Kehitysprojekti toi eloa Rio Limpioon ................ Kevyttä tuutulaulua ............................................... Kotimaasta ........................................................................ 18 Onko ekoviennille katetta. Toinen pyrähti sivulle 5. -... 36 Suomalaiset osaavat viljellä rypsiä ja torjua rapsikuoriaista. 14 ... .......... kirjosadan Lisää Yli sata vuotta maanpaossa ollut metsäpeura kirmailee jälleen Suomenselällä. 4 Kuluttajan valinnat ........................................................ Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. 58 Maailman eläintarhoja: Berliinin eläintarhat. lrtonumero 33 markkaa. 13 Lapissa osataan ..................... 38 Ympäristöaktivistit kokoontuivat Yienansalossa. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. 26 Metsänkäsittely ja peltoviljely ovat vähentäneet riistaeläinten luonnollisia piiloja ruokailupaikkoja. Luonnonmukaisemmista riistanhoitomenetelmistä voit lukea sivuilta 26-29. elää sovussa luonnon kanssa, vai osataanko. 17 Vihertyvää vientiä ................................................. .......... 2 Kotipihojen p1nstys, sieppo, hinnoiteltiin markan arvoiseksi. 35 Kotimaista ruokaa: Peltojen kultaa ....................................................... 40 Pienimuotoinen ja paikalliseen osaamiseen tukeutuva kehitysapu osoittautui oikeaksi ratkaisuksi Dominikaanisessa tasavallassa. Tutustu menestystarinaan sivuilla 30-34. vsk.. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 59 SUOMEN LUONTO 11 /95 54. hintoja sivuilla 22-25. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57. 50 Kysy luonnosta .......................................................... Ulkomailta ................................................................. Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Riistaa orrella. 43 Mielipiteitä, keskustelua ........................................... 52 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. l Kysy ekoneuvoa ............................................................ Tilaushinnat Vuoden määräaikaistilaus (12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 300 mk. Poroilta loppuvat laitumet ......... Kestotilaus 270 mk. (90) 228 08 1 telefax: (90) 228 08 200 Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteerit Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 08214 Toimittajat Ulla Ahonen, 228 08202 Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liit_on jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerro.n kuussa. Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. 30 Metsäpeura kuuluu taas Suomen luontoon. (90) 2271 967 telefax: (90) 227 1 42 1 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti . -............................. Peura tuli kotiin ...................................................... (90) 228 082 10 ja 228 08224. Hintalappuja eläimille .......................................... I Metsänsuojelijat Karjalan laulumailla .............. Kansikuva: Nyt on hyvä tilaisuus nähdä pähkinänakkeleita. Jorma Peiponen nappasi niistä yhden kanteemme. ...... .22 Rauhoitetun eläimen tappaminen tulee nyt kalliiksi. ........................................... Summaries of the Main Articles .............................. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. z L.U 6 :::> V) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki . Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 mk. Riistanhoito voi lisätä luonnon rikkautta .......... 12 Iloa susista ...................................................................... Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: . 46 Kirjoja .....................................................................
Suojelualueiden perustaminen on ehdottoman välttämätöntä, ja ikävä tosiasia on se, että suojelun taso on yhä häpeällisen alhainen. Jokainen tietää miten siinä käy: luonto kärsii. Monimuotoisuuden turvaami sen pitää olla läpikäyvä periaate koko metsätaloudessa. Puutalouden mallimaaksi Suomi voisikin kelvata, muttei metsätalouden. Pelkät suojelualueet, vaikka niitä olisi riittävästikin, eivät silti riitä: vähintään yhtä tärkeää on, miten metsäluonnon monimuotoisuus turvataan talousmetsissä. Moni muukin mietinnön kohta syntyi äänestämällä perinteisen metsätalous-luonnonsuojelu -rintamajaon pohjalta. Metsätuotteiden markkinointikin hyötyisi. Jos metsälait hyväksytään toimikunnan esittämässä muodossa, ne ovat Kurosen mukaan jo syntyessään vanhentuneet. Suojelualueet ovat parhaimmillaankin vain jonkinlainen vakuusjärjestelmä laj ien säilymiselle, koskematon saaristo talousmetsien valtameressä. Esimerkiksi vanhojen metsien suojelu on jäämässä kokonaan luonnonsuojelulailla toteutettavaksi. Ne pitää muuttaa selvästi velvoittaviksi. Metsäteollisuus ja metsänomistajat voivat itse vaikuttaa siihen, millä tavoin kuluttajat vakuutetaan siitä, ettei metsätalous tuhoa metsäluontomme rikkautta. Metsäluonnon monimuotoisuuden yksiselitteisesti turvaavan metsälain säätäminen olisi paras keino, joka antaisi myös suomalaisille eniten liikkumavaraa. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa. L ain nimeksi ehdotetaan äänestyksen jälkeen metsänhoitolakia eikä metsälakia. Toimikunnassa luonnonsuojeluliiton edustajana istuneen luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kurosen mielestä jopa voimassa olevat metsänhoitosuositukset menevät huomattavasti lakiehdotusta pitemmälle. Sen läpi kuultaa vanha puutalousajattelu. SUOMEN LUONTO 11 /95 54. M etsälainsäädännön uudistamista pohtineen toimikunnan hiljattain jättämä mietintö ei valitettavasti lupaa metsäluonnollemme yhtään parempia aikoja. Puronvarsien, kallionnyppylöiden, lähteikköjen tai heinäkorpien luonnonarvojen säästäminen on tärkeää, mutta ei se riitä. Jos luonnon monimuotoisuuden varjelu talousmetsissä laiminlyödään, metsäluontomme köyhtyy rajusti tulevina vuosikymmeninä. Ne ovat vain pienen pieni osa talousmetsistä. Metsäteollisuuteemme tuotteet menevät lähes kokonaan vientiin ja vientimaiden kuluttajaliikkeet on pakko ottaa huomioon. M etsäluonnon rikkaus on koko yhteiskunnan etu. 54. Siihen Suomea velvoittavat Rio de Janeirossa 1992 solmittu biodiversiteettisopimus ja 1993 Helsingissä pidetyn Euroopan metsäministerikokouksen ns. vuosikerta 11 1995 Metsäluonnon monimuotoisuus jäämässä heitteille metsälaissa Metsätaloussektorin kestohokema on, että metsissämme on puuta enemmän kuin koskaan ja metsä kasvaa kohisten. Se tietäisi tuntuvaa korotuspainetta valtion budjetin suojelumäärärahoihin. Jos metsälaki säädetään toimikunnan esittämässä muodossa, kuilu luonnonsuojelualueiden ja talousmetsien välillä säilyy entisellään tai peräti kasvaa. Lakiehdotuksessa monimuotoisuuden säilyttäminen koskee vain pienialaisia kohteita. Piirros Hannu Virtasen sa,jakuvakirjasta Kallis perintö (Kustannusosakeyhtiö M etsälehti 1995 ). Se takaa sekä metsätalouden perustan säilymisen terveenä että jokaiselle suomalaiselle mahdollisuuden nauttia metsän lahjoittamista monista elämyksistä, iloista ja antimista. vsk. Terveeseen metsätalouteen kuuluu olennaisesti myös huolehtiminen metsäluonnon rikkaudesta. Metsistämme on 90 prosenttia talouskäytössä. Myös monimuotoisuuden turvaamiseksi esitettyjen toimenpide-ehdotusten muotoilut ovat suosituksen luontoisia tyyliin voidaan ottaa huomioon, on mahdollista tehdä. Jorma Laurila 3. Keskustelu erilaisista ekomerkeistä, sertifioinneista ja muusta käy maailmalla vilkkaana. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Sekä luonnonsuojeluliiton että ympäristöministeriön edustaja jätti mietintöön eriävän mielipiteensä. Suomea on tarjottu myös muulle maailmalle metsänhoidon mallimaaksi. Miten toimikunta on ajatellut hoitaa biodiversiteetin säilymisen muualla talousmetsissä. metsäperiaatteet
4 Inarissa järvet jäätyivät ja lunta satoi. Talvi nukuttaa Talvi tulee. Ne nukkuvat ensin pesän vieressä, ja jos paikka osoittautuu levottomaksi, ne etsivät rauhallisemman paikan. Siilit ovat tuhisseet lehtimajoihinsa ja sammakot ryömineet mutaisiin komeroihinsa. Joutsenet muuttivat 20.-21 . Lintuharrastajien suosimalla muutontarkkailukalliolla Paimionlahdella lähellä Turkua oli isoja rastasja peippoparvia. Pohjois-Suomessa päästiin jo hiihtämään. Lähes kaikki muuttavat linnut katosivat. Tämän vuosisadan ihmeellisin lokakuu oli Turussa 1907, jolloin kuun keskilämpötila oli 9,7 astetta, Ilomantsissa 1961 (6,8) ja Inarin seudulla 1987 (5,6). Sudet tulivat pihapiiriin ja Möhkön kylässä hukka tappoi vasikan. Nyholmin mukaan itäiselle rajavyöhykkeelle, Virolahdelta Näätämöön asti, on muodostunut eräänlainen luonnonreservaatti, jossa karhut voivat häiritsemättä viettää talvensa. Pilvettöminä päivinä oli kuulasta ja kylmän kirkasta. Jci<unen koskelo ja lokki sinnitteli jäättömillä selillä. Lämpöennätyksiä ei silti lyöty. Ensilunta saatiin odotella selvästi kauemmin kuin normaalisti, 20. Siankärsämöt, pietaryrtit, punapeipit, punaapilat ja peltosauniot kukkivat vielä. Otsot varustautuvat hyvissä ajoin pitkään lepoonsa. päivään asti. Kun lehdet alkoivat putoilla puista, vetäytyi myös suurin osa karhuista talvipesään. Kun Etelä-Suomessa poimittiin vielä suppilovahveroita oli Inarissa jo lähes 40 senttiä lunta. Ne syövät reippaasti ja katsastavat sopivan paikan jostakin pohjoisenpuoleisesta rinteestä, joka ei sula ihan ensimmäiseksi keväällä. Punatulkut napostelivat vaahteransiemeniä. Petotutkija Erik S. vsk.. Karhut paine/ivat talviunille. Lunta tuli silloinkin vain nimeksi. Käärmeetkin ovat jo kiertyneet sykkyrälle maakoloissaan. Lokakuussa Ilomantsissa satoi, tuuli ja oli harmaata. Muuttavat peukaloiset rätisivät rannan tervalepikossa. Lokakuun lopulla alkoi vuoden pimein kolmannes. päivän vaiheilla. Riekot ja kiirunat saivat valkoisen puvun ja jänis, naali ja kärppäkin muuttuivat maiseman värisiksi. Matti Valta Ihmeellinen lokakuu! Inarissa kuun keskilämpötila asettui nollan paikkeille, Ilomantsissa 5,5:een ja Turussa noin 9:ään. Nyholmin havaintojen mukaan emot ja itsenäistä eläSUOMEN LUONTO 11 /95 54. Ilomantsin ja Turun lokakuu oli noin kolme astetta.normaalia lämpimämpi, Inarissa vajaan asteen. Kari Soveri/LKA Koivuhiiren hyvä tuntomerkki on pitkä häntä, jota se käyttää apuna kiipeillessään. Sopivassa maastossa voi olla useita karhun talvipesiä. Karhut eivät kuitenkaan kömmi oitis pesäänsä. Närhet lensivät isoilta tammi/ta metsään, kuvut täynnä terhoja. Kiertelevät tilhet söivät pihlajanmarjoja
Ensimmäiset havainnot pähkinänakkelin pesinnöistä maassamme ovat vuodelta 1984. vsk. Suomessa tai§ lustelee noin 700-800 karhua, joista lokakuussa päättyneessä metsästyksessä ammuttiin 44. Jokin aika sitten tutkija Asko Kaikusalo löysi Heinolan takamailta tammihiiren pesän. Supikoira painelee mielellään talveksi vanhaan mäyränpesään, jonka se kunnostaa ja siistii. Mäyrä voi nukkua luolassaan aivan asumusten lähelläkin. mää opettelevat pennut hakeutuvat liki toisiaan, mutta tieto varmentuu vasta radiolähettimillä. Jotkut siimahännätkin horrostavat. Pähkinänakkelit ovat Siperian taigametsän lintuja, jotka yleensä karttavat avoimien paikkojen ylityksiä. Ornitologi Jari Peltomäen mukaan nyt pähkinänakkeleita on havaittu jopa ulkosaaristossa. Siniharmaa selkä ja valkea vatsa sekä silmän kautta kulkeva musta juova ovat pähkinänakkelin tuntomerkkejä. Myös mäyrät ja supikoirat ovat vetäytyneet talviunille. Tuhansia lintuja on tullut ravinnonhakuun muun muassa lintulaudoille, joilta ne napsivat mielellään auringonkukansiemeniä ja pähkinöitä. Se heräilee maalis-huhtikuun vaihteessa, kun taas mäyrä saattaa vedellä hirsiä toukokuulle asti. Alice Karlsson Tuskin lintumiehet ehtivät toipua pähkinähakkien massavaelluksesta kun samalta suunnalta, idästä, alkoi tulla joukoittain pähkinänakkeleita. Maamme jyrsijöistä sekä tammihiiri että koivuhiiri vaipuvat pitkään horrokseen. Tämänsyksyinen vaellus on yksi suurimmista. Lintulaudalla se popsii siemeniä, jyviä, pähkinöitä ja rasvaakin. Koivuhiiri on meillä harvinainen, joskin Ilkka Koiviston mukaan luultua yleisempi. Koivuhiiren taidokasta kiipeilyä voi hyvällä onnella päästä ihailemaan muun muassa Etelä-Suomen leppeissä l~doissa, kunhan hiirulainen on ensin karistellut jopa kahdeksan kuukauden unet silmistään. Ensin hakki, nyt nakkeli KOTIMAASTA Mikko Pöllänen Sisiliskot ets1vat oikein joukolla talvehtimiskoloa. "Tätä aikaisemmin nakkelit vaelsivat näyttävästi 1983, mutta toistaiseksi suurin vaellusvuosi oli 1976." Pähkinänakkelit jäävät mielellään norkoilemaan lintulaudoille ja muille lintujen ruokintapaikoille koko talveksi ja saattaapa jokunen jäädä tänne pesimäänkin. i Karhun talvipesä kaatuneen puun juuren alla. Lintu kiipeilee puunrunkoa ylös ja alas ja etsii kaarnan rakosista hämähäkkejä ja talvehtivia hyönteisiä. Tammihiiriä löytyi Suomesta vuosisadan alussa Heinolan seudulta, ja tiettävästi niitä on siellä vieläkin. Alice Karlsson 5. SUOMEN LUONTO 1 1/95 54. Ihmiset ovat harvoin tietoisia tästä mestarikaivajasta, niin hiljainen ja varovainen se on
Vuotoksen ympäristöhaittojen lista on pitkä ja osin siksi valtion taloudellinen tutkimuskeskus piti 1992 Yuotosta yhteiskuntataloudellisesti kari. Selvityksistä ilmenee, että te koallas lisäisi Perämeren fosforikuormitusta aluksi 170 kilolla vuorokaudessa j a ainakin 15 vuoden ajan suunnil leen samalla määrällä kuin Kemijärven sellutehdas. Te koallassähkö on siis kaikkea muuta kuin puhdasta energiaa. Tosiasiassa Vuotos itse tuotta1s1 37 megawattia j a muualta Kemijoesta voitaisiin saada altaan avulla 50-IOO megawattia nykyistä enemmän. Tarkastuskohteista hyviä oli 44 prosenttia, tyydyttäviä 41 ja välttäv iä 15. Bongareiden mukaan sama kuvaaja on syyllistynyt lintujen häi rintään aikaisemminkin. Kauppaja teollisuusministeriö asetti kesäkuussa tehtävää varten työryhmän, joka päätti työnsä lokakuussa. Muutama vuosi sitten harvennuskohteista suurin osa oli tyydyttäviä. Hänen näyttelynsä "Kuvani luonnossa" on esillä parhaillaan Diana-Galleriassa Helsingissä. Kuvaajan ikuistama parven lentoon lähtö esitettiin illalla Kymmenen uutisissa. KTM :n työryhmän enemmistö kieltäytyi tutkimasta Vuotosta tältä kannalta. Keväällä 1994 hän ajoi lentoon Lumijoella levähtäneen punakaulahanhen ekä tänä kesänä Hailuodossa vierailleen Suomen kahdeksannen kapustahaikaran. Hänen mukaansa lintujen ruokailu-, lepoja pesimärauhasta ei ole piitattu silloin, kun Porin lintulahtien rantaniityiltä on etsitty useiden kymmenien lintuharrastajien voimin esimerkiksi harvinaista sitruunavästäräkkiä. Kesoilien lisäksi kokeilussa olivat mukana kunnat, Tielaitos, ympäristöministeriö ja Savonia Kehitys. Jos hallitusohjelman tarkoitus oli tutkia Vuotos uude lleen, lupaus jäi tote utumatta. Viime vuonna tärkeimmäksi nousi työttömyyden vähentäminen. D 6 KOTIMAASTA Lintujen tarkkailua vai häirintää. KTM:n työryhmä ei selvittänyt mitään. Muun muassa tunturikiurun pesäpaikkojen kartoitusta, valkoselkätikkatyöryhmää sekä Viron kosteikkoluonnon suojelua on tuettu yhteensä kymmenillätuhansi lla markoilla. Kasvihuone kaasuj akin allas tuottaisi noin puolet siitä määrästä kuin vastaavan energiam äärän tuottava kivihiilivoimala. D Biolan palkittiin Tämän vuoden Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto myönnettiin kauttualaiselle Biolan Oy: lle, jonka päätuotteita ovat luonnonmukaiset lannoitteet, multaja turveseokset, kasvualustat sekä torjuntaja hoitoaineet. Helsinkiläisten halu rajoittaa keskustan yksityisautoilua on sen sijaan kasvanu1, Nyt 41 prosenttia haluaisi rajoituksia katurallille, aikaisemmassa tutkimuksessa halukkaita löytyi 23 prosenttia. D Hakkuujäljet kaunistuvat Metsäkeskus Tapion mukaan harvennushakkuiden korjuujälki on parantunut viime vuosina. Syyskuussa Lumijoella oleskelleet 39 pronssi-iibistä saivat lintumiehet keskustelemaan häirinnästä. Tämä on ollut nimenomaan jäsenkunnan toivomus", Mutikainen sanoo. Sen sijaan se paransi kannattavuutta hokkuspokkustempuUaan väittäen Vuotoshankkeen tuottavan peräti 350 megawattia lisää tehoa. Harvennushakkuu on erinomaisesti tehty, kun puuston määrä on harvennuksen jälkeen Tapion metsänhoitosuositusten mukainen, keskimääräinen ajouraväli on vähintään 20 metriä ja uraleveys enintään 4,5 metriä. " I ibis-tapauksessa Bongariliitto on älähtänyt vain sen takia, että kysymyksessä on ollut harvinaisuus. Jos lentoon ajettu lintu olisi ollut tavallisempi laji, kukaan ei olisi puhunut ruokailuja leporauhan rikkomisesta mitään", Lampolahti arvelee. D Ekopiste lunasti paikkansa Viimekesäinen Jätteet pois tieltä -kokeilu onnistui hyvin. Bongariliiton sääntöjen mukaan lintuharvinaisuutta ei aa kuvaustarkoituksessa lainkaan lähestyä kahden ensimmäisen päivän aikana eikä senkään jälkeen tahallisesti häiritä. M arkus Varcsvuo/LKA Pronssi-iibis kiristi linnuista innostuneiden välejä. Vaurioituneita puita saa olla enintään vii i prosenttia runkoluvusta. Tämä uusi aineisto kirjattiin pääasiassa ympäristöministeriön edustajan eriävään mielipiteeseen. Tutkim uksen on teettänyt Helsingin kaupungin ympäristökeskus. 8 011gariliiton yl i 600 jäsenen joukossa on paljon sellaisia, jotka ovat aidosti kiinnostuneita esimerkiksi lintupaikkojen suojelu ta. Bongariliiton puheenjohtaja Ilpo Mutikainen ei hyväksy bongareiden leimaamista mistään piittaamattomiksi harvinaisuuksien metsästäjiksi. Galleria löytyy osoitteesta Erottajankatu 9 ja Salolaisen kuviin voi tutustua marraskuun loppuun asti. Kesäkuukausien aikana Kesoilin asemien 22 ekopisteeseen kertyi 3 10 000 litraa jätettä, josta runsas puolet kelpasi hyötykäyttöön. Lisäksi harrastaj ia on opetettu ottamaan huomioon muun muassa paikallinen väestö pysäköimällä autot asianmukaisesti", 8011gariliitosta kerrotaan. Satakuntalainen lintuharrastaja Janne Lampolahti arvostelee puolestaan bongareita. Mikko Niskasaari SUOMEN LUONTO 11/95 54. vsk.. Bongariliitto ja Suomen BirdLife korostavat MTV:lle lähettämä sään kirjeessä, että etenkin kaukaa harhautuneet linnut ovat usein väsyneitä ja tarvitsevat ruokailuja leporauhan. Suunta on tasan päinvastainen, kuin mihin Suomi on sitoutunut. Broilerinlannan ympäristöongelmien ratkaisuilla yli 20 vuotta sitten ponnahtanut yritys on niittänyt mainetta myös jätteidenkäsittely ja -hyödyntämistekniikallaan. "Suomalai et lintuharrastajat on saatu pitkän työn tuloksena tarkkailemaan lintuja niin kaukaa, etteivät linnut häiriinny. Edelleen kuitenkin 40 prosenttia asettaa ympäristönsuojelun etusijalle siinäkin tapauksessa, että talouden kasvu jonkin verran kärsisi. " Lintutiedotusta varten kerättyjen jäsenmaksujen ylijäämä jaetaan vuosittain lintupaikkojen kunnostukseen sekä uhanalaisten lajien suojeluun. Mikko Savelainen Vuotos-ryhmä unohti ympäristön Lipposen hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin päätös tutkia Vuotoksen tekoaltaan edell ytykset uusimpien ympäristötutkimusten valossa. Bongareiden mukaan kuvaaja ajoi lintujen löytöpäivänä 14. nattamattomana. Vuotoksesta on tehty paljon ympäristöselvityksiä 199 1 jälkeen, kun edellinen hallitus oikeutti Kemijoki O y: n hakemaan lupaa tekoaltaalle. Pertti Salolaisen kuvia Ministerinä ja kansanedustajana tunnettu Pertti Salolainen on myös luonnonvalokuvaaja. Harvinaisuuksista kiinnostuneiden lintuharrastajien etujärjestö Bongariliitto syyttää MTV :n uutiskuvaajaa iibisparven aiheettomasta lentoon hätistämisestä. T yöttömyyspeikko selätti ympäristönsuojelun Kuusi vuotta sitten helsinkiläisten mielestä tärkein yhteiskunnallinen tavoite oli ympäristönsuojelu. syyskuuta autollaan rantapellolla niin lähelle iibiksiä kuin suinkin mahdollista, jolloin harv inaiset linnut lehahti vat lentoon
Projektin vetäjänä toimi lehtori Martti Helenius Heinolasta. Metsä s1Ja1tsee vahvistamattomalla yleiskaava-alueella. Hirvaan ala-aste palkittiin viihtyisästä pihakokonaisuudesta leikkikeskuksella ja Länsi-Porin yläaste oleskeluryhmällä. Nyt metsänomistajalla oli oikeus tekoonsa. "Lain nimeksikin tulee esityksen mukaan Metsänhoitolaki", sanoo luonnonsuojeluliittoa metsälakitoimikunnasSUOMEN LUONTO 11/95 54. Liitto korostaa siinä etenkin sitä, että biologisen monimuotoisuuden suojelu jää vastaisuudessakin suositusten asteelle lakiesitys ei velvoita arvokkaiden luontokohteiden suojeluun. Lain piti alun perin ottaa biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen hyvin huomioon. Jari Salonen Miten tässä näin pääsi käymään . Kahdessa kunnanhallituksen kokouksessa ostopäätös jäi pöydälle, ja sillä välin vantaalainen ostaja teki kaupat. Palkinto, jonka suuruus on 250 000 markkaa, jaetaan Suomen Teknillisten Akatemioiden juhlaistunnossa marraskuun 30. Boger on kehittänyt menetelmän, joka vähentää merkittävästi alumiiniteollisuuden päästöjä. Julisteiden valiot palkittiin 21. KOTIMAASTA Kunnan jahkailu johti raiskioon Lokakuinen ympäristöviikko Pirkkalan Toivion ala-asteella sai nolon lopun. Tamperelainen perikunta myi 26,8 hehtaarin metsää, ja kunnalla oli kauppaan normaali etuosto-oikeus. Raiskiolle kokoontuneet sa edustanut Ilpo Kuronen. päivä koulun komea ulkoilumetsikkö parturoitiin sileäksi. tenkin maan tasalla. päivänä Helsingissä. kielii Kurosen mukaan jo se, ettei sen toteuttamisesta ole arviotua aiheutuvan merkittäviä kustannuksia. Tässä vaiheessa kunnassa saatiin aikaan päätös etuosto-oikeuden käytöstä. Ympäristösarjassa Kansainvälisen ympäristöjulisteen Lauri Tarasti -palkinnon, 10 000 markkaa, sai yhdysvaltalainen James Victore ja suomalaisen ympäristöjulisteen Lauri Tarasti -palkinnon, 5 000 markkaa, Kari Piippo. Metsäammattilaiset Risto Viitanen (vas.), Matti Roivainen, Lippa Koppana, Kaarlo Ouni, Juha Lehtonen sekä Erkki Eteläaho punta,·oivat Toivion toivotonta maisemaa. Kampanjaa tukivat Ekokem, Lappset Group Oy, Marttaliitto, Suomen Metsäyhdistys, osuuspankkiryhmä, Paperinkeräys Oy ja Tielaitos. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä lakiesitys kuitenkin epäonnistui tässä. Suunnitelman mukaan laki astuu voimaan 1997 alusta. Heikosta metsälaista seuraa luonnonsuojeluliiton mielestä, että metsiä on jatkossa suojeltava entistä enemmän suojelualueita perustamalla. WWF sai vastaukset kokoomukselta, sosialidemokraateilta, vihreiltä, nuorsuomalaisilta, Suomen kristilliseltä liitolta, Ruotsalaiselta kansanpuolueelta ja Eduskuntaryhmä Virtaselta. Metsikön kohtalosta väännettiin Pirkkalassa kättä pitkin vuotta. "Ei ole ainutlaatuista, että hakkuusopimus allekirjoitetaan keskiviikkona ja torstai-iltana metsä on tien varressa pinossa", kuittaa Koppana. "Entä millaista yhteistyötä pitäisi tehdä, jotta vastaavaa ei enää tapahdu?" Pirkka-Hämeen metsälautakunnan johtaja Kaarlo Ouni miettii. vsk. Alustavasti kunnassa on päädytty noin puolen miljoonan markan korvausvaateeseen. Suurimmat ongelmat johtuvat metsäyhtiöiden ennätysripeydestä. Luonnonsuojeluliitto jätti lakiesitykseen eriävän mielipiteen. Ympäri stötalkoot oli ympäri stöministeriön, opetusministeriön ja opetushallituksen järjestämä yli kaksivuotinen projekti, jonka tarkoituksena oli innostaa koululaisia parantamaan koulupihojen ja lähiympäristöjen viihtyvyyttä ja toimivuutta. Näyttely on esillä Taideteollisuusmuseossa Helsingissä Laivurinkatu 3:ssa vuoden loppuun. D Neljännesmiljoonan arvoinen keksintö Melboumen yliopiston professori David Boger saa tämän vuoden Walter Ahlström -säätiön ympäristöpalkinnon. RKP ilmoitti vastustavansa yleistä metsästystä ja Virtanen hyväksyy metsästyksen "osittain" ja "erittäin valvottuna". Yhtyneiden Paperitehtaiden piiripäällikkö Lippo Koppana on tähän valmis. Esimerkiksi vanhojen luonnontilaisten tai lähes luonnontilaisten metsien säästämisestä lakiesitys ei mainitse mitään. Lain voimattomuudesta metsäammattimiehet miettivät yhteistyötä. Muutama päivä kaupan jälkeen hakkuu oli täydessä vauhdissa. lokakuuta. D Julisteet esillä Helsingin julistebiennale 95:ssa on esillä 147 graafikon töitä 28 eri maasta. Perjantaina 13. Yhteensä näytteillä on 290 julistetta. Etelä-Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Erkki Eteläaho esittää, että metsäväki ja koulu voisivat suunnitella alueen käyttöä opetuksessa. D Koulut kunnostautuivat ympäristötalkoissa Hirvaan ala-aste Rovaniemen maalaiskunnasta ja Länsi-Porin yläaste ovat voittaneet peruskoulujen Ympäri stötalkoiden pääpalkinnot. Vastanneista puolueista kokoomus, SDP, nuorsuomalaiset, vihreät ja kristilliset vastustivat metsästyksen aloittamista. "Nyt on selattu lakikirjoja ja opasvihkoja siitä, millaisia korvauksia tästä lähdetään vaatimaan. Virkistysja retkeilyalueeksi kaavailtu alue oli kuiMetsälaki esitys vesittyi Ehdotus uudeksi metsälaiksi julkistettiin marraskuun alussa. Australia on maailman suurin alumiinin tuottaja ja yksi tehdas synnyttää jopa 10 000 tonnia kuivajätettä päivittäin. Tässä tapauksessa myös virkistyskäyttöarvo on selkeästi alentunut", sanoo Pirkkalan kunnanarkkitehti Matti Roivainen. Jos laki olisi tehokas, se esimerkiksi edellyttäisi, että metsiin jätetään tietty määrä järeää puuta lahoamaan. Etuostolaki sanoo, että jos myyntipäivän jälkeen kiinteistön arvo huononee, kunnalla on oikeus korvauksiin. Jos kaavalla olisi lainvoima, hakkuu olisi voitu keskeyttää. D 7. Antti Halkka Puolueilta tivattiin kantaa hylkeenmetsästykseen WWF kyseli lokakuussa puolueilta niiden suhtautumisesta Itämeren hylkeiden metsästykseen
