ottaneet tuotteen valikoimiinsa”, kirjoittaa Mirka koskinen perusteluissaan. ainakaan muovikoteloa ei voi kompostoida, mutta muovinkeräykseen sen voi sentään laittaa. koteloa on kehuttu siitä, että se soveltuu irtokananmunille ja on kestävä ja pestävä”, sanoo myyntijohtaja ilkka tirkkonen Muna Foodsista. Lisää muovi-innovaatioita. Sillä ei korvata kuitukoteloita, vaan täydennetään kananmunavalikoimaa ja tuodaan uutta ilmettä muutoin aika staattiseen kananmunahyllyyn. Eggyplay on pienehkö tuote, jonka idea on ensisijaisesti kotelon jatkokäytössä. ”vain mielikuvitus on käyttömahdollisuuksien rajana”, tuotetta markkinoivassa tiedotteessa sanotaan. Pahvirasia pesee muovihirviön mennen tullen.” ”Muovipakkaus ei automaattisesti tarkoita sitä, että se olisi hengittämätön umpio. ”olemme saaneet aika vähän palautetta Eggyplaysta ja lähinnä se on ollut positiivista. Muovikoteloiden osuus kaikista munakoteloista on todella pieni, reilusti alle prosentti”, toteaa myyntijohtaja ilkka tirkkonen Muna Foodsista. tiettyjen muovilajien, kuten Eggyplayssa käytetyn muovin, läpi pääsevät niin happi kuin hiilidioksidikin kulkemaan”, sanoo pakkausteknologian yliopistonlehtori hanna koivula Helsingin yliopiston Elintarvikeja ympäristötieteiden laitokselta. pyykin sekaan heitettävä lian ja värin keräävä liina on myös turhakelistalla. koivula ei näe suurta eroa muovin ja kartongin välillä kananmunien säilyvyyttä ajatellen. ”Maailmaan ei tarvita enää yhtään muoviinnovaatiota.” vaihtelua porkkanaraasteelle saa tietenkin porkkananteroittimella. kotelo pitää sisällään kahdeksan vapaan kanan munaa, jotka ovat jo nerokkaissa omissa pakkauksissaan, siis kuorissaan. ”Ei ole. 110/2015 Suomen luonto 37 uovipakkauksille kehitetään kuumeisesti ympäristöystävällisempiä, esimerkiksi puupohjaisia vaihtoehtoja. postin mainoksille kehittämä kääre postinen ansaitsee vuoden turhake -kunniamaininnan. Suurta legopalikkaa muistuttavaa koteloa markkinoidaan etenkin lasten leluksi. nähdäkseni soveltuvuus lasten leikkeihin ei ole munakennolle niin oleellinen ominaisuus, että sen takia olisi perusteltua siirtyä muovipakkaukseen”, kirjoittaa tuulikki Vuonokari perusteluissaan. Polypropyleenista valmistetun muovisen kotelon ideana on yhtiön mukaan monipuolinen jatkokäyttö lasten rakennuspalikoina, säilytysrasioina, kasvualustana... ”tähän maailmaan ei tarvita enää yhtään uutta muovi-innovaatiota. Muovin soveltuvuus juuri kananmunien pakkaukseksi arveluttaa Matti hilliä: ”Munista poistuu kuoren läpi kosteutta, eikä muovirasia hengitä. kestävä ja pestävä koteloita saa neljässä eri värissä ja niiden lisäksi sesonkipakkauksia muun muassa pääsiäisen, joulun ja halloweenin teemoilla kuvitettuna. ne ovat palvelleet hyvin jo siis 50 vuotta, eikä korvaavaa tuotetta ole osattu kaivatakaan. Sen leluksi soveltuvuus herättää kuluttajissa arvostelua. onko Muna Foodsilla suunnitelmissa lisätä muovisten kananmunapakkausten valikoimaa. ”täysin käsittämätön kapistus verrattuna aidosti kierrätettävään pahvikennoon
Jo viime vuoden listalta löytynyt selfiekeppi on saanut turhakelistallemme sisartuotteita; belfiekepin, joka on apuväline oman takapuolen kuvaamiseen sekä lusikkaselfiekepin, jonka avulla voi ottaa itsestään kuvan syömässä. vastaajien kesken arvotun tähtiharrastajan aloituspaketin voitti leila luotonen Porista. 38 Suomen luonto 110/2015 ja kunniamaininnan saa... vEEra yLi-jaMa, NOkia NaSSUT pOiS -TUOkSUpaLLOkarkOTiN Muovinen turhake, joka täytetään tuoksusaippualla ja sen tarkoitus on karkottaa esimerkiksi peurat ja jänikset puutarhasta. Jälleen listalta löytyy myös tukku hajustettuja tuotteita: terveyssiteitä, nenäliinoja, talouspaperia ja vessapaperia. ”kahdesti viikossa jaettava kymmenen grammaa painava läpyskä tekee vuodessa noin puoli kiloa turhaa jätettä per postiosoite. Puhtaanapitoon liittyviä uutuuksia turhakelistalla ovat muun muassa päiväkäyttöiset, käyttövalmiit siivousliinat sekä pyykin sekaan laitettava värin ja lian keräävä mikrokuituliina. arkipäivän käytössä valosta on vain haittaa, kun ei tahdo nähdä mihin kiilto osuu! pitäisi siis mennä keskellä päivää esimerkiksi pimeään vessaan, jossa valosta olisi apua. yleensä mekko on tehty lapsityövoimalla maapallon toisella puolella. Marja haLLikaiNEN, TUrkU avOkadOTyökaLU työkaluun käytetään muovia, joka tehdään öljystä. TiiU TENNO, OULU vaLOLLa varUSTETTU hUULikiiLTO Kun avasin kapistuksen ensi kertaa säikähdin, että mikä oikein hohtaa. kaksi kertaa viikossa jaettavan Postisen tarkoitus on auttaa erottamaan mainosposti muun postin joukosta, myös silloin kun sen välissä on vain yksi mainos. Laite vie enemmän käyttöaikaa kuin lusikka. EMiLia MaNNiNEN, varkaUS Katso lista kaikista turhakeehdokkaista www.suomenluonto.fi.. aina ei riitä, että vessapaperi on hajustettu. Se ei voi maistua hyvältä. piNja LiEvONEN, LaUkaa jENkki-pUrkaN LäpipaiNOpakkaUS tuote, joka säilyisi vallan mainiosti irrallisena pussissa tai pahviaskissa on nyt saatavilla lääkkeistä tutussa läpipainopakkauksessa. öljynporaus rasittaa luontoa. Siitä on markkinoilla myös versio, johon on painettu kahdella kielellä lauseita rakkaudesta ja versio, johon on lisätty kurkku-uutetta hellimään käyttäjänsä takalistoa. Muovinen kananmunakotelo oli Suomen Luonnon toimituksen yksimielinen valinta vuoden turhakkeeksi, mutta kunniamaininnan haluamme antaa Postin mainoskääreelle Postiselle. vaikka raaka-aine olisi kierrätyspaperia, värit kompostoituvia ja jakelu hiilineutraalia, lähtökohtaisesti on parempi olla tuottamatta uutta jätettä kuin tuottaa uutta jätettä ympäristöystävällisesti”, kirjoittaa ossi halme perusteluissaan. MarkETTa kOMULaiNEN, kiihTELySvaara vaLMiS MUNavOi eiköhän jokainen osaa munat keittää, survaista voin joukkoon ja suolata. V u o d e n t u r h a k e 2015 u RS a iS o tc Kp H o to tu o te Ku Va t Va LM iS ta Ji Lt a vuoden 2015 turhake-ehdokkaIta hELLEMEkkO eipä ollut viime kesänä tarvetta tällaiselle. hELi aLa-OLLa, LaiTiLa pEkONiNMakUiNEN haMMaSTahNa Kuka tarvitsee tämän makuista hammastahnaa. Myyjä unohti kertoa härpäkkeen tehoista. ne kaikki kuuluvat keittiöapuvälineistä koostuvaan turhakeperheeseen, johon kuuluvat myös mansikankannanpoistaja sekä omenasorvi. lämpimät onnittelut voittajalle! n ehdota turhaketta ensi vuodelle osoitteessa www.suomenluonto.fi/ turhake tai postitse Suomen Luonto / turhake, itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. Se vie tilaa, on turha ja epäkäytännöllinen. tuote lienee tarkoitettu yöaikaan eläville. yhtä turhaa kuin banaanien pussittaminen kaupassa. Riistakameravideot paljastavat, miten rusakot syövät omenapuita ja salaattia sulassa sovussa tuoksupallojen kanssa. Saimme turhake-ehdotuksia yli 1800 henkilöltä. Tänne se porkkananteroitin! tämän vuoden uutuuksia turhakelistalla olivat esimerkiksi avokadotyökalu, porkkananteroitin ja viinirypäleleikkuri. Ja se läpipainopakkaus on tietysti vielä pahvikääreessä
perimätiedon tuntemia kiviä on räjäytetty rakentamisen tieltä, pyhäjärviin laskettu jätevesiä, hiidenmäkiä hakattu (hiisi-nimet viittaavat uhripaikkoihin). MOdErNiSSa MaaiLMaSSa monilla ihmisillä on luonnossa yhä henkilökohtaisia ”pyhiä” paikkoja, mutta virallisesti tabuista on luovuttu. jos pihapuuta vahingoitettiin, pian isäntä sairastui. paimentolaisten ei tarvinnut tuntea mikrobiologian yksityiskohtia: pääasia oli, että vanhat uskomukset ajoivat heidät pakoon. historioitsija Willliam h. yhdysvaltalaisen kirjailija h. a n n in a M a n n iL a Jotain pyhää K y tö m ä k i vaNhOja USkOMUkSia ei tarvitse omaksua takaisin, mutta niistä voi oppia. kunnioittava asenne on hyvä, koska maapalloja on edelleen vain yksi. henget eivät kostaneetkaan. joskus varovaisuus kumpusi myös todellisista riskeistä. on ehdittävä kysyä, miksi. lovecraftin (1890–1937) sanoin: ”mielestäni armeliain asia elämässä on ihmismielen kyvyttömyys ymmärtää kaikkea sitä, mitä maailma pitää sisällään.” n S Anni Kytömäki on luontokartoittaja ja kirjailija Hämeenkyröstä. miksi meidän olisi pakko rakentaa tuotteita nanohiukkasista tai tuppautua jokaiseen luolaan, merenhautaan ja jäätikönkolkkaan. ”teknisesti mahdollinen” ei tarkoita samaa kuin ”toteutettava heti”. pyhiksi katsotuissa paikoissa käyttäydyttiin arvokkaasti, kalmiston henkiä ei tullut häiritä. aino kallaksen (1878–1956) kertomuksessa ”pyhän joen kosto” ihmiset kahlitsevat virran. marsissakin. Ihmisten piti muuttaa muualle. jättiläispuut ja -kivet herättivät selittämätöntä pelkoa, joten niitä oli syytä lepytellä. miksi esivanhempamme rajoittivat mahdollisuuksiaan julistamalla luontokappaleita ja paikkoja pyhiksi. p. oli huono enne, jos leirin lähellä näkyi sairaita murmeleita. pyhyyteen liitetään usein koskemattomuuden vaatimus. jotkut pohtivat, kostivatko henget sittenkin. nykyään tiedetään, että murmelien kohottaminen tabuksi oli järkevää. 11/2014 Suomen luonto 39 uomesta katsoen tongan saaristovaltio sijaitsee toisella puolella maapalloa. ensisijaisesti taustalla oli luultavasti varovaisuus. niitä lähestyttiin kunnioittaen, niihin ei saanut kajota väkivalloin. kaiut menneisyydestä vaikuttavat vieläkin: tuskin olen ainoa, joka vaistomaisesti kävelee hautausmaalla hitaammin kuin muualla. maapallon pinta on kartoitettu ja nähty, ettei etäisillä merillä vaani taruissa kuvattuja hirviöitä. on tarinoita pihapuun ja talon asukkaan välisestä kohtalonyhteydestä. 110/2015 Suomen luonto 39. näin he säästyivät paiserutolta. kuten nimestä voi päätellä, joki ei taivu toimenpiteeseen noin vain. murmelit voivat kantaa yersinia pestis -bakteeria. suomessa tabuja olivat aikoinaan esimerkiksi tietyt puut, kivet, vuoret ja vesialueet. etäisyydestä huolimatta tunnemme hyvin erään tongankielisen sanan: tapu (tabu), ”pyhä, kielletty”. pelkän uteliaisuuden nimissä ei yleensä kannata tehdä mitään. kun ryhdyimme toden teolla raivaamaan lajillemme elintilaa, luonnosta karisi pyhyys. omaneduntavoittelu ja uteliaisuus johtivat ihmisen menestykseen, mutta samojen motiivien hedelmiä ovat myös ydinaseet, ilmastonmuutos, biodiversiteetin kato ja kemikalisoituminen. mcneillin mukaan arojen paimentolaisilla oli paljon murmeleihin liittyviä uskomuksia
Lähihistoria ei tunne vastaavaa tikkasyksyä, jolloin yhtä monta lajia olisi ollut näin lukuisasti liikkeellä, jotkut jopa ennätysmäärin. TeksTi Ja kuvaT dick FOrSMaN 40 Suomen luonto 110/2015. 40 Suomen luonto 110/2015 tikat t utuiksi kuluneen lintusyksyn ilonaiheita on ollut poikkeuksellisen voimakas tikkojen liikehdintä
tämä varmaan selittääkin monen lajin kuten esimerkiksi käpytikkojen, käpylintujen tai kuusitiaisten vaellukset. vaeltaessaan pohjantikat hylkäävät ajoittain synkät kuusikkonsa ja hakeutuvat myös heleisiin lehtimetsiin.. Mikä aiheuttaa tikkojen epäsäännöllisin väliajoin toistuvat vaellukset. 110/2015 Suomen luonto 41 tikat t utuiksi 110/2015 Suomen luonto 41 P alokärjet lähtivät liikkeelle jo loppukesällä ennennäkemättömin joukoin. niillä on yhteys kuusen heikkoon käpysatoon samaan tapaan kuin eräiden pöllölajien vaelluksilla myyräkatoon. lokakuun alkaessa muutkin tikat liittyivät vaellukseen, ja pohjantikalla, pikkutikalla ja valkoselkätikalla on kaikilla ollut tavanomaista voimallisempaa liikehdintää, kahdella viimeksi mainitulla vaellus on ollut jopa ennätyksellisen vilkas. lähes kaikenlaisten lintuvaelluksien syyksi tarjotaan yleensä kantojen äkillistä kasvua yhdistettynä sitä seuraavaan ravintopulaan. vaellus huipentui syyskuun aikana, jolloin näitä tavallisesti erakkoelämää viettäviä suurtikkoja nähtiin monin paikoin jopa pikkuparvissa rannikoita seuraamassa
tällaisen poikkeuksellisen voimakkaan syysvaelluksen jälkeen sopii odottaa myös monipuolista tikkatalvea, kun monet vaeltajat asettuvat talveksi aloilleen. peruskoputtaja käpytikka on runsaslukuisin tikkamme. koiras ja naaras ovat vain muutamia kertoja meillä nähty vihertikka viettää paljon aikaa maassa muurahaisia etsien. käpytikka on helppo saada pihalinnuksi, sillä se tulee hanakasti pikkulintujen talviruokinnalle. talvisin käpytikka on riippuvainen havupuiden siemenistä, joita se takoo esiin erityisessä pajassa, puun hahlossa, jonka lintu kovertaa varta vasten tähän tarkoitukseen. on aika kerrata lajien tuntomerkit. kookas nokka on luunvalkoinen ja päälaella on punaista, koiraalla koko päälaen pituudelta, naaraalla vain läikkänä takaraivolla. Muista kirjotikoista poiketen vatsan takaosa on kirkkaan punainen ja rajoittuu jyrkästi valkoiseen vatsaan eikä vatsapuolessa erotu viirutusta, kuten muilla kirjotikoilla. to M i M u u KK o n en palokärki on käpytikan ohella näkyvin vaeltavista tikoista. Palokärjen perusravintoa ovat isommat muurahaiset ja niiden eri kehitysasteet, jotka se kaivaa esiin kekojen ja kantojen uumenista. Jälkimmäisestä on vain yksi havainto, asikkalan vääksystä talvelta 2010–2011, vihertikasta on sentään seitsemän havaintoa, kaikki melko suppealta alueelta maamme kaakkoiskulmasta. Palokärjen silmä on erikoinen, sillä sen värikalvo, iiris, on valkoinen ja sen keskellä oleva musta pupilli näyttäisi kuin valuneen alanurkastaan. kannan vahvuus kuitenkin vaihtelee huomattavasti vuodesta toiseen ja noudattaa selkeästi kuusen siemensatoa. 42 Suomen luonto 110/2015 kuluneen syksyn tikkojen yhteisvaellusta on kuitenkin vaikeampi selittää, sillä se kosketti elintavoiltaan hyvin erilaisia lajeja, joita muun muassa samantyyppinen ravinto ei yhdistä. käpytikka on helpointa erottaa muista mustavalkoisista kirjotikoistamme mustan selän kahdesta soikionmuotoisesta valkoisesta laikusta, tuntomerkki, joka erottuu myös lentävältä linnulta. Silloin kun kuusessa on runsas käpysato, käpytikoillakin menee hyvin ja niitä näkee maastossa yleisesti. Harvinaisuuksina Suomessa on nähty lisäksi vihertikka ja tammitikka. talven mittaan pajan alle kertyy valtava määrä kaluttuja käpyjä. Suomessa tavataan säännöllisesti seitsemää tikkalajia: palokärki, käpytikka, pikkutikka, valkoselkätikka, pohjantikka, harmaapäätikka ja vielä käenpiika, vaikka se ei tikalta näytäkään. 42 Suomen luonto 110/2015. kesällä käpytikka on moniruokaisempi ja ruokkii poikasensa lähinnä hyönteisillä, muun muassa lehtikirvoilla, mutta käpytikka on myös pahamaineinen pesärosvo ja linnunpönttöjen särkijä. Tammitikka on havaittu Suomessa vain kerran. Palokärki on runsaslukuinen, näkyvä ja kuuluva lintu, ja heti käpytikan jälkeen useimmin nähtävä tikkamme. Sysimusta palokärki Palokärki on lähes variksen kokoinen kokomusta tikka, josta ei voi erehtyä. talvireviirillä on useampia pajoja, joita tikka käyttää läpi talven niin kauan kuin käpyjä riittää. Se viihtyy kaikenlaisissa metsissä, eikä kaihda asutustakaan, mutta vaatii pesäpuukseen isorunkoisen haavan tai hongan, mihin se kovertaa pesäkolonsa. vaelluslintujen tutkimisessa riittää työsarkaa vielä vuosiksi eteenpäin; tämän syksyn tikkavaelluksista emme toistaiseksi tiedä edes lintujen lähtöalueita. nyt jos koskaan on hyvät mahdollisuudet päästä näkemään myös harvinaisempia tikkalajejamme kotinurkilla. Palokärkeä on perinteisesti pidetty paikkalintuna, mutta joka vuosi osa linnuista, lähinnä vain nuoret naaraat, lähtevät liikkeelle elokuussa syksyn koittaessa. Syiden täytyy piillä muissa, meille toistaiseksi tuntemattomissa tekijöissä
