Suomen Luonto 12/1998 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

z Ll..J 6 :) V) lrtonumcro 33 mk
Ruuhka-Suomi tarvitsee oman, kokonaisuutta katsovan aluepolitiikan, jonka avulla asunnot ja työpaikat voidaan rakentaa siten, ettei ympäristö tärväänny ja työmatkaliikenne ja palvelut saadaan järjestettyä ympäristöä säästävästi. z Ll.J 6 :) V) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. 2 Ruuhka-Suomi tarvitsee oman aluepolitiikan Hannu Vallas Eteläisen Suomen ruuhkautuminen on saatava hallintaan kokonaisuutta katsovalla maankäyttöpolitiikalla. SUOMEN LUONTO 12/98. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 250 mkja kestotilaus 235 mk. Tiivistetäänkö nykyisia kaupunkeja äärimmilleen vai rakennetaanko esimerkiksi nauhakaupunki Tampereen ja Helsingin välille pääradan varteen. Suomen luonnonsuojeluliitto kiinnittää ruuhkautuvan etelän ja kasvukeskusten ongelmiin huomiota juuri valmistuneessa lähiluonto-ohjelmassaan. Irtonumero 33 markkaa. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa) 170 mk. Liitto vaatii muun muassa luontoarvojen, virkistysalueiden ja koulujen tarvitsemien luonto-opetuskohteiden ottamista huomioon maankäytössä. Viime keväänä kävi ilmi, että tilan ja sitä ympäröivän metsäja vi ljelymaiseman päälle on suunniteltu 15 000 hengen lähiö. Perheen onnen lisäksi hanke tuhoaisi hienon kulttuurimaiseman ja Hervannan luonnonmukaisuudella markkinoidun lähiön ulkoilualueen. Jotkut vetävät välistä ja kuntalaisille jää tärvätty, epäviihtyisä ympäristö. (03)751 1 815 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tula Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Pääkaupunkiseutukin on vaarassa menettää keskeisen vetovoimatekijänsä, luonnon. Jääviyspykäliä venytetään kuin purukumia, ja ihmisiä pidetään pelinappuloina. (09) 228 08210 ja 228 08224, sähköposti: kaitosaari@sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 64. Muuttopaine on kuitenkin saatava hallintaan. Vuoreksen aluetta Tampereen ja Lempäälän rajalla. Käytä palvelukorttia sivulta 64 tai soita tilaajapalveluumme (09) 228 08210 tai 228 08224. Liiallinen tiivistäminen hävittää vihreät henki reiät ja synnyttää luotaantyöntävän ympäristön, jossa ihmisetkin sairastuvat. Kähmintöjä on viime vuosina ollut toki muuallakin Suomessa, etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa on mahdollisuus takoa suuria rahoja. Tässä numerossamme julkaisemme koskettavan tarinan perheestä, joka oli hiljan muuttanut vanhalle sukutilalle ja alkanut rakentaa sinne elämäänsä. Lähetämme käyttöösi tyylikkään lahjakortin. (09) 228 081 telefax: (09) 228 08200 sähköposti: sukunimi @sll.fi Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri/ Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 08214 Toimittajat Antti Halkka, 228 08203 Salla Tynys, 228 08216 Juha Valste (virkavapaalla) Markku Tanttu (ulkoasu) Värierottelu! Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tula Oy/ Markku Kemppainen puh. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Virkamiesten suunnitteluintoa ei jarruttanut edes vuotta aiemmin vahvistettu seutukaava! Kuntien maankäyttö näyttää olevan viimeisiä epädemokraattisen vehkeilyn linnakkeita, joissa muutamat johtavat virkamiehet ja poliitikot voivat hääriä mielensä mukaan. Vielä suurempia paineita on pääkaupunkiseudulla, jonne ennustetaan muuttavan lähes 200 000 uutta asukasta vuoteen 2020 mennessä. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. Väestön pakkautumista etelään tuskin voidaan eikä edes tarvitse pysäyttää. Vuores-hankettakin perustellaan julkisuuteen sillä, että jonnekin on rakennettava asunnot yli 30 000 tamperelaiselle lähivuosina. Jorma Laurila Suomen Luonto on hieno lahja! Tilaa ystävällesi lahjaksi Suomen Luonto. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 00510 Helsinla puh. Eteläisin Suomi ruuhkautuu kovaa kyytiä. Tilaushinnat Määräaikaistilaus ( 12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Tapahtumapaikka on Anniston kylä Tampereen ja Lempäälän rajalla Vuoreksessa. Vuores-hanke on uskomaton esitys, jonka olisi luullut jäävän jo härskiyden historiaan
Kuumia höyryjä sivuilla 34-37. 57. Särkeekö virkamiesten mielivalta Suonpäiden unelman 4 Virkamiesten ja asukkaiden todellisuus vastakkain. Tulihöyryjen laaksossa 34 Suomen Luonto 1998 60 Vuoden sisällysluettelo. Tuulikun joulu 28 Viron Matsalunlahdella on rauha maassa. Kansa palvoi puita monin tavoin. Marko Riikonen ja Leena Virta viettivät pari viikkoa geysirkentän reunamilla. Vakiot: Ajankohtaista 12 Maailmalta 38 Mielipiteitä, keskustelua 42 Kirjoja 46 Tosija makuasioita ravinnosta 48 Vastuullinen kuluttaja 50 Kuukauden ekoneuvo 51 Multasormet 51 Kysy luonnosta 52 Palvelukortti 64 Luonnonsuojelun voittoja 67 Summaries of the Main Articles 66 3. Pyhistä puista sivuilla 20-22. Iloisia ruokavieraita 30 Kainuulaisessa metsässä käy vilske. SUOMEN LUONTO 12/98 Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Maisteri Simo Frangen kaivaa Niksinarikan arkistoista kierrättäjille jouluiloa ja joulurauhaa. Kuvassa nimikko puu, Saiman mänty. Talven rauhaa Jurmossa 24 Saaristomeren saarta hallitsevat tuulet, tyrskyt ja valot. Lue sivuilta 18-19. Maisteri Frangenin jouluniksit 18 Pyhä puu välittää viestin 20 Rautahäkin valintatiskillä 23 Timo Helle paljastaa, mikä on markkinatalouden kaikkein pyhin. vuosikerta 12 1998 Marko Riikonen & Leena Virta TV2 Tiedo1us/ Arja Lento Puu yltää juurineen aliseen ja latvoineen yliseen maailmaan, uskottiin ennen. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Yksinäinen geysir höyryää kukkulalla Andien vuoristossa. Talven lintuja myös sivuilla 30-33. Kansikuva: Kari Reponen kuvasi punatulkkukoiraan, kuin joulukoristeen käpyisen kuusen oksalla
. . ,,)\ • • • .. __ -:--~--~:~~;~•::~ -• • ., L ._:-.• --;_ .!. I • • ,,.., , _ . "":'.· : .· ·:· .:·~ff;~:~-.->i ., __ [~q,~;.:0/1'~~.--:-·-~•-• • • :,_;.:.1-· •.,,..~. , .. ' . Alice Karlsson ja Mikko Niskasaari ... ---. -~ ... . ··• . -_ r -~-----. · .. Kuvat: Juha Suonpääja Hannu Vallas (ilmakuva) Särkeekö virkamiesten mielivalta Suonpäiden unelman. . · •': .. ~ ;----,. :_,;?:<:'_. \ :c. . 4 SUOMEN L UONTO 12/98. .. • ; .. -~~
Puhutteleva esimerkki on Tampereen ja Lempäälän Vuores. Väki vyöryy kaupunkeihin, joiden läheisiä virkistysalueita halutaan kaavoittaa uusiksi lähiöiksi. Luonto ja entiset asukkaat jäävät jalkoihin. Kuvan toistolla valokuvaaja Juha Suonpää haluaa ilmaista kehää, jonka sisällä perhe elää; lähiön tuoma uhka on aina läsnä, menipä minne tahansa. Suonpäiden vintiltä löytyi muun muassa tämän 60 vuotta sitten otetun kuvan negatiivi. 5. Reessä on Marja-Leenan isoisovanhemmat ja talon apulainen, nyytissä Marja-Leenan äiti noin kuukauden ikäisenä. Se antaa miettimisen aihetta myös rakennuslain uudistajille. Marja-Leena, Juha, 6-vuotias Pessi ja 4vuotias Otso. Talo taustalla ilman ulkovuorausta. SUOM EN LUONTO 12/98 Suonpäiden perhe
Vielä erämaisen luonteensa säilyttänyt Särkijärvi on ylitettävä sillalla ja neitseelliseen Vuorekseen tehtäväjulma viilto. Hornetit ovat tähän asti nousseet Vuoreksen yli, ja jotta sinne voitaisiin rakentaa, on lentomelu siirrettävä muualle. Eräänä viime kyvään aamuna elämä järkkyi. Suonpäät · ovat perustaneet aittaan kotimuseon. Tila palautetaan entiselleen Marja-Leenalle muutto omaan mummolaan oli merkittävä askel. Pian sen jälkeen Tampereen kaupunginjohtaja otti yhteyttä Lempäälän kunnanjohtajaan ja maankäytön yleissuunnitelman laatiminen kuntien rajalle käynnistyi. Jossakin louskuttaa koira ja läheisellä Ruskontiellä hurahtaa silloin tällöin auto. Toinen mukava löytö ovat 60 vuotta vanhat negatiivit, joista Juha on vedostanut komeita valokuvia. Talo on rakennettu 1880. MarjaLeena on elänyt Anniston kylässä lähes koko elämänsä ja viettänyt kaikki joulut juuri tässä talossa, mummolassa. He asettuivat MarjaLeenan vanhempien naapuriin, isoäidin vanhaan taloon ja rupesivat viihtymään. Juha ja Marja-Leena ovat hankkineet lampaitt maisemanhoitajiksi.. Koska Vuores on kallellaan Lempäälään päin, juoksevat jätevedet uudesta lähiöstä Lempäälän vesiin. Kylän selän takana Tampereen puolella avautuu erämainen, soiden, lampien ja järvien pirstoma Vuores. "Jos lähiö rakennetaan, maan arvo nousee hurjasti." Esimerkiksi seutukaavassa virkistysalueeksi merkittyjen maiden muuttuminen yleiskaavassa rakennusmaaksi tekee suurmaanomistajista miljonäärejä. Juhan ja Marja-Leenan kodin päällä komeili kartassa tyly P, palvelujen ja hallinnon alue. Puinen lipas oli kääritty vuoden 1918 sanomalehteen. Melun lisäksi Lempäälä saa muutakin. Juha ja Marja-Leena uskovat, että yhteistyön todellinen syy on muualla. k~tieläinten työn tulos. Suonpäiden reilut neljä hehtaaria ovat Anniston kylän perinnemaisemaa. Sinne Tampereen ja Lempäälän johtajat ovat päättäneet jättää muistomerkkinsä, uuden 15 000 asukkaan satelliittilähiön. Juhalle ja Marja-Leenalle rikkaus on kuitenkin muuta kuin rahaa. Anniston kylän kulttuurimaisema on ihmisten . Asukkaista noin 4000 sijoittuisi Lempäälään. Virkamiesten mielestä lähiöön on päästävä Tampereelta nopeasti ja suoraan. Helsingin Sanomissa oli Tampereen ja Lempäälän kaavoitusyhteistyöstä kertova uutinen karttoineen: kuntien rajalle rakentuisi iso asuinlähiö. Se saattaa olla esimerkiksi lentomelu. Siksi suunnjtelma sisältää myös tien, joka runnoo allensa sumeilematta maisemaa ja luontoa. Siellä on muun muassa isoäidinaikaisia maataloustyökaluja ja -koneita sekä astioita. "Tämä oli meille keskeinen suvun paikka, ja elämänarvoni ovat täältä kotoisin," MarjaLeena sanoo. Tampere keksi lahjoittaa melun Lempäälän kirkonkylälle kaavoitusyhteistyön kylkiäisenä. Juha säntäsi tuulispäänä Tampereelle yleiskaava-arkkitehti Toivo Hankosen puheille. Lempäälälle melu ja jätevedet Seutukaava vahvistettiin kesäkuussa 1997. Kun hän näytti kartalta kotinsa paikan, otti Hankonen suurennuslasin ja tokaisi: "Kappas vain, ihmisasumushan siinä on." Nopea tie, tehokas lähiö Vielä nyt Anniston noin 15 talon kylässä vallitsee rauha. "Me haluamme asua tässä, seurata lastemme varttumista ja kuulua tähän lähes satavuotiseen suvun jatkumoon." Suonpäiden neljän hehtaarin tila on kuulunut Marja-Leenan suvulle 1900-luvun alusta. Viime kesänä vintin lämpöeristeistä löytyi rahakätkö. Yhteistyötä perustellaan muun muassa palvelujen ja kunnallistekniikan yhdistämisellä. Heidän maansa on merkitty seutukaavassa maaja metsätalousalueeksi ja saisi pysyä sellaisena jatkossakin. Rikastumisen tahto "Rahastahan tässä on kysymys", Juha toteaa. Tiaiset säksättävät. Vanhimmat rahat ovat 1860luvulta. Talo on tulvillaan vanhoja esineitä ja tarinoita. Lempäälän puolella tie kiilaisi Suonpäiden ja MarjaLeenan vanhempien talojen välistä ja töksähtäisi 90 asteen kulmassa Vanhaan Hervannantiehen, kylänraittiin. 6 Marja-Leena KorteSuonpää ja Juha Suonpää muuttivat lapsineen kesäkuussa 1997 Lempäälän Anniston kylään
Sitä pidetään niin ainutlaatuisena, että suunnitelman j seutukaavan välistä räikeää ristiriitaa katsotaan läpi sormien. SUOMEN LUONTO 12/98. Etualalla läikehtii sininen Koipijärvi, jonka rannalla on Anniston kylä. Särkijärvi, jonka yli suunnitellaan siltaa, pilkottaa metsän takana lähellä kaupunkia. Lähiösuunnitelmaa markkinoidaan kuntien välisenä yhteistyönä. Suonpäiden tila näkyy kuvan keskivaiheilla, asuinrakennuksen katto erottuu punavalkoisena. 8 Näkymä etelästä Vuoreksen yli kohti Tamperetta
Juha ja Marja-Leena laativat puheenvuoropyynnöt, mutta kävikin ilmi, että ne oli tehtävä virallisella kaavakkeella. "Julkisuus on yksi keino", Juha sanoo "Sillä tavalla joutuu myymään omaa yksityisyyttään. Nelivuotias Otso on selvästi aiempaa itkuisempi ja Pessi säikkyy kaikenlaista. Kun hanke julkistettiin, pikaisimmat uskoivat kaivinkoneiden pääsevän töihin jo vuosina 2001-2002. Vastausta ei ole annettu. Aika on mennyt kirjeiden kirjoittamisessa, kyläkokouksien jäij estämisessä ja puhelimessa. "Mulla oli kerran horsmakiitäjän toukka ja kerran mäntykiitäjän toukka ja kerran näin pitkä etana", Pessi kertoo. "Tämä on rakenteellista väkivaltaa, joka kohdistuu yhteiskunnan puolustuskyvyttömimpään yksikköön, perheeseen. Hanke herätti kin raivokkaan väittelyn, joka yhä jatkuu. "Kun kuljin ensimma1sia kertoja saunan ja navetan välistä polkua, tunsin omissa askeleissani isoäitini askeleet, käynnin rytmin." "Muistan myös hyvin, miten isoäiti piti käsiään työntäessään maitokärryjä. "Nyt näen kauniina muun muassa sen, että vanhukset ovat saaneet olla kotona viimeiseen asti ." Kun virkamies ei vastaa Marja-Leenalla ja Juhalla on ollut rankka vuosi. Vastalauseet ovat hillinneet tahtia ja nyt alueelle laaditaan yleissuunnitelmaa, jonka yhteydessä tehdään myös uusia ympäristöselvityksiä. Karttaan on myös merkitty Lempäälän teknisen johtajan Hannu Heikkilän vaimon maat. Yva: n vuoro tuli si vasta, jos alue todella päätettäisiin kaavoittaa. Meidän energiamme pitäisi mennä talon korjaamiseen ja lapsiimme, mutta sitten tulee tällainen juttu." Puolustautumiskeinoja on vain vähän. Juha tuntee yhteenkuuluvuutta Vuotoksen alueella elävien ihmisten kanssa. "Lapsena en ymmärtänyt miten hienoa sukutilalla eläminen on", Marja-Leena sanoo. Kun Pessi menee kouluun, hänellä saattaa olla mukanaan jotakin mielenkiintoista näytettävää. Työvaihetta kutsutaan ympäristövaikutusten arviointiselvitykseksi (yva), mitä se ei tosin ole. Lapset oireilevat. Parhaillaan uusitaan Ylempi kartta on Vuoreksen maankäytön yleissuunnitelma, jossa Suonpäiden ja Marja-Leenan vanhempien tilat on murjottu P-11ierkin alle. Tampereen väkiluvun ennustetaan kasvavan noin kuudesosalla, 33 000 hengellä, vuoteen 2015 mennessä, jos muutto jatkuu nykyisellään. Pessi ja Otso ovat tällä tilalla jo viides sukupolvi . Oman katon alla asuminen ja omilla tiluksilla käyskenteleminen on sellainen arvo, ettei sitä moni aavistakaan. Se on hirveän raskasta, mutta meillä ei ole muita vaihtoehtoja." Pommi räjähtää Anniston kylässä tieto Vuorekseen suunniteltavasta lähiöstä otettiin vastaan järkyttyneinä, mutta shokki se oli myös Hervannassa ja ylipäänsä Tampereella, sillä alueen rikkominen merkitsisi laajan virkistysalueen hävittämistä. Taloa ehostetaan vanhaa kunnioittaen. He ovat kysyneet kerta kerran jälkeen virkamiehiltä, miksi suunnitelma perustuu heidän kotinsa sekä koko Anniston kylän tuhoamiseen. Virkamiesten mielivaltaa kuvaa hyvin yleisötilaisuus, johon kysymysvuorot oli pyydettävä etukäteen kirjallisina. "Jos vaikka traktori ajaa pihaan, Pessi alkaa itkeä, että nytkö meidän talo kaadetaan", Marja-Leena kertoo. Lapset ihmettelevät luontoa ja kipaisevat metsän läpi polkua pitkin mummolaan. Perunakcllarin ympärillä kasvaville katajille raivataan lisää valoa. Lampaiden avulla he palauttavat hakamaat samanlaisiksi kuin ne olivat Marja-Leenan lapsuudessa. Uskon löytäneeni saman aistimuksen, kun kääntelin käsiäni kärryjen aisalla." Suonpäät ovat aloittaneet tilan entistämisen. Epäluuloja lisäsi kiire, jolla suunnitelmaa ajettiin eteenpäin. Talo remontoidaan. Hervannasta Sääksjärvelle asti olevat maat ovat varattu virkistykseen, samoin kuin Koipijärven ja Höytämöjärven välinen alue. Asutus nousisi kallioi lle ja niiden väliin jäisivät järvet ja suot; koko rakennusmaisema on vaikeasti kuviteltavissa. "Alue kuuluu kokonaisuudessaan SärkijärviHervannan erämaatyyppiseen selännealueeseen", todetaan Tampereen kaupungin omassa ympäristöselvityksessä. Muuttoliike ajaa rakentamaan Tampereella kaavoituksesta väliaikaisesti vastaava apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen selittää rakentamishaluja 1990-luvun suurella muuttoliikkeellä. "Suurimmillaan kasvu oli 3500 henkeä vuodessa, johon 9. Järvellä on kanootti . Alemmasta kartasta näkee miten räikeästi lähiösuunnitelma rikkoo seutukaavaa. Kaiken lisäksi alue on maisemaselvitysten mukaan paikoin hankalasti rakennettavissa: kunnallistekniikan louhiminen kallioon ei ole halpaa. SUOME LUONTO 12/98 kattoa, ja vintille tulee jo jouluksi lisää tilaa. "Täällä kaikki on lähellä. Hervantalaisille hanke merkitsee lähes petosta: luonnonläheisyys, jolla lähiö heille myytiin, katoaisi suurelta osin. "Kuinkahan monelta jäi puheenvuoro käyttämättä tällaisen vaatimuksen takia?" Juha pohtii
Kaupungilla on hyväksytty tavoitteeksi tiivistää jo rakennettuja alueita mieluummin kuin rakentaa uusia. Tekninen johtaja osallistui hanketta valmistelevan työryhmän ensimmäiseen kokoukseen marraskuun 11. Sen mukaan virkamies on esteellinen jos "hän ja hänen lähisukulaisensa on asianosainen". Rakennamme nauhakaupunkia, joka ulottuu Helsingistä Tampereelle", Eskon en sanoo. Johtajan oman laskelman mukaan Lempäälän kunnan puolelle esitetyistä rakennusalueista kuudesosa on vaimon mailla. Varmaankin aivan sattumalta heidän asuintalonsa lähiympäristö on kuitenkin merkitty maaja metsätalousalueeksi. Keskustassa asukasluSuunniteltu uusi, Anniston kylän turmeleva tie ylittäisi Ruskontien vasemmassa kuvassa olevasta kohdasta. Vastustajat näkevät asian toisin. Esteelliset eivät saa käsitellä asiaa ja "käsittelykielto koskee kaikkia asian ratkaisun vaiheita valmistelu mukaan luettuna". päivänä 1997 ja sitä käsitelleen kunnanhallituksen kokoukseen 24. Maan hinta riippuu siitä, mihin tarkoitukseen se kaavoitetaan. Tavalliselle ihmiselle lienee selvää, ettei kenenkään kodin päälle suunnitella mitään. Asuinrakennuksille kaavoitettavan maan hinta puolestaan määräytyy rakennusoikeuksien mukaan. Mitä järkeä Lempäälän olisi rakentaa uusi taajama, kun entisetkin ovat keskeneräisiä. päivänä, ja jääväsi vasta asian jatkokäsittelyssä itsensä. Aamulehden (27.9.1998) mukaan tamperelainen Kivekkään Liikesuku "omistaa Lempäälän puolella maata 127 hehtaaria, josta ydinalueella on 30 hehtaaiia. Sen vaikutus on tasaantumassa, mutta tänäkin vuonna asukasluvun arvioidaan kasvavan 2300-2400 hengellä". Keskustasta on joka tapauksessa huoli, eikä kaikki voi keskittyä vain Sääksjärvelle. Kantakaupungin yleiskaavassa niitä on 14 500 ja voimassa olevissa asemakaavoissa lisäksi 7000. Rakentajat yrittävät tunkeutua uusille virkistysalueille sen sijaan, että asutus keskitettäisiin etelään vievän rautatien ja moottoritien lähelle. Sen ydinosat omistaa Lempäälän kunnan teknisen johtajan Hannu Heikkilän vaimo. "Lempäälän kunnan rakenteen kannalta hanke ei ole edullinen, joskin ymmärrän, että jos Tampere rakentaa kuntien rajalle taajaman, niin Lempäälän kannattaa toki tutkia omat mahdollisuutensa samalla alueella", toteaa Vuores-intoon viileästi suhtautuva Pirkanmaan liiton seutukaavajohtaja Pentti Fagerlund. Näin Vuoreksen rakennusmaan hinnaksi tulee halvimman neliöhinnan mukaan 600 000-3 500 000 markkaa hehtaarilta. Rakennusoikeuksien hinta vaihtelee eri osissa maata ja usein paljon myös kunnan sisällä. Marraskuun 11. tosin vaikutti muutos opiskelijoiden kotipaikkaoikeudessa. "Vetovoima on kunnan pohjoispäässä Sääksjärvellä johtuen Tampereen läheisyydestä. Lisää tarvitaan 5500 ja eteläinen · suunta todettiin rakentamiselle edullisimmaksi", Eskonen sanoo. Kyseessä ovat suuret rahat. Juha Suonpää on tehnyt kantelun oikeuskanslerille teknisen johtajan mahdollisesta esteellisyydestä valmistella suunnitelmaa. Tämän havainnon jälkeen Kuntaliiton lakiasiain päällikkö Kari Prättälä ja johtava lakimies Heikki Harjula tekevät täysin epäloogisen johtopäätöksen: "Teknisen johtajan osallistuminen työryhmän järjestäytymiskokoukseen ja asiantuntijana toimiminen kunnanhallituksessa ... vun lisäystä on vaikea toteuttaa, vaikka se olisikin erittäin hyvä asia. Laatiessaan siihen vastausta Lempäälän kunta hankki Kuntaliiton lakimiesten lausunnon. Tampereen ja Lempäälän virkamiehillä asian käsittämiseen meni puoli vuotta. Tunnetun tamperelaisen kauppiassuvun Napparin maata on Lempäälän puolella 23,8 hehtaaria". Tien siirtäminen 700 metriä lännemmäksi säästäisi kylän. Tämän tähden Vuores-hankkeella ei Lempäälän osalta voi olla kiire", Viitasaari vakuuttaa. ei käsityksemme mukaan vielä ole millään tavoin voinut vaikuttaa suunnitteluprosessin sisältöön". "Kun osa nykyisistäkin asukkaista tarvitsee uusia asuntoja, arvioidaan että 2015 mennessä Tampereelle täytyy saada 26 000 uutta asuntoa. Juuri siinä kohdassa on kuitenkin virkamiesten mielestä niin korkea kallioleikkaus ( oikeanpuoleinen kuva), että tie tulisi liian kalliiksi. Sukujen edustajat eivät ole osallistuneet julkiseen väittelyyn. päivän kokouksen pöytäkirjan mukaan kokouksen tehtävänä kuitenkin oli keskustella muun SUOM EN LUONTO 12/98. Oma lehmä ojassa. Tampereella se on 700-1000 markkaa rakennettavaa neliömetriä kohden. Alkuperäinen Vuores-suunnitelma on selvästi vastoin Pirkanmaan seutukaavaa, ja hyvin silmiinpistävä seutukaavan loukkaus on alueen lounaiskolkkaan, Höytämönja Koipijärvien väliin, piirretty asuntoalue. Jo kaavasuunnitelman julkistaminen nostaa ja laskee hintoja sen mukaan, onko alue tarkoitettu maaja metsätalouteen, virkistykseen vai rakennettavaksi. "Se on mielenkiintoinen kysymys", myöntää Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari. "Tämä on osa sitä ohjelmaa. Lempäälän kirkonkylä on hajanainen, samoin kunnan toinen taajama Sääksjärvi
Jos virkistysalueita vähennetään, niitä on osoitettava muualta Lisää, tai sitten on todistettava, että niitä on vähentämisen jälkeenkin tarpeeksi." Jälkimmäinen voi olla hankalaa osoittaa todeksi, sillä uusi lähiö tulisi kolmen taajaman väliin vieden niiden lähimmän virkistysalueen. Eskonen pitää myös seutukaavaa vähäisenä hidasteena. SUOMEN LUONTO 12/98 11. Tampereen ja Lempäälän rajaa on niin lyhyt pätkä, että teknisen johtajan perheen maat kuuluivat selviteltävään alueeseen itsestään selvästi. Ei ole ensimmäinen kerta, kun on perusteltu syy epäillä Kuntaliiton lakimiesten antavan sellaisia lausuntoja kuin pyytäjä haluaa. Vuoreksen suunnitelmat etenevät kritiikistä ja päivittelystä piittaamatta. muassa alueen rajauksesta, kaavataloudesta ja maapolitiikasta. Tosiasiassa Tampereen johto tuntee vain yhden vaihtoehdon. Marraskuun puolivälissä tosin tuli tieto, että palvelukeskus on siirretty Suonpäiden ja Marja-Leenan vanhempien kodin päältä pois ja heidän alueensa merkitty maaja metsätalousmaaksi. "Seutukaava on jatkossakin kaavoituksen ohje, ei tuollaista automaattia ole. "Jos Vuores päätetään rakentaa, on seutukaavaa muutettava. Siinä on kaavoittajan yleispätevä opetus suunnitelmiensa vastustajille: ympäristö pilataan joka tapauksessa, mutta maan hintaa nostavat kaavakohteet siirretään muille. Tällaisesta ajattelusta ei kuitenkaan ole merkkejä. Seutusuunnittelujohtaja Fagerlund tosin pitää Eskosen laintulkintaa kovin löysänä. "Tampereen seudun väestönkasvu on ollut voimakasta, mutta toki tällaiselle lähiölle on vaihtoehtoja. Muodollisesti nyt tutkitaan myös seutukaavan mukaisen, vain pienen lähiön rakentamisen mahdollisuutta. "Se on korpimetsää, jossa liikkuminen on hankalaa. Myöhemmin hän lieventää arvionsa muotoon "ei ole nykyisellään erityistä virkistysarvoa". Asutusta ei ole pakko sijoittaa Tampereelle, vaan sitä voidaan ohjata ympäristökuntiin, kuten Pirkkalaan, Ylöjärvelle, Kangasalle", sanoo Pertti Fagerlund. Vaihtoehtoja löytyy Peruskysymys on, onko yleensä tarvetta luoda uusi lähiö, varsinkin kun lähiörakentaminen alkaa olla jo aika vanhanaikaista. Me olemme ympäristöselvityksissä laskeneet liito-oravien lisäksi alueella Liikkuvia ihmisiä, heitä on todella vähän", Eskonen väittää. Laajennuksista yli puolet on Lempäälän puolella, ja nekin työntyvät kahden järven väliselle virkistysalueelle. Kylän murjova tie suunnitelmassa on edelleen ja suuri taajama sellaisenaan. Myös Särkijärven yli suunniteltu silta on vastoin seutukaavaa. Kuntien kaavoituksesta vastaavat usein juuri "me teemme mitä tahdomme" -miehet. Uudessa rakennuslaissa seutukaava jäisi valtion tärkeimmäksi maankäytön ohjauskeinoksi ja huomattavasti lisää valtaa annettaJsun kunnille. "Alueella ei ole mitään virkistysarvoa" Eskonen sanoo. Jos Yuores rakennetaan, siitä tulee alkuperäisen suunnitelman mukainen, 5000-13 000 asukkaan taajama. Yhtä hyvin kumpikin voi tehdä yleiskaavan omalle puolelleen. Niin kauan kuin seutukaavaa ei ole osoitettu ajastaan jääneeksi, sitä on noudatettava." "Suunnittelussa on otettava huomioon myös ympäristökysymykset. Seutukaavaa rikotaan Pirkanmaan seutukaava vahvistettiin ympäristöministeriössä kesäkuussa 1997. Ellei muuteta, toinen keino on tekeillä olevan uuden rakennuslain antama mahdollisuus: kahden kunnan yhteinen yleiskaava, joka ympäristöministeriön vahvistuksen jälkeen syrjäyttää seutukaavan." Eskosen huomautus kertoo, että tamperelaisia huijataan. D Pessi ja Otso voivat kipaista monta kertaa päivässä tätä ikivanhaa polkua pitkin naapurissa olevaan mummolaan. Asutusalue on laajentunut rajusti kohti Särki järveä ja siltä osin kokonaisuudessaan seutukaavassa virkistysalueeksi merkitylle alueelle. Myös uutta rakennuslakia eduskunnassa valmistelevien kansanedustajien olisi syytä miettiä Eskosen lausuntoa. Seutukaavassa Vuorekseen on merkitty taajama-alue, mutta se on alaltaan alle puolet siitä mitä nyt suunnitellaan. Lempäälän kunnanhallitus käsitteli Yuores-hanketta ensimmäisen kerran vain puolitoista viikkoa myöhemmin
Hyytävä marraskuu Peniu Saksa Inarijärven suuret selät jäätyivät marraskuussa. Kuun 10. Lunta oli etelää myöten keskimääräistä enemmän. 12 Suomen Luont< No 4-5 1973 Suomen Luonnon kanteen neljännesvuosisata sitten kuvattu merikotka löytyi kuolleena Saaristomereltä viime kesänä. päivänä 29 asteen voimalla. Autoilijoille sää näytti tuottavan vaikeuksia, monet luistelivat kesärenkail/a. Kuun lopulla alkoi Inarin korkeudella lähes kahden kuukauden mittainen kaamos. Antti Halkka SUOME LUONTO 12/98. Ensi numerosta lähtien seuraamme vuodenkiertoa julkaisemalla joka kuukausi ajankohtaisen kuvan. Pian lumi peitti sen ja muutti selät valkeiksi lakeuksiksi. Tilhien joukossa liikkui joitakin taviokuurniakin (kuvassa naaras) murkinaa etsimässä. Merikotka oli saanut elää 25-vuotiaaksi, mikä on korkein tunnettu merikotkan ikä Suomessa. päivänä Oulussa oli pakkasta ennätykselliset 16 astetta ja Lahdessa 19 astetta. Kesinä 1997 ja 1998 Suomen merikotkat saivat jo yli sata poikasta, kun kanta 1970-luvulla oli sukupuuton partaalla. Ruokintapaikalleni ilmestyi runsas joukko lumen yllättämiä lintuja. Upean linnun paluu saaristoomme on Maailman Luonnon Säätiön ja Suomen luonnonsuojeluliiton sekä monien merikotkan yksittäisten suojelijoiden työn kaunis saavutus. eljä vuotta kestänyt kolmen kuvan sarjamme päättyy tähän. Joutsamosta tuli Suomen luonnonsuojeluliiton pääsihteeri saman vuoden syksyllä. kesäkuuta 1973, jolloin Esko Joutsamo ja Kaius Hedenström rengastivat poikaset. Ivalossa pakkanen ryskyi 13. Viime kesänä saapui suruviesti: yksi kotkista oli löytynyt kuolleena Föglöstä 52 kilometrin päässä rengastuspaikaltaan. Suomen Luonnon kansikotka ylsi ikäennätykseen Syksyisen Suomen Luonnon vuoden 1973 numeron kannessa komeilee kolme uljasta merikotkanpoikasta. Rannikolla nähtiin poikkeuksellisen paljon pikkuruokkeja. Kaikilla havaintopaikkakunnillamme oli 4-7 astetta tavanomaista kylmempää. Marraskuun alussa sateinen syksy muuttui Lahdessa äkkiä talveksi, lunta tuli kymmeniä senttejä. Järven jää säilyi kirkkaana vain muutamia päiviä. Helsingin seudullakin oli pitkästä aikaa kunnon talvi. Marraskuussa paukkui pakkanen. Lumi satoi Oulussa pyhäinpäivänä ja siitä alkoi talvi. Kuva on otettu Saaristomerellä 19. Eniten lunta oli kuitenkin rovaniemelä1sillä, jotka kuun puolivälissä saivat tarpoa lähes 40-senttisessä hangessa. Pihlajanmarjat hupenivat hyvää vauhtia ma,jalintujen appeeksi
