. .. Porotutkija ja Lapin luonnon tuntija Timo Helle valittiin Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajaksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. (90) 228 08209, 228 082 10 ja 228 08224. 14 Suomen luonnonsuojeluliitto sai uuden puheenjohtajan. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 45. .. 54 Summaries of the Main Articles .............................. 2 Vanhassa metsässä voi törmätä komeaan rosopehkiäiseen. Suomen Luonnon vuosikerta 1994 ........................... Tilaushinnar Vuoden määräaikaistilaus ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk, 1.1. llmoitusmyy111i Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. . .46 Ekoinnostuneista parhaat palkittiin. .. .. ............. 4 Kuluttajan valinnat ......................................................... .. Toinen ympäristötiede ... .. . 22 Liiteri tärisi kun Karhu ikäväänsä itki. .. 34 Entisajan tarvas palasi metsäkauriina Suomeen. Kemijoki Oy:n Yuotos-resepti: Lisää vain vesi .. .. . 12 Tulen kuuntelua ..... 40 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 1995 alkaen 270 mk. Kansikuva: Mikko Pölläsen kuvaamat auringon kultaamat jääkukat loistavat ikkunassa. 1995 alkaen 300 mk. 38 Bhopalin myrkkykatastrofista on kulunut 10 vuotta. .. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. Viini virtaa Euroopasta ............................................. 47 Kysy luonnosta ......................................................... Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. (90) 227 1 967 telefax: (90) 227 1 421 lnonumero 33 markkaa. .. .. (90) 228 08 1 telefax : (90) 228 08 200 Päätoimillaja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimitussihteerit Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 082 14 Toimillajar Anne Brax, 228 082 18 Antti Halkka, 228 08203 Iiris Lappalainen, 228 082 16 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Väriero1tel111 Offset-Kopio Oy Pai11opaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen L 110 1110 ilmestyy kuukausittain , paitsi kesäheinäkuussa kaksoisnumerona. Ihmiset kuolivat kuin kärpäset.. .. 33 Suomen kauris tuli takaisin .................................. Kestotilaus 265 mk, 1.1. ...... .. ............. . .. Kotimaasta ........................................................................ ...................................... .. Ulkomailta ................................................................ .. 42 Älynvälähdyksiä ..................................................... ........................... Muita metsän menninkäisiä sivuilla 29-32. 13 Hellekausi ................................................................. Naakat nousuun ...................................................... .. .. 28 Pure vaikka puuta .................................................. 16 Yhtiö haluaa rakentaa altaan valmiiksi jo ennen lopullista lupapäätöstä. 59 SUOM EN LUONTO 12/94 53. ......... 24 Naakat ovat älykkäitä lintuja, jotka elävät yhdyskunnissa. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. vsk.. .. .. z LL..J 6 :) Cf) SUOMEN LUONTO Toimi111s Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 mk. .. 10 Kysy ekoneuvoa .............................................................. 29 Vanhaan metsään pureudutaan puun kautta. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. ... Helle katselee maailmaa valoisasti sivuilla 1415. 52 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Kiljoja ...................................................................... .. ... Karhu ....................................................................... 58 Turvapaikka Korkeasaaressa: Naali ................................ Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. .. .. ....................................... ..... .
Ratkaiseva virhe tehtiin jo silloin, kun altaan mahdollinen rakentaminen annettiin vesioikeuden punnittavaksi. Miten korvataan niiden ihmisten pettymykset, jotka on ensin houkuteltu alueelle elvytysvaroilla ja sitten heidän vuosikausien työnsä päätyykin aaltoihin. Mikä on esimerkiksi seudun hienojen soiden, Keminsaarten niittyjen tai vapaan ylisen Kemijoen arvo. Mikä olisi kohtuullinen kompensaatio mahtavan jokimaiseman korvautumisesta mutaisella säännöstelyrannalla. Allasalueen luonnonarvoja on täysin perusteitta vähätelty, ja Vuotoksen asukkaat on jätetty oman onnensa nojaan. Eikö sentään valtionyhtiöitä pitäisi vaatia korkeaa moraalia ja kansalaisten oikeuksien kunnioittamista. Näin allashanke saataisiin luonnonsuojelullisesti hyvään päätökseen. 53. Eihän kenelläkään tavallisella kansalaisella ole varaa maksaa juristeille näin ison hankkeen vaatimasta työstä. Kemijokiyhtiö polkee häikäilemättä Vuotoksella asuvien ihmisten oikeuksia. Paikoilleen jääneetkin ottavat päivän kerrallaan. Monia menetyksiä on erittäin vaikea tai mahdoton arvioida rahallisesti. Vuotoksen allashanke on yhteiskunnallisilta, ympäristönsuojelullisilta ja oikeudellisilta vaikutuksiltaan niin suuri, että siitä pitäisi ydinvoiman tapaan päättää eduskunnassa eikä vesioikeudessa. Lukuisat allasalueen ihmiset on saatu väsyttämällä hiljaisiksi. Vasta silloin oikeus on voittanut. Miten korvataan alueen matkailullisen arvon romahtaminen, jos allas rakennetaan. vuosikerta 12 1994 Vuotoksella hukkuu ihminenkin Allashankkeen vastustajia ei ole vielä kokonaan nujerrettu. Vuotoksella on monta surullista tarinaa. Monet ovat myyneet maansa yhtiölle ja muuttaneet muualle. Ihanteellisinta olisi, että keväällä valittava uusi eduskunta lopettaisi koko allashankkeen valmistelun hyväksymällä Kemijoen yläosan suojelevan lain. Sen jälkeen olisi laitettava juristit töihin arvioimaan korvauksia ihmisille menetyksistä ja vuosien piinasta, joita hanke on heille aiheuttanut. vsk. Asetelma on kohtuuton: toisella puolella on Kemijokiyhtiö huippujuristeineen ajamassa yhtiön liiketaloudellista etua, toisella puolella allasalueen vähäväkiset, jotka on lamautettu väärillä tiedoilla, pelottelulla ja painostuksella. Mikä on käypä korvaus surusta, joka syntyy vanhan perintötilan hukuttamisesta tai elämäntyön upottamisesta altaaseen. Ympäristöhaitat pitäisi arvioida uuden YV A-lain mahdollistamalla perusteellisuudella. Vuotoksen allashankkeessa on sekä ihminen että luonto sysätty karkeasti syrjään. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Lupauksista huolimatta varoja oikeusapuun ei ole herunut. Huomattavan monia hankkeeseen liittyviä keskeisiä yhteiskunnallisia ja oikeudellisia näkökohtia ei voida ottaa huomioon vesiSUOMEN LUONTO 12/94 53. Vain vahvimmat jaksavat vielä taistella ylivoimaisen tuntuista vihollista vastaan. Neulikkoaavan laidalla ja monessa muussakin paikassa kyltit julistavat vapaan Vuotoksen ihanuutta. oikeuskäsittelyssä, ei edes kaikkia ympäristöhaittoja. Jorma Laurila 3. Vuosien epävarmuudessa eläminen ja epätietoisuus altaan seurauksista ovat vieneet voimat. Aikanaan allasalueen ihmisten oikeusturvan takaamiseksi luvattiin valtion varoista tuntuvia summia
Mieluisia kuvauskohteita ovat myös tunturissa kulkevat eläimet. Lunta oli vasta muutama sentti, mutta kuun alun pakkasjakson ansiosta maa jäätyi ja suot kantavat hyvin. Tapaammeko silloin tihiseviä tiaisparvia vai pääsemmekö jäniksen jäljille. Alice Karlsson 4 Juutuanjoki Inarissa marraskuun lopussa. Rikkosen otoksia löytyy mm. Jäihin putoaminen ja parinkymmenen asteen pakkanen teki kuvaus keikasta vauhdikkaan. SUOMEN LUONTO 12/94 53. Milloin valo lisääntyy LapisJa ja milloin kevät lämmittää Lounais-Suomen peltoja ensimmäisen kerran. Pysy lehdillä! Suomen Luonnon luontopäiväkirjaa pitävät luontokuvaajien kärkeä olevat Martti Rikkonen Inarista, Heikki Kokkonen llomantsista ja Matti Valta Turusta. vsk.. Matti Valta on julkaissut viisi luontokirjaa, joista kaksi on palkittu vuoden luontokirjana. Matti Valta on syntynyt Turusa 1957 ja asuu Kakskerrassa Turun saaristossa. Vuonna 1949 syntynyt Martti Rikkonen muutti Etelä-Suomesta Inariin 1984 ja asuu nyt Muddusjärven rannalla. llomantsilainen marraskuun loppu. Heikki Kokkonen on syntynyt 1957. Heikki Kokkonen on julkaissut kolme luontokirjaa. Kun Inarissa jo kahlataan umpihangessa kaamoksen keskellä, Suomen itärajalla lumi ja aurinko valaisevat yhdessä riemullisesti ja Turussa lehdettömien puiden oksista tipahtelevat vesipisarat. Matti Vallan läheisimmät kuvausaiheet ovat saaristomeri, Lounais-Suomen lehdot, Ruissalo ja kasvit. Kokkosen rakkaimmat maisemat ovat ilomantsilaisilla ja lieksalaisilla soilla. Rikkonen kuvaa kaamosta, kuutamoöitä ja revontulia. Hän on kuvannut luontoa 1979 alkaen viimeiset seitsemän vuotta ammatikseen. saamenkielisistä luontokirjoista sekä useista ulkomaisista julkaisuista. Aamu sarastaa Turun Ruissalossa. Luonto Inarissa, Ilomantsissa ja Turussa Suomen Luonto seuraa kuukausittain luonnon tapahtumia ja maiseman muuttumista kolmella eri korkeudella Suomessa. Lounaissuomalaisessa peltoja lehtomaisemassa isojen tammien pyöreämuotoiset latvukset piirtyvät taivasta vasten. Pysyvää lumipeitettä odotellaan. Aurinko valaisee vielä, mutta joulukuun alkupäivinä kiekko painuu horisontin taakse ja kaamos alkaa. Kuukauden kuluttua luonnon kasvot ovat jälleen muuttuneet
"Pönttö on aseteltava aivan veden päälle, mielellään paikkaan, jossa vesi lentää ja koski pauhaa. Sipulit istutetaan laatikoihin, juurrutetaan parin kuukauden ajan viileässä kellarissa ja nostetaan sitten lämpimiin kasvihuoneisiin kahdeksi kolmeksi viikoksi hyötöä varten. Havut ja kuivakukat ovat Pohjolan oloissa kaikkein yksinkertaisin tapa saada väriä joulutaloon. Nykyään tulilatvasta on lukemattomia erivärisiä lajikkeita, jotka on helppo saada kukkaan jouluksi lyhentämällä päivää jo loppukesällä. Hyvin hoidettuna amaryllis kasvattaa kaksi tai kolme suurenmoista kukkavartta joka kevät, mutta ei enää koskaan jouluna. Oma koti koskikaralle Pohjoisen pesimälintuna pidetty koskikara asuu etelässäkin, jos sopivia pesäpaikkoja on tarjolla. junnan tarve on pienempi; toisaalta kasvihuoneiden pitäminen lämpimänä talvella vaatii meillä aika tavalla energiaa. Joulua varten Suomeen tuodaan Hollannista lasin alla viljeltyjä hyasintin ja tulppaanin sipuleita, jotka on saatu lämpökäsittelyllä tuleentumaan poikkeuksellisen aikaisin. Tämän vuosisadan alkupuolella varakkaan väen salit koristettiin kieloilla, atsaleoilla ja valkoisilla syreeneillä, jotka saatiin kukkaan lämmitetyissä kasvihuoneissa. myllyn alle sekä erilaisiin patorakenteisiin. Aivan oudoilla paikoilla pönttöjen ripustuksessa pitää olla tarkkana, sillä kevättulva voi tehdä tepposet. Atsaleat tuodaan Suomeen valmiina taimina. Rea Peltola myllyssä tämä ei ole ongelma, mutta betonisillat ovat lintuharrastajalle kova pala. Kukkaviljelyssä käytetään selvästi runsaammin torjuntaaineita kuin vihannesviljelyssä, eikä kenenkään pitäisi edes Tapaninajelun riehaannuttamana ryhtyä pureskelemaan kukkien terälehtiä. Parasta aikaa pönttöjen ripusteluun on syksy ja alkutalvi, mutta vielä jouluja tammikuussakin ehtii. KOTIMAASTA Muhkeat jaloritarinkukat eli amaryllikset ovat kotoisin Amerikan trooppisilta ja subtrooppisilta alueilta, joten ne pidetään huoneenlämmössä kautta vuoden. Joulukaktus kukkii usein marraskuusta maaliskuulle asti. Kun nuput ovat herneen kokoisia, kastelu ja lannoitus aloitetaan jälleen. Meksikon varjoisista viidakoista löydetty joulutähti tuli muotiin 1950-luvulla. Samanlaisissa oloissa kasvatetaan Madagaskarilta 1920-luvulla löydettyä tulilatvaa, jota ei aiemmin pidetty joulukukkana lainkaan. Kun sopiva paikka löytyy, pönttö naulataan lujasti kiinni. Jari Salonen 5. Nykyisin joulukukiksemme ovat valikoituneet parhaiten kaupalliseen hyötöön soveltuvat lajit. Kesällä kaktus saa olla lämpimässä huoneessa, ja sen multa pidetään kosteana. Hyväksi havaittu rakennelma on noin 23 senttiä korkea ja leveä sekä noin 20 senttiä syvä vesivanerinen laatikko, jonka reunat on viisasta kyllästää. Hyödön aikana torTampereen Teiskon Kalliojärven padalla koskikara kotiutui Hannu Nyströmin ripustamaan pönttöön. Brasiliasta kotoisin oleva perinteinen joulukaktus on aika helppo saada viihtymään vuodesta toiseen. Aikojen kuluessa joulukukkina on käytetty esimerkiksi ruukkuun istutettua näsiää, koristekirsikoita ja valkolehdokkia. Alkusyksystä lähes tyhjä uoma voi tulvia keväällä uskomattoman vuolaana. Hyasintti tuotiin Aasiasta Eurooppaan jo 1500-luvulla. "Tässä harrastuksessa huomaa hyvin, miten nopeasti vanhat idylliset puusillat katoavat", Nyström harmittelee. Kukinnan jälkeen kasvavia solakoita lehtiä lannoitetaan ja kastellaan elokuuhun asti. Hollantilaisilla sipuliviljelmillä myrkytetään varsin raskaasti, koska sipulien taudit pyrkivät yksipuolisessa viljelyssä leviämään. Sitten annetaan amaryllikselle puolen vuoden lepoaika kuivassa ja lämpimässä paikassa. Pian kukat niitetään ja sipulit varastoidaan vientiä varten. Viileässä ja valoisassa huoneessa atsalea voi kukkia seuraavanakin jouluna, jos sen multa pidetään kosteana, ja varotaan kastelemasta kalkkipitoisella vedellä. Pirkanmaalla koskikarat ovat asettuneet pönttöihin, jotka on kiinnitetty vanhan SUOMEN LUONTO 12/94 53. vsk. Kun päivä lyhenee alle 10 tuntiin, kaktus alkaa kehittää nuppuja. Silloin tarvitaan porakonetta tai vähintään betoniin pureutuvia nauloja. J oulukukkien aikaan Joulun juhlistaminen kukkasilla on vanha tapa Suomessakin. Syyskuussa kastelua vähennetään. Heleäkukkaiset atsalealajikkeet ovat alun perin kehitetty Japanissa ja Kiinassa, lauhan ja kostean ilmaston alueilla. Vanhoissa puusilloissa tai Hyasintit kukkivat Hollannissa huhtikuussa luonnolliseen kukinta-aikaansa. Lyhyenpäivän kasvina joulutähti virittyy lämpimässä kasvihuoneessa kukintaan, kun pimeä jakso on riittävän pitkä. Kartanoissa hyödettiin hyasintinsipuleita jo 1700-luvulla ja viime vuosisadan loppupuolella tulppaanien kukittaminen jouluksi alkoi yleistyä kansankin keskuudessa. Kuusenhavuista, viljantähkistä ja kävyistä solmittiin köynnöksiä ja seppeleitä ovia ja ikkunoita kehystämään. Molemmat paikat ovat villeimmän virtauksen aikaan suorastaan vaarallisen näköisiä, mutta ilmiselvästi koskikaran mieleen. Pesäpaikkojen puutetta voi paikata pöntöillä. Useimmat sipulit ovat kertakäyttötavaraa; ne voi istuttaa avomaalle keväällä, mutta ne eivät useinkaan enää kuki. Mitä hurjempi kohta virrassa, sen parempi koskikaralle", vakuuttaa tamperelainen lintuharrastaja Hannu Nyström. Näin linnut ehtivät tehdä tuttavuutta pesiin ennen helmikuussa alkavaa soidinaikaa
Kaivostoiminta, esimerkiksi koneellinen kullankaivu, ei sovi kansallispuistoihin. Yhdistys tiedottaa jäsenilleen YV Amenettelyn kehityksestä ja on yhdyssiteenä alalla toimiville. Kaivun ja kuljetuksen kanssa menoja kertyy noin 250 markkaan kuutiometriltä. Yhden osakkeen hinta on 300 markkaa. Esimerkiksi asianmukainen polttaminen maksaa jopa neljä kertaa enemmän. D Kompostoinnin kustannukset olivat 70-80 markkaa kuutiometriltä likaista maata. D SUOMEN LUONTO 12/94 53. Oljyinen maa kompostiin Öljy häviää maasta kompostoimalla hämmästyttävän nopeasti. (90) 436 2482. Vaara on kuitenkin olemassa, joskin se pyritään torjumaan ennakolta. Osaan aumoista lisättiin mikrobeja ja ravinteita. Neljällä viidestä suomalaisesta on polkupyörä. D Luonnonsuojeluliitto teki YYA-oppaan Suomen luononsuojeluliitto opastaa kansalaisia pitämään kiinni oikeuksistaan kirjasella, jossa tutustutaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos on tänä syksynä istuttanut jokeen 100 000 lohen poikasta. Liittohallituksen erovuorossa olleiden tilalle valittiin maatalousja metsätieteiden lisensiaatti Hans Vogt Perttelistä, maatalousja metsätieteiden kandidaatti Timo Permanto Lahdesta, filosofian kandidaatti Heikki Susiluoma Pietarsaaresta ja opettaja Vesa Heinonen Mustasaaresta. D Luonnonsuojeluliittoon uusia nimiä Kullaalla marraskuussa kokoontuneessa Suomen luonnonsuojeluliiton liittovaltuustossa valittiin liiton uudeksi puheenjohtajaksi 1995-96 filosofian tohtori Timo Helle Rovaniemeltä ja varapuheenjohtajaksi filosofian lisensiaatti Thomas Wallgren Helsingistä. Perustettavalla yhtiöllä on jo 2 500 neliömetrin tontti hukutettavaksi aiotun Jaurujoen rannalla. Tarkoituksena on elvyttää Tornion-Muonionjoen lohikanta kestäväksi ja luonnossa lisääntyväksi . Päämääränä on ylisen Kemijoen ja Vuotosalueen pelastaminen vesivoimarakentamiselta. Erityisesti poronhoidon vaikutuksia Pohjois-Suomen suojelualueilla sietäisi tutkia. Kokeilussa kerättiin kolmelta helsinkiläiseltä huoltoasemalta dieselöljystä, bensiinistä ja jäteöljystä likaantunutta maata, joka kasattiin kuusikuorikkeen kanssa aumoiksi Nurmijärven kaatopaikan kompostointikentälle. Keskikokoisissa kaupungeissa polkupyöräillä voitaisiin korvata jopa viidennes henkilöautoliikenteestä. Nuuksion kansallispuisto perustettiin maaliskuussa 1994. Osakkeita voidaan merkitä myös esimerkiksi rakennustarvikkeita ja maata vastaan. Hintaan sisältyy oppaan lisäksi kopiot YV A-laista ja -asetuksesta sekä postimaksu. Viime vuosina hän on edistänyt ansiokkaasti kansallispuistohankkeita rajan takaisessa Karjalassa. Sinne on tarkoitus rakentaa tukikohta luontomatkailijoille ja tutkijoille. D Susiryhmän puhelinnumerot pielessä Viime Suomen Luonnon numerossa kerroimme susiryhmän perustamisesta. Tielaitos on vertaillut nykyisen lauttaalusten varaan rakentuvaa yhteyttä ja sen kehittämistä sekä erilaisia kiinteitä yhteyksiä. Ruuhijärvi toimi 1978-1990 Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana. D Ruuhijärvi palkittiin Professori Rauno Ruuhijärvelle myönnettiin marraskuussa 6 KOTIMAASTA Alfred Kordelinin säätiön 50 000 markan tunnustuspalkinto. Molempien vai htomaiden arvo oli noin kahdeksan miljoonaa markkaa. Nuuksiolle lisämaata Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen kuntien alueella sijaitseva Nuuksion kansallispuisto on nyt lähes 20 neliökilometrin laajuinen. D Kompostiaumat muhivat kesällä 1993 Metsä-Tuomelanjäteaseman kompostikentällä Nurmijärvellä. Yhteyshenkilöiden oikeat puhelinnumerot ovat puheenjohtaja Riku Lumiaro (90) 70 I 2215 ja sihteeri Titta Paartola (90) 868 362. Nykyään rakennettavissa huoltoasemissa on vuotojen pidätysja ylitäytönestojärjestelmät, öljynerotuksella varustetut viemäröinnit ja asvaltoinnit. Ota yhteys Helena Tiihoseen (9692) 813210, telefaxilla (9692) 812039 tai osoittella Soppela, 98 100 Kemijärvi. Öljyalan Keskusliiton teettämässä selvityksessä vesi ja ympäristöhallituksen ympäristöntutkimuslaitos havaitsi, että noin kaksi kolmasosaa öljystä hävisi maa-aineksesta yhden kesän aikana. D Lautta sopii Hailuotoon Ympäristöministeriön mukaan Hailuodon yhteyksiä on kehitettävä lauttaan perustuen. Osakkeenomistajana olet asianomistaja Vuotoksen allashankkeessa. Tulosten mukaan mikrobien lisääminen ei ollut ratkaisevaa, sen sijaan ravinteet kiihdyttivät hajoamista aluksi. Öljyalan Keskusliitto korostaa, että varsinaiset ö ljyvuodot ovat huoltoasemilla harvinaisia. D YYA-yhdistys aloitti Syyskuussa perustettu YV Ayhdistys tekee tunnetuksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ja siihen liittyää tutkimusta. Uutta huoltoasemaa ei myöskään enää rakenneta tärkeälle pohjavesialueelle. YV A-oppaan saa luonnonsuojeluliitosta 35 markalla. Kuitenkin valtaosan lyhyistäkin matkoista istumme henkilöautoissa: alle kuuden kilometrin matkoista lähes 70 prosenttia ja alle kilometrin pyrähdyksistäkin melkein puolet. Suojelualueiden yleisöpalveluita arvioijat pitivät hienoina opastuskeskuksia jopa liiankin näyttävinä mutta niiden henkilöstön määrää riittämättömänä. Luonnonsuojelualueet arvioitiin Ulkomaisten asiantuntijoiden mukaan suojelualuejärjestelmämme on hyvä, mutta puutteitakin löytyy. Ministeriö ei näe tarvetta jatkaa kiinteän yhteyden suunnittelua. Kaikissa viidessä aumassa öljyn hajoaminen oli kuitenkin lähes yhtä ripeätä. Vaihdossa Helsingin kaupunki luovutti Nuuksion järviylängöltä 30 1 hehtaaria jylhää metsää ja kalliota ympäristöministeriölle ja sai 27 hehtaaria asemakaavoitettua maata Helsingistä. Tämän selvityksen perusteella kompostointi on halvimpia öljyisen maan saneerauskeinoja. Kasviekologi ja kasvimaantieteilijä Ruuhijärvi on pitkän tutkijauransa aikana perehtynyt erityisesti soihin, metsäekologiaan ja luonnonsuojeluun. Alice Karlsson Arki pyöräilyä kehittämään! Liikenneliitto on toimittanut Suomen kunnanvaltuutetuille tietopaketin arkipyöräilyn kehittämisestä. Etelä-Suomessa suojellut alueet ovat liian pieniä ja rajoiltaan hankalia. Yhdistyksen puheenjohtaja on Timo Huhtinen, puh. D Tule osakkaaksi Vuotoksen Voimaan Vuotoksen Voima Oy hankkii varoja luonnonja ympäristönsuojeluun. vsk.. D Lätäseno lohijoeksi Enontekiön kunnan luoteisosassa virtaava Lätäseno on suurin Tornion-Muonionjoen Suomenpuoleisista vapaista sivujoista
Huhmarmäellä kasvaa uljasta kilpikaamaista petäjikköä. Ilman asukkaiden vastustusta ja valituksia eri oikeusasteisiin olisi korvaamaton pohjavesialue menetetty. Tänäkin syksynä suolla yöpyi jopa sadan kurjen parvia. "Käytäntö osoitti kuitenkin aivan muuta. Tämän jälkeen lääninhallitus jyräsi paikallisen mielipiteen ja kumosi kunnanhallituksen päätöksen. Mataraniemen näyttävimpiin harvinaisuuksiin kuuluvat mm. " "Pohjavesi on niin arvokasta, että se on säilytettävä tulevillekin sukupolville. "Ongelmana on, että Huhmarmäellä ei ole uhanalaisia lajeja, joilla suojelua voitaisiin perustella. Puutteiden tultua ilmi asia otettiin uudelleen käsiteltäväksi , ja lupa peruttiin. Kunnanjohtaja Ahti Puumalainenkin ajoi soramonttua Vihtakankaalle kuin käärmettä pyssyyn. KOTIMAASTA Johannes Ovaskainen (vas.) ja Aimo Nykänen tutkivat suunnitelmaa soramontusta, joka jäi onneksi vain paperille. Huhmarmäki hautakiviksi Nastolan ja Orimattilan rajalla kohoava eteläisen Suomen kolmanneksi korkein paikka Huhmarmäki uhkaa hävitä maisemasta. Orimattilan kunnan virkamiehet puolustelevat tekemisiään mm. Niemen kahdeksan lehtohehtaarin arvoksi on määrätty neljä miljoonaa markkaa, jotka kertyvät kuvitelluista mökkitonteista. Heinolan kaupunki haki Mataraniemen rauhoitusta jo 1990, mutta asia juuttui Mikkelin lääninhallitukseen lähes neljäksi vuodeksi. näistä mielipidettä. Se on kuitenkin alueen ihmisille sekä maisemallisesti että ympäristöltään erittäin arvokas. Tielaitos kosiskeli asukkaita lupaamalla monttuun maauimalan sitten kun soranotto lakkaa. Niin ikään valituslupa korkeimpaan hallintooikeuteen evättiin. sirkunjyvä, tummaraunioinen, seinäraunioinen, kaljukallioinen ja tunturikiviyrtti. " Aikoinaan Nastolan erämaa-alueelle suunniteltu kivimurskaamo kaatui lähiympäristön asukkaiden vastustukseen. Asukkaat eivät tyytyneet suunnitelmaan. Soranotto olisi merkinnyt pohjaveden pilaamista. Kesäkuussa 1992 Tielaitos päätti ottaa hiekkaa Joensuusta Kajaaniin kulkevan valtatien kunnostamiseen pohjavesialueelta Vihtasuon kylän Vihtakankaalta. Vesija ympäristöpiirin tutkimusten mukaan Vihtakankaan vesi on erinomaista ja sitä on paljon. Louhinta alkaisi mäen pohjoisosasta suon reunaa hipoen, jolloin hirvien, kettujen ja lintujen luonnonrauha hukkuisi kivija sapeliralliin. Pentti Hirvonen 7. "Asian käsittelyssä oli outoja piirteitä", sanovat Ovaskainen ja Nykänen. Virkamiesten asenteet ihmetyttävät Ovaskaista ja Nykästä. Orimattilan kaupunki myönsi maa-ainesja ympäristöluvat Palin Granit Oy:lle, joka aikoo louhia alueelta tonnikaupalla punaista gneissiä hautakiviksi ja kivilattioiksi Keski-Eurooppaan. vsk. Nyt tarvitaan taas yhteSuojelu edistyy hyvin, sillä lehdon kahdesta yksityisestä maanomistajasta toinen on jo ilmoittanut hakevansa rauhoitusta omistamalleen maalle, mikäli kaupunki suojelee omansa. "Luulisi, että vesioikeus on nimenomaan sellainen paikka, jossa pohjavesiä suojellaan", miehet toteavat. Kalkkipitoinen kallioperä on osa ikivanhaa vuorijonoa, jossa on merkkejä tulivuoritoiminnasta. Tällä houkuttimella ei asukkaita kuitenkaan pystytty käännyttämään. Pentti Hirvonen Huhmarmäki kuumentaa tunteita Nastolassa ja Orimattilassa. Tielaitos suunnitteli, että se ottaa soraa jopa kahdeksan metrin syvyydeltä, vaikka pohjavesi on ylimmillään reilussa kahdessa metrissä. Miehet valittivat pohjaveden tuhoamisaikeista vesialioikeuteen ja vesiylioikeuteen, mutta valitukset hylättiin. Aika teki kuitenkin työtä kyläläisten hyväksi, sillä kiistely uuvutti Tielaitoksen, joka perui lupahakemuksensa viime lokakuussa. "Joka käänteessä he olivat alueen asukkaita vastaan . nanhallitukseen ilman ympäristölautakunnan lausuntoa. Nykyiset päättäjät ajattelevat vain tätä päivää", Ovaskainen sanoo. Metsot soivat sen jäkäläisillä ja louhikkoisilla kallioilla. Asukkaat voittivat sorakiistan Juualla Vihtasuon kylän asukkaiden yli kaksi vuotta kestänyt kamppailu pohjavesialueensa puolesta päättyi voitokkaasti poh joiskarjalaisessa J uuan kunnassa. Lakeasuo on puolestaan laaja rahkaneva, joka on kurkien muuttoreitin tärkeimpiä tukikohtia. Kimmo Repo Heinolan hienoin luontokohde suojellaan Heinolassa Konniveden rannalla sijaitseva valtakunnallisesti arvokas Mataraniemen lehto suojellaan. Lintutieteellisen yhdistyksen lahtelainen jäsen Markku Meriluoto puolustaa 150 metriä korkeaa Huhmarmäkeä ja sen vieressä sijaitsevaa Lakeasuota. Heinolan ympäristönsuojelulautakunta on nyt tehnyt ehdotuksen maanvaihdosta, sillä valtio omistaa kaupungissa useita tontteja. Valtapuuna on kuusi, jonka harvoissa aukkopaikoissa kasvaa komeita lehmuksia, haapoja ja raitoja. Vastustuksen keulahahmoiksi nousivat eläkkeellä oleva maanviljelijä Johannes Ovaskainen ja kirvesmies Aimo Nykänen. Maa-aineslupa heltisi puuttellisilla tiedoilla. Miesten mukaan luottamushenkilöitä hämättiin, ja asia vietiin kunSUOMEN LUONTO 12/94 53. Metsää ei ole hakattu puoleen vuosisataan. Mataraniemen laskennalliset rakennuspaikat siirtyisivät vaihtokaupassa näille tonteille. Eikö hän ole nimenomaan kuntalaisten asialle palkattu henkilö eikä Tielaitoksen juoksupoika?" Myös vesiviranomaiset saavat moitteita. sillä, että kunnasta on esitetty useita kallioita suojeltavaksi ja valintoja oli pakko tehdä. Orimattilan kuntaan kuuluva korkea mäki on niin lähellä Nastolan taajamaa, että nastolalaiset rakastavat sitä kuin omaansa. Mataraniemen laakea laki kohoaa 1 15 metrin korkeuteen. Kaupunki vaati aluksi omistamastaan alueesta selvää rahaa, mutta ympäristöministeriö ei tähän suostunut
Koulu on tiiviissä yhteistyössä jätehuoltoyrityksen kanssa, ja oppilaat vastaavat kompostorin hoidosta. Lainvoiman saanut päätös voidaan purkaa, jos sitä tehdessä on tapahtunut menettelyvirhe, tai jos asiasta on saatu oleellista uutta tietoa. Elävää lepattelua esittävät kaaliperhoset. la, su 1116. Avoinna ma, ti, to, pe 9-17, ke 9-20. Tien edellytyksiä tutkitaan nyt kauppaja teollisuusministeriössä. Tietä kutsutaan häveliäästi huoltouraksi. Ne osoittivat valitun tielinjauksen ympäristölle kaikkein tuhoisimmaksi. Kokeilu sai niin hyvän vastaanoton, että mukaan liittyy ensi kesänä 20 muuta huoltoasemaa. Ympäristöselvitykset tarjosivat oleellista uutta tietoa, ja tiesuunnite lman jatkaminen peräti neljä kertaa ilman erityisiä syitä venyttää lakia niin, että sitä voi pitää menettelyvirheenä. Kesämökkiläisiltä ja yksin asuvilta eläkeläisiltä peritään 120 markkaa. D Papilio perhoset ympärillämme Eläinmuseossa 8. Eri aiheitten ympärille rakennettujen osastojen lisäksi näyttelyssä voi tutustua mm. Hän ehdotti suunnitelmille kahdeksan vuoden yläikärajaa. Ylitystiesuunnitelmalla on ikää 20 vuotta ja viimeksi sitä jatkettiin 1990, ilman erityisiä syitä. Näin ollen KHO piti laillisuudeltaan kyseenalaisen hankkeen voimassa laittomilla päätöksillä. Valtioneuvosto jatkaa voimassaoloa neljä vuotta kerrallaan automaattisesti, vaikka lain mukaan se voidaan tehdä vain erityisistä syistä. tammikuuta 1995 saakka. Tie kulkisi kansallispuiston alueella yli 30 kilometrin matkan. Mikko Niskasaari SUOME LUO TO 12/94 53. Karstun jäteasema on ala-asteen pihapiirissä. " Voimassaoloajan jatkamisen edellytykseksi tulisi asettaa, että hankkeen ympäristövaikutukset on riittävästi selvitetty" nykyhetken "tietämystä, lainsäädäntöä ja muuttuneita arvostuksia vastaavaksi", Söderman painotti. Länsi-Uudenmaan Jätehuolto Rosk 'n Rollin toimitusjohtajan Stig Lönnqvistin mukaan tavoitteena on kaatopaikkajätteen määrän vähentäminen viidesosaan nykyisestä. Asemalla on myös kiertävän ongelmajäteauton pysäkki . Vasta tämän jälkeen valmistuivat ympäristöselvitykset. Purkuhakemus hylättiin vain väittämällä, että "ei ole esitetty" perusteita. Jatkossa kokeilu on tarkoitus saada pysyväksi ja koko maan kattavaksi. Metsähallitus, jonka hoidossa Lemmenjoki on, vastustaa tietä jyrkästi. Valituksen hylkäämistä ei perusteltu sanallakaan. "Satsaamme samalla neuvontaan ja koulutamme muun muassa vapaaehtoisia jäteneuvojia", Lönnqvist mainitsee. Päätöksen perusteleminen on kuitenkin tuomareiden nimenomainen virkavelvollisuus. "Sopimuksen teko on vapaaehtoista, mutta tietysti toivomme mahdollisimman monen lähtevän mukaan", sanoo Lönnqvist. Puistoa laajennettiin 197 1 ja 198 1. Karstun jäteasemalla on kaksi kompostoria eloperäistä jätettä varten sekä säiliöt paperille, lasille, palavalle jätteelle ja sekajätteelle. Kun lajittelee jätteensä ja kompostoi joko omassa tai aseman kompostorissa, vuosimaksu on 300 markkaa. Yksi kaivaja on hakenut lupaa tien rakentamiselle kaivokselleen. Tienvarret siistiytyvät Viime kesänä mäntsäläläiselle huoltoasemalle perustettiin Suomen ensimmäinen autoi lijoita palveleva jätteiden lajittelupaikka. Vuoden 1956 laki jätti oikeuden perinteiseen kullankaivutapaan. Mikko Niskasaari 8 KOTIMAASTA Jouko Parviainen Mäntsälän Tuuliruusun lajittelupistettä kiiteltiin toimivaksi. Vastakkain ovat jälleen kaivoslaki ja luonnonsuojelulaki . "Eduskunta päätti 1956 tehdä Lemmenjoesta nimenomaan suojelualueen, kansallispuiston, joten onhan se vähintään hassua, jos siitä huolimatta yksityisen intressin tähden alueelle voitaisiin rakentaa kymmeniä kilometrejä tietä", sanoo hallitussihteeri Hannu Karjalainen ympäristöministeriöstä. Pohjoinen Rautatienkatu 13, Helsinki. Kansallispuistosta annetut asetukset kieltävät kiistatta tienteon. paikalle sekajätteenä, vuosimaksu on 500 markkaa taloudelta. Kyläläiset tekevät Rosk 'n Rollin kanssa aseman käyttösopimuksen. museon tutkimusretkille Siperiaan ja Keski-Aasiaan. Toisaalta kaivoslain 71. Jos jäte toimitetaan paperille, lasille, metalliromulle, juomatölkeille, ruoantähteille ja sekajätteelle. Purkuhakemus oli täsmälleen linjassa eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnon kanssa. älköön rajoittako sellaista yksityisen oikeutta, joka ennen rauhoittamista on saavutettu". Jarmo Pasanen Eläinmuseo tulvillaan perhosia Perhosten elinympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia perhosten elinoloihin esitellään parhaillaan Helsingissä Eläinmuseossa. Sitä paitsi ainakin vuoden 198 1 asetus kielsi sellaisen maa-aineisten oton, jota tienteko edellyttäisi. noudatettava, mitä erikseen on säädetty." Tämän pitäisi antaa oikeus estää tienteko, mutta sen saattaa vesittää luonnonsuojelulain 8. Lemmenjoen kansallispuisto on perustettu lailla 1956. pykälä säätää, että "luonnonsuojelualueella on ... Karstulla on noin 300 vakituista ja 100 kesäasukasta. OHO! Eduskunnan oikeusasiamies Jacob Söderman huomautti lokakuussa liikenneministeriölle, ettei vanhojen tiesuunnitelmien voimassaoloaikaa pitäisi jatkaa vuodesta toiseen. "Kaikilla luokilla on käyty läpi kompostoinnin perusteita käytännössä ja biologisena prosessina. KHO hylkäsi sekä valituksen että purkuhakemuksen. Purkuhakemukseen liitettiin myös Södermanin lausunto. Jos uran maansi irtotyöt sallittaisiin, ei olisi mitään esteitä vaikka asfalttitien rakentamiselle. Tien alkukokous on määrä pitää ensi keväänä ja KTM edellyttää, että asia on ratkaistu ensi vuoden elokuun loppuun mennessä. Hakijalla on Lemmenjoen latvoilla kaivospiiri, ja kaivoslaki antaa sellaisen omistajalle oikeuden rakentaa kaivokselleen tien. kaikkiin Suomen suurperhosiin sekä osaan pikkuperhosista. KTM puolestaan on aina pyrkinyt tulkitsemaan kaivoslain ensisijaiseksi. SisäänpääVuorossa tie Lemmenjoen puistoon Ristiriita koneella kultaa kaivavien ja luonnonsuojelun välillä kärjistyy Lemmenjoen kansallispuistossa. Näyttelyssä pääsee mukaan mm. vsk.. Samaan aikaan korkeimmalla hallinto-oikeudella oli käsiteltävänään Vuokatin ylitystiestä tehty valitus ja hakemus purkaa päätös tiesuunnitelmasta ja sen jatkamisesta. Hän pitää tilannetta hyvin hankalana. Komposti on erinomainen opetusaineisto", vakuuttaa koulunjohtaja Juha Lipponen. Päätöksen mielenkiintoisin osa ovat perustelut: niitä ei ole. Jätepisteessä oh astiat Lohjan Karstu sai · lajitteluaseman Läntisen Uudenmaan ensimmäinen täyden palvelun jäteasema on otettu käyttöön Lohjan Karstun kylällä. Lisäksi sinne voi tuoda paristoja. pykälä: "Rauhoitusmääräys ... Kun tienteon oikeutusta selvitellään, tärkein juridinen kysymys on, onko rauhoituspäätökset tehty ennen kuin kaivajat saivat valtauksensa ja edelleen kaivospiirinsä. Tietä voivat sitä paitsi ryhtyä haikailemaan muutkin konekaivajat