Epäsäännöllisin välein toistuvat vaellukset saavuttavat joskus massavaelluksen luonteen, jolloin lintuja on liikkeellä kymmeniätuhansia. Se ruokailee hiljalleen, yhtä mielellään korkealla oksistossa kuin maan rajassa, ja hiljaisten elintapojensa vuoksi se jää usein huomaamatta. Silloin tällöin se saattaa päästää ilmoille tunnusomaisen laskevan kiikitys-sarjansa, joka paljastaa muuten hiljaisen ahertajan. pikkuriikkinen pikkutikka Pikkutikka on tikkojemme kääpiö, vain pikkulinnun kokoinen napero. pikkutikan tuntee helposti hennosta naskalinokasta.. käpytikka on tunnettu vaellustaipumuksestaan. muuten samanlaiset, mutta koiraalla on takaraivolla pieni punainen täplä, joka naaraalta puuttuu. 110/2015 Suomen luonto 43 kun metsässä kuuluu koputusta, asialla on varmimmin käpytikka. Paitsi koostaan pikkutikan tunnistaa myös lyhyestä ja hennosta nokastaan sekä laajalti valkoisesta keskiselästään, joka saattaa viedä ajatukset kaksin verroin kookkaampaan valkoselkätikkaan. 110/2015 Suomen luonto 43 tikat tuovat eloa hiljaiseen talviluontoon. tällöin voi päivässä nähdä satoja tikkoja määrätietoisessa muuttolennossa matkalla kohti suurta tuntematonta. koiraalla päälaki on punainen, naaraalla valkoinen, muutoin sukupuolet ovat samanlaiset. Pikkutikan löytää varmimmin rehevistä rantalehdoista missä on paljon kuolleita leppiä ja koivuja, joiden rungoilta se etsii syötäväksi erilaisia hyönteisiä
Pohjantikka on peloton aarniometsän eläjä. tavoiltaan harmaapäätikka on muita tikkojamme selvästi varovaisempi ja arempi ja pitää ihmiseen aina riittävän turvaetäisyyden. koiraalla koko päälaki on punainen, naaraalta pään punainen puuttuu kuten käpytikkanaaraaltakin. tällaisen vaellussyksyn jälkeen on hyvät mahdollisuudet löytää valkoselkätikka mistä päin Etelä-Suomea hyvänsä, silti etsinnät kannattaa keskittää parhaisiin rantametsiin. kannattaa yrittää. 44 Suomen luonto 110/2015 Myös pesäonkalonsa pikkutikka kovertaa mieluummin kuin muut tikat lehtipuupökkelöön. Suurimmassa osassa maata pohjantikka on tyypillisesti kuusija kuusisekametsien laji, mutta Pohjois-lapissa, missä kuusikot puuttuvat, se viihtyy hyvin myös puhtaissa kangasmänniköissä. Muita eroja ovat valkoselkätikan hailakamman punainen alavatsa sekä mustaviiruiset kyljet. Palokärjen lailla se on erikoistunut muurahaisiin, ja talviset pengotut muurahaiskeot saattavat hyvinkin olla harmaapäätikan tekosia. Pesimäpiiri on linnun kokoon nähden hyvin laaja ja siihen kuuluu monenlaisia ruokailumetsiä, usein kilometrien päässä itse pesämetsästä. Rakenteeltaan se vaikuttaa käpytikkaa sirommalta, ja etenkin valkoselkätikan pitkä ja kapea nokka poikkeaa selvästi käpytikan lyhyemmästä ja tukevammasta nokkavärkistä. Uhanalainen valkoselkätikka valkoselkätikka on kirjotikoistamme suurin, käpytikkaakin kookkaampi. Myös pohjantikan naama on muita kirjotikkoja tummempi ja siltä puuttuu kokonaan muiden lajien vaalea poski. vihertävä harmaapäätikka Harmaapäätikka on eteläisen Suomen asukas, missä sitä tavataan erilaisissa rehevissä sekametsissä. Eteläisyydestään huolimatta harmaapäätikkoja liikkuu talvisin kaukana lapin perukoilla asti – kenties nämä ovat vaeltajia kauempaa idästä. Pesimäkauden jälkeen pikkutikat hajaantuvat ja lähtevät liikkeelle. Pohjantikka on tavoiltaan hiljainen ja vetäytyvä, ja jää siksi usein havaitsematta. Elinympäristöltään valkoselkätikka on vaatelias laji. käenpiikapariskunnalla voi olla ruokittavana toistakymmentäkin poikasta.. Epäilemättä monet havainnot vihertikasta koskevat nimenomaan harmaapäätikkaa, niin värikäs se on todellisuudessa! Pesimäaikaan harmaapää suosii erityisesti haapoja ja haavikoita, ja haavan rungolla sillä onkin tehokas suojaväri. Pohjantikka on käpytikkaa hieman pienempi ja kirjotikoistamme tummin. Parhaana erona melko samannäköiseen käpytikkaan on kuitenkin valkoisenkirjava takaselkä, ilman käpytikan tunnusomaisia puhtaanvalkoisia soikioita. Ruokailevaa tikkaa voi varovasti lähestymällä päästä muutaman metrin päähän. Se on helppo tunnistaa mustasta selkäpuolesta, jota koristaa leveä valkoinen keskijuova niskasta pyrstön tyvelle asti. linnun olemassaolon huomaakin usein kuorituista korpikuusista, joita pienellä alalla voi olla tiheässäkin. Pohjantikka onkin vakiovieras pystyyn kuolleissa tulvametsissä sekä kulotusalueilla, missä on runsaasti hyönteisten vikuuttamia puita. Erikoinen käenpiika käenpiika on toista maata. läheltä sukupuolet on helppo erottaa, naaraalla pää on kokonaan harmaa, koiraalla on punainen otsalaikku. vielä muutama vuosikymmen sitten valkoselkätikka oli vähällä hävitä maastamme kokonaan, mutta tällä hetkellä syvin aallonpohja on ohitettu ja kanta on hitaassa kasvussa. Joinakin vuosina, kuten tänä syksynä, syysliikehdintä saavuttaa vaelluksen mittasuhteet, ja tällöin parhailla paikoilla voi päivän mittaan nähdä useita pikkutikkoja selvässä muuttolennossa. Sitä olisi ehkä vaikea mieltää tikaksi, ellei jalkojen rakenne kääntyvine ulkovarpaineen paljastaisi sitä ryhmään kuuluvaksi. vaellussyksyn jäljiltä lintuja näkee tavallista useammin myös talvella. Se on kauttaaltaan tasaisen vihreä ja harmaa, mutta lennossa takaselkä loistaa kirkkaampana, kellanvihreänä. Se muistuttaa päällisin puolin tavallista pikkulintua. lähietäisyydeltä sukupuolet on helppo erottaa toisistaan, koiraalla päälaki on kullankeltainen, naaraalla valkoinen. Harmaapäätikka on käpytikkaa selvästi suurempi ja poikkeaa väreiltään kaikista muista tikoistamme. tällöin pikkutikka jää mielellään vakiovieraaksi talvilintujen taliruokinnalle, jos lintu sellaisen sattuu löytämään. vahvin pesimäkanta on Päijät-Hämeestä kaakonkulmalle ulottuvalla alueella, mutta hajapareja esiintyy siellä täällä kautta eteläisen Suomen. käenpiika pesii koloon ja valkoselkätikkojen aallonpohja on Suomessa ohitettu. huomaamaton pohjantikka Pohjantikka on nimensä mukaisesti etupäässä pohjoisen Suomen laji, vaikka harva kanta ulottuu parhaissa kuusikoissa etelärannikolle saakka. Se suosii ennen muuta vanhoja koivusekametsiä, mielellään rantojen tuntumassa, ja usein sillä on pikkutikka naapurinaan
toisin kuin muut tikat käenpiika asettuu mielellään myös sopivaan pihapönttöön. Hyönteissyöjänä se palaa takaisin keväällä vasta ilmojen lämmettyä huhti–toukokuussa. useimmiten sen huomaakin äänestä, sarjasta kimeitä petolintumaisia piipityksiä, joita kuulee etenkin toukokuussa. Silloin poikasten sirkkamainen siritys on yksi sydänkesän tyypillisiä ääniä. Muninnan alettua linnut muuttuvat hyvin salamyhkäisiksi ja ovat kuin maan nielemiä siihen asti, kunnes poikaset valmistautuvat jättämään pesänsä. n Dick Forsman on kirkkonummelainen luontoalan moniosaaja. usein käenpiian näkee hyppimässä vaikkapa pihatiellä, missä se pitkällä kielellään lipoo suuhunsa mustia sokerimuurahaisia. Poikasiaan käenpiika ruokkii sekä muurahaisilla että niiden eri kehitysasteilla. harmaapäätikan pää on naaraalla ja nuorella harmaa, koiraalla on hieman punaista otsassa. 110/2015 Suomen luonto 45 munii valkoisia munia muiden tikkojen tapaan, mutta ei kiipeile rungoilla kuten sukulaisensa. käenpiialla on loistava suojaväri puun kaarnaa vasten, kun harmaat, ruskeat ja mustat kirjailut sulautuvat yhteen taustan kanssa. 110/2015 Suomen luonto 45 tikkoja voi nähdä lintulaudallakin rasvaa naputtamassa.. Pesästä lähdön jälkeen poikaset piilottelevat lehvästössä, ja vaikka lintuja ei näkyisikään, tuo tunnusomainen ääntely paljastaa ne. Myös käenpiika on muurahaisspesialisti, mutta se suosii pienempiä muurahaisia kuin palokärki ja harmaapäätikka. käenpiika on tikoistamme ainoa selkeä muuttolintu, joka viettää talvensa Saharan eteläpuolisessa afrikassa. koirasta ja naarasta ei voi ulkonäöltä erottaa toisistaan. Piilottelevaa käenpiikaa voi olla vaikeata saada näkyviin
rikos ja lievä rangaistus Suomessa paljastuu noin 500 epäiltyä ympäristörikosta vuosittain. tätä ennen yrittäjä oli saanut Ely-keskukselta jo useita kehotuksia ympäristölupaan nähden liian isosta kemikaalivarastosta ja huonokuntoisista säilytysastioista. Siitä puhdistustyö lähti käyntiin”, virtanen sanoo. ne kuitenkin raukesivat, kun yritys meni konkurssiin 2012. laitoksella tehtiin myös monia tarkastuksia ja hallintopakkokeinot, kuten uhkasakko ja teettämisuhka, olivat jo käytössä. 46 Suomen luonto 110/2015 P ostinkantaja oli hakemassa aamu lehtiä jakeluvarastolta Padasjoen valutieltä, kun hän kuuli kiinteistöstä lorinaa heinäkuussa 2013. TeksTi jOhaNNa MEhTOLa 46 Suomen luonto 110/2015 jätteiden hylkääminen luontoon täyttää rikoksen tunnusmerkit.. Se on vain jäävuoren huippu. ”Saatuani tuon puhelun otin heti yhteyttä paikalliseen pelastuslaitokseen ja ilmoitin asiasta myös Hämeen ely-keskukseen. Samassa rakennuksessa oli varastoituna kierrätysyritys PP-Recyclingin vaarallisia kemikaaleja, joten postinkantaja otti yhteyttä kunnan ympäristösihteeriin Maria Virtaseen
110/2015 Suomen luonto 47 rikos ja lievä rangaistus mIkä on ympärIstörIkos. Luontoon kohdistuvista rikoksista tavallisimpia ovat muun muassa rauhoitettujen eläinten ampuminen, pesien tuhoaminen, rauhoitettujen kasvien hävittäminen tai muinaismuistojen tuhoaminen. pilaamisrikoksista tavallisimpia ovat muun muassa laittomat kaatopaikat, vesien tai ilman pilaaminen, luvattomat rakennelmat sekä suojeltavien rakennusten purkaminen. lähde: www.ymparisto.fi 110/2015 Suomen luonto 47 M at ti Su o pa Jä RV i / Va St aV a Lo. yMpäriSTörikOkSELLa tarkoitetaan luonnon tai elinympäristön vahingoittamista, pilaamista tai ympäristösäännösten vastaista toimintaa
Se nähdään vain loputtomana resurssina. yhteistyössä tulisikin korostaa yhä enemmän varhaista puuttumista ja ennalta ehkäisevää toimintaa. ympäristörikoksissa on alhainen kiinnijäämisriski, ja niistä langetetaan varsin pieniä tuomioita rikoslain luvun 48 mukaan: enimmäkseen päiväsakkoja tai ehdollista vankeutta. Ruotsissa ympäristörikokset on koottu niin sanottuun ympäristökaareen, jonka myötä valvontaviranomaiset ovat velvoitettuja ilmoittamaan kaikki rikos epäilyt esitutkintaan. ympäristörikokset tulivat Suomessa osaksi rikoslain 48:tta lukua rikoslakiuudistuksen yhteydessä 1995, vasta parikymmentä vuotta sitten, joten tekojen ja rangaistavuuden asteikko hakee edelleen paikkaansa. vastuu on meillä kaikilla ympäristöministeriö asetti yhdessä sisäministeriön kanssa 2014–2015 yhteistyöryhmän, joka valmisteli ehdotuksen ympäristörikosten torjuntaa koskevaksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi. valvontaviranomaiset, poliisi sekä syyttäjät tulisi valjastaa samaan linjaan ja hyödyntää kaikkien asiantuntijuutta mahdollisimman hyvin”, tutkija Sahramäki toteaa. välinpitämättömyydestä ympäristöä kohtaan kertoo myös pienempienkin roskien viskely minne sattuu. konkurssin jälkeen PP-Recyclingin varastoon jäi yli 1600 tonnia pääosin vaaralliseksi luokiteltavaa jätettä kuten esimerkiksi raskasmetallipitoisia jätenesteitä sekä syanidija liuotinpitoisia jätevesiä. ihmiset eivät myöskään tajua pienten tekojensa seurauksia: esimerkiksi jo desilitra bensiiniä saattaa aiheuttaa pohjavedelle tuntuvaa vahinkoa”, kuronen toteaa. toimenpideohjelmaa pannaan parhaillaan täytäntöön ja strategian mukaisia alueellisia yhteistyöryhmiä aletaan perustaa. ”Selkäsauna”, kuronen naurahtaa. Mikä sitten avuksi. Rikoslain 48 a -luvun luonnonvararikokset taas ovat metsästykseen, kalastukseen ja metsän käsittelyyn liittyviä tekoja, joista voi saada myös vankeustuomion. yleinen rangaistus on yhteisösakko. ”luonnolla ei ole sille kuuluvaa arvoa. oikeus pui parhaillaan asiaa. kiinteistön maaperästä on otettu näytteitä, mutta sitä ei ole vielä puhdistettu. lisäksi hän joutui maksamaan 250 000 euron korvaukset. Hän ei kuitenkaan usko, että rangaistusten koventaminen ratkaisisi ympäristörikosongelmaa. Se on kymmenkertainen määrä yrityksen Hämeen ely-keskukselta saamaan ympäristölupaan nähden. kierrätysyrityksen entistä toimitusjohtajaa epäillään nyt ympäristörikosasteikon vakavimmasta teosta, törkeästä ympäristön turmelemisesta, josta vähimmäistuomio on neljä kuukautta vankeutta. ”kun nimikkeessä on sana törkeä, se antaa myös poliisille käyttöön laajemman keinovalikoiman rikoksen selvittämiseksi. Esimerkiksi 2012 paljastunut laiton 10 000 linnunmunan kokoelma toi tekijälleen vuoden ehdollisen vankeustuomion luonnonsuojelurikoksesta. Esimerkiksi talvivaaran kaivoksessa vuodesta 2004 saakka tapahtuneista laiminlyönneistä nostettiin syyte neljää henkilöä vastaan syksyllä 2014 ja käräjäoikeuden päätöksiä odotetaan edelleen loppuvuonna 2015. naapurimaassamme paljastuukin 4000–6000 ympäristörikosepäilyä vuosittain, mutta vain murtoosa johtaa syytteeseen. ”vakavasti puhuen ihmisten pitäisi irrottaa. ”viranomaisyhteistyö on avainasemassa ympäristörikosten selvittelyssä. ”talousrikoksissa, joihin ympäristörikoksetkin kuuluvat, myös käsittely ajat voivat olla todella pitkiä, yhdestä viiteen vuotta”, sanoo erikoistutkija kankaanranta. Hän on yhdessä erikoistutkija terhi kankaanrannan kanssa tutkinut ympäristörikollisuuden torjuntaa ja valvontaa Suomessa. näistä poliisin tietoon tulleista rikoksista kolmannes selvitetään. 48 Suomen luonto 110/2015 tu LL i 2012 paljastunut laiton 10 000 linnunmunan kokoelma toi tekijälleen vuoden ehdollisen vankeustuomion. ympäristölakien valvonta kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ja alueellisille Ely-keskuksille. tosin törkeästä luonnonsuojelurikoksesta ollaan rajaamassa telekuunteluoikeutta pois, joka on ilmeinen puute”, kuronen sanoo. vankeustuomio voi enimmillään olla neljä vuotta. Suomen kansallisen ympäristörikosseurantaryhmän laatimassa Ympäristörikoskatsaus vuodelta 2014 -raportissa mainitaan niin sanottu salliva valvontaviranomaiskäytäntö, jonka vuoksi kynnys tutkintapyynnön tekemiseksi poliisille saattaa nousta korkeaksi ja ääritapauksessa luvanvastaisesta toiminnasta muodostuu ikään kuin normalisoitunut toimintatapa. ”Parhaillaan selvitetään myös, pitäisikö pienistäkin ympäristörikkomuksista seurata laiminlyöntimaksu, jonka voisi määrätä valvova viranomainen”, sanoo työryhmän jäsen, johtava asiantuntija ilpo kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta. törkeästä luonnonsuojelurikoksesta rangaistus olisi neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta. ”alalla on paljon piilorikollisuutta, joten vain pieni osa rikoksista tulee viranomaisten tietoon”, sanoo tutkija iina sahramäki tampereen Poliisiammattikorkeakoulusta. viranomaisten tulee ilmoittaa havaitsemistaan rikos epäilyistä poliisille, mutta heillä on myös harkintavalta: ilmoitusta ei tarvitse tehdä, mikäli rikos on vähäinen eikä se loukkaa yleistä etua. lokakuussa eduskunnalle annettiin lakiesitys, jonka mukaan rikoslakiin lisättäisiin uusi törkeää luonnonsuojelurikosta koskeva säännös. PP-Recyclingin tapaus on vain yksi noin 500 epäillystä ympäristörikoksesta, joita maassamme paljastuu vuosittain. harkintavalta vai ilmoituspakko. Epäilty kiistää syytteet. työryhmäkin tunnisti ongelmaksi viranomaisten välisen vähäisen yhteistyön sekä vaikeuden saattaa pienen rikkomuksen tehnyt henkilö vastuuseen teostaan
lähde: Ympäristörikoskatsaus 2014. lähde: Ympäristörikoskatsaus 2014. 110/2015 Suomen luonto 49 te R o SiV u La / Ku Va to iM iS to R o d eo / Le H tiK u Va joutomaille syntyy helposti laittomia kaatopaikkoja.. rIkoslaIn luonnonvararIkokset 2013 2014 metsästysrikos 237 218 törkeä metsästysrikos 18 12 kalastusrikos 5 7 metsärikos 3 2 laittoman saaliin kätkeminen 3 6 yhteensä: 266 245 Poliisin ja Rajavartiolaitoksen kirjaamat luonnonvararikokset 2013–2014. 110/2015 Suomen luonto 49 rIkoslaIn ympärIstörIkokset 2013 2014 ympäristön turmeleminen 161 168 törkeä ympäristön turmeleminen 12 9 ympäristörikkomus 279 192 tuottamuksellinen ympäristön turmeleminen 5 3 luonnonsuojelurikos 40 47 rakennussuojelurikos 3 4 yhteensä: 500 423 Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen kirjaamat rikoslain luvun 48 mukaiset ympäristörikokset 2013–2014
