SUOMEN Joulukuu 1999 lrtonumero 33 mk Naatit vähissä • Erikoisia kuusia • Moottoriurheilun mieli
On vaikea muistaa sen makailevan pitkät talviyöt sammalvuoteellaan kävyntäyteistä päivää odotellen. Heiluhäntä tarkenee Orava on talvipäivän piriste ja vauhtiveikko. Mutta käävät eivät kätkeydy. Kantokääpä, taulakääpä, pökkelökääpä, arinakääpä ja kuvan aidaskääpä ovat tavallisia tuttavuuksia. Aidaskääpä kasvaa havupuilla, etenkin kuusella; sen yhyttää varmimmin hiiltyneestä kulokannosta, unohtuneesta puukasasta tai jokivarren puusillan rakenteista. Suurella merellä toistuu tuttu pieni piruetti; vesipääsky kiertää ympyrää ja kerää pyörteiden tuomia pikkueläimiä nokkaansa. Muut oravan kokoiset tai sitä pienemmät eläimet viettävät pakkastalven lumen suojassa. Eikä se ainakaan sallisi akrobaattista elintapaa. Kodin ovikin suljetaan yön tullen. Pääsky hakeutuu ajelehtivien levälauttojen huomaan. Talvi on kääpäretken aikaa! oppaaksi vaikkapa Luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin tuore Puiden pillipiipareita -kirjanen. Vesipääsky talvehtii avomerellä Kesänsä Suomen suolampareilla viettävä vesipääsky talvehtii täysin toisenlaisessa ympäristössä: Arabianmeren ulapalla. Aidaskääpä on ruskolahottaja eli se syöpöttelee puun ligniinillä. Pesänsä kurre on rakentanut usein suuren kuusen kainaloon ja vuorannut sen heinillä ja sammalella. Se seurailee myös valaita, seilaapa niiden selässäkin.. V) z z ::J .....J Suksillakin pääsee sieniretkelle Suurin osa sienistä jurottaa talvensa rihmastona maan povessa. Orava selviää pohjoisessa luonnossa vain pesänsä turvin ; eläin on niin pieni, ettei paukkupakkasen torjuva mahtiturkki sopisi sen päälle. Niitä voi nähdä lyhyenkin metsäretken aikana yli kymmenen lajia
The village of Paanajärvi in Russian Karelia is one of the last surviving classic Karelian villages and is included on Unesco's World Monument Watch list. Motor sports are highly popular in Finland. A Formula 1 race track is planned for southern Finland. 35 Uusimaa, rakastettuni Hannu Niklander kirjoittaa uusmuukalaisuudesta. [00NT8 58. vuosikerta Joulukuu LUONTO 4 Tule takaisin naali! 23 Merkillisiä kuusia 52 Kysy luonnosta Miksi männyt ovat kaksilatvaisia. Usko ja Heikki Rouvinen viettävät eläkepäiviään puutarhaa viljellen, kalastellen ja lintujakin muistaen. 56 Ekoelämää Mistä hyvä ruoka syntyy. KANSIKUVA Martti Rikkonen kameroineen on onnistunut yhyttämään naalin Utsjoella. 36 Voimala uhkaa viimeistä vienalaiskylää Paanajärven runokylälle haetaan pelastusta kulttuuriarvoista. What is their impact on the environment and people's attitudes. Naalit ovat käyneet niin harvinaisiksi, että tutkijat iloitsevat jo hännän pään vilauksestakin. 26 Rouvisen veljekset elävät luonnosta 28 Kylä jatkaa eloaan Mika J. 32 Luonto moottoripuiston vetonaulana Kirkkonummen Pikkalaan suunnitellaan formularataa. Spruce trees are individuals and there are many 'weirdoes' among them. Kuuset ovat yksilöitä, ja joukossa on aina myös joitakin outoja tyyppejä. YMPÄRISTÖ JA ELÄMÄNTAPA 18 Optimismin kylväjä Teuvo Suominen on herätellyt ihmisiä kynällään , kamerallaan ja asenteillaan. Miten linnut pystyvät syömään jäisiä marjoja. Tutustumme merkillisyyksiin sivuilla 23-25. Nieminen on seurannut kamerallaan kotikylänsä väistyvää elämänmuotoa. Lue sivuilta 4-11 .. For our English-speaking readers Osallistu vuoden parhaan jutun ja kannen valintaan sivulla 64! The summaries of articles appearing in Suomen Luonto can be found at www-page http://forest.sll.fi/s1/ This issue's summaries include: The Arctic fox has almost disappeared from the Finnish fells. Mammalogists are trying to find out why. Arjen ekoelämää sivuilla 26-27. Miksi puolimetrinen kuusi tekee käpyjä. 67 Elämän rajamailla Harrastelijoiden elintoiminnot saattavat pysähtyä kokonaan . Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 32 Moottoriurheilun mieli Mikä on huippusuositun moottoriurheilun jälki maailmaan ja ihmisiin. Ekoneuvoja, ravintoasiaa, vihervinkkejä, uutisia. VAKIOT 12 13 40 44 50 62 66 Pääkirjoitus Ajankohtaista Maailmalta Mielipiteitä & keskustelua Kirjoja Sisällysluettelo 1999 Palvelukortti Toimituksen yhteystiedot löydät sivulta 12
Ravintoa riitti tunturien liepeillä talvisin poikkeuksellisen hyvin, koska porojen teurasjätteet jätettiin taivasalle ja jokaisella Lapin pikkukylälläkin oli oma kaatopaikka. Kuukauden ikäisinä ne kurkistelevat pesästään. Molemmat vanhemmat huolehtivat poikasista, joita voi syntyä kerralla toistakymmentä. Se on helpottanut ketun selviämistä Lapin ankarissa oloissa. Valloittiko kettu naalien pesäkumpareet. Ketun pyynti tuli kannattamattomaksi ja kovahankisella tunturialueella turhan vaikeaksi. Myös ilmastollisesti 1990luku on ollut kohtalaisen leuto. Ketut pystyivät kasvattamaan runsaita poikueita. Naalin poikaset syntyvät kesän alussa. Suurin osa naalinpesistä oli jo tyhjentynyt ennen ketun tuloa tunturiin, ja äärimmäisen harva naalikanta ei ole pystynyt pi
tamaan puoliaan vahvempaa kettua vastaan. Suomen naalialueella tai sen lähituntumassa on noin 30 maakotkan reviiriä. Ruotsistakin on saatu viitteitä siitä, että naali kuuluu kotkan ruokalistaan. Monet paikalliset asukkaat ovat sitä mieltä, että kotkan saalistuksella on merkitystä. Ketun ohella tuntureilla on muitakin petoja, jotka saattavat vaikuttaa ratkaisevasti pieneen naalikantaan. Toisaalta on pakko ihailla ketun sopeutumiskyvyn voimaa ja menestymistä uusissa oloissa. Lisäksi on pidetty mahdollisena, että kettu on saattanut levittää loisia tai tauteja
Pesistä on tallennettu kaikki mahdollinen tieto, ja niistä on muodostettu ruotsalaisen mallin mukainen pesärekisteri. Viimeisimmästä koko Lapin kattavasta sopulien suurvaelluksesta on kulunut kolmisenkymmentä vuotta. Naalit ja ketut eivät menesty samoilla elinalueilla. Tämä näkyy muussakin Pohjois-Lapin eläimistössä. Naalit myös vaeltavat. Pesäkäynneillä kerätään karvatupot, ulosteet ja saalisjätteet. Joitakin suuria "naalikaupunkeja" tunnetaan jo viime vuosisadalta saakka. Tämän arvellaan johtuvan suurpetojen vähäisyydestä ja ihmisen elintapojen muuttumisesta. ____ / Eräänä syynä naalien pesimättömyyteen ja lukuisiin pesinnän keskeytymisiin pidetään viime vuosien huonoa ravintotilannetta tuntureilla. Naali ei enää pesi Suomessa Suomen Lapista tunnetaan noin sata vanhaa naalinpesää. Leudommissa ilmastooloissa tunturialue tuottaa entistä enemmän ravintoa ja parantaa muun muassa ketun mahdollisuuksia selviytyä naalialueilla. Ruotsissa asettui viime keväänä pesimään kymmenkunta naaliparia, mutta lisääntyminen epäonnistui yhtä poikkeusta lukuunottamatta. naaleihin. Yleinen käsitys on myös, että naalin häviämisen perussyy on ilmaston lämpeneminen. Liian hyvä jätehuolto'. t ·• ' . Apuna on maaja metsätalousministeriön myöntämä erikoislupa, joka mahdollistaa moottorikelkan ja ampuma-aseen käytön.. Varsinkin talviset käynnit muutama vuorokausi lumisateen jälkeen antavat paljon tietoa tuntureiden elämästä. Nämä sata pesää muodostavat tärkeän seurannan osan. Ruotsalaisten arvion mukaan syynä oli sopulien ja myyrien puuttuminen. Kasvillisuudesta sekä pesäreikien ja käytävien kunnosta voi päätellä, että useimmissa näistä on pesitty viime vuosikymmenien aikana. Ketuilla ei siis ainakaan näytä olevan vaikeuksia saada tuntureilla ruokaa, vaikka ne tarvitsevat enemmän ravintoa kuin naalit. Tuntureilla liikutaan keikoilla vain tilapäisesti ja lyhyen aikaa, ruokajätteet kerääntyvät muualle. Ne käydään tarkistamassa vähintään kaksi kertaa vuodessa, kevättalvella ja kesällä. On siis todennäköistä, että syytkin ovat suurimmaksi osaksi samat. Euroopan naalit elävät levinneisyysalueensa äärirajoilla, ja muutokset ympäristössä vaikuttavat herkästi kannan kokoon ja Iisääntymiseen. Naali on vähentynyt kaikkialla PohjoisEuroopassa. On arveltu, että naalin ravintotilannetta huonontaa myös se, että tuntureille ei enää jää haaskoja eikä muuta ruokajätettä. Jälkihavainnot kirjataan ja mitataan. Vuosisadan alussa tavattiin vaeltavia naaleja Etelä-Suomea myöten. Hyviä sopulija myyrävuosia on ollut kovin harvoin, ja ne ovat olleet melko paikallisia. Parin viime vuoden aikana tuntureilta pyydetyistä ketuista ei kuitenkaan ole löydetty poikkeavia tauteja, ja kapiakin on esiintynyt hyvin vähän. Naalien pesäalueilta pyydetyt ketut ovat kuitenkin olleet hyväkuntoisia ja terveitä. c:: .-. Pesiltä ja niiden läheisyydestä pyritään myös hävittämään kaikki ketut
Eikä mikään mahti näytä saavan näitä kahta lajia elämään rinnakkain samalla alueella niin, että molemmat menestyisivät. Ruotsalaisista naalinpennuista otetaan kokeita tautien ja dna:n määrittämiseksi. Mutta toistaiseksi ei ole löytynyt mitään muuta keinoa pitää kettuja pois naalinpesiltä. Pesien seurannan ja kettujen poistamisen lisäksi on myös valmistauduttu siihen, että asuttu naalinpesä vielä löytyy. Lopuksi pennut merkitään radiolähettimillä Luonnonsuojelullisesti ei tietenkään ole hyvä asia, että toisen lajin pelastamiseksi täytyy tappaa toista lajia. Kun olemme haastatelleet riekonpyytäjiä, poromiehiä, kalastajia ja muita luonnossa liikkujia, olemme saaneet hämmästyttävän paljon uutta tietoa naalis. Vaikka pesiviä naaleja ei olekaan löytynyt pariin vuoteen, havaintoja yksittäisistä eläimistä on kertynyt 1999 aikana liki parikymmentä. Jotta paikalle ei houkuteltaisi samalla kettuja ja muita naatin vihollisia, täytyy ruokintaan yhdistää jatkuva valvonta. Pesinnän onnistumisen varmistamiseksi on tarkoitus tuoda lähettyville ruokaa
käytetään porokämppiä ja kämppiä. Huomattava osa havainnoista on tehty talvella kylien, poroerotuspaikkojen ja erilaisten kämppien ympäriltä, jonne naatit ovat tulleet etsimään ravintoa. Kuva Kaldoaivista. ta Ylä-Lapin eri osissa aivan viime vuosiin saakka. Vilahdus hännänpäästä Naali ei ole vielä hävinnyt maastamme. Oikeastaan tänä vuonna on havaintoja kertynyt enemmän kuin muutamana aikaisempana vuonna. Lukuisia havaintoja on saatu myös tunturipaljakoiSUOMEN LUONTO 12/99. 10 esäntarkastus aynnissä
Matti Mela työskentelee Metsähallituksen YläLapin luonnonhoitoalueella Ivalossa suojelubiologina. Yhtäkkiä hän huomasi sivusilmällään telttakankaan läpi vastavalossa naalin silhuetin. 11. Revittyään telttaan reiän hän näki taakseen vilkuilevan naalin häviävän läheiseen tunturirakkaan. Pesäpaikkana tunturikivikko on turvallinen, koska kettukaan ei pysty kaivamaan kivenkoloja itselleen sopivan suuruisiksi. leja, jotka ovat jääneet pesien etsijöiltä huomaamatta. Pesää ei löytynyt, mutta naalin olemassaolosta saatiin varmuus ja samalla usko lajin säilyttämisen mahdollisuuksiin myös Suomessa. Kivirakka on hankala myös pesätarkastajalle, koska sopivia pesäpaikkoja on melkein rajattomasti eikä pesimisestä juuri jää jälkiä. den viheliäisimmiltä kivirakoilta. Naalinpesien tarkastaja valvoi teltassaan ja mietti jo varsin epätoivoisena tyhjien pesien turhauttavaa hakemista. Pientä uskoa tulevaisuuteen antoi myös viime kesänä jossakin Utsjoen tunturierämaassa sattunut tapaus. On todennäköistä, että viime vuosinakin on tällaisilla paikoilla pesinyt muutamia naaSUOMEN LUONTO 12/99 Suomessa elää vain 15-20 naalia. Oliko lähellä pesä vai hakiko naali pesätarkastajan eväitä tai peräti tieteellisiä apuvälineitä kuten vanha eläinkirjakin mainitsee, jäi arvoitukseksi. Tällaisilta alueilta tunnetaan muutamia vanhoja pesiäkin, ja juuri niiden liepeiltä on löytynyt talvisia jälkiä. Saattaa olla, että naali on menettänyt hiekkatievoihin kaivamansa pesät lopullisesti ketulle, mutta äärimmäiseen tunturirakkaan jää pieni naalikanta pesimään
Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 325 mk, kestotilaus 290 mk. Se ei evoluution aikaperspektiivissä ole kovin kummoinen aika. lrtonumero 33 markkaa. Sodat roihuavat eri puolilla maailmaa. Ongelma on se, että siellä missä on viisautta ja vastuuta, ei ole valtaa. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. fi/sl/ Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 082 1 7 Toimitussihteerit Alice Karlsson , 228 08205 Ritva Kupari , 228 08214 Toimittajat Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Toimituksen assistentti Johanna Mehtola, 228 08216 Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Ki rjapaino Oy Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Markku Kemppainen puh.(03)7511815 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Vallankahvassa ovat ahneuden voimat. Vankkaa näyttöä elinkelpoisuudesta on esimerkiksi krokotiileilla, joiden kestävä elämäntapa on jatkunut jo 100 miljoonaa vuotta. Ympäristöasioissa on kyse paitsi tietoisuudesta ja vastuusta, myös vallasta. Elämän ihme syntyy vain poikkeuksellisissa oloissa, eikä sen säilyminen ole itsestään selvää. (09) 228 08210, 228 08224, sähköposti: kaitosaari @sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 66. Ihmisellä on todelliset mahdollisuudet tuhota , jos ei sentään kaikkea elämää maapallolta, ainakin omat elämänsä edellytykset. J L-~c JORMA LAURILA PÄÄTOIMITTAJA SUOMEN LUONTO 12/99. [OONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Niissä Sininen planeettamme hehkuu avaruudessa pienen pienenä elämän jalokivenä, vertauskohtanaan kuollut Kuun pinta. Niukentuvia luonnonvaroja on jakamassa kuusi miljardia ihmistä. Ellei ihminen pysty viisastumaan jaottamaan vastuuta maapallosta, se siirtyy eliökunnan kehityksessä lajina epäonnistuneiden joukkoon. Keskeisin kysymys on se, miten kestävän elämäntavan vaatimukset saadaan ulotetuksi kaikkialle: paikallistasolta aina maailmantalouden rakenteisiin asti. Maapallon eliölajista köyhtyy, hedelmällinen maaperä vähenee, vesipula on jo monin paikoin vakava ongelma. A 1kava vuosituhat on ihmiskunnan kiirastuli. 12 Uudelle vuosituhannelle V uosituhantemme viimeiset vuosikymmenet ovat olleet ympäristötietoisuuden heräämisen ja kasvun aikaa. Puolen vuoden määräaikaistilaus [kuusi numeroa) 180 mk. Luon nonsuojel uliiton jäsenille määräaikaistilaus 270 mk ja kestotilaus 255 mk. Voimakasta tunnetta maapallosta yhteisenä kotinamme vahvisti ensimmäisellä miehitetyllä kuulennolla Apollo 11 :llä heinäkuussa 1969 otetut kuvat. Toivokaamme, että 2000-luvusta tulee viisauden ja vastuun vuosituhat. Ylvästelyyn ei ole aihetta, sillä ihminen on lajina vasta nuori , vain noin 1 00 000 vuoden ikäinen. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luontoltilaajapalvelu Kotkankatu 9, 005 1 Helsinki p. Valtaisista ongelmista huolimatta ihmiskunnalla on mahdollisuuksia ja toivoa, jos se pystyy valitsemaan oikean kehitystien. Teollisen aikakauden ihminen on jo parissa vuosisadassa onnistunut sotkemaan asiansa pahasti ; siihen verrattuna esimerkiksi Etelä-Amerikan sademetsissä tuhansia vuosia luonnon kanssa sovussa eläneet intiaanit tai Kalaharin bushmannit näyttäisivät olevan paljon elinkelpoisempia ihmislajin muotoja. Myös hyönteisissä on paljon todellisia elämäntaitureita. Ympäristötietoisuuden lisääntymisestä huolimatta suuret ympäristöongelmat ovat ratkaisematta . Nykyaikaisen sodankäynnin ympäristötuhot konkretisoituivat Vietnamin sodan aikaisissa massiivisissa pommituksissa, metsien myrkyttämisessä ja kylien kärventämisessä napalmilla. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuen ja Akateemisen Kirjakaupan myymälöissä. Maapallon metsäala hupenee pelottavan nopeasti, ja ilmastomuutoksen pysäyttäminen vaatii ratkaisevasti kovempia keinoja kuin mihin valtiot ovat valmiit. (09) 228 08 1 faksi: (09) 228 08232 sähköposti: sukunimi @sll.fi http://forest.sl1 . 1960-luvun lopulla ympäristöliike nosti esiin maapallonlaajuiset ihmiskuntaa uhkaavat ongelmat, kuten eroosion, merten ja ilmakehän saastumisen , ympäristömyrkyt, lajien häviämisen, väestönkasvun ja ravintopulan , luonnonvarojen ehtymisen
TAPANI VEISTOLA Suomi liittyi pienvalasja lepakkosopimuksiin Suojelujärjestöt ovat pitkään arvostelleet ympäristöministeriötä siitä , ettei Suomi ole liittynyt eurooppalaisiin lepakoiden ja pienvalaitten suojelusopimuksiin. "Uhanalaisten rinnalle syntyy kuitenkin entistä huomattavasti laajempi silmälläpidettävien lista. Menetämmekö yhden kevään merkeistä. Maamme lepakkolajien levinneisyyttä ja Tiltaltin sointuva säe on on kuulunut pajunkukkien aikaan. "Uusilla kriteereillä uhanalaisia lajeja tulee nykyistä vähemmän", sanoo Rassi. Tietoa sopimuksista on (englanniksi] internet-osoitteessa http:llwww.wcmc.org.uk/cms/. Tänä vuonna Suomessa varmistettiin 335 maakotkareviiriä. Vanhan tavan mukaan voidaan vertailla uhanalaisuuden lisääntymistä aikaisempiin kotimaisiin listoihin verrattuna. Aja ista Tiltaltista uhanalainen. Uudella tavalla uhanalaisuus määritellään koko maailmassa samoilla perusteilla kansainvälisten vertailujen helpottamiseksi . Nyt pyöriäinen on todellinen suurharvinaisuus. Pyöriäinen oli vielä vuosisadan alussa tavallinen vierailija vesillämRaha toi tietoon kotkanpesiä Kotkien tuottamien porotuhojen uusi korvausjärjestelmä on tuonut runsaasti töitä kotkatarkastajille. Lisäksi naapuripaliskuntien kanssa yhteisiä reviirejä löytyi neljä. Etelä-Itämeren noin tuhannen pyöriäisen kanta on uhanalainen. "Uhanalaisuus ja harvinaisuus eivät ole sama asia", Pertti Rassi korostaa. Ei tiedetä myöskään, moniko lepakko talvehtii horroksessa meillä ja moniko muuttaa talveksi etelään. määrää ei riittävästi tunneta. 5 kastaa sen verran , että löysimme 25 uutta pesivää maakotka'° paria. "AI ueelliset uhanalaislistat julkaistaan myöhemmin ensi vuonna." Uhanalaiset lasketaan nyt kahdella tavalla. Vanhalla tavalla laskettuna uhanalaisuus näyttää yhä lievästi kasvavan." Uudet kriteerit tuovat uhanalaisiksi myös monia verrattain runsaslukuisia lajeja, jotka ovat taantuneet nopeasti paljon . "Hienoinen yllätys oli , että uusia kotkanpesiä ilmoitettiin peräti 1 50 . Ollilan mukaan Suomeen mahtuu arviolta 350 maakotkaparia, joten kotkat tiedetään jo varsin tarkkaan. Pienvalassopimukseen (ascobans) liittyminen on Suomelle tärkeätä, koska kansainvälinen yhteistyö on ainoa keino saada pyöriäiskantamme takaisin. Eniten kotkia asuu Keski-Lapissa Kemin-Sompion paliskunnan alueella , reviirejä löytyi sieltä kymmenen ja poikaspesiä viisi. TAPANI VEISTOLA yksi tuotti poikasia. 13. VESA VAARAMA Kotkanpesä voi olla miehen korkuinen. Ja uskon, että ensi kesänä löydämme vielä vähintään saman verran lisää uusia reviirejä", z < :i: SUOMEN LUONTO 12/99 kertoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Tuomo Ollila. "Esimerkiksi peltosirkku ja tiltaltti näyttävät joutuvan uhanalaisten joukkoon." Uhanalaisuus ei merkitse automaattisia suojelutoimia. Nyt asia on korjattu , ja sopimukset ovat olleet 20. "Uusi valtakunnallinen uhanalaisarvio julkaistaan tammi-helmikuussa", lupaa neuvotteleva virkamies Pertti Rassi ympäristöministeriöstä . Niistä vain me. Suurimman , lähes 150 000 markan korvauksen sai Käsivarren paliskunta , jonka alueelta löytyi kuusi reviiriä. Rassin mukaan luonnonsuojeluasetusta kuitenkin muutetaan uuden uhanalaiskirjan jälkeen. Se on saattanut myös lisääntyä täällä, sillä havaintoja on myös nuorista yksilöistä. Lepakkosopimus (eurobats) edellyttää tutkimuksen ja lepakkotiedon lisäämistä, koska tiedon puute haittaa suojelua. Korvaussummaa nostivat rajan läheltä Ruotsin puolelta löydetty yksi ja Norjan puolelta löydetyt 1 5 pesivää maakotkaparia. Niistä asuu poronhoitoalueella reilut 300 paria. Reviirien perusteella korvauksia maksettiin paliskunnille tänä vuonna 1 ,66 miljoonaa markkaa. lokakuuta alkaen voimassa myös Suomessa. Korvaukset maksetaan nyt asuttujen reviirien perusteella , ja uusia pesiä on tullut tietoon enemmän kuin kukaan osasi odottaa. Niistä ehdittiin tarE
"Ja toteuttaminen seuraa heti", he lisäävät naurun säestyksellä. SLL vastustaa kesähakkuita Luonnonsuojeluliitto pitää kesähakkuita sekä luonnolle että metsänomistajalle vahingollisina. Hieno lintusyksy juhlisti osuvasti lintuaseman kahdettakymmenettä toimintavuotta. tammikuuta asti. Palkinnon arvo on 280 000 markkaa. Valokuvataiteen museo, Tallberginkatu 1 C, avoinna ti-su 12-19. TAPANI VEISTOLA Hangon lintuasema 2 vuotta Kulunut syksy oli Hangon lintuasemalla vilkas ja uusia muuttoennätyksiä syntyi. joulukuuta päättyvässä Unescon maailmanperintökomitean kokouksessa. Uudeksi kohteeksi on Marokon Marrakeshissä pidettävässä kokouksessa nousemassa Satakunnan Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue. Museo sijaitsee Kaapelitehtaalla Lauttasaaren sillan kupeessa. Siida on Saamelaismuseon ja Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskuksen yhteinen näyttelytila Inarin kirkonkylän pohjoispäässä. Suomelle viides maailm, Suomi saanee viidennen maailmanperintökohteensa 4. Joutsamo muistutti, että luonnonsuojelulain mukaan metsätöissä on vältettävä pesimälintujen häiritsemistä, ellei se aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia. Näyttelytiloissa ja museon edessä on esillä myös ihka oikea halkopino. Kohdetta suositteli kesällä pidetty valmistelukokous, jonka ehdotukset tavallisesti hyväksytään . Näyttelyssä onkin oma tietotaulu siitä, kuinka kiljuhanhi erotetaan metsästettävistä sukulaisistaan. Ahvenanmaalaisten hanke sai Reykjavikissa järjestetyssä vaalissa yli puolet äänistä. Kiljuhanhinäyttely Siidassa Kiljuhanhi on vuosituhannen vaihteen näyttelyteemana Siidassa Inarissa. Kiljuhanhi on ollut Suomessa rauhoitettu jo 30 vuotta, mutta silti myös metsästyksen aiheuttaman kuolleisuuden arvioidaan olevan ainakin 30 prosenttia vuodessa. Sammallahdenmäki tunnetaan paikallisesti paremmin nimellä Kirkonlaattia. Koulutus ja opetus ovat osa lintu aseman toimintaa. Valtaosa näyttelyn materiaalista on vuosilta 199798, EU:n tukeman kiljuhanhi-Life -suojeluprojektin ensimmäisiltä vuosilta. Liiton pääsihteeri Esko Joutsamo oli lokakuussa kesähakkuutyöryhmän kuultavana. Sammallahdenmäki on suosituksen mukaan poikkeuksellinen todiste Skandinavian pronssikautisesta kulttuurista ja loistava esimerkki hautaustavoista. Gunda Åbonde-Wikström (kuvassa oikealla) on ollut mukana vuodesta 1995, Ola Nyqvist ja Maria Stenroos-Fagerström pari vuotta. Kurkia havaittiin syksyn kuluessa 11 000. Sienitautien torjuntaa, puun lumivarastointia ja metsätalouden linnustovaikutuksia on tutkittava lisää. Tuoreen lintuatlaksen mukaan kurkikantamme on 13 500 paria mukaanlukien pesimättömät luppokurjet. Kuvissaan Turunen tarkastelee puulämmityksen ja puupinojen maailmaa. Vierailuista asemalle voi sopia asemahoitaja Petro Pynnösen kanssa, puhelin (09) 5095017 . Agendatoimistossa Maarianhaminan keskustassa maailmaa parantaa kolme puolipäiväistä koordinaattoria. Luonnonsuojeluliitto haluaa suunnata hakkuita talviaikaan muun muassa metsänhoitoja sertifiointiohjeilla. PEKKA HÄNNINEN Nuori tuulihaukka on saanut renkaan koipeensa. Petolintuja ja kurkia muutti syyskuussa ennätyksellisesti. Rakkauskirje ltärr viehätti Pohjoismc Pohjoismaiden neuvosto myönsi tämänvuotisen luontoja ympäristöpalkintonsa Ahvenanmaan Agenda 21 -toimistolle. Näyttely on avoinna tammikuun puoliväliin asti. VESA V AARAMA Puupinoja sisätiloissa Pekka Turusen näyttely Kootut on esillä Valokuvataiteen museossa Helsingissä 2. Lintuasemaa voi muistaa lahjoituksilla tilille Merita 1 366301 03846. Laaja kivilatomus ja kiviröykkiöt on tehty kolmisentuhatta vuotta sitten SUOM EN LUONTO 1 2/99. "Täällä me istumme ja ideoimme", he selittävät. Työryhmä tekee ehdotuksensa maaliskuun loppuun mennessä. Hangon kurkimäärät asettavat Suomen pesimäkannan arvion uuteen valoon
