Suomen luonnonsuojeluliitto ry :n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkki nointitarkoituksiin. Suolta voi napsia suuhunsa jäisiä karpaloita ja ihailla hirven jäntevää juoksua rämemäntyjen välissä. Kun luonto elää pelkistetyimmillään, huomaa helposti käävät puun rungoilta ja erikoiset sienet ruskeiksi martaantuneitten sananjalkojen lomasta. Hämärässä metsässä kuuluvat tiaisten hiljaiset äänet ja närhen äkeä rääkäisy. Raikkaassa ilmassa ajatuskin kirkastuu ja mieli virki styy. Pentti Haanpää kertoo eräässä jutussaan Päntän Äijästä, jolle "syksyinen jää oli niin kuin juopolle viina". Muutaman kerran mies kävi kääntymässä jo Tuonelan porteillakin . . (09) 228 082 10 ja 228 08224, sähköposti: kaitosaari@sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 64. Kalat jurottavat pimeissä, viileissä vesissä. Kirpeiden yöpakkasten jälkeen vesistöt saavat jääkannen . 2 Jäätymisen taidetta: kuusamolaisen Paavo Hamusen kuva jäätyneestä lumpeen kodasta palkittiin BBC Wildlife -lehden arvostetussa kilpailussa 1997. Luonnossa kannattaa liikkua aina. Pyy pyrähtää pakosalle hurisevin siiveniskuin. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkan katu 9, 0051 Helsinki puh. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti . Siili horrostaa talvipesässään ja lepakko puunkolossa. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. Jäätyneet pinnat tarjoavat myös kosolti esteettisiä elämyksiä; lasinpuhaltajien työt jäävät jälkeen luonnon taidokkaimmista teoksista. Syysjäät ovat sitkeitä, lasisen kirkkaita ja liukkaita; ne vetävät vastustamattomasti puoleensa luistelijoita, kelkkailijoita ja kävelijöitä. Mahtava marraskuu Nimestään huolimatta marraskuu ei ole kuoleman kuukausi. Marraskuukin on mainio retkeilykuukausi, mainettaan paljon parempi . Märkä maa tuoksuu väkevälle. z LI..J 6 :J rJ) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. Jos ei muuta ni in piti päästä kolkkakalalle. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Ensijäiden ilmaannuttua Äijälle tuli kummasti kiireisiä asioita järven toiselle puolelle. (03) 75 11 815 Aikakauslehtien Li iton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Jorma Laurila SUOM EN LUONTO 11/98. Käyttämällemme painopaperille on myön netty pohjoismainen ympäristömerkki. Kuulakasta kävelyretkeä voi piristää taviokuurnan kirkas vihellys tai tilhiparven helisevä sirinä niiden hääriessä viimeisten pihlajanmarjojen kimpussa. Luonnonsuojeluliiton jäseni lle määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Matalassa rannassa voi nähdä vaikkapa mateen, joka vesien viiletessä on jättänyt syvänteensä. Kasvit uinuvat talven yli siemenenä tai lepotilassa, perhoset talvehtivat munina, koteloina tai aikuisina. Elämä jatkuu verkkaisemmalla vauhdilla. Kunhan pitää varansa, jäiltä saa paljon hienoja kokemuksia, ja veneetönkin pääsee tarkastelemaan kotiseutuaan uusista kulmista. Linnut käyttävät lyhyen päivän tarkasti ravinnon etsimiseen. Joka ikinen syksy Äijä putosi jäihin mutta aina ongittiin ylös. (09) 228 08 1 telefax: (09) 228 08200 sähköposti: sukunimi @sll.fi Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimitussihteeri/ Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 082 14 Toimittajat Antti Halkka, 228 08203 Salla Tynys, 228 082 16 Juha Valste (virkavapaalla) Markku Tanttu (ulkoasu) Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy/ Markku Kemppainen puh. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa) 170 mk. lrtonumero 33 markkaa. Syysjäiden ilmaannuttua ihmiset sanoivatkin, että taitaa taas olla Päntän Äijän putoami saika .. Luonto vain levähtää kiihkeän kevään ja kesän jäljiltä
Kansikuva: Jääkuoreen verhoutuneet kanervat kuvasi Timo Särkkä/Luontokuvat. Energia on avainasemassa 16 Uusiutuvaa energiaa käyttämällä tavallinen kuluttajakin voi jarruttaa ilmastonmuutosta. Jäätymisen ihme 4 Jään synty on myös taidetapahtuma. Lue mitä malesialaisella viidakkojoella tapahtui, sivut 40-42. 57. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Tari Haahtela Uhanalaisilla perhosilla käydään häikäilemätöntä kauppaa. Jäätymisen ihmettä sanoin ja kuvin myös sivuilla 4-9. Taidetta leikkien 18 Sähköinen kotiaresti 21 Hannu Niklander haluaisi pois sähköpiiristä. Ei omaa rantaa rakkaampaa 32 Mökki Iäinen luulee, että ranta on vain hänen. Korkeimmat kasvit 30 Kesäkisan voittajat on valittu. Viurusuo vastaan Vapo 36 Vapo haluaa turvetta. Outokumpulainen kansanliike on sitä mieltä, ettei sitä oteta ainakaan Viurusuosta. Sivut 18-20. Totuus on toisenlainen. Puhdas, puhtaampi bensiini 22 Onko saastuttamatonta bensiiniä olemassakaan. vuosikerta 11 1998 Tutustu taiteilijaan, joka tunnustaa avoimesti leikkivänsä. Vielä välähtää linnunsiipi 40 Vakiot: Ajankohtaista JO Maailmalta 44 Mielipiteitä, keskustelua 46 Ki,joja 50 Kuukauden ekoneuvo 52 Vastuullinen kuluttaja 52 Multasormet 53 Kysy luonnosta 54 Tosija makuasioita ravinnosta 58 Palvelukortti 64 Luonnonsuojelun voittoja 67 Summaries of the Main Articles 66 3. Sikamaisen mukavaa 24 Vihellys kuusikosta 26 Pyy ilmaisee itsensä viheltelemällä, muuten sitä onkin vaikea havaita. SUOME LUONTO 11 /98 Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Mitä syvempää vesi on, sitä kauemmin tämä tihutyö onnistuu. Mikä siis olisi luontevampaa kuin tarrata positiivisella kädellä lähimmän naapurin negatii viseen käteen ja päinvastoin. J os vedenpinnan läpi työntyy kaisloja, kortteita tai muita vesikasveja, ensimmäiset leikkipiirit rakentuvat niiden ympärille. Kukin äiti pitää vauvansa yhtä lähellä itseään kuin ennenkin. Veden muuttuminen jääksi on yksi luonnon monista ihmeistä. On erittäin todennäköistä, että niitä esiintyy myös luonnossa tällöin on kuitenkin lähdettävä tutkimaan H2O-molekyylien leikkejä muilla taivaankappaleilla. Vauvojen sydämet sykki vät millimetrin kymmenesmiljoonasosan etäisyydellä äidin sydämestä. Kaksi vetyvauvaa istuu happiäidin polvilla, joiden välinen kulma on 105 astetta. 8 Vesimolekyylit liittoutuvat kylmyydessä Järvemme ja jokemme jäätyvät parhaillaan. Joka lätäkköön riittää pieniä erikoisuuksia; jäisiä kaarteita, harjanteita ja rinkuloita, ilmakuplia yksittäin, ryhminä ja jonoina jään sisässä. Maanrajassa on miinusta ja piirit muotoutuvat pikaisesti . Kolmikon kuudesta kädestä neljä huiskii kutsuvasti : mahtaisiko joku olla kiinnostunut tarttumaan niihin. Matka ei ole pitkä, mutta omat lapset on helppo erottaa vieraista. Vedenpinnan jatkuva liike hajottaa piirileikit ja kukin äiti saa värjötellä yksin vauvojensa kanssa. Joskus tilanne kehittyy jopa hypotermiaksi: veden lämpötila painuu asteen murto-osien verran miinukselle, mutta virtaus estää pintajään synnyn. Pinnan alla piilee valtaisa joukko kuumaverisiä äitejä, jotka ryntäävät ylöspäin purkamaan orastavat piirileikit. Ensimmäiset jäiset leikkipiirit syntyvät lätäköihin jo silloin, kun lämpömittari vielä näyttää sääkojussa plusasteita. V esi, H2O, on aineista yksinkertaisin ja monimutkaisin. Joessa virtaus kuljettaa häirikköäitejä paikalle estämään jäätymistä. Eikö olisi ihanaa laittaa sormet sormien !omahan ja käydä piirileikkiin ystävien kanssa. Edessä, takana, sivulla, alla ja päällä ystäviä on joka suunnassa silmänkantamattomiin. Tunnettu vesistöasiantuntija Esko Kuusisto kertoo, miten se tapahtuu. Tällaiset jäiset kaulaliinat ovat erityisen tavallisia silloin, kun kevyt aallokko on estänyt yhtenäisen jääriitteen synnyn. Äidin etäisyys neljään lähimpään ystävä-äitiin on kaikkiin sama: vajaat kolme millimetrin kymmenesmiljoonasosaa. Samoin on tilanne tuulisella säällä järvissä, lammissa ja jopa lätäköissä. Aivan samoin on kaikilla lähinaapureilla. Luonnonvesissä jäiset leikkipiirit muodostuvat aina samaa heksagonista eli kuusikulmaista kidejärjestelmää noudattaen. Tällöin voi seurauksena olla puuromaisen supon eli hyyteen syntyminen vesimassan sisällä. Kukaan kolmikosta ei ole liikkumatta, vaan pientä touhua on kaiken aikaa. Syynä voi olla sekä auringonsäteilyn imeytyminen tummaan lehteen että lumpeen varren vesimassasta pintaan johtama lämpö. Esko Kuusisto SUOMEN L UONTO 11/98. Jäällä on kuitenkin toistakymmentä erilaista kiteytymismuotoa; niitä voidaan synnyttää laboratoriossa suurissa paineissa ja erittäin kylmissä oloissa. Näin syntyy piiri , joka heti saa kolmannenkin ulottuvuuden. Tästäkin säännöstä on kuitenkin poikkeuksia. Kun ympäristön lämpötila laskee pakkasen puolelle, ystävät tulevat vääjäämättä mieleen. Myös pinnalla kelluvat vesikasvit, puunlehdet tai muut kiinteät kappaleet saavat usein jääkauluksen ympärilleen. Niinpä lumpeenlehtien ympärillä voi olla sulat renkaat, vaikka lahdenpohjukassa muutoin olisi ohut ensijää. Kaikki ovat viluisia. Eiväthän äidit ehdi koko ajan vahtia, mitä metkuja villit vekarat seuraavaksi keksivät! Järvessä jäätä syntyy hitaammin kuin lätäköissä. Neljästä huiski vasta kädestä kahdessa on positiivista sähköä, kahdessa negatiivista
10 Lokakuussa inarilainen suo valmistautui talveen. Hän on muun muassa voittanut kahdesti Vuoden Luontoku va -kilpailun. Tammikuun lehteen pyrkivän kuvan tulee olla to imituksessa viimeistään 10. Takapihalla ruokaillut siili tuhisi jääriitteisen vesikupin ääressä ja teki pesänsä pihakuusen alle. Pakkasta oli tuolloin 7 ,6 astetta. Lolwkuun alussa Lahdessa koettiin ensimmäiset pakka syöt. Kuvaajat ja kuvauksen harrastajat hoi! Julkaisemme tammikuusta lähtien joka numerossamme näkyvällä paikalla ns. Sadetta saatiin pohjoisessa normaalisti, etelässä niukasti. Vaivaiskoivussa oli myöhäisen ruskan takia vielä viimeisiä lehtiä jäljellä. päivänä lunta ei ollut j uurikaan muualla kuin Kilpisjärvellä. alice.karlsson@sll.fi Rikkonen Riihimäellä Martti Rikkosen valokuvanäyttely Metsästä tunturiin on esillä Suomen Metsästysmuseossa Riihimäellä 27. Tiaiset tekivät talvi varastoja metsissä. 10. l uontokuvatlluonnonkuva-arkisto, Nervanderinkatu 1 /, (09) 409 238, arkisin 9. lähetä kuvaehdotuksesi osoitteella Suomen l uonto, Alice Karlsson, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Oulussa kipakat yöpakkaset huurruttivat maiseman ja aurinko kultasi Marjaniemen majakan. Inarilainen Rikkonen on menestyneimpiä luonnonkuvaajiamme. Joutsenet kuitenkin vielä viipyivät matalikolla. joulukuuta ja helmikuun kuva 10. Etelä-Suomessa kylmät yöt alensivat keskilämpötiloja. Museo avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10J 8. Suomen Metsästysmuseo Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki (019) 722 293, (019) 722 294. marraskuuta asti. Pilvettömien öiden jälkeen maa oli aamuisin kuurassa. Jouni Klinga Lokakuu alkoi valoisasti ja raikkaasti Perttu Saksa Lokakuu oli sekä Ivalossa että Oulussa melko lämmin. Aiheena voi olla vaikkapa tilhien joukkovaellus, sakea lumimyrsky, retkiluistelijat ylittämässä Merenkurkkua, hirvi Helsingin Aleksanterinkadulla tai meteoriittisade. Sama rytmi koskee koko vuotta. Käsivarren huipulla oli tuolloin kuusi senttiä lunta. tammikuuta. Yleensä kuitenkin ilma lämpeni mukavasti jo keskipäivään tultaessa. SUOMEN LUONTO 1 18/98. mennessä) lyötiin Lahdessa 7. Päijännettä myöten muuttavia lintuja lensi päivittäin kaupungin yli. Lokakuun 14. 10. l iminganlahdella metsästys oli kyydittänyt suurimmat vesilintuparvet muuttomatkalle. Mitä tahansa maan ja taivaan välillä! Julkaistusta kuvasta maksamme palkkion. Matalalta paistava aurinko heijastui yöllä jäätyneestä rimmestä. 00-16.00. Syksyn kylmyysennätys (14. kuukauden kuvan aiheesta, joka on tuore ja jollakin tavalla huomiotaherättävä, hätkähdyttävä tai muuten kiinnostava. Hautala Helsingissä Luontokuvat/Luonnonkuvaarkistossa on marraskuussa esillä Suomen tunnetuimpiin luonnonkuvaajiin kuulu van Hannu Hautalan töitä Kuusamokaudelta eli noin 20 vuoden ajalta. Muurahaiset olivat siirtyneet pesän sisäosiin
Internetistä voi kaivaa esille ennusteen mdiumien noin 5-20 sekuntia kestävistä näyttäytymisistä. Näin ei ole enää, sillä uusien kännykkätekokuiden valosaaste peittoaa ne kirkkaudellaan. Iridium-satelliittien alumiimpmnat heijastavat tehokkaasti auringonvaloa maanpinnalle. töissä. Tulokkailla ei ole mitään tekemistä tähdenlentojen kanssa, vaikka valokuviin nämä maapallon uudet seuralaiset jättävät tulipallojen lailla lyhyitä, hopeisia juovia. Luonnonsuojelualueella tiheä kasvillisuus estää kuoriaisen lennon metsän sydämeen. Esteettisyyden tavoittelusta on kuitenkin luovuttava, jos erakkokuoriaisten elinolot aiotaan maassamme säilyttää. Mitä suurempi negatiivinen magnitudi, sitä kirkkaampi välähdys. Omien paikkakoordinaatAJANKOHTAISTA Venuksen päihittäjät Timo Leponiemi Tähtiä ja planeettoja kirkkaampi Iridium-tekokuu jättää valokuvaan tähdenlentoa muistuttavan juovan. Ennusteissa kunkin välähdyksen kirkkaus ilmoitetaan magnitudeissa. Kyseessä on kansainvälisen lridium-yhtymän 66 tietoliikennesatelliitin muodostama "tekokuutähdistö", joka palvelee matkapuhelinliikennettä. Samalla tähtitaivaan kohteiden kirkkausjärjestyksessä on tapahtunut melkoinen muutos. Yksi keino olisi poistaa vain isot latvahaarat, jolloin puun kaatumisriski pienenisi. Hyönteisen lisääntymisja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on lailla kielletty. Marko Pekkala Erakkokuoriaiset eivät viihdy suojelualueella Euroopan yhteisö on ottanut erakkokuoriaisen suojelukseensa. Matti Landvik 11. Myöhemmin asetettiin lisäksi 10 000 markan korvauspelote kuoriaisien luvattomasta hallussapidosta. tien avulla verkkosivu http://www.gsoc.dlr.de/satvis kertoo Iridiumien ilmaantumisen kellonajat sekä näkymissuunnat ja -korkeudet. Ennätyksellisen kirkkaita, hetkellisesti näyttäytyviä valopisteitä on ilmaantunut yötaivaalle. Isot ja kömpelöt erakkokuoriaiset pystyvät parhaiten lentämään aukeissa ympärisSUOMEN LUONTO 11 /98 Matti Landvik Erakkokuorianen on tunnettu Ruissalosta 1800-luvulta lähtien. Oletettavasti muutaman miljardin vuoden ajan yötaivaan kirkkaimpia pistemäisiä valoja ovat olleet planeetat Venus ja Jupiter. Suojelutoimista huolimatta erakkokuoriaisten määrä saattaa tulevaisuudessa vähentyä. Vaarallisesti lahovikaisten puistopuiden kaatamiselle olisikin mitä pikimmin löydettävä vaihtoehtoja. Aiemmin kanta oli luultavasti nykyistä elinvoimaisempi, koska muun muassa laidunnus piti tammistot valoisina. Tällöin Ruissaloon syntyisi vähitellen joukko vanhoja tammen ja lehmuksen torsoja. Ruissalon luonnonsuojelualueen tammimetsät eivät näet kelpaa kuoriaiselle. Välähdykset saattavat kuitenkin onneksi olla vähenemään päin, sillä Iridiumyhtiö aikoo vastaisuudessa pinnoittaa satelliittinsa toisin. Koska naaras ei muni terveisiin puihin, se hakeutuu vanhoihin lahovikaisiin tienvierusja puistopuihin, jotka ovat kaatouhan alla. Suomessa erakkokuoriaisia on ainoastaan Turun Rui ssalossa, jossa otuksen suojelua tehostettiin rauhoituksella 1989
ekosähköä, kun se on tuotettu a) ydinenergialla b) turpeella c) öljyllä d) kaatopaikkakaasulla. Urosilves painaa a) noin 20 kiloa b) noin 30 kiloa c) noin 40 kiloa. Se ei olisi rauhaa ja kansallismaisemaa etsivien turistien mieleen eikä heitä majoittavien yrittäjien edun mukaista. Alue ja tiehankkeen mahdollinen toteutus kuuluvat Metsäntutkimuslaitokselle. Se uskoisi pystyvänsä rajoittamaan liikennettä lukollisella puomilla ja tekemällä yhteen siltaan irroitettavan kannen. Kiistelty alue on rantojensuojeluohjelmassa, ja se on tarkoitus säilyttää luonnontilaisena. Tunnetko tämän lähes jokasyksyisen tiedustelijan, joka saapuu meille itäisiltä mailta. Erityisen vaarallisena pidetään moottoriliikennettä kesäkuussa lintujen pesinnän herkässä alkuvaiheessa. Vastaukset sivulla 66 SUOMEN LUONTO 11 /98. Jouko Veikkolainen 2. Yhtä niistä on käytetty Saanalta Jehkatsille menevän luontopolun pohjana. Luonnonsuojelijat pelkäävät, että tietä voitaisiin käyttää perusteluna muille seudun luonnonrauhaa uhkaaville hankkeille myöhemmin. Helsingin yliopiston Kilpisjärven tutkimuslaitos vastustaa tietä, joka tulisi sen tärkeimmälle koeja seurantatutkimusalueelle. 3. Se vähentäisi tiehanketta ajavan matkailuyrittäjän tuloja. Villisikoja on vilahdellut luonnossamme vasta 1970luvulta lähtien. 6. Ilves kuuluu suurpetoihimme. Mitkä (mikä) seuraavista ovat planeettoja a) Kuu b) Aurinko c) Jupiter d) Venus ja Maa. 7. Sähkö on ns. Henkilöautolla ei kuitenkaan pääse Skirhasjohkan yli. AJANKOHTAISTA Tie veisi rauhan Saanalta Toisen maailmansodan aikana saksalaiset rakennuttivat teitä myös Kilpisjärven Saanalle. Myös saamelaiset vastusta12 1 km Huippuhiihtäjät haluaisivat harjoittelupaikan Jehkatsin rinteille, joilla lumet viipyvät kesäkuun puolelle. Jotta hiihtäjät pääsisivät urheilemaan, heidät pitäisi kuljettaa sinne autolla. Mistä siat meille tulivat. 5. Mikähän on ollut asialla: a) karhu b) kaarnakuoriainen c) palokärki. Liikenne ja parkkipaikka näkyisivät Saanalle. Hanke voi olla seutukaavan vastainen. 4. Mitä sillä tarkoitetaan. Nyt tietä on esitetty kunnostettavaksi kahdella sillalla ja sen päähän rakennettavalla parkkipaikalla. Alueelle on jo esitetty muun muassa moottorikelkkojen testirataa. Tapani Veistola Juha Höykinpuro/Luomokuvat 1. Käsivarren paliskunta vaatii haittakorvaukseksi oikeutta laiduntaa Mallan luonnonpuistossa. vat hanketta, koska tie tulisi tärkeälle loppukevään vasotusalueelle. Ellei tietä rakennettaisi, Hiihtoliitto voisi viedä haijoitteluleirit muualle. Uraa ovat voineet käyttää rajavartiosto ja saamelaiset maastoajoneuvoillaan. Rakennettava tie rumentaisi hienoa maisemaa. Marraskuun nimi tulee siitä, että maa on silloin martaana. Ylijohtaja Eljas Pohtila tehnee päätöksen asiasta loppusyksyllä. Myöskään Lapin luonnonsuojelupiiri ei halua lisää häiriöitä seudulle. Rauhan aikana turhat tiet muuttuivat hiljalleen poluiksi. Tietä on perusteltu sillä, että Kilpisjärvellä harjoittelevat huippuhiihtäjämme haluaisivat ajaa Jehkatsin huipulla oleville viimeisille kesäkuun Jumille autolla
SUOMEN LUONTO 11 /98 ryhtyi puolustamaan pentuaan. Samalla suunnalla näkyi myös ilveksen pentu. Etelä-Suomessa kuusissa on käpyjä enemmän kuin 50 vuoteen, myös muualla Suomessa sato on hyvä. Lisätietoja: Hannele Holttinen, VTT Energia, puh. Hiihtoreitille on saatu oikeat kaltevuudet harjuja leikkaamalla. Isojen kilpailujen saaminen pienelle paikkakunnalle on niin merkittävä hanke, että valmistelussa luontoarvot ovat saaneet väistyä. "Se ei ole minun asiani. Rokuan kansallispuiston harjujensuojeluohjelman alueelle on kunnostettu raskas kilpahiihtoreitti. SM-kilpailut ovat pienelle paikkakunnalle niin iso asia, että luontoarvot on unohdettu. "Ehkä eläin oli sairas. Y mpäristömenoista valtaosa maataloustukea Ensi vuonna valtiolta heruu ympäristönsuojeluun neljä miljardia markkaa, josta suurin osa on maatalouden ympäristötukea. Parin viime vuosikymmenen aikana mäntyjen käpysato on ollut parempi vain kerran aiemmin. Hän ei aio hakea poikkeuslupaa myöskään kimppuunsa hyökänneen yksilön kaatamiselle. Merelle rakennettaessa tulee lisäkustannuksia perustuksista ja merikaapelista. Kauppinen kävi seuraavana päivänä hoidattamassa haavansa jäykkäkouristuksen ja raivotaudin varalta. (09) 456 5798. Ilves puri Kauppista ranteeseen ja raapi kynsillään polvet verille. En ole kuullut, että ilves olisi koskaan aikaisemmin käynyt ihmisen kimppuun", Esko Kauppinen arvioi. Jouni Klinga 1 lves tarrasi miehen ranteeseen Vihdin Tervalammella asuva Esko Kauppinen lähti pimeänä lokakuun iltana korjaamaan kanaja kanitarhansa verkkoaitaa. Toinen mahdollisuus on, että ilves säikähti valoa ja Mahtava siemensato Tämä vuosi on yksi parhaimmista kuusen, männyn ja koivun siemenvuosista Etelä-Suomessa. Koivun huippusato karisi sen sijaan jo elo-syyskuussa. Hänen mukaansa Vihdin-Karkkilan alueella majailee noin 20 ilvestä. Hänen mukaansa sekä emolla että poikasella olisi ollut kuitenkin valon sytyttyä reilusti aikaa ja tilaa paeta useaan suuntaan. Kaikkiaan maatalouden ympäristötuki on ensi vuonna 1690 miljoonaa markkaa. Myös männyllä on runsaasti käpyjä. 13. Mänty ja kuusi karistavat siemenensä keväällä. Merelle siirtyminen on Suomessakin edessä, mikäli tuulivoimaa halutaan laajamittaisesti hyödyntää sähköntuotannossa. Eläimet eivät olleet ehtineet vielä ottaa saalista: Esko Kauppinen on metsämies ja kuuluu Riistaja kalantutkimuslaitoksen petohavaintoryhmään. Näiden osuus investoinneista on noin puolet. OHO! Hiihdon SM-kilpailut ovat tulevana talvena Rokuanvaaralla Utajärvellä. Reitti kulkee geologisesti arvokkaimman ja valtakunnallisestikin merkittävän suppa-alueen halki. Kauppinen ei ole tapauksen varjolla vaatimassa ilveksenmetsästyksen sallimista. Utajärven kunnan je yksityisten maille tehty ura noudatteJee valtaosin vanhoja polkuja ja kulkee vajaan kilometrin matkan myös kansallispuiston rajalla. Alueiden ostoon varattu summa on 140 miljoonaa markkaa pienempi kuin tänä vuonna. AJANKOHTAISTA Jouni Klinga Suppakuoppien reunoille on jouduttu tekemään jopa miehenkorkuisia leikkauksia. Puolet siitä tulee EU:lta. Automaattisen sähkövalon sytyttyä hän ehti kävellä muutaman sekunnin, kun hän näki noin 10 metrin päästä ilveksen syöksyvän kohti. Kustannukset ovat kuitenkin alenemassa. Luonnonsuojelua! ueiden hankintaan käytetään ensi vuonna 222 miljoonaa markkaa, josta 92 miljoonaa on suoraa budjettirahoitusta. Mutta olen sitä mieltä, että ilveksen käyttäytyminen oli niin omituista, että mahdollisen sairauden tutkimiseksi jotkut muut voisivat saman eläimen vaikka ampua." Jarmo Pasanen Pentti Johansson/Luon1okuvat Reino Hänninen/Luonlokuvat Perämeri sopii tuulivoiman tuottamiseen Perämeren matalikot soveltuvat hyvin tuulivoiman tuottamiseen, vaikka meri on jäässä useita kuukausia vuodessa. Hän huitoi ilvestä laudanpalalla, mutta vasta kun isku osui pari kertaa tupsukorvaa päähän, ilves pakeni huutaen metsään. Kahakka kesti muutamia kymmeniä sekunteja
Näyttelyn kuvat on valittu 60 maasta saapuneiden yli 20 000 kuvan joukosta. 1999 Saamelaismuseon, Ylä-Lapin luontokeskuksen ja Kalastusmuseoyhdistyksen kokoama näyttely Puukoukusta trooliin Pohjoisen kalastuksen JO 000 vuotta. Kokonaisbudjetti on reilut miljoona markkaa. Huomaa planeetat! Taivaan planeetat tuovat iloa syksyn ankeuteen. 14 AJANKOHTAISTA Jari Salonen Osmo Rauhala uskoo Matalusjoen raakkujen selviytymiseen. Jari Salonen Kunnat kanavoivat retkeilyä yhdessä Eteläkarjalaiset pikkukunnat Parikkala, Saari ja Uukuniemi ovat yhdistäneet voimansa retkeilijöiden palvelemisessa. "Vettä tarvittaisiin lisää sydäntalvella ja keskikesällä. "Olemme huomanneet, että ilman karttaa on turha markkinoida." Parikkalan retkeilykartta tulikin painosta jo kesäkuussa, ja Saari ja Uukuniemi saavat yhteisen karttansa marraskuussa. Ongelmia aiheuttaa myös Tampereen kaupungin vedenottamo; hidas raakku ei ehdi siirtyä syvemmälle, kun vedenpinta äkisti laskee. Aamulla loistavat Venus ja Mars. Saturnus kohoaa illalla itäkoillisesta ja loistaa koko yön. "Tähän asti maanomistajat ovat olleet hyvin myötämielisiä. Pelloilta ja metsistä valuva kiintoaines pitäisi myös saada kuriin. "Tavoitteena on, että säilytämme työpaikat ja ehkä luomme muutaman uudenkin", projektisihteeri Risto Mielonen sanoo. Tavoite on osittain toteutunutkin, sillä jo nyt on kolme yrittäjää ryhtynyt tarjoamaan majoitusja ruokailupalveluja. 1998-15. Esimerkiksi maankäyttösopimuksia on noin 150. Myynnillä tuetaan liikuntavammaisten nuorten ammattiin kouluttautumista. "Pyrimme siihen, että matkailijoilta olisi toimintaa ja että he viipyisivät täällä pidempään kuin aiemmin", Mielonen sanoo. Merkkejä myydään puhelimitse. Kuvettaan ovat kuntien ja yrittäjien ohella kaivaneet EU sekä Kymen Työvoima ja Elinkeinokeskus. Retkeilyreittien ja luontopolkujen lisäksi on tehty hiihtosekä pyöräilyreittejä, ja melojille on osoitettu rantauturnispaikkoja Simpelejärveltä. "Kaksi vuosikymmentä sitten simpukka ja tammukka eivät paljon painaneet, jos toisessa vaakakupissa oli rantaniittyjen viljely tai oikeus kuivata omaa maata. Jokihelmisimpukka ja purotaimen elävät Matalusjoessa riti rinnan. Niiden oloja aiotaan kohentaa joen varovaisella ennallistamisella. llahduttavaa hänen mielestään on jokivarren asukkaiden asenteiden muuttuminen simpukoille myönteiseksi. Tähtikaukoputkella pääsee ihailemaan Saturnuksen hienoja renkaita. Lisätietoja Hanna Ylitalo, (016) 665 148 tai Arja Hartikainen (016) 665 225. Luontokuvien valioita BBC Wildlife Magazinen perinteisen luontokuvakilpailun parhaimmisto on esillä London Natural History Museumissa (Cromwell Road) 27. "Pari kesää sitten yhden vuoden tammukanpoikaset kuolivat, kun savi tukki niiden kidukset", Rauhala sanoo. Näyttely on laaja läpileikkaus jokija järvikalastuksesta esihistoriallisella ajalta nykyaikaan. Auringonlaskun aikaan nousee idästä jättiläisplaneetta Jupiter, jonka neljä suurinta kuuta voi nähdä kiikarillakin. helmikuuta 1999 asti. Toivottavasti ehdimme ajoissa", sanailee nokialainen kuvataiteilija ja luomuviljelijä Osmo Rauhala. Hän puhuu kotinsa vieressä virtaavasta Matalusjoesta ja sen ainutlaatuisesta jokihelmisimpukasta. Etelä-Suomen kahdesta raakkuesiintymästä Matalusjoki on silti elinvoimaisempi. Aikanaan jopa miljoonien yksilöiden esiintymä Nokian ja Hämeenkyrön rajalla on kutistunut reiluksi 10 000 raakuksi. Kalastuksen historiaa Inarin Siidassa on esillä 1. Avo-ojiin onkin suunnitteilla hiekkasuodattimet. Risto Mielosen työajasta suuri osa on kulunut erilaisten kontrahtien viilaamiseen. Harri Mannonen SUOMEN LUONTO 11/98. Arkki, jossa on 30 merkkiä, maksaa 300 markkaa. 5. Kriittistä aikaa on vain pari kuukautta vuodessa", Osmo Rauhala sanoo ja odottaa hyvää tahtoa Tampereen suunnalta. Mutta on ilahduttavaa nähdä, miten asenteet ovat muuttuneet", Rauhala sanoo. Maastoon on merkitty retkeilyreittejä noin 165 kilometriä, ja Parikkalan Sammallammelle on pystytetty lintutorni. Viime vuosina on löydetty vain niukasti 1980-luvulla syntyneitä yksilöitä. Me käymme sitten raivaamassa reitin taas puhtaaksi." Retkeilyreittiprojekti käynnistyi 1996 alussa, ja se päättyy tämän vuoden myötä. Osmo Rauhala suojelee raakkuja "Meillä on lääkäreitä ja lääkkeitä, mutta potilas on aika huonossa kunnossa. 10. Lisätietoja lnvalidiliiton varainhankinnasta saa Tuija Vuoriselta (09) 613 191. Jäniksenä kirjeensulkijoissa Invalidiliitto myy kirjeensulkijamerkkejä, joiden aiheina ovat ilves, hirvi, metsäjänis, kettu ja orava. Olemme muun muassa sopineet, että metsänomistajat ilmoittavat meille hakkuista
