. . . llmoitushinnat: 1/1 sivu 280 mk, 1/2 sivu 170 mk, 1/4 sivu 100 mk.. . 4 1 Enemmistö ry. Sisältää: Laajat koealat, Teuvo Suominen . . . . . . Toimisto avoinna maanantaista perjantaihin klo 913. Mikäli mahdollista, pyydetään asioimaan kirjeitse luonnonsuojeluvuoden aiheuttaman ruuhkan vuoksi. . Toimitus: eläinlääkec. . . . . . . . Julkaisun artikkelit kattavat lähes kokonaan Suomen luonnonsuojelun kentän. 1970 .. . lis. . . . Tarkemmat esittelyt saatavissa olevasta aineistosta tämän numeron sivuilla. . . . . . UUSI OSOITE Suomen luonnonsuojeluliitto on muuttanut uuteen osoitteeseen: Fredrikinkatu 77 A 11, Helsinki 10. . Lehden tilaus sisältyy Suomen Luonnonsuojeluyhdiscyksen jäsenmaksuun (tilinumero sama kuin edellä, jäsenmaksu 8 mk, koulul~isilta ja opiskelijoilta 5 mk ). . . . . . Puhelin 498159. . . . . Luonnonsuojeluliitosta voi tilata luonnonsuojeluaiheisia kirjeensulkijamerkkejä, julisteita, äänilevyjä ym. . . . . . . . . . . . . 49 Luonnonsuojelun äänilevyt, Ritva Kivikkokangas ja Hannele Pohjanmies . . Suomen Luonnon vanhoissa numeroissa on jatkuvasti ajankohtaisia artikkeleita luonnonsuojelun eri aloilta. . . . .............. 1970 .. . 54 Uutisia ja tiedoituksia . Teuvo Suominen (toimitussihteeri ). . Olli Ojala (vastaava), fil. . . . . vastustaa auton pakkovaltaa, Antti Vahtera . . . Lehti voidaan tilata maksamalla tilausmaksu 7 mk postisiirtotilille n:o 6882 -2 . . . . . . . . . . 48 Kirjallisuucca . . 6. 4 7 Valkeakosken vesiviikko 11.14 . . . 63 Summaries of che main arcicles in this issue . . . . . . . Viime vuoden ja sitä vanhempien vuosikertojen jäljelläolevia numeroita myydään 50 p hinnalla. . Lehden irtonumerot 2.5 mk. . . . 498 159. Toimisto avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-1 3. . . . kand. 50 Suomen luonnonsuojeluliiton vtiosikokous ja Luonnonsuojelupäivät 21.-22 . . . . . . Reino Kalliola. . 34 Palva vai Tiiskeri . Kansikukka: Urpo Huhtanen Fredrikinkatu 77 A 11, Helsinki 10, puh. 3. Osasto » Virallisen luonnonsuojelun alalta»: prof. . aineistoa. . Tämän osaston kustantaa Metsäntutkimuslaitos . Julkaisija: Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Pekka Suominen 35 Luontoa suojeleva metsätalous, Seppo Kellomäki . 60 Tämän numeron valokuvat 62 Virallisen luonnonsuojelun alalta . Vuonna 1968 ilmesrynynä 152-sivuista juhlanumeroa on vielä saatavissa hintaan 3 mk. . . . . . 64 Suomen Luonto ilmestyy vuoden 1970 aikana 56 numerooa. 33 Luonnonharrastajien lomapäivät . .
Kauemmin on jatkunut kokeilu Suomen sisävesien sietokyvystä vastaanottaa asutuksen ja teollisuuden jätteitä. Esimerkkeinä tästä ovat Itämeri , jota parhaillaan matkaa ensimmäinen jätciläiscankkilaiva Tiiskeri, Lokan tekoallas (400 neliökilometriä), jonka vaikutuksia paikalliseen asukkaiden toimeentuloon juuri nyt voidaan seurailla, sekä Lapin metsät, joissa sarojen tuhansien neliökilometrien alueilla voidaan nyt tutkia paljaaksihakkuiden, vaocusren ja muiden mecsänkäsiccelycapojen vaikutuksia. Lehciciecojen mukaan altaan vedet ovat myös tihkuneet ympäristöön soistuttaen metsiä ja peltoja. Lokan kokeilualueen osalta on jo saatu tuloksia. Ennakkoarvailuc onkin tässä asiassa perustettava Englannin rannikolla v. Ruotsissa ja muissa Itämeren maissa tällaisiin seikkoihin perustuva päättely-on herättänyt kauhua. Viime aikojen tapahtumat osoittavat, että tämä koealacoiminca on laajentunut käsittämään koko Itämeren. Altaan veden mukana Kemijokeen ja Perämereen joutuvan orgaanisen jätekuorman kaavaillaan olevan samaa suuruusluokkaa kuin Suomen selluloosateollisuuden yhteenlaskettujen jätevesien. 1967 haaksirikkoutuneen yhtä suuren Torrey Canyonin antamiin kokemuksiin, Itämeren pinta-alaan ja väylien kuntoon sekä viimeaikaiseen öljykuljetusten yhteydessä tapahtuneisiin vahinkoihin. Tarkempia tietoja Lokan koecoiminnasca on Suomen Luonnon numerossa 3/ 1969. SUOMEN LUONTO No 2 1970 29. Viime talven yhteydessä todettiin, että säännöstelyn ja pohjan laadun vuoksi i'imenneec kutuja pyynticappioc on täydennetty happikadolla, joka johtuu altaan pohjalle jääneen suoturpeen ja puutavaran mätänemisestä. V U O S I K E R TA Laajat koealat Teuvo Sitominen Suomen luonnonvarain käyttöä on viime vuosina luonnehtinut laajamittainen koealacoiminta. Lähivuosina on odotettavissa täydentäviä tietoja rakenteilla olevalta Porttipahdan kokeilualueelca. Metsänuudistu33. Tarkempia tietoja tämän koetoiminnan yksityiskohdasta saa Suomen Luonnon tästä numerosta. Allas on merkinnyt noin 20 000 poron laicumien tuhoutumista, yli 200 000 puucavarakuuciomecrin haaskausta sekä kalastusmahdollisuuksien tuhoutumista. Jäcciläiscankkilaivoja koskeva kokeilu on niin alkuvaiheessaan, että tuloksista ei vielä ole tietoja. Lapin metsissä koecoiminca jatkuu edelleen, mutta valtion cilintarkascajac ovat viimeksi ilmestyneessä carkastuskercomuksessaan tehneet tiiviin yhteenvedon vuoteen 1968 mennessä saavutetuista taloudellisista tuloksista
Käytännössä tästä seuraa, että virheitä on etukäteen vaikea kenenkään arvioida ja vielä hankalampaa on syyllisten saaccaminen vastuuseen puhumattakaan siirä, että vahi nkoa kärsineet Suomen kansalaiset saisivat korvauksia. Luonnonvarain riisto ja saastuminen ovat antaneet aivan uuden värin suomalaisellekin luonnonsuojelulle. lentokentillä, hakkuiden vaikutuksesta porotalouteen, siirtolaisuuteen ym. Luonnonharrastajien lomapäivät 34 Kansanvalistusseuran ja Suomen luonnonsuojeluliiton yhdessä järjesrämär LUONNONHARRASTAJIEN LOMAPÄIVÄT pidetään tänä vuonna Dragsfjärdissä • 12-16. Yliopistot eivät ole toistaiseksi juuri lainkaan osoittaneet mielenkiintoa ajankohtaisiin ja konkreeccisiin suomalaisen luonnontalouden ongelmiin . Yliopistot ja muut tutkimuslaitokset ovat alkaneet !aaria uusia opetusja tutkimusohjelmia. Luonnontieteiden tuckiinus ja luonnonvarain käyccö tuntuvat Suomessa kulkevan omia teitään, toisistaan tietämäccä. Luonnonvarojen riisto on saavuccanuc Suomessa ennennäkemäccömäc miccasuhceec ilman eccä samanaikaisesti olisi mitenkään cehosceccu luonnonvarojen riittävyyteen kohdistuvia tutkimuksia. Esimerkiksi ekologian opetus on toistaiseksi täysin riittämätöntä. Huolesruccavinta edelläkuvacuissa esimerkeissä on se, eccä väärinkäytöksiin on syyllistynyt Suomen valtio (Metsähallitus) tai val tiojohtoinen yhtiö (Kemijoki Oy ja Neste Oy). Taakse jäänyt kuusikymmenluku tulee jäämään historiaan luonnonvarojen väärinkäytösten vuosikymmenenä. Mucca samaan aikaan jatkuu edesvastuuton kokeilu luvattoman suurilla kokeilualueilla. Julkinen keskustelu on kii cecrävässä määrin alkanut kiinniccää huomiota väärinkäytöksiin. misca koskeva tutkimustyö kärsii paikallisista olosuhteista, koska vuosisadan aikana kyseisillä leveysasteilla esiintyy vain pari hyvää siemenvuocca. Metsätalouden alalta opetusta annetaan runsaammin, mucca ainakin tuloksista päätellen oppi on kovin yksipuolista, pelkkään lyhyen ajan puuntuotantoon tähtäävää ja samoja menetelmiä sovelletaan koko maassa, ilmastosta ja paikallisista olosuhteista piiccaamacca. Lapissa leimataan suojamecsiä, viemäreitä suunnitellaan Itämereen, ja Porccipahraa rakennetaan. Toistaiseksi ei julkisia varoja ole alkanut lohkeilla alan tutkimustoimintaan, mutta mikäli Suomi tässäkin asiassa seuraa Ruotsin mallia, on rahoisrakin sentään toiveita. 85 mk (täysihoito). Toisaalta on saatu kokemuksia pariksikin vuosikymmeneksi silleen jätetyistä hakkuuaukoisca sekä ecelämpää tuotujen siemeneen ja taimien menestymisestä karuissa olosuhteissa. 6. Uusien oppiaineiden opettajien ei tarvitse hakea esimerkkejä vieraista. Aivan viime vuodet ovat tuoneet tuntuvaa lisävalaistusta tuholaisten esiintymisestä ns. Päivien johtajana toimii maisteri Osmo Kontturi . Ilmoittautumisia ottaa vastaan Kansanvalistusseura, Museokatu 18 Helsinki 10.. OsanOttomaksu tulee olemaan n. Päivät ovat eri nomaisen luonnonja ympäristönhoidon peruskurssi, jossa osanottajat lisäksi monipuolisella tavalla tutustutetaan saariston luontoon
Oma itsensä mainostaminen ei myöskään saisi kuulua näin vakavan asian piiriin. 1970 palstatilaa noin yhden sanomalehtisivun verran. Nykyään kai kki raakaöljyyn sisältyvä haihrumatonkin »saaste» on arvokasta raaka-ainecca esimerkik_si muoviteollisuudelle. 4. Suomi tai paremminkin valtiojohtoinen sttomalainen öljy-yhtiö Neste Oy tilasi kaikessa hiljaisuudessa kaksi jättiläisalttsta kuljettamaan öljyä Itämerelle ilman että Suomen tai muiden Itämeren maiden asukkaat olisivat saaneet vihiä asiasta. Ensinnäkin 10 vuotta siccen ainoastaan noin 50 % kulutetuista öljytuotteista oli kotimaassa jalosteccu, kun vastaava luku lienee nykyisin n. Vastaavanlaisia syyttömyydenvak1mttelttja on Neste Oy:n taholta tullut sittemmin useita, mm. ALUSTEN KETTERYYS Vuosi sirren vappuna karille ajanut Palva ja nyr jo Jrämerra kyntävä Tiiskeri muodostavat oivallisen »Halurraessa muodo~raa oma, itsenäinen käsitys öljyn merikuljetusten suhteen tarvitaan siihen eräs määrä tietoa, halu käyrrää omaa järkeään ja halu olla itselleen sekä ehkä myös ympäristölleen rehellinen. ruotsissa ilmestyvä Dagens Nyheter antoi 28. On syytä painottaa, että öljysaastumisprobleema on vasta viime aikoina tullut erityisen ajankohtaiseksi myös muualla maailmassa. toisessa maailmansodassa) mereen joutui useimmiten vain haihtuvia bensiinejä ja muita keveitä hiilivetyseoksia. 12. 1 969 Helsingin Sanomissa. 80 % . Puhraasri raloudellisesri ajatellen laivakoon suurentaminen kannarraa ainakin haaksirikkoon saakka. Pekka Suominen Tämän lehden ilmestyessä kyntää Itämeren vesiä ensimrnäisen kerran öljyä kidjettava jättiläistankkilaiva Tiiskeri. Raade ei katso Torrey Canyonin tuhoisan haaksirikon vuonna 1967 olleen »varsinainen onnerromuus», koskapa · alus varoi tuksisra huolimarra ohjattiin karikkoisille Lounais-Englannin vesille. Aluksi on syytä todeta Neste Oy: n merkittävä ansio öljytuocceiden hintojen »vakauccajana» viime vuosikymmenen inflaatiokierteissäkin. Toiseksi raakaöljyn hintaa suuresti lisääviä kuljetuskustannuksia on pienennetty siirtymällä yhä suurempiin säiliöaluksiin . Saastumisen kanna! ra tällai nen onnetcomuustilasto on kuitenkin harhaanjohtava: suuralusten kohdalla yksityinen rilastorapaus saartaa pahimmassa tapauksessa inerkirä Irämeren ruhoa. Oletettavasti tämä reaalihintojen lasku perustuu merkittävästi mm . lis. Uskorravaa on myös, kuten Raade kirjoittaa, errä onnerromuuksien lukumäärä kuljereccavaa öljytonnia kohti on rilasrollisesri sitä pienempi mitä suurempia aluksia käyrerään ainakin väljillä vesillä. Pekka Suominen Jyväskylän yliopistosta. » Uolevi Raade 35. Palva vai Tiiskeri. Aikaisemmin öljyt jalostettiin pääasiassa tuottajamaissa, jocen säiliöalusten haaksirikoissa (mm. Näissä tiedoituksissa esitettyjä väitteitä tarkastelee tässä kirjoitttksessa lähinnä fyysikon näkökulmasta fil. Samaa ajacus juoksua seuraten Torrey Canyonin kokoisen Tiiskerin tai Enskerin mahdollisesti · rapahruvaa haaksirikkoa Itämeren matalikoilla ei liene syytä pitää »onnertomuurena». Tilannetta pidetään skandaalina, jolle esim. Kysymys onkin viime kädessä siitä, mikä on edullisin tapa tuoda raakaöljyä maahamme. kahteen seuraavaan seikkaan. Asian paljastuminen siinä vaiheessa, kun mitään ei ollut tehtävissä, on herättänyt suurta närkästystä Itämeren ympärillä, etenkin Ruotsissa. Lisääntyneestä jalostusosuudesta ja kasvaneesta öljytuotteiden kulutuksesta johtuen maahamme tuodaan nykyisin viitisen kertaa enemmän raakaöljyä kuin vuosikymmenen viimeksi vaihtuessa. laajan ilmoitussarjan muodossa. Oheinen sitaatti on peräisin yhtä pitkästä puheenvt1orosta, jonka Neste Oy:n toimitusjohtaja, vuorineuvos Raade esitti 20
Siren Tiiskerin teoreettinen öljyvuoro on 16 x 4 + 64 kertaa suurempi kuin Palvasra mereen vuotanut öljymäärä. Nämä sinänsä 38 hyödylliset laitteet on tarkoitettu verkkaista, lähinnä satamissa tapahtuvaa liikehdintää varten. Palvan tapauksessa tämä matka on sarojen metrien, Tiiskerin tapauksessa kilometrin suuruus! uokkaa. Aluksen moottoriteho kuluu juuri tämän pinnan ja meriveden välisen kirkap. Tämän mukaan alusten kääntösäreiden ero olisi noin kaksinkertainen. Jääkauden hiomar graniirrikiver eivät anna periksi, joten karilleajon sattuessa Tiiskerin valtava liike-energia kuluisi laivan pohjalevyjen repimiseen. Tästä seuraa, että vettä vastassa oleva Tiiskerin ulkopinnan ala on neljä kertaa suurempi kuin Palvan. Osa ehditään usein. Öljy ei tietenkään valu silmänräpäyksessä rikkoutuneesta säiliösrä mereen. Todettakoon tässä yhteydessä se Neste Oy: nkin taholta varmistettu seikka, että oheisessa ilmoituksessa mainitut Tiiskerin ohjailua helpottavat lisälairreer eivät merkittävästi vaikuta aluksen kääntösäreeseen sen kulkiessa täyttä vauhtia. verrailuparin näiden asioiden tarkastelua varren. Vain osa energiasta kuluu laivan levytyksen repimiseen. Tässä yhteydessä on syytä mainita Neste Oy:n hallintoneuvostossa istuvan ministeri Leskisen TV:ssä 27. Kahdeksankertaisen kuorman kuljerramiseen tarvitaan siis vain nelinkertainen tehonja polttoaineenkulutus. Levytyksen paksuusero on vain noin kaksinkertainen joten Tiiskerin levytys on suhteellisesti neljä kertaa heikompi kuin Palvan kestämään laivan omaan liikkeeseen liittyviä voimia. Siis puolet Palvan koko kuormasta mahtuisi yhteen Tiiskerin säiliöön. Niinpä Tiiskerin moottoriteho on noin nelinkertainen Palvaan verrattuna (26 000 hv ja 6 650 hv). Alusten painoero on kahdeksankertainen. Jokaista repeämän metriä kohden Tiiskerissä on keskimäärin neljä kertaa enemmän öljyä kuin Palvassa. Edellistä runsaan 15 000 dwr:n alusta pidetään usein ihanteellisen kokoisena Itämeren liikenteeseen , ja jälkimmäinen lähes 120 000 dwr:n alus on suuren kokonsa vuoksi synnyttänyt kauhua J rämeren piirissä, etenkin Ruorissa. voittamiseen. Juuri tästä johtuu suurten al usren edullisuus öljykuljetuksissa. Vastaavasti myös miehistöstä, hallinralairreisra ym. 4. -70 esittämä perin merkillinen peruste Tiiskerin turvallisuuden puolesta: aluksen lasririla on jaettu useihin erillisiin säiliöihin. Tiiskerin massa ja siten myös liike-energia on Palvaan verrattuna kahdeksankertainen. Alusten käännökset suoritetaan viime kädessä ohjaamalla peräsimen avulla moottorin työntövoimaa sivulle. Tiiskerissä näitä säiliöitä on 17 (joista 2 painolasrirankkia) ja Palvassa niitä on 8. Näinollen Tiiskerin säiliöt ovat keskimäärin 4 kertaa suuremmat kuin Palvan. Parannetun tekniikan ansiosta Tiiskerin käänrösäde, vajaat 400 m, on kuitenkin lähes yhtä pieni kuin Palvan 300m. Pelkkä kääntösäreen huomioonottaminen on kuitenkin harhaanjohtavaa. Toisin sanoen osa sen liike-energiasta käytetään laivan kohottamiseen. Matalissa rannikkovesissä Tiiskerin karilleajotodennäköisyys on siis huomattavasti suurempi kuin samalla nopeudella purjehtivan Palvan. Mikäli alusten nopeudet olisivat yhtä suuret, olisi ero kaksinkertainen, mutta Tiiskerin suurempi markanopeus lisää eroa. Aluksia jarrurettaessa moottoritehon suhteellinen aleneminen kuitenkin kostautuu, koska jokaista liikkeessä olevaa öljytonnia kohden on silloin käytettävissä vähemmän tehoa. Palvan »jarrutusmatka» täydestä 14,3 solmun nopeudesta on 625 metriä; kun Tiiskerin vastaava matka 1 7 solmun nopeudesta on peräti 223 7 metriä eli noin 3,5 kertainen edelliseen verrattuna. Pienehkön aluksen törmätessä kariin sen kulkusuunta saartaa muuttua tai se voi nousta osittain karin päälle. Ylläoleva pelkistetty laskelma ei tietystikään ora huomioon kaikkia tapauksiin liittyviä yksityiskohtia, mutta antaa siiri käsityksen tuhojen suuruuteen vaikuttavista päätekijöistä. aiheutuvat kustannukset jäävät suhteellisesti pienemmiksi öljytonnia kohden laskettuna. KARILLEAJOJEN SEURAAMUKSET Vajaakuormaisenkin Tiiskerin syväys sen· tänne saapuessa on viitisen metriä suurempi kuin täyteen kuormatun Palvan. Tiiskerin neljä kertaa huonommat »karillekohoamisominaisuuder» yhdessä neljä kertaa heikomman suhteellisen levytyspaksuuden kanssa merkitsevät, että Tiiskerisrä repeäisi pohjalevyrysrä 4 x 4 = 16 kertaa pitemmältä markalta kuin Palvasra silloinkin, kun alusten nopeus olisi sama. Raskaampi ja suhteelliselta moottorireholraan heikompi Tiiskeri tarvitsee noin kaksinkertaisen ajan päästäkseen tällaiseen pyörähdysliikkeeseen, ja sinä aikana se etenee alkuperäiseen suuntaansa. Vaaran uhatessa voidaan karilleajo välttää tai tuhoja lievittää tehokkaammin »kerrerää» Palvaa kuin massiivista Tiiskeriä ohjattaessa. Fysikaalisesti katsottuna aluksen kääntäminen merkitsee sitä, että se saatetaan pyrähdysliikkeeseen samalla kun se etenee kulkusuunnassaan
Vecka 18 Tisdagen den 28 April 1970 D • N 28/4 1970 Hotet mot Östersjön Naturvårdsåret blir året då petroleumhotet mot Östersjön trappas upp till mammutklass N este Oy:n ja Dagens Nyheterin näkemykset järrilaistankkialuksista poikkeavat toisistaan. Sik$:I sanomme, etti merellä pitäisi mennä nyt eteenpäin. M eiltä on kysylly, mitä NF.Sn: on te.hnyt öljy,·ahinkojen estämiseksi'..' Tä.ssii on yksi vastau!i. li~k.si Nt-:STEen laivoiua on J cm:n ja 10 cm: n tutkat ja 'Tiiskeriin'' on Jo asennettu ns. Olemme kertoneet, että säiliöalustemme päällystö on siitä parhaasta päästä. Valitettavasti vain rannikkojemme väylät ovat jääDtt t jälkeen siitä, mitä niiltä o n nykyi.wn käsityksm mukaan vaadittava. \lnutenkin NESTEcn lah•at on pyritty tekemään mahdollisimman turvallisiksi jo piim~uspöydäTiä. Doppler-laite, joka edustaa merenkulku1•älintiden viimeistä uutuutta , Se mittaa a luksen todellisen nopeuden mennpohjasta i,11unlla tarkkuudella ja ma hdollistaa aika isempaa moninkertaisesti tarkemman paika ntamisen. Lah·ojen turvalli.wus riippuu pal}on niiden ohjailuomiriai.~uuksbta. Niitä käyttä,m alu~ voi kääntyä paikallaankin sci~en ja .~uihkuohjaimiensa avulla jopa kulku ~irntlainkin. Koko·talouselämämme, hyvin,·nintimm e ja merenkulkumme yhteisen edun vuok.Q, NESTE OY D!GEIIS ~IHETER. Edellinen korostaa epäolennaista yksityiskohtaa, laivan käänrymiskykyä sen ollessa paikoillaan, jälkimmäinen on huolissaan koko Itämeren puolesta. Normaalien nyky11ika i.gen ltlerenkulkulaineiden Decca. T yhjlinäkään NF-'iTEen lail·at eheät muodosta räjähdys1•aaru, T yhjät säiliiit liiytetään 11ina erikoislaitteiden kehittämällä suojakaasulla. Ne merkitsevät pientä kä;;i ntösädettä. NESTMn säiliöaluksissa on säätölapaisct pääpotkurit ja lisäksi ,idä keulapotkurit. soutuvene a. 274 metriä pitkän ''Tiiskerin" kääntö.Ude on täydessä nuhdis!wl vain 330 metriä ilman näitä ap11lailleil1. Laiv&jensa suhteen NESTE on tehnyt sen, mitä tehtävissä on. Voiko 100.000 • tonn111 säiliöalusta ...,,...,. Heitä on koulutettu mm, Standard Oil (NJ,) Co:n Ranskassa sijaitsevassa maailma nkuulu.ssa koulutuskeskuksessa. 39. Päällystö ja mit hlstö muodooavat myös )'hden tekijän Tairnjen turvalll• :i;uudnsa. Turnlli!ruuden lisäämiseksi laivojen p:1inolastitankit on sijoitettu ''str.iteiisesti'' v11aram1laisimpiin paikkoihin. -~ympan KI 1,: .. kaikuluotain, radiot jne.
