Viimeiset värit Marraskuu on sienten , bakteerien ja maaperän eläinten juhlaa kesän lehdet jäävät hajottajille. Utsjoenkin talven ääniin kuuluu tsää, vaikka jopa varis ryhtyy noin pohjoisessa muuttolinnuksi. tienoilla. Hiljaisuuden rikkoo tiaisen tarmokas tervehdysääni tsää ja iloinen hyörinä; se saattaa touhuta omiaan retkeilijän nenää kutittavalla oksalla. Sijainnin lisäksi järven koko ja syvyys vaikuttavat jäätymisnopeuteen. c./) z z :J .....J Järvet jäätyvät Suomen järvet jäätyvät eri aikoihin, Lapissa keskimäärin lokakuun viimeisellä viikolla ja etelässä joulukuun alussa. Esimerkiksi Päijänteen seudun pikkujärvet saattavat kolahtaa jäihin marraskuun puolella, kun taas Päijänteen Tehinselkä peittyy yleensä vasta 15. Ikävä kyllä hömötiainen on sopivien metsien häviämisen takia käynyt eteläisimmässä Suomessa paikoin jopa harvinaiseksi. Ravinteiden vapautusliike synnyttää tulevien kesien vihreyttä ja muitakin värejä. Myöhäisiä jäätyjiä ovat myös Saimaan selät sekä hyvin eteläinen Lohjanjärvi ja syvä Pyhäjärvi Satakunnassa. 12. Ensimmäisinä jääkannen saavat korkealla sijaitsevat tunturijärvet, jo lokakuun puolivälissä . Hömppä jää Talvinen metsä ja suo saavat osan luonteestaan hömötiaisen suloisesta hahmosta. Etelä menettää suvereenin talvilinnun , joka pärjää talveksi varastoimisensa pikkueläinten turvin niin hyvin, että pohjoisimmankin Lapin tiaiset pysyttelevät sijoillaan. Lauhoina talvina suurimmat selkävedet umpeutuvat vasta vuodenvaihteen jälkeen. Kielonmarjat jaksavat punertaa vielä loppusyksyllä vasta talven tulo sammuttaa nämä liikennevalot.
keskustelua Kirjoja Palvelukortti Toimituksen yhteystiedot löydät sivulta 1 2. Kummastakin lajista tuli roppakaupalla uutta tietoa. 28 Kesäkisassa hienoja havaintoja Pyysimme kesän alussa lukijoitamme lähettämään tietoja lepakoista ja rantavehnästä. Ekoneuvoja, ravintoasiaa, vihervinkkejä, uutisia. 59 Ekoelämää Hassu hatuntekijä. YMPÄRISTÖ JA ELÄMÄNTAPA 18 Hyyppään maisema on vielä ehjä Asukkaat ja mökkiläiset puolustavat näkymäänsä Hyyppäänvuorelta Lievestuoreenjärvelle. 32 Yöllä kaikki on toisin Pimeä saa mielikuvituksen laukkaamaan. The National Forest Pian (KMO) fails to safeguard environmental values. Miksi hyönteissyöjä käy lintulaudalla. Professori ja lääkäri Kimmo Mustakallio haluaa parantaa mökkijärvensä. 20 Salajärven vartija 23 MELU TOT HOI Aura Koivisto jututtaa Perä-Karjulan metsäkoordinaation johtajaa Ensio Huruskaista. 67 Kun koiras poikii Siloneuloilla naaras koreilee ja koiras puurtaa kotitöitä . KANSIKUVA Ulkosaariston jänis toivoo taivaalta jotain itsensä väristä, kun talviturkki tuli jo vaihdettua. 34 Puijo on vertoo vaella Kuopioon puuhataan kansallista kaupunkipuistoa. Suomenhevonen oli ennen korvaamaton sekä sodassa että talon töissä. 24 110 prosentin hevonen 38 Metsäohjelman perusta murtui Kansallinen metsäohjelma unohti luonnon ja työllisyyden. VAKIOT 12 13 42 46 50 66 Pääkirjoitus Ajankohtaista Maailmalta Mielipiteitä &. [00NT8 58.vuosikerta Marraskuu LUONTO 4 Myrskyllä on väri Harmaa on hienostunutta marraskuuta. Sivut 20-22. Taking a look at a late autumn forest at night. Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Lisää saariston tunnelmia Markku Jokisen tallentamina sivuilla 4-11 .. For our English-speaking readers The summaries of articles appearing in Suomen Luonto can be found at www-page http://forest.sll.fi/sl/ This issue's summaries include: The Baltic prepares for winter. Petokuvaaja Antti Leinosen mietteitä. 54 Kysy luonnosta Mikä on Jupiterin parta. Olisiko kotisirkasta kotieläimeksi. Lue sivuilta 24-27 mitä kauniille maatiaisellemme kuuluu. Suomen Luonto asked readers where bats live and where lyme-grass (Elymus arenarius) grows. Mikä on nokkakala. The traditiona! Finnish horse is as sturdy as ever and in fine condition. Actually, the bats live in summer houses and lyme-grass is marching inland from the coast
• • • •
Jokinen voisi konstailematta sanoa olleensa harkitusti tuntematon, sillä tuolloin hän varjeli kuviaan. "Vain pari kertaa vuosikymmenessä saaristossa on oikea talvi", hän kuitenkin sanoo ja tarkoittaa jääja lumitalvea, jossa "hiljaisuus nielee ja tulee kumeaksi". Olot ovat syksyllä ja talvella usein ankarat, mutta valo on pehmeää, mikä kuvaajalle on tärkeintä. SUOMEN LUONTO 11/99. Viimeisenä myrsky riisuu pihlajan. Mutta toki sekin on kiehtovaa, että etelärannikolla meri monina vuosina sanoo talvelle ei siihen eivät muut Suomen seudut pysty. Talvella ulkosaaristo on erämaa, jossa "on yhtä hiljaista kuin Lapin ylätuntureilla", kuten Jokinen asian ilmaisee. Kuvan oli ottanut vielä tuntematon luontokuvaaja Markku Jokinen. Ulkosaaristo valmistautuu talveen. Kesäkuvansakin Jokinen ottaa tästä syystä miltei hämärissä, ellei sitten yöllä. Kuvat ovat portti saariston myöhäissyksyyn ja talveen, joka on monelle kesäveneilijällekin perin tuntematon. Hän säilöi niitä kuin saaristo kevättä, joka sitten tulvien rävähtää silmille. Vaatimukset täytti lopulta näkymä talvisesta saaristosta, jossa meri vyöryy ja kallio pysyy. Syksyn pimetessä julkaistuun Ulkosaaristo-kirjaan on tallennettu se, mitä on tehty ja nähty. Se on Atlantin liiton ratkaisu, sillä Itämeri on valtameren sisar monessakin mielessä; sieltä on suola ja kun koillisAtlannin lämmin puhaltaa, jään on turha sovitella kahleitaan. Talvikuvat ovat miehen arkistossa enemmistönä. 6 ean Sibeliuksen koottujen sinfonioiden uuteen levytykseen tarvittiin muutama vuosi sitten kuva, jonka piti "soida kuin pohjoinen sinfonia"
Jäälakeudet ovat harmaahylkeen ja norpan lastenkamari, joten hylkeiden on mentävä kevättalveksi sinne missä jäitä on, vaellettava satoja, ehkä tuhatkin kilometriä. Kesäistä suojaa ja lämpöä saavat vain lapsivedessä uivat hylkeenkuutit emojensa sisässä. Lumen näkösuojaa tarvitsisi lumipukuunsa vaihtanut jänis. Harvojen talveksi merelle jääneiden lintujen ja nisäkkäitten on selviydyttävä kylmyydestä ja viimasta. Talven tullessa hallit jättävät tutut lepäilykarinsa. Turvallisempaa on olla ajojäiden keinutuksessa. SUOMEN LUONTO 11 /99 7. "Niin minäkin ennen", sanoo Jokinen. Karaistuneeksi talvehtijaksi osoittautunut kyhmyjoutsen on saaristossamme viime vuosikymmenten tulokas, jota monet karsastavat. Voi halli poikia luodollekin, mutta silloin meri kenties pyyhkäisee poikasen kylmään syliinsä. Vähiten jäätä kaipaavat nuoret kyhmyjoutsenet, joilla lentokyvyn odottelu kestää tuskallisen pitkään. Kyhmyjoutsen ei muuta meren taakse uimalla niin kuin saariston linnuista esimerkiksi ruokki, jonka lentokyvytön poikanen uiskentelee isäruokin perässä kohti Etelä-Itämerta. I tämeri puhuu isännän äänellä kovapintaisimmillekin asukkailleen
Kökar on avomeren partaalla. Sen kaJlioihin iskevä meri on kerännyt · voimia Puolasta asti.
Harva ymmärtää kauneutta, joka saaristossa on.". Sen jälkeen kyhmyjoutsen on kuulunut saaristomaisemaan." Harva muu lintu talveaan merellä viettää: osin jäisessäkin ympäristössä viihtyvät isokoskelot, merimetsot, ehkä jokunen ohikiitävä meritai harmaalokki. Kun silloinen työnantaja 1 980-luvun alussa perui jouluvapaat, hän ryhtyi taksikuskiksi ja sittemmin taksiyrittäjäksi. Saaristomeren Nötön kylä odottaa kesää ja veneilijöitä. Ratkaisu takasi sopivat jaksot syksyn ja talven saaristossa. Talven tulo merkitsee hiljaisuutta. 'Talvi on keskittymisen aikaa", hän sanoo. Nyt olemista on kertynyt yhteensä jo yli vuosi pelkästään Ahvenanmaan Kökarissa, minkä ohella tärkeä kuvauspaikka on Porvoon maalaiskunnan Söderskär, missä hän on avustanut Martti Harion saaristolintututkimuksia. J okinen on syvällisesti toteuttanut erään kirjailijan sutkauksen: "elämä on toisaalla, mutta sinne pääsee taksilla". Sinä talvena Utön satamassa oli nuori joutsen, jonka emo pysytteli sen vierellä loppuun asti. "On mikä viima tahansa, niin merimetso seisoo kalliollaan", Jokinen sanoo kunnioittavasti toisesta viime vuosina saaristossa runsastuneesta ja pesimäänkin ryhtyneestä lajista. En kaipaa talvella kesää." "Jos kuvillani on sanoma, niin se on kertoa että saaristo on syksyllä ja talvella kauniimpi kuin kesällä. Jokinen ei mene talviseen saaristoon vain kuvaamaan, vaan myös viihtymään. "Pimeän ja valoisan suhde on sopiva. "Mutta 1996 kuvasin jäihin kuolleita kyhmyjoutsenia
Jäähyväisiä jättävät viimeiset puut, saarten graafiset muodot, äärimmäiset hyljekivet. Ulkosaaristo-kirjassa on kosolti kesäisiäkin kuvia, mutta myös niissä syksy ja talvi ovat jotenkin läsnä. Metsät vaihettuvat metsiköiksi ja sitten yksinäisiksi puiksi, ja tyrskyluodon sileää pintaa peittää vain jokunen jäkälärantu. KUVAT: MARKKU JOKINEN • TEKSTI : ANTTI HALKKA Markku Jokisen tuotantoon voi tutustua myös valokuvanäyttelyssä, joka parhaillaan kiertää maata. Talven ja syksyn koettelemusten tähden katajat matelevat mattoina, eikä yksinäinen kuusikaan kurkottele korkeuksisiin, vaan levittäytyy sivulle, pyrkii näin tuulensuojaan, ehkä lumen alle. Kuvaajaakin puu kiinnostaa, sillä "pihlajasta tulee paikkansa näköinen", se sovittaa muotonsa tanssiin vallitsevien tuulien kanssa. U lkosaaristoon mantereelta edettäessä näkee, miten kasvi ja eläin toisensa jälkeen loppuu ja luovuttaa. Jokisen kuvat kertovat pelkistyneesti siitä, miten ulkosaaristoa kohti edettäessä moni asia myös alkaa ja voimistuu. Kaikille eläville vetävät merellä olemisen rajoja usein juuri syksy ja talvi, sillä ulkoluodot ovat pakastekuivaamo ja myrskyryskäämö. Puista viimeisenä ja pystypäisenä tervehtii kulkijaa ulkosaaren poukamassa monasti pihlaja, joka uskollisesti marjoo, voipa tarjota jollekin muuttolinnulle syksyllä viimeisen aterian. Ulkosaaristo-kirja on ilmestynyt sekä suomeksi että ruotsiksi Suomen Luonnonsuojelun Tuen kustantamana. Sitten on vain meri. Se, mikä jää jäljelle, korostuu. Sen teksteistä vastaa Heikki Wil/amo.
Lopullisena tavoitteena liike pitää ihmisapinoiden oikeuksien tunnustamista YK:n julistuksella. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. Ihmisapinoiden käyttäminen esimerkiksi lääketieteellisissä kokeissa on nyt Uudessa Seelannissa kielletty. Tunnetuin on gorilla Koko, joka oppi ilmaisemaan itseään noin tuhannella viittomalla. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa] 170 mk. Näin kerrotaan saksalaisen Natur & Kosmos -lehden heinäkuun numerossa. [OONTO Toimitus Kotkankatu 9 0051 O Helsinki puh. Kaikki ihmisapinat ovat uhanalaisia. Ne eroavat meistä vain karvan verran. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin . Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuen ja Akateemisen Kirjakaupan myymälöissä. Jos ihmisapinat häviävät, katoaa samalla osa omaa menneisyyttämme. Ryhmän puheenjohtaja, biologi David Penny toivoo, että muut maat hyväksyisivät vastaavia säädöksiä. A jatus, että ihmisapinoille annettaisiin oikeuksia, herättää varmasti torjuntaa muuallakin kuin Yhdysvaltain Kansasin osavaltiossa, jossa evoluutioteorian opettaminen kouluissa on lakkautettu. (03) 751 1815 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Simpanssien ja ihmisten geneettisessä rakenteessa on vain 1 ,6 prosentin verran eroa. Olisimme siten pisimmälle kehittyneitä simpansseja! Toinen vaihtoehto olisi, että gorilla, bonobo ja simpanssi luettaisiin ihmisten heimoon. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (1 2 numeroa] vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Niitä on yhteensä vain 350 000, kun meitä ihmisiä on kuusi miljardia. (09) 228 08210, 228 08224, sähköposti: kaitosaari@sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 66. T uhansia simpansseja käytetään julmissa lääketieteellisssä kokeissa. Eläimet eivät ole koneita , toisin kuin filosofi Descartes yritti todistella, vaan ne ovat tuntevia olentoja. Ihmisapinoilla käydään laajaa kansainvälistä kauppaa, jota voi verrata orjakauppaan. Ihmisapinoille oikeuksia. Simpanssien henkinen kehitystaso vastaa nelivuotiaan lapsen tasoa. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että ihminen pitäisi lukea simpanssien heimoon. J oukko uusiseelantilaisia luonnontutkijoita, juristeja ja filosofeja onnistui tekemällään aloitteella muuttamaan maansa eläinsuojelulakia viime toukokuussa siten , että ihmisapinoille annettiin siinä erityisasema. Erityisoikeuksien antaminen ihmisapinoille ei muuta miksikään sitä, että kaikkia eläimiä tulee kohdella hyvin. Ihmisapinat pystyvät oppimaan myös viittomakieltä. lrtonumero 33 markkaa. (09) 228 081 faksi: (09) 228 08232 sähköposti: sukunimi @sll.fi http://forest.sll .fi/sl/ Päätoimittaja Jorma Laurila , 228 08217 Toimitussihteerit Alice Karlsson , 228 08205 Ritva Kupari, 228 08214 Toimittajat Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Markku Kemppainen puh. Tahdoimme tai emme, ihmisapinat simpanssi, bonobo eli kääpiösimpanssi , gorilla ja oranki ovat geneettisesti ja kehityshistoriallisesti erittäin lähellä ihmistä. Simpanssi ja ihminen alkoivat erkaantua yhteisestä kantamuodostaan viisi miljoonaa vuotta sitten . Gorillat lähtivät omille teilleen hieman aikaisemmin . Yhtä apinaa pyydystettäessä kuolee usein joukko muita lauman ryhtyessä puolustamaan lajitoveriaan. Liike vaatii ihmisapinoille oikeutta elämään ja yksilönvapauteen. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Ne joutuvat elämään ahtaissa oloissa ja sietämään huonoa kohtelua. Jokaisessa ihmisessä on apinaa ja ihmisapinassa ihmistä. "Haluamme olla esikuvana muille", hän sanoo. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 0051 Helsinki p. Matkalla menehtyy moni muu. Karvaisten sukulaistemme huono kohtelu sekä käyttö lääketieteellisissä kokeissa on kiellettävä, samoin niiden pitäminen eläintarhoissa. Ryhmä on osa laajaa kansainvälistä liikettä, joka pyrkii vahvistamaan ihmisapinoiden oikeuksia kaikkialla maailmassa. Ihmisapinoita tapetaan myös ihmisravinnoksi Afrikassa. Vielä suurempi uhka ihmisapinoille on niiden elinympäristön , sademetsien, häviäminen. J~ L-~c JORMA LAURILA PÄÄTOIMITTAJA SUOMEN LUONTO 11 /99. 12 Vuorigorillaryhmän johtajauros Virungavuorilla Ruandassa 1989
Kolme vuotta on kuitenkin liian lySaukot viihtyvät virtaavien vesien äärellä. Joka toinen suomalainen kokee karhun uhkana, ja jonkin verran alle puolet myöntää pelkäävänsä sutta. Tämän vuosikymmenen loppupuolella on esiintynyt lievää saukkokannan elpymistä muutamissa Keski-Euroopan maissa. Myös iltapäivälehtien toistuva petovastainen kirjoittelu lienee vaikuttanut ihmisten tuntemur.siin. Tiheimmillään saukkomme puljaavat Keski-Suomen ja Suomenselän vesistöissä. Sitä metsästettiin 1900-luvun alussa liikaa ja vainottiin kalatuholaisena. Saukko on euraasialainen laji, joka on hävinnyt tai vähentynyt laajoilta alueilta Euroopasta. Pelkoa voidaan hälventää jakamalla tietoa petojen käyttäytymisestä. 11 . 1999-30.4. Viattomuuden aika metsässä liikkumisen turvallisuuteen päätSUOMEN LUONTO 11/99 tyi juhannuksena 1998, kun emokarhu tappoi lenkillä olleen miehen Ruokolahdella. Metsästyskauden 1. Kolmivuotisessa seurannassa saukkojen määrä vaihteli vuosittain 2000-2500 välillä. Rauhoitus auttoi saukkoa toipumaan ja metsästys sallittiin uudelleen Lapissa ja Kainuussa 1950-luvulla. Saukko on otettu mukaan Euroopan unionin luontodirektiivin tärkeinä pitämien lajien listalle, mikä velvoittaa jäsenmaita seuraamaan ja huolehtimaan sen suotuisasta suojelutasosta. Arvio perustuu Suomen ympäristökeskuksen johtamaan tutkimukseen, jossa saukkojen lumijälkiä laskettiin eri puolilla Suomea kolmena perättäisenä talvena. Peto pelko lisääntynyt Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Kojolan ja maantieteen opiskelija Saara Wikströmin (Oulun yliopisto) vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan suomalaisten petopelko on viime vuosina lisääntynyt. Riistanhoitopiirien myöntämillä poikkeusluvilla saukkoja voi pyytää. Aja ista Suomessa 2000 saukkoa Saukkokantamme ei ole koskaan ollut hännälleen tiedossa . Niinpä ei tiedetä, onko saukkokantamme taantunut 1980-luvun lopun runsaista kasvun vuosista vai onko kyseessä lajille ominainen normaali kannanvaihtelu . Suomessa elää juuri valmistuneiden laskelmien mukaan noin 2000 saukkoa. Saukko rauhoitettiin sukupuuton partaalla 1938. Petopelko vaikuttaa ihmisten liikkumiseen ja käyttäytymiseen luonnossa. Karhun kanssa ei haluta joutua nokikkain. RIKU LUMIARO hyt aika kannan muutosten luotettavaan arviointiin. Parikymmentä vuotta myöhemmin havahduttiin siihen, että laji hupeni kovaa vauhtia niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. 2000 valtakunnallinen kiintiö on 45 saukkoa. Karhuja ja susia pelätään nyt enemmän verrattuna 1995 ja 1 996 tehtyjen asennetutkimusten tuloksiin. Kuitenkin sata vuotta sitten saukko oli melko yleinen Suomen vesistöissä . Lisäksi saukon kiusana ovat elinympäristöjen muutokset, kuten pienvesien perkaukset ja rantametsien hakkuut sekä ympäristömyrkyt, erityisesti PCB. Vähäistä metsästystä enemmän saukkojamme uhkaavat liikenne ja kalanpyydykset. Saukko on palaamassa myös Etelä-Suomen rannikkoalueille ja Lounais-Suomeen, mistä se hävisi pari vuosikymmentä sitten. Saukko rauhoitettiin uudelleen koko maassa vuonna 197 4. JERE MALINEN "Pelkään susia/karhuja" % vastaajista 50 30 20 10 1995 1996 1999 13
Sittemmin kasvi hävisi, mutta on nyt palannut. Mustapääkerttu, rautiainen, punarinta ja peukaloinen ovat saaristossa kohtalaisen tavallisia talvivieraita. Lintujen talviruokinta rikastuttaa sekä linnustoa että luonnonystävän elämää. Kanta on kasvanut 1 5 parista 1500:een. Nyt se pesii Etelä-Suomessakin jo Espoota, Hankoa ja Ahvenanmaata myöten. Ahvenanmaan yhteysalusliikennetta hoitaa Ålandstrafiken , puh . Se yhdistää ilmansuojelulain, meluntorjuntalain ja ympäristölupamenettelylain sekä muuttaa vesioikeudet ympäristölupavirastoiksi. Suomen kurvikkaalla rantaviivalla kulkee ympäri vuoden lukuisa joukko yhteysaluksia, joiden aikatauluja voi tiedustella Merenkulkulaitoksesta (www. Lehdettömien puiden oksistojen siluetit pääsevät oikeuksiinsa. "Ikkunasta lasketaan päivittäiset lintu määrät ja kahden viikon suurimmat luvut ilmoitetaan keväällä Eläinmuseolle. Espoon esiintymä on maailman pohjoisin. Turun saariston tietoja antaa Turunmaan Matkailuyhdistys (02) 458 5942. MARKKU PAAKKINEN Talviruokinta rikastuttaa lintumaailmaa Kylmäkään talvi ei tapa lintuja, jos ne saavat tarpeeksi voimaa ruuasta. Ruokinnalla käyvien lintujen seuranta on helppoa, jokaiselle sopivaa tutkimusta. Sadat joutsenet !epäilevät salmen sulassa keväin ja syksyin aina joulukuulle saakka. Väisänen Helsingin yliopiston Eläinmuseolta. Pesimättömät linnut mukaanlukien meillä voi olla jo 1 000 joutsenta. Joutsenlaulun aikaa Marraskuisilla järvenselillä ja merenlahdilla voi nähdä jopa satoja !epäileviä ja ruokailevia joutsenia. Kansallislintumme pelastettiin sodan jälkeen aivan sukupuuton rajoilta. Ahvenanmaan tietoja voi kysyä Ålandsresorilta (018) 28 040 tai Ahvenanmaan Turisti-informaatiosta (018) 24 265. Ne tulevat takaisin maalis-huhtikuussa. Harvinaisuuksien luettelo Nurmelansalmelta on pitkä. Fossiililöytöjen perusteella tiedetään , että hentokarvalehteä on kasvaLinnutko toivat hentokarvalehden. Vesioikeudet historiaan Jos eduskunta hyväksyy uuden ympäristönsuojelulain , kaikki maata, ilmaa ja vettä pilaavat luvat annetaan jatkossa yhdeltä luukulta. "Nämä ennen eteläiset lajit talvehtivat nyt Lapissakin." Väisänen johtaa valtakunnallista lintulautatutkimusta jo kahdettatoista talvea. Professori Pertti Uotila Helsingin yliopistosta varmisti lajinmäärityksen. Saariston rauhaan Lounaissaaristo ei ole talvella suljettu luontomatkailijoilta. Maamme noin 1 200 pahinta saastuttajaa joutuvat hakemaan uudet luvat. Tarkempia ruokintaohjeita saa Luonnonsuojeluliiton toimistolta tai internetistä http://forest.sl!.f il tiedotus/harrlindex.html Suomesta löytyi uusi kasvilaji Kasviharrastaja Lasse Pihlajaniemi on löytänyt Espoon Suomenojalta Suomelle uuden kasvilajin, hentokarvalehden (Ceratophyl/um submersum). Säännöllinen vieras on vuosia ollut maailmanlaajuisesti uhanalainen kiljukotka. Talvi retkellä saaristossa yleensä sataa ja maisema on karu n harmaa. fma.fi) . Mökkejä on yllin kyllin vuokrattavana myös sesongin ulkopuolella ja usein varsin huokeaan hintaan. 'Talviruokinta on monikymmenkertaistanut sinitiasja viherpeippokannat viime vuosikymmeninä", kertoo yli-intendentti Risto A. Leudommista oloista johtuen lounaiseen saaristoomme jää talvehtimaan sellaisia muuttolintuja, joita ei mantereella juuri tapaa. Laskenta-aika on lokahuhtikuu, mutta mukaan pääsee kesken talvenkin." TAPANI VEISTOLA Lintulautatutkimuksen lomakkeet saa osoitteesta Linnustonseuranta, Eläinmuseo, PL 1 7, 000 14 Helsingin yliopisto. (018) 25 155. Laulujoutsen pesi järvellä viime kesänä ensimmäisen kerran. "Laki itsestään ei heti vähennä saastepäästöjä", sanoo Luonnonsuojeluliitosta lakia valmistelemassa ollut luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen. Tornin taustavoimina ovat luontomatkailun mahdollisuuksista kiinnostuneet kyläläiset, Ylämaan kunta sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Myös haaraja punajalkahaukka sekä pikkukiljuja käärmekotka ovat muuttovieraiden eksoottisimmasta päästä. ~~"'-" nut meillä jääkauden jälkeisenä lämpimänä jaksona. Pikkujoutsenia on usein parvissa mukana. TAPANI VEISTOLA Ylämaalle lintutorni Etelä-Karjalan lintutorniverkon kaakkoisin silmä on valmistunut Ylämaan Väkevänjärvelle, rajavyöhykkeen äärelle. Espoon Suomenoja onkin merkittävä lintukosteikko. Joutsenlahden tunnelman luo laulujoutsen komealla, kauas kantavalla joiullaan. Saamen jämäkästi ylöspäin pyrkivä olemus ja tervalepän pyörteinen oksisto ovat suosikkejani. Hentokarvalehti kasvaa upoksissa matalassa vedessä. Joutsenet siirtyvät jäänreunan mukana kauemmas Itämerelle, Tanskaan ja Pohjanmerelle. Joukossa kohtaavat etelärannikolla pesivät kyhmyjoutsenet ja eri puolilta Suomea sekä Venäjältä muuttaneet laulujoutsenet. Lähinnä Suomea hentokarvalehteä kasvaa Virossa ja Ruotsissa. "Muun muassa luonnonsuojelujärjestöt pääsevät kuitenkin nyt valittamaan päätöksistä." Ympäristönsuojelulaki toteuttaa EU:n direktiivin teollisuuden haittojen vähentämisestä (IPPC) . Lintutorni sijaitsee Nurmelansalmella, joka on monipuolinen lintupaikka varsinkin muuttoaikoina. PEKKA HÄNNINEN SUOMEN LUONTO 11 /99. Hentokarvalehden otaksutaan levinneen Suomeen lintujen mukana
Ja toiveena tietysti tähtikirkas yö! Meteorimyrskyä ennustettiin myös viime vuodeksi. Tuire Nygrenin mielestä usein pyritään luomaan liian helposti kaiken kattavia ohjenuoria, jotka pätisivät hirvenmetsästykseen oloista riippumatta. Niistä osa valaisi maisemaa jopa täydenkuun kirkkaudella! TIMO LEPONIEMI. Vuosia jatkunut uroksiin painottunut verotus on vähentänyt sonni en osuutta" , hän sanoo. Itä-Suomessa suuntaus oli useimmiten päinvastainen . päivän väliseen yöhön. Tutkimus on nyt käynnissä kolmatta vuotta. "Luonnollisessa järjestelmässä sukupuolten keski-iät olisivat kutakuinkin samat. Astronomien laskelmien mukaan kaiken pitäisi olla nyt kohdallaan todelliselle meteorimyrskylle. Metsästystä pitäisi harkita tarkemmin kunkin alueen tilanteen mukaan." JUHO RAHKONEN Toisaalta suuri osa leonideista oli poikkeuksellisen kirkkaita tulipalloja eli bolideja. Silloin voi jo kokea lentävänsä maapallolla halki avaruuden, samaan tapaan kuin tähdet vilahtelevat tieteiselokuvien hypervauhtia kulkevien avaruusalusten ohi. Jos haluaa yrittää tämän erikoisen luonnonilmiön näkemistä, kannattaa valvoa ainakin aamuyö. päivänä aamuyöstä kello kolme yöllä Suomen aikaa. Evästä matkaan, tarpeeksi lämmintä vaatetta päälle ja paikkaan , jossa näkyvyyttä riittää mahdollisimman lähelle horisonttia ilman häiritseviä valoja. Hirvitutkijat keräävät metsästäjien avulla leukanäytteitä, joiden iät selvitetään. Pohjois-Karjalan ja Lapin riistanhoitopiirien ikäjakauma, jossa nuorimmat ikäluokat ovat aliedustettuina, johtuu mahdollisesti alueiden metsästäjäkunnan tavasta soveltaa valikoivaa metsästystä. Vain kolmivuotias kruunupää Meneillään oleva tutkimus osoittaa, että hirvien keskiikä on uroksilla 3, 1 vuotta ja naarailla 4,6 vuotta. ja 1 8. Viimeksi tällainen ilotulitus koettiin marraskuussa 1966 Amerikan mantereella, kun leonidit intoutuivat vilahtelemaan jopa 1 000 tähdenlentona tunnissa. Silloin saattaa toteutua yksi kaikkein näyttävimmistä tähtitieteellisistä ilmiöistä meteorimyrsky. Aja ista Leonidit tulevat! Tähti harrastajien odotukset kohdistuvat marraskuun 1 7. Länsi-Suomessa kaadetut urokset osoittautuivat hieman raat vanhemmiksi. Mitään meteorimyrskyä ei tullutkaan , ja tähdenlentojen paras hetki oli liki vuorokautta ennustettua aiemmin. Tutkija Tuire Nygren Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksesta pitää eroa suurehkona. Siinä lyhyt resepti leonidien tarkkailijoille. Maapallo sukeltaa komeetta Tempel-Tuttlesta irronneiden pienten pölyhiukkasten 35 000 kilometriä leveään vanaan marraskuun 18. "Valtakunnan keskiarvoa nuoremmiksi ja naahirvikannoissa on SUOMEN LUONTO 11 /99 suuria alueellisia eroja, eikä yleistä nyrkkisääntöä voi antaa. Silloin leonidit yllättivät tähtiharrastajat kahdella tavalla