Suomessa ei kyseisestä ilmiöstä tehty havaintoja. Vuoden aikana on tarkoitus pohtia mm. Trombit syntyvät kun kylmä ilmamassa työntyy lämpimän meren päälle ja synnyttää väkevän kuuropilven. Euroopan Luonnonsuojeluvuotta vietetään yli 40 maassa ja sen pyrkimys on korostaa suojelualueiden ulkopuolelle jäävän luonnon ja hyvän ympäristön merkitystä. Trombit nostattivat ajoittain vedenpinnasta komean pä_rskeen. Elokuussa 1994 luonnonkudusta saatiin varmistus, kun Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijat löysivät koealueiltaan toistakymmentä keväällä syntynyttä poikasta. Toisaalta, vaikka kutu onnistuisikin monissa paikoissa, ensimmäinen talvi karsii poikasia rankasti. Trombit syntyivät synkännäköisessä kuurosadepilvessä, joka liikkui itään. Merkkejä kudun onnistumisesta on parista muustakin Uudenmaan joesta sekä mahdollisesti myös Muuramenjoesta Jyväskylän seudulla. sitä miten pihaa tai puistoa hoidettaisiin niin, että siellä olisi sija mahdollisimman monelle elölajille. Ne olivat veteen ulottuessaan arviolta lähes sadan metrin korkuisia. Harvinainen ilmiö, lähes sata metriä korkeat trombit, osuivat lintuharrastajan kiikariin lokakuisella Suomenlahdella . Aika näyttää, alkaako kirjolohesta Suomessakin kehittyä paikallisia luonnonkantoja, kuten Etelä-Ruotsin Dammbäcken-joessa sekä paikoitellen mm. Eikä ihme, sillä jokivarsi on täynnä lähteitä, joista raikas vesi pulppuaa jokeen. Jukka Peltonen Kirjolohen istutuskokeilujen lisääntyessä on myös huolestuttu istukkaiden vaikutuksesta joen alkuperäisille asukkaille, kuten taimenille. Uusi vuosi vihertää Vuosi 1995 on nimetty valtakunnalliseksi Vihervuodeksi ja Euroopan Luonnonsuojeluvuodeksi. kuin muiden jokien, ja kesällä vesi pysyy lohikaloille ihanteellisen viileänä. Löytöä osattiin hieman odottaakin, olihan keväällä nähty ennätysmäärä komeita kirjolohia kutupuuhissa. Ulapalla raivonnut komea ukonilma leiskuvine salamoineen huipentui kahteen pieneen pyörremyrskyyn eli trombiin meren yllä. Teemavuosien tapahtumia kokoaa projektisihteeri Anna Parkkari Suomen luonnonsuojeluliitosta. Anna Parkkarin mukaan mainioita ajankohtia tapahtumien järjestämiseen olisivat esimerkiksi Puutarhapäivä 19. Pyörremyrskyjä Suomenlahdella Lokakuun viidentenä olin seuraamassa arktisten lintujen muuttoa Suomenlahdella Viron Spithamissa, joka sijaitsee Tammisaaresta suoraan etelään. Ihan ainutlaatuista ei kirjolohen lisääntyminen luonnossamme enää ole. Vaikka luonnonkudusta syntyneitä poikasia lieneekin vain muutamia kymmeniä, lisää tieto kudun onnistumisesta mukavasti kalastustunnelmia. Pilvestä alas työntyvässä tromKirjolohi yllätti Syksyllä 1992 Vantaan latvoilla Riihimäen yläpuolella työskennelleet kalatutkijat kokivat aimo yllätyksen. Ainakaan tällaisissa oloissa kirjolohta ei nähdä uhkana, sillä istutuskalat pyydetään melko nopeasti pois. Juuri latvavesien lähteisyys lieneekin syynä luonnonkudun onnistumiseen. Sekä Vihervuodella että että Euroopan Luonnonsuojeluvuodella on omat työjaostonsa, joihin kuuluu mm. Alice Karlsson 9. Suomenlahdella näkemieni trombien kesto oli puolisen tuntia. Mauri Leivo Voisiko kirjolohi lisääntyä kylmissä jokivesissämme. syyskuuta. KOTIMAASTA bissa tuulen nopeus voi kohota yli sataan metriin sekunnissa. kesäkuuta ja Valtakunnallinen jokamiespäivä 10. Suomessa kampanjoidaan erityisesti luonnon monimuotoisuuden puolesta. järjestöjä ja viranomaisia. Keväällä kirjolohen kutuaikaan jokivesi on hieman lämpimämpää SUOMEN LUONTO 12/94 53. Nyt ei voi olla varma, tempooko siiman päässä istutuskala vai villi Vantaanjoen kirjolohi. Kirjolohen menestys on osoitus siitä, että Vantaanjoen vesi on erittäin hyvää Riihimäen yläpuolisella jokiosuudella. Trombeja havaitaan mantereella useammin kuin merellä, mutta maalla ne ovat yleensä hyvin lyhytaikaisia, vain muutamia kymmeniä sekunteja. Haavissa sätkytteli muutama parikymmensenttinen kirjolohi. Hän tiedottaa ja tekee mm. Kirjolohta käytetään saaliin lisääjänä ja istutusalueet ovat useimmiten vapakalastusalueita, joissa koko harrastus perustuu kirjolohen ja taimenen istutuksiin. Pienten kirjolohien arvoitusta alettiin selvittää sähkökalastuksella syksyllä 1992. vsk. tapahtumakalenteria, jonka avulla sovitetaan yhteen ympäri maata järjestettäviä tilaisuuksia. toukokuuta, Maailman ympäristöpäivä 5. Vihervuosi kunnostaa puistoja ja pihoja. Englannissa, Saksassa ja Itävallassa. Tavoitteena on paitsi innostaa kaikki mukaan ympäristön kohentamiseen myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Aiemmin seitsemän rekka-auton kuljettama kahvimäärä mahtuu nyt kuuteen autoon. Suomalaisten käyttämien muovikassien tuotannon vuoksi ilmakehään joutuu yli 20 000 tonnia hiilidioksidia, yli 300 tonnia hiilivetyä ja lähes 200 tonnia typenoksideja sekä 145 tonnia rikkidioksidia. Se vastaa vähintään kymmenen Lovi isan ydinvoimalan vuotuista tuotantoa. Esimerkiksi ympäristöministeriön ylijohtaja Olli Ojala lyttäsi keväällä syntymäpäivähaastattelussaan Helsingin Sanomissa muovikassikeskustelun tyyliin: ei sillä mitään ongelmia ratkaista. Mutta mitä tapahtuisi, jos kiinalaiset käyttäisivät vuoden aikana yhtä paljon muovikasseja kuin suomalaiset ja heittäisivät kassinsa kaatopaiassit kalle. Katsotaanpa Ojalan esi10 merkkiä lähemmin. Yhtiö siirtyi marraskuussa ensimmäisenä Suomessa yksinkertaisiin kahvipakkauksiin. Monet kehittyvät maat kopioivat länsimaista, kestämättömälle perustalle rakennettua kulutustapaa. Pekka Heikura Muovikassien koristelema puutarha ranskalaisen kaatopaikan lähimaastossa. Vähitellen myös muut Pauligin paahtamat kahvilaadut pakataan pelkkään muovikääreeseen. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN, Kiina aiset muovi Monet vähättelevät ympäristötietoista kuluttajaliikettä. Tämän muovimäärän mukana kulkeutuu kaatopaikalle ja luontoon energiaa saman verran kuin 20 000 omakotitaloa kuluttaa vuodessa. Yksi keskikokoinen kassi painaa 23 grammaa. Näiden aineiden lisäksi muovin elinkaareen liittyy toki muitakin päästöjä. Valinnallaan kuluttaja haluaa sanoa esimerkiksi teollisuudelle, että tuotantoa ei voida enää rakentaa runsaasti raaka-aineita ja energiaa käyttävän tekniikan varaan. Tämän muovimäärän elinkaaren aikainen energiankulutus olisi 9 500 TWh. vsk.. Vaikka kassit poltettaisiin energiaksi, olisi se kovin tehotonta maaöljyn energiakäyttöä. Yhtiö laskee säästävänsä yli tuhat tonnia kartonkia vuodessa. Tietenkään mikään yksittäinen kuluttajavalinta ei ratkaise ympäristöongelmia, ei edes kymmenen tai sata. Huomisen ympäristöliike on vastuullinen kuluttajaliike. Suomessa käytetään tuottajien mukaan vuodessa vähintään 700 miljoonaa muovikassia. Kauppakassi, ekopesuaine, energiansäästölamppu ja luomumaito ovat kuitenkin kuluttajien tahdonilmaisuja. Kahvia ilman pahvia Pauligin Juhla Mokkaa ja Presidenttiä saa nyt kaupoista ilman pahvikäärettä. Tällaisen viestin lisäksi kuluttaja voi vaikuttaa ympäristökuormituksen pienenemiseen välittömästikin. Huomion kiinnittäminen kulutustottumuksiimme ei ole vähäpätöinen asia. Koska kiinalaisia on noin 240 kertaa enemmän kuin suomalaisia, heidän kertakäyttökasseihinsa kuluisi muovia neljä miljoonaa tonnia. Muovikasseihimme menee näin ollen polyeteeniä noin 16 000 tonnia. SUOMEN LUONTO 12/94 53. Mainittuja kahvilaatuja ostavan keskivertosuomalaisen pakkausjätemäärä vähenee reilulla puolella kilolla vuodessa. Pakkauksen ulkomittojen kutistuminen pahvikääreen verran pienentää kahvin varastointikustannuksia ja säästää energiaa kuljetuksissa. Kiinalaisten ja muiden kehittyvien maiden muovikassiinnostus ei suinkaan ole pelkkä kuvitelma
Sellaista päätöstä ei varsinaisesti ole tehty, mutta nykyisen toimituksen määräaikaisia työsopimuksia ei ensi vuonna enää jatketa. JLUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Juomatölkkien kierrätys Syksyllä uutiso1tnn näkyvästi, että ensi vuonna myös alumiinista juomatölkeistä maksetaan kaupassa pantti palautettavien pullojen tapaan. Mutta tölkkien keräilyjärjestelmä on vielä kehitteillä. "Yleiseurooppalainen suuntaus on siirtyä jälleentäytettäviin pakkauksiin. Taskunuotion puolen litran keittoastia ja pikkuruinen paistinpannu on valmistettu kierrätysalumiinista. Ohjelma on tullut ulos puoli kahdeksalta keskiviikkoisin. Siitä riittää markkinoijan mukaan polttoainetta suurinpiirtein 25 puolilitraisen keittämiseen. TV2:n johtaja Arto Hoffren SUOMEN LUONTO 12/94 53. Tölkkienkin palautus varmasti vilkastuisi, jos niistä saisi maksun kuten pulloista. "Panttimaksu on kiinni siitä, verotetaanko tölkkejä jatkossakin kertakäyttöverolla. Oy:stä, mutta ajan mittaan se tullee myyntiin myös hyvin varustettuihin retkeilyalan liikkeisiin. Noin vuoden päivät jatkunut alumiinitölkkien pantiton keräilykokeilu ei ole tuonut kehuttavaa saalista, keräilyastiat ovat kolisseet kaupoissa lähes tyhjillään. Kokonaisuudessaan kaupan puolella pidämme tölkkiä pulloa ympäristöystävällisempänä, koska se menee pienempään tilaan ja vähentää auton käyttöä. Saammeko siis 50 penniä jokaisesta kauppaan kiikutetusta juomatölkistä. poistamista", vastaa Osmo Laine Kaupan Keskusliitosta. Se on eloksoitu, jotta keitokseen ei liukenisi alumiinia. Kakkosen ympäristöohjelmien tuottaja Hannu Vilpponen kertoo, että tämänvuotisen tapaista Ekoistin makasiiniohjelmaa ei kyetä enää tekemään, kun ympäristöasioihin kouluttautuneet tekijät joutuvat talon ulkopuolelle. Taskulämmintä Kierrätysalumiinista valmistettu taskuun mahtuva retkikeitin on syksyn uutuustuote, jota uskaltaa suositella vaikkapa lämmittäväksi juolulahjaksi retkeilevälle ystävälle. Taskunuotio Oy, Sinikalliontie 4, 02630 Espoo, puh. Jos tölkkien keräily, sulatus ja uudelleen valmistus sen mukaan rasittaa ympäristöä suunnilleen saman verran kuin palautuspullojärjestelmä, niiden haittaverosta luopumista voitaneen harkita. vsk. Tölkeissä ostettu juoma on kalliimpaa. Toivomme veron TV2:n Ekoisti muuttuu Syksyllä kuului huhuja, että TV2:n Ekoisti -ohjelma loppuu. Hinta on 185 markkaa. Iiris Lappalainen 11. Suomalaisethan suosivat pulloa, lieneekö halvempi hinta ainoa syy siihen. Neljänneslitran kokoinen muovinen geelipullo mahtuu mukavasti keittoastian sisään. Tutkimuksen pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä. Nyt sille kokeillaan uutta katseluaikaa. Sunnuntaisinhan nähdään Ympäristöuutiset, joka kuulemma säilyttää ohjelma-aikansa, sillä katsojaluvut ovat 600 000 tienoilla. Hän epäilee myös, ettei Ekoistin tekstisivujen palveluita kyetä ulkopuolisin voimin toimittamaan. Ekoisti tai jotain muuta ympäristöpainotteista on ohjelmistossa mahdollisesti myöhään sunnuntai-iltapäivisin. Iiris Lappalainen Retkeilijän henkilökohtainen keittoväline on valmistettu kierrätysalumiinista ja mahtuu vaikka taskuun. Toisaalta liiketaloudellisesti kannattava tölkkien palautusjärjestelmä edellyttäisi huomattavasti nykyistä suurempaa tölkkien käyttöä. lrtokahvat ja kuppi, jossa polttoaine palaa, ovat ruostumatonta terästä. Tietysti myös tölkkien palautusjärjestelmän pitäisi olla kunnossa", toteaa ylitarkastakertoo, että Yleisradion sisällä on jouduttu säästöihin ja että Ekoistin katsojamäärät ovat pieniä, jopa alle 200 000. (90 ) 502 2133, telefax (90) 5022448. "Asiassa on tietty marssijärjestys. Iiris Lappalainen ja Juha Koponen ympäristöministeriöstä. Odotamme VTT:ssä tekeillä olevan juomapakkausten elinkaarianalyysin tuloksia. Ympäristöohjelmia soisi lähetettävän eri aikoina eri kanavilta. Meillä on jo erittäin hyvin toimiva palautuspullojärjestelmä eikä toisen kierrätysjärjestelmän kytkeminen siihen ole aivan ongelmatonta. Varsinainen ihme on polttoaine, jätealkoholista valmistettu Sinol-geeli , joka ei räisky eikä loisku. Harkitaanko ympäristöministeriössä tölkkien verotuksen lopettamista. Kaikesta päätellen koko juomateollisuus ei ole kaupan lailla innostunut juomien tölkittämisestä. Retkikeitintä saa toistaiseksi vain postitse Taskunuotio . Teollisuuden rahoja on nyt kiinni koreissa ja pulloissa useita satoja miljoonia markkoja", kertoo toiminnanjohtaja Risto ~aarinen Panimoja virvoitusjuomateollisuuden liitosta. Kaikkiaan Hoffren kertoo ympäristöohjelmien saavan ensi vuodeksi noin 10 prosentin korotuksen tämänvuotiseen rahoitukseen nähden. Sitähän tölkit eivät ole
Mittaamalla voi tarkistaa, miten paljon mikäkin perheen laite pyörittää perheen sähkömittaria. Se lisää myös paineita metsänkäsittelyn muuttamisekai yhä enemmän metsäluonnon monimuotoisuutta suojelevaksi. Mielestäni uusiopaperin tuotannossa on järkeä. Näitä liuotinpesuaineita käytetään aika suruttomasti pihamailla. Käyttämättä jääneet myrkyt, myrkkypakkaukset ja löytyneet raadot tulisi polttaa. Hiirenmyrkky kannattaa laittaa erityiseen syöttilaatikkoon, johon vain jyrsijä! pääsevät. Yleensä taloudellisesti kannattavin energiansäästötoimi on hehkulamppujen vaihto pienloistelamppuihin. Auton pesu Kumpi olisi parempi tapa pestä auto: kotipihalla vai huoltoasemalla. vsk.. Kaiken kaikkiaan on aina parempi pestä auton huoltoasemalla. etuliitteellä nimetyt autonpesuaineet hajoavat suhteellisen nopeasti luonnossa ja ovat selvästi parempi vaihtoehto kuin perinteiset autonpesuaineet. Meille tuodaan pieniä määriä keskieurooppalaista uusiopaperia. Ostaisiko uuden jääkaapin. Apteekista saa KJ-vitamiinia vastalääkkeeksi. Niiden ongelmana on tietysti se, että esimerkiksi rotta voi olla niin varovainen, ettei hevillä syö samaa myrkkyä useampaa kertaa. Nämä hitaammin vaikuttavat myrkyt ovat turvallisempia kotieläimille ja jyrsijöitä syöville pedoille. Pekka Heikuraan voi ottaa yhteyttä myös suoraan joko faxilla (931) 335 4212 tai sähköpostilla E-mail Heikura@sllfi Vaaralliset hiirenmyrkyt Ovatko hiirenmyrkyt vaarallisia ympäristölle. Mutta Suomessa myös valmistetaan uusiopaperia, lähinnä uusiomassasta valmistettua pehmopaperia sekä kirjekuoripaperiksi soveltuvaa ruskeaa paperia. Huoltoasemien hyllyillä myytävät autonpesuaineet sisältävät myös hiilivetyliuottimia. Joillakin huoltoasemilla erottimien kapasiteetti ei kuitenkaan riitä tai erottimia ei huolleta asianmukaisesti. Lääkkeiden runsaan käytön seurauksena on syntynyt bakteerikantoja, joihin ei tehoa mikään tunnettu antibiootti. Siksi uusiopaperin tuontikin on perusteltua. Joka tapauksessa paperin kierrätyksen vaikutus kasvihuoneilmiöön on hyvin vähäinen. Toinen vaikuttaa kerta-annoksena ja toinen vaatii useamman kerran syömisen. Neitseellisen kuidun ja keräyskuidun käytölle löydetään tulevaisuudessa tasapaino, joka merkitsee keräyskuidun käytön merkittävää lisäystä. Lisäksi joihinkin paperilaatuihin saatetaan lisätä keräyskuitua. Useat lääkkeet ovat haitallisia luonnossa. Jos autoa pestään sadevesiviemärin ääressä, pääsevät liuottimet kulkeutumaan ilman mitään estettä suoraan puhdistamolle. Autojen pesuaineissa käytetään paljon ympäristölle haitallisia hiilivetyliuottimia. Väite pohjautuu hyvin monia epävarmuustekijöitä sisältäviin laskelmiin. Viime aikoina on tullut markkinoille autonpesuaineita, jotka pohjautuvat kasviöljypohjaisiin liuottimiin. Onko uusiopaperin tuonnissa mitään järkeä. Keski-Euroopasta paperi tulee lisäksi suhteellisen lyhyen laivamatkan päästä. Joillakin huoltoasemillakin on kokeilussa tämän tyyppisiä pesuaineita. Tällöin valmistukseen kuluneen energian säästämiseen menee aikaa muutama vuosi. Keräyskuidun käyttö kannattaisi suunnata tiettyihin paperilaatuihin. Näin liuottimia pääsee viemärin kautta vedenpuhdistamoille, ja ne voivat aiheuttaa siellä ongelmia. Keräyskuidun käyttö tulee lisääntymään myös Suomessa. On esitetty epäilyjä, että esimerkiksi antibioottien hulvaton käyttö kotieläintuotannossa ja kalanviljelyssä on osasyynä erilaisten "super12 Piirrokset: Markku Tanttu bakteerien" syntyyn. Miksi lääkkeet ovat ongelmajätettä. Näkemissäni laskelmissa on oletettu, että keräyskuitu käytetään olemassaolevilla tehtailla tai laskelmissa ei olla huomioitu hakkuiden vaikutuksia metsän hiilitaseeseen. Myrkkyjä on kahta erilaista tyyppiä. Kovin tarkkoja lukuja jääkaapin valmistuksen energiankulutuksesta en onnistunut löytämään. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 12/94 53. Voisi kyllä kuvitella, että kaatopaikkojen jyrsijät voi vai olla terveysuhka lähistöllä asuvalle huuhkajalle. Kannattaa suosia huoltamoita, jotka kiinnittävät huomiota myös pesun ympäristökuormitukseen. Toinen syy laittaa lääkkeet ongelmajätteiden keräykseen on lääkkeiden väärinkäyttö. Talvisaikaan nastat irrottavat tien pinnasta pikeä, joka voi tarttua peltiin tosi tiukasti kiinni. Uusiopaperi, järkeä vai ei. Usein julkisuudessa on esitetty väite, että keräyskuidun käyttö lisää kasvihuoneilmiötä. Kotieläinten sekundaarimyrkytyksiä ei tiettävästi Suomessa tunneta. Liuottimet voivat sotkea biologisen puhdistusprosessin tai hajottaa puhdistamon laitteiden muoviosia. Huoltoasemien pesupisteet on varustettu öljyn ja liuottimien erottimilla, joihin myös käytettävät pesuaineet pyritään keräämään. Onkin aika ihmeellistä, että näitä käsikaupassa myytäviä autonpesuaineita koskevat samat säännökset kuin huoltoasemien pesulaitteissa käytettäviä pesuaineita, vaikka niitä käytetään paikoissa, joissa ei ole öljyn erottimia. Esimerkiksi särkylääkkeitä käytetään yleisesti huumaaviin tarkoituksiin. Myrkkyä syöneitä hiiriä pitäisi syödä useampi kappale, ennen kuin esimerkiksi kissa menettäisi yhtäkään monista hengistään. Nämä yleensä natur-, ekoyms. Juuri pien vuoksi liuotinpesuaineita käytetään yleisesti niin huoltoasemilla kuin kotipihoilla pestessä. Uusiopaperin tuotanto vähentää useimpia päästöjä luontoon ja pienentää paineita maapallon hupenevia metsävaroja kohtaan. Suosittelen sähkömittarin lainaamista energialaitokselta. Yleensä jääkaappi kestää 15 vuotta. Loukutkin voivat toimia tehokkaasti. Niin kotieläimet eivät pääse syömään sitä. Niitäkin löytyy. Erityisen hyvin se sopii vessapaperiin, kartonkiin ja sanomalehti paperiin. Kannattaa siis aina toimittaa käyttämättä jääneet lääkkeet apteekkiin. Auton säännöllinen vahaaminen helpottaa puhtaanapitoa huomattavasti. Yleensä erottimet toimivat hyvin. Mikäli epäilee jonkun "ulkopuolisen" eläimen saaneen hiirenmyrkkyä sisuksiinsa, kannattaa ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Erityisesti esipesuaineet saattavat sisältää jopa 95 prosenttia hiilivetyjä. Uusiopaperi on keräyskuidusta valmistettua paperia. Liuottimet hajoavat hyvin hitaasti ja saattavat ajan myötä kulkeutua pohjavesiin asti. Myrkkyjen kanssa kannattaa aina olla pidättyväinen ja varovainen. Kannattaako energiaa säästävä jääkaappi ostaa vanhan energiasyöpön tilalle, kun kaapin valmistukseen kuluu kuitenkin paljon energiaa. Myrkyt hajoavat melkoisen nopeasti eläimen elimistössä tai kosteuden vaikutuksesta. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 Helsinki. Taso lienee jossakin alle tuhannen kilowattitunnin paikkeilla. Energiankulutuksen ero vanhoilla ja uusilla jääkaapeilla on 0.5-1 kWh/vrk, joskus jopa enemmän. Tavallinen maantiepöly lähtee vahatusta autosta irti vaikka mäntysuopavedellä, eikä liotinpesuaineita tarvita. Voiko koira tai kissa kuolla, jos se syö myrkkyä nauttineen hiiren. Jyrsijöiden pyynnissä kannattaa kokeilla ensin perinteistä loukkupyyntiä
Hän syötti liekille pihkalta ja puupölyltä tuoksuvan kuivan kuusihalon ja metallinen suuluukku kolahti kiinni . Pohjoisessa tulisija on ollut talon hallitsija, pakkassäiden lämmön ja ravinnon keskipiste, jonka ympärille kokoonnuttiin ja jonka ääreltä taloon saapuville vieraille annettiin kunniapaikka. Tulisija oli ihmistä ja maailmaa yhdi stävä symboli, kaikkeuden ku va. Lämpö alkoi levitä hellan ympärille ja yksinäisyys väistyi tulen rupatusta kuunnellessa. Esimerki ksi Jungin symbolisessa ajattelussa uuni ja äiti yhdistyvät vahvasti . Sydänmuuria ei ole, eikä omaa savuhormia. Hänellä on vielä jäljellä tämä yhteys hengen liekkiin, kodin sisäiseen hengenkeskukseen. Mökin savupiipusta kohoava savu on edelleenkin pienen ihmisen rukous: että pysyisi hengissä, että saisi ravintonsa, että eläisi. Televisio on syrjäyttänyt hiljaa puhelevan tulisijan kodin keskipisteenä. Siinä oli kaikki. Perheenj äsenten huomio suuntautuu ulkomaailmaan, television kuvat tulevat kaukaa, aivan Tulen äärellä saa yhteyden omaan itseensä. Perinteisesti tulisija on ollut keskellä taloa. Tämän pyhän yhteyden takia tuli sija on ollut kodi ssa uskonnollisten rituaalien toimituspai kka. Alttareilla ja uhripaikoilla palavat edelleen kynttilät ja öljysoihdut. Muun muassa kreikkalaisissa asumuksissa ja kaikissa paimentolaisteltoissa oli pyöreä liesi tai nuotiosija keskellä asumusta ja savu kulkeutui ulos rakennuksen huipun kautta. Tulisija oli maailman napa, koko maailman keskipiste, latinaksi sanottiin focus, polttopiste. Tuli rätisi, ripsahteli ja humisi kodikkaasti . Ennen vanhaan tulentuijottajat taas katselivat omia sisäisiä kuviaan, hehkuvien hiilien salaperäisiä kaupunkeja. Kun painaa television näppäintä, ulkomaailma syöksyy vilisevinä kuvina huoneeseen. Naiselli sessa uunissa tai tulisijassa on palanut liekki , joka ilman suljettua sijaansa on tuhoava, hävittävä ja sotaisa voima. Tulisijan ääressä koettu turvallisuuden tunne perustui paitsi lämpöön ja valoon, varmaan myös siihen, että tulen äärellä saa yhteyden omaan itseensä. ilman välillä kuuluu vielä sanassa. Englannin hearth (liesi) on hyvin lähellä sanaa earth (maa), lisänä on vain h-äänne, hengitys, kipinän liekkiin puhaltava tuuli . Liesi on edustanut ihmiseloa ja maailmaa ja tuli taas hengen ja jumalten valtakuntaa. Puuttuu kosketus maahan ja yhteys taivaalle. Nykyään ollaan yhteydessä pyhään kotilieteen enää harvoin. Talon lämmittämiseen menee paljon aikaa, mutta se on lämmitettävä, muuten paleltuu. Mummo istui keinutuolissa hellan ääressä ja katseli tulta. vieraista oloi sta. Nyt vieraille tuodaan tuoli television ääreen ja jokainen istuu ja katsoo televisiota seurassakin yksin. Se vaatii paljon ihmiseltä. Jos elää oikeassa talvessa, oleminen on jatkuvaa yhteyttä luonnon kanssa, savupiippujen rukouksia ja suitsutusta, ihmisen ja luonnon mittasuhteiden tajuamista. Liekeissä tanssivat katsojan oman mielikuvamaailman kuvat ja tapahtumat. Tulessa yhtyivät maa ja ilma, läsnä oli koko maailma. Tuli on miltei elävä olento. Helposti syntyy harhoja ihmisen kaikki voipaisuudesta, kun vääntää sähköhellan nappulaa ja sytyttää piemään huoneeseen valot. Liekeissä tanssivat katsojan oman mielikuvamaailman kuvat ja tapahtumat, Hannele Huovi kirjoittaa. Elävä liekki vilkkui luukun rakosista. Hannele Huovi Tulen kuuntelua Mummo sytytti tulen hellaan,vaikka keittiö oli lämmin eikä hän aikonut keittää mitään. Kerrostalossa eletään puoliksi ilmassa. Ja toisaalta: kodin tulisijan lämpö on ollut ihmisille koko maailma, koko hänen olemisensa perusta. Hyvä olisi talvipakkasella elellä jonkin aikaa perusasioiden äärellä. vsk. Kesä on ilon vuodenaika, talvi ravitsee ihmisen nöyryyttä. "On niin kuin joku juttelisi, niin kuin minulla oli si seuraa", hän sanoi. Ihminen on aivan itsensä varassa. Silloin ei tarvitse kysellä sisäisiä kuviaan eikä etsiä yhteyttä ihmisiiin, jotka ovat oman valopiirin ulkopuolella. Onnelliset istuvat tulen ääressä kesämökillä tai paistavat saunamakkaroita takkahuoneessaan. Samoin saksassa Herde on lähellä sanaa Erde, yhteys lieden ja maaSUOMEN LUONTO 12/94 53. Hän sytytti hellaan tulen seuran vuoksi. Television äärellä on harvoin samaa yhteyttä luovaa elävää lämpöä kuin tulen äärellä. 13. Mutta enimmäkseen arkkitehtuuri on särkenyt kotiliesisymboliikan ja rakentanut tyhjiä kuoria, joissa ei ole todellista henkeä. Kulttuurin kehitys on katkonut paljon luonnollisia elämää kantavia ja hoivaavia yhteyksiä
'' Tällä hetkellä Lappiin on keskittynyt vaikeita ja kiireellistä puuttumista vaativia ympäristöasioita, kuten Vuotoksen allashanke, vanhojen metsien suojelu, kaivosaluevaraukset ja Perämeren lohen kohtalo. Sanavalmis, sosiaalinen, myönteinen, rento. Hän liittyy kuitenkin luontevasti luonnonsuojeluliiton tutkijapuheenjohtajien kaartiin: Helle työskentelee Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen tutkimusasemalla erikoistutkijana. Kotimaakunnassa hänen sekä kasviettä eläintieteen tuntemuksestaan ja esiintymiskyvyistään ovat päässeet nauttimaan myös Lapin alueradion luontoaamu-ohjelman kuuntelijat. Toiminnassa saa olla pelivaraa Rovaniemen korkeudelta ja Helteen perspektiivistä katsottuna ensi vuonna luonnonsuojeluliitossa keskeinen maaseututeema ketoja vihervuosiprojekteineen tuntuu pehmeältä etelän asialta. Juuri lintuharrastus veti hänet mukaan Luonto-Liiton toimintaan ja useaksi vuodeksi koulun luontokerhon vetäjäksi Jyväskylän normaalilyseossa. Ne vaativat nimenomaan nyt lopullisia ratkaisuja. H~tken päästä luonnonsuojeluliiton valtuuston jänenet valitsevat hänet ylivoimaisella äänten enemmistöllä liiton uudeksi puheenjohtajaksi vuosiksi 1995-96. "Lapissa luonnonsuojelija on ollut kirosana. Hänen aluettaan metsien monikäytön tutkimusohjelmassa ovat poroja riistalous sekä niihin liittyvät ympäristökysymykset. Hän käy luennoimassa ja esitelmöimässä oman tieteenalansa asioista sekä laajemminkin ihmisen ja luonnon suhteista. Helle kuitenkin arvelee, että kritiikki poronhoidon koneellistumista vastaan voi purra siinä vaiheessa, kun poromies on menettänyt terveytensä, jalat ovat kylmettyneet ja polvet tohjona 15 vuoden moottorikelkka-ajon jälkeen tällaisia tapauksia on. "Mulla on paljon saamelaisia tuttuja, poroihmisiä, metsästäjiä, vaikuttajia", hän kertoo, mutta kieltäytyy ottamasta jyrkkää kantaa saamelaisten asemaan laajemmin. Itse asiassa on tekeillä sellainen isompi neljän vuoden tutkimushanke, jossa on kymmenkunta ihmistä mukana. "Ruotsissa tietyllä alueella poronhoitajat ovat luopuneet moottorikelkoista ja mönkijöistä ja ratsastavat nykyään islanninponeilla." Suomessa asenteet ovat vielä kaukana tällaisesta ja taitavat maastotkin olla turhan soisia tuollaiseen kulkemiseen. tutkimus kuin luonnon nuuskiminen ihan huvin vuoksi. "Kaikkia tarvitaan, ja luonnonsuojeluliiton rooli on nimenomaan olla kansalaisjärjestö. "Ainakin siitä seuraa keskustelua ja kysymyksiä si itä, mitä kehitystä tämä voi olla." Väistämättä esille nouseva kysymys on poronhoito suojelualueilla. Ritva Kupari "Mutta täällähän on sietämätön Helle", hän vitsailee kokoustauolla marraskuun sadesäässä hytiseville ihmisille. Rovaniemellä asuva 47-vuotias filosofian tohtori ei ole perinteinen järjestöjyrä; omien sanojensa mukaan hän ei ole järjestöihminen lainkaan. Hän on myös Oulun yliopiston eläinekologian dosentti. Tällaiset laatusanat tuntuvat sopivan Timo Helteen persoonaan. "Pelivaraa pitää olla kiireellisten ongelmien hoitamiseen. Sen jälkeen saadaan varmaa tietoa asiasta." Porotalouden maineelle on tietenkin haitallista jatkuva epäilys, ettei poronlihaa tuoteta ekologisesti kestävällä tavalla. Useammin miehen vie Lapin metsiin poro14 Luonnonsuojeluliitossa alkaa Hellekausi Suomen luonnonsuojeluliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittu Timo Helle ei pidä pahana sitä, että hänet mielletään pohjoisen mieheksi, päinvastoin. Hän on työskennellyt 1970luvulla Suomen WWF:n metsäpeuratutkijana ja tietää, että luonnonsuojeluliitolla ja WWF:llä on luontevaa yhteistyötä. "Kerran ornitologi, aina ornitologi", Helle kiteyttää suhteensa nuoruuden villitykseen. Porotalous etsii suuntaa "Olen viime aikoina keskittynyt tutkimaan porotalouden vaikutuksia metsäekologiaan. Toisaalta luonnosuojelun syyksi laitetaan asioita, jotka johtuvat ihan muusta. vsk.. Vaikka Helteen järjestötoimintakausi olikin hehkuvimmillaan muinoin 1960-luvulla Luonto-Liitossa, hänet tunnetaan ja hän tuntee luonnonsuojeluväkeä. Suomen kansa on kiinnostunut luonnosta ja luonnonsuojelutyöstä, ja luonnonsuojeluliitto on tavallaan se jäävuoren huippu." SUOMEN LUONTO 12/94 53. Esimerkiksi epäilyt ylilaidunnuksen haitallisista pitkän tähtäimen vaikutuksista pitäisi selvittää. Lapissa on syntynyt mielikuva, etteivät luonnonsuojelijat välitä ihmisistä lainkaan, sanelevat vain miten pitää toimia. Samanaikaisesti ei tarkastella metsätyöpaikkojen sisäistä kehitystä aivan luonnonsuojelusta riippumattomista syistä. Hän pitää suurena etunaan sitä, että on pohjoisesta ja tuntee pohjoisen asiat läpikotaisin. Helle tietää, että varsinkin Ruotsissa ja Norjassa merkit luonnon huomioon ottamisesta ovat aika selvät. Helteelle ei tulla sanomaan, että mitä sinä etelän luonnonsuojelija meidän asioihimme puutut. Se aika on nyt ohi", Helle täräyttää ykskantaan. Paljon miehen aktiivisuudesta kertoo sekin, että hän on saanut Lapin luonnonsuojelupiirin ympäristöpalkinnon 1993. Luonnonsuojelija on pohjoisessa kirosana, mutta Helle uskoo, että suhtautuminen muuttuu. On aina raflaavaa sanoa, että suojelualueiden takia menetetään työpaikkoja. "Olisiko mahdollista rajata tiettyjä alueita täysin poronhoidon ulkopuolelle. "Maaseutuprojekti on varmasti hyvä, myönteinen asia, jonka kautta voidaan luoda yhteyksiä paikallisväestöön ja toimia ongelmia ennalta ehkäisevästi samalla." Entä pitäisikö luonnonsuojeluliiton keskittää voimansa vain tiettyjen, etukäteen päätettyjen teemojen toteuttamiseen. Pohjoisen polttavat kysymykset Timo Helle haluaa toimia sillanrakentajana pohjoisen ja etelän ihmisten välillä hankalissa luonnonsuojeluasioissa. Nyt lintuharrastus on passiivisempaa. Nämä ovat vaikeita asioita saamelaisalueilla. Nyt laiduntaminen on sallittua niin kansallispuistoissa kuin luonnonpuistoissakin. Ne häviävät pian peruuttamattomasti." Helteen mielestä on hyvä, että Suomessa on monenlaisia voimia luonnonsuojelutyössä. "Esimerkiksi työllisyyskysymykset. Monet kiperät ympäristöongelmat keskittyvät Lappiin, jonka olot hän tuntee perinpohjin. Yhteentörmäyksien taustalla ovat usein puutteelliset tiedot, väärä tapa esittää asiat julkisuudessa. Jos teemme ponnella maaseutuprojektia, se ei merkitse sitä, että pohjoisen vanhat metsät voitaisiin jättää syrjään. Tuleva puheenjohtaja tosin myöntää, etteivät etelän ympäristöuhat mitään helppoja kysymyksiä ole nekään: luontoa nakerretaan ympäri ltä ja elinympäristö heikkenee kaiken aikaa. Tieteen teko ja nelilapsisesta perheestä huolehtiminen ovat melkeinpä riittäneet täyttämään työja vapaa-ajan. Niihin tulee helposti suomalaisen kulttuuriimperialismin leima: nyt ne tulevat kieltämään poronhoidonkin", Helle pohtii
"Liiton työntekijöillä ja jäsenilläkin täytyy olla asenne, että vaikka työ on vaikeaa, siinä myös onnistutaan ja siitä työstä saa olla ylpeä." D 15. Sen tehtävä on tuoda esiin luonnonsuojelun puutteita ja tehdä parannusehdotuksia kansalaisjärjestönä, mutta toisaalta liiton asiantuntemusta tarvitaan muun muassa erilaisiin valtion toimikuntiin. Ympäristökysymykset käyvät yhä monimutkaisimmiksi ja vaativat monenlaista erikoistietoutta. "Meillä ei ole suoran toiminnan traditioita, mutta saattaa käydä EU:n myötä niin, että suora toiminta on jopa vaarassa kärsiä inflaation. SUOMEN LUONTO 12/94 53. Tässä on Helteen mielestä harkinnan paikka: aina ei ole itsestään selvää, miten voimat kannattaajakaa. "Ei minulla ole mitään valmiita ratkaisuja", hän vastaa ja on valmis pohtimaan työn haasteita yhdessä muiden kanssa. Liiton toimiston työntekijöiden ohella puheenjohtajan tärkein työrukkanen on liittohallitus, jossa alkaa olla "asiantuntijailmettä". Jokaiselle jäsenelle pitää pystyä tarjoamaan jotakin järkevää toimintaa. Timo Helle on syntyjään Keski-Suomesta, mutta hän on asunut ja ollut työkseen porojen jäljillä pohjoisessa jo kymmenkunta vuotta. Teho häviää pois, kun vaikkapa ranskalaiset maanviljelijät osoittavat mieltään joka toinen päivä." Kaiken kaikkiaan puheenjohtaja ottaa etukäteen hyvin varovasti kantaa liiton toimintatapoihin. EU:hun liittyminen saattaa muuttaa myös melkoisesti liiton toimintastrategioita, ainakin vähitellen, Helle uskoo. vsk. Onnistumisesta pitää iloita Luonnonsuojeluliitto on myös asiantuntijajärjestö. Yhdestä linjauksesta Timo Helle on varma: hän haluaa tuoda luonnonsuojeluliittoon iloisen, myönteisen ja tekevän hengen. Helle ei halua jakaa liiton jäsenistön kiinnostuksen kohteita arvokkaisiin ja vähemmän arvokkaisiin
16 Kemijoki Oy:n Vuotos-resepti: Lisää vain vesi SUOMEN LUONTO 12/94 53. Ulla Ahonen Veikko Schroderuksen tila piharakennuksineen jäisi altaan alle. "Ajattelin tätä perinnöksi muille kuin Kemijoki Oy:lle" , hän kuitenkin jaksaa laskea leikkiä. vsk.