Myös susille pitäisi turvata rauha maassa, vaikkei suurpetojen rinnakkaiselo ihmisten kanssa olekaan ongelmatonta. Kun ruoka loppuu, saattavat tilhet joutua koville. Ne ovat yleensä ensimmäiselle muuttomatkalleen lähteneitä nuoria lintuja. Rahat luotojen ostamiseen on kerätty pieninä purosina lukuisilta luonnonystäviltä. Keräys jatkuu edelleen. Myös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy tukee tuotollaan luonnonsuojelutyötä. päivä. Aidat rakennetaan talkoovoimin, mutta rakennusmateriaaleihin tarvitaan rahaa. Luomuviljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita eikä keinolannoitteita. Myös energiankulutus on selvästi matalampi kuin tehotuotannossa. Loppusyksyn lintuharvinaisuudet ovat luontoäidin kokelaita. Suomen hangille eksyneet Välimeren ja Mustanmeren seutujen taskut olivat lennähtäneet syysmuutolleen täysin päinvastaiseen suuntaan kuin useimmat lajitoverinsa ja esimerkiksi Suomen kivitaskut. Taskut ovat hyönteissyöjiä ja kuolevat täällä yleensä viimeisten hyönteisten myötä kylmään. Luontokaupat löydät puhelinluettelosta, postimyyntikuvaston voit tilata maksutta numerosta (09) 228 08 333. Monia muita luomuruokia sen sijaan alkaa jo löytyä helpommin kauppojen hyllyiltä. Lahjaksi voi antaa vaikkapa lahjoituksen! Suomen luonnonsuojeluliitto on ostanut Saimaalta muutamia norppien käyttämiä pesimäluotoja turvatakseen viiksiniekkojen tulevaisuuden. Joulun tunnelma syntyy niistä pienistä ja suurista asioista, joita annamme sydäntämme lähellä oleville. 13. Valikoimiin voit tutustua joko käymällä Luontokaupassa, joita on Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Kuopiossa tai uppoutumalla postimyyntikuvastoon. Lähes yhtä harvinaisia nunnataskuja nähtiin Uudessakaupungissa ja Hangon kaatopaikalla. Yksi riidanaihe on lampaiden ja muiden kotieläinten houkutus pedoille. Miksipä emme siis muistaisi myös suomalaista luontoa. Koreat linnut ovat itsekin helppoja saaliita petolinnuille. Tarjolla on vaatteita, kirjoja, kalentereita, koruja, pehmoleluja ... Järven jäätyessä se alkaa pitää auki hengitysavantojaan. Luomukinkkua on vaikea enää löytää tämän joulun juhlapöytään, sillä kovan kysynnän takia ne on varattava jo kuukausia etukäteen. Merkitse pankkisiirtoon "Norppaluodon ostamiseen" tai "Susien suojeluun". Nyt kun pihlajanmarjoja on paljon, kannattaa niitä sekä omenia kerätä pakastimeen. SUOMEN LUONTO 12/98 Maassamme vasta kahdeksan kertaa havaittu aavikkotasku sinnitteli pari-kolme päivää Kirkkonummella hesuksi ovat osoittautuneet aidat, joita Suomen luonnonsuojeluliitto on kesästä 1997 alkaen pystyttänyt kotieläinten turvaksi . Hyväksi ratkaiAavikkotasku kävi Kirkkonummella Markus Varcsvuo/Luontokuvat Aavikkotasku poseerasi heinätuppaan päällä marraskuun 8. Luomutuotteiden suosiminenkin koituu luonnon hyväksi. Luonnonsuojeluliiton omistama yhvostallin liepeillä. Tapani Veistola tiö myy luontoaiheisia käyttöja lahjatavaroita. Myöhemmin marjat ja lohkotut omenat voivat olla linnuille elintärkeitä. Kylläinen lintu jaksaa taas jatkaa vaellustaan. Ensilumen satamisen aikoihin nähtiin Etelä-Suomen viimeisillä sulapaikoilla monia lintuharvinaisuuksia. Jouko Veikkolainen Ruokaa tilhille Marjalinnut ovat liikkeellä ja pihlajat tyhjenevät. Onnekkaimmat löytävät puutarhasta maahan pudonneita omenia. AJANKOHTAISTA Lisää lah jal istal le norppa ja susi! Jouko Kuosmanen/Luontokuvat Saimaannorpan talvi kuluu kalastellen. Helena Tengvall Suomen luonnonsuojeluliiton tili on Leonia 800016-98850
Puiston korkein laki on Ebrtshorr, joka kuuluu 40 kilometriä pitkään ja 15 kilometriä leveään tunturikokonaisuuteen, puiston selkärankaan. Tsunaja Njavka-jokien kirkkaissa vesissä polskii isokokoisia harjuksia ja taimenia. Puistossa kasvaa viisi Venäjän suojeltavien lajien punaiseen kirjaan kuuluvaa kasvia: kaitakämmekkä, neidonkenkä, tunturikiviyrtti ja sinoberinpunainen tuhkapensas. Näyttelyyn voi tutustua arkisin klo 8.00-16.15. Teuvo Hietajärvi Teuvo Hietajärven valokuvanäyttely Lapin luonnonpuistosta on esillä Helsingissä, Suomen ympäristökeskuksessa, Kesäkatu 6, tammikuun 1999 puoliväliin saakka. Nykyisin peuroja palkii luonnonpuistossa toistatuhatta. Luonnonpuiston jäkäläkentät ovat hyviä, poroja ei ole, ja peuroja on laitumiin nähden vähän. Joulutähti koristaa lähes joka kotia joulun aikaan. Nykyään sinne pääsee ohjatuille retkille esimerkiksi Tsunan ympäristöön päiväksi tai pidemmälle matkaJle vaikkapa Tsuna-tunturien yli Ylä-TuulomaJle. 5. 14 Suomen urheilukansalle tuttu Hannu Siitonen on myös luonnonkuvaaja. Hienosti tuoksuva hyasintti kuuluu jouluun. 4. Mistä joulutähti on kotoisin. Joulupöydän herkkuna on Suomessakin yhä useammin kalkkuna. Se perustettiin 1930 suojaamaan muutamiin kymmeniin yksilöihin huvennutta villiä tunturipeurakantaa. Jukka Grönlund/Luontokuvat M ikko Pöllänen/Luontokuvat 2. Viime vuosisadalla haluttiin suomentaa eksoottisten, mutta kirjallisuudesta tuttujen lintujen nimiä. 1. (09) 409 238. Missä kalkk:unat elävät luonnonvaraisina. Se on Urlw Kekkosen kansallispuiston ystävyyspuisto. Aiemmin saattoi vain haaveilla pääsystä Lapin luonnonpuistoon. Myös joulupukkiturismi on hyvässä vauhdissa. Willamo on näyttelyn avajaispäivänä 7. 3. 1970-luvulla kanta metsästettiin muutamaan sataan yksilöön. Sähköposti: root@zap.mgus.murmansk.su Willamon kuvia Luonnonkuva-arkistossa Keihäänheittäjä kuvaajana Luontokuvaaja ja kirjailija Heikki Willamon valokuvanäyttely Haukkametsä on esillä Luontokuvat/Luonnonkuva-arkistossa 7.12.-31.12. AJANKOHTAISTA Lapin luonnonpuisto avautui vierailijoille Teuvo Hietajärvi Lapin luonnonpuisto perustettiin 1930. Muutamissa joissa elää jokihelmisimpukoita. Vastaukset sivulla 66 SUOMEN LUONTO 12/98. Tunnetko nämä iloisenpunaiset linnut. Vajaan 200 kilometrin päässä Urho Kekkosen kansallispuistosta Venäjän rajan takana sijaitsee lähes 300 000 hehtaarin Lapin luonnonpuisto. Sekään ei ole kotimainen. Siitosen Polkuni varrelta -luontokuvanäyttely on esillä Suomen Urheilumuseossa Helsingin Olympiastadionilla 24. Tiedätkö mikä lintu on ikivanhalta nimeltään a) hyypiä b) kaarne ja c) tohtaja. Puh. Tel (fax): (8-81536) 5-71-99. Peurakanta elpyikin peräti 13 000 yksilöön, kunnes ravinto alkoi loppua. Osaatko yhdistää nimet oikeisiin lintuihin. Kaikki tuntevat poron, mutta mistä eläimestä poro polveutuu. joulukuuta paikalla signeeraamassa uusia teoksiaan Haukkametsä ja Siiri Sopulin syksy. (09) 434 2250. lapin luonnonpuisto: laplandskiy Z,apovednik, Monchegorsk, Zelenyi par 8, Murmansk Region, 184280 Russian Federation. Luontokuvat/Luonnonkuva-arkisto, Nervanderinkatu 11 , Helsinki, puh. Missä voit tavata luonnossa hyasintin kantamuodon. 7. Yli puolet puistosta on metsää ja siellä lainehtii 140 järveä ja lampea. Esillä olivat muun muassa kamelikurki, kitahanhi ja lihavauikku. tammikuuta 1999 saakka. Samalla haluttiin säilyttää muutakin pohjoisen taigan ja tunturimaiden luontoa. Museo on avoinna arkisin klo 11-17 ja viikonloppuisin klo 12-16. 1998, arkisin klo 9.0016.00. 6
Maaja metsätalousministeriö valmistelee päätöstä, jolla käsittelemättömän eläinjätteen käyttö rehuksi olisi mahdollista vain turkis-, eläintarhaja sirkuseläimille, madoille ja toukille, koiratarhoilla pidettäville koirille ja uhanalaisille petolinnuille. AJANKOHTAISTA Haaskoja muillekin kuin kotkille ~ ;/" r , ~' J.~ (j-J fj ~~-----.,_, / l.\A\,()O ! o"Ko Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä muutkin uhanalaiset eläinlajit kuin petolinnut voivat hyötyä haaskoista. Liiton mielestä haaskaruokinta tulee sallia myös tutkimuksen kohteena oleville lajeille. Sorsilla ei näyttänyt olevan halua hakeutua isompien veSUOMEN LUONTO 12/98 sien äärelle. "Vähimmäisvaatimus on, ettei tarhattuja, kesyyntyneitä eläimiä jätetä heitteille." Marraskuun alun pakkasissa toisen altaan päähän jäi muutaman aarin ala, jota noin 150 sorsaa piti uimalla sulana. Hän kaipaa ,riistalintujen tarhaukselle ja metsästykselle kuitenkin selkeitä pelisääntöjä. taja Pentti Vikberg ei usko, että bisnespohjainen tarhausmetsästys olisi saamassa Suomessa jalansijaa. Heidän mukaansa metsästys hoidetaan asianmukaisesti: noutavat koirat hakevat pudonneet ja haavakot. Siuntion Myransissa onparina vuonna metsästetty tarhattuja sinisorsia. Tarhaajien oli ammuttava linnut ennen kuin allas jäätyi kokonaan kiinni. Kirkkonummen johtava eläinlääkäri Johan Karlsson ei havainnut Myransin marraskuisessa metsästyksessä puutteita. "Kyllä suurin osa metsästäjistä käsittääkseni vierastaa tarhausmetsästystä. "Pykälä koskee kuitenkin vain suljetussa tilassa olevia eläimiä; avoimen veden äärellä olevia kesyjä lintuja voi lain mukaan metsästää. Itse pidän 150 sorsan tappamista haulikolla aika epäilyttävänä; se ei ole metsästystä, mutta ei virallista teurastustakaan", sanoo Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja, Etelä-Suomen läänineläinlääkäri Tapani Parviainen. Haaskojen käytön pitäisi olla mahdollista myös silloin, kun se edistää paikallista matkailuelinkeinoa ja luonnonvalokuvausta. Kesyyntyneet linnut on hätistelty lentoon, ja niitä on ammuttu rannalta olkibunkkereista. He korostavat, etteivät he tee bisnestä, vaan sorsia metsästetään omaan tarpeeseen. Luonnonsuojeluliitto ehdottaa ministeriön päätösesityksen viimeisen kohdan muuttamista muotoon "uhanalaisille tai harvinaistuville luonnonvara_isille lajeille". Esimerkiksi naalija ahmakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen saattavat vaatia ruokintaa. ,A~\(Ol'ITT\J iAUPA\,l,o \t~SKA'. Metsästäjäin Keskusjärjestön riistanhoidon kokeilujoh~\ \-1 u-rrU Seppo Leinonen Janno Pasanen Marraskuun alussa Myransissa oli noin 150 sinisorsaa, jotka pitivät uimalla altaan toista päätä sulana. Terho Poutanen Metsästystä vai teurastusta. Esimerkiksi suoraan laatikosta päästetyn fasaanin ampuminen lentoon ei tunnu kelvolliselta tavalta." Jarmo Pasanen 15. Tarhaajat ovat haluttomia kertomaan hankkeestaan eivätkä halua esiintyä julkisuudessa. Eläinsuojelulain mukaan tarhatut eläimet on teurastettava siten, ettei niille aiheudu turhaa kärsimystä
Kaatopaikkakaasua teollisuudelle Noin viidennes Partek Parocin Lappeenrannan tehtaan energiantarpeesta tyydytetään vuodenvaihteen jälkeen biokaasulla. Kantelut eivät muutoinkaan antaneet aihetta huomautuksiin. Monet kansanedustajat esittivät, että luomutuotteiden markkinointia on lisättävä. Ympäristödiplomi myönnettiin marraskuussa 36 erikokoiselle K-kaupalle ympäri maata. "Sopimuksessa puhutaan yhden megawatin tehosta, mutta koepumppaukset osoittavat, että biokaasulla voidaan saada jopa puolitoista megawattia", Lappeenrannan kaupungin tekninen johtaja Ensio Koikkalainen sanoo. Tarinan mukaan EU:lle alueet esitellään joko laajempina tai suojelutavaltaan tiukempina kuin maanomistajille oli kerrottu tai molempia. vittäistavarayhdistys. Tätä noudatettiin, ja oikeuskansleri totesi menettelyn lainmukaiseksi. K-ryhmässä arvellaan, että ensi vuonna ympäristödiplomi voitaisiin myöntää jo sadalle kaupalle. Useimpien puolueiden maaseutuohjelmissa luomu nähdään kasvavana mahdollisuutena. Hän myös muistutti asiakirjojen julkisuuden periaatteen noudattamisen tärkeydestä. Myös kaupan ja teollisuuden on tässä menossa ollut vaikea päätellä, kannattaako luomuun panostaa vai ei", Tiilikainen pahoitteli. Kriteerit ovat melko tiukat, ja niitä uusitaan kolmen vuoden välein. Järjestöjen mielestä luomu on kestävän kehityksen periaatteita lähinnä olevaa tuotantoa ja siinä tulisi siirtyä eurooppalaisen kehityksen kärkeen. Salla Tynys SUOMEN LUONTO 12/98. Luomuviljelijöiden, -neuvojien ja kaikkien luomualalla työskentelevien kannalta tilanne on kestämätön. Diplomin myöntää K-päiJärjestöt vaativat luomupolitiikkaa 31 järjestön joukko kysyi eduskuntaryhmiltä lokakuussa, miten nämä aikovat muun muassa edistää luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden saatavuutta. Mikko Niskasaari K-ryhmän ympäristökaupat tulivat K-kaupat, Kesko ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat yhteistyössä kehittäneet Kpäivittäistavarakaupoille toimintamallin, jolla ne voivat pienentää ympäristökuormitustaan ja auttaa asiakkaitaan valitsemaan ympäristömyötäisiä tuotteita. "Tämä vastaa 200-300 omakotitalon energianku lutusta." Biokaasun keräämiseen tarvittavat laitteistot maksavat kolmisen miljoonaa markkaa. Naturan valmistelun tietyssä vaiheessa syntyi tarina, jonka mukaan Brysseliin annetaan Natura-alueista aivan eri tietoa kuin kotimaassa. Oikeuskansleri tosin myös totesi, että lomakkeet ja kartta-aineistot ovat saattaneet olla niin yleisluontoisia, että maanomistajilla on voinut olla vaikeuksia saada niistä yksityiskohtaista tietoa. Salla Tynys Salla Tynys jan Kimmo Tiilikaisen mukaan "poliittista keskustelua luomutuotannon laajentamistavoitteesta ja aikataulusta ei ole käyty. Naturan vastustajien keskeisiä väitteitä on se, ettei maanomistajia kuultu lainmukaisesti . Ympäristödiplomin saanti edellyttää kaupalta paneutumista muun muassa luomuja ympäristömerkittyjen tuotteiden valikoimiin, jätehuoltoon, kylmälaitteiden ja kiinteistöjen energiankulutukseen ja ympäristömarkkinointiin. Oikeuskansleri ampui alas Natura-ankkoja Oikeuskansleri Paavo Nikulan syksyllä tekemä ratkaisu yhdeksästä kantelusta leikkasi siivet eräiltä Naturakummituksilta. Mallia voivat hyödyntää kaikki K-kauppiaat, mutta osaavimmat saavat K-ympäristökauppadiplomin. Vuoden 1997 alusta voimaan tulleessa luonnonsuojelulaissa säädettiin tyhjentävästi kuinka Natura-kuuleminen tehdään: kuuluttamalla kunnan ilmoitustaululla ja ilmoittamalla siitä ainakin yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä lehdessä. AJANKOHTAISTA Harri Mannonen Partek ryhtyy käyttämään Lappeenrannan Toikansuon kaatopaikalla syntyvää biokaasua. Luomu-Liiton puheenjohtaYMPÄRISTÖVINKKI Jos paristopakkauksessa on tämä merkki, se on ongelmajätettä eikä sitä voi laittaa roskakoriin. Kaasua myymällä raha saadaan takaisin arviolta 7-10 vuodessa. Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtajan Osmo Laineen mukaan pullonkaula ei kuitenkaan ole markkinointi vaan tuotannon riittämättömyys. Oikeuskansleri tyrmäsi tarinan todeten, että EU:n "komissiolle toimitettavaksi tarkoitetuilla englanninkielisillä lomakkeilla ei ilmoiteta nähtävillä olleesta tietolomakkeesta poikkeavia, maanomis16 Harri Mannonen tajan oikeudellista asemaa muuttavia tietoja". Ensi vuonna on myös tarkoitus saada vastaava järjestelmä käyntiin Krautaja maatalouskaupassa sekä vuonna 2000 muilla Kerikoiskaupan aloilla. Kaupunki vastaa myös pumppaamon rakentamisesta. Silti puolueet ovat ottaneet passiivisen havainnoijan roolin luomun kehityksessä." "Johdonmukaisuudesta kertoo se, että 1996 uusia luomusopimuksia tehtiin, 1997 ei tehty, 1998 tehdään ja 1999 todennäköisesti ei. Myös jatkuvasta parantamisesta huolehditaan, eli kauppiaan on itse tarkastettava toimintansa vuosittain, ja ulkopuolinen katsastaja arvioi edistymistä joka toinen vuosi. Lappeenrannan kaupunki vetää parhaillaan Toikansuon kaatopaikalta Partekin tehtaalle reilun kilometrin mittaista putkea. Tämä oli poikinut kaksi kantelua. Keräyskaivot siellä jo ovat
Roottorien sähkönkulutus vastaa tosin vain noin yhden pesukoneen vuotuista sähkön tarvetta. Mutta mikä pettymys! Mainostaulun takana siivekkeitä pyörittää sähkömoottori! "Niin kyllä näissä asioissa pitäisi olla tarkempi," IVO:n ympäristöpäällikkö Eeva Rauramo huokaa. "Onko tuulella ystävää" -kampanja on jo aiheuttanut tuhansia soittoja IVO:on, tuulisähkötilauksia se on poikinut puolensataa. Hiekkarantaa puhdistettiin uhanalaisista lajeistakin. Sen maksimiteho on 300 kilowattia. Suojeltavien alueiden pinta-ala on noin 13 500 hehtaaria. Uudenmaan ympäristökeskuksen ylitarkastaja Leena Eerola on korostanut, että Kolavikeniä voidaan hoitaa uimarantana jatkossakin. Uudenmaan ympäristökeskus neu_votteli Hangon kaupungin kanssa alueen suojelusta ja hoidosta. IVO käyttää vuosittain yhdestä kahteen miljoonaa markkaa tuulivoiman ja kaiken kaikkiaan kymmenisen miljoonaa uusiutuvien energiamuotojen tutkimiseen. Jo lähes kaksi vuotta voimassa ollut uusi luonnonsuojelulaki määrää suojeltavaksi yhdeksän harvin~ista luontotyyppiä, joista Kolavikenissä on kaksikin: hiekkaranta ja dyyni . Metsähallitus on viime vuodet jättänyt yli 300 metrin korkeudessa olevat metsät rauhaan. Yksityiseksi metsänomistajaksi luokiteltava yhteismetsä taas on hakannut korkeat alueet vanhaan tapaan. Tuomo Pirttimaa 17. Kaupunki SUOMEN LUONTO 12/98 ryhtyi kuitenkin lokakuun alussa poistamaan alueen kasvillisuutta konein, joten ympäristökeskuksen oli pakko pysäyttää työt tekemällä suojelupäätös. Hangon kaupunginhallitukselle virkistyskäytön ja suojelun yhdistäminen ei kuitenkaan riitä. Kuusamon yhteismetsän osakaskunta kokoontui lokakuussa kaksi kertaa. Tapani Veistola IVOn mainosmyllyt pyörivät sähköllä Teiden varsille ja taajamiin ilmestyi tänä syksynä pieniä huiskivia roottoreita, joilla Imatran Voima kyselee "Onko tuulella ystävää?" IVO:lla on noin 50 prosentin osuus Muonion Olostunturin 1,2 megawatin tuulivoimalasta, joka on aloittanut sähkön jauhamisen hiljan. Kuusamossa suojelualueiden osto rahalla tarkoittaa käytännössä 1900 lisähehtaaria suojeluun; sen verran kaavailluista vaihtomaista on lakimetsiä. AJANKOHTAISTA Hanko yrittää estää dyynin suojelun Ulla Pulkki Hangon viranomaiset yrittivät mitätöidä Kolavikenin suojelun suoralla toiminnalla. Tosin ministeri Hemilä oli jo ilmoittanut, ettei Hyrynsalmen ja Kuusamon valtionmaita sisältänyt tarjous ole enää voimassa. Näillä näkymin yhteismetsä ja valtio solmivat suojelumaista vapaaehtoisen kaupan 140 miljoonan markan hinnalla. Pyörivät roottorit ovat olleet hauskoja katseltavia. Se valitti suojelupäätöksestä lääninoikeuteen. IVO pystytti Suomen ensimmäisen verkkoon kytketyn tuulivoimalan jo marraskuussa 1986 Kopparnäsiin. Sen tuotanto riittää 500 talouden tarpeisiin. Vaihtomaatarjouksessa oli mukana Hyrynsalmelta 13 600 hehtaaria ja Kuusamosta 12 400 hehtaaria. Hyrynsalmen metsissä on puolestaan mahdollista, että vaihtomaiksi varatun alueen hienoimmat kohteet, kuten Petro, Pajuvaara ja Kukkuri, suojellaan aarnialueiksi. Rantakasvillisuutta ehti kuitenkin tuhoutua noin sadan metrin matkalta. Ensimmäisellä kerralla maaja metsätalousministeri Kalevi Hemilän tekemä vaihtomaatarjous hylättiin, jälkimmäisessä kokouksessa sama tarjous hyväksyttiin. Yhtiössä haaveillaan tuuliPekka Hänninen sähkön osuuden nostamisesta kymmeneen prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Pekka Hänninen Etelä-Kuusamon suojelualueet ostetaan rahalla Kuusamon yhteismetsä menetti lopullisesti mahdollisuutensa saada valtion vaihtomaita Etelä-Kuusamossa suojeltavien vanhojen metsien tilalle. Hangon Kolavikenistä tuli maamme ensimmäinen paikka, jolle tehtiin luontotyypin suojelupäätös. Lisäksi Kolavikenillä on joukko uhanalaisia lajeja, kuten sinisiipisirkka, hopeajuovakoisa, dyynisulkaperhonen ja meriotakilokki
Eipä tietysti mikään ihme, kun vähintäänkin puolet kansasta niitä käyttää ja kun ne silmäpaot syntyvät niin helposti. "Suomen kansa on nerokasta", hän tunnustaa ja nostaa salkustaan pöydälle paksun niksipinon. Mulla on samat vaatteet pitkään; mieluisat asut kulutan loppuun." Hän arvelee olevansa aika säästeliäs luontoakin kohtaan koska ostaa joutsenmerkkituotteita, lajittelee jätteensä, ei omista autoa ja matkustaa mieluiten junalla. Mutta ovat ne myös vitsejä, luovaa hulluutta ja kekseliäisyyden ylistystä. Maisterin vauhdikkaasti valmistamia katsojien oivalluksia on nähty TV2:n Ekoistissa parin vuoden ajan. Frangen ei pysty luonnehtimaan tyypillistä niksien lähettäjää siinäpä tutkimuskohde jollekin opiskelijalle, toteaa sosiologi Frangen muttl). Maisteri tutkii kaiken postin tarkkaan; koskaan ei tiedä, minkänäköisestä kirjeestä sopiva idea löytyy. Kierrätyksen ja hassutuksen yhdistäminen on hänen ominta alaansa. Maisteri paljastaa, ettei hän kuulu shoppailijoihin: "En osta juuri mitään. Kauan eläköön sukkahousut! Sukkahousut kirvoittavat eniten ideoita. No leikataan pullon yläosa pois ja toiseen reunaan kolot, joista kotelon voi pujottaa vyöhön roikkumaan. Keksijän jouluiloa Maisteri ryhtyy Iehteilemään niksipinkkaansa, kun keskustelumme vihdoin urautuu jouluiseksi. Hänen Alivaltiosihteeri-yhtyeen basistina harrastuspohjalta aloittamansa huumoriviljelykset ovat laajentuneet kokopäivätyöksi. Luovia ihmetekoja ovat kautta aikojen harrastaneet muun muassa lapsiperheiden huoltajat silloin, kun raha on tiukalla ja moni myös periaatteesta. Tässähän lähestytään jo eloonjäämiskurssien ideointia ja hohdokkuutta. "Olen vanha niksipirkkafani, joten tämä sopii minulle mainiosti", hän kehuu. Frangenin hulvattoman huumorin höystämät niksit voisi totisesti määritellä vastaiskuksi kulutusyhteiskunnalle. Niksejä ehdotetaan paljon, mutta ohjelmaan sopivia saa hakea: osa on liian monimutkaisia, osa liian yksinkertaisia ja osa toistoa. Hän viljelee sisällökästä yhteiskunnallista satiiria myös radio-ohjelmissaan Alivaltiosihteerissä ja Kaupparatsu Frangenissa. Olin nähnyt Frangenin loihtivan hengästyttävällä vauhdilla ja koreografialla sukkahousuista repun, ja yllätin itseni myöhemmin miettimästä, mistä muista vaatekappaleista saisi tarpeen tullen sidottua vastaavan apimeuvon, vaikka retkellä. Tiesittekö esimerkiksi, miten shampoopullosta saa kännykkäkotelon. Niksin syvin olemus Simo Frangenin toimeliaisuutta materiaalin· muokkaamisessa uusiin tarkoituksiin voi katsella vähintäänkin kaksimielisesti: touhua voi pitää pelkästään naurattavana tai naurattavana ja ajatteluttavana. Ryhdymme etsimään joulunalustunnelmaa rakentavia niksejä. Aidon joulukuusen koristeen saa SUOMEN LUONTO 12/98. Kaikki meistä eivät ole synnynnäisiä shoppailijoita vaan moni on pikemminkin omaksunut kotoaan nuukailun periaatteen: tavarat käytetään loppuun, säästetään pahan päivän varalle tai niille keksitään uutta käyttöä. Frangen valitsee niksit ja tekee käsikirjoituksen. Vaikka maisteri onkin piintynyt kaupunkilainen, hän varmasti selviäisi loistavasti vaativissa luonnonoloissa oikean asenteensa ansiosta. tarkat kaavakuvat on piirretty millimetripaperille. Niksinarikkaa on jatkettu syksystä kevääseen, taas syksyyn ja kevääseen, koska palautetta on riittänyt. nikseistä hän erottaa kolmijaon: lasten lähettämät askartelutehtävät, "kieli poskessa" tehdyt silkkaa huumoria sisältävät ja kolmanneksi käytännölliset niksit. Iloittelevasta maisterista ei haluttu luopua, ja niin ideoitiin Niksinarikka. Ilman luovaa kekseliäisyyttä ei elämän survivalgeimeistä selviä. Osa nikseistä tulee insinöörityypeiltä, jotka eivät yksityiskohtaisissa selostuksissaan säästele aanelosia ja joiden 18 • Frangenin • 1 uni ksit JOU "Hyvä niksi kiihottaa mieltä", maisteri sanoo ja paljastaa niksien salat. Matkapuhelimia ei ehkä koskaan tule olemaan yhtä paljon kuin sukkahousuja, mutta kännyköihin liittyviä niksejä on alkanut syntyä yhä kiivaampaan tahtiin. Maisteri tietää, että sukkahousujen joustava ja kestävä materiaali mukautuu moneen tarkoitukseen housunkannattimista kahvinsuodattimeen. Frangen teki ensin Ekoistiin sarjan joutsenmerkistä eli pohjoismaisesta ympäristömerkistä. Ja sitten vain sujautetaan kännykkä koteloon. Ritva Kupari Maiste TV2 tiedo1us/ Arja Lento Maisteri Simo Frangen istuu vastapäätäni tamperelaisessa kahvilassa ihan rauhallisena, huitomatta käsillään, sympaattisesti hymyillen. "Se ei pelasta maailmaa, että otsa rypyssä puhutaan ongelmista", hän puolustaa huumorilinjaansa. Parhaimmillaan tuli jopa puolentuhatta niksiehdotusta kuukaudessa, nyt määrä on 100-300 kuukaudessa
Maisterin suhtautuminen jouluun on kaksijakoinen: "On kiva, että on semmoinen valoa tuova ja piristävä juhla, mutta se pitäisi saada aikaan rennommin." Hän ei viihdy jouluruuhkassa, mutta hankkii läheisilleen yleensä viime tipassa lahjan. Joulukaloja pyytävälle pilkkijälle varteenotettava niksi on käyttää kännykän antennia pilkkivapana. Lämmintä tunnelmaa luo itse tehty kynttilälyhty. Frangen yri.Uli jouluksi muutamlltil päivän, mutta y tietää pahaa ty ennen joulua. Sitten kun tärppää, voi välittömästi soittaa omalla ongellaan ilouutisen muille. vanhasta pesupallosta, kun sen sisään ruttaa kiiltävää paperia, vaikkapa tinapaperia. Repäistään rikkinäisestä muoviämpäristä irti sanka. Toimii varmasti!" Maisterin ilme on vakuuttava. "Joulurauhan turvaaftli." seksi voi tehdä kuulosuojaimet. Sitten lanka pallon kyljestä läpi ja roikkumaan. Lintuystäviä voi muistaa valmistamalla vanhasta riittävän tiheäreikäisestä verkkopaidasta lintujen ruokintalaitteen: sidotaan helma, täytetään paita talilla ja siemenillä ja ripustetaan komeus olkaimista puun oksaan. Lyhty ripustetaan roikkumaan rautalangasta muotoillusta koukusta tai lenkistä, joka pujotetaan tölkin avaajarenkaaseen. TV2 tiedotus/Timo Vouonen 19. "Kellertävästä, läpinäkyvästä pallosta tulee hyvä", Frangen täsmentää. Siihen sopii pantiton juomatölkki. Tölkkiin leikataan aukko niin, että kieleke jää alareunasta kiinni ja taitetaan tölkin sisään. Korvat peitetään pesusienillä, jotka puristuvat paikoilleen sangan avulla. SUOMEN LUONTO 12/98 Simo Frangen loihtii joulurauhan aineksia vaikka vanhan muoviämpärin sangasta ellei mikään muu auta. Sen päälle laitetaan tuikku palamaan. Lapsena hartaasti odotetut lahjat, kuten uusi jääkiekkomaila tai luistimet, olivat jotain muuta kuin nykyinen kulutushysterian huipentuma tarpeettomine tuotteineen ilman lämmintä ajatusta, hän tuumii
.. poyvassa, n11n ensin otettiin kaikkia laatuja ruokaa ennen kuin immeiset sai syyva 1a tiputettiin pihalle sen yhen närreen juurelle." Uskontotieteilijä Uno Holmberg kirjoittaa muistiinpanossaan 1909: "Ruskealan Asikaisen talon maalla kasvaa suuri tuuhea kuusi . Tapana oli nimittäin uhSUOMEN LUONTO 12/98. Pyhä puu on yleensä kasvanut pihapiirissä tai ainakin talon lähistöllä, esimerkik20 si aitan tai riihen vieressä. Ruokauhreja elättipuulle Pitämyspuulle uhrasivat yleensä naiset. "Jouluruuat kun ol .. Useimmiten talon vanha emäntä köpötteli pullat ja piirakat mukanaan puuta palvelemaan ja yritti siten varmistaa, että lampaat menestyisivät ja kaikki kukoistaisi. Kutsuu puuta temppelikseen." Arkistojen uumenista löytyy runsaasti vastaavanlaisia merkintöjä siitä, että entisajan suomalainen on palvonut ja kunnioittanut puita. Kunnioitettu puu on voinut o!Ja niin havukuin lehtipuukin. Teksti: Marjo lääskä Kuvat: Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo Pyhä puu väl ittä~ Kainulaisen suvun uhrimänty Kesälahden Hummovaaralla. Pyhää puuta on kutsuttu monin nimityksin: ihminen on kääntynyt esimerkiksi uhripuun, elättipuun, talonvahdin tai pitämyspuun puoleen. Puulle uhrattiin kaikkia talon tuotteita, kuten viljaa, maitoa ja olutta. Uhrin tarkoituksena oli auttaa arjen sujumista ja (karja)onnen saavuttamista tai säilyttämistä. Talon, suvun tai kyläkunnan tärkeä puu on herättänyt huomiota ja kunnioitusta jo koollaan, ja muistiinpanojen mukaan puu on ollut hirmuisen iso, mainion suuri, merkittävä tai julman suuri. Muutamat nimityksistä, kuten aljomänty ja hiisikoivu, kertovat pyhän puun lajinkin. Talon vanha emäntä palvelee sitä, on siellä nähty rukoilevan polvillaan kirjankin kanssa. Kerrotaan, että Juhana Kainulainen lauloi Elias Lönnrotille tämän männyn juurella runojaan kaikkiaan 2233 säettä vuonna 1828. .. . Erityisen tärkeitä uhreja olivat niin sanotut ensimmäiset antimet
