52 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 26 Mestari Äh ja lunta Pönttövuorella, Ilpo Tiihonen ................................................................... 17.01. vsk.. 13 ......................... (90) 228 08209, 228 08210 ja 228 08224. 39 Biisoni on yhä henkipatto, Ilkka Vanha-Majamaa 40 Ulkomailta ................................................................ Varpuspöllöstä kerrotaan sivuilla 36-38. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutu~set: Ilmestyy 20.01. 12 Presidenttiehdokkaiden ympäristöasenteet ........ Säästötilaus 265 mk. 20 Suomen pohjavesien kunnosta ei ole kokonaiskuvaa, uhkia on paljon ja suojelu heppoista. 4 Kuluttajan valinnat ........................................................ 30 Pyssymiehistä ympäristötuhoihin, Pentti Linkola.~ ......................................................... 44 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... 10 Kysy ekoneuvoa .............................................................. 32 Luonnonsuojelun tienviittoja 1(5) Muisteluksia, mietteitä, mielipiteitä. Jokapäiväinen vetemme vaarassa, Alice Karlsson ................................................................ 36 :,: Suojelualueen valvoja turvaa luonnon oikeudet, Anne Brax ............................................................. Lisää sivuilla 34-35. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 49 Kirjoja ...................................................................... 29 Onnistunutjoulusienestys, Jaakko Heinonen ...... Tilaushinnat Vuosikerta (12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. ;!! Kotimaasta ........................................................................ Suoerämaan kuvaaja, Ari Komulainen ................. Hollannin pohjavedet kovassa paineessa, Jorma Laurila ............................................................ 34 Luonnonkuvaaja Heikki Kokkosen esittely. 17.02. 50 Kysy luonnosta ......................................................... 46 Virossa riittää luontoa, Antti Vahtera .................... (90) 2271 967 telefax: (90) 2271 421 lrtonumero 33 markkaa. 2 Jouluiloa voi saada vaikkapa esteettisestä sienestyksestä. 18 Puheenvuoro Itämeren luonnonlohen pelastamiseksi. Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala jluh. Pentti Linkola muistelee luimnonsuojelutyön vaiheita puolen vuosisadan aikana nyt alkavassa viisiosaisessa juttusarjassa, sivut 32-33. 58 Turvapaikka Korkeasaaressa: Siperiantiikeri .................................................... 14.02. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja säästötilaus 235 mk. Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00151 Helsinki puh. Jlmestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen 1 2 3 15.12. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 48. 59 SUOMEN LUONTO 12/93 52. 17.03. l Palavasilmäinen pikkupöllö, Juha Vesala ............ Kuvan vanhaa omenapuuta koristaa savukääpä. Suomen Luonnön vuosikerta 1993 .......................... ' .... (90) 228 08 l telefax: (90) 446 914 Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri E.itva Kupari, 228 08214 Toimittajat Anne Brax, 228 08203 Antti Halkka, 228 08203 Alice Karlsson, 228 08205 Iiris Lappalainen, 228 08216 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu '(ulkoasu) Toimituksen sihteeri Aila Maikki, 228 08218 Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. 54 Summaries of the Main Articles .............................. Kansikuva: Kuusenoksasta riippuva ponteva tulisilmä on Heikki Willamon kuvaama. z LU 6 ::) V) SUOMEN LUONTO Toimitus Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh
Ennaltaehkäisy on tehokkainta ja myös halvinta. Näin on tehty Hollannissa. Parhaat pohjavesialueet eivät kata kovin suurta osaa maa-alasta, ja pohjavesiä vaarantavat toiminnot voidaan SUOMEN LUONTO 12/93 52. vsk. Suomen on syytä ottaa oppia muiden maiden virheistä, esimerkiksi Hollannista, jonka pohjavedet ovat monenlaisten pilaantumispaineiden puristuksessa, mutta joka on ryhtynyt myös toimiin pohjavesiensä suojelemiseksi. Monin paikoin saasteet voivat jo olla maaperässä matkalla pohjavesiin, vaikkei merkkejä saastumisesta vielä olekaan. Tyttö lähteellä. sijoittaa suoja-alueiden ulkopuolelle tai kieltää kokonaan. Säännökset on kuitenkin muotoiltu niin löyhästi, etteivät ne riittävästi estä pilaavia toimintoja. Suomessa ei ole kuitenkaan varaa heittäytyä huolettomaksi. Maakerrosten läpi hitaasti tihkunut vesi maistuu mainiolle ja kelpaa sellaisenaan juotavaksi. Vesitutkija mittaa mm. vuosikerta 12 1993 Pohjavesi on parasta juotavaa Pohjavesi on talousvedeksi parasta mahdollista. Saastuneen pohjavesiesiintymän puhdistuminen saattaa viedä kymmeniä, jopa satoja vuosia. Pohjavesialueilla tehdään miltei mitä vain, esimerkiksi pidetään huoltoasemaa tai kemikaalivarastoa, suolataan teitä ja levitellään estoitta lannoitteita. 52. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. On syytä arvostaa luonnon meille ilmaiseksi valmistamaa pohjavettä ja toimia siten, että puhdasta vettä on saatavilla myös tulevaisuudessa. Myös ilmansaasteiden aiheuttama happamoituminen uhkaa heikentää pohjavesien laatua. Luonnon suodattamaa vettä ei tarvitse useimmiten edes kloorata tai käsitellä muulla tavoin kemiallisesti. Pohjavesiä turmellaan muun muassa soranotolla, teollisuuden myrkyillä, sahojen puunsuojausaineilla, teiden suolauksella, maaperään karkaavalla öljyllä ja muilla kemikaaleilla sekä turkistarhojen ja maatalouden ravinteilla. lähteen lämpötilan, happamuuden ja nitraattipitoisuuden. Pohjavesien pilaantumisessa Suomi on onneksi vielä jäljessä monia pitemmälle teollistuneita, tiheästi asuttuja tai laajaa tehomaataloutta harjoittavia maita. Lähteessä pohjavesi pulppuaa maanpinnalle asti. Suomessa on toisin. On pidettävä mielessä, että maaperään joutuvat aineet kulkeutuvat pohjavesiin hyvin hitaasti. Pohjavettä on niin paljon, että meillä nähdään hyväksi huuhdella sillä jopa vessat. Hollolan Kiikunlähteen vesi osoittautui erinomaiseksi. Esimerkiksi useissa Euroopan liiton jäsenmaissa pohjavedet ovat monin paikoin jo pahasti pilaantuneet. Siinä vaiheessa kun vesi alkaa näkyvästi pilaantua, asiaan on enää vaikea puuttua. Suomessa ei myöskään liiallisesta pohjavedenotosta aiheutuva pohjavesitason lasku ole vielä ongelma. Jorma Laurila 3. Pohjavedet ovat myös tärkeä kriisiajan reservi, jos esimerkiksi ydinkatastrofi saastuttaa pintavedet. Suomessa helposti unohdamme, ettei puhdas vesi ole itsestäänselvyys. Kaikki se mikä päätyy ilmaan, maaperään tai pintavesiin, kulkeutuu ainakin osittain ennen pitkää myös pohjavesiin. Pohjavedet, pintavedet ja maaperä ja ilmakehä ovat samaa ekologista kokonaisuutta, joka on otettava suojelussa huomioon. Tärkeimmät pohjavesiesiintymät tulisi ympäröidä riittävän laajoilla suojavyöhykkeillä, joilla on selvästi määritelty, mitä niillä saa tehdä, mitä ei. Vikaa on sekä laissa että sen määräysten valvonnassa. Vesilaki kieltää pohjaveden pilaamisen
"Se on valtiolle ilmaista suojelua." Jos Tammisaaren kaupunginvaltuusto hyväksyy Bölsvikenin kaavan sellaisessa muodossa, että lintulahden suojeluarvot vaarantuvat, valtio voi tehdä kaava-alueista ostotarjouksen. "Repola on aikoinaan hankkinut tontit metsätalouskäyttöön. Syksyisin siellä kalastelevat harmaahaikarat. Niistä on tullut tavallaan joutavia alueita, jotka pitää jollakin tavalla taloudellisesti hyödyntää", perustelee Bonvestan metsänhoitaja Heikki Rautakorpi kaavoitusintoa. Vihoviimeisenä keinona valtio voi pakkolunastaa rannat. Anne Brax SUOMEN LUONTO 12/93 52. Myös jatkuva veneliikenne pöllyttää pohjaa ja saa ravinteita liikkeelle." tuhkaan hautautuneet puut. Sulkasadon aikaan heinäkuussa matala lahti on telkkien valtakuntaa. "Venelaiturin rakentaminen vaatisi ruoppausta, joka edistää matalan lahden rehevöitymistä ja umpeenkasvua. Hänen mukaansa rantakaavan laatiminen suojeluohjelman alueelle ei välttämättä aina nosta maan hintaa. vsk.. Uudenmaan läntisellä rannikolla Bromarvissa sijaitsevalle Bölsvikenille halutaan kaavoittaa kesämökkejä. Laboratorioissa hierretään hienoja jauheita akaattihuhmareessa, joka tietenkin on kvartsia. Kaava-alue koostuu erillisistä, pienehköistä alueista; uusia rakennuspaikkoja on 21. No, ainakin kaunis kvartsikivi virkistää sielua. Meillä ei ole mitään velvollisuutta nimenomaan tähän mökkitonttien luomiseen", Heikki Rautakorpi ilmoittaa auliisti. Kivikautisilta esi-isiltämme säilyneet piikiviset nuolenpäät ja kirveenterät ovat kvartsia, ja upeaksi kvartsiksi ovat muuttuneet myös muinoin tulivuoren 4 Raaseporin luonto ja ympäristö -yhdistyksen hallituksen jäsen Kalevi Keynäs kiikaroimassa joutsenia Bölsvikenin rannalla marraskuun harmaana päivänä. Sen monista muodoista ehdit ottaa selvää, sillä Kvartsinäyttely on nähtävänä 3.6.1994 saakka Helsingin LuontoExpossa, Hämeentie 153. KOTIMAASTA Mökitetäänkö Suomen paras joutsenlahti. Nyt Bölsvikenin rantojen omistajat, joista yksi on Repolan kiinteistöyhtiö Bonvesta, ovat teettäneet alueelle rantakaavan. Bölsviken on tunnettu erityisesti laulu-, pikkuja kyhmyjoutsenistaan, joita siellä viipyy satamäärin aina vesien jäätymiseen saakka. Kvartsi-näyttelyssä saa oppitunnin korukiven hionnasta, ja onpa siellä kivitohtorin vastaanottokin. Myös kanadanja merihanhet, sotkat, haapanat ja nokikanat viihtyvät muuttomatkoillaan Bölsvikenillä. Ylitarkastaja Jorma Jantunen Uudenmaan lääninhallituksesta arvelee, että maanomistajat haluavat rantakaavan teettämällä selvittää maan arvon suojeluneuvotteluja varten. Bölsvikenin merenlahti kuuluu valtakunnallisesti arvokkaana kohteena lintuvesien suojeluohjelmaan. "Rantakaava voi jopa laskea lunastettavan maan hintaa, jos kaavan avulla voidaan erottaa rakentamiseen sopivat ja suojeluun tarvittavat alueet toisistaan." Jantunen kuitenkin myöntää, että tähän mennessä rantakaavoitus on tilastojen mukaan aina nostanut alueiden hintaa verrattuna kaavoittamattomilla alueilla oleviin tontteihin. Bonvestalle Bölsvikenin kaavahanke on vain yksi lähes sadasta eri puolilla Suomea vireillä olevasta rantakaavasta, joilla Repolalle aiotaan luoda 2 000 uutta rantatonttia. Harvalukuisia uiveloita on parhaina päivinä laskettu kaksi ja puolisataa. Bonvestan kymmenen uutta rakennuspaikkaa ja pari yksityisen maanomistajan tonttia sijaitsevat lahden itärannalla. Rautakorven mukaan 2 000 tontin rakennusoikeus on vain kohtuullinen korvaus siitä, että yhtiö jättää koko Suomessa rantakaava-alueilla rakentamatta satoja kilometrejä rantaviivaa. "Bonvesta on valmis neuvottelemaan lääninhallituksen kanssa lunastuksesta. tonttia. Tohtori uskoo, että esimerkiksi vatsan päällä pidettävästä ametistista lähtee vatsavaivat karkottavaa säteilyä. D Keynäs on paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen valtuuttamana tehnyt muistutuksen Bölsvikenin kaavasta. Ihmeellinen kvartsi on mineraali. Ilman kvartsia meiltä puuttuisivat monet pysyvät arvot: Kolin vaarat, kvartsikello, juomalasi ja isoäidiltä peritty ametistikoru. Hankoniemen kainalossa merelle kurkottelevalle ruovikkoiselle lintulahdelle laskeutuu joka syksy lepäilemään tuhansia vesilintuja muuttomatkallaan kohti etelää. Nämä tontit eivät ulottuisi rantaan saakka, mutta niiden edustalle ehdotetaan rakennettavaksi yleinen venesatama. Se on kuitenkin yleensä pitkä toimitus. Lahden länsirannalla on yksityisen perikunnan alue, jolle on kaavailtu yhdeksää uutta Ihmeellinen kvartsi Kvartsia on useimmissa kivilajeissa, mutta Finlandia-talon seinissä sitä ei ole, ja sen kyllä huomaa, lohkaisevat Luonnontieteellisen keskusmuseon Kvartsi-näyttelyn tekijät. "Veneliikenteen lisääntyminen ja venesataman rakentaminen ovat linnuille paha asia", sanoo amanuenssi Kalevi Keynäs Tvärminnen eläintieteelliseltä tutkimusasemalta. Nykyään rantoja ei kuitenkaan voi luonnonsuojelusyistä käyttää metsätaloustarkoituksiin
vsk. Ympäristön maatalous on suurin syy järven rehevöitymiseen. Selvin merkki järven ongelmista saatiin viime vuoden syksyllä, kun järven eteläosasta pyydetyissä siioissa havaittiin makuhaittoja. Luonnonsuojelullisesti perusteltua on edistää energian säästöä ja tehokkaampaa käyttöä sekä kehittää kotimaisia energiamuotoja työllistäviä vaihtoehtoja on: tuulta, aurinkoa, puuta ja muita biopolttoaineita. Pelottavaa, että yhä joidenkin mielestä ainoa lopullinen päätös on rakentamispäätös. Luonnonsuojeluliiton mielestä päätäntävallan siirtäminen kuntiin ei saa olla itsetarkoitus. Tutkimusten mukaan yli 70 prosenttia fosforista ja yli 60 prosenttia typestä tulee Pyhäjärveen maanviljelyksestä ja haja-asutuksesta Yläneenjokea ja Pyhäjokea myöten. Työryhmä säilyttäisi edelleen rantakaavojen laatimismahdollisuuden. Työryhmään ei valittu luonnonsuojelijoiden edustajia. Tuomo Hurme OHO! taminen fossiilisilla polttoaineilla sitoisi yhteiskunnaltamme miljardi markkaa joka vuosi pelkk_ien saastepäästöjen elimin01m1seen. Pyhäjärvi elättää useita kymmeniä ammattija sivuammattikalastajia. Luonnonsuojeluliitto kannattaa yleismääräystä, joka vaatisi jättämään rannoille 100-300 metrin levyisen, rakentamiselta vapaan vyöhykkeen. Ritva Kupari Se, että läänin ja valtion viranomaiset voisivat yksittäistapauksissa vaatia jonkin kaavan tarkasteltavakseen, ei luonnonsuojeluliiton mielestä riitä. Satakunnan helmi rehevöityy Ennätyksellisen runsaasta kalantuotannostaan ja puhtaasta vedestään kuulu Säkylän Pyhäjärvi uhkaa rehevöityä. Varsinkin aivan viime vuosina järven ravinnevarasto on kasvanut nopeasti ja sinileviä on alkanut esiintyä massoittain. pitkälle, mutta tähyilee valitettavasti väärään suuntaan, menneisyyteen. Työryhmä esittää muun muassa, että nykyinen kaavojen alistaminen lääninhallituksille ja ympäristöministeriölle lopetetaan. Yläneenjoelle ja Pyhäjoelle laadituissa vesiensuojelusuunnitelmissa on esitetty muun muassa suojavyöhykkeitä jokien varsille ja lannoitteiden käytön vähentämistä. kalaa yli 60 kiloa hehtaarilta. Vuosittain järvestä nostetaan Kittiläläinen vesivoima-aktivisti Tapani Kokko haluaa esiintyä uuden suomalaisen energiastrategian airuena ja kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä ( 46/93) vesivoiman lisäämisen puolesta. Tämä on mahdollistanut vuodesta toiseen jatkuvan, lähes uskomattoman tuotannon. Anne Brax 5 t: <. Kokko haikailee Kemi-, Kymi-, Iija Ounasjoen vapaiden koskien valjastamista sähköntuotantoon. Rantakaavan avulla maanomistaja voi rakentaa jopa yksitoista loma-asuntoa rantakilometrille, jolle muuten saisi rakentaa vain neljästä viiteen loma-asuntoa. Tapani Kokko yrittää nähdä Retkeilijällä on monesti vaikeuksia päästä rantaan niin maalta kuin vesiltä. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä työryhmä ei kuitenkaan ole onnistunut ratkaisemaan maankäytön polttavia ongelmia, joista suurin on rannat tukkiva lomarakentaminen. "Jos kaavojen vahvistamismenettely on johtanut parempiin kaavoihin ja parempaan ympäristöön, miksi siitä pitää luopua?" liitto kysyy. Tämän vuoksi on luonnonsuojelullisesti perusteltua, että keskeneräisesti valjastetut vesistömme saadaan mahdollisimman nopeasti rakentaa loppuun tuottamaan sähköä tehokkaasti", Kokko järkeilee. "Kestävää ja aitoa luonnonsuojelua on vain uusiutuvien ja saasteettomien voimavarojen käyttäminen. Nähtävästi ravinnekuorma on nyt noussut niin korkeaksi, etteivät fosforin sitoutuminen pohjaan tai kalastus enää pysty ylläpitämään tasapainoa. Myös poikkeuslupien myöntämisvalta halutaan siirtää kunnille. KOTIMAASTA Pyhäjärvi lainehtii Säkylän, Euran ja Yläneen kunnissa. Kaavoitusvaltaa halutaan kuntiin Kaavoitusvaltaa siirtyy kunnille nykyistä enemmän, jos kaavoitusjärjestelmän uudistusta pohtineen työryhmän ehdotukset toteutuvat. Kotitarvekalastukseen se houkuttelee satoja Jarven ympäristössä asuvia. Vesivoimaa vastaavan energiantuotannon tuotSUOMEN LUONTO 12/93 52. Hienoa, että edes rippeet suurien jokiemme koskista ja korvaamattomista luonnonarvoista ehdittiin suojella rakentajilta. Myös kaavan palauttaminen kuntaan valmisteltavaksi on tehty vaikeaksi, vaikka kaava olisi luonnonsuojelulain määräysten vastainen. Kun mukaan lasketaan kaikki pilkkijätkin, Pyhäjärven kaloista nauttivien määrä nousee tuhansiin. Viime vuoden syyskuussa asetetun työryhmän tehtävänä oli uudistaa kuntien kaavoitusta erityisesti rantakaavoitusta siten, että "kuntien ja valtion tehtävät on jaettu tarkoituksenmukaisemmalla tavalla". Autoton ja veneetön on täysin pulassa, sillä vapaita rantoja pitää etsiä kymmenien, jopa satojen kilometrien päästä asutuskeskuksista. Tutkimusten mukaan muikun ja siian pyyntiin keskittynyt ammattikalastus on vaikuttanut merkittävästi siihen, että järvi on pysynyt hyväkuntoisena. Hänen intoaan ei hillitse se, että Ounasjoki on suojeltu erityislailla ja muut joet koskiensuojelulailla. Kalojen mukana on poistunut valtava määrä ravinteita, ja järven ravinnetasapaino on pysynyt kurissa. Jollei kunta viiden vuoden kuluessa tekisi ranta-alueelle yleiskaavaa, maanomistaja saisi laatia sille rantakaavan. "Kun yleiskaavan tekeminen olisi kunnan tahdon varassa ja tiedetään useissa kunnissa vallitsevat asenteet, on odotettavissa, että ranta-alueiden kaavoitus edelleenkin jätetään maanomistajien hoidettavaksi rantakaavalla", liitto arvostelee. Pyhäjärvi on rehevöitynyt kuin varkain
·;; Suurin osa happamoituneista vesistä on pieniä metsälampia. Erityisesti korkealla sijaitsevien pienten järvien kalastossa havaittiin jo selviä merkkejä happamoitumisesta. Happamoitumisen vaikutukset näkyvät kaikkiaan noin 4 500 järvellä", kertoo Riistaja kala< talouden tutkimuslaitoksen ,.: ~-erikoistutkija Martti Rask. Myös monet loKun järvi alkaa happamoitua, särjen lisääntyminen häiriintyy ensimmäisenä. Noin 500 järven kalaston laskettiin 6 hikalamme ja rapu reagoivat herkästi happamuuteen. Särkikannan elpymiseksi muutoksen pitää olla varsin suuri kuormituksen pitäisi pudota 1980-luvun tasolta 60-70 prosenttia. Valitettavasti hevosajurin taidot ovat päässeet katoamaan. Monin paikoin elinvoimaisimmat rapukannat asustavat syrjäisillä latvajärvillä, paikoissa, jonne ihmisen vaikutus ei ole aiemmin yltänyt. vsk.. Uusimpien laskelmien mukaan tilanne on synkempi. Viime kesänä tutkittiin ensimma1sen kerran happamoitumisen vaikutuksia Inarijärven koillispuolisessa Vätsärin erämaassa. "Lieksanjoen voimalan ja Pielisjoen Kuuman voimalan alapuolelta sekä Joensuun koskista saatiin kaikkiaan 25 järvilohta", kertoo tutkija Jorma Piironen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselta Enonkoskelta. Ruotsissa hevosilla kuljetetaan metsistä jo miljoona kuutiota puuta. Aivan verraton se on lukuisissa erityiskohteissa, maisemanhoitoalueilla tai kaupunkien puistoissa", kehuu kurssin johtaja, lehtori Veli Salminen. "Kalasto on hävinnyt jopa 2 000 vesistöstä. happamoitumiselle herkät mutu ja made. Tutkituista järvistä puuttuivat mm. ajouria, jotka vaunmttavat juuria öljyvahingoistakaan ei ole pelkoa. "Näillä poikasilla uudistetaan Enonkosken kalanviljeSUOMEN LUONTO 12/93 52. "Hevosella puu saadaan metsästä siististi pois. Vaikka vantterasta suomenhevosesta ei ole kokonaan koneiden korvaajaksi, monin paikoin se on tyystin vertaansa vailla. Kurssilaiset ovat vakuuttuneita hevosen paluusta metsiin. Ravulla on vaikeinta. Viime vuosina on saatu alle kymmenen emokalaa. Suomen järvien happamoituminen kartoitettiin 1980-luvun lopulla. Hevonen päihittää monitoimikoneen Hevoset palaavat takaisin metsätöihin. Tuolloin tutkijat arvelivat noin parintuhannen järven kalojen kärsi_neen happamuudesta. Mätiä saatiin 17 naaraalta ja maitia viideltä koiraalta. Jari Salonen Saimaan uhanalaisen järvilohen emokalapyynti onnistui kuluneena syksynä edellisvuosia paremmin. Kaloista eniten ovat kär·~ -"-""-=-'--"'.,,....-"="" (/) sineet särjet. Nyt ollaan vasta puolivälissä", tutkija laskee. Vuotuisesta rapusaaliistamme lähes puolet pyydetään pienistä metsäjärvistä. Suomen rikkilaskeuma on viime aikoina vähentynyt. Suurin kojamo painoi 5,4 ja naaras 5,7 kiloa. Kurssille haki 20 metsuria, mukaan mahtui 12 innokkainta. Hevoskorjuussa pystyyn jäävät puut eivät kolhiinnu eikä · maahan synny syviä KOTIMAASTA "Monet metsänomistajat ottavat jo nyt mailleen mieluummin hevosen kuin harvesterin", tietävät seitsenvuotias Unelma ja Nokialta kurssille tullut Aija Jäppinen. Siksi Kurun normaalimetsäoppilaitoksella järjestettiin tänä talvena valtakunnan ensimmäinen hevosen hoitoja metsäajokurssi. "Eteläisessä Suomessa on järviä, joiden ahvenkanta on jo kääntynyt nousuun. Yrittäjälle koituu myös taloudellista etua; keskiverto hakkuukone maksaa miljoonan, hevosen saa varusteineen 50 000 markalla. Metsäammattilaisetkin ovat havahtuneet koneiden pahoihin jälkiin, ja ratkaisua etsitään vanhoista kuljetustavoista. Emolohista irtosi kaikkiaan 19 litraa mätiä, josta saadaan viljelemällä kasvatettua noin 65 000 istukasta. Rask sanoo, että myönteinen muutos näkyy jo joidenkin järvien kalastossa. Jari Salonen Happamuus vaivaa luultua enemmän Järvilohen emokalapyynti onnistui kadonneen kokonaan. Eteläisestä Suomesta arvellaan löytyvän töitä ehkä 50 hevosajurille. Myös jämerien metsäautoteiden tarve vähenee
Lohet kuolevat helposti verkkoihin, ja siksi pyyntiin yritetään kehittää ns. Piironen harmittelee, ettei kaikkia emokaloja saada talteen verkoista elävänä tai pysymään hengissä niin kauan, kunnes mäti tai maiti olisi valmista lypsettäväksi. Koristeltu joulupuu tuo oman erityisen tunnelmansa taloon, mutta yhtä hieno voi olla pihapiirin vanha kuusi, jonka lumisten oksien lomaan ripustetaan talviomenoita ja pähkinöitä. Jo 1600luvun Strassburgissa tuotiin jouluaattona asuinhuoneisiin omenilla ja kultapaperilla juhlistettu kuusi. Juha Suomalainen SUOMEN LUONTO 12/93 52. Kuusen pihkassa on maailman kodikkain tuoksu. · Komeuden ystävät suosivat tiiviiden käpyjen koristamia solakoita kuusenlatvoja, joita saa tukeiksi kaadettujen kuusien latvuksista. periä pysäköintivirhemaksun sallitun ajan ylittävästä joutokäynnistä. Havuista voi sitoa seppeleitä ja köynnöksiä kehystämään ovia ja ikkunoita; jäykkien, syvänvihreitten neulasten sekaan voi solmia eläviä, hehkuvanvar1s1a kukkia, pehmeästi hohtavia silkkinauhoja ja jäänkirkkaita lasikoristeita. Siirtymäaika on nyt kulunut, ja lokakuun alusta takseja, linja-autoja ja kuorma-autojakaan ei saa enää jättää käymään jouten. Kuusi juhlistaa joulun Joulunaikainen kuusimetsä on tummanvihreä ja valkoinen. "Vaikka kuljettaja vimmastuu, saattaa teko jäädä jäynäämään", kerrottiin poliisista. Neulasia ja hentoja oksia koristaa pehmeä lumi, joka rajaa ja reunustaa puiden ääriviivat. Tavallisen kansalaisenkin saattaa kannattaa huomauttaa joutokäynnistä. Ennen ajoa moottoria saa käyttää enintään kaksi minuuttia ja alle 15 pakkasasteessa neljä minuuttia. Kohtuullisesta pyyntituloksesta huolimatta järvilohi on edelleen uhanalainen. Poliisin mukaan joutokäyntiä pystytään valvomaan ja sakkojakin on joutokäynnistä jo kirjoiteltu. Monessa kodissa joulukuusen koristaminen on aaton mieleenpainuvimpia töitä. Suomalainen joulukuusiTalvinen kuusikko on hienopiirteisen tummanvihreä ja valkea. Vuonna 1993 Saimaan vesistöalueelle istutettiin yli 100 000 järvilohen poikasta. Voi olla, että kimallavat koristeet ovat alkuaan uhrilahja puun hengelKOTIMAASTA perinne on satavuotias. Sievimmän joulukuusen saa rehevästi kasvaneesta kuusentaimesta. Joulukuusi on alun perin saksalainen perinne. Poliisi tai pysäköinninvalvoja voi Nämä irlantilaislapset on suojattu sateelta muovihupulla, mutta mikä varjelisi heitä autojen myrkyllisiltä pakokaasuilta. Vanhat rehevien maiden kuuset ovat tuuheita, ja niiden oksat laskeutuvat laajoina viittoina maahan asti. Rea Peltola lylaitoksen omaa emolohikantaa, osa taas istutetaan takaisin Pielisja Lieksanjokeen", Piironen selvittää. Kaikki emokalapyynnistä saatavat kalat ovat itsekin istukkaita, joten ilman emokalapyynnin ja sitä seuranneen istutuksen aloittamista Saimaan järvilohi olisi kuollut sukupuuttoon vuosikymmen sitten. Jo muutama kuusenhavu porraspäässä saa talon tuoksumaan joululle ja vastasiivotulle. poliisin virkatehtävissä oleville autoille. Määräys ei ;;i edelleenkään koske virkatehi tävissä olevia poliisiautoja tai :5 kiireellisissä tehtävissä olevia hälytysajoneuvoja. Oksien alla on suojaisa maja, jonka paljas maalattia on pehmustettu vuosikymmenten aikana varisseilla kuusenneulasilla. D 7. Hyvällä onnella pihakuusen koristeet houkuttelevat paikalle oravia, punatulkkuja ja tali tiaisia. le. Varjossa ja kuivilla paikoilla kuuset karistavat alimpien oksiensa neulaset ja paljaat oksat muodostavat hienot · ruskeat pitsihelmat kapenevalle latvukselle. elävänä pyytäviä loukkuja. vsk. Kun et aja, sammuta Joutokäynti kiellettiin 1992 alusta, mutta määräysten noudattamiseen annettiin siirtymäaikaa mm. Alkutalven hämärissä puut näyttävät verkkomaisen mustavalkeilta. Niin ikään määräykset eivät koske nostolavoja, jätepuristimia ja muita moottorista käyttövoimansa saavia laitteita
Oikeuskansleri selitteli asiaa heti luovutuspäätöksen jälkeen: "Oikeuskansleri on arvioinut myöskin kysymystä siitä, olisiko maiden luovutus Vuonna 1992 esitettiin, että Kemijoen yläosa suojellaan vesivoiman valjastamiselta. vsk.. Temppua arvosteltiin anka8 tamaa sähköä. Hallitus olikin antanut eduskunnalle esityksen lain kumoamisesta, mutta esitys vedettiin takaisin, kun Vuotos-kaupan pelättiin kaatuvan. Vesilainsäädäntö oli hajanaista ja vajavaista ja siksi, kokonaisuudistuksen viipyessä, asioita ratkaistiin erillislailla tapauskohtaisesti. Tosiasiassa Kemijoki Oy:n yhtiöjärjestyksessä on vuonna 1954 sovittu vain siitä, kuinka Oikeuskansleri Jorma S. Tämä laki säädettiin kertakäyttölaiksi Kemijoen tietyn osan rakentamiseksi, ja sen piti olla jo oikeushistoriaa. Kauppa oli ratkaisevasti pienempi kuin toukokuussa 1993 hyväksytty. On oikeuskanslerilta erittäin uskaliasta väittää, että tämä yksi tapaus muodostaa "pitkäaikaisen käytännön". Päätös nostaa Kemijoki-yhtiön yhtiöjärjestyksen vesilain yläpuolelle. Laki olisi siis kahden eri eduskunnan hyväksyttävä, toisella kerralla kahden kolmasosan enemmistöllä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan enemmistön mielipide nojaa Kemijoki Oy:n yhtiöjärjestykseen. Sitä paitsi valtioneuvosto sovelsi väärää lakia väärässä paikassa. · Kemijoki-yhtiö on tehnyt kaikkensa, ettei lakia koskaan hyväksyttäisi. Koska valtioneuvosto oli perustellusti epävarma eduskunnan enemmistön tuesta, se turvautui vanhaan, 1952 säädettyyn lakiin Kemijoen koskiomaisuuden luovuttamisesta. Oikeus vesivoimaan on "varallisuuspitoinen oikeus" eli omaisuutta ja sellaisenaan hallitusmuodon 6. yhtiön kulloinkin tuottama sähkö jaetaan osakkaiden kesken. Tämän jälkeen tunnetaan vain yksi tapaus, jolloin Kemijoen koskiomaisuutta on luovutettu vesistössä olevan koskiomaisuuden luovutuksesta ja vaihdosta annetun lain nojalla. olivat toisilla linjoilla. Osakkaat ovat aikoinaan sijoittaneet yhtiöön rahan sijasta vesioikeuksia, oikeuksia Kemijoen vesistön vesivoimaan. Valiokunnan päätös syntyi vastoin asiantuntijoiden mielipidettä. KOTIMAASTA Perustuslakivaliokunta suojelee Kemijoki-yhtiön osakkeenomistajia Vuonna 1992 esitettiin, että Kemijoen yläosa suojellaan lailla vesivoiman valjastamiselta. Maakauppa oli niin suuri, että se olisi vaatinut eduskunnan päätöksen. Aallon tapa tulkita lakia herättää ihmetystä. rasti. Vesioikeuslaki kumottiin ja vesilaki tuli voimaan vuonna 1962. Vesiasioiden käsittelyyn saatiin aivan uusi järjestys. Vesioikeuksia vastaan annetut osakkeet tuovat omistajalleen oikeuden ostaa samassa suhteessa yhtiön tuotOikeuskansleri kompastelee jälleen Valtioneuvosto päätti toukokuun lopulla luovuttaa Vuotoksen alueelta Kemijoki Oy:lle 38 neliökilometriä valtion maita. Sauli Niinistön johtama perustuslakivaliokunta myötäilee Kemijoki-yhtiötä. "Kenelläkään ei ole suoranaista oikeutta rakentaa tekoaltaita. Lakia Kemijoen vesistössä olevan koskiomaisuuden luovutuksesta ja vaihdosta säädettäessä ei voimassa ollut nykyinen vesilaki, vaan vuodelta 1902 periytynyt vesioikeuslaki ja eräät sen lukemattomia heikkouksia paikanneet lait. Kemijoki-yhtiö on tehnyt kaikkensa, ettei lakia koskaan hyväksyttäisi. Se on luvanvaraista toimintaa. Jos etuvertailu johtaa kielteiseen tulokseen, lupa voidaan evätä. Se on vuodelta 1977, jolloin Kemijoki Oy sai 6,8 neliökilometriä valtion maita Kitisen voimalaitoksia varten. Tämä estäisi Vuotoksen altaan rakentamisen. Jo tämä seikka näyttää viittaavan siihen, että altaantekokielto ei rajoita kenenkään omistusoikeutta", huomautti professori Ilkka Saraviita. Tämä estäisi Vuotoksen altaan rakentamisen. Kaikki aiemmat luovutukset tehtiin ennen vesilakia. Valtioneuvosto tallasi ilmiselvästi vesioikeuden varpaille, eihän Kemijoki Oy:llä ole mitään lupia Vuotoksen rakentamiseksi. Valiokunta totesi yksimielisesti, että yleisen tarpeen vaatimus täyttyy ja lakiesityksen korvaussäännökset ovat riittävät, mutta sitten näkemykset erosivat. Se voidaan pakkolunastaa kolmella ehdolla: lain nojalla, yleiseen tarpeeseen ja täyttä korvausta vastaan. Sauli Niinistön johtama perustuslakivaliokunta myötäilee Kemijoki-yhtiötä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan enemmistö vaatii, että laki olisi säädettävä määräenemmistöllä, perustuslain tapaan. Sitäpaitsi hallitus totesi esiSUOME LUONTO 12/93 52. Luovutukset epäilemättä tehtiin "vuosia ennen vesioikeuden antamaa lupaa" vesioikeuksia ei nimittäin ollut. Kaikki kolme valiokunnan kuulemaa valtiosääntöjuristia Kemijokilain soveltamista ajatellen ennenaikainen sen vuoksi, että Kemijoki Oy:n vesioikeudelle tekemä Vuotoksen tekojärven ja voimalaitoksen rakentamista sekä vesistön säännöstelemistä koskeva hakemus on vielä ratkaisematta." "Pitkäaikaisen käytännön mukaan aikaisemmat valtioneuvoston luovutuspäätökset on tehty vuosia ennen vesioikeuden antamaa lupaa." Oikeuskansleri oli tutkinut asian kovin puutteellisesti. Valiokunta vaati äänin 10-6 Vuotoslakia hyväksyttäväksi perustuslain säätämisjärjestyksessä. Valiokunnan enemmistön mielipiteen mukaan Kemijoki Oy:n osakeomistus ja yhtiöjärjestys merkitsevät yksityisoikeudellista sopimusta, joka oikeuttaa siihenkin Kemijoen vesivoimaan, jonka käyttämiseen sähköntuotantoon vesioikeus ei ole antanut lupaa. pykälän suojaama oikeus. Enemmistön mielestä tällainen sopimus on erityisen suojattu ja taannehtivasti siihen voidaan kajota vain perustuslain säätämisjärjestyksessä