"Keskusteluilla voi olla merkitystä myöhemmin; kysymys ei ole pelkästään pykälien nikkaroinnista", Joutsamo sanoo ja muistuttaa, että kiivain näkemystaisto käydään usein jo ennen hallituksen esityksen viemistä valiokuntaan. Tiusanen pitää ympäristöjärjestöjä ratkaisevan tärkeinä kuultavina asiantuntijoina. Viime kesänä toimisto järjesti käsikäyttöisten ruohonleikkurien (draggräsing) kilpailut samalle tieosuudelle, jolle paikallinen moottorikerho oli saanut luvan kiihdytysajokisaan (dragrace). ANTTI HALKKA Lain nimessä Melkein kaikki asiat eduskunnassa päätetään paikoissa, joihin ei suuren salin yleisölehtereiltä näe. Kuronen oli lokakuussa kuultavana ympäristönsuojelulaista ja teki pykäliin täsmälliset muutosehdotukset. Samaan aikaan Sammallahdenmäen kanssa valittiin useita muitakin uusia kohteita, kuten Unkarin Hortobagyn kansallispuisto. Hallituksen lakiesitystä puitiin ympäristövaliokunnassa kymmenissä kokouksissa. Laki yhtenäistää ympäristölainsäädäntöä ja sen lupajärjestelmiä. Uusi hautaustapa on myös merkki siitä, miten asutus oli jo vakiintunut. Ympäristövaliokunnan puheenjohtajan Pentti Tiusasen mielestä valiokunnan tulisi olla sarana kansalaisten ja eduskunnan päätösten välissä: kansalaisia voisi kuulla enemmän. "Parhaimmillaan työ on sitä, että näkee jonkun oman ajatuksen valmiissa lakitekstissä", hän sanoo. "Rakas Itämeri, tiedän , että voit huonosti!", saatettiin merta tervehtiä ja luvattiin myös toimia mielitietyn olon parantamiseksi. ~lie en neuvostoa Toimistossa olisi ollut hauskaa ilman palkintoakin, sillä Ha roligt! on yksi työn ohjenuorista. Barri?rintökohde kalliolle Selkämeren tuntumaan. "Se oli onnistunein kampanjamme. Ryhmän uutislehtisellä on 1 200 tilaajaa, mikä on paljon 26 000 asukkaan Ahvenanmaalla. vuosisata, jona kestävä yhteiskunta on rakennettava. Ne ovat olleet noin 20 markkaa asukasta kohden. Ryhmä aikoo käyttää palkintosumman osin vuosituhannen vaihteen juhlimiseen. Yksi tällainen on ilmaiset bussimatkat. Joutsamo näkee kuulemisen myös molemminpuolisena valistustilanteena. Hautaustavoilla haluttiin näyttää sitoutuminen tiettyyn asuinpaikkaan. Ympäristövaliokunta on yksi 13 pysyvästä erikoisvaliokunnasta. RITVA KUPARI Ympäristövaliokunnan jäseninä on 1 7 kansanedustajaa: puheenjohtaja Pentti Tiusasen (vas) lisäksi varapuheenjohtajana Tytti lsohookanaAsunmaa (kesk) ja muina jäseninä Rakel Hiltunen (sd), Susanna Huovinen (sd), Marjukka Karttunen-Raiskio (kok), Tarja Kautto (sd), Riitta Korhonen (kok), Esko Kurvinen (kok), Kari Kärkkäinen (skl), Jari Leppä (kesk), Hanna Markkula-Kivisilta (kok), Rauha-Maria Mertjärvi (vihr), Margareta Pietikäinen (r), Säde Tahvanainen (sd), Hannu Takkula (kesk), Pia Viitanen (sd) ja Pekka Vilkuna (kesk). Onhan alkamassa juuri se 21 . Luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Esko Joutsamo ja luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen ovat asiantuntijakonkareita, jotka ovat vieneet usein kansalaisjärjestön terveiset lainlaatijoille. Paikallisissa lehdissä oli 18 artikkelia ennen kuin lupa omaan kilpailuumme heltisi." Toimisto on nostanut ahvenanmaalaisten tietoisuuden ympäristöasioista uudelle tasolle. Näytämme, mitä mahdollisuuksia on." Ahvenanmaan maakuntahallitus ja 1 6 kuntaa ovat yhdessä vastanneet toimiston kuluista . Ne koskevat asumista, kaavoitusta, rakentamista, jätehuoltoa sekä ympäristönja luonnonsuojelua. Osan ympäristövaliokunnan jäsenistä tapaamme ensi vuonna tällä sivulla kertomassa näkemyksiään ympäristövaliokunnan työstä, sen ajankohtaisimmista tehtävistä, haasteista ja saavutuksista. ANNIKA 0RRE • ANTTI HALKKA sesta kiintymyksestä Aurinkoon ja mereen missäpä muualla se toteutuisi täydemmin kuin avaralla kalliolla ulapan äärellä. Sitä on nyt menestyksellisesti pohjustettu Ahvenanmaalla neljä vuotta. Valiokunta rustaa aiheesta mietinnön, jonka pohjalta syntyvät sitten päätökset eduskunnan suuressa salissa. Pohjoismaiden neuvosto kiitti esimerkiksi Paras rakkauskirje Itämerelle -kilpailua. Ympäristöpalkinto luovutettiin agendalaisille Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Tukholmassa 9. Valiokunnat ovat tärkeä kansanedustajien kohtaamispaikka ja asioiden valmistelufoorumi. "Tehtävämme on muuttaa ihmisten suhtautumistapoja. Se kokoontuu kolme kertaa viikossa lehteilemään paksuja paperinippuja: lakiehdotuksia ja -aloitteita, selontekoja, kertomuksia ja mietintöjä. Toiset ovat: Tee jotain konkreettista sekä värvää mukaan niin paljon väkeä kuin mahdollista. Päivä alkoi Itämeren puolesta pidetyllä rukoushetkellä Suurkirkossa ryhmän idea tämäkin. Ympäristönsuojelulaki on tämän lehden ilmestyessä todennäköisesti hyväksytty lopullisesti eduskunnan täysistunnossa. Ne ovat mykkä todistuskappale pronssikauden ihmiselle leimalliSUOMEN LUONTO 12/99 kadeilla seisovat toiset. Varajäseniä on yhdeksän.. Ympäristövaliokunta on käsitellyt syksyn kokouksissaan ainakin ympäristönsuojelulakia, kemikaalilakia, torjunta-ainelakia ja terveydensuojelulakia. Valiokunta kutsuu yleensä kuultaviksi kaikki asiantuntijat, joita valiokunnan jäsenet haluavat kuulla. marraskuuta. Rehevöitymisestä uutiskirje neuvoo, etteivät pyöräily tai rakastaminen kuormita ravinteilla, mutta annos kirjolohta tai muutama lyhyt automatka tarjoilee ainekset kilolle levää. Suomen maailmanperintökohteita ovat ennestään Suomenlinna, Verla, Vanha Rauma ja Petäjäveden kirkko. Ne pystyvät hänen mielestään tuottamaan usein vahvan toisen näkökulman asiaan. Juuri näihin aikoihin maanviljelys antoi itsestään Suomessa ensimmäiset merkit. Ideat alkavat vähitellen pulpahdella esiin myös poliittisina ehdotuksina
Rautapyynti tuli julki marjastajien löydettyä rautoihin jääneen suopöllön kitumasta. Rahaa tarvitaan moniin puuhiin, joista polttavimpia on yhdistyksen alueella pesivien kuukkelien talviruokinnan järjestäminen. Muutama vuosi sitten tehtiin rikosilmoitus kanahaukasta, joka ammuttiin hautomapuuhissa pesäänsä, mutta asia jäi siihen. Parasta olisi, jos syyllinen ilmoittautuisi itse, niin lohtajalaisia piinaava asia saataisiin pois päiväjärjestyksestä." OUTI AIR0LA SUOMEN LUONTO 12/99. "Pitäisi itse nähdä, ennen kuin voi varmasti sanoa. Mutta kun lintujen asuntopula helpottaa, on seuraava huoli jo ovella: mistä saada nälkäisille nokille ruokaa. Jalkarautojen käytössä rikottiin ainakin eläinsuojelu-, luonnonsuojeluja metsästyslakia. Näissä sitten linnut kituvat päiväkausia, ennen kuin kuolevat", kertovat kyläläiset. Onko rikos ajaa eläimen yli tiellä. Eihän niitä tosin aivan suoraan voi verrata . Rajakallion mukaan on näet selvää, että ainakin hömötiaisen vähenemiseen on vaikuttanut paitsi pesäpaikkojen vähyys myös ravinnon niukkuus. Hänen mukaansa rautapyytäjät tiedetään suurin piirtein ja heitä arvellaan olevan puolenkymmentä. "Nykyisissä talousmetsissä on hyönteisiä todella vähän", hän tuskailee. Tämäkin Rainer Rajakallio (vas.) ja Matti Kuoppala pönttötalkoissa Seurannan vuoksi yhdistys perustaa 1 koealaa , joihin kuhunkin laitetaan 23 erikokoista pönttöä. Lokakuussa Järviseudun lintuharrastajat ryhtyivät kurssin vetäjän Rainer Rajakallion johdolla helpottamaan siivekkäiden asunto-oloja. "Tämä on erittäin julmaa ja tarkoituksellista. Mikä on rike ja mikä rikos, kyllä kai se on metsästyslaissa kielletty se rautojen asettaminen." Ylikonstaapeli Asko Puikko Kokkolan poliisista on saanut runsaasti vihjeitä rautapyytäjistä: "Olemme jututtaneet metsästysseuran johtohenkilöitä vihjeiden saamiseksi ja saaneet myös selviä nimilistoja pyytäjistä kirjeitse. Todennäköistä on, että erot tulevat selkeästi näkyviin talviruokintaalueilla ja niillä, joilla ruokintaa ei ole. Osa lintukodoista myydään. Aja ista 2000 linnunpönttöä Viime talvena Järviseudun kansalaisopiston lintukurssilaiset löivät huolestuneet päänsä yhteen . Toisen käden tieto ei kelpaa todisteeksi ." Suopöllön tapauksessa jalkaraudat oli asetettu ladon katolle kiinnitettyyn tolpan pätkään. Kyläläiset kyllästyivät asian salailuun ja rautapyynnin jatkumiseen. ALICE KARLSSON tapaus haudataan hiljaisuudessa", arvelee kylän väki. Sitten hommattiin sorvi, jolla sopiviksi pätkityt rungot koverretaan ontoiksi . Etelä-Pohjanmaan järvialueella Lappajärvellä , Vimpelissä, Alajärvellä ja Evijärvellä on kohta kololintutyhjiö, ellei jotakin tehdä. Kyläläisten mukaan pienessä keskipohjalaiskunnassa on harrastettu laitonta rautapyyntiä jo nelisen vuotta heti kohta kanahaukan rauhoituspäätöksen tultua voimaan. "Täällä kylällä elää niin voimakas petoviha nimenomaan kanahaukkoja kohtaan. "Katsomme miten pöntöt täyttyvät", Rajakallio sanoo. Lintu lopetettiin , mutta asiasta tehtiin rikosilmoitus. Kylältä löytyy oppi-isä, joka oikein opettaa nuorempia käyttämään pyyntirautoja. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan , maaliskuun lopulla Pohjanmaan pihapiireissä ja talousmetsissä on noin 1 500 upouutta, jämäkkää linnunpönttöä. UPM-Kymmeneltä ja vimpeliläisiltä Yrjö ja Riitta Koivukoskelta saatiin iso pino pönttöpuuta , jotka kasattiin metsuri Matti Kuoppalan pihaan . "Aika tarkkaan samoihin aikoihin se alkoi", muistelee maanviljelijä, lintuharrastaja ja metsästäjä Tuomo Puutio Lohtajalta. Tavallisetkin metsätiaiset ovat vähentyneet silminnähden, käenpiikojen haikea kuikutus on liki kadonnut, ja uuttukyyhkytkin ylenkatsovat tätä Pohjanmaan kolkkaa. näin : "Se on vähän rohkea sanoa , kun en tunne lakia. "Nyt on nähty, että rautapyynti ei lopu omilla konsteilla . Metsästäjien kesken asiasta on puhuttu epävirallisesti, ja tiedän, että rautoja on haettu pois met16 sästä, mutta pyynti ei vain näytä loppuvan" , toteaa Tuomo Puutio. Monta päivää poliisi-ilmoituksen jälkeen pyydys on paikallaan , eikä poliisi ole kaivannut talteen otettua ja lopetettua lintuakaan. Asian todentamiseksi yhdistyksen väki aikoo ruokkia lintuja talvisin viidellä koealueella. He kutsuivat paikalle lintuharrastaja Harri Hongellin Kokkolasta, koska asia ei tuntunut kiinnostavan viranomaisia. Koteja telkkien, uuttukyyhkyjen, kottaraisten , käenpiikojen , leppälintujen , harmaasieppojen, västäräkkien, kirjosieppojen ja tiaisten tulla. Lohtajan metsästysseuran puheenjohtaja Keijo Palola vastaa kysymykseen, onko suopöllön kuoleminen rautoihin rikos. Vaikeutena on todisteiden hankkiminen . Laittomia rautapyydyksiä Lohtajalla Lohtajalla paljastui syksyllä laittomien jalkarautojen käyttö. Sydäntalveksi talkooväki siirtyy sisätiloihin viimeistelemään pönttöjä. Paikka on suosittu suopöllön ja etenkin kanahaukkojen levähdyspaikka
Myöhemmin selvisi, että naapuritalon rullalle kääriytynyt katto pysähtyi meidän seinäämme vasten . Kävimme kurkistamassa ulos. Tyyntä kesti runsaat puoli tuntia. 17. Pian tuntui, että myrsky oli entistä pahempi. Valtioneuvosto päättää lisäkohteista syksyllä 2000. Lisäkohteita voi esittää alueellisille ympäristökeskuksille talvella, jotta ne pääsevät maastotöihin ensi keväänä. Muutamia satoja kilometrejä päiväntasaajan molemmin puolin on vyöhyke, joka ei pysty hautomaan hirmumyrskyä. Uusia suojelualueita tarvitaan lisää etenkin Etelä-Suomen luonnonmetsille, letoille, metsäluhdille ja eteläisille reheville korville. Sähköt katkesivat melko pian hämärän tultua. Oli tyyntä, kadun toisella puolella talot olivat vain lievästi vaurioituneet. Pelkäsimme, että talo alkaa särkyä jostakin kohtaa . Tracy-myrskyä seuraavina päivinä puolet Darwinin 40 000 asukkaasta evakuoitiin. Aattoillan hämärtyessä siihen aikaan kun Suomessa joulupukki koputtaa ovelle tuuli vinkui jo nurkissa myrskyn voimalla. Jouluyönä 197 4 hirmumyrsky tuhosi yli puolet Darwinin rakennuksista. Maapallon pyörimisestä aiheutuva Coriolisvoima synnyttää pohjoisella pallonpuoliskolla kiertoliikkeen vastapäivään, eteläisellä myötäpäivään. Lajeista etsitään muun muassa punakeltaverkkoperhosen , hämeenkylmänkukan, laaksoarhon ja isonuijasammalen aiemmin suojelemattomia esiintymispaikkoja. Laitoimme patjat kalustekasan alle ja varasimme vettä ja vaippoja. Tämä johtuu siitä, että starttimoottoria ei ole. Pohjois-Australian suurin kaupunki Darwin on päiväntasaajalta riittävän kaukana. Kadunvarren palmut sojottivat suoraan sivulle, ja irtainta tavaraa lensi pitkin katua. Noin 70 ihmistä kuoli. Kasasimme painavat kalusteet nurkkaan, joka oli tuulen puoleisessa päädyssä ja melko kaukana ikkunoista. Meillä oli taskulamppuja ja kynttilöitä. TAPANI VEISTOLA Hämeenkylmänkukka tarvitsee lisää suojelualueita. Darwinissa vuodenaikoja on oikeastaan vain kaksi eikä kummankaan nimi ole talvi tai kesä. Maanomistajien kuuleminen on loppukesällä . Naturaa täydennetään EU:n todettua maamme esityksen riittämättömäksi 71 lajin ja luontotyypin osalta. Niin tapahtuikin joskus kolmen jälkeen tuulen meteli voimistui selvästi . Kaupunki on sittemmin jälleenrakennettu ja se kasvaa nopeasti. Osasta niistä tarvitaan lisää kohteita, osaan riittää lisätietojen lähettäminen Brysseliin. Pian kuului talomme päädystä hirmuinen rysähdys. Sitä kesti vielä pari kolme tuntia. Sen jälkeen ei ovi-ikkunasta näkynyt enää yhtään ehjää taloa. Sitten myrskyn silmä oli kulkenut ohitsemme ja ujellus alkoi uudelleen. He olivat asettuneet Darwiniin talvella, heinäkuussa 197 4. Päiväntasaajalla ei esiinny trooppisia myrskyjä. Se jouluyö oli kirjoittajille ikimuistoinen. Kun aamu oli juuri valjennut, kaikki äänet vaimenivat parissa minuutissa. Talon etupuolelle näimme oven kapeasta ikkunaruudusta, ja talon taakse olimme tehneet luukun nurkkaan pienen tirkistysreiän . Suomalainen Marita ja belgialainen Paul olivat avioituneet pari vuotta aiemmin. Kovimman myrskyn kerrottiin iskevän aamuyöllä. Matkaradiosta saatoimme seurata tilanteen kehitystä. Alex itki melkein koko ajan. Se oli pitkä yö. Kaikkialla Pohjois-Australiassa vuodenajat tunnetaan nimillä the Wet ja the Dry saderytmin mukaan. Naturaa täydennetään Ympäristöministeriö etsii ensi kesänä lisää Naturasuojelualueita. Maritan, Paulin ja Alex-vauvan jouluvalmistelut olivat käynnistyneet aatonaattona, kun myrskyennuste kävi uhkaavaksi: Olimme silloin peittäneet kaikki ikkunat luukuilla. SUOMEN LUONTO 12/99 Luonto yllättää Myrskyinen jouluyö ESKO KUUSISTO V anha kirje on vielä tallessa, pahvilaatikossa kirjahyllyn päällä
Nuorteva oli törmännyt ongelmaan: luontoa valokuvasivat Suomessa aniharvat, eikä selkärangattomista ollut kuvia juuri kenelläkään. Vanhemmat tukivat poikansa harrastusta, mutta muille hapsenkakkiaisten harrastaja oli tuon ajan Suomessa kummajainen, jolle ei löytynyt ymmärtämystä. Niistä ajoista on edistytty paljon. 1 stun Kirkkonummen Saarlammilla Teuvo Suomisen kesämökin keittiössä, johon puuhella hohkaa kodikasta lämpöä. TEKSTI: HELENA TENGVALL KUVAT: PETE KUOKKA kyttäämässä jotain itikkaa. "Silloin ei esimerkiksi ollut mitään nuorisokulttuuria, vaan kaikki vain yrittivät tulla mahdollisimman nopeasti aikuisiksi. Lehtopöllön kimakansointuvat huudot alkavat kajahdella nurkan takaa. Silti luonto kiehtoi niin paljon, etten voinut olla sitä tekemättäkään", Teuvo muistelee. Suominen on 40 viime vuotena kasvattanut suomalaisten luonnonsuojelumyönteisyyttä hämmästyttävän monipuolisesti. Kirja oli yksi alkusoitto sille, että sittemmin muun muassa muuttohaukkojen joita kirjan tekoaikana pesi Suomessa enää jokunen pari ja merikotkien kannat alkoivat elpyä. Isäntä kohentelee tulta hellan ääressä leppoisasti hymyillen, kiireettömän vieraanvaraisuuden perikuvana kuten aina. Teuvo tarttui haasteeseen, joka uraauurtavuudestaan huolimatta oli varsin maanläheinen. "Pentti Linkola oli kerännyt muuttohaukkojen pesäpaikoista aineiston, joka osoitti pesien autioituvan yksi kerrallaan. "Työni on ollut lähinnä sitä, että olen koettanut saada ihmisiä huomaamaan, että kyllä täällä tällainen luontokin on, älkää pelkästään sitä televisiota katsoko", Teuvo nauraa. Silti jälleenrakennusmentaliteetista ei vieläkään ole päästy kokonaan eroon, mikä näkyy muun muassa Vuotoksen allassuunnitelmissa." Muuttohaukan pelastus Syysilta pimenee Saarlammin rantametsikössä. 1950-luku oli myös valtavaa luonnon tuhoamisen aikaa, koskien valjastamista ynnä muuta. Kustantajakin ihmetteli, koska siihen aikaan luontokirjat eivät yleensä menneet kaupaksi." Liekö salaisuus siinä, että ensimmäistä kertaa oli samojen kansien välissä sekä puhuttelevia luontokuvia, joissa kirkassilmäiset koukkunokat tulivat aivan lähelle lukijaa, että toisaalta helppotajuista upouutta tietoa. Lähikuvaukseen tarvittavia välineitä ei Suomesta juuri saanut, mutta Vaasan ammattikoulussa sorvattiin avuliaasti loittorenkaita, suurennuskoneen osia ja muita itse suunniteltuja kapistuksia. Keskustelu johti myöhemmin myrkkyjen käytön rajoittamiseen. Tulevaisuus ei merkitse Teuvolle tuomiopäivää vaan tuhatta tietä kestävään kehitykseen. Ja naapurit ällistelivät." T euvon kriminaalipsykiatri-isä hankki työpaikkasuhteillaan Vaasan keskusvankilasta satiaisia kuvauksiin, mutta enimmäkseen madot ja koppiaiset piti etsiä maastosta itse. Teuvo keräsi kaiken saatavissa olevan tiedon ja ryhtyi kuvausja kirjoitusurakkaan, jonka tulokset ilmestyivät kirjana Lintujemme katoava aateli (WSOY 1967). "Jatkuvasti häpesin syvästi ja pelkäsin, että joku tuttu näkee minut kameran kanssa ojanpohjalla 18 • Teuvo Suomista on sanottu siitä erikoiseksi luonnonsuojelijaksi, että hän tuntee ym pä ristöongel mat läpikotaisin, mutta uskoo silti huomiseen. Koko tarinan voi katsoa alkavan 1950luvulta, jolloin vaasalainen lukiolaispoika sai omituisen tehtävän. julkisuus avasi silmiä petolintujen merkitykselle luonnossa ja alkoi muuttaa yleisön suhtautumista, joka aiemmin oli rakentunut lähinnä vihan ja vainon varaan. juuri petolinnut sysäsivät 1960-luvun puolivälissä T euvon elämän uusille urille. Suomessa asia oli vielä uusi. Hänellä on ollut sormensa pelissä suomalaisen luonnonvalokuvauksen kehittymisessä, kymmenien dokumenttielokuvien sekä tietoja oppikirjojen synnyssä, TV2:n Ympäristöuutisten käynnistämisessä, useiden ympäristöjärjestöjen perustamisessa, ympäristöasioiden tuomisessa insinöörien ja toimittajien koulutukseen. Amerikkalainen professori ja petolintututkija Joseph Hickey kutsui Linkolan esittelemään aineistoaan, mutta kun tämä kertoi tuntevansa vain yhden englanninkielisen sanan, • bird, jota sitäkään hän ei osannut ääntää, sain mennä hänen sijastaan." Yhdysvalloissa velloi keskustelu ympäristömyrkyistä, jotka rikastuvat ravintoketjuissa ja kertyvät petolintuihin. "Kirja sai valtavasti julkisuutta ja myytiin loppuun melkein heti. 1950-lukua leimasi sodanjälkeinen jälleenrakennus. Merija maakotkille kävi samoin. Suomessa käynnistyi keskustelu ympäristömyrkyistä, jota Teuvo ryyditti Asla-stipendiaattina 196667 Kaliforniassa hankkimillaan tiedoilla. "Nuorteva nosti lehmän häntää, ja minä valokuvasin kärpäsiä hännän alta. "Tutustuin sattumalta hyönteistieteilijä Pekka Nuortevaan, joka kirjoitti Suomen e/äinkuvasto -kirjan toista osaa ja tarvitsi jonkun valokuvaamaan ötököitä", Teuvo kertoo. Kuvausmatkoilla Teuvo sai monet kerrat
• • • • • •
"Oman ikäpolveni keskuudessa T euvolla on ollut valtava merkitys sekä kurssien pitäjänä että esimerkkinä. Saaliistaan hän kokosi dokumenttielokuvan Myrkyt leviävät, joka esitettiin televisiossa moneen kertaan. ldeoitahan maailmassa riittää muutenkin, mutta toimeenpanijoita pakkaa puuttumaan. Hän muistuttaa, että tärkeä Luonnonkuva-arkisto olisi jäänyt 1970-luvulla perustamatta, ellei Teuvo olisi junaillut asiaa läpi.. tuntea raivon kohoavan sisällään löytäessään taas yhden tuhotun kotkanpesän. Retkillä rinkassa kulki myös yksinkertainen jousivetoinen elokuvakamera, josta Teuvo hymähtää, että nykyään se olisi jo museotavaraa. "Hän on minulle arvostamani oppi-isä", Hautala sanoo. Teuvo on ajanut visioitaan sinnikkäästi", Hautala sanoo. "Eihän idealistina oleminen elämästä helppoa tee", Teuvo huokaisee. Kotkamailla valokuvauksen korkeakoulussa Muutaman viime vuosikymmenen aikana Suomi on ponnahtanut vaatimattomasta alusta maailman luonnonvalokuvauksen kärkeen. Työssä mukana ollut nykyhetken nimekkäin luontokuvaajamme Hannu Hautala tunnustaa olevansa T euvolle kiitollisuudenvelassa. Oma valokuvauksen ja luonnon tuntemisen korkeakouluni olivat ne puolitoista kuukautta kesällä 1970, kun sain kierrellä T euvon kanssa Lapissa kotkia kuvaamassa." "Teuvo on ollut harvinaisen monessa asiassa ideoija ja toimeenpaneva voima
Ihmisenä hän on loistava, ei tyrkytä mitään mutta jakaa tietojaan aina kun joku kysyy." Entä mitä mieltä on Teuvo itse luontokuvan roolista nykyään cd-romppujen ja kaiken uuden tekniikan aikana. Hautalaan on tehnyt vaikutuksen myös T euvon persoona kuten se, että häneltä tuntuu tyystin puuttuvan pätemisen tarve. Toisaalta jotain on menetetty, kun nykytekniikalla yhdistellään eri kuvia tarvitsematta nähdä vaivaa saadakseen kohteet todella samaan kuvaan. Nykyään vastaava ei onnistuisi.". Se oli muutenkin Suomessa uskalluksen aikaa, mikä näkyi siinäkin, miten graafikot ja valokuvaajat lähtivät mukaan materiaalin tuottamiseen, ja into tarttui kirjapainonjohtajiinkin. Puuttuu vain rahoitus ja kunnianhimoinen tuottaja. Luontokuvan dokumenttiarvo on vaarassa." Liikkuvan kuvan tulevaisuuden Teuvo näkee vielä suurempana kysymysmerkkiHyppy uuteen vuosituhanteen ei pelota. "Siitä olen itseni kanssa eri mieltä", Teuvo vastaa. "Toisaalta luontokuvien käyttäminen mainoksissa on nostanut luonnon arvostusta. Luonto ei enää ole vain joidenkin hullujen harrastajien aluetta. "Luontoelokuville olisi kyllä hyviä tekijöitä, kalustoa ja aiheita. "Teuvon aloittamista projekteista tuli liitolle hyvin tärkeitä, vaikka vastustus oli aluksi kovaa. Kuten Neil Hardwick on sanonut, suomalaiset tvyhtiöt ovat poistaneet laadun tv-ohjelmalta vaadittavien ominaisuuksien joukosta." Onko kalenterimyynti syntiä. "Koululaisia ja opettajia ja toimittajia tramppasi, ja ihmisillä oli valtava tiedon ja materiaalin tarve." Syntyi teuvomaisen omaperäinen ratkaisu: ilman alkupääomaa hän sai innostettua yhteistyöhön maan eturivin valokuvaajat, graafikot ja kirjapainot, jotka ryhtyivät tuottamaan tasokkaita luontopostikortteja, kalentereita ja julisteita. "Kaikkialla kuitenkin tajuttiin, että luonnon arvostus nousee. Heidät havahdutti vasta se, kun kansalaiset vaativat heiltä tekoja", Teuvo selittää. Myyntituotolla tehtiin sitten suurelle yleisölle suunnattuja ilmaisia esitteitä ja monisteita luonnonsuojelusta. Kun 1970-luku alkoi, Teuvo oli töissä Suomen luonnonsuojeluliitossa. "Aina kun hän on nähnyt, että hommat alkavat pyöriä, hän on astunut sivuun ja lähtenyt edistämään jotain uutta asiaa. "Vielä 1970-luvun alussa luonnonsuojelu oli Suomessa todella harvojen ihmisten varassa", Teuvo muistuttaa. nä. "Tuohon aikaan poliitikot pitivät luonnonsuojelua turhana puuhasteluna. Tiedotusmateriaali ruokki suomalaisten tietämystä ja tunteita, ja jopa eduskunta heräsi myöntämään luonnonsuojeluliitolle valtionapua materiaalin tuotannon jatkamiseen. Liitossa oli jyrkkä luonnonsuojeluideologinen siipi, jonka mielestä tavaran myynti ei sovi ideologiaan", muistelee liiton silloinen puheenjohtaja Matti Lähdeoja
"Kirjoittajat olivat kukin oman alansa eksperttejä, joita syvästi kunnioitin, mutta he kirjoittivat kuivasti ja juhlallisesti." Teuvo alkoi toimittaa tekstejä yleistajuisemmiksi ja hankkia kuvia parhailta kuvaajilta. "Roolinani on ollut olla liima." Tarttuva kipinä 1970-luvun ajan Teuvo toimi myös Suomen Luonnon päätoimittajana. T euvon päätoimittajakautena lehti koki mullistuksen. "Niissä elämä jatkuu uudessa muodossa." Jalustana on kätevä hernepussi. T euvoa on sanottu siitä erikoiseksi luonnonsuojelijaksi, että vaikka hän on perinpohjaisen perehtynyt ympäristöongelmiin, hän uskoo aivan vakavissaan, että maailma voi pelastua. "Elämäni on tavallaan kulkenut 20 vuoden jaksoissa", Teuvo tuumii. Liiton uusi puheenjohtaja Pekka Nuorteva ei ollut unohtanut mönkiäistensä hovikuvaajaa vaan oli kutsunut T euvon aluksi toimitussihteeriksi halutessaan lehden kuvitusta parannettavan. Teuvo on tavan takaa kääntänyt keskustelun milloin keneenkin työtoveriin tai ystävään, alkanut muistella heitä lämmöllä ja korostanut heidän panoksensa tärkeyttä puheena olevalla alalla. Toivottomuuteen Teuvo ei silti ole vaipunut. Tosin T euvossa on piirre, joka on monien mielestä raivostuttava: hän yrittää saada aivan kaikkeen uusia näkökulmia ja uutta tietoa, vaikka sitten aikataulun pettämisen kustannuksellakin." Liima välttämätön ainesosa Merkittävän elämäntyön tehneillä on hämmästyttävän usein sama yhteinen piirre: vaatimattomuus. Perheen pojat, nyt 19-vuotias Osma ja 17-vuotias Sampsa, kasvoivat keskellä kanoja, lampaita, kasvimaita ja monennäköisiä energiakokeiluja joista kunnianhimoisin oli T euvon fyysikkoveljen Pekka Suomisen rakentama maalämpöpumppu. "Ensimmäiset 20 vuotta olivat kasvua, sitten oli 20 vuotta opiskelua, matkustelua ja omien roolien etsintää, ja sitten 20 vuotta perhe-elämää. 'Tutustuminen omien poikieni lisäksi nuoriin muun muassa näillä leireillä on valanut uskoa siihen, että nuoressa polvessa on ainesta. merkiksi luonnonsuojeluliitossa, mutta sehän on dynaamisen yhdistyksen merkki. Vaikka hän kirjoittaa elävästi, se on täyttä asiatekstiä ilman paatosta ja eetosta", kuvailee tietokirjailija Ulla Kokko, joka on ollut mukana monessa kirjaprojektissa. Suomen Luonnosta tuli samalla uusi reitti, jonka kautta T euvon optimismi ja pitkälle analysoidut ajatukset sytyttivät kipinää uuteen luonnonsuojelijasukupolveen. 'Tuuri on ollut puolellani siinä, että on ollut niin hyviä ihmisiä. Kirjan nimeksi tuli tulevaisuudenuskoisesti Ympäristö tuhat tietä kestävään kehitykseen. 'Työtoverina hän on hauska ja valoisa ihminen, jota murheet ja ahdistuksetkaan eivät saa kyynistymään. Omien lasten lisäksi talossa parveilivat kylän muut lapset, joille Teuvo oli jonkinlainen yhteinen isähahmo. "Kokemus on osoittanut, että moni trendi on kääntynyt paremmaksi ja asioihin voi vaikuttaa. Pinta-alahan on suuri rikkaus nykymaailmassa, tarvittiin sitä sitten aurinkoenergian tuotantoon, maanviljelyyn tai alkuperäisluonnon suojeluun." T euvon optimismille on ominaista, ettei hän synkistellyt kirjoittaessaan muutama vuosi sitten lukion biologiankirjan ympäristönsuojelun osaa. Esimerkiksi toimiessaan 1970-luvulla yhtä aikaa luonnonsuojeluliiton ja WWF:n hallituksissa hän rakenteli kulissien takana yhteistä säveltä, jonka varassa nämä kaksi tuolloin ideologialtaan varsin erilaista järjestöä kykenivät yhteistyöhön. Sen hyötysuhteesta tuli lähes kaksinkertainen verrattuna saman aikakauden parhaisiin teollisesti tuotettuihin pumppuihin. Suomessa vesien tilan koheneminen, monien uhanalaisten lajien elpyminen ja kansallispuistot ovat hyviä esimerkkejä. Suomi on myös valtavan laaja asukaslukuunsa nähden. Pentti Linkola on ehkä kylvänyt liikaa pessimismiä, vaikka hän on ollutkin hyvä herättäjä." Teuvo on neljänä viime kesänä ollut Lapissa vetämässä Prometheus-elämänkatsomusleirejä nuorille. He osaavat hoitaa asiat paremmin kuin luontoa tuhonneet sukupolvet." Teuvo on aina korostanut konkreettisten ratkaisujen etsimistä, esimerkiksi energiaongelmiin: "Suomessa mahdollisuudet uusiutuvan energian käyttöön ovat erittäin hyvät. "Olen monesti sanonut, että Teuvo on ehkä kiltein tietämäni ihminen", miettii Tuomo Multanen, jonka tytär Emma on ollut välillä viikonkin hiihtoretkellä Suomisten perheen matkassa. "Rajattomiksi uskomani voimavarat osoittautuivatkin rajallisiksi, kun velat, perhettä kohdanneet sairaudet ja oma loppuunpalaminen työssä rysähtivät kerralla niskaan." Nyt pitkä avioliitto Marjukka Kulmasen kanssa on päättynyt ja Evitskogin koti on myyty. "Viime vuodet ovat olleet raskasta aikaa", Teuvo sanoo. Nyt olen taas käännekohdassa, enkä vielä tiedä, mitä seuraavat 20 vuotta tuovat tullessaan." Tulevaisuudenuskonsa Teuvo on säilyttänyt myös suhteessa laajempaan kotiinsa, maapalloon. Olen vetänyt yhteen parhaita asiantuntijoita, valokuvaajia, graafikoita ja kirjapainoja ja ylipäänsä hirveän erilaisia ihmisiä", hän sanoo. Oman ansionsa luonnonsuojelutyössä Teuvo määrittelee näin: "Roolinani on ollut olla liima. On ollut äärettömän upea kokemus saada olla tässä kaikessa mukana, saada tutustua mahtaviin ihmisiin ja mahtaviin aatteisiin. joitain erimielisyyksiä on toki ollut esi22 Teuvo on viime vuosina kuvannut muun muassa kantosieniä. Eikä sitä kai olisi tullut tätä kaikkea tehtyä, jos en rakastaisi tätä työtä." Teuvo hankki maalaistalon Kirkkonummen Evitskogista 1979 yhdessä vaimonsa Marjukka Kulmasen kanssa. Lieneekö salaisuus juuri siinä, että he ovat olleet kiinnostuneempia työnsä kohteesta kuin oman egonsa korostamisesta. 'Teuvo on vertaansa vailla kirjoittajana. Hän itse on pyrkinyt olemaan mieluummin näkymätön taustavaikuttaja, sovinnonrakentaja. Käännekohtia Vahvinkin voi uupua. Puuenergian osuus on meillä jo nyt suurempi kuin missään muualla maailmassa." "Suomessa on loistavat edellytykset muun muassa luomuviljelyyn, luontomatkailuun ja metsien monikäyttöön, kuten erikoispuulajien kasvatukseen. SUOMEN LUONTO 1 2/99. jos meillä olisi paneuduttu energiakiistojen sijasta uusiutuvien energialähteiden käytön kehittämiseen, Suomi voisi olla maailman ensimmäinen teollisuusmaa, joka toimii kokonaan uusiutuvalla energialla