1938 Säämingissä tehty muistiinpano kertoo: "Jouluruuat kun ol pöyvässä, niin ensin otettiin kaikkia loatuja ruokoo ennen SUOMEN LUONTO 12/98 kuin immeiset sai syyvä ja tiputettiin pi halle sen yhen närreen juurelle. Puulla ja ihmisellä yhteinen onni Aaltion pihakoivun istutti suvun ensimmäinen emäntä Helena Heikintytär Keuruulle tultuaan 1818. sivat suvun vainajat. Kansanrunouden tutkija Martti Haavio arvelee, että vanhakantaisimmat uhrien vastaanottajat oliOn helppo ymmärtää, että pyhät puut olivat rauhoitettuja. Pyhä puu oli myös yhdyslinkki suvun vainajiin. Kullakin suvulla tai kyläkunnalla oli oma pyhä puunsa, jota vaalimalla tavoiteltiin hyvinvointia, vaurautta ja harmoniaa. Jos puusta katkeili itsestään oksia, se ennusti jonkin suvun jäsenen kuolemaa. Puun juuret kiemurtavat maanpinnan alapuolella, mutta samaan aikaan se tavoittelee latvuksellaan tuonpuoleisiin. Ajateltiin, että se mitä tapahtuu puulle, tapahtuu myös ihmiselle tai karjalle. Puu sitoo maan ja taivaan toisiinsa, yhdistää näkyvän ja näkymättömän. Puu toimisi näin yhdyssiteenä suvun elävien ja kuolleiden jäsenten välillä. rata osa uutisjyvistä, palasia uutisleivästä ja ensimmäiset maitopisarat lehmän poikimisen jälkeen. Joskus uhripuihin ei ollut sallittua edes koskea. Puita varottiin millään tavalla vahingoittamasta. Useimmiten rangaistuksen sai se, joka puuta oli kaltoin koh21. viesti n Vanha kansa palvoi puita. Myös talon emännän synnytettyä vietiin ensimmäinen rintamaito puun juurelle. Puiden turmelemisen uskottiin johtavan rangaistukseen. HennaRiikkaja Olli Aaltio pihakoivussaan. Puun latvaan on nostettu kaadettujen karhujen pääkallot. Myös juhlien aikaan uhrattiin. Puun kaatumisen pelättiin entei levän talon häviötä. Honkapuulla oli tärkeä rooli karhunpeijaisriitissä. Aina suurina pyhinä vanha emäntä vei siihen niitä ruokia ja istu siinä." Uhrin vastaanottajaksi ajateltiin puun itsensä lisäksi jokin uskomusolento, maantai talonhaltija. Koivu on edelleenkin Mäki-Kukkamon asukkaiden silmäterä. Välittäjän tehtävä sopii puulle erinomaisesti, onhan se samanaikaisesti monen maailman alisen, keskisen ja ylisen jäsen. Savelan karhumänty, karhunkallohonka, Saarijärvellä. Uhripuun ja talon tai suvun kohtaloiden on uskottu nivoutuvan yhteen
SUOMEN LUONTO 12/98. Myöhemmin karsikon merkitys kummitusten karkoittajana väistyi ja puu karsittiin ennemminkin muistoksi vainajasta. Tyypillinen, vaikka oikeastaan nuorin tyyppi oli kuolleen karsikko. Työsarkaa papeille riitti, sillä pyhiä puita rehotti miltei jokaisen talon nurkalla. Vielä jossakin saattaa männyn kyljessä erottua vainajan muistoksi kaiverrettuja tuoreita merkintöjä. Isännän onnistui hakata puu poikki, mutta kuusi kaatuikin saunan päälle ja sauna romahti . Samana kesänä halla vei viljan ja hevosia ja lehmiä alkoi kuolla. Jos puun kautta hoidettava yhteys suvun vainajiin katkaistiin hävittämällä puu ja uhripaikka, koko suku oli vaarassa joutua perikatoon. Puu merkitsi rajan, jota toiseen maailmaan siirtyneen ei toivottu ylittävän. Kaikenlaisten onnettomien tapausten, kuten tulipalojen, karjan karkaamisten ja sairauksien tulkittiin johtuvan uhripuun vahingoittamisesta tai uhrien laiminlyömisestä. Kukaan ei kuitenkaan suostunut koskemaan puihin onnettomuuksien pelossa. Omaiset karsivat puun hautajaismatkalla ruumiinkuljetusreitin varteen, usein kirkkomatkan puoleen väliin. Monissa perheissä jokaiselle perheenjäsenelle istutetaan oma nimikkopuu. Varttuneemmat kaupungintai eränkävijät karsivat puun ensikertalaisen, härkämiehen, kunniaksi. Tämän kuului vastapalvelukseksi tarjota seurueelle viinaryypyt. Usein karsikon teko liittyi siirtymään sosiaalisesta asemasta toiseen, esimerkiksi lapsuudesta aikuisuuteen, tyttöydestä vaimouteen tai elävien yhteisöstä suvun vainajien pariin. Omaiset pelkäsivät, että kuollut hiippailee kotiinsa jatkamaan keskeneräisiä töitään tai yksinkertaisesti hakemaan lievitystä kolkon haudan yksinäisyyteen. Poroveden karsikkomänty lisalmella. Karsikkoon veistettiin tiedot vainajasta, kuKarsikon tarkoitus oli pysäyttää kummittelevå vainaja. Papiston kirves heilui ahkerasti maan länsiosissa, mutta Itä-Suomessa uhripuuperinne säilyi 1900-luvun alkuun. Se, joka uhkasi uhri puuta kirveellä, uhkasi samalla omaa onneaan. Rantsilassa kotikuusen kaatamisesta seurasi oikea onnettomuuksien sarja. dellut, mutta harmit saattoivat kohdata koko talonväkeä ja sukua. Perheenjäsenille nimikkopuut Vaikka puihin liittyneet uskonnolliset tavat merkityksineen ovat muuttuneet, puiden kunnioitus elää nimikkoja muistopuuperinteessä. Kaiken kurjuuden seurauksena rikas talo ajautui vararikkoon ja huutokaupattiin. Muistopuu on hieno tapa kiinnittää jokin tapahtuma, kuten muutto, syntymäpäivä tai vaikka maatilan sukupolvenvaihdos, eteenpäin kiitävään aikaan ja muistoihin. Tehtävää palloteltiin rovastin, maaherran ja nimismiehen välillä, mutta koska rahvas ei uskaltanut kirveeseen tarttua ja pappien arvolle se ei sopinut, puut saivat jäädä pystyyn. Karsikko valmistettiin yleensä jonkin tärkeän tapahtuman, kuten häiden, hautajaisten tai suuren kalansaaliin muistoksi. Rikos puuta vastaan oli rikos omaa verta, sukua vastaan. Esimerkiksi Rantasalmella 1746 pitäjänkokouksessa papisto päätti, että kaikki talojen ja peltojen lähistöllä seisovat epäilyttävät puut on kaadettava. Karsikko oli eräänlainen merkkipylväs tai rajapyykki; joko elämässä ja ajassa tai fyysisessä paikassa. 22 Kuolleen karsikon alkuperäinen tarkoitus oli pysäyttää kummitteleva vainaja. Tärkeä tapahtuma merkittiin karsikolla Karsikolla tarkoitetaan tavallisesti havupuusta tehtyä merkkitai muistopuuta. Samalla saattajat levähtivät hetkisen, veisasivat virren ja hörppäsivät ehkä olutta tai paloviinaa vahvistukseksi. Kuusen tai männyn runko karsittiin oksista paljaaksi, vain keskiosaan jätettiin pari oksaa. D Kirjoittaja opiskelee folkloristiikkaa Helsingin yliopistossa. Joskus näre karsittiin muistoksi ensimmäisestä vierailusta talossa, tai kun matkalaiset saapuivat tuntemattoman seudun rajalle. Puun vaiheista luetaan sen omistajan elämäntarinaa enemmän tai vähemmän leikkimielellä. Vanhoja pitämyspuita on yhä pystyssä toistakymmentä. Vainajan uskottiiA hätkähtävän omaa karsikkoaan ja siihen raapustettua puumerkkiään niin, että kääntyy takaisin kirkkomaalle. ten nimi merkki, kuolinvuosi ja risti . Ensikertalaisen karsikko tehtiin ensimmäisen kaupunkimatkan, metsästystai kalastusretken kunniaksi. Viha kohdistui myös uhripuihin, ja onkin sanottu, että kirves oli kristinuskoa julistavien pappien tärkein työväline. Ensin renki, joka puuta yritti kaataa, iski kirveellä jalkaansa. Kirkko kävi kirvein pakanuutta vastaan Kristinuskon levitessä papit halusivat kitkeä kansasta pakanalliset tavat ja uskomukset
23. Hanna Hentinen Timo Helle pohtii, miten talouden rautahäkki antaisi periksi hyvälle elämälle. Se on kuitenkin selvä, että elämämme rautahäkissä käy mahdottomaksi ilman ekologista rationaalisuutta. Mutta minkäs teet: tulos tai ulos. Raportista ei käy kuitenkaan ilmi, mitä yritykset järjestöiltä odottavat, mutta kun se selviää, järjestöjen on pystyttävä vastaamaan haasteeseen. Tuote myydään eniten maksavalle, ja omistuksen globalisoitumisen myötä voitot häviävät maailmalle etsiäkseen sieltä vielä parempia sijoituskohteita. Tuskin paljon erehdyn, kun arvaan, että ammatissaan hän katsoi uhranneensa omat mielenkiinnon kohteensa vielä tärkeämmälle isänmaan edulle; se on perustelu, johon hänen nykyiset kollegansa metsätaloudessa ja liike-elämässä ylipäänsä eivät juuri pysty vetoamaan. Tuntemiemme visioiden ääripäät ovat kuin eri planeetoilta: Pentti Linkolan unelma muistuttaa 1930-luvun maatalousyhteiskuntaa, Eero Paloheimo puolestaan repisi alas koko entisen Euroopan ja rakentaisi sen uudelleen nykyaikaisinta ympäristötekniikkaa käyttäen. E. Pikaisiin, aivan uusiin käytäntöihin johtaviin läpimurtoihin eivät silti usko edes alan omat tutkijat. Talouden ylivalta lyö vastaan joka suunnalta: miksi vain elintasoa mitataan, vaikka se, mihin ihminen perimmältään pyrkii, on onni tai ainakin hyvä elämä. Jotain perää siinäkin epäilemättä on, sillä ei kai elämysteollisuus muuten olisi nopeimmin kasvavia talouden aloja. Vanhemmiten Järvinen tarttui mielummin maalarin siveltimeen kuin kivääriin, ja oli myös siinä kiistämätön lahjakkuus. Jos vauhtiaskeleet sopivat SAK:lle, ne ovat aivan mahdottomat MTK:lle; jos ne sopivat ympäristöjärjestöille, teollisuus on vastahankaan. Silloin täytyy hyväksyä se, että jos suuret hypyt ovat tässä ja nyt mahdottomia, silloin tehdään pienempiä. Keskusteluun ilmestynyt sanapari "markkinatalouden rautahäkki" viittaa kuitenkin ajassa reilusti taaksepäin: se on lainaa Max Weberiltä vuosisadan alusta. "Kyllähän se vähän noin on, mene nyt siitä sitten puhumaan", myöntelee kuulemma moni vielä työelämässä oleva ystävä kannon nokassa tai veneen tuhdolla istuessaan. Kun otan esimerkiksi kaikkien tunteman eräkirjallisuuden klassikon A. Vaikka tavoitteesta oltaisiin yhtä mieltä, keinot hallittuun ratkaisevaan hyppyyn puuttuvat. Vanhoilla päivillään hän kyseli haikeana "minne hävisivät nuoruuteni kairat", vaikka hyvin tiesi, että oli vahvistanut useimmat leimikot omalla nimikirjoituksellaan. Voi vain arvailla, miten hän tästä ristiriidasta selvisi. Timo Helle Rautahäkin valintatiskillä Millainen on yritysjohtaja, jonka mielestä talous on palautettava älyttömyyksiin ryöstäytyneiltä markkinavoimilta oikealle paikalleen yhteiskunnan ja ihmisten palvelijaksi. Kun tekstin takana on Helsingistä Rymättylään muuttanut Tukon eläköitynyt pääjohtaja Uolevi Manninen, kriittisiä arvioita ei voi ohittaa asiaa tuntemattoman haihatteluna. Weberin perusoivallus oli kaikessa lyhykäisyydessään se, että valistusajan virittämä rationaalisuus teki tehokkuudesta itseisarvon, joka syrjäytti eettiset arvot niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin ihmisten arjessa. Järvisen, en tee sitä pahalla. Hän oli sosiologian isäksi mainittu uskontotieteilijä, joka risti jo tuolloin oman toimintaalansa rajat ylittävän talouden "kapitalismin rautahäkiksi". S osiologit ovat tuoneet tarpeellisen lisän ympäristötutkimukseen, mutta heillä sen paremmin kuin kellään muullakaan ei ole tepsivää reseptiä edes kotoisten saati sitten globaalien ympäristöuhkien torjumiseksi. Mutta toisaalta me ihmiset olemme ovelia pikkuveijareita, ja pystymme pitämään organisaatiomme rationaalisuuden SUOMEN LUONTO 12/98 ja oman arvorationaalisuutemme erossa toisistaan aina itsepetokseewasti. Ensinnäkin millainen on se todellinen kestävä Suomi, missä ihmiset haluaisivat myös elää. Kuten uskontotieteilijälle sopii, hänen ennustuksensa oli profeetallisen selvänäköinen: "Tämä talousjärjestys määrittää nykyään kaikkien eikä vain talouden ammateissa toimivien yksilöiden elämäntyylin ja lisäksi vastustamattomalla pakolla, ja meno jatkuu ehkä siihen saakka, kunnes viimeinenkin sentteri fossiilista polttoainetta on hehkunsa hehkunut". Se osoittaa, että muutosvalmiutta löytyy ehkä enemmän kuin osaa odottaa. Varsinaisen leipätyönsä Järvinen teki metsähallinnon Peräpohjolan piirikuntakonttorissa. Kun yritykset arvioivat, miten kyselyssä mainitut kymmenen sidosryhmää vaikuttavat yrityksen toimintaan, ympäristöjärjestöt jäävät toiseksi viimeiseksi. Perimmäinen vastuu ympäristöasioissa on silti meillä itsellämme: teollisuutta ja kauppaa ohjaavat ne päätökset, jotka teemme markkinatalouden kaikkein pyhimmässä, oman kauppamme valintatiskillä. Järvinen oli esteetikko, joka kuvaa talvisissa erätarinoissaan lumikiteiden kimallusta niin antaumuksella, että metsästyshenkinen lukija ehtii jo huolestua, tuleeko kiväärin tähtäimessä kurkotteleva huurremetso ammutuksi enää saman päivän aikana. Mutta kun kysymys koskee arvioitua tilannetta kolmen vuoden päästä, ympäristöjärjestöt nousevat kolmansiksi heti asiakkaiden ja EU-lainsäädännön jälkeen. U olevi Mannisen tavoin ympäristöjärjestöjen ja (vielä suhteellisen harvojen) filosofien kritiikki kohdistuu talouden globalisoitumisen aiheuttamiin sosiaalisiin ja ekologisiin ongelmiin. Kuin yksi meistä, aivan oikein, mutta entinen johtajana. Kysymykseen, onko mikään sitten mahdollista, Olli Järvinen vastasi aikanaan "kyllä, me voimme antaa luonnolle lisäaikaa". Ruokapöytääni muiden luettavien sekaan ajautunut Teollisuuden ja Työnantajien raportti pkt-yritysten ympäristöhaasteista on toivoa herättävä. Toinen ongelma, josta ympäristösosiologit muistuttavat, on siirtymäteorioiden puute, ja se koskee jo paljon pienempiäkin uudistuksia. Hän tulee vain ensimmäisenä mieleeni, kun pysähdyn hetkeksi si lmäi lemään työhuoneeni ikkunasta Rovaniemen talvista maisemaa heti kaupungin laidalta alkavine niin Järviselle kuin itselleni tuttuine "mittaamattomine erämaineen". Helsingin Sanomissa ilmestyneeseen kirjoitukseen mahtui myös syvä huoli Itämeren pilaantumisesta, asia, joka pudottaa pohjan elintason saavutuksilta. Weberin toinen lempiajatus, että "kapitalismin rautahäkki" latistaa ihmisten elämysmaailmaa, 0n vaikeammin arvioitavissa. Mikä sopii toisille, ei käy taas toisi lle alkuunkaan laatuun
Saaren tuulen tuivertamaa, lähes asumatonta maisemaa leimaavat maanmyötäisesti kasvavat katajat, aaltojen silottamat kivet ja ympäri I lä vellova hyinen meri.. Jorma Keskitalo Talven rauhaa Jurmossa Talvinen Jurmo huokuu rauhaa
Kustaa Vaasan lähettämä rangaistusretkikunta surmasi väen ja poltti saaren. J urmossa on majaillut aikoinaan merirosvoja. Tämä on kouriintuntuva muistutus siitä, että saaristo on edelleen koti monille, joskin entisistä ajoista ovat vain rippeet jäljellä. Jurmo on viiden kilometrin pituinen ja enirnrrtillään kilometrin levyinen. Jurmo on Salpausselän kaukaisin merestä pistävä uloke. Polttopuiksi kerättiin meren tuomia ajopuita. On ollut lehmiä, lampaita ja muita kotieläimiä. Lounaassa häämöttää Utön linnakesaari, ja länsiluoteessa on Ahvenanmaan Kökar. Voi vain aavistella, miten ankarissa oloissa ulkosaaristolaiset ovat elantonsa ottaneet. Saaren historiasta kertovat 1840luvulla rakennettu hartaushuone ja sitä ympäröivä hautausmaa. Jurmossakin asutaan nykyään ympärivuotisesti enää kolmessa talossa. Laiva poikkeaa illansuussa Aspön laituriin ja jättää maihin hautajaisväkeä ja vainajan; vanha asukas on saatettu viimeisen kerran kotisaareensa. N ousemme vaimoni Sinin kanssa joulukuisessa etelän kaamoksessa yhteysalukseen Korppoon Nauvon Pernäsissä matkataksemme Jurmoon. Lisäksi Jurmosta puuttui luonnonsatama, johon veneen olisi saanut täysin turvaan.. Saari kapenee koillisja lounaiskärjissään riutoiksi, joiden yli Itämeri vyöryy voimallaan. Aluksen lippu liehuu puolitangossa. Sinne on haudattu majakanvartijoita, luotseja, merenkulkijoita, talonpoikia ja kalastajia. Nyt rannalla laiduntavat enää Pirjo ja Per Mattssonin lampaat. Varsinaisesta maanviljelyksestä ei voi puhua, vaikka Jurmon kylässä onkin vanha tuulimylly muistona menneistä ajoista ja kylän ympärillä on pieniä peltotilkkuja. Entisaikojen karjanhoito oli työlästä: eläimiä, heiniä ja lehdeksiä kuljetettiin soutuja purjeveneillä saarelta toiselle, eikä jokapäiväinen lypsyllä käyntikään ollut välttämättä yksinkertainen askare. Saaresta etelään on vain yksittäisiä luotoja. Kalastus on ollut kaiken perusta
Nykyään saarella on yhteysaluslaituri ja hiljattain laajennettu vierasvenesatarna. Saaren itälaidalla kahisee rantalepikko. Jurmon joulukuinen erikoisuus on merisirri, Jäämeren rannikon ja suurtuntureiden asukki. Kauniinhimmeine väreineen Jurmo on hämärtyvässä talvisessa iltapäivässäkin saariston kauneimpia saaria. Katajikko on kyyristynyt kallioiden väliin.. Likeisellä rannalla yksinäinen pihlaja kohottaa pallonmuotoisen latvustonsa paljaasta kivikosta. Alus irtoaa laiturista koneet jytisten. Lähelle hartaushuonetta istutettu männikkö on varttunut kituliaasti täysi-ikäiseksi. _,.) ' ' ' , Jurmo • J km Jurmo kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon. L intuasemalla riittää siivekkäiden tarkkailijoita myös vuoden pimeimpään aikaan. Meidän lisäksemme lähdössä on viisi lintuharrastajaa, joista kaksi on yöpynyt Mattsoneilla ja kolme lintuasemalla. Jurmo on monen muuttolinnun viimeinen vetäytymispaikka ennen etelään 26 lähtöä. Saaren keskiosassa kohoaa Högberget paljaana kalliona. Se on Salpausselän meren alta pistävä häntä, tuulinen ja tyrskyille altis saari. Näitä tummia, töpäköitä lintuja talvehtii täällä muutamia kymmeniä. Utöstä Pernäsiin matkaava yhteysalus poikkeaa Jurmon laituriin. 1 urmon maisemaa hallitsevat aallokon luuhtomat pyöreät rantakivet, tuulen piiskaamat katajaja kanervanummet, meri ja taivas. Nousemme ylös kahvioon Utön sotilaiden seuraan ja tuijotamme taakse jäävän Jurmon harmaansinertävää, lumen kirjavoimaa siluettia. D Filosofian tohtori Jorma Keskitalo on projektitutkija Lammin biologisella asemalla, luonnonvalokuvaaja (ARPS) sekä tiedeja ympäristöaiheisiin perehtynyt kirjoittaja. Nytkin yksinäinen töyhtöhyyppä yrittää talvehtia täällä ja sameanharmaassa meressä ui lauluja kyhmyjoutsenia. Erkki Santamala/Luontokuvat Karua talvea elävöittävät merisirrit, joita talvehtii saarella joka vuosi joitakin kymmeniä. Maisema tuo mieleen Tunturi-Lapin paljakat. Katajat sinnittelevät matalina, pöytämäisinä kasvustoina lukuun ottamatta joitakin maisemasta ylös ponnistavia tuulen uhmaajia. Jurmon joulukuista rantaa
Talo on sen rannalla, tien päässä: pihapiiri näyttää tasangon keskellä olevalta saarelta, jonka vanhat salavat ja saarnet piirtyvät tummina siluetteina taivasta vasten. Sumuisia päiviä on paljon; silloin tasangot päättyvät tyhjyyteen, tiheään harmaaseen utuun, jonka seasta sukeltaa yksittäisiä maataloja, yksittäisiä pelloilla seisovia lammia. Tuul puhub ja sadab lörtsi, säätiedotuksissa luvataan tuon tuostakin . Tilalla on kaukaisina aikoina toiminut mylly, mistä se on saanut Tuuliku-nimensä. Joskus yön pimeydestä kuuluu merkillistä vonkunaa ja rytinää, kun jääkansi liikahtelee ja syntyy pitkiä railoja. Rannikolla ei useinkaan sada edes räntää vaan silkkaa vettä. Ulkorakennuksen takana kohoaa lintutorni. Ei tarvitse kauan kävellä, kun alkaa kuulua pling plingiä. Sitäkin useammin kuulemme tuulen vonkunaa. Pöytää koristaa riikalainen mehiläisvahakynttilä. Ihailemme niiden sileitä, pehmeitä höyhenpukuja ja pukujen pastellivärejä: ruokojen okrankeltaista, pähkinänruskeata, savenharmaata. Minä nautiskelen hienon tantan kermaleivoksen, isäntä tyytyy pullaan ja Mosse saa keksejä. Muuttoaikaan lahti on valkoisenaan kym menistätuhansista joutsenista, ja lintujen kailotus kantautuu kilometrien päähän. Koirailla on pikimustat viiksijuovat ja nokka kuin pieni porkkananpala. Vielä kaukaisempina aikoina paikalla toimi kalastajien kapakka. Varikset ja naakat ovat valtavana laumana kivitalon luona jättiläispoppeleissa, pyörivät ja lentelevät ja raakkuvat kuin SUOMEN LUONTO 12/98. Ennen jouluaaton ateriaa käyn vielä hämäräkävelyllä Mossen kanssa. Paikka on Viron Matsalunlahti, Euroopan tunnetuimpia lintujen suojelualueita. Talvehtijoiden ohjelmaan kuuluu kävelyä kylän raittia edestakaisin, moision puutarhassa nakuttelevien tikkojen vahtaamista (usein ne ovat valkoselkätikkoja), villisian jälkien ja talviasuisten jalopuiden tutkiskelua sekä tietenkin seurustelua paikallisen koiraväen kanssa. Lintuja on useita kymmeniä, ne pulisevat ja pilisevät seurallisesti keskenään, keikkuvat ruokojen röyhelöissä siemeniä nokkien. Sen jälkeen kelpaa mennä pinnakahveille. Enimmän osan ajastamme saamme katsella Läänem6Fta peittävää jääkantta. Teksti: Aura Koivisto Kuvat: Risto Sauso Tuulikun joulu T äällä Itämerta sanotaan Läänemereksi, länsimereksi. koinen: kaikkea peittää ohut lumihuntu, tai oikeastaan kuurakerros, ja ruovikko on kuin hienosti puuteroitu. 28 J ouluaattona mittari näyttää nollaa. Ilmasto on mereinen ja talvessa tuntuu keskieurooppalainen henki. Maisema on tunnelmallisen mustavalTuuliku mereltä nähtynä. Päivä on sinertävänharmaa, lenseä, vailla tavanomaista luihin ja ytimiin tunkevaa tuulta. Sieltä voi katsella heinätöppyräisiä laidunlakeuksia ja kilometreittäin jatkuvia ruovikoita. Puutarhassa kasvaa omenaja kriikunapuita, jotka sitkeästi ovat pärjänneet loputtomien tuulten tuiverruksissa. Linnut ovat jo lähteneet ja matala lahti alkaa vetäytyä riitteeseen. Ruokokattoisessa, keltaiseksi maalatussa talossa asuu meidän lisäksemme ainakin pikkuvarpusia. Tällä kertaa ohjelmaan kuuluu timalikävely: ensin polkua rantaruovikon läpi , sitten ritisevälle jäälle Suurrahun ruovikkosaarta kiertämään. Energiaa on varmasti riittänyt myllynkiviä pyörittämään, varsinkin syksyisin länsimyrskyjen aikaan. Mutta nyt Tuuliku on kahden suomalaisen ja heidän koiransa talvehtimispaikka
Lopuksi tulemme syrjäiselle latoniitylle. Valot syttyvät talojen ja navetoiden ikkunoihin, loistavat keltaisina ruutuina illan kaamoksessa, piipuista kiemurtelevat savuhaituvat pimenevälle taivaalle. Kanat ja ankat jaloittelevat pihamaalla. Myös peltopyyt tulevat tutuiksi: yhdeksän linnun seurue käy välillä puutarhassamme ikkunan alla ruohoa nokkimassa. Tosin ei täällä joulua neuvostoaikaan ainakaan periaatteessa vietetty. Linnuilla on täällä muutenkin syötävää. Valot syttyvät talojen ja navetoiden ikkunoihin, loistavat keltaisina ruutuina illan kaamoksessa, piipuista kiemurtelevat savuhaituvat pimenevälle taivaalle. Pakettipellon takiaisissa häärää tikliparvi. Vuokraemäntämme Lehten tuoma läskinpala on ripustettu puuhun linnuille, mutta asiaa kohtaan ei ole osoitettu kiinnostusta. Ja se iänikuinen musta pikkurakki tamminiityille vievällä tiellä: koko ajan kintuissa räksyttämässä. Sen länkisäärten yläpuolisessa rintakehässä myllertävät suuret tunteet: uho ja pelko, nynnyys ja kiukkuus. Uuteen vuoteen asti päivät ovat leppeän tihkuisia. Löytyy tuoreita villisikojen ja kauriiden jälkiä. Joudun lahjoittamaan ne isännälle: "Voit kulkea nämä jalassasi timaJiretkellä tuulisella meren jäällä." Ilmeestä päätellen isäntä hyväksyy vain oman lahjansa, jota siemailee laiskanlinnassaan istuen. Mossen kanssa kävelyllä näen metsäkauriita, jotka ovat pellolla syömässä ihan talon vieressä. Minä otan viiniä, on juhlan aika, sillä talvipäivänseisaus on takana; tästä lähtien meille suodaan valoa joka päivä hitusen lisää. D 29. Kauriiden valkea peräpeili näyttää melkein takamukseen kiinnitetyltä tyynyltä. J oulupäivänä teemme pitkän kävely lenkin. Ei ollut vapaapäiviä, eikä kuusia myyty kuin vasta uutena vuotena. Sumuntuhrussa ei näe pitkälle eteensä, ja metsän sisuksissa vallitseekin mystillinen tunnelma: käkkyräiset ja pökkelöiset puut utuisessa ilmassa, hämärää, hiljaista, tyyntä. Muutakin linnustoa tulee havaittua: kaksi kyhmyjoutsenta, lapinharakka, räkätti rastas. Olemme kylän alkupäässä, mistä on viitisen kilometriä kotiin. Sinne ne kokoontuvat joka ilta, keskustelemaan päivän tapahtumista, tai nimenhuutoon, minkä jälkeen painelevat yöpuulle tiheään kuusikkoon. Meidän jouluaattoateriamme on silliä ja perunaa, rosollia ja hapankaaJia. Maaseudun väkeä oli tietysti vaikeampi estää viettämästä juhliaan milloin nämä itse halusivat. T apaninpäivänä sataa tihuuttaa, on yhä harmaata ja utuista. LehSUOMEN LUONTO 12/98 miä lypsetään, lampaat saavat heinänsä, kanat nousevat orsilleen, keittiössä kolistellaan hellan luukkuja, kinkku on uunissa, lapset hermoilevat, pöytää katetaan ... Tikli tuntuu täällä melkein yleisimmältä pikkulinnulta, ainakin näin talvisaikaan. Sieltä taisimme pitkän matkan kärrytietä, valtaojan vartta, kunnes päädymme peltolakeuksille, jotka leviävät ympärillemme sumuun kadoten; ei tolkkua missä olemme. Mutta villahousut,, jotka ostin itselleni joululahjaksi, osoittautuivat liian pitkäkinttuisiksi. Yleensä kylän koirat käyttäytyvät kuitenkin sivistyneesti ja ovat ystävällisiä suomalaista lajitoveriaan ja tämän emäntää kohtaan. Kohta kuitenkin näkyy talo, sitten Matsalun suojelualueen merkki ja kylätie. Jälkiruoaksi suklaata, virolaista Kalevia tietenkin: on suosittava kotimaista. Hitchcockin linnuissa. Matkalla tapaamme tietysti koiria, pieniä karvatrasseleita, jokunen auto ajaa ohi, ihmiset kylästelyja kirkkotamineissaan. Ensin jäitä ja rantoja pitkin lahden pohjukkaan päin, sitten kuljeskelemme metsissä, jotka täällä ovat haapa-tervaleppä-tammi-saami-pähkinäpensas -viidakoita. Lehte kertoi, että ennenvanhaan oli tapana aina jouluyönä kello 12 mennä navettaan ja talliin viemään eläimille jotakin ylimääräistä hyvää
30 Vieraita Siperiasta Valtalajeina Pohjois-Karjalan ja Kainuun metsissä ovat baskeripäiset hömötintit, pikkuiset sinitiaiset, kuusitiaiset ja talitiaiset pontevia punkkareita, töyhtötiaisia, unohtamatta. Ruokkijan kädelle ovat uskaltautuneet kuukkeli ja hömötiainen. Kun hennot linnunvarpaat puristuvat sormieni ympärille ja pienet nappisilmät katsovat terävästi luottamustani mitaten, minut ja ruokatarjoukseni sitten hyväksyen, olen päässyt ikään kuin osaksi luontoa. Auttaessani näitä metsän pienimpiä saan myös itselleni jotakin sellaista, mitä kiirettä ja tehokkuutta ihannoiva yhteiskunta ei pysty tarjoamaan. Olen perustanut metsään linnuille ruokintapaikan, eikä kiitollisista ruokavieraista ole pulaa. Ja kun pystytukka ]urauttaa sydämen kyllyydestä lähtevän tirlityksensä, täytyy kuulijan olla elämäänsä aika kyllästynyt ja muutoinkin paatunut, ellei säkeenpätkä herätä hänessä lämpimiä tunteita. Ruokintapaikan vakiovieSUOMEN LUONTO 12/98. Teksti ja kuvat: Jouko Määttä 1 loisia ruokavieraita Ruokintapaikan vieraita: käpytikka, punatulkku ja talitiainen
Ankaran pakkasen ja hiljaisuuden täyttämässä metsässä on kuitenkin elämää. Talven kelmeä valo hiiviskelee lyhyet hetkensä kainuulaisen metsän sopukoissa. Siellä käydään jatkuvaa kamppailua ravinnosta ja henkiinjäämisestä. Naavakuuset nuokkuvat uneliaina tykkytaakkansa alla. 31
Pian koko selkonen nukkuu. D SUOMEN LUO TO 12/98. Muutamia vuosia sitten maisemiin ilmaantui harvinaisia vieraita idästä, kun pähkinänakkelit saapuivat Siperian taigalta. Pähkinänakkelit tulevat ruokintapaikoille aika ajoin. Kuukkeleille ja närhille karkkipäivä merkitsee tarjousjauhelihaa ja koiranmakkaraa. Karkkipäiviä ja kuokkavieraita O len ottanut tavaksi järjestää linnuille pari kertaa viikossa 32 Töyhtötiainen on terhakka pystytukka, metsän ilopilleri. Ne lentää sujahtelivat joka paikassa nokat ojossa niin, että ruokkijoillakin oli olo välillä kuin tikkataululla. Lieneekö sitten läskin ansiota, mutta eräänä vuonna kuukkelin pesintä onnistui niin hyvin, että ruokintapaikalla alkoi asustaa vakituisesti seitsemän kuukkelia. Tikat ja närhet kesyyntyvät yllättävän helposti , joskaan ne eivät suostu aivan kädestä syömään. Mutta oma maa mansikka, muu maa mustikka. Punatulkut liikkuvat pulleine mahoineen rauhallisesti poseeraten ja omia juttujaan hiljaa rupatellen. Koska Pohjois-Karjala -projektin valistus rasvojen vaarallisuudesta ei ylety ruokintapaikalle, on linnuille jatku vasti ta1jolla myös läskiä ja talia. Mutta kaikesta huolimatta toivotan kaikki ruokavieraat tervetulleiksi, sillä talvet ovat ankaria. raisiin kuuluvat myös oravat, närhet ja käpytikat, joita pyörii uutteraan läskipuissa. Tintit ja muut pikkulinnut ovat etsineet yöoksansa, kuukkelit sulattelevat läskiannoksiaan jossakin naavaisilla oksilla. Keväämmällä ruokapöytään saapuvat usein myös urpiaiset ja punatulkut. Oravien kanssa on sen sijaan joskus kamppailtava lujastikin, sillä niillä on tapana rikkoa ruokinta-automaatteja. karkkipäivän, jolloin tarjoan ylivertaisia herkkuja. Vaikka pähkinänakkelit valloittivat ruokintapaikan runsain joukoin, antoi sopu sijaa, eikä rotusorrosta ollut merkkiäkään. Nälkä ajaa ne Siperiasta naapuriin ruuan hakuun. Samaa voi sanoa silloin tällöin poikkeavasta näädästä ja lumikosta. Vierailla ei tosin ollut mitään vieraskoreutta. Ja kun ollaan Kainuussa, lintuluetteloon on ehdottomasti lisättävä myös kuukkelit, nuo ihmiseenkin luottavaisesti suhtautuvat mutta samalla salaperäiset maakuntalinnut. Metsä alkaa kääriytyä hämärän viittaan ja päivän touhut hiljenevät. Pikkusiivekkäät ovat sitä mieltä, ettei murskattua pähkinää parempaa evästä ole keksittykään. Olen kuitenkin antanut anteeksi uhanalaiselle, onhan sen vierailulla oma hohtonsa. Ahmanjälkijotos kertoo kuokkavieraan käynnistä. Niin se on linnuillakin. Nyt nakkelit ovat jo kaikonneet omiin erämaihinsa, vain yksi pesivä pari jäi ikään kuin muistoksi nakkelivaelluksesta. Talvinen päivä kiertyy iltaan. Pimenevässä metsässä ahma jatkaa väsymätöntä kulkuaan kunnes asettuu tykkykuusen juurelle. Läskin syöntiin on ihastunut myös kuokkavieras ahma, joka koukkaa Hiidenportin saloilta ja vie lintujen läskit
