Tehokkaita toimia tarvitaan myös maatalouden hajakuormituksen vähentämiseksi ja typen poistamiseksi yhdyskuntien jätevesistä. Niin ikään annetaan tunnustusta ympäristölainsäädäntömme kehittämisestä ja taloudellisten ohjauskeinojen käyttämisestä. Muutamien yksittäisten eliölajien suojelussa on saatu hyviä tuloksia. Suomea on joissain piireissä yritetty markkinoida jonkinlaisena ympäristöasioiden mallimaana. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Tämä on keskeistä biologisen monimuotoisuuden säilymiselle. Verotuksen painopistettä olisi muutettava ympäristöverotuksen suuntaan siten, ettei kokonaisveroaste muutu. Ongelmia OECD näkee myös soiden, rantojen ja vanhojen metsien suojelussa. z L.l..J 6 :J V) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Suomi on kansainvälisillä foorumeilla esittänyt kunnianhimoisia tavoitteita, mutta on itse luisumassa niistä kovin kauas. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole järin innokkaita uhrauksiin ympäristön hyväksi. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 11 /97. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa) 170 mk. (09) 2271 967 telefax: (09) 2271 421 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Mielenkiintoisempaa raportissa ovat kuitenkin OECD:n arviot ympäristönsuojelumme suurimmista puutteista sekä tulevaisuuden painopisteitä ja keinoja koskevat suositukset. Tieliikenteelle olisi kehitettävä strategia, joka hillitsee liikenteen kasvua ja ympäristöhaittoja. Käyttämällemme painopaperiile on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. (09) 228 081 telefax: (09) 228 08200 sähköposti: sukunimi @sll.fi Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri! Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 08214 Toimittajat Anne Brax, 228 081 Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu ( ulkoasu) Pekka Paaer ( toimitusharjoit1elija) 228 08234 Värierottelu! Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Lehti painetaan kasviöljyväreillä. Monet suositukset ja näkemykset ovat samansuuntaisia ympäristöjärjestöjen tavoitteiden ja vaatimusten kanssa. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. Rehevöityneen Itämeren tilaan OECD kiinnittää erityistä huomiota. Irtonumero 33 markkaa. Järjestö korostaa myös taloudellisten ohjauskeinojen merkitystä. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 250 mkja kestotilaus 235 mk. (09) 228 082 10 ja 228 08224. Tutkimuksen nelijaossa Suomi luetaan Irlannin ja Filippiinien kanssa vapaamatkustajien ja ongelmien torjujien luokkaan. Osviittaa samaan suuntaan antaa Tilastokeskuksen tutkimus Suomalaiset ja ympäristö kansainvälisestä näkökulmasta, jossa suomalaisten ympäristöasenteita verrattiin 20 muun maan kansalaisten asenteisiin. Kiistattomia viime vuosien saavutuksia ovat teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien sekä vesiä ja maaperää happamoittavien rikkiyhdisteiden roima väheneminen. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD antaa ympäristöpolitiikkaa ruotivassa maaraportissaan Suomelle kiitosta useista saavutuksista ja nostaa esiin ympäristöpolitiikkamme suurimpia puutteita. Muista länsimaiden kansalaisista poiketen suurin osa suomalaisista jo väittää tekevänsä sen, mikä on ympäristön kannalta oikein. Siihen ei ole pitäviä perusteita. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Ongelmana ovat myös hiilidioksidipäästömme. Esimerkiksi Suomen toiminta EU:ssa on ympäristökysymyksissä ollut hyvin vaisua. Konkreettisista kysymyksistä OECD kiinnittää huomiota muun muassa korkeaan energiankulutukseemme ja maantieliikenteen lisääntymiseen kansantuotetta nopeammin. Suomella ja suomalaisilla ei ole mitään syytä röyhistellä ympäristömyönteisyydellään. Myös maamme yleinen ilmapiiri on viime vuosina muuttunut ympäristöja luontoasioille nihkeämmäksi. Raportoinnin tehtävänä on edistää jäsenmaiden ympäristöpolitiikan tuloksellisuutta. 2 Edelläkävijä vai perässäpolkija. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:nja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Ympäristöpolitiikan suurista linjoista OECD pitää keskeisenä haasteena kestävän kehityksen periaatteen ja käytännön yhdentämistä kaikkeen taloudelliseen toimintaan. Tosin ympäristöjärjestöt ovat monissa asioissa valmiit menemään paljon pidemmälle. Saavutuksista on syytä olla iloinen, mutta suuret haasteet ovat vielä edessä niin Suomella kuin muillakin OECD:n jäsenmailla. Myös jätteiden uusiokäytössä on päästy eteenpäin. Uudistettu luonnonsuojelulaki ja metsälaki on saatettava tehokkaasti käytäntöön. Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh
56. Lue sivuilta 36-40. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Kyläpäällikkö Levahiny perheineen Madagaskarin Ranomafanassa. Pitäisikö vielä tehdä jotain. Katso sivuilta 28-31, mitä nuorella isolokilla on mielessä. Pappilan elämäntyöstä kerrotaan sivuilla 20-22. SUOMEN LUONTO 11/97 Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Esittelemme ulkoluotojen ja saarten talvea Elinpaikka-sarjassa. Vaaralliset valehormonit 24 Tietyt estrogeenien tavoin vaikuttavat kemikaalit heikentävät eläinten lisääntymiskykyä ehkä ihmistenkin. Tyrskyjen armoilla 28 Punaturkkinen veijari 32 Ranomafana antaa toivoa ihmisille ja luonnolle 36 Vakiot: Pääkirjoitus 2 Ajankohtaista JO Maailmalta 42 Mielipiteitä, keskustelua 44 Kirjoja 48 Kysy ekoneuvoa 50 Multasormet 50 Kysy luonnosta 52 Kuukauden llkka 56 Palvelukortti 57 ihme juttu 59 Summaries of the Main Articles 58 3. 16 Y mpäristöasennetutkimus ei juuri suomalaisia mairittele. Tarinaa ketuista sivuilla 32-35. Hannu Virtanen Kylmän ytimessä 4 Oimjakonin pienimpien ei tarvitse mennä kouluun, kun pakkasta on 52 astetta. Miten kyläläisten elämä muuttui, kun seudulle perustettiin kansallispuisto . Kansikuva: Tuuheahäntäisen repolaisen on tavoittanut kamerallaan Altti Salo. vuosikerta 11 1997 Antti Koli Olli Mustonen Lauri Pappila veistelee rakastamiaan lintuja tähän aikaan vuodesta Lapin perukoilla. Linnunrakentaja Lauri Pappila 20 Hajamietteitä hämähäkeistä 23 Hannu Niklander mustanlesken ja lukkien pauloissa
H~lmli Oimjakonin '/Jiakson yllli. tarkoitus oli halojen havainnointi 114ripa/d;JpeS$1L Pakkasta oli ~hetkellli 53 astetta.. Matl«m
ltäsiperialaisessa Oimjakonin vuoristolaaksossa on tavallinen tammikuinen päivä. Kun Oimjakonin laakson pakkaset löytyivät tieteelle 500 kilometriä etelämpää, paljastui ettei pohjoisen kylmyysnavan titteliä oltu vielä ratkaistu. Jo kohta lentokentältä poistuttuaan ambulanssi kääntyy Oimjakonin aerologiselle asemalle, jossa meitä odottaa Venäjän meteorologiselta instituutilta vuokraamamme talo. Vielä toukokuussakin saattaa yöSUOMEN LUO TO 11/97. Änkeydymme ulos autosta, ja se lähtee heti jatkamaan matkaa kilometrin päähän Tomtorin kylään ja sieltä eteenpäin 30 kilometrin päässä sijaitsevaan Oimjakonin kylään. Vuosikymmenjen kuluessa lämpötilojen mittaukset osoittivat kylmän totuuden: Oimjakon on kylmempi niin vuotuiselta keskilämpötilaltaan kuin kaikkein aikojen minimiltäänkin. Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta, lumi narskuu saappaiden alla ja laaja hengitysilman höyrypilvi leviää kasvojemme eteen. Jouluja helmikuu ovat vain viitisen astetta lämpimämpiä. Voimme hymyillä. Tammikuun keskilämpö miinus 48 astetta Vuoteen 1926 saakka pohjoisen pallonpuoliskon kylmin kolkka pysytteli itäsiperialaisen Verhojanskin kylän kohdalla. Kuukauden kestänyt hermopeli Jakutskin viranomaisten kanssa on päättynyt, ja olemme päässeet pohjoisen pallonpuoliskon kylmyysnavalle. Tuloomme taidetaan olla valmistauduttu. Kun 6 auto on ahtautunut täyteen jakuutteja ja matkatavaroita, lähdemme liikkeelle. Kahden tunnin lento Jakutskista Oimjakoniin on päättynyt, ja olemme lentokoneen ulkopuolella vastaanottamassa rinkkojamme koneen rahtiruumasta. Talon sisällä aerologisen aseman päällikkö Efalia Petrovna on tekemässä viimeisiä siivouksia. Huomaamme, että talomme ulko-ovi on auki. Lämpömittari näyttää 46 astetta pakkasta, ja ilma on täysin tyyni. Pian ambulanssin merkkejä kantava venäläinen pakettiauto pyyhältää lentokoneen viereen ja meitä viittilöidään tulemaan sisään. Kylmimmän kuukauden tammikuun keskilämpötila on noin miinus 48 astetta. Vesi porisee liedellä, ja pian istumme pöydässä kuumaa teetä hörppien
7. ,Napapiiri \ . "POLJUS HOLODA ", kylmyyden napa, toteaa kyltti Oimjakonin keskustassa. pakkanen yllättää varomattoman kulkijan; alhaisin toukokuussa mitattu lämpötila on ollut miinus 30 astetta. Kylmyysennätyksen ylle sälyttyi kuitenkin varjo, kun juttelimme asiasta Efalia Petrovnan kanssa. Kahden vuoden tiiviit valmistelut, suomalaiset ja amerikkalaiset apurahat, omien säästöjen tyhjentäminen sekä lukuisat sponsorit mahdollistivat lopulta projektin toteuttamisen. Kirjassa Climates of the U.S.S.R. Borisov kertoo SUOMEN LUONTO 11 /97 alueelle saapuneella retkikunnalla olleen vain elohopearnittareita, jotka jäätyvät jo 40 pakkasasteessa. Pohjoisen pallonpuoliskon kylmyysennätys . mitattiin Oimjakonin kylässä helmikuussa 1926 eli samana vuonna, jona tiedemaailma löysi Oimjakonin. Lämmin kesä tuokin Oimjakonille yhden uuden ennätyksen; kaikkien aikojen minimija maksimilämpötilojen erotus 104 astetta on maailman suurin. Toisekseen ylänkö on vielä kaikista ilmansuunnista 1500-3000 metriä korkeiden vuorten saartama. Tarkalleen sama on myös viime vuosisadalla mitattu Verhojanskin pakkasennätys. ' \ .\ Oimjakon sijaitsee selvästi napapiirin eteläpuolella; se riisti kylmyysennätyksen Verhojanskilta. Ensinnäkin laakso on joka puolelta tuhat metriä korkean Oimjakonin ylängön ympäröimä. Mikä siis aiheuttaa äärimmäisen alhaiset talvilämpötilat. Selitys löytyy alueen kattilamaisesta muodostuksesta. A. Oimjakonin laakson kaltaisissa erittäin kylmissä olosuhteissa ei ole koskaan tutkittu haloilmiöitä ja niitä aiheuttavia jääkiteitä. Talven hyytävyydestä huolimatta kesä on kohtuullisen lämmin, eteläsuomalaisissa lukemissa liikkuva. Samaisessa kirjassa mainitaan Oimjakonin kaikkein aikojen minimin olevan vuodelta 1933, jolloin lämpötila laski miinus 67,7 asteeseen. Lämpötila tippui tuolloin miinus 71 ,2 asteeseen. Joulukuussa 1996 retkikunta, jonka jäseninä olivat minun lisäkseni Jukka Ruoskanen ja Jarmo Moilanen, lähti kohti kylmintä Siperiaa. Suomen kovin pakkanen (-50,4) on mitattu 1985 Sallan Naruskassa. Uskoimme, että mahdollisuudet uusien haloilmiöiden löytymiseen ovat erinomaiset. Vostokin asemalla Etelämantereella mitattiin 1983 maailmanennätykseksi miinus 89,2. Hän sanoi, ettei kyseistä lämpötilaa ole koskaan mitattu, vaan se on arvioitu. Näin Oimjakonin laaksoon muodostuu talvella paikallaan pysyvä kylmän ilmamassan meri, jonne lämmintä ilmaa ei pääse virtaamaan mistään. Oimjakon sijaitsee reilusti napapiirin eteläpuolella ja vain 400 kilometrin päässä Tyynen valtameren rannikon lämpimistä ilmamassoista. Suurin kylmyys on silti asettunut lähimetsään
Elämä kylmyysnavalla on rankkaa, ja viime vuosina yhä useammat ovat muuttaneet pois. Tämän varalta on kaikkiin taloihin rakennettu takat ja pihoilla odottelevat valtavat halkopinot. Kylissä monet ovatkin tehneet viinan himosta pienen sivutienestin, jolla paikataan maksamatta jääneitä palkkoja; 1 u vaton viinantuotantokoneisto pyörii kotitaloudessa jos toisessakin. Juteltuani Tomtorin kyläpäällikön Spiridon Vasiljevitsin ja Oimjakonin kyläpäällikön Nikolai Afanasjevitsin kanssa selvisi, että kylien välillä käydään hallinnollisen tason kilpailua kylmyysnavan omistaSUOMEN LUONTO 11 /97. Perestroika lausutaan synkällä naamalla. Hiiltä ei usein ole riittävästi pitämään koteja kunnolla lämpiminä, ja melkein joka talvi jokin hiilivoimala menee epäkuntoon, jolloin osaan kylästä ei virtaa ollenkaan keskuslämmitysvettä. Noilla ulkolämpötiloilla koulu muuttuu sisältä niin kylmäksi, että sormet menevät kohmeeseen, eikä kirjoittamisesta tule mitään. Oimjakonin kylässä lämpötilan mittausta hoitanut 70-vuotias jakuuttimies lpatiy Athasov kyllästyi 1996 tammikuussa jo vuoden kestäneeseen palkan odottamiseen. Ennen asiat olivat hyvin. Esimerkiksi alasasuttu paild kalaisen 50 000 asukkaan Fairbanksin kaupungin ilma on talvella jääsumun takia saastuneempaa kuin likaisuudestaan tunnetun Los Angelesin kesäilma. Kamppailu kylmyysnavan tittelistä Oimjakonin laaksoon saapuva matkailija alkaa pian kummastella, kun kylmyysnapamonumentteja löytyy sekä Oimjakonin että Tomtorin kylästä, jälkimmäisestä useampiakin. Keskimääräinen jakuutti ei paljoa venäjää puhu, vaan kommunikointi käydään turkin sukuisella jakuutin kielellä. Jäniksistä kielivät jäljet hangella. Seuraavaksi tulee alkoholi. Ihme tapahtui, ja palkka maksettiin. Tätä sumua kutsutaan jääsumuksi, ja se luetaan ilmansaasteeksi. Hän irtisanoi itsensä ja poltti samalla kaikki muistiinpanonsa. Jääsumu uhkaa Kun lämpötila laskee miinus 52 asteeseen, ei nuorempien koululaisten tarvitse Oimjakonin alueen kylissä mennä kouluun. Tomtorin kylän laidalla sijaitseekin joen pieni, lähteinen haarauma, josta vesiautot käyvät ympäri vuoden hakemassa kyläläisten juomaveden. Palkka tuli ajallaan, ja valtio kustansi joka vuosi työntekijöidensä loman Mustallemerelle. Talojen lämpimänä pitäminen on jokatalvinen ongelma. Väkijuoma soljuu sujuvasti alas kyläläisten suista, ja sen tunnustetaan avoimesti olevan alueen ongelma. Hiilivoimaloiden ja kotitalouksien piipuista suoltuvat päästöt eivät alhaisissa lämpötiloissa haihdu taivaan tuuliin, vaan jäävät paikalleen verhoten kylän sumun keskelle. Suomalainen sielu samastuu kuitenkin helposti jakuuttiin . Pakkanen ja pimeät talvet ovat tehneet tehtävänsä: jakuutti ei turhia elämöi vaan hoitaa asiansa hiljaa, vähäeleisesti, vakavalla naamalla. Muuten talviluonto oli hiljainen. Lähes koko laakson asujaimisto onkin jakuutteja. Lämpömittarin hän lahjoitti kylän koululle, jossa mittausta jatketaan, joskaan ei enää meteorologisista syistä. Ipatiy ei kuitenkaan enää halua takaisin hommiin. Vaikka Tomtorissa on vain tuhatkunta asukasta, talvella lukuisista pienistä hiilivoimaloista täysin suodattamattomana kylään laskeutuvat saastepilvet tehnevät kylän ilmasta varsin epäpuhtaan. Kun katsoo ja kuuntelee Oimjakonin laakson ihmisiä, ei uskoisi olevansa Venäjällä. Metsästys ja kalastus ovat keskeinen osa kyläläisten vapaa-aikaa. Pakkasen kiristyessä miinus 56:een koko koulu suljetaan. Laakson kylissä on useita hiilivoimaloita, joista keskuslämmitysputket matavat maanpintaa pitkin talouksiin. Riekko oli tammi-helmikuussa ympäristön näkyvin lintu. Usein ihmiset lopulta väsy8 vät maksamatta Jaane1s11n palkkoihin. Kun kyläläisiltä kyselee elämisen ongelmista, ensimmäisenä mainitaan raha. He ovat pienikokoisia, pyöreäkasvoisia ja heillä on tunnistamaton kieli. Kylissä sinnittelivät varpuset, ja siellä näkyi myös korppeja. Joen vesi on niin puhdasta, että sitä voi kauhaista suoraan suuhun. Talvella lanka-ansoilla verotetaan alueen runsasta riekkokantaa, ja maaliskuussa lämpenevien kelien myötä aletaan hiljakseen pyytää Oimjakonin laaksoa halkovan Indigirgajoen kirkkaiden kalavesien antimia. Kaukana Verhojansk-vuorten rinteillä erottui pieninä pisteinä lumilampaita (Ovis nivicola). Kumpi kylistä on oikea kylmyysnapa. Koulujen opettajat ovat innokkaita mittaamaan aamulämpötilaa, sillä he itsekin pitävät si Iloin tällöin mielellään ylimääräisen vapaapäivän. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että koulumatka olisi liian kylmä. Nykyään palkkoja odotellaan kuukausi-, jopa vuosikaupalla, ja lomalle lähdetään, jos lähdetään, omin varoin
Samoin Oimjakonissa on valmisteilla uusi monumentti korvaamaan kylmyyspisteestä Tomtoriin siirrettyä paalua. Jakutskin ulkoministeriön lupa-asioita käsittelevä virkamies nimittäin eväsi meiltä luvan päästä suljetulle Oimjakonin alueelle, vaikka se oli viisumeihimme merkitty. Alhaisimman lämpötilan koimme tammikuun 14. Varovainen täytyi tietenkin olla. Uusia haloja emme löytäneet, vaan totesimme ilmiöiden pääpiirteittäin olevan samoja kuin korkeammissakin lämpötiloissa. tä tuli pian arkipäivää. Hiki puskj pintaan enemmän rehkjessä ja vaatetusta piti jo vähentää. Riekko oli hyvin tavallinen näky pensaikoissa. Kaikesta huolimatta olimme tyytyväisiä siihen, että yleensä pääsimme määränpäähämme. Tutkjmusmatkan aloitusajankohta, kolmastoista päivä ja perjantai, ei ehkä ollut oikea ratkaisu. Hän on juuri lähtenyt retkeilemään Filippiinien tulivuorille, mistä matka jatkuu Kanadan ja Etelä-Amerikan tulivuorille. Ansankokemisella ei näyttänyt olevan pakkasrajaa. Kuljetuksen aikana kuitenkjn yksi sen jaloista katkesi, ja monumentti pistettiin varastoon parempia aikoja vartomaan. Meillä ei kuitenkaan ollut mitään hävittävää, joten menimme lopulta Oimjakoniin luvatta. Nyt härkämonumentin jalka on viimein korjattu. Tämä kylmyyspiste sai kuitenkjn siirtyä, kun Tomtorin kyläpäällikkö Spiridon Vasiljevits kävi hakemassa paalun kylänsä hallinnollisen rakennuksen pihaan hiukan ennen kylässä 1991 järjestettyä kylmän ilmanalan tutkijoiden konferenssia. 9. Suurin ongelma oli se, ettei laaksossa ollut sittenkään riittävästi kosteutta tuottamaan kunnollisia haloilmiöitä. SUOMEN LUONTO 11 /97 Kädenvääntöä kylmyysnavan tittelistä on käyty jo 15 vuotta. Pakkanen pysytteli lähes alituiseen 40 asteen kylmemmällä puolella. Paikkaa merkkaamaan pystytettiin aikoinaan metrin mittainen yksinkertainen puupaalu. D Marko Riikonen on ilmakehän valoilmiöiden harrastajatutkija. Tomtorin kyläpäällikkö puhui kj]pailusta, kun taas Oimjakonin kyläpäällikkö käytti mieluummin sanaa sota. misesta. Oimjakonin kyläpäällikkö Afanasjevits tekj heti vastavedon ja tilasi kyläänsä uuden, härkää esittävän kylmyysnapamonumentin. Viime vuosina kjlpailu on tiivistynyt. Oimjakonin laakson kaikkein kylmin kohta on määritetty, eikä se sijaitse kummassakaan kylässä vaan keskellä metsää niiden välillä. Lisäksi tuloksia heikensi se, että Venäjän viranomaiset karsivat alunperin neljän kuukauden mittaiseksi suunnitellusta projektistamme kaksi kuukautta pois. Loskakelistä ei tarvinnut kärsiä, sillä korkeimmillaan lämpötila nousi miinus 20:een. Haloilmiöitä näimme runsaasti, lähes joka päivä. Kovassa pakkasessa ulkona liikkumisesta ja työskentelysRiekonpyytäjä Ivan. Mittari näytti tuolloin miinus 57 astetta, joka oli vain asteen heikompi kuin joulun alla koettu talven pakkasennätys. Fysikaalisesta näkökulmasta katsottuna tämä sota on turhaa ja voittaja on jo selvinnyt; Oimjakonin 60 metriä merenpinnan tasoa läheisempi sijainti tekee kylästä automaattisesti hivenen kylmemmän. Projektimme vastoinkäymiset alkoivat jo Suomen puolella Helsingin Tehtaankadulta ja senkuin kasvoivat syvemmälle Siperiaan edetessämme. Jäimme silti selvästi projektille asettamistamme tieteellisistä tavoitteista. Ongelmana viranomaiset Asuimme Tomtorissa tammija helmikuun ajan. Lisäksi oli varottava liiallista hengästymistä, sillä kylmän ilman syvälle keuhkoon vetäminen ei tuntunut miellyttävältä. päivän aamuna. Naamaan saattoi ilmestyä pintapaleltumia, ja varpaat alkoivat pian jäähtyä paikallaan seisoessa
maaliskuuta 1998 asti. Yhtä vanha kuparilöydös on tehty aiemmin vain Polvijärven Suovaarassa, jossa maasta kaivettiin kuparirengas. Uroshirvi oli otellut puut harjoitusvastustajinaan. Orava vei punaista sientä puuhun. Heikkoa sienikesää seurasi erinomainen sienisyksy. Nuuksiossa Kirkkonummen naapurissa oli sieniä enemmän kuin miesmuistiin. Alueelta löytyi muun muassa hyvin harvinaisia kupariesineen palasia. Erityisen kiinnostuksen kohteena liitolla ovat metsät, joissa on vaalittu puulajiston ja ikärakenteen moninaisuutta, metsän luonnollista rakennetta sekä biologisia ja maisemallisia arvoja. Ensi kesänä Museovirasto tekee kaivauksia muun muassa Polvijärvellä, Rantasalmella, Outokummussa, Yli-Kiimingissä ja Pellossa. Välillä oli kuitenkin myös aurinkoisia ja raikkaita syyspäiviä. Ensimmäinen merkki talven tulosta saatiin 13. Pyy oli törmännyt kotitiellä autoon. (017) 816 444. Ruska oli ollut hieno pohjoisessa, ja poikkeuksellisen komea siitä tuli myös Eteläja Keski-Suomessa. Ruska oli kaunis, mutta säät märkiä. Haavat varistivat lehtensä, joissakin koivuissa oli vielä lehdei jäljellä. Tiaiset varastoivat lintulaudalta siemeniä talven varalle. Hirveä! Hirvi tuli maahamme noin 9000 vuotta sitten. Vihistä on löydetty kaikkiaan kymmenen asuinpaikkaa, joista yksi on kaivettu kokonaan ja yksi osittain. Punatulkut kävivät jo tutkimassa lintulautaa. Museon osoite on Pohjoinen Rautatiekatu 13, Helsinki. Sadetta ja tuulta saatiin runsaasti, kun matalapaine toisensa perään kiertyi Suomen yli . Rääkkylästä löytyi kivikautista kuparia Museovirasto on löytänyt Rääkkylän Vihistä esineistöltään huomattavan rikkaan kivikautisen asuinpaikan. Kesällä kuolleelta näyttänyt raidankeuhkojäkälä alkoi taas vihertää. Reijo Juurinen Lokakuu sai lehdet hehkumaan Lokakuun alkupuolen säät olivat vaihtelevia. Lisätietoja Hirveä!-näyttelystä sähköisesti osoitteesta pirkko.ukkonen@helsinki,fi tai puhelimitse (09) 1917404. D Luomumetsänhoitoa edistetään Ekometsätalouden Liitto on viime heinäkuussa perustettu uusi kansalaisjärjestö. D Ekometsätalouden liitto: Kihmulankatu 41, 74130 Jisalmi, puh. Hirveä kauheampi on hirven vainolainen hirvikärpänen, jonka oppivat tuntemaan loppukesällä ja syksyllä metsässä liikkuvat. Komea otus on tärkeä riistaeläin, mutta tekee myös tuhoja taimikoissa ja törmäilee liikenteessä. 10 Alkukuun sää oli sateisen harmaa Kuusamossa. päivä, kun lunta tuprusi taivaalta kymmenkunta senttiä. Pienet tilhiparvet käyttivät hyväkseen pihlajanmarjasatoa. D SUOMEN L UONTO 11 /97. Liiton toiminta-ajatuksena on kehittää ja edistää luonnonmukaista metsien hoitoa ja siihen perustuvaa ekometsätaloutta. Kuun puoliväliin tultaessa yöpakkasia oli ollut Etelä-Suomea myöten; Keskija Pohjois-Suomessa satoi lunta paikoin jo reilusti. Suurimmat ruukunpalat ovat yli kämmenen kokoisia. Hirveen ja hirvikärpäseen voi käydä tutustumassa Luonnontieteellisessä museossa 1. Ruskan väreistä pihlajan murretut punasävyt olivat vaikuttavimmat. "Rääkkylän Vihissä tehdyt löydöt ajottuvat noin 5000 vuoden taakse kampakeraamiseen kauteen", Museoviraston tutkija Petro Pesonen sanoo. Kuparilevyjen lisäksi Rääkkylästä löytyi useita kiloja saviruukun palasia, nuolenkärkiä ja meripihkaisia koruja. Lokakuu toi Jyväskylään kirpeät pakkasyöt, ja muutamana aamuna maa oli kuurassa. Eräänä viileänä ja sateisena iltana surviaissääsket parveilivat takapihallani aivan kuten kesällä
Jättiläisistä jäivät muistoksi komeat kannot. Pesintä on pääkaupunkiseudun ensimma1nen ainakin 150 vuoteen. Jorma Laurila 11. "Tutkijana voin vain iloita siitä, että minulla ja kotkalla on metsän suhteen sama maku", myhäili Metsäntutkimuslaitoksen professori Erkki Lähde retkeillessään alueella. Kuvassa kolme tuominopsasiiven munaa ja yksi ruostenopsasiiven muna. Maamme päiväperhoset ovat lentonsa lentäneet ja siirtyneet suojaisaan paikkaan talvehtimaan, viimeisimpänä nokkosja sitruunaperhoset. Kaisaniemen kasvitieteellisestä puutarhasta Helsingin keskustassa kaadettiin pari vuotta sitten muutama suuri poppeli. Uudellamaalla laulujoutsenen pesintä todettiin ensimmäisen kerran 1975, ja 1980-luvulta lähtien niitä on ollut lähes vuosittain. Mika Rokka Poppelihelokka Kaisaniemen puutarhassa Jorma Laurila Poppelin puuaineksessa rihmastona piileskelevä harvinainen poppelihelokka näyttäytyi koko komeudessaan lokakuussa Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Pesintä tuotti neljä poikasta. Hannu Hyvönen Perhoset talviteloilla Mika Rokka Onnekas voi löytää samasta tuomen oksasta sekä tuominopsasiiven että ruostenopsasiiven munia. ltiöemät vain kävivät näyttäytymässä syksyn kunniaksi. Pariteltuaan naaraat munivat tuomen oksien silmujen lähelle, jotta toukan matka ensimmäiselle aterialle olisi helppo. Yhteistä kaikille koealoille on puustoisuus ja pienet aukSUOMEN LUONTO 11/97 kohakkuut. Sieni piileskelee suurimman osan vuodesta huomaamattomana rihmastona poppelin puuaineksessa. Toukkana talvehtii muun muassa haapaperhonen ja kotelona paatsamasinisiipi. Sienitutkija Marja Härkönen kävi myöhemmin tunnistamassa sienet. Pesäpuu löytyi Metsähallituksen maille perustetulta jatkuvan kasvatuksen koeruudulta. Jos munat selviytyvät pakkasista, niistä kuoriutuu huhtikuussa toukkia, jotka koteloituvat ja kuoriutuvat, tuominopsasiipi kesä-heinäkuussa ja ruostenopsasiipi kuukautta myöhemmin. Lakit voivat kasvaa jopa 20 senttiä leveiksi. Vaikka joutsenista tienneet lähiseudun asukkaat kunnioittivat lintuja ja seurasivat pesueen touhuja matkojen päästä, linnut vaihtoivat järveä kesken kaiken. Elokuun lopulla emot veivät poikaset parin kilometrin yökävelylle. Laulujoutsen pesi Nuuksion järviylängöllä Espoossa viime kesänä. Ennen aikuisia talvehtimisen aloittivat munana, toukkana tai kotelona talven yli sinnittelevät. Tuominopsasiipi ja ruostenopsasiipi talvehtivat munana, joka on läpimitaltaan vain yhden millimetrin paksuinen. Antti Luukkonen Kotka palasi Savoon Keväällä 1997 havaittiin Savossa ensimmäinen kotkan pesintä 60 vuoteen. Reitti kulki muutaman järven kautta, yli kallioisten metsien ja golfkentän halki. Hän soitti iloisena ja kertoi, että kyseessä on Suomessa harvinainen poppelihelokka. Laulujoutsenen kanta on vahvistunut maassamme 1950-luvulta lähtien. AJANKOHTAISTA Joutsenet palasivat pääkaupunkiseudulle 150 vuoden jälkeen Antti Luukkonen Nuuksion joutsenet lienevät parhaillaan matkalla talvehtimisalueilleen eteläiselle Itämerelle. Lokakuussa puutarhassa lintu ja tarkkailessani kiinnitin huomiota kauniiseen sieniryhmään parinkin kannon päällä