Paksumpiin tarvitaan pumppuja tai kuten meilläämpäreitä. Suomessa isruu tuhoja pohtivia komiteoitaon istunut jo kauan. 40 TALOUDELLISET REALITEETIT Raaden kirjoituksen perusteella 75 % öljystämme tuodaan pienehköillä aluksilla Itämeren satamista. Turpeella tai vuorivillalla voidaan ohuet öljylautat imeä pois. Helsingin rannoille, riittäisi siten 3 ämpärillistä tervamaista öljyä jokaista rantaviivan juoksumetriä kohti. Tuotiinhan v. Palvasta vuotaneen vajaan 200 öljytonnin (virallisen ilm . Olettakaamme Tiiskerin ajavan matalikolle Sköldvikin edustalla Pimisaaren mutkassa, missä Raphael viime joulukuussa kävi karilla. 1958 Utön edustalla valui mereen 500 tonnia öljyä, joka hävisi kahdessa viikossa runtemattomalla tavalla. Neste Oy on tekemässä juuri päin vastoin.. Varmasti on olemassa muitakin mahdollisuuksia erehtyvän ihmisen poistamiseksi laivan ruorista. Tiiskerin mahdollisessa onnettomuudessa nykyinen orga:nisaatio on käytännöllisesti katsoen voimaton. siirtää mahdollisiin tyhjiin säiliöihin.Onneksi Tiiskerissä on Itämerellä tyhjää tilaa, koska Tanskan viranomaiset kieltäytyivät syventämästä väyliä, eikä jättiläisalus mahdu täydessä lastissa rulemaan. Näinollen valtio saisi saman tulon lisäämällä öljytuotteiden , esimerkiksi bensiinin litrahintaa tällä pennin viidenneksellä. Jos lentokoneita ilmassa ja avaruL1Saluksia tyhjässä voidaan ohjata turvallisesti modernia elektroniikkaa hyväksikäyttäen, on omituista, ellei laivaa merellä voida ohjata pienemmin riskein kuin mitä onnerromuustilastot osoittavat. Olettakaamme edelleen öljyn leviävän tasaisesti Suomenlahden pohjoisrantaan. »Todennäköisyysteorian » mukaisesti mereen vuotaisi öljyä runsaasti 60 kertaa enemmän kuin aikoinaan Palvasta eli noin 10 000 tonnia. Sankoruiskulla voidaan sammuttaa nuotio vaikka joka päivä, mutta sen merkitys yhden vuoruisen metsäpalon sammuttajana on mitätön. muk.) aiheuttamat tuhm ulkosaaristossa tuntuvat etäisil tä. Hangon ja Viipurin välisen rantaviivan piruus on likimäärin 500 km. Tässä, kuten öljyasioissa yleensäkin, yleisöä on tyynnytetty puolitai nyt paremminkin vuorivillaisin perustein. Tiiskerin mahdollisen onnettomuuden yhteydessä tällainen onnekas mysteeri tL1Skin toistuisi. Pienten öljymäärien leviäminen mereen voidaan estää puomein, mikäli sää on sumuisa. TUHOJEN TORJUNTA Suomessakin on ruvettu hiljattain puuhaamaan torjuntaorganisaatiota öljytuhojen varalle. 1958 vielä runsaat puolet öljystämme jalostettuna, so . Vasta kun merionnettomuuksien lukumäärä ratkaisevasti pienenee nykyisestään, suuret säiliöalukset eivät ehkä muodosta liian suurta uhkaa Itämerelle. Raaden lausunnon mukaisesti v. Esimerkiksi Raadenkin esiintuoma kaapeliohjaus toisi itseasiassa kiskot merelle, ja kiskoiiikenne on tunnetusti turvallista. voida helposti soveltaa kansliapäällikkö Kauko Sipposen Strasoourgin luonnonsuojelukonferenssissa esittämää, aivan ytimeen osuvaa ajatusta: »Nykyaikainen valtio voi järkiperäisellä lainsäädännöllä, pitkän ajan suunnittelulla ja verosekä hintapolitiikalla vaikuttaa elinympäristön suojeluun ratkaisevasti.» Itseasiassa jo hankitut Tiiskeri ja Enskeri tuottavat voittoa Neste Oy:lle silloinkin ku,n ne purjehtivat omassa elementissään valtamerien syvillä reiteillä. 10 mk tonnia kohti . Useimmiten karilleajon tapahruessa näin ei ole asian laita. Tämän tuontineljänneksen osalta kuljetL1SkL1Stannusten säästö isoja aluksia käytettäessä lienee n. Maailmanraloushan on työnjakoa ja vaihtokauppaa, ja siinä näille aluksille varmasti riittää töitä valtamerilläkin. Rantaan, mm. Heillä on nimittäin tekeillä suunnitelmat aina 20 000 tonnin öljymäärien keräämiseksi merestä. ONKO JOTAIN TEHTÄVISSÄ 1 Raade on varmasti oikeassa esittäessään, errä merireittien turvaamiseksi ei ole tehty kaikkea voitavaa. Valtiojohtoisten yritysten edesottamuksiin pitäisi . Loppu 25 % rulee lähinnä Persianlahdelta, joihin kuljetuksiin Tiiskeri ja Enskeri on tarkoitetru. Pienempien, vaikka useampienkin onnettomuuksien suhteen ehkä voidaan tehdä jotain. haihtuvassa muodossa . Koko öljyntuontiamme ajatellen säästö on siten 2 ,5 markkaa tonnilta eli noin 0,2 · penniä öljy litraa kohti. Eräät ruotsalaiset arvelevat olevansa pisimmällä öljyntorjuntaorganisation suhteen Itämeren piirissä. Mutta ensin on tehtävä raiteet, vasta sitten kannattaa tuoda juna. Tätä tutkimLISja suunnittelutyötä varten on myönnetty alustavasti 2 miljoonan markan (nykymiljoonia) määräraha. Onko koko elinkeinoelämämme, hyvinvointimme ja merenkulkumme yhteinen etu ratkaisevasti riippuvainen Tiiskerin ja Enskerin tuomisesta tänne. Näinollen nettosäästö niiden Itämerelle tuomisen johdosta jäänee edelläolevia laskelmia huomattavasti vähäisemmäksi
Metsä ekosysceemeineen on monessakin suhteessa tärkein luonnonvaramme. Kestävän tuoton periaate on yleisesti hyväksytty metsätaloudessa. kestävän ja edistyvän metsätalouden käsitteissä. Nykyisin harjoiceccavan metsätalouden pyrkimykset yhtenevätkin luonnonsuojelun kestävän tuoton periaatteen kanssa. Tämä saa ilmaisunsa mm. Kokonaisuutena mecsäcalous on tällä hetkellä koko valtakunnan kanavaa toimintaa, joka pyrkii operoimaan suurilla käsittely-yksiköillä ja voimaperäisillä metsänhoitoja -parannustoimenpiceillä. Samaan aikaan tapahtunut kuscannuscason kohoaminen ja kansainvälisen kilpailun kiristyminen toivat myös oman li sänsä nykyisin harjoiceccavaan mecsäcalouceen. Sitä hyväksikäyttävään alkucuocantoon, mecsäcalouceen, luetaan kuuluvaksi kaikki puun kasvatukseen, korjuuseen ja lähikuljecukseen liictyväc toimenpiteet. Yksicyismecsälaki ilmaisee saman asian kieltämällä metsän hävityksen. Mutta eri toimenpiteiden coceucuksessa on tämän periaatteen ja metsätalouden välillä ollut selvä ristiriita. 19 70. 4. Mecsäcalous on luonnonvarain käyttömuotona hyvi n monitahoinen. Nykyaikainen luonnonsuojelu carkoiccaa luonnonvarojen ja niihin liittyvien arvojen suojelua, hoitoa ja käyccöä ihmiseen henkisten ja aineelliseen tarpeiden tyydyttämiseksi pitkällä tähtäimellä parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän vaaran torjumiseksi ryhdyttiin luomaan erilaisia metsätalouden cehoscamisohjelmia, joilla kaikilla oli sama päämäärä: puuntuotannon lisääminen . Asetelma on aina ollut suurin piirtein sama: luonnonsuojelu ja metsätalous on nähty cavoicceilcaan vastakkaisina. Luonnonsuojelun ja mecsäcalouden suhteita on jo cäcä ennen käsicelcy eri yhteyksissä. Toiseksi luonnonvarojen käytössä on sovellettava moninaiskäytön periaacecca, minkä mukaan samaa luonnonvaraa on käytettävä casavercaisesci useampaan kuin yhteen tarkoitukseen . Tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman paljon korkealaacuisca puuraaka-ainetta siten, enä kasvatusja korjuukustannukset pysyvät kohtuullisina. Määritelmässä mainittujen tavoitteiden toceunamiseksi luonnonvarojen hyväksikäynö tapahtuu I uonnonsuojelun määräämissä puitteissa, mikä muodostuu luonnonsuojelun kolmesta yleisestä periaan eesca. Asetelman mielekkyys ei ole mitenkään kiistaton carkascelcaessa luonnonsuojelun nykyistä, huomaccavasci laajentunutta käsiceccä. Puuraaka-aineen jatkuva cuoccaminen, kes4 l. Metsätalous lienee toceuttanuc toisen cavoicceiscaan: kasvatusja korjuukustannukset ovat pysyneet kohtuullisina, ja kilpailukykymme on säilynyt. Klassisen, yksinäiseen lajien ja luonnonharvinaisuuksien suojelun ja rauhoittamisen sijasta mielletään luonnonsuojelu yleisesti kokonaisvaltaiseksi luonnonvarojen suojeluksi . Jo 1960-luvun alkupuolella oli selvästi havaittavissa, eccä metsävarojen kestävä tuotto tulisi vaarancumaan, mikäli puuta jaloscava teollisuus laajentuisi edelleen. Toisin sanoen uudistuvista luonnonvaroista käytetään hyväksi vain vuotuinen lisäkasvu kajoamana cuoccavaan pääomaan. Tavoicceenaseccelulca se on kaksinainen . Voidaan kuitenkin todeta, eccä luonnonsuojelun yleiset periaaneec kestävän tuoton, moninaiskäytön ja yleisen edun periaacceec ovat täysin hyväksynäviä myös sen coimintaoh jei ksi . Kolmanneksi luonnonvaroja on käyceccävä yleisen edun mukaisella tavalla. Laissa metsähallinnosta velvoitetaan Mecsähalli cus huolehtimaan siicä, eccä valtakunnan metsiä hoidetaan kestävää ja mieluummin kohoavaa puucuocantoa silmällä pitäen. Ensinnäkin luonnonvarojen käynö on mahdollista vain kestävän tttoton sallimissa rajoissa. Luontoa suojeleva metsätalous Seppo Kellomäki Metsänhoitaja Seppo Kellomäen alttsttts Suomen lttonnonsttojeittliiton järjestämässä keskttsteitttilaisttttdessa 1
--:L .. t~a . ' .,. -~ /. ~7;-=
43. Suomen metsien äärimmäisiä käyrrömuoroja edustavat roisaalta pelkkään puuntuotantoon pyrkivät »puupellor», roisaalta kansallisja luonnonpuisrojen sekä aarnialueiden ikimetsät, joissa puu lahoaa maahan ja pystyyn. Jossakin näiden kahden käyrrömuodon välillä on se mersä, johon suomalaisen metsänhoidon tulisi pyrkiä. Puun ohella metsän on tuotettava riistaa, marjoja sieniä, virkistystä jne
Ne ovat vahingollisia myös metsäeläimisrön runsauden ja monipuolisuuden säilyrrämispyrkimyksille. rävä mersäralous, on kuitenkin vaarantunut. Eri mersänparannusroimenpireiden tuorramar rulokser jäävät huomarravasri alle ennakoitujen. Mersäreollisuurra on kehirerrävä vain todellisuuteen perustuvan kestävän metsätalouden sallimissa puitteissa. Parhaiten lienevät roreutuneer korjuukusrannusren alentamiseen rähräävär toimenpireer, esim. Metsätalous pyrkii siis vain johdonmukaisesti kehittämään raloudellisesri edullisen puuntuotannon edellytyksiä. metsän ei-puunruorannolliser käyrröravar yhdenvertaisiksi puuntuotannon kanssa. Mersäreollisuuden pääomareservir on voitava suunnata muun teollisen tuotannon piiriin ja annettava loppuun asti rasitetuille mersävaroillemme edes pieni hengähdystauko. Toisin sanoen metsätalouden rehosramisohjelmar toteutuvat korkeintaan määrällisesti murra eivät laadullisesti. Kemijärven reollisuuslairosren toiminnan jatkuvuus perustuu. Mersäralouden rehosramisohjelmissa esirerryjen toimenpiteiden suhde metsän eri käyrrörapoihin on luonnollisesti monitahoinen . Ja edelleen: teollisuus on tulkinnut nämä laskelmat luvaksi laajentaa kapasireerriaan, vaikka sen edellyrrämär raaka-ainekuuriomerrir ovatkin vasta paperilla ja sielläkin optimistisen suurina. On kuitenkin olererravaa, errä monet puuston kasvuolosuhreiden parantamiseen rähräävär toimenpireer ovat sopimarromia esim. »paperihehraareihin». Tämä johtunee puurreellisesra metsälainsäädännösrämme, jonka periaarreer eivät sovellu nykyisiin, voimakkaasti muurruneisiin olosuhteisiin. Niissä ehdorerur toimenpiteet kohdistuvat samanasreisina jokaiselle mersäja suokuviolle riippumana niiden käyrtöarvosra muihin tarkoituksiin tai edes sijoituksen kannattavuudesta. alueille, joita aiotaan käyrrää tulevaisuudessa ulkoiluun . On toki mielekkäämpää pyrkiä hakkuusääsröön kuin rasapainoill;i jatkuvasti kasvun ja poistuman välillä tai rehosraa ja sijoittaa määrärrömäsri rahaa erilaisiin kasvua edistäviin toimenpiteisiin, joiden seurauksena luonnonsuojelun periaarreer lyödään jokseenkin täysin laimin. Virkistyskäytön, maisemanhoidon ja moninaiskäytön muidenkin osatekijöiden unohtaminen näissä ohjelmissa puuntuotannon hyväksi on laiminlyönti, jota ei voi puolustella. 1920-luvun oloissa, jolloin sen karsorriin turvaavan kestävän metsätalouden, ei ollut rarverra eikä mahdollisuuksia harjoirraa nykyisenkaltaista mersäralourra. Tärä ei ole huomioitu mitenkään mersäralouden rehosramisohjelmissa. Tästä on osoi44 tuksena mm. Lisäksi on huomattava, errä oloissamme luonnonprosessir ovat hyvin hitaita; perusteellisesti muokarrujen maiden ja maisemien korjauruminen kestää todennäköisesti hyvinkin kauan. Yksiryismetsälain perusteella on mahdollista soveltaa mersäraloudessa mitä rahansa keinoja, mikäli on olererravissa niiden lisäävän puunruorantoa. Edelleen totaaliset hormoniruiskutukser, avosoiden laajamirrainen ojitus jne. Ei ole mielekästä toimia kuten tähän asri: ensin rakennetaan reollisuuslairoksia virheellisten rai puurreellisren raaka-ainelaskelmien varaan, minkä jälkeen nämä lairokser käyvät vajaakapasireerilla, tai joudutaan suorirramaan ns. Hakkuusuunnirreen tulisi perustua siihen, rairä metsissä todella on eikä siihen, mirä niissä kuvitellaan olevan. kivennäismaiden auraus, jora jo varsin laajassa mitassa tehdään pohjoisilla valtion mailla. Nykyinen, kuten aikaisempikin, yksiryismersälaki kieltää mersänhäviryksen. vaikurravar kielreisesri eläinten ja myös omaan elinympäristöömme. Lainsäätäjän on runnusrerrava luonnonsuojelu, ulkoilu ym. Kaiken kaikkiaan valtakunnan hakkuusuunnire perustuu melko arvelurravaan päärelmäkerjuun: jos metsässä ruvetaan tekemään sirä tai rärä, niin voidaan heri hakata vastaavasti niin ja niin paljon. Metsälainsäädäntöä on nopeasti muurerrava siten, errä se velvoittaa pitkällä tähtäimellä metsien moninaiskäyrröön yksirräiskäyrön sijasta. valtakunnalliset mersäralouden rehosramisohjelmar, joita on ravoirreiltaan rähdärry vain puuraaka-aineen maksimaaliseen tuotantoon. rieverkosron laajentaminen ja rihentäminen. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, errä puunjalostusteollisuuden toreuretur ja suunnirellur laajennukset perustuvat ns. Esimerkkeinä mainittakoon metsänviljelyä kohdanneet epäonnistumiset sekä Pohjoiserrä myös Etelä-Suomessa; ojirerrujen soiden yleinen vajaatuorroisuus, samoin kuin vajaaruorroisren metsämaiden pinta-ala on yleensäkin pysynyt vuodesta toiseen samansuuruisena; mersänviljelymareriaalisra on paikoitellen puurerra; metsänomisrajar ovat osoirrauruneer varsin penseiksi toreurramaan metsissään Mera-ohjelmien edellyrrämiä toimenpireirä jne. Näistä toimenpireisrä mainittakoon esim. Ohjelmissa ei ole millään tavoin huomioitu luonnonvarain moninaiskäytön periaarerra. Maisemanhoidonkin kannalta ne ovat epäilyrräviä metsän dynamisuudesra huolimarra. pääomahakkuira, joiden varaan esim. Laki ei velvoita lisäämään puuntuorantoa, murra se ei toisaalta myöskään aseta mitään kattoa puuntuorannolle. Mersäralous sulkee piiristään kaikki muut mersänkäyrrömuodor, koska niillä ei ole puuntuotannollisia ravoirreira. Se on yhteiskunnan monien tarpeiden unohtamista.
Laki metsähallinnosta edellyttää valtakunnan metsiä hoidettavaksi siten, että taloudellisesti edullinen, kohoava puun tuotto tulee kestävästi turvattua. Tämä olisi tehtävä, koska voimaperäistyvä metsätalous rajoittaa yksilön perinteistä ja lähiaikoina myös ulkoilulaissa . Eri asia on, että monet yksityismetsien omistajat ovat omasta aloitteestaan toteuttaneet yleisenkin edun vaatimuksia. Lyhyesti sanottuna se on metsien puuntuotantotavoitteiden toteuttamista siten, että metsien muut käyttömuodot ovat mahdollisia. tavoitteiden lisäksi on valtion metsien käsittelyssä huomioitava myös yleisen edun asettamat vaatimukset. Yleensä eri toimenpiteiden tulisi jäädä huo45. Kuitenkin esim. Esim. Metsähallitus tulkinnee sen kuitenkin siten, että siihen sisällytetään valtion metsien muihin kuin puuntuotantoon tähtäävät käyttöpäämäärät, joista ulkoilu-, luonnonsuojeluja maisemanhoitotoiminnoilla on keskeinen asema. Keinot, joilla tähän päästään, ovat tunnetut ja moneen kertaan koetellut. Tämä voidaan kertauksen vuoksi pelkistää seuraavaksi luetteloksi: objektiivinen ja tasapuolinen suhtautuminen eri puulajeihin raaka-aineena, ekosysteemin osina ja maisemaa muodostavina tekijöinä. luontaisen uudistamisen arvon tunnustaminen uudistamismenetelmänä. Metsänhoitojärjestelmää, jota soveltamalla päästään em. Vasta tällöin voidaan puhua dynamisesta luonnonsuojelusta, kuten Meraohjelmia on erheellisesti kutsuttu. Mera-ohjelmien kielteinen suhtautuminen tähän uudistusmuotoon on täysin perustelematonta, vallankin kun jokaisessa valtakunnan metsien inventoinnissa on »yllättäen » löydetty riittävästi luontaisesti syntyneitä taimistoja tasapainottamaan kehitysluokkajakautumaa. Jos metsiä käsitellään nyt vain puuntuotantotavoitteiden sanelemalla tavalla, on tulevaisuudessa hyvin vaikea nopeasti luoda tyydyttäviä moninaiskäyttöalueita. On muistettava, että mitä enemmän talousmetsien kelpoisuus esim. luonnonmukaisten, vaikutuksiltaan huomaamattomien ja nopeasti katoavien maanhoitokeinojen soveltaminen mekaanisten keinojen käyttäminen perkauksessa ja rai vauksissa metsänsuojelullisten, maisemallisten ja moninaiskäytöllisten seikkojen huomioiminen hakkuiden sijoittelussa, niiden laajuuden määrittämisessä sekä korjuumenetelmien valinnassa maisemallisten näkökohtien huomioiminen puulaji valinnassa tarpeettoman ja taloudellisestikin kyseenalaisen »siistimisen » välttäminen sellaisen metsäja suoluontoa muuttavan työn tekemättä jättäminen, mikä on tarpeen vain jonkin organisaation työllistämiseksi jne. Ensi sijassa nämä vaateet kohdistuvat Etelä-Suomen valtion maihin, joihin jo nyt kohdistuu ulkoilupainetta. Tavoitteenasettelultaan se muodostuu nykyistä huomattavasti laajemmaksi. Koulutukseltaan päteviä ammattimiehiä alkaa valmistua jo lähitulevaisuudessa. Sen toteuttaminen edellyttää nykyisen metsätalouskäsitteen laajentamista käsittämään myös metsien ei-puuntuotannollisia käyttömuotoja. vahvistettavaa oikeutta kulkea vapaasti luonnossa ja nauttia siihen liittyvistä arvoista. Luontoa suojelevassa metsätaloudessa on tavoitteena tuottaa mahdollisimman paljon korkealaatuista puuraaka-ainetta siten, että kasvatusja korjuukustannukset pysyvät kohtuullisina ja että metsien ei-puuntuotannolliset käyttömuodot tulevat pitkällä tähtäimellä pysyvästi turvattua sekä määrällisesti että laadullisesti . tavoitteeseen, kutsutaan moninaiskäytölliseksi metsänhoidoksi. Käsitteenä yleinen etu on varsin epämääräinen, eikä sitä ole virallisesti määritelty. On kuitenkin erityisen huomattavaa, että laki ei edellytä yksityismetsien käsittelyssä huomioitavaksi yleisen edun vaatimuksia. Näitä näkökohtia lieneekin toteutettu jossain määrin valtion mailla. Joka tapauksessa yleisen edun mukainen metsien käsittely olisi lakisääteisestikin turvattava myös yksityismetsissä. Myös keskusmetsälautakuntien virkamiehistöä olisi täydennettävä luonnonsuojelun asiantuntijoilla. Merkitykseltään suppea-alaisena se on hylättävä, ja siirryttävä luonnonsuojelun yleisiä periaatteita soveltavaan metsävarojen hyväksikäyttöön, luontoa suojelevaan metsätalouteen. Kuten edellä jo todettiin, on nykyinen metsätalous luonnonsuojelullisesti monessa suhteessa puutteellinen. seutukaavoituksen yhteydessä varattava riittävän suuria, myös tulevaisuuden tarpeet tyydyttäviä, eriasteisia ulkoilualueita, joita jo nyt ruvettaisiin kehittämään . Metsähallitukseen tulisi perustaa moninaiskäyttöosasto vastaamaan näistä seikoista. Luontoa suojeleva metsätalous pyrkii produktii visiin, biologisesti rikkaisiin, kauniisiin metsiin, jotka tarjoavat sopivan elinympäristön luonnonvaraiselle eläimistölle ja samalla turvaavat kaikkien lajien säilymisen. maisema on täysin omistussuhteista riippumaton arvo. Viimeistään tässä vaiheessa olisikin esim. ulkoiluun vähenee, sitä runsaammin tulisi varata erityisiä ulkoilualueita, joissa puuntuotanto on sivutarkoituksena. Em. Tämä on nykyään kuitenkin käytännössä mahdotonta, sillä metsätalouden organisaatiolta puuttuu riittävä ammattitaitoja -miehitys