Paikalliset asukkaat epäilevät oikeusavun merkitystä, kun siitä vuosien turhien lupausten jälkeen on toiveita. Pelkonen lahjoitti Keminsaarilta luonnonsuojeluliitolle palstan, jonka Kemijoki Oy hinnoitteli 1 935 markan arvoiseksi. Kemijoki Oy haluaa rakentaa Vuotoksen tekoaltaan vettä vaille valmiiksi ennen kuin yhtiön lupahakemuksesta on lopullinen oikeuden päätös. Muuttoa Kemijärveltä harkittiin pitkään: molemmilla oli hyvät työpaikat kaupungissa, lapsilla omat tohinansa. Vanhemmat tekivät yhdeksälle lapselle selväksi, ettei tänne kannata jäädä, vaan paikka on etsit17. vsk. Jouni Pelkonen manaa, että maista tehdyt hinta-arviot vaihtelevat tekijän mukaan. Myyjäparka sai onneksi ajoissa tietää, ettei alennuksia tarvitse hyväksyä pakkolunastettaessakin maasta maksetaan puolitoistakertainen korvaus. Yhden mukaan Pelkosenniemellä valitaan kauppakin sen mukaan, kuuluuko kauppias altaan vastustajiin vai kannattajiin. Pelkosenniemen kunnallispolitiikan veteraani Veikko Korhonen muistaa tuttavansa, joka oli myymässä maata Kemijoki Oy:lle luullen, että ostajalle on annettava "paljousalennusta" noin 20-50 prosenttia kaupan hinnasta. Koillis-Suomen metsälautakunta arvioi saman palstan puuston kymmenen kertaa arvokkaammaksi. Kemijoen törmällä puurtajia odotti kotitila, joka oli ollut autiona viisitoista vuotta. SUOMEN LUONTO 12/94 53. "Vuotoksen altaasta puhuttiin jo 1960-luvulla. Vuotoksen allasalueen ihmisillä riittää tarinoita, joiden sävy vaihtelee kertojan mukaan tragikoomisesta likaiseen, katkerasta toiveikkaaseen. Eräs osan maistaan myynyt eläkeläinen sitoutui kauppakirjassa siihen, ettei hän vaadi Kemijoki Oy:ltä korvauksia, kun allas katkaisee hänen kulkuyhteytensä saareksi muuttuvalle kotitilalle. Altaasta välittämättä Schroderuksen eläkeläispariskunta on istuttanut puuntaimia omalla kustannuksellaan, kun metsänparannusvarat evättiin laittomasti. Veikko Schroderus kertoo toiveikkaana kunnostaneensa juuri tilansa ikkunoita 21 000 markalla, vaikka koti piharakennuksineen ja yli 100 hehtaaria maata uhkaa jäädä kokonaan veden alle. "Hallituksen aprillipila" Jouko ja Kaarina Kilpimaa tulivat elvytystilallisiksi Savukosken Viitarannan kylälle 1984
Kysymyksiä olisi, mutta tuomareiden kanssa keskusteleminen ei ole halpaa. Joukon mielestä oikeusavusta puhuminen on surkuhupaisaa nyt, kun valtaosa väestä on ehtinyt myydä maansa. "Hallituksen 1982 tekemä päätös olla rakentamatta allasta oli aprillipila, ihmiskohtalolla leikkimistä." Kilpimaiden lisäksi vain yksi alueelle tulleista 13 elvytystilallisesta ei ole myynyt tilaansa. Jouko kertoo olleensa altaan aktiivinen vastustaja vielä muutama vuosi sitten, mutta vuosikymmenten mittaisen hiostuksen jälkeen energiaa ei riitä yhteisten asioiden ajamiseen. Niissä ei esimerkiksi ole otettu huomioon isännän elinkeinon kaventumista. Lähinaapureistakin kolme on lähtenyt altaan vuoksi, ja Kilpimaat jäivät yksin pitämään kunnossa yksityistietä. Perhettä pelottaa, miten säännöstelyaltaan vesi velloo kahdeksan metriä edestakaisin pihalla nostaen roskia, kantoja ja turvelauttoja ikkunan alle. "Ihmisiä peloteltiin, että vapaaehtoisin kaupoin maasta saa paremman hinnan kuin pakkolunastettaessa ". "Ei oikeusvaltiossa kauppaa käydä niin, että jokiyhtiö tulee ostamaan maata, jota ei haluta myydä ja määrää itse hinnankin", Jouko tuohtuu. "Älä enää puhu siitä", 10vuotias Sanna-tytär pyytää äidiltään. "Jokirannan hintaa arvioitaessa ei ole huomioitu rakennusoikeutta. "Tuli rakennettua ikkunat väärään suuntaan. "Uhraus kulutushysterialle" Aino Kulpakko Pelkosenniemeltä pyyhkii kyyneliä silmäkulmasta. Sävyisästä seuraSUOMEN LUONTO 12/94 53. "Epäselvää on, mitä korvataan. Siksi omat ratkaisut ovat jääneet." Perhe on välillä harkinnut tilan myymistä, sillä edessä 18 Jouko Kilpimaan vanha kotitalo sijaitsee allasalueella. Kilpimailla on käytettävissä yksin Kemijoki Oy:n tekemät arviot altaan tuomista vahingoista. vsk.. Koska Kilpimaat eivät usko voivansa vaikuttaa itse altaan rakentamiseen, oikeusapu merkitsisi perheelle käytännössä sitä, että se paikkaisi asiantuntijan arvioimaan korvausten määrää ja perustelemaan vaatimukset. Kemijoki Oy:n on kuitenkin pakko ostaa vain altaan alle jäävät alueet eikä taloa, vaikka eläminen siellä vaikeutuu. Uudesta kodista avautuva näkymä Kemijoelle vaihtuisi mutaiseen allasmaisemaan. Vuotoksen altaan vesi nousisi korkeimmillaan Kilpimaiden pihapiiriin, mutta elvytyksen kunniaksi rakennettu talo jäisi kuiville vanha kotirakennus on allasalueella. Allaskiista ajaa ihmiset loppuun tävä maailmalta", Jouko Kilpimaa kertoo. "Ostetaan, vaikka ei haluta myydä" Kilpimaat ovat sydämistyneet Kemijoki Oy:n menettelytapoihin. Hän uskoo joutuvansa allaspakolaiseksi toisenkin kerran . Vesi peittää 250 hehtaarin tilasta neljäsosan: jokivartta 3,5 kilometriä, lähes kaikki porojen heinää ja lampaita varten pidetyt pellot, 2 000 kuutiota puuta; kaikki tämä kaventaa metsätaloudesta, poroista ja maatilamatkailusta tulevaa elantoa. Kilpimailla on muutama mökki matkailijoita varten, joille tuskin kelpaa mutainen allasmaisema vapaan jokinäkymän tilalle. "Sitä alkaa etsiä pelastusrengasta itselleen." "Jos oikeuspua olisi tullut ajoissa, olisi vähemmän väsyneitä", Kaarina miettii. " Aino Kulpakko arvelee, että lama auttoi Kemijoki Oy:tä maakaupoissa. voisi olla pitkä pätkä työelämää muualla. Perheen lapset ovat varttuneet allaskiistan alla
Asiansa olisi voinut ilmaista kirjallisestikin, mutta se on Ainon mukaan vaikea tehtävä tottumattomalle. Kemijoki Oy on maalauttanut sinisiä vedenkorkeuden merkkejä eri puolille Vuotosta, kuten Rytiharjun rinteille. Monelle menetykselle ei ole hintaa: maijastusmaille, kulttuurija luonnonarvoille, hukkaan heitetylle elämäntyölle, allasuhkan tuomille kärsimyksille, lapsien menetetyi lie mahdollisuuksi lle jatkaa vanhempien työtä. Vaatimus oli laiton, mutta Aino epäilee, että se hiljensi epävarmimmat oikeuksiensa puolustajat. "Sodan aikana ihmiset olivat valmiita uhrauksiin isänmaan puolesta. Peräseinä merkitsee enemmän kuin rahaksi muutettu metsä pankissa: perasema pysyy, si llä taataan lainoja. "Ensimmäinen katselmuskokous kesti lähes 16 tuntia." Kokouksen alussa Kemijoki Oy esitteli allashanketta tuntikausia, mikä uuvutti ihmiset niin, etteivät he jaksaneet odottaa vuoroaan ja ilmaista mielipiteitään. "Toisessa katselmuskokouksessa kaikkia ihmisten puheenvuoroja ei edes kirjattu, koska ne esitettiin väärässä vaiheessa." Ihmiset eivät osanneet edetä tietyn kokousjärjestyksen mukaan. "Minua kauhistuttaa, miten selviän heidän henkisestä huollostaan, jos allas rakennetaan", Aino kertoo. Monin paikoin metsäkin on parturoitu haviteltuun rantaviivaan asti. Tälle kulutushysterian alttarille en halua uhrata." Kulpakon perheeltä menee veden alle metsäja kalakämppä jokivarressa sekä suurin osa perheen metsistä, joita Aino sanoo peräseinäksi. Ainon eräs tuttava on vannonut, ettei hän pane nimeään yhteenkään Vuotosta koskevaan valitukseen, sen jälkeen kun kunnanjohtaja Pauli Laurila ehdotti "turhille valittajille" 3 000 markan sakkoa. Veikko Korhonen on löytänyt Vuotosjoen Suukoskesta oman sävelen, jonka tavoittaminen ensi kertaa liikutti kyyneliin. kunnan diakonissasta kehkeytyi kunnanvaltuutettu, jonka mieltä painavat allasuhkan masentamat ja katkeroittamat ihmiset. He saivat palata kotiseudulle ja rakentaa kaiken uudestaan. Uusia Iisäkatselmuksia on vaadittu, sillä noin 50 Vesija ympäristöhallituksen pyytämää Vuotos-tutkimusta on vielä kesken. SUOMEN LUO TO 12/94 53. Oikeusapu pahasti myöhässä Kemijoki Oy:n lupahakemus Vuotoksen rakentamiseksi on edennyt pitkälle. "Kemijoki Oy on taijonnut vaihtomaita Luostolta, mutta emme kaipaa laskettelurinteen viereen." Aino korostaa, ettei vesilaki korvaa kaikkia altaan aiheuttamia vahinkoja eikä niitä voi edes ennalta tietää. Vuotoksesta tulee ennakkotapaus, ja kaikki haitat halutaan julki. "Ei väkisin vaan väsyttämällä", Aino kuvaa altaan rakentajien taktiikkaa. Allas hukuttaisi Vuotosjoen ja Veikon haaveet jokimatkailusta. "Suurin oikeusavun tarve on takanapäin", varatuomari 19. vsk. "Katselmuskokoukset uuvuttivat" Pienet, arkiset asiat paljastavat, että asukkaat eivät pysty ajamaan etujaan vesioikeuskäsittelyssä. Vuosikymmeniä kestäneen allasj upakan oikeuskäsittely vie vielä vuosia Kulpakoidenkin aikaa. Katselmusja lisäkatselmuskokoukset on pidetty, ja toukokuussa järjestetään loppukatselmus, josta tehtävä asiakirja on tavallaan ehdotus vesioikeuden päätökseksi. Silti vastustajat yrittävät vaatia korvauksia, minkä toivotaan vähentävän altaan kannattavuutta vesioikeudessa. Toimitusinsinööri Simo Perkkiö Lapin vesija ympäristöpiiristä kertoo, että lisäkokouksista päätetään tutkimusten valmistuttua vuoden vaihteessa. Vesioikeuden päätös tulee aikaisintaan 1996
vsk.. Mitä vähemmän haittoja, sitä kannattavammalta hanke vaikuttaa. Kemijoki Oy omistaa jo 76 prosenttia allasalueen maista. Vuotoksen rakentaminen edellyttää, että hankkeen hyödyt ovat haittoja suuremmat. Hän on avustanut paikallisia asukkaita ja toiminut heidän asiamiehenään Yuotoksen allashankkeeseen liittyvissä oikeusasioissa. Myös allasalueen kuntien ja Kemijoki Oy:n välinen ns. Yuotos-paketti poistaa haittoja vesioikeuskäsittelystä. Liian kallis veden alle Pirjo-Riitta Oinaala sanoo. Kunnat sopivat Kemijoki 20 Vuotoksen alueella on paljon pikku järviä, lampia ja jokia. Yhtiölle on ollut edullista solmia ahkerasti maakauppoja, sillä oikeuskäsittelyssä pakkolunastuskorvaukset lasketaan haitaksi. Jaurujoki kiemurtelee salaperäisenä halki soiden ja metsien, kalamiehiä houkutellen. SUOMEN LUONTO 12/94 53. Kauppojen myötä on huvennut vastaavasti asianosaisten, oikeusavun tarvitsijoiden ja korvausten vaalijoiden joukko
"On mahdotonta antaa asianajajalle toimeksianto, jossa häntä pyydetään vastustamaan allasta vuosien ajan", Oinaala sanoo. Oy:n kanssa altaan ympäristövahinkojen korvaamisesta ennen kuin niitä edes on tutkittu ja rakennuslupa myönnetty. On todennäköistä, että lakiehdotus ei ole esillä nykyisten valtiopäivien aikana. Esimerkiksi maaja metsätalousministeriön päätös kieltää metsänhoito ja peruuttaa metsänparannusvarat 41 allasalueen tilalta ovat edistäneet maakauppoja. On esimerkiksi auki, voidaanko oikeusapua myöntää tarkoituksiin, jotka eivät suoraan liity vesioikeuskäsittelyyn. Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksen laittomaksi syyskuussa. Päätös on hyödyttänyt Kemijoki Oy:tä myös siten, että taimettoman maan hinta on kauppoja tehtäessä ja pakkolunastuskorvauksia arvioitaessa halvempi kuin taimitetun. Lakialoite Kemijoen yläosan suojelemisesta on pysähtynyt eduskunnan ympäristövaliokuntaan. Suurin osa alueen ihmisistä ei edes ajattele altaan rakentamista oman oikeusturvansa näkökulmasta eikä osaa hakea oikeusapua tähän tarkoitukseen. Kemijoki Oy:n kanssa tehtyjen maakauppojen tutkimista takautuvasti ja metsänparannusvarojen peruuttamisesta koituneiden vahinkojen selvittämistä. Oikeustieteen kandidaatti Jaana-Mirjam Matikainen "Oikeutta Vuotoksen ihmisille ja luonnolle" -liikkeestä uumoilee, että eduskuntaryhmät ovat haluttomia edistämään asiaa lähestyvien vaalien ja Vuotoksen ydinvoimakytkennän vuoksi. Eduskunnasta riippuu, miten ripeästi se käsittelee asian. Juristija ympäristöjärjestöjen "Oikeutta Vuotoksen ihmisille ja luonnolle" -liike haluaa saada hankkeen eduskunnan päätettäväksi. Heille pitäisi antaa edellytykset vastustaa todellista ongelmaa, altaan rakentamista. Tämäkö arvotonta rääseikköä. Lohet ja monikiloiset merisiiat eivät kuitenkaan enää pääse nousemaan sinne alapuolisten patojen takia. SUOMEN LUONTO 12/94 53. Kokonaavan lintutornista avautuvat mahtavat näkymät metsien, soiden ja vesien valtakuntaan. Vanhemman hallitussihteerin Christer Lundströmin mukaan on vielä epäselvää, missä muodossa oikeusapua annetaan. Esimerkiksi tajuaako maanomistaja, ettei Kemijoki Oy:n vahingoista laatimassa arviossa ole otettu huomioon kaivon pilaantumista ja ymmärtää tämän konkreettiseksi oikeusturvaongelmaksi." Oinaala kaipaakin lisävoimia yleiseen neuvontatyöhön allasalueella. Liikkeen mielestä Vuotos ei laajojen ympäristövaikutusten ja hankkeen suuruuden vuoksi ole tuomioistuinasia. D 21. vsk. Ratkaisu lykkääntyy lisää, jos laki säädetään perustuslain säätämisjärjestyksessä. Paikalliset asukkaat ovat toivoneet mm. Oinaalan kokemusten mukaan määrärahan saaminen oikeusapua varten ei auta ihmisiä automaattisesti. Loukaskoski. Ympäristöväki pelkää, että vesioikeus ehtii tehdä päätöksensä ja mahdollisesti myöntää luvan töiden aloittamiseksi allasalueella ennen kuin eduskunta käsittelee suojeluehdotusta. Viranomaiset ovat monin, myös laittomin, keinoin heikentäneet allasalueen ihmisten oikeusturvaa jouduttamalla altaan rakentamista ja edistämällä vesioikeuden myönteistä rakentamispäätöstä. "Sopimus rajoittaa kuntalaisten oikeuksia vesioikeudessa", Oinaala sanoo. "Allasuhka on epämääräinen. Saaret on arvioitu luonnonarvoiltaan valtakunnallisesti arvokkaiksi. Kemijoen latvat kuohuvat vielä villisti ja vapaasti. Oikeusapuun on saatu tähän mennessä valtion budjetista 50 000 markkaa, joka on kanavoitu hanketta kannattavan Lapin maakuntaliiton kautta kalastuskunnille. Kauppaja teollisuusministeriön Vuotostyöryhmä esitti 1991 , että oikeusapuun olisi varattava 0,5 miljoonaa markkaa vuodessa kolmen vuoden ajan. Hän ihmettelee, miten kunnat saattoivat käydä kauppaa yhtiön kanssa ympäristöarvoilla, kun kärsijänä on yleinen etu. Eduskunta päättää oikeusavusta Oikeusavun järjestämistä on valmisteltu oikeusministeriössä. Pirjo-Riitta Oinaalan mielestä oikeusapu ei ole sitä, että ihmiset voivat vain hakea tilakohtaisia vahingonkorvauksia. Keminsaarten kukkaniityt ovat luonnon ja kulttuurin yhteinen luomus
Kimeä kiljaisu herätti koko vaunun, sikeäunisen Eeronkin. Poromiehet olivat ampuneet sen emon, jonka uskottiin raadelleen lukuisia poroja. On epäselvää, kumpi pelästyi enemmän, emäntä vai karhunpoikanen. Eero nosti pennun reppuunsa ja varmisti, ettei seudulla liikkunut muita karhuja. Nälkäänsä se oli haukannut vain palat parista eläimestä. vsk.. Varsinaisen hävityksen porotokassa oli tehnyt veren makuun päässyt ahma, joka oli tappanut kymmeniä poroja. Eikä sillä ollut erillistä kutsumanimeä kuten kissoilla ja koirilla. Se onnistui kiipeämään penkille ja syömään leivänjäännöksen. Se oli yksinkertaisesti Karhu isolla kirjaimella. Sitä ei koskaan lähipiirissä nimitetty otsoksi, nalleksi, kontioksi, mesikämmeneksi tai muuksi vastaavaksi. Ehkä pihan elämä ja puuliiterin normaali käyttö häiritsivät sitä. Niin alkoi yli tuhat kilometriä pitkä rasittava matka. Se oli orpo. Tapahtumista on jo kulunut vuosikymmeniä, mutta tarinat Karhun vaiheista ovat säilyneet elävästi muistissani. He eivät olleet nähneet petoa tihutyössä, mutta sen jäljet ja tuhot olivat hirvittävät. Vartiotuvassa karskit, raavaat miehet halusivat kaikki ruokkia ja hoivailla suloista pentua. Se oli niin surkeassa kunnossa, että tuskin pysyi enää jaloillaan. Eero tajusi tilanteen välittömästi. Se vahvistui ja tottui nopeasti ihmisiin mutta kiintyi vain Eeroon, joka puhui harvakseen matalalla äänellä, oli jörö, isokokoinen ja vahva kuin emokarhu konsanaan. SUOMEN LUONTO 12/94 53. Kukaan ei osannut aavistaa, että mesikämmeneltä oli jäänyt avuton pentu. Pentu kulki ensin Eeron repussa mittaamattomia taipaleita ja sitten loppumatkan mukavasti junassa. Orpo, nälkiintynyt karhunpentu menehtyisi ilman apua muutamassa päivässä. Siihen aikaan ei ollut mitään laillista estettä ottaa villieläintä kasvatiksi. Aluksi Karhu oli pieni kolme-neljäkiloinen ruskea karvamörrikkä, kun enoni Eero Lapilainen kohtasi sen kauan sitten Lapin erämaissa. Pentu haistoi välipalan. Eero palveli silloin Lapin rajavartiolaitoksessa ja tavanomaisella kierroksellaan törmäsi onnettomaan, yksinäiseen karhunpentuun. Yksitoikkoinen kiskojen jyskytys väsytti matkustajat. Hysteerisen, hervottoman naurunkikatuksen jälkeen emäntä tunnusti 22 Hannu Linnamo Karhu Eero ruokkii vielä keskenkasvuista Karhua. Vasta jälkeenpäin jätöksistä pääteltiin, että karhu oli syönyt vain yhden vanhan ja sairaan poron. Se tuli ulos repusta ja lähti tutustumisretkelle vaunuun. Se oli Karhu. Se ei nuorempana nukkunut lainkaan talviunia eikä oikein iän myötäkään osannut asettua lepäämään muutamaa viikkoa pitemmäksi aikaa. Eräs emäntä oli nukahtanut puoliksi purtu leivänpala kädessään. Karhu kotioloissa oli aivan toista kuin jutut naapurin kesystä variksesta Kallesta. Vain karhunpentu oli virkeä. P alvelussopimuksensa päätyttyä Eero päätti viedä pennun mukanaan kotiinsa Lahteen. Niin olettaisin. Karhunpentu seurasi enoani kaikkialle puikkelehtien puolelta toiselle. Tieto karhunkaadosta levisi nopeasti kylästä kylään
Joskus se raastoi parimetrisen puun paljaaksi oksa oksalta ja hankasi selkäänsä revittyihin runkoihin. Eero harmitteli, ettei hevonen kaatanut viereistä pöytää, joka oli täynnä kananmunakoreja. Oman väen liikkuessa pihamaalla se saattoi vaimeasti mörähtää. Ulkona ollessaan se nosti usein kuononsa kohti taivasta ja nousi takajaloilleen, haisteli ilmaa ja tiesi ilmeisesti naapuripihojen tapahtumat tarkemmin kuin kukaan ihmisistä. Karhun kävelyretket suuntautuivat tästä lähtien yksinomaan metsään, jossa Eero päästi jopa ketjun irti. Hiljainen toive oli, että Karhu karkaisi ja lähtisi omille teilleen. Aluksi kaikki sujui hyvin, mutta sitten joku piski uskaltautui näykkimään Karhua. Kai sitä säikähtää ja kiljaisee vähemmästäkin, kun karvainen piru onkin nuolemassa kättä. Kun karhu ei enää onnistunut pääsemään liiterin vahvistetun oven läpi, se Eero Lapilaisen ja Karhun ystävyydestä on kulunut jo vuosikymmeniä. Karhu oli juostessaan tavattoman nopea ja sitkeä, mutta yllättävää oli, miten vikkelästi ja kestävästi piski kipitti karkuun. Eero sai maaniteltua pelästyneen pennun esiin penkin alta, jonne se oli hädissään piiloutunut. Se kiersi kerran itsensä ympäri ja nosti 'kuononsa repunsuusta Eeron käsivarrelle. Siitä oli päästävä. Vihdoin Eero uskoi onnistuneensa piiloutumaan Karhulta ja luuli sen lähteneen etsimään oman lajinsa sukulaisia. vsk. Vahva rautaketju kaulan ympärillä se kulki Eeron rinnalla kiltisti kuin opetettu koira. Vasta yli tunnin kuluttua takaa-ajon alkamisesta poliisit onnistuivat hakemaan Eeron työpaikaltaan. Niin mentiin katuja ristiin rastiin. Vilkkaana käynyt puheensorina hiljeni ja kuorsauksia alkoi jälleen kuulua. Itse ovi meni molemmilla kerroilla pirstaleiksi. Sinä päivänä ei puhuttu Karhusta eikä oikeastaan mistään muustakaan. Naapurit väittivät, että Karhu oli varmasti avannut oven haan saattoi avatakin. Eihän kukaan mitään varastanut. Päivisinkin se ajoittain kiemurteli ja valitti kuin tuskissaan. Karhu sai heiltä elinikäisen kävelykiellon keskikaupungille. Toisella kerralla Karhu oli onnistunut tulemaan ulos aamuyöllä ihmisten vielä nukkuessa. Tuskin tästäkään seikkailusta ulkopuolisille tuli muuta vahinkoa kuin eräälle hätääntyneelle rouvalle märät kintut, kun pissat lorahtivat housuihin. hun, mutta se painui esteistä välittämättä jatkuvasti piskin perässä. Mellastus sai naapurit katselemaan niskastaan kiinni jäänyttä raukkaa aidan takaa turvallisen välimatkan päästä. Mummu oli ainoa, joka uskalsi lähestyä Karhua. Suursyömärin ylläpito alkoi käydä ylivoimaiseksi työmiehen palkoilla. Mutta mies oli onnellinen, kun ei ollut päästänyt ketjusta irti. Karhu oli jo kotona mummulta ruokaa kinuamassa. Eeron vanhempi veli Arvo halusi kerran kyläillessään lähteä Karhua taluttamaan, kun Eero oli töissä. Innokkaasti ja taitavasti se kiipeili männyissä. Yöt Karhu joutui viettämään puuliiterissä, joka oli lukittu ulkopuolelta riippui ukolla. Emäntä leikkasi pennulle uuden leivänpalan, siveli sen päälle reilusti voita ja viilsi paksun siivun palvikinkusta. Toinen hevonen vauhkoontui ja kaatoi toripöydän. Vaikka useimmat pitivät Karhusta, kypsyi lopulta katkera päätös. nähneensä unta mustasta pirusta, joka taukoamatta kolkutteli hänen penkkinsä jalkoja männynkarahkalla. Mutta toive oli turha. Vanhemmiten Karhu kärsi yhä enemmän öisin liiterissä. Kyyneleet sen sijaan valuivat solkenaan kaikkien silmistä. Torilla pari hevosta pillastui kerran Karhun nähtyään. Hän meni ja silitteli sen kuonoa, lepytteli lempeällä äänellään ja sai sen vihdoin rauhoittumaan. Kotona Lahdessa Karhu joutui käytännöllisesti katsoen mummuni hoidettavaksi, sillä Eero kävi töissä päivittäin. Karhu ei ilmeisesti huomannut vetävänsä isoa miestä perässään. Irti päästyään se ravisteli pöllyyntyneen turkkinsa ja pani päänsä mummun syliin pehmeästi muristen. Mutta Karhu ei päästänyt Eeroa näkyvistään. Karhu kasvoi uskomattoman nopeasti ja söi julmetusti. Arvo kompastui lopulta ja raahautui maassa pitkin pituuttaan päästämättä kuitenkaan ketjusta irti. Joskus se jätti puuronkin syömättä. Myöhemmin se oli jo paljon pulskempi. Eero tietenkin joutui maksumieheksi. Vain saranat ja riippulukko jäivät paikoilleen roikkumaan oven karmeihin. Eero palasi yksin silmät punaisina ja kyynelissä hypistellen omituisesti käsillään tyhjää ketjua kuin lähellä asuva harras katolilainen leskimies rukousnauhaansa. Rikkoutuneista munista olisi tullut makoisa ateria Karhulle. Se juuttui niskastaan kiinni pääsemättä minnekään. Herkullisen annoksen syötyään pentu pujotteli takaisin reppuun. Eero teki Karhun kanssa kävelyretkiä läheisessä metsässä ja usein myös pitkin kaupungin katuja. Karhu tajusi, että sitä autetaan ja odotteli tyynenä vapautumistaan mummun yhä silitellessä sen kuonoa. Tämäkös siitä kimmastui ja lähti ajamaan koiraa takaa. Karhu tempoili, ulisi ja valitti hirveästi, mutta laudat eivät antaneet periksi. Joskus Karhu ärähti vieraan äkkinäisen liikkeen takia, mutta kertaakaan se ei käynyt kehenkään kiinni. yritti kerran kaivautua ulos vankeudestaan seinän alitse. Voi kun Karhu olisi karannut metsään! Viimeiselle matkalleen Karhu lähti ketjuun kahlittuna. Karhu tuntui olevan usein nälissään, se ahmi vihanneksia, hedelmiä, raakaa lihaa ja kalaa. Isoimmatkin koirat etääntyivät häntä koipien välissä. Se oli ainoa liiteri, joka sillä alueella oli lukittu. Kuin häpeissään Karhu rupesi nuolemaan Arvon vertavaluvia käsiä. Mummulle se ei edes murahtanut vaikka etutassu jäi keinutuolin jalaksen alle. Karhu oli vakavasti sairas. Jos joku rakki uskalsi tulla räksyttämään liian lähelle, riitti, että Karhu murahti ja ehkäpä nousi vielä takajaloilleen. Mutta poliisit olivat ymmärtämättömiä. Kesti tovin ennen kuin Eero pääsi purkamaan liiterin seinää. Perunat lentelivät ympäriinsä. Jos vieras tuli paikalle, kuului liiteristä kunnon karjaisuja. Karhu sai kuitenkin vain kookkaan päänsä vahvojen seinälautojen alta esiin. Tilanne rauhoittui vähitellen. Pari u'hkarohkeaa poliisia yritti pysäyttää KarSUOMEN LUONTO 12/94 53. Arvon vaatteet olivat riekaleina, iho täynnä verisiä naarmuja ja kolhuja. Kaksi kertaa Karhu kyllästyi olemaan liiterissä ja tuli rytisten ovesta läpi. Rautatieaseman tavaravaaka näytti 245 kiloa, kun se onnistuttiin saamaan kerran punnittavaksi kesäturkissaan. Hän sai heti Karhun pysäytetyksi ja turpakarvoista kiinni pitäen käänsi sen kuonon ketjun päässä sinnikkäästi retkottavaan veljeensä päin. D 23. Mummu keitti sille päivittäin puuroa saunan muuripadassa, ja Eero kantoi harva se päivä kotiin kaksi viidenkymmenen kilon viljasäkkiä olkapäillään, toisen säkin toisella ja toisen toisella olalla. Se oli mennyt aidan yli suoraan naapurin maakellariin ja verottanut sieltä joitakin herkkupaloja. Karjaisut ja metelöinti olivat surullista kuunneltavaa. Korkeasaartakin ehdotettiin mutta tuskin se olisi sielläkään selviytynyt. Yleensä Karhu kulkea tallusteli hyvin tyynenä välittämättä tuijottavista ihmisistä tai haukkuvista koirista. Karhulla oli erittäin tarkka kuulo. Arvo juoksi perässä ketjuun tarrautuneena
Siivekkäiden älymystöön kuuluvan linnun kykyä erottaa ympyröillä merkittyjä numeromääriä eli kykyä niin sanotusti laskea on päästy tutkimaan. Naakkaa on aika ajoin jopa vainottu tai ainakin sen pesiminen on tehty hankalaksi. Eero Antikainen Naakat nousuun -# ., ..l -f-,. Myös monien kirkkojen ullakolle avautui pääsy. Länsimaiseen täsmällisyyteen ja siisteyteen pyrkivä arkkitehtuuri on parhaillaan sulkemassa naakkojen pesäkoloja Itä-Euroopan maissa. vsk.. 24 Kirkhakkiset vauhdissa Rauman kirkon vaiheilla. .,, I I t " ,; .. Vastapainoksi on syntynyt luontoväen nostattama naakkabuumi, jossa tutkimus ja lajin aseman turvaaminen kietoutuvat toisiinsa. Niin Suomessa kuin myös levinneisyytensä pääalueilla Euraasiassa naakka on ollut kulttuurisidonnaisena lajina aina jollakin tapaa kosketuksiissa ihmiseen. Ne ilmeisesti siirtyivät heti harmaakivikirkkojen ilmaannuttua alkuperäisistä luonnonkolonioistaan pesimään kirkojen seinämiin jääneisiin telineparrujen koloihin. Viri tel läänpä Keski-Euroopassa naakkaturismille matkailureittejä linnoilta kirkoille tai vanhoilta siiloilta raunioille eli sinne, missä paikan päällä voidaan tehdä havaintoja kirkhakkisten yhdyskuntien elämästä. Kuva on toukokuulta, jonka aikana poikaset yleensä kuoriutuvat. Sen "kirkosta eronneet" yksilöt ovat muuttaneet lähitaajamiin, asuttaneet kaupunkeja ja valloittaneet palokärjen pesäkoloja haavikoissa. Kivikirkon sielu Naakkojen suosio tutkimuskohteena ja nykyään myös suojeltavana lajina perustuu paljolti linnun persoonalliseen olemukseen. Se on hyötynyt hänen aikaansaannoksistaan, mutta myös joutunut vaikeuksiin. Suomessa naakat ovat tuttu näky harmaakivikirkkojen liepeillä. Hän on kertonut eri hierarkiatasoille kuuluvien yksilöiden ja parien keskinäisistä suhteista elävästi useissa kirjoissaan ja julkaisuissaan. Naakoilla on hierarkkinen järjestelmä, jonka nobelisti Konrad Lorenz sai selville eläteillään. Vielä nykyäänkin keskiaikaiset rakennukset ovat kirkhakkisten halutuimpia pesäpaikkoja, ja SUOMEN LUONTO 12/94 53. ., .., ' .,1 Raimo Sundelin/LKA Jussi Munosaari/LK A Naakka pesii Suomessa vanhoissa, lähinnä keskiaikaisissa kirkoissa, linnoissa ja raunioissa. Samalla kun keinotekoisia pesäpönttöjä tai -koloja rakennetaan, saadaan arvokasta lisätietoa perustutkimuksen käyttöön. • ., -/ -1 .
