Suomen Luonto 2/1979 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Suomen Luonto No 2 1979
Sodankylän Tähtelässä on satelliittilähetysten vastaanouoantenni ja sirontatutkan vastaanouoantenni; tämän EISCAT-ohjelman muut antennit ovat Tromssassa (lähetin + vastaanotin) ja Kiirunassa (vastaanotin).. Nämä kuvat ja keskiaukeaman kuvan oui Tapani Äijänen työpaikallaan Sodankylän Tähtelässä viime vuoden marraskuussa. Siksi revontulten arvoitustakaan ei voida selviuää pelkästään revontulia tutkimalla . Peräti kolme laitosta tutkii Suomessa revontulia: Ilmatieteen laitoksen geomagnetismin osasto, Oulun yliopiston fysiikan laitos ja Suomalaisen tiedeakatemian Geofysiikan observatorio Sodankylässä. SUOMESSA TUTKITAAN REVONTULIA Revontulet ovat vain osa ilmakehän ylimmissä osissa riehuvasta magneeuisesta myrskystä (katso sivut 71 74). Oikeanpuoleisen kuvan revontulet ovat juuri kuvaajan yläpuolella, jolloin ne näyttävät säteilevän keskeltä poispäin. Kansikuvamme levä (Baltisphaeridium hirsutoides) eli 450 miljoonaa vuotta siuen nykyisen Selkämeren kohdalla lainehtivassa lämpimässä meressä. Alla: revontulten kaari voi olla tuhansien kilometrien pituinen. Uusi tehokas tutkimusväline on sirontatutka, joka miuaa vapaista elektroneista lähtevää äärimmäisen heikkoa kaikua . Satojen ja tuhansien kilometrien etäisyydelle maasta ulouuvien ilmiöiden selviuelyssä ovat tietenkin mukana myös satelliitit ja raketit. Yhteistyö on läheistä ja revontulitutkijat kokoontuvat vuosiuain keskustelemaan ajankohtaisista aiheista; tänä vuonna kokous oli tammikuussa Kevolla. Lähiavaruuden tutkimus on kansainvälistä ja Suomi on mukana useissa suurissa tutkimusohjelmissa. Siitä ja muista fossiileistamme kertoo kuvan ottaja Risto Tynni sivuilla 74-78. Täällä on eräs parhaista revontulten maahavainnointiverkostoista. Vasemmanpuoleisessa alakuvassa on sirontatutkan vastaanouoantenni Sodankylässä. Niillä voidaan revontulet kuvata ylhäältäpäin ja saada yhteen kuvaan koko napa-alueua ympäröivä revontulivyöhyke. Radioaaltojen eteneminen ja heijastuminen antavat tietoa ilmakehän yläosien ionisoitumisesta
Lausuntolinja yksinään ei näytä riittävän, ei myöskään pelkkä paikallinen protesti. Menestyvän luonnonsuojeluhankkeen ainekset ovat monet: tavoite, toimintaa ylhäällä ja alhaalla, tiedonvälitystä sekä aktiivinen vetäjä. Sodankylän luonnonsuojeluyhdistys on alkanut kuuluvasti ajaa Koilliskaira-asiaa, Luonto-Liiton viimekesäinen Ounasjoki-vaellus antoi paikalliselle väestölle puheenvuoron ja keräsi kansalaisadressiin 3 130 nimeä. etenemisestä ovat toimintaohjeita toisille. projektien yhteydessä ja sisäisissä koulutustilaisuuksissa. Koilliskaira on kansainvälisestikin merkittävä alue ja oman suojeluohjelmamme tärkeimpiä yksityiskohtia. Siksi ne ovat tervetulleinta aineistoa Suomen Luontoon. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKA ISEE Suo men luonno nsuojeluliitto ry, Lönnrotinkatu 17 B 6 , 00 120 Helsi nk i 12, puh . Rautalammin reitti on kansallisvesi ja kansainvälisen Project Aquan osa. Osoitteenmu utokset pyydetää n ilmoittamaa n kirjal/isesci liiton toimistoon . TOIMITUS Päätoimittaja : Teuvo Suominen Toimitussihteeri : Marjukka Kulmanen Arcikke Ii toimittaja: Seppo Vuokko Taitto : Markku Ta nttu TOIMITUSNEUVOSTO Juh a Va lste (puheen joh taja) , Pekka Borg , Mac ci He lminen , Urpo H äyrinen , Kalevi Keynäs, Veikko Neu vonen , Risto N urmi ja Helge Roncu . Ainakin muutamat suojeluhankkeet näyttävät etenevän myötäisessä . lrtonumerot 8.00 mk . T ilaushinta on 55 mk , Suom en lu onno nsuojelul iiton jäseni lle 45 m k. Vuonn a 1979 Suo men Luon to ilmestyy kahdeksana numerona. Vasta yhdessä ne saavat äänen kuulumaan ja lukkiutuneet asenteet murtumaan. N :o 2 1979 38. Suomen luonnonsuojeluliitossa se tapahtuu mm . Järjestäytyneellä luonnonsuojeluliikkeellä on siksi erityisvastuu tiedon siirtämisessä kokeneilta kokemattomille. Leh ti vo idaan tilata m aksam alla tilaushinca postisiirtotilille no 608 21-1. Tämä ydin huolehtii yhteyksistä, järjestelee tilaisuuksia, välittää tukea yhdeltä ryhmältä toiselle, toimii tulkkina asiantuntijoiden ja maallikoiden välillä . Kun projekti päättyy hyvin, ei pidä pysähtyä siitä riemuitsemaan. D 49. Jos hyviä päätöksiä pian syntyy, ei ehkä kuulu lainkaan vastaväitteitä. . Muutakin yhteistä niillä on . Tilauk set vä littää m yös Suom en Lu onnonsuojelun Tuki Oy, Nervanderinkatu 11 , 00 100 He lsin ki 10, p uh . Välttämätön lisäehto on vielä tiedotusvälineiden taitava hyväksikäyttö, vuoroin paikallisten, vuoroin valtakunnallisten kanavien. Mitä on saatu aikaan vetoamalla suoraan päättäjiin, mihin on päästy suuren yleisön ja paikallisen väestön tuella, kuka on tehnyt ja miten on tehty. v~k Jokainen voitto on työvoitto Koilliskaira, Lappajärvi , Ounasjoki, Rautalammin re1tt1.. ILMOITUSHINNA T 1/ l sivu 2 000 mk , 1/ 2 sivu 1500 mk , 114 sivu 1 000 mk , takakansi 3 000 mk , aukeam a 3 500 mk , värilisä 700 mk . On arvioitava tehtyä työtä . Ilman heitä ei tapahdu mitään. Aloitteita sellaisia kuin Lappajärveltä tähän numeroon tulee vielä kovin vähän . Lappajärven tukena on 5 475 nimikirjoitusta, Rautalammin reitin äärellä nousee kansanliike vesiä puolustamaan . Lappajärvi on synnyltään ainutlaatuinen luonnonmuistomerkki, Ounasjoki luonnontilaisuudessaan harvinainen poikkeus Lapin mullistetun vesiluonnon keskellä . Kuvaukset tärkeiden hankkeiden Koilliskairan, Ounasjoen jne. 90406 262 . ISSN 0356-0678 Värierotteluc : Helsing in Kuvalaattacehd as Oy Helsinki Painopaikka: Forssa n Kirj apaino Oy Forssa SUOMEN LUONTO 2!.., 1 J 38. Jokaisen ilmaa alleen saaneen suojeluhankkeen tuntumassa toimii aina aktivistien ryhmä, joskus vain yksi tavoitteelleen omistautunut ihminen . SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suom en luonno nsuojel ulii ton toimisto . Kaikkien näiden kohteiden suojelemiseksi voidaan viranomaisille esittää korkeimmankin tason puoltolauseet ja on esitettykin. Osaavien, ehtivien ja jaksavien ydinjoukko on yhä pieni. 90-642 88 1 Lii to n toimisto on avoinna maanan taista perjantaihin klo 8.3016 .00 , kesäkuukausina 8.3015.30 . Työtä se teettää, mutta luonnonsuojelu ei tunne muita voittoja kuin työvoittoja
89 Antero Jiirv/nen ja Karl Laine: Tuncuriluonco : yksi nkertai Suomen luonnonsuojel ulii tto . Mihin perustuu karun tunturimaan elämä. . . . .. . . . . . . . . 79 ':t~J'jtl.,?sa );,j;,.~~~-· ·sano,;.~lehti~~ · ; ~pä~is;ö~~~öj~j~~sen5 1 Jorma Laurila: Lappajärven muikku työllistää . Satoja vuosimiljoonia sitten tipahti taivaalta tulipallo sinne, missä nyt aukeaa lakeuden keskellä Lappajärvi . Tämän kuvan lähetti Tarja Palolahti, jatkoa on loppuaukeamalla, yhdessä vesiasioiden kanssa. 55 Reino Kalliola . . . . . 6 1 Lappajärven' sää nnöscelysuunn itelmicn vaiheet . .... . . . . . Kolmen vaikutusvaltaisen päivälehden pääkirjoituksien penkominen vuosilta 196076 kertoo ympäristöstä kertomisen kehityksestä. Sen tulisesta menneisyydestä ja säännöstelyn ahdistamasta nykypäivästä kerrotaan muikun, kalastajan , vesiensuojelijan ja geologin kannalta sivuilla 7988. . . . . . . . 50 Miten lehdet kirjoittavat luonnonsuojelusta . . . mm. . . . . Ympäristön ja mielenterveyden suhteista puhutaan sivuilla 51 54. . Hän kertoo kokemuksistaan ja näkemyksistään sivuilla 5860. . ....... SUOMEN LUONTO 2 1979 Risto Tynn/: Muinais-S uomen luonto II , Elämän merkit kal lioperässämme . 90 nen ja herkkä . . 64 Suomen Luonnosta löytyy . . Professori Reino Kalliola on tehnyt pitkän päivätyön luonnonsuojeluviranomaisena ja -vaikuttajana. 96 Missä on ihmisen hyvä olla , missä mieli sairastaa' Epäviihtyisä ympäristö on rasite, ympäristön muutos aiheuttaa stressiä, luonto rauhoittaa . " Neljäs valtionmahti " on luonnonsuojelijan tärkein tuki. . . . . 9 1 Yrjö Mecsiilii: Maa kaunein on Luojan luomaa 64 Sum maries of the Main Arcicles 95 Tauno Turunen: Revontulet tu likielet Turjan yössä 70 Lasten Luonto .. . 82 Marjukka Ku lmanen: Säännöstel y säännöstelee kalastajankin reiden kehitys. ahkerana kynänkäyttäjänä. . . . Kälkäsuo on hieno keskisuomalainen suo . . . . Hirmuliskojen ajasta ei meillä ole säästynyt merkkejä, mutta sitä vanhemmat aikakaudet elävät yhä kivettynyttä fossiilielämäänsä Suomen kallioperässä ja sivuilla 7478. s;~;~kä~;;;~ ~apaus ja l~önr~o~suöelämää .. 49 likka Kunnamo ja Kaisu Pickfilii: Muuttuva ympäristö ja mieMarcci Lehcinen: Lappajärvi Suomen suurin meteoriittikraatteri . . . Suomen Luonnon toimitukseen tupsahtelee eläimiä ja muuta luontoa viime numerossa alkaneen Lasten Luonnon innoittamina. . 84 Percci Sevola : Lappajärven veden laatu ja kalatalous. 88 Huutoj a korvesta . . mikä sitä säätelee, miksi se on niin herkkä' Vastauksia etsitään sivuilla 6469. 74 Jokainen voitto on työvoitto . SUOM EN LUONTO 217'! 38 , sk.. Viranomaiseen ja vapaaehtoisten suojeluponnistuksista huolimatta se on nyt osittain pilattu , kuten selviää lehtemme kirjoituskilpailussa menestyneestä kuvauksesta sivuilla 61 63. 85 jelutyössä 58 Jarmo Kovanen : Tapaus Kälkäsuo . Sivut 5557. . Kivettynyt hymy on muinaisen Suomen tervehdys nykypäivälle. Siilejä, toukkia, liskoja, pöllöjä, kettuja, hirviä, jäniksiä ... . . Tapaus Saivaara on nostanut esiin kysymyksen Lapin luonnon ja elinkeinojen häiriincymisherkkyydestä.