Kuva: Kirsi Vilanen Linnut kuin ystäviä Espoolaiselle Sylvi Kapaselle lintujen ruokinta on rakas harrastus. "Minä laittaisin lintuihin kaikki rahani . Vihreillä raitioteillä halutaan luoda kauniimpaa ilmettä kaupungin sisääntuloreittien varsille. Siellä täällä metsikössä on sateelta suojattuja ruokintaviritelmiä, jotka Sylvi kiertää päivittäin läpi. Kustaa Vaasan tien koealalla kokeillaan muun muassa ketohanhikkia ja maahumalaa. Ministeri näyttäisi kehottavan metsälain vastaiseen toimintaan. "Kommentti miellytti selvästi mh-yhdistysten väkeä", toteaa Maaseudun Tulevaisuus. Keltasirkut taas sirkuttelevat malttamattomina kauempana. Lintua ruokittiin päivittäin erityisseoksella, johon oli jauhettu maapähkinää, auringonkukansiemeniä sekä leipää. Nyt on leutoa, mutta silti tiaisille ja tikoille on puun kylkeen köytettynä läskiä. Sopivia paikkoja on alustavien selvitysten mukaan muun muassa Mäkelänkadulla, Mannerheimintien pohjoispäässä, Paciuksenkadulla, Munkkiniemen puistotiellä, Helsinginkadulla ja Mechelininkadulla. Tällaisen ohjeen olen antanut metsänomistajille, jotka ovat kyselleet vanhojen metsien suojelusta", sanoi Hemilä lehden mukaan Vantaalle kokoontuneelle metsänhoitoyhdistysten väelle. Pieniä kokeilualueita on perustettu myös Mannerheimintielle ja Kustaa Vaasan tielle. Pian tämä helsinkiläisten lempilapsi kiitää viherrataa pitkin muuallakin kuin Munkkiniemen Puistotiellä. Viherrytyksen takana ovat Helsingin kaupungin liikennelaitos ja rakennusvirasto sekä vihertöitä suunnittelevat Infratec ja Puutarhakonsultit. Keltasirkut tyytyvät kauranjyviin. Mieluiten tintit näet ottaisivat maapähkinöitä. Keväällä lintu laulaa heläytteli rantametsässä kuin kiitokseksi. Linnut ovat niin ihania." Tästä hurahtamisen lajista saa vähän vihiä, kun tupsahtaa keskeltä Helsingin keskustan pauketta Sylvin ruokintapaikoille. Kuorituilla auringonkukanSalla Tynys siemenillä Sylvi hemmottelee mustarastaita ja sinitiaisia sekä vihervarpusia, joiden pienellä nokalla siemeniä on hankala kuoria. AJANKOHTAISTA Raitiolinjat vihreämmiksi Helsingissä suunnitellaan raitioteiden kiskojen välien ja pientareiden viherryttämistä muutaman vuoden kuluessa lähes kymmenellä kilometrillä. Vuosittain ruokintaan hupenee rahaakin niin, että välillä aviomies jarruttelee. Uteliaimmat ja rohkeimmat talitiaiset sekä mustarastaat tulevat heti katsomaan, mitä evästä tuli. Lain mukaan metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kaurahiutaleet on varattu mustarastaille. "Nurmiratoja voidaan perustaa sellaisiin paikkoihin, joissa yksityisautot eivät pääse kiskoille", kertoo vihersuunnittelija Kirsi Vilonen Puutarhakonsulteista. Nurmirataa on kokeiltu Munkkiniemen puistotiellä vuodesta I 995. Anne Kärkkäinen Raitiovaunu, ratikka, raitsikka tai spåra. "On metsänomistajan oma vika, jos vanhoja metsiä löytyy. Nurmiradoilla voidaan Vilosen mukaan kasvattaa vaatimattomia mutta kestäviä heiniä kuten natoja, nurmikoita ja röllejä. 10.) mukaan hävittämään metsäluonnon monimuotoisuutta. Parasta Sylvistä oli, kun hän kerran sai ruokintapaikalle syksyllä ilmaantuneen punarinnan hengissä talven yli. Hyviksi raitiotiekasveiksi ovat Göteborgissa ja Bremenissä osoittautuneet myös erilaiset sammalet ja maksaruohot, joita ei tarvitse niittää. Metsässä kuuluu vain sihisevä sade ja ruokintapaikoilla pyrähtelevien vihervarpusten ja talitiaisten hiljaiset äänet. Repusta löytyy punatulkuille ja tällä kertaa tiaisillekinauringonkukansiemeniä. Antti Halkka 15. Salla Tynys Ministeri yllyttää hävittämään arvometsiä Maaja metsätalousministeri Kalevi Hemilä yllyttää Maaseudun Tulevaisuuden (8. Nurmi on kestänyt tallaamisen, lumenaurauksen ja ratikoiden jarrutushiekan
Energian käytön merkittävä vähentäminen vaatii kuitenkin puuttumista myös energiankulutuksen rakenteisiin. Suomessa tuulee suotuisasti Tuulivoimaan panostetaan aktiivisesti useissa Euroopan maissa. Kaikki sähkönkuluttajat voivat valita sähköntoimittajansa esimerkiksi ympäristöperusteilla. Vaikka niiden laaja hyödyntäminen ei aina ole ympäristölle ongelmatonta, niin fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen ne sopivat mainiosti. Lämmöntuotannon fossiilipolttoaineille on hiilidioksidivero Pohjoismaissa ja Alankomaissa. Uhkasta mahdollisuudeksi Hiilidioksidin, metaanin, typpioksiduulin, HFCja PFC-yhdisteiden sekä rikkiheksafluoridin päästöjen vähentäminen edellyttää toimia monilla yhteiskunnan lohkoiUa. Pitemmän Leslezek Sawicki/Luontokuvat päälle energian käyttöä voidaan vähentää suosimalla työvoimavaltaisia tuotannonaloja energiavaltaisten sijasta. Joustavuutta voivat tuoda myös kupla-ajattelu (kuten EU:n yhteinen tavoite) ja hiiltä sitovien nielumuutosten huomioon ottaminen. Suomen rannikon ja tuntuSUOMEN LUONTO 11 /98. Turvetta lukuunottamatta Suomen omat energialähteet ovat uusiutuvia. Tekniikan kehittyessä runsaasti energiaa kuluttavia prosesseja on mahdollista korvata vähän kuluttavilla. Panostus on käytännössä tehty ympäristöpoliittisin perustein, sillä esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden verottaminen on osoittautunut sähköntuotannossa hankalaksi. Toinen mahdollisuus uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen on poliittinen ohjaus, joka voidaan toteuttaa rajoittamalla uusiutumattomien energialähteiden käyttöä ja tukemalla uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Vähemmän ja tehokkaammin Energiankäyttöä voidaan vähentää monella tavalla. Energian tuotannon ja kulutuksen päästöjä voidaan vähentää periaatteessa kahdella tavalla: vähentämällä energian käyttöä ja siirtymällä vähempipäästöisiin energialähteisiin. Keskeisiä ovat energiantuotanto, liikenne, teollisuus, maaja metsätalous, palvelut, julkinen sektori, jätehuolto sekä kotitaloudet. Buenos Airesin ilmastokokous mairnskuussa 1998 keskittyy näihin kysymyksiin. Katseen voi kääntää peruutuspeilistä eteenpäin, jolloin päästöjen vähentämiseen liittyvät mahdollisuudet Suomen kansantaloudelle ja teollisuuden kilpailukyvylle huomataan ja uhkakuvien maalailu jää vähemmälle. Esimerkiksi Tanskassa kivihiiltä käyttävien voimalaitosten rakentaminen on kielletty hallituksen päätöksellä 1997. Suomen sijainti pohjoisella havumetsävyöhykkeellä antaa monia mahdollisuuksia vähentää energiantuotannosta syntyvta kasvihuonekaasupäästöjä. Jarmo Vehmas Ilmastopolitiikkaa ( osa 2 ): Keinoja etsimässä Energia on avainasemassa YK:n ilmastosopimusneuvotteluissa ei toistaiseksi ole päästy yleistä tasoa syvällisempään keskusteluun siitä, millaisilla keinoilla Kiotossa joulukuussa 1997 sovitut päästötavoitteet voitaisiin saavuttaa. Uusiutumattomista uusiutuviin Rakennemuutos voidaan ymmäitää myös siirtymisenä uusiutumattomista uusiutuviin energialähteisiin. Niinpä Kioton jälkeen huomion kohteena on ollut "flexmex" eli joustavat mekanismit, joiden avulla kaikkia päästövähennystoimia ei tarvitse toteuttaa omassa maassa eikä yksin. Voidaan puhua myös energian ominaiskulutuksen pienentämisestä. 16 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen onnistuu vain monien alojen yhteistoimin. Tällaisille muutoksille on avautunut mahdollisuus sähkömarkkinoiden vapauduttua. Monilta aloilta löytyisi melko paljon teknisiä mahdollisuuksia tehostamiseen, mutta investoinnit eivät useinkaan täytä käytännössä vaadittavaa kahden vuoden takaisinmaksuaikaa. Alkuvaiheessa norppamerkkiä on anottu pääasiassa vanhalla vesivoimalla tuotetulle sähkölle ja puupohjaisilla polttoaineilla tuotetulle sähkölle ja kaukolämmölle. Toisaalta energiaverojen korottaminen mahdollistaa ekologisen verouudistuksen, jossa esimerkiksi työn tekemiseen kohdistuvaa verotusta samalla kevennetään. Keskeisiä ovat yhteistoteutus, päästökauppa ja kehitysmaahankkeita vait en perustettu "puhtaan kehityksen mekanismi". Käytännössä nämä edellyttävät energian käyttömahdollisuuksiin ja/tai hintaan vaikuttavaa poliittista ohjausta, tekniikan kehittymistä sekä asenteiden ja mielikuvien muuttumista. Jarmo Vehmaksen mukaan energian käytössä tarvitaan tehostamista, uutta tekniikkaa, poliittista ohjausta, asenteiden muuttumista ja uusiutuvia lähteitä. Sähköntuotannon polttoaineet ovat erityisasemassa, koska niitä ei haluta kilpailukykysyistä verottaa kansallisesti. Uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi monet maat käyttävät taloudellista tukea, jonka pääpaino on siirtymässä voimaloiden investointituesta energian markkinoilletulovaiheeseen. Monien maiden sähköntuotannossa tuulivoiman osuus onkin nousemassa promilleluokasta prosenttiluokkaan. Ensimmäisenä listalla on tarpeettomasta energiankulutuksesta luopuminen, mitä energiansäästöllä on perinteisesti tarkoitettu. Keskeisiä syitä tähän ovat alhainen energian hinta ja se, että säästöinvestointien ja voimalainvestointien kustannuksia ja kannattavuutta ei arvioi sama organisaatio eikä niitä arvioida samanlaisin kriteerein. Nykyisin energiansäästö mielletään lähinnä energiankäytön tehostamiseksi eli energiankulutuksen vähentämistä tuotettua hyödykeyksikköä tai tiettyä energiapalvelua kohti. Useimmat maat haluavat säilyttää mahdollisimman paljon valinnanvaraa ja pitää päätösvallan itsellään. Tanskan, Saksan, Yhdysvaltojen (Kalifornia) ja muidenkin maiden ostovelvoitteet ja hintatuet ovat esimerkkejä järjestelmistä, joiden avulla tuulivoiman tuotantoa on onnistuttu lisäämään merkittävästi. Vastaus ongelmaan on integroitu resurssisuunnittelu, jossa rakentamisen ja säästöinvestointien kannattavuutta verrataan toisiinsa. Edelläkävijä on Tanska, jossa tuulivoiman osuus on jo noin seitsemän prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta. Suomen luonnonsuojeluliitto on vastikään ottanut käyttöön Suomen ensimmäisen energian ympäristömerkinnän, jota energiantuottajat voivat hakea uusiutuvilla energialähteillä tuotetulle sähkölle ja lämmölle. Tehokkaimmat järjestelmät velvoittavat perinteiset sähköyhtiöt ostamaan kaiken sähköverkkoon tarjottavan uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tiettyyn minimihintaan
Tältä pohjalta Lumituuli Oy on toteuttamassa Suomen ensimmäistä valtakunnallista asiakkaiden omistamaa tuulivoimalaa. SUOM EN LUONTO 11/98 Investointiavustus on osa KTM:n 1992 käynnistämää tuuli voimaohjelmaa, jonka tavoitteeksi asetettiin 100 MW rakennettua tuulivoimakapasiteettia vuoteen 2005 mennessä. Toisaalta myös kivihiiltä louhittaessa vapautuu metaania ja hiilen kuljettaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Nämä huomioon ottaen maakaasua voidaan myös käytännössä pitää kivihiiltä vähempipäästöisenä polttoaineena. Harkittavaksi vo1s1 ottaa esimerkiksi ehdotuksen, jossa hakkuutähteiden ja muun energiapuun korjuu energiakäyttöön rinnastettaisiin muuhun verovapaaseen metsien hyödyntämiseen. Viime vuonna uutta kapasiteettia rakennettiin yli 300 MW. Maakaasu on kuitenkin fo siilinen polttoaine, joten sen käyttömahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä riippuvat kokonaan siitä, pystytäänkö sillä korvaamaan enemmän päästöjä aiheuttavaa energiantuotantoa. Ki1joittaja toimii tutkijana Tampereen yliopiston aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitoksella. Suomessa tuulivoiman tuki perustuu kauppaja teollisuusministeriön investointiavustukseen ja hintatukeen, jonka suuruus vastaa kuluttajien maksamaa sähköveroa (1.9.1998 alkaen 4,1 p/kWh). Tanskan investoinnit suunnataan merelle perustettaviin offshore-laitoksiin, joissa kustannustehokkuus on parempi. Maakaasun soveltuvuus sellaisenaan kombitekniikkaan voi mahdollistaa muun, esimerkiksi kivihiileen perustuvan lauhdetuotannon korvaamisen. Hän edustaa Suomen luonnonsuojeluliittoa ympäristöministeriön asettamassa ilmastotoimikunnassa. Kombitekniikka mahdollistaa korkeamman kokonaishyötysuhteen sekä yhteistuotannon korkeamman rakennussuhteen (samasta kaukotai prosessilämpökuormasta saadaan enemmän sähköä) kuin perinteistä vastapainetekniikkaa käytettäessä. Tämä merkitsisi noin puolta sähkönkulutuksesta. Sähkön tuotantoja kulutusrakenteeltaan oleellisesti erilaisessa Tanskassa hallitus asetti jo 1996 julkistetussa Energi 21 -strategiassaan tavoitteeksi tuulivoimakapasiteetin nostamisen 1500 megawattiin vuoteen 2005 mennessä ja 5500 megawattiin vuoteen 2030 mennessä. Suomessa on myös avoimet sähkömarkkinat, jotka antavat kuluttajille mahdollisuuden valita sähköntoimittajansa ympäristöperustein. Hakatun puun tilalle kasvava uusi puu sitoo poltettaessa vapautuvan hiilidioksidin. Tuulivoimalaitosten yksikkötehot kasvavat koko ajan, ja näin tarvittava maatai meripintaala pienenee. Maakaasua kivihiilen sijaan Energiasisältöön suhteutettuna maakaasu aiheuttaa teoriassa noin 40 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kivihiili. Maakaasun tuottamisessa ja siirrossa vapautuu jonkin verran metaania ja hiilidioksidia. Esimerkiksi maaja metsätalousministeriön asettama energiapuutyöryhmä arv101 pelkästään korjuukelpoisen metsäenergiareservin määräksi 1015 miljoonaa kuutiometriä vuosittain. Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että energiapuun korjuu on työvoimavaltaista ja sitä rasittavat työhön kohdistuvat verot ja maksut. 17. Kombivoimalat tuottavat lähes aina sähköä ja lämpöä. Bioenergian käytön lisäämisen suurin este on sen heikko hintakilpailukyky. Tämä merkitsisi noin seitsemän terawattituntia vuotui sta sähköntuotantoa, johon tarvittaisiin nimellisteholtaan 3500 megawatin tuulivoi makapasi teetti. Nykyisillä tuulivoimalaitosten yksikkötehoilla ja tilavaatimuksilla tämä kapasiteetti voitaisiin rakentaa reilun 200 neliökilometrin alueelle. Suomen Tuul ivoimayhdistyksen arvion mukaan lO prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta voitaisiin tuottaa tuulivoimalla. rialueiden varsin suotuisissa oloissa tuulen hyödyntämi selle on hyvät mahdollisuudet. Bioenergia ei aiheuta ilmastonmuutosta, sillä sen hiilikierto on lyhyt. Saksa, Intia ja Tanska) lisäys on useita satoja megawatteja vuodessa. Hakkutähteiden, harvennuspuun ja muun energiapuun korj uu energiakäyttöön saataisiin kannattavammaksi vaikkapa rinnastamalla se muuhun verovapaaseen metsien hyödyntämiseen. Juha Taskinen/Luontokuvat polttopuuta, peltobiomassoja (olki, ruokohelpi ja energiapaju) sekä tietyin varauksin biokaasua, lietettä ja puuperäistä yhdyskuntajätettä. Keväällä 1997 hallituksen energiastrategian yhteydessä puolestaan arvioitiin, että biopolttoaineiden teoreettinen tuotantopotentiaali on 10-12 miljoonaa ekvivalenttista öljytonnia, mikä vastaa noin kolmannesta Suomen energiankulutuksesta. Kaasumaisena se soveltuu sellaisenaan hyötysuhteeltaan hyvien kombivoimalaitosten polttoaineeksi. Niinpä bioenergian hyödyntämiseksi verotusratkaisut ovat avainasemassa. Nykyinen kapasiteetti on noin 12 MW, kun tuulivoimaan eniten investoivissa maissa (mm. Toisaalta suomalaiset yritykset ovat merkittäviä alihankkijoita maai lman tuulivoimateollisuudessa, ja niillä on tarjolla vaativiin merioloihin sopivaa tekniikkaa. Energiapuun korjuu kannattavaksi Suomelle erittäin merkittävä uusiutuva energialähde on bioenergia. Uusiutuvana bioenergiana pidetään yleensä metsäteollisuuden jäteliemiä (lähinnä mustalipeää) sekä erilaisia puuperäisiä jätteitä, hakkuutähteitä, harvennuspuuta, Biopolttoaineilla voitaisiin tuottaa kolmannes Suomessa käytettävästä energiasta. Sen hyödyntämisellä on pitkät perinteet
Sen aiheeksi tuli maataide ja metodiksi leikki. Monille tulee aika ajoin tarve kysyä: miksi teen tätä, miksi puurran. Taiteilijan luovuudelle tuo itsetutkiskelun paikka lienee elintärkeä. Hän ryhtyi jokunen vuosi sitten etsimään tekemisen iloa kävelemällä metsissä, poluilla ja lapsuuden maisemissa. Viatonta katsetta etsimässä Muhonen meni mukaan lasten leikkeihin j a muisteli omia leikkipaikkojaan ja leikkikokemuksiaan. 18 "Tämä on paluuta lapsuuden tikkuleikkeihin", AnneMaria Muhonen yksinkertaistaa. Anne-Maria Muhonen huomasi pari vuotta sitten matkamuistotöidensä muistuttavan häntä leikkimisestä, tekemisen ilosta, keveydestä, helppoudesta ja luovuuden virtaamisesta. SUOMEN LUO TO 11 /98. Kui vista lehdistä, oksista, neulasista ja hiekasta alkoi syntyä maataidetta. Ritva Kupari Taidetta leikkien Kuvataiteilija Anne-Maria Muhonen läksi etsimään iloa työhönsä ja löysi maataiteen ja leikin. Moni työ on jäänyt niille sijoilleen; jäljellä ovat valokuvat ja työpäiväkirjamerkinnät. Hän oli samaan aikaan valmistelemassa taideteollisen korkeakoulun pedagogisten opintojensa lopputyötä. Kaikki alkoi oikeastaan jo yli kymmenen vuotta sitten Italiassa: taideakatemian koulun käynyt maalari rakenteli maassa lojuvista vanhoista ruukunja lasinpaloista sekä oluttölkkien avaajarenkaista ilokseen hetken taidetta ja valoku vasi ne matkamuistoiksi. "Leikkimisessä on oleellista hetkeen heittäytyminen ja lapsenkaltaisuuteen pyrkimiAnne-Maria Muhonen ryhtyi etsimään leikin lumousta ja rakentelemaan teoksia sinne missä milloinkin kulkee
Oksanpätkistä tai havunneulasista muotoiltuja teoksia on vaikea tehdä myytäviksi. Elämisen taidetta Muhosen tapa työsken nellä lähenee e lämisen taidetta, joka on kaikille mahdo llinen. Sävähdyttäviä elämyksiä ja upeita paikkoja ei tosiaan tarvitse lähteä etsimään omaa elinpiiriä kauempaa. Hän on omaksunut maataiteilija Andy Goldsworthyn ajatuksen: "Taiteeni tulee aina olemaan he ijastus tavastani e lää". " Kaikkea e i voi mitata rahassa, enkä edes halua näistä töistä rahaa. Kuopioon kotiutunut taiteilija kertoo hymyillen: "Tänä aamuna uskomaton, he leän vaaleanpunainen valo paistoi näiden talojen seiniin ." Hän viittilöi keskustan kivitaloihin. Mitäs sinä keräät. Pelkkä katselu ei aina riitä." Yksin luonnossa työskentely on hiljentymistä ja sulautumi sta osaksi ympäristöä ja itsensä tarkkailun lopettamista. Se on ympäristön tutkimi sta ja epävarmuuden ja monien mahdollisuuksien hyväksymistä." To isaalta työ voi olla hyv in arkistakin. " Keräsin Väinölänniemellä rannasta kauniita hioutune ita puunpaloja, kun pieni poika tuli muoviastia kädessä jutte le maan: Mitäs sinä keräät, minä kerään perhosia ... Muhosen maataidetta ja valokuvia siitä o li syksyllä esillä metsämuseo Lustossa. Tärkeintä on kulkea aistit avoi nna. Vähän erilainen näyttely nähdään Annantalolla Helsing issä tammikuussa. "Tunnen oppivani enemmän kun kosketan jotakin. Hän sanoo kokeneensa välähdyksiä pe lottomuudesta, ja pakottomuudesta. Työskentely ja kävely voi muodostua mietiskelyn hetkeksi, meditaatioksi. Olisihan se tietysti kiva, jos joku tulisi kysymään, paljonko litra neulasia maksaa", hän nauraa. Hän on jo vienyt oppilaansa halaamaan puita. Taideteos voi yrittää jakaa sitä muiden kanssa. Leikki on asenne elämään nen. Anne-Maria Muhonen ei ainakaan toistaiseksi kaipaa takaisin taidemaalarin työhön. Leikin lumouksen maailmassa kaikki virtaa. Muhonen on itse kuvannut itseään ekokulkijaksi, luontoempaatiksi tai niukistiksi. Hän itsekin teki ensimmäiset työnsä vai n itselleen, ei arvostelevaa taidemaailmaa varten. Osa teoksista jää luontoon ja häviää omia aikojaan. Tärke intä on silloin tämä hetki. Mutta aij essakin on omat tähtihetkensä. Tämäntapaisia ajatuksia kuulevat varmaan ne lukiolaisetkin, joille Muhonen opettaa kuvaamataitoa. Kuuluimme samaan kerääjien heimoon." Paljonko maksaa litra neulasia. Hän kertoo opetelleensa lukemattomia tunteja "ole maan läs nä" ympäristöä havainno iden ja kosketellen. Siellä on oma ajankulkunsa." Leikkiminen on lapsen työtä, sanotaan. Taiteilijakaan ei e lä pelkästä inspiraatiosta vaan myös rutiine ista, asioiden toistamisesta, keskittymisestä ja ristiriidoista. Maataiteen tekeminen on harkittu valinta. Aikuisen todetaan väheksyvästi vain leikkivän. "Leikin kautta näen paremmin o mat mahdo llisuuteni to imia ja nauttia kyvyistäni. Hyvällä hetkellä aukeaa sitten kauneuden ja luomisen kokemus. Näyttelyn purkamisen jälkeen havunneulaset ja tikut odottavat säkissä uutta tulemi staan. Muhonen kuvaa, kuinka hän kävellessään nappaa ympäriltään kuvia, ääniä, haj uja ja tuntemuksia. "Taide ja leikki ovat tapoja opp1m1seen, kehittymiseen. Osan materiaalista hän kerää näyttelyaineistoksi. Kävely vapauttaa odotuksista ja valmistaa työskentelyyn. D SUOM E LUONTO 11 /98. Opetukseen kuuluu myös ympäristökasvatusta, joka voi avata silmiä näkemään esimerkiksi pui stojen kauneuden ja merkityksen kaupungissa. Muhoselle leikkiminen tarkoittaa tekemisen intohimoa. Hylätyn materiaalin käyttö ja varovainen työskente ly luonnossa ovat taiteilijan kannanotto luonnon arvostamisen ja kunnioittamisen puolesta. Voin unohtaa myyttisen sankaritaiteilijan kuvan ja sen tavoittelun." Taiteilija viittaa buddhalaiseen tavoitteeseen tulla omak20 si itseksi, etsiä omaa viattomuuttaan. Rakentaminen, kasaaminen, pinoaminen, laj itte lem inen, jä1jesteleminen ja kaunistaminen ovat osoittautuneet luonnolli seksi tavoiksi jäsentää ja ymmärtää maailmaa. Muhonen pyrkii käyttämään luonnosta kuivuneita, pudonne ita ja kuolleita aineksia. Muhonen viihtyy muun muassa Väinölänniemellä ja Puijo lla. Leikki on asenne elämään
"Yi1ättävän harvat nuoret lukevat. Taloudellisen, teknologisen ja tiedotuksellisen vallan vuoksi juuri Amerikan Yhdysvaltain presidentistä sen sijaan kuuluu tietää aivan kaikki . Entä jos vähät välitämme kilpailusta. Puhelinvastaajan hankin, kun arvelin sen auttavan työssäni. Minulta puuttuvat videot sekä tiskija tietokone. Sähkö sitoo paikkaan, olohuoneen nurkkaan. Kun ei enää ole tiedotusvälineiden kilpailua ja ympäristön pilaaja sattuu myös omistamaan tiedotuskanavat. Vanhat koneet kelpaisivat minulle, mutta ne eivät enää kelpaa työympäristölle. Kyse ei ole juoksemisesta teknologian uutuuksien perässä. Sähköposti ja pankkiautomaatti eivät suoranaisesti haittaa ketään ilmaantuessaan, mutta haittaavat monia silloin, kun niihin vedoten lakkautetaan postitoimi sto ja pankin sivukonttori . Useimmissa lehdissä oudoksuttaisiin vanhanaikaisella koneella naputtavaa avustajaa, hänellä olisi huono imago, kuten latinaksi sanotaan. Lopultakin Clinton on nolon jupakan ehdoton voittaja. Enää ei kulttuuriin kuulu kytätä puhelinta, josko se sattuisi soimaan. Mutta pitääkö sitten olla nimenomaan sähkökone. Tässähän ei ole kyse ympäristön säästämisestä, että sähkökone olisi puhtaampi kuin höyrytai dieselkirjoituskone. Eivät kaikki ennenkään lukeneet, mutteivät liioin pelanneet tietokonepelejä eivätkä katsoneet videoita. Ihmisten tavoitettavuus on pikemminkin heikentynyt sen jälkeen kun vastaajat tuli vat. Talouden yhdentyessä yhdentyy tiedotus. Se on myönteistä ja vapauttavaa, muttei soittajalle. Heiltä ei kumminkaan kysytä kun tehdään seuraavia, vielä myllertävämpiä ratkaisuja. He joko puski vat turvetta, huilasivat tai juttelivat niitä näitä, ei välttämättä sen viisaampia kuin mitä tietokonepeli tarjoaa. Matti Koivurniiki Hannu Niklander ki1joittaa muun muassa siitä, millaista on nykyajan todellisuuspako, olemattomien haihattelu. En tiedä, onko yksikään työtarjous tullut nimenomaan vastaajan ansiosta, eihän kukaan jutuntilaaja tai esitelmöimään kutsuja kehtaa sanoa, että kun niin helposti olitte tavoitettavissa, päätimme tällä kertaa tyytyä teihin. Luettiinpa Israelin lasten korpi vaelluksesta tai Jules Vernen sankarien usein insinöörin ja meri kapteenin suolanpärskeisistä seikkailuista ulapoilla, lukija joutuu käyttämään mielikuvitustaan: minkä värinen parta Mooseksella on ja kuinka paljon se laiva keinahtaa. Syrjäytyminen ei ala vielä siitä, ettei henkilö saa hankittua kaikkia uusia laitteita. Se aktivoi muutenkin, ihminen oppii epäilemään eikä hän ole yhtä helppoa aivopyykkiä kuin passivoitu tuijottaja. Ne ovat nuhruisia tarinoita, joiden ei luulisi innoittavan monenkaan fantasioita. Mutta eikö kirjakin ole todellisuuspakoa. Hannu Niklander Sähköinen kotiaresti Lman sähköä en kirjoittaisi tätä artikkelia sähköki1joituskoneella. Ei hyödyllistä mutta pakollista. Tietokonelevykkeet ovat huokeita, mutta onko viisasta jättäytyä kaukana sijaitsevien yhä harvempien tuotantofirmojen armoille. Jonkin verran väkeä voi aina jättäytyä sivuun vääränä pitämästään kehityksestä ja jopa joten kuten tulla toimeen. Entä sitten, kun merkittävät foorumit ovat yhä harvempien käsissä ja näiden etuihin ei kuulu luonnonsuojelu . Täydellinen kieltäytyminen siitä on kuin yksipuolinen aseistariisunta. Mutta silloin syrjäydytään, kun hallussa olevat laitteet eivät enää kelpaa muille. Luettaessa jopa roskaa on itse lukutapahtumassa edes jonkin verran rasitettava aivoja. Mutta elämä oli konkreettista, asiat liittyivät siihen mitä oli käsillä. Eivät siitä uusilla ehdoilla välittäneet intiaanitkaan. Kilpailijat jyräävät ylitse. SUOM EN LUONTO 11 /98 21. Sähkölaite vaatii sitoutumista. Se voi olla huokea hankkia, mutta virrasta on maksettava niin kauan kuin laitetta käytetään, olipa kyseessä videonauhuri tai leikkiautorata. Mutta ne kuuluu tietää, jotta olisimme tottelevaisesti ajan tasalla. Joiltain osin olen onnistunut potkimaan tutkainta vastaan. Niin vanha en liioin ole, ettenkö jaksaisi lihasvoimalla näppäillä mekaanista konetta. Joku tietysti saattoi haihatella olemattomia, mutta nyt niin tekee enemmistö. Sen sijaan kymmenet miljoonat rientävät saamaan tietoa Clintonin irstailuista. Uusi tekniikka on välttämätöntä. Sama kirjailijantoimessa. Sinne voi kuka tahansa laittaa mitä lystää, mutta useimpien kotisivujen kohtalo on sama kuin harrastajakirjoittaj ien runoilloilla: pieni samanmielisten joukko viihtyy keskenään. Maailmassa on yli sata presidenttiä, useimpia ei osata edes mainita nimeltä. Aluksi odotettiin paljon internetillä. Ennen voi virkailijan tai yrittäjän yllättää guhelimella, mutta nyt he voivat itse valita, kenen toistuviin soittopyyntöihin viitsivät vastata. Vanhan koneen jälki kielii ikääntyneestä harrastajakynäilijästä, jonka työhön syventyessään nuori dynaaminen kustannusvirkailija tuskin kehittää uraansa. Ki1jan ja vieterijunan kanssa pärj ää sormivoimin. Se privatisoi ihmisen sähköiseen kotiarestiin, kirjan taas voi ottaa mukaan luontoon tai puiston penkille