katsottiin sievästi nurmikolla tepastelevina tai kirkon harjalla pareittain nököttävänä rivistönä kuuluvan erottamattomasti kirkon miljööseen. Lajin pysyttäytymistä tietyillä seuduilla näyttää ohjaavan lisäksi traditio. vsk. Niinpä naakat ovat jatkuvasti asustaneet Kajaanin seudulla, missä oli linna ja edelleen ovat sen rauniot. Miksi Kajaanissa muttei Kuopiossa. niiden sijainti ilmeisesti raamittaa pääosan lajin levinneisyysalueesta Eteläja KeskiSuomessa. Naakan aiheuttamia haittoja ovat pesämateriaalin tuottama palovaara, roskaaminen ja likaaminen. Kirkhakkisia varten koverrettiin erityiset lentoaukot räystäslaudoituksiin. luvalla valmistettiin kirkhakkisille rivitalohuoneisto sakastin ullakolle ja Lohjan kirkkoon rakennettiin lintuhuone. Naakat saavat talvella toisistaan seuraa ja lämpöä. Naakat pesivät vieläkin niillä paikkakunnilla, missä ne ovat asustaneet vuosisatoja kolonioiden tunnuksina toimivissa vanhoissa, suurehkoissa harmaakivirakennuksissa, kuten kirkoissa ja linnoissa. Kuva helmikuulta, jolloin pesintä on jo kohta edessä. Niitä on voitu vähentää rajoittamalla tarjolla olevien pesäkolojen lukumäärää ja estämällä lintujen vapaa paasy etenkin kirkkojen ullakkotiloihin. Sen sijaan esimerkiksi Kuopioon kirkhakkiset eivät ole 25. Kaiken kaikkiaan harmaaniskoja pidettiin pyhinä lintuina, joiden SUOMEN LUONTO 12/94 53. Naakalla on laaja levinneisyysalue pohjoisella pallonpuoliskolla. Tämä näkemys on viime aikoina voimistunut jopa niin, että naakoille on kirkkojen restaurointien yhteydessä tehty erityisiä pesäkoppeja. Naakat tarvitsevat myös lähietäisyydellä ruohostoalueen, jossa ne ruokailevat sekä korkeita paikoja, joilla ne istuskelevat ja yöpyvät. Kaikki nämä vaatimukset toteutuvat yli 90 prosentilla pesimäkolonioista. Sieltä ne ovat todennäköisesti levittäytyneet lähistöllä olevaan Paltaniemen puukirkkoori. Kirkonarkistoista löytyneiden tietojen mukaan naakkoja on pidetty Lounais-Suomessa kuolleiden pappien sieluina, joilla tulee olla pääsy kirkon ullakoille. Laji on perinteisesti asuttanut alueita, joilla on turvallisia pesäkoloja sopivan matkan päässä toisistaan. Naakka tosin pesii siellä täällä myös yksittäisinä pareina kun ei ole yhdyskuntiin mahtunut
Sen jälkeen nämä parit ovatkin vain muiden Naakka kilpailee luonnonkoloista uuttukyyhkyn kanssa. Alakastin naakat joutuvat tyytymään jäljelle jääneisiin, toisinaan hyvinkin turvattomiin, avoimiin pesäkoloihin. Uuden rauhoituksen myötä maassamme pesivä kanta on kivunnut 40 000-60 000 pariin. Suomessa noin 40 prosenttia pesistä löytyy rakennusten piipuista, noin 32 prosenttia puiden o nkaloista ja pesäpöntöistä ja noin 28 prosenttia kirkoista, linnoista ja niiden raunioista. Ravintoanalyyseja on tehty ja jopa määritetty naakkojen vuosittai26 Pesäpoikasaika kestää naakoil/a kuukauden verran. Sopiviin pönttöihin naakat saadaan asettumaan helposti. Missä tahansa naakkojen pesät sijaitsevatkin, niille pääseminen vaatii vaivaa, jopa kiipeilijän taitoja. Viihtyy maalla, viihtyy kaupungissa vakinaisesti kotiutuneet, koska kaupungista ei löydy keskiaikaisia korkeita rakennuksia eikä edes niiden raunioita. Suomalaisissa kirkkoyhdyskunnissa ylhäisöpesä on yleensä ullakon ja päädyn muodostamissa kulmakoloissa tai varta vasten rakennettussa pesäkopissa. Näyttää siltä, että ylhäisönaakat aloittavat Suomessa pesinnän keskimäärin muutamia päiviä aikaisemmin kuin alemmilla tasoilla olevat. nen ravinnon kokonaistarve. Ii~almeen syntyi 1960-luvun lopulla naakkakanta pikikattoisen veturitallin houkuttelemana ja Helsingin asuttaminen on alkanut suhteellisen myöhään, vasta viime vuosikymmeninä. Talven lämpöja lumioloista riippuen noin puolet tai jopa viisi kuudesosaa Suomen naakoista jää maahamme talvehtimaan. SUOM EN LUONTO 12/94 53. Aikuisia ja pesäpoikasia on merkitty metallija värirenkain, varustettu siipimerkeillä ja värilaikuin. Samalla uusia kolonioita on muodostunut linjan Muhos-Kuhmo eteläpuolelle. Paljon vaatii, paljon antaa Naakan pesät s1Ja1tsevat yleensä hyvin hankalissa paikoissa. Kotimaahan jääneet hakeutuvat yleensä etelän suurimpiin asutuskeskuksiin, kun taas pohjoisempana talvehtivat kiertelevät taajamasta toiseen siirtyillen niin ikään etelämmäksi. Etenkin Oulun seudun naakkakannat näyttävät voimistuneen. Tässä poikanen kurkistaa poikeuksellisen näyttävästä asumuksesta. vsk.. Tällä kertaa viidestä poikasesta on jäänyt jäljelle yksi ainoa. Mutta kyllä pesi Itä paljon saadaankin irti! Tämä on laskettava myös viime aikoina kehittyneen tekniikan tiliin. riesana kolonioissa. D Eero Antikainen on filosofian tohtori, joka on tutkinut naakkojen pesintää Suomessa ja Keski-Euroopassa. Muut muuttavat Skandinavian eteläosiin ja Keski-Eurooppaan. Ylhäisöpesien poikaset jättävät pesän vähän aikaisemmin kuin muut ja saavat apua muilta kolonian naakoilta poikasten lentoon lähtöön houkuttelemisessa. Periskooppien, optisten peililaitteiden, videokameroiden, muiden automaattisten rekisteröintilaitteiden ja radioseurannan käytön ansiosta lajin pesimäbiologiaa on voitu seurata tehokkaasti ja luotettavasti . Myös kallio-onkaloissa pesiminen on hyvin yleistä. Eri naakkayhdyskuntien sukulaisuuksia ja levinneisyyshistorioita on voitu jäljittää. Keski-Euroopassa naakat ovat asuttaneet vanhoja siltoja, jokipenkereitä ja pikikattoisten talojen piippuja. Tämä on käynyt selville muun muassa Mynämäellä ja Laitilassa. Munien munintajärjestyksiä ja haudonta-asteita on voitu määrittää. Skotlannissa ne ovat keksineet kaniinien kaivamat maakolot. Tasoa voidaan mitata esimerkiksi pesäkolon korkeudella maanpinnasta, pesäkäytävän pituudella, kolon suojaisuudella, pesätilan koolla ja pesien rakenteilla. Ne myös munivat suuria pesyeitä, kärsivät vähiten munaja poikastappioita ja saavat siten siivilleen keskimäärin suuremman määrän lentopoikasia. Usein niiden pesintä päättyy täydelliseen epäonnistumiseen jo munavaiheessa. Ylhäisönaakoilla luksuspaikat N aakkojen arvojärjestyksessä korkeimmalla olevat parit valloittavat tasokkaimmat kolot
Yleisimpiä talvinaakat ovat rannikon ja Etelä-S uomen sisämaan kaupungeissa, mutta pohjoisimmat naakkojen talvehtimishavainnot ovat Torniosta asti . Siinä ilmeisesti vaihdettiin päivän kuulumi sia ja ennen kaikkea kiisteltiin parhaista yöpymispaikoista. S illoin ei näytä olevan juuri aikaa lentotemppuihin, vaan naakat suuntaavat tiukasti kohti aamiaispaikkojaan. Nyt pimeimpään aikaan naakat viettävät yöpuulla jopa 16-18 tuntia. Helsingissä varsinkin rautatieaseman ympäristö näyttää olevan suosiossa, mutta lähiöissä on omat naakkansa. Silloin tällöin parvi saattaa ilman mitään näkyvää syytä puhjeta repivään ääntelyyn, joka rauhoittuu yhtä äkisti.kuin alkoikin . Naakat käyttävät lyhyen talvipäivän tehokkaasti hyväkseen. Keväällä talviparvet purkautuvat ennen lämpimämmillä seuduilla talvehtineiden naakkojen paluuta. Lehtemme toimitus on muuttanut nyt yhdessä luonnonsuojeluliiton väen kanssa Alppilaan. Nukkuvia raumalaisnaakkoja. Ennen yöpuulle laskeutumi sta linnuilla on tapana vetäistä muutama lyhyt lentonäytös kaikkien taivaalle killittävien kaupunkilaisten iloksi. Naakkojen oleilu uudenkin toimitilan lähettyvillä on jo varmistunut. Helsingissäkin aikaisemmin melko vähälukuisesta naakasta on tullut puistojen ja pihamaiden piriste. Naakat piristävät kaupungin talvea Naakan yöpymispuut ovat niin täynnä, että ne näyttävät kantavan mustaa hedelmää. Aamuhämärissä naakat jättävät yöpuun ja lentävät päivän toimiin. Naakkojen yleistyminen näkyy myös talvisissa kaupungeissamme. Ne partioivat pieninä parvina roskasäiliöiden, tunkioiden ja ruokintapaikkojen liepeillä. Parhaiden yöpymisseutujen lähe llä taivas voi hetken olla aivan täynnä naakkoja. Tänä talvena parvi on poissa; kenties joku talojen asukas hermostui metelöintiin ja tarjosi häädön. Myös kotikadullani on oma naakkaparvensa. Yksittäisten, kaupungin ulkopuolella pesivien naakkaparien tiedetään käyvän jo kevättalvella päiväsaikaan pareittain istumassa tulevalla pesimäpiirillään, mutta yöt ne viettävät vielä tällöin kaupungissa. Jos satunnainen koiranulkoiluttaja tai muu illan ja yön kulkija ohittaa puun, hän voi kuulla yläviistosta muutaman epäluuloisen kja-äännähdyksen. Suomen Luonnon toimitus on sijainnut Helsingin keskustassa kivitalokorttelissa. Tänä syksynä ne asettuivat taloksi vähän ennen kuin lehdet putosivat ja erottuvat nyt talvella tummina siluetteina kaupungin valoja vasten. Sorsien ruokintapaikoilla on pulujen ohella nyt aina myös aikamoinen parvi naakkoja osaansa kärkkymässä. vsk. SUOMEN LUONTO 12/94 53. Naakat hajaantuvat pesimäpaikoilleen. Antti Ha/kka 27. Siellä linnut yöpyvät hevoskastanjoissa. Iltahämärissä naakat lähtevät kohti yöpymissijaansa, joka on tavallisesti jokin puu tai puuryhmä. Pihalla oli viime talvena ison yöpymisparven valitsema puu, jonka liepeiltä hämärän laskeutuessa kuului yöpymään asettuvien naakkojen kii vastakin torailua
Olisimme autuaan tietämättömiä otsonikerroksen ohenemisen tapaisista suurvaurioista. Ilmo Massa Toinen ympäristötiede. oteta huomioon kunkin tieteenalan toisistaan poikkeavia käsiteja teoriamaailmoja. Tämän välttämiseksi ensimmäisen ympäristötieteen ikään kuin rivien väliin jäävää uutta tutkimuskenttää ympäristöhistoriaa, ympäristösosiologiaa, ympäristöfilosofiaa, ympäristötaloustiedettä ja ympäristöpolitiikan tutkimusta olisi ryhdyttävä voimaperäisesti suojelemaan ja kehittämään. T oinen, yhteiskuntatieteellinen tai humanistinen ympäristötiede on vasta hakemassa paikkaansa luonnonja yhteiskuntatieteen välivyöhykkeeltä. Yhteiskuntatieteen ja humanististen tieteiden valtavirtausten olisi tunnustettava nämä tutkimussuuntaukset viimein omikseen. O nko tämä uusi ympäristötutkimuksen kirjo lopulta sulautumassa yhdeksi monitieteiseksi ympäristötieteeksi. harjoittaJT)a ympäristötutkimus lasketaan yhteen. Sosiologia, historia ja filosofia ovat periferiassa. Varsinaista läpimurtoa ei ole vieläkään tapahtunut. Pysyviä opetusja tutkimusvirkoja on vain hyppysellinen. Suomeen vuoden alussa perustettu Yhteiskuntatieteellisen Ympäristötutkimuksen Seura pyrkiikin kokoamaan nämä suuntaukset yhteisen sateenvarjon alle. Heidän rauhoittamisekseen on syytä kertoa, että toinen ympäristötiede ei ole kehittymässä minkään puolueen tai supervallan ideologiseksi välineeksi. Tässä kokonaiskentässä ensimmäisen ympäristötieteen asemaa voitaneen helposti vahvistaa sisäistä yhteistyötä lisäämällä ja tutkimusohjelmia tarkistamalla. Hapron ja Silmun kymmenien miljoonien kehitysapu luonnontieteelle on lisäksi otettava laskelmassa huomioon. Tällaisen asenteen soisi jatkuvan ja vahvistuvan. Jotkut ovat haistaneet yhteiskuntatieteellisessä ympäristötutkimuksessa "vihreän taistolaisuuden" lemua. Iso-Britanniassa ympäristöministeriö on toiminut uuden ympäristötutkimuksen isojaon kätilönä. Uusia opetusja tutkimusresursseja on vaadittava aktiivisesti ja riittävän korkealla äänellä. Tosin erillisiä tutkimushankkeita on käynnistetty, suurimpana niistä Kestävän kehityksen tutkimusohjelma, joka sekin painottuu vain osittain yhteiskuntatieteisiin. Ulkopuolisesta tällainen vaikerrus tuntuu hiukan perusteettomalta. Näissä hankkeissa yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus ei kuitenkaan saa olla ai noastaan luonnontieteen alihankkija vaan tasavertainen tiedekumppani . Realistisempaa on tehdä ympäristötutkimusta mahdollisimman monella tieteenalalla. Ulkokohtainen yritys liittää yhteen eri tieteenalojen tulokset synteesin rakentamiseksi tuottaa pelkän kaaoksen, mikäli ei 28 VTT Ilmo Massa työskentelee Suomen Akatemian tutkijana yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen alalla. L uonnontieteilijäkollegani p1tavat myös ensimma1sen ympäristötieteen asemaa heikkona. Nekin vähät näyttävät Suomessa yllättäen putoavan ensimmäisen ympäristötieteen piikkiin. Yhteiskuntatieteillä ja humanistisilla tieteillä on oikeus ja velvollisuus seisoa omilla jaloillaan ympäristötieteessäkin. Toisen ympäristötieteen on säilytettävä autonomiansa ja kyettävä tutkimaan myös kriittisesti vihreyden kulttuurisen määräytymisen ongelmaa. Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen sisäisen monitieteisyyden lisääminen oli si yksi keino koko tutkimusalueen vahvistamiseksi. Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen kentän sisäinen hajanaisuus pirstoo tutkimusalueen kokonaiskuvaa. vsk.. ensimmäisen ympäristötieteen voittokulusta huolimatta on alettu keskustella ns. M itä olisi tehtävä toisen ympäristötieteen aseman korjaamiseksi. l iman "kovaa" luonnontiedettä ja sen kehittämiä mittausmenetelmiä ympäristötietoisuuden läpimurtoa ei olisi ehkä koskaan tapahtunut. Lisäksi korkeakoulujen tulisi näyttää esimerkkiä muille organisaatioille myös käytännön ympäristöpolitiikassa jätteiden kierrätyksestä ympäristöystävällisiin hankintoihin. Ensimmäisen ympäristötieteen valtavirta on antanut liian erikoistuneita vastauksia liian yleiseen ongelmaan. Vuosikausien ponnistukset voidaan tuhota muutamalla ylimielisellä huitaisulla. Pelkkänä luonnontieteenä ympäristökeskustelu uhkaa hajota mittalukujen fys iikaksi. toisesta yhteiskuntatieteellisestä tai humanistisesta ympäristötieteestä. Vaihtoehtona on kokea yhteiskuntatiede kilpailijaksi. Sen asettaman ns. Niitä ei synny kuin sieniä sateella. Niitäkään ei voi selvittää ilman kyseisten tieteenalojen tuntemusta. Ympäristömanifes tit tyhjenevät tältä perustalta liian usein mahtipontisiksi iskulauseiksi tyyli in "maapallon energiankäyttöä on rajoitettava". Toisen ympäristötieteen opetus on vieläkin liian usein vain ankeaa kirjapakettien nielemistä varsinaisen opetusohjelman selustassa. Kansainvälisesti kenttää hallitsevat taloustiede, politologia ja oikeustiede. Ensimmäisellä ympäristötieteellä on valtavat resurssit, mikäli yliopistojen ja tutkimuslaitosten Metsäntutkimuslaitos, Maatalouden tutkimuslaitos, vesija ympäristöhallituksen luonnonsuojelun tutkimusyksikkö jne. Miksi tämän luonnontieteellisen ja teknisen ns. Jokaisella ympäristöpoliittisella ratkaisuyrityksellä on lisäksi tärkeitä taloudell isia, poliittisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Pitkällä aikavälill ä koko ympäristötutkimuksen kenttä tulee kuitenkin hyötymään mahdollisimman kattavan ympäristötutkimuksen avaamista uusista näköaloista. Yhteiskuntatieteellisesti valistunut ja järjestelmällinen keskustelu yhteiskuntien luontosuhteen korjaamisesta ei ole vieläkään kunnolla juurtunut maahamme. Uusien tutkimussuuntausten juurruttaminen ja kehittäminen vaatii aikaa ja vaivannäköä. Sen näkökulmasta ympäristöongelmien laajempi määritte ly ei ole mahdoll ista ilman esimerkiksi filosofian, historian ja sosiologian tietämystä. SUOME LUO TO 12/94 53. Useimmat tuntemani ensimmäisen ympäristötieteen edustajat suhtautuvat myönteisesti monitieteisyyteen ja siten myös toisen ympäristötieteen nousuun . Toynen komitean keskeinen sanoma on, että ympäristökysymyksiä tulisi korkeakouluissa opettaa ja tutkia mahdollisimman laajasti, myös yhteiskuntatieteissä ja historiassa. Mielestäni nykyinen ylen erikoistunut tiede ei ole vielä kypsä aitoon monitieteisyyteen. Aidosti monitieteistä ympäristötutkimusta on kuitenkin syytä edelleen pitää tavoitteena ja pyrkiä yhteishankkei lla murtamaan tieteenalojen välisiä turhia kommunikaatiomuureja. Myös ekatekniikan ja ekologisten tuotantoprosessien kehittämisessä tarvitaan teknisten ympäristötieteiden vahvistuvaa panosta. Toinen ympäristötiede on sen sijaan keikkunut nyt jo melkein parikymmentä vuotta parin kolmen tutkijaressun muuttolaatikoilla
Itse puuaines on kovaa ja huonosti sulavaa. Eikä sitä hevin huomaa vanhassa luonnonmetsässäkään, si llä puunsyöjät piilottelevat puussapa tietenkin. Puun ravinteikkaimmat osat ovat lehdet, si lmut ja jälsi. Neulasia tai lehtiä popsii monikin, mutta oikeastaan yksikään laji ei syö puuta ulkoapäin; hirvi tosin rouskuttaa nuoria oksia talvella. SUOMEN LUONTO 12/94 53. Ruokani on linnani! Täplämustakeiju viihtyy aarnioiden aukkopaikoissa, missä aurinko pääsee lämmittämään kotopuuta. Puissa olevat terpeenit panevat syöjien vatsan lujille terpeenien suojavaikutuksen ymmärtää, kun muistaa että tärpätti on pihkasta eristettyjen terpeenien seos! Itse pihkakin on suojakeino: tahmea, runsas pihkav uoto tukehduttaa hyökkääjän ja tukkii sen kaivamat käytävät. Varsinaiset puuainesta syövät otukset asuvat puun sisässä, jolloin ravinto toimii samalla suojana. vsk. Tämä itsestään selvältä tuntuva asia ei kuitenkaan näy talousmetsässä, jossa puun määrä kasvaa vuosi vuodelta, kunnes kone tulee ja korjaa puun pois. Metsissämme ei ole kookkaita puuta syöviä lajeja. Luultavasti monet ikimetsien hyönteiset ovat riippuvaisia juuri tietystä sienestä, vaikka siitä onkin vain vähän havaintoja. Puu ei helpolla alistu syötäväksi . Toukat syövät jo tohjoksi lahonnutta jykevää koivua. Lehdet ja silmut ovat enimmältään maassa liikkuvien isojen kasvinsyöjien ulottumattomissa, ja pienempiä puu torjuu haitta-ainei lla kuten parkkihapoill a ja fenoleilla, jotka heikentävät ruoan sulavuutta. Kuoritut puut majava hylkää tai käyttää rakennusmateriaalina. Aarnilatikka elää ikimetsien männyn käävissä. 29. Majava käy suurtenkin puiden kimppuun, mutta se syö vain kuorta ja suurin osa ravinnosta tulee kuoren alla olevasta jälsikerroksesta. Seppo Vuokko Kuvat: Jouko Veikkolainen Pure vaikka puuta Piirros: Käyttökuva/Hannu Virtanen Puujätti juurillensa kuoli turha silti omistajan huoli vaikkei paperina päässyt maailmalle antaa silti työtä ki,janpainajalle Savannin eläimet syövät heinää, veden eläimet vesikasveja ja metsän eläimet tietenkin puuta. Paksu, pahanmakuisi lla aineilla kyllästetty kaarna suojaa puun tyviosan jälttä
Puussa piilottelevat hyönteiset eivät ole täysin turvassa. Vain pieni osa ravintovirrasta suuntautuu suuriin eläimiin: tikat, tiaiset, puukiipijä ja muutamat muuttavat pikkulinnut syövät puissa ja puulla eläviä hyönteisiä. Puuainesta syövät otukset ovat kaikki hyönteisiä. Lahopuussa elää suuri joukko hyönteisiä ja muita niveljalkaisia, jotka syövät puuta, mutta sulattavat siinä olevia sienirihmoja. Niilläkin on ankara työnjako: useimmat lahottavat vain tiettyä tai korkeintaan muutamaa harvaa puulajia, ja niistäkin ne valitsevat vain tietyn rungon osan tai tietynlaisen paikan, jossa viihtyvät. Ne kyllä purevat puuta, mutta saavat siis ravintonsa sulattamalla suoliston pieneliöstöä. vsk.. Pohjantikka ( 15) on paljastanut kuusen rungosta ki,janpainajan (1 6) ja moniki,jaajan ( 17) työn jäljet. Se on iso ja kirjava joukko, johon kuuluu joitakin pisti äisiä, kärpäsiä, perhosia, mutta ennen muuta kovakuoriaisia. Maapuita lahottavat osaksi eri lajit kuin ketoja, kangasmetsän näreitä eri lajit kuin korpikuusia, nuorena kuolleita puita eri sienet kuin aarnipuita. Aina ei !ahon väri kuitenkaan kerro lahottajan laatua. Iki metsän asukkeja Puukiipijä (1) hakee kaarnan rakosissa piilottelevia hyönteisiä ja hämähäkkejä. Koska ligniini on ruskeaa ja puhdas selluloosa valkeaa, ligniininsyöjien synnyttämä laho on usein vaalea ja niitä sanotaan valkolahottajiksi. Syvällä puuaineksessa kaivertavat toukat, kuten suutari , räätäli tai puuntuhooja, ovat pedoilta koko lailla turvassa. D SUOM EN LUONTO 12/94 53. Havupuunkanrojäärän (2) seppelmäinen kotelokehto on paljastunut kuoren alta. Hyöty on molemminpuolinen. l kimetsä on syksyn koittaessa hiljainen. Sieni muodostaa hyönteisen käytäviin kuromaitiöitä, oikeastaan siis tavallisen rihmaston pätkiä, joita hyönteinen kuljettaa. Selluloosansyöjät jättävät tumman ligniinin jäljelle, ja niitä kutsutaan ruskolahottajiksi. Osa sienistä käy selluloosan kimppuun , osa ligniinin. l iito-orava (18) on asettunut taloksi palokä,jen entiseen kotiin. Selluloosasta tekevät selvää suoliston pieneliöt, alkueläimet ja bakteerit. Sienen itiöt kulkeutuvat suoraan kasv ualustalleen ja levittäjä saa ravinnon jälkeläisilleen. Pienet loispistiäiset ja -kärpäset tunkeutuvat kaarnakuoriaisten emokäytäviin ja munivat siellä joko muniin tai juuri kuoriutuneisiin toukkiin . Puun ja kuoren välissä asustavia jällensyöjiä vainoavat monet pedot, joista tutuin on koreankirjava muurahaiskuoriainen. Kun saalis on paikannettu, pistiäinen kairaa munanasettimensa läpi puun ja munii toukkaan. Hyönteisrunsaudesta näkyy usein vain jälkiä ja itse otuksia on vaikea tavoittaa. Niinpä rusokääpä kasvaa kantokäävän lahottamassa puussa, pursukääpä ja ruostekääpä viihtyvät rusokantokäävän seurassa, tikankäävälle kelpaa pakurin uuvuttama koivu ja sitkokääpä tulee taulakäävän jäljille. Maatuvassa k_uusenrungossa asustavat pursukääpä (8) ja ruostekääpä (9) , kun rusokantokääpä (10) on ensin valmistanut rungon sopivaksi. Kaarnakuoriaiset ja puunpiirtäjät levittävät sinistäjäsieniä, jotka lienevät enimmäkseen kotelosieniä; puupistiäiset levittävät nahakoita, jotka ovat kantasieniä. Vaikka portaita on vähän, on kierto hidas: puut elävät jopa satoja vuosia, ja pihkaisen keP ohjanaarnikaskas elää isojen kuolleiden mäntyjen kuoren alla, missä se imee ravintonsa sienirihmastosta. Orava ja liitoorava syövät siemeniä, silmuja ja lehtiä. 32 Jumalainen · ruokapöytä Puuaines muodostuu paaasiassa selluloosasta ja ligniinistä, jotka ovat huonosti sulavia. Sienten työnjako Varsinaiset puun lannistajat ovat sieniä. Metsän tiaisparveen kuuluvat hömötiainen ( 12), kuusi tiainen (13)ja töyhtötiainen (14). Sieni löytää tiensä puuhun jo muni van emon mukana ja ehtii aloittaa kasv unsa, ennen kuin toukat kuoriutuvat ja aloittavat sienen syönnin. Niin sanotut ambrosia-sienet ovat täysin sopeutuneet hyönteislevitykseen, eikä niistä tunneta itiöemiä. Sen seurana on puussa toukka-aikaansa viettänyt kookkaita jalokuoriaisia tai sarvijääriä, joiden poistumisreiät näkyvät. Kantokääpä (4) on talousmetsissäkin yleinen havupuiden peruslahorraja, joka ikimetsässä voi saada seurakseen myös rusokäävän (5). Usein talousmetsissäkin yleiset peruslahottajat alottavat työn ja esipehmitetyssä rungossa jatkavat toiset käävät työtä. Järeässä kelassa näkyvät pikakiljoirrajan (3) syömäkuviot. Ja ambrosia, sehän oli olympolaisten jumalien ruokaa. Jotkut loiset, kuten porapistiäinen, kuuntelevat puun pinnalta, missä toukka jyrsii. Yövilkka (6) ja metsänemä (7), kaksi kämmekkää, ovat ainoat vanhoihin metsiin sopeutuneet kukkakasvit. Muninta vaatii joskus tuntien työn, mutta ei saalistoukkakaan järin nopeasti puussa liiku. Työnjaosta on kehittynyt suoranaisia riippuvuussuhteitakin. Aarniukonsieni ( 11 ) nousee maatuvasta koivuvainaasta. lon maatuminen vie etelässäkin vuosikymmeniä, pohjoisessa vuosisadan. Itse asiassa yksikään monisoluinen eläin ei taida pystyä sulattamaan puuta, vaikka monikin sitä syö. Haavanpökkelökääpä ( 19), haavankääpä (20) ja raidankeuhkojäkälä (21) ovat löytäneet kodikseen ikälopun ylispuuhaavan. Selluloosa ja ligniini jäävät ulosteisiin , mutta tämä hieno puupuru on jo hel_ppoa tavaraa bakteereille. Käytäviä koverrettaessa syntynyt puupuru työnnetään taakse tai kulkee suoliston läpi muuttumattomana. Aarniometsän pienlahottajista löytäisi todennäköisesti tusinoittain tieteelle uusia lajeja. Useat hyönteiset, jotka kaivavat käytäviä jäi teen tai puuainekseen, ovat sienten viljelijöitä ja syöjiä. Pikkulintuja saalistavat varpushaukka ja varpuspöllö. Hidas ravinnekierto lkimetsän ravintoketjut ovat melko lyhyitä, sienivaltaisia lenkkejä, joissa ravinteet palaavat taas kasvien käyttöön. Vaikka vaaroista ensimmäisenä tulee mieleen tikka, niin eniten tuhoa kuitenkin aiheuttavat loiset, taudit ja pienet pedot
Rikin käyttöä säädellään. Torres (Sangre de Toro ym .) Alko on pitänyt ekoviini kysymyksessä matalaa profi il ia. Ylärajana on Suomessa 400 mg ri kkidioksidiksi laskettua rikkiä litrassa, josta haihtuvia rikkiyhdisteitä saa olla 50 mg. Saksassa on jo tuhansia luomuviinitiloja ja Ranskassakin satoja. Eniten rikkiä on makeissa valkoviineissä. Luettelossa ei ekoviinien kohdalla mainita niiden eri koisluonnetta eikä ekoviinihyllyjä ole tulossa. vsk. Alko ja viiniasiantuntija Tauno Auer antoivat ystävälli sesti muutaman vinkin ekoalan edelläkävijöistä. Ennen sadonkorjuuta pidetään niin pitkä tauko, ettei rypäleisiin periaatteessa pitäisi jäädä myrkkyjä. Roomalaiset levitti vät viininviljelyn sen nykyisille eurooppalaiseille päätuontantoalueille. Viinisadon korjaaminen on syksyn suuri hetki; rypäleet poimitaan syys-lokakuussa. Saksassa mm . Viljely aloitettiin LähiIdässä viimeistään 6 000 SUOMEN LUONTO 12/94 53. estää viinin hapettumista ja villihiivojen sekä pieneliöiden aiheuttamaa virhekäymistä. Piirroksessa Cabernet-rypäleterttu. Ensi vuonna esittelemme kotimaista ruokaa. Jo myöhäissyksyllä aloitetaan viiniköynnösten leikkaaminen, joka on suorastaan oma tieteenalansa. Ursula on muutenkin suositeltava. Ilman leikkausta köynnös kasvaisi kohtuuttomasti korkeutta. vuotta sitten aikana jolloin suomalaiset vielä elivät kivikautta. Huomattavia määriä viisasten juomaa tulee Euroopan ohella Yhdysvalloista, Australiasta, Uudesta Seelannista ja Etelä-Afrikasta. Viiniköynnös kukkii kesäkuun lopulla. Viinin kokonaistuonti oli väkevät viinit mukaan lukien viime vuonna 27,7 miljoonaa litraa eli seitsemän litraa aikuista suomalaista kohden. Ensimmäistä seuraa jopa kuusi ruiskutuskertaa. Niistä yleisin on rikki, joka mm . Lisäja säilöntäaineet ovat asiantuntijoiden mukaan kotimaisissa samat kuin ul komaisissa viineissä. Viininviljely vaatii paljon lämpöä ja melko kui vat olot. Monet viininvalmistajat ovat luonnonmukaistaneet viljelymenetelmiään, vaikka eivät ole täysin luopuneet myrkkyjen käytöstä. Alkolla on tällä hetkellä tarjolla kaksi luomuviini vaihtoehtoa. Punaviiniä saadaan monista eri tummakuorisista rypäleistä. Valmistuksen yhteydessä viiniin lisätään erilaisia lisäja säilöntäaineita. Ne ovat ranskalainen punaviini Terre Sauvage ja saksalainen valkoviini Organic 1993. Viiniviljelmiä uhkaavat monet homesienten aiheuttamat taudit, joita torjutaan kemikaaleilla. Myymälähenkilökunnan koulutukseen kuuluu kuitenkin osata neuvoa asiakkaita myös ekoseikoissa. Viljelykasviksi viiniköynnös lienee kehitetty alun perin Armeniassa tai jossakin muualla Kaspianmeren lähellä, ei kuitenkaan Euroopassa. Entäpä koti mainen vaihtoehto. Noin kuusi seitsemästä Suomeen tuodusta viinilitrasta on pera1sm Euroopan maista. on pitkällä, samoin Itävallan Lenz Moser (Pinot Blanc Kabinett ym.). Espanjassa on ympäristöasioihin kii nnittänyt huomiota mm. Luonnonmukainen tuotanto sopii parhaiten kuiville alueille, sillä home ei viihdy paahteisilla viljelmillä. Raaka-aineen tuotannon menetelmien vertailu on vaikeaa. sylvestris) kasvaa Sisä-Aasiasta Kaukasian kautta Krimille ja edelleen Keski-Ranskaan ulottuvalla vyöhykeellä. Organicin tuottaja St. Tuontimääristä voidaan laskea, että suomalaistarpeiden tyydyttämiseksi maailmalla on suunnilleen 5 000 hehtaarin viiniviljelmät. Australian ja Uuden Seelannin viinejä pidetään hyvinä, koska siellä viiniköynnöset ovat vetreämpiä kuin Vanhassa maai I massa köynnökset vastustavat luonnostaankin tu holaisia. Antti Halkka Makuja maailmalta -sarja päätyy tähän. Viininvalmistuksessa on jonkin aikaa etsitty ekologisia tuotantovaihtoehtoja ja useissa maissa on luonnonmukaisten viljelijöiden yhdi styksiä. Euroopassa ollaan nyt leikkausvaiheessa, kun maapallon toisella puolella Australiassa on kukinnan aika. Kesän keskilämpötilan on oltava vähintään 22 astetta eikä talvella saa sattua paukkupakkasia. Suurimmat erät matkaavat Espanj asta, Saksasta, Ranskasta, Italiasta ja Unkarista, mutta myös bulgarialaisia viinejä tuodaan yli miljoona litraa. Kaliforniassa edellekävijöitä ovat olleet Fetzer (Zinfandel 1991 ym.) ja Mondavi (Cabernet Sauvignon 1986 ym.). 33. NAUTINTOJA MAAILMALTA Viini virtaa Euroopasta Viinin teko on Euroopan parhaita perinteitä, ja se näkyy myös tuontitilastoissa. Luonnonvarainen v11mköynnös (Vitis vinifera subsp. Myös Franken (/phöfer Kronsberg 1991) Viiniköynnös voi tuottaa satoa yli 50 vuotta. Myrkkyrui skutukset aloitetaan tavallisesti Euroopassa huhtikuun lopulla. Astmaatikoilla vähäisetkin rikkipi toisuudet voivat aiheuttaa oireita. Viineiksihän luetaan myös kotimaiset siiderit ja hedelmäviinit, joita valmistettiin 1993 lähes 14 miljoonaa litraa eli noi n kolman nes mietojen viinien kokonaiskulutuksesta. Kukinnasta kestää korjuuseen tavallisesti hiukan yli sata päivää
Levinnyt jo pohjoisimpaan Lappiin Olisi luontevaa, että metsäkauriita olisi paljon myös Varsinais-Suomessa, jonka vehmaus muistuttaa Ahvenanmaata. Kuva kevättalvelta, jolloin pukilla (toinen vasemmalta) on jo näyttävät sarvet. Suomessa metsäkauriin voi nähdä varmimmin Ahvenanmaalla. Antti Halkka Suotnen kauris tuli takaisin Metsäkauriita ahvenanmaalaisella peltoaukealla. Jotakin pientä ja siroa vilahti auton edestä pikkutien yli. Ehkä mieleenpainuvin kerta oli, kun pari vuotta sitten seurasin iltahämärissä niityllä ruokailevaa metsäkaurista Ruhnun saarella Virossa. vsk.. Säkäkorkeus on niin vaatimaton, että eläimen vatsa viistää sen kulkiessa vähänkin pitempää ruohikkoa. Kanta on siellä kasvanut yli 10 000 yksilöön. Viime talvena saarivaltakunnassa arvioitiin olevan 13 000 kaurista siitä huolimatta, että syksyllä ammuttiin miltei 6 000 yksilöä. Hirvi on sen rinnalla jättiläinen pieni metsäkauris mahtuu suorana seisten kävelemään hirven mahan alta. Toista vakiintunutta suurta metsäkauriiden keskittymää on kuitenkin haettava Napapiirin tuntumasta asti, SUOMEN LUO TO 12/94 53. 34 • Kohtasin metsäkauriin ensi kertaa kymmenisen vuotta sitten Ahvenanmaalla. Aikuinen metsäkauris painaa keskimäärin vain 25 kiloa. Metsäkaurista ei suotta sanota kauriista kauneimmaksi. Sittemmin olen saanut ilon katsella metsäkaurista pitempään. Eläin on kuin jonkin suuremman hirvieläimen vasa, todella siro ja pienikokoinen. Turkin perusväri on talvella vaaleanharmaa
Millainen on tämä vanha, uusi tuttu. "Metsäkauris kaivaa vaivatta puolimetristä hankea", sanoo Kankaanpää. Sakari Kankaanpän mukaan kauris on itse asiassa erittäin hyvin sopeutunut lumitalveen: "Kauris kävelee lumessa kuin poro. vsk. rissa kuoli lähes puolet kauriista lähes metristen hankien keskellä. Koska metsäkauriin levinneisyys ulottuu etelässä Kreikkaan ja Espanjaan, se voi huuhtoa sorkkiaan niin Välimeressä kuin Jäämeressäkin. Silloinkin kun suksimies vajoaa syvään, metsäkauris kulkee kevyesti vain 10-20 senttiä lumeen vajoten." Lumen haju kertoo kauriille, missä alapuolella on syötävää. Norjan rannikollakin on metsäkauriita esimerkiksi Paatsjoen laaksossa. Metsäkauris on laajentanut elinalueettan tyypillisesti etenemällä jokilaaksoja pitkin. 600 kilometriä Ahvenanmaalta pohjoiseen. "Kuitenkin on selvää, että metsäkauris on levinnyt laajemmalle ja nähtävästi sopeutunut paremmin Suomen luontoon kuin valkohäntä35. "Sillä on myös mahtava kyky löytää vähälumisia paikkoja. Silloin on aika kaivautua maan antimien ääreen. Ruotsissa se on hirveä yleisempi, ensi vuosituhannella ehkä meilläkin. Euroopassa ei ole toista SUOMEN LUONTO 1.2/94 53. Täysin ilman talviruokintaa metsäkauris menestyy Kankaanpään arvion mukaan varmasti linjalle Oulu-Joensuu asti. Ajatus metsäkauriista Lapissa tuntuu merkilliseltä, sillä kirjatietojen mukaan sen ei pitäisi lainkaan menestyä paksulumisilla alueilla. . Metsäkauriista väitöskirjaa tekevän Sakari Kankaanpään mukaan Lapissa on noin 500 metsäkaurista. Sellaisia ovat jokitörmät, kalliojyrkänteet ja etenkin suurten kuusten aluset." Aivan täydellinen Suomen talven mestarieläjä metsäkauris ei ole, vaan sen talvielo on pohjoisessa häilyvää. Metsäkauris on haparoivan alun jälkeen nopeasti levittäytymässä Suomeen. "Pohjoisimmat kauriit tavattiin viime talvena niinkin pohjoisessa kuin Enontekiön Palojoensuussa, Inarin Menesjärvellä ja Utsojen Karigasniemellä", hän kertoo. Se lienee elellyt muinoin Suomessa ja saanut tuolloin nimekseen tarvas. Viime talvena esimerkiksi Kola-. ·isoa nisäkästä, joka olisi pohjois-eteläsuunnassa moisella tivalla levinnyt. Mutta metsäkauriilla on kuin onkin lumen taju
Suurimmat keskittymät on merkitty kartassa tummalla sävyllä ja harvan kannan alue vaaleammalla. Sirot kauriit astelevat kaamoksen keskeltä ihmisten pihapiiriin, tarjolle asetetun rehun tai ruuantähteiden luo. Jugoslavian ja Tsekkoslovakian alueella. Nopea lisääntyjä Kauriita on etelärannikolla vasta muutamia satoja, mutta kanta kasvaa juuri nyt nopeasti, Kankaanpään arvion mukaan puolitoistakertaiseksi joka vuosi. Kauriskanta on laajaan levinneisyyteensä nähden kovin harva, sillä Manner-Suomessa oli viime talvena vain noin 1300 kaurista. Etelä-Suomessa on noin 14 000 valkohäntäpeuraa. Metsäkauriin yleistymistä saatiin kuitenkin odottaa. Ounasteltu leviäminen pysyi odotettua vähäisempänä myös pohjoisessa. Osasyy kannan kasvuun on Etelä-Suomeen tehdyissä istutuksissa, joista kauriit ovat levinneet ympäristöön. Koko Suomi on kohta asutettu peura", hän sanoo. Jo yli neljäkymmentä vuotta sitten ne ylittivät Tornionjoen ja aloittivat Pohjois-Suomen valloituksen . Metsäkaurispukki valtaa keväällä reviirin ja puolustaa sitä kiivaasti. Pyyntiä on seurannut nukutus ja pitkä kyyti autolla tai lentokoneella pieni koko on suonut kauriille ilmaliikenteen tiketin. Lajia on Euroopassa lisäksi vain ent. Metsäkauriille lienee järkytys, kun se kohtaa kolme kertaa itsensä kokoisen amerikanserkun. Kiima-aika on yleensä keskikesällä. Kauriit ovat etelässä lähteneet leviämään istutuspaikoiltaan, kuten Porkkalasta ja Hollolasta. Ennen kevättä se keloo sarvensa paljaiksi. Istutuspaikkoja on useita Uudellamaalla ja Eteläja Pohjois-Hämeessä. Aluksi eläin on houkuteltu loukkuun. Ne ovat amerikansuomalaisten 1930-luvulla lahjoittamien viiden yksilön jälkeläisiä. Tornion-Tervolan alueen keskittymän lisäksi toinen runsas esiintymä on aivan viime vuosina syntynyt Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen. Esimerkiksi Helsingin lähellä Porkkalassa ja Lohjalla on parikin paikkaa, joissa metsäkauriita on vapautettu luontoon tai usein aluksi tarhaan. Lajit kilpailevat ravinnosta. Niiden tulon Kannakselta tyrehdytti ilmeisesti alueelle kehittynyt tiheä susija ilveskanta. Silloin arveltiin, että "voi olla vain hetken kysymys, kun saamme liittää metsäkauriin vakituisten riistalajiemme joukkoon", kuten Lauri Siivonen kirjoitti Suomen Riistassa 1953. Levinneisyystiedot talvelta 1993-1994. Harvan kannan kunnissa on tyypillisesti 2-10 metsäkaurisyksilöä. Etelä-Suomeen on vuosina 1985-1993 istutettu 168 metsäkaurista, mutta niitä oli ainakin Uudellamaalla jo ennen istutuksia. vsk.. Pohjois-Suomen metsäkauriit ovat peräisin Ruotsista, jossa metsäkauriit sodan jälkeisinä vuosikymmeninä levittäytyivät maan pohjoisimpiin osiin. Nyt metsäkauris on kuitenkin Sakari Kankaanpään kokoamien tietojen mukaan vihdoin levinnyt jokseenkin koko Suomeen. Ihminen ruokkii ja tarjoaa lentokyydin Lapissa metsäkauriiden talviruokinta on suosittu kaamosajan hyvä työ. Keväällä nemyös luovat talven aikana kasvaneita sarviaan peittävän nahan; alta paljastuvat sarvet eivät ole yhtä kookkaat kuin poron tai peurojen sarvet. Eläimet ovat ällistyttävän liikkuvia. Siirretyt kauriit on tuotu Ahvenanmaalta ja Lapista. Urokset merkitsevät puolustamansa alueet otsa-, kinnerja sorkkarauhastensa eritMETSÄKAURIIN LEVINNEISYYS teillä. Naarasvasat ovat sitä paitsi sukukypsiä jo seuraavana kesänä. Kesän kuumina hetkinä metsäkaurisuros pyrkii parittelemaan kaikkien reviirinsä sisään tulleiden naaraiden SUOMEN LUONTO 12/94 53. Tunnetaanpa poikkeustapauksia, joissa poikanen on tullut tiineeksi jo ensimmäisenä syksynään. Taistelut rajoittuvat reviirikamppailuihin. Kuvaavaa on, että eräs korvamerkitty kauris 36 vaelsi Kirkkonummelta Vaasaan asti. Metsäkauris on todella tehokas lisääntyjä. Nähtäväksi jää, pystyykö metsäkauris menestymään valkohäntäpeuran alueella, jonka rajat on merkitty karttaan punaisella viivalla valkohäntäpeuraa on lounaisessa Suomessa Ahvenanmaan pääsaarta lukuun ottamatta. Noin kaksi kolmannesta Lapin kauriista käy ruokintapaikoilla, ja ne myös syövät porojen talvirehua. Istutuksia on puuhannut Metästäjäin keskusjärjestö ja niiden tarkoituksena on ollut luoda uusi riistalaji. Kolmoset ovat tavallisia ja keskimäärinkin vasoja syntyy noin kaksi. Sitä ennen talvella pikku laumoissakin viihtyvät kauriit ovat vallanneet reviirit. Metsäkauris puuttuu osasta eteläistä ja itäistä Suomea. Syynä pidetään sitä, etteivät metsäkauriit taistele naaraan silmien alla paritteluoikeudesta peurojen ja hirven tavoin. Vuosisatamme puolivälissä metsäkauriita levisi myös Karjalan kannaksen kautta kaakosta
Silti metsäkauriista on säästyneille marjakuusille selvää haittaa. Tarvasmetsäkauris. Ruotsissa on noin miljoona metsäkaurista niitä ammutaankin satoja tuhansia vuodessa. Sienet ovat muualla tehtyjen tutkimusten mukaan metsäkauriin tärkeää ravintoa niin syksyllä kuin keväälläkin . Nykyisin metsäkauriskanta on niin harva, että eläimen näkeminen on sattumankauppaa. Hän on kerännyt myös Suomesta havaintoja ilvesten tappamista metsäkauriista. Naaras kantaa kehittyvää vasaa peräti 300 päivää, sillä metsäkauriilla on niin sanottu viivästynyt sikiönkehitys monien näätäeläinten ja hylkeiden tavoin. Se näkee ihmisen, mutta ihminen ei näe sitä. Ainakaan metsäkauris ei ole Suomelle vieras laji, kuten eteläeurooppalainen kuusipeura tai pohjoisamerikkalainen valkohäntäpeura. Sille maistuvat ennen kaikkea maan pinnalla kasvavat kasvit, hirvi taas hamuaa oksia. SUOMEN LUONTO 12/94 53. Sakari Kankaanpää on tutkimustyötään varten käynyt läpi Ahvenanmaan marjakuusitilanteen. Eläin kuuluu Suomen luontoon, ja on vaikea keksiä järkisyitä sen leviämisen torjumiseksi. Tiheästä kauriskannasta voi olla uhkaa joillekin harvinaisille kasveille. Metsäkauris syö vain noin kymmenosan siitä mitä hirvi, mikä selittää kannan tiheyden. Hirvieläimeksi metsäkauris on erittäin pieni. Piskuisessa Tanskassa on ammuttu 6070 000 metsäkaurista vuodessa, ja silti kanta on kasvanut. kanssa. Parikiloisina syntyneet vasat ovat kauniita bambeja, joilla on turkissaan valkeaa pilkutusta ja raidoitusta. Marjakuusi maistuu Ahvenanmaa tarjoaa esimerkin tiheän metsäkauriskannan vaikutuksista. Se on sittemmin tuntemattomasta syystä hävinnyt, kunnes satunnaisia harhailijoita jälleen ilmestyi maahamme 1900-luvun alussa. Metsäkauriista voisi olla luonnonsuojelulle kuitenkin myös hyötyä. Jungfruskäriltä ammuttujen metsäkauriiden pötsi oli täynnä marjakuusta." Pitää suppilovahveroista Jos metsäkauriita on paljon, ne saattavat hirven lailla haitata myös lehtipuiden taimettumista. Ellei nyt sitten joku sienestäjä närkästy siitä, että metsäkauris on kovin mieltynyt suppilovahveroihin. Kannan kasvu on ollut todella huima, sillä metsäkauriit istutettiin maakuntaan 1950ja 1960-luvulla. Kesällä metsäkauriin turkin perusväri on punaruskea. Ilves ja susi saalistavat sitä mielellään. Jos metsäkauri skanta kasvaa ihmisen mielestä liian runsaaksi, sitä voi olla vaikea palauttaa alemmalle tasolle. Näin vasat saavat syntyä niihin loppukevään tai alkukevään hetkiin, jolloin luonto tarjoaa yllin kyllin vihreää syötävää. Metsäkauriita on saattanut olla Suomessa siis esihistoriallisella ja ehkä historiallisellakin ajalla runsaasti. Yleensä ihminen näkee kauriin niityllä ruokailemassa, mutta nimensä mukaisesti metsäkauris on metsän eläjä. Varmasti siihen voi tutustua Ähtärin ja Ranuan eläinpuistossa. Hänen mukaansa metsäkauris ei ole marjakuusien kohtalonkysymys: "Pikemminkin marjakuusi on taantunut, koska sen kasvupaikkoja on ojitettu ja suojaavaa kuusipuustoa hakattu. Viron kanta on yli 50 000. Voisiko tästä olla haittaa. Kauriit voivat olla haitaksi popsimalla harvinaisia tai uhanalaisia kasveja. Ahvenanmaa, Lemland. Mikään ei näyttäisi estävän metsäkauriin voittokulkua Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa kanta on karannut käsistä. Askolasta on löydetty yli 8 000 vuotta vanhoja metsäkauriin luita. Luonnonystäviä on Ahvenanmaalla hermostuttanut se, että kauris on syönyt pahoin muualta Suomesta puuttuvia marjakuusia. Kauriskolarit ovat naapurissa hyvin yleisiä, mutta eläimen pienuuden takia ne ovat harvoin vaarallisia. Suomessa varmaan kauriskanta saataisiin pidettyä kurissa vaikkapa osin ilvesten ja susienkin suosiollisella avustuksella. Kansanperinnettä tutkineen Kustaa Vilkunan mukaan suomen kielen sana tarvas joka esiintyy esimerkiksi Tarvasjoen kunnan ja GallenKallelan taiteilijakodin Tarvaspään nimessä on alun perin tarkoittanut metsäkaurista. Se voi jo ensi vuosituhannella olla etelärannikolla hirveä runsaampi. Metsässä kauriit piiloutuvat taitavasti eivätkä ne pidä suurta melua itsestään. Kuvassa naaras. Saarivaltakunnassa metsäkauriita on kesällä vasoineen ehkä saman verran kuin asukkaita eli yli 20 000. D 37. Keskimäärin kauriita on yli 10 jokaisella neliökilometrillä. Sitä voi yrittää yhyttää talvella ruokintapaikoilta ja kevään ja kesän aamujen ja iltojen taas saapuessa esimerkiksi Viron tai Ahvenanmaan niityiltä. vsk. Maakunnan viranomaiset ammuttivat metsäkauriit varta vasten pois Jungfruskärin saarelta, jossa on suurin marjakuusiesiintymä. Metsäkauris on löytänyt marjakuusen taimen ja popsinut parhaita paloja. Puolan Bielowiezan suojelualueella ilveksen pääravintona on Sakari Kankaanpään tietojen mukaan metsäkauris. .! .-.