Niinpä ihminen kohtaakin muuttuvan ympänstönsä pääasiassa elimellisillä ja hermostollisilla sopeutumismekanismeillaan. Meidän kulttuurimme vaatii suorituksia, kilpailua, tehokasta tuotantoa ja kulutusta. Kansatiede tuntee joukon kulttuureita , jotka ovat korostaneet jotakin piirrectään siihen saakka kunnes sopeutumisen raja on tullut vastaan . 51. Eri kulttuureita vertaamalla on päätelty , että valtaosa ihmisen käyttäytymisen piirteistä on opittuja ja kulttuurin sanelemia perityillä vaistoilla on vain vähäinen osuus. Suomalaisessa yhteiskunnassa mielenterveyden häiriöt aiheuttavat enemmän kustannuksia kuin mikään muu yksittäinen sairausryhmä . He muistuttavat, että ympäristömme on nyt erilainen kuin se ympäristö, johon ihminen on lajina sopeutunut. Tästä samasta aivojen kokemusten varastosta saavat alkunsa useimmat mielenterveyden häiriötkin . Aika vain on ollut liian lyhyt perinnölliseen sopeutumiseen. Niin kaupungistumista ja teollistumista tutkineet psykiacrit kuin kansacieteilijätkin sanovat ihmisen sopeutumiskykyä yllättävän suureksi. ESI-ISIEN PERIMÄN VAI TEKNOKUL TTUURIN LUOMUS 1 Ihminen on lyhyessä ajassa muuttanut ympäristöään niin , että tuskin muut kuin rotta ja torakka ovat pystyneet siihen yhtä hyvin sopeutumaan . MITÄ MIELENTERVEYS ON Kun ympäristö muuttuu , ihminen ei toimi kuin kone, vaan reagoi persoonallisuutensa ja usein jo varhaislapsuudessa hankkimiensa kokemusten mukaisesti. Mielisairaus on suhteellista poikkeavuutta. Ympäristö vaikuttaa myös sellaiseen tajunnan osaan, joka ei ole edes tietoinen . lääketieteen kandidaatit Ilkka Kunnamo ja Kaisu Pitkälä pohtivat ihmisen sopeutumista muuttuvaan ympäristöön . Edes aggressiivisuus ja reviirikäyttäytyminen eivät välttämättä kuulu kaikkiin kulttuureihin . , sk sietää stressiä ja toimia aloitteellisesti elinolojensa parantamiseksi sekä kyky tarvittaessa sopeutua vaikeisiinkin ulkoisiin olosuhteis11n. Keräilijästä maanviljelijäksi kehittyminen vei ihmiseltä miljoonia vuosia. Kun kehitysmaiden suurimpia terveysongelmia ovat infektiot ja aliravitsemus, ovat meidän teollisen yhteiskuntamme tärkeimpien sairauksien muidenkin kuin psyykkisten merkittävänä syynä sopeutum1sva1keudet muuttuvaan ympäristöön. Ilkka Kunnamo ja Kaisu Pitkå"fa Muuttuva ympäristö • Ja mielenterveys Kertovatko mielenterveyden häiriöt, että ympäristömme on meille haitallinen. Mielenterveyden hå'iriöihin liittyvät läheisesti varsinaisten mielisairauksien lisäksi epäsosiaalinen käyttäytyminen , väkivaltaisuus , alkoholin ja huumeiden käyttö, itsemurhat ja perheiden hajoaminen . Muutos on vaatinut melkoista sopeutumiskykyä. Ihmisen kulttuurievoluuciosta puuttuu säätelyjärjestelmä , joka varoittalSI ajoissa silloin kun ollaan menossa vaaraan suuntaan. Kaaosmaisessa kaupunkiympäristössä ihminen tuntee epäviihtyvyyttä, mutta suuren sopeutumiskyvyn ansiosta tästä on vielä matkaa sellaiseen mielenterveyden häiriöön , joka haittaisi menestymistä yhteiskunnassa. Kukaan ei ole pyscynyt varmasti osoittamaan, että ne olisivat viime aikoina yleistyneet . Teolliseen yhteiskuntaan olemme siirtyneet parissa kolmessa sukupolvessa. Siihen kuuluvat todellisuudentaju, kestävät ihmissuhteet, kyky tehdä työtä ja saada työstään cyydycyscä , kyky SUOMEN LUONTO 2/79 38. Yhdessä kulttuurissa täysin normaalina pidettyä käyttäytymistä voidaan toisessa kulttuurissa pitää häiriintyneenä Ja päinvastom. Mikä saa meidät ajattelemaan , että ympäristömme on meille hai tallinen, että kaupunkiympäristön tuntumaan täytyy turvata pakopaikkoja mielenterveydellisistä syistä' Onhan mielenterveyden häiriöitä esiintynyt kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa . Nämä ilmiöt ovat lisääntyneet teollistumisen ja kaupungistumisen myötä ja niitä onkin pidetty vaihtoehtoisina reaktioina haitalliseen ympäristöön. Mielenterveyttä' on luonnehdittu uusiutuvien luonnonvarojen kaltaiseksi resurssiksi . Kaikista eläimistä ihminen on erilaistumattomin ja vähiten sidottu mihinkään tiettyyn ympäristöön. KILPAILUYHTEISKUNNAN VAARAT Mutta suuressa sopeutumiskyvyssä piilee myös vaara . Vaikka aineelliset elinolot ja sosiaalinen turvallisuus paranevatkin, pysyy mielenterveyden häiriöiden määrä ennallaan tai peräti kasvaa . Nykyihmisiä olemme olleet vasta runsaan 300 sukupolven ajan
Tarkka tieto luonnon ja mielenterveyden suhteista puuttuu. Kautta aikojen on usko11u luonnonympäristön parantavaan voimaan. SUOM EN LUONTO 11 -,, 38 -,k. Kun Lapinlahden mielisairaalaa perustettiin, ehdotti silloinen lääkintöhalliruksen pääjohtaja Haartman että "se sijoitettaisiin Helsingin vierelle, ei kuitenkaan niin likelle, että se kärsisi niistä haitoista, joita suurenlaisen kaupungin hälinä ja väkijoukko aiheuttaa , jonka takia minä yksissä neuvoin intendentti Engelin kanssa olen sen paikaksi valinnut niin sanotun Lapinlahden viereltä niemekkeen, missä niin kuin minusta näyttää, on oivallinen paikka sekä rakennuksille että pienemmille kävelypaikoille ja laitoksille, jota paitsi sama niemeke on ihanalla paikalla ja sitä ympäröi syvä vesi ja sen lähistöllä on suolatonta vettä sisältävä lähde." -::: .::-_;: ~--~:~: · / _ Pidämme luontoa viihtyisän elinympäristön perusedellytyksenä, ehkä liiankin itsestäänselvästi, sillä alan IUtkimus on laiminlyöty. 52 Kerrostaloissa asuminen aiheu11aa ahdis1Uneisuutta ja 1Urvattomuudentunne11a , sitä enemmän, mitä ylemmässä kerroksessa asunnot ovat. Etenkin lapset ja kotiäidit kärsivät
SUO MEN LUONTO 217'! JH. Myös Suomesta muuttamaan joutuneiden mielenterveys järkkyy. Amerikkalainen tutkija Richard Rahe on todennut peräkkäisten elämänmuutosten selvästi lisäävän psyykkisiä ja psykosomaattisia sairauksia. Metsä ja Puu 1976:67). Käyttämiemme esineitten ikä lyhenee ja käsiemme kautta kulkee yhä suuremmat läjät tavaraa; keskivertoperhe muuttaa asuntoa useita kertoja; yhä useammilla ihmisillä on lukuisia perättäisiä työpaikkoja ja ammatteja samassakin ammatissa työtavat muuttuvat ja työtahti kiihtyy jatkuvasti; ystävyyssuhteet lyhenevät ja niiden määrä kasvaa; oikeiden tavaroiden, toimintojen ja tietojen valitseminen vaatii yhä enemmän energiaamme: tietotulva uhkaa hukuttaa meidät. Toista äärilaitaa edustavat lapset, joiden ympäristönä on alkuperäistä luontoa. Helsinkiläislasten leikit heijastavat asuinympäristöä. Tuoreimmassa siirtolaistutkimuksessa Risto Laakkonen on todennut, että Tukholmaan muut53. NOPEA MUUTOS ON PAHIN Huomaamme kuten Alvin Toffler menestyskirjassaan ''Hätkähdyttävä tulevaisuus'' miten elämäntahti kiihtyy. " Vaikka metsä viehättää se myös pelottaa. "Kaikki ihmisen jättämät merkit tai jäljet, kuten tiet, polut, tienviitat, nuotiopaikat ja jopa roskat huojentavat kulkijaa: en olekaan yksin" (ranskalainen psykiatri Francoise Lugassy , Aarne Reunalan mukaan, julk. '5k ta masennusoireista , etteivät lainkaan kyenneet töihin. . MUUTTAJAN KOVA KOHTALO Maalta kaupunkiin muuton haitallisuus on havaittu Egyptissä, kun suunnattomasti kasvanut Kairo on imaissut talonpojat teollisuuscyöntekijöiksi. Nykyihminen kavahtaa samoamista syvemmälle tuntemattomaan. Nopea muutos vaatii paljon sopeutumismekanismeiltamme. Takapihoilla kasvaneiden lasten leikit ovat mielikuvitusköyhimpiä ja lyhytjännitteisimpiä. Muutaman ·] kuukauden kuluttua monet 2 muuttaneista kärsivät niin vaikeisMetsässä " ihminen tuntee pääsevänsä eroon elämän kovien realiteettien paineesta ja löytää uudelleen saman suojelevan äitihahmon, jota hänen oma äitinsä edusti hänen pienenä ollessaan .