Hömötiainen on ruokintapaikkojen yleisin vieras. Tee mieluummin useita pieniä ruokintapaikkoja kuin yksi iso. Muista, että kerran aloitettua ruokintaa on jatkettava kevääseen asti. Ruokintapaikan lähellä on hyvä olla pensaita tai tiheä kuusi, jonne linnut voivat tarvittaessa paeta. Ohjeet kirjasesta Lähiluomwsta nauttimaan. Ruoka pitää olla tarjolla siten, etteivät linnut sotke sitä ulosteillaan. Kattaus linnuille Perusta lintujen ruokintapaikka tuulensuojaan ja riittävän korkealle maasta, etteivät kissat ja muut maassa liikkuvat pedot yltä siihen. 33. Näin lintujen keskinäinen nahistelu vähenee. Suomen luonnonsuojeluliitto 1998. Menu: rasvaa, kauranjyviä, auringonkukanja hampunsiemeniä, pähkinöitä, vehnää ... Metsään perustettu ruokintapaikka suojaa pikkulintuja tuulelta ja pedoilta
Lähestyvän aamun ensimmäiset turistit ovat tulossa. Geologisessa mielessä mo. Toisekseen meitä kiinnosti vat Auringon taivaalle synnyttämät kuviot, haloilmiöt, jotka jo kokemamme mukaan esiintyivät Pohjois-Chilessä poikkeuksellisen antoisina. Ke36 Kukkuloilla varsinaisen geysirkentän yläpuolella on yksinäinen höyryjen päästelijä. Jo kaksi viikkoa olimme seuranneet leiristämme, kuinka auringon nousu tuo mukanaan letkan autoja, joiden uumeniin ahdetut ihmiset innokkaina pursuilevat ulos ihastelemaan vulkaanisten höyryjen korkeita torneja. Äkkiä ylimääräinen kirkas valo viivähtää hetken aikaa jossain kaukana mäen päällä. Täydenkuun valaisemat sumupatsaat kohoavat kaikkialla ympärillämme kohti tähtitaivasta. Mekin saavuimme tällaisella turistifirman järjestämällä kyydillä 80 kilomet:Jin kuoppaisen ja hitaan matkan San Pedro de Atacaman kylästä geysiralueelle. räämme nopeasti kimpsumme, ja kuin yöeläimet livahdamme pimeyden turvin suoJatsaan telttapaikkaamme geysirkenttää ympäröiville kukkuloille. chileläisissä matkaesitteissä ja postikorteissa väitetään 4300 metrin korkeuteen asettuneen El Tation olevan maailman korkein geysiresiintymä, vaikka Boli vian puolella vain 30 kilometrin päässä siitä puhkuu Soi de Manana -niminen geysirkenttä peräti 4900 metrissä. G eysirkenttä suhisee, porisee ja kumisee Pohjois-Chilessä Andien vuoriston kylmässä yöi lmassa. Sormet kohmeessa säädämme kameran jalustaa parempiin asemiin vielä muutama kuva ennen kuin geysirhöyryjen loistoa ylläpitävä kuu ehtii vajota laaksoa saartavien vuorten taa. lemmat kentät lienevät kuitenSUOMEN LUONTO 12/98. Halusimme muun muassa valoku vata tulihöyryjä yöllä kuun valossa, sillä kaikki geysirkentästä näkemämme kuvat oli otettu päiväsaikaan. Muista matkalaisista poiketen toimme mukanamme vettä ja ruokaa yli kahdeksi viikoksi tutustuisimme geysireihin kaikessa rauhassa. Runsaat 100 kilometriä El Tatiolta etelään sijaitsevan Lascarin tulivuoren juurella olimme kuukautta aiemmin kuvanneet halonäytelmän, joka sisälsi useita uusia ennestään tuntemattomia halokaaria
SUOMEN LUONTO 12/98 Jääkidepilvien halokaaria geysirkentän yllä. kaisella askeleella, ja vie1i viereen ahtautuneet monenlaiset geysirit ja mutakupluttajat pitivät kakofonista konserttiaan joka puolella. El Tatio ei kuitenkaan päästänyt lähtemään ilman matkamuistoa: toinen meistä kantaa nilkassaan pientä palovamman arpea merkkinä jalan uppoamisesta petolliseen, kuumaan maaperään. Tulivuoriasiantuntijat arvelevat vesiä kuumentavan magman pitävän pesäänsä Soi de Mananan tienoilla ja El Tation olevan maan alla virtaavan kiehuvan veden esiintulopaikan matalammilla korkeuksilla. Tuntu ohuen, helposti murtuvan maankuoren alla virtaavasta kiehuvasta vedestä oli voimakkaana läsnä. Lopulta 17 päivän leiriytymisen jälkeen muona varastomme hupenivat, ja laskeuduimme kukkuloilta alas turistien joukkoon kyselemään kyytiä takaisin sivistyksen pai·iin. D 37. Mieleen muistuivat taiinat niistä muutamista kovan onnen turisteista, jotka ovat saaneet tuta vesien polttavan syleilyn rohjetessaan liian likelle kuumavesialtaan rapeaa reunaa ... Pidempäänkin olisimme paikalla viihtyneet. El Tatio on laaja alue, jonka läpikäyminen jalkapatikassa vie vähähappisessa ilmanalassa helposti kokonaisen päivän. Turistit huristelevat autoi II aan nopeasti läpi suurimman osan geysirlaaksoa, mutta useita pienempiä alueita jää koskemattomiksi . Maaperä kumahti joEl Tation aamua koristi kaunis Auringon sumukaari. kin samaa kokonaisuutta. viihdyimme enty1sesti eräässä syrjäisessä saarekkeessa, jonka läpi virtasi vulkaanisen kuumuuden lämmittämä leveä puro
Matobossa on elänyt ihmisiä ainakin 50 000 vuotta. Pahkikset työntyivät yhä lähemmäksi kärsä odottavasti tuhisten ja välillä torahampaitaan narskuttaen. On tultu oikeaan Afrikkaan. Suunnilleen kanin kokoiset, hännättömät kalliotamaanit jököttävät kallioilla ja tuijottavat halveksuvan näköisinä ohitseen kolistelevia matkailiJOita. Projektin kokoama tietotaito on osoittautunut hyödylliseksi muunkin kuin vain islantilaisen maaperän varjelemisessa. 38 Satojen neliökilometrien laajuinen alue on täynnä luolia, jyrkänteitä ja kalliohyllyjä. Sikoja leirissä Maailma muuttuu, kun siirrytään Etelä-Afrikasta Zimbabween. Tohtori Olafur Arnaldsin johtama projekti on pyrkinyt ratkomaan ongelmaa tiedotuksen keinoin, muun muassa kou1 uttamalla islantilaisia maanviljelijöitä käyttämään maaperää säästäviä viljelymenetelmiä, joita on kehitetty eri tutkimuslaitosten yhteistyönä. Kiibar on suolintuja karpalotutkija, mutta hänen ja muun suojelualueväen tarmo riittää myös eläimistä huolehtimiseen. Sika nousi vastahakoisesti, katsoi minua yhtä aikaa pettyneenä ja halveksuen ja päätti lähteä naapuriteltalle. Pahkasikaryhmä oli ilonamme joka päivä olimme sattumoisin virittäneet telttamme niiden mieluisimmalle ruokaiJupaikalle. Seutu muodostuu yli kahden miljardin vuoden ikäisistä graniittikukkuloista, joiden väleissä on tasaisia, savannimetsän ja pensaikon peittämiä alueita. MAAILMALTA Pitkäkoivet kuntoutuksessa Kaksi kattohaikaraa ojentelee pitkiä jalkojaan häkissä Etelä-Virossa. Vajaat sata poikasta kasvatettiin lentokykyiseksi. Juha Valste SUOMEN LUONTO 12/98. Mustakotkien soidinaika on lokakuussa, ja näimme joka päivä kotkapariskuntien esittävän kirkuen lentonäytöksiä kallioiden yläpuolella. Emot ovat lempanneet ne epäkelpoina pesästä, kuten haikaroiden tapa on. Monia tavaroita ja elintarvikkeita saa etsiä turhaan. Matobossa eli saneja vielä sata vuotta sitten. Antti Halkka Kaksi kattohaikaraa viettävät talven Nigulan suojelualueen hoitolassa. Katselimme kiikarilla, miten yksi sioista tunki kärsänsä naapureiden ruokakattilaan ja toinen tutki etusorkat kynnykselle nostettuna avoimesta auton ovesta etuistuimella lojuvia tavaroita. "Haikarat vietiin Riianlahden rantaan ja vapautettiin", kertoo tyytyväinen Kiibar. Kattohaikarat ovat edelliskesän poikasia. Kun olimme saaneet teltan pystyyn leirintäalueelle, meitä tuli tervehtimään viisi pahkasikaa. Maalausten tekijöistä ei ole varmuutta, mutta ainakin tuoreimmat, 2000-10 000 vuoden ikäiset, lienevät nykyisten sanien (bushmannien) esiisien tekemiä. Kaupoissa oman maan tuotteet ovat halpoja ja tuontitavarat kalliita. Hoitola on ainoa Virossa. Kirjeitä pensaikosta 3 . Monet suojaiset kalJionseinämät, onkalot ja luolat ovat säilyttäneet merkkejä heidän elämästään. Lopulta ei auttanut muu kuin ottaa keppi käteen ja yrittää sillä tökkiä liian lähelle tulevaa pahkiaista. Kukkulat rakentuvat usein valtavista kivenjärkäleistä, joita saattaa olla päällekkäin huimaavina tomeina; toiset taas ovat sileitä kuin valaan selkä. Pääteillä on noin sadan kilometrin välein tiesulkuja, joilla tarkastetaan ajokortti, muut paperit ja ajokunto tavallisesti asiallisesti ja ystävällisesti. Liekö ylpeyteen syynä sukulaisuus norsujen kanssa. Islannista on tullut myös aktiivinen toimija YK:n kansainvälisessä eroosiontorjuntatyössä. Käyrätorahampaiset vekkulit olivat Eroosion torjunnalle tunnustusta Pohjoismaiden neuvosto myönsi tämänvuotisen ympäristöpalkintonsa islantilaiselle Jardvegsvernd-projektille, jolla torjutaan saaren vakavaa eroosio-ongelmaa. Sieltä kuuluikin kohta kauheaa huutoa. *** Matobon kansallispuisto on yksi Unescon maailmanperintökohteista (World Heritage Site). "Haikaroita odottaa talvehtiminen täällä", sanoo Nigulan suojelualueen eläinhoitolan vetäjä Kaja Kiibar. Mutta kun painoin sikaa kepillä otsasta, se otti ja heittäytyi onnellisesti röhkäisten kyljelleen: eläin ilmiselvästi halusi, että raaputtaisin sen vatsapuolta kepillä! Pahkikset voivat kuitenkin hermostuneina olla vaarallisia vekkuleita, joten tyrkin elikon väkisin pystyyn ja lausuin muutamia suomalaisia eläinten karkottamiseen sopivia loitsusanoja. Kesäkuussa aitauksissa oli vilskettä, kun myrsky oli pudottanut kokonaisen harmaahaikarayhdyskunnan pesät puista. Myös leopardeja sanotaan asustavan seudulla runsaasti; yhtään täpläturkkia ei kuitenkaan tullut näkösälle. Toisella on vikaa jalassa, toinen ei vain muuten ole oppinut lentämään. Osa kuvista on niin taitavasti tehtyjä, että eläinlajin pystyy vaivatta määrittämään. Vain teitä peittävässä sametinpehmeässä pölyssä näkyvät tassunjäljet osoittivat isojen kissojen asustavan alueella. Telttailimme siellä neljä päivää. *** Ainutlaatuisinta antia ovat esihistorialliset kalliomaalaukset. *** Parhaiten maailmanperinnöstä jäivät kuitenkin mieleen pahkasiat. Matkapuhelinyhteys Suomeen katkeaa, tiet muuttuvat huonommiksi ja ihmiset ystävällisemmiksi. Ne tarjoavat suojaja pesäpaikkoja alueen tunnuseläimille. Ehkä ne vielä jonain päivänä näkevät Afrikan. Käymme katsomassa sen muita asukkaita: kahta hiirihaukkaa ja metsäkaurista. Helena Tengvall oppineet, että telttailijoilla on usein jotakin hyvää tarjolla. Syksyinen maa on kuurassa. Muut kattohaikarat ovat nousseet muutamaa viikkoa aikaisemmin siivilleen ja matkanneet Afrikkaan. Antti Halkka Ehkä aika hoitolassa vahvistaa niitä. Kalliohyppijä taas on pienen vuohen kokoinen, paksuturkkinen ja kaunis antilooppi , joka on loistavasti sopeutunut liikkumaan jyrkillä kallioilla. Suurin osa maalauksista on vuosituhansien aikana hävinnyt, mutta kymmenissä paikoissa niitä voi vielä ihmetellä
Myös kelpit ovat monien eläimien ruokaa. Muutamalla tarkistussukelluksella miekkavalaistaan kuuluisan Tysfjordenin ja Hamar~yn rannoilla huomasin kelppikadon kohdanneen koko aluetta. Runsaamman ravinnon turvin merisiilit alkoivat lisääntyä, ja enimmillään niitä oli noin sajälkeen mailin matkalta löytyi 160 autojen liiskaamaa lapiokonnaa (Scaphiopus). Sateiden jälkeen sammakot etsivät parittelukumppaneitaan, ja tällöin niitä jää autojen alle tuhansittain. Samalla lailla tyhjentyneitä kalliopohjia on havaittu ainakin Japanissa sekä Kanadan itärannikolla ja Pohjois-Amerikan länsirannikoilla. Banffin kansallispuistossa Kanadassa 40 kilometrin tienpätkälle rakennetut 22 alikulkutunnelia vähensivät yksin hirvionnettomuuksia 95 prosenttia. MAAILMALTA Kelpit katosivat Pohjois-Norjasta Jouni Leinikki Merisiilit syömässä kelppiä tai sen päällyskasvustoa. Sukeltaja, joka liukuu kelppimetsän sisään, pääsee aivan uuteen maailmaan. Kelpit ovat Laminaria-sukuun kuuluvia suuria ruskoleviä, jotka levittäytyvät muun muassa Jäämeren rannikon kovilla pohjilla laajoina "metsinä". Jouni Leinikki sesti teiden yli. Syytä merisiilien käyttäytymiseen ei tiedetä. Saguaron kansallispuistossa Yhdysvalloissa biologit laskivat törmäysten uhrit vuoden ajalta. Ne myös siirtyivät lähemmäs pintaa. Puiston läpäisevällä 80 kilometrin tiellä autot tappoiSUOMEN LUONTO 12/98 vat yli 2000 nisäkästä, 2000 matelijaa, 1300 sammakkoeläintäja yli tuhat lintua. Oslon yliopiston kasvitieteen professori Stein Fredriksen vahvistaa, että kelpit ovat kadonneet alueelta, joka ulottuu Trondheimin seuduilta ainakin Venäjän rajalle. Nelipyöräisten alle jää suunnaton määrä eläimiä, paikoin niin runsaasti, että se vaarantaa joidenkin lajien säilymisen jopa suojelualueilla. Syyllinen on vihertävä, noin viisisenttinen merisiili (Strongylocentrotus droebachiensis). Suurten !evien suojassa merikissat, seit ja muut kalat voivat vaania saalistaan tai piiloutua saalistajiltaan. Nyt ne ovat hävittäneet kelpit alueelta, joka ulottuu Trondheimista Venäjän rajalle. Aikaisemmin laji tyytyi syömään merenpohjan syvyyksiin ylemmistä vesikerroksista vajonnutta eloperäistä ainetta. Erkki Makkonen 39. Yhden sateisen yön kasvupaikkaa pohjalta. Harvakseltaan sattuvina sadekausina eläinuhrien määrä puistossa voi nousta huomattavasti suuremmaksikin. Tavallisesti kelppikasvustot ulottuvat laskuvesirajalta 20-40 metrin syvyyteen, ja niissä elää uskomattoman monipuolinen eliöyhteisö. Osa merisiileistä muutti kuitenkin 1960-luvulla elintapojaan ja ryhtyi kasvinsyöjiksi. Meritähdet, merisiilit, simpukat, kotilot ja ravut kulkevat pitkin merenpohjaa ja kiipeävät välillä kelppien sekovarsille etsimään ruokaa tai lisääntymiskumppania. Lopulta jäi jelle jäivät paljas kallio, merivuokot ja merisiilit. Kun kahdeksan vuotta sitten sukelsin Jäämeressä, seikkailin vedenalaisessa "sademetsässä". Kasvustot ovat monikerroksisia: Niissä on kelppien sekovarsien lehtimäisten päiden muodostama latvusto, varsien muodostama välikerros sekä hämyinen ja lokeroinen pohjakerros, jossa kelppien suurta tippaleipää muistuttavissa kiinnikkeissä elää monenlaisia eläimiä. Kelppimetsässä elävät käärmetähdet, monisukasmadot ja monet äyriäiset. Kalastajat sen sijaan ovat kaikilla tuhoalueilla joutuneet siirtymään ulommas merelle saalistamaan. Eläinuhreja voidaan merkittävästi vähentää rakentamalla ylitai alikäytäviä, joita pitkin liskot, kilpikonnat, sammakot ja nisäkkäät pääsevät turvalliJouni Leinikk..i Tysfjorden heinäkuussa 1998: kelppimetsän tilalla on lähes paljas kallio ja yksinäinen merivuokko. Osa merisiileistä ryhtyi 1960-luvulla kasvinsyöjiksi. Kelppien pinta tarjoaa kiinnittymisalustan leväja eläinlajeille, joille ei löydy sopivaa Nelipyöräinen tappaja Auto on tehokas tappaja. Määrä on niin suuri, että pitemmän päälle koko kanta voi vaarantua. Paikalliset kalastajat sanoivat suurten levien hävinneen vähitellen viime vuosien aikana. Vain avoimimpia tyrskyrantojaja vuolaimpia virtapaikkoja merisiilit eivät pystyneet valtaamaan. Monet tutkijat niin YhdysvalJoissa kuin Kanadassakin toivovat malttia ylettömään teiden rakentamiseen. ta neliömetrillä. Kesällä 1998 sukellukseni Lofoottien eteläpuolella tuottivat pettymyksen: Laminaria digitata ja Laminaria hyperborea olivat kadonneet
Rento makkara liikkuu. Valasmatkailua on pidetty oivana esimerkkinä siitä, kuinka valaat ovat matkailuW TO on kirosana Intiassa Kansainvälisen vapaakaupan kritiikki on voimistunut kaikkialla maailmassa . Intiassa WTO:n arvostelu on voimakkampaa kuin missään muualla. M. Se korostaa vapaakaupan kielteisiä vaikutuksia ympäristölle ja köyhille maille. Aikuisille safari maksaa runsaat 400 markkaa, lapsille satasen vähemmän. Maailmankauppajärjestö WTO perustettiin 1995 panemaan täytäntöön GATT-sopimusta. WTO:n kannattajat katsovat, että järjestö takaa maailmankaupan kasvun samalla, kun se saattaa aisoihin suurvaltain eduntavoittelun. Erityisen aktiivi sia ovat intialaiset kansalaisjärjestöt. Valtaosa niistä kuului helmikuussa Genevessä perustettuun vapaakaupan vastaisten kansanliikkeiden kattojä1jestöön GPA:han (People's Global Action Against Free Trade). Pienen Andenesin kylänraitilla kulkee joka kesä tuhansia matkailijoita, jotka haluavat kokea kaskelotin kosketuksen. Selvä ero aikaisempaan on, että vapaakauppa ulottuu aikaisempaa laajemmin maataloustuotteisiin. Sydämen muotoinen pyrstö nousee näkyville, vesi valuu vuolaana sen liepeistä, pisarat kiiluvat kirkkaassa auringossa hetken. WTO ilmoittaa perustavoitteikseen muun muassa elintason ja tulojen nostamisen, työllisyyden varmistamisen sekä tuotannon ja kaupan laajentamisen. Etuvasemmalle suuntautuvat vesihöyrysuihkut tekevät lajinmäärityksen helpoksi jo kaukaa. MAAILMALTA Kaskelotin kosketus Laivan vieressä retkottaa rentona jättimäinen eläin, kuin suunnaton berliininmakkara. Niitä ovat nurinkuriset maanomistusolot, hupenevia luonnonvaroja rasittava valtaisa väestöpaine, länsimaistuneen eliitin ylellinen hyvinvointi vastakohtanaan suurten massojen kurjuus sekä länsimaiden mallia matkiva teollistaminen. Eläin on itse rauhallisuus. Se vetää keuhkoihinsa ilmaa kerran toisensa jälkeen kunnes lopulta jäykistyy. Maa ei ole vastarinnan keskus sattumalta, sillä juuri siellä vapaakaupan aluevaltaukset ovat kärjistäneet monia yhteiskunnallisia ristiriitoja. Vajaat parikymmentä metriä mittaa, painoa tonneina kolmisenkymmentä. Intialaiset aktiivisia Vapaakaupan kritiikki anasti keskeisen sijan Helsingin syyskuisessa seminaarissa, jo40 hon osallistui kansalaisjä1jestöjä kaikista maanosista. Kaske lotti puuskuttaa pinnalla pitkän sukelluksen jäljiltä. Aallot huuhtelevat eläimen selkää. Perustamissopimuksessa on myös kestävän kehityksen tavoite. Pyrstön Jovien perusteella tutkijat voivat tunnistaa valaat yksilöllisesti. Eläin on poissa. Matkan päätteeksi tietojaan voi syventää Andenesin valaskeskuksessa. Ohi lentävän myrskylinnun varjo piirtyy valaan harmaalle iholle. Tai ehkäpä osa eläimen tenhosta piileekin juuri siinä, ettei sitä pääse näkemään kokonaisena. Tuhansia matkailijoita Norjassa Lofoottien pohjoispuolisilla napapiirin vesillä valasmatkailusta on kymmenessä vuodessa tullut merkittävä elinkeino. Evä uppoaa aaltoihin yhtä nopeasti kuin se ilmestyy näkösälle. Matkailijoiden lisäksi mukana on aina joukko tutkijoita, joista osa toimii oppaina ja osa tekee tutkimusta. Intia on samalla pystynyt säi lyttämään keskeisiä aineksia perinteisestä demokratiastaan, jossa kriittiset äänet pääsevät kuuluviin. Vastustajien pää väitteitä on, että järjestelmä antaa kohtuuttomasti valtaa kansainvälisille suuryhtiöille. Se lipuu aavemaisesti eteenpäin ja vajoaa kohti syvyyksiä. Kertyvien havaintojen perusteella rakennetaan palapeliä, jonka avulla hahmotellaan huonosti tunnettujen merten jättiläisten elämänkulkua. Jä.Jjestön kannatus on kasvanut nopeasti kolmannessa maailmassa. Aalloilla kelluva kaskelotti on puhutteleva ilmestys, vaikka suurin osa olennosta on näkymättömissä veden alla. Niskanen/Luontokuva! Intialaiset kansalaisjärjestöt arvostelevat kärkevästi WTO: ta, joka on laittamassa perinteiset viljelijät ahtaalle. WTO:n toiminta-alasisältää lisäksi uusia sopimuskohtia. SUOME LUONTO 12/98. Toukokuulta syyskuulle valaskeskuksesta järjestetään laivamatkoja kaskelottien suosimille vesille päivittäin. Matka syvän meren äärelle, kilometrin syvyyskäyrällä sijaitsevalle kaskelottien kesälaitumelle kestää muutaman tunnin. Onnekkaat näkevät kaskelottien lisäksi miekkavalaita ja lahtivalaita
Intialainen talonpoika ei saa lainaa kansainväliseltä rahoituslaitokselta, jollei hän suostu viljelemään tällaisia patentoituja lajikkeita. Valaanpyynti on paha naarmu Norjan kilvessä. Nykyinen oikeistolainen keskushallitus noudattaa edeltäjänsä uusliberalistista, maailmankaupalle avointa talouspolitiikkaa (New Economic Policy eli NEP). Jollei Inti a muuta vuoteen 2000 mennessä patenttilainsäädäntöään, se joutuu WTO:n sanktioiden kohteeksi. Siellä Intian armeija surmasi 1992 ja 1998 välillä yli 600 talonpoikaisaktivistia, ja siellä myös talonpoikien itsemurhat, kaikkiaan yli 400, olivat kuluvan vuoden alkupuolella silmiinpistäviä. Myös perinteisiä markkikohteina arvokkaampia kuin saaliseläiminä. Niskuroijat kuriin Perinteistä jä1jestelmää uhkaa nyt erityisesti niin sanottu TRIPs-sopimus, joka WTO:n tuella turvaa agrokemian yrityksille luvan myydä sekä uusia, tuholaisille herkkiä viljalajikkeita että lannoitteita ja torjunta-ai neita siis samalla kertaa ongelman ja sen hoitokeinot. Aluksi satotulokset kasvoivatkin, kunnes kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun. noita herätetään eloon ja luodaan suoria yhteyksiä viljelijöiden ja kuluttajien väli lie. Toisinajattelijana Swami on joutunut useita kertoja pidäteMarkku Lappalainen tyksi. Valaiden merkitys pienelle ja syrjäiselle kylälle on suuri . Sen laskettiin pelastaneen kuuden miljoonan kalastuselinkeinon parissa työskentelevien työpaikat. Kuten brittiläisen kolonialismin aikaan, nykyisinkin maataloutta riistetään, olkoon sitten kysymys luotoista, veroista tai markkinoista. Eroa WTO:sta vaaditaan Toukokuussa 1998 sadattuhannet intialaiset talonpojat, kalastajat, työläiset ja vähemmistöheimojen edustajat tuomitsivat suuressa mielenosoituksessaan Andrha Pradeshin osavaltion pääkaupungissa uusliberaalin talouspolitiikan ja vaativat Intian eroa WTO:sta. Se on joutunut Intiassa ankaran arvostelun kohteeksi. Perinteinen intialainen kalastuselinkeino ajautui suuriin vaikeuksiin. Tilanne vaihtelee kuitenkin suuresti osavaltiosta toiseen; paikoin WTO:n vastustajat ovat olleet hyvinkin ahtaalla. Hieman happamalta tuntuu siksi Andenesin parhaan ravintolan erikoistarjous: lahtivalaan lihasta paistettu pihvi kermaperunoiden kera. Se oli samalla ensimmäinen suuri voitto NEP-politiikkaa vastaan. Vuonna 1996 hallitus päätyi kieltämään muun muassa kalastuslupien myöntämisen suurille ulkomaisille kalastusaluksille. Viimeksi hän oli kalterien takana tammikuussa 1998, sen jälkeen kun talonpojat olivat polttaneet Kentucky Fried Chickenin vastaperustetun liikkeen Bangaloressa. Maanviljelijänä ja juridiikan professorina Swami on nähnyt maaseudun riiston. Seurauksena oli kalastajien maanlaajuinen lakko, jonka kärjessä oli 1993 perustettu kansallinen kalastajafoorumi . Intia sai maistaa tehoviljelyn hedelmiä jo 1960-luvulla, jolloin niin sanottu vihreä vallankumous tunkeutui sinne. Hän toivoo, että kansalaisjärjestöt Euroopassa havahtuisivat taisteluun suuryhtiöitä vastaan rinta rinnan Intian ja muiden kehitysmaiden kansalaisyhteisöjen kanssa. Uusliberalismi vastaan gandhilaisuus Intian kansalaisjärjestöjen taistelusta kertoi Nanjunda Swami, Karnatakan osavaltion talonpoikaisliikkeen johtaja. Myös sosiaaliset ongelmat oli vat silmiinpistäviä: vihreä vallankumous hyödytti vain suurtilallisia, kun taas pienviljelijät kärsivät. Markku Lappalainen Ulapan väsymättömät kohtaavat: myrskylinnun varjo kaskelotin selässä. Monissa osissa Intiaa kysymys on talonpoikien kamppailusta suurtilallisten mielivaltaa vastaan. SUOMEN LUONTO l 2/98 MAAILMALTA Selvän voiton kansalaisjärjestöt saivat kamppailussa kalastusoikeuksista. Safarimaksujen lisäksi vieraat kylvävät rahaa ympärilleen matkamuistoihin, ravintoloihin ja majoituspalveluihin. Perinteinen maatalous kärsii myös hallituksen kauppaa ja teollisuutta suosivasta politiikasta. Heidän pienviljelmänsä eivät kestä tuontiviljan vyöryä markkinoille. Antti Vahtera 41. Keväällä talonpoikien itsemurha-aallon pyyhkäistessä yli Inti an maa vedettiin WTO:n riitojen ratkaisuelimeen TRIPsin sääntöjen uhmaamisesta. Uusien satoisien viljalajikkeiden käyttöönotto edellytti keinokastelun, lannoitteiden ja torjunta-aineiden tuntuvaa lisäystä. Vihreän vallankumouksen vastapainoksi Swamin talonpoikaisliike on Gandhin oppeja noudatellen perustanut kyliin siemenpankkeja, jonne kaikkia saatavissa olevia intialaisia siemenlajikkeita kerätään ja jaetaan maanviljelijöille. Erityisen levotonta on ollut eteläisessä Andrha Pradeshin osavaltiossa. Päätöstä tervehdittiin kansalaisliikkeen ensimmäisenä tärkeänä voittona. Swami ennustaa taistelun kiihtyvän toden teolla, jos Intian hallitus suostuu WTO:n ehtoihin ja sallii esimerkiksi suuryhtiöiden tunkeutumisen Intian siemenmarkkinoille. Kiista huipentui 1980-luvun lopulla hallituksen salliessa ulkomaisten troolarien tunkeutumisen Intian 200 meripeninkulman talousvyöhykkeelle. Kriitikkojen mukaan levottomuudet ja itsemurhat selittyvät paljolti juuri hallituksen vapaakauppapolitiikalla, joka on ajanut monet talonpojat taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen
Kasvissyöntiaatteen kannattajat jättävät toistuvasti vaille huomiota sen tuskallisen tosiseikan, että kasvinviljely pe42 Vanhat mummonmökit saivat väistyä Pyhtään Siltakylässä, kun uusi tie ja uusi silta rakennettiin pari vuotta sitten raskaan liikenteen tarpeisiin. Kasvissyöjien mukaan ihmiskunnan nälkäkin poistuisi, jos ihmiset söisivät pelkästään kasviksia." Jos puhutaan ekologiasta, minusta on rehellisempää verrata luonnonmukaista eläintuotantoa vastaavaan kasvintuotantoon. Pikku hiljaa on syntynyt pelto. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Lihansyönti tukee I ENNEN JÄLKEEN j monimuotoisuutta L . Minä olen sekasyöjä. SUOMEN LUONTO 12/98. Suomessa pellot on perinteisesti perustettu eläinten avulla. Rationaalisen ympäristönsuojelun kanssa väitteellä onkin yhtä paljon tekemistä kuin sillä Helena Tengvallin ansiokkaasti kritisoimalla julistuksella (SL 11/98), että katalysaattorilla varustettu auto ei saastuta. Epärehellisyyden huippu ainakin ympäristönsuojelijalta on väittää, että maailman nälkäongelmat ratkeaisivat kasvissyönnillä. Lehmät on ajettu päiväksi metsään syömään ja yöksi aitaukseen. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Tässä ei selvitetä sitä, mitä panoksia viljely vaatii, miten monimuotoisuutta pidetään yllä, mitä muuta viljely tuottaa kuin sitä syötävää energiaa eli mitkä ovat kestävän kehityksen kaikki ekologiset, mutta myös sosiaaliset ja taloudelliset ehdot. Tässä ei ole mitään vikaa sinänsä, jos viljely järjestetään niin, että monimuotoisuutta toisaalla lisätään. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Aitaukseen on suunnitelmall isella työllä rakennettu lantapatteri, komposti, joka on sitten ajettu raivatulle alueella. Onneksi vanha, kaunis silta säilytettiin jalankulkua ja pyöräilyä varten, kuvaparin ottanut Pekka Mattila kirjoittaa. Mutta kannattavaksi homma on tullut vain siten, että joku on käyttänyt eläimen tuottamat tuotteet, lihan, maidon, nahan. Esimerkiksi Tanskassa, Alankomaissa ja Virossa sikatalous on pilannut pohjavesiä laajalti. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. Mielestäni ihmi sten pitää järjestää talous sillä tavalla, että sen tuloksena monimuotoisuus lisääntyy. rustuu aina monokulttuuriin. Lopulta kasvinja eläintuotannon asettaminen vastakkain on vailla mieltä: luomussa eläinja kasvintuotanto ovat saman mitahn eri puolet, oleelliset osat prosessia, joka katoaisi tykkänään, jos jompikumpi otettaisiin pois. -· Alice Karlsson kirjoitti (SL l l/98), että "Massiivisella eläintuotannolla on myös rankkoja ympäristövaikutuksia. Tähän on vastattu, että luomu tulee toimeen keinolannoitteillakin . Totta tässä on sen verran, että yksittäinen luomutila kyllä tulee, mutta mitä järkeä on luomuun siirtymisessä, jos se johtaa riippuvuuteen ostolannoitteista, jotka kaiken lisäksi olisivat usein ulkomaalaisia. Pellon ravinteikkuutta on pidetty yllä samalla tavalla