Fasaanit ovat asutusten liepeillä viihtyviä koreita kanalintuja. Silloinen Yhtyneet Paperitehtaat, jonka UPM-Kymmene sittemmin nielaisi, käynnisti rantakaavan teon Ärjään. Tällaista sopimusta ei ole olemassakaan. He tietävät mihin väitteet perustuvat", sanoo UPM-Kymmenen maankäyttötoiminnan päällikkö Reijo Turunen. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kaavasta UPMKymmenen valitus. Milloin syksy muuttuu talveksi. Lapin kaamos on alkamassa. Ärjänsaari on osa järven katkaise maa muinaista harjua ja geologialtaan ainutlaatuinen. Siinä väitetään, että "osa saaren rakennusoikeudesta on Kajaanin kaupungin kanssa tehdyllä sopimuksella sovittu siirrettäväksi kaavan ulkopuoliselle alueelle". Mitä kaamoksella tarkoitetaan. 4. Korkeampia hiekkatörmiä kuin Ärjässä löytyy vain järven toiselta laidalta, jossa harju jatkuu. Mitä muita jaloihin lehtipuihin Suomessa luetaan. Jari Salonen Tunnistatko nämä pikkunisäkkäät. Ärjä otettiin kokonai suudessaan rantojensuojeluohjelmaan, ja samaan aikaan käynnistyi Kajaanin kaupungin yleiskaavan teko alueelle. 6. He vastaavat siitä, että faktat ovat oikein", sanoo valituksen allekirjoittanut varatuomari Kerttu Haapamäki yhtiön kiinteistöosastolta Valkeakoskelta. 5. Vaahtera on niin kutsuttu jalo lehtipuu. Yhtiöllä on kuitenkin saaAJANKOHTAISTA OHO! ressa jo lähes neljä rakennusta rantakilometriä kohden, joten Kajaanin yleiskaavassa ei Ärjään annettu yhtään lisää rakennusoikeuksia. Yhtiön tavoitteena oli saada hyväksyttyä saareen mahdollisimman paljon rakennusoikeuksia ja rahastaa sitten yhteiskunnalta noin 10 miljoonan markan korvaukset. Tiku ja Taku ovat maailman tunnetuimmat oravat. Mitä oravia ne ovat. Kömpelö yritys paljastui, mutta vastuullisia ei tahdo löytyä. Mika J. Niiden arvellaan levittävän salmonellaa, kukaties muitakin tauteja. "Ei löydy", vakuuttaa Purkunen. Vastaukset sivulla 58 SUOMEN LUO TO 11/97. Yhdeksässä näytteessä todettiin kampylo-bakteeri, joka voi toki tuoreessa ulosteessa aiheuttaa vatsatulehdusta", ympäristönsuojelusihteeri Lasse Kosonen kertoo. Tulokset puhdistavat pulujen mainetta. Kun olemattomista rakennusoikeuksista ei muuta näyttöä ole, ne ilmeisesti yritettiin todistaa tekaistulla sopimuksella. Huijauksen isäksi on epäilty suunnittelupäällikkö Teuvo Purkusta, joka on laatinut Ärjän rantakaavaa ja painostanut Kajaanin virkamiehiä myöntämään sinne rakennusoikeuksia. 3. Pulujen tuomat ongelmat ovat siis lähinnä esteettistä laatua. Hän myöntää ettei "mitään sopimusta tietenkään ole, eikä edes voisi olla". "Valitusten laatiminen on lakimiesten asia. Mikko Niskasaari Pulut puhtaita salmonellasta Kaupunkipulut ovat tasaisin välein tulilinjalla. Aivan missä tahansa kaupunkipuluja ei kuitenkaan kannata ruokkia. Mikä on hiidenkirnu. "Salmonellaa ei näytteistä löydetty. UPM-Kymmene omistaa Oulujärvellä noin 400 hehtaarin suuruisen Ärjänsaaren, jonka yhdellä rannalla yhtiöllä on kolmisenkymmentä mökkiä. Tampereen kaupungin ympäristövirasto tutki 101 pulujen 12 ulostenäytettä kaupungin keskustasta. Mistä fasaanit ovat kotoisin. Lähes kokonaan hiekkarantainen saari on muutoin vapaassa käytössä, ja se on kainuulaisten tärkein virkistysalue Oulujärvellä. "Esimerkiksi leikkipuistojen hiekkalaatikoiden lähistöllä en suosittelisi lintujen ruokkimista", Kosonen neuvoo. "Asia kuuluu kiinteistötoimen johdolle. Valheelle ei siis löydy isosta yhtiöstä vastuullista. 7. "Minulla ei ole lupa sanoa asiasta mitään", Purkunen selittää. Kun lintujen tietyt salmonellat voivat tarttua myös ihmiseen, puluja ei katsota erityisen suopeasti. Nicmincn/Luontokuvat 2
D Kaupi~ta Nuortevan seuraaJa "Suuri ajattelutavan murros on tulossa. Tutkijat ovat eristäneet ja jalostaneet erityisen tehokkaasti öljyä hajottavia mikrobikantoja. Tällaista geenien siirtymistä tapahtuu luonnossa itsestään. Juha Valste Anderssonin mielimaisema Kulttuuriministeri Claes Andersson on valinnut Suomen kauneimmaksi maisemaksi 1997 Jukka Grönlundin kuvan muinaisrannasta Korppoon J urmossa. Mutta käytetäänhän nahkaa esimerkiks kenkiin ja hansikkaisiin. Ihmisten kanssa oleminen. Kasvin juurinystyröissä asustaa symbionttisia nystyräbakteereita, ja Akuliina yritti saada erään myrkyllistä tolueenia hajottavan bakteerin geenejä siirtymään nystyräbakteerin perimän osaksi. nen: "Kun mä tein tätä omaa juttuani Viikissä, niin mä näin kun ne teki niitä geeninsiirtoja. Palkitussa työssään hän selvitti öljyyntyneen maan puhdistamista viljelemällä siinä hernekasvia. Kyllä ne on tarkempia ja varovaisempia kuin kukaan luulee", arvelee Akuliina. Luonnonlait pakottavat miettimään uudestaan metsien kasvun, hakkuiden ja muun käytön suhteet", ennakoi tuore Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi. Asiaa on tutkittu meilläkin. Öljy häviää maaperästä itsestään haihtumalla. Viime aikoina kovasti pinnalla olleet turkistarhaiskut ja turkisten vastustamisen yleensä Akuliina ymmärtää: "Mä en kyllä itse käytä enkä käyttäis turkiksia. "Hei, tää on vaikee! Että ihmiset miettis ensin asioita itse, mut kuuntelis sitte myös toisia. Akuliina valittiin Suomen edustajaksi Saksassa Leipzigissa marraskuussa pidettävään Euroopan nuorten ympäristötutkimuskilpailuun. Kuva on poimittu Tiedekeskus Heurekan valokuvanäyttelystä, jossa esitellään 42 Suomen kauneinta maisemaa. Turkistarhat on ainakin suurimmaksi osaksi turhia eikä eläinten olot niissä ole kivoja. toimintavuotta. Hän suorastaan pursuaa intoå: "Siellä saa tavata paljon erilaisia ja eri puolilta tulevia ihmisiä!" Nyt 15-vuotias Akuliina on Svenska normallyceumin ysiluokan oppilas. Ja ne maksaa enemmän", Akuliina tietää. Nuortevan perintönä Kauppi sanoo noudattavansa erityisesti neuvoa: "Pidä tiedotusvälineet ajan tasalla!" Ritva Kupari 13. Ja myös ympäristöongelmat sekä geenien siirtyminen bakteerista toiseen. Eikä menis vaan massan ja enemmistön mukana", Akuliina laukoo. Lisäksi monet erilaiset mikrobit käyttävät öljyä ravinnokseen ja näin hajottavat sitä. Ja tärkeintä on se, että on hyvä olo", Akuliina tiivistää filosofiansa. AJANKOHTAISTA ASKELEN EDELLÄ Nuori voittaja Jos maaperään pääsee valumaan öljyä, on vaikeaa saada se pois. "Erilaiset kokemukset ja tunteet, lyhyetkin. En mä itse vastusta kaikkien eläintuotteiden käyttämistä. Työ sai runsaasti kiitosta sekä kunnianhimoisesta tutkimustavoitteestaan että toteutuksestaan. Öljyä ravinnokseen käyttävien mikrobien toimintaa eli maaperaan paasseen öljyn biologista hajoamista voidaan kuitenkin nopeuttaa. Näyttelyyn voi tutustua 25. Metsän tutki muslai toksel Ja työskennellyt ja monivuotista happamoitumistutkimusta vetänyt Kauppi siirtyi ympäristönsuojelun professoriksi lokakuun alussa jatkamaan eläkkeelle jääneen professori Pekka Nuortevan työtä. Samalla se juhlistaa yhdistyksen 20. Entä mitkä ovat tärkeimmät asiat sinulle itsellesi. juhlavuoden kunniaksi. Häntä kiinnostaa kaikki: aikido, flamenco, viulunsoitto, vieraat maat ja kulttuurit, ihmiset, erilaiset kokemukset. Tutki-kokeile-kehitä -kilpailun alle 15-vuotiaiden sarjan voitti 1997 Akuliina Saarikoski. marraskuuta asti. Metsien suojelun rinnalla hän mainitsee ilmastokysymyksen ja niukkaresurssisten teknologisten ratkaisujen kehittämisen aikamme polttavimpina haasteina. Virka on ollut neljä vuotta säästösyistä täyttämättä. Tärkeitä juttuja, joista voi olla seurauksena paljon hyvää. Öljyn poistuminen haihtumalla tai mikrobien toimesta kestää kuitenkin kymmeniä tai satoja vuosia. Luonnonsuojelu on Akuliinan mielestä itsestään selvä asia, osa normaalia elämää: "Kai kaikki haluaa elää sellasessa ympäristössä, missä on kiva olla?" Luomutuotteet ja luomutuotanto ovat myös ihan hyvä juttu, ainoa pulma on tuotteiden löytäminen. Lisätietoja: Tiedekeskus Heureka, sähköpostilla: info@heureka.fi tai puhelimella (09) 85 799. Työ käsittelee öljyyntyneen maan puhdistamista. Maa pitäisi poistaa ja kuljettaa paikkaan, missä öljy ei pääse saastuttamaan pohjavettä. Akuliinaa ei kauhistuta geenien keinotekoinen siirtämisuOMEN LUONTO 11 /97 Juha Vals1e Akuliina Saarikoski on yksi Tutki-kokeile-kehitä -kilpailun voittajista 1997. "Äiti hoitaa nää hankintaasiat, emmä tiedä saako niitä aina. Näyttelyn kuvat ovat äskettäin ilmestyneestä Minun Suomeni -juhlakirjasta. Mutta mä ymmärrän kyllä sellaisia nuoria, jotka ryhtyy aktivisteiks muuten ei täällä saa mitään tapahtumaan." Mitkä ovat sinusta maailman tärkeimmät asiat. Teos syntyi Suomen Luonnonvalokuvaajien aloitteesta Suomen itsenäisyyden 80
Aamupäivä kului kalastusmestarilta terveelliseen ulkoiluun ja ruuanhankintaan. Järvestä on nostettu nuottaamalla tonnikaupalla pieniä särkiä, lahnoja, pasureita ja kuoreita pohjaa pöyhimästä ja vesikirppuja syömästä. Pienikokoisten särkikalojen poistaminen vaikuttaa myönteisesti ravinnetasoon. Huurre suli rantakoivujen latvoista, kun auringonsäteet osuivat niihin. Ja jos olo tästä paranee, niin se on vale, jatkoi se aprikointiaan. Leikki loppuu, kun aurinko painuu lähivaaran kuusikon taakse. Muutaman tovin kalaa sulateltuaan saukko pujahtaa veteen, sukeltaa pyörien pituusakselinsa ympäri, iskee pienen pohjahaon kimppuun ja ravistelee sitä tarmokkaasti. Tosin joskus tulee mieleen, että mukava olisi nähdä vähän toistakin saukkoa tavata sitä sillä lailla vähän lähemmin. Jouko Veikkolainen Tuusulanjärveä tehokalastetaan nuottaamalla. Jouko Veikkolainen 14 Järveä on tutkittu paljon, mutta kunnostustoimet ovat käynnistyneet verkkaisesti. Ammattikalastaja Kari Kinnusen mukaan hoitotoimilla saadaan järvi kirkastumaan jo parissa vuodessa. Saukko tiesi kokemuksesta, minkä kivien kosteessa kaloilla oli tapana kuluttaa aikaansa. Se tuumi hetken, suki tankeat viiksikarvansa uudelleen ja lähti liikkeelle. Nyt järven ravinteita on ryhdytty poistamaan kalastamalla. Saukko tutki sitä perusteellisesti haistelemalla ja sitten etujalallaan. Hämärän mukana joelle hiipii myös kylmyys. Tänään olikin lähimarketissa oikein erikoistarjous ! Kiven kupeessa aaltoilutti selkäeväänsä laiskasti melkein kiloinen harjus. Mutta eiköhän tuo järjestyne, asuinalueen pohjoisreunalla oli viimeksi käydessä rannalla kiintoisa uloste ja hajumerkki. Sitten se syöksähtää torpedona vedestä jäälle ja liukuu metritolkulla märällä vatsallaan pitkin liukasta jäätä. Kun pohjan pöyhiminen vähenee, veteen vapautuu vähemmän ravinteita. Saukko nassutti tyytyväisenä maukasta harjusta rantakivellä. Temppu kelpaa toistaa muutamaan kymmeneen kertaan, ja liukurata vain paranee kastuessaan. ki solisi lähellä, koskenniskan kivellä niiaili pulleroinen suklaanruskea koskikara valkoista leukalappuaan esitellen. Mikäpä saukolla ollessa: joessa kalaa ja vesi puhdasta, ihmiset eivät vainoa ja paikka on rauhallinen. Päätös oli kuitenkin hiukan ennenaikainen, sillä veden sijasta vastassa olikin jää. Saukko loikkii rauhallisesti rantatörmän kololle. Juha Valste Tuusulanjärvi kuntoon kalastamalla Leväkesän tuoksut Tuusulanjärven rantamilla herättivät päättäjät Keski-Uudenmaan kulttuurijärven pelastamiseen. Tavoitteena on, että vesikirput ja kalasto saadaan tasapainoon siten, että kirput ehtivät syödä entistä enemmän leviä. Se kävi tarkastamassa vakioapajat. Rantatörmässä juurakon alla olevasta kolosta puikahti somerikolle kookas saukko, nuuhki kirpeää syystalven ilmaa uteliaana, suki viiksiään ja päätti sitten solahtaa veteen. Päivä eläimenä Saukkona sulassa Aamun himmeä sarastus työnsi yötä tieltään. Parin metrin päässä rannasta löytyikin jään reuna, josta saukko lipui äänettömästi veteen. On vain hyvä olla, tuumi saukko eksistentialistisesti, kun aurinko lämmitti sen pullottavaa mahaa. Sisällä on kuivaa, eivätkä kerälle kiertynyttä saukkoa pane idän halla eivätkä pohjan pakkaset. Saalistukselta välttyneiden vesikirppujen uskotaan kirkastavan järveä syömällä ahkerasti levää. Yöpakkanen oli jättänyt jokisuvannon rantaveden päälle ohuen teräsjään. Pieni kosAJANKOHTAISTA Reijo Salminen/Luontokuval Saukko voi katsoa luottavaisena tulevaisuuteen, kunhan vain vedet pysyvät puhtaina. Syksyn nuottauksen tulokset ovat olleet rohkaisevia. SUOMEN LUONTO 11 /97
Viisi-kuusikiloiset jalokalat ovat houkutelleet Venäjänpuoleisille rannoille salakalastajia verkkoineen. A vainbiotooppijyrkänteen tulee yleensä olla vähintään JO metriä korkea. Venäjän puolella, kuusi kilometriä rajalta olevaan SyrAvainbiotoopit opitaan radalla Vuoden alusta voimaan tullut uusi metsälaki edellyttää erityisen tärkeiden elinympäristöjen eli avainbiotooppien säilyttämistä. Tästä huolimatta kudulle pääsee riittävästi kaloja. Joka tapauksessa avainbiotooppien ohella tarvitaan myös lisää varsinaisia suojelualueita. Myös kemikaalit ja atrain kuuluvat kalamiesten varusteisiin. Myös joen kalakansalle on avautunut uusia mahdollisuuksia, joita Laatokan-Karjalan luonnonystävät ovat yhdessä kalaasiantuntijoiden kanssa parin vuoden ajan selvitelleet. Antti Halkka Kymen Metsäkeskuksen Seppo Repo esittelee jyrkänteen alusmetsää. Verkko onkin esillä seuraavassa rajavesikomission kokouksessa. Metsäammattilaiset tutustuvat paraikaa kiireesti avainbiotooppeihin eri metsäkeskusten maastoon järjestämillä avainbiotooppiradoilla. Kalastajien ei kuitenkaan aivan vielä kannata hioa koukkujaan jalokalojen varalta. Sähkökalastuksessa tutkijat löysivät kaikista joen koskista runsaasti lohenja taimenenpoikasia. "Tehtävämme on näyttää metsänomistajalle myös metsälain edellyttämät minimirajaukset", puolustautuu Pohjois-Savon metsäkeskuksen Juha Hiltunen. Eniten päänvaivaa PohjoisSavossa tuottavat kuitenkin "liian" runsaat lehdot. Viime kesänä rytöön raivattiin viiden metrin aukko, josta ainakin isoimmat kalat pääsevät kulkemaan. Veijo Vilska Hiitolanjoki ryntää ohijuoksutuksessa Ritakosken vanhan voimalan sivuitse kohti 40 kilometrin päässä odottavaa Laatokkaa. Metsäkeskus näyttääkin olevan varsin niukka ja valikoiva lehtorajauksissaan. Takavuosina Simpeleen paperitehtaan jätevedet samensivat joen ja antoivat sille tympeän tuoksun . "Hyvän metsänhoidon mukainen rajaus on usein suurempi kuin tiukka lakirajaus", sanoo Kymen Metsäkeskuksen Seppo Repo. Kohderajaukset ja käsittelyohjeet herättivät keskustelua. 15. Niitä ovat esimerkiksi lehtolaikut, puronvarret ja jyrkänteiden alusmetsiköt. Nyt tehtaassa on uusi puhdistamo ja joen vesi on jälleen kirkasta. Suomen Luonto oli paikalla, kun paikalliset luonnonsuojelijat ja Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Timo Helle syyskuussa tutustuivat Kymen Selänpään ja Pohjois-Savon Haminanlahden avainbiotooppiratoihin. Niiden käsittelyssä valittavat linjaukset ratkaisevat pitkälti sen, miten metsälaki onnistuu suojelutavoitteessaan. Vastaavia verkkoja on muilla rajajoilla harvennettu, joten sama lienee mahdollista myös Hiitolanjoella. länpään radalla rajaukset ovat laajempia ja selkeämmin monimuotoisuutta säilyttäviä. Harva joen ylittäjä on tiennyt, että Hiitolanjoki on Laatokkaan laskeva vanha lohija taimen joki. Hiitolanjoki on yksi Laatokan järvilohen kutujoista; jokeen nousee kudulle jopa 3000 taimenta ja järvilohta. A vainbiotooppeja on yhteensä ehkä 200 000 hehtaaria. AJANKOHTAISTA Hiitolanjoki kuhisee kalaa Vuosikaudet kuutostien kulkijat ovat hurauttaneet Simpeleellä yli Hiitolanjoen. Sillä kalojen nousun vanhoihin kutukoskii n estävät joen kolme pientä voimalaa. Haminanlahden radan avainbiotoopit ovat tyypillisesti parin kolmen aarin kokoisia. Laki sallii sen, että lehtokeskuksen alueella vain osa lehdoista säästetään. Pohjois-Savossa luonnontilaisuOMEN LUONTO 11 /97 sen puronvarren yksi käsittelyvaihtoehto on järeiden kuusten poisto. Kalojen kulkuesteenä on myös rajan teräsverkko. Huonokuntoiset voimalat lähestyvät kuitenkin loppuaan, ja nyt kun kalaston arvo tunnetaan, voidaan kalateiden rakentamisesta ja koskien kunnostamisesta ryhtyä neuvottelemaan. Koska lehtipuuta ei juuri ole, puro jäisi tällöin auringonpaisteen armoille: monimuotoisuudelle tärkeä pienii masto häviäisi. SeVeijo Vi lska Antti Halkka jäkosken vanhaan patoon tarttunut puurytö esti aiemmin kalojen nousun rajan läheisille lisääntymiskoski lle
Näissä huolestuneisuus perustuu paikallisiin ongelmiin samoin kuin Itä-Euroopassa ja kehitysmaissa. · EU-maista huolestuneisuus on suurinta Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa. Vähintään jossain määrin huolestuneita on 8090 prosenttia ihmisistä. Tutkimusaineistot ovat pääosi n vuosilta 1993-94. Tanskanen 1997. "Itä-Euroopassakin ympäristöongelmat ovat monin paikoin suoranainen ympäristöriski ja ongelmat tiedostetaan voimakkaasti. Tulkinnat eivät välttämättä kerro koko to16 tuutta, mutta voivat olla pohja kriittiselle itsetutkiskelulle. Maailmanlaaj uiset ongelmat huolettavat i/11nisiä eniten. "Suomessa ei ole ympäristöongelmia joka päivä vastassa niin kuin Keski-Euroopassa", tutkija Eero Tanskanen kommentoi tuloksia. Suomessa tullaan vielä vähän perässä. Huolestuneisuus maapallon lämpötilan kohoamisesta esimerkiksi on kaksinkertaistunut vuodesta 1982 vuoteen 1992. Eurobarometreista koottujen tietojen mukaan EU-maiden kansalaisten huoli ympäristön tilasta on lisääntynyt huimasti kymmenessä vuodessa. Huolestuneisuus ympäristöstä EU-maissa Erittäin huolestuneiden prosenttiosuus 10 m m % Globaalit ongelmat Kasvien, eläinten, eliötyyppien katoaminen Luonnonresurssien käyttö Maapallon lämpötilan kohoaminen Otsonikerroksen tuhoutuminen Kansalliset ongelmat Merien ja rannikkojen saastuminen Ydinvoiman käytön riskit Teollisuuden jätteet Järvien ja jokien saastuminen liman saastuminen Paikalliset ongelmat Viheralueiden vähäisyys Maisemien tuhoutuminen Jätteiden hävitys Juomaveden laatu liman saastuminen Melu 1982 Uihde: Tilastokeskus. Tällaisia yleistyksiä voi tehdä Eero Tanskasen tutkimuksesta Suomalaiset ja ympäristö kansainvälisestä näkökulmasta (Tilastokeskus 1997, tutkimuksia 225). Kyseessä on kansainvälinen vertailu, jossa Suomessa kerätyt tutkimustiedot on liitetty 20 muun maan tietoihin. Hän uskoo, että tiede ja tekniikka ratkaisevat ongelmat. Hän kannattaa sitovia ympäristömääräyksiä, muttei ole halukas omiin uhrauksiin. Joka toinen suomalainen on ollut 1992 erittäin huolestunut maailmanlaajuisista ja kansallisista ongelmi sta. Huoli ympäristöstä lisääntyy Ihmisten huolestuneisuus ympäristön tilasta on selvästi Iisääntynyt vuoden 1982 jälkeen ja erityisen voimakkaasti 1980ja 90-lukujen taitteessa. Tanskasen johtopäätöksistä saa aavistuksen, että olemmekin melko huolettomia ja itsekkäitä kuluttajia. Huolestuneimpia maailmanlaajuisista ongelmista ollaan Hollanni ssa, Tanskassa ja No1jassa. Ritva Kupari Y mpäristöasenteet tutkittu PitäisikSuomalainen tietää ympäristöongelmista melko paljon, kierrättää ahkerasti lasia ja paperia ja katsoo tekevänsä kaikkensa ympäristön hyväksi. toteutus SL. Tutkimus romuttaa hieman kuvaa suomalaisten ympäristömyönteisyydestä. KesSUOM EN LUONTO 11/97. Kaikkien maiden keskiarvot ovat 58 ja 56 prosenttia
Suomessa käyttö on keskimääräistä vähäisempää: aina tai usein luomutuotteita sanoo ostavansa 19 prosenttia tutkituista. Teollisuusmaista luomua suositaan eniten Saksassa. Tutkijan mukaan huolestuneisuus siirtyy paikallisten ongelmien helpottuessa globaaleihin ongelmiin. Eniten kierrättäjiä löytyy Hollannista, Saksasta ja Suomesta. ki-Euroopassa ympäristötietoisuus on syvemmällä kuin Suomessa." Viime kesän massiivisista sinileväkukinnoista kärsineet suomalaiset vasta1s1vat nyt luultavasti jonkin verran toisin kuin 1994, jolloin haastattelut tehtiin. Suomessa autoilusta pidättäytym inen on keskimääräistä vähäisempää: 17. Heikointa tietämys on Venäjällä ja Bulgariassa. Kierrätämme ja ajamme autoa Ihmisten aktii visuutta tutkittiin kyselemällä kulutusja käyttäytymistottumuksista. Teolli suusmaista Saksassa ja Hollannissa kaksi kolmesta auton käyttäjästä sanoo välttävänsä autoilua ainakin joskus. Autoilun välttäminen on yleisintä teollisuusmaissa ja Filippiineillä. Tietävimpiä ovat australialaiset, kanadalaiset, englantilaiset, uusseelantila1set ja norjalaiset. Aktiivisuus on yhteydessä kierrätysjärjestelmän kattavuuteen: ratkaisevaa on, että syntyy yleinen kierrätystä suosiva ilmapiiri. Yleisesti korkean tietotason maissa ongelmat koetaan vähemmän vaarallisiksi kuin alhaisen tietotason maissa. Luomutuotteita sanoo tutkimuksen mukaan ostavansa joskus lähes kaikissa maissa yli puolet kansasta. Luomutuotteiden suosiminen ja kasvissyönti on eräissä Itä-EuOlavi Kun1io/Luontoku vat roopan maissa yleisempää kuin monissa teollisuusmaissa. Länsimaissa tietotaso on parempi kuin Itä-Euroopassa. Tieto lisää ja vähentää tuskaa Ympäristötiedon taso Suomessa on keskimääräinen ja SUOMEN LUONTO 11/97 tieteellisen tiedon taso keskimääräistä parempi . Luonnontieteellinen perustieto on meillä monin osin huippuluokkaa. rielä tehdä jotain. Oikea tietotaso voi sekä lisätä että vähentää huolestuneisuutta
Suurinta luottamus on Kanadassa, Italiassa ja Norjassa. Taloudellisen kasvun ja ympäristönsuojelun välisen yhteyden hahmottaminen ei ole yksiviivaista, koska teollistuneissa maissa moni paha ympäristöongelma on kehityksen seurausta ja toisaalta köyhimmissä maissa kehityksen odotetaan ratkaisevan ympäristöongelmat. Toisaalta 59 prosenttia suomalaisista on jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että luontoa suojellakseen maa tarvitsee taloudellista kasvua. Suomi sijoittuu ympäristötiedon tasossa jaetulle seitsemännelle sijalle Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa. Kuitenkin varsinaisten ympäristöjärjestöjen yhteenlaskettu jäsenmäärä jää meillä alle kahden prosentin. Noin 40 prosenttia suomalaisista ei tämän mukaan usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Sitovia määräyksiä kannatetaan Sitovien ympäristönormien suuri kannatus kaikissa maissa on Eero Tanskasen mukaan huomionarvoinen tulos, jota voi hyödyntää ympäristöpolitiikassa. Taloudellisen kasvun negatiivisia vaikutuksia korostetaan Itä-Euroopassa, mutta samalla siellä uskotaan talouskasvun auttavan ratkaisemaan ympäristöongelmat. 53 prosenttia suomalaisista on täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että tiede ja tekniikka ratkaisevat tulevaisuudessa ympäristöongelmat. suojelussa voidaan saavuttaa mahdollisimman hyvä tulos." Helsingin Kauppakorkeakoulun mainonnan ja markkinoinnin professori Liisa Uusitalo huomauttaa, ettei pelkkä tieto riitä: "Suomalaisten vahva luottamus tieteeseen ja tekniikkaan on tullut esiin aiemmissakin tutkimuksissa. Länsimaissa katsotaan tämän selvityksen mukaan, ettei talouskasvu aina vahingoita luontoa, mutta se ei ole myöskään ympäristönsuojelun edellytys. Kysymykseen "Oletteko jonkun luonnonsuojelua edistävän ympäristöjärjestön jäsen?" on yllättäen vastannut myöntävästi kuusi prosenttia suomalaisista. Autoilua näyttävät karttavan eniten ne, jotka tiedostavat parhaiten ympäristöongelmat. Suomessa ja Puolassa kannatus on Englannin SUOMEN LUONTO I l/9'i. Yrityksiä ohjaavien julkisten normien kannatus on tutkituissa maissa 79-93 prosenttia, Suomessa 88 Yksityisten ihmisten toimintaa ohjaavien normien kannatus on hiukan vähäisempää, 58-88 prosenttia. Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi pitää tulosta myönteisenä: "Olen ilahtunut, että Suomessa luotetaan tieteen merkitykseen ympäristöongelmien ratkaisijana. Hiukan suurempi usko on vain Filippiineillä; esimerkiksi norjalaisista 18, hollantilaisista 12 ja saksalaisista vain 30 prosenttia on tätä mieltä. Ihmisten tuleekin luottaa tieteeseen tosiasiaväittämissä, mutta tavoitteiden asettelussa tarvitaan ympäristöpolitii kaa ja kansalaisjärjestöjä; siis poliittinen vaikuttaminen on tärkeää." Tarvitaanko talouskasvua. "Suomalaisethan ovat tottuneet nopeaan kehitykseen ja omaksuvat innokkaasti tekniset muutokset; uusi tekniikka leviää täällä nopeasti", Eero Tanskanen huomauttaa. Arviot omasta aktiivisuudesta eivät näytä olevan sidoksissa maan taloudelliseen kehitystasoon. Huippumäärä eli yli 70 prosenttia suomalaisista on vastannut myöntävästi omantunnon väitteeseen "Teen mikä on oikein ympäristön kannalta, vaikka se maksaa enemmän ja vie enemmän aikaa". vain 37 prosenttia välttelee sitä ainakin joskus. Suomalaisten mielipiteet jakautuvat tässä tasan kahtia. Lähes puolet suomalaisista sanoo tukeneensa ympäristöjärjestöjä. Suurin osa tekee jo parhaansa Yksilön omiin vaikutusmahdollisuuksiin luotetaan vähiten Itä-Euroopan maissa. 18 Eeva Mehto/Luontokuv:u Uskomme tieteeseen ja tekniikkaan Suomalaisilla on kaikkein myönteisin näkemys tieteestä ja sen ratkaisuvoimasta. toteutus SL. Itä-Euroopassa tukeminen on tätä harvinaisempaa ja monissa länsimaissa yleisempää. Minusta on väärin asettaa tieteen tarjoamat mahdollisuudet ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet vastakkain." Hänen mielestään tiede antaa kansalaisille keinoja toimia: "Tieteen avulla voidaan kuvata ongelmat mahdollisimman luotettavasti ja täsmällisesti, jotta ympäristönYmpäristötiedon taso Länsi-Eurooppa Norja Englanti Hollanti Suomi Saksa Irlanti Italia Espanja Itä-Eurooppa Tsekki Slovenia Unkari Puola Venäjä Bulgaria Muut maat Australia Kanada Uusi-Seelanti Japani USA Israel Filippiinit 10 20 30 40 50 60 70 Lähde: Tilastokeskus, Tanskanen 1997. Suomessa, Puolassa, Saksassa ja Israelissa näyttää vahvimmin vallitsevan nykyyhteiskunnan kehitykselle suuntaa antanut teknologinen optimismi. Japanissa ollaan kaikkein kriittisimpiä: 57 prosenttia on sitä mieltä, että taloudellinen kasvu vahingoittaa aina luontoa. Suomalaisilla luottamus on hiukan keskimääräistä suurempaa, mutta vähäisempää kuin useimmissa länsimaissa. Esimerkiksi Norjassa ja Venäjällä vain noin 40 prosenttia sanoo tekevänsä kaikkensa ympäristön hyväksi