Hieman aktiivisempia ovat lapset, joille on varta vasten rakennettu leikkipaikkoja. Metsä on osa aineellista ympäristöämme. Simo Hakamäki on haastatellut maalle palanneita ja havainnut, että suurin osa haki parempia elinoloja. Helsinkiläislasten leikit kertovat erilaisista asuinympäristöistä. Väestötiheyttä tärkeämpi tekijä on asumistiheys. Aarne Reunala on tutkinut metsän merkitystä ihmisen psyykelle psykoanalyysin lähtökohdista. Väestötiheyden vaikutusta Hollannissa tutkineet Levy ja Herzog totesivat enemmän psyykkisiä sairauksia, rikollisuutta ja avioeroja tiheään kuin harvemmin asutuilla seuduilla, vaikka väestön tulot ja elintaso olivat samat. v,;k.. LUONTOONKO TAKAISIN ) Tuskin mikään tutkimusaihe on yhtä tyystin laiminlyöty kuin alkuperäisen luonnon vaikutus ihmisen kokemusmaailmaan ja mielenterveyteen. Etenkin lapset ja kotiäidit kärsivät. Aromaan vuonna -71 tekemän tutkimuksen mukaan yli 15-vuotiaista helsinkiläisistä 31 % ilmoitti joutuneensa väkivallan kohteeksi kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana , kun vastaava luku maaseudulla oli vain 9 % . Etenkin lapsena ja yli 35vuotiaana muuttaneilla on runsaasti sopeutumisvaikeuksia, pelkoja, yksinäisyydentunnetta Ja psykosomaattisia vaivoja. Vasta kun tutustumme kaupungistumisen haitallisena pidettyi hin ominaisuuksiin yksi kerrallaan , alkaa ympäristön vaikutus näkyä . Kerrostaloissa asum10en aiheuttaa ahdistuneisuutta ja turvattomuudentunnetta , sitä enemmän, mitä ylemmässä kerroksessa asunnot ovat. taneista suomalaisista joka neljännen kuolinsyy on itsemurha tai alkoholimyrkytys . Joitakin asioita kaupungeissa kuitenkin on vialla. Ero maaseudun hyväksi on tutkimusten mukaan pieni ja onpa kaupungit usein todettu terveellisemmiksikin. Vaivat saattavat olla sopeutumisvaikeuksia muuttuneeseen ympäristöön, sillä ne poikkeavat laadultaan väestön keskimääräisistä vaivoista. Hänen mukaansa metsä on myös alitajuntaan kuuluva symboli ihmisen varhaisesta ympäristöstä , joka herättää kaipuuta ja luo turvallisuuden tunnetta. Myös kansallispuistojen ja retkeilyalueiden merkitys elämisen laadulle ja vieläpä mielenterveydelle ymmärrettäneen tulevaisuudessa nykyistä paljon paremmin D Uihdelucrrelon saavar kiinnoswnccr kirjoirraji/ra; yhrcys roimiwkscn kaurra. Pitkäjännitteisimpiä ja mielikuvituksekkaimpia ovat niiden lasten leikit, joiden ympäristönä oli alkuperäistä luontoa. Maaseutuympäristö vetää takaisin. Tähän viittaavat esimerkiksi Lastenlinnan potilasaineistot. Heikon itsetunnon omaavassa ihmisessä metsä voi herättää pelkoa ja tarvetta alistaa . 54 Lasten tunne-elämän häiriöt ovat yleistyneet hälyttävästi ja niitä esiintyy enemmän kaupungeissa. Elina HaavioMannilan mukaan Ruotsiin muuttaneilla esiintyy muita suomalaisia enemmän psyykkisiä ongelmia. Koko maan tilastojen mukaan väkivalta on kaupunkipaikkakunnilIa kaksi ja puoli kertaa yleisempää kuin maaseudulla. Melu uhkaa kaupunkilaisten mielenterveyttä . SUO MEN LUONTO 2 /i lJ JH . Mutta myös tunnetyistä muutettiin . Sen ahdistusta ja masennusta lisäävä vaikutus on havaittu erityisesti lentokenttien , liikenneväylien ja ravintoloitten lähellä asuvilla sekä meluisissa tehtaissa työskentelevillä. Muuttajat paIailivat kotiseuduilleen koettuaan itsensä juurettomiksi kaupungissa. KAUPUNKI-IHMISEN ONGELMAT Maaseudun idylli ei olekaan osoittautunut niin ylivoimaisesti paremmaksi mielenterveydelle kuin joskus on luultu. Alkuperäisen luonnon säilyttäminen osana asuinympäristöä tuo juuri sitä pysyvyyttä ja esteettistä viihtyisyyttä sekä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, joita ihminen mielenterveytensä säilyttääkseen kaipaa. Ranskalaisen pykiatrin Lugassyn mielestä ihmistä viehättää alkuperäinen, hoitamaton metsä, joka kuvaa tasapainoa ja harmoniaa vastakohtana kaupungistuneen ja teollistuneen yhteiskunnan elämäntavalle. Väkivaltarikokset ja muu epäsosiaalinen käyttäytyminen ovat poikkeuksetta kaupungissa yleisempiä . Risto Friedin mukaan itsemurhaa yrittäneiden tunteissa on usein etusijalla kai paus lapsuudenmaisemaan , josta eroon ioutum10en aiheuttaa tarpeettomuuden Ja juurettomuuden tunteita . Suomalaisille on ominaista vahva sidonnaisuus kotiseutuun ja sen ympäristöön. Sivustakatsojan välinpitämättömyys on tyypillistä yhteisöille, joissa ihminen joutuu päivän mittaan kohtamaan niin monia vieraita ihmisiä, että hänen on liiallista stressiä välttääkseen pakko suhtautua ikään kuin heitä ei olisikaan. ]os asunnossa on alle 10 m 2 tilaa asukasta kohti, mielenterveyden häiriöt ovat todennäköisiä . Metsä antaa ihmiselle tunteen sopusoinnusta oman itsensä ja elämän kanssa. KAUPUNKIYMPÄRISTÖN HAITALLISET OMINAISUUDET Kaupungin ja maaseudun välillä ei näytä olevan suuria eroja , koska taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi keskittyy kaupunkeihin. Tämä on jo oivallettu monessa muussa Suomen kaltaisessa maassa , jossa vielä on alkuperäistä luontoa runsaasti jäljellä. Mielikuvitusköyhimpiä ja lyhytjännitteisimpiä ovat takapihoilla kasvaneiden lasten leikit. Kuitenkin luonto on ainakin suomalaisten mielestä yksi viihtyisän asuinympäristön perusedellytyksistä. Lontoon lasten lukuja kirjoitushäiriöt ovat kaksi kertaa yleisempiä kuin vastaavissa sosiaalisissa oloissa elävien Wight-saaren lasten. Keinotekoinen arkkitehtuuriympäristö pystyy tuskin milloinkaan kilpailemaan mielenkiintoisuudessa ja moninaisuudessa elävän luonnon kanssa. Tunnemme tosikertomuksia siitä, miten väkivallan tai onnettomuuden uhri saa virua vilkkaalla kadulla pitkään kenenkään häntä auttamatta
Erot lehtien vesistökirjoitusten määrissä olivat suuret: Helsingin Sanomissa niitä oli 216 , Uudessa Suomessa 136 ja Kansan Uutisissa 55. " Asutuskeskusten jätteiden puhdistaminen on myös vihdoin päässyt hyvään vauhtiin. 1976) Vesien saastumisesta on kirjoitettu niin runsaasti pääkirjoituksia, että niiden perusteella saa jonkinlaisen kuvan vesiensuojelun etenemisestä, vesilain kelpoisuudesta ongelmien ratkaisussa ja vesiensuojelun kustannusten jakautumisesta. ' 'Siitähän ei toki mihinkään pääse että teollisuus ei ole tajunnut vesistön suojelun merkitystä, mutta sitä ei ole tehnyt yhteiskuntamme ylipäätäänkään" (Uusi Suomi 14. välittömästi pääkirjoitusten jäljessä olevien artikkelien perusteella. 1970-luvun näkymät ovat jo valoisammat, mutta lehdet näkevät vielä edessä suuria ponnistuksiakin vaativia vaikeuksia. 7. Ja tietenkin kirjoitukset kertovat myös siitä, miten kukin lehti kypsyy vastaamaan vesiensuojelun ongelmiin . Kaikki kolme lehteä suhtautuivat vielä 1960-luvun lopulla vesiensuojelun tuloksia arvioidessaan melko pessimistisesti vesilain mahdollisuuksiin saastuttamisen pysäyttämisessä. Kirjoituksista suurin osa oli asenteiltaan ympäristömyönteisiä, mutta osa myös kielteisiä . Mukaan otin ne kirjoitukset , jotka käsittelivät ympäristönsuojelua yleisellä tasolla, metsiä sekä vesiä. Öljyongelma pulpahtaa pinnalle. Lisäksi kaikista vesistökirjoituksista vajaa viidennes käsitteli esim . Myönteiset jutut vastustivat saastumista ja vesistörakentamista tai käsittelivät kalataloutta ja virkistyskäyttöä. VESISTÖN SUOJELU ASENTEET OY AT MUUTTUNEET MYÖNTEISEMMIKSI Kansan Uutiset ja Helsingin Sanomat olivat jo 1960-luvun alussa vesiensuojelumyönteisiä . Asutuksen aiheuttaman saastumisen osuus on vesistöissä paikoitellen lisääntynytkin ratkaisevasti, kun teollisuus on tarmokkaammin tarttunut likaantumisensa kurissa55. Maija-Liisa Äijänen on kartoittanut sanomalehtien pääkirjoitusten ympäristönsuojeluasenteita. Kielteiset taas puolsivat saastuttamista ja rakentamista. Niistä yleisympäristönsuojeluun keskittyi 90, vesistöihin 407 ja metsiin 795 . Eniten myönte1s1ä kirjoituksia tuotti Helsingin Sanomat, kolme neljäsosaa kaikista vesistöjutuistaan . Uusi SUO MEN LUONTO 211 1 58 . Uudessa Suomessa myönteisiä kirjoituksia oli noin kaksi kolmasosaa kaikista . Pääkirjoituksia kertyi kaikkiaan l 292 . Esimerkkilehtinä on kolme pääkaupungissa päivittäin ilmestyvää lehteä: sitoutumaton Helsingin Sanomat, tutkimuskaudella vielä kokoomuslainen Uusi Suomi ja kansandemokraattinen Kansan Uutiset. v~ k Suomi heräsi vasta muutamaa vuotta myöhemmin ja lämpesi sitten vähitellen asialle. vesien hallintoa, omistusta ja lainsäädäntöä. Millaisia lehtien ympäristönsuojeluasenteet ovat, millaisena välittyy jokamies -lukijalle kuva ympäristönsuojeluongelmista. TÄRKEIN ONGELMA : VESIEN SAASTUMINEN Lehdet myönsivät toki joskaan eivät korostetusti teollisuuden osuuden vesien saastuttajana, mutta vaativat yhteiskunnalta huomattavaa tukea vesiensuojelulaskun maksamisessa. Sanomalehdet ovat laajan yleisönsä ja tiheän ilmestymistahtinsa ansiosta merkittäviä ympäristönsuojelutiedon ja -asenteiden levittäjiä. Suhtautuminen vesistöihin muuttui kaikissa kolmessa lehdessä myönteisemmäksi 1970-luvulle tultaessa. Kielteisten pääkirjoitusten määrä väheni huomattavasti . Jokamiehelle vaaditaan oikeuksia ja sälytetään velvollisuuksia. Kun olin seulonut Helsingin Sanomien, Uuden Suomen ja Kansan Uutisten ympäristöpoliittiset pääkirjoitukset ajalta 19601976, jouduin kysymään: Jatkuu ko 1970-luvun alussa tapahtunut myönteinen kehitys vai osoittaako vuosikymmenen puolivälissä löytämäni herpaantuminen pysyvää väsymystä ympäristönsuojeluongelmiin 1 Y mpäristönsuojeluasenteiden kartoituksen tein pääkirjoitusten ja jälkiartikkeleiden , ts . Helsingin Sanomien ja Uuden Suomen myönteisyys rakoili jonkin verran siinä vaiheessa kun etsittiin maksajaa vesiensuojelukustannuksille . Maija-Liisa Äijå"nen Sanomalehtien ympäristönsuojeluasenteiden kehitys Elohopeakysymys ylittää uutiskynnyksen. Hätä metsien riittävyydestä yltyy. Kansan Uutisissa myönteisten osuus oli miltei yhtä suuri. Helsingin Sanomat tuotti eniten, 502 , Uusi Suomi 455 ja Kansan Uutiset 355 kirjoitusta