Chouhan, onnettomuudessa vammautunut UniTämä mies sai kaasusta rintaansa paukamia. Tehtaassa sattui v11s1 kemikaalionnettomuutta 1981 1982. Koko 800 000 asukkaan kaupunki joutui paniikkiin. Sopimus sai intialaiset raivoihinsa Intian hallituksen ja Union Carbiden vasta 1989 solmima sopimus vain 470 miljoonan dollarin korvaussummasta raivostutti intialaiset. Sarangin mukaan kaikkien hakem usten käsittely nykyisellä vauhdill a kestää yli sata vuotta. Joulukuun 3. Lopulta ymmärsimme, ettei vesi riitä ja ettei edes Union Carbide tiennyt, mitä kaasuja tehtaalta oli päässyt karkuun. Metyyli-isosyaniitti on hyönteismyrkyissä käytetty raaka-aine; tulenarka, herkästi reagoiva ja nopeasti leviävä. "Me haluamme, että Bhopalin tehtaan ja vastaavan West Virginiassa, Yhdysvalloissa olevan Carbide-tehtaan turvajärjestelmiä vertailtaisiin. Bhopalin onnettomuus on räikeä esimerkki siitä, kuinka monikansalliset yhtiöt siirtävät vaarallista tuotantoa kehitysmaihin, joissa ei tarvitse välittää työsuojelusta eikä ympäristölaeista. Tutkimustuloksia salaillaan "Metyyli-isosyaniitin lisäksi ympäristöön levisi myrkkyjä, joiden koostumusta ja vaikutusta ei tiedetä. T.R. Onnettomuuden vaikutu"sista terveyteen ja ympäristöön on vain vähän tietoa, koska useita tutkimuksia on salattu ja keskeytetty. Teksti: Pekka Karvonen Kuvat: Timo Vottonen Ihmiset kuolivat kuin kärpäset Maailman pahimmasta teollisuusonnettomuudesta, yhdysvaltalaisen Union Carbiden lannoitetehtaan kaasuvuodosta Bhopalissa Intiassa, on kulunut 10 vuotta. Union Carbide yritti aluksi vierittää syyn yhden työntekijän niskoille. Yhtiötä ei uskottu. Ammattiliitto jakoi 1982 myrkkykaasusta varoittavia julisteita. Aamulla kaduilla virui satoja kuolleita ihmisiä ja tuhansia kuolleita eläimiä pikkulinnuista puhveleihin. Se vaikuttaa välittömästi keuhkoihin ja verenkiertoon aiheuttaen vaikean astmakoh38 tauksen kaltaisia oireita. Hän ei esiinny omalla nimellään, koska virkamiehet eivät saa antaa lausuntoja. Viat ja puutteet tiedettiin Kaasuvuoto johtui puutteellisista turvaja kunnossapitolaitteista. Psyykkisiä vaikeuksia ja pelkoja on paljon, abortteja tehdään yhä runsaasti", uhreja hoitava lääkäri kertoo. Länsimaissa on maksettu paljon suurempia korvauksia huomattavasti pienemmistä onnettomuuksista. Keuhkotaudit ovat yleisimpiä, sitten tulevat silmäja ihosairaudet. "Union Carbide kertoi , ettei kaasu ole myrkyllistä ja että pelkkä vesi riittää hoitoon. Jayaprakash, delhiläisen kansalaisjärjestön työntekijä. Hallitus perusteli pientä korvaussummaa si ll ä, että si ll ä oli kiire saada rahat uhreille. Poliisi ja armeija keräsivät ruumiita jopa 15 kilometrin päästä tehtaasta. Oikeudenkäynti sen johtoa vastaan on yhä kesken. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan noin miljoona ihmistä sairastuu vuosittain kehitysmaissa hyönteismyrkkyjen vuoksi ja karkeasti arvioiden 40 000 saa surmansa. Korvaussumman mitättömyyttä kuvaa se, että sen tultua julki Union Carbiden osakkeiden arvo nousi pörssissä. Niitä ei korjattu. Kaikki syyttävät viranomaisia lahjuksista Kaikki Bhopalissa haastattelemamme ihmiset syyttivät lääkäreitä, tuomareita ja muita uhrien kanssa tekemisissä olevia virkamiehiä hidastelusta, lahjusten vaatimisesta ja SUOMEN LUONTO 12/94 53. Tutkimus sen sijaan unohdettiin." "Viranomaiset pitävät juomavettä turvallisena, vaikka se haisee yhä. "Viranomaisten mukaan myrkyistä ei ole enää vaaraa, mutta me emme luota heihin: tutkimuksia on tehty, mutta kaikkia tuloksia ja tutkimusmenetelmiä ei ole julkistettu." "Useita lääketieteellisiä tutkimuksia on salattu ja yli 20 keskeytetty syytä kertomatta. Potilaita sijoitettiin sairaaloiden käytäville ja pihoille. vsk.. Nyt kuolonuhreja on viranomaisten mukaan 4 500 ja kansalaisjärjestöjen mukaan yli 13 000. "Yleinen sairastavuus on Bhopalissa yhä paljon suurempi kuin muualla Intiassa. on Carbiden entinen työnjohtaja, väittää, että tehtaalta kaadettiin maahan tai päästettiin ilmaan vuosien aikana ainakin toistatuhatta tonnia erilaisia vaarallisia kemikaaleja. Kesti monta päivää ennen kuin kaikki saivat edes ensiapua. Ironista on, että hyönteiset tulevat nopeasti vastustuskykyisiksi myrkyille. Meillä oli käsissämme kymmeniä tuhansia kituvia ihmisiä, mutta kukaan ei tiennyt, mitä heille olisi pitänyt tehdä", lääkäri kertoo. Monet epäilivät poliitikkoja lahjusten otosta, koska hallituksen alkuperäinen vaatimus oli yli kuusinkertainen. Huhujen mukaan myrkkypilvessä oli muun muassa syanidia, kertoo Satinath Sarangi, uhreille oikeusapua antavan järjestön johtaja. päivän vastaisena yönä 1984 karkuun päässyt 40 tonnin metyyli-isosyaniittipilvi tappoi ensimmäisen viikon aikana 2 500 ihmistä. Arviot vammautuneiden määrästä vaihtelevat parista sadastatuhannesta 700 000:een. Epäilemme, että ne ovat hyvin erilaiset", sanoo N.D. Metyyliisosyaniitin varastoinnissa havaittiin pahoja puutteita. Toimistoomme tehtiin ratsia ja jouduimme oikeuteen. Pitkäaikaisista vaikutuksista ei tiedetä. Tappajapilvi tavoitti toiset nukkumasta, toiset valveilta. Yhdysvaltalaisen kansalaisjärjestön 1991 tutkimista seitsemästä vesinäytteestä kaksi sisälsi karsinogeenisiä, syöpää synnyttäviä aineita", Sarangi sanoo. Korvaushakemusten käsittely alkoi kuitenkin vasta 1992. Saimme 1986 käsiimme tutkimuksen, jonka mukaan kaasuvuodon vaikutusta maatalouteen aliarvioidaan. Bhopalin tehtaan viat ja puutteet olivat tiedossa kauan ennen turmaa. Kymmenien kilometrien päässä ihmiset heräsivät yöllä ankariin yskänkohtauksiin ja hengenahdistukseen. Työkyvyn lisäksi monet menettivät kotieläimensä ja muut ansiomahdollisuuutensa. Vaikka tehtaan johto ei ollut huolissaan, niin työntekijät olivat. Kansainväliset ay-järjestöt totesivat selvityksessään 1985, että tehtaan henkilökuntaa oli supistettu ja koulutus oli puutteellista. Hänellä on usein myös pääja silmäsärkyä. Tähän mennessä on ratkaistu noin 10 000 yli 637 000 korvausvaatimuksesta
vsk. Parhaiten menestyvät ne, joilla on varaa ja rohkeutta palkata asianajaja. "Hallituksen sairaaloisssa Union Carbiden entinen lannoitetehdas. Me olemme tiedustelleet monta kertaa, miksi lahjontasyytteitä ei tutkita, miksi uhreja varten rakennettuja teollisuushalleja ei oteta käyttöön, miksi naisille perustettu kutomo suljettiin... "Uhrien hyväksikäyttö on aivan häikäilemätöntä." Sarangin mukaan tuomioistuimet hylkäävät yli 75 prosenttia korvaushakemuksista ja maksavat liian pieniä korvauksia. Tehtaan läheisen slummin asukkaille kävi huonosti. 39. Muutama virkamies myönsi syytökset osittain oikeiksi mutta muut kiistivät ne. oman edun tavoittelusta. Sarangi arvioi, että tavanomaisesta 100 000 rupian, noin 20 000 markan, korvaussummasta lahjuksiin menee SUOMEN LUONTO 12/94 53. D Helsinkiläinen toimittaja Pekka Karvonen ja tamperelainen valokuvaaja Timo Vottonen ovat tutustuneet Bhopalin onnettomuuden jälkiseurauksiin paikan päällä. Hälytyspillin soidessa he juoksivat kohti tehdasta ja kääntyivät takaisin liian myöhään. Viime vuoden lopulla tekemiimme kysymyksiin emme ole saaneet vieläkään vastausta. Emme ole saaneet yhtään vastausta", kertoo Jayaprakash. "Vastauksia on turha odottaa. Kaikki tiedotus on keskitetty korkealle delhiläisvirkamiehelle. Korvauksen saamiseen tarvitaan kunnon lääkärintodistus kaasun aiheuttamista vammoista sekä tuomarin ja muiden virkamiesten myötämielisyyttä. ainakin kolmasosa. lääkärit vaativat rahaa antaakseen parempaa hoitoa ja kehottavat tulemaan maksullisille yksityisvastaanotoilleen." Viranomaiset eivät vastaa Uhrien syytösten vakavuutta lisää se, etteivät Intian viranomaiset vastaa niitä koskeviin kysymyksiin
Lehmuskallion työja elämäntoveri on syntyjään nenets, venäjäksi kirjoittava toimittaja Anastasija Lapsui. Petshoran suiston länsipuolella olevalle niemimaalle, Nenetsian luonnonpuistoon, kokoontuu suuria joukkoja arktisia muuttolintuja. Jos sitä pääsee alueen pääväylään Petshorajokeen, öljyä voi levitä kevättulvan mukana laajalle alavalla tundralla. "Uutinen Komin onnettomuudessa on se, että tällä kertaa tieto levisi kansainvälisesti. Siellä pesii muiden muassa lauluja pikkujoutsenia, hanhia sekä rannikoilla haahkoja Luonnonsuojelualue -=~-===i-==i Vaurioitunut öljyputki on lähellä Usinksin kaupunkia. Kevättulva saattaa levittää öljyn Petshora on vesimäärältään Volgan jälkeen suurin joki Euroopan puoleisella Venäjällä. Aluehallinto on pyytänyt apua muiltakin alueellaan toimivilta ulkomaisilta öljy-yhtiöiltä. ULKOMAILTA Vasta kevät paljastaa Komin öljyvuodon laajuuden Lokakuussa paljastui Komin autonomisessa tasavallassa Venäjällä satojen tuhansien tonnien öljyvuoto. Mikäli Petshoran vesi on keväällä öljyistä, saastuvat valtavat alueet osin ikiroutaisen maaston soita, tulvåniittyjä ja tundraa sekä järvialtaita. Osa öljystä muodostaa vePETSHORA den kanssa emulsion eli pieHallinnollinen niä pisaroita, joita pieneliöt raJa hyvissä olosuhteissa hajottavat. Oljyä on löytynyt Kolvajoesta ja alempaa U sajoesta. Hänen kielitaitonsa ja paikallistuntemuksensa ovat mahdollistaneet ohjelman tekemisen. Elokuvassa nähdään, kuinka päristön tilan selvityksen ennen kevättulvia. vsk.. Samoin Barentsinmeren suuret merinisäkkäät kuten maitovalaat, partahylkeet ja norpat saattavat saada osansa mantereen öljyvuodosta. Petshorajoen lohen ja muiden kalojen kutu on vaarassa. Iiris Lappalainen täynnä lintuja tundran taivas oli vielä viime keväänä. Keväällä on vastassa katastrofi, vaikka huikeimmat arviot ympäristöön karanneen öljyn määrästä eivät pitäisikään paikkaansa. Se virtaa Nenetsian autonomisen piirikunnan läpi ja avautuu lähes sata kilometriä pitkän suiston kautta Barentsinrnereen. Se on tavallaan testi siitä, miten venäläiset ja tässä tapauksessa myös komilaiset viranomaiset suhtautuvat tiedottamiseen." Lumi peittää, vaan ei suojaa Alue on nyt lumen peitossa. Öljyä on havaittu Kolvar joesta, joka laskee Usaan juuri ennen sen yhtymistä alueen pääväylään Petshorajokeen. Ei olekaan ihme, että Nenetsian autonomisen piirikunnan aluehallinto on pyytänyt ulkopuolista apua. "Kysymys on 14 000 tonnin öljyvuodosta, ja se on hallinnassa. Vedessä öljy tappaa pohjaeläimiä ja planktonia. Raskaimmat yhdisteet paakkuuntuvat tervamaiseksi massaksi, joka hajoaa vain polttamalla. Paikallisesta avoimuudesta kertonee jotain se, että Usinskin kaupungin ekologisen komitean puheenjohtaja erotettiin, kun hän kuvasi videolle onnettomuutta. Komin ympäristöviranomaiset ovat padonneet öljyyntyneet alueet Usajoen laaksoon", vakuutteli Venäjän varaympäristöministeri Aleksei Poryadin marraskuussa Helsingissä. 40 Raakaöljy muodostuu sadoista yhdisteistä, joista osa on veteen liukenevia. Yhteistyöjärjestömme Tundran perilliset on voimaton, sillä siltä puuttuu SUOMEN LUONTO 12/94 53. Virallisesti nekin tiedot on torjuttu. Maaperän jäätyminen estää öljyn imeytymisen maahan, joten se voi levittäytyä laajalle alueelle ja vaurioittaa tundran kasvillisuutta. Eräiden tietojen mukaan alueelle on valunut öljyä jo keväällä 1994. Myös merialueet ovat vaarassa öljyyntyä. Tuntuu aika ilmeiseltä, että kevättulvissa öljy-yhdisteitä joutuu myös Petshorajokeen, murtuihan komilaisten rakentamia maavalleja jo lokakuussa lumen ja jään painosta. "Tundran tärkein tiedotusväline on radio, mutta paristoja radioihin ei ole. "Venäläisten öljyputket ovat huonokuntoisia ja vuotavat monin paikoin, se tiedetään", sanoo ylitarkastaja Martti Poutanen ympäristöministeriöstä. Varmuuden vuoksi hän totesi, että venäläisillä viranomaisilla ei ole mitään syytä peittää tai salata tosiasioita. Myös Usajoesta on löytynyt öljyä. Alueen öljyn ja kaasun etsintä sekä aloitetut poraukset ovat viime aikoina muuttaneet paikallista elämää. Laajat alueet pohjoista tundraa ja metsätundraa ovat vaarassa saastua. Petshoran suiston länsipuolella oleva suojeltu niemimaa on merkittävä arktisten lintujen kokoontumisalue. "Öljy ei liukene veteen, komilaisilla ympäristöviranomaisilla on kyllä keinot koota se erilleen", rauhoitteli Poryadin ja varoitti vielä käyttämästä tarkistamatonta tietoa. ja kyhmyhaahkoja. Koska lumi sulaa etelässä varhemmin kuin pohjoisessa, saattaa Petshoran tulvavesi nousta jopa kolme metriä. Jos öljyä kulkeutuu mereen asti, myös rannikon tärkeät merikalastusalueet tuhoutuvat. Näiden helposti haihtuvien kevyiden yhdisteiden kaasuuntuminen hidastuu arktisessa kylmyydessä, ja ne saattavat olla keväällä myrkkynä sulavassa lumessa. Suoalueiden ja rannikon linnut voivat myös tahriintua öljyyn. Piirikunnan asukkaat, joita nykyään on noin 50 000, ovat eläneet perinteisesti kalastuksen, karjanhoidon ja porotalouden varassa. Ainakin Neste Oy, jolla on myös omia hankkeita Nenetsian alueella, on lupautunut teettämään Narjan-Marin kaupungin ymDokumentti kylänenetsien elämästä Venäjän arktisilla alueilla elävän samojedikansan nenetsien elämästä kertova Markku Lehmuskallion dokumentti Kadotettu paratiisi esitetään uudenvuoden päivänä TV2:ssa. Maahan jäädessään se vähitellen asvaltoituu
ULKOMAILTA Merkittävänä hiilinieluna trooppisilla metsillä on suora yhteys ilmaston muutoksen kehittymiseen ja sitä kautta koko ihmiskunnan tulevaisuuteen. Suomesta työryhmään kuuluivat Timo Tanninen ja Bo Storrank Metsähallituksesta. Latvustossa, yli 30 metrin päässä tyvestä, keskipäivän lämpötila on viidestä kahdeksaan astetta korkeampi ja ilman kosteus 30 prosenttia matalampi kuin alhaalla varjossa. vsk. STRI:n tuore tutkimusraporttien yhteenveto Accessing the Canopy paljastaa, kuinka alkuvaiheessa latvatutkimus on. Usko merkittävien tulosten syntyyn on niin luja, että latvustutkijat saavat käyttöönsä pian neljä muuta nosturia. Uutta on luvassa myös siihen, mitä ymmärretään tropiikin metsien kesNosturi avaa uudet näkymät sademetsien elämään. vahva johtaja", kertoo Lapsui. Tundran öljyja kaasuvarojen hyödyntäminen saattaa tuhota porojen laitumet. Sen puomista roikkuvassa "hississä" työskentelee ympäri maailmaa tulleita latvustutkijoita vuoden jokaisena päivänä aamusta iltaan. Työryhmä myös jakaa vastuuta metsien suojelussa eri Pohjoismaiden kesken. Ihmisen aiheuttamat ilmakehän muutokset vaikuttavat kaikkien latvustossa elävien lajien ja isäntäpuiden keskinäisiin suhteisiin. Yksi niistä, norjalaisten rahoittama, sijoitetaan Norjaan. Lähes puolet kasveihin sitoutuneesta hiilestä on tropiikin metsissä. Vallankumouksellinen nosturi toimii Panamassa rehevän metsän keskellä. aarniometsien, suoja metsämosaiikkien sekä saaristometsien suojelussa. Juhani Artto ryhmän mielestä luotava myös suojeluverkosto, johon sisältyisi suuria yli viiden neliökilometrin luonnonmetsäalueita. Aikanaan saatavat tulokset luovat perustaa uusille johtopäätöksille, joilla torjutaan kahta maailmanlaajuista uhkaa: ilmaston lämpenemistä ja stratosfäärin otsonikehän tuhoutumista. Nykyisin Ruotsin metsäalasta on suojeltu kolme prosenttia. Suomessa luku on 2, 1 prosenttia ja Norjassa 0,9 prosenttia. Suomi on tukenut 1990 alkaneen Panaman hankkeen nosturia kehitysyhteistyövaroillaan. Suojelualueiden perustamiseen liittyvät toimintasuunnitelmat pitäisi laatia kaikissa Pohjoismaissa ennen vuotta 1996. Erityisvastuu kohdistuu Suomeen mm. Nosturi mahdollistaa tutkimustyön, joka tarkentaa tietoja toisiinsa lomittuneiden puulajien ja eri korkeuksilla olevien lehvästöjen kasvuaikatauluista. Sen mukaan mm. Pohjoismaihin olisi projektiringon säteilyn pystysuoran jakautumisen selvittämisessä. Nosturi vie tropiikin salaisuuksien äärelle Ei uskoisi, että tavallinen rakennusnosturi voi mullistaa kokonaisen tutkimusalan. Se kouraisee poroelinkeinoa ja kulttuuria syvältä", dokumentaristi Lehmuskallio huokaa. Ensimmäinen tutkimusnosturi sijaitsee kuivassa trooppisessa metsässä. Eräiden arvioiden mukaan pelkästään niveljalkaislajeja on miljoonia, ehkä kymmeniä miljoonia. "Nenetsien elämäntapa ja identiteetti muuttuvat, luonto ja suhde siihen muuttuvat." Asta Leppälä SUOMEN LUONTO 12/94 53. tävällä hoidolla. STRI suunnittelee toisen pystyttämistä 70 kilometrin päähän alueelle, jonka sademäärä on kaksinkertainen. Trooppisen metsän latvustoissa kihisee enemmän elämää kuin niiden alapuolella. Yläilmoissa tutkijat voivat luoda koeolosuhteita, jotka auttavat selvittämään kasvumalleissa ultraviolettisäteilyn ja sademäärän sekä ilman lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden muutosten seurauksia. Työryhmä ottaa ehdotuksessaan kantaa myös metsänhoitoon. Tanskassa on rauhoitettuja metsiä vain 500 hehtaaria, mikä on 0,1 prosenttia metsäalasta. 41. Siitä on kuitenkin vielä vähän tietoa. Puiden latvoissa elää lisäksi suunnaton lajimäärä mikro-organismeja, selkärankaisia, köynnöksiä ja päällyskasveja. Hakkuualoille tulee jäädä niin tervettä kuin lahoa puustoa. Nosturi auttaa haihtumismallien ja auViiden prosentin suojelu tavoite Pohjoismaiden metsille Pohjoismaiden ministerineuvoston projektiryhmä esittää metsien suojelun tasoon huomattavaa nostoa. Ylhäällä auringon säteily ja siten myös yhteyttäminen ovat voimakkaampia kuin lähellä maan pintaa. Kasvumallien kehittelijöille se tarjoaa uutta oivallettavaa. Paikalliset ekosysteemit ovat osoittautuneet monimutkaisemmiksi kuin ihminen on mielikuvituksellaan ja tieteellisellä kokemuksellaan kyennyt otaksumaan. metsäojitus tulee lopettaa ja avainbiotoopit on jätettävä hakkaamatta. Tutkijoiden intoon on hyvät perusteet. Työryhmän mukaan vähintään viisi prosenttia Suomen, Ruotsin ja Norjan kasvullisesta metsämaasta olisi suojeltava vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteet julkåistiin ministerinoeuvoston Nord-julkaisussa (Naturskogar i Norden, Nord 1994:7). Merkittävää on, että mukana on selvä pintaalatavoite metsämaan suojelulle. Ei ole ihme, että Panaman nosturi on varattuna päivittäin aamusta iltaan. Varauskirja on täynnä useaksi vuodeksi. "Kun tundran pinta romahtaa kaivantoon, se liejuuntuu, eikä tarjoa enää poroille ruokaa, ei kestä kulkea. Näin on kuitenkin käymässä, väittää Ira Rubinoff, joka johtaa trooppisen luonnon tutkijoiden korkealle arvostamaa Smithsonian Tropical Research lnstitutea (STRI). Esitys merkitsisi suojelun tason kaksinkertaistamista
Luonnonarvot jäävät jalkoihin, Ristiriitaiset lait, Myrkkyjä kiskoilla siinä muutamia otsiJALKEEN kirjoittaa kuvaparin ottanut Tapani Ala-Mutka. Juuri silloin tuuli heilautti kuvaa ja sai sen näyttämään alas syöksyvältä haukalta. Helsingissä käydessäni minulla on tapana tehdä ostoksia Suomen Luonnonsuojelun Tuen myymälässä Nervanderinkadulla. Näillekin paidoille siis kertyy kotimaisuusastetta. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. Oikein nätti paita ... Kuvituksen suunnittelee j a piirtää suomalainen taiteilija, ja paidat painetaan suomalaisessa tekstiilisilkkipainossa. Kielteisillä artikkeleilla on oltava tietysti oma osuutensa lehdessä. Monet asiakkaamme ja asiakkaiksi haluavat ovat toivoneet myös edullisempia vaihtoehtoja, jotta heilläkin olisi mahdollisuus tukea hyvää asiaa. Lähes kesy orava jatkoi päivittäistä ruuan kätkemistään parvekeruukkuihin kuten ennenkin. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Viimeksi ostin muun muassa yhden uutta kuosia olevan collegepaidan. Miksi Suomen Luonnonsuojelun Tuki on alkanut myydä ulkomailla tehtyjä paitoj a, eikö muka kotimaassa ole niiden tekijöitä. Orava pelästyi suorastaan järkyttävästi, kiepsahti kaiteen alapuolelle ja oli pudota parvekkeelta. Pulut alkoivat oleskella turhan usein parvekkeellamme, eivätkä ne paljoa välittäneet satunnaisista hätyyttelyistä. Edullisuudestaan huolimatta muun muassa ulkomaisten paitojen laatu on asiakkaiden antaman palautteen mukaan erittäin korkea. Luontoa tuhotaan surutta ja jopa mielipuolisesti . koita. mutta mitä hittoa. Kielteiset jutut aiheuttavat lähinnä synkkyyttä ja onko millään enää mitään väliä -asenteen. vsk.. Jouni Suoniemi Uusikaupunki Haukankuva vaikutti Jari Salonen numerossa 5/94 ja Simo Antila numerossa 10/94 ovat esittäneet hieman erilaisia näkemyksiä haukankuvien vaikutuksesta lintujen käyttäytymiseen. Ne oli tehty Suomessa. Kävin varmuudeksi läpi kaikki vanhat liiton tunnuksella varustetut paitani . Pikkulinnut tuli vat edelleen, mutta hyvin varovasti ja lensivät pois, kun haukankuva liikahti . Tänä syksynä ne kelpasivat rautaromun kerääjälle. Me olemme myös luonnonystäviä, emme akti visteja, mutta haluamme auttaa ja suojella luontoa niin paljon kuin pystymme ja osaamme. Rehellisyyden nimissä on todettava, että joitakin ulkomaisia paitoja on ollut tarjolla aiempinakin vuosina. Töysäläisen peltotien laitaa koristivat romuautot 1960-luvun alusta lähtien. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Sirpa Blomster Asikkala Valtaosa Suomen Luonnonsuojelun Tuen tuotteista valmistetaan Suomessa. Ki voja aiheita riittäisi varmaan loputtomiin. No, näinhän asia on, mutta lehti paneutuu mielestämme aivan liikaa kaikkeen kielteiseen, mitä luonnossa tapahtuu. Suoraan sanoen olin varma asiasta, muuten en olisi tuotetta ostanutkaan. Ne eivät viihtyneet haukankuvan alla. Pulut eivät tulleet parvekkeelle enää ollenkaan. Niin olin luullut uudenkin paidan olevan. Sen jälkeen pulut tuli vat vielä joskus parvekkeelle mutta vain hetkeksi. Jos omistaisimme hatut, nostaisimme niitä ihmisille, jotka j aksavat tehdä aktiivisesti työtä luonnonsuojelun eteen. Seuraavaksi laitoin haukanku vaan jäykisteet ja ripustin sen katosta riippumaan noin kymmenen sentin päähän ikkunasta niin, että se pääsi hiukan liikkumaan tuulessa. Toisinaan myös pikkulinnut lensivät päin isoa olohuoneen ikkunaa. Nyt luonnonystäväkin voi kulkea peltoteitä masennusta tuntematta, Miksi Tuki myy ulkomaista. Ja toivomme lisää niitä upeita luontoku via, joita lehdessä julkaistaan. Rinnu ksissa komeilee kaksi laulujoutsenta sekä Suomen luonnonsuojeluliiton logo. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA ENNEN Maaseutu ja syrjäiset alueet ovat perinteisiä romuj en kaatopaikkoja. 42 Tekstiileissämme on koko ajan sekä kotimaisia että osittain ulkomaisia, hinnaltaan edullisempia vaihtoehtoja. Kotona huomasin niskalapussa tekstin Made in Ireland. Suositut eläinpaidat, joihin mainitsemasi joutsenpari kuuluu, tulevat painamattomina Irlannista. Mutta niin jatkossa kuin tähänkin asti : kotimaisuus on valttia! Erkki Pärssinen toimitusjohtaja Suomen luonnonsuojelun Tuki Myönteisiä juttuja enemmän Suomen Luonto on kertonut olevansa luonnonystävän aikakauslehti . Myönteiset artikkelit herättävät ainakin meissä halun suojella ja auttaa luontoa. Jokaisesta artikkelista tuntui löytyvän vain kielteisiä asioita. Pikkulintujen oleskelu parvekkeella väheni hiukan. Esimerkiksi numerossa 10/94 oli todella vähän myönteisiä kirj oituksia luonnosta. Tapauksen jälkeen se pysyi poissa pitkään ja on uskaltautunut vain varovaisesti käymään parvekkeella, vaikka SUOMEN LUONTO 12/94 53. Orava ei kiinnittänyt ensin kuvaan erityistä huomiota, mutta muutamaa päivään myöhemmin se tuli taas tapansa mukaan hyppien pitkin parvekkeen kaidetta. Emme kuitenkaan halua tietää pelkästään kielteisistä asioista vaan myös siitä, mitä mukavaa ja huomioitavaa luonnossa on, vaikkapa eläinten elintavoista, kasveista ynnä muusta. Valitettavasti joidenkin kotimaisten tuotteiden hinta on noussut kynnykseksi monelle kuluttajalle ostohetkellä siitäkin huolimatta, että tuotto ohjautuu kuluttajan kannattamaan toimintaan. Kirsi Järvinen . Kiinnitin elokuussa ruskeasta voimapaperista tehdyn alaspäin syöksyvän haukan ku van ikkunan yläpuolelle vaalealle betonille. Omat havaintoni tämän vuoden elokuulta ovat seuraavat
Kasvissyönti on ainoa vaihtoehto, jos ruokaa halutaan tuottaa koko maapallon väestölle eikä vain sen vauraimmalle eliitille. Pekka Heinonen Espoo Tuontieläimiä ei kannata vihata Markku Tanttu maalailee SL 9/94:ssä lennokkaasti niitä haittoja ja uhkia, joita tuodut tai vahingossa vapaaksi päässeet eläimet aiheuttavat luonnollemme. Tällä hetkellä touhutaan eri puolilla villisikojen, strutsien, muflonien ja ties minkä kanssa. Putki on galvanoitua "sihtiverkkoa ", jonka silmäkoko on kahdeksan milliä. Ravintolassa saan usein tuntea olevani hankala asiakas. Kasvisruoka on terveellistä ja säästää rutkasti rahaa. Emännän ilme paljastaa: taas sille krantulle hienostelijalle ei kelpaa mikään. Jos tapaa elävänä pyytävästä loukusta imettävän minkkinaaraan, sen tappamisesta on luovuttava, koska pyytäjä tietää vallan hyvin monen pikkuminkin kuolevan nälkään ja kylmään pesäkolossa. Osittain olen samaa mieltä, mutta ainakin kahdesta asiasta aivan eri mieltä. Tantun mielestä on siis eettisesti hyväksyttävää kostaa minkin poikasille niiden emon "julma toiminta" maamme luonnonvaraista eläimistöä kohtaan. Se sopii maapähkinöille, Jotka leviävät helposti ympäristöön ja hautautuvat lumeen. Se on kirjoissa ja kansissa. Suomalainen luonto ja eläimistö sopeutuu tulokkaisiin ajan myötä, ja kyseisten lajien omat kannansäätelymekanismit pitävät huolen, etteivät ne sikiä rajattomasti. Ruokalistalta löytyi lukuisia liha-annoksia: oli kokolihaa, jauhelihaa, kanaa, grillimakkaraa, lihapiirakkaa ja kinkkupitsaa salaattikin sisälsi lihaa. Varmasti viisaat neuvot ja vanhat virheet unohtuvat, kun aletaan suunnitella uutta riistalajia 43. riassa. haukankuva ei enää ole edes paikoillaan. Lisäksi kasvissyönnin luullaan tarkoittavan sitä, ettei syöjällä ole nälkä tai ettei hän kaipaa lämmintä ateriaa: kasvisruoka on joku olematon kevytlounas tai kylmä raastelautanen. Päivästä toiseen lenkillä ja pullalla elävän mummoni terveydestä ei kukaan ollut huolissaan, mutta minua pelotellaan puutostaudeilla. Minkeistä, piisameista ja muista tuontieläimistä on saatu ' ' jo monta oppituntia lähihistovai ovatko ne puhdas rasite sille. Hehtaari viljan tai palkokasvien tuotantoon valjastettua maata voisi tuottaa kymmenen kertaa enemmän ravintoa kuin sama pinta-ala käytettynä karjankasvatukseen. Silmäkoon tulee olla niin pieni, etteivät pähkinä! pääse verkon lävitse ja niin iso, ettei linnun nokka vaurioidu sen reunoihin. Aluksi Tanttu toteaa, että minkin, supikoiran ja muiden tuontieläinten "pyynti tulisi tapahtua tuskaa tuottamatta ja muuta eläimistöä säästäen". vsk. Tulevan jouluaterian kauhuihin kuuluu, ettei mikään lanttulaatikon, perunalooran tai lipeäkalan ahmiminen pelasta minua kiusalliselta joulukinkun tyrkyttämiseltä. Ah sitä ihanuutta, kun nostin selkääni rinkan, josta puuttui tilaa vievien sikanautaja lihapullatölkkien tuomat lisäkilot. Kasvissyöjänä minun ei tarvitse huolehtia liikakiloista eikä niiden aiheuttamista elintasosairauksista. Mutta kasvissyöjälläkin on omat, palkitsevat ylemmyyden hetkensä. Jos esimerkiksi piisamin pyyntiin ei keksitä muuta välinettä kuin hukuttavat jalkaraudat, pyynnistä tu lisi luopua kokonaan. Niemisen ja Pakin tutkimusten (S uomen Riista 1990) mukaan minkin saaliina ovat useimmiten kalat ja pikkunisäkkäät, joskin loppukesällä linnunpoikasten osuus on myös suuri . Mutta Manner-Suomessa minkki asuttaa suurehkoja reviirejä, joiden pieneläimistöä se käyttää monipuolisesti hyväkseen. Monilla suppearajaisilla, karuilla alueilla, kuten saariston ulkoluodoilla, minkki voi aiheuttaa suurtakin tuhoa. Viljan, kasvisten ja palkokasvien kasvattaminen kuluttaa vähemmän energiaa kuin lihantuotanto. Muutama junamatka muistutti jälleen, ettei VR:n junissa ruokailua hoitava A vecra Oy ole kuullut kasvissyönnistä mitään. Lopussa hän vie pohjan edelliselta ihmetellessään "kehotusta jättää eettisistä syistä imettävä minkkinaaras tappamatta", koska hänen mielestään kyseinen minkkinaaras tuottaa itse tuskaa tappamalla mahdollisesti pesuetta huoltavan lintuemon. Henkilökunta tarjosi sitkeästi myös kanaa kasvisruokana. Luonnonsuojelullisesti merkittävämpi seikka on taas se, että tuontieläimille annetaan asiaan enemmän perehtymättä tihulaisen ja henkipaton leima. Höyhenenkevyet ja pieneen tilaan kutistetut kasvisja juureslajitelmat korvasivat lihan ilot eikä enää tarvinnut pohtia, mitä tekisi kasalla tyhjiä peltipurkkeja keskellä kauneinta luontoa. Tuontieläinten ekologista merkitystä voi tarkastella kahdella eri tavalla. Mieleen muistuvat liharekat, jotka pari vuotta sitten lähtivät Suomesta Karjalaan "nälänhätää" lievittämään. Voi pohtia, onko niistä haittojen vastapainoksi mitään hyötyä luonnollemme SUOMEN LUO TO 12/94 53. Minkki on päässyt karkuun turkistarhoista se lienee ihmisen eikä minkin vika. Viimetalvinen koekäyttö onnistui hyvin; linnut vierailivat putkella useammin kuin lintulaudalla eikä pähkinähävikkiä syntynyt. Jauhelihacanneloneja yritettiin taannoin myydä junassa kasviscanneloneina, koska lisukkeena oli hiukan kasviksia. Toisaalta voi pohtia niiden aiheuttamien haittojen merkittävyyttä luonnollemme ja eläimistöllemme. Minkkiä tai piisamia ei voi enää poistaa luonnostamme. Sukulaiset heiluttavat nenäni edessä provosoivasti grillimakkaraa ku vitellen, että kasvissyönti on minulle perverssi itsekidutuksen muoto eikä vapaaehtoinen valinta. Hälyääni kinkkupöydässä Kasvissyöntini herättää tässä sydänja verisuonititautisten sekä ylipainoisten luvatussa maassa ällistyttäviä tunteita. Minkin tekosissa on vaikeampaa nähdä mitään hyvää. Yhä uudelleen kuitenkin varsi nkin metsästäjät ovat tuoneet maahamme lisää tapettavaa valkohäntäpeuroista kanadanmajaviin ja fasaaneihin. Ei ole eettisesti oikein käyttää myöskään pyyntimenetelmää, jonka tiedetään aiheuttavan liikaa kärsimyksiä. Monelle teollinen lihantuotanto ja teuraseläinten huonot olot ovat syy ol la syömättä lihaa. vesilinnuille hyödyllisiä aukkoja. Piisami saattaa rouskuttaa hyvinkin tehokkaasti monien vähäravinteisten vesien vesikasvillisuuden, mikä ainakin Tanttua selvästi kirvelee. Ihminen sattuu olemaan siinä erityisasemassa, että hänellä on kyky arvioida tekojensa oikeutusta ja seurauksia. Ongelma on yleinen monissa ruokapaikoissa kasvisruokaa tai edes kalaa ei löydy, pitserioiden keittiöissä ei suostuta edes ottamaan pois annokseen kuuluvaa kinkkua, koska se on "hankalaa". Eläinsuojelullisesti tärkeämpi asia on se, että tuontieläinten kohdalla moraalin tasoa olisi laskettava, jotta niitä voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti hävittää. Pitäisi olla itsestään selvää, että ihmisen tulee pyrkiä minimoimaan kipua tunteville olennoille aiheuttamansa kärsimys. Länsimaissa on yhä varaa kuvitella, että nälkä on pulaa lihasta. Ulla Ahonen Matti Koskinen on kehittänyt lintujen talviruokintaan syöttöputken. Uskaltauduin vihdoin vaellukselle Lappiin, kun ystäväpi irin kolme raavasta miestä olivat ensin tarponeet erämaassa muutaman viikon kasvisruoan ja kuivattujen hedelmien voimin. Kuulun siihen länsimaissa kasvavaan vähemmistöön, joka ei syö lihaa ekologisista, eettisistä ja kulinaristisista syistä. Ne tulee nähdä lajeina muiden joukossa ilman verkkareiden repimistä ja kiroilua. En jaksa surkutella niitä, jotka laman aikana mittaavat elintason romahtamista syödyn lihan määrällä. Mihinkään yksittäisiin lajeihin tai kantoihin kohdistuvaa liiallista rasitusta ei ole voitu osoittaa. On järkevämpää syödä vilja suoraan, kuin syöttää se rehuna eläimille. Toisaalta rehevöityneissä vesissä piisamista on selvästi myös hyötyä, sillä se pitää alati levittäytyvää ruovikkoa tai osmankäämikköä aisoissa ja tekee samalla kasvustoihin mm