Julkisen liikenteen ja erityisesti raideliikenteen kilpailukykyä luvataan parantaa. Aja Liikenteen päästöille katto Liikenneministeriön uuden ympäristöohjelman tavoitteena on , että liikenteen kasvihuonekaasujen päästöt ovat 201 korkeintaan vuoden 1990 tasolla. Seurantaa varten on kehitetty indikaattorit, jotka kertovat muun muassa kasvihuonekaasujen päästöjen ja energiankulutuksen muutokset raide-, tie-, ilmaja vesiliikenteessä. Niittämällä ruoko pois järvestä saadaan ravinteita poistettua tehokkaasti vuosi vuoden jälkeen. mushankkeita rahoitetaan . neiden korvaamimuassa energian' seen monipolttosäästöpalvelut. Dioksiinit näyttävät vaikuttavan etenkin ensimmäisiin pysyviin poskihampaisiin. Ohjelman on määrä suunnata koko liikennealan toimintoja viiden vuoden ajan. Tuusulanjärven Järvenpään puoleinen pohjukka ruopattiin vuosia sitten . Parin viime vuoden ajan sekä Tuusulanjärveä että Rusutjärveä on hoidettu kalastamalla tonnikaupalla särkikalaa. Maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella voidaan suosia joukkoliikennettä. Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen myönsi EU :n puheenjohtajuuden vauhdittaneen ympäristöohjelman valmistumista. JOUKO VEIKKOLAINEN Dioksiinit vahingoittavat hampaita Dioksiinien tehosta kertoo paljon , että jo Suomessa normaaleilla niin sanotuilla taustapitoisuuksilla on vaikutuksia terveyteen. "Hammas on hyvin herkkä elin", sanoo tutkimusta vetävä professori Satu Alaluusua Heisingin yliopiston hammaslääketieteen laitokselta. Aunnkotavoitteellisesti korvoimaan investoIvaamalla turvetta ja daan ja erilaisia muita fossiilisia polttoSUO uusiutuvaan energiaan aineita puupohjaisilla ja ja säästöön liittyviä tutkimuilla biopolttoaineilla. Palveluihin fossiilisten polttoaikuuluvat muun ,~~~-.. Liikenteen kasvua aiotaan hillitä muun muassa parantamalla etätyön ja sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. tiukennetut kriteerit, jotka kosLiiton tekemän selvityksen kevat sähköä ja kaukolämpöä. Määrällisiä tavoitteita henkilöautoliikenteen vähentämiseksi tai joukkoliikenteen osuuden kasvattamiseksi ohjelmassa ei ole. Suomen johdolla valmistellaan vastaavia papereita myös EU:ssa maataloudesta, energiankäytöstä ja liikenteestä selkeine tavoitteineen ja aikatauluineen . ftj reillä eri pu?lilla on vähennettävä Q "':--1 Suomea. Monipolttoa1111 Tuuilvo1malanekattiloiden hiihankkeita on vilidioksidipäästöjä 7,.. "Lisäksi muutokset ovat pysyviä, koska hammaskudokset eivät uusiudu." "Suomessa lienee tuhansia lapsia, joilla on hampaissaan dioksiinien aiheuttamia kalkkiutumishäiriöitä." Noin 1 5 prosentilla lapsista on muutoksia, joita kuitenkin aiheuttavat monet muutkin tekijät kuin dioksiinit. Järviruokokasvustot ovat viime vuosina runsastuneet molemmilla järvillä. mukaan monet yhtiöt käyttävät Luonnonsuojeluliitto vaiekoenergiasta saadun lisämistelee myös enerE hinnan puuenergian giapalvelujen merkinkäytön lisäämiseen ja tää. Näin päästiin eroon ylitiheästä ulpukkakasvustosta, joka syksyisin aiheutti vakavia hajuhaittoja mädätessään yhdessä sinilevän kanssa. Helsingin yliopiston ja Kansanterveyslaitoksen tutkimuksessa on osoitettu, että runsaiten dioksiiniyhdisteitä äidinmaidossa saaneilla lapsilla on eniten kiilteen kalkkiutumishäiriöitä. _ lili aine~oimaloissa. Mennyt heilekesä olikin sinilevätilanteeltaan aivan siedettävä. Rantojen niitto on keskitetty avoveteen, koska niittokoneella on vaikeuksia päästä lähelle rantaa. RITVA KUPARI Luonnonsuojeluliitto tiukentaa ekoenergiakriteereitä Vuoden 2000 alusta astuympäristötietoiselle asiakkaalle vat voimaan Norppa suoniitä ympäristöhyötyjä, joita sittelee ekoenergiaa -merkinnän asiakas energiavalinnallaan luo. Verotusta muuttamalla halutaan suosia vähän kuluttavia autoja. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella yritetään päättää ympäristöasioiden kytkemisestä kaikkeen EU :n päätöksentekoon. ANTTI HALKKA SUOMEN LUONTO 11 /99. Energiayhtiöiden tulee jatkossa entistä selkeämmin kuvata SIRKKA TEPPONEN 16 ista Tuusulanjärvestä nostetaan ruokoa Tuusulanjärvi ja läheinen Rusutjärvi ovat jo vuosia kärsineet sinilevistä. Tiedot julkaistaan vuosittain ministeriön internet-sivuilla. Lääkärit korostavat, että imettämisen hyödyt ovat suuremmat kuin siitä aiheutuvat terveysriskit. EU:ssa on parisataa ympäristölakia, mutta lisääntyvä liikenne, energiankulutus ja elintason nousu sekä maatalous tekevät tavoitteita tyhjäksi
Joulukuun viidennen päivän vastaisena yönä lukkarinvaimo Hulda Hultgren näki merkillisen unen. Orava uskaltautui yhä lähemmäs ja ihmetteli kummallisia vieraitaan. Noutomatkaa tytöillä oli edestakaisin runsaat kymmenen kilometriä. Tie tarvitaan maston ja huvilan huoltamiseen", päästelee tiepäätöksen tehnyt Helsingin liikuntaviraston Tapio Lappalainen. Ajattelimme, että jos ovat saaneet luvan tielle, jonka ensin meiltä kielsivät, niin voimme osallistua, vaikka maston huoltoajoihin riittää hyvin vanha tie." Liikuntavirastolla ei ollut rakennuslupaa. Metsästä kuului ääniä, aivan kuin ihmisten huutoja. Mutta silti niiden täytyi olla menninkäisiä, joista tyttöjä oli ankarasti varoitettu. Orava naksutteli viereisessä kuusessa. Orava hypähteli metrin päähän vierasjoukosta ja naksutti varovasti. Tilanne ei vaikuttanut vaaralliselta. Apaattisina he käpertyivät kuusen alle toisiinsa takertuneina. Aamulla tyttöjen jalat olivat niin pahoin paleltuneet, etteivät he pystyneet lähtemään liikkeelle. Talosaari on Helsingin kaupungin virkistysalueena ja Heisyliä on siellä vuokralla vanha huvila. Viime talvena Sonera Oy rakennutti huvilan takaiselle kalliolle puhelinmaston , ja vanhalta tieltä vedettiin mastolle huoltomiehiä varten pistotie. Lopulta oravan uteliaisuus kävi ylivoimaiseksi ja se päätti tutkia kolmannen vieraan. Niinpä tytöt kyyristyivät entistä tiukemmin piiloon kuusen alle. Se tuli lopulta uteliaaksi keitä olivat nuo nyyhkivät naapurit. Säkin suu oli kuitenkin sidottu niin tiiviisti, etteivät tytöt saaneet sitä auki. Terävät hampaat alkoivat nakertaa ruskeaa kangasta. Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen (Helsy) kahdeksan vuotta hoivaama, hehtaarin suuruinen keto oli kuitenkin peitetty uuden tien alle vanha tie kulkee vieressä kolmen metrin päässä. Säkki löytyisi kirkonkylästä, nimismiehen talosta. Sairaalassa tyttöjen jalat amputoitiin . "Kesällä liikuntavirasto ilmoitti, että he tarvitsevatkin uuden, ketoa pitkin vedettävän tien metsänhoitoa varten ja pyysivät osallistumaan kustannuksiin. Ei kulunut kuin minuutti ja pieniä, soikeita kappaleita alkoi valua reiästä. Kaksi vierasta liikahti hieman, kolmas vain lojui maassa. päivänä vuonna 1901 kaksi tyttöä lähti hakemaan viljasäkkiä, joka oli luvattu heidän köyhälle perheelleen. He hakeutuivat suuren kuusen alle ja laittoivat viljasäkin päänaluseksi. Alkoi pyryttää ja ilta pimeni. Paluumatkalla Jenny ja Augusta päättivät oikaista metsän läpi. llmastotilastojen mukaan tytöt joutuivat melkoisen lumimyrskyn kouriin. Orava sai yhden sellaisen suuhunsa sehän maistui hyvältä! Oravan ilmestyminen virkisti tyttöjä sen verran , että he jaksoivat pureskella reiästä valuneita jyviä. Parilla varovaisella loikalla orava piiloutui kolmannen vieraan suojiin. Marraskuun 13. Helsy ei arvostanut huvilansa uutta tietä, vaan jätti liikuntavirastosta rikosilmoituksen ja vaatii arvokkaan ja harvinaisen kedon entisöimistä. Helsinki hävitti kedon Kun korkein hallinto-oikeus piti syyskuussa Naturakatselmusta Sipoon Talosaaressa, sille piti esitellä myös lintulahden rannalla olevaa ketoa. Kansalaiskeräys tyttöjen hyväksi tuotti 30 000 kruunua. Huvilalle vie idyllinen tie pitkin tammikujaa, jonka vieressä keto on . Uutta lunta kertyi noin kolmekymmentä senttiä, pakkasta oli kireimmillään kymmenen astetta. Etsijät palasivat pettyneinä kylään ja olettivat tyttöjen kuolleen. Tytöillä ei ollut mitään evästä, mutta säkki oli täynnä rukiinjyviä. Etsinnät aloitettiin uudelleen ja samana päivänä tytöt löydettiin. Tytöt totesivat olevansa eksyksissä. Kului kaksikymmentäyksi vuorokautta. Lumesta he saivat juomavettä. "Ei me olla Soneralta mitään kielletty, eikä me siellä metsänhoitotöitä tehdä. Kaksi niistä liikkui , kolmas oli ihan eloton. MIKKO NISKASAARI SUOMEN LUONTO 11 /99 Luonto yllättää Pelastavat hampaat ESKO KUUSISTO R uotsin ilmatieteen laitoksen lehti Väder och vatten kertoo joskus menneitten vuosien iloisia ja surullisia tapahtumia, joihin liittyvän säätilan meteorologit kaivavat esiin laitoksen arkistoista. Orava kävi pari kertaa päivässä jakamassa jyväateriaa ja naksutteli iloisesti. Suuren kuusen alla, lumisessa metsässä, kyyhötti kaksi elävää lasta. Kotiseudulleen he palasivat neljätoista vuotta myö17. Perhe asui pienessä kylässä Keski-Ruotsissa, tytöt olivat 11 -vuotias Jenny ja 8-vuotias Augusta. "Rakennustöiden ajaksi meidän piti saada paikalle raskaita koneita, mutta liikuntavirasto kielsi ehdottomasti tekemästä kedolle tietä. Tytöt vietiin tukholmalaiseen hoitokotiin, jossa he myös kävivät koulunsa. Sääkin lauhtui suojaiseksi. Jouduimme tuomaan koneet kiertotietä metsäkoneuraa pitkin ja siistimään jäljet", kertoo likka Huuskonen Soneralta. Säät vaihtelivat pikku pakkasista muutaman lämpöasteen vesisateisiin. Liikkuvat vieraat tuoksuivat hieman uhkaavasti, liikkumaton sitä vastoin kiinnostavasti. Monet näistä tapahtumista ovat sellaisia , joissa luonto yllätti
Se on Hyyppäänvuori, jota laukaalaiset ja kauempaakin tulevat pitävät Keski-Suomen maakuntamaisemana. Nousu vuoren laelle palkitaan erämaisella näkymällä männikkömetsien ja saarien kirjomalle järvenselälle. Järven rannalla taas seisoo jyhkeä petäjä, jossa sääkset pesivät tänäkin vuonna. S ynkät pilvet kuitenkin varjostavat Hyyppään tulevaisuutta. L ievestuoreenjärven rannalla kohoaa epätavallisen jyrkkäpiirteinen mäki. Koko maisema on säilynyt harvinaisen ehjänä: ihmiskäden jäljestä kertovat vain harvahko taimikko vuoren juurella ja lammen rannalla erottuva partiolaisten kämppä. Kansallisromanttinen maisema on Hyyppään näkyvin puoli, mutta itse vuortakin kelpaa ihailla. Muhkeat kalliot kätkevät sisuksiinsa luolia, ja kalliolippojen alle kel• • •• • aan ma1s Hyyppäänvuorta kutsutaan osuvasti "Laukaan Koliksi". "Lähdemme siitä, että Hyyppää säästetään erämaisena. Niille maanomistajille, joilla on asiassa taloudellisia etuja, pitää maksaa täysi korvaus", toteaa seuran varapuheenjohtaja Pentti Varkila. NIEMINEN paa leiriytyä. Laella humisee rauhoitettu männikkö, jonka alapuolella putoavat jyrkänteet harvinaisine kasvija jäkälälajeineen. Hyyppään säilyttämisen puolesta toimii muun muassa Lievestuore-seura, jolla on kylätoimikunnan asema ja lievestuorelaisten tuki takanaan. TEKSTI: JUHO RAHKONEN KUVA: MIKA J. Hyyppäänvuoren juurella on poikkeuksellisen hienoja kalliorantoja, joihin mök. Arkoihin ja näkyviin kohtiin rannoille kaavaillaan kesämökkejä, mikä on herättänyt vastustusta. Jylhä järvimaisema on säilynyt miltei luonnontilaisena, mutta nyt Hyyppään rauha ja retkeilykäyttö ovat vaarassa : rannoille kaavaillaan mökkitontteja
He pitivät tärkeänä, että alueen rannat säilytetään rakentamattomina ja vapaina kaikkien käyttöön. Lokakuussa hän kutsui useita kansanedustajia tutustumaan "Laukaan Koliin". Lievestuore-seura ja kolme muuta paikallista järjestöä vaativatkin, että Kaiturinlahdelle suunnitellut neljä rakennuspaikkaa siirretään muualle. Kansanedustajat haltioituivat nähdessään omin silmin Hyyppään kauneuden. Virkistyskäyttö rajautuisi pienemmälle alueelle, ja erämainen tunnelma menetettäisiin", sanoo Pekka Väisänen, joka on toiminut Hyyppään ja Lievestuoreenjärven puolesta 1 980-luvulta lähtien. Heistä paikalle saapui kaksi, Susanna Huovinen (sd) ja Matti Kangas (vas). Erityisen haavoittuvainen alue on 800 metriä pitkä, laguunimainen Kaiturinlahti. H yyppään maisemiin kaavaillaan kaikkiaan viittätoista mökkiä. Väisänen on tehnyt Hyyppäänvuorta tunnetuksi viime aikoina muun muassa lehtikirjoittelulla ja kokoamillaan internetsivuilla. Ei suomalaisen luonteelle sovi mennä toisen mökkirantaan tai pihan lähelle." Partiolaisten kämpän pienellä liitutaululla on nuorten kirjoittama vetoomus: "Toivomme, että maanomistajilta ja päättäjiltä löytyy ymmärrystä säästää Hyyppäänvuori sellaisena kuin se nyt on tulevia sukupolvia varten." Hyyppäänvuoren maisema on säilynyt harvinaisen koskemattomana ja erämaisena luontokohteena 30 kilometrin päässä Jyväskylästä.. "Mökit ja niitä varten rakennettavat tiet muuttaisivat koko Hyyppään luonnetta. Veneilijänä hän korostaa, että vapaita rantoja pitäisi olla riittävästi. Laukaan kunnan vuonna 1995 laatimassa luontoja maisemaselvityksessä todetaan muun muassa, että rantojen mäntyvaltainen kalliometsä on erittäin karua ja kulumisarkaa. Samaa mieltä on eläkkeellä oleva maantiedon ja biologian opettaja Erkki Saloranta, joka on kulkenut Hyyppäällä polvenkorkuisesta: 'Tämähän on kansallisomaisuutta! Tällainen luonnonhelmi sopii parhaiten yleiseksi nähtävyydeksi." Matti Pänkäläinen muutti eläkepäivillään Helsingistä Lievestuoreenjärven rantamille. "Jos kaavaillut mökit rakennetaan, myös jokamiehenoikeudet kärsivät. • •• • •• ma onviea e a kirakentaminen iskisi pysyvät jäljet
Mäkisen Kalamiehen kirjan oppien mukaisesti. Keväästä alkusyksyn jo viilenneisiin vesiin järven pinta on laskenut 120 senttiä. ttää 1 evalta n leppoisan yy kuitenkin uhutaan usta. Mustakallion lapsuuden kesiin kuului kalastaminen Aug. "No, siinä menivät kyllä lahnaverkot sekaisin. Ka. "Tämä 011 hänelle latautumispaikka, ja hän suorastaan sulautuu veteen." Nyt eläkkeellä oleva ihoja sukupuolitautiopin professori Mustakallio on kymmenen viime vuotta vaikuttanut aktiivisesti huvilapaikkakuntansa Nastolan vesien hyvinvointiin. Vuosikymmenen alussa hän oli perustamassa vesiensuojeluyhdistystä, joka on antanut potkua kunnan omaan vesiensuojelutyöhön. K immo Mustakallio osoittaa laiturilta vedestä kohoavaa Köpin kiveä. Ne eivät taas olleet lainkaan samat kuin siskolikan opit. Mustakallio ajattelee puolisoaan, näyttelijä Marita Nordbergiä, kuinka tämä solahtaa kesähehkuiselta "paistinpannultaan" järveen. Nyt kivi näyttää ranta-asukkaalle veden korkeuden. Kivi sai nimensä menneiden aikojen kalastajasta, joka hukkui, kun ei ahneuttaan malttanut lopettaa ahventen lippoamista ruuheensa. Ajatukseni on, ettei enää vuoden 2010 jälkeen tarvitsisi pelätä sinilevälauttoja lähijärvillä." Järven rannalla kotona Kimmo Mustakallion oma vesielämä · alkoi 60 vuotta sitten, kun vanhemmat ostivat pientilan ~l'M'laart rannalta Tå1 sacF ren syrjäkulmilta. Parhaillaan yl:idistys ajaa läpi kunnostussuunnitelmaa Mustakallion mökkijärvelle ja toivoo paljon EU:n maatalouden ympäristötukiuudistukselta. 'Tämä työ vaatii pitkäjänteistä optimismia
"Fosfaattipitoiset pesuaineetkin näyttävät palanneen käyttöön", mies murehtii. Nastolaan Mustakalliot löysivät kolme vuosikymmentä sitten. "Suomalainen on sellainen, että sitä kiinnostaa kovasti vain se, mikä näkyy omalta laiturilta. Mökkitontti löytyi Lahden naapurikunnasta seitsemän kilometriä pitkän ja puolitoista leveän, vähäsaarisen Salajärven itärannalta. "Ei riitä, että kyläyhdistyksen kokouksessa muistetaan puhua järvien suojelusta yhtenä sunnuntaina vuodessa." Parhaillaan Salajärvi-seura usuttaa kuntaa teettämään Salajärvelle kunnostussuunnitelman. Tänä vuonna Mustakallio valittiin poissaolevana puheenjohtajaksi, mikä ei riemastuta häntä erityisemmin. Kunnan omatunto Kun Mustakalliot viettivät Salajärvellä ensimmäisiä kesiään 1970-luvun alussa, vesi kelpasi kokkaukseen. Mustakallion mukaan suuri osa Salajärven rantojen maanviljelijöistä hoitaa vesiensuojelun asiallisesti. Joukon voima toimii itsestään: yksittäinen asukas ei oikein kehtaa hoitaa asioitaan huonosti. "Minulla ei ole mahdollisuuksia hallita koko kuviota Helsingistä. Yesimies arvelee epäröinnin johtuneen siitä, että kunnalla oli omat ongelmansa Nastolasta etelään Orimattilan ja Porvoonjoen kautta mereen johdettavien puhdistamovesiensä kanssa. Kaikki järvet kokoava yhdistys taas toimii yhteistyöelimenä kuntaan ja muihin tahoihin päin ja toimii keskustelufoorumina eri yhdistyksille. Salajärvi-seuran perustamisen aikoihin pyrin kattoyhdistyksen kautta innostamaan myös muiden järvien ranta-asukkaita seuraamaan esimerkkiä." Toistaiseksi vain yhdellä Sala järveen laskevista järvistä on toimiva yhdistys. "Syntyisi taas mielenkiintoisia ja kauniita rantaniittyjä." Oma järvi lähinnä Alkuinnostus Pohjois-Nastolan vesiensuojeluyhdistyksessä oli valtava. Mustakallio on käynyt Suomen ympäristökeskuksen levätarkkailukurssin ja seuraa levätilannetta yksinkertaisella näytteenottomenetelmällä. Kansalaisjärjestö hankkii tietoa ja potkii kuntaa toimimaan: kysyy, neuvottelee, ehdottaa ja herättää keskustelua. Salajärvi on Lahden rajalta Kymijokeen polveilevan Arrajoen reitin keskusjärvi. Rantojen asutus käytiin lävitse ja neuvoja saivat sekä lomalaiset että vakituiset asukkaat. Noin viidennes rantapaikoista sai huomautuksen vesihuollosta, lähinnä saunavesien käsittelystä. Mutta kun toimintaa oli kokouksien ja kesäjuhlien lisäksi vähän, aatteellinen palo alkoi hiipua. Järvikohtaisen yhdistyksen vahvuus on Mustakallion mielestä siinäkin, että yhteishenki kasvaa ja vapaaehtoiset vesistölle suotuiset ratkaisut syntyvät helpommin. Yhdistystoiminnan kautta rantojen asukkaat ovat, Mustakallio mukaan luettuna, innostuneet opiskelemaan vesistön tilan seurantaa. 22 Nykyisin kunta on vesiensuojeluyhdistyksen yhteisöjäsen. "Toivottavasti EU:n kaavailema maatalouden ympäristötukiuudistus toteutuu sellaisena, että rannoille voisi perustaa suojavyöhykkeitä nykyistä lyhyemmäksi ajaksi, ja että vyöhykkeillä voisi lannoittamatta viljellä jotakin, vaikka koripajua." Maanviljelijöitä olisi kannustettava myös yhteistoimintaan vesiensuojeluasioissa, mikä voisi olla myös kuntien ympäristöja maaseututoimen haaste. Niiden valuma-alue maatiloineen on todettu yhdeksi järven pahimmista kuormittajista. Nykyisen kalaveden anti on niin vaatimaton, että pari ahvensaalista kesässä riittää. Mustakalliota huolestuttaa myös sitkeästi elävä tapa pestä kaikki astioista mattoihin laiturilla. Rakkaus veteen syveni venereissuilla Suur-Saimaan aavoilla selillä. Mustakallio reagoi perustamalla yhdistyksen alaisuuteen Salajärvi-seuran. Suuri osa ranta-asukkaista huolehtii jätevesistään hyvin laverkkojen selvittäminen on ainoa asia, jossa olen edelleen kärsivällinen." Sota-ajan lahnat suolattiin ja savustettiin ja sellaisina ne säilyivät sahajauhoista ja jäistä rakennetussa säilössä kuukaudenkin. Pohjois-Nastolan vesiensuojeluyhdistyksen puheenjohtajat ovat kuitenkin tähän vuoteen saakka löytyneet juuri rantojen viljelijöistä. Uusi vesiensuojeluyhdistys sai sulan hattuunsa siitä, että järven kuormitusta alettiin selvittää tarkemmin 1990-luvun puolivälissä. "Silloin kävelin kuntaan ehdottamaan Nastolan vesiensuojeluyhdistyksen perustamista." Idea ei saanut vastakaikua ensimmäisellä kerralla, mutta kun Mustakallio vuotta myöhemmin ehdotti nimeksi Pohjois-Nastolan vesiensuojeluyhdistystä, kunnassakin innostuttiin. Järven pohjoispäähän joet taas eivät tuo onnea. Mustakallioiden onneksi Kukkasen puhdas vesi laskee aivan naapuriin. Puheenjohtajan pitäisi ehdottomasti olla paikkakuntalainen", Mustakallio sanoo. Seuraavan vuosikymmenen puolivälissä rehevöityminen näytti saavan rutkasti vauhtia ja joidenkin vuosien kuluttua ihmeteltiin ensimmäisiä sinilevälauttoja. Kimmo Mustakallion mielestä erikoistunut seura on kuitenkin välttämättömyys, jos jotakin tahdotaan saada aikaiseksi. Sen sijaan järven kahden laskujoen varrella on monia tiloja, jotka kuormittavat selvästi Salajärveä. Seura on valmis osallistumaan kunnostukseen talkoilla. Vanhojen mökkien saunat Kunta oli tutkinut Salajärven veden laatua jo 1 970-luvulla. Järven eteläpäähän laskee joki Iso-Kukkasesta, joka puhdistui reippaasti 1980-luvulla, kun Pajulahden urheiluopisto viimein viemäröitiin. SUOMEN LUONTO 11 /99. "Mutta nämä ovat asioita, joissa jokaisella kunnalla taitaa olla syynsä osoitella toisiaan", Mustakallio arvelee. Ongelmaksi on koettu yhdistysten päällekkäisyys; myös kyläyhdistykset sekä kalastusja jakokunnat sisällyttävät toimintaansa vesien suojelun. Mustakallio näkisi mielellään myös karjaa tulva-alttiilla rannoilla. Työn jako kansalaistoimijoiden ja viranomaisten kesken on selvä: Viranomaisilla on omat velvoitteensa ja "kontrollöörin" tehtävä. Koripajua ja lehmiä rannoille Maanviljelijöiden ja huvila-asukkaiden nokat kääntyvät vesiensuojeluasioissa helposti vastakkain. "Käymälät ovat enimmäkseen kunnossa", Mustakallio arvioi
Jättöpuita ei kuitenkaan saa olla liikaa, jotta tervapääskylle jäisi vapaa lentoreitti pesälleen. Tukkimiehentäi on koppakuoriainen, joka nakertelee männyntaimien kuorta, joten sen HOSU:un kuuluu metsän uudistaminen keinollisesti, avohakkuilla ja istutuksilla. Pulkkosienen on havaittu hyötyvän metsälannoituksista, joten pulkkosienipopuloiden turvaamiseksi metsiä aika ajoin lannoitetaan. Asiasta on kaavailtu jonkinlaista imagokampanjaa, joka alustavasti kulkee nimellä TahtoTieto-TehoT aito eli TAH-TI-TEHTA. Huruskainen itse toimi tiimin johtajana. Metsämyyrälle mam1ota elinpiiriä ovat hakkuualat, joissa rehottaa paljon syötävää. "Mutta me täällä Perä-Karjulan metsäkoordinaatiossa ajattelimme, että kun on kaikenlaisia vanhan metsän invikaattoreita ja uhanalaisia lajeja, vielä enemmän saata1s11n aikaan, kun valittaisiin joukko ihan yleisiä metsälajeja, joiden elinmahdollisuudet turvattaisiin. Tarkoitus on siis säilyttää talousmetsien monimuotoisuus7 "Nimenomaan. "Valitsimme seitsemän lajia mahdollisimman monipuolisesti, niin että joukossa on niin kasvia kuin ötökkääkin", kertoo Huruskainen. 1 dea kuulostaa hyvältä. 'Tärkeätä on, että myös suojeluväki ymmärtää, että meillä talouspuolella ympäristöasiat otetaan tosissaan", sanoo Huruskainen. Eikö metsätaloudessa ole viime aikoina kehitetty jo tukuttain uusia strategioita, ohjeita ja suosituksia, jotka turvaavat luonnon monimuotoisuuden. "Kyllä, paljon on tehty ja luonto otetaan entistä paremmin huomioon", Huruskainen vahvistaa. Sen elinmahdollisuuksien säilymiseksi rakennetaan lisää metsäautoteitä. 23. M ELU TOT HOI on otettu kentällä hyvin vastaan, ja Huruskainen uskoo, että tulokset alkavat näkyä välittömästi. Jokaiselle on laadittu oma hoitosuunnitelmansa eli HOSU, jotka Huruskainen esittelee: "Horsma on typensuosija ja metsän sukseessa pioneerilaji. Avohakkuut sopivat myös tervapääskylle, kunhan jätetään joku haapa tai muu kolopuu pystyyn. Ensio Huruskainen paitsi esittelee koordinaation näyteleimikkoa, myös kertoo uudesta luonnonhoitostrategiasta. Se on nimitetty Metsäluonnon T otaaliseksi Hoitostrategiaksi eli MELU TOT HOl:ksi, jonka Perä-Karjulan koordinaatio valmisteli tämän vuoden tiimityönä. juuri yleisiä lajeja vaalimalla ihan tavalliset talousmetsät pysyvät kunnossa. SUOMEN LUONTO 11 /99 MELU TOT HOl:n lajit ovat horsma, pulkkosieni, juurikääpä, kulosammal, metsämyyrä, tukkimiehentäi ja tervapääsky. Sopiva määrä on kolme-neljä puuta kymmenelle hehtaarille. Mitä nyt taas. Pöllöt ovat myyrien pahoja vihollisia, joten myyriä suositaan hävittämällä kolopuita ja pökkelöitä, etteivät pöllöt pääsisi pesimään. Metsässä on hiljaista, ja kuulemmekin kanahaukkojen tappaneen alueen kaikki linnut; ilvekset puolestaan ovat tehneet selvää jäniksistä ja sudet raadellet hirvet, minkä jälkeen pedot ovat itsekin kuolleet nälkään. Horsma viihtyy, kun metsiä uudistetaan suuria aloja kerrallaan; niinpä sen HOSU:un kuuluvat laajat avohakkuut. Silloin tämä hyvä asia leviää laajemmalle kuin jos kohteena olisivat vain ne uhanalaisten biotyypit. Juurikäävän HOSU:ssa varmistetaan, että metsiä hakataan koneellisesti ja kesäaikaan, jolloin käävät leviävät tehokkaasti koneiden ruhjomiin puihin. Kulosammal kasvaa taas avoimilla paikoilla, missä maan pinta on rikkoutunut, esimerkiksi teiden pientareilla. Uhanalaisethan ovat monesti vaikeasti löydettävissä ja tunnistettavissa, jolloin niitä ei metsänhoitotöissä voi mitenkään ottaa huomioon. MELU TOT HOI AURA KOIVISTO P erä-Karjulan metsäkoordinaation johtaja Ensio Huruskainen johdattelee toimittajajoukon leimikoita järven rannassa olevalle laavulle, missä puhetta jatketaan mukavasti nuotiolla istuskellen ja evästarjoilusta nauttien