Hämeen ympäristökeskus pyysi ympäristöministeriöltä lausunnon ympäristövaikutusten arviointikäsittelyn tarpeellisuudesta. Näin nytkin; kuva on otettu 21. Pentti Hirvonen 8 KOTIMAASTA Lämmin syksy kasvatti loistuppisieniä Helsinkiin 1893 rakennettu talvipuutarha on koristeellinen ja rauhoittava levähdyspaikka kaupungin keskellä. Vehoniemessä on jälleen uusi sorariita. Joka käännöksessä avautuu uusia näkymiä; aukeaa, matalien kasvien täplittämää hiekkaerämaata ja hurjien, mustekalamaisten mehikasvien läpitunkematonta vihreyttä. Hiekan ja kivien pettämiin penkkeihin on istutettu pyöreitä piikkipalloja, korkeita pylväitä, litteitä ja ryömiviä kaktuksia; lehtikaktuksia riippuu amppeleista ja koreista. ja härmämalikalla on kymmeniä loistuppisienen lakkeja, joista osa on vielä kehittyviä. Tuppisienen itiöemäkehitystä rajoittavat syyskuussa alkavat yöpakkaset. Härmämalikka on loppusyksyn tuttu ruokasieni. SUOMEN LUONTO 11/95 54. Viidakko reunustaa laattakäytäviä, kultaköynnökset, sinivisteriat ja kissukset kiipeilevät seinillä. Lämmin loppusyksy on sille eduksi. Multa, kukat ja levät tuoksuvat, vesiputouksen solinaan sekoittuu undulaattien vihellyksiä ja kujerrusta. Lähes jokaista lupaa on seurannut valitus", Kangasalan luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Marjo Tiitola sanoo. Tiitolan mukaan Punamultalukko on ehdottomasti suojeltava. Keskushallin vasemmalla puolella on pitkänomainen länsisiipi. Ovensuuta vartioivat suuret kameliapuut, joiden heleänväriset kukat avautuvat keskitalvella. Soraseula Oy, Lohja Rudus Oy ja kolme yksityistä maanomistajaa hakevat alueelle yhteensä 4,5 miljoonan kuution soralupaa 24,4 hehtaarin alueelle. Holvikattoinen kasvihuone on täynnä suuria palmuja, fiikuksia, samaisia, vehkoja ja muita lämpimien maiden kasveja. Seutu on lisäksi tärkeää poh javesial uetta. Kokonainen päätyseinä on ripustettu täyteen orkideakoreja, joista nousee ihmeellisen värisiä, vahamaisia kukkia hentojen varsien päässä. "Kansallismaisemaan on myönnetty kummastuttavalla tavalla soranottolupia. Toisin kävi. Kevään lähestyessä monet kaktukset kukkivat; silloin niiden hillityt harmaanvihreän ja ruskehtavan sävyt peittyvät raikuvan punaisiin, keltaisiin ja hempeän vaaleanpunaisiin kukkiin. Talvipuutarhan itäsiipi on varattu mehikasveille, kaktuksille ja orkideoille. Säilyykö Punamultalukko. Suomesta tunnetaan vain yksi kasvupaikka, pellon reunasta Vammalan Ekosta, josta sieniharrastaja Marjatta Kiuttu löysi sen 1992. Hyytävästä talvisäästä kulkija astuu sisälle puutarhan leutoon ja kosteaan ilmaan. Monet orkideat kukkivat talvella, ja niiden kukinta-aika on pitkä. Yva-lakia ei voitu soveltaa, sillä muutos ei ollut riittävä! Ministeriö esitti ottamisalueen supistamista, jolla turvattaisiin Punamultalukon ja pääselänteen säilyminen. vsk.. Rea Peltola Talvipuutarha on avoinna klo 12-15, sunnuntaisin klo l 1-15. JO. Kangasalan Vehoniemen osayleiskaava oli aikoinaan Suomen ensimmäinen vapaaehtoinen maanomistajien ja viranomaisten yhdessä laatima harjukaava. Suuret agavet, piikkikruunut ja aloet ovat korkeita ja leveitä ja kurottautuvat käytävää kohti pitkillä lonkeroillaan. Harjualueet tulisikin sisällyttää vähitellen valmistuvaan Natura 2000 -ohjelmaan. Kasvihuoneen perällä on suuri vesiallas, jossa uiskentelee muhkeita kullanpunaisia karppeja. Kaktushuoneen ilma on kuivaa ja viileää. "Näin suuri soranottoalue nykyisten lisäksi olisi kuolinisku paitsi Vehoniemelle myös kunnan maineelle luonnonkauniina pitäjänä", Tiitola suree. Kaavan tarkoituksena oli säilyttää jääkaudella syntynyt harjualue luonnontilassa. Pienessä seinäsyvennyksessä sijaitseva lammikko on vihreiden lehvien katveessa melkein vedenalaisen maiseman näköinen. Talvinen valo tuntuu kahvipensaiden, muratin, flamingonkukkien ja kukkivien esikoiden keskellä miellyttävän pehmeältä. Tiitolan mukaan Punamultalukon alueen tärkeys korostuu Euroopassa, jossa harjut ja supat ovat melko tuntemattomia. Sen sijaan sillä loisiva loistuppisieni on huomattavasti harvinaisempi. Vastuu riittävän suoja-alueen jättämisestä jää paikallishallinnolle ja soranottajille. Jotkut tuoksuvat voimakkaasti, toiset ovat merkillisen muotoisia tai oudon värisiä ruskeine, vihreine tai kirjavine kukkineen, jotka muistuttavat lentäviä mehiläisiä, simpukankuoria tai meritähtien sakaroita. Siellä istutukset ovat väljempiä, ja laattakäytävä levenee siellä täällä oleskelualueeksi, johon on sijoitettu valurautaisia pöytiä ja tuoleja. Siellä näkee usein kirjoihinsa syventyneitä ihmisiä, jotka ovat tulleet viettämään muutaman tunnin rauhallisessa ympäristössä. Kolmanteen soranottoalueeseen tähtäävä lupakierros uhkaa nyt Suomen syvintä suppamuodostumaa, Punamultalukkoa, jonka syvyys on peräti 50 metriä. Rehevällä saarella lammikon keskellä seisoo huoleton, mietteisiinsä vaipunut nymfi. Kukkiva rahapuu ja mehikasvien rehevyyttä. Ministeriö juuttui juridiikkaan: alueella on kolme laillista ottolupaa, jotka on myönnetty ennen yva-lakia ja ministeriö tarkasteli asiaa toteutetun hankkeen muutoksena. Sinne tänne on sijoitettu penkkejä, joilla voi istuskella ihailemassa kasvien runsautta. Kasvihuoneisiin on vapaa pääsy. Vie hetken tajuta, että melkein kaikki talvipuutarhan kasvit ovat tavallisia huonekasveja, jotka kerrankin ovat saaneet tilaisuuden kasvaa oikeaan kokoonsa
Muuttuvien metsänkäsittelytapojen vuoksi käyttämättä jäisi 5-10 miljoonaa kuutiota. Maarit ja Arto Puumala ovat valmiita tekemään tilallaan Euroopan unionin vaatimat ympäristönsuojelutoimet. Tällä tilalla ohjeita annettiin lähinnä vain suojakaistojen leveydestä. Rantapuut ovat jo niin korkeita, että ne peittävät näkymän järvelle. Kuusamolainen Paavo Hamunen kuvasi Taivalkosken Koittijärvessä lokakuun puolivälissä joutsenia, jotka olivat kokoontuneet järven lahdekkeeseen. Puumalan tilalla EU:n toiSUOMEN LUONTO 11 /95 54. Agronomi Jalo Talliniemi Uudenmaan maaseutukeskuksesta oli katselmusmiehenä. Siinä onkin maatalousviranomaisen yksi koetinkivi: pitäisikö kasvillisuutta madaltaa, ettei maisema kärsisi. Metla on arvioinut kautta maan kestävät hakkuumahdollisuudet. Mikko Niskasaari 9. Koska ympäristötuki muodostaa huomattavan osan maanviljelijän tuloista, ei viljelijällä liene varaa välinpitämättömyyteen. Ehtojen täyttämistä valvotaan pistokokein, ja laiminlyönneistä rangaistaan. Tuki on tilakohtainen, ja sen ehtona on ympäristöohjelman lisäksi muun muassa viljelyssuunnitelma sekä lohkokohtainen raportointi käytetyistä torjunta-aineiden ja lannoitteiden maaristä. Myös pienvedet, kuten purot ja lähteet, luetaan vesistöihin. Sen jälkeen ovat nousseet esiin vanhojen metsien suojelu ja uudet hakkuutavat, joten nyt joudumme arviomaan laskelmat uudelleen", Nuutinen sanoo. vsk. Noin sadan joutsenen joukossa oli tuolloin vain yksi tämän vuoden poikanen. Oulun ja Lapin läänien laskelmat valmistuivat kuitenkin 1993 ja 1995, rinnan suojeluinventointien käynnistymisen kanssa. Euroopan unioni edellyttää myös, että lantaa ja puristenestettä käsitellään asianmukaisesti. EU nostaa piennarkasvuston kunniaan. "Metlan arviot on tehty kahdeksannen valtakunnallisen metsäinventoinnin pohjalta, ja se alkoi Etelä-Suomessa jo 1986. "Ne ovat käsittääkseni peräisin maaja metsätalousministeriöltä", sanoo tutkimussuunnitelman kirjoittanut Nuutinen. Eivätkö nämä laskelmat pidä paikkaansa. Alice Karlsson den rahoitustoimikunta, ns. Osa maatilan pelloista viettää rehevään Kotojärveen. Syynä on ilmeisesti kylmä kevät, joka viivästytti pesinnän alkamista. "Luultavasti otamme laskelmien pohjaksi teollisuuden nykykapasiteetin ja jo päätettyjen sekä ehkä todennäköisten investointien puuntarpeen", kommentoi projektipäällikkö Tuula Nuutinen Metlan Joensuun tutkimusasemalta. Myös suojelun hyödyt piti laskea, mutta Metla ilmoittaa ettei se osaa. Tutkimussuunnitelmassa "eri suojeluvaihtoehtojen taloudellinen vaikutus lasketaan syntymättä jäävän teollisen kapasiteetin (saamatta jäävän puumäärän) pohjalta". KOTIMAASTA Suojelun hintaa lasketaan taas ja työllisyyPaavo Hamunen Joutsenilla vähän poikasia Luonnonkuvaajilta tulleiden viestien mukaan joutsenen pesinta on ainakin Pohjois-Suomessa epäonnistunut. Hannele Pokan työryhmä, on tilannut Metsäntutkimuslaitokselta selvityksen metsiensuojelun ja pehmeämpien hakkuumenetelmien talousja työllisyysvaikutuksista. Esimerkiksi valumat vesistöön on estettävä. Selvityksen pitäisi valmistua tammikuun lopussa. Maatilan 750 lihotussian lanta kompostoidaan jo nyt rumpukompostorissa ja kootaan aumaksi katon alle jälkikompostoitumaan. Nyt valtaajien varsiin on jätettävä metrin levyinen piennar ja vesistöön rajoittuvien peltojen reunaan kolmesta seitsemään metrin suojakaista. Kaltevimmat pellot on jätettävä syksyllä kyntämättä, vaikka järven ja pellon välissä onkin jo valmiina puita ja pensaita kasvava suojavyöhyke. Suomen ympäristötuki hyväksyttiin EU:ssa syyskuun lopussa. Mistä Metla on saanut kaksi kolme kertaa suuremmat luvut. Ympäristöministeriö on puolestaan arvioinut pehmeämmän metsätalouden alentavan puuntuotantoa 3-5 prosenttia siis 2,4--4 miljoonaa kuutiota. Maisemaa ja luonnon monimuotoisuuttakin pyritään vaalimaan säästämällä muun muassa kauniita näkymiä sekä pensasryhmiä ja yksittäisiä puita. Talviaikaan on pelloista oltava vähintään 30 prosenttia kasvien peitossa. Myös rakennukset on pidettävä kunnossa. "Meidän tarkoituksemme on tarkistaa pitävätkö luvut paikkansa." Suunnitelmassa todetaan, että "suojelun vaikutusten arvioimiseksi tarvitaan yksityiskohtaisia laskelmia hakkuumahdollisuuksista". Nuutisen ryhmän tutkimustarjouksessa arvioidaan, että metsien vuotuisesta 80 miljoonan kuution kasvusta jää luonnonsuojelualueiden tähden käyttämättä noin kolme miljoonaa kuutiota. Tämän mukaan kaikki suojeltu puu olisi aina pois puunjalostuksesta. Pahimmassa tapauksessa maanviljelijä voi joutua maksamaan saamansa tuen takaisin. Kun suojellun metsämaan ala kerrotaan metsien keskikasvulla, tulokseksi saadaan noin yhden miljoonan kuution kasvu. Väkilannoitteiden ja karjanlannan käytön on perustuttava viljavuustutkimuksiin ja ravinneanalyysiin, ja lannan levitys hangelle ja jäiseen maahan on kielletty. veet oli helppo toteuttaa, sillä tila on huolellisesti hoidettu. Pellon laidassa oleva kaivo on puolestaan selkeä tapaus, sen ympäristö on jätettävä kyntämättä ja kylvämättä. Maatalouden ympäristötuki sidottiin luonnon hoitoon Vihtiläiselle Maarit ja Arto Puumalan tilalle tehtiin lokakuussa Euroopan unionin vaatimukset täyttävä ympäristöohjelma. Kaivon yläpuolelle Talliniemi määrää jopa 15 metrin suoja-alueen
Uudet munat tunnistaa tekstistä "Lattiakanalassa tuotettuja vapaan kanan munia". Kannibalismi on lattiakanaloiden pahimpia ongelmia, ja syitä siihen on usein vaikea selvittää. Pirkko Larmon mukaan kanat näyttävätkin selvästi onnellisemmilta. Perusteilla on toinenkin monitasokanala, ja munia saadaan myös muutamasta aiemmin perustetusta lattiakanalasta. Etenkin haja-asutusalueella vesivessa on riski pohjavesille ja vesistöille. Ollaan Pirkkalan tilan uudessa monitasokanalassa Suomusjärvellä Lounais-Suomessa. kompostikäymälään Työtehoseura on julkaissut tuoreen Kompostikäymäläoppaan, jonka avulla on helppo päästä alkuun vaihtoehtokäymälöiden viidakossa. Kaikkien on kuitenkin täytettävä EU-direktiivin lattiakanaloille asettamat vaatimukset: neliölle sallitaan korkeintaan seitsemän munijaa. Munat vierivät keskellä kanalaa olevista pesistä liukuhihnaa pitkin pakattaviksi. Yesivessoista huuhtoutuu hukkaan arvokasta lannoitetKalankulutus kasvaa Suomalainen kuluttaja ostaa kalatiskillä vuodessa puoli kiloa katkarapuja, mutta vain 200 grammaa kotimaista siikaa ja lohta. Vaikka ravinteet saataisiinkin jätevedenpuhdistamoissa talteen, taudinaiheuttajia pääsee silti vesistöihin. lsa-Brown-kanat työntävät uteliaina päitään lähemmäs toimittajaja valokuvaajalaumaa. Animalian tiedottajan Kaarina Kivivuoren mukaan Pirkkalan monitasokanala on eläinsuojelullisesti "sata kertaa parempi" kuin häkkikanala. Munat ovat muutaman markan kilolta häkkikanaloiden munia kalliimpia, ja aluksi niitä saa Helsingin ja Turun seuduilla SOK:n ja Tradekan kaupoista. Kanat voivat liikkua vapaasti , munia pesiin, istua orrella ja kylpeä pehkussa. Opas ei anna valmista vastausta siihen , minkälainen käymälä mihinkin oloihin sopii vaan kehottaa paneutumaan huolella eri vaihtoehtoihin. Päätös jätetään kuluttajille, sill ä parhaillaan valmisteltavassa uudessa eläinsuojelulaissa häkkikanaloita ei aiota kieltää kuten esimerkiksi Ruotsissa on tehty. Perinteisissä lattiakanaloissa munien keruu on valtava työ, eivätkä likaantuneet munat kelpaa asiakkaille. Esimerkiksi Tanskassa lattiamunien myynti on viime vuosina kasvanut rajusti. A-munan toimitusjohtaja Antero Lehtovaara uskoo, että viiden vuoden kuluessa puolet suomalaisista kananmunista tuotetaan lattiakanaloissa. "Aivan viime aikoina tuontikalan osuus on noussut se!. Monitasokanala on pitkälle automatisoitu. Kompostikäymälöistä esitellään neljä eri tyyppiä, joille on yhteistä biologisesti hajoavan käymäläjätteen hyödyntäminen siten, että lopputuloksena on ravinteikasta multaa. Kuusi kiloa makupaloista on ulkomaista alkuperää, muun muassa silliä ja tonnikalaa. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNP Vaihda Jos kana saisi valita Pirkkalan kanalassa kotkottajilla on häkkioloihin verrattuna hyvät oltavat. Eri ratkaisujen hyvät ja huonot puolet on koottu selkeisiin laatikoihin. Vesivessat tuhlaavat kolmanneksen kotitalouksien käyttämästä juomakelpoisesta vedestä ja ovat pahimpia kotitalouksien yksittäisiä saastuttajia. Kumppanien nokkimista yritetään torjua myös järjestämällä kanoille puuhaa. Häkkikanaloihin verrattuna kanoilla on täällä hyvät oltavat: 500 neliön hallissa kaakattaa 3 500 munijaa, kun saman kokoiseen häkkikanalaan olisi mahdutettu 8 000 kanaa. Oppaassa käydään läpi kaikki erilaiset käymälät vesivessoista ulkohuusseihin, sähkövessoihin ja varsinaisiin kompostoiviin käymälöihin. Tarkempi tieto onkin haettava muualta. Pahin puute Kivivuoren mukaan on, että kanojen nokat on kannibalismin estämiseksi typistetty. Parhaita olisivat hyvin hoidetut pikkukanalat, mutta nii stä ei ole elinkeinoksi. Tämä ja monta muuta mielenkiintoista tietoa selviää Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalankäyttötutkimuksesta. Siitä aiotaan kuitenkin jatkossa luopua, ja Animalia seuraa eläinten hyvinvointia. Jaakko ja Pirkko Larmo Pirkkalan tilalta sekä munia markkinoiva A-muna saivatkin tämänvuotisen Eläinsuojeluliitto Animalian tunnustuksen. Yksittäisiä käymälämalleja ei esitellä, koska oppaasta on haluttu pitkäikäinen ja selkeä. Keskivertosuomalainen syö vuodessa 16 kiloa kalafi !että, reilut kolme kiloa enemmän kuin vuosikymmen sitten. Puutteistaan huolimatta Pirkkalan kanalan viitoittama suunta on Kivivuoren mukaan oikea: häkkikasvatuksesta olisi siirryttävä avokanaloihin. Rohkeimmat tulevat nyppimään suojatossuista pilkistäviä kengännauhoja. Nokittaviksi on ripusteltu nauhoja, ja rehun seassa syötetään kokonaisia jyviä
Parasta lannoitetta on virtsa, joka on normaalisti bakteeritonta. Akkujen toimitus ongelmajätteiden käsittelyyn kuitenkin maksaa, eikä Black & Decker aio jatkaa talteenottoa kampanjaansa pidempään. Tarkoituksena on vain antaa alkusysäys, että ihmi set ottaisivat tämän tavakseen, ihan niin kuin ihmiset palauttavat pulloja automaatteihin", Pirjo Koivunen Black & Deckeriltä perusteRaskasmetallia sisältäviä akkuja on yllättävän monissa kodin laitteissa. Kirjassa annetaan vinkkejä ongelmien synnyn estämiseen. Kynnys käymäläjätteen kompostointiin on madaltunut ihmisillä, jotka ovat oppineet ensin kompostoimaan talousjätteensä. Seitsemästä paristosta viiden lataaminen onnistui. Kaikkiin laitteisiin ei voi asentaa akkuparistoja ja Eco Charger-laturilla voi ladata myös akkuparistoja. Yhden hengen vuodessa tuottamat jätökset riittäisivät kasvuvoimaksi 250 kilolle viljaa. Tehostaakseen akkujen talteenottoa ladattavia työkaluja valmistava Black & Decker käynnisti syyskuussa vuoden loppuun kestävän keräyskampan jan jälleenmyyjäliikkeissään. Realistinen latausten määrä on noin viisi kertaa. Japanilaisessa ruokapöydässä kalaa kuluu huikeat 67 kiloa, Yhdysvalloissa vaivaiset kuusi kiloa. Lihaa suomalaisessa pöydässä kuluu vuodessa 57 kiloa, makkaraa 24 kiloa ja kananmunia 11 kiloa. Tähän asti kompostikäymälöitä on hankittu pääasiassa kesäkäyttöön loma-asunnoille. Jatkossa raskasmetalliset akut jäävät Lehtiniityn mukaan varmasti pois käytöstä. Ulostejätteet on kompostoitava loppuun asti, jotta taudinaiheuttajabakteerit kuolevat eivätkä saastuta kaivoa tai kasvimaata. Nikkelihydridiakut e1vat ole ongelmajätettä, ja ne voidaan EU-säädösten mukaan laittaa tavallisiin roskiin. Maahantuojan mukaan lataaja on testattu moneen kertaan ja todettu täysin turvalliseksi huolimatta siitä, että paristojen vaiAinoa ongelma on, että paristoja ei voi ladata ikuisesti, ja joka kerta pariston toiminta-aika lyhenee. "Me pyrimme vauhdittamaan keräystä, tekemään tämän ihmisille tavaksi. västi. Laturi testaa ensin, voiko pariston ladata vai onko se käytetty loppuun. Eniten akkuja kuluu kannettavissa puhelimissa. Rahaa säästyy, ja osin haitallisen paristojätteen määrä pienenee. Akkuja maahan tuovan Vartan tuotepäällikön Olavi Lassfolkin tiedossa ei ole yhtään tuoteryhmää, johon nikkelihydridiakut eivät sopisi. Mahdollisiin ongelmiin kuten kärpäsiin tai hajuihin on osattava varautua. Suomen markkinoilla on viitisentoista kompostikäymälämerkkiä, joista monesta on saatavana useita eri malleja. Oppaan kirjoittajan Sirkka Matkin mukaan yhä enemmän on alettu kysyä neuvoja omakotitaloihin tuleviin käymälöihin. Palauttajia houkutellaan antamalla jokaisesta NiCdakusta 20 markan arvoseteli , joka hyvitetään yrityksen tuotteita ostettaessa. On luultu, että aivan tavallisia alkaliparistoja ei voi ladata. Mehän uhraamme tähän myös omaa rahaamme. Uuden keksinnön ansiosta tavallisten paristojen lataaminen on nyt mahdollista. Etenkin viimeisinä lamavuosina kalastus on lisääntynyt selvästi. Lataaja maksaa hieman alle 400 markkaa, ja sitä alkaa jo olla myynnissä erikoisliikkeissä ja tavarataloissa. Mikäli käyttää paljon paristoilla toimivia laitteita, lataaja maksaa itsensä nopeasti takaisin. Akut kestävät käytössä vain kolme-viisi vuotta. Reijo Lehtiniitty Nokiasta kertoo, että uusiin puhelimiin laitetaan pääsääntöisesti nikkelihydridiakut jo siitä syystä, että samaan tilaan saadaan kolmannes enemmän kapasiteettia. Haitattomia akkuja on jo tarjolla Useimmissa laitteissa NiCdakun voi onneksi korvata vähemmän haitallisella nikkelihydridiakulla. Tein kokeen paristojen keräyslaatikkoon heitetyillä paristoilla. Ladattavat paristot eli akut ovat olleet erikseen, ja tavallisten pattereiden lataaminen akuille tarkoitetuilla laitteilla ei olekaan turvallista. Voi tietysti kysyä, miksei hankkisi saman tien akkuparistoja, jos ryhtyy lataamaan. Virtsa kannattaisikin pitää erillään haitallisia bakteereja sisältävästä ulosteesta ja käyttää lannoitteena sellaisenaan. Useimpiin on kuitenkin saatavissa haitattomampi nikkelihydridiakku. Sopivuus kannattaa kuitenkin aina varmistaa laitteen maahantuojalta. Jari Salonen Monen vempaimen sisällä lymyää raskasmet Useimmat ladattavat porakoneet, lamput, parranajokoneet, rikkaimurit ja sähköhammasharjat toimivat akuilla, joissa on jopa viidesosa kadmiumia. Opas maksaa 48 markkaa ja hintaan lisätään 15 markkaa postitusja käsittelykuluja. Maailman tilastoissa Suomi löytyy keskivaiheilta. Markkinoille on tullut Eco Charger lataaja, jolla voi ladata kaikki tavalliset pyöreät alkalija sinkkiparistot sekä 1,2 voltin NiCd-akut. Eco Charger -laturin avulla pattereiden ikä jopa kymmenkertaistuu. Toisaalta ne kestävät pidempään. Kovin hyvin ihmisten tietoisuuteen akkujen haitallisuus ei ole iskostunut, sillä Koi vusen mukaan kampanjaastioihin ei ole "hirveän paljon" kertynyt akkuja. JLUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJA ta. Kaloista jo lähes kolmannes pyydystetään itse. Kotimaisista kaloista syödään eniten silakkaa, haukea ja kirjolohta", sanoo tutkija Aune Vihervuori. Pariston valmistukseen kuluu 50 kertaa enemmän energiaa kuin siitä saadaan ulos, joten käyttöiän pidentäminen pienentää ympäristökuormitusta. Salla Tynys Kompostikäymäläoppaan voi tilata Työtehoseurasta (PL 28, 00211 Helsinki) . Sitä vastoin huoltoliikkeet keräävät akkuja jatkuvasti . Jee. Yli 20 asteen pakkasessa akut eivät toimi kunnolla, mutta muuten ne ovat teknisesti NiCd-akkuja parempia. Eniten saaliiksi saadaan haukea, ahventa ja siikaa. Koska nikkelihydridiakkuja myydään vielä vähän, ne ovat 1550 prosenttia NiCd-akkuja kalliimpia. · Salla Tynys Paristoille lisää ikää paristolaturilla mistajat yrittävät edelleen väittää, että paristojen lataamiseen sisältyisi riskejä. Laite ilmoittaa, kannattaako paristo asettaa laturiin, ja kuinka kauan lataus kestää. Suuri osa näistä nikkeliä ja kadmiumia sisältävistä niin sanotuista NiCd-akuista on päätynyt kaatopaikoille, sillä akku ja arvioidaan palautetun ainoastaan pari prosenttia kaikista viiden vuoden sisällä myydyistä laitteista. Pekka Heikura. Useiden paristojen kylkeen on myös painettu varoitus lataamisen vaarallisuudesta. Kompostikäymälä vaatii toistaiseksi enemmän hoitoa kuin vesivessa. Hollannissa akut ja niissä oleva nikkeli jopa kerätään talteen
Onko talousmetsän rauhoittamisessa mitään järkeä. Metsän "rauhoitus" omatoimisesti on siis aina mahdollista. Nykyisin mikään laki ei pakota hakkaamaan metsää, mikäli omistaja ei halua. Mistä sellaisen voisi ostaa Suomessa. Muuten luonnonsuojelulaki ei mahdollista rauhoittamista. Olen hoitoalalla ja joudun päivittäin käsittelemään lääkepakkauksia. Y mpäristökeskukset ovat suopeita vapaaehtoisiin rauhoituksiin. Testamentissa tehty vaatimus alueen jättämisestä rauhaan on käytännössä pitämätön. Ehkä paras tapa rauhoittaa alue on lahjoittaa se esimerkiksi jollekin luonnonsuojelujärjestölle. Alumiininkaan kierrätykselle ei ole periaatteellista estettä. Valion muissa maitotuotteissa alumiinikansista on luovuttu tai ollaan luopumassa. Happi ei pääse ilmasta pakkauksen sisälle, mikä parantaa lääkkeiden säilyvyyttä. Tässä olisikin hyvä tuoteidea mille tahansa metallipajalle tai maahantuojalle. Suomen ympäristökeskus tekee nykyisin itsenäisesti päätöksen rauhoittamisesta. Yhdysvalloissa yleiset littaajat eivät ole vielä levinneet meille asti. Kysyjän metsiköllä luonnonarvoja saattaisi olla. Metsä on pääosin rehevää lehtimetsää, ja siellä on hakattu viimeksi 1960-luvun alussa. Pekka Heikuraan voi offaa yhteyttä myös suoraan joko faxilla (93 / ) 335 42 12 tai sähköpostilla E-mail Heikura@ sl/ji Purkit lättänöiksi Jätteiden lajitteluharrastukseni on laajentunut säilykepurkkien lajitteluun. Vuosittain rauhoitetaan yhä enemmän yksityisten omistamia maita. Markkinoilla on jo nyt PVC:n korvaavia muovilaatuja, mutta uusien materiaalien käyttöönotto vie vuosia. Myös kotona törmään alumiinipakkauksiin avatessani jogurttipurkin ja tuorejuuston. Ilokseni olen tosin huomannut, että yhä useammat lääkefirmat ovat siirtyneet pahvipakkauksiin, vaikka ne vievätkin lääkekaa12 pissa enemmän tilaa. Päivi Nurmen mukaan lääkepakkauksiin kuitenkin haetaan korvaavia materiaaleja. Ainakin minä hankkisin littaajan, mikäli sellaisia olisi myytävänä. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoittaminen etenee ottamalla yhteyttä alueelliseen Suomen ympäristökeskukseen (SYKE), joka arvioi alueen luonnonarvot. Alumiinista tuskin päästään lääkepakkauksissa kokonaan eroon. Voiko talouskäytössä olleen metsän rauhoittaa jälkeläisteni mahdolliselta hakkuuinnolta. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 11 /95 54. Pakkauskehittelijä Päivi Nurmi Leirakselta kertoo, että alumiinia käytetään pakkauksissa, koska sillä on hyvät "happibarrieri"-ominaisuudet. Mikä korvaisi alumiinikääreen. Kevyestä alumiinista voidaan työstää hyvin ohuita kalvoja kuten pakkauksissa on tapana. Näin muutama vuosi sitten käydessäni tölkkien littaajan. Vaikka lahjoittamishetkellä alueella ei olisikaan erityisiä luonnonarvoja, niitä muodostuu ennemmin tai myöhemmin. Entisten talousmetsien rauhoittaminen on mielestäni järkevää. Sama kehitys näkyy myös Valion kilpailijoiden pakkauksissa. Jos haluaa lain tuen omatoimiselle rauhoittamiselle ja peräti korvausta, alueella täytyy olla luonnonsuojeluarvoa. Ihmettelen sitä valtavaa alumiinifolion määrää, johon tabletit on yksittäin pakattu. Koska valmistuserät ovat pieniä, tuotteiden on säilyttävä pitkään. Metallipurkit vievät kuitenkin paljon tilaa. On vaikea sanoa, ovatko alumiinia korvaavat materiaalit aina parempia. Lääkkeet pakataan yksittäin, koska annosten nauttimisen välillä voi kulua pitkäkin aika. Sain perinnöksi pienen metsäpalstan. Metallipakkausten lajittelu yleistyy nopeasti, ja kieltämättä säilykepurkit vievät runsaasti tilaa lajittelukaapeissa. Erään ystäväni ehdottama konsti puukengällä rusikoimisesta ei taida soveltua joka kotiin. Suurin osa alueista on pieniä, mutta niiden merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta voi olla yllättävän suuri . Testamentin vaatimukset tulkitaan Suomessa toivomuksiksi, jotka eivät sido jälkeläisiä j uridisesti. Lapin erämaakämpiltä bongattavat ruttaajat lienevät liian järeitä keittiökäyttöön eivätkä ole mitään keittiön kaunistuksia. Eikö korvaavaa pakkaustapaa voi todellakaan keksiä. Lääkepakkauksiin on vaikea keksiä muita materiaaleja, jotka täyttäisivät saman tehtävän. Joidenkin viilienkään kansissa alumiinia ei enää käytetä. Miten rauhoitan perintömetsäni. Mitä tehdä tälle turhalle jätteelle. Mikäli perijät haluavat hakata metsän, kukaan ei voine heitä estää. Jos korvauksia ei vaadita, suojelupäätös on melko varma toki edellyttäen, että alueeseen sisältyy edes jotakin luonnonsuojelullisesti arvokasta. Monet lääkkeet pilaantuvat nopeasti , mikäli ne ovat tekemisissä ilman kanssa. Muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitolle on lahjoitettu maa-alueita, jotka jätetään varmasti rauhaan. Valitettavasti kotikäyttöön tarkoitettua purkkien littaajaa ei löytynyt kovankaan etsimisen jälkeen koko Suomesta. Kehityspäällikkö Leo Junkkarisen mukaan Valion tuorejuustoja tai jogurtteja ei enää pakata alumiinikannen alle. Paremmuus riippuu siitä, onko kierrätys järjestetty. Toisaalta on keskusteltu siitä, onko kierrätyksestä tullut pakkausteollisuudelle keino tiukentuneiden ympanstovaatimusten edessä valmistaa edelleen yhtä paljon pakkauksia kuin aiemminkin. Lehtimetsät ovat vähentyneet Suomesta rajusti, ja monista lehtimetsän lajeista on tullut uhanalaisia. Eräs tuleva kansimateriaali on kartongin ja polypropeenin yhdistelmä. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat /äheltää kysymyksiään ekoneuvojamme vastaftaviksi osoiffeeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki. Lääkepakkauksissa käytetään paljon myös PVC-muovia, jolla on vastaavat barrieriominaisuudet kuin alumiinilla. vsk.