Kun lääninhallitus julkaisi rauhoituspäätöksensä toukokuussa 1994, asiasta valitettiin heti ja KHO kumosi päätöksen toimeenpanon. Kolme uutta risteilyalusta on valmiina viemään matkailijoita näille kapeille vesille, jotka kerran olivat vain norpan ja satunnaisen soutajan tavoitettavissa. Mitä hyötyä enää olisi julistaa 30 prosenttia puiston maa-alueista ympärivuotiseen liikkumiskieltoon, kun pääosa häiriöstä syntyi huviveneilystä ympäröivillä vesialueilla. Aluerajausten nurinkurisuus todettiin ympäristöministeriötä myöten, mutta asiantilaa ei voitu nykyjärjestelmän puitteissa pikaisesti korjata. Syntyi varsin omituinen tilanne: toisaalta todettiin, että suojelutavoitteiden saavuttaminen olisi edellyttänyt vesialueiden liittämistä puistoon ja niitä koskevia liikkumisrajoituksia, mutta toisaalta vapaa meno sai jatkua. Siinä olen yhtä mieltä, että kotoisen lajistomme listiminen tuontilajien kasvattamisen ja varjelemisen nimissä on kerta kaikkiaan väärin. Olipa sitten kyseessä valkohäntäpeuroja syövä ilves tai fasaaneilla herkutteleva kanahaukka. Jouko Siivonen SUOMEN LUONTO 12/94 53. vsk.. Puisto jouduttiin näet perustamisvaiheessa rajaamaan tuolloin valtion omistuksessa olevien maa-alueisiin, jotka ovat lähinnä saaria ja luotoja Koloveden vesistössä. Tämä hyvä ja kaunis tavoite toistui sittemmin lukuisissa tutkijoiden ja viranomaisten lausunnoissa; kirjattiinpa se lopulta puiston käyttöä ohjaavaan runkosuunnitelmaankin. En liioin puhunut kostosta. Jos päätöksen ennustaisi paikallisten laivurien tekemien investointien pohjalta, on erämaan rauha Kolovedeltä katoamassa lopullisesti. WWF:n edustajat olivat ilmeisesti aavistaneet mitä tuleman piti, sillä he jättivät jo kesäkuussa 1990 Mikkelin lääninhallitukselle esityksen moottoriveneilyn rajoittamisesta Kolovedellä. Mauri Leivo En maalaillut uhkakuvia; kerroin näkemästäni. Markku Tanttu Suojeleeko kansallispuisto. Yritin korostaa asian olevan niin merkittävän, että tehtävässä onnistuakseen ihmisen tulisi hyväksyä jopa julmuus imettävän minkin lopettaminen eläinsuojelullisena tekona. Kokemukseni Kolovedellä ovat kuitenkin saaneet minut vahvasti epäilemään, onko kansallispuistojärjestelmästä nykymuodossaan sille asetettujen ylevien päämäärien toteuttajaksi . Näin siitäkin huolimatta, että Metsähallituksen Itä-Suomen puistoalueen Koloveden hallinnnosta vastaavana olin jo varhain päättänyt tietoisesti ohjata matkailijavirrat pois Kolovedeltä. Vaikka norpan pesimäalueiden suojelu oli virallisesti määritelty yhdeksi puiston päätehtäväksi, ei suojelualueeseen voitu omistusoloista johtuen sisällyttää tippaakaan vesialuetta, norpan omaa elinaluetta. Kansallispuiston perustamista pidetään tavallisesti hyvänä keinona arvokkaan luontokohteen suojelemiseksi varsinkin 44 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA taloudellisen hyödyntavoittelun aiheuttamilta vaurioilta. Esitys joutui heti paikallisten etupiirien vastustuksen kohteeksi eikä vähiten siksi, että kuntien elinkeinovisionäärit keksivät kehittää Kolovedestä julkisin tukivaroin "Euro-Yellowstonen", todellisen matkailusammon. Tällä hetkellä "luonnonrauha" on juristien harkittavana. Kun Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF:n Suomen rahasto 1980-luvulla yhteisessä tiedotuslehdessään puolustivat puistohanketta alueen asukkaille, väitettiin että vain kansallispuisto kykenisi turvaamaan tälle erämaavesistölle "sen nykyisen luonnontilan ja rauhan", mikä on välttämätöntä erittäin uhanalaisen saimaannorpan pesimäalueiden suojelemiseksi. Minäkin tuomitsen rautapyynnin tuskaa tuottavana ja eläimistöä laajalti vahingoittavana. tai nyhtämään jonkin upouuden eläinlajin selkänahasta rahaa. Kun tieto uudesta "veneretkeilyalueesta" levisi, lisääntyi moottoriveneliikenne alueella sille tasolle, että puheet luonnonrauhan säilymisestä alkoivat tuntua absurdeilta. Edelleenkin ymmarran tuontieläinkantojen rajoittamisen tärkeänä alkuperäisen luonnon suojeluna. Helsingin Sanomien suosiollisella avustuksella tieto veneilydebatista vain levisi ja Kolovedestä tuli kerralla Suomen tunnetuimpia kansallispuistoja. Pian kansallispuiston perustamisen jälkeen kävi kuitenkin yhä ilmeisemmäksi, ettei Koloveden säilyminen "rauhallisena, erämaaluonteisena alueena", todellisena "norppareservaattina", toteutunutkaan siten kuin oli toivottu
O[f_f k Ovh. O Halu an liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi (jäsenmaksu v. Ekologinen näkökulma laajentaa kirjan ohi tavanomaisten luonnonkuvausten. Ovh. Laadukas kuvitus. ::J U,,I <Jl 111 C C ..:.: J: QJ C E C 111 C ..:.: ,.... r------------------------1C ;,: z {1 ·= =i ., N• 8. vsk. JAKELUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA 1 PUH.. Til aus uud istuu tällöin ti lausjaksoittain automaattisesti niin kauan kunnes toisin ilmoitan. 120,· SUOMEN LUONTO 12/94 53. Kirpeän humoristisia -_ .. __ _ erilaisia kalajuttuja. UUTUUSIURJA INARISTA! HnmmnsHAMMASTUm'UIU • BOOSTEN ERÄMAA toimittanut Veikko Våånånen Mielenkiintoinen dokumentti Hammastunturtn erOmaasta historiaa ja nykypOlvOO. ....J z L.1.J . ll'l ::J oo V) --= ::0:: O Tilaan Suomen Luonnon ka ksitoista seuraavaa numeroa hintaan 250 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/290 mk (ei-jäsenet) Haluan säästötilaajaksi, jolloin tilaushinta on 235 mk (jäsenet)/ 265 mk (ei-jäsenet). 1994 100 mk) Muutan osoitettani Peruutan tilaukseni TILAAJA/TAI VANHA OSOITE SUKUJA ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA 1 PU H. =i :p LUON.'1-'.:\~ (/) SUOMEN LUONNON PALVELUKORTTI -~ i:2 ::J z a'ö' ,J) ::::1 ..... _. 123,0LLI KAUHANEN Kuukkelin kutsu Tekijä kertoo kalastajista ja kansanmiehistä ja pohtii perhonheiton ohessa ihmisen osaa luonnon kiertoku· lussa. ErOmaan luonnonkuvaus. Hinta 120mk Merikotkista TENON LOHIIN EERO MURTOMÄKI Mahti lintu Kunnianhimoinen romaani merikotkista yhdistää tietoa ja tunnetta tavalla, johon vain harva luontokirja pystyy. U USI OSOITE Tilaajanumero osoiteli pukkeesta .
Palkitut ovat hylätyistä vaatteista lastenvaatemalliston luonut Pirjo Tikkanen Pyhäsalmelta ja ! !-vuotias karttulalainen Elina Miinalainen, joka esitti idean täysautomaattisesta maitokoneesta. Kilosta vaatteita saa puoli kiloa kangasta. Suomessa maitoa myytiin vielä 1960-luvun alussa tonkasta asiakkaiden omaan kannuun. Työtä osaaville käsille Puolitoista vuotta sitten kotiteollisuusohjaaja Pirjo Tikkanen sisuuntui. Suurin osa on pakattu tölkkeihin. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n Ekoinno-kilpailulla etsittiin luontoa säästäviä tuotteita, niksejä ja ideoita. Suomessa heitetään pois käytettyjä vaatteita ja muita kotitaloustekstiilejä jokaista asukasta kohden noin kaksi kiloa vuodessa. peltilehmästä on Maitotuotteiden pakkaaminen ja jakelu on pitkälle kehittynyt. Pirjo penkoo lumppulaatikoita tarkkaan. Jokaista suomalaista kohti meillä kuluu 164 litraa maitoa vuodessa, piimää 17,5 litraa, ja kermaa kuusi litraa. Kun kankaat pitää etsiä ympäri maakuntia, penkoa laatikoista, pestä, silittää, leikata ja sommitella, aikaa kuluu ja siitä hinta muodostuu. Hienot kruusatut korsetit, paljettimekot ja pikkumustat jäävät, mutta jos käteen sattuu ihanan iso emännän puuvillainen kotitakki, niin kaupat syntyvät. Värit ovat yhteensopivia. Hylätyistä vaatteista tmsvaatetta vekaroille ja maitoautornaatti kauppoihin. Kaikkiaan Ekoinnoon tuli noin sata ehdotusta. Tuotetiedot on riimitelty kalevalaisittain. •• Teksti: Alice Karlsson Kuvat: Hanna Hentinen Alynvälähdyksiä Pi,jo Tikkasen Pumpulinutut ovat kansanperinnehenkisiä, käytännöllisiä käsitöitä. Monet ehdottivat tuotteille jonkinlaista pisteytysjärjestelmää ympäristön kuormittamisen perusteella. Tekstiilien kierrätys on luonnontaloudellisesti järkevää. Myös viljelyn haitat pienenevät, sillä uutta puuvillaa ei tarvitsisi kasvattaa yhtä paljon kuin aikaisemmin. Tähdepalat hän toimittaa lumpunkeräykseen. Luonnonsuojelun Tuen hallitus harkitseekin seuraavan Ekoinnon järjestämistä ehkä jo 1996. Kotona Pirjo leikkaa vaatteista selkeitä kangaspaloja ja pesee ne. Nyt maitotonkka vain olisi ajanmukainen automaatti. Kilpailusta tehdään perinne Ekoinno-94 -kilpailuun tuli kaikkiaan noin sata ehdotusta. Elinan idea maitoautomaatista kehkeytyi Karttulassa Syvänniemen kylässä muutamana iltana. Ja niin kävi, että Pyhäsalmen ympäryskunnan kierrätyskeskukset saivat uuden asiakkaan. Kilpailu sai hyvän vastaanoton ja herätti paljon kiinnostusta. SUOMEN LUONTO 12/94 53. Pirjon käsityökädet hamusivat värejä, leikkaamista ja kokoon ompelemista. Automaatista saisi nappia painamalla haluamansa määrän maitoa, piimää tai kermaa. Velka ja isot riskit hirvittivät, kyllä tai46 tavan ihmisen pitäisi riittää ihan sellaisenaan. Elinan mielestä voitaisiin hyvin palata maidon irtomyyntiin. Pirjolla oli ammattitaitoa ja tarmoa, mutta mihin sen voisi purkaa. "Jos kaikki ostaisivat irtomaitoa, niin sittenhän kauppa huomaisi, ettei muuta kannata myydäkään." kokeiltu Ruotsissa ja Saksassa. Iso osa ideoista oli arkisia ja käytännöllisiä pikkuniksejä, joita voi hyvin verrata vaikka pula-ajan säästökonsteihin. Maidon jakelua isosta säiliöstä eli ns. Energiaa säästyy, kun puuvillaa ei poimita, sitä ei kuljeteta tehtaaseen eikä kangasta tehdä. Miksei sitten päivittäistavarakaupasta. Sitten tulivat maitopullot, -pussit ja viimein purkit. Pirjo laskee, että poistovaatteista kerätylle kangaskilolle tulee hintaa yhtä paljon kuin uudellekin kankaalle. "En minä kaikkea älyä", Elina sanoo, "mutta pakkaukset harmittavat." Elinankin perheessä kertyy 21 maitopurkkia viikossa, entä sitten kaikissa Suomen kodeissa. Suomessakin ravintoloissa voi ostaa lasillisen maitoa yksinkertaisesta automaatista. Jä,jestelmiä ei niin vain lopeteta. Osa ideoista oli jo startannut markkinoille, kuten hedelmien ja vihannesten monikäyttöpussi ja jotkin luontoa säästävät pesuja puhdistusai neet. Kansalaisopiston pukuompelun tunneille ei enää tullut ketään, sillä opistoon oli mätkäisty lukukausimaksu. Elina uskoo kuluttajien voimaan. Pi,jon Pumpulinuttuja voi jo ostaa Luonnonsuojelun Tuen myymälöistä. Mutta onhan suurempiakin asioita muutettu. Maitotonkka takaisin! "Mitenkä minä voin pärjätä kun on aikuisiakin mukana?" kummasteli 1 ! -vuotias Elina Miinalainen, toinen kilpailun voittajista. Kaikilla seitsemällä kaavalla syntyy erilaisia tuotteita. Pakkauksista yksi kolmasosa poltetaan ja loput joutuvat kaatopaikalle. Pakkauskartonkia kuluu vuodessa 31 000 tonnia. Vaikka kirpputoreilla onkin valtavasti vaatteita, suurin osa joutuu kaatopaikoille. Marraskuussa ratkenneessa kilpailussa jaettiin kaksi 3 000 markan palkintoa. Valtion pitäisikin tukea materiaalien uusiokäyttöä vaikka verohelpotuksin. Muuten on vaikea motivoida ihmisiä tekemään näin hankalaa työtä. vsk.
Tähtisadetta Hannu Karttunen, Olli Manner, Pertti Tuovinen: Tähtitaivas 2000, kartasto ja käsikirja, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 1993, 226 s. Pitää vain löytää paikka, jossa kaupungin valot eivät häiritse liikaa. Varsinkin kiikarilla Kuun pinnalta löytää salaperäisiä yksityiskohtia. Planeettojen etsimiseen taivaalta on lukuisia oppaita ja karttoja, mm. Homo sapiens, viisas ihminen haluaa tietää, luokitella ja nimetä. Kaikkiaan yli 50 000 naista toimii tavalla tai toisella mukana valistustyössä, taimitarhoilla ja puiden istutuksissa. Siinä on lähes viisikymmentä sivua tiivistettyä tietoa, hienoja sanoja. VIHREAA AFRIKKAA YIHR[.lN YYÖHYKKUN LIIKK[[N TARINA IAANA•MIRIAM MA1IKAIN[N minnalle välttämätön ulkopuolinen rahoitus on vähentynyt. vsk. Kun kuvia katselee pimeässä sinisellä valolla, tähdet erottuvat, ja punaisessa valossa näkee hyvin tekstit sekä tähdistöjä esittävät viivat. Karttoja niistä ei ole, mutta sen sijaan aitoja valokuvia. Avoimuus uusille ideoille ja joustavuus muuttaa suunnitelmia tarpeen tullen ovat erinomaisia avuja, kun pyritään saamaan aikaan suuria muutoksia ja luomaan jotain todella merkittävää." Vihreän vyöhykkeen liike maksaa taimitarharyhmille kasvatuspalkkion jokaisesta eloonjääneestä puuntaimesta. Hän ker47. Lukutaidottomuus ja köyhyys tekevät tiedottamisen ympäristöongelmistakin vaikeaksi kaikkialla. Niistä saadaan polttoainetta, rakennusainetta, siemenistä ja hedelmistä ravintoa. Hänen viisaista teksteistään on kirjassa runsaasti lainauksia. Teoksen 12 isokokoisen tähtikartan avulla voi aloittaa tähtiharrastuksensa helposti ; kirja ja taskulamppu riittävät. Kirjanen kertoo filippiiniläisten elinympäristöön vaikuttavista tekijöistä, kehityksen ongelmista ja mahdollisuuksista. Serrano ei sysää kehitysmaiden kaikkia ongelmia teollisuusmaiden niskoille. Mutta niin vain on. Kirja koostuu viidestä osasta. Karttojen himmeä sininen väri on harkittu. 1993, 85 s. Myös Kuu saattaa kumottaa turhan kirkkaasti, joskin itse Kuu on mielenkiintoinen. KIRJOJA sen reunasta löytää hurjia vuoria ja kraattereita. Kenian kansallisen naisneuvoston aloitteesta syntynyt Vihreän vyöhykkeen liike edustaa poikkeuksellista ruohonjuuritason toimintaa. Liikkeen keskeinen toimintamuoto on maassa luonnonvaraisten puuntaimien kasvattaminen ja istuttaminen. Liikkeen aloitteesta puita istutettiin aluksi koulujen, kirkkojen ja muiden julkisten rakennusten tonttien rajoille. Sanasto ja hakemisto on kirjan mielenkiintoisimpia osia. Kirjan julkaisija Ympäristö ja kehitys on tällä hetkellä liikkeen tärkein rahoittaja, eikä turhaan. Luonnonvaroiltaan rikkaan maan kokonaiskuva on surkea. Väritempun voi tehdä muovinpaloilla, mutta on myös taskulamppuja, joissa värisuotimet ovat valmiina. Kun planeettamme seuralainen ei ole ihan täysi, SUOME LUONTO 12/94 53. Niiden hallinta liittää tähtiharrastajan siihen virtaan, joka sai alkunsa kauan ennen Beetlehemin tähteä. Tähtiharrastajan arvokkain havaintoväline onkin juuri silmä. Maathain mukaan kovin harvat afrikkalaiset olivat tietoisia vuosien 1983-85 suuren kuivuuden aikana nälkään kuolleista sisaristaan ja veljistään. Ja vaikka hänen merkityksensä avaruuden salojen paljastuessa aina vain pienenee, se ei vähennä hänen tiedonjanoaan. Siihen liittyivät myöhemmin Kopernikus, Kepler ja Newton ja se jatkuu Auringon, oman tähtemme sammumiseen saakka. Mutta se on varmasti totta, että Vihreän vyöhykkeen liikkeen kokemuksista on paljon opittavaa muuallakin kuin Afrikan maissa. Myös taimitarhoihin ja valistustyöhön tarvitaan ulkopuolista rahoitusta. Kirjoittajat tarkastelevat saarivaltiota eri näkökulmista: metsät, alkuperäiskansat, luonnonolot, maapolitiikka. Alice Karlsson Pieni viisas kirja Jaana-Mirjam Matikainen: Kohti vihreää Afrikkaa, Ympäristö ja kehitys ry 1994, 126 s. Naiset ovat organisoituneet itse parantamaan ympäristöään. En osaa sanoa miksi on niin kiehtovaa nähdä esimerkiksi maan varjo tai vaalia tai tietää, että revontulien syntyyn tarvitaan Auringosta peräisin olevia hiukkasia ja magneettikenttä. Tähtitaivas 2000 valittiin tänä vuonna Vuoden tiedekirjaksi ja kaikkiaan v11s1 Ursan aikaisempaa kirjaa ovat saaneet saman tittelin. Matilaisen kirjan koko Afrikan mannerta syleilevästä alkuosasta tulee vähän epäuskoinen olo. Liikkeen työ on johdonmukaista ympäristökasvatusta. Liikkeen toiminta on viime aikoina vaikeutunut poliittisten ongelmien vuoksi. Yhdestätoista kirjoittajasta kymmenen on suomalaisia. Ensimmäisessä on 19 karttaa: tähtikartat, tiettyjen osa-alueitten kartat sekä kartta Kuusta. Maathai on todellinen sankaritar, näkijä, joka ymmärtää tavanomaista enemmän. Sademetsät peittivät 16 miljoonaa hehtaaria 1930-luvulla, nyt niitä on jäljellä 700 000 hehtaaria. Tuskinpa Afrikan ongelmia voidaankaan käsitellä niputettuna. Filippiiniläisen kansalaisjärjestön varapuheenjohtaja Isagani R. Viisaat johtajat ja asialleen omistautuvat ihmiset saavat usein aikaan hyviä tuloksia. Loppupäätelmäkään, että kaikkialle mantereelle tarvitaan kenialaisten naisten liikkeen tapaista toimintaa, ei välttämättä ole toteutumiskelpoinen. Ursan vuosittain ilmestyvä kirjanen Tähdet. Kolmannes asukkaista näkee nälkää. Tähtitaivas 2000 -kirjassa Kuu on kuvattu yksityiskohtaisesti ja lukijat pääsevät kurkistamaan myös sen takapuolelle. Myös toiKOHTI .... Nykyinen 60 miljoonan väkiluku saattaa YK:n arvion mukaan nousta 100 miljoonaan vuoteen 2025 mennessä. Matilainen antaa kenialaisen voimanaisen Wangari Maathain puhua. Ilman täyttä ymmärrystä kansallinen politiikka vain tukee noidankehää, jonka tuntomerkkejä ovat laajalle levinnyt köyhyys, alikehitys, aliravitsemus, nälkä, kuivuus ja luonnon edellen jatkuva tuhoutuminen", toteaa Maathai. Matilainen toteaa osuvasti: "Persoonallisuudet ovat aina tärkeitä. Puut suojaavat muita viljelykasveja polttavalta auringolta. Kolmas osa kertoo havaintovälineistä, joista ensimmäisenä syvennytään silmään. Talonpoikaissotaa on käyty jo 21 vuotta, eikä rauha ole näköpiirissä ennen kuin maanomistus on saatu oikeudenmukaiseksi. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa julkaisee lähes poikkeuksetta laatuteoksia. Puut ovat välttämättömiä maaperän suojaamiseksi eroosiolta. Osa heistä on työskennellyt Filippiineillä pitkiäkin aikoja. Tähdistöjen löytäminen karttojen avulla käy sukkelaan. Kakkososa antaa perustiedot tähtitieteestä, ja siinä esitellään myös planeetat. Me seuraamme täällä tiedotusvälineistämme katastrofeja toisensa jälkeen. Ihminenhän voi nähdä ilman apuvälineitä kuuhun asti, liki 400 000 kilometrin päähän! Kirjan neljäs ja viides osa ovat sanasto ja hakemisto sekä liitteet. "Poliittisten johtajien, tutkimuslaitoksien ja suuren yleisön täytyy tulla tietoiseksi ympäristön merkityksestä kansakunnan jokapäiväiseen elämään. Iiris Lappalainen Filippiinit kaaoksessa Maarit Huhtaniemi (toim.): Filippiinien kestämätön kehitys, Filippiinit-seura ry. Sittemmin toiminta on laajentunut myös ihmisten omille pihoille ja maatiloille. Ympäristö on turmeltu. Ja kumma kyllä tähtien lumokaan ei sammu vaikka saa selville, että ne ovat Aurinkomme kaltaisia, ja entiseen tapaan sitä äkkiä toivoo jotakin kun näkee meteorin, tähdenlennon
Kolmen "een" tasapainoa valvoo Langin ja Hinesin malAktiivinen kansalaistoiminta ja paikallisuus yhdistävät ne selkeästi myös muuhun yhteiskunnalliseen liikehdintään. Onko toiminta saastumista tai hakkuita vastaan radikaalia mutta puhtauden tai luonnon alkuperäisyyden puolesta ( uus )konservatiivista. Ympäristökamppailujen uusi aalto, Gaudeamus 1994, 287 s. Seitsemän SUOMEN LUONTO 12/94 53. Kolmen "een" ykseydestä (economy, ecology, equity) lähtevä uusprotektionismi haluaa kiinnittää huomion siihen, mitä suojellaan, miltä suojellaan ja kuka suojelusta hyötyy. Protecting the future against free trade, Earthscan, London 1993, 184 s. Eino Tolvanen Vihertävää protektionismia Tim Lang & Colin Hines: The new protectionism. Saija Soutamo kuvailee viileästi Aquinon hallituksen Calabarzon-suunnitelmaa. too, että kehitysmaat käyttivät sotilasmenoihinsa jonkin aikaa sitten 200 miljardia dollaria vuodessa. Ne ovat enemmänkin seuraus ja syvemmän olemuksen ilmenemismuoto. Se on voi nut toimia entistä enemmän aatteellisena moottorina, herättää räikeästi huomiota, astua pelkäämättä varpaille ja etsiä keihäänkärkenä syvällisiä ja rakenteellisia uudistuksia koko yhteiskuntaan. vsk.. Niiden synty ja merkitys ovat yhteydessä koko ympäristönsuojelun historiaan ja saavutuksiin. Ekologinen, terveydellinen ja sosiaalinen polkumyynti ovat voitettavissa vain uuden protektionismin avulla. Se puolustaa saavutettuja etuja mutta joutuu usein myös taistelemaan aatteensa puolesta. On yllättävää, etteivät kirjoittajat pohdi mallinsa ehkä hankalinta ongelmaa kehitysmaissa. Miehet määräävät yhteiskunnassa ja kymmenlapsiset perheet ovat tavallisia maaseudulla. Hallinto onkin haukannut ison osan liikkeen 1970-luvun tehtävistä. Maaliskuussa 1993 nuori viljelijä rohkeni vastustaa raivaustraktoreita; turvallisuusmies ampui hänet. Kirja sisältää kosolti tuoreita esimerkkejä siitä, miten paikallinen ja alueellinen kauppa toteuttavat tuon ykseyden paremmin kuin yleismaailmalliset va48 KIRJOJA Y mpäristökamppailujen kokonaiskuvaa etsimässä Ari Lehtinen ja Pertti Rannikko (toim.): Pasilasta Vuotokselle. Sitä vastoin yleisliikkeet, kuten kierrätysja kuluttajaliike, toimivat kaikkialla. Ne kuvaavat uutta vaikuttamisen mallia ja kansalaisyhteiskunnan muotoa pienoiskoossa. Sen tarkoitus on houkutella ulkomaista teollisuutta Manilan lähiseuduille. Tässä mielessä konfliktit heijastavat yleisen mielipiteen muutosta ja laajempaa yhteiskunnallista murrosta. Sopimusten ja yhteistyön kannattajia pidettiin mielistelijöinä, vaikka moni tärkeä hanke toteutui. Mitä siis on ympäristöliikehdintä ja miten se toimii. Kirjassa esitellyt ympäristökamppailut ovat ympäristöliikkeen lähimenneisyyttä ja nykypäivää. Slummien lapset eivät lähde aamulla kouluun, vaan kaatopaikalle jätteitä penkomaan. Osansa aidosta kestävän kehityksen linimentistä saisivat niin Gatt, Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto kuin alueelliset kaupparyhmittymät EU :ta myöten. Valtaa tulee siirtää yläluokalta ja hallitukselta köyhille talonpojille. Niiden väliin jää 11 ympäristökamppailujen tapauskuvausta, jotka on ryhmitelty kolmeen aihekokonaisuuteen: alkuperäisen luonnon, kaupunkija asuinympäristön puolesta sekä saastumista vastaan. Serranon mielestä kestävä kehitys edellyttää demokratiaa. Sen asema olisi kutakuinkin samanlainen kuin Gattin seuraajaksi perustettavalle vapaakaupan veturi WTO:lle on kaavailtu ensi vuoden alusta. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitossa taustavaikuttamisen ja suoran toiminnan kannattajat kiistelivät 1980-luvulla. Rannikon sanoin "vastustajat ovat länsimaisiaaliekologiset tuontirajoitukset. Tyyliltään, lähestymistavaltaan ja rakenteeltaan kirja on taspainoinen kokonaisuus. Alaotsikkonsa mukaan se kuvaa näkyvää ja usein suoraa toimintaa, joka on ollut ympäristöliikkeen tärkeimpiä teemoja viime vuosina. Uuden maailmanpoliisin ongelma varsinkin siirtymävaiheessa olisi oikean ja väärän suojeluajattelun erottaminen. Työmaata sille olisi riittämiin kirjoittajien esittämässä uusprotektionismin keinovalikoimassa: velkahelpotukset kehitysmaille, eko'verot, ympäristörahastotuet toiselle ja kolmannelle maailmalle sekä sosiaalietiin uskottavuuden pilaajaksi, vaikka juuri he käyttivät taitavasti julkisuutta ja vaikuttivat yleiseen mielipiteeseen. Tapauskuvaukset ovat enimmäkseen korkeatasoisia; erityiamaininnan ansaitsevat Esa Konttinen ja Anu Lehtola. Suoran toiminnan suosija! taas leimatlissa YK :n turvallisuusneuvosto. Kuitenkin olisi hyvä huomata, että ympäristöliike on paljon muutakin. Riitta Vartin kuvaus Filippiinien väestöräjähdyksestä järkytti. Liikekään ei ole ollut yksimielinen. Uudet toiminnan ja vaikuttamisen tavat levisivät laajemmalle: yhä useammin myös kansalaiset tempautuvat konflikteihin osaksi ympäristöliikehdintää. Sekä vapaakauppa että siihen entistä kiinteämmin kytkeytynyt vanha protektionismi, taloudellinen suojeluajattelu, ovat tuhoisia ihmiskunnalle ja muulle luonnolle. Summa olisi enemmän kuin riittävä näiden köyhien maiden velkojen maksamiseen. Kamppailut sijoittuvat pisteinä liikkeen satavuotisen kaaren häntäpäähän. Silti he uskovat, että ensiavuksi riittäisi markkinatalousjärjestelmää ylläpitävien taloudellisten ja poliittisten rakenteiden sosiaaliekologinen kokovartalohieronta. Liberaalit ja konservatiivit "Ympäristökeskustelussa uusliberalismin ja uuskonservatismin piirteinä voidaan pitää sitä, että alkuperäisen luonnon ja kansallisten kulttuuriarvojen merkitys on korostunut, kun taas teollisuuden saastepäästöihin ei reagoida yhtä laajasti kuin aikaisemmin." Kuka allekirjoittaa Rannikon väitteen. Taistelu jatkuu sekä tuomioistuimissa että pelloilla. Tyttöjä kaupataan postimyyntivaimoiksi Saksaan tai Australiaan. Kukin tapaus on omalla tavallaan erityinen, mutta samalla kullakin on laajempaakin symboliarvoa. Pasilasta Vuotokselle on kaksijakoinen: Rannikon ja Lehtisen loppukappaleet hahmottavat kokonaisuutta. Napit ovat usein kääntyneet vastakkain myös ympäristöviranomaisten kanssa. Yleisen ja yksittäisen vuorovaikutus on keskeinen jännite kirjassa. Lang ja Hines pitävät vapaakaupan taudinkuvaa tuhoisana. Voisi jopa väittää, että ympäristöliikehdinnän valtavirta kulkee näkymättömissä hallinnon sisällä. Tämänsukuinen intuitio paistaa läpi myös Pertti Rannikon tulkinnasta. Käytännössä jako kahteen oli liukuva tärkeää oli, ettei ollut yhtä yleisesti hyväksyttyä toimintatapaa. Viljelijät protestoivat; he puolustavat elinympäristöään ja heille luvattuja maatilkkuja, joita he ovat viljelleet jo hyvän aikaa. Kirjan lopussa on Langin ja Hinesin kiintoisa ajatusleikki uusprotektionistisesta maailmasta vuonna 2000. Ei liene sattumaa, että radikaalein toiminta alkoi vähitellen kanavoitua pieniin ryhmiin ja yksittäisiin kohteisiin. Kuinka motivoida köyhän Etelän tavaranviejät suojelemaan työntekijöittensä terveyttä ja omaa ympäristöään niin, ettei kaiken takaa löyhkäisi jälleen rikkaan Pohjoisen vanha protektionismi tai ainakin pelko siitä. Brittitutkijat ja kansalaisliikeaktivistit Tim Lang ja Colin Hines vaativat kirjassaan maailmankaupan järjestelmän täysremonttia. Kirkko ei tunnusta väestönkasvua ongelmaksi ja vastustaa ehkäisyä. min kuin yleismaailmalliset vapaamarkkinat. Mitä ympäristöliikehdintä on. Rakennustyöt ovat saastuttaneet asukkaiden vesilähteet maa-aineksella ja voiteluöljyllä. Yhteiskunnallinen ympäristötiede on tuonut ympäristönsuojeluun uuden ulottuvuuden, johon Ari Lehtisen ja Pertti Rannikon toimittama kirja johdattaa. Näihin vähän pohdittuihin kysymyksiin saa vastauksen usein suoraan selkäytimestä: "oikea" ympäristöliike harrastaa radikaalia ja usein suoraa toimintaa eikä orjaile hallintoa. Vaikka maanomistusoikeudet ja kaavoitus ovat epäselviä, rakennusyhtiöt kaivavat monttuja. Syntyi se osa ympäristöliikehdintää, jota Rannikko tarkastelee. Näkemykset kärjistyvät ympäristökamppailuksi yleensä rajatussa kohteessa, jonka säilyminen tulee uhatuksi esimerkiksi arvokkaassa luontokohteessa, joka aiotaan hakata. Vapaaehtoisella ympäristöliikkeellä on yhä selvä tilaus, mutta liikkeen suunnan on täytynyt muuttua. Ympäristönsuojelun virkakoneisto on syntynyt ympäristöliikkeen toiminnan tuloksena ja on tavallaan sen jatke