Moni tämän lehden lukijoistaz 'S kin on s. Hevosilla kynnettiin ja äestettiin pellot, ja talvella oli metsätöiden vuoro: jykevät liinaharjat kiskoivat tukkikuormia lumisesta metsästä huurupilvet turvasta pöllähdellen. Runkoja ähellettiin rekeen koko päivä. Hevosten myötä i lantakuoriaisetkin ovat vähentyneet. Maanviljelystä ei olisi tullut mitään ilman hevosvoimaa. Yllhlrmllllstytt6 kyntla suomenhevosella 1916. Hevosen kavionjälki näkyy maisemassa paitsi pelloissa myös niityissä. Niityt pysyivät niittyinä vain laiduntamisen ansiosta, ja menneinä aikoina hummat olivat lehmien ja lampaiden ohella tärkeitä laiduntajia. ntynyt hevos-Suomessa: autojen lukumää ä ohitti hevosten lukumäärän Suomessa vasta 1956.. Joillekin kelpaa lehmänläjä yhtä hyvin kuin hevosenkakkarat, mutta toiset hakeutuvat hanakammin hevosenlantaan. Y stäväni lapsuusmuistoista mieleenjäävimpiä on, kun hän pienenä tyttönä katseli isäänsä metsätöissä. "' Vielä vii'me vuosisadalla Suomen hevosr;näär~ oli kymmenkertainen nykyiseen i verrattuna. Niityillä elää myös kovakuoriaislajeja, jotka tarvitsevat välttämättä laiduntajien lantaa toukkiensa ravinnoksi. Tuloksena kehittyi ominaisuus, joka on jäljellä nykypäivänkin suomenhevosilla. Yleensä hevoset jaksavat vetää kuormia, jotka ovat noin 80 prosenttia niiden ruumiinpainosta, mutta moni suomenhevonen pystyy kiskomaan jopa 1 10 prosentin taakkoja. lllan tullen isä huikkasi hevoselle: "Kotiin!" Muuta ei tarvittu työhevonen kiskoi tukkikuorman koko matkan kotipihaan saakka ilman sen enempää ohjailua. Vaativat olot valikoivat maatiaishevosia niin, että sukua jatkamaan jäivät sitkeimmät sissit. Maalaismaisema muovautui hevosvoimin Menneinä vuosisatoina hevonen on ollut korvaamaton
Mongolian aroilta periytyneet varovaisen saaliseläimen vaistot pelastivat monen sotilaan hengen, kun hevoset valpastuivat haistaessaan vihollisia tai kieltäytyivät ylittämästä aukioita, joilla olisi voinut joutua ammutuksi väijyksistä. Hevosten elämä ei ollut pelkkää idylliä, sen enempää kuin maanviljelijöidenkään. Sodan päätyttyä oli onnekkaimmilla edessään liikuttavia jälleennäkemisiä. Oma lukunsa oli, kun isäntämiehet kaipasivat rankan työn päälle rankkoja huveja. Lähempää katsottuna suomenhevosen suuresta, sileästä turvasta törröttää sinne tänne yksittäisiä pitkiä turpajouhia, aivan kuin kyläkaupan nurkalla tarinoivilla vanhoilla äijillä. Mutta tuon tuosta silmiin osuu myös hahmo, jonka tunnistaa jo kaukaa: lämminveristä vantterampi vartalo ja ennen kaikkea raskaampi, vähän kyömy pää. Rehua ei aina ollut, työtä kyllä sitäkin enemmän. Sodan pyörteisiin päätyi kuitenkin 65 000 hevosta, joista 35 000 haavoittui ja 7000 jäi sille tielleen. Se oli voimanlähde maaja metsätaloudessa, mutta myös välttämätön kulkupeli, kun lähdettiin torille myymään tilan tuotteita tai kun nuori isäntä lähti kylän tyttöjä katsastamaan. Nykyään maamme yleisin rotu on amerikkalainen ravuri, minkä näkee laidunmaisemistakin. T alvisunnuntaisin, kun kirkosta palailtiin reellä, isännät hoputtivat ajokkinsa laukkaan ja ryhtyivät kovaan kilpaan siitä, kuka ehtii ensimmäisenä kotikylään. Hevosen vaistot pelastivat sotilaan hengen Esi-isiemme hevonen oli monessa virassa. Moni polle piilotettiin metsään, jottei hevosottolautakunta olisi niitä löytänyt. Monia tarinoita kerrotaan siitä, miten takaisin omistajilleen palautettavat hevoset päästettiin kotipaikkakuntansa rautatieasemalla irti, jolloin ne juoksivat harja hulmuten suorinta tietä kotiinsa. Sodasta on jäänyt elämään melkoinen määrä hevostarinoita. Mutta kun hevoselle ojentaa kämmenellisen maasta nyhdettyä ruohoa, SUOMEN LUONTO 11 /99. Talvisodassa monen talon huolia kasvatti se, että isän ja poikien lisäksi rintamalle määrättiin hevosetkin. Katovuodet veivät heinän hevosenkin suusta. Sotilaiden hämmästykseksi sodan kauhut toivat esiin aivan uusia piirteitä pelkiksi kalustonsiirtelykoneiksi aiotuista nelijalkaisista. Peltotyöläisestä ravuriksi Tämän päivän Suomen pikkuteitä kierrellessä silmiin osuu yhä hevoslaidun jos toinenkin
Muinaiset suomenhevoset olivat pienempiä kuin nykyiset, vain kookkaan ponin kokoisia. Hakusana suomenhevonen tuottaa 546 osumaa: Mikkelin ravit, suomenhevosten nopeustilasto, totolähdöt, rataennätykset... Suomenhevosta on sanottu jopa maailman monipuolisimmaksi hevosroduksi. Ajan myötä myös värivalikoima kaventui. Nykyisin suomenhevosia näkee varmimmin raveissa. 27. Vasta 1 700-luvulla hevosten kokoa alettiin kasvattaa risteyttämällä niitä ulkomaisten rotujen kanssa. Viime vuosikymmeninä suomenhevosia on alkanut ilmaantua takaisin vanhoille kavionsijoilleen. Suomenhevoset jakautuivat kauan kahteen eri kantaan: raskastekoiseen itäsuomalaiseen ja sirompaan länsisuomalaiseen, jotka sekoittuivat viime vuosisadan loppupuolella. Todennäköisimpänä pidetään, että jollakin Suomeen aikojen saatossa tulleella ihmisryhmällä oli mukanaan pieniä ja jykeviä työjuhtia, joista suomenhevonen sitten kehittyi. Innokkaiden harrastajien ansiosta rodun säilyminen on nykyään turvattu. Suurin osa nykypäivän suomenhevosista kiertää työkseen raviratoja. Ei ole harvinaista, että saman yksilön voi kouluttaa sekä ratsuksi, ravuriksi että rekeä vetämään. Kansallispuistoihin kaavaillaan nyt myös yleisöretkiä, joilla käytettäisiin perinteisiä liinaharjojamme ratsuina. Turvan iho on kuin pehmeää samettia, ja hevonen koskettaa kämmentä valtavilla huulillaan höyhenenkevyesti hamutessaan herkut suuhunsa. Niiden juuret ovat kaukana historiassa, eikä rahvaan arkisista eläimistä juuri tehty kirjallisia merkintöjä. vertaus kylän pappoihin unohtuu. Runsaat tuhat on ratsuina, ja työhevoset ovat jo harvinaisuuksia. Suomenhevonen on sitkeä maatöissä ja osoitti vahvuutensa sodassa (Kuhmo 1940). Suomenhevosia on elossa noin 18 000, joista lähes kaikki ovat päätoimisia ravureita. Harmaankirjavat kimot ovat jo harvinaisia, ja hyvin vaaleat liinakot ovat katoamassa kokonaan. Maatiaiseläinten tavoin suomenhevonenkaan ei ole kapea-alainen spesialisti, vaan monitaitoinen yleismies Jantunen. Metsätöissä hevosta on alettu arvostaa uudestaan, koska se ei vahingoita maastoa kuten järeät metsätyökoneet. Nykyään suomenhevoset ovat enimmäkseen rautiaita eli punaruskeita, ja harja on vaalennut. SUOMEN LUONTO 11 /99 Suomenhevosen alkuperä hämärän peitossa Maatiaiskotieläinrotujemme alkuperä on hämärän peitossa. Arkeologien kaivauksissa on paljastunut, että esi-isillämme oli hevosia ainakin jo 2000 vuotta sitten. Kansallispuistoissa puolestaan on kunnostettu vanhoja maatalousrakennuksia perinnetiloiksi, joissa kävijät saavat tutustua vanhoihin rakennuksiin, maatiaiskasveihin ja maatiaiseläimiin. Suomenhevosen synnystä on useita teorioita. Jatkan suomenhevosten etsimistä tällä kertaa internetistä. Pellolla puskemisen ajat ovat takanapäin
Kesäkuussa avattu kyselymme tuotti 446 vastausta. Vain kymmenesosa havaintopaikoista oli kaupunkimaisilla alueilla. Erään vastaajan pihalla lensivät korvayököt Viivi ja Veikko! Useimmiten lepakoita oli havaittu korkeintaan pari yksilöä, mutta yli viidenkymmenenkin veijarin porukoista raportoitiin. Yli puolet vastaajista kuvaili paikkaa, jossa oli nähnyt lepakoita. Näistä 40 prosenttia oli kesämökkejä tai vanhoja, maaseutumaisia pihapiirejä järven rannalla. Vastauksista löytyi myös kiehtovia tarinoita: jotkut olivat kauhistuneet lepakon kohdatessaan, toiset taas olivat kiintyneet pihallaan pyyhältavnn "lentäviin hiiriin". I. Lähes yhtä usein nuokkuvia nahkasiipiä löytyi kattojen väleistä sekä saunoista, liitereistä ja muista ulkorakennuksista. Kirjeitä, kortteja ja sähköpostiviestejä tuli miltei kaikkialta Suomesta. T ervolainen Seija Weckström kertoo nähneensä kerralla peräti 72 lepakkoa remontin yhteydessä avatun kattorakenteen ja seinäpanelien välissä. , , SUOMEN LUONTO 11 /99 . Havainnoista päätellen lepakot viettävät päivänsä useimmiten talojen ullakoilla (viidesosa ilmoitetuista päiväpiiloistal. Monet havainnoitsijat lähettivät seikkaperäisiä selostuksia lepakoiden päiväpiiloista, lentopaikoista ja lukumääristä. Tätäkin vähemmän lepakkoja nähtiin metsissä, vesistöjen liepeillä ja muissa sellaisissa paikoissa, joissa ei ollut ihmisen tekemiä rakennelmia. Nahkasiivet lepattavat nurkissamme Lepakot, maailman ainoat lentävät nisäkkäät, tuntuvat kiinnostavan ihmisiä. Havaintoja • 1 kpl • 2-3 kpl • 4-9 kpl yli 10 kpl ··• ,;:r, · . Kartta kertoo, että lepakkoja havaitaan eniten järvi-Suomessa sekä lounaisella ja eteläisellä rannikolla eniten havaintoja t t \ • ...' 1• • •• • • I / • . • Lentäviä lepakoita havaittiin eniten kesäheinäkuussa kello 22-24 välisenä aikana
Lukijat kyselivät jonkin verran lepakoiden häätämiskeinoista. Pohjoisessa ketjun perimmäiset esiintymät sijaitsevat vähän Sodankylän kirkolta etelään ja kantatie 82:n varrella Sallan Kursussa. Se on vaarallinen sairaus, joka hoitamattomana johtaa kuolemaan. Eroon lepakoista. Jos nisäkäs pääsee puremaan, on syytä mennä lääkäriin. Täsmälleen 30 vuotta sitten Juha Suominen kokosi tiedot rantavehnän suomalaisista sisämaaesiintymistä. Näissä tapauksissa kyseessä on mitä todennäköisimmin maailman pohjoisin lepakkolaji pohjanlepakko, koska muut lepakot elävät vain Oulun eteläpuolella. Oulun ja Hyrynsalmen välillä levinneisyys saattaa olla kartan kertomaa paljonkin yhtenäisempi, sillä muuan kyselyyn vastanneista kertoi rantavehnää näkyvän valtatie 22:n reunoilla Paltamosta Ouluun "tasaisesti koko matkan". Lepakot eivät kuitenkaan ole kiinnostuneita ihmisestä, eikä lepakko pääse puremaan, jos ei ota sitä paljaisiin käsiin. z "' ::c Vesisiipat saalistelivat hyönteisiä vanhan kivisillan alla Muuramessa heinäkuun alussa. Tuolloin tienvarsikasvupaikkoja tunnettiin enemmälti vain Suomenlahden ja varsinkin Perämeren rannikon tuntumasta. Pidemmälle sisämaan tienvarsille heinä oli päässyt vasta muutamalle kymmenelle paikalle. Kyselyn anti muodostui erinomaiseksi, sillä peräti 40 prosenttia oheisen kartan pisteistä perustuu pelkästään siihen. Tilkkiminen on kuitenkin tehtävä talvella, etteivät eläimet jää loukkuun." Jotkut utelivat myös, levittävätkö lepakot tauteja. jos se ei auta, niiden kulkureittejä voi tukkia, jolloin lepakot eivät pääse päiväpiiloihinsa. "Kannattaisi olla ylpeä siitä, että talossa on lepakoita. tuli tiheään asutulta pääkaupunkiseudulta. Hämärän aikaan voi tarkkailla, mistä kotoista lepakot kulkevat. Lokki toteaa, että kuten muidenkin nisäkkäiden, myös lepakoiden puremasta voi saada vesikauhun. Oulun korkeudella nelostieltä säteilee esiintymiä muita valtateitä ja vähän pienempiäkin teitä pitkin kauas Posion Livojärvelle, Kuusamon kirkolle, Taivalkosken Jurmuun, Suomussalmen länsikärkeen ja Oulujärven pohjoispuolitse Hyrynsalmen keskustan pohjoispuolelle. Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja professori Juhani Lokki tyynnyttelee niitä, jotka haluaisivat päästä eroon lentävistä vuokralaisistaan: Rantavehnää valtatie 23:lla Pomarkun kirkonkylässä heinäkuun alussa. Nelostien esiintymäketjun eteläisinkin pää vaikuttaa saaneen alkunsa pohjoisesta päin, sillä Päijänteen itäpuoliselta nelostien osuudelta rantavehnä (vielä) puuttunee. Otusten kopelointi tai siirtäminen on kuitenkin t kiellettyä, koska kaikki lepakkomme ovat i 1 rauhoitettuja. Rantavehnä reippaassa menossa Rantavehnäkyselyyn tuli 71 vastausta, joissa kerrotaan pitkälti yli kahdestasadasta heinän tienvarsiesiintymästä. Suomenselällä on vähän järviä, ja toisaalta ihmiset eivät mökkeile siellä niin tiheästi kuin muualla eteläisessä Suomessa. Oulujärven ympäriltä heinä näyttää jatkaneen matkaa etelään viitostietä myöten kenties jopa Kuopioon asti. Kartasta huomaa, että Suomenselän vedenjakajalta ei tullut juuri lainkaan lepakkohavaintoja. Pohjoisimmat havainnot saatiin Sodankylästä ja Kolarista. Viime vuosikymmeninä rantavehnä on siis todella reippaasti edennyt valtateitä myöten! Pisin (yli 500 km) tienvarsiesiintymäketju seurailee nelostietä (= E75) KeskiSuomen T oivakasta Ouluun ja Kemiin sekä sieltä edelleen Rovaniemelle. Lisäksi kymmenistä jo aiemmin tunnetuista esiintymistä saatiin ajantasaista tietoa. Syynä on ilmeisesti alueen karuus. JUHO RAHKONEN SUOMEN LUONTO 11 /99 29
Helkama Pikajalka -polkupyörän sai Kirsti Linko Salokunnasta. Tietoja nahkasiivistämme voi lähettää dosentti Torsten Stjembergille osoitteella Eläinmuseo PL 1 7, 00014 Helsingin yliopisto. Liekö heinä sitten yltänyt T oivakkaan asti Oulun suunnalta vaiko Kalajoen hiekoilta, joilta kurottuu esiintymiä valtatie 27:ää myöten Pyhäjärvelle asti, siis nelostien risteykseen. 1 • , ,, / Rantavehnäkyselyn vastaukset on toimitettu Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseolle /evinneisyyskartoituksen ja muun tutkimuksen käyttöön. Rautateitä myöten rantavehnä alkoi levitä sisämaahan viimeistään 1920-luvulla. Rantavehnä kasvaa sisämaassa muunkinlaisilla paikoilla kuin kartan osoittamilla tienvarsilla. Mutta laajat alueet Savoa ja Katjalaa ovat yhä heinältä saavuttamatta. Varsinkin Kemin ja Kemijärven välillä, Oulun ja Hyrynsalmen välillä sekä Kalajokilaaksossa valtateitä lähei• sesti seuraava rata on varmaankin 1 edesauttanut tienvarsiesiintymien syntyä. Kirjan voittivat: Mika Aronen, Espoo Pirkko Heija, Ylöjärvi Satu Helläkoski, Vantaa Simo Karjalainen, Oulu Arto Keto-Tokoi, Pelkosenniemi Kalervo Laaksonen, Lammi Stiina Riisiö, Vaasa Sakari Tossavainen, Imatra Timo Vartiainen, Helsinki Heimo Virtanen, Laitila SUOMEN LUONTO 11/99. Etelämpänä Keski-Pohjanmaalla Kokkolasta alkava valtatie 13 :n esiintymäjono hajoaa jo paljon ennen nelostietä joukoksi erillispaikkoja, itäisimmät Perhossa. Onnea voittajille! Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvoimme pääpalkintona polkupyörän ja lisäpalkintoina 1 Löytöretkiä Lähiluontoon -kirjaa. Hämeenlinnantien ja Tuusulantien esiintymät taasen tuntuvat varmimmin Helsingin tienoon rantakasvustojen jälkeläisiltä. ARTO KURTTO 1 :,a .• 1 Rantavehnän tienvarsiesiintymät kyselyn vastausten, Helsingin yliopiston kasvimuseon kokoelmien ja kasvistotiedoston sekä eräiden kirjallisuuslähteiden mukaan. Porin seudulta rantavehnä on myös edennyt kaakkoon kohti Helsinkiä valtatie 2:ta myöten vähintään Huittisiin asti. Lepakkokyselyn vastaukset ovat myös Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon <Eläinmuseon) käytössä. Vaasasta alkava, kaakkoon päin laajeneva esiintymäviuhka ulottuu ainakin Lapualle, Kuortaneelle, Alavudelle, Virroille ja Jalasjärvelle. Tenojoelta, Inarista, Enontekiöltä, Muoniosta, Kemijärveltä, Posiolta ja Satakunnasta (Pyhäjärvi, Kyrösjärvi) tunnetaan luontaisilta vaikuttavia rantaja dyyniesiin•• 1 • tymiä, jotka kuitenkin liene/ vät ihmisen avuitse syntyneitä nekin. Samaa tietä Vihdistä Tammelaan reunustavat esiintymät ovat voineet saada alkunsa yhtä hyvin Hankonie\ meitä, Salon suunnasta, pääkaupunkiseudulta kuin Porista. Arto Kurtto ottaa mielellään vastaan rantavehnän sisämaahavaintoja jatkossakin <Kasvimuseo, PL 7, 00014 Helsingin yliopisto). Sen itälaita sijaitsee linjalla Kangasalasta f Keuruulle. Kolmostien osuus Kihniöstä Hämeenkyröön, jolla Matti Kääntönen näki 1 996 nelisenkymmentä rantavehnäesiintymää, yhdistää "Vaasan viuhkan" Porin (Yyteri!) seudulta alkunsa saaneeseen sata kilometriä leveään ja lähes kaksisataa kilometriä sisämaahan työntyvään suureen esiintymäryppääseen. Idempänä ainakin Loviisa ja Hamina ovat "lähettäneet" rantavehnää sisämaan tienvarsille ehkä jopa Saimaan rantamaille asti
Cherry Alexander on valokuvaaja, jonka matkat suuntautuvat kirjaimellisesti maailman ääriin. Kysy lisää valtuutetulta Canon-jälleenmyyjältä. useammin kuvaat , sitä parempia tuloksia saavutat. Lisätietoja saat myös Internetistä osoitteesta www.canon.fi Maahantuonti: Canon Oy, puhelin 010 544 471 EOS300 Canon. Ja koska EOS 300 on hyvin helppokäyttöinen, käytät sitä mielelläsi ja usein . Cherry Alexander teki matkan maailman ääriin. Pohjoisnavalla häntä odotti upea sää: kirpeä, aurinkoinen ja häikäisevän kirkas. tuo samankaltaiset mahdollisuudet nyt jokaisen ulottuville. Mitä hohtava maisema viimeistä piirtoa myöten. Liian kirkas paljaalle silmälle, ei kuitenkaan Canonin ammattilaiskameralle. Seitsemän pisteen automaattitarkennuksella tarkennat jopa nopeasti liikkuvan kohteen . Kamerassa EUROPEAN CAMERA OF THE YEAR 1999-2000 on paljon muitakin edistyksellisiä ominaisuuksia, jotka Canon tukee UNEPin kansainvälistä ympåristöaiheista valokuvauskilpailua 19992000. Sen ainutlaatuinen 35 vyöhykkeen valonmittaus hallitsee vaikeankin valaistuksen. Silloinkin, kun se ei ole kuva-alan keskellä. Tarkistat helposti myös syväterävyyden näet heti , mikä osa näkymästä piirtyy suuntaviittaan ja tallentaa samalla koko henkeäsalpaava, CANON EOS 300 . terävänä, mikä utuisempana. Cherryn onnistui tarkentaa auttavat myös sinua tallentamaan jotakin unohtumatonta. Tee ihan omat löytöretkesi. EOS 300 ELÄMÄN LÖYTÖRETKIIN
• •
Merkin kriteerit voi täyttää sellainen sähkö, joka on tuotettu puulla ja muilla biopolttoaineilla, tietyt kriteerit täyttävällä vesivoimalla, biokaasua muodostavalla jätteellä, tuulella tai auringolla. Myöskään ydinvoima ja fossiilinen energia (öljy, kivihiili, maakaasu) eivät kuulu merkinnän piiriin. Suomen luonnonsuojeluliitto on aloittanut myös lämmöntoimitusten merkitsemisen norpalla. Norppa suosittelee ekoenergiaa -merkki kertoo, että sähköntai lämmöntoimittajalla on tarjolla Suomen luonnonsuojeluliiton suositukset täyttävää energiaa. Leimalla merkitään siis energiakauppoja ei itse yritystä tai asiakasta. Sähköntoimitusten kriteerit ovat yhtenevät kaikissa kolmessa sähkömarkkinansa vapauttaneessa pohjoismaassa. Merkkiä voi hakea biopolttoaineilla ja auringolla tuotetulle kaukoja lähilämmölle.. Turve ja yhdyskuntajätteenpoltto eivät voi saada merkintää. Norppa kertoo ympäristövastuusta U uden sähkölain myötä kaikenkokoiset yritykset sekä yksityiset kuluttajat voivat vapaasti hankkia energiansa haluamaltaan yhtiöltä ja päättää, millaisesta energiasta maksavat. Norppa suosittelee ekoenergiaa -merkki noudattaa Ruotsin ja Norjan luonnonsuojeluliittojen Bra miljöval för ei -käytäntöä, ja kriteerejä tiukennetaan yhteistoimin
Kallaveden, metsäluonnon ja kulttuurihistorian Puijo uhkaa jäädä rakentamisen saartamaksi. Rinteeltä löytyy myös • 10 000 wotta _ . Sieltä löytyvät muun muassa valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvat Satulanotkon ja Antikkalanrinteen alueet, jotka ovat kooltaan noin 120 hehtaaria. Puijo kuuluu PohjoisSavon lehtokeskuksen ydinalueeseen. Missäpä muualla Puijon selänne kohoaa kuin Savon sydämessä Kuopion keskustan pohjoispuolella Kallaveteen rajoittuen. ltärinteellä kukoistavat rehevimmät lehdot. TEKSTI: EELIS RISSANEN KUVAT: JORMA PEIPONEN K aanis on muuki mualirna, mut Puijo on vertoo vaella, on sanaillut savonkielen taitaja Kalle Väänänen. Selänteeltä on löydetty yli 350 putkilokasvia, joiden joukossa on useita harvinaisia ja uhanalaisia lajeja l<asviharvinaisuuksän kuuluvat muun muassa jänönsalaatti, ~ , hajuheinä, lehtoneidonmna,aa lehtoleinikki.. Viecill~.~oli tiJoUolst @ ~ nykyisti .,. Puijon 232 metriä merenpinnasta kohoava huippu on ajan kuluttavia voimia vastaan sinnitellyttä kovaa kvartsiittia, jäänne muinaisesta vuoristosta. täälläkin lainellitttlli!-Yoldia-meren~ viiva. i~ Puijon selänne on kooltaan nelisen neliökilometriä. Etelärinteellä tervehtii luonnonsuojelualue, joka saavutti viime vuonna 70 vuoden iän. Ihanien ;ärvinäkymien mäki on jo kauan ollut merkittävä nähtävyys ja on valtioneuvoston päätökselläkin valittu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemaksi
päivänä maaherra antoi lopullisen päätöksen luonnonsuojelualueesta. Aspelund, joka kivutessaan kuusen latvaan vaikuttui avautuvasta näköalasta. Nämä säännökset olivat voimassa aina vuoteen 1983, jolloin 63 hehtaarin alue jaettiin muotoutuneen käytön pohjalta neljään osa-alueeseen, jotka ovat aarnialue, matkailupalvelualue, puistometsäalue ja urheilualue. Puijon käyttö sallittiin myös matkailuun ja urheiluun sekä muihin yleisiin tarkoituksiin. Puijollekin kohosi ensimmäinen nelikulmainen 16 metriä korkea puutorni 1856. Puijon arvon tajusi ensimmäisenä kirkkoherra C. Suurimman osan suojelualueesta muodostaa vanhan kuusimetsän luonnehtima puistometsä, jota hoidetaan varovasti sen alkuperäisiä piirteitä säilyttäen ja kehittäen. Linnustoon kuuluvat mustapääkerttu, idänuunilintu, lehtopöllö, pikkusieppo ja pohjantikka. Ensimmäinen ravintola toimi myös tuolloin. Anomustaan hän perusteli sillä, että "on herännyt epäilyksiä, että Kuopion kaupungin merkittävin kaunistus Puijonmäki, suurenmoinen näköalapaikka ja matkailijoiden, sekä kotimaisten ja ulkolaisten, mieluinen käyntipaikka on vaarassa tulla metsänhakkuissa tuhotuksi". Asiasta neuvoteltiin kovasti, mutta ainoa mainittava edistys tapahtui 1898. Pappilan metsille vahvistettiin hoitosuunnitelma ja siinä 95 hehtaaria Puijonmäkeä erotettiin muusta käyttömetsästä. Suojelusta nykypäivään Alkuperäisissä rauhoitussäännöissä kiellettiin monenlainen luontoa muuttava toiminta ja määrättiin Puijon metsät hoidettaviksi metsähallituksen vahvistaman suunnitelman mukaisesti. Taloudellinen nousu ja henkisen ilmapiirin muutos edistivät matkailun heräämistä. Puijon metsä oli siten ensimmäisiä vuonna 1923 voimaan astuneen luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja luonnonsuojelualueita maassamme, ensimmäinen puistometsä. Palstan hoitosuunnitelmaan sisältyi velvoite säilyttää ikikuusikko puistometsänä ja mahdollisimman muuttumattomana jälkipolville. Matkailun ja urheilun Puijo Puijo tuli 1800-luvun puolivälissä tunnetuksi nimenomaan näköalapaikkana. Helmikuussa 1928 kaupunginvaltuusto haki lääninhallitukselta rauhoittamista, ja syyskuun 20. Silloin sitä pidettiin tavallisena mäkenä, jonka rinteitä kaskettiin ja metsiä laidunnettiin. Järnefeltin kesäkuussa 1884 senaatille osoittama pyyntö, jossa hän esitti senaatin ryhtyvän toimenpiteisiin, jolla "Puijonmäki muodostettaisiin kruununpuistoksi, missä kaikkea mahdollista ja järkevää metsänhoitoa toteutettaisiin". Kirkkoherra kapusi kuuseen Puijo tunnettiin jo 1800-Juvun alussa. Vuonna 1925 alkoi tapahtumasarja, joka johti lopulta luonnonsuojelualueen syntymiseen. Kotimaan matkailu vilkastui maanteiden rakentamisen yleistyessä ja höyrylaivaliikenteen alkaessa. Puijo tuli laajemmin tunnetuksi 1850, jolloin se innosti muun muassa Sakari Topeliusta sekä muitakin maamme kuvaajia. 36 1800-luvun loppupuoliskolla ja 1 900luvun alussa useat yksittäiset henkilöt tekivät esityksiä Puijon hankkimisesta kaupungin omistukseen. Puutorni rappeutui 50 vuoden aikana ja lava jäi kuusien latvojen alapuolelle. Kaupunkeihin alettiin tuolloin rakentaa näköalatorneja. Ensimmäinen aloite Puijon suojelemiseksi oli läänin kuvernööri A. Vuonna 1906 nousi puutornin tilalle 24 metriä korkea punatiilitorni. Vuonna 1 963 rakennettiin nykyinen suurtorni, joSUOMEN LUONTO 11 /99. Myös uhanalainen liito-orava viihtyy Puijolla. Silloin nimettiin toimikunta ajamaan Puijoa luonnonsuojelualueeksi mukana oli muun muassa Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys. E. Puijon luonnon arvoa ei vieläkään oikein ymmärretä joukossa on myös vanhoille metsille tyypillisiä lajeja