1970luvun puolivälistä lähtien mielenkiinto näyttaa siirtyvän muille alueille. Jokunen prosentti pääkirjoituksisra käsitteli metsien hallintoa, lainsäädäntöä ja omistusta. Helsingin Sanomat ja Kansan Uutiset vaativat realistisesti laajennusten pysäyttämistä, Uusi Suomi puolsi niitä. 10. Luonnonsuojeluvuosi 1970 vaikutti varmaan osaltaan kiinnostukseen . 1970-luvulla lehdestä löytyi pääkirjoituksia Lapin vesien rakentamisesta. Tällaisiin liikahakkuisiin on ollut syynä toisaalta yhtiöiden ahneus ja toisaalta metsänomistajien ainainen rahapula . Lehtien into vesiensaastumiskysymyksiin kasvoi 1960-luvulla ja huipussaan se oli 19601970 -lukujen taitteessa. Elohopeakysymys ylitti pääkirjoituskynnyksen vuonna 1968 (Helsingin Sanomissa tosin kerran jo vuonna 1965) . Helsingin seudun vesiensaastumisja suojeluongelmat olivat jatkuvasti esillä. PUUVARAT JA TEOLLISUUDEN LAAJENEMINEN Puuvarojen riittämattomyys oli 1960-luvun päällimmäisin huoli . Etenkin näiden onnettomuuksien jälkeen lehdet käyttivät monen pääkirjoituksen verran tilaa öljyongelman pohtimiseen . Kansan Uutiset taas otti kantaa moninaiskäytön puolesta yli kaksi kertaa niin usein kuin yksipuolisen taloudellisen käytön , mutta kantaa ottavia kirjoituksia oli kaikenkaikkiaan huomattavasti vähemmän kuin muissa lehdissä. Moninaiskäyttöä käsitteleviä kirjoituksia oli kaikissa lehdissä huomattavasti aiempaa enemmän ja yksipuolista taloudellista käyttöä puoltavien pääkirjoitusten määrä pienentyi Helsingin Sanomissa ja Uudessa Suomessa. Helsingin Sanomat kirjoitti suunnilleen yhtä paljon metsien moninaiskäytön ja yksipuolisen puuntuoton puolesta. 1974) Vain tärkeät asiat pääsevät pääkirjoituspalstoille. MONINAISVAI TALOUSKÄ YTTÖMETSIÄ) Metsiinkin liittyvät pääkirjoitukset näyttävät osoittavan, että asennoituminen ympäristönsuojeluun on muuttunut myönteisemmäksi siirryttäessä 1970-luvulle. Katsoin moni naiskäyttöä kannattavat kirjoitukset myönteisiksi ja yksipuolista talouskäyttöä kannattavat kielteisiksi. Vuoden 1969 aikana kaksi säiliöalusta, Palva ja Raphael , ajoi karille Suomen rannikolla . Joskus näyttää siltä, että metsiemme puuvarojen arviot tehdään aina sen mukaan miten puunjalostusteollisuuden insuoMEN LUONTO 21 -,, }!-( . 1960-luvulla lehti keskittyi kirjoittamaan Kuusamon koskien säilyttämisen puolesta. v:i k .. Toinen 1960-luvun lopulla julkisuutta saanut vesien saastumiseen liittyvä uhka on öljy. Puunjalostusteollisuudessa oli alkanut laajennusprosessi ja metsää oli hakattu enemmän kuin kasvu antoi myöten . pitämiseen . Uudessa Suomessa yksipuolista taloudellista käyttöä puoltavia pääkirjoituksia oli kolme kertaa niin paljon kuin moninaiskäyttöä puoltavia. " Metsiä on hakattu häikäilemättä vähät välittäen siitä , mitä metsä vuosittain pystyy tuottamaan . Elohopeaongelmaa , ennen kaikkea kalaelohopeaongelmaa, käsiteltiin pääkirjoituspalstoilla useita kertoja ja tilanteen etenemistä ja viranomaisten toimenpiteitä kommentoitiin. Helsingin Sanomissa lähes puolet , Uudessa Suomessa yli puolet ja Kansan Uutisissa peräti neljä viidesosaa pääkirjoituksista keskittyi metsien " muuhun käyttöön" : metsien ja puutavaran myyntiin, jalostukseen, tulleihin ja veroihin . Silti teollisuus useilla vesistöalueilla vielä on se , jonka saasteet aiheuttavat kalakuolemaa ja terveydellisiä vaaroja ihmisille.' ' (Helsingin Sanomat 6. Teollisuuden laajennushankkeet saivat kommenttinsa pääkirjoitussivuilla. Eikä tilanne ole nyt paljon parempi . Kemijoen vahingonkorvaukset ja Lapin tekoallashankkeet saivat lehden puhumaan luonnon ja ihmisen äänellä, mullistavia rakennushankkeita epäillen ja arvostellen. Kun 1960luku sai Kansan Uutisissa aikaan viisi kielteistä kirjoitusta , syntyi niitä 1970-luvulla seitsemän. '' Energiakriisin'' tunkeutuminen tiedotusvälineisiin ja sitä tietä ihmisten tajuntaan sai Helsingin Sanomat vielä muistuttamaan , ettei kriisin varjolla missään tapauksessa saa uhrata viimeisiä luon56 Lehdet olivat t 960-luvulla huolissaan lähinnä puuvarojen riittävyydestä teollisuudelle; siirryttäessä 1970-luvulle ne kiinnostuivat myös moninaiskäy11ömahdolhsuuks1en kapenemisesta . Suurin osa metsiin liittyvistä kirjoituksista ei ottanut kantaa metsien käyttöön , mutta metsien moninaiskäyttö, talouskäyttö ja muu käyttö olivat kaikki esillä pääkirjoituksissa. Kuvassa on Kuoskuvaaran metsäautouetä Sallassa. nonvara1S1a koskia energiantuotannolle . Varsinkin sodan jälkeen monet hyvin puuta tuottaneet metsät muuttuivat nsukoiksi ryöstöhakkuiden seurauksena . VESIRAKENT AMISESSA NÄHDÄÄN HAITTOJAKIN Lähinnä Helsingin Sanomat oli ainoa joka puuttui vesien voimataloudellisen rakentamisen aiheuttamiin ongelmiin
Kuvassa poltetaan Palvan öljyä. Ei myöskään käynyt kuten arvelin , että yleisempi kirjoittelu olisi vähitellen erikoistunut ympäristönsuojelun eri osa-alueille. Mitään muutosta ei näyttänyt tapahtuvan : klassista luonnonsuojelua korostavia kirjoituksia löytyi pitkin matkaa. Helsingin Sanomat oli ylivoimainen myönteisten kirjoitusten maarassa niin metsien kuin vesistöjenkin osalta. " On lampi joutsenien, nyt aivan hiljainen .. Mutta ympäristönsuojeluasennoitumisen myönteisyydellä ja aktiivisuudella ei välttämättä ole mitään tekemistä voimavarojen kanssa. D Taas on öljy pinnalla Ennätysmäärä öljyä ajelehtii rannikolla. Hätä metsien riittävyydestä oli suuri ja tarjotut lääkkeet hädän sanelemia. Helsingin Sanomathan on levikiltään ja resursseiltaan maamme suurin. Tämä päivä ja tulevaisuus antanevat vastauksen , aikovatko lehdet piristyä ympäristönsuojelun suuntaan vai väsyä suojeluongelmiin pysyvästi . Tänäänhän voisimme tarkastella jo sitäkin, onko Uuden Suomen julistautuminen muodollisesti sitoutumattomaksi porvarilliseksi lehdeksi (1976) muuttanut lehden asennoitumista. SUOM EN LUONTO 2179 38 . __..,;= ....... Kymmenen vuotta sitten puhutti Palva , nyt vielä isompi onnettomuus. jokamiehen oikeuksiin ja velvollisuuksiin metsässä. Joka tapauksessa: tutkimukseni perusteella ei voida päätellä, millainen on ympäristönsuojelukysymyksissä sitoutumaton lehti yleensä, kansandemokraattinen lehti yleensä, kokoomuslainen lehti yleensä . Silloin lehdet tyytyivät siihen, mitä Neste kertoi, nytkö ne tyytyvät merenkulkuhallituksen jakeluun' Silloin kysyttiin , missä on torjuntakalusto , nyt todetaan että sitä ei ole. Kuva on Oulu Oy:n Nuottasaaren tehtailta. .=2. Lehtien suhtautuminen laajennuksiin oli nyt suunnilleen samanlainen kuin kymmenen vuotta aiemmin. Oli kiintoisaa selvittää, näkyykö ympäristönsuojelua pohtivissa pääkirjoituksissa linjanvetoa perinteisen , klassisen luonnonsuojelun ja laaja-alaisemman ympäristönsuojelun välillä. Näin näyttikin olevan. . Sama lähtökohta oli useimmissa kirjoituksissa, jotka käsittelivät metsien, etenkin Lapin, suojelusuunnitelmia. Kansan Uutiset sijoittui hieman Uuden Suomen edelle. ,sk. Vuosikymmenten vaihteessa, metsätaseen näyttäessä jo paremmalta, nousi esiin uusia puunjalostuslaitoshankkeita. Metsänhoidon ja riistanja poronhoidon ristiriitoihinkin tartuttiin ja ongelma nähtiin muiden luontokappaleiden kuin ihmisten näkökulmasta. VIRKISTYSKÄYTTÖÄ, MUUTA MONINAISKÄYTTÖÄ Keskustelua metsien virkistyskäytöstä seurasi ripeimmin Helsingin Sanomat. Siinä ja, muissa ?nnettomuuksissa saatu kokemus öljyntoriunnan puutteista on ollut taustana 0l1yas1an Jatkokäsittelylle. Väsyvätkö tiedottajat ympäristöongelmiin , ottavatko viranomaiset koskaan opikseen. Vain harvakseltaan kuului ääniä, jotka kehottivat metsäteollisuutta sopeutumaan senhetkisiin puuvaroihin eikä päinvastoin. 7. 57. Lehdet kirjoittavat hyväkö niin . SANOMALEHDET YMPÄRISTÖNSUOJELUTIEDOTTAJINA Kolmea lehteä oli väistämatta myös vertailtava: mikä niistä onnistui parhaiten ympäristönsuojelutiedottajana' Valikoimani perusteella puolueisiin sitoutumaton lehti nousi huomattavasti niin oikeistoon kuin vasemmistoon sitoutuneen lehden yläpuolelle . ... Se otti useaan otteeseen kantaa mm . " Vesien saastuminen huolestutti lehtiä jo 1960-luvulla. Melkein kaikki pääkirjoitukset olivat ympäristömyönteisiä poikkeuksena vain Uuden Suomen neljä kustannuskysymyksissä haparoivaa pääkirjoitusta. _______ .;;: Öljylaiva Palvan karilleajo 1969 nosti öl_jyn pintaan myös lehdistössä. YLEISET YMPÄRISTÖNSUOJELUASENTEET MYÖNTEISIMPIÄ Etukäteen tuntui todennäköiseltä, että yleisympäristönsuojeluun suhtauduttaisiin myönteisemmin kuin metsien ja vesien ongelmiin . tressit vaativat. '' (Kansan Uutiset 25. Tällä vuosikym~enellä kuvaa on täydentänyt huoli ves1rakentamisen haitoista. 1972) Etenkin Helsingin Sanomat ja Uusi Suomi keskittyivät vaaumaan tehokkaampaa metsänhoitoa ojituksineen, lannoituksineen ja metsänuudistuksineen. Kaikkikin lehdet muistivat jonkin kerran puuttua metsien tarjoamiin keräilymahdollisuuksiin. ~~~~---iiiii,;:s,,;:.:..::=.;...,,......,