Em. Kuitenkin heidät on koulutettu vain käyttämään koneita ja suorittamaan työn teknillinen puoli. Metsätaloutta koskeva tutkimus on ollut ylivoimaisesti puutteellisinta luonnonsuojeluun liittyviltä sektoreiltaan. kaltaista joustavaa (luontoa suojelevaa) metsätaloutta. Lopuksi muutama sana päätöksenteosta metsätaloudessa . maamattomiksi tai niiden jälkien on hävittävä lyhyessä ajassa. Em. tutkimustavoitteet tulisi ottaa nimenomaan metsäntutkijoiden ohjelmiin. Ennen kaikkea päätöksentekijöille on esitettävä erilaisia, myös luontoa suojelevia, vaihtoehtoja.. puunkorjuumenetelmien kehittämisessä on pyrittävä muihinkin päämääriin kuin mahdollisimman suureen taloudellisuuteen ja nopeuteen. On välittömästi aloitettava luontoa suojelevien metsäralousmallien ja -vaihtoehtojen tutkiminen . Tutkimuksen on julkistettava myös negatiiviset tulokset, jotta huonoksi osoittautuneet menetelmät voitaisiin poistaa kentältä. On syytä epäillä, onko nykyisen tutkimuksen tavoite puuntuotannon rajaton lisääminen edes pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kannattava. valtion tilintarkastajat huomionsa 1967 todetessaan, että Mera-ohjelmaan kuuluvaa metsänviljelyä, lannoitusta ja muita metsänparannustoimenpiteitä joudutaan toteuttamaan ilman riittävää tietoa toimenpiteiden biologisista perusteista. Metsähallituksessa on tehty ns. Luontoa suojelevaan metsätalouteen päästäneen luopumalla kaavamaisesta menettelystä ja siirtymällä tapauskohtaiseen harkintaan. Näillä ryhmillä on oltava oikeus esittää omia vaatimuksiaan lomatai kotiseutunsa maisemakuvan ja maaston suhteen. luonnonhoitometsien perustamiseksi aloite, jonka mukaan tiettyihin metsäalueisiin pyritään soveltamaan em. Vastuu kenttätoimenpiteistä on yhä enemmän siirtynyt koneiden varsinaisille käyttäjille, metsätyÖmiehille. Myös maanrriuokkauskoneita tulisi kehittää samaan suuntaan, siis luontoa hellävaroen kohteleviksi. On syytä ja on aika arvioida uudelleen metsäntutkimuksen tavoitteet. Nykytilanteessa on kohtuutonta vaatia esim. Metsätalouden päämäärien ja tavoitteiden asettelu ei saa olla pienen asiantuntijajoukon yksinoikeus. On luovuttava nykyisestä lyhyen tähtäimen metsätaloudesta ja otettava kaikissa metsätalouden organisaatioissa johtoajatukseksi luontoa suojeleva metsätalous. Luontoa suojeleva metsätalous on pitkällä tähtäimellä sikälikin edullisempi, että se voi vaikeuksitta mukautua yhteiskunnan nopeasti muuttuviin vaatimuksiin. Päätöksentekijöille esitetyt vaihtoehtomallit ovat tähdänneet vain puuntuotantotavoitteisiin. Metsien käsittelystä on voitava keskustella julkisesti ottaen huomioon kaikkien kansalaispiirien näkemykset, eikä yrittää leimata muiden kannanottoja asiantuntemanomuudeksi ja tietämättömyydeksi. Juuri tästä prosessista on seurauksena em. kaavamainen menettely. toimenpiteiden toteuttamismahdollisuudet ovat varsin reaaliset. Tämän esteenä on kuitenkin jatkuvasti rationalisoituva metsätalous, jolle on ominaista lisääntyvä koneellistuminen ja vastuualueiden kasvu. seuraavat seikat: tutkimuksen on valtakunnallisella tasolla 46 pyrittävä selvittämään, m1ta maisemantai luonnonsuojelun vaatimusten huomioonottaminen metsätaloudessa tulee maksamaan ja kuinka nämä kustannukset tultaisiin jakamaan metsäntutkimuksen olisi voitava antaa käytännön metsätaloudelle käyttökelpoisia tutkimustuloksia myös metsäluonnon suojelun ja moninaiskäytön alalta tutkimuksen tulisi ensin saada riittävästi aikaa jonkin uuden menetelmän etujen ja haittojen selvittämiseksi sen sijaan, että menetelmä otetaan kentällä laajaan käynöön ja vasta sitten aloitetaan tutkimus. Luontoa suojelevan metsätalouden tutkimiseen ei ole syytä suhtautua välinpitämättömästi, sillä ennemmin tai myöhemmin näihin asioihin joudutaan kuitenkin paneutumaan. luonnonsuojeluviranomaisilta tai luonnonsuojelunharrastajilta tällaisen valtakunnallisen tutkimusohjelman läpiviemistä. Se aliarvioi selvästi ammattimiehen kykyä soveltaa niitä usein luonnolle edullisia vaihtoehtoja, jotka hän on saanut koulutuksensa myötä ja joita hän koulutuksensa puolesta kykenisi hyvin toteunamaan. Metsäluontoa välillisesti tai välittömästi koskevissa asioissa on oltava sananvaltaa paitsi ammanimiehillä myös luonnonsuojelijoilla ja yleensä kaikilla piireillä, joiden etuja ne koskevat. Uudessa metsäntutkimuksen tavoiteohjelmassa on huomioitava mm. Tähän seikkaan kiinninivät mm. Nykyisen metsäntutkimuksen tavoitteet ovat luonnollisesti yhtenevät nykyään harjoitettavan metsätalouden kanssa. Koneet eivät saa määrätä metsien käsittelyä, vaan on pystyttävä kehittämään myös kevyitä, harvennusmetsissä toimivia konetyyppejä. Tätä erinomaista keksintöä ei suinkaan tule jättää vain määrättyjen valtion metsäsirpaleiden etuoikeudeksi, vaan luonnonhoitometsien periaate on ulotettava koskemaan kaikkia valtakunnan metsäalueita, lukuunottamatta kansallisja luonnonpuistoja, aarnialueita tai niihin verrattavia luonnonsuojelualueita
Ja kaikki tämä tapahtuu »edistyksen» nimissä, vaikka kaupunkimiljöön tuhoaminen ja viihryisyyden alentaminen ovat pahimmanlaatuista taantumusta. voi suurelta osalta lukea ansiokseen Aleksanterinkadun muuttamisen kävelykaduksi, sillä järjestö toimi monin tavoin ja voimak.kaasti asian hyväksi . Siis autoistuminen on eräs elintason mittapuu. J. Ja suunnirtelijat toimivat tietenkin ennusteiden mukaisesti, mitäs virkaa niillä muuten olisi. Rakennetaan uusia moortoriteitä, usein luonnonkauniiden seutujen halki, välittämärtä siirä, ertä ne tulvahtavat oitis täyteen yksityisautoja ja aiheuttavat siten ongelman vaikeutumisen. Suunnilleen samaan aikaan kansanedustaja E. Autosta on tullut teollistuneen yhteiskunnan suurin tappaja. Se ei ole kuitenkaan mikään kiihkoilijoiden järjestö. Järjestön postisiirtotili on 56120, jolle voi maksaa jäsenmaksun 5 mk. Paavola, Enemmistön jäsen, reki asiaa koskevan eduskunrakyselyn. Tämä on kuitenkin vain ensimmäinen askel tärkeästä tavoitteesta, joka on suurkaupungin keskustan rauhoittaminen yksityisautoliikenteeltä. Noin 60 prosenttia suurkaupunkien ilman saasteista on autojen aiheurtamaa. Tavallaan näin onkin, jos numeroiden ja tilastojen valossa tarkastellaan autoistumisen työllistävää vaikutusta, joka tuntuu monilla eri aloilla. Enemmistö ry:n suosion kasvusta kertoo jäsenmäärän nopea nousu nykyiseen kahdeksaan sataan sekä alaosastojen perustaminen Turkuun, Tampereelle ja Jyväskylään. Esimerkiksi Yhdysvalloissa auto tappaa vuosirtain enemmän ihmisiä kuin tähänastinen Vietnamin sota. Väitetään että taloudellinen kasvu kohortaa elintasoa. Enemmistössä on mukana myös autonomistajia. Joka kymmenes suomalainen kuolee tai loukkaantuu liikenneonnettomuuksissa seuraavien 20 vuoden aikana. Enemmistö ry:hyn voi liirryä ortamalla yhteyttä jäsensihteeriin, Eeva Tarkiaiseen, osoite Lönnrotinkatu 9 D 16, Helsinki 12, puhelin 605 447. Kymmenen vuoden kuluttua meillä pitäisi TVH:n ennusteen mukaan olla auroja kaksi kertaa, 20 vuoden kulurtua kolme kertaa näin paljon. Nykyistä vinosuuntausta vastaan taistelee Suomessa Enemmistö ry . Koko maailmassa kuolee tai louk.kaantuu vaikeasti neljä miljoonaa ihmistä liikenneonnettomuuksissa. Tällä hetkellä, armon vuonna 1970, meillä Suomessa on autoja lähes 800 000 kappaletta, joista ylivoimainen enemmistö yksityisautoja. Erään tutkimuksen mukaan Suomessa on ilman lyijypitoisuus noussut vuosina 1960-64 kokonaista 800 prosenrtia. Pakokaas~n mukana tulee ilmaan myrkkyjä joista pahin lienee lyijy. Enemmistö ry. Puistot, nurmikot ja pihamaat uhrataan yksityisautoille. Niinpä noin vuosi sitten järjestö esirti kulkulaitosministeriölle kirjelmän pakokaasunpuhdistajien tarpeellisuudesta. vastustaa auton pakkovaltaa Yhteiskuntamme autoistuu. Kulttuurihistoriallisesti arvok.kaasta torista tehdään yksityisautojen pysäköintipaikka. Auto on myös suuri saasturcaja. Se hyväksyy yksityisauton välttämärtömyyskäytön ja on valmis suosimaan sitä syrjäseuduilla, jonne kollektiiviliikennettä on vaikea järjestää. Enemmistö ry. Lähitulevaisuuden tavoitteista lienee tärkein yhteydenotto kaupunginosajärjestöihin, jotta kaupunkimme liikenneongelmat saataisiin kokonaisuudessaan kartoitetuiksi. Vastaus joutuu outoon valoon varsinkin kun ortaa huomioon, ertä Suomi on harvoja reollisuusmaita, jolta kokonaan puuttuvat ilman puhtautta koskevat normit. Antti Vahtera 4 7. Tämän vuoden puolella antamassaan vastauksessa ministeri Airio selitti, ettei mihinkään toimenpiteisiin ole aihetta ryhtyä. Kirjasta otettiin äskettäin toinen painos. Enemmistö ry:n toimesta julkaistiin hiljakkoin Tammen Huutomerkkisarjaan kuuluva kirja »Alas auton pak.kovalta», jonka tekijät olivat kauttaaltaan järjestön jäseniä. Enemmistö ry. Yhteiskunnan autoistuminen on nykyvaiheessa suoraan verrannollinen viihtyisyyden ja liikkumavapauden alenemiseen, ei suinkaan päinvastoin. Tämä nuorten arkkitehtien ja juristien syksyllä vuonna 1968 perustama järjestö edustaa sitä jalankulkijoiden, pyöräilijöiden, lasren, vanhusten ja invalidien muodostamaa enemmistöä, jonka etuja nykyinen yhdyskuntasuunnittelu polkee alleen. Kadun reunoilta kaadetaan puita ja tungetaan jalankulkijat ahtaammalle, jotta autot saisivat lisätilaa. Enemmistö ry. kiinnittää eriryistä huomiota saasteongelmaan. pyrkii kirjelmillä, julkisilla keskustelutilaisuuksilla, lehtipolemiikilla ja mielenosoituksilla vaikuttamaan päätöksentekijöihin ja suureen yleisöön ihmiskeskeisen liikennepoljtiikan hyväksi. Vaikka muutoksen enteitä onkin jo havairtavissa, nykyaikainen yhdyskuntasuunnittelu pyrkii edelleen edistämään yksipuolisesti autoistumista. Mitä enemmän auroja, sitä enemmän melua ja tungosta, sitä vaikeampi päästä eteenpäin yleensä millään liikennevälineellä. Mutta kuva muuttuu kokonaan, jos ajatellaan autoistumisen vai.kurusta ihmisyksilöön ja hänen elinympäristöönsä
6. 6., Kanavaillassa 12. saakka.) kello 15-17 Kirjaston satutunti ja lainausasema Apianniemen uimalassa kello 17 .00 Moottoriveneiden retkeilyajo Mallasvedellä. 6. Vauhti a vesillä nähdään vesihiihtonäytöksissä ja erityisesti sunnuntain moottori venekilpailuissa Lotilanjärvellä, jossa tavallisesti on totuttu soutajien tasaiseen tahtiin. 6. Autojen retkeilyajo Roineen ympäri PERJANTAI 12. Huom. ovat asiantuntijoiden alustusten aiheina. Viikon teema vesien virkistyskäyttö tulee monipuolisen tarkastelun kohteeksi: lomaasuntoalueet, veneretkeily, virkistyskalastus, vesien suojelu, vesilläliikkujan turvallisuus jne. Seminaarin yhteydessä olevan näyttelyn avaus Vesibussiristeily Kaivantoon Taidenäyttelyn avaus Centrurnin näyttelyhallissa. nuorten luonnonsuojelukurssi Kariniemessä (Mahdollisesti Nuorisoteatterin saasteryhmän esitys torilla 12. 6. 6.1970 Valkeakoski-seminaari , joka tänä vuonna on liitetty OHJELMA Vesiviikon ohjelmaan, aloittaa virallisesti Vesiviikko TORSTAI 11. Valkeakosken kaupunki antaa järjestäjille taloudellista tukea. 6. Vesi viikko -70: n järjestämiseen on ilmoittautunut mukaan 26 valkeakoskelaista järjestöä tai muuta yhteisöä, jotka yleiskokouksessa valitsivat järjestelytehtävistä vastaavat elimet. kello 10.00 Valkeakoski-seminaari Kauppaoppilaitoksella kello 14.00 Vesipallocup Lahti-Tampere-Valkeakoski Kirjaslammell a kello 20.00 Virkistävä vesi-ilta Apianniemen kansanpuistossa, suuri vesien virkistyskäyttöä tunnelmoiva show kello 22 .00 Vesiviikon yötanssit Apianniemen kansanpuistossa SUNNUNTAI 14. kello 9.30 Valkeakoski-seminaari Kauppaoppilaitoksella kello 19.30 Kanavailta Suruttomien kärjessä, koko kansan leppoisa ilta sirpaleohjelmineen kanavan rannalla kello 18.00 Filmiesityksiä Valkeakoski-seminaarin yhteydessä Kauppaoppilaitoksella LAUANTAI 13. 4 1 098 48 kello 10.00 kello 12.15 kello 13.00 Valkeako~ki-serni naari Kauppaoppilaitoksella. 6. päivänä. 6.). Mikko Vuorisen maalauksia ja Yrjö Rosolan veistoksia. 6. (Näyttely avoinna 14. Vesiviikko -70 päättyy tanssin pyörähdyksiin Apianniemen kansanpuistossa. tiistaina 9. Valkeakosken vesiviikko 11.-14. Vesiviikko -70:n asiasisältö liittyy siten useilta kohdin Kansainvälinen Luonnonsuojeluvuosi -70:n aiheisiin, jonka johdosta Vesiviikko -70 on eräs vuoden tapahtumista. kello 10.00 Vesiviikon jumalanpalvelus kello 14.00 Moottorivenekilpailut vakioveneille Lotilan järvellä kello 14.55 Vesi bussi risteily Visavuoreen kello 20.00 Vesiviikon päättäjäistanssit Apialla Maanantaina 8 . 6. Vesiurheilua edustaa myös vesipallocup, johon osallistuvat Lahden, Tampereen ja Valkeakosken joukkueet. Seurakunta on mukana järjestämällä päättäjäispäivän jumalanpalveluksen Vesiviikkoon liittyvänä tilaisuutena. Valkeakoskiseminaari on hyväksytty myös Tampereen kesäyliopiston ohjelmaan. ja Virkistävässä vesi-illassa 13. 41 800 tiedotussihteeri Jukka Peltovirta Niementie 12 Valkeakoski puh. Osana asiaohjelmia ja epävirallisena viikon avauksena järjestetään varhaisnuorille kaksipäiväinen luonnonsuojelukurssi kansakoulujen kesäsiirtolan, Kariniemen, maastossa. Lähempiä tietoja saa: pääsihteeri Reijo Urtamo Kaupungintalo, Valkeakoski puh. Kello 10 mainittuna päivänä avataan seminaariin liittyvä näyttely ja välittömästi tämän jälkeen seminaari aloittaa työskentelynsä Valkeakosken Kauppaoppilaitoksessa. -70:n tapahtumat torstaina kesäkuun 11. Virkistys ja viihde vesien äärellä tarjoaa useita mahdoll isuuksia: kanavailta ja »Virkistävä vesi-ilta» ovat varsinaisia viihdetilaisuuksia, lisäksi on »Roineen rengas » autojen retkeilyajona ja samaan aikaan moottoriveneiden retkeilyristeily Mallasvedellä. »Kaiken kansan» ohjelmaa täydentävät vesibussiristeilyt Kaivantoon ja Visavuoreen
Julisteen koko on 80 x 120 cm. SUOJELE lbh1olanluontoa MERIKOTKA Merikotkajulisteen on suunnitellut Erik Bruun. DIDITYY Kaksivärisen DDT-julisteen on suunnitellut Jukka Veistola. Hinta 8 mk + lähetyskulut. Merkkejä on saatavissa kahdeksaa eri lajia, joista neljä on kuvattu ohessa. Kutakin lajia toimitetaan 100 kpl erissä. Saatavana Suomen luonnonsuojeluliitosta (osoite takakannessa) . Hinta 6 mk + lähetyskulut.. KIRJEENSULKIJAMERKIT Nelivärisiä yhteispohjoismaisia ki rjeensul kijamerkkejä voi tilata Suomen luonnonsuojeluliitosta (osoite takakannessa) . 66 39 77) tai Suomen luonnonsuojeluliitosta (osoite takakannessa) . Julisteen koko on 40 x 100 cm. Merkkien hinta on 10 p/kpl + lähetyskulut. Voidaan tilata joko Suomen Akateemisesta Raittiusliitosta (Laivurinrinne 1 A, Helsinki 12, puh . Merkkien koko on 4.3 x 6.3 cm
Nyt keskustellaan vain siitä, kuinka pian on edessä kaiken loppu, ihmiskunnan ja kaiken korkeamman elämän sammuminen, jos suunta jatkuu nykyisellään. Pallo on nyt meillä~ jokaisella. Om inte en kraftansträngning görs kommer befolkningsexplosionen, miljöförgiftningen och förskingringen av jordens begränsade rikedomar att leda ti 11 en ekokatastrof. Mutta hänen on aika herätä unelmistaan. Ocks å i det visserligen perifert belägna Finland bör situationen stå klar, detta europeiska naturvårds år. Sen vuoksi Eurooppa viettää kuluvaa vuotta 1970 luonnonsuojelun vuotena. Hän ei pysty hillitsemään omaa käyttäytymistään, vaan kuluttaa hillittömään asevarusteluun ne varat, joilla nälkäiset voitaisiin ruokkia. Tiedemiehet eivät enää kiistele siitä, mihin kehityksemme nykyinen kurssi johtaa. . BOLLEN ÄR NU HOS OSS Mänskligheten upplever som bäst sin intensivaste och därmed intressantaste utvecklingsfas. Yhtä tärkeätä kuin on itse tajuta maailman ja ihmiskunnan tila, on herättää nukkuva lähimmäinen. Syrjässä maailman suurista ongelmista asuva suomalainen ei ehkä käsitä, miten vaikea on ihmiskunnan nykyinen tila. Kuitenkin hänen pitäisi pystyä tähän . Hänellä on kohta käsissään mahdollisuudet luoda elämää. Tietokoneidensa avulla ihminen pystyy pian tekemään lähes kaiken, mitä hän itse aivoillaan nopeammin ja paremmin. Ihminen on päässyt perille monista elämän perussalaisuuksista. Pessimistit puhuvat yhdestä sukupolvesta, optimistit kolmesta tai neljästä. Hän ei pysty estämään ilmakehän, valtamerien, makeanveden varastojen ja ravinnon likaantumista ja myrkyttymistä. Ihminen tulee aina olemaan vain osa maapallon SUUQ:)Sta ekosysteemistä, avaruuslaivasta, jolla hän ei matkusta yksin. Också du som läser detta är en del av mänskligheten med makt att påverka framtiden. Ihminen pystyy muuttamaan aineen energiaksi ja siten hallitsemaan mittaamattoman suuria energianlähteitä. Tiede ja tekniikka ovat antaneet mahdollisuuden päästä perille ihmiskunnan varhaisimmastakin aamuhämärästä. Samtidigt är denr:ia den farligaste, så farl ig att vår planet, som en följd av det djupa ekologiska oförnuft som kännetecknar Homo sapiens, nu hotas av snar undergång. Sillä yliinhimillisistä ominaisuuksistaan huolimatta hän on yhä ihminen, biologinen olento, joka tarvitsee ilmaa, vettä, ravintoa sekä viihtyisän ja terveellisen elinympäristön kuten kaikki muut elävät olennot. Också Finland är en del av världen. Etäällä väestötihentymistä, nälästä ja tekniikan raiskaamasta ja myrkkyjen saastuttamasta luonnosta hän voi vielä nauttia puhtaasta ja viihtyisästä ympäristöstä. Ominaisuuksia, jotka tekevät hänestä inhimillisen. Niiden avulla ihminen voi myös tunkeutua planeettansa jokaiseen kolkkaan, jopa sen kiertolaiselle. On vain luonnollista, että Euroopan neuvosto on päättänyt yrittää kehityssuunnan kääntämistä. Hän ei pysty hillitsemään oman lajinsa lisääntymistä, vaikka nälkä on jo nyt useimmille ihmisille jokapäiväistä todellisuutta. PALLO ON NYT SINULLA: Tämä vihkonen pyrkii esittelemään mahdollisimman täydellisesti sen suomeksi saatavissa olevan aineiston, jonka avulla voit pureutua luonnonsuojelun ydinkysymyksiin ja toimia omassa elämässäsi luonnonsuojelun hyväksi. Hän ei pysty hillitsemään tekniikkansa ryöstäytymistä valloilleen, vaan se uhkaa kuluttaa niukat luonnonvarat loppuun muutamassa vuosikymmenessä. Hän pystyy muuttamaan perintötekijöitä ja korvaamaan kuluneita elimiä terveillä tai keinotekoisilla. Tällä yli-inhimillisen taitavalla olennolla on joitakin heikkouksia. Euroopan alueella on kehittynyt kulttuuri, jonka määräämä tie näyttää nyt johtavan tuhoon. Niin myös Suomi. Soli en är nu hos dig. Pallo on nyt meillä Ihmiskunta elää nyt parisataa tuhatta vuotta kestäneen historiansa mielenkiintoisinta kautta
Pahin saastuttaja on käymälöiden , navetoiden ja pesuaineiden fosfori aine, jota nykyiset puhdistamamme eivät kykene likavesistä poistamaan. Kun rupeat pyykille, mieti ensin , haluatko puhtautta vai valkoisuutta. Ehkä romanttisempikin. Vaikka suurimmat likaajat ovat muualla, hänellä itsellään on vastuu oman rannan ja oman vesistön puhtaudesta siellä, missä suuret likaajat eivät vaikuta. Tämän tilanteen edessä tavallinen ihminen tuntee itsensä voimattomaksi, vaikka hän joutuukin itse kärsimään rehevöityvistä rannoistaan, kalojen tuhoutumisesta tai kuvottavasta hajusta. Muista, että »puusee » on saanut rinnalleen moderneja tulokkaita, kuivakäymälöitä, joiden käyttö on yhtä miellyttävä kuin WC :n. Soli en är nu hos dig : Sl äpp inte tanklöst ut orenat avloppsvatten i badsjön! Använd inte fosfatrika tvättmedel och maskindiskmedel! Närsalterna kan på få år gödsla ihjäl ett vattendrag. Ne pitävät myös vedet puhtaina. Entisten puhdistamoiden lisäksi tarvitaan hieman varoja, hieman hyvää tahtoa, hieman tietoja ja hieman ferrosulfaattia. Sitä paitsi sen tuotteet voidaan palauttaa sinne mistä ne ovat tulleet ja missä niitä tarvitaan: pellolle ja puutarhaan. Hänen on myös tunnettava oma vastuunsa. Varje individ förorenar vattendragen med stora mängder närsalter, i synnerhet fosfor och kväve, som främst kommer från latrin och tvättmedel. MÄNNISKA, SMUTSA INTE VATTNET Våra vattendrag hotas mest av industrier och kommuner. IHMINEN, älä laske veteen Eniten ves1amme saastuttavat teollisuus ja asutuskeskukset. PALLO ON NYT SINULLA: Kun rakennat mökin ja saunan, niin mieti, miten paljon viehättävämpi on näkymä ikkunasta, kun vesi pilkottaa muutaman puun ja pensaan takaa. Niiden jätevedet päästetään vesiin joko täysin puhdistamattomina tai vajavaisesti puhdistettui na. Jos naapurisikin ajattelevat samoin, voit veneestä käsin ihailla kaunista rantaa sen sijaan että katselisit toisten pihaan. Mutta hän voi ja hänen täytyy vaatia julkisin ja yksityisin puheenvuoroin päätöksentekijöitä tutkimaan parannusmahdollisuuksia ja rakentamaan puhdistamoita. Kun suunnittelet kesämökin tai omakotitalon hygieniaongelmia, niin muista, että »puusee » on parempi kuin WC. Maahan imeytettynä ne tekevät saman asian kuin muutkin fosfori-, typpija kalilannotteet. Ja kalaisina. Jos haluat puhtautta, voit sii rtyäsaippuapohjaisiin jauheisiin tai mäntysuopaan . Kun tulee puhe asuinseutusi jätevesiongelmista, muistuta, että fosforin poisto ei enää nykyaikana ole ratkaisematon ongelma. Oma asunto, kesämökki, sauna ja likaviemäri kuormittavat vesistöä etenkin kasviravinteilla, jotka puolestaan johtavat rehevöitymiseen ja happikatoon. Fosforin laskijana yksityinen ihminen on jopa suurempi syyllinen kuin teollisuus. Niillä saa puhdasta vettä ja hyvää maanparannusainetta. Kun on aika päästä eroon pesuvedestä, huuhteluvedestä ja muusta talousvedestä, mieti ensin , tarvitaanko niiden kasviravinteita maalla vai vedessä. Närsalterna kan tili överkomligt pris genom kemisk rening avlägsnas från spilivattnet.. On saatavissa pesuaineita, joissa on vähän fosforia. Änd å är del varje människas pii kt att göra vad som göras kan : påverka dem som har makten och fattar besluten , för egen del inskränka vattenföroreningsverksamheten tili ett minimum. Niiden tuote ei joudu väärään paikkaan. Det kan kännas hopplöst för individen att försöka ändra situationen . Avloppsvattnet från dessa leds för det mesta orenat eller bristfälligt renat ut i recipienterna