Nykyisellä luonnonsuojelualueella ovat suurtorni sekä Puijon maja ja hotelli niiden vaatimine pysäköimisalueineen. Puijon kuuluisa torni on vielä nelikymppisenäkin moderni ilmestys. Luonnonsuojelualueella on myös kolme hyppyrimäkeä, laskettelurinne ja hiihtohissi. Kapeat ekologiset käytävät kulkevat itä-, länsija pohjoisosissa, ja näilläkin alueilla tie katkaisee käytävän. Vaikka Puijo on tunnettu nimenomaan talviurheilukeskuksena, on myös kesäaikaista käyttöä ollut. Esimerkiksi 1 980-luvun alussa luonnonsuojelualueella sijaitsevassa laskettelurinteessä ajettiin motocross-kilpailut, jotka herättivät vilkasta väittelyä. Vanhojen metsien pohjantikka ja piispanhiippa viihtyvät Kuopion keskustan kupeessa. "Rakentaminen on valitettavasti saartamassa Puijon niin, ettei alue pian ole enää kansallisen kaupunkipuiston arvoinen", kommentoi ympäristöministeriön ylitarkastaja Jukka-Pekka Flander. Hiippa on myöhäissyksyn sieni; kuva on lokakuun puolivälistä. Vakavin uhka suojelualueelle ja koko Puijolle on, että ne jäävät kauttaaltaan rakentamisen saartamaksi. Uusin suunnitelma oli lumilautaramppi lehtojensuojelualuevarauksen alueelle. Puijo kuuluu lisäksi varsin yhtenäiseen arvokkaaseen metsävyöhykkeeseen, joka jatkuu pohjoiseen Kallaveden saariin ja Kuopion länsiosista etelään. Melkoinen vääntö käytiin muutama vuosi sitten valmistuneesta suurmäestä. Sen tenho nousee ympäröivästä ikiaikaisesta luonnosta. Suojeluvaraukset lisäävät alan 45 prosenttiin. Luonnonsuojelualue kattaa vain 1 5 prosenttia Puijosta. Suunnitelma kaatui tällä kertaa omaan mahdottomuuteensa ylisuurine budjetteineen, mutta valmiiksi tehdyillä suunnitelmilla ei ole tapana unohtua. Vanha punatiilitorni purettiin suurtornin valmistumisen jälkeen. Mäki ulottuu puiden latvatason yläpuolelle ja rikkoo siten laen muodon. Urheilu ja liikunta ovat tärkeitä ja ne kuuluvat Puijolle. Puijon laki on ollut Kuopion Matkailijayhdistyksellä vuokra-alueena viime vuosisadan viimeisistä vuosista lähtien. Kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Luonnonsuojelujärjestöt vastustivat hanketta viimeiseen saakka sen aiheuttamien maisemavaurioiden vuoksi. SUOMEN LUONTO 11 /99 ka oli laatuaan Pohjoismaiden ensimmäinen. "Yhteys sekä Kuopion keskustaan että Niuvanniemen kulttuurimaisemaan on katkeamassa." 37. Aiemmin 1930-luvulle saakka hyvin suosittua talvikelkkailua ei ole sen koommin harrastettu. Nyt keskustellaan kansallisesta kaupunkipuistosta. Nykyaikainen urheilurakentaminen vaatii järeitä rakenteita ja leveitä uria
"Ymmärrän, että maaja metsätalousministeriö on nolossa välikädessä. Pahempaakin löytyy: vaikutukset valtion talouden tasapainoon oli arvioitu peräti kymmenen kertaa liian suuriksi. TEKSTI: MIKKO NISKASAARI mennessä maan koko vientiä kuusi prosenttia, kansantuotetta kolme prosenttia ja työpaikkoja 36 000 enemman kuin vertailuvaihtoehdossa (työpaikat kuitenkin toki vähenevät automaation mukana). Metsäntutkimuslaitokselta olisi päteviäkin asiantuntijoita löytynyt, jos heitä olisi haluttu käyttää", Ollikainen huomauttaa. Tätä on yritetty selitellä joksikin metsäekonomistien väliseksi koulukuntajutuksi, mutta prosenttilasku nyt kertakaikkiaan ei ole koulukuntakysymys. Parinkymmenen viime vuoden aikana metsäteollisuus on käyttänyt investointeihinsa huikeat 1 00 miljardia markkaa, melkein kaksinkertaistanut paperin ja sellun tuotannon ja puolittanut työpaikat; niitä on kadonnut 90 000.. Ammattitaito loppui kesken Asiantuntijaryhmä tutki metsäohjelman taloudelliset laskelmat ja päätyi lakoniseen johtopäätökseen: "Tehtyjen laskelmien lähtökohdat ovat virheelliset ja vaikutukset on osin raportoitu väärin". Työtä ei tule Ohjelma ei siis lisäisi työpaikkoja lainkaan, vaan vain hidastaisi niiden vähenemistä. ja sitäpaitsi: minä olen kansantaloustieteilijä", vastaa professori Markku Ollikainen. Ohjelmassa haaveillaan, että hakkuutavoitteen toteuttaminen nostaisi 2010 Asiantuntijat murskaavat kansallisen metsäohjelman. Ympäristövaikutuksia arvioimaan ni~ mettiin viime keväänä viiden hengen asiantuntijaryhmä, puheenjohtajanaan Suomen ympäristökeskuksen yva-spesialisti Mikael Hilden, jäseninä professorit Jari Kuuluvainen ja Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta, dekaani Paavo Pelkonen joensuun yliopistosta ja projektisuunnittelija Eeva Primmer Suomen ympäristökeskuksesta. "Sääliksi käy maaja metsätalousministeriötä", sanoo professori Markku Ollikainen. Laskelmien rajuja heittoja hän pitää vain näkökulmakysymyksenä. He luulivat tekevänsä suurella innolla hyvän ohjelman, ja sääliksi käy, kun siitä tuli niin huono. Metsäohjelman tavoitteena on lisätä vuoteen 2010 mennessä kotimaisen puun hakkuita 510 miljoonalla kuutiolla vuodessa eli nostaa ne 6368 miljoonaan kuutioon. "Prosenttilasku ei ole mikään näkökulmakysymys. Luonto ja työllisyys unohtuivat ja talous perustettiin katteettomille kansantalouslaskelmille. "Vanhojen kokemuksien mukaan tällaiset ohjelmat lisäävät hyvinvointia hämmästyttävän tarkkaan niin kuin on ennustettu", Heino vakuuttaa. Asiantuntijat laskivat, että vaikka hakkuut kasvaisivat, haaveista toteutuisi viennissä kolmasosa, kansantuotteessa kuudennes ja työpaikoissa vähemmän kuin seitsemäsosa, noin 5000 työpaikkaa. Metsäohjelman peruste K ansallinen metsäohjelma (KMO) yritettiin käynnistää ilman ympäristövaikutusten arviointia (yva), mutta oikeuskansleri Paavo Nikula tarttui asiaan, ja vaati yva-menettelyä. Ryhmä tyrmää samat asiat, joiden perusteiden kestämättömyydestä Suomen Luonnossa varoitettiin jo viime talvena (SL 2/99, "Kenen metsäohjelma?"). Ryhmän syyskuinen raportti romauttaa metsäohjelmaan ladatut ruusuiset taloudelliset odotukset. Se on joko oikein tai väärin, ja KMO :ssa se on väärin. Maaja metsätalousministeriön virkamiesten ammattitaito ei tällaiseen ohjelmaan riitä. Maaja metsätalousministeriön osastopäällikkö Jan Heino uskoo silti ohjelmaan
Ennen kaikkea rehevöittävää typpeä joutuisi liikaa vesistöihin. Tunnustettiin, että Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelu on hoitamatta, ja sitouduttiin korjaamaan tilanne. murtui Työpaikkoja syntyisi, jos Suomi lakkaisi viemästä parhaan osan puustaan ulos raakalankkuna ja kehittäisi puusepänteollisuuttaan. lupaus petettiin heti ensimmäisessä ohjelman hyväksymisen jälkeisessä budjetissa.. "Valitsimme tällaisen täysin utopistisen kasvuprosentin osoittaaksemme, kuinka täysin pielessä KMO:n kasvuennusteet ovat", professori Ollikainen kertoo. Silti vaikutus olisi vain puolet siitä mitä ohjelman laatijat luulivat, eikä ohjelma sitä paitsi esitä mitään, millä puuteollisuus saataisiin kasvuun. Toisaalta meillä on valtavat maa-alat tehometsätalouden aikaansaamia luonnottomia, läpitunkemattomia pusikkoja, entisiä hakkuuaukkoja. Asiantuntijat laskivat esimerkinomaisesti, että jos puutuoteala saataisiin huikeaan neljän prosentin vuotuiseen kasvuun, niin ohjelma vaikuttaisi peräti 20 000 työpaikan verran. Suojelu petettiin Metsäohjelmasta piti olla kompromissi metsien talous-, virkistysja suojelukäytön välillä. Osan suunnitelluista töistä asiantuntijat tyrmäävät jyrkästi. "Ei ole uskottavaa, että metsäteollisuus kohdistaa koko lisäkysyntänsä, 510 miljoonaa kuutiota, juuri tähän heikompilaatuiseen puuhun", asiantuntijat huomauttavat. Ohjelmaan luvattiin alusta lähtien 10 miljoonaa markkaa vuodessa etelän arvokkaiden metsäkohteiden kartoittamiseen. Viiden miljoonan kuution lisäystavoite ei kuitenkaan ole asiantuntijoiden mielestä välttämättä realistinen. Metsänhoitoon käytetään vuosittain noin miljardi markkaa. Metsäteille loppu Jotta hakkuita voitaisiin kasvattaa pysyvästi, pitäisi myös puuntuotannon tehostua. Positiivisimmin asiantuntijat suhtautuvat energiapuun käytön lisäämiseen. Teiden ekologiset vaikutukset ovat myös tuhoisia, ne pirstovat viimeisetkin yhtenäiset metsäalat. Ohjelman vesistövaikutukset ovat asiantuntijoiden mielestä niin huomattavat, ettei valtioneuvoston aikaisemmin hyväksymän vesiensuojelun tavoiteohjelman tavoitteita saavuteta. Uusien metsäautoteiden tukeminen todetaan virheeksi, koska tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa on rakennettu metsäautoteitä paljon yli kannattavuuden rajan. Niiden harventaminen olisi tärkeää, mutta esteenä on, ettei teollisuus halua käyttää tätä riukupuuta. Ohjelman tavoitteena on lisätä valtion tukea metsänhoitoon noin 120 miljoonalla markalla vuodessa, ja vastaavasti yksityisten odotetaan lisäävän panostustaan 400 miljoonalla vuodessa. Energiapuu toisi myös työtä, viiden miljoonan kuution lisäyksellä välittömästi 2500 työpaikkaa sekä kerrannaisvaikutukset. KMO :n laskelmat perustuvat siihen, että ensimmäistä kertaa harvennettavista metsistä saadaan markkinoille runsaasti puuta. Se auttaisi vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, jos puulla korvataan fossiilisia polttoaineita
Etelän metsät ovat jo nyt pahoin pirstoutuneet, iäkkäitä metsiä on vähän, varsinaisia vanhoja metsiä vielä vähemmän ja suojelualueita hyvin vähän. Luulisi olevan kaikkien edun mukaista, että kansallinen metsäohjelma saadaan kuntoon. Kirjoittaja on ympäristöja oikeusasioihin erikoistunut vapaa toimittaja.. Virheet oli pakko myöntää Yva-selvitystä paimentamaan perustettiin myös laajempi työryhmä, jonka puheenjohtajana oli metsäneuvos Jouko Paloniemi maaja metsätalousministeriöstä. Työryhmä myönsi, että ohjelman työllisyysvaikutukset ovat ylioptimistia ja siltäkään osin kun se ei kritiikkiin yhtynyt, se ei sitä kyennyt kiistämäänkään. Sana merkittäviä on oleellinen, sillä lain mukaan se edellyttänee ohjelman käsittelemistä uudelleen hallituksessa. Jopa järjettömäksi todettuun metsäautoteiden rakentamiseen on luvassa lisää rahaa, suojeluun ei. Yva-asiantuntijat päätyivät siihen, että ohjelmaan sisältyy merkittäviä riskejä. "Ohjelma jää lähinnä puuntuotanto-ohjelmaksi." Ajatusta voisi jatkaa kysymällä onko meillä yleensä enää kansallista metsäohjelmaa, kun suojelu pudotettiin pois. Asiantuntijat totesivat, että jos hakkuut nousevat 60 miljoonaan kuutioon vuodessa, suojelu ja talouskäyttö voidaan yhdistää, mutta 70 miljoonaa kuutiota ylittävät hakkuut olisivat täysin kestämättömät. Nyt ministeri Kalevi Hemilä siunasi ohjelman, jonka taloudelliset laskelmat ovat päin mäntyä. T odennäköisesti Hemilä sen myös tietää. Pääosin kovakätisen metsätalouden kannattajista koottu työryhmä joutui tunnustamaan asiantuntijoiden kritiikin paljolti oikeaksi. Ohjelma tulisi viedä uudelleen valtioneuvostoon Maaja metsätalousministeri Kalevi Hemilä haali metsänparannukseen lisää 1 14 miljoonaa, mutta suojeluun ei tullut markkaakaan. Metsäohjelma edellyttää hakkuiden lisäämistä nimenomaan Etelä-Suomessa, mikä voi aiheuttaa ongelmia luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Vihreä eduskuntaryhmä ovat sitä vaatineet. Väistelyä on vaikea ymmärtää. Monimuotoisuuden lisäksi ne vaarantaisivat myös talousmetsien laadun, järeä puu alkaisi nopeasti käydä vähiin. Tämä kuitenkin kirjattiin vain kokouspöytäkirjaan, ei lausuntoon. Tämä "on vastoin ohjelman periaatteita", asiantuntijat toteavat tylysti. Paloniemen työryhmä piti viimeisessä kokouksessaan "itsestään selvänä, että metsäohjelma viedään uudestaan valtioneuvoston käsittelyyn". Työryhmä tunnusti myös, ettei uusia metsäautoteitä pidä enää rahoittaa ja että metsäohjelman tasapainon vuoksi on erittäin tärkeä saada suojelua varten luvattu 10 miljoonaa markkaa budjettiin. Se, meneekö ohjelma uudestaan hallitukseen, ei tätä kirjoitettaessa ole selvillä
orangeja, sademetsää, merikilpikonnia, tulivuoria, kuumia lähteitä, paratiisisaaria, jokilaskua, kumipuita, tul ikärpäsiä .... 19.02-05.03 & 11.03-26.03.2000 l 12500mk Hinnat sisältävät kaikki retket varusteineen ja pääsymaksuineen, lennot, kuljetukset perillä, 2/3 aterioista, • majoituksen 2hlö/h ja suomenkielisen oppaan. KRS ., 00530 HKI, PUH . 09-601697, låx 09-6801349, kigokanta@kolurnbus.fi Umeilukatu 52, 00250 Helsinki, puh. 09-4582112 MBE Rakenna oma maailmankuvasi. 18.03-01.04.2000 1 13600mk Orang Utan Sumatra ... SINULLE, JOLLA ON TAHTO PUNNITA ASIOITA. Å.JATTELEVALLE PERSOONALLE. sadmetsää, korallisaaria, Maya-pyramidejä, garifuna-rytmejä haikaloja, mangroverämeitä, kahviplantaaseja, tukaaneja .... Vihreälanka LEHTI, JOKA SANOO ENEMMÄN KUIN KIRJOITTAA Tilaa ilmainen näytenumero! Vihreä Lanka Oy, Runeberginkatu 5B, 9.krs, 00100 Helsinki puh. KOKONAISELLE IHMISELLE. Kysy myös Etelä-Vietnamin kiertomatkastamme 2/2000! Pe-terPanMaailma 019-237079 1 peterpan@kolumbus.fi I www.peterpanmaailma.com " " " " l4HTOKOHTANA El4VA LUONTO Stockmar-värlt Mehiläisvahatuotteet Choroi-instrumentit luonnonkosmet#kka Ekologiset pesu-ja puunkäsittelyaineet luomutekstiilit Ruskoviffa ja Uving Craft:s K/RJOKANT,4 OY,1<a1evankatu 7, 00!00 Helsinki puh. (09) 5860 4123 fax (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi. 040 5466 889 Urtekram Luomusuklaat Tumma ja vaalea 100g Korinttihassel, Mokka maitosuklaa, Valkoinen murosuklaa 50g Valmistettu perinteisellä käsityötaidolla parhaista, luonnonmukaisesti viljellyistä raaka-aineista. SILKKI JA SILKKI-PUUVILLA ALUSASUT Vih,eä Vyyhti Oy HAKANIEMEN HALLI , 2 . Max Havelaar merkki takaa raakaaineiden Ja tuotannon täyttävän reilun kaupan pelisäännöt Luomua vuodesta 1981 , Adukl Oy Helsinki ADUKI Luontoseikkailuja Itään ja Länteenl • Alligator Guatemala & Belize ..
Elokuisena sunnuntaiaamupäivänä varjoliitäjät valmistautuvat nousuun jyrkästi viettävällä alppiniityllä. Liitäjä kiinnittää varjon itseensä ja katsoo, että lukuisat ohjausnarut ovat suorassa. Niin tekevät varjoliitäjätkin; kevyt liitovarjo ja muut tarvikkeet kulkevat selkärepussa. Viime vuosina simpanssien tarve eläinkokeissa on vähentyu SUOMEN LUONTO 11 /99. Ne on pakotettu lääketieteen koe-eläimiksi sekä ihmisten lemmikkeiksi ja viihdeteollisuuden peileiksi. Varjoliitäminen on kutkuttava, äänetön , ekologinen harrastus. Vain tuulen voima riittää. Ihminen on jo kauan riistänyt simpanssien oikeuksia. Hyvä liitovarjoilun tarkkailupaikka on Kuhbodenissa Rhonen yläjuoksulla Wallisissa. Vapaaehtoispohjalla toimivan hankkeen takana on joukko apinoiden kohtelusta huolestuneita tutkijoita sekä eläinsuojelujärjestöjen ja eläintarhojen edustajia. Turvapaikasta tulee Yhdysvaltain ensimmäinen simpanssien hoitoon keskittynyt laitos, ja se pyrkii tarjoamaan niille loppuelämäksi mahdollisimman hyvän hoidon ja virikkeellisen elinympäristön. Se sopii niille, joiden pää kestää köysien varassa taivaalla roikkumista. Lähes poikkeuksetta hylättyjen simpanssien kohtalona on vuosien , jopa vuosikymmenten riutuminen ahtaissa kopperoissa ja huonossa hoidossa. Kesäaikaan alppilaaksoissa on aurinkoisina päivinä voimakkaita nousevia ilmavirtauksia, joita varjoliitäjät käyttävät hyväkseen kuin petolinnut ja haikarat. Valoisampia eläkepäiviä simpanseille lupaa rakenteilla oleva Chimp Haven, hylättyjen simpanssien turvakoti Louisianassa Yhdysvalloissa. Tuuli pullistaa varjon, liitäjä ottaa muutaman juoksuaskeleen ja sitten ! tuuli nostaa hänet lentoon. Varjoliitäjät ovat tuulen tovereita, jotka eivät tarvitse fossiilista energiaa liikkuakseen. Eri puolilla maailmaa sijaitse"' vissa tutkimuslaitoksissa on vankeina noin 2000 simpanssia, § näistä peräti 1 600 Yhdysvallois..., sa. Lopulta kun eläimelle ei ole enää käyttöä ja sen "ura" on ohi , edessä ovat ankeat ajat. 11Q S i m pa n sse i 11 e hyvä vanhuus Hylättyjen simpanssien hoitokoti pyrkii antamaan lähisukulaisillemme turvatut ja virikkeelliset vanhuudenpäivät. Sinne pääsee kätevästi Fieschin kylästä köysiradalla. M ailm lta Kuin taivaan linnut Liitovarjolla lentäminen on suosittu harrastus Sveitsin Alpeilla. Valmistelu kestää oman aikansa, sillä kaiken on oltava kunnossa. Kun tuuli kääntyy vastaiseksi , liitäjä nykäisee naruista rivakasti varjoa. Kun liitäjä on valmis lähtöön, hän tarkkailee tuulen suuntaa tuulipussista. Muutoin tulee mahalasku, josta ei hyvää seuraa. Liitovarjo levitetään huolellisesti maahan
Iltapäivällä laakson yläpuolella kieppuu useita kymmeniä varjoliitäjiä. Britannian Kuninkaallinen lintujensuojeluyhdistys (Royal Society for Protection of Birds, RSPB) pelkää, että metsästyskauden pidentäminen merkitsee yhä useampien muuttavien lintujen tappamista. Valmistuttuaan turvakoti kykenee huolehtimaan noin 200 simpanssista. Illansuussa liitäjät tekevät naruista ohjaamalla hallitun laskun suppenevassa kehässä haluamaansa paikkaan , taittelevat varjon reppuunsa ja lähtevät kotiin. Ongelma on lintujen palauttaminen luontoon: tarhassa kasvaneet linnut eivät ainakaan vielä ole selviytyneet luonnossa. Britannian Kuninkaallinen lintujensuojeluyhdistys RSPB järjesti yhdessä Saksan kehitysyhteistyöviranomaisten ja Marokon viranomaisten kanssa kokouksen , jossa perustettiin töyhtöiibisten luontoonpalautusryhmä. Muutamassa hetkessä liitäjä on kaukana laakson yläpuolella. Paitsi inhimillisempi, Chimp Havenin hoitola on myös taloudellisesti parempi vaihtoehto kuin nykyinen käytäntö. (RSPB Birds) Töyhtöiibikset pesivät pystyjyrkänteiden hyllyillä. Virikkeellinen elinympäristö, mahdollisuus liikkua vapaasti , solmia sosiaalisia kontakteja ja viettää aikaa yhdessä on juuri sitä mitä simpanssit tarvitsevat ja ansaitsevat. Tänä vuonna metsästys alkoi heinäkuun puolivälissä ja päättyy ensi vuonna helmikuun lopussa. Kuva on Korkeasaaresta, missä nämä synkeät töyhtöpäät viihtyvät hyvin. Metsästäjillä on kaikissa näissä maissa vankka asema poliittisina vaikuttajina ja lobbaajina. Upea tilanne syntyy, kun Kuhbodenin vuorilla asustava kotka liittää kahden varjoliitäjän välistä ja ilmaantuu myöhemmin kaartelemaan heidän yläpuolelleen. Pohjois-Louisianan ilmasto on eläimille myös riittävän lämmin läpi vuoden . Simpansseille, jotka koko elämänsä ovat viettäneet ikkunattornissa sisätiloissa, betonibunkkereihin ja rautahäkkeihin ahdettuina, muutto Chimp Haveniin on onnenpotku. nyt, mistä johtuen sadoille eläimille ei ole enää käyttöä. Loput on ihmisten ja viihdeteollisuuden hylkäämiä lemmikkejä. ERKKI MAKKONEN Ranska pidensi tapposesonkia Ranskassa pidennettiin metsästyskautta sekä alusta että lopusta. Vankeudessa eläneitä apinoita ei kuitenkaan voida palauttaa takaisin luontoon, sillä ne eivät selviäisi enää omillaan. Maailman noin 250 luonnonvaraista töyhtöiibistä pesivät muutamassa yhdyskunnassa lähellä Marokon rannikkoa Agadirin eteläpuolella. JORMA LAURILA Varjoliitäjät käyttävät hyväkseen alppilaaksojen voimakkaita nousevia ilmavirtauksia. Laji on vähentynyt nopeasti ja hävinnyt sukupuuttoon entisiltä asuinalueiltaan Lähija Keski-idässä. Sen hyväksyntä vaaditaan kaikille yrityksille palauttaa töyhtöiibis luontoon. Chimp Havenin valmistuttua, sen hoidokeista suurin osa tulee lääketeollisuuden tutkimuslaboratorioista. Goodall toivoo, että vastaavanlaisia hoitoloita rakennettaisiin lisää. Liitoa ohjaillaan varjon lukuisista naruista; ohjaaja voi joko ottaa korkeutta nousevassa ilmavirtauksessa tai liitää suoraan eteenpäin. (RSPB Birds) 43. Koko komeuden rakentaminen maksaa vajaat 30 miljoonaa markkaa. Noin 80 hehtaarin kokoisella tontilla eläimillä on mahdollisuus liikkua ulkona ympäri vuoden mäntyja tammimetsiköissä , lampien, purojen ja kukkaniittyjen keskellä. Se saattaa rohkaista myös Espanjan ja Italian hallituksia päättämään samansuuntaisesta ratkaisusta. Maailmankuulu simpanssien tutkija Jane Goodall pitää Chimp Havenin tarjoamaa mallia erinomaisena ratkaisuna. Ranskalaisten pyssymiesten suosikkeja ovat esimerkiksi kiurut, "suuremmista" linnuista taas gallien suussa maistuvat erityisesti töyhtöhyypät. RSPB:n mukaan Ranskan päätös rikkoo Euroopan unionin lintudirektiiviä. Töyhtöiibis menestyy ja lisääntyy hyvin tarhoissa; esimerkiksi Baselin eläintarhassa on suuri yhdyskunta ja Korkeasaaressakin pieni. Vankeudessa simpanssit voivat elää jopa 60vuotiaiksi. Eläkkeelle jääneistä simpansseista huolehtiminen turkimuslaitoksissa ja laboratorioissa tulee jopa kolme kertaa kalliimmaksi kuin Chimp Havenin kaltaisessa hoitolassa. Toivoa töyhtöiibiksille. Lisäksi noin 70 miljoonan markan alkupääomalla on tarkoitus perustaa säätiö, minkä SUOMEN LUONTO 11 /99 M ailm !ta massa liitäjä sujauttaa jalkansa liitovarjon istuimessa oleviin kannattimiin ja leijailee mukavasti kuin tuolissa. turvin hoitolan simpansseista kyetään huolehtimaan niiden koko loppuelämä
M ailm lta Australia tanssittaa maailmani Australian ympäristöjärjestöt kärsivät yllättävän tappion YK:n maailmanperintökomitean päättäessä olla nimeämättä maan suurinta kansallispuistoa Kakadua vaarantuneeksi maailmanperinnöksi Pariisissa heinäkuussa. Se kirjoitettiin Pohjoisen Territorion (Australian osavaltio) nimissä, kuten Rangerinkin sopimus", Katona lisää. Yksin Jabilukan kaivoksen vuokra-alueella sijaitsee yli 200 kulttuurikohdetta , jotka liittyvät aboriginaalien asuinsijoihin, taiteeseen, uskontoon ja hautapaikkoihin. Taustalla Jim Jim Fallsin rotkolaaksoa. SUOMEN LUONTO 11 /99. Pariisissa maailmanperintökomitea jätti ensimmäisen kerran noudattamatta asiantuntijajärjestöjensä neuvoja. Komitean ylimääräinen kokous otti kantaa parhaillaan rakentuvaan Jabilukan uraanikaivokseen , jota kansallispuisto reunustaa kolmelta laidalta. "Aboriginaalit vastustivat kaivostoimintaa jo silloin ." Vuonna 1991 Jabiluka vaihtoi omistajaa Energy Resources of Australialle (ERA). Jabirun kauAboriginaalien taiteessa kämmenenjäljet symboloivat yhteyttä maahan ja luontoon. Päätös syntyi , vaikka komitean asiantuntijajärjestöt muun muassa Maailman luonnonsuojeluliitto (IUCN) ja Kansainvälinen kulttuurijärjestö (ICOMOS) ovat toistuvasti vaatineet Kakadun nimeämistä vaarantu neeksi sekä Jabilukan rakentamisen välitöntä keskeyttämistä. Yksi kohteista, Malakunanga 11 , on mahdollisesti eräs Australian ensimmäisistä ihmisen asuttamista paikoista. Tämänvuotisen Goldman-ympäristöpalkinnon saajat, Mirrarheimon Yvonne Margarula ja Jacqui Katona, kuvailevat vuoden 1982 Jabilukan vuokraneuvottelujen olleen petosta, häirintää ja lahjontaa. Vain Australia puolusti uraanikaivosta. Mutta Pariisissa Suomikin kuului käännytettyihin; vain Kuuba puhui vaarantuneeksi listauksen puolesta. Täten aboriginaalien Rangerista saama osuus, kaikkiaan noin 160 miljoonaa markkaa, on kulunut suurelta osin peruspalvelujen järjestämiseen. "Eikä sopimusta koskaan allekirjoitettu Mirrarin nimissä. Australian yhteiskunta ei rahoita edes kaupungin peruspalveluja kaivoksen tuottavuuden takia. joka omistaa myös Kakaduun rajoittuvan Rangerin uraanikaivoksen. 44 • Kakadu" Kakadun 50 000 vuoden yhtäjaksoinen aboriginaaliasutus näyttäytyy seinämaalauksina, pyhinä paikkoina ja unipolkuina, joilla maan luojat vaelsivat. Kakadu valittiin YK:n maailmanperintökohteeksi sekä luontonsa ainutlaatuisuuden että alueen alkuperäisasukkaiden , aboriginaalien , kulttuurisen merkittävyyden perusteella jo 1 98 1 . Maailmanperintöarvoja Unescolle 1977 luomassa ollut australialainen emeritusprofessori John Mulvaney kirjoitti kolumnissaan päätöksen vaarantavan sekä komitean että maailmanperinnön periaatteiden uskottavuuden. Myös Australian senaatin ympäristöraportti suosittaa Kakadun luokittelemista vaarantuneeksi maailmanperinnöksi. Suomenkin pää käännettiin Australian tiedostusvälineiden mukaan maailmanperintökomitea taipui maan hallituksen voimakkaaseen kampanjointiin. Sekä ERA että Australian hallitus pitävät sekä ostosopimusta että vuoden 1 982 sopimusta sitovina heimon vahvasta vastustuksesta huolimatta. Vielä joulukuussa 1998 komitean 21 jäsenestä 20 katsoi Jabilukan kaivoksen uhkaavan Kakadua. Maan alkuperäisistä omistajista tuli alueensa vähemmistöä, kun ERA rakennutti Rangerin ympärille Jabirun valkoisen kaivoskaupungin 1980-luvun alussa. Molemmat kaivokset louhivat Jabilukaa vastustavan Mirraraboriginaaliheimon maita, jotka heimo vuokrasi ylikansalliselle kaivosyhtiö Pancontinentalille hämärissä oloissa. Sopimus tehtiin hämärissä oloissa Jabiluka on valmistuessaan toinen Kakadun välittömässä yhteydessä sijaitseva uraanikaivos