50 Suomen luonto 110/2015 Tapaus Lokapojat on maamme ympäristörikos historian tähän mennessä törkein. Suomessa painitaan kustannussäästöjen ja jo valmiin resurssipulan kanssa monella alalla, niin myös ympäristörikosten torjunnassa. ”Suomessa viranomaiset ovat huolissaan etenkin purkujätteen ja muun jätteen hautaamisesta ja dumppaamisesta”, sanoo tutkija Sahramäki tampereen Poliisiammattikorkeakoulusta. Ehkä räikein esimerkki Euroopan unionin alueella toimivasta järjestelmällisestä ympäristörikollisuudesta on Etelä-italiassa vaikuttava niin sanottu ekomafia, jossa rikollisjärjestö tekee miljardien voittoja dumppaamalla vaarallisia jätteitä laittomille kaatopaikoille. Hyvä uutinen ympäristön kannalta kuitenkin on, että hallitus ilmoitti marraskuussa peruuttavansa talousrikosten tutkintaan suunnitellut 6,4 miljoonan euron säästöt. Rikosten haitari on laaja: yksityinen henkilö syyllistyy rikokseen nakatessaan vanhan sohvansa tien poskeen tai yritys ylittäessään ympäristölupansa salliman kemikaalimäärän. Jo pelkkä vaaran aiheuttaminen ympäristölle riittää tuomittavaksi teoksi. yhtiö laski jätevesiä muun muassa sadevesiviemäreihin ja ojiin. yhtiön johtohenkilöt saivat ehdotonta vankeutta. Mikäli ympäristöluvan saanut taho noudattaa lupaa pilkulleen ja sen toiminta tuottaa ympäristölle kuitenkin vahinkoa, ei toimijaa voida asettaa rikosvastuuseen. asennekasvatusta tässä tarvitaan ja paljon aina kotoa ja päiväkodista lähtien.” Maksimivoitto, minimikustannus ympäristörikoksia tutkitaan osana talousrikollisuutta, sillä suurin motiivi niissä on yleensä raha: taloudellisen hyödyn tavoittelu, voittojen maksimointi sekä kustannusten minimointi. ympäristörikosten suurin motiivi on yleensä taloudellisen hyödyn tavoittelu.. kun ympäristöhallinto sekä kuntien ja valtion valvonnan resurssit heikkenevät samaan aikaan talouden alamäen kanssa, saattaa myös ympäristörikokseen lankeaminen olla entistä helpompaa ja siksi houkuttelevaa. asianomistajana ympäristörikosasioissa on ympäristövalvontaviranomainen, siis jossain tapauksissa sama henkilö, joka on ollut myöntämässä esimerkiksi yritykselle ympäristölupaa. Suuri osa ilmi tulevista ympäristörikoksista liittyykin jätteisiin: laittomaan dumppaamiseen, hautaamiseen, varastointiin, ympäristöluvan rikkomiseen tai väärään käsittelyyn. aiemmin mukana on ollut myös poliisin edustaja”, virtanen sanoo. Rajojen yli kuljetetaan kasvija eläinlajeja, muita luonnonvaroja ja erityisesti jätteitä. ”Saksalaisen autonvalmistajan volkswagenin kansainvälistä yritystoimintaa koskeva päästöhuijaus on tuore esimerkki eurooppalaisesta ympäristörikosepäilystä. ympäristörikoskatsaus 2014. Myös kansainväliset rikollisuusilmiöt rantautuvat Suomeen, siinä missä muutkin trendit, hieman viiveellä. toinen hyvä uutinen on sekin, että jo sattuneista rikoksista ja vahingoista voidaan ottaa opiksi. n lue lisää: Iina sahramäki & terhi kankaanranta: Ympäristörikollisuuden torjunta ja valvonta Suomessa (Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia 42, 2014) Iina sahramäki & terhi kankaanranta: Vihreämpää rajan toisella puolella. ”lupaehdot menevät luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin edelle. niiden liikkeitä jäljittävät tulli ja Rajavartiolaitos. Padasjoen kunnan ympäristösihteeri Maria virtanen on tyytyväinen viranomaisten väliseen yhteistyöhön PP-Recyclingin tapauksessa, vaikka vaarallisten jätteiden puhdistustyö on vielä kesken. ee M eL i pe Lt o n en / Va St aV a Lo katse omasta navasta ja ottaa vastuu ympäristöstä. Rikki menneen jääkaapin kuljettaminen SER-asemalle voi myös tuntua ylivoimaiselta tehtävältä ja kaappi päätyy joutomaalle tai tien varteen. (Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 109, 2014) www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/ vaikuta-lahiymparistoosi/ymparistorikokset www.ym.fi . Uhriton rikos luonto ja ympäristö eivät pysty puolustautumaan niitä turmelevalta toiminnalta, joten ympäristörikokset ovat niin sanotusti uhrittomia ja asianomistamattomia. on mielenkiintoista seurata, paljastuuko vastaavia huijauksia vielä lisää”, tutkija Sahramäki sanoo. vaarallisten jätteiden tai muiden ongelmajätteiden käsittely ja loppusijoittaminen maksaa. lupien laatuun tulee kiinnittää enemmän huomiota”, sanoo johtava asiantuntija ilpo kuronen. ”Pidämme edelleen seurantaryhmän kokouksia muun muassa ympäristöministeriön, pelastuslaitoksen ja Ely-keskuksen edustajien kanssa ja käymme tapausta läpi
Meillä on ollut tapaus, jossa ympäristölupa edellytti tiettyjä investointeja, mutta yrityksen kirjanpidosta selvisi, ettei se liiketoiminnallaan pystyisi koskaan toteuttamaan niitä”, tuovinen sanoo. ilmoituskynnys eri viranomaisten kesken pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena”, tuovinen sanoo. Kynnys ilmoitusten tekoon on nyt alhaisempi. tänä vuonna Suvantola on nostanut syytteen seitsemästä ympäristöön ja luonnonsuojeluun liittyvästä ja kolmesta metsästykseen liittyvästä asiasta. ympäristölupia hakevien yritysten leväperäisyydestä kertoo sekin, että yrityksen johto ulkoistaa lupaprosessin konsultille, eikä itse tutustu luvan edellyttämiin vaatimuksiin. ”Rikoksentekijän pitäisi aina korvata myös ennallistamiskulut. Ryhmällä on parhaillaan avoinna noin 40 yrityksiin liittyvää ympäristörikosta. ehkä jo ympäristöluvan pitäisi sitouttaa toimija tiukemmin myös vastuukysymyksiin. ”Siitä tapauksesta on opittu paljonkin. ”tutkinta teettää kovasti töitä, sillä yleensä näissä tapauksissa on kuultava monia osallisia. ennallistamiskulut kaatuvat useissa tapauksissa kunnille tai valtiolle. onko syyttäjä tyytyväinen käräjöinnin tuloksiin, siis rangaistuksiin. hyvää yhTEiSTyöTä kiittelee myös ympäristörikoksiin erikoistunut avainsyyttäjä leila Suvantola itä-Suomen syyttäjävirastosta. 110/2015 Suomen luonto 51 110/2015 Suomen luonto 51 yhteIstyö toImII Sa M i H a Lin en / Va St aV a Lo SUOMEN 12 poliisipiiristä vain itä-uudenmaan talousrikosyksikössä on ympäristörikoksiin erikoistunut ryhmä. ”olemme vuodesta 2013 lähtien järjestäneet etelä-Savossa teemakoulutuspäivän ympäristörikoksista eri viranomaistahojen kesken. yhteiskunnan muuttuvien arvojen tulisi näkyä myös seuraamuksissa.” Suvantola kuitenkin muistuttaa, että rangaistusvastuu on viimeinen keino varmistaa lainsäädännön noudattaminen. Ryhmänjohtajan, neljän rikostutkijan sekä esikäsittelijän joukkoa johtaa yksikön tutkinnanjohtaja rikoskomisario Juha Tuovinen. ”olemme panostaneet viranomaistyöhön ja se näkyy myös juttujen määrässä. ympäristörikoksiin erikoistunut ryhmä takaa sen, että tutkinta päästään aloittamaan ripeästi ja ammattitaito kehittyy. Suurin osa rikoksista liittyy jätteiden dumppaamiseen, maanläjitykseen sekä luparikkomuksiin.” useimmiten ilmoitus epäillystä rikoksesta tulee ympäristöviranomaisilta poliisille. Syyteharkinnassa hänellä on kahdeksan tapausta. ”Ja lisää tulee koko ajan. Kun laittomuuksia sitten paljastuu, yrityksessä voidaan olla aidosti yllättyneitä ja tietämättömiä luvan yksityiskohdista. Saimme siitä myös alueellisesti hyvän pohjan viranomaisyhteistyöllemme.” itä-uudenmaan lisäksi Länsi-uudellamaalla, pirkanmaalla ja etelä-Savossa on kokemusta poliisin, syyttäjän ja ympäristöviranomaisten yhteistyöryhmistä, joita keväällä hyväksytyn ympäristörikosten torjunnan toimenpideohjelmassa suunnitellaan perustettavaksi koko maahan. Monessa tapauksessa toiminta on kuitenkin täysin tietoista ja organisoitua. Se pitäisi kirjata rikoslainsäädäntöön, jolloin sillä olisi myös ennalta ehkäisevä vaikutus”, tuovinen toteaa. ”yrityksen taloudelliset intressit ja realiteetit pitäisi ottaa huomioon lupaprosessissa. Sellainen oli esimerkiksi tähän mennessä törkein Suomessa paljastunut ympäristörikos, tapaus Lokapojat, jonka kaksi vuotta kestänyttä tutkintaa tuovinen johti. Siellä asioita lähestytään eri näkökulmista. ”Sen tulee olla uskottava ja tehokas, kun siihen joudutaan turvautumaan”, Suvantola sanoo. Vastuun kohdentaminen teoista juuri oikeille henkilöille on usein hankalaa.” Hankalaa on myös arvioida rikoksesta saatua laskennallista hyötyä, saati esimerkiksi pilaantuneen maaperän tai maiseman arvoa. Samalla tullaan tutuiksi”, Suvantola kertoo. ”Huolettaa, jos seuraamusta mitataan vallitsevan rangaistuskäytännön yhtenäisyyden nimissä vain katsoen aiempia tilastoja eikä kyseenalaisteta sitä, onko linja ollut oikea. n
Maahenki on perustettu julkaisemaan luontoja kulttuuriaiheisia kirjoja. Linnut lentävät kirjoissakin Meitä lukijoita on hemmoteltu tänä vuonna varsin monipuolisella ja mielenkiintoisella luontoteosten kirjolla. kun kyseessä on luontokirja, asiaan vihkiytymättömälle se yleensä antaa paljonkin uutta tietoa ja pureskeltavaa. ”luontokirjojen kustantaminen vaatii osaamista ja omistautumista. aito kiinnostuksemme näitä teemoja kohtaan näkyy varmasti myös teoksissamme”, sanoo sisältöjen tuotannosta vastaava kustantaja liisa heikkilä-Palo Maahengestä. TeksTi jOhaNNa MEhTOLa Kirja vie luontoon Lasse kylänpään kirjassa Linnuntie pääosassa ovat muun muassa pääskyset.. Sitä on taas tarjolla vuoden luontokirjauutuuksissa. kirjoilla on oma uskollinen ostajakuntansa, mutta suuria myyntimenestyksiä kirjoista tulee harvemmin. ”teos on poikkeuksellinen, sillä se on luontokuvakirjan ja matkakertomuksen yhdistelmä”, Heikkilä-Palo sanoo. Menestyskirjaksi uutuuksista on noussut lasse kylänpään Linnuntie. isot kustantamot näyttävät vetäytyvän luontoaiheisten kirjojen markkinoilta, mutta tilalle on tullut ilahduttava joukko pienempiä vaihtoehtoja kuten Maahenki ja Docendo. Siksi ne eivät ehkä kiinnosta enää isoja kustantamoja”, arvelee kustantaja Juha Virkki Docendolta. Molempien kustantamoiden kirjat olivat hyvin esillä esimerkiksi WWF:n Vuoden luontokirja -ehdokkaissa. kun puhe on luontoon liittyvistä teoksista, suuressa roolissa tekstin Laadukkaita luontokirjoja julkaisevat etenkin pienet kustantamot. voiton vei Honkalinnan Korppiretki. ”Pienkustantamoiden volyymi antaa mahdollisuuden tehdä suuritöisempiä ja aikaa vaativampia teoksia. Jyväskylässä toimiva Docendo on julkaissut tänä vuonna yhdeksän luontokirjaa, joiden aiheet vaihtelevat ekologiasta luontokuvaukseen. Se on julkaissut tänä vuonna kuusi luontokirjaa, joista kaksi on lastenkirjoja. 52 Suomen luonto 110/2015 P arhaimmillaan kirja voi avata aivan uusia, ennenkokemattomia näkökulmia esittelemäänsä asiaan. Maahengeltä ehdolla olivat Mika honkalinnan Korppiretki ja lasse kylänpään Linnuntie. Docendolta sami karjalaisen ja Jussi Murtosaaren teos Hämmästyttävät hyönteiset oli myös yksi ehdokkaista. Ne takaavat myös monipuolisen aihevalikoiman kirjojen ystäville
lasse kylänpään Linnuntie on idealtaan mainio. lintujen tunnistukseen oivaa apua saa lasse J. kanssa ovat usein kuvat. Metson suku on ensimmäinen pelkästään maamme kanalintuihin keskittyvä kattava teos. Honkalinnalta on ilmestynyt myös teos Taigalunta (Docendo), joka kuvaa pohjoisen talven maisemia ja sen huomassa eläviä sinnikkäitä lajeja. lintujen talviruokinta on niin yleinen harrastus, että on suorastaan ihme, ettei kukaan ole aiemmin hoksannut tehdä aiheesta opaskirjaa. Hän pääsi reissuiltaan aina koti-Suomeen, mutta samaa ei voi sanoa muuttolinnuistamme, joista miljoonia jää joka vuosi palaamatta. Maahenki on julkaissut jo edellä mainitut Mika Honkalinnan Korppiretken sekä lasse kylänpään Linnuntien. apua törröttäjän tunnistamiseen tunnistusoppaita on tänä vuonna ilmestynyt muun muassa linnuista, talventörröttäjistä ja rupijäkälistä. kirjan avulla on helppo päästä jäkäläharrastuksen alkuun. Siinä seurataan Kuu kiurusta kesään -sananlaskussakin mainittujen lintulajien muuttomatkoja ja niihin liittyviä vaaroja liima-ansoineen ja myrskyrintamineen. soili stenroosin, saara Velmalan, Juha Pykälän ja teuvo ahdin toimittama Suomen rupijäkälät (luomus) on puolestaan ensimmäinen suomenkielinen kattava opas näiden maanmyötäisten jäkälien maailmaan. saan on myös Mauri leivon teos lintulautailusta. ari-Pekka huhta on laatinut tunnistusoppaan perin kiinnostavista kasveista, nimittäin talventörröttäjistä. Se innostaa harrastamaan kasveja myös talvella ja katsomaan niitä uudella tavalla. Myös luontokuvauskirjat ovat suosittuja”, sanoo Juha virkki. Mika Honkalinnan Vuoden luontokirjaksi valittu Korppiretki on myös eräänlainen opas korppien maailmaan. laineen kirjasta Suomen Linnut (otava) sekä Pertti koskimiehen oppaasta Lintujen Suomi (Readme.fi). Ei uskoisi, mutta ensimmäinen lajisLa SS e K yL ä n pä ä Luontokirjojen tarjonta on taas varsin monipuolinen, kuin luonto itse.. kylänpää on seurannut ”kulkulintuja” Egyptiin, Espanjaan, Etelä-afrikkaan, italiaan, liettuaan, Maltalle, Puolaan ja viroon. Talventörröttäjät (vastapaino) on virkistävä uutuus kirjatarjonnassa ja yksi harvoista tänä vuonna ilmestyneistä kasvikirjoista. Docendolta ovat ilmestyneet Markus Varesvuon ja Pertti koskimiehen Metson suku – Suomen kanalinnut ja Mauri leivon Lintulaudan elämää. Moni luontokuvaaja on osoittautunut myös taitavaksi kirjoittajaksi kuten Mika Honkalinna, jolta on ilmestynyt tänä vuonna jo kaksi kuvateosta. onneksi leivo hoksasi. Muita kiinnostavia uutuustietokirjoja ovat esimerkiksi tieto-Finlandiasta kisanneet helena telkänrannan Millaista on olla luontokirja avaa sivuillaan uusia näkökulmia. Sinne tekijä vie elävästi rengastusretken sekä omakohtaisten kokemustensa kautta. kirja tarjoaa hyödyllisen tietopaketin piharuokintojen lajeista, niiden kannan vaihteluista ja itse ruuistakin. uutuuksien tarjonnassa silmiin pistävää on lintukirjojen runsaus. ”linnut kiinnostavat aina
lisäksi nurmisen kirjassa on vanhojen karttojen takaama upea kuvitus. n a Ri -p eK K a H u H ta ari-pekka huhdan kirjassa Talventörröttäjät on mukana väinönputki.. Tuhat vuotta maailmankartan kulttuurihistoriaa (John nurmisen Säätiö). uskon, että luontokirja säilyttää kuitenkin paikkansa juuri siksi, että se on vastapaino teknologisoituvalle maailmalle”, sanoo liisa Heikkilä-Palo Maahengestä. Myös Maahengessä ollaan luottavaisia. itsensä likoon pistäminen kannatti; syntyi eloisa teos, jota oivaltavat kuvat hienosti täydentävät. Mikään ei ole niin hyvä kuin mukaansa tempaavasti kirjoitettu tietokirja. Myös jo tulevaisuuteen kurkottava lena huldénin Minikarjaa – Hyönteiset ruokana (like) avaa uusia näkökulmia ja antaa paljon ajattelemisen aihetta. uskon vahvasti hyvin tehdyn luontokirjan tulevaisuuteen”, sanoo Juha virkki Docendolta. kirja pitää tuntea luontokirjojen vuosi on ollut taas mielenkiintoinen ja yllättäväkin – kuten luonto itse. Nurminen Kirja tarjoaa kiehtovan sukelluksen maailmankarttojen kehitykseen ja historiaan. ”Suurten painosten kulta-aika on ehkä ohi, mutta kirjan voima verrattuna nettiin on siinä, että se on tekijöiden miettimä ja toteuttama kokonaisuus. 54 Suomen luonto 110/2015 lisää kirjavinkkejä www.suomenluonto.fi. ”kirja elää muutosvaiheessa, kun esimerkiksi sähköiset kirjat valtaavat alaa. Ja painettu kirja näyttää pitävän pintansa sähköisiä sivuja vastaan. METSON SUkU – SUOMEN kaNaLiNNUT (dOcENdO 2015) Pertti Koskimies & Markus Varesvuo Suomen kanalinnut ovat saaneet arvoisensa kirjan, jossa niiden elämää esitellään ainutlaatuisen monipuolisesti. nurmisen Maailma piirtyy kartalle. suomen luonto suosIttelee eläin. SUOMEN kaLaT (NEMO 2015) Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen & Kari Nyberg Suomen kalat on tarpeellinen perusteos jokaisen kaloista kiinnostuneen käsikirjastoon. TaLvENTörröTTäjäT (vaSTa paiNO 2015) Ari-Pekka Huhta Heinät ja ruohot ovat talviasuissaankin tunnistettavia. pOrOvUOSi (MaahENki 2015) Timo Helle porovuosi perustuu Helteen kahdeksan kuukauden kokemuksiin pororenkinä. Kirja on kauniisti läsnä eri vuodenajoissa. opas innostaa lähtemään kasviretkelle talvellakin hienojen kuviensa ja selkeän tekstinsä ansiosta. SUOMEN rUpijäkäLäT (LUOMUS 2015), Soili Stenroos, Saara Velmala, Juha Pykälä & Teuvo Ahti ensimmäinen suomenkielinen teos rupijäkälistä on loistava opas näiden kaikkialla kasvavien, mutta silti huomaamattomien jäkälien tunnistamiseen. (SkS) sekä Marjo t. Kuvat osoittavat, että karttakin voi olla oikea taideteos. MaaiLMa piirTyy karTaLLE (jOhN NUrMiSEN SääTiö 2015) Marjo T. Siitä voi hyvinkin tulla uusi klassikko