Kun lähdet töihin, ajattele, kannattaako käyttää omaa autoa matkaan, jonka linja-auto tai juna tarjoaa halvemmalla. Jos naapurisikin ajattelevat samoin, pääset myös nopeammin. Onneksi se ei pysy kauan sellaisenaan, vaan muuttuu myrkyttömäksi hiilidioksidiksi . Vilkkaan liikenteen varrella määrät ovat jo nyt huolestuttavia. IHMINEN, älä pilaa ilmaa Ilmakehä on varannut sinun hengitettäväksesi kaksi ja puoli miljoonaa tonnia ilmaa (tietenkin edellyttäen, että annat osuudestasi myös kasveille, eläimille, bakteereille ym.). Kymmenen viimeksikuluneen vuoden aikana ilmakehän kokoomus on muuttunut enemmän kuin sitä ennen 10 000 vuoden aikana. Sitä paitsi kylmä moottori kärsii tyhjäkäynnistä. Tapahtumaa jouduttaa kasvillisuus siksi siis kaupunkien sisälle ja liikenneväylien varsille kannattaa säästää viheralueita. Pelkoa loppumisesta ei siis ole. Ja rikkidioksidia 80 miljoonaa tonnia. Ehdit kyllä käynnistää ennen lähtöä. Loput on parempi viedä kaatopaikalle kuin roskanpolttouuniin. Häkää tulee pakoputkista ja savupiipuista. Kysymys onkin laadusta. Enimmäkseen määrät ovat pieniä, mutta esimerkiksi häkää ilmakehään syydetään 200 miljoonaa tonnia vuodessa. Låt inte bilen gå på tomgång , åk hellre spårvagn eller buss, elda inte med tunga svavelrika oljor, bränn inte sopor i ugnar med I åga temperaturer eller utomhus! Tryck hårt på myndigheterna så vi får en strikt lagstiftning, så vi får blyfri bensin , svavelfri olja, på längre sikt miljövänligare energikällor som kärnkraft, eieller ångdrivna bilar.. Som ett resultat av den oerhörda tekniska utvecklingen tillförs atmosfären nu årligen hundratusentals skadliga ämnen, många i enorma kvantiteter. On vaikeampaa muuttaa pysäköintialue puistoksi kuin puisto pysäköintialueeksi. Sähkö, puu ja kevyt polttoöljy eivät pilaa ilmaa. Juuri sen vuoksi kaupunkien katot ja seinät syöpyvät, maalit rapisevat, metalli rakenteet ruostuvat. ton), kolmonoxid (200 milj . Kun ajat autoasi, muista, että kylmä auto lämpiää parhaiten ajossa. Om denna utveckling tillåts fortsätta ett fåtal år hotas allt högre liv på jorden. Ja typpihappo tekee jokseenkin samaa kuin rikkihappo. Se johtuu kaupunkien, teollisuuden ja liikenteen kasvusta. Sieltä se joutuu ilmaan ja veteen, kasveihin, maaperään, rehuihin, vihanneksiin, vereen, aivoihin ja luihin. Puistojen siimeksessä voi kaupunkilainenkin hengittää myrkytöntä ilmaa. Ja vaatteet haurastuvat, kumi murenee, keuhkot ärtyvät. Niistä tulee happoja aivan kuten rikin oksideista. Sinunkin keuhkosi ovat jo liian mustat. lima, vesi ja maaperä happanevat kaiken aikaa. Kun edessä on poliisi tai punainen valo, voit huoletta sammuttaa moottorin. Kun edessäsi on jätevuori, älä sytytä tulitikkua ennen kuin olet erottanut paperin jätekeräykseen, lahoavat jätteet kompostoitavaksi ja muun käyttökelpoisen uuteen käyttöön. Finlands luft är än så länge relativt ren . Maaperän ravinteet karkaavat sadeveden mukana, vedet happanevat, kalat kärsivät. Exempel på sådana är svaveldioxid (årligen 80 milj . MÄNNISKA, SMUTSA INTE LUFTEN Luftföroreningen är i dag ett globalt probl em, som kastar sin slagskugga över hela mänskligheten. Änd å saknar vialla normer som skulle reglera luftförgiftningen. ton) och bly. Rikkidioksidi syntyy kivihiilen, raskaan polttoöljyn ja sulfiittilipeän polttamisesta. Kun pohdit lämmitysongelmia, ota selvää, miten lämmitys sujuisi ilman että savupiippusi levittäisi rikkihappoa. Bensiiniin pannaan lyijyä. Auton pakoputkesta tulee typpioksideja. Men luftföroreningen respekterar inga nationsgränser. Lokalt är föroreningshalterna också hos oss hälsovådliga. liman ja veden vaikutuksesta siitä syntyy rikkihappoa. Tyhjäkäynti tuottaa runsaasti häkää sekä sinun että jalankulkijoiden ilmaan. PALLO ON NYT SINULLA: Kun huomaat, että kotiseutusi päätöksentekijät haluavat uhrata puistot ja viheralueet liikenteelle, korota äänesi. Päivittäin tarvitset tästä varastosta vain viisitoista kiloa. Saastukkeita on satoja tuhansia eri laatuja. 1 väntan på dem är del individens ekologiska plikt att för egen del inskränka luftföroreningsverksamheten tili ett minimum
Moottorikelkka on työväline, ei vapaa-aikojen leikkikalu. Tehokkaat kuulosuojaimet voivat vaimentaa sen turvalliselle alueelle. Melun vaurioraja on noin 85 desibeliä. Människan håller på att drunkna i sitt eget larm . Se voi tuhotasatojen muiden vapaaajan. PALLO ON NYT SINULLA: Kun lähdet retkelle, mieti ensin, menetkö kuuntelemaan matkaradion vai lintujen ääntä. Päänsärky, unettomuus, veren kuvan muutokset, ärtyneisyys, tasapainottomuus, heikko työtehokaikki tämä voi olla seurausta siitä, että melu on vaikuttanut tahdosta riippumattomaan hermoston osaan. Sinun on joka tapauksessa hankittava uusi , siis heti. Melu seuraa ihmistä kaikkialla, matkaradiona retkille ja uimarannoille, perämoottorina vesille, moottorisahana syviin metsiin. Ocks å du kan ge upphov tili farligt buller. Kun ilta on pitkällä, ei ole aika kolistella, juoksuttaa vesiä tai laulella kylpyhuoneessa. Kun ajoneuvosi äänenvaimentaja särkyy, muista itseäsi ja muista muita. Kun työpaikkasi on meluisa, käytät kuulonsuojaimia. Työpaikoilla melu voi kohota yli 100 desibeliin . . En dånande aktersnurra kan sl å ihjäl stämningen för sommarkvällens människor. Olethan sen huomannut sekä naapureiden veneistä että matkaradiosta. Perämoottorisi ääni kantautuu tyynessä kesäillassa kauemmaksi kuin uskotkaan. Melua ei saa viedä sinne, mistä toiset hakevat hiljaisuutta. (Huokea kuuloke toistaa radiosi äänen puhtaammin kuin huokea kovaääninen.) Kun lähdet vesille, muista naapuriasi. Melu kasvaa. Bullret växer överallt. Tystnaden är en omistlig del av vår välfärd. Tänk på dina medmänniskor när du kopplar på stereoanläggningen . Också ljud som inte upplevs som buller kan leda tili dövhet och skada andra organ . Riittävän kova melu tappaa, hieman pienempi tuhoaa elimistömme soluja, vielä pienempi raastaa hermoja. Pitkään jatkuva heikompikin ääni tuottaa vahinkoa. Det är överhuvud för sent att duscha, eller väsnas på annat sätt.. Bollen är nu hos dig : Radio kan du lyssna på hemma fågels ång klingar vackrast i naturen. Kun lähdet talviseen luontoon, muista toisia. Tänk på dina medmänniskor. Också du kan, om du viii , aktivt kämpa för bullerskyddet. · Högre bullernivåer kan åstadkomma ökad stress och vantrivsel , vår tids sjuka. Motorkälken är ett arbetsredskap, inte en leksak på fritiden. Radiota voit kuunnella kotonakin. Terveydeksi. Speciell utsatta är vissa kategorier yrkesarbetare, men också t.ex. Suurimmassa vaarassa on siis ajaja. Melun vastapainoksi on varattava hiljaisia alueita. Minns det människa. Allt som människan gör tycks förutsätta en dånande motor. Vänta inte på att polisen skall tvinga dig att laga din trasiga ljuddämpare. IHMINEN, älä melua tyhjästä Meitä on yhä enemmän , yhä tiheämmässä. Voimakkaampi johtaa parantumattomiin vaurioihin . Men den fysiska och psykiska bullertoleransen sammanfaller inte. popband och mopeder utan ljuddämpare kan skada hörs~n. liman äänenvaimentajaa päristelevä mopo synnyttää äänen, joka on vaarallinen, mikäli se on jatkuva. Meillä on yhä enemmän koneita. Efter klockan elva är det för sent att sjunga arior under duschen. Skadegränsen går vid ca 85 decibel. Buller är »icke önskvärt ljud ». MÄNNISKA, BULLRA INTE Bullret är ett livshot, en farl ig luftförorening. Melu on kehityksemme ja tekniikkamme sivutuote. Se on ympäristömme saaste siinä kuin paha haju, epäterveellinen kemikaali tai ruma näkymä
IHMINEN, rakasta luontoa »Yksinäisyys, luonnon kauneuden ja suuruuden keskellä, on ajattelun ja pyrkimyksen kehto, ihmiselle välttämätön, mutta myös yhteiskunnalle sen puuttuminen on pahasta. Jos maan on menetettävä sellaisista sei kaista johtuvaa miellyttävyyttään , jotka vaurauden ja väestön rajoittamaton kasvu siitä hävittäisivät vain siitä syystä, että kyettäisiin elättämään yhä suurempaa mutta ei missään mielessä parempaa tai onnellisempaa väestöä, niin jälkimaailman nimissä toivon sydämestäni, että pysähdytään paikoilleen ennenkuin siihen on pakko ». PALLO ON NYT SINULLA: Kun asuinseutusi kaavoituksesta puhutaan, muista, että viikonloppuna et ehdi Lapin erämaihin etkä Itämeren risteilylle. Bollen är nu hos dig : När din hembygd hotas av naturfientlig planering minns, att du inte har stor glädje av ödermarkerna i Lappland , mer än någon gång i året. Kun tapaat kauniin kukkasen , joka sopisi maljakkoosi, niin säästä kuitenkin harvinaiset lajit. Paljoa ei myöskään tyydytä sellaisen maailman ajatteleminen, jossa luonnon omaehtoisuudella ei ole sijaa: jokainen maapala muokataan, jotta ihminen saisi ravintoa; jokainen kukkiva autiomaajajokainen luonnonlaidun kynnetään, kaikki nelijalkaiset ja linnut, joita ihminen ei ole jalostanut hyödykseen, hävitetään; jokainen pensasaita ja hyödytön puu kaadetaan, eikä sellaista paikkaa jätetä jossa villi pensas tai kukka voisivat kasvaa ilman että ne rikkaruohon lailla revittäisiin juurineen kehittyvän maatalouden nimissä. Siksi ne on säästettävä. Samaan aikaan turmelemme niitä peruuttamattomasti, yhä kiihtyvällä nopeudella. Hugg inte tanklöst ned varje dött träd det finns fågelarter som behöver dem. Riistanhoitajaa se ei ehkä miellytä mutta onko riista sitten ainoa, mitä metsämies metsästä hakee. Kun vastaasi sattuu kettu tai kanahaukka, muista, että se ei voi muuttua kasvissyöjäksi. MÄNNISKA, ÄLSKA NATUREN »Ensamheten, mitt i naturens skönhet och storslaghet, är tankens och intentionens vagga, nödvändig för människan, då den saknas ett ont också för samhället. Älä poimi sieltä, missä moni muukin kulkee. Förinta inte i blint hat rävar och duvhökar: vegerarianer kan de aldrig bli , men lika litet är de skadedjur ur naturens synpunkt. Sinulla ei ole yksinoikeutta. lnte heller ger det stor tillfredsställelse att tänka sig en värld, i vilken naturen saknar självbestämmanderätt : en värld där varje jordstycke bearbetas, för att människan skall få föda, där varje blommande vildmark och naturlig betesmark bringas under plogen , där alla fyrfotingar och fåglar, som människan inte för sitt gagns skull förädlat , utrotas, där varje häck och onyttigt träd fälls, och ingen plats lämnas för vilda buskar eller blommor att växa, utan att de likt ogräs rycks upp med rötterna i det blomstrande lantbrukets namn . (John Stuart Mill) Luonto on ollut suomalaisille antelias: Itämeren saaristot, järvi-Suomen vesi rikkaudet, syrjäseutujen mittaamattomat suolakeudet, koskemattomat metsäerämaat ja Lapin aukeat tunturimaat ovat korvaamattomia luonnonarvoja, joid~n arvon alamme vasta hitaasti tajuta. Meidän on kiireesti varattava kappaleet saaristosta, järvialueesta, soista ja erämaista säilytettäväksi muuttumattomina tuleville polville. Minns att blommorna, i synnerhet de rara, är vackrast där de växer fritt.. Kotiseutusi parhaat alueet kauniit rannat, jylhät kalliot, edustavat suolaikut, koskemattomat metsäkappaleet, rehevät korpinotkelmat, lehtevät lehdot ja idylliset kulttuurialueet ovat kohta ainoa paikka missä sinä ja lapsesi voitte päästä eroon melusta, kiireestä ja stressistä. • (John Stuart Mill) Naturen har varit slösaktig i Finland : skärgården, sjöarna, ödebygdernas myrmarker, de orörda vildskogarna, fjällvidderna i Lappland alla dessa är oersättliga miljöer. Kun huomaat, että naapurikseksi on muuttanut lintu tai nelijalkainen, tee sille tilaa. Samalla meidän on turvattava sekä rauhoitusalueiden että asuttujen seutujen elävän ja elottoman luonnon säilyminen. Först nu börjar vi inse deras värde, när vi redan är i full färd att förstöra dem . Om världen måste mista det sitt behag som beror av sådana omständigheter, om välståndets och befolkningens gränslösa tillväxt vanställer den uteslutande för att man skall kunna livnära en större men i ingen händelse bättre eller lyckligare befolkning , hoppas jag i eftervärldens namn av hela mitt hjärta att vi hejdar oss, innan vi tvingas därtill. Ge dem gärna mat och bobyggnadsmaterial, men Iät det stanna därvid. Låt dina grannar fåglarna och de fyrfota djuren leva sitt liv i fred . Viimeiset hetket uusien alueiden rauhoittamiseksi ovat käsillä
Kun kohdaat metsän asukkaita, kohtele niitä kuten vieraan tulee. Kuitenkin Suomen metsiä on hakattu enemmän kuin ne ovat kasvaneet. Kun joudut käsittelemään maisemassa hyvin näkyvää kohtaa, tingi metsänhoidollisista tavotteista. On uskottu, että toimenpiteet puuntuotannon kohottamiseksi aina onnistuvat. Sekä auraamalla turmellut porolaitumet. Vi måste också komma ihåg , att skogen är inte enbart för träproduktion . Esimerkiksi retkeilijöitä, metsäneläimiä, riistaa, poroja, sienestäjiä ja marjastajia varten. On pyritty pelkästään puuntuotannon kohottamiseen. Också myren har ett egenvärde. 1 Lappland har över 250 000 hektar skog totalskövlats varje försök att tvinga fram ny skog har slagit slint. Stör inte skogens liv med bullersam närg ångenhet. Pääomaa ei saa kuluttaa. PALLO ON NYT SINULLA: Kun liikut toisen metsässä, varo tulta. Metsätaloutemme lähtökohdat ovat olleet yksipuoliset. Vi måste skydda den . Älä tarpeettomasti kuivata sen suolaikkuja ja metsälampia. Ole erityisen varovainen kulovaroituksen ja kulohälytyksen aikana. Sinulle se on tarpeeton, mutta joku toinen tarvitsee sitä kipeästi. IHMINEN, rakasta metsää Metsä on meidän tärkein luonnonvaramme. Säästä myös ympäristön puut näkösuojaksi ja tuulen suojaksi . Kun kuljet metsässä, jätä sinne vain omat jälkesi. Älä turmele kaunista harjumaisemaa liian voimaperäisin hakkuin. Ocks å döda träd hör hemma i en levande skog. Kierrä tuntemasi pesäpaikat kaukaa, etenkin pesinnän alkuvaiheessa. Säästät metsää. Kun kohtaat kotkan , kalasääksen tai muun suuren linnun risupesän, säästä pesäpuu. Olet itse vastuussa aiheuttamastasi vahingosta. Ole erityisen varovainen suurten ja harvinaisten lintujen asuinseuduilla. Säästä etenkin suurten selkävesien rannat sekä pienten saarten puut. Ennen kaikkea asuttujen seutujen metsälle on alettava antaa yhä enemmän arvoa paikkana, missä kiireiset ihmiset voivat vapautua stressistään. PohjoisSuomessa metsänuudistaminen on epäonnistunut. Samtidigt. Slarva inte med elden när du rör dig i skog och mark, en enda glödande fimp har kraft att förinta flera hektar. MÄNNISKA, ÄLSKA SKOG EN Skogen är det dyrbaraste vi äger. Tinkimällä hieman maksimaalisen puuntuotannon periaatteista voidaan sen muita tuottoja suuresti lisätä. Speciellt ömtåliga för ingrep'p är de synligaste ställena. Metsää on ajateltava myös taloudellisesti. Utarma inte naturen , minns att skog kan användas tili annat än avverkning. Men i dag är avverkningen överdimensionerad . Kun käsittelet omaa metsäpalstaasi, älä hävitä sen monipuolisuutta. Jaksat kantaa pois sen, minkä sinne toit. Visa de säll synta ädla arterna speciell hänsyn . Ojitetuista soista on tullut vajaatuottoista metsää. Alkuperäinen metsäluonto on nykyisessä maailmassa suuri harvinaisuus, mittaamattoman arvokas myös tulevaisuuden suomalaisille. Lisäksi ne ovat olemassa metsää itseään varten. Niiden äärellä ovat parhaat riistamaat. Vi måste återställa jämnvikten mellan tillväxt och avverkning. Näin ei ole tapahtunut. Ei muovia, ei lasia, ei metallia, ei paperia. On unohdettu, että metsät ovat olemassa muitakin tarkoituksia varten. Tili dem hör inte minst stränderna.. Alltför sällan har kalkylerna förankring i verkligheten. Se merkitsee, että sitä on käytettävä mahdollisimman monin tavoin. Lisäksi lehtipuiden karikkeet pitävät metsän maaperän elinvoimaisena ja tuottoisana. Fotspår är oundvikliga och stör ingen, men du kan l åta bli att svin a ned i terrängen med ditt avfall. Vasta nyt on koivulle keksitty käyttöä, ja koivusta on pulaa. Kalhuggningen kan vara en irreversibel katastrof. Voit auttaa sitä pöntöillä, myös syvissä metsissä, myös toisen omistamalla alueella. Kololinnuilla on jo ankara asuntopula. Den kan och måste användas p å många olika sätt. Också lövträden hör hemma i en levande skog . Toisin sanoen sen hoidossa on noudatettava moninaiskäytön periaatetta. Jälkipolville siitä jäävät todisteeksi 250 000 paljasta hehtaaria. Toistaiseksi on koivua vainottu, aivan aiheetta. Kun leimauskirveesi kanssa kohtaat lahopökkelön, jätä se rauhaan. Sitä saa hakata vain sen verran kuin se kasvaa. Kun olet lukenut lehtesi, pane se jätepaperikeräykseen. Älä häiritse niiden elämää
talvipäivät ovat harrastustoiminnan suuri katselmus näyttelyineen ja kilpailuineen. Luonto-Liitto pyrkii aktiivisesti ajamaan luonnonsuojelun asiaa kaikin käytettävissä olevin keinoin. Nykyään Liitto kuuluu täysin itsenäisenä järjestönä Suomen Luonnonsuojeluliittoon hoitaen tämän nuorisotoiminnan. Liitto jakaa omille ja muiden nuorisojärjestöjen jäsenille luonnonsuojeluinformaatiota toimittamalla as.iaa käsitteleviä julkaisuja, järjestämällä Nuorten luonnonsuojelupäivien kaltaisia suuria tilaisuuksia, kursseja ja seminaareja sekä käyttämällä julkisia tiedotusvälineitä apunaan. eläintiede, kasvitiede, limnologia, valokuvaus, fysiikka, matematiikka kemia ja perinnöllisyystiede. Liiton toimialaan kuuluvat luonnonsuojelun lisäksi mm. Harrastustoiminnan perusrungon muodostaa harrastusmerkkijärjestelmä. Vuoden alussa järjestettävät ns. Kerhot muodostavat 22 piiriä, jotka kattavat koko maan. Luonto-Liitto on nuorten luonnonsuojelijoiden ja luonnontieteiden harrastajien yhdyselin. Luonnontieteellinen harrastustoiminta on Luonto-Liiton tärkeimpiä tehtäviä. LuontoLiitto kouluttaa vaikuttajayks,ilöitä, joista monet käyttävät saamaansa kokemusta muissa luonnonsuojelujärjestöissä sekä ylioppilaselämässä. Luonto-Liitto on perustettu jo vuonna 1943 ja on alansa vanhimpia tai vanhin järjestö maailmassa. 20 v.) ja nopea vaihtuminen takaa toiminnan vireyden ja ajan tasalla pysymisen sekä päätösvallan pysymisen nuorilla. Harrastusmerkkejä on pronssinen, hopeinen ja kultainen, joista viimeksi mai. Luonto-Liittoon kuuluu noin 160 kerhoa eri puolilla maata Helsingistä Kemijärvelle. Luonto-Liitto on nimenomaan nuorisojärjestö, jonka hallituksen alhainen keski-ikä ( n
Ol CO --..J ::r =3 f A° A° CD ::r ::::, ..... CD 3 i;j" C/l Ol = : 3 3 c;is;::::i.OlOl C/l O A° A° C C/l C/l :::::: =.: C 0> =.: -::::, 3ro._s. ::::, 1 CD ::r 7J c 3::::, o Ol · '< ::r 1 1 Suomen Luonnon tilauksia Tilaajan ni mi T ilaajan osoite liiton jäsenj är1estön jäsen 7 mk 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Kuitti tilausmaksusta lähetetään kullekin ti laajal le liiton toimesta. C: m u, C: en DJ. o· C C/l -o CD CD "O $ . Ol CD A° ..... Ol <:: e?. c5· · ;,Ol ::::, CD '.:::::: Ol CD 7J ::::, :J <lr. 0): 0): C/l 3 0): ::::, Ol CD 1 1 :J ::::, '< CD 2.::::, 3 o· CD CD 0): OJ· C/l 0): -...: --Ol ...., ::::, · A° _o 0): 0): ::r C _;,. ,_ ...__ ::::, ::r Ol C/l ö co 0) CD !__ Q. "O 3 CD Ol ::::, < Ol CD Ol · Ol ::::, oo· =.: § 3 0): C/l ~m:_-=o -:::: C/l ::r Dl Ol ::r 3 C/l 2 . Samalla lähetetään tänä vuonna jo ilmestyneet lehden numerot. Tilausmaksu Opi skelijatai Suomen Luonkoululaisjäsennonsuojeluyhmaksu distyksen jä5 mk sen maksu 8 mk C: (1) rv C: en m w C: en DJ .t,. ;,1\) 0): CD _. ~ · e. g . · (P C co O o OJ: CD ::::, 3 2.
Suomen Luonnon tilausmaksu on: liiton jäsen.järjestöjen jäseniltä 7 mk yhdessä Suomen Luonnonsuojeluyhdisryksen jäsenmaksun kanssa 8 mk, koululaisilta ja opiskelijoilta 5 mk TEE NÄIN: 1. Love Records'in äänilevyjen joukossa on monia luonnonsuojelulevyjä. Kukin neljän tilauksen erä oikeuttaa yhteen maksuttomaan julisteeseen. Alleviivaa haluamasi juliste/julisteet oheisesta luettelosta. Kutakin neljää tilausta kohden tilausten kerääjä saa itselleen maksutta yhden julisteen ( tai julistesarjan »Pohjolan luonto Pohjolan tulevaisuus» ). 4 . Merkitse nimesi ja osoitteesi läheccäjäksi. 2. ne erilaiset luonnonsuojelujulisteet, joita Suomen luonnonsuojeluliitto myy. Julisteet postitetaan tähän osoitteeseen. Julisteet lähetetään kerääjälle heti, kun tämä on posticcanut oheiselle lomakkeelle tehdyt tilaukset ja tiliccänyt keräämänsä tilausmaksut liitolle. Taita aukeama nelin kerroin, kiinnitä se nitojalla tai teipillä ja postita se Suomen luonnonsuojeluliittoon (kirjemaksu). 3. Levyllä on kaikki mahdollisuudet olla ajankohtainen ja kantaaottava siinä kuin esimerkiksi aikakauslehdellä. Irroita tämä aukeama niiteistään. Merkitse tilaajien nimet, osoitteet ja tilausmaksut viereisen sivun taulukkoon ja ota vastaan maksut. Tilitä maksut yhtenä eränä Suomen luonnonsuojeluliiton postisiirtotilille n:o 60821-1 ja merkitse summa ja maksamispäivä alla olevaan tilaan. Kääntöpuolella olevalla lomakkeella voit lisäksi tilata maksullisia julisteita ja muuta aineistoa. Julisteita Suomen Luonnon tilauksilla Tähän numeroon on nidottu ohuemmalle paperille painettu vihkonen, jossa esitellään mm. Kuitenkin levyllä voi ja pitääkin olla tiedotusarvo. Samat julisteet voi hankkia myös keräämällä Suomen Luonnon tilauksia. ÄÄNILEVY ON JATKUVA TIEDOTUSVÄLINE Levyt ovat liian monille kodin arvokaluja siinä missä nahkaselkäiset osamaksulla ostetut tietosanaki rjatki n. 5. Katso lähemmin tämän numeron aukeamalta 5~51 .