Välttämätön tehtävänjako ja eriytyminen olivat myöhemmän kehityksen tuloksia. Ensimmäinen valtion luonnonsuojelunvalvojamme, Rolf Palmgren, kirjoittaa v. Reino Kalliola Sanankäytön • vapaus Ja vastuu luonnonsuojelu työssä Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämään vapaaehtoisen luonnonsuojelutyön 40-vuotisjuhlaan Turun Ruissalossa 27. 1922 ilmestyneessä teoksessaan Luonnonsuojelu ja kulttuuri: ''Kulttuurin kostotar ei nuku ikuista unta. vsk.. 5. Emme voi iå'ttå'å' maisemien suojelua ja hoitoa vain jonkin viranomaisen tai yhdistyksen asiaksi. Jo luonnonsuojelun uranuurtajat ovat ymmärtäneet tai ainakin aavistaneet luonnontaloutta ihmisen taholta uhkaavat vaarat. Luonnonsuojelun osalta tämä merkitsee oikeutta vapaasti arvostella luonnonvarojen tuhlausta ja väärinkäyttöä sekä varoittaa niihin liittyvistä luonnon tasapainoa ja toimintaa uhkaavista vaaroista. 58 YHTEINEN YMPÄRISTÖMME Kotiseutumme luonnon rikkaus ja maisemien kauneus eivå't ole mitiiå'n yksityisomaisuutta sen enempå'å' kuin raitis ilma tai auringonpaiste. Vaikka meillä' ei olisi lainhuutoa pitä'jå'n pienimpå'å'nkå'å'n palstaan, voimme omistaa koko tienoon: henkisesti, kiintymyksemme, kotiseudunrakkautemme koko voimalla. 1. Maat on jaettu, mutta ei nå'köaloja . Toiveikkaat katseemme kiinnittyvä't erityisesti nuorisoon, nousevaan Suomeen. Näkemys ei itse asiassa ole uusi . Rinnakkaiselo jatkui kuitenkin hedelmällisenä ja jatkuu toivottavasti edelleen. 1978 saapui seuraava viesti: "lämmin tervehdys Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen perustamisen päiviltä ja niiltä alkuaikojen vuosikymmeniltä, jolloin virallista ja vapaaehtoista luonnonsuojelutyötä ei vielä voinut juuri erottaa toisistaan. Meillä" on entisajan perintönä' jokamiehen oikeus, kultainen vapaus liikkua omistussuhteista riippumatta mailla ja vesillä'. Vapaa tiedonvälitys on demokratian etuoikeuksia. Metsän hävittäminen vaikuttaa, kuten jo Ragnar Hult todisti, haitallisesti tai ehkäisevästi maaperään, maan kosteuspitoisuuteen , pohjaveden kiertokulkuun, mullan muodostumiseen , jankon kuohkeutumiseen sekä kalliopinnan murenemiseen ja rapautumiseen ." Hultin ekologiset ajatukset ovat vuodelta 1891. Ne ovat yhteistä" kallista omaisuuttamme, jota olemme velvolliset yhdessä· vaalimaan. Tämä ekologinen tausta on nykykaisen totaalisen luonnonsuojelun lähtökohta ja pääperiaate. Mutta tå'hå'n vapauteen liittyy, niin kuin vapauteen aina, vastuu, vastuu siitä', ettemme tuota vahinkoa kenellekå'å'n , emmekä· millå'å'n tavalla turmele luontoa . Vapaaehtoiselle luonnonsuojelutyölle kaikkea menestystä toivottaen virallisen luonnonsuojelutyön emeritus Reino Kalliola'' . Reino Kalliola (Yhteinen ympå'ristömme, Kotiseutuliiton ja Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen julkaisu 1965) EKOLOGINEN TAUSTA Luonto on kokonaisuus , jonka yhtä osaa ei voida väkivaltaisesti muuttaa järkyttämättä muita. 1979. ''Ne joiden vaikutusvalta ja päätökset muovailevat tulevaisuutemme elinympäristöt, on saatava oivaltamaan , ettei luonnonvarojen väärinkäyttöä voida jatkaa joutumatta lopulta laskun maksamiseen " (Naturopa 1977 :27). SUOMEN LUO NTO 2179 38. Professori Reino Kalliola, valtion luonnonsuojelunvalvoja 19391972, täytti 70 vuotta 13. Luonnon tutkijain ja harrastajien, kotiseutuvå'en, matkailijain ja retkeilijä'in sekä' opettajien ja kasvattajien liså'ksi vetoamme metsien omistajiin ja hoitajiin, metså'stä'jiin, kalastajiin ja riistanhoitajiin, agronomeihin , maanviljelijöihin ja puutarhureihin, insinööreihin ja teknikoihin, arkkitehteihin sekä' asemakaavojen ja seutusuunnitelmien laatijoihin ja muihin miehiin ja naisiin, joiden kå'sisså' on Suomen luonnonvarojen kå'yttö, sekä' ammattiin ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta kaikkiin kansalaisiin, jotka pitå'vå't arvossa kotiseudun ja iså'nmaan luontoa ja haluavat iå'ttä"ä' sen rikkaana ja kauniina tuleville sukupolville. Yhteinen on ympå'ristömme; sen siisteys, kunto ja viihtyisyys ovat paikkakunnan kunnia , sen likaisuus, epäjärjestys ja hoitamattomuus paikkakunnan häpeä'. Laajojen metsien ja luonnonmaiden raiskaus ei hävitä vain kasveja ja eläimiä, ilmastokin käy ankarammaksi ja huonommaksi. Merkkipäivän johdosta Suomen luonto pyysi häntä esittämään ajatuksia luonnonsuojelun ideologiasta ja alan tiedonvälityksen parissa saaduista kokemuksista. Tehtå'vå' vaatii työtä' ja valppautta meiltä' kaikilta , itsekultakin
On mitä tärkeintä, että käytettävä tieto on oikeata ja pätevää, tutkimuksiin perustuvaa; tiedonlähteet on voitava mainita. Sovelletun luonnontieteen lisäksi on ymmärrettävä myös yhteiskunnallisia kysymyksiä ja muita yleisiä intressejä. Ne merkitsevät milloin täysin samaa, milloin limittäin toisiinsa liittyviä saman kokonaisuuden osia, milloin tämän kokonaisuuden tarkastelua eri näkökulmista: luonnon suojelemista 1) sen itsensä takia 2) ihmisen elinympäristönä Alan kehitys on ollut nopeata, käsitteellinen ja terminologinen selvitys on edelleen käymistilassa. Jos vastakkain asettelulle annetaan syvempää sisältöä, kummallakin puolella kiihkoudutaan puhumaan liian yksipuolisesti ja kieltämään osa molemmille yhteisestä ihmisyydestä ja yhteisestä vastuusta. Ainakin toistaiseksi on ehkä varminta puhua luonnonja ympäristönsuojelusta silloin , kun on kysymys koko kentästä ja tätä kaksinaisuutta on tarpeen korostaa. ' ' TEKNIKOTJA LUONNONSUOJELIJAT Luonnon käytön ja suojelun ristiriidoista ei selvitä jakautumalla vastakkaisiin leireihin: teknikot ja rakentajat contra luonnonsuojelijat. Professori Reino Kalliolan päivät täyttää jo vuosikymmeniä jatkunut Hattulan ja Kalvolan kasvisron kartoitus. Monet tehtävät ovat vaikeita ja vaativia, ratkaisut kauaskantoisia ja suurta vastuuta kysyviä . On luovuttava vanhentuneista, virheellisiksi osoittautuneista käsityksistä ja toisaalta varottava esittämästä perusteluina uusia vielä tarkistamattomia otaksumia. Joka tapauksessa nämä kaksi puolta liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Toisaalta sellaiset sanat kuin luonnonhoito Ja SUOMEN LUONTO 2/79 J8. ympäristönhuolto viittaavat ensi sijassa käytännöllisiin hoitomenetelmiin ja saattavat siinä merkityksessä kyllä olla paikallaan. Minkäänlainen vilppi ei saa tulla kysymykseen, luottamuksen menettämiseen ei ole varaa. Itse asiassahan suojelu on ja sen täytyy olla paljolta myös hoitamista. Verrattakoon toisiinsa esim. sellaisia iskulauseita kuin "Suojele luontoa" ja "Hoida luontoa" . Taistelua on osattava käydä juuri vastustajan asein ja argumentein . LUONNONSUOJELU JA YMPÄRISTÖNSUOJELU Sanoja 'luonnonsuojelu ' ja 'ympäristönsuojelu ' käytetään epämääräisesti toistensa rinnalla. ' 'Puhtain asem puhtaan asian puolesta. Joskus on oltu tyytymattomiä suojelu-sanaankin sen vuoksi, että se korostaa liiaksi passiivista, pelkkään säilyttämiseen sisältyvää tehtävää. ASIANTUNTEMUS Tieto on valtaa. Luonnonsuojelutyössäkin tarvitaan päivä päivältä yhä enemmän oikeata tietoa ja pätevää asiantuntemusta. On tunnettava myös toisen osapuolen näkökohdat ja perustelut. Edellinen vetoaa kaikkiin , jälkimmäinen ensi sijassa vain niihin, joilla on omistuksessaan tai ammatillisena tehtävänään jotain hoidettavaa. vsk. Vastakkaisella puolella saatetaan puhua 59. Edellinen ryhmä leimaa helposti jälkimmäiset idealisteiksi ja romanttisiksi kaunosieluiksi, jotka eivät ymmärrä elämän kovia tosiasioita. 'Suojelu' on kuin onkin hyvä nimitys, kun tarkoitetaan koko liikettä ja sen aatemaailmaa. Jaon voi esittää vain ammatillisessa mielessä; luonnon ystäviä ja suojelijoita on toki kaikissa kansalaispiireissä
Tähän on saatava korjaus. Sivistysmaissakin materialistisella maailmankatsomuksella on kuitenkin yhä niin suuri valta, että rakentajien on helppo saada sekä yleisö että hallintoviranomaiset vakuuttuneiksi siitä, että "suurempi intressi" aina on luonnonhävityksen puolella. Ymmärretään, että tekniikka on hyvä renki , mutta huono isäntä, joka yksinvaltiaaksi päästettynä helposti hävittäisi tuhoavana tulena kaikki onnellisen ihmiselämän edellytykset nykyisenä atomikautena sananmukaisestikin polttaisi koko maail man. D SUOM EN LUONTO 21-•1 j H v,k. Länsimaissa tämä sokea luottamus tekniikkaan on jo sivuutettu . aatteettomista kovanaamoista, joilta yksipuolinen teknillis-taloudellinen ajattelutapa on surkastuttanut muun sielunelämän. Varhemmat kasvija eläintieteelliset opaskirjat on yleensä tehty omin voimin. On kuitenkin todettava, että tällaiset " Suomen oloihin sovittaen toimitetut ' ' laitokset ovat sittenkin vain sovituksia. Työmaa on loputon. Leikkiäkin saa laskea, kun se käy luontevasti , virkistävä ilkamointikin on paikallaan jos esittäjä muistaa kohdistaa sen myös omiin heikkouksiinsa. Rakentava neuvonpito on välttämätöntä. Nykyään sellaisia julkaistaan valitettavan vähän. Ainoa tie ongelman ratkaisemiseksi on kummankin osapuolen perehtyminen toistensa tehtäviin ja perusteluihin. Toiset kirjoitukset vetoavat järkeen, toiset tunteeseen ja parhaat taitavasti molempiin samanaikaisesti . He ovat myös tottuneet siihen , että asioista voidaan asiallisin perustein olla eri mieltä ja että sovitteluratkaisut ovat usein tarpeellisia. metsämiesten ammattikuntaa vastaan on takavuosina joskus hyökätty keinoja kaihtamatta, ilkkuvan ivan asein ja mikä pahinta asettamalla toiminnan motiivitkin epäilyksenalaisiksi . Siitä kirjoitetaan sanomaja aikakauslehdissä, siitä puhutaan kokouksissa ja seminaareissa , sitä käsitellään tietoja kaunokirjallisuudessa (jälkim mäisessä tosin vielä hyvin vähän , erityisesti kaivattaisiin hyviä näytelmiä). Läpimurtovaiheessa lienee tehokas rummutuskin paikallaan . Metsätalouden päätehtävä on puun tuottaminen, mutta metsämiehet tuntevat varmaan suuren vastuunsa myös metsien luonnonsuojeluarvoJen hoitamisesta. Esityksiä säestää useimmiten runsas kuvitus , tätä nykyä jo kernaasti värillisenä. Tyylilajien monimuotoisuus on rikkautta. On valitettavaa, että esim . Luonnonsuojelun edustajain tehtävänä on varoittaa teknokraatteja tämän mahdollisuuden väärinkäytöstä ja tarvittaessa paljastaa yhteiskunnalle asian oikea laita. Syntyi vaikeasti korjattava juopa. Mutta se ei saa jatkua liian kauan, siitä ei saa tehdä itsetarkoitusta. Luonnonsuojelun ja tekniikan edustajat ovat yhteisesti vastuussa siitä, ettei luonnonvarojen käytössä tuhota luontoa enemmän kuin on välttämätöntä. Apurahat suomalaisen tietokirjallisuuden tekijöille ja kustantajille on moninkertaistettava. Erityisen