yritysviestinnässä asiat usein pannaan näyttämään yhtiön kannalta hyvältä. Hän vaikuttaa vähintään talvivaaran Pekka Perän veroiselta sanasepolta. Hänen mukaansa ”talvivaara on hoitanut kaivoksen aloitusvaiheen hyvin, ja tämä on hieno tarina yrittäjyydestä.” Jatkuvat poikkeustilanteet, hätäpäästöt, jäteallasvuodot, työntekijän rikkivetykuolema, ainainen jääminen nikkelintuotantotavoitteista, sijoittajien ja valtion rahojen hukkaaminen – hieno tarina. tai se on jo pyyhitty: kuutostien isossa risteyksessä, mistä lähtee tie kaivokselle, ei lue enää talvivaara vaan terrafame. Etsintä ei kaadu Ratian puhelahjoihin. vaLTiON terrafame-yhtiö joutui kesällä ottamaan talvivaaran kaivoksen hoteisiinsa, koska ulkopuolisia rahoittajia ei löytynyt. OLiSi hienoa, jos terrafame onnistuisi. kaivoksen pyörittäminen maksaa 20 miljoonaa kuussa, kerrotaan Hesarin jutussa. yhtiöllä on painolastinaan myös paljon hankalaa historiaa. Mieleen tuli George orwellin klassikko Vuonna 1984, jonka keskeinen ajatus on historian muuntelu. nikkelin hinta on alhainen, mikä osaltaan kiristää tunnelmaa. Ratian sanailu on lähellä jälkimmäistä: talvivaaran kaikilla mittareilla katastrofaalinen historia onkin yhtäkkiä ”hieno tarina yrittäjyydestä”. Mikään asia ei ole liian suuri pois pyyhittäväksi ja muutettavaksi. 110/2015 Suomen luonto 55. tähän tarvitaan rahaa, joka tulee nyt valtiolta. valtio on luvannut terrafamelle yhteensä 209 miljoonaa euroa. valtion sijoittamat rahat loppuvat ennen ensi kesää, sanoo Ratia, joten ulkopuolisia rahoittajia etsitään yhä kuumeisesti. kierrokset kovenevat. Moni ei varmasti näe Ratian lausahdusta pahana. 110/2015 Suomen luonto 55 V a h ti ko ir a talvivaaraa ei enää ole Ju H a K au pp in en H ei KK i n u RM i Talvivaaran uuden purkuputken ja Nuasjärven yhtymäkohta marraskuussa. ajelin marraskuussa talvivaaran seudulla, ja tajusin yhtäkkiä kouriintuntuvasti, että talvivaaraa ollaan pyyhkimässä pois. Syötti on heitetty. nikkeliä tuotettaisiin, työpaikat säilyisivät, ympäristöä ei sotkettaisi. tätä en tietenkään ajatellut mainita missään, kysehän oli vain tienviitoista ja nimen muuttumisesta. Juha Kauppisen ja Sampsa Oinaalan kirja Talvivaaran vangit (Siltala) julkaistaan 2016 maaliskuussa. TULiN toisiin ajatuksiin, kun luin Helsingin Sanomista terrafamen hallituksen puheenjohtajan lauri ratian haastattelun. Etsintä jatkuu yhä. jUha kaUppiNEN Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Mielestäni on kuitenkin aste-ero siinä, unohdetaanko epämiellyttävät asiat, vai annetaanko ymmärtää, että niitä ei koskaan tapahtunut. virastossa istuu ihmisiä, jotka muuttavat historiaa totalitaariselle johdolle suotuisaksi. Pian nähdään, tarttuuko siihen kukaan
Siellä voi kuivatella tamineensa ja rauhoittua. 56 Suomen luonto 110/2015. Metsähallituksen nettisivuilla esitellään peräti 240 autiotupaa, joiden lisäksi on vielä 55 päivätupaa, 35 varaustupaa ja kymmenittäin kammeja, kotia ja vuokratupia. Aitoa joulutunnelmaa TeksTi Ja kuvaT MarkUS Sirkka Suomessa on ainutlaatuinen autiotupaperinne. autiotupia ylläpitävät lisäksi muun muas sa kunnat, yhdistykset ja paliskunnat. R innassa läikähtää lämpimästi, kun kaamospäivän päätteeksi tunturin kupeesta erottuu rakennuksen piirteet, kämppä! Pakkasen paukkuessa autiotuvan suojaa ja kamiinan lämpöä osaa arvostaa. Joulu tulvahtaa tupaan viimeistään kuksassa höyryävästä glögistä – kaukana markkinajoulun hälinästä. kämpässä voi rauhoittua joulunviettoon metsän siimeksessä tai tunturin kupeessa. Mikäpä on nauttiessa, sillä avoimia, ilmaiseksi kaikkien vapaasti käytettäviä autiotupia on Suomessa useita satoja
vesi on sulatettava lumesta tai tuotava mukana. LöyTöRETKELLä SuoMeSSA 1 paLOvarTijaN TUpa, Rokuan kansallis puisto, Vaala 1930-luvulla rakennettu hirsinen tupa seisoo rokuan korkeimman vaaran, 194 metriä korkean pookivaaran laella. valmis latu rokuan hovilta kiertää pihan kautta. 4 1 7 10 3 2 5 9 8 6 110/2015 Suomen luonto 57. Tuvan nurkalla on myös vanha palovartiotorni ja pookinpaussin päivätupa
58 Suomen luonto 110/2015 2 SUUrijärvEN aUTiOTUpa, Pihtipudas Moni savottakämppä jatkaa elämäänsä autiotupana. Pöytä ja penkit katselevat ulos ikkunasta ja vieraskirja odottaa vaativan näköisenä: nimi paperiin! Eikä haittaa, vaikka kirjoittaa pitkästikin, teksteistä on iloa ja hyötyä seuraaville, joskus myös kirjoittajalle, jos sattuu eksymään. ulkoa löytyvät puuliiteri ja käymälä, joskus jopa sauna. Etelä-Suomen tuvista ei ole yhtä tarkkaa arviota, mutta kolminumeroinen luku sieltäkin kertyy. Mikäli vesipaikkaa ei kämpän tuntumasta löydy, kauhon ämpärin täyteen lunta ja kannan sen sisälle sulamaan. vilkkaimmilla retkireiteillä on myös varaustupia; useassa rakennuksessa on sekä varausettä autiotupapuoli. tuvasta varataan petipaikkoja, ei yleensä koko kämppää, joten sielläkin saattaa saada seuraksi muita kulkijoita. pihtiputaan kunnan ylläpitämällä autiotuvalla on myös sauna. Siitä saa tietoa käyntimääristä ja korjaustarpeista. puuhailu tuo tunnelman kämppätouhut ovat käytännöllistä sorttia: joulusiivoukseksi riittää myyrän papanoiden pyyhkiminen pöydältä. lumi sulaa nopeasti kattilassa kamiinan päällä. Lisää pituutta vaellukselle saa jatkamalla yhdysreittiä useista autiotuvistaan tunnetulle peuran polulle. Sitten onkin sopiva aika tehdä puita illan ja aamun varalle, liiteristä löytyy halkomista odottavia pöllejä tai rankoja, jotka ensin sahataan sopiviksi pätkiksi. tuvan ylläpitäjällekin vihko on tärkeä. Pysyy vilu loitolla. Joskus varustukseen kuuluu myös kaasuliesi. Seuraava askare on vesiavannon teko tuvan edustalla olevan järven jäähän. tuvan nurkassa odottavat harja ja rikkapelti lähtösiivousta. Hiljaisimmilla retkiseuduilla voi keskitalvella mennä pitkään, jopa kuukausia, ettei kämpällä käy ketään. Mutta ensin kaivan rinkasta kynttilän tai kaasulampun valoa tuomaan ja viritän tulen kamiinaan. Suurijärven 30-kilometrisellä vaellusreitistöllä on useita muitakin autiotupia. Se onnistuu kirveellä tai pilkkikairalla. Se on hyvä, sillä tuvan lämpenemisessä vierähtää hyvä tovi, koska edellisestä kävijästä on jo aikaa. usein etelän tupien löytäminen vaatii salapoliisityötä tai paikallistuntemusta. autiotuvista tietoja pitkään kerännyt ja netissä tupaluetteloa ylläpitävä Jouni laaksonen laskee, että pelkästään Pohjois-Suomessa ylä-kainuusta ylöspäin on liki 500 avointa ja käyttökelpoista autiotupaa. varaustuvan varustukseen kuulu. Muita joulun viettäjiä tapaa lähinnä suosituimmissa retkikohteissa, kuten Hetan–Pallaksen reitillä tai urho kekkosen kansallispuistossa. kämpässä on kaikki tarpeellinen autiotuvan perusvarustus sisältää kaiken tarvittavan: yhdessä tai kahdessa tasossa olevan laverin, lämpöä hohkaavan kamiinan, usein kahvipannun, kattilan ja vesiämpärin
retken päätteeksi voi lämmittää saunan. vat patjat, viltit ja hyvä valikoima astioita. Tuvan yhteydessä on sauna ja kaivo. Eteisen naula käy jääkaapista ja usein pakastimestakin. Jouluherkuista ei autiotuvallakaan tarvitse luopua – ahkios sa kämpälle voi vetää joulun koko kattauksen. kulkijan käskyt autiotupaperinne on satoja vuosia vanha. retkeen korvatunturinmurustalle, josta korvatunturi näkyy, ei lupia tarvita. varaustuvan käyttäjät maksavat mielenrauhasta ja varmasta petipaikasta 11 euroa vuorokaudelta. tähtitaivas ja kynttilä kämpän pöydällä käyvät jouluhartaudesta välillä on poikettava ulkosalla vettä hakemaan, puita tekemään ja katsomaan, josko taivaalle olisi ilmestynyt revontulia. 110/2015 Suomen luonto 59 yllättävän monella autiotuvalla on sauna, niin myös Suurijärven kämpällä pihtiputaalla. tähtitaivas ja kynttilä käyvät jouluhartaudesta.. 5 kivaLON aUTiOTUpa, Martimoaavan soidensuojelualue, Keminmaa Lähes uudenkarhea kämppä nököttää keski-penikan laella, laajan rakkakivikon keskellä. Lähellä on toinenkin metsänvartijatila, Salamajärven kansallispuistossa sijaitseva pitkälahti, jossa on kaksi vaeltajaa majoittava autiotupa. itsekin sinne voi suunnistaa, mutta rajavyöhykelupa pitää hankkia etukäteen. on siis aika lähteä kotiin tai kohti seuraavaa tupaa; onneksi monessa retkikohteessa tupia on sopivasti päivämatkan välein. alueella on viisi muutakin avointa tupaa. perille johtaa merkitty, kaksi kilometriä pitkä reitti. varaustuvassa vastaavaa rajoitusta ei hiljaisena aikana ole. Höyryävä kuppi, lämpimät tossut, Radio Suomen jouluohjelmat ja kirja korostavat kiireettömyyttä. kahta päivää pitempään autiotuvalla ei ole soveliasta viipyä. yhden yön suoja Pari päivää vierähtää kämpällä leppoisasti lähimaastossa hiihdellen. tupia ja turvekammeja on rakennettu eräretkien suojaksi, mutta erityisesti vanhojen kulkukeinojen kuten pos4 viEriharjUN aUTiOTUpa, UKK-puisto, Savukoski joulupukin kotinurkilla sijaitsevalle autiotuvalle tuo merkitty reitti kemihaaran rajavartioasemalta. viereisestä näkötornista avautuu maisema soidensuojelualueelle. Tiloissa toimiva matkailuyritys järjestää rekiretkiä korvatunturille. Tuvassa on tilaa neljälle, mutta sänkyjen pituus on vain 150 senttiä. ruokavettä saa viereisestä joesta. (Suurijärven autiotupa...) 3 vaLvaTiN aUTiOTUpa, Peuran polku, Perho reitin varrella on vanha valvatin metsänvartijatila, jonka päärakennus toimii autiotupana. pieneen, vuonna 2009 rakennettuun kivalon autiotupaan mahtuu neljä henkilöä. vesi on tuotava mukana tai sulatettava lumesta
aidan ympärillä olevista kämpistä yksi, poliisien kämppä, oli varattu virkavallalle. Nykyisin se toimii autiotupana. 60 Suomen luonto 110/2015 . 6 TErMiSjärvEN aUTiOja varaUSTUpa, Käsivarren erämaa, Enontekiö derpmisjávrin rannalla seisoo Metsähallituksen perusmallia oleva tupa, jossa on sekä varausettä autiotupapuoli. käytännön sanelemat säännöt sisältävät ohjeita lämmittämisestä ja puunkulutuksesta, ja muistuttavat, että viimeksi tulleelle ja väsyneimmälle annetaan aina tilaa. kämpälle on inarin– kittilän tieltä kuusi kilometriä merkittyä reittiä. Samanlaisia tyyppitupia rakennettiin 1960ja 1970-luvuilla kymmeniä eri puolille Lapin suosituimpia retkiseutuja. Suurijärven autiotupa, Pihtipudas Palovartijan tupa, Rokuan kansallispuisto, Vaala Kivalon autiotupa, Martimoaavan soidensuojelualue, Keminmaa Poliisien kämppä, Lemmenjoen kansallispuisto, Inari Termisjärven autioja varaustupa, Käsivarren erämaa, Enontekiö Valvatin autiotupa, Peuran polku, Perho Vieriharjun autiotupa, Urho Kekkosen kansallispuisto, Savukoski Moronvuoren päivätupa, Valkmusan kansallispuisto, Pyhtää Helvetinkolun päivätupa, Helvetinjärven kansallispuisto, Ruovesi 1 5 2 3 10 4 6 7 8 4 8 6 7 Riisitunturin autiotupa, Riisitunturin kansallispuisto, Posio 9 7 . tosin säilykepurkkiin ei myyrän hammas pysty. Moottorikelkkareitti kulkee tuvan vierestä. ”kun tähän tapaan kämpällä elelet, niin säilyy se viihtyisänä turvapaikkana metsän kulkijalle, Sinulle itsellesi ja kanssaihmisillesi”, summaavat Kulkijan käskyt. Retkeilykäyttöön tupia on pystytetty 1940-luvulta lähtien. nyt lisäksi muistutetaan, että tupa on tarkoitettu omin voimin ilman moottoreita liikkuvien yöpymiseen. lähtiessä siivotaan jäljet ja seuraavia muistetaan valmiilla puilla ja sytyillä. kun lapin-retkeilyn suosio kasvoi 1950-luvulla, tupien seinille ilmestyivät lapin läänin autiotupatoimikunnan laatimat Kulkijan käskyt, ohjeet, kuinka tuvilla tuli käyttäytyä. omaan käyttöön autiotupaa ei voi varata, joten jouluseura pysyy arvoituksena aattoiltaan asti. nykyohjeet ovat liki samanlaiset. MOrONvUOrEN päiväTUpa, Valkmusan kansallispuisto, Pyhtää vanhasta niittypirtistä kunnostetussa päivätuvassa ei voi yöpyä, mutta se sopii päiväretkikohteeksi. Ruokaa ei enää kehoteta jättämään, sillä se houkuttelee myyriä. Sallivaaran erotusaidan hyörinä on hiljentynyt. Myös vesiämpäri on tyhjennettävä, ettei se jäätyessään halkea. 60 Suomen luonto 110/2015 tipolkujen varsille. poliisien kämppä joutaa retkeilijöille autiotuvaksi.. kansallispuiston itäreunalla sijaitsevassa tuvassa on puuliesi ja pihapiirissä grillikatos. Sallivaaran laelle kannattaa poiketa: sieltä erotusaidan rakenteet, muun muassa konttorit ja kaarre, erottuvat mainiosti. Tuvalle johtaa merkitty, kaksi kilometriä pitkä reitti kananiemenharjun parkkipaikalta. 8 pOLiiSiEN käMppä, Sallivaaran erotusaita, Lemmenjoen kansallispuisto, Inari Sallivaaran museoitu poroerotuspaikka oli käytössä viimeksi 1960-luvulla
usein tupa viilenee aamuyöstä, sillä hormien pellit on yleensä poistettu turvallisuussyistä. keskitalven päivä on lyhyt ja pimeässä reittimerkintä on hyvä tuntea. • varmista tuvan puutilanne ylläpitäjältä (metsähallitus, kunta tms.). • oma paloja häkävaroitin. Kämpällä • ripusta ruuat jyrsijöiden tavoittamattomiin tuvan seinälle tai kattoon. • hyvä makuupussi. Tuvalle on helppo saapua: parkkipaikalta on vain kaksi kilometriä, jonka voi helmikuusta huhtikuuhun sivakoida valmista latua. • varmista vesipaikka, jos lunta ei ole. • tarkista, saako tupaan tuoda lemmikkieläimiä, jos tessu on matkassa. • siivoa tupa, tyhjennä vesiastiat, pilko puut ja vuole sytykkeet valmiiksi seuraavalle tulijalle. 9 110/2015 Suomen luonto 61. • oma kirves, mahdollisesti myös saha. (metsähallituksen tuvilla usein on palovaroitin, mutta varaparisto on hyvä olla mukana). • otsalamppu. 110/2015 Suomen luonto 61 ennen retkeä • selvitä, onko reitti tuvalle merkitty. kämppäretken muIstIlIsta Suurijärven autiotupa, Pihtipudas Palovartijan tupa, Rokuan kansallispuisto, Vaala Kivalon autiotupa, Martimoaavan soidensuojelualue, Keminmaa Poliisien kämppä, Lemmenjoen kansallispuisto, Inari Termisjärven autioja varaustupa, Käsivarren erämaa, Enontekiö Valvatin autiotupa, Peuran polku, Perho Vieriharjun autiotupa, Urho Kekkosen kansallispuisto, Savukoski Moronvuoren päivätupa, Valkmusan kansallispuisto, Pyhtää Helvetinkolun päivätupa, Helvetinjärven kansallispuisto, Ruovesi 1 5 2 3 10 4 6 7 8 4 8 6 7 Riisitunturin autiotupa, Riisitunturin kansallispuisto, Posio 9 riiSiTUNTUriN aUTiOTUpa, Riisitunturin kansallispuisto, Posio. pitkään kylmillään olleen kämpän lämpiäminen kestää. • kynttilät, kaasuvalo, ulkotulia. • ruuanlaittovälineet (useilla tuvilla on vähintään kahvipannu tai kattila, joskus myös paistinpannu). • kirjoita tervehdyksesi vieraskirjaan. Tuvassa on tilaa kuudelle vaeltajalle. ota mukaan • lämpimiä vaatteita ja tossut. • valmiit sytyt, jos tulenteko on epävarmaa. tuvan kirves voi olla hävinnyt tai huonokuntoinen, erityisesti lähellä tietä olevilla kämpillä. • pelikortit, kirja, radio