Luonnonsuojelumateriaalin tilaus Tilaan seuraavia julisteita DiDiTyy __ kpl a 8 mk Maapallojulisteita: Ihminen, älä laske veteen __ kpl a8 mk Ihminen, älä melua tyhjästä __ kpl a8 mk Ihminen, älä pilaa ilmaa __ kpl a8 mk Pallo on nyt meillä __ kpl a 8 mk koko sarjoja __ kpl a 25 mk/sarja Pohjolan luonto Pohjolan tulevaisuus neljän julisteen sarjoja __ kpl a 8 mk/sarja Merikotkajulisteita __ kpl a 6 mk Tilaan kirjeensulkijamerkkejä, joita toimitetaan 100 kappaleen erinä; yhden 100 kappaleen erän hinta on 10 mk karhu pöllö vanamo tunturi ri kko suomuurain kurki koskikara munkinhiippa x 100 kpl X 100 kpl x 100 kpl x 100 kpl x 100 kpl x 100 kpl X 100 kpl x 100 kpl lajitelma, 5 kpl kutakin, yht. 40 kpl, 4 mk -. allekirjoitus. 50 mk Tilaan luonnonsuojelupostikortteja niiden valmistuttua, 12 kortin sarjoja kpl, 5 mk/sarja Tilaan seuraavia julkaisuja: Käytännön vesiensuojelu-kpl a 3 mk Saastamoniste kpl a 1 mk llmansaastumismoniste kpl a 1 mk Luonnon puolesta kpl a 9 mk Totaaliseen suunnitteluun-kpl a 3 mk Tilaan äänilevyjä (Love Records) Joutsen lampi/Antero (Sirut) __ kpl a 6:90 mk Lautanen Guatemalan verta __ kpl a 18 mk Tilaan kuultokuvasarjoja : 1 sarjaa 35 mk vesiensuojelu kpl ilmansuojelu kpl perinteellinen luonnonsuojelu kpl maisemansuojelu kpl Tilaukset toimitetaan posti en n ak o 11 a , kuitattu lasku liitetään mukaan pyynnöstä. kpl Tilaan luonnons.uojelunäyttelyitä (12 arkkia) pohjustamattomina kpl , hinta yht. Rasti ilmaisee, että tilaaja haluaa laskun. 15 mk pohjustettuina __ kpl , hinta yht
Ahvenanmaalle, heinäkuussa vaelluksia Lapissa, elokuussa leirimuotoiset kesäneuvottelupäivät. Näin ollen Luonto-Liitto on antanut ja antaa peruskoulutuksen monelle tiedemiesuralle jatkavalle jäsenelleen. Liittoon kuuluville kerhoille tms. opettajajärjestöjen kanssa vaikuttamaan biologianopetuksen ajan tasalla pysymiseen. seuraavanlaisia tilaisuuksia: vuoden alkupäivinä nuorten luonnonsuojelupäivät, keväällä ja syksyllä luonnonsuojeluohjaajakursseja, kesäkuussa polkupyöräretki esim. Luonto-Liiton jäsenille on tarjolla lukuisia etuja: Molekyyli, sekä kotimaisille että vastaavanlaisille ulkomaalaisille leireille, kursseille ja seminaareihin osallistuminen, jäsenille jaettava luonnonsuojeluja tutkimusinformaatio ( monisteita) sekä mahdollisuus päästä kontaktiin muiden samoista asioista kiinnostuneiden kanssa. Ennen kaikkea Luonto-Liitto tarjoaa vaikutuskanavan luonnontieteellisen ajatustavan omaaville nuorille.. Luonto-Liitto järjestää vuosittain valtakunnalHsen nuorten valokuvauskilpailun yhteistoiminnassa valokuvausalan järjestöjen kanssa. Jäsenkoulutuksellaan ja julkaisutoiminnallaan Luonto-Liitto pyrkii antamaan nuorille sitä biologista ja ekologista peruskoulutusta, jota kaikki yhteiskunnallinen päätöksenteko nykyään edellyttää: luonnonvarojen järkevä käyttö ja saastumisen estäminen ovat niitä tavoitteita joihin on jatkuvasti pyrittävä. Toisaalta, koska tällainen koulutustoiminta on jäänyt vapaaehtoisen kerhotyön harteille, edellyttää LuontoLiitto kerhotoiminnan rinnastamista muuhun opetukseen, ts. sille on varattava riittävät määrärahat ja sen ohjaajien on saatava kohtuullinen korvaus työstään samoin kuin se on luettava heille opetusansioksi. Luonto-Liitto julkaisee 5-6 kertaa vuodessa ilmestyvää Molekyyliä, joka käsittelee ajankohtaisia luonnonsuojelukysymyksiä ja eri harrastusaloja. Esimerkiksi huomattava osa viime aikoina tohtoreiksi väitelleistä luonnontieteilijöistä on ollut kouluaikanaan aktiivisesti mukana Luonto-Liiton toiminnassa. nittu saattaa olla peräti yliopistollisen erikoistyön tasoa. Koska kouluopetus ei ole vielä tarpeeksi kehittynyt tähän suuntaan, tulee LuontoLiitto yhteistyössä mm. Luonto-Liitto järjestää vuosittain mm. lähetetään 1-2 kertaa kuussa kiertokirje, joka sisältää tuoreimmat ja tärkeimmät tiedoitukset. Luonto-Liiton jäseneksi voi liittyä jokainen nuori tai itsensä nuoreksi tunteva luonnonsuojelija ja -harrastaja
Sisältää ongelman perustiedot, joista jokaisen tulisi olla selvillä. Sisältö: Johdanto Ympäristön myrkkysaasteet Ilman saastuminen Vesien saastuminen Radioaktiivinen saastuminen Luonnonsuojelukirjallisuusluettelo Luonnonsuojeluvuosi 1970 Luonto-Liitto ry. 490 961 Postisiirto 9086. Luonto-Liitto ry. SMSTAMONISTE Luo«T0-1.IITTO Tiivistelmä ympäristömme saastumisesta. Fredrikinkatu 77, H :ki 10 Puh. Hinta: 1 mk halpa 5-6 kertaa vuodessa ilmestyvä luonnonsuojelujulkaisu Julkituo nuorison mielipiteet ja näkökannat ympäristömme saastumiseen 7a luonnonvaraimme väärinkäyttöön Pitää lukijan ajan tasalla nopeasti kehittyvällä luonnonsuojelun kentällä Julkaisee asiantuntijoiden laatimia artikkeleita ajankohtaisista luonnonsuojelukysymyksistä ja eri luonnontieteiden aloilta sekä muista nuoria luonnonharrastajia kiinnostavista kysymyksistä Antaa lukijoilleen tietoja ja ohjeita aktiivisesta vaikuttamisesta elinympäristömme elinkelpoisena säilymiseen Molekyylin voi tilata maksamalla Luonto-Liiton vuosijäsenmaksun 5 mk
Kuvaaineisto perustuu pääasiassa Luonnonsuojeluvuoden 1970 neuvottelukunnan järjestämän valokuvauskilpailun tuottamaan aineistoon. Kunkin sarjan hinta esitteineen on 35 mk + lähetyskulut. KUULTOKUVASARJOJA Luonnonsuojel uaiheisia di aposi ti ivisarjoja on saatavissa osoitteesta Dia-Studio, Kaisaniemenkatu 1 C, Helsinki 10, puh . Sisältää artikkeleita, uutisia, kirjallisuusarvosteluita ym. Jokaiseen sarjaan kuuluu 20 väridiapositiivia kehyksineen ja koteloineen sekä 8-sivuinen esite. Tilata voi Suomen luonnonsuojeluliiton toimistosta (osoite takakannessa) tai maksamalla tilaushinnan 7 mk suoraan Suomen Luonnon postisiirtotilille n:o 6882-2. VALTION LUONNONSUOJELUTOIMISTO VIRALLISEN LUONNONSUOJELUN ALALTA Valtion luonnonsuojelutoimiston tiedotuksia lainsäädännössä tapahtuneista muutoksista, uusista suojelukohteista ja rauhoitusalueista ym . luonnonsuojelun eri aloilta. Ilmestyy 4--6 kertaa vuodessa. Aikakauslehti MOLEKYYLI Julkaisija: Luonto-Liitto ry. Kunkin numeron sivumäärä 32 tai enemmän . Toistaiseksi ovat valmistuneet vesiensuojelua, ilmansuojelua, perinteellistä luonnonsuojelua ja maisemansuojelua käsittelevät sarjat. vier.) . Ilmestyy 5---6 kertaa vuodessa. (osoite takakannessa) . (osoite Fredrikinkatu 77 A 11 , Helsinki 10, puh . Aikakauslehti SUOMEN LUONTO Julkaisija: Suomen luonnonsuojeluliitto r.y. Myöhemmin valmistuu sarjoja myös muilta luonnonsuojelun osa-alueilta. 49 09 61) . Ilmestyy Suomen Luonnon yhteydessä (ks. Tilataan maksamalla 5 mk liiton postisiirtotilille n:o 9086.. Kuvakohtaisten selostusten lisäksi esitteissä on lyhyet yleiskatsaukset aiheisiin. 11 143. Käsittelee luonnonsuojelua erityisesti nuorten näkökulmasta ja antaa ohjeita aktiivisesta vaikuttamisesta saastumisen ja luonnonvarojen riiston vastustamiseksi
POHJOIS-SAVON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o 01 Ii Nenonen, Sepänk. ETELÄ-KARJALAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS c/o Terho Poutanen, Liisankatu 6, Lappeenranta. 1.50 mk, postisiirto 168055. 5 mk. 4. 2.50 mk, alle 15 v. Jäsenmaksu 3 mk, opisk. LAHDEN LUONNONYSTÄVÄT (Päijät-Häme), c/o Aarre Rauhala, Savonk. 10. 1970 (numerointi viittaa oheisen kartan alueisiin) 1. R. Merkkejä on saatavissa kahdeksaa eri lajia, joista neljä on kuvattu ohessa. 19. 1, Lahti . 2 mk, postisiirto KU-61148-6. 8. 16. Jäsenmaksu 5 mk, ilmoittautuminen osoitteella. Jäsenmaksu 3 mk, postisiirto 415484-2. SUUR-SAVON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Juhani Santanen, Porrassalmenkatu 2 B 16, Mikkeli . 23. 18. MAAKUNNALLISET JÄSENJÄRJESTÖT 15. ja koulul. LENTUA-SEURA, c/o Markus Ala-Heikkilä, Kuhmo 3 kp. Jäsenmaksu 5 mk, koulul. Jäsenmaksu 5 mk, postisiirto 419945-4. KYMENLAAKSON LUONNON YSTÄVÄT, ltäkatu 2 B 21 , Kotka (jäsenmaksuun sisältyy julkaisu »Kymen laakson Luonto »). Nuorten luonnonharrastajien yhteenliittymä. Jäsenmaksu 6 mk, postisiirto 51798-8. 10. Jäsenmaksu 3 mk, postisiirto KU-27593-2. POHJOIS-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Heikki Haapala, Torikatu 15, Oulu . 2. Jäsenmaksu 5 mk, Osuuspankki Kuhmo. Jäsenmaksu 5 mk, postisiirto 42648-0. ITÄ-SAVON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Satamakatu 5 B 61 , Savonlinna. LÄNSI-UUDENMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS Postilokero 33, Lohja. Jäsenmaksu 8 mk, opisk. Hyvärinen , lsokatu 15, Kokkola. Jäsenmaksu 4 mk, postisiirto OU-57561 -8. Kutakin lajia toimitetaan 100 kpl erissä. VAMMALAN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS (Vammala, Tyrvää, Karkku , Kiikka) , c/o Raimo Hanski , Välikatu 27, Vammala. Postisi irto 6882. Jäsenmaksu 5 mk, Vammalan seudun osuuspankki . yli 15 v. 2 B, Kuopio. Jäsenmaksu 4 mk, koulu 1. Rauno Tenovuo, Yliopiston eläintieteen laitos, Turku . 3. Liittoon ei voi kuu lua henkilöjäseniä, vaan siihen voi yksityishenkilö liittyä ainoastaan jäsenjärjestön kautta. 11 . POHJOIS-KARJALAN LUONNONYSTÄVÄT, c/o Jouko Tiussa, Heinäpurontie 36 A 7, Joensuu. 1 mk, Kajaanin pankit. ja koulul. Jäsenmaksu 5 mk, postisiirto KU-45914-3. 5. Jäsenmaksu 3 mk, postisiirto TU-41580-2. KANTA-HÄMEEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS c/o Heikki Wuorenrinne, Meijeritie 11 A 4, Toijala. VARSINAIS-SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS c/o prof. Postisiirto 9086. ETELÄ-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Kauppakatu 17, Seinäjoki . 12. KESKI-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYH DISTYS, c/o E. KAINUUN LUONTO , c/o Sulo Rahko, Kauppakatu 28 A, Kajaani . Jäsenmaksu 5 mk, opisk. Jäsenmaksu 2 mk, postisiirto KU-505659-6. Jäsenmaksu 4 mk, ilmoittautuminen osoitteella. ja koulu 1. 2 mk, postisiirto 24570-0. 1 mk, postisiirto 419813-8. 9. 6. 7. Jäsenmaksuun sisältyy Suomen Luonnon tilaus. PIRKANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS c/o Matti Leinonen, Huunalantie 40 d, Tampere. Merkkien hinta on 10 p/kpl + lähetyskulut. SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO Suomen luonnonsuojeluliitto on vapaaehtoinen valtakunnallinen luonnonsuojelujärjestö, jonka työkenttään kuuluvat kaikki luonnonsuojelun alueet. Jäsenmaksu 5 mk, opisk. 3. 22. 21. KIRJEENSULKIJAMERKIT Nelivärisiä yhteispohjoismaisia ki rjeensul kijamarkkejä voi tilata Suomen luonnonsuojeluliitosta (osoite takakannessa). Merkkien koko on 4.3 x 6.3 cm. VALTAKUNNALLISET JÄSENJÄRJESTÖT (toimialue koko Suomi) SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Fredrikinkatu 77 A 11 , H :ki 10. SATAKUNNAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Arvi Laaksonen , Rautatien Puistokatu 10 B 19, Pori . Jäsenmaksu 5 mk, johon sisältyy Molekyylin tilaus. Pohjolan luontoa. SUOJELE . ja koulu 1. KU OPION LUONNON YSTÄVÄIN YHDISTYS, Museo, Kuopio. LUONTO-LIITTO, Fredrikinkatu 77 A 11, H:ki 10. Sen jäsenjärjestöt kattavat nykyisin lähes koko maan. Jäsenmaksu 6 mk, postisiirto KU-12481-8
\ t "'\ > \ r-:: \ ) \ \.\ , --.l ' ' ,_ 1 ' , __ ESITELMIÄ, ARTIKKELEITA, ERIPAINOKSIA MONISTEITA VALOKUVIA .. Luonnonsuojeluvuosi 1970 Unionink 40 A Helsinki 17 Puh. Tilauksen yhteydessä pyydetään ilmoittamaan, miltä luonnonsuojelun osa-alueelta aineistoa toivotaan . YMPÄRISTÖKOMITEA 2000. NATUROCH MILJÖVÅRD. Kiinnittää erityistä huomiota yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin näkökohtiin luonnonsuojelukysymyksissä, vastustaa kulutusideologiaa, luonnonvarojen haaskausta ja saastuttamista. . , TRAFIKPOLITISKA FÖRENINGEN MAJORITET rf . Osoite : Fredrikinkatu 77 A 11 , H:ki 10. 63 84 57. Yhdistyksen toimialue on koko maa, kotipaikka Helsinki. Henkilöjäsenmaksu 5 mk. Painostusryhmä, jonka toimialue on koko maa. Järjestää keskustelutilaisuuksia, ylläpitää yhteyksiä mm poliittiseen ja talouselämään. Toimialue on oheisen kartan alue n:o 15. Yhdistys pyrkii ajamaan ihmiskeskeistä liikennepolitiikkaa nykyisen autokeskeisen sijasta. Valtakunnallinen ruotsinkielinen luonnonsuojelun keskusjärjestö. Toimistossa on tarvitsijoiden käytettävissä myös valokuvaarkisto, minkä aineisto on koottu vuonna 1969 järjestetyssä Luonnonsuojel uvuoden valokuvaki lpail ussa. Korkeatasoinen kirjasto ja museo. MUITA LUONNONSUOJELUJÄRJESTÖJÄ LIIKENNEPOLIITTINEN YHDISTYS ENEMMISTÖ ry. Jäseneksi liittyminen tapahtuu maksamalla jäsenm aksu 3 mk postisi irtotilille n:o 47-71003 Osoite: c/o Ilppo Kangas, Pirttipolku 2 D, Helsinki 63. Jäsenmaksua ei ole. Päämääräänsä se pyrkii mielenosoituksin , kirjelmin ja julkaisuin . Monipuol ista ja laajamittaista rauhoitustoimintaa. Valtioneuvoston asettama Suomen Luonnonsuojeluvuoden 1970 neuvottelukunta pyrkii toisaalta jakamaan luonnonsuojeluun liittyvää informaatiota, toisaalta etsimään ratkaisuja luonnonsuojelumme ongelmiin, jotka tunnetusti ovat kipeät. Osoite: c/o Christina Lauren, Lapinlahdenkatu 13A5, H:ki18. Jäsenmaksu 5 mk, jäseneksi-ilmoittautuminen osoitteella Eeva Tarkiainen, Lönnrotinkatu 9 A 2, H:ki 12, puh. Arkiston käyttäjät velvoitetaan korvaamaan käyttö suoraan kuvaajille. Aineistoa toimitetaan maksutta sekä yksityisten että järjestöjen käytettäväksi. Kiinnittää erityistä huomiota kaupunkija teollisuusseutujen ympäristöongelmiin. Osoite : Vap audenkatu 5 B 17, Forssa. Pyrkii tavoitteisiinsa sekä suoran toi_minnan kautta että informaatiota levittäen . Toiminnan pääpaino on perinteell isen luonnonsuojelun al ueella. Toimialue koko maa, kotipaikka Helsinki . Luonnonsuojeluvuosi 1970 on koonnut toimistoonsa artikkeleita ja muuta aineistoa luonnonsuojelun eri aloilta. 61 401 /191 ja 129. Julkaisu : Lounais-Hämeen Luonto. MILJÖPOLIITTINEN YHDISTYS ry ., MILJÖPOLITISKA FÖRENINGEN rf . Alaosastoja Uudellamaalla ja Turussa, Kymenlaaksoon perusteilla. ,/:'..,>.__,\ r~, · V 1 .l \\ t ),..,,, ( < \ <) (" ) !......__,,., ,.._, J l t.,.l.n,._, ._ " \. LOUNAIS-HÄMEEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS . Toimisto pyrkii myös välittämään tietoja saatavissa olevista luonnonsuojelufilmeistä ja muusta aineistosta. Sellaista aineistoa, josta joudutaan perimään maksu , välittää Suomen luonnonsuojeluliitto
Kirjan artikkelit eivät pyri luomaan kokonaiskuvaa luonnonsuojelusta, vaan se osoittaa esimerkin, miten eri tavoin ihminen ja hänen ympäristönsä vaikuttavat toisiinsa. Saatavissa myös Lu onto-Li ilon toimistosta, Fredrikink. Samalla kirja paljastaa, miten vähän ulospäin näkyy ilmeisissäkin vahinkotapauksissa ja miten tehotonta on nykyinen lainvalvontamme silloinkin, kun selvästi toimitaan vastoin vall itsevaa lainsäädäntöä. LINTUJEMME KATOAVA AATELI (Teuvo Suominen , 1967), WSOY, 156 s. 12 mk. 3 mk. Tällä tavoin romaani paljastaa ongelman käsittelyssä ilmenneen asiantuntemattomuuden ja välinpitämättömyyden sekä osoittaa, miksi kiireellistäkin toimintaa vaati vat ongelmat jätetään hoitamatta. Selkeä ja helppotajuinen yleisesitys ihmisen ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta. ÄÄNETÖN KEVÄT (Rachel Carson, engl. 1 mk. Luonnonsuojelun klassinen teos, joka hetkessä kiinnitti koko maailman huomion ympäristön myrkkysaasteisi in , ennen muuta hyönteismyrkkyihin. 7 mk. ·Aihepiireistä mainittakoot ilmansaastuminen ja jäkälät, tuholaisten biologinen torjunta, kärpäset taudinlevittäjinä sekä tulevaisuuden avaruudensuo jelu . Runsaasti kuvitettu teos Lapin ltäkai rasta, alueesta, jonne on suunnitteilla suu ri retkeilypuisto, Itä-Lapin kansallispuisto. Kustannuslaskelmia ei saa lopettaa savupiippuasteelle. Tilattavissa Suomen luonnonsuojeluliitosta (osoite takanannessa) . Luonnonsuojelukirjallisuutta VAROKAA IHMISTÄ (Nalle Valtiala, ruotsiksi 1968, suomeksi 1969), WSOY, 140 s. 7 mk. 3.50 mk. l.'..uontoLiiton 25-vuotisjuhlajulkaisu . 9 mk. MEIDÄN YMPÄRISTÖMME (Pertti Seiskari , 1969), Weilin + Göös. Antaa hyvän pohjan yksityiskohtaisemman luonnonsuo jel utietouden omaksu mi sel I e. 142 s. VIIMEISET ERÄMAAT Suomen luonnonja kansallispuistot (Martti Linkola, 1966), Weilin+ Göös, 21 5 s. Tekstiosassa kerrotaan petolintujen suhteista ihmiseen ja tämän kotiel äimiin, poronhoitoon, riistanhoitoon ja metsätalouteen ; lisäksi kirjassa on katsaus petolintujen ja ympäristömyrkkyjen välisistä suhteista. (Painos lopussa). 16 mk. 80 s. ELINTILAMME HINTA (Erik Dahmen, suom. 116 s. Runsaasti kuvitettu kartoin ja valokuvin. TAPION TARHAT (Veikko Huovinen, 1969), Otava. Kirjoittaja osoittaa, että luonnonsuojelun ja talouselämän välillä ei todellisuudessa voi olla ristiriitaa, mikäli elinympäristö tajutaan hyödykkeeksi samaan tapaan kuin teollisuustuotteet. Kirja johdattelee lukijaa ni menomaan retkeilijän opastamana, mutta antaa samalla runsaasti tietoa alueen luonnosta, kuten erämaaeläimistöstä karhuineen ja kotkineen , poroista, metsistä ja kasvillisuudesta, sekä soista, jokivarsista ja tuntureista. Kari Mustanoja, 1968), Suomen Luonnonsuojeluyhdistys, 151 s. PÄIVÄLLISET HERRA LEOLLE (Eino Kauppala 1969), Karisto. TOTAALISEEN SUUNNITTELUUN (toim . Etenkin jälkimmäinen liittyy monilta osilta luonnonsuojeluun (metsien uudistuminen , Lapin metsätalous, radikaalien toimenpiteiden seuraukset, moninaiskäytön unohtuminen, rauhoitusalueet) . Mielikuvituksen tuotteelta vaikuttavan kirjan tapahtumat perustuvat Japanin ja Suomen metyylielohopeaongelmiin , ja monet mielipiteet ja puheenvuorot ovat sanatarkkoja siteerauksia viranomaisten ja tiedemiesten välisistä yhteenotoista. 1970), Sininen Kirja Oy. 22.50 mk. 77 A 11 , H:ki 10. 38.50 mk Runsaasti kuvitettu kirja Suomen häviävistä petolintulajeista. Kritiikki kohdistuu sekä vaikuttavissa asemissa oleviin henkilöihin ja metsähal lintomme virkanimityksiin että käytännön toimenpiteisiin kentällä. Sisältää perustie. Ihmisen ja hänen ympäristönsä suhteita globaalisesti tarkasteleva teos, joka käsittelee ekologisen periaatteen sovel tamisen välttämättömyyttä, veden ja ilman pilaantumista, myrkkyjen väärinkäyttöä, meluongelmia, elinympäristön epäviihtyisyyttä, ihmiskunnan nälkäongelmia ja rodunjalostusnäkökohtien huomioonottamista ihmisen tulevaisuudessa. Yksityiskohtainen katsaus Suomen tärkeimpiin luonnonsuojelualueisiin , joita tarkastellaan toisaalta retkeilijän ja maisemanihailijan näkökulmasta, toisaalta kasviston; eläi mistön ja geologisten arvojen turvaajina. 134 s. Huutomerkki-sarjan liikennepoli ittinen pamfletti. Tyyliltään loistelias, asiallisesti pätevä esitys myrkkysaastei den ku I keutu mi sesta, rikastumisesta ja pitkäaikaisista haittavaikutuksista. 12/16 mk. TYPPI OY MEIDÄN TEHDAS (Pauli Huotari , Auli Tarkka ja Raija Alho, 1970), Otava, 66 s. Aihepiiriin kuuluvat yhtä hyvin perinteellisen luonnonsuojelun edellyttämät rauhoitustoimenpiteet kuin veden, ilman ja elävän luonnon saastuminen , koskien ja voimatalouden ja kalatalouden näkymät jne. 9 mk. Ruotsalaisen kansantaloustieteilijän näkemys luonnonsuojelusta, puhtaan ilman ja veden sekä viihtyisän ympäristön ottaminen mukaan elintasolaskelmiin. LAPINKORPI (Urpo Huhtanen , Mikko Kilpi ja Martti Montonen , 1963), WSOY, 232 s. Tekijä vaatii myrkyllisten aineiden korvaamista ekologisesti paremmilla torjuntakeinoilla. Suomalaisen luonnonsuojelun koko työkenttää kartoittava perusteos, jossa lyhyiden artikkelien muodossa käsitellään nimenomaan suomalaisen luonnonsuojelun ongelmia. Pyhän peltilehmän palvontaa arvosteleva ja jalankulkijan perusoikeuksia puolustava kirja, joka käsittelee myös liikennetapaturmia, yksityisautoilun aiheuttamaa kansantaloudellista rasitetta, ilman saastumista, kaupunkien muuttumista epäinhimillisiksi ja esittää paremman I ii kennepol iti i kan suuntaviivoja. Selventävä jaotus ja havainnollinen kuvitus täydentävät tekstiä. 1962, suom 1963, uusi painos, jossa täydentäviä lisätietoja 1970), Tammi , n. Erkki Kivi ja Juhani Lokki , 1968), WSOY + Luonto-Liitto. 136 s. LUONNON PUOLESTA (toim . 11 O s. 9.50 mk. Romaanin muotoon puettu puheenvuoro ihmisen ympäristön ja ravinnon myrkyttämisestä. Metsänhoitaja-kirjailijan kritiikkiä metsätaloutemme hoidosta. ALAS AUTON PAKKOVALTA (toim . 12 mk. 280 s. SAASTAMONISTE (Luonto-Liitto, 1969) 36 s. Yksityiskohtainen selonteko kuuden petolintulajin (maakotka, merikotka, huuhkaja, muuttohaukka, tunturihaukka ja kanahaukka) viimeaikaisista kannanmuutoksista Suomessa. Globaalisen otteen l·isäksi kirjassa on runsaasti Suomea koskevaa tietoa. Sopii erinomaisesti käytettäväksi kouluopetuksen ala-asteella, mutta on paikallaan täydentämään myös aikuisen ihmisen maailmankuvaa luonnonsuojelun vuosikymmenellä. Suunta-sarjan pamfletti, joka kuvaa yksityiskohtaisesti erään saastumistap ahtuman vaiheet sekä sen, millä eri tavoin tapahtunut tosiasia pyrittiin kiistämään , millä tavoin vahinkoihin suhtauduttiin ja miten, vahinkoa kärsinyt osapuoli jätetti in vaille korvausta. Leena Maunula, 1969), Tammi