Kaikkiaan Jabiluka on laskenut huomattavasti ERA:n osakkeen arvoa, minkä lisäksi maanomistajien vastustus nostaa rakennuskustannuksia ehkä jopa miljardilla markalla. Ongelmien vyyhti Maailmanperintökomitean huomio kääntyi Kakaduun jo vuoden 1994 sadekautena , jolloin Rangerin jätevesialtaat täyttyivät uraanipitoisella jätevedellä, jota pumpattiin suoraan Kakaduun virtaavaan jokisysteemiin. Vaikeitakin tapauksia on. Nykyinen pesimäkanta lasketaan ehkä jo tuhansissa. Kerrotaan, että Brysselin maailmannäyttelystä 1 958 vapautettiin papukaijoja, mutta Brysselin lintuatlaksen mukaan pieni, maailmannäyttelyalueen vieressä sijaitseva eläintarha vapautti 40 lintua 197 4. Rangerin suunnittelussa käytetty 27 vuoden sademäärän keskiarvo on ylittynyt monsuuni-ilmastossa useampana vuotena, jossa sademäärät vaihtelevat kymmeniä senttejä muutaman kilometrin etäisyydellä. Jacqui Katona sanoo, ettei aboriginaaleille kerrota mitä Rangerissa tehdään ja mitä sieltä lasketaan. Syyskuussa törmäsin yllättäen toiseen papukaijalajiin , eteläamerikkalaiseen munkkiarattiin, jonka pesimäyhdyskunnassa eräässä pikkupuistossa oli täysi hyörinä päällä. Mirrar-heimo on päättänyt kieltäytyä Jabilukan kaivoksen heille tulevasta osuudesta, jonka SUOMEN LUONTO 11 /99 arvioidaan olevan noin 400 miljoonaa vuodessa kaivoksen 26 toimintavuoden ajan. Viime kädessä kuitenkin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiana on ratkaista, miten direktiiviä tulkitaan. Vaikka pohdinta saattaisi tuntua hiusten halkomiselta, sillä on tärkeä merkitys jäsenmaiden velvollisuuksien ja komission toimenpiteiden kannalta, esimerkiksi rahoituksen suuntaamisessa. Luonnossa ilman ihmisen apua lisääntyvät vaiko sinne alun perin kuuluvat linnut. Intiasta kotoisin oleva aleksanterinkaija on pesinyt luonnonvaraisena täällä jo 25 vuotta. Rangerin ympäristöjohtaja Andrew Jacksonin mukaan päästöstä ei koitunut haittaa, sillä jokivesi on luonnostaankin uraanipitoista. Länsi-Euroopan lintutarhoista karannut eteläamerikkalainen kuparisorsa risteytyy Espanjassa pesivän lähisukulaisensa valkopääsorsan kanssa. Ympäristöjärjestöjen mukaan kaivoksesta raportoitiin kaikkiaan yli sata vuotoa tai päästöä ensimmäisen 1 5 vuoden aikana. Tämäkin laji päästettiin luontoon jo 1970-luvulla, lintuatlaksen mukaan juuri samalla alueella, jolla sen kohtasin. VILLE HOKKA SYDNEY SEPPO VUOLANTO Seppo Vuo/anto toimii EU:n komission kansallisena asiantuntijana Brysselissä seuraten muun muassa luontoja lintudirektiivien ja Naturan toteutusta. Vuoden 1 994 sadekausi oli osoitus ERA:n laskelmien pettävyydestä. L intudirektiivi velvoittaa jäsenvaltioita suojelemaan luonnonvaraisia lintuja EU:n alueella. Kuuluvatko Brysselin uudistulokkaat direktiivin piiriin. Papukaijat ja lintudirektiivi B rysselin asuntoni sijaitsee papukaijojen iltalennon reitillä. Laji on jo parikymmentä vuotta elänyt luonnonvaraisena Brysselin ja sen ympäristön puistolammikoissa ankkojen ja sorsien kanssa. Entä miten suhtaudutaan uusiin lajeihin, jotka ilmaston muuttuessa vähitellen leviävät EU:n alueelle. Maailmanperintökomitean kokous vaati ERA:ta parantamaan lähes sata kohtaa kaivoksen suunnitelmissa, joista keskeisimmät liittyvät veden kierron mallintamiseen, louhintajätteen varastointiin ja jätevesien vaikutuksiin jokisysteemissä. Olisiko kuparisorsa siis kokonaan hävitettävä. Koko valkopääsorsakanta uhkaa vähitellen muuttua risteytymiksi, jos kuparisorsa saa vapaasti levitä. Lajihan elää luonnonvaraisena Kreikassa. Selvää tekstiä vai onko. Fasaani ja kanadanhanhi lisääntyvät luonnonvaraisesti aivan samoin kuin Brysseliin ja moniin muihin Euroopan kaupunkeihin villiintyneet papukaijat ja niilinhanhet. Jos uudemmat vierasta alkuperää olevat lajit rajataan pois, miten suhtaudutaan lajeihin, jotka toisessa osassa unionia ovat alkuperäisiä, mutta toisessa osassa peräisin istutetuista kannoista. Vuonna 2001 valmistuvan Jabilukan vesiongelmat liittyvät niin ikään sademäärien ja haihtumisen ennustamiseen. Niilinhanhet olivat tulleet pitämään soidintaan vastapäisen talon savupiipun päälle. (Lintudirektiivissä nimetään vain erityisesti suojeltavat ja metsästettävät lajit, kaikki muut ovat nimeämättä.) Direktiivin laatijalla on siis ollut mielessään myös tänne aikanaan tuotujen lajien suojelu. Mitä ovat luonnonvaraiset linnut. Auringonlasku ei pääse yllättämään. Osa ERA:n osakkeenomistajista onkin järjestämässä omistajainkokousta kaivoksen lopettamiseksi. rintökomiteaa punginvaltuustossa ei istu aboriginaaleja. Tulkinta syntyy erilaisten tapausten ratkomisen yhteydessä.. On kiireesti määriteltävä tarkemmin lintudirektiivin piiriin kuuluvat linnut. Joka ilta auringonlaskun aikaan parisataa kirkkaanvihreätä aleksanterinkaijaa lentää äänekkäästi yöpuulleen . Tällaisia ongelmia komissio parhaillaan pohtii jäsenmaiden kanssa. Kannan alkuperästä kuulee erilaisia tarinoita. Vaikka ikkunat ja parvekkeen ovet ovat kiinni , kaijojen kimeät äänet kuuluvat hyvin sisälle. He eivät ole yksin, sillä kaikkiaan kaksi kolmasosaa australialaisista vastustaa uutta uraanikaivosta. Viime maaliskuussa heräsin outoon meluun. Velvoittaako lintudirektiivi Englantia suojelemaan villiytyneitä ruostesorsakantoja. Ohilentoa edeltää meluisa kerääntyminen kadun toisella puolella olevan puistikon latvuksiin. Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, metsästettäväksi Eurooppaan istutettu kanadanhanhi mainitaan direktiivissä, samoin fasaani , joka on tuotu jo vuosisatoja sitten
Poliitikot puhuvat vain talouskasvusta, kun nuoriso puhuu ja tahtoo kestävää kehitystä. 46 Mielipitei ä&k skustelua Eläinten sietokyky on ylittynyt, ja se on ilmennyt hullunlehmäntautina, sikaruttona, suuja sorkkatautina, viruksina ja bakteereina, joihin mitkään lääkkeet eivät enää tehoa. jos SAIS Joult.N ol,i.,A jo(JlcN'SVDL,l,,l\ .,. He toivovat, että täällä olisi elämää, jota kannattaa elää vielä silloinkin , kun ovat itse jo jossain tuntemattomassa. Ne rakentavat pesänsä, etsivät ruokansa ja osaavat aivan samalla tavalla olla surullisia ja iloisia kuin ihmisetkin, tuntevat tuskaa ja kipua. Samoin vielä reilut kymmenen vuotta sitten hyvin yleiset sinisorsat näyttävät jo lähes kadonneen järviltämme. 5. Eivätkö nämä eläimet tunteneet velvollisuutta auttaa. ::::::;,--o.. 3. Ihmisen näyttää olevan helpompi alistaa eläintä sanomalla, ettei eläimellä ole kuin vaistot, joiden varassa toimia. Sama kohtalo on uhkaamassa myös jouhisorsia ja haapanoita. Ihmisen voitot muuttuvat ennen pitkää pelkiksi tappioiksi. Eläinten ja ihmisten velvollisuudet Jos joku väittää, ettei eläimillä ole velvollisuuksia, ei tiedä mistä puhuu. Vain sillä näyttää olevan väliä, miten paljon Mansikki lypsää, lammas antaa villaa ja kana munii. Myöhemmin syksyllä ammutaan vielä läpimuuttavia lintuja. Rajoittamaton metsästys, jossa saalista yritetään ampua niin paljon kuin mahdollista. Moni ravihevonen tienaa isännälleen sievoiset summat. Suomalainen työhevonen toimi ennen isäntänsä kanssa tukkimetsässä. Entä koirat ja kissat, jotka ovat pelastaneet ihmisiä niin tulipaloista kuin vedestäkin. )-'JSJdiJ"SI~ 1 ~ _: :::-:-~ -::_ " i ~~~rr: ~5 f SUOMEN LUONTO 11 /99. Eläimillä on aivan samoja velvollisuuksia kuin ihmisilläkin: Ne synnyttävät jälkeläisiä, pitävät niistä huolta ja opettavat ne selviämään luonnossa. 2. Vain ihmisiä voi syyttää Tshernobylin kaltaisista ongelmista, ilman, veden ja maan pilaamisesta. Vesilintujen kevätmetsästys, joka kohdistuu kotimaiseen lintukantaan ja häiritsee lintujen pesinnän aloitusta. Vesilintujen väheneminen on ollut havaittavissa jo melko pitkään , mutta metsästysviranomaisilla ei ole ollut mitään mielenkiintoa asian korjaamiseksi. Pitkäaikaisen lintujen tarkkailun perusteella vesilintujen vähentymisen tärkeimmät syyt ovat mielestäni seuraavia: 1. Ihminenkö näki velvollisuudekseen alistaa oman ahneutensa tähden kotieläimetkin pelkiksi tuotantolaitoksiksi. ..., 5 1 rC> / ...,...,..,,,, L L • As\AltUNiN KvN~0)1US0_1lTUS oN 5~\AAl\\tt"N V~I , VAL.UU QJASTA Alu~~oN ! . Lehmä tuottaa niin ihmeellistä ainetta kuin maito, josta voidaan valmistaa monenlaista ruokaa . Eläimet eivät rakenna moottoriteitä ja autoja, eivät aiheuta öljyvuotoja. He eivät tahdo omistaa ja raiskata maata vaan jättää sen tuleville polville. Se ei ollut yksin työjuhta, vaan myös metsätyömiehen paras ystävä. Eläimet eivät kokoa ahneuksissaan turhaa roinaa, josta syntyy suuria kaatopaikkoja ja pohjavesiongelmia. Tämäkö on ihmisen velvollisuus ja suuri älykkyys ja oikeus. Ihminen on antanut eläimille velvollisuuksia: antaa ihmisille elämän edellytykset, ruokkia ihmiskuntaa, vaatettaa, vartioida, etsiä kadonneita ja pelastaa. On kuin kaksi maailmaa, jotka eivät ymmärrä toisiaan eivätkä kohtaa. Nyt vähentymisen syyt on jo vihdoin uskallettava tunnustaa. Lehmän velvollisuus on tuottaa ruokaa, sillä ilman lehmiä maailmassa olisi paljon nykyistä enemmän aliravitsemusta. Pirjo Palttala Lahti Vesilinnut tarvitsevat suojelua Kesän laskentojen mukaan vesilintukannat ovat vähentyneet Oulun ja Lapin lääneissä noin 30 prosenttia viime vuodesta, ja selvää vähentymistä on ollut myös muualla Suomessa. 4. Metsästyspaine kohdistuu ennen kaikkea metsähanheen, sinisorsaan, jouhisorsaan ja haapanaan. Mitä epätoivoisemmiksi nuoret tulevat maailman tilasta, sitä epätoivoisempia keinoja he ryhtyvät käyttämään . Paikallinen pesimäkanta ammutaan joka kylällä jo ensimmäisten metsästyspäivien aikana. Viime kesän suotuisien säiden vuoksi vesilintujen vähenemistä ei voida enää vähätellä normaaliin kannanvaihteluun kuuluvana ilmiönä. "-\-~ ....... Vesilinnuilla ei ole Suomessa juuri lainkaan rauhoitustai suojelualueita. Jos ne ovat pelkkiä vaistoja, ne ovat paljon arvokkaampia kuin ihmisen kyseenalainen älykkyys. Kotimainen metsähanhikanta on havaintojen mukaan supistunut jo hälyttävän pieneksi
4. Kielletään vesilintujen kauppa. Näytöt lokkien levittämistä taudeista puuttuvat. Jos jätteet hoidetaan kunnolla, lokit vähenevät. Luonnonsuojelijoilla on siis huono maine. Tiirapoloiset puolustivat pesäänsä ja poikasiaan, mistä palkkioksi ne pääsivät hengestään. Mukana tässä hyödyllisessä harrastuksessa oli koko sydämestään metsästysseuroja ja myös lintuharrastajia. Kuitenkin pesimäsaaria on yllin kyllin , vain pieni osa harmaalokeista erikoistuu poikasten syömiseen ja päättäväiset emot pystyvät pitämään harmaalokin loitolla. Mikä parasta, lupa touhuun oli saatu N:n alueen ympäristökeskuksesta. Sanaa luontoaktivisti kartetaan . 47. "En minä mikään luontoaktivisti ole mutta ... Joillekin Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta maksoi oikein palkkaa munien hävittämisestä. Heille "vain on todella tärkeää, että luonto voi hyvin". Pelätään , että leimataan joksikin hihhuliksi, joka kahlitsee itsensä puuhun ja huutaa iskulauseita metsikön säästämisen puolesta. Harmaalokin väitetään hävittävän muut lokit, tiirat ja (metsästäjistä se tärkein) vesilinnut sieltä, minne se ilmestyy. Silmään sattui pikkuinen juttu siitä, miten haitalliseksi koettuja lokkeja oli hävitetty ampumalla. Kielletään vesilintujen kevätmetsästys, kuten EU määrää. L uin päivänä muutamana jokapäiväistä lehteäni. Kun perusteita katsottiin tarkemmin, ne osoittautuivat heikoiksi. Miten mahtoi käydä poikasille, joista tappoa vaatineet sen paremmin kuin poliisitkaan eivät ilmeisesti tienneet. Suomen terveydenhoito-organisaatiossa ihmistä ja ympäristöä pidetään vielä nähdäkseni niin erillisinä asioina, ettei yhteyttä ymmärretä. 3 . Eläviä savikiekkoja. Juttu palautti muistiin viimekesäiset tapahtumat: silloin oikein poliisivoimat hävittivät tiirat, jotka kävivät uhkaavasti ihmisten kimppuun Tampereella. Olen ollut siinä käsityksessä, että oikeastaan vain yhden lintulajin on osoitettu levittävän salmonellaa: broilerin. 5. He saattavat suosia julkisia kulkuvälineitä ja omaa lihastyöskentelyään liikkumisessa, mutta eivät silti kuulu "niihin". Mielestäni luontoaktivisti on jokainen, joka tietoisesti tekee ympäristölle edullisia valintoja. JUHA VALSTE Rohkenenkin ehdottaa vesilintujen hoitoja suojeluohjelmaksi seuraavia kiireellisiä toimia: 1 . He saattavat olla tunnollisia kierrättäjiä, luomutuotteita suosivia, ympäristötietoisia kansalaisia, jotka ovat ottaneet ympäristönsuojelun keinot omikseen . Ainoa todellinen lokkiongelma on joidenkin ihmisten korvien välissä. Avuksi oli saatu metsästäjät ja olipa puuhassa mukana oikea ornitologikin. Lokkien hävittäminen tai merkittävä vähentäminen ei onnistunut ja muille linnuille aiheutettiin suurta haittaa. Toivottavasti tämä ongelma ratkeaa jotenkin muuten kuin lokkeja tappamalla. Jouni Ruuskanen /uontokuvaaja ja lintuharrastaja Kajaani Kuka on aktivisti. "Haitallisia" lokkeja hävitettiin silloinkin innokkaasti. Perinteinen psykiatria perustuu pitkälti niin sanottuun valkoisen urbanisoituneen tiedemiehen maailmankuvaan, ja siinä arvioidaan lähinnä perheeseen ja yksilöön liittyvää toimintaa, ympäristöpsykologiaa lukuunottamatta. Aatettaan pitää vähän peitellä, että muut ottavat vakavasti . Mielenterveystoiminnassa ei riittävästi ymmärretä ihmisen tuhoavaa toimintaa suhteessa muihin lajeihin ja toisiin rotuihin. 2. Luontoaktivistit pukeutuvat villapaitaan, kasvattavat pitkän tukan , hortoilevat metsissä ja soilla kiikarit kaulalla ja syövät kasvisravintoa. Harmaalokki on ollut tuhma: ilkimys on sopeutunut käyttämään ihmisen tarjoamaa ravintoa ja runsastunut sen turvin huimasti. O nko lokeista saatu jotakin uutta tietoa. Mistä ovat putkahtaneet esiin supermetsästäjät, jotka tuntevat eripukuiset nuoret lokit lajilleen ja päästävät siten kärsimyksistään vain pahoja lokkeja. " Perään kerrotaan , kuinka henkilö on tehnyt tietoisesti jotain ympäristölle edullista. Nythän metsästysasiat päätetään täysin maaja metsätalousministeriön ja Metsästäjäin Keskusjärjestön kesken ikään kuin asia ei muita koskisikaan. Lyhennetään reilusti vesilintujen metsästysaikoja. Harmaalokki valtaa muiden lokkien pesimäsaaria sekä syö munia ja poikasia tilaisuuden tullen. Vesilintujen suojeluohjelman nopeuttamiseksi pitäisi metsästysasiat siirtää maaja metsätalousministeriöltä ympäristöministeriölle. Takin hihoissa, kalastajahatuissa ja eräliiveissä on luonnosuojelujärjestöjen merkkejä ja pinssejä. Tulivat vanhat pahat ajat mieleen. Onko jostakin ilmestynyt näyttöä siitä, että lokit levittäisivät salmonellaa ja muita sairauksia ihmisiin. Taru Lipiäinen Ekologinen minuus Timo Helle ihmetteli Luonnonsuojelijassa kesän alussa , miksi ympäristöuhkien ja mielenterveyden välisestä yhteydestä ei puhuta. Ja silloinkin salmonella on lähtöisin ihmisten käsistä. Metsästyslakia tulisi muuttaa siten, että metsästysasioista päätettäisiin yhdessä ympäristöministeriön, Suomen luonnonsuojeluliiton, Birdlife Suomen ja Metsästäjäin Keskusjärjestön kanssa. Heidät tunnistaa jo kaukaa . Sillä ei kuitenkaan näytä olevan samanlaista painoarvoa kuin esimerkiksi psykoanalyysilla. Kielletään houkutuskuvien käyttö metsästyksessä. Ettei vain ammuttaisi kaikkia lokkeja ja oltaisi onnellisia, kun saadaan harjoitella elävään ja lentävään maaliin. Se ei ole ainut merkki aktiivisuudesta, että on jonkin järjestön jäsen tai osallistuu mielenosoituksiin tai kirjoittelee yleisönosastoon. Äskettäin silmäilin valtakunnallista ympäristöterveysohjelmaa (kansanterveyslaitoksen kotisivuilta) sekä joitakin paikallisia ohjelmia. Mielenterveyden ja ympäristön yhteys on niissä ymmärretty melko ohuesti ja sivuutettu aivan liian kevyesti. Vain harvat epäilevät tuomaat ihmettelivät, miten tällainen joukkotuho maihinnousuineen vaikuttaisi linnustoon. Suomeen tulee perustaa lintuvesien suojeluverkosto, johon otetaan mukaan kunkin maakunnan parhaat lintujärvet ja -suot. Ei kannata puhua ilmaston lämpenemisestä, vesiensuojelusta, kierrätyksestä tai edes biojätteen lajittelusta liian innokkaasti. He eivät käytä meikkiä ja puhuvat sekavia hietasammakon kutuvesistä ja liito-oravan jätöksistä. Luonnonsuojelu näkyy kulutustottumuksissa. Siispä kukaan "tavallinen" ihminen ei halua kutsua itseään aktivistiksi. Ja tietysti levittävän siinä sivussa salmonellaa. Uhanalainen selkälokki on kiltti lokki, jota on nuorena hyvin vaikea erottaa harmaalokista. Pahimmillaan hävityksestä kehittyi eräänlainen ikiliikkuja: munia, poikasia ja nuoria lokkeja tuhottiin saman verran kuin tilalle saapui uusia yksilöitä
Olen tavannut saaren käyttäjät, kaksi keski-ikäistä miestä. Avasin keskustelun kysymällä heidän tietojaan maanomistuksesta. Sen olla oli makuualustoja ja jakkaroita. He eivät nähneet toiminnassaan mitään häiritsevää tai sopimatonta. keitä ja työkaluja näkyi siellä täällä. He arvelivat saaren kuuluvan läänin virkistysalueeseen. Kalaveh48 Mielipitei ä&k skustelua ENNEN -JÄLKEEN Kuka muistaa vielä maitolaiturit. Minua varoitettiin siitä, etten vaan nyt kajoaisi mahdollisesti jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan asiaan. Paikalleen jätetyistä tulisijasta ja käymäläistuimesta sekä talviasennossa olevasta veneestä voi päätellä , että toimintaa jatketaan keväällä. Irma Heiskanen ekopsykologiverkoston vastaava irma.heiskanen @pp.inet.fi Jokamiehen rajat Juhannuksen jälkeen näin ällistyksekseni , että mökkijärveni ennen tiheän pikkusaaren keskelle oli raivattu ikään kuin piha. Se tuntui olevan peruste leirin pystykseen . Saaren omistustakin vielä selvitellään . Tiedän saaressa pesineen pikkuja käpytikan lisäksi palokärjen, ja arvelen harmaapäätikankin siinä ainakin käyneen. Aiheenani oli , miten ekologiset ongelmat tulevat muuttamaan mielenterveyden käsitettä ja ammattikäytäntöjä. Retkeilijöitä en ole osannut sen uhkana pelätä. Kiinnostusta ekologiseen psykologiaan Uossa pyritään ihminen-luonto -suhteen murtuman korjaamiseen sekä teollistuneen minuuden sijasta ekologiseen minuuteen) kuitenkin on. Maanomistuksen selvittäminen ei ollut helppoa, mutta nyt taidan tietää, mille yhtiölle saari kuuluu . "Eihän täällä juuri ihmisiä näe." Ajattelin , että ovatko nuo nyt tyypillisiä jokamiehiä, vantteria, mersulla ajavia (kävin venerannassa katsomassa miesten auton) kaveruksia ja minä väärässä heidän oikeuksiensa suhteen. Minua ja kanoottiani on uhkailtu. dosentti Maria Suutala, Oulun yliopisto, kirjassa Naiset ja muut eläimet) . Puita oli kaadettu moottorisahalla ja kasattu keoksi. Ihmisen ja luonnon suhteen murtuminen tapahtui jo aiemmin kartesiaanisen luonnontieteen, teollistumisen alkuvaiheen ja kristillisten kirkon tiettyjen opinsuuntien yhteisvaikutuksen tuloksena (mm. Sitä osoittaa se, että luennoidessani muiden muassa ympäristöpsykologi ja kouluttaja Kirsi Salosen kanssa viime kesänä Pohjoismaisessa psykologikongressissa osanottajia tilaisuuteen tuli runsaasti ilman virallista ennakkomainontaa. Jatkossa asia varmaankin etenee, mutta tuntuu, että toivottoman hitaasti. Puitten väliin oli pingotettu kookas suojapeite. Etsimme luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Leiriä kauhisteltiin kylälläkin ja tiedettiin vene, jolla saaressa käydään . En vain ole päässyt asiasta keskustelemaan. Puhelustani ympäristökeskukseen jäi hölmistyttävä olo. Olen nähnyt talvella liito-oravan jälkiä saaren rantavyöhykkeellä. Metallijalkainen ikilevypöytä oli "pihan" keskellä. Saaren kokoon nähden laaja ala oli niitetty ja haravoitu ja kuokittu varvuista ja heinistä paljaaksi. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. SUOMEN LUONTO 11 /99. M. Kaupalla näin lomailevan poliisin . Tällä on historialliset syynsä. Saari on nyt syyssiivottu ja suuri osa kalustoa viety pois. Vielä ei ole tapahtunut mitään, mikä aiheuttaisi poliisin toimia. Tilojen maitotonkkien säilytyspaikat palvelivat iltaisin nuorison kokoontumispaikkoina. Miltei rantaviivalla oli huolel0: la tehty käymäläistuin. Nuolihaukka pitää saarta vakituisena tähystyspaikkanaan . Nyt olen ryhtynyt ajattelemaan, mitä voisi kuulua jokamiehen velvollisuuksiin silloin , kun on tapahtunut selvä ympäristörikos, kun jatkuva luonnonarvojen tuhoutuminen on ilmeistä ja kun maanomistajaa tai viranomaisia ei tavoiteta. Sitten tulivat tilatankit ja säiliömaitoautot. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen . Markku Tonttu PS. Samassa yhteydessä perustettiin ekopsykologinen verkosto, jossa on jäsenenä (emme ole yhdistys vaan vapaa verkosto) 32 ammattilaista. Olen uskonut, että saari on turvassa niin rakentamiselta kuin metsänhoidoltakin. Hänen mukaansa on selvitettävä maanomistus ja sitten tarvittaessa saatava paikalle poliisipartio. Rantaviiz valla oli harkoista aseteltu tulisi;:: ja. Elävää koivua oli tuohestettu. Rannan lähellä oli lankuista tehty, veteen työnnettävä laiturintapainen. kysyy tyrnäväläisestä maisemasta kuvaparin lähettänyt Jarmo Metsäperä. Niinhän primitiivisesti ajattelin "pihan" nähtyäni. Vanhempi kuva on vuodelta 1 984 ja uudempi vuodelta 1 997. Olisi ollut rikollista kasata leirin kalusto kekoon osoitukseksi siitä, että sen rakentajat eivät ole toivottuja. T
Esityksen teko-oikeus on siis hyvin laaja. Tavoitteena on saada vesiskootterilla ajaminen luvanvaraiseksi ja lopettaa vesiliikennelain mukaisten pienialaisten kieltoalueiden perustaminen hallinnollisesti epäkelpona menettelynä. jokamiehenoikeuteen sisältyy vesialueen omistajan velvollisuus sallia ja sietää yleiskäyttöä. Siltä osin kuin vesilaki sallii liikenteen, sitä voidaan rajoittaa vesiliikennelain nojalla. Väylällä ajon perusteisiin kuuluu myös läpiajo. Näin on tapahtunut vesiskootterien käyttöönotossa: niiden käyttö ei sovi jokamiehenoikeuteen vaan riippuu muun muassa vesialueen omistajan luvasta. Liikenteen vapaus taataan niin sanotun valtaväylän muodostumisella. Kieltoja ja rajoituksia tulisi esittää erityisesti alueille, joilla vesiskoottereilla ajelu on laajamittaista safariliikennettä tai muuta järjestettyä kaupallista toimintaa. Väylän käyttö on maksutonta, eikä siihen tarvita lupaa. Liikkuminen on kielletty, jos aiheutetaan tarpeettomasti häiriötä. Nyt Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF:n Suomen Rahasto ja BirdLife Suomi hakevat yhteisellä valituksellaan aluksi Iääninoikeudesta periaatepäätöstä vesiskootterien käytöstä. jokamiehenoikeuden kannalta tärkein vesilain säännös on vesien yleiskäyttöä koskeva yleissäännös. Haitan asteen harkinnanvaraisessa määrittelyssä tällä seikalla on merkitystä. Vesiskootterilla ajo on luonteeltaan paikallista, ei läpiajoa, useimmiten se on pitkäaikaista ja toistuvaa. Yleiskäytön ehdot eivät täyty Yleiskäytön tärkeä edellytys on vahingon ja haitan välttäminen. Suomessa vesistön käyttöä sääntelee vesilaki. Kiellon tai rajoituksen perusteina voidaan mainita lain 15. Siihen saakka on pyöritettävä hallinnollisesti turhauttavaa kieltohakemusten sirkusta alueelta toiOlli Paasivirta on eläkkeellä oleva ympäristöneuvos.. Yleiskäytön periaatteisiin kuuluva vesistön läpiajo-oikeus ei täyty vesiskoottereilla ajettaessa. Toivottavasti Suomi tavoittaa tässä asiassa muun maailman jo ensi vuonna. SUOMEN LUONTO 11 /99 Vesiskootterin aiheuttama haitta on kiistatonta: melun subjektiivinen kokeminen ja siitä aiheutuva suoranainen haitta, aallokon muodostus, luonnoneliöiden häirintä, liikenneturvattomuuden lisääntyminen sekä suomalaiselle kesäiselle elämänmuodolle vieras ja häiritsevä toiminto ovat ristiriidassa yleiskäyttöoikeuden kanssa. Vesistön liikenteen vapauden lähtökohtana oli historiallisina aikoina taata kaupallinen liikenne yksityisomistuksessa olevissa vesistöissä tällaisiahan Suomen vesistöt ovat edelleenkin. Sen mukaan vesiskootterilla liikkuminen voidaan kieltää vesiliikennelain (463/ 96) nojalla. pykälän mukaisesti liikenteen, ympäristön, kalastuksen tai muun elinkeinon suojaaminen, yleinen luonnon virkistyskäyttö tai muu yleinen etu. Liikenne ei saa myöskään toistua lyhyellä aikajänteellä. Ensimmäisessä pykälässä mainittu lain tarkoitus sisältää muun muassa luonnolle ja yksityiselle edulle aiheutuvat haitat. Yleiskäyttö ulottuu eräin ehdoin myös väylien ulkopuolelle. Toistaiseksi pitää hakea kieltoa Ennen tämän valituksen käsittelyä ja ratkaisua joudutaan noudattamaan aiempaa lain tulkintaa. Vesiskootterin vesillelasku, huolto, kuljettajan pukeutuminen ja ajon paikallinen luonne eivät täytä perustetta. pykälässä tarkoitetun erityisen huomattavan haitan poistamiseksi. Kaikkialla maailmassa vesiskoottereilla ajaminen on keskitetty erikseen varatuille alueille, joilla haitat voidaan minimoida ja joilla voidaan tarjota ajajien tarvitsemat palvelut. Vesiskoottereilla ajoa harrastavat ja safareita järjestävät ovat velvollisia hakemaan yhdessä viranomaisten ja alueen omistajien kanssa ne paikat, jotka soveltuvat tähän toimintaan. PUHEENVUORO OLLI PAASIVIRTA Vesiskootterilla ajo ei ole jokamiehenoikeutta E tenkin viime vuosina on saanut valtaa käsitys, jonka mukaan Suomessa joidenkin muiden pohjoismaiden tapaan omaksuttu ikimuistoinen jokamiehenoikeus saisi muotivillitysten myötä uutta sisältöä. Lisäksi se syrjäyttää jokamiehenoikeuden muunlaisen käytön. Ristiriita syntyy silloin, kun perinteinen luonnon virkistyskäyttö syrjäytyy pienen vähemmistön, kuten vesiskootterilla ajajien, toimien seurauksena. Esityksen kiellosta voi tehdä kunta tai paikallinen asukas tai sellainen viranomainen, yhteisö tai vesialueen omistaja, jota asia koskee. Näin voi käydä, jos esimerkiksi oleskellaan pitkäaikaisesti toisen alueella. Vesiskootterilla palataan lähtöpisteeseen. Suomalainen ja hänen sisäistämänsä elämänmuoto asettuvat kuitenkin vastarintaan tuntiessaan oikeustajulleen vieraan tekijän tunkeutuvan jokamiehenoikeuden reviirille. Vesiliikennelakia ei voida soveltaa silloin, kun vesilain säännös jo kieltää liikenteen tai rajoittaa sitä. pykälän tarkoittaman haitan eikä 16. Vesiskootterien käyttökiellon yleisimmät perusteet ovat melu, aallokon aiheuttaminen, vahingon ja uhan aiheuttaminen luonnoneläimille kuten vesilintupoikueille, luonnon virkistyskäytön ja muun liikenteen vaarantaminen, kalastusvälineiden ja muiden rakennelmien vahingoittaminen sekä yleinen häiriö. jokamiehenoikeuden sisällölle ei ole tarvinnut hakea määrittelyjä oikeuslaitoksesta. Esityksessä on syytä korostaa, että kieltoa haetaan lain 15. Tavoitteena luvanvaraisuus Toiminta, joka ei kuulu jokamiehenoikeuden ja vesistössä yleiskäytön piiriin, riippuu muun muassa alueen omistajan luvasta. Esitys tehdään alueelliselle ympäristökeskukselle tai väyliä koskien merenkulkupiirille