Sama synti koskee aallonpohjien syiden etsintää. Aallot ja liikkeen saavutukset Vuodet 1979-1981 olivat ympäristöliikehdinnän syntymäja kukoistuskausi, aktiviteetti väheni sen jälkeen, kunnes seurasi kamppailujen uusin aalto 1990-luvun vaihteessa. Kirja on kohdistettu etupäässä jo asiaan perehtyneille alan harrastajille ja asiantuntijoille tietoja oppikirjaksi. Kirjan toimittaja Leena Vilkka kysyy rohkeasti omassa artikkelissaan "minkälaisia tutkimustuloksia esimerkiksi metsäetiikan tai maaseutuetiikan laitokset tuottaisivat... sen kulttuurin ja tuotantotavan kaltaisia abstraktioita" eikä niiden toiminta kärjisty mihinkään paikkaan. Jäitä hattuun, vaikka Clintonin hallinto on lisännytkin Gattin ympäristökiinnostusta merkittävästi! Vaikka kirjassa hahmoteltu uusi talousajattelu uhkaa paikoin jäädä vanhaksi protektionismiksi uudessa vihreässä kaavussa, sen keskeinen sanoma on kestävä. Artikkelit ovat tieteellisiä kirjallisia esityksiä; ne pyrkivät tarkastelemaan kysymyksiä jonkin tutkimustradition mukaisesti. Ensimmäinen artikkeli on Juha Varton filosofisten argumentaatioperusteiden ja -tapojen suppea, mutta terävä esittely. Ilkka Luoto 49. Sitä vastoin kamppailut ovat paljastaneet ympäristöliikkeelle uuden yleiseen kansalaisaktiivisuuteen liittyvän yhteiskunnallisen arvopohjan. Olisiko tässä linkki kamppailujen lamaan 1980-luvulla. Kaikki artikkelit ovat laadukasta luettavaa. Jokainen artikkeli tarjoaa lukijalle yhden filosofisen mielenmaiseman. Arvot ovat yleisiä, sidoksissa vallitsevaan tilanteeseen ja siis yhteiskunnallisesti määräytyneitä. Ympäristöä, luontoa, ympäristötutkimusta ja näihin liittyviä eettisiä kysymyksiä hahmotetaan analyyttisestä, fenomenologisesta, transsendentaalisesta, postmodemista ja kompleksisesta näkökulmasta. KIRJOJA Ympäristökamppailut ovat saaneet sosiologisen tulkintansa. Millaisia ovat ympäristöongelmiin liittyvät eettiset kysymykset. Kirjan ideasisältö voidaan tiivistää kahteen kysymykseen: Millainen on ympäristöä ja luontoa koskevan tiedon mahdollisuus ja luonne. Itse asiassa tämä teema esiintyy muodossa tai toisessa jokaisessa artikkelissa. Viime aikoina ovatkin yleistyneet luonnon elinkelpoisuutta ja kestävää kehitystä korostavat motiivit, jotka ottavat laajasti kantaa ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen ja luonnonvarojen käyttöön. Yhdeksän asiantuntijan artikkeleiden tarkastelukohteena ei ole niinkään ympäristö tai ympäristöongelmat vaan itse ympäristötutkimus. Eikö tällöin ole erityisen tärkeää määritellä ja ymmärtää kohteen paikka kokonaisuudessa. Aallot on hahmoteltu seuraamalla ympäristökamppailujen markkinoidaan ainoaksi ratkaisuksi globaaleihin ongelmiin. Yhteiskuntatieteellisen lokaliteettieli paikallistutkimuksen perusidean mukaan rajaus sisältää kysymyksen, mitä ympäristöliikehdinnän yleisiä piirteitä kamppailut ilmentävät. vsk. Konfliktit ovat tuoneet liikehdintään erityisesti uusia toiminnan muotoja. Niinpä mielikuva arvopohjan konservatiivisuudesta on lähinnä tutkimuskohteesta johtuvaa valikoitumista. Tässä mielessä Rannikon "aallot" ovat kuin paksusta juurakosta nousseiden versojen latvuksia, mikä korostaa sosiologisen syväotteen ja historian ymmärtämisen tarvetta jatkossa. Ympäristönsuojelun saavutukset ovat tehneet tarpeettomaksi suuren osan ympäristöliikkeen vanhoista tehtävistä. Etiikka, estetiikka ja ekologia säätelisivät näitä tutkimuksia yhtä tiukasti kuin normaalisti taloudelliset näkökohdat." Hyvä oivallus, joka ei saisi jäädä vain kysymyksen asteelle. Pertti Jaatinen määrää ja kiistoja, "jotka koskivat jotakin paikallista kohdetta". Rannikon väitteessä on toinenkin aukko: se ei tee eroa arvojen ja toiminnan välillä. Muuten aktiivisuuden suuntaaminen on olennaisesti strateginen valinta, joka ratkaisee toiminnan laadun käytännössä. Lokaliteettitutkimus näyttää kuitenkin vetävän liikkeen historiaa vastavirtaan. Ympäristötutkimuksen filosofiaa, Yliopistopaino 1994, 201 s. Alkuperäistä luontoa on enää niukasti, joten alkuperäisyys voi olla enää osa ympäristönsuojelun arvomaailmaa. Kuitenkin ne kulkevat selvästi eri tasoilla. "Voimattomuuden kokemus suurten globaalien ympäristöongelmien edessä" ja vaikeus löytää konkreettista vastustajaa on selityksenä hyvä mutta ajaton. Pekka Peura Filosofisia ahaaelämyksiä Leena Vilkka (toim.): Ympäristöongelmat ja tiede. Yhteiskunnallisesti suuntautuneet luonnontieteilijät ovat olleet uuden suunnan esitaistelijoita, mutta vasta yhteiskuntatieteilijät itse ovat olleet antamassa sille riittävää syvyyttä ja pätevyyttä. Onhan ympäristönsuojelu edistynyt juuri viime vuosina, mikä yhdessä kamppailujen paljastaman vaikuttamiskanavan kanssa on saattanut jopa parantaa motiivia. Nyt tarvitaan käsitteenja teorianmuodostusta eettisestä ja esteettisestä "todellisuudesta". Tulisi uskaltautua sellaiseen normittavaan ja arvottavaan tutkimustyöhön, joka ei sitoudu esimerkiksi perinteiseen taloudelliseen ja tekniseen ajattelutapaan. Ympäristöliikehdintä on laaja ilmiö. Tämän kirjan artikkelit muodostavat kuitenkin ajatuksia liikkeellepanevan kokonaisuuden, koska ne lähestyvät ympäristöteemaa etupäässä filosofisessa käsiteavaruudessa. Uutta ympäristötiedettä Ympäristönsuojelu on selkeästi yhteiskunnallista toimintaa. Takakannessa todetaan, että "tiede on osoittautunut kyvyttömäksi ratkaisemaan aikamme ympäristöongelmia mutta. Jykeviä kannanottoja ja ratkaisuja lukijalle ei tarjoilla; pikemminkin intellektuaalisia ja filosofisia ahaa-elämyksiä. Kysymys muutoksen aitoudesta perustuu uskoon, jota tämän kirjan lukeminen saattaa horjuttaa. Takakantta edeltävässä artikkelissa Christofer Cronström ja Briitta Koskiaho pohdiskelevat, onko kommunikaatio ihmistieteiden ja luonnontieteiden välillä mahdollista. Jokainen tuore näkökulma on tervetullut aikana, jolloin taloudellista kasvua SUOMEN LUONTO 12/94 53. vuoden siirtymäkausi käynnistyy Yhdysvalloista, jossa Bill Clinton ja hänen ekologisesti profiloitunut aisaparinsa Al Gore ovat omaksuneet uuden talousajattelun... K uvassa luonnonsuojelijat vastustavat tien tekoa Jerisjärvellä 1991 . Kirjan muut kirjoittajat ovat Jukka Järvinen, Markku Oksanen, Risto Maula, Stephen Condit ja Terttu Pakarinen. Kuitenkin sen arvoissa on lopulta lähinnä sävyeroja usein koko arvojen kirjo saa kannatusta yhden ja saman henkilön mielipiteissä. Kyse ei ole rajauksesta vaan siitä, että tulkinta jättää kertomatta ja analysoimatta tärkeän osan kokonaisuudesta, josta ympäristökamppailut ovat nousseet. Saasteiden vastustajan arvot voivat myös olla kulttuurisia tai perustua alkuperäisen luonnon suojeluun; vastaavasti "konservatiivisten" arvojen kannattajat ovat useimmiten valmiita reagoimaan saasteisiin. Yleensä usean kirjoittajan teoksia vaivaa epäjatkuvuus, joka murentaa kokonaislukunautintoa. onko se myös ongelmiin syypää?" Tätä artikkeleissa kylläkin pohditaan, mutta tieteen sovinnaisia pelisääntöjä noudattaen. Se on parhaillaan taittumassa. Nämä aallot ovat ympäristösosiologien tiivistelmä liikehdinnän lähimenneisyydestä, mutta kertovat vain osan totuutta. Gattin ympäristötyöryhmä on herätetty henkiin 20 vuotta perustamisensa jälkeen 1991, Geneven kauppaja ympäristösymposium pidettiin tänä vuonna, ja keväällä kuul tiin epämääräisiä lupauksia sosiaalikysymysten huomioon ottamisesta vapaakaupan pelisääntöjä muovatessa
50. Odotamme sinulta, että olet aktiivinen ja oma-alotteinen pidät ihmisistä ja myyntityöstä toivot joustavia työaikoja asetat tavoitteita työllesi ja pyrit pääsemään niihin arvostat luontoa ja luonnonsuojelua työssäsi ja vapaa-aikanasi Tarjoamme mahdollisuuden vaikuttaa ihmisten käsityksiin luonnonsuojelusta uudenlaisen tavan tehdä työtä innostavan työympäristön ja työtoverit ja perusteellisen koulutuksen sekä opastuksen työhön Työpaikka sijaitsee Helsingissä hyvien kulkuyhteyksien varrella. SUOMEN LUONTO 12/94 53. ACMA Oy hakee alallaan johtavalle toimeksiantajalle asiakaskommunikointiin sekä puhelintyön ammattilaisia että uusia henkilöitä koulutukseen. Jos sinua kiinnostaa luonto ja puhelintyö sekä kannustava ja hyvä palkkaus, · niin jatka lukemista. Kuulumisiin! ACMA Oy, Kalevankatu 11 B, 00100 HELSINKI P.S. Työssäsi tulet ottamaan puhelimitse yhteyttä ennalta valittuihin yksityisasiakkaisiin sekä otat vastaan heiltä puheluita luonnonsuojeluun liittyvissä asioissa. Toimi näin Soita automaattipuhelimeemme, numeroon (90) 602 055, ja jätä yhteystietosi sekä vastaa sinulle esitettäviin viiteen kysymykseen. Tästä numerosta saat myös lisätietoa työstä, jatkotoimenpiteistä ja niiden aikatauluista. Voit olla juuri etsimämme henkilö. Mahdolliset lasten päivähoito-ongelmat pyritään ratkaisemaan yhdessä. vsk. Voit myös lähettää lyhyen kirjallisen hakemuksen ylläolevaan osoitteeseen . Oletko kiinnostunut luonnosta, luonnonsuojelusta ja puhe! i ntyöstä. Toiminnan kehittyessä kontaktit suuntautuvat myös yrityksiin. Työaika on kello 13-20.30 ja tehtävä kokopäivätoiminen
Kierrätyksen lisäksi vähennämme ympäristön kuormittamista keskittämällä jakelua, vähentämällä pakkaamista ja kehittämällä myymiämme tuotteita yhdessä valmistajien kanssa. K-KAUPAT ja KESKO. Me K-kaupassa ajattelemme luontoa joka päivä, myös käytännössä. Tällä hetkellä keräämme näin noin 10 000 rullakollista pahvia kuukaudessa uusiokäyttöön. • 100 raa -ainet ei ·ätettä. Tämän lisäksi K-kaupoista kerätään pahvia erilliskeräyksenä kierrätykseen siten, että noin kaksi kolmasosaa kaikesta K-kauppojen käytetystä aaltopahvista päätyy uusiokäyttöön. Ajattele sinäkin. Keräys tapahtuu kuljetuskustannuksia säästäen jakelun paluukuormissa. Haluamme K-ryhmässä käytännön toimin olla mukana säästämässä ympär~stöä huomisen hyväksi. Kesko aloitti käytetyn pakkauspahvin keskitetyn keräyksen K-kaupoista vuoden 1993 alussa. Kerätty pakkauspahvi päätyy uusiomateriaaliksi teollisuuden käyttöön
Ilkka Koivisto Voiko vaelluskalat saada takaisin. Niitä on sekä rungon suuntaisia, että ytimestä pintaan päin kulkevia. Tämän ongelman joutuvat kohtaamaan myös lemmikkieläinten omistajat. Kun tällainen pihkarakkula kuumenee ja pihka höyrystyy, rakkulaan syntyvä paine purkautuu lopulta räjähdysmäisesti ja voi sinkauttaa palavan puupalan metrien päähän. Siinäpä oiva, yksinkertainen kysymys, johon ei ollutkaan niin helppo löytää vastausta. Jollei nyt lohi niin sitten meritaimen, vaellussiika, vimpa ja nahkiainen ovat lisääntyneet niissä. Esimerkiksi saalistajilta tarhaeläimet ovat turvassa syntymästään alkaen, ravintopula on niille tuntematon, sairauksia hoidetaan jne. Niin vanhoja ei luonnosta ole tietääkseni tavattu. Tarhaeläimillä on siis aivan toisenlaiset edellytykset saavuttaa lajinsa korkein mahdollinen ikä kuin luonnonvaraisilla. Luontoonhan niitä ei voida laskea. Nykyisin lisääntymistä eläintarhoissa on pakko rajoittaa, koska nuorille karhuille on lähes mahdotonta löytää sijoituspaikkoja. Pihkarakkulat voivat olla myrskyn tai pakkasen (pakkasen pauke!) aiheuttamia vauriokohtia, jotka kuusi suojaa täyttämällä ne pihkalla. Onnistuuko myös lisääntyminen tarhassa paremmin kuin luonnossa. Poikasten ja nuorten yksilöiden kuollei52 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Kannattaa katsoa, sattuuko halkojen joukkoon kuusta. Puun palaessa pihka pääsee purkautumaan näistä tasaisesti, eikä räisky; kaasuuntunut pihka voi kyllä palaa puhalluslamppumaisesti suhisevina liekkeinä. Aurajoen tulokset osoittavat, miten vaelluspoikasia jokeen ja jokisuuhun istuttamalla saadaan merivaelluksen SUOMEN LUONTO 12/94 53. Huonoimmin sopeutuneet karsiutuvat ensimma1sma. Yaelluskalasaaliit ovat aikoinaan tuoneet lisänsä jokivarsien asukkaiden ruokapöytiin. Tarhaoloissa luonnon karsinta on hyvin pitkälle eliminoitu. Esimerkiksi muutamat karhuyksilöt ovat eläneet lähes 30-vuotiaiksi. Seppo Vuokko Tarha voi suoda pitkän iän Pitääkö paikkansa, että karhu ja muutkin eläimet elävät tarhassa puolta kauemmin kuin luonnossa. Kuusella on myös pihkarakkuloita, joihin on kertynyt enemmänkin pihkaa. Sen pihkarakkuloista puhkeaa poltettaessa usein arvaamaton ilotulitus. Jos esimerkiksi tarhakarhuille annetaan tilaisuus seksiasioittensa hoitamiseen, ne synnyttävät pentuja tarhaoloissa samaan tahtiin kuin luonnossa. Vaelluskalakannat ovat vähentyneet ja tuhoutuneet monista syistä. Eläinten lisääntyminen tarhoissa verrattuna niiden luonnonvaraisten lajikumppaneiden lisääntymiseen vaihtelee. Meritaimen on vain usein kirjattu lohena. Aika kiperä eettinen ongelma eläintarhojen vastuuhenkilöille on tietysti se, onko riittäviä perusteita antaa tarhaeläinten elää niin pitkään, että vanhuuden vaivat alkavat selvästi ja jatkuvasti aiheuttaa kärsimyksiä. Lounais-Suomessakin oli ennen lohijokia. Toisaalta eläin menettää vanhetessaan kuntoaan ja siksi useimmiten henkensäkin huomattavasti ennen lajinsa korkeimman mahdollisen iän saavuttamista. Lisääntymisedellytykset ovat hävinneet myllypatojen ja voimalaitospatojen, veden säännöstelyn, veden laadun heikkenemisen ja muiden muutosten johdosta, ja ehkä liiallinen kalastuskin on sitten pienentänyt muutoinkin väheneviä nousukalamääriä. Mikä on tuhonnut niiden lohija taimenkannat, patoaminen, veden laadun muuttuminen vai joku muu. suus on yleensä ylivoimaisesti suurinta. Voisiko niitä vielä ennallistaa lohikaloille sopiviksi. Niilläkin lajeilla, jotka sopeutuvat huonoimmin tarhoihin, alkaa edistyneimmissä eläintarhoissa, erityisesti Pohjoismaissa jo olla varsin tyydyttävät olot. Miksi kuusipuu räiskää palaessaan. Kuusen ja männyn anatomia on varsin samanlainen, ja molemmat ovat pihkaisia puita, mutta jokin ero niissä täytyy olla, koska kuusi räiskyy palaessaan, mutta mänty palaa erinomaisen tasaisesti. Sekä kuusella että männyllä pihka syntyy ja kulkee pihkatiehyissä, jotka ovat hienoja putkia. Toisaalta epätyydyttävät tarhaolot aiheuttavat joillekin lajeille stressin kaltaisia tiloja. vsk.. Eläinten keski-ikä onkin luonnossa aina paljon alhaisempi kuin niiden korkein mahdollinen ikä. Jokaisen eläinlajin kuolleisuuteen luonnossa vaikuttavat monet tekijät. Lohijoki lienee liian komea sana kuvaamaan mitään Lounais-Suomen mereen laskevaa jokea, mutta vaelluskalajokia ne kaikki ovat olleet. Jokien palauttaminen vaelluskalajoiksi on mahdollista, mutta silloin ei ole kyse ennallistamisesta vaan jokien edellytysten ja kalakantojen hoidon mahdollisuuksien yhteensovittamisesta. Tuli räiskyy nuotiossa ... Soitin metsänhoitaja Juhani Salmelle, joka on perehtynyt puiden teknisiin ominaisuuksiin, ja sieltä avain löytyi. Lounais-Suomen jokien yläjuoksuilla ja sivuhaaroissa elää otollisisssa oloissa purotaimenkantoja, jotka saattavat olla vanhaa perua tai tulosta viime vuosikymmenten taimenistutuksista
veden laatu ja määrä sekä pohjan laatu, olisi kautta vuoden ja kalojen eri vaiheille riittävä. Itse pidän sääskiä myönteisinä elämän merkkeinä muuten niin kuolleessa kaupunkihuoneistossa. Onko se nyt levinnyt Suomeen. Meillä laji ei ole juuri nuppineulan päätä suurempi , mutta valtameressä pikkumaneetit tulevat hyvinkin etusormen kynnen kokoisiksi. Harri Dahlström Harmia harsosääskistä Kuinka pääsisin eroon pienistä harsosääskistä. Simosta ja Taivalkoskelta. Todellinen haaste on joessa lisääntyvän vaelluskalakannan aikaansaaminen. Itse elukka, kahden kolmen millin pituinen musta sääski, on mitä siroin hyönteinen, joka ei tekisi pahaa kärpäsellekään. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. peräisin nimenomaan kukkaruukuista eivätkä parvekkeelta, sillä se on juuri tämän lajin elintapa. Harmaapäätikkanaaraan päässä ei ole punaista lainkaan. Harmaapäätikan ja vihertikan erottaa toisistaan pään punaisen värin määrän ja kuvioinnin perusteella. Ei ole auttanut mullan vaihtaminen sen enempää kuin mäntysuopavesi tai raparperilehtien keitevesikään. Talvisin se nähdään pohjoisempanakin , useimmiten lintulautojen rasvaa koputtamassa. Valon ääressä aamulehteä lukiessa ne kyllä saattavat hiukan kutittaa juoksennellessaan käsillä tai nenänpäässä. Kauri Mikkola 53. Myös havainnot vihreistä tikoista, jotka kuitenkin tähän saakka ovat poikkeuksetta olleet harmaapäätikkoja, ovat olleet yleisiä. Erityisen runsaasti tikkahavaintoja on tehty talven 1993-94 aikana. Silloin olisi keksittävä nykyiselle vihertikalle uusi nimi. Radion Luontoillan tekemässä kyselyssä havaintoja viime talvikaudelta saatiin mm. Meillä harvoin nähdyillä vihertikoilla, sekä koiraalla että naaraalla, on enemmän punaista päässään kuin kuvan harmaapäätikkakoiraalla; vihertikkakoiraalla punainen väri ulottuu niskaan asti ja lisäksi sillä on punainen, mustareunainen viiksijuova. Syysmyrskyt olivat saaneet suolaisen veden kumpuamaan Itämeren syvänteistä, siitä tämä hieno havainto. vsk. Se asettuu lehtojen lisäksi haavikoihin, joissa on isoja haapoja. Nämä harsosääsket ovat erittäin todennäköisesti Bradysia amoena -lajia ja tiettävästi harmittomia kukille. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat /äheltää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vasta//aviksi osoilleeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 HELSINKI. Luonnonkiertonsa mukaisesti elävästä kalastuskelpoisesta lohitai meritaimenkannasta voi ylpeillä, mutta myös siika-, vimpaja nahkiaiskantojen kalastusmahdollisuudet kertovat joen hoidon onnistumisesta. Kyseessä oli Suomen ja Itämeren ainoa kampamaneettilaji, pikkumaneetti. Se vaatii ennen kaikkea ympäristönsuojelutyössä onnistumista, jotta joen tila, mm. Harmaapäätikka pesii Lounaisja Etelä-Suomessa. Näissä maissa harmaapäätikka karttaa vihertikan pesimäalueita ja elää vain niiden ulkopuolella, esimerkiksi pohjoisempana tai korkeammalla vuoristoissa. Mikä sen aiheutti. Vihertikka olisi kyllä harmaapäätikalle parempi nimi. Tosin Kannaksen esiintymistiedot ovat vanhoja. tehneet lohet ja meritaimenet palaamaan istutusjokeen kalastajien ulottuville. Toisaalta nyt voidaan myös kalakannat valita olosuhteiden mukaan, sillä alkuperäiset vaelluskalakannat on menetetty. Seuraavana iltana valoilmiötä ei enää nähty. Vihertikka on tavattu maassamme vain muutaman kerran siitä huolimatta, että se pesii Ruotsissa Upsalan korkeudella sekä Virossa aivan Suomenlahden rantaan saakka ja vielä Karjalan kannaksellakin. Kauri Mikkola Vihreä tikka läskiaterialla Ruokintapaikan läskinpalaa tuli nakuttelemaan vihreä tikka. Ne ehkä tulevat parvekkeen oven kautta, koska vihanneslaatikossani multa on paksun katteen peitossa. Lintukirjassa sanotaan, että vihertikka ei elä Suomessa. Tilanne ei ehkä ole niin dramaattinen kuin vaikuttaa. Sääsket ovat varmaankin SUOMEN LUONTO 12/94 53. Eroja on paras tutkia sellaisista lintukirjoista, joihin on kuvattu molemmat lajit ja molemmat sukupuolet. Ne lisääntyvät valtavasti kukkaruukuissa eivätkä pidä lepoa talvellakaan. Kun lintujen nimet on juuri tarkistettu, lähiaikoina ei liene odotettavissa nimenmuutosta. Eläimen pinnassa on kahdeksan pitkittäistä kamparivistöä, joiden aaltomainen liike kuljettaa otusta eteenpäin, sekä kaksi pitkää rihmaa, "lonkeroa", joiden limasolut pyydystävät pieniä planktoneläimiä ja -kasveja ravinnoksi. Seppo Vuo/anto Tuiketta hyisessä meressä Kerran joulukuussa näimme Tammisaaren ulkosaaristossa iltapimeällä meressä fosforimaista valontuiketta, kuin smirgelin kipunoita. Niiden toukat elelevät mullassa syöden ehkä sienirihmastoa tai muuta orgaanista ainesta, eivätkä ne vahingoittane kasvin juuristoa. Meillä harmaapäätikka korvaa vihertikan juuri samantyyppisissä jalopuulehdoissa, joissa vihertikka asustaa ulkomailla. Monet kampamaneetit sekä eräät muutkin valtamerieläimet hohtavat sinertävää valoa, mutta ilmiön merkityksestä ei ole tietoa
3/8 Energiaooppera (Kulmanen) 1/33 Raaka valtapeli tuhoaa Vuokatin 5/4 Pikkutikka tarvitsee apua 3/22 Entä jos jäisimme ulkopuolelle. vsk.. (viitasammakko) 5/9 Pala maata turvaan 2/7 Rantojen suojelu saatava eurokuntoon 4/3 Pihlajaveden suojelu etenee 1/26 Missä kamelit höyryävät 2/4 Vuotoksella hukkuu ihminenkin 12/3 Missä ne ovat nyt. 5/ 18 Asukkaat voittivat sorakii stan Juualla 12/7 Keidas lumiaav ikolla 1/29 Vaarunvuoren pumppuvoimala 6-7/5 Eduskunta hyväksyi Rion Meren komposti ja kukkapenkki 8/25 Valtio ja kunnat säästävät energiaa l/7 monimuotoisuussopimuksen 8/5 Pure vaikka puuta (ikimetsä) 12/29 Ilmasto ja ilmansuojelu Ekotiimissä ympäristökelpoiseksi 6/8 Tutkimusmatka kotipihalle 5/33 Freonitehtaan loppu 4/6 El vytys uhkaa Merenkurkkua 2/6 Y_ eronkantajat palsasuolla 10/29 Kannattaako Helsinkiin tulla. 3/14 Varuskunta huolehtii Säkylänharjun Sorsastuskauden alku (Niklander) 6-7/22 Veltto Virtasen asenteet 1/48 uhanalaisista (harjusini iipi) 6-7/9 Toinen ympäri stötiede (Massa) 12/28 Vesilaki ei kelpaa KHO:lle 2/6 Virikkeet tarpeen tarhassakin 4/22 Tulen kuuntelua (Huovi) 12/13 Vuorossa tie Lemmenjoen puistoon 12/8 Uusia suojelulajeja 5/9 Vapaakaupan suuri illuusio (Vahtera) 5/32 Vuotoksen maanomistajia yhä lisää 9/5 Uuttukyyhkyä palautetaan Pirkanmaalle 6-7/8 Voimaa maasta (Osmo Rauhala) 6-7/16 Vuotoksesta Viinaselle rahasampo. 4/9 Rantaluonnon suojelun viimeiset hetket 1/3 Osta maata Vuotokselta 5/6 Mikä kumma pulputtaa. 3/6 EU:n tavoitteena suotuisa suojelun taso 5/37 Ayriäi sten juhlaa 3/29 Raskasmetallipäästöt pienentyneet 4/6 EU työllistää luonnonsuojelijoita 6/ 11 Varo aurinkoa! 5/7 Heinolan hienoin luontokohde suojellaan 12n Eläimet Huhmarmäki hautakiviksi 12/7 Amiraaleja poistui meren yli (perhoset) 10/8 Jätteet, myrkyt ja kierrätys Hylkeentappaja tuomittiin 1/9 Flamingo Imatralla 10/9 Dioksiineja jo äidinmaidosta 3/6 Hyv inkään Kurki suo kasvuturpeeksi. 10/4 Lumikirppuja ja potnapekkoja 2/5 Kesä voitti taas 6-7/3 Norpat kiittävät merkonomeja 1/7 Luonnolliset naamiot (hyönteiset) 6-7/67 Kohtuuttoman vahva kaivoslaki 10/3 Norppa pääsi KHO:n suojelukseen 3/9 Maakotkien suojelu tehostuu 3/9 Lohi boikottiin. 10/5 Vaikenee lintujen kuoro 6-7/8 Sankari (Aura Koivisto) 3/13 Valtion maat liikelaitoksen hallintaan 2/7 Valkoselkätikka paljasti asenteet. (Vahtera) 8/40 Rantakaava ei toimi 4/14 Punkilta kannattaa suojautua 6-7/7 Erilainen luontokuva 3/40 Rantaräyhästä norpparauhaan 1/5 Pyrstötiaiset vaeltavat 2/4 Ihmeen äärellä (Turunen ) 9/ 13 Rantoja hakataan yhä 6-7/5 Pöllöt huhuilevat 3/9 Jasnaja Poljana (Aura Koivisto) 6-7/46 Rantojen kalleus on kaavoittajan syytä 5/ 16 Rannoilla käy rouske (vesimyyrä) 4/28 Kehittäminen ja projekti (Aura Koivisto) 5/13 Rion päätökset täytäntöön (Lahti) 4/5 Rytöjen pirteä pystypyrstö (peukaloinen) 5/22 Kemiallista sodankäyntiä (Aura Koivisto) 10/ 13 Ruislinnun laulua Helsingin sydämessä 1/8 Salmonella vaanii lintulaudalla 3/8 Kevään pyhät riitit (Huovi) 4/13 Saaristoluonnon kohtalon hetket 8/12 Sammakot talvehtivat maallakin 2/4 Kohti ympäri stövastuuta (Wahlström) 3/33 Saaristomeren biosfåäri alue 10/7 Sekametsän liitelijä (l iito-orava) 6-7/36 Kotiinpäin (Sirola) 2/13 Saimaannorppa Suomen arvokkain eläin 3/9 Selkäuimareita (malluaiset) 8/29 Lukuelämys neljän vuosikymmenen Suojelijoita syytetään maanpetoksesta 5/5 Siipiniekkamme Afrikassa 10/33 takaa (Suvisaaren kirja) 5/24 Suojelu tehoaa 6-7/4 Sitnu löytyi kuolleena (kiljuhanhi) 10/9 Luonnonsuojelun etiikkaa (Linkola) 3/38 Suomen ja Euroopan liiton ympäristöSuomen kauri s tuli takaisin 12/34 Luonnonsuojelun vaiettu neuvottelut: Kuka voitti kuka sopeutui. 4/4 Harjusinisiipien siirto sujui hyvin 11 /24 IVO:"Jatkamme ydinjätteiden Isot hankkeet tarkkaan syyniin 2/8 Harmaasorsa Töölönlahdella 1/9 vientiä Venäjälle" 1/6 Järjestöt vetosivat rantojen puolesta 1/8 Helmipöllön perhesuunnittelua 4/8 Kasv it syövät ympäristömyrkkyjä 11 /9 Kaavoitus vie tummaverkkoperhosen 9/7 Huuhkajilla jalkavaivoja 4/7 Kansallispuistojen jätehuolto kuntoon 4/7 Kaivosjätit iskevät suojelualueisiin 10/24 ltämerennorppia luultua vähemmän 8/6 Kotimainen ruoka varsin puhdasta 4/6 54 SUOMEN LUONTO 12/94 53. 8/3 Makeasti oravainen ... 1/4 Lähi luonto kunniaan! 5/3 Nuuksiolle lisämaata 12/6 Metsoa metsästettiin Uudellamaalla 11 /7 Olemme jo Euroopassa 9/3 Oma koti koskikaralle 12/5 Metsän hörökorva (metsähiiri) 10/36 Puunkäyttäjät kantamaan vastuuta 11 /3 Opettajat pistäisivät OAJ :n arestiin 4/7 Mihin Kuhmon peurat häv iävät. SUOMEN Keivitsan kaivoksesta YV A-lain koetinkivi 2/8 Kaakkuri kaipaa rauhaa 6-7/24 Ketokukat kukoistavat postimerkeissä 5/8 Kalalokki pesi tammessa 6-7/8 Kuluttaja kesytti sellu jätin 11 /20 Kansipaikoilla (muuttolinnut) 4/30 Kuullaanko kansalaisia (YV A-laki) 11 /34 Karhu 12/22 LUONTO Lemmenjoelle konelupia 11 /8 Karhun kaatolupia lisättiin 9/5 Lemmenlaakso tienposkessa 5/30 Kesannointi on peltopyille mieleen 2/5 Lisää vain vesi (Vuotos) 12/16 Kesärantojen hely (telkkä) 4/32 1 994 Luonnonarvot jäävät jalkoihin 10/22 Kiljuhanhi sai repun 9/6 Luonnonsuojeluliitolta EU-kirja 5/9 Korkeasaaren aasianleijonan pennut 11 /4 Luonto Inarissa, Ilomantsissa ja Turussa 12/4 Koskikara ei pelkää kylmiä kuohuja 1/34 Luontokartoittajia valmistui 11 /8 Kotkan kotiutus Etelä-Suomeen 8/7 Maailman suurin kaivosyhtiö Kuningas palasi taivaalle (merikotka) 2/34 tähyää Lapin malmivaroja 3/48 Kurkien yö 9/30 Pääkirjoitukset Maanvaihdoilla vauhtia luonnonsuojeluun 8/4 Lastut lentävät pihapuusta (palokärki) 3/18 Maastossa huristelu pysyy luvanvaraisena 2/6 Leijona saa siivet (muurahaiskorento) 6-?n2 EU on uhka ja mahdollisuus 2/3 Metsästys sopii huonosti Liminganlahdelle 9/4 Lepakot etsivät piilopaikkaa 9/9 Hieno voitto Nuuksiossa 3/3 Metsästäjiltä markka maakotkalle 4/4 Liito-oravien esiinliito Pirkanmaalla 10/9 Hirvijahti alkaa liian aikaisin 10/3 Mökkikylä kansallispuiston kylkeen. 6-7/58 Pyhi stä puista yhdentyvään Tiivis yhdyskunta säästää rahaa ja luontoa 1/ 14 Taksimiehet kyydittivät sorsia 6-7/8 Eurooppaan (Hyvönen) 2/24 Tiurasenkrunniko huviveneille. 5/6 Talven uhmaajat (talvehtivat linnut) 11 /26 Rakkaudesta laulava hiljaisuus (Turunen) 1/ 13 Toiveiden tynnyri (EU) 9/ 16 Teerensoidin parhaimmillaan 4/9 Rakkaus kirsikankukkiin ja golfiin Turkisten vastustajat riisui vat 5/7 Tervapääsky tuo kesän kaupunkiin 6-7/64 (Mannonen) 9/43 Uusi vuosi vihertää 12/9 Tikkavaellukset 1/5 Sadun maisemissa (Huovi) 8/ 11 Vaarunvuori kultaa kalliimpi. 10/4 Seikkailu (Sirola) 11 /13 Varjella vai viljellä. 1/38 Suoperhosille kelpaa vain oikea suo 6-7/60 painajainen (Linkola) 4/36 Suomi joutuu tiukentamaan Suriseeko korvissa. (huonekärpänen) 9/34 Luonnotonta luontoa (Sirola) 6-7/13 rantojensuojelua 3/4 Susille taustajoukko 11 /5 Muutoksen tuulia metsissämme (Seppälä) 4/42 Talousmänty ei taivu veneeksi 6-7/6 Sutta vainotaan rauhoituksesta huolimatta 5/ 14 Perhesuunnittelu edistyy (Lindström ) 10/28 Tammet Ruissalon turvana 5/26 Säikäyttikö sisilisko. (nokikana) 2/9 Pietikäinen palkittiin 8/5 Mullan myllääjä (maamyyrä) 8/30 Esseet, kolumnit ja kulttuuri Pohjolan luonnonsuojelijat Myyräkansa menestyy tänä vuonna 2/9 Angelista kajahtaa (Angelin tytöt) 2/16 epäilevät yhdentymisen etuja 2/38 Naakat nousuun 12/24 Elämän summa (Linkola) 2/26 Puran Vuotos-päätös oli laiton 11 /6 Onko hyyppää näkynyt. 8/5 Yömuutto kiihkeimmillään 9/9 Uuden ajan eläinhistoria (Linkola) 1/20 Vuotos-katselmus alkaa 1/9 Energia Yksilöitymisen ihanuus ja kurjuus Vuotoslaiset jäivät vai lle oikeusapua 3/16 Energiaoopperassa yksiääni sesti 1/6 (Uusitalo) 6-7/87 Vuotos olisi elohopea-allas 3/17 Hullut suurvoimalasuunnitelmat 3/5 Kotimaan luonto ja Välkkyä toimintaa 11 /9 Jätekaasu lämmittää sairaalaa 6-7/6 ympäristönsuojelu Ympäristön ja ihmisten suojelija 8/4 Laki ydinjätteistä lepsuilee 11 /7 Aarniosaarten lumoa 8/18 Ympäristövaikutukset arviointiin 9/5 Lämpöä auringosta, maasta ja vedestä 8/9 Apurahoja luonnonsuojeluun 6-7/4 Älynvälähdyksiä (Ekoinno-94) 12/46 Maakellaria rakentamaan 4/20 Arkipyöräilyä kehittämään 12/6 Biotoopit Takaisin hiilikauteen