Reunan kylän asukkaat vastustavat linjaa mm. Metsähakkeen osuutta on tarkoitus kasvattaa, jolloin alueen työllisyys paranee. Teon seuraukset olivat kauaskantoisia: ilmapäästöt pienenivät, riippuvuus ulkomaisesta energiasta väheni ja alueen työllisyys koheni. Kotimainen puu lämmittää Savonlinnaa Suur-Savon Sähkö keksi, että puuhakkeella to1m1va voimalaitos kelpaa kaukolämmön tuottajaksi. Hakkeen määrä lisättiin yli kaksinkertaiseksi, kaikkiaan voimalaitos tarvitsee 300 000 kuutiometriä haketta vuodessa. Yksityisten osuus Kemijoki Oy:stä on hyvin pieni ja "julkisoikeudellisilla subjekteilla ei ole hallitusmuodon 6. pykälästä johtuvaa omaisuuden suojaa", hän huomautti. Toukokuussa 1993 se oli tasan päinvastaista mieltä ja oikeuskansleri tekaisi tarinan pitkäaikaisesta käytännöstä. Kun Savonlinnaa ryhdyttiin lämmittämään puuhakkeella, rikkipäästöt putosivat puoleen ja ilma puhdistui. KOTIMAASTA kysymys. Mikko Niskasaari Reunan kylän voimalinjasta valitetaan Vantaa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen Teollisuuden Voimansiirto Oy:n (TVS) aikeista rakentaa 400 kilovoltin voimajohto Reunan kylän läpi. Suur-Savon Sähkö osoitti, että puuhakkeella voi lämmittää vaikka koko kaupungin. Jos vesioikeus hylkää Kemijoki Oy:n hakemuksen, yhtiöllä ei ole oikeutta saada penniäkään korvausta; ei rakentamattomasta vesivoimasta, ei suunnittelukustannuksista, ei turhaan ostetuista maa-alueista, ei mistään. Kolmanneksi, tekivätpä yhtiön osakkaat keskenään minkälaisia sopimuksia tahansa, ei Kemijoki Oy:llä ole minkäänlaista oikeutta saada lupaa Vuotoksen rakentamiseen. Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys ja Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri myönsivät sähköyritykselle ympäristöpalkinnon kotimaisen energian käytön edistämisestä. Perustuslakivaliokunnan enemmistön kanta on omalaatuinen. Kemijokilaki-nimitys kuuluu kuitenkin pitkäaikaisen käytännön mukaan laille valtion oikeudesta säännöstellä Kemijoen vesistön vedenjuoksua, joka on ihan eri juttu. Tätä mieltä hallitus oli lokakuussa 1992. Professori Mikael Uiden katsoi, ettei voi ottaa kantaa säätämisjärjestykseen, mutta hänenkin tulkintansa myötäilivät professorikollegojen näkemyksiä. magneettikentän terveyshaittojen vuoksi. D 9. vsk. Poliittinen tarkoituksenmukaisuus on sitäkin ilmeisempää. Hallitus, kuten oikeuskanslerikin, nimittää lakia Kemijoen vesistössä olevan koskiomaisuuden luovutuksesta ja vaihdosta Kemijokilaiksi. Tältä osin laki on ollut periaatteessa kertaluontoista tapahtumaa sääntelevä". Rakentamiskiellolla ei siis viedä kenenkään omaisuutta, joten mitääri täyden korvauksen velvollisuutta ei ole; ei siten myöskään tarvetta käyttää perustuslain säätämisjärjestystä. Noin puolet hakkeesta saadaan tehtaalta yli jäävästä puusta, loppu hankitaan ympäristön pienistä puunjalostustehtaista, Vapolta ja metsistä. Enemmistön löytyminen lakialoitteen taakse ei ole mahdotonta, joten perustuslakivaliokunnan enemmistö asetti keinotekoisin perustein riman kahden kolmasosan korkeudelle ja uusien eduskuntavaalien taakse. D Energiantuotantoa savolaisittain. Valiokunnan näkemys joutuu silloin todella outoon valoon. Mikko Niskasaari SUOMEN LUONTO 12/93 52. Hiden jopa asetti kyseenalaiseksi, ovatko Kemijoki Oy:n omaisuus ja oikeudet perustuslain suojaamia. Toisekseen jopa Kemijoki Oy on myöntänyt, ettei se Vuotoksella omaisuutta hankkiessaan ole kytkenyt kauppoja sähkönsaantiin, Niinpä Kemijoki Oy:n yhtiöjärjestyksellä ei olisi pitänyt olla asian ratkaisussa mitään merkitystä. Valiokunnan enemmistö vaatii aivan erilaista, paljon vahvempaa omaisuudensuojaa, kuin vuoden 1987 koskiensuojelulaissa, vaikka aivan samanlaisesta asiasta on tyksessään vanhan lain kumoamiseksi suoraan: "(Kemijokilaki) on luonteeltaan luovutuslaki eli se on sisältänyt valtioneuvostolle annetut valtuudet tietyn valtion omaisuuden luovuttamisesta perustettavalle yhtiölle. Suur-Savon Sähkö rakensi · Schaumanin tehdasalueen voimalaitoksesta kaukolämpöputken kaupunkiin. Vuotoksen rakentamista on eduskunnassa vastustettu näkyvästi ja laajalla rintamalla. Suomen Luonto kertoi hankkeesta lokakuun numerossa (SL l0/93). Sillä tyydytetään Schaumanin tehtaan energiantarve ja lämmitetään 80 prosenttia Savonlinnan keskusta-alueesta. Saraviita ja professori Antero Jyränki totesivat, että Vuotos-laki voidaan hyväksyä tavallisena lakina, siis yksinkertaisella enemmistöllä yksillä valtiopäivillä. Myös Vantaan kaupunki haluaa, että Reuna kierretään kuten yleiskaavassa edellytetään. Perustuslakivaliokunnan enemmistön näkemyksestä onkin vaikeaa löytää juridista logiikkaa. TVS sai luvan linjan rakentamiseen valtioneuvostolta syyskuun lopussa. Samalla riippuvuus tuontienergiasta väheni: kaupungin lämmittämiseen tarvittava öljymäärä tipahti 13 000 tonnista alle 5 000 tonniin
Nykyinen tekniikka ja tietämys on parempaa. Haketta varten tarvitaan 280 litran polttoainesäiliöön suppilo. Yhdellä astian täytöllä matkaa taittuu noin 70 kilometriä. Laaksosen auton ohjaamossakin tuoksuu, mutta tuoksu on kuin äskettäin jätetyn nuotiopaikan: miellyttävä ja tuskin havaittava palaneen puun haju. Täyttötankkaus kestää viidestä kymmeneen minuuttia eli ei juuri bensaasemalla käyntiä kauempaa. Bensiinikäyttöisenä näin iso auto veisi 90 markkaa sadalla." Laaksosen pilkeauto läpäisi katsastuksen kirkkaasti. Moottorissa palaa bensan sijasta häkäkaasu, jota syntyy, kun puuta poltetaan niukkahappisissa oloissa. ovat kuitenkin suuremmat kuin katalysaattoriauton , mutta pienemmät kuin ilman katalysaattoria käyvän bensiiniauton. Laaksosen mukaan häkää voi saada lähinnä silloin, kun täyttää polttoaineastiaa uudelleen matkan aikana: "Silloin on paras seistä tuulen yläpuolella." Puukaasuauton käynnistys alkaa tulitikun sytyttämisellä. Omalle työlle en tosin laske arvoa. Hän näki hakeauton kuvan lehdessä, ja riensi ostamaan sen silloiselta turkulaiselta omistajalta. Pilkkeet hän pienii itse kirveellä, koska pilkekoneita ei ole myynnissä. Häkäpönttöautoon liittyy muistikuvissa myös kitkerä haju. Laaksosen avolava-Chevrolet on yksi Suomen paristakymmenestä biopolttoaineella toimivasta, ns. Muutostöissä auton moottoriin ei tarvinnut kajota, vain kaasuttimen paikkaa vaihdettiin. Anne Brax SUOMEN LUONTO IZ'!>3 52. Jatkoa harrastukselle lienee luvassa; siitä juoruaa Laaksosen pöydällä oleva ilmoituslehti, josta käytettyjen Chevroletien myynti-ilmoitukset on tarkasti rengastettu. Pakokaasupäästöt olivat jopa puhtaampia kuin joidenkin katalysaattoriautojen. Häkäpönttöauton kiistattomia etuja ovat polttoaineen kotimaisuus ja halpuus. VBt.. Laaksosella on toinenkin puukaasuauto, joka toimii haketta karkeammalla pilkkeellä. Laaksosen Chevrolet ei uuvu jyrkimmässäkään ylämäessä, isossa moottorissa on sen verran tehoa. Seppo Laaksonen ostaa hakkeen kesämökkinsä lähellä olevalta sahalta. Monen linjurikuskin tiedetään kuolleen häkään, jota kertyi halliin autoa käynnistettäessä, ja useat saivat eläkelahjaksi parantumattoman taudin. "Olen laskenut, että kustannukset ovat pilkkeellä noin kymmenen markkaa sadalla kilometrillä. Toisen Chevroletin rakensi puukaasukäyttöiseksi Laaksosen veli. Varsinkin typen oksidien päästöt ovat häkäpönttöautolla VIT:n tutkimusten mukaan selvästi suuremmat kuin ihanteellisesti toimivalla katalysaattorilla varustetulla autolla. Jos vauhti ei jostain syystä riitä, saa moottorin ajon aikana vivusta vääntäen käymään bensalla. Kiivaampaan menoon Laaksosen auto ei riehaannukaan, si llä moottori pyörii puuhakkeel la. Sodan aikaiset häkäpönttöautot koituivat ajaji lleen kohtalokkaiksi. Häkäpönttöautot ovat Laaksoselle harrastus, joka alkoi Tekni ikan Maailman jutusta muutama vuosi sitten. Pilkkeellä "tankkaus" tapahtuu 150 kilometrin välein, koska tilaa vievää suppiloa ei tarvita. Ajamme Kehä-ykköstä pitkin. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN, Jalka puukaasupolkimelle "Tämä on rauhallisen miehen ajopeli ", sanoo kuormaautoi lija Seppo Laaksonen painaessaan Chevro/etinsa kaasupoljinta. Iso moottori kehrää ja vauhti kiihtyy, mutta vain 80 kilometriin tunnissa. häkäpönttöautosta. Monet muistavat, kuinka häkäpönttölinjuria jouduttiin ja ukolla työntämään ylämäessä, kun maantien ässä ei omin voimin jaksanut. Sota-aikana häkäpönttöauto oli Suomen maanteillä yleinen. Koeolosuhteissa tehtyjen tutkimusten mukaan häkäpönttöauton pakokaasupäästöt Puukaasuauton erottaa tavallisesta autosta kahdesta kookkaasta terässäiliöstä
Niitä löytyy ainakin kehitysmaakaupoista, joissa myydään myös juuttikasseja. Citydieselin rikkipitoisuus on alle 0,005 prosenttia, kun talvidieselin on noin 0,05 prosenttia ja kesädieselin 0, 1 prosenttia. Tilannetta parantaa Suomessa kehitetty rikitön dieselja polttoöljy, Citydiesel. Jouko T. Joistakin kaupoista voi ostaa muovisen sijaan paperikassin, mutta myös se on kertakäyttöinen. Parviainen Yhä useammasta kaupasta voi ostaa muovikassin sijaan myös jonkin muun kantovälineen. Kuvan vihreä, muovilla vahvistettu kangaskassi, jonka kädensijat ovat puisenpyöreät, on kestänyt viisihenkisen perheen jatkuvassa käytössä neljä vuotta.. Rikittömyyden ansiosta autoon voi asentaa hapetuskatalysaattorin ja hiukkassuodattimen, mikä vielä puolittaa hiukkas-, hiilivetyja häkäpäästöt. Hiilivetyjen joukossa on monirenkaisia aromaattisia hiilivetyjä (PAH) ja yhdisteitä (PAC), joista eräät saattavat vaikuttaa Kanna kesto kassilla Ostokset uudenuutukaiseen muovikassi in ja nopeasti kotiin. Miksei mikään suomalainen kauppaketju ole keksinyt teettää englantilaisen Sainsburyn tapaan omaa kestokassia. Vaikka verkko-, juuttija puuvillakassi ovat mainioita välineitä, ei niillä oikein kykene kantamaan ison perheen isoon nälkään evästä kotiin. Kun sulfaatteja ei muodostu, hiukkasia syntyy noin kolmannes vähemmän ja ne ovat selvästi haitattomampia kuin runsasrikkisestä polttoaineesta syntyvät hiukkaset. Kertaostos joutuu helposti kaatopaikalle tai sitten kotiin kasaantuu muov ikassiongelma. Verkkokasseja ei yleensä saa elintarvikemyymälöistä. Eikä sekään valmistu ilman energiaa; erään amerikkalaisen tutki muksen mukaan paperikassin valmistamiseen kuluu jopa enemmän energiaa kuin muov ikassiin. Hiukkasten lisäksi dieselin käyttö vähentää rikkidioksidia noin 90 prosenttia ja typen oksideja kahdesta kymmeneen prosenttia tavanomaiseen dieseliin verrattuna. Se mahtuu tyhjänä mukavasti taskuun tai käsilaukkuun. Sellaisesta peritään kaksi kertaa paperisen hinta, mutta se kestää Citydieselillä käyvä bussi ei pölläyttele mustaa savua pysäkiltä lähtiessään. Hiukkasia pidetään näistä terveydelle vaarallisimpina. Osa rikistä hapettuu rikkidioksidiksi, josta edelleen muodostuu rikkihapon suoloja, sulfaatteja. "Dieselöljyn puhdistus rikistä on edullisin ja tehokkain tapa vähentää päästöjä, koska se tepsii kaikenlaisiin diesel-ajoneuvoihin", kertoo erikoistutkija Seppo Mikkonen Neste Oy:n moottorilaboratoriosta. Citydieseliä valmistetaan sekä kesäettä talvikäyttöön. Musta saastepilvi on hienojakoista nokea, jota syntyy dieselöljyn palaessa epätäydellisesti moottorissa. Muiden muassa Elannon myymälöistä saa viidellä markalla puuvillaisia kasseja. JLUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Citydiesel lupaa parempaa kaupunki-ilmaa Taajamien pahimpia ilmanpilaaj ia ovat mustaa savua pölläyttelevät kuormaja pakettiautot, bussit ja työkoneet. Hiukkassuodattimet tukkeutuvat sitä nopeammin, mitä runsaammin dieselöljyssä on rikkiä. Pakokaasuissa on prosentin verran terveydelle ja ympäristölle haitallisia aineita: hiukkasia, palamatta jääneitä hiilivetyjä, häkää sekä typen ja rik in oksideja. Saatavilla on myös rikitöntä polttoöljyä työkoneita varten. keskushermostoon, muuttaa perimää ja aiheuttaa syöpää. Paperikassi maatuu kaatopaikalla, joten se sopii muovia paremmin roskien kääreeksi tai sen voi laittaa pahvien mukana kierrätettäväksi. toki useamman kauppareissun. Tänä vuonna esimerki ksi Elannon myymälöihin on ilmestynyt valkaisemattomia puuvillakasseja. Vanhoissa autoissa niitä joutuisi lisäksi puhdistamaan usein. Jos polttoaine palaisi täydellisesti, pakoputkesta tupruaisi vain vettä ja hiilidioksidia. Verohelpotuksen ansiosta Citydieseliä voi tankata samaan hintaan kuin tavallisca laatua. Jokunen vuosi sitten tuli markkinoille takaisin verkkokassi kestäväksi kantovälineeksi. Nämä edistävät hiukkasten syntyä ja huonontavat dieselajoneuvoja varten kehitettyjen hapetuskatal ysaattoreiden toimintaa. Hiukkasten pyydystämiseen on kehitetty suodattimia, mutta nämä "pöntöt" ovat vielä kalliita. oki koostuu hiilestä ja palamatta jääneistä, hiukkasiin kiinnittyneistä hiilivedyistä. "Citydiesel vähentää savutusta ja hajua erityisesti silloin, kun ajoneuvoa käynnistetään tai se lähtee pysäkiltä tai liikennevaloista", Mikkonen korostaa
g Nenäliinoissa on lisäaineina muun muassa liimoja ja pehmentimiä. Nessu-nenäliinapaketissa olevassa ympäristöselosteessa kerrotaan, että paperinval: mistuksessa käytettävät lisäaineet on hyväksytty BGA .. On tietysti mahdollista, että ongelmia esiintyisi nimenomaan uusissa vettä ja energiaa säästävissä koneissa. Luonnonsuojeluliitto kuitenkin korostaa, etteivät katalysaattorit ratkaise yksityisautoilun ympäristöhaittoja. Paljon keskustelua on käyty hyvin yleisen fosfaatin korvikkeen zeoliitin ja NTA:n (nitrilotriasetaatti) soveltuvuudesta veden pehmentäjiksi. Fosfaattien korvikkeet Suoramyynnissä myytävässä 1-pesuaineessa ei käytetä fosfaatteja. Katalysaattorien asentaminen autoihin ei kuitenkaan poista yksityisautoilun haittoja eikä oikeuta liikennejärjestelmän kehittämistä edelleenkin yksityisautoilua suosivaksi. BGA-normien mukaan esimerkiksi kotikeräyspaperia ei hyväksytä raaka-aineeksi. Tämän vuoksi maininta BGA-normien täyttymisestä on hieman kaukaa haettu. Katalysaattorit vähentävät esimerkiksi haitallisia typenoksidipäästöjä noin 80 prosenttia. Tämä on tärkein syy myös entsyymejä sisältämättömien, ympäristöä säästäv ien konetiskiaineiden korkeampaan hintaan. Mitä se i. Entsyymit ovat nykyisin hyvin kall iita, mikä nostaa myös tiskiaineiden hintoja. On väitetty, että fosfaatittomat pesuaineet, varsinkin zeoliitti, vahingoittaisivat pesukoneita. Suomen luonnonsuojeluliitto suhtautuu liikennesihteeri Harri Ajomaan mukaan myönteisesti autojen katalysaattoreihin. Nokian Paperi Oy:n kehityspäällikkö Jan-Anders Fagerned kertoi maininnan syyksi sen, ettei pehmopapereille ole erikseen kansallisia eikä kansainvälisiä normeja. Onko pesuaineen fosfaatti korvattu toisella haitallisella aineella. Mielikuva katalysaattoriautojen haitattomuudesta on väärä myös monesta muusta syystä. 12 h: Fosfonaatit sen sijaan sisältävät myös vesistöjä rehevöittävää fosforia. Tällainenkin ilmiö saattaa olla olemassa, mutta siitä on vaikea saada näyttöä. Pekka Heikura SUOMEN L UONTO 12/93 52. Tiedustelin useilta ympäristöjärjestöiltä, tutkimuslaitoksilta, kuluttajajärjestöiltä ja fosfaatin valmistajilta Euroopan eri maista, onko heidän tiedossaan todisteita zeoliitin haitallisuudesta. Kalliit konetiskiaineet Miksi ympäristöystävällisiksi mainostetut konetiskiaineet (fosfaatittomat ja kloorittomat) ovat kalliimpia kuin fosfaatilliset ja kloorilliset konetiskiaineet. Näin ollen 1-pesuaineen fosfaatin korvaajat ovat vesistöön jouduttuaan suhteellisen haitattomia. Katalysaattorien toimintavarmuus on kuitenkin varsin heikko. Se antaa suosituksia aineista, jotka saavat olla kosketuksissa elintarvikkeen kanssa. Jos zeoliitti vahingoittaisi pesukoneita, olisi Keski-Eurooppa täynnä rikkinäisiä pesukoneita, sillä ainetta on siellä käytetty vuosikausia. Ne pilkkovat likaa tehokkaasti , ja entsyymipitoisilla konetiskiaineilla onkin saavutettu pesukokeissa hyviä tuloksia. BGA (Bundesgesundheitamt) on Saksan terveysvirasto. Fosfaatittomissa ja kloorittomissa konetiskiaineissa käytetään usein entsyymejä. Fosfaatin ongelmana on sen sisältämä fosfori, joka rehevöittää vesistöjä. NT A saattaa myös suoraan vesistöihin joutuessaan liuottaa raskasmetalleja. 50 000 ajokilometrin jälkeen vain puolet katalysaattoreista toimii . Henkilöautoliikenteellä tulee jatkossakin olemaan oma paikkansa Suomen liikennejärjestelmässä. En ole oikein ymmärtänyt miksi. Mikä ihmeen BGA-normi. Autoilun ekotaseeseen vaikuttavat myös öljynjalostus, tienrakennus sekä -suoIaus. Katalysaattorit jopa lisäävät hieman autoilun hiilidioksidipäästöjä, ja kiihdyttävät näin ollen vaarall ista kasvihuoneilmiötä. NTA :n ongelma on, että se suurina pitoisuuksina altistaa syövälle. Mikä ylipäätään on hyvä aine korvaamaan fosfaatteja pyykinpesuaineissa. Siksi pehmopaperinvalmistajat yleensä viittaavatkin BGA-normiin, joka on varsin tiukka. normin mukaisesti. 1-pesuaineen fosfonaattien määrä on kuitenkin niin pieni, että se alittaa muun muassa pohjoismaisen ympäristömerkin fosfonaateille asetetun ylärajan. Liikenne aiheuttaa neljänneksen kaik ista hiilidioksidipäästöistä. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 Helsinki. Ympäristöä ja kukkaroa säästävämmän astioiden konepesun a ja o on pesu täysillä koneellisilla. Täytyy myös muistaa, ettei BGA-normin täyttyminen kerro mitään paperin eikä paperinenäliinojenkaan, valmistuksen ympäristövaikutuksista, jotka liittyvät paperiteollisuuden vesija ilmapäästöihin sekä metsänkäsittelyyn. Työtehoseura tutkii asiaa ja tuloksia on saatavissa noin vuoden kuluttua. Mitään todisteita aineen haitallisuudesta ympäristössä ei kuitenkaan ole. Julkisen liikenteen tukeminen on myös kansantaloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi auton elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta jopa viidennes liittyy auton valmistukseen. NTA:ta on käytetty vedenpehmentimenä pesuaineissa useiden vuosien ajan ainakin Kanadassa ja Sveitsissä. Konetta ei ole kuitenkaan syytä ahtaa täpö täyteen. Hintaa nostavat myös pienemmät valmistusmäärä!. Kysyjä vihjaa myös ekokonetiskiaineiden "ylimääräiseen" katteeseen. Onko näihin konetiskiaineisiin lisätty jotakin korvaavaa ainetta, joka nostaa hintaa. Luulisi aineita poistamalla saatavan halvempia pesuaineita. Mielestäni sopivia yhdistelmiä ovat esimerkiksi edellämainitut 1-pesuaineen vedenpehmentimet. tarkoittaa. Fosfaatin tehtävänä pesuaineissa on ensisijaisesti veden pehmentäminen. Syynä tähän ovat kotikeräyspaperin joukkoon joutuvat epäpuhtaudet. NT A:ta käytetään veden pehmentimenä nykyisin lähinnä laitospesuaineissa. Nykytietämyksen mukaan polykarboksylaatit ja sitraatit eivät aiheuta vesistöissä ongelmia. 1pesuaineessa vedenpehmentiminä käytetään polykarboksylaatteja, sitraatteja sekä fosfonaattia. Ympäristöä säästävien pesuaineiden hinnanmuodostukseen vaikuttaa moni seikka. Fosfaatteja voidaan korvata pesuaineissa useiden aineiden yhdistelmillä, ei millään yksittäisellä aineella. Kaikki saamani vastaukset olivat kielteisiä. Nenäliinat tosin ovat aika harvoin kosketuksissa ruuan kanssa. Tähän päästään muun muassa haittaverotukselIa ja yhdyskuntasuunnittelun keinoin. Ovatko katalysaattorit ympäristölle haitallisia. Suoraan vesistöihin tätäkään pesuaineitta ei luonnollisesti tulisi laskea. Vesisuihkun täytyy tavoittaa kaikkien astioiden pinnat. vsk.. Luonnnonsuojeluliitto ja katalysaattorit Luonnonsuojeluliiton uudessa liikennepoliittisessa ohjelmassa otetaan lehtitietojen mukaan kielteinen kanta autojen katalysaattoreihin. Ainoa kestävä tapa vähentää liikenteen ympäristöhaittoja on lisätä julkisen ja kevyen liikenteen osuutta
Paavo Väyrysen mielestä laki voisi jopa haitata rantojen suojelua. Useimpien mielestä on kuitenkin tärkeää, että suojelualueita olisi nykyistä enemmän, erityisesti EteläSuomessa. Tämän hetken poliittisesti kuumaan asiaan, rantojen suojeluun, presidenttiehdokkaat ottavat kantaa varsin varovaisesti. Harva ehdokkaista uskalsi nimetä tarkkaa suojelualueiden tavoiteprosenttia; vain Pekka Tiainen ja Eeva Kuuskoski lähti vät prosenttilinjalle ja vaativat kymmenetSUOMEN LUO TO 12/93 52. D 13. Puolet si itä on Lapissa erämaalailla suojeltuja alueita, joista osassa sallitaan metsähakkuut. Euroopan Liiton jäsenyyden vastustajat Tiainen, Korhonen ja Toimi Kankaanniemi pitävät EL:oa selvänä uhkana ympäristölle. Raimo Ilaskiven mielestä kysymys on jo loppuun käsitelty ja Ahtisaari antaisi asian eduskunnan ratkaistavaksi. Elisabeth Rehnin mielestä jäsenyys parantaisi ympäristön tilaa, muiden mielestä vaikutus voi olla kumpi tahansa. Rantojensuojelulain tarpeeseen uskoo harva ehdokas. vsk. Presidenttiehdokkaiden ympäristöasenteet Presidentin virka-asunnon arkkitehtuurin sanotaan ammentaneen innoitusta suomalaisesta luonnosta. Suojeltuja maaja vesialueita on Suomen pinta-alasta nykyään 8,5 prosenttia. Lama näkyy presidenttiehdokkaiden kehitysapulupauksissa; juuri kukaan ei vaatinut kansainvälisen ympäristöavun kasvattamista, vaikka kehitysavun ympäristövaikutusten selvittämistä vaadittiinkin. Presidenttiehdokkaat matkustavat yleensä Helsingistä Tampereelle junalla, mutta kiireisinä ihmisinä lentäen Ouluun. tä osaa Suomen pinta-alasta suojeluun. Yleinen rantojen suojelulaki ei saa ehdokkaiden enemmistön kannatusta. Claes Anderssonin mielestä nykyinen verotus johtaa kivihiilen ja maakaasun lisäkäyttöön. Kainuulainen Keijo Korhonen suojelisi enemmän myös metsähallituksen metsiä Kainuussa. Kaikki presidenttiehdokkaat Sulo Aittoniemeä lukuunottamatta ovat sitä mieltä, että kysymys uudesta ydinvoimalasta on nyt ainakin joksikin aikaa loppuun käsitelty ja tarvittava energia pitää tuottaa muilla keinoilla. Moni kuitenkin myöntää tietävänsä, että juna olisi ympäristöystävällisin liikennemuoto. Ympäristöuhkista ihmisten aiheuttamat ilmastonmuutokset huolestuttavat presidentti ehdokkaita eniten. Ratkaisua haetaan kotimaisten, uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämisestä, maakaasusta ja energian säästöstä. Keijo Korhonen ei ota kantaa koko "sotkuiseen asiaan". Lu o nn o ns uoj e lu alu e id e n hankintaan antaisivat useimmat ehdokkaat Aittoniemeä ja Martti Ahtisaarta lukuunottamatta enemmän rahaa. Lama on sen sijaan vienyt useimmilta innon lisätä kansainvälistä ympäristöapua. Lisärahoitus luonnonsuojeluohjelmille olisikin tarpeen, sillä ohjelmien toteuttaminen kestäisi nykyisellä rahoitusvauhdi lla 16 vuotta. Monet ehdokkaat olisivat valmiita tukemaan kotimaisia polttoaineita verotuksellisin keinoin. Lähes kaikki ehdokkaat antaisivat presidenttinä arvovaltaisen tukensa luonnonsuojelualueiden lisärahoitukselle, kotimaisten polttoaineiden käytön lisäämiselle ja lähialueiden ympäristönsuojeluhankkeille. Teollisen yhteiskunnan törsäilevä elämäntapa, sodat ja varustautuminen, otsonikato, aavikoituminen ja vesien saastuminen pelottavat ehdokkaita myös. Vuotoksen allasta vastustaa puolet ehdokkaista. Rahan käyttäminen Venäjän ja muiden lähialueiden ympäristöhankkeisiin sai enemmän kannatusta, koska Suomen katsotaan hyötyvän niistä myös kaupallisesti . Martti Ahtisaaren mielestä talouden syöksykierre on ympäristön ykkösvihollinen. Miten paljon luontoa ja ympäristönsuojelua arvostaa tuleva presidenttimme, Mäntyniemen uusi emäntä tai isäntä. Suomen Luonto kysyi kymmeneltä presidenttiehdokkaalta heidän mielipiteitään ympäristönja luonnonsuojelusta
Luonnonsuojelualueisiin nykyistä enemmän varoja. Tämän lisäksi energiaverotusta pitää muuttaa niin, että fossiilisten polttoaineiden asemasta kotimaiset uusiutuvat energianlähteet tulevat hyödynnetyiksi. Näiden rinnalla Vuotoksen vaihtoehto olisi kuitenkin ympäristöystävällisempi . 5. Mikäli kehitys tältä osin kääntyisi kulkemaan takaperin, 14 ekologiset uhatkin nousisivat toiseen potenssiin. Nykytilanteessa rahoja tuskin voidaan lisätä. Ympäristönsuojelun reunaehtojen on oltava päätöksenteon osatekijä. Ympäristöhyötyjen lisäksi lähialueilla tehtävillä ympäristöhankkeilla on merkitystä suomalaisen ympäristöteknologianviennin edistäjänä ja työllistävänä tekijänä. Miksi. Taloudellinen syöksykierre on katkaistava, muutoin emme pääse kehittämään yhteiskuntaamme ekologisempaan suuntaan. Helsingin ja Oulun välinen etäisyys on jo niin pitkä, että nykyisillä nopeuksilla lentokone voittaa. KYSYMYKSET: 1. Kuljen tavallisissa metsissä ja katselen niitä ammattimiehen silmin. Raimo Ilaskivi "Kolmannen maailman teollistuminen uhkaa ympäristöä" 1. 4. 9. 7. Olen ollut ammattimetsuri 28-vuotiaaksi. Toki . Jos ei, paljonko siihen pitäisi käyttää. 5. Tärkeämpää on kehittää toiminnallista yhteistyötä ja tutkimusta, siihen on mahdollisuudet nykyoloissakin. Y dinvoiman kohdalla kansanvalta toimi , hyvä niin. Kiertueeni aikana kuljen pääosin bussilla, lentokoneeseen olen joutunut turvautumaan aniharvoin. Claes Andersson "Energian hintaa pitää asteittain nostaa" 1. Mikä/mitkä asiat uhkaavat eniten ympäristöä lähitulevaisuudessa. Mikäli kansainvälisesti voitaisiin sopia energian vähimmäisverosta tms., olisi ratkaisu paljon tehokkaampi. Oikea ratkaisu on kehi ttää energiahuoltoa ja elinkeinorakennetta niin, että ekologiset rasitteet pienenevät. 6. 7. Ei, paitsi jos se suojaa ulkomaalaisilta rannanosta j ilta. Ei. 3. 3. Suomen panos kansainväliseen, erityisesti meitä lähellä olevien alueiden ympäristönsuojeluun, on liian pieni. Liikutteko mielellänne luonnossa. 10. Tärkeintä on, että luonnonsuojelu huomioidaan kaikissa toimissa, kuten talousmetsien hoidossa ja maankäytön suunnittelussa, eikä vain harvoilla ohjelmilla. 8. 2. Luonnonsuojelualueita alkaa olla tarpeeksi ja niiden perustamiseen on syytä suhtautua entistä harkitsevammin. 5. Toisaalta moni kehitysyhteistyökohde on saanut arvostelua siitä, että sen ympäristövaikutukset ovatkin kielteiset. Tarkkoja prosentteja en lähde nimeämään. Pidemmällä ajalla ongelmana on koko yhteiskunnan toiminnan kestävyys. 9. 9. Helsingistä Tampereelle matkaisin junalla, jollei oman auton käyttöön olisi pakottavaa syytä. Niiden ongelmahan on ennen kaikkea kalleus verrattuna muihin vaihtoehtoihin . Varmasti enemmän. 5. 2. Suojelukohteita tulee olla myös ympäri maata, kesämökkini lähistöllä Karjalohjalla meillä on mahdollisuus nauttia moisesta edusta. Sellainen on mm. Ouluun olen useimmiten matkannut lentokoneella, ajankäyttösyistä. Syrjäisemmät tiet siinä lähiympäristössä soveltuvat pyöräilyyn, vaikka matkaa tehdessä ei tietysti näe ympärilleen. Luonnonsuojelulla ja alkoholinvalmistukseen käytettävillä veroilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Helsingistä Tampereelle juna (mukava), Ouluun lentokone (nopea). Kannatan ratkaisua, jossa asteittain nostetaan energian hintaa niin, että teollisuuden energiavaltaisuus vähenee ja energian säästäminen kannattaa muutoinkin paremmin. Vuotoksen rakentaminen tulisi käsitellä eduskunnassa. Luonnonsuojelua tulisi harrastaa kaikissa yhteiskunnallisissa päätöksissä. Suurin puute on siinä, että Etelä-Suomessa luonnonsuojelualueita on vähiten. Entä Helsingistä Ouluun. Olisi monestakin syystä hyvä, että energiatuotannon rakenne olisi monipuolinen. Miten turvaisitte Suomen energiahuollon vuoteen 2010 mennessä. Kyllä. Millaisessa. Lento on kyllä saastuttavampaa. Taloudellisesti huonona aikana on vaikea irrottaa rahaa ympäristönsuojeluun. Pitääkö mielestänne luonnonsuojelualueiden lunastamiseen käyttää a) yhtä paljon, b) enemmän, c) vähemmän rahaa kuin kotimaisten alkoholijuomien valmistuksen tukeen vuodessa (140 milj. Martti Ahtisaari "Lama on suurin uhka ympäristölle." 1. Yksi (eli viides) ydinreaktori sen välivaiheen tarpeeseen, jolloin siirrymme maakaasuun joko Norjan tai Barentsinmeren kentiltä. Pitäisi. Suomella on monia mahdollisuuksia, mm. 8. Nykyisin verotus johtaisi kivihiilen taikka maakaasun lisäkäyttöön. 7. En osaa ajatella prosenteilla, mutta lisäämiseen on varaa. 4. 3. Kesämökin ympäristö on mieluisa, mutta kyllä luonto aina vetää puoleensa. Ei. Montako prosenttia Suomen pinta-alasta tulisi mielestänne suojella luonnonsuojelulain nojalla. Parantaisiko vai huonontaisiko Euroopan liittoon liittyminen mielestänne ympäristön tilaa Suomessa. 4. Miksi. dieselvoimalat tai sitten lukuisia kotimaisia vaihtoehtoja. En sekoita viinaa ja luonnonsuojelua keskenään. Kansainvälinen luonnonsuojelu tarvitsee tulevaisuudessa varmasti suurempia taloudellisia panoksia. vsk.. Meidän on tietysti helpointa osallistua lähialueiden, Kuolan, Karjalan, Pietarin alueen ja Baltian maiden, hankkeisiin yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa. Jos ei tapahdu suuronnettomuutta, todennäköisin uhka kohdistuu pienten luontokokonaisuuksien säilymiseen, olivatpa ne vanhoja metsiä, kosteikkoja tai mitä hyvänsä. Y dinvoimapäätöksen jälkeen kaikki muut vaihtoehdot ovat mahdollisia. Ki vihiilivoimalat. Sulo Aittoniemi "Luonnonsuojelualueita alkaa olla tarpeeksi." 1. Prosenttimäärät ja kiintiöt johtavat usein tilanteisiin, jossa kiintiön täyttämisestä tulee tärkeämpää kuin sen kohdentaminen. Helsingin ja Tampereen välillä juna on luonteva kulkuneuvo. Olemme kuitenkin tuleville sukupolville velkaa puhtaan ympäristön, joten mikään panos ei ole liiallinen. 6. Lama on antanut hengähdysaikaa, nyt on syvällisten pohdintojen aika. EL:n ympäristönormit ja -politiikka ovat muuttumassa, niin kuin Suomenkin. Jäsenyyden vaikutus on epäselvä. 10. Minulla on ystävien kanssa yhteinen kesäpaikka Inkoossa. Mietin, montako tuollaista koivua menisi mottiin halkoja ja vieläkö pystyisin tekemään motin pokasahalla 40 minuutissa kuten silloin ennen. SUOMEN LUONTO 12/93 52. 7. Ruotsissa. Mahdollisimman ympäristöystävälliset ja kuitenkin energiansaannin kannalta turvalliset vaihtoehdot käyvät osaksi kokonaisratkaisua. 6. Voi noita aikoja. Poliittinen ilmapiiri huononisi. En usko lainsäädännössä tällaisiin paketti ratkaisuihin, rantojen suojelu on tärkeää, mutta aivan varmasti rantoja voidaan vielä rakentaa. Vaihtoehtona olisi nopea eteneminen puun ja turpeen käyttämisessä. 4. 4. Lamaan vedoten kehitysyhteistyömäärärahoja on supistettu aika lailla, mutta niitä, samoin kuin lähialueen ympäristönsuojelua, voitaisiin lisätä. mk). 8. Suurempi ongelma on siinä, että maailman kaupan liberalisoinnin takia yksittäiset maat pystyvät yhä vähemmän ohjaamaan yrityksiä ja talouden toimintaa ympäristön hyväksi. Onko Suomen kansainväliseen ympäristönsuojeluun antama taloudellinen panos mielestänne riittävä. 2. Pitäisikö Suomeen säätää laki, joka säästäisi jäljellä olevat, vapaat rannat rakentamiselta (säätämällä pakolliseksi 100-200 metrin suojavyöhyke). Ympäristön tilaan tuskin suuria vaikutuksia. On riittävä. 3. En ole luonnonsuojelulain ekspertti. Minkä kulkuvälineen valitsette matkustaessanne Helsingistä Tampereelle. 6. Tämä koskee niin Euroopan talousaluetta kuin GA TTiakin. Pitäisikö Vuotoksen allas mielestänne rakentaa. 9. 2. Nykyinen määrä tarkoin harkituin vähäisin lisäyksin. En osaa ennustaa, kumpiko olisi tulevaisuudessa parempi. 8. Kansainvälistyminen on tärkeää, jotta voisimme olla ratkomassa ongelmia yhdessä koko Euroopan kanssa. Eduskunnan ydinvoimapäätöksen jälkeen on korkea aika miettiä muita vaihtoehtoisia kokonaisratkaisuja. 3. 10. Siksi sen ympäristö on luonteva paikka kulkea. Puu ja turve tasaussähkön tuotannossa. 10. 2