Pohdintojen taustalla näkyy, paitsi huoli ihmiskunnan tulevaisuudesta, myös huol i ihmisen vastuusta: saako ihminen oman etunsa nimissä tuhota muiden lajien elinmahdollisuudet. Antaa käytännön toimintaohjeita sekä yksityistalouksille että maatilatalouksille siitä, millä tavoin vesiä on suojeltava •likaantumiselta, virheelliseltä rakentamiselta ja muulta järven tilaa haittaavalta toiminnalta. Asiallinen ja tiivis, tyyliltään kuivahko, mutta hyvin jäsennelty ja selkeä esitys Suomen voimassaolevasta luonnonsuojelua koskevasta lainsäädännöstä. toa veden ja ilman saastumisesta, radioaktiivisista saasteista sekä ympäristömyrkyistä. 18 mk. Ruotsalaisen diplomaatin pohdiskeluja tunturiretkeilyn aikana. Yli 100 kpl erät voidaan tilata 2 mk kappalehintaan osoitteesta: Kunnallinen Terveydenhoitoyhdistys, Pohjantie 3 A, Tapiola. 3 mk. 1970), Otava, 306 s. kestävän metsätalouden periaatetta, MERA-ohjelmaa, metsien moninaiskäyttöä, metsäammattimiesten luonnonsuojelukoulutusta, maisemansuojelua, porotaloutta, riistanhoitoa, myrkkyjen ja lannoitteiden vaikutusta jne. Antaa ohjeita teiden suunnittelua ja tienvarsimaiseman hoitoa varten ottaen huomioon sekä liikenneturvallisuuden että matkustajalle avautuvien näkymien esteettiset arvot. MINNE KUKAT KADONNEET (toim. Korttien myynnillä kerätään varoja uhanalaisten eläinlajien suojelutyötä varten .. 8 mk. 15/19 mk. Fredrikink 77 A 11 , H:ki 10. KarlErik Fichtelius), 1967, W & W RÄDDA MILJÖN (red . Esittelemällä seudun linnuston ja muiden eläinten elinpaikkavaatimuksia teos antaa runsaasti viitteitä nimenomaan yksityismetsänomistajan mahdollisuuksista noudattaa metsänhoidon moninaiskäytön periaatteita. Toisaalta teos auttaa ymmärtämään, miksi monet asiat ovat niinkuin ovat. 174 s. Hans-Ancker Holst), 1967, Bonniers RÄDDA NATUREN (red. Kääntöpuol ei la on aiheeseen liittyvä lyhyt esittely. Koko sarjan hinnaksi tulee 5 mk. 124 s. Kirjan artikkelit käsittelevät mm . Samasta osoitteesta voi tilata myös Helsingin ilman saastumista koskevan monisteen , hinta 50 p. Uusi täydennetty painos tulossa pikapuoliin . NIIN METSÄ VASTAA metsät ja luonnonsuojelu (toim . Saatavana Suomen luonnonsuojeluliitosta (osoite takakannessa) . Magnus Lagerkvist), 1968, Bonniers FÅGELDÖD FISKHOT KVICKSILVER (Ni ls-Erik Landell) , 1968, Aldus VÄLFÄRD TILL DÖDS. Esittelee lyhyesti ja selkeästi järven kemiallisia ja biologisia tapahtumia, ja pilaantumisilmiöiden perusteita. ERÄMETSÄN ELÄMÄÄ (Hannu Hautala ja Seppo Kellomäki, 1968), Weilin + Göös. 20 mk. Aiheena ovat ihmiskunnan suuret ongelmat, kuten ympäristön tuhoaminen luonnonvaroja riistämällä ja saastuttamalla, ihmiskunnan nälkä ja ydinsodan uhka. Lisäksi peritään lähetyskulut. Hans-Ancker Holst), 1970, Bonni ers HOTET MOT MILJÖN (red . RIITTÄÄKÖ MAAPALLO (Georg Borgström, ruots. 3 mk., Valtioneuvoston kirjapainosta .. 1967), WSOY, 220 s. Run saal la kuvituksella havainnollistettu kirja tien ja maisemanhoidon suhteista. Tilattavissa Luonto-Liitosta, os. SIRU LINNUNRATAA (Rolf Edberg , ruots. Litteratur GRÄNSER FÖR VÅR TILLVARO (G.~org Borgström) , 1967, Tema MANNISKANS VILLKOR (red. Huutomerkki-sarjan luo_nnonsuojelupamfletti, jonka artikkelit arvostelevat ankarasti Suomen luonnonsuojelun ydinkysymyksiä vesien ja muun ympäristön Ii kaamista, maiseman turmelemista, metsätalouden lyhytnäköisyyttä, suunnittelun vajavaisuutta ja kaiken taustalla vaikuttavaa kulutusideologiaa. 11 mk. 10/12.50 mk. Suureksi osaksi valokuviin perustuva kuvaus Suomen unohdetulta erämaa-alueelta, Suomenselän karulta ja harvaanasituilta metsäja suoseuduilta. 131 s. Tilattavissa Suomen luonnonsuojelu liitosta (osoite takakannessa) . Hänen vastauksensa otsikkokysymykseen on ehdottoman kielteinen , ellei ihmisten asenteissa tapahdu muutosta, ja ellei taloudellisia ja teknisiä voimavaroja aleta kiireesti käyttää uhkaavan tu hon torjuntaan . Olisi kuitenkin toivottavaa, että kustantaja pian valmistaisi aiheesta uuden , ajanmukaistetun teoksen, mieluimmin sarjan muodossa. Tekijä hahmottelee tarpeellisten torjuntaohjelmien suuntaviivat ja arvioi niiden toteuttamismahdollisuuksia. Samalla hän osoittaa katteettomiksi monet odotukset, joiden varaan useat nykypäivän ihmiset ovat rakentaneet tulevaisuudenkuvansa. KÄYTÄNNÖN VESIENSUOJELU Paavo Seppänen , 1970), 40 s. Monipuolinen katsaus metsätalouden ja luonnonsuojelun välisiin suhteisiin. 1966, suom. Korttien hinta on 50 p/kpl. Asian käsittelytapa pysyttelee kuivan tieteellisen ja vahvasti kansanomaistetun välimailla, tietojen omaksuminen ei edellytä laajoja taustatietoja. Yhdysvalloissa toimiva ruotsalainen ravintotutkimuksen ja talousmaantieteen professori on koonnut tiiviiseen muotoon tietoja maapallon luonnonvarojen, kuten metsän, elintarvikkeiden ja makean veden riittävyydestä. Jukka Pakkanen, 1969), Tammi . LUONNONSUOJELUA KOSKEVAT LAIT JA ASETUKSET (Suomen valtio, 1923), 64 s. Saatavissa tulee olemaan 12 eri lajia, ja korttien aiheet esittävät suomalaisen luonnonsuojelun kohteita. Aihepiirin suppea tajuaminen , suoranaiset puutteellisuudet sekä näkemysten vanhanaikaisuus häiritsevät ajattelevaa lukijaa. (Nils-Erik Landell), 1969, Aldus PLUNDRING SVÄL T FÖRGIFTNING (Hans Palmstierna), 1968, Raben & Sjögren LUFTFÖRORENING OCH LUFTVÅRD (Göran Persson), 1969, Bonniers NYA LORT-SVERIGE (Barbro Soller) , 1969, Raben & Sjögren LUONNONSUOJELUPOSTIKORTIT Neliväriset luonnonsuojeluportikortit valmistuvat toukokuun aikana. TIE SUOMALAISESSA MAISEMASSA (Martti Jaatinen , 1967), WSOY, 119 s. 1964, suom . Markku Haukioja ja Lasse Loven , 1970), Metsäylioppilaat ry
Julisteet on saatavissa sekä suomenettä ruotsinkielisinä. Kunkin julisteen hinta on 8 mk; neljän julisteen sarjan hinta on 25 mk. Ahlström Oy, painatuksen Sanomapaino ja Uusi Kivipaino ja esillepanon Ulkomainos Oy. • :ca "t;; :ca .c .... Julisteista on myyntiä varten otettu lisäpainos, jota myy Suomen I uon nonsuojelu Ii itto (osoite takakannessa) . Tilaukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimistosta (osoite takakannessa). ·. Suurista eristä hinta eri sopimuksen mukaan. Julisteiden koko on 34 x 85 cm. Ulkomainostiloihin levitettävien julisteiden paperin on lahjoittanut A. Neljän julisteen sarjan hinta on 8 mk + 1 ähetyskulut. Julisteiden koko on 78 x 118 cm. Suurista eristä hinta eri sopimuksen mukaan . POHJOLAN LUONTO POHJOLAN TULEVAISUUS Viereisen sivun neliväriset yhteispohjoismaiset julisteet on suunnitellut Erik Bruun. ca ::s c6 E :ca :ca ... Lisäksi peritään lähetyskulut. C G) C ·E .c MAAPALLO JULISTEET Neliväriset maapallojulisteet (vasemmalla ja kannessa) on suunnitellut Kyösti Varis
··suojele Pel_kkä kasvija eläinlajin Jauho't rii!äMyös niid i us e, ehnympäristön en s~o~leminen on valttamätöntä Luonnon · kilyhtymisestä na
Kalat kärsivät Ja kuolevat. ., ,-.....;;.~ . . .. 49 81 59 Toimisto avoinna klo 9--13 Tilaukset pyydetään esittämään hyvissä ajoin, mieluimmin kirjeitse. Tehtaat. mt•fsii geologia -~ ' w.s_ 1 .. Pohjustamattomana hinta on 15 mk + lähetyskulut 2 mk, pohjustettuna 50 mk + lähetyskulut 4 mk. • vesi LUONNONSUOJELU NÄYTTELY Suomen luonnonsuojelun kenttää kuvaava näyttely on valmistettu Luonnonsuojeluvuoden 1970 neuvottelukunnan järjestämän valokuvauskilpailun tuottamasta aineistosta. viemärit ja pesuaineet tuovat järviln fosforia Ja muita ravlntella. Näin kauan on pisaran pysyttävä puhtaana jotta me saisimme vettä, jotta kalat eläisivät, jolta tehtaat pyörisivät. . nastoilla tai teipillä. Näyttely käsittää kaksitoista arkkia, joista ·kukin on omistettu yhdelle luonnonsuojelun osa-alueelle. Kaksi vuotta kestää sadepisaran matka lammesta mereen. . Näyttely on saatavissa myös tukeville pahveille pohjustettuna. Ne ovat enimmäkseen matalia, niissä on runsaasti happea kuluttavaa humusta, ja puoli vuotta ne ovat Jäässä, ilmakehästä erillään. .-· .,:""\~ :-~-=--: ~-=.:"E..-½o"E ':----· ;::::=nisiikkiiiit ~~---:---= g:*~€ 11111ise11111 1misfot linnut. ~ .. Näyttely on painettu vahvalle paperille , ja se voidaan kiinnittää julisteiden tapaan seinälle esim. . Pesuaineemme on suunniteltu väärin. Suomen luonnonsuojeluliitto ry Fredrikinkatu 77 A 11 Helsinki 10 Puh. · . Viemärlmme on sijoitettu väärin. Puhdistamamme ovat alkeelHsia. Arkkien korkeus on 60 cm ja leveys 76 cm . ; ~ . . Tilattaessa pyydetään ilmoittamaan, halutaanko näyttely suomenvai ruotsinkielisin tekstein varustettuna. Suomessa on 60 000 Järveä. Ne synnyttävät levämassan, joka talvella syö järven niukat happlvarat. g& 11.;1 k11svif . -. , , . . Näyttelyn voi tilata Suomen luonnonsuojeluliitosta kirjeitse tai puhelimitse, jolloin se toimitetaan postiennakkona, tai maksamalla hinnan (17 mk tai 54 mk) suoraan liiton postisiirtotilille 60821-1 . . . Puunjalostustehtaamme on sijoitettu väärin. Olemme jo pllannoet 15 prosenttia jlirvlstäm!ld . Alamme vasta nyt tajuta, miten kalkki olisi pitänyt tehdä
Viimeisessä luvussa paljastuu kirjailijan todellinen tendenssi. Täysipainoisen asiasisällön ohella iskevän vauhdikas, juuri sopivasti huumorilla cai kepeällä ironialla sävytetty tyyli cekee ceoksesca ahmittavan. Suomennos Raili Väänänen. Paikoin teksti vaikuttaa yksitoikkoisen virkamiehen toimincakertomukselca Adamsonin luecellessa cilanceica, joihin hän cehcävissään joucui. Varmastikin Adamson on kokenut henkeäsalpaavan jännittäviä elämyksiä pitäessään vuorotellen kurissa salametsästäjiä, ihmisille vaaraksi käyneitä petoja cai tiluksia vahingoittavia norsuja, mutta cäscä kaikesta hän kertoo tasaisen rauhallisesti ja suorastaan ärsyttävän ilmeettömästi. Asko Kaikusalo Eläinten poluilla George Adamson. Pitkän matkaa hän on osoicellut Afrikan eläinten aseman uhanalaisuutta; monen lajin säilyminen on jo nyt ylen kyseenalaista. Vaikkeivät harvat kuvat tulvehdikaan sensaacionsävyä tai hekumoi laajapincaisuudella, ne puhuttelevat lukijaa ja eläivöiccävät tekstiä somasti. Kirjallisuutta Afrikan villit eläimet Jean-Pierre Hallet. Kirjoiccaja on vuosia asunut Afrikassa, jocen hän varmasti tuntee suojattinsa. Sen vuoksi Hallec on ryhtynyt suunnattomaan hankkeeseen: keräämänsä noin kolmentuhannen eläimen kokoelman hän yrittää siirtää Amerikkaan, jonne perustettaisiin Afrikan eläinten suojelualue. Asko Kaikusalo 49. Suomennos Heidi Järvenpää. Kirjoiccaja ennätti viettää varsin värikästä elämää mitä moninaisimpien ammattien parissa, ennen kuin ry hcyi riisranvarti jaksi. Tekstiä täydentäviä valokuvia olisi toivonut enemmänkin. ELÄINTEN POLUILLA . Mielestäni muutamien kovin samankaltaiseen kuvien sijaan otetut maisemat cai »tunnelmakuvat» suoraan luonnosta olisivat nostaneet teoksen tasoa ja »näyttävyyttä» huomaccavasci. Huomattavasti edellistä kirjaa »kesympi » on Adamsonin elämäkertateos Eläimen poluilla. Täysipainoisen vakuuttavasti Hallec levittää eteemme Afrikan villien eläinten »vaarallisuuden », merkityksen ihmisille ja ympäristölle sekä historian, joka monen lajin kohdalla jo nyt on todella surullinen. Näin monet äärimmäisen uhatussa asemassa olevat lajit saataisiin säilymään, kunnes ne ihmiseen viisastuttua voitaisiin laskea takaisin luontoon. Hän oikoo niitä lukemattomia harhakäsityksiä, joita kirjallisuus, filmit ja itsetehostusta kaipaavat »suuret mecsäscäjät» ovat meille lapsesta pitäen syöttäneet. Sekä Joy että George Adamson ovat päättäneet tehdä kaikkensa suojellakseen Afrikan villieläimiä maailman villi-ihmisiltä ja herättääkseen näitä eläimiä kohtaan kiinnoscusca, myötätuntoa sekä ymmärtämystä. Tosin kuvat melko luoncevasci tukevat ceksciä ja osoittavat todeksi ihmisen ja villieläimen läheisen suhteen, mutta kyllä normaali lukija uskoisi asian vähemmilläkin dokumenteilla. Mutta muutamin surkupuhaisin esimerkein Hallec osoittaa, että »valistuneidenkin» ihmiseen parissa tarvitaan vielä melko kosolti lisävalistusca, ennen kuin tällainenkin suunnitelma voidaan coreuccaa. WSOY 1969. Otava 1969. KITABU. Ja kertoessaan ponnisceluiscaan suojacciensa hyväksi he ovat ottaneet caas yhden askelen kohti pyyceecöncä päämääräänsä. Oma ansionsa kuuluu myös suomencajalle; Raili Väänänen on todella kiitettävästi onnistunut löytämään lukijan nautittavaksi herkullisimmac sanat ja sanonnat. Suuri osa kirjan kuvistakin käsittelee erinimisiä leijonia. Kunkin yksittäisen kuvauksen olen pyrkinyt saamaan kokonaisuudeksi, joka antaisi mahdollisimman monipuolisen kuvan kohteesta heimoveljien, ystävien, tuttavien ja vihollisten jäädessä taka-alalle», lausuu Hallet kirabunsa alussa -sana on suahilinkieltä ja merkitsee yksinkertaisesti kirjaa. »Minun tarkoitukseni kirjoittaessani tätä kirjaa oli piirtää sarja toisiaan peittäviä eläinkuvauksia, jotka sulautuisivat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja esittäisivät Afrikan päiväntasaaja-alueen monimutkaisen eläinyhteiskunnan uudessa valossa. Erittäin mehukasca kieltä käyccävä Hallec tarjoaa pikku shokkeja milcei joka sivulla. Eläinkirjallisuuden yscäväc muistavat Joy Adamsonin Elsa-sarjan, ja nyt hänen miehensä tavallaan cäydencää ja jatkaa kertomusta, mutta valitettavasti hän on vaimoaan hieman heikompi kynänkäyttäjä. Ja päästyään teoksen toiseen päähän lukija myöntää, että kirjoittaja on onnistunut pyrkimyksessään paremmin kuin mainiosti. Iloa ja eloisuutta tekstiin lisäävät lukuisat eläimiin liittyvät kansanuskomuksec ja alkuasukkaiden lystikkäät kertomukset. Kirjan loppuosa on omistettu leijonille. Tässä mielessä teos on onnistunut. Omakohtaiseen havaintojensa tueksi tai vastapainoksi hän on ottanut mukaan myös oivallisia otteita sekä enemmän että vähemmän asiancuncevisra lähteistä, niin cieceellisiscä julkaisuista kuin seikkailukertomuksiscakin
/ / ~// GP e,. cr B . (r e :)~:::> e, ~o:::> 0,2~ ..t ;)V:) '2: · (t) ltJ V., w " f: .::;/::. ;J~ 0~ .:::,v--~~~ ;:;" &:Je"'-":) $ p q-: \.V ~UN LAu v-0c.:i rf' -.J<?' 0~ L)I \ ONI\Jt 0fYlAN~N\ , ('~~-<.O ·e,~ J 11 Öt') O ~(\) SURt,1-n.JOKP-~\)V ~t k~~~'< ~€,..'o\"\ON PÄIVÄ HU\l-'t( ,,s~ >-u.+-u(Jrv (')f'i \ 1...,0 f,~ .).)~ \JARJOT \Jt.f.1\1, o" 11.rr-o P\LV 0~ -Sur VAf\l~r<' G.\~ o Lt,l r\J O s~f\l\J~'~F\J o-\YOC(1}, ____ s.:.::.. . 1...?-\)
CRGAM: WORLD Of PAtN fu 5~/\J~T~ WALLY (-n0~-½ FONTAr
Kultaisen ansiomerkin sai toimiccaja Nalle Valtiala yleiseen mielipiteeseen suuresti vaikuttaneesta kirjastaan »Varokaa ihmistä» (»Varning för människan »), KOM-ceatterin luonnonsuojelukabareesca, celevisionäycelmäscään sekä lukuisista pakinoistaan. Björn Nylund, dipl. 3. Eräät näistä ovat olleet luonnonsuojeluakciivisia ja puuccuneec paikallisiin ongelmiin erityisellä cerävyydellä. Harri Dahlström, eri. Tällaiseen nuoreen tehokkaiden yhdistysten keskushenkilöinä palkittiin hopeamerkeillä fil.lis . 1970 valittiin liiton uudeksi puheenjohtajaksi eläinlääkec. Rauno Ruuhijärvi, prof. SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO JAKOI ANSIOMERKKEJÄ Suomen luonnonsuojeluliiton vuosikokouksen yhteydessä jaecciin sunnuntaina 22. Pekka Nuorceva, varatuomari E.-P. Neuvostoon valittiin maist. Matti Leinonen Tampereelta, maisteri Osmo Kontturi Turusta ja maisteri Terho Poutanen Lappeenrannasta. Mäkinen, dos. Sten Stenius sekä maist. Viime aikoina on maassamme noussut uusia paikallisia luonnonsuojeluyhdiscyksiä kuin sieniä sateella. Elämme luonnonsuojeluvuocca 1970. Urpo Häyrinen, maist. luonnonsuojeluvuoden kunniaksi oli merkkien määrä normaalia suurempi. Kirjallisista ansioista sai hopeamerkin myös »Minne kukat kadonneet» -pamflettikirjan toimiccaja Jukka Pakkanen. ja kir. Olli Ojala ja muiksi hallituksen jäseniksi maist. Jorma Mieccinen, prof. Reino Kalliola, eri. Tämä johti myös eräät cuckimualaitoksec julkaisemaan varhemmin »valtiosalaisuutena» pidetyt ciedoc pesuaineiden foscaattipitoisuuksisca ja yleisö sai mahdollisuuden pesuainevalinnalla vastustaa vesistöjen saastumista. Metyylielohopea tuotti hopeamerkin kirjailija Eino Kauppa/alle, joka on kirjoiccanuc tämän kysymyksen yhteiskunnallista taustaa esittelevän kohutun romaanin: »Päivälliset herra leolle». 0. Teppo lampia, mecsänhoicaja Olavi Martikainen, dos. 3. lehciarcikkeleissaan ja esitelmissään hän on lisäksi kehitellyt luonnonsuojelun ideologista pohjaa. Vuosi on vasta alullaan, mucca voimme jo nyt merkitä sen aikakirjoihin vuotena, jolloin luonnonsuojelu suoritti lopullisen läpimurtonsa yleiseen tietoisuuteen. Hän piti täällä myös esitelmän, antoi haascattelulausunnon televisiossa ja oli kuultavana vesiensuojelun neuvottelukunnassa. eri. prof. Hän on myös ansioitunut luonnonsuojeluaiheiscen radio-ohjelmien laatijana ja paneelikeskuscelujen vakio-osanoccajana. Johan Scandercskjöld, lääkec. lis. kand. Eläinlääkecieceellisellä korkeakoululla järjesceccyyn merkittävään »ceach in » keskustelutilaisuuteen aiheesta: »Valta ja vastuu miljöön saascuccamisessa». insinööri Ora Patoharju, joka yksityishenkilönä suoricci analyysit eräiden pesuaineiden fostaaccipitoisuuksisca ja julkisti ne. Eero Tuomainen, agron. 1970 Haagan ammaccikoululla liiton ansiomerkic. ins. 54 Hopeamerkillä palkicciin myös dipl. Hannes Ignatius ja maist. Vuotena, jolloin maassamme oivallettiin luonnonsuojelun car. Erkki I{uokuna, prof. Insinööri Patoharju on myös kirjoittanut teräviä artikkeleita merien saastumisesta ja ekokacascrofiuhasta. Nuoren radikaalisemman suunnan luonnonsuojelijana sai hopeamerkin ylioppilas Björn Nylund, joka oli viime keväänä Helsingissä suurta huomiota herättäneen ilmansuojelullisen »saascaviikon» veräjä ja moniin muihinkin luonnonsuojelutoimintoihin tehokkaasti osallistunut henkilö. Paavolainen, apu!. ASENNEMUUTOS VÄLTTÄMÄTÖN LUONNONTALOUDEN KATASTROFIKURSSIN KÄÄNTÄMISEKSI Avauspuhe, jonka Suomen luonnonsuojeluliiton eroava puheenjohtaja, dosentti Pekka Nuorteva piti luonnonsuojelupäivillä 21. Kauan toimineiden luonnonsuojeluyhdiscyscen piirissä ansiokasta rauhoitusja maisemanhoitocyöcä suorittaneina pal kicciin opeccaja Torsti Kajatkari ja rakennuscarkascaja Esko Mäkelä, molemmat Kymenlaaksosta. 3. Toinen kultainen ansiomerkki oli myönnetty japanilaiselle tohtori ]un Uille hänen ansioistaan mecyylielohopeakysymyksen tutkijana Japanissa ja Euroopassa. Peicsa Mikola, kansanedustaja V. Tohtori Ui vieraili viime syksynä myös Suomessa tutustumassa maamme mecyylielohopeacilanteeseen, räällä toimiviin tutkijoihin ja luonnonsuojelijoihin. Pirkko Linnilä, eläinlääkec. Antti Vahcera. 1970. Sauvo Henttonen. Harald Teir, vale. Suomen luonnonsuojeluliiton vuosikokous ja Luonnonsuojelu päivät · Suomen luonnonsuojeluliiton vuosikokouksessa 22. lis. Hän osallistui aikanaan keskeisesti mm
ASENTEIDEN VALLANKUMOUS LUONNONTALOUDEN HYVÄKSI Tämä mainitsemani asenteiden vallankumous käsittää periaatteessa sen, että ihmisen on sopeutettava kaikki coimintansa sellaisiksi, että ne eivät häiritse elämää maapallolla ylläpitävän luonnon koneiscon coimintaa. Luonnontalouden etujen huomioon ottaminen merkitsee coisin sanoen yksityisen, yrityskohtaisen ja kansallisen eduntavoittelun rajoittamista siten, että luonnonvarojen riiscokäyttö ja luonnon pilaaminen saasteilla estetään. Perustuslaissamme ei nimittäin ole säännöksiä, jotka suojaisivat kansallisomaisuurenamme olevaa luontoa sen tuocon ylittävältä riistokäytöltä tai saastuttamiselta. Viime vuosina suoritettu intensiivinen työ on tuottanut hedelmää. EVÄITÄ LUONNONSUOJELUN VUOSIKYMMENELLE Meillä ei kuitenkaan ole aikaa pysähtyä nauttimaan näitä luonnonsuojeluvuodeksi kypsyneitä hedelmiä, sillä ne ovat työssämme vain ensimmäinen välitavoite. Ajanjakso, jonka kuluessa meidän on elinympäristömme elinkelpoisuuden säilyttämiseksi suoritettava syvällinen asenteiden muucos, eräänlainen asenteiden vallankumous, ja sitten myös coimittava näiden uusien asenteiden pohjalta. YK JÄRJESTÄÄ SUUREN LUONNONSUOJELUKOKOUKSEN Jotta saisimme luonnontalouden edut oikealla tavalla huomioon otetuiksi ratkaisuissamme, on meidän muutettava coimintojamme säätelevät lakimme, kansainväliset sopimuksemme ja oma ajattelutapamme sellaisiksi, että ensisijainen suoja annetaan ihmiskunnan rajallisena yhteisomaisuutena oleville luonnonvaroille ja elinympäristön saasteettomuudelle. Ihmiskunnan räjähdysmäinen kasvu, teollistuminen ja motorisoituminen ovat kuitenkin nostaneet ihmiscoiminnan vaikutukset sellaisiin mittasuhteisiin, että elämän jatkumisen turvaava luonnon koneisco on osoittanut selviä häiriintymisen merkkejä. Tämä sinänsä luonnolliselta ja vaisulta tuntuva periaate on kuitenkin vallankumouksellinen. peellisuus ympäristömme elinkelpoisuuden ja viihtyisyyden säilyttäjänä. Näin siksi , että sitä ei coistaiseksi ole juuri lai nkaan otettu huomioon, vaikka sen vaikutukset eri aloilla tehtäviin ratkaisuihin ovat todella suuria. Emme esimerkiksi voi johtaa jätevesiä puhdistamattomina vesistöihin vain sen vuoksi, että se on halvin tapa selvitä jätteistä, vaan meidän on rakennettava kalliit puhdistuslaitteet suojataksemme luonnon koneistoon kuuluvaa aineiden kiertokulkujärjestelmää sen coimintaa tukahduttavalta ravinnevinoumalta. Siksi me voimme korkeintaan napata nämä hedelmät evääksi taskuumme lähtiessämme uudelle vuosikymmenelle. Toimintatapamme, lakimme ja kansainväliset sopimuksemme tähtäävät vain ihmisen oman talouden tasapainoiseen hoitamiseen ja ihmisten välisten suhteiden ja oikeuksien säätelyyn eivät sitävascoin luonnontalouden häiriöttömyyden turvaamiseen. Aina näihin aikoihin asti olemme sopeuttaneet coimenpiteemme vain niihin puitteisiin, jotka ihmisen oma talous ja nimenomaan ansion saantia varten työskentelevä liiketalous on sanellut. Kansainvälinen pohja tälle asenteita mullistavalle uudistukselle luodaan ilmeisesti vuonna 1972 Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa järjestettävässä suuressa yleiskokouksessa Tukholmassa. Kokouskucsua esittäessään pääsihteeri on myös antanut kansakunnille kehoituksen välittömästi tehostaa luonnonsuojeluryötään ja koota asiaa koskevan tiecouden Tukholmassa tehtävien ratkaisujen pohjaksi. Perustuslai n uusimisen ohella on tietenkin suoritettava myös muun lainsäädännön uusiminen siten, että kansallisomaisuutenamme oleva luonto suojataan yk55. TARKISTUKSIA PERUSTUSLAKIIN Myös Suomessa tulee luonnonsuojelun merkeissä tapahtuva asenteiden vallankumous merkitsemään laajaa lainsäädännöllistä uudistustyötä, joka on aloitettava aina perustuslaista lähtien. Elämän jatkumisen ehcona olevan luonnontalouden tasapainon säilyttäminen merkitsee, että meidän on ohjattava monet coirnintamme kokonaan uusille urille ja oltava valmiit tinkimään monista liiketalouden mittapuulla katsoen edullisista coimista. Vuosikymmenelle, josta on kokonaisuudessaan tehtävä luonnonsuojelun vuosikymmen. Tämän vuoksi emme enää voi tehdä luontoon tavalla tai coisella vaikuttavia päätöksiä pelkästään liiketaloudellisten intressivertailujen pohjalta, vaan coimintamme puitteiksi on otettava sekä liiketalous että luonnontalous. Myöskään ei velvoiteta kan~alaisia puolustamaan isänmaan luoncoa sen turmelemista vastaan niinkuin siinä velvoitetaan puolustamaan valtakunnan ja yhteiskuntajärjestelmän koskemattomuutta. H erääminen on saatu aikaan, mutta coimiin ei ole vielä ryhdytty. YK: n pääsihteeri on jo kutsunut kansakunnat koolle tähän kokoukseen ja korostanut samalla elinympäristön suojelun olevan suurimman haasteen, mihin ihmiskunta on hiscoriansa aikana joutunut vastaamaan. Tämä on ollut mahdollista siksi, että ihmisen coiminta ei varhemmin ole pystynyt sanottavammin hievauttamaan luonnon valtaisaa koneiscoa. Ennennäkemättömän voimallisia luonnonsuojeluohjelmia onkin jo alettu coteuttaa sekä idässä että lännessä. Siinä ei myöskään taata kansalaisoikeutena ympäristön elinkelpoisuutta ja viihtyisyyttä