Tutkijan mukaan erityisesti teollistuneissa länsimaissa omien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja korostaminen ilmeisesti myös lisää ihmisten valmiutta omiin uhrauksiin. Vahniita taloudellisiin uhrauksiin ovat ne, jotka uskovat omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Ongelmia torjuvat ja/tai vapaamatkustaja-maat eivät ole uhraushalukkaita eivätkä korosta normien merkitystäkään. ja USAn jälkeen vähäisintä eli 67 prosenttia. Suomalaiset kuuluvat tähän neljänteen ryhmään Tanskasen mukaan ilmeisesti siksi, että ongeJmja ei koeta niin uhkaavina, että yhteiset normit ja henkilökohtainen uhrautuminen koettaisiin tarpeelliseksi. Erityisesti Suomi on korkean tietotason ja alhaisen uhraushalukkuuden maa. Haluamme siis olla varmoja, että varat todella käytetään ympäristön hyväksi. Suomessa osoittautuu tutkijan hämmästykseksi olevan vähemmän uhraushalukkuutta kuin monessa Itä-Euroopan maassa. Lähes kaikissa maissa on enemmän korkeammat hinnat hyväksyviä kuin niitä vastustavia ihmisiä. Olemmeko itsekkäitä vapaamatkustajia. Uhraushalukkuus on suurinta teollisuusmaissa ja pienintä Itä-Euroopassa. Suomessa valmius maksaa korkeampia hintoja luonnon suojelemiseksinäyttää melko alhaiselta: 38 prosenttia kannattaa ja 31 prosenttia vastustaa. Eero Tanskanen ryhmittelee maat neljään ryhmään ottaen huomioon uhraushalukkuuden ja yksityisiin ihmisiin kohdistuvan normiohjauksen kannatuksen. Kuitenkin Rauno Sairisen tutkimuksessa 1996 suomalaisista 51 prosenttia kannatti korvamerkittyä ympäristöveroa eli sellaista, jonka tuotto käytettäisiin jonkin ympäristöongelman ratkaisemiseen. Tanskanen arvelee, että normien vastustukseen liittyy tietty määrä pyrkimystä vapaamatkustajuuteen. Kysymyksen muotoilu vaikuttaa siis yllättävän paljon lopputulokseen. Hän ei missään tapauksessa luonnehtisi Suomea vapaamatkustaja-maaksi. Voimakas yhteys löytyi myös normi ohjauksen kannatukseen. tähän ryhmään sijoittuvat vahvimmin Espanja, Italia ja Norja. Ympäristönormeja kannattavat ovat itse aktiivisia ympäristön hyväksi toimivia ihmjsiä. Huippuverotetut suomalaiset kannattavat länsieurooppalaisista vähiten verojen korotuksia: 20 prosenttia puolesta ja 56 prosenttia vastaan. Selvimmin tähän ryhmään kuuluvat tutkijan mukaan Irlanti, Filippiinit ja Suomi. Johtopäätöksissään tutkija linjaa seuraavanlaisen kuvan teollistuneen länsimaan ympäristötietoisen kansalaisen ajattelusta: tiede ja taloudellinen kasvu eivät ratkaise ympäristöongelmia vaan samanaikaisesti tarvitaan yksilöiden omaa vastuunottoa ja yhteisiä normeja. Normien kannattajat luottavat myös omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa ja katsovat, ettei tiede välttämättä ratkaise ongelmia. 19. Asenne ei kuitenkaan riipu suoraviivaisesti maan elintasosta: uhraushalukkuus Venäjällä on suurempaa kuin Yhdysvalloissa. Näitä maita ovat Unkari, Tsekkija Bulgaria. Kaiken kaikkiaan uhraushalukkaimmaksi maaksi selviytyy Hollanti. Uhraushalukkuus näyttää olevan jonkin verran yhteydessä tietotasoon. "Käsitteeseen vapaamatkustaja-maa kuuluvat myös yritykset, ja tässä tutkimuksessa selvitettiin vain kuluttajien asenteita. Suomessa ja Irlannissa kannatetaan hieman keskimääräistä vähemmän ympäristönormeja mutta halutaan keskimääräistä enemmän tuloeroja koskevaa julkista ohjausta. Tanskanen arvioi suomalaisten kuvan ympäristöongelmista ja niiden ratkaisumahdollisuuksista globaalista näkökulmasta olevan vielä jonkin verran jäsentymättömän. Kuitenkin 1996 Johanna Moisanderin tutkimuksessa 63 prosenttia suomalaisista vastasi olevansa valmis muuttamaan elintapaansa ympäristöystäväl I iseksi. Toisaalta melko pienien asteikkoerojen perusteella en uskaltaisi ryhmitellä maita näin voimakkaasti." "Kun tutkimusta on tehty 1994, lama on ollut ankarimmillaan, ja ihmjset ovat ehkä ajatelleet, että ympäristöongelmat saavat odottaa. Suomalaiset ovat viidenneksi haluttomimpia uhrauksiin. Uhraushalukkuusindeksi on saatu yhdistämällä tiedot ihmisten valmiudesta korkeampiin hintoihin, korkeampiin veroihin ja elintason laskuun luonnon suojelemiseksi. Professori Liisa Uusitalo on tutkinut vapaamatkustajuusongelmaa. Kukkaronnyörit kireällä Tutkimuksessa haluttiin selvittää ihmisten uhraushalukkuutta ympäristön hyväksi kysymällä, olisivatko he valmiita maksamaan paljon korkeampia hintoja tai veroja tai alentamaan elintasoaan luonnon suojelemiseksi. Tällaisia maita ovat muun muassa Hollanti ja Kanada. Kuitenkin lisäkysymykseen, tulisiko saastepäästöille asettaa tiukat rajat, vaikka se kohottaisi hintoja, on vastannut 86 prosenttia suomalaisista myöntävästi. Yksilöllistä ja moraalista vastuuta korostavat maat ovat uhraushalukkaita, mutta normien kannatus on keskimääräistä vähäisempää. Yhteisvastuuta korostavat maat ovat uhraushalukkaita ja kannattavat normiohjausta. Kaiken kaikkiaanhan ihmisen huoli ympäristön tilasta ei ole vähentynyt", Uusitalo huomauttaa. Suomalaisista 40 prosenttia SUOMEN LUONTO 11 /97 Tutkija Eero Tanskasen mukaan suomalaisten ympäristötietoisuus on vielä jossain määrin ristiriitainen eikä niin syvällinen kuin keskieurooppalaisten. Tanskanen 1997, toteutus SL. on valmis laskemaan elintasoaan luonnon suojelemiseksi; haluttomia on 36 prosenttia. Mitä pienempi indeksiluku eli mitä lyhyempi pylväs, sitä suurempi uhraushalukkuus. Valmius uhrauksiin Länsi-Eurooppa Hollanti Espanja Italia Norja Saksa Englanti Suomi Irlanti Itä-Eurooppa Venäjä Slovenia Bulgaria Puola Tsekki Unkari Muut maat Kanada Australia Japani Uusi-Seelanti Israel USA Filippiinit 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 Suurempi valmius uhrauksiin ympäristön hyväksi Lähde: Tilastokeskus. Merkityksettömyyden verhon maissa ei olla uhrausbalukkaita mutta kannatetaan julkista ohjailua
Yksi syy pohjoisen elämän rauhallisuuteen on oikea-aikaisuuden vaatima tyyneys; luonnon rytmi vaatii toisaalta odottamista, toisaalta ripeää toimintaa. Selma ja Eeverttikin kääntää putattimaata. Talo on joen varrella, Kuonnajoen ja Lätäsenon yhtymäkohdassa. Ankara ja pitkä talvi, keväinen kukkaräjähdys sekä kesän lyhyt pysähdys ennen syksyn värejä rytmittävät pohjoista eloa. 8 astetta lämmintä." Laurin päiväkirjamerkintä 11.6.1949, (Sylvi, Helli ja Selma ovat Laurin siskoja, Eevertti oli Selman ensimmäinen mies). Kalat, linnut ja marjat "Oli kaunis auringonpaiste. "Tämä linnun veistäminen, sen pani alkuun linnunrakkaus, kun mie olen rakastanut lintuja koko elämäni lapsuuesta saakka. Lauri Pappila alkaa rakennella puulintujansa. Lauri Pappila on julkaissut Juhani Lihtosen toimittamina päiväkirjansa Elämäni laitumet: Päväkirjamerkintöjä vuosilta 1943-1962 (SKS 1985). Luonto ei pakota, mutta sen poljentoa ei voi vastustaa tai kiirehtiä. Syystyöt on tehty ja perunat ovat kellarissa. On illala kaato ilma. Karesuvannon Markkinassa, Käsivarren Lapissa aivan Suomen ja Ruotsin rajan lähellä, on Lauri Pappilan koti . Isä rakensi verkkoa. " 20 Kuvat: Antti Koli Kiireetöntä elämää Napapiirin pohjoispuolella. Kylvin illalla nauriita. Lehti ei ole vielä puhenu. " SUOMEN LUONTO 11 /97. Äiti kylvi kauroja. Kärräsin roskia. Sylvi ja Helli lämmitettiin saunan. Teksti: Antti Koli ja Hannele Eira Linnunrakentaja Lauri Pappila "Vaikka se on nykkin puutheellista ja oikeastansa joka ainoan yksilön ku mie tehen, se ei ole semmonen ku mie haaveilen. Kirjassa on Matti Saanion erinomaiset valokuvat Pappilan ja hänen edesmenneen vaimonsa Helvin arjesta. Kahessa uussa on olleet munat multa
Veistokset on käsin veistetty huolellisesti valitusta kelosta; linnuksi muotoutuvassa raakapuussa ei saa olla yhtään halkeamaa tai pihkapurkausta. Tosin linnuista kaavaillaan museota, mutta suunnitelmat ovat vielä keskeneräisiä. Puu herää henkiin Lauri Pappila on tullut kuuluisaksi puulinnuistaan. Metsotkin menettivät henkensä luotiin tai ansaan, kesäisin vesilintuja metsästettiin lähimaisemista. Toivotuin lintu lienee Lapin satakieli, sini rinta. Pappilan linnut ovat melkein kaikki siinä asennossa missä lintu istuu. Poroja Pappilan talossa ei ollut. Pappila seuraa tapahtumia tiiviisti ja käyttää paljon aikaansa kaikenlaisten tähellisten asioiden miettimiseen ja jäsentämiseen. Maalina hän käyttää tavallista Miranolia, ja monen linnun väritys on Pohjolan Linnut -ki1jan kuvista. D FK Antti Koli on helsinkiläinen valokuvaaja. Yhtään lintua Pappila ei ole veistänyt kesällä, osaksi työki ireitten, osaksi mielialan takia. Kahvin arvosteleminen ja kehuminen ovat tärkeitä puheenaiheita. Pappila haluaisi säilyttää linnut kotonaan ja toivoisi, että niistä huolehdittaisiin myös sitten, kun aika hänestä jättää. Jutustelu Lauri Pappilan kanssa on kiireetöntä ja myönteisen huumorin sävyttämää, kuten linnunrakentajan elämäkin. Nuotanveto väylän, joen, suvannoissa sekä Seitavuopiossa ja Kokko järvessä tuotti jopa puolikon (60 kg) saaliita. Talvella ulkotyöt ovat vähäisiä, luppoaikana Lauri istahtaa nojatuoliin lintuja rakentamaan, ja samalla tulee muisteltua menneitä. Luonnon kauneus saa Lauri Pappilan herkistymään. Viljelyyn kelpaavaa maata ei ole paljoa, mutta kovalla työllä ja tarkalla lajivalinnalla Pappilan perhe onnistui kasvattamaan joitakin lajeja ravinnoksi asti . Pappilan linnuilla ei ole jalkoja. Jokunen veistos on linnusta, jota taiteilija ei itse ole koskaan nähnyt. Nuotalla saatiin harjuksia, tammukoita, haukia, ahvenia ja siikoja. Kasvatustieteen ylioppilas Hannele Eira on kotoisin Peltovuomasta. SUOMEN LUONTO 11/97. Hän kertoo muistojen täyttävän ajatukset hänen työstäessään puupalaa elävään muotoon; onnen tunne syntyy luonnon muotoja J---------J -, tarkkuus ja ilmeikkyys ovat entistä suurempia. Veisto aloitetaan kirveellä, ja puukolla tehdään lopullinen, hienompi muoto. kauniita lintuja, se olisi ihanaa." Käsivarsi on karua ja kylmää seutua. Muutama lintu on hyvin inhimillinen olossaan, jokunen pöllö on selvästi Pappilan omakuvaa pyöreine silmineen. Monien muiden luovaa työtä tekevien tapaan Pappila juo kahvia myös öisin, ja paljon. Ryytimaassa kasvoivat myös nauriit, porkkanat ja marjat kuten mansikat ja ruotukat, luonnonvaraiset punaiset viinimaij at. Puulinnuista voisi tehdä hienon kokonaisuuden vaikka johonkin luonnontieteelliseen museoon. Maidon myynti oli yksi ulkopuolisen rahan lähde. Kukin puunvärinen, maalaamaton lintu on jo lajinsa näköinen, mutta viimeisen voiman linnunkuvat saavat maalista. Vieras loukkaa isäntää, jos hän juo vain yhden kupillisen. Luonto ori toisaalta Herran lahja ihmiselle hyödynnettäväksi, toisaalta linnut ja muut luontokappaleet ovat läheisiä ystäviä ja suojelun kohteita. Jänkiltä (soilta) haettiin pehmeää saraa kenkiin lämmikkeeksi. Lajikohtaisia tilauksia on vuosiksi eteenpäin. 22 Lintu saa muotonsa vähitellen, ja lopullinen näkö syntyy väreillä. Pappila ei veistä linnuilleen jalkoja, vaan kiinnittää ne naulalla vatsasta puun palaan. Kaikkeen luonnon hyväksikäyttöön sisältyy myö tulevaisuuden saaliista ja sado ta huolehtiminen. Tullessaan kylään vieras, turisti tai tutumpi , saa nauttia Pappilan huolella ja antaumuksella valmistamaa kahvia. Siipien rajausten tekemisessä hän käyttää lasinpaloja. Syksyisin kui vemmilta mailta kerättiin puolukoita, mustikoita ja variksenmarjoja. Tähän liittyy myös se, että mitään luontokappaletta ei ilman syytä pidä va· hingoittaa. Pienessä putattimaassa Pappilat kasvattivat syömäja siemenperunat. Sodan jälkeisinä vuosina Lauri Pappila sai muun muassa kiljuhanhia, haapanoita, sorsia, sotkia (telkkiä) ja koskeloita. Nuorempana hän kulki levottomana pitkin tuntureita, mutta nykyisin liikkuvuus on pääasiassa hänen vikkelässä aivokopassaan. Pappilalla on satoja lintuja seinillään, ja näistä hän ei mistään hinnasta halua luopua. Kylmästä ja kirkkaasta joesta pyydettiin verkoilla siikoja. Pannukahvin keitto on varsinainen savotta, joka ottaa oman aikansa, mutta kahvi onkin sen väärtti . Lehmiä oli navetassa neljä tai viisi; heinän niittäminen ja korjaaminen siellä täällä olevista luonnonniityistä vei suuren osan Laurin kesäisestä työpanoksesta. Monella ihmisellä on henkilökohtaisia kokemuksia tai siteitä tiettyyn lajiin, ja Pappila yrittää sovittaa oman työskentelyn kohteensa tilauksiin. Paljon luonnossa oleskelleilla ja työskennelleillä ihmi sillä on usein erityinen kyky luonnon henki sempien arvojen kunnioittamiseen. Kahvi rauhoittaa ja antaa voimia työskentelyyn. Elintason kohottua kolme vuosikymmentä sitten Lauri luopui metsästyksestä: "Mie ajattelin, että totta niillä on oikeus niinku mullaki viettää ja ell ää kaunista kevvää ja kessää." Luonto virkistää ja ravitsee Pappilan suhde luontoon on omaleimainen. Lintujen laj ille tyypillinen ilme ja muoto tulevat esiin tarkassa puukon jäljessä. Ne naulataan alustaansa vatsan kohdalta. Paras vuorokauden aika veistämiseen on aamuyöstä. Linnut ovat näköispatsaita kaikenlaisista Suomessa asuvista lajeista. Pappilalle tekee lintuja korsussa, joen penkkaan evakon jälkeen rakennetussa entisessä asuintalossa. Ketonkukkaset ja linnut ovat ihastelun ja huolenpidon arvoisia ystäviä. Riekon ansastus ja metsästys toi talvisin valkoista lihaa Pappilan perheen pöytään. Heinä-elokuussa j änki llä hillastettii n. Puulinnuista museo. Vieläkin Laurin tupa on keväisin täynnä perunoita idätyslaatikoissaan. Laurin käsissä kuollut puu herää eläväksi linnuksi. Haukia vedettiin uistimella, mateita koukuilla jään alta
Ympäristöä tuhoava suuri raha yleisesti tai EU erityisesti , ellei peräti mondialismi eli maailmantalouden ja vallan globalisointi vahvimman ehdoilla. Mutta auta armias kun saapui paha haltijatar mustissa vaatteissaan, silloin rupesi näyttämöllä aina tapahtumaan. " Yön tummuus on heistä kuin hehkuva koi, he säikkyvät kerran jos valjeta voi." Ihmisluontoon kuuluu sekin, että riittävän moni kaiken uhalla vastustaa sortoa. Paljon kuolemantapauksia onkin aiheutunut. Paulin ristilukki on epämiellyttävä ilmestys, (väki)vallan vertauskuva. Hannu Niklander Hajamietteitä hämähäkeistä H ämähäkkinäyttelyssä katselin, kuinka yleisöä kiehtoivat eniten lintuhämähäkit ihmiskäden kokoisine olemuksineen, karvaisine koipineen ja kiivi-hedelmää muistuttavine takaruumiineen. "Mut !ukki se punovi verkkoja ain, yks sielu ei lannistu vain. Tutkimus on selvittänyt, ettei kylläinen naaras parittele. Se sielu käy vapaana aikojen taa, sen sankarit perinnöks saa." Vastarinta vaatii uhrauksia, valta ei vapaaehtoisesti luovu mahdistaan. Se tarkoittaa erästä kirsikan kokoista tummaa marjaa, jota tämä hämähäkki muistuttaa. Nimeä ei ole nykyaikaistettu ristihämähäkiksi, ja !ukki on "niin musta kuin yö". Se tunnetaan Jean Sibeliuksen sävellyksenä. Hämähäkkien lemmenliiton jälkeen naaras yleensä onnistuu syömään koiraan. Se ryntää kimppuun ja puree ihmiseen annoksen erityisen vahvaa hermomyrkkyä. Ja taas tuli yksi ihmisen luoma myytti , eläinten tyhmyys. Mustanlesken levinneisyys käy Amerikan mantereella melko tarkkaan yksiin espanjan ja portugalin kielten levinneisyyden kanssa. Siis mitä latinalaisamerikkaJaisin eläin. Ennen parittelua koiraalla on erilaisin koreografioin kova selittäminen itseään isommalle naaraalle, ettei hän ole saaliseläin, vaan nyt on kyse aivan muusta. SUOME LUONTO 11 /97 23. Mustaleski viittaa taiteen ikuisiin perusaiheisiin, kuolemaan ja sukupuol isuuteen. Ristilukki voi nykyään olla luonnonsuojelutavoitteita vastustava voima. Harvaan selkärangattomaan on liitetty niin paljon ihmisen ehdoin määrittelyä kuin mus_taanleskeen. Lajia ei tee sympaattisemmaksi sekään, että enin osa poikasista tuhoutuu sisarustensa syom1nä. Henkensä kaupalla koiras onnistuu varmistamaan oman isyytensä. Toisen espanjankielisen nimensä viuda negra, mustaleski, eläin on saanut lisääntymistavoistaan. M enetämme paljon, jos yksioikoisesti vaadimme taiteelta eläintieteen totuuksia. Tuli mieleen lapsuuden teatterikäynti, Prinsessa Ruusunen. Siitä johtuu suuri määrä tapaturmia. Tuoreeltaan se ymmärrettiin Su'omessa niin, että lukki on sortava tsaarinvalta, mutta ruotsalainen Paul tuskin on rajannut symboliikkaa vain siihen. Siellä asui pienehkö, mutta sen näyttelyn myrkyllisin otus. Ihmisen mittapuun mukaan mustaleski edustaa kaikessa äärimmäisen johdonmukaiseksi kehitettyä itsekkyyttä. Lisäksi se näyttää aktiivisen naisen syöjättärenä. Hyvät haltijattaret olivat vaikeissa hameissaan toisistaan erottumattornia ja vaisun luonteettomia. Aarni Kouta suomensi runon melko hyvin alkutekstiä vastaavaksi. Ihmisten enemmistö ei havahdu uhkan edessä vaan pikemminkin vierastaa valtaa kyseenalaistavia näkemyksiä. Mutta "se sankari on, joka ain kuolohon lukin verkkoja vastahan taistella voi." ...... Siinäpä lisää ainesta sukupuoliroolikeskusteluun. Vaaraa muistarnaton ihminen rientää huussiin ja tulee ärsyttäneeksi luukun alla verkkoaan pitävää hämähäkkiä. Olisi liioittelua väittää, että uros suorastaan nauttisi syödyksi joutumisestaan, mutta kyllä se siitä kovasti mielissään on. Mustatlesket eivät itse tämmöisiä mieti. Ani harva niistä on vakavasti myrkyllinen. Voimmeko olla tuhatpromillisen varmoja siitä, ettei nytkin joku capulina jonkin hondurasilaisen makin hämärässä pohdi omaa myrkkyhämähäkkinä olemistansa. __ ._,., .. Miehisen kunnian kysymyksiin vetoaminen lisää entisestään mustienleskien kiehtovuutta. Espanjaksi sen nimi on capulina. Se kohottaa kynnystä kertoa muille vammasta, haavaa ei ehkä voida seurassa yhdessä tutkia, ja näin menetetään kalliita tunteja. Toisin kuin kömpelön pehmoeläimen näköisissä lintuhämähäkeissä on capulinassa pahuuden eleganssia, se kiiltää kuin mustakorallikoru kyljissään pari tiimalasin muotoista kirkkaanpunaista varoitusläikkää (tässä vaiheessa lukija huomaa, että kirjoittaja on itsekin mennyt mukaan eläinluonteiden pohtimiseen ihmisnäkökulmasta). Se viihtyy paitsi kuivilla seuduilla kivien ja karikkeen seassa myös ulkokäymälöissä. Lauri Niklander Onko mustaleski vain paha syöjätär, josta saadaan ainesta sukupuoliroolikeskusteluun, ihmettelee Hannu Niklander. Latrodectus mactans, purijarosvo uhriksi teurastava, kuuluu asenteellisesti annettu latinalainen nimi . Ruotsalaisen Adolf Paulin näytelmään Kristian II sisältyy Sången om korsspindeln, Laulu ristilukista. Väkeä seisoi myös sen te1rnarion edessä, jossa luki Mustaleski . Usein puremat osuvat niin sanottuihin häpeällisiin ruumiinosiin
Kuvassa ylhäällä kaksi kuolevaa siittiötä, joita violetit valkosolut valmistautuvat tuhoamaan. Muutosten syyt ovat kuitenkin perin epäselvät. Asia pulpahti pinnalle, kun länsimaissa todettiin miesten siemennesteen siittiöpitoisuuden pienentyneen 50 vuodessa. Estrogeenia ympäristöstä Yhdeksi osatekijäksi epäillään kemikaaleja, jotka vaikuttavat estrogeenin tavoin. Hän on tutkimusryhmineen keskittynyt selvittämään muun muassa, miten orgaanisten klooriyhdisteiden ja naissukuhormonien eli estrogeenien vaikutukset eroavat. Uhka on helppo torjua, ja ehkä siksi sitä on vaikea hahmottaa. Tutkijat ovat varmoja, että länsimaissa ihmisen lisääntymiseen vaikuttavat terveystekijät ovat vuosisadassa muuttuneet. Estrogeenin tavoin vaikuttavia aineita ovat esimerkiksi Elinkykyisten siittiöiden määrä siemennesteessä on vähentynyt useimmissa länsimaissa. Koska kyse on ihmisestä, omasta lajistamme, ehkä jopa itsestämme, ahdistava asia tulee liian lähelle. Takana voivat olla ravinto, elämäntavat ja ympäristön yleinen saastuminen. Laji: Homo sapiens, ihminen. Suomen Ku vapalvelu 24 Jos kuvaus koskisi jotakin muuta eläinlajia, merkkejä pidettäisiin hälyttävinä. Naaraat tulevat sukukypsiksi entistä varhemmin. Koiraiden alttius sairastua eturauhasja kivessyöpään on lisääntynyt, ja siittiöiden määrä spermassa on pienentynyt. Sitä ennen syöpätutkijat olivat ihmetelleet, miksi yhä useammat naiset sairastuvat hormoniperäiseen rintasyöpään. Luultavimmin kaikki nämä vaikuttavat yhdessä monimutkaisena vuorovai kutusmy l läkkänä. Hedelmällisyys on heikentynyt, ja kaksosja kolmosraskaudet ovat vähentyneet. Anne Kärkkäinen Vaaralliset valehormonit Naaraiden riski saada pahanlaatuisia rintakasvaimia on lisääntynyt. "Jotain on meneillään", sanoo anatomian professori Risto Santti Turun yliopistosta. SUOM EN LUONTO 11 /97
Pari vuosikymmentä sitten pienvenesatamien kotiloille kehittyi epänormaaleja koirasmaisia sukupuoliominaisuuksia eri puolilla maailmaa. Ihminen ei ole hylje Mutta miten eläinhavaintoihin pitäisi suhtautua, kun ajatellaan ihmjsen lisääntymismuutoksia ja saasteiden mahdollista yhteyttä hormoniperäisiin syöpiin. Vastakuoriutuneiden koiraspoikasten kivekset olivat epämuodostuneet ja siittimet pienentyneet. Onnettomuuksista selvimmät näytöt Selvimmät hormonivaikutuksista johtuvat lisääntymisterveyden muutokset ovat paljastuneet kemikaalionnettomuuksien yhteydessä. Ruotsissa onkin suositeltu, että raskaana olevat naiset eivät söisi Itämeren silakkaa tai lohta. Kotilot ovat muuttuneet normaalimmiksi maalien käytön kieltämjsen jälkeen. Ftalaatteja käytetään muoviteollisuudessa muovin ja erityisesti PVC:n pehmentiminä. Syynä olivat venemaalien orgaaniset tinayhdisteet. Sitovaa näyttöä orgaanisten klooriyhdisteiden ja rintasyövän yhteydestä ei kuitenkaan ole Riston Santin mukaan saatu muissa tutkjmuksissa. Niitä on myös torjunta-aineissa. Nuorten naisten olisi ehkä aiheellista välttää runsasta silakan ja lohen syöntiä. Viime vuosikymmenellä Floridassa Apopkajärveen pääsi DDT:tä ja eräitä muita to1junta-aineita. Emme tiedä, miten vale hormonit vaikuttavat ihmisiin Vaikka kyse on vain epa1lystä, professori Risto Santti on pyytänyt omia tyttäriään välttämään silakan ja Itämeren lohen syöntiä. nä, nonionisma tensideinä. Käyttö on kuitenkjn lähes loppunut kymmenen viime vuoden aikana, sillä aineiden hajoamistuotteet ovat haitallisia vesistöille", sanoo vanhempi suunnittelija Birgit Kemiläinen Suomen ympäristökeskuksesta. Suomessa viranomaiset eivät halunneet antaa vastaavaa suositusta, sillä kalansyöntiä pidetään terveellisenä. Ne ovat hitaasti hajoavia ja siksi eliöihin kertyviä kloorattuja hiilivetyjä. Lieviä estrogeenejä. Vale hormonit häiritsevät vakavasti eläinten lisääntymistä klassiset ympäristömyrkyt DDT hajoamjstuotteineen ja PCB. Suomen ruotsinkielinen ympäristönsuojelun kansalaisjärjestö Natur och Miljö on kerännyt luettelon tuotteista, joissa on hormonien tavoin vaikuttavia aineita. "Kuluttajatuotteissa on käytetty nonyylifenolietoksylaatteja pesuaineiden synteettisiEniten hormonien tavoin vaikuttavia aineita kertyy Itämeren kaloihin ja niitä syöviin hylkeisiin ja petolintuihin. Tutkija Helena MussaloRauhamaa Helsingin yliopistosta totesi 1980-luvun alussa, että suomalaisten rintasyöpäpotilaiden rintarasvasta löytyi erästä kloorattua hiilivetyä, beta-HCH:ta (heksakloorisykloheksaania), enemmän kuin terveiltä naisilta. Kloorattujen hiilivetyjen epäi llään olevan osalli sena muun muassa Itämeren harmaahylkeiden lisääntymishäiriössä, kohdunkuroumataudissa. Yhdistettä käytetään myös hampaiden muovipaikkojen raakaaineena, ja se on työterveysongelma hampaita hoitaville. Vesistöihin ftalaatteja SUOMEN LUONTO 11/97. Puhdistusaineiden nonyylifenolietoksylaateista luovuttaneen vuoteen 2000 mennessä. Päästöt tuhosivat alligaattoreiden munia, mutta lisäksi nuorten alligaattorikoiraiden testosteronipitoisuus putosi neljännekseen normaalista. Syyksi epäillään PCB:tä, jota naiset saavat syödessään kalaa. Naarailla sitä erittyy vereen vain kutuaikana, ja sen ilmestymjseen vaikuttaa keskeisesti estrogeeni. Santin mielestä tyttöjen suojelu kertyviltä myrkyillä on perusteltua. 26 Muutokset ovat olleet selviä vähemmän dramaattisissakin oloissa. Siihen EU-maita kannustaa Pariisin komission Koillis-Atlantin suojelusopimus. Alkyy lifenolietoks y laatteihi n kuuluvat nonyylifenolietoksylaatit ovat tehokkaita pinta-aktiivisia aineita, joita käytetään kemian-, paperija maaliteollisuudessa sekä teollisuuden pesuja puhdistusaineissa. DDT:n ja PCB :n käyttökin on kielletty. Normaalisti koirailla ei ole vitellogeenia. Myös muiden aineiden epäillään vaikuttavan kuten heikot estrogeenit. Laborato1iokokeissa on havaittu, että nämä aineet huonontavat eläinten lisääntymiskykyä. Myös naaraiden hormonitasapaino horjui. Luetteloa voi tilata Natur och Miljöstä (yhteystiedot artikkelin lopussa). Listassa on 150 nimikettä, eikä se ole mitenkään kattava. Selvitettyjä aineita ovat esimerbksi bisfenoli A, alkyylifenolietoksylaatit ja muutamat ftalaatit. Länsimaissa lisääntyneen rintasyövän on arveltu johtuvan ainakin osaksi ympäristömyrkyistä ja erityisesti klooratuista hiilivedyistä. Ruotsissa on havaittu, että Itämeren kalastajien lapset syntyvät kevyempinä kuin Pohjanmeren rannikon kalastajien vauvat. Yleisimmistä ja eniten käytetyistä tällaisista aineista on tehty selvitys, jonka Pohjoismaiden ministerineuvosto julkajsi 1996. Kalakoiraiden vereen on todettu ilmestyneen vitellogeeniproteiinia jätevedenpuhdistamoiden lähistöllä. Mehän emme ahmi saastunutta silakkaa kuten hylkeet. Niitä tosin on kaikkialla ympäristössämme vanhan käytön ja kaukokulkeutumisen vuoksi. Bisfenoli A:ta käytetään muovija metalliteollisuudessa epoksihartsien raakaaineena ja kovettimena. Laboratoriokokeissa beta-HCH toimji estrogeenin tavoin