Pakokaasun cocktailissa on muun muassa happamoittavia typenoksideja, kasvihuoneilmiötä v01m1stavaa hiilidioksidia, syöpää aiheuttavaa bentseeniä ... Samaan aikaan kun mainokset antavat ymmärtää, että bensiini on niin puhdasta ja vaaratonta, että autoilija voisi pian huoleti elää jo kirjaimellisestikin bensaa suonissaan, on karussa todellisuudessa tullut esille aivan uusi ongelma. Siksi olemme uskaltaneet käyttää mainoksissa tätä 22 puhtaus-sanaa", perustelee mainospäällikkö Leila Hämäläinen Teboilin huoltamoosastolta. Teboilin Terra-bensiini puolestaan edustaa "Puhdasta Terra-tehoa", ja sen mainoslakana kehottaa koirankokoisin kirjaimin: "Aja puhtaasti, ajat pitemmälle". Ne saavat autoilun tuntumaan suorastaan raikkaalta, kuin kesätuulessa pyykkinarulla liehuva pellavapaita: "Puhtaita tankkauksia ja ystävällistä palvelua", lupaa Neste. Toisessa kilvessä yhtiö vakuuttaa Futura-bensiininsä olevan "Parasta moottorille, puhtainta ympäristölle". Aineen oletetaan olevan myös syöpää aiheuttava. Tankkausten aikana MTBE:tä pääsee haihtumalla ilmaan, josta se kulkeutuu sadeveden mukana pohjavesiin. Nesteen kehittämispäällikkö Risto Räsänen puolestaan perustelee oman yhtiönsä mainoslauseita sillä, että heidän bensiininsä on tällä hetNykyaikaisenkin bensiinin polttaminen saastuttaa, vaikka mainosten perusteella sitä ei hevin uskoisi. MTBE:tä on jo alettu pitää kaikkien aikojen hankalimpana pohjaveteen joutuneena aineena. Mikä on saanut huoltamoketjut uskaltautumaan puhtautta uhkuviin mainoskampanjoihin, kun kyseessä on kuitenkin tuote, jonka käyttäminen aiheuttaa suoranaisen liudan ympäristöongelmia. Suomessa muun muassa Työterveyslaitos ja Suomen ympäristökeskus tekevät parhaillaan tutkimusta MTBE:n terveysriskeistä. "Toinen seikka, johon mainoksilla on tarkoitus viitata, liittyy menneisyyteemme: olemme myyneet Terra-nimellä lyijytöntä bensiiniä jo vuodesta 1992 alkaen." Teboil ei ole tässä yksin: lyijytöntä ja reformuloitua on nykyään lähes kaikki Suomessa myytävä bensiini. Autoilija siis tankkaa ja ajaa pois huoltoasemalta tyytyväisenä vilkaisematta taakseen, missä hänen puhdas ostoksensa parhaillaan poistuu pakoputkesta maailmalle. Mutta viime vuosina on yllättäen havaittu, että lyijyä korvaavat uudet bensiinin lisäaineet ovatkin tuoneet tullessaan uuden ympäristöongelman. "Myymme reformuloitua bensiiniä, jossa on muun muassa alhaisempi rikkija bentseenipitoisuus kuin aikaisemmin käytetyissä bensiineissä. Y mpäristöstä mitatut lyijypitoisuudet ovat sen ansiosta selvästi laskeneet. Yhdysvalloissa, ITIJssa MTBE:tä on päässyt ympäristöön pitemmän aikaa ja suurempia määriä kuin Suomessa, sen on todettu aiheuttavan kaupunkien ja moottoritienvarsien asukkaille päänsärkyä, kurkkutulehduksia ja pahoinvointia. Ojasta allikkoon lyijyttömällä bensiinillä. Nesteen ja Teboilin huoltoasemilla kävijät ovat kesän ja syksyn mittaan ehtineet moneen kertaan nähdä yhtiöiden tuoreimmat mainokset. Helena Tengvall SUOMEN LUONTO 11/98. Teksti ja kuvat: Helena Tengvall Puhdas, puhtaampi, bensiini. Aine nimittäin hajoaa erittäin hitaasti, ja sen puhdistamisen pohjavesistä uskotaan olevan vaikeaa ja kallista. Puhtaampaa kuin ennen ... Reformuloinnilla tarkoitetaan bensiinin koostumuksen hienosäätämistä sitä silmälläpitäen, että pakokaasujen myrkyllisyys saataisiin vähenemään ja katalysaattorin toiminta tehostumaan. Lyijyn jättäminen pois bensiinistä on ollut yleisesti kiitelty edistysaskel. Yleisin näistä aineista on metyy litertiääributyy I ieetteri eli MTBE
mutta onko se puhdasta. Vaikka bensiinilaatujen ja autotekniikan kehitys vähäpäästöisempään suuntaan on tervetullutta, tosiasiaksi jää silti, että yksinään ne eivät riitä rajoittamaan autoliikenteen päästöjä sellaiselle tasolle, joka olisi edes jotakuinkin ympäristön kantokyvyn rajoissa. "Aja puhtaasti" -mainoslauseeseen sisältyvän kuplan Ilpo Kuronen haluaa puhkaista toisestakin syystä. Bensiinin kehittelemistä entistä vähemmän saastuttavaan suuntaan ei varmasti vastusta kukaan. "Kuluttaja-asiamies on ottanut yhteyttä viimeksi tämän vuoden helmikuussa", kertoo Räsänen Nesteeltä. Moni esimerkiksi muistaa parin vuoden takaisen automainoskampanjan otsikolla "Tee ympäristöteko osta uusi auto!" Erityisesti katalysaattorin autuaaksitekevyyteen uskotaan yleisesti. Katalysaattorillakin on rajansa Puhtoiset bensiinimainokset eivät ole ainoita alallaan. "Mikään muu tuskin saisi niitä ottamaan mainonnassaan tietoisesti tällaista riskiä." Riskin olemassaolosta ollaan huoltamoketjuissa hyvin tietoisia. Nesteen kampanja puolestaan on käynnissä edelleen. Pakoputkesta leviää myös muun muassa typpiyhdisteitä, jotka happamoittavat vesiä ja maaperää sekä kantavat kortensa kekoon ravinnekuormituksessa, joka puolestaan on syynä Itämeren ja sisävesien sinilevien massaesiintymisiin. Autoilusta elävät teollisuudenalat ovat ennenkin uutterasti ja menestyksekkäästi pyrkineet saamaan asiakkaansa uskomaan, että liikenteen ympäristöhaitat ovat jo historiaa. Kestävälle tasolle päästään vasta, jos ihmisten mahdollisuuksia ja motiiveja joukkoliikenteen käyttämiseen pystytään ratkaisevasti parantamaan ja jos yhdyskuntarakennetta ryhdytään uudistamaan autottomampaan suuntaan. Katalysaattori vähentää häkä-, typenoksidija hiilivetypäästöjä, mutta nollaan asti se ei niitä kykene taikomaan. Suomen luonnonsuojeluliitto on hiljattain lähettänyt kuluttaja-asiamiehen toimistoon kyselyn, jossa se tiedustelee kuluttaja-asiamiehen kantaa mainosten asiallisuuteen tai sen puutteeseen. 23. "Puhtaita tankkauksia ei ole olemassa eli mainokset selvästi valehtelevat", tokaisee SUOMEN LUONTO 11/98 Aia puhtaasti, aiaf P-itemmäl/e. Yhtiön omassa laboratoriossa tehdyt tutkimukset osoittavat, että Nesteen bensiinin käyttäminen tavallisessa katalysaattori autossa tuottaa pakokaasuihin viitisen prosenttia vähemmän typenoksideja, viitisentoista prosenttia vähemmän häkää ja parikymmentä prosenttia vähemmän bentseeniä kuin tavallinen keskieurooppalainen bensiini. Muun muassa Teboil ostaa Nesteeltä perusbensiinin ja lisää siihen omat lisäaineensa. "Vaikka näiden bensiinien käyttäminen olisi ympäristölle haitattomampaa kuin joidenkin muiden, ei niiden käyttäminen silti tee autoista päästöttömiä." Nykyistenkin bensiinien aikana autoilu on edelleen merkittävä ympäristöongelma. Teboilin kampanjan oli tarkoitus kestää vain kesän ajan, mutta mainospäällikkö Hämäläinen arvelee, että joitain )akanoita voi olla yhä esillä huoltoasemilla. Hiilidioksidipäästöjä vastaan katalysaattori on kokonaan aseeton: niitä se ei vähennä, vaan pilkkoessaan häkäja typenoksidimolekyylejä vaarattomaan muotoon katalysaattori peräti tuottaa itse lisää hiilidioksidia. Mainostaulun väite, jonka mukaan Nesteen bensiini on puhtainta (suomeksi sanottuna vähiten likaista), pitää tutkimusten valossa paikkansa. Jos vertailukohtana ovat Suomessa myynnissä olevat muut bensiinit, ero on pienempi, koska suurin osa muiden yhtiöiden Suomessa myymästä bensiinistä on tehty Nesteen jalostamasta bensiinistä. Neste on ollut Euroopassa yksi edelläkävijöistä bensiinin koostumuksen hienosäädössä. Tästä lannistumatta yhtiöiden mainososastot ovat jatkaneet nuorallatanssiaan ja käynnistäneet puhtauteen vetoavat mainoskampanjansa . "Ympäristöä kuormittavat autojen valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden hankkiminen ja autojen tuotanto, samoin bensiinin koko tuotantoketju öljynporauksesta ja öljynkuljetuksista alkaen, suuren henkilöautomäärän vaatimat tienrakennushankkeet ja niin edelleen." Mainoslauseiden nuorallatanssia "Syynä nam uskaliaaseen mainoslauseiden käyttöön täytyy olla huoltamoketjujen välinen kova kilpailu", Kuronen arvelee. Huomattavasti korkeamman kulmakarvankohotuksen ansaitsevat ne mainokset, joissa bensiinistä on tullut peräti puhdasta siis absoluuttisesti, kuin pulmunen: ei päästön päästöä. Tuolloin kuluttaja-asiamies totesi kaikille huoltamoketjuille lähettämässään kirjeessä, että bensiinin markkinoinnissa on hyvä tuoda esille sen kehitys vähemmän haitalliseen suuntaan, mutta on kuluttajien harhaanjohtamista, jos mainoksessa annetaan ymmärtää, että kuluttaja voisi bensiinin käytöllä vaikuttaa oleellisesti ympäristön tilaan. kellä Euroopan markkinoiden bensiineistä vähäpäästöisin. Jopa autokouluopetuksen veteraani Enska Itkonen perusteli hiljattain Tuulilasi-lehden haastattelussa ostaneensa katalysaattoriauton siitä syystä, että "se ei saastuta". Esimerkiksi Suomen hiilidioksidipäästöistä runsaat kymmenen prosenttia on peräisin henkilöautoista. ... Lähitulevaisuus näyttää, katoavatko mainoskilvet huoltoasemilta. "Autoilullahan on pakokaasujen lisäksi paljon muitakin ympäristövaikutuksia", hän muistuttaa. Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen
Siellä ne voivat tempoa makuuksia ja pesää varten pehmikettä irtopaaleista. Nämä kaikki sian hyvän elämän toiveet toteutuvat Lapin järvellä Wallenien tilalla. Tänä syksynä sioille on rakennettu isoista paaleista olkimaja. "Ensimmäisenä talvena sioilla oli mahdollisuus valita olkipaalein varustettu maakellari, mutta ne halusivat nukkua ulkona 28 asteen pakkasessa. SUOMEN LUONTO 11/98. Göran Wallen kippaa kullekin annoksen viljaa. Tosin se on herkkä vedon ja kosteuden yhdistelmälle", Carola Wallen kertoo. Teksti: Anne Kärkkäinen Kuvat: Paavo Hamunen Sikamaisen mukavaa Wallenien siat ovat kipaisseet kuusikosta ruokatauolle. Suomalaisella kesysialla on luontaiset vaistot tallella. Sika sietää huonommin hellettä kuin kylmää. On varmasti somaa viettää harmaata syyspäivää, maata pahnoilla kavereiden kyljessä ja kuunnella, kun sade ropisee muovi kattoon. Suojaan ne pääsevät vanhaan maakellariin ja navetan kyljessä sijaitsevaan latoon. Monet käyvät kuulemma ihmettelemässä Wallenien sianpitoa. Kaupunkilaista ulkona vapaasti kuljeskeleva sikalauma ihmetyttää: eivätkö possut palellu. Sioilla on käytössään kaksi hehtaaria, jota ne voivat tonkia kärsällään mustalle muralle. Eivätkö ne palellu. Lääkäri kävi ja totesi, ettei sioissa ollut muuta vikaa kuin että ne voivat pulskasti. Myös porsiminen ja possujen lapsuus ovat Wallenien sioilla sujuneet hyvin. Niillä oli enemmän läskiä kuin tavallisen sikalan asukeilla. Hyvää seuraa, syötävää, sopivasti juomaa, mukavaa puuhaa ja ulkoilmaelämää. Idean ulkotarhauksesta Wallenit saivat Ruotsista. Ilmeisesti eläintenhoidosta on vakiintunut kuva sisälle teljetyistä lehmistä ja sioista. Tuleva talvi on kuudes, jonka sikalauma viettää ki visellä kuusikkomäellä. Ne sijaavat pahnoista lämpimät makuusijat ja kerääntyvät siskonpedille kylki kylkeen. Kesähelteillä ne taas lötkyilevät kuusten va1jossa ja ottavat mutakylpyjä. Possujen ruokavalioon kuuluu myös pikkupottuja, kuivia leipiä ja herkkuhetkiin pullaa. 24 Carola ja Göran Wallenin siat saavat olla ulkona ympäri vuoden, omassa tarhassaan noin neljänkymmenen paan laumassaan. Se osaa rakentaa pesän. Siat sopeutuvat kylmään kasvattamalla paksun läskikerroksen eristeeksi. Myös tarkastusmatkalla käynyt ruotsinkielinen eläinsuojelujä1jestö Vihreä Risti lähetti perästä päin kiitoskirjeen hyvästä sianpidosta. Alkuaikoina eräs huolestunut ohikulkija hälytti paikalle eläinlääkärin rääkkäystä epäillen
Emakot ovat synnyttäneet suuria, 1216 porsaan pahnueita. Sitä ennen Carola häipyy visusti sika-aitauksen liepeiltä, sillä hän ei kestä valitun viimeisiä katseita. Teurastamolla on todettu, että sikojen liha on kiinteää jatkuvan liikkumisen ansiosta. Kuntoilijan tiiviitä lihaksia Sairauksiltakin Wallenien siat ovat välttyneet. Keväällä tilalla teurastettiin vii si sikaa. Monet ulkosian kinkun makuun päässeet ovat varanneet jouluherkkunsa vii me vuonna, mutta vielä Wallenien varauslistalla on tilaa. Sian elämä Wallenien tilalla päättyy useimmiten Göranin aseen laukaukseen. Jalat ovat olleet hyvässä kunnossa, samoin liha. Ulkoilmaelämää viettävät siat rokotetaan säännöllisesti punatautia vastaan. Emakko tonkii kärsällään ennen kuin asettuu porsaidensa luokse. Sikojen ruokavalioon kuuluu li säksi oman tilan ja naapurin pikkupottuj a, leipomosta saatavia kuivuneita leipiä ja herkkuhetkiin pulli a. Joulun sesonkimyynnistä osa on jo hoidettu. Ohra ja kaura viljellään omalla tilalla tavanomaiTällä tilalla sika saa valita vapaasti asettuako ulos vai sisälle ladon suojaan. Possut kerääntyvät emon kärsän ympärille, jolloin ei ole vaaraa, että ne litistyisivät emonsa alle. Kersu OM EN LUO TO 11/98 ran kaijua vaivasi yskä, ja toiste taas oli porsivalta emakolta virtsarakko luiskahtanut ulos. Emakkosikaloiden ongelmaa, porsaiden kuoliaaksi puristumista, Walleneilla ei ole esiintynyt. Silti ajoittain isompi erä sikoja lähtee viimeiselle matkalleen myös teurastamoon sadan kilometrin päähän. Lihaa tosin peittää parin kolmen sentin eristysläski , mutta senhän voi leikata pois. Asiakas saa ostaa sen kokoisen palan sianlihaa kuin haluaa. Viljaa ja pottuja omalta tilalta Wallenien siat eivät ole luomusikoja, vaikka ne elävätkin hyvin luonnolleen sopivaa elämää. Jos kaikille porsaille ei ole riittänyt tarpeeksi maitoa, perhelaumaan on mahtunut aina samaan aikaan porsineita emakoita, joiden nisille vähemmälle maidolle jääneet jälkeläiset on hyväksytty. Laatu on kuulemma sellainen, että siitä voi sairastua: ylensyönnistä, kuten kävi toissakesäisen grill ijuhlan vieraalle. Nyt syksyllä laumaa harvennetaan pienemmäksi talvea varten, sillä rehusato jäi heikoksi. Teurastamolle viedyissä sioissa ei ole ollut loisia. Carola Wallenin mukaan ostorehua ei käytetä, koska sen sisällöstä ei ole tietoa. 25. sin viljelymenetelmin. Koti teurastuksessa on Wallenien mukaan etuna, ettei sikoj a stressata kuljetuksella. Eläinlääkäri on käynyt viiden vuoden aikana vain kaksi kertaa
Soitimen jälkeen se on osuutensa hoitanut, ja naaras i jää yksin huolehtimaan jälkikasvusta. :~ Paavo Hamunen/Luon1okuva1 "' Pyyuros viheltää naaraalle "tiii, tiii, tititi ". Pyynaaras hautoo kuukauden päivät touko-kesäkuussa. 27. E " § 5 Etene varoen metsässä aamutai iltahämärässä ja suuntaa kulkusi kohti piiskuttavaa ääntelyä, niin saatat kohdata vanhan kansan mystisen viheltelijän
Parvessa on vi isi pyytä, joista vain yksi on uros. Joitakin päiviä aiemmin laskin parvesta yhdeksän pyytä: kesän poikue oli pysynyt koossa näihin päiviin saakka. Viimein korviini kantautuu tuttua räpistelyä, jota kohden suuntaan sukseni. Missähän loput linnut piileskelevät. Koko ajan ne juttelevat hennolla plit, 28 Hannu Ki velä Aurinko on painumassa mailleen ja pakkanen kiristyy. plit, plit -varoitusäänellä. Lyhyitä päiviä, pitkiä öitä Pyyn ruokailuajat tuppaavat olemaan valokuvaajalle hankalat, sillä se täyttää kupunsa aikaisin aamuhämärässä. Vai ovatkohan ne jo lähteneet katsastamaan omaksi reviiriksi sopivaa elinpiiriä. Pakkasella pyy pörhistää höyhenensä ilmavaksi palloksi lisätäkseen höyhenpukunsa lämpöeristystä. Pyyllä täytyy olla varsin tarkka kuulo, sillä tuo aant ei nuorenkaan ihmisen korvaan kuulu kuin aivan läheltä. Kääntelen pitkiä metsäsuksia ryteikköisessä metsässä varoen kopsimasta lunta niskaani. Pyy täyttää kupunsa a1ka1s1n aamuhämärässä Talviaamu on hiljainen. Kurkistelen näreikön ylle kasvaneiden koivun latvojen suuntaan, ja näen ensimmäisen pyyn. Leukalaputon naaras paljastaa itsensä koivun oksan kärjestä, missä se akrobaatin elkein, pää alaspäin temppuillen tavoittelee urpunippua nokkaansa. Vain yksinäinen käpytikan nakutus kantautuu kaukaa. Etenen varoen ja kuunnellen välillä pitkät tovit. Jos pakkanen on kova, pyy nousee kiepistään vasta iltahämärissä evästääkseen itsensä pitkää ja kylmää yötä varten. Vielä viimeinen vilkaisu ympäristöön, ja lumen suojaava syli ottaa vastaan yöpyjän. Koska höyhenkasoja kanahaukan jäljiltä ei ole näkynyt, o a pyistä on tainnut jo sukeltaa pehmoiseen lumikieppiin lämmittelemään ja sulattelemaan jäistä ateriaansa. Mihin katosi osa parvesta. Mustasta leukalapusta tunnistan sen urokseksi. Kuullessani myös hentoa piiskuttavaa ääntelyä tiedän olevani lähellä tavoittelemaani . Pak.kasaurinko punaa kauSUOMEN LUO TO 11/98
Pyyn pesä on vaikea löytää. Riistanhoidossakaan eivät metsästäjät ole kiinnittäneet pyyhyn juuri huomiota sen pienen saalisarvon vuoksi. Poikaset jättävät pesän heti kuoriutumisen jälkeen. niisti pyyn rintaa, ja saan otetuksi heikossa valossa muutaman kuvan. Pyyn uskottiin enteilevän myös kuolemaa, köyhyyttä ja puutetta. Olen nähnyt pyiden kiipeilevän ruokailupuuhissa haavan, pihlajan ja pajujenkin oksilla. Pyyemo munii toukokuun lopulla ja hautoo vajaan kuukauden päivät. Metsä on tyypillistä pyyn elinpiiriä: sekametsää kuusennäreineen ja tiheine aluskasvustoineen. Pesä siHannu Kivelä p1tsee yleensä puun juurella, pensaan alla tai jopa avoimella maalla, mutta kuitenkin kätkössä varpujen seassa. Metsästäjät ovat kuitenkin keksineet pyyn löytämiseen oivan konstin, pyypillin. Se elelee ja pesii samalla paikalla vuodesta toiseen. Ruokailupuiksi on tarjolla koivuja ja leppiä, vaikka lintu ei toki vierasta muitakaan lehtipuita. Pyy on hyvin paikkauskollinen. Yleensä kuuleekin vain pakoon pyrähtävän pyyn siipien hurahduksen, eikä itse linnusta näe vilaustakaan. Vaikka pyy on levinnyt Suomeen pohjoisinta Lappia lukuunottamatta ja on yleisin kanalintumme, sen havainnoiminen on melko vaikeaa linnun piilottelevan elintavan vuoksi. Lintu pakenee pesältään ihmistä vasta aivan jaloista ja luottaa näin lähes rajattomasti suojaväriinsä ilmaisematta hevin pesäpaikkaansa. Hyvä reviiri täyttyy myös nopeasti, jos entinen haltija siitä tavalla tai toisella häviää. Saman kehityskulun ei toivoisi toistuvan Suomessa. Urospyy ei osallistu jälkeläisistä huolehtimiseen eikä pesimätouhuunkaan. Poikasten on heti kyettävä hankkimaan itse ruokansa. Emo johdattelee poikasensa johonkin lähistön kosteaan notkelmaan, jossa on runsaasti hyönteisiä ravinnoksi. Nykyiset metsänkäsittelyohjeet vaativat säästämään pyillekin mieluisia elinpaikkoja: puronvarsia, lehtomaisia kosteikkoja ja reheviä metsänotkelmia. Pyyn uskottiin enteilevän kuolemaa Jo vanhan kansan keskuudessa pyyllä on ollut sijansa; siitä kertovat uskomukset ja sananlaskut: Pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä, Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla, Kun pyy pyrähti niin maa järähti. D Hannu Kivelä on utajärveläinen luonnon valokuvauksen harrastaja. Linnun kiepunta oksilla ei työtä tosin helpota. Kevätpälviltä pyy etsii nokittavakseen varpujen silmuja ja lehtiä. Viimeistään ensimmäisten päivien aikaan ylimääräiset pyyt poistuvat vanhalta reviiriltä, jolle jää vain yksi pari. Puupelto ei tarjoa suojaa Takavuosien hankaloitti metsänhoito metson ohella Pyyn jalka on kehittynyt puun oksilla kiipeilyyn. Yhden puulajin yksitoikkoiset puupellot, joista aluskasvillisuus sekä ruokailupuut oli raivattu pois, eivät tarjonneet pyille ruokaa ja suojaa. Siihen yhdistetään metsän salaperäisen viheltelijän mielikuva, ei niinkään enää pelottavaa mystisyyttä. Pyyt kärsivät myös metsien pirstoutumisesta. Ainavihanta puolukanlehti on silloin mieluista naposteltavaa, ja talven yli säilyneet marjatkin maistuvat. Se nostaa pyrstönsä pystyyn, laskee harittavat siipensä alas ja piirrättelee hangen pintaan kuvionsa kuten teeri ja metsokin soidinmenoissaan. Ärhäkkäänä reviirin puolustajana lintu tulee katsomaan vihellystään matkivaa metsästäjää ja joutuu helposti saaliiksi. SUOMEN LUONTO 11/98 Joskus pyykin intoutuu soitimelle Pyyllä ei ole ryhmäsoidinta, mutta innostuu pyyuroskin joskus esiintymään soidinhuumassaan naaraan edessä. myös pyyn elinoloja. Vielä nykyisinkin pyyllä on osansa metsäluontomme rikastuttajana. 29. Laji onkin taantunut suuressa osassa Itäja Keski-Eurooppaa. Puute ja köyhyyskin liittyvät nykyisin vain pyyttömään metsätunnelmaan
Suo-ohdake kasvoi lähiön kerrostalojen takana olevan kävelytien varressa. Pentti Hakkarainen Kinnulasta innostui mittailemaan maitohorsmia. Muutkin lähetetyt suo-ohdakehavainnot ovat komeita: kaikkiaan 34 mitatusta kasvista kolme oli yli kolmemetrisiä ja 22 yli kaksija puolimetrisiä. ja matalinkin oli keskimääräisen suomalaisen naisihmisen mittainen: 168 senttiä. Nokkonen kasvaa tavallisesti 30-150-senttiseksi. Kasviossa tämän koko maassa yleisen Etelä-Pohjanmaan maakuntakukan korkeudeksi kerrotaan 50-150 senttiä. Professori Niilo Söyrinki kokosi tietoja korkeista kasveista Tampereen seudun kasviharrastajien lehteen Talvikkiin 1988. Kesäkisan tulokset Korkeimmat kasvit Pyysimme kesäkisassamme lukijoita etsimään korkeimpia nokkosia, maitohorsmia, suo-ohdakkeita ja karhunputkia. Saamistamme 17 horsmahavainnosta 14 oli yli kaksimetrisiä. Sadekesä kasvattikin aika hujoppeja. Korkeimmalle kurottautui Katriina Keskitalon mittaama 325-senttinen kasvi, joka oli petollisesti suo-ohdakkeen näköinen kyläkarhiainen. Söyringin suo-ohdake jäi seitsemän senttiä ja maitohorsma peräti 53 senttiä lyhyemmäksi kuin kesäkisamme ennätyskasvit. Ennätykselliset yksilöt kasvavat yleensä poikkeuksellisen ravinteisilla ja kosteilla paikoilla tai alueilla, joiden kasvuolot ovat äskettäin muuttuneet, kuten hakkuuaukoilla. Kilpaan ilmoitetuista 14 nokkosesta viisi ylsi kahteen metriin Tarja Salo ilmoitti kisaan korkeimman karhunputken. Karhiainen löytyi Ruskolta vanhan navetan takaa. Korkeimman karhunputken ilmoitti kisaan Tarja Salo. Kajsa ja Leea Björkman Vaasasta löysivät korkeimman nokkosen. He saivat pihan orapihlaja-aidasta tukea hakeneelle kasville mittaa 217 senttiä. Kalle Hast kurottelee mittakeppiä kohti 265-senttisen komeuden latvaa. Kun 18 uljasta karhunputkea asetettiin pituustai korkeusjärjestykseen, ilmeni, että vain kaksi niistä jäi nipin napin alle kahden metrin. Retkeilykasviossa suo-ohdakkeen korkeudeksi annetaan 50-200 senttiä. 265-senttinen kasvi löytyi Hauholta, Hauhonselän rannalla olevan kesämökin pihalta. Muualla paitsi Lapissa yleinen karhunputki kasvaa 150-20030 Sakari Osata mittasi toiseksi korkeimman, 270-senttisen horsman, joka kasvoi Vahdolla orapihlaja-aidassa. KisuoMEN LUONTO 11/98. Suo-ohdakkeista korkein oli Veikko Martikaisen Kuopiosta löytämä 317-senttinen kasvi. Pihan koiratarhan verkkoa pitkin kasvaa luikerteli se kaikkein korkein: 283 senttiä. Kasvi lienee saanut ekstravoimaa maasta, jossa on ennen muhinut navetan lantakasa. senttiseksi, kertoo Retkeilykasvio
Suo-ohdakkeena kisaan ehdotettu kasvi onkin kyläkarhiainen. Vaasasta löytyi korkein, 217-senttinen nokkonen, jonka latva pistää esiin pensasaidasta Kajsa Björkmanista oikealle. SUOMEN LUONTO 11/98 Eila Puhakka löysi Mynämäeltä 243-senttisen karhunputken. Arpaonni suosi seuraavia: Eila Tanninen Paimiosta, Mari Unnaslahti Kuhmoisista ja Veli Voutilainen Viitaniemestä. Kiitos kaikille havaintojaan lähettäneille! Arvoimme kaikkien osallistujien kesken kolme Löytöretkiä lähiluontoon -kirjaa, jollaisilla palkitsimme myös korkeimpien kasvien löytäjät. Jotkut lukijamme ilmoittivat kisaan useita saman lajin kasveja, joista otimme mukaan sen pisimmän. Lohtajalla suopellolla kasvoi kisan toiseksi korkein suo-ohdake. samme nokkonen sen sijaan jäi sentin ja karhunputki viisi senttiä Söyringin ennätyksestä. 309-senttistä hujoppia ihmettelee lasten kanssa Risto Kippo. Uljas ilmestys kuitenkin, 325-senttinen. Saimme havaintoja muistakin kasvuun innostuneista lajeista: 116senttisestä keto-orvokista, ahdekaunokista, voikukasta, pujosta, pietaryrtistä, takiaisesta, rukiista ja jättiputkista. Ritva Kupari Seppo Vuokko 31
Melkein mikä tahansa nisäkäs tai lintu oppisi elämään ihmisen naapurissa, kunhan saisi olla rauhassa. Takametsän kuuset ovat lisäturvana. Kun ihminen ajaa kuikkaemon pesältään, pääsevät varikset tuhoamaan pesän. Markku Tanttu: Tuli toinenkin kevät Kuikalle ihmisen tunkeutuminen samoille rannoille on ollut vahingoksi. Puut saavat vanheta, mutta eivät kuolla kuolleet puut joutuvat tuota pikaa pilkkeiksi. Tontin pienkosteikot, kevätmärät allikot ja painanteet, joissa sulamistai tulvavesi viipyy ja hyttyset sikiävät, täytetään ja tasataan. Hyötyjiin kuuluu myös liito-orava. Kalasääksi ei tohdi tulla hautomaan, kun innokkaat kalamiehet laittavat rantakalaa pesäluodolla. Ritariperhonen, sitruunaperhonen ja sinisilmäkiitäjä jäävät ravintokasvitta. Useimmat mökinlaittajat tuovat tontille uutta maata. Mökkitonteilta löytyy runsaasti koloja suojaksi, ja lehtipuita ravinnoksi. Poluille ja mökkiteille leviää tuota pikaa ihmisen seuralaisia. Jo parin rivin perunamaa riittää jauhosavikalle ja pihatähtimölle. Samoin lepakot löytävät suojakoloja rakennuksista, pesäpöntöistä ja ontoista puista. Kylänurmikka, pihatatar, piharatamo, pihasaunio ja nurmirölli saapuvat jalkineisiin ja auton renkaisiin takertuneina. Samalla saavat kyytiä talvikit, vanamo, suopursu, juolukka, ranta-alpi, suoputki, ketunlieko, harajuuri, maariankämmekkä, viitaja korpikastikka, paatsama, koiranheisi, halava sekä tuhkaja kiiltopaju kaikkine seuralaislajeineen. Mitä enemmän on viljelyä ja maan muokkausta, sitä runsaampi on myös saapuva lajisto. Mutta mitä muuta rantojen mökittyminen on merkinnyt luonnolle. Kovan rannan takana on useimmiten karu kangasmetsä. Mistähän se johtuu. Kesäasukkaita on kovin monenlaisia. Puusto vanhentuu, järeytyy ja myös tuuhettuu. Vaikka moni jättääkin kasvipeitteen mahdollisuuksien mukaan luonnontilaan, jatkuva asuminen rehevöittää vähä vähältä mökin ympäristöä. Mökkirannoista tulee vanhan puuston nauhoja, mutta ei niitä voi vanhoiksi metsiksi sanoa. Eniten niitä on Kuusamossa, Tammisaaressa ja Mäntyharjulla, kaikissa yli 4000 mökkiä. Pesätuhoja aiheuttaakin ihminen vesillä ja rannoilla liikkuessaan, ei sinänsä mökki tai mökillä oleilu. Suurin osa mökkiläisistä lienee näitten ääripäitten väliltä. Rakentamisvaiheessa kuuset kaadetaan, mutta mäntyjä ja lehtipuita jätetään mahdollisuuksien mukaan. Puut saavat vanheta Vaikka rakastaakin paistetta, moni mökkiläinen kaihtaa puun kaatamista. Seppo Vuokko ELINPAIKKA Piirros: Hannu Virtanen Ei omaa rantaa rakkaampaa Mies karjui yli perämoottorinsa jylyn: Kuikkia ei ole näkynyt kuin sinä kesänä kun tänne tultiin. Meluaja ei yleensä itse kärsi, mutta naapurit repivät hiuksiaan ja aloittavat oman melurupeamansa! Mökki suojaa omistajan rauhan, mutta kaventaa muiden 32 liikkumisen vapautta. Silti sinne tuodaan nurmenleikkurit, moottorisahat, moottoripumput, perämoottorit, vesiskootterit, matkaradiot sun muut vempaimet, joiden rätinä peittää linnun laulun, tuulen suhinan ja aaltojen liplatuksen. Suomessa oli vuosi sitten 429 400 kesämökkiä. Valkoselkätikka sen sijaan kuuluu menettäjiin: mökkitonttien myynti ja mökkiteiden rakentaminen ovat usein olleet syynä kotimetsän hävittämiseen, eikä lomarannoille kerry uutta lahopuuta elon turvaksi. Vielä 1960-luvun alkupuolella rannasta löysi aina polun, joka johdatti pahimmat rydöt ja louhet kierrellen eteenpäin. Nopealla veneellään kaahari hajottaa sorsapoikueen, jolloin emostaan eksyneet poikaset ovat lokeille helppoja saaliita. Mökkien paljous vain on tuonut vilkkaan liikenteen lähes kaikille rannoille. Vaikka harvalla mökillä on varsinaista puutarhaa, useimmilla on ainakin vähäinen kukkatai mausteyrttipenkki tai nurmenkaistale. Toinen taas pengertää tai tasaa pihan, laittaa laajan pihanurmikon, puutarhan perunaja ryytimaineen, rakentaa suihkulähteen, laiturin, hiekkarannan; istuttaa vieraita puita ja pensaita, tuo valoa ja loistoa, antaa varallisuutensa ja puuhakkuutensa näkyä. Naapuritonteilla lajisto voi olla hyvinkin erilainen. Monia muitakin tulokkaita kulkeutuu kesäasukkaiden tavarapaljouden matkassa. Moni antaa mökkinsä ympäristön olla luonnontilassa; vain rakennukset, tiet ja polut kertovat ihmisen läsnäolosta. Pikkutikkakin voi ajanoloon hyötyä lehtipuuston vanhenemisesta, koska sille riittävät puiden kuolleet ja lahoavat latvahaarat ravintopuiksi. Mökille mennään nauttimaan luonnon rauhasta näin useimmat ilmaisevat tarkoituksensa. Hyvän mökkitontin ranta on kova, liejuiset niittyrannat eivät kelpaa. Useimmat mökit on rakennettu metsään, mutta mökkiIäinen rakastaa aurinkoa ja inhoaa hyttysiä. Linnuille pesimärauha Suurikokoiset rantojen eläimet tarvitsevat pesimäaikanaan rauhaa. Kompostista sitä kertyy vuoSUOMEN LUONTO 11 /98. Koska pinta-alat ovat hyvin pieniä, ratkaisee sattuma paljolti, mitä lajeja mihinkin kotiutuu . Tulokaslajeja salomaille Jo pelkkä oleilu rikkoo sammalpeitteen ja paljastaa maanpinnan. Elävissä ikääntyneissä puissa elävät käävät ja koppiaiset hyötyvät kesäasukkaista, mutta eivät lahopuun lajit. Toisaalta valo tuo tilaa päivänpaisteesta pitäville lajeille kuten hietakiitäjäisille, päiväperhosille ja kukkajäärille. Nyt rantoja pitkin kulkeminen on mahdotonta ja onkiminenkin on käynyt hankalaksi