Energiankulutuksen kasvu pitää pysäyttää vuosituhannen vaihteeseen mennessä ja supistaa kulutusta viidenneksellä vuoteen 2010 mennessä. 7. EL merkitsisi selvää parannusta ympäristövaikutusten arv ioinnin ja jätehuollon osalta. En osaa vastata tähän, koska en tiedä paljonko alueita on suojeltu eikö eteläisessä Suomessa ole suojeltu metsiä alle prosentti pinta-alasta. Olen meri-ihminen. 6. Lähialueemme ovat tässä avainasemassa. Naapuriapu on tärkeintä. Minulla ei ole varaakaan yleensä lentää. 3. Liittymisen ympäristövaikutukset olisivat sekä parempaan, että huonompaan päin. Ehkä EL antaisi meille mahdollisuuden vaikuttaa niin, että tätä liikkumisen kasvua voidaan hallita esimerkiksi ympäristöveroilla. Usein Helsingistä Ouluun matkustaessa aika ei riitä "junailuun", joten valitsen useimmiten lentokoneen. Teollinen elämäntapamme perustuu uusiutumattomien luonnonvarojen ja energian tuhlailevaan käyttöön. 5. En ole tiennytkään, että alkoholintuotantoa tuetaan; sen tukeminen pitäisi heti lopettaa. 6. Liikun mielelläni suomalaisessa metsäja järvimaisemassa. Määrää tärkeämpää on se, mihin rahaa käytetään. kolmannen maailman teollistuminen ja sitä kautta lisääntyvä energian tarve. Tavoitteeseen pitää pyrkiä myös maan tiheään asutuissa ja taloudellisesti toimeliaissa osissa. Vaikka käytettäisiin vain kolmannes puun vuotuisesta lisäkasvusta energiahuoltoon, saataisiin jo viidennen ydinvoimalan tuotantoa vastaava 1000 megawatin tuotanto. Kyllä. Elisabeth Rehn ''Luonnonsuojeluohjelmat toteutettava viiden vuoden sisällä." 1. Luonnossa liikkuminen on minullekin tärkeä rentoutumiskeino, erityisesti metsäja järviluonnossa. Kovin lyhyet lennot eivät ole perusteltuja polttoaineen kulutusta ja päästöjä ajatellen. Eeva Kuuskoski "Energiankulutuksen kasvu pitää pysäyttää." 1. 10. Turvettakin voidaan käyttää, mutta enempää vesivoimaa ei juuri ole saatavissa; viimeiset kosket on säästettävä. Riippuu tehtävästä ja kiireestä. Luonto on aina merkinnyt minulle ajatuksen virtaamista, rentoutumista, eräänlaista pysähtymistä jokapäiväisestä kiireestä. 10. Myös kehitysyhteistyössä on hyvät syyt keskittyä entistä enemmän ympäristönsuojeluhankkeisiin, edellyttäen että käytössämme on riittävän syvällinen asiantuntem us. En pysty vastaamaan. 8. Päätös Vuotoksen tekoaltaan rakentamisesta on jo tehty. Lasken Kainuunkin Etelä-Suomeen. Pystymme turvaamaan energiantarpeemme täysin kotimaisesti: tärkeintä on puun, puuhakkeen ja sahausjätteen energiakäyttö. Ei. Polttoainealkoholilla ja rypsillä voitaisiin korvata huomattava osa tuontipolttoaineesta. Jos olisi mahdollista, hankkisin purjeveneen. Ei, mutta rantojen suojelua voidaan myös kansallisesti edistää. mukaisesti. Toisaalta on panostettava kotimaisiin, SUOMEN LUO TO 12/93 52. On viipymättä luotava oikeudenmukainen kehitysmalli, jossa luonnonvaroja käytetään maailmanlaajuisesti olennaisesti vähemmän, mutta jossa kehitysmaita ei tuomita pysyvään köyhyyteen teollistuneen maailman varjossa. Suomen energiaratkaisu voidaan koota suhteellisen pienistä yksiköistä ilman ydinvoimaa. Keijo Korhonen "Lappilaisten olisi itse ratkaistava Vuotos-kiista." 16 1. Suomessa EL saattaisi merkitä nykyistä väljempiä ympäristönormeja, mikä huonontaisi kehitystä. Luonnonsuojelualueiden lunastamisen määrärahoja tulee korottaa, alkoholijuomien valmistustukea vähentää. Merimaiseman karuus viehättää, ja mereltähän pääsee aina vielä jonnekin, kauemmaksi. Helsingistä Tampereelle menen varmasti junalla, ja jos on aikaa, valitsen junan myös Ouluun. Suomi voisi olla tässä edelläkävijänä. Junaliikenne pitäisi tehdä kilpailukykyisemmäksi kehittämällä nopeaa raideliikennettä. Asia on niin sotkuinen, että lappilaisten on itse ratkaistava se. 3. Jo ETA-sopimus merkitsee esimerkiksi sekä ihmisten että tavaroiden kuljetusten lisääntymistä, mikä rasittaa ympäristöä. 2. Vyöhykeraja tulisi säätää joustavaksi maiseman, maaperän jne. On määrätietoisesti edettävä kahta tietä. EL:n pitäisi kehittyä nykyistä selvästi demokrattisemmaksi, jotta se vastaisi tähän tarpeeseen. Meidän tulee olla yhteistyössä Venäjän kanssa maan ympäristöhaittojen poistamisessa. Myöskin isona liittona EL:n rooli eräänlaisena painostusjärjestönä on ympäristöasioihin merkittävä. 9. Tulevaisuudessa eniten ympäristöä uhkaava asia on ns. Veden saastuminen niin kotimaassa kuin maailman merissäkin. Toinen uhka ovat jo tehdyt ympäristörikokset mm. Kotimaista lainsäädäntöämme on syytä kehittää länsieurooppalaiseen suuntaan niin, että maisemalliset, luonnonsuojelulliset ja virkistyskäyttöön liittyvät intressimme voidaan turvata. 5. 4. Ehdottomasti junan molemmille matkoille. Toimi Kankaanniemi "Rahaa luonnonsuojelulle, ei alkoholin valmistukseen" 1. Kotimaisia energiavaroja, erityisesti puuta, tulee käyttää nykyistä enemmän (10 miljoonaa kuutiometriä). 8. En luota väittämiin EL:n lainsäädännön paremmuudesta. 8. EL:n perusidea on ympäristöä tuhoava, ja ympäristön hoito on sille toissijaista. 6. Luonto saa ihmisen tuntemaan itsensä hyvin pieneksi ja ymmärtämään, että luonto on se mikä pysyy, ihminen vain käymässä. Me olemme täällä vain niin hyvässä asemassa, ettemme huomaa tätä. Rantojen omistajien, paikallisten ihmisten kanssa, pitää pystyä sopimaan neuvottelemalla rantojen suojelemisesta. 8. Sen tähden tulisikin panostaa teknologiseen energiantuotannon eri muotojen kehittämiseen. 10. Ympäristökysymyksissä tarvitaan ylikansallista päätöksentekoa. Juna on aina parempi ja mukavampi, halpa ja ympäristön kannaltakin suositeltava. Rahankäyttöä ei tarvitse merkittävästi lisätä. Koska saasteet ja myrkyt eivät tunne kansallisia rajoja, taloudellista panostamme ympäristönsuojeluun tarvitaan myös rajojemme ulkopuolella. Tähän tarvitaan energiaveroa. 3. Kohteiden omaleimaisuus, sijainti ja muut ominaisuudet määräävät tarpeen, ei tietty prosenttiosuus. Sekä kasvihuoneilmiö että vuosituhansia vaikuttavat säteilyriskit ovat valitettavan ajankohtaisia, mutta sittenkin suurimpana uhkana näen sen, ettei teollisten yhteiskuntien törsäilyn tielle haluta nähdä vaihtoehtoa ja että sille pyritään kehitysmaissakin. 7. Niitä on tuettava verotuksellisesti , ja rakennettava muutamia kymmeniä hakevoimaloita. Kuitenkin EL:n sisällä on mahdollista vaikuttaa ympäristöllisiin kokonaisratkaisuihin, sil lä saasteethan eivät tunne rajoja. Kymmenesosa pinta-alasta voisi olla kohtuullinen keskiarvo. 9. 10. Ei ole mitään takeita siitäkään, etteikö liiton maiden ydinjätteitä jouduttaisi hautaamaan Suomeen. Vaikutus olisi kielteinen. Aavikoituminen, ilmastonmuutokset sekä otsonikato ja ydinvoimalat. Mitä lähempänä ympäristöongelmat ovat, sitä tärkeämpiä ne ovat meillekin. Paketin osina tulee olla tehokkaamman tekniikan hyväksikäyttö ja energian säästäminen sen avulla, maakaasuja dieselvoima, puu ja muu kotimainen energia sekä kulutustottumuksien muuttaminen energian säästämiseksi. Moottoripolttoainetta pitäisi tuottaa myös kotimaisesti. Energian säästäminen on tehtävä muun muassa verokeinoin houkuttelevaksi. Etelä-Suomessa tulisi valtion mailla laajentaa metsiensuojelua. 2. Riittävää se ei ole, mutta Suomi muun muassa kehitysyhteistyössään ottaa yhä paremmin huomioon ympäristötekijät. Hiihdän, lenkkeilen ja ratsastan; luonnossa liikkuminen on tärkein rentoutumiskeinoni. 9. 7. Tieto-taidon tarjoaminen esimerkiksi Venäjälle on hyvä sijoitus omaakin tulevaisuuttamme ajatellen. entisen Neuvostoliiton alueella, sekä idän ydinvoimaloiden huono kunto. Helsingistä Tampereelle matkustan mielelläni junalla, se on ekonomisesti ja ympäristöllisesti hyvä vaihtoehto. 9. Tykkään kävellä metsässä ja pidän soutelemisesta. 6. 5. Olen suojavyöhykkeiden kannalla. Juna on varteenotettavin tulevaisuudessa. En kannata pakottavaa lakia. vsk.. Ei. Liittyminen ei sinänsä tee autuaaksi kumpaankaan suuntaan. Tein kymmenpäiväisen vaalikiertueen junalla, mikä toki oli myös liikennepoliittinen kannanotto raideliikenteen puolesta. Nykyistä määrärahaa pitäisi merkittävästi lisätä, jotta voitaisiin turvata jo päätettyjen suojeluohjelmien toteuttaminen ja näiden alueiden maanomistajien edut kohtuullisessa ajassa. Mutta jos on kiire, on mentävä lentokoneella. Maastoratsastus on mieliharrastukseni. Ongelmia taas on lähinnä siinä, kuinka saamme hallintaan kemikaalien osuuden ympäristössämme ja esimerkiksi ravinnossa. 4. 4. 7. Joka tapauksessa päätökset säilyvät suurimmaksi osaksi kansallisissa käsissä. 5. Vähintäänkin yhtä paljon. Kaasun tuonti laivoilla on pikaisesti selvitettävä. Käytän nykyisin autoa ja lentokonetta. 2
Kyllä. Rantojen ja mökkien ulkomaalaisomistuksen vapautusta vastustan. Pitäisikö Suomeen säätää laki, joka säästäisi jäljellä olevat, vapaat rannat rakentamiselta (säätämällä pakolliseksi 100-200 metrin suojavyöhyke). 6. 9. 8. Suomen kannalta kansainvälisen ympäristönsuojelun problematiikka on selvästi kaksijakoinen; yhtäältä toimimme lähialueillamme ja toisaalta haluamme kehittää maailmanlaajuista ympäristöyhteistyötä. Luokkaa 10 prosenttia täysin koskemattomia suo-, erämaaja järvialueita ja sen päälle toinen JO prosenttia alueita, joissa luonnonmukaista hakkuuta voi tapahtua. Uuden tekniikan avulla saadaan parempia tuloksia sekä energian käytön (teollisuuden prosessit, polttotekniikat) että tuotannon (uudet aurinkoja tuulienergia) tehostumisen kautta. 10. Suomen ei pidä mennä Euroopan Liittoon. Lähialueiden määrärahaa on syytä korottaa. 7. Ihmisten aiheuttamat ilmastonmuutokset. 5. Lenkkeilen mielelläni metsäteillä, samoan erämaaluonnossa ja liikun järvillä. Helsingistä Tampereelle matkustan mieluiten junalla, Helsingistä Ouluun lentokoneella. mk). Montako prosenttia Suomen pinta-alasta tulisi mielestänne suojella luonnonsuojelulain nojalla. Ei. Haluamani energialinjaus ei sisällä viidettä ydinvoimalaa, yhdyskuntien sekajätteen polttaa, turpeen käytön lisäämistä (soiden suojelu tärkeämpi) eikä kivihiilen polttamista ilman kaasutusta. 3. Toisaalta EL on tarpeeksi vahva toteuttamaan tiukkaa ympäristöpolitiikkaa, jos jäsenmaat haluavat. Työllistäviä energiavaihtoehtoja on paljon muitakin jo Lapissakin. Kyllä. 4. Moottoriteiden rakentaminen vie liikennejärjestelmäämme ympäristön kannalSUOMEN LUONTO 12/93 52. Suomen tämän hetken velkaantuneisuus rajoittaa mahdollisuuksia. 6. 8. vsk. 4. On hyvä muistaa, että EL:n toiminta ei ole kestävän kehityksen mukaista vaan pohjautuu pitkälti jatkuvalle kasvulle. 10. 9. Muitakin keinoja on ja niitä tulee käyttää. Ainakin pitkällä tähtäimellä EL parantaisi ympäristön tilaa. 3. Jos ei, paljonko siihen pitäisi käyttää. 2. Kyseiset välineet ovat lähinnä ajankäytön kannalta järkevimmät. Ei ole realistista. paremmin ja muutenkin tehostettava. Huonontaa. On tärkeää, että ympäristöja luonnonsuojeluväki laajasti on mukana EY:n ja EL:n vastaisessa kansan liikkeessä. uusiutuvia polttoaineita käyttäviin laitoksiin sekä tuulivoimaloihin. Tässä suhteessa EL:n jäsenyys ei paranna Suomen ympäristön tilaa. 3. 4. Suurimmat ympäristöongelmat on nimenomaan hoidettava kansainvälisessä yhteistyössä. Tällaisilla hankkeilla selvitään pitkälle seuraavan vuosikymmenen puolelle, vaikka sähkön tuonti Venäjältä loppuisi 1999 lopussa. 2. Liikutteko mielellänne luonnossa. 9. Miksi. Ei voida sanoa, parantaisiko vai huonontaisiko, koska kummankin kehityssuunnan toteutumiselle löytyy perusteet. 9. Mikä/mitkä asiat uhkaavat eniten ympäristöä lähitulevaisuudessa. Parantaisiko vai huonontaisiko Euroopan liittoon liittyminen mielestänne ympäristön tilaa Suomessa. Pekka Tiainen "Ympäristöliike mukaan vastustamaan EL:oa!" 1. Paavo Väyrynen "Rantalaki johtaisi hallitsemattomaan rantarakentamiseen." 1. Entä Helsingistä Ouluun. Mutta tulisi päästä siihen, että vahvistettu yleiskaava aina ohjaisi rakentamista saaristossa ja rannoilla. Esimerkiksi sadan hehtaarin suojeleminen Nuuksiossa voi olla huomattavasti järkevämpää kuin tuhannen hehtaarin suojelu Kainuussa. Tämän päivän kiivaassa työohjelmassani olen käyttänyt autoa Tampereelle ja lentokonetta Ouluun. Tarkkaa prosenttilukua on mahdoton ilmoittaa. 4. Kyllä. 8. Tulevaisuudessa pyrin taas käyttämään junaa. Oikea määrä on sellainen, joka turvaa luonnon monimuotoisuuden säilymisen, mutta ei vie ihmisiltä mahdollisuutta työhön ja toimeentuloon. 2. ta väärään suuntaan. Myös kehitysyhteistyössä Suomi on yhä enemmän painottanut kestävää kehitystä. Pitäisikö Vuotoksen allas mielestänne rakentaa. 7. Minusta ei ole viisasta esittää prosenttilukuja. 2. 5. Onko Suomen kansainväliseen ympäristönsuojeluun antama taloudellinen panos mielestänne riittävä. Tämän lisäksi Suomea uhkaavat rajojemme ulkopuolelta tulevat ilmansaasteet, jotka hiljaisesti hiipien aiheuttavat luonnollemme suurta tuho~. Minkä kulkuvälineen valitsette matkustaessanne Helsingistä Tampereelle. Ehdotonta kieltoa kierrettäisiin poikkeusluvilla. 7. Kesällä liikun pienellä veneelläni mahdollisimman paljon saaristossa. 10. Rantalaki johtaisi muualta saatujen kokemusten perusteella hallitsemattomaan, mutta ei yhtään vähempään rantarakentamiseen kuin kaavoituksen kautta ohjattu rakentaminen. Kasvihuoneilmiön eteneminen tulee vaikuttamaan Suomenkin ympäristöön monella tavalla. 5. Globaalisti suurin uhka on kasvihuoneilmiön aiheuttama ilmaston lämpeneminen kaikkine seurauksineen. Toisaalta on edelleei;i kehitettävä maakaasuyhteistyökuviota Norjan kanssa. Suuria kivihiilivoimaloita tulisi välttää. Yksittäisiä ympäristöä pilaavia hankkeita pitää vastustaa asukasja ympäristöliikkeen voimin esimerkkinä Itä-Vantaan ja Helsingin Långmossabergenin jätteenpolttolaitosta ja kivihiilivoimalaa vastustava liike, jota olen organisoinut. 8. Miten turvaisitte Suomen energiahuollon vuoteen 2010 mennessä. Läntinen maakaasuputki, säästön tehostaminen ja jossain määrin uudet energiamuodot (tuuli, aurinko) turvaavat energian riittävyyden vuoteen 20 10. 6. On kiinnitettävä enemmän huomiota suojeltavien alueiden sisältöön kuin pelkkään pinta-alaan. Lähialueyhteistyö avaa myös suomalaiselle ympäristöteknologialle mittavat markkinat. Millaisessa. Jättäisin lakiin väljennystä ihmisten kohdalle, kun mökki tulee oman, lasten tai lähiomaisen käyttöön eivätkä kyseessä ole suojelualueet. Venäjän, Viron ja Puolan ympäristön tilan parantamiseksi. Suomen energiantuotanto vuoteen 20 10 voidaan turvata hajautetulla, uusiutuviin energianlähteisiin perustuvalla energiantuotannolla ja energian säästöllä. D 17. Tässä suhteessa EL on tärkeä foorum i. Pohjoismailla voisi jäseninä olla hyvin keskeinen rooli juuri ympäristöpolitiikassa. Myös hyvinhoidetussa metsässä kuljen mielelläni. Ei. 7. Uutta tekniikkaa on hyödynnettävä täysimääräisesti. Junalla. Aina kun vähänkin aikaa löytyy. Ei. Niiden sijaan raideliikennettä tulee kehittää ja rakentaa uusia yhteyksiä (välittömästi liikkeelle itäinen rantarata yhdysraiteella Kouvolaan). Miksi. Ylikansallisen pääoman ja rahan valtaan ja yksityiseen voitontavoitteluun nojaava markkinatalous ja keinottelun vapaus ei voi muuhun johtaa. Painopisteen on jatkossa oltava Etelä-Suomessa. Se kaventaa entisestään rahoitusmahdollisuuksiamme, koska joudumme nettomaksajan asemaan. Pitääkö mielestänne luonnonsuojelualueiden lunastamiseen käyttää a) yhtä paljon, b) enemmän, c) vähemmän rahaa kuin kotimaisten alkoholijuomien valmistuksen tukeen vuodessa (140 milj. Maailman mitassa sodat ja varustautuminen uhkaavat ympäristöä. Se on mukavinta ja ympäristöystävällisintä. Samalla toimintaa on koordinoitava eri ministeriöiden välillä huomattavasti nykyistä KYSYMYKSET: 1. 5. Vettä ja avaruutta pitää olla. Maakaasun käytön lisääminen vuoteen 20IO mennessä on myös mahdollista, jos putkihankkeet Norjan tai Venäjän kaasukentiltä ovat edenneet osana laajempaa eurooppalaista ratkaisua. Hyvä olisi, jos kaikki valtioneuvoston hyväksymät luonnonsuojeluohjelmat voitaisiin toteuttaa noin viiden vuoden sisällä. 10. Juuri nyt tulisi suurtyöttömyyden takia käynnistää energian säästöinvestointeja ja rautatierakentamista, teollisuuden omia energiainvestointeja, hakevoimaloita, Vuosaaren maakaasuvoimala, olemassaolevien vesivoimaloiden parannukset sekä Nesteen raskaan polttoöljyn jäteöljyn kaasutus. Pääasia on, että edustava otos Suomen tärkeimmistä luonnontyypeistä ja uhanalaisista ekosysteemeistä voidaan suojella. Yleensä liikun taloni lähiympäristössä Hilassa, Kirkkonummella. Riittävä taso on aina suhteellinen käsite. Ouluun lentokoneella, jos on kiire aikataulu. Suomi panostaa tänä päivänä mm. Enemmän, jos suojeluohjelmat halutaan toteuttaa suunnitellulla tavalla. Tulisi käyttää enemmän. Aseistariisuntaa pitää kaikin tavoin edistää. 3. Energiantuotannon kotimaisuusastetta ja hyötysuhdetta on nostettava ja energian säästämistä on lisättävä esimerkiksi verotuksen keinoin . Enemmän. 6
Avomerikalastus hävittää lohen Lohen kalastusta on "kehitetty" tanskalaisten laatiman mallin mukaan. Itämeren lohet kuolevat sukupuuttoon, mikäli tutkijoiden synkät ennusteet käyvät toteen. Sekä Tornionjoen että Simojoen lohien emokaloja on myös kalanviljelylaitoksilla. Tauti tappaa meressä kasvaneiden emolohien poikasia, laitosemojen poikasilla sitä ei ole havaittu. Niiden avulla kantojen täydellinen katoaminen voitaneen estää. Mutta aikoinaan tehokkaiden jokipatojen arvellaan vaikuttaneen vahingollisesti muun muassa Kemijoen lohikantaan. Huolestuttavinta asiassa kuitenkin on, että kesän 1993 pyyntitulosten mukaan sekä Simoettä Tornionjoen luonnonlohien lisääntyminen on syystä tai toisesta epäonnistunut. Tanskalaistyyppinen lohen avomerikalastus ja mittavat lohen velvoiteistutukset nostattivat valtavan innon lohen pyyntiin Itämeren pääaltaalla, Suomenlahdella ja Selkämerellä. Se on lisääntynyt huomattavasti vuosien 1991 ja 1992 aikana. vsk.. Suurin osa Suomessa istutettavista lohista on peräisin kalanviljelylaitoksissa kasvatettujen emokalojen mädistä päinvastoin kuin Ruotsissa, jossa lähes kaikki istukkaat ovat peräisin luonnon emolohien mädistä. Kalustoa hankittiin valtion tukemin lainoin ja avustuksin. Nykymuotoinen avomerikalastus ei ole kestävää eikä hyödynnä kalakantoja järkevästi. Aiemmin Itämeren lohia pyydettiin niiden kutu joista ja myöhemmin muun muassa Perämeren rannikolla rysillä. Smoltteja ei enää laske Perämereen huolimatta siitä, että kutukaloja on päässyt jokiin entistä enemmän. Nykyään Pohjanlahden lohet pyydetään pääasiassa keskenkasvuisina Itämerellä ja Selkämerellä, Suomenlahden lohet pysyttelevät paaosm omalla alueellaan. Pyynti pitäisi keskittää kutuvaelluksella oleviin lohiin. Ilmiö todettiin ensimmäisen kerran 1974, ja sitä kutsutaankin M-74 taudiksi. Asian kääntöpuolta ei ole ilmeisestikään haluttu nähdä: jokainen keskenkasvuisen lohen varaan luotu työpaikka on "tappanut" vähintään yhden · työpaikan Perämeren rannikolta. Muualla Itämerellä on lähes 30 häviämässä olevaa lohen luonnonkantaa, joista ei ole emokalastoa tallessa. Itämeren lohenkalastuksessa pitäisikin pikaisesti palata kohti vuoden 1950 kalastusjärjestelyjä. Taloudellisesti parhain tuotto lohenkalastuksesta sivupalveluineen saataisiin vasta kutujoesta. Uusi kalastussäännöstö ja koko Itämerta koskeva lohensuojeluohjelma ovat Ylimaunun mielestä välttämättömiä. Kalastus vasta kutu vaelluksella Tähän asti jopa Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijat ovat vakuuttaneet, että istutuksista kasvanut lohi pitää kalastaa tehokkaasti. Maaja metsätalousministeriön valmistelemat uudet lohenkalastuksen säätelyrajoitukset astuisivat voimaan ensi vuonna. Sen syiden selvittämiseen tarvitaan ympäristötutkimusta. Vain koko Itämeren aluetta koskeva lohensuojeluohjelma ja kalastuksen tiukka sääntely voivat pelastaa jäljellä olevat luonnonlohikannat. Yksittäisen lohikannan kalastus on taloudellisesti ja kalabiologisesti järkevintä kutuvaelluksella, ei ennen sitä kuten nyt tehdään. Vesivoimalaitokset hävittivät lohet suurimmasta osasta Itämeren jokia. PUHEENVUORO Filosofian lisensiaatti Juha Ylimaunu on Kemin kaupungin ympäristöpäällikkö. Itämeren pääaltaalla lohenpyyntiin osallistuvat myös maat, jotka eivät osallistu lohen istutuksiin, si is 18 Lohenpyynti tiu] Jottei Itämeren luonnonlohi häviäisi, avomerikalastusta tulisi ratkaisevasti vähentää, vaatii Kemin kaupungin ympäristöpäällikkö Juha Ylimaunu. Lohenpyynnin liika kalusto on osittain tulosta asutusja kielipolitiikasta. Samojen vuosien tunnusluvut ovat vastaavasti Merenkurkussa ja Selkämerellä 200 ja 5 000, Ahvenanmaalla JOO ja 2 000, Itämeren pääaltaassa 3 000 ja 20 000. Syitä M-74 -tautiin vasta tutkitaan, yhtenä mahdollisuutena ovat ympäristömyrkyt. Jokipyyntiä ja nykymuotoista Perämeren rannikkopyyntiä on harjoitettu jo sata vuotta eikä lohi ole uhannut loppua. Mutta muilla Itämeren osa-alueilla tehokkuus on noussut huomattavasti neljässäkymmenessä vuodessa. Maaja metsätalousministeriö, jossa on kalastuksen asiantuntemusta, on voinut vaikuttaa vain osaan valtion tukemista hankkeista. Viranomaiset ovat ilmeisesti kuvitelleet aikuiseksi kasvavan lohen jäävän kalastamatta ja sen suvunjatkamisvietin olemattomaksi! Ruotsin kalatalouden tutkimuslaitoksen Fiskeriverketin raportin mukaan luonnonlohi katoaisi kahden lohisukupolven kuluttua lähes kokonaan Itämerestä, mikäli radikaaleja ratkaisuja luonnonlohen pelastamiseksi ei tehdä. Kuitenkin ne ovat pelkkä osaratkaisu. Hälyttävän poikaskuolevuuden vuoksi Ruotsin istutusmäärät laskevat vääjäämättä lähivuosina, mikä puolestaan vähentää myös suomalaisten lohisaali ita. Fiskeriverketin mukaan kalastus pitäisi lopettaa osissa Itämerta jopa kolmeksi tai neljäksi vuodeksi. Niin hekin ovat tukeneet lohenkalastuksen ylikapasiteetin syntyä. Lohen luonnonkantojen hoidossa päädyttiin 1980-luvulla Suomessa luonnonkantojen säilyttämiseen ja viljelyyn. Myös Simojokeen ja Tornionjokeen kutemaan nousevat lohet vähenivät, kun Selkämerellä ryhdyttiin ajosiimaja ajoverkkopyyntiin. Lohen luonnonkantojen poikaskuolleisuuden kasvu on huolestuttavaa. lohikantojen ylläpitoon. Valtionrahoitus kalastukseen on tullut muiden muassa kauppaja teollisuuministeriön ja kehitysaluerahaston kautta. Käsityksen lohenkalastuksen muutoksesta saa tarkastelemalla kalastaja-, alus-, pyydysja saalismääriin perustuvia tunnuslukuja, joiden suuruus kuvaa kalastuksen tehokkuutta. Esimerkiksi Tornionjokeen ja Simojokeen kutemaan nousevat lohet Suomen ainoat jäljellä olevat luonnonkannat ovat istutuksista ja lohisaaliiden kasvusta huolimatta yhä vaarassa hävitä. Perämeren lohenkalastuksen tunnusluvut olivat vuosina 1950 ja 1990 samat 500. Poikaskuolleisuus lisääntynyt Liikakalastuksen vuoksi lohen luonnolliset esiintymät ovat jo muutenkin uhanalaisia, mutta niitä tuhoaa vielä entisestään kasvanut poikaskuolevuus. Keskenkasvuisen lohen avomeripyyntiä olisi raSUOMEN L UONTO 12/93 52
Viimeisten luonnonkantojen säilyttäminen edellyttää kirjoittajan mukaan tiukkaa kalastuksen säätelyä. Karttaan on merkitty osa entisistä ja kaikki jäljellä olevat luonnonlohijoet. Niin saataisiin ratkaistua osa luonnonlohen ja istutetun lohen kalastuksen ristiriidasta. Pohjanlahden lohet vaeltavat jopa 1500 kilometriä Etelä-Itämerelle. Pääosin pitäisi siirtyä lohen niin sanottuun terminaalikalastukseen. dikaalisti vähennettävä. Pari vuotta lihottuaan ne lähtevät paluumatkalle kohti synnyinjokea tai istutuspaikkaa. Nykytilanteesta on myös turha syyttää avomerikalastajia. Luonnonlohen poikasia varttuu enää kahdessa Suomen joessa. Näin velvoiteistutuksista peräisin olevat lohet voitaisiin kalastaa padottujen jokien suualueilta ilman että samalla kalastettaisiin luonnonkantoihin kuuluvia kaloja. Se unohdettiin, kun jokikalastuksesta siirryttiin avomeripyyntiin. He ovat tehneet kuten jokainen järkevä yrittäjä. ,aan sääntelyyn LOHI (Saima salar) SUOMEN LUONTO 12/93 52. Kutuvaelluksella olevan kalan rannikkopyyntiä on edelleen säänneltävä sekä laajennettava jokisuuja jokirauhoituksia muun muassa Simoja Tomi on joella. Terminaalikalastuksella tarkoitetaan kotijokeen, sen suuhun tai istutuspaikalle kutuvaelluksen tehneiden lohien kalastusta. vsk. Lohensuojelun ja kalastuksen kokonaisvaltainen ohjelma puuttuu edelleenkin. Maaja metsätalousministeriön merilohityöryhmän esitys lohenpyynnin säätelemiseksi on oikeansuuntainen muttei riittävä. Yli 90 prosenttia lohisaaliista on peräisin istutuksista. Syy on kalastuspolitiikasta päättäneiden, myös virkamiesten. Juha Ylimaunu 19. Tähän työhön pitäisi saada mukaan myös muut maat kuin Suomi ja Ruotsi. Se ei pura avomeripyynnin ylikapasiteettia eikä menneitä virheitä: olennaisimpaan ongelmaan ei ole puututtu ehkäpä jo toimeksiannosta johtuen. Sitä ei myöskään maaja metsätalousministeriön hallinnonala kykene yksin tekemään, vaan työhön tarvitaan erityisesti ympäristöalan tutkijoita. Lohikantojen säilymistä uhkaavaa pienpoikasten kuolevuutta on tutkittava tehokkaammin, jotta syyt siihen selviäisivät. Suomenlahden lohet pysyvät syönnösvaelluksellaan enimmäkseen lahdellaan. Nevan luonnonkannan olemassaolosta ei olla varmoja. Terminaalikalastus kohdistuu vain tiettyyn kantaan eikä verota muille alueille kutemaan vaeltavia kantoja. Syönnösvaellus -+ Kutuvaellus Luonnonkantajoki ,c;._,, Joesta on luonnonr kanta hävinnyt Voimalaitospadot ovat hävittäneet useimpien Itämeren jokien lohikannan. Saalis jakaantuisi tällöin nykyistä selkeämmin kuten ennen vanhaan: jokiin, jokisuille, rannikolle ja pääosin kesäkauteen. Lohet kuuluvat elämänsä aikana monelle valtiolle
:; .. Sisämaassakin on paikoin vaikeuksia saada pohjavettä, mutta ratkaisut ovat usein helpompia kuin rannikolla. Suurin syy veden laadun vaihteluihin on kuitenkin ihmisen yritteliäisyys. ~> _ ... Parhaillaan pohjavesiä kartoitetaan. Tuomo Harva arvioi, että Suomesta löytyy pohjavesialueita yhteensä 6 000-7 000, joista osaa ei välttämättä koskaan oteta käyttöön. Parhaillaan pohjavesialueita luokitellaan ja samalla selvitetään niitä uhkaavat tekijät. Kartoitus on valmis noin vuoden kuluttua. Sen jälkeen olisi tutkittava veden laatu. pesulat, sahat, tiet, öljysäiliöt, soranottajat, turkistarhat ja tehtaat. Kokkola. "Pohjavesi on tasalaatuista, raikasta, hyvänmakuista ja suojattua, eikä sitä tarvitse käsitellä esimerkiksi klooraamaalla tai otsonoimalla kuten pintavettä", sanoo hydrogeologi Tuomo Hatva vesija ympäristöhallituksesta. vsk.. ~-..... "Vaikkei meillä pohjavesien tila olekaan yhtä paha kuin Keski-Euroopassa, ei ongelmaa pidä vähätellä. Pohjanmaalla on pilattu paljon alueita soranotolla, jonka seurauksena suovesiä on päässyt pohjaveteen. Oulussa suunnitellaan parhaillaan, että vettä ruvetaan johtamaan 80 ki lometrin päästä Pudasjärveltä. Ei ole esimerkiksi osattu aavistaa, että jotkut haitalliset aineet saattavat matkata maaperässä kilometrejä. Poikkeuksiakin on, mm. Pohjaveden tilaa seurataan mm. "Kärkölän pohjavedet on pilattu, samoin Harjavallan ja Oitin. , .. Pohjavesiä ovat Suomessa pilanneet mm. Pohjavesialueilla on paljon uhkia, mm. :-· f'. Jokainen suomalainen käyttää vettä 150--200 litraa vuorokaudessa. ~-::"· :;:\/~·,;-:~ '. Vaikka pohjavesien uskotaan olevan vielä enimmäkseen hyvässä kunnossa, voi tilanne muuttua äkillisesti. Riskit ovat olemassa, ja jos ei mitään tehdä, niin vaikeuksia tulee." Ihminen tarvitsee vettä henkensä pitimiksi vähintään pari litraa päivässä. 20 Pohjaveden puutteesta kärsivät etenkin Pohjanmaa ja koko rannikko, esimerkiksi Vaasa ja Kaskinen ovat vailla pohjavettä. SUOME LUONTO 12/93 52. Alice Karlsson Jokapäiväinen ve· Kokonaiskuva Suomen pohjavesivaroista on vanhentunut, eikä kukaan tiedä tarkalleen, kuinka paljon käyttökelpoista pohjavettä meillä on. Vedestä ei myöskään ole osattu tutkia oikeita asioita. Esimerkiksi monin paikoin Kaakkois-S uomessa veteen liukenee liikaa tluoria. Myös turkistarhat ovat lianneet pohjavesiä ... Pohjavesiä sentään myös suojellaan. Vajaalle puolelle suomalaisista vesi johdetaan joista ja järvistä 54 prosenttia saa nauttia pohjavedestä, jolla on paljon etuja pintaveteen verrattuna. maamme noin tuhannella vedenottamolla, ja tulosten mukaan vesi on vielä enimmäkseen hyvää. Ne sijoitetaan kolmeen luokkaan käyttökelpoisuuden mukaan. Kymmeniä alueita pilalla Maaperän om inaisuuksien mukaan veden laatu vaihtelee luonnostaan. kaatopaikkoja, kemikaaleja käyttäviä yrityksiä ja sorakuoppia. ,...,._ . Tuomo Hatvan mukaan ei ole tietoa siitä, kuinka suuri osa pohjavesivaroistamme on jo tuhoutunut. Taloudenpidossa vettä kuluu monin verroin enemmän. On meillä kuitenkin useita kymmeniä pilalla olevia pohjavesial ueita." Pohjavesistä ei ole välitetty Pohjaveden merkitys on ymmärretty vasta vajaa kymmenen vuotta. Muun muassa Varkaus, Kajaani ja Iisalmi ovat juuri siirtyneet tai siirtymässä pohjaveteen, Kuopio käyttää tekopohjavettä ja Jyväskylässä tutkaillaan kaupungin eteläpuolella olevan Muuratharjun pohjavesi varastoja. Onnellinen on se, jonka kotikunnassa virkamiehet ovat valppaita ja kuntalaiset vastuullisia
vsk. Monet myrkyt eivät ihmiselle haitallisina pitoisuuksinakaan maistu tai haise miltään. Se syövyttää vesijohtoputkia, joista liukenee veteen haitallisia aineita. Tuusulassa maisemoidaan sorakuoppaa. Pohjavesialueille on nyt ryhdytty tekemään ja toteuttamaan myös suojelusuunnitelmia. "Sellaiseen pohjaveteen, jonka päällä on puisto tai siihen verrattava alue, voi luottaa", sanoo diplomi-insinööri Marketta Virta Helsingin vesija ympäristöpiiristä. ~IIllile vaarassa Vaikka tielaitos on viime aikoina usein tullut vastaan pohjaveden suojelussa , se haluaisi Juuassa kaivaa soraa pohjavesialueelta. huoltoaseman rakentaminen. Maanteiden suolauksen on arv101tu heikentäneen huomattavasti noin 300 pohjavesialueen käyttökelpoisuutta. Vedenottamoille suojaalueet "Nyt meneillään olevan kartoituksen jälkeen pitäisi pohjaveden tila sekä kaikki mahdolliset likaajat selvittää. Perusperiaate pitäisi tietenkin olla, ettei vedessä saisi olla mitään merkkejä kemikaaleista." Kolmas Hatvan murhe on liikenne ja tiet. "Miten siirretään esimerkiksi Lahden kaupunki ?" Suomela heittää. "Sen sijaan pohjavesialueella olevien kaatopaikkojen, huoltoasemien ja tehtaiden kanssa on oltava varpaillaan." Tuomo Hatvaa huolestuttaa eniten soranotto, joka on jo pilannut paljon pohjavesiä. Suomelan mukaan vedenottamoiden ympärille voidaan perustaa suojavyöhyke vesioikeuden päätöksellä. Sen sijaan vanhojen likaajien tarkastaminen ja vaarojen poistaminen on usein erittäin vaikeaa. "Kemikaaleja on niin valtavasti ja niiden hallitsemisessa on suuri työ. Suomelan mukaan selvä edistysaskel on se, että tärkeille pohjavesialueille ei enää ilman muuta voi perustaa riskiyritystä. Suola vedessä näkyy kohonneena kloridipitoisuutena. Se vaatii paljon rahaa ja ihmisiä", sanoo diplomi-insinööri Tapani Suomela vesija ympäristöhallituksesta. Tutkimusten mukaan sorakuopan jälkihoito kannattaa. SUOMEN LUONTO 12/93 52. Sellaiselle alueelle voidaan kieltää mm. Toinen huolenaihe ovat piilevät ja salakavalat riskit. Asukkaat haraavat vastaan: vesi on soraa arvokkaampaa. Tästä mäntykankaasta ei saa tehdä sorakuoppaa. Lopuksi maahan kylvetään puiden siemeniä. 21. Näitä suoja-alueita on Suomen noin tuhannesta vedenottamosta parillasadalla. Kloridipitoinen vesi saattaa siepata mukaansa myös maaperästä raskasmetalleja ja alumiinia. Siksi on mahdollista, että nytkin monet suomalaiset juovat epäterveellistä vettä. Hiekka tasoitetaan ja pinnalle levitetään kerros humuspitoista hiekkaa