Se julkaisi listan kuluttajatuotteista, joissa esiintyy epäiltyjä kemikaaleja. Euroopan kemianteollisuudella on meneillään selvitys, jossa kartoitetaan hormonivaikutuksista epäiltyjä aineita", kertoo johtaja Aimo Kastinen Kemianteollisuus ry:stä. Yhteys kemikaalien hormonaalisten vaikutusten, lisääntymishäiriöiden ja muiden terveyspulmien välillä ei ole selvä sitä vain epäillään ja asioiden välisiä yhteyksiä tutkitaan. Ehkä ympäristömyrkkyjen kanssa syntyy tulevaisuudessa samanlainen tilanne kuin tupakan terveysvaarojen kanssa. Metsä hukkuu puilta. Saanko rintasyövän seuraavan kymmenen . Tilannetta vaikeutti sekin, että Suomessa kemikaalien tuoterekisteri antaa tietoja vain viranomaisille. Tiedot ovat peräisin tuotteista, joissa on rehellinen tuoteseloste. vuoden aikana ja miksi. OECD:ssä kehitellään rutiinitestausmenetelmiä teollisuuskemikaaleille mahdollisten hormoni vaikutusten saamjseksi esiin. 27. Natur och Miljö suosittelee välttämään listallaan olevia tuotteita, erityisesti PVCmuovia, syömään luomuruokaa ja jakamaan tietoa asiasta. Selvittäminen vaati kärsivällisyyttä, sillä tuotetiedot ovat levällään eri paikoissa. Varmaa tietoa ei ole jäänyt odottelemaan Suomen ruotsinkielinen luonnonsuojelujärjestö Natur och Miljö. SUOMEN LUONTO 11 /97 Kärkimaita ovat Yhdysvallat ja Japani. Ftalaatteja on myös maaleissa, lakoissa, liimoissa ja painomusteessa. Tutkimustietoja tihkuu eri puolilta maailmaa. Minä aprikoin, onko ruisleivässäni tai kaupan potuissa Kari Au vinen/Luontokuva! Jaam,a torjunta-aineiden non yy Ii fenol ietoksy laatei sta. Epäilyt ovat vahvat, mutta yksiselitteistä syytä ja sen seurausta on vaikea osoittaa tieteellisesti. Professori kehotti tyttäriään olemaan syömättä silakkaa. Mitä tästä hormonien haarukoinnista jää käsiin. paasee valmistuksen yhteydessä ja muovijätteiden hajotessa kaatopaikoilla. Virkamiehet valmistelkoot päätökset", tutkija Santti sanoo. Tietoja: Natur och Miljö, (09) 644 731. Jos yhteiskunta haluaa suojella Jasemaan, asiasta on tehtävä poliittinen päätös. Asia on tärkeä mutta kuin sumua. "Hormonaalisista vaikutuksista epäiltyjä aineita käytetään hyvin suuria määriä, mutta teollisuus pyrkii niistä eroon. Tiedoista muodostuu silppukaaos, jossa tutkijat väittelevät yksityiskohdista. E-mail: nom@sll.fi Juttua varten haastatellut: Ulrika Cronström, NoM; Eeva Frostell, Teknisen kaupan liitto; Aimo Kastinen, Kemianteollisuus ry; Birgit Kemiläinen, Suomen ympäristökeskus; Nina Lampinen, sosiaalija terveysministeriön työsuojeluosasto; Jukka Malm, ympäristöministeriö; Helena Mussalo-Rauhamaa, Helsingin yliopisto; Risto Santti, Turun yliopisto. Myös EU:ssa on asiassa tutkimusyhteistyötä. Riittääkö se. "Eivät yksittäiset tutkijat voi päättää. Mihin uskoa tiedon silppukaaoksessa. Listalla on 150 tuotetta kynsilakasta rikkamyrkkyyn, eikä se ole edes kattava. Miten kauan tässä pitäisi odotella
Vedenpinnan alla on muun muassa punahelmilevänja rakkolevän valtakunta. Sisäsaaristossa se ulottuu noin puolen metrin syvyyteen, mutta ulkoluodoi lla ahtojäät voivat tuhota monivuotiset levät jopa viiteen, kuuteen metriin asti, jolloin koko rakkolevävyöhykekin jää yksivuotisten !evien käyttöön. Siimalliset itiöt etsivät kiinnittymispaikkaa. Levien päälle kertyy myös piileviä ja muita päällysvieraita. Vesirajassa ja siitä alaspäin on yksivuotisten levien vyöhyke. Syynä ovat viherlevät, joille meren pärskeet tuovat kosteutta ja ravinteita. Seppo Vuokko Tyrs Matalalta paistavat auringonsäteet saavat luodon kalliorannat hehkumaan verenpunaisina. Syksyisen kallion viherleviä ruokkivat tyrskyjen mukanaan tuomat ravinteet. Jos talvi on ollut leuto eivätkä jäät ole pahasti hiertäneet kallionpintaa, ahdinparrat pääsevät valtalajeiksi, ja vyöhyke muuttuu kirkkaan vihreäksi. Veden lämpötila on alle kymmenen asteen, mutta valtaisa vesimassa riittää pitämään luotojen ilman lämpimänä, olkoon suursää millainen hyvänsä. Jos taas vapaata tilaa on runsaasti, saavat juhannuksen lempeät aallot hu ljutella kellanruskeaa levävyöhykettä. Värit vaihtuvat Vesirajan tienoilla olot vaihtelevat säiden ja vuodenaikojen mukaan: vedenpinta nousee ja laskee, tyrskyt hierovat rantaa ja talvisin jää puristaa ja raastaa. Kun ravinteistakin tulee nopean kasvun seurauksena pulaa, levästö rappeutuu ja muuttuu nuhruisen näköiseksi. Sisämaassa on talvi, mutta täällä ulkomeren tuntumassa eletään vielä syksyä. Levien esiintymjsjärjestys ja valtasuhteet riippuvat edellisen talven oloista ja kesän säistä. Heti jäiden lähdön jälkeen rantakallioiden pinta voi olla Ulothrixja Urospora -viherlevien vihreäksi varJaama. Räntää sataa, mutta lumi sulaa nopeasti. Saaristossa meri jäätyy tavallisesti joulu-tammikuussa, mutta Pohjois-Itämeren aava hyytyy vain ankarina talvina. Toistuvat kylmät taltuttavat vähitellen meren lämpövaraston. Myöhään syksyllä, kun säät muuttuvat tuulisiksi ja kosteiksi, Calothrix-vyöhyke laajenee ylöspäin. Jos ahdinparta on jo vallannut kalliopinnat, on kesällä ruskoleviä vähän. Pitkinä poutakausina sinilevä kuivahtaa karstaksi, 28 ELINPAIKKA Piirros: Hannu Virtanen jen armoilla Hyisellä aavalla kelluvat muuttavat allihaahkat ja allit muistoina muinaisten kesien jolloin viettivät täällä aikaansa pesien Antti Halkka Ulkosaarten rantojen tyrskyvyöhyke voi syksyllä ja vielä varhain keväällä hohtaa kauniin smaragdinvihreänä. Hankoniemi, lokakuu. Niinpä levälaji sto vaihtuu useita kertoja vuodessa, ja eri vuosina leväseuranto voi olla erilainen. Kevään ensimmäisiksi ehtivät pienehköt ruskolevät. mutta ei kuole, vaan virkistyy jälleen tyrskyjen kastellessa. Alkukesän lämpenevässä vedessä lukuisat levänsyöjät rynnistävät rihmalevien kimppuun. Levien kierrosta saatiin paljon uutta tietoa, kun nykyinen Suomen ympäristökeskuksen tutkija Mikko Kiirikki selvitti sitä vuosi sitten valmistunutta väitöskirjaansa varten. Väri on usein haalea verrattuna niiden syksyiseen hätkähdyttävään viherloistoon. Samaan aikaan itävät ahdinparrat, jotka ovat talvehtineet kallionrakosissa. Kesemmällä vesirajan kalliot muuttuvat sinisenmustiksi, kun sinilevä Calothrix saa vallan. Jos taas ahdinparran talvehtimjnen ei ole onnistunut, on tilaa toisille. Levät kuolevat, jos vesi on pitkään alhaalla. Rantavyöhykkeen rihmamaiset ruskolevät talvehtivat rakkolevävyöhykkeessä pienikokoisena talvisukupolvena, joka itiöi vapun tienoilla. SUOMEN LUONTO 11/97. Pohjoisesta vyöryvä kylmä ilma saa meren "savuamaan": pinnasta nousee sumua, joka lämmittää ilmaa ja jäähdyttää vettä. Useilla ruskolevillä on kaksi aivan erinäköistä sukupolvea, jotka vuorottelevat
Kasvit muodostavat rantaan selviä vyöhykkeitä. Matti YHitupa/Luontokuvat Heleän vihreä ahdinparta liehuu rantaviivassa meren virtausten piiskaamana. Jos vesi ei jäädy, rihmamaisia kolonioita muodostava Berkeleya-piilevä saattaa runsastua keskellä talveakin ja peittää ahdinparran ja punahelmilevän alleen. Viimeiset luotokirvisetkin (6) sinnittelevät kotiluodoillaan miltei talven tuloon asti. Osan linnuista jäätyminen ajaa etelään, ensin Vienanmeren eteläosiin, sitten Ääniselle, Laatokalle ja lopulta Suomenlahdelle. Silloin se purppuroi vesirajan alapuolisen kalliopinnan. Tuulet sekoittavat ulapan vesi massaa ja synnyttävät hitaita pyörteitä, joissa pintavesi painuu 50-60 metrin syvyyteen noustakseen sieltä aikanaan taas pintaan. Lintujen ulosteiden lannoittamana merisaunio jatkaa kukintaansa niin kauan kuin lämpöä riittää. Ulappa uinahtaa Syksyllä vesi on kirkasta. Levä viihtyy kesällä syvällä, mutta ilmestyy paikoin syksyllä runsaana rihmalevävyöhykkeseen. Ahdinparran itiöt etsivät elintilaa aikaisemmin kuin punahelmilevän. Valo alkaa vähentyä, mutta ravinnetilanne paranee. Jos lokamarraskuussa tulee pitkä tyyni ja lämmin kausi , piilevät runsastuvat ja samentavat veden. Lämpöäkin olisi riittävästi, sillä useat levät pystyvät kasvamaan hyvin jopa nolla-asteisessakin vedessä, mutta valosta on ulapalla pulaa. Kun Vienanmeri alkaa marraskuussa jäätyä, osa linnuista siirtyy luoteeseen, missä Norjan rannikko pysyy sulana koko talven. Läntiset lajit, kuten myrskylintu, grönlanninlokki ja lunni, eivät eksy usein edes Vienanmerelle, saati sitten Tuttuja tuiskun ja pärskeen Tällä kertaa kuvaan on koottu joukko harvinaisiakin lajeja, joten koko lajikirjoa ei yhdellä retkellä tavoita. Lokkeja on vähemmän kuin kesällä, mutta lajikirjo on laaja. Siinä on kyllä ravinteita, sillä kesäinen kasviplanktonin runsaus on syöty ja sen sisältämät ravinteet ovat jo vapautuneet veteen. Jos punahelmilevän lisääntyminen onnistuu hyvin, yksivuotisten !evien vyöhyke saa syksyllä voimakkaan punaisen värin. Vyöhykkeen eläimistö on runsaimmillaan: leväkilkit, katkat, kotilot ja kaikenlaiset pienet otukset syövät levää minkä ehtivät. Veden voimakas kierto jakaa happea syvyyksiin ja turvaa seuraavan kesän elämän. Täyskierto ei kuitenkaan ulotu Itämeren syvänteisiin, joissa suolaisen pohjakerroksen ja vähäsuolaisen pintaveden välillä on liian suuri tiheysero pyörteilyn rikottavaksi. Vieraita Jäämereltä Useimmat saarten ja luotojen pesimälinnut ovat siirtyneet etelämmäksi, mutta Pohjoiselta jäämereltä, Siperian ja Vienan rannikoilta, tulee uusia vieraita, joille talvinen Itämeri on tutunoloinen ympäristö: niiden kotiseuduilla lumimyrsky voi yllättää kesken haudonnankin. Niinpä levät valmistavat runsaasti yhteyttämisaineita ja ovat kirkasvärisiä. /:: :;:.:,,: .· . . P.-G. Kyhmyjoutsen (3) yrittää asuttaa uloimmankin saariston. . Luodon suojapuolella lilluu joukko Jäämeren muuttajia. Syynä ei ole suoranaisesti valon niukkuus, sillä jatkuuhan kasvu rannoilla ja allikoissa. Halleilla (] 8) viime vuodet ovat olleet jo toiveita herättäviä, mutta Itämeren ainoa valas pyöriäinen (20), on perin harvoin nähty vieras vesillämme. Siellä voi nähdä myös yksittäisiä etelänkiisloja (2), ruokkeja (4) ja riskilöitä (5), vaikka enimmät lajitoverit ovatkin jo siirtyneet Etelä-Itämerelle tai Pohjanmerelle. Yleensä se on ahdinparta. Koko sanelee ruokailujärjestyksen! Kivellä kuivattelee siipiään merimetso (10), josta viime vuosina on tullut myös Suomenlahden pesimälaji. Wikström/Luontokuva! Punahelmilevän varsi on kuin helminauhaa. lsokoskelo ( 15) voi olla kotimaan kantaa, mutta varmoja kaukomatkaajia ovat allihaahka ( 16), kyhmyhaahka (17)ja allit. Itäiset, Pohjois-Venäjän ja Siperian rannikoilla pesivät lajit kuten isolokki, leveäpyrstökihu, allija kyhmyhaahka, merimetsoja jääkuikka joutuvat helposti Vienanmerelle ja siten myös Suomenlahdelle. Veden korSUOMEN LUONTO 11/97 keuden vaihteluista ja vanhan levästön kehitysvaiheista riippuu, kumpi pääsee niskan päälle. Kahlaajista viimeisenä luodoilla viipyy merisirri (8). Sitä mukaa kun parin kuukauden ikäisillä vanhuksilta vapautuu tilaa, aloittavat toisen sukupolven ahdinparrat ja punahelmilevät kasvunsa. Syksyn tuulisissa ja kosteissa säissä petollisen liukas sini/evien vyö ( 13) levenee ja yltää kiinni merimustuaisen ( 12), suolapärskeitä sietävän jäkälän, kasvustoihin. Allit ( 1) viivyttelevät ulkomerellä aina jäiden tuloon asti. Kyseessä ei ehkä ole samanlainen säännöllinen muutto kuin kuukautta aikaisemmin, jolloin tundran hanhet ja pienemmät sorsalinnut matkaavat mahtavina parvina Itämerelle ja Pohjanmerelle. Levästön pikkuotuksia kertyvät syömään kalat muun muassa silakat ja pikkukalan perässä rantautuu myös taimen. Kallionhalkeaman niitynsuikaleessa (7) kasvaa ruohokanukkaa, ruoholaukkaa eli ruohosipulia ja merivirmajuurta. Uusi sukupolvi on kuitenkin tulossa. Levä on kukkeimmillaan alkukesällä. 29. Kun vesi on poikkeuksellisen alhaalla, näkyy yksivuotisen levien vyöhyke, jota myöhäissyksyllä hallitsee punahelmilevä ( 14). Syvänteiden happitilanne riippuu Tanskan salmista tulevista suolaisen veden purkauksista. Merilinnut kiertelevät Jäämeren ja Vienanmeren rannoilla. Ahdinparta ja punahelmilevä kilpailevat keskenään elintilasta. Planktonlevät kiertävät mukana, jolloin ne ovat pitkiä aikoja valon ulottumattomissa. Runsas ravinto houkuttelee ulkosaaristoon myös heinäsorsia ja haapanoita. Aallot heittävät mereneläviä myös rannalle merisirrin syötäväksi. Vielä marraskuussakin levät kasvavat. Taimenen raadosta ovat kiinnostuneet harmaalokki (9), merilokki ( 11 ), pikkukajava (19), kalalokki (21) ja nuori isolokki (22). Se näkyy, kun pohjoismyrsky puhaltaa ja veden pinta laskee
Koiras pysyttelee naarasketun seurassa jo talvisesta kosiskeluajasta ja kiimasta lähtien sekä osallistuu myöhemmin ketunpoikien vartiointiin ja ruokintaan pesäluolassa. IsoBritanniassa kettuja syytetään varsinkin vastasyntyneiden lampaiden tappamisesta. Sen voi tavata niin Lontoon keskustasta kuin Kilpisjärven tuntureilta. Tärkeintä ravintoa ovat pikkujyrsijät, mutta myös kaneja ja jäniksiä, nuoria lintuja, kastematoja, hyönteisiä, hedelmiä ja kuolleita eläimiä kuuluu ruo32. Kettu on ottanut suden paikan pohjoisen pallonpuoliskon laajimmalle levinneenä petonisäkkäänä. Monipuolista murkinaa Ketun ravintovalikoima on niin monipuolinen, että se vain harvoin aiheuttaa tuntuvampia menetyksiä yhdelle saaliseläinlajille. Selviytyminen monenlaisissa ympäristöissä vaatii hyvää oppimiskykyä ja kekseliäisyyttä sekä varsin monipuolista ravinnonhankintaja saalistuskykyä. Riku Cajander ja Rilla Nummisalo Punaturkkinen veijari Kettu on mestari sopeutumaan erilaisiin ympäristöihin. Kettu perhe pitää yhtä Uusimmat tutkimukset osoittavat, että suuren osan vuodesta ketut elävät perheporukassa. Osa poikasista jää syksyllä elämään emoketun kanssa ja on mukana seuraavana keväänä uusien jälkeläisten hoidossa. Ravintotutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että ketut aiheuttavat vain noin prosentin karitsojen kuolemista. Sopeutuminen kertoo myös ketun älykkyydestä, jonka jo Aesopoksen tarut ja suomalaiset kansansadut tuntevat. Sen levinneisyys ulottuu aina Saharan aavikolta ja Venäjän tundralta Japaniin ja Pohjois-Amerikkaan asti. Perusteena kettujen metsästämiseen lähes kaikilla mahdollisilla menetelmillä on, että sitä pidetään haitallisena riistalle ja kotieläimille
Saaristoketun pitää elää suurin osa vuodesta muilla eväillä.. Syksyllä saarilla ei ole ketulle linnunpoikasia syötäväksi. Kettu on kauneimpia petoeläimiämme. Kautta vuosisatojen repolaista on metsästetty, vainottu ja pidetty huomattavan haitallisena petona. Vasta viime vuosina ovat vanhakantaiset asenteet ja ennakkoluulot alkaneet hälvetä kettujen ympäriltä
Suomessa henkipatto Metsästyslain uudistami sen yhteydessä 1993 kettu määriteltiin Suomessa edelleen tuhoeläimeksi rotan ja variksen tapaan. Monipuolisemman ravinnonkäytön avulla kettu ilmeisesti syrjäyttää naalin sattuessaan samalle paikalle. Myös Suomessa kaivattaisiin selvitystä jalkanarun vaikutuksista eläimiimme. Häiriöttömämmässä tilanteessa ketut säätelevät omaa määräänsä siten, että kettuperheen naaraista vain yksi lisääntyy ja reviirit ovat melko tiukkoja, 501500 hehtaarin laajuisia. Kettujahdista kiistellään Englannissa Brittein saarilla ketunmetsästystä on harjoitettu vuosisatoja. Nyt tällainen metsästys on eläinsuojelusyistä vastatuulessa, vaikka osa maaseudun väestöstä vaatii voimakkaasti sen jatkamista. Englannissa on myös voimakkaasti keskusteltu siitä, onko 200 000 ketun tappaminen vuosittain ylipäätään järkevää. Suomessa on alustavia tutkimuksia siitä, että joskus ketut voivat heikentää kanalintujen ja jänisten lisääntymistä. Metsästäjäkursseilla ja riistanhoidon koulutusti laisuuksissa kuitenkin kerrotaan, miten tämän pykälän voi laillisesti kiertää: tapetaan yksinkertaisesti ensin ketun pennut. Menetelmä on kiistanalainen myös eettisesti, koska jalkanarussa kettu joutuu virumaan kahlittuna pitkiä aikoja. kalistalle. Tukea tälle työväenpuolueen lakiesitykselle antaa se, että mielipidetiedusteluissa suurin osa englantilaisista on halunnut ajometsästyksen kieltämistä. Se saattaa odottaa saalista pitkään paikalleen jähmettyneenä. Siksi he ovat ehdottaneet, että menetelmä kiellettäisiin tai sitä ainakin rajoitettaisiin voimakkaasti . Metsästäjien kettusaaliit ovat meillä viime vuosina kasvaneet rutkasti ; ] 970-80luvuilla tapettiin vuosittain 20 000-30 000 kettua, mutta nyt määrä on noussut yli 50 000:een. Sitä on lupa metsästää ympäri vuoden, eikä laj i saa rauhaa edes lisääntymisaikana. Sadantuhannen Jasenen League Against Cruel Sport -järjestön tiedottajan Kevin Saundersin mukaan ketun ajometsästys kuuluu pimeään menneisyyteen. Useiden nisäkästutkijoiden käsitys on, että ketun vahingollisuudesta riistalle ei ole pitäviä näyttöjä. Tyhjennetyille kettualueille löytyy aina ympäristöstä uusia kettuja. Suosittu yläluokan harrastus on ollut ketunajo suuren koiralauman avulla. Ketun sosiaalinen elämä on monimuotoista. Lisäksi ketut korvaavat metsästyksen aiheuttamia menetyksiä sillä, että suurempi osa sukukypsistä naaraista tuottaa pentuja ja että naaraitten osuus kannasta kasvaa. Yksin vain saalistaessa Kettua luultiin pitkään erakoksi sen vuoksi, että se metsästää yksin. Kettu ei ole niin riippuvainen muiden petoeläinten (etenkään susien) jäljelle jättämistä haaskoista tai hyvistä tunturisopulivuosista kuin naali . Ajo kestää tuntikausia ja on ketun kannalta julmaa. Tämä meillä pari vuotta sitten sallittu menetelmä on osoittautunut tehokkaaksi pyyntitavaksi. Ravinnon kuljettelu ja piilottaminen ovat olennainen osa ketun käyttäytymistä. Kanadassa ovat muun muassa susitutkijat olleet viime vuosina huolissaan siitä, että jalkanarulla voidaan lähes hävittää turkiseläinkannat tietyiltä alueilta. Samalla myös jänisten, saksanhirvien ja metsäkauriitten ajometsästys lopetettaisiin. Metsästävä kettu muistuttaa enemmän kissaa kuin laumassa saalistavia koiraeläimiä. Tämä lienee eräs syy siihen, että lajien välisessä kilpailussa kettu on voimakkaampi. Kavala jalka naru Yksi syy siihen, että metsästäjät saavat saaliikseen yhä useampia kettuja, voi olla jalkanarussa. Ketun saaliseläimet ovat pieniä, eikä se tarvitse joukkovoimaa niiden kellistämiseen kuten susi. Tiheimmät kannat ovat Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Hämeessä. Menetelmät, joilla kettua Suomessa metsästetään raudat, ampuminen hämärässä kyttäämällä sekä tappamalla koirien avulla eivät voi valikoidusti säästää kettunaaraita. Riistaeläinten kantoihin vaikuttavat huomattavasti myös monet muut tekijät eikä ainoastaan joku yksittäinen petolaji . Samalla lujitetaan sosiaalisia siteitä. Lisäksi kettu on pikemminkin hyödyllinen eläin kuin tuholainen, ja lukuisat kaupunkilaiset nauttivat kettujen elämän seuraamisesta." Englannin parlamentti päättää marraskuun lopussa, kielletäänkö kettujen metsästys koirien avulla. Kaupunkiketuista pidetään Englannissa kettujen historia kaupungeissa on vuosikymmenien mittainen. Riistan suosiminen edellyttäisi kuitenkin kettujen tehokasta hävittämistä laajoilta alueilta, mikä oli si eettisesti ja ekologisesti kyseenalaista. Ainakin puolet nuorista ketuista menehtyy ensimmäisen elinvuoden aikana liikenteen tai metsästyksen uhreina. Kun jyrsijä kurkistaa kolostaan, kettu ponnahtaa ylös 34 selkäranka köyryssä tehdäkseen korkean, äänettömän hypyn ja tulee maahan tarkasti saaliin kohdalle. "Tällaisen vanhan perinteen jatkaminen ei ole perusteltua. Talven päättyessä arvellaan Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan Suomessa elelevän hieman vajaat satatuhatta kettua. Kettu on viime vuosikymmeninä levinnyt aivan pohjoisimpaan Lappiin, uhanalaisen naali n esiintymisalueelle. Kettu on Englannissa kiivennyt kolmen SUOMEN LUONTO 11 /97. Laissa tosin mainitaan, että naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa. Foxtrot-tanssi ("ketunravi" eli foksi) on saanut nimensä saman perheen naaraskettujen nahistelutavasta; ne nousevat takajaloilleen toisiaan vastaan ja kähisevät toistensa korviin tiukassa halausotteessa. Kettujen välisissä kamppailuissa menetetään muutama prosentti kannasta, ja myös turkkia heikentävä kettukapi vaatii veronsa
Suomessa kettua saa metsästää ympäri vuoden. Erityisillä ketturetkillä etsitään repolaisia kiikarin ja kameran kanssa pelloilta sekä puutarhoista iltahämärissä tai aamulla auringon noustessa. Hännänpään väri tai korvalehdissä olevat !ovet ovat parempia tuntomerkkejä. Stephen Harrisin tutkimuksen mukaan Bristolin alueella asukkaat ruokkivat yleisesti pihakettujaan. Espoossa Pihallamme Espoossa vieraili säännöllisesti nuori kettuneiti helmikuusta juhannukseen asti , vuoroin kahden rusakon kanssa. Kaupunkikettu ei kärsi nälkää, joten sen takia kettua ei tarvitse ruokkia. 35. Lisäksi repolainen siivoaa pihan hiiristä ja myyristä ja Timo Lörgrcn napsii makupaloikseen matoja kasteisesta mullasta. Pihakettu / . SUOMEN LUO TO 11/97 pidetyimmän villieläimen joukkoon. Lienee jo aika meilläkin antaa repolaisille täysi ja laillinen elämisen oikeus Suomen luonnossa. D Kirjoittajat keräävät tietoja kaikista kaupungeissa ja taajamissa tehdyistä kettuhavainnoista sekä kettujen käytössä olevista pesäpaikoista. Kettuja tarkkaillaan talojen pihoilla ikkunoista, ja niitä jopa ruokitaan kuin lintuja ikään. Ari Komulainen/Luontokuva1 Ketunraudat eivät valikoi kettuyksilöitä siten kuin metsästyslaki edellyttää. Erityistuntomerkkejä voi etsiä myöhemmin. Myös soinnikkaiden wouwou-haukkujen kiiriminen kertoo siitä, että repolaisten kosiskelukausi ja kiima-aika on jo lähellä. Silloin on helppo nähdä sen helminauhamainen jälkijono lumen pinnalla. Ketunmetsästys on saanut vastustajia tavallisista kansalaisista, joilla on ollut tilaisuus seurata kaupunkikettujen sympaattista elämää aina 1950-luvulta lähtien. Lopputalvella ruuan ollessa vähissä kettu saattaa kurkotella lintujen talipalloja. Sen katse vangitsee. Pellonlaidassa on hyvä harjoitella foxtrot-tanssia. Ilmoituksia otetaan vastaan osoitteessa: Cityketut, Alakartanontie 16, 02360 Espoo. Ketunpojat ulottavat kesän mittaan retkensä yhä kauemmas pesäkololta. Tutustu kettuun! Ketun kohdanneet ihmiset kertovat aina, että ensimmäisellä tapaamisella unohtuu tuijottamaan kettua silmiin. Pihallemme aamukävelyllään tullut naaraskettu sai äkkikyydityksen pihan rajalle 15-kiloiselta corginartulta. Kettu ei karkottanut jäniksiä, jotka pitivät pihaamme niin turvallisena paikkana, että antautuivat jopa lemmenleikkeihin omenapuun alla. Maastossa retkeillessä sulavaliikkeisen ja kaunisturkkisen ketun näkeminen on aina luonnonystävälle kohokohta. Jos sille kuitenkin jättää säännöllisesti lihaisia luita, rasvaan kastettua leipää tai broilerin tähteitä, se oppii nopeasti odottamaan ruokkijaansa ikkunan takana istuen ja sisään tuijottaen. Turkin värieroista on hankala erottaa kettuja toisistaan, sillä ne vaihtavat karvaa lähes vuoden ympäri. Kesällä kiinni voi jäädä myös poikasia huoltava emo. Nyt ovat käsillä ajat, jolloin öisin ja aamu-tai iltahämärissä voi kuulla ketun jännittävän rääkäisyhaukun ketut kommunikoivat keskenään. Parhaat herkut se ahtaa suuhunsa ja lähtee kiikuttamaan saalista sopivaan paikkaan. Koskaan jänikset ja ketut eivät kuitenkaan sattuneet sinne aivan samanaikaisesti
Nykyään useimmat kylän miehet työskentelevät kansallispuiston tutkimusasemalla ja osaavat puhua sekä ranskaa että englantia. "Kaikki pelkäsivät meitä eikä kukaan osannut puhua ranskaa saatika englantia", muistelee amerikkalainen kädellisten tutkija Patricia Wright ensivierailuaan Ranomafanan alueella sijaitsevassa Ambatolahyn kylässä 1986. Leh1onen Ranomafanan kansallispuiston perustaminen on paljolti yhdysvaltalaisen kädellistutkijan Patricia Wrightin ansiota. Yli 400 neliökilometrin laajuinen suojelualue avattiin yleisölle 1991. SUOMEN LUONTO 11 /97 Jukka T. Lehtonen Madagaskarilla elää kymmeniä kameleonttilajeja. 37. Madagaskarin sademetsissä elää rikas eliöstö ja köyhiä ihmisiä. Suojelu johtaa helposti siihen, että kyläläiset köyhtyvät entisestään ja joutuvat tuhoamaan ympäristöään. Kuusi vuotta sitten perustetussa Ranomafanan kansallispuistossa on onnistuttu välttämään pahimmat uhat. Sen ja ihmisen sukulaisuus näkyy ennen muuta käsien rakenteessa. Viime vuosina Kaakkois-Madagaskarissa siLeveäkuonobokombalin etsijät löysivätkin kuvassa olevan ennen tuntemattoman lajin, kultabokombalin. Saaren muutkin matelijat ovat erikoisia: siellä on esimerkiksi leguaaneja, joiden lähimmät sukulaiset asustavat Uudessa maailmassa. Jukka T. Jukka T Lehtonen Ranomafana antaa toivoa ihmisille ja luonnolle Olli Mustonen Pikkuhiirimaki on pienimpiä puoliapinoita