kiitoksen ansaitsee myös luonnonsuojeluväen oma lehti Suomen Luonto, joka sekä sisältönsä että ulkoasunsa puolesta sijoittuu johtavien ulkomaisten virkaveljiensä rinnalle . Elintaso-käsitteen rinnalle ja edelle on noussut elämisen taso , elämän laatu, jonka tärkeältä osalta määrää juuri luonnonympäristö. Toivottavasti tämä vaihe on kuitenkin jo ohitettu. Luonnonsuojelun ja muiden kulttuurinalojen tietty kansainvälistyminen on ollut ja on yhä tarpeellisempaa. Kotimaisen tuotteen arvostaminen ja suosiminen on ulotettava myös ja aivan erityisesti hengentuotteisiin. Olen joskus puolustanut räikeästi kirjoittavia luonnonsuojelijoita toteamalla, että hiljaa soiva herätyskello on huono herätyskello. Mutta tämän rinnalla on korostettava kotimaan luonnon tutkimuksen ja harrastuksen sekä kansallisen luonnonsuojelumme kehittämisen merkitystä. (Voima ja Valo 1957:4) JULISTUKSEN SISÄLLYS JA MUOTO Luonnonja ympäristönsuojelu ei todellakaan enää ole vain luonnon ystävien ja harrastajien asia, se on tärkeä, kaikkia kansalaisia koskeva kysymys, joka vaatii kasvavaa huomiota myös poliitikoilta . Monissa taloudellisesti ja sivistyksellisesti takapajuisissa maissa suuret kansanjoukot elävät vieläkin eräänlaisessa messiaanisessa koneiden tulon odotuksessa. Luonnonja ympäristönsuojelun sanaa levitetäänkin nykyään kaikin tiedonvälityksen keinoin. Esitysten muoto ja tyyli vaihtelee tietysti aiheen sekä lukija-, kuulijaja katselijakunnan mukaan . Pääasia, että kirjoittaja on täydestä todesta ja koko persoonallisuutensa voimalla sanottavansa takana. Kuvat ovat tavallisesti ulkomailla painettuja, teksti suomennosta ja mukaelmaa. Ne eivät parhaimmillaankaan voi kuin osaksi vastata kansallisia Suomen luonnon kuvauksia . Luonnonharrastajilla on opaskirjojen suhteen enemmän valinnan vaikeuksia kuin puutetta. On tieteellisiä esitelmiä ja yleistajuisia selostuksia, on asiallisia ohjelmakirjoituksia ja poleemisia kiistakirjoituksia, kauniita luonnonkuvauksia, joskus (liian harvoin) pakinoitakin. On aika asettua vastustajien kanssa saman pöydän ääreen neuvottelemaan asioista. KOTIMAISET LUONNONKIRJA T Tarjolla on runsaasti monenlaisia luonnonkirjoja ja luonnonsuojelun perusteoksia. Tarkoitushan on lietsoa tahtoa, ja tämän syttyminen vaatinee yleensä sekä järkeä että tunnetta . Ala kuuluu myös radion ja television vakio-ohjelmistoon . Ehkä rakentajien vastuu on vielä suurempi sen vuoksi, että heillä on kiusaus käyttää hyväksi asemaansa muulta yhteiskunnalta salatun teknisen tiedon ja taidon vartijoina ja kiu saus vedota nykyajan materialistiseen henkeen. Houkuttimena ovat useimmiten värikuvat. Toimittajankin asia on huolehtia siitä, ettei kenenkään vakaumusta loukata eikä pyhinä pidettyjä asioita pilkata. Tällä tavalla olemme saaneet monia sellaisia kirjoja , joiden tuottamiseen eivät kotimaiset varat ja voimat olisi riittäneet. Siitä on tullut myös yhä kansainvälisempi asia , jopa ihmiskunnan elinkysymys, joka vaatii uutta asennetta, uutta järjestystä 60 elämänarvoihin
Miksi näin kävi, vaikka niin monet olivat suon säilyttämisen kannalla. Kilpailun satoa on myös . Tässä valossa Kälkäsuon kaltaisen kohteen löytyminen oli todella ihme, vihdoinkin olisi toivoa chjå'n keidassuokompleksin säilymisestä. Kovin suuria odotuksia ei kuitenkaan elätelty , sillä tiedossa ei ollut yhtään suurehkoa ojitukselta säästynyttä suoaluetta. Lähestyimme jo suon keskustaa ja yhä kaikki oli koskematonta ja melkoinen yllätys: hehtaarikaupalla komeaa koivikkoa , nevakorpea, levittäytyi eteemme. Olimme kokeneet monia pettymyksiä suon toisensa jälkeen osoittautuessa ojitetuksi, vaikka eri lähteiden mukaan niiden olisi pitänyt olla suouelunarvoisia alueita. Matkaa ei ollut kovin pitkälti eteläisessä Suomessa ei yleensäkään eri kohteisiin ''tarvitse'' enää kovin pitkiä matkoja kävellä, tiet tunkeutuvat jo lähes joka paikkaan. Kirjoittajan löytö: Kälkäsuo on heti hänelle läheinen suojeluasia. Lähdimme tien viereltä pienten hakkuuaukeiden yli suota kohti. Yksityismaiden osalta neuvottelut jatkuvat. . . Se sijaitsee Keski-Suomen läänin itärajalla, }outsan kunnan Kälän kylässä. Näkymä oli todella hieno , jos oli ollut eteläosankin korpialue, jonka läpi olimme tulleet. Aloimme jo mielessämme toivoa parasta, vaikka ehtisihän niitä ojiakin vielä löytyä . Toiveet ehjän suoalueen säilyttämisestä ovat suuret. Olivathan suon maanomistusolotkin toiveita herättävät; Keski-Suomessa eräät yhtiöt olivat jo rauhoittaneet omistamiaan suojelunarvoisia soita omilla päätöksillään . Olimmehan tällä kertaa lähteneet matkaan vain sen perusteella, että olin peruskarttoja tutkiessani todennut alueen ojittamattomaksi ja muutenkin mielenkiintoisen näköiseksi . Muut kohteet olivat varsin pieniä, osittain jo ojitettuja tai sisälsivät etupäässä yleisempiä suotyyppejä. Leivonmäen kuuluisa Haapasuo oli poikkeus, mutta senkään suojelusuunnitelmien saama vastaanotto ja uudet ojitukset eivät olleet kovin rohkaisevia. Samoin siitä ilmoitettiin muille tarpeellisille tahoille , kuten luonnonvarainhoitotoimistolle, metsänparannuspiirille ja vesi piirille. Miksei sitten tässäkin tapauksessa, kun kyseessä oli todella erityisen arvokas kohde! Kälkäsuon arvo vain tuntui lisaantyvän, kun soidensuojelusuunnitelma eteläisen Keski-Suomen osalta saatiin pääosin valmiiksi vuonna 1976. Ko!me vuotta myöhemmin kirjoittajaa vastassa on ojituskoneiden meteli. . Keidassoiden suojelemiseksi olisi läänin eteläosien siis pitänyt toimia pelastajina. seuraavissa numeroissa. 127 ha. Pohjoisen Keski-Suomen osalta suunnitelma valmistui syksyllä 1975 ja sen jälkeen keskityttiin läänin eteläiseen osaan . Jarmo Kovanen Tapaus Kälkäsuo Peruskarttojen mukaan ojittamaton alue pohjoisessa Keski-Suomessa. Itäreunalla odotti sitten seuraava yllätys; suon reunassa virtasi Kälkäjoki , jonka rannat olivat luonnontilaisina sanoinkuvaamattoman kauniit. Vähitellen tajusimme " löytömme " ainutlaatuisuuden. Tämänkertaiseltakaan reissulta emme siis osanneet sen kummempia odottaa. Olimme Martti Salmisen kanssa taas eräällä maastotutkimuksella etsimässä Keski-Suomen jäljelläolevia luonnontilaisia soita. Kahlaajat ja muut linnut yrittivät häätää meitä kovasti valtakunnastaan kiertäessämme suon ympäri . Mieluiseksi yllätykseksemme reunassa ei SUOMEN LUONTO 2 17'! 38 . Mielialamme eivät kauniista saasta huolimatta olleet kovinkaan korkealla. LAAJA KANNATUS Suojelusuunnitelman valmistelun yhteydessä otettiin yhteyttä Pohjola-yhtiöön ja selvitettiin alueen luonnonsuojelullinen arvo . TAVOITTEENA EKOLOGINEN KOKONAISUUS Kälkäsuo kuuluu Sisä-Suomen keidassuovyöhykkeen ns . Heinäkuun kolmas päivä vuonna 1975, aurinkoinen ja lämmin . ollut ojia ja koripimetsä oli aivan luonnontilainen . Aapaja keidassoiden esiintymisalueen raja kulkee Keski-Suomen kautta siten, että soidensuojelusuunnitelman ensimmäisen osan soista suurin osa oli aapasoita. JärviSuomen keidas-soiden ryhmään ja on kooltaan 148 hehtaaria . Asian ottavat omakseen viranomaiset, useat omistajat ja luonnonsuojelujärjestöt. Tapaus Kälkäsuo on Suomen luonnon kirjoituskilpailun ''Tämä minulle läheinen suojelualue" parhaasta päästä. Ja kuten yleisesti tiedetään , toistakymmentä vuotta vanhoihin peruskamoihin ei ojitustietojen suhteen enää todellakaan ole luottamista . Kävi selville, että Pohjola-yhti61. Yhtiön hakemuksen mukaisesti Kälkäsuosta on nyt rauhoitettu sen omistama osa. Keski-Suomesta ei ehkä löytyisi vastaavaa aluetta kuin tämä suo Kälkäsuo oli . Vastaavaa emme KeskiSuomessa olleet nähneet (emmekä myöhemminkään). Suurin osa suosta. Pian tarvoimmekin jo suoalueen reunakorpea. on vakuutusosakeyhtiö Pohjolan omistuksessa , pienempi osa kuuluu yksityisille. ,sk. Keski-Suomen seutukaavaliitossa oli valmisteltu soidensuojeluohjelmaa jo keväästä 1974 alkaen
Kun ojitussuunnitelmista luopuminen ei tuntunut todennäköiseltä, asiassa käännyttiin Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston puoleen ja pyydettiin apua sitä kautta. Ja kuin tulevaisuutta ennakoiden suota uhkasi toinenkin vaara. Tässä vaiheessa myös muut tahot kiinnotuivat asiasta. Suon kohdalta perkausta suoritettiin kuitenkin vain noin 400 m matkalta, joten se ei vielä vaikuttanut suojelusuunnitelmiin . Samoin tilanteesta ilmoitettiin luonnonvarainhoitotoimistoon , vaikka valtion varoja ei olekaan kovin helppo saada yhtiöiden omistamien alueiden rauhoitustoimintaan. Suo oli eräs harvoja KeskiSuomen soidensuojelusuunnitelman yli 100 hehtaarin suuruisia kohteita, jotka olivat täysin luonnontilaisia. Luonnontilaan joenrantaa jäi vielä noin 1 300 m. öllä oli suolle ojitussuunnitelma, jonka mukaan eteläosien korpialueet ja itäosan joenrantasuot tulisivat lähivuosina ojitetuiksi. Tuloksena oli lupaus muutamien ojalinjojen vähentämisestä etenkin Kälkäjoen varressa. Syksyllä 1976 lääninhallituksen ja seutukaavaliiton edustajat kävivät suolla neuvotteluja Pohjolayhtiön edustajien kanssa ojitussuunnitelmista luopumiseksi. Suon keskusta nevakorpineen oli yhtiönkin taholta jätetty ojitussuunnitelmien ulkopuolelle. Niin monelta ja arvovaltaiselta taholta kuin Kälkäsuon arvoa oli SUOM EN LUONTO 21 i'J JH "' k. Kälkäsuon kokonaisuutena rauhoittamista puolsi myös valtakunnallisen soidensuojelusuunnittelun asiantuntijoiden lausunto, jossa lisäksi todettiin suon olevan "tasainen, karu Sphagnum fuscum -keidas, jollaisia esiintyy maassamme tå·ysin luonnontilaisina enå·å" suhteellisen vå"hä"n. Myös luonnonsuojelujärjestöt lähettivät oman vetoomuksensa ja läänin ympäristönsuojelun neuvottelukunnan valtuuskunta kävi maaherran johdolla Helsingissä Kälkäsuon rauhoittamisen puolesta. Suolla on liså"ksi harvinaisen laajoja, minerotrofisia nevakorpia. "Tällainen koivujen vallitsema suonäkymä on Etelä-Suomen oloissa erityisen harvinainen" . 