Monet kaupungit, kirkonkylät ja tiet ovat pohjavesialueilla, kuten myös 300 kaatopaikkaa. Taottu suree myös soranottoa. Tutkimusten mukaan soranoton vaikutuksia pohjaveteen voidaan vähentää merkittävästi tasoittamalla rikotut maakerrokset ja istuttamalla alueelle puita. "Tilanne on seurausta yleisestä yrittäjämyönteisyydestä", sanoo Marketta Virta. Jäniksenlinnan pohjavesialueen vieressä on Tuusulan kunnan kaatopaikka, joka poistettiin käytöstä 1986. Suuri osa Jäniksenlinnan pohjaveden muodostumisalueesta on soranottoaluetta ja maakerroksen oheneminen voi vaikuttaa suoraan veden laatuun. Tutkimusten mukaan pohjavedet eivät virtaa kaatopaikalta Jäniksenlinnan suuntaan, mutta kuka tietää. Nythän yrittäjyys on arvossa ja luonnosta otetaan kaikki mahdollinen irti." Jos Karkkilan pohjavesi pääsee pilaantumaan, vastuuseen ei saada ketään, uskoo Virta. "Vesilaitoksessakin on tavallaan myönnytty soranottoon", Taottu paljastaa. Milloin tahansa kauha saattaa rohmaista pohjaveteen. .. Jäniksenlinnan vedenottamoa ja sen ympäristöä suojellaan mm. ···-·-· -· ·---~ --·····-········ .... Kunnalla on neljä vedenottamoa, Sairakkalaan suunnitellaan viidettä. Vedenottamon viereisen tien oja on eristetty siltä varalta, että kemikaaleja tai öljyä kuljettava rekka kaatuu. -··-· .. Pohjavesi on 15 viime vuoden aikana myös lievästi happamoitunut. Seurauksena on, että kuntalaiset maksavat uuden ottamon perustamisen ja putkiston rakentamisen." Maatalous ja tie Sairakkalan peikkoina Lähes koko Hollolan kunta on asettunut tukevasti veden päälle, sillä yli puolet kunnan pinta-alasta on pohjavesialuetta. Jäniksenlinnan pohjavesialueellekin on jäänyt joitakin yksityisiä tontteja, joista yhdelle tulee väkisin kivenmurskaamo. ----.. tiesuolan vähentämisestä, ja soranottoa valvotaan. Pohjaveden muodostumisalueen suojelu on vaikeaa, jos alue ei ole vesilaitoksen tai kunnan oma. "Kaatopaikka on aikapommi", sanoo Tanttu. Sairakkalan pohjavesialueen antoisuus on 11 000 kuutiometriä vuorokaudessa; se on suurimpia maassamme SUOMEN LUONTO 12/93 52. Suurin osa vedestä on tekopohjavettä yhtä hyvää kuin "oikea" pohjavesikin. ···-·· -· ··---···•·-·-7 .--·•·..... Kaatopaikka uhkaa Tuusulassa olevasta Jäniksenlinnan vedenottamosta pumpataan vuorokaudessa 12 000 kuutiometriä vettä, joka riittää lähes 50 000 asukkaan tarpeisiin. "Jos kahden sorakuopan välille on jäänyt ottamaton kohta, hassu harjanne, niin olemme antaneet periksi sillä ehdolla, että maata jätetään neljä metriä pohjaveden pinnan yläpuolelle ja paikka maisemoidaan käytön jälkeen." Maisemointi on asetettu kaikkien soranottajien ehdok22 ·-----·-· ··· .. Laki kieltää pohjaveden pilaamisen muttei pohjavesialueella toimimista. Koneista voi myös päästä öljyä maahan ja sitä myöten pohjaveteen. vsk.. .,,,..:uv .. ' POHJAVESIALU E Pohjavesikyltin pitäisi merkitä alueen tiukkoja käyttörajoituksia. si Jäniksenlinnan vedenottamon ympärillä. Hollolan vesihuoltolaitoksen johtaja Risto Koivisto luottaa Sairakkalan pohjaveteen. Kaupungille kaivusta ei koidu juuri mitään etua. "Usein tosin käy niin, että kun lupa on kerran saatu, se saadaan uudestaan." "Jos minä saisin määrätä täällä, niin ostaisin koko pohjaveden muodostumisalueen vesilaitokselle ja suojelisin sen." Soranotto vaarana Karkkilassa Useat yrittäjät ovat saaneet soranottoluvan Karkkilassa, ja soraa kaivetaan jopa vedenottamon yläpuolella. Vaikka vesilaitos vastusti murskaamoa loppuun asti, myönsi korkein hallinto-oikeus luvan yritykselle. ·······7 Vedenottoalueet on suojattu vahvoilla aidoilla, mutta pohjavesialue ulottuu aidan ulkopuolellekin. .,.--,,...,..._ ..-. Suomen tuhansista pohjavesialueista osaa ei pystytä enää mitenkään rauhoittamaan. "Likaajan etsiminen monien soranottajien joukosta on lähes mahdotonta. maisemoimalla sorakuopat. Tuusulan seudun vesilaitoksen johtaja Unto Tanttu ja pala Päijännettä. Vaikka pohjavesialuetta suojellaan suunnitelmallisesti ja vedenottamo on turvattu panssariaidalla, vesihuoltolaitoksen johtajan Unto Taotun otsa on huolista uurteinen. Myönteisenä puolena Taottu näkee sen, että murskaamon lupa on määräaikainen. "On aivan puppua, että lama suojelee luontoa. Tielaitoksen kanssa on jo neuvoteltu mm. Alueen kaivoista otetut näytteet osoittavat kuitenkin, että maataloudesta ja tiestä saattaa aikaa myöten koitua ongelmia
Näyte Nitraatti mg/1 Kloridi mg/1 kesä syksy kesä syksy l. kaivo 60 25 22 15 Hollolan Sairakkalaan suunnitellaan vedenottamoa. raskasmetalleja. Tämä vanha sammaloitunut rengaskaivo on vain 10 metrin päässä tiestä, jolta ilmeisesti valuu tiesuolaa veteen. -Jussi Liikonen ottaa vesinäytettä. Nämä ovat jotakin täySallitut, terveydellisin perustein annetut raja-arvot ovat nitraatille 25 ja kloridille 100 milligrammaa litrassa. Vettä on jo 45 metrissä, mutta kaivo tehtiin kaiken varalta vielä kaksi kertaa syvemmäksi. Erot kaivovesien kesäja syksynäytteiden tuloksissa saattavat johtua vuodenajasta sekä analyysimenetelmistä. Alueella olevien kaivojen nitraattija kloridiarvot paljastavat, ettei ainakaan orsivesi ole enää moitteetonta. kaivo 35 25 16 12 4. Asutus on parisataa vuotta vanhaa ja olisi jo jättänyt jälkensä, jos se hyvin voimakkaasti huonontaisi vettä", Koivisto uskoo. "Veden tarve lisääntyy jatkuvasti, ja maalla on oltava varavedenottamo katastrofien varalle", Hollolan vesilaitoksen johtaja Risto Koivisto perustelee hanketta. Myös jätevedet nostavat nitraattilukuja. Meillä ei ole koskaan tullut tällaisia esille." "En minä nyt tietenkään tiedä mitä kaivoja tässä on, mutta kyllä tämä on selvittämisen arvoinen asia", hän sanoo hetken kuluttua. Tutkija Eija Saski ja professori Mi1ja Salkinoja-Salonen Helsingin yliopiston soveltavan kemian ja mikrobiologian laitokselta ottavat vesinäytteitä huoltoaseman kaivosta Sairakkalassa viime kesänä. Orsivesikään ei saa likaantua Tuomo Hatva arvelee, että Sairakkalan huonot kaivovedet kuvastavat varsinaisen pohjaveden yläpuolella olevan orsiveden tilaa. kaivo 105 100 55 40 2. Mökin suojassa oleva porakaivo on rakennettu 1959. Talonväen mukaan veden laatu on ollut suhteellisen hyvä lukuunottamatta AJV-liuoksen karkaamista, joka aiheutti veden käyttökiellon viideksi vuodeksi. Kun esittelen Koivistolle ottamiemme kaivovesinäytteiden tuloksia, hän ei usko silmiään: "Väitän, että tällaisia kaivoja ei ole tuolla alueella. 23. Suomen Luonto tutkitutti viime kesänä joitakin Sairakkalan pohjavesialueella sijaitsevia kaivoja. veden käyttö ja sateet, jotka lisäävät valuntaa pelloilta ja teiltä. Harjulla kulkee myös erittäin vilkas Lahti-Tampere -tie. Nitraatti on merkki siitä, että pelloilta tai karjasuojista valuu lannoitteita tai lantaa veteen. Tältä tilalta ei vesi hevin lopu. Maatalouden jäljet näkyvät täälläkin, vaikka vesi on yli 20 metrin syvyydessä. Kloridi voi kuitenkin jo huomattavasti pienempinä pitoisuuksina liuottaa maasta mm. tunnettuja esiintymiä. Sairakkalan Vihatunkylässä terveystarkastaja Jussi Liikonen ja maatalon emäntä Irma Eerola valmistautuvat vesinäytteen ottamiseen. Kloridiarvo on noin JOO milligrammaa litrassa. Kloridin kohoaminen kielii usein tiesuolasta. Nämä arvot ylittävää vettä ei pitäisi juoda. kaivo 45 16 107 96 3. Korkeimmat kloridiarvot, 23 milligrammaa litrassa, ovat löytyneet vedestä, joka on vasta matkalla pohjaveteen. nä peltoja ja laitumia. Kesänäytteet tutkittiin Helsingin yliopistossa ja syysnäytteet hollolalaisessa insinööritoimisto Paavo Ristolassa. Kaikissa näytteissä oli liikaa nitraattia ja useiden kloridiarvot olivat koholla. Luonnontilaisessa vedessä on nitraattia korkeintaan muutamia milligrammoja litrassa ja kloridiarvo on alle kymmenen. Kaivovesien perusteella myös pohjavesi saattaa olla vaarassa. sin poikkeavaa. Orsivesi purkautuu yleensä erikseen eikä sekoitu pohjaveden kanssa. "Vesi on säilynyt Sairakkalassa 12 000 vuotta lähes sellaisenaan. Koiviston mukaan Sairakkalan pohjaveden tila on vakaa ja hyvä. Sosiaalija terveyshallituksen raja-arvot ovat nitraatille 25 milligrammaa litrassa ja kloridille 100 milligrammaa litrassa. Näytteiden perusteella kaivoon pääsee ehkä edelleenkin pintavesiä, sillä vedessä on merkkejä liiasta nitraatista. "Mutta kyllä orsivesikin on pohjavettä, jota ei saa liata", hän sanoo. Kaivoveden nitraattija kloridipitoisuuteen vaikuttavat mm. "Nitraatti ja kloridi ovat havaittavissa mutta eivät millään tavalla estä esiintymän käyttöä." Nitraattiarvot ovat olleet vesilaitoksen ottamissa näytteissä enimmillään 11 milligrammaa litrassa. Valitettavasti tälläkin pohjavesialueilla on paljon uhkia: Salpausselässä on mainiota soraa ja sen kupeet ovat täynsuoMEN LUONTO 12/93 52. vsk
Saman tien alkoivat myös terveystutkimukset. tössä kuin viisi vuotta. Noin kahden viikon kuluttua jäljet johtivat jo 1960-lusuoME LUONTO 12/93 52. Hattulan apuun riensi armeija. .-. Myös metsänhakkuu lisää pintavaluntaa. Seuraavana syksynä näytteenottaja otti sattumalta vesinäytteen väärästä paikasta ja karmea totuus alkoi hahmottua: Järvelän vedenottamo oli saastunut Koskisen Oy:n sahan kloorifenoleista, ja ongelma oli saattanut olla olemassa jo useita kymmeniä vuosia. Kaatopaikka poistettiin käytöstä jo 30 vuotta sitten, eikä se aikoinaan ollut käy24 Sairakkalan pohjavesialue on Suomen suurimpia. Kaikkiaan noin 3 500 ihmistä on mahdollisesti altistunut kloorifenolille, syöpää synnyttävälle myrkylle. Vedenottamo suljetti in ja noin 2 000 oittilaiselle ryhdyttiin kuljettamaan vettä säiliöautoilla. Kadonnut kaatopaikka kummittelee Vuonna 1992 pamahti Hattulassa. Hattulan kunnan pohjaveden likaaja on vanha kaatopaikka, joka sijaitsee pohjavesialueella. Pohjavedestä löydettiin liuotinta (trija tet· rakloorietyleeniä) 20. Tekopohjaveteen joudutaan turvautumaan jo monin paikoin Suomessa. Lopputulos on täällä niin hyvää, ettei vettä tarvitse desinftoida. .wv .... Sairakkalan pohjavesialueen suurimmat uhkat ovat maatalous ja vilkas maantie. elokuuta 1992. Kärkölä pelästytti suomalaiset, mutta pisti samalla vauhtia pohjavesien tarkkailuun. _,;rt;~ Kärkölä pääsi ympäristö historiaan Kun kunnansihteeri Kari Jokela muutti 1986 Kärkölään, hän ei aavistanut, että kunnan talousvedessä saataisi olla jotakin vikaa. Nykyisellä puhdistusvauhdilla kestää satoja vuosia ennen kuin kloorifenoli poistuu pohjavedestä." Kärkölän kunta teki 2,5 miljoonaa markkaa maksavan uuden vedenottamon viiden kilometrin päähän saastuneesta vedenottamosta. Jouko Varis hautautui paperipinon alle. metallialan yrityksissä. Nyt kaatopaikka on maisemoitu ja se sulautuu maastoon niin, ettei sitä edes tiedä olevan olemassa. Kaatopaikan saneeraus on mahdotonta, sillä sen yli kulkee tiekin. Nyt kunta ostaa vettä puolustuslaitoksen verkosta ja rakentaa kiireellä uutta vedenottamoa. Tuusulassa tehdään vettä Päijänteestä. Yedenottamon vedestä löytyi trikloorietyleeniä, ja vedenottamo suljettiin. Jos Päijänne saastuisi, täältä voitaisiin johtaa vettä helsinkiläisille, koska Päljänne-tunneli kulkee aivan vierestä. Pesula putsasi kunnan kassan Hausjärven kunnan ympanstösihteeri Jouko Varis on hiusmartoaan myöten Oitin pohjavedessä. Jokelan mukaan 50 000 kuutiometriä saastunutta vettä ei ole leikin asia. Trikloorietyleeniä on rasvanpoistoaineissa, joita käytetään yleisesti mm. Sen jälkeen kunnassa on kohissut. vsk.. "Kustannuksia on koko jupakasta aiheutunut jo useita miljoonia markkoja. Yritysten jätehuoltosuunnitelmat ja mahdolliset kemikaalionnettomuudet syynättiin suurennuslasilla
Myös luonto kärsii pohjavesitason alentumisesta. Monissa Euroopan liiton maissa tehomaatalous kemikaaleineen on keskeinen pohjavesien pilaaja. Myös tuholaismyrkkyjä käytetään paljon. Lisäksi tulevat maatalouden pilaamat alueet. "Oitin ja Kärkölän tapaukset osoittavat kuitenkin, että tilanne saattaa paljastua vuosien ja vuosikymmenien jälkeen." "Jos pohjavesialueella on uhkia, pitäisi vedenottamon veden lisäksi seurata riskiyrityksen tai esimerkiksi kaatopaikan lähiympäristöä." Hatvan mukaan tällaisia ohjeita on kunnille jo annettukin. Myös pohjavesien saastuminen torjunta-aineilla ja ravinteilla on haitaksi maanpäälliselle luonnolle. Valumavesissä ja ilman kautta moottoriteiden saasteet voivat kulkeutua tien molemmin puolin noin sadan metrin etäisyydelle. Se joutui mm . Liikenne syytää maaperään ja pohjavesiin öljyä, raskasmetalleja ja mm. Huonoin tilanne on teollisuuden ja maatalouden ydinaluei lla. .. Hapan vesi mm. Kun onnettomuus sattuu, moni kunta voi joutua todelliseen liemeen. Etenkin nitraatti, fosfaatti ja torjunta-aineet ovat paha ongelma. Kun sen kaivoon tökättiin tarkkailuputki , nousi sieltä ilmoille hurjat määrät klooriyhdisteitä. Myös ilmansaasteiden aiheuttama happamoituminen heikentää pohjaveden laatua. Ministerseminar, Den Haag 26-27 November 1991, RIVMIRIZA. Raha on tiukilla jo muutenkin, eikä vahingon korvaajaa yleensä löydetä. EL:n alueella on arviolta 40 000 kilometriä moottoriteitä. Pohjavedet vaikuttavat lisäksi maanpäällisiin ekosysteemeihin: jos pohjaveden pinta laskee, kosteikko, tulvaniitty tai lähde voi kuivua. "Parasta olisi jos koko pohjaveden muodostumisalue voitaisiin suojella ja pahimmat likaavat toiminnat siirtää pois, sanoo Hatva. Pohjaveden pilaaminen on jo aiheuttanut kunnalle ylimääräisiä maksuja liki kaksi miljoonaa markkaa. Miten on tulevaisuudessa. Merkittävimpiä saastuttajia ovat tehdasalueet, kaatopaikat ja kaivosten jätealueet. Maatalous, teollisuus, kaatopaikat, moottoritiet. Vettä otetaan nykyisin selvästi nopeammin kuin varannot uudistuvat. 25. Jorma Laurila lähde: Sustainable Use of Groundwater. Yksittäisiä vaarapesäkkeitä on vähän joka paikassa. Ilman tehokkaita vastatoimia asutusja teollisuusalueiden sekä erilaisten pistelähteiden saasteet voivat pilata seuraavan 50 vuoden kuluessa 20 00060 000 neliökilometriä pohjavesialueita kahdesta neljään prosenttia Euroopan liiton pinta-alasta. Monet säiliöt vuotavat maaperään. Oitissakin pesulasta ei vastaa kukaan, sillä sen viimeinen omistaja teki aikoinaan konkurssin. vulla toimintansa lopettaneeseen pesulaan . Tarvitaan ilmeisesti joku toinen Oitti." D SUOMEN LUONTO 12/93 52. vsk. Nitraatin pilaamia alueita on etenkin Hollannissa, Tanskassa, Belgiassa, Saksassa, Ison-Britannian eteläosissa, Po-joen alueella Italiassa sekä läntisessä Ranskassa. Nitraattia on EL:n juomaveden terveysrajan (50 mg/1) ylittävä määrä neljänneksellä sen maatalousalueista. Oitin tapauksen pelästyttämänä sosiaalija terveysministeriö keräsi sadasta vedenottamosta näytteet ja määritti niistä klooriyhdisteet. Lisäksi monet joet ja järvet saavat osan vedestään maan alta. Eivät pelkkiä vesisäiliöitä Pohjavettä pumpataan Euroopan liiton maissa runsaasti ja moniin tarkoituksiin: kotitalouksien juomaja talousvedeksi, teollisuuden käyttöja lauhdevedeksi, viljelysten kasteluun ja mm. karjan juomavedeksi. Myrkyt, saasteet ja ravinteet voivat siten kerääntyä niihin suuriksi pitoisuuksiksi. Pohjavesiesiintymät eivät ole vain vesisäiliöitä vaan ekologisia systeemejä. MoottoriRoomalaiset ovat saaneet juoda hyvää pohjavettä tuhansia vuosia. Kolmessa näytteessä arvot olivat koholla, mutta se johtui veden kloorauksesta yhdessä oli jotakin myrkkyä. Lisäksi 45 prosentilla viljelyalueista ylittyy nitraatin tavoiteraja (25 mg/1). Teollisuus on maatalouden ohella toinen suuri pohjavesien pilaaja. Suunnilleen 25 prosentilla maatalousalueista turvaraja ylittyy yli kymmenkertaisesti. Viime vuosikymmeninä tehdyt tutkimukset ovat paljastaneet, että pohjavesissä elää hämmästyttävän rikas ja runsas eliöstö. Pohjavesiesiintymät ovat hyvin vakaita ja uudistuvat hitaasti. rakentamaan kahdeksan kilometriä pitkän vesiputken Hikiältä Oittiin pelkkä myrkkykaivon tyhjennyskin jatkotutkimuksineen maksoi 250 000 markkaa. Maanalaisten vesivarojen vähetessä niidenkin pinta laskee. Moottoritiet, rautatiet ja vuotavat jätevesiputket ovat huomattavia nauhamaisia saastelähteitä. Esimerkiksi maahan kaivettuja polttoainesäiliöitä on EL:n alueella useita miljoonia. Pohjaveden pinta onkin laskenut laajoilla alueilla, eräin paikoin useilla kymmenillä, jopa sadoilla metreillä. EL:n maatalousalueista 65 prosentilla on arvioitu olevan pohjavedessä torjunta-aineita enemmän kuin turvallisena pidetty juomaveden raja-arvo sallii. Tämä koskee niin pohjavesien laatua kuin niiden riittävyyttä. Hatvan mukaan kaikille niille pohjavesialueille, joihin liittyy vedenottamo, pitäisi myös kiireesti tehdä suojelusuunnitelma. Kukaan ei tiedä niiden tarkkaa lukua. Torjunta-aineiden ja niiden hajoamistuotteiden kulkeutuminen pohjaveteen riippuu sekä yhdisteen kemiallisesta rakenteesta että maaperän ominaisuuksista. "Minimivaatimus on, että öljysäiliöt, viemärit ja muut pahat paikat ainakin suojataan hyvin." "Olen ehdottanut myös, että vedestä peritään korkeampi maksu ja rahat käytetään alueiden ostoon." "Se olisi yksi tie, mutta ei se ainakaan vielä ole käynnistynyt. tieliikenteen saasteiden vaikutuksessa on yhteensä noin 8 000 neliökilometrin alue. Jouko Variksen ja Tuomo Hatvan mukaan Suomeen olisikin perustettava kiireesti katastrofirahasto ympäristöonnettomuuksien varalta. Hollannissa on arvioitu, että jopa joka toisessa maanalaisessa polttoainesäiliössä olisi vuotoja. Pohjavedet vaarassa kaikissa Euroopan liiton maissa Pohjavesivaroja käytetään nykyisin kaikissa Euroopan liiton (EL) 12 jäsenmaassa tulevaisuuden kannalta kestämättömästi. Problems and Threats in the European Communities. syöpää aiheuttavia PAH-aineita (polyaromaattisia hiilivetyjä). Jokainen pohjaveteen päässyt polttoainelitra pystyy pilaamaan miljoona litraa pohjavettä. Esimerkiksi mikro-organismeja voi elää hyvinkin syvällä. "Se kuvastaa sitä, ettei orgaaninen kloori ole mikään yleinen ongelma", Tuomo Hatva sanoo. Saastuneiden pohjavesialueiden puhdistuminen voi kestää jopa satoja vuosia, liikakäytettyjen varantojen elpyminen kymmeniä vuosia. liuottaa maaperästä alumiinia, joka on vaaraksi niin ihmisille kuin eläimille. Ongelma on hyvin kauaskantoinen, sillä 75 prosenttia Euroopan liiton asukkaista on riippuvaisia vedensaannissaan pohjavesistä
Määrällisesti teollisuus ja maatalous kuluttavat kuitenkin lähes yhtä paljon kuin kotitaloudet. vettä pumpataan lähes puolitoista miljardia kuutiota vuodessa. -·.;~~.... Hollannin pohjavedet kovassa • paineessa Euroopan tiheimmin asuttu, pitkälle teollistunut ja laajaa tehomaataloutta harjoittava Hollanti on Suomea edellä pohjavesien pilaamisessa. Liian runsaan käytön takia pohjavesien pinta on myös monin paikoin alentunut haitallisin seurauksin. "Pohjavesivaramme ovat vähenemässä maatalouden ja teollisuuden saasteiden sekä liiallisen käytön takia. Hollannissa on 14-15 miljoonaa sikaa, yhtä paljon kuin ihmisiä. Joudumme turvautumaan aikaisempaa enemmän pintaja tekopohjaveteen", sanoo tutkija Nico Pellenbarg Hollannin vesihuoltoja jätevesi-instituutista (RIZA). vsk.. Sikatalous on käytännössä teollisuutta. Sikoja yhtä paljon kuin ihmisiä "Maatalouden ravinteet, etenkin fosfaatti ja nitraatti, sekä torjunta-aineet ovat Hollannissa suurin uhka pohjavesi lle. Hiekkamailla ravinteita ja torjunta-aineita voi olla suurina pitoisuuksina jopa sadan metrin syvyydessä", Pellenbarg kertoo. Nyt lantaa saa levittää vain sen verran kuin se on kasveille tarpeellista. Kaikkiaan pohja26 -'>'!._.,.~; . Nyt sitä, samoin kuin teollisuuden pohjaveden käyttöä, pyritään rajoittamaan. Pohjaveden käyttö on etenkin maataloudessa lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Jonkinlaisessa luonnontilassa on vain kymmenesosa Hollannista. Fosfaatin poistamiseen ei vielä ole tekniikkaa. "Vaikeimmat ongelmat ovat maan eteläja itäosassa, missä on paljon sikoja. Viljelmät eivät enää saa olla lantakaatopaikkoja. Pintavedet, pohjavedet ja maaperä ovat kaikki samaa ekologista kokonaisuutta, joka on otettava suojelussa huomioon. Teollisuuden vedenkäytöstä noin 15 prosenttia on pohjavettä. Asukastiheys on yli neljäsataa neliökilometriä kohden, maan ruuhkaisimmassa länsiosassa noin tuhat. Nitraatti voidaan poistaa juomavedestä, joskin se on kallista. dytään lähivuosina. Muuta vaihtoehtoa hollantilaisilla ei olekaan, jos he haluavat tulevaisuudessakin juoda mieluummin puhdasta pohjavettä kuin likaista jokivettä. Hollannilla on luonnostaan rikkaat pohjavesivarat. Parhaat pohjavesialueet ovat rannikon dyynivyöhykkeellä sekä itäisen ja eteläisen Hollannin hiekkaisilla "ylänkö"alueilla. Myös kulkeutuminen pintaja pohjavesiin jatkuu pitkään", Pellenbarg toteaa. Teksti ja kuvat: Jorma Laurila Maatalous lannoitteineen ja myrkkyineen on Hollannin pohjavesien pahin pilaaja. Myös vesiyhtiöillä on pyrkimyksiä vähentää vedenkulutusta. Sikojen määrä on jopa kasvamassa", huomauttaa Pellenbargin kollega, tutkija Piet Veel. SUOMEN LUONTO 12/93 52. Rein-joesta. Siat syövät pelkästään Thaimaasta ja Indonesiasta tuotua rehua. "Fosfaattija nitraattikertymät säi lyvät maaperässä kymmeniä vuosia. Lisäksi ne joutuvat olemaan ympäri vuoden sisällä. Suomea kymmenen kertaa pienemmässä maassa elää 15 miljoonaa ihmistä. Sontavuorista yritettiin takavuosina päästä eroon levittämällä niitä ylisuurina annoksina maissiviljelyksille, mistä ravinteet sitten huuhtoutuivat pilaamaan pohjavesiä. Tähän kuitenkin ryhRehevöitynyt pellonoja kielii ylenpalttisista ravinteista. Mutta niin se on myös niiden suojelemisessa. Vaikka hollantilaiset käyttävät vettä selvästi säästeliäämmin kuin muut länsieurooppalaiset, paine pohjavesivaroihin on kova. Maatalous myrkkyineen ja lannoitteineen on pahin saastuttaja. Siansonta on valtaisa ongelma. Viime , vuosikymmeninä hollantilaisetkin ovat surutta pilanneet pohjavesiään. Lisäksi maa on pitkälle teollistunut, ja 70 prosenttia sen pinta-alasta on tehomaatalousaluetta. Korkeimmat sallitut nitraattipitoisuudet (50 mg/1) ovat pahiten kuormitetuilla alueilla jo ylittyneet. Kotitalouksien vedestä kaksi kolmasosaa on pohjavettä, loput pintavettä, jota otetaan mm. Sikojen lisäksi lantavuorta kasvattavat lukuisat naudat ja lampaat. Suuressa osassa Alankomaiden maaperää on pohjavettä, usein hyvinkin lähellä maanpintaa
27. SUOMEN LUONTO 12/93 52. vsk. Rannikon dyyniensuojelualueella (Noordhollands duinreservaat) jäljitellään luonnon omaa pohjaveden valmistusmenetelmää imeyttämällä hiekkakerrosten läpi vuosittain yli 30 miljoonaa kuutiometriä esipuhdistettua vettä
Reinin vettä ei enää käytetä, koska se on liian ravinteikasta ja saastunutta. Käytännön . Maaperän kui vuminen on selvästi köyhdyttänyt kasvillisuutta myös monilla luonnonsuojelualueilla. 10 vuoden vyöhykkeellä ei esimerkiksi saa olla huoltoasemaa, öljysäiliötä, kemikaalivarastoa tai kaatopaikkaa, parkkipaikkojen jätevedet pitää kerätä ojituksilla, maahan poraamiseen ja talon rakentamiseen tarvitaan lupa. Suojelualue on maakunnallisen vesi huoltoyhtiön hallinnassa. Pohjavesitason laskusta johtuva kuivuus onkin huomattava ympäristöongelma koko Hollannissa. Myös erilaiset maatalouden kuivatusojitukset ovat osasyynä pohjavesitason laskuun. Lupamaksuista kertyvät varat käytetään tutkimukseen ja vahinkojen korvaamiseen", Pellenbarg kertoo. Laki on jo läpäissyt parlamentin alahuoneen, muttei ylähuonetta. vsk.. Joka viides Hollan. Nyt ravinteista esipuhdistettu vesi imeytetään parilla kentällä, joiden pinta-ala on pari neliökilometriä, viitisen prosenttia suojel ualueesta. 25 vuoden vyöhykkeellä kaikkiin edellisellä vyöhykkeellä kiellettyihin asioihin tarvitaan lupa. "Nykyisin kuivuudesta kär~ivillä alueilla pyritäänkin vähentämään pohjaveden ottoa ja hillitsemaan maatalouden kuivatusojituksia", Pellenbarg toteaa. Luonnon oma pohjavesi ei ole enää aikoihin riittänyt kasvaneen väestön tarpeisiin, siksi dyyneillä valm istetaan hiekkakerrosten läpi imeyttämällä vuosittain yli 30 miljoonaa kuutiometriä tekopoh ja vettä. Tekopohjavettä luonnonsuojelualueelta" Rannikon dyynivyöhykkeellä, Amsterdamin-Pohjanmeren kanaalin pohjoispuolella sijaitsee hyvä pohjavesialue, joka on samalla Hollannin arvokkaimpia luonnonsuojelualueita. " Hollannissa on yleensä periaate, että saastuttaja maksaa. "Pohjaveden ottamiseen tarvitaan aina lupa. työssä ovat keskeisesti mukana maak unnalliset viranomaiset. Esimerkiksi keväisin silmi ä hiveleviltä tulppaanija koristekasvivi ljelmiltä huuhtoutuu ravinteita ja myrkkyjä myös pohjavesiin. "Parhaat pohjavesialueet on suojeltu maakunnallisilla säädöksillä", Piet Veel kertoo. Kierre on aikojen kuluessa johtanut siihen , että alussa suunnilleen merenpinnan tasossa olleet alueet voivat nyt olla jopa neljästä viiteen metriä merenpinnan alapuolella! Lähtökohtana ekologinen kokonaisuus Hollannin pohjavesipolitii kka lähtee siitä, että maaperä, pintavedet ja pohjavedet ovat kaikki samaa, toi siinsa vaikuttavaa ekologista järjestelmää, jota on suojeltava kokonaisuutena. Lantaongelmaan mietitään kuumeisesti ratkaisua. Se on myös tärkeä muuttolintujen levähdysalue. Tekopohjavettä alettiin tehdä 1950-luvu lla, jotta pohjaveden pinnan alentuminen saataisiin pysähtymään ja jotta maan uumenissa olisi hätätapauksia varten riittävän suuret pohjavesivarat. Eläinten lannalla voidaan korvata osa keinolannoitteista. Sieltä on pumpattu pohjavettä jo yli sata vuotta. harmaan li stan torjunta-aineiden käyttö on kielletty. Viljelyn mahdollistamiseksi pohjavesitasoa on uusilla ojituksilla edelleen pitänyt alentaa. Pohjavesitason laskun tak ia esimerkiksi monet kosteikot ovat kärsineet, jopa kuivuneet tyystin . Se on heti käsi//ä,jos jokin onnettomuus sattuu. Osa pohjavesialueista on jopa aidattu. Veelin mukaan sisimmällä 60 päivän vyöhykkeellä ei saa tehdä mitään , mikä ei suoraan liity vedenottoon . Tietyillä alueilla maanviljelijät voivat saada korvausta 1 a nn an lev i tys rajoi tuk s i sta. Sadattuhannet ihmiset käyvät vuosittain retkeilemässä ja nauttimassa suojelualueen luonnosta. Luvan saaja maksaa lupamaksua, joka on noin sentin (kolme penniä) kuutiolta. Aikamäärä viittaa pohjavesivarojen uudistumiseen. Pohjavettä on ryystetty liian ahnaasti Kun pohjavettä pumpataan varastoista nopeammin kuin 28 uutta ehtii tihkua tilalle, sen pinta laskee. Ongelmat ovat kuitenkin laajoja, eivätkä suojelualueet yksin riitä. Häntä on sikäli helppo uskoa, että dyynien säilyminen luonnontilaisena on yhtiön pitkän tähtäimen etu. Pohjaves iens uoje l ual ue ita on kolmenlaisia: ns. Sen seurauksena dyynien välissä olevat kosteikot kuivuivat. Li säks i ns. lmeytettävä vesi tu lee putkissa merestä padotusta sisäjärvestä IJsselmeeristä ja aikaisemmin myös Reinistä. Tärkeimmät pohjavesien käyttöä ja suojelua koskevat lait ovat vesihuoltolaki, pohjavesien suojelu laki ja maaperän suojelulaki. Sopivatko luonnonsuojelu ja vedentuotanto yhteen. SUOM EN LUONTO 12/93 52. "Itse as iassa osa lannasta pitäisi kuljettaa takaisin Indonesiaan ja Thaimaahan", ironisoi Veel sikatalouden ekologista kieroutuneisuutta. Menneinä vuosikymmeninä pohjavettä pumpattiin dyynien alta aivan liikaa. Niillä on selvät määräykset, mitä saa tehdä, mitä ei. "Otamme luonnonsuojelun huomioon", vakuuttaa yhtiön hydrologi Ronald Wildschut. Erityisen haitallista pinnan lask u on, jos pohjavesitaso on lähellä maanpintaa; silloin jopa parinkymmenen sentin laskusta voi olla turmiolliset seuraukset. Työ pohjavesien suojelemiseksi tuottaa tuloksia. "Yhtiömme pyrkii palauttamaan aikaisemman luonnontilan vähentämällä luonnonpohjaveden ottoa ja valmistamalla tekopohjavettä imeyttämäll ä vettä dyynien hiekkake1Tosten läpi siten, ettei luonto kärsi", Wildschut kertoo. Vaikka dyyniensuojelualue kattaa vain promillen Hollannin pinta-alasta, siellä kasvaa yli puolet maan putkilokasvilajeista ja pesii yli puolet lintulajeista. Noordhollands duinreservaat on ehkä parhaiten säilynyt palanen dyynivyöstä, joka aikanaan ulottui Tanskasta Pohjois-Ranskaan. Hollannissa pohjavesialueiden kylteissä on aina puhelinnumero. J uomavesiasiassa tehdään kuitenkin päinvastoin . Lantaa voidaan kuljettaa myös pohjoisja länsiosan maatalousalueille tai siitä voidaan tehdä biokaasua. Dyynialueen tuhoutuminen heijastuisi pian sekä veden laatuun että määrään. A lentunut pohjavesitaso on dyyniensuojelualueella vähitellen kohoamassa. "Hollannin kansallinen ympäristösuunnite lma tähtää siihen, että vuoteen 2000 mennessä maatalouden ravinnetaloudessa päästään ekologisesti tasapainoiseen kiertoon", Veel kertoo. Suunnitteilla on hänen mukaansa myös laki pohjavesiverosta, joka olisi noin 25 senttiä eli 75 penniä kuutiolta. 60 päivän, 10 vuoden ja 25 vuoden vyöhykkeet. Kaijatalouden li säksi Hollanni ssa harjoitetaan laajaa vihannesja muuta kasv inviljelyä, jossa käytetään runsaasti lannoitteita ja tuholaismyrkkyjä. Läntisen Hollannin merestä vallattujen polderimaiden ojitukset ovat kiihdyttäneet turvekerroksen hapettumista ja hajoamista, minkä seurauksena maakerros on ohentunut. Tällaisia alueita on muutama prosentti Hollannin pintaalasta. Esimerkiksi vesiyhtiö maksaa maanviljelijälle siitä, että saastuttamista vähennetään", Veel sanoo. nin uhanalainen putki lokasvilaj i on löytänyt dyyneillä turvapaikan, samoin monet perhoset, matelijat ja nisäkkäät. Jos hiekkaan kulkeutuu jatkuvasti ravinteita, raskasmetalleja ja muita myrkkyjä, tekopohjaveden valmistaminen käy lopulta mahdottomaksi. Ilman kouriintuntuvaa maatalouden ympäristöongelmiin puuttumista pohjavesien saastumista ei saada kuriin. Pohjavesien suojelu edellyttää koko elinympäristömme suojelua heti dyyniensuojelualueen ulkopuolella kohoavat pahaenteisinä jättimäisen terästehtaan saasteita hönkivät piiput. Summa vaihtelee alueellisesti ja määrän mukaan: mitä enemmän pohjavettä otetaan sitä kalliimpaa se suhteessa on
Mättäiden aavistukset muhkean untuvapeitteen alla, kangistuneet puut kohonneina kallion sielun reseptoreiksi. Ja kaikki yritti vät sitä, vääntää silmänsä sillä tavalla kiSUOME LUONTO 12/93 52. "Saattaahan olla niin että lumi on vain aistiemme harha, jonka aiheuttaa meille kaikille tuttu loppuvuotinen silmäpasko ... Paksu nietoksinen lumi peitti Pönttövuoren pulli staen muodot kuin Rubensin kädellä. " "Puhut paskoa", Äh sanoi ja tarttui kapean filosofisesti suuntautunutta niskasta. vsk. "Siis tää on niikö taivaan vastaav uus nyt missä mennään!" "Todista !" kiljaisivat kuorossa kaikki paitsi mestari itse. Talvi hallitsi nyt totalitaarisesti . " Huh huh", sanoi mestari Äh Pönttövuoren huipulla. Äh huokaisi ja katsoi ryhmäänsä, joka vielä hetken silmät kieroon juuttuneina tuijotti häntä naamat valaistuina. Kimallusta oli sekä taivaalla että maan päällä. "Siis mä kässään", pienimmällä välähti . Ilpo Tiihonen • • Mestari Ah ja lunta Pönttövuorella Oli pimeää mutta tähtikirkasta kun he tarpoi vat kohti Pönttövuoren huippua mestari Äh etunenässä. Ja he ottivat lunta, siunasivat ja söivät istuutuen sitten äänettöminä pohtimaan. ., " ö C c:, C) ö vasti. Vielä vaitonaisempaa oli vuoren sisällä tunnelissa, koska illan pyry oli lumiuttanut junaliikenteen, ja olivatpa autoilijatkin jo demobilisoidut, luonnon pakottamina. Ja vaikka pilviä ei näkynyt missään, alkoi leijua kepeitä suuria hiutaleita. He lähti vät. Ja he muut olivat samaa mieltä, etenkin kun ymmärsivät, että tämä taivallus paksussa lumessa olisi hetkeksi ohi. Vain kaukaista koiranhaukkua, pakkasen napsahduksia ja joltista ähinää, kulkijoiden synnyttämää. He vaikenivat kaikki ja katseli vat ympärilleen. Kauempana nähtiin jo nkun runoilijan penkovan hangesta kadottamaansa hakaneulaa, jolla oli maailmassa kiinni . Mestari viivytte li hetken , pidättäytyi puhumasta, mutta sanoi sitten: "Ystäväni , kehotan teitä lukemaan Sirkka Turkan runokokoelman Sielun Ve li jonka seuraavat säkeet omistan teille ja lumiselle Pönttövuorelle: Kun metsä on lumesta sekaisin, / sinun pääsi ihan hyvin sekaisin / ja niin täynnä kaunista pimeää". "Syökää sitä", mestari kehotti. Satoi lunta. Ja äkkiä täysin lumensa uneen uponnut kataja säpsähti REM-vaiheessa karistaen tykkyä yltään. " Äh nii skahti , ja hänen liikutuksensa vavahdutti heitä kaikkia. "Minä kysyn teiltä uudestaan: mikä lumi on?" Heidän silmänsä oikenivat ja he olivat taas vaiti . " "Että lunta lakitupaan", Äh katkaisi tylysti . Ja antoi konkreettiset lumipesut. "Tsiigatkaa yhtä aikaa alas ja ylös ni hiffaatte", pienin kuohui . "Olemme lumen akatemiassa", Äh sanoi kun puhina oli tasaantunut. "Mutta kukaan ei tiedä mikä lumi on." He mykistyivät: eikö lumi muka ollut itsestäänselvyys ja jokavuotinen mi ss Pohjoinen Pallonpuoli sko, neitsyen kaltainen, jonka perään ei herrasmies huutele. Jossain aivasti pöllö. Myös joku näkymätön , joka loitommalta oli seurannut heidän ponni stelujaan, päästi pitkän äänettömän huokauksen. 29. Kohta kirjavii sain heistä sanoi: "Ollen de facto jääkiteistä koostuvaa valkeaa jauhemaista tai hiutaleista tuota noin niin ... Silloin yksi heistä kohotti kasvonsa lumisateen puoleen ja sanoi hiljaisella äänellä: "Lumesta ei voi käyttää olla-verbiä ..