Tautisia riisinsyöjiä Madagaskar on kehitysmaa, jossa monen lapsen vatsa on aliravitsemuksesta pömpällään ja loppuunkäytetyt vaatteet ovat riekaleina. Ennen puiston perustamista alueen lapsista yli puolet oli alipainoisia, melkein joka viides kärsi vakavasta aliravitsemuksesta, yli puolelta löytyi malarialoisio ja neljällä viidestä oli suoli stoloisia. Myös Madagaskarin hallitus vakuuttui suojelun tärkeydestä ja pyysi Wrightilta apua kansallispuiston perustamiseksi. Madagaskarilla käsite yksipuolinen ravinto voidaan kirjoittaa viidellä kirjaimella: riisi. Myöhemmin he tajusivat löytäneensä tieteelle uuden lajin. Luonnonsuojelussa on lähdettävä liikkeelle paikallisten ihmisten olojen parantamisesta. Niissä asuu 25 000 ihmistä, jotka on pyritty ottamaan huomioon alusta lähtien. Kun he tunkeutuivat kylistä syvemmälle viidakkoon, Wright haltioitui näkemästään: "Satoi kuin Lontoossa, mutta metsä oli niin kaunis, että oli pakko herätä joka aamu auringon noustessa". Neljän vuoden selvittelyjen ja politikoinnin jälkeen YhdysvalJat myönsi kansallispuistohankkeeseen viisi miljoonaa dollaria, ja 1991 avattiin 415 neliökilometrin kansallispuisto. Erityisesti terveydenhuollon kohentaminen on auttanut kyläläisiä hyväksymään suojelutoimet. Tutkimusryhmä löysi etsimänsä lisäksi kellertävämpiä bokombaleja, jotka käyttäytyivät oudosti . Siihen aikaan alueen metsiä hakkasivat kyläläisten lisäksi kaupalli set yhtiöt. Aamuherätykset tuottivat 38 tulosta. Nyt tilanne on parantunut, kun alueella on käynnistetty terveyskampanjoita, korjattu sairaala ja rakennettu kaksi uutta klinikkaa. Vaikka kansallispuiston perustamisen laukaisi uuden puoliapinan löytyminen, alueella on monia muitakin makeja. Tutkijoille tuli kiire pelastaa puoliapinoiden kotimetsät. Moni malagassi syö riisiä aamiaiseksi, lounaaksi ja illalsu OM EN LUONTO 11/97. Siellä ei pelkkä suojelualueen perustaminen riitä. Kyläläisiä on autettu terveydenhuollossa, koulutuksessa ja uusien elinkeinojen kehittämisessä. Unohtumattomia luontoelämyksiä voivat tarjota myös esimerkiksi viisi sivettieläirniin kuuluvaa petolajia, kymmenet erilaiset kameleontit, sadat orkidealajit, öiset sammakkokonsertit ja kuvaukselliset vesi putoukset. Kasvava väestö hävittää metsät omnn tarpeisiinsa jaitsevan Ranomafanan kansallispuiston asukkaat eivät ole vain totutelleet ulkomaalaisiin vaan luopuneet myös kaski viljelystä, sademetsien pahimmasta uhasta. Ennen kansallispuiston perustamista Wright kumppaneineen kiersi kaikki puiston ympärillä olevat lähes sata kylää. Wright tutkimusryhmineen saapui Ranomafanaan etsimään leveäkuonobokombalia, hyvin uhanalaista puoliapinaa. Puistossa elää peräti 12 makilajia
Jukka T. Pui sto ei ole tuonut lupauksista huolimatta meille mjtään vaan ainoastaan rajoittanut kaskeamista ja riisinviljelyä." Levahinyn katkeruuden ymmärtää, sillä puiston johto lupasi kastelukanavan jo vuosia sitten. " Kylän asiat olivat paremmin ennen puiston perustamjsta. an pian uudelleen: maaperä Olli Musioncn köyhtyy ja eroosio lisääntyy. Erilaisten sekaannusten vuoksi se on jäänyt toistaiseksi rakentamatta. Suojelualueen lähikyliin on rakennettu uusia kyläkouluja ja vanhoja on perus korjattu. Yalistuneisuudestaan huolimatta Levahiny ei ole innostunut kansallispuistosta. Luonnonsuojeluoppia on annettu niin akateemisella kuin alle kouluikäisten tasolla. Ne ovat viljelijöille hyvin tärkeitä, sillä metsän kaskeamisen loputtua sadot jäisivät ilman kastelua niukoiksi. Ulkomaisiin tutkimusryhmiin on palkattu madagaskarilaisia opiskelijoita tekemään lopputöitään. Lapsia on opetettu istuttamaan puita, laulamaan luonnonsuojelulauluja, ja heille on kerrottu tarinoita saaren alkuperäisistä villieläimistä. Kolmen kovan koon toivomus Miaronony on yksi tiettömän taipaleen takana sijaitsevista kylistä. Nyt syrjäkylien lapset käyvät koulua ainakjn kaksi ja suurimpien kylien lapset jopa yhdeksän vuotta. Yhdysvaltalaiset ovat rahoittaneet neljän uuden kyläkoulun rakentamisen ja seitsemän koulun peruskorjaamisen. Alkuperäistä luontoa ei ole jäljellä lainkaan. Erityisen suosittuja ovat olleet puiston pikkui sessa museossa näytetyt luontovideot. Vielä vuosikymmenen alussa alueen kuusi-yhdeksänvuotiaista lapsista lähes neljä viidestä ei saanut minkäänlaista kouluopetusta. Kyläpäällikkö Levahinyn esittää haaveen: "Toivoisin, että puiston johto jä1jestäisi kyläämme kastelukanavan, koulun ja kondomeja." Toivelista on kuin suoraan kehitysavun oppikirjasta. Koulutuksen ja kasvatuksen avulla pyritään takaamaan puiston säilyminen myös tulevaisuudessa. Puiston tutkimusasemalla on järjestetty yhteiskursseja paikallisille ja SUOMEN LUONTO 11/97 yhdysvaltalaisi lie biologian opiskelijoi lie. Lehtonen Väestön lisääntymisen vuoksi metsät kasketaan nykyisin liiOlli Muswnen Madagaskarin keskiosien maisemia hallitsevat paljaiksi hakatut, heinittyneet kukkulat ja laaksojen keinokastellut riisipellot. Ruoan päälle on vielä tapana juoda kupillinen riisiteetä, jota valmi stuu samalla, kun lämmjtetään tiskjvettä riisikattilassa. Kaskiviljelylle vaihtoehtoisten viljelymenetelmien ja 39. liseksi ilman sen kummempia lisukkeita. Moniin muihin kyliin kastelukanavia on rakennettu. Sieltä lasten on taivallettava kouluun kuusi kj)ometriä jokivarressa kiemurtelevaa polkua pitkin. Madagaskarilaiset syövät riisiä eniten henkeä kohti maailmassa
Väestönkasvun vuoksi kaskiviljelijät joutuvat palaamaan samoille paikoille liian nopeasti. Madagaskarin eliöistä 85 prosenttia on kotoperäisiä eli samoja lajeja ei tavata missaan muualla. Noin tuhat kånsallispuistossa vierailevaa matkailijaa kuukaudessa on nostanut sen yhdeksi maan suosituimmista kohteista. Lisäksi eroosio kiihdyttää kaskipeltojen köyhtymistä. Madagaskarin metsät hupenevat noin yhdestä kolmeen prosentin vuosivauhdilla kaskenpolton, laidunnuksen ja polttopuiden hakkuiden seurauksena. Samalla saattaa kuulla varien riipivää kirskuntaa. Heistä taitavimmat kuuluvat ekologiseen seurantaryhmään, joka kahdesti vuodessa selvittää seitsemän vakiopaikan eliöstöä. Onnistuneimpia uusien elinkeinojen kokeiluja on ollut rapujen kasvatus. Myös alustavat tutkimustulokset paikallisten puulajien istuttamisesta ja alueelta löydettyjen lääkekasvien viljelystä ovat olleet lupaavia. Nykyään saaren maa-alasta vain kymmenesosa on metsää ja siitäkin vain puolella kasvaa alkupera1s1a puulajeja. Puistossa elää myös ai-ai , pitkäsorminen ja uhanalainen puoliapina, mutta sen näkeminen vaatii jo todellista onnenpotkua. Tätä ennen lähes koko Madagaskar oli metsien peitossa. Saaren lajisto tunnetaan vielä heikosti. Madagaskarin 14 miljoonan väestö kasvaa kolmella prosentilla vuodessa. Samankokoiselta alalta on laskettu saatavan kymmenen kertaa enemmän rahaa ravuista kuin riisinviljelystä. Ryhmän jokaisella jäsenellä on oma erikoisalansa: hyönteiset, linnut, pikkunisäkkäät, kädelliset, matelijat ja sammakkoeläimet, kasvit tai vesibiologia. Alkuperäisiä puulajeja kasvavia metsiä on jäljellä enää kapealla vyöhykkeellä Madagaskarin itäosassa. Kansallispuiston suurin ongelma on kuitenkin hyvinvointi. Ranomafanan tärkeimpiä vetonauloja ovat puoliapinat, joita ei ole kovin vaikea löytää oppaiden avulla. Madagaskar on maailman köyhimpiä valtioita, joten sen on mahdoton edistää luonnonsuojelua ilman länsimaiden tukea. Esimerkiksi jättiläisstrutsi, kääpiökokoinen virtahepo ja ainakin 14 makilajia on jo hävinnyt. Madagaskarilla on tällä hetkellä viisi kansallispuistoa ja 35 muuta suojelualuetta. Kotoperäisyyden takia Madagaskarin eliöt ovat poikkeuksellisen haavoittuvaisia. kuinka kohenisi ja lapset saisivat käydä koulua, heitä on vaikea pitää tyytyväisinä, mikäli toimeentulo heikkenee suojelutoimien myötä. He tutkivat Ranomafanan kansallispuiston pikkunisäkkäitä 1996 Suomen akatemian rahoituksella. Matkailijoista eivät hyödy vain majoitusliikkeissä, baareissa, turistioppaina tai matkamuistomyyjinä työskentelevät. Jäljellä olevat sademetsät sijaitsevat kapealla kaistaleella maan itäosissa. Kuvaavaa on, että muutaman viime vuoden aikana Madagaskarilta on löydetty peräti 14 tieteelle uutta pikkunisäkäslajia. Niistä kahta on kasvatettu menestyksellä lammikoissa, joihin on istutettu ruokoja saksiniekkojen ravinnoksi ja suojaksi. Kyläpäällikkö odottaa toiveikkaana hankkivansa lisäansioita telttapaikkoja vuokraamalla. Ruoan valmistumisen venähtäessä kyläpäällikkö ja kaksi muuta miestä intoutuivat vielä ylimääräiseen ohjelmanumeroon. Myös koulutetun madagaskarilaisen henkilökunnan löytäminen on ollut hankalaa. Kylän asukkaat ovat rakentaneet kuusi telttakatosta, joista voi seurata läheltä maalaiskylän elämää. Siinä oli varsinaista alkurokin tunnelmaa. D elinkeinojen kehittäminen on kansallispuistohankkeen olenna1s1mpia osia. Artikkelin tekijät ovat eläintieteilijöitä Helsingin yliopistosta. Jollei päivällä onnistu löytämään kiipeilymestareita, voi yöllä etsiä taskulampulla pikkuruisten pikkuhiiritai rusko-oravamakien suuria silmäpareja puiden oksilta. Esimerkiksi kaikki Madagaskarin 32 makilaj ia ovat kotoperäisiä. Ongelmitta ei Ranomafanassakaan ole selvitty. Nyt Ranomafanan suuntaan on kääntynyt muuttovirta: ympäröivien alueiden asukkaat haluavat saada oman viipaleensa terveydenhoidosta, lasten koulutuksesta ja matkailijoiden rahoista. . 40 ~ IZEIIZEIIZIIIC'J7j v t ...... Saari irtautui Afrikan mantereesta 165 miljoonaa vuotta sitten, minkä jälkeen sen lajisto on kehittynyt eristyksissä. Saaresta on tullut ihmisen valloituksen jälkeen monen sukupuuttoon kuolleen lajin hautausmaa. Viime vuosina maan hallitus on kuitenkin alkanut ymmärtää metsien merkityksen. Uhanalaisia nisäkkäitä on enemmän kuin missään muussa maassa. Valoisaan aikaan pääsee todennäköisesti ihailemaan bokombalien, sifakojen tai varien ketterää hyppelyä oksalta toiselle. Syrjäisessä Ambatovoryn kylässä on herätty matkailijoiden askellukseen. Meille kyläläiset tarjosivat pienessä savitalossa kana-aterian ja sokeriruokopontikkaa. Se sijaitsee kuuden kilometrin päässä lähimmästä autotiestä, ja sinne päästäkseen on kahlattava kahdesti joen yli vyötäisille ulottuvassa vedessä. Ongelmana hyvinvointi Tutkimus työllistää monia Ranomafanan alueen asukkaita. On kuitenkin vaikea uskoa, että matkailijat valtoimenaan eksyisivät kylään. Lisäksi sosiaaliset ohjelmat, kuten perhesuunnittelu, ovat edistyneet melko hitaasti. Ranomafanan alueella tavataan seitsemää rapulajia. Ihminen saapui sinne vasta ajanlaskumme alussa. Madagaskarin eliöstö on maailman monimuotoisimpia. Ryhmä toimii kentällä itsenäisesti ja tulokset kerää yhteen paikallinen biologi. Rapuja ja keinokastelua kaskeamisen sijaan Madagaskarin sademetsät kutistuvat nopeasti Madagaskar on noin kaksi kertaa Suomen kokoinen saari Afrikan kaakkoisrannikolla. Vaikka paikallisen väestön terveys. Suurin osa entisistä viidakoista on nyt lohduttoman näköisiä heinää kasvavia nummia. Kasken polton valvontaan ei ole riittäviä mahdollisuuksia, ja kaskiviljelmiä on löytynyt puiston alueelta. Saaren metsiä nakertavat pikemminkin paikalliset asukkaat kuin kaupalliset yhtiöt. Makeja ja alkurokkia Yhä useampi Ranomafanan alueen asukas saa nykyään toimeentulonsa tavalla tai toisella matkailusta. Puiston kymmenen markan sisäänpääsymaksusta annetaan puolet kyläläisille ja puolet Madagaskarin suojelualueita valvovalle hallintoelimelle. Lisäksi he esittivät kameleontin liikehdintää muistuttavaa tanssia, jota kylän trubaduuri säesti kaksipuolisen kanteleen näköisellä soittimella. He hakkasivat palikoilla polviensa päällä olevaa lankkua villisti ja huusivat aina välillä: "jee, jee". Peräti 30 kyläläistä on koulutettu tutkimusoppaiksi. Ne kattavat kaksi prosenttia maan pinta-alasta. SUOME LUONTO 11/97
Jokainen Salakuljetus uhkaa otsonikerrosta Otsonikerrosta tuhoavia CFC-yhdisteitä ja haloneja salakuljetetaan EU:n ja Yhdysvaltain markkinoille. New Scientist 27.9.1997 Kuka vei turskat. Englantilainen Rosen Motors suunnittelee autoa, jonka voimanlähteenä on kaasuturpiinimoottori. Näin syntyi Jääasema SHEBA, joka tutkii arktiksen pinnan lämpöbudjettia (Surface Heat Budget of the Arctic). Paikoin niitä on yksi joka neliömetrillä. Kynitty kaupunki on elämästä vieraantuneiden suunnittelijoiden aikaansaama epähedelmä. New Scientist 27.9.1997 42 ki.rakenne ja vapaasti rehottava kasvillisuus luovat kiinnostavan jännitteen. Puhtaita teollisesti valmistettuja freoneja pystytään myymään murto-osalla kierrätettyjen aineiden ja vaihtoehtovalrrusteiden hinnasta. Samoin se sallii kierrättämättömien freonien tuonnin uudelleenpakkausta ja kehitysmaihin vientiä varten. Se pyörittää kahta sähkömoottoria, jotka pyörittävät auton pyöriä. 1990-Iuvun alussa Kanadan koillisrannikon turskanpyynti romahti: turska loppui tykkänään melkein tuhat vuotta käytetyiltä kalavesiltä. Suvi Arapkirli Jäiiasema SHEBA Joissakin maapallon ilmaston muuttumisesta laadituissa malleissa Pohjoisen jäämeren jäät sulavat, toisissa taas säilyvät jokseenkin entisellään. CFC-yhdisteiden eli freonien käyttö EU-maissa ei vielä ole laitonta, mutta tuotanto on ollut kielletty jo kolme vuotta. Sammalet, heinät ja kukkakasvit juurtuvat askelmille, sanikkaiset asettuvat pystyseinämjen rakoihin. Gyroskooppivoimjen kurissapito, pyörimjsen hjdastumjnen ja vauhtipyörän•suojaarrunen onnettomuuksissa ovat olleet suurimmat ongelmat aikaisemmjssa vauhtipyöräsovelluksissa. Ihanteena ovat geometrisiin muotoihin kuohitut puut ja pensaat. MAAILMALTA Vehreitä henkäyksiä 7 Villit portaat Luzem, Sveitsi Villi vihreys huokuu kahlitsematonta luovuutta, vapaana ilakoivaa elämänvoimaa. Asian selvittämjseksi kanadalainen jäänmurtaja Des Groseilliers purjehti lokakuussa 300 kilometriä Alaskan pohjoispuolelle ja kiinnittyi tiukasti ahtojäihin. Venäjällä ja Kjinassa tuotetaan edelleen otsonia tuhoavia aineita, ja niistä virtaa tuotteita länsimaihin. Tuoreen brittitutkimuksen mukaan 10-20 prosenttia markkinoilla olevista otsonia tuhoavista aineista on laittomia. Edel Iin en jäihin tarkoituksella kiinnittynyt alus oli Fram, jolla norjalainen Fridtjof Nansen 1893 yritti saavuttaa Pohjoisnavan. Silti myyjä saa kaupoista huomattavat voitot. Maailma on ainakin hetken rueman parempi. Lontoossa päämajaansa pitävä Environmental Investigation Agency on osoittanut, että laittomat aineet ovat vakava uhka otsonikerrokselle. Tuloksena oli koko rannikkoalueen ja etenkin New Foundlandin talouden järkkyminen SUOMEN LUONTO 11 /97. Viro ja Iso-Britannia ovat tärkeimpiä salakuljetettujen tuotteiden välittäjämaita. Luonto on kuitenkin lannistumaton. Heille omjn luvin rehottava vihreys on kauhistus. Montrealin pöytäkirja allekirjoitettiin 1987; myöhempine lisäyksineen se sallii kierrätettyjen aineiden käytön. Yilleyden suvaitseminen ja hallittu hoitamattomuus rikastuttavat kaupunkiympäristöä. New Scientist 27.9.1997 Karppi valtaa Australiaa Tutkimus paljasti, että Euroopasta tuotu karppi on Uuden Etelä-Walesin jokien runsain kala. Pian puut ja pensaat sulkevat portaat vihreäksi holviksi, jonka syvyyksiin urbaani seikkailija voi sukeltaa. Laittomuuksiin houkuttaa raha. Moottorin tuottamaa energiaa taltioidaan vauhtipyörään, johon myös jarrutuksessa vapautuva energia varastoituu. Karpit uhkaavat alkuperäisiä kalalajeja: tutkimuksessa pyydystettiin kaikkiaan 55 000 kalaa, mutta 16 joissa ennen eläneestä kalalajista ei tavattu ainoatakaan yksilöä. Heti kun ihmisen ote herpaantuu, se valloittaa asemansa takaisin. Suunniteltu, harkittu kaupunVauhtipyörällä paremmin Uudella moottoritekniikalla voidaan lmenteen päästöjä vähentää huomattavasti. Kj_ vijalasta kurottavat ruohot tai puuntaimet edustavat kapinaa. KeKuva: Jonna Lauri la kivien välistä työntyvä korsi muistuttaa mahtavista voimista, vihreästä vallasta. Vauhtipyörää käytetään konetta käynnistettäessä ja lijkkeelle lähdettäessä. Jäiden mukana ajelehtivasta aluksesta seurataan 13 kuukauden ajan auringonsätei lyä, merivirtoja sekä ilman, lumen, jään ja veden lämpötilaa ja käyttäytymistä uusimmj)Ja tutkimusmenetel millä. Jorma Laurila hitysmaat taas saavat käyttää freoneja vuoteen 2010 saakka. Aluksen kyydissä on 50 eri maista kotoisin olevaa tutkijaa
Albinismi vähentää pääskyjen jälkeläistuotantoa. Tutkimukset viittaavat siihen, että muutos johtuu ituradan mutaatioista. Nyt tutkijat ovat havainneet, että osittainen albinismi on lisääntynyt Tshernobylin lähialueen haarapääskyissä. Salametsästäjät seurasivat tilannetta tarkasti. Keskellä katon koristekuvioita sinnittelee jopa yksi puu. Se ruokailee ja lisääntyy neljänneksellä väittäen tutkimustensa perusteella, että kannat kestävät sen. Vaikka tämä puulajikin on kotoisin Kiinasta, tutkijat .eivät usko perhosen ja puun voineen muuttaa yhdessä Itävaltaan. NorJan ja muiden Pohjois-Atlantin rannikkovaltioiden kalascusminjsterit kannattivat ajatusta lämpimästi. Nyt on paljastunut, ettei hyljevahingoista ollut tutkittua tietoa. Myös tornien portaikoissa vilistävä kivinäätä onnistuttiin kuvaamaan ensimmaisen kerran. Vielä suurempi yllätys oli kookas kellanruskea perhonen, joka on kotoisin Kjinasta. Tutkimustulos oli kuitenkin ministerin ja johtavien virkamiesten mje]estä "harjoitetun politiikan vastaista" ja sen julkaiseminen Si.JUMEN L UONTO 11/9'1 MAAILMALTA Esko Kuusis10 Pyhän Tapanin tuomiokirkossa Wienissä elää kaikkiaan 720 eläinja kasvilajia. Nature 19.10.1997 43. Syylliset löytyivät helposti: kalastusministeri ja alan johtavat virkamiehet ilmoittivat, että metsästyksen vähennyttyä lisääntyneet grönlanninhylkeet olivat syöneet turskat. Tapaninkirkosta löydettiin yhteensä 720 kasvija eläinlajia. Tapaninkirkon katot viettäja joukkotyöttömyys. Sieltä tavattiin kymmeniä hyönteisiä ja muita selkärangattomja_ Yllättävin kiellettiin. Samoihin lukuihin perehtyneet australialaiset arvelevat, että pyynnin lisääminen hävittää tonnikalat sukupuuttoon 20 vuodessa. Asian paljastuminen on aiheuttanut Kanadassa suuren kohun. Lumjjälkien perusteella sen tiedettiin kyllä kuuluvan kirkon vuokralaisiin. Kauppakiellon aikana vallinnut suhteellinen rauha murtui: Sambiassa tapetuin heinäja elokuussa laittomasti ainakin 15 norsua no, ~unluun vuoksi. Vaijereihin kiinnitetyillä liikuteltavilla kameroilla seurattiin muun muassa tuulihaukkojen perheonnea. BBC Wildlife 10/97 Tapaninkirkon seinustalla kasvavassa puussa. Maan politiikan korkeat johtajat eivät varmasti joudu vastuuseen tekosistaan. Kun kävelykadulla seisova matkailija tähyää ylös Tapaninkfrkon torniin, vastaan saattaa tuijottaa tarkka silmäpari. Sukusolujen ja niiden kantasolujen eli ituradan mutaatioiden määrä on saattanut lisääntyä ihmjsillä ja myyrillä, mutta tämä ei vielä ole varmaa. vät hyvin jyrkästi . Kjinnostuneena jää odottamaan, mjlloin Norjan valtion tai kalastajien ammattijärjestön palveluksessa olevien riistaja kalastusbiologien "tutkimuksiin" perustuvat valaanja hylkeenpyyntikuplat poksahtavat. Balkanilta kotoisin oleva luolahämähäkki ja kiinalainen perhoslaji ovat niistä merkillisimpiä. Tämän osoittivat kuulemma tieteelliset tutkimukset. Pahimmalla vaikutusalueella lisääntyivät kilpirauhassyöpä, lasten leukemja ja vastasyntyneiden kehitysvauriot. Kasvimaailman pioneereja ei kaltevuus kuitenkaan masenna, eivät myöskään suuret lämpöja kosteusvaihtelut katolla. Juhlan yhteydessä tehtiin perusteellinen selvitys kirkon eläimjstä ja kasveista. Päinvastoin, valtion kalastusbiologit olivat päätyneet siihen, että turskan väheneminen johtui liikakalascuksesta. Esko Kuusisto Säteilyn satoa Tshernobylin ydinonnettomuus vapautti 1986 ennennäkemättömiä määriä radioaktiivisia aineita ympäristöön. New Scientist 27.9.1997 Salametsästäjät taas liikkeellä CITES-kokous hyväksyi kesäkuussa laillisen ja tarkastetun norsunluun myymisen eteläisestä Afrikasta Japaniin. Kirkko kuhisee elämää Wienin keskustan Pyhän Tapanin tuomiokirkko täyttää 850 vuotta. Juhu Valste Japanilaiset syövät tonnikalat Syyskuu~~a pidetu111 kokous, jonka tai koilU~ oli pelastaa eteH:1111e11 ~lllievat0t1111 kala pyyntiki,miöiden avulla. Tapaninkirkon kellarissa on vilkasta. Sen kärki yltää 137 metriin kolmanneksi korkeimmalle Euroopan katedraaleista. Tuuhhaukka on Pyhän Tapanin uljas symboli, joka pesii tavallisesti kirkon etelätornissa. Nämä herkkupalat vanhemmat voivat poimia asuinympäristöstään: hiiret ja lepakot ovat Tapaninkirkon runsaimmat nisäkkäät. Tuulihaukan poikasten ruokalistalle kuuluu puolisenkymmentä hiirtä päivässä. Tapanjnkirkon eläimjä ja kasveja tutkittiin kaksi vuotta. Tutkimukset maksoivat noin 3,5 miljoonaa markkaa. Tässä .:1 ku1te11kaail 011nistutlU Japa111 halu~, 11~ala pyyntiä löytö oli muuan aikaisemmjn vain Balkanin kalkkikiviluolista tavattu hämähäkki Sen päätymjnen suurkaupungin kirkonkellariin satojen kilometrien päähän on tutkijoille arvoitus. Hylkeiden metsästystä lisättiin roimasti
Turmat loppuivat, kun oppilaat leikkakuvatut dokumenttisi toimitukseen. Kuvioon tietysti kuuluu, että juuri poliisi sai osakseen kovimman kritiikin ja nyt vielä johtavan petotutkijan kummastelut "turhasta kiireestä". Lääkäritkin vastuuseen energiasta Kiitos Jouko Tuomistolle kommenteista ! (SL 6/97 ja 9/97). Lääkärien todettiin ajavan ydin44 voimaa ja haluavan joustavoittaa autoilua taajamissa (HS:n otsikko). Mielestäni tällaisen karhuyksilön karsiminen mahdollisimman nopeasti on viisasta petopolitiikkaa. Euran poliisi joutui irrottamaan yhden miehen pariksi viikoksi päätoimiseen karhun seurantaan. Jouduin jutuntekoon vasta, kun karhun pää ja talja huutokaupattiin Euran poliisiaseman pihalla. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Kajaanin keskuskoulun oppilaat huomasivat syyskuussa, että pikkulinnut törmääSuomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta vät koulurakennuksia yhdistävään lasikäytävään. Paikan pää! lä eläville ihmisille ne kuitenkin välittyivät lähinnä huvittavina, todellisuudesta irrallaan leijuvina heittoina. Kannat huolta kanssani samoista asioista. Teollisuus, liikenne ja elostelu ne energiaa vievät sanalla sanoen talouselämä. Onhan karhukanta Suomessa nykyisin jo niin vankka, että sitä voi metsästämälläkin verottaa. Mutta ajatuksia tämä harmillinen näytelmä herätti . Hänen mukaansa metsissä liikkuvien ihmisten kannattaa suojata selkärepussa säilyttämänsä eväät muovipussilla, ettei karhu saa niistä vainua. ta kuvista maksamme palkkion. Väki odottaa ammattikuntamme selkeää kannanottoa maapallon kokoisista asioista. Vaikka minä miten päin hyvänsä tätä asiaa pyörittelisin, mielestäni ainoa todella järkevasti toiminut osapuoli oli Euran poliisi. Julkaistuissivat ja liimasivat ikkunoihin mustia lintujen lentokuvia, kertoo Jouni Ruuskanen. Ei Euran karhu missään vaiheessa kopeloinut kenenkään selkäreppua. Nyt astuu sitten esiin petotutkija Kojola neuvoineen. Karhun liikkeiden tarkkailun lisäksi poliisin oli valvottava hölmöjä paikkakuntalaisia, joita parveili karhun oleskelupaikoilla niin, että autot olivat välillä tukkia pihoihin vievät tiet. Sinä Jouko varmaankin myös, vaikka olemmekin energiapolitiikasta jyrkästi erimielisiä. Terveellinen ympäri stö, tuo lääkärien omaan käyttöön tarkoitettu ja hygieniaan pitäytyvä, taannoisen ympäristötyöryhmämme tuottama vihkonen, ei suinkaan paikkaa ammottavaa aukkoa vastuunkannossa. Ja ajatuksia tulee koko ajan lisää, kun kuulee ja lukee niin sanottujen asiantuntijoiden jälkikäteen esittämiä neuvoja, sellaisia kuin petotutkija Ilpo Kojolan Suomen Luonnossa 9/97. Lääkkeemme vauhtisokean yhteiskunnan reivaamisessa vain eroavat. Vakavaa asiaa ei ole joukkovoimallamme lainkaan käsitelty. Olemme velallisia. SUOMEN LUONTO 11/97 .. Myönnän, että mainitsit energiansäästön. Siinäpä se tärkeä ero onkin. Voi olla, että asiantuntijoiden ohjeet annettiin hyvässä tarkoituksessa. Yhtenä viikonloppuna käytävän kertovia kuvapareja. Hänen mukaansa "karhua olisi voitu yrittää löylyttää kunnolla, jolloin se olisi saattanut ruveta pelkäämään ihmisten läheisyyttä". Talonpito ei vaadi kohtuuttomia panoksia; vähäväkisille pystymme heidän osuutensa vaivatta järjestämään. Kukaan ei näyttänyt haluavan ottaa vastuuta. Ensin karhu osui pururadalla lenkkeilleen pariskunnan eteen. Jokin ratkaisu oli pakko löytää. Pian tämän jälkeen se vieraili muun muassa läheisellä mehiläistarhalla, näyttäytyi omakotitalojen pihoilla ja rikkoi kompostoreja. Lehdistön välityksellä saatiin avuksi kanadalainen petotutkija. Koko aikana karhu ei juuri arastellut ihmjsiä, vaan kävi esimerkiksi mehiläispesillä poliisin ja tarhaajien seuratessa tapahtumia 20-30 metrin etäisyydeltä. On nöyrtymisen aika! Matti Ignatius Alavus Hunajakarhun opetukset Satakunnan Lapissa elokuussa ammuttu karhu on aiheuttanut vilkasta keskustelua. Itse en joutunut työssäni euralaisen paikallislehden toimittajana asiaan juuri sekaantumaan. Se päinvastoin tuudittaa: homma on hanskassa, korjaava tekniikka riittää poistamaan ongelmat. Jälki viisaus on se viisauden laji, jossa ihminen on parhaimmillaan, totesi jo Konsta Pylkkänen aikoinaan. Neuvoja kyseltiin maaja metsätalousministeriöstä useaan otteeseen, mutta mitään selvää vastausta ei koskaan saatu. Valtaosa lääkärikunnastamme, myös Lääkäriliitto, ahkeroi tänään elävien ihmisten hyväksi ehtimättä huolehtia maapallon huomisesta. Hädänalaista luontoa ovat yrittäneet suojella etupäässä ikääntyneet kollegat. Se vilahtaa luettelossasi, mutta et suinkaan korosta sen merkitystä. Lähetä samasta kohteesta alapuolelta löytyi lähes 40 kuollutta lintua. Olet kasvun kannattaja. Valtalehdet, myös maakunnissa, riemuitsivat julkaisusta. Asia konkretisoituu kummasti, kun iltalenkille lähtiessäsi näet takapihan tunkiolla ihan oikean ilrruelävän karhun