V ER K KO SII PIS ET VE V T E E S U K U V I T . vielä ehtii Jos kipinä kämppäjoulusta syttyi, varaustupiin mahtuu vielä. 298 sivua, 120 ×200 mm 27,– Kauri Mikkola & siivekkäät ihmeet Upeita ja tarkkoja retkikertomuksia stepeiltä, taigalta ja vuorilta. 750 pääasiassa Kaakkois-Aasian mutta osin myös laajemman Indo-Australian alueen lajia on valokuvattu ja nimetty. – Hyönteistarvike Tibiale Oy. Tekijänä pitkän linjan perhosmies TARI HAAHTELA. Suomen kotilot ja etanat 49 € . Metsähallituksen Saariselän palvelupiste kiehisestä kerrotaan, että varaustupiin on vain joitakin menijöitä ympäri lappia, niin Saariselällä, Pallaksella kuin käsivarressakin. n AuTIoTuVAT VeRKoSSA Metsähallituksen tuvat: www.luontoon.fi/tuvat Jouni laaksosen kämppäsivut: www.iki.fi/jel/at Turhankävelijän kämppäkortisto: www.patikka.net AuTIoTuVAT KIRJoISSA laaksonen, Jouni & Ahola, Joel, 2012: Retkeilijän autiotuvat. • Kokemus jokaiselle lintuja perhosharrastajalle! Tarjouksessa Suluissa norm. Sen vieressä sijaitseva, 1920-luvulla rakennettu hirsinen päivätupa tarjoaa lämpöä ja suojaa. Sydäntalvi on vaativaa aikaa, ja useimmiten latu erämaassa sijaitseville tuvalle on aukaistava itse. 30 € (39,-) . Perhoskompassi The Butterfly Compass Osa I Part I Southeast Asia Avustava toimittaja /Associate editor Tilaa 2 kirjaa tästä mainoksesta ja saat toimituksen kotiisi ilmaiseksi! Hyödynnä ja tilaa samaan lähetykseen myös muita Tibialen tarvikkeita. Hämikki ja seitsemän seittiä. Lapin kairojen kulttuuriperintö. Humppi, Manu, 2014: Kammit ja autiotuvat. Kirja valottaa kämppien ja kammien historiaa, arkkitehtuuria ja rakennusteknisiä seikkoja. Kirjassa esitellään yli 400 autiotupaa. Suomen verkkosiipiset 49 € . 35 € (54,-) TUTUSTU LISÄÄ NETISSÄ: WWW.TIBIALE.FI Luonnontutkijan perhosja linturetkiä Siperiassa ja PohjoisAmerikassa 62 Suomen luonto 110/2015. Tuotevalikoimaamme sisältyy korkealaatuisia tutkimusja harrastusvälineitä sekä lukuisia erilaisia tarvikkeita. Kirjoja myös kirjakaupoissa WWW.TIBIALE.FI HYÖNTEISTARVIKE TIBIALE OY palvelemme luonnosta kiinnostuneita hyönteisharrastajia aloittelijoista ammattilaisiin. alv 10 %. Suomen päiväja yöperhoset -maastokäsikirja 104 € . -hinnat. 30 € (49,-) . • Kirjassa paljon vastauksia luonnontarkkailijan moniin kysymyksiin. Edesmennyt mm. Rauhaa ja hiljaisuutta on siis kairassa varmasti tarjolla. Muita kirjoja ita hyönteisSu om en ko til o t ja et an t Opas maanilviäisten maailmaan kotilot ja etanat Suomen Anne Koivunen Pekka Malinen Hannu Ormio Juhani Terhivuo Ilmari Valovirta Uutuuskirjat . Siksi kaamoksen sinessä liikkuu vain jokunen retkeilijä. 304 sivua, 175 ×242 mm 37,– Hinnat voimassa toistaiseksi, tarjoukset 31.12.2015 saakka • Kirjat sis. Alaan liittyvän kirjallisuuden kustantaminen ja välittäminen ovat osa toimintaamme. Päiväperhoset matkalla pohjoiseen. 25 € (35,-) . yöpyminen tuvassa ja pihapiirissä on kielletty. K U M P U L A IN E N T . Oppaita luontoon – lahjaksi tai itsellesi Perhoskompassi Uusi opas Kaakkois-Aasian päiväperhosista kiinnostuneille luontomatkailijoille. A H L R O T H P. Tilaukset: tilaus@tibiale.fi . Luontoillasta tuttu professori KAURI MIKKOLA paljastaa salaisuuksia perhosista, linnuista ja kasveista. Lennä, safi irisoturi, osa 1. VERKKO T E E M U R I N T A L A , T O M I K S U O M E N J A E U R O O K U V I T E T T U M Ä Ä R I T Y S O R IN T A L A T . Suomen luteet. Sama pätee autiotupiin. ilmo 10 hELvETiNkOLUN päiväTUpa, Helvetinjärven kansallispuisto, Ruovesi helvetinkolun rotko tekee vaikutuksen talvellakin. Mukana tietoiskuja ja tarinoita perhosten kohtaamisesta
110/2015 Suomen luonto 63 TeksTi jOhaNNa MEhTOLa LiNT uLa uda LLakuv akis a laudalla on tunnelmaa Lintulaudalla-kuvakisan voittajakuvassa kisailevat pikkuvarpuset. onnea voittajille ja lämpimät kiitokset kaikille osallistujille! antoisaa talviruokintakautta niin ruokailijoille kuin ruokkijoillekin! n. Myös kolmanneksi kiri kuva sinitiaisesta. kunniamaininnan saa arvokkaan näköinen punatulkku, jonka kuvasi seppo kupiainen Jyväskylän Palokasta. Raati kiinnitti huomiota hienoihin sävyihin sekä sommitteluun. S aimme Lintulaudalla-kuvakisaamme ilahduttavasti noin 150 hienoa kuvaa, joissa näkyy monipuolisesti talviruokinnalla käyvien lintujen kirjo – ja muutama nisäkäskin. nämä kolme parasta kuvaa palkitsemme Mauri leivon Lintulaudan elämää -kirjoilla. kuvaaja Petri kyllönen kalannista oli nimennyt otoksensa hauskasti Batmaniksi. Raati kiinnitti huomiota kontrasteihin ja linnun upeaan pukuun. kuvan nappasi Pia simonen orimattilasta. Se sai raadilta kiitosta kekseliäisyydestä. Muun muassa punatulkku, viherpeippo, keltasirkku, hömötiainen, talitiainen, sinitiainen, harmaapäätikka, käpytikka ja pikkuvarpunen oli saatu tallennettua useampaankin kuvaan. Porukassa pia Simonen Pikkuvarpuset heidi Ojanen Batman petri kyllönen Katolla Seppo kupiainen Renulauta Tapani kalari Katso kaikk i kuva t www .suom enluo nto.fi. toiseksi tuli kuva sinitiaisista ruokintapallon ympärillä. kilpailun voittajaksi toimituksen arvovaltainen raati valitsi pikkuvarpuskuvan, jonka otti heidi ojanen ahlaisista. Raati kiittelee lennokkaan hetken onnistunutta vangitsemista sekä kuvan tunnelmaa. Papan rakentamasta Renulaudasta lähetti kuvan tapani kalari konnevedeltä
toki siihen liittyy myös bisnes, kun kaikkien on pakko siirtyä ostamaan synteettisiä raaka-aineita isoilta tehtailta. tätä perustellaan sillä, että keinotekoisia aineita käyttämällä pystytään paremmin valvomaan niiden kemiallista rakennetta. 1990-luvulla minulla oli pieni laboratorio viitasaarella, jossa aloin kokeilla synteettisillä raaka-aineilla ja eteerisillä öljyillä erilaisten tuoksujen tekoa. 17-vUOTiaaNa perustin ensimmäisen yritykseni, joka keskittyi pääasiassa kosmetiikan valmistukseen ja myyntiin. Seitsemänvuotiaana kyhäsin vanhasta kahvipannusta tislauslaitteiston, johon laitoin yrttejä ja kukkasia. Minusta oli helkutin tyhmää juosta jonkun pallon perässä, paljon innostuneempi olin jalkapallokentän laidalla olevista laventelipensaista. yhä enemmän vaaditaan, että parfyymialalla siirryttäisiin luonnollisista aineista synteettisiin. Hyvä hajuaisti minulla on ollut aina, mutta tuolloin ryhdyin kehittämään hiljalleen myös tuoksumuistiani. lapsena laitoimme kavereiden kanssa kukkasia purkkiin ja kokeilimme tehdä niistä tuoksuvesiä. ne sisältävät arvokkaimpia luonnosta saatavia aineita, ja yhdessä pullossa voi olla jopa 10 000 käsinpoimittua kukkasta. onnistuin tekemään sillä aromaattisia vesiä, joista koko urani sai alkunsa. 64 Suomen luonto 19/2013 ”OLiN jO leikkikouluikäisenä kiinnostunut kasveista, kukkasista ja yrteistä – kaikesta, mikä liittyi luontoon. ammattilaisten keskuudessa liikkuu huhuja jopa ruusun ja jasmiinin käytön kieltämisestä tai rajoittamisesta hajuvesissä. nykyään tuoksujen ammattilainen saa inspiraationsa metsistä ja järvimaisemista.. luksustuoksussa on saatettu käyttää 120 raaka-ainetta, kun kaupan trendituoksuissa niitä on yleensä 15–20. raaka-aiNEvaLiNNaT määrittävät tuoksua huomattavasti. ihan hirveän hajuisia sotkujahan niistä tuli. nykyään en haista enää tuoksuja kokonaisuutena vaan kymmeninä kemikaaleina ja tuoksuyhdistelminä, jotka rakennan laboratoriossa nestemäiseen muotoon. Hienoparfyymeiksi kutsun iholle laitettavia tuoksuja, joihin on käytetty normaalia enemmän raaka-aineita. luksusparfyymit taas ovat täysin oma luokkansa. Parfymöörit ympäri maailmaa ovat järkyttyneitä hyökkäyksistä luonnollisia raaka-aineita vastaan. kun sain haalittua lisää raakaaineita, aloin hiljalleen muistaa ulkoa eri tuoksuyhdisteitä ja erottamaan niistä erilaisia vivahteita ja kemikaaleja. luonnonaineissa on kuitenkin sellaista taikaa, jolla pystyy elävöittämään tuokk a S v o k k a in , k o t o n a , r e t k e ll ä ja v ir ik k e it ä t o im it ta n u t jO h a N N a M E h T O L a Max Perttula, 43, parfymööri, Helsinki 64 Suomen luonto 110/2015 tuoksujen tulkki tekSti LaUra SaLONEN kuva aNNa riikONEN k a sv o k k a in ”tuoksuilla on valtava merkitys elämässämme” Luonnonaineissa on taikaa, jolla pystyy elävöittämään tuoksun.” luonto on kiehtonut parfymööri max perttulaa lapsesta saakka
Erilaiset hajut herättävät paljon muistoja ja tunnetiloja. Suomalaisia lempituoksujani ovat savusauna ja koivu, ja etenkin niiden yhdistelmä. TUOkSUiLLa on valtava merkitys elämässämme, eihän mikään luonnossakaan tuoksu turhaan. yhden lempituoksun nimeäminen on mahdotonta, sillä monet tuoksut ovat niin rakkaita.” n Mielipaikka: sauna järven rannalla Retkikohde: lapin jylhät vuorimaisemat luontokirja: jaakko tähden Viitasaari luontopuuha: makkaran grillaus laavulla Vuodenaika: kesä lintu: joutsen nisäkäs: kissa Hyönteinen: kukkakärpänen Sieni: kantarelli Marja: mustikka PerttuLan mieLeiSet. Esimerkiksi jasmiininkukan tuoksuöljy sisältää yli 2000 raaka-ainetta, ja siitä on täysin mahdotonta rakentaa synteettisesti samanlaista kuin luonnossa. inspiraatiot tuoksuihin saan suurimmaksi osaksi suomalaisista metsistä ja järvimaisemista. tuoksuilla annamme viestejä esimerkiksi siitä, millaisella tuulella olemme. kasvit ja eläimet myös viestivät niillä, aivan kuten ihmisetkin. Jos vaikka jokin iltapukutuoksu luodaan pelkästään synteettisistä raaka-aineista, se jää hengettömäksi eikä herätä minkäänlaisia tunnetiloja. kesälomilla vaeltelen viitasaaren metsissä ja etsin erilaisia kasveja ja kukkasia, jotka voisivat toimia hienoparfyymien inspiraation lähteenä. Savusaunassa on mieletön puun, tervan ja savun tuoksu. luonnossa tuoksut houkuttelevat hyönteisiä pölyttämään tai suojelevat tuholaisilta. 19/2013 Suomen luonto 65 10/2015 Suomen luonto 65 ”tuoksuilla on valtava merkitys elämässämme” sun ja luomaan sille tietynlaisen auran
lue lisää www.lut.fi (JM) kESTävä jouluihminen on voinut aloittaa jouluun valmistautumisen jo marraskuun puolella, kun 27. tähtianiksella voi piristää pataruokia sekä kastikkeita ja sillä voi maustaa myös glögiä. Koko euroopan määrä on 100 miljardia muovikassia vuosittain. MUOvikaSSiEN rinnalle on jo pitkään kaivattu ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Suomalainen yritys paptic on tuomassa markkinoille uutuuden, puupohjaisen ostoskassin, jolla on muovinkaltaisia ominaisuuksia. pa pt ic kun näkee lahjaa varten vaivaa, näkee myös aitoa jouluiloa. Kassit voi myös kierrättää kartonkikeräyksessä. päivä vietettiin älä osta mitään -päivää, jonka teemana oli kestävä joulu. M a Ri K a ee R o La Tähtianiksessa maistuu lakritsa jOULU on hyvien makujen sekä mausteiden tuoksujen aikaa. k o t o n a pienet palat kestävää joulua! 66 Suomen luonto 110/2015 tule joulu kOhTUULLiNEN Joulun vietossa on hyvä valita kestäviä vaihtoehtoja. poimi tähtianiksella piristetyt reseptit www.suomenluonto.fi. Silloin tulee helpommin kokeiltua vähän eksoottisempiakin aromeja kuten tähtianista. ” tietäjien lahjat Jeesus-lapselle tarjosivat raamatullisen esikuvan kristittyjen joululahpuukassi muovisen tilalle. Kauniin ulkomuotonsa vuoksi se sopii hyvin myös koristamaan ruoka-annoksia. Palataanpa lahjan antamisen ja saamisen peruslähteille. Siihen kuuluvat muun muassa ruokahävikin minimointi sekä ennen kaikkea aineettomat, itse tehdyt tai kierrätetyt lahjat. Se on tähteä muistuttava hedelmä, joka kasvaa magnolian sukuisessa puussa. paptic-kassien raaka-aineista 70 prosenttia on uusiutuvaa ja biohajoavaa. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on kehitetty mallilaitteeksi älykäs pakastin. Koepakastimena on aivan tavallinen arkkupakastin, johon on asennettu noin 30 euron tietokone mittaamaan lämpötiloja ja säätelemään käyntiaikoja. kaikki muistavat itämaan tietäjät kultineen, suitsukkeineen ja mirhoineen. Aineettomia joululahjavinkkejä, muun muassa kontiaiselle kaivosoikeus kahdella kympillä: www.sll.fi/lahjoita/ jouluiloa TeksTi jOhaNNa MEhTOLa. Suomessa käytetään noin 50 muovikassia henkeä kohden vuodessa. (JM) Fiksu pakastin kOdiNkONEkiN voi olla älykäs. Se on suosittu mauste etenkin kiinalaisessa ja aasialaisessa keittiössä. Laite käy vain silloin, kun sähkö on halpaa, mikäli pakastimen lämpötila sen sallii. ensi keväänä yritys testaa kasseja aluksi yhteistyössä Seppälän sekä body Shopin kanssa. (JM) puusta valmistetut kassit pääsevät testiin. Se seuraa pohjoismaisen sähköpörssin tuntihintoja ja pyrkii välttämään vuorokauden kalleimpia tunteja. nimensä mukaisesti se maistuu hieman anikselta, mutta myös lakritsilta
Jumalien lisäksi lahjoilla alettiin muistaa myös läheisiä ja ystäviä. ainakin voi tuntea itsensä tehokkaaksi suhautellessaan pesuainetta sinne tänne ja pyyhkäistessä pinnat mennessään. Vanhat tutut ruokasooda, sokeri ja suola sekä etikka takaavat jo hyvän peruspuhtauden ja raikkaan tuoksun ja ovat lisäksi ympäristöystävällisiä. 110/2015 Suomen luonto 67 aineettomat tai omatekoiset lahjat tuovat kestävän joulun. aluksi itse tehtyjä lahjoja annettiin perheenjäsenten kesken vain varakkaissa kartanoissa ja pappiloissa. nykyinen tapa antaa joululahjoja yleistyi pohjolassa vasta 1700-luvulla, kuten joulukuusikin. Siivouskomeron arsenaalin voisi kuitenkin helposti korvata nyt niin trendikkäillä mummoilupesuaineilla, siis jo sukupolvia sitten käytössä olleilla aineilla. talonpoikaispiireissä muistettiin myös eläimiä erityisesti jouluna. lisäksi kaikki eläimet saivat ylimääräisen annoksen tavanomaista ruokaansa joulun kunniaksi”, klemettilä kertoo. lahjoja ei annettu vain ihmisille. Ja jos joulupöydän valkealle liinalle läikähtää punaviiniä – niin milläs se lähtikään. tehokkaat peSuaineet mauStehyllyStä. no, suolalla tietenkin. martat.fi. tuoreen tahran saa pois, jos siihen hieroo kunnolla suolaa. SiivouSkomero iS to cK pH o to Sa bin e Lö Sc H eR / LiV in g 4M ed ia / Le H tiK u Va joille jo keskiajalla”, sanoo tutkija hannele klemettilä-Mchale turun yliopistosta. vähitellen tapa levisi myös talonpoikaiskoteihin, ja kun kauppojen tavaramarkkinat aukesivat, lahjoja alettiin ostaa valmiina. Kaikille joulusiivouksesta stressaaville haluan muistuttaa Marttojen erinomaisesta vinkistä, jota ainakin itse noudatan: Siivoa kaappi vain, jos aiot viettää joulusi siellä. Meidän ei tarvitse tietenkään palata lattiaolkiin eikä himmelin tuijotteluun, mutta jos jokainen ottaisi askeleen tai pari kestävämmän joulun suuntaan, voisimme ehkä viettää ensi vuonna luonnonvarojen ylikulutuspäivää vasta syyskuussa elokuun sijaan. Sitruunan avulla voi raikastaa myös mikroaaltouunin joulukuntoon: vettä ja sitruunan viipaleita kulhoon ja minuutti täyttä tehoa takaavat, että laite on helppo puhdistaa ja tuoksuu taas raikkaalta. Silloin ei lähdettykään ostoksille vaan maustekaapille. ” Eräillä seuduilla oli tapana antaa ensimmäinen pala joulukakusta suosikkilehmälle, -hevoselle tai -sialle. Sokeripaloja taas voi käyttää teräsvillan tilalla esimerkiksi pinttyneiden uunin pintojen puhdistukseen. ” yläluokan piireissä vaihdetut lahjat saattoivat olla hyvinkin loisteliaita kuten jalokiviä, koruja, hienoja pukuja ja asusteita sekä kallisarvoisia taide-esineitä”, klemettiläMcHale sanoo. jOS haLUaiSi edelleen noudattaa lahjan antamisen ikiaikaista perinnettä, pitäisi lahja mieluiten tehdä itse. Jo muinaiset suomalaiset antoivat silloin jumalille uhrilahjoja takaamaan hyvän metsästysja satoonnen tulevalle vuodelle. ikkunat ja peilit taas kirkastuvat, kun pesuveteen lisää tilkan etikkaa tai sitruunan mehua. Sen avulla saa kattilat kiiltämään ja pinttyneet astiat puhtaiksi, kun hankaa niitä kostealla rätillä ja soodalla. Ruokasooda on varsinainen tehopuhdistaja. n lue lisää jouluperinteistä: www.suomalainenjoulu.fi mummon opeilla siistiä TUrha LUikErrELLa! Joulusiivous on jossain vaiheessa kuitenkin edessä. Joulun tienoolla oli kuitenkin juhlava merkitys jo ennen kristinuskoa, kun tuolloin juhlittiin kulunutta satovuotta. nappaa lisää vinkkejä vihreään siivoukseen www. jOhaNNa MEhTOLa iS to cK pH o to Sitruuna on oiva apu siivouksessa.. Kun paikat on siivottu ja on aika rauhoittua joulun rauhaan, voi hyvän tuoksun tupaan tuoda lämmittämällä ruokasoodalla kiillotetussa kattilassa glögiä. Siivouskomeroon on kertynyt taas purnukka ja suihkepullo poikineen