Hän nuokkuu jo autuas onni kasvoilta kuvastuen, retken värit ja valot sielua tyynnytellen, Talv,juurekas kukoistaa usein vasta sitten, kun muut helttasienet on vienyt jo pakkanen. Nuuskii kaatuneiden puiden alusia hienojen kääpien toivossa. Voisi se olla esteettinen sienestyskin, joka on yleistyvä harrastus, mutta ei mikään kansanliike niin kuin hiippailu ruokasienten perässä. Olisiko se valokuvaaminen, kasvien keräily, yrttipuuhat tai luonnonlääkkeet. Rehvakas sienikoppa on vaihtunut varalta piilossa kuljetettavaan muovipussiin. Käyttää peijakas jopa taskulamppua hämärimpien Joukkojen tarkastamiseen. Pieni esteettisesti sienestävien omalaatuinen valiojoukko tosin keskittyy keräämään sieninäytteitä tieteen hyväksi. Mikähän olisi neljäs muoto. Hän räpsii kauniita kuvia hämärinä päivinä niin pitkillä valotuksilla, että kameran hoidellessa valotusta ehtii melkein eväät syödä. Nuori männynkynsikääpä on kaunista katseltavaa. Teksti ja kuvat: Jaakko Heinonen Onnistunut joulusienestys Hytykät pelkäävät kesäajan kuivia päiviä enemmän kuin talven kylmyyttä. Tuntee jonkun; maitotahran, sukatalin, harsukan, mutta useimmat jäävät arvoituksiksi. Esteettisesti sienestävä huokuu innoissaan ylisanoja ja, kasvatuksesta riippuen, ehkä jonkin asteisia voimasanoja löytäessään harvinaisen, epätavallisen, tuntemattoman tai vain kauniin sienen. Pitkällinen ajattelu nimittäin nostaa sienet huikean korkealle luettelossa, jossa ovat allekkain hyödyllisimmät eliöt maapallolla. Heille pitäisi tietysti olla opetuksen mukaan armollinen, mutta vaikeaa se on. En tiedä pitäisikö ollenkaan mainita, mutta ihminen on siinä listassa häntäpään luomus. Hän ei ole niinkään kiinnostunut sienen syötävyydestä, vaan ulkonäöstä, väreistä, tuoksuista ja muista sellaisista ilmiöistä. vsk.. Joku onnekas "lihottelee" talvijuurekkaita suojaisessa ryteikössä. Orvakoita, rypyköitä ja nahakoita riittää enemmän kuin lySUOMEN LUONTO 12/93 52. Vaan esteettisesti sienestävä kuhkii retkillään yhtä intomielisenä kuin ennenkin. Toisin kuin ruokasienestäjät, joilla on alituista huolta joko sienisaaliin liiallisuudesta tai vähäisyydestä, perkaamisesta ja valmistamisesta, esteettisesti sienestävä on melkein aina suotuisten elementtien ymparo1ma. Ne ihmeet kun ovat suurelta osin selvittämättä. Kuvassa koivuhytykkä. kun naapuri vielä ryöppaa valtaisaa rouskuläjäänsä, vaikka entisetkin ovat syömättä. Tiirailee silmä suurena luuppinsa läpi omalaatuisia töhnäsieniä, joita kasvaa monissa maatuvissa lahopuissa. He ansaitsevat kaiken myötätunnon ainaisten keräyslaatikoittensa ja kuivanäytteittensä keskellä. Kaatuneiden runkojen alapinnalle kannattaa kurkistaa. Sienestystä on joskus sanottu metsästyksen kolmanneksi muodoksi. Joku saattaa vielä huinia suppilovahveropaikkojen tuntumassa, mikäli sääolot ovat otolliset. Joulun maissa ruokasienestäjä alkaa olla silminnähden vaitonainen. Hän halveksii syvästi tietämättömiä sienten potkijoita, 30 jotka mielestään luontoihmisinä rynnivät metsissä ja kellistävät raa'asti kaikki tielle osuvat itiöemät. Toinen arvuuttelee, miltähän talvivinokas maistuisi , vaikka se onkin jo pakkasen kärvästämä. Syötävä, mutta harvalukuinen sieni
vsk. Loput retken sienistä olivat lajeja, joiden täyden arvon ymmärtää vain valveutunut esteettisesti sienestävä. hiihtävät mielellään. Rustokääpä voi olla joskus suorastaan satumainen. Jotakuinkin lumeton joulunaika ei ole mikään päivittelyn arvoinen asia Eteläja Lounais-Suomessa. hyen päivän aikana ehtii katsoa. Viime aikoina niitä on ollut harvinaisen paljon. D Jaakko Heinonen on maanviljelijä ja luonnonharrastaja T11runja Porin läänin Koskelta. Punanäppyjä, hytyköitä, verija purppuranahakoita, orvakoita ja pajupunakoita. Sen kun on nähnyt parhaassa loistossaan hohtavan kaamoksen vaimentamassa metsässä, tuntuu kuin jokin jakso ihmisen elämässä saisi onnellisen lopun. Monet pakkaset Harvinainen kultarypykkä on parhaimmillaan myöhäissyksyllä hämärässä kaamosmetsässä hohtaessaan. ja sulamiset olivat tehneet tehtävänsä. Salaisuus siitäkin huolimatta, että lajeja on yritetty selvittää parhaan mahdollisen asiantuntijan avulla. Mutta löytyi myös tuttuja, hienoja, värikkäitä lajeja. On pakko myöntää, että muutama laji on vielä tänäkin päivänä salaisuus. Kuvitelkaa, alkutalvesta! Enkä tehnyt taivalta kuin noin puolitoista kilometriä. Metsästä kääpiä löytyi lisää niin, että lajimäärä nousi kahdeksaantoista. Lumettomat ajat ovat aina ilonaihe sienestäjälle, vaikka jostain tuntemattomasta syystä useimmat sienestäjät myös SUOME LUONTO 12/93 52. Niitä kertyi 33 kappaletta. Suppilovahveropaikka oli jo ruokahalua herättämätön. Jos olisin harhautunut reitiltäni vähän kauemmas, olisin pystynyt kasvattamaan kääpälajien lukumäärän vieläkin suuremmaksi. Tosin heti alussa, omenapuussa, punersi muutamia talvijuurekkaita. 31. Itseään kohtuullisen varttuneena pitävä muistaa sellaisia olleen silloin tällöin. Eräänä sellaisena tein poikkeavan sieniretken. Harvinaisin niistä oli savukääpä vanhan omenapuun kyljessä, ja kummallisuus, lepänkääpä, tuomen rungossa. Silti mielestäni yksi on ylitse muiden: kultarypykkä. Laskin kaikki reitille, joskin vähän mutkaiselle, osuvat sienilajit. Suomessa elää monta kaunista kääpälajia. Viime vuoden joulunseutuna oli myös melkein lumettomia päiviä. Viisitoista metriä ulkoovesta ja olin ohittanut jo neljä kääpälajia. Ruokasienestäjän tympääntyminen retkelläni olisi ollut ymmärrettävää. Ne ovat syötäviä, mutta harvoin runsaana esiintyviä
Suurpedot näätää myöten oli listitty likimain sukupuuttoon. On jännittävää kohtalon siunausta, että siihen aikaan ei metsäautotietä tietä, joka ei johda taloon ollut keksitty edes metsänhoitajien fantasioissa. Niinpä minusta oli tyrmistyttävää, että nuo ääliöt eivät tienneet sorsistaan yhtään mitään, ennen kuin lähtivät niitä elokuun 20. Niinä vuosina valistuneessa Hämeessäkin oli omitologin pidettävä jopa kalasääsken pesä visusti omana tietonaan, muuten lähti jostain kylän nurkasta rankaisuretkikunta paikalle. Pian sodan jälkeen aseet alkoivat paukkua entistäkin vihaisemmin kautta maan ja haukat ja pöllöt siirtyä täytettyinä koriste32 " ... Pentti Linkola Luonnonsuojelun tienviittoja 1 (5) Muisteluksia, mietteitä, mielipiteitä Pyssymiehistä ympäristötuhoihin S en lähes puolen vuosisadan aikana, mihin oma perspektiivini ulottuu, ovat muutokset luonnonsuojelun ja metsästyksen asenteissa ja käytännössä olleet valtavia. Onhan koko Suomi vähemmässä kuin 50 vuodessa vääntynyt nurinniskoin. Kun metsätieverkko sitten luotiin ja jokaisen suomalaisen pesäpuun juurelle pääsi autolla, luonnonsuojeluvalistus oli jo tehnyt tehtävänsä. SUOMEN LUO TO 12/93 52. 1950-luvulla petolinnut oli vat Suomessa todella ahtaalla. P äällimmäisenä huolena noihin aikoihin niin minulla kuin koko luonnontutkijain veljeskunnalla olivat kuitenkin petoeläimet. päivänä paukuttelemaan." esineinä pirttien piironkien päälle. minusta oli tyrmistyttävää, että nuo ääliöt eivät tienneet sorsistaan yhtään mitään, ennen kuin lähtivät niitä elokuun 20. Petolinnut olivat kokeneet kovia jo viime vuosisadan lopulta lähtien mutta pystyneet korjaamaan asemiaan sotavuosina, jolloin pyssyt oli varattu toisiin tehtäviin. Oma ornitologin urani oli alkanut ,wesilintujen pari ssa Hämeessä, olin seurannut'sorsia päivittäin kevätmuutolta alk'aeR, , laskenut pesivien parien määriä ja munalukuja ja poikueita. Kun olin hyvin nuori ja hyvin palavasieluinen luonnonsuojelija ja, toisin kuin isäni, en sanottavasti kasvien vaan eläinmaailman ja erityisesti lintujen vannoutunut palvelija, minulle suurinta uhkaa ja vihollista merkitsivät metsästäjät. Olin sorsastuskauden kynnyksellä nähnyt lehdessä parin haulikkomiehen haastattelun, jossa nämä jännittyneinä aprikoivat, "kuinka mahtaa tänä vuonna sorsia olla", ja olin täynnä halveksuntaa. Jos tiet olisivat ajoittuneet 1940ja 1950-luvuille, olisi ilmeisesti nähty monta sukupuuttoa. Jälkeenpäin tarkastellen siihen aikaan eivät tainneet viranomaisetkaan seurata sorsakantoja nimeksikään, Riistanhoito-Säätiö eli sittemmin Riistantutkimuslaitos otti vasta ensi askeleitaan. päivänä paukuttelemaan. Ja saanut.jo edellistalvena Luonto-Liiton talvipäivillä palkinnon tutkielmasta, jonka nimi oli Vesija rantalinnustosta eräissä Hämeen jär, vissä. Ensimmäinen julkinen esiintymiseni luonnonsuojelun puolesta oli puhe tai esitelmä koulun teinikunnan juhlassa 1940-luvun lopulla, ja se oli suunnattu sorsastajia vastaan. vsk.. Petolinnuille vähimmäisuojan antoivat kilometrien ja peninkulmien hankalat metsätaipalet, panos/hyöty -suhteen epäedullisuus. Mutta valtavia ovat olleet muutokset myös maan eläimistössä, sekä sen olosuhteissa ja elinympäristössä että eläinkantojen runsaudessa ja lajistossa
Ei ole muistelemassani Haukilan ikihaavikossakaan aikoihin oli ui yhtään puuta jäljellä, ei siinä eikä muissakaan 1950-luvun ikihaavikoissa. " intoa. Kun Suomen eläimistö joutui nopeasti raskaaseen uudelleenkoulutukseen, jossa harvat menestyivät ja monet lannistuivat, luonnonsuojelija ja metsästäjä huomasivat olevansa usein samassa rintamassa yhteistä vihollista vastaan. Huomaan tätä syyskuun alussa kirjoittaessani, että tuosta on melkein päivälleen 40 vuotta. Metsästäjien syvät rivit eivät toki ole likimainkaan yhtä mallikelpoisia kuin johtajansa, ja tosiasiassa sorsastus on edelleenkin metsästäjien roskaväen paraati, jossa tapahtuu paljon törkeyksiä. Kun kompuroimme suuren pääkaupunkilaisen eläintäyttämön varastossa kaupungin kai ainoassa jäädyttämössä Sörnäisissä, vanha rikoskomisario Jalonen haukotteli sen minkä kylmältä kykeni , kunnes iski äkkiä salapoliisin silmänsä oravaan, joka oli kesäpuvussa, siis rauhoitusaikana tapettu! Muistan hyvin hänen repliikkinsä: "Se on asiaa!" Olihan orava hyötyeläin, arvokas turkiseläin silloin, ja hänen puheenvuoronsa sisälsi myös mielipiteen minun mehiläishaukoistani ja pöllöistäni. " tolintuvihan sammumisen myötä. vsk. Poliisimiehet eivät osoittaneet ylimääräistä SUOMEN LUONTO 12/93 52. Mutta sitten kehitys lähti Kalliolan ja Yrjö Kokon viitoittamaan suuntaan. Preparaattorien varastot ja heidän pöytäkirjansa ylittivät kaikki odotukset: mehiläishaukkoja, hiirihaukkoja, sarvipöllöjä, suohaukkoja, kymmeniä, satoja. Maalla oli malttia vaurastua, teollistuminen ja tehotalous vaativat kauhean hinnan luonnossa, ja 1960-luvulla luonnonsuojelun painopiste siirtyi väistämättä jyrkästi eläinten ja kasvien suoran surmaamisen torjunnasta niiden elinympäristön pelastamiseen. Tarvittiin vähän sitkeyttä, mutta panihan se Kalliola poliisiviranomaiset asialle ja valtuutti kenenpä muun kuin minut asiantuntijaksi tarkastuskierrokselle. Ja neljännesvuosisadassa Suomen kansa oli pesty suvaitsemaan tai peräti rakastamaan paitsi ilveksiään ja karhujaan myös haukkojaan ja kotkiaan. . Pääosa petolinnuistahan oli jo ennen sotia laissa rauhoitettu, lain kunnioitus vain oli olematon. Vain joku yrmy äijänjässikkä pohjan perillä jäi vielä puimaan nyrkkiään ja virittelemään kotkarautojaan. Jo aamuhämärissä alkoi kaveri viereisessä sellissä ottaa yhteyttä seinän läpi; hän oli hyvin sydämellinen ja solidaarinen ja kertoi tietävänsä minulle mainion työpaikankin. Vääksyn poliisi oli myötämielisempi , ja kun paluu preparaattorin luota Urajärveltä venyi iltapimeään eikä minulla silloin eikä vielä vuosiin ollut telttaa nukuin aina heinäladoissa niin pyysin ja sain yösijan putkasta. Ei ollut mieltä rauhoittaa lintujärveä metsästykseltä, jos maatalouden ravinnepäästöt ja teollisuuden typpilaskeumat kasvattivat sen umpeen. " Suwpedot näätää myöten oli listitty likimain sukupuuttoon." Ku vassa ilves. Ehkä hänen virkaintoisuuttaan yksittäisissä hankkeissa hillitsi sekin, että hänen yhdenmiehenvirastonsa hoiti valtakunnassa kaikki ne asiat, joita nykyisin käsittelevät ympäristöministeriö, vesija ympäristöhallitus, läänien ympäristönsuojelutoimistot sekä kuntien ympäristölautakunnat ja ympäristönsuojelusihteerit. D 33. Se on, kumma kyllä, tähän ikään asti ainoa putkayöni, ja sitäkään en osannut käyttää hyväkseni . Heidän seuraajansa, taitavat ja ahkerat luontovalistajat, nämä suomiset, korkolaiset, paulinit, montoset, hildenit, hautalat ja kumppanit, panivat toimeen rynnäkön kirjoin, lehtikirjoituksin, valokuvin ja filmein. Metsästäjien kanssa välit paranivat pe"Ja uuttukyyhky kuoli jo kauan sitten koti-Hämeessäni sukupuuttoon .. Ja uuttukyyhky kuoli jo kauan sitten koti-Hämeessäni sukupuuttoon; sitä eivät suinkaan tappaneet kyyhkynmetsästäjät vaan rikkaruohonruiskuttajat ja metsänhoitajat. Luonnonsuojeluvalvoja Reino Kalliola puolestaan oli joviaali ja leppeä vanhan ajan herrasmies, joka mieluummin käytti houkutusta kuin rangaistusta, uskoi enemmän suurenmoisten, kaunokirjallisesti loisteliaiden vieläkin lyömättömien luontokirjojensa tehoon. Vesilintujen kohtalo on yhä aivan armoton, eikä sorsien rauhoituksista kanalintujen tapaan edes keskustella. Noihin 150vuotiaisiin haapajättiläisiin oli vuosikymmenien aikana karttunut 28 suurten lintujen pesäkoloa ja lisäksi luvuton määrä kottaraisten ja tiaisten pikkukoloja. Arsenikkilupiensa kautta täyttäjät olivat kirjoissa ja kansissa. "Niinä vuosina valistuneessa Hämeessäkin oli ornitologin pidettävä jopa kalasääsken pesä visusti omana tietonaan .. Kuitenkin olisi tavattoman houkutteleva ajatus, että vesilinnut yhtenä vuotena rauhoitettaisiin kokonaan ja nähtäisiin, mille tasolle kannat sen jälkeen asettuisivat. Sopu metsästäjien kanssa oli kuitenkin ennen muuta pakon sanelema. Keskeinen järjestölehti Metsästäjä onkin jo kauan suojelumyönteisyydessä melkeinpä kilpaillut Suomen Luonnon kanssa. Vasta aivan viime vuosina, kun EY:n esileikit halpatuonteineen ovat tuhonneet kalantuottajan talouteni, olen havahtunut katumaan, etten vaivautunut ottamaan siitä työpaikasta selvää ja ehkä ajoin onneni ohi. Olin nuorena puuhakas ja ärhäkkä henkilö, ja niinpä ryhdyin ahdistelemaan valtion luonnonsuojeluvalvojaa, jotta maan kymmenkunnan tunnetuimman eläintentäyttäjän kautta päästäisiin tukahduttamaan petolintuvainoa. Muistan sen siitä, että matkan tietysti polkupyörällä tehdyn päätteeksi ajelin havaintoalueelleni Tyrväntöön ja Sääksmäkeen ja rengastin mainion lintukesän 1953 jälkinäytöksenä vielä viimeiset uuttukyyhkyn syyspoikaset Haukilan ikihaavikossa. Varmasti asiaa edisti se, että metsästysjärjestöjen ja etenkin riistantutkimuksen virkoihin rekrytoitui biologeja opiskelijoiden vahvasti luonnonsuojeluhenkisestä veljeskunnasta, joka oli saanut peruskoulutuksensa luontokerhoissa ja LuontoLiitossa.
Hänen tärkeimmät kuvauskohteensa ovat olleet Pohjois-Karjalan viimeiset suoerämaat, Koivusuo ja Patvinsuo. Kahdeksankymmentäluvun alkupuolella Heikki meloskeli lautan ja piilokojun yhdistelmäänsä lintujärven ruovikoissa. Rajan takaa vielä löytyy erämaata kuvattavaksi. .. Jäniskanta romahti ja Heikki muutti 1987 Lieksaan, ja jo vuoden kuluttua Ilomantsin Hattuvaaraan, lähemmäs kuvauskohteiksi löytyneitä Pohjois-Karjalan soita. Ensimmäisinä Hattuvaaran vuosina Heikin vuokra-asunnon kalusteena oli vain patja lattialla. Biosfäärialue tähtäimeen Kuluvan ja tulevan vuoden mielenkiintoinen kuvausprojekti on biosfäärialueen dokumentointi. Suomen ensimmäinen biosfäärialue perustettiin Pohjois-Karjalaan; se ulottuu Petkeljärveltä Ruunaaseen. SUOPURSU ,:,.~ .. Vuorokaudenja vuodenajat, eläimet ja linnut muuttuvat, vaikka retkeilee samoilla pai34 Luonnonkuvaaja Heikki Kokkonen tunnetaan vaatimattomasta elämäntavastaan ja loppuun asti harkituista valokuvistaan. Patvinsuo on kansallispuisto ja turvetuotantoalueen ulkopuolinen Koivusuo on luonnonpuisto. ~-,C 'w : ~ · Heikki Kokkonen löytää Koivusuon ja Patvinsuon erämaisista maisemista aina uutta kuvattavaa. Tästä kuvaustyöstä on nähty otteita Suomen Luonnonkin sivuilla, ja juuri on valmistunut Heikin itsensä kustantama teos Ka,jalan saloilla. vsk.. Kirja kertoisi pikkuisten suolampien elämästä maisemakuvin, joita elävöittäisi lampien useinkin niukka linnusto. Toisena haaveena on tehdä kuvausretkiä rajantakaiseen Karjalaan. Heikin mielestä aarniometsien suojelussa ollaan pari vuosikymmentä liian myöhässä. Viime vuosina on keskusteltu kiivaasti aarniometsien suojelusta. Toinen kuvauskohde Värtsilän vuosina oli jänis. Kuvaajan näkökulmasta metsiemme tila on masentava. Kuvamyynnistä kertyy tuloja sen verran, että poikamies tulee toimeen. Maisemat, rakennukset, vanhat työtavat, kaikki pyritään kuvaamaan. Kuvamateriaalia kerätään miltei kaikesta alueen alkuperäisestä luonnosta unohtamatta ihmisenkään tmmmtaa. Parhaita, miltei koskemattomia metsäalueita löytyy suosaarekkeista. Muualle tehometsätalous on jättänyt omat jälkensä, eikä Heikin kuva-aiheisiin kuulu hakkuuaukkojen dokumentointi. Teksti ja henkilökuva: Ari Komulainen Kuvat: Heikki Kokkonen Suoerälilaan kuvaaja Heikki aloitti kuvaajauransa dokumentoimalla Värtsilän kuulua Sääperin lintujärveä. Kuvasaaliiksi useamman vuoden työstä tulivat yleisempien lintulajien ohella mm. Silloin ristiturpia koikkelehti metsissä ennätysmäärin, ja jäniksistä syntyi erinomainen sarja kuvia. Kuvauskohteiden kartoittaminen vaatisi kuitenkin pitkiä oleskeluaikoja, joten tämän projektin käynnistäminen on vielä epävarmaa. Se muuttuu ilmeisesti lähivuosina osaksi perustettavaa Koitajoen kansallispuistoa. Toisaalta naapurin alueen dokumentoinnilla olisi nyt sosiaalinen tilaus: kun taloudellinen toiminta Karjalassa ilmeisesti suomivetoisena pyörähtää toden teolla liikkeelle, ovat luonnonarvot vaarassa. Nämä suot ovat säästyneet sen vuoksi, että ne on suojeltu. Soilla on koskematonta luontoa "Muualle ei kannata kuvaamaan mennäkään kuin soille, jos aikoo koskematonta luontoa Pohjois-Karjalassa kuviksi tallentaa", Heikki arvelee. D SUOMEN LUONTO 12/93 52. Riittävän suuria ja yhtenäisiä metsäalueita ei enää ole jäljellä. Kaupallisuus ja bisnesajat. telu eivät sovellu Heikin elämänasenteeseen. Kuvauskohteen tuntemusratkaisee lopputuloksen, oli kyseessä eläin tai maisema. Heikin kamera on tallentanut myös metsää. Aamiometsät ovat pieniä sirpaleita taimistojen ja hakkuuaukkojen puristuksessa. Syksyllä 1994 pitäisi olla valmiina diasarja ja kuvitettu vihkonen. mustatiira, kultasirkku ja uivelo. Kameraa ei pysty suuntaamaan niin, ettei hakkuun reuna näy. Muuttokuormassa ei ollut paljon muuta kuin valokuvausvälineitä. Nytkin hänellä on vain yksi ylellisyys: uudehko auto, joka on luonnonvalokuvaajalle välttämätön. koilla vuodesta toiseen. Suon vuodenkierron tallentaminen kuviksi on mielenkiintoista; yhtään samanlaista kuvausretkeä ei tarvitse tehdä. Heikin tulevaisuuden suunnitelmissa on lastenkirjan työstäminen
vsk. "JOUTSENLAMPI", PATVINSUO VAIVERO SUOMEN LUONTO 12/93 52. 35
Yarpuspöllön hento mutta linnun pieneen kokoon nähden kantava soidinvihellys kiirii kevättalven hämärässä yllättävän kauas suotuisissa oloissa jopa kilometrin päähän. Pihakoivun kottaraispönttö saattaakin keväällä olla puolillaan pikkulinnun raatoja, joita varpuspöllö on talven mittaan sinne itselleen varastoinut. Maaliskuun puolessa välissä piskuinen pöllö häviää reviirilleen etsimään itselleen puolisoa. Usein varpuspöllö kuitenkin asettuu tutulle reviirille pesimään valmiiksi katsomaansa koloon . Juha Vesala Palavasiltnäinen pii Aamuja iltahämärissä saalisteleva varpuspöllö on touhuissaan tappavan tehokas. Varpuspöllö käyttää kottaraispönttöjä sekä talvivarastoinaan että yöpymispaikkoinaan. Uros ruokkii naarasta Pienimmän pöllömme pesimäaikainen käyttäytyminen on vaihtelevampaa kuin esimerkiksi viirupöllön, joka elinikäisen parisuhteen luotuaan pesii samaisessa kolossa vuodesta toiseen. Sirkutus katkeaa, kun varpuspöllö iskee pikkulinnun saaliikseen lintulaudalta. Poikasrengastusten yhteydessä on saatu paljon uutta ja 36 SUOMEN L ONTO 12/93 52. vsk.. Sydäntalvella sille on ruokapöytä katettuna lähes jokaisen talon pihaan
Varpuspöllö munii vuosittain kolmesta kahdeksaan munaa. Pesimäympäristöjen pöntöttäminen on antanut uutta tietoa linnun käyttäytymisestä. Uros saalistaa myös pesäpoikasaikana, joka niin ikään kestää kuukauden päivät. Varpuspöllö saa huonoinakin myyrävuosina lentoon kohtalaisen poikueen. Pöllön reviiri on siis hyvin pieni, mikä selittää linnun yleisyyttä tietyillä alueilla. Parhaista vanhoista kuusikoista on löydetty pesintöjä jopa 350 metrin välein. hieman hämmentävääkin tietoa varpuspöllön paikkauskollisuudesta ja vaelluskäyttäytymisestä. Viime vuosikymmenellä sen kuitenkin huomattiin olevan paljon luultua yleisempi. vsk. Punatulkun kokoista vantteraa varpuspöllöä on pidetty hyvinkin harvalukuisena salomaiden asukkina. ~upöllö SUOMEN LUONTO 12/93 52. Kotikolon jätettyään nuoret pedot tutustuvat emojensa suojissa kotometsään ja saalistuksen saloihin muutaman viikon. Myyräkannan vaihtelut vaikuttanevat varpuspöllön muninnan aloittamiseen, siten että se huonona vuonna siirtyy myöhemmäksi kevääseen. Monenlainen metsä kelpaa Kotometsäkseen varpuspöllö valitsee mieluiten niin sanotun kanahaukkametsän, joka tyypillisimmillään on vanha kuusikko. Myyrät ovat nimittäin yleensä pöllöjen pääravintoa, ja kun niitä on vähän, pöllöemot munivat vähemmän munia tai jättävät pesinnän tyystin väliin. Kuukauden kestävän haudonnan aikana uros huolehtii hautovan naaraan ruokkimisesta. Käsitys, jonka mukaan vain vanha kuusikko kelpaisi var37. Munien lukumäärä ei riipu myyrien runsaudesta, mikä on poikkeuksellista pöllöillä
Hän on saanut apua Johannes ja Jiirgen Wiehniltä sekä Seppo Grönlundilta. Pirkanmaalla on tavattu varpuspöllö kolmena peräkkäisenä vuonna samasta kolosta. Lautapöntön saaminen valotiiviiksi lienee kuitenkin huomattavasti vaikeampaa kuin pökkelön. Pönttökin sopii pesimäpaikaksi Hannu Hautalan kololintukirja kertoi vielä 1978, että "varpuspöllö kelpuuttaa kodikseen vain luonnonkolon". Varpuspöllö ei näytä olevan paikkalintu ainakaan sanan varsinaisessa merkityksessä. Kosteuden jatkuvat vaihtelut jäädyttivät kolot pesimäkelvottomiksi. Juuri tuolloin maatamme alkoivat vaivata niin sanotut eurotalvet. D Ki,joittaja on elimäkeläinen luonnonkuvaaja ja lintuharrastaja. Varsinkin käpytikat nakuttelevat koloja myös varpuspöllön tarpeisiin. Luonnonkolojen tutkiminen paljasti ilmeisen syyn: ne olivat juuri pesinnän aloittamisen aikoihin sisältä jäisiä. Varpuspöllö tekee pitkiäkin vaelluksia talvisen ravinnon perässä, ja palaa otolliselle pesimäalueelle maalis-huhtikuulla. Pakkasta piti pari päivää ja taas satoi vettä. vsk.. Pikkunisäkkäiden ohella se syö jopa käpytikan kokoisia lintuja. Hienoisen yllätyksen ainakin itselleni tuotti se, ettei pönttöä välttämättä tarvitse kairata pökkelöstä, vaan varpuspöllö saattaa kelpuuttaa myös maalatun tai kyllästetyn lautapöntön, jonka etuseinä on kuoripuuta. Paikkalintu vai ei. Pöntöksi ei kelpaa mikä tahansa kyhäelmä. Pönttöpesinnät lisääntyivät yllättäen 1987. Metsän ei myöskään välttämättä pidä olla laaja, kuten on luultu. Hyytävä katse lamaannuttaa myyrän Varpuspöllö on saanut kynsiinsä myyrän. Etuseinän tulee olla viidestä yhdeksään senttiä paksu, pöntön pitää sulautua maastoon ja sen pitää olla ehdottoman valotiivis: valo saa tulla sisään ainoastaan lentoaukosta. Tietoa tukee myös pesäpoikasaikana Ruovedellä renkaista tunnistettu lintu. Kotipaikkauskollisuudeltaan se sijoittuu ilmeisesti helmipöllön ja viirupöllön väliin. Eri puolilla Suomea tehdyissä tutkimuksissa on kuitenkin todettu, ettei luonnonkolo ole varpuspöllölle välttämättömyys. Helmipöllökoiras on melko pesäpaikkauskollinen, mutta naaras vaeltaa, ja viirupöllö on paikkalintu puhtaimmillaan. Joka vuosi joko toinen tai molemmat puolisot olivat vaihtuneet. Tosin sekin, että tutkimusalueella tunnetuille reviireille vietiin kaksikin pönttöä, on ollut varmasti omiaan lisäämään pönttöpesintöjen määrää. puspöllölle kotometsäksi, on osoittautunut vanhentuneeksi. Tampereen lintutieteellinen 38 yhdi stys on 1980-luvun puolenvälin jälkeen sijoittanut varpuspöllölle sopiviin paikkoihin 550 pönttöä. SUOMEN LUONTO 12/93 52. Lintu ei kaihda muutamalla kolohaavalla höystettyä nuorempaakaan kuusikkoa. Varpuspöllön on huomattu pesivän lähes kaikenlaisissa metsissä, kunhan koloja vain on tarjolla. Myös kalliomänniköt kelpaavat, kunhan vain koloja on saatavilla. Sama lintu nimittäin oli rengastettu puoltatoista kuukautta aiemmin Forssasta talvivarastonsa päältä. Lentoaukon halkaisijaksi oli Tampereen tutkimuksissa kairattu 4,5 senttiä, mikä vastaa varsin tarkasti luonnonkolojen keskiarvoja. Kokeilu on osoittanut, että lintu hyväksyy pesäkseen myös pöntön, kunhan se on tehty pöllölle mieluisaksi. Martti Lagerström ja Jaakko Sy,jänen antoivat käyttöön tutkimustietoja
Esimiestensä mukaan Vanhalan pariskunta on oikea löytö, varsinainen aarre kansallispuistolle. Kuvassa Vanhalat ovat huvimatkalla Tammiossa, joka ei kuulu kansallispuistoon. Ne ovat näet uhanneet tappaa minut", kertoo Vanhala, jota moiset uhkailut lähinnä hymyilyttävät. Itäisen Suomenlahden kansallispuisto perustettiin 1982, mutta vasta viisi vuotta myöhemmin riitti rahaa ympärivuotisen valvojan palkkaamiseen. Kevättalvella Vanhala sai haminalaiset miehet kiinni hylkeenmetsästyksestä ei tosin itse teosta, mutta tuoreet verijäljet todistivat vahvasti miehiä vastaan. "Haravoimme roskat saarelta ja poltimme ne aina lähtiessämme. Miehet eivät ole Vanhalan mukaan luopuneet harrastuksestaan. Ritva Vanhalan mukaan metsähallitukselle varsinkin alkuaikoina soiteltiin valituksia "liian suorapuheisesta valvojasta". Kansallispuistossa on myös runsaasti hyviä lintusaaria, joilla pesivät muun muassa ruokki, riskilä, selkälokki, harvinainen etelänkiisla ja pilkkasiipi. Sen tietää Esko Vanhala, jonka työhön kuuluu pitää luvattomat leiriytyjät, roskaajat, lintujen häiritsijät ji;I hylkeenampujat kurissa kansallispuiston alueella. Siihen kuuluu koko Kymen läänin uloin saaristo noin 60 kilometrin levyisenä. Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on laaja. Saari näet siirtyi metsähallituksen omistukseen, ja valvojan paikan täyttäminen viivästyi. 39. Puiston rajojen ulkopuolella, Venäjän puolella, siintelee jylhä Suursaari. Lisätienestiä hankkivat miekkoset pitävät kansallispuiston erästä saarta metsästyksensä tukikohtana, eivätkä häivy kehotuksista huolimatta. vsk. Miehet olivat Metsäntutkimuslaitoksen tutkijoita, jotka tajusivat oitis ahkeran pariskunnan arvon. Kun lapsia syntyi, käynnit harvenivat, mutta jatkuivat taas lasten varttuessa. Sesongin ulkopuolella hän parantelee puiston varustetasoa ja huolehtii koko vuoden polttopuista. Eräänä viikonloppuna 1970-luvun lopulla saarelle tuli kaksi miestä, jotka ällistelivät Vanhaloiden puuhia. "Se oli mahdottoman mehevä hetki", Ritva Vanhala muistelee tiedon saamista. "Muualta tulevat ymmärtävät parhaiten puiston säännöt. SUOMEN LUONTO 12/93 52. Kaukana mantereelta kävi vähän retkeilijöitä, mutta he jättivät sitäkin enemmän merkkejä itsestään. Niin oli mukavampi tulla seuraavalla kerralla", kertoo Ritva Vanhala. Jutun käsittely oikeudessa on vielä kesken. He pyysivät Vanhaloita siivoamaan paikallisesti. Valittajille vastattiin, että niinhän valvojan tuleekin puhua. Puiston uhanalaisimpia eläimiä ovat halli eli harmaahylje ja itämerennorppa. Sitä Esko Vanhala on käyttänyt siihen tapaan, että jotkut nimittelevät häntä Haminan turuilla ja toreilla v-mäiseksi mieheksi. Jonkin ajan kuluttua metsäntutkijat alkoivat vihjailla, että vakinainenkin paikka voisi olla mahdollinen. Sen valvoja on nähnyt Ulko-Tammion merivartiotornista kiikarilla. Lintujen rauhan takia maihinnousu joillekin saarille on kokonaan kielletty. Kesällä on tärkeintä pitää huolta siitä, että luonto ei joudu kärsimään ihmisten mielihaluista ja että meillä olisi tulevaisuudessakin mahdollisuus nähdä jokin Itämeren jäljellä olevista norpista köllöttämässä kivellä tai kuulla riskiläparven väräjä'vä vihellys mereltä. Siisti ja vieraanvarainen saari näytti silloin toisenlaiselta: ainoat varustukset olivat huono laituri ja sodanaikainen kämppä. Vaikka ryökäleisiin tekisi epäilemättä joskus mieli käydä käsiksi, valvojan ainoa sallittu ase on puhe. Esko Vanhalan työ on monipuolista. Anne Brax Anne Brax Ritva ja Esko Vanhalalle tuli harrastuksesta työ. Saaria ja luotoja on noin sata. Vuosien odotus palkittiin Tästä alkoi Vanhaloiden kymmenen vuoden odotus. "Kun tapasin niistä yhden, se ihmetteli, että vielä olin pystyssä. Heidän työmaansa on Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa ja tukikohtansa U lkoTammiossa. He kokevat puiden kaatamisja nuotiontekokiellotkin oikeuksiensa kaventamisena, vaikka tuon pilkotut puut valmiiksi keittokatoksiin", Esko Vanhala kertoo. Suojelualueen valvoja turvaa luonnon oikeudet Luonnonsuojeluvalvojan työ kauniissa Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa saattaa näyttää lokoisalta hommalta. Vanhaloita kävijöiden suttuisuus tympi. Entinen Haminan sataman ahtaaja Esko Vanhala ja hänen vaimonsa, lyhyttavarakaupan pitäjä Ritva Vanhala, ovat käyneet kansallispuistoon kuuluvalla Ulko-Tammion saarella kalastelemassa lähes joka viikonloppu jo 1960-luvun puolivälistä lähtien. Paikalliset, jotka ovat tottuneet käymään täällä ennen kansallispuiston perustamista, ovat jääräpäisiä. Lokoisuus on kuitenkin näennäistä; todellisuudessa valvoja saa helposti ilkeän ihmisen maineen. Hylkeentappajat uhkailevat Suojeltujen hylkeiden tappaminen on murheellisin esimerkki tästä jääräpäisyydestä
Biisonimaan ytimenä oli preeria josta suurin osa on nyt muutettu pelloiksi mutta yhtä tärkeää biisonialuetta olivat metsät. Pui ston talvilaitumet ovat käyneet liian pieniksi kasvaneelle biisonikannalle. Turkismetsästäjät ampuivat biisoneita nahan ja kielen vuoksi 1800-luvun alussa. Eläimiä tapettiin kuin tuholaisia. Puistossa on useita geysirejä, joista on tullut maailmankuuluja. SUOMEN LUONTO 12/93 52. Vuodessa Tonnin painoinen biisoniuros on preerian voimanpesä. Valkoisen miehen saapuessa biisoneita arvioidaan kuljeskelleen preerioilla yli 50 miljoonaa. William "Buffalo Bill" Cody palkattiin Union Pacific -rautatieyhtiöön 1860-luvun lopulla metsästämään bi isoneita rautatien rakentajien ruokapöytään. Alkuperäisellä preeria-alueella säilyneillä ruohostosaarekkeilla elää lisäksi joitakin laumoja talviruokinnan varassa. Kun teurastuksen äänet vaimenivat, preerialle tuli metsästäjiä hiljaisempi ammattikunta: luunkerääjät. Monet muut taas väittävät, ettei biisoneista ole ainakaan suurta haittaa ja että ampujien motiivit ovat vallan toiset. Kasvaneet biisonilaumat vaeltavat puistosta talvisin tasangolle, jolta valkoinen mies tuhosi ne 1800-luvun lopussa. Pohjoiseteläsuunnassa se lähti Albertan pohjoisosista Kanadasta ja jatkui aina Koilli s-Meksikoon. Yellowstonen mustakarhut poseeraavat kuvissa hellyttävän näköisinä makupaloja kerjäten. Tasangoilla liikkui laumoja, joiden pituus saattoi 40 olla 100 kilometriä ja leveys lähes 40 kilometriä. Lehmä painaa enimmillään 550 kiloa, ja molemmat sukupuolet ovat sarvekkaita. Kolmannes puistosta paloi suuren mediakohun säestämänä 1988. Metsäbiisonit ovat luultavasti Aasiasta PohjoisAmerikkaan tulleiden ja pohjoiseen jääneiden eläinten jälkeläisiä. vsk.. Selkä viettää jyrkästi alaspäin, ja lantionseutu näyttää suhteettoman sirolta etuosaan verrattuna. Kömpelöstä ulkonäöstään huolimatta biisoni juoksee tarpeen vaatiessa lähes kaksi kertaa ihmistä nopeammin. Metsäbiisoni on näistä suurempi , joskin sen pää on pienempi . Suurista preerialaumoista olivat vuosisadan vaihteen lähestyessä jäljellä vain luut. Metsäpalon jälkeenkin Yellowstone on päässyt etusivuille, nyt biisonien vuoksi. Metsäbiisonit rauhoitettiin ja 1922 niiden turvaamiseksi Biisoneita eli alun perin alueella, joka peitti puolet Pohjois-Amerikasta. Valtavan voimakkaita lapoja korostaa suuri kyttyrä ja jykevä pää. Pyynti kiihtyi, kun uudisasutus vyöryi länteen. Nykyisin luonnonvaraisia biisoneita on Wood Buffalossa ja Yellowstonessa. Vaikutelmaa korostaa paksun karvapeitteen puuttuminen takaruumiista. Thomas Nixon ampui vuonna 1870 lähellä Dodge Cityä 120 biisonia 40 minuutissa. Niitä on siellä yhteensä yli 3 000, ja ne ovat Yhdysvaltain ainoat todella luonnonvaraiset biisonit. Preeria oli ennen ihmisen maissija vehnäpeltoja niin laaja, että biisonilauma löysi aina uutta syötävää; lauman elinalue oli usein kokonaisen osavaltion eli suunnilleen Suomen kokoinen. Ihmisen suhtautuminen ei ole sadassa vuodessa paljoa muuttunut: puiston rajan ulkopuolella eläimet ammutaan. Osa biisoneista jopa palasi takaisin preerialle luista tehtiin lannoitetta maissipel loi l le. Etelämmäksi siirtyneet biisonit kehittyivät preeriabiisoneiksi. Pelkästään 1873 rautatieyhtiö kuljetti preerialta itään 750 000 nahkaa ja yli kaksi miljoonaa kiloa lihaa. Metsäbiisoneita oli noin 170 000, mutta ne hävitettiin samaan aikaan kuin preeriabiisonitkin. Vuosisadan vaihteen tienoilla niitä arvioitiin olevan jäljellä noin 300, kaikki Pohjois-Albertassa. Niiden rauhalliset vuodenaikaisvaellukset ovat melko lyhyitä, preerioilla korkeintaan joitakin satoja kilometrejä. Biisonien joukkoteurastuksella yritettiin myös tuhota preeriaintiaanit, joille eläimet oli vat elinehto ja jotka vastustivat maitaan varastavia valkoisia. Rautatien tulo länteen 1860-luvulla merkitsi lopullista kuoliniskua suurille laumoille. Preerioiden jättiläinen Biisoni on Pohjois-Amerikan suurin maaeläin. Buffalo Bill tappoi puolentoista vuoden aikana yli neljä tuhatta biisonia. Biisonit liikkuvat tavallisesti 20-30 yksilön laumoissa. Tuon ajan aseilla tahti on ollut lähes käsittämätön. Ilkka Vanha-Majamaa Biisoni on yhä hi Viime vuosina Yellowstonen kansallispuisto Yhdysvalloissa on tullut kuuluisaksi biisoniongelmastaan. Puiston biisonikanta on kolminkertaistunut 1960-luvulta. Alueen asukkaat ja monet viranomaiset väittävät biisonien olevan vaaraksi karjalle ja ympäristölle, minkä vuoksi ne ammutaan. Noin 9 000 neliökilometrin laajuinen Yellowstone on maailman vanhin kansallispuisto, joka rauhoitettiin jo 1872, paljon ennen suojeluajatusten yleistymistä. Yhtiöt mainostivat junamatkoja kertomalla, että biisoneita voi matkan aikana ampua liikkuvasta junastakin. Vaikka intiaanit hyödynsivät biisoneita monin tavoin, se ei käytännössä vaikuttanut kantoihin. Kaikkea lihaa ei kerätty talteen, vaan paljon jäi mätänemään preerialle. Verinen historia Ennen valkoisen miehen tuloa biisonin ainoat saalistajat olivat susi, harmaakarhu ja intiaanit eräät heimot saivat siitä ruuan, vaatteet ja jopa asumuksensa. Biisonin eturuumis on massiivi nen. Kun ruoka talvella loppuu, eläimet eivät halua kuolla nälkään vaan lähtevät etsimään uusia laitumia. Eläinten asuinalue ulottui Pennsylvaniasta ja Virginiasta itäiseen Oregoniin saakka. Metsäbiisoni pelastui vahingossa Amerikkalaisesta biisonista on kaksi alalajia: Kanadan puolella elävä metsäbiisoni sekä Yhdysvaltojen ja Kanadan avoimien maiden preeriabiisoni. Lähes kahden metrin korkuinen ja kolmen metrin pituinen suuri sonni voi painaa jopa tuhat kiloa. Kokoa lisää eturuumista ja päätä verhoava paksu ja pitkä karva. Nahkoja alettiin käyttää myös teollisuuden raaka-aineena 1870luvul la. käytettiin jopa 9 000 tonnia biisoninluuta sokerin jalostamiseen sekä nappien, kampojen ja puukonkahvojen valmi stukseen. Metsästys tehostui , kun espanjalaiset valloittajat tutustuttivat intiaanit hevosiin
On aika laskeutua laaksoon. lumi ei lannista biisonia, joka eli aikanaan Alaskassa asti. vsk. Talvella lunta kertyy vuorille jopa useita metrejä. 41 .... .... · SUOMEN (.l.JO TO 12/93 52. Yellowstonen kansallispuisto sijaitsee Kalliovuorilla. 1kipatto
Siellä niitä ei metsästetä, ruokita eikä ylipäätään hoideta millään tavoin. SUOMEN LUONTO 12/93 52. Biologien riemuksi eläimet olivat melkein puhtaita metsäbiisoneita. Tanner jytisee jälleen Kun iho on ärtynyt, piehtarointi on paikallaan. Aktiivista suojelua Eläinten oikeuksia puolustavat ryhmät ja radikaalit ympäristöaktivistit, kuten Metsästyksen sabotoijat (Hunt Sabs) väittävät, etteivät valtio ja liittovaltion hallitus edes yritä löytää ratkaisua ongelmaan. On myös ehdotettu lisämaan ostamista, jotta biisoneille riittäisi tilaa. Suurta metsäpaloa seuranneen talven 1989 aikana Yellowstone-joen varrella, lähellä Gardineria 569 biisonia käveli ulos kansallispuiston pohjoisportista etsimään ruokaa. Viranomaiset kutsuvat tätä kannan rajoittamiseksi, valikoivaksi harventamiseksi tai eläinten aiheuttamien tuhojen kontrolloimiseksi. Hän on vieraillut Yellowstonen kansallispuistossa tutustumassa paloekologiaan ja biisoneihin. Luomataudin epäillään tarttuvan biisonista nautaan. Yhdestä asiasta metsästäjät, ranchinomistajat, suojelijat ja biologit ovat kuitenkin yhtä mieltä: Yellowstonen kansallispuisto on liian pieni elättämään kasvavaa biisonikantaa. Yhdysvaltojen suurimmat biisonilaumat elävät liittovaltion ja osavaltioiden suojelualueilla. D FK Ilkka Vanha-Majamaa työskentelee Metsäntutkimuslaitoksessa tutkijana. Kantojen kasvaessa esimerkiksi Yellowstonen kansallispuistossa on esiin noussut uusi kysymys: pitääkö biisonin antaa vaeltaa myös puiston ulkopuolelle. Muutama biisoninsuojelija tuomittiin syntyneen kahakan vuoksi. Biisoneillekin oikeus laitumiin. Jos laumat jätetään lisääntymään vapaasti, ne kansoittavat tasangot ennen pitkää. Televisiokuvat vertavuotavista biisoneista, joita ammuttiin jopa kolme, neljä kertaa ennen kuin ne kuolivat, pakottivat selittelemään. Laumasta on siirretty pienempiä ryhmiä eri puolille. Yellowstonen kansallispuisto on kuitenkin ainoa paikka Yhdysvalloissa, missä biisonit ovat todella vapaita. Voimassa olevan väliaikaisen hoitosuunnitelman mukaan kansallispuistosta poistuvat biisonit ammutaan. Eräänä vaihtoehtona on esitetty alueelta 60 vuotta sitten hävitetyn suden tuomista takaisin puistoon saalistamaan kasvavaa biisonikantaa. Näin laumat pysyisivät puiston sisällä. Preeriabiisonin paluu Vuosisadan vaihteessa preeriabiisoneita oli jäljellä vain muutama sata suojelualueilla ja karjatiloilla. Harvennusta joukkomurhalla Talvella biisonit vaeltavat laaksojen läpi ulos kansallispuistosta yhteislaitumille, joita Montanan karja käyttää kesällä. Nykyisin näitä vahingossa säilyneitä "oikeita" metsäbiisoneita on yhteensä jo yli 2 500. Osavaltion lakiin esitetään muutosta, jonka mukaan biisoni ei enää kuuluisi riistalajeihin. Heidän mielestään biisonit vaatisivat kymmenen kertaa nykyisen puiston kokoisen elinalueen. Puistonvartijat ja arvalla valitut metsästäjät ampuivat ne. vsk.. Annetaanko niille siihen oikeus. Nykyisen suojeluja hoitojärjestelmän vallitessa on biisonin säilyminen taattu sekä luonnollisessa ympäristössä että karjatiloilla. Vähien metsäbiisonien omaperäinen perimä hukkui preeriabiisoneiden geeneihin, ja sen uskottiin kadonneen lopullisesti. Niiden metsästäminen oli haaste preeriaintiaaneille ja heidän hevosilleen. Säätiön ja puistonvartijoiden mukaan ei ole yhtään todistettua tapausta luomataudin siirtymisestä biisonista nautaan. Lisäksi Wood Buffalon kansallispuistossa elää metsäja preeriabiisonin sekakantaa yli 50 000 eläimen perimästä on suurempi osa peräisin preeriakuin metsäbiisonilta. Näiden suojelijoiden mielestä biisoneita ei saisi tappaa mistään syystä. Eri viranomaiset muotoilevat yhdessä pitkän tähtäimen hoitosuunnitelmaa biisonille. Ympäristöaktivistien mukaan puiston rajat eivät ole ekologisesti realistiset. Karjatilallisten mielestä Yellowstonen biisoneita tulisi ruokkia talvella. Nykyisin puhtaita preeriabiisoneita asustelee Yhdysvalloissa ja Kanadassa yli 42 40 000. Montanan viranomaiset väittivät, ettei keskenmenoja aiheuttavan luomataudin vuoksi ollut muuta mahdollisuutta kuin ampua eläimet: tauti uhkasi 770 miljoonan dollarin karjateollisuutta. Puiston rajan ylitettyään biisonit saavat huomata, että hellä huolenpito vaihtuu yhdellä askelella tappotuomioksi. Kanadalaiset kuitenkin pilasivat hyvän asian siirtämällä 1920-luvulla alueelle "kannan elvyttämiseksi" muutamia tuhansia preeriabiisoneita etelästä. perustettiin 45 000 neliökilometrin laajuinen Wood Buffalon kansallispuisto. Vuonna 1957 kansallispuiston pohjoiskolkasta löytyi entuudestaan tuntematon kahdensadan biisonin lauma. Seuraavana vuonna metsästäjät ja metsästystä vastustavat mielenosoittajat ottivat yhteen Horse Buttessa, pari mailia puiston rajan ulkopuolella. Biisonin suojelijoilla on asiasta toisenlainen käsitys. Myös joillakin yksityisillä karjatiloilla on melko kookkaita laumoja. Biisonit ovat valtavasta koostaan huolimatta ketteriä. Vaihtoehdoksi biisoneiden tappamiselle on ehdotettu karjan rokottamista tai siirtämistä pois yhteislaitumilta niiksi kuukausiksi, jolloin luomataudin riski on suurin. Näin on muodostettu kuusi kantaa, joita risteytetään suunnitellusti keskenään. Eläinten Säätiö (Fund för Animals) on esittänyt metsästyksen kieltämistä, kunnes voidaan osoittaa, että biisonit todella uhkaavat karjan terveyttä. Vuoden 1900 tienoilla käynnistetyt tehokkaat suojelutoimet pelastivat biisonin, ja sen jälkeen kanta on hitaasti elpynyt. Viimeisessä villissä laumassa oli 25 yksilöä
NIISSA YLLA TYKSIA ON MONTA SORTTIA. .. LAITA LAHJAKUOREEN NAMA KAKSI KORTTIA, .. Iloisten yllätysten raha-arvat Oy VEIKKAUS Ab. Assä ja Casino ovat jännittävämpi tapa kiittää ja muistaa lähimmäistä tai ystävää tänä jouluna. .