Muutoinhan tuo viikon ulkonapito ei olisi niin tärkeätä, etenkin kun vaarana on arvokkaiden jalostu lampaiden menetys. Tottahan katras kuljetettaisiin ainakin yöksi sisään tai edes johonkin tiukemmin aidattuun ulkokarsinaan. Puhumattakaan sitten, kun lampurin metsästäjäystävät onnistuvat taas täräytSUOMEN LUONTO 11/95 54. No, susi on tietenkin toinen juttu, sehän on vain luontokappale eikä auto. Jos unohdetaan sanojen sisältämä ajatus biodiversiteetistä ja arvioidaan silkkaa elämäniloa, olisi karhujen ja susien säätelemätön metsästys mitä suositeltavin asia. Alkoi tuntua siltä, että jos susi jonkun veisi, elämänilon mittarissa viisari heilahtaisi kovasti ylöspäin. Aina ne pahuksen sudet onnistuvat listimään juuri parhaat jalostuslampaat, eivät _koskaan ota sitä vähäpätöisintä kitukasvupässiä, peijooni vieköön! Tai sitten asia ei ole niin yksioikoinen. Vain koiralla on hetki hauskaa, mutta luultavasti sekin joutuu tuosta hauskuudesta kalliisti maksamaan. Mutta ... Aura Koivisto pohtii, ketkä repivät siitä ilon. Susi saisi vatsansa pömpälleen ja emäntä tuntisi vapauden riemua. On kylläkin ihmisiä, jotka eivät iloitse susien tappamisesta eivätkä ole lääpällään lehtien metsästysaiheisista verivalokuvista, saattavatpa niiden vuoksi kokea jopa negatiivisia tuntemuksia. Eihän siinä mene kuin karhun tai suden henkiriepu; mutta ajatelkaapa metsästäjää, miestä, joka hetkessä kohoaa kylän ja maakunnan sankariksi mikä ilmoihin nostattava ilon tunne hänet valtaa! Entäpä sitten pikku paikallislehden terhakka toimittaja, ja jämerän maakuntalehden jämerä uutisoija heille tällainen tapahtuma tuo kerrassaan sykähdyttävää vaihtelua! Kuvitelkaa kuinka metsästäjä pääsee röyhistelemään kylän torille ja esittelemään veren tahrimaa pedon ruumista, kuinka pitkästymistä potevat ihmiset saavat töllistelyajanvietettä ja kuinka toimittajat inspiroituvat tarjolla olevasta modernista legendasta: sankari ja hirviö, voittaja ja voitettu! Pyhä Yrjänä ja lohikäärme. Tämä kannattaisi metsästysasioissakin muistaa, sillä muutoin voi käydä niin, että hapannaamat lisääntyvät, tulevat Suuri Valkoinen Metsästäjä -asetelma elää mediamyllyn voimalla suden ja ihmisen suhteissa nyky-Suomessa. Tosin tässä tapauksessa toimittajien ilo evättäisiin sanotaan vaikkapa että silkasta ammattikateudesta. Mieleen tulee lampuri, joka vastikään ilmoitti , että hänen lampaansa joita sudet ovat jo pitkään häiriköineet saavat olla vielä ainakin viikon ulkona. Ja ilmeisesti , mikäli valitaan elämäniloa lisäävä vaihtoehto, se on myös paras ratkaisu, kuten edellä on selvitetty. Lammas tietysti menettää ainokaisen henkiriepunsa, mutta susi saa murkinaa ja on iloissaan. 13. yhä ärtyisämmiksi ja pyrkivät tykkänään estämään toisten ilonpidon. vsk. Suden ilmaantuessa on lampaiden välttämättä saatava olla kuten ennenkin ja huomatkaa: lampuri ei ole tyhmän jääräpäinen vaan suomalaiskansallisen sisukas. Ruumis, verta; ihanaa! Entä jos susi tappaa lampaan, miten sitten lasketaan elämänilon summa. Aura Koivisto Iloa susista tamaan suden hengiltä, ja paikalle kiirehtii paikallislehden terhakka toimittaja ja niin edelleen. Ja hän on arvatenkin harmissaan. Mutta olkoon. Sen sijaan jos tarkastellaan tapausta, jossa karannut koira tappaa lampaita, ollaan kiistatta menetetyn elämänilon puolella: lampaat menettävät henkensä, lampuri kalliita jalostuseläimiä, koiran omistaja joutuu pulittamaan pitkän pennin eivätkä toimittajatkaan järin inspiroidu. P entti Linkola on joskus kirjoittanut "elämänilon summasta", siitä miten ihminen loputtomalla ahneudellaan tuota elämäniloa jatkuvasti vähentää. Mutta kun lampaat alkoivat iltaisin tungeksia veräjällä ja ilmiselvästi tahtoivat yöksi sisään, päätin luopua susien ruokinnasta ja ajattelin, itseäni lohduttaakseni, että onhan siinä seitsemän elämäniloista päätä: lampaat köllöttivät karsinassaan olkipatjalla ja silmät ummessa jauhoivat heinätukkoa ikiliikkujaleuoissaan. Jos totta puhutaan, olin jo aikaa sitten työlääntynyt lampaisiin, niiden ääliömäiseen määkynään ja pähkinänaivoiseen ryntäilyyn. Kuka iloitsee, kuka murehtii. Joka tapauksessa lyijy on ongelman ratkaisu. Ja että kyllä se toinenkin susi viikon sisällä kaatuu. Pohdiskelin näitä elämänilon summa -asioita, kun syksyn tullen yöt alkoivat pimetä ja kun näilläkin seuduilla muutamia susihavaintoja tehtiin. Aivan ilmeisesti lampuri siis käyttää lampaita elävinä haaskoina suden metsästyksessä. Mutta vielä on lampuri. Tällainen tapaus tänä syksynä näillä seuduilla sattui. Tulipa mieleen, että jos jonkun lampurin laitumien halki rakennettaisiin pikitie, lampuri luultavasti laittaisi laitumiensa ympärille aidat siten, etteivät lampaat rynnisi tielle eivätkä jäisi autojen alle. Ikävä kyllä aina on niitä hapannaamaihmisiä, joissa toisten ilo herättää närää. Mutta siitä ette varmaan ole lehdistä lukeneet ... Voisi olla parempi , jos markkinahenkisistä ruumiin raiskaamisista hieman pidättäydyttäisiin, jos vanhanajan Suuri Valkoinen Metsästäjä -asetelmakuvista luovuttaisiin, jos "hätävarjelussa" tapettujen eläinten menettämisistä valtiolle ei nostettaisi niin suurta mekkalaa. Tyhmiä tietysti, mutta sehän ei iloa eikä onnea yhtään vähennä. Edelleen paikallislehden terhakka toimittaja ja maakuntalehden jämerä uutisoija iloitsevat mehevän verisestä jutusta. M eidän pikku farmillamme oli kesällä seitsemän lammasta. Lampuri tuskin olisi niin tyhmän jääräpäinen, että vaatisi eläintensä saada olla kuten ennenkin, eikä hän varmaan asettuisi tähystystomiin ammuskelemaan ohi ajavien autojen renkaita tohjoksi. Siksi metsästäjien ei ehkä kannattaisi aivan niin peittelemättömästi iloita ja olla aivan niin sankareita. Lienee siis niin, että elämänilon summa on tässäkin tapauksessa huomattava. Mikäli heidät otettaisiin huomioon, ilon summan arviointi kävisi vaikeammaksi. Mitä sitten jäisi jäljelle, olisiko koko hommasta oikeastaan enää mi tään iloa. Sillä hetkellä ne eivät olleet vain iloisen, vaan suorastaan onnellisen näköisiä
puolisesti keskittyen metsänriistan ja kalan pyyntiin sukujen hallitsem illa alueilla. Inari 1988. Sodankylä /991. Kuttura 1992 . Perinteisessä poronhoidossa on aina käytetty uusinta tekniikkaa. Poroaidan viereen väsähtänyt peltipailakka. Enemmän kuin tietoisista pyrkimyksistä tai "osaamisesta" sopeutumisessa oli kysymys alueen laajuudesta, väestön vähyydestä ja pyyntimenetelmien alkeellisuudesta. Kolmesataa vuotta sitten nykyisen Lapin läänin alueella arvioidaan olleen vain 2 200 asukasta, joista metsäsaamelaisia ehkä puolet. Vuotso 1991. Ilmo Massa pitää kirjassaan "Pohjoinen luonnonvalloitus" metsäsaamelaista pyyntikulttuuria luontoon sopeutuneena. Teksti ja kuvat: Veikko Vasama Lapissa osataan Ilman nauloja rakennettua poroaitaa. Metsäsaamelaiset hyödynsivät luonnonvaroja moni14 "Lapissa osataan elää sovussa luonnon kanssa, on aina osattu." Hokemaa pidetään itsestäänselvyytenä, eikä sitä ole tapana perustella. Turistinpyyntiä houkutusporon avulla. Pääsyy tähän oli suomalaisen uudisasutuksen työntyminen yhä pohjoisemmaksi. vsk.. Mitä luonto-osaamiseen tulee, kaksi tärkeintä pyynnin kohdetta osattiin tuliaseiden SUOMEN LUONTO 11 /95 54. Elämänmuodon perusta tuhoutui riistaja kalakantojen jouduttua liiallisen ja sääntelemättömän pyynnin kohteeksi. Esimerkkejä luonnon kanssa sovussa elämisestä toki löytyy, kunhan niitä etsii riittävän kaukaa historiasta
Sodankylä 1994. Aito lainapeitelaavu ja Ounasvaaran korotustyömaa. 15. Rovaniemi 1987. SUOMEN LUO TO 11 /95 54. Kelkkailu kielletty. vsk
Majava palautettiin istutuksin Suomeen ja peura Suomenselälle, mutta Lapissa poron ja poromiehen kanssa kilpailevien eläinlajien tulevaisuus ei näytä vieläkään erityisen valoisalta. Eriasteisilla suojelualueilla luonnonmetsiä on edelleen selvästi enemmän kuin muualla Suomessa, tuskin kuitenkaan lappilaisten ansiosta. Toimeentulon ottaminen ympäröivästä luonnosta on kuitenkin aivan eri asia kuin luonnon kanssa sovussa eläminen. Totta onkin, että esimerkiksi yhtenäiset luonnonmetsät onnistuttiin lopullisesti pirstomaan vasta viime vuosikymmenien tehoiskussa. Malliesimerkiksi kyvystä elää sovussa luonnon kanssa tarjotaan usein poronhoitoa. Muuan arvostettu saamelaisporomies kiteytti alalla tapahtuneen kehityksen oraakkelimaiseen toteamukseen, jonka mukaan perinteisessä poronhoidossa on aina hyödynnetty uusinta tekniikkaa. Taloudellista noidankehää on yritetty murtaa lisäämällä porojen määrää. Oikeita luonnonsuojelujärjestöjä suositumpi on ylimuistoisten nautintaoikeuksien ja muiden saavutettujen etujen suojeluyhdistys. Kadehdittavan hyvin lappilaiset ottavat luonnosta sen mitä milloinkin lähtevät hakemaan,-pakastimellisen hirvenlihaa, metsopaistm, saavillisen siikoja tai hilloja. Lämmin auto on ylimuistoinen nautintaoikeus. kiosassa luonnonmetsiä on jäljellä äärimmäisen vähän. Myytti puhtaasta ja koskemattomasta Lapin luonnosta elää sitkeästi matkailumainoksissa ja humppalyriikassa. Lapissa ei eletä luonnon kanssa yhtään sen paremmassa sovussa kuin muuallakaan. Nykyaikaisen porotalouden näkyvin ja kuuluvin piirre on porotöissä käytettävien kalliiden ja lyhytikäisten maastoajoneuvojen runsaus. Pallastunturi /988. Majava hävisi Lapin eläimistöstä viime vuosisadan puolivälin tienoilla, villipeura joitakin vuosikymmeniä myöhemmin. Ainakin välillisesti villi peuran hävittämiseen osallistuivat myös porosaamelaiset tuomalla porokarjansa peurojen perinteisille laidunmaille. Lappilaiselle luontosuhteelle ominaisen hyötyajattelun mursi vasta moottorikelkka. Erotukseksi omasta luonnossa liikkumisestaan lappilaisten kuulee nimittelevän huvin vuoksi luonnossa vaeltavia turisteja tyhjän kulkijoiksi. Alkuperäiseen eläinlajistoon kuuluminen ei auta sutta tai ahmaa, vaikka porojen aikaansaannoksia liikenteessä, pelloilla tai kukkapenkeissä puolustellaan muistuttamalla poron olevan osa Lapin luontoa. Monien poronhoitajatalouksien ajoneuvoarsenaaliin kuuluu muutaman moottorikelkan lisäksi mönkijä, moottoripyörä ja kaksi autoa. Suojelualueet keskittyvät pohjoisimpaan Lappiin; läänin eteläja kes16 Hettalaiset vaativat Pyhäkerolle hissejä. Ylikoneellistuminen ja riippuvuus ulkoisista tuotantopanoksista ovat johtaneet siihen, ettei lihan arvo ole järkevässä suhteessa tuotantokustannuksiin. Lapissa turmeltumatonta luontoa arvostetaan ja tarvitaan, mutta suojelu on myrkkyä. Yhdistys hyväksyy myös luonnonsuojelun, mikäli se ei uhkaa lappilaisten työllisyyttä, bisneksiä tai hauskanpitoa eikä ole etelästä ohjattua. vsk.. Lapissa luonnosta on totuttu hyötymään konkreettisesti. Vapaa-ajan kelkkailuun voi liittyä vaikkapa pilkkimistä, mutta yhä suurempi osa kelkkailijoista on tyhjän kurvailijoita. Alkuperäisessä muodossaan se olikin luonnon ehdoilla elämistä, mutta ei enää. Lapissa luonnonsuojelu ei saa estää bisneksentekoa eikä huvittelua yleistyttyä hävittää sukupuuttoon. D SUOMEN LUONTO 11/95 54. Mitä lappilaiset sitten osaavat. Sodankylä /994. Tosiasioihin perustumaton uhoaminen luontosuhteella olisikin syytä lopettaa
Niin sanottu paluu luontoon voi joissakin tapauksissa merkitä porokarjojen selvää vähentämistä, mutta myös poronhoitojärjestelmän muuttaminen voi olla askel tähän suuntaan. Poromäärän nousua selittää suotuisa ilmasto sekä muutokset poronhoitotavoissa. Kun porokanta oli aallonpohjassa, talvi laitumet ehtivät elpyä. Nykyisin porojen määrä pystytään pitämään jatkuvasti entisten yksittäisten huippuvuosien luvuissa, mistä seuraa laidunten jatkuva kuluminen. Nyt porot kuluttavat arvokkaimpia talvilaitumia eli jäkäläkankaita myös lumettomina vuodenaikoina. Useimmissa paliskunnissa tehokas laidunkierto on kuitenkin vaikeata luontaisten edellytysten puuttuessa, mikä johtuu erityisesti paliskuntien pienestä koosta. Lisäksi Ylä-Lapin tuntureilta on tavattu eroosiolaikkuja. Porot saattoivat näin hyödyntää myös sellaisia jäkäliköitä, jotka olivat liian pieniä paimennuksen tarpeisiin. Ennen vanhaan jäkälikköjen liiallinen kuluminen johti siihen, että seuraava keskimääräistä runsaslumisempi talvi vähensi poromäärän puoleen. Tietous porotalouden ympäristövaikutuksista on toistaiseksi hajanaista. tyillä laidunalueilla. Helle on myös Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja. Uusien hoitotapojen myötä porojen ja lihantuotannon määrää voitiin ennustaa entistä paremmin, mikä sisälsi laidunkriisin siemenet. Poroja joudutaan ruokkimaan noin 15-20 miljoonalla rehukilolla vuosittain. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Metsäntutkimuslaitoksen mukaan talvilaitumet ovat erittäin kuluneita niin sanotuissa tunturipaliskunnissa, Utsjoella ja Käsivarressa. Tutkimusten perusteella voidaan kuitenkin varmuudella sanoa, ettei poronhoito estä mäntymetsän uudistamista ja että porojen aiheuttamat vahingot taimikoissa ovat metsänhoidon näkökulmasta merkityksettömiä ja poikkeustapauksia. I -~-; -~-; t 1 n, Laidunten kulumisen vuoksi poroja joudutaan ruokkimaan yhä enemmän maastossa, mikä lisää poronhoidon kustannuksia. Jäkäläkankaiden kulumisen lisäksi eri tutkimukset ovat paljastaneet, että tunturikoivikoiden luontainen uudistuminen on estynyt porojen kesälaidunalueella. Paimennuksen loppumisen mahdollisti paliskuntien aitaaminen ja moottorikelkkojen käyttöönotto. Laidunkierto perustuu siihen, että porot käyttävät jäkäliköitä vain kevättalvella, joka on ruoanhankinnan kannalta kriittisin vuodenaika. Takaisin luontoon porotaloudessa Ekologinen kriisi on myös taloudellinen kriisi. Ympäristövaikutukset tunnetaan huonosti Jännitteet porotalouden sekä maaja metsätalouden välillä eivät ole uutta. Tunturipaliskunnissa jäkälää on vähimmillään vain neljännes siitä, mitä pohJ01s1mmissa metsäpaliskunnissa. Pohjoismaisessa vertai I ussa Suomen poronhoidon eräs ominaispiirre on laidunkierron harvinaisuus. Poromäärien kasvu oli voimakkainta Pohjois-Lapissa, jossa nousua siivitti luopuminen tiukasta talvipaimennuksesta, porojen pitämisestä tieSUOMEN LUONTO 11 /95 54. Yleispätevää mallia luonnonvarojen kestävästä käytösr-tä ei ole, koska laiduntilanne ja poronhoito vaihtelevat pa1 iskunnittain. 17. Jäkälä toki kasvaa hitaammin tunturissa kuin metsässä, mutta tärkein syy tunturialueen kehnoihin laitumiin ovat korkeat porotiheydet. Nykyinen tehoruokinta syntyi aikana, jolloin tuottajahinta oli kolmanneksen korkeampi, eivätkä porotaloutta rasittaneet arvonlisävero Euroopan unionin normit täyttävien teurastamojen rakennusja ylläpitokulut. Porotalous pysyy elinvoimaisena eurooppalaisilla markkinoilla, mikäli se ottaa huomioon kestävän käytön periaatteen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen. Enää luontainen kannansäätely ei toimi. Ilpo Kojola Timo Helle FT Ilpo Kojola työskentelee tutkijana Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen porotutkimusasemalla Inarissa, FT Timo Helle Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkijana Rovaniemen tutkimusasemalla. Porojen talviruokinta, loisten torjunta ja vasojen teurastaminen ovat nykyisin yleinen käytäntö lähes koko poronhoitoalueella. Pelkästaan luontaisiin ravintovaroihin nojautuva porotalous on realistinen tavoite vain poronhoitoalueen pohjoisosissa. Talviruokinnan tarvetta ovat kasvattaneet myös (uppoa ja naavaa kasvavien vanhojen metsien hakkuut. Poroilta loppuvat laitumet Laidunten kuluminen on ajanut Suomen porotalouden ekologiseen kriisiin. Yarovaistenkin arvioiden mukaan ruokintakustannukset haukkaavat kolmanneksen poronlihan myyntituloista. Metsäntutkimus( aitoksen koordinoimassa Itä-Lapin metsävaurioprojektissa saatiin myös viitteitä siitä, että laidunnus alentaisi maan mikrobiologista aktiivisuutta ja saattaisi vaurioittaa puiden juuristoa. vsk. Porokarjat kasvoivat jatkuvasti 20 vuoden ajan, ja kasvu taittui vasta 1980-lopun pakkoteurastuksiin
Mikä merkitys on tuotteen yhteiskunnallisilla ominaisuuksilla. Pitääkö esimerkiksi ostaa lapsityövoimalla teetetty tuote, jos se on ympäristösyistä markkinoiden paras. Paperin jalostusasteen nostaminen vain lisää energiankulutusta", Soininvaara vertaa. Elintarvikkeissa eniten mahdollisuuksia "Suoraan kuluttajille tehtyjen hyödykkeiden ekomarkkinat ovat Suomessa heikosti kehittyneet", ylitarkastaja Mervi Salminen kauppaja teollisuusministeriöstä kertoo. Ydinjätteen käsittely kelpaa ekovienniksi Kauppaja teollisuusministeriön ekovientiä pohtinut toimikunta kutsuu alan tuotantoa ympäristömyötäiseksi. Ekovientiä ovat myös ehkäisyvälineet, maitohappobakteerien käyttö elin18 tarvikkeissa ja ilman freoneja valmistetut muoviveneet. Onko ekotuote automaattisesti hyvä ja tarpeellinen. Laatu korvaamaan määrää Osmo Soininvaaran mielestä talouskasvu ei ole ympäristön vihollinen. Ministeriö ennustaa niin sanotun ekoviennin nousevan nykyisen viennin tasolle vuoteen 2010 mennessä. vsk.. Ministeriö kelpuuttaa ekovienniksi muun muassa ydinjätteen käsittelytekniikkaa, kotitalousjätteitä polttavan polttoainekattilan ja pakkausjärjestelmän. Myös aika ja paikka määrittelevät ympäristömyötäisyyttä. Niiden ympäristömyötäisyys perustuu siihen, että ne käyttävät kestävämmin luonnonvaroja tai kuormittavat vähemmän ympäristöä kuin niitä korvaavat tuotteet tai tekniikat. Pitäisikö vieroa kehitysmaan tuotetta, jos sen valmistaminen teollisuusmaassa on ympäristölle haitattomampaa. Suurimpia kasvualoja ovat energiaja ympäristönsuojelutekniikka. Onko Suomessa ympäristön kannalta järkevä tuote hyvä muualla. Soininvaaran mukaan ympäristömyötäisyys voi liittyä yksittäisen tuotteen lisäksi yritykseen ja maahan. Ohittaako tuotteen muu ominaisuus, kuten turvallisuus, ympäristömyötäisyyden. Nokian kännyköiden kilohinta on aika hyvä. Gourmet-illallinen ravintolassa tai tunti hierojalla on vastuullista kuluttamista. Metsäalasta rohjetaan väittää, että rajanveto ekoja perinteisen viennin välillä on tarpeeton, koska ala on "luontaisesti" ympäristömyötäinen: tärkein raaka-aine puu on uusiutuva, kierrätettävä ja kaatopaikalla haitaton. Toinen unohdettu ala on luontomatkailu, jota ei ole edistetty Suomessa yhtä paljon kuin muissa Euroopan maissa. Maitohappobakteerien sanotaan edistävän terveyttä, ja kartonki pakkausten materiaali on suunniteltu erityisesti polttolaitoksiin sopivaksi, jotta pakkaukset eivät päätyisi kaatopaikkoja kuormittamaan. Suomi vie pääasiassa tuotantohyödykkeitä, kuten energiatekniikkaa, metsäteollisuuden koneita ja laitteita, vesienkäsittelytekniikkaa sekä mittaustekniikkaa. Suomen metsäteollisuuden on turha ylpeillä päästöjen vähentämisellä, jos se ei piittaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. "Hi-tech on hyvä esimerkki, metsäteollisuus ei. Onko luomujäätelö turhuutta. Y mpäristömyötäisyys on aina suhteellista Mihin tuotteiden ympäristömyötäisyyttä pitäisi verrata. Luonnonvarojen säästämistä ovat muun muassa uusiutuvien luonnonvarojen ja kierrätysmateriaalien käyttäminen raaka-aineena, energian ja raaka-aineen tehokas hyödyntäminen sekä monimuotoisuuden turvaaminen raaka-aineita hankittaessa. "Maan ekomaine on jakamaton", Soininvaara sanoo. Voidaanko esimerkiksi ympäristöä vähiten kuormittavaa malminrikastusprosessia pitää ekotuotteena, vaikka kaivosteollisuus runtelee ympäristöä. Soininvaaran mukaan valaanpyynti on vahingoittanut Gro Harlem Brundtlandin Norjalle tuomaa ekomainetta, ja Ranskan ydinkokeet tahraavat kauan maan imagoa. Suomen vain pitäisi suunnata tuotantoaan ekologisesti harmittomammille aloille. Kauppaja teollisuusministeriö arvioi, että Suomen 130 miljardin markan viennistä ekoargumentein käytävän viennin osuus on noin viidesosa. Sen sijaan energiatekniikassa Suomi on tietyillä kapeilla erikoisaloilla menestynyt hyvin. "Raportin pääasia oli selvittää, miten ympäristömyötäisyydellä voidaan edistää vientiä", kansanedustaja ja toimikunnan jäsen Osmo Soininvaara kuvaa. Onko miljardi kiinalaista ekokansalaisia, jos he vaihtavat polkupyörän katalysaattoriautoon. Tietyn maan normaalitekniikka on ekotekniikkaa jossakin muualla, ja tämän päivän edistyksellinen tekniikka ei ehkä viiden vuoden päästä kelpaa markkinoille. Tuotteiden ekoutta perustellaan muun muassa sillä, että ydinvoima torjuu ilmastonmuutosta ja ehkäisyvälineet hillitsevät väestöräjähdystä. Ympäristöä säästävässä rakentamisessakaan Suomi ei ole hyödyntänyt mahdollisuuksiaan. Aarniometsien hakkuut eivät pilaa vain metsäteollisuuden vaan koko viennin maineen. D SUOME LUO TO 11/95 54. Ekovientiä voi olla tuote, tekniikka tai osaaminen. Soininvaaran mielestä niistä ei selv1a "ekoaneita" ostamalla vaan kulutusja elintapoja muuttamalla. Y mpäristökuormituksen vähentämisessä on oleellista päästöjen hallinta. "Kuluttaja ei vieläkään pääse valinnan tuskasta." Ekomarkkinat saavat kuluttamisen tuntumaan ratkaisulta ympäristöongelmiin. Soininvaara suosittelee, että taloudellinen kasvu suunnattaisiin tavaroiden haalimisen asemasta aineettomien palvelujen ostamiseen. Energiatekniikan vienti onkin kasvanut miljardista markasta seitsemään miljardiin 19801993. Verratako ekona mainostettua katalysaattoriautoa autoon, jossa ei ole katalysaattoria, bussimatkaan, kävelyyn vai kotiin jäämiseen. Ulla Ahonen Vihertyvää vientiä Ekomarkkinat kaksinkertaistuvat 1990-luvulla Ekomarkkinat on uusi muotisana, joka lupaa huimia kasvuennusteita ja saa bisneksen tuntumaan jotenkin moraalisesti paremmalta. "Liikeyritysten kannalta ekotuotteet ovat sitä, mitä kuluttajat kulloinkin sattuvat ekoargumentein ostamaan", Osmo Soininvaara naurahtaa. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n mukaan kansainväliset ekoviennin markkinat kaksinkertaistuvat tällä vuosikymmenellä, ja kasvun pitäisi jatkua sen jälkeenkin. "Teollisessa tuotannossa määrä lisää luonnonvarojen hyödyntämistä, mutta laadun paraneminen on yleensä haitatonta." Esimerkiksi design nostaa tuotteen hintaa mutta ei tee siitä ekologisesti kalliimpaa. Ekovientiä pohtineen toimikunnan mukaan Suomella on eniten hyödyntämättömiä mahdollisuuksia elintarvikealalla, koska luonto ja maataloustuotteet ovat täällä yleensä puhtaampia kuin päämarkkina-alueilla. Talouden kannalta tärkeintä ei ole tuotteiden massa vaan niiden laatu. Osaaminen näkyy erityisesti polttoja kaasutustekniikassa, kaukolämpöjärjestelmissä, bioenergiaan liittyvässä tekniikassa, energiatehokkaissa laitteissa sekä yhdistetyssä sähkönja lämmöntuotannossa
vsk. 19. SUOMEN LUONTO 11/95 54
"Uuden energiateknologian kehittäminen vie noin 40 vuotta. Niissä aurinkoenergian ja perinteisen teknologian kustannustaso kohtaavat 201 O", Alvesalo ennustaa. Suomen energiateknologian viennistä Wärtsilä Dieselin osuus on noin puolet. Harvaanasutuissa maissa hajautetut, pienimuotoiset energiaratkaisut ovat ainoa järkevä vaihtoehto. Kun juustokiloon tarvitaan kymmenen litraa maitoa, jää jäljelle yhdeksän litraa heraa. Markkinoilla on myös koulutuspaketti, jossa aurinkopaneelit tuottavat virtaa muun muassa radioihin ja nauhureihin syrjäseuduilla. Lisäksi herasta voidaan eristää rautaa sitova proteiini , jota lisätään äidinmaidonkorvikkeisiin ja entsyymi, joka estää mikrobien kasv ua. Hänen mukaansa Wärtsilä Dieselin voimaloissa typen oksidien päästöt ovat puolta pienemmät kuin kilpailijoiden dieselvoimaloissa voimaloiden hyötysuhteen ollessa sama. Markkinat kuitenkin kasvavat 10-15 prosenttia vuodessa. "Juuston valmistusta joudutaan rajoittamaan vuonna 2000, jos heran käsittely ei ole kunnossa", Harju uskoo. Herasta voidaan jalostaa maitohappoa, jota on käytetty biologisesti hajoavien muovien ja elimistössä liukenevien naulojen valmistukseen. Yhtiö on etulyöntiasemassa, kun tiukentuva lainsäädäntö edellyttää maai 1man muiden meijereiden ratkaisevan heraongelmansa. Alvesalon mielestä Suomen energiakeskustelua on leimannut kansallisen energiapolitiikan vatvominen. Viime vuonna tuli markkinoille heran laktoosista eristetty suola, joka on kivennäiskoostumukseltaan terveellisempää kuin tavallinen ruokasuola. NAPS on Yhdistyneiden Kansakuntien suurin tavarantoimittaja aurinkoenergian alalla. Heran kaikki osat hyödynnetään Valion tärkein herajaloste on suolaton herajauhe, jota on käytetty äidinmaidonja maitojauheen korvikkeissa. Tunnetuin sovellus on "kamelijääkaappi", jossa kuljetetut lääkkeet ja rokotteet säilyvät kylminä aurinkoenergian turvin. Toinen merkittävä tuote on herasta ki20 teytetty laktoosi, jota tarvitaan esimerkiksi makeisja lääketeollisuudessa. Kehityspäällikkö Matti Harju Valion tutkimusja kehityskeskuksesta on tyytyväinen, koska ympäristölainsäädäntö pakotti yhtiön nostamaan heran jalostusastetta. Kotimaan markkinat ovat kuitenkin niille liian pienet, joten yhtiö tähtää vientiin. Suola on elintarviketeollisuuden käytössä. On tartuttava kiinni kun muut vasta tuumailevat", Alvesalo kiirehtii . "Teollisuusmaissa markkinoiden laajeneminen on vielä taloudellinen kysymys. SUOMEN L UONTO 11 /95 54. vsk.. Teollisuudelle tarkoitetut erikoistuotteet ovat myös helpompia viedä kuin tavalliset elintarvikkeet, joiden markkinat ovat pitkälle kansallisia. Diesel voimaloiden suosio nousussa Wärtsilä Diesel on maailman suurin dieselvoimaloiden toimittaja, jonka osuus markkinoista on 16 prosenttia. NAPS:n liikevaihto on noin 90 miljoonaa. Valion tytäryhtiö Valiotekniikka onkin alkanut viedä heranjalostustekniikkaa 5-10 miljoonan markan arvosta vuosittain. Juustolat yrittivät ratkaista herapulman perustamalla sikaloita, mutta lietelantakin aiheutti ympäristöhaittoja. Yhteistyötä on tehty YK :n lasten-, terveysja pakolaisjärjestöjen kenttäorganisaation kanssa. Aurinko osataan Suomessakin Aurinkoenergian maailmanmarkkinoiden liikevaihto on nykyisin vaatimaton pari-koime miljardia markkaa. Sen rinnalla tulisi puhua teknologiapolitiikasta. Pieni juustola vastaa jätevesikuormitukseltaan kymmenien tuhansien asukkaiden kaupunkia erityisesti heran fosforipitoisuus on ongelma. Muun muassa kesämökkeihin, veneisiin ja majakaihin tarkoitetut, pienimuotoiset sovellukset perusenergiahuollon ulkopuolella muodostavat vasta esimarkkinat. Pienen maan pieni NAPS on pärjännyt hyvin alan suurten yhtiöiden, kuten Siemensin, British Petroleumin ja Shellin omistamien yritysten, rinnalla. Vesiensuojelu laki pakotti 1960-luvun alussa meijerit lopettamaan heran laskemisen viemäriin, joten Valio alkoi kuivata heraa jauheeksi, jota käytettiin eläi nten rehuna. Myös puusta voi kehittää ekovientituotteen sen jalostusastetta nostamalla. Ratkaisevinta oli lähteä markkinoille aikaisin. Kylmään talveen tottuneet suomalaiset osaavat energiahuollon ja pärjäisivät maailmanmarkkinoilla keskittymällä alan erityisosaamiseen. Euroopan markkinoista yhtiöllä on 10 prosenttia, koko maailman kaksikolme prosenttia. Heraa syntyy paljon : Valiolla 600 miljoonaa litraa vuodessa. Heran laktoosista on jalostettu sokerialkoholia, jota käytetään ummetuslääkkeissä ja makeutusaineena. Sian ruoasta erikoisravinnoksi Juustonvalmistuksessa syntyvä hera on perinteisesti ollut jätettä, jonka meijerit ovat laskeneet viemäriin. Alvesalo muistuttaa, että aurinkoenergia on vielä kehityshanke, ja on tärkeätä kehittää alan osaamista Suomessa. Ulla Ahonen Vihertyvää vientiä Ympäristöongelmat poikivat uusia tuotteita Herasta jalostetut tuotteet, kamelijääkaappi ja dieselvoimalat ovat esimerkkejä suomalaisesta viennistä, joka menestyy markkinoilla osin ympäristösyistä. Aurinkoenergian mahdollisuudet ovat tällä hetkellä suurimmat kehitysmaissa, joissa kaksi-kolme miljardia asukasta on vailla sähköhuoltoa. Toinen vaara on, että heran jätekustannukset nostavat juuston hintaa huomattavasti. Aiemmin heran suolat päätyivät viemäriin ja nostivat jätevesikustannuksia. Valio on halunnut kehittää erikoistuotteita. Energian hinnan nousu teki kuitenkin 1970-luvulla kuivaamisesta tappiollista. Kansainvälisistä rahoituslaitoksista esimerkiksi Maailmanpankki on jo ryhtynyt rahoittamaan aurinkoenergiahankkeita. Alvesalo pitää NAPS:n etuna markkinalähtöisyyttä: asiakkaalta kysytään, mitä he tarvitsevat. Valion heranjalostuksen liikevaihto on noin 100 miljoonaa markkaa. NAPS:n yksikönjohtajan Tapio Alvesalon mukaan megakokoinen emoyhtiö ei ratkaise, kun kilpaillaan uusista markkinoista. Alan toinen merkittävä harppaus tulee olemaan aurinkosähköjärjestelmien yhdistäminen tavallisiin rakennuksiin teollisuusmaissa. Noin puolet maailman heroista päätyy suoraan vesistöihin tai imeytetään maahan . Pilkottuja heran proteiineja on hyödynnetty lehmänmaidolle allergisten lasten äidinmaidonkorvikkeessa. Hänen mielestään maailmalla ei 50 vuoden tähtäimellä ole auringon lisäksi muuta realistista, kehittyvää energiahuoltoratkaisua, sillä fossiiliset polttoaineet alkavat ehtyä tai niiden käyttöä rajoitetaan ja ydinvoiman suosio on vähentynyt. Nesteen aurinkosähköjärjestelmiä kehittävä ja kauppaava tytäryhtiö NAPS (Neste Advanced Power Systems) on aurinkoenergian alalla johtava yritys Pohjoismaissa, joissa yhtiön markkinaosuus vaihtelee 40-70 prosenttiin asiakasryhmästä riippuen. Tavoitteena on saada talteen yli 90 prosenttia heran fosforista sekä vähentää veden käyttöä 90 prosenttia. "Wärtsilä Dieselin suurten diesel voimaloiden .menestys perustuu erityisesti typen oksidien määrän alentamiseen", sanoo yhtiön tuotekehitysjohtaja Daniel Paro. Valio parantaa omaakin tuotantoaan: Lapinlahden heranjalostuslaitoksella ryhdytään kokeilemaan suljettua vesikiertoa