Riippuvan rennot ja pitkät oksanpäät antoivat puulle oudon ilmeen. Vaihtelua on paitsi kasvutavassa myös neulasten värissä ja muun muassa rungossa. Puu oli valtavan paksu jättiläinen, joka ei sovi tavallisen käärmekuusen raameihin käärmekuuset eivät yleensä kasva kovin kookkaiksi. Kultakuuset, kuten kaikki erikoismuodot, ovat luonnonoloissa yksilöitä ja siksi ainutlaatuisuutensa takia suojeltavia.. Sen lyhyet mutta tuuheat oksat sojottavat suoraan sivulle, ja puu on kuin pipetinpesuharja. Puun nimeksi sopisi paremmin vaikka riippakuusi tai ritvakuusi. Asiasta ei kannata kiistellä, sillä vain pieni osa muodoista on kirjoissa ja kansissa. Oksattomassa, hyvin haivinaisessa keppikuusessa ei ole oksia ollenkaan, vaan neulaset kasvavat suoraan rungosta. Metsäntutkimuslaitoksen metsägeneettisessä rekisterissä on eniten surukuusia ( 1 97 puuta), mutta toiset lähteet väittävät, että Suomen yleisin kuusen erikoismuoto olisi käärmekuusi lähes samalla runkoluvulla. Taannoin kävin katsomassa naapuripitäjän rauhoitettua "käärmekuusta". TEKSTI JA KUVAT: JAAKKO HEINONEN K otoinen metsäkuusemme saattaa olla aikuisena nelikymmenmetrinen jättiläinen tai puolen metrin korkuinen tiheäneulasinen tupas. Oksattomia ja alakuloisia kuusia Oksien muoto tai jopa niiden puuttuminen on antanut nimen monelle kuusimuodolle. Käärmekuuseksi on saatettu ristiä myös aivan outoja muot0ja. Käärmekuusessa oksat ovat haarattomia tai vähähaaraisia ja useimmiten kookkaat neulaset kasvavat ympäri oksaa. Tumma kuusimetsien meri ei vaikuta vaihtelevalta, mutta kaikki sen puut ovat yksilöitä, jotkut hyvinkin kummallisia. Aito pylväskuusi on niin ikään yllättävän haivinainen. Olen esimerkiksi tietoinen neljästä käärmekuusesta, joista yksikään ei liene tilastoissa. SUOMEN LUO NTO 12/99 :uLts1a Kultakuusi on parhaimmillaan todella erikoinen nähtävyys
Ihmisten samankaltaisuutta osoittaa, että surukuusen oksien malli on kaikkialla Euroopassa vedonnut melankolisiin tunteisiin. Onhan rotupuistossa esimerkiksi edesmennyttä Vanajan pitäjää 75 kirjavaneulaskuusen ja yhdeksän kultakuusen verran . Laakaja kampakuusen välimuoto on ehkä yleisin kuusemme malli. Esimerkiksi kultakuusi on nimeltään Picea abies f. Niiden oksien sivuhaarat roikkuvat alaspäin tasaisina kuin kamman piikit. Huomiota herättävät pallolatvakuuset ovat alunperin Somerolta ja sopusuhtaiset tuulenpesäkuuset Lopelta. Samanlainen laiheliini on surukuusi, mutta sen pitkät oksat riippuvat rungonmyötäisinä alaspäin. Muoto on vielä harvinaisempi kuin sikermäkuusi. Sen pienet sivuoksat ovat outoja sykeröitä. Kynttelikkökuusen vahvat oksat kaareutuvat ylöspäin ja antavat puulle hyvin muhkean leiman. abies f. Näin saatiin talteen 19 kuusen erikoismuotoa ja samalla palanen Suomen historiaa. Sikermäkuusta muistuttavan kähäräkuusen pikkuoksat ovat kiharia. Verhokuusi on kokemukseni mukaan metsän paras sateenpitopuu. Vähän tupsukasoksainen harjakuusi on jo harvinaisempi. Kampakuusen suuntaan muotoutuneita puita näkee yleisesti, mutta aito kampakuusi on paljon harvinaisempi kuin surukuusi tai käärmekuusi. Erikoismuodot tallessa Imatralla S toraEnson mailla Imatralla on kuuden hehtaarin kokoinen rotupuisto, jossa on koottuna kotimaisen kuusen eri muotoja. Erikoiset puut monipuolistavat metsäluontoamme, ja ne tulisi säästää hakkuissa tulevienkin sukupolvien kummasteltavaksi . Varttaminen onnistui hyvin, sillä reilusta 3500 taimesta vain 32 kuoli istutuskesänä. 0204 612 1] on Imatralla myös erikoispuukokoelma männystä, Suomen suurin lehtikuusen siemenviljelmä ja muun muassa komea hybridihaavikko. Käärmekuusessa on vain vähän oksia ja nekin ovat harvaan haaroittuneita. Olen tavannut pari kertaa myös kuusen, jonka oksat sojottavat SUOMEN LUONTO 12/99. Kuusen erikoismuotojen tieteellisissä nimissä muodon nimi kertoo puun ominaisuuksista. ALICE KARLSSON StoraEnsolla (puh. Puistoon kerättiin kaikki silloin tiedossa olevat kuusen erikoismuodot eri puolilta Suomea. Verhokuusen suojiin on hyvä puikkia sateelta suojaan. Jonnekin nauhakuusen ja harjakuusen väliin sijoittuu sikermäkuusi. Siirto tehtiin varttamalla. Puiston kauneimmat puut ovat mielestäni hienostuneet riippakuuset, joiden pikkuoksat kimaltelevat kostealla säällä kuin hopeanauhat joulukuusessa. Sen oksat ovat yleensä suoria, sivuhaarat kasvavat ympäri oksaa ja ovat kovin lyhyitä. Sen sijaan nauhakuusen alla on sateella kuin pellolla. Rotupuisto on geenipankki, jonka Enson kaukonäköinen metsänhoidon päällikkö Tauno Turunen perusti 1960-luvun lopussa. Riippakuusia on rahdattu rotupuistoon muun muassa Ruovedeltä, Askolasta ja Muuramesta. Viheriöivät tapionpöydät on tuotu Suomusjärveltä. Lisäksi kultakuusia on Nurmijärveltä, Lempäälästä , Pieksämäeltä, Pielisjärveltä ja Viitasaarelta. Näiden matalakasvuisten kuusten ajateltiin ennen olevan metsän kuninkaan Tapion pöytiä, joille ihmiset kattoivat ruokaa ja juomaa. Puiden erikoismuotoja on myös Lopella Metsänjalostussäätiön Haapastensyrjän rotupuistossa (09) 350 5 140 ja Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun puulajipuistossa (015) 730 220. Puistoon on tuotu kuusia 50 paikkakunnalta, pohjoisimpana Pello, josta on matkannut Imatralle 59 purppurakuusta. kultainen ja purppurakuusi on P. Laakakuusen oksat ovat lyhyehköt, ja nimen mukaisesti pikkuoksat kasvavat lähes laakatasossa. Hieman erilaisia sikermäkuusen muotoja tunnetaan parikymmentä Etelä-Suomesta. Aito kampakuusi on tavattoman koristeellinen. Kampakuusen oksien sivuhaarat roikkuvat alaspäin kuin kamman piikit. Siinä emopuun oksa ympätään tavallisen kuusentaimen latvaan, joka jatkaa kasvuaan vartetun oksan geenistön ohjailemana. Sen hieman notkolla olevista oksista riippuu pitkiä, haarattomia sivuhaaroja kamman piikkien tapaan. Ketunhäntäkuusikin olisi sille aika hyvä nimi. Myös kampakuuset ovat näyttäviä. aurea. Verhokuusi pitää sateen Verhokuusessa on surukuusen tapaan riippuvat oksat, mutta ne leviävät etäämmäksi rungosta. cruenta, veren värinen
Patakuusi on tapionpöydän lähimuoto. Pari yksilöä on tiettävästi ainakin joskus kasvanut Hikiällä. Heinäseipäitä ja pöytiä Kuusen kääpiömuodoista kummallisin lienee tuulenpesä, jonka on saanut aikaan kasvusilmussa tapahtunut mutaatio. Löytöjä on usein vain pari kolme koko Suomesta. Sinineulaskuusi on puolestaan huippuharvinainen. Itsenäisistä kääpiömuodoista ehkä hauskin on kääpiökuusi. Pesäkuusi on leveän pallomainen, tiheä ja päältä kovera linnunpesän tapaan. Hän asuu Koski TL:ssä. Nisäkuusessa rungon alaosan oksat lähtevät usein nisämäisistä paksunnoksista, mikä antaa puulle sananmukaisesti muodokkaan leiman. Syyläkuusen muhkut ovat samantapaisia, mutta "tautisemman" näköisiä ja useimmiten oksattomassa rungossa. joskus mutaation aiheuttama poikkeuksellinen kasvu voi yllättäen normalisoitua, ja tuulenpesän yläpuolinen osa jatkaa kasvuaan tavallisen kuusen tapaan. Ehkä selitys on ilmastossa, mutta varmuutta asiaan en ole saanut. 25. Kirjoittaja on luontoharrastaja ja -kuvaaja. Minä lisäisin listaan löytämäni suomukuusen, jonka kaarna lohkeilee kalansuomujen lailla. Runkoihmeet Suomessa on mukurakuusia, kaamakuusia, syyläkuusia, nisäkuusia, kierrekuusia, pärekuusia ja kyhmykuusia. SUOMEN LUONTO 1 2/99 Mukurakuusen tuntee mukuroista, jotka ovat yleensä rungossa. Sen neulasten väri vaihtelee vihreästä vaaleankeltaiseen. Purppurakuusi on kultakuusta paljon harvinaisempi. Tämä pöytäkuusi muistuttaa kumollaan olevaa pataa. Mattokuusella ei ole välttämättä lainkaan runkoa vaan oksat työntyvät suoraan juurenniskasta joskus neliömetrien laajuudelle sammalten tai jäkälien seasta. Purppuraeli mansikkakuusi, jonka uudet versot ovat punaisia, on kultakuusta hätäisempi muutoksessaan tavallisen puun näköiseksi. Kun versot ovat vihertyneet, puuta ei erota naapureistaan. Värimuodot haluttuja koristepuiksi Tunnetuin kuusten värimuunnos on kultakuusi. Eräs kuusemme erikoismuoto on myös jättikuusi. Tiedän kultakuusen, jonka versot eivät kaikkina keväinä ole edes näytteeksi keltaiset, mutta seuraavana keväänä puu saattaa taas loistaa kuten kultakuusi voi. Useimpien mallin ymmärtää jo nimestä, vaikka nimien alle saattaa kätkeytyä melko laaja valikoima erinäköisiä puita. juuriston suojaaminen auringon paahteelta on ollut niille tähdellisempää kuin oksan kääntyminen latvaksi. Nimenä hyvin tunnettu tapionpöytä eli pöytäkuusi on latvaton, enemmän tai vähemmän tasainen oksamuodostelma lyhyen rungon päässä. Monet erikoiset kuuset ovat hävinneet hakkuissa ja muissa metsätöissä. T uulenpesistä voidaan varttamalla saada koristepuita, mutta niiden käpyjen siemenistä voi yhtä hyvin kasvaa tavallinen kuusi. Kyhmykuusella paksunnokset ovat huulimaisia. Monilla mattokuusilla on alun alkaen ollut jonkinlainen pystyrunko, joka on kuollut tai katkaistu. Hallanaroilla paikoilla, esimerkiksi syvissä ja avonaisissa purolaidunlaaksoissa, toistuvat kevätkesän hallat voivat muovata pienistä kuusista tiheitä tupaskuusia, mutta nämä "tekomuodot" yleensä toipuvat ennalleen parempien kesien myötä. Se saattaa vanhanakin olla vain puolimetrinen, tiheäneulasinen pallo tai kartio. Kenellä hyvänsä on mahdollisuus löytää aivan tuntemattomia muotoja, joille voi nimenkin keksiä itse. Tiedän myös kohtuullisen tukkipuun, jonka vain yksi oksa on "kultainen". Siihen törmää yhtä harvoin kuin kirjokuuseen, jonka voi erottaa muista puista joskus vielä talvellakin. Niitä on luetteloitu Eteläja KeskiSuomesta viitisenkymmentä, mutta siinä eivät suinkaan ole kaikki maamme kultakuuset. Alaoksat ovat lähteneet kasvamaan sammalia pitkin sivusuunnassa. Siilikuusi on pesäkuuselle hyvin läheinen muoto, mutta se on hidaskasvuisempi, tiheämpi ja puolipallomainen. Usein se on jotenkin kerroksisen näköinen. suorina viistosti ylöspäin. Se muistuttaa alaspäin kaartuvine oksineen kumolleen käännettyä pataa. Muinoin monet tapionpöydät palvelivat uhripuina, mistä muodon nimikin saattaa olla peräisin. Mukuraja kaarnakuusta lukuunottamatta kuusen runkojen erikoismuodot ovat harvinaisia nähtävyyksiä. Kultakuusen uudet versot ovat vaaleantai kullankeltaiset, eräissä puissa väri säilyy vain jonkin viikon, toisissa koko kesän talveen saakka ja joissain erikoisissa yksilöissä jopa kolme vuotta. Tupaskuusien ulkonäkö ja varsinkin koko voi vaihdella, mutta hahmoltaan ne muistuttavat jonkin verran heinäseivästä. Tämä yksilö on jo kaadettu. Nimeä puulle on ole vielä keksinyt
Tuohon aikaan oli Vihdissäkin tukkikämppiä, joissa metsurit asuivat koko talven. Tulemme kapealle Kellosalmelle, joka erottaa Virmailansaaren mantereesta. Vanhemmat työskentelivät maaja metsätaloudessa. Kun ihmisiä siirrellään Usko ja Heikki syntyivät 1930-luvulla monilapsiseen perheeseen. Silloin oli tie mutkainen ja kyyti kylmää. Matkalla tulevat mieleen veljeksiltä kuulemamme muistelot, kuinka he 1960luvulla ajoivat mopoillaan Vihdistä Padasjoelle. Joitain vuosia sitten tässä vielä ajoi lossi, nyt sen tilalle on tullut penkereineen tylysti maisemaa halkova silta. Usko ja Heikki asettuivat 1 960-luvun alussa Vihdin Otalammelle. Tie muuttuu yhä soukemmaksi, ja sitten 26 SUOMEN LUONTO 12/99. Joskus ihmisellä voi olla sisua, omaa tahtoa ja onnea. Heidän elämäntaipaleensa on kuvaava esimerkki siitä, kuinka markkinavoimat heittelevät paikasta toiseen työvoimaa, ihmisiä. Hän sai lunastettua tontin, rakennettua mökin ja ryhtyi ammattikalastajaksi. Silloin hän voi elämällään muodostaa väestövirroille pienen akanvirran. Päijänteen jää pilkottaa silloin tällöin metsän takaa. R ouvisen veljekset ovat alkujaan kotoisin Pohjois-Karjalan eteläosasta, T ohmajärveltä. Mökki louhikoiden takana Jo mantereenpuoleiselta Padasjoelta huomaa, kuinka iso Päijänne onkaan. Ehkäpä tältä ajalta johtuu veljesten rakkaus luontoon. Samoihin aikoihin vanhin, jo edesmennyt veli oli perheineen työskennellyt maaja karjataloudessa Padasjoen Virmailassa. Traktorien ja moottorisahojen yleistyminen johti sodan jälkeen tunnettuihin muutoksiin maataloudessa, joiden seurauksena paljon väkeä alkoi virrata muihin töihin Etelä-Suomeen. Vielä jokunen kilometri mutkaista ja etenkin mäkistä soratietä. Lähdemme katsomaan paikkaa, joka nykyään on päätynyt Heikille ja Uskolle. He kertovat, että tuolloinen metsätyö hevosineen ja ensimmäisine moottorisahoineen oli vielä melko lempeää maisemalle. Parina talvena he työskentelivät metsureina Valtion Polttoainekeskuksen halkosavotalla Kuuslammen eteläpuolisissa metsissä, niissä jotka nykyisin kuuluvat Nuuksion kansallispuistoon
Avannot ovat niin ohkaisessa jäässä, että tarvitaan vain lapion kopautus ja pääsemme käsiksi verkkoihin. Kylvyn päälle hörpimme siideriä ja omatekoista mehua. Juuri nyt noukkivat viherpeipot laudalta hangelle langenneita siemeniä. Usko rupeaa laittamaan poronkäristystä. T eepöydästä näkee pihalle, jota hallitsee lintujen ruokintapaikka. Kova tulva voisi paljonkin supistaa niiden alaa. Likellä kohoavat jylhät Suurmäenvuori ja Laviosvuori. Vihdin Otalammella oli kolme kauppaa, kahvila, posti ja rautatieasema. Täällä vallitsee jäällä vaeltajien rehti seurallisuus. Joskus harvoin kuulemma pyrähtää pihaan pyrstötiaisparvi. 27. Pilkkimies tulee juttelemaan. He ovat purkittaneet melkoisen määrän taimenja siikasäilykettä itse pyydystämästään kalasta. Eivätpä Rouvisen veljekset huonoa elinympäristöä ole valinneetkaan, vaan luonnollisen ja avaran, heidän itsensä kaltaisen. Taas kopautamme lapiolla jään rikki avannosta ja kiskomme verkot ylös. Eivät liioin tupakoi. Veljekset kertovat, kuinka ahkerasti käydystä kalastuspaikasta lopulta tuli koti. Maaltapako korostaa eräkulttuuria Jäiseltä Karvalinlahdelta aukeaa häikäisevä näköala Päijänteen ulapalle. Kovin kaukana eivät ole Savon kiviset pellotkaan. Jää hohtaa aamuauringossa Aamulla lähdemme minnekäs muuallekaan kuin järvelle. Jäästä törröttää reimareita, ja saarten rannoissa näkyy valkeaksi kalkittuja kummeleita suunnanottoa helpottamassa. Silloin täällä tapaa vain heitä, jotka ovat liikkeellä asumisensa, työnsä, ruokansa tai luonnonrakkautensa tähden. Hyvin tärkeänä he pitivät itsensä kehittämistä. Oikeastaan, kun tarkkaan katsoo, siintää jäisen selän takaa idässä entisen Mikkelin läänin ranta. Niin tapahtuukin. Heikki puolestaan oli varastotöissä Lohjan Muijalassa. Mutta toisin kuin monet intohimoiset Päätalon harrastajat, veljekset lukevat myös runsaasti muuta kirjallisuutta. Mutta talvisaikaan tämä ympäristö tuntuu olevan aidoimmillaan. Koko ajan pyörii mielessä, että kohtapuoleen lähdemme kalastamaan. Rannoilla näkyy seudun kivisyys, usean kuutiometrin pultereita pilkistää lumesta enemmän kuin jaksan laskea. Vieressä ovat haavistoa kasvavat alavat Lehtisensaaret. Vihdissä Usko työskenteli löyhkästään kuuluisassa tehtaassa, joka valmisti teurasjätteistä erilaisia perusrasvoja. Saamme teetä, emmekä mitä tahansa, vaan semmoista, jonka yrtit veljekset ovat itse kasvattaneet ja kuivattaneet. Olutta ja vahvempia alkoholijuomia veljekset eivät juurikaan käytä. Kylpyyn mennessämme kuulemme yhden hiljaisen maiseman harvoista äänistä: korkealta kantautuu potkuriturbiinien vaimea jyminä. Oikeastaan kyse on vanhasta luontaistalouden elämäntavasta, joka joiltain osin veljeksillä säilyi elossa. Sen ainekset ovat muisto lnarinreissusta. Tällä kertaa kävelemme metsäteitä Höyssalmen jäälle. Jossain hyvin kaukana Asikkalan suunnassa liikkuu mustana pisteenä moottorikelkka. Hämeenlinnalainen tulija, jo ikämies, kertoo omista kokemuksistaan valkoisella lakeudella. Täällä jutellaan luonnosta, historiasta, politiikasta ja kirjallisuudesta. Maaseudulla asuminen on vähentynyt, monet kulkijat saapuvat Lahdesta, Hämeenlinnasta tai vähintäänkin kirkonkyliltä. Siihen nähden ei Padasjoki tunnu oleellisesti syrjäisemmältä paikalta, myös Uudenmaan maalaiskylillä menee huonosti. Usko ja Heikki kävivät pariinkin kertaan KeskiAasiassa. Se on lopultakin sangen perinteistä omavaraista ruokataloutta, joka meillä Suomessa on aika pahasti jäänyt unhoon, mutta on vielä esimerkiksi Venäjällä tavallista. Tunnelma on miellyttävällä tavalla järkiperäinen. Jäällä ihastelemme Päijänteen maisemaa. Kuusamoonko siellä lennetään tyynen pimeyden ylitse. Sitä löytyy venäjänkielen oppikirjasta Madeiran kasvikuvastoon ja intialaisista romaanisuomennoksista virolaisen Juhan Smuulin matkakirjaan Antarktiksesta. Padasjoen luonto ja kalavedet kumminkin houkuttelivat puoleensa, mopedit olivat vaihtuneet Moskvitshiin. Matkalla saamme kuulla, että hauet ovat kovia syömään muikkuja. Takavuosina tehtiin edullisia seuramatkoja Neuvostoliittoon. Jos lossi yhä toimisi, kantautuisi pimeään iltaan joskus kaukaa sen dieselmoottorin hörähdys. Tosin veljekset näyttävät, ettei olla suinkaan tuoreen kalan varassa. Veljesten hyllystä löytyy paljon Kalle Päätalon tuotantoa, jonka he tuntevat erittäin hyvin. olemme puolitoistakerroksisen talon pihalla metsäaukion keskellä. Nämä Päijänteen kulmat ikään kuin palaavat maatalouskulttuurin piiristä takaisin erämaisemaksi, kalastuksen ja eränkäynnin perukoiksi. Tulee haukia ja isohko made. Veljekset ovat jotenkin kasvaneet ekologiseen elämäntapaan ryytimaineen, kalastuksineen ja kompostointeineen.. Huomenna siis syömme kalaruokaa. Veljekset tulevat portaille vastaan. SUOMEN LUONTO 12/99 Semmoisia kilpailun ja yhteistyön luonnehtimia ihmissuhteita on Päijänteen jäillä solmittu vuosituhansien ajat. Niin vain ei käy; Päijänteen pintaa säännöstellään kovaotteisesti, monin keväin vesi on niin alhaalla, että jää on notkolla ja rannoilla se kohoaa viistoon isojen kivien kannatuksessa. Tämäkään paikka ei ole saanut olla ilman matkapuhelinmastoa, semmoinen törröttää hieman sivumpana Vaahtervuorella. Kylpy pimeän keskellä Illalla on saunan aika. Arjen ekoelämää Usko ja Heikki muistelevat nuoruusvuosiaan. Veljekset olivat säästäväisiä nuoria miehiä eivätkä panneet rahojaan älyttömyyteen. Suvella täällä on enemmän elämää, mökkiläisiä, veneilijöitä ja laivoja. Juuri nyt ei ole minkään kalan kutuaika, mutta toki nousee ahvenia, särkiä ja pari haukea. Tavaksi jäi kuunnella ahkerasti radiosta esitelmiä, sieltä ja televisiosta seurattiin ainakin saksan, venäjän ja italian kielen kursseja. Veljeksillä on paljon tuttuja, jotka he tuntevat nimenomaan jäältä, eivät muista yhteyksistä. Siellä heihin teki vaikutuksen erityisen mantereisiin oloihin soveltunut luonto. Nyt ei satu olemaan se hetki. Nyt kaikesta on jäljellä vain yksi kauppa. Pitkälle syksyyn heillä piisaa oman puutarhan ja pienoisen kasvihuoneen antimia perunoista aroniahilloon ja piparjuurista tomaatteihin. Toisinaan tulee mateita, taimenia ja kuoreita, harvemmin kuhia ja simppuja. Saunassa kuullaan vielä toinenkin liikenteen ääni, päivän ainoa henkilöauto ajaa seinän vieritse kylätietä pitkin kohti Höysniemeä. Luonnonsuojeluliikkeellä ei heidän kohdallaan ollut paljoakaan hereille ravistelemista, päinvastoin Usko ja Heikki hyvinkin kelpaisivat esimerkeiksi arjen luonnonläheisyydestä. Toisaalta kalamies saa määrällisen menetyksen laadussa takaisin: muikulla ravittu hauki maistuu paremmalta kuin särkiä syönyt
Jo peltojen poikki porhaltavalta valtatieltä näkee, että alue on suomalaista maaseutua tyypillisimmillään. Erityisen lähellä häMika J. Rossipermannot vähissä Maalaismaisema ja sen eliöstö ovat muuttuneet monella tavalla toisen maailmansodan jälkeen: niityt ja laidunmaat, avo-ojat sekä. Harakoiden kuvaaja saa kykkiä piilossa tovin jos toisenkin, nokkelat frakkiniekat kun huomaavat ihmisen jo kaukaa ja pyrähtävät nauraen lentoon. Myös kylän maisemassa ja elämänmenossa tapahtuneet muutokset ovat tuttuja joka puolelta maata. häntä kiinnostavat perinteisten maataloustöiden ja niiden tekijöiden tallentaminen. "Ennen vanhaan vitjat puitiin heittämällä niitä riihen päästä toiseen. Työtä nopeuttamaan tuli kaski kaudella yleistynyt viskuumylly, joka on ensimmäisiä maataloudessa käytettyjä koneita", Nieminen selvittää. Metsuri ja luontokuvaaja Mika J. Niistä yksi on viljanpuinnissa käytetty viskuumylly. Niemisen kameran etsin onkin tavoittanut monia kappaleita elämäntavasta, jota ei kohta enää ole. Orava löytää hyviä pesäpaikkoja vanhasta riihestä, jonka seinustalla lepää ehta viskuumylly. Nieminen, 29, on asunut Leppälahdessa polvenkorkuisesta ja kuvannut kotikylänsä maisemia yli kymMetsurina työskentelevä menen vuotta. J yväskylän maalaiskunnassa, pitkulaisen Leppäveden ja metsäisten mäkien sylissä lepää pieni Leppälahden kylä. Rossipermannot ovat väistyneet nykyisten tiiviiden perustusten ja lattioiden tieltä, joten metsähiirillä ja monilla muilla pikkueläimillä on entistä vähemmän suojaisia pesimiskoloja. Nieminen on alati nen sydäntään ovat vanhan kulttuuläheisessä yhteydessä riympäristön linnut, mutta yhtä lailla luontoon. Vanhakantaisesta maataloudesta, jossa työt tehtiin ruisleivän ja kaurapuuron voimalla, on enää jäljellä kourallinen ikääntyviä omavaraisviljelijöitä, rapistuvia riihiä, navettoja ja latoja sekä perinteisiä työvälineitä