kuusen kuolinsyytä ei saatu selville. Mauno koivistolla on koivu, Martti ahtisaarella mänty ja tarja halosella kynäjalava. Sinne on koottu metsistämme puiden erikoismuotoja, sellaisia joita metsänomistajat ovat saattaneet säilyttää aarteinaan ja pitäneet jopa pyhinä. ”Haapastensyrjä on ainutlaatuinen paikka. niitä ympäröivät kultakuuset, riippakuuset, kampakuuset, käärmekuuset, luutakuuset, tapionpöydät, kääpiökuuset ja hauskat kumopatakuuset. Presidenttien puut ovat varttuneet isoiksi, ja vankka oli myös kekkosen kuusi, kunnes se yhtäkkiä 1986 kuivui pystyyn ja kuoli vain hieman ennen istuttajaansa. rotupuistossa virhe kaunistaa. Monelle erikoismuodolle on valittu kaupallinen nimi, on ukkoa, akkaa ja Mörköä, sillä parhaimpia muotoja myydään puistoihin ja pihoille. Rotupuiston perustamistilaisuus oli 1962. niiden mukaan tehtiin vielä kaksi vuotta vain maanrakennustöitä, mutta siitä kahden vuoden päästä hieno, kaikille avoin kumpuileva puisto polkuineen, lampineen ja vaikuttavine puuryhmineen oli valmis. täällä voi liikkua vapaasti ja kohteita saa koskea ja vaikka halata. Puilla on tarinoita TeksTi aLicE karLSSON kuvaT harri NUrMiNEN r e t k e l l ä puiden erikoismuotoja vasemmalla kaksi kääpiökuusta, keskellä tapionpöytäkuusi, sen takana viisi kultapendulakuusta, joiden takana kolme isompaa pendulakuusta. 68 Suomen luonto 110/2015 harvaSSa paikaSSa geenivirheitä vaalitaan sellaisella lämmöllä kuin luonnonvarakeskuksen Haapastensyrjän rotupuistossa läyliäisissä. Myös sauli niinistö on saanut kutsun puunsa istutukseen, mutta aikatauluja ei ole vielä saatu sovittua. Juhlallisuuksissa oli mukana myös presidentti urho kekkonen, joka istutti puiston ensimmäisen puun, peruskuusen. kEkkOSEN kUUSEN jälkeen presidenttien nimikkopuita on tullut lisää. ne osoittavat, ettei koivu, leppä, mänty tai kuusi ole vain sellainen, jonka olemme tottuneet näkemään. täällä voi esitellä Suomen metsien suurta monimuotoisuutta”, metsätalousinsinööri sirkku Pöykkö sanoo. Runko puskee mukuroita, lehdet liuskottuvat, oksat loistavat kullanvärisinä tai taipuvat maata kohden kuin pesäksi metsän eläimille. n Katso lisää kuvia sekä video Haapastensyrjän rotupuistosta www.suomenluonto.fi. Geenivirhe näkyy poikkeavuutena rungon, oksien, neulasten tai lehtien kasvutavassa, muodossa sekä väreissä. ErikOiSMUOdOT ovat mutaatioita. Muuta rotupuistossa ei tuolloin vielä ollutkaan, ainoastaan maisema-arkkitehti onni savonlahden huolelliset suunnitelmat. kekkosen kuusen muistolaatta.. Mukuraharmaalepän muhkea runko. ”kaikki puut ovat kotimaisia lajeja, jotka on löydetty luonnosta, eikä niitä ole mitenkään jalostettu.” Rotupuistossa on vajaat 300 kloonia ja yli 40 erikoismuotoa. ne ovat kapeita pitkiä kuusia, joiden kauneus tulee parhaiten esille ryhmässä. ylimpänä muita kohoavat surukuuset, joita täällä sanotaan penduloiksi (Picea abies f. valitaanko niinistölle metsälehmus, niinipuu. LEhdETTöMäNä aikaNa kutsuvin paikka on kuusikumpu, missä syvä vihreys ja puista huokuva rauha kietovat kulkijan syliinsä. Oikeassa reunassa näkyy puoliksi luutakuusi. pendula)
Sellainen voisi olla vaikkapa retki lähimetsään tai lähipuistoon. ”Paksujalka on aralla luonnolla. niissä yhdistyvät upea luonnonkuvaus, kansanperinne ja tunturiseudun oma kieli. ”Kuvahaisetkin häiläävät ja hyppivät kuin levottomat henget. Vaivan näkeminen tällaisen lahjan eteen varmasti palkitaan. Öinen autio tunturimaa on kovin kolkko ajella yksinäisen miehen. Katse kannattaa suunnata havupuihin ja muihin ikivihreisiin. M a RK o Ju n tt iL a / Va St aV a Lo pääTäN minisarjani vistottavalla lukuvinkillä, Samuli Paulaharjun teoksella Tunturien yöpuolta (1934). Kolona seurana ajomiehellä ovat vain rauhattomat varjot. Kuin ärsytellen ne väliin jättäytyvät taakse ja sitten taas äkkiä suhahtavat edelle, taikka keikutellen nulkkaavat rinnalla... M au Ri M a H La M ä Ki / Va St aV a Lo 110/2015 Suomen luonto 69 Ja n i Se pp ä n en / Va St aV a Lo rETki jOULUpakETTiiN päivä piTENEE TaLvipäiväNSEiSaUS katkaisee pimenemisen selän ja päivä alkaa pidetä – aluksi vain minuuttien vauhtia, mutta tammikuussa puhutaan jo tunneista. Joulukuun 22. Jos haluaa panostaa unohtumattomaan elämykseen, se voisi olla yö laavulla tai autiotuvassa. ja jo taas heittäytyvät ahkion alle piiloon tai sukeltavat hankeen...” paksujalka hoputtaa poroa ja joikailee: ”Jumala, Jumala, Jumala, voia, voia naa!” jOrMa LaUriLa kaTSELE ikivihrEiTä! TaLviLEpOON vetäytyvä luonto on hiljainen, mutta ei väritön. Sa Lo / pR o LK. Taivaanvalkeatkin kun vielä kovin oudosti lieputtavat ja sähisevät.” Kyydissä on kamala vainaja, väkevä Stuorra-Jouni, lovinoita, ”johon koko Lapinmaa on katsonut peläten ja kauhtuen”. ilmainen elämys pakettiin ja ollaan jo aika lähellä tuota ihannelahjaa. tarinoissa maahisten, kuolleiden noitien, meriraukkojen ja haavruuvien kanssa kamppailevat päiväpuolen ihmiset. a Lt ti a . Eeron polun laavulta pellossa avautuu upea maisema. Lumipeite paitsi suojaa myös paljastaa luonnon kulkijoita. jOhaNNa MEhTOLa kallioimarre on aina vihreä. Pohjoisella napa-alueella on kietouduttu kaamokseen ja etelänavalla keskiyön aurinkoon. niissäkin on paljon näkemistä ja kokemista, kunhan malttaa pysähtyä katsomaan esimerkiksi sammalten sävyjä ja jäkälien erilaisia rakenteita. jOhaNNa MEhTOLa aSkartele itSe retkilahjakortti. päivänä aurinko on lyhimmän aikaa horisontin yläpuolella maapallon pohjoisella puoliskolla. 19/2015 Suomen luonto 69 Jo RM a La u RiL a Anna lahjaksi retki! luontopolulla piENi LapiNSaNaSTO 10/10 TUTTU TUNNE monelle on, kun ei keksi millään hyvää, ekologista, ilahduttavaa ja mielellään vielä käytännöllistä lahjaa. Hyvän mielen lahjan ei aina tarvitse maksaa mitään – eikä se välttämättä kuluta juurikaan luonnonvaroja. Löydätkö retkelläsi vaikkapa kallioimarteen, kanervan, käenkaalin tai juolukan. Jäniksen loikkiessa takajalat ovat olleet rinnakkain ja etujalat peräkkäin
nykyaikainen versio himmelistä voi syntyä vaikkapa mehupilleistä. Sieltä löydät myös ohjeet joulukuusen hoitoon sekä tietoa joulukuusen historiasta. kattoon ripustettava olkikoriste on tietysti ajankohtainen myös joulukoristeena. Sen arvellaankin olevan Suomessa vanhin jouluun liittyvä koristeesine, joita rakenneltiin aluksi Hämeessä ja lounais-Suomessa. näyttelyssä kerrotaan myös joulun olkiin, himmeleihin ja olkikoristeisiin liittyvistä perinteistä. suomenluonto.fi. Sen tehtävänä oli varmistaa hyvä viljasato. v ir ik ke it ä M a Ri K a ee R o La vaNha kunnon himmeli on taas noussut puheenaiheeksi – ainakin hallintohimmelikeskustelussa. nappaa nettisivuiltamme ekovinkit joulun viettoon. kaTso muiTa LukuJa: JouLu NumeroideN vaLossa www.sTaT.fi himmelillä on pitkät perinteet.. tarinassa seikkailevat lintuharrastajat ja kytkeytyypä siihen Suomen Luonto -lehtikin. Himmeli on voitu myös koristella esimerkiksi paperisuikaleilla, rukiintähkillä tai puunlastuilla. www. n www.fiskarsmuseum.fi jOhaNNa MEhTOLa M iR Va K a KK o / o ta Va M ed ia / Le H tiK u Va iS to cK pH o to Himmelin hitautta 40 MiLJooNaa JoULUkorttia LähETETääN TaaS SUOMESSa. Kirjan sivulla 61 ”hiukan ylimielinen pyylevä toimittaja ja jalkapalloilija” Jussi Lehtinen muistelee lehtemme kesäkisaa vuodelta 2002, jolloin teemana oli kesän hienoin tuoksu. kaunis sana himmeli on peräisin saksan kielen taivasta tarkoittavasta sanasta Himmel. Perinteinen himmeli valmistetaan oljista, yleensä siihen käytetään rukiin vahvoja olkia, mutta myös järviruoko sopii tähän tarkoitukseen. Suomeen himmelin malli tuli Ruotsista ja keski-Euroopasta. alun perin himmeli ripustettiin joulun ajaksi pöydän ylle, jossa sen annettiin olla jopa juhannukseen saakka. (JM) jOULUa voi viettää monella tavalla, myös kestävästi. Ja mitä suurempi himmeli oli, sen parempaa satoa saattoi odottaa. 70 Suomen luonto 10/2015 vinkkejä moneen menoon! w w w .s u o m e n lu o n to .fi Murha lintusaaressa radiO SUOMEN Luontoillastakin tuttu Juha laaksonen on kirjoittanut utön saarelle sijoittuvan vetävän dekkarin Murha lintusaaressa (Some day capitol, 2015), jossa etsitään tunnetun luonnonsuojelijan tahvo puistolan murhaajaa. Muun muassa himmeleitä ja muita olkitaiteilija Pirjo Väisäsen tekemiä uniikkeja olkitaideteoksia on esillä Fiskarsin museon Olki–Halm-näyttelyssä 13.1.2016 saakka
Suuri myyntimenestys on kiertänyt Murtomäen, mutta hänen kulttimaineensa on kiistaton. Jokamiehenoikeudet mainitaan kirjassa jäkäläpöllön teko-ohjeen yhteydessä. permaviljelyssä villi ja viljelty yhdistyvät tavalla, joka kunnioittaa Maata ja sen asukkeja. Hänen ensimmäisestä luontokirjastaan on jo yli 50 vuotta, nyt ilmestynyt kirja on jo 23. teos. Kirja on mainio kaveri kenelle hyvänsä permaviljelystä kiinnostuneelle, vaikka se on suunnattu erityisesti niille, jotka työskentelevät lasten ja nuorten parissa. tiaisten, rastaiden, puukiipijän ja peukaloisen pesäkuvauksissa niin kirjoittaja kuin lukijakin kohtaavat uudelleen lapsuuden luontokokemukset. tieteen nimeSSä Selkämeri on suuri elämys kOTiMaiSTa Avaraa luontoa pääsee ihailemaan tV1:ssä lauantaina 12.12. vESa LUhTa valokeilaSSa Mammutti sentään! aikaMaTkaLLE miljardien vuosien taakse pääsee nyt kätevästi Helsingin Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen uudessa pysyvässä näyttelyssä Muutosta ilmassa. teosta voi tilata priorita@netikka. pa aV o H a M u n en Ja Ri Sa Lo n en / yL e Ku Va pa LV eL u Sa LL a M eH tä Lä / Lu o M u S riEkkO (Lagopus lagopus) on niitä harvinaisia Suomen talvessa eläviä lintulajeja, jotka vaihtavat ylleen valkoiset höyhenet. Murtomäki on kotimaisen luontokuvauksen uranuurtajia. toisessa osassa vieraillaan saaristossa ja kolmannessa jaksossa seilataan avomerelle. ensimmäisessä osassa tutustutaan rannikon väkeen kuten merimetsoihin ja vaellusperhosiin. niillä linnun onkin helpompi painella pitkin hankia. talvella riekon jalat muistuttavatkin jäniksenkäpäliä, sillä sen nilkkoihin ja varpaisiin kasvaa valkea höyhenpeite. ensinnä tulevat mieleen Steiner-koulujen ja 4H-kerhojen tapaiset tahot, mutta miksipä kirjaa ei voisi hyödyntää myös kouluissa ja päiväkodeissa, joissa ollaan ennakkoluulottomia ja halutaan opettaa lapsille tärkeitä taitoja. (JM) ????. (JM) www.luomus.fi ilkka aula: Permakulttuuriopas (Vihreä sivistysliitto 2015) permakulttuuri yhdistetään tavallisesti luontoa kunnioittavaan rakennetun ympäristön suunnitteluun. Siellä voi ihmetellä niin villamammutin kokoa kuin kivikautista asumustakin. Lajinimi taas tarkoittaa äänetöntä ja viittaa todennäköisesti sen pelottomuuteen esimerkiksi ihmisen kanssa kohdatessa. Samalla näyttely on kertomus aikamme polttavimmasta kysymyksestä ja kunnianosoitus Helsingin yliopistossa tehtävälle ilmastonmuutoksen tutkimukselle. ????. tämäkin teos on Murtomäen alleviivaamaton vetoomus luonnon moninaisuuden puolesta. ????. Kirja antaa valmiuksia yrttispiraalin, kohopenkin tai kokonaisen puutarhan suunnitteluun. Se näyttää kädestä pitäen, mitä permakulttuuri on käytännön tasolla. toinen kätevään valkoiseen talvipukuun vaihtava lintu on kiiruna (Lagopus muta), jonka sukunimi on sama kuin riekolla. TOpi LiNjaMa Jenni Peltonen: koti koreaksi metsän aarteilla (Metsäkustannus 2015) Voisiko tänä vuonna perinteisen joulukuusen korvata pienellä katinliekokuusella tai joululahjan havupaketilla. Hidas mutta vääjäämätön ikääntyminen on tuonut Murtomäelle takaisin lähimetsien viehätyksen. Harvapa tiesi, että punakylkirastas voi ruokkia omia poikasiaan kyyn poikasilla. Sarjan hienosta kuvauksesta ja ja käsikirjoituksesta vastaa Jari Salonen. Jäniksen kanssa riekolla on tietysti yhteistä myös valkea talviasu. www.yle.fi (JM) Pienessäkin on suuruutta piENi ei ole ainoastaan kaunista vaan myös kiinnostavaa. Valmistusohjeet löytyvät Jenni peltosen laatimasta selkeästä askartelukirjasta, jossa luonnonmateriaalit ovat pääosassa. opas on luettavissa myös netissä. 110/2015 Suomen luonto 71 Sarjassa tutustutaan lajien tieteellisiin nimiin. Murtomäen kyky tarkkailla ja huomioida on poikkeuksellisen terävää. teoksen yllätys on sen lintutieteellinen arvo. tämä tulee mieleen lukiessa eero Murtomäen uusinta miniatyyristä luontoteosta Metsän pikkusiivekkäitä (Priorita 2015). tärkein anti on kuitenkin siinä, kuinka se ohjaa lukijaa kohti lempeää maayhteyttä. Jäkälää ja sammalta saa kerätä vain maanomistajan luvalla, ja sama koskee myös kuivuneen ja kaatuneen puun käyttöä. fi tai kysyä kirjakaupasta. ilkka aulan Permakulttuuriopas on hyvin kirjoitettu ja rakenteeltaan selkeä oppikirja, joka täydentää hienosti vähäistä suomenkielistä alan kirjallisuutta. klo 18.40 alkavassa kolmiosaisessa Selkämeri-sarjassa. jOhaNNa MEhTOLa Merimetsot muokkaavat maisemaa.. Lajin tieteellinen nimi Lagopus lagopus tarkoittaa jänisjalkaa – siis Jänisjalka jänisjalka. Vain pyrstössä vilahtaa sekä koiraalla että naaraalla muutama musta höyhen
72 Suomen luonto 110/2015 Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! www.suomenluonto.fi/havaintokirja havaintokirja ToimiTTaNuT LaUra SaLONEN LUkiJoidEN oMa LUoNtoPaLSta toiMii SEkä LEHdESSä Että NEtiSSä. syksyisen illan kuvasi Leena Rissanen. LEHdESSä JULkaiStUiSta kUviSta MakSaMME PaLkkioN. kahden aamu LaULUjOUTSENpari näyttäytyi Reijo lehtoselle Vilppulankosken usvaisessa aamussa viime lokakuussa. herra punatulkku ”Ei SUOSTUNUT tämä herra lintulaudalle menemään, katseli vain vanhan omenapuun oksalla ihmeissään”, Sirpa Jyske kertoi pihansa lokakuisesta vieraasta virroilla.. Luonnon oma räsymatto UpEa aUriNGONLaSkU värjäsi taivaan valtimossa
Talvisella niityllä METSäkaUriidEN saapuessa viime marraskuussa lumiselle niitylle ruokailemaan, nurmeslainen Maija Savolainen oli kameroineen valmiina.. Tuleeko sitä ruokaa. vartija ”TyöMaTkaN turvallisuutta tarkkaili iltahämärässä pieni peto. TöyhTöTiaiNEN odotteli malttamattomana nokkaan pantavaa. lokakuuta lemussa. Hirvet eivät heti säikkyneet autoa, joten ehdin kuvata parivaljakkoa ikkunasta”, noora Andersson iloitsi kohtaamisesta 31. lokakuuta. 110/2015 Suomen luonto 73 ranta käärmeen iso saalis ”raNTakäärME ilmestyi heinäkuussa Helsingin Vuosaaressa kallionkolosta aivan jalkojeni juureen ja jäi siihen nielemään saalistamaansa kampelaa”, kuvaaja Juho Rahkonen kertoi. hirviemä ja vasa ”kUvaSiN kauniin hirven ja sen vasan Suomusjärvellä metsäautotien varrella. se vartioi tiukasti tien viereisessä kuusessa ohiajavien käyttäytymistä liikenteessä.” Jyrki lähde kohtasi varpuspöllön 28. Irja lehtinen nappasi kuvan töyhtöpäästä marraskuussa Lempäälässä
osaavat puutarhurit voisivat tässä tulla avuksi ja tarjota halavaa yhtenä vaihtoehtona pihojen ja tienvarsien koristeeksi. ESa jUUrOLa LahTi Milloin järvet jäätyvät. leveysasteelle asti jäätyvät monikymmenvuotisten havaintosarjojen ja satelliittikuvien mukaan keskimäärin ja useimpina vuosina vasta joulukuussa, päijänteen tehinselkä ja Lohjanjärvi vasta jouluna. asia olisi voinut selvitä jo koulussa. 040 586 3950 tai 044 302 5773 | info@luonnonperintosaatio.fi www.luonnonperintosaatio.fi Po lii si h al lit u s 23 .7 .2 01 5, lu p an ro PO L20 15 -4 51 6 Jo RM a La u RiL a halavan hahtuvia marraskuussa.. yllätyk74 Suomen luonto 110/2015 @ mitä mieltä lehdestä. Liian usein lopputuloksena on kieltolaki, joka yleensä vain pahentaa kuviteltua ongelmaa Hannele Ahposen kirjoittamassa artikkelissa Luontoturismin pimeä puoli (SL 7/2015) arvosteltiin trofeeturismia. lukijoilta: lintulautailusta tuli suosittu harrastus Mukavan laaja juttu, joka käsitteli aihetta ilahduttavan monipuolisesti. Kaikkia ei miellytä eteläisessä afrikassa harjoitettava villi eläinten metsästys, mikä tapahtuu usein metsästysmuistojen eli trofeiden vuoksi. paULa krESTjaNOFF hELSiNki Anna lahjaksi pa l a ikimetsää T E E L A H J O I T U S • T U L E K U M M I K S I • T E E T E S TAM E N T T I Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ Luonnonperintösäätiö – ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. leinonen, leinonen, leinonen luontokaupan tonttujen muistipelin ja metsäneläinten puuhakirjan voitti Matti Viikari espoosta. Vasta muutamaa vuosikymmentä myöhemmin havahduin hiihtoretkellä, kun latu kulki vaaleita hahtuvia täynnä olleen pienen puun vierestä. SuoMen luonTo 9/2015 1. Sen jälkeen olen bongannut maisemien kaikki halavat yhtä hyvin kesäkuussa kuin talvella. Puh. osallistujien kesken arvotaan kaksi luontokaupan norppamukia. Sitä paitsi harva puu ”kukkii” kahdesti vuodessa. postikortilla: Suomen Luonto / paras juttu, itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. äänestä . tänä talvena on mahdollista, että eteläisen Suomen suuret järvet jäätyvät vasta joulukuussa tai vasta tammikuun alkupuolella”. jUhaNi NUrMi jySkä leinonen, leinonen, leinonen Oikealle miehelle meni Vuoden luontokuva 2015 -palkinto. opettaja ei kuitenkaan osannut neuvoa, mitä Aleksis Kivi tarkoitti Ikävyys-runonsa lopussa, kun hän kirjoitti: ”… että lepokammioin on halavan himmeän alla.” Hänhän tietysti tarkoitti marraskuista hillityn kaunista puuta. Suomen Luonnon viime numerossa sivulla 2 kirjoitettiin, että ”tavanomaista lämpimämpi syksy on viivästyttänyt järvien jäätymistä. Luonnossa taas taimea ei erota muista pajuista. Sykähdyttävä kuva. Viisi myyttiä luonnonmetsistä 3. himmeästä halavasta ilahduin kovasti, kun Seppo Vuokko muistutti syysmaiseman kauniista puusta halavasta ja mainitsi myös sen kesäkuisesta kauneudesta (SL 9/2015 s. vESa pahkaSaLO ESpOO Viisi myyttiä luonnonmetsistä Metsäkeskustelua käydään liikaa totuutta vääristelevillä väittämillä, hyvä saada esiin toinen näkökulma. nettisivuilla www.suomenluonto.fi tai . Metsä ei ole puupelto. ilman kukkia ja hahtuviakin halava kasvaa väljässä ja valoisassa tilassa kaunismuotoiseksi puuksi, ja on sopivan kokoinen pienellekin pihalle. trofeekieltoa perustellaan leijonan uhanalaisuudella. rEijO SOLaNTiE yLiMETEOrOLOGi, ELäkkEELLä Moralismi ja luonnonsuojelu Moralismi eli oman mielipiteen korottaminen yleiseksi totuudeksi taitaa kuulua ihmislajin lajityypilliseen käyttäytymiseen. oksasta sen lisääminen ei ole kovin helppoa. Vain kaikkein kylmimpinä syksyinä etelän syvät selkävedet ovat jäässä jo joulukuun alkaessa, kun taas lauhoina talvina jäätyminen siirtyy paljolti tammikuulle, ääritapauksissa jopa helmikuun alkupäiviin. Laitathan mukaan perustelut! Vastaukset viimeistään 28.12.2015. anna PaLautetta! palaute@suomenluonto.fi LUkijOiLTa T o im iT Ta N u T a L ic E k a r L S S O N Osallistu Paras juttu -kisaan! Mikä on mielestäsi tämän numeron paras juttu. Halavan kohtalona on valitettavasti tulla yhä useammin raivatuksi muiden pajujen mukana. 79). itse havaitsin halavan ensi kerran koulupoikana suolammella. pienehköt, kaunismuotoiset puut seisoivat saraheinän peittämällä turvemaalla vasta puhjenneet lehdet heleän vihreinä ja kukinnot keltaisina loistaen. etelä-Suomen järvien suuret ja syvät selkävedet lähes 63. lintulautailusta tuli suosittu harrastus 2