Yksi vaihtoehto on jalostaa puu design-huonekaluiksi. Elinkaaritutkimus lienee valmis kahden, kolmen vuoden sisällä. Wärtsilä Diesel lnternationalin liikevaihto on kahdekan miljardia vuodessa, Suomen yhtiön 3,5 miljardia. Kolmas alue ovat puiset pientalot. Paloheimon mielestä Suomi pystyisi kehittämään puun jatkojalostamisesta toisen vientiteollisuuden alan, jossa puun kiertoaika lasketaan vähintään kymmenissä vuosissa ja jossa korkeampien hintojen vuoksi saadaan samat tulot pienemmästä puumäärästä. Paro ennustaa, että pyrolyysiöljyllä toimiva koelaitos saadaan viiden vuoden sisällä. Puun ja metsän elinkaarianalyysin tulisi ottaa huomioon metsänhoito siemenestä puun kaatamiseen saakka, joka on Paloheimon mielestä heikoin lenkki puun ekomaineen kannalta. Öljyn merkitys energianlähteenä on erittäin suuri , eikä sen käyttöä voi lopettaa. Paloheimo ennakoi sahoja, jotka käsittelevät puutavaran arkkitehdin tietokonelevykkeelle antamien ohjeiden mukaan ja pakkaavat talon osat siihen järjestykseen, jossa asiakkaat ne käyttävät taloa kootessaan. "Meillä ei ole siitä huono omatunto. Vanha Porvoo puutaloineen on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemaksi. Lisäksi analyysissä on huomioitava tuotteen valmistaminen ja sen käsittely jätteenä niin kansantalouden, ympäristön kuin työllisyydenkin näkökulmasta. Aurinkoenergian mahdollisuudet ovat tällä hetkellä suurimmat kehitysmaissa. vsk. Paloheimo on varma, että puun arvo nousee, koska se on uusiutuvana ylivoimaisesti paras materiaali ympäristön kannalta. Paron mukaan yhtiön asiakkaat eivät juuri kiinnitä huomiota voimaloiden ympäristöominaisuuksiin, mutta hankkeiden rahoittajien vaatimukset ovat muuttuneet täysin viiden vuoden aikana. Wärtsilä Dieselin voimalatuotanto menee käytännössä vientiin. Markkinat ovat erityisen lupaavat Kauko-Idässä. D 21. Kaasun ongelma kuitenkin on, että jos typen oksidien päästöt halutaan saada hyvin matalalle tasolle, voimalan hyötysuhde hieman huononee. Matti Yliitupa/LKA Kiinnostus puisten kerrostalojen rakentamiseen on jälleen virinnyt Suomessa. Dieselvoimaloiden suosio on kasvanut tällä vuosikymmenellä raj u ti. NAPS Telelinkkiasema, jonka energia tuotetaan NAPS:n aurinkosähköjä,jestelmällä, ei vaadi huoltoa. Dieselvoimala on paras tapa käyttää raskasta polttoöljyä", Paro perustelee. Wärtsilä Dieselin dieselvoimaloi ta noin 90 prosenttia käyttää raska ta polttoöljyä. Paro arvioi, että vuonna 2000 yhtiön voimaloista 30 prosenttia käyttää kaasua. Ekomarkkinoinnin tueksi Suomi tarvitsee ensimmäisenä maana puun ja metsän elinkaarianalyysin, jonka tekemistä Paloheimo on käynnistämässä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen, eri ministeriöiden ja teollisuuden kanssa. nopea ti verrattuna suurvoimaloihin. Puulle lisääarvoa jalostamalla "Puu on niin arvokas materiaali, ettei siitä saa tehdä tuotteita, joiden elinikä on jopa alle sekunti", tuore puurakentamisen professori Eero Paloheimo Teknillisestä korkeakoulusta sanoo ja nakkaa mainoksen roskakoriin. Kaasu kuitenkin yleistyy suurten diesel voimaloiden energianlähteenä. Koko maailman energiamarkkinoiden kapasiteetti lisääntyy 80 000 megawattia vuodessa. Paron mukaan ilmaston lämpenemistä edistävien hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen nousee jatko sa typpiongelman rinnalle. Suomen metsäteollisuuden perustuotteet ovat massatuotteita sellua, paperia, kartonkia ja sahatavaraa. Toinen mahdollisuus avautuu rakennuspuusepänteollisuudessa: keittiökalusteissa, ikkunoissa, komeroissa, konttorikalusteissa. Dieselvoimalat mahdollistavat hajautetun energiantuotannon, ja ne saadaan rakennettua SUOMEN LUONTO 11 /95 54. a1ssa maissa dieselvoimalat ovat taloudellisesti ja ympäristöä ajatellen järkevämpi vaihtoehto kuin vanha tekniikka, esimerkiksi öljyä polttava höyrykattila. Kaius Hedenström/Valio Heran suolanpoistolaitteita Valion Lapinlahden tehtailla. Vuonna 1990 dieselvoimaloiden kapasiteetti kasvoi 2 000 megawattia vuodessa, tänä vuonna 10 000 megawattia. Yksi tulevaisuuden polttoaine aattaa ol la eri biomassoista, kuten puujätteestä, tuotetettu pyrolyysiöljy, jonka käyttöä dieselvoimaloissa Valtion teknillinen tutkimuskeskus selvittää muun muassa Wärtsilä Dieselin kanssa
Metsästyskortin haltijan on kuitenkin osattava erottaa se hanhesta. Väisäsen kehittämien arviointiperusteiden pohjalta. Henriksson/LKA Merikotka on Suomen kallein lintu. Rauhoitetuille selkärankaisille eläinlajeille kuten linnuille ja nisäkkäille lähdettiin laskemaan hintaa Risto A. Antti H alkka Hannu Hu1tu/LKA Nuori joutsen on hieman hanhen oloinen. Vasta nyt tehty päätös kuitenkin takaa, että arvot ovat yhteneväiset ja viralliset. Kaikki alkoi munarosvoista "Kaikki alkoi oikeastaan munarosvoista 1980-luvun lopulla", sanoo hinnoittelua ympäristöministeriössä pitkään valmistellut ylitarkastaja Matti J. Iäkkäänä pesimisen aloittavan joutsenen hengenlähtö on samoin isompi vahinko kuin pari poikuetta vuodessa saavan pikkulinnun. Riistalajeilla on jo vuodesta 1993 maaja metsätalousministeriön määrittelemät arvot kallein on karhu 5 000-20 000 markan hinnallaan. "Tuolloin jäi kiinni kanahaukan ja kahlaajien munia salakuljettanut englantilainen porukka." Tähän asti käytettyjä arvoja laskettiin tuolloin Keski-Suomen lääninhallituksessa. Muuttohaukan tai tunturihaukan munapesyeen korvaushinta on 100 000200 000 markkaa. Linnunmunien ryövääjä saa varautua korvauksiin, sillä petolintujen munat ovat oikeita kultamunia. Eläinlajien ohjehinnasto vahvistettiin lokakuun lopussa ympäristöm inisteriön päätöksellä. Kiinni jäänyttä ahkeraa ja ammattitaitoista munankerääjää odottavat miljoonakorvaukset. Saimaanorpan tai kiljuhanhen tappaja on mukana vaarantamassa koko lajin tulevaisuutta Suomessa, ja korvaus on sen mukainen. Esimerkiksi saimaannorpan tappaja saa vastaisuudessa varautua kärsimään 58 000 markan korvauksen ja osuma merikotkaan noteerataan 44 000 markan korvausvaateella. 22 Nuori joutsen on harmaa kuin hanhi, mutta aivan eri näköinen. Summa tuntuu ja muistuttaa siitä, että laulujoutsen on rauhoitettu. vsk.. Joutsenen arvo on uudessa hintalistassa 11 000. Lintuja huonosti tunteva laukoja on voinut jo joidenkin vuosien ajan tällaisessa tapauksessa pelätä sakkojen ja aseen menettämisen lisäksi roimaa korvausta. Kun Ahvenanmaalla listii kangaskäärmeen kyynä, voi ilman hyviä selityksiä varautua 15 000 markan pulittamiseen. Käräjillä on sovellettu päätöstä, jonka mukaan laulujoutsenen hinta on 9 100 markkaa. Laukauksen hinta voi kohota kymmentäkintuhatta korkeammaksi. Siirtymä biologiSUOMEN LUONTO 11 /95 54. Määriteltyään tärkeät seikat Väisänen pääsi kaavaan arvo = (uusiutumiskyky x suojelutarpeen indeksi jaettuna kannan koolla). Sen siipivälin jokaiselle sentille kertyy korvaushintaa parisataa markkaa. Tänäkin syksynä ainakin kolme metsästäjää ampui nuoren laulujoutsenen hanhena. Väisäsen kriteereinä ovat lajin lisääntyvän kannan suuruus Suomessa, uusiutumiskyky ja suojelutarve. Osara. Tämä on luontevaa, sillä tappaja tekee lajille Suomessa isomman vahingon päättäessään vähälukuisen eläimen päivät kuin ampuessaan esimerkiksi peipon ( 100 mk)
Kanta on noin 180 eläimen vahvuinen. 23. Uhanalainen (vaarantunut) jokihelmisimpukka maksaa nyt 3 500 markkaa ja pikkuapollo 2 000. Naali on koko Pohjolassa uhanalainen. Nyt rauhoitetun eläimen tappaja saa varautua tuntuviin korvauksiin. Kasvit eivät vielä saaneet virallisia arvoja, mutta niitäkin varten on epävirallinen hintalista. Markkakerroin määriteltiin niin, että kalleimman linnun eli pesimäikäisen merikotkan arvoksi tulee 44 000 markkaa ja runsaiden ja yleisten pikkulintujen hinnaksi satanen. Tunturin eläjä naali on hyvän moottorikelkan hinnoissa. vsk. SUOMEN LUONTO 11 /95 54. Se on norpan alalaji, joka elää vain Saimaassa. · Juha Taskinen/LKA Martti Rikkonen/LKA Nisäkkäistä arvokkain on saimaannorppa. Korvauksilla taistellaan myös munarosvousta vastaan. Rauhoitetuille perhosille, kovakuoriaisille, korennoille ja parille simpukalle saatiin samaa periaatetta soveltamalla arvot. Neljä muuttohaukan poikasta. Muuttohaukan ja tunturihaukan pesäpoikasillakin on aikuisen haukan arvo, sillä nämä lajit ovat salakuljettajien himoitsemia. sista tosiseikoista markkoihin sujuu, kun laskutoimituksen lopputulos kerrotaan 1 200 markalla. Inille Rauhoitetut eläimet saivat lokakuun lopulla ohjeelliset arvot hinnat rahassa
Kasvitieteilijä Arto Kurtto kehitti silti kasveille oman hinnoittelu järjestelmänsä, jos24 Tapio Pakarinen/LKA Hannu Haulala/LKA Lapintiainen ( oikealla) on 15 kertaa hömötiaista (vasemmalla) arvokkaampi. Kasvien hintoja ei vielä vahvistettu. Esimerkiksi kalkinsuosijakasvista tuli kasvupaikkansa perusteella vähemmän vaateliasta kasvia kalliimpi. Onko kaikki rahalla korvattavissa. Tapani Räsänen/LKA A rno Rau1avaara/LK A Kalatiiran saa tappaa halvemmalla kuin harvinaisen räyskän (oikealla). Paavo Hamunen Arnikki on arvokasvi. Eläinympäristön saa jyrätä Jos toisaalta saavut paikalle katerpillarilla, toiminta on vapaata ja olo huoleton. Kasvien leviämiskykyyn Kunto kiinnitti erityistä huomiota ja pisteytyksen sai sekin , kuuluuko kasvi Suomen alkuperäiseen lajistoon vai onko se uudistai muinaistulokas. vsk.. Tiiran nokassa on hauki. Rauhoitettujen lajien elinympäristöjä ei turvaa mikään, ellei aluetta itseään ole otettu lain turviin. Mikäli esimerkiksi nyt suojelutarkastelussa olevat vanhat metsät hakattaisiin, menisi siinä samalla tuhansien kuukkelien (a 4 500 markkaa) ja satojen sinipyrstöjen (a 7 000 markkaa) ainut pesimäympäristö. Kokonainen niityllinen samaa kasvia voi olla perinnöllisesti yhtä ainoaa yksilöä, koska monet kasvit lisääntyvät suvuttomasti. Suurimpien rauhoitettuja SUOMEN LUONTO 11 /95 54. Paavo Hamunen Pohjanailakki on kasveista kallein. Kasviyksilön hinnan määritteyä vaikeutti kasvien syvin olemus on vaikea jo täsmällisesti sanoa, mikä on kasviyksilö. Hjallis Harkimon vetämä suurhalliyritys ei joudu korvaamaan yhtäkään niistä siileistä (600 mk), joiden talvihorroksen louhinta vaihtaa ikiuneksi. Eräällä Pohjanmaan harvoista vuorista voi yhyttää kauniin siperiankärhö-köynnöksen, mutta poimimisesta saa varautua korvaamaan 6 500 markkaa. sa nämä erityisominaisuudet otettiin varsin hyvin huomioon. Kasvien hinnat jäivät vahvistamatta Kasvien ystävät odottavat varmaan jo malttamattomina tietoja kasvien hinnoista ja hinnoitteluperusteista, mutta vain eläinten hinnat vahvistettiin tässä vaiheessa. Lapintiaisen sen enempää kuin hömötiaisen kotimetsän hakkaajan ei tarvitse maksaa tekosestaan penniäkään. "Emme kuitenkaan katsoneet voivamme vahvistaa kasveille vielä ohjearvoja", sanoo Matti Osara. Hinta on epävirallinen. Kaloille ympäristöministeriö ei vahvistanut hintoja, koska luonnonsuojelulaki ei kaloja tunne. "Vahvistamatonta hintalistaa käytetään silti yhtenä perusteista, joiden mukaan vahingon suuruus arvioidaan." Varo siis tekojasi, pohjanailakin kerääjä! Voit joutua maksamaan 16 000 markkaa tai ylikin. Hintalistaan ei tarvitse vilkaista myöskään vaikkapa Metsähallituksessa, vaan se saa jatkaa rauhassa kuukkelimetsien hakkuitaan. Jos nimismies näkee kangasvuokon maljakossa, seurauksena voi puolestaan olla 500 markan vaade valtiolle
seen. D kennekuolemia hinnoiteltaessa tai vaikkapa laskettaessa ilmaston lämpenemisen tulevaisuudessa aiheuttamien kuolemantapausten hintaa viimeksi mainitusta nousi muuten kova kohu, kun kehitysmaiden ihmisten arvo sinänsä objektiivisesti määriteltiin paljon alhaisemmaksi kuin esimerkiksi eurooppalaisten ihmisten arvo. Se tuli idänpäästäisen osaksi. Moni ehkä kysyy, mihin maailma on oikein menossa, kun hinta on jo hippiäiselläkin. Mitataanko nyt mittaamattomia arvoja vaihdettavuuden mittarilla. lajeja hävittävien voimien edessä hinnoittelu on siis voimaton. maamyyrä ja vaivaishiiri. Rantakäärme esittää kuollutta. vsk. Voidaan myös kysyä, onko kaikki ylipäänsä rahalla korvattavissa ja mitattavissa. Yhden tärkeän ja vastaansanomattomankin perusteen hinnoittelulle Matti Osara sanoo: " Hinta on pelote, joka panee ihmisen ajattelemaan . Oikeasti kuolleen rantakäärmeen tarkoituksella tappanut joutuu sovittamaan tekoaan rahalla. Kuvassa naaras. Niinpä merikotkapaita ei olisi tehnyt kauppaansa alle Sen voi sanoa toisinkin: kun joutsenella on ympäristöministeriön papereissa hinta, sen korvaamaton elämä ei ehkä katkea yhtä helposti. Kasveja, virallistamattomat hinnat alppivuokko 1 500 kimalaisorho 1 1 000 kynä jalava 1 100 vuorijalava 1 800 masmalo 600 luhtaorvokki 3 500 soikkokaksikko 150 tikankontti 2 000 neidonkenkä 3 500 hitupihtisammal 5 500 Riistalajit ovat maaja metsätalousministeriön hinnoittelemia (1993). Saman hintaisia ovat myös mm. Kun lajilla on selvästi rahassa mitattava arvo, pystytään esimerkiksi rauhoiteltujen lintujen ampumisia käsittelemään vakavasti oikeudessa." :~ "' Hintalappu pelastaa. 1 Purohopeatäplän pyytäjä saa ] varautua tuntuvaan korvauk. Ovatko hinnat todella tarpeen. Metsästäjän liipasinsormi epäröi. Tunturihaukalla ja muuttohaukalla yksittäisen munan tai pesäpoikasen arvo on sama kuin aikuisen yksi lön arvo. Perhosia etelänpurohopeatäplä 1 300 harjusinisiipi 10 000 isoapollo 5 000 pikkuapollo 2 000 raunikkikoi 10 000 Muita hyönteisiä erakkokuoriainen 10 000 isolampisukeltaja 100 punahärö 10 000 kievanakorento 2 500 lummelampikorento 100 Pesästä lähtenyt poikanen vastaa aikuisen yksilön arvoa. Nuori joutsen saa nousta siivilleen ja jatkaa luottavaisesti matkaansa aikuisuuteen. Esimerkkejä lajien hinnoista (mk) Nisäkkäitä harmaakuvemyyrä 100 kääpiöpäästäinen 300 liito-orava 6 000 naali 44 000 ripsisiippa 7 000 saimaannorppa 58 000 tammihiiri 14 000 vesikko 32 000 Lintuja haarapääsky 200 haarahaukka 9 000 heinäkurppa 26 000 hiirihaukka 4 500 kotka 29 000 kaakkuri 10 000 kuikka 5 000 merikotka 44 000 lapintiira 500 lehtopöllö 4 000 viirupöllö 4 500 naakka 600 ruokki 2 500 sinipyrstö 7 000 tunturihaukka 38 000 valkoselkätikka 24 000 uuttukyyhky 3 500 Matelijat kangaskäärme 15 000 rantakäärme 1 500 sisilisko 100 vaskitsa 1 200 Sammakkoeläimet rupikonna 200 rupilisko 2 500 sammakko 100 vesilisko 200 viitasammakko 200 Nilviäiset jokihelmisimpukka 3 500 vuollejokisimpukka 300 Siili on nyt saanut suojaa piikkiensä lisäksi hintalapusta. D 25. Ihmiselämään raha-arvoa sovelletaan esimerkiksi liiSUOMEN LUONTO 11 /95 54. Eläinten rahatalouteen tuomisen mielekkyyden perään kyselivät viime kesänä käsitetaiteilijat Jaana Kortelainen ja Minna Punkari teoksellaan, jossa paitoja myytiin eläimen arvon hinnalla. Saman hintaisia ovat korvayökkö ja isoviiksisiippa. .,: " Halvin arvoluokka on JOO markkaa. Pesäpoikue tai sen osa vastaa nisäkkäillä aikuista, linnuilla taas munapesye, pesäpoikue tai sen osa. 44 000 markan , eikä sitä kukaan ostanutkaan. Esimerkiksi oravan hinta on 100 markkaa, hirven 5 000-10 000, teeren 500 markkaa, heinäsorsan 150 markkaa ja suden 5 000-10 000 markkaa. Halvemmalla taiteilijat eivät kerta kaikkiaan myyneet, mitä hintojen määräytymiseen vain kysynnän ja taijonnan lakien perusteella tottuneiden oli vaikea ymmärtää. Paitoihin oli painettu eläimen kuva ja hintalappuun arvo
Hirvieläinten ruokkiminen sen sijaan on Sormusen mukaan täällä silkkaa luonnon rikastuttamista, sillä Primalco saa vuosittain vain yhden hirvenkaatoluvan. Kalkkunoiden kaklatukseen yhtyvät fasaanit, metsot ja tarhassa louskuttavat koirat. On tehty paljon arvokasta työtä muun muassa raivotaudin torjunnassa, mutta sitä ei ole osattu mainostaa. Metsästäjä murehtii luonnon katoamista Aimo Sormusen ensimmäinen pesti yhtiössä oli virallinen kissanpyytäjä. Sormunen vie vuosittain maastoon 10 000 kiloa kauraa, tuhansia kiloja omenaa, kaalia, tomaattia ja heinää sekä satoja lehtikerppuja. ''Tämä Solttilan tila on kohta ainoa metsä tällä alueella." Parasta aikaa neuvotellaan jälleen uudesta soranottoluvasta aivan Primalcon maiden tuntumassa. Sormusen mukaan se katkaisisi viimeisenkin yhteyden riistanhoitoalu26 Aimo Sormusen pihamaalla on luonnollinen äänimaisema. Vastikään rakennetulla vesialueella meTämä peltosaareke oli ensin sorakuoppa ja myöhemmin kaatopaikka, joka siivottiin ja kunnostettiin. Laajoja metsäisiä elinpaikkoja tarvitsevat niin nisäkkäät kuin linnutkin. "Joka puolella on soramonttuja", hän sanoo. Vuosien saatossa murheet ovat muuttuneet. eelta muihin metsiin. Riistanhoito sopiikin hyvin pohjavesialueelle, sillä eläimet viihtyvät parhaiten siinä elinympäristössä, johon ne ovat aikoinaan kotiutuneet. Alice Karlsson Kuvat: Hanna Hentinen Riistanhoito voi Ii~ Nykyinen riistanhoito opettaa metsästäjiä arvostamaan monipuolista luontoa ja eläimien elinympäristöjen hoitoa. SUOMEN LUONTO 11/95 54. Reilulla tuhannella hehtaarilla viihtyvät hirvien lisäksi valkohäntäpeurat, kuusipeurat ja metsäkauriit, metsot, teeret, pyyt ja fasaant sekä metsäjänikset ja rusakot. Siihen aikaan, 30 vuotta sitten, parasta riistanhoitoa oli päästää päiviltä villiintyneitä kotikissoja. Ilkka Ala-Ajoksen mukaan metsästäjät ovat olleet turhankin vaatimattomia. Peltojen salaojitukset ovat puolestaan verottaneet peltokanalintuja, sillä avoimilla vainioilla ei linnuille ole enää piilopaikkoja. Koska täällä muodostuu hyvää pohjavettä Primalcon tehtaiden tärkeintä raaka-ainetta on alue rauhoitettu voimakkaalta metsänhoidolta ja maanviljelyltä. Sama pätee metsoihin ja teeriin sekä heinäsorsiin. vsk.. Riistaeläinten levittäytymistä voi toki edesauttaa muun J,llUassa suojapaikkoja rakentelemalla ja antamalla lisäravintoa ankeina aikoina. Ruokintapaikkoja on useita kymmeniä. Metsien pirstoutuminen ja avohakkuut ovat ehkä suurin syy riistaeläinten ja muidenkin eläinten ahdinkoon. Siitä muodostettiin vesija peltolinnustolle sopiva paikka, joka on samalla myös kaunis yksityiskohta maisemassa. Primalco Oy:n riistanhoitoalueella Rajamäen Solttilassa on 1 200 hehtaaria maata mukavasti luonnontilassa. Sormunen suree ympäristön pirstoutumista. Vaikka osa linnuista pyydetäänkin Alko-yhtiöiden edustusjahdeissa, luontoonkin jää aina muutamia lintuja riekkumaan. Riistanhoitaja Aimo Sormunen on silminnähden ylpeä uudesta fasaanitarhasta, jossa tuotetaan 400 lintua vuosittain
Niille auringonkukkia, malvoja, savikoita ja puna-apiloita kirjavanaan läikkyvä pelto on ruokaa, jonka turvin ne selviävät kevääseen, elleivät sitä ennen joudu metsästäjän tähtäimeen. Saaliseläinten perässä hiiviskelevät muun muassa ilvekset, joita Rajamäen seudulla on paljon. Peltosaarekkeen istutuksia ja ruokintakatos. itä luonnon rikkautta Hirvieläimille perustettu riistapelto Laitialassa. SUOMEN LUONTO 11 /95 54. Pienikin huolellisesti suunniteltu ja tehty keidas houkuttelee ja antaa suojaa monenlaisille kulkijoille: linnuille, peuroille ja jäniksille. Kylvö on tehty tarkoituksellisesti myöhään, jotta eläimille olisi myöhäissyksyn ankeimpanakin aikana syötävää. "Näillä nurkilla laskettiin 1986 liikkuneen jopa 12 tupsukorvaa." "Riista on luomua" Metsästäjäin keskusjärjestön koeja mallitilalla Hollolan Laitialassa on saatu hämäläinen kulttuurimaisema riistanhoidolla kukoistamaan. Opiskellessaan Saksassa pari27. vsk. Kenttäpäällikkö Ilkka AlaAjos on suunnitellut ja toteuttanut 1 500 hehtaarin mallitilan pitkälti Keski-Euroopasta tuomiensa oppien mukaan. Hirvet ja peurat viis veisaavat estetiikasta. Keltaiset peltovainiot on täplitetty uskomattoman kauniilla kukkivilla riistapelloilla. loo lisäksi monikymmenpäinen heinäsorsaparvi
Metsästäjien pitäisi myös ryhtyä reilusti keskustelemaan metsästyksen epäkohdista, joita Ala-Ajoksen mukaan on etenkin vesilintujahdissa. Metsästyksen alkamista olisi ehdottomasti porrastettava ja noutavan koiran käyttö pitäisi olla pakollista. "Nuorten olisi otettava ajoissa vastuuta riistaeläinten elinympäristöjen hoidosta." Ala-Ajos on huolissaan myös metsästyksen maineesta. Suojaisat mättäistöt houkuttelevat kaikenlaisia vesilintuja. Ilkka Ala-Ajoksen mielestä nyt pitäisikin saada mukaan nuorta väkeä, joilla on edessään hyvin toisenlainen työsarka metsästäjinä kuin mitä nykyisillä urhoilla. "Maanomistajat eivät enää suhtaudu metsästykseen omilJa maillaan yhtä myönteisesti kuin aiemmin." Ala-Ajos on sitä mieltä, että syy metsästyksen karsastamiseen löytyy luonnosta vieraantumisesta. Ne houkuttelevat riistan lisäksi myös muita luonnonvaraisia eläimiä. Puupeltoja ja peltolakeuksia karttavat niin riista kuin metsämieskin Kaali on suosituimpia riistapeltokasveja. Riistanhoidon ohella olisi korostettava sekä maisemanhoitoa että luonnon monimuotoisuutta. vsk.. Yhteistyössä maanomistajien kanssa on rakennettu uudestaan peltosaarekkeita ja viljelysalueiden joutomaille on istutettu suojavyöhykkeitä 28 sekä säilytetty ja perustettu kosteikkoja. Rakennettua kosteikkoa Laitialan Vesijärven rannassa on vaikea erottaa aidosta. Perinteisen metsästäjän tilalle olisi saatava luontoa hoitavampi metsästäjä. Riista kasvaa vapaasti ja syö luonnon antimia." Omenamehuasemilta tuodaan Laitialaan hedelmämassaa, mäskiä, joka joutuisi muuten kaatopaikalle. Metsästäjien olisikin terävöidyttävä maanomistajien yhteistyökumppaneina ei ainoastaan sadonkorjaajina. "Sitä paitsi, kun riistaa hoidetaan, siitä hyötyy koko luonto." Saalista janoavalle metsäsSUOMEN LUONTO 11 /95 54. Elämyksien perässä Monet näkevät metsästäjässä vain raakalaisen, joka tappaa eläimiä. Se maistuu muun muassa hirvieläimille. Kosteikko on tärkeimpiä eläimien elinympäristöjä. Ilkka Ala-Ajos puolustautuu: "Saalis ei suinkaan ole aina pääasia." Hänen mielestään yhä tärkeämmiksi ovat tulleet rauhan, kauniin maiseman kokeminen ja haastava ponnistelu. Entistä parempaan suuntaan ollaan Ala-Ajoksen mukaan kuitenkin menossa. Hän ei esimerkiksi lainkaan pidä siitä, että vesilintujen metsästys alkaa koko maassa 20. Tehokas maankäyttö vähentää riistaa Yhden puulajin metsiköt ja yksitoikkoiset salaojitetut viljelysalueet närkästyttävät metsästäjiä, sillä ne eivät houkuttele riistaa. "Metsäpuolella on tapahtunut lO vuodessa paljon, mutta maatalous tulee jälkijunassa", hän pahoittelee. kymmentä vuotta sitten AlaAjos vakuuttui, että Suomenkin metsästyskultuurissa on kehittämistä. "Toisaalta samat ihmiset saattavat syödä hormoneilla höystettyä lihaa, jonka tuotanto on kuormittanut ympäristöä." "Metsästys sen sijaan rakentuu kestävälle käytölle ja siinä on kysymys sadonkorjuusta ja satohan on mitä luonnonmukaisinta. Metsästäjät elinympäristöjen hoitajiksi Suomen 300 000 metsästäjän joukko on ukkoutumassa. "Etenkin kaupunkilaiset kokevat herkästi, ettei metsästys kuulu tähän päivään", AlaAjos sanoo. "Siellä on otettu joka neliömetri käyttöön ja reunavyöhykkeet ja peltosaarekkeet on hävitetty." "Me olemme täällä Laitialassa pitäneet jo 13 vuotta kunniassa niitä arvoja, jotka nyt vasta tulevat Euroopan unionin myötä", Ala-Ajos kehuu. Tänä kesänä kuivuus ei jättänyt eläimille paljoakaan rouskuteltavaa. "Metsästäjät voisivat myös ponnekkaammin puhua siitä, mitä yksipuolinen metsänkäsittely ja tehomaatalous ovat tehneet riistaeläirnille", AlaAjos sanoo. elokuuta klo 12.00 valtavana massatapahtumana
"Se saattaa liittyä urbanisoitumisen ajoittumiseen. Riistakolmiolaskennalla saatu tieto onkin Lindenin mukaan erittäin laadukasta. täjälle samoin kuin riistaa kasvattavalle pedot ovat kilpailijoita. Uusi elinkeino maaseudulle Suomessa on ollut noin 10 000 hehtaaria riistapelto ja vuosittain, ja määrä voitaisiin ainakin kolmin-nelinkertaistaa. Etelä-Suomessa nämä ehdot eivät täyty. Silloin etsitään nisäkkäiden jälkiä. Linden kuitenkin kysyy, mitä hyötyä metsästäjälle olisi valehtelemisesta puoleen tai toiseen. Se on metsästyksen ammattilainen, joka kilpailee jahtimiehien kanssa samasta saaliista. Viljeltäviä lajeja voisivat olla kaikkien kotimaisten viljojen lisäksi rehuöljyretikka, metsäpensasruis, monivuotiset lupiinit sekä tattari, auringonkukka ja puna-apila. Kummatkin miehet painottavat toimimista "lakien ja asetusten" mukaan. "Etelä-Suomen metsät ovat kertakaikkiaan puupeltoja. Suomessa riistakantojen arviointi on kokonaisuutena korkealuokkaista ja kanta-arviot saadaan vuosittain. Jo nyt meillä on villisikoihin, peltopyihin ja fasaanehin erikoistuneita riistankasvatustiloja. Kanahaukka antaa metsästäjälle vastuksen. Meillä metsästäjä on vielä petona petojen joukossa." Meillä pitäisi kuitenkin omaksua kestävän verotuksen periaate. Me maksamme vieläkin tietynlaisia sotavelkoja ja korvaukset nyhdetään luonnosta säälimättömästi." Esimerkiksi Ruotsi on Lindenin mukaan jo pitkään elänyt Suomea tasapainoisemmassa tilassa. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusprofessori Harto Linden on tyytyväinen. Rivimetsästäjät voisivat olla mitä parhaita yhteistyökumppaneita myös luonnonsuojelijoille. Riistapeltoja perustamalla maanviljelijä voi hyödyntää sellaisetkin pellot, jotka muuten tuottavat huonosti. Aimo Sormuselta meni metsäkauriin siirtoistutus pieleen ilveksen takia ja Ilkka Ala-Ajokselta kanahaukat napsivat kaikki luontoon kotiutetut peltopyyt 1992. Ilvestä ja kanahaukkaa ei liioin kumpikaan vihaa jos ei rakastakaan. Hän pitää esimerkiksi metson metsästystä Pohjois-Suomessa ihan järkevänä. Täällä on vain joitakin eristäytyneitä soitimia." Linden uskoo kuitenkin, että metsolla on edessään entistä paremmat olot. Vähintään 30-40 prosenttia metsistä pitäisi olla sekapuustoista ja keski-ikäistä, jotta metso menestyisi. Sen sijaan Etelä-Suomen metsärakenne ei pysty pitämään yllä riittävää metsokantaa. Monet metsästyksen ongelmat ovat asenteellisia. Metsien käsittelyssä voidaan halutessa ottaa huomioon metsäkanalintujen elinpaikkavaatimukset. Riistapeltokasvien siemenet pitäisi voida koota ja käsitellä nykyisellä tekniikalla. "Ennusteet kannan tiheydestä annetaan keväällä, jotta metsästystä voitaisiin jotenkin suunnitella. Toinen mahdollisuus on riistapeltokasvien siemenviljely. Metsäkanalinnut lasketaan elokuussa, jolloin kolme miestä kulkee kolmion sivut noin 20 metrin etäisyydellä toisistaan ja laskee yhteen havaitsemansa metsäkanalinnut. Euroopan unionin kesannointiehdoissa riistapelto on mahdollinen ja sille saa myös EU:n ympäristötukea sekä erityistukea. Tämä olisi myös metsästäjien etu, sillä he haluavat käydä karhujahdissa." Alice Karlsson 29. Tulokset käsitellään riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksessa. D SUOMEN LUONTO 11 /95 54. vsk. Riistapellossa Laitialan mailla kasvaa malvaa, auringonkukkaa ja jalostettua isoa jauhosavikkaa. "He tuntevat eläimien olot, liikkeet, jäljet ja kannan vaihtelut." Metsästyksen arvostelu ei Lindenin mukaan aina perustu oikeisiin tietoihin, sillä tilanteet vaihtelevat Suomen eri osissa. Vaikka hukkaan heitetty työ harmittaakin, molemmat metsästäjät ovat yllättävän suopeita maillaan liikkuville pedoille. Riistakolmio on maastoon merkitty alue, jonka sivut ovat neljä kilometriä. Hänen mukaansa esimerkiksi Metsähallitus on muuttunut kymmenessä vuodessa todella radikaalisti. "Jos yhteiskunta niin haluaisi, voitaisiin esimerkiksi karhukanta kasvattaa metsästyspaineen alaisena kaksinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi metsäkanalintujen kannat vaihtelevat kuuden seitsemän vuoden välein, ja edellisvuoden lintutiheys sanelee niin paljon seuraavaa vuotta, etteivät arvioinnit koskaan mene kovin väärin. Riistapellot ovat hyvä vaihtoehto kesannoinnille. "Heillä ei ole enää luonnon hyödyntärnispakkoa." "Toisaalta", Linden sanoo, "suomalainen metsästys on moniin muihin maihin verrattuna luonnollisempaa. Tulokset noin 1 500 riistakolmioltahan tulevat vasta silloin kun metsästys jo alkaa." Laskentoja tehdään myös talvella. Riistakantojen arviointi on Suomessa tarkkaa Paavo Hamunen Tapani Räsänen/LKA Metson hakomismäntyjen säästäminen on riistanhoitoa sekin. Riistan kasvattaminen vapaana isoilla alueilla esimerkiksi yhteistyössä useiden tilojen kanssa saattaisi olla eräs tulevaisuuden elinkeino. Suomalainen metsästäjä auttaa tutkimusta mielellään. "Minusta näyttää siltä, että suomalaiset sietävät eläimiä elinympäristössään uskomattoman heikosti", Linden sanoo. "Kun metsästetään oikein, metsästettävä kanta pyrkii lisääntymään nopeammin", Linden sanoo. Havaintojen tekijät ovat metsästäjiä ja sitä on usein arvosteltu. Sitä paitsi tietoja voidaan verrata moniin muihin tutkimuksiin
SUOMEN LUONTO 11 /95 54. Se tuli kuitenkin takaisin: suojelun ja siirtoistutusten ansiosta peurakanta kasvaa jatkuvasti. vsk.. Ilpo Kojola 30 Peura palasi kotiin Suomen nimikkoeläin, kookas ja komea suomenpeura eli metsäpeura, tapettiin meiltä sukupuuttoon 1800-luvulla
31. Metsäpeura eli suomenpeura oli Suomen tärkeimpiä riistaeläimiä vielä 1600-luvulla. Metsäpeuroja Heikinjärvennevalla Salamajärven kansallispuistossa. SUOMEN LUONTO 11 /95 54. Juha Sahlgren Kun hyvää ravintoa on runsaasti, sarvetkin kasvavat komeiksi. Vierailut johtivat 1960-luvulla peurakannan vakiintumiseen Kainuun itäosiin. Tuliaseiden yleistyessä se harvinaistui nopeasti , ja 1800luvun puolessa välissä peuran esiintymisalue oli pirstoutunut muutamiksi saarekkeiksi syrjäisille saloseuduille. Vuosisadan vaihteessa peura oli hävinnyt sukupuuttoon Suomesta. Metsäpeura palasi kuitenkin vanhoille koti seuduilleen. vsk. Noin kymmenen vuoden ajan peurat tekivät tiedusteluretkiä itärajan takaa Suomeen
vsk.. Vasat syntyvät toukokuussa. Ennen uuden syntymää vaadin karkoittaa vuoden vanhana vasansa. Peurat pakettiautoon ja suunta Salamajärvelle Kanta voimistui nopeasti , ja talvehtivien metsäpeurojen luku nousi puoleen tuhanteen 1980-luvulle tultaessa. Sittemmin Kainuun peurakannan kasvuvauhti on hidastunut. Nyt näyttää siltä, että metsäpeuran paluun tärkein vauhdittaja on keskiseen Suomeen tehty siirtoistutus. Suomenselän menestystarina ö 'ö' Viisitoista vuotta sitten kym"' menen metsäpeuraa matkasi i 32 Ilpo Kojola SUOMEN LUONTO 11 /95 54