Voin kuvitella siitä murenen tallentuneen muistiini. Rea Peltola Luonto hoitaa Luonnonystävä törmää lukemassaan ja kuulemassaan joka päivä kammottaviin uutisiin ja kammottaviin asenteisiin. Parin vuoden aikana työni karsiutuivat haluamallani tavalla; tein töitä hyväksymiini lehtiin, mm. Mutta vietin lomat metsien keskellä pienviljelijäkylässä. Jos tämä lihansyönnin ketjuun tuoma tuki olisi poistettu ja sen sijaan turvauduttu ostopanoksiin, ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kannattavuus olisi heikentynyt ratkaisevasti. Saman asian voisi ajaa myös pölyttäjälajikkeen juuristoalueelle syksyllä levitettävä paksu katekerros, joka hidastaa roudan sulamista keväällä. Kenenkään osoittelemattahan päättelin, ettei ojitustyö voi olla oikein. Hannes Mäntyranta Helsinki Keltaluumun pölyttyminen Numerossa 10/98 (Multasormet s. Muita Yleiselle keltaluumulle sopivia pölyttäjiä saattaisivat olla vain eteläisimmässä Suomessa menestyvä Reine Claude d' Ouillins, pohjoisempana myös Farleighin kriikuna ja ehkä jotkut muutkin kriikunakannat. Arvata saattaa, mikä merkitys on ollut käsitellä arkisessakin työssä itselleen poikkeuksetta kiinnostavaa aineistoa, sellaiseen harvalla lehdentekijällä on mahdollisuus. Työpöytäni kautta on kulkenut suunnaton määrä luonnontietoa. Eteeni tuli yhä useammin luontokuvateoksien suunnittelutehtäviä. Pölyttäjäksi ei siis kelpaa mikä tahansa toinen luumulajike. Luin liian valikoivasti ja vietin haaveilevaa joutoelämää. 49) sanottiin Sinikan ja Yleisen punaluumun sopivan keltaluumun pölyttäjiksi. Opiskelin taidekouluissa ja jos mahdollista oli, tein töitä. Palstalla risusavottaa tehdessä näkee, että illalla on aukko si inä, missä aamulla oli käsivarren vahvuista leppää." Toivon ja rukoilen, että ainakaan Suomen Luonnon lukijat eivät kunnosta rantoja vaan tajuavat, että ne on luonto kunnostanut ja hoitaa niitä edelleenkin. Pentti Linkola 43. Aloittaessani Suomen Luonnon taittarnisen 1974, siis ulkoasun suunnittelun, tekstien ja kuvien sommittelun, lehti oli nykyistä pienempi niin sivukooltaan, ilmestymiskerroiltaan kuin levikiltäänkin. Havaintojeni perusteella pidän aivan välttämättömänä, että keltaluumun taimia myytäessä paketissa olisi myös pölyttäjälajike. Kavereilta salaa oli lähdettävä kevätaamuisille linturetkille; jengissähän ei voitu ymmärtää, että joku sillä tavoin tyydyttää metsissä kulkemisen tarvettaan. Ahmin kirjoja, jotka kertoivat eräseikkailuista, eläimistä ja metsäseuduilla elävistä intiaaneista. Eihän siinä silloin voi hedelmöittymistä tapahtua! Olen seurannut myös kahta punaluumukantaa. Markku Tanttu pölyttäjälajikkeen mahdollisimman lumiselle paikalle, missä kasvu alkaa hiukan myöhemmin. Seitsentoistavuotiaana olin kolme kuukautta Pohjanmaan soilla nyt turhiksi huomatuissa ojitustöissä. Olin Helsingin Kruununhaan ja Kallion kundeja. Punaluumua on ilmeisesti lisätty usein siemenestä, joten puiden ominaisuudet vaihtelevat. Kesän kokemukset olivat minulle tärkeitä: sain tutustua uusiin maisemiiin ja suoluontoon. Olin juuri laskenut käsistäni WWF:n julkaiseman liito-oravakirjasen, jossa eri tutkijat kertovat, kuinka monta kymmentä prosenttia liito-oravan asuttamista tai sille soveltuvista metsäkappaleista oli kunkin havaintoalueella jo muutaman vuoden tarkasteluvälillä tuhoutunut hakkuissa. Monivuotisen kokemukseni mukaan Sinikka ei sovi ainakaan oman keltaluumuni pölyttäjäksi siitä yksinkertaisesta syystä, että Sinikan kukinta päättyy silloin, kun keltaluumun ensimmäiset nuput ovat vasta avautumassa. Rupesin vapaissa töissäni käsittelemään luontoa ja ympäristöä. Tätä tehtävää hoitelin muitten töitteni ohessa. Se korvannee saamatta jääneitä korkeakouluoppeja, tapauksessani vielä luontevalla tavalla, työn ohessa. Ei varmaan auta kuin kokeilla. Toistakymmentä vuotta kului niin, että vain joskus piipahdin maalla, pitemmistä luontoretkistä vain haaveilin. Nekään eivät sovellu pölyttäjiksi, koska nekin kukkivat ennen keltaluumua. Kasvissyöjän, jos hän on ympäristönsuojelija, kannattaisi tervehtiä lihan syöntiä ilolla: mitä enemmän minä syön lihaa, sitä enemmän kasvissyöjällä on ekologista varaa syödä kasviksia. Harvoin kuitenkin sattuu samoille viidelle minuutille yhtä huikeaa vastakohtaasetelmaa kuin minulle. Taittotyön lisäksi olen silloin tällöin voinut piirtää, valokuvata ja kirjoittaa lehden sivuille, työni ei ole siis ollut pelkkää rutiinia. Tämä on luonnollinen valintani tällä kertaa. Reino Mäkelä Lepaa Kiitos kommentista! Kuulin muualtakin, että Sinikka yleensä kukkii liian aikaisin pystyäkseen pölyttämään Yleistä keltaluumua. Sain kaupunkitovereitani selvemmän kuvan suomalaisesta luonnosta, kiinnyin siihen. Jokaisella on varmaan oma tarinansa. Yleistä punaluumua sen sijaan pidetään sopivana pölyttäjänä keltaluumulle, ongelmana on vain, että Yleisen punaluumun kantoja on monenlaisia. Viihtykää sen seurassa. Kaikella on kuitenkin rajansa. Valokuva, Työ Terveys Turvallisuus ja Suomen Luonto. Viime viikonloppukin kului siellä rantaa kunnostaessa. Suomen Luonnon lukijat saavat ensi vuoden aikana ulkoasultaan uuden lehden. Koulumenestys oli kehno: en yltänyt yliopistoon luonnontieteitä pänttäämään. Useimmiten ne käsittelivät luontoa ja ympäristöä. Kaupallisissa kustantamoissa rääkkäännyttyäni ja väsyttyäni muista graafikon töistä päätin yrittää saada tehtäviä julkaisuista, joitten sisällön voisin kaikin puolin hyväksyä. Sodasta ja scifistä en muista tovereitteni tapaan olleeni kovin innostunut. Sitä paitsi tunsin vetoa myös taiteisiin. Lehden kaikin puolin kasvaessa työni vakiintui osa-aikaiseksi ulkoasutoimittajan toimeksi. Mikä se olisi. Minun on hyvä luopua toimestani nyt, kun vielä ennen eläkeikää aion osin laajentaa, osin tarkentaa työsarkaani. Työni ja harrastukseni yhdistyivät näin mainiosti. Ryhdyin myös kirjoittamaan ja kuvittamaan kirjoja. Loppupontena korostettiin, kuinka rantametsät lehtipuutiheikköineen ovat paras turva liito-oravalle, jonka pääravintona ovat lehtinorkot. Asiaa voisi myös auttaa istuttamalla keltaluumun erityisen lämpimälle paikalle, missä kasvu alkaa varhain, ja SUOMEN LUONTO 12/98 Luonnollisia valintoja Milloin ja miten kiintymys luontoon ja luonnonsuojelun kipinä syttyvät. Heti perään avasin päivän Helsingin Sanomat ja aloin lukea lääkäri ja päätoimittaja Taito Pekkarisen syntymäpäivähaastattelua: "Yhteys juuriin on tiukentunut viime vuosina, kun Pekkarinen osti lapsuuskodin vierestä Kinnulassa palstan kesäpaikakseen. Onnistuin puristamaan itselleni lomia päästäkseni useammin maalle ja Lappiin; kipinä oli jälleen syttynyt. Se oli oikea ja luonnollinen valinta kaltaiselleni kolmikymmenvuotiaalle. Luonnonsuojeluajatukseni uskon tuolloin syventyneen
Jos ne maalattaisiin maastoon sopeutuviksi ja sijoitettaisiin jo valmiiksi pilattuun laskettelurinteeseen, niistä ei olisi niin suurta maisemahaittaa. Kirjoittajan mielestä autot eivät kuulu kansallispuistoon. Ennen juhannusta moni soittelee ja kyselee rauhallista juhannuksenviettopaikkaa. Seitsemisen Multiharjun vanha ikimetsä on vaikuttava. Juhannus on todellakin poikkeuksellinen päivä; silloin täällä käy enemmän ihmisiä kuin monena talvikuukautena yhteensä. Siihen me pyrimme. Joillakin alueilla liikkuminen on linnuston pesimärauhan rurvaamiseksi kielletty kokonaan. Molemmat kohteet kestävät hyvin kulutusta. Kirjoituksessa kauhisteltiin L. Myöhemmin äänestäjänä ja/tai päättäjänä hän ehkä vielä muistaa, että kansallispuisto oli kiva paikka. Toimitus SUOMEN LUONTO 12/98. Pekka Mustakallio Kiikka Seitsemisen kansallispuistossa Eetu Myllymäki epäili Seitsemisen kansallispuiston muuttuneen huvipuistoksi, jonne ihmiset tulevat vain juomaan kahvia ja taputtelemaan lampaita (SL 10/98). Ku vassa on ulpukan kota eikä lumpeen kota, niin kuin kuvatekstissä sanotaan. Puiston itäosassa kulkeva Metsähallitukselle kuuluva tieosuus on jätetty hoitamatta, minkä tarkoituksena on ollut rauhoittaa puiston itäosa autoliikenteeltä, ja estää puiston läpiajoralli . Ilman luontokeskusta meillä ei olisi niin hyvaa mahdollisuutta päästä kasvokkain kansallispuistoissa kävijöiden kanssa. Luonnon arvon ymmärtäminen voi lähteä pienistä askelista. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Tuulimyllyt ovat rumia Nykyiset tuulimyllyt ovat hirveän näköisiä. On rikos pystyttää tuulimyllyjä meren ranni koille tai tunturien huipuille. Itse asiassa Multiharju on suosituimpia kohteitamme. Olemme tehneet monenlaista materiaalia koulujen käyttöön. 44 · ' o a /) (J Seitsemisen juhannusta. Myllymäki ihmetteli, mikseivät ihmiset sinne löydä. Pahoittelemme erehdystä. Luonnonsuojelullehan tämä on hyvä asia. Seitsemisessä kävijät keskittyvät luontokeskukseen ja Koveron kruununmetsätorpalle, kuten Myllymäki kirjeessään totesi. Ja neuvomme kuuluu, että jos haluaa tavoittaa Seitsemisen hengen, kannattaa valita jokin toinen vuoden 364 muusta päivästä. Lisäksi kansallispuistoissa on rajoitusosia, joissa liikkuminen on maaston kulumisen estämiseksi sallittua vain poluilla. Yksittäisten ihmisten lisäksi meillä käy paljon ryhmiä. Kansallispuistot ovat sii s tärkeitä, luonnonsuojelu on tärkeää. Ihmisten liikkumista kansallispuistoissa ohjataan niin, että vaikutukset luontoon jäävät mahdollisimman pieni_ksi. Ensimmäinen askel voi olla se, että perheen pienimmäinen, joka taputteli Koverossa lammasta, piti käynnistään. Miksi tuulimyllyjen pitää olla valkoisia. Lapinretkeilystä menee maku pois noiden kauheiden hökötysten takia. Ki vat paikat ovat säilyttämisen arvoisia, eivätkö vain. Seitsemisen kansallispuiston · länsilaitaa Seitsemishaijua pitkin kulkeva tie on rakennettu paljon ennen kansallispuiston perustamista, ja se on yleinen tie. Rai11ila Lapset voivat tutustua lampaisiin Koveron kruununmetsätorpalla Seitsemisen kansallispuistossa. Ikimetsän kauneus ja rauha pyritään myös säilyttämään. Rajoituksin ja ohjein yritämme säilyttää luonnonarvot suurista kävijämääristä huolimatta. Tuula Peltonen suojelubiologi Metsähallitus, LänsiSuomen luontopalvelut Ulpukan kota Numeron 11/98 pääkirjoitussivulla 2 on Paavo Hamusen palkittu ku va jäätymisen taiteesta. Muu osa Seitsemisestä jää rauhaan. Alueella saa liikkua vain poluilla. Heidän käsissään on luontomme monimuotoisuuden säilyminen myös suojelualueiden ulkopuolella. Monet suojelualueilla käyvät lapset ovat tulevia maanomistajia. Ajatus on hieno, mutta vaikea toteuttaa. Tämä on hyvin onnistunutkin . Toi vottavasti ainakin hän ajattelee näin. Suurin osa ryhmistä katsoo diaesityksiämme ja kuuntelee oppaan esitystä kansallispuistoista. Ne pilaavat maiseman laajalta alueelta
WWW. eCOM KOPIOKONEET TELEFAXIT PUBELINJÄRJESTELMÄT
Lukijalle selviää, että Willamon tiedot ovat itse hankittuja. 250 mk "Tämä on rakkauskirja ihailemalleni merelle ja samalla Euroopan suurimman järvierämaan luonnon puolustus", luontokuvaaja ja -kirjoittaja Juha Taskinen esittelee Laatokka-kirjansa. Hän tuntuu pitävän sitä pääteoksenaan, ja sama vaikutelma jää lukijalle. (http://global.finland.fi/) yhdeksi teemaksi makeanveden puutteen. Kirja muodostuu kahdesta osasta, Haukkametsä ja Haukkavuosi, ja se on kuin kaksinäytöksinen ooppera alku-, välija loppuosi neen. Salaisuudet ovat eläHaukkametsän kannessa komeilee nuori kanahaukka. Startata kannattaa ympäristöhallinnon etusivu lta (http://www. Lopusta löytyvät tämänkin jutun makeimmat vedet. vyh.fil). Laatokannorppa Laatokan seitsemän merta -kirjan kuvitusta. Antti Halkka Menninkäisetkin kuiskivat haukkametsässä Heikki Willamo: Haukkametsä, Suomen Luonnonsuojelun Tuki l 998, 151 s., l 98 mk. Taitaa olla mies aika erakko, kuten itsekin aprikoi. Hyväksi ja vaistonvaraiseksi luonnontuntijaksi ja luonnonkuvaajaksi tulemiseen eivät riitä luonnontieteellinen koulutus, hyvä tekninen osaaminen eivätkä välineet. Epävakaus ja taantuminen maailman missä tahansa osassa hankaloittaa kuitenkin muidenkin alueiden kehitystä. Tässä on ensimmäisen johtopäätöksen paikka. Yhtä rakas Taskiselle on kuitenkin niin sanottu tavallinen luonto: "Kottaraisten liiterilaulu ja haarapääskyjen kärpäsvalssi 46 KIRJOJA tämä kaikki on minulle ta kuin tämä. Jollekulle saattaa tulla mieleen, että onpas kova homma hankkia särvintä. mm Prncipitatinn 01 .-31.10.1998 41-60 61-80 81 -100 101-120 > 120 Ympäristöhallinnon sivut kertovat vaikkapa sademääristä. Kirjan onnistumisesta kertoo se, että on vaikea sanoa pitääkö enemmän tekstistä vai kuvista. Vuosien työ ja lukemattomat hetket ja retket Laatokalla on tuotu kaikkien ulottuville. Etusivulla on klikattava aihevalikkoon by theme. Sijansa kokonaisuudessa on kalastajilla ja Valamon ja Konevitsan munkeilla. Hienoa! Juhani Artto SUOMEN LUONTO 12/98. Harvoin luontokirja tuntuu ensi selailulla niin arvokkaalTukevat kannet ovat mustat ja päällyspaperissa on nuori kanahaukka uhkaavana suu ammollaan. Sivustoon sisältyy tekstejä vesistömalleista ja maankosteuden vajauksesta. Luontokuvia olemme tottuneet näkemään enemmän kiillotetulla kovalla paperilla, jossa yksityiskohdat tulevat mahdollisimman tarkasti esiin. Ympäristön tila -painike avaa valikon, jossa avainsana Vedet on ylimpänä. Kirja on jaettu vuodenaikojen ja eri teemojen mukaisiksi retkikuvauksiksi parhaan matkakirjallisuuden hengessä. Alkuosassa Willamo kertoo heti salaisuuden. Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosastoa voi onnitella siitä, että se on valinnut uudistetui lla www-sivuillaan Sada nta . Suuri järvi jää päilymään omakustanteen lukijan mieleen selväpiirteisenä, arvoituksellisena ja houkuttelevana. Selvitys löytyy englanninkielisenä YK-perheen sivuston uumenista (http:// www.un.org/esa/sustdevlfresh wat.htm). Hän on paneutunut myös tarinoihin ja uskomuksiin ja ne ovat ihan oma osa koko miestä. Willamosta tekee hyvän se, että hän on intiaani ja haukan veli. Suomen vesiviranomaiset kertovat vesien elämästä, järviemme veden laadun ja lämpötilan vaihtelusta maan eri osissa, juoksutuksesta eli järvien vedenpinnan sääntelystä ja monesta muusta tähdellisestä asiasta. Siitä vakuuttuu lukija nopeasti erinomaisen tekstin myötä. Tarjolla on päivitettyä tietoa ja pysyvämpää taustatietoa. Eikä vain järvi ole läsnä, vaan kirja vie myös ympäröiville seuduille, joista Taskinen kertoo esimerkiksi näin: "Laatokan Karjalan luonnonihanuus pilkisti milloin missäkin, joskus kuohuvina koskina, toisinaan idyllisinä laidunniittyinä, ja aina matkaa juhlistivat tienvartta reunustavat riemukkaat ryteiköt ja vanhojen metsien holvit." Tärkeässä osassa on laatokannorppa, johon tutustuminen kävi saimaannorpan tuntijalta luonnostaan. Lukija kokee melkein itse ne tuiskut ja tuulet, jotka kuvausretkillä ovat tuivertaneet piilokojua tai telttaa. män suola. Kun haukanpojat ovat kasvaneet, koittaa liian pian se KUUKAUDEN INTERNET-VINKKI Makeaa: Vettä! Keväällä 1997 YK:ssa valmistui yhteenveto maailman makean veden tilasta, määrästä, sijainnista ja kehityssuunnista. Aakkostetussa avainsanalistassa Water löytyy lopusta. Hienot panoraamakuvat vievät sisälle Laatokan maisemaan. Jutut löytyvät klikkaamalla etusivulla globaali kylä -painiketta ja sitten teemoja tutkittavaksi -painiketta. Yhteenveto osoittaa yksiselitteisesti, että maapallon monella alueella kärsitään veden puutteesta, joka jo nyt tappaa vuosittain miljoonia ihmisiä ja kaiken lisäksi ongelma koko ajan selvästi pahenee. Sivujen paperi on poikkeuksellisen paksua, se on kellertävää ja varmasti kirjailijan huolellisen valinnan tulos. Juuri valmistuneen toisen painoksen ostajat saavat kirjan mukana (hieman pienennetyn) näköispainoksen Laatokan sotaa edeltäneestä merikortista. Menninkäiset ja maahiset ja koko metsän väki ovat Willamon perhettä. Laatokan ylistys Juha Taskinen: Laatokan seitsemän merta, Bajonnoi 1998, 208 s., n. Panoksen ja muiden kansalaisjärjestöjen fiksua vesitarinaa saa helposti saavillisen Oneworldin saitilta (http:// www.oneworld.org/). Rikkaissa maissa ongelmaa aliarvioidaan, koska sen uhrit ovat kehitysmaiden ihmisiä. Eikä intiaani paljasta kaikkea, avaa yön kaikkia ovia vaan jättää mustiin pitkiin varjoihin salaisuuksia. Kirja ei olekaan kuvateos, vaan lyyrinen opus paperista ja taitosta lähtien. enemmän kuin maailman metropolit pystyvät antamaan", hän kuvaa suhtautumistaan
Niin mökissä kuin komeassa kartanossa on iloa ja rauhaa, niinmyös veljesten pirtissa Impivaaran aholla. Ei tainneet veljekset täälläkään unohtaa jouluolkien kahinata, joka oli ihanin muistonsa lapsuuden ajoista. Tästä on hyvä jatkaa puhtaalta pöydältä. " Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä, Otava 1993. Kirja on kunnianosoitus Vuotoksen elämälle ja tekoaltaan vastustajille. Päiväkirjamerkintöjä ja valokuvia. Kirja punoo kiinnostavan tarinan uhatusta Vuotoksesta. Ruissalo-teoksen alkusanoissa tekijät kertovat, että kuvavalintojen tavoitteena on muun muassa näyttää saari eityypillisistä kuvakulmista ja jättää pois ihminen. Syyllisiä olemme kaikki omine autoinemme ja kerskakulutuksinemme. Jatta Soini 47. Ilmestyi ensimmäisen kerran 1870. Kaikki on toisin, muuttunut. Veikkaanpa, ettei kirjasta tule hukutetun Vuotoksen historiikkia, vaan se jää kertomaan voitetusta kamppailusta. vai tietääkö. Kuuluu metsästä hiljainen kohina, teeri illastaa urpuisessa koivussa, tilhiparvi punoittavassa pihlajassa, ja harakka, männistön kärkäs neito, kantelee varpuja vastaisen pesänsä perusteeksi. Tennilä myös tuntee hankkeen historian sekä Vuotoksen luonnon ja ihmiset. Willamo poimii reppuunsa muutaman sulan kotiin lapsille. Tekstin ki1joittaja Esko-Juhani Tennilä on läpi vuosikymmenten ainoana pitkäaikaisena Lapin kansanedustaja vastustanut johdonmukaisesti altaan rakentamista. (Kolibri, 1998) tutustuttaa hauskalla tavalla lintuihin ja muuhun luontoon. \lt TICT kltlkfN UNNW\Tlt ••• llollbr:I rantainen luusua, ryhmyisiä haapoja, männyntarri, puiset vaarnat, siuhuvin siivin, soidinruikkaukset willamolaista lyriikkaa. · Otava 1998, 165 s., 195 mk. Erityisen puhuttelevia ovat Vuotos-veteraanien pienimuotoiset henkilökuvat; Veikko Korhonen, Pauli Lakso, AnAnnikki Tolppanen jaksaa yhä uskoa voittoon. Markku Salmisen teksti käy läpi Ruissalon historiaa. nikki Tolppanen, Veikko Schroderus, Helena Tiihonen ovat vuosikymmenet jaksaneet uskoa asiaansa ja kamppailla Vapaan Vuotoksen puolesta, silloinkin kun jo kerran voitettu kamppailu on ollut pakko aloittaa taas uudestaan. Jaakko Ruola Ruissalo-kirjan sivuilta tervehtii myös terhakka orava. Poika kyselee isältään tällaisia, ja isä vastaa parhaansa mukaan. Jäin kaipaamaan asiatietoja saaren monimuotoisesta ja merkittävästä kasvillisuudesta, tiedot olisivat tehneet kauniista kirjasta todemman. Sille ei käy samoin kuin Samuli Paulaharjun loistavalle Sompio-kirjalle, jonka väkevien tarinoiden tantereet ovat nyt Lokan tekoaltaan pohjassa. Vanha retkeilty metsä on kuollut, mutta uusi on löytynyt! Ja uusi haukkapariskunta. Toinen osa alkaa kuin Taikahuilussa, jossa Papageno soittelee huiluaan iloisena metsässä. Vai onko. Ottavat nyt veljekset ankaran joulukylvyn. Mutta millaista Ruissalossa mahtaa olla sateella ja myrskyllä. Kimmo Kivirinta Viel on Vuotos vo1m1ssaan Esko-Juhani Tennilä Martti Lintunen: Vuotoksen vuosi. KI RJAKALENTERI Joulukuu " On joulu-ilta. Kirjassa käytetty kieli on vivahteikasta ja rikasta: luhtaSUOMEN LUONTO 12/98 KIRJOJA Björn Bcrgcnholtz •• • ••• Isä tietää kaiken linnuista ... Alaotsikkonsa mukaisesti teksti seurailee Vuotoksen vuodenaikoja ja elämää niiden rytmissä. Jorma Laurila Maisemakirja Ruissalosta Johannes Lahti ja Jaakko Ruola: Ruissalo Auringonkierron saari, Otava 1998, 128 s., 234 mk. Siitä alkaa myös kirjoittajan tyhjyyden tunne, joka purkautuu vimmaiseen puolustukseen luonnon puolesta. Toinen osa päättyy haukanpojan hartaaseen odotukseen oikeasta metsästä, jossa pyitä ja oravia riittää, josta on kaukana ihmisen vaino. Kirjan alussa peitelty haukkavainaja löytyy nyt luurangoksi muuttuneena. Kirjan kuvat matkaavat saarta läpi vuodenaikojen; kuvat ovat näyttäviä, osin herkkiäkin, kuten sivun 42 upea valkovuokko. Kanahaukka on iskenyt närhen . hetki, jolloin metsä herää hiljaiseen aamuun. Mutta pirtistä kuuluu löylyn kohina kiukaan kuumilta kiviltä ja pehmeitten vihtojen hutkina. Mikä on yleisin luonnossa elävä lintu . Ulkopuolella sen ovea näet olkikuorman, jonka Valko on vetänyt Viertolan kartanosta joulun kunnioiksi pirtin laattialle. Mikä on maailman suurin lintu . Kuka on syyllinen siihen, että kymmenen vuotta koluttu haukkametsä pantiin poikki ja pinoon ja tilalle istutettiin puupelto, jossa yksikään puu ei kuole tai koe vanhuuttaan. Martti Lintusen erinomaiset kuvat antavat kirjalle elämänmakuista ilmettä. Ilma on suoja, harmaat pilvet peittää taivaan ja vasta tullut lumi peittää vuoret ja laaksot
Vastaavasti joillain kanatilo illa on ollut tapana, että rehun määrässä säästetään kaikin keinoin, jotta tuotantokustannukset saadaan mahdoll isi mman alas. Teurastamoiden tarkastuseläinlääkärit ovat jo muutaman vuoden ajan olleet huolestuneita siitä, että joistain teurastamoon tuoduista kanaeristä jopa puolet on ollut niin kuihtuneita, että ne on luokiteltu ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi. TOSIJA MAKUASIOITA RAVINNOSTA Kanoista otetaan kaikki irti Viime kesänä nousi otsikoihin tieto, joka sai hetkeksi kanaviillokit väärään kurkkuun monelta pahaa-aavistamattomalta. Luomubroileria ei vielä ole saa/avana, mul/a Luomu-Liiton mukaan luo/antaa kehitellään. Broilerit kasvatetaan suurissa, osastoihin jaetui ssa halleissa niin, että kunkin osaston lattialla seisoskelee muutama tuhat lintua. Vaikka ku vat nälkiintyneistä kanoista tupsahti vat lehtien sivuilta kuluttajien aamiaispöytään äkkiarvaamatta, ilmiö ei ole uusi. Heikkojalkaisimmat pystyvät kävelemään vain vaivalloisesti ontuen, mutta kasvatushallien ahtaudessa se jää monesti huomaamatta. Suomessa on munantuotannossa noin neljä miljoonaa kanaa, joista 96 prosenttia on häkkikanaloissa. Kynityksi tulo on linnulle hyvin tuskallista, koska höyhenet ovat lujasti kiinni verinahassa. Kovin paljon valoisampaa ei ole ollut ni illäkään kanoilla, jotka ovat saaneet riittävästi rehua onnistuakseen säilyttämään lihaksensa ja päätyäkseen lautaselle asti . Ki vuista kärsivä broileri koettaa välttää liikkumista. Luomumunia pyöräyt1elevät kanatkin päätyvät aikanaan lihoiksi, joten luomumunien suosio kasvattaa myös luomukananlihan osuut/a. Nykyään Suomessa teurastetaan vuosittain nelisenkymmentä miljoonaa broileria, mutta tuotanto on edelleen kasvussa. Kesän kohu ei myöskään tuonut ti lanteeseen muutosta: luurangonlaihoja kanoja löytyy edelleen. Kanojen kuihduttaminen lähelle hengenlähtöä kustannussäästöjen nimissä on ollut yksi seuraus tavasta, jolla elintarviketuotannossa koetetaan sovitella eläviä eläimiä koneiston osiksi. Toistaiseksi lähes kaikki kananmunat ovat häkkikanaloista. Häkkikanalas48 Juha Metso Kanoj a teurastamon liukuhihnalla. Kuluttajien kanna f/aakin tuo/antopaineiden aikaansaamiseksi kysellä luomukanaa kaupoissa ja ravintoloissa. Kanojen iho on kuivettunut paperinohueksi ja sisäelimet kuultavat ihon läpi . Tehokanaloissa kasvaneet kanat ovat viime aikoina olleel luvattoman heikkokuntoisia. Teurastamoi I le tuotavissa kanalasteissa on monesti niin aliravittuja ja riutuneita kanoja, että ne näyttävät valmiiksi kuolleilta. sa kustannuksia säästetään supistamalla tilankäyttö rrummiin: tavanomaisen häkin pohjan pinta-ala on vajaa neljäsosa neliömetriä, ja kussakin häkissä on neljä kanaa. Monet kanoista alkavat kaiken muun tekemisen puutteessa kyniä sulkia ja höyheniä irti toisistaan, niin että pitkään häkissä olleet kanat ovat monesti puolialastomia. Kanaviillokki on siis kananmunantuotannon sivutuote. Huiman kasvun maksumiehinä ovat broilerit itse: vartalon ja lihasmassan vauhdikas painonnousu altistaa ne ki vuliaille jalkojen kasvuhäiriöille, kuten sääriluun kasvuruston luutumishäiriölle. Puolentoista vuoden muninnan jälkeen kanat viedään teuraiksi, jolloin riittävässä lihassa olevat päätyvät lähinnä viillokkiin. SUOMEN LUO TO 12/98. Broilereilla heikot jalat Viillokkia lukuunottamatta kaikki muu kanan liha on broilereista eli kookkaampaan ja pehmeälihaisempaan roturisteytykseen kuulu vista kanoista ja kukoista, joita kasvatetaan pelkästään lihan saamiseksi. Jopa suomalaisilla maatalousmessuilla on nähty broilerintuottajia ylpeinä esittelemässä "hyvinvoivia" kasvattejaan, jotka kävelivät horjahdellen yleisön silmien alla. Samaan aikaan kun jotkut siipikarjantutkijat pitävät nykyistä broilerintuotantoa jopa kaikkein epäeettisimpänä teollisuusmaiden kotieläintalouden muotona, kaupoissa broilerista on tullut trendituote, jota saa halvalla ja jonka kulutus kasvaa nopeasti. Se, kuinka suuri osa viillokkikanoista on elänyt häkkikanaloissa ja kuinka suuri osa vapaampina, riippuu tuotettavien munien markkinaosuuksista. Valikoivan jalostuksen avulla nykypäivän broilereiden kasvuvauhti on saatu nostettua todelliseen turboluokkaan. Lihaksista ja rasvasta ei ole tietoakaan kanan elimistö on kuluttanut ne viimeiseksi hätäravinnokseen kituuttaessaan elämän ja nälkäkuoleman rajamai lla. Suomen eläinsuojelulaki kieltääkin elävän linnun kynimisen, muttei kiellä pitämästä lintuja sellaisissa oloissa, jotka ajavat ne kynimään toinen toisiaan. Kustannusten säästämisen nimissä tilankäyttö on broilerien kasvatuksessaki n tiivistetty minimiin: kutakin lattianeliöä kohti pidetään yleensä reilut parikymmentä broileria. Siipikarjan lihaan mieltynee/ vaiva/ jo kysellä kaupoisla luomukalkkunaa. Eräät siipikarjatutkijat ovat jo vuosien ajan varoitelleet, ettei teollisen kananrehun nykyinen koostumus riitä vastaamaan siihen korkeaan fys iologiseen stressiin, jonka alaisina nykyiset tehomunijat pidetään. Ahtaus stressaa kanoja. Viidessä viikossa broilerit kasvavat piskuisesta untuvikosta runsaan kilon painoon, ja päätyvät pöytään. Helena Tengvall PS
Eikä hintakaan hirvitä: puutai vesisähkö on 2 p/kWh ja tuulisähkö 10 p/kWh tavallista sähköä kalliimpi. .. limi: >soite: Jhelin: aikille Vihreä Linja -sopimuksen tehneille ahjoitamme itevän Kodin sähkönsäästäjän oppaan. ] Tuulisähkö (31 , 35 p/kWh) ] Vesi .. --~---------_· >stita tai faksaa tä m ä kuponki J yväskylän E nergia an ! ] Haluan tehdä kestävää kehitystä tukevan Vihreä Linja -sopimuksen valtuutan Jyväskylän Energia Oy:n irtisanomaan nykyisen sähkösopimukseni ,kä tilaamaan jakeluyhtiöltä sähkönsiirtopalvelun. erromme Vihreästä linjastamme mielellämme lisää myös puhelimitse 114) 624 084. Esimerkiksi keskimääräisessä yksiön tai kaksion vuosikulutuksessa puulla tai vedellä tuotetun sähkön lasku kasvaa vuositasolla vain noin 20-40 mk. Jyväskylän faksi (0 14) 214 070 www.jkl.fi/energia Vihreällä Linjalla kestävään kehitykseen.. 1ika l linen s ä hk ö yhtiö laskuttaa eriksee n 1l h k6 n 1llr ro 1 t a . Ennen kuin sopimus ,tuu voimaan, minulle lähetetään siitä vielä tilausvahvistus. kö (23, 35 p/kWh) ] Puusahkö (23, 35 p/kWh) J Olen kiinn nutVihreä Linja -sopimuksesta ja haluan siitä lisätietoja. Jyväskylän Energia maksaa postimaksun Jyväskylän €M€1\Gl.+.Oy puu-, vesitai tuulivoimasta. Se ei ole paljon siitä, että voit omilla teoillasi vaikuttaa elinympäristöösi, vai mitä