Tämä rikkimäärä tulee rikkihappona sateen mukana takaisin maahan. Voidaan laskea, että metsämaan emäsreservic pystyvät escamaan maan happanemisen vielä n. Kaikkialla Euroopassa on sadeveden rikkihappoisuus nopeasti lisääntymässä. Ja sen on oltava mahdollista. Itse asiassa luonnonsuojelun puolustama ympäristömme elinkelpoisuus ja viihtyisyys ovat arvoja, joiden puolustaminen on vähintäänkin yhtä perusteltua kuin niiden arvojen, joita lilimme velvoittaa ase kädessä ja jopa henkensä uhraten puolustamaan. Se asettaa toimintaan kiihottavaksi päämääräksi työskentelyn koko kansakunnan tai jopa koko ihmiskunnan yhteisedun hyväksi. Siitä on saatava isänmaallisuuteen rinnastettava, ajatustottumuksiin syvästi urattu kansalaishaave, joka saa liiketaloudellisen eduntavoitteluajaccelun väistymään yhteisvastuun tunteen tieltä. Toi. Rikkihappoisuutta lisää osaltaan myös saastuneista vesistä nouseva ja ilmassa hapettuva rikki vety. Tästä on aiheutunut ja saattaa vastaisuudessakin aiheutua korvaamattomia vahinkoja luonnolle. LUONNONSUOJELU JA MAANPUOLUSTUS Meidän on myös saatava isänmaamme luonnon aktiivinen puolustaminen yhteiskunnassa samaan arvostusasemaan kuin muukin maanpuolustuscyö. Sadeveden happamuus on suurin Keski-Euroopan teollisuusalueella, missä poltetaan vuosittain suunnattomia määriä kivihiiltä ja polttoöljyä. Emäsköyhillä alueilla Ruotsissa on eräiden järvien happamuus tullut niin suureksi, että kalasto uhkaa kuolla. Mikään laki ei nimittäin pakota saastuttamaan, eikä mikään laki kiellä tehostamasta jätevesien tai savukaasujen puhdistusta. sicyisen eduntavoittelun merkeissä tapahtuvalta pilaamiselta. 50 vuoden ajan. Vuosina 1962-1966 (siis neljänä vuotena) sadeveden happomäärä lisääntyi 8-kertaiseksi. Se edellyttää ihmisten kehittymistä yhteisvastuun tunteviksi jaloscuneiksi maailmankansalaisiksi. Tämän vuoksi luonnonsuojeluvaliscuksen tärkeimpiä tehtäviä tulee olemaan oikean luonnonsuojelullisen vastuuntunnon juurruttaminen kansalaiseen mieliin. Maaperässä on hapan sade aiheuttanut kalkin liukenemista ja kulkeutumista vesistöihin. Meidän on kuitenkin syytä muistaa, ettei perussyynä luonnon saastumisen lisääntymiseen ole vain lakien vanhentuneisuus ja tehottomuus. Ruotsissa sitä voidaan arvioida laskeutuvan vuodessa kullekin maan hehtaarille n. SADEVEDEN HAPPANEMINEN Lyhennelmä esitelmästä, jonka tohtori Svante Oden ( Maatalous korkeakoulu, Uppsala) piti luonnonmojelttpäivillä Sadeveden happamuus maaraycyy lähinnä fossiilisten polttoaineiden käytön yhteydessä ilmakehään vapautuvasta rikkidioksidista, joka ilman · vesipisaroihin liuettuaan muuttuu rikkihapoksi. Muualla sateen rikkihappoisuus on peräisin omista lähteistä. Rikkihappoinen sade vaikuttaa haitallisesti myös luontoon, vaikka maaperässä ja vesissä onkin varsin tehokas happamuuspuskurijärjescelmä. Tällainen asennemuutos mer56 kicsee luopumista monista perinteellisistä toimintatavoista ja kilpailuyhceiskuntaan kuuluvasta yksityisen eduntavoittelun periaatteesta. Vuosikymmenien aikana tullut suuri happamuuslisä on kuitenkin osittain murtanut tämän järjestelmän. LAIT EIVÄT PAKOTA SAASTUTTAMAAN Lainsäädäncökoneistomme on hidas ja sen toimintaa voidaan tehokkaasti jarruttaa virkamiestasolla neuvoccelukunnissa ja komiteoissa sekä poliittisella tasolla varsin vähäiscenkin määrävähemmistöjen avulla. Ruotsissa joutuu ilmakehään vuosittain noin 1/2 miljoonaa tonnia rikkiä ja koko Euroopassa noin 20 miljoonaa tonnia. Eräissä pikkujärvissä Bohus-läänissä tällaista on jo esiintynytkin. Saastuttamiseen ja luonnon riistokäyttöön ajaa toisinaan kansantaloudellinen tilanne tai työllisyysnäkökohdat, mutta kovin usein on pyrkimyksenä vain tavoitella omaa etua yhteisen kansallisomaisuuden kustannuksella. Meidän on siis saatava todella toimintakykyinen laaja luonnonhoitovirasto, missä tutkijat, suunnittelijat ja hallintoviranomaiset yhdessä huolehtivat arvokkaimman kansallisomaisuutemme suojelemisesta. 20 kg. Tämän vuoksi näyttää ilmeiseltä, ettei lainsäädäntömme milloinkaan tule pääsemään ajan tasalle luonnon käyttöä koskevan kehityksen nykyvauhdissa. Havainnollisen kuvan luontoon tulevista happomääristä saa muuntamalla määrät väkeväksi rikkihapoksi. Kilpailuyhteiskuncamme kun palkitsee kohonneilla liikevoitoilla sen, joka ei laki en ohella anna yhceiskuntamoraalisen vastuuntunnon rajoittaa liiketaloudellista toimintaansa, mutta jättää palkitsematta sellaisen, joka vastuunsa tuntien rakentaa vapaaehtoisesti puhdistuslaitteita. Keski-Euroopan teollisuuden sadetta happamoi ccava vaikutus ulottuu kiilana Skandinavian eteläosiin asti. Tämä rikkihappo aiheuttaa vakavia korroosiovahinkoja metalleille ja rakennuksien kaikille. Luonnonsuojelun päämäärien toteuttamiseksi tarvittava asenteiden vallankumous on välttämätön, jos haluamme kääntää kehityksen nykyisen katascrofikurssin elämän jatkumisen turvaavalle tielle. Siitä ei ole vähäisintäkään epäilystä
Avohakkuutoiminta on sitäpaitsi omalta osaltaan edistämässä ravinteiden häviötä metsämaasta. Samanaikaisesti on happi loppunut ja rikkivetyä syntynyt. 1970. Kehitys on ollut hyvin samansuuntaista kuin Ruotsin järvissäkin, esim. Vuonna 1969 työntyi tällainen rikkivetypilvi Itämerestä aina Suomenlahdelle asti. 1955 sataan mikrogrammaan v. PERÄMEREN LIKAANTUMISESTA JA SAASTUMISESTA Lyhennelmä maist. Kokonaiskehitys on kulkenut jatkuvasti huonompaan suuntaan. Itämeressä olevassa Landsorrin syvänteessä on fosfaarripiroisuus kasvanut 30 mikrogrammasta v. Ravinnevajausta voidaan vähentää keinollisella lannoituksella. Eliöiden kuoltua ne laskeutuvat suolaiseen pohjaveteen, missä ne mädäressään kuluttavat happea ja missä niiden fosfaarit vapautuvat vereen. N e ovat kymmenkertaisia Pohjanmeressä havaittuihin pitoisuuksiin verrattuna ja muodostavat vakavan vaaran. Märänemisilmiöiden ollessa hyvin voimakkaita loppuu pohjavedestä happi . Selvästi likaantuneita, joskin suppeahkoja alueita on jo pitkin koko 57. 500 km 3 ja saman verran vettä poistuu Tanskan salmista. Merivesitulvahdusten yhteydessä tilanne on aina ajoittain parantunut huonontuakseen kuitenkin pian taas uudestaan. 1967. Pohjasyvänteistä liikkeelle lähtenyt rikkivetyisen veden pilvi saattaa oll a tuhoisa myös pelaagisina elävien kalojen kudulle ja nuorille kalanpoikasille. Itämeren suojelemiseksi on tärkeätä saada loppumaan fosfaattien ja hyönteismyrkkyjen pääsrö sinne. Perämeren keskusaltaan tilannetta tarkastellaan luonnonoloista saatavissa olevien tietojen ja jokisekä jätevesien mukana tulevan ravinne-, BHKsja rautakuormituksen avulla. Keskusaltaalla on ilmeisesti toistaiseksi edellytykset säilyä lähes häiriintymärrömänä. Täten tapahtuu myös pohjavedessä tiettyä jaksottaista vaihtumista. Perämeren likaantumista ja saastumista koskeva katsaus on laadittu lähinnä suomalaisten tutkimustulosten perusteella. Mälarenissa. Merivesitulvahdusren yhteydessä työntyy pohjasyvänteissä ennestään ollutta rikkiveryisrä vettä muualle pohjaveteen. Itämeressä esiintyvä rikkivety on tuhoisaa varsinkin pohjalla eläville kampeloille ja rurskille. Haluaisi n kuitenkin sanoa tämän olevan rinnastettavissa vanhan auton kunnossapitoon varaosia käyttäen. Teollisuusja asumajärevesissä Itämereen kulkeutuvat fosfaatit joutuvat edellämainittuun kiertoon. Siellä pohjaveteen varastoituneet fosfaatit aiheuttavat leväkukintaa ja muita haittoja. Suolaista pohjavettä kumpuaa ajottain myrskyjen yhteydessä rannikkovesiin. Itämeren vesimassa on n. ITÄMEREN SAASTUNEISUUSTJLANTEEN KEHITYS Lyhennelmä esitelmästä, jonka tohtori Svante Oden piti luonnonsuojelt.päivillä. Kasvua on tapahtunut vuosisadan alusta lähtien ja erityisen voimakasta se on ollut vuodesta 1955 lähtien. Itämeren veden hitaan vaihtumisen seurauksena on pidettävä myös sen kaloissa ja vesilinnuissa havaittuja korkeita DDT-pitoisuuksia. Kun fosfaatteja poistavaa veden vaihtumista ei Itämeressä paljonkaan esiinny, tapahtuu fosfaattimäärien kertymistä. Ei riitä, että seuraamme Itämeren saastumistilannerra vaan olisi myös tutkittava mahdollisuuksia tilanteen korjaamiseksi . Tämä johtaa niukkojen kalaikäluokkien syntyyn, suuriin vuosittaisiin saalisvaihreluihin ja niiden seurauksena taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikeuksiin kalasrajaväesrölle. Itämeren syvänteisiin syntyneen happikadon aiheuttajana voidaan pitää fosfaatteja, jotka minimirekijänä olevana ravinteena aiheuttavat pintavedessä elävän eliöstön runsastumisen. Uuden meriveden tulviessa myrskyn painamana T anskan salmista se työntää entisen pohjaveden edeltään liikkeelle. saalta on kuitenkin muistettava, että puiden kasvu korjuuikään kestää 60--100 vuotta. Useat rannikkovesissä paikallisina saastuneisuusilmiöinä pidetyt tapahtumat ovat itse asiassa seurausta Itämeren yleisestä ravinnesaastuneisuudesta. Tämä rikkivery näyttää häviävän vuonna 1970 jatkuneen meriveden sisäänvirrauksen ansiosta. Ajoittain myrskyt työntävät lisäksi Itämereen suolaista Pohjanmeren vettä. Ne siis lisäävät pintaveden eliöstön määrää ja laskeutuvat eliöstöön sitoutuneena pohjaveteen, missä aiheuttavat happikatoa ja fosfaattipitoisuuden kasvua. Suolaisuurensa vuoksi tämä on raskaampaa ja asettuu pohjasyvänteisiin vähäsuolaisemman kerroksen alle. 22 000 km 3 ja siihen virtaa vuosittain jokiverrä n. 3. Tämäkään ei kuitenkaan riitä, vaan meidän olisi lisäksi saatava vähennetyksi siellä jo nyt olevaa 500 000 tonnin fosforimäärää. Tapani Valtosen esitelmästä Luonnonmojelupäivillä 21. Tällöin märänemisilmiöiden jatkuessa syntyy myrkyllistä rikkivetyä. Tilanne on kehittymässä sellaiseksi, että varaosat loppuvat ennemmin tai myöhemmin. Alue on monista Itämeren osista poiketen edullisessa asemassa sikäli, että räällä voidaan keskittää huomio lähinnä rannikkovesien suojeluun
3. Öljyn mereen laskeminen on täten vähentynyt n. päivänä Utön edustalla ja säiliöalus Raphael Emäsalon lähellä Porvoon edustalla joulukuussa. Öljyn pääseminen mereen voi olla tahatonta tai tahallista. Ne toimenpiteet, joihin voidaan ryhtyä sentapaisen öljyn mereen joutumisen ehkäisemiseksi, jakaantuvat kolmeen ryhmään: 1) onnettomuuksien ehkäisy ennakolta, 2) vahingon rajoittaminen, 3) sattuneen vahingon korjaaminen. Nämä tekijät eivät kuitenkaan vielä tällä hetkellä riittäne estämään Perämeren aiemmin häiriintymättömien rannikkoalueiden joutumista kymmenien neliökilometrien laajuudelta jätevesien laimennusal ueiksi. Viime vuosi oli kuitenkin tapahtumarikas vuosi merellä sattuneiden öljysaastumisten kannalta ja tapahtumia hallitsi kaksi karilleajoa: säiliöalus Palva toukokuun 1. rannikkoa. Tätä n. »Load-On Top» -menetelmää, jonka avulla säiliölaivojen öljyjätteet voidaan ottaa talteen säiliötä huuhdelraessa sen sijaan että ne tyhjennettäisiin mereen. 80 % säiliöalusten öljyn mereen laskemisesta voitu estää. Kyseisiä ilmiöitä ovat happaman jokivesikerroksen muodostuminen jään alle pitkän jäätalven aikana ja jokivesien suuri humusaineja ilmeisesti myös rautapitoisuus. Tahaton öljyn pääseminen mereen, mitä voi tapahtua laivojen yhteentörmäyksissä, karilleajoissa, tulipaloissa tai pumppujen tai venttiilien käsittelyssä sattuneissa erehdyksissä, on todennäköisesti otettava laskuissa huomioon myöskin tulevaisuudessa. Maahamme tuotavan öljyn kokonaismäärästä kuljetetaan yli 80 % meritse ja tämän meritse kuljetettavan öljyn määrä lähenee jo 10 miljoonaa tonnia vuodessa. 3 500 km 2 laajuista aluetta voidaan nimittää myös toiminnalliseksi suuraltaaksi . Tilanne valtamerillä parani, kun seitsemän suurinta öljy-yhtiötä (Shell, BP, Gulf, Mobil, Socal, Esso, Texaco) alkoivat soveltaa ns . Sillä välin sattui pienehköjä uhkaavalta näyttäneitä tilanteita ja öljyn pääsemistä mereen. Itämeren ympärysvaltojen välillä. 400 000 tonniin vuosittain, mikä on samalla melko huomattava taloudellinen voitto. Jotta tämä viimeinen jäännös saataisiin poistetuksi täytyy tuon menetelmän tulla pakolliseksi ja jalostamojen täytyy sekä voida että tahtoa ottaa vastaan öljynjätteet kustannuskysymys, mutta aika vähärrier ki tykselli nen. Elohopeavaaran tiedostaminen on Oulun merialueen suojelun ja käytön kannalta ollut tärkeää. Sattuneen vahingon korvaaminen ja korjaaminen. Muiden biosidien ja myös PCB-aineiden suhteen Perämeri näyttää olevan jopa erittäin puhdas. 70. Suomi on ratifioinut kansainvälisen öljyntorjuntasopimuksen (1954-1962-1967), jonka mukaan mm. Sattuneiden öljyvuotojen varalta valmentautumisen täytyy pääasiassa tapahtua maalla, ja se edellyttää järjestelmällistä yhteistyötä eri viranomaisten sekä eri maiden, esim. Erityisesti on pyrittävä tehostamaan koillisosan matalan merialueen suojelua. Lopullisena päämääränä täytyy tietysti olla kaiken tahallisen öljyn veteen päästämisen lopettaminen maapallon kaikilla merillä. parannetut navigaatiomahdollisuudet, väylien oikaiseminen ja syventäminen, paremmat mekaanis-elektroniset ohjausvälineet, päällystön ja miehistön parempi koulutus, yksisuuntainen liikenne ahtailla väylillä, kaksipohjaiset säiliöalukset yms. Rehevöitymisen osalta tarkastellaan erityisesti kesän 1969 voimakkaan sinileväkasvuston esiintymistä ja sen syntyyn johtaneita tekijöitä. Asianmukaisella Perämeren suojelulla maallamme on tällä alueella käytettävänään huomattavat määrät saastumatonta ravintoa ja vettä. Tahattomien tapauksien sattumista yritetään estää kansainvälisillä sopimuksilla ja kansallisilla määräyksillä. Ennakoltaehkäisevät toimenpiteet kuuluvat varustamoille ja valtiovallalle. Nämä tapahtumat osoittavat, että öljyvaara on alituisesti vaanimassa rannikoillamme. Park Viaoryn hylystä, joka upposi Utön lähellä jouluna 1947, alkoi päästä öljyä ja vaaraa ei ole vielä torjuttu; öljyläikkiä nähtiin Merenkurkussa, Ahvenanmerellä ja Airistolla; Sköldvikissä, Raumalla ja eräillä muilla paikkakunnilla valui öljyä veteen inhimillisten erehdysten vuoksi; Eira-niminen alus reki haaksirikon Hangon edustalla ja öljyä ajautui Jussarön luonnonsuojelualueelle, 58 missä sitä myöhemmin yritettiin polttaa, ja tänä vuonna on jo sattunut muutamia karilleajoja, mutta kaikeksi onneksi ilman öljysaastutusra. Se on ensiarvoisen tärkeä kal atalousja virkistysalue. Itämerellä ei saa lainkaan päästää öljyä veteen. Tällä ravalla on n. Tällä rannikkoalueella tehostaa likaantuminen eräiden luonnontilaisten ilmiöiden eloyhteisöjä muuttavaa vaikutusta. 2, 1 miljoonasta tonnista n. ÖLJYV AARA RANNIKOILLAMME Esitelmä, jonka agronomi }. Teollisuudessa nyt käytössä olevien puhdistustoimenpiteiden vuoksi on syytä toiveikkuuteen, että pidempiaikaisesti selvästi saastunut alue jää suhteellisen suppeaksi. Standertskjölcl piti lttonnonsuojelupäivillä 21. Niihin kuuluvat esim. Minua on pyydetty puhumaan öljyvaarasta rannikoillamme, mutta tällä hetkellä ei ole erityisen paljon lisättävää siihen, mitä useimmat tässä piirissä tietänevät tai mitä heidän pitäisi tietää asiasta
kuuluu lähinnä öljyteollisuudelle, mahdollisesti yhteistoiminnassa asianomaiseen viranomaiseen kanssa. Kuka maksaa öljysaastumisec: öljy-yhtiöt, vakuutusyhtiöt vai valtio. Nämä voisivat olla esim. Suunnitelmalla on monia positiivisia puolia, mutta sen tarjoamat edut ovat kuitenkin rajoitettuja. Toimikunta suosittelee öljyvahinkojen torjuntaorganisacion perustamista Suomen kaikille rannikoille. Sellaiseen joukossa mainitaan meripuolustuslaitos, poliisi, palontorjunta, postija lennätinhallitus, ilmailuviranomaiset, meripelastusseurac, öljy-yhtiöt, öljyntorjuntayricyksec yms. Valmiusasemia ehdotetaan perustettaviksi Kemiin, Ouluun, Kokkolaan, Vaasaan, Poriin, Naancaliin, Maarianhaminaan, Turkuun, Ucöhön, Helsinkiin ja Sköldvikiin. kalastuksesta tai matkailusta saatujen tulojen menettäminen. Väylien parantamisen kustannuksista ei toimikunta ole esittänyt mitään. vaatii merivarciolaitoksen henkilökunnan lisäämistä ja kouluttamista tehtävää varren. Asian lainsäädännöllinen puoli on sekä vaikeasti ratkaistava eccä monimutkainen. Monia menetelmiä on kokeiltu, mutta mikään ei ole vielä täysin cyydyccävä ja kemikaalioiden ja öljyn yhteisvaikutusta meren elämään tunnetaan liian vähän. Sitä paitsi on varustamon vastuu vahi nkocapauksissa rajoitettu 100 dollariin bruttorekisceritonnilca cai korkeintaan 10 miljoonaan dollariin riippuen siitä kumpi summa on alempi. Lisäksi ehdotetaan perustettavaksi 1 miljoonan markan öljyvahinkorahasco. Vuotuiset käyttökustannukset lasketaan n. Heidän tulisi olla yhteistyössä valtakunnallisen organisaation kanssa. Vastuunhan pitäisi oikeastaan tulla lasein eikä aluksen kannettavaksi, mutta Comice Maricime lnternacionalin käsitellessä vastuukysymystä viime vuonna tulivat suuret öljy-yhtiöt muuten ne samat, jotka kuuluvat LOT-kerhoon mukaan »vapaahetoisine» TOVALOP (Tankers' Owners' Voluntary Agreement concerning Libialicy for Oil Pollucion) -suunnitelmineen. Ennakolcaehkäiseville toimenpiteille annetaan etusija. Satamissa ja sacamaväylillä on hyvä olla puomeja, joilla öljy ympäröidään ja pumppuja, joilla se imetään pois . Merivarciolaitoksella, öljy-yhtiöillä ja satamilla tulisi olla omaa kalustoa öljyvahinkojen torjumiseksi. Tämän organisacion ytimen muodostaisi merivarciolaitos. Sattuneen vahingon jälkeen pitäisi toimikunnan mielestä korjaamisja puhdistuscyön kuulua sille yhtiölle tai toiselle vastuulliselle, jonka alus on aiheuttanut vahingon, tai jos syyllinen ei ole tiedossa, voisi merivarciolaitos uskoa sen jollekin öljyvahinkojencorjuntaliikkeelle. Väylien parantaminen, ankarampi lainsäädäntö ja alusten parempi teknillinen varustaminen tuodaan esille. Avomerellä ja aallokossa on kuitenkin turvauduttava kemikaalioiden tai turpeen tai mahdollisesti tulen käyttöön, jonka avulla öljy saadaan vaarattomaksi. Asiaa tutkitaan kuitenkin kovasti parhaillaan, ja eräistä lupaavista tuloksista on jo ilmoiceccu. Voidaan tuskin kiinnittää suuria toiveita tämäntapaiseen yritykseen ratkaista vastuukysymys. pnä jätti kauppaja teollisuusministeriölle ehdotuksen öljyntorjuntakysymyksen järjestämisestä. Tähän pitäisi liittää myös ne rannikkopicäjäc, joilla ei ole varsinaisia satamia. varustamolle ja sillä ei siis rasiceca itse öljyteollisuutta. Se ei riitä pitkälle suuronnettomuuksissa. Vastuu öljyntorjunnan järjestämisestä annetaan merenkulkuhallitukselle ja merivarciolaitokselle, mikä mm. liikennöintirajoituksia, jotka riippuvat alusten teknillisistä varusteista, niiden navigaacio-ominaisuuksisra, sääsuhceisca jne. Vastauksena on kenties pakollisen vastuuvakuutuksen ottaminen käyttöön. Suunnitelma astuu voimaan vasta kun 50 % maailman yksityisessä omisruksessa olevista säiliöaluksista (vähintään 5 000 tonnia) on liittynyt sopimukseen (nuo seitsemän yhtiötä edustavat ai noascaan 30 % ) ja sopimus lakkaa olemasta voimassa kahden vuoden kuluttua, jollei 80 % maailman säiliöaluksista ole sitä ennen liiccynyc siihen. Sitä vastoin se ehdottaa 650 000 markan sijoittamista rannikon öljyntorjunta-asemien kalustoon ja 200 000 markkaa öljyntorjunta-aluksiin. 100 000 markaksi kaluston ylläpidon ja henkilökunnan koulutuksen osalta ja sen lisäksi tarvitaan 500 000 markan arviomääräraha sattuneista öljyvahingoista johcuneica kustannuksia varten. Ensinnäkin voivat vain hallitukset vaatia korvauksia ja ainoastaan omista kustannuksistaan. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMCO on vakavasti ryhtynyt selvittämään näitä mutkikkaita kysymyksiä vastuuvelvollisuudesta, lainsäädännöstä ja rangaistusmääräyksiscä. Kuinka korvataan välilliset vahingot, esim. Viime vuoden tapahtumat Suomen rannikoilla panivat vauhtia viranomaisiin mm. Jollei cäcä voida tavoittaa, pitää turvautua 59. Satamissa olisi vastuun olcava kunnallisilla viranomaisilla. öljysuojatoimikuncaan, joka joulukuun 29. Siihen liitettäisiin sellaisia valtion laitoksia, jotka ovat tekemisissä meren kanssa, kuten sacamahallituksec, erilliset yhtiöt ja muut yhceenliiccymäc. V ahi ngonkorvausvel vollisuuden tulisi periaatteessa kuulua sen aluksen omistajalle, joka on aiheuttanut vahingon. Toimikunta esittää neljä tavoitetta: 1) ennakolcaehkäiseväc toimenpiteet, 2) sattuneiden vahinkojen rajoittaminen, 3) vahingonkorvaukset ja 4) rangaiscusmääräyksec annettujen säännösten rikkomisesta. Koska alusten navigaatio-ominaisuudet vaihtelevat, katsoo toimikunta, että merenkulkuhallituksen pitäisi saada oikeus antaa yksilökohtaisia navigaaciomääräyksiä eri aluksille Suomen kulkuväylillä. V asruu on pantu alukselle so