Puiden kaataminen sujuu helposti Papua-Uusi-Guineassa. Lupia tällaiseen yritystoimintaan ei tietenkään kannata hankkia usein viranomaiset saavat ties tää hakkuusta vasta kun yrittäjä on jo kadonnut paikalta. Salomosaarilla tilanne on vielä kriittisempi. Tähän mennessä hänet on yritetty murhata kahdesti Nevillen päästä on luvattu 50 000 dollarin palkkio. Tällä hetkellä näyttää siltä, että metsät hakataan, ja rahat menevät Malesiaan ja Japaniin. Kalloja, leukoja, sarvia ja nahkoja sen sijaan on useitakin, ja laji on kuvattu niiden sekä sen nahasta eristetyn DNA:n perusteella. Sen perusväri on ruskea; raajat ovat tummemmat ja naamassa, sorkkien yläpuolella sekä peräpäässä on valkoisia alueita. kesäkuuta julkaistuun uuden lajin kuvaukseen. on kyseessä. Hakkuuteollisuus on kääntänyt huomionsa Papua-Uusi-Guinean ja Salomosaarten sademetsiin. Viime vuonna hakattiin 640 000 kuutiometriä ja tälle vuodelle on myönnetty vientilupa lähes kaksinkertaiselle määrälle. Sen asuinalueelle lähtee pian retkikunta, joka yrittää löytää edes muutaman elävän yksilön. Pseudoryx näyttää lähinnä kookkaalta antiloopilta. Paikallisille heimopäälliköille lykätään käteen kymmeniä tuhansia dollareita. SUOMEN LUONTO 12/93 52. peruuttamalla laittomia sopimuksia ja käymällä luvatta hakkaavien yritysten kimppuun. Puuta ei jalosteta juuri lainkaan, vaan 90 prosenttia siitä viedään tukkeina. Papua-Uusi-Guinean tuore metsäministeri Tim Neville on estänyt metsien tuhoamista mm. Sarvet ovat antilooppimaiset: pitkät, suorat ja taakse sojottavat. Lähes kaikki hakkuuluvat on myönnetty ulkomaalaisille yhtiöille. Uutinen perustuu Nature-lehdessä 3. Hävinnyt ennen löytymistään. Ne yrittävät viime hetkillä pelastaa osan jäljellä olevista sademetsistään. Vain satakiloiselle, suorasarviselle otukselle on annettu tieteelliseksi nimeksi Pseudoryx nghetinhensis suomalaista nimeä sillä ei vielä ole. Puuta ei juurikaan jalosteta paikan päällä, vaan se viedään tukkeina muualle. Pseudoryxien määrää ei tiedetä, mutta laji on erittäin vähälukuinen ja ehkä jo hävinnyt. Markkinoita hallitsee 11 ulkomaalaista hakkuuyritystä. vsk.. Metsää kaadetaan urakalla ja rungot viedään vauhdilla pois. Saarten vai! tionpankin julkaisemien tieto·~ jen mukaan metsät hakataan loppuun alle kymmenessä vuodessa, jos nykyinen meno ! jatkuu. Se häviää luultavasti sukupuuttoon vuosituhannen loppuun mennessä. Isot rahat ovat todella kyseessä. Kaakkoisen Aasian ja Oseanian sademetsät vyöryvät tukkeina vientiin. Näin valtavat voitot valuvat Papua-Uusi-Guinean ulkopuolelle. Viimeinen tällainen oli pitkään Oran Chacon alueelta läheltä Paraguayn, Argentiinan ja Bolivian rajojen yhtymäkohtaa 1970-luvulla tavattu uusi sikaeläin, chaconpekari. Joskus puuyhtiö vain purkaa laivoista miljoonien dollareiden koneet ja satoja miehiä jossakin rannikon autiossa kolkassa. -Malesia. Se on enemmän rahaa kuin he ovat ikinä ennen nähneet, mutta pikkurahaa metsien arvoon verrattuna. Kehitysmaan koko talous voitaisiin mainiosti perustaa metsävarojen järkevään käyttöön. Jos tämä ei riitä, johtajia lennätetään loistohotelleihin viinan ja naisten ääreen miettimään perimmäisiä arvoja. BBC Wildlife, September 1993 Max Henderson Pacific Heritage Foundationista kertoo, että kymmenessä vuodesssa Papua-Uusi-Guineasta viedään 100 miljardin dollarin arvosta raakapuuta. Puolelle metsistä eli 7 ,5 miljoonalle hehtaarille on jo myönnetty hakkuuluvat, ja metsäteollisuus painostaa lujasti saadakseen luvat vielä 2,5 miljoonalle lisähehtaarille. sialainen yritys omistaa yli 70 prosenttia maan raakapuun tuotannosta. ULKOMAILTA Oseanian sademetsien tuho kiihtyy Malesia, Indonesia ja Filippiinit ovat rajoittaneet raakapuun vientiä ja vähentäneet hakkuita. Jos metsistä hakattaisiin vain niiden tuotto, rahaa tulisi pelkästään raakapuusta jokaista Papua-UusiGuinean asukasta kohti vuodessa noin 8 000 dollaria. Yksikään tutkija ei ole nähnyt lajia elävänä. Metsäviranomaisten vuodattamien tietojen mukaan yksi ainoa male44 Tavallisempaa on kuitenkin metsäyhtiön agentin ilmestyminen suunnitellun hakkuualueen liepeille kassillinen rahaa mukanaan. DNA-vertailujen perusteella otuksen lähimmät sukulaiset ovat kuitenkin puhveli ja nauta. Suurin osa metsistä käsitellään paljaaksihakkuin eikä metsiä niiden jälkeen tavallisesti edes yritetä uusia. Metsät kestäisivät 200 000-300 000 kuutiometrin vuotuiset hakkuut. Alueen sademetsät loppuvat 20 vuodessa. Hakattava metsäpinta-ala vastaa noin kolmannesta koko Suomesta. Tutkijat ovat nyt löytäneet sotien runtelemasta lndokiinasta uuden nautaeläimen. Käytännössä tämä merkitsee kaikkien sellaisten sademetsien hakkaamista, joista puut pystytään kuljettamaan pois. Yritykset eivät kaihda koviakaan keinoja, kun iso raha Tutkijat löytävät kookkaita, ennen tuntemattomia nisäkäslajeja äärimmäisen harvoin
Noin kolmannes teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesistä päästetään vesistöihin täysin puhdistamattomina ja noin kolmannes puhdistetaan vain mekaanisesti. Vuonna 1988 Puolassa päästettiin ilmaan rikkidioksidia 55 kiloa henkilöä ja neljä grammaa neliömetriä kohden. Tilanne kohentuu jätevesien osalta koko ajan. Kuitenkin moniin tuotantolaitoksiin on asennettu rikinja hiukkastenpoistolaitteistoja, vanhoja on uusittu ja uusia suodattimia rakennettu. Tärkeimmiksi katsotaan ilman saastumiseen, Itämeren suojeluun ja ongelmajätteisiin liittyvät projektit. Saastuminen ja ympäristön pilaantuminen kasvoivat katastrofaalisiin mittoihin. Puola on metsävaltio Vuoden 1991 lopussa Puolassa oli metsiä lähes kolmannes maan pinta-alasta Suomessa metsäala on melkein kolme kertaa suurempi ja metsiä on noin kaksi kolmannesta maan pinta-alasta. Yli 40 vuoden ajan Puolassa unohdettiin ympäristö. Apua ulkopuolelta Ympäristönsuojelu on kallista. UNESCOn biosfäärialueita puuhataan Bialowiezan metsään (yhdessä Valko-Venäjän kanssa), Karpaattien itäosaan (yhdessä Ukrainan ja Slovakian kanssa) ja Karkonoszen vuorille (yhdessä Tsekin tasavallan kanssa). Nämä Puolan vihreät keuhkot sijaitsevat maan koillis-, keskija kaakkoisosissa. Valko-Venäjän jälkeen Puolan metsät ovat vaurioituneimpia Euroopassa: neljä viidestä puusta on vahingoittunut tai kärsii saasteista. Sveriges Natur 511993 SUOMEN LUONTO 12/93 52. Vesistöt pilalla Vuonna 1991 vain pari prosenttia Puolan jokivesistä oli puhtaita ja 30 prosenttia oli täydellisesti saastuneita ja käyttökelvottomia. Tukholma sai "N uuksionsa" Tukholman seutu ehti saada kansallispuiston ennen Helsingin seutua, sillä viime syyskuussa perustettiin Tukholman eteläpuolelle Tyrestan kansallispuisto. Viime vuosina on perustettu 17 maise·mansuojelualuetta, joten niitä on kaikkiaan jo 68. Puhdistuslaitteistot täytyy rakentaa eikä niiden tuoma hyöty näy välittömästi tulojen lisääntymisenä, useimmiten ei edes menojen pienenemisenä. Kaivosteollisuus, energian tuotanto ja raskas metalliteollisuus hallitsivat · talouselämää. Näin velka muuttuu paremmaksi ympäristöksi ja hyödyttää myös Suomea. Osaa Puolan metsistä on jo kohdannut tai odottaa lähitulevaisuudessa ilmansaasteiden aiheuttama ekologinen katastrofi. Myös metsien suojelussa tapahtuu. Typen oksideja päästettiin ilmakehään yli 1,5 miljoonaa tonnia. Puolalla on Suomen kanssa kahdenvälinen sopimus yhteistyöstä energian säästön ja ympäristönsuojelun aloilla. Suojellun alueen koko on 47 neliökilometriä. Säätiön perusti Puolan valtio, ja sen tarkoitus on muuttaa osa Puolan velasta rikkaille teollisuusmaille ympäristöä suojeleviksi toimiksi ja tekniikaksi. Puolassa on silti seutuja, joiden luonto on edelleen rikas, jopa alkuperäisessä kunnossa. Joihinkin ! hiilikaivoksiin on asennettu i laitteistot, jotka estävät suola"veden päästöt. Puolan metsät ovat valtaosaksi nuoria mäntymetsiä melkein puolet niistä on alle 40 vuoden ikäisiä. Puiston hoitoa varten alueen kolme kuntaa ja luonnonhoitovirasto perustivat säätiön, jonka peruspääomaksi talletettiin 39 miljoonaa kruunua. Äskettäin todettiin, että tilanne Sleesian, Zywiec Beskidin ja Tatran vuoristojen korkeissa osissa on samanlainen kuin Izerskie-vuoristossa. Harsuuntuneet metsät kertovat ilmansaasteista. Kasvuksi arvioitiin tuolloin 17 ,3 miljoonaa kuutiota ja kasvu ylitti hakkuut. vsk. Kaksi uutta kansallispuistoa on perustettu, ja kolmea muuta suunnitellaan. Osaksi tämä johtuu vanhojen laitosten sulkemisesta ja tuotannon pienenemisestä. Ilman saastuminen Liikenteen jälkeen ilmaa saastuttavat pahiten energiantuotanto, kemianteollisuus, metalliteollisuus ja sementin valmistus. Siitä 20 neliökilometriä suojeltiin kansallispuistona ja 27 neliökilometriä niin sanottuna luonnonhoitoalueena. Puola on Suomelle velkaa noin 120 miljoonaa dollaria. Puolan jokien erityisongelma ovat suolaisen veden päästöt. Vuonna 1989 noin kymmenesosa Puolan alueesta, jolla asui noin kolmannes väestöstä, katsottiin täysin saastuneeksi. Suolavesien määräksi } arvioidaan yli 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Izerskie-vuoristossa ja Masyw Snieznikassa on tuhoutunut 13 000 hehtaaria metsää, ja metsätuhot ovat leviämässä itään. Kolmen viime vuoden aikana sekä kaasuettä hiukkaspäästöjen määrää on kuitenkin onnistuttu pienentämään noin viidenneksellä. Uusia puhdistamoja on viime vuosina rakennettu 900, ja rakenteilla on lähes saman verran. Myönteistäkin löytyy. Esimerkiksi Norjan vastaavat luvut olivat kahdeksan kiloa ja puoli grammaa. Päämääränä on puolalaisten hankkeiden helpottaminen ja tukeminen suomalaisen teknologian, koneiden ja välineiden avulla. Näitä tulee kaivoksista erityisesti Vistulaan ja Od,o raan. ULKOMAILTA Puolan ympäristö toipuu Tatra on Puolan korkein vuoristo ja suosittu retkikohde. Kaikessa haaskattiin energiaa, luonnonvaroja, raaka-aineita ja ihmistyötä. Franciszek Loose 45. Viime vuonna perustettiin Eco-Fund säätiö, joka ohjaa rahoitusta ympäristönsuojeluun liittyviin hankkeisiin. Suojelupäätös on merkittävä koko Ruotsin metsänsuojelun kannalta: Tyresta on suurin metsänsuojelualue maan eteläpuoliskossa. Hakkuut vähenivät: vuonna 1989 korjattiin 19,3 miljoonaa kuutiota, mutta 1991 yli kaksi miljoonaa kuutiota vähemmän. Puhdistamattomana vesistöihin päästettyjen jätevesien määrä pieneni 1989-1991 viidenneksellä. Jos tärkeiksi katsotuissa ympäristöhankkeissa käytetään suomalaista tekniikkaa, projektin kuluista kaikkiaan 30 prosenttia voidaan vähentää tästä velasta
Nykyään levitetään lanta lietteenä pellolle. Mikko Mäkelä Viiala Uhanalaisuuden arviointi perustuu kahteen asiantuntijaraporttiin: uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mietintöön vuodelta 1986 sekä uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimikunnan mietintöön vuodelta 199 1. Tässä ruiskutuksessa luultavasti häviää muutakin kuin rikkaruohot. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. Ei jää peltoon jyviä. Seurantatoimikunnalla oli käytettävissään yli 200 asiantuntijaa. Ojanreunalla kasvoi vapaasti monenlaisia kasveja. Välineet ovat muuttuneet mutta ei itse periaate. Minua on ihmetyttänyt, että kuka tai ketkä päättävät, mikä elukka on uhanalainen. MIELIPITEI TÄ KESKUSTELUA !ENNEN Laukaan Kuusaassa on useita rauhoitettuja kalasääsken pesäpuita. Kunkin eliöryhmän uhanalaiJÄLKEEN I Etsimme luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Se on varmaan köyhempi luonnoltaan kuin villiketo. Ei ole enää esimerkiksi tikoille vanhoja latoja ja liitereitä, joita ne ennen hakkasivat. Tilannetta puntaroitiin toimikunnan jaostojen ja työryhmien paris a sadassa kokouksessa laji lajilta; vuoden 199 1 mietintö esimerkiksi poisti varpuspöllön, pähkinähakin ja uivelon valtakunnallisesti uhanalaisten luettelosta, mutta lisäsi siihen koskikaran ja pyrstötiaisen. Mietinnöt eli ns. punaiset kirjat on vai itettavasti myyty loppuun. Yksi pesäpuu oli vielä keväällä 1992 hakkuuaukon reunalla, mutta keväällä 1993 puun ympäriltä on hakattu loputkin metsät. Lantaa ei ajeta enää pattereihin, joista lanta ennen levitettiin ja joista löytyi linnuille monenlaista ötökkää ja matoa. Tarkastelu on toki aina tulkinnanvarainen, mutta se perustuu parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. SUOMEN LUO TO 12/93 52. suutta on mietintöjä varten tarkastellut maan parhaista asiantuntijoista koostuva työryhmä. Viljat puidaan leikkuupuimurilla. Vielä 1950-luvulla maalla niitettiin luonnonheinää elukoille eli oli paljon ketokasveja. vsk. Täytyisi myös ilmoittaa mitkä elukat metsissä, järv illä, pelloilla ovat lisääntyneet. Tässä muutamia esimerkkejä, kuinka maaseutu on muuttunut ja muuttuu edelleenkin eikä luonnon kannalta myönteiseen suuntaan. Minäkin tiedän muutaman lajin, joita on enemmän kuin 1950-luvulla: susi, karhu, hi rvi, ilves. Maaseudun kulttuuriympäristöt ovat mietintöjen mukaan uhanalaisten lajien toiseksi 47. Niiden laadinnasta vastaa ympäristöministeriö. Maallakin suositaan nykyään talon pihoilla tekonurmea. Minun tietääkseni ei ole edes mitään yhteisesti sovittua mittaria. Viljan joukossa ei kasva rikkaruohoja ruiskutuksen takia. Maaseudullakin rakennetaan nykyään etupäässä kivestä. 1950-luvullakin, aukkojen koko vain on pienentynyt. Peltoja ei salaojitettu. Mahtavatkohan sääkset huolia tätä puuta enää pesänsä alustaksi, ihmettelee kuvaparin ottanut Ilkka Rautiainen Jyväskylästä
Siispä metsä sisältää yläkäsitteenä kaikki metsät. Mielipiteensä jokaisen kuitenkin tulisi saada muodostaa itse. Mielestäni oppikirjat ovat faktojen jakamista, eivät mielipiteiden muokkaamista varten. monimuotoisuus, biodiversiteetti, luonnonmukainen ja luonnontilainen. Milloin metsä menettää luonnontilansa. Mielipiteemme eroavat, kun keskustellaan koulusta ja sen osuudesta kasvatuksessa. Ensinnäkin meillä on suuri joukko käsitteitä, joita ei ole kunnolla määritelty. Eli kun puhutaan, että metsän tulee sisältää eri-ikäistä puustoa, metsäväki sanoo, että näinhän onkin . Metsälö tarkoittaa yleensä yhden ihmisen omistamia metsiä, ja metsikkö tarkoittaa kasvupaikan mukaan rajattua tiettyä rajallista metsän osaa. metsä. Antakaa koulun sivistää oppilaitaan niillä tosiasioilla, joiden esille tuomiseen sen resurssit tuntimäärien puitteissa riittävät. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA merkittävin ei inympäristötyyppi. Ismo Minkkinen Van.taa Luonnon tiedon opetuksesta Arvoisa Heikki Pönkä, kirjoituksenne lapsen ja luonnon suhteesta ja koulujen luonnontiedon opetuksesta (SL 9/93) herätti minun, 17-vuotiaan lukiolaisen, mielessäni ajatuksia sekä puolesta että vastaan. Luonnonsuojelijat taas fC 5i z E E ·= :) 8. Koululle haluttaisiin antaa nykypäivänä tapakasvatuksessa niin suuri vastuu, ettei se pysty sitä kantamaan. Näin lähituntumasta voin sanoa, että matematiikkaa tai äidinkieltä, sen paremmin kuin muitakaan aineita ei ehdi omaksua nykyistä vähemmillä tuntimäärillä, ja koska kokonaistuntimäärää on näinä päivinä turha odottaa korotettavan, on meidän tyydyttävä nykyiseen tilanteeseen. vsk.. Tällaisia ovat mm. Seurantatoimi.kunnan mukaan kulttuurialueiden tilanne oli selvästi synkentynyt vuodesta 1985. Lajeista voisi mainita esimerkkeinä ruisrääkän, apolloperhosen, isotoukohärän, ketonukin ja peltomaitikan. JAKELUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUH. Olen kanssanne samaa mieltä siitä, että lapsen ja luonnon tulisi olla harmoniassa keskenään. He tarkoittavat, että metsän eri metsiköt ovat eriikäisiä. Peruskoulu (kuten itse asiassa lukiokin) on tarkoitettu antamaan lapselle ja nuorelle perustiedot oppiaineissa, joista luonnontieto on yksi. l1'l ,.... Nykysuomen sanakirjan mukaan metsä tarkoittaa kasviyhdyskuntaa, jonka pääasiallisen kasvillisuuden muodostavat puut. Suomen luonnonsuojeluliitto käynnistää ensi vuonna maaseutuprojektin, jossa kiinnitetään huomiota mm. Sellaisia sanoja, joilla on luonnonsuojeluväelle selvästi eri sisältö kuin metsäväelle, on mm. Tällaisia ovat mm. Uhanalaisia ahojen ja ketojen sekä muiden kuivien niittyjen lajeja on uusimman tarkastelun mukaan peräti 173 joka kymmenes Suomen kaikista uhanalaisista lajeista elää kuivilla niityillä. ::i ...1 V, 2 c.. Toisaalta metsänsuojelu tarkoittaa täysin vakiintuneesti metsän suojelua hyönteis-, sieni-, myrskyja lumituhoilta yms. UUSI OSOITE Tilaajanumero osoitelipukkeesta .................••••••••••••••... Kun metsäammattilainen puhuu metsästä, hän tarkoittaa rajoittamatonta käsitettä metsä. Metsähän muodostuu puista, kasveista ja maaperästä (ks.ed.). Näistä termeistä pitäisi kuitenkin välittömästi luopua ja puhua luonnonsuojelusta, sillä kysymyshän on koko luonnon suojelusta toivoakseni. O Til aan Suomen Luonto -lehden kaksitoista seuraavaa numeroa hintaan 250 mk (luon nonsuojeluliiton jäsenet)/ 290 mk (ei-jäsenet) Haluan säästöti laajaksi, jolloin tilaushinta on 235 mk (jäsenet)/(265 mk (ei-jäsenet) O Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi (jäsenmaksu v. 1993 100 mk) Muutan oso itettani Peruutan tilaukseni TILAAJA/f AI VANHA OSOITE SUKUJA ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA 1 PUH. _J z L.U :) V) SUOMEN LUONNON \IJ PALVELUKORTTI ::i äi ·o ::i V, C C (l.) a-, E C ..c C ,.... Hakamaiden lajeja mainitaan 69, kosteiden niittyjen 33 ja viljelymaiden 14. Viimeiset rivit kuuluvat: Kompostoitu lanta on luomutilan tärkein lannoite, minkä lisäksi käytetään typpipitoista viherlannoitetta.D SUOMEN LUONTO 12/93 52. Mielestäni koulu on sivistyslaitos; vastuu kasvatuksesta kuuluu vanhemmille. kulttuuriympäristön hoitoon. vanhat metsät ja aarniometsät. Kuinka meistä tämän päivän lapsista ja nuorista voisi kasvaa luontoa kunnioittavia yksilöitä, kun vain murto-osa meidän vanhemmistammekin on säilyttänyt terveen suhteen luontoon. Ne mielipiteet, jotka koulussa omaksutaan, ovat kiinni opettajasta ja hänen innostuksestaan asiaansa eivätkä biologian oppikirjan näkökulmasta. Tämänhän itsekin myönnätte kirjoittaessanne luonnosta vieroitettuun sukupolveen kuul uvista päättäjistä. Opetettavien aineiden tuntimäärät on pyritty suhteuttamaan niihin tietomääriin, jotka oppilaan odotetaan omaksuvan. Me,ja Kauhanen Varkaus Pudonneet rivit Marraskuun numeromme jutusta Luomua markkinoilla oli teknisen kömmähdyksen takia pudonnut loppu pois. Sanottaessa "mennään metsään" ei ole määritelty mihin tai minkälaiseen. ovat tarkoittaneet, että samassa metsikössä pitäisi olla eri-ikäistä puustoa. Voitte toki harrastaa konkreettista luonnontiedon opiskelua lastenne kanssa vapaa-aikana, jos tunnette olevanne siihen pystyvämpi kuin alan koulutetut opettajat, jotka tekevät parhaansa heille suodun ajan puitteissa. Jo tänä vuonna on ollut käynnissä ketoprojekti, joka on kunnostanut monia ketoja entiseen upeuteensa. En puutu tässä siihen, miten kukin metsän näkee vaan mitä sana metsä tarkoittaa. Eli monesti metsästä puhuessaan luonnonsuojelijat tarkoittavat juuri metsikköä. Henkilökohtaisesti olen näin saanut tehdä niin politiikassa, uskonnossa kuin suhteessani luontoonkin, joka peltojen ja metsien keskellä kasvaneella on muodostunut läheiseksi. Itse olen onneksi saanut erinomaista opetusta luonnontiedossa yli kymmenen vuotta kestäneen koulutaipaleeni aikana, mistä kiitos opettajilleni. z vi ...1 1.1.1 J: ,.... Siis yleensä metsä on metsämaa kasv iyhdyskuntineen (Nykysuomen sanakirja 1978). Sitten on joukko käsitteitä, joiden sisällöstä ei ole sovittu. Tai ainakin näistä termeistä on hyvin kirjava käsitys, jota kukin käyttää omien tarkoitusperiensä mukaisesti . Toimitus Käsitteet sekaisin Luonnonsuojelun ja ympäristönsuojelun termistöön on pesiytynyt varsinainen käsitteiden sekaannus. Lisäisin kuitenkin, että ihminen on osa luontoa, joten suhteen luontoon tulisi olla yhtä harmoninen läpi elämän ikään katsomatta. Aivan uutena sekaannuksen aiheena keskusteluun on tullut sanan luonnonsuojelu rinnalle metsäntai metsiensuojelu, jolla haluttaneen korostaa metsäluonnon suojelua
Uusi aika sisältää sekä mahdollisuuksia että riskejä. Yksi järjestelmän vaihdoksen uhkatekijöistä on yksityisomaisuuden, erityisesti maaomaisuuden, palauttaminen. Viron ympäristöviranomaiset pitävät tavoitteen saavuttamista rahapulasta huolimatta mahdollisena. Viron ympäristönsuojelun tilitaseessa on siis sekä myönteinen että kielteinen puolensa, jotka molemmat eroavat tuntuvasti Suomen tilanteesta. Toimintaa helpottaa sekin, ettei enää tarvitse odottaa Moskovan päätöksiä niin kuin aiemmin. Sosialistinen suunnitelmatalous tai oikeastaan komentotalous oli yksityiselle ihmiselle ja yhteiskunnalle pakkopaita, monessa mielessä onnettomuus. Myös ympäristölle järjestelmä oli tuhoisa siinä mielessä, että suuret, vanhakantaiset tehtaat olivat sekä tehottomia että saastuttavia. vsk. Vanhoja metsiä on paljon enemmän kuin Suomessa, ja niiden eläinja kasvimaailma on rikkaampaa, esimerkiksi karhuja ja susia tavataan enemmän. Silti Viro on päättänyt virallisen ympäristöohjelmansa puitteissa puolittaa päästönsä 1995 mennessä vuoden 1987 tasosta. Valtiolla on perin vähän rahaa ympäristönsuojeluun, korjaamaan yhdyskuntien rappeutunutta perusrakennetta tai panemaan käyntiin uutta tuotantoa. Viron asutuskeskukset laskevat jätevetensä useinkin sellaisenaan tai vain heikosti puhdistettuina mereen. Läntiset menetelmät ovat tehokkaamSUOMEN LUONTO 12/93 52. K eskeinen ongelma on siinä, että Viro kuuluu yhä taloutensa kehittymättömyyden takia köyhiin maihin. Erityisen kriittinen on kysymys Tallinnasta itään sijaitsevan Lahemaan kansallispuiston tulevaisuudesta. Noin 12 prosenttia Viron maaperästä on erilaisia suojelualueita. Suomi lähimpänä naapurina ja sukulaismaana on avustanut Tallinnan ja Tarton puhdistuslaitosten rakentamisessa; Suomen WWF on tarjonnut Viron vastaavalle ja vastaperustetulle järjestölle apua maan luonnonarvojen arvioinnissa; luonnonsuojeluliitto auttaa Itämeren rantojen kartoittamisessa ja suojelussa. Viron luonnonsäätiön laatima ja Suomen WWF:n tukema suunnitelma tähtää siihen, että suojelualueet jätettäisiin suurimmaksi osaksi yksityistämisen ulkopuolelle. Havainto pätee myös Suomen ja Viron järjestelmien vertailussa. Yksi niistä koskee liikennettä. Osa alueesta on täysin luonnontilassa ja varattu pelkästään tutkimuskäyttöön, muualla voidaan harjoittaa pienimuotoista maataloutta ja metsänkasvatusta. Kiusaus käyttää luonnonvaroja, erityisesti metsää, karkeasti hyväksi voi käydä ylivoimaiseksi. Suurena ongelmana ovat neuvostoarmeijan tukikohtiinsa jättämät ympäristövauriot, joiden arviointi on vielä pahoin kesken. Toisaalta juuri tehottomuutensa takia sosialistinen järjestelmä jätti ikään kuin vahingossa rauhaan paljon sellaista luontoa ja luonnonvaroja, joita aktiivisempi ja ahneempi läntinen järjestelmä olisi ilman muuta rientänyt käyttämään hyväksi. Luonnonsäätiö sai urakan hoitaakseen, koska viranomaisilla ei yksinkertaisesti ole rahaa. Toisaalta luonnonystävä voi tuntea myös viihtyvänsä Virossa. Kuten lännessä jo kauan sitten, Virossa yksityisauton omistaminen ja sillä hurjastelu ovat elintason symboleja. Joukkoliikenteen laiminlyönti on suuri kiusaus, jota ankara rahapula vielä tehostaa. Huomio kiintyy ensisijaisesti saastumiseen ja luonnontuhoihin, ilmiöihin jotka Suomessa eivät ole läheskään yhtä pahoja. Samaten luonnontilaiset rannat voivat pian muuttua kesämökkislummeiksi. Toisaalta tukikohdista oli ympäristölle hyötyäkin, sillä alueet olivat niin laajoja, että niihin jäi paljon neitseellistä luontoa. Tuo 650 neliökilometrin alue on todellinen luontoparatiisi, jossa voi yhä tavata naavapartaisia kuusia, karhuja, ilveksiä ja muita harvinaisia lajeja. Vanhakantainen teollisuus tuhlaa raakaaineita ja energiaa. Siksi vain harvat virolaiset pystyvät tukemaan luonnonsuojelutyötä. Viron pahimmat teollisuuslaitokset päästävät ilmaan enemmän rikkikaasuja kuin koko Suomi yhteensä. Virossa on kuitenkin neitseellistä luontoa suhteellisesti paljon enemmän kuin Suomessa. Toisaalta siirtyminen tukahduttavasta sosialistisesta järjestelmästä vapaaseen markkinatalouteen merkitsee myös eräänlaista luonnon 50-vuotisen rauhoituskauden päättymistä ja uusien uhkatekijöiden nousemista esiin. He viittaavat siihen, että Tallinnan ja todennäköisesti myös Tarton puhdistamot saadaan valmiiksi 1995 mennessä; Pämun biologinen puhdistamo valmistui jo pari vuotta sitten. Myönteistä on tilaisuus käyttää hyväksi tehokasta länsimaista puhdistustekniikkaa ja länsimaista ympäristöapua yleensäkin. Sisämaassa on laajoja ojittamattomia suoalueita, niin että kolmannes maasta on kosteikkojen peitossa. Saasteiden vähentäminen on helpompaa myös siitä yksinkertaisesta syystä, että niitä on paljon enemmän kuin Suomessa. Silti läntinen järjestelmä saattaa väestönsä suuremman liikkuvuuden, tuotantonsa laajuuden ja tehokkuuden takia kuormittaa luontoa jopa enemmän kuin itäinen. Koillis-Virossa fosforimalmia ja palavaa kiveä, öljyliusketta, louhitaan suurissa avolouhoksissa, niin että sieltä löytyy todellisia kuun maisemia. Antti Vahtera 49. Viron lähtökohdat sen ryhtyessä rakentamaan yhteiskuntaansa uudelleen eivät sittenkään ole ympäristönsuojelun kannalta kovin huonot. Arviointia vaikeuttaa se, etteivät venäläiset ole antaneet tietoja saasteiden määrästä ja laadusta. Modernia ympäristöteknologiaa ei tunnettu eivätkä kriittiset mielipiteet päässeet esiin järjestelmän sulkeutuneisuuden takia. pia, puhtaampia ja "pehmeämpiä" kuin itäiset. Jopa Itämeri-sopimuksen jäsenmaksu, 600 000 markkaa, tuottaa Virolle vaikeuksia, ja lentoliput kaukaisempiin kansainvälisiin ympäristökokouksiin ovat kovin tiukassa. Yksityistämisen seurauksena luonnonarvot saattavat joutua kovalle koetukselle, varsinkaan kun valtiolla ei ole varaa maksaa korvauksia eikä liioin kustantaa suojelualueiden valvontaa. VAHTERA Virossa riittää luontoa Pintapuolinen tutustuminen Viron ympäristöongelmiin antaa niistä helposti harhaanjohtavan ja yksipuolisen kuvan. Itämeren rantaviivasta valtaosa on yhä luonnontilassa, ja nuo alueet ovat muuttolintujen tärkeitä levähdyspaikkoja keväisin ja syksyisin. Virolaisten asiantuntijoiden mukaan noin 60 prosenttia väestöstä elää toimeentulominimin rajamailla ja 20 prosenttia sen alapuolella. Selitys piilee tietenkin järjestelmien luonteessa ja niiden erilaisissa toimintatavoissa