Salvi ei kuitenkaan usko, että muutama tarkastaja pystyisi pistokokeillaan valvomaan 2000-3000 alihankkijaa. Työ siirtyy yhä halvempiin maihin Toinen ansa on muodostumassa halpatyöstä. kö elämä liian hankalaksi, jos täytyy noudattaa kaiken maailman boikotteja. Työvoiman tarjonta on niin suuri. Ainakin kahvia saataneen kauppoihin ensi vuonna. Antti Rautiaisen ja Lassi Salvin kirjoittama taskuopas on jytäkkä tietopaketti eettisemmästä kuluttamisesta. Se ei ole mikään vähäpätöinen juttu, sillä kahvi on maailmankaupan tärkein perushyödyke raakaöljyn jälkeen. Parhaita ovat mahdollisimman lähellä tuotetut tuotteet ja luomuruoka. Esimerkiksi Kiinassa ja Vietnamissa ammattiyhdistystoiminta on kiellettyä. Ylikansalliset yhtiöt teettävät työn yhä halvemmissa maissa: Vietnamissa, Bangladeshissa, Intiassa. Työoloja tekstiilialan hikipajoissa ja plantaaseilla on luonnehdittu huonommiksi kuin teollisen vallankumouksen Englannissa. Kehitysmaat eivät ole onnistuneet luomaan yhtään merkkituotetta. Yhtiö käyttää mainontaan yli miljardi markkaa vuodessa, huomattavasti enemmän kuin halpatyöntekijöidensä palkkoihin. Nikelle ja Adidakselle urheilujalkineita valmistavan Yeu Yein tehtaan 50 000 työläisen asemaa raportti vertasi orjuuteen. Eettisten vaihtoehtojen etsiminen kehitysmaatuotteista vaatii kuluttajaa vielä kipaisemaan erityisiin kehitysmaaja maailmankauppoihin. Kirjan avain Salvin mukaan on termi maailmankauppa-ansa. Öljy-yhtiötä boikotoidaan, koska se polkee Nigeriassa öljynporausalueella asuvan ogonikansan ihmisoikeuksia. Pahin tilanne on mattokutomoissa, joissa nelivuotiaat lapset tekevät kahlehdittuina 10-tuntisia työpäiviä. Norjan ammattiyhdistyslii50 VASTUULLINEN KULUTTAJA ke on aloittamassa boikottia vaatefirma Hennes & Mauritzia ja huonekalujätti Ikeaa vastaan, koska molemmat käyttävät lapsityövoimaa. Hennes & Mauritz palkkasi kohun noustua 10-20 tarkkailijaa valvomaan alihankkijoitaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Nikea on boikotoitu niin tehokkaasti, että yhtiö oli jo valmis myönnytyksiin. Tosin Leviskin on tinkinyt periaatteistaan, koska farkkujen kysyntä on romahtanut", Salvi kertoo. Joku maksaa halvasta työstä kalliisti Suomen myydyin kuluttajaopas, 1985 ilmestynyt Kuluta harkiten, on nyt täysin uudistettu. Asiaa puuhaa Suomeen keväällä perustettu Reilun kaupan edistämisyhdistys. Se myöntää reilun kaupan merkin eettisemmin ja ainakin joiltakin osin myös ympäristöystävällisemmin tuotetuille tuotteille. MeneeSeppo Leinonen Seppo Leinosen piirros on osa kansainvälistä Nike-boikottia. "Hämmästyttävää on, että tuotteet ovat samat kuin siirtomaakaudella. Tietämättömyyteen e1 enää voi vedota." Jatkossa eettinen kuluttaminen helpottuu, koska tavallisiinkin kauppoihin ollaan saamassa reilun kaupan tuotteita. Suurin osa lapsista työskentelee maataloudessa, yleisimmin suurilla plantaaseilla, joilla viljellään esimerkiksi kahvia, teetä ja tupakkaa. pohdittiin kirjan julkaisemistilaisuudessa. SUOMEN LUONTO 12/98. Parhaat resurssit varataan teelle, kahville, kaakaolle ja tupakalle. Siksi sen valvominen on vaikeaa, jopa mahdotonta. "Siellä on 200-400 miljoonaa työntekijää, jotka ovat valmiita tekemään millä tahansa palkalla miten pitkää päivää vain." Ylikansallisten yhtiöiden siirtyminen halvempiin maihin ei vaurastuta maata, kuten usein ajatellaan, vaan "halpa työ pysyy aina halpana". Nike pyrkii eroon huonosta maineestaan kuitenkin niin pienellä siistimisellä, että kansainvälinen boikottikampanjajatkuu. Ensimmäisiksi reilun kaupan tuotteiksi kaavaillaan kahvia ja banaaneita. Jolleivat muut tossufirmat seuraa perassa, ne joutuvat seuraaviksi boikotin kohteiksi", Rautiainen selventää. Edellisen Kuluta harkiten -oppaan kirjoittajan Risto Isomäen mukaan ylikansallisilla yhtiöillä voi olla erityisiä ongelmia, kuten Shellillä. 20 markkaa maksavan oppaan voi ostaa maailmankaupoista ja kirjakaupoista. Salla Tynys Kuluta harkiten -oppaan ovat julkaisseet Suomen Rauhanpuolustajat sekä Ympäristö ja kehitys. Lähellä tuotettu on paras valinta Boikottilistan ohella oppaassa esitellään myös parempia vaihtoehtoja. Se tarkoittaa, että kehitysmaat ovat sitoneet itsensä tiettyjen tuotteiden yksipuoliseen tuotantoon rikkaiden maiden markkinoille. "Yleensä parempana on nostettu Levis, joka tuottaa suuren osan kotimaassaan Yhdysvalloissa. Yli 300 markkaa maksavan Nike-tossuparin työvoimakustannukset ovat viiden markan luokkaa. Suuri kohu on noussut myös urheilujalkinetehtaiden työoloista. Näistä etenkin kahvi ja kaakao vaativat erittäin hyvän maan, paljon vettä, lannoitteita ja myrkkyjä." Voiton keräävät ylikansalliset yhtiöt. Pitkää listaa on vaikea noudattaa", Salvi myöntää. "Kuitenkin yksilön vastuu valitsijana on lisääntynyt. Ulkopuolisiin tarkastajiin yhtiö ei ole suostunut. Ratkaisevaksi Salvin mukaan on tulossa Kiina. Ovatko ylikansalliset yhtiöt sitten aina pahasta. "Jos Nike parantaa tapojaan, sen boikotti raukeaa. Myös ylikansall inen rakenne itsessään on ongelma. Tossufirmaa boikotoidaan sen alihankkijoiden halpatyöntekijöiden erittäin huonojen työolojen vuoksi. Tuotanto tapahtuu kaukana päätöksenteosta. Yhdysvaltain ay-liike tutki tänä vuonna maan merkkifirmojen kiinalaisia alihankkijoita. Opas on myös internetissä osoitteessa www.rauhanpuolustajat.fi/kulutaharkiten. Raportin mukaan Kiinassa on 44 000 hikipajaa ja niissä nelisen miljoonaa työntekijää. "Olisi hienoa, jos ihmiset boikotoisivat edes Nestlea, Nikea tai Shelliä
ltiöemät lienee hyvä poimia pois nuorina, ennen kuin ne pöllyttävät itiönsä huoneilmaan. Rasva: Sirottele tahraan lämmintä perunajauhoa. Tällöin MULTASORMET Kysymyksiä huoneja pihakasvien hoidosta sekä luonnonmukaisesta viljelystä ja puutarhanhoidosta voi lähettää osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Tahranpoistoaineet ovat joko entsyymitai liuotinpohjaisia. Ei ole järkevää pestä kevyesti likaantunutta pyykkiä kovilla pesuaineilla. Rea Peltola 51. Sienet voivat oleilla ruukuissa täysin huomaamattomana rihmastona vaikka kuinka kauan. pakkauksen kyljessä lukee yleensä alifaattisia hiilivetyjä tai hiilivetypohjaista liuotinta. Myrkkytikkujen vaikutus kestää niin pitkään, että munista kuoriutuvatkin ripsiäiset tavallisesti kuolevat. Suklaa: Pese kylmässä vedessä tai hankaa tahraan suopaa tai maitoa. Liuotinpohjaiset ovat ympäristölle haitallisimpia. Kahvi: Pese tuoreet tahrat kylmässä vedessä. koivu@co.jyu.fi Jari Tuiskunen/Luontokuvat Ripsiäistoukkia juo rulla. Itiöemiä ilmaantuu vain, jos olosuhteet ovat oikeat. Ne imevät lehdet kuiviksi ja tomuisiksi, ja kasvit kituvat. Ripsiäisistä voi päästä eroon vaarattomammin käsittelemällä kaikki talon kasvit kahden viikon välein useita kertoja peräkkäin mäntysuopaliuoksella tai liivatevalmisteella. Vanhemmat tahrat vaalenevat auringossa, kostuta niitä useit.~ kertoja sitruunamehulla. Tahraa voi pehmittää glyseriinillä. Tee: Kasta kiehuvaan veteen tai pese maidolla. Värilliset vaatteet pestään haaleaan veteen vispatulla munankeltuaisella tai maidolla. Tahranpoistoaineiden kysyntä on kasvanut sitä mukaa kun pesuaineet ovat muuttuneet ympäristön kannalta paremmiksi ja pesuohjelmat ovat uusissa pesukoneissa lyhentyneet. Ripsiäisistä on vaikea päästä eroon. Kun Multasormissa viimeksi kysyttiin kukkaruukkujen sienistä, sieniharrastaja Markku Välivehmas Turusta neuvoi, että sieniä voisi kuivata ja lähettää näytteeksi yliopistojen biologian laitosten kokoelmiin. Voit kokei.lla myös etikkahappoa, huuhtele huolella. Kun aiemmin pesuaineet purivat likaan kuin likaan, tehoavat ne nykyisin lähinnä tavanomaiseen kevyempään likaan. Jos vaatteisiin ilmaantuu hankala tahra, käytetään tahranpoistoainetta. Pekka Heikura eloperäisillä aineilla. Luonnonystävä valitsee eittämättä entsyymipohjaisen tahranpoistoaineen tai hakee ekokaupasta vanhaa kunnon sappisaippuaa. Kasvit sumutetaan liuoksella yltä päältä, varsinkin lehtien alapinnoilta, missä ripsiäiset erityisesti viihtyvät. Ruoho: Valkoisten vaatteiden tahrat puhdistetaan spriillä. Arja Noponen Kun yritin antaa vehkalle vettä, kastelureikä olikin vallattu. Sienistä ei normaalisti ole mitään haittaa ruukussa kasvavalle kasville, pikemminkin päinvastoin. Hiero nahkatahraan munanvalkuaista, joka saa kuivua auringossa. Todennäköisimmin sieniä tulee multaan, jossa on runsaasti helposti hajotettavaa humusta ja joka on lannoitettu omaisesti esimerkiksi villan tahroihin. Sienet ovat yleensä lajeja, jotka saavat ravintonsa lahottarnalla mullan eloperäistä ainesta. Ruukuissa saattaa hyvin kasvaa sellaisiakin sieniä, joiden itiöemiä muuten tavataan harvoin Suomessa. Onko tahranpoistoon ympäristöystävällisiä keinoja. Mäntysuopaliuos tehdään lisäämällä litraan haaleaa vettä desilitra mäntynestesaippuaa. hen ei voi lisätä haitallisimpia yhdisteitä kuten klooria. Ruoste: Liota tahraa, kaada siihen sitruunamehua ja silitä lämpimällä raudalla. Pahimmin ripsiäisten saastuttamat kasvit on silti ehkä yksinkertaisinta viedä kompostiin. Pese haaleassa saippuavedessä. Vanhat niksit tahranpoistoon ovat melkoisen ympäristöä säästäviä. Taulukon niksit on julkaistu Pesu & Vesi -lehdessä 3/98. Esimerkiksi poikkeuksellinen kosteus ja lämpö saattavat innostaa sienet lisääntymispuuhiin. Olen suihkuttanut kasveja mäntysuopaliuoksella, se auttaa vähän aikaa, mutta pian ripsiäisiä on taas. Ainakin ukonsieniä, mustesieniä ja erilaisia kupusieniä on tullut vastaan. Mikä lienee lajiaan. Kukkaruukuissa kasvaa usein sieniä, varsinkin jos multa on tavallista kosteampaa. Turvepohjaisessa, kivennäislannoitteilla ravitussa kukkamullassa sienille sopivaa ravintoa on runsaammin vasta, kun ruukkukasvin juuriston vanhimmat osat alkavat kuolla. KUUKAUDEN EKONEUVO Kuukauden ekoneuvo perustuu lukijoiden kysymyksiin. Marja: Kasta vaate kiehuvaan veteen tai maitoon tai pieneen määrään veteen sekoitettua etikkaa. Entsyymit itsessään eivät vaikuta jätevesissä sitä tai tätä, ja toisaalta jos tahranpoistoaineessa on entsyymiä, siilaisiin kasveihin. Yksittäinen torjuntakäsittely tappaa aikuiset ripsiäiset, mutta muna-asteet ovat varsin kestäviä ja parissa kolmessa viikossa ripsiäisiä on kehittynyt lisää. Pese kylmässä vedessä suovalla tai saippualla. Viivamaisen kapeat, raitasiipiset ripsiäiset ovat yleisiä huonekasvien tuholaisia. Sieltä pisti esiin jonkin sienen keltainen lakki. Onko pussissa myyty metsämultaa vai mistä rihmastot joutuivat ruukkuun. Pyykkejä ei nykyisin myöskään lioteta ennen pesua, jolloin tahrat tahtovat olla melkoisen tiukassa. Entä onko kaikissa kukkamultalajeissa sienirihmastoja. Anna olla yön yli, harjaa pois tai pese lämpimässä saippuavedessä. Sienet vapauttavat kasvin käyttöön mullan ravinteita ja valmistavat kasvillekin sopivia vitamiineja ja muita hyödyllisiä aineita. Veri: Kostuta kylmällä vedellä, sirottele suolaa tahraan. En kuitenkaan käyttäisi systeemisiä torjunta-aineita kotioloissa. Oljy: Hankaa tahraan voita. Ripsiäisiin tehoavat nopeimmin niin sanotut systeemiset torjunta-aineet, joita myydään ruukkuun pistettävinä myrkkytikkuina. Tämä valokuvaamasi yksilö näyttää keltaukonsieneltä. Pekka Heikuralle voi lähettää postia osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai suoraan joko faxilla (03) 335 4212 tai sähköpostilla pekka.heikura@sci.fi Tahranpoistoon ekoaineksin Mitä myrkkyjä tekstiilien tahranpoistoaineet ovat. Vaikka koti-ilmassakin on sienten itiöitä, näin harvinaisen lajin leijaileminen kukkaruukkuun ei ole uskottavaa. Se sopii erinKuka kurkkii ruukustani. Kotonahan kasveja pidetään omaksi iloksi, ja niiden hoidon vuoksi voi nähdä sen verran vaivaa, että järjestää kasveille parin kuukauden "ripsiäiskuurin" myrkyttömillä torjunta-aineilla. Kehitys ei ole pahasta. Riesana ripsiäiset Mikä auttaisi huonekasveja vaivaaviin ripsiäisiin. Niistä torjunta-aine leviää kasvin juurien kautta koko kasviin, ja ripsiäiset saavat torjunta-ainetta itseensä imiessään kasvin nesteitä. Vanhatahraiset valkeat vaatteet kastetaan kiehuvaan veteen. Home: Vaate pannaan pariksi vuorokaudeksi piimään muutaman piparjuuren kanssa. Keltaukonsieni leviää todennäköisesti ostomullan mukana. Ne suosivat kiiltäväja kovalehtisiä huonekasveja, mutta leviävät kyllä monenSUOMEN LUONTO 12/98 EKONIKSEJÄ T AHRANPOISTOON: Hiki: Kasta kiehuvaan veteen tai pese maidolla. Multasormipähkinät voi lähettää pureskeltaviksi myös suoraan osoitteella Rea Peltola, Pälsiläntie 63, 17800 Kuhmoinen tai vesa
Seppo Vuokko Liito-oravan värilliset jäljet Puutarhamme liito-oravamännyn juurelta löytyi alkutalvesta oheisen dian esittämiä virtsausjälkiä. Sammakolla jopa ääni varasto Kysely sai yllättävän innostuneen vastaanoton, 46 vastausta. Syksyltä 1998 tuli useampiakin havaintoja kerroksellisista sienistä. Taannoin radion Luontoillassa tulin suhtautuneeksi epäillen sammakon kykyyn ilmaista itseään äännellen, siis muutoin kuin kurnuttaessaan. Kun itiöemä valmistui , viesti siitä ei hormonien välittämänä ehtinyt kaikkiin rihmaston osiin. . Kuopiolaisella kadulla sammakko puolustautui möreästi naukumalla pitkän aikaa harakkaa vastaan. Rantakäärme oli aluksi saase vaihtelee. Lentävän variksen nokassa rääkynyt sammakko oli jo menettänyt pelin. Tämä selvisi lukijoiden Kauri Mikkolalle lähettämistä havainnoista. Monet ilmoitukset koskevat niittämistä viikatteella: niitetystä tuppaasta kuuluu kova parkaisu, ja sieltä löytyy tavallisesti vahingoittumaton sammakko. Mikä ne aiheuttaa. Eivätköhän vain syynä olleet sienille poikkeuksellisen i,:::,,.... . Mistään loisimisesta ei ole kysymys, vaan päällekkäiset lakit ovat samaa yksilöä, saman rihmaston tuottamia. Niin kasvu jatkui ravinnetulvan voimasta lakin keskeltä, jolloin syntyi uusi itiöemä edellisen päälle. . Aiemmin luultiin, että väri kertoisi kiiman alkaneen. Uskon, että liitooravia Suomessa eniten kuvannut kysyjä Benjam Pöntinen pystyy itse minua paremmin tätä arvuuttelemaan. Kenties rihmastoissa oli vielä ylimääräistäkin vararavintoa, kun edelliset syksyt olivat olleet niin kuivia, etteivät sienet ol leet jaksaneet tuottaa itiöemiään. " . • ~ -; ~ d . Mistä johtuvat niiden värierot. Sammakon parkaisuja oli kuultu useaan kertaan samassakin tilanteessa, ilman että otukseen oli edes koskettu, joten kysymyksessä täytyi olla tahdonalainen suoritus. Tilanteet luonnonvaraisten eläinten kanssa ovat kiinnostavia. Suomen Luonnossa ilmiöstä päätettiin tehdä yleisökysely (SL 7 /98). .r KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat hyvät olot: riittävästi kosteutta ja lämpöä. Kissa oli parkaisun syy 11 ja kana kahdessa tapauksessa. Arvuuttelen kumminkin. Kun kissantai kananpojat kerääntyivät sammakon ympärille ja yrittivät tavoitella sitä, sammakko parkaisi joka kerran, ja kokemattomat pikku eläimet pomppasivat kauhuissaan taaksepäin. Kun olot nyt olivat hyvät, rihmasto työnsi ravintoa kasvavaan itiöemään ylenpalttisesti. Ääniä on erilaisia. Kun kaksi harakkaa oli samrnakkoa saalistamassa, kivijalan vieressä parkunut sammakko pelastui ihmisen väliintulon takia. Kertovatkohan virtsajäljet liito-oravan ruokavaliosta. Sen sijaan en oikopäätä pysty sanomaan, mistä virtsa saa värinsä, vieläpä niin, että Paitsi hedenorkkosilmuja liito-oravat syövät myös lempipuittensa lehtisilmuja. Siinä menevät suolten uumeniin sekä silmujen ruskehtavat suo52 SUOM EN LUONTO 12/98. Ehkäpä jälkimmäinen aate syntyi nykyisten karjuvien kuulantyöntäjien ja keihäänheittäjien innoittamana. Benjam Pöntinen Sammakko naukuu, rääkyy ja vinkuu Sammakko ääntelee omaehtoisesti näkötai kuulohavaintojen varassa, varsinkin kun kissa tai muu eläin lähestyy sitä. Kerroksellisia sieniä Löysimme kaksikerroksisia sieniä. Ajattelin, että ennemminkin sammakon keuhkot tyhjenevät äkkiä, kun sen päälle astutaan tai kun se kaikkensa peliin pistäen loikkaa karkuun. Niittotai haravointihavaintoja tuli yhdeksän. Anni Mansikkamiiki Sienet innostuivat erikoiseen kasvuun viime kesänä. Luontoiltaan tuli pian selväsanainen palaute. Papanoiden keltainen väri on silkkaa siitepölyä, lepän ja koivun. Kevättalven hangilla näkee usein jänisten jättämiä vahvasti punertavia virtsaläiskiä. , . matta sammakon ääntelylle löytyi syy. . Ja aina niitä kummasteltiin, kun kukaan ei muistanut sellaisia ennen nähneensä. Useimmiten sammakkoon ei edes koskettu. Uudemmat käsikirjat kertovat kuitenkin, että jäniksen virtsa saa punertavan värin vemmelkoiven poskeensa pistämästä puunvesojen ja pensaiden kuoresta. Yksi vastaaja muistutti sananparrestakin: Huutaa kuin sammakko äkeen piikissä! Yhtä tapausta lukuunottaLiito-oravan ulosteiden tunnistaminen on helppoa, vaikka ne olisi kuljetettu näytteenä pois löytöpaikasta, joka on ruokavalion ensisijainen paljastaja. Samalla kysyttiin kyystä, josta myös oli ilmoitettu joitakin äänihavaintoja. Kuvan sieni lienee koivuhapero. Kun sammakko naukui heinätuppaassa näennäisesti ilman syytä, sitä on tietenkin saattanut ahdistella esimerkiksi päästäinen. • r:v ., ,, ,\ ~ ··; ·
Ensimmäinen sammakko (ainoa viitasammakoksi mainittu) yritti kiertää pihalla lojuvaa puuta kulkien edestakaisin ja vikisten kuin hiiri. nut vain sammakon takajalan suuhunsa ja tämä huusi "iipiip-iip" , mutta lopulta sammakko hiljeni ja joutui niellyksi. Itkua suu auki ja silmät peitettyinä Luokkaan muut kertyi viisi ihmeellistä tapausta. Näin tekee myös rupikonna, jonka ääntelystä on kaksi havaintoa. Raparperipuskasta kuului sammakon rääkäisy, kun huonosti heitetty tikka osui sammakkoa jalkaan. Kyllä, mutta säännöstä on joitakin poikkeuksia. Keväällä uroslinnut valtaavat reviirin. Äitien ja isoäitien aikaiset havainnot kyyn viheltämisestä tai ääntelemisestä "änk-änk" täytyy viedä joko kansansatuihin tai sitten on pakko epäillä, että havaintotilanteessa on sattunut jokin väärä tulkinta. Ilkka Koivisto valo, ääni kuului yläkertaan asti, mutta otus loikki lopulta heinikkoon lainkaan parkumatta. Todettakoon, että sammakkoeläimet ovat rauhoitettuja, eikä niillä tule tehdä mitään kokeita. Kyy vain sihisee Kyystä tuli kolme kirjettä. Parin havainnoitsijan mukaan sammakon suu on rääkäisyssä auki, rupikonna taas näyttää ääntelevän suu kiinni. Jos pitää vain takajalasta, kuuluu pitkä korkea ääni , ja jos on astumassa sen päälle, se päästää lapsen parkaisua muistuttavan äänen. Kuvanottohetki osuu kauteen, jolloin pihlaja tarjoilee satoaan monille luojanluomille. Vesipäästäisen häkkiin pantu sammakko puolustautui aikansa rääkymällä ja loikkimalla, mutta oli aamuun mennessä tullut syödyksi. mumaiset suoj uslehdet että niiden vihertävä sisus. Neljän havainnoitsijan mukaan sammakko rääkäistessään peittää silmänsä eturaajoillaan. Kirjassa mainitaan lepän ja koivun silmujen lisäksi useita muitakin liito-oravalle kelpaavia kasvikunnan tuotteita, kuten pihlajanmarjat. Toinen onneton lähestyi yöllä nuotiota, rääkäisi ja ennen kuin kukaan ehti tehdä Mutta kun lukee Pöntisen ja Antero Mäkelän mainion liito-oravakirjan kertomaa suurisilmäisen hämyliitäjän ravinnonkäytöstä, niin arvailujen kirjo levenee. SUOMEN LUO TO 12/98 KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähellää kysymyksiään tälle palstalle Luomoillan asia111u111ijoiden vastal/aviksi osoi11eeseen Suomen Luomo, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Olisiko niin, että silmusuomuista irtoaa väriä liito-oravien virtsaan ja lepän suomuista kirpoava on eriväristä kuin koivun. Laulu ilmaisee, että reviiri on 53. Teemu Tast on sitä mieltä, että kyyn pelotussihinä on joskus hiukan karkeaa ja että Luontoiltaan soitettu "sahaava" ääni voisi sittenkin olla sihinän kuvaamista. Kauri Mikkola Laulavatko vain urokset. Tätä otaksumaa vahvistaa näiden kahden puun jällen ja puunaineksen väriero: koivun on kirkasta ja lepän selvästi punertavaa. Neljäs sammakko itki voimakkaasti suu sepposen selällään kun kellariin sytytettiin Seppo Vuokko totesi, että pihlajanmarjojen punainen karoteeni-väriaine hajoaa ihmisen ruuansulatuskoneistossa, mutta mistäpä tietää, onko liito-oravan elimistöllä sama ominaisuus. Pitääkö paikkansa väite, että vain uroslinnut laulavat. Jenni Holopainen kuvaa lapsuuden Nastolasta, miten sammakko päästää vinkuvia ääniä, jos sitä pitää liian lujaa. Sammakot parkuvat myös, jos niihin osuu endosulfaani-niminen ruiskute. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki,jeitse. Kiitän kaikkia kyselyyn vastanneita. mitään hyppäsi tuleen (Luontoillassa kyyn on ilmoitettu madelleen kuumaan mutta jo hiiltyneeseen nuotioon). Kolmas päästi ruohonleikkurin tullessa niin kovan äänen, että niittäjä luuli ajaneensa kiveen alta loikki vahingoittumaton sammakko. Kahdessa tapauksessa päästäinen sai sammakon rääkymään, mutta päästi otteensa, kun ihminen tuli paikalle
On mahdollista, että jokunen onnekas hiiri todella oppii käyttämään juustosyötit hyväkseen menettelemällä aina samalla tavalla, juuri sillä, joka ensimmäisellä kerralla sattui onnistumaan. Toinen mahdollisuus on, että hiiri kurottautuessaan kohti juustonpalaa onnekkaasti tunkee etujalkansa syöttialustan alle, mikä estää alustan etuKYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat kun !aukeamisen. Se puolustaa laulamalla omaa osuuttaan talvellakin avoimessa purossa. Luontoilta YLE:ssä 8.12. Meikäläisistä linnuista koskikaranaaras on tunnettu talvilaulustaan. Epäonnistuminen tuskin johtaa oppimiseen. Tällöin naaraat ovat koiraiden kanssa samassa asemassa ja on mahdollista, että myös naaraat laulavat. Radio Suomi 31.1. On monin verroin tavallisempaa, että linnut parveutuvat pesimäajan ulkopuolella, vaikka olisivatkin tyypillisiä reviirilintuja muulloin. Rihmasto on niin karheata ja tavallisesta sienirihmastosta poikkeavaa, ja siten myös helposti tunnistettavaa, että sille annettiin oma tieteellinen nimi , Ozanium, ennen kuin sen yhteys mustesieniin opittiin tuntemaan. Seppo Huhtinen totesi mikroskoopilla sen sinkilättömäksi sienirihmastoksi , mutta mikä laji. Saaristossa ja tuntureilla sekä kaupunkien liepeillä, missä on kallioita, kiviä hietikkoa ja muuta kasvitonta alaa, kivitaskut eivät ole vähentyneet. 426) oleva maininta ruskeasta rihmastosta; rihmastoa näkyykin kuvan tummassa alalaidassa. Seppo Vuolanto Ovela hiiri Kuinka hiiri tai rotta pystyy sieppaamaan juustonpalan viritetystä loukusta sitä edes laukaisematta. Seppo Vuokko Jorma Peiponen SUOMEN LUONTO 12/98. Tämä järjestelmä takaa lisääntymisen lisäksi sen, että lintukanta jakaantuu tasaisesti alueelle. Kun karjatalous on vähentynyt ja entiset laidunmaat kasvavat viljaa, ei mistään enää tahdo löytyä riittävän lyhytkasvuista maastoa, jossa nämä matalaan kasvipeitteeseen sopeutuneet lajit voisivat pesiä. Parvista kuulee laulua vain pesimäajan kynnyksellä, muutamaa · päivää ennen kuin koiraat levittäytyvät reviireilleen. Matti Helminen Avomaan linnut vähissä Minne ovat kadonneet kottarainen ja kivitasku. Seppo Vuolanto Sienivillaa Olimme retkellä Punkalaitumen talonpoikaismuseon maastossa, ja löysimme hiekkakuopan luota lahon kuorenkappaleen alta tiheää ruskeaa nöyhtää, kuin villaa tai eläimen karvaa. Samoin kottaraisia tavataan nykyisin sellaisissa paikoissa, joissa nurmikkoa leikataan säännöllisesti, esimerkiksi puistoissa ja golfkentillä sekä hevostallien liepeillä olevilla laidunmailla. Radio Suomi 3.1. Molemmat lajit ovat tyypillisiä avomaan lintuja, jotka hakevat ravintonsa hyvin lyhyestä kasvillisuudesta, kivitasku jopa aivan kasvittomiltakin paikoilta. Monet muutkin avomaiden lajit ovat viime aikoina vähentyneet ja vastaavasti pensaikkojen lajit lisääntyneet. Lautamustesieni on meillä verraten harvinainen. Toinen tuttu laji, jonka naaraat laulavat, on punarinta. Kun laji ei talvehdi meillä, emme täällä kuule punarintanaaraan laulua. Mitä se on. Lautamustesienen ohella jotkin muutkin puuta lahottavat mustesienet synnyttävät samantapaista rihmastoa. Se vähentää oleellisesti lajinsisäistä kilpailua ja tehostaa energiankäyttöä, kun reviirin puolustaminen on periaatteessa näin yksinkertaista. Ensinnäkin se voi lähestyä loukkua ja sen laukaisulaitetta "väärältä" suunnalta, jolloin eläimen paino ei kohdistu syöttialustan ulkoreunaan vaan sen kannatusnivelten puolelle. Kysymyksen näytteineen lähettivät Punkalaitumen koulun viidennen luokan oppilaat opettajansa Elisa Salmen johdolla syksyllä 1988. Eräät lajit, joiden ravinto on erittäin tasaisesti jakautunut, valtaavat itselleen reviirin muulloinkin kuin pesimäkautena. Joskus vastaamiseen menee aikaa tässä tapauksessa melkein kymmenen vuotta. Hiirellä on periaatteessa ainakin kaksi mahdollisuutta. Tästä johtuvat myös poikkeukset. On vain muistettava laittaa kottaraisille pönttöjä, sillä muuten emme saa kottaraista takaisin edes näihin paikkoihin. Kottarainen ja kivitasku ovat vähentyneet, kun niiden pesimäympäristöt ovat muuttuneet. Sitten, vuosia myöhemmin, sattui silmiini Rymanin ja Holmåsenin kirjasta Suomen ja Pohjolan sienet lautamustesienen tekstissä (s. Radio Suomi varattu, ja sen perusteella naaraat hakeutuvat paikalle ja pariutuvat reviirin haltijan kanssa. Molemmat lajit ovat hyötyneet karjataloudesta, sillä karjan laidunnus on pitänyt yllä sopivia ravinnonhakupaikkoja. Tällöin loukku ei pääse laukeamaan, vaan sen viritys pikemminkin tiukkenee. Niin näyte lähti Upsalaan Rymanin nähtäväksi. 54 maan tai yliopistoon, mutta ehkä joku heistä kuitenkin sattuu lukemaan vastauksen! Näyte kummastutti ensin Luontoillan asiantuntijoitaja sitten mykologeja, kun se myöhemmin kiersi sienimuseoissammekin. Ehkä siksi sen villamainen rihmasto oli outo suomalaisille sienitutkijoille. Oppilaat ovat jo ehtineet työeläreunan laskeutumisen ja louMustesienen karhea rihmasto muistuttaa villaa tai eläimen karvaa. Sieltä tuli ytimekäs vastaus: se on mustesienen rihmastoa, mutta lajia ei pysty määrittämään. Laulu kuuluu paljon kauemmaksi kuin reviirin haltija näkyy
. Kiinteistöalan Koulutussäätiön opetushallituk.~en valvoma ammatillinen erikoisoppilaito, Ammatillinen Oppilaitos MALMIN ASEMATIE 6, 00700 HELSINKI PUH . SUOJELE LUONTOA, OSTA RANTATONTTI! Suojeluohjelmiin sisältyvät yksityismaat ostetaan tai vaihdetaan valtiolle. Neljä kahden päivän koulutusjaksoa, päätteeksi näyttökoe. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti Metsähallitus osallistuu suojelualueiden hankintaan 1, 1 miljardin markan arvosta. . . 09-350 9290, FAX 09-351 1380 Syksyn uutuud~t J saapuneet! ~ s VPU PUKUTEHDAS OV SUOMEN LUONTO 12/98 collcct ion Tervetuloa 's:::::, myymälöihimme: • Helsinki Unioninkotu 18 • Helsinki Itäkeskus, Pasaasi, ltäkatu 1-5 • Hämeenlinna Aulangonlie l • Joensuu Kauppa katu 17 • Jyväs~lä Kauppakatu 18 • Kouvola Keskikatu 6 • Oulu Pakkahuoneenkatu 12 • Rovaniemi Ainonkatu l • Turku Kauppiaskatu 8 Tiedustelut: puh. 0205 64 7682, 040 510 3194 fax 0205 647670 ulla-maija.kaltiokumpu@.mcts-.fi http://www.mcr.sa.fi/laatumu -M•Uållallituks•n sutifioitu . (031 626 5200, Internet http://www.vpu.fi. Ostorahojen hankkimiseksi valtiolle Metsähallitus myy Laa tumaa-to n tte ja Laatumaa Lappi tarjoaa hyvän valikoiman lomatonneja • tunturikeskuksista • rannoilta • erämaiden laidoilta Ulotu maa on Mets4holb"tulcsen rekistut}imd IUol•m•rkkt METSÄHALLITUS Laatumaa Lappi Ulla-Maija Kalriokumpu puh. y,npåristdjdrjutelmd kattaa lairoben koko .__--~ toiminnan YMPÄRISTÖVASTAAVAN TUTKINTO (YMT) Valmentaa kiinteistötai viheralan ammattilaisia ulkoalueista ja viheralueista sekä ympäristötehtävistä vastaavan henkilön työtehtäviin . TEKNISEN ISÄNNÖITSIJÄN TUTKINTO (ITS-TEK) Aloituspäivät 1999: 13 .1., 4.2., 25.5., 1.9. ja 7.9. Aika: 8.2.-28.10.1999, pääkaupunkiseudulla