Talvella lännessä, kesällä idässä Suomenselän peurat ovat viime vuosina oleilleet talvella Perhon kunnan länsirajalla, osin Vimpelin puolella. Viime vuoden helmikuun lentolaskennassa suurin kahden peuran välinen etäisyys oli kuusi kilometriä. Poronhoitoalueen etelärajalle on pystytetty aita, joka nykyisin estää risteytymisen. Reilun vaaksan mitan Iyhytkoipisempi ja peukalon verran lyhytturpaisempi poro on metsäpeuraa töpäkämpi. Risteytymien tunnistaminen on maastossa silti lähes ylivoimaista. Kulun pääsuunta on helppo havaita kevätmäriltä metsäteiltä: suurin osa sorkanjäljistä osoittaa itään. Peuroja on tällä hetkellä noin tuhat. vsk. Ne saivat neljäksi vuodeksi asuinsijakseen viidentoista hehtaarin laajuisen totutusaitauksen Salamajärven kansallispuistossa. Ne saavat vasoja normaalisti , mutta suuri osa nuorista peuroista kuolee. Peura on viihtynyt Suomenselän karulla vedenjakaja-alueella loistavasti, ja kahdeksan naaraan ja kahden uroksen joukko on kasvanut lähes kolmesataapäiseksi metsäpeurakannaksi. Siirron kenties tärkein yllyke oli huoli peuran säilymisestä peurana poronhoitoalueeseen rajoittuvalla elinseudullaan. Kymmenen viime vuoden aikana Kainuun peurakanta on kasvanut 3-4 prosenttia vuodessa, mikä on vain kolmannes aiemmasta nopeudesta. Puistot ovat vasovien naaraspeurojen mielimaastoa. Tunturipeurasta kesytetty poro saa alalajiserkkunsa metsäpeuran kanssa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Kuhmosta Kivijärvelle pakettiautolla. Metsäpeurojen siirtoistutuksen pääarkkitehti oli luonnonsuojelujohtaja Matti Helminen Metsähallituksesta. Hankkeessa olivat mukana myös Metsästäjäin Keskusjärjestö ja Suomen WWF. Peurat löytävät niiltä meheviä Juha Sahlgren heiniä ja ruohoja täydentämään yksipuolista jäkälädieettiä. lstutuskannan vuotuinen kasvu on ollut noin kaksikymmentä prosenttia. SUOMEN LUONTO 11 /95 54. Peurat liikkuvat Kainuusta Kivijärvelle siirrettyjä uroksia. Suunta on sama kuin Kainuun peurojen kevätvaelluksella. kahdeksan eri kunnan alueella. Parikymmentä kilometriä vaellettuaan metsäpeurat elävöittävät taas Salamajärven kansallispuistoa ja sen kupeessa sijaitsevaa Salamanperän luonnonpuistoa. Tällä alueella on peurojen mieliapetta eli poronjäkälää kasvavia kuivia kankaita, lepopaikoiksi sopivia puuttomia nevoja ja rauhallisia metsien ympäröimiä nurmiviljelyksiä. Etenkin kevättalvella peurat oleskelevat varsin pienellä alueella. Peurat kokoontuvat laumoihin talvella. Samalla seudulla sijaitsivat peuran viimeiset esiintymissaarekkeet runsas sata vuotta sitten. Kannan kasvun hidastuminen voi liittyä petoihin, salametsästykseen tai hakkuiden aiheuttamiin ympäristömuutoksiin vasonta-alueilla. Kun pälvet laajentuvat huhtikuussa laajoiksi lumettomiksi kentiksi, peurat alkavat hajaantua. Kansallispuistossa sijaitseva, linnuistaan tunnettu Heikinjärvenneva on kesäisin ehkä Suomen varmin 33
Suomessa ja Venäjän Karjalassa elävät maapallon ainoat alalajin Rangifer tarandus fennicus -peurat. Tässä suhteessa metsäpeuralla on sama asema kuin liito-oravalla ja saimaannorpalla. Viime kesän pitkä hellejakso sai harmaaporonjäkälän mustumaan Suomenselän kivikkoisilla jäkäläkankailla sijaitsevilla avohakkuilla. Suomenselälle voi muodostua eteläinen ja pohjoinen osakanta, joilla on omat talvehtimisalueensa. Urospeurat ottavat riskejä jo ensimmäisestä ikävuodestaan lähtien. Poi kkeuksel Iisen paksuluminen talvi voi tehdä kaivamisen niin työlääksi, että peurat nääntyvät vaikka lumen alla jäkälää olisikin. SUOMEN LUONTO 11/95 54. Peurakantojen kehitystä ennustettaessa on muistettava, että lupot ja naavat ovat lähes hävinneet suurimmasta osasta Oulujärven eteläpuolista Suomea. Martti Montonen kirjoittaa teoksessaan "Suomen peura", että elämä ilman suden läsnäoloa voi pitkän päälle tehdä peurasta "laiskan syönnöstelijän, jonka näkeminen ei ilahduta ketään". Näissä oloissa puujäkälät olisivat peurojen pelastus. Ähtärin eläinpuisto on suorittanut istutuksia, joiden tuloksena Ähtärin suunnalla elää luonnossa noin kolmekymmentä metsäpeuraa. Peura tarvitsee sutta Peuran taannoisen katoamisen Suomesta on arveltu johtuneen enemmän säätelemättömästä metsästyksestä kuin suden yleisyydestä. Urospeurojen eli hirvaiden olisi lisääntymään päästäkseen saavutettava viiden, kuuden vuoden ikä, jolloin ne ovat parhaassa iskussa kamppai lemaan naaraiden suosios34 Kainuusta siirretyt peurat saivat tarhassa 26 vasaa. Peuroja houkuttelevat puistoihin luonnontilaiset, rehevät suot. Peuranaaras eli vaadin tuottaa muista Suomessa elävistä villeistä hirvieläimistä poiketen vain yhden jälkeläisen vuodessa. Uusia istutuksia. vsk.. Sinne tänne talvehtimisalueelleen polkuverkostoja luova ja monin herkin sieraimin ja korvin ympäristöään tarkkaileva peuralauma on sudelle vaativa saalistuskohde. Kolmesataa vuotta sitten keskisessä Suomessa peurojen vaellukset olivat pitempiä ja suunnaltaan päinvastaisia. Peurojen akilleen kantapää oli kuitenkin juuri talvinen sosiaalisuus: metsästäjät tavoittivat ne helposti suppeilta talvilaitumilta. Niistä on tullut kiusallinen paikallinen ongelma niin Kainuussa kuin Suomenselälläkin. Peuran tärkein luontainen saalistaja on osaltaan muokannut peurasta valppaan ja nopeajäntereisen eläimen, jonka näkeminen saa lämpimän sykähdyksen tuntumaan sydänalassa. Vasa syntyy toukokuun lopussa, ja vaadin vetäytyy sen kanssa viettämään hiljaiseloa. Tämä vähentänee ratkaisevasti vasan riskiä joutua petojen saaliiksi. Metsäpeura on riistaeläin, ja päävastuu peurakantojen hoidosta kuuluu virallisesti riistanhoitopiireille. Kesämaastot sijaitsivat lännnessä, Suomenselällä ja Pohjanmaalla. Yksin tai pikku ryhminä liikkuvien nuorten urosten taidot rajoittuvat nopeisi in kinttuihin, ja ne joutuvatkin ikäisiään naaraspeuroja useammin petojen saaliiksi. D Ki,joirtaja työskentelee 1iistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen porotutkimusasemal/a !na,issa. Karhun ja suden kiinnostusta peuroihin vähentää kevätkesällä myös näiden hajaantuminen ja alhainen yksilötiheys. Jos nämä suunnitelmat toteutuvat, peuran leviäminen Sisä-Suomeen nopeutunee ratkaisevasti. ta. Olen arvioinut, että Pohjois-Satakunnasta Keski-Pohjanmaan pohjoisosiin ulottuvalla kapealla Suomenselällä riittäisi ravintoa ainakin 5 000 metsäpeuralle. Rauhoituksesta voidaan joutua poikkeamaan vahinkoa aiheuttavien ns. Hän on WWF:n metsäpew·atyö1yhmän sihtee,i. Kun peurat ottavat käyttöön uuden talvehtimisalueen, ne ilmeisesti turvaavat kesäisillä tiedusteluretkillä hankittuun maastotuntemukseen. Viljelijöiden kuumenneiden tunteiden rauhoittamiseksi pitäisi mielestäni kuitenkin etsiä muita keinoja. Vastaavasti moni kilpakumppani jää lehdelle soittelemaan. Peurojen aiheuttamat vahingot ovat muutamaa tapausta lukuunottamatta jääneet vähäisiksi. Aikuisten peurojen joukossa on tämän takia enemmän naaraita kuin uroksia. Näi llä kasvaa yleisenä kesäajan suurimpiin herkkuihin kuuluvaa raatetta eli peuranvehkaa. Metsäpeuran tulevaisuus näyttää turvatulta. Rauhoitettu riistäeläin Kainuun peurat olivat aiemmin yhteydessä Venäjän Karjalassa elävään 6000-8000 metsäpeuran kantaan. Viime vuosina Kainuun peurat ovat joutuneet erilleen, sillä peurojen liikkumista estää 1980-luvun loppupuolella rajan taakse pystytetty aita. Jos kanta kasvaa nykyistä vauhtia, peurakanta on tämän suuruinen parinkymmenen vuoden kuluttua. Suomella on erityisvastuu metsäpeurasta paikka päästä näkemään peuranaaraita vasoineen. Peuraa on ajateltu istutettavaksi myös Keski-Savoon ja Pohjois-Satakuntaan. Yleensä vasta jäkäli kköjen kuluminen saa peurat vaihtamaan talvehtimisaluetta. Elinvoimainen susikanta on eräs tae siitä, että peura pysyy peurana. Kookas ja suurisarvinen uros voi olla yhden lisääntymiskauden jälkeen parinkymmenen vasan isä. En tiedä, paahtaako esteettä paistava aurinko nämä jäkälät kokonaan hengettömiksi; peurojen ravinnoksi ei kuihtunut jäkälä kuitenkaan näytä kelpaavan. Onnistunut vasominen saa sen palaamaan vuosi vuoden jälkeen samalle alueelle. Varovaisuus on valttia Metsäpeura valtaa uusia elinalueita piinallisen hitaasti . Nämä peurat saattavat lähivuosina sulautua yhteen isomman pohjoisen esiintymän kanssa. Peuralla ja sudella on pitkä yhteinen historia. Talvehtim iseen näyttävät kelpaavan vain alueet, joilla on jäkäläkankaiden ohella avoimia nevoja tai järvenselkiä lepopaikoiksi. Jo kertaalleen sukupuuttoon hävitetylle Suomen nimikkoeläimelle riittää täällä laitumia, ja ihmisten asenteet ovat muuttuneet. Tämä vaikeuttaa talvilaidunten kantokyvyn arviointia. Niistä selviää myös, että pitempään jatkuneeseen karibujen vähenemiseen liittyy aina ihmisen toimia, kuten voimaperäistä metsästystä tai hakkuita. Oletus tuntuu oikeaan osuvalta. Perintöainesta siirtää jälkipolviin varmimmin vanhaksi elävä naaras, joka kykenee neuvokkaasti suojelemaan jälkeläistään. Metsäpeura syö pääasiassa poron jäkälää. Toinen sopivaa % vasomi saluetta etsivää naaras"' ,§' ta ohjaava tekijä on perinne. Hämäläisen eräkauden aikoina peurat viettivät talvensa idässä sijaitsevien vesistöjen, Keiteleen ja Nikalan rantamailla. Euroopan yhteisön maista sitä on ainoastaan Suomessa. Koska emän elämänkokemuksista on niille vain rajall isesti hyötyä, ne itsenäistyvät selvästi nuorempina kuin naaraat. peltopeurojen vuoksi jo ennen tätä. Metsien käsittely vaikuttaa metsäpeuraan enimmäkseen haitallisesti . Metsäpeuraa ei mielestäni voi metsästää ennen kuin sitä on Suomessa useita tuhansia yksilöitä. Susien merkitys karibukantojen säätelijänä on osoitettu useissa pohjoisamerikkalaisissa tutkimuksissa
auliisti satatuhatta markkaa lintujen suojelukokoukseen, jonne puolen tuhatta ornitologia lentää eri puolilta Eurooppaa, mutta muutaman tikkametsähehtaarinkin ostovarat ovat kiven alla. Eräänä päivänä pääministeri Lipponen vaati autojen päästöjä kuriin ja heti perään seuraavassa puheessaan moottoritietä Tampereelle. Vuoden 1970 jälkeen maailmasta on hävitetty 200 miljoonaa hehtaaria metsiä. Kansa on demokraattisesti valinnut itselleen yhtä viisaat johtajat. Niiden mukaan pahimpina uhkina koetaan esimerkiksi liikenne ja teollisuus lukuunottamatta omaa henkilöautoa ja kaikkia niitä kymmeniä tehtaita, jotka tuottavat haastatellulle mitä halutuimpia tavaroita. todellisuudessa "luonnonläheinen" suomalainen viihtyy mainiosti myllätyissä talousmetsissä ja raivatuilla mökkirannoilla, joilla puiksi riittävät kuusi ja mänty, linnunlauluksi peippo ja kukaksi horsma. Moraalisesti oksettavinta on, että yksi laji pitää itseään absoluuttisena mittatikkuna ja arvottaa kaiken muun sen mukaan, mitä hyötyä hänelle siitä on. Harhainen moraalifilosofiamme antaa sitä paitsi arvon pelkästään yksilöille, kun korkein arvo on miljoonavuotisella lajinkehitysprosessilla. Näkeekö hän koskaan kotkaa, tunturihaukkaa, istuuko tulilla erämaajärven rannalla. Meriin on huuhtoutunut 480 miljardia tonnia maata. Noin 150 eläinja kasvilajin arvioidaan kuolevan sukupuuttoon joka päivä. Autiomaat ovat laajentuneet yli 120 miljoonaa hehtaaria. Vastaus paljastuu samoista gallupeista. Silmissä ei ole vielä lapsen huolista vapaata riemua, joka loistaa kahden tyttäremme silmistä. Nyt neljännesvuosisata myöhemmin lintu-, luontoja suojelukirjastoni täyttää yli sata hyllymetriä, joten tiedon puutteesta ei luonnon tila ainakaan voi johtua. Tällaisia kirjoittavat ovat vieläkin sillä tasolla, jolla Linkola, Nalle Valtiala tai Jukka Pakkanen olivat joskus 1950-1 960-luvuilla. Luonnonsuojeluliikkeen on pikaisesti laadittava konkreettinen ja yksityiskohtainen ohjelma tulevaisuuden suomalaiselle yhteiskunnalle, joka ottaa maasta välttämättömän mutta jättää puolet maasta kymmenilletuhansille muille lajeille. Lajin tappaminen sukupuuttoon on varsinainen supermurha, koska se merkitsee korvaamatonta elämän mahdollisuuksien tuhoamista, oven sulkemista huomiselta. Joka kolmas maapallon lapsi on aliravittu. M aailmantuskani kasvaa, kun katson kuukauden ikäistä Aarni-poikaani silmiin Siikalahden lintutornissa, elämänikäisen rakkauteni äärellä. Kokosin innolla mapillisen lehtileikkeitä luonnonsuojelusta. Suojeluongelmienkaan vastaukset eivät ole teknisiä vaan eettisiä. Se on kevyttä tuutulaulutuotantoa, joka vaivuttaa uneen." Reino Rinne, näkijä, aatteen palava soihtu, sanoi totuuden keväällä 1980. Ei pesuainemerkin vaihtamiseen vaan kerskakulutuksen romahduttamiseen. Toinen, suojeluaatetta vankasti tunnustava retkiveikkoni pörhältää omalla autollaan joka päivä Kirkkonummelta Helsinkiin vailla mitään järkisyytä. Miten tämä on mahdollista, kun esimerkiksi suomalaiset ovat pitäneet ympäristönsuojelua tärkeimpänä asianaan. Tiede ja talous ovat vain instrumentteja elämälle, jonka arvot etiikka ja moraali määrittelevät. Luonnonläheisyysmyytin sisäistänyt suomalainen ei vain ymmärrä, että teollisuus, liikenne ja politiikka koostuvat juuri siitä, mitä hän itsekin yksilönä haluaa. Viime Suomen Luonnossa filosofi Georg Henrik von Wright uskalsi tavalleen uskollisena kajota itse asiaan: nykyisen kaltaista elintasoa ei voi ylläpitää kauan. Pertti Koskimies suree sitä, että maksatamme elintasomme laskut omilla lapsillamme. "U seat lehdet ja muut julkisuuden kanavat julkaisevat kyllä luontopalstaa, uhraavat joskus jopa koko sivun, mutta näiden palstojen niin kuin radion Luontoiltojenkin anti on hämmästyttävän pintapuolista. Loputtomat kokoukset ja julistukset auttavat luontoa tuskin murtoosan siitä mitä niiden järjestämiseksi pitää tuhota, sillä, Rolf Oinosen sanoin, koko elämän saavutukset palavat yhteen boeingin lähtökiihdytykseen. Brittikirjailija John Fowles on huomauttanut, että orjia ei vapauttanut tieto eikä tiede vaan tunne veljeydestä ja tasa-arvosta. Luonnonsuojelussa pitää omaksua Viron viisaan presidentin Lennart Meren sanoma, että periaatteilla ja ideologialla ei käydä kauppaa, muuten jää jalkoihin. 35. Luopuminen on vaikeaa, luonnonsuojelijallekin. Hyvä ystäväni yrittää "käännyttää" minuakin metsästämään. Ensin paalutetaan ekologiset ehdot, sitten välineeksi kelpaa talous. Pertti Koskimies Kevyttä tuutulaulua Luonnonsuojeluvuonna 1970 olin 14vuotias koulupoika. vsk. Yksilöt ovat sille välttämättömiä, mutta lajin, ekosysteemin ja evoluution rinnalla vain pelinappuloita. Ympäristöministeriö myöntää SUOMEN LUONTO 11 /95 54. Tieto ja tiede, edes ekologia, eivät anna ohjeita elämälle. Mutta nykyisten lintukantojen aikaan metsästys on epäeettistä ja jokainen ystäväni ampuma pyy on pois hänen rakastamiltaan kanahaukoilta. Kolmas henkiystäväni, ilmansuojelua edistävä ympäristövirkamies, lähettää postikortin monta kertaa vuodessa huvimatkoiltaan saasteiseksi manaamastaan Keski-Euroopasta. Yleensä se julkisuus antaa sellaisen kuvan luonnosta, että kaikki on hyvin, hiton hyvin. Luonnonsuojelun kanssa sellaisella toiminnalla ei ole sanottavaa tekemistä. Kun nuo silmät katsovat aikuisen miehen päästä, ei aarniometsiä, isoja metsiä, enää ole. En epäile, etteikö metsästys antaisi kosolti arvostamaani eräelämän henkeä. Se on sama kuin onni siirrettäisiin taivaaseen; voi olla, ettei kukaan koskaan pääse sinne. Luopumiseen. Kun meille on syntynyt lapsia, maapallon väestöräjähdyksestä ovat kärkkäimmin huomautelleet juuri ne lintuharrastajaja tutkijatuttavani, jotka lentelevät jatkuvasti ympäri maapalloa vain nähdäkseen uusia lintuja tai puhuakseen kokouksissa luonnon suojelusta. Rauhoitusalueiden vaatimista, uhanalaisten lajien suojelua, erämaiden säilyttämistä, kaikkea alkuperäisluonnon suojelua pitää toki ehdottomasti jatkaa paljon nykyistä tehokkaammin. Tuntuu pahalta, että me lapsiamme rakastavat vanhemmat maksatamme laskun porsastelustamme heillä. Mutta ei moraalifilosofien rasistinen teoretisointi, jossa arvoja ja oikeuksia on vain ihmisillä, mutta ei muilla lajeilla saati ekosysteemeillä. Hänen muinaisskandinaavien kotkan, arn, mukaan nimetty Aarni-poikansa ei ehkä koskaan näe nimikkolintuaan. Mutta sen lisäksi on uskallettava tarttua myös koko ongelmakimppumme ytimeen: nykyisenkaltaisen rohmutalouskasv un vastustamiseen. Luonto on siirretty vain kaukaisille, mitättömi lle suojelualueille. Rachel Carson siinä onnistuikin 1960-luvun alussa kirjallaan Silent Spring, mutta mitä sitten tapahtui. Kun tuhopolitiikan keulakuvana patsasteleva presidentti Ahtisaari heittää ympäristöväelle haasteen, että näiden tulisi keksiä miten sopeuttaa ekologiset edellytykset kii vaaseen talouskasvuun, hänet on herätettävä valheunestaan ja vaadittava päinvastaista lähestymistapaa. Kaiken alleen hukuttavaa tietotulvaa perustellaan si llä, että valistamalla ihmisiä heidät saadaan suojelemaan luontoa. Ellei lukuun oteta ikuista lässytystä kestävästä kehityksestä ja hurskaita toiveita luonnon suojelusta. Nuo silmät ovat täynnä arvoitusta. Pentti Linkolan ohjelman ovat kaikki haukkuneet epärealistiseksi (monet sitä lukemattakaan), mutta yhtään muuta konkreettista kokonaisuutta ei ole esitetty tämän tuhat kertaa epärealistisemman elämäntapamme sijaan
Kotimaista öljyaarretta lienevät nauttineet jo lähes kaikki suomalaiset ruokaöljynä tai margariinin osana. Kasviöljyjen suosio elintarvikerasvana kasvaa maailmassa neljän prosentin vuosivauhtia. vsk.. Kiintiön ulkopuolella rypsiä voi viljellä ilman erityistukea tai kesantokasvi na muuhun kuin ruokatuotantoon eli esimerkiksi teräketju-, hydraulitai biodieselöljyksi. Koko viljelyala ruiskutetaan ennen kukintaa; pahimpina kesinä torjunta-ainetta tarvitaan toisen ja kolmannenkin kerran. Koko mailman tilastoissa rypsiöljy jää kolmanneksi soijaja palmuöljyn jälkeen. Oikealla viljelykierrolla, vuorottelemalla peltolohkon kasveja, taudit saadaan meidän leveysasteillamme pysymään kurissa. Meillä kulutus on vielä melko vähäistä, mutta kasvussa: viime vuonna öljyä juoksutetti in ruokiin lähes neljä ja puoli litraa henkeä kohti; viisi vuotta sitten määrrä oli reilun litran pienempi . Hokkanen kumppaneineen uskoo kuoriaisen biologiseen torjuntaan. Yksinkertaisesti tyydyttymättömien rasvahappojen on todettu vaikuttavan erityisen suotuisasti , ja näitä rypsiöljyssä on yli puolet. Mehiläistarhaus on hyvä oheiselinkeino rypsinviljelijälle tai hänen naapurilleen. Sato kuivataan tavallisella siilokuivurilla, joka toimii myös siementen varastona. Hokkanen on lanseerannut luomuviljelyn mallin, jossa oleellista on neljän vuoden viljelykierto ja se, ettei maata kynnetä heti rypsinviljelyn jälkeen. Kiintiön puitteissa rypsinviljelyyn saa korkeampaa tukea kuin vitjaan. Lähes kaikki kuivatut rypsinsiemenet matkaavat viljelijöiden varastoista Mildola Oy:n tai Raisio Yhtymän öljynpuristamoihin. Usein viljelykierto on kolmetai nelivuotinen. Kaupan hyllyllä läpinäkyvässä lasitai muovipullossa myytävä rypsiöljy on hyv in vaaleaa, koska raakaöljy on suodatettu ja puhdistettu; siitä on poistettu väri, maku ja haju. Öljy sisältää yli 90 prosenttia tyydyttymättömiä rasvahappoja, jotka alentavat veren kolesterolipitoisuutta. " KeskiEuroopassa luomutuotanto kaatuu ylitsepääsemättömiin kasvitautija tuholaisongelmiin. Tutkijoita kiinnostaa nyt rypsiöljyn sisältämä alfalinoleenihappo, joka muistuttaa kalarasvoja. Jo pelkästään leivän päälle siveltävän voin korvaaminen rypsiöljylevitteellä on laskenut koehenkilöiden kolesterolitasoa noin yhdeksällä prosentilla. Rypsiöljyn terveysvaikutuksista on saatu viime vuosina niin vakuuttavaa tietoa, että se voisi ansaita terveysöljyn arvonimen. Rypsi on herkkä tuholaisille ja taudeille. Rypsin jälkeen on 36 edulli sta kasvattaa lohkolla viljaa: sato paranee. Meillä ilmastollisista syistä ongelmat keskittyvät rapsikuoriaiseen." Biologinen torjunta onnistuu Helsingin yliopiston soveltavan eläintieteen laitoksella on tutkittu rapsikuoriaisen torjuntaa jo yli kymmenen vuotta. Puristusjätteestä saadaan hyvää valkuaispitoista karjan rehua. Kaalin sukua Rypsi on ristikukkainen kaalikasvi, joka polveutuu peltokaalista. Rapsikuoriaispistiäinen talvehtii pellossa, jossa SUOMEN LUONTO 11/95 54. Rypsiöljystä saa myös antioksidantteja; se on muiden kasviöljyjen tapaan hyvä Evitami inin lähde. Suomella mahdollisuus luomutuotantoon Jos maatalouseläintieteen professori Heikki Hokkanen Rapsikuoriaisen yläpuolella on rapsikuoriaispistiäinen, joka sopii kuoriaisen biologiseen torjuntaan. Viljelijälle rypsikiintiöt ovat tuttuja, sillä viljely perustuu sopimuksi in öljynpuristamojen kanssa. Kotimaisten margariinien rasvaraaka-aineista on lähes 40 prosenttia rypsiä; tarjolla on myös sataprosenttisesti ja 60-prosenttisesti rypsistä tehtyjä levitteitä. Öljystä tehdään myös margariinia ja sitä sekoitetaan voihin. Suosimme kotimaista: rypsiöljyn osuus kasviöljyjen vähittäismyynnistä on 80 prosenttia. Kukintavaiheessa myrkkyjä ei enää kasveille levitellä. Syitä on monia: jalostettiin parempia laj ikkeita, huomattiin rypsin edut vuorottelukasvina viljanviljelyssä, rypsiöljyn käyttö lisääntyi. Rypsin suosio on lisääntynyt vuosi vuodelta. Myös pieni osa öljystä menee rehuteollisuudelle valkuaisrehurouheen valmistukseen. Tavanomaisen öljyn rinnalle on tänä vuonna tehty maailman ensimmäinen erä kylmäpuristettua luomurypsiöljyä. Pienellä mustalla tuholaisella on nimittäin luontaisia vihollisia, joista tärkein on loispistiäisiin kuuluva rapsikuoriaispistiäinen. Siemen kehittyy lidun sisällä. Tuotanto on kiintiöity Suurin osa kesä-heinäkuun vaihteessa keltaisina loistavista rypsipelloista on Eteläja Lounais-S uomessa, missä on riittävän pitkä kasvukausi siemenien kypsymiselle. Rypsipellon paikka vaihtuu siis vuosittain. Heikki Hokkasen ja Ingeborg Menzler-Hokkasen selvitysten mukaan mei llä pitäisi viljellä 100 000 hehtaaria luomurypsiä, jotta voisimme tyydyttää Keski-Euroopan luomutuotteiden nykytason kysynnän, eli noin yhden prosentin kasviöljymarkkinoista. Viljelijä kylvää siemenet toukokuussa lämminneeseen maahan ja korjaa sadon leikkuupuimurilla viljojen jälkeen syyskuussa. Hyvää tekevät rasvahapot puristetaan esiin pienen pienestä siemenestä, jossa on 30-40 prosenttia rasvaa. Viljelyala on reilusti kymmenkertaistunut 1970-luvulta lähtien. Puristamot pyytävät siemeneriä loppuvuodesta alkaen tarpeensa mukaan. Tänä vuonna rypsiä kasvoi noin 80 000 hehtaarilla, mikä on neljä prosenttia peltoalastamme. Hän uskoo, että kylmäpuristetulla luomurypsiöljyllä on markkinoita Keski-Euroopassa. Suosio kasvaa Öljy puristetaan siemenistä joko täysin mekaanisesti tai käyttäen apuna liuotinta ja kuumennusta. Veren korkean kolesterolitason kanssa kamppailevi lie suomalaisille rypsi tuli kuin taivaan tai pikemminkin maan lahjana. Rapsikuoriaista joudutaan sen sijaan tavanomaisilla viljelmillä torjumaan kemiallisesti joka vuosi. saisi päättää rypsinviljelymme tulevaisuudesta, hän muuttaisi koko nykyisen rypsinviljelyalan ja vähän enemmänkin luomutuotantoon. Ritva Kupari KOTIMAISTA RUOKAA Peltojen kultaa Eteläisiä peltojamme kultaa keskikesällä kukkiva rypsi. Silloin kukkien kimpussa häärivät mehiläiset, jotka auttavat rypsin pölyttymisessä ja lisäävät satoa. Kilpailu maailman kasviöljymarkkinoilla on kova, ja EU:n myötä saimme öljykasvikiintiön, joka pitää viljelyn osapuilleen nykytasolla. "Suomi on ainoa maa maailmassa ehkä Ruotsin ja mahdollisesti Uuden Seelannin lisäksi, jossa rypsin luomuviljely voi onnistua", Hokkanen perustelee ideaansa
Tänä kesänä luomuviljelyssä oli mukana kymmenkunta viljelijää Mikkelin läänistä lähes 50 hehtaarilla. Tuote on pakattu metalliastiaan säilyvyyden parantamiseksi. rypsi on kasvanut ja tulee sieltä torjumaan seuraavana vuonna rapsikuoriaista. Reinikaisen ja muiden luomutuottajien kesän 1994 rypsit on puristettu öljyksi Somerolla Elixi Oil Oy:ssä. vsk. Rypsi tuleentuu viljojen jälkeen syyskuussa ja korjataan leikkuupuimurilla. Viljelijöiden yhteyshenkilönä ja innostajana toimii luomumaitoa tuottava Matti Reinikainen Rantasalmelta. Viljelykierrossa rypsipeltoon kylvetään aluskasviksi apilaa, joka jää seuraavana kesänä peltoon viherkesannoksi. D 37. Meillä viljellään yhä vähemmän samannäköistä rapsia,joka vaatii pitemmän kasvuajan. Sen jälkeen pelto voidaan muokata ja kylvää maahan vaikka syysviljaa. Reinikaisella on ideoita myös oman luomumaitotuotantonsa kehittämiseksi. Uusimmasta sadosta puristettava luomurypsiöljy lähtee koemielessä Saksan kuluttajien maisteltavaksi ensi vuonna. lista näyttöä saadaan odotella. Hänellä kasvoi tänä vuonna luomurypsiä 6,5 hehtaarilla ja ensi kesänä tavoitteena on vähintäänkin kaksinkertaistaa ala. Maailman ensimmäinen 500-600 litran luomurypsiöljyerä on markkinoilla. "Simulaatiomallin ennustuksen mukaan tällä tavoin rapsikuoriaisten maara vakiintuu luomupellolla kolmessa-neljässä vuodessa paljon alle tuholaiskynnyksen ja paljon alle sen, mihin kemiallisella torjunnalla päästään", Hokkanen kertoo. Neljäntenä vuonna kasvatetaan apilaa viherlannoitteeksi ja sitten taas on rypsin vuoro. Kiinnostus luomurasvaan on virinnyt ainakin muutamassa luomutuotteita valmistavassa tai kehittelevässä meijeri ssä. "Luomukuluttajilta puuttuu rasva, joten tuntu1s1 että markkinoilla on tilaa", Reinikainen aprikoi. "Yritän innostaa mukaan erityisesti luomumaitotiloja, jotka saavat rypsiöljyn puristekakuista ja aluskasvina käytettävästä apilasta hyvää rehua karjalle", Reinikainen kehuu ja kertoo, että viljelykierron tulokset ovat olleet hyviä ja pistiäinen on pitänyt kuoriaisen kurissa. Jos maa kynnetään, kolme neljästä talvehtivasta pistiäisestä tuhoutuu. Kahden kesän kokemukset lupaavia Luomurypsiä on viljelty vasta kahtena kesänä, joten lopu!SUOMEN LUONTO 11 /95 54. Alkuperäisen värin ja aromin lisäksi jäljellä ovat luontaiset antioksidantit, rasvahapot sekä lesitiini, joka on hermostolle tärkeä rasva-aine. Öljyä sisältävät siemenet kasvavat !itujen sisällä. Haaveena on saada meijeri tekemään "luomuvoimariinia", öljyn ja luomuvoin yhdistelmää ehkä jo ensi kesänä. KOTIMAISTA RUOKAA Rypsipellot värittävät maaseutua. Luomuöljyn kylmäpuristuksessa ei ole käytetty kemiallisia aineita eikä kuumennusta. Uusi rypsilohko perustetaan aina lähelle entistä, jotta pienet pistiäiset siirtyisivät sinne ilman suuria muuttotappioita
Karjalassa kannatetaan Kostamuksen seminaarin olivat kutsuneet koolle Venäjän sosio-ekologinen unioni ja Venäjän villin luonnon suojelukeskus. Ihmiset pitelevät paperia käsissään joka päivä ja tällaiseen käsinkosketeltavaan asiaan on helppo vedota", sanoo Norlen. "Venäjää ei pidä verrata Euroopan maihin. Niitä kiinnostaa minkälaisen kuluttajaboikotin uhan julkilausuma voi pitää sisällään", sanoo Christoph Thies Saksan Greenpeacesta. Sen jälkeen alkaa toimia moraalinen puoli." "Ulkomaisille ympäristöjärjestöille tämä on ainoa toimintakeino, sillä ne eivät pysty vaikuttamaan Venäjän lainsäädäntöön", toteaa Rybakov. "Julkilausumista metsäyhtiöt eivät välttämättä välitä. Emme vastusta metsien talouskäyttöä, vaan yritämme uudistaa metsien käsittelymenetelmiä ja etsimme paikallisia sovelluksia. Helppo käynnistää Yhdysvaltalainen Doug Norlen Pacific Environment of Resources Center -järjestöstä on tullut Karjalaan Tyynenmeren rannikolta, jossa perusongelmat ovat samat kuin Euroopan pohjoisissa havumetsissä. Äärimmäisenä keinona ollaan kuitenkin valmiit turvautumaan boikottiin. Karjalan vihreillä on aktiiVIJasema vain kourallinen, mutta heidän johtajansa usko kansalaismielipiteen tehoon on saanut pontta taannoisesta ydinvoimalataistosta. "Meilläkin 90 prosenttia metsistä on hakattu , ja ihmiset ovat alkaneet kiinnostua metsien suojelusta, ja myös kuluttajakampanjoista puhutaan." "Toistaiseksi on tyydytty mielenosoituksiin, jotka ovat johtaneet myös vangitsemisiin." "Yhtiöitten on syytä pelätä metsien puolesta käytävää kuluttajakampanjaa, sillä se on niin helppo polkaista käyntiin. Saksan Greenpeacen pari miljoonaa jäsentä ja vielä suurempi joukko kannattajia takaavat, että metsäteollisuus ja -yhtiöt ovat erityisen kiinnostuneita, mitä Greenpeacen ehkä mahtavin jäsenjärjestö milloinkin tekee. Teksti ja kuvat: Y,jö Rouhe Metsänsuojelijat Kalevalan laulumaille lokakuussa kokoontuneet ympäristöaktivistit haluaisivat ratkaista Karjalan ikimetsien suojelun neuvottelemalla. Viikon työskennelleen metsäseminaarin julkilausumassa vaaditaan metsäyhtiöitä jättämään rauhaan rajametsät sekä niiden tuntumaan suunnitellut ja jo perustetut suojelualueet. Siitä huolimatta emme puhu mielellämme boikotista, vaan tiedottamisesta", sanoo Aleksei Grigorjev sosio-ekologisesta unionista. "Saksalaiset ovat nyt kiinnostuneempia Venäjän kuin Suomen metsistä. Tilly kierteli viime vuonna laajan julkisuuden saattelemana suomalaisilla aukkohakkuilla osoittelemassa sormella SUOMEN LUONTO 11/95 54. Christoph Thies sanoo, että Saksan Greenpeacea on syytä kuunnella myös siksi, että järjestöllä on hyviä metsäalan asiantuntijoita. Meillä ei ole juurikaan pohdittu metsien käsittelymenetelmiä, ja siksi Venäjältä ei pidä vaatia heti liian paljon." "Euroopassa voidaan ajaa asioita iskulausein, mutta Venäjällä julkisella mielipiteellä ei ole sanottavasti merkitystä. Yritämme silti saada julkisuutta, jotta kuluttajilla olisi mahdollisuus tehdä omia johtopäätöksiään", sanoo Grigorjev. Boikottipelko on ase, jota ympäristöaktivistit ovat jo jonkin aikaa osanneet käyttää hyväkseen erityisesti Saksassa. Se sai kansan sankoin joukoin kaduille ja jäädytti Karjalaan suunnitellut ydinvoimalasuunnitelmat. "Kun ensimmäistä kertaa tulimme tutkimaan Karjalan metsiä, meille selvisi heti, että niitä ollaan tehokkaasti tuhoamassa. Bettina Heilmarinin edustama Pro Regenwald -järjestö nostatti Saksassa niin mahtavan kuluttajakampanjan, ettei maahan enää juuri tuoda sademetsien jalopuuta. Christoph Thies ja Bettina Heilmann aikovat lopettaa ikimetsien hakkuut vaikuttamalla yleiseen mielipiteeseen. vsk.. "Boikotti on tarpeen, jos vihreän vyöhykkeen hakkuut käynnistyvät. Karjalan metsät kiinnostavat, sillä ne eivät ole vielä samanlaisia 38 puupeltoja kuin Suomessa ja Ruotsissa", sanoo Heilmann. Villin luonnon suojelukeskuksen Aleksander Misailov on Grigorjevin linjoilla, toisin kuin Karjalan vihreitten Dimitri Rybakov. Niihin syyllistyvät yhtiöt tulee nimetä ja julkistaa. Englantilaiset Angie Zelter (UK Forests Network) ja Rowan Tilly (Women's Environmental Network) vetoavat brittikuluttajiin, mutta erityisesti he kohdistavat toimintansa yhtiöihin. Zelter aikoo kiertää maansa paperia tuovat yhtiöt ja vaatia niitä peräämään suomalaisilta yhtiöiltä takeet siitä, ettei englantilaisten käyttämään paperiin ole uhrattu ikimetsien puita. "Me tiedämme, mistä puhumme silloin, kun annamme lausuntoja. " "Kerron saksalaisille kuluttaj ille tilanteesta Karjalassa, pyydän heitä ostamaan ja käyttämään vain sellaisia tuotteita, jotka eivät tule suojeltavista metsistä." "Jos mikään muu ei auta, nimeämme yhtiöt, jotka eivät pysty takaamaan, ettei heidän tuotteensa raaka-aine ole peräisin ikimetsistä