Niiden tarkoitus on opettaa lapsille rajoja , joiden noudattaminen auttaa selviytymään elämässä. Lapsen luovuuden ja mielikuvituksen varaan voisi jättää paljon enemmän kuin yleensä tehdään Hemppa on epäsovinnainen tarina, jonka kuvat ja teksti eivät ole valmiiksi pureskeltuja. Suomessa kasvitiede näyttää olevan täysin ilman yhteyksiä yhteiskuntaan . Aikaansa edellä olleet keksinnöt unohdettiin pitkiksi ajoiksi, ja muilla aloilla tapahtunut kehitys vauhditti taas kasvitiedettäkin. Sen voi käydä läpi yhä uudelleen kuin taidenäyttelyn ja löytää aina jotakin uutta. Se jättää paljon lapsen rajattoman mielikuvituksen varaan. 4 79 s. Olisi pitänyt pohtia enemmän ilmiöitä, syitä ja seurauksia kuin luetella nimiä. Sen huomaa kirjan ulkoasusta. Perinteiset sadut sisältävät opetuksia. lanttu kirjoittaa esipuheessaan kertomusten kiehtoneen häntä lapsesta asti. Lasta ympäröivä maailma ei ole tällainen. Miksi Norrlin, Cajander, Linkola ja Kotilainen suuret kasvitieteelliset teoreetikot eivät nousseet kansainväliseen kuuluisuuteen. Mikä oli julkaisukielen merkitys suomalaisethan julkaisivat aluksi paljon ruotsiksi , sitten saksaksi ja vasta viime vuosikymmeninä englanniksi. 1 70 mk. Kirjoittajien olisi kannattanut selvemmin seuloa esiin todelliset suurmiehet ja katkaista teksti vaikkapa vuoteen 1950, 50 lrJOJ sillä oman ja elossa olevien kollegojen merkityksen arviointiin harva pystyy ja uskaltautuu. Mitä vaikuttivat sota ja saksalaissuhteet. Hinta n. Miksi tutkimus painottui niin vahvasti ja niin pitkään systematiikkaan. Brittiläinen kasvitieteen professori A. Väärinkäsitysten ja kommellusten jälkeen monien pelkäämä Hemppa osoittautuu taitavaksi eläintenkäsittelijäksi ja saa uusia ystäviä. Eräs ajankohtainen aihepiiri nousee kirjasta esiin ylitse muiden: erilaisuus kaikkine sen herättämine tunteineen, väärinkäsityksineen ja pelkoineen. Kun tullaan tämän vuosisadan puolelle, teksti muuttuu luettelomaiseksi: nimiä on paljon ja keskeisten tutkimusalojen lisäksi mainitaan yksittäisiä julkaisujakin. sov1nna1nen lasten kirja Mildebergius: Hemppa, Korkeasaaren korilla, Lasten Keskus 1999, Helsinki, 48 s., 137 mk. Tapahtumapaikkana on Korkeasaaren eläintarha, jonne Hemppa saapuu pakattuna auton varaosalaatikkoon . ANNE PETÄINEN Ehtymätön Seitsemän veljestä Markku Tonttu (toimitus ja kuvitus}: Linnan hirmuinen isäntä. A. Poikkeuksia ei sallita, mutta niitä ei myöskään ole. Kirjan loppuun on varmuuden vuoksi liitetty hakemisto, josta löytyy selitys monille omituisille otuksille kuten apiaanille, jaguurille ja orankutankille. Tärkeä asia pohdittavaksi lapsille ja heidän aikuisilleen nyt kuten aina ennenkin. Suomea käsittelevä osuus on kirjoitettu osaksi toisella tavoin. G. Virolainen taiteilija Juri Mildeberg on tehnyt kirjan kuvituksen ja suomalainen Teppo Vuoristo vastaa tekstistä. Eikö myös epäsovinnaisuuden siemen olisi hyvä kylvää tässä vaiheessa ainakin osoittaa sen mahdollisuus ja olemassaolo. Kirja sopii niille, jotka haluavat tarjota lapselle vaihteeksi jotakin erilaista. Ensin loistava alku ja sitten suuri pimeys! Theofrastos (370-285 eKr) loi modernin kasvitieteen perusteet, mutta sitten kasvitiede unohdettiin. Markku lanttu on koonnut ja kuvittanut Seitsemän veljeksen varsinaisen juonen lomasta löytyvät itsenäiset kertomukset ja sadut pieneksi kirjaseksi. Mutta onko asiat väännettävä rautalangasta, ennen kuin lapsi oivaltaa mistä on kyse. C. Vasta Andrea Cesalpino (1519-1603) ja John Ray (1623-1705) nostivat kasvitieteen samalle tasolle kuin se oli Antiikin aikana. Maailma näyttäytyy opettavaisissa saduissa usein mustavalkoisena ja yksinkertaistettuna. Hempan unenomainen kuvitus elää aivan omaa elämäänsä. Kuka paljasti kasvien salat. Tekstissä on lasten huumorintajuun vetoavia sanaleikkejä ja hassunkurisia nimiä. Linnan hirmuinen isäntä sisältää kahdeksan tarinaa, joiden joukossa on muun muassa Laurin kuuluisa unennäkökohtaus, runo Seitsemän miehen voima sekä pieni tietopaketti kansalliskirjailijastamme. Missä jamassa kasvitiede olisikaan, jos sitä ei olisi unohdettu liki kahdeksi vuosituhanneksi. Morton kertoo sujuvasti kasvitieteen kehityksestä. Taiteilijanimi Mildebergius pitää sisällään kaksi henkilöä. Tarina kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä ja herättää kysymyksiä. Se on kuin tajunnan virtaa monine yksityiskohtineen. Synkähköstä kokonaisilmeestään huolimatta kuvitus on kiehtova. Viisaasti Morton jättää viimeisten vuosikymmenten arvioinnin myöhemmin tehtäväksi. SEPPO VUOKKO Ep~. Päähenkilö on Hemppa, josta ei loppujen lopuksi ole edes varmaa, onko se eläin vai ihminen. Morton: Kasvitieteen historia + Johannes Enroth & likka Kukkonen: Kasvitiede Suomessa. Voisi kuvitella, että taiteilija on tehnyt kuviksi jonkun tarinaa kuunnelleen ja tavallista vilkkaammalla mielikuvituksella varustetun henkilön mielikuvat ja assosiaatiot. Eivätkö juuri lapset ole herkkiä ja nopeita huomaamaan vähäeleisempiäkin merkityksiä. Entä onko sillä mitään väliä. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on Suomen tunnetuin ja luetuin kotimainen teos. Karu , mustavalkoinen kuvitus sopii tarinoihin kuin nakutettu, luonnonläheiset SUOMEN LUONTO 11 /99. Lajinmääritysongelmien jälkeen Hemppa pääsee asumaan apiaanil innan vahtimestarin luo. Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen tarinoita, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1999, 64 s., 72mk. Gaudeamus 1999. Lapset tuntuvat sopeutuvan epätäydelliseen maailmaan paljon helpommin kuin aikuinen ihanteineen. Miksi laaja-alainen ekologia on tullut kasvitieteeseemme vasta aivan viime vuosina. Teksti etenee merkkihenkilöistä toiseen ja tapahtumat sidotaan aikansa yhteiskuntaan kerrotaan, mikä jarrutti ja mikä edisti kasvitieteen kehitystä. Pieni epäsovinnainen välipala silloin tällöin ei liene kovin vaarallinen
Värikäs kuva kokoelma Hannu Hautala: Sävy sävyyn (Colourscape}, Otava 1999, 128 s., 295 mk. Joutsenen lähtökiidossa, purppuranpunaisessa kaamosmetsässä ja aaltoilevassa kelon kyljessä näkyy veteraanikuvaajan pitkä ja läheinen suhde Koillismaan luontoon. Kuuset jälleen, korkeat ja kesällä kukkalatvaiset, ovat nyt ikään kuin suunnattomia sokerikartioita ... Nyt riippuivat monien honkien oksat katkenneina joko lumen taakasta, joka väänsi niistä toiset alaspäin, taikka myrskyn kiukkuisista tempauksista. Ilmestynyt alunperin 1923. Syysmyrsky raivosi yöllä .. Erilliseksi niteeksi koottuina ja kuvituksen ansiosta mainiot tarinat pääsevät esille. Linnan hirmuinen isäntä on sympaattinen kirjanen, joka sopii hyvin vaikkapa omintakeiseksi lahjaksi. Myrsky oli tyyntynyt. Nämä selvitykset on käännetty myös englanniksi, samoin kuvien yhteydessä olevat lyhyet runot. syysmyrskyistä viimeinen, tuoden luontoon talven sitä uraa myöten, jonka tuo myrsky vihallaan aukaisi. Ja kuusten pitkulaisissa kävyissä, jotka ovat kevään kauniinpunaisista kukista kehittyneet, on kiiltävä jääkuori. Kaikki oksat eivät jaksaneet vastustaa moisia odottamatta tulleita vihanpuuskia: naksis ... lrJOJ Willamon teos vie puolestaan merellisiin maisemiin. On marraskuun alkupuoli. JUHO RAHKONEN KIRJAKALENTERI Marraskuu Puutarhassa on tapahtunut viime yönä hirveitä. Ulkosaaristo Missä meri ja taivas kohtaavat on tekijöidensä yhteinen tarina, jonka Jokinen on kuvannut ja Willamo pukenut sanoiksi. "Missä vain on vähäisinkin jalansija elämälle, sinne elämä juurtuu. Joel Lehtonen: Korpi ja puutarha, Karisto 19 78. Pitkän polun kulkenut luontokuvaaja Eero Murtomäki jatkaa luontokokemusten tutkimista kirjallaan Tunturipöllö Pohjolan valkoinen vaeltaja. Merikirjan kirjoittanut Heikki Willamo sanoo, että hänellä on viehtymys äärimmäisiin oloihin . Kun viimein aamu valkeni ja ikkunasta saattoi erottaa ulos, oli maailma uskomattomasti muuttunut: kaikki valkeaa ... Molemmat kirjauutuudet on kustantanut Suomen Luonnonsuojelun Tuki. Hän kertoo jatkavansa Mahtilintu -kirjansa tematiikkaa. Mutta mitä se olikaan tehnyt! Puutarhaa ympäröivät hongat ja suuret kuuset, jotka suojaavat sitä pohjoiselta viimalta ja etelän vimmatuilta merituulilta. Tantun toiveiden mukaan ne herättänevät lukijassa kiinnostusta myös koko teosta ja Kiven muuta tuotantoa kohtaan. Erityisen onnistuneita aukeamia ovat jäälautat tunturimaisemassa sivuilla 44-45 , sivujen 60-61 tykkylumet ja jäätyneet rannat sekä kelon pinta ja auringonlaskun kultaama jokisula sivuilla 64-65. Kuvitus tuo mieleen häkellyttävän eläviä mielikuvia milloin tummista metsistä ja niiden pimennoissa asustavista hiisistä ja peikoista, milloin karheasta sammalesta jalkojen alla ja puunkaarnasta poskea vasten. Muinaisuskomusten mukaan korppi on etelän noidan apulintu, kun taas tunturipöllöllä on sama rooli Lapissa. tahi kuin päästä jalkoihin asti valkoisiin puettuja kummituksia: lunta jokaisella alas hervahtaneella oksalla ... paukkui puissa, humisi ilmassa, iski ruutuihin jollakin kovalla niin kuin ruoskalla: lumirännällä ja raepuuskilla. Markku Jokinen ja Heikki Willamo: U/kosaaristo missä meri ja taivas kohtaavat, Suomen Luonnonsuojelun Tuki 1999, 143 s., 198 mk. Lopussa professori Lauri Kettunen valottaa valon hiukkasja aaltoluonnetta. Niin, myrsky jylisi ... selvää talvea. Hautalan kuvat ovat upeaa katsottavaa. Ajatella vaikkapa tuulista ulkoluotoa, jossa kaikesta huolimatta saattaa kasvaa kitulias mänty tai jäkälikköä." "Kirjan idean voisi tiivistää näin: ylistys elämälle!" JUHO RAHKONEN Eero Murtomäen rakkaus luontoon on tiivistynyt uudeksi kirjaksi. Kuvilla ei ole luontevaa yhteyttä toisiinsa, eivätkä runonpätkät ja professorien tekstit soinnu kokonaisuuteen . Markku Jokisen ja Heikki SUOMEN LUONTO 11 /99 .. Niissä kuvat pelaavat hyvin yhteen, ja värien sinfonia välittyy katsojalle koskettavasti. Professori Anto Leikola johdattaa lukijan värien maailmaan kertomalla muun muassa, miten silmä havaitsee luonnon värien ja sävyjen kirjon. piirrokset ovat kuin rosoisen kiven pintaan kaiverrettuja. LAURA SUHONEN Uudet tulkinnat tunturipöllöstä ja ulkosaaristosta Eero Murtomäki: Tunturipöllö Pohjolan valkoinen vaeltaja, Suomen Luonnonsuojelun Tuki 1999, 168 s., 198 mk. Graafisesta suunnittelusta vastaava Raimo Ahonen on rohkeasti sijoitellut kuvia vieri viereen ja jopa päällekkäin. Sävy sävyyn -kirjan pääosassa ovat luontokuvaaja Hannu Hautalan valokuvat. Sävy sävyyn on ulkoisesti näyttävä teos, mutta kirjan idea kaipaisi terävöitystä. "Pyrin löytämään jotain siitä kokemusmaailmasta, joka ihmisillä oli silloin, kun luonto oli vielä tärkeä ja läheinen jokapäiväisessä elämässä", Murtomäki selvittää kirjansa lähtökohtia. Vaikka tarinat lienevät useimmille suomalaisille ennestään tuttuja, ne jäävät Seitsemässä veljeksessä Jukolan veljesten hulvattomien seikkailujen varjoon. Gummerus 1981 .. uhkasi katot repiä, temmata ne paikoiltaan peitteisiinsä viluisina kääriytyvien ihmisten yltä ... Sävy sävyyn säväyttää parhaiten yksittäisillä aukeamillaan. parahtaen ne katkesivat, helposti kuin mäntypuu pakkasella havunhakkaajan käsissä ...
TUEMME LUONNONSUOJELUfa AdVizard Kalvholmsvägen 351 65630 Karperö Puh. (06) 224 21 10 www.tawi.fi/ds HHMWOOD TECHNOLOGY OY Rauma Hämeen Säätöhuolto Oy Heikintie 13 33950 Pirkkala puh. (02) 434 51 1 1 Poni-Haka Oy Vantaa Puh. (03) 214 2912, 049 157 320, fax. (09) 169 5960 Maisema-arkkitehtitoimisto Maisemakontroll Ky Anneli Ruohonen Tampereenvaltatie 19 33100Tameere puh. Tilitoimisto Ekotili Oy 60100 Seinäjoki Tilitoimisto Kinnari Kirsti 66300 Jurva Tita Profil Oy 61800 Kauhajoki Toukolanpuiston koulu 60 1 50 Seinäjoki Urho Viljamaa Oy 61280 Jokipii ETELÄ-KARJALA Asianajotoimisto Hannu J. (03) 368 0261 Korkeasaaren Eläintarha 00570 Helsinki puh. Boström Oy Ab 68530 Lepplax Heikin Tarha Ky 69600 Kaustinen Keski-Pohjanmaan Aikuiskoulutuskeskus Kokkola KWH Mirka Oy Ab 66850 Jepua Valio juustot, ravintorasvat ja jauheet 69301 T oholampi Yxpila Hinaus-Bogsering Oy Ab VAASAN RANNIKKOSEUTU Ahlskog Oy Ab 68500 Kruunupyy Anygardit 66550 Västerhankmo Auto-Rost Bengt Pada Kb Brunnsborning Klemets & Son Ay 64200 Närpes Bilplåtverkstad Burman K-E 66530 Kvevlax Byggbotnia Oy 64200 Närpes Byggnadsbyrå Ravald Birger 66210 Holpe Bäcklund Bröderna 66200 Korsnäs Crystal lllusion Ltd Oy Ab 65630 Karpero DGT Volmatic Oy Ab 64230 Närpes DP-Tarra Oy 64320 Dagsmark Dynamoföretagshuset Ab/Yritystalo Oy 64200 Närpes Däckservice Storm Bjarne Fma 65520 Helsingby Fiskaffär Snickars Kb 65920 Norra Vallgrund Forsman Bo Bilverkstad Fma 65450 Solf Hembageri Andereas Knip 66530 Kvevlax Hotel Restaurang Logen 64200 Närpes Hällströms Plåt & Co 64230 Närpes Höglund John Fma 66290 Töjby Jordbyggnad Rönn Kent 66530 Kvevlax Kuljetusliike Vikstrand Oy Ab 64200 Närpes Vaasan kumisin paikka Kumi-Järvinen Ky Kyrönmaan Opisto 66400 Laihia Lapuan Tuomiokirkkoseurakunta Lintuvuoren Lounas-Kahvila 65610 Mustasaari Länsirannikon Leipuri Oy Västkust Bagaren Ab Nymebil Kb Ky 66600 Vörå Närpes Renhållning 64230 Närpes Närpes Träull 64200 Närpes Närpiön Paulatehdas 64201 Närpiö Näsman Tapani Ky 66400 Laihia Oravaisten Kahvitupa 66800 Oravainen Piccolo 65101 Vaasa Posti/Gabriella Ab Oy 64300 Lappfjärd Pörtom Bokföringsbyrå Rönnqvist Kaj Fma 65800 Replot Sanstor 66240 Petalax Sjö P-H Verkstad Fma 65870 Björköby Skinnars Verkstad Oy Ab 65100 Vasa Svenns Bil-EL 66100 Malax Toy Timber Oy 66400 Laihia Transport Westerlund P. Janhonen Ky 41490 Niemisjärvi PIRKANMAA EMB-Service Oy Kangasala Parkanon Ympäristösuojelu SATAKUNTA Euran Putki & LVI-Palvelu Eura Jokilaakson Tilitoimisto 32800 Kokemäki Peräkylän Ratsutalli 27430 Panelia Porin lsännöitsijät Oy Rauman Huoltoruokalat Oy UPM-Kymmene käyttää Suomessa tuotteiden valmistamiseen paljon sähköä ja lämpöä. (09) 123 41 METSÄLIITTO Naantalin kaupunki Käsityöläiskatu 2 52 21 100 Naantali Puh. Tunnemme vastuumme energian käytössä. Kb 66280 T aklax Turkistarhaajien eläkekassa Vaasa Vörå Allmålning Fma Vörå Djurtransport Ab Vörå-Maxmo Skogsvårdsförening Vörå Stålbygge Ab ETELÄ-POHJANMAA Big Mama·s Ranch 61360 Mieto Jalasjärven Metsänhoitoyhdistys ry 61600 Jalasjärvi Jurvan Kello ja Kulta Järviseudun Kotitalouskonehuolto Oy 62900 Alajärvi Kauhajoen Lämpöhuolto Oy 61800 Kauhajoki Kauhavan Ilmastointi Oy Kurhelan Puutuote Ky 63300 Alavus Kurikan Elementtirakennus Oy Kurikan Raudoituspalvelu Oy Pakkalan Liikenne 63370 Taipalus Ratsastusvaruste Kandaari 60100 Seinäjoki Seinäjoen taidekoulun kunnanyhdistys ry Teollisuuspalvelu Siirtola Ky 61850 Kauhajoki as. (06) 359 1966 Fax. • UPM SUOMEN LUONTO 11 /99. (03) 214 9916 Merita-Pankki Oyj 00020 Merita puh. Salminen SS 100 Imatra Kivipalvelu 0. (06) 359 1966 Data Supply Oy Ab Nybrovägen f3 64200 Närpes Puh. (016) 561 203 KAINUU lncap Electronics Oy Sotkamo POHJOIS-POHJANMAA Dataskill Oy 90650 Oulu Rannikon Liikennekoulu Kalajoki KESKI-POHJANMAA E. Laukkanen Ky Imatra ETELÄ-SAVO Etelä-Savon Sairaseläinpalvelu 51740 Huuhanaho Juvan kunta/sivistystoimi Savonlinnan Puhelinyhdistys KYMENLAAKSO Loikalan Kartanon Ratsastuskoulu 47490 Mankala Metsäkulman Kioski 48910 Kotka Mustilan Kartano Elimäki NESTE RESINS Vehkalahden kunta KESKI-SUOMI Keski-Suomen Viatek Jyväskylä T. Liityimme ensimmäisten yritysten joukossa energiansäätösopimukseen jo kaksi vuotta sitten, ja pyrimme koko ajan säästämään energiaa ja käyttämään sitä tehokkaammin. Useimmat tuotantolinjamme ovat nykyaikaisia ja energiatehokkaita, ja suosimme uusiutuvia energialähteitä. (09) 8766 304 LAPPI Koillislukko Oy 98100 Kemijärvi Puusepänliike Johannes Seppälä Kolari puh
Sijainti Kirkkonummella meren rannalla 35 min. p. H:gin keskustasta. Nervanderinkatu I I, Helsinki. 0400 702250 / (09) 175 511 . (09) 148 841 2 Printcorpio Oy Tekstiilipaino Urheilukentäntie 6 36720 Aitoo Puh. Edustuskäyttöön tai luontoon kaipaavalle perheelle ainutlaatuinen tilaisuus. (015) 1911 Fax. Esite sekä esittely JYA Housing, Puistokatu 3 A, Hki. 70 m2, ympärillä ls.alueita ja kaunista kulttuurimaisemaa. (08) 8848 000, faksi (08) 8848 529 www.mcrikoski.fi LANSIVOIMA llinkosken Sähkö GENENCOR INTERNAT\ONAL !i~ Oy TERASKONTTORI MELKONKATU 15 0021 HELSINKI Puh. (03) 538 7282 Fax. ~;;iki,--A.--7' J,lJON N ONK U VA-A R KlSTO L uontokuvaaja Pertti Salolaisen näyttely Vuodenajat on esillä Luontokuvat/Luonnonkuva-arkistossa Helsingissä marraskuun ajan. (013) 1411 Fax. POHJOLAN 6220 1 Kauhava (06)4346 100 Merikosken ammatillinen koulutuskeskus Nahkateh1aankatu 3, 90100 OULU Puh. Animal Health Kaarina Heikkilän Kauppapuutarha Turku Puidenhoito TSYmpäristöpalvelu Ky Parainen Varissuon Apteekki Turku Wallius Hitsauskoneet 25130 Muuria Verdandi-yhtiöt Henkija eläkevakuutus Turku AHVENANMAA KMS-Konsult PÄIJÄT-HÄME Kärkölän kunta HÄME J. P. Sisällä kaikki mukavuudet ja suomalaista kädentaitoa parhaimmillaan: veistetty pääovi, viinikellari, erikoiskeittiö, suuri pyöreä sauna ym. Puh. (08) 315 8301 Uudenmaan ympäristökeskus Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki Puh. Tamminiemen 3.8 ha:n tilalla vieressäsi ovat niin stadi, saaristo kuin golfkeskuksetkin. (09) 148 881 Fax. Avoinna arkisin 9.00-17.00. H. (05) 371 0893 Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Tori katu 36 A, 80100 Joensuu Puh. Luontokuvat/Luonnonkuva-arkisto. (013) 123 622 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus lsokatu 9, 90100 Oulu Puh. K. (09) 615471 Fax (09) 674954 PI 1023, 45101 Kouvola "Tamminiemi on kauneimpia suomalaisia puutaloja, joita olen nähnyt" T ässä talossa on se jokin. Viime kuussa hänen kuviaan oli muun muassa esillä Edinburghissa Skotlannissa. (05) 7761 Fax. Oksanen Automaalaamo Virtanen Tuusula Capella Finland Oy Helsinki Entisöinti Pulla Oy Helsinki Espoon kaupungin liikuntatoimen keskus Espoonlahden Putki Oy Helsinki Hercofinn Oy Ab Helsinki Inkoon kunta/ ympäristö lautakunta lsännöinti Niini Oy FIAT www.italkon.fi J & M Korpimäki Karjaa Leppäsuon Huoltokorjaamo Helsinki Nokia Networks Oy PMR 00045 Nokia Group PC-Toimisto Oy Helsinki Polyta Oy Ab Espoo Spar Market Ogeli Helsinki Suomen Lähetysseura 00140 Helsinki Suomen Pakkausyhdistys Helsinki Tamro Oyj PL 11, 01641 Vantaa Thomesto Tieturi www.tieturi.fi 00260 Helsinki STORAENSO ;I SUOMEN LUONTO 11 /99 Etelä-Savon ympäristökeskus Jääkärinkatu 14, 50100 Mikkeli Puh. 3,65 milj. (03) 538 7292 Y rnpätistö• · asiantuntijoiden keskusliitto n YKL ry EKO-ulkotulet Pl 2. VARSINAIS-SUOMI Farmacia & Upjohn. Kuljetus Oy 3 1230 Susikas ITÄ-UUSIMAA Porvoon Aputyöurakointi Oy UUSIMAA Agronomiliitto ry Ahlsell Ref Oy Helsinki Apsco Oy Espoo Arbetarbladet Helsinki Asianajotoimisto M. (09) 413 77 200. (015) 363 915 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kauppamiehenkatu 4, 45100 Kouvola Puh. Haluan tavoittaa syvyyden ja toivon, että kuvani kertovat luonnon sanomaa: Katso kuinka kaunis olen, älä tuhoa minua." Pertti Salolainen on ollut Suomen Lontoon suurlähettiläs vuodesta 1997. "Tavalla tai toisella haluan kuvata esteettisesti miellyttävää, jopa rumuuden karkeudessa sitä on. Salolainen sanoo edustavansa luontokuvauksessa ekoesteettistä koulukuntaa. mk. Salolainen piti ensimmäisen valokuvanäyttelynsä 1986, jonka jälkeen hänellä on ollut useita näyttelyitä eri puolilla Suomea ja muuallakin Euroopassa. 53. Talo 330+ 140 m2 + apurak
Suomen merialueilla syönnöksellä olevia nokkakaloja tavataan heinä-syyskuussa. tri Matti Helminen fil. Keväällä nokkakalat palaavat Itämereen, ja niitä tavataan kudulla matalissa rantavesissä etelästä aina Viron länsirannikolle saakka. Välähdys tuli seitistä, ja esine oli isohko hämähäkki jalat tiukasti kyljissä. Olennaista on, että pieninkin maan kokkare, vaikkapa sorsan vatsahöyhenissä tai Suomenlahden yli purjehtivan ajopuun rakosissa , saattaa tarjota turvapaikan ja leviämiskeinon monille lajeille sellaisenaan , kuten änkyrimadoille tai hyppyhäntäisille, tai erilaisille kestomuodoille. Nokkakala on ulappavesien parvikala, ja parvet siirtyvät talveksi pääosin pois Itämerestä Pohjanmeren puolelle. Mistä väri johtuu. Vihreäruotoinen tuulehaug Sain Saarenmaalla haukea, jonka ruodot olivat aivan vihreät. Saarenmaan kalastajien saaliina ja sikäläisissä ruokapöydissä tuoretta nokkakalaa on vuosittain keväästä syksyyn. Seittilentoa käyttävät myös usein sellaisten perhoslajien toukat, joiden naaraat ovat lyhytsiipisiä tai jotka eivät muuten juuri lennä. Erehtymisen mahdollisuudet ovat siis hyvät. Miten erilaiset lentokyvyttömät pikkuotukset ovat pystyneet levittäytymään Suomeen jääkauden jälkeen. Asiantuntijoina toimivat: MMT (h.c.J Harri Dahlström fil. Kestävin vaihe on monissa ryhmissä muna. Ulkomuodoltaan se kuitenkin muistuttaa hyvin paljon haukea, ja sitä kutsuttiin aikoinaan nokkahaueksi. alueittemme suolapitoisuus on suurin . lis. Kun mannerjäätikkö suli, suuri osa laajalle levinneestä pieneliöstöstä tunkeutui pian tyhjälle alueelle jäätikön sulamisjärvien ja jokien kuljettamina. Laita mukaan yhteystietosi. Vieläkin voidaan eläimistöstämme joltisenkin varmasti päätellä, mitkä lajit ovat tulleet mitäkin tietä. Suomen vesien hyvistä nokkakalavuosista on jo lähes 20 vuotta. Nokkahaueksikin kutsuttu nokkakala ei ole hauen sukua vaan kuuluu hopeakylkikalojen lahkoon. Onhan tunnettua, että meillä Suomessa saattaa lumi värjäytyä punertavaksi Afrikan hiekasta. Sama koskee tietenkin kasvillisuutta, sillä kasvien siemenet leviävät samalla tavalla kuin eliöiden kestomuodot. Harri Dahlström Siivettömien leviämiskeinot Vielä 1 2 000 vuotta sitten Suomi oli mannerjäätikön peitossa. Hämähäkit taitavat levitä enemmän nuorina, sillä loppukesällä seittilentäjiä on nähty suurinkin määrin. Seppo Vuolanto fil.tri JuhaTiainen professori Kauri Mikkola _J ~ 54 Kysyjä ajatteli lähinnä lieroja ja muita "maan matosia". Kysy luon osta vastaavat! Nokkakalan liha on varsin maukasta, ja siksi moni arvostaa sitä ruokakalana. Tästä ovat maaperän mikroskooppiset karhukaiset tulleet kuuluisiksi. Tosin jäätikön yllä leijunut korkeapaine ja jäätiköitä putoava kylmä tuuli saattoivat tehdä lähestymisen vaikeaksi! Lentokyvyttömilläkin niveljalkaisilla on usein tehokkaat keinonsa levitä. Syötävänä ei ole ollutkaan hauki vaan nokkakala, virolaiselta nimeltään tuulehaug. Myrskytuulet saattavat myös osallistua eliöstön levittämiseen. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei kirjeitse. Seppo Vuokko fil. Vihreys näkyy jo kalaa perattaessa, mutta se vahvistuu keitettäessä. Useimmilla ei-niveljalkaisilla selkärangattomilla on kestomuotoja, jotka kestävät kuivuutta ja äärimmäisiä lämpötiloja. Vaeltajaperhoset käyttävät säännöllisesti lämpimiä tuulia hyväkseen, ja perhosia on varmaankin ilmaantunut jäätikön reunoille jo silloin, kun se oli sulamisvaiheessa. Viron matkallaan moni muukin on ihmetellyt samaa asiaa. Tämän vuoksi kalaa ainakin meillä usein myös kartetaan . Se on turhaa, sillä väri johtuu nikamien, luiden ja ruotojen sisältämästä vaarattomasta väriaineesta, vivianiitista eli rautafosfaatista. SUOMEN LUONTO 11 /99. Lierot sulkevat munansa tiiviiseen munakoteloon, joka on leviämiskeino ja sopeutuma äärimmäisiä oloja, muun muassa kuivumista, vastaan. Ne ovat runsaimmillaan silloin, kun meriKysy luonnosta Luontoillan asiantuntijat vastaavat! Lähetä kysymyksesi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. tri likka Koivisto fil. Joet, järvet ja meret voivat siis kuljettaa eliöitä erilaisen kelluvan aineksen mukana. Ihailin kerran kiikarilla Kevon kanjonissa piekanan kaartelua, kun näkökentässä välähti ja näin tuntemattoman pallomaisen esineen liikkuvan tasaisella nopeudella myötätuuleen. Nokkakala sijoittuu kalojen järjestelmässä kauaksi hauesta. Nokkakalan selkäranka ja ruodot ovat väriltään sinivihreät. Maaeläimille on toki maateitse leviäminen luontaista. maist