VVO-sähkö Oy Tampereen Kauppahalliyhdistys ry Hämeenkatu 19, 33200 Tampere. Oy_Rauma Marl<ku Tenkanen Ky, Kotileipomo Mauri Nurmi Ky Panelia Niinivirta Transport Oy Hannu Huttu/Luontokuva! Harjavalta & Kotka Noormarkun kunta Satakunnan YH-Rakennuttaiat Oy Pori SilmåteräoP.tikko Uotila Suomen Kuitulevy O_y Pori Taksiautoilija Aimo Syrjälä Ylöpirtti VelJekset Linja Maanrakennusliike Pori LAPPI Inergia Oy Kailii:linliike Kemin Säie Kirianpit<>toimisto Kaisa Kangas Rovaniemi Koivusaajon Lomamajat Kolari Kommatm Rinteet Jokkerin Hiihtomesta Kota-Center A. Laukkanen Ky Imatra Tili-ja Veroasiaintoimisto Kalevi Väänänen Ky ETELÄ-SAVO Franke Finland Oy Tmi Ville Kakriainen Mikkeli Mikkelin Elokuvateatterit Moilasen Lei_pomo Oy Tehtaanmyymälä/Kahvila Naarajårvi Mäntyharjun Kumikorjaamo Pauli Martikainen Ky Puumala Pieksämäen MLK/Vapaa-aikatoimi Ristiinan Sähköt ö Vesihuoltotekniir!'ka itotilainen Ky Savonlinna KESKI-POHJANMAA Oy Dukof Oy Kokkola Heikin Tarha Ky Kaustinen Oy Kokko-Sählfö Ab Kokkola Rekkalaskenta Oy Kokkola Toholammin Toimintakeskus VAASAN RANNIKKOSEUTU Buckman & Mullola Ky Isokyrö Ekopiili Pietarsaan Kul.Jetus Pehkonen Tmi Laihian Kuva Oy Leinolat Ab Vaasa Narpiön kaupunki Ni!q>es stad Pietarsaaren TankkihJtsaus Ky Vaasan Sähkö Oy P ÄIJAT-HÄME Ipa-Pesu Oy Jerodes Oy Kotirannan Kuljetus ja Maanrakennus K_y Tmi Kuka On Maanrakennus Martti Rantanen Oy Lahti Neulansilmä KorjausomP.elimo Puutavarakuljetukset Heikki Kaup[!inen Rav,~impanen Ky Starckjohann Oyj Turkis-Virta Oy Unilon Oy Heinola Voitelulaiteasennus M. Lindlöf Suonenjoki Kiurun Kunto KY, Kiuruvesi Konetekno Kiiskdä Ay Vieremä Kuopio Karting Center Kelloniemessä KuQpion Venttiilipaja Ky Le V.ont De Paris Pee Assä Kuopio Pohj<>is-Savon Liikunta ry Kuopio P.T.A. Lehtonen Ky ETELÄ-KARJALA Kivipalvelu 0. Ihanainen Kouvola POHJOIS-SAVO Jätehuolto P. Group Oy Silmäasema Tejen Autoklinikka Riistavesi Varkauden Aluelämpö Oy Vieremän kunta SATAKUNTA Automaalaamo Pekka Suomi Huittinen Isorelle Oy Eura Jämijärven Automaalaamo Kartanon Autosuojaus Pori L-SeP. Puh. TJareborg Esitetilaukset 09OIO 755 755 ~ VILKO • .... L. (03) 654 3151 Panganrannan Lomakeskus Piefavesi Puh. Onnittelut Suomen luonnonsuc A Oy Audiator Ab MEIRA Metsäyhdistys .. Saksa Ky Riihimäen Kirjapaino Tehoprint Oy Hämeenlinna Tili Tupa Oy Riihimäki POHJOIS-KARJALA Elektroshemeikka Q_y Joensuu Eläinlääkäri Tarja Hyttinen Outokumpu Joensuun Kylmäasennus Joensuun Luontaistuotel Kauppakeskus Metropo Kivipalvelu 0. (017) 884 4361 HÄME Aikuisoppilaitosten Toimihenkilöliitto Eerikkilän Urheiluopisto Forssan Puutarha Hämeen Ammattikorkeakoulu Metsätalouden koulutusohjelma Evo Hämeenlinnan OsuusmeiJeri Kuljetusliike S & S Niemmen Maanrakennus Javanainen Ay Riihimäki Metsäkonepalvelu Hämeenlinna Mäenpää Mauri, Automaalaamo Rakennuttajapalvelu 0. (03) 222 747, 0400 834 879 Lautsian Lomakeskus Hauho puh. Säntti Lautiosaari Lapi~ Polttoainemyynti Oy Kemi Mainos Rautiola Ky Kemi Nahkaompelimo Niska Palot Länsi-Pohja Oy Kemi Piha-Män_tyranta Oy Pello Pohjolan Yritys-ja Perimispalvelut Oy Rovaniemen Keilahalli Oy, La11in Urheiluopisto Rovaniemen seurakunta Sallan Osuuspankki Ylisuvanto Rakennusyhtymä KAINUU Aurinkorinteet Lakis, Ukkohalla, PaLJakka Erjty1s:urakointi Heikkinen Oy KaJaam Hieroja Kalevi Heiskanen Kalaani Kamuun Laatukouru Mainostoimisto CIS Kajaani Merijärven kunta Metsåkoneurakointi Teuvo Piirainen Sotkamon kunta Suomussalmen Tilija Isännöitsijätoimisto Vaaliehdokas Osmo Polvinen SUOMEN LUONTO 12/98. Laukkanen Oy Imatra Konehiltuset Oy ETELÄ-POHJANMAAN OY PVO-LÄMPÖVOIMA OY VASKILUODON VOIMA OY 56 Kuljetusliike Pöllänen Ky Mefsäurakointi Juha Ikonen Syyspohja Puutori O__y Pulp_ Saimaan l<'ord Keskus Lappeenranta KYMENLAAKSO Insinöörilinja Oy Rakennustoimisto Karhulan Pesukarhu Ky Kennel Rehu Ky Siltakylä Kymij~n Vesiensuojeluyhdistys Laatusnvous Oy Maatalouskonehuolto Hannonen Anjalankoski fu'steemitase Oy Kotka Turrimurri Ky Kotka Tykkimäen Sora P
Parturiampaamo Mirja Nalli Tampere Pikon Viherhoito Ky Pirkanmaan YH-RakennuttaF Osuuskunta Tam8iere oltinpalvelu E. . (09) 358 869 E-mail: liisa.alanko@kolumbus.fi 57. Lep~ö y s1anaJo 01m1s o en I arv1Mar kinointipalvelu Lauri Lenen Turku ~stö Siikajoki Autoilija Lasse Nohkol Piikkiö mpelukonemyynti V. erikanto Tampere Munkkimiehet g Tamftere Mäntän Seudun oulu uskeskus{irkanmaan Ammattikorkea oulu Nucos o Pirkkala Pakula i{'. materiaali Peltohiirenkuja 1, 00740 Helsinki, puh./fax. Raisio Kruusilan Kyl~uusepåt Naficon Liitin y Nauvo Offset House Naantali Pizzaline Rau&lan Oy Ros en Venehuoltoja Tarvike Saarinen & Saarinen Oy/kaikki kuormalavat Lemu Saloteam OY. 1r~in~ ~Y. Sa m ja Kumgp, Tampere ~uat roll Oy autarakenne Mäensivu Ky Suurimaa Sähkölinna Oy Tampere Tam~reen Kuntouttamislaitos Oy Tamilit Oy Tilitoimisto Elina Mäki Tolli11an Kotelotehdas Oy Va eakosken Sanomat Viialan Kotileipomo Oy Viialan seurakunta Virtain kaupunki UUSIMAA Airpoint Oy AJ-Carfix 8 Helsinki Arkkitehdit unga Hunga osuuskunta Helsinki Arkkitehtitoimisto Mirw ~a Pekka Koskilammi Ofi e sinki Asianajotoimisto Pau iina Kivi Espoo LIISA ALANKO OY * Asuinympäristön ja vapaaajan aluesuunnittelu * Julkisten rakennusten ja laitosten ympäristönsuunnittelu *Perusparannussuunnittelu * Asiantuntijapalvelut *Kuvaja diasarjatuotanto ym. rik Turku Oulun Kont oripiste Oy Ilmattymä Oy Uusikaupunki Patentulli Tmi uliani Naatla Pyhännän esi Oy Kalajaloste Lah men Oy Raahen kaupunki Lillandet SUOMEN LUONTO 12/98 Kemiön kunta, Kimito kommun Konehuolto A. Uotila Somero Konepaja Häkkinen OY. Kan~ Arkkite tisuunnittelu Eero Liikekeskus Zeppeli amuLeinonen Aura landia Kemjele Tmi Arto Breilin LukkoÅa vainpalvelu 0. IsoDalsbruks Bruksmuseum kääntä Fidelio Nordic 'Pr Turku OMP-KoneEaja Oulu Hessburger St. annonkosk1 Kft Kauhavan seudun erveyskesKESKI-SUOMI kus K~~~tusliike Veljekset Järvima 1 ATK-Huolto Pekka Minkkinen Lakija Yrityspalvelu Koski Finn-Rotor Oy Kuriklca Jyväskylän Demarit Lapuan Nahka Oy Jyväskylän maalaiskunta Maalaustyö Esa I:ehto ~v~län 1 VK-Tuote Oy Maanrakennus Hannu Marttues · uomen Mastorakenne Oy nen Oy Konekorhonen o Mannerheimin LastensuojeluLaukaan Betoni y liitto Pohjanmaan Piiri V aasa Maajukka Oy Jxvaskylä Oy Matkahuolto Ab, Linja-auMetsäkone Jari Kauppinen Oy toasema Seinäjoki MetsäkoneurakoitsiJa Jorma Pentti Lintula Oy Piilota Kovesjoki Seinäjoen Enertia Nuorisoverstas Jpäskylä SeinäJoen Käyt öauto Rock Ramit Oy räslcylä SeinäJoen Matto Expertti Oy Saari~1'Ven Auto ori Tarvi ehaussi O(c POHJOISUrakoitsija Voit o Kaipanen Keuruu POHJANMAA Ykkös-Lasi Ky Jyväskylä Autokotila Oy VARSINAIS-SUOMI Huovisen Leipomo Kalajoen Timanttikairaus A-Pum~utOy KalustoQirtti V. ~luliitolle 60-vuotisesta työstä ETELÄRaahen Tietokonealan oppilaiPOHJANMAA tos Ruukin Kiinteistöhuolto Aiwotyö OL Seinäjoki Sanomalehti Pohjolan Työ Sievin Koulutoimisto Ahtiärven ämpo Oy Vaalan kunta E. t p tf J" . S~rström & Svensson Salo Oy S Polarcarment Oy Turku Suomen Farmipalvelu Oy Taksi Tepfio Katta Yehmaa Turun Op illinen iike Oy Turuntienoo Paikallislehti Verdandi Turku AHVENANMAA Transmar Ab Aland, Ahvenanmaa xiking Line land, Ahvenanmaa ITÄ-UUSIMAA Milkari Oy Porvoo Salon Sofia Loviisa PIRKANMAA Aittoniemen Talli Tampere Afganistanilainen Ravmtola Aryana Kangasala Creacut O_y Hammaslååkäri Pertti Havukainen Hämeen Autopurkaamo p1:1P.~!.e' 'I tai nsmoonopp1 as o y Tampere Kampaamo Irja Jarl Hagelstam/Luontokuvat Kangasalan Hitsaustyöt Oy Kennelpakaste Oy Ikaalinen Koivulan Saha Ky Vammala Koneistus Riikonen Oy l(jhniö Koneosapalvelu 01: Korjaamo Klemo a Mänttä KulJetusautot 0ft Tero Hakomäki K vaerner Tam urbine Oy Tampere Le~äälän Pesula M
Onnittelut Luonnonsuojeluliitolle Asianajotoimisto Veikko Palotie & Co Helsinki AskonP.aino Oy Helsinki Autoilija Juhani Nupponen Helsinla Balance-Consulting Oy Balanus Oy Mäntsälä Bauer Vaihdemoottorit Oy Vantaa Bodimport Oy Helsinki Camtek Oy_ Vantaa Oy Chris-Ki Ab Color Link Oy Vantaa Det Norske Veritas Oy Ab Helsinki Eka-Market Lo}!ia Entisöinti Pulla Oy Helsinki Erikoisvalu H. Kurssin aikana tutustutaan Suomen lajistoon rannikkoseudulla ja Itäsekä Pohjois-Suomen alueilla. Apteekki, Kauppakaari Kiertokapula O_y Hyvinkää Kolmen Sepän Silniäasema Kolster Oy Ab Helsinki KP-Asennus O_y Kerava KS-huolto O_y Vantaa Ku!jetus Oy Y. Mahdollisuus opintotukiin. Peltola Kuljetus Jårvimäki Klaukkala Kuljetusliike Rantanen & Kumppanit Helsinki Kuomänhuoma. Broman Matkailuviestintä Comma Finland Oy Helsinki . 26.11.1999 (40 ov) Kurssin keskeiset tavoitteet antaa valmiudet: kerätä monipuolista tietoa ympäristöstä ja koostaa se luontoselvitykseksi tehdä johtopäätöksiä ympäristön arvosta ja tilasta kerätyn aineiston perusteella luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Koulutusjakson keskeisiä sisältöjä ovat: perusja erityisalojen lajintuntemus (pääpaino: linnut, putkilokasvit ja sienet) elinympäristöjen tuntemus harjoitustyönä tehtävät luontoselvitykset työelämään ja kansainväliseen toimintaympäristöön tutustuminen ovat osana kurssia näyttökokeet Koulutus järjestetään moni muoto-opetuksena. Salminen Vapaalan Hammaslääkäriasema Vantaa Valio-Vihannes Oy Helsinki Zeladoni Ky Talma Merja Niva/Luontokuvat Kiitämme ilmoittajia arvokkaasta tuesta luonnonsuojelutyölle Suomen luonnonsuojeluliiton juhlavuonna! 58 Tervetuloa ostoksille Luontokauppaan! Helsinki Nervanderinkatu 11 (09) 406 262 Jyväskylä Kauppatori, Väinönkatu 13 (014) 372 1022 Kuopio H-talo, Kauppakatu 32 (017) 263 1778 Tampere Laukontori 4 (03) 214 5715 Turku Brahenkatu 5 (02) 232 7001 Luontokaupassa on runsaasti laadukkaita, mukavia ja hyödyllisiä tuotteita oikkea tutustumaan! ~PORIN MHSAOPISTO järjestää LUONTOKARTOITTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMENTAVAN KURSSIN 8.3. Trading Ab Juvonen Pirjo Espoo Kaarinan Leipä Vantaa Kaikon Tili Helsinki Kantakaupungin Kiinteistöyhtiöt Kemianliitto Ry Keravan 1. Luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon tutkintomaksu on 200 mk. Maatsalun luonnonpuiston alueella Virossa tai Ahvenanmaalla. Koulutukseen hakeudutaan hakemuslomakkeella (saa oppilaitokselta), joka palautetaan viimeistään 15.1.1999 osoitteella Porin Metsäopisto, Sahalahdentie, 29340 Kullaa. I. E. Opetus on käytännönläheistä, maastossa tapahtuvaa ja etenee pääosin "luonnon kalenterin" mukaan. om>ien omalre alalle SUOMEN LUONTO 12/98. Lindholm Trans Ab Tmi Seppo J. Luontoja leirikoulupalvelut sekä luontoretket Nuuksio Käännöstyöt Manta Aaltonen Lehto Timo Tmi Espoo Leiras O__y Tammisaari Lohjan Ruosteenesto Ky Lounaspai_lcka Kajuka LVI-Tekniikka Remo Mäkelä 2lnsi Pasilan Autopaikat Oy Helsinki M. Lukukausimaksu on 500 mk. Etäopetuksen osuus on 30-50%. Laakso Ky Hirvivaara Etelä-Suomen Kiinteistökuivaus Oy Helsinki Extreme Ä v Oy Fiskars Consumer Oy Ab Kuluttajatuotteet Suom, Forssen & Salomaa Oy Grävmaskinentreprenör Heinänen Oy Patenttitoimisto Helsinki Hotelli Lohja Interpersona Oy Isa, Isännöitsijäkolmio ltä-HelsinRin Monistus Oy Oy J. Ulkomaanmatkoista ja oppilaitostason hinnoista poikkeavista kustannuksista peritään erilliskorvaus (omavastuuosuus). Hakemusten perusteella järjestetään tarvittaessa pääsykoe, jonka perusteella lopulliset valinnat suoritetaan. Kuljetus Mäntsälä Myrskylän Timpurit Ky MY,yrmäkihalli Vantaa Måntsälän Kuva Mäntsälän Saha O_y Nurminen Lovisa Shipping Oy Valko Petra Kurssikeskus Kauniainen Pictus Oy Helsinki Pno Trailer Oy ,~~~fu~t mä Oy Helsinki Riihimäe/Keskusvankila Työliike Riihimäen Tilitieto Oy Santalan Saha Oy _ SBA Interior Oy Mustio Seleniuksen Puu Oy Siuntion kunta ST A~~nto ja Rahoitus Oy Kaumamen STF Finland Oy Espoo Stiket Oy_Espoo Suomen Kennelliitto-Finska Kennelklubben Ry Suomen Kolarikorjaamoiden Liitto Ry Suomen Ravintolasisustus Oy Tuusula Suomen Runkopalvelu Vantaa fu,stecon Oy Tahko Eine Tmi Espoo Tammisaaren kaupunki Tasesep_po Oy }Iyvmkää Tekstiilipaino Marjatta Kouhia Oy Klaukkala Telinemiehet Oy Oy T. Tiedusteluihin vastaa lehtori Riitta Heinonen, (02) 5402 550 tai (0400) 839 179. Opetus ja oppilaitoksen järjestämä majoitus ovat maksuttomat. Lehtoalueisiin ja ketoihin perehtyminen voi tapahtua esim. Muotolevy Oy Nummela Muuttokuljefukset A
Lisätietoja saat internetosoitteesta: www.ammattikuva.fi. Kiitos ! Tilaan __ kpl Suomen Kasvit CD-ROM kasvikuvaston/ja. Mainio lahja pukinkonttiin! Suomen Kasvit CD-ROM kasvikuvasto sisältää luonnossa otetut värivalokuvat 1240:stä Suomen luonnonvaraisesta kasvilajista. Suomen Kasvit CD:n voit ostaa myös Luonnonsuojelun Tuen myymälöistä. Täytä alle selvästi tilaustietosi, niin toimitamme tilauksesi pikimmiten. II<I<I SUOMEN LUONNONVARAISET'1,.<AS1,i~i © Nl ilo Lounamaa TUNNISTUS Kasvikuvan voit halutessasi klikata näyttöruudun kokoiseksi! HAKEMISTO Kasvikuvan voit halutessasi klikata näyttöruudun kokoiseksi! KUVASTO Kasvikuvan voit halutessasi klikata näyttöruudun kokoiseksi! Tässä sinulle erinomainen työkalu kun haluat tutustua Suomen kasveihin! CD palvelee sekä aloittelevia että pidemmälle ehtineitä kasviharrastajia. Toimitus postiennakolla. Kuviin on liitetty erikielisten nimien lisäksi tiedot kasvupaikoista , levinneisyydestä ja rauhoituksesta. Vastaanottoja maksaa postimaksun 495 mk kpl + 30 mk postija pakkauskulut. Tuotteen voit tilata myös internetin kautta tai faksilla numerosta (03) 4155 730. Laitevaatimukset: lntel 80486 DX prosessi, 8 Mb vähintään SVGA yli 256 väri, 2x CD-ROM, 2Mb kovolevytiloo Suositus: Pentium 60 Mhz, 16 Mb 8 x CD-ROM, Windows 95 / NT 4. FORSSAN KIRJAPAINO OY VASTAUSLÄHETYS Tilaajan nimi Sopimus 30100-62 Puhelinnumero 30003 FORSSA Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Päiväys ja allekirjoitus. Ohjelma sisältää myös hakuoppaan , joka mahdollistaa tuntemattoman kasvin tunnistamisen kasvupaikan ja kasvin ulkonäön perusteella
SUOMEN LUONTO 1998 Pääkirjoitukset Ekosähkö myötätuulessa 8/2 Eläin ei ole kone 3/2 Eläinsuojelu ei etene tarhaiskuilla 10/2 Kaupunkien luontoja kulttuuriaarteet turvaan 2/2 Kevät saa tanssimaan 4/2 Kiotossa päästiin vasta alkuun ilmastonmuutoksen torjumisessa 1/2 Juhlan kynnyksellä 5/2 Mahtava marraskuu 1 1/2 Rikkaruohot ovat rikkaus 9/2 Ruuhka-S uomi tarvitsee oman aluepolitiikan 12/2 Suomalaiset metsäjätit Indonesiassa 6/2 Vesijetit kuriin 9/2 Esseet, kolumnit ja kulttuuri Arktisen elämän tallentaja 2/ l 8 Karhu pysyköön korpiemme kontiona, Helle 8/23 Karhunpainia 3/17 Koiras-emo ja ihmiskuva, Ruohonen 1 /25 Kevät keikkuen tulevi , Helle 4/21 Lihansyöjätoukka 6/28 Majakanvartijan kutsumus, Ruohonen 5/35 Majaluoma kuvaa inhimilli tä luontoa 7/16 Puiden lähellä 1/4 Puut, pakanat ja kanat hoitoon, Koivisto Rautahäkin valintatiskillä Siivekäs sivellin Sympaattinen sampi, Koivisto Sähköinen kotiaresti, Niklander Taidetta leikkien Tehdäänkö liikkumisesta pakko. Niklander Tie vie, Ruohonen Topelius oli lintusten ystävä Virossa kylästelemässä, Koivisto Kuvakulmia 10/35 12/23 1/36 6/43 11/21 11/18 4/37 9/35 5/20 2/21 Hetkien metsästäjä: Helena Tuomaala 10/28 Kun lakeudella on sielulle asiaa: Benjam Pöntinen 8/28 Saariston grafiikkaa: Raimo Sundelin 2/32 Saunalaiturin alla: Vili Englund 7/28 Suomies: Jorma Luhta 4/30 Kotimaan luonto ja ympäristönsuojelu Alkuperäisen luonnon suojelu Arvokas tikkametsä rauhoitetaan Luhangassa 3/15 Hanko yrittää estää dyynin suojelun 12/ l 7 Kolin huipulla tuulee 5/32 Kurjenrahkasta kansallispuisto l / 14 Ministerit biologiantunnilla 1/47 Mustikkavuori säästyy louhinnalla 4/15 Natura, haavoittunut mutta hengissä 5/14 Natura vie ja Natura tuo 8/12 Oikeuskansleri ampui Natura-ankkoja 12/16 Pallaksen keroilla ja kuruilla 8/4 Saadaanko Naturajuhannukseksi. 11 /22 Tuulimyllyt Hailuodossa 7/12 Tuulivoimaa Ruotsin ja Tanskan malliin 8/1 8 Ydinkysymys aktivoituu 4/1 3 Ilmasto, ilmansuojelu ja sää Jäätymisen ihme 11/4 Kioton sopimus ei riitä 5/50 Lämpeneekö ilmasto. 9/23 Pyhä puu välittää viestin 12/20 Seikkailija parantaa maailmaa 5/15 Yhteisin ekoeväin 9/22 Energia Biokaasun talteenottoa vauhditettava 7 /13 Erämaapuhelut aurinkoenergialla 1 /15 IVOn mainosmyllyt pyörivät sähköllä 12/17 Kaatopaikkakaasua teollisuudelle 12/16 Kemijokiyhtiö kestitsi virkamiehiä 2/16 Norppa ui ähkömarkkinoille 8/16 Puhdas, puhtaampi, bensiini. 2/44 Naurulokkiyhdyskunta kalliosaarella 8/ 15 Niin voimakas lintu (muutohaukka) 5/4 Oravaystäväni 7/55 Pakkasta pelkäämättömiä perhosia 10/ 13 Perhosten perään! 5/22 Pesimärauha linnuille! 6/13 Peto tappaa elääkseen 3/ 18 Peuramailla ryskyy 10/18 Pyhäselkä menettää norppansa 9/20 Pyöriäiset takaisin! 5/28 Ruokolahden karhu tappoi käpälällä JO/ 16 Satumainen muodonmuutos 6/26 Siirtolainen Mantshuriasta (supikoira) 8/24 Susia seurataan lähettimillä 6/12 Sopulit liikkeellä 5/14 Talkoilla aikaa pikkusinisiivelle 7/15 Tolkkua karhunmetsästykseen l / 13 Toukohärkien kevät 5/ l l Tunturikihuja jättiparvissa 7 / 11 Vesi nousi, kuikkien pesät tuhoutuivat 7/15 Vihellys kuusikosta l l/26 Villakkaat valloittivat saaren 9/17 Elämäntapa Keuruun ekokylä kehittyy vakaasti 9/25 Lohjansaaren shamaani 2/14 Maisteri Frangenin jouluniksit 12/ 18 Mitä on permakulttuuri. 4/13 Otsoni hengitysi lmassamme 3/1 3 Otsonikerros-ei vielä pelastettu 2/15 Puron solina ta hiirenkorvaan 4/26 Sadekesän satoa 10/4 Talven valkoista 1/1 8 Ilmastopolitiikkaa 1: Suomi kikkailee tilastoilla 10/22 Ilmastopolitiikkaa 2: Energia on avainasemassa 1 1 /1 6 Jätleet, myrkyt ja kierrätys Asbestikylä hengittää varoen 1/16 Kevät tuli Kaivopuistoon 6/18 Kompostoituvaa käärepaperia 2/17 Kuhmo a muutetaan jätteet työksi 2/14 Romu on raaka-ainetta 3/15 Suomen halvin puhdistamo 9/15 Ydinjätteen loppusijoitus (yva) 1/1 2 Kalat ja kalastus Kymijoen kalaa voi syödä 3/15 Pyydä ja päästä eli tapa monta kertaa 7 /42 Rautu viihtyy viileissä vesissä 3/26 Kasvit ja sienet Heinien aika 7/18 Hulluruoho yllätti 8/27 Keltavuokko kuohutti tunteita 6/14 Koko kansan sieni 9/14 Korkeimmat kasvit 11/30 Kukkaloistoa Lemmenlaaksossa 5/11 Kääpäharrastajan arkea ja juhlaa 10/34 Käävät jalostavat metsää 10/32 Luonnonkasveja kukkapenkkiin 6/22 Mallaneidon morsiuskimppu 6/4 Puissa kahden kesän lehtiä 8/11 Sianpuolukkaa vientiin 8/10 Sodan muistot kukkivat 8/39 Vuoden puu nauttii valosta ja lämmöstä 4/18 liikenne Eläinkolarien ruuhka-ajat käsillä 8/ 13 Liikennesuunnittelu talouden ehdoin 6/25 Oulujärven ylitystielle yritetään rahaa 3/14 Raitiolinjat vihreämmäksi 11/15 Tauno ajelee täyttä häkää 3/30 Vastaako junaliikenne haasteisiin. 8/9 Vapo viiltäisi Viurusuota 7/12 Viurusuo vastaan Vapo 11/36 Elinpaikka Ei omaa rantaa rakkaampaa Evoluutiota silmiemme edessä Kukkivat ki viset muurit Lähteen vangit 11/32 1/32 3/32, 4/34 9/28 6/32 Muura-muurahainen kortta kuljettaa Eläimet Aavikkotasku kävi Kirkkonummella 12/13 Elämää vaistojen varassa 3/20 Erakkokuoriaiset eivät viihdy 11/11 Haaskoja muillekin kuin kotkille 12/15 Haisupimikkä elää taulakäävässä 9/17 Harvinainen vieras Oulussa (ahma) 2/13 Hongankolon kummajaiset (viirupöllö) 4/23 Ilomantsin hirvet yllättivät laskijat 5/13 Ilves tarrasi miehen ranteeseen 11/1 3 Järripeipon ja peipon risteymä 6/17 Jään vangit 3/11 Kolvat kavahtavat tulta 8/15 Koskikarapurolle ehtii vielä 2/13 Kotkat tuovat rahaa pali kunnille 10/16 Kuolevatko koirat myrkkyihin. 9/17 Kuollut lintu voi auttaa tutkimusta 1/11 Kurjet pois viljapelloista 10/13 Kuukkelit 2/17 Laillinen vai laiton piisamimerta. 12/15 Mustavariksia entistä vähemmän 5/12 Naaliko laumaton. 9/16 Lintujen törmäilyt ikkunoihin 7/14 Linnut ne laittaa pesän joka paikkaan 6/20 Linnut saivat uuden hoitolan 6/17 Lunni löytyi kuolleena Kuusankoskelta 2/13 Majava elää paikanimissä 8/11 Mehiläiset parveilevat 7/11 Mestarihyppääjä 7/11 Metsästystä vai teurastusta. 6/17 60 Tie veisi rauhan Saana! ta 1 1/ l 2 Tunturiketju Ylläkseltä asti kansallispuistoksi. 3/4 Vesipedot on saatava aisoihin 8/14 Vuoden pyöräilijä Claes Andersson 7/14 Luonnonilmiöt Salama Tähdet satavat taivaalta Venuksen päihittäjät Maa-ja kallioperä Dyyni jakaa rannan Hiidenkiven pitkä marssi Konikalliolle maa-aineslupa 8/20 10/24 11/11 8/11 3/29 7/14 SUOMEN LUONTO 12198
10/51 Onko järvilohi oma lajinsa. 4/28 Harri Dahlström näkee pinnan alle 10/51 Hiihdä tunturiin 2/22 Ilkka Koi viston kynä suihkii 8/51 Iloisia ruokavieraita 12/30 Kansallispuistojen roskarallille loppu 4/12 Koskaan ei ole liian myöhäistä 9/32 Kotipiha innoittaa Seppo Vuokkoa 7/49 Kunnat kanavoivat retkeilyä yhdessä l l/14 Kysy ötököistä Kauri Mikkolalta 6/55 Liminganlahden luontokeskus avattiin 6/13 Linnut kuin ystäviä 11/ 15 Lisää lahjalistalle norppa ja susi! 12/13 Lumikengillä luontoon 3/12 Luonnonsuojeluliitto palkitsi veteraaneja ja haastoi vesistötalkoisiin 6/ l 5 Luonnonsuojeluliitto täyttää 60 vuotta Timo Helteen johdolla l/ 11 Luontotietoa kaupunkisuunnittelijoille 10/17 Matti Helminen haluaisi olla susi 11/55 Nimikkolajit innoittivat taiteentekoon 4/15 Osmo Rauhala suojelee raakkuja 11/14 Pakko päästä pohjoiseen 4/11 Pekka Paarman rengastaa muuttohaukkoja 5/8 Seitsemän kesän päivää 9/26 Seppo Vuolanto tuntee lintujen tiet 9/51 Siida on Lapin ikkuna 5/l 5 Suunnistajan metsä 8/12 Työtä isänmaan kuvan säilyttämiseksi 5/16 Virkistystä Vienon polulta 9/15 Luonnonsuojelun voittoja Joutsen tuli takaisin 5/75 Kierrätys löi läpi 2/67 Metsänhoidon linja pehmeni 4/67 Metsäteollisuus puhdisti jätevetensä 7 /59 Naavapartojen paluu 9/59 Natura suojelee 2000-luvulle 10/59 Nuuksion kansallispuisto syntyi kansanliikkeen puurtamisella 3/67 Otsonikato otettiin vakavasti 11/67 Ounasjoki säästyi 6/67 Saimaannorppa on hengissä 1/67 Suomenpeura palasi maanpaosta 8/59 Vanhoja metsiä suojeltiin ja ei suojeltu 12/67 Jatkuu seuraavalla sivulla 61. 8/53 Saako kala uudet suomut. 11/54 Mäyrien kova kohtalo 7/50 Röyhkeät kesävieraat l/52 Supikoira ei kelpaa pedoille 10/50 Vaistomaista pakokauhua 11/57 Selkärangauomat Ampiaispesät vierekkäin 5/61 Kaivo-otuksia 3/53 Kimalaisen talvikolo 9/52 Kuolema vankeudessa 3/54 Kurkistus pussista 9/51 Leppäkertut vaelluksella 5/62 Lieroja katolla 2/51 Mahlanjuojia 4/53 Massoittain "megakirppuja" 3/53 Metelöivät ötökät rannalla 9/50 Miten kärpänen pysyy katossa. l/53 Missä purotaimen talvehtii. 4/52 Paljakan mustikat l/53 Peltoraivion vatut 8/51 Possunpunaisia kärsämöitä 8/53 Rumia äkämiä raidassa 3/54 Seitikkien myrkky ei tartu 10/51 Sieni villaa 12/54 Suopursu koimyrkkynä 11/54 Tunteeko kasvi kipua. 9/51 Samat suolat 7/48 Linnut Auttamisen rajat 11/55 Harmaasieppo sekoilee 5/62 Haukka variksenpesällä 4/54 Hiekkakylpy puhdistaa 5/63 Itsenäiset poikaset 8/52 Kumppani pyylle 9/53 Kuollut lintu 10/50 Lapin laulajat 6/54 Laulavatko vain urokset. 5/63 Outo sammakko 12/54 Sammakko parkaisi 7 /51 Sammakko naukuu, rääkyy ja vinkuu 12/52 Sinisilmäinen kyy 11/56 Vihreä sisilisko 2/51 Voiko rantakäärme tappaa. 2/48 Kysy luonnosta Kasvit ja sienet Ei tuomi eikä pihlaja 3/52 Haavassa marjoja 1/54 Haperon vieras 9/50 Harvinainen pallukka (limasieni) 4/52 Hengenvaarallista rohtoa (näsiä) 5/60 Herne kylässä l/52 Juolukkako myrkyllinen. 7 /51 Nisäkkäät Häntä auttaa, häntä kertoo 8/52 Liito-oravan värillisetjälje 12/52 Majava ja haavanvesat 2/51 Mitä näkyvissä. 6/14 Mökki järvet rehevöityvät 6/15 Päijänne jylhä, muistoissamme 5/26 Siuntionjokea vaaditaan kaloille 1/12 Vedet talkoilla kuntoon 4/14 Vesimolekyylit liittoutuvat l l/8 Kuukauden ekoneuvo Jos terva ei auta, niin... 2/53 yenähtänyt suo-ohdake 6/56 Akämiä metsäruusussa 9/51 Kalat ja äyriäiset Missä ovat pikkumateet. 9/53 Jäkälät kompassina 1/54 Kahisevin lehdin hirviä vastaan l l/56 Ken tietäis näsiän mielen. 9/50 Onko linnuilla unilukkaria. l/54 Myötävai vastapäivään. 5/60 Kerroksellisia sieniä 12/52 SUOMEN LUONTO 12/98 Kissankäpälät kateissa 7/48 Koivuniemen herra kurittaa 2/50 Korvasieni syö selluloosaa 5/63 Kummitusmainen kannusruoho 8/50 Kämmeköitä puutarhaan. 10/48 Luonnontärpätitkin ovat haitallisia 6/52 Minkä deodorantin valitsisin. 10/15 Mennyt maisema palaa Saaristomerelle 5/31 Suomalaista maailmanperintöä 9/4 Suomenlinna 250 vuotta 4/35 Särkeekö virkamiesten mielivalta Suonpäiden unelman. 8/48 Miten tulen ekoautoilijaksi. 4/16 Ministeri yllyttää hävittämään metsiä 11/15 Minulla olisi suojelunarvoista metsää 8/13 Monimuotoisuus pienillä aukoilla l/15 Palometsässä tuulikin soi oudosti l/26 Suojelualat alle kriittisen rajan 1/24 Vanhaa metsää kaatuu yhä l/22 Vedet Hausjärvi halutaan takaisin 8/14 Hyviä uutisia Itämerestä. 4/50 Joutsenmerkki laajenee palveluihin 1/14 Kompostikäymälä ja kärpäset 11/52 Kompostikäymälä vai vesivessa. 3/52 Lämpö kasvattaa hiirenkorvat 4/55 Löytöretkeilijänä kasvimaailmassa 7/49 Marjaton mesimarja 7/48 Missä herkulliset kevätpuolukat. 4/55 Puutiaistoukkien hyökkäys 8/51 Pörriäisiä maassa 10/53 Ristiseppä villasukassa 4/52 Saaliina simpukka 6/56 Saalistavia ampiaisia 9/53 Toukan töitä 7/49 Toukkia pesävieraina 2/53 Ullakkokärpäsiä toimistossa 4/54 Verkalleen muurahaiskyydillä 5/61 Värillä on väliä (värit ja hyönteiset) 2/52 Yöttömän yön perhoset 6/54 Luonnonharrastus ja -suojelutyö Ahvensaaren onnelliset 7/22 Eräopas, toiveammatti . 2/52 Muodonmuutos pihamaalla 6/54 Muurahaiset tuntevat ja haistavat 4/53 Myrkkyä pölypunkeille. 3/52 Missä rantasipin pojat. 6/56 Miten hienontaa ilman hampaita. 1/50 Monen sortin muovit 7/46 Oikeat viljelytavat vähentävät valumia 5/58 Silakkaa kanattaa syödä 3/50 Suurperheelle kompostori 9/48 Tahranpoistoon ekoaineksin 12/51 Uusi vai vanha ajopeli. Maaseutu, maatalous Halpa ruoka tulee kalliiksi 3/24 Happamat valumavedet kuriin 1/14 Järjestöt vaativat luomupolitiikkaa 12/l6 Kuohuva lumotar 4/14 Kyytölläjuhlavuosi 4/15 Liesjärvellä aika on pysähtynyt 10/14 Sikamaisen mukavaa 11/24 Turkistarhojen ongelmiin puututtava 4/36 Maisemat, rakentaminen Entistä arkea, nykyistä idylliä 8/32 Huvimaja lintuluodolle Kustavissa 6/17 Hännät huiskivat taas Häntälässä 7/4 Hökkelit pilaavat Ivalojoen maisemaa 10/17 Jyväskylän vihreä sydän 7/56 Kansalliset kaupunkipuistot tulevat 2/26 Kirkkomaa puhkeaa kukkaan 6/30 Koivukuja elää vuodenaikojen rytmissä 3/13 Menettääkö Kumpula vehreytensä. Talven rauhaa Jurmossa Vielä löytyy riukuaidan taitajia Metsät 12/4 12/24 2/15 Etelä-Kuusamon suojelualueet ostetaan 12/17 Kuinka käy Konikallion. 2/50 Närhet ahmivat terhoja 2/50 Onko korpikoppeloita. 7/48 Peipon jalka turvoksissa l/52 Pöllämystynyt pöllö 3/54 Ruokavieraat katosivat l/54 Sepelkyyhkyt tottuvat ihmiseen 9/52 Sinitiainen on yhä yleisempi 10/52 Talitintin nystermä l/52 Tervapääskyt vauhdissa 7/50 Tikka vei sinitintin pojat 5/60 Tikka takoo taloa 3/55 Väri muunnoksia l l/54 Ärhentelevä kuikka 4/53 Luonnonilmiöt Trombeja liikkeellä 8/50 Matelijatja sammakkoeläimet Kyy vihelsi 7/51 Luoko sisilisko nahkansa. 2/50 Merimetso Iijoella 4/54 Mikä koskelo. 12/53 Marjastavat lokit 8/52 Matkiiko närhi kissaa