Kyllä luonto oman monimuotoisuutensa hallitsee, kun ihminen ei liikoja asiaan puutu. Leijonaa uhkaavatkin trofeiden sijaan paikallisten asukkaiden petoviha, salametsästys sekä elinympäristöjen tuhoutuminen. Kuitenkin vain hyvin harvat lajit kuten minkki, kurtturuusu ja lupiini ovat osoittautuneet ekologisesti haitallisiksi. Minusta ihmisellä – ei edes biologilla – ei ole mitään oikeutta arvioida, mistä lajista on ”haittaa” Suomen luonnolle. tällainen lajirasismi tuntuu minusta melkein evoluution kieltävältä poliittiselta näkemykseltä, jossa oletetaan jonkin naurettavan lyhyen ja itsessään mielivaltaisen aikavälin riittävän antamaan perusteet jakaa lajit ”suomalaisiin” ja ”vieraisiin”. Laki tulisi voimaan 1.1.2016. Ku Va t a Ri a H Lf o RS Taulakääpä arinakääpä. SEppO vUOLaNTO lajirasismia Kuinkahan yleinen lienee suomalaisten biologien keskuudessa Panu Kuntun ilmaisema jyrkkä vieraslajien vastainen näkemys (SL 9/2015, s. Kunttu katsoo kritiikissään turusen syyllistyvän ”tahalliseen käsitteiden hämmentämiseen”, kun hän kirjoittaa tulokasja vieraslajeista esimerkkien valossa. Vain käsite ”haittaa ihmiselle” on oikeutettu ja siihen ei riitä leimaaminen makuasioiden perusteella. edes surullisenkuuluisaa cecil-leijonaa yhdeksän vuotta seurannut oxfordin yliopiston tutkija Brent Stapelkamp ei kallistu trofeekiellon kannalle. Kunttu vetoaa kritiikissään vieraslajistrategian satoihin lajeihin. ajatellaanko nykyään todella niin, että jonkin eliölajin ”haitallisuus” on näin yksisilmäisesti kuitattavissa. ei kannattaisi olla sinisilmäinen. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton iucn:n mukaan trofeemetsästys voi olla suojelun apuväline tai uhka riippuen siitä, kuinka hyvin se on säädelty ja hoidettu. turunen korostaa, että on paljon tärkeämpää pitää huolta metsiemme monimuotoisuudesta kuin valjastaa voimavaroja vieraslajeihin. pahoittelemme virhettä. Hänen mielestään hyvin hoidettu metsästys tukee suojelua. 110/2015 Suomen luonto 75 seksi trofeeturismin ”pilaama” eteläinen afrikka on ainoa alue, jossa sekä leijonien että niiden saaliseläinten määrät ovat kasvaneet, ja siellä leijona on luokiteltu elinvoimaiseksi. esimerkiksi maanomistajat aiotaan velvoittaa hävittämään vieraslajeja. hEikki pOrOiLa FM, kirjaSTONhOiTaja hELSiNki oikaisu Suomen Luonnon numeron 9/2015 Kavioita koivussa -artikkelin kuvassa oli taulakäävän sijasta arinakääpä. ehkä joskus kannattaisi pohtia myös sitä, mitkä motiivit näitä ”maailmanparantajia” ohjailevat. ”itiöemän muoto on kyllä taulakääpämäisen kaviomainen, mutta musta ja lohkeillut lakin yläpinta paljastaa lajiksi arinakäävän”, Kaisa Junninen itä-Suomen yliopistosta huomauttaa. Sekä media että yleisö puolestaan ovat sotkeneet perusteellisesti käsitteet ’vieraslaji’, ’tulokaslaji’ ja ’haitallinen vieraslaji’. Minä puolestani ihmettelen, ettei wwf:n metsäasiantuntija näe metsää puilta. eu:n jäsenmaat puolestaan näkivät vieraslaji-käsitteen hyödylliseksi monenlaisiin eri elinkeinojen tarpeisiin, muun muassa maatalous-, puutarha-. jarMO kOvaNEN siilikin oli ensin vieraslaji ”turusen yksi keskeinen virheteesi on, ettei vieraslajeista ole Suomen luonnolle haittaa.” näin kirjoittaa wwf:n metsäasiantuntija Panu Kunttu kritisoidessaan Seppo Turusen Valloittavat lajit -kirjan arviota (SL 9/15 s. Lapsuksesta huolimatta on turusen tavoin syytä toivoa, ettei laki ”vieraslajien aiheuttamien riskien hallinnasta” vie oikealta luonnon suojelemiselta entistä enemmän voimavaroja hedelmättömään näpertelyyn. Monet meille tutut lajit siilistä ja valkoapilasta lähtien ovat olleet aikanaan vieraita tai tulokkaita maassamme, mutta vähitellen sopeutuneet luontoomme. Hallitus päätti 22.10.2015 esittää haitallisten vieraslajien hävittämistä ja tarkkailemista. Muualla afrikassa leijonien määrä on vähentynyt 60 prosenttia parissakymmenessä vuodessa. tulokkaana se alkoi hiljattain pesiä itämeren piirissä. Ja todellakin, turunen monen muun ohella nimeää valkoposkihanhen vieraslajiksi, vaikka kyseessä on alkuperäinen euraasialainen laji, jota on koko jääkauden jälkeisen historiamme ajan tavattu Suomessa. kalaja riistataloudessa sekä hygieniassa esiin tulleisiin taloudellisiin ja muihin ongelmiin. 74). nykyisin nämä ja monet muut muinaistulokkaat lisäävät luonnon rikkautta – eivät vähennä sitä. Minusta Seppo Turusen näkemys, joka suosittaa malttia ja pidemmän aikavälin käyttämistä arvioinneissa, on paljon uskottavampi kuin Kuntun sodanjulistus ”vieraille” lajeille. alun perin eu:n komissio kiinnitti jäsenvaltioiden huomion eräisiin luonnolle haitallisiin vieraslajeihin (alien species), joita ihminen levitti ja jotka maantieteellisen leviämisesteen toisella puolella, muun muassa isossa-britanniassa ja etelä-euroopassa, uhkasivat tietyn alkuperäisen lajin olemassaoloa. TOiMiTUS MENE JA TIEDÄ 200 lehteä maailman avartamiseen. Tutustu ja tilaa omasi. 74). itse olisin valmis menemään vielä pidemmälle kuin kohteliaasti sanansa asettava turunen. Luonnolla on aikaa ja kärsivällisyyttä, joka meiltä ihmisiltä puuttuu. trofeekampanjan takaa löytyy toimittaja Ian Michler, jonka nimeen kaikki huolestuneet vetoavat
Kuinka yleisiä loppukesän revontulet ovat. Heinäkuussakin on revontulia, mutta meillä valoisat yöt estävät niiden näkymisen. tällöin munan ja ympäristön väliset eri yhdisteiden pitoisuuserot pääsevät tasoittumaan ja vettä tihkuu munan sisään saaden sen paisumaan. 76 Suomen luonto 11o/2015 – aSiantuntijat vaStaavat T o im iT Ta N u T a L ic E k a r L S S O N – aSiantuntijat vaStaavat aSiantuntijat vaStaavat kysy luonnoSTA – aSiantuntijat vaStaavat vastaajina tässä numerossa: läHeTä oMA KySyMyKSeSI lomakkeella, joka löytyy osoitteesta suomenluonto.fi/kysy-luonnosta, kirjeellä tai kortilla osoitteella Suomen luonto, Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. pohjois-Lapissa revontulet ovat pimeän vuodenajan lähes jokaöinen nähtävyys. Revontulien esiintymisessä on myös 11 vuoden rytmiikka, joka johtuu auringonpilkkujen vaihteluista. Munat ovat tyypilliseltä kooltaan 2–4 senttiä, joten kuvan muna on poikkeuksellisen iso. Ja a n a pa a So Va a R a / Va St aV a Lo Elokuiset revontulet Viime elokuun 28. Viimeksi auringonpilkut olivat runsaimmillaan 2014, ja seuraava vähäpilkkuinen kausi ajoittunee aikavälille 2017–2020. Silloin revontulet näkyvät, mutta pakkasella ei sinänsä ole mitään tekoa revontulien suhteen. Mätänevän munan mikrobitoiminta tuottaa myös kaasuja, jotRevontulet leiskuvat myös kesätaivaalla.. Rantakäärmenaaras munii kesä–heinäkuussa 5–40 munaa. ne ovat tyypillisesti kellanvihertäviä, joskus sinertäviä, hiljalleen muotoa muuttavia valonauhoja tai valoverhoja. talviyönä pakkasella on usein myös kirkas taivas. Kuoren kellertävänruskea väri viittaisi siihen, että muna on jäänyt hedelmöitymättä eikä siitä siten ole odotettavissa käärmeenpoikasta. tilastollisesti syksyisin on eniten revontulia syyskuussa ja keväällä maaliskuussa. Hedelmöityneet munat ovat puhtaamman valkoisia. ilmatieteen laitoksen 1950-luvulla alkaneiden revontulikuvauksien mukaan Raahen seudulla revontulia nähdään tilastollisesti joka viidentenä pilvettömänä ja pimeänä yönä, Helsingissä paljon harvemmin, joka 20. Matelijan munan kuori ei normaalisti läpäise vettä, mutta hedelmöitymätön muna alkaa nopeasti mädäntyä ja sen kuoren rakenne hapertuu. pilkkujen esiintymisen maksimivuosina revontulia nähdään useammin kuin pilkkujen minimivuosina. Revontulet ilmiönä liittyvät avaruussäähän, jolla ymmärretään laajaa ilmiökokonaisuutta maapallon ilmakehän yläosassa, johon auringon säteilymuutokset vaikuttavat. yläilmakehän liikkeitä säätelee auringosta jatkuvasti lähtevä hiukkasvirta, aurinkotuuli. Huomiota herättävä koko voi johtua ainakin kahdesta syystä. Laita mukaan yhteystietosi, mahdollinen havaintopaikka sekä ajankohta. Lisäksi ilmakehään vaikuttavat satojen kilometrien korkeudessa voimakkaat sähköiset ja magneettiset voimat. . Voiko rantakäärmeen muna olla lähes tulitikkuaskin kokoinen. aiheina kasvit, kalat, linnut, nisäkkäät, selkärangattomat, sienet, sää, ilmakehän ilmiöt ja geologia. päivänä yhdeltä yöllä leimusivat revontulet taivaalla raahen seudulla. elokuiset revontulet eivät ole mitään harvinaisuuksia. Kirjoittajan mainitsemat elokuun lopun revot Raahessa nähtiin myös Helsingissä komeina tulina. Revontulet syntyvät korkealla ilmakehässä noin 100 kilometrissä auringosta sinkoutuvista hiukkasista, lähinnä elektroneista. näiden törmätessä kovalla vauhdilla ilmakehään syttyy törmäyksissä valoa, revontulia. pakkasilla ei ole mitään tekoa revontulien näkyvyydessä. yö. hEikki NEvaNLiNNa Mikä muni ison nahkamunan. . Olen aina mieltänyt ne talven pakkassäihin kuuluviksi
ellei käki ole taittanut niskaansa heti törmätessään, kuoleman saattaa selittää se, ettei lintu ole onnistunut pääsemään pois kassista, kun siivet ovat jääneet liukasta materiaalia olevan kassin sisään. miten se on sinne joutunut. Tikan jättämä käpy jäi puun sisään. puu kasvaa paksuutta muutaman millin vuodessa. Lintujen munat voivat joskus jäädä pehmeiksi esimerkiksi emon poteman kalsiumin puutoksen takia. olisiko kellarin haju voinut houkutella käen kassiin. Lintu on törmännyt ikkunaan ja pudonnut puoliavoimeen kassiin. Varmaankin ainoa selitys olisi, että siellä olisi ollut käen ravintoa, hyönteistoukkia tai niitä muistuttavia muita houkuttelevia kohteita. Vaikka koivun vuosilustot eivät erotu kovin hyvin, kävyn kohdalta tehty poikkileikkaus paljastaisi, montako vuotta haavan paranemiseen meni. nuoreksi sen tuntee vaaleasta niskatäplästä ja ruskeanpunaisesta väristä muutamissa siipisulissa. Se lentää usein täyttä vauhtia joko saalistaessaan, pelästyessään tai paetessaan petoa tai ehkä myös muuten vain matkalennossa edessään näkemäänsä paikkaan. . SEppO vUOkkO SePPo VuoKKo Kasvit SePPo VuolAnTo Linnut JAAKKo KullBeRg Hyönteiset JuHA VAlSTe nisäkkäät lASSe KoSonen Sienet HeIKKI neVAnlInnA ilmakehän ilmiöt LiiS a po u ta n en rantakäärmeen muna on alkanut mädäntyä ja siksi paisunut. Se synnyttää haavan reunaan kapeaksi valliksi haavasolukkoa, joka kasvattaa pinnalleen kuoren. Kun menin hakemaan sitä, kassista oli kuollut käki. Mutta kassi oli tyhjänä tuulettumassa. miksi lintu oli lentänyt kassiin kuolemaan. Lopulta kuoppakin sulkeutuu, ja pinta näyttää ehyeltä. Mutta miksi se on hakeutunut kassiin kuolemaan. Ja Ri ee Va aiR a n yK än en käki joutui kassiin törmättyään ikkunaan. näin ison haavan parantuminen kestää useita vuosia. ikkunoihin törmääminen on tavallisimpia lintujen tapaturmaisia kuolinsyitä. Käpytikan kolttosia! tikka heittää pajastaan vanhan kävyn vasta, kun tuo uuden tilalle. Mahdollisesta räpiköinnistä huolimatta käen heikot jalat ja kynnet eivät ole saaneet pitävää otetta mistään. Haavan korjaaminen alkaa reunoilta, missä on elävää jälsisolukkoa. ISMo RAuTIAInen Matelijat, sammakkoeläimet HAnnu leHTonen Kalat. tuskin, sillä tällaisella hajulla ei ole käelle merkitystä. 110/2015 Suomen luonto 77 ka nekin voivat kasvattaa tilavuutta entisestään. Kuvasta näkyy, ettei puuaines ole kävyn ympäriltä lahonnut, ja on hyvin mahdollista, että laho olisi edennyt hiljalleen koivun sisällä ja lopulta tappanut koivun. . poikkileikkauskuva paljastaisi tapahtumaketjun paremmin kuin oheinen halkaisupinnan kuva. tapa on erityisen kätevä talvella: tuiskuava lumi ei pääse tukkimaan pajan työtilaa. elävä puu hivuttautuu vallimaisesti kohti pajan keskustaa niin, että käpy jää vuosi vuodelta yhä syvemmän ja ahtaamman kuopan pohjalle. Kun tikka on hyljännyt elävässä koivussa olleen pajansa, koivu on alkanut parantaa haavaa ja aikaa myöten männyn käpy on jäänyt koivun sisään. Myös haavan reunaan syntyy vuosilusto. Kyseessä on nuori käki, joka elokuun lopulla on muuttopuuhissa. SEppO vUOLaNTO Miten käpy joutui koivun sisään. tässä tapauksessa kuitenkin uskoisin kyseessä olevan nimenomaan matelijan munan, etenkin kun kuori on tasaisen nahkamaisen näköinen. pyytämämme rekonstruktio tilanteesta valokuvan muodossa paljastaa todennäköisimmän selityksen. Klapeja pilkkoessamme koivun sisältä paljastui männyn käpy. Lasit heijastavat helposti puiden, taivaan ja pilvien muodostaman maiseman ilman, että lintu havaitsee estettä. iSMO raUTiaiNEN käki kassissa Laitoin viime elokuun lopulla kassin tuulettumaan terassille, koska siihen oli tarttunut vanhan talon hajua. olisiko käki tarkoituksella voinut hakeutua kassiin. ikkunat joihin lintuja törmää, olisi hyvä merkitä näkyviksi erilaisin keinoin – verhoin, haukan kuvin, kirkkain heijastimin tai muulla tavalla, joka estää kuvajaisen tai rikkoo sen
Myöhemmin keväällä linnut liikkuvat pareittain reviirillään pihapiirissä, vaikka hyödyntävätkin vielä lintulautojen antimia usein juuri yhdessä. . naaraan vatsassa on valkeita höyheniä tumman kapean alueen reunoilla; joskus koko vatsalaikkua ei ole lainkaan. Kevättalvella koiraat alkavat vähitellen laulaa etsien pesäpönttöjä ja houkutella naaraita esimerkiksi lintulautojen tienoilta. Yleensä niitä on kaksi, joskus neljä, parhaimmillaan kuusi, mutta aina yhden nähdessään voi olla varma, että toinen on lähettyvillä. talitiaisen sukupuolen erottaa väristä ja vatsan kuvioista. Tintit pareittain Olen seurannut pihalintuja ja ollut huomaavinani, että talitintit saapuvat aina paikalle pareittain. nuoressa puussa jällen solut ovat jokseenkin suoria, mutta ikääntyvässä puussa painuvat usein vinoiksi eri suuntiin tapahtuneiden solunjakautumisten seurauksena. naaras on väreiltään himmeämpi ja sen musta rintajuova on kapeampi. vatsajuova sen kertoo: vasemmalla naaras, oikealla koiras.. Koiraalla on rinnassa leveä musta pitkittäisjuova, joka laajenee jalkojen välissä vatsalaikuksi. . minkä takia esimerkiksi kuvan männyssä kierteet ovat väärään suuntaan. Kierteisyys lisää rungon lujuutta, mutta runko on riittävän vahva kantaakseen lataSiantuntijat vaStaavat kysy luonnoSTA 78 Suomen luonto 110/2015 Talitinttiparin naaraan ja koiraan erottaa vatsajuovasta. Kysyjä ei kerro, mistä vuodenajasta ja millaisesta tilanteesta on kysymys. Vinot jällen solut synnyttävät alleen vinoja puusoluja. talvella talitiaiset liikkuvat ja saapuvat pihapiirin ruokinnalle parvittain, joten lähettyvillä on aina toisia tinttejä. SEppO vUOLaNTO kierteiset puut Kun puut kasvavat kieroon, kierteisyyden suunta on yleensä myötä päivään eli auringon kiertosuuntaan. Onko kyse pariskunnista vai onko kyseessä vain sattuma. Kun olen keskitalvella katsonut lintulaudalle tulevia tiaisia, olen saanut silloin tällöin vaikutelman, että koiraat ja naaraat ovat saapuneet omissa ryhmissään; usein parvissa on kuitenkin molempia sukupuolia. Jällen solut jakautuvat yhä vilkkaasti ja synnyttävät sisäpuolelleen puuta ja ulkopuolelleen kuorta. a Rt o Ju Vo n en eR KK i Le n Su kelon kierteisyys johtuu jällen solujen vinoutumisesta. ne lentelevät tavallisesti vilkkaasti oksiston ja lintulaudan välillä, jolloin lukumäärästä on vaikea saada selkoa. näkyviin puun kierteisyys tulee vasta puun kuoltua, kun kaarna karisee pois. puu ei siis kierry, vaan rungon sisäosissa solut ovat suorassa ja vain pinnassa vinosti. Kierteisyyttä puun runkoon syntyy yleensä vasta puun vanhetessa, kun pituuskasvu on jo heikentynyt, mutta paksuuskasvu jatkuu