Toimikunta ehdottaa, että jo kuluvan vuoden lisäbudjetissa varataan 500 000 markkaa mahdollisia vahingonkorvauksia varten. Ajatuksen isä on demokraattinen senaattori Gaylord Nelson Wisconsinista; hän ehdotti tämänlaatuisen 100 000 tonnin säiliöalusten tulemisesta Itämerelle. Merenkulkuhallituksessa ryöskennellään jo niiden lakiehdotusten ja lainmuutosten kanssa, joita pidetään välrtämättöminä. ( Valtiontitintarkastajat tarkastuskertomuksessaan vuodelta 1968) ETELÄ-SUOMEN SUURIMMAT KATAJA T Kataja on taloudellisesti arvottomana puuna joutunut »lainsuojattomaksi », jota uhkaa harvinaistuminen, paikoin jopa täydellinen häviäminen. Uutisia ja tiedoituksia IHMINEN JA REHU Ihmisten ravinnoksi tarkoirettujen elintarvikkeiden valvonta ei ole tarkoituksenmukaisesti järjestetty. Mm. Hoitometsistä se jo nykyisin ryystin puuttuu. Terho Potttanen USA:N YLIOPPILAAT TAISTELUUN SAASTUMISTA VASTAAN Amerikkalaiset ylioppi laat ovat viime vuosina osoittaneet mieltään mitä erilaisimpia kysymyksiä vastaan. Parin sentin päähän voittajasta jäivät Lappeenrannan Suomalaisenkylässä ja Ruokolahden Härskiänsaaressa kasvavat suuret katajat. Samanaikaisesti ovat kuitenkin eläinten rehut, jopa koirien, kissojen ym. Nämä ruoat ovat huomattavasti ihmiselle tarkoitettuj a ruoki a halvempia ja myös niitä terveydellisesti turvallisempia. päivänä, joka on julistettu Yhdysvaltain ympäristönsuojelupäiväksi. Rungon ympärysmitta rinnankorkeudelta, mikä oli valittu arvosteluperustaksi, tällä 10,5 metrin korkuisella puulla oli 116 cm. Kataja on oleellinen osa perinteellistä suomalaista maisemaa. Huomaamme siis, että viranomaiset ovat alkaneet toimia tällä luonnonsuojelun rintamalla ja on toivottavaa, että asiassa ei ryön valmisteluvaiheessa viivytellä tai hutiloida.. Etelä-Karjalan suurin kataja kasvaa Lemin Kurkelassa. Tänä keväänä järjestettiin kautta maan suuria mielenosoituksia, joiden tarkoituksena oli herättää yleisö viimeinkin näkemään ihmisen elinympäristöä uhkaavat vaarat. Riippumatta niistä suojatoimenpiteistä, jotka muuten oteraan käytäntöön, täyryy seurauksiltaan ennaltaaavistamattoman öljykatasrrofin uhkaa pitää niin suurena, että nuo suuret alukset pitäisi pysyttää poissa Itämereltä. Tällaisissa yleisökilpailuissa tuntuu paljastuvan paljon arvokasta tietoa. lemmikkieläinten ruoka, virallisen tarkastuksen alaisia, ja jokainen päällys sisältää siitä merkinnän ja yksiryiskohtaisen aineluettelon. Tapahtumat huipentuivat huhtikuun 22. Edelläolevassa en ole kosketellut kysymystä yli 60 ympäri maakuntaa; vain yhdestä toimialueen 16 kunnasta ei isoja katajia tuntunut löyryvän. Suurimpien katajien löytäjät palkittiin. Sillä on oma paikkansa yhtä hyvin kylätien poskessa kuin ahon laidassakin. Siellä missä se on saanut vamua suureksi puuksi, jokainen ymmärtää, että katajasta on muuhunkin kuin talviseksi aurausmerkiksi . Opiskelijat pitivät oikeudenkäynnin, jossa syytetyn penkillä oli auto, he lähettivät viranomaisille jätteitä osavaltion pääkaupunkeihin, järjestivät kulkueita, joukkokokouksia ja luentosarjoja. Etelä-Karjalan suurimmaksi osoittautuneista katajistakaan ei tunnettu ainuttakaan seutukaavaliiton suorittaessa alueensa luonnonsuojeluja maisemanhoitokohteiden inventoinnin vuotta aikaisemmin. Uskotaan myös, että valtion määräraha tullaan myöntämään vielä tänä keväänä. ylläolevin sanoin pyrki Etelä-Karjalan luonnonsuojeluyhdistys kiinnittämään kaikissa toimialueensa päiväja paikallislehdissä sekä alueradiossa yleisön huomiota katajaan ja siinä sivussa omaan toimintaansakin järjestämällä kilpailun maakunnan suurimpien katajien löytämiseksi . Katajaa pidetään aivan aiheetta rikkakasvina, joka olisi hävitettävä sukupuuttoon. Toimikunta panee sus myöskin vastuun aluksen omistajalle eikä öljylastille. Vastaukset jakaantuivat tasaisesti rahastoon. Kilpailuun ilmoitettiin 35 suurta katajaa
Tuomarit osoittavat kasvavaa myötämielisyyttä oikeustapauksissa, joilla yritetään estää ja lopettaa saastumista aiheunava toiminta. Esimerkiksi kaksi arizonalaisca yliopistoprofessoria ja heidän vaimonsa vaativat 2 000 miljoonan dollarin korvauksia kuudelta kupariyhtiöltä, joilla on hallussaan saasteita synnyttäviä sulactamoita. Puhuessaan öljyvahingoista merellä hän varoitti, ettei »Yhdysvaltain aluevesiä saa käyttää maailman kaatopaikkana». Vaikka monet kunnalliset virkamiehet ja järjestöt ovat osallistuneet päivän vieton suunnitteluun omalla paikkakunnallaan, opiskelijaryhmäc ovat todella tehneet suurimman työn. tapahtuman järjestämistä viime syyskuussa. Presidentti Nixon, joka on itse lakimies ja omistautunut päättäväisesti maan ympäristöolojen pelastamiselle, on vaatinut oikeusistuimia määräämään jopa 10 000 dollariin kohoavat sakot jokaiselta päivältä, jona rikotaan veden laatuvaatimuksia koskevi/l määräyksiä. Yhdysvaltain hallitus on esimerkiksi nostanut rikossyytteen useita tärkeitä teollisuusyrityksiä vastaan Chicagon alueen vesien saastuttamisesta. Hickel, jonka alaisena on lukuisia ympäristönsuojelusta vastaavia liittovaltion virastoja, on omaksunut tiukan sävyn saascemääräysten rikkomistapauksissa. Senaattori Nelson hämmästelee ajatuksen saamaa suopeaa vastaanottoa. Äskettäin hän lähetti hallituksen vesiensuojelumääräyscen päävalvojan Alaskaan tarkastamaan siellä tapahtuneita öljyvahinkoja. Kaliforniassa on enemmän moonoriajoneuvoja kuin missään muussa osavaltiossa. Steel Company, Aluminum Company of America, Sun Oil Corporation ja Monsate Chemical Company ovat vastaajina saastevahinkohaasteissa. Erään lakimiehen vaimo on haastanut »kaikkien amerikkalaisten puolesta» oikeuteen kahdeksan DDT:tä tuottavaa tehdaslaitosca ja vaatinut 30 000 miljoonan dollarin korvauksia ympäristölle aiheutetuista vahingoista. Kalifornian osavaltim1 hallitus on håastanuc oikeuteen neljä suurta autoyhtiöcä syyttäen niitä yhteistoiminnasta pakokaasuja vähentävien laitteiden tutkimuksen keskeyttämiseksi. Y mpäriscöolojen suojelurahasto, joka muodostuu tiedemiehistä, lakimiehistä ja tavallisista kansalaisista, on jo haastanut oikeuteen kaksi tärkeää virastoa pakottaakseen ne noudattamaan saastumista koskevia määräyksiä. Rahasto on myös aloittanut oikeustaistelun hyönteismyrkkyjen käytön rajoittamiseksi ja suunnittelee syytteiden nostamista autocehtaita ja öljy-yhtiöitä vastaan. Kalifornian republikaaninen edustaja Paul McCloskey ehdotti myöhemmin päivämääräksi huhtikuun 22. Sellaiset teollisuusjäniläisec kuin U.S. Tavalliseen kansalaiseen nostamat syytteet ovat lisääntymässä. »Pitäisi mennä ajassa taaksepäin ja muistella suuria amerikkalaisia maanviljelijöitten, työläiseen tai neekerien liikkeitä, jos haluaisi löytää jotakin, mikä olisi verrattavissa siihen, mitä cänä vuonna on tapahtumassa ympäristönsuojelun suhteen.» Washington Universityn luonnontieceiccen laitosten johtaja, eri Barry Commoner uskoo, eccä ympäriscönsuoje]uliikkeescä on tullut »tärkeä poliittinen voimatekijä» ja se käsittää kaikki suurimmat amerikkalaista yhteiskuntaa vaivaavat epäkohdat. Se on esimerkiksi nostanut syyneen Florida Power and Light Companya vastaan pelastaakseen kauniin Biscaynen lahden merielämän sähkövoimaloiden synnynämälcä saasceelta. päivää. Jos oikeudenkäynti voitettaisiin, korvaussumma jaettaisiin tasan saasteesta kärsivien 700 000 asukkaan kesken. Monet muut suuryritykset odottavat samanlaisia haasteita. Valtion virastot, vakii~tuneec luonnonsuojelujärjescöt, vastaperustetut kansalaisryhmät ja jopa yksityiset kansalaiset esittävät oikeushaasteita käyttäen hyväkseen lakeja, joilla pyritään estämään ilman, veden ja muiden luonnonvarojen saastuminen. Illinoisin korkein oikeusviranomainen on haastanut oikeuteen 2 3 Chicagon O'Haren lentokenttää maailman vilkkainta käyttävää lentoyhtiötä pakottaakseen ne käynämään kaikissa suihkukoneissaan saasceentorjuntalaittei ta. Y mpäriscönsuojelun puolesta taistelevat vievät syytöksensä oikeuteen perustellen toimintaansa sillä, enä 61. Oikeusministeriö on myös ryhtynyt koviin otteisiin kongressin säätämien saascelakien rikkojia vastaan. OIKEUSHAASTEITA PUHTAAMMAN YMPÄRISTÖN PUOLESTA USA:SSA Yhdysvaltain oikeusistuimissa käsiteltävät tapaukset esinäväc huomattavaa osaa valtakunnallisessa kampanjassa ympäristöolosuhteiden parantamiseksi. Tähän perustuu liikkeen voima ja siksi se on niin tärkeä tulevaisuutta silmällä pitäen. Sisäministeri Walter J. Saasteoikeudenkäynneissä yhteensä vaaditut korvaukset nousevat pääcähuimaaviksi. Vaikka siviilisyyneet ovatkin lukumääräisesti vallitsevia, oikeusistuimet ovat joutuneet käsinelemään myös muutamia rikossyycreitä. Väitetään aivan yleisesti, että autojen pakokaasut aiheunavat Yhdysvalloissa yli 60 prosenttia ilman saastumisesta
Vuoreen 1980 mennessä he coivovar voivansa vähentää aucojen synnyrrämiä saasreira jopa 93 prosenrria. 36, 36-3 7 ja 3 7: Yrjö Haila s. 43: Raimo Erviö 62 Detroitin aucorehraiden oraksuraan räyrravan vuosien 1973 ja 1975 malleihin kohdisretur vaarimukser asentamalla aucoihinsa kehirreillä olevia uusia laitteita kuren hiilimonoksidikaasur hävittävän, moorcorin viereen kiinnitettävän jälkipolrrimen ja äänenvaimenrajan kaltaisen kojeen, joiden sisällä olevat karalyyrir polrravar räydellisesri kaikki moorcorin pakokaasut. . Toistaiseksi ei ole pääsry yksimielisyyreen siirä, mikä olisi vakiomoorcorin paras vaiht0eht0. päivänä ehdoretuisra standardeista presidentti Nixon ehdotti myös käynnisrerräväksi »laajamittaisen kansallisen rurkimusja kehitysohjelman . General Mocorsin ja Fordin kalraiser suuryhtiöt ovar luvanneet tehostaa uudentyyppisten moocrorien tutkimusta ja asentaa ne aucoihinsa, mikäli se auttaa ratkaisemaan ilmansaastumisongelman Ja ryydyttää ostajien tarpeet heille kohtuullisilla kustannuksilla.. 42 : Mikko Savolainen s. . Avustussumma on riirrävän suuri, jorra hallituksen arvovalta on selvästi turkimusryön takana, joka vuosikymmenien ajan on ollut hajanaista ja satunnaista. Muucos takaisi jokaiselle kansalaiselle kiisrämärrömän oikeuden elää ryydyrrävissä ympärisröolosuhreissa. Öljynjalosrajat ovat myös ottaneet ensimmäisen askeleen tiukempien valvonramääräysren suuntaan myöntymällä poistamaan polrcoaineissa olevan lyijyn. Nämä kaikki olisivat räydellisesri saasrecra aiheucramacromia, mucra vaikeat tekniset ja muur esreer ovar viiväsryrräneer niiden coreucramisra. Samalla voitaisiin ensimmäisen kerran rajoirraa kahden muun aucosaasreen typpioksiduulin ja pakopurker mustuttavien lyijyja nokihiukkasten muodostumista. jonka tavoitteena olisi jotakin uurra voimanlähderrä käyrrävän, saasreira synnyrrämärrömän autan rakentaminen viiden vuoden kuluessa». USA:N HALLITUS JA TEOLLISUUS YRITTÄVÄT SUPISTAA AUTOJEN PAKOKAASUSAASTEJTA Amerikkalaiset aucojen valmisrajar yrirrävär Nixonin hallituksen ja yleisön kasvavan painostuksen alaisina coreurraa saasreentorjuntaohjelmaa, joka ylirräisi selvästi tehokkuudessa nykyisin aucoihin sovellerravar mahdollisuudet. General Mocors ja Ford ovar jo ilmoirraneet, errä niiden ensi vuoden malleissa voidaan käyrrää lyijyrönrä polrcoainetta. 36, alakuva: Ruotsin luonnonsuojeluyhdisrys s. jokaisella amerikkalaisella on laillinen oikeus puhtaaseen ilmaan ja vereen. Tämän numeron valokuvaajat s. Polrcomoorcorin mahdollisia vaihcoehcoja ovar höyrykäycröinen moorrori, turbiini , sähkömoorcori , polrcoainepariscor ja muutamat vieläkin mielikuviruksellisemmar voimanlähreer. Ehdoretur rajoiruscoimenpiteer vähenräisivär hiiliverypakokaasu r seitsemäsosaan ja hiilimonoksidikaasur kolmasosaan niiden nykyisin sallituista määristä. Suurin N ixonin rurkimusohjelmasra saatava hyöry on codennäköisesci se, ecrä lupaavimmat menecrelyravar pysryrään havaitsemaan nopeasti ja coreurramaan yksi rai useampia niistä hallituksen rahallisen tuen turvin. Vuoden 1968 määräysten mukaan aucojen valmisrajar joutuvat asentamaan tuorreisiinsa saasteen synrymisrä ehkäiseviä lairreira, jorka ovar supisraneer hiilivedyn syntymistä 80 prosentilla ja hiilimonoksidin muodostumista 60 prosentilla 1950-luvun loppupuolen rasosra. Liircohallitus ja suurimmat aucorehraar ovat ensimmäisen kerran ryhryneer tehokkaisiin coimenpireisiin keksiäkseen polrcomoottoria paremman voimanlähreen. Presidentti Nixon ehdorri äskerräin ankaria standardeja, joilla rajoitettaisiin pakokaasuja vuosien 1973 ja 1975 malleissa. Srandardir laajentaisivat tuntuvasri nykyisin voimassaolevaa lakia, joka vuodesta 1968 lähtien on koskenut hiiliverypakokaasuja ja hiilimonoksidia. Ilmoirraessaan helmikuun 10. Hän korosri saasreen olevan »suurin uhka elämälle, vapaudelle ja onnellisuuden ravoirramiselle» . Senaarcori Gaylord Nelson, johtava luonnonsuojelun puolestapuhuja kongressissa, ajaa parhaillaan ehdorerrua muucosra perustuslakiin. H allituksen uskotaan myöntävän ohjelmalle noin 10 miljoonaa dollaria eli suunnilleen saman määrän, minkä aucoreollisuus käyrrää tutkimuksiinsa puhtaampien moorcorityyppien kehirrämiseksi
2. KALASÄÄKSEN PESIMISYMP ÄRISTÖV AA TJMUKSET Kalasääksi ei ole elinympäristöönsä nähden yhtä vaativa kuin kotka. Se ei ole siinä määrin erämaiden lintu kuin tämä. Pesäpaikaksi saattaa kelvata jopa siemenpuuasentoon hakattu uudistusalue. Tämä sen takia, että kotka poistuu arkana lintuna pesältään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vaaran uhatessa. Kotkan pesimiselle on tyypillistä kahden tai useamman vaihtopesän käyttö peräkkäisinä vuosina. Tästä syystä pesäpuu on maan eteläpuoliskossa aukean maan, tavallisesti suon reunassa. Ohessa olevassa piirroksessa on esitetty eräitä tyypillisiä kotkan pesän sijaintipaikkoja ja annettu ohjeita edellä esitettyjen ohjeiden soveltamisesta. 4 . 6. Viime vuosien eteläisimmät pesäpaikat ovat sijainneet suurissa erämaapitäjissä ja lähes kaikki valtion mailla. Pesimäympäristönä oleva keidassuo jätetään luonnontilaan. Yksinäiseen puuhun hakkuualueelle kalasääksi ei kuitenkaan jää pesimään, ja liian harvassa kasvavat puut saattavat sortua myrskyn tai talvella pesän päälle kasautuvan lumen takia. Etelä-Suomessa ei ole enää juuri ollenkaan niin laajoja yhtenäisiä asumattomia alueita, että kotka voisi viihtyä. Kalasääksen viihtyminen ei aseta metsänhoitotoimenpiteille kovin suuria rajoituksia. Pesän ympäristö hoidetaan noin 500 m:n etäisyydelle puistometsänä. Vaihtopesät voivat olla hyvinkin lähekkäin, mutta ääritapauksissa jopa 4 km:n päässä toisistaan. 3. kancl. Kun kotkanpesä saadaan tietoon, tulee hoitoalueen tehdä siitä valtion luonnonsuojeluvalvojalle ilmoitus, jossa pesän sijaintipaikka on merkitty kartalle. Mikäli pesäpaikka sijaitsee välittömästi suon reunassa, pitäisi pesää lähellä oleva suon osa j äctää ojittamatta, jotta kotkan viihtymiselle tärkeä avomaisema säilyisi . Pertti Sulkava ( ehdotus) . kand. KOTKAN PESIMISYMP ÄRISTÖV AA TJMUKSET Kotka on takamaiden lintu, joten se on joutunut väistymään asutuksen tieltä. Pesän ympäristö säilytetään noin 50 m:n etäisyydelle luonnontilassa. On tärkeätä, että kaikkia vaihtopesiä ja niiden ympäristöjä voitaisiin käsitellä samalla tavoin. 4. PESÄALUEEN HOITO-OHJEET 1. Pesäpaikakseen kalasääksi valitsee mäen laella tai rinteessä, joskus saaressa olevan tasalatvaisen puun, josta linnulla on hyvä näköala. Pesällä käynti ja valokuvaus on kielletty ilman aluemetsänhoicajan lupaa. 5. Tämän takia nämä hoito-ohjeet on laadittu lähinnä valtion maiden olosuhteita silmällä pitäen. Pesä ja käytännössä samalla pesäpuu on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Kalasääksen vaihtopesämahdollisuus tulisi turvata jättämällä alueelle käytetyn pesäpuun lisäksi joitakin vahvarakenteisia ja tasalatvaisia mäntyjä. Tällä alueella ovat kaikki metsänhoitotoimenpiteet kiellettyjä kotkien pesimisaikana (tammikuusta elokuuhun, maalis-huhtikuu vaarallisin aika). 5. kuten kotkan osalta. Kuten kotkan osalca. 63. Ohjeita voidaan soveltaa myös yksityismailla. Kuten kotkan osalta. Normaalien tukkipuuasteellakin olevien puiden oksat ovat aivan liian heikkoja kannattamaan kotkan pesää. 1. 6. PESÄALUEEN HOITO-OHJEET Seuraavat ohjeet koskevat jokaista puussa olevaa pesää, jossa kotka pesii tai on pesinyt. Pohjois-Suomessa pesä on usein vaaran tai tunturin rinteellä. Pesän ympäristön puusto säilytetään noin 50 m:n etäisyydelle ainakin siemenpuuasennon edellyttämässä tiheydessä. Pesäpuuksi kelpaa ainoastaan erittäin vahvaoksainen aihkipetäjä, joissakin tapauksissa myös haapa. 3. Mäkien ja vaarojen rinteille, suonreunoille ja suosaarekekumpareille säästetään aihkipetäjiä tai jätetään tukkipuuasteella olevia mäntyjä tai haapoja kasvamaan muutamien puiden ryhmissä (vähintään 2-4 puuta tai puuryhmää/100 km 2 ) kotkan ja kalasääksen pesäpuiksi. ja 2. Toisinaan myös keidassuon ympäristöään korkeampi , mutta silti melko matala, tasalacvainen mänty soveltuu lajin pesäpaikaksi . Virallisen luonnonsuojelun alalta KOTKAN JA KALASÄÄKSEN PESIEN JA PESIMISYMPÄRISTÖJEN SUOJELEMINEN Valtion luonnonsuojelutoimiston hoito-ohjeet valtion maita varten, laatineet fil. Erkki Kellomäki ja fil. Kotkan pesä sijaitsee useimmiten siten, että kotkalla on esteetön näköala johonkin suuntaan
Piirros 4. j ;:,..,,.:."\ .• l ~A . Kaksi vaihtopesää, joista toinen on keskellä kangasta ja toinen suon reunassa. Pesäja :_:---:.. Piirros 2. V aihropesien kokonaisvaikutusaluetta hoidetaan ohjeiden mukaisesti. Summaries of the Main Artides in This Issue Ltirge experimental areas Teuvo Suominen Pages 3334 ln certain cases in the use of natural resources in Fin64 land, little or no experimental work has been carried out before large-scale operations. 3 !D!kangas @IDIJ ärvi Eräitä kotkan pesäympäristÖtyyppejä. Piirros 1. , . .... ' •, • ~--~,~.~,E' " \~ /\ "~ \ l E"Kj \ '\'-t:~~~ ....,. For instance, two super-tankers with 120 000 dwt are brought to the. Tällaisessa tapauksessa ei hoitoohjeiden tulkintavaikeuksia synny. Räme jätetään ojittamatta 500 m:n säteellä. Piirrokset perustuvat todellisiin tilanteisiin. sus myös 500 m:n ulkopuolelta pitäisi jättää ojittamatta ja metsäsaareketta (B) kokonaisuudessaan hoidetaan puistometsänä. .. Pesä vaaran rinteellä. Pesä avosuon reunassa. Pesä rämeitten keskellä pienessä saarekkeessa. Piirros 3. 4 topografikartta lähisaarekkeita hoidetaan puisromaisesti. Koko avosuo (A)
Th11s l"rge "'e"s ht1ve. An "rtific,t! lake of 400 squ"re kilometers u•m cre"ted in northem Finl"nd, remlting i1t 1m11•,111ted side effects s11ch (IS jlo,1ti11g turf, l"ck of oxygen in u•inter, de1m"ge for rei11deer keeping "ne/ fishing, ele. Several mistake.1 hai•, han made, however, in the Finnish forestry . lt is u-rgently needed to establish a new e1t1it1tde towe1rcls the use of forests, both priv"te ,md state-owned, to incl11de the ideas of conservation (117d recreation to the forestry. This h"s been, however, l"rgelJ ovedooked, t1nd irreversible dt1nMge has been C(II/Sed. Such opernt ions should be preceded by scientific rese"rch ,md rnre/11! plt11ming. lt is II eli k11011 •11, that the coasts of Finl"nd "' e extremely dij/icult to navigate, t111d practic"lly nothing has bee11 do11e to m"ke them safe for large tankers. ,md it h"s given rise to a vivid diswssion of the .,il[ety of rnch .111per tm1kers on this smt1II se(/. P,ilv" or Tiiskeri, Pekkt1 Suominen Pages 35-40 About one ye,ir t1go, in M"y 1969, P " l v a, e1n oil t,mker of 15 000 dtl'I 11'recked 011 the Finnish CO(IS/, relet1si11g 1 50 tons of crude oil. Ja aistu. 11 ccmsed some d"mage, , ane/ it bewme app"rent, th"t no effective system was t1vt1il"ble to combat oil dam"ge in Finlt1nd. Bt1ltic 11·itho11t doing t1nJthing to combt1t the poSJible oil d"m"ges. Tiiskeri c,m carry eight times more oil tlwn Palv", tl'ith only Jour ti111es more power ,md fuel consmnption. Although economiCt1l in trctj/ic, Tiiskeri is s/011• to make " tum or stop, t111d its immense weight "11d reletively thin wcdls 111ake it m11ch more v11lnernble. Now, ,mother oil lt1nker, T i iske r i of 120 000 dwt has cirrived 10 the B"ltic Se(/ . been used "s experimental c1retts. Enskeri, is "lre"dy "pproaching. ln additio11, the Lo"d of,1 small tmzker can be transferred to other ships in the C(ISe of ,m "ccident, b11t this is impoSJible u•hen a super-tmiker is wrecked. Forestry and conservation Seppo Kellomäki Pages 4!-46 The principles of rctlion"I fo restry are 1 ) e/fective, long-term prod11ctio11 of ti111ber, 2) m11ltiple ttse of forest, a11d 3 J I he 11.,, ojfore.il fo r public good. The p rinciple of long-term we has been overlooked when timber h"s been urgently needed, especially in Lapland. l lnother tanker o/ equ,t! size. kyllä .JAl.,I.,A muistuu ... ln this si/11(1/ion it is most irresponsible to bring two sttper-tcmkers to the Baltic. /11 this "rticle the _j(/fety "spects o/the ships of dif/erent size, P"/z,a and Tiiskeri, are comp"red. Althoug the 11m•igt1tion equipment of the l"ller may be more ,·ophistiwted, ,md the probability of an accident lower, ,m accident is still poSJible. The principle of m1dtiple use has not been generally accepted by authorities responsible for the ttse of state-ownecl forests. HARTWALL • .. lt would be ca/(IJ/rophiccd for" large p artion of the Bdtic. /n Laplm1d V(IS/ hundreds of thousands of forest have been clear-cut, ,md l"ter reforestt1tion has proved 1ms11ccesful for re(IS017S yet 1111knou•n
Mikäli helmikuussa postitettu tilillepanokortti on hukkunut, voi tilauksen suorittaa maksamalla lehden tilausmaksun (7 mk Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenjärjestöjen jäseniltä, 8 mk muilta, jolloin maksuun sisältyy Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenmaksu, ja 5 mk koululaisilta ja opiskelijoilta) postisiirtotilille n:o 6882-2 tavalli sella postista saatavalla tilillepanokortilla. Suomen luonnonsuojeluliitto Fredrikinkatu 77 A 11 Helsinki 10 LI N·T UM IES sisältää kirj oitu ksia ja tiedonantoja li nnuston ajankohtaisista tapahtu mista. Kirjanpidon helpottamiseksi toivotaan , että entiset tilaajat merkitsisivät samaan kohtaan sanat »entinen tilaaja ». Tilaa maksamalla 4 mk tili lle 452/873-7 valtakunnallinen kenttäorn itol ogi nen julkaisu 4 numeroa 4 markkaa pstili 452/873-7 OY TILGMANN AB HELSINKI 1970. Lukuisien kyselyjen johdosta ilmoitetaan myös, että Suomen Luonnonsuojel uyhdistyksen ainaisjäsenet saavat edelleen Suomen Luonnon. Tilaa Suomen Luonto tai uudista tilauksesi! Tämä Suomen Luonnon numero toimitetaan vielä vuoden 1969 til aajill e. Seuraava menee heille vain, mikäli he ovat uudistaneet tilauksensa. Kortin kantaosaan on ehdottomasti merkittävä myös maksajan osoite, koska tähän osoitteeseen lehti lähetetään