19/40 Autoton päivä Ranskassa 11/45 Ei mainoksia, kiitos! (Baskimaa) 2/40 Englanti ei halua geenisatoja 11/45 EU:n tuplailmiö 11/44 Haikara palaa Skooneen 7 /38 Haikarat ahkeroivat Espanjassa 4/43 Hymyilevä tappaja (pullokuonodelfiini) 8/41 Indonesian sademetsillä monta ottajaa 6/36 Jeesuslapsi vihertää Galapagoksen 5/38 Jättiläinen herää 4/4 Kaataja istuttaa (Afrikka) 1/38 Kalliit munat l/42 Kaskelotin kosketus 12/40 Kattohaikaroita, saarnilehtoja 9/36 Kelpit katosivat Pohjois-Norjasta 12/39 Koralliriuttojen kauneus katoaa 2/4 62 Laatokan tila parantunut 1/43 Lapin luonnonpuisto avautui 12/14 Liika matkailu häiritsee 3/42 Likainen mies (Iso-Britannia) 1/43 Loikkiiko kenguru huomenakin. Multasormet Auringonkukan siemeniä linnuille 5/57 Häiritsevää lentelyä huoneistossa 3/51 Kasveja kosteikkoon 10/49 Kehrääjäpunkit tihutöissä 2/49 Kitkeriä lanttuja 5/57 Komposti jäässä l /51 Kompostikonsteja lukijoilta 4/51 Kuka kurkkii ruukustani. 2/41 Alkavatko hakkuut Paanajärvellä. 10/49 Miksei nokkosvesi auttanut kirvoihin. 10/57 Kala edistää terveyttä, mutta tarkkana saa olla Kanoista otetaan kaikki irti Kotimaan marjoista nauttimaan! Lisäaineista hyötyä ja haittaa Nitraattia kasviksista, nitriittiä makkarasta Rakas, paha rasva Ryhtyisinkö kasvissyöjäksi. 11/53 Muumioituvat omenat 2/49 Nokkosia kasvaa enemmän kuin ehtii syödä Omenapuita Pohjanmaalle Perunaruttoa torjumaan Poimiako herukat kantoineen. 3/46 K-ryhmän ympäristökaupat tulivat 12/16 Kuka iski lamalla ympäristönsuojelua. 12/47 Freese (toim.): Hokos, Warma, Valoi ... 7/47 Mitä tehdä härkäpavuista. 11/52 Osta palvelua 2/48 Puinen vai muovinen ovi. 6/52 Vanhassa vara parempi 3/50 Vältä turhaa kemikaaleilla läträämistä 8/48 Ympäristöpolitiikka ja -ajattelu Kokeeko ympäristönsuojelu Titanicin kohtalon. 6/53 Miten eroon voikukasta. 3/49 Kuukauden Internet-vinkki: Eikö El Nifio olekaan paha poika. Savinen maa paremmaksi Talviomenoita Tarvitseeko maata kääntää. Vielä välähtää linnunsiipi Vihantana edullisemmin (Brasilia) WTO on kirosana Intiassa Välilasku Delawarenlahdella Kirjeitä pensaikosta (Afrikka): 3/38 2/36 5/47 4/43 10/40 5/36 9/41 12/34 7/39 12/28 7/32 7/39 11/40 2/40 12/40 6/42 Kuivia terveisiä 11/44 Luonnonsuojelun suuri ongelmalapsi 10/41 Sikoja leirissä 12/38 Vastuullinen kuluttaja Ekosähkölle ja energiansäästölle ympäristömerkit 1/50 Huoleton loma vuokramökillä 5/58 Joku maksaa halvasta työstä kalliisti 12/50 Kestoastia on luksusta! 7/46 Kuinka valitsen kestävän tuotteen. 8/40 Luontomatkailusta lisätuloja (Afrikka) 7 /39 Mandelan lahja maailmalle 8/40 Metsän virkistyskäyttö Saksassa 8/41 Musta jalka takaisin (mustajalkahilleri) 7 /38 Nelipyöräinen tappaja 12/39 Neljäs uusi nisäkäslaji Vietnamista 6/42 Nousevan auringon maa turvaa tekniikkaan (Japani) 4/38 Nutria sopeutui Espanjaan 5/47 Padatko pahasta. Ulkomaiden luonto ja ympäristönsuojelu 2/57 12/48 7/37 1/31 3/57 8/57 11/58 5/45 9/57 6/45 Ainutlaatuinen, hävitetty Australia 10/36 Alkaako kauppa norsunluulla. Saastuminen lisää ruoka-allergioita Sienissä on purtavaa tutkijoillekin Syö oikein ja Itämeri tervehtyy. Porkkanan varastointi Retiisin viljelyn salat Riesana ripsiäiset Saanko siirtää kevätesikkoja. vai tietääkö. 12/51 Laventeli ei kukkinutkaan 6/53 Maamyyrä nurmikolla 9/49 Makeat perunat 1 /51 Miksei luumupuu tee hedelmää. 4/50 Luomutuotteilla sinileviä vastaan 9/48 Lähiruokaa popsimaan 10/49 Mistä tuntee luomukananmunan. 9/40 Petovihaa Norjassa 7/38 Perinteet vaarana terveydelle (Kanada) 3/43 Pietarin edusta on hieno lintupaikka 9/40 Pitkäkoivet kuntoutuksessa 12/38 Pulaa pölyttäjistä 4/43 Pyramiden maassa Tanskassa 7 /26 Raskasmetallit Dofianan uhkana 9/41 Ryöstökalastus uhkaa Välimerta 1/42 Sieniperinne elää Tverin Karjalassa 8/34 Suurimmat ja vanhimmat puut (Poh j .Amerikka) Suurkaupunkilaisen linkki luontoon Syö katkarapuja, tuhoa mangrovea! Teollinen kalastus tuhoaa Termiittejä Englannissa Toukokuuta Saarenmaalla Tropiikki tulessa Tulihöyryjen laaksossa (Andit) Turvapaikka karhuille (Kanada) Tuulikun joulu Vaativan retkeilijän Sarek Valaanlihaa turkistarhoille. 5/52 Halkka, Kokko: Laitetaankos pesä 7/44 Hjelt, Aalto: Tonttu 1/48 Hämäläinen, Mononen, Vänskä (toim.): Ympäristön tila Pohjois-Karjalassa 1/49 Järvenpää-Summanen (toim.): Koivuntuohirunoja 2/46 Järvinen Antero: Käärme, jumalattaresta paholaiseksi 6/50 Kalliola: Kun kirppu puree sinua 7/44 Karttunen ym.: Ilmakehä ja sää 8/46 Karvinen ym.: Luonnossa kotonaan 3/49 Kero, Seppovaara: Matkakoti 11/51 Koivisto-Alanko: Lapinkulkijan opas 7/45 Kokko Ulla: Kalakaveri 10/47 Korolainen, Lumme: Kantarelli sanoi Elli 7/45 Koskiaho: Kaupungista ekokaupungiksi 2/47 Koskimies, Kuokkanen, Muurinen: Luonnonystävän niksikirja 8/47 Lahti, Ruola: Ruissalo 12/47 Laurila ym. Vihanneksia parvekkeelle Viilennystä kasvihuoneeseen Viime kesä helli auringonkukkia ja artisokkia Vuohenputki kiusaa Vääränlainen pioni Tosi-ja makuasioita ravinnosta 3/51 5/57 10/48 10/49 11/53 5/57 12/51 8/49 8/49 1/51 9/49 4/51 7/47 2/49 6/53 3/51 Flavonoideilla pitkää ikää 4/57 Geenitekniikka-hyväksi vai pahaksi. 8/49 Miksi taimia koulitaan. 11/50 Lunta ja jäätä 1/49 Luontoaktiivien kotisivut . : Löytöretkiä lähi luontoon 9/46 Liukkonen (toim.): Asumisen ekokirjo 5/52 Lokki (toim.): Suomen luonto-Linnut 11/50 Lokki ym.(toim.): Suomen luonto: Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat 6/50 Nummi: Seitsemän kirjaa 8/47 Oijala: Rakennusaineet 9/47 Peltola, Koivu: Puutarha nojatuolissa 6/51 Petäjistö ym.: Metsäsektorin rakenne ja työllisyys Pihlatie ym.: Höytiäinen Rannikko, Schuurman (toim.): 4/49 4/48 Elämisen taika taigalla 10/46 Ranta Anu ja Jouko: Mummonmökin pihapiiri Rousi Anne: Auringonkukasta viiniköynnöksiin 7/45 5/53 Salo Unto: Ihmisen jäljet Satakunnan maisemassa 3/48 Sarmala: Kansallinen suuronnettomuus 1/48 Stevenson R. 7/47 Mitä kukkia orapihlajan alle. 4/46 Lajista köyhtyy 5/13 Luonnonvarojen ylikulutus 7 /13 Maan ystä_viä parjataan aiheetta 1/13 Maltillinen diplomaatti 9/ 18 Tavaravuoren alta kurkistaa ihminen J 1/49 Ympäristönsuojelu pk-yrityksissä 5/15 Kirja-arvostelut Annanpalo (toim.): Pallas-Ounas 11/50 Bergenholtz: Isä tietää kaiken linnuista ... 4/48 Jäähyväiset tähtitaivaalle. 5/47 Pelottavatko pirut. 4/51 Miksi tasetit eivät kuki. 2/49 Minne kasvijäte. 8/46 Luontokuvat verkkoon 5/12 Luontokuvia verkossa 7/44 Maailmanperinnön verkossa 9/46 Makeaa: Vettä! 12/46 Nälkä kotipäätteellä 2/47 Suomalainen merentutkimus sata vuotta 5/52 Ydinvoimaa tietoverkossa 10/46 Ympäristöterveyden verkossa 3/48 Ympäristöuutisia etsimään 6/50 SUOMEN LUONTO 12/98. L.: Kävelyretkistä 4/48 Suominen Teuvo: Biologia,Ympäristö 4/49 Taskinen: Laatokan seitsemän merta 12/46 Tennilä, Lintunen: Vuotoksen vuosi 12/47 Torkkomäki: Häntälän notkot 9/47 Tuormaa Milla: Viherkajon takaa taikametsään 3/49 Turunen Heikki ja Reino: Pielisen kirja 2/46 Waldbauer: Hyönteiset vuodenaikojen vaihtelussa 11/51 Willamo Heikki: Haukkametsä 12/46 von Wright M.: Dagbok 1824-1834 1/48 von Wright Wilhelm: Pohjolan kalat 7/44 Väisänen ym.: Muuttuva pesimälinnusto 6/51 Romput: Elämää historiassa 10/47 Lokki ym.: Suomen linnut CD-fakta 2/46 Videot: Puutarhavideot 1997: Miksi keijut katosivat, Täti Vihreä
4 !LUONTG 8 ~LUONT© 12 1. palkinto. ·~ ., t ., . Mikä niistä jätti jäljen, jäi mieleen. Voit myös valita vain joko parhaan kannen, parhaan jutun tai parhaan kuvan. Lähetä vastauksesi postikortilla, kirjeellä tai sähköposti lla. 2.-4. Lähetä vastauksesi 4. Suomen luonnonsuojeluliiton juhlakirja. 1. , 3 sLUONTG 7 !LUONT© 11 Valitse tämän vuoden Suomen Luonnon paras kansi, paras juttu ja paras kuva. Tuhannen markan (1000 mk) arvoinen lahjakortti Suomen Luonnonsuojelun Tuen myymälöihin. Entäpä mikä kuva säväytti eniten. Mikä kansistamme miellyttää sinua eniten. Voit myös perustella valintasi. Kilpailun tulokset julkaistaan Suomen Luonnossa 2/99. , , lurl,t1•1 1 Ml"-Plblv.'t ,1/,llfi•lt'l,Wl 1;,/i11tJ . palkmnot Löytöretkiä lähiluontoon -kirja. Luontokuvaaja Heikki Willamon uutuus metsiemme pienimmistä. Juttu voi olla pieni tai suuri, novelli, kolumni tai vaikkapa kysymyspalstalla ollut vastaus. 1999 mennessä osoitteella: Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. ,.,,_ l,11v.Mji.1j,1 taft ·'-• •llM''"';i"Lii~-· .. K L p A L u Paras kansi, juttu ja kuva å LUONTG å LUQNTG å LUONTG ! LUONTG 1 !LUONTG 5 ~LUONT0 9 Etsimme Suomen Luonnon vuoden 1998 parasta kantta, juttua ja yksittäistä kuvaa. Vastanneiden kesken arvotaan 10 hienoa palkintoa. 5.-10 palkinnot. Muista liittää mukaan oma nimesi ja osoitteesi. Sähköposti: alice.karlsson@sll.fi. 63. Muistelepa juttuja, isoja ja pieniä. , .. SUOMEN LUONTO 12/98 Minne cnsimmllnen kansallinen kaupunklpulslol .., / s elam ldrfO!I ~<alli 2 !LUONTG 6 sLUONT© 10 '" '\ ' \' .f ' h i f \111m11 ·n li111M"'·' kul&ii 1~·,11iri.1 ,uut11t•il11I l,iinmhl.n .11 , 111,jt•lij11il,1. Siiri Sopulin syksy -kirja
a{ 64 z LU 6 :) rJ) Tilaushinnat: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Hanna Matinpuro, kans. Puhelin !myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. fax 2 13 101 7, helin @sll.fi Pohjois-Karjala, Ilari Uotila, Penttilänkatu 7-9, 80220 Joensuu, puh. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUS LÄHETYS Sopimus 00510 /845 Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. 4, Pohjolantori M 9, 45 100 Kouvola, puh. Tilaajatunnus !jäljennä vanha sta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Lähettäjä Allekirjoitus: Nimi: Osoite: .. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin IHRU. Me1v i Taskinen, toimituksen sihteeri Sirkka Tepponen. 11 A 17, 00150 Helsinki puh. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon kuluttua ilmoituspäivästä. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen __J_ 19_. (09) 228 08221 , Kotkankatu 9, 00510 H elsinki Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy K otkankatu 9, 00510 Helsinki puh. (09) 630 300, fax (09) 630 414 SUOM EN L UONTO 12/98. Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilau s 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen til aukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta, puh. Laukontori 4, 33200 Tampere, puh. vs. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. ja fax (01 6) 3 11 550, tai 0400 168 27 1, leskela@sll.fi Pirkanmaa, Harri Helin. (09) 409 238, www.lka.fi SLL:n nuorisojärjestö: Luonto-Liitto ry. vastuu llinen kulutus Liittohallitus Timo Helle, pj , (01 6) 3364302, Helena Pesonen, Janne u11npolahti, Susanna Lehvävirta, Seija Nerg, Juho Pennanen, likka Sten, Heikki Susi/uoma, Thomas Wallgren, Jorma Viljanen Alueja piirisihteerit Et.-Häme, Eija Hakkarainen,Tervaniementie 20, 13500 Hämeenlinna. Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. 0500 320844 Keski-Suomi, Taija lumme, Kilpisenkatu 8 A 24, 40 100 Jyväskylä, puh j a fax (01 4) 6 1 1 223, lumme@sll.fi Kymenlaakso, Hannele Miikelii Kauppamiehenk. Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja ·toimipaikka: Puhelin !myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. (09) 228 08333, www.sll.fi/ tuki/ Luonnonkuva-arkisto'I,uontokuvat N ervanderinkatu 1 1, 00100 H elsinki puh. pääll. (08) 378 443, fax 370 279, ylonen@sll.fi Pohjois-Savo, Eelis Rissanen, Haapaniemenkatu 23, 70 110 Kuopio, puh (01 7) 262 38 11 , 050 569 909 1, erissane@muikku.jmp.fi Saimaan alue, Per11i Siilahti, vs .. j a fax (05) 411 7358, siilahti @sll.fi Satakunta, Term, Nel'ala, Otavan katu 11 , 28 100 Pori, puh.ja fax (02) 632 6 163, lammi @sll.fi Uusimaa, Satu Hemu/a-Niemine11 Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, puh. puh. Perämiehenk. (09) 228 08 1, telefax (09) 228 08200 sähköposti : toimisto@sll.fi Mape klo 8.30-16.1 5 Ulla Alwnen, toimittaja Mi1ja Breider, puhelinvaihteen hoitaj a Eija Heino, jätteen synnyn ehkäisy Esko Jowsamo, pääsihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Taija Ka1vonen, toimistosihteeri, vs. välisten as. (06) 3 12 7577, vaasa@sll.fi Varsinais-Suomi, Hannu Klemola Maninkatu 5, 208 10 Turku. puh. (09) 228 08206, fax 228 08 200, uusimaa@sll.fi Pohjanmaa, Me,ja Puumalainen, Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa, puh. Susanna Kirkko/a, koulutussihteeri Eija Kaski, vastuullinen kulutus Ilpo Kuronen, luonnonsuoj elupäällikkö Maija Lommi, järjestöpäällikkö, vs. Postinumero ja -toimipaikka:. Sirkka Oinas, kirjanpitäj ä Anna Parkkari, lähiluontoprojekti Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotuspääll ., päätoimitl. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh.109) 228 08 210, 228 08 224, telafax 109) 228 08 200. (0 13) 138 28 1, 0400 125 972 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, Me,ja Ylänen, Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. (03) 213 1 3 17, 049 737580. Tilaajatunnus !jäljennä vanha sta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): O Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson pä ättyessä. Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka:. (02) 2355 255, fax 2355 244, turku @sll.fi Suomen Luonnonsuojelun Säätiö A siamies Rit va Pietiläinen, p. Lähettäkä ä Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __J_ 19_ . (05) 37 1 0301 Lappi, Tuula Leskelä, Korkalonkatu 12, 96 100 Rovaniemi, puh. (03) 6336 499 Et.-Savo, Eeva Taimisto, Olavinkatu 56, 57 100 Savonlinna, puh. Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotkan katu 9, 00510 Helsinki. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyyli kkään lahjakortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen __J_ 19_
kehitys 5 kpl 225,SENSIA 400 sis. Kodak POLYMAX PAPERIT lOx 15 F+N 100 kpl 79,13x 18 F+N+E 100 kpl 99,l 8x24 F+N+E 100 kpl 179,24x30 F+N+E 100 kpl 3 l 5,30x40 F+N+E 50 kpl 300,1 0x 15 F 500 kpl 245,13x 18 F 500 kpl 375,l 8x24 F 500 kpl 675,(F=kiiltävä, N=matta, E=helmiäinen) ILFORD filmit ia • paperit TETENAL •• savytteet Durst ia Opemus VALKOKANKAAT 125x 125 jalalla 265,155x 155 jalalla 460,180x 180 jalalla 595,180x 180 seinälle 385,180x240 seinälle 450,kouluille ia kerhoille KUVARUUTUJA TAVALLINEN PROJEKTORI YHDESSÄ NOVAMAT 150 AFI-M helppoja nopeakäyttöinen Erikoismattalevystä valmistetusta ruudusta diakuvat näkyvät kirkkaina ja terävinä myös päivänvalossa . Kodak KODACHROME DIAFILMIT KM 25 PU 36 5 kpl 285,KM 25 PU 36 10 kpl 545,KM 25 PU 20 kpl 995,KR 64 PU 5 kpl 285,KR 64 PU 10 kpl 545,KR 64 PU 20 kpl 995,KR 64 P 5 kpl 344,KL 200 PU 5 kpl 332,KL 200 PU 20 kpl 1125,KL 200 P 5 kpl 370,(P=kehyksellä oleva versio) FUJI DIAFILMIT SENSIA 100 sis. Muistimoduliin voi tallentaa jopa 300 kuvan ohjelman vaihtoineen, häivytysaikoineen ja välkytyksineen . 03-212 3205, fax 03-212 3263 tai nouda liikkeestä. Tehokas, mutta hiljainen tuuletus. kehitys 5 kpl 245,VELVIA 50 ei kehitys 5 kpl 205,VELVIA 50/120 ei kehitys 5 kpl 125,PROVIA 100 ei kehitys 1 kpl 39,PROVIA 100/120 ei kehitys5 kpl 120,ASTIA 100 ei kehitys 5 kpl 165,ASTIA 100/120 ei kehitys 5 kpl 120,PROVIA 400 ei kehitys 1 kpl 47,PROVIA 400/120 5 kpl 135,PROVIA 1600 ei kehitys 1 kpl 55,ROLLEIVISION TWIN MSC 300 P Häiveprojektori, jonka sisäänrakennettu ohjelmointiyksikkö mahdollistaa aivan uudenlaiset diaesitykset. Tietokoneliitäntä mahdollistaa PC:n käytön projektorin oh jauksessa. Laaja objektiivivalikoima. DIAHEITINUUTUUDET. Kodak EKTACHROME DIAFILMIT ELITE-100 36 5 kpl 135,ELITE-200 36 5 kpl l 70,ELITE-400 36 5 kpl 185,EPP-100 PLUS 36 5 kpl 245,EPP-100 PLUS/ 5 kpl 150,MUSTAVALKOFILMIT T-MAX 100 30,5 T-MAX 100-36 T-MAX 100/120 T-MAX 400 30,5 T-MAX 400-36 T-MAX 400/120 T-MAX 3200-36 225,5 kpl 120,5 kpl 95,225,5 kpl 125,99,5 kpl 175,FOTO HERTELL OY Tuomiokirkonkatu 17 33100 TAMPERE Puh. Langaton kaukosäädin mukana. kehitys 5 kpl 185,SENSIA 200 sis. Saatavana myös malli MSC 300 ilman tietokoneliitäntää
41 J Finns are becoming urbanised. Luonnossa joulutähti voi kasvaa nelimetriseksi pensaaksi. There are still around 15 old sacred trees in existence. SUOM EN LUONTO 12/98. Kirjosiipikäpylintu sanoo tööt ja taviokuurna viheltelee huilumaisesti. A couple of times a week, Määttä arranges a special treat for the birds, in the form of crushed nuts, with mincemeat and sausage for the Siberian and common jays. Details of the deceased, including his or her initials, year of death and a cross, were marked on the tree. 3. Mo lemmat linnut ovat pohjoisen Suomen asukkeja, mutta vaeltavat eteläänkin juuri näihin aikoihin. A few years ago some special guests arri ved from the Siberi an forests nutcrackers to dominate the bird table. Ali kinds of domestic products were sacrificed to the tree, including wool, milk and beer. Eroja on myös nokassa: käpylinnuilla on nokka ristissä, taviokuurnalla ei. Winter serenity on Jurmo island by Jorma Keskitalo, pp. 24-27 Jurmo in winter is a very peaceful spot. 5. The Suonpää family decided to fi ght for their rights, devoting valuable time to writing letters to the authorities, formally lodging complaints, and convening village meetings. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Grateful banquet guests by Jouko Määttä, pp. 6. Every family or village had its own sacred tree which was used in the eternal quest for well-being, wealth and harmony. As Christianity spread, people began to destroy their sacred trees. Maan parhaita luontokuvia, tuoretta luontotietoa, ympäristöongelmien taustoja, kriittistä keskustelua, elämyksiä ja ilmiöitä. Regrettably, the offi cials win, as the area will be spoiled anyway. The city of Tampere and its neighbouring municipality Lempäälä are planning a joint suburb across the municipal border. Pysy kelkassa. The ecclesiastical axe rang busily in the western parts of the country, but in eastern Finland the sacred tree tradition remained even into the 1900s. SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, Finland Fax: +358 9 228 08 200 e-mail: suomenluonto@sll.fi eked out an existence. lmportant events like marriages or good fish catches were marked on a sign or remembrance tree made from softwood. Taviokuurna on kirjosiipikäpylintua isompi ja myös äänet ovat erilaisia. A sixmonth struggle and the family' s obstinate refusal to sell its land resulted in the services centre being resited. (Pähkinöiden 2 ja 3 tiedot ovat peräisin Åbo Akademin professorin Kaisa Häkkisen artikkelista Etymo logi tutkailee lintuja. Suburban construction rides roughshod over people and nature by Alice Karlsson and Mikko Niskasaari, pp. Thus, the sacred tree acted as a link between the living and the dead in the famil y. 30-33 Jouko Määttä has established a bird feeding place in the forest, and there is no shortage of grateful guests! The main species in the forests of northern Karelia and Kainuu are the willow tits (seemingly wearing m1mature berets), diminutive blue tits, coal tits, great tits and crested tits (who look and act like punks). South of the island there are onl y isolated islets. Juha Suonpää, a wildlife photographer, and his wife MarjaLeena Korte-Suonpää, a teacher, li ve together with their children in the village of Annista on the top fl oor of the farnily's grandmother' s house. The wind-swept landscape on the island is characterised by ground-hugging junipers, stones smoothed off by waves, and the surrounding freezing cold sea. The island of Jurmo in the Southwestern Archipelago National Park in the Baltic forms part of the Salpausselkä end moraine formations extending out to sea. The Siberian jay also inhabits Kainuu and can be seen at the bird table. Among the regular visitors there are also red squirrels, jays and great spotted woodpeckers, which come for the fat. In the southwest !ies the island of Utö, with its fortress, while westnorth-west !ies Kökar, part of the Åland islands. Kissapeto ja elokuvatähti Etelän mies jäi Lapin taikapiiriin luontokuvaaja Martti Rikkonen Inarista 66 Foresta luonnonsuojelua keskiajalla Suomen Luonto houkuttaa luontoon ensi vuonnakin joka kuukausi. Toward spring, redpolls and bullfinches begin to arri ve at the feast. 2022 The old Finns worshipped trees. Tähti muodostuu värikkäistä ylälehdistä. Increasingly, people are moving into the areas of high population, where they naturall y want somewhere to li ve. The original purpose of this was to stop the corpse from haunting the world. Hyypiä on huuhkaja, kaam e korppi ja tohtaja kuikka. Offi cials started land use planning without consulting local residents, who had to wait to read about the pian in the newspapers. A) on kirjosiipikäpylintu j a b) tav iokuurna. These days only Pirjo and Per Mattson 's sheep graze the shores. 7. Poron kesyttämisen alkuaj at sijoittunevat ainakin 7000 vuoden päähän. Jouluun vakiintuneen tarhahyasintin luonnonvarainen kantamuoto kasvaa Turkissa, Taurusvuoristossa. Frequently, the old woman of the house would take buns and pies with her to worship the tree. There is a bird station on Jurmo which is hi ghly popular with ornithologists, even during the darker part of the year. 1800-luvun kielenuudistuksessa strutsista haluttiin tehdä kamelikurki tai nälkäkurki, pe1 i kaanista kitahanhi tai ruo 'onpäristäjä j a pingviinistä lihavauikku tai nahkahanhi. Fishing formed the bas is of li fe, despite small scale agriculture. One example of the high-handed manner in which the planning has been handled is the fact that the area where the family li ves was designated on the pian as a services and administrati ve area. Sacred trees provided a link by Marjo Jääskä (text), Ritva Kovalainen & Sanni Seppo (photos), pp. As well as making sacrifices to the tree itself, people also made sacrifices to the tree's spirit, the guardi an of the earth or the house. 2. Hiidenkivi 4/98.) 4. Towards the south, Yuores is bordered by the old village of Annista, which would also be swallowed up by the new settlement. They had plans to renovate the old house and to stay there, but the officials had a different fate in mind. Luontoillan, kotipuutarhan ja ympäristöä säästävän elämäntavan asiantuntijat käytössäsi. The new suburb would destroy Yuores, an area of wild terrain constituting a recreation area for the people of Hervanta, on the outskirts of Tampere. It was believed that the family' s deceased members recei ved the sacrifices. Nykyisin kalkkunoita elää vielä Meksikossa sekä Yhdysvaltojen eteläisten osavaltioiden asumattomilla alueilla. The pian for the new suburb has progressed in contravention of the existing regional pian, despoticall y and unscrupul ously. One can only guess at the harsh conditions in which the inhabitants of the outer archipelago Suomen Luonto ilmestyy seuraavan kerran 7. Cities are extending into the green belts and recreation areas, even though alternati ve places are available. The barren winter is enli vened by knots, inhabitants of the Arctic Ocean coast and the large fells. Kalkkuna on alunperin amerikkalainen lintu . Joulutähti on kotoisin Keski-Amerikasta ja Meksikosta. tammikuuta 1999. Opposing the construction of the new suburb and seeking justice became a full time occupation for the Suonpää' s. Translated by Leigh Plester Vastaukset sivun 14 joulupähkinöihin 1. Poro on kesytetty tunturipeurasta, joita jolkottelee vieläkin Norj assa ja Kuolan niemimaalla
Aikaisemmassa luonnonsuojelusuunnittelussa oli kansallispuistojen perustamista lukuun ottamatta tarpeettoman usein menty siitä, mistä aita oli matalin eli suojeltu vähätuottoisiajoutoja kitumaita sekä Pohjois-Lapin tunturi kankaita ja -koivikoita. 67. LUONNONSUOJELUN VOITTOJA Vanhoja metsiä suojeltiin ja ei suojeltu Vanhojen metsien suojelu herätti 1989-1996 voimakkaita intohimoja Suomessa. Tästä on metsämaata noin 1640 neliökilometriä. Pohjoisja ItäSuomessa edes kaikkein arvokkaimpia täydennyskohteita ei voitu sisällyttää esitykseen. Etelä-Suomessa lintuharrastajat ja muut luonnossa liikkujat toimittivat tiedot lukemattomista arvokkaista metsistä. Erityisesti näin oli Itäja Pohjois-Suomessa, joiden valtion mailla sijaitsee yli 90 prosenttia Suomen jäljelläolevista vanhoista luonnonmetsistä. M uuttuneessa maailmassa kaupankäynti edellytti sitä, että myös Suomen metsiensuojelusta on todellisia näyttöjä pelkkien puheiden sijasta. Valtion metsien käytöstä vastaava Metsähallitus ei käydyn keskustelun jälkeen ole ollut entisensä. Vuosia jatkuneiden inventointien, laajan julkisuuden, ympäristöjärjestöjen kampanjoinnin ja metsäteollisuuden asenteiden muuttumisen tuloksena Suomeen tehtiin lopulta ensimmäiset varsinaiset metsiensuojeluohjelmat 1990luvun puolivälissä. Etelä-Suomessa vanhojen metsien suojeluohjelmiin sisältyy valtion ja yksityisten maita vain 300 neliökilometriä. Näyttää siltä, että Suomi ei aio korjata verkoston pahimpia puutteita tai suojelualueiden epätyydyttäviä rajauksia. Tästä ovat muistuttanet johtavat luonnonsuojeluekologit, arvostetuimmilla äänenpainoilla Helsingin yliopiston professori Ilkka Hanski. Siksi Natura ei vaikuttanut käytännössä lainkaan vanhojen metsien suojelutilanteeseen. Keijo Savola Kirjoittaja on metsiensuojelija, joka on viettänyt nuoruutensa Itäja Pohjois-Suomen vanhoissa metsissä sekä, seurannut 1990-luvulla liian läheltä Metsähallituksen ja ympäristöministeriön toimia vanhojen metsien suojelukysymyksissä. Epävarma tulevaisuus Metsähallitus tarjoaa lääkkeeksi kriisiin alue-ekologista Suomen luonnonsuojelu! iitto 60 vuotta 1998 Osavoiton häviöpuolta: Sotkamon Heinävaaran vanha metsä leimattiin hakattavaksi. Suomessa suojeltiin ensi kertaa runsaspuustoisia vanhoja metsiä. Tästä hyötyivät luonnon ohella muun muassa tuhannet Itäja Pohjois-Suomen metsästäjät, jotka olivat tottuneet liikkumaan alueilla, joiden luonteeseen kuuluvat niin järeät kelomännyt, erämaiset maisemat kuin hyvät metso kannatkin. Tätä välittömästi Venäjän rajaan ja suunniteltuun Kalevala-puistoon rajoittuvaa 3000 hehtaarin erämaa-aarretta voidaan pitää Suomen tärkeimpänä lisäkohteena Vihreään vyöhykkeeseen. Valtion mailla käynnistettiin alue-ekologinen suunnittelu, jossa luonnonarvojen säilyttämisellä on keskeinen osuus. Metsähallitus aloitti 1998 omavaltaisesti hakkuut Suomussalmen Malahviassa. Sen varjolla vähennetään radikaalisti luonnonmetsien määrää, tuhotaan uhanalaisten metsälajien elinympäristöjä ja pirstotaan vielä säilyneet muutamien satojen hehtaarien yhtenäiset vanhan metsän alueet. Parhaillaan valmisteltavaan kansalliseen metsäohjelmaan on kirjattava selkeät suojelutavoitteet Etelä-Suomelle sekä turvattava niiden rahoitus. suunnittelua. Kaikkien etu on, että asia hoidetaan nopeasti. Etelä-Suomessa lukuisat arvokkaat metsät jäivät kokonaan löytymättä tai karsiutuivat metsiensuojelun tarpeisiin nähden ankarien kriteerien vuoksi suojelun ulkopuolelle. Moni asioihin perehtynyt luonnonsuojelija alkaa vähitellen kallistua sille kannalle, että vanhojen metsien suojelusaavutukset olivat luonnonmetsille ja jopa luonnonsuojelulle tappio. Sadat arvokkaat ja ainutlaatuiset metsäalueet saivat lainsuojan. Valtion mailla Natura 2000 -ohjelman valmistelusta vastasi Marika Lindgren/Luonto-Liitto Metsähallitus, sama taho, joka hakkaa alueita. Pohjois-Suomessa suojellaan vanhojen metsien suojeluohjelmassa 160 metsäaluetta, joiden kokonaispinta-ala on hieman vajaat 3000 neliökilometriä. Tragediaan ajaa eduskunnan hyväksymä ylisuuri tulostavoite. Vanhojen metsien suojeluohjelmien valmisteluun osallistui satoja luonnonsuojelijoita ja luontoharrastajia. Luonto-Liiton aktiivit kunnostautuivat Pohjoisja ItäSuomen valtion maiden vanhojen metsien inventointija SUOMEN LUONTO 12/98 suojelutyössä. Voitoilla on hintansa Lähes 100 000 hehtaaria inventoinneissa arvokkaiksi todettuja valtion omistamia talousmetsiä jätettiin Pohjoisja Itä-Suomesta suojeluohjelman ulkopuolelle. Metsähallituksen talouspuoli sekä kiltisti sen ohjausnuorassa kulkeva luonnonsuojelupuoli luovat alue-ekologian suuntaviivat. Ilman vapaaehtoistyötä sekä ympäristöjärjestöjen tiedottamista ja räväkkääkin vaikuttamista lukuisat luonnonaarteet olisivat jääneet löytymättä ja suojelematta. Eteläja Keski-Suomessa on menossa vaateliaan metsälajiston massuvmen sukupuuttoaalto, jota olemassa olevat sirpaleiset vanhojen metsien suojelualueet eivät pysty estämään. Metsähallituksen talouspuolen vastustuksen vuoksi kansainvälisesti merkittävät Suomussalmen Malahvia ja Kuhmon Jämäsvaara-Kalliojärvi jäivät Naturasta. Ympäristöministeriö ei puutu asiaan. Ohjelmista korjasi hyötyä myös metsiensuojelua pitkään hampaat irvessä vastustanut metsäteollisuus. Jo tällä vuosituhannella tulee luoda Ruotsin esimerkkiä noudattaen rahoitusohjelma, joka mahdollistaa varttuneiden ja vanhojen metsien suojelun lisäämisen lähivuosina Etelä-Suomessa. Vastaavasti näyttää käyvän Suomen ja Venäjän rajalle valmisteltavan Vihreän vyöhykkeen suojeluhankkeelle. On silti todennäköistä, että suojelemattomat vanhat luonnonmetsät suojellaan lähivuosina metsäteollisuuden toivomuksesta
Antti Leinonen/Luontokuvat