Oli ilo havaita, että Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ei kiistä esittämiäni epäkohtia. Susikeskustelu kiehuu Kuhmossa vilkkaana. Teemu Tast Kenen hirvi. Juuri mitään ei jää jäljelle. Siinä pääsi hienosti kosketuksiin lumisen luonnon kanssa. Vähimmäisvaatimuksena pitäisi olla, että valtakunnasta löytyy edes yksi viranomainen, joka kykenee ottamaan vastaavissa ti lanteissa vastuun. Metsät ovat muuttuneet tunnistamattomiksi. Tapani Veistola kertoo, että kalanviljelylaitosten vanhat ympäristöluvat pysyvät voimassa Naturasta huolimatta, mutta miten käy, kun lupia uusitaan. Poliisi ei yksinkertaisesti uskaltanut ottaa sitä riskiä, että karhu pillastuu kumi luodista ja karkaa lähimmän uteliaan kimppuun. Uraa pitkin jonkin matkaa ja siitä oikaisu mäen yli: ja kas, metsikkö on yhä siinä. Jorma Laurila katteettomiksi. Karttoja ei juuri tarvittu. Retkeilyni on nykyään kulkemista tupsusta tupsuun. Syyskuussa kuljin taas tuttua polkua myöten. Joitain tupsuja entisistä metsistä on vielä jäljellä. Me lintuharrastajat tunsimme seudun polut ja maastot tarkasti. Karhuruljanssi toivottavasti opettaa meille jotakin. Elokuussa tein retken yhdelle vanhalle kanttarellipaikalle, jonka toivoin vielä olevan olemassa: Ensin metsäautotien alkuun ja sitä pitkin runsaan kilometrin kävely. Mutta ihminen oppii, ja nyt osaan jo monia raiskioreittejä ilman kompassia. Myös Sotkamossa ammuttiin viime talvena taajaman liepeillä liikkunut susi. Kansaja keskikouluaika menikin mukavasti. Eurassa ja sen lähipitäjissä karhuja on liikuskellut useamman vuoden ajan, mutta ei niistä ole isoa numeroa nostettu. Tästä menettelystä on nyttemmin pyydetty Kuhmon nimismieheltä selvitys eduskunnan kansliasta. Tuomo Hurme Honkilahti Kalastajat ne vasta ympäristöä suojelevatkin Numerossa 10/97 oli kaksi vastausta Natura-aiheiseen kirjoitukseeni. Metsäautoteitä ei ollut ja ensimmäiset avohakkuut ilmaantuivat vasta 1960ja 70-luvun vaihteessa. Siis tuosta vain maalaispoliisi hommiin. Kyllä täällä eteläisessä Satakunnassakin karhuihin jo on totuttu. Hakkuita tehdään kuumeisesti, komeat kuusikot toisensa jälkeen päätyvät teiden varteen. Siitä vajaa kilometri sen ja toisen hakkuuaukean välistä. Maisema oli niin tyystin muuttunut, että meni taju. Herätys Kojola! Montako kertaa Suomessa on siirTetty villinä luonnossa elävä karhu paikasta toiseen. Esimerkiksi uuden Rauman sellutehtaan vaikutukset huomaa Nokian-Hämeenkyrön seudulla selvästi. Sitten "metsään", aluksi tiheän taimikon läpi, edelleen kivisen hakkuuaukean reunaa viistäen yli ojitetun korpinotkelman toisen hakkuuaukean reunaan. Silloisen kauppalan pohjoispuolinen vedenjakajaseutu järvineen ja metsineen oli mahtavaa retkeilymaastoa kesät talvet. Olisi tullut hintoihinsa se karhuntalja. Viime vuosina olen uudestaan retkeillyt vanhoilla seuduilla. Hetken voi kuvitella olevansa erämaassa. Ei ennen niin käynyt. Veistola kysyy, haluaako Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto olla edistämässä ympäristönsuojelua vai haittaamassa sitä. Retket harvenivat 1970-luvulla, osin siksi että muutin muualle opiskelemaan. Kun samalla jokunen ilman aitausta ulos jätetty koira katosi yön pimeinä tunteina muonavahvuudesta, soppa oli valmis. Ja ennen kaikkea: Mitä järkeä olisi ollut siirtää karhu alueelle, jossa parhaillaan oli meneillään laillinen karhunmetsästys. Ympäristöhallinnolla on rasitteenaan vanhalta vesihallitukselta peritty virkavaltaisuuden painolasti, josta pitäisi päästä irti. Sen jälkeen hilasimme pöntöt suuriin kuusiin köysillä ja iskimme ne kuusituumaisilla naulpilla runkoon kiinni. Ilmeisesti Kojola tarkoittaa kumiluodeilla ampumista. Hakkuuaukeat lisääntyivät ja suurenivat, metsä pirstaloitui, metsäautoteitä rakennettiin, suot ojitettiin. Tämän ohjeen pol iisi sai, mutta sitä oli mahdoton toteuttaa, kun karhu oleskeli kaiken aikaa asutuksen välittömässä tuntumassa. Olin ajatuksissani ja yhtäkkiä tuli aivan outo, hieman huimaava olo: missä olen. Missä ovat ne metsät. Jostain syystä ne ovat viihtyneet täällä vuosikymmenet. Pönttöhommissa ja umpihankihiihdoissa koimme aitoa rehkimisen riemua. Talviretken kruunasivat kiepeistään esiin ponnahtavat teeret, rämeiden räkämännyissä hakovat ukkometsot tai puiden välissä juhlallisesti liitävä kanahaukka. Sinileväkesän opetuksia voi täydentää muistuttamalla, että henkilökohtaisilla ravinnetaseilla tarkasteltuna kalastajat ovat maamme ainoita ympäristönsuojelijoita: vain kalastajat poistavat vesistä enemmän ravinteita kuin sinne laskevat. Vanha metsänkävijä päästiin yllättämään. Ympäristökeskus valittelee, että "ympäristöhallinnon ulkopuoliset tahot" ovat levittäneet virheellistä tietoa Natura-kohteista. Talvisin umpihankihiihto oli yksi laji. Kaatopaikka pilasi haisevilla mehuillaan pari hienoa järveä ja tappoi yhden puron tammukat. Lopulta yksi koiranlihaan mieltynyt hukka ammuttiin viranomaisten luvalla. En ymmärrä puheita siitä, että puuta on Suomen metsissä enemmän kuin koskaan. 45. Missä ovat ihmiset, jotka hallitsevat tällaisen operaation. Naulojen käytöstä meillä ei ollut omantunnontuskia; kuuset kyllä kestävät pienet piikit. Sen jälkeen metsäkoneen jälkeä toiselle metsäautotielle, jota pitkin muutamia satoja metrejä entiselle polulle, joka nykyään on metsäkoneen runnoma ura. Häly alkoi viime talvena, kun pihasusia alkoi pitkästä aikaa ilmaantua kylille. Karhu kiinni ja itärajalle. Puppugeneraattoreita on kyllä löytynyt hallinnonkin piiristä, viittaan vain moneen otteeseen esitettyyn väittämään uusien suojelualueiden kokonaisalasta. Kuinka pitkään ympäristöhallinnolla Ua luonnonsuojeluliikkeellä) on varaa sellaiseen tarpeettomaan törmäi lyyn, jollaista Natura-prosessikin on sisältänyt. Joku paikka, joku puhelinnumero, josta paikallinen viranomainen voi tarvittaessa kysyä ja saada selkeät toimintaohjeet. Toinen syy oli metsäluonnon raiskaaminen. Tämä otus oli astunut jalkansa lasiin niin, että koko polkuantura oli halki. Vähintään yhtä hyvä vaihtoehto Kojolan mielestä olisi ollut siirtää karhu itärajalle. Lupaus havaittujen virheiden ja epäkohtien korjaamisesta herättää toiveita, jotka toivottavasti eivät jää SUOMEN LUONTO 11/97 Pirstaleisia elämyksiä Vietin lapsuusja kouluvuodet Nokialla. Vedimme myös ahkiolla suuria pöllönpönttöjä kilometrien päähän teistä, umpihangessa tietysti. Liikuimme metsissä sujuvasti kuin sissit. Huilaamaan pysähtyessämme kuulin metsän hiljaisessa rauhassa vain sydämeni voimakkaat lyönnit. En ollut siihen varautunut. On varhainen aamu; kanttarelleja poimiessani kaakkurit mekastavat järvellä. Pääasia että pöntöt pysyivät puissa. Edessäni aukeni laaja aukea: Koko metsä oli hakattu pois ja polkukin oli metsäkoneen piloille möyrimä. Ensimmäisiä huomioitani oli, että sekosin usein suunnasta ja saatoin mennä jopa 180 astetta pieleen. Ne kun ovat enimmäkseen pysytelleet metsissä niin kuin karhun kuuluukin
Nämä laskelmat riittäisivät monen mielestä suden lainsuojattomaksi julistamiseen. taan, kun hiihtäjiä ilmaantuu paikalle. Aleksi Popovin Kaisa-kissa tosiaan asustaa läpi talven lämmittämättömässä päärakennuksessa. Hän väitti myös, että hänen koiransa eivät aja hirviä vaan pysäyttävät niitä. Melkein heti tielle tuli myös hirvikoira, joka oli ajamassa hirveä. Mikä on kuolleiden lukumäärä. Hirvenmetsästys on Kuhmossa suosittu ja arvostettu han astus, joten välivuoden pitämiseen ei suhtauduta suopeasti. Onneksi hirvi säikähti antamaani äänimerkkiä ja pyörähti takaisin metsään muuten olisi rysähtänyt enkä ehkä enää olisi kirjoittamassa tapahtumasta. Toivottavasti eri mini steriöt, polii si ja vakuutusyhtiöt puuttuvat tähän epäkohtaan pikaisesti. Metsästäjien laskelmia hän kommentoi sanomalla, että sudet syövät myös paljon 46 M IELIPITEITÄ KESKUSTELUA muuta kuin hirviä. Jututin hirvikoiran omistajaa ja ihmettelin, miksi hän ajattaa hirviä rauhoitusaikana ja aiheuttaa vaaraa liikenteelle. Mies sanoi kouluttavansa hirvikoiriaan, koska se on sallittua 20. Nythän susi on pyyntiluvan varainen ri istaeläin Kymen, Pohjois-Karjalan ja Kainuun riistanhoitopiireissä poislukien poronhoitoalue. Hyönteisten pistoihin voi kuolla, jos on onnettomuudekseen niille yliherkkä En tiedä lehmien ja hevosten aiheuttamien he11genmen0Jen määrää, mutta eiköhän n11tä· kin tule yksi tai kaksi vuodes sa. Eipä mennyt aivan oikein tuokaan tilanne, kuten kuvasta näkyy. Kenties kaikkein eniten se kuuluukin sudelle, joka on pyytänyt hirviä ravinnokseen hieman kauemmin kuin ihminen. Jotkut metsästäjätkin tosin osaavat myöntää, että tässä voi olla jo sata lupaa liikaa. Jos tilastoja olisi, niin kyy sijoittuisi huonv~ti .~en pure SUUMl::.1" L U U N I l, 1 1N7. Hukkien käyminen kotieläinten ki mppuun herätti myös keskustelun siitä, että susien luontainen muona eli hirvet ovat vähissä. Kohta tuli paikalle autolla myös hirvikoiran omistaja, joka oli seurannut koiratutkalla koiransa liikkeitä. Koirat raatelevat silloin tällöin ihmisiä hengiltä (lähinnä lapsia). Nyt hirvi kuitenkin oli vähällä pysähtyä autoni keulaan. Kuhmossa hiljattain susista esitelmöimässä käynyt Erkki "susi" Pulliainen totesi, että Kuhmon alueella oli 1980-luvulla enemmän susia kuin nyt. Rahallinen menetys susien suuhun joutuvasta ja siksi pyytämättä jäävästä hirvenlihasta on hirvimiesten rankimpien laskelmien mukaan jopa pari miljoonaa. Mi hin tietolähteeseen perustuu vastaus koira, mehiläiset ja ampiaiset. Luonnonvarainneuvoston vuoteen 201 asti ulottuvan suurpetojen hoito-ohjelman mukaan lupia tulee kuitenkin vastedes myöntää niin, että mainituilla alueilla susikannat pysyvät vuoden 1996 tasolla. M illä sijalla on kyykäärme. Numeron 7/97 Pähkinöitä -palstalla kysyttiin, mikä eläin tappaa eniten ihmisiä Suomessa. Se pitää hiiret loitolla ja tulee iloisena vasJouni Ruuskanen H irvikoiraansa kouluttanut metsästäjä yrittää ottaa koiraansa kiinni. Päinvastoin katkeruutta herättää se, että tälle syksylle on pitäjään myönnetty vain 126 vasankaatolupaa. Jarkko Turpeinen Metsästäjät vaarantavat liikennettä Jouduin 14. Eläinten surmaamia ihmisiä ei missään tilastoida omaksi ryhmäkseen. Kyseinen metsästäjä ei ollut lainkaan huolestunut aiheuttamastaan vaarasta liikenteelle. Hän muistutti lisäksi, että hirvet ovat valtion omaisuutta. Jouni Ruuskanen Kajaani Kaisa-kissan talvi Joitakin Suomen Luonnon lukijoita on huolestuttanut Mari n tasavallassa Bolshaja Kokshagan luonnonsäästiön tukikohdassa yksin elävän Kaisa-kissan talven vietto (SL 10/97). syyskuuta vähältä piti -tilanteeseen suuren uroshirven kanssa. Häntä huoletti vain se, että koira saattaisi jäädä auton alle. Sari lastula Kysymys ihmiselle vaarallisimmasta eläimestä herätti kovasti kii nnostusta. Tämänsyksyisen hirvijahdin alkaessa Kuh mossa on jälleen tartuttu susia niskakarvoista. Sitä tietysti voidaan pohtia, missä määrin hirvi kuuluu sen enempää valtiolle kuin yksityisille metsästäj illekään. Moni kaupunkikissa olisi varmaanki n onnellinen päästessään Kaisan tilalle! Kauri Mikkola Teuvo Suominen Mikä tappaa. Esimerkiksi Kainuun riistanhoitopiiri on myöntänyt tälle talvelle kolme sudenkaatolupaa Kuhmoon, yhden Sotkamoon ja yhden vahinkojen varalle. Innokkaimmat hirvenmetsästäjät ovat ennättäneet tehdä laskelmia siitä, kuinka paljon sudet riistävät jahtiporukoilta arvokasta ri istaa. Lienee myös paikallaan tutkia hirven metsästäjien osuus hirvikolareihin. Hirvien häviämiseen taas on syynä etupäässä metsästäminen. Hirvi tuli metsästä vauhdilla valtatielle noin 18 ki lometriä Kajaanin eteläpuolella. Vastaus koira, mehiläinen ja ampiaiset perustuu mututietoon (musta tuntuu), joka taas pohjautuu lähinnä lehtiuutisiin. Kuultuaan autoni äänimerkin hän arvasi koiransa tulleen valtatielle. Mielestäni nykyinen hirvikoirien koulutusmahdollisuus rauhoitusaikana on melkoinen turvallisuusriski Ii ikenteelle yli kuukauden ajan ennen varsinaista hirven metsästysaikaa, jolloin vaara li ikenteelle enti sestäänkin kasvaa. Kainuussa, lähinnä Kuhmossa, oli riistanhoitopiirin laskujen mukaan viime talvena 25-30 sutta, joista jokainen söi noin 2,5 kiloa lihaa päivässä. Asiassa ei ole oikeastaan mitään ihmeellistä, sillä kissan kantamuoto metsäkissa tekee aivan saman: elää luonnonoloissa ja erakkona talven yli . elokuuta alkaen. Näin ollen yksikään suden syömä eläin ei sinänsä ole pois hirviseurueilta
Tämä kuuluu niihin asioihin. Heikki Kangasperko Oulu SUOMEN LUONTO 11 /97 Kaupan hyllyltä Nykyihmisen tuskailu ihmissuhdeongelmien, yksinäisyyden ja itsensä etsimisen kanssa taitaa olla vain uusavuttomuutta. Kysykää vaikka Martti Rikkoselta tai Asko Kaikusalolta montako naalilaumaa he ovat nähneet. Ilta ilman isäntää ei ole vihkosen mukaan ongelma, kunhan saatavi lla on cocktailpiirakka. Jos jonakin kauniina päivänä tärppää, voi kauppaan valmiiksi asetelluista peileistä tarkistaa, millainen tyyppi tuli löydettyä. Tuoteselostetta tutkiessani en tosin löytänyt valmistusaineiden joukosta toivoa. Luonnossa sama eläinmäärä olisi tuottanut useita kymmeniä jälkeläisiä tai vain muutaman, pikkunisäkästilanteesta riippuen. Jos jo keksien ja cocktailpiirakoiden taikavoimat lyövät kuluttajalle jauhot kurkkuun, pistää vaateteollisuus vielä paremmaksi. Aikainen tilaaja saisi jouluilonsa jo hyvissä ajoin ja pystyisi siten nauttimaan siitä kauan. Heidän mielestään naali on laumaeläin, joka elää yhdyskunnissa. Sirkka Lundin Tampere Naali ei ole lauma eläin Ruotsalaiset luonnonja eläinsuojelijat halusivat lisätä uhanalaisten luonnonnaalien poikastuotantoa sullomalla isohkoon tarhaan kokonaisen lauman naaleja. Pahvilootaan on kätketty vihkonen, joka käsittelee parisuhdeongelmia suurella psykologisella tarkkanäköisyydellä. Kuka tahansa mainoksia seuraava tietää, että ongelmiin on löydettävissä ratkaisu helposti kuin kaupan hyllyltä. Itse viisastuin mainoksesta sen verran, etten enää koskaan mene alennusmyynteihin pönkimään. Muutaman kymmenen neliön myymälän pystyy kyllä haravoimaan vaikka täikammalla. Jos minulla olisi vanhaa kattohuopaa, käyttäisin sen kasvimaan ja puutarhan käytäville estämään rikkaruohon kasvua. Olisi niin erinomaisen nöyryyttävää löytää itsensä kolme kympillä -nippujen joukosta. Piirakka ei kuiskutellut vitsikkäitä kommentteja kesken rakkauskohtausten eikä kommentoinut ihailemani sankarin ulkonäköä; sille ei edes tarvinnut ostaa omaa lippua, vaan se istui polvellani. Seuraavana vuonna täytyisi varmasti kuitenkin tilata uusi jouluilo, sillä mitäpä sitä vuoden vanhalla tekisi. "Löydä oma itsesi ja muuta jokainen päiväsi paremmaksi." En ihmettele enää, että asiakkaat käyttävät niin paljon aikaa vaatetankoja tonkien. Kiihkosuojelijoiden pitäisi oppia se totuus, ettei kaikkiin asioihin ole olemassa ihanneratkaisua. Tämä yhdyskunta tuotti kokonaista kaksi poikasta. Urakkaa kuitenkin helpottaa huomattavasti, jos tietää edes, mistä etsiä. Eihän se ole laumaeläin, vaikka esimerkiksi haaskalle voi talvella kerääntyä useita eläimiä. Stressaantunutta cityihmistä lohduttaa tieto, että elämän voi saada hymyilemään oikeanlaista jogurttia syömällä. Teksti vakuuttaa: "Hän tietää menestyvänsä." Ilmeisesti muut vaateliikkeet ovat harrastaneet teollisuusvakoilua, sillä kaikki menestyjät eivät varmaankaan ole käyttäneet pelkästään kyseisen merkkisiä vaatteita kehonsa verhona. Naaliasioissa on Suomessakin tunaroitu. Jouluilo tulla tupsahtaisi tilaajan postiluukusta joululehden myötä askarteluohjeiden ja reseptien saattelemana. Kettu lisääntyi liikaa ja tulee hävittämään sukupuuttoon naalin, kiljuhanhen ja luultavasti muitakin lajeja. Yksinäisiin öihin löytyy ratkaisu laatikollisesta paistovalmiita cocktailpiirakoita. Vaatteiden pesulappuun olisi siksi syytä liittää varoituskolmio autoilijoita varten. Tuotekehittelyä siis kaivataan vielä. Ruoanlaitto on taidetta, mutta elintarviketeollisuutemme vaikuttaa nykyään kykenevän lähes ihmeisiin. Jos kuluttaja tuntee itsensä yksinäiseksi, epävarmaksi tai toivottomaksi, ei siihen voi olla kuin kaksi syytä: joko ihmispai·alla on Ei mainoksia -lappu ovessaan tai sitten hänellä ei ole varaa edes keksi pakettiin. Nelivärikuvassa seisoo kalpea malli sininen mekko luisevilta olkapäiltä roikkuen. Mainosten mukaan maailma on siis täynnä mahdollisuuksia. Mitäpä tähän maailmaan kipeämmin kaivattaisiinkaan. Kyseessä on silloin arvostelukyvyn ja itsekritiikin heikkeneminen, joka on verrattavissa päihteiden vaikutuksiin. Toisaalta on jopa huolestuttavaa, jos aina tietynlaista kolttua kantaessaan on varma menestyksestään. Yllätyin silti viime joulun alla, kun minua kehotettiin tilaamaan kotiin jouluilo. Koska kyseinen ainesosa mitä ilmeisimmin on tujua tavaraa, toivoisin valmistajalta lisätietoa siitä, miten paljon kyseisiä keksejä voi syödä ilman yliannostuksen riskiä. Yöllä piirakka sen sijaan oli vähän turhan pieni selkää lämmittämään, ja aamulla olivat riisipuurot levinneet pitkin !akanoita. Mia Rönkä biologian opiskelija Turun yliopisto 47. Omaa itseä on ymmärrettävästi vaikea löytää. Painettu sana on tunnetusti vahva vaikuttaja. Syynä oli uskomaton tietämättömyys naalista ja sen elintavoista. "Ja hyvä on ihmisen olla." Lähdin kokeeksi yhden piirakan kanssa elokuviin, mikä olikin miellyttävä kokemus. Juha Valste Kattohuovalle käyttöä Eräs lukijanne kysyi (SL 7 /97), kuinka hävittäisi vanhan kattohuovan. Eläinsuojelijat saivat aikaan lainmuutoksen, joka rajoitti tiukasti ketunmetsästystä Lapissa. Käsittääkseni tämän ilon pystyisi pilaamaan ainoastaan kastuminen tai joutuminen takan sytykkeeksi. Leivoskeksien puolestaan luvataan paitsi maistuvan hyviltä myös antavan toivoa. Minun arvaukseni on, että eivät yhtään . Ilosanomaan tosin sisältyy hienovarainen uhkaus: "Tasapainoinen, levollinen olo on usein pienestä kiinni." Selvästikin tarjous, josta ei voi kieltäytyä. Ehkä se oli merkitty lisäaineisiin. Kukapa enää uskaltaisi riskeerata onneaan syömällä vääränlaista jogurttia. Siinä vanhan selkä säästyisi monelta kumarrukselta. Toinen vaateliike iskee suoraan omasta identiteetistään epätietoisen kuluttajan sieluun. miin kuolee vain yksikaksi ihmistä vuosikymmenessä. Sinällään kauppa vaikutti varsin turvalliselta. Miksi näin kävi
Ki,jayhtymä 1997, 335 s., 285 mk. Ki rjan alun yleisosuudessa tutustutaan niin fossiileihin kuin ni säkkäiden levittämiin tauteihin ja niihin liittyviin uskomuksiin. men uhanalaiset -ki,jan kuvitusta. Luonnonsuojeluun hieman kriittisesti suhtautuvaki n tulee kirjoja selatessaan varmaan ku in huomaamattaan hiljentymään luontomme katoavan kauneuden äärelle. Jokaisesta pääryhmästä on lisäksi erikoisartikkeli, jossa esitellään ryhmän pääpiirteet. Edellisten teosten tapaan myös uutukainen on huolellisesti tehty tietokirja. Hannu Eskanen Kirja kiveliöiden joutenkävelijöille Raimo . Perhoskirjalla onkin jo esittää vuoden 1997 luokituksia. Nykykuvista tulevat mieleen ikään kuin muotiesitykset. Ku vissa erämaan tunnelma on voimakkaasti läsnä. Nyt jokin kenttäorakko ja suolapussikoi eivät ole vain rivijäseniä uhanalaismietinnössä, vaan niiden korvaamaton kauneus esittäytyy myös värikuvassa ki rjan sivuilla. Talvinen opaskirja! Seppo Aro Reijo Lähteenmäki TALVI LINTUJEN RUOKINTA Kirja esittelee tavallisimmat ruokintapaikoilla käyvät lintulajit ja antaa selkeät ohjeet ruokintapaikan perustamisesta ruokintapaikan vieraiden suojelusta eri lintulajeille sopivasta ravinnosta lintulaudoista ja ruokinta-automaateista riistalintujen, sorsien ja kotkien ruokinnasta Sid. Varusteet ovat hillityn harmaita reppuja, anorakkeja ja monoja, joilla vaellettiin myös kesällä. Näin kirjan lajitekstit ovat tuoretta tietoa. Jokaisen lajin jälkikuvioita on sijoitettu mukavasti elävöittämään tekstiaukeamia. Sekaan on sujautettu kantaaottavaa ironiaakin ; utsjokisten lehmien maito käytetään purkitettavana Rovaniemellä, josta se palaa kaupan hyllylle. Kasvikirjaan on ensi kertaa koottu tärkeä luettelo Suomessa esiintyvistä Luoteis-Euroopan kotoperäisistä kasvilajeista. Kirjoittajakuntaan on koottu Suomen johtavat nisäkästutkijat. Erämaat, ki veliöt, ovat huvenneet. Alkuun on tosin liitetty yleisohjeita varusteja muonalistoineen. Pekka Hänninen SUOMEN LUONTO 11/97. Ihmisen jälki näkyy jo kaikkialla Lapissa. Suomen ympäristökeskus ja Suomen perhostutkijain seura l 997, 336 s., 250 mk. Teos perustuu kirjoittajan 1967 ilmestyneeseen Lapin retkeilyoppaaseen. Kirja on tarkoitettu omien polkujen kulkijoille kuvaukseksi eri erämaa-alueista. Ku vaukset käsittelevät etupäässä luonnonoloja, topografi aa ja eliömaailmaa, mutta myös seudun historiaa, muuttumista vuosikymmenten varrella, vaellusoloja ja elämänmenoa. KIRJAYHTYMÄ 48 Kirjat kuuluvat kaikkien luonnon kanssa ammatikseen toimivien hyllyyn. Hyvä lisä ovat taulukonomainen katsaus Lapin kuukausittaisiin saaja luonnonoloihin sekä lyhyt saamen kielen sanalista suomennoksineen; siihen kuuluu jopa miedustango du ruoktot pääsenkö saatille. 1 18,Kirjakaupoista kautta maan. Etenki n perhoskujassa tuodaan esiin myös modernia suojeluekologiaa metapopulaatiomalleineen. Miksi ihmeessä tämän päivän lapinkuvissa ei päästä samaan tunnelmaan. Kummankin kujan aloittaa lyhyt yleisesitys, minkä jälkeen 225 kasvilajia ja 179 perhoslajia käydään läpi. Uhanalaista kauneutta Suoperhoset Päivö Somerma: Suomen uhanalaiset perhoset. Kojo: Pohjoiset erämaat, Omien polkujen kulkijalle, Suomen matkailuliitto 1997, 300 s., 160 mk. Ki1jan lopussa on laaja asiahakemisto. Lähes kaikista lajeista on mukana valoku va. Johdannoissa käsitellään uhanalaisuuden syitä ja suojelukeinoja. Valoku vat ovat tunnustettua suomalaista luontoku vausta parhaimmillaan. Pahimpana erämaiden uhkana ki1joittaja pitää hakkuita metsäautoteineen sekä liian massiiviseksi paisunutta porotaloutta. Weilin + Göös on jo julkaissut komeat tietokirjat kasveista ja perhosista. Suojeluekologinen tarkasteluote on pääsemässä ensi kertaa kunnolla käyttöön vasta uusimmassa uhanalaistarkastelussa, joka on parhaillaan tekeillä. Kirjan ääressä tuli ikävä Lappiin. Aluekuvauksissa Lappi on jaettu 14 osaan. Suomen luontokirjasarjan tuorein teos käsittelee nisäkkäitä. Kasveista tarjolla on tarkkaan ruu tumenetelmään perustuvat levinneisyyskartat; perhosten levinneisyys ku vataan luonnonmaakunnittain. Antti Halkka Tuoretta nisäkäs tietoa Juhani Lokki, Petri Nummi, Veikko Neuvonen, Kaarina Miettinen ja Riitta-Liisa Kuosmanen (toim.): Suomen luonto Nisäkkäät, Weilin+Cöös 1997, 288 s., 496 mk. Kun esitystapakin on kansanomainen, kirjaa on helppo ja miellyttävä lukea vaikkapa iltalukemisena sängyllä makoillen. Alueet ku vataan varsin seikkaperäisesti . Kirjoittaja on kuluttanut ilmeisesti erinäiset saappaanpohjat Lapissa. Matkaa edestakaiseen kuljettamiseen kertyy 1000 kilometriä ja tämä kaikki vain hygieniamääräysten tähden! Kirjan kuvitus on nostalgisen pehmeää. Siellä täällä on myös tietolaatikoita, Joissa esitellään mielenkiintoisia erikoistietoja: esimerkiksi metsäsopulin sukupuolen määräytymistä, rusakon ja metsä jäniksen risteymiä ja vaikkapa saukkoa kalanviljelijöiden kiusana. Kasvija perhosharrastaja saa niistä ajantasaista tietoa käsitellyistä lajeista. Kaikista lajeista on lisäksi tuore levinneisyyskartta. Uhanalaisuus saa uudella tavalla kasvot, kun uhatuista kasveista ja perhosista on nyt julkaistu ki1jat. ovh. Maailma on tosin muuttunut 30 vuodessa niin paljon, että ki1ja on käytännössä jouduttu kirjoittamaan uudestaan. Terhi Rytäri ja Taina Kettunen (toim.): Uhanalaiset kasvimme. Ryhmän lajit esitellään lajeittain laajahkon artikkelin muodossa. Nykypäivä moottorikelkkoineen, mönkijöineen ja kännyköineen tunkeutuu joka paikkaan. KIRJOJA Rämekulmumittari. Lajien nimet ovat myös ruotsiksi ja englanniksi