Luontoon se karkaa harvoin. Etelämpänä sitä on käytetty rehukasvina sekä rohdoksena, kuten nimikin kertoo. Harvoin vahinkoa tekeviä otuksia ovat myös sokeritoukka, kukkaruukkujen harsosääsket ja varsin harvinainen huoneyökkönen. Se on monivuotinen, joten nurmea ei tarvitse perustaa joka vuosi uudelleen. Kehotuksen takana lienee näkemys, jonka mukaan ihmisen asunnoissa ei saisi olla minkäänlaista muuta elämää. Meillä voi tavata kaksi vuohenhernelajia, rohtoja rehuvuohenherneen. Seppo Vuokko Koti sirkka viihdyttää Miten pitäisi suhtautua kotisirkkaan. Sitä viljeltiin rehukasvina jo Neuvostoliitossa, ja sitä perua se kasvaa myös Virossa. Todennäköisesti kysyjän näkemä kasvi oli toinen laji, rehuvuohenherne, joka on kotoisin Kaukasuksen alueelta. Kanta pysyi sopivan kokoisena, kun säännöllisesti ripottelin hiukan salaattia saman lämpöpatterin taakse. Tapasimme Karjalan kannaksella tien varresta, muutaman kilometrin päässä Imatralta, oudon hernekasvin. Ne sopivat hyvin elelemään ihmisasunnoissa. Kysy luon nosta Luon toi lian asiantuntijc t vastaavat! Kasvi on hyväksi havaittu: se on satoisa, talvehtii hyvin ja tuottaa hyvälaatuista rehua. Sen viljely lisääntyy, ja samalla kasvi yhä useammin karkaa pientareille, tienvarsille, joutomaille ja kaatopaikoille. Kotisirkasta on poikkeuksellisen paljon tietoa ja kokemusta, koska sen kantoja ylläpidetään useissa laboratorioissa ja eläintarhoissa. Siitä ei ole mitään kielteisiä tietoja, esimerkiksi tautien kuljettajana. Kysyjän ottama valokuva osoitti , että kasvi on vuohenherne. Määritys olikin kysyjälle hankalaa, sillä laji puuttui vielä Retkeilykasvion kolmannesta painoksesta; neljännessä se jo on. Lehtileikkeessä kehotetaan heti hävittämään asuntoon ilmaantuneet kotisirkat. Rohtovuohenhernettä viljellään silloin tällöin koristekasvina. Toistaiseksi vuohenherne on siis outo ja harvoin tavattu kasvi, mutta se kuuluu tulevaisuuden tuttavuuksiin. Myös lukuisat luonnonharrastajat ovat pitäneet sirkkoja kotonaan , joko terraariossa tai vapaina. Kummallista kyllä , tämä sama laulu on joidenkin mielestä niin häiritsevää, että sirkasta olisi päästävä eroon vaikka kuinka kovin toimenpitein. Itse asiassa humalaperhosen läntinen ja itäinen kanta tapasivat toisensa Helsingin seudulla ja Etelä-Hämeessä vasta 1970-luvulla. Meilläkin vuohenherneen viljelyä on kokeiltu liki parinkymmenen vuoden ajan . Rohtovuohenherneen kotiseutua on Keskija Etelä-Eurooppa. Mikäs kasvi se olisi voinut olla. Komeasti kukkivaa rehuvuohenhernettä voi viljellä koristekasvina siinä kuin hivenen herkkänahkaisempaa eurooppalaista serkkuakin, vaikkei suomenkielinen nimi pihaviljelyyn innostakaan. Kauri Mikkola. Oli todella mukava palata illalla kotiin , kun sointuva laulu toivotti tervetulleeksi. Kotisirkka on harmiton otus, joka laulelee iloisesti. Niin tein itsekin . Sitten tuli kuusen mukana lajistoa idästä ja kaakosta sekä läntistä lajistoa Skandinavian kautta lounaasta. Samankin lajin läntinen ja itäinen kanta saattoivat olla perinnöllisesti erilaisia, mikä näkyy vieläkin muun muassa metsäpäästäisen , sisiliskon, vaskitsan ja humalaperhosen rakenteissa tai geeneissä. Kaurl Mikkola Tulevaisuuden tuttu. Kaukaa se muistutti kookkaine kukintoineen hiukan lupiinia, mutta lähemmin tarkasteluna vaikutelma oli virnamainen. Kotisirkka on kuitenkin historiallisesti mieluisa ja musikaalisuudessaan viihdyttävä otus. Karkeasti ryhmitellen voidaan arvioida, että varhaisimmat saapujat lienevät olleet arktisia lajeja, jotka tulivat Pohjois-Siperian kautta idästä. Rehuvuohenherne kasvaa meillä vielä harvinaisena, mutta sen käyttö nurmiviljelyssä on lisääntymässä. Ilmastollisesti edullisena jaksona runsaat 5000 vuotta sitten saapui lämpöä rakastavia lajeja, joita edelleenkin tavataan varsinkin aurinkoisissa saaristoissamme
Olen maistellutkin sen siemeniä, ja ne ovat hyvän makuisia. Ehkäpä lukijoilla on muistiinpanoja vastaavista havainnoista. Lähetä havaintosi toimitukseen. Monet talviruokkijat ovat viime vuosina saaneet havaintoja puukiipijästä lintulaudalla. Tästä päätellen tapa on yleistynyt talviruokinnan lisääntymisen myötä. Kottaraiset kerääntyvät yöpymään suuriin ruovikoihin. Onko tämä ihan normaali puukiipijän talviruokailutapa. Hento nokka ei sovellu siementen kuorien rikkomiseen . Suurimmat suomalaiset lintuparvet ovat olleet kottaraisparvia. Voiko merinätkelmän siemeniä syödä. En uskalla edes arvata suurimpien kottaraisparvien lintujen tarkkaa lukumäärää, sillä lintujen laskeminen edestakaisin vellovasta parvesta on mahdottomuus. Suurin parvi Kuinka monta lintua on ollut suurimmassa Suomessa havaitussa lintuparvessa. Tällainen kottaraismassa sananmukaisesti pimentää auringon. Puukiipijä on erikoistunut hyönteisten napsimiseen puunraoista, mutta pakkasella sille maistuvat myös ruokintapaikan pähkinänmurut. Sehän on hyönteissyöjä. Suuria lintuparvia on pyritty arvioimaan valokuvienkin perusteella, mutta pallomaisen parven kuvassakin on niin paljon lintuja päällekkäin, ettei tarkkaa lukumäärää voi laskea. Loppukesäisin tai alkusyksyisin parvet ovat suurimmallaan, kun kottaraismuutto on alkanut ja lintuja kerääntyy eteläja lounaisrannikolle. Normaalistihan lintu poimii käyrällä nokallaan hyönteisiä ja hämähäkkejä sekä näiden talvisia lepoasteita puunrunkojen ja suurten oksien kuorten onkaloista. Seppo Vuo/anto Luonnon herneissä on myrkkyjä Olen ihastellut Kaunissaaren rannoilla merinätkelmää, joka on melkein herneen kokoinen. Ilmeisesti pienimmät pähkinän murut ovat sille sopivia suupaloja. Murskattu pähkinä tai maapähkinä lienee useimmissa tapauksissa se ruoka , jota puukiipijä tavoittelee lintulaudalta. Kirjoitin tähän malliksi nuo vuosikymmenet, jolloin itselläni on havaintoja yöpyvistä suurparvista esimerkiksi Helsingin Viikistä, mutta onhan niitä luonnollisesti ollut jo aikaisemminkin. SUOMEN LUONTO 11 /99. Se osoittaa mainiosti, että linnut kyllä pärjäävät pakkasissa , jos ruokaa löytyy. laitan laudalle murskattua pähkinää, auringonkukan siemeniä ja kauraa. Nykyiset kottaraisparvet ovat vain kalpea aavistus niistä massoista, joita nähtiin kottaraiskannan ollessa parhaimmillaan 1960ja 70-luvuilla. Se ei kuitenkaan ainakaan vielä ole yleistynyt niin paljon, että voisi sanoa sen olevan normaalia. Tiaisparviin liittyneenä ja tiaisia seuraavina jotkut puukiipijäyksilöt oppivat hakemaan ravintoa lintulaudalta tai tavallisesti sen alta, varsinkin jos lintulauta sijaitsee ison puun kyljessä tai lähellä. Aikamoinen elämäntehtävä talvisessa metsässä! Ennätyksellisen kylmän talven 1998-99 jäljiltä puukiipijäkanta on selviytynyt hyvin. Joka tapauksessa liikutaan kymmenissätuhansissa. En ole ennen moista tavannut. Niistä olisi kiintoisaa kuulla! Seppo Vuo/anto 56 osta vastaavatl Miten suuria kottaraisparvia sinä olet nähnyt. Puukiipijä lintulaudalla Puukiipijä käy lintulaudallani syömässä
2. Suomen nisäkkäistä ovat talven horroksessa a) lepakot, b) karhu, c) siili. Siirtäjänä on todennäköisimmin ihminen, joko tahallaan tai tahattomasti. Katoille istutettiin ennen mehitähtiä taloa suojaamaan . 6. Siitä johtuu kattomehitähden sekä suomenkielinen että tieteellinen nimi (tectorum = katolla kasvava) ja mehiparran ruotsinkielinen nimi tak/ök . Kun kotimaisen merinätkelmän siementen kemiasta ja syötävyydestä ei ole SUOMEN LUONTO 11 /99 Kysy luon nosta Luontoillan asiantuntijc t vastaavat! tehty selvityksiä, ei niitä voi suositella syötäviksi. Useita mehitähtiä (mehipartakin viedään usein mehitähtien sukuun) viljellään koristekasveina kivikkoryhmissä ja kalliopuutarhoissa, ja nimenomaan nämä kaksi lajia menestyvät hyvin ja säilyvät sopivilla paikoilla hoidottakin. Pallerot ovat läpimitaltaan pari kolme senttiä, ja vahvimmista kasvaa kesällä vaaksan mittainen kukintovarsi. 4. 5. Varovaisetkin kokeilut voivat olla vaarallisia: vaikka ensimmäisistä maisteluista ei olisikaan seurannut ongelmia, voi yksi runsaampi ateria aiheuttaa pahankin myrkytyksen. Z: ,snn>t "l 57. Jos se on lähtenyt kävelylle puutarhasta, matka on kunnioitettavan pitkä. Pähkinöiden vastaukset: !l!!S ef N>teda1 ·g ~m>ta!IQlS~~s l~A~la . Sana luomu on lyhennys sanoista a) luonnonmukaisesti viljelty, b) luonnon monimuotoisuus, c) luonnossa on mukavaa. Merinätkelmä on hyvin laajalle Atlantin , Pohjoisen Jäämeren ja Tyynenmeren rannoille levinnyt, monirotuinen kasvi. Kuvan lintu on a) kuovi , b) taivaanvuohi, c) lehtokurppa. Myrkyllisten aineiden määrä ja laatu vaihtelevat samankin lajin eri kannoilla. Mehitähtien liki uskomaton kyky sietää kuivuutta on jo ammoin kiinnittänyt ihmisten huomiota. 1. Sitä tiedetään käytetyn katovuosina leivän jatkeeksi, mutta säännöllisemmästä siementen hyväksikäytöstä en löytänyt tietoja. Nimissä heijastuu muinainen, ties kuinka vanha uskomus kasvin kykyyn tulen ja salaman torjujana. Mungopavun idutkin syödään Aasiassa yleensä kypsennettyinä, vaikka niitä meillä syödään myös tuoresalaattina. Mistä mehikasvista mahtaa olla kyse. Seppo Vuokko Ikivihreä Jupiterin parta Virkkalan kallioilla kasvaa laajoina kenttinä palleromaista mehikasvia. Radio Suomi 9. Merinätkelmän palot kannattaa jättää rauhaan, koska siementen syömäkelpoisuutta ei ole tutkittu . Kasvit kuolevat kukinnan jälkeen, mutta sitä ennen on syntynyt uusia sivuruusukkeita. Miten se leviää. Normaalisti vielä marraskuussa muuttavia lintuja ovat esimerkiksi a) joutsen, b) kurki, c) kuovi. Talvella useimmat kalat suomalaisessa pikkulammessa a) vajoavat talvihorrokseen, b) elelevät suunnilleen kuten kesälläkin , c) viettävät elämää rauhallisesti "säästöliekillä". Meidän oloissamme kasvit lisääntynevät pelkästään kasvullisesti. Kasvi on joko kattomehitähti Sempervivum tectorum tai mehiparta Jovibarba sobolifera ja kuuluu maksaruohojen heimoon. 7. Seppo Vuokko Luontoilta YLE:ssä 28. 11 . Radio Suomi 19.12. Myrkyt voivat myös kasautua, ja allergiset reaktiotkin ovat mahdollisia. Raakana voidaan syödä hernettä, kahvihernettä ja linssiä; jo härkäpavun kannoista ainakin osa on raakana lievästi myrkyllisiä. 1. Myös närhi voisi tulla kysymykseen: ovathan mehitähtien nuoret sivuruusukkeet pähkinän tai tammenterhon kokoisia. Niitä on käytetty lääkekasveina. Suomen pisimmäksi kasvava puu on a) mänty, b) tammi , c) kuusi. L !40nAueeA!el ·g Allafl!A qsas,e>1nwuouuon1 ·s uasinof . Hernekasveissa on hyvin monenlaisia myrkyllisiä aineita, ehkä monipuolisemmin kuin missään muussa heimossa: on myrkyllisiä aminohappoja ja valkuaisaineita, sinihappoa tuottavia glykosideja ja alkaloideja; joissakin hernekasveissa on verta sakkauttavia aineita, mutta toisissa taas veren hyytymistä estäviä aineita , kuten kumariinia. 3. Osa myrkyllisistä aineista tuhoutuu kuumennettaessa, ja muutamista hernekasveista on jalostettu muotoja, joissa ei ole haitallisessa määrin myrkyllisiä aineita. Sen syvin kohta on noin a) 85 m, b) 95 m, c) 105 m. Myyttisiin yhteyksiin ja lääkekäyttöön viittaavat myös sukunimet: Sempervivum = iäti elävä ja Jovibarba = Jupiterin parta. Suomen syvin järvi on Päijänne. Radio Suomi Kattomehitähti ja mehiparta kestävät hyvin kuivuutta ja koristavat kallioita, myös villiintyneinä. ., ~piaw S6 ·~ (~SSQ!>t>t!!d) ,wwei .. Voi vain arvailla, kuinka ruusukkeet ovat päätyneet syrjäiselle kalliolle. 8. Suurin Suomessa mitattu puun ympärysmitta on noin a) 7,7 m, b) 5,5 m, c) 4,4 m
. HARTWALL SOLINA 100 % LÄHDEVESI LUONNOLLISESTI . •
Elinan isä asuu perheessä ja auttaa paljon. Elina ja Aki jakavat elämässään kaiken, ja lastenhoito jaksotetaan töiden mukaan. jos herään yöllä kolmelta huovuttamaan, lapset tulevat aamulla hakemaan minua kylpyhuoneesta." Maallemuutto on ollut perheelle hyvä ratkaisu. Monissa on koristeina solkia, luita ja muita hauskoja vempaimia, monet puolison, entistäjä Aki Leppäsen löytöjä. Muun muassa Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla hatut kiinnostivat kovasti. "Kreikkalaiset kalastajat ovat jatkuvasti huopahattu päässä, koska se hengittää." Kalevala puhuttelee Elina Saaren töissä näkyy kansalliseepoksemme Kalevalan vaikutus. Eikä pelkästään 1 50 -vuotisjuhlan kunniaksi vaan muutenkin. Tarvitsen huovutuspohjaksi bambuverhon, tukun suomenlampaan villaa, vettä, mäntysuopaa tai marseillensaippuaa ja värejä", Elina kertoilee. Myöhemmin hän opiskeli Hollolan käsija taideteollisessa oppilaitoksessa. Ulkomaalaiset olivat innostuneita; saksalaiset ihailivat materiaalia, japanilaiset pitivät hulvattomista väriyhdistelmistä. Elina käy esittelemässä töitään erilaisissa tapahtumissa. Näyttää siltä, että melkein kaikki käy." Kaupunkiin ei ole ikävä SaarenLeppäsen perheen lapset Solmu, 5, ja Saga, 4, ovat kotihoidossa. "Haluan, että lapset saavat kasvaa maalla, tehdä metsäretk.iä ja kasvattaa vihanneksia kasvimaalla. "Olen entinen telinevoimistelija, ja mun fysiikkani kestää hyvin sen, että huovutan kylppärin lattialla. aa Hauskoja huopahattuja Hatuntekijä Elina Saari asuu ja viihtyy maalla. Hän opiskeli taidepainotteisessa koulussa ja kierteli pikkukylissä tutustumassa käsityöläisiin ja heidän työtapoihinsa. Mitä muuta voi tehdä, kun on viimeisillään raskaana kuin völlehtiä?" "Huovuttamiseen ei ole varsinaista koulutusta. Tällä hetkellä Elina saa EU:n Leader-tukea huovutuskokeiluihin. "Alun alkaenkin oli selvää, että perhe on yhdessä. Elina ei käytä työtasoja eikä ole halunnut työhuonetta, sillä nykyinen tapa tuntuu parhaalta. Elina osaa Kalevalan tarinat ja ihailee loputtomasti sen rikasta kieltä. Hänen käsissään syntyvät suomenlampaan villasta vauhdikkaat hatut ja hauskat seinävaatteet "Välillä ulvon naurusta, kun huovutan ja keksin kaikenlaisia ideoita. Nyt Elina työskentelee maalla, Orimattilan Niemenkylässä. SUOMEN LUONTO 11 /99 Elina onkin vähän ihmeissään siitä, että suomalaiset mieltävät villan vain talvimateriaaliksi. Luonto on yhä tärkeämpi asia meille kaikille." TEKSTI: TERHI FRIMAN KUVAT: JUHA TANHUA 59. Elina Saaren huopahatuissa riittää ihmettelemistä: jokainen hattu on uniikki, ja malleja löytyy joka lähtöön. Projektin summa on 120 000 markkaa, josta 60 prosenttia tulee Euroopan unionilta. "Kaupunkiin en muuta", Elina on päättänyt. Ulkomailla tiedetään, että huopahattu eristää sekä kuumuutta että kylmyyttä. 'Tutkin villan ominaisuuksia ja sitä, mitä kaikkea villaan voi huovuttamalla yhdistää. "Kotona lapset saavat olla omissa oloissaan. "Kun olin raskaana, ihastuin runoon, jossa Marjatta vöitä völlehti, oikein mässytin sitä runoa. Itse oppimalla ja kokeilemalla löytää parhaat tavat", Elina tuumaa. Mulle passaa parhaiten tällainen elämä, että huovutan kotona kylppärin lattialla ja perhe on koko ajan ympärillä", Elina kertoo. jos lapset olisivat päivähoidossa, miettisin varmaan koko ajan, miten he siellä pärjäävät", Elina pohtii. K ipinä villan huovuttamiseen iski __ E_lina S~areen v11t1sento1sta vuotta sitten Perussa, Andien vuorten keskellä
Keskijoukon kahvit saivat keskenään erilaisia luonnehdintoja. Testattujen vaalein eli Kirkkokahvi lienee lähellä arkimakua: laimeahko, hapokas, vahamainen ja tylsä. Vertailukahvina käytettiin Pauligin Presidenttiä. Kaupassa reilun kaupan kahvit maksavat 60-1 00 markkaa kilolta. Elintarvikkeita käännytetään tullissa Suomeen tu_otavia elintarvikke_ita tutkitaan tullilaboratonossa. Maistajaisiin pyrittiin saamaan kaikki markkinoilla olevat reilun kaupan kahvit. Lisäksi se sisältää erilaisia vasta-aineita, antibakteerisia yhdisteitä ja kasvutekijöitä, jotka ovat kaikki tarpeen vastasyntyneelle vasikalle. Hinnat vaihtelevat 45 markasta 75 markkaan. Kolmas erinomainen oli kehitysmaakaupan Cafe Organico. Vanha kunnon Tampereen kehitysmaakaupan Africafe nousi raadin suosikiksi . Hän käytti yhtä paljon vettä ja kahvia kuhunkin satsiin. Presidentin laatusanat olivat kitkerä, karvas ja neutraali. Joukosta jäi uupumaan myös Robert-s Coffeen luomuespresso, sillä sen tiputtamiseen ei ollut käypää konetta. Kirjakauppakahvila Meteorissa Helsingissä on meneillään Lasipalatsin Mediakeskuksen Kirja kerrallaan -kokeilu. Hylkäyksen aiheuttivat joko väärät pakkausmerkinnät, vierasaineet tai lisäaineet. JAN KUNNAS Xeroxin tuotepäällikkö Martti Lehti esittelee "print on demand" -tekniikalla valmistunutta kirjaa. Tutkimukseen otetut elintarvikkeet valitaan kokemuksen, saatujen vihjeiden ja EU:n pyyntöihin perustuen. Päällysmerkintävirheet voidaan korjata ja tuotteet myydä sen jälkeen edelleen, mutta esimerkiksi vierasaineita yli sallitun enimmäismäärän sisältävät elintarvikkeet palautetaan myyjälle. Originalista sanottiin , että se on kuin kainuulaisemännän litkua, ohut, karvas ja tasainen. Kolmihenkiseen maisteluraatiin kuuluivat minun lisäkseni toimitusjohtaja Reija Paakkinen Mokkamestareista ja Pirkanmaan taitokeskuksen , entisen hotellija ravintolakoulun, matkailu-, ravitsemis-, ja talousalan opettaja Petteri Tikkanen. Se miellytti pehmeällä maullaan ja lempeällä tuoksullaan. Ternimaitoa vatsavaivoihin ja kariekseen Heti poikimisen jälkeen heruva ternimaito on tavallista maitoa rasvaisempaa ja valkuaisainepitoisempaa. Siinä on myös enemmän sekä kalsiumia että D-vitamiinia. Cafe Beneficiota sanottiin neutraaliksi. Reilut kahvit maistuvat Reilun kaupan kahvien maistajaisista jäi suuhun hyvä maku. Sen makua luonnehdittiin pehmeähköksi, pistävän ja lempeän yhdistelmäksi sekä nyanssoiduksi. Kirja räätälintyönä Valitse kirja listalta, juo kuppi kahvia, ja käy hakemassa kirjasi. Näin vältytään hukkakappaleilta ja turhalta varastoinnilta. Ekholm myös piti visusti salassa kahvien järjestyksen, joten eri laatuja maisteltiin sokkoina, kuten kuuluu. Toiseksi selvisi Robern Coffeen Viipurin sekoitus, jonka makua pidettiin juotavana ja tasapainoisena. Hännille jäivät Pauligin Presidentti ja Meiran Cafe Original. ÅNNE KÄRKKÄINEN SUOMEN LUONTO 11 /99. Hyllyltä ne erottaa muista paketeista norsumerkistä. Kirjat painetaan digitaalisista originaaleista tai valmiiksi skannatuista teoksista ja sidotaan kirjoiksi. Tasapäisessä keskijoukossa olivat Robert·s Coffeen Helsinki 450-vuotissekoitus, hollantilaisen Simon Leveltin Cafe Beneficio ja Tampereen kehykaupan Uusi kirkkokahvi. Jos kyseessä on uusi tuote tai tuottaja, tehdään pistokokeita. Ternimaito saattaa suojata myös ihmisiä erilaisilta taudeilta. Reilun kaupan kahvit ovat reiluja siksi , että kahvipaketin hinnasta jää viljelijälle enemmän : 24 prosenttia 15:n sijasta. Lupaavia tuloksia on jo saatu muun muassa mahahaavaa aiheuttavien helikobakteerien ja hampaita tuhoavien kariesstreptokokkien torjumisessa. Tekstin ja skannattujen kuvien muuttaminen on helppoa, eivätkä pienet muutokset aiheuta varastossa olevien kirjojen muuttumista käyttökelvottomiksi. Ternimaitoa heruu emän nisistä heti poikimisen jälkeen. Print on demand -tekniikalla voidaan painaa juuri se määrä, joka tarvitaan. Hanke kuuluu eurooppalaiseen Gutenberg-projektiin, joka tähtää kansalliskirjallisuuden säilyttämiseen ja saatavuuteen. Sen myöntää ja sitä valvoo Reilun kaupan edistämisyhdistys, johon kuuluvat muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto, Kehitysyhteistyön Palvelukeskus ja Kirkon Ulkomaanapu. Vielä paremman tulon viljelijä saa luomukahvistaan. Ennen poikimista maitoon voidaan lisäksi tuottaa muun muassa rokotteita, jotka estävät joidenkin tautien puhkeamisen. Tarjolla on yli 30 kirjan valikoima, jossa on vanhoja aarteita, loppuunmyytyjä painoksia ja uusia julkaisemattomia kirjoja. Helsinki-sekoituksen mausta löydettiin mausteisuutta ja karvasta jälkimakua. Reilun kaupan kahvit jakautuivat raadin mielestä kolmeen sarjaan. Voittajakolmikosta raadin makunystyröitä hiveli eniten Tampereen kehitysmaakaupan Africafe. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla tullilaboratorio tutki kaikkiaan 11 54 tuotetta, joista kahdeksan prosenttia osoittautui määräysten vastaiseksi. Niitä on yli kymmenen , mutta raati makusteli kahdeksaa suodatinlaatua, sillä testiin mennessä muun muassa Kesko ja Tampereen pienpaahtimo Mokkamestarit eivät olleet ehtineet pakata omia uutuuksiaan. Kahvit keitti tavallisilla kahvinkeittimillä Tikkasen kollega, opettaja Heikki Ekholm. Näytteet haetaan maahantuojan varastosta, josta erää ei saa myydä edelleen ennen kuin näytteet on otettu ja tulokset valmistuneet. Siitä jäi myös hyvä jälkimaku ja sen arveltiin sopivan hyvin maitokahviin. Eniten hylätään mereneläviä, kuivattuja elintarvikkeita sekä mausteita. Julkaisu voidaan varastoida sähköisessä muodossa, ja sitä voidaan tilata tarpeen vaatiessa lisää lyhyellä toimitusajalla. Tutkijat ovat kiinnostuneita ternimaidon lääkinnällisistä ominaisuuksista
ÅLICE KARLSSON Sokkotestissä kiinnitettiin huomiota maun lisäksi kahvin ulkonäköön ja tuoksuun. Koululaiset saivat ensin testata luomuruuan. Kahvikissat voivat siemailla ylellisen maitokahvin å la luomu. Aamupalan hinnaksi laskin viitisen markkaa. Luomutuotteiden käyttö liittyy Kinnarin koulun ympäristökasvatukseen , joka on määritelty opinahjon painopisteeksi. Etenkin viljatuotteissa ja maitotuotteissa on jo valinnan varaa. Puurohiutaleita, mysliä ja jogurttia on saatavana. Kahvia hörppimässä Reija Paakkinen. Siinähän on kyse viljelytavoista, jotka vähiten rasittavat luontoa, ja samalla mahdollisimman puhtaista tuotteista." KARI HONGISTO 61. .... Leipääkin on jo monta sorttia, vanhan tutun Oululaisen luomujälkiuunileivän rinnalle on tullut monenlaisia leipiä, myös paahtoleipää. Luomu luontuu kouluruokaan Järvenpääläisen 350 oppilaan Kinnarin koululaiset syövät luomuruokaa. Seuraavalla kerralla tarjoillaan luomulounas. Teemme luontoretkiä, tutkimme lähialueita ja käytämme omaa laboratoriota ja säähavai ntoasemia", rehtori Jouko Vakkamaa kertoo. Oppilaat, opettajat ja myös lasten vanhemmat ovat suhtautuneet myönteisesti hankkeeseen, vaikka luomutuotteet nostavat kustannuksia. "Olemme opetelleet myös kierrätystä, kompostointia ja säästämistä." "Luomun maistelu sopii tähän kokonaisuuteen hyvin. aa Voiko ihanammin päivä enää alkaa Luonnonmukaisesti tuotetuista elintarvikkeista voi nykyisin laatia jo vaikka kaikki päivän ateriat. Kokeilun perusteella kuukauden ruokakustannukset nousevat noin 11 prosenttia. Jos ei omissa varastoissa ole kotitekoista mehua, aitoja mehujakin löytää kun etsii. SUOMEN LUONTO 11 /99 Luonnonmukainen aamupala. Oma ekaluokkalaiseni pistelee menemään hyvällä ruokahalulla luonnonmukaista kaurapuuroa, maitoa, paahtoleipää, maalaisjuustoa, kananmunaa ja tomaattia. Aamupala on päivän viidestä ateriasta (aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala) helpoimpia. On luomutuotettua maitoa, piimää ja kermaa. "Oppilaiden omat havainnot, elämykset ja toiminta ovat ympäristökasvatuksessa lähtökohtina. Viime keväisen kuukauden kokeilun palaute oli niin myönteistä, että siirtyminen oli helppoa. Luomutuotteiden hankinta vaatii vähän enemmän vaivaa kuin tavanomaisten tuotteiden , mutta muuten työt keittiössä ovat entisen kaltaisia. Leivän päällä maistuvat luomujuusto ja -tomaatti, makkaran ystäville on tarjolla luomumeetwurstia. Luomumehujen ja -hillojen kuten luomuhunajankin hinnat tuppaavat vain olemaan kovin korkeita
Lisäksi nieriöitä tuodaan meille ainakin Ruotsista ja Norjasta. Yleisimmin kauppojen tiskillä komeilevat nieriät ovat harmaanieriää (Sa/velinus namaycush) , puronieriää (S. Muikkukukko on oikea terveyspommi: kuituja, kalsiumia ja Dvitamiinia! päristömyrkkyjä , kuten muun muassa syöpäriskiä lisääviä dioksiineja. Suomalaiset vain muutaman prosentin . Korkeimmat dioksiinipitoisuudet on raportoitu Itämeren silakoiden lisäksi PohjoisAmerikan isojen järvien ja Newarkin lahden kaloista. "Esimerkiksi merilohi sukkuloi jo sujuvasti tungoksessa. Suomalaiset saavat ravinnosta dioksiineja vain noin 16 prosenttia siedettävästä enimmäissaannista. Ek elä aa Syö kalaa pari kertaa viikossa "Kalaa kannattaisi syödä muutaman kerran viikossa kalalajeja vaihdellen", Kotimaisen kalan toiminnanjohtaja Raija Kara sanoo. kylässä. "Nieriöillä on hyvä markkinaarvo, ja niiden kasvatus kiinnostaa kovasti", sanoo Risto Tarikka Suomen Kalamiesten Keskusliitosta. fontinalis) tai nieriää (Hornavan, Kuolimon tai jonkin muun järven kantaa, jolloin nimi liitetään lajinimen eteen .) Harmaanieriä ja puronieriä ovat pohjoisamerikkalaisia lajeja. Itämeren silakoihin kertyy ymNieriät pyrkivät kalamarkkinoille Kylmissä, hapekkaissa ja kirkkaissa vesissä elävälle, lohensukuiselle nieriälle olisi maassamme lukuisia sopivia vesistöjä, mutta alkuperäisenä sitä on vain Lapissa ja Vuoksen vesistössä Kaakkois-Suomessa. 1970-luvun alkuun verrattuna se sietää kolminkertaisia tiheyksiä kasvatusaltaissa." Suomessa viljeltiin ruokakalaa 1998 noin 16 miljoonaa kiloa. Nieriä muuntelee suuresti , mutta kaikki nieriämme kuuluvat samaan lajiin, jonka tieteellinen nimi on Salvelinus alpinus. Veri pysyy juoksevana." Japanilaiset saavat kalasta suurimman osan päivittäisestä kalsiumistaan . Pikkukaloja ruotoineen ruiskuoressa. Dioksiineja on kaloissa sitä enemmän mitä vanhempia ne ovat. Hedelmällisessä iässä oleville sallittaisiin rasvainen kala-ateria vain kerran kuussa . ALICE KARLSSON "Nieriät ovat tosin niin uusia kasvatuskaloja, etteivät ne ole vielä sopeutuneet viljelyyn kovin hyvin." Tarikan mukaan nieriät saavat helposti tauteja ja stressaantuvat altaissa. Kara suositteleekin, että pikkukalat, esimerkiksi muikut ja silakat syötäisiin ruotoineen päivineen, jolloin kalan merkitys kalsiuminlähteenä kasvaisi . Suomessa ei vastaavia suosituksia ole annettu. Lisäksi Inarin ja Muddusjärven nieriäkanta on taantunut. Pieniä määriä saimaannieriää kasvatetaan ruokakalaksi Myrs62 Kaupoissa nieriänä myytävät kalat ovat yleisimmin pohjoisamerikkalaisia puronieriöitä. Kalasta saa D-vitamiinia, B 1 2-vitamiinia, ja se on myös vähärasvaista ruokaa. ÅLICE KARLSSON SUOMEN LUONTO 11 /99. Nieriä on uhanalainen Vuoksen vesistössä, jossa se onkin rauhoitettu syyskuun alkupuolelta marraskuun puoliväliin. Tuotannon arvo oli noin 232 miljoonaa markkaa. "Kalan rasva on lisäksi ravitsemuksellisesti suositeltavaa. Puronieriä pärjää nieriää lämpimämmässä vedessä, siksi se menestyy myös Saaristomerellä. Määrästä 99 prosenttia on kirjolohta. Kaksi kolmasosaa ruokakalasta tuotetaan LounaisSuomen rannikolla ja saaristossa sekä Ahvenanmaan saaristossa. Ruotsissa suositellaan , että Itämeren silakkaa ja muita rasvaisia kaloja, kuten lohta ja meritaimenta, syötäisiin vain kerran viikossa. Myös Kilpisjärven ja Tenojoen kannat ovat uhanalaistuneet muun muassa kalastuksen ja happamoitumisen seurauksena