Kun viljaa pidettiin avoimessa talvisäilössä, myös keltasirkkuja näkyi nykyistä useammin. Satotaso on Suomessa sen verran heikompi kuin etelämpänä Euroopassa, että tuontituotteiden hintojen kanssa ei voida kilpailla ilman nykyistä voimakkaampaa kansallista tukea. Nyt muistona on vain pellossa lepäävä vanha kolipyörä, jonka päälle on lennähtänyt närhi, yksi Mika J. SUOMEN LUONTO 12/99 Leppälahdessa voi vieläkin nähdä, miten viljat kuivataan seipäillä ja tuodaan traktorivanhuksella pihaan puitaviksi. Eräs leppälahtelainen vanhemman polven edustaja muistaa ajat, jolloin kylässä oli jopa peltopyitä. "Kuluttajalla on tässä sanansa sanottavana: halutaanko kotimaisesta ruuasta maksaa hieman enemmän kuin tuontitavarasta?" Nieminen kysyy. Ne tarjoavat kuitenkin erinomaisia pesimisja ruokailupaikkoja monille linnuille ja nisäkkäille. Leppälahden alueellakin on enää kaksi toimivaa maatilaa, 30 hehtaaria kumpikin. Vielä 1 960-luwlla jokaisessa Leppälahden talossa oli hevonen ja kärryt. Sen sijaan lihaja viljatuotanto hiipuu kuin hiillos. Myös pääskyt tuntuvat menestyvän nykymaisemassa, sillä ne pesivät mielellään uusienkin talojen räystäiden alla. Rossipermannot eli maasta kohollaan olevat täytepohjaiset lattiat ovat niin ikään harvinaistunutta perinnettä. Hiiret ja myyrät vilistävät latojen alla, lepakot ja nokkosperhoset odottavat kevättä kattopäreiden suojissa, närhet lehahtavat rääkyen syksyisiin pihoihin, ja keltasirkut popsivat jyviä navetan vierestä vastasataneelta lumelta. Hän ennustaa, että tulevaisuudessa Leppälahdessa säilyy jokunen maitotila, koska maito ei pysy tuoreena, jos se tuodaan kaukaa. "Kerran kotona riihen nurkalta pölähti lentoon ainakin sata keltasirkkua", mies muistelee. Maalaismaiseman muutosta pidetään useimmiten kielteisenä kehityksenä, mutta ainakin yhdessä asiassa se on ollut eduksi: lisääntyneen siisteyden ansiosta Leppälahdessa ei enää vilistä rottia entiseen malliin. Mika Nieminen kertoo, että perhoset ovat Leppälahdessa lisääntyneet 1980-luvulta pientareiden myrkyttämisen loputtua, joskin aiempina vuosikymmeninä perhosia on ollut nykyistä enemmän. Niemisen suosikkikohde.. Yhteiskunta muuttuu, mutta siitä välittämättä kyläluonto jatkaa elämäänsä. Maatilojen joutsenlaulu jos vanhakantainen maaseudun elämäntapa on siirtynyt historiaan, samoin näyttää käyvän pitkälti myös nykyaikaiselle maataloudelle. Niemisen mukaan ne jäävät yhdessäkin EU:n kannattavuusrajan alapuolelle. Sitä vastoin oravat ovat vähentyneet vanhojen rakennusten mukana. ladot ja aitat ovat vähentyneet romahdusmaisesti
Sen jäsenet järjestävät pääkaupunkiseudulla muun muassa ajo-opetusta yritysasiakkaille. Formularadan lisäksi alueelle on suunnitteilla muun muassa teknologiapuistoja messukeskus. Luonto moottorip Kirkkonummen Pikkalaan puuhataan jättimäistä hanketta nimeltä Finlandia Ring. Myöhemmin on tarkoitus perustaa erillinen Finlandia Ring -sijoittajayhtiö. Kirkkonummen puo32 SUOMEN LUONTO 12/99. Se sijoittuu osittain Siuntion kunnan puolelle ja Nokian omistamalle maalle. JARMO PASANEN H anketta vetää Advantage Group -niminen muutaman hengen liikemiesporukka. Kirkkonummen kunnanhallituksen työryhmän selvityksen pohjalta suunnittelua kuitenkin jatketaan Hangontien ja T urunradan väliselle 6080 hehtaarin alueelle. Alunperin Finlandia Ringille kaavailtiin peräti 140 hehtaarin alaa
Erityisesti iltapäivälehdet kertovat formulamiesten jokaisesta liikkeestä. Ympäristölle vähemmän haitallisten ajoneuvojen kehittely on vain Arhon heitto, sillä yritykset päättävät itse, millaista toimintaa ne lähtevät harjoittamaan. Liikenneturvan tutkimuspäällikön Sirpa Rajalinin mukaan suomalaiset henkilöautoilijat ovat 1990-luvun puolivälistä lähtien muuttaneet ajotapaansa aggressiivisemmaksi, ja liikenteessä myös otetaan riskejä entistä enemmän. Tulokset lienevät yleisestikin suuntaa antavia. Moottoriurheilun liepeillä leijuu kerskakulutuksen kitkerä käry. "Suunnitelmat aloitettiin jo ennen Häkkisen ensimmäistä maailmanmestaruutta. Kirkkonummen elinkeinojohtaja Jouko Lahtinen sanoo, että alustavasti mukaan näyttäisi lähtevän sen verran vakuuttavia yrityksiä, ettei kunnan kannata tyrmätä hanketta heti kättelyssä. Vauhtihullujen esimerkki vaikuttanee myös tavallisiin autoilijoihin, joilla ei ole toivoakaan päästä virallisille kilparadoille. MTV3 noteerasi Ferrarien alustavan hylkäämisen Malesian osakilpailussa ylimääräisten uutisten arvoiseksi. Haaveissa on myös ulkoilma-areena, jossa voitaisiin pitää konsertteja. "Ei pelkkä formularata" Advantage Groupin nokkamies Alec Arho on närkästynyt siitä, että Finlandia Ring on leimattu pelkäksi formularadaksi. Sen saaminen Suomeen olisi hyvin epätodennäköistä, vaikka sitä haluaisimmekin. "Mutta ei siitä voi täysin vaietakaan. Maailmalla on jonossa monia talousmahteja", Arho vakuuttaa. Kokonaisuus tosin rakentuu vahvasti moottorien pärinän ympärille. tuneista ajopeleistään, luovat illuusioita turvallisuudesta", Rajalin arvioi. Emme myöskään havittele radalle mitään F] -osakilpailua. Vuosikymmenen alussa Liikenneturva teki Tampereella tutkimuksen, jossa nuorten moottoriurheilijoiden todettiin aiheuttavan enemmän kolareita kuin tavalliset ajokortin hankkineet nuoret. Odottaisin toimittajilta kuitenkin enemmän kriittisiä näkökulmia sen suhteesta muuhun yhteiskuntaan." Moottoriurheilua arvostellaan lähinnä vain yleisönosastoissa. Helsingin yliopistossa hyväksyttiin viime vuonna Heli Vaarasen pro gradu -tutkielma, jossa todettiin, että erityisen kolarialttiit nuoret miehet poimivat idolinsa usein autourheilun maailmasta. Symboliarvo on pahin ympäristöhaitta Moottoriurheilu saa mediassa paljon tilaa. Normaalinnäköiset ralliautot tarjoavat samastumista, ja formulakolarit, joissa ajajat nousevat ehyinä murskaanHybridi· ja sähköautojen testausta. Onko kyseessä räikeä kielipeli, jolla ympäristöväki saadaan hankkeelle myötämieliseksi. Kyseessä lienee "Hjallis Harkimo -konsepti", jossa myydään tapahtumia ja vuokrataan oikeuksia. "Hankkeen ydin on nimenomaan paikan yritystoiminnassa. Hänen mukaansa rata on vain yksi pieni osa kokonaisuutta. Moottoriurheilijoita rangaistiin useammin myös muista liikennerikkomuksista. Muun muassa tunnetun ralliautoilijan Marcus Grönholmin isä ja hänen kartanlukijansa saivat takavuosina surmansa törmätessään pimeällä tiellä hiekoitusautoon. Mutta onhan Suomi tunnettu maailmalla nimenomaan autourheilun vuoksi, joten imagoarvoa ei kannata väheksyä", Arho kuittaa. Mieluummin minäkin ajaisin niillä kuin bensiiniautoilla, mutta jollakin on liikuttava", Arho sanoo. iston vetonaulana J oskus väitetään, että moottoriurheilijat ajavat lujaa vain kilpailuissa. SUOMEN LUONTO 12/99 leinen ala on kunnan hallussa, ja se on yleiskaavassa merkitty teollisuusalueeksi. Rallikuskien harjoittelu yleisillä teillä on epäilemättä tavallisempaa kuin myönnetään. Siviililiikenteessä heidän uskotaan liikkuvan esimerkillisesti. Teemu Selänteen rallikohellus pääsi viime kesänä julkisuuteen. "Alueelle kaavaillaan tuotekehittelykeskusta, jossa voitaisiin testata esimerkiksi hybriditai sähköautoja. "Työpaikat ja verotulot ovat kunnalle tärkeitä, mutta eivät niin tärkeitä, että kunta olisi valmis ottamaan vastaan mitä tahansa. Kytkös moottoriurheiluun on vaikeammin todistettavissa, mutta sen suuntaisia viitteitä näkyy. Hufvudstadbladetin päätoimittaja ja ympäristötutkija Erik Wahlström on sitä mieltä, että moottoriurheilusta kohistaan sen merkitykseen nähden liikaa. Aiemmin osin samat ihmiset olivat puuhaamassa moottorirataa Espoon Ämmässuolle, mutta homma pitkittyi lähialueen asukkaiden vastustuksen takia. Kritiikissä keskity33. "Taloudellinen nousukausi lisäsi autoilua, kiirettä ja kovempia arvoja. Onko kansallinen moottoriurheiluhurmos valjastettu nyt vauhdittamaan hanketta. Arho ei paljasta tarkasti sitä bisnesideaa, jolla Advantage Group aikoo Finlandia Ringistä hyötyä. Ringille olisi tulossa teknologiapuiston ja messukeskuksen lisäksi muun muassa ajoneuvojen testausta ja ajokoulutusta. Finlandia Ringin ympäristöllisenä tavoitteena va1tetaan kuitenkin olevan "ajoneuvoteknologiaa kehittämällä ja kuljettajia kouluttamalla kehittää ympäristöä kunnioittavampia tapoja, tuotteita ja arvo1a
Yksittäisen kilpailun, tai koko moottoriurheilun, suorat ympäristövaikutukset ovat sittenkin marginaalisia tai lähes merkityksettömiä", Wahlström arvioi. ja hyöty on silti kyseenalainen. "Polttomoottorille pitäisi löytää vaihtoehto. Jyrki Karkinen käy junalla Helsingissä työssä. En usko, että rata vetäisi uusiakaan muuttajia", Anu lisaa. "Pahinta olisi, jos Finlandia Ring rakennettaisiin, ja se kaatuisi kunnan niskoille. "Selkeitä ongelmia ovat muun muassa Pikkalanlahden saaristoon kuuluva melu ja lisääntyvä liikenne. Mutta sen seuraaminen on oikeaan ralliin verrattuna vähän samaa kuin jos stadionilla olisi yleisurheilun MM-kisat ja viereisellä kentällä harjoittelisivat juniorit", Erola vertaa. Moottoripuiston sijaan Karkiset kaipaavat julkisten kulkuyhteyksien kehittämistä. Esimerkiksi aurinkovoimalla kulkevien autojen kehittely voisi saada lisäpotkua, jos niillä kilpailtaisiin enemmän ja ne saisivat myös mediassa sijaa." Moottoriurheilun markkinavoimat nojaavat kuitenkin tupakan ohella vahvasti polttomoottorija öljyteollisuuteen. Mutta bussiyhteydet ovat kehnot, ja useimmiten ajan välin mopolla", hän kertoo. Pesola epäilee myös hankkeen taloudellista pohjaa. Moottorikilpailua voi hyvin vastustaa sillä perusteella riippumatta siitä, miten kauas pärinä kuuluu yhden päivän aikana." Ilta-Sanomien toimittaja Lasse Erola Kirkkonummelaiset Jussi Pesola (vas.). "Yrityksille sijainti on erinomainen, sillä Pikkalan satama, Hangontie ja junarata ovat vieressä. Mutta jos tavallisen ihmisen etu olisi päätavoite, parannukset saavutettaisiin murto-osalla niistä taloudellisista ja materiaalisista satsauksista, jotka moottoriurheilu nielee. Eri kysymys hänen mukaansa on se, tarvitaanko moottoriurheiluun liittyvää toimintaa ylipäätään. "jos se katsottaisiin välttämättömäksi, pitäisi etsiä täysin autio seutu, jonka luontoarvot olisivat köyhät. Ja luonnonläheisyys on valtti sekä yrityksille että asukkaille." Anu ja Jyrki Karkinen muuttivat lapsineen kolme vuotta sitten Helsingistä Pikkalaan nimenomaan luonnon takia. "Pois olisi lähdetty, jos hanke olisi toteutettu alkuperäisessä koossa. Näitä epäonnistuneita ratahankkeita ja hurjastelupuistoja on eri puolilla Suomea." myöntää, ette1vat moottoriurheilutoimittajat rasita päätään lajin yhteiskunnallisilla arvoilla. Hänen mielestään luonnon kannalta tuhoisaa on se, että Meikon luonnonsuojelualueelta Porkkalanniemelle johtava viimeinenkin tärkeä ekologinen käytävä menisi tukkoon. 'Tästä on viisi kilometriä Kirkkonummen asemalle. Jyrki Karkinen ja Anu Karkinen tutkailevat kartasta Finlandia Ring -suunnitelman laajuutta. Näitä opeteltuja taitoja kokeiltaisiin sitten liikenteessä", hän päättelee. Mutta siinä haitak34 Taustalla öljyjätit. Heidän puutalonsa oli kaavaillun laajemman Finlandia Ringin keskellä, mutta karsittu esitys siirsi alueen noin kilometrin päähän. 30 000 ihmisen yleisötapahtumat vaatisivat 20 hehtaarin parkkialueen, sillä moottoriväki ei käytä julkisia kulkuneuvoja", Pesola sanoo. Eikä uuden teknologian lanseeraaminen innosta toimittajia. Esimerkiksi lukkiutumattomien ABS-jarrujen piti vähentää kolareita, mutta kävi niin, että näillä jarruilla varustettujen autojen kuljettajat jättivät jarruttamisen Luonnon ja pärinän yhteinen vetovoima Alec Arho sanoo, että Finlandia Ring houkuttelee myös yritysten työntekijöitä Kirkkonummen vakituisiksi asukkaiksi. "Moottoriurheilu on viihdettä, josta monet pitävät. "Monte Carlossa käydään joka vuosi sähköautoralli. "Ehdottomasti haitallisinta on sen symboliarvo: moottoriurheilu levittää epäsuotavia kulutusja toimintamalleja, väärää viestiä maailmasta. Hän haeskelee itsekin Pikkalan lähettyviltä asuintonttia. Missään nimessä emme tulleet tänne kuuntelemaan moottorien pärinää. Ongelmatonta se ei ole missään." "Ja vaikkei moottorikilpailuja niin usein pidettäisikään, alueesta tulisi yritysasiakkaiden puuhamaa, jossa päästäisiin harjoittelemaan riskinottoa auton kanssa. Ympäristövaikutukset arvioidaan asianmukaisesti, ja lopulta hankkeen kohtalosta päättävät luottamusmiehet", Lahtinen lisää. Yritysasiakkaiden puuhamaa. Erik Wahlström soisi, että moottoriurheilu ottaisi näkyvän roolin ympäristöystävällisen autoteknologian kehittelyssä. Kirkkonummen ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Jussi Pesola pitää suunnitelmia monelta kantilta kyseenalaisina. tään usein vain yksityiskohtiin. "Yksi kilpailu aiheuttaa tietysti melua ja muita häiriöitä. si nousisi jälleen liikenne. "Se oli helpotus. Mutta vastustajien ei kannata etsiä väkisin esimerkiksi luontoperusteita, jos niitä on oikeasti vähän. Kyllä se kuuluisi myös uudelta alueelta, mutta ei sentään ihan kotipihalta", Jyrki sanoo. myöhäisemmäksi ja ulosja peräänajoja sattui yhtä paljon kuin ennenkin. Suunnitelmien mukaan alueelle sijoittuu kuitenkin semmoisia firmoja, joiden toiminta ei tuota ympäristölle häiriötä." "Valmistelu on niin alkuvaiheessa, ettei toteutumisesta voi sanoa mitään. Jos meidän pitäisi kirjoittaa ympäristöhaitoista, voisimme yhtä hyvin pohtia, miksi eläkeläiset lentävät veromarkoilla etelään." Uutta teknologiaa odotetaan Moottoriurheilua kiitetään siitä, että sen yhteydessä kehitetty tekniikka koituu tavallisen autoilijan parhaaksi. SUOMEN LUONTO 12/99. Liikennettä ja melua lisää. journalistien tulisi tuoda visiot julki. Porkkalanniemen lajisto jäisi siten muulta luonnolta eristyksiin
Kotiseutujen rappeutuminen tuo pohjoisen ja idän ihmisille henkistäkin kärsimystä, ja lisäksi on kyse kansantaloudellisesta haaskuusta. Suomenlahden kumpaisellakin rannalla elettiin jalkoihinjääjän elämää, kunnes Viro itsenäistyi. Uusimaa, rakastettuni HANNU NIKLANDER L audabunt alii, kehukoot toiset, sanoi roomalainen runoilija Ouintus Horatius Flaccus antiikin aikana ylistetyistä luonnonihmeistä. Tullaanpa Järvenpäähän Sotkamosta tai Somaliasta, ratkaisevaa on se, että sinne tullaan niin paljon ja niin nopeasti, ettei ehditä sopeutua edelliseen perinteeseen eikä tunneta alueen mikrohistoriaa. Mutta vain meillä Uudellamaalla ei Kainuussa, ei Ylä-Savossa eikä Keski-Pohjanmaalla koetellaan kantaväestön vastaanottohaluja. Molemmissa tapauksissa menetelmä oli sama: nuorta lisääntymisikäistä työvoimaa siirtyi parempien työtilaisuuksien houkuttelemana heille itselleen aivan uudelle alueelle. Näin Horatius karsi aikalaisten silmistä kotiseutusokeutta, hän opetti näkemään arvokkaana tavallisen ja arkisen. Seudun alkuperäinen perinne jää niin harvojen käsiin, ettei se enää välity. Viroon tuli venäläisiä, Uudellemaalle sisäsuomalaisia. Paitsi yhtä ja toista runoilemisesta, myös taitoa arvostaa ja varjella ominta ympäristöään. Puhumattakaan siitä, että maakuntamme luonto kärsii jatkuvan tienteon ja rakentamisen tähden. Siteeraan vielä toista runoa, Kaarlo Terhin Uusmaalaisten laulua: "Jäykkänä ja pystypäin, kuin luoto meressä, ajan aallokossa seisoo uusmaalainen kansa." Ajan aallokko voi olla se muuttoliike, joka pakkaa Uudellemaalle väkeä siinä määrin, että alkaa olla kyseenalaista, onko paljoakaan jäljellä tuosta T erhin uusmaalaisesta kansasta. Sen sijaan sulatusuunit eivät kulttuureja elätä, koska ne pian latistavat tulokkaat ja myös peittävät allensa alkuperäisen kulttuurin. Minusta se tuntuu varsin kohtuulliselta ajalta, vaikka valituksen tarkoitus on korostaa uusmaalaisten omahyväisyyttä. Kokeeko se muuttaneensa pohjoisesta Mäntsälään vain paremman puutteessa. Tulijoiden murteet elävät niin kauan kun Savossa ja Kainuussa on muutamakin puhuja jäljellä. Kruunumme kirkkainta helmeä, Uuttamaata, tahrataan yhä siivottomammin. Jo niin sanottaessa on menty mukaan ajatukseen, että suojeltakoon luontoa vain niillä alueilla, joita liike-elämä ei tarvitse. Kun vaikka Paltamoon on jo saatu tie, asuntoja ja kouluja, on järjetöntä rakentaa muutaman vuosikymmenen kuluttua samoille ihmisille vastaavat palvelut vielä Vantaallekin. Uudenmaan pienille paikkakunnille muuttajat valittavat, että jossain Myrskylässä tai Pusulassa on asuttava vähintään kaksikymmentä vuotta, ennen kuin kelpuutetaan paikkakuntalaiseksi. Surkutelkoot toiset kehitysalueiden kohtaloa, heidän huolensa on aito ja aiheellinen. Tällä SUOMEN LUO NTO 12/99 hetkellä viron kielen asema näyttää turvatummalta kuin Uudellamaalla ruotsin ja paikallismurteiden tulevaisuus. Taitaisi kuulu karjalainen vieraanvaraisuuskin loppua lyhyeen, jos sinne ruvettaisiin tuottamaan kymmenin tuhansin väkeä muualta. Horatiukselle tärkeintä oli rakkain: kotiympäristö Sabiinalaisvuorilla. juuri täällä kamppaillaan luonnonja maisemansuojelun etulinjassa. Mitä Horatius opettaa nykysuomalaiselle. Muukalaisuus ei oikeastaan liity kieleen eikä rotuun. Nykyisen asuinkunnan ympäristöllä ei niin väliä, mielessä kangastaa ainakin lasten pääseminen asumaan Helsinkiin ja kesäpaikka entisellä kotiseudulla pohjoisessa. Nähdäkseni Suomen luonnonsuojelun tärkein tämänhetkinen tehtävä on etelärannikolle suunnatun väestönsiirron hillitseminen tai mieluummin kääntäminen. Ongelma koskee myös suomenkielistä Uuttamaata vähintäänkin murteiden katoamisena. Virossa vinoutuivat kansallisuussuhteet. S uomen alueellista tasapainottomuutta on arvosteltu kehitysaluenäkökulmasta. Minua surettavat rintamaat, jotka eivät suinkaan hyödy muuttoliikkeestä. S uomenlahden molemmilla rannoilla oli 1 960-luvulta alkaen meneillään samanlainen prosessi, uuden väen nopea ja runsas asuttaminen. Mutta eivätkö Uudellamaallakin 7 Perinteisesti ruotsinkielisillä seuduilla kielisuhteet muuttuivat, enkä oikein ymmärrä millä perusteella Narvan ja Paldiskin venäläistyminen oli huonompi asia kuin Loviisan ja Espoon suomalaistuminen. En näe mitään etua siinä, että Uudellemaalle ruuhkautetaan yhä lisää väkeä sekä potemaan että tartuttamaan viihtymättömyyttä. En liioin näe perusteita sille väitteelle, että Uudenmaan luonto olisi vähemmän arvokasta kuin muun Suomen. 35. Tämä liittyy kielidiversiteettiin ja murremonimuotoisuuteen, mutta mitä tällä on tekemistä luonnon kanssa 7 Ei ole ympäristönkään kannalta samantekevää, onko alueella asuva väki vieraantunutta vai tunteeko se elävänsä kotikonnuillaan. Tällöin ei Mäntsälä tai muu uusmaalaisen välivaiheen kunta voita mitään. Juuri Uudellamaalla on tarjottavanaan muualla harvinaisempaa kulttuurimaisemaa
Mausoleumi kuuluu maailman sadan uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon. TEKSTI: ANNE KÄRKKÄINEN KUVAT: MARKKU TANO kuten 1800-luvun puolivälissä rakennettu kirkko, useita asuinrakennuksia ja aittoja. Se on ainoana Kemijoen varren karjalaiskylänä pysynyt ehjänä paradoksaalisesti hukuttamisuhan takia. Niin kuuluu Vienan Karjalassa vanha Paanajärven kyläkin, runsaan sadan kilometrin päässä Suomen rajasta itään. Paanajärven kylä on itäisin Vienan Karjalan paristakymmenestä jäljelle jääneestä runokylästä, jotka sijaitsevat Kainuun ja Koillismaan korkeudella. Voimala uhkaa viirr Paana·ärven kylä sinn· M illaisia tunteita herättäisi, jos maailmalle leviäisi tieto, että Taj Mahal aiotaan tuhota. Vielä on kylä kuivilla. Se on yhä elävä vienalaiskylä, joka on pitkään säilynyt syrjässä maailmaa yhtenäistäviltä kulttuurivaikutuksilta. Paanajärveläiset edustavat alkuperäiskulttuuria, joka yhä elää Vienassa. Aina 1 920-luvulle saakka vienalaiset eivät osanneet lukea tai kirjoittaa. Puuarkkitehtuurissa yhtyvät harvinaislaatuisesti karjalaiset ja venäläiset piirteet. Rakennuksia kunnostamalla pyritään siihen, että kylässä asuttaisiin vankasti eikä voimala-allas tuhoaisi sitä. Sieltä Elias Lönnrot keräsi kansalliseepoksemme ainekset. Kylässä on rakennustaiteen merkkipytinkejä, 36 Paanajärven kylää Kemijoen varrella Vienan Karjalassa on yritetty hukuttaa puoli vuosisataa . Sitä on aiottu hukuttaa jo puoli vuosisataa. He siirsivät omia kertomuksiaan, rikasta kulttuuriaan, suusanallisesti. lkielämää Mutta Paanajärvi ei ole pelkkiä rakennuksia. Kyläläiset noudattavat vieläkin luonnon rytmittäSUOMEN LUONTO 12/99. Kylän runsaat 50 taloa ovat sadan-kahdensadan vuoden takaisessa asussaan
He varustautuvat talven tuloon perinteisin keinoin. Rakentamista varten on perustettu uusi yhtiö, joka aikoo kääntyä Pietarin pankkiirien puoleen. Voimalan rakentaminen on Niemisen mielestä taloudellisesti järjetöntä. •.:.~ ..,-.,----":::-1. Voimala kummittelee Paanajärven kylän näivettyminen ja tuleva kohtalo liittyvät kylän halkaisevaan Kemijokeen ja Valkeakoskeen. Kahteen vuoteen rakentajia ei ole näkynyt, sillä urakoitsija teki konkurssin. Kylän uudisrakentaminen kiellettiin 1960-luvulla. \ SU.OMEN LUONTO 12/99 mista vastaan Nieminen on kuhmolainen Vienan kulttuurin ystävä, joka on ottanut runokylien elvyttämisen elämäntehtäväkseen. Sitä varten pitäisi rakentaa kilometreittäin patoa, jotta vedet eivät valuisi soita myöten toiseen vesistöön. Ydinvoimalaa ei haluttu ja se torjuttiin. Kaivantoja on kaiveltu, mutta rakentamista ei ole aloitettu eikä turbiineja tuotu. "Muikun kutu tai marjojenkeruu ovat niin tärkeitä, että paikkakunnan puutavarayhtiöt lomauttavat ihmiset siksi aikaa. '" .. " ..... Siihen aiottiin jo 1950-luvulla rakentaa voimalaitos. Hän perusti vaimonsa Sirpa Niemisen kanssa 1985 vienankarjalaista kulttuuria vaalivan säätiön, Kuhmon Kulttuurikornitsan. Tämän ansiosta kylämiljöö säilyi eheänä rakennustaiteellisena kokonaisuutena, joskin ränsistyen. Voimalasuunnitelmat ovat edelleenkin voimassa, sillä Karjalan pitäisi tuottaa uudessa valtakunnassa itse oma energiansa. Vesivoimalan työt seisovat. Allasalueelta pitäisi kaataa ja raivata tuhansia hehtaareja metsää, Paanajärven vanha kylä pitäisi purkaa ja eva37. Kornitsalaiset ovat yhteistyössä vienankarjalaisen Arhippa Perttusen säätiön kanssa luoneet 1 990-luvun taitteessa Vienan runokylät -hankkeen, jolla halutaan säilyttää ja elvyttää parikymmentä runokylää, niiden joukossa Paanajärvi. Moskova ei ole luvannut rahaa. . Se on osoittautunut vaikeaksi. He eivät kuitenkaan tulisi töihin", kertoo Markku Nieminen. ~istä vienalaiskylää ehu mää elämäntapaa, jota ei säätele kello tai kalenteri
koille rakentaa uudet asumukset toisaalle. Kemijoki virtaa ikivanhan vienalaiskylän lomitse. Unescon uhanalaisten listalle Tulevaisuuden epävarmuus on karkottanut ihmisiä Paanajärveltä. Tietotaitajat tulisivat Suomesta. He ovat enimmäkseen eläkeläisiä, jotka eivät ole uskoneet, että heidän elinaikanaan kylä hukutettaisiin. Karjala voisi Niemisen mielestä ratkaista energiapulmansa paremmin turpeella ja hakkeella. Rahaa voisi anoa EU:sta. Nuoremmat ovat muuttaneet kilometrin päähän uuteen Paanajärven kylään. Neuvostokaudella nämä perinteiset kansanjuhlat oli kielletty vuosikymmenten ajan. 38 SUOMEN LUONTO 12/99. Vuoden ympäri kylässä elää vain runsaat 80 asukasta. Kesäisin vanhan kylän väkimäärä kasvaa kolmeensataan. Elokuussa 1 998 järjestettiin pruosniekat jo toisen kerran
Tavoitteena on Niemisen mukaan vähitellen korjata kaikki rakennukset ja palauttaa kylä entiseen asuunsa. Jos rahat saataisiin maailmalta, Nieminen uskoo, että kylä pelastuisi. Elokuussa Kuhmon Kulttuurikornitsan palkkaama suomalais-venäläinen arkkitehtijoukkue kävi kartoittamassa rakennusten korjaustarpeet ja aikataulutti kiireet. Kylän korjaaminen maksaisi 12 miljoonaa markkaa. 39. Pyörinä ovat suuret sisäkumit. Toivoa paanajärveläisille on kuitenkin antanut se, että kylä on vuodesta 1 996 päässyt Kulttuurikomitsan hakemuksesta Unescon World Monument Watch -listalle. Pelkkä luettelo ei silti pelasta. Kyläläisiä on koulutettu suomalaisvoimin ja amerikkalaisvaroin korjauskirvesmiehiksi. Rahat tulevat Suomen Kulttuurirahastolta. Se laatii tänä vuonna restaurointisuunnitelman. Samassa luettelossa ovat muun muassa Taj Mahal Intiassa ja Pompeijin rauniot Italiassa. Niemiset ovat vaivojaan säästämättä pyrkineet siihen, että kylässä asuttaisiin vankasti. Nieminen haaveilee, että kirvesmiehet voisivat mennä Kizhin saarelle lisäoppiin. Elvyttäminen on sosiaalinen hanke. SUOMEN LUONTO 12/99 Köyhän on oltava kekseliäs. He voisivat restaurointimestareina jatkaa kunnostusta. Viime vuodesta lähtien koulutetut ovat korjanneet taloja asuinkelpoisempaan kuntoon. Silloin sitä olisi vaikeampi hukuttaa. Peli on hyvin kevyt, ja kun pyöriin asettaa lisävarusteet, lopottimet, sillä voi ajaa jopa veden päällä. Karjalan tasavallan energiavastaavat tuskin ilkeäisivät hukuttaa paikkaa, johon maailman kulttuuritietoisuus uskoo. Tänä syksynä saatetaan loppuun ikkunaremontit Korjaamiseen tarvittava sahatavara saadaan omalta raamisahalta, jonka ostamiseen Suomen ympäristöministeriö on myöntänyt lähialueyhteistyötukea. Asuttuja rakennuksia on katettu. Alakuvan työkone on rakennettu vanhoista osista
Eläinten kokoamiseen osallistui tuhansia ihmisiä. Yhdestä vikunjasta saadaan kerralla 400 grammaa villaa. Villa on tervetullut tulonlähde köyhälle maaseudulle. Vikunja tuottaa maailman hienointa ja kalleinta villaa, josta valmistetaan ylellisiä kankaita ja neuleita. Tutkijat uskovat, että metsästystä voitaisiin vähentää, jos villa kerittäisiin säännöllisesti. M lta Keritseminen voi pelastaa vikunjan Laamaeläimiin kuuluva vikunja metsästettiin aikoinaan Etelä-Amerikasta lähes sukupuuttoon. Andien ylängöillä 4000-5000 metrin korkeudessa viihtyvän eläimen kohtaloksi oli koitua sen villa. Se houkuttelee salametsästäjiä. Miljoonien eläinten kanta romahti noin 1 000:een. Noin neljän vuoden välein tietyn alueen vikunjalaumat saarrettiin, osa eläimistä tapettiin ja niiden liha, villa ja vuodat hyödynnettiin. Vikunja rauhoitettiin 1968, ja nyt niitä on noin 1 00 000. Intiaanit osasivat hyödyntää vikunjoja niin, ettei lajin olemassaolo vaarantunut. ERKKI MAKKONEN ::, "' >z ::, 2 2 ::, z z .__ _______________ _......:..,'----~----~------------------------~ 40 SUOMEN LUONTO 12/99. Jo muinaiset inkat hyödynsivät vikunjoja. Vikunjojen keritsemisperinne jatkuu nykyäänkin; esimerkiksi Perussa sitä harjoittavat monet kyläyhteisöt