Kuvien tukena on laaja haastatteluaineisto, jonka pohjalta on muodostettu käsitys paanajärveläisestä kulttuurista ja sen ominaispiirteistä. Sahlberg, joka 1870-luvulla matkusti vastavihityn vaimonsa Mimmin kanssa häämatkalle Paanajärven maisemiin. Elinkeinot muodostivat vuotuista rytmiä seuranneen kokonaisuuden monitoimitalouden. Suomen itärajan takaiset alueet ovat herättäneet viime vuosina paljon huomiota. Paanajärveläinen elämäntapa oli luontoon sidottua. Muutoksen suuruudesta ja yllättävyydestäkin kertoo, että kirjassa on mukana jopa lintulaji, jota ei Bergmanin kirjassa edes mainita: valkoposkihanhi on viime vuosina alkanut pesiä lounaissaaristossamme. Usein taloissa asui enemmän kuin yksi ydinperhe. Uusiopaperin valmistuksessa säästyykin energiaa suhteessa puhtaaseen ensiömassaan, mutta suurin osa suomalaisesta paperista menee vientiin, ja vaikka olemme Euroopan kolmanneksi parhaita jätepaperin kerääjiä, uusiopaperin raaka-ainetta ei kerry tarpeeksi. F. Paanajärven jylhät maisemat houkuttelivat vierailijoita, joista tunnetuimpia ovat Akseli Gallen-Kallela, I. Näin se on Suomen ensimmäinen kattava tietokirja saariston rikkaasta 1 intumailmasta. vsk.. Kesä kului maataloustöissä ja syksyllä kalastettiin. Ne tihkuvat ennen julkaisematonta tietoa. Tänäkin päivänä elinkeinorakenteemme, tapamme ja arvostuksemme ovat loppujen lopuksi paljolti riippuvaisia niistä luonnonolosuhteista, joiden keskelle kulttuurimme on rakentunut. Liisa Horelli: Lapset ympäristön tutkijoina. Jokaisesta lajista on mukana myös Veli-Matti Väänäsen osuva mustavalkoinen piirros. Esimerkiksi sopii uusiopaperi , jonka käyttöön oppaassa kehotetaan. Niin selkälokin kuin kalatiirankin häviämisen syyt ovat epäselvät. Kyhmyjoutsen on levittäytynyt koko Perämeren ulkopuoliseen saaristoomme, eikä sen voittokulku liene vieläkään pysähtynyt. Paikallinen väki nimitti tutkijoita "kiviherroiksi", "ruohoherroiksi" tai "räkkäherroiksi". Yksi selitys kalatiiran häviämiseen on kirjan mukaan saariston tyhjeneminen ih50 KIRJOJA Veli-Mani Väänänen/ Muuttuva saaristolinnus10 misasukkaista; tiirat eivät enää saa apetta kalanperkeistä eivätkä syöksähtele saalistamaan venevalkamien kolmipiikkejä. lnha sekä Santeri Ivalo. Oppaat pyrkivät antamaan työkaluja päätelmien tekoa varten, mutta myös selkeitä ohjeita. Anneli Meriläisen Paanajärvi-teoksen toivoisi herättävän meissä teollistuneen maailman ihmisissä ajatuksen ympäröivän luonnon merkityksestä. Talot olivat perinteisiä paritupatai yksinäistuparakennuksia, joiden erityispiirteenä olivat harjakattoiset kuistit. K. Lintujen tuntomerkit ja käytöstavat esitellään asiantuntevasti, mutta teksti keskittyy lintujen runsauden muutoksiin ja niiden syihin. Mannerheimin lastensuojeluliitto 1992, 86 s. Viime vuosien häviäjä on ollut selkälokki, joka vielä vuosisadan alkupuolella oli merensaariston runsain lokki. Kuuluisin "räkkäherroista" lienee R. Asta Leppälä ja Pauli Välimäki: Sinä ja sininen planeetta, Lasten eko-opas, Mannerheimin lastensuojeluliitto 1993, 105 s. Uusi kirja on paljon edeltäjäänsä laajempi ja perusteellisempi. Runsaasti kuvia sisältävä kirja esittelee Paanajärven luonnonja kulttuurimaisemia, tapahtumia, juhlia ja yleensä paanajärveläisten elämää 1920ja 1930-luvuilla. Konkreettiset ohjeet eivät kuitenkaan ole aina helppoja. Oppaassa on hyviä esimerkkejä, joiden perusteella oman koulun ja luokan ympäristökasvatusta voi kehitellä. Talvisin tehtiin savottatöitä, ja joistakin taloista osallistuttiin keväisin myös uittoihin. Mannerheimin lastensuojeluliitosta saa tietoa muustakin kuin lasten hoitoja kriisipalveluista. Vuosi sitten ilmestyivät li iton kustantamana ympäristökasvattaja Riitta Nykäsen tukioppilaan ja tukioppilasohjaajan ympäristöpppaat Elä ihmisiksi ja paranna maailmaa. Muuttuva saaristolinnusto on ensimmäinen kokonaisesitys aiheesta Göran Bergmanin kirjan Linnut ja saaristomme (1969) jälkeen. Nyt onkin ollut lähestulkoon viimeinen hetki tallentaa muistitietoa entisiltä paanajärveläisiltä tuon luovutetun alueen elämäntavasta. Päätoimeentulo saatiin maatilataloudesta, ja sivuelinkeinoina harjoitettiin metsätöitä, kalastusta, poronhoitoa sekä metsästystä. Maatalouselinkeinojen ohella asukkaat saivat tuloja myös matkailusta. Saaristolinnusto on viime vuosikymmeninä muuttunut melkoisesti. Oppaat ohjaavat elämän arvojen, kuluttamisen ja ympäristöä säästävän toiminnan tutkailuun. Kuva-aineisto on koottu Kuusamo-seuran ja Museoviraston kokoelmista. Paanajärvi-kirja perustuu Anneli Meriläisen Oulun yliopiston kulttuuriantropologian laitokselle valmistamaan lisensiaatin työhön, josta Meriläinen on ansiokkaasti muokannut laajalle lukijakunnalle tarkoitetun teoksen. Niissä opastetaan omakohtaiseen toimintaan kuluttajina ja päätöksentekoon vaikuttajina. Paanajärveläiselle asuinympäristölle olivat ominaisia vanhoja kantataloja edustaneet sukupihat. Uutta tietoa saaristo linnuista Olavi Hilden ja Martti Hario: Muuttuva saaristolinnusto, omakustanne 1993. Kirjoittajat ovat seuranneet aitiopaikalta tätä muutosta, sillä he ovat tutkineet saaristolintuja pitkään, Olavi Hilden jo 1940-luvulta lähtien. Eikä menetelminä tarvitse olla pelkkä puhe, piirtäminen ja kirjoittaminen. Myös merilokki ja harmaalokki kuuluvat voittajiin. Levinneisyystiedot ovat ennennäkemättömän tarkat, sillä tekijät ovat voineet hyödyntää muun muassa Helsingin yliopiston eläinmuseon saaristolintuaineistoa ja koko Suomen linnuston suurta Atlas-kartoitusaineistoa. Järjestön lasten ympäristön ohjelmapäällikkö, biologi Tuovi Kurttio on parin viime vuoden aikana pyöräyttänyt käyntiin laajan ympäristökasvatusohjelman, jonka tuloksena on syntynyt muun muassa nippu julkaisuja. Hyönteisja kasvitieteilijöille ilmastoltaan edulliset Paanajärven jyrkät etelärinteet tarjosivat monta mielenkiintoista tuttavuutta. Paikalliset olosuhteet suosivat maaperänsä ja ilmastonsa puolesta peltoviljelyä, josta saatiin 1900-luvulla hyv iä tuloksia. Liisa Horellin menetelmäopas Lapset ympäristön tutkijoina on aktiivisen opettajan ja opettaja yhteisön virikekirja, jossa lasten ympäristö ulottuu kouluruokailusta kaupunkikuvaan ja luontoympäristöön . Saaristolinnuston muutoksissa erottuu häviäjiä ja voittajia. Horelli SUOMEN LUONTO 12/93 52. "Kuusamon helmen", Paanajärven, menneisyydestä on saatavilla nyt uutta tietoa. Kirja esittelee saaristolintututkimuksen historiaa, lintujen elinehtoja sekä 30 saaristolintulajia lyhyin artikkelein. Pi,jo Vuorinen Oppaita ympäristökasvatuksesta Riitta Nykänen: Elä ihmisiksi ja paranna maailmaa, Tukioppilasohjaajan ympäristöopas ja Tukioppilaan ympäristöopas, Mannerheimin lastensuojeluliitto 1992, 25 s. Tämä niin sanottu suurperhelaitos onkin ollut hyvin yleinen monitoimija luontaistaloutta harjoittaneiden yhteisöjen tiloilla, joilla tarvittiin runsaasti työvoimaa. Antti Halkka Kansatiedettä Paanajärveltä Anneli Meriläinen: Paanajärvi, Kustannus Pohjoinen 1993, 99 s. Noin 20 kilometrin pituinen Paanajärvi ja sen rantoja kiertävät jyrkät vaarat vaikuttivat kylän asutuksen muotoutumiseen, elinkeinoihin ja liikenteeseen. Kalatiira puolestaan on ollut joillakin alueilla jopa saariston runsain lintulaji, mutta on nyt ulkosaristossa miltei harvinaisuus
Elämme "muutoshurrikaanin aikakautta" ja lähestymme käännekohtaa, joka muuttaa "sekä yksityistä ihmistä että koko ihmiskuntaa". Valinnan voi ymmärtää, mutta alkusanojen toteamus, "Kantelettaresta alkaen naislyyrikot ovat kuuluneet kylien piiriin", on kohtuuton rajaus ulottuessaan meidän päiviimme. Kirjan voi tilata puhelimitse (90) 451 3861 . Onko siis syntymässä kaksi ihmisrotua, joiden kaksijakoisuus hallitsee tulevaa maailmaa, ja JOita suuntaamaton ja rajaton tekniikan kehitys polarisoi entisestään. Elämme metsästä paitsi taloudellisesti myös henkisesti. Luonto metsässä on jollekin kaikki, jollekin se on vain ihmiselämän kehys. Tekijät janoavat ihmissuvun yhteistä viisauden aatetta, universaalia uskontoa, suurta kertomusta. Mutta eikö tämä ole tulevaisuudenkuva siitä, miten tekniikka isännän ottein hallitsee maailmaa ilman "suurta suunnitelmaa"! Yksilöiden kokemusmaailman laajentaminen avaa helpon tien uusiin nautintoihin sekä konkreettisen kysynnän aistien jatkeille, joita rajoittavat vain laskentatehon ja teknologian kehitys. Tämän julkaisun lukeminen on hyödyllistä niille, jotka ovat kiinnostuneet Euroopan liiton käyttämistä lainsäädännöllisistä keinoista ympäristötavoitteidensa toteuttamisessa. Wihurin artikkelista selviää se yksilön oikeusturvan kannalta tärkeä asia, että EL:n jäsenmaiden kansalaisilla voi tulevaisuudessa olla mahdollisuus valittaa oman maansa tuomioistuimiin yhteisön ympäristödirektiivien rikkomuksista. Lopussa Erkki Hollo pohtii, miten biotekniikkaa olisi säänneltävä. Sam Inkinen ja Markku Salmi (toim.): Tulevaisuuden esihistoria, Näkökulmia huomisen maailmaan, Painatuskeskus 1993, 140 s. Salla Saastamoisen artikkelista käy ilmi, ettei ole lainkaan itsestään selvää, millaisella lailla kustakin asiasta säädetään. Eikö lyhyen tähtäyksen merkittävin seuraus ihmiskunnalle silloin ole markkinavoimien ohjaama kulutuksen kiihtyminen. Puhetaidosta kehittyi ilmaisu, piirrosja kirjoitustaidosta viestintä, kirjapainon avulla tietoa voitiin monistaa ja tallentaa. Tulevaisuuden esihistoria herättää yhtä paljon kysymyksiä kuin vastauksia. Se on stimuloiva näkökulmateos, joka luotaa syvältä mutta ihmissuvun suuri kertomus jää vielä kesken ... Yhtä lailla mahdollinen on tulevaisuudenkuva, jossa ihmiskuntaa jakaa pääsy tietoon ja verkkoon sekä taito niiden käyttöön ja hyödyntämiseen. Luonnonvarojen rajallisuus varjostaa siis Tulevaisuuden esihistoriaa, jolle rajat ovat rikkomista varten. Kirjassa on Hannu Tainan herkkä mustavalkoinen kuvitus; kuvat ovat kuin runoja. Olaus Sirman runossa mies kannustaa vaadintaan kiiruhtamaan rakkaan luo. Paasilinna on poiminut kokoelmaan vain miesten kirjoittamia runoja. Odotamme siis viestinnän neljättä vallankumousta. Lasten eka-oppaassa Sinä ja sininen planeetta Asta Leppälä ja Pauli Välimäki kertovat kouluikäisille kaunistelematta, mitä maapallolle on tapahtumassa: sade on hapanta, ilmasto lämpenee, otsonikerros on ohentunut, aavikot leviävät ja vedet likaantuvat. Voisiko digitaalinen virtuaalitodellisuus (VT) tarjota ... Alussa Ari Ekroos kuvailee talousyhteisön ympäristöoikeuden yleisiä periaatteita. Kasvu ja sen rajat ovat perustaltaan määrälliset auttaisiko laadullinen kehitys kulttuurin sisällä ihmiskuntaa parempaan tulevaisuuteen. "Jos emme lähde Maasta, rajoittaa se välttämättä kehitystämme". SUOMEN LUONTO 12/93 52. Valitusta säädöstyypistä puolestaan voi hyvinkin paljon riippua, miten tehokkaasti ympäristönsuojelu toteutuu. Ritva Kupari Hannu Taina/ Siin1ävät kaukaiset metsät 51. uuden, kestävän pelastusrenkaan." Sam Inkinen ennakoi tekoälystä, VT:stä ja tekoelämästä 2000-luvun paradigmaa, jossa keinotodellisuus on ihmisruumiin ja aistien jatkeena. Erityisalueista julkaisu käsittelee ympäristövaikutusten arvioinnin, ilman ja vesien laadun sekä luonnonsuojelun sääntelyä EL:ssa. Nämä ovat hyvin toden tuntuisia mahdollisuuksia, joiden toteutumisen merkkejä on jo nyt nähtävissä. Pekka Peura Oikeutta ympäristölle Euroopan yhteisön ympäristöoikeus, Suomen ympäristöoikeustieteen seuran julkaisuja no 20, 1992, 248 s. Naisillako ei olisi metsärunoja. Kirjasta saa tietoa myös Suomessa tehtyjen ja tulevien ympäristölakimuutosten perusteista. Tässä "kulttuurievoluution valinnassa" kuitenkin ihmislajin geeniaines säilyy ennallaan, koska niin karsiutujat kuin pärjäävät jäävät henkiin ja jatkamaan perimäänsä. Epäilemättä tietoverkot ja digitaalinen maailmankylä, global village, tietokoneviestinnän nopeus, käyttäjien yhdenvertaisuus, anonyymisyys, sukupuolettomuus ja henkilökohtaisuus ja moniaistinen keinotodellisuus "merkitsevät hurjaa tajunnallista ja esteettistä hyppyä". Suomessahan on jo laajasti sopeutettu ympäristölainsäädäntöä talousyhteisön normeihin, ja paljon lainsäädännön muutostyötä on vireillä. esittelee myös ilmaisullisia menetelmiä: tanssia, näytelmää, performanssia sekä luovaa eläytymistä ympäristöön ja sen tapahtumiin. vsk. Kieli ja symbolit muuttuvat, syntyy uusia kulttuureja ja alakulttuureja, saamme uuden maailmankuvan. Sitä vastoin "menestyvä" geeniaines yleistyy ja vahvistuu pärjääjien joukossa, ja toisenlaiset geenit vallitsevat joukossa "unplugged". Näihin verrattava ajattelukyvyn muutos seuraa tietojenkäsittelyn ja informaatioteknologian kulttuuritekniikkaa, joka on "kaikki tekniikan, tieteen ja elämän alat kattava poikkiteknologia". Ne ovat tulevaisuuden esihistoriaa, joihin Inkisen ja Salmen toimittama teos johdattaa. Runojen aikajärjestys voi auttaa hahmottamaan sitä, miten suhteemme metsään on muuttunut tai oikeammin: miten miesten suhde metsään on muuttunut. Niiden välistä löytyy aikajärjestyksessä 58 muun runoilijan kuvaamana erämiehen urheutta ja hetken herkkyyttä, luonnon ylistystä ja rakkauden kaipuuta. Tässä kokoelmassa naiset ovat kuitenkin läsnä vain miesten kuvaamina. Julkaisu koostuu yhdeksän oikeustieteilijän artikkeleista. Paasilinna on koonnut havunvihreät kannet saaneeseen kirjaan aimo kimpaleen suomalaisia tuntoja. Usean kirjoittajan artikkeleista koostuva Tulevaisuuden esihistoria liikkuu ja visioi inhimillisen kulttuurin sisällä tietotekniikan maailmassa. Looginen seuraus uuden luomiskertomuksen sähköstä ovat energiset visiot. Niinpä Tulevaisuuden esihistoria on pääosin vahvan filosofinen ja kokonaisuutta hahmottava, ja yhtä hyvin innokas ja rohkea. Sitten annetaan käytännön ohjeita ekotekoihin: sammuttamaan valoja ja sulkemaan ikkunoita, kiinnostumaan luomutuotteista, kierrättämään, kompostoimaan, rakentamaan pesä siilille ja perustamaan luontokerho. KIRJOJA Kuitenkin vastausta vaille jäävät saatesanojen tärkeät kysymykset "Miten me ihmiskuntana ja lajina selviämme?" ja "Miten me ratkaisemme itseämme ja ekosfääriämme koskettavat ongelmat?" Mitäpä tekisimme tietotekniikalla, kun kasvun rajat on ylitetty! "Meidän rikkirevityssä ajassamme jokainen hukkuu tai pelastautuu itse . Lähiuimarannan veden pilaamisesta ei siis tarvitsisi valittaa Euroopan tuomioistuimeen, kuten nykyään. Tämä kirjan ensimmäinen runo on yli 300 vuotta vanha, ja kokoelman viimeinen, Hannu Mäkelän kaipuuta henkivä runo, on parin vuoden takaa. AnttiJuhani Wihuri puolestaan tutkii sitä, miten ympäristönormeja toteutetaan Euroopan tuomioistuimen avulla. Anne Brax Hannu Taina Runojen metsässä Erno Paasilinna (toim.): Siintävät kaukaiset metsät, Runoja metsistä, eränkäynnistä ja erämaista, Otava 1993, 172 s. Iiris Lappalainen Tietotekniikka isäntä vai renki. ..
Niinpä meiltä puuttuvat selkärankaisten ja maakasvien kehitystä valottavat fossiilit viimeisten 300 miljoonan vuoden ajalta. Runsaasti piitä sisältävät väli kerrokset jäävät muuta kallioperää kovempina koholle. Parhaat mahdollisuudet fossiloitumiseen on jokisuistoissa ja soissa, mutta sielläkin erilaiset hajottajat ehtivät tuhota useimmat eläinja kasvijäänteet ennen kuin ne hautautuvat hapettomiin kerroksiin. Harri Dahlström SUOMEN LUONTO 12/93 52. Suurimman osan historiastaan Suomi on ollut kuivaa maata, eikä maalla synny paksuja, fossiileja sisältäviä kerrostumia. Liejun liuokset korvaavat vähitellen elollisen aineksen kalkilla, piillä ja rautaoksideilla: eliö kivettyy. Jarv1s1en1 Mikä on järvenpohjan risuissa kasvava hirvensarvimainen vesikasvi, jota ei löytynyt kasvikirjoista. Ne ovat kasvaneet syvällä maan uumenissa. Jos kerrostumat eivät joudu mukaan väkivaltaisiin liikuntoihin, hyvin pienetkin yksityiskohdat voivat säilyä. Kivettyneet käärmeet Olin kesällä Turun saariston Mossalassa. Tässä tapauksessa vihreän värin aikaansaavat yksisoluiset levät, joita elää symbiontteina järvisienen solukoissa. Niitä on sekä sisävesissä että rannikon murtovesissä. Vaikutelmaa lisää se, että runkokunnan haarat ovat pystyasennossa. Vesiemme sienieläimet voidaan varmimmin määrittää lajilleen niiden tukirangan muodostavien piineulasten perusteella. Se loisii männyllä, lehtikuusella ja douglaskuusella. Fossiileja syntyy, kun eläintai kasvijäänne hautautuu hapettomaan liejuun. Kaiken kaikkiaan fossiilin synty on harvinainen tapahtuma. . Seppo Vuokko Kääväksi kummallinen Näin ja kuvasin elokuussa Helsingin Seurasaaressa omituisen kaksikerroksisen sienen. Erityisesti se lahottaa puiden tyviosia ja juuria, ja itiöemät kohoavat tavallisesti juurista, eivätkä rungosta kuten useimmilla käävillä. Runkokunnan pinnassa näkyy suuri joukko aukkoja. .. Eivät. Aikaa kului, ja eroosio kuori päältä kivikilometrin toisensa jälkeen. Laajalle levinnyt järvisieni on hirvensarvimainen järvissä, mutta virtaavassa vedessä runkokunta saattaa olla alustansa pinnan myötäinen ilman pystyjä haaroja. Oikeat käärmefossiilit olisivat aivan toisen näköisiä. Sen monihaarainen runkokunta, jonka alustana on vedenalainen risu tai liekopuun oksanhanka, muisMaasta nouseva kaksikerroksinen hörhelöinen on karhunkääpä, joka lahottaa puuta. Käärmeet ovat tuoreita evoluution tuotteita: vanhimmat käärmefossiilit ovat liitukaudelta, noin 100 miljoonan vuoden takaa, ja vasta viimeisten kahdenkymmenen miljoonan vuoden ajalta niitä on enemmälti. Mikä se on. Virtauksen mukana sienieläin saa tarvitsemansa hapen ja ravinnon. Kallioperämme nuorimmatkin kivet ovat 300 miljoonan ikäisiä (Soklin karbonatiitti), mutta valtaosa kallioperästä on syntynyt jo 1800 (Eteläja Länsi-Suomi) tai 2800 (ItäSuomi) miljoonaa vuotta sitten. Voivatko ne tosiaan olla käärmeitä. Kuvaus sopii varsin sattuvasti järvisieneen. Seppo Vuokko Sarvimainen . Runkokunnan väri voi myös olla kellertävä ja harmaa, jolloin vesikasvi ei tule katsojan mieleen vesikasvistahan ei ole kyse vaan eläimestä. Suomen vesissä elää neljä sienieläinlajia. Meillä se on harvinainen, mutta Keski-Euroopassa paha tuholainen. Koko Suomen kallioperä on syntynyt ennen käärmeitten aikaa. Pienemmistä virtaa vesi sisään ja suuremmista, hiukan harvemmassa olevista taas ulos. Kerrostumat joutuivat yhä syvemmälle ja syvemmälle, jossa ne poimuttuivat maan kuoren liikunnoissa: syntyivät "käärmeiden" kiemurat. Siellä oli kalliolla aivan kuin kivettyneitä käärmeitä. . Omalaatuinen sieni on karhunkääpä, joka on puuta lahottava kääpä, vaikka itiöemä nouseekin maasta. Syksyn putoavista lehdistä ehkä yksi miljardista joutuu sellaisiin olosuhteisiin, että, siitä voi syntyä fossiili. Vihreä väri taas johtaa ajatukset vesikasveihin. Alunperin vaakasuorat, mutta nyt poimuttuneet ja pystyyn kääntyneet 52 kerrostumat joutuivat pinnalle ja vuorostaan ajan hampaan nakerrettaviksi. Pehmeät eläinkudokset säilyvät kuitenkin äärimmäisen harvoin. KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Käärmemäiset kallion kiemurat ovat kovaa , paljon piitä sisältävää kiviainesta. Itiöemä kestää useita viikkoja, mutta syksyllä se mustuu ja lahoaa talven kuluessa melko huomaamattomaksi möykyksi. . Helpoin paikka päästä näkemään karhunkääpä on Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha, jossa kääpä on vuosittain ilmaantunut kasvihuoneiden ja päärakennuksen välillä olevan ison lehtikuusen juurelle. Liejun mineraalipitoiset liuokset kittasivat aineksen vähitellen kovaksi kiveksi. Sienieläimet eroavat varsinaisista monisoluisista eläimistä siinä, että niiltä puuttuvat eri toimintoihin erilaistuneet elimet. Maastamme tunnetaan toisaalta hyvin vanhoja fossiileja elämän hämäriltä alkuajoilta trilobiittien valtakaudelle saakka ja toisaalta viimeisten kymmenien tuhansien vuosien ajalta. Kasvupaikasta johtuen eri lajien runkokuntien koko ja muoto vaihtelevat huomattavasti. Mossalan "käärmeen" kehitys alkoi noin kaksi miljardia vuotta sitten, kun Itä-Suomen vanhalta manterelta kertyi mereen hienoa ainesta paksuiksi kerrostumiksi. Useimmiten eläimistä säilyy vain luita, suomuja ja muita kovia osia, mutta pehmeät kudokset ehtivät tyystin tuhoutua, ennen kuin fossiloituminen edes alkaa. Liikkuva mannerjää taas pyyhki ennen jääkautta syntyneet suoja järvi kerrostumat pois. Fossiloituneista kasveista voidaan tutkia jopa solukon rakennetta ja siitepölyjä. vsk.. tuttaa monasti hirven tai kauriin sarv ia
Tuolloin toimittiin hyvässä tarkoituksessa ja siinä uskossa, että euroopanmajava ja kanadanmajava ovat samaa lajia. Onko tällaisessa keräilyssä mitään mieltä. vsk. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kiljeitse. Maamme kaikki kuusi verkkoperhoslajia elävät joko hyvin suppealla alueella tai vain paikoitellen, ja neljän lajin on viime vuosikymmeninä todettu selvästi taantuneen. Punakel ta verkkoperhos takaan ei enää pariinkymmeneen vuoteen ole löydetty vanhoilta esiintymispaikoiltaan Hämeestä ja Uudeltamaalta. Lisäksi monet linnut käyttävät seuraavan kerran pesiessään vanhoista pesistä otettua ainesta uuden rakentamiseen. Kerttujen, kerttusten ja peippolintujen pesiä voi melko huolettomasti ottaa kesän jälkeen, jos uskaltaa. Kuinka kanadanmajava häiritsee euroopanmajavaa, risteytyvätkö ne vai onko kanadanmajava etevämpi kilpailussa elintilasta. Monet linnunpesät ovat niin hentoja, että ne tuhoutuvat talven aikana tai niitä kannattava kasvillisuus katkeaa lumen alla. Punakeltaverkkoperhosten keräily suurin määrin on ilman muuta tuomittavaa. Uusi kanta perustettiin 1930-luvulla. Euroopanmajavia elää muutaman sadan yksilön kanta Satakunnan rannikkoseudulla. Luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettujen lintujen pesät ovat myös rauhoitettuja. Sitä tavataan koko maassa, ei tosin kattavasti. Se elänee nykyään vain kaakkoisimmassa Suomessa. Vanhoilla pesillä on siis kaikenlaista käyttöä luonnossa, eräänlaista uusiokäyttöä siis. västi yli neljä. Ja monet linnut saavat hyvän uuden pesän pohjan vanhasta linnunpesästä. Kotkan ja kalasääsken pesäpuutkin ovat rauhoitettuja. Laji on hyvin paikallinen ja harvinainen ja on luokiteltu silmälläpidettäväksi ympäristöministeriön "punaisessa kirjassa". Puissa kiipeilevät metsämyyrät ja -hiiret saattavat käyttää pesiä varastoinaan ja vaikka pesäpaikkoinaan. Lintukirput yrittävät mielellään puraista ihmistä ja aiheuttavat harmillista kutinaa iholla. Pönttöjä puhdistaessamme otamme sieltä pois vanhan pesän, jotta uusi mahtuisi seuraavana vuonna pönttöön. Toivottavasti kukaan vakavasti perhosia harrastava ei enää sellaiseen syyllistykään. Euroopanmajavalle syntyy kerralla yhdestä neljään poikasta, keskimäärin kaksi, kanadanmajavalle kolmesta kuuteen; ennätys lienee kahdeksan ja keskiarvo on tiettäSUOMEN LUONTO 12/93 52. Toukan ravintona ovat useat tavalliset ruohokasvit. Käytetyistä linnunpesistä saattaa olla hyötyä muille linnuille. Useimmat linnut rakentavat aina uuden pesän. Kanadanmajava saavuttaa sukukypsyyden jo kaksivuotiaana, euroopanmajava ei ilmeisesti koskaan niin nuorena. Näitä ei tietenkään saa ottaa. Toisaalta on aivan ilmeistä, että suppealla alalla elävän ja helposti pyydystettävän päiväperhoslajin järjestelmällinen keräily voi vaikuttaa esiintymän kantaan jopa tuhoisasti, aivan erityisesti silloin kun keräily kohdistuu vielä munimattomiin naarasyksilöihin. Käytetyn pesän voi siis ottaa. Ilkka Koivisto Saanko ottaa linnun pesän. Perustelut kanadanmajavien poistamiselle ovat siis olemassa. Suomeen siirtolaisena tuotu kanadanmajava on euroopanmajavaa tehokkaampi lisääntyjä. Perhosten keräilyä on syytetty joidenkin lajien taantumisesta. Euroopanmajava heikoilla Uutisissa on kerrottu, että Länsi-Lapin kanadanmajavat tapetaan Ruotsin euroopanmajavien suojelemiseksi. Suomesta tuskin kuitenkaan tunnetaan yhtään tapausta, jossa keräily olisi ollut todennäköisin syy lajin esiintymän häviämiselle. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 HELSINKI. Seppo Vuo/anto Turhaa keräilyä Tapasin perhoskeräilijän, joka kehui saaneensa alkukesästä yhdestä paikasta Joutsenoa peräti 40 kappaletta punakeltaverkkoperhosen naarasyksilöitä. Suomesta majava kuoli sukupuuttoon 1800-luvun puolivälissä. Pienet jalohaukat pesivät vanhoissa variksenpesissä, metsäviklo tarvitsee vanhoja rastaanpesiä. Saako tyhjiä linnunpesiä ottaa talteen. Ei sitten ihme, että kanadanmajava on meillä monin verroin eurooppalaista eli alkuperäistä majavaamme runsaampi. On kuitenkin hyvä muistaa, että pesissä saattaa olla lintujen ulkoloisia tai niiden lepovaiheita, jotka saattavat olla hyvinkin harmillisia, vaikkeivät ehkä niinkään terveydelle haitallisia. Kanadanmajava on tiettävästi euroopanmajavaa etevämpi kilpailija vain yhdessä ainoassa säilymisen kannalta olennaisessa ominaisuudessa, nimittäin jälkeläistuotossa. Ensin niitä tuotiin Norjasta, sitten myös Kanadasta. Antti Pekkarinen 53. Monet linnut, esimerkiksi petolinnut, käyttävät vuodesta toiseen samoja pesiä. Lajin tyypillistä elinympäristöä ovat pensaikkoniityt ja hakamaat, joiden umpeenkasvu ja metsittyminen lienevät suurin syy häviämiseen. Eri asia on, onnistuuko tällainen operaatio. Myöhempi tutkimus on osoittanut ne eri lajeiksi ja vielä senkin, etteivät ne risteydy. Laki kuitenkin tarkoittaa käytössä olevia linnunpesiä
4/5 Kuka pelkää kunnan kaavoittajaa. Luonnonsuojelu vaatii yhteisvastuuta myös maanomistajalta Kestävä kehitys ei ole EY:n johtotähti Kesäluonnossa on taikaa Paha perintö 1/3 2/3 3/3 4/3 5/3 6-7/3 8/3 Vuotoshanke tukehtumassa kasvihuonekaasuihin 9/3 9/3 10/3 10/3 11 /3 12/3 Norja ansaitsee boikottinsa Metsätalous luonnonmukaistettava! Järki säteili eduskunnassa Ihminen sahaa omaa sukupuutaan Pohjavesi on parasta juotavaa Esseet, kolumnit ja kulttuuri Eurooppa ajaa ojaan (Vah rera) 11 /50 Hector ensilumen jälkeen 3/16 Hiljaisuus (Tikka) 9/29 Hyvä ja paha tietokone (Vahrera) 2/17 Hyvästi kasvun aika (Vahrera) 5/29 Ikävä Ahon maisemiin 6-7/16 Joki (Tikka) 5/13 Kasvojen yhdennäköisyys (Krohn) 6-7 /2 1 Kauneus, arvokkuus vai kumpainenkin. 5/5 Lainrikkomukset jumittavat Vuotoksen maakauppoja Lakeihin on vaikutettava 54 9/17 5/14 "Lama antaa lisäaikaa elämälle" (Linkola) 5/4 Luonnonsuojelu vaihtoi taloa 9/4 Luonnonsuojelujärjestöt esittivät omat vaatimuksensa EY-neuvotteluihin 3/5 Luonnonsuojeluliitto kanteli Vuotoksesta oikeuskanslerille 1/5 Luonnonsuojeluliitto luovutti kompostorin 5/7 Luonnonsuojeluliitto: Muumimaailma ei sovi Ruissaloon 1/8 Luonnonsuojeluliitto osti saaren tunnuseläimelleen 3/5 Luonnonsuojelurahat välttyivät leikkauksilta 10/5 "Luonnonsuojelusta ei saa tehdä rahastusautomaattia" 11 /4 Lääkäreiltä ympäri töraportti 5/6 Metsä-Serla kiinnostui luonnonsuojelusta 1/6. (Vahrera) Mänty sielumme maisemissa Narva silmud (nahkiaiset) Pohjoista elämää Arktikumissa Pyssymiehistä ympäristötuhoihin 12/29 11 /49 3/37 2/18 6-7/7 1 1/7 (Linkola) 12/32 Rohkeuden eri lajeja (Niklander) 4/11 Saasteiden virrat (Vah rera) 10/ 18 Sisäinen ja ulkoinen metsä (Huovi) 11/1 3 Suosta nousseet (Kari Tykkyläinen) 8/6 Tehoton itä, ahne länsi (Vahrera) 4/27 Uhanalainen Hollanti (Vahrera) 8/27 Virossa riittää luontoa (Vahrera ) 12/49 Vaivero (Tikka) 2/11 yesilinnun kansan jäljillä (kalliopiirrokset) 10/40 Ah ylistää ulkoilmaa (Tiihonen) 6-7/13 Kotimaan luonto ja ympäristönsuojelu Alkuperäisen luonnon suojelu Askel eteen, kaksi taakse (EY) Enso-Gutzeit suojelee maitaan Entistä monipuolisempi prosenttiliike 5/41 8/4 muistaa ympäristön 3/5 Geenitekniikka voi olla pommi käsissämme 3/14 Helvetin järvi laajeni 10/6 Ilmailulaitos jyrisee suojelualueelle 6-7/4 Kaav illa kaskettiin 8/6 Kaavoitusvaltaa halutaan kuntiin 12/5 Kaivos jätti pi latu n maan 1 /9 Kansallispuistot Päijänteelle ja Kokemäenjoen varteen Kestävä kehitys alkaa kunnista Koitajoesta 31. (Vuotos) 3/18 Repovesi kansallispuisto kutistuu paikalliseksi suojelukohteeksi Rion henkeä Suomen sydänmailla Rion sopimukset hyväksytään vasta loppusyksystä Rion velvoitteet keskusteluun Ruissalosta halutaan kansallispuisto Suojelualue Tapio Tikalle Suojelualueen valvoja turvaa luonnon oikeudet Turkiksia ei pidä kutsua ympäristö4/24 6-7/58 10/4 4/7 11/7 6-7/8 12/39 ystävälli iksi 9/6 Turkistarhaus piinaa luontoa ja eläimiä 5/18 Töitä ympäristöstä 8/7 Vaarunvuori vaarassa taas 3/20 Vesiylioikeus kunnioitti saimaannorppaa 9/7 Viikate viuhui Vuotoksella 9/13 Voisiko Tehdaspuu luopua Nuuksion hakkuista. vsk.. 6-7/38 Kun pulmunen lähti häihin 2/14 Lehtipuita liito-oravalle! 9/5 Leuto kevät toi haikaroita 6-7/9 Maailma on nopeiden (kotilo) 6-7/8 Metsien sähäkät saalistajat (haukat) 3/32 Minä, konna 5/24 Mäntykankaan hyrrääjä (kehrääjä) Nastat naapurit (linnunpöntöt) Palavasilmäinen pikkupöllö Persoonalliset pitkänokat (kurpat) Pohjoismaiden linnuista monet pesivät 6-7/30 4/32 12/36 9/21 vain Suomessa 6-7/7 Riemua kevättulvalla (linnut) 4/30 Ristisorsa kerran hävinnyt, taas täällä 5/22 Ropilla valtavasti tunturimittareita 10/6 Rosvonaamainen veijari (hilleri) 4/16 Sammakkoeläimet ja matelijat kartoitettu 6-7 /6 Sarvikuonokas on kompostissa kuin kotonaan 10/7 Satelliitti seuraa kurkien muuttoa 4/4 Saukko on ilopilleri 5/26 Silkkikoppa suojelee (hyönteiset) 9/34 Susi on iso muttei paha 9/18 Talkoovoimin tilaa muurahaissinisiivelle 11/9 Tammimetsien laji löytyi lehmukselta (erakkokuoriainen) 10/6 Tunturikiuru, tundran lintu 10/20 Turkinkyyhky 4/7 Tyttöperhonen ja huoneyökkönen 4/7 Vaarallinen muuttomatka 4/5 Valkoselkätikkoja pesii enää 30-40 paria 4/14 Energia Katkeaako ydinkierre syyskuussa. (Pohti Ja) 5/4 Perustuslakivaliokunta suojelee Kemijokiyhtiön osakkeenomistajia 12/8 Pohjois-Karjalassa Suomen ensimmäinen biosfäärialue Presidenttiehdokkaiden ympäristö10/30 asenteet 12/13 Pyynikki sai lain suojan 9/9 Raivaustöitä väärän lain nojalla. 5/44 Ydinvoimalaikinuori. 1/30 1/masro ja ilmansuojelu Allas kuin hiilivoimala. (Vuotos) 9/16 Otsonia suojellaan tuontikiellolla 6-7/6 Virolahden metsät rikkirääkissä 11/6 Jä//eer, myrkyr ja kierrätys Elohopeaa ilmasta 9/7 Eurooppa vaatii jätteet järjestykseen 1/7 Happamuus vaivaa luultua enemmän 12/6 Kierrätystä ja elämäntapaa 10/5 Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää 1/8 Pääkaupunki kompostoi 9/6 Uusi tehotappaja metsiimme 4/6 Yillirottien ehkäisyhorrnonit vaihtoehto myrkyille 10/6 YTY:n kompostit 10/5 Kalar ja kalasrus Emolohet kateissa Saimaalla 2/7 Itämeren lohi myrkyttyy 9/5 Järvi lohen emokalapyynti onnistui 12/6 Kemijoen lohiporras 9/8 Kuhakeitolle kesäkuussakin 5/9 Lohen rannikkokalastuksen säätely tehosi silti se lopetettiin 2/6 Lohenpyynti tiukkaan sääntelyyn 12/18 Lohipolitiikka palasi harharetkiltään 1/6 Monni ei palaa 8/7 Sopiiko troolaus sisävesille. 8/14 Kotimainen energia lämmittää Savonlinnaa 12/9 Lisää turvevoimaa lisää hiilidioksidia ilmaan 5/7 Luonnonsuojelijat: turpeelle arvonlisävero 3/7 Reunan kylän voimalinjasta valitetaan 12/9 Suomi havittelee kallista ydinvoimaa 8/16 Uusi ydinvoimala torj\jttiin 10/4 Voimayhtiö luvatta kylään 10/16 Ydinjätteitä Suomeen. 5/8 Kasvir ja sienet Akileijat keinuttavat keveitä kellojaan 8/4 Keijujen kukkia (talvikit) 6-7/32 Kevät kukkii 4/6 Kuokkavieraana sienipidoissa 1 1 /9 Kuusi juhlistaa joulun 12/7 Kylmyys ja pimeys valmentavat kasvit talveen 9/32 Köynnöskasveja vanhoista puutarhoista 9/8 Marjakuusi parantaa ja tappaa 1/16 Oikutteleva ruska 11 /8 Onnistunut joulusienestys 12/30 SUOMEN LUO TO 12/93 52. Suomen Luonto 1993 Pääkirjoitukset Ydinvoiman lippu laskee Öljytyn hyvinvointimme synkkä varjo Löytyykö perhoselle siiven sijaa. Koitelaiskairan pitkä odotus Koitelaiskairan suojeluhanketta ei 1/7 9/7 11 /7 1/ 18 panna enää jäihin 3/6 Kuka myisi ale-hintaan Pohjois-Karjalaa. 12/4 Nuuksioon kansallispuisto 8/5 Oikeuskansleri kompastelee jälleen 12/8 Onko valkoselkätikasta väliä. 3/7 Yuotosneuvotteluissa huijauksen maku 6-7/56 WWF osti norpalle maata 6-7/8 Ympäristömaaottelu SuomiHollanti 6-7/60 Ympäristötaidetta vai tekopökkelöitä. Vuotoksella väärät lait käytössä Vuotoksen allas ristiriidassa EY:n 6-7/4 5/5 lintudirektiivin kanssa. (Niklander) 1/ 13 Kesäisiä mietteitä (Vahrera) 9/39 Kevolla taiteiltiin luonnon puolesta 9/5 Kieli ja haukan siivet (Huovi) 3/13 Kuin tarjottimelta (Vahrera) 6-7/45 Kävellen pysäkille (Niklander) 8/11 Menetämmekö pimeyden?(Niklander ) 10/11 Meri virt_aa suonissa (Birgitta Ulfsson)6-7/14 Mestari Ah ja lunta Pönttövuorella (Tiihonen) Metsässä Miten paha on ETA. kansallispuisto. 11 / 14 Ministeriö kertoi outoja Vuotoksen maanvaihdosta Mitä kuuluu Murhisalolle. 3/8 Kauris kuin sadusta 5/9 Kielokukko 6-7/42 Kotisirkka sirittää taas 11 /28 Kotkanpoji lla huono vuosi 9/9 Kotkien talvipäivä 1/24 Kuhmon metsäpeura! valtaavat länttä 3/8 Kuka kyytä pelkää. Mustarastas saa lain suojan uusi 6-7/4 3/6 metsästyslaki hyväksyttiin 6-7/5 Mökitetäänkö Suomen paras joutsenlahti. 9/9 Eläimer Harjupainanteen mäyrät 6-7/36 Jääkö Sotkamon vesikko ainokaiseksi. Metsästyslaki vaanii jokamiehen oikeuksia 1/6 "Mie viihyn" (Pohjois-Karjala) 10/32 Miksi suojelualueen saa pilata