JARMO PASANEN Virmajuuri tuo unen Suomessa kasvavat rohtovirmajuuri ja lehtovirmajuuri sekä rannikolla harvinaisempana lehtovirmajuuren alalaji , merivirmajuuri. Kuivattu juuri haisee kissanpissalle, ja kollit villiintyvätkin siitä. Se tehoaa hyvin, mutta noin yksi kymmenestä herää aamulla "virmajuurikrapulaan" päätä särkee, väsyttää, ja olo on kuin hyvin juhlitun yön jälkeen. Kalamurske mätetään reaktoriin , ja mikrobit hajottavat sen hapettomissa oloissa. 63. Mädätysprosessia tutkivan Jyväskylän yliopiston tutkijan Vesa Miikin mielestä kalan biokaasu olisi mielekkäintä hyödyntää juuri paikallisesti. Jopa muikkua on tänä vuonna viskattu takaisin järveen", Järventie sanoo. Neljästä kalakilosta puristuu litra lannoitetta. Mutta rompetta nousee tosi paljon . Luomuideologian mukaan parempi olisi viedä kuitenkin menetelmä kuin valmiita tuotteita", hän pohtii. Kuhmoisissa kokeillaan myös kanojen teurasjätteen ja kalan yhteisvaikutusta, ja eri kasvilajeille lanta. Tutkimusaseman hoitajan Jussi Järventien mukaan menetelmässä hyödynnetään itse asiassa vanhaa kansanviisautta. Virmajuuren käyttö kannattaakin aloittaa maanpäällisistä osista; jos heräät väsyneenä, et ole ihan niin väsynyt kuin jos olisit ottanut juurta. "Keski-Euroopan luomumarkkinoilla kalalannoitteella voisi olla kysyntää. Jos purskahtelet itkuun ilman näkyvää syytä, tai saat raivokohtauksia, lopeta virmajuuren käyttö vähäksi aikaa. Syyn täytyy olla suolan ja kalanrasvan yhteisvaikutusta." "Kylläste voitaisiin ajaa lämpökäsittelyllä puun sisään, jolloin lahottajasienien täyttämät solukkoaukot täyttyvät, ja lahoaminen pysähtyy", Järvetie kaavailee. "Särkeä ja kuoretta pistetään paikoin vieläkin perunankylvössä vakoon . Huuhtele juuret ja levitä ne kuivumaan; ne kestävät kuivattuina vuosia. ''Tottakai kala pitäisi aina mieluummin syödä. Virmajuurien kukkavarret ovat monivuotisia ja nousevat rehevässä maassa yli metriinkin, mutta tavallisesti virmajuuren kukinnot leijuvat noin 70 sentin korkeudella. Ne saattavat humaltua juuresta kunnolla ja potevat sitten seuraavana päivänä krapulaa. Kaasu , jossa on 60-80 prosenttia metaania, otetaan talteen. HENRIEITE KRESS yrttiterapeutti Virmajuurella, valeriaanalla, on hoidettu unettomuutta ikimuistoisista ajoista asti. Särkienergiaa ja kuorelannoitetta Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden tutkimusasemalla Kuhmoisissa loihditaan särjistä ja kuoreista biokaasua, luomulannoitetta sekä hirvenja myyränkarkotetta. etsitään sopivia pitoisuuksia. Kuhmoisissa esimerkiksi tutkimusasema SUOMEN LUONTO 11 /99 voitaisiin lämmittää särkimetaanilla." Kalalannoitetta Keski-Eurooppaan Lannoitteelle povataan suurempaa menestystä. Pottu kasvaa huikeasti ja myyrät pysyivät loitolla." Troolareihin kalamoottorit Raaka-aineesta ei ole pulaa, sillä Suomessa on noin 2000 yli sadan hehtaarin järveä, joissa hoitokalastuksen pikainen tarve on 100-200 kiloa hehtaarilta. Hän toivoo, että ainakin suurimpien järvien rannalle saataisiin ennen pitkää kompostorit, sillä kalan rahtaaminen ei kannata. Tutkimusaseman kaali on kasvanut komeasti, ja Jämsän maatalousoppilaitoksen ohrapelloille kala on antanut yhtä väkevän säväyksen kuin karjanJärvikalalannoite täyttää EU:n luomutuotantovaatimukset raskasmetallipitoisuuksien osalta. Voit myös tehdä tuoreista juurista suoraan uutetta: juuria täynnä oleva lasipurkki täytetään viinalla, annetaan olla neljä viikkoa, siivilöidään ja pullotetaan. "Maaja metsätalousministeriö sen sijaan vaatii, että Suomessa käytettävää luomulannoitetta käsitellään myös aerobisesti , joten menetelmään pitäisi lisätä yksi työvaihe ellei päätöstä muuteta", Vesa Miikki sanoo. Kaikkia virmajuuria voi käyttää. Virmajuuria on käytetty pitkään unta antavana lääkekasvina. Lohenperkuujätteistä saatava rasvakylläste olisi Jussi Järventien mukaan varteenotettava aine. Ojissa ja kosteilla niityillä kukkivat virmajuuret on helppo tunnistaa vaaleanpunaisista tai valkoisista kukista. Pelkästään Päijänteeltä pitäisi kalastaa yli kaksi miljoonaa kiloa vuodessa. "Olen katsellut Rymättylän saukkopaatteja, jotka eivät lahoa. Virmajuuren yhteydessä ei voi puhua nautinnosta. Lisäksi lohenrasvalla aiotaan kyllästää puuveneitä. Tee kuivatuista juurista teetä: kiehauta 1-2 teelusikallista juuria 2,5 desissä vettä, anna kiehua 1 O minuuttia, siivilöi ja juo. Kaiva juuria nyt tai keväällä, ja leikkaa kukkavarsia lehtineen kesällä. "Olisi hienoa, jos hoitokalastus tuottaisi oman energiansa: troolarit kulkisivat kaasudieselillä. Kuivattu virmajuuren juuri saattaa aiheuttaa myös tunneailahteluja. Jäljelle jää typpija fosforipitoinen mineraaliaines, josta kehitetään nestemäistä lannoitetta. Rymättylän puuvene kestää Hajuun perustuvat hirvija myyränkarkotteet lienevät lähinnä marginaalisia sivutuotteita
Suurimmat ympäristöhaitat koituvat peltojen raivauksesta. Keräin on selektiivilasilla päällystetty, parin neliömetrin laajuinen litteä musta laatikko, joka asennetaan katolle. Ekoneuvo PEKKA HEIKURA Teetä vai kahvia. Kahvin jalostaminen on sen sijaan näppituntumalla teen jalostusta kuormittavampaa. Jokaisen kahvikilon paahtamiseen menee yli kaksi megajoulea energiaa. Vaikka molemmat tropiikin lahjat rahdataan kaukaa Suomeen, on juomien elinkaaren aikainen energiankulutus varsin vähäinen. Suurtiloilla viljellään melkoisissa monokulttuureissa, yhden viljelykasvin pelloilla pientiloilla lajien monimuotoisuus on huomattavasti suurempi. Perinteinen viemäripumppu Viemäri nielee kiduksiinsa huomaamatta melkoiset määrät pölyä, hiuksia ja muuta tuketta. SUOMEN LUONTO 11 /99. Timo Voipio toteaa kirjassaan Tropiikin lahjat, että kahvinviljely vaatii hyvin paljon ihmistyötä, ja siksi se sopii poikkeuksellisen hyvin pienja perheviljelijöiden viljelykasviksi. Kemikaalien sijaan viemäri aukeaa parhaiten mekaanisesti. Yksinkertaiseen kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta. Sen sijaan tee tuotetaan pääasiassa suurtiloilla. Viemärinavaajien tehoaineena käytetään lipeää. Koti lämpimäksi aurinkc Aurinkoenergian voi valjastaa käyttöön kahdella eri tavalla. Putket auki ilman kemik Jonakin päivänä se väistämättä tapahtuu. Kahvi sopii siis hyvin viljeltäväksi esimerkiksi ravinnontuotannon ohessa. Suurtiloilla sekä kahvin että teen viljely on melkoista tehotuotantoa. Kannattaako ekotietoisen siirtyä kahvista teehen vähentääkseen ympäristökuormitustaan. Etenkin jos pullo joutuu lasten käsiin . Viljelyksillä käytetään runsaasti lannoitteita ja hyönteismyrkkyjä. Pekka Heikuralle voi lähettää postia joko faxilla (03) 335 4212 tai sähköpostilla pekka.heikura@sci.fi. Suurinta osaa teeviljelmistä hallitsee kymmenen pääasiassa brittiläistä yritystä. Siinäpä pulma. Tavallisessa omakotitalossa kaksi tai kolme aurinkokeräintä Hiittisissä olevan mökin katolla komeilevat lämmintä käyttövettä tuottava keräin (oik.) ja sähköä kehräävä paneeli. Lipeää ei pidetä ympäristölle erityisen vaarallisena, mutta käyttäjää se saattaa uhata. Yleensä ne saa pois kotikonstein ilman kemikaaleja. Kahvi tuo miljoonille kehitysmaiden pienviljelijöille tarpeellisia tuloja. Molempia tuotteita viljellään myös luonnonmukaisin menetelmin, ja suomalaisistakin ruokakaupoista saa jo luonnonmukaisesti viljeltyä kahvia. Suomalaisissa paahtimoissa energialähteenä käytetään pääasiassa maakaasua. Pientiloilla näihin ei yleensä ole juurikaan varaa, vaikkei pienilläkään tiloilla yleensä harrasteta varsinaista luomuviljelyä. Sen sijaan tee kuivataan pääasiassa auringossa. Teen viljely kuormittaa ympäristöä hieman kahvia enemmän. Viemäri ei vedä, lavuaari on tukossa ja vessanpyttykin kenkkuilee. Nykynäkemyksen mukaan esimerkiksi Sri Lankassa aiheutettiin räikeätä ekologista tuhoa, kun monimuotoinen trooppinen sademetsä raivattiin yksilajiseksi kahviplantaasiksi. Tosin jos vertaa kahvin paahtamiseen menevää energiaa melkein mihin muuhun juomaan tahansa, ei tuo kaksi megajoulea ole kovin paljoa. Pelkkä juomien kuljettaminen vie enemmän energiaa juomalitraa kohti. Ekoneuvo perustuu lukijoiden kysymyksiin. Talvikuukausia varten taloon tarvitaan lisäksi toinen lämmönläh· de, esimerkiksi puulämmitteinen uuni. Seos ohjataan lämmönvaihtimeen , jossa se luovuttaa lämpönsä talon lämminvesivaraajaan ja lämmitysputkistoon ja palaa jälleen aurinkokeräimeen hamstraamaan lisää lämpöä. Siinä vaiheessa komeroista etsitään yleensä pullo, jonka sisältö hulautetaan tukkeutuneeseen putkeen. Vaatteille ainetta ei liioin kannata läikytellä. Jotkut kippailevat sitä viemäriin varmuuden vuoksi. Teetäkin viljellään myös pientiloilla, mutta selvästi vähemmän kuin kahvia. Keräimen sisällä kiertää lämmönsiirtoaineena vesi-glykoliseos. Paahdossa lämpötila nostetaan yli 200 asteeseen . Teen esikäsittelyssä tarvitaan paljon pääomia, ja niinpä teeplantaasit ovat muutamien suuryritysten halussa. Suurmaanomistajat eivät hyödy kahvissa niin sanotuista mittakaavaeduista. Sen jälkeen pellot muutettiin teeviljelmiksi. Lannoitteiden ja tuholaismyrkkyjen vuoksi ekonautiskelija valinnee juomakseen joko luomuteen tai -kahvin. Kahvin paahtamiseen kuluu melkoisesti energiaa. Sähköä saadaan aurinkopaneeleilla, lämpöä aurinkokeräimillä. Sri Lankassa tosin "luonto iski takaisin", kun kahvipensaat tuhoutuivat vaikeasti torjuttavien tautien vuoksi. Luomuteen joutuu yleensä hakemaan erikoiskaupoista. Teen tuotannossa suuruudesta on hyötyä. Se on erittäin syövyttävää, eikä ainetta suositella käytettäväksi vanhoissa rakennuksissa, joissa on yhä käytössä valurautaisia viemäriputkia. Samantyyppisiä ilmiöitä on ollut muuallakin. Vesikierto ohjataan kulkemaan sekä aurinkokeräimen että uunin kautta, jolloin kodin lämpö järjestyy vuodenajan mukaan jomman kumman kautta
Jopa siinä määrin, että tukoshan siitä seuraa. Samalla tarkistetaan, että tontin ojitus toimii. Viemäreiden kanssa puuhailu on kieltämättä äklöä hommaa. Pensasja puuvyöhykkeen eteen ja alle sopivat luonnonkukat, kuten kielo, valkovuokko, rantakukka, rantatädyke, keltakurjenmiekka ja kullero. Metallihärveli toimii likimain takuuvarmasti. Euroopassa laitteiden markkinat kasvavat 20-25 prosentin vuosivauhtia. Se työnnetään putkeen samaan aikaan pyörittäen, samoin pois vedettäessä. Maa kunnostetaan hyvin ennen istutusta. Olemme viisihenkinen perhe, nuorin on viisivuotias ja meillä on myös lapinkoira. Keskelle jää aurinkoinen ja avara oleskelualue. Niityksi jäävän alueen annetaan olla, muualta juolavehnä ja muut monivuotiset rikkakasvit on paras hävittää jyrsimällä aluetta useamman kerran kesän aikana. Talon seinustalle voi istuttaa karhunköynnöksiä, kunhan paikka on sellainen, ettei niiden vaelteleva juuristo pääse karkaamaan muiden kasvien joukkoon. Lavuaarin tai tiskipöydän vesilukko kerää sisäänsä ajan saatossa väkisinkin töhkää. Paikka on savipeltoa, tontti kahden tien kulmassa. Ennen istutusta maahan voi vielä sekoittaa kalkkia, turvetta ja kompostia. Lokakuussa aurinko jaksaa kattaa lämmitystarpeesta vajaan kolmanneksen . Istutettavat pensaat ja puut olisi hyvä sijoitella ryhmiksi tontin reunamille sekä pohjoisrajalle, jolloin ne suojaavat, mutta eivät varjosta liikaa. Lähinnä Saksan, Itävallan ja Hollannin katoille asennetaan joka vuosi 600 000 neliömetriä uusia keräimiä. Kesällä kaikki käyttövesi saadaan lämpimäksi pelkällä auringolla, ja vielä syyskuussakin voidaan Helsingin korkeudella lämmittää käyttövesi 80-prosenttisesti auringolla. Mutta kun ne on kerran avannut, katsoo paljon tarkemmin mitä viemärin vietäväksi heittää. 65. Toivomme mahdollisimman paljon luonnonkasveja tai maatiaislajikkeita. Vesilukon avaamiseen ei tarvita kovin mittavia putkimiehen taitoja, ei takaisin asentamisessakaan. Jos tukos on kauempana putkistossa, apuun saatetaan tarvita puhdistuskierukka. Erillinen, helposti mullokselle kuluva koira-aitaus on tuskin tarpeen , lapinkoira on seurallinen ja on mieluiten siellä missä ihmisetkin . Sinne tänne aukean alueen laitamille voi istuttaa korkeita niittykukkia, kuten mesiangervoa, päivänkakkaroita, metsäkurjenpolvia, virmajuuria, ojakärsämöä ja komealupiinia. Paikka on aurinkoinen. Olemassaolevat hyväkuntoiset puut ovat uudessa pihassa suuri ilo. Jos tontille kaivataan isoa puuta, vaahtera on aina kaunis. Puiden juuristoalueella ei jyrsitä, vaan latvuksen alusta peitetään koko kesäksi voimapaperilla ja hiekalla, joiden alla rikkaruohot kuolevat. Kun istutukset ovat reheviä ja kasvit korkeita, niiden yli ei niinkään helposti tule juostua. Aurinkolämmityksen tulevaisuus näyttää valoisalta. Tien varressa kasvaa pari mäntyä, tuomi ja omenapuu ja pienehkö kataja. Ruotsissa niitä on jo runsaat 70 000 neliömetriä, yli 10 000 talossa. Luonnonkukkien lomaan ja edustalle voi istuttaa ryhmiksi myös tanakoita ja hyvin puolensa pitäviä vanhanajan perennoja , kuten keltapäivänliljaa, siperiankurjenmiekkaa, jalokallioista, töyhtöangervoa, lehtosinilatvaa, saksankirveliä ja vuohenkelloa. Istutukseen ryhdytään vasta syyskesällä, kun rikkaruohot ovat lannistuneet. tuo useimmista kodeista löytyvä iso imukuppi laittaa pienet tukokset liikkeelle. Pieni alue toivottavasti jää luonnontilaiseksi niityksi. Mitä puita ja kasveja ehdottaisit pihallemme. Suomessa noin 500 talossa on yhteensä kolmisen tuhatta neliömetriä aurinkokeräimiä. Oulussa saa syyskuun käyttövedet lämmitettyä 50-prosenttisesti auringolla, mutta lokakuussa auringon panos on enää muutama prosentti. Kaunis punakoiso menestyy myös hyvin savimaalla viisivuotiashan osaa jo jättää koisonmarjat rauhaan . Savimaalla istutusalueet lapioidaan loiviksi kohopenkeiksi , joista ylimääräiset vedet pääsevät valumaan helposti pois. JARI SALONEN rgialla riittää kattamaan puolet vuosittaisesta lämpimän käyttöveden tarpeesta. Pihlaja-angervo sietää myös lasten ja koirien leikkejä. Oleskeluja leikkialueille kylvetään ja istutetaan tallausta kestäviä matalia kasveja , kuten pihatatarta, valkoapilaa, ratamoa, niittyhumalaa, maahumalaa, poimulehteä, ahomansikkaa, valkoapilaa, akankaalia ja suikeroalpia. HELENA TENGVALL SUOMEN LUONTO 11/99 Multasormet REA PELTOLA Luonnonkasveja ja maatiaisia saviselle pihalle Meille on valmistumassa omakotitalo Mäntsälään noin 900 neliön tontille. Tontin aitaamista voisi sen sijaan harkita aidaksi sopii esimerkiksi lammasverkko, joka naamioidaan näkymättömiin istuttamalla sen viereen vaihtelevina ryhminä vaikkapa metsäruusua tai kerrannaiskukkaista mökinruusua, viitapajuangervoa, herukkapensaita, luonnonvaraisia pajuja, pihlajaa, pihlaja-angervoa ja syreenejä
Nimi: ........................................................................................................................ 109) 228 08333, www.sll.fVtukV Luonnonkuv......t<istQ1..uvat Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki puh.I09) 4137 7200, www.lka.fi SLL:n nuorisojärjestö: Luonto-Uitto ry Annankatu 26, 00100 Helsinki puh.I09) 684 4420, fax 109) 6844 4222 www.luontoliitto.fi 66 SUOMEN LUONTO 1 2/99 ilmestyy 2. Osoite: .............................. 4, Pohjolantori M 9, 45100 Kouvola, p.I05) 371 0301 , majander@sll.fi Lappi, Tuula leskelä, Korkalonkatu 12, 96100 Rovaniemi, p.I016) 311 550, leskela@sll.fi Pirkanmaa, Harri Helin, Laukontori 4, 33200 Tampere, p.I03) 2131 317 helin@sll.fi Pohjois-Karjala, Ilari Uotila, Penttilänkatu 7-9, 80220 Joensuu, p.I013) 138 281 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, Merja Ylänen, Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu p.I08) 378 443, ylonen@sll.fi Pohjois-Savo, Eelis Rissanen, Haapaniemenkatu 23, 70110 Kuopio, puh 1017) 262 3811, erissane@muikku.jmp.fi Saimaan alue, Pertti Siilahti, vs., Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta, p.I05) 411 7358, siilahti@sll.fi Satakunta, Jukka Murro, Otavankatu 11, 28100 Pori, p.I02) 632 6163, satakunta@sll.fi Uusimaa, Satu Hentula-Nieminen Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p. .. joulukuuta Käärmekuusi, verhokuusi, sikermäkuusi, kultakuusi... Puhelin (myös suuntanumero): .................. 0500 320844, taimisto@sll.fi Keski-Suomi, Ilari Kotimäki, Kilpisenkatu 8 A 24, 40100 Jyväskylä, p.I014) 611 223, ilarik@cc.jyu.fi Kymenlaakso, Hanna Majander Kauppamiehenk. .. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki www.sll.fi puh.I09) 228 081, telefax 109) 228 08200 sähköposti: toimisto@sll.fi mape klo 8.30-16.15 Ulla Ahonen, toimittaja Erja Heino, jätteen synnyn ehkäisy Esko Joutsamo, pääsihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tarja Karvonen, puhelinvaihteen hoitaja, vs. Tervetuloa ostoksille Luontokauppaan! Helsinki Nervanderinkatu 1 1 (09) 413 77274 Jyväskylä Kauppatori, Väinönkatu 13 (014) 372 1022 Kuopio H-talo, Kauppakatu 32 (017) 263 1778 Tampere Laukontori 4 (03)2145715 Turku Brahenkatu 5 (02) 232 7001 Luontokaupassa on runsaasti laadukkaita, mukavia ja hyödyllisiä tuotteita Poikkea tutustumaan! Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. päällikkö, vs. Postinumero ja -toimipaikka: ... Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __)_ 19_ . ~----------------------------------------~ SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen__)_ 19_. Metsät täynnä merkillisiä kuusia. Tarja Ketola, järjestöpäällikkö Susanna Kirkkola, koulutussihteeri Eija Koski, jätteiden synnyn ehkäisy Ilpo Kuronen, luonnonsuojelupäällikkö Johanna Kajota, kansainvälisten as. Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 00003 HELSINKI SUOMEN LUONTO 11 /99 z z w :,: 1. .. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Lähettäjä Allekirjoitus: ...................... Johanna Mehto/a, toimistosihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotuspäällikkö, päätoimittaja Keijo Savola, Etelä-Suomen metsät Mervi Taskinen, laskuttaja Sirkka Tepponen, ekoenergia Tapani Veistola, Naturavastaava Liittohallitus Timo Helle, pj, 1016) 3364302, Janne lampolahti, Seija Nerg, Juho Pennanen, likka Sten, Heikki Susi/uoma, Jorma Viljanen, Tiina Raivikko, Kaisa Raitio, Seppo Häkki/ä Alueja piirisihteerit Et-Häme, Erja Hakkarainen, Tervaniementie 20, 13500 Hml, p.I03) 6336 499, ehisp@surffi.net Et-Savo, Eeva Taimisto, Olavinkatu 56, 57100 Savonlinna, p. .. O Määräaikaistilaus 12 kk (300 mk) O Määräaikaistilaus 6 kk (1 70 mk) O Kestotilaus 12 kk (270 mk) O Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. Muuttuva kylämaisema. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): O Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. 109) 228 08206, hentula-nieminen@sll.fi Pohjanmaa, Jan Gäddnäs, Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa, p.I06) 312 7577, gaddnas@sll.fi Varsinais-Suomi, Hannu Klemola Martinkatu 5, 20810 Turku, p.I02) 2355 255, klemola@sll.fi Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Asiamies Ritva Pietiläinen, p.I09) 228 08221 Kotkankatu 9, 00510 Helsinki Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Kotkan katu 9, 00510 Helsinki puh. Maija Silvennoinen kokkaa lähiruokaa
Viime kesänä sain tarkkailla kutuvalmiita siloneuloja Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla, missä Markku J. Sitten kalat telakoituvat kuin avaruuslaivat koiraaseen verrattuna naaras on kuin valtaisa emoalus. Munat on vielä hedelmöitettävä, joten koiras vapauttaa veteen maitia ja piehtaroi paikallaan niin, että sitä pian ympäröi sata uutta siloneulan alkua. On houkuteltava seuraava koiras lisääntymisen tärkeään toimitukseen 1 K uorituessaan siloneulanpoikaset ovat noin yhdeksän millin pituisia. Kalat ovat maailman menestyneimpiä selkärankaisia; niitä on yli 20 000 lajia eli lähes yhtä paljon kuin lintuja, nisäkkäitä, sammakkoeläimiä ja matelijoita yhteensä. Ne kiertävät pyrstönsä toistensa ympärille ja naaras siirtää koiraan kannettavaksi satakunta mätimunaa. Naaras voi kieltäytyäkin luovuttamasta muniaan; syyt ovat tuntemattomat. Ne eivät jää rantaveteen, vaan uivat todennäköisesti ulapan suuntaan. Särmäneulakoiraalla on sikiöpussi, jossa munat saavat isän verestä kalvojärjestelmän avulla happea. Viehätyin naaraan hienosta kutuornamentiikasta, joka vihjaa sukulaisuudesta trooppisten vesien merihevosiin. Tällaisista koiraista on puaa; naaras saa ehkä turhaan odottaa rantavedessä. Kukaan ei tiedä mitä pikkuneulat Suomen vesillä tekevät; rantavedestä niitä ei ole löytynyt. Naarasta ei ole mailla halmeilla. Nyt koiraan on haudottava munia kuukauden päivät. Elantonsa ne hankkivat aikuisten neulojen tapaan imaisemalla suuhunsa keijustoa; neulojen ruokailutavat ovat kuin pipetillä. Naaras sen sijaan kypsyttelee uutta erää mätimunia. Naaras kasvattaa myös selkäja vatsapuolen harjanteita, yrittää kerrankin olla muuta kuin neulan näköinen. Jos lastiton koiras löytyy, pari ui aluksi toisiaan katsellen jonkinlaista sopivuutta ja valmiutta siinä mittaillaan. Simpuillakin on vaikkapa jonkin kiven alla kutupesä, jota koiras uskollisesti puolustaa. Se on tapana vain maailman kaikilla 35 merihevoslajilla ja 195 merineulalla. Koiraan poikiminen on kuitenkin harvinaista. Koiraskin saa kutuintonsa merkiksi kellertävän kuonon. Siloneulakoiras taas ottaa poikaset pinnalleen. Niinpä kolmipiikkikoiras rakentaa kesäisin leväisen pesänsä, jossa varttuvaa kutua se vartioi ja leyhyttääpä vielä rintaevillään hapekasta vettä. \J; åreillään neulanaaras tietysti houkuttelee koirasta, joka ei jo valmiiksi ole raskaana. Suomen vesillä tavallisia neuloja on kaksi: siloneula ja särmäneula. Poikaset tulevat takaisin levävyöhykkeeseen vasta seuraavana kesänä. Munat ovat kiinni koiraassa limalla; jos muna poistetaan, kalan pintaan jää pieni kuoppa. Jos siirtoon ryhdytään, se käy joka tapauksessa nopeasti. Lahtinen tekee niiden merkillisestä lisääntymisestä opinnäytetyötään. Pisimmälle koiraan vastuu on kehittynyt neuloilla. Siloneulakoiras (alla) ottaa pian mätimunat vastuulleen suurelta naaraalta. ELÄMÄ ON IHMEELLINEN Kun koiras poikii ANTTI HALKKA K alamaailmassa koiras huolehtii yleensä yksin jälkikasvusta, jos siitä ylipäänsä huolehditaan. Ne kantavat naaraan tarjoamat mätimunat, ovat ikään kuin raskaana. Sillä on samaan aikaan 300600 munaa eli se tulee toivon mukaan saattamaan useitakin koiraita kantaviksi. Yleensä neulamaisuus on valttia, sillä siloneula piilottelee jouhilevän tai meriajokkaan joukossa. 67. Lajimäärä lienee vähenemässä, sillä merihevosten keräily akvaario-, "lääke-" ja koristekäyttöön uhkaa vakavasti monen merihevoslajin tulevaisuutta
Luomusuomi Oy Luonnontuote Oy Majvik Oy/Hotelli Majvik Paperinkeräys Oy Primator Oy Raision Yhtymä Rautaruukki Raahe Steel Riihimäen Messut Oy Sininen Tuuli Oy Sirium Oy SOK Stora Enso Oyj Suomen Posti Oy Suunnitteluverkko A4 Tampere-talo Osakeyhtiö Thomesto Trading Oy Thorsman & Co Oy Ab Tilitoimisto Päivi Kuusinen Toshiba Keskus TCF Myynti Uulatuote Oy Venealan Keskusliitto ry. Suomen luonnonsuojeluliiton kannatus jäsenet 1999 Amerpap Oy Biolan Oy Creadesign Oy Ekokem Oy Ab Fennoimpex Oy Forssan Kirjapaino Oy Fortum Power and Heat Oy/ Elcat-sähköautot Helsingin Puhelin Oyj/ Kolumbus-palvelut Insinööritoimisto Ekotase Oy Jaakko Pöyry Consulting Oy Johtamistaidon Opisto ry. Kesko Oy Kone Oyj Kärcher Oy Lappset Group Oy Lomayhtymä r.y