Joka kahdeksas lintulaji uhanalainen Joka kahdeksatta maapallon 1 000 lintulajista uhkaa sukupuutto seuraavan sadan vuoden kuluessa, todetaan Birdlife lnternationalin tuoreessa raportissa Together for birds and people. helmikuuta 2000 asti Luonnontieteellisen museon uudessa Jerwood Galleryssä. Kilpailu , jossa on 12 sarjaa, on maailman suurin luontokuvausmittelö. JORMA LAURILA 41. Fossiilisten polttoaineiden päästöjen jälkeen se on merkitHakattua tävin ilmastomuutosta voimistava tekijä. Tieto on huolestuttava, sillä linnut ilmentävät hyvin maapallon elinympäristöjen tilaa; uhanalaisten lintujen määrän kasvu kertoo luonnonympäristöjen huononemisesta. Voittaja on 26-vuotias riistanvartija, joka työskentelee Mala Malan suojelualueella Etelä-Afrikassa. M Metsät hupenevat ennustettua nopeammin Metsäkato etenee huomattavasti nopeammin kuin YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO ennusti vuosille 1990-1995. Seitsemällä suurimmalla metsävaltiolla Venäjä, Brasilia, Kanada, Yhdysvallat, Kiina , Indonesia ja Kongo on hallussaan 61 prosenttia maapallon metsäalasta. Kuitenkin jokaisella näistä maista on suuria vaikeuksia noudattaa kestävää metsätaloutta. Museo löytyy South Kensingtonista Lontoosta osoitteesta Cromwell Road , ja se on auki joka päivä [ma-la 1 0-1 7 .50, su 11-17 .50). Tämän vuoden 1 43 palkittua kuvaa valittiin peräti 21 265 kuvan joukosta, joita lähettiin 66 maasta. Tämä osa museota vaurioitui Toisessa maailmansodassa, jonka jälkeen se kunnostettiin kahdeksi eri tilaksi. Hän voitti kuuden kuvan sarjallaan myös kilpailun Eric Hosking -palkinnon. Noin 75 prosenttia maailmanlaajuisesti uhanalaisista linnuista on metsälintuja; hätää kärsiviä lajeja elää ennen kaikkea troopSUOMEN LUONTO 12/99 pisissa sademetsissä ja vuoristometsissä. Esimerkiksi Euroopassa maatalousympäristön tunnuslintujen kiurun ja haarapääskyn pesimäkannat ovat pudonneet puoleen 30 !ta Voittoisa leopardi Eteläafrikkalainen Jamie Thorn voitti kuvallaan Leopard with rising maan vuoden 1 999 BG Wildlife Photographer af the Year -kilpailun. Ne on koottu professori Matti Palon ja tohtori Jussi Uusivuoren toimittamaan kirjaan (World Forests, Society and Environment, Kluwer Academic Publishers, 1999). Mittavat kansainväliset toimet metsäkadon vähentämiseksi ovat pahasti epäonnistuneet. Metsäkato lisää myös uhanalaisten lajien määrää, voimistaa eroosiota ja tulvia sekä vähentää puun ja muiden metsän tuotteiden varantoja. Myös viisi suomalaista on palkittujen joukossa: kunniamaininnan nappasivat Paavo Hamunen tikankonttikuvallaan, Heikki Ketola mäntyaiheellaan, Antti Leinonen ahmallaan, Kari Reponen kanahaukallaan ja Janina Salo oravakuvallaan . Yli sadan maan linnustonja luonnonsuojelujärjestöjen verkosto Birdlife International piti maailmankokouksensa Malesiassa lokakuusssa. Osanottajat olivat huolissaan uhanalaisten lintulajien lukumäärän kasvun lisäksi monien yleisten lajien taantumisesta. Palkitut kuvat ovat esillä 27. "Voimakkaat taloudelliset intressit, yhdistyneinä korruptioon, pitävät metsäkatoa käynnissä. Kuitenkin vasta 1998 saadun lahjoituksen ansiosta tila voitiin entistää täysin alkuperäiseen loistoonsa. Lähin metroasema on South Kensington. Kilpailun järjestävät brittiläinen BBC Wildlife -aikakauslehti ja Lontoon Luonnontieteellinen museo [The Natural History Museum). Tämä käy ilmi World Forests, Society and Environment -tutkimusohjelman tuloksista. liman riittävää poliittista tahtoa pysäyttää metsien häviäminen , se jatkuu kasvavasta kansainvälisestä retoriikasta huolimatta", kirjan toimittajat toteavat. Metsien katoamisen myötä ilmakehään pääsee vuosittain 2,2-2,7 miljardia tonnia lisää hiiltä. Uusien arvioiden mukaan trooppiset sademetsät vähenevät 16-20 miljoonan hehtaarin vuosivauhdilla 2025 asti. Eniten uhanalaisia lintuja on Brasiliassa (111 lajia), lndonesiassa (92 lajia) ja Kolumbiassa (79 lajia). Nyt gallerian terracotta-arkkitehtuuria voi ihailla ensimmäisen kerran yli 50 vuoteen. Uhanalaisten lajien määrä on kasvanut lähes sadalla alle vuosikymmenessä
Sortavalan jätevesiremontti puhdistaisi Laatokkaa EU:n asiantuntijat laativat parhaillaan Sortavalan kaupungin huonokuntoiselle jätevedenpuhdistamolle korjaussuunnitelmaa, jotta jätevesien laskeminen Laatokkaan aikanaan loppuisi. FoE:n Adrian Bebb muistuttaa, että valtaosa näistä sadoista käytetään eläinten rehuiksi , ei suoraan ihmisravinnoksi. Friends of the Earth -järjestö (FoE) on mukana kymmenien brittijärjestöjen yhteisessä geenimuunneltuja ruokia vastustavassa protestiliikkeessä. lceland-ketju oli antanut saman lupauksen jo puolitoista vuotta sitten. Tuoteselosteissa ei tarvitse paljastaa geneettisesti muunneltuja raaka-aineita, jos niiden osuus jää alle yhden prosentin. Jos suunnitelmat ja rahoitus luistavat, korjaustyöt alkavat joskus ensi vuonna. Suomessa puhdistamot keräävät näistä aineista yli 95, parhaat jo-. Huonon puhdistamon lisäksi Sortavalan jätevesien hoitoa haittaa vajaa viemäristö. Muualla paikat ovat Pitkäniemen edustaa lukuunottamatta vähitellen toipuneet, sillä maatalouden ravinnepäästöt ovat vähentyneet 80 prosenttia ja teollisuuden päästöt puolittuneet. Yhdysvallat on Brasilian ohella maailman suurin soijantuottaja. Kolmas mahdollisuus on , että rakennetaan kokonaan uusi puhdistamo kovalle maalle." Puhdistamon pulmat johtuvat rakennusvirheistä. "Uudistuksille on kolme vaihtoehtoa", kertoo Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen yli-insinööri Jukka Savolainen. Tämä porsaantai geeninreikä kattaa valtavan määrän tuotteita, sillä esimerkiksi lesitiiniä käytetään hyvin laajasti elintarviketeollisuudessa. Aiemmin yhdysvaltalaiset soijapapukeisarit olivat väittäneet, että geneettisesti muunneltujen papujen erottelu tavanomaisista olisi mahdotonta. EU-määräysten muGeenimanipulointi uhkaa tuhota pienviljelijöiden elämän ehdot, intialaiset viljelijät varoittivat Lontoon Cityssä toukokuussa. Protestirintama on iloinnut myös siitä, että suuri yhdysvaltalainen soijajauhon ja -öljyn tuottaja ADM ottaa enää vastaan vain valmiiksi eroteltuja soijapapuja. "Puhdistamo voidaan saneerata raskaasti. Lokakuun lopulla EU-komissio vielä suurensi biotekniikkayhtiöiden ja viljelijöiden geeninreikää. Ja koska Britannia noudattaa EU:n löyhiä säännöksiä, tuoteselosteet eivät asiaa kuluttajalle paljasta. kaan vain lähes jalostamattomassa muodossa säilyvien kasvien geenimuuntelu on paljastettava (mm. Brittien ympäristöliike vaatii geneettisesti muunneltujen kasvien peltoviljelykokeilujen välitöntä lopettamista eikä vain kaupallisen viljelyn lykkäämistä viidellä vuodella. M lta Britanniassa voittoja geeniruoan vastustajille Kaikki Britannian suuret kauppaketjut poistavat geneettisesti muunnellut ainekset omista tuotteistaan. Muissa tuotteissa voi geenimuunneltuja aineksia olla edelleen. Kymmenen vuotta sitten laitos rakennettiin 42 pehmeälle keinomäelle. pa 98 prosenttia. Lupaus koskee tosin vain ketjujen omia tunnuksia kantavia elintarvikkeita. SUVI ARAPKIRLI LONTOO Sortavalan jätevedenpuhdistamon remontti ilahduttaisi myös kalastajia. Toinen vaihtoehto on kevyt saneeraus, jolloin jäljelle jääneet rahat voidaan käyttää viemäriverkoston korjaukseen . säilötyt tomaatit). Tahaton geneettinen saastuminen on hyvin todennäköistä, koska nykyinen suojavyöhyke geenipellon ja muitten viljelysten välillä on vaivaiset 50 metriä. Laitosta ei muutenkaan ole käytetty parhaalla tavalla. ANNE KÄRKKÄINEN SUOMEN LUO NTO 12/99. Se on puhdistanut vain puolet happea kuluttavista aineista ja fosforista. EU-direktiivien mukaan tuoteselosteissa ei ole pakko mainita lesitiinin (soijatuote), maissiöljyn tai entsyymien kaltaisia raaka-aineita, vaikka ne olisivatkin geneettisesti muunneltuja. Protestiliike vaatii myös kaikki EU-maat kattavan vahinkovastuulain säätämistä. Yksi kolmesta puhdistuslinjasta on kokonaan poissa pelistä, sillä altaisto halkesi, kun maat lähtivät liukumaan. Mutta Bebb uskoo, että lähikuukausina automarketketjut sanovat irti sopimuksensa myös lihantuottajien kanssa, jotka jatkavat geenimuunneltujen rehujen käyttöä. Kokeessa todistettiin , että geneettisesti muunneltujen kasvien siitepöly voi tuulen ja mehiläisten mukana kulkeutua jopa 4,5 kilometrin päähän koepellolta. Paaluttamatta rakennetut paikat eivät kestäneet. Vaatimuksella on entistäkin suurempi painoarvo FoE:n teettämän siitepölykokeen jälkeen. Laki velvoittaisi biotekniikkayhtiöt korvaamaan geenimuuntelusta mahdollisesti aiheutuvat vahingot. Jättimäiset vähittäiskauppaketjut Sainsbury's, Tesco, Safeway ja Marks & Spencer ovat viime kuukausien aikana ilmoittaneet hylkäävänsä geenimuunnellut ainekset. Marraskuussa Britannian hallitus päätti jatkaa geenimuunneltujen satokasvien kaupallisen viljelyn kieltoa kevääseen 2003. Jätevesien takia Sortavalan edusta on Pohjois-Laatokan huonovointisimpia alueita. Vain puolet putkista menee puhdistamolle, loput laskevat suoraan Sortavalanlahteen
Juuri valtavat tuloerot ja köyhyys ovat kuminkerääjien mielestä pääsyy sademetsien silpomiseen. Maailmanpankin arvioiden mukaan 35 miljoonaa brasilialaista elää alle toimeentulominimin. "Onpa täällä kallista", hän päivittelee, kun maksan 66 markan laskuamme. Näytän Reilun kaupan merkkejä joidenkin kahvipakettien kyljessä. Brasilia tuottaa itse 60 000 tonnia, josta luonnonkumin kerääjiltä tulee vain kymmenesosa. Yhdysvaltalainen antropologi Stephan Schwartzman vakuuttaa, että näillä keräilysuojelualueilla metsät ovat säilyneet parhaiten. Kuminkerääjä ja vahva kuminkerääjien oikeuksin puolestapuhuja Chico Mendes tapettiin 11 vuotta sitten 22. Saadut voitot siirtyvät jonnekin muualle. Kaksi päivää pohdittiin Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen KEPAn tilaisuudessa Amazonasin , Nicaraguan, Indonesian ja Indokiinan metsien kestävää käyttöä. Brasilialaisten omien arvioiden mukaan yli 50 miljoonaa 1 60 miljoonan kokonaisväestöstä on köyhiä. Nämä sopimukset ovat selvittäneet maakiistoja ja estäneet metsien hakkuita monilla Amazonasin alueilla. Ne luonnonvarat, joista paikalliset ihmiset ovat saaneet elantonsa, ovat tuhoutumassa. Luonnonkumin kerääminen on raskasta työtä ja matkat ovat hankalia. Tuloerot Brasilian kuminkerääjien liiton pääsihteeri Juan Carlos Carrasco Rueda (oik.) ja hallituksen jäsen Atanagildo do Deus Matos. Juuttikahvisäkit ja historiallisen varaston rakennustyyli miellyttävät vieraitani, Brasilian kuminkerääjien liiton CNS:n hallituksen jäsentä Atanagildo do Deus Matosia, Gateota (kissaa) ja pääsihteeri Juan Carlos Carrasco Ruedaa, jotka vierailivat Suomessa syyskuussa. Kuminkerääjät vaativat. Brasiliassa käytetään vuosittain 150 000 tonnia raakakumia, josta tuodaan 90 000 tonnia. Mendesin murhan synnyttämän tietoisuuden vuoksi Rion biodiversiteettisopimukseen 1992 kirjattiin alkuperäiskansojen oikeudet. Hänen ansiotaan on , että keräilysuojelualueita on perustettu. Päinvastaistakin tosin väitetään. Täydellistä suojelua vaativat asiantuntijat näkevät yhteisomistuksen johtavan välinpitämättömyyteen. Yhä uudelleen palattiin samantyyppisiin ongelmiin eri puolilla maailmaa: maanomistus ja alueiden alkuperäisten asukkaiden itsemääräämisoikeudet, elinmahdollisuudet, toimeentulo ja asukkaiden sivuuttaminen päätettäessä luonnonvarojen käytöstä. Hänen kuolemansa jälkeen tieto Brasilian kuminkerääjistä kantautui maailmalle. Ulkopuolelta tuotu pääoma, kaivokset tai metsätalous eivät tuokaan paikallisille ihmisille toimeentuloa. "Potentiaalia kuminkerääjillä olisi kuitenkin 30 000:een , jopa 40 000 tonniin saakka", Gateo ja Carrasco toteavat. IIRIS LAPPALAINEN "' ::, "' w t;; Q.. Kumin ja muiden luonnontuotteiden keräilijäille on perustettu suojelualueita alle prosentille metsäalueesta, noin 30 000 neliökilometriä yhteensä. että 2002 mennessä kymmenen prosenttia Amazonian sademetsistä on muutettava yhteisöllisesti omistetuiksi alueiksi. joulukuuta 1 988. Chico Mendesin muisto velvoittaa Brasilian köyhien ongelmat ovat järkyttäviä. Mendes kuoli marttyyrina, mutta ei turhaan. "Raakakumin hinta on kuitenkin hyvin alhainen. M lta Kuminkerääjät jäävät jalkoihin Vien kaksi väsynyttä ja vakavaa miestä kahville Helsingin Vanhaan Satamaan Robert's Coffeen "siirtomaalavasteisiin". "Meikäläisillä ei ole oikein mitään, ei kouluja, ei lääkäreitä, ei terveysasemia." Suuret firmat jylläävät Lautasliinalle hahmottuu nopeasti piirros Brasilian kumimarkkinoista. On kuljettava jalan pitkiä matkoja, kannettava raskaita taakkoja ja kuljetettava kerätty kumi ja muutkin tuotteet sitten jokia pitkin markkinoille." "Nykyisillä hinnoilla emme tule toimeen , tarvitsemme omalle tuotannollemme tukea", miehet sanovat. Renkaiden valmistajat ovat pääasiassa kansainvälisiä suuryhtiöitä, kuten Pirelli , Firestone, Goodyear ja Michelin. He eivät hyväksy laajoja monokulttuuriviljelmiä, jotka levittäytyvät Amazonasiin vähän joka puolelta. Amazonasin alueella elää viisi miljoonaa maatyöläisperhettä kokonaan ilman omaa maata. "Me emme kyllä pysty ostamaan täältä Suomesta yhtään mitään." Gateolla ja Carrascolla on takanaan seminaariviikonloppu. Yhteisön omistamia keräilyalueita Brasilian hallitus on varannut viidenneksen sademetsistä intiaanikansoille. Carrasco ja Gateo vakuuttavat, että kuminkerääjät haluavat rakentaa elämänsä perustaa kestävästi. maassa ovat maailman suurimpia. "Katsos tätä Gateo, meilläkin olisi vaikka mitä reilua kaupattavaa tänne", toteaa Carrasco. Brasilian alueella keräillään myös esimerkiksi monia pähkinöitä ja valmistetaan monenlaisia käsitöitä luonnonmateriaaleista
Suomessa on meren rannoilla ja jopa mökkijärvillä jo niin levotonta, ettei viihtymisestä tai virkistymisestä ole enää takeita. Oletettavasti pienemmätkin pitoisuudet ovat pitkän päälle vaarallisia niin juojille kuin veden eliöillekin. Nykyaikaisessa autonmoottorissa se palaa täysin ja haitatta, mutta jetin alkeellisen moottorin pakokaasujen mukana sitä joutuu suoraan veteen, koska pakokaasut ohjataan pinnan alle. Vesijettien täyskielto olisi paikallaan , kun otetaan huomioon suoranaisen häiriön lisäksi niiden vettä myrkyttävä vaikutus. Sekä vesijetit että moottorikelkat kulkevat autonmoottorin tehoisen kaksitahtimoottorin voimalla. Kelkat ja jetit ovat tehomyrkyttäjiä Suomen Luonto ja Luonnonsuojeluliitto ovat ottaneet tarmokkaasti ja asiallisesti kantaa vesiskoottereiden käyttöön , kuten Olli Paasivirran kirjoituksessa (SL 11 /99). Ruotsi esiintyi taas edukseen, niin kuin vanhan sivistysmaan sopiikin . vesiin. usgs.govl mtbe. Jos moottori kuluttaa vaikkapa 1 litraa tunnissa, joutuu tunnin aikana pakokaasujen mukana vesistöön 2,5 litraa palamatonta bensaa. Pekka Kaakinen Tampere Vesiskootterit kiellettävä Kiersimme Etelä-Ruotsia kesäkuun kaksi ensimmäistä viikkoa. Käyttöturvallisuustiedotteessa todetaan sen aiheuttavan punoitusta kanin iholla, siinä kaikki. Sittemmin on alettu epäillä sen olevan pieninäkin pitoisuuksina bentseeniin verrattava karsinogeeni. Tässä moottorityypissä käytetystä öljysekoitteisesta polttoaineesta palaa keskimäärin vain kolme neljäsosaa, loppu tulee palamattomana ja pakokaasuihin sekoittuneena ulos. Sitä ei tiedetä, kuinka se sieltä saadaan pois. Tunnin ajo jetillä tai kelkalla saastuttaa enemmän kuin kymmenientuhansien kilometrien ajo uudella vähäpäästöisellä autolla. Nyt tiedetään esimerkiksi , ettei aine tartu maaperän hiukkasiin vaan menee suoraan pohja44 Mielipitei ä&k skustelua Öölannin Byxelkrokin rantaidylliä eivät riko turhat päristelijät, eivät edes pikaveneet. Surkuhupaisaa on, että nämä huvitteluvälineet ovat "luontomatkailuvälineitä", joilla päästään mukavasti myrkyttämään liikenteeltä säästyneet puhtaat alueet. Luulen, että tämä päästökysymys on kokoaan unohdettu. Tämän pitoisuuden pystyy maistamaan. maksi. wr. MTBE otettiin käyttöön tutkimatta kunnolla sen ominaisuuksia ja vaikutuksia. Toivon hartaasti, että ympäristöministeriö tutkii tarkasti kelkkareitistösuunnitelmat ennen niiden hyväksymistä. Rannat alkavat olla vandaalien temmellyskenttiä. Olimme kaiken aikaa luonnossa, erityisen paljon meren ja järvien rannoilla. EU-rahaa on haettu ja saatu kelkkareittien perustamiseen luonnonkauniille alueille onnellisen tietämättöminä siitä, minkälaisen riskin reitit aiheuttavat kulkiessaan pohjavesien muodostumisalueilla ja järvillä, joista suurten kaupunkien käyttövesi otetaan. Jos tämä määrä jää veteen , se riittää pilaamaan 12,5 miljoonaa litraa vettä juomakelvotto-. Ainakin aine hajoaa hyvin vaikeasti luonnossa. Esimerkiksi Tampereen pohjavedenottamossa pitoisuuksia jo on , ja Yhdysvalloissa se on pakottanut viranomaiset sulkemaan kaupunkien vedenottamoita ja kieltämään veneilyn raakavesialtaissa. Ongelman laajuudesta saa hyvän käsityksen internetistä, esimerkiksi osoitteista http:!/ www.earthisland.org/bwl, http:!/ tsrtp.ucdavis.edulmtbe ja http:// water. Niitä kertakaikkiaan ei ollut missään! Kiinnitimme asiaan huomiota vasta Suomen vesimeteliin palattuamme. SUOMEN LUONTO 12/99. Ongelma on lisäaine MTBE, joka poiketen muista bensiinin lisäaineista on hanakasti veteen liukenevaa. Edes aurinkoisina helleviikonloppuina emme kuulleet ainoankaan vesiskootterin ulinaa. Autoon verrattuna yksi jetti tai kelkka työntää luontoon 300-kertaisen määrän hiilivetyjä ja 1 00-kertaisen määrän häkää. Sen joukossa on MTBE:tä noin 250 grammaa
Alkuperäisen luonnon suojelusta ja muista ympäristökysymyksistä tuli 1990-luvulla kehitysapumme uusi painoala. Kun asiaan ei ole puututtu ajoissa, melusaastetta levitetään yhä erämaisempiin paikkoihin . Kun avaa aamun lehden, masentuu harva se päivä. Kun 1900-luvun Itä-Afrikan, ltä-Usambaran metsäalueen, Amanin metsän ja paavalinku45. Metsien suojelu nousi hankkeissa tasavertaiseksi metsänviljelyn ja metsien tavanomaisen hyötykäytön rinnalle. Tia Vento Helsinki Paavalin kukat suomalaissuojelussa Tansaniasta kotoisin olevan paavalinkukan [Saintpau/ia] voisi hyvällä syyllä nimetä Suomen kehitysavun tunnuskukaksi [vrt. Näin Musiikkitalo, Ooppera, Finlandia-talo ja Kiasma olisivat kaikki somasti Töölönlahden alueella toisiinsa viheryhteydessä. Ensin metsäluontoa järkytti, jo 1890luvulta lähtien, Saksan siirtomaahallinnon määrätietoinen metsän raivaus. Metsänraivaus saatiin hallintaan vasta 1990-luvulla paljolti Suomen rahoittaman metsäavun ansiosta. SL 1 0/99) . JORMA LAURILA Melusaasteen puolustajat ilkeävät väittää rakkineidensa olevan peräti luontoja elämysmatkailuun sopivia. Suomi lopetti alueen sahateollisuuden tukemisen . Älyttömyyden huipun näimme Lapissa Jeriksen suunnalla: Vesiskoottereita vuokrataan! -ilmoitus oli komealla näköalapaikalla. Helsingin tauti Helsingin kaupunkisuunnittelua leimaa hysteria, näköalattomuus ja mauttomuus. Lämmin viemärivesi saattaa hyvinkin auttaa asiaa. Tansania kielsi ltä-Usambaran luonnonmetsien hakkuut 1987. Musiikkitalon rakentamista Mäntymäen kupeeseen Oopperan viereen ei haluta tutkia vain siksi , ettei se sovi kaupungin ja valtion maanvaihtosopimukseen. Suomi alkoi tukea 1990 lähtien ltä-Usambaran uutta metsähanketta. New Scientistin kirjoitus vaikutti tropiikin metsäapuumme hyvin voimakkaasti. Europarlamentaarikko Heidi Hautala on ehdottanut, että merkittävistä kunnallisista kysymyksestä, kuten Töölönlahden tulevaisuudesta, järjestettäisiin kansanäänestys. Helsinkiläiset haluavat säästää VR:n makasiinit ja kehittää niistä vapaan toimintakeskuksen, jossa rehottaisi kansalaistoimintaa kirpputoreineen , musiikkija taidetapahtumineen ja muine aktiviteetteineen. Englannin siirtomaakaudella kahviplantaasit viljeltiin teelle. Hankkeen suomalaisena toteuttajana on ollut Metsähallitus. Artikkelissa epäiltiin kasvin levinneen Suomeen lintujen mukana. Tätäkään ehdotusta ei ole otettu vakavasti. Siinä on kaksi päälinjaa: alkuperäisen metsäluonnon ja sen biodiversiteetin suojelu sekä luonnonmetsien käyttöä korvaavan kylämetsätalouden tukeminen . Se olisi nykyaikaa ja terveen kansalaisyhteiskunnan rakentamista. Jäljelle jääneiden metsien ydintä , saksalaisten ja englantilaisten perustamia metsäreservejä, on laajennettu ja uusia perustettu suomalaisten tuella. Ruotsin-matkan jälkeen voi totisesti sanoa , että vanhan sivistysmaan vierellä rehottaa villi itä. Siksi se voidaan kieltää kokonaan ympäristölleen vaarallisena ja haitallisena. Pienistä rajoituksista ei ole ollut mitään iloa. Paavalinkukan ydinalue Amanin metsä ja sen luontoarvot inventoitiin uudelta pohjalta, ja alueelle tehtiin suojelusuunnitelma. On outoa , jos internetin, tietokoneyhteyksien ja kännyköiden aikana kaikkien pitäisi pakkautua samalle perukalle. Valtiovallan pitäisi luoda ruuhkautumista ehkäisevää aluepolitiikkaa Ruuhka-Suomeen. Kaikki eivät sitä edes halua, ja lisäksi se tulisi yhteiskunnalle erittäin kalliiksi. Kansanäänestyksiä ei haluta käyttää , sillä kansalaiset voisivat äänestää väärin. Sen sijaan että pöhötetään pääkaupunkiseutua sairaalloisesti , voitaisiin tukea Lahden, Porvoon, Hämeenlinnan, Riihimäen ja muiden eteläisen Suomen kaupunkien kehittämistä. Luulisi , että olisi päästy pitkälle niistä ajoista , jolloin Eliel Saarinen halusi täyttää Töölönlahden ja Alvar Aalto umpeuttaa lahden rannat omilla kulttuurirakennuksillaan. Syntyisi aitoa kansalaisvetoista toimintaa vastapainoksi vastapäisen eduskunnan muodollisen pönäkälle kansanedustukselle. Kyseinen laji on kuitenkin yleinen akvaariokasvi , ja voikin olla, että kasvi on kulkeutunut löytöpaikalle viemäriveden mukana. Laajasalon rannat saarineen ehdotetaan pengerrettäväksi rakennusalustaksi, Lapinlahden sairaalan miljöö halutaan muuttaa rahaksi tai joku muu hieno kohde häväistä. Tansanian itsenäistyttyä 1961 ltä-Usambaran siirtomaaplantaaseihin suivaantuneet paikalliset pienviljelijät aloittivat vimmatun metsänraivauksen. Jos huonosti käy, muutamassa vuodessa pilataan keskustan avaruus ja hävitetään tärkeitä historiallisia kerrostumia niitä vähäisiä, joita Helsingissä on. Paavalinkukalla , sen lähimmällä kotimetsällä Amanilla ja koko ltä-Usambaran ainutlaatuisella luonnolla on ollut monta uhkaa koko 1900-luvun. Vikaa on joko arkkitehdeissä tai rakennuspaikassa. Ei uskallettu. Kaupunkilaisten ja päättäjien välillä on syvä juopa: Kaupunkinlaiset haluavat eri asioita kuin päättäjät, jotka luulevat paremmin tietävänsä mikä alamaisille on hyväksi. Suomen Luonnon paavalinkukkakirjoitus käänsi ltä-Usambaran metsähankkeen merkityksen ylösalaisin . Nähtäväksi jää, selviääkö kasvi Suomessa myös talven yli . Hankkeen ansiosta Tansanian presidentti Benjamin Mkapa vihki Amanin 1997 maan ensimmäiseksi metsäluonnon suojelualueeksi. Skootteri on täysin turha lelu. Ympäristöasenteiltaan päättäjämme eivät kuulu länteen. Arja ja Kai Noponen Hentokarvalehti on akvaariokasvi Suomen Luonnon numerossa 11 /99 kerrottiin Suomelle uudesta kasvilajista, hentokarvalehdestä [Ceratophyl/um submersum] . Tämä ei ole tervettä kehitystä, ja sitä olisi päinvastoin jämerästi jarrutettava. Yksikään musiikkitalon suunnittelukilvan toiseen vaiheeseen päässeestä kuudesta ehdotuksesta ei säästä makasiineja eikä eduskunnan lisärakennuksen suunnittelukilvan voittaja arvokkaita mustapoppeleita. Tampereen johto kieltäytyi järjestämästä kuntalaisäänestystä Koskenniskan siltahankeesta, vaikka 1 000 kaupunkilaista sitä adressilla vaati. Paikka olisi ehdotetuista paras, etenkin jos raitiotie ja katu siirrettäisin mäen taakse, kuten eräs arkkitehti ehdotti. Se alkoi ohjata sekä Tansanian että muutakin metsäapuamme jo 1980luvun puolivälissä, sen jälkeen kun New Scientist kirjoitti aiheesta (African violet may disappear from the wild, New Scientist 2 May 1985). Jo 1 982 brittitutkija Alan Rodgers totesi, että Amanin metsästä on menetetty viime neljännesvuosisadan aikana puolet. Voimakasta kaavoittamista perustellaan sillä, että Helsingin seudulle olisi muuttamassa satojatuhansia ihmisiä lähivuosikymmeninä. Valitettavasti ei olla. Teeteollisuus raivasi lisää metsää 1960-luvulle saakka. Nykyiset kaupunkisuunnittelijat ja kunnallispoliitikot haluavat omat muistomerkkinsä. Musiikkitalo halutaan rakentaa nimenomaan VR:n makasiinien päälle ja eduskunnan lisärakennus ahtaa Pikku-Parlamentin puistoon