(Pseudoryx) 12/44 Ilmasto lämpenee epätasaisesti 10/47 Isoja, mustia ja mukav ia (gorillat) 11 /38 Kalliit laukaukset (kalifo rniankondori) 5/46 Kansallispuisto Kenian Kakamegaan 1/38 Karjalan kannaksen suojelulla kiire 8/39 Karjalan meri hädässä 8/32 Kestääkö orja valaanpyynnin. 2/9 6-7/10 5/ 11 1/1 2 11/1 2 10/ 10 12/12 3/12 9/ 12 12/1 2 1/ 12 10/10 1/ 12 11 / 12 11 / 12 9/12 6-7/ 12 3/12 1/ 12 12/12 5/ 12 11 / 12 12/12 8/10 5/ 12 4/10 2/10 Onko syövyttävä pesuaine vaaratonta. Vesiylioikeus kaatoi Pohjan Sellun Vettä ja soraa samasta kuopasta Villisti virtaa Tornionjoki Virkisty tekoaltaalla! Ulkomaiden luonto ja ympäristönsuojelu Aasianleijonan viimeinen koti Barentsinmeren kaasusta voi tulla ympäristöjärjestöjen kiistakapula Biisoni on yhä henkipatto Elämää Rion jälkeen. 4/10 Vesisängyn ympäristöhaitat 3/1 2 Vielä vesisängystä 5/1 2 Vielä vähän kompostori asiaa 4/10 Väärin markkinoitu pesuaine 2/10 Liikenne Haitallisinta liikennettä on vähennettävä 1/ 14 Kun et aja, sammuta 12/7 Luonnonsuojeluliitto: Tieliikenteen vähennyttävä 11 /5 Pyöräilijän parempi tulevaisuus 8/5 Tie tappaa 3/24 Luonnonilmiöt Aurinko pimenee osittain 5/8 Lumivyöryjä Suomessa. Mitä lasia keräykseen Mitä muoveja voi polttaa. Ekoneuvotko näpertelyä. Kompostori kasv ihuoneessa Kotimaiset lauteet Kärpäset kompostissa Liimat, jätepuu ja polttaminen Loistelampun teho Loistelamput elohopealähteinä Luonnonsuojeluliitto ja katalysaattorit Lyijymönjä on myrkyllistä Maalit pois myrkyttä. 11 /42 Vuorigorillat sodan jaloissa 11 /40 Ydinaseteollisuuden jäteongelmat ovat 55. Kukkiva Hollanti yrittää vähentää myrkkyjen käyttöä Kulkusirkat kuriin Kutsan tarumailla Laaja venäläis-no1jalainen luonnonsuojelualue perusteilla Laatokan norppaserkku tarvitsee apua Lahjoitetaanko sarvikuono! loppuun Nepalista. Onko kompostoinni sta hyötyä. . Eroosio tappoi meri lehmät. 5/1 Kierrättäjät kokoontuvat elokuussa Riihimäelle Korkkien muovi talteen Loisteputkista vastuu loppuun asti Lyövätkö torjunta-aineet leiville. Fosfaattien korvikkeet Hedelmien kuoret kompostiin. Ekokissanhiekkaako. 5/42 Maisemansuojelu ja -hoito Kaupunkiko luonnotonta. Omenat talteen ja mehuksi Pahvit Pahvi-Paavoon Pakkausten keräilyä kokeillaan Puutalo pystyyn vähällä energialla Pyykit joutsenenpuhtaiksi Roskaruokaa. EY:n hiili verolla vastustusta Helsingissä 500 kettua. 5/ 12 Parasta puunsuojaa 3/12 Pyykkisuovan haj u 9/12 Rastaat, mansikat, lyijyhaulit ja naapurit 6-7 / 12 Sammalta katolla W/ 10 Sopiiko polttaa kesäherkun kääreet. SUOM E LUONTO 12/93 52. vsk. Kalliit konetiskiaineet Kannattaako lamppuja sammutella. Ei, mutta 6-7/6 4/22 6-7/5 4/12 8/24 2/12 1/36 3/38 12/40 5/46 6-7/66 5/34 9/46 10/45 Bristolissa on! 2/40 Hollannin pohjavedet kovassa paineessa 12/26 Häv innyt ennen löytymistään. Laiva oli lastattu .. EY ja ympäri stö EY pysäyttää Kreikan patohankkeen. Makeita maatiaisnauriita Mattopyykille Oma maa mansikka. 8/10 Tiskikoneko paras. Kukkakedot vetävät puoleensa Kulttuurimaisema kukoistamaan! Takapihastarnme tehtiin kukkaniitty Vaarallisia sammalia 4H ihastui ketoihin Metsät 6-7/46 9/4 3/26 6-7/24 10/7 8/6 Aamiometsälausunnot pääosin myönteisiä 2/4 Haapojen häv itys ja tuho 5/51 Hevonen päihittää monitoimikoneen 12/6 [kitammille valoa 4/4 Juuan kunta aarniometsien suojelun kannalle 1 /5 Kalevi Sorsa: Metsien suojelua tarvitaan 1/4 Kuka löytää metsän. 10/8 Fosfaatittoman valinta näkyy (vesistöt) 1/ 11 Harkiten Kat-autollakin 10/9 Jalka puukaasupolkimelle 12/10 Joutsen ahterissa (perämoottorit) 6-7/10 Järkeä pakkaamiseen! 3/10 Kaatopaikka arkistoi elämän 8/9 Kanna kestokassilla 12/11 Kauniita värejä sienimetsästä 8/8 Kengännauhat 6-7 /11 Kestovaipoissa on suuria eroja 9/10 Kesämatkaaja, säilötkö jätöksiä. Kevytsoraharkko ei voita puuta Kissanhiekkaa komposti in. Järkevää kuivaamista. 6-7/64 Tukholma sai "Nuuksionsa" 12/45 Tunneli Juutinraumaan 10/45 Turismi suojelee suistaa (Botswana) 1/33 Uhatut kädelliset 11 /32 Uusia tuulia Itä-Euroopan ympäri stöpolitiikassa 1/39 Vaikeneeko gibbonien laulu. Millä voi pestä veden ääressä. 11 /47 Lönnrot oli esiekologi 11 /30 Näin mänty menetti juurensa 6-7/ 18 Suojelumetsiä tarvitaan lisää 10/34 Tikkametsä lähti tehtaalle 1/5 Tuli uudistaa metsän 8/3 1 Uudet ohjeet vasta matkalla metsätyömaille 10/36 Vedet Jokapäiväinen vetemme vaarassa 12/20 Juukalaiset eivät hyväk y pohjaveden vaarantamista 10/5 Järven pohjamutia penkoma sa 6-7/52 Keski-Suomen kaunein lähde välkkyy Ruostesuolla 11 /8 Kirkasta muttei moitteetonta (kivennäisja lähdevedet) 10/ 12 Koskeljärvi säilyy linnuilla 11 /22 Lätäkkö kuhisee elämää 5/30 Maanviljelijät vesiä uojelemaan 5/6 Pienvedet suojeltava kiireesti 11 /6 Satakunnan helmi rehevöityy (Pyhäjärvi) 12/5 Sulava lumi on vesieliöille kauhistus 4/28 Suolaryöppy tuo Itämerelle hyvää ja huonoa 3/9 Urheilua pohjaveden puhtaudella Vaihtuuko Kymi kanavaan. Mikä ihmeen BGA-normi. (Shetlanti) Lisää suojelualueita Norjaan Luonnonsuojelijat eivät halua Barentsista uutta Klondykea Luonnonsuojeluliittokin vetoaa: Tehri-patoa ei saa rakentaa Maailman suurin pato Maailmanpankki ulos armadan pato hankkeesta Mammutti selviytyi paljon luultua 9/46 3/39 9/48 9/40 2/39 8/36 10/46 2/26 9/48 2/38 3/38 10/47 5/46 pitempään 6-7 /67 Munkkihylkeiden määrä kaksinkertaistui 6-7 /66 amibiassa kuivuus ei ole kirous 4/36 orjalaisia kalatuotteita uhataan boikotilla 2/39 Norsuilla outoja ongelmia 8/38 Orinoco uhattuna 6-7/67 Oseanian sademetsien tuho kiihtyy 12/44 Pohjavedet vaarassa kaikissa Euroopan liiton maissa 12/25 Prosentin päässä ihmisestä (simpanssit) 11 /36 Puolan ympäristö toipuu 12/45 Raha ratkaisee (Viipurin Papulanlahti) 8/38 Richard Leakey toi puu 10/46 Salametsästys uhkaa Intian tiikereitä 5/46 Sarvikuonojen väheneminen pysähtynyt 6-7/66 Simpanssi muiden joukossa. 11 /34 Sumatran metsäihmiset (orangit) 11 /4 1 Tansanian metsäohjelmat uusittiin 2/34 Tuhoutuvatko Vi ron suojelualueet. 8/ 10 Vaippoja kompostiin. 9/47 Kilpikonnat pelastuivat miten käy pelastajien. Ruusunkiulukoita 10/7 Syys hehkuu suolla 9/30 Tupasvi lla säästää ja kierrättää 5/ 16 Tuuleen kylväjä! (kupusienet) 9/26 Tuulen viemää (mänty) 5/32 Tuulenpieksämä kaarnikka 9/36 Ukkomansikoita ja akkojakin 6-7 /9 Kului/ajan valinnat Bussikuskin kevyempi kaasujalka säästää ympäristöä, kalustoa ja hermoja Citydiesel lupaa parempaa kaupunki1/10 ilmaa 12/11 Eläköön palautuspullo! 9/11 Elämää kestävästi 11/10 Etsitkö ekovessaa. 2/6 Talven valo 1/28 Tulta iski ilman Ukko 8/28 Tykky on kaunis mutta tappava kuorma 1/8 Varjoteatteria kuun pinnalla 11 /9 Maakunnat tutuiksi Kymenlaakso 4/18 Keski-Pohjanmaa 2/20 Peräpohjola 8/ 18 Pohjois-Karj ala 10/24 Maatalous Luomua markkinoilla 11 /26 Luonnonmukaisempaan viljelyyn 8/12 Maaseutumme saattohoitoa vailla. 6-7 / 12 Tetlonia pintaan kuin pintaan. Ruokaa omasta takaa Siisti ohje (punnituspussi) 3/11 10/9 6-7/ 11 2/9 4/9 5/ 11 2/8 8/9 3/ 11 3/11 1/ 11 4/9 1/ 11 4/8 10/9 Säästä energiaa: syö kalaa ja kotimaisia kasviksia 9/ 1 1 Talo oljesta ja savesta 11/10 Tervaleppäistä 11/11 Tunnolliset kotitaloudet (paperinkeräys) 11/11 Vaipat imevät rahaa 10/9 Valaitten puolesta kalalakkoon 6-7/ 11 Vasta vihtominen kruunaa saunareissun 6-7/ 10 Vesien likaaminen tahraa maatalouden mainetta Y mpäristömerkk ijahdissa Y skänsiirappia kuusenkerkistä Kysy ekoneuvoa Akku vai alkaliparisto
Miten auttaa kattohaikaraa. Missä varikset nukkuvat. Minkä linnun pesä. Kannaksen kortsa on seipi Merkitty lohi hauen vatsassa Mitä rapu syö. Saukko käy katiskalla Linnut Eikö tikkaa ota aivoon. 2/4 Pekka Nuorteva ja Marttaliitto palkittiin 8/6 Sinisimpukka opastaa (Saaristomeren kansallispuisto) 9/6 Sitkeä puurtaja uskoo asennemuutokseen (Esko Joutsamo) 6-7/55 Suoerämaan kuvaaja (Heikki Kokkonen) 12/34 Sytytä kynttilä sademetsien puolustajille 11/5 Voi kunpa oisit voinut olla mukana ... suunnattomia 2/38 Ympäristökritiikki puri Maailmanpankin rahoitukseen 2/5 Luonnonharrastus ja luonnonsuojeluaate Arvi Ulvinen teki pitkän elämäntyön Ekon muotokuva Enon kunta sai ympäristöoppaan Heräämisiä Ystävyyden puistossa Isot ongelmat turruttavat Kainuu vaalii kasvejaan Kataloogilla vastavirtaan Kemian luokasta luonnon helmaan (Luonto-Liitto 50 vuotta) Koulu menee metsään Lahja tulevaisuudelle (Reino Rinne) Löysikö koulu järven. Sairastuuko ihminen kalatauteihin. Miksi tiainen jähmettyi. vsk.. 2/49 Auto, sinä ja yhteiskunta 5/48 Bremer & Nieminen: Fuuga 8/44 Brown ym.: Elämän merkitmaapallon ympäristötilastot 11/53 Brown ym.: Maailman tila 1993 3/44 Ekstam & Forshed: Om hävden upphör 2/48 Euroopan yhteisön ympäristöoikeus. Ruokailua yläilmoissa Saanko ottaa linnunpesän. Miksi Ympäristöuutisten lähetysaikaa 2/41 11/6 3/9 11/7 6-7/8 5/9 6-7/6 11/17 11/20 8/43 2/7 muutettiin. Selkärangattomat 12/53 11/56 10/57 3/48 5/54 8/47 1/49 6-7/78 Jättipuupistiäinen elää havupuissa 1/48 Kartta perhosia Ilomantsissa 6-7 /77 Kastemadon syystalkoot 10/56 Mikä toukka asuu pihkapallerossa. Salaperäinen laulaja (punavarpunen) Tasapainotaiturit Valkoselkätikka on häviämässä Vauhdikas muutto (hanhet) Viiksitimali tuli jäädäkseen Västäräkin muhkea saalis Matelija/ ja sammakkoeläimet 9/57 2/53 4/54 6-7/78 6-7/79 4/55 9/57 6-7/78 12/53 6-7/79 11/57 11 /56 9/57 3/49 6-7/78 Mitä rantakäärrne syö. (toim.): The Scientific Management of Temperate Communi10/52 ties for Conservation 5/48 Sy,jä: Kuikanpesä 1/45 Tahvonen (toim.): Ympäristö, hyvinvointi ja talous Taina & Ka,jalainen: Uppo-Nallen 2/48 lintukirja ja Uppo-Nallen puukirja 6-7/72 Tengvall: Eläinten puolesta 9/54 Tuokko (toim.): Metsänparantajat kansakunnan asialla 1908-1988 5/49 Tuomista: Myrkynvihreä maailma 4/50 Uhanalaiset Metsähallitus 10/52 Uusikylä (toim.): Lennart Segerstråle 1892-1975 2/49 Vahtera: Hyvinvoinnin harhakuvat 11/53 Vainio: Professori Itikaisen tutkimusretki 3/45 Valokuvauksen vuosikirja 1992 5/49 Valta & Pöysti: Saaristossa 11/52 Varastettua sienitietoa! 4/50 Vilkka: Ympäristöetiikka 9/54 Voipio: Tropiikin lahjat 6-7/74 Wolff: Tuulivoima: ostajan opas 6-7/72 Vähätalo (toim.): Suomen linnusto -diasarj a 2/49 SUOMEN LUONTO 12/93 52. 6-7/79 Sammakonpojat kehittyvät vain vedessä 5/54 Vesilisko Suomussalmella 8/46 Nisäkkäät Euroopanmajava heikoilla Hirven muistolle Metsäsopuli liikkeellä Mitä siili vaahtosi. 4/54 Muurahaiskyydityksen tarkoitus 9/56 Lemmensairas kotilo 5/54 Lentävä hämähäkk i 9/56 Lentääkö amiraali etelään. Mäyrän ansoja. Kaupunkilokki pesii puussa Kukunnan salaisuus Kuokkavieraat pois lintulaudalta Kuukkelit luppokylvyssä Mahtava koskelopoikue Miksi pesintä keskeytyi. Päästäisten karnevaalit Sopeutuvat silmät Voiko lepakkoa auttaa. (V uotos) 8/4 Vuoden luontokuvat valittiin taas 3/4 Ympäristötietoisia luokanopettajia 5/7 Y mpäristöuutiset saivat hyvän lähetysajan 6-7 /7 Ympäristöväen metsätietous kelpaa joka toiselle Kysy luonnosta Geologia Kivettyneet käärmeet Kasvit ja sienet Aavemaiset tuomet Helmiä aarniometsässä Isot ja pienet lumpeet Katajanmarjoja keräämään Keltaista haapojen rungoilla Keltavahvero pihamaalle. Mitä tehdä linnunpojalle. Suomen ympäristöoikeustieteen seura 12/51 Fischer & Bampton: Luonnon elämää 4/51 Forsman (toim.): Suomen haukat ja kotkat 11/52 Frantzen ym.: Fylkesmannen i Finnmark 3/44 Garrad: On aika toimia Tuulienergia Euroopassa 6-7 /72 Haita & Levins: Ekologian ulottuvuudet 9/55 Hautala & Suominen: Kuukkeli 11/53 Heikkilä ym.(toim.): Ilma, vesi, energia 3/45 Hilden & Hario: Muuttuva saaristolinnusto Holmåsen: Pohjolan puut ja pensaat Horelli: Lapset ympäristön tutkijoina Hurme ym.: Pyhäjärviseudun luonnon12/50 3/45 12/50 aarteet 6-7/73 Hämeenaho ym.: Liminganlahti 5/49 Hämet-Ahti ym.: Suomen puuja pensaskasvio 3/45 Härkönen ym: Luontomatkailijan Suomi 8/45 Hölttö: Ihminen pääosassa valokuvia suomalaisista 4/51 Inkinen & Salmi (toim.): Tulevaisuuden esihistoria 12/51 Kanninen (toim.): Muuttuva ilmakehä 1/45 Korhonen (toim.): Metsätalouden ympäristöopas 10/52 Koskelo: Luonnonvalokuvauksen ABC 9/54 Koskimies: Lintuharrastajan opas 6-7/73 Kotiranta & Niemelä: Uhanalaiset käävät Suomessa 10/53 Krohn: Salaisuuksia 6-7/72 Kukkonen ym.: Valokuvan taidesuomalainen valokuva 1842-1992 6-7 /73 Källander: Luonnonmukainen maanvi ljely Kännö: Mosku Laine ym.: Suomen luonto, Linnut Leppälä & Välimäki: Sinä ja sininen planeetta. Miten käy mykän linnun. Lasten eko-opas Luonnonmukaisen viljelyn oppaat Maailman uhanalaiset eläimet I ja 2 Maailman uhanalaiset eläimet 3 Maisemanhoito. Miksi luonto on vihreä. Mitättömät hillat Nuokkuu ja tuoksuu (kielo) Ongelmana rantaruovikko Pajunkissat pakkasessa "Paperia" puun sisässä Puunsillan arvoitus Sarvimainen järvisieni Suuret pihlajat Kalat ja äyriäiset Ahne made Elaska ui syvissä vesissä Haistavatko kalat. Korvasienellä on syksyisiä sukulaisia Kääväksi kummallinen Miksi kukat vaihtavat väriä. 1/48 Mitä kuuluu toukohärille. Ympäristöministeriö Marttila: Nokkosperhosen kesä Meadows ym.: Ylittyvät kasvun rajat Meriläinen: Paanajärvi Miettinen & Miettinen: Komposti Myers: Gaia elävä maapallo Nykänen: Elä ihmisiksi ja paranna maailmaa Paasilinna (toim.): Siintävät kaukaiset 11/53 1/44 8/44 12/50 4/51 8/44 10/52 8/44 6-7/74 11 /53 12/50 6-7/74 10/53 12/50 metsät 12/5 1 Palokangas ym.: Uusi ympäristönsuojelun hallinto ja lainsäädäntö 5/48 Perrins: Otavan lintutieto 9/54 Porter ym.: Maapallo ihmeiden planeetta 4/50 Pälkäs (toim.): Keto-opas 6-7/74 Rytilä & Sundell (toim.): Kestävän kehityksen asuntoalue Sana (toim.): Tulliniemi luonto vastaan valtakoneisto Shugart ym.: A Systems Analysis of 1/44 11 /52 the Global Boreal Forest 6-7 /72 Sippola & Rauhala: Acerbin keinosta Jerisjärven tielle Spellerberg ym. Palokärjellä on tarkka kuulo Pikkulintuja kurkien selässä. 8/46 Pimeän perhosia (hallaja lumimittarit) 11/56 Saalistavia korennontoukkia 6-7/76 Toukkia kävyissä 2/52 Toukkia vedessä (likakärpänen) 8/47 Turhaa keräilyä (verkkoperhoset) 12/53 Vedessä huojuvat punaiset olennot 6-7/77 Vesiperhosen toukka ei sovi onkimadoksi 3/49 Turvapaikka Korkeasaaressa Aasianleijona Kotka Lumi leopardi Mongolianvillihevonen Pikku panda Siperiantiikeri Tammihiiri Töyhtöiibis Valkotöyhtötamariini Vesikko Visentti Kirja-arvostelut 6-7/83 5/59 1/51 8/51 9/59 12/59 10/59 3/51 2/59 4/59 11/59 Aarnio & Ojalainen: Perhosia harrastamaan 8/45 Atampurge (toim.): Kenen metsä. 56 11 /5 12/52 6-7/77 11/57 6-7/76 9/56 2/53 8/46 10/56 12/52 5/55 3/48 9/56 6-7/77 6-7/76 2/52 4/55 1/48 12/52 4/55 3/48 10/56 4/54 1 I/56 1/49 9/56 2/52 5/55 10/57 10/56 5/54 1/49 8/46 8/47 5/54 2/52 3/48 Minne sorsat matkaavat
.. Suomen luonnonsuojeluliitto on Luonnon ääni. ............................. .............................................. .. ............ ..... Nimi: ... Jos haluat kuulua johonkin toiseen paikallisyhdistykseen, merkitse toivomus tästä osoitetietojen yhteyteen. ........... Syntymävuosi: ....... Laita rasti ruutuun, jos et halua vastaanottaa tällaista postia.) Suomen luonnonsuojeluliitto ry maksaa postimaksun. .... . . ......... ................. ....... ...... .............. ..... Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00150 /1 00003 HELSINKI --------------------------------------------------------------------------------~ Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa voit tukea myös lahjoitustilin PSP 800016-98850 kautta.. .... . Pikkusieppo kohtalotovereineen tarvitsee aarnimetsänsä tulevanakin keväänä. . . Osoite: ...................... Naaras ja nuori koiras alta vaalean kellanvalkeita. ........................ Toimiaksemme tarvitsemme Sinunkin tukesi. Liittyessäsi Luonnonsuojeluliiton jäseneksi Sinut liitetään samalla automaattisesti asuinseudullasi toimivan paikallisyhdistyksen jäseneksi. .... Puhelinnro: ............................ Vanhan koiraan kurkku oranssi. Jäsenmaksustani puolet menee paikalliseen ja alueelliseen luonnonsuojelutyöhön. ........ .. ...... Mahdollinen toivomus paikallisyhdistyksestä: ...................................... ... O Haluan lisätietoja Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnasta. Postinumero ja -toimipaikka: ...................... ..... silmiinpistävä valkea kirjailu pyrstössä. Muutoin meillä on tulevaisuudessa vain haikea lajinkuvaus vanhassa lajinmääritysoppaassa: " ... ...... ..... Allekirjoitus: ...................... .... ...................................... ........... O En halua vastaanottaa suoramarkkinointipostia. r--------------------------------------------------------------------------------, D SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO PALVELUKORTTI 1994 Liityn Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi vuodeksi 1994! Saan Luonnonsuojelijalehden vuosikerran sekä muihin jäsenetuihin oikeuttavan jäsenkortin maksettuani jäsenmaksun 100 mk minulle pian lähetettävällä pankkisiirtolomakkeella. .. Nykii usein pyrstöään." * Suomen luonnonsuojeluliitto toimii vanhojen metsiemme säilyttämiseksi. (Luonnonsuojeluliiton jäsenrekisteriä voidaan käyttää Liiton omaan varainhankintaan liittyvään markkinointiin. ........................... Pikkusiepon puheenvuoro metsäkeskusteluun: 1 'Tsi' sibb-sibb-sibb tsi-ju tsi-ju tsi jy-jy-jy-jy11 * Jäljellä olevat vanhat metsät on suojeltava nyt
11 A 8, 00150 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELU TUKI OY Hiirakkotie 6, 01200 V antaa puh. (90) 228 08 I telefax (90) 228 08200 Ma-pe klo 8.30---16.15, kesällä klo 8.30---15.30 Tiina Aalta, toimistoapulainen Ulla Ahonen, toimittaja Harri Ajamaa, liikennesihteeri Pirkko Elomaa-Vahteristo, koulutussihteeri Susanna Huhtala, toimistosihteeri Esko Joutsamo, pääsihteeri Mirja Jumpponen, tallentaja Irma Kairosaari, rekisterinhoitaja Taija Keto/a,järjestösihteeri Eija Koski, kierrätysneuvoja Ma,jukka Kulmanen, energianeuvoja Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Pirjo-Riitta Oinaala, lakiasiain sihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Pouranen, tiedotussihteeri Heli Saarikoski, kompostointisihteeri Men•i Taskinen, tallentaja Tuula Varis, kansainvälisten asiain sihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OKopintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. Finland 's participation in the European Union was opposed by Pekka Tiainen and Keijo Korhonen, while Toimi Kankaanniemi also considered the Union a threat to the environment. Finland 's ground water areas are small and isolated, but there are many potential pollutants. 15 A 23 00100 Helsinki, Finland Fax: +358 446 9/4 sits are currently being classified, with the aim of obtaining an overall picture of ground water reserves and the factors threatening them. It prefers old "goshawk spruce forests", where its nests have been found only 350 metres apart. Consequently the pygmy owl was deleted from the list of endangered species in 1990. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Saru Huttunen (pj.), (98 1) 553 1527, Veikko Aa/o, Leena Franssila-Karvinen, Mi,ja Hartimo, Vesa Heinonen, Kimmo Kaakinen, Teuvo Niemelä, Petri Pöminen, Pekka Reinikainen, Ari Tarjanne ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi Läntinen Rantakaru 49-51 , 20 I 00 Turku puh. Ground water deposits have been contaminated at Kärkölä, where chlorophenols leaked out from a sawmill , and at Oitti and Hattula, where the toxin was Luontomatkat 1994 Suomen luonnonsuojeluliitto järjestää ensi vuonna ainakin seuraavat luontomatkat: Valasmatka Kanariansaarille 16.-23.01. Tallbergink. Not only that, but too much water has been siphoned off deposits. Elisabeth Rehn thought that over the long term joining the Union would improve the state of the environment, while the rest believed that the outcome could be either favourable or adverse. ja 13.-20.03., Korfu 16.-23.04., Baikal 30.06.12.07 ., Kamtsatka 30.07.-12.08., Jemen syyskuussa, Intian tiikerit 19.11.-03. Translated by Leigh P/ester SUOMEN LUONTO 12/93 52. The box had to blend in well with its surroundings and let in no light. Higher water rates have also been proposed, the extra revenue to be used for purchasing the land to make it easier to protect the ground water for which the charge is being made. Martti Ahtisaari was the only interviewee who thought that the present economic recession was the number one threat to the environment. (960) 311 550 Liisa Kantola, vs. (953) 411 7358 Raija Aura, vs. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Projektimatkojen Harrastematkaosasto, Rauni Tirri, p. Candidates were cagey about stating an opinion on today's hottest political environmental issue, shore protection. The greatest threat to these waters are gravel quarrying, chemical plants, industry using chemicals, road and landfills. (90) 228 08206 Satu Hemula-Nieminen SUOMEN LUONNO SUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Ritva Pietiläinen, puh. Dutch agriculture is particularly harmful because of its excess nutrients and pesticides. 1 1 A, 00 I 50 Helsinki puh. Lammi Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaanin katu 13, 90100 Oulu puh. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIJTTO ry. (90) 228 08221 , Perämiehenk. Matkoja esitellään tarkemmin myös lokakuun Luonnonsuojelija-lehdessä ja seuraavassa Suomen Luonnossa ( trichlorethylene, a fat solvent. According to quality observations so far, Finland's ground water is still pure, although several dozen ground water areas have already been contaminated. Uusimaa Perämiehenk. A protection programme and its implementation does not always help. (921) 301 141 Anne Raunio Satakunta Valtak. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. (90) 694 6455 tai 694 6635. Climatic changes caused by mankind are, in the opinion of many of the candidates, the most serious environmental threat. (931) 2131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. These were Martti Ahtisaari (Social Democratic Party), Sulo Aittoniemi (Finnish Rural Party), Claes Andersson (The People 's Democratic League), Raimo Ilaskivi (National Coalition Party), Toimi Kankaanniemi (Christian League), Keijo Korhonen (People's Independence Front), Eeva Kuuskoski (People's Change 94), Elisabeth Rehn (Swedish People's Party), Pekka Tiainen (People's Anti-EC League) and Paavo Väyrynen (Centre Party). Solutions to energy needs will lie in increased use of domestic renewable energy sources, natural gas and energy conservation. The extent of the damage has opened the eyes of the Dutch to the necessity for protecting the water. Several of the candidates would provide more money for nature conservation linked projects. (90) 8769100 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARKISTO ervanderinkaru 11 , 00100 Helsinki puh. Pygmy owls only approved those with a front wall at )east 5 cm thick and this wall , at )east, had to be made of wood with the bark in place. For comparison purposes, the article turns to the Netherlands, which has a longer history of both ground water pollution and of doing something about it. By late November ten people had officially announced their intention of standing for president. A protection programme has been drafted for Jäniksenlinna, at Tuusula, near Helsinki, where gravel quarriesare now being landscaped in the pumping station area. Ground water protection urgently needed by Alice Karlsson and Jorma Laurila Suomen Luonto 52( 12):20-28 Finland's ground water depoSUOMEN LUONTO (Narure of Finland) Published by rhe Finnish Association for Narure Conservarion Address: Runebergink. vsk.. Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh. Experts feel that Finland ought to establish a catastrophe fund for deal ing with cases of ground water pollution. There are 1000 water pumping stations in Finland, for 200 of which protection areas have been established. Originally considered a denizen of old spruce forests in remoter areas, the species has been discovered to have adapted to a wide variety of different woodland types, so long as cavities are available for nesting purposes. In the 1980s pygmy owls were also discovered breeding in nest boxes. (90) 694 7899 58 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Environmental attitudes of presidential candidates Suomen Luonto 52( 12):l 3-17 Presidential elections are to be held in Finland in January 1994. The aspirants were also worried by the wasteful way of life associated with the industrial society, wars and armaments, ozone depletion, desertification and water pollution. (939) 632 6163 Maija T. Pygmy owl commoner than thought by l uha Vesa/a Suomen Luonto 52( 12 ):36-38 Tiny, as its name suggests, the pygmy owl has turned out to be commoner than thought. 1 D 5. 12. krs., 00180 Helsinki puh. For instance, Jäniksenlinna is threatened by an old municipal landfill. The classification will be completed in about a year's time, after which the state of the ground water ought to be studied. Estimates place Finland 's present population at around 5 000 pairs. For example, there are 300 municipal landfills in the same areas, while salting of the roads is considered to have weakened the usability of 300 ground water deposits. (981) 3115 828 Me1ja Ylänen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh. 7 C 36, 28100 Pori puh. Clear directives have been issued concerning what may, and what may not, be carried out in ground water areas. Tampere's ornithological society experimented with 550 nest boxes. Ditches running alongside the road adjacent to the station have been protected with plastic to safeguard against a road tanker spill. Ali candidates, with the exception of Sulo Aittoniemi, told to Suomen Luonto that after Parliament' s recent rejection, the question of a fifth nuclear reactor is now closed
vsk. Korkeasaareen ensimmäiset siperiantiikerit, naaras ja uros tulivat 30 vuotta sitten. Toinen ongelma on siinä, että tarhatiikerit kesyyntyvät tai vähintäänkin tottuvat ihmisiin. TURVAPAIKKA KORKEASAARESSA S i periantiikeri jelutoimien ansiosta Neuvostoliitto-vainajan loppuaikoihin yli kolmensadan. Sille hankittiin Leipzigista puoliso, Agasar. Tuoreimmat uutiset kertovat, että Venäjän siirryttyä markkinatalouteen salametsästys ja salakauppa ovat alkaneet rehottaa; jo nyt siperiantiikereiden määrä on selvästi vähentynyt. Vaikeaksi se tiedetään yhtä lailla kuin minkä tahansa muun suuren kissaeläimen siirto. Eläintarhoissa siperiantiikereitä on paljon enemmän kuin luonnossa, jonkin verran yli 700. Ilkka Koivisto E.iiros:Ilkka Koi"visto 59. Intiantiikereiden määräksi arvioitiin vuosisatamme alussa 100 000. Yhä luullaan aika yleisesti, että tiikeri elää ainoastaan trooppisissa viidakoissa. Sumatralla elää muutamia kymmeniä tiikereitä, eikä kiinantiikereitä ole ilmeisesti juuri enempää. Näin syntyy varsin pysyvä käyttäytymismalli, joka ei ole lainkaan suotava, jos tarhatiikeri siirtyy luontoon. Tarhoisssa aitoa saalistusta ei tietenkään voi oppia; vain valmentaviin leikkeihin on sama mahdollisuus kuin luonnossa. Yksi, Martta, jäi Korkeasaareen ja eli täällä 18 vuotta. Indokiinantiikerien lukumäärästä ei ole tarkkaa kuvaa, 2 000 on korkein arvio. Se "peri" Martalta Agasarin ja synnytti tälle yhden pennun. Missä tahansa se voi kohdata ihmisen. Tiikerin alalajeista kaspiantiikeri, balintiikeri ja jaavantiikeri ovat kadonneet ikiajoiksi. Päästäinen selviää varsin vähällä oppimisella, kissaeläimet tarvitsevat sitä paljon. Niitä kasvatettiin "tuttipullovauvoina". Siperiantiikereiden määrä ehti kasvaa suoSUOMEN LUONTO 12/93 52. Niiden oppi-ikäkin on pitkä. Tiikerinpennut elävät emonsa hoivissa kaksivuotiaiksi. Nyt ollaan hakemassa Schilwelle uutta puolisoa. Kaikkien petonisäkkäiden pitää harjaantua kasvuiässä saaliin pyyntiin. Tarkoitan tällä sitä, ettei tarhassa syntyneiden ja kasvaneiden tiikereiden siirtämisestä takaisin luontoon ole kokemuksia. Mitä kehittyneemmillä aivoilla varustetusta lajista on kysymys, sitä enemmän harjaantuminen vaatii omakohtaista oppimista ja vastaavasti synnynnäisten valmiuksen merkitys pienenee. Nykyisin niitä on viitisentuhatta, mutta ennen Operaatio Tiikeriä syvimmän aallonpohjan aikaan määrä oli vain puolet tästä. Naaras, Tiina, synnytti monet pennut, mutta ei hoitanut niitä itse. Ne ovat kylläkin geenireservi, mutta sen arvoa käytännössä ei tiedetä. Monasti vieläkin hämmästellään, miksi Korkeasaaren tiikerit ovat talvisin ulkosalla. Korkeasaaren nykyinen tiikerinaaras Schilwe tuli Kiovasta. Sekä tiikeri että leijona ovat kadonneet kohtuuttoman pyynnin takia suuresta osasta alkuperäistä levinneisyysaluettaan. Jotkut alalajit ovat hävinneet kokonaan. En kuitenkaan usko, ettei tiikerien siirtäminen takaisin luontoon voisi onnistua, jos siihen on joskus pakko mennä. Tiikerin alkukoti on juuri niillä alueilla, missä viimeiset siperiantiikerit elävät. Eteläisessä Aasiassa, missä nämä kaksi suurta kissaa saattoivat kohdata toisensa, leijonia on jäljellä vain rippunen ja tiikerikin on vähentynyt murtoosaan entisestä määrästään. Pariskunta sai muutaman pentueen. Tarvitaan vain suunnittelua ja valmistelua tukevaa tutkimustyötä ja rahaa. Todellisuudessa se on tullut sinne vasta varsin myöhään. Isä ehti kuitenkin kuolla vanhuuteen jo ennen pennun syntymää
Kohti • uusia haasteita! Suomen Luonto toivottaa lukijoilleen lumista Joulua Ja luonnontaloudellisesti kestävämpää vuotta 1994 !