Mökit lisäävät luonnon monimuotoisuutta, mutta väärentävät luontoa. Mutta kasvi on komea, helppo siirtää siemeninä ja hyvin kotiutuva. Niin sitä on jo tuhansissa omakotija mökkipihoissa. Kompostikulmaus on rehevä. Haavankääpä (2) tulee melko nuoreenkin puuhun. Silti nämä ovat jo pystyneet tunkeutumaan alkuperäisiin elinympäristöihin SUOMEN LUONTO 11 /98 eivätkä enää ole riippuvaisia ihmisen toiminnasta: vaikka ihminen häviäisi, tulokkaat jäisivät. Kesämökin kuokkavieraat Uteliaalle oravaJle ( 1) kesämökki on paratiisi: on ruokaa, koloja ja pesätarpeita. Vuorenkilpi (14), kallionauhus (16) ja villiviini (21) ovat sikäli hyviä kesämökkikasveja, etteivät ne karkaa luontoon. Lajista saattaa tulla todellinen riesa. Kun siementaimet selviytyvät yhtenäisessäkin kasvipeitteessä, jättipalsami on jo monin paikoin karannut rannan lehtoon tai ruovikon laitaan, usein kompostin kautta tai puutarhajätteen mukana. Savupiippu voi koitua myös pesäkoloja etukäteen katsastavan isokoskelon (22) kohtaloksi. Hannu Huttu/Luontokuvat Suomessa on jo reilut 400 000 kesämökkiä, joihin useimpiin vie mökkitie. Samaan tapaan levittäytyy myrkyllinen jätti putki. Puuntuhoojan toukka ( 13) on jättänyt puun, jossa asusti pari vuotta. Piisami, kanadanmajava, supikoira, minkki, vesirutto, kurttulehtiruusu ja tuomipihlaja ovat sittenkin melko harmittomia verrattuina moniin ulkomaisiin esimerkkeihin. Ensi näkemältä Himalajalta kotoisin oleva jättipalsami ei vaikuta tehokkaalta maan valtaajalta. Nyt se etsii talvehtimispaikkaa ja koteloituu keväällä. Kiusa se on kiusallakin: kurttulehtiruusun kukasta nauttiva ampiaisvieras (5) eli toukkana ampiaisenpesän kuokkavieraana. Supikoira (12) on perustanut kotinsa tuvan aJle; rapulle sopii jättää kämpän valtauksesta kertova viesti. Liika uteliaisuus voi olla pahasta. Amiraali (26) ja liuskaperhonen (27) tankkaavat vararavintoa menneen kesän viime kukkasilta. sien mittaan lisää. Metsälaikut rehevöityvät, mutta kangaslajeja eivät yleensä suinkaan korvaa lehtokasvit, vaan erilaiset rikat sekä metsän omat typensuosijat kuten vattu, maitohorsma, metsäkastikka ja metsälauha. Seuraavaksi kotiutuu metsiimme ehkä idänkanukka, pihlaja-angervo, joku tuhkapensas, kuusama, happomarja tai pensasangervo. Mökkiasutusta on syrjäseuduilla ollut vasta parikymmentä vuotta, ja se on liian lyhyt aika vaikutusten arviointiin. Yarpuspöllö (23) nauttii ateriansa grillillä, rusakko (24) suoraan kukkapenkistä, ja maamyyrä (25) nurmen alla. Niin ne päätyvät liki jokaiselle mökkitontille! Kaadettu haapa kostaa: nopeakasvuiset juurivesat (11) tunkevat nurmikosta ja käytäviltä. Koloutuva haapa voi tarjota kodin kirjosiepolle, lepakoil\e tai vaikkapa liito-oravalle. Aitous vähenee Tulokaslajeista on toistaiseksi ollut melko vähän haittaa luonnolle. Puiden ja pensaiden todellinen kotiutuminen luontoon näkyy vasta viidenkymmenen, sadan vuoden kuluessa tai vieläkin hitaammin. Savupiipun kautta mökkiin päässyt näätä ( 18) ei hätäännyksissään löydä paluutietä, ja joka kolon tutkivaa talitiaistakin (l 9) vaanivat monet vaarat. Järviruovikko tuuhettuu. Kesämökin pihapuut saavat vanheta rauhassa. Molemmat olivat kartanoja kaupunkipuistojen lajeja, ja matka sieltä luontoon oli pitempi kuin rannan kesämökeiltä. Moni arvostaisi aitoutta, vaikka lajisto sitten olisikin vähän niukempi . 33. Piharatamon ja pihasaunion (10) limapintaiset siemenet takertuvat jalkineisiin ja irtoavat sitten kuivuttuaan. Osa ravinteista karkaa veteenkin. Korvayökkö (20) hakee mieluiten piilonsa ontosta puusta, mutta voi asustaa rakennuksissakin. Nokkonen (7) on ikivanha ihmisen seuralainen, mutta kultasieni (8) saapui Suomeen Amerikasta vasta 1930-luvulla. Viherpeippo on herkutellut kurttulehtiruusun siemenillä (6), mutta metsähiiri (9) kuljettaa koko kiulukan varastoonsa ja levittää samalla ruusua. Kasvi on yksivuotinen, ja arka pakkasille; se vaatii multavaa ja ravinteista kasvupaikkaa ja siemenet sinkoutuvat aivan lähimaastoon kotien räpsähtäessä auki. Närhi (4) on kompostia kaivaessaan tavoittanut sarvikuonokkaan toukan, tuore tulokas sekin. Jättipalsami (3) on jo saanut pysyvän juurensijan. Ensimmäinen osa ilmestyi Suomen Luonnossa tammikuussa 1994. Kurttulehtiruusu tuotiin maahamme 1800-luvuUa, samoin tuomipihlaja. Vahinko. Lapiokourainen kontiainen eli maamyyrä jatkaa sinnikkäästi maan muokkausta tontin omistajan toiveista huolimatta. Kun sitä uimarannan kohdalla vainotaan, syntyy helminauhamainen ruokokasvusto: mökkitonttien rajakohdilla on ruokopöheikkö, mutta tonttien keskiosat ovat ruo' oton ta uimarantaa ja oleskelutilaa. D Elinpaikkasarja paattyy tähän. Kesämökit tuovat eksoottista lajistoa suoraan keskelle erämaata. Seppo Vuokon ja Hannu Virtasen kynän ja siveltimen jälki näkyvät lehdessämme kuitenkin ensi vuonnakin
Haluan ekoenergiaa tarjoavien yhtiöiden ottavan minuun yhteyttä. Otan yhteyttä myyjiin itse. Lähettäjån nimi O soite Puhelinnumero Telefax Sähköpostiosoite "E 111 -z_ A1 suo Kiinnitä tähän 3 mk:n postimerkki Suomen luonnonsuojeluliitto ry Kotkankatu 9 00510 HELSINKI. ekoenergiasopimuksia tarjoavien yhtiöiden yhteystietoja. Kiitos! lisätietoja Suomen luonnonsuojeluliiton hyväksymän ekoenergian tuottajien tarjoamista ekoenergiasopimuksista
Norppa suosittelee ekoenergiaa -merkin ehdot ovat sähkön tuotannon osalta samat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Ruotsin luonnonsuojeluliiton Bra miljöval -merkki on ollut käytössä sähkömarkkinoilla jo vuodesta 1995. Ostatko Sinä. Pienkuluttajan ei tarvitse erikseen hankkia uutta sähkömittaria vaihtaessaan energiantoimittajaa. Kun teet ekoenergiasopimuksen sähköyhtiön kanssa, uusi sähköntoimittajasi irtisanoo tarvittaessa vanhan sopimuksesi. Sama sähköntuottaja voi siis myydä sekä ekoenergiaa että "tavanomaista" energiaa. Voit pyytää tarjouksen ekoenergiasopimuksesta sähköntuottajalta joko yksin tai yhdessä muiden käyttäjien kanssa, nk. tan. Norppa suosittelee ekoenergiaa -merkin vaatimukset koskevat voimaloiden perustamista ja käyttöä, polttoaineiden hankintaa, kuljetusta ja päästöjä sekä toiminnan muita ympäristövaikutuksia. Ekoenergian tuotantovaatimuksia täsmennetään ja tiukennetaan jatkossa. Sähkön kulutus tarkistetaan mittarinluvulla kerran vuodessa kuten tähänkin saakka. Nykykriteerit ovat voimassa vuoteen 2000 saakka. Ekoenergiasopimus on helppo tehdä Voit ryhtyä ekoenergia-asiakkaaksi tekemällä sopimuksen ekoenergiaa myyvän sähköntolmittajan kanssa. ostoyhteenliittymänä. Tietoa eko• energiaa myyvistä sähköyhtiöistä saat esimerkiksi tässä esitteessä olevalla palvelukortilla. ~kin voivat ostaa sähköenergianmyös ympäristönäkökohtia päät,;,energiaa -merkki kertoo, että oshyväksyy ympäristöystävälliseksi. Yhdyskuntajätettä polttamalla tuotettu energia. Energian osuus sähkölaskun kokonaissummasta on yleensä n. Ydinvoimalla tuotettu energia. Ekoenergiaa eivät ole Fossiilisilla polttoaineilla (öljy, kivihiili, maakaasu ja turve) tuotettu energia. siirtokorvauksesta, joka maksetaan paikallisen jakeluverkon omistavalle yhtiölle korvauksena sähköverkon käytöstä. Jatkossa sähkölaskusi koostuu ekoenergiasta maksamastasi hinnasta sekä nk. Ekoenergian tuotantoa valvotaan: Jos kilowattitunnit on myyty ekoenergiana, yhtiön on osoitettava että nämä kilowattitunnit on tuotettu luvatulla tavalla.. Pienkuluttajia ovat kotitalouksien lisäksi suurin osa maatiloista sekä pienet toimistot, liikkeet ja verstaat. Ekoenergian tuotannolla on tiukat ympäristövaatimukset Merkki myönnetään energiatuotteelle, ei yritykselle tai asiakkaalle. 40-50 %
...nyt Sinä v tuotetusta ei Ekoenergi,as vaikkapa tu, Syksystä 1998 alkaen kaikki kul1J sa haluamaltaan sähkönmyyjältä täessäsi mistä ostat käyttämäsi ! tamasi energia on tuotettu tavall ko ergiaa tuot, Ekoe11crgi n tunnistat N E t' -z~ /:Jj suo Norppa suosittelE sähköä ja lämpö joka on tuotet1 uusiutuvista lähteist. Eri tuotantotavoilla tuotettu sähkö sekoittuu edelleenkin sähköverkossa, mutta ..
... Myös kaatopaikkakaasusta tuotettu energia hyväksytään ekoenergiaksi, koska näin saadaan hyötykäyttöön kaatopaikoilla syntyvä metaanikaasu, joka muutoin ilmakehään päästessään voimistaisi kasvihuoneilmiötä.. Ekoenergi.asopimus on kansalaisteko ilmastonmuutoksen torjumiseksi! jat n11n kotitaloudet kuin yritykse1 inulla on nyt mahdollisuus punnita köenergian. Norppa suosittelee ele, jonka Suomen luonnonsuojeluliitto aan jos sitä ostetc 'Pamerkistä Aurinkoenergia Tuulienergia Puulla ja muilla biopolttoaineilla tuotettu energia Vesivoimasta ekoenergiaksi hyväksytään ennen vuotta 1996 valmiiksi rakennettujen voimalaitosten sähkö. Luonnonsuojeluliiton näkemyksen mukaan jäljellä olevat kosket on suojeltava. us on tapa edistää iman käyttöä ... alita, millä tavoin ·asta maksat
htm 1 Lisätietoja: Suomen luonnonsuojeluliitto r.y./Ekoenergiahanke Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puhelin (09) 228 08 213, telefax (09) 228 08 200 sähköposti: toimisto@sll.fi. mistä ekoenergian hinta muodostuu ja mihin yhtiö investoi ekoenergian mahdollisen korkemman hinnan. Uusi energiayhtiösi voi hoitaa asian vanhan yhtiösi kanssa ilman, että sinun täytyy siihen puuttua. Se on 1.9.1998 lähtien mahdollista tavalliselle kotitaloudellekin ilman uuden sähkömittarin hankkimista. Voit tiedustella yhtiöltä myös energiansäästöön liittyviä yhteistoimintamuotoja: onko yhtiö esimerkiksi halukas yhdessä asiakkaan kanssa investoimaan säästäviin lämmitysmuotoihin kuten lämpöpumppuun. (09) 566 0266 ja se löytyy myös internetistä osoitteesta www.sahkomarkkinakeskus.fi. Ne on julkaistu myös Internetissä osoitteessa http://forest.s11.fi/ energia/Kriteerit. Voit pyytää sähköyhtiöstä palautetietoa energiankulutuksestasi. Joillakin yhtiöillä tämä on jo normaali käytäntö. Kun haluat tehdä ekosähkösopimuksen: Kysy 'Norppa' -merkittyä energiaa ensin omasta energiayhtiöstäsi. Jos maksat ekoenergiasta tavanomaista enemmän, vaadi vastineeksi tulevaisuuden sijoituksia ekoenergiaan! Sähkömarkkinakeskus on julkaissut esitteen, josta löydät tarkempia ohjeita tarjouspyynnön tekemisestä ja eri vaihtoehdoista sähkönmyyjän vaihtamista harkitessasi. Ota selvää kuuluuko vuotuinen mittarinluku sopimukseen Energiayhtiösi asiakaspalvelusta saat tarkempia tietoja, miten yhtiön myymä ekoenergia on tuotettu: millaisin perustein yhtiö on saanut "Norppa suosittelee ... Jos vaihdat yhtiötä, sähköverkon käytöstä maksettava siirtomaksu menee edelleen lähimmälle (vanhalle) energiayhtiölle. Kilpailuta myös hinta. Jos sitä ei löydy, voit halutessasi vaihtaa yhtiötä. Norppa-merkki kertoo vain pääpiirteissään, miten energia on tuotettu. Jos asiakas ostaa ympäristömerkittyä energiaa, on hänellä oikeus saada enemmän tietoa kuin jos hän olisi vain tavallinen " sekasähköasiakas". Esitteen voi tilata Editasta, puh. " -merkin käyttöoikeuden. Ekoenergian yksityiskohtaiset kriteerit voit tilata Suomen luonnonsuojeluliitosta (osoite alla)
Äkkiä kovakuoriainen alkaa kaivautua rahkasammaleeseen, ja hetken kuluttua se on kadonnut näkyvistä. l Kuikka on kuntalaisaloit•;:; teen ensimmäinen allekirjoitg taja, mutta korostaa muiden i 36 Suon puolustajia: Esko Hartikainen ja Veli Matti Kuikka. Jäikö se talvehtimaan tuohon. Nyt yhtiö haluaa nostaa Yiurusuon turpeen ja kuljettaa sen Kuopioon ja Joensuuhun poltettavaksi. Viurusuo taustalla odottaa jonkinlaista rauhoituspäätöstä tai viimeistä matkaa Kuopion ja Joensuun polttokattiloihin.. "Yapo on tottunut saamaan Pohjois-Karjalassa kaiken haluamansa", sanoo suo-oppaamme Veli Matti Kuikka. Suon puolesta puhuu kaksikin nimilistaa: toinen on kuntalaisaloite ja toinen kannanotto Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Vai säikähtikö se valokuvaajaa ja haki turvapaikkaa. Ympärillä levittäytyy Yiurusuo, jonka ainoita kulkijoita nyt tunnumme olevan; hetki sitten jokunen korppi lensi etäällä, ehkä kilometrin päässä tällä noin kolme kilometriä pitkällä suolla. Mikä on niiden arvo. Asia jää askarruttamaan, kun lähdemme vuorostamme liikkeelle. Suuri musta sittiäinen kömpii lokakuisen suon rahkapeitteellä. Suo on iso: sen pois vieminen vaatisi noin 16 000 rekkakuormaa. Antti Halkka Vi u rusuo vastaan JoITTia Peiponen Viurusuon karpaloita. Eikä nyt muutama aktivisti kutsu itseään liikkeeksi, vaan noin 2000 ihmistä laittoi nimensä suon rauhoittamista vaativille listoille. Esteeksi on noussut outokumpulainen kansanliike, joka vaatii suon suojelua
Vapa Outokumpulaisen Viurusuon turvetuotannosta noussut kiista toi päivänvaloon Etelä-Suomen soidensuojelun puutteet ja turpeenkaivun monet ympäristöongelmat.
Karhu ja toinen perhosharrastaja näkivät runsaasti esimerkiksi rahkahopeatäpliä. Monen kuntalaisen ja luonnonsuojelijoiden vaihtoehtona tarjoama turpeen korvaaminen puulla toisi lisätöitä Pohjois-Karjalaan. Riekko pesii ja lettovilla röyhyää todennetusti Viurusuolla ja suonokiperhosenkin pitäisi löytyä, kun vain oikein etsittäisiin. Joensuun yliopiston metsätieteellinen tiedekunnan mukaan kasvit on yva-selostukseen tutkittu menetelmällä, joka ei sovellu erityisen hyvin harvinaisten ja vaateliaiden kasvien kartoitukseen. "Tärkeintä suossa on minulle ehkä kuitenkin luontoliikunta." Turpeenkaivu veisi karpalot, koko suonkin, josta tosin pieni osa laskeutuisi pölynä Hartikaistenkin pihamaalle. Se on kauniisti järjestynyt virtausten mukaan kermeiksi ja kuljuiksi edelliset ovat kohollaan olevia mätäspintoja ja jälkimmäiset märkiä nevajuotteja. "Sähkön käyttö liittyy jokapäiväisiin tarpeisiimme.. "Viime viikolla saimme vaimon kanssa kaksi ämpärillistä karpaloita", hän hehkuttaa suon suopeutta. Vapolle suo on kuulunut kymmenkunta vuotta. Ei ole ihme, että Jo38 Antti Le inoncn/Luontoku vat Pekka Selin/Luon1oku va1 Jussi Munosaari Soiden taantuvaa kauneutta: lettovilla, riekko ja suonokiperhonen. Vesilain mukaan lampien hävittäminen on kiellettyä. Vapolle suo on taloudellisesti hyvällä paikalla kuljetusmatkat Joensuuhun ja Kuopioon ovat melko lyhyet. Rakennusja ympäristölautakunta asettui keväällä kannattamaan suon suojelua. Vapo joutui teettämään Viurusuosta ympäristövaikutusten arviointiselostuksen, sillä turvetta aiotaan kaivaa yli 200 hehtaarin alueelta. "Tärkeää oli, että valtuutetuilla oli väärää tietoa että suojelu voisi tuoda kunnalle korvausvelvoitteen", Kuikka sanoo. Kuvittelen suota pesimäaikaudella: huhtikuun aamut täyttää teeren pulputus, joka pian vaihtuu kahlaajalintujen ääniin. Selvitysten teosta vastasi Suo Oy, jonka Vapo omistaa kokonaan. Veli Matti Kuikka harmittelee, miten pienestä asia oli kiinni: "kolmesta äänestä". Suomen Luonnolle hän toteaa, että "vastuullisesti selvitämme omistamamme suon käyttömahdollisuudet siten, että tuotanto voisi käynnistyä ja vaikutukset hallitaan." "Jokamiehen oikeudet ovat yksi asia, joka on oletettu jatkuvaksi nautintaoikeudeksi", hän luonnehtii. Ehkä siksi Vapo on ajanut hanketta jääräpäisesti. Turpeenkaivua puolustettiin myös työllisyydellä, vaikka urakointi merkitsisi vain 25 vuodeksi kymmenkuntaa miestyövuotta lähinnä muualta tuleville. Kunnanvaltuuston aanestyksessä monet ryhmät hajosivat, suon suojelun vastustajat löytyivät lähinnä vasemmistoliiton ja keskustan riveistä. Korvausvelvoitetta ei ole, vaan suojelutapauksessa korvaajana on valtio. Suo elää lyhyen kesänsä jollain tavoin kiihkeämmin ja estottomammin kuin metsät sen ympärillä, täynnä avointa iloa. Tärkeimmät syyt näkyvät myös turvehankkeesta Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle annetuissa lausunnoissa. "Linnusto pystyy periaatteessa siirtymään muualle", toivottaa selostus tylysti. Lyhyet vierailut tuottivat kaksin-kolminkertaisen määrän perhoslajeja viralliseen ympäristövaikutusten arvioon nähden. "Tuotantoaikana, marjastus ja metsästys SUOMEN LUONTO 11 /98. Eteen avautuu kaunis lampi, jolla pari viikkoa siten oli Hartikaisen mukaan joutsenia luonnossa liikkumisen luontaisetuihin kuuluvat tällaisetkin havainnot. Laji on herkkä soiden ojituksille. Tällaistako on kuuluisa ja paljon mainostettu yva-arviointi, jään ihmettelemään. Samalla punnitaan, lisäävätkö mylläyksen aiheuttamat ravinnepäästöt liiaksi ympäröivien vesien rehevöitymistä. nämä perustarpeet vaativat joitakin toimintoja", vastasi Vapon ympäristöpäällikkö Pirkko Selin yleisönosastossa pohjoiskarjalaisten huoleen ympäristönsä puolesta. ensuun yliopisto korosti lausunnossaan suon tärkeyttä myös opetuskäytössä eikä vain suoluonnon tyyssijana. Huoli luonnosta purkautui paikallislehtien sivuilla esimerkiksi kristillisten valtuutetun Anna Partasen runossa Oodi Viurusuolle! (ote): En suota, en rämettä jumaloi/ en myöskään niitä tuhota voi/ On koti ne monen elollisen/ niiden puhetta hiljaista kuuntelen /Mulle tarinaa kertoo vanha puu/ se nykyistä aikaa kummeksuil Liitää taivasta vasten tuulihaukka/ siltä kodinko riistää ihmisraukka Luonnonarvot selvitti Vapo-konsernin yhtiö Viurusuo joustaa jalan alla; turvetta on keskimäärin kaksi kolme metriä. Viurusuon kohtalo on nyt Vapon ja vesioikeuden käsissä. Logiikkana on se, että linnuilla on siivet, mutta kuten selostuskin myöntää vastaavia soita ei seudulla ole. Metsästysyhdistys korostaa suon olevan seuran parhaita riistaalueita ja kalastuskunnat ovat huolissaan vesistöistä. Toisena oppaanamme tarpoo lähitalon Esko Hartikainen, todellinen suon tuntija, sillä hän on liikkunut täällä lapsesta asti, 50 vuotta. roolia, eikä väheksyä pidä myöskään kauppaliikkeitä, joissa listat olivat esillä. Kuntalaisaloite nurin Kuntalais~loite kaatui syyskuussa Outokummun kunnanvaltuustossa äänin 20-15. Selostuksen pitäisi antaa puolueeton kuva hankkeen vaikutuksista, mutta jo lyhyt selailu paljastaa kummallisuuksia. Kuikan mukaan oli ratkaisevaa, että kaupunginhallitus halusi silti pysyä kaupungin aiemmassa historiassaan tekemillä linjoilla. Lintuarviointi "antaa hyvin puutteellisen kuvan lintulajistosta. Kansanliikkeen syntyyn vaikuttivatkin ehkä eniten turvepölyhaitat ja marjasuon menetys. Suon kehitys tunnetaan hyvin, sillä se on keskeinen Kimmo Tolosen 1967 julkaisemassa väitöskirjassa Uber die Entwicklung der Moore in Finnische Nordkarelien (soiden kehityksestä Pohjois-Karjalassa). Vesioikeus ratkaisee, saako lammet hävittää ja voiko suon vedet laajassa vesistöjärjestelyssä johtaa nyt lähes kuivillaan virtaavaan ojaan ja ympäristöstä suolle nyt suodattumaan tulevat vedet jonnekin. Ekologien huoli suolinnustosta johtuu juuri siitä, että sopiva elinympäristö hupenee. "Tuotannon takia menetetään koko Outokummun alueen ainoa lakkasuo", muistuttivat Tenho Saarelainen ja Sylvi Koistinen. " Ja: "Perhosselvityksen pitäisi yhden maastokäynnin sijasta sisältää useita eri lajien lentoaikaan tehtyjä selvityksiä." Yliopiston teoreettiset epäilyt silaa maastotiedoilla viime kesänä Viurusuolla käynyt Ali Karhu: "Kun näin sen [Vapon laadittaman selvityksen], sain vaikutelman, että tunti korkeintaan on suon reuna-alueilla pyörähdetty". Melkoinen joukko: jos allekirjoittajat seisoisivat ketjuna suonlaidassa, rintama ulottuisi suon päästä päähän
Tämän selittää turpeen suuri hiilisisältö tuotettua energiayksikköä kohti: turve on noin kaksi kertaa niin saastuttavaa kuin maakaasu ja kymmenyksen kivihiiltäkin pahempi hiilidioksidin lähde. "Ilomantsissa Puohtiinsuon ja KoivuRuosmesuon turpeenostosta pidetyissä yleisötilaisuuksissa väki vastusti sataprosenttisesti uusia hankkeita." Junninen pitää tätä erittäin merkittävänä, koska Ilomantsissa on ennestään turvekenttiä, joten paikalliset asukkaat ovat niin hyötyjen kuin haittojen asiantuntijoita. Soiden hyönteisilläkin menee huonosti: "Ojittamattomia soita on Etelä-Suomessa niin vähän, että vaativimpien perhoslaj ien populaatiorakenne alkaa murtua eli suolajit taantua", sanoo perhosten suojelutilannetta soilla tutkiva Juha Pöyry. "Esimerkiksi rahkahopeatäplä, muurai nhopeatäplä ja suokirjosiipi sekä suonokiperhonen näyttävät taantuvan." "Lähes kaikki jäljellä olevat ojittamattomat suot pitäisi jättää ojittamatta ja turvetuotannon ulkopuolelle", summaa soidensuojelun täydennystä selvittänyt Raimo Heikkilä. Siinä "luonnontilaista suota" pääsee edustamaan sellainenkin näytepiste, joka on ojitusten keskellä. Moni suo on reunoiltaan ojitettu ja muuttumassa joksikin muuksi", toteaa Tapio Lindholm. tietenkään ei onnistu. Esimerkiksi Viurusuon kaavailtu turpeennosto olisi alle kymmenesosa Pohjois-Karjalan turvetuotannosta määrän korvaaminen puulla olisi helposti järjestettävissä. Suot kuitenkin sitoisivat tuon hiilen, vaikkei Vapoa olisi koskaan keksittykään. Hirven vasoja hukkuu mutaojiin. "Veikkaanpa että Vapo joutuu vielä sopeutumaan vuoropuheluun ja ylenkatse loppuu." D 39. Savossa Iso-Naakkimajärven ympäristön asukkaat ovat nousseet torjumaan turvehanketta ennen kaikkea vesistövaikutusten takia. Suojelussa on Etelä-Suomessa vasta pari prosenttia soista. Riekko on hävinnyt. Kioton sopimuksien taakanjakoneuvottelussa päädyttiin siihen, että Suomen tulee vuosiin 2008-2012 mennessä vähentää kasvihuonekaasupäästönsä vuoden 1990 tasolle. Riekon kanta on taantunut peräti 80 prosentilla. Kaisu Aapala ja Kimmo Kolehmainen ovat Sykessä selvittäneet, että eräiden uhanalaisten suokasvien kasvupaikoista vain pieni osa on suojelluilla soilla. Teollisuus on joutunut turvautumaan valheellisiin ja harhauttaviin väittämiin. Kiistattomat kasvihuonevaikutukset ovat olleet turveteollisuudelle vaikea pala. Valkeasuolta leviää turvepöly kilometrien päähän, ei pysty pyykkejä kuivaamaan ulkona. Turpeen poltto on yksi Suomen huomattavimmista kasvihuonekaasujen päästölähteistä. Näin on siksikin, että hiilidioksidipäästöjen kasvu vuodesta 1990 johtuu huomattavalta osin turpeen käytön lisäyksestä. Peräti seitsemäsosa Suomen hiilidioksidipäästöistä on turpeen poltosta peräisin. Syken ensimmäiset tiedot Etelä-Suomen luonnontilaisten soiden kohtalosta ovat järkyttäviä. Sanomalehtien yleisönosastoissa yhtiö sai paljon kritiikkiä. Puuenergia on turvetta työllistävämpää, joten turpeen korvaaminen puulla on myös teko työllisyyden hyväksi. Tukehtuuko turvetuotanto kasvihuonekaasuihin. Heikkilä haluaa korostaa "että metsätaloudessakin ojitetaan joka viikko suota, vaikka väitetään että se on loppu". Kainuussa väki vastustaa luonnontilaisten Joutensuon ja Humpinsuon viemistä turveenergiaksi. Suon jälkikäyttövaiheessa on sitten taas mahdollista palata niihin arvoihin." Ojittamaton suo on harvinaisuus Viurusuon tapaus kuvaa koko Etelä-Suomen tilannetta. Vapo on esimerkiksi vedonnut siihen, että Suomen suot sitovat vuodessa suunnilleen saman määrän hiiltä kuin turpeen poltossa ilmakehään vapautuu. Kioton sopimus pakottanee turveteollisuuden myös käyttämään enenevästi suopeltojen turvetta. "Vapon käytös on ollut tosi öykkärimäistä, ihan samanlaista kuin isojen metsäyhtiöiden touhu aikanaan", sanoo Kaisa Junninen. Kala maistuu mudalle, ravut tukehtuvat, paikoin ei pysty uimaan, kun rannat on mutaa täynnä ... "Säilyneiden isojen soiden uhkana on nimenomaan turpeennosto", sanoo Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskuksesta (Syke). Näyte kärkkäimmästä päästä: "... kalat ovat kadonneet. Marjastusmahdollisuudet ovat hävinneet. " "Ihmiset alkavat olla turpeennoston haittoihin kyllästyneitä", sanoo luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Kaisa Jonninen. "Ja suojellutkin suot rajattiin aikanaan liian tiukasti. Turpeen käytön vähentäminen näyttää yhdeltä otollisimmista keinoista parantaa kasvihuonekaasutasetta. Ne päästävät nykyiselläänkin ilmaan paljon hiilidioksidia turpeen vähitelleen palaessa. "Esimerkiksi korpinotkelmia hakataan ja aina myös ojitetaan sen jälkeen." "Vapo on öykkäri" Viurusuokiista laukaisi pitkään kyteneitä kaunoja Vapoa kohtaan. Joissakin tapauksissa korvaava polttoaine voi olla maakaasu. Antti Halkka SUOMEN LUONTO 11198 Veturi-Ville hannittelee: Lakkasuot meni, turVepöly tuli Viurusuo on synnyttänyt Pohjois-Karjalassa melkoisen keskustelun. Luonnonsuojelu viranomaiset eivät siis tiedä, kuinka paljon maassa luonnontilaisia soita tai soiden osia on, ja missä ne ovat! Joissain tilastoissa käytetty valtakunnan metsien inventointi on harhaanjohtava. Kun peruskartoilta tutkitaan, miten paljon suota on vähjntään 50 metrin päässä ojasta, nähdään, että edustavia soita on jäljellä tavattoman vähän. Ihmisten kanssa keskustellessa nousee esiin turveteollisuuden joustamattomuus. Käytännössä turpeen käyttöä voidaan vähentää lähinnä korvaamalla turvetta puulla. Sykessä selvitetään parhaillaan, miten paljon Suomen soista on edustavassa luonnontilassa