Hän kuvaa Karjalan puukauppaa: "Lahjottu virkamies myy omistajan tietämättä huijarille, joka välittää sen kaksinaama.iselle yhtiölle." Määritelmää voidaan Nykäsen mukaan kaunistaa pitkällä tähtäyksellä jakamalla tietoa, kouluttamalla ja kasvattamalla sekä lyhyellä tähtäyksellä siten, että yhtiöt lakkaavat käyttämästä yhteisyrityksiä ja reppufirmoja käsienpesupaikkoina. Köyhältä Karjalalta ostetaan selluksi pilkkahintaan sen ainoa vara, niin tiukkasyinen puu, ettei sitä Suomesta saa enää mistään." D Kirjoittaja on mikkeliläinen toimittaja, joka on perehtynyt Venäjän Karjalan ympäristökysymyksiin. Suomen Greenpeacen Sari Kuvajan mukaan boikotin hankaluutena on sen kohdentaminen. 39. Luonto-Liiton Riitta Nykänen inventoi Karjalan rajametsiä viime kesänä kahden kuukauden ajan. "Pohjoisten havumetsien ongelmat tiedostetaan meillä laajalti myös siksi, että aloimme kampanjoida jo viisi vuotta sitten Kanadan metsien puolesta." "Boikotista meilläkin on puhuttu, mutta pidän tehokkaampana keinona vaikuttaa suoraan paperinostajiin", sanoo Tilly. Boikotti voi olla käyttökelpoinen, mutta viimeinen keino, sillä siitä ei ole enää varaa tiukentaa otteita", sanoo Kuvaja. Käsienpesu lopetettava Myös Säätiön Maailman edustaja Luonnon Jarmo Pyykkö uskoo, että suomalaisiin metsäyhtiöihin voi vaikuttaa keskusteluin. Siitä huolimatta asiat on pyrittävä selvittämään keskustelemalla. SUOMEN LUONTO 11 /95 54. Kohdentaminen hankalaa Suomalaiset luonnonsuojelijat puhuvat boikotista keskieurooppalaisia varovaisemmin. Toiminta on selkeästi kyseenalaista." Teollisuus on saanut rauhassa puuhastella rajan takana yleisen tietoisuuden ulottumattomissa. vsk. ~arjalan laulutnailla Suunnitellun Kalevalapuiston keskelle hiljattain raivattu aukkohakkuu ympäristöaktivistien hämmästeltävänä. Tuskin yhtiöt haluavat riskeerata mainettaan näin pienen osan vuoksi." "Suomalaisten ja venäläisten on yhdessä selvitettävä tilanne Karjalassa ja estettävä hakkuut kielletyillä alueilla, sanoo Pyykkö. "Minua riipii tämä Karjalassa harjoitettu siirtomaapolitiikka. "Venäjän Karjalassa käytetään avoimen härskejä hakkuita ja hakkuumenetelmiä. "Luonnonsuojelijat ovat vilpittömän kiinnostuneita kuuntelemaan myös teollisuuden mielipiteitä. Yhtiöt ostavat Suomesta puuta 50 miljoonaa kuutiometriä ja tuovat Venäjältä yhteensä vain 1,5 miljoonaa kuutiometriä. "Tuskin suuret yhtiöt haluavat enää sekaantua kiellettyjen alueitten hakkuisiin. metsänhoidossa tehtyjä virheitä
Projektissa jo kuusi vuotta työskennelleen Mikko Tuonosen mukaan kyläläisiä on haluttu rohkaista itse kohentamaan omia olojaan. Kylään on saatu myös tekniikkaa kuten aurinkoenergialla lämpeneviä uuneja. Niiden sijaan on saatu lukutaitoluokkia aikuisille, terveysohjelma, verstaita ja pienyrityksiä sekä kestävämpi viljelytapa perinteisen, maata kuluttavan kaskiviljelyn rinnalle. Tyttökerhossa opetetaan naisten perinteisiä käsityötaitoja. vsk.. Ideana on viedä heille vain "siemeniä", jotka muuttavat kehityksen suuntaa. Muu tama vuosi sitten siitä tui seudun ainoa kylä, jonn ihmisiä alkoi muuttaa ta kaisin kaupunkien slum SUOME LUO TO 11/95 54. ehitysprojekti toi eloa Rio Limpioon Suomen Biodynaamisen yhdistyksen ja ruotsalaisen antroposofi sen seuran vetämä projekti ei ole tuonut Rio Limpioon traktoreita, vesipumppuja tai sähkövaloa joka mökkiin. 40 Rio Limpion kylä on minikaanisen tasavall köyhää syrjäseutua
Sitä rakennettiin talkoilla kolmisen vuotta. Samalla tuhoutui kulttuuriperintö. Koko kylässä on pari televisiota, mutta sähkövaloa tai puhelinta ei ole yhdessäkään mökissä. Koulunsa käy loppuun vain kolmannes lapsista. Rauhallinen kehitysmaa Dominikaaniselle tasavallalle siirtomaakausi oli täydellinen mullistus. Mikään ei ole suurta eikä komeaa paitsi kulttuuritalo, jossa toimivat muun muassa kirjasto, lukutaitoluokka ja tyttöjen käsityöryhmät. Koetilalla ja hedelmätarhassa kasvatetaan paikallisia lajikkeita, ja komposteissa muhii kylän lehmjen ja aasien lanta. Kylästä eteenpäin on kaskiviljelyksiä, harvakseltaan puita, muutamia pienempiä kyliä ja Haitin raja. Talon arkkitehtonisena esikuvana on kukkotappeluareena, kylän miesten perinteisen ykköshuvin mukaan. Puuliesiä ja jenkkivaatteita Tie loppuu Rio Limpion kylään. Uusi majatalo, pari siistiä savitiilestä rakennettua mökkiä, majoittavat ulkomaalaiset lintututkijat ja muut satunnaiset kävijät. Juuri tiiliverstas oli maaseutuprojektin ensimmäisiä uutuuksia. Monet vanhemmat patistavat jälkikasvuaan mieluummin työhön kuin koulunpenkille. Arkielämä on kuitenkin vaatimatonta. Vauraat perheet keittävät ruokansa kaasulla, köyhemmät puuliedellä. 'äisessä Rio ä elää nelise ä. SUOMEN LUONTO 11 /95 54. Projektin johtoajatuksena on käyttää hyväksi paikallisia taitoja ja materiaaleja. Ensi vilkaisulla Rio Limpion väki ei näytä köyhältä melkein jokaisen yllä on amerikkalaisia merkkivaatteita. Tosin terveyskeskuksessa ei läheskään aina ole sitä yhtä nuorta lääkäriharjoittelijaa, joka siellä tulisi olla. Tilalle tuotiin tuhansittain orjia Afrikasta. Olemme halunneet osoittaa arvostusta ihmisten käden taidoille ja sille mitä kukin osaa tehdä", Tuononen kuvailee. vsk. Kattotiilet valmistetaan lähiseudun savesta. Iltaruoka laitetaan kuuden-seitsemän maissa ja yhdeksältä kylä on unessa. Haitiin viety yhdysvaltalaisten jätjestöjen kehitysapu salakuljettuu rajan yli tehokkaasti. Ennen leipä tuotiin kaupungista, nyt neljä kylän naista pitää leipomoa. Tyttöjä tarvitaan keittiössä ja pienempiä lapsia hoitamassa, poikia pellolla ja paimenessa. km 100 200 Kylä on ristitty läpi virtaavan joen, Rio Limpion, mukaan. Latinalaisen Amerikan tapaan suunnilleen puolet asukkaista on 15-vuotiaita tai nuorempia. Runsaan 30 kilometrin päässä olevaan kaupunkiin kulkee päivittäin kolme tai neljä autoa. :B Rio Limpiossa elää -~ :i: 300-400 perhettä eli noin 4000 ihmistä. Paikallista osaamista halutaan tukea "Pyrkimys on ollut edistää kylän omaa liike-elämää. Savitiilet uusia rakennuksia varten valmistettiin lähiseudun savesta. Köyhyydestä, levottomuudesta ja sotilasdiktaattoreista tunnetun Haitin rinnalla tasavalta 41. Nimi tarkoittaa puhdasta jokea. Keskeisiin ideoihin kuuluu paikallisuus: se että etsitään ne eväät, joita on omasta takaa. Ennen tien rakentamista ei kenelläkään ollut ovessaan lukkoa, mutta nyky5 ään ollaan varovaisempia. Pakkotyö ja valloittajien tuomat sairaudet tappoivat lähes kaikki Hispaniolan eli Haitin saaren intiaanit. Tasavallan historia ulottuu vain viidensadan vuoden taakse, Kolumbuksen ajasta eteenpäin. Dominikaanisen tasavallan oloja kuvaa, että rajaseutukylässäkin on valtion koulu ja terveyskeskus. Vesi onkin niin hyvää, että sitä käytetään juomaja talousvetenä. Musiikki ja muu kansankulttuuri on valkoisten, afrikkalaisten ja intiaanien perinteen sekoitusta. Viime vuosikymmeninä maa on kulkenut jonkin verran eri teitä kuin naapurinsa
D Projektia voi tukea tilille PSP 800011-244905. Tilalle on myös koottu paikallisten lajikkeiden taimistoja. Parhaat maat vallattiin jo siirtomaakaudella vientikasveille. Jäsenet itsekin työskentelevät projektin eri osissa. Jätteet maatuvat karibialaisessa ilmastossa mullaksi kolmessa-kuudessa kuukaudessa. Kaikkiaan koetilan tarhassa kasvaa puolensataa hedelmälajiketta. Pohjoismaalaiset ovat lähinnä tarkkailleet, tehneet ehdotuksia sekä kehittäneet menetelmiä paikkakunnalle sopiviksi. Niissä toimivat yrittäjät maksavat tiloistaan vuokraa ja huolehtivat omien liiketoimiensa kirjanpidosta. Se oli varma merkki siitä, että komposti alkoi olla arvossaan. Pintamaa huuhtoutuu sadekaudella nopeasti pois. Eivät ihmiset ole tyhmiä, kyllä he näkevät, että sato huononee vuosi vuodelta ja metsä ei ehdi uudistua", Mikko Tuononen sanoo. SUOMEN LUONTO 11 /95 54. Se on laitonta, mutta viranomaiset katsovat syrjäseudun talonpoikien tekemisiä läpi sormiensa. D myös poistaa riskin, että pääoma myydään heti , kun ulkomaalaiset lähtevät", Tuononen kertoo. Projektin edetessä ulkomaisen rahoituksen tarve vähenee. Perinteisesti kylässä syödään arkisen papuruuan höysteenä keittobanaania, appelsiinia ja avokadoa. Projektin hallinto kuulostaa ensi alkuun oudolta. Toisaalta projektin varoja tarvitaan taas uusiin tehtäviin. Ensi alkuun perustettiin koetila, josta vastaa kymmenen nuoren viljelijän osuustoiminnallinen yhdistys. Kaskenpoltosta kestävään viljelyyn Perinteinen maanviljelystapa Rio Limpion seudulla on kaskenpoltto. '• Komposti varastettiin! Koetilan uutuuksia on terassiviljely, jolla maan kulumista voidaan vähentää vuorenrinteiden pelloilla. Mangopuun alla muhii komposti. Niinpä luonnonmukaiseen viljelyyn siirtyjiä varten on oma lainarahasto. vsk.. Tasamaa kestää kaskiviljelyä useita vuosia, mutta vuorenrinteet kuluvat pian paljaiksi. Kyläprojekti lieventää yrittämisen riskejä elää kehitysmaiden mittapuun mukaan rauhallisesti, pääkaupungin keskiluokka jopa vauraasti. Projektin lainaa saavien on myös osallistuttava koulutusohjelmaan. Halusimme me aikoina siirtymäneuvontaa ja -lainoja on kysytty jo enemmän kuin niitä on pystytty myöntämään. Vaikka maassa ei virallisesti ole rasismia, ihmiset ovat usein sitä vaaleampia mitä korkeampaan yhteiskuntaluokkaan he kuuluvat. Kerran sattui semmoinenkin tapaus, että eräs yksityisviljelijä nousi aamulla ja huomasi, että hänen kompostinsa oli varastettu", Tuononen kertoo. Viida toimintaa vaan pitää pääomaa si lmällä. Väen vaihtuminen on tuonut projektille ongelmia, mutta toisaalta ammattitaidon leviäminen on hyvä asia. Johtokunta ei johyksi Rio Limpio -projektin keskeisistä osista. Dominikaanisen tasavallan väestöstä neljännes on aliravittuja. Työntekijöiden palkat on pidetty kohtuullisen matalina, koska ei ole haluttu vääristää paikallista taloutta. Projektin töissä oppinsa saaneet rakennusmiehet ovat kuitenkin saaneet nopeasti houkuttelevampia työtarjouksia muualta. Mutta parin vuoden päästä ei juuri kukaan enää myynyt lantaa, vaan ihmiset alkoivat käyttää sitä omilla pellotllaan. Lama vähensi pohjoismaisia lahjoitustuloja, ja niinpä työssä on mennyt ennakoitua pidempään. Vuoristoseudun asukkaille on käymässä kuin savolaisille menneinä vuosisatoina. Asukkaita on kahdeksan miljoonaa, pääkaupungissa Santo Domingossa kaksi miljoonaa. Paikalliset lajikkeet arvossa Luonnonmukaisuutta tavoittelevan biodynaamisen maanviljelyn käynnistäminen on ollut kennukset kuten verstaat, majatalo ja leipomo ovat johtokunnan hallinnassa. Ammattitaito leviää Enimmillään projektissa on työskennellyt parin ulkomaalaisen lisäksi 70 paikallista työntekijää: rakennusmiehiä, viljelyneuvojia sekä kirjastonja apteekinhoitajia. Tropiikin runsautta kuvaa, että Rio Limpion seudulla on pelkästään banaanilajikkeita parikymmentä. Uusia maanviljelyoppeja levittää viisi viljelyneuvojaa. "Ennen oli kaksikymmentäkin vuotta vanhaa metsää kaskettavaksi, nyt viisivuotiasta pöheikköä. Vaihtajille lainarahasto Viljelymenetelmän vaihto on köyhälle uhkapeliä, jossa panoksena on perheen ruoka. Toinen tilan ihmeistä on komposti, jolle ainakin alussa naureskeltiin. Parinkymmenen hehtaarin tilalla on eläimiä laitumineen, peltoja puutarhaviljelmiä, kahvipensaita ja hedelmäpuita sekä talousmetsää. Maaseudulla puolet asukkaista on vailla puhdasta vettä, ja yli 15-vuotiaista neljännes ei osaa lukea. Maaseutuprojektin vuosittainen budjetti on vaihdellut puolesta miljoonasta miljoonaan Suomen markkaan. Vähitellen omavaraisiksi Kun suomalaiset ja ruotsalaiset tulivat Rio Limpioon 1986, he välttivät olemasta "gente que saven", ihmisiä jotka tietävät. " Ideana on rohkaista omaaloitteisuutta ja lieventää yrittämisen riskejä. Liikera42 Erkki Laukkanen Biodynaamisesti viljeltyä peltoa reunustaa kasvipeite, joka vähentää maan huuhtoutumista sateen mukana. Uuteen viljelytapaan siirtyneet viljelijät maksavat lainojaan ja rakennuksia käyttävät yrittäjät vuokriaan. Mukana on muutamia viljelijöitä Rio Limpion ulkopuoleltakin. On syytäkin, sillä köyhien vuoristoalueiden viljelijät kasvattavat maissia ja papuja kaupunkilaistenkin ruokapöytiin. "Ihmisistä oli lystikäs juttu, että ruvettiin keräämään lehmänlantaa ja että projekti jopa osti sitä. Monipuolisemmat eväät yleistyvät ruokapöydissä vähitellen
Paikalle oli kutsuttu varsin huomattaviakin päättäjiä, ei tosin kovin monta. Kamerat salamoivat ja moottoriperät jauhavat. Teemoina olivat muun muassa lasten oikeudet, lapsityövoiman käyttö sekä ympäristökysymykset. Siispä: Kaikkien maiden lapset, liittykää yhteen! Jorma Laurila 43. Kaikkea tiedottamista ei kuitenkaan jätetty aikuisille: lapset järjestivät myös oman lehdistötilaisuutensa. vsk. Yhteiskunnan kehittämiseen pyritään saamaan mukaan lasten ja nuorten ajatukset, ennakkoluulottomuus ja energia. Naturlehden mukanaolo on luonnollista, koska se on tapahtuman alkuunpanijoita. Kovin vaatimus listalla oli ainakin nykyistä poliittista kulttuuria ajatellen tämä: yksi ääni jokaiselle ihmiselle. Siihen kirjattiin työryhmätyöskentelyn tuloksena syntyneitä tavoitteita, joita sopimuksen allekirjoittaneet lupaavat edistää. Vuotta myöhemmin tutkitaan, miten niitä on otettu huomioon. Kokouspaikka, entinen pioneeripalatsi suuren puiston keskellä Köpenickissä entisen jaetun kaupungin itälaidalla, muistuttaa historian nopeista käänteistä. On meneillään kolmas Natur-Kindergipfel -tapahtuma, tällä kertaa Berliinissä, jonne syyskuun lopussa kokoontui satoja saksalaisia lapsia ja nuoria keskustelemaan muun muassa nuorten ihmisten oikeudesta osallistua tulevaisuuttaan koskevaan päätöksentekoon. Varsinaisena järjestäjänä on nykyisin erityinen yhdistys, jolla on muutaman työntekijän toimipiste Mi.inchenissä. AEG on otettu mukaan tällä ehdolla. Aikuisten ja lasten välisen vuoropuhelun lisääminen on keskeinen päämäärä. kuunnella lapsia ja nuoria sekä suhtautua vakavasti heidän ajatuksiinsa, käsityksiinsä, toiveisiinsa ja pelkoihinsa. Tai onko rakentamamme maailma niin järkiperäinen ja hyvä kuin itse uskomme. Lisäksi oli valistuspisteitä sekä kilpailuja, askartelupajoja ja muuta hauskaa lapsille. Yhteiskunnallinen vuoropuhelu lasten ja aikuisten maailman välillä on niin radikaali ratkaisu, että se voisi jopa muuttaa maailmaa paremmaksi. Sankka nuori yleisö palkitsee kerkeästi taputuksilla tai buuauksilla puheenvuorot paneelikeskustelussa, jossa on tasavertaisesti aikuisia päättäjiä ja lapsia. Aikaisempi lasten huippukokous pidettiin 1993 Stuttgartissa ja ensimmäinen 1991 Frankfurtissa. harrastustoimintaansa. Puistoon oli lisäksi pystytetty Mahdollisuuksien markkinat, Markt der Möglichkeiten, jossa sai esitellä muun muassa luontoaiheisia tuotteita ja kerhotoimintaa. Lopputuloksena syntyi sukupolvisopimus, kuten aikaisemmillakin kerroilla. Vanha sanalasku, että lasten suusta kuulee totuuden, on ainakin sikäli huomionarvoinen, että lapset voivat kyseenalaistaa aikuisten ajatusluutumia. Kaupallista sponsorointia ei hyväksytä, mutta sitoutuminen tavoitteiden toteuttamiseen on tervetullutta. visopimukseen kirjattiin hyvin monenlaisia vaatimuksia ja tavoitteita: saasteiden rajaarvot tiukemmiksi, energian säästö tehokkaammaksi, vähemmän ja järkevämpiä pakkauksia, lisää ympäristöystävällisiä autoja ja pihakatuja, koulupakon tilalle koulutusoikeus, lapset mukaan kaupunkien suunnitteluun, sademetsiä tuhoavista tuotteista on luovuttava ja alkuperäiskansojen oikeuksia kunnioitettava, eläinten huono kohtelu saatava loppumaan, jokaiselle koululehdelle oma toimitushuone. Mukana järjestelyissä olivat näkyvästi Natur-ympäristölehti sekä AEG-yhtiö. Olemmeko nimittäin ihan varmoja, että lapset haluavat elää juuri sellaisessa maailmassa, jota olemme rakentamassa ja tarjoamassa heillekin perinnöksi. Tapaamista oli valmisteltu edeltävinä kuukausina eri osavaltioissa pidetyissä esikouksissa sekä valtakunnan laajuisen lapsiparlamentin kokouksessa. Kokouksessa lapset saivat tilaisuuden kertoa ajatuksistaan muun muassa talouden ja politiikan vaikuttajille. Kindergipfelin ajatusmaailman mukaan aikuisten pitäisi SUOMEN LUONTO 11/95 54. Nelipäiväisen tapahtuman ohjelma muodostui työryhmäMyös tiedotusvälineet olivat kiinnostuneita lasten ja nuorten ajatuksista. Tässä berliiniläisen peruskoulun "Nuoret puutarhurit" -kerhon kuvakertomus viljelypalstan hoidosta. Tälläkin kertaa sukukupolNatur-Kindergipfel 1995 -tapahtumaan osallistui satoja lapsia ja nuoria. ULKOMAILTA Lapset huippukokouksessa Berliinissä Mahdollisuuksien markkinoilla nuoret esittelivät mm. Rakennuksen pihalla radiotoimittaja jututtaa nuorta tyttöä, ja toisaalla televisioryhmä kuvaa pienen pojan haastattelua. Mediajulkisuus on tapahtuman pintakuohua, mutta osoittaa, että asia kiinnostaa. "Jokaiselle ihmiselle yksi ääni", lukee seinässä roikkuvassa banderollissa. työskentelystä, keskusteluista sekä illanvietoista. Ennen paneelikeskustelun alkua lehtikuvaajat pakkautuvat nuorten keskustelijoiden ympärille kuin huippupoliitikkojen kimppuun konsanaan. Paneelikeskusteluja lukuunottamatta kokoukset olivat ulkopuolisilta suljettuja
Muurarien palkkaaminen on melko edullista, sillä yleensä ilimiset osallistuvat itse talojensa rakentamiseen ja auttavat muuraria esimerkiksi valmistamalla savitiilejä. Käyttökelpoista ja halpaa savea on runsaasti saatavilla. Siellä myös poliittinen tuki hankkeille on voimakkaampaa kum Namibiassa. Ammattimuurareita koulutetaan Saksalaisten kansalaisjärjestöjen johtamassa rakennushankkeessa on keskeisenä tavoitteena myös ammattitaitoisten muurarien kouluttarniPohjoismainen metsäteollisuus kampanjoi julkisuudessa jätepaperin polton lisäämisen puolesta. Varsinkin mopaanin rungon ydinosa on kovaa ja kestää rakennuksessa jopa 15 vuotta. Puiden huvetessa hinnat ovat nousseet ja hankinta on vaikeutunut. Savitalojen ikivanha rakennustekniikka on peräisin nubialaisesta kulttuurista Niilin keskijuoksulta. Kokouksen teemaksi oli valittu "Is the Future Sustainable?" eli onko tulevaisuus kestävällä pohjalla. Muurarien oletetaan tarjoavan palveluksiaan niin kaupunkien kuin maaseudunkin asukkaille ja levittävän samalla tietoa savitaloista. Perinteisen pohjoisnamibialaisen asuintalon rakentamiseen käytetään noin 4 000 puupylvästä, joiden valmistamiseksi on kaadettava lähes tuhat puuta. Sieltä se on levinnyt lähinnä Sahelin alueen maihin Länsi-Afrikkaan. · puulajien puutteessa ihmiset joutuvat turvautumaan pehmeämpiin puulajeihin, joista valmistetut pylväät on uusittava entistä useammin. Nopea väestön kasvu on jatkuvasti lisännyt puun käyttöä asumusten ja aitojen rakentamiseen. Tämä tuli selvästi ilmi syyskuun lopulla Lontoossa pidetyssä seminaarissa, jota isännöi Metsäteollisuus ry. Teollisuusjärjestöjen nokkamiehet sanoivat selkeästi haluavansa lähettää muihin maihin ja Brysseliin yhteisen sanoman, vaikkei Norja EU:n jäsen olekaan. Tämä koskee myös jätepaperin energiakäyttöä. Hankkeen koordinoijan Wiebke Volkmannin mukaan tavoitteena on kuitenkin ensi_n kohdistaa toiminta kaupunkeihin, sillä niissä omaksutut ideat leviävät nopeasti myös maaseudulle. Onnistuessaan hanke vähentäisi painetta jäljellä olevan puuston hakkaamiseen. Savesta voidaan rakentaa suojia myös kotieläimille ja aitoja suojaamaan istutuksia. Vuonna 1991 aloitetun hankkeen takana on kaksi saksalaista kansalaisjärjestöä (Brilt fuer die Welt ja DESWOS). Rakennuksiin käytetäänkin pääasiassa vain kovia ja vahvarakenteisia puulajeja, kuten mopaania (Colophospermum mopane) ja kahta Terminaliasuvun puuta (Terminalia pruinoides ja T. Talven vi ileinä öinä ja helteisinä päivinä talossa on mukava asua, vaikka ulkona lämpötila vaihteleekin huomattavasti. Tällaisen savitalon näkeminen Pohjois-Namibiassa ja ylipäätään eteläisessä Afrikassa on hämmentävä kokemus. Kovempien 44 Savitalo maaseudun kehittämiskeskuksessa Ongwedivassa, Pohjois-Namibiassa. Metsäteollisuuden edustajat kutsuivat jätepaperin polttoa "puuttuvaksi lenkiksi" kierrätysketjussa. Asenteiden muokkaami_nen myönteisiksi savitaloille on hidasta. vsk.. Puuta savitalon rakentamiseen ei tarvita juuri lainkaan. ULKOMAILTA Savitalot voisivat säästää puustoa Namibiassa Ongwedivan maaseudun kehittämiskeskuksen aidan takaa kohoaa rakennus, joka poikkeaa nii_n ulkomuodoltaan kui_n materiaaliltaankin huomattavasti seudun perinteisestä rakennustyylistä. Koulutuksen hyväksyttävästi läpäisseet muurarit saavat todistuksen pätevyydestään. Kaikki seudun puulajit eivät kuitenkaan sovellu rakentamiseen, si llä runsaslukuiset termiitit ja eräät kovakuoriaiset nakertavat nopeasti pehmeistä puulajeista tehdyt materiaalit käyttökelvottomiksi. Tavoitteena on näin luoda alalle uusi ammattiryhmä ja kehittää yrittäjyyttä. Ohuemmat rungot ja oksat pitää uusia yleensä kuuden vuoden välein. SUOMEN LUONTO 11 /95 54. sericea). Länsi-Afrikan maissa, kuten Malissa ja Nigerissä, on ollut 15 vuoden ajan savitalojen rakentamista edistäviä kehitysyhteistyöprojekteja ja siellä tätä rakennustapaa pidetään muodikkaana. Pohjois-Namibiassa toimii myös muita saven hyödyntämistä kehittäviä hankkeita, kuten Espoon Namibia-toimikunnan avustama Green Namibia Project, jossa paikallisten naisten osuuskunta valmistaa muun toimintansa ohella savesta vähemmän polttopuuta kuluttavia liesiä. Tino Johansson Yhtä helposti kui_n perinteisiä asumuksia voidaan savitalojakin perheen koon kasvaessa laajentaa. Myös tällä on suuri merkitys puuston suojelulle, sillä noin 90 prosenttia kotitalouksista käyttää puuta ruuanlaitossa ja lämmitykseen. yhdessä ruotsalaisen ja norjalaisen veljesjärjestönsä kanssa. Puuta kuluu yleensä vain rakennustelineiden lankkuihin. neo. Kupolija kaarimuotoja käyttämällä seinistä ja katosta saadaan mahdollisimman tukevat. Ulkoja sisäpinnat muokataan lopuksi tiilien päälle sileäksi levitettävän rappauksen avulla. Metsäteollisuuden puuttuva lenkki. Varsinkin poliitikot ovat olleet pidättyväisiä, ja savitalojen rakentamista pidetään tietyllä tapaa myös takapajuisena. Heidän mukaansa tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että paperin poltto voi merkitä energian säästöä verrattuna siihen, että keräyskuitua käytettäisiin uusiopahvin tai uusiopaperin tekemiseen. Savesta ei ole pulaa Savi talojen seinien ja kattojen perusta muurataan auringon paahteessa kuivatuista savitiilistä. Kymmenen viikon koulutusjaksolle otetaan 32 henkilöä. Ongwedivan talo on rakennettu esittelytarkoituksessa osana hanketta, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää savitalojen rakentamista Pohjois-Namibiassa perinteisen, runsaasti puuta käyttävän rakentamistavan sijaan. Savitalon sisällä lämpötila pysyy melko tasaisena läpi vuorokauden. Huonolaatuisimman ja sotkuisimman paperija pahvijätteen polttoa se kutsuu nyt ympäristönkin kannalta hyväksi vaihtoehdoksi
Suvi Arapkirli SUOMEN LUONTO 11 /95 54. Järven rantamilla on hyvin vähän teollisuutta. Alunperin 1991 alkaneen hankkeen piti päättyä 1996, mutta kestävien tulosten varmistamiseksi sitä pitäisi arvioitsijoiden mukaan jatkaa pari vuotta suunniteltua kauemmin. Rantavaltioita ovat Tansania, Zaire, Sambia ja Burundi. Ne ovat ainutlaatuisia ekosysteemejä, verrattaRiisinviljely myrkyttää Sivashin lahtea vissa Galapagossaariin. Kuivattua kalaa kuljetetaan jopa tuhannen kilometrin päähän. Victoria-järvellä sattui katastrofi vieraitten kalalajien istuttamisen takia; siellä endeemiset kalalajit ovat hävinneet lähes täysin parissa vuosikymmenessä." Victorian-järven kohtalo pyritään välttämään Tanganjikalla, joka Salon mukaan on biodiversiteeltään yksi Maailman ympäristörahaston GEF:n hot spot -kohteista. Tutkimuksen ohella pyritään saamaan aikaan pysyvää yhteistyötä rantavaltioiden välille muun muassa lainsäädännössä ja ympäristönsuojelussa. Myös Suomi on vahvasti mukana: se on hankkeen suurin rahoittaja, ja käytännön työssä on lisäksi 15 suomalaista tutkijaa ja asiantuntijaa. Sivashin lahden erottaa Mustaanmereen kuuluvasta Asovanlahdesta kapea kannas siten, että lahti jää loukkuun Krimin niemimaan kainaloon. Tärkeimmät kalat ovat niilinahven ja eräs makean veden silli (Stolothrissa tanganicae ). "Afrikan suuret järvet Tanganjika, Malawi ja Victoria ovat miljoonia vuosia vanhoja. Vaikka järvi on syvä, vain vesikerroksen ylin 200 metriä on kalojen käytössä, koska alempana ei ole happea. Shadrin toivookin, että rahapula kestäisi niin pitkään, että päättäjät alkaisivat uskoa tutkijoita ja hyödyntää seudun biologisia varoja kuten artemiarapuja ja karoteenia tuottavaa vesiheinää. Kuopion yliopisto vastaa hankkeen tieteellisestä yhteistoiminnasta. Näin pelkää Eteläisten merten biologinen instituutti, joka toimii Sevastopolissa Ukrainassa. Pohjoismainen metsäteollisuus haluaisi toimittaa Euroopan markkinoille neitseellistä kuitua yhä vain lisää. Se on 650 kilometriä pitkä ja syvimmillään 1470 metriä. Teollisuus valmistaa Sivashin suolasta muun muassa soodaa. Asovanmereen yhteydessä olevan Sivashin lahden erikoinen eläimistö on tuhoutumassa ympäristömyrkkyihin ja makeaan veteen. Suurin asutuskeskus on Burundin pääkaupunki Bujumbura, jonka 350 000 asukkaan jätevedet lasketaan sellaisenaan järveen. Syvemmältä kuitenkin kumpuaa ylös runsaasti ravinteita. Jorma Laurila on. \ BURUND~/' km 200 Heikki Laurila/Illusia Tanganjika-järvi on 650 kilometriä pitkä, ja sen suurin syvyys on 1470 metriä. Teollisuusmiehet vetosivat myös siihen, että kierrätysasioissa edelläjäkävijäksi kutsutussa Saksassa oltaisiin muuttamassa säädöksiä energiavaihtoehdolle suopeammiksi. Arvioinnin tekivät ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston ja FAO:n toimeksiannosta luonnon monimuotoisuuden asiantuntija, professori Jukka Salo ja hollantilainen tohtori Frits Röst. Y1jö Rouhe 45. Jätepaperin tarkempi kierrättäminen saattaisi uhata nyt vauhdikkaasti vetävää vientiä. Hankkeen väliarviointi julkistettiin syyskuussa Helsingissä. Nyt maatalous on vanhemman tutkijan Nickolai Shadrinin mukaan tappamassa tämän kannattavan teollisuuden haaran. ULKOMAILTA Tanganjika-järven kalatalouden tutkimushanke arvioitiin hyväksi Tanganjika-järvellä ItäAfrikassa on vuodesta 1991 selvitetty järven kalastoa, biologiaa ja limnologiaa, joista on aiemmin ollut hyvin vähän tietoa. Ne värjäävät veden sitä punaisemmaksi, mitä suolaisempaa vesi Viime aikoina Pohjois-Krimin kolhooseilla ei ole ollut varaa hankkia myrkkyjä eikä polttoainetta niitä levittäviin lentokoneisiin. Asialla on YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO. Kokouksen kriittiset äänet pitivät teollisuuden energiaintoilua yrityksenä peitellä sen omia etuja. Vain hyvin suolaisessa vedessä viihtyvä mikroeläimistö on värjännyt eristyneen Sivashin lahden veden punaiseksi. Niinpä Dnepristä rakennettiin kanava PohjoisKrimille, jonka alueesta kolmasosa on nyt riisipeltoina. Kalaa pyydystetään vuosittain 150 000 tonnia. Suurin osa 40 000 pyytäjästä on pienkalastajia. Silliä, jota kutsutaan myös kapentaksi, pyydetään yöllä, kun se ui syvyyksistä pintaan. Joka vuosi riisipelloilta valuu 1,5 miljardia kuutiometg_ riä myrkyllistä makeaa vettä ·g, edelleen Sivashin kautta Aso->vanmereen", Shadrin kertoo. Päämääränä on yhdistää kalavarojen hyödyntämisen sosiaalis-taloudelliset kysymykset sekä järven luonnon monimuotoisuuden suojelu. "Aikoinaan piti näyttää, että riisi kasvaa seuduilla, joilla ei ole edes vettä. Kalansaalis on miljoonille ihmisille elintärkeä laadukkaan ravinnon lähde. Toisaalta niillä on valtava merkitys paikallisille ihmisille", sanoi Jukka Salo. Tanganjika on Afrikan suuren hautavajoaman järviä. Riisinkasvatus Krimillä vaatii puolestaan valtavia myrkkymääriä. Suurimmat ympäristöongelmat aiheutuvat välillisesti eroosiosta: Viljelykset kiipeävät korkeille rinteille, joilta maata ja ravinteita huuhtoutuu Jarveen; myös metsien hupeneminen johtaa samaan. Sivashin vesi on hyvin suolaista, ja lahdessa elää oloihin sopeutuneita erikoisia mikroeläimiä. " ~ Kalasto on lajistoltaan rikas ja tuottava. Molemmat kiittelivät hanketta, pitivät tieteellistä suunnittelua hyvänä ja suosittelivat painokkaasti työn jatkamista. "Tanganjika-järvessä elää 200 endeemistä kalalajia, samoin Malawi-järvessä