6-7 / 12 Apua eroosioon 8/39 Vesikasvit kertovat meren tilasta 6-7/54 Säästävä käsien kuivaus. 2/45 Tyrni hehkeimmillään 10/9 Saippuaa oliiviöljystä 11/1 2 Valkolatva tuomi 5/8 Sammutanko tietokoneen. 10/12 Eurooppa pahentaa omia tulviaan 2/44 Energiaa peliin 5/ 11 Vaaralliset hi irenmyrkyt 12/12 Guyanan metsät menevät 5/47 Henkilökohtainen palaute 9/ 11 Vaipat, bakteerit ja kompostit 10/ 12 Huima pudotus menneisyyteen Hillasoilta vitamiineja 6-7/ 11 Valmista kompostia 5/1 2 (Grand Canyon) 3/42 Hukkapuusta lämpöä talven varalle 6-7/ 10 Valokuvaajan murheita 9/12 Ihmiset kuolivat kuin kärpäset (Bhopal) 12/38 Juomatölkkien kierrätys 12/ 11 Valokuvarovio. 6-7/12 Karjalaiset löysivät helmensä (Pyhäjärvi) 9/36 Makuja koko vuodeksi (yrtit) 3/10 Palaako maaöljy kynttilöissäkin. 5/12 Monikäyttöisen soijan merkilliset matkat 11 /23 Kevät koittaa puutarhassa 4/8 Mistä pölkkyä pesään. 3/46 Opas ekovalintoihin 4/10 Tähtimies pyyhkii kiikareilla pölypilviä 11 /32 Metsäkampanja puree Kanadassa 10/40 Pellavaista 6-7/10 Miksi kärsä halvaantuu. 11 / 11 Pyörremyrskyjä Suomenlahdella 12/9 Meren karjan laitumilla 4/46 Mutkikas oikeus onkimiseen 5/11 Talvi herättää taiteilijan 1/4 Merikarhut vähenevät 11 /45 Niittysiemeniä lähiluonnosta 9/ 11 Talvi pitkästä aikaa! 4/24 Merinahkakilpikonna häviää. .. 3/12 Katkarapu Suomeen Pohjois-Atlantilta 6-7 /53 Kellojen aikaan 6-7/42 Mistä maatiaista. 9/6 Loistevai hehkuvaloa akvaarioon. 8/10 Kotojärvestä kamppaillaan 4/5 Mutaa ja myöhäisiä kylvöjä 10/6 Paras paristo taskulamppuun 8/10 Ojat umpeen 10/ 14 Pajunkissat heräävät 3/8 Pelimuovin salat 11 / 12 Päijänne-liike muutti vesi lakia 11 /8 Pihlaja, Raunille pyhitetty 1/16 Pesuaineiden joutsenmerkit 8/10 Tuusulan järven jätepatja saa savi.kannen 2/28 Poimi pienoisomenia 9/8 Pesuaineiden ympäristöystävällisyys 2/12 Ulkomaiden luonto ja Ruosteisia kuusia 9/8 Pölypussit kaatopaikalle 3/12 ympäristönsuojelu Sieniä pakkasessa 11 /30 Ruoste ja kalkki WC-istuimessa 1/12 Aborttipilleri norsuille. 2/12 Lupiinin siemeniä keräämään 8/7 Ostaisinko uuden jääkaapin 12/12 Vedet Maatiaisamaryllis lumoaa 1/9 Pakastin kompostoriksi. 4/12 Metsät Lohelle vaaditaan pyyntikieltoa 4/6 Ei kotipolttoa rakennuslevyille 11 / 12 Hakkuun jälkeen 8/22 Luonnonlohen on saatava hengähdysaikaa 8/14 Hauskanpidollakin haittansa 9/1 2 Huijauksella vanhoja metsiä vastaan 6-7/4 Meritaimenia istutettiin Espoossa 9/6 Huuhteluaineet huolettomia. 4/16 Suomesta Itämeren lohihäirikkö 1/8 Ihottumaa joutsen-pesuaineista 5/12 Metsämaisemaa on hoidettava 9/14 Toutain yhä uhanalainen 6-7/9 Kaivoveden laatu 4/12 Suojeltu muttei turvassa 2/14 Virtaviivaista väkeä 6-7/49 Kertakäyttöiset lastenruokapurkit 1/ 12 Tarvitaan laki metsäluonnon suojaksi 11 /16 Kasvit ja sienet Kertavai kestoastioita 6-7 / 12 Nautintoja maailmalta Etelä-Suomen kuuset kasvoivat huonosti 3/4 Kestopuun vaihtoehdot 3/12 Ananaksia auringon alla 10/27 Huonekasveja voi auttaa talven yli 11 /5 Käryävää musiikkia 9/ 12 Banaani on ruohometsän hedelmä 4/47 Hävittääkö lääkekäyttö kihokin. 4/12 Ikkuna Tyyneenmereen 8/34 Kahvia ilman pahvia 12/10 f\ lä polta vaippoja 5/1 2 Järvi ilman vettä (Aral ) 11 /38 Kakat kastemadoille 1/ 11 Qljyt kompostiin. Lanta kompostiin 4/7 Posti kul kee, kun lähetti polkee 5/ 11 Mitä tehdä loppuunkalutulle suolle 5/5 Lohjan Karstu sai laji tteluaseman 12/8 Pullo on mieluinen juomapakkaus 2/ 11 Suosaarekkeet säilyvät 6-7/5 Mansikan jäämät sallituissa rajoissa 6-7/7 Purje kiidättää soutuvenettä 9/ 11 Turve hoitaa ja lämmittää 3/26 Myrkkyjä kiskoilla 10/4 Raiteilla vain ranskalaista vettä l l/11 Viron ja Suomen vuori stojuuret 4/9 Rakennusjätteen lajittelu onn istuu 3/4 Sinustako Suomen Celsius. vsk. 1/ 11 Maatalous Romualan yritys palkittiin 6-7/4 Takuu ei ole tuotteen kestoikä 4/ 10 Fosforilannoitus väheni, typen kylvö jatkuu 8/5 Sodan jäljet 9/7 Talo kuin aurinkokenno 4/ 11 Tammisaari ottaa uuden jätelain tosissaan 3/6 Taskulämmintä (retki keitin) 12/ 11 Ihmisen näkökulma maaseutuun 6-7/14 Tienvarret siisti ytyvät 12/8 TV2: n Ekoisti muuttuu 12/ 11 Lammas elättää 10/16 T,urve imee viemärihajut 6-7/7 TV2:n Ekoistin monta kanavaa 2/ 11 Luomusta voimaa maaseudulle 2/8 Oljyinen maa komposti in 12/6 Uppolierokomposti 5/1 1 Luomuviljely etenee Pohjolassa 10/6 MTK:n jääräpäisyys pitää kanat häkissä 11 /7 Kalat ja kalastus Valokuvauksen ympäri stökemiaa 1/ 10 Ahven ui kansalliskalåksi 5/9 Vuole hyvää mieltä 11 / 10 Maisemansuojelu ja -hoito Harjus pärjää Vantaan joessa 10/8 Ytysinappia Pöytyältä 1/ 11 Ketokukat suosivat niukkuutta 9/26 Jokikalastuksen arvo on unohdettu 11 / 14 Ämpäreittäin sinistä ja punaista 8/8 Luonnonmukaisia tienpientareita 10/6 Kalojen makuhaitat vähentyneet 11 /8 Kysy ekoneuvoa Nelostien maisemia kunnostetaan 10/7 Kansalliskalaa äänestämään 1/5 Auton pesu 12/12 Perinnemaisema on aarre 6-7 /32 Kirjolohi yllätti 12/9 Bensan lisäaineet 2/12 Riukuaita luo tunnelmaa 3/34 Kuolan päästöt uhkaavat kalastaa 4/6 Biohajoava muovi. 9/5 Kondorikuolemat jatkuvat Kaliforniassa 9/47 Kunnallinen kuluttajaneuvonta vaarassa. 2/12 Kalifornia sijoittaa aurinkoenergiaan 2/44 Kalat ja perkuujätteet kompostiin 5/10 Oljyvärit ja tärppätit ongelmajätettä 3/12 Kasv ihuoneen epävakaus kupla. 5/49 " Kandee mennä kalaan" 5/10 " Kehitys" vie kodin (Bargin pato) 2/40 Kansantaidetta Namibiasta 2/10 Liikenne Keltasilmäpingviini selviytyy. 11 /12 Kaakao matkaa meille Euroopan kautta 3/25 Ikivanha mestariteos (kalmojuuri) 6-7/57 Maitotölkit voidaan polttaa 9/12 Kahvi kypsyy tropiikin paahteessa 1/ 19 Joulukukkien aikaan 12/5 Mihin tuhka. 1/ 12 Karjalan piirakan riisi voi tuUa Australiasta 9/39 Karviaisia tutkailemaan 4/8 Mikä tekstiiliksi. 4/44 Pelotin pelastaa 5/11 Maaja kallioperä Monarkkien näytös 5/48 Pihlaja käyttöpuuksi 11 / 11 Jää muovasi maan 2/1 8 Norsuille kyytiä 8/38 SUOMEN LUONTO 12/94 53. 10/ 12 Viini virtaa Euroopasta 12/33 Lesken lehdet 4/8 Onko zeoliitti vaaratonta. 55. (tonnikala) 2/25 Lehti puussa, lumi maassa 11 /5 Myrkyt Itämeren kaloissa. 6-7/10 Melu-Express 8/5 Kovakuoriaiset häätävät Kuvantekijän viisaat teot 1/ 10 Moottoritiestä kanneltiin 2/6 rantakukkaa Amerikassa 11 /44 Kävele ja kuntoile luonnollisesti 9/10 Oulujärven ylitystieltä katosi kannatus 3/6 Latvian metsiä yksityistetään 1/46 Liian tehokasta tahrattomuutta 9/10 Suomi haluaa liikennesolmuksi 9/24 Lintuja ahdistellaan Britanniassakin 5/49 Liika lämpö haittaa terveyttä 10/ 11 Tiehirviö haukkaa Lohjanharjun 4/5 Luonto jatkaa taistelua (Karjala) 10/38 Luomutilalla märehtii tyytyväinen karja 4/ 11 Luonnonilmiöt Luontokin kärsi rotusorrosta (E-Afrikka) 6-7/8 1 Lääkitystä luonnosta 6-7/ 11 Hyvästi Otava 10/8 Maataloustuella viedään ongelmia 1/47 Marikassi sai uuden hihnan ·1/ 11 Lumparni sta Suomen viides Malmö maisemoitu pyöräilykaupunki 11 /45 Metsäisiä makuja 10/10 meteoriittikraatteri 3/7 Meneekö metsä. 9/46 Kaukolämpöäkin kannattaa säästää 2/ 11 Joukkoliikennettä kurji stetaan l/7 Kissat kiusana Australiassakin 6-7/80 Kertakäyttöveroa saksalaisittain 10/ 11 Liikenneliitto ajaa kevyemmin 1/7 Kolme sisarta (Australia) 9/40 Kiinalaiset muovikassit 12/10 Lopettiko Viinanen tienrakennuksen. 11 / 12 Bioenergiaa Intiassa: Gobarkaasu 6-7/79 Vilukukka on vielä jäässä 2/9 Tölkkien alumiinisisus 1/ 12 Dokumentti kylänenetsien elämästä 12/40 Uusi jätelaki maaseudulla 10/ 12 Eivät sittenkään viimeiset (pohjanmerinorsut) 4/45 Kuluttajan valinnat Uusiopaperi, järkeä vai ei. 4/ 12 Suomi maailman savurenkaassa 5/50 Kirokukasta polttaraiseen 6-7/30 Munakennot 5/ 12 Teetä trooppisilta rinteiltä 8/33 Kultapalloja vaalimaan (kullero) 5/8 Muoviin käärityt keksit 8/1 Tyyneltä valtamereltä. (Arabuko-Sokoke) 8/39 Muovia ylle. 10/ 12 Armeija lähti, sotku jäi (Viro) 11 /43 Vielä on mansikkapaikkoja 6-7/20 Tolueeni ei ole vaaraton 1/ 12 Aurinkokeittimiä Nepaliin 6-7/79 Villinä puutarhaan 9/8 Tonnikalaa boikotoimaan. 12/12 Euroopan suurin aarnio (Ural) 1/40 Auringonkukkaa 4/1 1 Vaaleat mäntyseinät. :i1/12 Hyvästi hakkuuaukko
8/37 Matelija! ja sammakkoeläimet Issakainen: Saaren kirja 1/53 Uusi lintu Afrikasta 5/47 Kuoleman satoa kutulammella 5/64 Jensen: Suomen ja Pohjolan nisäkkäät 11/51 Uusia kansallispuistoja Viroon 4/45 Kyy syö linnunpoikia 8/49 Karttunen, Manner, Tuovinen: Vain langustien tähden 8/38 Tähtitaivas 2000kartasto ja käsikirja 12/47 Vasta kevät paljastaa Komin Nisäkkäät Kero & Seppovaara: Huussi 5/59 öljyv uodon laajuuden 12/40 Hamstraajia luonnostaan 2/57 Klinting: Ensimmäinen eläinoppaani 9/53 Venäjän ainoa ympäristölehti 2/43 Hirviemolta loppuivat keinot 1/56 Knoflacher: Zur Harmonie Viiden prosentin tavoite Hämähäkit nurinpäin 8/48 von Stadi und Verkehr 4/52 Pohjoismaiden metsille 12/41 Lepakko osaa perhostella 8/48 Kokkonen: Karjalan saloilla 3/55 Viinaa autoilijoille. 5/47 Parvi yhtenä lintuna (kalat ja linnut) 11/57 ympäristö tila, kehitys ja uhat 6-7/88 Paanajärven kylän viimeinen kesä. 5/63 Tutki ja tee -sarja 1/52 Suojelualueet Sortavalaan ja TolvajärveUe 5/47 Minne munankuoret katoavat. Nosturi vie tropiikin Kala kuin ruoho (siloneula) 4/56 asuinympäristöt 8/47 salaisuuksien äärelle 12/41 Miksi hauki vihertää. 8/46 Puoli Ruotsia ojituskieltoon 1/46 Brown (toim.): Maailman tila 1994 4/53 Rion monimuotoisuussopimus voimaan 1/46 Linnut Burenhult (toim.): Ihmisen suku, 1. Samhället längst ute 5/58 Kalat ja äyriäiset Alalammi (toim.): Maisemat, 56 SUOMEN LUONTO 12/94 53. vsk.. osa 9/52 Ruotsin suurpedoilla menee Harakka vei pääskynpojat 6-7/93 Burnie: Elävä luonto, Tutki ja tee -sarja 1/52 entistä paremmin 3/47 Kehrääjät vähissä 8/49 Chinery: Euroopan hyönteisopas 10/52 Rämetulikärki häv isi maailmasta 1/47 Kuuleeko vai näkeekö räkätti madon. (kuusi) 12/52 kertaista keinoa pelastaa Maapallo 1/53 Wil/ums & Golueke: From ldeas to Action 8/47 Tuomen tyhjät pussit 8/48 Aikio &Mathisen: Samegiel Vilkka Leena (toim.): YmpäristöValkoisia kelloja kanervikossa 8/48 loddenamahusat (lintunimistö) 4/52 ongelmat ja tiede 12/49 Valkoinen tammi 10/56 Airas: Sienipieni ja mustan V,uo,joki: Ulkonokalta tuulee 9/52 Vappusimaa. 5/62 Kuparinen (toim.); Muuttuva maailmamme Vodlajärvi 6-7/80 Onko koirasusia. 1/56 Gore: Maapallo vaakakupissa 9/52 Sambesin patohanke herättää vastustusta 4/44 Miksi kurppajahtasi lepakkoa 9/56 Hann: Kiehtovat luonnontieteet, Soitinvalmistajat puita istuttamaan! 3/47 Mikä napsii herneet. 11/44 Törmiä pääskyille 6-7/94 Huhtaniemi (toim.): Filippiinien Tulppaani purjehti Hollantiin Vihreä tikka läskiaterialla 12/53 kestämätön kehitys 12/47 400 vuotta sitten 9/44 Hästbacka: Norrskär 5/58 Uhanalaisesta kauppatavaraksi. 6-7f)5 Erat & Luoma: Lähiöt viihtyisiksi 9/53 Saksalaisten pakkaukset Lentoa hanhien mukana 9/57 Fiedler & lain (toim.): muiden murheena 6-7/78 Miksei vanha pesä kelpaa. (räkätti) 5/63 Conservation Biology 9/53 Saksan perhehopeat ovat idässä 3/46 Mikseivät lokit risteydy. 6-7/74 Sininen rapu 10/56 Brax & Varis: Kestääkö ympäristö Padoista pelkkiä murheita Afrikassa 2/45 Voiko vaelluskalat saada takaisin. 4/56 Rakennettu kulttuuriympäristö 2/52 kysymyksenne?" 5/65 Miten muurahainen suunnistaa. 2/56 Metsäpeura 2/59 Tirri ym.: Biologian sanakirja 5/59 Mikä on tapionpöytä. 3/57 julkaisuja sarja A, moni steet 1-22 8/46 Luonnonsuojeluliitolta kultaa ja hopeaa 6-7/4 Mauriaisten joukkoherätys 4/56 Morris: Kuinka eläin kasvaa 11/50 Luonnonsuojelullitto tekee pieniä ihmeitä 5/4 Missä meduusat. 6-7/93 Hansson (toim .): Ecological Suomi mukaan Venäjän Mistä tintti tietää vaaran. 3/56 Kosonen: Uusi perheen sienikirja 10/52 Viron metsissä ryskyy 4/38 Muuttavatko lepakot. 11/44 Mihin sarvet katoavat (hirvi) 11/56 Koli: Someron vedet 6-7/89 Villistä luonnosta vaurautta (Zimbabwe) 5/40 Miten maamyyrä pärjää talvella. 4/56 Principles of Nature Conservation 1/53 ydinjätteiden hoitoon 3/47 Närhen reppu on kurkussa l0/56 Hautala & Tanttu: Villi vesi 10/53 Teddy tuli takaisin 5/46 Näätä munarosvona 3/56 Hobbs & Saunders (toim.): Tiikerillä menee huonosti 8/39 Pääskyt melussa 8/48 Reintegrating Fragmented Landscapes 3/55 Tonavan padosta hyötyä. 12/52 yhdentymisen. 5/63 mönjän salaisuus 10/53 Ohman: Utö. 4/56 ympäristöongelmia eilen ja tänään 5/58 Voittoja valasrintamalla 9/46 Orava pöntössä 2/56 Kuure: Kaunis Karjalan maa 1/52 Yhä useampi eläin kuolee liikenteessä 5/49 Pallopesä heinikossa (vaivaishiiri) 6-7/95 Lang & Hines: The new protectionism 12/48 Luonnon harrastus ja Siilikin kasvinsyöjä. 11 /56 Kaksikyttyräinen kameli 3/59 Karhunpennun kesä 3/54 Kotipihan sieniaarre 9/56 Keisaritamariini 10/59 Taylor & Orr: Lintuatlas 11 /50 Kuusikon valkeat tähdet (tähtitalvikki) 6-7f)2 Kierteissarvivuohi 5/67 Teollisuuden keskusliitto: Mesilillukka 6-7/92 Kulaani 9/59 Teollisuuden ympäristönsuojelun käsikirja 8/45 Mikä on käärmekuusi. 3/57 Andersson ym.: Hyvinvointivaltio Näpit irti kalmarista! 9/47 Nahkiaiset piilossa 1/57 ristiaallokossa arvot ja tosiasiat 6-7/88 Oikeuden päätös Exxon Valdezista 9/47 Onko evillä väliä. 6-7/92 Leakey & Lewin: Ihmisyyden synty 3/55 luonnonsuojeluaate Tarha voi suoda pitkän iän 12/52 Lehtinen ja Rannikko (toim .): Valaita vesillämme 10/56 Pasilasta Vuotokselle 12/48 Finlandiapalkinto kasvattajalle 11/8 Maailman uhanalaiset eläimet 4 5/58 Hannu Huttu päätti toimia 3/40 Selkärangattomat Mannermaa: Tulevaisuus Hellekausi (Timo Helle) 12/14 Harmia harsosääskistä 12/53 murroksesta mosaiikkiin 6-7/89 Herrasmiehiä lumikentillä 3/4 Kavaltaja itse teossa (loispistiäinen) 1/57 Markkola ym.: Liminganlahti 4/53 Kalalle mieli (kalapaikkaopas) 4/4 Kirppu puri 11/57 Matikainen: Kohti vihreää Afrikkaa 12/47 Kohtaamisia maisemassa 10/1 8 Kiusalliset intianjauhokoisat 2/56 Maynard: Yllättävä eläinmaailma 11/50 Lapsellakin on oikeus ympäristöön 11/9 Koivukehrääjän toukkapesue 5/64 Metsähallituksen luonnonsuojeluLuonnon puolustajat maksumiehinä 11 /9 Lentääkö toukohärkä. 11/57 Bernes (toim.): Pohjoismaiden Otsonireikä tappaa sammakot. 2/56 Mustarotta 8/51 Torkkomäki & Forsman: Mutkia koivun kasvuun 3/57 Myskihärkä 11/59 Muuttolinnut ilmojen valtiaat 8/46 Männikössä rapsahtaa (kävyt) 4/56 Naali 12/59 Verner-Carlsson & Nordqvist: Noidankehä nurmikolla 9/56 Partakorppikotka 6-7/99 Sinttejä ja vonkaleita 6-7/89 Purppuravaippa ja kultakutri 2/56 Kirja-arvostelut Westoby: Maailmanmetsä 2/52 Sieni sienen kiusana 1/56 Ahtola (toim.): Yrityksen 50 yksinWillamo: Kaakkurin huuto 11 /50 Tuli räiskyy nuotiossa ... 6-7/93 Museovirasto ja ympäristöministeriö: "Luontoilta mikähän on Miten hämähäkki syntyy. 9/57 Nykänen & Kinnunen: Taivaan merkit 1/52 Luontoleiriltä uudet arvot 9/7 Neonvaloja heinikossa (kiiltomato) 6-7/92 Peskov: Taigan erakot 3/54 Markkinavoimat ympäristöongelmien Perhosia kuin lumipyryä 6-7/94 Putkonen (toim.): Kansallismaisema 3/54 kimppuun (Jukka Salo) 8/32 Perskärpänen on täikärpänen 10/57 Ramirez ym.: Vapaa Kana 1/53 Nuuksion kansalaisliike palkittiin 9/5 Puutiaisen hyökkäys 6-7/93 Rosenberg: Pienestä pitäen 1/52 Ruissaloon opastetaan 5/7 Siipiveikon mestarinäyte 5/62 Savolainen & Vainio: Siivekkäät Sallukka lähtee retkelle 1/22 Sitruunaperhonen pälvellä 3/56 säveltaiturit (linnunlaulukasetit) 4/52 Tunturi lumoaa 2/30 Tuiketta hyisessä meressä Schulze & Mooney (toim.): Kysy luonnosta (pikkumaneetti ) 12/53 Biodiversity and Ecosystem Function 11/50 Kasvit ja sienet Otököitä kaivossa 8/48 Shrader-Frechette & McCoy: Turvapaikka Korkeasaaressa Method in ecology 10/52 Kaikki siemenet eivät säily 1/56 Siivonen & Sulkava: Pohjolan nisäkkäät 11/51 Kaunotar rikkaruohoksi (peltopähkämö) 6-7f)5 Ahma 1/59 Slotte: Lågskär i Ålands hav 5/58 Kerrottu sini vuokko 5/63 Amurinleopardi 4/59 Suonpää & Korte-Suonpää: Kiirunankello Kuusamossa
. Suomen luonnonsuojeluliitto ry maksaa postimaksun. ............................... . Osoite: ........................................................................................... .......... Olen kiinnostunut Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestön Luonto-Liiton toiminnasta. . Nimi: ............................. Postinumero ja -toimipaikka: ........................................................... Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00150 /1 00003 HELSINKI L--------------------__ J Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa voit tukea myös lahjoitustilin P5P 800016-98850 kautta.. ........ Lähettäkää lisätietoja ja jäsenyystarjous vuodelle 1995 Allekirjoitus: ....................................................... . ............................. r------------------------~ SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO PALVELUKORTTI 1995 Ilmoittaudun Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Lähettäkää lisätietoja ja jäsenyystarjous vuodelle 1995. . Puhelinnro: ...................................................................................... ...............
The organisation should offer every member something and should not place the differing modes of action of members on a scale of values giving one priority over another. ln Lapland the deer are provided with fodder, although they are also capable of digging food out from under the snow with their hooves. vsk.. Roe deer increases in Finland by Antti Halkka Suomen Luonto 53( 12):34-37 According to information gathered by researcher Sakari Kankaanpää, the roe deer, Capreolus capreolus, has spread over practically the whole of Finland in recent years. Keminsaaret islands, picturesque eskers, peatlands and river banks, in addition to threatened animal and plant species, would ali be inundated by water. However, the colonies nesting in mediaeval churches are the best known. Satakunta Valtak. ln south Finland, roe deer have to compete with the white-tailed deer introduced during the 1930s. Kemijoki Oy own 76 percent of the land in the reservoir area, so that an equivalent proportion of involved parties and compensation seekers have been eliminated from the water court affair and the project is looking more healthy for the company. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Kotkankatu 9 005 IO Helsinki puh. LLimmi Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90 l00Oulu puh. (90) 176 633 LIIT.I'OHALLITUS Satu Huttunen (pj.), (98 1) 553 1527, Veikko Aalo, Leena Franssila-Karvinen, Vesa Heinonen, Malli Ikonen, Kimmo Kaakinen, Teuvo Niemelä, Maija Meura , Heli Saarikoski, Ari Ta,janne ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 49-5 1, 20100 Turku puh. The reservoir would inundate the homes of 10 families and create problems for 100 farms. 1 1 A, 00150 Helsinki puh. Here approximately 40 percent of the total population breeds in chimneys and 32 persent in natural cavities in trees. Outside the Åland islands, there are currently some I 500 roe deer, but the species is expected to continue increasing within the next few decades, eventually becoming commoner than the elk (of which there are now 100 000 in Finland). Local residents have pointed out that the water act does not cover compensation for ali the damage caused by the reservoir; for loss of berrypicking and hunting areas, ruined landscapes, destroyed habiSeuraava numero ilmestyy tammikuun puolivälissä Ympäristörikoksen tutkinta on poliisille kova pala Saako bastardikilpikonna pitää munansa Matkailualan kilpailu kovenee valteiksi ekoteot Huonekasvit puhdistavat ilmaa tats, and a generally uncertain future. 33200 Tampere puh.(93 1)2 131317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. 7 C 36, 28 100 Pori puh. Some roe deer have been removed from areas of high density and introduced in parts of south Finland. vs. lt seems likely that the availability of mediaeval buildings occupied by jackdaws has determined the total distribution of the species in Finland, since these have functioned as expansion centres for the surrounding areas. Vuotos residents await ParIiament's decision on legal aid by Ulla Ahonen Suomen Luonto 53(/2):/8-21 Kemijoki Oy plans on constructing a 238 square kilometre reservoir at Yuotos, in Lapland. The population is at its densest in the Åland islands, with 10 individuals per square kilometre. 15 Ulla Ahonen, toimittaja Pirkko Elomaa-Vahteristo, koulutussihteeri Susanna Huhtala, toimistosihteeri Esko Joutsamo, pääsihteeri Mi,ja Jumpponen, tallentaja Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Taija Ketala, järjestösihteeri Johanna Kotimäki, toimistoapulainen Ma,jukka Kulmanen, energianeuvoja Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Anna Parkkari, projektisihteeri Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussihteeri Mervi Taskinen, tallentaja Tuula Varis, kansainvälisten asiain sihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. The acceptance of the jackdaw as part of the old church milieu is demonstrated by the fact that during restorations of old churches, nesting sites have been constructed for these birds. At present Lapland is suffering from major environmental problems, including the Vuotos reservoir construction project, the preservation of old growth forests, mining rights reservations by large mining companies, and the protection of salmon. Kemijoki Oy's construction permit for the reservoir has progressed a long way in the water courts, but people living in the affected area are still awaiting the legal aid promised by the govemment. (90) 228 08206 Satu Hen111la-Nieminen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Ritva Pietiläinen puh. Otherwise they will have to be satisfied with just a demand for compensation. (90) 630 300, telefax (90) 630 414 58 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Researcher Timo Helle to be Association president by Ritva Kupari Suomen Luonto53(/2):/4-15 During 199596 the Finnish As ociation for Nature Conservation will be headed by Dr Timo Helle, a special researcher at the Finnish Forest Research Institute 's Rovaniemi Research Station. The ecosystems in the Yuotos reservoir area constitute an exceptionally rich part of Lapland. (953) 411 7358 Kaarina Tiainen Lappi Maakuntakatu 18. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. (98 1) 3115 828 Me1ja Ylönen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4. (90) 228 0822 1 Perämiehenk. (92 1) 301 141 Tuija Nyyssönen. The Association has an important role to play in the Finnish community as an authority in its field. The company intends starting the massive construction work in the area even before the work ha legal approval. Translated by Leigh Plester SUOMEN LUONTO 12/94 53. Pirjo-Riitta Oinaala, legal counsel for the reservoir area residents, feels the people should be given a chance to oppose the real problem, the actual building of the reservoir. For the water court to decide in favour of such a project the latter's benefits must be greater than its adverse impact. Legal aid arrangements have been made in the Ministry of Justice, but no-one can tel1 how SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Kotkankatu 9 00510 Helsinki, Finland Fax: +358 228 08 200 long Parliament will take to reach its decision and what form the legal aid will take. (960) 311 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk. 00150 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. (90) 228 081 telefax (90) 228 08200 Ma-pe klo 8.30-16. 96200 Rovaniemi puh. 11 A 8. Helle considers his forte as Association president an intimate knowledge of conditions in north Finland. Perämiehenk. The status of jackdaws by Eero Antikainen Suomen Luonto 53( 12):24-27 ln Finland the breeding population of jackdaws, Corvus monedula, has increased since the species was protected in the 1980s, present estimation 40 00~0 000 pairs. There is also a large population living in the Tornio region just south of the Arctic Circle. (939) 632 6163 Maija T. Helle's special sector in a multi-use research programme is reindeer husbandry and game management and their associated environmental is ues. Helle expressly wishes to emphasise the significance of the Association as an NGO. 11 A, 00150 Helsinki puh. (90) 8769100 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARKISTO Nervanderinkatu 1 1, 00100 Helsinki puh
Yhdeksi tärkeimmäksi syyksi arvellaan sitä, ettei tuntureilla ole poronhoidon luonteen muututtua talvisin enää yhä lailla poronraatoja kuin ennen. Kettukanta toipui sotavuosina nopeasti , naalikanta ei, SUOM EN LUONTO 12/94 53. Naalikannan pienuuteen on etsitty syitä. Porojen teurastuskin on keskitetympää. Venäläisten tutkijoiden merkitsemät ennätysyksilöt ovat vaivanneet jalkojaan yli 2 000 ki lometriä! Skandinavian naalitkin voivat olla aikamoisia kulkureita. Tosin näissä maissa naalin asuinalue on nykyäänkin laajempi ja kanta suurempi kuin meillä. Puolustelin menettelyäni sillä, ettei m1ssaan eläin~arhassa ole ainoatakaan luonnonvaraista kameliyksilöä. Se johtuu siitä, että noissa maissa on tunturien tundraa moninkertaisesti veITattuna Suomeen. Korkeasaaressa ei ole myöskään "aitoa" naalia, mutta hanke niiden saamiseksi on vireillä. Yksi hankkeen vetäjä on Ko1·keasaaren assistentti Leif Blomqvist. TURVAPAIKKA KORKEASAARESSA Naali huolimatta 1940 voimaan tulleesta rauhoituksesta. Korkeasaari on luonnollisesti jo esittänyt toivomuksen saada niiden jälkikasvusta pikku osuuden. Jo vuosia on keskusteltu siitä, että naalikannan säilyminen pitäisi varmi staa tarhaamalla. Ne on sijoitettu Nordens Arkiin ja kahteen muuhun ruotsalaiseen eläintarhaan. Vaikka naalin perimmäinen elinympäristö on tundra, se saattaa vaellella tundran ulkopuolelle. Naalin nahkaista maksettiin huippuhintoj a, nimenomaan 1930-luvulla. vsk. Ennätys I ienee Oslosta tavatulla; se ei ollut tarhakarkulainen, joita tietysti myös loikkii oudoi lla seuduilla. Tavoitteena ei ole vain pyrkiä luomaan lisääntyvä tarhakanta vaan myös si irtää sen jälkeläisiä luontoon, heti kun olot muuttuvat naalille myönteisemmiksi. Yksi lukemani hintanoteeraus oli "työmiehen kuukausipalkka". Tällä hetkellä eläinnarhamme Pohjois-Amerikka-alueen tundratarhassa asustaa myskihärkien seurassa tarhanaaleja, joista käytetään nimeä si nikettu. Naalinpentuja on pyydystetty kahtena kesänä yhteensä yhdeksän. Siellä punaturkki kilpailee naalin kanssa samoista ravintokohteista ja on tässä kisassa pienempää sukulaistaan vahvempi . Yleistä on matkailu sisämaasta rannikolle kesänviettoon. Käytännön toimet aloitti pari vuotta sitten, uhanalaisiin lajeihin erikoistunut eläi ntarha Nordens Ark Ruotsin länsiranni koll a. Ilkka Koivisto 59. Siperiassa tämä on yhtä säännöllistä kuin lintujen muutto. Hanketta tulee vetämään Asko Kaikusalo ja Korkeasaari liittyy siihen sekä toimintaettä rahaaktii vina. Ei ihme, että kettukin oli tuohon aikaan harvinaisuus. Suomen WWF:n naalityöryhmä on ollut ajatuksissaan sen verran isänmaallinen, että nyt kaavaillaan naalinpentujen hankkimista myös kotimaisesta kannasta. Olen aikaisemmin tällä palstalla esitellyt kaksikyttyräisen kamelin, josta Korkeasaaressa on vain "korvikemuoto". Ketunnahkakin oli silloin arvossaan. Asko Kaikusalon ja muutamien muidenkin naaleja tarkkailleiden havai ntojen mukaan kettu myös tappaa naaleja, aikuisiakin. Naalikannan uuden tulemisen turha odotus ei ole koske~ nut vain Suomea vaan myös Ruotsia ja Norjaa. Skandinavian naalikanta harveni nopeasti tällä vuosisadalla. Ruotsissa ja Norjassa rauhoituspäätökset oli tehty jo aikaisemmin. Kenties vielä ratkaisevampaa on havaittu sekä Suomessa että Ruotsissa : kettu on yleistynyt ja levinnyt naalien valtakuntaan
Kiinteistöyhtiölle annettiin nimeksi Helsingin Kotkanpesä. Kotkanpesä sai asukkaat Suomen Luonto ja Suomen luonnonsuojeluliitto ry muuttivat joulukuun alussa yhteisiin toimitiloihin Helsingin Alppiharjuun. Uusi osoitteemme on Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Puhelinnumeromme säilyvät entisinä