Wallace perusti ajatuksensa muun muassa niihin pieniin eroavaisuuksiin, joita hän havaitsi Indonesian eri saarten linnunsiipiperhosissa. Teksti ja kuvat: Tari Haahtela Vielä välähtää linnunsiipi "Uhanalaisia perhosia yritettiin salakuljettaa Suomeen. "Näin muutaman perhosen nopeasti lentävän aukeilla paikoilla, ne asettuivat silloin tällöin hetkeksi pikkulammikkojen reunoille ja mutaisille SUOME LUO TO 11 /98. Hän kuvaa haltioissaan kirjassaan The Malay Archipelago ( 1869) tieteelle uuden linnunsiipiperhosen, Rajah Brooken linnunsiiven (Ornithoptera brookeana). Hyönteiskokoelma tullin haaviin Tolstoi-junassa. Kaikki kuuluvat uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan CITES-sopimuksenpiiriin." (HS 4.7.1997) 40 E nglantilainen Alfred Russel Wallace kehitteli evoluutioteoriaa samoihin aikoihin Charles Darwinin kanssa. Kokoelmassa on 175 erilaista trooppista perhosta
Keräilijä kyttää rannalla parveilevia linnunsiipiä. Tulikuumassa rantahiekassa paikalliset Rajah Brooken linnunsiipiperhosia Kuala Wohin rantahiekalla. paikoille, niin että onnistuin vangitsemaan vain kaksi tai kolme yksilöä", Wallace kertoo ensikohtaamisestaan perhosen kanssa Borneolla 1855. 41. Kuala Wohin viidakkojoesta Malesiassa nousee rikinkatkuista höyryä. Pian haavi heilahtaa ja perhonen räpistelee avuttomana
Hämmästyn, kun huomaan, että kauppaa käydään vaikka millä lajeilla. Heitämme hyvästit farmin pihalla, miekkoset suuntaavat kohti Cameroon Highlandsia, kuuluisaa perhosaluetta. Sitten pöytä koreaksi ystävän kanssa, joka on kiinalainen perhosfarmari ja diileri. Hän kertoo, että Malesian kansallisperhonen brookiana on tiukasti suojeltu laji. He keräävät viidakossa suurella vaivalla, kiinalainen maksaa muutaman ringgitin naaraista, jotka alkuasukkaat tuovat elävinä farmille." "Nyt he tulevat, perhoset ovat noissa muovipusseissa", hän sanoo. Muutama metallinvihreä välähdys enää joen yli. Salametsästäjät nostavat haavit, kamerat ja nahkaiset keräyskotelot jeeppiin; viidakkojoelta pyydystetyt brokiaanat pysyvät visusti piilossa... Joissakin kuorissa lukee vuosi 1991. Alkuasukkaat availevat kolmikulmaisia paperikuoria, joista elävät naaraat lehahtavat enemmän tai vähemmän pökerryksissä kasvihuoneisiin, joissa ne munivat sopivalle ravintokasville. K ahdeksalta aamulla perhosfarmille. D Tari Haahtela on perhosharrastaja ja lääkäri. Olin pari tuntia ylempänä joella ja nyt saan laskettua enää kolmesta viiteen yksilöä. Sammakonreittä, jättikatkarapuja ja bambua, lisää olutta. Kirkasvetinen joki solisee pieninä putouksina, ja rantaviidakko on läpitunkematon muualta kuin polkujen kohdalta. Sitten hän hullu päästi sen, kun kuuli vastarannalla minun jotain huutavan, vaikkei ymmärtänytkään. Paras aika on maalis-huhtikuussa, eikä Robinsonin putouksilla ole linnunsiipiä. Puhemies nyökkii pihalla naama iloisessa virneessä: "Hai, hai, hai ... Keräilijät ovat sillä välin noukkineet ainakin puolet pois! Viidakkojoen lumo on särkynyt. Ei ollut aikaa kiihkeältä haavinheilutukselta. Ja iso telakkafirma maksaa kaiken. Sitten kasvatellaan toukkia. Kun toukat koteloituvat, kotelot lähetetään pari kertaa viikossa Malesian ja maailman perhospuutarhoihin ja perhostaloihin ihmisten ihasteltaviksi. Eivät muka pyydä, katsovat vain. Ajan taksilla jeepin perässä ja kuski kiristelee hampaitaan: "Tunnen tuon kiinalaisen, käyttää häikäilemättä paikallisia ihmisiä hyväkseen. asukkaat keittävät munia. Viidakon kevyttä kultaa! can, can, can, oke, oke oke ... Puhemies on kumppaneineen lentänyt Tokiosta Kuala Lumpuriin, jossa odotti iso Pajero-jeeppi ja prässihousuinen kuljettaja. Nielaisen tyhjää ja kysyn, että kuvasivatko myös Gopengissa, kun siellä kerran oli vielä enemmän. not take, not take, 42 Perhoskauppa käynnissä. Ylläpitokulut eivät päätä huimaa, voitot ovat suuria. Sitten linnunsiipiä ynnä muuta pyydystämään. Alastomat lapset pitävät jokeen kaatunutta monihaaraista kelopuuta hyppytorninaan. Toinen kelaa videota digitaalikameralla ja näyttää, kuinka minun brookianani seurustelevat rantahietikolla. Tulin sieltä muutama päivä sitten, enkä viitsi kertoa, että ylhäällä on nyt heinäkuussa liian viileää. Keltaisia ja valkoisia kaaliperhosia (Pieridae) ja väriseviä Graphium-lajeja (Papilionidae) on kerääntynyt joen keskellä olevalle särkälle. Silent beauty, sillä nimellä perhosta kutsuu Singaporen perhospuiston manageri Rozainoor Ahmad. Kiinalaisella on muutama ryysyinen apupoika ja farminvahti. Tavaraa on ilmeisesti varastossa vaikka kuinka. Eivät kuvanneet ja arvaan miksi. Olin aikaisemmin laskenut tällä paikalla 15-20 brookianakoirasta parveilemassa rantakivikon varjoisilla mutta kuumilla hiekkaplänteillä. Keltamusta linnunsiipi Troides helena lekuuttaa majesteetillisesti rantapuun pienten punaisten kukkien ympärillä kymmenen metrin korkeudella. En sano mjtään. Myös luonnosta pyydettyjä harvinaisia perhosia kaupataan puoliavoimesti. " Saan sen verran tolkkua, että ei tämä ole edes paras paikka, ovat olleet paremmassakin. En ole uskoa kiikariani, neljän japanilaisen haavimiehen seurue on ilmestynyt alajuoksulle. Ajamme farmille juuri sopivasti. Silmät menevät viiruiksi ja nauru repeää, kun näytän että lompakossani on jenejä ja kerron, että Suomessa osataan japania, esimerkkinä jokohama humahutan. M iehet kykkivät ring1ssa nurmikolla. Kasvattaminen on halpaa, tavara kevyttä lähettää. Suoraa kauppaa kymmenillätuhansilla jeneillä. Eteläamerikkalaiset valkoiset ja siniset morphot sekä sini punaisina säihkyvät Amazonaksen Agrias-lajit vaihtavat omistajaa. Saan aikaan hämmennystä, miehet lopettavat pyynnin ja lähtevät ylittämään riippusiltaa. nice butterfly, very nice, very nice, not this best place, Gopeng even more, catch, catch, see, see ... Mustavihreä jalokivi on verkossa, mutta huutoni saa miehen epäröimään ja vapauttamaan perhosen. Melkein metri kuningaskobran häntää lipuu rantalohkareiden välissä. Kiinalainen lapioi viidakon kultaa oikein kunnolla. Kaikilla on verrattoman hauskaa. Jos keräämisestä jää kiinni, sakko on 45 000 ringgittiä eli noin 120 000 markkaa! Lpahin pikkukaupungin Nang-Hingin nukkavierun hotellin pihalla odottaa yllätys: japanilaiset asustavat vastapäisessä hotellissa. Sinipaitainen japsu on vauhdissa ja näyttää kuinka hienosti hän nappasi brookianan lennosta haaviin. Edellisillan syomrnge1ssa yksi veikko osoitti puhemiestä ja sanoi, että kannattaa tulla Tokioon, jollei muuten niin katsomaan hänen kokoelmaansa, se on hämmästyttävä. "Japanilaiset ovat parhaita, he ostavat paljon eivätkä välitä tinkiä", kiinalainen kertoo. "Tämäkin on käynyt täällä toistakymmentä kertaa." Muistelen, että miekkonen hoki hotellin pihalla: "First time, first time, first time in Malesia." Vai tarkoittiko hän minua. No mikäs, Tigeria ja Anchoria menee pullokaupalla ja 55-65 -vuotiaat keräilijäveikot ovat hilpeitä. Laatikoiden ympärillä käy kuhina ja pulputus. SUOMEN LUONTO 11/98. Alakuvassa malesialaisen perhosfarmin perhoskoteloita. Paikalliset ihmiset saavat murusia. "Do you have a permission to do that?" huudan vastarannalle, kun järkytyksekseni näen brookianan matalan lennon pysähtyvän haavin heilahdukseen. On ylen ystävällinen, pyytää kaljalle. Vähitellen kuvio selviää. Nyt uskon
Asetan sen kirjahyllyyni Raamatun. Puiden Kansa ki rjaa voi tilata signeerattuna suoraan tekijöiltä hintaan 300 mk (sis. Vaasan Sähkö Oy:n Norppa-merkitty Vihreä tuulisähkö tuotetaan Korsnäsin tuulivoimapuistossa. Se kertoo kulttu uriamme ja identiteettiämme muovanneista vanhoista myyteistä ja usko muksista sekä nykypäivän metsäsuhteestanm1e. Valitsemalla Vihreän vaihtoehtomme vaikutat tulevaisuudenkin sähköntuotannon ratkaisuihin ja edistät ympäristömyönteisemmän energiateknologian kehittämistä. Vaasan Sähkö Oy ostaa ja välittää voimalan koko tuotannon.joten Etelä-Pohjanmaan rannikon puuskilla ja puhureilla tuotettua, kotimaista tuulisähköä et saa muilta kuin meiltä. 6 o:;:::ä::KÖ OY Puh. (06) 324 5111 , faksi (06) 324 5350 PL 26, 65101 Vaasa, www.vsoy.fi E-mail: herbert.byholm@vsoy.fi VALOKUVATAITEEN SU OM I-PALKINTO 1997 VUODEN K IRJAVALIOT 1997 "Vuosikymmenen hienoimpia kirjoja." HS-NYT "Puiden kansa lähestyy metsää ystävänä. Teknokraattien uraputki-yhteiskunnassa olen11ne unohtamassa alkujuuren,me. kuvaus menneestä. Hinta on kuitenkin vain 4 penniä enemmän kilowattitunnilta kuin valitsemasi sähkötuotteen normaali kulutusmaksu. "Puiden kansa" on enemrnän kuin mielenkiintoinen. Tuulella tuotettu sähkö on energiaa puhtaimmillaan. Kirjassa on 224 sivua, kovat kannet, runsaasti valokuvia. lähetyskulut). " J\1/ETSALEHTI "Puiden kansa on runoineen, kuvineen, perin,ätietoineen ja uusine näkökulmineen ,naahinen seikkailu retki puiden ja metsien mytologiaan, se on metsien uus-Kalevala." S uo.HEMHAA SOITA MYYNTIPALVELUUMME: Kotitaloudet Yritykset 010 806 701 (vain ppm) 010 806 700 (vain ppm) RI TVA KOVALAI SE N JA SA NNI S EP ON PUIDEN KANSA -KIRJASTA NYT UUSINTAPAINOS H i i linielu tuotanto ja P o hjoin e n 199 8 PUIDEN KANSA on ku vaus puiden ja metsien henkisestä merkityksestä suomalaisessa perinteessä. vierelle ... Hiilinielu tuotanto, Johtajanpolku 1, 25700 KEMIÖ Puh 02-421968, 040-5478464, e-mail: perifery@sci.fi
"Kaikki , mikä tapahtuu Strasbourgissa, on tuplaa. Alkuperäisväestön pienet kotitarveviljelmät taipuvat käpertyneinä ja kuolleina porottavan auringon alle. Helmikuussa vihittiin käyttöön uusi parlamenttirakennus Brysselissä. Kesällä (marmentin täysistunto Strasbourgissa alkaa kello 15 ja kestää viikon verran aamusta myöhään iltaan tai yöhön aakka. Meppien eli parlamentin jäsenten matkakorvaukset ovat suunnilleen yhtä suuret Brysseliin ja Strasbourgiin. Näin tänne on tihkunut tietoa kotimaan kesän koleudesta ja jatkuvista sateista. Yhteys Suomeen on säilynyt sähköpostin ja matkapuhelimen tekstiviestien avulla. "Strasbourg on Euroopan pääkaupunki !" julistavat ranskalaiset. EuroparlaKirjeitä pensaikosta 2 Kuivia terveisiä Etelä-Afrikan keskija pohjoisosat ovat eteläisen pallonpuoli skon talven jäljiltä rutikui vat. Nyt vettä on ripotellut taivaalta muutaman kerran liian vähän tosin ja lämpötilat ovat olleet viitisen astetta tavallista korkeampia. Suurtilojen kilometrien mittaiset sadettajajärjestelmät suihkuttavat patoaltaisiin kerättyä vettä sokeriruokoviljelmille. Uusi rakennus helmikuussa 1998. Strasbourg onkin vääntynyt EU-väen suussa stressburgiksi, stressikaupungiksi. Talvella Etelä-Afrikan pohjoisosissa ei yleensä sada ja etenkin öisin on varsin kylmää. Kwa Zulu Natalissa sijaitsevalla !taian suojelualueella katselin, kuinka valkoniskakorpit j a yksinäinen kapinkorppikotka istuivat akaasioiden latvuksissa jaksamatta liikahtaa mihinkään. Kulottunut, harva heinikko verhoaa karua ja kivistä, kirkkaan punaista maata. "Bryssel on Euroopan pääkaupunki!" huudahtavat belgialaiset. Tällaisen yhteyden varma osoittaminen on tietysti toivotonta, säähän vaikennus, joka otettaneen käyttöön ensi vuoden alk upuolella. Parlamentti ei voi päättää asiasta. Puistossa mätäni kymmeniä kui vuuteen menehtyneitä eläimiä, joita haaskansyöjät eivät pystyneet korjaamaan pois. MAAILMALTA EU:n tuplailmiö Ritva Kupari Strasbourgiin valmistuva europarlamentin rakennus maksaa "vain" neljä miljardia markkaa, puolet vähemmän kuin Brysselin parlamenttipalatsi. Yhtenä perjantaina kuukaudessa Brysselin europarlamentissa pakataan 1500 metallilaatikkoa seitsemään rekkaan, jotka vievät asiakirjoja ja muuta kokousrekvisiittaa Strasbourgiin Ranskaan. Tyynen valtameren rannikoiden poikkeukselli set säät selitetään yleensä El Nif\o -ilmiöllä, jonka häntiä parhaillaan elämme. Kun se yritti kokoontua 11 kertaa, EY-tuomioistuin määräsi, että kertoja pitää olla 12. Yöpyessäni eräällä majoitusta tarjoavalla maitotilalla Ermelon lähellä sain kuulla, ettei siellä poikkeuksellisesti ollut koko talv~n aikana ollut yhtään pakkasyötä. Piikkiset pensaat ja ki verät akaasiapuut ovat valtaosaksi paljaita, joissakin on vielä jäljellä keltaisia ja ruskeita käpe1"tyneitä lehtiä. Amsterdamin huippukokouksen päätöksellä parlamentin pitää kokoontua Strasbourgissa 12 kertaa vuodessa. Monet tutkijat ovat ai·velleet, että El Nif\on aiheuttama valtavien lämpömäärien siirtyminen päiväntasaajaseuduilta viileämmille leveysasteille Tyynellä valtamerellä vaikuttaa säähän koko maapallolla. Myös Strasbourgiin valmistuu parlamenttiraras-helmikuussa) satoi vain vähän, ja näin lukemattomiin patoaltaisiin ja maahan kertyi tavallista vähemmän vettä. Seuraavana maanantaina "eurokaij a" eli avustajia ja virkamiehiä kuljettava juna lähtee matkaan. Ritva Kupari kuttaa niin monta erilaista muuttujaa ja sattumanvaraista tekijää. 44 Sateita odotetaan kaikkialla: viljelykset ja karja kärsivät, kasvit ja eläimet kituvat ja aurinko muuttuu päivä päivältä kuumemmaksi. Sain pari päivää sitten sähköpostia sisareltani Kaliforniasta, sata kilometriä San Franciscon pohjoispuolelta. Parlamenttirakennuksen ylläpitokulut lienevät miljoonia markkoja joka vuosi. Suuri osa vedestä ehtii haihtua, ennen kuin kasvit pystyvät ottamaan sitä talteen. Kuljetuksista aiheutuva ylimääräinen kustannus voi olla miljoonan markan luokkaa kuukaudessa ", arvioi europarlamentin budjettivaliokunnan jäsen Esko Seppänen. Olisiko mahdollista, että ekä Suomen sateet ja viileys että Etelä-Afrikan kui vuus ja lämpimyys olisivat molemmat seurausta El Nif\osta. Siellä on koettu pahimmat sateet miesmuistiin , tiellä on virrannut vettä välillä 30 sentin vahvuudelta. Pakosta tulee mieleen ajatus, että poikkeavat säät voisivat jotenkin liittyä toisiinsa. Vuoden sää on ollut täällä poikkeava. Kovin monia matkustelu ei innosta. Hän laskee 1600 avustavan henkilön matkaja päivärahojen maksavan kuukausittain lähes kuusi miljoonaa markkaa. Juha Valste SUOMEN LUONTO 11 /98
Sananvapauden ja demokratian kannalta on Elfordin mielestä äärimmäisen huolestuttavaa se, että lähestymiskiellon sai myös Snowballliikkeen lehdistösihteeri Andrew Wood, vaikka hän ei ole koskaan edes koskenut Monsanton kasveihin. Muita suuria tempaukseen osallistuneita kaupunkeja olivat Nantes, Tours ja Strasbourg. MAAILMALTA Autoton päivä Ranskassa Syyskuussa vietettiin Ranskan 35 kaupungin keskustassa autotonta päivää. Yksi esimerkki huolestuttavan monista on se, että geenimuunneltu rapsi risteytyy villien sukulaistensa kanssa ja näin syntyy kasvinsuojeluaineelle vastustuskykyinen superrikkaruoho. Myös haaraja räystäspääskyt ovat tuttu näky. Tilastojen mukaan kaksi kolmasosaa työmatkalaisista turvautuu omaan autoon, 18 prosenttia käyttää julkisia kulkuneuvoja, 11 prosenttia kävelee ja kaksi prosenttia pyöräilee. Englannissa on syntynyt perinteisen lobbausrintaman oheen nyt myös suoran toiminnan liike, joka yrittää estää näiden satokasvien kylvön. Mielipidetiedustelut ovat osoittaneet toistuvasti, että järjestöillä on suuren yleisön ehdoton enemmistö takanaan. Geenimuunneltujen satokasvien viljelyyn liittyy paljon riskej ä, joista osa on jo osoittautunut todelli seksi, ei vain teoreettiseksi vaaraksi. Heille langetettiin 200 kasvin ylösnostosta noi n 200 000 markan korvausvaade sekä Monsanton koepalstoja ja toimistoja koskeva lähestymiskielto. Ne viettävät yli puoli vuotta mustan mantereen eteläosan lieterannoilla 10 000 kilometrin päässä pesimäsijoiltaan. Meidän vastuullamme on nousta näitä ylikansallisia yhtiöitä vastaan", sanoo Elford. Naisia voidaan pitää nyt rajattomaan summaan asti vastuullisina niistä vahingoista, joita kuka tahansa Snowball-liikkeen edustajaksi itseään kutsuva aiheuttaa. Viime kesänä saastepitoisuudet kohosivat niin korkeiksi, että monissa kaupungeissa oli pakko ottaa käyttöön tiukat nopeusrajoitukset. Elfo rdin mielestä on selvää, että ekoaktivistien toiminta on saanut Monsanton hälytystilaan. Lontoolainen 27-vuotias Zoe Elford oli neljän muun naisen kanssa mukana ensimmai sessä, Monsanto-yhtiön koepalstaa vastaan tehdyssä Snowball-iskussa. Bikenews 20/98 Mauri Leivo Siperiassa pesivät kuovisirrit vaihtavat korean kesäpukunsa talviharmaisiin Afrikan lämmössä. Kuovisirrit, pikkusirrit, lirot ja monet muut Pohjois-Euroopan ja Siperian kahlaajat ovat vaihtaneet harmaaseen talvipukuun. Syyskuussa rangaistusta kovennettiin. Kun ensimmäiset pohjoiset muuttolinnut saapuvat talvialueilleen, sikäläiset linnut ovat puolestaan pesimäpuuhissa. Pariisissa liikenne väheni 15 prosenttia, vaikka vain 60 km teitä suljettiin autoilta. Se nähtiin siinä liikkeessä, joka harjoitti suoraa toimintaa moottoriteitä vastaan", sanoo Zoe Elford. "Oikeuden määräämää lähestymiskieltoa käytetään pelotteena. Se on vaiennuskeino, jolla Monsanto yrittää murskata vastarinnan ja toiminnan. He ehtivät nostaa alle 200 kasvia, ennen kuin poliisi keskeytti heidän työnsä. Englanti ei halua geenisatoja Englantilaiset ympäristöjärjestöt vaativat kaikkien muualla kuin laboratoriossa suoritettujen geenisatokokeilujen lykkäämistä viidellä vuodella tai luopumista niistä kokonaan. Yksityisautoilua ei kuitenkaan rohjettu rajoittaa. Päivä tuntui paratiisimaiselta maassa, jossa vain mitätön osa työmatkoista tehdään polkupyörällä. Naiset jättivät pai kai le kukin oman henkilökohtaisen julistuksensa. "Minun julistukseni keskittyi kertomaan siitä, että emme voi jättää hallituksen tehtäväksi tulevaisuutemme ja ekologisen systeemin suojelemista. Suvi Arapkirli Lontoo 45. Ranskan ympäristöministeri Dominique Voynet toivoo autottomasta päivästä jokavuotista, jotta ihmiset voisivat löytää kävelemisen ja pyöräilyn ilon sekä nauttia katujen rauhasta. Mauri Leivo SUOMEN LUONTO 11 /98 Suvi Arapkirli Lontoolainen Snowballaktivisti Zoe Elford pitää geenimuunneltuja satoja periaatteellisesti väärinäja vaarallisina. Mutta tämä tulee vain terästämään vastarintaa. Alankomaissa ja Tanskassa 30-45 prosenttia työmatkoista hurautetaan pyörällä. Osa näistä ekoaktivisteista on käynyt repimässä geenimutanttisatoja ylös yön pimeydessä, mutta GenetiX Snowball -niminen liike vannoo toimivansa aina avoimesti . Talvi harmaissa Monet pohjolan linnut viettävät talvensa eteläisen Afrikan lämmössä. Monsanto haastoi naiset oikeuteen "ri kollisesta vahingontuottamuksesta". Kenties jotkut niistä ovat varttuneet jonkin suomalaisen rakennuksen räystään alla tai ladossa
Tulevaisuus tuo ihmisiä Viikkiin rutkasti lisää, oli se hyväksi tai ei. Tällä vuosikymmenellä kiivaat metsänhakkuut ovat muuttaneet luontoa ja ilmastoa ratkaisevasti. Näin kirjoittaa Pentti Pesonen, joka on kuvannut näkymän loppukesällä 1996 ja lokakuussa 1997. Viikin suurin häiriötekijä on ehdottomasti kuumailmapallojen ylilennot. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. Komppaamisen ideana on muuttavien maalintujen, eritoten kurppien ja pienten hyönteissyöjien, muuttomäärien kartoitus. Viikissä 46 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA IEN N EN Paikalla oli vielä 1980-luvulla laajalti monimuotoista luonnonmetsää. Viikissä on pitkiä umpikujia ... Yleensä harrastajat kuitenkin jököttävät paikoillaan sopivissa paikoissa odottamassa, että jotain lentäisi ohi. Projektisihteeri Tiina Niikkonen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta vastasi (SL 8/98) aikaisempaan kirjoitteluuni Viikin luonnonsuojelualueen "palveluiden" rakentamisesta. Lintuharrastajien aiheuttama häirintä liittyy usein niin sanottuun "komppaamiseen" eli maassa tai pensaissa piileskelevien lintujen näkösälle ajamiseen. Hän kertoo tuulien lisääntyneen sekä töyhtötiaistenja metsäkanalintujen kadonneen metsien myötä. Muilta alueilta ei minulla ole juuri kokemuksia, mutta Viikissä asia ei ole niin alkuunkaan. Valistusta tulisi lisätä: jokaiselle lintutomille kunnon opastaulut. tettava, mitä sääntöjen rikkominen saattaa luonnossa aiheuttaa. Työ on varsin vaivalloista ja tuloksena usein tyhjää. Touhu on siis tieteellistä ja sen vuoksi "oikeutettua". On selosJÄLKEEN 1 Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Kuka häiritsee Viikissä. Viikissä lintuhar;rastajat tulevat häirintärankkauksessa vasta neljäntenä, eksyneiden kalastajien ja retkeilijöiden jälkeen. Vaan mitä pidempi putki, sitä kauempana lintu. Pesonen on seurannut ympäristöä vuosikymmenien ajan alakuvassa taustalla näkyvältä maatilaltaan. Bongarit ovatkin asia erikseen. Suurella osalla helsinkiläisistä ei ole hajuakaan siitä, minkälaista helmeä ollaan tuhoamassa väärin suunnatulla rakentamisella. ei joskus ole 60-kertainen suurennuskaan kaukoputkessa liikaa. Silmääni särähti virke, joka mielestäni vaati"i selvennystä. Piilokojusta ja pitkospuista huolimatta tullaan kallista optiikkaa varmasti tarvitsemaan. Niikkonen väitti lintuharrastajien usein häiritsevän lintuja eniten. En tiedä, mikä pelottaa, mutta aina sään salliessa jopa sadat vesilinnut ja muut, esimerkiksi kalasääski, kokevat sydämentykytystä pallojen noustessa lahden ylle. Yhdyn täysin Niikkoseen siinä, että valistusta tarvitaan paljon lisää. Kulkijoille on turha esittää kieltoja. Kesäaikana olisi hyvä olla kaksi opasta nykyisen SUOMEN LUONTO 11 /98
Siellä on löydösruutuina Kilpisjärven ja Kevon alueet tutkimusasemineen, Lätäsenon kalastusalue, Pöyrisjärven, Kivijärven, Muonion, Inarin, Angelin, Utsjoen, Karigasniemen ja Outakosken kylät. Nämä muiden kirjaamat löydösruudut ovat noin 90prosenttisesti ruutuja, joissa ihmisiä liikkuu selvästi enemmän kuin muiden ruutujen alueilla. Ajatus oli hyvä, mutta sanamuoto herätti närästystä. Eihän niitä rupisia Eläinmuseon kartan mukaan tuntureilla ole tosin havaittukaan. Esimerkiksi haastattelunauhasta valitaan sopivia kohtia ja puhekieltä siistitään ja tiivistetään. Kerran tai pari kesässä tulee käytyä vaimon kanssa vaelluksella siellä missä tuuli puhaltaa vapaasti ja maahiset hallitsevat. Tästä voi yhteenvetona todeta, että sammakoiden levinneisyyskartta ei kerro sammakoiden levinneisyyttä vaari alueella liikkuvien havainnoistaan ilmoittavien ihmisten maaran. Luontokuvillakin kerrotaan tarinoita tai tarjoillaan tunnelmia. Jo aiheen löytymiseen vaikuttavat monet seikat: kuvaajan elämänkokemus, koulutus, luovuus, havainnointikyky. Kaikki tämä ja paljon muuta sisältyy sulkimen sekunnin murto-osan ratkaisevaan liikahdukseen. Myös suunnittelijoille suosittelisin pakollista retkipäivää ainakin kerran viikossa, ei se ainakaan haitaksi olisi. Parhaimmillaan ne ovat tosia ja puhuttelevia. Samoin HettaPallas-Ylläs ja Lemmenjoen SUOMEN LUONTO 11/98 Kuva ja sana Pohjimmaltaan kirjoittajan ja valokuvaajan työ on samanlaista: totuudenmukaisen ja moniulotteisen kuvan välittämistä ympäröivästä todellisuudesta. Hyvä kuva on ammattitaidon, tekniikan ja onnen yhteispeliä. Tahallaan tai tahattomasti vaille suojaa ja ilman käsittelyrajoituksia jäivät pienet, muutaman hehtaarin laajuiset 47. 90-luvun alussa sain tietää Eläinmuseon haluavan tietoja sammakkohavainnoista. Myös näkökulmien, lähteiden ja taustatietojen valinnassa on paljon vapauksia. Mikä nyt sattumalta silmiin osuu. Eikä valokuva vieläkään ole menettänyt vahvinta omjnaisuuttaan: kertoa elämästä koskettavasti ja todenmakuisesti. Jos luontokuvia aletaan rakennella tietokoneruudulla eri palasista, ne eivät enää ole luontokuvia. Olen nyt vuosien mittaan lähetellyt näitä löydöksiäni heille harvoista havainnoistani Lapin pohjoisten tunturialueiden sammakoista. Haaska tai sen vieressä oleva kuvauskoju ei näy kuvassa, rungolle sivelty hunaja jää huomaamatta, pähkinät pysyvät piilossa. Vapauksista huolimatta ammattitaitoisesti tehdyt jutut ovat asiallisia ja luotettavia. Havainnointiaikaa on siten vain noin viikon verran vuodessa, enkä minä niitä sammakoita sieltä päätoimisesti etsi. Se mitä kuvassa lopulta näkyy riippuu myös kuvakulman, rajauksen sekä objektiivin valinnasta. yhden sijaan. Elämää suuremmat kuvat menettävät siipensä. Me liikumme useimmiten erämaissa, siellä missä poron kopara napsaa ja piekanan vihlovan särisevä kutsu leikkaa taivaita, emmekä merkatuilla poluilla. Myös taidevalokuvauksessa tilannetta ja kuvia manipuloidaan usein hyvinkin paljon, mutta silti kuvat voivat heijastaa todellisuutta kiinnostavasti, usein tosin useammankin mutkan kautta. Minunkin kulkuni tunturissa on melkoisen vähäistä. Poliisi ei rettelöi vaan hoitaa lain määräämät velvollisuudet asiallisesti ja joustavasti. Aluksi riemastuin löydöksistäni, kun kolmesta ensimmäisestä havainnosta kaksi oli valkoisessa ruudussa, siis ennen havaitsemattomilla alueilla. En ole pyrkinyt näitä häiritsemään enempää kuin, että olen tunnistanut sammakoksi ja ettei ole ihan rupikonna. Tämä voitaneen yleistää koskemaan useimpia muitakin luonnosta tehtäviä levinneisyyskartoituksia. Erkki Stenman satunnaisvaeltaja Espoosta Poliisi ei rettelöi Hämmästyin suuresti toimituksen virkavaltaa kohtaan osoittamasta asennoitumisesta, kun Suomen Luonnon ( 10/ 1998) ajankohtaista-palstalla esiteltiin kiitoksia poliisille siitä, ettei virkavalta "ryhtynyt rettelöimään" siirtääkseen rallikilpailun protestoijia kadulta pois. En ole erotellut sammakkoa siitä viita-serkustaan. Näiden ruuhka-alueiden erämaiset välialueet ovat sitten käytännössä pelkkää valkoista aluetta. Kuvia voidaan manipuloida mielin määrin. Kirjoittajilla on tähän asti ollut suuremmat vapaudet aineistonsa muokkaamisessa. Katuja tilannekuvaus ei kestä lavastusta lainkaan, henkilökuvauksessa taas liikkumavara on paljon väljempi. Näin on pakkokin tehdä, koska jos nauha purettaisiin sellaisenaan julkaistavaksi, juttua ei lukisi kukaan. Digitaaliset käsittelymenetelmät ovat kuitenkin mullistaneet muokkaamismahdollisuudet. Jorma Laurila retkeilyalueet. Rajat määrittyvät kuvauksen luonteen mukaisesti. Kadottaako luontokuva aitoutensa hohdon. Myös pimiön punaisen lyhdyn valossa kuvia on peukaloitu monin tavoin. V alokuvatkin ovat kuitenkin kuvaajiensa tulkintojen värittämiä. Seppo Hietaranta Helsinki Pienet saaret vailla suojaa Luonnonsuojeluja metsälakien uudistuksen yhteydessä nimettiin metsälakiin luonnontilaisina säilytettäviä erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja luonnonsuojelulakiin suojeltavia luontotyyppejä. Kun seuraavista neljästä havaintopaikasta kolme oli jälleen näitä valkoisia ruutuja, aloin ajatella ja katsella karttaa tarkemmin. Usein luontokuvauksessakin ohjaillaan kuvaustilanteita. Painettuun sanaan osataan myös suhtautua kriittisemmin kuin kuvalliseen viestintään. Kuvien autenttisen lumovoiman hävittäminen vippaskonsteilla tekisi suurta tuhoa luonnonvalokuvaukselle. Sen ratkaisevat kuvaajat ja kuvankäyttäjät. Toivottavasti kirjoituksen sävy oli vain yksinkertainen lapsus eikä harkittua. Vain harvoin on kyse sattumanvaraisesta kameranlaukauksesta. Lopputuloksessa on pyrittävä luonnonmukaisuuteen ja aitouteen. Kuvaustilannetta voi myös järjestellä monin tavoin. Valokuvaa pidetään dokumentin perikuvana: "valokuva ei valehtele." Kieltämättä valokuvauksella on kunniakas historia maailman tapahtumien taltioijana ja välittäjänä. Mistä Tapio Taponen luontoharrastaja sammakko kartat kertovat. Kolmen viime vuosikymmenen aikana luontokuvaus on noussut omaksi kamerakerronnan lajikseen. Siksi näitä uusia löydösalueita sattuu kohdalleni suhteettoman paljon. Tarkoitushakuisimman kuvan maailmasta antaa mainoskuvaus, mutta sen tärkein tehtävähän onkin manipuloida ihmisiä