" Minulle paikka oli lähes jasta osan, joka ei sovi heidän rajattuun maailmaansa. Morganin viesti Ulla Ahonen esitteli ja arvioi numerossa 9/95 Mario Morganin kirjan Viesti oikeiden ihmisten maailmasta. Kirjan kulttuuri kansoille osoitettu sanoma piilee siinä, että tämä "olematon" kansa onkin älykkyydeltään länsimaita korkeammalla tasolla. Mitään ainettahan, sellaisena kuin sen aistimme, ei ole olemassa, eikä esineiden ja niiden välisen tyhjän tilan kesken vallitse mitään todellista laadullista eroa. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Morgan on amerikkalainen ja kirjoittanut lähinnä muille ameri kkalaisille. Tämä ajatus synnyttäisi epäilemättä ainakin kirkon, biologien ja Australian konsulin vastustuksen. Australian viranomaisille kirja on tiettävästi ollut kova pala, eikä ihme, sillä miten on mahdollista, JÄLKEENI pyhä, oma metsäkirkko", Heljä Tuomi-Nikula ki,joittaa. Se tietää maailmanka ikkeuden olevan kokonaan henkinen ja syntyneen ykseydestä. Minusta kirja on koruttomuudessaan ja pelkistetyssä tyylissään täys in uskottava. Silti päällimmäiseksi jäi epäily, että Ahonen jättää itselleen oven auk i kesk ivertokansalaisten tu rvalliseen maailmaan päättämällä kirjoituksensa: "Totta tai tarua ... Jos minulla olisi valta, sujauttaisin tämän pikku ki rjan peruskoulun hyll yyn Aleksis Ki ven ja Väinö Linnan jatkeeksi, piristysruiskeeksi kivettyneille käsityksille. Kirjan viesti on mielestäni aivan muualla kuin alkuasukkaiden kyvyssä löytää ravintoa näennäisen tyhjästä ja ylipäänsä elää seudulla, missä todistettavasti ei voi pysytellä hengissä, sillä nämä ominaisuudet ovat vain seurausta luonnon sopeutumasta. Juttu oli aika mukava ja myönteinen. Se tietää myös, että tämä ykseys on tietenkin yhä totta ja erillisyys kylläkin optinen totuus, mutta todellisuudessa vain näennäistä. Miksi tehdä kirja, jolla todennäköisesti ei olisi mainittavaa menekkiä, ellei se olisi todenperäinen. Lehdon kasvillisuus oli monipuolista, ja siellä pesi muiden muassa pähkinähakkeja. Risto Kivekäs Kaustinen SUOM EN LUONTO 11 /95 54. Saaren ja täsmälleen kapean pähkinäpuu/ehdon läpi viillettiin kesällä tie toinen kuva j ien varustamista pakanamaihin suunnittelevien uskontokuntien kannattaisi lukea Morganin aboista. Biologit taas ruotisivat kiron elokuulta. Monet kyläläiset uskoivat, että alue oli rauhoitettu . ". että viisaudessaan ydinkokeitakin tehnyt kansakunta ei osaa edes väestökirjanpitoa. Eli hän ei itsekään oikein usko lukemaansa. Lehtojensuojelutyöryhmän mietinnössä lehto oli luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi. Ki1jassa lentää hienovarainen, mutta kymppiin osunut tikkanuoli tapakristityille. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. vsk.. Lähetyssaarnaa46 Ml ELI PITEITÄ KESKUSTELUA IEN N EN "Vanha pähkinäpuu/ehto oli perheemme jokakeväinen kävelykohde", kertoo Lounais-Suomen saaristosta, Iniön kunnan lumon saaresta kuvaparin lähettänyt Heljä Tuomi-Nikula. Mitä hyötyä hänelle olisi tehdä alati pälpättäville maanmiehilleen kirja, jonka päähenkilöt puhuvat harvoin, mutta ajattelevat sitä enemmän ja pitävät amerikkalaisten ihailemaa omistamista ja kuluttamista pelkoon johtavana sielullisena sairautena. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja
Kontrolli on liikennemäärään nähden lähes olematonta. Onko yksityisautoilu ainoa tapa kulkea. Entä TurkuPietaria tai HelsinkiLahtea. Onko todella niin, että raha on ainoa mikä ratkaisee. Kovilla pakkasilla jääsumussa näkyvät sivuauringot ovat hyvin yleisiä, mutta ne jäävät silti monilta näkemattä mitä ei osaa katsoa, sitä ei näe. Voiko tielaitos sumuttaa kansaa perusteillaan ja rakentaa kiireeseen vedoten tiet ennen kuin vastustus on edes herännyt. Työkoneet (kuorma-autot, kaivinkoneet) ovat yleensä dieselkäyttöisiä eli pahimpia mahdollisia saastuttajia. Appel väitti kotimaan liikenteen kasvavan ennusteiden mukaan 34 prosenttia vuoteen 2005 mennessä ja että Vaalimaalla kasvu on selvästi voimakkaampaa. Pitääkö Venäjän kauppa hoitaa vain rekoilla. Kuvan sivuaurinko on ollut kuitenkin tavallista kirkkaampi. Hanke on puolueellinen ja lähes asiaperusteeton. D Moottoritiesekoilu riittää jo Pär-Håkan Appel tielaitokselta esitti (HS 24.7.) Suomen tarvitsevan E 18-tietä eli Turun ja Vaalimaan välistä moottoritietä. Anssi Pajuoja luontoaktivisti. Suomiko muka tarvitsee HelsinkiTampere -moottoritietä. Se liikkui eteenpäin, siis oikealle, samassa tahdissa auringon kanssa. Se oli varsin mielenkiintoista ja elävää katsottavaa. Saastuttavia laittomuuksia löytyy enemmänkin. lystä puhumattakaan. Voiko tällainen monin keinoin tapahtuva luonnon raiskaus vielä jatkua. Vihreiden liikkeidenkin esittämä vastustus on nykyään lähes olematonta. Moottoriteillä tämä ilmiö jatkuu vielä pahempana ohituskaistan turvin. Ihmettelen todella, eivätkö ihmiset koskaan opi ymmärtämään, että tällä menolla ekokatastrofi on väistämätön koko maapallolla. Sanomalehtien tiedotuskin on perin yksipuolista. Sivuaurinko siis muodostui jääsumussa ja tuli erittäin selvänä näkyviin tummaa metsää vasten. Valoisuuden vaihtelu johtui jääsumun tiheyden vaihtelusta. Sinä ymmärrät sanotut ja pidätetyt ajatukset. lmen J...ryynelhelmeäsi ja tulen takaisin juurettomaan aikaan maistellen sinun makuasi. Hivelen karheaa pintaasi puhun sinulle niin kuin viisivuotiaana vuolaasti ilman estoja. vsk. Olen huomannut tämän itse ajellessani näitä teitä. Se ei ole harvinainen aktiivinen taivaan tarkkailija voi nähdä sen noin sata kertaa vuoden aikana. Ihmettelen myös sitä, kuinka tielaitos pääsee lähes diktatuurimaisesti tällaisenkin hankkeen suunnittelemaan ja toteuttamaan sekä pilaamaan EteläSuomen kertaheitolla. 47. Moottoritiet vahingoittavat kaikissa suhteissa luontoa. Myös heitä koskee tieliikennelain asetus, joka määrää tyhjäkäynnin ylärajaksi kaksi minuuttia. Näin kirjoittaa Martti Päivänsalo ja kysyy, mikä ilmiö oli. Typenoksidipäästöt kasvavat tielaitoksen omienkin mittausten mukaan tavallisilla autoilla kaksinkertaisiksi, kun vauhti kasvaa 80:stä 120 kilometriin tunnissa. Ilmassa on leijaillut vaakatasossa paljon laatan muotoisia jääkiteitä, joissa auringonvalo on kulkenut 60 astetta tai ttavan kulman läpi aiheuttaen ilmiön. Haloasiantuntija Marko Riikonen vastaa, että kyseessä oli sivuaurinko-niminen haloilmiö. Tätä rikotaan täysin häikäilemättä esimerkiksi käyttämällä ajokkia 30-45 minuuttia kerrallaan. Tuntuu, että vihreät ovat mukana jopa tässä EU-juonessa. Suurimmat ylinopeusajajat ovat yleensä takseja ja kännykkäm iehiä. Toini Väisänen Palkittu luontorunokilpailussa 1994. Lohdutat ilman sanoja. Eivätkö päättäjät vieläkään ymmärrä panostaa luontoa säästävään juna-, bussija metroliikenteeseen pyöräiSUOMEN LUONTO 11 /95 54. Voiko tämä terroristien mafi a vielä toimia. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Pakkaspäivänä vi ime vuoden marraskuun lopulla näkyi kotipihaltamme Jyväskylän Säynätsalossa kuvan valoilmiö noin kello 10-1 2 etelän suunnassa. Tuntuu, että laman vuoksi kehityksessä ollaan jälleen menty 30 vuotta taaksepäin. <leitä. Hankkeet ovat nykyään täysin ylimitoitettuja pituudeltaankin. Onko vihreiden liikkeiden tieteelliseen totuuteen perustuva valistus mennyt aivan tyhjille korville. Suomen viisimiljoonainen kansa. Pahinta on valtavien metsäja peltoalueiden totaalinen tuhoaminen koko moottoritien leveyNAAVAPARTA Juoksen luoksesi valovuosien takaa. Samoin kasvaa hiilivety-yhdisteiden maara, kun nopeus nousee I 00:sta I 20 kilometriin tunnissa. Normaaleilla valtateillä jo lähes kaikki ajavat ylinopeutta. Piirros Markku Tanuu Ime/ itkemättömät kyyneleet. Sen muoto, värit ja valoisuus vaihtelivat rauhallisesti
Vaaleita huntuja liikutellaan, ja ne etenevät verkkaisesti ojia pitkin leveänä nauhana. Se on kuin keinuvaa pilveä. Vasta kun jalkani ovat aivan kylmät, hii vin takaisin vuoteen lämpöön. Koko talon väki on pihamaalla ihastelemassa. ) h I t 1·· .. Tähyilen taivaalla lekuttelevaa haukkaa. Pakkasillan ilotulitus Tammikuisena pakkasiltana asetun yöpuulle, sammutan valon, suljen silmäni . Lii Hannukkala-Pohjanmies -----------------7 1 "' C: "' ::, 1 "' V) <( c:-"' E 1 ctl ·..., E V) V) 1 0. Oikealta ylhäältä alaviistoon vasemmalle leveänä, läikkyvänä virtana. Kun tätä yhä jatkuu, avaan silmäni ja totean, että yössä on jotakin epätavallista. Horsmien hehkuvat kukinnot piirtyvät sumua vasten. D D D 2(f) 5 >o 2g cuo. Ml ELI PITEIT Ä KESKUSTELUA Koskettavat näyt Kun olemme kokeneet huikaisevan kauneuselämyksen, muistamme sen elämämme loppuun asti . t ilaa kaavake puh . Mitä nyt. Vaikka ilta on jo melko hämärä, näemme tämän taulun selvästi. ,_..,...~Kodak ~FESSIONAL P RODUC T S tia; ennatan ottaa siitä kuvankin. Mikä näytös! Mistä tuo ajoitus ja ajantieto, että samalla kellonlyömällä aloitamme häätanhun ja pudotamme siitepölymme emikukille. o >..,-,: q,, j LUONNONVALOKUVAAJAT ry. Mutta luomien läpi alkaa tulla vähän liiallista valon kajetta, joka himmenee, tosin vain hetkeksi ja taas voimistuu. 49. Valo on pehmeää, lempeää, juhlavan kaunista. Olipa elämys. ~I ] --~ ] -,~. Hämmästyn taivaan kirkkautta ja sitä valon ja värien liikettä, mikä loistaa silmiini. 600. w :r: M -.:::t" :<( N _J r.J) (/) :J :::l .§ r.J) 0.. Yritän kuvailla kolmea minulle vaikuttavinta luonnonkokemusta hollolalaisesta pihapiiristäni . Kauniisti usva nousee ja lähestyy metri metriltä: pyyhkäisee naapurin latoa, tanssii yli kylätien, ohittaa arvokkaasti vanhat riihemme, leviää kaivolle ja siitä huokoa pitkin metsänreunaan. k . vsk. Pohjanpirtin läheisestä pellonreunakuusesta, sen latvasta, joku rav istaa kuin säkillisen jauhoja. Toistuen, muunnellen ja leimuten, huikaisten katsojan. On kuin taivaan valot puhuisivat juuri niille. hd" k -~0 1 E O Q) ::: = E .'c C ,.,0 ,.,y ... Yritän. Keinuva vaalea pilvi viipyy ojissa puolisen tunTILAA SUOMEN AINUT Luontokuvauksen erikois lehti Luonnonkuvaaja • 4 numeroa / vuosi • Koko A4 • Uusinta tietoa luontokuvauksesta • Lukijakilpailu Sadan ensimmäisen tilaajan kesken arvomme 50 rullaa KODAK EKTACHROME PANTHER filmejä SINULLA ON MAHDOLLISUUS VOITTAA VIIDEN RULLAN PAKKAUS, ARVO n. Häätanhu On kesäkuinen ilta. Aina haluaisi jakaa suuren elämyksen toisten kanssa. <( > r.J) <( _J <( r.J) <( r-M -.:::t" _J N 0.. ä:i >, ;:).~ O.:cij a,Vl· 1 Q > ..,-,: C -~ 1 E §. On kuin pudistettaisiin taivaankannen kokoista mattoa tähtien timanttisessa loisteessa. Loistava ilotulitus, ja sitä kestää ja kestää. t :J :::.:::: z 1 z 1 z 1 1 :J _J r.J) >-°' M E........ Katselen hämmentyneenä. Mutta miten osaisi kertoa siitä tai kuvata sitä. cu :::i E ,cu ..,-,: C:: C CO :, V11 _:!'° :(U ~I u --o ..c ~"3 :::,1/"\Q)~ <fl .,o~EN • o o:' 1/"\ ..,-,: -::; ö (fJ "--:' (,,,;V ~,L §-1 ; "1ij g: ·.,::; ·.,::; Q) · .., SUOMEN -"' .;,: ~--=-_ (fJ cu · 'i: ·:: 1 •pq 1 • v _2 CO Vl ·QJ r < :; _ ~ "' <fl O.. Heti ajattelen, että kunpa mahdollisimman moni olisi huomannut juhlanäytöksen. ••1vu'" . • .,~ ......... ---. On tyyni, liikkumaton hetki. Jäseniä n. 1 E §§ -~ 1 __ .,_ w B ·5.0 1 1./") ..c cu .!:: 5l O :!21::g ~I ; I~"' o :::io--o.cu 0\ C ·"ro 1 ' :::! CO CO 00 U) V> ·;;; "' ..i::. ... 90-4002949. Ehkä me ihmiset yritämme matkia revontulien ihmettä uudenvuoden raketteinemme, mutta kilpasille emme kykene. Ne leijuvat kauniisti alas puuta pitkin seuraavassa kuusenlatvuksessa on uusi jauhopilvi ja muutaman sekunnin kuluttua kolmannessa, ja näin jatkuu kuusesta toiseen koko satametrisen pellonreunan pituudelta. Kirkas hopea vaihtuu hyv in vaaleaan vihreään, vaaleanpunaiseen, mukana hiven seepiaa ja lilaakin . Onko suolla todella haltijoita, jotka näin tanhuten tulevat meitä tervehtimään. Nousen ja menen pohjoisen ikkunan luo. ., ,. Ja nyt erotan kylän harjulla olevat kuuset mustina silhuetteina tätä lumoavaa kirkkautta vasten. 300,~ l_uo11110,1kuvaaja ,. \.O os a ua 11ttya 1asene s1 y 1sty seen, o.. Olen lopettanut navettatyöt ja nousen kellarin takaiselle kumpareelle peltojen keskellä. Suomen suven ensimmäinen, hei lä jäähyväi sakordi . Valon massiivisuus, monivärisyys, sen yllätyksellinen liike ei onnistu meiltä. Haluaisi kuulla, miten toinen on sen kokenut. ~--------------------~-----------------~ SUOMEN LUONTO 11 /95 54. Tuleeko taloon jatkuvasti autoja valoineen vai pyrstötähtikö kiitää ohitsemme. Keinuvaa pilveä Elokuun puolivälin iltana hämärän laskeuduttua katson ikkunasta ja hämmästyn: Suopeltojen isossaojassa ja myös sen sivuhaaran etäisimmässä päässä alkaa näkyä kummaa liikettä. En ollut milloinkaan nähnyt tällaista. Se oli kuin tilausnäytäntö, täynnä luonnon viisautta ja mystiikkaa
Ki,jassa on myös artikkeleita Kyrönjoen vaiheista . Kirjassa on mukana säväyttäviä otoksia varsinkin Japanista ja PohjoisNorjasta. Irlanti jäi roomalaisilta valloittamatta. Karhujen kaverina sisältää Rautiaisen parhaita otoksia viime vuosilta. Voimme siis huokaista helpotuksesta: laajoja metsätuhoja ei saasteiden takia ole meidän puolellamme rajaa ilmeisesti odotettavissa. Karhukuvaus on Suomessa kehittynyt hapuilevan alun jälkeen suorastaan omaksi luonnonkuvauksen alalajikseen. Hautala on viime aikoina kuvannut yhä enemmän Suomen rajojen ulkopuolella. Kirja on tehty tekniseksi raportiksi poikeuksellisen näyttävästi ; siinä on kolmisensataa värillistä kaaviota ja kuvaa. saasteiden lähteistä, NeuvostoKuola. Havahduimme 1980-luvulla siihen, että suorastaan puhtauden vertauskuvana hellityn Suomen Lapin vieressä on yksi maailman pahimmista ilman50 KIRJOJA Ki,jasivut on toimittanut Antti Halkka Nobelrunoilija Seamus Heaney nojaa kelttiläiseen luontotraditioon KirjaJlisuuden Nobel-palkinnon saaneelle irlantilaiselle Seamus Heaneylle (s. Kuvat henkivät hämmästyttävällä tavalla Pohjolan luonnon puhtautta, uljautta ja voimaa. Nisäkkäistä Heaneytä ovat innoittaneet runojen nimiin asti ainakin mäyrä, saukko ja haisunäätä. Kuvatkin ovat Blomqvistin valitsemia. Seamus Heaneylle tärkeä ympäristö on suo, jonka kautta hän kaivautuu irlantilaisuuden syvimpään olemukseen ja menneisiin kulttuureihin. vsk.. Luettavuuteenkin on kiinnitetty huomiota, mutta silti monet kirjan selostamista aiheista vaativat lukijaltaan melko lailla taustatietoa. Tällainen vaikutelma voi syntyä vain poikkeuksellisen hyvästä kirjasta. Omakustanteen voi hankkia ikiomakseen kirjakaupasta tai suoraan tekijältä puhelimella (964) 414 6 136 . Itä-Lapin metsävaurioprojektin loppuraportti, Maaja metsätalousministeriö ja Metsäntutkimuslaitos 1995, 231 s, 250 mk. Otava 1995, n. Tai ehkä on parempi sanoa sitä parhaimmaksi valikoimaksi tähän asti, sillä tunnetuin luontokuvaajamme saa toivottavasti vielä työskennellä vuosia ennen kuin hänen tuhkansa kuvaajan oman toivomuksen mukaan sirotellaan Koillismaan maisemiin. Siinä luontoa sivuavien runojen osuus on kuitenkin melko suppea. Kuolan saastepäästöjen havaittiin vaivaavan lähinnä Venäjän puolen puita. AH Karhukuvaa jan matkassa Lassi Rautiainen: Karhujen kaverina. Globin Suon kansaa (WSOY 1968) on innoittanut Heaneyn esimerkiksi runoon Tollundin miehestä. Jorma Blomqvist antaa paljolti Hautalan jutustella omalla äänellään alun tekstiosuudessa. AH puyhteenveto. Mäyrän valinta lienee osuva, sillä se on luonteeltaan Heaneyn kaltainen kaivautuja ja peri-irlantilaisen sitkeä ja sisukas. Alkuperäisiä tutkimustuloksia projektin tutkijat julkaisivat kymmenissä kansainvälisissä julkaisuissa, joista tämän vuoden alkuun mennessä ilmestyneet on lueteltu kirjan lopussa. Tuoreita otoksia on sekä maisemista että linnuista. V. Suomeksikin julkaistu tanskalaisista rautakauden suomuumioista kertova P. Niitä on sata, mutta jotenkin syntyy mielikuva siitä, että kuvia olisi enemmän. Itä-Lapin puustossa oli huomattu pahoja vaurioita, ja toukokuussa 1989 perustettiin erityinen Itä-Lapin metsävaurioprojekti, johon eri vaiheissa on osallistunut puolen sataa tutkijaa. Siksi kelttien perinne säilyi siellä parhaiten, vaikka kristinuskon tulo vähitellen esti luonnonjumalien palvonnan samaan tapaan kuin Suomessa. Selviä vaurioita on lähes 40 000 neliökilometrin alueella, joka ulottuu Suomen Lappiin vain Inarin itäosassa. Yllättävän monet kirjan kuvat ovat viime vuosilta. Heaney on siirtänyt kelttitarustoa iiristä englannin kielelle runojen ohella myös kääntäjänä. Kirjan toimittanut Eero Tikkanen valittiin vastikään Metsähallituksen Perä-Pohjolan puistoalueen johtajaksi. Vesistöjen happamoitumista raportti ei aiherajauksensa takia valitettavasti käsittele, vaikka se voisi kiinnostaa monia lohikalojen pyytäjiä. Joki on ihmisten, eläinten ja kasvien kohtauspaikka. Nykyisin hän ei ainoastaan kuvaa karhuja, vaan myös järjestää karhukuvaussafareja. 1939) luonto on tärkeä innoittaja kuten irlantilaisessa runoperinteessä yleensäkin. Heaneyn tuotannosta on toistaiseksi suomennettu valikoima Ojanpiennarten kuningas (WSOY-NVL 1995). Muista puista suomalaisille tuttu haapa "kuiskii ja epäröi; tuhannet pelon väreet rientävät halki lehvästön." Kansallispuumme koivu on peräti "puiden kuningatar". Kelttien pyhin puu tammi saa eniten huomiota kuten Asterixkelttisankarista kertovaa sarjakuvaa seuranneet voivat odottaa. Metsä vaurioiden koko kuva AH Eero Tikkanen (toim.): Kuolan saastepäästöt Lapin metsien rasitteena. 200 s. Hannu Hautalan valitut on samalla lyhyt tuokioelämänkerta luonnonkuvaajan elämästä ja tuntemuksista. Suomalaisittain kiinnostavia ovat Heaneyn kääntämän kenties tuhat vuotta vanhan Sweeney-tarinan näkemykset puista. Enemmän luontotematiikkaa on runoilijan itse valikoimassa antologiassa New Selected Poems (faber and faber 1990). Heaney kirjoittaa toisaalla olleensa runoa tehdessään peräti pelon vallassa, niin väkeviä voimia suouhreihin näytti liittyvän. Karhuilla on kuSUOMEN LUONTO 11 /95 54. Kuolan saastepäästöt Lapin metsien rasitteena on tutkimushankkeen suomenkielinen lopN urmolaisen luontokuvaajan Benjam Pöntisen juuri ilmestyneessä kirjassa Kyrönjoki Pohjanmaan valtasuoni virtaa levollisesti halki lakeuksien. Ne osoittavat, että luonnonkuvaajiemme nestorin ote käy aina vain varmemmaksi. Tutkimusraportti osoittaa, miten valtavasti työtä tähän tulokseen pääseminen lopulta edellytti . Uskallan sanoa Hannu Hautalan valittuja samalla Hannu Hautalan parhaiksi, niin varmalla maulla tämä kirja on koottu . Kajaanilainen Lassi Rautiainen aloitteli karhukuvaajana jo 1978. Ne kulkevat yhtä matkaa joen kanssa, sen alkulähteiltä mereen asti. Sen ääreltä Pöntinen on löytänyt aiheet hienoihin luontoja ympäristökuviinsa, joita teoksessa on liki sata. Eniten pidän Hautalasta lintukuvaajana, mutta monet maisemaja ni säkäskuvatkin ovat mykistäviä. Koko itäisessä Pohjois-Lapissa voidaan kuitenkin havaita ilmansaasteiden vaikutuksia, jotka eivät ole johtaneet vaurioihin. Hinta on 250 markkaa. . Mina björnar My Bears Meine Bären, Articmedia 1995 , 128 s. Toisaalta kirjan alkuluvut ovat ehkä parhaiten tällä hetkellä ajan tasalla oleva yleistajuinen katsaus Lapin metsäluonnon nykytilaan . Hannu Hautalan parhaita Jorma Blomqvist: Hannu Hautalan valitut. Japanin kuvien joukossa on pari herkullista tutkielmaa japaninmakakista, Atlasvuorten magottien ohella maailman pohjoisimmasta apinasta, jolle lumi on liki yhtä tuttua ainetta kuin kuvaajalleen
Tekstejä ei ole käännetty sellaisenaan, vaan Rautiaisen tyyliä on paikoin tasoiteltu. Kaikkien 60 riistaeläimemme tulevaisuus riippuu pitkälti metsästäj ien toim ista. Saaliin ohella metsästyksen elämyksiin kuuluu yhä vahvemmin luonnon tarkkailu, ulkoilu ja kilvoittelu sekä itsensä että muiden kanssa. Kirja on nelikielinen. Ja vaikka kirjassa on paljon ansioita ja uutta tietoa, se ei saanut minua vakuuttuneeksi tappamisen oikeudesta. Kaupungistuvassa yhteiskunnassa lasten iltasaduissa seikkailevien karhujen, oravien ja jänisten jahtaamista on perusteltava sukupolvelle, joka ostaa kaiken kaupasta eikä näe eläimiä kuin eläintarhoissa. Hirviä kaatui samana talvena 6 100, nyt niitä metsästetään viisi kertaa enemmän. Jään odottamaan seuraavaa siirtoa. Metsästyksen selittäminen on tarpeen. Viimeisimmässä numerossaan (3/95) esitellään muun muassa maasäteilyä taikavarpuineen. Metsästys luonto yhteiskunta -kirja on tarkoitettu niille, jotka eivät harrasta metsästystä. Luonnonvaraisten eläinten tappaminen ei juurikaan kerää suuren yleisön sympatioita. Sitä tilaamalla ei siis tue luonnonsuojelutyötä. Metsästys on vaikuttanut sekä oravien vähenemiseen että hirvien yleistymiseen. Lisähämminkiä voi synnyttää se, että lehteä markkinoidaan puhelimitse, kuten Suomen Luontoakin. Metsästys luonto yhteiskunta on tutkijoiden, virkamiesten ja metsästäjien etujärjestön puheenvuoro metsätyksen asemasta ja merkityksestä. vsk. Siis esimerkiksi minulle, joka en suin surminkaan pystyisi ampumaan mitään elävää. Hänen mukaansa esimerkiksi karhu-urokset mieluiten elävät varjoisissa vanhoissa metsissä ja ovat (suoja)väritykseltään tummia. Tutkijat näyttävät kuuntelevan metsästäj iä, mutta kuuntelevatko metsästäjät tutkijoita. Kun muita petoja ei juuri ole, ihmisen merkitys on korostunut myös eläinkantojen säätelyssä. Alice Karlsson 51. Reilut kolmekymmentä vuotta sitten, talvella 1959-1960, oravia pyydettiin 640 000, mutta nykyisin pörröhäntäsaalis jää AH 3 000:een. Lehti myös näyttää suhtautuvan melko kritiikittömästi niin sanottuun rajatietoon ja myös viranomaistietoon, joka toisinaan on rajatiedon luonteista. Isännättömien esineiden valtaamista AH Petri Nummi (toirn.): Metsästys luonto yhteiskunta, Otava 1995, 152 s, 118 mk. KIRJOJA Mikä on Uusi Luonto. Tutkijoilla on nimittäin arvokasta tietoa riistakantojen metsästyskelpoisuudesta sekä metsästyksen suuntaamisesta ja ajoittamisesta. Monikaan ei liioin pane pahakseen, vaikka 55 000 minkkiä päästetään vuosittain päiviltä, myös supikoirien surijat ovat vähissä. Kun karhut ovat kiimassa, suomeksi kuvaajan "omatkin housut meinaavat kastua", mutta englanniksi "keho sähköistyy", ruotsiksi hän "on tuskissaan" ja saksaksi Rautiainen tyytyy "toivomaan, ettei yö milloinkaan loppuisi". Lopussa on lyhyt mutta mielenkiintoinen osuus, jossa Rautiainen selostaa matkan varrella kertyneitä huomioitaan karhujen elämästä. Sanaa tappaminen vältetään vaikka eläimen kellistäminen onkin metsästyksen kiistaton kohokohta. Maaja metsätalousministeriönkin kannattaisi käyttää oman tutkimuslaitoksensa asiantuntemusta, kun se pohtii Itämeren hylkeiden metsästyksen sallimista. Metsästyksessä on silti imua. Yksikään kuvaajan kohtaamista 150 karhusta ei ole vihellellyt. Uuden Luonnon ensimmäisessä numerossa oli niin paljon virheitä, että asia sai huomiota jopa iltapäivälehdistössä. Valasartikkelissa valaiden kaksi pääryhmää eli hammasvalaat ja hetulavalaat menevät useassa kohdassa sekaisin. Lehti on tässä suhteessa parantunut, mutta ei ehkä riittävästi. Kuvista ehkä eniten mieleeni ovat lukuisat pentukuvat sekä ahmasta kertova jakso. Kirjan ulkoasu on näyttävä, mutta tekstissä on paikoin liikaa pieniä teknisiä huolimattomuuksia. Kaikkia eläimiä ei kuitenkaan voi vallata. Lassi Rautiaisen usein melko ronski kieli kuvastanee vilpittömästi hänen suorasukaista suhdettaan karhuihin, eikä etäännyttävämpi tyyli ole mielestäni tarpeen; metsästyskirjoissa tämän tapaista kieltä näkee paljon. Valaanmetsästyksestä todetaan, että 1900-luvun alkuun mennessä ehdittiin tappaa kymmeniätuhansia ellei satoja tuhansia yksilöitä, vaikka vain yhtä valaslajia todistettavaksi pyydettiin 230 000 yksilöä muutamana vuonna 1800-luvun alkupuolella. Artikkelit ovat helppolukuisia ja lehden esimerkiksi lopettaa "tangodiktaattorin" pakina. Tämän vuoden alusta on ilmestynyt toinenkin aikakauslehti, jolla luonto-sana hallitsee kantta. Lehti on kuitenkin huomattavasti suppeampi, sillä se ilmestyy vain neljä kertaa vuodessa (Suomen Luonto joka kuukausi), ja numeroidenkin sivumäärä on vähäisempi. Se kilpailee lähinnä Suomen Luonnon ja Eläinmaailman kanssa, jotka molemmat ovat paljon tulokasta pidemmälle kehittyneitä lehtiä. Tavallisesti uuden lehden lanseeraaminen onnistuu vain panostamalla alusta asti ehdottomaan laatuun ja ottamalla silti vastaan huikeita tappioita alkuvuosina. Uusi Luonto näyttää pyrkivän kansanomaisuuteen osin samaan tapaan kuin esimerkiksi Hymy. Kuvituksessa lehti käyttää ilmeisesti kustannussyistä paljon toimituksensa omia voimia. Paremmasta päästä ovat mielestäni jutut ahmasta ja ryhävalaasta ne ovat sujuvia ja kiinnostavia. Rautiainen tuntee halua kumota myyttejä. Hetulavalaista esimerkiksi mainitaan suurimmaksi sinivalas ja pienimmäksi benguelandelfiini, vaikka jälkimmäinen on hammasvalas. Suomen Luontoa kutsutaan usein tuttavallisesti " Luonto-lehdeksi " kai lähinnä siksi, että lehden tunnuksessa eli logossa Luonto-sana kulkee yli koko lehden kannen. Jää nähtäväksi, onko Uusi Luonto tullut jäädäkseen maamme aikakauslehtimarkkinoille. Joka vuosi 300 000 erämiestä pakkaa termospullonsa ja voileipänsä ja suuntaa askeleensa milloin hirvimaille, milloin vesilintupassiin. Uusi Luonto käsittelee paljolti samoja aihepiirejä kuin Suomen Luonto. Valoisammissa ympäristöissä viihtyvät naaraat ovat vastaavasti turkiltaankin vaaleampia. Neutraaleimmin metsästyksen määrittelee laki. Metsästyksen synonyymeJa ovat ainakin jahti, pyynti, saalistus ja eränkäynti. Hirvenmetsästys lienee jo lunastanut paikkansa. Samalla kun metsästys on muuttunut elinkeinosta harrastukseksi, sitä on myös ryhdytty arvostelemaan ankarasti. Maininnalla jää, että pyynti oli silti suurinta meidän vuosisadallamme (yli kaksi miljoonaa valasta). vaajan (tai kuvaajien) antamat nimet, kuten Halkikorva, Bodari ja Pikkupoika. Nimi Halkikorva on sikälikin ihmisen tekosia, että korvansa karhu silpoi tempaistessaan irti petotutkijan kiinnittämän merkin. Siksi onkin tärkeää, että metsästystä pohditaan niin luonnon kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Metsänväellä voisi olla myös jotakin sanottavaa. Ryhävalasta väitetään maailman toisiksi isoimmaksi valaaksi, vaikka kunnia kuuluu kaskelotille. Rovaniemellä ilmestyvällä Uusi Luonto -julkaisulla ei ole mitään tekemistä Suomen Luonnon tai Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. SUOMEN LUONTO 11 /95 54. Hänen mukaansa karhu ei esimerkiksi vihellä, vaan sen tuhahtelu kuulostaa sopivalta etäisyydeltä vihellykseltä. Sen mukaan luonnonvaraiset eläimet ovat niin sanottuja isännättömiä esineitä, jotka voi saada omistukseensa valtauksella. Tutkijoiden mukaan metsästäjiltä saadaan arvokasta tietoa muun muassa kannan suuruudesta, eläinten voinnista ja liikkeistä. Suurin osa luonnonvaraisista nisäkkäistämme ja linnuistamme on suojeltu luonnonsuojelulailla