""' . Asian voisi hoitaa kuntoon aikaisemminkin. ,.,_ .UM 44f .... Hieman yli sataan sivuun mahdutettuina artikkelit jäävät lyhyiksi . Suhteemme maanviljelyyn ja ruualla käytävään kauppaan muuttuu viimeistään si lloin, kun ruuan saatavuutta uhkaava katastrofi tapahtuu riittävän lähellä meitä. Antti Halkka 49. org/ johdattaa Minnesotan Elyn susikeskukseen. Paikallista ruokaa tasavertaisuuden hengessä Päivi Suokas ja Kari Järvinen (toim.): Verkostoituva talous voimavarojen kokoaminen maataloudessa, Biodynaaminen yhdistys ry. Solmarkassa tai sen välittömässä vaikutuspiirissä elää yhden viljelijäperheen sijasta viitisenkymmentä ihmistä. 14F UF .. Heikki Susi/uoma Crystal Creek Pack ll•lroduccd 1995 1 Chief Joseph Pack 11., ....... ,. Yellowstonen alueen susilaumat esitetään myös oivallisena kuvana. wolfcenter/org). AdulL• Joveolles Alpha Suhordlnanl --Vearling Pup An F' or M indicales remale or malt. Valokuvassa on Crystal Creeckin hallitseva naaras (5F), joka ensimmäisenä siirtosusista kellisti biisonin. <olot' crlRed Leopold Pack IP••k ,., ... fl'fl' 18F 21M 51! 52! 5J1 ........ Pack origin for eacb 11·olr is indicated b back11round color. Yellowstonen kansallispuistossa I 995 aloitetun sudenpalautuskokeilun kulku selviää sivuilta. Yellowstonessa on nyt noin sata sutta yhdeksässä laumassa. Updaltd Augul 17, 1997 A , a1uralkt' World ""'' •'"·""" ,.,rritJI• hy llaH'PfflflY & Tito.,..e PO 8ox: 989 •••11 = fr1trk4 0C'tu wrlt • 11• •••-tn\:k .. ,.,,1 ...__ ... Keskuksen materiaaliin kuuluu esimerkiksi Montanan, Idahon ja Wyomingin kaitta, jossa tassunkuva kertoo kunkin susilauman sijainnin. Tuhansien SUOMEN LUONTO 11 /97 KIRJOJA Kuja sisältää yhteensä 17 at'tikkelia, jotka pyrkivät esittelemään kansallisten ja monikansallisten elintarvikejättien rinnalle pystytettävää vaihtoehtoa: paikallista ruuan tuottamisen ja jakelun järjestelmää, jossa maaperän ja luonnon lisäksi pyritään huolehtimaan ihmisestä, niin maanviljelijästä kuin kuluttajastakin. Kirjasta löytyy myös esimerkkejä kokeiluista, joita en uskaltaisi tatjota edes valistuneimmille suomalaisviljelijöille: kukin tekee niin paljon kuin jaksaa ja ottaa yhteisestä pus~ sista sen ve1Tan kuin tarvitsee. l•.n·«-•• G11rdln~r. Ulvontanäytteitä on taijolla useita. .. ,.,. J'9'7, .... Tavoitteena on vähintään sadan suden kanta, mihin pyritään istuttamalla kolme perheryhmää vuosittain viiden vuoden ajan. ,.. 9F 8M pup •rtr. .,,,. Itse kiinnostuin Solmai·kaideasta ja janosin lisää tietoa tästä ruotsalaisesta yhteisöstä. "" SF 6M bora 19'7 J4M hara 1991 16F bon, !947 Rose Creek Pack 11., ....... Vielä pai·emman kuvan Yellowstonen ympäristön susitilanteesta saa kuitenkin toisesta susikeskuksesta (http: //www. Niin kauan kuin elämme maailmassa, jossa taloudellisen voiton tavoittelu on ainoa pyhä uskonkappale, kirjan yhteisöesimerkit ovat kuin toisesta maailmasta. Kuvan oikeudet: Halfpenny & Thompson, www.tracknature.com. Susien sijat ovat tiedossa, koska eläimet on vai·ustettu radiosuunnittavilla kaulapannoilla. Suden palauttaminen Yellowstoneen ja Idahoon (30 pentua) on onnistunut erittäin hyvin. wolf. Siinä lisääntyvät sudet ovat isoja, viimevuotiset pennut hieman pienempiä, ja tämän vuoden pennut edelleen vähäisempiä kooltaan. d m,1 Perce Pack 2..-1222 horn 1997 Lone Wolves ln captivily 111 MlnnUOtiil Wolf Color, Age, & Social Position 2JM Codes: F.ach wolr ls identlfied by • number. Jopa susien väri ja arvojärjestys näytetään. Kartan äärellä tulee vähän hölmistynyt olo. 1996. kilometrien päässä olevien susien liikkeet ja toimet saa hetkessä tietoonsa helpommin ja tarkemmin kuin omien susiemme vaiheet. buro 1997 pa, of •••• bora 1997 Soda Butte Pack 11., ....... Osoite http://www. ... Ekologisesta ja veljellisestä lähiruuasta puhuu myös Biodynaamisen yhdistyksen julkaisema kirjanen. ,. Kokeilun kotisivuille pääsee Elyn susikeskuksen kautta. ••• . Laumoihin syntyi 1997 yhteensä 64 pentua. ie Pack ,,.... Ensi vuonna istutetaan luonnosta hävinnyttä suden Canis lupus baileyi -alalajia Arizonan itäosiin. Sivuilla on luettavissa vaikkapa maailman susikirjallisuuden bibliografia ja perusteos maailman susitilanteesta. MT 59030 .ttrlit .._.uu,..,tvffl Yellowstonen susikannan rakenne viime elokuussa. Tämä koskee varsinkin Yhdysvaltain susia. Osoitteesta www.wolfcenter.org löytyvä kuva uusitaan säännöllisesti. Useat esimerkit tulevat Keski-Euroopasta, jossa mahdollisuus löytää pieneltä alueelta riittävä määrä samanhenkisiä viljelijöitä ja kuluttajia on olennaisesti parempi kuin meillä. Solmai·ka-kylä syntyi, kun 600 sian tehosikalan ja 72 hehtaarin kotitilan isältään lunastanut insmoon ja steinerkoulun opettaja Hugo Johansson ei halunnut yhdeksi maanviljelijäksi muiden joukkoon. Rose Creekin lauman pentujen suuri määrä johtuu siitä, että kaksi naarasta lisääntyi. Susitietoa internetissä Susi on yksi niistä nisäkkäistä, joista internetissä on todella runsaasti englanninkielistä materiaalia. Niitä kuitenkin tarvitaan, jotta esimerkki toisin toimimisesta olisi elävänä edessämme ja paremman maailman idut kylvettyinä sydämiimme. Perusteilla ovat myös toimintai·ajoitteisten nuorten koulu ja asuntola. Ihmisten ravinnon tarpeen turvaa parhaiten puhdas, lähellä tuotettu ruoka. Säätiön ja asiasta innostuneiden ihmisten avulla vanhan yksipuolisen tilan alueella toiKUUKAUDEN INTERNET-VINKKI mii nyt peltoviljelyn, karjanhoidon ja kauppaputai·han lisäksi paljon muuta muuta: Laboratorio, jossa on tutkimusta ja koulutusta sekä leipomo, lastentarha, kultasepän työpaja ja yrttitarha
Eri asia on, onko näitä huippuohjelmia ja -koneita hankittava kärkijoukossa. Tällaisia vaatteita ovat esimerkiksi miesten kokovillaiset puvut ja ulsterit sekä viskoosiset ja silkkiset vaatteet. Yleensäkin vesipesu on ongelmallinen vaatteissa, joissa on yhdistetty erilaisia luonnonmateriaaleja keinokuituihin. Näiden yhdisteiden käyttö kielletään siirtymäajan jälkeen. Kemiallista pesua käytetään vesipesua kestämättömien vaatteiden pesuun. Näin voidaan havaita koneiden mahdolliset vuodot. Tietokonetta hankittaessa kannattaa kuitenkin ottaa selvaa sen laajennettavuuden mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Tietokoneiden laajennettavuusongelma tulee Pohjanmaan Mikro Oy:n teknisen päällikön Jarkko Pekin mukaan lähinnä siitä, että laitteet yritetään koota mahdollisimman pienin kustannuksin. Varhain vanhenevat tietokoneet Tekevätkö tietokoneiden valmistajat tahallaan kuluttajille kiusaa, kun uusi kone on vuoden kuluttua vanha eikä sitä voi halvalla laajentaakaan. Ne ovat osaltaan synnyttämässä yläilmakehän otsoniaukkoa. Hiilivedyt ovat kaasumaisia ja hajoavat varsin nopeasti. Yleensä vähän vanhemmillakin versioilla pärjää tavallisissa töissä ja miksei myös huvituksissa. Suom.en Luonto, Kotkankatu 9, 005 JO Helsinki. KovapintaisuOMEN LUONTO 11/97. Suomessa käytettiin 1950-1960-luvuilla kemiallisen pesun liuottimena trikloorietyleeniä. Kemiallisissa pesuloissa tarkkaillaan liuottimien kulutusta. Pahimpina si itepölyaikoina koivun ja heinien siitepölyä on joka paikassa. Sittemmin käyttö kiellettiin. Hiilivetyjen hankaluus on niiden syttymisherkkyys. Kirsti Leision mukaan markkinoille on lähiaikoina tulossa ympäristölle riskittömiä kemiallisen pesun tekniikoita. Käytettävät tensidit ovat ympäristön kannalta hyvin saman tyyppisiä kuin tavallisissa tekstiilien pesuaineiden tensidit. Olen itse huomannut koneiden kanssa räplätessäni suurimmaksi ongelmaksi sen, että ohjelmistot kehittyvät ja laajenevat nopeammin kuin kukkarossa on siihen käytännössä varaa. Kemiallisen pesun koneissa pyörii siis erilaisia liuottimia, joiden kulutus on uusimmissa koneissa pieni noin yhdestä kahteen prosenttia pestyjen vaatteiden painosta. Pekka Heikura MULTASORMET Kysymyksiä huoneja pihakasvien hoidosta sekä luonnonmukaisesta viljelystä ja puutarhanhoidosta voi lähettää osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Vesa Koivu Kerrottukukkainen tarhapioni ( Rubra plena) on lähes tuoksuton ja sopinee allergikolle. Kaunis, japanilaistyyppinen puutarha voi syntyä jopa pelkästään kiveyksestä ja muutamista harkiten asetelluista luonnonkivistä. Molemmat lapsemme ovat kuitenkin allergisia koivun, heinien ja luultavasti monien muidenkin kasvien siitepölylle. Käytävät ja istuinalueen voi laatoittaa tai peittää puuritilöin. Materiaalit käyttäytyvät kastuessaan eri tavalla ja vaatteet voivat menettää lopullisesti kuosinsa. Yleisimmin käytetty perkloorieteeni on ilmaa raskaampi ja voi luontoon päästessään joutua pohjaveteen. Oli tavallista päästää kaikki kemiallisen pesun tislausjätteet sellaisenaan saostuskaivoihin tai ilmaan. Jos ympyrän sisällä on A, vaatteen puhdistukseen käyvät kaikki kemiallisen pesun liuottimet. Nykyisin noin 40 prosenttia kemialliseen pesuun tulevista vaatteista voitaisiin pestä emulsiopesulla. Suurin osa kemiallisista pesuloista käyttää pesuliuottimena perkloorieteenia. Hiilivetyliuottimet eivät ole niin myrkyllisiä kuin perkloorieteeni. Toki nekin voivat aiheuttaa terveyshaittoja. Myös HCFC-yhdisteet ovat hankalia ympäristölle. Hiilivedyt ovat osallisena myös alailmakehän haitallisen otsonin muodostumisessa. Pekka Heikuraan voi ottaa yhteyttä myös suoraan joko faxilla (03) 335 42 12 tai sähköpostilla pekka.heikura @sci.fi Kemiallisen pesun haitat Onko kemiallinen pesu ympäristölle vaarallista. Mitä myrkkyjä kemiallinen pesula käyttää. Siksi Suomessa käytössä olevissa pesukoneissa käytetään suojakaasuna typpeä, jolla koneiden ilman happipitoisuus lasketaan mahdollisimman alas. Aivan haitattomia eivät nekään ole mutta eivät myöskään suuri ympäristöriski. Sitä sisältävän ilman hengittäminen voi aiheuttaa keskushermostohäiriöitä. Näin puutai·hassa voi oleskella syksyllä ja talvellakin, kun siitepölyjä on vähemmän. Vastaukseni perustuu pääosin Lindström Oy:n laatuja ympäristöpäällikkö Kirsti Leision haastatteluun. Allergisen puutarha Asumme rivitalossa, ja haluaisin istuttaa takapihallemme sievän puutarhan. Sitävastoin ruksi ympyrän päällä merkitsee, ettei vaate sovellu kemialliseen pesuun. Heinäallergikon pihasta kannattaa nurmikko poistaa kokonaan. Emulsiopesu ei kuitenkaan sovellu kaikille tekstiileille. Joitakin vaatteita voidaan pestä niin sanotulla emulsiopesulla, jossa ei käytetä liuottimia, vaan pesutulos saadaan tilkalla vettä ja tensidellä. Suurin osa liuottimista päätyy tislausjätteisiin ja noin kolmasosa pääsee vapaasti ilmaan. Siinä voi säästää pitkän pennin. Mikrotietokoneisiin liittyvä tekniikka vain kehittyy niin huimaa vauhtia, että kuukausikin on tietotekniikan alalla pitkä aika. Ehkä lupaavin keksintö on paineistetun hiilidioksidin käyttö pesussa. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen. Kemiallisen pesun merkki on ympyrä, jonka sisällä on usein joko kirjain A, P tai F. Multasormipähkin.ät voi lähettää pureskeltaviksi myös suoraan osoitteella Rea Peltola, Venetahontie 374, 19920 Pappinen. P:llä merkitty vaate soveltuu käsiteltäväksi perkloorieteenillä. Erityisesti graafiset ohjelmat ja pelit vaativat enemmän ja enemmän RAM-muistia ja tarvitsisivat sutjakkaasti pyöriäkseen hirvittävän nopeita prosessoreita. Aine ehti aiheuttaa melkoisia ympäristöongelmia. Ensimmäiset koneiden prototyypit ovat jo käytössä. Emulsiopesussa puhdistustulos perustuu vähäiseen veden ja tensidien käyttöön. Lasku alueiden puhdistamisesta tulee nyt maksettavaksi. Jos ei käytetä standardiosia, saattaa jatkossa olla vaikea päivittää konetta. Nahkavaatteissa käytetään yleisesti 50 F-merkintää, joka tarkoittaa puhdistusta fluoriyhdisteillä. Miten suunnittelisin puutarhan mahdollisimman vähän allergisoivaksi. Perkloorieteeni on luokiteltu syöpää aihettavaksi, terveydelle haitalliseksi yhdisteeksi. Sillä saadaan hyvä pesuteho, ja hiilidioksidihan on sinänsä terveydelle haitaton yhdiste. Kemiallinen pesu perustuu erilaisten liuottimien käyttöön. Siltä voi välttyä vain pitämällä allergiset lapset mahdollisimman paljon sisällä. Suomessa on jonkin verran käytössä myös hiilivetyliuottimilla toimivia koneita ja pari HCFC-liuottimella toimivaa konetta. Yhdiste on pysyvä ja siksi hyvin ikävä luontoon joutuessaan. Aikaisemmin ei tiedetty trikloorietyleenin haitallisuutta terveydelle. Tuskin mikään mikrotietokoneiden kokoaja pystyy nykyisin tekemään kiusaa kuluttajille tässä mielessä. Niinpä viime aikoina vanhojen kemiallisten pesuloiden läheltä on löydetty saastuneita pohjavesiä ja maa-alueita. Pelkkä ympyrä tarkoittaa, että vaate voidaan pestä myös kemiallisesti
Voinko käyttää talven aikana muhinutta kompostia jo keväällä kasvimaalle. Kolmesta neljään kuukautta lämpökompostorissa lahottuaan käymäläjätekompostin voi antaa jälkikypsyä vaikka turpeella peitellyssä kasassa. Samanlaiselle lautaselle kylvetään toinen erä krassinsiemeniä talouspaperin päälle. Rea Peltola 51. Liian pitkään kasassa säilytetystä kompostista huuhtoutuu ravinteita hukkaan. Luultavasti ainoa keino pitää naapurin puut omalla puolellaan aitaa on kaivaa rajalle vähintään puolen metrin syvyinen oja, johon upotetaan kaistale puutarhaliikkeestä saatavaa lasikuituista juurimattoa seinämäksi. Mieli tekisi ripotella sitä kukkamaalle kesälläkin. Sittenkin tällaista kompostia voi olla parempi käyttää koristekasveille, viherlannoituskasveille tai vaikka marjapensaille, ei esimerkiksi lehtivihannesten viljelyyn. Nämä puut ovat kovia leviämään. Kirsikkapuun vesat kannattaa antaa tuttaville lahjaksi, ainakin, jos kirsikat ovat hyvän makuisia. Silloin kannattaa jättää komposti pois kylvövaoista ja levittää sitä vain katteeksi. Karkeus ei kuitenkaan haittaa käyttöä, ja jos tarvitaan hienojakoisempaa multaa, kompostin voi seuloa. Omilla juurillaan kasvavat vesat versovat maan alta uuden puun tai pensaan parissa kolmessa vuodessa. Steriilikukkaiset palloja syyshortensiat voisivat olla allergisen pihaan sopivia lehtipensaita. Juurivesoja työntävä kirsikkapuu voi olla hankala, ainakin jos vesat kasvavat kukkapenkkiin eivätkä leikattavalle nurmikolle. Keskeneräistäkin kompostia voi levittää maan pinnalle, esimerkiksi hedelmäpuiden ja pensaiden katteeksi, kunhan komposti ei kosketa runkoja tai versoja. Ne aiheuttavat vain harvoin allergisia reaktioita. Puutarhakirjoissa neuvotaan käyttämään yli vuoden seisonutta kompostia, ja olen kuullut sanottavan, että liian tuore komposti voi olla kasveille haitaksi. Naapurin kirsikkapuut vaivaavat Meidän ja naapurin välisen raja-aidan takana kasvaa kolme täysikasvuista kirsikkapuuta. Myös jotkut erikoisuudet (esimerkiksi mooseksenpalavapensas, ukonputki ja väinönputki) ovat allergisoivia kasveja. Lämpöeristetyssä kompos· torissa ne maatuvat nopeasti. Komposti voi vaurioittaa Vesa Koivu Maahan upotettavan juurimaton läpi naapurin kirsikkapuun juuretkaan eivät pääse luikertelemaan kukkapenkkiin. Viikkoa tai paria ennen kevättöihin ryhtymistä otetaan lautaselle ohut kerros kompostia, johon kylvetään vihanneskrassin siemeniä. Muuten ei varmaan auta kuin kokeilla jos kasvi näyttää tuottavan vähänlaisesti siitepölyä, ei tuoksu häiritsevästi eikä aiheuta oireita maljakkoon tuotuna, sitä voi SUOMEN LUONTO 11/97 yrittää istuttaa puutarhaankin. Karkeita aineita, kuten silputtuja oksia tai puun kuorta sisältävä komposti on rakeista pitkään. Miten taimia voisi hävittää. Sen läpi juuret eivät tunkeudu puutarhaanne. Monet päivänkakkaran tyyppiset kasvit (esimerkiksi samettiruusu) ja pujon lähisukulaiset (muun muassa koiruoho ja muut marunat) ovat allergisoivia, joten ainakaan niitä ei kannata istuttaa. Jalojuuriset kirsikkapuut ovat kullan arvoisia kovien pakkastalvien jälkeen perusrunkoon ympätyt puut ovat pilalla, jos ne pääsevät paleltumaan juurta myöten. Leikkaamalla kukkimattomina pidetyt lehtipensaat voisivat myös tulla kysymykseen. Vesa Koivu Useimmat saniaiset pitävät varjosta ja kosteudesta. Maan pinnalla puolivalmiskin komposti lahoaa pikku hiljaa kasveille käyttökelpoiseksi. Molemmat kylvökset pidetään tasakosteina ja valossa. Esimerkiksi uudenaikaiset ryhmäruusut ja kerrannaiskukkaiset tarhapionit saattaisivat olla harmittomia. Myös saniaiset aiheuttanevat melko harvoin allergiaa. Kompostoimme kaikki keittiöja puutarhajätteet. Kukkivista kasveista allergisille voisivat sopia parhaiten sellaiset, jotka eivät tuoksu ja joiden kukat ovat niin kerrannaisia, etteivät ne tuota siitepölyä. Sen olisi hyvä antaa jäätyä talven aikana, jolloin suolistoperäiset bakteerit tuhoutuvat varmasti. Käyttökelpoisessa kompostissa jätteet ovat tummuneet ja menettäneet rakenteensa. sen pihan voi vaikka pestä puhtaaksi pölykausien jälkeen. Olemme levittäneet kompostia kasvimaalle aikaisin keväällä ja syksyllä maan kääntämisen yhteydessä. Talousja puutarhajätteistä koottu komposti lahoaa yleensä riittävän pitkälle talven aikana, jos säiliö on lämpöeristetty. taimia ja haitata siementen itämistä, jos se on vielä lämmintä levitettäessä. Jos kompostia on tarkoitus levittää kylvövakoihin, yksinkertainen pikatesti kertoo, onko se tarpeeksi lahonnutta. Mikäli kompostissa on myös käymäläjätettä, se saa mielellään maatua pitempään. Raaka komposti on vahingollista etenkin maahan mullattuna, sillä kiihkeä lahotustoiminta vie maasta hapen ja juurien läheisyyteen voi tulla runsaasti hajoamisen haitallisia välituotteita. Haittaako puolitekoinen komposti kasveja. Tuulipölytteiset kasvit ovat allergikolle hankalampia kuin hyönteispölytteiset, mutta havupuiden ja havupensaiden kerrotaan allergisoivan vain harvoin. Vain vähän kukkiva, suurilehtinen piippuköynnös saattaisi olla melko pölyämätön köynnöskasvi. Mitä tehdä jatkossa. Yli vuoden säilytetty kompostikasa pitäisi peittää muovinpalalla, sillä siinä ravinteet alkavat jo olla liukoisessa muodossa. Jos kompostiin kylvetyt siemenet itävät selvästi huonommin kuin talouspaperiin kylvetyt, komposti on vielä turhan raakaa kylvöksille. Niinpä puutarhaan voisi istuttaa matalia kartiovalkokuusia, kääpiövuorimäntyjä tai katajia
Vähäinen lajimäärämme johtuu jääkaudesta. Sammakoiden lajimäärä lisääntyy nopeasti etelään mentäessä. Kauri Mikkola Sataa ruskeita neulasia Mistä johtuu, että männyn havut ruskettuvat ja tippuvat. Lisäksi monien lajien talvenkestävyys ei riitä meidän ilmastossamme. Molemmilla kerroilla sattui vahinko, jossa hämähäkki joutui pinteeseen. Talvehtivat sammakot eivät kuitenkaan syö mitään. Kauri Mikkola Jari Heikkinen/Luontokuvat Hilkka Tuominen Kuupistepirkon toukkia mustaherukkapensaassa. Ne ovat kuupistepirkon, siis kovakuoriaisen, toukkia, jotka tapaavat oleskella tuollaisina tiheinä ryhminä. Ainakin meidän sammakkomme amerikkalaisen sisarlajin on todettu kestävän osittaista jäätymistä. Elokuun lopulla vanhimmat neulaset ruskettuvat ja karisevat elo-syyskuussa maahan. Keväällä verson kärkeen syntyy uusi neulaskerta, joka korvaa varisseen. Talvella sammakoiden rasvat muuttuvat enemmän tyydyttämättömiksi, siis kasvirasvojen suuntaan. Myös yksi keskikokoinen Clubionidae-heimon laji, Cheiracanthium oncognathum, tuntuu puraisevan muita hämähäkkejämme useammin. Mustaleski on keskikokoinen musta laji, jonka vatsapuolella on kirkas oranssinvärinen kuvio. Eräät sienitaudit (muun muassa versosurmakka eli versosyöpä) ja hyönteistuhot aiheuttavat täydellisen ruskettumisen ja siten myös puun kuoleman. Sammakkoeläimet ovat hitaita leviämään, ja vain nopeimmat ovat ehtineet meille saakka. Pureeko hämähäkki. Cheiracanthiumin puremasta on kerran seurannut parin päivän turvotus sekä aaltomaisia kiputiloja, mutta oma tapaukseni oli lievä. Muita sammakkoeläimiämme ovat rupikonna sekä häntäsammakoihin kuuluvat vesija rupilisko. Kuvan naaras kantaa poikasia selässään. ruskettuminen on. Mänty on ikivihreä, mutta yksittäisten neulasten elinikä on melko lyhyt: Etelä-Suomessa neulaset elävät yleensä kolme kesää ja kaksi talvea, pohjoisessa vuoden pitempään. Sen sukulaisia tavataan laajalti subtrooppisilla alueilla. Siinä menetti henkensä sisätilojemme yleinen terveyspoliisi, huonehämähäkki. Metsän väri muuttuu, ja puu voi näyttää sairaalta, mutta nuorimmat neulaset jäävät puuhun. Se ei tiettävästi yritä puraista hädän hetkelläkään, ainakaan tuntuvasti. Tällöin kudoksissa soluvälit jäätyvät mutta solut eivät. Näistä kahteen olen tarjonnut omat havaintoni. Mitä ne ovat ja onko niistä vahinkoa pensaalle. Vastaus riippuu paljolti kysymyksen ajankohdasta ja siitä, kuinka täydellistä neulasten 52 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Vesihämähäkki on ihmiselle vaaraton mutta saattaa puraista puolustuksekseen. Yhdysvaltain eteläosista Etelä-Amerikkaan levinnyt mustaleski kilpailee aiheuttamiensa kuolemantapausten määrässä käärmeiden kanssa. Toisin on maapallon lämpimillä alueilla. Toukat pitävät kirvat kurissa. Mikä hämähäkki. Seppo Vuokko Miten sammakko talvehtii. Puiden juurella on aivan mattona ruskeita neulasia. Useimmiten tämä ei tule kysymykseen, sillä ilmeisesti useimmat sammakot talvehtivat kaivojen, lähteiden ja järvien pohjassa, eivätkä siis joudu tekemisiin pakkasasteiden kanssa. Hämähäkin puraisu vihlaisee kunnolla, mutta sen kummempia siitä ei yleensä seuraa. Vielä runsaat 10 000 vuotta sitten Pohjois-Euroopan päällä oli mannerjäätikkö, jonka yli kolmikilometrinen keskusta oli nykyisen Perämeren kohdalla. Rasvat pysyvät notkeina, ja sammakot voivat tarpeen mukaan liikuskella keskellä talveakin, vaikkapa äkäistä haukea pakoon. Varsinaisia sammakoita on meillä tosiaan vain kaksi lajia (pelto)sammakko ja viitasammakko. Minkähän takia meillä Suomessa on niin vähän sammakkolajeja. Jo Baltian-Etelä-Ruotsi n tasolla elää puolentusinaa meillä tapaamatonta konnaja sammakkolajia sekä Tanskassa kolmas vesiliskolaji. Miten ne pärjäävät talven yli ja saavatko ne talven aikana ravintoa. Useimmiten huoli on kuitenkin turha. Vesihämähäkki on tiukka puolustautumaan, varmaankin meidän lajistamme aggressiivisin. Purevatko isot hämähäkit, jos niitä ottaa kiinni paljain käsin. Muutamat niistä näyttävät olevan koteloitumassa. Poikkeuksellisesti nitistin tämän ulkoseinältä vauvamme vaunujen läheltä. Näin sammakko voi selvitä hengissä lähes kymmenen asteen pakkasesta. Juhani Terhivuo on kerännyt havaintoja puraisevista hämähäkeistä ja listalla on seitsemän nimeä. Kuupistepirkot matkalla talveen Löysimme nama ötökät syksyllä mustaherukkapensaan oksista. Kauri Mikkola Sienten kylväminen on onnen kauppaa Luin, kuinka otavalainen tontinomistaja ripusti ukonsienen lakkeja pensasaidan SUOME LUONTO 11 /97. Toukista ei ole haittaa herukkapensaalle, päinvastoin, ne ovat petoja ja pitävät pensasta puhtaana kirvoista ja muista hankalista otuksista
Luonnon oloissa itiöiden kylvö johtaa sienen kotiutumiseen vielä harvemmin. Mahdollinen haitta tiaisille syntyy maalissa olevista myrkyistä. Voivatko sienet risteytyä ja muuttua siinä ulkonäöltään ja ominaisuuksiltaan. Tässä ukonsienen-akansienen tapauksessa on kyse sattumasta: ukonsienen itiöitä on kylvetty paikkaan, jossa jo kasvoi akansienen rihmastoa. Kitin etsimisen perinne lienee syntynyt heti, kun kittiä on ryhdytty käyttämään. Kai KivelMLuontokuvat Lintuasiantuntijamme Seppo Vuolanto pyytää lukijoilta havgintoja lintulaudan tiaisvieraista. Keltasirkut vietävät yönsä männyntaimikoissa ja monissa muissa sopiviksi katsomissaan paikoissa. Seppo Vuolanto Luontoilta YLE:ssä 14.12. Kasvualusta steriloidaan huolellisesti ja kaikissa toimissa noudatetaan ehdotonta puhtautta. Mainioita yöpymissuojia ovat kesäiset pesäpöntöt tai rakennuksissa olevat venttiilit ja muut reiät. Kyllähän sienet leviävät itiöistä, joten kylvö on mahdollinen. Itiöemiä eli sienenlakkeja alkaa muodostua vasta, kun kahdesta erilaisesta itiöstä kasvaneet rihmastot yhtyvät eli "hedelmöittävät" toisensa. Seppo Vuolanto Kitti maistuu tinteille Miksi talitiaiset syövät kittiä. Missä tiaiset ja muut lintulaudan vieraat viettävät yönsä. Yöpymissuojien rakentaminen on siis pesäpönttöjä lukuunottamatta turhaa, mutta tiheikköjen aikaansaaminen joko leikkaamalla tai istuttamalla saattaisi olla avuksi paikasta riippuen. Moni on kokeillut sienten kylvöä, ja jotkut sanovat onnistuneensakin. Parhaiten onnistuu itsenäisesti elävin lahottajasienten (muun muassa huhtasieni, herkkusienet, mustesienet, ukonsienet) kylvö, mutta puiden kanssa yhteiselämää viettävien mykoritsasienten (rouskut, tatit, haperot, vahverot, orakkaat) kylvö tuskin johtaa tulokseen. Linnut hakevat kittiä syksystä lähtien, jolloin ne alkavat valmistautua talven viettoon ja ilmaantuvat ihmisasumusten liepeille. Ukonsienikylvös ei siis onnistunut, eikä kyse ole risteytymisestäkään. Arvomme osallistuneiden kesken keväällä ilmestyvän lähiluontokirjan. Miten ne keksivät pehmeän uuden kitin maalikerroksen altakin. Huhtasieniä on tullutkin, mutta ukonsienen kylvöpaikalle kasvoikin akansieni. oksiin ja kepin nenaan itiöitään kylvämään ja saikin ukonsienen kotiutettua pihalleen. Sienet tuottavat suunnattomasti itiöitä, jotta edes joku itiöistä osuisi edulliseen paikkaan ja löytäisi vielä kumppaninkin. Seppo Vuokko Yöpymissuojia lintulaudan vieraille. Itse olen yrittänyt ukonsienen ja huhtasienen kylvöä. Sieniä viljeltäessä bakteerien ja vieraiden sienilajien, "rikkasienien", välttäminen on kaiken perusta. Sitä paitsi samaan paikkaan on osuttava vielä toisenkin, eri SUOMEN LUONTO 11 /97 "sukupuolta" olevan itiön. Tiaiset löytävät pehmeän kitin kokeilemalla ikkunoiden kittauksia: missä sattu isi olemaan vielä kovettumatonta. Ne on syytä puhdistaa vuosittain pesimäkauden jälkeen. Sientä ei siirretä kasvualustalle itöinä vaan laboratorioissa valmiiksi viljeltynä rihmastoymppinä. Onko siitä niille haittaa. Tiaiset etsivät kolonsa ruokintapaikan lähistöltä, mutta punatulkut, keltasirkut ja viherpeipot saattavat mennä kauemmaksi , jos läheltä ei löydy sopivaa paikkaa. lähetä tiedot toimituksen osoitteeseen Kotkankatu 9, 00510 Helsinki maaliskuun loppuun mennessä. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähellää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastal/aviksi osoi11eeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Yöpymispaikan saa selville seuraamalla i lian lähestyessä, mihin lintulautavieraat menevät. Miten tiaisten määrä on muuttunut viime vuosina . Onko joku tiaislaji yleistynyt ja toinen kenties harvinaisempi kuin ennen. Tiaiset yöpyvät koloissa. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki,jeitse. Kitti on pellavaöljyn ja liitujauhon seos; se on ravinnepitoista eikä ole myrkyllistä. Toivomme tietoja viiden viime vuoden ajalta myös tuoreita havaintoja alkavalta talvikaudelta. Kerro milloin ja missä havainnot on tehty sekä nimesi ja osoitteesi. Vanhoissa maalarien oppikirjoissa kehotetaan sekoittamaan kittiin myrkyllistä lyijyvalkoista, joka estää tiaisten tihutyön ; linnut eivät ohjeen mukaan syö näin käsiteltyä kittiä. Itiökylvö olisi liian hidas ja epävarma. Radio Suomi 53. Voisiko niille rakentaa yöpymissuojia. Paikka voi myös olla niin täynnä toisia sieniä, ettei tulokkaalla ole mahdollisuuksia kotiutumiseen. Talitiaiset käyttävät kittiä ravintonaan. Yarpuset, punatulkut ja keltasirkut yöpyvät tiheissä oksistoissa, varpuset esimerkiksi matalissa pensaissa, viherpeipot ku usiaidoissa. Se, ettei jollakin paikalla kasva tiettyä mieluisaa sientä, ei yleensä johdu itiöiqen puuttumisesta vaan sopimattomasta kasvupaikasta. Olisi mukava tietää, onko tällainen keino ollut tehokas ja vaikuttanut tarkoitetu lla tavalla. Itiössä on vararavi ntoa niin niukasti, että sen on itääkseen päästävä suorastaan ihanteelliseen kasvupaikkaan