-,_=:, ~ /4 . Hakkuun tehneen UPMKymmenen hankintaesimies Pekka Härkönen puolustelee menettelyä lausunnossaan (Kainuun Sanomat 17. ,, tenkaan säily puhumalla ja strategioilla vaan yksittäisistä teoista muodostuvalla uskottavuudella. Mikäli pienten saarten luontoja virkistysarvot halutaan turvata, tulisi ne sisällyttää metsälain perusteella luonnontilaisena säilytettäviin elinympäristöihin, jolloin palj aaksihakkuut estyisivät. Niihin näyttää kui tenkin kohdi stuvan rakentamisen lisäksi voimakasta hakkuupainetta. Tässä kuvassa ui 15 kuikan parvi Pohjois-Kymenlaaksossa Valkealan Tihvetjärvessä. Kuvan vastarannalla kuikka pesii säännöllisesti ; tänä vuonna pesän toisesta munasta kuoriutui heinäkuun alussa poikanen, toinen muna jäi kuoriutumatta. Kuluvan vuoden poikasia ei parvessa vielä ole, vaan kaikki ovat aikuisia elokuisessa kokouksessaan. Alueen kuikkakanta on vuodesta toiseen säilynyt vahvana, mutta kesäasukkailta tulevaisuus edellyttää ymmärrystä. ' ' -1 1;:-\ IK rlt Pieni-Pihlaisen ja parin isomman saaren hakatut puut kuljetettiin mantereelle. Oulujärvelläkin saaret ovat olleet viimeisiä tehometsätaloudelta säilyneitä suojapaikkoja, joissa monipuolinen, luonnontilainen puusto on antanut suojaa ja elintilaa niin petolinnuille kuin pieneliöstöllekin. .,,-</. Keskellä Oulujärven Paitaselkää oleva Pieni-Pihlaisen saari hakattiin kevättalvella 1998 sileäksi. Oulujärvelle jäädytettiin 50 tonnin kantavuuden jäätie, jota pitkin 48 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA . \ :~ . Kuikat ovat sosiaalisia lintuja ja parvessa uidessaan keskustelevat matalasti korahdellen ja päitään käännellen. Saaren omistaa Kainuun Maaja Metsäsäätiö, jonka taloudelle kantorahoilla ei ollut palj on merkitystä. Kuikkakannan pahin uhka on vesistön säännöstely silSUOMEN LUONTO 11 /98. /. Puusto oli hyvin vanhaa, joten kyseeseen ei voinut tulla harvennushakkuita." Kainuussakin puhutaan paljon luonnon merkityksestä maakunnan imagolle. ..., , ~/ /../ Alo1T~Ko ?ITK saaret. 98): "Kauppa on ihan nykyisten metsänhoitosuositusten mukainen. 3. Oulujärven saarten hakkuut eivät ole varmastikaan mitään poikkeuksia valtakunnassa. Kainuun ja Oulujärven luontoarvot eivät kui\ ,._,.., i f 1~ -~ 1!1. Maakuntaliitto lanseeraa iskulauseekseen "Kainuu rikas luonnostaan" ja teettää miljoonabudjetilla Kainuun metsäviestintästrategiaa. Yhteistyö kuljetuksissa koitui ilmeisesti tuhoksi Pieni-Pihlaiselle, koska pelkästään sen puuston kuljettamiseen jäätietä ei olisi kannattanut tehdä. Kuikkien kokous Antti Ylitalo Kuikat eivät sateisesta kesästä tainneet kärsiä. Parin hehtaarin aukkoleimikon jälkeen Pieni-Pihlaiseen ei jäänyt kuin yksittäisten puiden muodostama "suojavyöhyke" kulissimetsäksi. Jättämällä kunnon suojavyöhyke ei saarta olisi voitu enää hakata. Oulujärven matkailullista käyttöä yritetään lisätä
Siis ramppasimme ees ja taas autolta rappuun ja rapusta autolle. Avuttomat linnunpoikaset ja muutkin eläinlapset murskaantuvat metsäkoneiden rattaissa tai polkeutuvat renkaiden alle. Ja jos sinä ja sinä ja sinä ja tarpeeksi moni muu pysähtyy, jättää sikseen enemmät materian pyörittelyt ja keskittyy haistamaan, maistamaan, näkemään ja kuulemaan, ehkä meidänkin mahdollisilla lapsillamme on maailma jossa elää. Matti J. Toisaalta, on sumei lemattoman ahneita pörssidiilereitä ja Shellin tapaisia suuryhtiöitä, joille oma voitto on oma voitto ja toisen tappio ei kuulu asiaan. Toivotan itselleni ja koko maapallontäydelle lähimmäisiä onnea matkalle nykyhetkeen ja oman elämän läpielämiseen. Stereotasot ja liesituulettimet pä1jäävät tovin omillaan. Yhdestä epämääräisestä laatikosta se kannuton kahvinkeitin, joka on saatu käytettynä vanhemmi lta. Moottoritien suristessa taustalla kotoisasti kannoimme maalliset omistukseni asuntoon 3 A 10. Tihvetjärven ja sen kanssa suunnilleen samassa tasossa olevien Repoveden ja ison Vuohijärven pintaa säännöstelee Siikakosken voimalaitos Jaalan ja Valkealan rajalla. Kuikan pesähän on hyvin lähellä vesirajaa. Kuten isäni usein toteaa: sehän on vain maallista. Pitäisi ymmärtää jättää sikseen." Yhtäkkiä olo tuntuu paremmalta. Laatikoita on kahdessa, kolmessa kerroksessa tuvan puolella, ja peräkammarissa komeilevat parven laudat, lastulevyt ynnä muut viritykset. Otsonikato, aavikoituminen, Itämeren rehevöityminen, pandan ja tähkähelmikän uhanalaisuus, kaikki piene(mmä)t ja suure(mma)t ympäristöongelmat johtuvat ihmisen kyltymättömyyden ja ymmärtämättömyyden liiankin saumattomasta yhteistyöstä. Ihmistä ei tarvita arvottaman luontoa. Parkkipaikalla muovinen limoviikuna kohosi parimetrisenä. Lehdestä löydän ystävän: Pentti Linkola on käynyt puhumassa ympäristönsuojelun opiskelijoille. Mitä minä teen kaikella sillä roinalla, joka täyttää 38 ja puoli neliötäni, ja pursuilee vielä parvekkeelle. Mielestäni ympäristönsuojelussa on perimmiltään kyse juuri tästä: ihmisen paluusta perimmäisiin kysymyksiin. Ajatus kasvoi, kun portaikossa ohitseni purjehtivat kuntopyörä, kangaspuut, pesukone kolme kertaa, trampoliini ja patja alavirtaan. Sirpa Nieminen on helsinkiläinen maatalousja metsätieteiden maisteri ja vapaa kirjoittaja. Ki1jahyllyjen kasaamattomat luurangot nojaavat tuvan oikeanpuoleiseen pitkään seinään. Laineiden liplatusta ei voi ostaa. Sirpa Nieminen. "Niukkuus ja säästö ovat Linkolan mielestä ihmiselle hyväksi ; iloa ja nautintoa voisi lähinnä lisätä se, että ne löydettäisiin muualta kuin materiaalisesta kulutuksesta." Jutussa mainitaan myös eräs lempiajatuksistani, nimittäin luonnon ja elämän itseisarvoisuus. Olen ehtinyt purkaa puolet pakaaseista. Katsellessani yhä suurempien muuttoautojen ahtautumista pysäköintipaikan virkaa tekevälle soratantereelle, mieleeni juolahti ajatus kaiken katoavaisuudesta. Tai koiran ilosta tervetuliaistanssia pitkin eteistä, tai vilpittömän ilon syttymistä kanssaihmisen katseeseen. Kannun sain kyllä itse rikki, taisi kolahtaa edellisen asunnon parineliöisen keittokomeron seinään. Toisaalta, omaatuntoa kolkuttaa tavaravuoren korkeus. "Jos puu kaatuu metsässä eikä kukaan ole kuulemassa, lähteekö siitä ääni?" Näin piirretty poika jakaa vuosituhantista viisautta parhaaseen katseluaikaan meille ihmisille, jotka oleilemme lämpimi ssä (tai kesäaikaan, ilmastoiduissa) sisätiloissa. Näytti melko valjulta sinistä suvitaivasta vasten. Käsittääkseni kesällä kaadettu puutavara ei laadultaankaan ole talvella korjatun veroista. Siellä kuskataan lisää roinaa ja ihmisiä ympäri Suomenmaata, pidemmällekin. Oli tappio sitten rahallinen, biologinen, ihmisoikeudellinen tai henkilökohtaisimmillaan ihmishengen/henkien menetys. Takaisin Linkolaan: "Vaikka kaikki valtakunnan lamput vaihdettaisiin uusiin, vähemmän kuluttaviin, niin kohta tulisi taas joku uusi, entistä ehompi vaihtoehto, ja kaikki lamput olisi taas vaihdettava. Toisaalta, monet hyvää tarkoittavat, elämässään ja olemisessaan yleensä ottaen lämpimät ja välittävät yksittäiset ihmiset eivät näe omien tekojensa ja valintojensa yhteyttä suurempiin kuvioihin, kuten ympäristöja ihmisoikeuskysymyksiin. Ja fosfaatit lorahtavat vesistöön, ja lapsi kursii kasaan jalkapalloa, joka päätyy MM-kisoihin. Moottoritie kuulostaa ahdistavalle. Tähän intervalliharjoitteluun kuului myös maasto-osuus: innokkaimmat ja isoimmat muuttoautot olivat kiilanneet niin liki takapihan patiota, että ohi pääsi vain koukkaamalla multapäällisen, istutuksia vartoovan pihakukkulan laitaa. Antaa tavaravuoren odottaa, minä haluan katsella pilviä. Kaipaan melontaretkiltä tuttuun telttatunnelmaan, jolloin aamulla saan herätä keltaisen katon alla meren kohinaan ja rantapuiden suhisteluun. Hannu Salonen Ka,ja/ohja SUOME LUONTO 11 /98 PUHEENVUORO Tavaravuoren alta kurkistaa ihminen Muutin toissapäivänä kaupungin asuntoon Viikkiin, vastavalmistuneeseen arava-onnelaan. Muistan kulttisa1ja Simpsoneista jakson, jossa törötukkainen Bart oppii meditoimaan. Oksanen Kesäaikaisesta puunkorjuusta luovuttava Suomen Luonto (SL 10/98) otti pilapiirroksessaan kantaa tärkeään seikkaan. Siis nimenomaan kannoimme: koska mikään ei ole niin viisas kuin vesimyyrä, paitsi kaupungin virkamies, hissit eivät olleet käytössä sisäänmuuttopäivänä. Raaskiiko näistä luopua. Katsotaan vaikka toisiamme silmiin. Metsästäjätkin kunnioittavat eläinten lisääntymisrauhaa. loin, kun järvien vesi nousee haudonnan aikana. Muuttopäivän ilta päättyy osaltani yleiseen epäuskoon: ei näitä saa millään mahtumaan, ei parvea pystyyn. Kesällä tapahtuva puunko1juu on turmiollista metsän asukkaille. Eikö samaa pitäisi edellyttää metsäteollisuudelta, joka sikäli kuin olen ymmärtänyt pyrkii ottamaan huomioon metsäluonnon monimuotoisuuden. Emmekä ulkona, vaikkapa kuulemassa puun kaatumista. Kuka enää pysähtyy ihailemaan pilvien kumpuilua, joka jatkuu ikuisuuksi in heti kun vähän nostaa katsettaan
Kosmonautin kädellä on hetken herruus hävittää tähtitaivas maan asukkaitten näkyvistä ja sotkea luonnon järjestystä. marraskuuta tätä kirjoitettaessa hanke kuitenkin näyttää hiukan siirtyvän. org). KUUKAUDEN INTERNET-VINKKI Tällainen Mir-avaruusasemalla koottava peili synnyttää taivaalle kymmenen kertaa täysikuuta kirkkaamman valonlähteen. Pekka Hänninen Lukukirja linnuista Juhani Lokki (toim.): Suomen luonto Linnut. Valosaasteesta on tietoa Tähtitieteellinen yhdistys Ursan sivuilla (www.ursa.fi) ja englanniksi vaikkapa Pimeän Taivaan Yhdistyksessä (www. Kuvassa/piirroksessa Hannu Hautalan ja Esa Haltian yhdistelmäjouhisorsa. Hankkeesta kerrotaan kokeilun taustalla olevan Energia-yhtiön sivuilla ( www. Pallaksen ensimmäinen hotelli vihittiin käyttöön heti seuraavassa maaliskuussa. Aihe on kiinnostanut myös kansainvälisiä tiedelehtiä, kuten New Scientistia (www.newscientist.com/ns/980 Linnut-kirjan kuvituksessa on mukana valokuvan ja piirroksen sekoituksia. Kuvat toistuvat kauniisti ja sävykkäästi. Jylhien tunturien ja ympäröivän tasangon välinen korkeusero on suurempi kuin missään muualla Suomessa. Ajatus kansallispuistosta virisi jo vuosisadan vaihteessa ja laki Pallas-Ounastunturien kansallispuistosta astui voimaan 18. Kun valokeilaa siirretään ja kohdennetaan, se pyyhkii myös luontoa. Historian havinaa Pallakselta Heikki Annanpalo (toim): Pallas-Ounas, Metsäntutkimuslaitos ja Suomen Matkailuliitto 1998, 253 s., 259 mk. ene rg ialtd. Clarke, joka vieraili seudulla 1799. Tavanomainen valosaaste saattaa ensi vuosisadalla tuntua monista kaupunkilaisista vanhoilta hyviltä ajoilta. Kirjan toimittaja Heikki Annanpalo on koonnut kirjoituksia ja kuvauksia Pallaksen luonnosta, ihmisistä ja tapahtumista 1700-luvulta alkaen. com/ znamya.htm). E. 1938. Kokeilu on näyte hämmentävän valoisasta tulevaisuudesta. Asialla on kansainvälinen venäläisvetoinen yhtymä. 50 KIRJOJA Talvinen Hetan kestikievari 1883 Sophus Tromholtin piirtämänä. Erityismaininnan ansaitsevat Erkki Mikkolan 1930-luvun panoraamat. Tähtitaivaan ystäviä häiritsee kaupungeissa valosaaste. PallasOunas -kirjan kuvitusta. Znamja-hankkeessa valaistaan aluksi kokeeksi suuria kaupunkeja. Suomen luonto -kirjasarja on edennyt seitsemänteen osaansa. Antti.Halkka@sll.fi SUOMEN LUONTO 11 /98. Tavanomaisen katuvalaistuksen vaikutuspiirissä ei tahdo erottaa edes tavallisimpia tähtikuvioita. Tarkoituksena on lähettää maata kiertävälle radalle suuria peilejä, jotka heijastavat auringonvaloa keskelle yötä. darsky. Jo tänä syksynä taivaalle syttyvät nimittäin suunnitelmien mukaan hetkeksi häkellyttävän kirkkaat venäläiset valot. Tuoreimpia kuvauksia edustavat muun muassa Jerisjärven tiehanketta koskevat lehdistä poimitut kirjoitukset. Lapin Kansan pääkirjoitus tuomitsi tiehankkeen jyrkin sanoin, mutta silti tie rakennettiin vahingossako loppujen lopuksi. Kolmen kasvikirjan, per620/nspacemirror.html) Koepeili lähetetään suunnitelmien mukaan matkaan Miravaruusasemalta 9. Luonnontieteellisiä tutkimuksia on seudulla tehty jo 1700-luvulla. Kokeilu kestää vuorokauden, ja kosmonautti ohjaa taivaallista valonheitintä joystickillä. Venäläistä aamuöistä valohoitoa saavat koemielessä esimerkiksi Bryssel, Ulan-Ude, Irkutsk ja Calgary. Oman värinsä tienoolle Jäähyväiset tähtitaivaalle. Kirjoittajista mainittakoon Urho Kekkonen ja Yrjö Kokko sekä englantilainen tutkimusmatkailija D. Tämän syksyn testissä läpimitaltaan 25-metrinen peili heijastaa auringonvaloa viidestä seitsemään kilometriä laajalle sektorille. On taivaalle yht'äkkiä syttyvästä kymmenen kertaa täysikuuta kirkkaammasta valossa kaikilla näkevillä ihmettelemistä. ovat antaneet muualta saapuneet persoonallisuudet, joista mieliinpainuvimpia ovat ollet "kotlannin äijä" sekä tietenkin legendaarinen metsänhoitaja Justus Montell. Weilin + Göös 1998, 319 s., 478 mk. Kirja on Metsäntutkimuslaitoksen ja Suomen Matkailuliiton onnentoivotus kuusi kymmenvuotiselle matkailun ja luonnonsuojelun yhteistaipaleelle. Pallas-Ounastunturien luonto on rikasta. Kirjan kuvitus on mustavalkoinen . Niissä näkyy miten ihmisten suhtautuminen luontoon on muuttunut: 1869 tunturihaukkaa nimiteltiin " inhoittavaksi raiskaksi". 2
Lajien kuvauksessa on usein nostettu esille erilaisia näkökulmia lintujen käyttäytymisestä ja elintavoista. Waldbauerin hyönteiset ovat ekosysteemin osasia, minkä vuoksi kirja vilisee myös lintuja, kasveja ja nisäkkäitä. Metsien ja kumpareiden länsireuna kimmelsi kuin Elysionin portti, ja törmämme puoleinen aurinko näytti lempeältä paimenelta ajamassa meitä illaksi kotiin . Loput ovat Pekka J. Matkakoti on viides toimittaja Esa Keron ja pien kanalan johtaja Juhani Seppovaaran yhteistyössä syntynyt kantaaottava arjen ympäristöä tallentava kirja. Ennen kaikkea Hyönteiset vuodenaikojen vaihtelussa on kuitenkin kirja hyönteisten puolustusmenetelmistä, saalistamisesta, lisääntymisestä ja muusta mielenkiintoisesta hyönteiselämästä. Pekka Hänninen 51. Vaikka pääpaino on hyönteisten omisuOMEN LUONTO 11 /98 KIRJOJA Matkustajakoti Warvikko. Hannu Eskanen Hyönteisten maailmasta Gilbert Waldbauer (suom. Maailma, jossa hyönteisiä ja ihmisiä yhdistää mutkitteleva mutta yhteinen kehityshistoriallinen linja. Kirja on tulvillaan hupaisia juttuja tutkijoista työssään, löytöretkeilijöiden kuvauksia hyönteisten käytöstä primitiivisissä kulttuureissa ja muita anekdootteja. Itse en epäröisi hetkeäkään kumman valitsisin, hotellin vai matkakodin. Viikonloppu Hangossa tai Suolahdessa matkakodissa jää varmasti ikimuistoisemmin mieleen kuin elämysviikonloppu steriilissä hotellissa. Olen täysin vakuuttunut siitä, että hyönteisten tutkimus antaa yhtä hyviä vastauksia tähän kysymykseen kuin kulttuurin tai taiteen tutkimus. Yleisen esittelyosan ja suuren osan lajikuvauksista on kirjoittanut Pertti Koskimies. Alkuperäisteksti ilmestyi 1862. , , Henry David Thoreau (suom. En ymmärrä miksi. Vielä jokunen vuosikymmen sitten hyönteisten hyödyntäminen ja torjuminen näyttivät olevan ainoat tavat, joilla hyönteistieteilijät saattoivat oikeuttaa omituisen viehtymyksensä harrastaa kovakuoriaisia ja muita ötököitä. Aiemmin on dokumentoitu Huussi, Mummon mökki, Kyläkauppa ja Leikkimökki. Matkakodit tai matkustajakodit, kuinka vain halutaan sanoa, kukoistivat silloin kun Reino Helismaa ja Tapsa Rautavaara kiersivät maata. Nikanderin ja Hannu Jänneksen käsialaa. Nimet ovat myös ruotsiksi ja englanniksi. Waldbauer on lukenut lähdemateriaalinsa huolellisesti, ja vanhojen mestarien lainaukset sovat kirjan parasta antia. Vielä jossain, vuosikymmenten päässä on oleva se kirja, jossa tämä maailma on myös hyönteisten maailma. tuisuuksissa, Waldbauer nostaa kiitetävästi esiin ihmisen ja hyönteisten yhteiselon. 148 mk. Linnut esitellään ryhmittäin, ei siis lajeittain. Nyt tuon ajan loistosta ovat jäljellä kauniisti patinoituneet, suuren osan ajasta tyhjillään pysyvät huoneet matkakoteja on jäljellä enaa pari-kolmekymmentä. Miksi matkakodit eivät ketjuudu hotellien tapaan ja markkinoi itseään todellisina elämyskohteina. Yhteistä kirjoille on humaanisuus, pienen ihmisen vaatimattoman uurastamisen puolustaminen yhä kovenevassa ja kaupallistuvassa maailmassa. Kävelimme niin puhtaassa ja kirkkaassa valossa, joka kultasi kuihtuneet ruohot ja lehdet, niin pehmeän ja seesteisen kirkkaassa, etten uskonut koskaan kylpeneeni sellaisessa kultaisessa virrassa, jossa ei väre käynyt eikä solina kuulunut. Ehkä aika on muuttunut tai sitten syy on Waldbauerissa, mutta kirjasta ei löydä näitä vanhoja korostuksia. Hieman nukkavierut ja kotikutoiset majoitustilat eivät pysty vastaamaan säihkyvien ja kimaltelevien hotellien ja -motellien haasteeseen. Sen elämää seurataan pätkittäin, lähinnä vuodenaikojen vaihtelun mukaan. Kirjan parempi nimi olisi ollut vaikkapa Hauskoja juttuja hyönteisistä. Matkakoti-kirjan kuvitusta. Esa Keron hieman surumielinen kerronta on yhtä hyvää kuin aiemmissakin kirjoissa. Kuitenkin jotain kirjasta jää kaipaamaan. Tästä syystä tekstit ovat varsin suppeita. Toisaalta kaiken kattava teksti jokaisesta lajista olisi paisuttanut kirjan mammuttikokoiseksi. Hyönteiset muodostavat oman maailmansa, ihmiset omansa. Kun katselen taloni seinässä kiipeileviä porapistiäisiä, jään aina mykkänä ihailemaan niiden olemassaoloa, mielessäni vain yksi kysymys: millainen on maailma. Ehkä tässäkin hyönteiset nähdään maailmankaikkeuden irrallisena osana, joka tunkeutuu ihmisen maailmaan milloin ruton tai malarian, milloin hikeä syövän yökkösen muodossa. Jani Kaaro Matka menneeseen Esa Kero (teksti) ja Juhani Seppovaara (kuvat): Matkakoti, Rakennusalan kustantajat RAK 1998, 96 s., värikuvitus. Sinne tänne tekstin lomaan on sijoitettu tietolaatikoita, joiden avulla lukija tutustuu johonkin lajiin liittyvään mielenkiintoiseen luonnonilmiöön. Syttyykö valo enää ensi syksynä matkaKI RJAKALENTERI Marraskuu " Aurinko laskee jollekin syrjäiselle niitylle, minne ei näy yhtään taloa, koko sillä loistolla ja kirkkaudella jota se tuhlaa kaupungeille, ja kuten ei ehkä koskaan aikaisemmin ole laskenut --:sinne missä vain yksinäinen ruskosuohaukka liitelee sen kultaamin siivin tai vain piisami katselee ulos pesäkolostaan ja missä suon keskeltä pieni mustajuovainen puro juuri alkaa kiemurrella kaartaen hitaasti lahoavan kannon ympäri. Pirkka Utrio): Hyönteiset vuodenaikojen vaihtelussa, ArtHouse 1998, 303 s., 180 mk. Kaunista kuvitusta täydentää lajikohtainen tietolaatikko levinneisyyskarttoineen. kodin mainostauluun. Sen vuoksi julkisuuteen tarjottiin vain tuhohyönteispropagandaa tai hyönteiset nähtiin taudinlevittäjinä. Kirjan ulkoasu on miellyttävä, kansikuvassa on samaa ajattomuutta kuin matkakodei ssaki n. Juhani Seppovaara on tallentanut kauniissa valokuvissaan erilaisia matkakoteja ympäri maata: puuröttelöitä, funkistaloja, huoneita joissa ajan saatossa kerääntynyt roina kertoo vuosikymmenten vierimisestä. Näin säilyy jännite ja kokeneempikin lintuharrastaja oppii jotakin uutta. hos-, kalaja nisäkästeoksen jälkeen ilmestynyt Linnut täydentää sarjan jo varsin kattavaksi katsaukseksi Suomen eliöistä. Markku Envall): Kävelemisen taito, Jack-in-the-box 1997. Professori Gilbert Waldbauer rakentaa kirjaansa nostamalla sen keskustähdeksi oman tutkimuskohteensa, Cercopiakehrääjän
Kärpästen lisääntymistä ehkäistään myös käyttämällä riittävästi kuivikeaineita ja pitämällä kompostointilämpötila mahdollisimman korkealla. Markkinoilla on monia Bacillus thuringiensis -valmisteita. Välimuotokastiin kauppojen valikoimissa kuuluvat tavanomaisten lattiakanaloiden munat. Kaupoissa myytävistä kananmunista yli 95 prosenttia on häkkikanalatuotantoa: Ruskeat Star-munat, Kultamunat, Kultajyvämunat, Kulta-Omega-munat ja niin edelleen. Hyvin yleinen "kompostikäymäläkärpänen" onkin oikeastaan lantasääski. Kärpäset ovat yksi kompostikäymälän ongelmista. Sen muodostamista yhdisteistä on valmistettu jo 1950-luvulta lähtien hyönteismyrkkyjä. Niiden kanat eivät pääse ulkoilemaan, eikä rehu ole luomutuotettua, mutta kanojen olot ovat silti selvästi paremmat kuin häkkikanaloissa. Monien häkkimunien kotelot on kuvitettu niityllä laiduntavilla kanoilla, mikä on harhauttanut monta ostajaa. Jos Et-toksiineja on koko ajan runsaasti ympäristössä, voi hyvin nopeasti syntyä Et-toksiinille vastustuskykyisiä hyönteiskantoja. Luomukanat saavat liikkua vapaasti kanalassa, jossa on kuiviketta, orsia ja Joskus käy kuitenkin niin, että mitkään ehkäisevät toimet eivät auta. Hiljattain julkistetun yleiseurooppalaisen kuluttajatutkimuksen mukaan kananmunien nimikkeiden KUUKAUDEN EKONEUVO Kuukauden ekoneuvo perustuu lukijoiden kysymyksiin. Eräs niksi on viiittää sukkahousut kärpäsverkoksi. Isoimpiin kärpäsiin tehoaa kärpästen toukkia tappava maabakteerilaji Bacillus thuringiensis (Et). Se on hyvin pieni hyönteinen, jota eivät pidättele kärpäsverkot eivätkä sukkahousut. Sukkahousut kuitenkin rajoittavat tuuletushormin viitausta niin paljon, että niitä kannattaa käyttää vain hyvin korkeissa tai puhaltimellisissa hormeissa. Myös Suomessa moni uskoo ostavansa eettisesti tai ympäristöä säästäen tuotettu ja munia, vaikka todellisuus olisi aivan toinen. Näissä kennoissa on lattiakanaloiden munia. Bacillus thuringiensis -bakteeri on noussut viime aikoina otsikoihin myös muista syistä. Tämä on hyvin vastuutonta toimintaa. Kyseessä on saman Et-bakteerin erityinen kanta nimeltä israelensis. Tämä tositapaus ei ole ainoa laatuaan. Asiakas koettaa kainosti protestoida: "Minä kysyin kyllä luomumunia, nama eivät ole ... Ahtauden seurauksena kanat kärsivät yleisesti muun muassa luunmurtumista, stressistä ja rasvamaksasta. Helena Tengvall ran. Sen sijaan" Hyvän olon kananmunat" tai "Luonnonpuhtaat maalaismunat" ovat peräisin häkkikanaloista. Toimiakseen kunnolla ne vaativat kuitenkin tiettyä paneutumista. Ne vähentävät vesistökuormitusta ja ovat oikeastaan ainoa suositeltava käymälätyyppi hajaasutusalueelle. Näissä munakoteloissa on aina sanallinen maininta joko lattiakanaloista tai vapaista kanoista. Helena Tengvall tuotteella. Sitä myyvät esimerkiksi K-raudat. Olemme siis vaarassa menettää turvallisen luonnonmukaisen hyönteismyrkyn geenimanipulaattoreiden vuoksi. Pekka Heikuralle voi lähettää postia osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai suoraan joko fa.xilla (03) 335 4212 tai sähköpostilla pekka.heikura@sci.fi Komposti käymälä ja kärpäset Kesämökkimme kompostikäymälä toimi viime kesänä muuten hyvin, mutta loppukesällä sinne tuli runsaasti kärpäsiä. Mitä tapahtuu, kun asiakas menee tavalliseen helsinkiläiseen ruokakauppaan kysymään, löytyisikö luomukananmunia. Luomukanojen rehusta suurin osa on viljelty ilman keinolannoitteita ja torjunta-aineita, mistä syystä niiden ympäristörasituskin on tavanomaista pienempi. " Mutta myyjän innokkuus ei laannu: "Kyllä juuri nämä ovat luomumunia", hän vakuuttaa järkähtämättä. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 11 /98. Asiakkaamme käteen työnnetyt Hyvän olon kananmunat, joiden takana on oripääläinen munanpakkaamoyritys AMuna, tuotetaan häkkikanaloissa. Omakotitaloissa niitä voidaan ehkäistä laittamalla tiheää kärpäsverkkoa tuuletushormiin. Sääskibakteeria saa kompostikäymälöitä valmistavasta Luonto-Laitteesta Padasjoelta. "Kyllä kyllä, toki meillä luomumunia on", myyjä vastaa. Emme onnistuneet tappamaan niitä myrkyillä. Useimpia kompostikäymälöissä viihtyviä kärpäsiä voidaan hävittää luonnonmukaisesti. Geenimanipulaattorit ovat ympänneet Et:n moniin kasveihin ja näin geenimanipuloidut viljelyskasvit tuottavat itse Et-toksiineja. Mikä neuvoksi, jotta sama ei toistuisi. Kanat pidetään kolmeen kerrokseen pinotuissa häkeissä, joissa tilaa on lintua kohti hiukan vähemmän kuin tämän lehden sivun verKompostikäymälöitä on viime vuosina rakennettu ilahduttavasti sekä kesämökei lie että omakotitaloihin. Eräs· tunnetuimmista on kaupalliselta nimeltään Dudustop. Aitoja luomumunia ovat vain ne, joiden koteloissa on sana luomu. Tästä on olemassa jo ensimmäiset merkit. 52 VASTUULLINEN KULUTTAJA monenki1javuus ja munakoteloissa käytetyt kuvat hämäävät ihmisiä yleisesti. Mistä tuntee luomukananmunan. Lantasääskiä voi hävittää Skeetal-nimisellä bakteeripesiä, minkä lisäksi ne pääsevät kesäisin ulos laitumelle tai tarhaan. Hän hakee asiakkaalle hyllystä vihreänkirjavan, kauniisti kuvitetun munakotelon, jonka päällä lukee Hyvän olon kananmunia