Tavallisin selitys on se, että varis on löytänyt jo valmiiksi vahingoittuneen tai sairaan linnun ja saanut sen kiinni. Nämähän näkyvät vasta kun kaarna irtoaa, mutta ulkoapäin näkyy, että emokäytävästä johtaa tuohen pintaan rivi tuuletusaukkoja. Tarkkasilmäisinä ne partioivat jatkuvasti puistoissa ja kadunvarsilla. tä ainoasta ravinnosta. Nuoria versoja voi valmistaa myös parsan tapaan. Ehkäpä kuoripallon poisvienti tällöin johtui vain oravalle tyypillisestä tavasta varastoida ravintoa pahan päivän varalle. Tätä ruokailutapaa ei liene todettu käpytikalta, vaikka reiätkin olisivat valmiina. Soittajakaan ei enää tarkoin muistanut, minkä näköinen kasvi oli. Varmaa, havaintoon perustuvaa selitystä tälle harvinaiselle ilmiölle ei liene. Se munii kummallekin puolelle, ja toukat kaivavat kohtisuoraan emokäytävästä omat, hiukan kiemuraiset, vähitellen kasvun mukana laajenevat käytävänsä. Pohjois-Amerikassa on tikkoja, jotka valuttavat tällä tavalla mahtaa ja käyvät myöhemmin nokkimassa siihen tarttuneet hyönteiset. Ne pystyvät tunnistamaan kelvottoman tai jopa vaarallisen ruuan maun perusteella. Oravien on havaittu joskus kuorivan myös nuorten mäntyjen latvaosia vetäen pitkiä suikaleita helposti irtoavasta sileästä kaarnasta runkoa kiertäen. Monetkin vesikasvit ovat syötäviä, kuten keiholehti, osmankäämi ja järvikaisla. Varis vetäisi sen syvemmälle nokkaansa ja lensi matalalla pois paikalta varpusen kiljuessa edelleen. Tässä ne käyttävät apuna aikaisemmin oppimaansa. Seppo Vuo/anto Varikset lintujen kimpussa Kesällä näin Turun urheilupuistossa varpusparven keskellä variksen, joka oli juuri siepannut suuhunsa varpusen. vsk.. Molempien juurakoita ja keväisiä nuoria versoja voi käyttää ravintona. Jäljelle jääneet varpuset istuivat jähmettyneinä paikallaan. Varikset toimivat "terveyspoliiseina" asutuskeskuksissa. Mikä reijittää koivun tuohta. Näin muodostuu hyvin kauniita syömäkuvioita. Jos ilmiö havaittiin esimerkiksi keväällä niin sanottuna huonona oravavuonna, oravat ovat hyvinkin voineet pyrkiä käyttämään puun ja kuoren välissä olevaa nilaa ja jälttä ravintonaan. Mikähän tämä kasvi oli. Sittemmin useatkin henkilöt ovat kertoneet, että sarpa on järvikaisla kiitoksia heille kaikille! Monet sanovat ruokoa kaislaksi, mutta kaisla on lehdetön sarakasvi, joka yhteyttää liereällä, hohkaisen kudoksen täyttämällä varrellaan. Juuri muistutti hiukan porkkanaa. Tällaiset reikärivit ovat yleisiä koivuissa. Se johtuu siitä, että varisten määrä asutuskeskuksissa on lisääntynyt ja ne ovat tulleet entistä pelottomammiksi kohtaan. Pojat nostivat joesta sarpa-nimistä kasvia, jonka juurta syötiin. Ei ole siis mikään ihme, että varis syö "elävää riistaa", jos se vain sitä sattuu kiinni saamaan. Juurakon sanotaan maistuvan saksanpähkinälle. Onko tavallista, että varis käy elävän linnun kimppuun tai pyydystää niitä. Eläimet oppivat makuaistinsa perusteella tunnistamaan ruuan laadun: erottamaan eri kalalajit tai viljalaadut toisistaan, vaikka nämä nieltäisiinkin kokonaisina. Jos orava repi kuorta hyvänä kuusen käpyvuotena, todennäköisin käyttötarkoitus on pesänrakennus. Seppo Vuo/anto Mihin orava käyttää pihlajankuorta. Ystäväni taas näki Helsingin Munkkivuoressa lenkkipolun vieressä parven kiihtyneitä variksia vielä höyryävän fasaaninraadon kimpussa. Kaikilla eläimillä on niille tyypillinen ravinto, joka tosin vaihtelee jo saman lajin eri kantojen ja alueiden välillä. Mikä ötökkä tekee reikäjonoja koivun tuoheen. Joskus harvoin ne jäävät itsekin auton alle. Se koostuu hyvinkin samantyyppisestä perusvalikoimasta, joskus peräti muutamasta harvasta tai vain yhdes52 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Koivunmantokuoriaisen kaivaman käytävän tuuletusaukot näkyvät reikärivinä tuohen pinnassa. Tämä kirkui hengenhädässä. Tämän kaamakuoriaisiin kuuluvan lajin naaras tekee koivun tuohen alle pitkänomaisen, yleensä pystysuoran emokäytävän. Kesällä vasta pesästä lentäneet nuoret varpuset jäävät helposti saaliiksi, vaikka olisivat terveitäkin. Kun tätä kysyttiin television Luontoillassa, kasvi JaI epäselväksi. ihmistä Varis syö melkein mitä tahansa. Makuaistia tarvitaan ennen kaikkea ruuan laadun toteamiseen. Matti Helminen Sarpaa suuhun Olin 50 vuotta sitten Kalajoessa uimassa. Mihin se käyttää kuorta. Nämäkin havainnot ovat poikkeuksellisia ja jääneet vaille selitystä. Orava kiskoi pihlajankuoresta noin sentin levyistä ja metrin mittaista nauhaa, jonka se kääri palloksi ja kuljetti pois. Meren rannoilla kasvaa hiukan matalampi, väriltään selvästi sinivihreä sinikaisla. Juurakoitten kerääminen voi olla hankalaa, sillä järvikaisla kasvaa usein melko sySUOMEN LUONTO 11/95 54. Ne ovat oppineet päivystämään maanteillä ja nappaavat liikenteen uhreiksi joutuneita pienempiä ja miksei suurempiakin eläimiä. Kysymys varisten ruokavaliosta ja saalistuksesta on tavallisimpia Luontoillan asiantuntijoille esitetyistä. Kaupungeissa fasaanit huonoina lentäjinä törmäävät lankoihin tai joutuvat autojen töytäisemiksi. Se on ollut todennäköisimmin koivunmantokuoriainen. Onko saaliinsa kokonaisina nielevillä eläimillä makuaistia. Toinen mahdollisuus on käpytikka, joka ilmeisesti välillä etsii kaarnakuoriaisten toukkia tekemällä vaakasuoraan riviin reikiä, jotka ovat isompia kuin kaarnakuoriaisen tekemät ja hiukan neliön muotoisia. Kauri Mikkola Pärjääkö hotkija ilman makuaistia. Mahdollisuuksia on kaksi: orava käyttää kuorinauhan joko pesän rakentamiseen tai ravinnoksi. Kysyjän mielessä lienee ollut inhimillinen herkuttelu, jossa ruuan maku, haju ja jopa ulkonäkö aiheuttavat mielihyvää ja lisäävät ruokahalua
Mikään laillinen syy ei estä keon hävittämistä, mutta jo edellä kuvailtu kekojen ikä kuvaa sitä, kuinka suuri itseisarvo keoilla on luonnossa. Muurahaiset saattavat näet joustavasti siirtyä saalistamaan esimerkiksi mäntypistiäisiä tai mäntymittareita. Pesäaineksen voisi lapioida jätesäkkiin, jonka suuta pidetään pystyssä, niin ettei kovin paljon muurahaisia pääse karkuun. Jos keko on pakko poistaa, kuten pihapiirissä voi käydä, sen voi kaivaa hyvin syvältä ja siirtää yhtä syvälle kaivettuun onkaloon lämpimään pientareeseen, rinteeseen tai kannonkylkeen, missä ei ole muita kekoja aivan lähellä. Nyt ruoko on vallannut rannan matalimmat osat, ja järvikaislaa on usein vain harvakseltaan ruovikon uloimmassa osassa. Koska keko oli tiheiden kuusien alla, ilmeisesti varjoisuus oli aiheuttanut hylkäämisen. Muurahaiset muuttavat siitä toiseen kekoon. Istutuksen jälkeen piisamikannat olivat aluksi tavattoman runsaat, ja silloin piisami söi lähes loppuun monesta järvestä parhaat ravintokasvit, myös kaislan. Siis: ennen kuin maistat järvikaislan juurakkoa, varmista, että se todella on järvikaislaa! Myrkylliset kasvit tai sienet eivät aina varoita pahalla maulla. Tilanne oli toinen ennen, kun rantoja laidunnettiin: karja piti järviruo'on kurissa ja järvikaislaa kasvoi matalassakin. Myrkkykeiso on eniten kuolemantapauksia aiheuttaneita kasvejamme. Muurahaiset muuttavat majaa, jos pesä on liian varjoisa tai jos ruokaa ei löydy lähistöltä. • Seppo Vuokko Hylätty muurahaispesä Näimme puolukkareissulla kuusikossa kookkaan muurahaispesän, joka oli jo peittynyt sammaleeseen. Voivatko muurahaiset hylätä aivan ehjän pesän. Kekojen suoranaista hyödyllisyyttä ihmiselle ei ole aivan helppo määritellä. Kauri Mikkola 53. Mitä tahansa vesikasvien juurakoita ei pidä mennä pureskelemaan. SittemsuOMEN LUONTO 11 /95 54. väliä. Keon siirtäminen ei ilmeisesti yleensä onnistu. Kekomuurahaisten yhteiskuntaan kuuluu tavallisesti useita, parhaimmillaan kymmeniä kekoja. Ne toki poistavat metsäluonnosta paljon tuhohyönteisiä, ja niiden hyöty saattaa olla erityisen suuri silloin, kun sattuu pahoja tuhoja. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI. Ennen vanhaan lapset pureskelivat useinkin sen vedessä kelluvia porkkanamaisia juurakoita kohtalokkain seurauksin, sillä maku on mieto, mutta myrkky vahvaa. On arveltu, että keot saattavat olla yli 100-vuotiaitakin. v,k. On tärkeää, että keko saa keväällä jonkin verran auringonpaistetta, muutoin toiminnot lähtevät kovin hitaasti liikkeelle. Piisamikin on mieltynyt järvikaislaan. Toisaalta hoitamalla kirvoja muurahaiset pitävät yllä suuria kirvakantoja, jotka ovat vahingollisia puille. Muurahaiset kuuluvat tärkeänä osana ekosysteemeihin ja ovat siten arvo sinänsä. Ne kilpailevat keskenään siinä mielessä, että ne keot, jotka joutuvat liikaa varjoon tai joiden ympäristössä ravintotilanne ei ole hyvä, hylätään. Kekojen iästä ei liene täsmällisiä tietoja, mutta ainakin 12 metriä korkeiden jättiläiskekojen ikä lienee vähintään 50 ja 100 vuoden väliltä. Myös sarpana tunnetun järvikaislan juurakoita ja nuoria versoja voi syödä. Koko työn voisi tehdä viileänä yönä, jolloin muurahaiset eivät ole kovin aktiivisia. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki,jeitse. Saako muurahaispesiä siirtää tai hävittää. min piisamikannat ovat tasaantuneet ja kaislakin runsastunut
90-241 7350 Hoida itsesi luonnonmukaisesti Maailmankuulu lääkäri Syydenham on jo 1700-luvulla todennut, että kaikki kehon vaivat ovat kehon itsensä hoidettavissa, kun annetaan kehon luontaisten voimien päästä esteettömästi vaikuttamaan. Sairauksien todelliset perussyyt ja omakohtainen hoito", sisältää riittävät opit itsesi hoitamiseen ja tarvittaessa valitsemaan oikean tuloksellisen luontaishoidon sairauteesi. Kirjani "Älä turhaan sairasta. 223 sivua, kovat kannet. ~RfEHPEACe ------------------leikkaa ja posti ta -----------······················ ::-C······················· •·-······•• leikkaa j a posti ta------------------Postita tämä kuponki osoitteeseen: Greenpeace, Kirkkokatu 2 B, 00170 HKI, puh: 90-615 0166 fax : 90-6150-1699 D Haluan lisätietoja ydinkokeiden vastaisesta kampanjasta D Liityn tukijäseneksi D Haluan puhelimitse lisätietoja ydinkokeiden vastaisesta työstä D Kommenttini ydinkokeista Nimi: Puh: ---------------------------------------Osoite: ------------------------------------------. 90-4771800 fax. PERHOKALASTUS 4 numeroa vuodessa Perhokalastus on perhokalastajille suunnattu erikoislehti. Soita Greenpeacen palvelunumeroon 0700-1-47 336 Tuet samalla järjestöä 20,90 mk/min. Laajan hoitokokemukseni mukaan lausuma pitää tyystin paikkansa, vieläpä silloista nopeammin, sähköakupunktion avulla. Nyt yhteistilauksena Urheilukalastus Perhokalastus TILAA oma lehti tilauspalvelusta 300 mk puh. Aiheina mm. Aiheina mm. Kirjassa on lisäksi tarvittavat tiedot vitaaliaineista, ruoasta, vuoteesta, maasäteilyn haku radion avulla ja paljon muuta. kalastustekniikka, välineet ja perhonsidonta. Kiropraktikkoja hermoterapeutti Eino Lohvansuu, 86850 Pyhäsalmi, puh. Vuositilaus 120 mk. Hinta 120 mk + 15 mk postikuluja. kalapaikat, välineet, viehetestit, uutuustuotteet. Vuositilaus 195 mk. URHEILUKALASTUS 7 numeroa vuodessa Urheilukalastus kertoo ongintaan, pilkkimiseen, heittokalastukseen ja uisteluun liittyvästä kalastuksesta. (984) 788 133 Nyt on aika tilata Luonnonkalenteri 1996 suomi, ruotsi, englanti , saksa, ranska 68mk Pöytäkalenteri 38 mk Postituskulut 19,50 mk Tilaukset puh (90) 22 808 333 fax (90) 22 808 248 Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Kotkankatu 9, 00510 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 10 prosentin alennus Mitä ydinkokeiden vastaisessa kampanjassa tapahtuu
H yvinkin suunnitellulla matkalla saattaa tapahtua mitä tahansa. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Käytä jäsenetusi hyödyksesi ja turvaa tulevat matkasi jo tänään! • • EURO-matkavakuutus p POHJOIA-YHTIÖf Turvaa matkasi ja postita yhteyskorttisi jo tänään/ 8J Haluan käyttää jäsenetuni hyödykseni. Käytä jäsenetusi ja liity ryhmäsi neuvottelemaan edulliseen Jatkuvaan SuperEuroon. Nimi ________________ _ Osoite ________________ _ Postitoimipaikka ____________ _ Puhelin työ _____ _ koti _______ _ POHJOLA-YHTIÖT Eurooppalainen maksaa postimaksun. Kuulun _________ liittoon/järjestöön. Se on voimassa kaikkialla maailmassa. Lähetämme sinulle Jatkuvan SuperEuron liittymismateriaalin sekä vakuutusehdot. Miksi et varautuisi etukäteen. Täytä ja postita oheinen yhteyskortti. KUN KOHTALO PUUTTUU PELIIN. Lähettäkää minulle Jatkuvan SuperEuron liittymisaineisto sekä vakuutusehdot mahdollisimman pian. J ärjestömarkkinointi/ Katja Moilanen Lapinmäentie 1 VASTAUS LÄHETYS Sopimus 00300/ 5 00003 HELSINKI
Ovh . 355,SUOMEN PÖLLÖT CD-LEVY Kirjaa täydentää CD-levy, jolle Pertti Saurola on koonnut maamme pöllöjen koko monipuolisen äänimaailman. Ovh. 195,SUOMEN PÖLLÖT Toimittanut Pertti Saurola Pöllöt ovat aina kiehtoneet ihmisiä. Pöllöt ovat kiinnostaneet myös suomalaisia lintutieteilijöitä ja alan harrastajia siinä määrin, että tietämyksemme näistä salaperäisistä yön linnuista on maailman huippuluokkaa. Levyn kesto on 53 minuuttia. Ovh. Teoksessaan Eläinkuvaajan matkassa hän kertoo työstään, siitä miten ideat ovat syntyneet, millaista usein vuosikausia kestänyt kuvaustyöskentely on ollut ja kuinka hän on onnistunut tavoitteissaan. 78,K R J A y H T y M Ä. Kymmenen erilaisen kuvausprojektin avulla välittyy lukijalle luontokuvaajan arkipäivä ja riemukkaat onnistumisen hetket. Suomen pöllöt on monipuolinen, tieteellisen tarkka tietokirja pöllöistä ja samalla loisteliaasti kuvitet tu, lukuisten taitavien luontovalokuvaajien ainutkertainen työnäyte. •• •• LUONNONYSTAVAN JUHLAA Antti Leinonen ELÄINKUVAAJAN MATKASSA Kainuulainen Antti Leinonen on sekä kotimaassa että kansainvälisesti tunnustetuimpia suomalaisia luontovalokuvaajia
Lammi Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. I 5 Pirkko Elomaa-Vahteristo, koulutussihteeri Esko Joursamo, pääsihteeri Mirja Jumpponen, puhelinvaihteen hoitaja Irma Kairosaari, rekisterinhoitaja Päivi Karvinen, YYA-yhteyshenkilö Johanna Kotimäki, toimistosihteeri Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Anna Parkkari, projektisihteeri Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussiht., päätoimitt. (90) 228 08333 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUVA-ARKISTO Nervanderinkatu 11 , 00 100 Helsinki puh. Tuula Varis, kansainvälisten asiain sihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu I 2, 001 70 Helsinki, puh. (90) 228 08206 Satu Hentu/a-Nieminen Vaasan lääni Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa puh. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. (90) 630 300, telefax (90) 630 4 14 SUOMEN LUONTO 11/95 54. z u.J 6 :) V) Tilaushinnat: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Suomen Luonto ilmestyy 12 numerona vuonna 1995. (92 1) 301 141 Hannu Klemola vs. (90) 228 08 210, 228 08 224, telafax (90) 228 08 200. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Timo Helle (pj.), (960) 3364 302, Veikko Aalo, Vesa Heinonen, Kimmo Kaakinen, Marja Meura, Timo Permanto, Heli Saarikoski, Heikki Susi/uoma, Thomas Wallgren, Hans Vogt ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 49-51 , 20 100 Turku puh. Tilaajatunnus !jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): O Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIM ISTO Kotkankatu 9 005 I Helsinki puh. 11 A 17, 00150 Helsinki puh. (939) 632 6 163 Maija T. (90) 228 0822 1 Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki puh. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHE'IYS Sopimus 00510 /845 SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipä iväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. Perämiehenk. (96 1) 312 7577 Tiina Seikku/a SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Ritva Pietiläinen puh. (953) 4 1 1 7358 Pemi Siilahti vs. (960) 31 1 550 Tuula Leskelä Uusimaa Kotkankatu 9,005 10 Helsinki puh. Anne Raunio, järjestösihteeri, vs. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Lähettäjä Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka Puhelin (myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. (93 1) 2131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja void aan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRLl. Satakunta Otavankatu 11 , 28 I 00 Pori puh. Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Ku n teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahjakortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaa n Suo men Luonnon lahja ksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen __}_ 19_. Lappi Korkalonkatu 12, 96 100 Rovaniemi puh. Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoitta in kun nes haluat keskeyttää sen. Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen_ Lähettä kää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __}_ 19_ . Puhelin (myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. (98 1) 3115 828 Me,ja Ylönen Pirkanmaa ja Keski-Suomi l..aukontori 4, 33200 Tampere puh. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHE'IYS Sopimus 00510 /845 r r 57. Leena Sjöblom, jäteprojektisihteeri Mervi Taskinen, toimituksen sihteeri Sirkka Tepponen, toimistosihteeri, vs. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan ka hden viikon ku luttu a ilmoituspäivästä. Postinumero ja -toimipaikka Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: ... vsk. Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: Osoite: ......... SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkae n__}_ 19_. (90) 228 08 1 telefax (90) 228 08200 Ma-pe klo 8.30-16
Whey technology is also an export item of increasing importance to the firm. W ooden detached houses are being exported from Finland at an escalating rate. OVH 295,+postikulut 30,-. Varaparistoja on saatavissa meiltä 20,-/pari tai lähimmästä fotoliikkeestä. Väisänen from lhe nalural hi story museum of the University of Helsinki using a syslem lhat is fairly easy to defend. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Exports grow greener by Ulla Ahonen Suomen Luonto 54(11 ): 18-21 The OECD estimates that the international ecoexport markets wi ll double this decade. Wärtsila has exported power plants in particular to the Far Suomen Luonto 12/95 ilmestyy joulukuussa Lähiluontokilpailun palkitut kuvat Perhosharrastus tienhaarassa Ruman sorakuopan jännittävät uudisasukkaat 58 East. Long ago the wild reindeer was an importanl game animal , as indicated by the large number of pitfall trap remains that can still be fo und. Green party politician Osmo Soininvaara considers ecoexportation important when emphasising quality. As an example he quotes cellular phones by Nokia Corporation. Although the population at first began to increase vigorously, its growth later slowed down. ln Finland the whole foresl seclor considers i1self an ecoexporl sector, because tha raw materia) is naturally renewable and the product recyclable. Neither is it cheap lo interfere with Caspian tems or European mink. Each egg and nestling can be stolen al the same rate. These prices are made use of if hunters shoot protected species, or if an attempt is made to smuggle endangered birds, their eggs or nestlings out of Finland. Translated by Leigh Plester GAMMA 01-säteilymittari joka kodin käyttömittari Gamma 01-säteilymittarilla tarkista! helposti, turvallisesti ja edullisesti muutamassa sekunnissa säteilyriskin mahdollisuuden ympäristöstä päivittäin tai poikkeustilanteissa riistasta, vedestä, maaperästä, eläinten rehusta lähes mistä tahansa Et voi olla varma, ellet mittaa: Gamma 01 :n punainen alue on Suomen viranomaisten keskinäisellä ilmoitustasolla, esimerkiksi omakotitalojen rännien alta on löytynyt jopa tätä suurempia säteilytasoja! Mittari on Säteilyturvakeskuksen testaama ja käytössä osoittautunut erittäin luotettavaksi. NAPS is also the largest goods supplier to the UN in its field. Gamma 01 on heti käyttövalmis: yksityiskohtainen käyt1öohje opastaa laitteen käyttöön parissa minuutissa. These reindeer were hunted to exlinction here in the 1800s, allhough lhey survived over SUOMEN LUONTO (Nature ofFinland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Kotkankatu 9 005 10 Helsinki, Finland Fax: +358 228 08 200 the eastern border, in Karelia. The highesl price tag was placed on the white-taled eagle (FIM 44 000). Prices are calculated on the basis of the size of reproducing population, the extend to which a species is endangered, and thirdly the species' abili1y to replace losl individuals. Killing one individual of a numerically low species is obviously far more harmful Ihan killing one of a common and abundant species. Wärtsila Diesel lnternationals 's annual turnover is FIM 8.5 billion. For instance, the price of a whooper swan beginning to breed al an older age obviously has lo be higher than thai of a small bird nesting at one year old and breeding like wildlife. Whey is produced as a byproduct of cheese making. The main food of the wild reindeer are Cladonia-type lichens, but they also eat herbs and grasses, as well as beard lichens (Usnea spp.) growing on trees. Wild forest reindeer comes home by Ilpo Kojola Suomen Luonto 54( 11 ): 30-34 The wi ld forest reindeer, Rangifer tarandus f ennicus, is one of a number of subspecies of the arctic and subarctic reindeer and caribou. Secondary processing of wood in Finland is not as advanced as one might think. Gyr falcon nestlings are also as expensive as fully grown ones. ln the wood industry, whey is considered an ecoexport. 11 is queslionable whal can be termed ecoexportalion. During severe winters it may be impossible to paw out lichens from under a heavy, hardened layer of snow and at this point the reindeer turn to ' lhe lichens hanging on lrees. Finland still has large tracts of forests, as well as protected areas, for grazing and wintering. Examples of Finnish ecoexport sectors are photovoltaics, in which Neste's NAPS (Neste Advanced Power Systems) has a 10 percent share in the European, and a 2-3 percent share in lhe world markets. Now increasingly higher investments are being made in, for example, making art decor furniture from the wood and in otherwise concentrating on the new joinery industry. At the moment the future of the wild forest reindeer appears bright. For other birds an entire brood is rated as equivalent to one adult. Wärtsila Diesel likes to consider its power plants ecoexports since they have lower em'ission levels than those made elsewhere. vsk.. At present 1here are only around 100 nesting pairs of the species in this country. From the original 10 specimens a herd of some 300 has formed. Price tags on endangered animals by Antti Halkka Suomen Luonto 54(11 ): 22-25 At the end of October 1995 the Ministry of the Environment approved the compensation payable in respect of wilfully harmed endangered animals. lt is protected by law and people's attiludes towards the species are positive. However, due to air pollution many of these have almost completely vanished from southern and central Finland, so that wild reindeer may be unable to survive periods of heavy snowfall in those regions. At this stage no prices have been fixed for endangered plants, but even these carry unofficial price tags. The Valio company turns it into proteins, spreads and enzymes. In 1979 some deer were transferred to westem Finland. At Suomenselkä the animals have responded well and are increasing. Peregrine falcons are rated at FI M 24 000. The most expensive mammat is lhe Saimaa ringed seal, a subspecies of the ringed seal confined 10 Lake Saimaa. Destroying a full nest can thus work out at around FIM 100 000 (the price of a new car). Rapidly growing sectors include energy and environmental protection technology. This carries a price of FIM 58 000 per corpse. He crilicises the large energy consumption associated with the paper industry. Maahantuonti ja markkinointi: JS-tekniikka Oy, Hatanpään valtatie 14 D, 33100 Tampere, p. At the beginning of lhe 1960s wild forest reindeer reappeared in eastem Finland. lt is predicated that ecoexports from Finland wi ll increase even faster than lhe global average. Nowadays there are some 1000 wild forest reindeer in eastem Finland. 931-2226 221 , fax 931 -2110 610 Jälleenmyyjiä etsitään ympäri Suomea! SUOMEN LUONTO 11 /95 54. The calculalions were made by Risto A. The degree to which a species is threatened is another importanl measure, as an endangered species is less able to withstand a further reduction in its numbers
Tämä on vanha perinne, sillä jo 1800-luvulla Zoo Berliniin oli hankittu muun muassa kvagga ja pussihukka. Sitä paitsi ja valitettavasti maailmassa ei ole ainoatakaan eläintarhaa, jossa ei joku eläin olisi joskus päässyt karkuun. En ehtinyt olla kuin muutaman kuukauden Korkeasaaren eläintarhan johtajana, kun näin ensimmäisen kerran painajaisunen siitä, että vaarallinen eläin on päässyt karkuun. Kaksi isopandaa ovat Zoo Berlinin tunnetuimmat asukkaat. Hän kuoli pari kuukautta myöhemmin. Monilla eläimillä oli kyllä oivalliset tilat ja kehitystä on tapahtunut koko ajan. Vaikka Heinrich Dathe ei ollutkaan Itä-Saksan poliittisen järjestelmän kannattaja, hän heittäytyi koko vilkkaalla temperamentillaan ammatilliseen kilpailuun Länsi-Berliinin kollegojen kanssa. Vastaavanlaiset unet toistuivat, ei onneksi usein. kana aloittamassa jälleenrakennustyöt, joihin saatiin runsaasti rahoitusta Yhdysvalloista ja jotka tuottivat nopeasti tuloksia. Zoo Berlin oli jo 1950-luvun puolivälissä aikaisempaa ehompi. Muistan yhä, että se oli tiikeri. Hän rakennutti laajoja tarhoja ja keräsi kymmenittäin uhanalaisia harvinaisuuksia, joista mainittakoon takin, mesopotamiankuusipeura, intiansarvikuono, somalianvilliaasi, metsäbiisoni ja harjasusi. Tapasin hänet viimeisen kerran alan vuosikongressissa Kööpenhaminassa 1990. Tuon park-nimen se kyllä ansaitsee, sillä eläintarha haukkasi laajasta Friedrichsfelden puistosta 160 hehtaaria, kun taas vanhan Zoon pinta-ala on vain 30 hehtaaria vähän enemmän kuin KorSUOMEN LUONTO 11 /95 54. Klösin kunniaksi sanottakoon sekin, että hän tuki eläintarhan itsenäisenä kylkiäisenä olevan akvaarion uudistamista. Valitettavaa on sekin, että osaa ihmisiä kiinnostaa eläintarhoissa vain tämä asia". Uhanalaisten lajien kasvattamisessa tämä eläintarha ei jäänyt tippaakaan jälkeen muurin takana olevasta kilpailijastaan. Aina ennen niin energinen, huumorintajuinen ja kaikille ystävällinen mies oli loppuunväsynyt. Toteutetuista rakennushankkeista suurimpia olivat jääkarhujen tila, joka tehtiin Natsi-Saksan valtakunnanpankin kivistä, sekä 1963 valmistunut valtavankokoinen vanhanaikaista kasvihuonearkkitehtuuria noudatteleva Alfred Brehm-talo. vsk. Noihin aikoihin Klös jäi eläkkeelle ja hänen seuraajakseen tuli pitkäaikainen ykkösassistentti, EteläAmerikan eläimistön erinomainen tuntija Hans Frädlich. Hän ehti kuitenkin olla muA tld{e11 .1,i INZ un.JU'r Tm+ vt1fl ~ ,K zu ~ "Ihmisten ajattelemattomuutta: nama esineet ja lisäksi monia muita kerättiin hyljealtaasta vain parin viikon jakson aikana. Kun Saksat yhdistyivät ja Berliinin muuri kaadettiin, eläintarhojen hallinto niitattiin yhteen. Kerroin tästä ensimmäisenä tapaamistani kollegoista, professori Heinrich Dathelle. Euroopassa näitä suuria liskoja on vain Berliinissä ja Rotterdamissa. Suurin voitto Klösille oli isopandojen saaminen eläintarhaan jo kauan sitten. Muuttunut tilanne rasitti jo lähes 80-vuoden ikään ehtinyttä Heinrich Dathea. Tätä ja ennen muuta eläinten kokemia kärsimyksiä kuvasi luonnonsuojelijana, luonnonkuvaajana ja kirjailijana kuuluisuutta saavuttanut Bernhard Grzimek, joka myöhemmin siirtyi Frankfurtin eläintarhan johtajaksi. Tämä ei saavuttanut yleistä hyväksymistä kollegojen keskuudessa, sillä jo tuolloin ymmärrettiin, että lajien määrää tärkeämpää on eläintilojen laatu. Heinrich Dathe, erittäin pätevä ja monin tavoin ansioitunut eläintieteilijä johti yli kolmekymmentä vuotta Itä-Berliinin eläintarhaa. Muuan teräväkielinen kollega sutkauttikin, ettei Klös tiedä, mikä ero on eläimillä ja posti merkeillä. Ilkka Koivisto 59. Lisäksi Itä-Saksassa pidettiin kiinni täystyöllisyydestä alhaisen palkkatason kustannuksella ja varojen piti myös riittää "väkivahvan" tutkijakaartin muodostamiseen. Toisen eläintarhan rakentaminen oli yksi monista puoliskojen välisen poliittisen kilpailun ilmentymistä. 1950-luvun lopulla eläintarhan johtajaksi tuli tohtori Heinz-Georg Klös, joka oli Datheakin kilpailuhenkisempi. keasaaren. Se perustettiin 1955. Läntinen vanha Zoo tuhoutui melko perusteellisesti toisen maailmansodan viime vaiheissa. MAAILMAN ELÄINTARHOJA Berliinin eläintarhat Komodonvaraaneja on seitsemässä eläintarhassa maailmassa. Hänen ansiostaan Zoo Berlinissä on muutamia tuon maanosan harvinaisuuksia, muun muassa hirvieläimiä. Itäinen sai nimekseen Tierpark Berlin. Hän otti kilpailuvaltikseen lajimäärän ja pyrki tässä kaikkien läntistenkin eläintarhojen ykköseksi. Nyt laitos on yksi Euroopan uudenaikaisimmista. Kaupungin yli satavuotias Zoologischer Garten oli jäänyt läntiseen puoliskoon. Ensi käynnilläni Zoo Berlinissä väsyin kertakaikkiaan yrittäessäni tutustua papukaijatalon yli 200 lajiin. Tutkimustyö oli laajaa, koska Tierparkia haluttiin kehittää mahdollisimman nykyaikaiseksi. Hän sanoi: "Rakas nuori kollega, sellainen kuuluu ammattiimme. Jaettu Berliini oli ehtinyt jo olla ja oli vielä kauan sen jälkeenkin maailmanpolitiikan pysyvimpiä polttopisteitä. Valitettavasti todella vakavat yritykset saada näille lajiensa ainoille edustajille seuraa, ja saada ne lisääntymään, epäonnistuivat
. KIITOS TILAUKSESTASI! Tilauksen loppusummaan lisätään postituskulut 19,50 markkaa. Allekirjoitus ........... Koko: suljettuna 25 x 9 cm 38; Nimi Puhelin Osoite Postinumero ja -toimipaikka Maksan luottokortilla: OK O VISA O EUROCARD/MASTERCARD Kortin numero: Voimassa ......... Koko: 37 x 28 cm Tll,1118150 68r PUHELINTILAUKSET (90) 2280 8333 FAX-TILAUKSET (90) 2280 8248 ········································································ 1 TILAUSKORTTI KYLLÄ KIITOS! Haluan tukea Suomen luonnon suojelua ja tilaan upeat luontokalenterit. (931) 214 5715 Turku: KOP-kolmio, Aurakatu 8, puh. Kalenterin voit tilata suomen-, ruotsin-, englannin-, saksanja ranskankielisenä. Joka kuukauden alussa on kerrottu mielenkiintoisia tarinoita luonnosta ja siitä, mitä eri vuodenaikoina luonnossa oikeastaan tapahtuu . Oma aukema jokaiselle viikolle. ..... (90) 406 262 Jyväskylä : Puistokatu 15, puh. .. .. (939) 632 7696 Tampe re: Laukontori 4, puh. (921 ) 232 7001. (971) 263 1778 Pori: Liisankatu 6, puh. (941 ) 372 1022 Kuopio: H-talo, Kauppakatu 32, puh. D Lähettäkää minulle uusi 40-sivuinen koko perheen LUONTOKUVASTO veloituksetta. Tll.nro 151 ~UUSI LUONTOKUVASTO VELOITUKSETTA! Tervetuloa Luontokauppaan! Helsinki: Nervanderinkatu 11 , puh. .................................................. LUONNONKALENTERI 1996, hinta 68,__ suomi __ ruotsi __ englanti __ ranska __ saksa LUONNONYSTÄVÄN PÖYTÄKALENTERI 1996, hinta 38,Olen Suomen luonnonsuojeluliiton / Luonto Liiton / Natur och Miljön jäsen ja saan tilaamistani tuotteista 1 O % alennuksen. Kalenteri on painettu luontoa säästävälle uusiopaperille. Osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Jos haluat maksaa luottokortilla, faxaa tilauksesi tai postita kuoressa. Kalenterissa on sopivasti tilaa omille muistiinpanoille ja merkinnöille. ./ .......... Mainitse tilatessasi, minkä kieliversion haluat. asti. Pöytäkalenteri pitää ajan lalflllf,! .. Tuotteilla on 1 O päivän vaihtoja palautusoikeus. Samalla voit lukea ajankohtaista tietoa kyseisen vuodenajan luonnontapahtumista. L.IJONNONYSTAVAN POYTAKALENTERl1996 Perinteistä pöytäkalenteria tarvitaan niin kotona kuin työpaikalla. 1 C: C: C: CD0:::11:,0. D Liityn Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi, jäsenmaksu 100 mk. E 1:-Q 1: CD oon 813 51.= ...J (f) Rlpusta salnllla Ja lhalla kauniita kuvia! LUONNONKALENTERI 199& Luonnonkalenterista käännät joka kuukausi esille uuden upean luontokuvan