etelämpänä euroopassa se lentää jo toukokuulla ja on useimmiten voimakkaan vihreä – tämä muoto f. arvatenkin lähisukulaisuus pulkkosieneen on saattanut samettijalan epäilyttävien kastiin, mutta tiettävästi se on muutenkin karvaanmakuinen. tähän mittarilajiin voi törmätä niin italian, Kreikan kuin Suomenkin hiekkarantojen männiköissä. bakteerit hajottavat kasvijäänteitä kuten lahoa puuta, ja tämän kuvan perusteella ilmeisesti myös turvetta. Joskus bakteerit kasvavat elinpaikkansa pinnalle sileäpintaisina ja kupolimaisina massoina. Se on kuitenkin varsin yleinen ja runsaskin laji etenkin valoisissa männiköissä ja jopa hietikoilla. . vuksen ilman kierteisyyttäkin. Se voi kasvaa hyvin kookkaaksi ja lakin läpimitta voi olla parikymmentäkin senttiä. grisearia. Laji on hyvin omansa näköinen eikä ole sekoitettavissa muihin kotimaisiin lajeihimme. Samettijalalla on karvainen jalka. Samettijalkoja oli viime syksynä paljon, vaikka monien muiden sienilajien kanssa oli vähän niin ja näin. havumittarin punertava muoto.. Pystyisikö kuvan perusteella sanomaan mikä sieni on. Siitä ei voi olla mitään puolikasmuotoa. jaakkO kULLbErG hyytelöä turpeella myöhään syksyllä suolammen rannalta Viitasaarelta löytyi outoja limamuodostumia. tämä vinokasmainen, kaunis sieni kasvaa yleisenä havumetsissä, usein havupuun, yleensä männyn, kannon kupeessa. Kierteisyydellä ei siis ole puun elämän kannalta minkäänlaista valinta-arvoa, ja osa keloistakin on suorasyisiä. prasinaria on meillä hyvin harvinainen, mutta sen sijaan pohjoisessa tavataan punertavan normaalimuodon lisäksi vain heikosti punertavaa tummanharmaata muotoa f. Ruuaksi sienestä ei ole. ne näyttivät jääpaloilta, mutta olivat hauraita ja hajosivat kosketuksesta. SEppO vUOkkO havumittari minkä kauniin perhosen onnistuin kuvaamaan Sipoon saaristossa viime kesänä. Sen sijaan lankavärjärit etsivät samettijalkoja mielellään, koska niistä saa kaunista vihertävänja oliivinsävyistä väriä. orava on leukistinen eli sillä on geenivirhe, jonka vuoksi osa eläimen väriä tuottavista soluista ei toimi normaalisti. Laji talvehtii keskenkasvuisena toukkana. auringon kiertosuunnalla on tuskin merkitystä. . Limabakteerin kasvustoa suolla. Jos kysymys olisi pelkästä sattumasta, pitäisi kumpaakin kierresuuntaa olla yhtä paljon. aikuiset lentävät hämärissä ja yöllä kesäkuun lopulta elokuulle, ja etelässä voi olla vähälukuinen toinen sukupolvi syysja lokakuussa. ehkä se johtuu jostakin solujen jakautumista säätelevästä tekijästä, jossa on lajinsisäistä vaihtelua samaan tapaan kuin ihmisen oikeaja vasenkätisyydessä. Onko kyseessä puolialbiino, risteytys vai mutaatio. . perhonen on havumittari (Hylaea fasciaria), joka on euroopassa laajalle levinnyt aina Välimeren saaria myöten. Kenties joku eläin on hajottanut bakteerimöykyn niin, että sirpaleet näkyvät rosoisina palasina turpeella. . LaSSE kOSONEN Oravalla outo turkki Pihapiirissämme asuu orava, jolla on värit sikin sokin. SEppO vUOkkO värisieni metsästä löytyi sieni, jota en pystynyt tunnistamaan mobiilisienioppaan avulla. tällaisia osittain valkoisia eläimiä kutsuttiin ennen usein puolialbiinoiksi – nimi on huono siksi, että albinismin aiheuttava geeni joko ilmenee tai ei ilmene. poikkeavat värimuodot ovat oravalla melko tavallisia – täysin valkoisista eli albiinoista täysin mustiin eli melanistisiin oraviin. toukka elää havupuilla, meillä männyllä ja kuusella. Kirkkautensa ja luonnontilaisen ympäristönsä perusteella hyytelö voisi olla limabakteerin kasvusto. Samettijalka luettiin aiemmin pulkkosieniin, mutta nykyisin se on sijoitettu omaan sukuunsa Tapinella. Lyhyt jalka on kauniisti tumman samettimaisen karvoituksen peittämä. Havumittaria ei juuri pääse päivisin näkemään paitsi ehkä yövaloille torkahtaneena. jUha vaLSTE 110/2015 Suomen luonto 79 ty tt i Sn ec K M au d Ka RL SS o n Ka ti ta Ka M a a M in n a tu o M iS to -L eH ti n en Geenivirhe saa oravan turkin värit sekaisin. perhonen on tyypillisesti kuivien, lämpimien elinympäristöjen asukki. Valtaosa kierteisistä puista on myötäpäivään kierteisiä (rungon tyveltä sitä katsottaessa kierteet nousevat oikealta ylös vasemmalle), mutta noin kymmenes on kierteisiä päinvastaiseen suuntaan
Pitäisikö kukat kastella. Yksi Gateway voi välittää 50 anturin tiedot. Näihin kysymyksiisi näet vastauksen kännykästäsi! iOS 7.0 ja Android 3.2 laitteista alkaen. iSMO raUTiaiNEN Si RK Ku V iu H Ko n en kuhan vatsasta pullahti simpukka. Koiras on tässä suhteessa tasavärisempi, ja sen selkä ja kyljet ovat sinisten pilkkujen kirjomat. Joko sauna on lämmennyt. Kysyjän havaitsemassa tapauksessa kuhan on kuitenkin täytynyt ottaa simpukka pohjalta. Lisäanturit alkaen 19,90 € Antureiden tiedot nettisivuiltamme. haNNU LEhTONEN rakkautta koko leukojen mitalla näin vaskitsat toistensa kimpussa kesämökilläni. a iR a n yK ä n en vaskitsat parittelevat. Luulisin simpukan olleen hitaassa liikkeessä, mikä on herättänyt kuhan saalistusvaiston, vaikka syöty ateria ei vakiomuonaa olekaan. KUPILKAT PUKINKONT TIIN Onko pakastimessa riittävän kylmä. Monien liskolajien koiraat nappaavat kumppanin niskan leukojensa väliin parittelun ajaksi, vaikkei tämä olisikaan tehnyt mitään vastarintaa. . Nyt voit selata puhelimellasi mittaustietojasi 90 pv ajalta, saat rajat ylittävistä arvoista hälytyksen ja näet mihin anturiin pitää vaihtaa paristot. . Paljonko sähkölaite kuluttaa. iäkkäät naaraat voivat tästä syystä olla niskoiltaan hyvinkin arpisia. Kolme mallia: Mobile Alerts, mittausja hälytysjärjestelmä, alkaen 59,90 € www.paratronic.fi Paratronic Oy 0400-297526 paratronic@paratronic.fi. 80 Suomen luonto 110/2015 kysy luonnoSTA aSiantuntijat vaStaavat Simpukka kuhan vatsassa Viime keväänä törmäsimme yllätykseen Kyyvedellä, kun reippaan kokoisen kuhan suusta pullahti perkausvaiheessa järvisimpukka! Onko kala hotkaissut simpukan vahingossa vai mikä on tapahtuneen takana. Vaikka olen lukenut ties miten monta kuhan ravintotutkimusta ja tutkinut monien kuhien mahan sisällön, ei yhdessäkään tapauksessa vatsasta ole löydetty järvisimpukoita. iPhone ja Android puhelimiin, katso yhteensopivuus nettisivuiltamme. Aloituspakkaus sisältää Gatewayn ja lämpötila-anturin. Vuotaako tiskikone. Kotona kytket Gatewayn olemassaolevaan nettiyhteyteesi ja lataat ilmaisen sovelluksen älypuhelimeesi. Kuha on poikasvaiheen jälkeen petokala ja hakee ravintonsa yleensä pohjan yläpuolelta. Vastausta siihen, miksi se on niin tehnyt, voi vain arvailla. Siksi muonalistalla on kalojen ohella joskus vapaassa vedessä liikkuvia äyriäisiä. miksi toisen niska on toisen leukaotteessa. todella harvinainen tapaus. Hienossa kuvassa nähdään kuin nähdäänkin vaskitsojen parittelu, joka on liskomaailman tapaan varsin kovakourainen. kuvatekstiä tähän... Sukupuolten tuntomerkit näkyvät hyvin kuvasta, vaikka vaskitsojen väritys vaihteleekin jonkin verran. naaraalla on ohut, tumma selkäjuova, ja sen kyljet ja vatsa ovat tummat. Skywatch Windoo, tuulimittari puhelimeen Windoo1, tuuli, lämpö 59 € Windoo2, tuuli, lämpö, kosteus 79 € Windoo3, em lisäksi ilmanpaine 99 € Peukaloa pienempi, sopii taskuun kuin taskuun, vaikka avaimenperänä
. 6) Suo mes sa pal jas tuu noi n 50 ym pär ist öri kos ta vuo sit tai n. Sill i on ra sva ise mp i kui n sila kka . 10 ) Noi n tuh at.. Lehden saaja, jos eri kuin maksaja: nimi: .................................................................................................................................... luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 67,50 euroa ja kestotilaus 59,50 euroa. postinumero ja paikkakunta: ......................................................................................... . puhelin (myös suuntanumero): ..................................................................................... 6) kuinka monta ympäristörikosta suomessa tulee poliisin tietoon vuosittain. 9) Jää tym ise n est äm ise en. 8) mikä on vuoden turhake 2015. 10) kuinka paljon suomessa oli susia 1800-luvun puolivälissä. 2) Sei tse mäl lä. Poi kke uks en tek evä t poh jan tik ka ja käe np iik a. 5) mistä himmeli on saanut nimensä. KR iS ti n a aL -Z aL iM i / ca Rt in a Voit maksaa tilauksesi e-laskulla – tee sopimus verkkopankissasi! TiLaa LEhTi hELpOST i: www.suo meNLuoNTo.f i/ LehTiTiLa us 1) Pal okä rki . Teen osoitteenmuutoksen. tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): __________________________ Lehden maksaja (laskutusosoite): allekirjoitus: ...................................................................................................................... 4) Ala mit ta on ens i vuo nna 42 sen tti ä. Myynti Lehtipisteissä. 3) Ras vap ito isu us. kestotilaus 12 kk (67,50 €) . 4) mikä on kuhan valtakunnallinen alamitta ensi vuonna. olen sll:n jäsen (kestotilaus 59,50 €, määräaikainen 67,50 €). 110/2015 Suomen luonto 81 Tilaajapalvelu Itälahdenkatu 22 b 00210 helsinki (09) 2280 8210 (kello 9–15) tilaajapalvelu@sll.fi www. osoite: ............................................................................................................................... irtonumero 9 euroa. SUOMEN LUONNON TiLaUS/OSOiTTEENMUUTOS Tilaan Suomen luonnon alkaen ___/___ 2016. postinumero ja paikkakunta: ......................................................................................... Kestotilaus uudistuu tilaus jaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. 3) mikä ominaisuus erottaa sillin silakasta. 7) Noi n 40 milj oon aa jou luk ort tia . suomenluonto.fi Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 kk, 10 numeroa) kotimaahan 76,50 euroa, kestotilaus 67,50 euroa. Puolen vuoden määräaikaistilaus (5 numeroa) 42 euroa. osoite: ............................................................................................................................... määräaikaistilaus 12 kk (76,50 €) . määräaikaistilaus 6 kk (42 €) . tilaajapalvelu suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys tunnus 5009174 00003 vastauslähetys suomen luonto maksaa postimaksun. sll jäsennumero .............................................................................................................. kuinka monen koirailla on punainen päälaki. 8) Egg yp lay -m una kot elo . pähkinöitä 1) mikä suomen tikoista on hiilenmusta punaista patalakkia lukuun ottamatta. 2) suomessa on tavattu yhdeksän tikkalajia. 7) kuinka monta joulukorttia suomalaiset lähettävät jouluna. 9) mihin hyönteiset tarvitsevat glyserolia, mannitolia ja sorbitolia. nimi: .................................................................................................................................... ulkomaantilauksiin tulee postituslisä: eurooppa 20 ja muut maanosat 30 euroa. 5) Him mel i on saa nut nim ens ä sak san kie len tai va sta tar koi tta va sta san ast a Him mel . lähettäkää suomen luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen ___/___ 2016
n Jäätön jäätalvi ahvenanmaa ja Saaristomeri maaliskuussa 2015. viime talvi oli itämerellä mittaushistorian toiseksi leudoin. niitä ei juuri ole. Jäätalvet muuttuvat mallien mukaan epävakaiksi myös Perämerellä, jossa kuvasin keväällä norppia WWF:n tutkimuslennolla. Samalla se oli esimakua tulevasta: ilmastomallien mukaan Saaristomeri on vuosisadan lopulla melko tavallisenakin talvena jäätön. Ei arvaisi, että kuva on otettu talvella. Se on huono asia norpalle, joka pesii jäällä. maaliskuuta eli aikana, jona jäätalven pitäisi olla laajimmillaan. Missä ovat lumi ja jää. jäätä oli vain lahtien perukoilla. Meri lainehtii vapaana ja maankamara on vailla lumen valoisaa suojaa. kUva SaariSTOMErESTä näyttää tavalliselta, mutta yllättää, kun kuulee sen tallennusajankohdan. u Sg S / n a Sa La n d Sa t pR o gR a M , pR o Se SS o in ti : Sy Ke (2 01 5) Norppia perämeren viimeisillä jäillä 2015. talvi oli ensimmäinen, jona perämeri ei varmuudella jäätynyt kokonaan. kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa päätetään myös tulevista Etelä-Suomen lumista ja itämeren jäätilanteesta. vuosi 2015 on ollut maapallolla mittaushistorian lämpimin, ja itämerenkin jäätalvi käynnistyi leutona. a n tt i H a LK K a. Katsomme palstalla Suomea linnunsilmin. 82 Suomen luonto 110/2015 Suomi ilmasta TeksTi aNTTi haLkka 51 000 km² itämerestä jäätyi viime talvena enimmillään 51 000 km 2 . landsat-satelliitti kuvasi näkymän tänä vuonna 11
Toivotamme lukijoillemme hyvää ja luonnonläheistä vuotta 2016!. Vuonna 2016 suomen luonto täyttää 75 vuotta. luonto ja terveys . Merikotka nousi siivilleen riekko on lähtenyt liikkeelle yövyttyään kiepissä Muonion keimiötunturilla. www.facebook.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto http://instagram.com/suomenluonto kestotIlaajIlle IlmaInen digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku.fi netissä luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto.fi M iiK a SiR Kiä / Le u Ku pyrähdyS uuteen vuoteen 1/2016 ilmestyy 21. tammikuuta . vuosi vietetään mielenkiintoisen luontotiedon äärellä; Suomi mereltä tuntureille juhlii lehdessämme. Suomen Luonto etsi Suomen metsäisimmän metsän
Byron Hat Thin Joustinneulepipo lampaanvillaa. Pieni, taitettu nahkalogo sivulla. Övik Knit Sweater W Kauniisti kuvioitu neulepaita pehmeää, lämmintä villaa. Vetoketjullinen etutasku ja turvatasku. Pocket Monipuolinen pieni laukku G-1000® HeavyDuty -materiaalia. Nappikaulus, kaksi läpällistä rintataskua ja hihanapit. 4 Klassinen, kestävä duffelilaukku. Pyöreä kaulus, hyvin istuva raglan-leikkaus ja vahvikkeet kyynärpäissä. Säädettävä pituus ja ja metallinen nk. 21 Medium Klassinen reppu vahvaa vahattua kangasta, nahkasomisteita. Päälokerossa on taskut tietokoneelle, termospullolle ja istuintyynylle.. Rucksack No. säilyttämiseen tai toilettilaukuksi. Säädettävä hihna, päälokero, takana matkapuhelintasku ja arvoesinetasku. palautusviikko 2016–03 767095-1510 Totepack No.1 Vahvasta, vahatusta kankaasta valmistettu laukku, jota voi kantaa olalla, kädessä ja selässä. Övik Knit Sweater Kauniisti kuvioitu neulepaita pehmeää, lämmintä villaa. Skog Shirt Pitkähihainen paita miellyttävää puuvillaflanellia, kapea malli. MERRY SUSTAINABILITY HAPPY DURABLE YEAR Lahjavinkkejä pukinkonttiin Lisää lahjaideoita osoitteessa www.fjallraven.fi Duffel No. ”armeijasolki”. Pyöreä kaulus, hyvin istuvat raglanhihat ja vahvikkeet kyynärpäissä. Gear Bag Monipuolinen varustepussukka esim. Canvas Belt Canvas-vyö. Kantohihnat ja yksityiskohdat aitoa nahkaa. Suuri päälokero ja kaksi taskua. johtojen, ensiapuvälineiden, vahan jne