Raakana niitä ei pidä käyttää, kuten ei muitakaan papuja. Väliin kannattaa laittaa hiekkaa tai turvetta estämään tautien leviämistä. Multasormipähkinät voi lähettää pureskeltaviksi myös suoraan osoitteella Rea Peltola, Venetahontie 374, 19920 Pappinen tai vesa.koivu@co.jyu.fi Porkkanan varastointi Miten saisin porkkanan säilymään varastossa. Maku on aika ihmeellinen, väkevä mielestäni. Nuori papu on pehmeä ja kypsyy muutamassa minuutissa; vanhempi , jauhoinen papu kaipaa parinkymmenen minuutin haudutuksen. Härkäpapuruokien makua voi pyöristää kermatilkalla. Porkkanoihin käytäviään kaivelevat porkkanakärpäsen toukat voi torjua levittämällä porkkanaviljelmän päällä kasvuharson koko kesän ajaksi. Pienet yöpakkaset eivät haittaa, kunhan korjuupäivänä on leuto sää. Mausteeksi voi kokeilla yrtti mausteita kuten kynteliä, timjamia ja basilikaa tai paprikaa, chilipippuria ja tomaattipyreetä. Keskenkasvuisessa härkäpavussa on voimakas, erikoinen maku ja hauskasti nariseva koostumus. Tuoreita vihreitä härkäpapuja voi lisätä keittoihin ja muhennoksiin. Kylmässä kellarissa perunoita voi myös lämmittää peittelemällä ne kevyesti vaikka sanomalehdillä. Sienitaudit alkavat usein naatista ja etenevät sitten juureenkin. Tuleentuneet pavut silvitään paloista ja niiden annetaan kuivua lämpimässä huoneessa vaikkapa sanomalehden päällä ennen paperipusseihin pakkaamista. Kasvatamme palstallamme runsaasti myöhäistä varastoporkkanaa, mutta jo ennen joulua porkkanat alkavat olla mustuneita tai ainakin tyvestä mätiä. Sitten naatit poistetaan huolellisesti kiertämällä, niin ettei porkkanoihin jää naatintynkiä. Porkkanakärpäsen pilaamia tai nostossa katkeilleita porkkanoita ei kannata viedä varastoihin lainkaan vaan käyttää ne pian ruokiin. Perunakellarille sopiva lämpötila on nelisen astetta, mutta porkkana olisi hyvä säilyttää noin nollan asteen lämmössä. 53. En vain tiedä, mihin niitä käyttäisin. Porkkana kaipaisi viileämmän varaston kuin peruna. Mitä tehdä härkäpavuista. Porkkanamaan paikkaa kannattaa vaihtaa vuosittain. Perinteiset suomalaiset pienisiemeniset härkäpapulajikHeikki Laurila/Luontokuvat Kun porkkanat ovat kuivahtaneet noston jälkeen, naatit poistetaan ja porkkanat varastoidaan kellarin viileimpään kohtaan mataliin laatikoihin. Porkkanat kannattaa nostaa maasta vasta juuri ennen pakkasia. Heti noston jälkeen on hyvä antaa porkkanoiden kuivahtaa kunnolla. Kellarimme on mielestäni hyvä ja viileä, peruna säilyy kevääseen asti. Viileässä eteisessä tai kuistin nurkassa Juha Taski nen/Luontokuvat porkkanat säilyvät kyllä viikon tai pari ämpärissä. Vai kosi pulikin sopii papurokan makuun. Porkkanat nostetaan varovasti talikon avulla, eikä niitä saa kolhia eikä heitellä laatikoihin. Tuore härkäpapu sopii hyvin yhteen nauriin, perunan ja lantun maun kanssa, mutta pidän siitä myös tomaattiruuissa, spagettikastikkeissa ja muissa voimakkaan makuisissa juuresja vihannesruuissa. Härkäpavut riivitään paloistaan ja kypsennetään ennen syömistä. Kokeilin kasvattaa härkäpapuja. Porkkanat kannattaa sijoittaa kellarissa mataliin laatikoihin aivan lattianrajaan, missä on viileämpää, ja perunalaarit jalkojen päälle tai hyllyille. Vanhemmiten härkäpapu muuttuu jauhoisemmaksi ja sen maku muistuttaa enemmän kuivattuja papuja, joita meille tuodaan ulkomailta. Jos kasvimaan voi suunnitella niin, että porkkanaa viljellään samassa paikassa vain viiden tai kuuden vuoden välein, taudit eivät yleensä tuota hankaluuksia. Parhaiten ne säilyvät, jos ne pakataan puolikuivaan turpeeseen tai hiekkaan. Terveimpiä porkkanoista tulee, kun ne kylvetään paikalle, jolle on annettu kohtuullisen runsas kompostilannoitus ja jossa edellisvuonna on kasvatettu vaikkapa kaalia tai sipulia. Ne kasvoivat erinomaisesti, ja pakastin on täynnä papuja. Papuja liotetaan ensin yön yli vedessä, sitten niiden annetaan kiehua hiljaisella tulella usean tunnin ajan. Tuoreet härkäpavut säilyvät paloissaan viikon tai pari viileässä paikassa. Niiden kypsennysaika riippuu pavun iästä. Porkkanan taudit voivat lisääntyä myös apiloiden juurissa, joten nurmen jälkeen ei kannata heti kylvää porkkanoita vaan ensin joitakin muita vihanneksia tai juureksia. Rea Peltola Tuleentuneista kuivista härkäpavuista voi keittää papurokkaa. Porkkanat ovat ohutkuorisempia kuin peruna, ja ne alkavat helposti nahistua ja pilaantua lämpimässä kellarissa. Tuoreita vihreitä härkäpapuja voi lisätä keittoihin ja muhennoksiin. Porkkanan varastotauteja SUOMEN LUONTO 11 /98 voi myös ehkäistä ennakolta. Tuleentuneista kuivista härkäpavuista voi tehdä papurokkaa hernekeiton tapaan. Itse porkkanaa varten ei tarvitse sitten levittää lannoitteita lainkaan. Pavut voi myös siipiä ja kiehauttaa vedessä sekä pakastaa. keet voivat ehtiä tuleentuakin, jolloin pavut kuivuvat ja ruskettuvat. Niitä voi säilyttää käsivarastossa pitempäänkin, jos juurekset peitetään turpeella tai sanomalehdillä. Kun turvetta tai hiekkaa pakataan porkkanoiden väleihinkin, mahdolliset sienitaudit eivät pääse leviämään porkkanasta toiseen. MULTASORMET Kysymyksiä huoneja pihakasvien hoidosta sekä luonnonmukaisesta viljelystä ja puutarhanhoidosta voi lähettää osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Puutarhoissa viljellään kuitenkin tavallisesti pitkäpalkoisia ja suurisiemenisiä lajikkeita, jotka eivät ehdi tuleentua, vaan ne käytetään vihreinä
Todellisia albiinoja ovat kuitenkin vain sellaiset linnut, joilta pigmentti puuttuu kaikista soluista. Muunnokset johtuvat perimän muutoksesta eli mutaatiosta joko emolintujen sukusolujen syntyessä, jolloin poikueessa saattaa olla useita vääränvärisiä lintuja, tai alkionkehityksen aikana. Vaikeista linnuista tehdään 54 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Mika Honkalinna/Luon1okuva1 Suopursu voi olla muutakin kuin ilo ihmisen silmälle ja nenälle: kauhistus koille. Saalistajia on kaupunkioloissa vähemmän kuin luonnossa, mikä mahdollistaa värimuunnosten ja erilaisen perimän säilymisen. Poroasiantuntijoiden mielestä käsitys on väärä. Olen havainnut, että porot aitaan jouduttuaan aina alkavat kiertää kehää myötäpäivään. On melkoinen sattuma, että samana kesänä tulee mustasta harakasta kaksi havaintoa. Lähempää katsottaessa linnussa näkyi vaaleamman ruskea alue siivessä. Onko tämä harvinainen, ja miten puolison etsintä ja pesiminen onnistuvat. Havaintoja on kahdesta eri harakasta, jotka ovat etsineet hyönteisiä pihapiiristä Vähässäkyrössä. Vähässäkyrössä tällaisia nähtiin viime kesänä kaksi, varmaankin samasta poikueesta. Niitä havaitaan useimmiten juuri kesyissä tai puolikesyissä kannoissa, kuten sinisorsissa ja mustarastaissa. Ovatko mustat harakat harvinaisia. Ne ovat yleensä hyviä erottamaan oikeat tuoksut väärienkin joukosta, mutta ehkä suopursun väkevä lemu hämää munintaan valmistautuvan koinaaraan suunnistuskykyä ja peittää alleen ravinnoksi sopivan villan tuoksun. Jorma Vainionpää Mutaatio on synnyttänyt täysin mustapukuisen harakan. Mihin suopursun teho perustuu. Mustaa värimuunnosta kutsutaan melanistiseksi, kellertävää tlavistiseksi. Täysin valkeat värimuunnokset ovat harvinaisempia kuin sellaiset, joiden höyhenpuvussa on osa valkeaa. Helsingin havainto viittaa siihen, että poikueessa on ollut myös normaalin värisiä lintuja. Mistä tämä mahtaa johtua. Suopursun sisältämät aineet ovat varmasti myrkyllisiä koin toukille, mutta niitä ei ilmasta leviä vaatteisiin niin paljon, että itse vaatteet muuttuisivat toukille vaarallisiksi. Valkea väri syntyy helpommin siksi, että värinmuodostusketjun muutos solutasolla höyhenen värin eli pigmentin syntyessä johtaa useimmin vann katoamiseen, jolloin lopputuloksena on valkea väri , siis pigmentin puuttuminen. Värimuunnoksia Syksystä 1997 lähtien Vuoksella on muiden heinäsorsien joukossa uiskennellut valkea sorsa. Ne kuitenkin jäävät petojen saaliiksi helpommin kuin muut. Vuoksen sorsan musta silmä osoittaa, että kyseessä ei ole varsinainen albiino vaan valkea värimuunnos, jonka höyhenpeitteestä, nokasta ja jaloista puuttuu pigmentti. Muutokset periytyvät seuraaviin sukupolviin normaalien perinnöllisyyssääntöjen mukaan. Väärän väristen lintujen käyttäytyminen ei ole poikkeavaa, joten lajitoverit hyväksyvät ne joukkonsa ja myös niiden lisääntyminen onnistuu. Molemmat havainnot ovat heinäkuulta 1998. Virheellistä pigmenttiä voi syntyä vain tietyissä kohdissa solun värinmuodostusketjun aikana, ja se johtaa vääriin väreihin. Vähänkyrön harakat ovat epäilemättä samasta poikueesta. Useimmiten SUOMEN LUO TO 11 /98. Itse asiassa alkuperäisen kalliokyyhkyn väriset yksilöt ovat vähemmistönä kaupungeissa. enemmän havaintoja. Helsingin Herttoniemessä musta harakka oleskeli tavallisen harakan seurassa. Se on täysin valkoinen keltaista nokkaa, keltaisia jalkoja ja mustaa silmää lukuun ottamatta ja vain hieman pienempi kuin värikkäät koiraat, harmaiden naaraiden kokoinen. Lintujen tummat tai mustat värimuunnokset ovat harvinaisia, paljon harvinaisempia kuin valkoiset värimuodot tai albiinot. Paitsi erilaisia valkean ja mustan kirjavia värimuotoja, tavataan myös ruskehtavia ja muunkin värisiä lintuja. Seppo Vuo/anto Suopursu koimyrkkynä Olemme torjuneet koiperhosia luonnonmukaisesti suopursun versolla vaatevarastoissa. Seppo Vuokko Myötä-vai vasta päivään. Albiinon sorsan silmä olisi punainen. Niinpä naaras lähtee etsimään muualta parempaa munintapaikkaa. Hyönteiset etsivät ravintonsa ja munintapaikkansa useimmiten hajuaistin avulla. Kesykyyhky on tästä oivallinen esimerkki
Kaikissa maissa tehdään poliittisia kompromisseja, ja meillä esimerkiksi kullanhuuhdonta sallitaan ohi suojelumääräysten luonnonsuojeluviranomaisen tulisi olla päättämässä tasavertaisesti alueiden käytöstä. Ennen sitä Helminen ehti olla riistantutkijana ja tehdä väitöskirjan metsosta ja teerestä. Haluaisin kokea itse, miltä se tuntuisi." Ritva Kupari ka käenpoikanen pudotti västäräkin pesästä kolme munaa ja yhden poikasen. Ehkäpä porojenkin keskuudessa oikearaajaisuus on yleisempää kuin vasenraajaisuus, mikä selittäisi taipumuksen kiertää vastapäivään. Joutuuhan jokainen poro vasana ensi kerran erotusaitaan aikuisten eläinten seurassa, jolloin se oppii, miten aidassa käyttäydytään. Vesiluontomme suojelu on heikkoa. Meillä ei ole mitään mahdollisuuksia ruokkia vastakuoriutuneita linnunpoikia siten kuin niiden omat emot ja siten, että pojat pystyisivät kasvamaan aikuisiksi tai selviytymään itsenäiseen elämään. Vastaisen varalle kysyn, onko ihmisellä oikeus puuttua tällaisiin julmalta tuntuviin tapahtumiin. Tällöin myös kaarrej uoksu vastapäivään onnistuu paremmin, ja ilman kiintopisteitä kulkiessamme alamme kaartaa vasemmalle. Tiedetään myös, että Pohjois-Norjassa joidenkin alueiden porot "omia aikojaankin" kiertävät myötäpäivään. Maahamme on muodostumassa luonnonvaraisten eläinten hoitolaitosten verkosto, jonne tällaiset eläimet voidaan toimittaa. Suunnan muutos voi olla tarpeen esimerkiksi siksi, että eläinten kiinniottaminen helpottuu. Kysymys ei ehkä ole pelkästä perinteestä, auringonpalvonnasta puhumattakaan, vaan taipumus perustunee "kätisyyteen" eli siihen, että aivojemme ja vastaavasti myös raajojemme toiminta on toispuolista. Toinen selitysmahdollisuus on perinteen siirtyminen paikallisessa porokannassa, mihin havaitut alueelliset erot viittaavat. "Tänä syksynä paneudun Makedonian luonnonsuojelulakiesityksen sisältöön. Matti Helminen haluaisi olla susi Matti Helmisen vauhtia ei ole hiljentänyt eläkkeelle jääminen muutama vuosi sitten. Tämä tietää kovasti matkoja, mutta olen tyytyväinen siitä, että saan osallistua. Västäräkki esimerkiksi ruokkii poikasiaan hyönteisillä, joita se pyydystää koko valoisan ajan, ahkerimmin aikaisin aamulla, jolloin me vielä nukumme. Ystäväni Leena Vilkka sanoo, että susilla on korkea moraali. Tällaisten eläinten hoitaminen kuitenkin vaatii usein eläinlääkärin asiantuntemusta sekä syväll istä paneutumista aiheeseen. Opas toimi asiassa aivan oi kein. Mitkä tehtävät työllistävät juuri nyt. Luonnossa on jatkuvasti tapahtumia, jotka saattavat tuntua julmilta. Eräs tuntemani vasenkätinen poromies kertoi, että hänen on helpompi käyttää vimpaa, kun kiertosuunta on käännetty. Eläinsuojelun nimissä toki olemme velvollisia auttamaan luonnosta löytyneitä avuttomia tai loukkaantuneita eläimiä, esimerkiksi jäihin jääneitä joutsenia. Oikea jalka on siis vahvempi ponnistusjalka. "Parhaissa kysymyksissä on jotain pohdittavaa. Eurooppalaiseen kokoluokkaan sopivat puistomme ovat pohjoisessa, missä ongelmina ovat porotalouden ja metsästyksen salliminen. Tästä johtunee se, että urheilukenttien kilparatoja kierretään aina vastapäivään. Kansallispuistot työllistivät häntä jo virkamiehenä Metsähallituksessa, missä hän aloitti moninaiskäytön ylitarkastajana ja lopetti luonnonsuojelujohtajana. Keskenkasvuisia lintuja tai muita eläimiä ei saa ottaa kasvatettaviksi. Vastapäivään kiertäminen tuntunee meistä ihmisistäkin luontevammalta kuin kulkeminen auringon liikesuunnan mukaan. Mukavia ovat myös monet kansanperinteeseen liittyvät kysymykset, kuten ennustaako eläimen käyttäytyminen jotain. "Haluaisin olla susi saadakseni selville, millaisen lisän maailmaan loistavasti kehittynyt hajuaisti antaa. On muun muassa otettava huomioon, että luonnonvaraiset eläimet 55. Miten muuten oppiminen voisi tapahtua paremmin kuin lapsesta lähtien. Pitäisiköhän muuten tasa-arvon nimissä antaa vasenjalkaisille oikeus juosta vastasuuntaan. "Kansallispuistomme ovat yleisesti hyvin suojeltuja ja hoidettuja. "Retkeilen asuinpaikkani Hyvinkään ympäristössä, Asikkalassa lumettomaan aikaan sekä Kuusamossa talvisin ja keväisin, kun muuttolinnut tulevat. Aikuisten velvollisuus on asettaa rajat lasten epärealistisi lle toimille ja toiveille. Juha Laaksonen Nisäkäsasiantuntijamme Matti Helminen harrastaa myös lintuja. Ne ovat usein kysyjää askarruttamaan jääneitä havaintoja, joista avartuu laajempia kokonaisuuksia. Niiden yhteinen nimittäjä on kansallispuistot. Sitten voi pohtia, mikä on uskomuksen taustana." Miten nautit luonnosta. Kertaan kasvitietojani ; kasvit olivat kouluaikainen harrastukseni." Mikä eläin haluaisit olla. ainakin Suomen porot luontaisesti kiertävät erotusaidassa vastapäivään, elleivät poromiehet juoksuta niitä tarkoituksellisesti myötäpäivään. Matti Helminen Auttamisen rajat Linturetkellä pikkutyttäreni pääsi todistamaan, kuinSUOMEN LUONTO 11/98 KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat läheuää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Valtaosa ihmisistä on oikeakätisiä ja samalla myös oikea jalkaisia. Minullakin on oikeus elinikäiseen oppimiseen!" Miten arvioit Suomen kansallispuistojen tilaa. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Pedot saalistavat ja tappavat saaliinsa, hämähäkki syö puolisonsa, käki ei voi jatkaa sukuaan, ellei se toimi juuri niin kuin edellä kuvattiin. Vedän myös työryhmää, joka edistää IUCN:n suojelualuekategorioiden käyttöä Euroopassa. Hän on toiminut myös ympäristönsuojelun luottamustehtävissä, kuten Suomen WWF:n hallituksessa. Ihmisen pitää oppia välttämään sekaantumista tämäntapaisiin asioihin. Hän on Europarcin eli Euroopan kansallispuistoliiton tehtävissä ja Maailman luonnonsuojeluliiton IUCN:n suojelualuekomission Euroopan johtoryhmässä. Lapsi olisi tahtonut pelastaa poikasen ja ottaa sen hoitoon kotiimme, mutta retken opas oli kieltänyt häntä sekaantumasta luonnon tapahtumiin ja sanonut, että on laitonta ottaa villieläin lemmikiksi. " Millaisista luontokysymyksistä pidät. Hänen kalenterinsa täyttyvät matkoista kansainvälisiin kokouksiin ja tapaamisiin
Yleisyydestä huolimatta ilSininen silmä kertoo kyyn valmistautuvan nahanluontiin. Kyy tuntui aisteiltaan ja reaktioiltaan normaalilta. Ne karisevat vasta keväällä. Osalla kesävihannistakin lajeista lehdet karisevat hyvin verkkaisesti. Näin voisi ajatella, että syynä talvisiin tammen lehtiin on vain heikosti kehittynyt irtoamissolukko. Mitä silmälle oli tapahtunut. Tammen suvussa on sekä ikivihreitä että kesävihantia lajeja. Yksi mahdollisuus on ja havainnotkin näyttäJotkut nuoret tammet pudottavat lehtensä vasta talven jälkeen. Muilla puilla se on poikkeuksellista. Mutta siitä ei ole kyse. 56 vät sitä tukevan että jänikset ja hirvet syövät vähemmän niitä tammia, joissa lehdet ovat talvella. Käärmeen silmää peittää läpinäkyvä kerros, joka on syntynyt yhteenkasvaneista ja muuntuneista silmäluomista. voivat tuoda eläintarhoihin tauteja. Usein vasta uudet lehdet kasvaessaan karistavat viimeiset vanhat lehdet alas. Alla on jo uusi samanlainen kerros. Lehtipuut karistavat lehtensä aktiivisesti: ensin lehtiruodin kantaan syntyy johtojänteet tukkivaa korkkisolukkoa ja irtauturnissolukkoa, josta lehti irtoaa. KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Paavo Hamunen/Luontokuva1 miölle ei ole varmaa selitystä. Kuivat lehdet ovat runsaan tanniininsa vuoksi kitkeriä, ja lisäksi ne kahisevat ja rapisevat kosketettaessa. Kyy tulee varmaankin helposti toimeen muutamia päiviä ilman kunnollista näköä. Jos pakkaset yllättävät tammen lehdellisenä, lehdet kyllä kuolevat ja ruskettuvat, mutta karisevat syksyn mittaan. Pikemminkin voisi väittää, että nuoret tammet pitävät aktiivisesti lehtipeittonsa talven yli! Tämä saa pohtimaan, olisiko siitä nuorelle tammelle jotakin etua. Kauri Mikkola Harri Luojus SUOMEN LUONTO 11 /98. Lehdet säilyvät talven yli vain nuorissa puissa. Tämä kerros muuttuu muutamaa päivää ennen nahanluontia sameaksi ja sinertäväksi. Seppo Vuolanto Sinisilmäinen kyy Kuvatessani eraan kalliorinteen kyitä Ylöjärvellä huomasin, että yhden kyyn silmä oli vaaleansininen ja silmäterä puuttuu. Seppo Vuolanto Kahisevin lehdin hirviä vastaan Miksi yhteen pihan neljästä nuoresta tammesta ruskettuneet lehdet jäävät talveksi. lrtautumissolukon merkityksen näkee syksyn pakkasöiden jälkeen, kun puista karisee lehtiä aivan tyynellä säällä. Kun puut vanhenevat, ne alkavat pudottaa lehtensä normaalisti. Onkohan kyy sokea. Ilmiö on yleinen tammella, talvitammella ja pyökillä. Tämän takia esimerkiksi Korkeasaaressa ei nykyisin enää hoideta luonnosta löytyneitä vahingoittuneita eläimiä. Jos syksy on kovin tuulinen, tuuli riipii lehdet usein vähän ennen kuin ne luonnostaan irtoais1vat. Juuri ennen nahanluontia se taas kirkastuu
Tätä pakokauhua kuvaa jo Carolus Linnaeus Lapin matkakirjassaan 1732: Länsipohjassa "tuli lehmäkarja laukaten ja laihimmat niistä, joiden ei olisi luullut pystyvän edes kävelemään, juoksivat kuin hirvet... lehmät juoksevat siis kunnes pääsevät jalkoineen veteen tai märkään suohon, jolloin itikka ei voi niitä vahingoittaa." Kysyjä kumosi jyrkästi ehdotukseni, että kyseessä olisi "vain" ko. Permu ei pistä ruhoon vaan sorkkiin. .. Kysymyksiin vasta/aan vain lehdessä, ei siis ki1jei1se. Kiiliäisethän ovat suurikokoisia, kimalaisen näköisiä kärpäsiä, jotka eivät aikuisina ruokaile ja joiden munimisesta aiheutuu eläimille harmia vasta päiviä -tai viikkoja myöhemmin (toukkia ns. En ole aiemmin tullut ajatelleeksi, että juuri tämä tekee asiasta hyvin kiintoisan. Nautakiiliäiset ja hevosensuolisaivartajat ovat hävinneet maastamme, mutta kotieläimillämme lienee perinnössään käyttäytymisen muoto niitä vastaan. Huomasin sen olevan saman kuin etelämpänäkin, permun (siis nautakiiliäinen Hypoderma bovis)... Isäntäeläimellä ei pitäisi olla mitään mahdollisuuksia "tietää" tai "päätellä", että kyseiset kärpäset tuottavat niille myöhemmin äärimmäistä kiusaa. Riensin katsomaan, mikä niitä ajoi niin kovasti , ettei piiskaniskut eikä kuolemakaan olisi voinut niitä häSUOMEN LUONTO 11 /98 KYSY LUONNOSTA Lukija/ voiva1 läheuää kysymyksiään Tälle pals1alle LuonTOillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkanka1u 9, 00510 Helsinki. Jos olet toista mieltä, perustele kantasi ja kirjoita Suomen Luontoon! Kauri Mikkola Luontoilta YLE:ssä 29.11. Häntä torvella ne laukkasivat, kunnes ehtivät muutamaan lätäkköön, johon ne pysähtyivät, nähtävästi pitäen sitä turvana vihollista vastaan. Ne ovat siis saaneet keskimäärin enemmän jälkeläisiä kuin hitaammat yksilöt. __;::, --------tyyttää. Vaisto maista pakokauhua Miksi naudat ja porot suorastaan vauhkoontuvat, kun ne kuulevat saivartajan tai kiiliäisen lentoäänen. Elikot lienevät paenneet silmittömästi, tietämättä lainkaan miksi, jo kauan ennen kuin ihminen ilmaantui niitä kesyttämään. Tämä taas edellyttää, että joskus aikojen kuluessa luonnonvalinta on suosinut niitä yksilöitä, jotka ovat kauhureaktiollaan välttäneet muninnan. Kyseessä saattaa olla jopa nautaja hirvieläinten sukupuussa hyvin syvällä oleva, -----------Ilkka Koivisto nykyisten lajien yhteisiä kantamuotoja luonnehtiva, niin kutsuttu symplesiomo,finen (alkuperäinen ja yhteinen) ominaisuus. jonka näköinen paarma kyllä on, mutta permu ajaa niitä takaa kuin perhana. kärpästen paarmamaisuus, ja samaa sisältyy Linnaeuksen kuvaukseen. Ainoalta selitysmahdollisuudelta tuntuu, että kyseessä on synnynnäinen eli peritty käyttäytymisen muoto. Radio Suomi 8.12. Radio Suomi 3.1.1999 Radio Suomi 57. permuissa selkänahassa). Käyttäytyminen on alkanut yleistyä
Lakto-ovovegetaristi lisää listalle kananmunat. B 12-vitamiinin puutos johtaa anemiaan ja voi vaurioittaa hermostoa. Tiukin kasvissyöjä on vegaani, joka syö vain kasviksia ja kieltäytyy muistakin eläimistä saaduista tuotteista kuten nahkakengistä ja villasta. Kasvisruokavaliolla näyttäisi olevan terveyteen vain hyviä vaikutuksia. Kasvissyöjien mukaan ihmiskunnan nälkäkin poistuisi, jos ihmiset söisivät pelkästään kasviksia. Kasvissyöjät, vegetan sttt, syövät yksinomaan kasvikunnan tuotteita, mutta laktovegetaristi syö myös maitovalmisteita. Sydän ja sappi terveeksi Ilman viljatuotteita on vaikea saada riittävästi kuitua. Jos ruokavalio on liian yksipuolinen, elimistö ei ehkä saakaan riittävästi energiaa tai valkuaisaineita. Ympäristönsuojelullisesti on järkevää, jos ruokaa ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja, vaan se saadaan mahdollisimman läheltä, parhaassa tapauksessa omalta tai naapurin pellolta. Jonkinlainen ongelma joskin se koskee useimpia elintarvikkeita on myös se, että elintarpeita tuodaan ulkomailta, maailman ääristä kalliilla energialla. Ihminen tarvitsee kumpaakin. Yegaånin onkin varmistettava vitamiinin saanti esimerkiksi vitamiinivalmisteilla. Porkkanassa ja kurpitsassa on beetakaroteenia. TOSIJA MAKUASIOITA RAVINNOSTA Ryhtyisinkö kasvissyöjäksi. Kanan sekä kalan hyväksyvä on puolestaan semivegetaristi. Siinä on aika pitkälle kasvissyöjän muotokuva. Tärkeimpiä kuituaineita ovat selluloosa, hemiselluloosa, pektiinit ja kasvikumit kasvien solusemam1en rakennusaineet. Esimerkiksi Tanskassa, Alankomaissa ja Virossa sikatalous on pilannut pohjavesiä laajalti. Kasvisruokavalio kiinnostaa erityisesti nuoria. Suomalaiset saavat ravinnosta kuitua noin 20-25 grammaa päivässä, mutta maaran pitäisi olla 30-35 grammaa. Tällä hetkellä kolmannes kuidusta saadaan kasviksista, 15 prosenttia hedelmistä ja loppu tulee viljasta. Esimerkiksi sadassa grammassa ruisleipää on seitsemästä yhdeksään grammaa kuitua, samassa määrässä perunaa sitä on vain 1,4 grammaa. Muun muassa näillä kotimaisilla vihanneksilla voi suojata itseään syöpiä vastaan. Kasvikset tekevät hyvää sydämelle. Runsaskuituinen ja vähärasvainen ruokavalio ehkäisee sappikivien syntyä. Osa kuiduista on liukenevaa ja osa liukenematonta. Silmiini osui internetistä viesti, joka alkoi näin: Olen nuori, humanisti, pasifisti ja vegetaristi ... Valinta voi olla myös ekologinen. Massiivisella eläintuotannolla on myös rankkoja ympäristövaikutuksia. Kasvispihvin valmistukseen ja raaka-aineiden kasvattamiseen kuluu huomattavasti vähemmän energiaa kuin esimerkiksi naudanpihvin tuottamiseen. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 11/98. Monet heistä ottavat valinnallaan kantaa myös eläinten kohteluun häkkikanaloissa, suursikaloissa ja jättinavetoissa. Ne vaikuttavat edulliRavintoaineiden kulutus henkeä kohti vuodessa (kg) Suomi vihannekset 70 hedelmät 85 viljat 75 peruna 60 Ranska 118 87 111 72 Lähde: Elintarviketeollisuusliitto ry. Jos kasvissyöjä sortuu kalaan, hän on pescovegetaristi. Evitamiinia heruu lehtikaalista, palsternakasta ja selleristä. Juuri tämän takia kasvissyöjien joukkoon on kasvanut vielä yksi haara, fennovegaanit. Hedelmistä, marjoista, perunasta ja kaaleista saa C-vitarniinia. Elintärkeää kuitua Kasviksissa on runsaasti vitamiineja. Ongelmiakin voi kuitenkin syntyä. Tämä lyö osittain korvalle kasvissyönnin ekologisia perusteita. Diabeetikoille kasvisten runsas käyttö on tärkeää, sillä liukenevat kuidut hidastavat sokerien imeytymistä. sesti muun muassa kaliumin ja natriumin tasapainoon ja sitä kautta ehkäisevät verenpainetautia. Kasvikset ovat myös hyvä kivennäisaineiden kuten magnesiumin, kaliumin, mangaanin, kuparin ja raudan lähde. Silti kulutus on meillä alhaisempaa kuin terveellisistä ruokatottumuksista tunnetuissa maissa, vaikkapa Ranskassa. Kasvisruokavaliota suositellaan myös peräpukamista ja ummetuksesta kärsiville. Kasvissyöjien suosiman soijavalmisteen, tofun, kasviestrogeenit puolestaan torjuvat mitä ilmeisimmin rintasyöpää, luukatoa ja vaihdevuosivaivoja. Kasvisten käyttö on Suomessa lisääntynyt tasaisesti . Suomen tiedo1 1997, Ranskan 19921994. Toinen murhe on B1 2-vitamiini, jota on runsaasti vain eläinkunnan tuotteissa. 58 Timo Ripalti/Luon1okuva1 Suomen ilmasto sopii kaalien ja kurpitsojen kasvattamiseen ja säilyttämiseen hyvin. He käyttävät ympäri vuoden ravinnokseen vain kotimaisia kasviksia. Kuidun saannissa kasvikset ovat olennaisia
STAMINA-virransäästöjärjestelmän ansiosta voit kuvata poikkeuksellisen kauan jopa 8 tuntia (lisävarusteakulla NP-F950). Tutustu lähimmällä Sony-jälleenmyyjällä! www.sony-europe.com ,--1. Kuvaa pilkkopimeässä Sony NightShot -kameralla Sony DCR-TRV9 on vallankumouksellinen uutuus. Sony NightShot -kameralla kuvaat vaikkapa eläimiä yöllä tai teet kotivideota pimeässä. Sony DCR-TRV9 on varustettu suurella 3.5 tuuman värinäytöllä ja 60-kertaisella zoomilla . Se on ainoa digitaalinen videokamera, joka on varustettu NightShot-pimeäkuvaustoiminnolla. Kamera käyttää silmälle näkymätöntä infrapunavaloa, jonka ansiosta voit kuvata täysin pilkkopimeässä (valontarve O luxia!)