KRS., 00530 HKI, PUH . Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. Kysy myös Etelä-Vietnamin kiertomatkastamme 2/ 2000! Pe-terPanMaailma 019-237079 1 peterpan@kolumbus.fi I www.peterpanmaailma.com SUO MEN LUO NTO 1 2/99. Sen nimilehdelle on erikseen painettu: "Alistetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi". Uuden asuinalueen sadat kävelijät ja koiranulkoiluttajat tallaisivat Satulanotkon lehdon muussiksi. orangeja, sademetsää, merikilpikonnia, tulivuoria, kuumia lähteitä, paratiisisaaria, jokilaskua, kumipuita, tulikärpäsiä .... Puijon tapauksessa ala-arvoinen kommentointi on erittäin loukkaavaa. Lisäksi kaava on antamassa valtion kiinteistölaitokselle oikeuden rahastaa Niuvanniemen luonnolla: vankimielisairaalan naapurina kasvava Kuopion upein ikipetäjikkö laitetaan kasvamaan kerrostaloja. 09-4582112 46 ENNEN -JALKEEN Urho Kekkosen kansallispuiston pohjoispuolella lakosi neliökilometreittäin siemenpuuasentoon hakattuja männiköitä 1 980-luvun rajuissa syysmyrskyissä. Ympäristöministeriö joko hyväksyy Puijon tuhoamisen tai ei. 09-60/6gJ KIRJO KANTA fax 09-080/349, _,-po_-ti ki(iokanta@kofu,nbu.., fi Urfleifukatu 52, 00250 Hel-inki, puh. Päätöksen perusteella arvioidaan, onko "vapaaehtoinen" luonnonsuojelu pysähtynyt ministeriön perustamisen jälkeen Suomessa kokonaan. Keskeisin päätöksentekovalta Puijon suojelun molemmissa ongelmakohdissa on valtiolla. Luontoseikkailuja Itään ja Länteen! Alligator Guatemala & Belize ... Etsimme luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Yhteys Niuvanniemen kulttuurimaisemaan on katkeamassa." SILKKI JA SILKKI-PUUVILLA ALUSASUT V il·v·eä V ):''th+i O y HAKANIEMEN HALLI , 2. Tässä tapauksessa toivottu muutos maisemassa on jäänyt tapahtumatta. Kansallisissa suojelukysymyksissä tyydytään viisastelemaan lehtien palstoilla. Veli Pohjonen projektipäällikkö ltä-Usambaran vuoristosademetsien suojeluhanke Puijon suojelun pelimerkit valtiolla Ympäristöministeriön ylitarkastaja Jukka-Pekka Flander kommentoi (SL 1 1 /99) Puijoa seuraavasti: "Rakentaminen on valitettavasti saartamassa Puijoa niin, ettei alue pian ole enää kansallisen kaupunkipuiston arvoinen. 40 • 5466 889 Ympäristöministeriön virkamiehille kerrottakoon , että nyt on hetki, jolloin teillä on mahdollisuus vaikuttaa Puijon luonnon säilymiseen. sadmetsää, korallisaaria, Maya-pyramidejä, garifuna-rytmejä haikaloja, mangroverämeitä, kahviplantaaseja, tukaaneja .... Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Äskettäin on ollut nähtävillä Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaavaehdotus. Näyttää siltä, että ainoat ministeriöön vipinää saavat tahot ovat kansainväliset markkinavoimat (metsiensuojelu) ja ylikansalliset EU-direktiivit (Natura) . Pihlajaharjun kovakuoriaislajisto on koko Puijon alueen runsain. Kalle Ruokolainen ,, ,, IHANAT, llMAlt4T, LAMPIMAT • -VILLA, SILKKI, V/LlASILKKI Alt1:..·a:::11t 11/l<.d/1111n /3 r/adluk<ill Paidat, housut, kaulurit myssyt Ihoa /Jcl!/Vc°icg .>';//.../.../, /;//.-;,., Naisten paita 269,-, housut 250,Tt1c1c1 l!tnc1lno1 ('</fr! Köfe'.f111katu i; 00/{)J Hel-inki, puh. Mielipitei ä&k skustelua kan luontohistoria joskus kirjoitetaan, suomalaisten ei ehkä tarvitsekaan hävetä muiden aluetta käyttäneiden ja tukeneiden kansakuntien joukossa. 18.03-01.04.2000 l 13600mk Orang Utan Sumatra ... Valokuvaaja Veikko Vasaman kuvat alueelta ovat vuosilta 1988 ja 1998. Yleiskaavaehdotus sisältää uuden asuinkerrostaloalueen, joka nakertaa Pihlajaharjua ja uhkaa Satulanotkon lehtoaluetta. 19.02-05.03 & 11.03-26.03.2000 l 12500mk 15) Hinnat sisältävät kaikki retket varusteineen ja pääsymaksuineen, lennot, kuljetukset perillä, 2/3 aterioista, majoituksen 2hlö/h ja suomenkielisen oppaan. Jos paavalinkukat olivat pitkään uhattuina Itä-Afrikassa, ne ehkä pelastuivat jälkipolville vasta päästyään suomalaissuojeluun
Siitä antoi Der Spiegel -lehti hiljakkoin kansikuvajutussaan karmaisevan kuvan. Se jättää kokonaan huomiotta liikenteen tarvitseman tilan rajallisuuden. Kasvusta liikakasvuun Bonnin hallitus on kyllä tietoinen tilanteesta, ja liikenneministeriössä harkitaan kuumeisesti keinoja kaaokseen torjumiseksi. Samalla kuorma-autoliikenteestä on tullut todellinen vaaratekijä Saksan liikenteessä. Voidaan vain kuvitella, mitä tapahtuu, jos tai kun liikennekaaos Saksassa muuttuu totaaliseksi. Kun useinkin heikkokuntoisten kuorma-autojen ja muiden ajoneuvojen laumat vyöryvät entisestä Itä-Euroopasta Saksan moottoriteille, tavoiteltu liikkumisen vapaus muuttuu todelliseksi painajaisekAntti Vahtera on e/ähheel/ä oleva ympäristöasioihin erikoistunut toimittaja.. Todellisuudessa kehitys käy päinvastaiseen suuntaan niin Saksassa kuin muuallakin EU-maissa. Sen taustatekijänä tietenkin on EU:n pyrkimys tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen. Länsimainen yhteiskunta, ja saksalainen sen etunenässä, on nyt saapunut tienhaaraan, jossa nykyisen linjan jatkaminen johtaa kaaokseen ja katastrofiin. PUHEENVUORO ANTTI VAHTERA Vapaus kaaokseen R ajallisessa tilassa ei voi olla rajatonta kasvua. Mitään pelastusta kasvavalta kuormaautojen hyökyaallolta ei ole näköpiirissä, pikemminkin päinvastoin. Kansalliset rautatieyhtiöt ovat tehottomia ja vanhanaikaisia. Tällainen unohdus voi joskus käydä yhteiskunnalle kohtalokkaaksi. Ruuhkautumista on viime vuosina Saksassa aiheuttanut erityisesti kuormaautoliikenteen kasvu, jossa ulkomaisilla ajoneuvoilla on yhä tärkeämpi osa. Talouden keskeinen tukipylväs autoteollisuus lamaantuu syösten muunkin talouden pahaan taantumaan. Ihmisten ja tavaroiden on EU-Euroopassa saatava vapaasti liikkua rajojen yli, sanotaan unionin sisämarkkinoiden ohjelmajulistuksessa. Se merkitsisi jäljellä olevien rajaesteiden kaatamista Saksan ja uusien jäsenvaltioiden väliltä. Kun koko talous rakennetaan vapaakaupan ruokkiman kasvun varaan, siitä on ylen vaikea irtautua silloinkin, kun kasvu muuttuu liikakasvuksi saaden syöpäkasvaimelle tunnusomaisia piirteitä. Kymmenen viime vuoden aikana on maan kuormaautoliikenne kasvanut suunnilleen kaksinkertaiseksi, ja useimmat liikenneasiantuntijat ennustavat kasvun jatkumista. Tämä on keskeinen ekologinen lainalaisuus, jonka päätöksentekijät valitettavan usein unohtavat. Näin varsinkin silloin, kun tehdään sen kehitykseen keskeisesti vaikuttavia, suuria ja tärkeitä päätöksiä. Niinpä muuan asiantuntija on laatinut laskelman, jonka mukaan jugurttitölkin eri ainesosat vaeltavat kaikkiaan lähes 3 500 kilometrin pituisen matkan ennen kuin tölkki on saksalaisen aamiaispöydässä. Mutta tilanne on jo kyllin paha, ja vielä pahemmaksi se uhkaa muuttua, jos EU laajentuu. Kuljetusten siirtäminen mahdollisimman paljon raiteille olisi oikea ratkaisu. Ajatus kuulostaa kauniilta, mutta on todellisuudessa pahimmanlaatuista itsepetosta. Tulevaisuuden kehityksestä ei kuitenkaan voi koskaan olla täyttä varmuutta, eikä ennusteisiin pidä suhtautua ikään kuin ne toteutuisivat luonnonlain voimalla. Keskeisen sijaintinsa takia Saksa on kauttakulkumaana tavallaan joutunut tuon politiikan uhriksi. Saksalaiset veronmaksajat maksavat vuosittain noin 29 miljardia saksanmarkkaa teiden rakentamiseen ja kunnostamiseen. Tosin 1,8 miljoonaa kuorma-autoa käsittävät vain viisi prosenttia maan koko autokannasta,mutta ne ovat osallisia aiSUOMEN LUO NTO 12/99 nakin joka kolmannessa suuronnettomuudessa moottoriteillä. Maantieliikenteen Saksassa nauttimien epäsuorien tukipalkkioiden takia kannattaa kuljettaa jopa nopeasti pilaantuvia elintarvikkeita edestakaisin tuhansia kilometrejä ennen kuin ne ne saapuvat herkuiksi jalostettuina ruokapöytään. Tällainen päätös tehtiin, kun uuden Euroopan perustajat viitoittivat tietä läheisen ja kaukaisemmankin tulevaisuuden liikennepolitiikalle. Se leviää pian muuhun EU-Eurooppaan, jopa sen ulkopuolelle. Näin nimenomaan maantieliikenteessä, jossa autokannan herkeämätön kasvu uhkaa vääjäämättä ruuhkauttaa niille varatut vanhat ja uudet kulkuväylät. Mutta kaikki yritykset näyttävät törmäävän siihen keskeiseen tosiasiaan, jota tosin on perin vaikea lausua ääneen , että syntynyt tilanne on harjoitetun kansallisen ja kansainvälisen talouspolitiikan johdonmukainen seuraus. Vapaakaupan merkeissä unionivaltioiden väliltä poistetaan rajavalvonta ja kaadetaan kaupan esteet tavaroiden vaihdon ja liikkuvuuden helpottamiseksi. Liikenne ja nimenomaan autoistuminen on paisunut muuallakin kuin Saksassa teollistuneen maailman pahimmaksi ympäristöongelmaksi. Sitä kuvastavat autoistumisen aiheuttamat ympäristöongelmat melu, tungos, saastuminen. Pelkästään kuorma-autojen aiheuttamien asfalttivaurioiden korjaaminen kohottaisi hinnan kaksinkertaiseksi, arvioivat Spiegelin haastattelemat asiantuntijat. Panostus huippunopeisiin luotijuniin on arveluttava ratkaisu, sillä nuo pitkiä matkoja kiitävät kulkuvälineet heikentävät lähiliikennepalveluja. Jatkuva ruuhka Tilanne on jo näinä aikoina ajautumassa täyteen kaaokseen Saksassa, jossa moottoriteiden verkko on Euroopan tihein ja parhaiten kehitetty. Tavarankuljetusten kasvu on paikoin saanut suorastaan järjettömiä piirteitä. Sen torjuminen edellyttäisi kuitenkin radikaalia muutosta ei vain EU-politiikassa vaan myös vallitsevassa taloudellisessa ajattelutavassa. Lehti esitti muun muassa kartassaan kolmisenkymmentä moottoriteiden muodostamaa aluetta, joilla liikenteen ruuhkautuminen on muuttunut pysyväksi ilmiöksi. Siitä ei ole juuri merkkejä näkyvissä
(06) 766 2329 HOLMINGOY Rauma Tmi Jokiahon Pöllituote Puuveistoksia, hirsituotteita Rannantie 91 , 63 1 20 Leppälänkylä (06) 525 5475 Kauhavalaiset puukot & puukonterät Puukkoseppä Altti Kankaanpää Kankurinkuja 3, 62200 Kauhava (06) 434 0322 KILON TALLI OY Kilon Kartano, Espoo Ratsastuskoulu puh. (09) 5 16 200 Yksityistalli puh. Lehtonen Ky Kurikka Urho Viljamaa Oy Jokipii VAASAN RANNIKKOSEUTU Abas Syoch Handarbetsaffär 68555 Bosund Arges Environmental Oy www.arges.fi ASVE-SAN AB 66950 Munsala Byggservice Benny Renlund 68630 Jakobstad Byggtjänst J&L Bygg 66980 Monå ~åtinredning Bo-Erik Akerlund 68600 Jakobstad Curanta Oy Ab 68600 Pietarsaari Disponentbyrå R. Paavola Lumijoki Kalajoen Timanttikairaus Oy Rautio Ompelukonemyynti V. Putkinen Oy Joensuu PERLOS OYJ Rakennusliike Joen Talo Oy Joensuu ETELA-SAVO Etelä-Savon Laskenta ja Konsultointi Ky Mikkeli Nykälänkosket Koskentila www.koskentila.com Pieksämäen maalaiskunta/ vapaa-aikatoimi POHJOIS-SAVO Koneteko Kiiskilä Ay Vieremä Kuopion Venttiilipaja Kuopio Mineraalikuljetus Oy Iisalmi KYMENLAAKSO Haminan Tilinpitotoimisto Kouvolan Lukko Kultaseppä Teuvo Rajakorpi Hamina Kuusankosken kaupungin vesilaitos Matkatoimisto Oy Area Kotka SUOMEN LUONTO 12/99. (06) 225 2235 DiscoApaja (Ravintola) Kauppatori I Kokkola (06) 831 9966 Fastighetsservice Fixama Ab Västerhankmovägen 234 66550 Västerhankmo 0500 265 741 Gemec Produkts Kb Essevägen 268 tel. Laukkanen 55420 Imatra Saimaan Ford-Keskus Lappeenranta POHJOIS-KARJALA Joensuun Öljypiste & Joen Rengasexpertit Kuljetus R. (06) 225 2227, 0400 110 185 fax. (09) 5 17 522 Kokkolan Puhelin Oyj Gamla Karleby Telefon Ab Torikatu 36, PL 23 67101 Kokkola (06) 833 1111 Kullas båtar Öb Karlebyvägen 1 38 66800 Oravais 050 521 0903 KWH PLAST OY AB JAKOBSTAD 48 Lund Leif & Söner Nykarlebyvägen 1 68930 Purmo 0400 562 736 LAPPI Kaihdinliike Kemin Säie K. TUEMME LUONNONSUOJELUA BRUKS hakkurit RAUNO YRTTIAHO Oy Ab Gamla landsvägen 48, 64530 NORRÄS puh. 66900 Nykarleby Nymans Gräv Ob 66970 Hirvlax Pietarsaaren Putkieristys Oy Ab 68600 Pietarsaari Pietarsaaren tankkihitsaus Ky 68600 Pietarsaari Påras Ab Oy 68500 Kronoby Reklambyrå Bumerang Mainostoimisto Fma 64200 Närpes Rolands Entreprenad Kb 68920 Forsby Scandinavian Top Trade Ab 68870 Edsevö Scandi Yacht Ab 66900 Nykarleby Sesam Club Maharaja 68600 Jakobstad Sjöblad Christer Fma 68600 Jakobstad Sjöbloms Gräv Kb 68600 Jakobstad Snellmans Gräv 68800 Kållby Sofax Oy Ab 68600 Pietarsaari Spikbacka Måleri 68500 Kronoby SPORT JOHAN 66900 Nykarleby Sähköasennus Johnnys El 68940 Lillby G. Asplund 68620 Jakobstad Formtec Ab Oy Forsby Sun Service 66900 Nykarleby FöusFinEss Gårdscafe 68820 Esse Grävfirma Per Östman 68810 Y tteresse Grävmaskinsentreprenör UlfHåkan Lindfors 68570 Larsmo GU-MO Oy Ab 67100 Karleby Hartman Auto 68600 Jakobstad Helamestarit Oy 65100 Vaasa Holmströms Entreprenadmaskiner Fma Holmängs Trävaruhandel Ab Oy Hurin Torsten Oy Ab 65610 Korsholm Jakobstads bilskola 68600 Jakobstad JA-ROAb Oy Katternö Oy Ab 68600 Pietarsaari Kiinteistötoimisto Versum Oy LKV (A) 68600 Jakobstad Kemvit Oy 68700 Teerijärvi KRS Auto Center 64100 Kristiinankaupunki Kruunupyyn kunta Lindh Krister Oy Ab 68600 Jakobstad Lindvalls Måleri Kb 66900 Nykarleby LS-Fix Oy Ab 68620 Jakobstad Maa ja Pihatyöurakointi Leif Adler 68600 Jakobstad Metallikoneistamo Eki-Tiimi Ky 66600 Vörå Metallprodukter Laxström Kb 68900 Kronoby Munsala församling 66950 Munsala Nykarleby Affärsverk 66900 Nykarleby Nykarleby bok och pappershandel Nykarteby Fastighetsservice Kb Nyko Frys Oy A!. Oy 68550 Oja Rengas-Fix Oy 67100 Kokkola Ruotsala Jari Filmi Oy 67100 Kokkola Sultanahmet 67600 Kokkola Transpoint Oy Ab 67100 Kokkola Uunila Oy 68100 Himanka TELÄ-POHJANMAA Alajärven Ammatti-instituutti, Ympäristöalan perustutkinco Botnia-Carpet Oy Alajärvi Erkki Kannonlahti Ky Jalasjärvi Härmän Nauha Oy 62375 Ylihärmä Jokilehto·s Wood Design Oy PL 19, 60801 Ilmajoki Kauhajoen Kunnallislehti Kulmala Paavo Tmi 63800 Soini Lappavesi Oy Lapua Puukkoseppä Antti Rannanjärvi Tmi 62375 Ylihärmä Puusepänliike E. Penttinen 68600 Jakobstad Easy wash S-E Herrgård Kb Ky www.kolumbus.fi/easy.wash Elkamo Oy Ab Elora Oy Ab 66900 Nykarleby El-Tee lnnehavare Johan Näse 68700 Terjärv Enlunds Fastighetsservice Ab 66900 Nykarleby Esari Rakennuspalvelu Ky 68700 Teerijärvi Esse Elektro-Kraft Ab 68820 Esse ESS-MA Oy Ab 68820 Ähtävä EUR-MARK OY AB 66900 Uusikaarlepyy Ewa Power Ab Oy 68800 Jakobstad Fastighetsservice L. Keränen Tmi 67100 Kokkola Finnmehl Oy Ab PL 34, 69601 Kaustinen Halsuan Levytiimi HC-Service Oy Uniikki-hirsirakennuksia Kokkola (06) 879 523 Kodinkonehuolto Electrichuolto Kokkola Lahti Seija ja Seppo Ay 69700 Veteli Lasi Manu 67100 Kokkola Mari-Asut Oy 68210 Marinkainen MY-Tuote Chapsit 683_00 Kälviä Reinikka E. lsokääntä Oulun Hevosklinikka Piha ja Puutarha Ylivieska KESKI POHJANMAA Ahola Transport Ab 67100 Kokkola Alfa-Bag Oy Ab PL 48, 67101 Kokkola Asplunds Snickeri 68550 Öja Backman-Trummer Oy Ab 68700 Kokkola Eristysliike K. Jungell Ab 68600 Jakobstad VVS-Planering Olof Löw 68600 Jakobstad När det gäller nödbelysningar-Wikrolux Wimek 66210 Molpe ETELÄ-KARJALA Kivipalvelu . Kittilä Ky 96300 Rovaniemi Pohjolan Yritysja perimispalvelut Oy Sodankylä Rovaniemen Keskuspesula Oy KAINUU Metsäkoneurakointi Teuvo Piirainen 88610 Vuokatti POHJOIS-POHJANMAA E. Söderlund Kb 68910 Bennäs Teakdeck Oy Ab 68870 Edsevö TH-PLAST Kb Ky 68600 Jakobstad Tigma Oy Ab 66950 Munsala Torghallen 66900 Nykarleby Trafikant Henry Storlund Fma 66600 Vörå Transport Österlunds 64200 Närpes Vallvik Träelement Ab 65610 Korsholm Varax-Products Oy Ab 68820 Ähtävä Vink Finland Oy PL 99, 6860 1 Pietarsaari VVS-lng.byrå M
kansallisp istD Luontonäyttelyt, retkeilyneuvonta, tupien varaukset Pallastunturi (016) 532 451 Tunturi-Lapin luontokeskus Hotta (016) 533 056 Transport Ahlvik Tmi Juumusbackavägen 78 68810 Ytteresse puh. KOKONAISELLE IHMISELLE. Mäenpää Novart Oy Forssa Riihimäen Tilitieto Rutavan Mylly & Saha Oy ITÄ-UUSIMAA Mäntsälän kunta Tilimax Ky Loviisa Vartioliike Edström Oy 06100 Porvoo UUSIMAA Arniko Kioski Helsinki Arthouse Oy/Tietosanoma Oy Helsinki Balanus Oy Mäntsälä Oy Fredko Ab, Söderkulla (09) 868 9210 G.J.P.-Tilit Oy Helsinki Hangon kaupunki Helsingin evankelis-luterilaiset seurakunnat lnterpersoona Oy Kaksoisputki Oy KP-Asennus Oy Kerava KOLSTER OY AB Helsinki Oy Kreuto Ab Helsinki Aarne Laaksonen Oy SUOMEN LUONTO 12/99 Lohjan Painotuote Oy Maanrakennus Kaivuvoima Oy Helsinki Medinatiimi Helsinki Järvenpää Merita Nordbanken Mitrak Oy Vantaa Nide-Lindgren Oy Ab Helsinki (09) 555 022 SBA lnterior Oy Siuntion kunta/ ympäristölautakunta Oy Sten & Co Ab Tuusula STF Finland Oy Suomen Kolarikorjaamoliitto Ay Helsinki TEHOKAASU OY Helsinki Tilitoimisto Luiro Oy Helsinki Tilitoimisto Salminen Ky Lohja Transocean Oy Ab Helsinki E-S Tuomikoski Oy Porlammi Zyrtec Palas-0.aiastJ. (06) 723 6105 -Netverk Sigma Consultit Oy Kokkola Oulu Tampere Tornio Pattijoen Veteraanimajat Monipuoliset koulutus-, kokousja majoitustilat Avoinna ympäri vuoden Varaukset (08) 220 002, (08) 223 1928 EfI3 Raisio Yhtymä Lapuan Peruna Oy Oy Kationi Ab S,mp1lön1ie682 SlmpsiOntie 682 621 00 LAPUA 621 00 LAPUA a=w+ -.; lUON'J01'1U.2,$ ÅLANDSBANKEN ----VMSA---Puh 0204 293 300 MB E Rakenna ollla lllaaillllanku vasi. (09) 5860 4123 fax (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi 49. ESKI-SUOMI Liha-Saarioinen Oy Jyväskylän Lihan jalostuslaitos TG-Tuote ja Siivous Oy Hankasalmi A Finnserviette Oy 33960 Pirkkala HALITUOTE OY Suodenniemi Munkkimiehet Ky 33720 Tampere Mäntän seudun koulutuskeskus 35800 Mänttä Parturi-Kampaamo Mirja Nalli 33400 Tampere Pikon Viherhuolto Ky Kangasala Pirkan Kiinteistöpalvelu Oy Nokia Syvätutkimus Oy Tampere ATA NTA Automaattisorvaamo Hannu Laine Oy Niinivirta Transport Harjavalta Arkkitehtisuunnittelu E. Vihreälanka LEHTI, JOKA SANOO ENEMMÄN KUIN KIRJOITTAA Tilaa ilmainen näytenumero! Vihreä Lanka Oy, Runeberginkatu 5B, 9.krs, 00100 Helsinki puh. Leinonen Aura Arwina Oy 21560 Ollila Heikkilän Kauppapuutarha Oy Turku Kemiönsaaren Paikallislehti Annonsbladet-ilmoituslehti Koukin Puutarha Rusko Latva-Suurhallit Oy Masku Turku Kaarina Solupak Oy Tarvasjoki Tili-Hilkka Oy Turku Uudenkaupungin liikuntatoimisto Viherpalvelu Oy Ettala & Co A JÄT H E Asikkalan Apteekki Vääksy Kirjapaino Mark Print Oy Lahti Flaaming Oy Jätehuoltotuotteet Lahti Turkis-Virta Oy Lahti HÄ E Automaalaamo M. (06) 766 2467 Softbrains Ab Oy Choraeusvägen 13 Jakobstad tel. SINULLE, JOLLA ON TAHTO PUNNITA ASIOITA. Ä.JATTELEVALLE PERSOONALLE
Vaikka olen lapsesta asti ollut eläinkirjojen ystävä, enpä ole ennen törmännyt kirjaan, jossa ihminen esitellään kuin mikä tahansa muu eläinlaji. LAURA SUHONEN Attenborough lintujen parissa David Attenborough {suom. Suomennoksessa on toivomisen varaa, etenkin pikkutekstien rakenteet ovat toisinaan kankeita ja sanavalinnat kömpelöitä. Käy puistamassa tuosta lumi, sanoi Olavi. Niilo hakkasi kuusen runkoa. Kun kolo oli yli puolivälin, hän löi vasemmalta puolelta kolon ja kaatoi kuusen. Karhun lisäksi uudessa kirjassa on haastateltu sikaa, jänistä, kanaa, koeeläintä ja leijonaa. Oli yli kolmenkymmenen asteen pakkanen . Eläimet tervehtiSUOMEN LUONTO 12/99. Muutama sivu on myös varattu uhanalaisille sekä jo sukupuuttoon kuolleille lajeille. Teuvo Suominen}: Lintujen elämää, Otava 1999, 320 s. Kertomuksessa Vangittu Prinsessa Huovinen tilittää neitokoiran isännän raskasta elämää niinä tiettyinä päivinä, jolloin kylän kolmisenkymmentä poikakoiraa piirittävät taloa merkiten portinpielet, postilaatikon ja rappuset lemmenviesteillään. Huovismainen hauskuuttelu on tiessään . Lyö sitä toistakin, huusi Olavi. 50 '' .. Teos jakautuu neljään osaan ; maa, ilma, vesi ja myytit. Kuusen oksat olivat aivan hauraita; kun Niilo koski oksaan hienot kärjet katkesivat. Tuoreiden eläinhaastattelujen lisäksi kirjaan on koottu aiemmin julkaistuja eläinaiheisia kirjoituksia liki neljän vuosikymmenen ajalta. KIRJAKALENTERI Joulukuu '' Niilo oli jouluaattona Olavin kanssa hakemassa heiniä. Tarinat Ronttosaurus ja Matikan opettaja lienevät useille lukijoille tuttuja. Kolme ensimmäistä jaksoa käsittelee kyseisten ympäristöjen asukkeja, myyttiosuus taas taruolentoja lohikäärmeistä ihmissusiin. lintujen viestintää, parinmuodostuksen kuvioita ja poikasten taivalta munasta aikuiseksi. "Minä olen eläin , leikitön peto, raadonsyöjä ja päämäärätön vaeltaja!" Huovinen ravistelee vanhoja myyttejä ja antaa eläinten itse kertoa, millaisia ne ovat ja millaista on olla eläin. Kirja päättyy eläinten tervehdykseen ihmisille perinteisenä lhmisenpäivänä. Kirjan lopussa on sanasto ja sekä selkeä hakemisto. Hakkaa tuo, eikö se ole sopiva, huusi Olavi. , 230 mk. Huovinen ottaa selkeästi kantaa eläinten oikeuksien puolesta myös eläimenä olemisen oikeuden. Teksti voisi olla 1 990-luvun eläinaktivistin kynästä. Mitä erikoisimmat käyttäytymismuodot heräävät niissä eloon lukijan silmien edessä. HELENA TENGVALL Huumorilla eläinten puolesta Veikko Huovinen: Porsaan paperit eläinaiheiset erikoiset, WSOY 1999, 153 s., 150 mk. Jopa eläintenystävä Huovinen harkitsee kivääriin tarttumista ei kumminkaan tartu. Sivuilla käydään sanoin ja kuvin läpi muun muassa lentotaidon ihmeitä, erilaisia ratkaisuja lintujen kyltymättömän ruokahalun tyydyttämiseen (lentäminen jos mikä kuluttaa energiaa). "Paskat, mikä kuningas minä muka olen" murahtaa karhu Veikko Huovisen kysymykseen metsän kuninkuudesta. Esimerkiksi venezuelalaisen hoatsinin poikanen kiipeilee vahvoilla siipikynsillään , jotka ovat samankaltaiset kuin jo ammoin sukupuuttoon kuolleella liskolinnulla. Pitkälle ehtineelle lintuharrastajalle kirjan tiedot ovat pääosin jo tuttuja, mutta useimmille luonnonystäville teos kertoo paljon uutta ja yllättävää siivekkäiden keinoista pärjätä elämässä. lrJOJ Tuore näkökulma eläimiin Fran Pickering {suom. Tyylillinen poikkeus erikoisten joukossa on pamfletti Ihminen ja eläin. "Ylläolevan perusteella ei voida vetää kuin yksi johtopäätös, nimittäin että ihmisen edut painavat vaakakupissa enemmän kuin eläinten kohtuulliset vaatimukset." Kirjoitus on päivätty 1963, kolmekymmentä vuotta ennen yleistä keskustelua eläinten oikeuksista. , 176mk. Upeasti sekä valokuvin että tasokkain piirroksin kuvitettu tietopaketti pyrkii lähestymään eläimiä tuntevina olentoina, ei pelkästään tieteellisen tutkimuksen kohteina. Lämmin ja humoristinen tyyli sekä laaja lukijapiiri takaavat viestin leviämisen laajalle. Niilo kahlasi toisen kuusen juurelle ja löi sen runkoon, lumi ja kuura varisivat alas. Tiiviin, asiallisen perustekstin lisäksi kustakin lajista löytyy mielenkiintoisia yksityiskohtaisia tietoja, uskomuksia ja historian tapahtumia omissa pikku laatikoissaan. Niilo kahlasi jälkiään pitkin takaisin ja karsi oksia juurelta. Antti Hyry: Kevättä ja syksyä, Otava 1976. Niilo painoi kintaalla nenäänsä ja lämmitti hengittämällä nenää. He ajoivat ja koettivat nähdä sopivan joulukuusen. Kirjan valokuvat ovat kautta linjan herkullisia niin teknisesti kuin aiheiltaankin. Uudenlaisen näkökulman eläimiin tarjoaa englantilaisen Fran Pickeringin kirja Eläimet luonnossa ja myyteissä. Tarja Virtanen}: Eläimet luonnossa ja myyteissä, WSOY 1999, 160 s. Kirja pohjautuu David At· tenboroughin BBC:lle samasta aiheesta tekemään televisiosarjaan. Niilo kahlasi kuusen juurelle ja löi kirveen hamaralla sen runkoon, lumi ja kuura varisivat alas
Kuvat ja teksti ovat biologisesti arvokkaita; ilmaisussa kuvat jäävät hieman tekstin jälkeen. Kirja on sujuvasti ja yksinkertaisesti kirjoitettu. Eero Murtomäki: Tunturipöllö, Pohjolan Valkoinen Vaeltaja. _......_...,._......__......_.......,_ .... Kuvat kertovat pöllön vuodesta, reviireistä, parittelusta, pesimisestä ja poikasten huolehrletast Latvian keskus 888 Mlllr LAIIIA timisesta lentokykyisiksi asti sekä pöllön talvisesta vaelluksesta etelään. ANTTI Kou JOUTAVAA ,UIIFTTA ,..~ SI/RA,,/,.. Eräät kohdat kyllä herättivät epäilyksiäni. Pitkän linjan luonnonkuvaaja Eero Murtomäki julkaisee muutaman vuoden välein ihmisen ja luonnon suhdetta ku2-7 metrlö korkea urvekumpu KARJASI/OJIA muurarin tapana . Murtomäelle kuvat ovat kertomista varten. Pekka Vuoren päällysgrafiikka ansaitsee erityiskiitoksen päällys henkii kirjan tunnelmaa. lrJOJ van ja kirjaimen voimalla käsitteleviä teoksia. IAAIIIE/1 lyhyehköli, ytelatalulsla ta persoonalllsla Hiltunen irtanen -· Ay1la klr oltelmla SI· nervo VOIUF-TA• TA LAI-VAfi KYL-JES-SA Kara• kum cr o110110E +---+---+---+---+----ll----+-----,,..----+---+---+..aa"'--+---+----li----+---+----+--+-----1! ,.. C --------------------------~ "iij Q Q i----+---+----+--+-=,,.,,,,,.+-----+--...... vät aakkosjärjestyksessä, mukana ovat muun muassa Salakka, Talitiainen, Telkkä sekä Vampyyri. Jouluristikko pimeiden iltojen iloksi! Lähetä ratkaisusi osoitteella Suomen Luonto, Kotkan katu 9, 00510 Helsinki 3.1.2000 mennessä. Uskon Murtomäen olevan tosissaan. Pöllöt tulevat käymään juuri oikealla hetkellä Murtomäen kameran edessä. _.__ ........ Kuvat valottavat oivasti tunturipöllön elämänkierron ja käyttäytymisen yksityiskohtia. Oikein ratkaisseiden kesken arvotaan viisi kirjapalkintoa. Muista laittaa mukaan nimesi ja osoitteesi. Kuvissa ei ole mullistavia visuaalisia temppuja tai hämmästyttäviä oivalluksia, eräät kasvikuvat ovat jopa huonoja. Suomen Luonnonsuojelun Tuki 1999, 167 s., 198 mk. :ii"··,=..;.::,i=+--+--+---+-~~+---+--+--+---+--+=.::;___+------+.:=e+--+---+--+---1 e .__.....____., _____ .....___,__......_---,1 __ ....a......a.. _ ......... Voittajien nimet ja oikea ratkaisu julkaistaan helmikuun numerossa. Kirjan loppupuolella oleva kohtaaminen uhriseidan kanssa on ehkä psykologisoitavissa. Leppoisaa joulunaikaa! SUOMEN LUONTO 1 2/99 51. Nyt Murtomäki on kuvannut Suomessa harvinaisena pesiviä tunturipöllöjä Utsjoella. Teksti selvittää, kuinka hän tekee taikoja ja uhraa seitakiville. Samoin jotkut valonvälähdykset ovat outoja. Tunturipöllö on traditiossa skuolfi, yön ja pimeyden voimien lintu. . Hän löytää pöllön pesät ilman rationaalista tietoa, toimiessaan toisessa tietoisuudessa. Tärkein ja merkittävin seikka kirjassa on Murtomäen toiminta muinaiseen tapaan. PEKKA HÄNNINEN Pöllö vai aave. Seita antaa Murtomäelle kuvia vastineeksi uhrista. ................. . --+---+-----+---.,---!.....--+---+---+--1----+--~e "' .