62 Kälkäsuon tapauksessa osittainenkin ojitus kuitenkin olisi tuhoisa. Jyväskylän yliopiston biologian laitoksen opettajat ja tutkijat (22 allekirjoittajaa) lähettivät vetoomuksen Pohjola-yhtiölle koko suon rauhoittamisesta painottaen suon merkitystä opetusja tutkimuskohteena. Tämä olisi merkinnyt alueen pienemistä lähes puolella, ja mikä tärkeintä, vielä ehjän kokonaisuuden tuhoutumista. Lisäksi ojitussuunnitelma kohdistui korpityypeille ja korpien osuus suojelusuunnitelman alasta oli muutenkin erittäin pieni Keski-Suomessa , vain kolme prosenttia. Vesipiirillä oli jo valmiit suunnitelmat Kälkäjoen perkaamiseksi, jotka suon osalta toteutettiin talvella 1975-76 . Luonnontilaisena suo soveltuisi mainiosti Jyväskylän yliopiston biologian laitoksen opetusja tutkimuskohteeksi , jollaisena sitä myös käytettiin . Tå"llainen koivujen vallitsema suonå"kymå· on Etefå•-Suomen oloissa erityisen harvinainen.'' Maaja metsätalousministeriössä toimivan suotyöryhmän käsittelyssä Kälkäsuo oli lausunnon mukaan todettu valtakunnallisesti erittäin arvokkaaksi, mikä ilmeni myös vuonna 1977 julkistetusta työryhmän mietinnosta ' 'Soidensuojelun perusohjelma' ' . Koko suunnitelmasta luopuminen et yhtiön mielestä olisi tullut kysymykseen mm. Nimenomaan Kå"lkä"suo on laajalla alueella ainoa tå"må·n tyypin hyvä" edustaja. ympäristöalueiden ojitusten vuoksi
Eräänä osana tarvittaisiin maakunnallisista suojelualueista vastaavaa organisaatiota, joka joustavasti ja tarvittaessa nopeasti pystyisi suojelusuunnitelmien toteuttamiseen . OSITTAIN RAUHOITETTU . Ojituskone oli ollut töissä vasta muutamia päiviä , urakan loppuunsaattamiseen menisi kuuleman mukaan muutama viikko. Rauhoitushakemuksen pinta-ala oli 56 hehtaaria, josta 30 hehtaaria täydellisen suojelun aluetta. Valtakunnalliset organisaatiotkin , joilla olisi ollut taloudellisia mahdollisuuksia suojelun toteuttamiseen , olivat asiasta tietoisia. Myös alueen yksityisomistaja suhtautui suojelusuunnitelmiin myönteisesti, joten siltäkin taholta olisi ollut mahdollisuuksia kokonaisuuden säilymiseen. Maakunnan taholta ei voitu tarjota mitään vastineeksi ojitussuunnitelmista luopumiselle; valtakunnallisella tasolla kiireellisiäkin kohteita ilmeisesti on niin paljon ja asioiden parissa työskentelevät henkilöt niin työllistettyjä, ettei yksi kohde sieltä niin helposti erotu. Nykyinen totmenpidekieltojärjestelmä ei toimi , koska se edellyttää pakkolunastusta, mihin ei Suomessa ole halukkaasti lähdetty. Lisäksi on vallalla mielipide , että yhtiöiden tulisi toki vapaaehtoisestikin suojella arvokkaita alueitaan. Kälkäsuo oli siis eräänlainen väliinputoaja. Tässä laajuudessa hanke ilmeisesti toteutuukin, mikä tietysti on sekin hieno asia, varsinkin kun otetaan huomioon , että rauhoituksen hakijana on yhtiö. Tämä oli ilmeisesti se saavutus, johon eri vetoomukset suon säilyttämisestä vaikuttivat. Kälkäsuo on eräs esimerkki maakunnallisen toteuttamisorganisaation tarpeellisuudesta. Asiasta ilmoitettiin heti ympäristönsuojeluntarkastajalle ja luonnonvarainhoitotoimistoon sekä otettiin yhteyttä Pohjola-yhtiöön. Vai kasvava epävarmuus suon säilymisestä. Alueen pintaala pienentyisi huomattavasti, samoin joenrantasuo ja korpialueet. Tavallisestihan yhtiöt ovat tähän mennessä suhtautuneet luonnonsuojelulain mukaiseen rauhoitukseen varsin kielteisesti. Jäljellejäänytkin alue on vielä kuitenkin rauhoittamisen arvoinen, samoin yksityismaalla oleva osa suosta. Laajat korpialueet jäivät sen mukaan rajauksen ulkopuolelle, ojitussuunnitelman mukaisesti. Varsinkin, kun lunastusja korvausmäärärahojen käyttöä tuntuu vaivaavan jonkinlainen lastentauti. Kansallispuostoasiat ja muut suurhankkeet tietysti jäisivät valtakunnallisiksi. Kuitenkin jo suon reunaan kuului kauempaa pahaenteistä jyrinää. Pohjolayhtiössäkin suon keskusta oli jo alunperin aiottu säilyttää ja se saattoi olla osasyynä, ettei ojitussuunnitelman pienentämiseen ollut halukkuutta. Tämä tietysti kohtuuden rajoissa ja siitä kohtuudesta ilmeisesti on erilaisia käsityksiä. Olemme taas Kälkäsuolla, nyt neljättä kertaa. Suolla oli kulkenut jonkin kone , sen näki jäljistä .. Suon keskustan säilyttämisen osalta ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa erimielisyyksiä. Se oli juuri kaivettu suolta suoraan jokeen, ja sen jälkeen monia muita. Useimmissa tapauksissa se olisi myös maanomistajalle läheisempi kuin valtakunnallinen järjestelmä. Tuloksena oli muutaman ojan vähennys ojitussuunnitelmasta. Soidensuojelussa se vain tuntuu Eteläja Keski-Suomessa yhä vaikeammalta, sillä metsäojituksen ohella turvetuotanto uhkaa jäljelläolevia mahdollisuuksia. SUOMEN LUONTO 2/ i •J 3~. vsk. Kaikki olivat yksimielisiä suon arvosta ja suojelun tarpeellisuudesta, omistajayhtiö ei tosin yhtä laajassa mitassa kuin muut tahot. Tapaus Kälkäsuo olisi siis käytännössä loppuunkäsitelty. Pyrkimyksenä tulisi kuitenkin olla, että ekologisia kokonaisuuksia saataisiin suojeltua. Tilanteen tuntien toiveet eivät kuitenkaan ole korkealla. Ei haluttu tai pystytty ymmärtämään suoyhdistymän kokonaisuuden ekologista merkitystä. Miksi sitten suojelusuunnitelmat eivät toteutuneet, vaikka hankkeen takana oli laaja kannatus sekä arvovaltaisimmat piirit. Vuoden 1977 viimeisenä päivänä Keski-Suomen lääninhallitukseen tulikin rauhoitushakemus luonnonsuojelulain mukaista rauhoitusta varten koskien Kälkäsuon keskiosia. 1 D 63. Nyt tarvittaisiin välittömästi jonkinlaisia toimenpiteitä jäljelläolevien suoalueiden pelastamiseksi. Kuudes vaistoko meidät tänne nyt ajoi. Puuttui ilmeisesti jotakin konkreettista, jolla omistajayhtiöön olisi voitu vedota. . Kesäkuun 28 päivä vuonna 1978, aurinkoinen ja lämmin. painotettu ja sen puolesta tehty vetoomuksia, niistä ei tuntunut olevan apua suon säilymiselle. Väliportaanhallinnon uudistuksen yhteydessä pitäisi läänitasolle saada muitakin suojelun toimielimiä kuin nykyisin toimivat. Muutoin kaikki oli kuitenkin kuin ennen , teeri räpsähti pesästään ja Kälkäjoki virtasi kaunisrantaisena kunnes tulimme ensimmäiselle ojalle. Tämäkö nyt oli sitten Kälkäsuon loppu . Seutukaavaliiton soidensuojelusuunnitelman tarkasteluosassa todetaan, ettei Kälkäsuon tapaisia, harvoja jäljelläolevia ehjiä kokonaisuuksia tulisi enää ojittaa, sillä ne ovat viimeisiä esimerkkejä täysin luonnontilaisista, keskisuomalaisista suoekosysteemeistä. On vain toivottava, ettei uusia menetyksiä sattuisi. Seurauksena oli neuvonpito Kälkäsuolla, läsnä oli lääninhallituksen , luonnonvarainhoitotoimiston, Pohjolan ja seutukaavaliiton edustajat. Suon säilyttämistä ajaneiden mukaan tämä ei voinut olla tyydyttävä ratkaisu. Toivottavasti nyt seuraa jatkoa ja muutkin yhtiöt ryhty1S1vät virallisiin rauhoitustoimiin. Kälkäsuon mukana meni yksi mahdollisuus. Etelä-Suomessa on laajoilla aloilla jo yli 80 % soista ojitettu, siihen verrattuna suojeltaviksi tarkoitetut ja esitetyt kohteet ovat kuin pisara meressä. Maailman Luonnon Säätiöllä toivottiin olevan nopeita ja tehokkaita väyliä saada asia suotuisaan päätökseen, mutta jostakin syystä sekään ei onnistunut. Järjestelmä merkitsisi rahojen tasaisempaa jakaantumista ja maakunnallisesti ainutlaatuiseksi koettujen kohteiden parempia säilymismahdollisuuksia. Mutta mikä rauhoittaisi meren . Luonnonsäästiöiden osalta tällainen mahdollisuus olisi oltava
Vai siksikö että ihminen suuressa pienuuden pelossa haluaisi nousta tuon kaiken yläpuolel le :> Me tarvnsemme saamelaiset porolaitumet ja m aan jonne paeta sirkuksia ja m elua , johon heikko ihminen pakenee, ihminen joka ei enää kestä hilj aisuutta. YrjöMetså'få' SUOMEN LUONTO 2 ,, \~ ,sk. Vaivaiskoivu, variksenmarja , mustikka ja kurjenkanerva ovat tä m än vyö hykkeen tyypillisiä ja runsaita lajeja. mustikka katoaa. Onko syynä pelkkä lapinhulluus, romantiikankaipuu, pako Ruuhka-Suomen ahdistuksesta. Mutta Lapin luonto on herkkä ja ihminen kuormittaa sitä yhä enemmän . T unturikoivikoi llakin on om a metsätyyppisarjansa. Antero Jå'rvinen ja Kari Laine Tunturiluonto: yksinkertainen ja herkkä Suomalainen luonnonsuojelija palaa yhtenään Lappiin sekä sanoissaan että teoissaan. vihannoivat viljalti jo juhannuksena, mutta seuraava mtttumaari oli varsin arktinen . Kasvillisuuteen täm ä ero luo vyöhykkeitä , kun karaistuneimmat lajit kasvavat ylin nä. karuja variksenmarjakankaita tai reheviä kurj enpolvi-kullerolehtoja. Niinpä kevät 1974 oli Käsivarressa varhainen ja metsät . Kilpisjärvellä vaihettuu tunturipaljakaksi noin 600 m etrin korkeudessa . Tiet ovat helpot turistinkin kulkea, käytettävissä on konevoimaa . Se on ollut heidän kotinsa. Sen alimmassa , alaalpiinisessa osassa kasvillisu us on vaihtelevaa ja runsasta, joskin p ienetkin korkeuserot näkyvät siinä selvästi, si llä metsä ei ole eroja tasaam assa . jääleinikki), nekin suoJatsilla paikoilla kivien välissä. Miksi sitten tämä kohu pienen tunturin ympärillä , si ksikö että he nkisen rikkauden m aa olisi tänää n ylellisyyttä. Miksi ne on tulleet , minne on kalat kaikkoneet , ihminen tuli muuttaakseen luonnon . Kansa palvoi seitoja , otti eläm än luonnosta, kuului luo ntoon, ahersi eikä ollut mitää n vailla , siksi että ahersi elääkseen . Koivikon yläpuolella alkaa puuton paljakka , ns. alpiininen vyöhyke. Suomessa vain Haitin seudulla päästään ylå'alpiiniselle vyöhykkeelle . Perustiedot Lapin luonnon herkkyydestä on aina pidettävä mielessä , oli kysymyksessä sitten luonnonvaroja elinkeinokseen käyttävä asukas tai tilapäiskäynnillä kulkeva turisti . Sinun kuvasi ei kuulu luojan m aisemaan. LÄMPÖTILA RATKAISEE Ylärinteet ovat viileämmät kuin