(019) 7151 . Kittilä Oy Rovaniemi Liikennöitsijä V. Group Oy Kuopio Sähköhalme Oy KYMENLAAKSO Automaalaamo R. Aalto Vääksyn Metalli Oy POHJOIS-POHJANMAA Annika & Aleksi Oy Oulu CCC-Yhtiöt Enerkyl Oy Oulu Iin Ener~ia Oy lnsinööntoim1sto Erkki Heinonen Ky Oulu Jätehuolto Kropsu Oy Martinniemi Kestilän varavankila Koillismaan K-Rauta Maatalous Ky Ovin Oy Hailuoto Rakennusliike M. _ .. Haikola Oulu Raksilan Apteekki & Kastellin sivuapteekki Oulu Rannikon Liikennekoulu Kalajoki Rautaruukki Oyj/ Rautaruukki Steel Ravintola Pannupizza Oulu Tilitoimisto Tili-Si Arkkukari Ultratic Oy Ylivieska Värli Oy Haapajärvi LAPPI Juha Hietalahti Kuorma-auto nosturilla, Kaukonen Kemin Energia Koivusaajon Lomamajat Kolari Kuivakaluste Oy Kui vaniemi Liikennöitsijä K. Fax (019) 715 305, 715 300 MEIRA ASKO fl O K I A N J A l E E y AjAX Kaikille kukille rakkauna ja ubsrral "' Paperinkeräys Oy ,,....~ { j SUO:\U:N HYPOTEEKKIYIIOISl l :,, ,.. K N I LLI N FN KO RK EA KOU LU KOULUT KESKUS DIPOLI • Merenkulkuhallitus Viitta tehdas uh. Salminen Imatra IPO-WOOD Iisalmen Sahat Oy Reino KokkolaTraktoriurakoitsija Parikkalan kunta Pihaja puistotyö Korhonen Ay Saimaan teollisuuspuhdistus Rauha YW-Sähkö Oy Joutseno KESKI-SUOMI Autokorjaamo ja maalaamo Halttunen Ky Leppävesi Jyväskylän Demarit Kerkelän Puutarha Oy Laukaa Keuruun Aikuiskoulutusosasto Konekorhonen Oy Jyväskylän lentoasema Alpo Laulainen Oy Jämsä Maajukka Oy Jyväskylä uorisoverstas Jyväskylä Tikkalan Taksi, autoilija R. s 1111ft Tl:. Sandelin Korpilahti T. 0204 483 406 Jiiwini 60 Sibeliuksenbulevardi 34, Porvoo Puh, (019) 5245 699 Fax (019) 524 4973 Luonto ja lammas sopivat yhteen Lammastaloussäätiö Ensi lumi on satanut Kymenlaakson Valkealaan. POHJOIS-KARJALA http://www.autotalolaakkonen.li Kuljetus Risto Putkinen Oy Ruotsalainen Oy Nilsiä ETELÄ-KARJALA Asianajotoimisto Hanna J. Rudgren Ky Pyhä-Luosto Matkailu Luosto Rakennuspalvelu Antero Hanni Oy Rovaniemi Lapinkatse Oy Ylitornio Ylitornion kunta/koulutoimi SATAKUNTA Euran Putki ja LVIPalvelu Honkava Oy Huittisten Vartioimisliike Ky Kartanon Autosuojaus SUOME LUONTO 11 /98. Laisi Capetral Oy Kouvola Haminan Jätehuolto Ky Haminan Putkinäkki Oy Haminan seurakunta Haminan Toivetalo Oy HS-Pinnoitus Oy Lappeenranta Rakennustoimisto lnsinöörilinja Oy Sihakylä Saimaan Ford-Keskus La~peenranta-1 matra Tmpalsaaren kunta Tilitoimisto Timo Pethman Kouvola Tokkolan Talli Jaala TP-Kiinteistöhuolto Ky Elimäki Tuulan Entisöinti Kuusankoski Xyrolin Oy Kotka Vehkalahden kunta Veljekset Talonkuormurit Iitti PÄIJÄT-HÄME Asikkalan Apteekki Automaattisorvaamo Jarmeta Oy Lahti Kivistön Lähdevesi Oy Asikkala-Helsinki Kotirannan Kuljetus ja Maanrakennus Ky Hollola Kuljetus Haiko Oy Kuljetusliike Jorma Kinnunen Kärkölän kunta Luonnollisesti Esminet Oy Lahti Muovijaloste Oy Nuorten työpaja Torppa Heinola Päijät-Hämeen Puhelinyhdistys Stala Lahti Verhoomo T. Janhonen Ky Niemisjärvi AHVENANMAA fma Växter & Frön Godby Alands Resor Mariehamn POHJOIS-SAVO Autoilija Harri Tiihonen Hiltulanlahti Lautalammen Puutarha Sonkajärvi Neutrox Oy Iisalmi P.T.A. Onnittelut Suomen luonnonsuc (i)EKOKEM Ekokem Oy Ab, PL 181, 11101 RIIHIMÅKI Puh
Rauanheimo Ab Valio Juustot Toholampi Marraskuuta Kittilän Ylläksellä. Metsola Kiinteistöhuolto Ismo Elo Oy Turku Koukin Puutarha Rusko Kyrönseudun Osuuspankki Maalausliike Pekka Hellman Oy Turku Maansiirto Perala Oy Nordisk Transport Turku Särkisalon JK-Huolto Oy TAP-Yhtiöt Oy Turku Teollisuusmaalaamo 0. (09) 649 326 Oy Hartwall Ab Helsinki Varissuon Apteekki Varissuon Huolto Oy Turku Vernandi Henkija Eläkevakuutusyhtiö Turku PIRKANMAA Aimo Toriseva Betonilattiat Stenman Oy Tampere EMB-Service Oy Kangasala Finn-Filter Fort James Suomi Oy, ent. ~luliitolle 60-vuotisesta työstä Kiikoisten Osuuspankki Kotileipomo Markku Tenkanen Ky Haijavalta Kuorma-autoilija Seppo Virtanen Nakkilan Sihuma Oy Pomarkun kunta Porin lsännöitsijät Oy Puuja Rakennuspalvelu Kari Rintala Ky Oriniemi Tmi Rajaprint Riste Satakunnan Tulosohjaus Harjavalta Säkylän Sora-Pojat Oy KAINUU Evox Rifa Oy Suomussalmi lncap Electronics Oy ETELÄ-SAVO Aimark Ky Helprint Oy Mikkeli Hoivakoti Wilma Juva Juvan kunta/sivistystoimi Mikkelin Palvelukoti Nuohoojamestari Koskentila Haukivuori Luomutuotteita likka Hapuli Kolma Pelloksen Automaalaus ja Hitsaustyö Pellosniemi Pesulapalvelut Tmi Pekka Yrjänä Pieksämäen kuivaus-ja rakennuspalvelu Punkaharjun Puutarha Savonlinnan Kylpylaitos Oy Savonlinnan Puhelinyhdistys Tmi Mauno Tiihonen Viljavuuspalvelu Oy Mikkeli Y ritysterapia Oy Savonlinna KESKI-POHJANMAA Halsuan Levytiimi Heikin Tarha Ky Kaustinen Hietalan Autokone Ky Kannus Maaseutumatkailu Pietilän Lomatalot Lestijärvi Oy M. Nokian Paperi Oy Nokia Fys-Ikaalinen Ky H & H Automaatio Oy Pirkkala Ikaalisten Vesi Oy Keittiökalustetehdas K. Salminen Oy Tam~ere Ruoveden kunta/s1vistystoimi Tilitoimisto Elina Mäki Tampere ITÄ-UUSIMAA Oy Coolex lndustries Ab Kuljetusliike Nisse Viren Ky Myrskylä Loviisan kaupunki Mäntsälän kunta Pernajan kunta/Pernå kommun Porvoon AJ?utyöurakointi Oy Porvoon T11ipalvelu Oy Sulmu Oy Taklon Oy, Radio Ohjauslaitteita Vartioliike Edström Oy Ab Porvoo 61. (019) 710 91 Hehni Härkönen Biodynaamista viljelyä Suomen Kiinteistölehti Annankatu 24 00100 Helsinki Puh. (09) 825 52 1 Fax (09) 825 5244 Kaukoverkko Ysi Oy Puh. Jakobsson Parainen Teroitusliike Teho Tmi Caravan-huolto Http: //www.Nrityssiivous COM Wallius Hitsauskoneet Oy Muuria Kai Ki veHi/Luontokuvat WM Ympäristöpalvelut 151 Vantaa puh. Ahosmäki Oy Kaarina Kaivuuliike J. & T. Niemelä Nokia KM-Tilipalvelu Nokia KRauta Raisamo Nokia Kymppikirjanpito Oy Tampere Längelmäen kunta Pauli Lehtonen Tampere Oy Printscorpio Oy Saunasaneeraus Hannu Rassi Tampere TAM-Garage Oy Tampere Tammerneon Oy Tampere Tampereen Radio Yle Tampere-talo Oy Rakennus ja Maalausliike J. Loimaa Fastgroup Oy Turku Harri Loukonen Oy Turku Heikkilän Kauppapuutarha Oy Turku Iso-Huimin Viljankäsittelylaitos Loimaa kk K. SUOMEN LUONTO 11/98 Vihesa Oy Kokkola RAN~ft&~UTU Oy Ahlskog Ab Kruunupyy Gullströmin Vihannes Koivula K. Kuljetusliike Vaasan kumisin paikka Kumi-Järvinen Oy Laihiantuote Oy Turkistarhaajien Eläkekassa Vaasa Trukkihuolto Mikko Pekkala Oy Valioravinto Ab Pietarsaari Vaskiluodon Ruokala Ahlsted & Ahlsted Vaskiluoto Venekuljetus Jukka Vuorinen Vaasa Vähänkyrön Apteekki ETELÄ-POHJANMAA Alajärven Ammatti-instituutti/ ympäristöalan perustutki nto Alavuden Puunjalostustehdas Oy Jalasjärven seurakunta Kauhajoen Kunnallislehti Kauhajoen Vientipuu Oy ummijärvi Kauhavan Ilmastointi Oy Keski-Kasarin Autokorjaamo Kuljetusliike Piirto Oy Kultalahden Saha Pohjanmaan Remonttipalvelu Ky Seinäjoen Pintakäsittely Oy Seinäjoen Systema Oy Suupohjan Osuuspankki Töysän kunta Urho Viljanmaa Oy Jalasjärvi Ylistaron kunta Ähtärin kaupunki HÄME Aikuisoppilaitosten Toimihenkilöliitto Asikkalan Apteekki Vääksy Oy DME Trading Ltd Einolan Maatilamatkailu Jumesniemi Finnserviette Oy Tampere Forssan Rakennuspystytys Oy HT-Kahvila ja Tarvike Forssa Helkama Forste Oy Forssa Hirsipaja Tmi Sääksmäki Kotirannan Kuljetus ja Maanrakennus Ky Hollola Lauhamo Mehiläistuote Pirkkala Maansiirto Matti Knaapi Oy Maansiirto Matti Kurkela Villähde Metsäkoneurakointi Kari Kangasniemi Susikas Nuohousliike Harri Mäkelä Siivouspalvelu Minna Tulijoki Virrat Tammelan kunta VARSINAIS-SUOMI ADV Advances Digital lnterface Oy Halikko Agronomiliitto ry Autohuolto Hurme Turku EL-Putkiasennus Raisio Erikoishammasteknikko Juha Nepponen
Onnittelut Suomen luonnonsuojeluliitolle 60-vuotisesta työstä Lumi on yllättänyt ruskaantuneet puut Vihdissä Uudellamaalla. Kukila Oy Vihernurkka Espoo Telehallintokeskus Televisiolupapalvelut SUOMEN LUONTO 11 /98. Rakennussaneeraus Helsingin Tyyppirakennus Oy Rakennussaneeraus Söderholm & Kuusela Oy Raychem Oy Saneeraus Ykkönen Oy Spar Market Ogeli Helsinki Suomen Myyntikumppanit Oy Helsinki Suomen Palomiesliitto SP AL ry Sykärin Puutarha Luoma Sähkösalpa Oy Helsinki Taunon Tupaffauno Ahlberg Hyvinkää Teknobetoni Oy Espoo TemetOy http://www.tieturi.fi Tilitoimisto Kerttu Iisakkila Oy Nurmijärvi Tiliviisikko Oy Helsinki TK-Kuljetus Oy Rajamäki Oy Tosite Ab Espoo Turvakoti K_y Vantaa Työväen Sivistysliitto TSL ry Helsinki Töllin Myllyosuuskunta Pusula Varattu Verhoomo J. Reijo Juuri nen/Luontokuvat Uudenmaan ympäristökeskus Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki (()()) 148 881, fax (()()) 148 8295 Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Torikatu 36 A 80100Joensuu (013) 1411 , fax (013) 123 622 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kauppamiehenkatu 4 45100 Kouvola (05) 7761, fax (05) 371 0893 Hämeen ympäristökeskus Birger Jaarlin katu 13 13100 Hämeenlinna (03) 242 0111 , fax (03) 242 0500 Etelä-Savon ympäristökeskus Jåäkärinkatu 14 50100 Mikkeli (015) 1911, fax (015) 363 915 Keski-Suomen ympäristökeskus Ailakinkatu 17 40100 J väsk lä (014) 697 211, fux (0(4) 614 273 62 UUSIMAA A-Bus Oy Helsinki Akku-Piste Oy Helsinki Akvaarioliike Siniriutta Vantaa Apsco Oy Espoo Arbetarbladet Helsinki Arkkitehtitoimisto CJN Oy Espoo Arkkitehtitoimistojen Liitto A TL Ry Oy Arwidson Ab Espoo Asianajotoimisto Matti Oksanen Ky Bjelkos Oy Bluebird Music Oy Helsinki Ruth Degert Doctron Oy Ab Helsinki Elcoteq Network Oyj http://www.elcoteq.com Espoon kaupungin liikuntatoimen keskus Etelä-Suomen ES-Maalaus Oy Kerava Fundus Oy Gillwacos Oy Hackman-Konserni Han~on Liikenne Helsmgin kauppakorkeakoulu Helsingin Messut Oy Wanha satama Oy Henrex Ab Espoo Honkarakenne Oyj Järvenpää Hymat Oy Espoo Hyvinkään Sepät Oy Capella Finland Oy Helsinki Interbrokers Oy Italkon Oy Helsinki Jompen Rakennus Ky Kaivinkoneurakoitsija Nils-Erik Ekström Söderkulla Karanor Oy Tmi Kari Blomster Espoo KOM-Teatteri Kotiseutumuseo/Hembyggdens Vänner Kretonki Oy Kuljetus Arto Johansson Laatuväri Oy Helsinki Oy Lindholm Ti Trans Ab Kirkkonummi Luomusuomi Oy Luonnonruokatukku Aduki Oy Helsinki Luontaistuote Vita Lohja Länsimäen Kiinteistöpalvelu Oy Maanrakennustyöt Mavor Oy Machinery Oy Metalli Tasokari Oy Mobil Oy Musiikki ja Taide-esikoulu Sympaatti Tuusula Nokia Telecommunications PMR Nokia Group Oikotie Oy Helsinki Opintotoiminnan Keskusliitto Helsinki OP-Rahastoyhtiö Oy Helsinki Pajahissi Ky Paroc Oy Ab Helsinki Perstorp Flooring Oy Espoo PGP Putki Oy Helsinki Pikasuutari Ari Koivu Hyvinkää Porvoon Maske Oy Kulloo Protosystem Oy Tuusula Pussikeskus Oy Helsinki f.uutarhasuunnittelu Seppo Aijälä K Oy Quiqk Trading Ltd
Luontotili on säästötili, jonka vuotuinen korko on 2,2 %. Kysy lisää! Tervetuloa avaamaan uusi Luontotili! Lisätietoja Luontotilistä saat lähimmän konttorisi henkilökunnalta tai Internetistä. LUONTOTILI 2,2% Ålandsbankenin uusi Luontotili tarjoaa tallettajalle 2% verotonta korkoa ja 0,2 prosenttia bonusta Suomen luonnolle. Korosta 2 % on tallettajan verotonta tuloa ja ,2 % bonuksen Ålandsbanken lahjoittaa suoraan alueellisiin ympäristön kehittämisja suojeluprojekteihin. AINUTLAATUISEN LUONTOMME KUNNIAKSI a..a.. ÄLAND§BANKEN tel / puh 0204 29 011 www.alandsbanken.fi • info @alandsbanken.fi HELSINKI • ESPOO/TAPIOLA • TAMPERE • TURKU • PARAINEN • VAASA • AHVENANMAA. Jos Sinulla on hyvä idea Luontotilin lahjoituskohteeksi, lähetä ehdotuksesi sähköpostitse osoitteeseen: info@alandsbanken.fi Ainutlaatuisen luontomme kunniaksi ja Sinun eduksesi kehitimme uuden talletusmuodon. Saat myös lisäetua käyttäessäsi Internetkonttorimme palveluja
(09) 228 08 210,228 08 224, telafax (09) 228 08 200. puh. 90100 Oulu puh. (09) 228 08206. 0400 125 972 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, Me,ja Y/ö11en. 40 100 Jyväskylä. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. Ilari Uotila. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): O Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä . Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. 65200 Vaasa. pääll.vs. (05) 37 1 0301 Lappi, 7i//lla Leskelä. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9. 15 Ulla Ahonen, toimittaja Mi,ja Breider, puhelinvaihteen hoitaja Eija Heino, jälleen synnyn ehkäisy Esko Jowsamo, pääsihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Twja Karvonen, toimistosihteeri, vs. Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelin (myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. (03) 2131 317. 00510 Helsinki, puh. Laukontori 4. fax 228 08 200. Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka:. (09) 228 08221. fax 2355 244, turku @sll.li Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Asiamies Ritva Pietiläinen, p. 45 100 Kou vola. ki1janpitäjä Anna Parkkari, lähiluontoprojekti Ritl'a Pie1iliiinen. Selja Nerg. puh. lammi @sll.fi Uusimaa, Smu He111ula-Niemi11e11 Kotkankatu 9. Heikki S11sil11oma, Thomas Wallgren, Jonna Viljanen Alueja piirisihteeri! Et.-Häme, Eija Hakkarai11n1.Tcrvaniemcn1ie 20. ja fax (0 16) 31 1 550. Juho Pe1111a11e11. (09) 630 300, fax (09) 630 414 SUOMEN LUONTO 11 /98. 20810 Turku. vs. 0500 320844 Keski-Suomi, Taija Lumme. puh.ja fax (05) 411 7358.sii lah1i@sl l.li Satakunta , Ter1111 Nevala. Sirkka Oinas. 00150 Helsinki puh. Kajaaninkatu 13. Kilpi senkatu 8 A 24. Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. 049 737580. Haapanicmcnkatu 23.70 11 Kuopio. Pohjolantori M 9. lumme@sll.fi Kymenlaakso, Ha1111ele Miikelii Kauppamiehenk. Korkalonkatu 12. (03) 6336 499 Et.-Savo, Ee11a Taimisro. (09) 228 081. telefax (09) 228 08200 sähköposti: toimisto@sll.fi Mape klo 8.3016. (0 13) 138 281. puh (0 17) 262 38 11 . puh. fax 370 279. (09) 228 08333, www.sll.fi/tuki/ Luonnonkuva-arkisto'Luontokuvat Nervanderinkatu 11 ,00 100 Helsinki puh. 050 569 909 1. 96 100 Rovaniemi. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __J_ 19_ . puh. puh. 57 100 Savonlinna. 4. Mervi Taskinen, toimilllksen sihteeri Sirkka Tepponen, vastuullinen kulutus Liittohallitus Timo Helle, pj, (0 16) 3364302. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta. Olavinkalu 56. talouspä>illikkö Terho Po111anen, tiedotuspääll., päätoimin. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Lähettäjä Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka:. (09) 409 238, www.lka.fi SLL:n nuorisojärjestö: Luonto-Liitto ry. tai 0400 168 271. 33200 Tampere. leskela@sll.fi Pirkanmaa, Harri Heli 11. crissane @muikku.jmp.fi Saimaan alue, Perui Siilahti, vs .. (06) 312 7577. Kotkan katu 9, 005 10 Helsinki Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Kotkan katu 9, 005 10 Helsinki puh. puh. Otavankatu 1 1. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahja kortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen __)_ 19_ . Helena Pesonen, Janne LL1111polah1i. S11.1w1na leln 1 ih'irta. O Määräaikaistilaus 12 kk O Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. 13500 Hämeenlinna. (02) 2355 255. Puhelin (myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Hanna Mminpuro, kans.välisten as. (08) 31 15 828. fax 2131017.helin @sll.li Pohjois-Karjala. S11sc1111w Kirkkola. puh. puh. puh ja fax (0 14) 611 223. koulutussihteeri Eija Koski, vastuullinen kulutus Ilpo Kuronen, luonnonsuojelupäällikkö Maija Lammi, järjestöpäällikkö. 64 z u.J 6 :) V) Tilaushinnat: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. uusimaa@sll.fi Pohja~maa, Me,ja Pu11111alai11e11, Wolffintie 36 F 12. Perämiehenk. puh.ja fax (02) 632 6163. Pcnllilänkatu 7-9, 80220 Joensuu. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRU. vaasa@sll.fi Varsinais-Suomi, Hm11111 Klemola Martin katu 5. 11 A 17. 00510 Helsinki puh. likka Sten. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen__)_ 19_ . Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon kuluttua ilmoituspäivästä. yloncn @sll.li Pohjois-Savo, Eelis Ri.,·stmen. 28 100 Pori
Tuotteen voit tilata myös internetin kautta tai faksilla numerosta (03) 4155 730. Ohjelma sisältää myös hakuoppaan, joka mahdollistaa tuntemattoman kasvin tunnistamisen kasvupaikan ja kasvin ulkonäön perusteella. Laitevaatimukset: lntel 80486 DX prosessi, 8 Mb vähintään SVGA yli 256 väri, 2x CD-ROM, 2Mb kovolevytiloo Suositus: Pentium 60 Mhz, 16 Mb 8 x CD-ROM , Windows 9 5 / NT 4. <AII<I<I SUOMEN LUONNONVARAISE'U <AS!!! C NIIio Lounamaa TUNNISTUS Kasvikuvan voil halutessasi klikata nävttöruudun kokoiseksi! HAKEMISTO Kasvikuvan voit halutessasi klikata näyttöruudun kokoiseksi! KUVASTO Kasvikuvao voit halutessasi klikata näyttöruudun kokoiseksi! Tässä sinulle erinomainen työkalu kun haluat tutustua Suomen kasveihin! CD palvelee sekä aloittelevia että pidemmälle ehtineitä kasviharrastajia. Toimitus postiennakolla. Suomen Kasvit CD:n voit ostaa myös Luonnonsuojelun Tuen myymälöistä. Lisätietoja saat internetosoitteesta: www.ammattikuva.fi. Kuviin on liitetty erikielisten nimien lisäksi tiedot kasvupaikoista, levinneisyydestä ja rauhoituksesta. Täytä alle selvästi tilaustietosi, niin toimitamme tilauksesi pikimmiten. Mainio lahja pukinkonttiin! Suomen Kasvit CD-ROM kasvikuvasto sisältää luonnossa otetut värivalokuvat 1240:stä Suomen luonnonvaraisesta kasvilajista. Vastaanottaja maksaa postimaksun 495 mk kpl + 30 mk postija pakkauskulut. FORSSAN KIRJAPAINO OY VASTAUSLÄHETYS Tilaajan nimi Sopimus 30100-62 Puhelinnumero 30003 FORSSA Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Päiväys ja allekirjoitus. Kiitos ! Tilaan __ kpl Suomen Kasvit CD-ROM kasvikuvaston/ja
ln severe frosts, the birds di ve into soft snow, where they can keep warm when not feed ing. The decline of peatlands is apparent in, for example, the willow grouse and black grouse populations of southern Finland. Paavo Hamunen is a wildlife photographer from Kuusamo who, for example, won the plant picture portfolio category in the joint BBC Wildlife Magazine and London Natural History Museum 's international wildlife photography competition 1997. I have offered this guideline to forest owners who have enquired about old-growth forest protection", said Hemilä according to information published in the newspaper Maaseudun Tulevaisuus. Forming each year, it is nevertheless always new and wonderful. Peat contains so much carbon that the carbon dioxide emissions produced during its combustion per energy unit generated are higher than that of coal, and almost twice that of natural gas. Recreation and the importance of cranberry habitats are two of the reasons, while the harm caused to waterways by peat production and dust problems associated with peat extraction are others. The tallest marsh thistle (Cirsium palustre) was 325 cm, angelica (Angelica sylvestris) 265 cm, rosebay willowherb (Epilobium angustifolium) 283 cm and common nettle (Urtica dioica) 2 17 cm. (03) 6461 • Internet: www.hamkk.fi • korkeatasoinen • m on ipuoline n • kansain välin e n 66 SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Publislred by the Finnish Association for Nature Co11servatio11 Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, Finland Fax: +358 9 228 08 200 e-mail: suomenluonto@sll.fi observations on the tallest herbaceous plants. 15 Finland's Minister of Agriculture and Forestry, Kalevi Hemilä, at Vantaa in October seemed to encourage the cutting of ecologically valuable old growth forests in his speech to representatives of regional Forest Management Associations responsible for forestry counselling. lt is generally difficult to observe, as the hen has a habit when on the nest of trusting her camouflage until the last moment, when she flies up. Translated by Leigh Plester Vastaukset sivun 12 pähkinöihin: 1. Yksilöiden välillä on eroja. One of the aims of the new Forest Act which came into force at the beginning of 1997 is the protection of biodi versity in forest ecosystems. Urosilveksen paino on 17-22 kiloa, naaras on sitä viitisen kiloa kevyempi. 30-31 At the beginning of the summer we invited readers to subm it their Suorita ym~äristöinsinöörin (AMK) tutkinto! ----------------------------• ympäristötekniikka • ympäristöjohtaminen Kysele joustavista aikuiskoulutussovelluksistamme! Lisätiedot: Erja Klemelä, puh. Kuudes keskiaikainen kaupunkimme olisi Viipuri, mutta se ei enää kuulu Suomeen. 1617 Energy supply methods are in a key position when ways of limiting greenhouse emissions are being sought. ln spring, and sometimes in autumn too, one can hear the male whistling as he entices a female. The Finnish Association for Nature Conservation has introduced an energy ecolabel which electricity producers can apply for. "It is the owner' s fault, if old growth forests are to be found. 3. In southern Finland only about ten percent of the original total peatland area remains in a natural condition. Planeettoja ovat Jupiter, Venus ja Maa. Finland's extensive forest reserves can, directly or indirectly, supply logging residue, timber from thinnings, fuel wood, and waste liquor from the wood processing industry. The use of peat as an energy source will most likely decrease in Finland thanks to the Kioto agreement. Willow grouse have declined by over 80 percent. 4. Siat pärjäävät kylmässä karvapeitteensä turvin, mutta jäätynyt maa voi olla niille kohtalokas: kärsä voi vaurioitua ja tulehtua. SUOMEN LUONTO 11/98. Hazel hens inhabit mixed forests with dense undergrowth and broadleaves providing buds for food. 26-29 The hazel hen is our smallest game bird. Tarkka lukijamme huomautti, että Uusikaupunki on perustettu vasta 16 17, satakunta vuotta keskiajan päättymisen jälkeen. Researcher Jarmo Vehmas writes that when making energy consumption more efficient and transferring to renewable energy sources, there is a need for a combination of new technology, political guidance, and changes in attitudes. Lintu on pähkinähakki, vieras idästä. Suomen luonnonsuojeluliiton kriteerien mukaan ekosähköksi luettelosta lasketaan vain kaatopaikkakaasulla tuotettu sähkö (d). Natural peatlands continue to decline by Antti Halkka pp. (03) 646 2752, e-mail: erja.klemela@hameenlinna.hamkk.fi, fax (03) 646 2230 I HAMEEN AMMATTI KORKEAKOULU Jaakonkatu 28, 13100 Hämeenlinna Puh. Marraskuussa maa on martaana eli kuolleena. 2. Some giant plants were produced by the abnormally wet 1998 summer. Oikaisu: Suomen Luonnosa 9/98 kysyttiin Suomen keskiaikaisia kaupunkeja. Finland's electricity markets have been freed so that consumers have a free choice in regard to both their electricity supplier and the environmental imSuomen Luonto ilmestyy seuraavan kerran 8. Jäljet on tehnyt tämä kaamakuoriaisiin kuuluva pystynävertäjä. There are now several dozen threatened peat land Lepidoptera and plant species. Vehmas feels that Finland could produce more wind power and bioenergy. 4-9 Puddles, pools and lakes are j ust now freezing over. This summer's tallest plants by Ritva Kupari pp. 7. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Ice is born Photos: Paavo Hamunen Text: Esko Kuusisto pp. The writer, Esko Kuusisto, is one of Finland's leading hydrologists. For instance, harvesting energy wood could be made equivalent to other tax free exploitation of the forests. Although the species has suffered from forest management methods in recent years, the new forest management guideIines will fortunately help ensure that suitable habitats for the species remain. Virheellisesti liitimme vastaukseen mukaan myös Uudenkaupungin. Aurinko on tähti ja Kuu maan kiertolainen. The editorial offi ce received almost a hundred submissions. 36-39 Finland once had some 100 000 square kilometres of peatlands. Ice formation can be explained scientifically, but ice also constitutes delightful natural art. This comment, according to the source, went down well with the Forest Management Association representati ves. Kun taigalla sembramännyn kävyt hupenevat, linnut lähtevät vaeltamaan ruuan perässä. Villisikoja alkoi tulla meille 1970-luvulla Kannaksen kautta silloisen Neuvostoliiton alueelta. Local inhabitants in various parts of Finland have lately begun to compl ain about peatl and exploitation. Tax relief is required. Approx imately 60 000 square kilometres have been drained to encourage forest growth. Exploiting these raw materia( sources is hampered by the fact that labour is heavily taxed. ln winter, hazel hen fl ocks can be observed by skiing qu ietly towards the general cracking of twigs and the soft twittering of the birds as they feed on buds in the morning or evening gloom. Energy in a key position by Jarmo Vehmas pp. However, the Ministry of Agriculture and Forestry and Forest Management Associations which are in a position to influence forest management seemed to approve the destruction of such biodi versity and even encourage it. Replacing peat by wood and other forms of bioenergy would be a sensible way of reducing greenhouse house emissions in this country. 6. joulukuuta Lähiö jyrää maalaisidyllin Joulun rauhaa Jurmossa Suomalaisten pyhät puut pact of the generation of the energy they purchase. Suomen keskiaikaiset kaupungit ovat siis Naantali, Turku, Pori (Ulvila), Rauma ja Porvoo. ln olden times, the hazel hen was considered a mystical bird which was believed to portend death, poverty or famine. 5. Ministry of Agriculture and Forestry advocates forest destruction by Antti Halkka p. Hazel hens whistle in spruce forest by Hannu Kivelä pp
Ensinnäkin on epävarmaa, kykenevätkö kehitysmaat pitämään kiinni vähennysaikatauluista. Toisaalta vaikka Montrealin sopimuksen aikataulua pystyttäisiinkin noudattamaan, otsonike1Toksen elpyminen ottaa silti aikansa, koska CFC-yhdisteet ovat hyvin pitkäikäisiä ilmakehässä. Montrealin sopimuksesta muodostui prosessi, joka jatkuu yhä. Ei vielä pelastettu Vaikka otsonikilpeä tuhoavien aineiden käyttöä on saatu vähennettyä, otsonike1Tos ei ole vielä pelastettu. Eräiden mallitulosten mukaan tilanne saattaa kuitenkin vielä huonontua lähimpien parinkymmenen vuoden aikana ennen kuin CFC-yhdisteiden käyttörajoitukset tehoavat. Freonien keksiminen oli helpompaa kuin njistä eroon pääseminen. Sopimukseen ovat liittyneet jo lähes krukki teollisuusja kehitysmaat. Sinänsä järkevä kie1Tätys on kuitenkin tehnyt mahdolliseksi salakaupan, koska uutta tuotantoa on naarruoitu kie1Tätystavaraksi. Ensimmäinen sitoumuksellinen sopimus CFC-yhdisteiden ja halonien käytön vähentämisestä allekirjoitettiin Montrea(jssa 1987. Mukaan on otettu uusia aineita niin, että sopimus kattaa lopetusaikataulut jo kaikille otsonike1Tosta olennaisesti tuhoaville yhdisteille. Otsonike1Toksen suojelua on luonnehdittu erinomruseksi esimerkiksi kansrunvälisestä yhteistyöstä ympätistön hyväksi. Se myöntyi vasta Lontoon kokousta isännöineen pääministeri Margaret Thatcherin vedottua kujeellään Dear George presidentti Bushiin. Perinteisen kerutysavun sijasta teollisuusmaat olivatkin antamassa kehitysmaille korvausta maailmanlaajuisen uhan torjumjsesta. Kehitysmaat saatiin mukaan Kehitysmaat saatiin mukaan 1990, pitkällisten neuvottelujen tuloksena. LUONNONSUOJELUN VOITTOJA Otsonikato otettiin vakavasti CFC-yhdisteet (kloorifluorihiilivedyt) keksinyttä amerikkalaista Thomas Midgleytä juhlittiin 1930-luvulla ihmiskunnan hyväntekijänänä. Osin sen ansiosta esimerkiksi Kjinassa CFC-yhdisteiden käyttö kääntyi laskuun 1996. CFC-yhdisteiden ja halonjen laiton kauppa on myös suuri ongelma. On arveltu, että Etelämantereen yläpuolinen otsonike1Tos alkaa toipua vuosituhannen vaihteen jälkeen. Monissa muissa ympäristöongelmissa ongelmakenttä tosin on paljon monimutkaisempi. Salla Tynys 67. Luonnonsuojeluliiton pääsihteerin Esko Joutsamon mielestä otsonike1Toksen suojelu osoittaa, että kun ongelmaa pidetään tarpeeksi vakavana, teknisiä ratkaisuja löytyy. Valvonta on ollut hankalaa. liiallista auringonpalvontaa kannattaa välttää. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää muutoksia elämäntavoissa, tuontannossa, kulutuksessa ja energiantuotannossa. Varsinaiseen koetukseen rahaston riittävyys joutuu vasta tulevina vuosina, kunkehitysmaat ovat velvoitettuja vähentämään otsonia tuhoavien yhdisteiden käyttöään. Niitä ei siksi voitu hyvityksettä velvoittaa käyttämään kalliimSUOMEN LUONTO 11 /98 pia korvaavia runeita, kun teollisuusmaat ensin olivat keränneet itselleen hyödyn. Otsonirahastosta myönnetään vuosittain avustuksia noin 150 miljoonan dollarin edestä. Kehitysmaat katsoivat, että otsonikato-ongelma oli teollisuusmaiden aiheuttama. Myös pohjoisella pallonpuoliskolla on ajoittain havaittu Etelämantereen kaltaista otsonikatoa. Ongelma ratkrustiin antamalla kehitysmaille kymmenen vuoden lisäaika vähennysrukatauluun. Sopimusta on tarkennettu ja tiukennettu useaan otteeseen. CFC-yhdisteet, kaupalliselta nimeltään freonit, osoittautuivat suureksi vaaraksi maapallon yläilmakehän elintärkeälle otsonikilvelle. Martt i Roininen/Luontokuvat toimet ovat olleet vapaaehtoisia. Eroon piti päästä myös sammuttimien haloneista, jotka olivat otsonikerrokselle vielä freonejakin tuhoisempia. Esimerkiksi Yhdysvallat harasi rahastoa vastaan vielä neuvottelujen viime metreillä. Tähän saakka on ollut sallittua käyttää uudelleen vanhoista laitteista peräisin olevia CFC-yhdisteitä ja haloneita. Kehitysmaat ovat kritisoineet, että otsonikatoon puututtiin ripeästi, koska uhka kohdistui pääasiassa teollisuusmaihin. EU:ssa onkin sen vuoksi alettu harkita myös kie1Tätettyjen CFC-yhdisteiden ja halonien käytön kieltoa. Yhdisteet olivat jo laajassa käytössä jääkaapeissa, vaahtomuoveissa ja aerosolien ponnekaasuissa. Toiseksi luotiin otsoni.rahasto, josta myönnetään kerutysmaille avustuksia otsonike1Tokselle hrutattomampaan teknologiaan. Tähän asti Suomen luonnonsuojelu! i itto 60 vuotta 1998 Vaikka pohjoisella pallonpuoliskolla otsonikerroksen vauriot ovat pieniä verrattuna tilanteeseen Etelänapamantereella, on Suomessakin havaittu haitallisen uv-säteilyn lisääntyneen. Ensimmäiset epäilyt freonien ja halonien kyvystä tuhota otsonike1rnsta esitettiin 1970-luvun puolivälissä. Ympäristöongelmiin, joissa kärsijöinä ovat kehitysmaat, löytyy niiden mielestä vähemmän poliittista tahtoa, saati rahoitusta. Neuvotteluja rahaston synnyttämisestä vetäneen suurlähettiläs Ilkka Ristimäen mukaan rahasto oli täysin uutta ajattelua. Tosin kadon suuruus, alueellinen laajuus sekä kesto ovat olleet selvästi vähäisempiä. Yleiseen tietoisuuteen otsonikato ponnahti 1985, kun englantilrustutkijat julkistivat mittaustuloksensa, joiden mukaan otsonike1Tos oli Etelänapamantereen yllä ohentunut 40 prosenttia. Vaan eipä tainnut Midgley arvata keksineensä seoksen, josta puoli vuosisataa myöhemmin pitikin äkkiä päästä eroon
Voimassa: ...... Eturivin 1-uonnonkuvp ajiemme huippuotokset johdattavat mm. . Q Olen Suomen luonnonsuojeluliiton/Luonto-Liiton/Natur och Miljön jäsen ja saan tilauksestani 10 % alennuksen. • Luonnonkalenteri ilmestyy nyt jo ~S-. Jos haluat maksaa luottokortilla, faksaa tilauksesi puh. .. kerran. ................... Luottokortin numero: ............................. ::,,,,. / ...... . ...................................................... .. .. R.uukkelin·, neidonkengän, saikur,ahaapsasen, metsäpeuran ja salaperäisten hiippojen elinpaikoille. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Kotkankatu 9 VASTAUSLÄHETYS Sopimus 01200/13 00003 HELSINKI Vu na 999 Suomen luonn0nsuojeluliiton perinteikäs Luonnonkalenteri tekee retken suomalaiseen metsäan. Hinta 68 mk+ postituskulut. ........................ Se on saatavana suomen-, ruotsin-, englannin-, saksanja ranskankielisenä. Muista,· että Suomen luonnonsuojeluliiton jäsene s kalenterei nto!<ayp 1-Q Of< . .. kpl suom( kpl saksa kpl englanti • kpl ruotsi kpl ranska kpl alenterin postituskuoria il S mk Nimi ............................................... . Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy maksaa postimaksun. Samuli Paulaharjun piirroksin kalenteri muistelee metsää myös menneen ajan arkisten tarve-esineiden lähteenä . ..................... Luonnonkalenterin 1999 mk+ postituskulut 19,50. Luor-monkalenterin koko avattuna·or;r 37 x 56 cm. .................... (90) 228 08 248 tai postita suljetussa kuoressa. asti O OK O VISA O EUROCARD/MASTERCARD Allekirjoitus ....... Puhelinnumero ......................................... Osoite .......................................................................