~~1TITAITO AIKAKAUSLEHDET stiftatut liimasidotut K I R J A T kovaja pehmeäkantiset Forssan Kirjapaino Esko Aaltosen katu 2, 30100 Forssa, puhelin (03) 41551 telekopio (03) 4155 736, (03) 4155 726
Siksi Terra-bensiini! sopivat hyvin niin uusille kuin vanhemmillekin autoille. Se on varma valinta autolle ja ympäristölle. Teboil Terra. Jatkuvasti kehityksen kärjessä olevat lisäaineet pitävät moottorin puhtaana ja suojaavat sen osia. Jo ympäristön vuoksi lyijyttömyys, perusbensiinin puhtaus ja turvallinen lisäaineistus ovat itsestäänselviä vaatimuksia. Hyvältä bensiiniltä vaaditaan Suomessa tänä päivänä paljon. Teboil Terrassa kaikki nämä ominaisuudet yhdistyvät. http://Www.leboil.fi/ -korkeaoktaanista (99/98) tarvitseviin autoihin, katalysaattorilla tai ilman -autoihin, jatka tarvitsevat lyijyn korvaavaa lisäainetta , TEBOIL. Reformuloidut Terra-bensiini! palavat puhtaasti antaen enemmän taloudellisia kilometrejä. Uusien autojen modernit moottorit ja toisaalta vanhempi ~~to1i.autokanta tarvitsevat erilaisia ominaisuuksia
KUUKAUDEN ILKKA Sivuraiteen lintu Kun pikkupoikana löysin Pikku Jättiläisestä linnunpönttöjen mittoja, ryhdyin oitis kyhäämään pönttöjä. Joutuessaan ahdistetuksi käenpiika asettuu matalaksi, kohottaa nokkansa ylöspäin ja kiertelee päätään edestakaisin samalla koko ajan sihisten. Pesäpoikasia ruokkivat emot kantavat pesiin usein muurahaisten koteloita muistuttavia pikkuesineitä kuten lasinsiruja, muovinpaloja, kiviä ja luunkappaleita. Nyt kuitenkin meikäläisten käenpiikojen sivuraiteen jatkuminen alkaa näyttää uhatulta. Odotin saavani niihin kottaraisia, mutta petyin. Aivan samanlainen käyttäytymisjäänne on myös talitiaisella, joka ottaa aina käyttöönsä valmiin pesäkolon mutta nokkii tietyssä kosintamenojen vaiheessa kolon lentoaukon reunoja. Kolo on toimintaärsyke, ja kolojen ylitarjonta ilmeisesti häkellyttää käenpiian tekemään valloituksia yli tarpeen. Ja siitä se on saanut sekä englanninettä saksankieliset nimensä wryneckja Wendehals. Käenpiian käyttäytymisen erikoisuudet eivät lopu tähän. Se syö pääasiassa muurahaisia ja niiden koteloita, joita se pyydystää pitkällä kielellään. Mutta miksi käenpiika ei aina tyydy vain yhden kolon valloittamiseen. Juhani Terhivuo on tulkinnut tämän erikoislaatuisen käyttäytymisen niin, etteivät käenpiikaemot saa huonoilla säillä kerätyksi muurahaispesistä tarpeeksi tuomisia ja joutuvat etsimään niitä epätavallisista paikoista. Entä jos entisten aikojen lintujentarkkailijat ovat otaksuneet käenpiikojen "siivoavan" pikkulintujen pesäkoloja käelle, niin epäjohdonmukainen kuin tämä otaksuma käen tarpeet tuntien onkin. Monet koloissa pesivät varpuslinnut, joiden esivanhemmat nykyisen käsityksen mukaan ovat olleet avopesijöitä, poistavat myös vanhat pesäainekset ennen uusien viemistä. Maamme luonnossa ei ole tapahtunut tätä selittäviä muutoksia. K äenpiian käyttäytyminen on kauan kestäneen lajinkehityksen tulosta. Ne pesivät jo edellisinä vuosina asuttamiinsa pönttöihin lähinaapureiden pihoissa. Syitä on etsittävä talvehtimisalueilta trooppisesta Afrikasta. Käenpiika kuuluu tikkalintujen lahkoon. Suomenkielisen nimen taas kerrotaan useissa käsikirjoissa johtuvan siitä, että käenpiikojen on huomattu saapuvan muuttomatkoillaan hiukan ennen käkeä ja niiden on arveltu kuuluttavan piipityksellään isäntiensä ja emäntiensä pikaista tu loa. Sain yllättävän korvauksen pettymykselleni, kun yhteen pönttöön ilmaantui leppälintupariskunta. Nuo käenpiikojen erikoiset käyttäytymispiirteet, erityisesti pesäkoloilla puuhastelu, viittaavat siihen, että käenpiikojen heimon kehitys olisi tikkalintujen evoluution jonkinlainen koepallo. Parin viikon kuluttua pöntössä oli yhdeksän valkoista munaa. Se pudotti nämä ja kääntyi hakemaan uutta lastia. Asetuttuaan taloksi käenpiiat näet hakkaavat pesäkolonsa seiniä nokallaan saamatta siitä kuitenkaan irti lastun (astua. Hetken kuluttua se ilmestyi lentoaukolle pesäaineksia nokassaan. Siellä jatkuu erilaisten torjunta-aineiden suruton käyttö, ja muurahaisiin näitä kerääntyy epäilemättä keskimäärin enemmän kuin useimpiin muihin hyönteisiin. Toinenkin käenpiika oli ilmestynyt mieltäni kuohuttaneiden tapahtumien näyttämölle. Mutta kun varpuslinnut tyhjentävät pesäkoloa, ne lentävät useimmiten pienen matkan päähän, pudottavat lastinsa ja palaavat takaisin. Kun lintu muistuttaa väritykseltäänkin erehdyttävästi ruskeaa kyytä, tämän käyttäytymisen teho on taattu. Kun tikat kovertavat kotoaan, ne siivoavat irroittamansa lastut pois pesästä, ja näin toimivat epäilemättä myös käenpiian esivanhemmat. K äenpiika on ravintospesialisti. Muutamaa vuotta myöhemmin käenpiika oli jälleen tekemässä kolttosiaan. Näitähän on tarjolla muun muassa muurahaiskekoja muistuttavien kompostikasojen pinnalla. Käenpiian kannalta on yhtä onnetonta, että joidenkin trooppisten muurahaisten ruokatalous rakentuu sienten varaan. Iloni jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Tällöin emojen eteen voi osua aitoa ruokaa muistuttavia esineitä. Entisinä aikoina ei yhdellä käenpiikaparin reviirillä ollut koloja likikään yhtä runsaasti kuin pöntötetyillä pihamailla. Käenpiikojen heimoa edustaa lahkossa vain kaksi lajia, meidän käenpiikamme ja afrikankäenpiika. Lintulaskennat kertovat käenpiikakantamme romahtaneen muutamassa vuosikymmenessä jopa yhteen kymmenesosaan aikaisemmasta. Sain hinatuksi hyvissä ajoin keväällä tekeleeni kotipihan puihin, ja jäin jännittyneenä odottamaan tulevia tapahtumia. Harhapoluksi sitä ei voine väittää, ovathan käenpiiat selviytyneet olemassaolon taistelussa pitkään. Muurahaisethan käyttävät ravinnokseen muita hyönteisiä ja niiden mesieritteitä. Nyt se tyhjensi kolme pönttöä, joista kahdessa asui kirjosieppo ja yhdessä talitiainen. Käenpiika sen sijaan jumittelee koko ajan kolossa ja heittää hylkimänsä aineksen lentoaukon kautta suoraan maahan aivan samalla tavoin kuin tikat tekevät pesäkoloaan rakentaessaan. Pikemminkin käenpiikoja voisi sanoa tikkojen kehityksen sivuraiteeksi, jossa on kaksi laji kiskoa. Aikansa touhuttuaan se poisti pöntöstä myös leppälintujen siniset munat. Olen miettinyt, mahtaisiko tämä selitys sittenkään olla oikea. Samanlaiseksi esivanhemmilta perityk56 si käyttäytymisjäänteeksi voidaan tulkita myös tuo käenpiian vimmattu vieraan lajin pesäainesten, munien ja poikastenkin viskaaminen pesäkolosta. On kuitenkin pääteltävissä, että ne polveutuvat lajista, jonka pesintäkäyttäytymiseen tämä puuha kuului samalla tavoin kuin kaikkien nykyisin elävien tikkalajien. Tuona aikana on pula pesäkoloista ollut jatkuva lukuunottamatta sen "hännänkärkeä", tämän vuosisadan aikana harrastettua pihamaiden pöntötystä. Teksti ja piirros: Ilkka Koivisto SUOMEN LUONTO 11 /97. Eräänä päivänä paikalle ilmestyi käenpiika, joka leppälintujen hyökkäilystä huolimatta meni sisälle pönttöön. Nämä kaksi poikkeavat pesintätavoissaan lahkon sadoista lajeista siinä, etteivät ne kykene kovertamaan pesäkoloa
(09) 228 08206, Päivi Saarinen vs. välisten as. Suomen luonnonsuojelullitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. (05) 411 7358, Kaarina Tiainen Satakunta Otavankatu 1 1, 28 100 Pori puh. Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. (09) 228 08 1, telefax (09) 228 08200 sähköposti: toimisto@sll.fi Mape klo 8.30--16.15 Erja Hei110, jätteen synnyn ehkäisy Esko Joutsamo, pääsihteeri Mirja J11mppanen, puhelinvaihteen hoitaja Inna Kaitosaari, rekisterinhoitaja Ta,ja Ketola, järjestösihteeri S11sanna Kirkkola, koulutussihteeri Johanna Kojola, kans. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen ___J_ 19_. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. Perämiehenk. (02) 632 6163, Maija T. vs. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). (03) 213 1 317, Harri Helin Pohjois-Karjala Penttilänkatu 7-9, 80220 Joensuu puh. Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. (09) 228 08333 LUONNONKUV A-ARKJSTO Nervanderinkatu 11 , 00 100 Helsinki puh. . Liisa Leski11en, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. Tilaajatunnus !jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): O Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. O Määräaikaistilaus 12 kk O Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen ___J_ 19_. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon ku luttua ilmoituspäivästä. siht. Vaasan lääni Wolffimie 36 F 12, 65200 Vaasa puh. Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: ....... 11 A 17, 00150 Helsinki puh. Leena Sjöblom, Vastuull. (09) 630 300, telefax (09) 630 414 SUOMEN LUONTO 11/97 z LU 6 ::.) V) Tilaushinnat: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotila us 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerra n kuussa. (09) 409 238 SLL:n nuorisojärjestö: LUONTO-LIJTTO ry. (05) 228 5009, Maija Meura Lappi Korkalonkatu 12, 96 100 Rovaniemi puh. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahjakortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen ___J_ 19_. Eija Koski, vastuullinen kulutus Ilpo K11ronen, luonnonsuojelusihteeri Johanna Mehtola, toimistosihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Anna Parkkari, lähiluontoprojekti Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Powanen, tiedotussiht., päätoimitt. (09) 176 633 LIJTIOHALLITUS Timo Helle (pj.), (0 16) 3364 302, Helena Pesonen, Tuovi K11rttio, Janne Lampo/ahti, Hanna Matinpuro, Seija Nerg, Pertti Siilahti, Ilkka Sten, Thomas Wallgren, Jorma Viljanen ALUESIHTEERJT Keski-Suomi Haapalamni entie 17 as. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 r r 57. . (06) 312 7577, Pirkko-Liisa PemaaAlstamo Varsinais-Suomi Martinkatu 5, 208 10 Turku puh. Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka:. (09) 228 0822 1 Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI Oy Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Ritva Pietiläinen puh. 12, 40800 Vaajakoski puh. (02) 2355 255, Hannu Klemola vs. (08) 31 15 828, Merja Ylänen Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. (0 14) 264 64 1, Tarja L11mme Kymenlaakso Satakielemie 10, 48230 Kotka puh. kulutus -messut Mervi Taskinen, toimituksen sihteeri Sirkka Tepponen, vastuullinen kulutus Salla Tynys, toimittaja vs. (09) 228 08 210, 228 08 224, telafax (09) 228 08 200. Tilaajatunnus !jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Lähettäjä Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka Puhelin !myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Lammi Uusimaa Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. (013) 138 281 , Ilari Uotila Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kaj aaninkatu 13, 90 100 Oulu puh. Puhelin !myös suuntanumero): ................... (016) 3 1 1 550, Tuula Leskelä Pirkanmaa Laukomori 4, 33200 Tampere puh
2. ln Britain, some 200 000 foxes are slaughtered a year. ln the end, no exceptional haloes were seen, however. Lyhin talvi on Ahvenanmaalla, pisin Kilpisjärvellä. Sumrners in the area are relatively warm. Esimerkiksi Nuorgamissa aurinko katoaa 24. However, studies have shown that foxes are responsible for only every hundredth Iamb death. ln winter cold air rolls down into the cauldron and Suomen Luonto 58 ilmestyy seuraavan kerran 9. The purpose of the trip was to observe haloes in extreme frost. tammikuuta. The lowest temperature actually measured, and thus substantiated, was -67,7 centigrades in 1933. A. Hiidenkimu on virtaavan veden kovertama kuoppa kalliossa. Talvi on vuodenaika, jolloin keskilämpötila on alle nolla astetta. Sen tunnistaa valkeasta vatsasta ja kellanharmaasta selkäpuolesta. This survey reveals that Finns are fai rly well aware of environmental problems and are active recyclers. Finland's Swedish language environmental organisation Natur och Miljö has compiled a list of over 150 products sold in Finland that contain such substances. joulukuuta Miten Suomi-neidon kasvot ovat muuttuneet itsenäisyyden aikana. Cancer of the prostrate and testicles in men is increasing and sperm counts are lower. 3. 32-35 The red fox is able to adapt to life in a wide variety of environments. Kaamokseksi nimitetään aikaa, jolloin aurinko pysyttelee horisontin alapuolella. 5. For instance, Baltic herring and salmon still contain such high concentrations of PCB compounds that their regular consumption in large quantities is not recommended, says environmental health expert Professor Risto Santti from Turku. Kansallispuisto keskellä suurkaupunkia vierailemme Tukholmassa. Fasaanit ovat alunperin aasialaisia lintuja, joita tuotiin meille vuosisadan alussa Euroopasta monipuolistamaan riistalajistoamme. Sillä on selkäpuolelta punaruskea turkki ja puolen ruumiin mittainen häntä. Kirpuissaan ruttoa kantanut mustarotta on Suomessa nykyään harvinainen tilapäisvieras. 7. This extreme adaptability is partially due to the animal' s intellect, with which Finns are familiar from both Aesop's fables and their own folk tales. Talvi kestää Suomessa sadasta vuorokaudesta kahteensataan. 4. Niihin luetaan vaahteran lisäksi tammi, saarni, pähkinäpensas, }alavat, metsäomenapuu ja lehmukset. In Lapland the spread of the red fox is threatening to wipe out the weaker arctic fox from the latter' s home area. by Anne Kärkkäinen pp.2427 Malignant breast tumours have become more common and there is reduced fertility in women. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä kauemmin pimeyttä kestää. Foxes are mainly hunted because they are said to kill game and domestic animals. Rotta muistuttaa kotihiirtä väritykseltään, mutta se on selvästi isompi. SUOMEN LUONTO 11 /97. ln Britain, for example, they are accused of slaughtering a lot of newly born lambs and even slightly larger individuals. An interesting side aspect is that the two villages in this area are arguing about which of them should be called the coldest inhabited location! Both have, for example, erected a monument to mark the coldest spot. Harm caused to garne marnmals and birds is mainly confined to the archipelago. At the end of November the British Parliament will decide whether to abolish the centuries old tradition of hunting foxes and game animals like deer with horses and hounds. Particularly disturbing is the fact that literally hundreds of consumer products contain xeno-oestrogens of this kind. Tanskanen divides countries on the basis of the will to make sacrifices into four categories: 1) those emphasising public responsibility (Spain, Italy, Norway), 2) those emphasising individual and moral responsibility (The Netherlands, Canada), 3) those emphasising the insignificance of individual activity (Hungary, Czech Republic, Bulgaria), and 4) those dismissing the problems as non-existent and/or free-rider -countries (lreland, the Philippines, Finland). The variation between the all-time low and high temperatures at Oimyakon is 104 degrees, itself a world record. 4-9 Together with Jukka Ruoskanen and Jarmo Moilanen, the writer spent some time in Oimyakon, Siberia, from December 1996 to February 1997. These affect both laboratory animals and wild animals. Some of the more well known substances acting like oestrogens are the "traditiona!" environmental toxins, DDT and its relatives and PCBs. 6. B. by Ritva Kupari pp. The most important include PVC and other plastics in which phtalates are used as softeners. lt can just as easily turn up in the centre of London as in the fells at Kilpisjärvi in Lapland. Many people now leave scraps out in the hope that a marauding fox or raccoon dog may find them and begin to visit a garden regularly. Oimyakon is the world's coldest inhabited place. Metsämyyrä on Suomessa yleinen jokapaikan myyrä. At the same time, the reaction of ordinary folk towards the fox has altered. lts slightly doubtful record low temperature was estimated in February 1926 as -71 ,2 centigrades. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Does anything more need doing. Many researchers feel that one reason for these changes are organic chlorine compounds that act in the same way as female sex hormones, or oestrogens. Even in Finland, the first garden and urban foxes have already taken up residence. Hiidenkirnuja voi nähdä eri puolilla Suomea, muun muassa Askolassa. Are xeno-oestrogens a threat to health. Kovertamisessa on yleensä avustanut vedessä pyörivä kivi. During the I 980s in Finland some 20 000-30 000 foxes a year were hunted, but the number has now risen to 50 000. marraskuuta ja ilmestyy taas näkyviin 17. C. In contrast to citizens of other western countries, most Finns (70 %) maintain that they already do what is right from the environmental perspective. While the writer and his companions were there, the minimum temperature was -57 centigrades. Finns are not overkeen to make sacrifices for the sake of the environment. Foxes enliven gardens by Riku Cajander and Rilla Nummisalo pp. Translated by Leigh Plester Vastaukset sivun 12 pähkinöihin: 1. Northern hemisphere's coldest place by Marko Riikonen pp. The majority of British people are opposed to this form of hunting, in which only a minority of the populace is privileged to participate. SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nawre Conservation Address: Kotkankatu 9 00510 Helsinki, Finland Fax: +358 9 228 08 200 stays there. Rottia on kahta lajia: rotta eli isorotta ja mustarotta. In Finland, the animal preys mainly on small rodents, young birds, eggs, caterpillars, insects, earthworms, fruit and carrion. Kotihiiri on ihmisen seuralainen. The Oimyakon valley is cold because of its cauldron like shape. Disneyn veijarioravat ovat maaoravia. Unfortunately, such "bait" is equally attractive to feral cats and rats. 16-19 Finnish environmental attitudes have been compared with those of citizens of 20 other countries in a "Finns and the environment from an international perspective" study carried out by Eero Tanskanen. Jaloiksi lehtipuiksi mm1tetään eteläisiä puulajeja, joita kasvaa meillä enimmäkseen tamrnivyöhykkeellä. The Finns are also more convinced than other nationalities that science and technology will solve environmental problems. Syksyisin koteihin tulee myös metsähiiriä, jotka erottaa kotihiirestä pitemmästä hännästä ja suuremmista korvista ja silmistä
Ohuen jään läpi erottuu renkaita, kaaria ja muita kuvioita. Alasja ylöspäin kasvavat pylväät voivat myös jäätyä yhteen. Lätäkön jäätaide on usein vaalean kuuran peitossa. Sen kasvua ruokkii jäätymispisteessä oleva vesi, joka virtaa taskun pohjalta reunaa pitkin ylöspäin. Se kertyy ilmataskuiksi, jotka täysin kehittyneinä ovat 5,6 millimetrin korkuisia. Kun ohuen jään peittämän lätäkön vedenpinta alenee, jää taipuu ja seuraa mukana. Teksti ja kuvat: Esko Kuusisto 59. Ilmataskun kaarevan reunan yläosaan alkaa jäätyä valli . Vain kuivuneissa lätäköissä taidetakojan mielikuvitus on päässyt valloilleen. Niiden sisältä löytyy varpu, ruohonkorsi tai muu kiteytymisydin. Syntyy pieniä murtumia, joiden kautta jään alle tihkuu ilmaa. Jos jään potkaisee rikki, voi lisäksi havaita omituisia patsaita ja muuta helisevää jäätaidetta. Kun jäävallin paksuus kasvaa, lisääntyy samalla myös ilmataskun korkeus. Jos vesi ulottuu yhä jään alapintaan saakka, jää on sileää ja yksitoikkoisen harmaata. Joskus nämä kuurakiteet ovat niin suuria, että paljaalla silmällä voi erottaa niiden saniaismaisen rakenteen . Kuivuneessa lätäkössä on myös pohjalta ylöspäin kurottavia jäämuodostumia. Levittäytyminen pySUOMEN LUONTO 11 /97 sähtyy, kun tasku on jälleen reunaosistaan 5,6 millin korkuinen. Lopulta vedenpinta on kiinni jäässä vain pienellä alueella lätäkön syvimmässä kohdassa. TäPakkasen lätäköihin taiteilemissa kuvioissa on geometrista täsmällisyyttä. Tämä haihtumisilmiö kuluttaa runsaasti energiaa ja jäähdyttää taskun alapinnan vesikalvon nolla-asteiseksi. Kun levittäytyminen tapahtuu toistuvasti, syntyy lätäkköön sarja säteittäisiä rengasvalleja. mä ylimääräinen koristelu on peräisin ilmatilaan haihtuneiden molekyylien uudelleenjäätymisestä eli härmistymisestä. Ilmataskujen laajeneminen ei ole jatkuvaa. Hieman pitemmän seisahduksen aikana jäätaiteilija tarttuu tilaisuuteen. Päivä koituu usein kohtalokkaaksi lätäkön öiselle taiteelle. Lätäkön reunojen lähellä ilmatilaa voi tuolloin olla selvästi enemmän. Ei kuulosta kiinnostavalta luontokohteelta. Matala, mutainen, masentava. Mutta palataanpa aamulla paikalle. Vedenpinnan laskiessa on tällaisen ytimen ympärille kuortunut jäätä. Taskun ilmatilaan mahtuu haihtumaan vesimolekyylejä. IHME JUTTU Pakkasyön taidetakomo Marraskuinen lätäkkö kylätiellä, illansuussa. Jos ei sisään rapsahda pikkupojan kumisaapas tai ajoneuvon pyörä, syysaurinkokin voi saada tuhoja aikaan. Pienehköissä lätäköissä tämäkin yhteys ehtii yön aikana katketa. Ja toista täsmälleen samanlaista lätäkkötaideteosta ei koskaan tule. Vallien ohella jään alle syntyy muodoiltaan vaihtelevia pylväitä, jotka kasvavat jään alapinnasta peräytyvää vedenpintaa seuraten . Samainen 5,6 milliä on myös tasaisella pinnalla lepäävän nolla-asteisen vesipisaran maksimikorkeus. Levittäytyneen ilmataskun reuna tarjoaa kasvukohdan uudelle jäävallille. Pian ilma äkillisesti levittäytyy vallin toiselle puolelle. Kaikissa lätäköissä ei taidetta kuitenkaan synny. Näin ei voi loputtomasti jatkua. Pintajännitys ja virtaus ympäröivästä vesikalvosta ovat pylvään jatkuvan kasvun takeena. Jääpeite on kuroutunut lätäkön ylle. Koska veden lämpötila taskun alapinnan korkeudella vesimassan sisällä on korkeampi, syntyy edellämainittu nouseva virtaus. Reunoilla ja pintaan ulottuvien kohoumien ympärillä jää ei kuitenkaan pääse taipumaan vaan irtoaa vedenpinnasta. Niinpä taskun reuna alkaa pursua jäävallin alle
(09) 8578 43 10. Romppu esittelee kaikki 31 kansallispuiscoamme Saariscomeren luodoilta Sisä-Suomen järvimaisemiin, pohjoisen jylhään luontoon ja Lapi n tuntureille asti . Metsähallituksen palkittu CDROM vie katsojan löycörerkelle Suomen ainutlaatuiseen , alkuperäiseen luontoon. Koet unohtumattoman visuaalisen elämyksen ja saat monipuolista tietoa luonnostamme kasveista ja eläi mistä, luonnonsuojelusta, kansallispuistojen käytöstä tutkimukseen, opetukseen, reckeilyyn ja virkistykseen. Luoncokeskukset esittelevät luon toa ja luon nonsuojelu työtä Metsähallituksen luonnonsuojelutehcäviin kuuluu kansallispuistojen hoito. CD-ROM Suomen Kansallispuisrot on nähtävissä luonrokeskuksissa eri puolilla maata sekä Tikankomti-palvelupisteessämme (Etelä-Esplanadi 20, Helsinki). Suomen kansallispuisto CD-ROM 290,Laitteistosuosi tus Käyttöjärjestelmä: Windows 95 , Windows T, MacOS 7. 1 X Keskusmu isti : 5 megarnvua vapaata keskusmuisria Suoritin: Penrium rai PowerPc äyttö: 16-bicrinen värisyvyys 64 0X480 -resoluutio (SVGA) elinopeus CDROM -asema ja -äänikortti . Saatavana hyvin varustetuista ki rjakaupoista tai puhelin ti lauksina numerosta (09) 85 78 43 10. Luoncokeskuksec esittelevät monipuolisesti tätä cyöcä, järjestävät näyttelyitä, jakavat tietoa ja tarjoavat palveluja leirikoulujen ja erilaiseen ryhmien käyttöön . Saatavana suomi/ruotsi ja eng lanti/saksa -kieli versioina. 1 tai Windows 3. 1 METSÄ 1 HALLITUS PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 VANTAA p