Toisaalta kuivalla hiekkatöyräällä tai kalliolla kasvu on paljon hitaampaa, eikä satavuotias puu välttämättä ole vielä saavuttanut edes tukkipuun vahvuutta. Mistä moinen poikkeavuus johtuu. Tyvi luut eivät ole millään tavalla kiinni hauen tukirangassa. Myös perintötekijöissä voi piillä syy, sillä sil loin tällöin löytyy vatsaevättömiä haukia, joilla ei ole tyviluitakaan. Harri Dahlström Iki männyn .k .. Pihapiirissä olevan ikimännyn ympärys on metrin korkeudelta 230 senttiä. 1 a. . Paikallaan pysyttelevää haukea tarkastellessa voi nähdä, miten se rintaja vatsaeviään liikuttelemalla estää hengitysveden virtauksesta aiheutuvan liukumisen eteenpäin. Syynä saattaa olla vioittuminen alkiokehitystai pikkupoikasvaiheessa . Mihin kala tarvitsee vatsaeviään. Valokuvat osoittavat linnun olleen naaras. Vatsaevien puuttuminen ei ole kuitenkaan niin suuri haitta, että se estäisi kalan melko normaalin kehittymisen. 54) . Kalojen vatsaevät ja rintaevät ovat parilliset, ja ne vastaavat maaselkärankaisten takaja eturaajoja. Mielestäni jalkojen värin puuttuminen on erikoisempaa kuin valkoinen pää vaikken olekaan koskaan nähnyt tällaista punatulkkua. Kala näytti kasvaneen aivan normaalisti, joten evien puute ei sitä ainakaan pahasti haitannut. Mikä tällainen merkillisyys on. Muita puita ei pidä mennä kovin heppoisin perustein kairaamaan , sil lä nii llä kairauksen aiheuttama lahoriski on huomattavasti suurempi. Valitettavasti nokka ei ole kuvissa näkyvissä. Vatsaevätön hauki on tavallaan luonnonoikku. Lustonäytteen ottaminen ei ole vaaraksi männylle, sil lä puu täyttää reiän nopeasti pihkalla. Eväruotojen ja eväkalvon muodostamat vatsaevät kiinnittyvät kudosten peittämiin tyviluihin eli kalan "lantioon". Valkoisen pään ohella huomasin punaiset jalat. Albinismin syntytapaa on käsitelty aiemmin tällä palstalla (11 /98 s. Mänty voi olla 300-vuotias, mutta varmuutta siitä ei pelkän rungon paksuuden perusteella saa. vastaavat! SUOMEN LUONTO 12/99. Punaiset jalat osoittavat, että jalkoja peittävästä sarveiskerroksesta puuttuu myös väri , jolloin jalkojen verisuonisto antaa jaloille punaisen värin. Läpimitaltaan 75-senttisen männyn ei siis tarvitse ol la iältään edes kahtasataa vuotta. Kalabiologit ovat aikoinaan merkinneet niin haukia kuin muitakin kaloja leikkaamalla pois yhden tai molemmat vatsaevät. Hyvällä kasvupaikalla männyn vuotuinen paksuuskasvu on nuorena yli sentin ja vanhanakin vielä kahden-neljän millin luokkaa. Valkopääpunatulkku Ruokintapaikallani kävi talvella valkopäinen punatulkku. 52 Kysy luon osta Vatsaevät ohjaavat kaloja niiden liikkuessa hiljaa, ja niillä katsotaan olevan merkitystä asennon säilyttämisessä. Onkohan tämä elinvoimainen mänty aloittanut kasvunsa jo 1 690luvulla. Evätön hauki Seppo Vuo/anto Sain hauen, jolta puuttuivat vatsaevät. Tarkan iän selvittämiseksi siitä pitäisi kairata näyte, josta laskettaisiin vuosilustot. Kysymyksessä on osittain albiino punatulkku, jonka pään höyheniin ei ole muodostunut lainkaan väriä
monein. Pitkänomaisia, parin sentin mittaisia, harmaita perhosia on M äntän tapauksessa varmaan näkynyt ikkunaverhoissa. Kouri Mikkola Kaksilatvaiset männyt Miksi pihapiirin männyistä niin monet ovat kaksilatvaisia. Kilpalatvan voi poistaa s ;o leikkaamalla sitä helpommin, mitä nuorempia latvakasvaimet ovat. Toukat siis asustelevat putkissa, ja sieltä ne tekevät ruokailumatkoja läheisiin ampiaispesiin tai linnunpesän pohja-aineksiin. Tuhoutuneen tilalle kasvaa usein kaksi tasavahvaa latvakasvainta, jotka vuorostaan hillitsevät toisten haarojen kasvua horHups, taas napsahti, ja mänty saa monta latvaa. Seudun vanhimmat männyt löytyvät yleensä kalliomäiltä. Jos latvakasvain tuhoutuu, hormonin eritys lakkaa ja alemmasta oksakiehkurasta yksi tai useampi haara kääntyy pystyyn uudeksi latvaksi . Pesäkoisan toukat ovat rakentaneet putkistoa linnupöntön sisälle. Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 12/99 Kysy luon nosta Luontoillan asiantuntijc vastaavatl Mitä putkiloita. Jokaisen kotelon kohdalla oli jyrsitty kattoa. Kyseessä ovat pesäkoisanimisen perhosen toukkien rakentamat putket. Täysikasvuisina toukat koteloituvat putkiin . Männyn latvakasvain hali itsee toisia haaroja erittäm iensä hormonien avulla ja ohjaa haarat kasvamaan sivullepäin . Ampiaisiakin siellä oli kovasti. Ne eivät juuri tee vahinkoa , ehkä korkeintaan joskus järsivät tapettiliistereitä tai muuta. Karuissa mutta muutoin vakaissa oloissa varttuvat puut elävät pitempään kuin lihavalla maalla kasvavat serkkunsa. Minkä hyönteisen toukan koteloita löysimme purkaessamme Mäntässä kattopaneeleita. z <( I Seppo Vuokko /. Mikä siinä oli asunut. Pihan ikimännyn iän voi selvittää vain kairaamalla rungosta näytteen, josta lasketaan vuosilustot. Nämä ovat samansuuntaisia, noin neljä senttiä pitkiä ja niin lujassa, ettei huopaa tahdo saada rikki revityksi . Suomen vanhimmat männyt kasvavat Lapissa, missä saattaa yhä elää jopa 700-800 vuotta vanhoja aihkeja. Puhdistin Järvenpäässä pesäpönttöjä, ja huomasin, että kuusessa olevan pöntön taustalla runkoa vasten oli kuuden-kahdeksan sentin leveydeltä ja parinkymmenen sentin korkeudelta kummallista tiukkaa putkirakenteista mattoa. Syynä pihapiirin mäntyjen poikkeukselliseen monilatvaisuuteen voivat olla vaikkapa varikset: ne istuskelevat mielellään latvakasvaimella, joka katkeaa helposti raskaan linnun alla. Latvojen keskinäistä kisaa hormonitaistelu ei enää ratkaise, vaan puulle syntyy kaksi latvaa. Jos pihassa on juurivesoja muodostavia haapoja, voi syynä olla myös haavoista männyn vuosikasvaimiin leviävä männynversoruoste
Lajia on käytetty "pahan" veren imemiseen pois. Se on tavattu nykyään vain Ahvenanmaalla ja mahdollisesti yhdessä lammessa Lounais-Suomessa. Hän antoi hevosjuotikkaalle (Haemopis sanguisuga) lajinimen verenimijä, eikä moderni sukunimi ole yhtään sen parempi , sillä se merkitsee veKysy luon osta renhimoista. Siihen ei vaikuta marjojen mahdollinen käymisaste. Räkättirastaan äänellä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä ravinnon kanssa, vaan se on samanlainen lajityypillinen ominaisuus kuin tilhen kirkas sirinä, jota on verrattu hopeatiukujen helinään. yhtä nopeasti kuin tilhen maksa. Tilhi on sopeutunut käyttämään hyväkseen käyneitä marjoja, mutta miten toimii räkätin maksa. Mikä se on ja mitä se syö. Mökkirannan otus on kuitenkin ihmisen kannalta täysin rauhanomainen hevosjuotikas. Tarkalle tieteellisen nimistön isälle Carl von Linnellekin on sattunut joitakin erehdyksiä. Vieläkin siitä valmistetaan veren hyytymistä estävää ainetta, hirudiinia. Kouri Mikkola Räkätit pätkässä. Kun jokainen räkätti yleensä ääntelee lentäessään, syntyy i sitä enemmän mekastusta mitä B enemmän on lentoliikennettä. Suuressa ruokailevassa räkättiparvessa on jatkuva lentoliikenne matalalla olevien pihlajien ja korkeammalla olevien lepäilyja tähystyspaikkojen välillä. Verijuotikkaan (Hirudo medicinalis) tuntee helposti kirjavuudestaan, ja se on lisäksi niin harvinainen, ettei se juuri satu mökki rantaan. Mekastuksesta päätellen räkätit ovat pienessä pätkässä! Räkättirastas on myös sopeutunut syömään marjoja melkein siinä missä tilhikin, mutta sen maksa ei hajota alkoholia Räkätit joutuvat syömään niin käyneitä kuin jäisiäkin pihlajanmarjoja. Sen tylpät leuat eivät pysty ihmisen ihoon. Ehkäpä kuitenkin käyneet marjat voivat hieman herkistää kielenkantimia, mutta ihmisen i= korvaan samankokoinen parvi Ihmiselle vaaraton hevosjuotikas tarttuu hanakasti sormiin imukupeillaan. Sen kolme hammasta ovat hyvin terävät. SUOMEN LUONTO 12/99. Se on yksivärisen vihertävän musta ja syö tai imeskelee vedessä eläviä pikku otuksia, matoja ja hyönteisten toukkia, myös pikku kaloja, jos sattuu pääsemään niihin käsiksi. Mekastuksesta voi sen sijaan päätellä, että parvessa on paljon lintuja. Harmiton juotikas Mökkirannan matalasta vedestä löytyi kymmenisen senttiä pitkä matomainen otus, jolla oli kummassakin päässä imukupit
Siksi puut yleensä kukkivat vasta taimivaiheen jälkeen, kun ankarin taisto valosta ja elämästä on jo käyty ja voittajat alkavat päästä niskan päälle. Kivenlohkareen päällä kasvaa puolen metrin mittainen kuusi, jossa on pari käpyäkin. Muhamettilaiset ja juutalaiset eivät vietä Milleniumia. Minä vuonna Jeesus syntyi. Milloin se päättyy. Tosin kuivat siemenet tai rasva eivät jäädy samalla tavalla kuin vettä sisältävä ruoka. Poikkeuksellisesti kuusi voi kukkia nuorempanakin , erityisesti silloin, kun se kasvaa niukkaravinteisella tai kuivalla mutta valoisalla paikalla , kuten kiven päällä. 2. Luontoilta YLE:ssä 19.12. Pähkinöiden vastaukset: ·1snn)101efues)jes i::11aw1u u1mauunl as uau -U3 ·(oq10 SöfQV) elll!dues -)Ies eAn1nn)1 U!Ll!Olll!d uo 1snn)1n1nof uals1e1es)1e5 ·s ·%s6 es -snnsuaor ef %86 i::11awa1u -eAo~ '% 09 i::ss,~u1s1aH · L ·elnn)j!WWel ·6 es -s01eA1 AAU!':!':d sowee)l ·9 ·e11aaJaluewedeui::1al3 ·s · t 9LS ems1e1el -nnf ef I l:171 1sonA ee)11e e1 -11s1e11nawe4nw essaalll!eA -uapont\ ·i::111aw u1n)1 n)jse1 -uefe uau1e1pa uo e111s1e1el -nnf ef ems1e1mawe4nlf,J . Emikukat kehittyvät kuusen latvaan , hedekukat alempiin oksiin. Tällaisten marjojen syöminen ei ole linnuille ongelmallista. Kuinka nuoreen kuuseen voi tulla käpyjä. Radio Suomi 9.1. Puolen metrin pituudestaan huolimatta sillä voi olla ikää jo useita vuosikymmeniä. Seppo Vuo/anto Pieni sinnittelijä Metrinen käpykuusi kalliolla Enonkoskella. Miksi. Tilhet ja rastaat nyppivät muutaman marjan kerrallaan ja nielevät ne kupuunsa, missä marjat sulavat ja lämpiävät. Liian monet jäiset marjat voivat nielussa tai vielä kuvussakin jäätyä yhteen . räkättirastaita kuulostaa kuitenkin samanlaiselta ravinnosta riippumatta. Radio Suomi Läpikotaisin jäässä olevat marjat ilman jääkuortakin voivat johtaa samaan pulmaan. 8. Seppo Vuokko 1. Kysy luon nosta Luontoillan asiantuntijc t vastaavat! Mutta monta kertaa marjat ovat läpikotaisin jäisiä tai peräti jääkuoren sisällä. Jos lintu saa marjan irti , se voi olla liian suuri ja lintu saattaa tukehtua. Etenkin pihlajanmarjoja hieman suuremmat orapihlajan marjat ovat tukehduttaneet tilhiä ja rastaita. 6. Osa lintujen ruumiinlämmöstä kuluu jäisen ravinnon sulattamiseen, ja sulattaminenhan vie fysiikan lakien mukaan paljon enemmän energiaa kuin lämmittäminen. Jäätyneet marjat siis voivat olla ongelmallisia, eivät niinkään jääkylmät marjat. 3. 7. Jäistä ruokaa Seppo Vuo/anto Kuinka linnut pystyvät syömään jäisiä marjoja. Paksu jääkuori estää syömisen , sillä linnut eivät yksinkertaisesti pääse käsiksi marjoihin. Kokonaan toinen juttu on kiven päällä kasvavan kuusen ikä. Suuren parven ruokaillessa osa linnuista on aina korkeammalla puissa , sähkölangoilla , tvantenneilla tai muissa sopivissa paikoissa sulattelemassa ravintoaan ja osa on täyttämässä kupuaan marjoilla. 4. Saksalaisten joulukuusi Tannenbaum on a) sikermäkuusi b) kultakuusi c) käärmekuusi d) pihtakuusi f) meikäläinen kuusi. l 55. ., ·emuo!JO -~ ·elnn)11w1a4 ·i,i uo !':A -1i::dsne)1Je)1 uee)jnw e)juof '!':lSA!':J!':~W ee4ueA ellOnA OOOl upesae) sn11nr nnal -epnou uo ~111aw !lSe u~LI -H ·6c unn)11w1a4 uo ~A -!~dsne)1Je)1 euuonA 1su3 ·r ·en)j -1e awwn)jse1uefe uauua enonA L -l !lS.3S!Q)1!':Uuap -Ol lAUAlUAS uo snsaar . Vaikeissa oloissa toisten puiden varjossa, kuivilla tai äärimmäisen karuilla paikoilla kuusi voi sinnitellä elossa vuosikymmeniä , vaikka eväät riittävät vain muutaman millin vuotuiseen pituuskasvuun. Millä tähtikuviolla on vyö. SUOMEN LUONTO 12/99 Kuusen, ja muidenkin puiden , kukinta ja siementen tuotto vie huomattavan osan niiden ravintovaroista ja hidastaa kasvua. Missä maapallon kolkassa pilkahtavat uuden vuosituhannen auringon ensisäteet. Kuivassa pakkasilmassa talven mittaan pihlajanmarjatkin kuivuvat ja muuttuvat ryppyisemmiksi ja nihkeämmiksi. Kaamos alkaa Ivalossa 3. Mikä on valkean joulun todennäköisyysprosentti a) Helsingissä b) Rovaniemellä c) Joensuussa. joulukuuta. Asia on ehkä tullut kysyjän mieleen talvella 1998-99, jolloin oli vuosikymmenien paras pihlajanmarjasato ja nähtiin senmukaiset rastasja tilhiparvet puita tyhjentämässä. Vuosi 2000 on karkausvuosi. Jos marjat ovat jääkuoren sisällä läpikotaisin jäätyneinä, marjalinnulle tulee ongelmia. 5. Muutama emikukka voi kehittyä jo vajaan parinkymmenen vuoden ikäiseen kuuseen, mutta runsaammin kuusi alkaa kukkia 40-50 vuoden iässä. Milloin on karkauspäivä. Talvilintujen kaikki ravinto on jäistä, sillä se on samanlämpöistä kuin ilma
Ateria kannattaa rakentaa niistä aineksista, joita ku 1loin kin on saatavana. Maija Silvennoisen ruokafilosofian voi kiteyttää lyhyeen: Ilman hyviä raaka-ainei56 ta ei voi tehdä hyvää ruokaa, ja raakaaineet ovat sitä parempia, mitä lähempää ne tulevat. "Iloitsen kodista, joka on keskellä metsää, sillä lapsuudesta asti luonto on merkinnyt minulle valtavasti." Lähtiessään Helsingistä Maija oli G. TEKSTI: ALICE KARLSSON T elevision Bon Appetit -kokki ja keittiömestari Maija Silvennoinen tekee ruokaa Patani-ravintolassaan Saarijärvellä. Sundmans Restaurantin arvostettu keittiömestari. Asiakkaat ovat tulleet tänne varta vasten syömään Maija Silvennoisen tekemää ruokaa. Maija Silvennoinen tietää, että hyvä ruoka syntyy juuri pellosta nostetuista juureksista ja tuoreesta kotijärven kalasta. Aina vain sisään pelmahtaa iloisennäköisiä ihmisiä, jotka asettuvat taloksi. Maijan on oltava kauhan varressa. Terveellistä ja maistuvaa ruokaa. Hän on tämän ravintolan tuotemerkki. Häntä ei kuitenkaan pelottanut heittäytyä oman onnensa varaan. Hän on luvannut istua pöytääni kertomaan ruokafilosofiastaan, kunhan ruuanlaittoon tulee pienikin tauko. aa •• a ru Mitä meillä oli ennen pakasteita ja eineksiä. "Jos jakSUOMEN LUONTO 12/99. Toivon salaa, että ihmiset kävelisivät ohi vain tämän kerran. Siksi ei olisikaan reilua, että kokilla olisi sijainen. Ajatus ei ole uusi, mutta unohdettu. Mutta eivät he kävele. Saarijärvi päihitti Helsingin Maija Silvennoinen muutti perheineen Helsingistä Saarijärvelle tämän vuoden tammikuussa. W. Siksi ravintolaan hankitaan kaikki tarvittava niin pitkälle kuin mahdollista omalta paikkakunnalta. "Olen syntynyt Saarijärvellä, ja päätin jo kauan sitten, että palaan tänne", Maija sanoo
Myös raaka-aineiden helppo saatavuus innosti Maijaa lähtemään maan sydämeen. Paikallinen emäntä leipoo ruisleivän ja leipomo muun leivän Maijan reseptillä. "Tukussa taas sanottiin, ettei täällä kukaan tuoretta kalaa käytä. Kuvan luomulounaspöydässä on sipulimunakasta, peruna-papupaistosta ja itse graavattua lohta sekä ruisleipää. "Ne nostettiin illalla pellosta." Paistinpannulla kihisevät siiat uivat puolestaan vielä yöllä Pyhäjärvessä. Maija Silvennoisella on myös oma yrttituottaja. Possu, karitsa ja naudanliha tulevat Pataniin paikallisilta tuottajilta vakuumiin pakattuna, ja ne raakakypsennetään kylmiössä. Pakasteisiin ei turvauduta Tänään Patanissa tarjoillaan maa-artisokkakeittoa, siikaa, lohta, porsasta, siitakesieniä, härkää ja karpaloita. "Vaivalloista on kuulemma se avannon poraaminen ja on kylmäkin", Maija kuvailee. "Jos ihmiset käyttäisivät omalla paikkakunnalla tuotettuja raaka-aineita, he voisivat paremmin. Halvan, nopean ja maistuvan lounaan saa luomuhernekeitosta ja ruisleivästä. Vasta teollistumisen myötä ruoka-aineita on alettu rahdata paikasta toiseen." Patanin liikeidea on hyvä, mutta onko paikkakunta väärä 7 Kuka nyt maalla tulee ravintolaan syömään naapurin porkkanoita tai omasta järvestä narrattua kalaa, jota saa ihan ilmaiseksi omillakin verkoilla. Omassa maaperässä tutut bakteerit Lyhyet kuljetusmatkat vaikuttavat hyvinvointiinkin. "Artisokat tulivat aamulla tuosta viiden kilometrin päästä", Maija selvittää. Purkki luomurokkaa maksaa kuusi-seitsemän markkaa, ja siitä riittää kahdelle. "Etelä-Euroopassahan ruokaa ei edelleenkään varastoida eikä kuljeteta pitkiä matkoja. Yhdestä kaupasta saa kalan, leivän ja maidon, mutta esimerkiksi vihanneksia voi joutua hakemaan monesta eri paikasta. "Mitä nopeammin raaka-aineet pääsevät keittiöön, sitä terveellisempää ruokaa niistä tulee", Maija sanoo. Vaikka luonnosta pyydetty kala ei olekaan mikään luomutuote, voidaan se mielestäni nostaa marjojen ja sienten kanssa luomutuotteiden rinnalle. Maija Silvennoinen kirjoittaa listan aamulla, sen jälkeen kun raaka-aineet ovat koossa. Hänen tavoittelemansa kalastaja ilmoitti, ettei hän pyydä kalaa talvella ensinkään. Saarijärven Paavon, Pavel Rahkoin, jälkeläisistä näyttää olevan paikalla Maijan lisäksi yllättäen vain mukanani oleva valokuvaaja Juho Rahkonen, nykyinen tamperelainen. Luomulounasta olkaa hyvä! Maistuisiko luomulounas. Perunat, porkkanat ja muut juurekset tulevat Saarijärven pelloilta. saa tehdä töitä, ei ole mitään hätää", Maija tuumii. Listat täytyy tehdä pitkäksi aikaa eteenpäin, ja kalan saanti on epävarmaa." Oli niin tai näin, nyt Maijalla on kaksi vakituista kalastajaa, joista toinen pyytää muikkua, toinen kuhaa ja siikaa. Luomuaterian valmistamisessa työläin vaihe on kauppojen koluaminen. Lähiruoka on ollut siellä aina itsestäänselvyys, ja niinhän se on ollut meilläkin aiemmin. "Elimistö saisi ravintoa, jonka bakteerikanta on sille tuttu." Maijan mukaan tämä aletaan Suomessakin pikkuhiljaa ymmärtää. Siihen kuuluvat huolella tehty ruoka kaikkine tuoksuineen, kaunis kattaus, miellyttävä ympäristö sekä ruokarauha. Siellä olisi kalastajia, karjankasvattajia ja viljelijöitä. Saarijärvelle asetuttuaan hän kuitenkin yllättyi. Ja hän näyttää jaksavan. Aterian hinnaksi laskin noin 1 4 markkaa. Tämä ei tosiaankaan ole mikään pikaruokala. Hänen mukaansa asiaa on selvitetty tieteellisestikin. Maija on sitä mieltä, että Suomessa myydään enimmäkseen mautonta SUOMEN LUONTO 12/99 Ekoeläm ·· ä lihaa. Kun asiakas tilaa ruuan, Maija ryhtyy tekemään annosta lähes alkutekijöistään. Yllätyksiä tosin löytyy. ALICE KARLSSON. Patanissa saa aitoa slow foodia. Vähän monimutkaisempaa on esimerkiksi kala-aterian valmistaminen. Luomukori on Dodo HYY ry:n, Elävä Maa ry:n ja Dodo Tulevaisuuden elävä luonto ry:n projekti , joka kartoittaa päivittäistavarakauppojen luomuelintarvikkeiden tarjonnan kaksi kertaa vuodessa. Iltapäivään tultaessa ne on jo syöty. "Kukaan ei ole profeetta omalla maalla", Maija myöntelee. Luomukori-selvityksen mukaan luomutuotevalikoimat ovat sitä paremmat mitä isompi kauppa on kyseessä. "Kyllä minunkin asiakkaani tulevat enimmäkseen muualta kuin Saarijärveltä." Tämä varmistuu pikaisella kierroksella. Asiakkaat ovat Jyväskylästä, Helsingistä ja kuka mistäkin. Seuraavalla kerralla katetaan luomuillallinen. "Ja se johtuu siitä, että lihan ei malteta antaa kypsyä." Maijan mukaan naudanliha vaatii vähintään neljän viikon kypsennyksen, Patanissa se saa mureutua kuusiseitsemän viikkoa. Tuoretta kalaa on toistaiseksi saatu joka päivä, eikä ruokalistojen tekeminen ole tuottanut vaikeuksia. "Kaikki ovat tänään ottaneet siikaa", Maija nauraa "Mutta ei tässä mitään hätää ole, paistellaan pihvejä." Kun kalaa ei ole, Maija tarjoaa lihaa ja kasviksia. Kiinankaali , porkkana ja kirsikkatomaatit toimittavat salaatin virkaa, ja ruokajuomaksi on tarjolla vettä sekä kotitekoista viinimarjamehua. Kaupoissa on yhä suuremmat valikoimat muun muassa luomulihaa ja ympäri vuoden luomuvihanneksia. Ravintolan keittiössä ei ole apuvoimia. Juurekset ja marjat tulevat kaikki läheltä, samoin kananmunat
Kiitokset lukijoille sadoista yhteydenotoista vuosien varrella. Joistakin satsauksista voidaan kuitenkin sanoa, että ne kannattavat hyvin lyhyelläkin tähtäyksellä. Uskon Turbolieteen siinäkin puuhassa, samoin vielä joskus aloittamassani vokkipannun käytössä. Nyt käytän pikkukattilan alla vakauttavaa, rautaista pannunalusta. Ennen siinä hommassa tuli kärytettyä tupa rasvaiseen katkuun . Ekoneuvo PEKKA HEIKURA Energiaa kannattaa säästää, mutta harkiten Kannattaako energiansäästön vuoksi vaihtaa kodinkoneet, lamput ja ikkunat. lkkunantiivisteiden uusiminen pitäisi myös kuulua jokaisen kiinteistön rutiininomaisiin huoltotoimiin. Jatkan kuitenkin kirjoittelua Suomen Luonnossa myös ensi vuonna. Jos vielä tulee sieniä koppakaupalla ryöpättäväksi, kokeilen silloin Turboliettä. Motivalla on myös erinomaiset nettisivut, josta saa paljon rahanarvoisia vinkkejä energiansäästöön: http://www.motiva.fi. Ensikäytön aikana oli rivakka tuuli ja pidin liettä keskellä korkeata pihaa. Halsterissa korvennettuja makkaroita olen sillä jo valmistanut; se sujui mukavammin ja helpommin kuin takassa. Kukaan ei ole viime aikoina laskenut kotitalouksien energiansäästöinvestointien takaisinmaksuaikoja. Neuvoa voi kysyä myös Motivasta. Tämä on toistaiseksi viimeinen ekoneuvo Suomen Luonnon sivuilla. Keitokseni valmistuivat hetkessä, ja hiilloksen hehkulla sain vielä teeveden kiehuvaksi. Kiinteistöjä remontoitaessa on hyvä muistaa, että Suomessa on yli 700 energiaeksperttiä, jotka pystyvät laskemaan erilaisten energiansäästöinvestointien kannattavuuden. Esimerkiksi suurissa kiinteistöissä voidaan koneellisen ilmanvaihdon käyntiaikojen muuttamisella tarpeen mukaiseksi saada aikaan merkittäviä säästöjä. Energiansäästön palvelukeskuksen Motivan mukaan energiakatselmuksissa on todettu, että kolmasosa säästömahdollisuuksista voidaan toteuttaa pelkästään toimintatai säätötapoja muuttamalla. Motivan kautta löytyvät myös energiansäästön asiantuntijat eri aloille. Kannattimien pitäisi olla sentin verran pitempiä. Ja eihän valojen sammuttaminen tai kylmäkalusteiden oikea sijoittelukaan vaadi minkäänlajsia rahallisia satsauksia. Valmistaja kertoo, että liedelle sopivat kaikenkokoiset astiat. Silloin on hyvä selvittää, mikä markkinoilla olevista tuotteista kuluttaa vähiten energiaa. Yleensä hintaero "tavallisiin" tuotteisiin kuittaantuu muutamassa vuodessa säästyneinä energiakustannuksina. Myös automaattiset valokatkaisijat ja valaistusta luonnonvalon mukaan säätävät asentimet ovat kannattavia hankintoja. Energian säästäminen ei vaadi usein penninkään sijoitusta. Pekka Heikura Päiväkoti kalustetaa Turboliesi innoittaa pikl Tilasin kesällä kesämökille ulkokäyttöön tarkoitetun Turbolieden . Minulle kävi silti pienen retkikattilan kanssa kehnosti. Samoin termostaattisten venttiilien asentaminen pattereihin on hyvin kannattavaa. SUOMEN LUONTO 12/99. Ei tarvitse käyttää sähköä ja höyrystää tupaa. Sen sijaan viime aikoina tavaksi tullut ikkunoiden muuttaminen energiaa säästäviksi tai kylmäkoneiden vaihtaminen uusiksi energiapiheiksi koneiksi kannattaa tehdä vasta sitten, kun vaihdon aika on muutenkin. Motivaan saa yhteyttä soittamalla numeroon (09) 456 6090. Esimerkiksi kodinkoneissa on järkevää valita energiamerkinnältään joko Atai B-luokkaan kuuluvia laitteita. Niinpä liesi sylki hulvattomia liekkejä, ja esimerkiksi kattilankannen muovinen nuppi suli. Syysiltojen pimetessä aion sulattaa vesihauteessa suuren määrän jätesteariiniä ja valaa kierrätyskynttilöitä. Turboliedellä räiskäleitten paisto tyynenä iltana oli mukavaa. Se kallistui arvaamatta ja lorautti tulipesään puolet sisällöstään . Siihen saa hirmuisen tulen esimerkiksi pienillä kalikoilla. Viime aikoina kysymysten määrä on vähentynyt tai kysymykset ovat koskeneet jo aiemmin käsiteltyjä aiheita. Se on pienehkö, teräksinen törppö. Lieden valmistajan suosittelemaa puuhiiltä vierastan teollisuustuotteena, mutta pikkupuuta ja käpyjähän riittää. Kovasti höyryävät ja vahvatuoksuiset keitokset tullaan säitten salliessa valmistamaan tällä liedellä. Esimerkiksi energiansäästölamppuja kannattaa asentaa sellaisiin paikkoihin, joissa valot palavat melkein jatkuvasti
(013) 552 71 3 tai 040 526 Vaikuttava hammasharja Jos nyt on hammasharjan vaihtokuukausi, vaihda ekohammasharjaan. Ekohammasharjoissa harjakset on kiinnitetty sulattamalla, siksi harjan pohjassa ei ole bakteereille sopivia koloja! Ekohammasharjan etu on se, että samaa vartta voidaan käyttää vuosia. Innolla sahailen sentin tai muutaman paksuisia koivunoksia viidentoista sentin pätkiin . Otetaan kaksi koivupalikkaa, joista toisen keskellä on tervainen sytyke ja toisessa kapea ilmarako. Vaikka lapsia ei vielä näy, on päiväkodin henkilökunnalla täysi hyörinä päällä kahta työtuolia lukuunottamatta kaikki päiväkodin kalusteet ovat kierrätyskamaa, ja kalusteet pitää ehtiä kunnostaa ja maalata ennen varsinnaisen toiminnan alkamista. On toimiva ja mukava kantaa. Teksti Kati Vähä-Jaakkola, kuvat Seppo Leinonen, taitto Petri Clusius. Tuulisella säällä olin kärventää naamani kattilaa liedeltä nostaessani, mutta pesässä olikin liikaa puuta. Esimerkiksi vanhoilla saranaraudoilla saa tukevuutta ja laajempaa kannatusalaa vaativille astioille. Hinnassakin on eroa. PEKKA HÄNNINEN Marja Leino (vas.) ja Katarina Miettinen hiovat tuoleista vanhaa lakkaa pois päiväkoti Rannan terassilla. Kalusteisiin menee yleensä kolmannes päiväkodin käyttöönottovaroista. Kun tuli otetaan käyttöön, sytykepuoli käännetään päällimmäiseksi ja sytytetään. Aineistoa voi tilata Suomen luonnonsuojeluliitosta osoitteella Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki tai puhelimella (09] 2280 8201 , hinta 40 mk.. 040 535 480 1. Jakkaroilla ovat ehkä aikanaan istuneet lasten vanhemmatkin hauska ajatus. Nyt säästynyt 1 00 000 markkaa voidaan käyttää toimintaan sekä virikeja liikuntavälineisiin. Rakennusvirastosta löytyi hienoja karttalaatikostoja, joissa voidaan säilyttää lasten piirustuksia ja muita taidetyöpajan välineitä. apien tekoon Pieni Turboliesi on nostettu romutetun hellan uunin päälle mukavan työskentelyasennon takia. Keksinnön nimi on SF-tuli. Ja vaikka puhutaankin liedestä, rinnastan Turbolieden nuotioon. Kuljetuksen aikana palikat ovat vastakkain, niin että sytyke jää sisäpuolelle. Klapien kantoapu Muovikanistereita on monenlaisessa käytössä; veneiden äyskäreinä, lintujen ruokinta-automaatteina, verstaiden pesualtaina .. Aineisto on suunniteltu kouluja silmällä pitäen, mutta ideoita voi toteuttaa mainiosti vaikkapa erilaisissa nuorten ympäristöja harrastusryhmissä. Kestävien valintojen taito ekotehokkuus ja kohtuus koulussa. Ekohammasharjoja myydään muun muassa apteekeissa ja Suomen Luonnonsuojelun Tuen luontokaupoissa. MARKKU T ANTTU Turboliesi 299 markkaa + postikulut , JRK Tekniikka Oy, Teollisuustie 2, 95700 Pello, puh. Kierrätyskalusteiden käyttö ei ole yleistä päiväkodeissa, mutta päiväkoti Rannassa halutaan noudattaa kestävän kehityksen periaatteita. Pakillinen vettä kiehuu 12 minuutissa. Savuakin syntyy, en sitä mainoksen tapaan vähättelisi, ja astiathan nokeentuvat. Uusi elämys kokeneellekin klapimiehelle. Silloin Suomen luonnonsuojeluliiton uusi aineisto Kestävien valintojen taito ekotehokkuus ja kohtuus koulussa on tarkoitettu juuri sinulle, peruskoulun tai lukion opettaja. Kuva on Rovaniemen maalaiskunnan Narkauksessa, mutta vastaavia on nähty pitkin Pohjois-Suomea. Opas kohtuulliseen kulutukseen Etsitkö uusia tapoja lähestyä kulutusja jätekysymyksiä opetuksessa ja ympäristökasvatuksessa. Päiväkoti Rannan kestävän kehityksen filosofia ei lopu käytettyjen kalusteiden hankintaan. Kätevä retkituli reppuun Outokumpulainen maanviljelijä Pasi Kinnunen on keksinyt sahateollisuuden jätepuulle käyttöä. Varoja on kulunut ainoastaan kuljetuskustannuksiin . Lisätietoja saa valmistajalta puh. Näin säästyy luonnonvaroja ja rahaa, sillä kolmen harjaspään pakkauksen saa alle 20 markalla. Tässä oiva puunkantoteline kesämökeille ja miksei kotiinkin. Suoraan tulen päällä voi pitää pakkia, pannua tai kattilaa mukana seuraavien pikkupalikoiden avulla. Se tulee sanoista sandwich fire, voileipätuli. . e rrätysh u on eka l ui l la Helsingin Herttoniemessä olevan päiväkoti Rannan avajaisiin on aikaa kaksi viikkoa. Kalusteet on haalittu Helsingin kaupungin virastoista ja Pakilan työkeskuksesta, jossa kaupungin käytettyjä kalusteita korjataan. Päiväkotiapulainen Valeri Prisenko korjaa rikkoutuvat kalusteet lasten kanssa yhdessä. Onko oivempaa ja somempaa ekopolttoainetta. Kinnunen aikoo ostaa koivupalikat sahoilta sopiviin, vajaan 30 sentin paloihin pätkittyinä ja viimeistellä voileivät itse. Siinä on kestovarsi ja vaihdettava harjaspää. SUOMEN LUONTO 12/99 Valmistajan mainoksessa ehdotetaan, että liesi sopii myös autoretkille, veneilyyn ja jopa parvekkeelle. Näin lapset oppivat, ettei esineitä tarvitse heti heittää pois, kun ne vähän kolhiintuvat. Hiiltä käytettäessä asia voi olla toisin. Tuli palaa reilun tunnin, ja hiillos hehkuu vielä puolisen tuntia. Päiväkodin johtajan Marja Leinon mukaan vanhat käytetyt kalusteet ovat uusiin kalusteisiin verrattuina kestävämpiä , käytännöllisempiä ja kauniimpia
SUOMEN LUONTO 12/99. Papumuhennos vihreistä pavuista Härkäpavuista tai muista vihreistä pavuista voi tehdä papumuhennosta antamaan väriä joulupöytään. Myös keitettyä punajuurta voi käyttää, mutta se värjää koko salaatin punaiseksi. Vuoka pannaan mietoon uuninlämpöön tunniksi tai pariksi. Pavut survotaan rikki haarukalla ja joukkoon lisätään nokare voita tai tilkka kermaa, ehkä hiven suolaakin tai soijakastiketta. Lepoaikanakaan lehtikaktuksien multaa ei päästetä aivan kuivaksi. Lanttu kuoritaan ja leikataan noin kahden sentin suuruisiksi kuutioiksi. Kun vedessä juurtuneet pistokkaat siirretään i multaan, kasvi joutuu uudelleen "' sopeutumaan ilmavampiin maao oloihin, sillä vesijuuret eivät siedä kuivuutta ollenkaan . Niiden juuret ovat sopeutuneet jokseenkin tasaiseen kosteuteen. Oman kasvitarhan perunoista, juureksista ja vihanneksista saa erityisen herkullisia juhlaruokia kinkun , savusiian tai kalkkunan lisäkkeiksi. varsinaisia kuivakkokaktuksia, joiden versot ovat vahapeitteiset ja usein piikikkäät, sekä sileäversoisia lehtikaktuksia. Ne ovat yhtä hyviä kuumina ja kylminä. Papumuhennosta voi syödä sekä kuumana että kylmänä. Ylimääräisistä keitetyistä perunoista ja juureksista voi tehdä kylmiä salaatteja, jotka tarjoillaan sinappisen kastikkeen kanssa. Päällimmäiseksi laitetaan kauneimmat sipulirenkaat. Kastikkeen pinnalle voi lopuksi silputa ruohosipulia tai kuivattua rakuunaa. Joulukaktuksen kaverina kasvava sammal todennäköisesti jopa parantaa kasvuoloja; sammal tasoittaa veden ravinnepitoisuutta, suojelee juuria valolta ja saattaa kuljettaa happeakin veteen. Kylmä peruna-juuressalaatti Höyryävät keitetyt perunat maistuvat kylmien ja mausteisten ruokalajien kanssa. Tämä veteen unohtunut kaktus on ilmeisesti sopeutunut vesioloihinsa täysin . Salaatin kanssa tarjotaan miedonmakuisesta luomujugurtista tehtyä kastiketta: 2 dl maustamatonta luomujugurttia [tai bulgarian jugurttia] 1 tl mietoa sinappia 1 rkl sitruunamehua Ainekset sekoitetaan huolellisesti. Haudutetut lanttukuutiot Haudutetut lanttukuutiot ovat jouluisin ruoka mitä tiedän . Suolaa ei välttämättä tarvita. Vesielämään sopeutunut kaktus Minulta katkesi kuusi vuotta sitten joulukaktuksesta oksa, jonka pistin vesilasiin juurtumaan. Ainekset ladotaan kerroksittain kulhoon, ja joka kerroksen väliin ripotellaan hiukan läpikuultavan ohuiksi suikaleiksi leikattua sipulia tai purjosipulia. Mullasic sa kasvaneet J·uuret taas eivät ':S > siedä liikaa märkyyttä ja hapenpuutetta vaan alkavat mädäntyä, jos sattuu yhtäkkinen vedenpaisumus. Kun kaktukselle suositellaan hiekansekaista multaa ja niukahkoa kastelua, miten on mahdollista, että oma kaktukseni kasvaa, viihtyy ja jopa kukkii vetisessä sammalsuossa. Kuivakkokaktukset tarvitsevat kasvuaikanaan melko runsaasti vettä , talvella niitä kastellaan niukemmin. Multasormet REA PELTOLA Jouluherkkuja oman kasvita Jouluna syödään parasta mitä talossa on . Pavut keitetään pehmeiksi kannen alla pienessä määrässä vettä. Lehtikaktukset, joihin joulukaktuskin kuuluu , ovat usein päällyskasveja , jotka kasvavat kiinnittyneinä puiden oksille kertyvään karikkeeseen . Kukinnan parantamiseksi joulukaktuksille pyritään antamaan lepoaika pitämällä multa syyskesällä tavallista kuivempana. Ja vedessä se on vieläkin. Monet kasvit pystyvät kehittämään veteen sopeutuneita juuria, useinhan pistokkaita juurrutetaan vesilasissa. Kukintaa auttaa myös, jos kaktusta voidaan pitää kuukauden ajan noin 1 2-15 asteen lämmössä, esimerkiksi puolivarjossa ulkona. Keitetyt, jäähtyneet perunat, porkkanat, mustajuuret tai maaartisokat kuoritaan ja leikataan suurehkoiksi kuutioiksi tai viipaleiksi. Makeat ja voimakkaasti tuoksuvat kullanväriset lanttukuutiot tarjotaan ruskean liemensä kanssa suoraan vuoasta. Kuutiot pannaan pataan tai kannelliseen uunivuokaan, jonka pohjalle kaadetaan vähän vettä, pari voinokaretta sekä hiukan siirappia. Nykyiset lajikkeet kukkivat usein jonkin verran ilman erityistä hoitoakin. Pari vuotta sitten lasiin eksyi sammalen itiö, ja lasissa kasvaa nyt myös sammalta purkin täydeltä. Sinne se unohtui, mutta koska oksa näytti viihtyvän vedessä, annoin sen olla. Kaktuksia on kahdenlaisia. Välillä tarkistetaan, onko vuokaan lisättävä vettä pohjalla pitäisi olla ainakin pari senttiä nestettä koko hauduttamisen ajan
Toivotan lukijoilleni antoisia satoja! Rea Peltola Joulukuusi hyötykäyttöön Kuusen neulasissa on runsaasti ( -vitamiinia, hartseja ja haihtuvia öljyjä. Mistä johtuu, että jotkut chilit jäävät lähes mauttomiksi, kun taas toiset ovat erittäin tulisia. Niinpä osa saman siemenerän taimista saattaa tuottaa mietoja ja mauttomia hedelmiä, kun toiset ovat ylettömän väkeviä. Kapteeni Cook antoi aikoinaan miehistölle kuusen oksista tehtyä olutta, ja miehet säästyivät keripukilta. Voimakas ero eri chilipaprikoiden taimien hedelmien väkevyydessä johtuu kuitenkin todennäköisimmin kasvien perinnöllisestä vaihtelusta. Mitä muuta kuusen oksilla voi tehdä. Rapeiksi kuivatut halkaistut tomaatit säilyvät ilmatiiviissä astiassa sellaisenaankin, mutta kuivatut tomaatit voi myös sulloa lasipurkkeihin, suolata kevyesti ja peittää ruokaöljyllä. Mutta jos tästä F 1-ryhmästä otetaan edelleen siementä kylvettäväksi , toinen , F2-sukupolvi, onkin hyvin vaihtelevaa ja kuvastaa aivan laidasta laitaan isovanhempien erilaisia ominaisuuksia. Myös katajaa voi käyttää, muttei esimerkiksi marjakuusta [Taxus sp.). Siivilöi ja lisää neste kylpyveteen . 1an tuotteista Kuivatut tomaatit öljyssä Jos kasvihuoneessa tai seinustalla kypsyi tomaatteja niin runsas sato, että niitä riitti kuivattavaksi asti , joulupöytä on oikea paikka erikoisherkulle. Yhteen kupilliseen tarvitaan 1-2 ruokalusikallista silputtuja oksanpäitä ja kaksi desiä vettä. Suomessakin kuoltiin muinoin talvisin keripukkiin . Hengitä höyryä esimerkiksi pyyhkeestä tehdyn hupun sisällä. HENRIETTE KRESS yrttiterapeutti. Keväällä kerätyistä kuusenkerkistä saat oivaa yskänsiirappia ja teetä, mutta voit tehdä teetä myös talvella kerätystä uudesta kasvusta. Tosin kaalikin olisi ajanut samaa asiaa. Ulkoisesti käytettynä kuusi ei vaikuta munuaisiin. Keitä 1 minuuttia kannen alla, anna hautua toiset 1 minuuttia, siivilöi , lisää hieman hunajaa ja tarjoile. Lämmittävä juoma vilkastuttaa verenkiertoa ja lisää virtsan eritystä. Yskittääkö. Kymmenkunta neulasta päivässä, pureskeltuina vaikka suoraan puusta, olisi pelastanut monta henkeä. Halkaistut tomaatit kuivataan uunissa alle 50 asteen lämmössä. Kuusen vaikutus C-vitamiinin puutostautiin on siis ollut tiedossa jonkin aikaa, muttei kaikkialla yhtä hyvin. Kylpy poistaa myös Iihaskipua. Pehmeänsitkeät, kirpeänmakeat ja aromikkaat tomaatit voi tarjota sellaisenaan suoraan purkista tai leikellä ohuiksi suikaleiksi, joita sirotellaan ruokien mausteeksi ja Tulista ja mietoa chiliä Kasvatan chilipippureita. Jollet ehtinyt keväällä kerätä kuusenkerkkiä , voit ottaa käyttöön joulukuusen harvennusoksia jos joulukuusi on kaadettu puhtaalta paikalta. Kaupallisesti viljellyt chilipaprikat voivat olla niin kutsuttuja F 1-risteymiä, joiden jalostuksessa on yhdistetty kaksi hyvin erilaista SUOMEN LUO NTO 12/99 paprikalinjaa. Männyssä on samat vaikuttavat aineet, ja sitä voi käyttää samalla tavalla. Kuusen haihtuvat öljyt lisäävät keuhkojen limakalvojen toimintaa ja toimivat myös bakteereja ja viruksia vastaan . Se on hyvin myrkyllinen, vaikka onkin nimeltään kuusi . Ovatko jalat väsyneet. Uunin luukku jätetään kuivauksen ajaksi raolleen , jotta kosteus pääsee poistumaan . Jokamiehenoikeus ei koske puiden oksia eikä lehtiä, kysy siis maanomistajalta lupa ennen kuin menet metsään havuja hakemaan. Haluatko rentouttavan kylvyn. Ota kuusen oksia, leikkaa niistä uusinta kasvua talteen , laita kourallinen isoon vatiin ja kaada kiehuvaa vettä päälle. Leikkaa pari litraa kuusen oksia pieniksi, lisää niihin neljä litraa vettä, jaanna kiehua tunnin verran . Tällaisen risteytyksen tuloksena on ensimmäisen sukupolven aikana erikoisen tasalaatuinen kasvusto, jossa eri taimien hedelmät esimerkiksi kypsyvät samaan aikaan ja ovat saman muotoisia ja makuisia. Sitten vain nauttimaan. Leikkaa muutama kourallinen kuusen oksia vatiin , kaada kiehuvaa vettä päälle ja anna jäähtyä mukavan lämpöiseksi. Jos haluat jatkossa kasvattaa chilit omien paprikoiden siemenistä, vältä lajikkeita, joiden pussissa mainitaan, että kyseessä on F 1-risteymä. Kirjoitan luomuviljelystä sekä puutarhaja pihakasveista Suomen Luonnossa ensi vuonnakin, mutta Multasormet lähtee toistaiseksi lepotauolle. Varoitus on kuitenkin paikallaan: havupuiden sisältämät hartsit lisäävät munuaisten toimintaa, ja siksi niitä ei kannata ottaa sisäisesti , jos on raskaana [munuaiset ovat silloin jo kovilla] eikä silloin kun on tai on ollut munuaistautia [munuaiset ovat silloin tavallista heikompia]
... ..... .. . . ... .. .. 2/67 Metsäkanalintujen kanta vahvistui .... ..... .. .. ....... ... 8/ 16 Nahkasiivet lepattavat nurkissa .. ... .. . 1 /30 Merkillisiä kuusia ..... ... ... 1 0/59 Joulukuusi hyötykäyttöön .......... .. ... ... ..... .. .. .. ... .. .. ....... l /17 Leonidit tulevat ......... 12/1 6 Katoaako kaunis kultasirkku. .. 10/60 Toukohärkiä liikkeellä .. .. .. .... .... .. ........ .. 2/32 Erämaat kutsuvat ............. 3/37 Mitä hyötyä ihmistieteistä. 4/4 7 Minkki uhkaa saaristolintuja ... 3/24 Talo hylkytavarasta ....... ... .. ..... .. .. .. . .. .. ... .. .... ..... 8/30 Kännykän ainekset kiertoon .. ... . ... ... ..... 1 0/50 Riistahallintoa kannattaa tukea ... ... .. . .... 7/20 Raukki on rannan lapsi .... .... 5/30 Aistillista herkkyyttä .... ... . ... ... p. 6/61 Kantavatko kunnat kaavoitusvastuun ... .. . .. 6/32 Hirvi vielä hirviämpi ..... ... .. ... .. .... ... ... .. .... 9/67 2000 linnunpönttöä .... .. ..... . .. . .. ...... 8/ 19 Energia, liikenne, ilmansuojelu Talventörröttäjiä ei pakkanen piinaa ...... ... . 4/27 Suutari on mestari .. 7 /22 Päivänvalon pöllö [suopöllö) ...... .. 1 /46 Jätteenpoltto tukee kertakäyttöä . . .... ...... ...... .. 4/1 7 Roska-Roope siistii saaristoa ..... ..... 7 /18 Luontokerhossa on vipinää .. .. .. ...... 2/31 Luomuliike geenimanipulaatiosta . . .. .. 2/40 Luomu valtaa munamarkkinoita ..... 1 /25 Katoaako aito erämetsä. .. ..... .. 1 2/58 Jako kahteen . ... .... ... 6/ 18 Leonid ien paluu ..... ... 5/22 Uolevi Manninen . 9/29 Vesiskootterilla ajo ... ... .... .. .... .. ... ............ .. .. ..... ....... ... ... 6/48 Eläimet kasvikunnan myrkkykaapilla .... .... .. 9/1 6 Kotkamailla .. . ....... .. l /51 Uusimaa, rakastettuni .......... ..... .... .... .. 8/4 1 Ympäristöfilosofiaa mitä varten. .. .. .... 10/1 5 Dick Forsman lintujen matkassa ....... .. ......... [00NT01999 Alueet, maisemat Elämäntapa, ympäristöpolitiikka Päiväkotiin kierrätyshuonekalut ......... ........ . .. .... ... 5/62 Saalistavia sieniä ... .. .. ..... .. .. 9/62 Veden valkeat silmät [lumpeet) . ... .... .. .. . 5/13 Pakkasherra koetteli ....... 1 /67 Oulangan biologinen asema ... . 10/ 10 Liitossa luonnon kanssa (Luonto-Uitto) ..... ... ..... 7/ 16 Metsäohjelman perusta murtui ... .. . . .. 4/13 Lepakot näkevät korvillaan ..... ... ... ..... ..... .. . ... 7 /38 Niitto mestari vaalii perinteitä ....... 2/31 Kaupungin äänet ärsyttävät ... ... ... 11 /32 Luonto moottoripuiston vetonaulana 12/32 Moottoritie muutti linnustoa ... .. ...... .... ... ..... ... .... .. .. .. . 3/32 Suomalaisten suuret jalanjäljet ... . l /23 Taistelu Tiikasta [Helsinki) .. ... ... ... 11 /59 Hellaakosken kesä runot ....... ........ 5/1 6 500 ekotekoa .. . 11/49 Matka tulevaisuuteen .... ............ .. 6/30 Ilmansaasteet haalistuttavat tiaiset .. ...... .. ..... .. 4/24 Kotiseutu on rakas .... l /1 8 Merenrannat täynnä roskaa .... ........ .. .. ..... .... .... 4/64 Turvapaikka uhatuille [eläinpuisto) ... ... 1 0/61 Luomutilalla tuotetaan puhdasta.. .. ... . . . ... .. ...... .... ... ........ 3/67 Uudet direktiivit puhdistavat ilmaa .. . 11 /38 Jalo ruotsalainen (ruotsinpihlaja) ... . .... ...... .... .. ... .. ..... 5/62 Suurin pahka odottaa yhä löytäjää ..... ..... 4/65 Maatiaislehmien arvostus nousee . .. ......... .. .. . .... .... 8/28 Elämän rajamailla .... 2/4 1 Esi-isiemme poluilla ... 1 l /1 5 Kivimiehen matkassa .... ..... ..... .. ...... .. ..... 3/54 Biisonistako uusi kotieläin. 3/4 Tsarmi sirpale kadonnutta kairaa .... ... ...... .... ... 11/23 Metsävaltiossa kaikki hyvin. .. . .. 5/26 Räystäspääsky mieltyy huopapesään ... ... .. 12/35 Valmiissa maailmassa .... ... .. . .. .. . 7 /1 5 Sähköä mökille auringosta ... 6/20 lntiaanifani Heikki Salo ....... .... ... . ... ..... .. ... ... . ... .. ... .. .. 1 2/28 Tiltaltista uhanalainen .. 2/26 Kasvit ja sienet Kulttuurimaisema on työn takana ... .... . ... 4/67 Ihmiset Kalman keltainen budjettikirja 10/4 7 Hapsenkakkiaisten pauloissa ...... .. .. pääsymaksu) ... ... .. 3/51 Hyyppään maisema on vielä ehjä ..... ... 2/ l 8 Kylä jatkaa eloaan .... 4/60 Piikki langalle kyytiä Savossa .. .... ..... 4/28 Mehiläiset lumosivat taiteilijan .... . .. 7/62 Palanen tropiikkia tammien keskellä ... ... .... .. 6/14 Lääninoikeus vahvisti Kolavikenin .... .... .. .. .. ... .... 6/23 Elämää kuivuuden kourissa .... ... 3/18 Hannele Huovi ..... ... ...... 1 0/30 Suomi on kivi harrastajan aarreaitta ...... .. .. 1 1 /1 3 Viisi päivää auringonnousuun .. .. 1 /11 Ilmakehä, luonnonilmiöt, avaruus, sää Maaja kallioperä Mäyräklaanissa jaetaan hoitovastuu ... 12/58 Roska lavojen näädät ......... .. 2/51 MELU TOT HOI ............... ... 11/28 Pelastajabakteerit ... . ... .. ... ... ... . .. . ..... ..... .. .... .. .... .. ...... .... 9/4 7 Moottoriurheilun mieli ..... .... 2/55 Kun ehjää rikotaan .... .. ... ... 12/61 Myrskyllä on väri ... ... 3/23 Kuka vainoaa kotkia. 7 /23 Hiljaa yössä [lepakot) ... . .. ... ........ .. .. ... .... ..... .... ... ... ....... .. .. .. . .... ...... 9/32 Vieremällä ollaan suojelusta ylpeitä .. .. ... .. .. 1 2/67 Kilpisjärven kesäkuussa helisevät jäät ... ... ............. .. 7 /1 6 Kolme muskettisoturia Uäkälä) .. 1 1 / 18 Hieno hiihtoretki . . .. .. .. ongelmia .. .. .. ... .. ...... .. .... ........ .. ........ .. .. . ... 9/1 6 Maaseutu, maatalous 11 prosentin hevonen .. 6/1 5 Ekologinen verouudistus ... 4/1 8 Juha Turkka ... .. .... ..... .. .. .. .. 8/49 Siirtyykö valta tuomareille. 8/24 Tupsukorvat mouruavat metsissä [ilves) ... .. .. [Kans. . . .......... .......... 1 0/26 lslanninhevonen vai moottori kelkka ... . .. .. .. ..... .. 5/60 Pitkästen viljatilalle ymp. 8/34 Eläimet Sähkäle tekee viimasta virtaa .. ..... 12/18 Rouvisen veljekset elävät luonnon keskellä ... 5/ 18 Maitotölkin uusi elämä .... ........ ... . ... ....... .... 12/4 Kunnat kätkevät ympäristöongelmia ..... ......... ......... .. .. 5/64 Tappavia makupaloja [myrkyllisyys) .... ..... .... . ...... .. .. .. .. .... .. 1 /42 Puijo on vertoo vaella .... ..... ... .. .. . 7 /34 Haukan silmin [Konneveden tutk.as.) .... .. .. .. 11 /1 5 Pyörät kuntoon ja kiertoon .. ... .. .. .. 9/61 Kaikkein hyödyllisin [pellava) .. .. 8/38 Kolumnit, puheenvuorot Erotiikka, väkivalta, suurvalta ... . ......... . ....... 5/67 Kylä kauneushoidossa [Huruksela) .. . ...... 12/13 Kun loisteputki sammuu .... .... .. .... 1 l /4 Pyöräretki maistuu kesälle ... 7 /13 Muuttohaukka sai poikasia Savossa ... sertifikaatti ... .. .. 8/22 Lasse Mårtenson Myrskyluodolla ......... .. 6/1 6 Optimismin kylväjä (Teuvo Suominen) ...... ... 4/30 Voittaako ympäristö vaaleissa. 9/1 3 62 SUOMEN LUONTO 12/99. .. .. .. .... .... .... .. ... . . ....... .. . .... . . .. .... 6/67 Peto kärpäseksi ... ... 3/26 Merkkipäiviä (käävät , sienet) ..... .. 6/4 Taitavaa pikkuväkeä [majava) ............ .. .. .. ... .......... .... ..... 10/ 1 7 Kuismaa masennukseen ... . . .. ... ........ .. 8/67 Matomaisia siivekkäitä [muodonvaihdos) .. .. .. 3/20 Kultakäköstä kuunnellen ...... . .. ..... .. .... ... .. 1 /36 Muukalaisia joukossamme [painolasti kasvit) ... ... 2/22 Haarukasta puolet kierrätettyä ........ 2/38 Maihinnousu kielletty [rantarak.) .... ... ... ... 6/4 7 Kamppailu muistista .. ..... 6/1 3 Maistuisiko luomuloma. ....... ........ 9/59 Helvetinjärvi houkuttelee talvellakin ...... .. 6/1 1 Jääkenttien kuningas Uääkarhu) 5/3 1 Kaikessa soi blues (biorytmit) . .. .. 10/18 Hatuntekijä Elina Saari .. ... 8/1 4 Tulikukkaa yskään ja korvasärkyyn .. .. ... ......... . ... .. 3/1 4 Tuulen taidesali ... 11 /24 Suomessa 2000 saukkoa ....... ... 2/43 Hyvä ruoka tulee läheltä .......... 7 /61 Mepeillä on valtaa .... .. .. ...... 2/30 Yöllä kaikki on toisin .. ...... ....... . .. . ... .... .. ..... 7/67 Jättiläisen juurella .... 10/1 3 Vain kolmivuotias kruunupää (hirvi) ... .. .. .. . ... ... ... ... .... l /4 Big Bull johtaa Kainuun biisoneita .. .. ...... ..... .. 6/62 Tule takaisin naali .. 1 0/67 Turboliesi innoittaa .. .. .. . .. .. .. 7 /51 Pennut, lapset ja kakarat .... .. . .. ....... .. .. 8/4 Riukuaita istuu maisemaan .... ...... . .. .. ... .. .......... ....... .. ......... 6/24 Kun koiras poikii [siloneula) .. .... . .. .. . l 1 /67 Kuovi tuo kevään ..... ... . . .... ... ..... .. ...... . .. ...... .. .. ....... .. .... .... .. .. 7 /4 Repoveden rantoja nakerretaan ..... .. .. . . ...... .. 5/59 Uhanalainen kulkuri (saukko) .. .... .. ... .. 5/4 7 Elämää näkymättömänä ...... .... 12/56 Taivaan naakat .... ...... 1 /32 Mökkihuussi hajuttomaksi ..... 10/4 Liput 50mk. ....... .... .. ... 3/ 15 Umpihanki on seikkailu .... ....... .. .. ........ ...... . ... ... ... .. ... .. 4/20 Kunnat peittelevät ymp. .... .... .. 9/30 Jätteet, myrkyt, kierrätys Hamppu palasi pelloillemme .... . .... 11 /34 Vähemmästä enemmän .... .... ... 3/55 Silmäkkäin karhun kanssa ..... 12/26 Salajärven vartija [Kimmo Mustakallio) .... 12/32 Pehmeän metsänhoidon odotus .. ... .... .. 7 /62 Ivalosta länteen [Hammastunturi) ..... .. ..... ... ... 7/29 Itämeren hallikanta kasvaa ... .. ..... .. .. 10/32 Einari Meri kallio .. . 1 0/24 Hattivatteja suolla [sompasammal) ...... . ..... .. . ... 2/20 Kenen metsäohjelma. ... .. 5/60 Turpeenpoltto kuumentaa .. . 7 /28 Eläinmaailman suunnistaja [ankerias) ... .. ... 9/18 Domna Fofonoff (kolttasaamelaiset) ... 1 l /20 Sirpa Seppänen, kuvantekijä ... .. 12/23 Potkukelkalla Päijänteellä .. . ........ .. 4/4 Kuukkelit häviävät Länsi-Suomesta ..
~--·---1/99 4/99 7/99 10/99 2/99 3/99 \DON1Ö ;· -·~i:~~ . Liitä vastaukseen nimesi ja osoitteesi. Voit antaa äänesi molemmille tai vain jutulle tai kannelle. SUOMEN LUONTO 12/99. Otamme mielellämme vastaan myös perusteluja valinnallesi. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken Suomen Luonnonsuojelun Tuen uutuuskirjoja ja kalentereita: kolme Markku Jokisen ja Heikki Willamon Ulkosaaristo-kirjaa, kolme Eero Murtomäen Tunturipöllö-kirjaa sekä kymmenen Luonnon kalenteria. Lähetä vastauksesi postikortilla, kirjeellä tai sähköpostilla joulukuun loppuun mennessä. Postiosoitteemme on Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Sähköpostiosoite on suomenluonto@sll.fi. Valitse tämän vuoden numeroista mieluisin juttu ja oheisista kansista paras. Annamme lukijoiden päättää, mikä on Suomen Luonnon paras kansi ja paras juttu vuonna 1999. ! 5/99 6/99 8/99 9/99 [DOt--lfÖ --------11/99 12/99 Julkaisemme kilpailun tulokset helmikuun numerossamme 2/2000
LI UOPAS Euroo pan ja Välimeren alueen linnut Suomentaneet ornitologit Hannu Jännes ja Pekka J. Värikuvat. 195,K R J A K A U P P A AUTTAA LAHJAVALINNO S S A. 285,Kahden kirjailijan ikimuistoinen purjehdus Erno Paasilinna Antti Tuuri ISOA I ARIA KIERTÅMÄS Kuv auksia Inarin v esilt ä ja rannoilta Runsas kuvitus. Suomalaisia eläimiä mestarikuvaajan osuvina otoksina Hannu Hautala M T Å EL.ÅIMI 200 Life in the Forest Seinäka lenteri. Ovh. Värikuvat. Teksti suomeksi ja englanniksi. Lintuopas t11f(,0(1,1.nj.,\'Jhm,·n•nd!u,.._,uhnnu1 )...>• Metsän eläimiä •,1i ~;,,. OTAVA f 8 9 www . ikander. a 245,Valokuvaajan kiehtova vaellus luonnon hehkuvassa värimaailmassa Hannu Hautala SÄVY SÄVYYN Colourscape Teksti suomeksi ja englanniksi, kääntänyt Malcolm Hicks. fi Upea kuvateos, johdatus palkitsevalle elämysmatkalle suomalaisen luonnon helmaa n Hannu Hautala Markku Lappalainen LUONTOHETKIÄ Saatava na myös ruo tsiksi, saksaksi, ranskaksi ja englanniksi. Ovh. Parhain asia ntuntij avoimin syntynyt uuden ajan kenttäopas Killian Mullarney ym . Ovh. Ovh. 193 ,Lapin lumoa suomalaisten luontokuvaajien silmin LAPPIT NTUREIDEN MAA 2000 Lapland The Land of the Fjelds Seinäkalenteri. Värikuvat. ocava . Teksti suomeksi ja englanniksi
u ut-tö:"' • L UONfO JA ERAl<UVAus -li_!2Ja llel<t5io 1./ l<k alkaen .:311.cOOO Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. 109) 228 081 , faksi 109) 228 08200 sähköposti: toimisto@sll.fi mape klo 8.30-16.15 Ulla Ahonen, toimittaja Erja Heino, jätteen synnyn ehkäisy Esko Joutsamo, pääsihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tarja Karvonen, puhelinvaihteen hoitaja, vs. Postinumero ja -toimipaikka: .......... Nimi: Osoite: .... Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotuspäällikkö, päätoimittaja Keijo Savola, Etelä-Suomen metsät Mervi Taskinen, laskuttaja Sirkka Tepponen, ekoenergia Tapani Veistola, Naturavastaava Liittohallitus Timo Helle, pj, (016) 3364302, Janne lampolahti, Seija Nerg, Juho Pennanen, likka Sten, Heikki Susi/uoma, Jorma Viljanen, Tiina Raivikko, Kaisa Raitio, Seppo Häkkilä Alueja piirisihteerit Et-Häme, Erja Hakkarainen, Tervaniementie 20, 13500 Hml, p. Professori Liron seikkailut. (06) 312 7577, gaddnas@sll.fi Varsinais-Suomi, Hannu Klemola Martinkatu 5, 20810 Turku, p. (03) 6336 499, ehisp@surffi.net Et-Savo, Eeva Taimisto, Olavinkatu 56, 57100 Savonlinna, p. .. (09) 684 4420, fax (09) 6844 4222 www.luontoliitto.fi 66 SUOMEN LUONTO 1 /2000 ilmestyy 7. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Lähettäjä Allekirjoitus: ...................................... (014)611223, ilarik@cc.jyu.fi Kymenlaakso, Hanna Majander Kauppamiehenk. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki www.sll.fi puh. (08) 378 443, ylonen@sll.fi Pohjois-Savo, Eelis Rissanen, Haapaniemenkatu 23, 70110 Kuopio, puh (017) 262 3811, erissane@muikku.jmp.fi Saimaan alue, Pertti Siilahti, vs., Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta, p, (05) 411 7358, siilahti@sll.fi Satakunta, Jukka Murro, Otavankatu 11, 28100 Pori, p. (016) 311 550, leskela@sll.fi Pirkanmaa, Harri Helin, Laukontori 4, 33200 Tampere, p, (03) 2131 317 helin@sll.fi Pohjois-Karjala, Ilari Uotila, Penttilänkatu 7-9, 80220 Joensuu, p. (02) 632 6163, satakunta@sll.fi Uusimaa, Satu Hentula-Nieminen Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p, (09) 228 08206, hentula-nieminen@sll.fi Pohjanmaa, Jan Gäddnäs, Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa, p. päällikkö, vs. tammikuuta Uuden vuosituhannen unelmat paremmasta maailmasta. 12) Teen osoitteenmuutoksen. .. Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 0051 /845 00003 HELSI NKI SUOMEN LUONTO 12/99. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): O Peruutan t ilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. (013) 138 281 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, Merja Ylänen, Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu p. (02) 2355 255, klemola@sll.fi Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Asiamies Ritva Pietiläinen, p, (09) 228 08221 Kotkankatu 9, 00510 Helsinki Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. (09) 228 08333, www.sll.fi/tuki/ Luonnonkuva-arkistQ/Luo Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki puh. 4, Pohjolantori M 9, 45100 Kouvola, p, (05) 371 0301, majander@sll.fi Lappi, Tuula leskelä, Korkalonkatu 12, 96100 Rovaniemi, p. Puhelin (myös suuntanumero): .......... Tarja Ketola, järjestöpäällikkö Susanna Kirkkola, koulutussihteeri Eija Koski, jätteiden synnyn ehkäisy Ilpo Kuronen, luonnonsuojelupäällikkö Johanna Kajota, kansainvälisten as. Mammutti eli Suomessakin. s. 1uleiåydent:$.måJ.n la~+o;a.5i.ja oppimz-~n. ...................................... (09) 4137 7200, www.lka.fi SLL:n nuorisojärjestö: LuontCH.iitto ry Annankatu 26, 00100 Helsinki puh. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __J_ 19_. .............................................. 0500 320844, taimisto@sll.fi Keski-Suomi, Ilari Kotimäki, Kilpisenkatu 8 A 24, 40100 Jyväskylä, p. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen __J_ 19_ . O Määräaikaistilaus 12 kk 1325 mk) O Määräaikaistilaus 6 kk 1180 mk) Kestotilaus 12 kk 1290 mk) Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan (ks. Pakkasyö lumosi Jorma Luhdan. .
Sydän lyö ehkä vain kerran minuutissa, veri tuskin liikkuu suonissa. Se korvaa veden solukalvojen ympäriltä ja suojaa kalvojen rakennetta. Ne nostavat veren sokeripitoisuuden jopa 250 kertaa normaalia suuremmaksi: korkea sokeripitoisuus estää veren jäätymisen. K estävyydessä on kuitenkin vaikea ylittää karhukaisia (pääjakso Tardigrada) . Nämä eläimet ovat kuitenkin vielä harrastelijoita verrattuna eläinmaailman horrostelijoiden huippuihin. Eräät sammakkolajit selviytyvät, vaikka ruumiinlämpö alenee aina miinus kuuteen asteeseen. Karhukaisista on tehty näytteitä elektronimikroskooppitutkimuksiin, mikä on varsin tappava toimenpide, mutta näyte voi pysyä hengissä. Niiden ei todettu kuluttavan ollenkaan energiaa tuona aikana, joten energian kulutus ei näyttäisi olevan elämän ehdoton edellytys. Karhukaiset ovat lepomuodossaan säilyneet hengissä plus 125 asteessa useita minuutteja, samoin lähellä absoluuttista nollapistettä. Elintoiminnat pysähtyivät täysin. Niiden lepomuoto sisältää vain nimeksi vettä, ei hengitä ja aineenvaihdunta on täysin pysähtynyt. Näiden raja-alueiden tutkiminen on muuttanut myös käsityksiämme siitä, miten elämä pitäisi määritellä. Se hengittää pelkästään ihon kautta: hiilidioksidin ja hapen vaihtoon tämäkin reitti riittää, sillä aineenvaihdunta on miltei pysähdyksissä. Tavallinen sammakko, joka viettää talven lammikon pohjalla jään alla, elää kuukausia lähes hapettomassa tilassa. ELÄMÄ ON IHMEELLINEN Elämän rajamailla SEPPO TURUNEN T alven tunnusmerkkejä täällä Pohjolassa on luonnon hiljaisuus. Suolaäyriäisten (Artemia) elämässä ääriolot ovat arkipäivää, sillä niiden SUOMEN LUONTO 12/99 Pienen pieni karhukainen kestää melkein mitä vain. Tästä huolimatta esimerkiksi eläimen proteiinit säilyivät vahingoittumattomina, sillä niitä suojasivat niin sanotut lapsenvahtiproteiinit, jotka korjailevat hajoavia rakenteita. Niitä on käsitelty röntgensäteillä, joiden voimakkuus on 250 kertaa suurempi kuin nisäkkään tappava annos, ja ne selviytyivät. asuttamat lammikot kuivuvat aika ajoin. Niiden avulla hyönteiset voivat kestää useiden kymmenien asteiden pakkasta. Vaihtolämpöiset eläimet vaipuvat horrostilaan ja ovat sopeutuneet elimistön lämpötilan alenemiseen ja aineenvaihdunnan hidastumiseen. Karhukaisten selviytymisen salaisuuksiin kuuluu sokeri nimeltä trehaloosi. 67. Äyriäiset muodostavat silloin kystoja, lähes vedettömiä lepomuotoja, jotka ovat koeoloissa eläneet ilman happea jopa neljä vuotta. Tunnetaan myös lajeja, jotka viettävät käytännössä kuolleessa tilassa jopa vuosia ja tästä huolimatta olojen parannuttua virkoavat elävien kirjoihin. S ammakkoakin paremmin hapen puutetta sietävät kilpikonnat ja _mo~~~ kal~t:_ Kal~_il~ ja_ h~önt~is_iltä tunnetaan useita 1aatym1sta estavta ainetta, JOtsta monet ovat proteiineja. Ne ovat pieniä, tavallisesti alle millin mittaisia eläimiä, jotka elävät yleensä kosteassa maaperässä. Niitä on todettu korkealla ilmakehän stratosfäärissä alle 1 00 asteen pakkasessa lentämässä ympäri maapalloa. Horrostavien Pohjois-Alaskan maaoravien ruumiinlämpö voi alentua jopa nollan alapuolelle (-3°0 ja aivosähkökuvaaja on lähes suora, joten eläin muistuttaa aivokuollutta. Myös osa tasalämpöisistä, kuten siili ja lepakot, käyttää horrostamista selviytymiskeinona. Artemian kystojen on todettu kestävän hapettomuuden lisäksi äärimmäisiä lämpötiloja, kuivumista, gammasäteilyä, jopa liuottimia. Makkaramaisia, korpunkuivia karhukaisia on erään italialaisen museon sammalnäytteessä säilynyt hengissä 120 vuoden ajan
Suomen Luonto toivottaa lukijoilleen lumista Joulua ;·a ekologisesti kestävää vuosituhannen alkua! Yllätä ystäväsi Suomen Luonnon vuosikerralla! Lähetämme lahjatilauksen antajalle tyylikkään lahjakortin. Tilaukset puhelimitse: (09) 2280 8210 tai 2280 8224, sähköpostitse: kaitosaari@sll.fi