alemmat; ero on noin aste sataa metriä koh ti. Niinpä havumetsän yläpuolella on tunturikoivikko , joka esim . TUULl JA LUMI MUOVAAVAT Lämpötila on kasvillisuusvyöhykMaa kaunein on Luojan luomaa Vuosisatojen tuhansien saatossa luoja on taiteillut maan tuncuritkin, hiljaisen m aa n jänkineen kivi kkoi neen . O n edelleen rikas m aa jonne voit kulkea hilj aise na ja nöyränä . Missään muualla maailmassa ihminen ei elä yhtä kiinteästi arktisen luonnon tuntumassa kuin juuri täällä . Mutta kasvit kertovat enemmänkin , saasta, pienilmastosta, lumipeitteestä . Valta on tänäänkin ihmise n . Molemmat voivat jättää lähtemättömät jäljet yksinkertaiseen, häiriöherkkään eloyhteisöön. Ihminen olet vain osa luo ntoa et muuta. Niiden suojissa kasvaa vielä monia 64 havumetsien kasveja. Sinne siincävien tuntureiden taakse vaelsi Saamen kansa , tuli ryöstäjät veroineen ihm ettelemään miten rikkaus voi olla sielläkin missä ei vilja kasva , missä vain lopu ton rakka kohtaa ihmissilmän. Tänään seidat seisovat järkkymättä , kansa vaeltaa niiden ohi , juoksee , virvelöi jokien koskien kuohut , kiroo tyhjyyttä, kiroo tupien lukkoja. Tunturikoivut ovat m atalia ja pensasmaisen monirunkoisia. Lämpimillä etelärinteillä kasvit kiipeävät korkeammalle kuin pohjoispuolella, tuulisilla lakitasanteilla kasvaa patjakasveja, tunturikoivun runkoa kirjavoiva ruskokarve ilmaisee lumipeitteen paksuuden Sade tulee tuntureille pääasiassa lumena, joskus jopa kesälläkin. Maaperästä ja muista kasvuedellytyksistä riippuen koivikot voivat olla esim . Retkeilijä huom aa tunturikasvi llisuudesta ensimmäiseksi sen kukkien kauneuden . Noin 850-900 metrin korkeudella kasvi peite harve nee ja esim. Siitä lukot , siitä tyhjentyneet kosket . Eri kesät poikkeavat huomattavasti toisistaan. Luonteenomaisia ovat sammaleiset pensastot , erilaiset kankaat ja nii tyt. Tälle keskialpiiniselle vyöhyk keel le ovat omi naisia tuncurivihviläniityt ja liekovarpiokankaar. tuntureiden mies ja nai nen on kulkenut edelläsi jättämättä jälkeä , siirtäm ättä kiveä . Sammal ien ja jäkälien ohella siellä tulevat toimeen vain muutamat putkilokasvit (esim
Janne, Saivaaran haltia, on sivussa. Se on ollut myös rauhaisa piekanan pesiä vaan sitä se ei ole enää, pesä on tyhjillään. 65. ;; J Piekana pesii vielä pahdoissa ja ih·'=me11elee, miksi polut ovat tulleet ::: rauhaisan tunturin ympärille. Saivaaran erikoinen laki on luonnon suuri taideteos. Jannen ajatukset ovat meille tietä,~ mättömät
Sulamisvesi kostuttaa viipymän alapuolella olevia niittyjä , joilla rehottavat mm . Tunturiluo nnon vaihtelualttius 66 ilmenee m yös sopuleiden ja mui den pikkujyrsijöiden voimakkaina kannanvaihteluina . Lajeja on vähän ja ravintoketjuissa vähän renka ita. tuoksusimake , punakko ja lääte . Kun ravintotilanne o n h yvä kasvit kasvavat, kukkivat ja m arjovat jyrsijät lisää ntyvät nopeasti ja silloi n tällöin alkaa m yös ihmismie ltä kiehtova sopulivaellus. Mutta jos pakkanen tai sade keskeyttää heleimmän kesän , käy kato . Samat otolliset ympäristö teki jät , jotka innostavat jyrsij ät lisääntym ää n , tehoavat m yös esim . Siksi monien tunturi lin tujen keskimää räinen poikastuotto jää varsin vähäiseksi. Tunturihyönteisten eläm änkierto o n tahdistunut luonnon nopeaan kuko istukseen ja kuihtumiseen. Tämä näkyy erityisen selvästi metsänrajalla: ensin hav upuut korva utu vat koivulla j~ hiukan ylempänä koivukin jättää tilan varpujen ja ruohojen käyttöön. Edellisen kitarankielet so iva t miltei taukoam atta koivuvyö h ykkee ä , jälkimmäisen ruosten iska taas ko ristaa paljakkaa . Ekosysteemi on yksi nkertainen ja siltä puuttuu mutkikkaiden vuorovaikutusten tasapainottava vai kutus. Vesilinnut ja kahlaajat saapuvat jokien , järvien ja muiden kosteikkoje n antimia hamuamaan , varpuslinnut kelpuuttavat m yös kuivempia m aita. Pahimmilla tuulenpieksemillä ei o le lainkaa n kasveja eikä humusta, eikä niillä pysy lumikaan. TU TURILUONTO ON ALTIS VAIHTELUILLE Vain harvat eläinlajit tulevat toimeen tunturei lla . varpuslintuihin . Sinirinta ja lap in irkku ovat luonteenomaisia lajeja . Rauha katoaa , luo nto kuluu ja roskat leviävä t. Vain muutam at karaistuneet ko nkarit kuten riekko ja kiiruna jäävät sinne talveksi antaen talvehtimi mahdollisuuden myös tunturihaukalle. Kanalinnut saavat sillo in säilyttää henkensä , mikä saattaa edi tää riistakantojen e lpymi tä jyrsij ähuippujen aikana. keiden tärkein tekijä, mutta m yös tuuli ja lumi luovat omat piirteensä. TALVELLA HILJAISTA KES ÄLLÄ VILSKETTÄ Useimmat tuntureiden linnut ovat muuttolintuja . Kuulostanee oudolta , että kasvukauden lyh yys on muua n syy linnuston rikkauteen . Tällainen ekosysteemi o n haavoitt uva ja vähä inenkin peukalointi tai ilmastonmuutos voi muuttaa sitä paljo n . Kun hyö nteisiä on , niitä on pal jon , kuten sääskiaikaan liikkuva turistikin huomaa. Sopulikin muuttaa talveksi. KESÄLLÄ RIITTÄÄ T ILAA JA RUOKAA Vaikka tuntureiden eläinlajisto o n paljon niukempi kuin etelässä, niiden kesä inen linnusto o n arvaa mattoman rikas . Elämänehdot huononevat tuntureilla ylöspäin , lämpötila laskee asteen verran sataa met riä kohti . Y lenpalttinen hyö nteisruoka kasvattaa lintupo ikueet vinhaa n ohi rientävä n u ve n saatossa. Suosituimpien retkireittien ja vaelluskämppien lähistöt varoittavat. JYRSIJÄ HU IPPU SUOTUISA SUVI Kun jyrsijöitä on runsaasti, myö niitä yövät pedot piekana , tunturikihu ja naali saattavat maailmaan tavalli ta mittava m man jälkeläiskatraan . Pallasruntun . Paksu lumi sulaa hitaasti ja kasvukausi voi siirtyä heinäkuulle , joskus jopa seuraavaan kesään. Kesällä siivekkäät kaiu ttavat retkeilijän ympärillä satoja säveliää n . Voidaa nkin sanoa, että jyrsi jö itten ru nsaus tod istaa päivän hym yilevän muilleki n arm ottom an maanko lkan a ukkaille. Luo ntoem o tarjoaa sillo in joukon vapaita ekologisia lokeroita , joi ta vai n h arvat ovat nisäkkäiden hallinnassa . Lumenviipymien tyypillisiä kasveja ovat sammalvarpio, lumijäkkärä ja vaivaispaju . Luo nno n herätessä ne va ltaavat suurimman osan taq outu vasta uudesta elintilas ta. MATKAILU ON VAARA Saamelaiset ovat eläneet tasapainossa ympäristönsä kanssa , mutta ti lapäisistä tu nsteista on yhä enemmän haittaa. Myös ne pedot, joiden ru o kaa tavallisesti ovat riekot ja kiirunat , laajentava t jyrsijävuosina ru o kailu tottu muksiaan nisäkäs ravintoo n . Linnuille on etua liikkuvuudestaan . Tuulenpieksemien vastakohtia ovat notkojen ja sopivien rin teiden lumenviipymät, joille saattaa kertyä m onta m etriä lunta . jaa, uuvanaa ja eräitä heiniä . Se siirtyy tuntureiden kuiviin yläosiin , minne pakkaselta suojaava lumi tulee aikaisin ja missä lumenvii pymien sammalet ja vihvilät antavat elannon . T uulisilla paikoilla kasvaa vain variksenmarjaa , riekonm ar
5 ::c , C C l.>lZi.U....WiLLJ.,.. _ _ _ _J ::C Suuret vuotuiset vaihtelut ovat luonteenomaisia Lapin luonnolle. Kesät ovat erilaisia : ylimmän kuvion yhtenäinen viiva kertoo kunkin kesän tehoisan lämpösumman, joka kuvastaa kesän " lämpimyy11ä". -. kukkia / m' 80 60 40 20 ,,,m~• j / m' 30 000 20 000 15 0001 10 000 5 000 1 000 500 marioja gl m' 2 1,5 0,5 %:ssa laukkuja 30 20 10 %: ssa pönttöjä 30 20 10 72 73 73 73 72 73 74 75 76 77 74 75 76 77 74 75 76 77 74 75 76 77 oc 3ÖO 200 100 78 78 78 78 E "' g < C e J; . Ylimmän kuvion pylväät osoi11avat lapinvuokon kukinnan runsautta eri vuosina , seuraavan vaivaiskoivun siemensacoa, si11en mustikan marjamäärää, pikkujyrsijöiden runsautta ja alinna leppälinnun pesinrää, Kun on lämmin kesä, kaikilla menee hyvin ja kolea kesä koe11elee yhtälailla leppälintua kuin lapinvuokkoakin , SUOM E LUONTO 217iJ 38 vsk 67
Turistin jäljet näkyvät tunturissa kauan ja kauas: polut ja kämpänympäristöt ovat kasvittomia tai sekundaarisen heinäkasvillisuuden peitossa. Kilpisjärven lä68 hes 40-vuotiaat sotapolut ovat yhä kasvittomia. Äärioloissa kasvien kehittyminen ja uusiutuminen vahingon jälkeen on hidasta. Rehevä ja tuottava luonto kestää kulutusta paremmin kuin kuiva ja karu. Uusia polkuja syntyy kulloistenkin muocikohteiden mukaan. Kämppien roska-astiat pursuilevat tyhjentämättöminä ja tienoot täyttyvät leväperäisten matkalaisten jätteistä, joita edelleen levittää tuuli . Talvituristi rauhoittaa liian usein omatuntoaan kankeamalla roskansa hangen pinnan alle. vsk.. Autiompia ei enää saisi SUOMEN LUONTO 217'! 38 . Tuntureiden varpukankaat ovat erityisen herkkiä ja niiden lajit haavoittuvimpia: variksenmarja, mustikka, kurjenkanerva, poronjäkälä ja sammalet. Ainakin suosituimmilla alueilla retkeilijät tulisi ohjata merkityille reiteille. tulevaisuudesta. Toisten levittämät roskat rassaavat kunnon kulkijan mielenrauhaa
Iso kuva havainnollistaa typen keskeistä merkitystä tunturiekosysteemissä: poron raadosta vapautunut typpi on aikaansaanut rehevän heinälaikun muutoin heikkotuoctoiselle varpu-jäkäläkankaalle. vsk . D Kirjoitcaiat ovat viime vuosina tutkineet Kiisivarren luontoa Kilpisjiirven biologiselta asema/ra kiisin. tuncurikihu. Paljakalla ei kannata olla päätänsä pitempi muita talven viima kuivattaa hangen päälle pistävät versot. perustaa harkitsemattomasti . Käsivarren perukalla tupia on jo riittävästi : onhan siellä jo käsittämättömiä aavemaisia mökkikyliäkin . Kuva havainnollistaa myös aineen kiertokulkua : onhan typpi (ja poron muut aineet) peräisin kasvillisuudesta . Keskellä: Sopuli on tunnettu massaesiincymisistään ja vaelluksistaan, mutta muidenkin jyrsijöiden runaus vaihtelee suuresti petojen määrä taas seuraa saaliseläincen määrän vaihteluja. parantaa entisiä ja laajentaa niitä siten , että niistä on hyötyä sekä poromiehelle että retkeilijälle mutta mahdollisimman vähän vahinkoa luonnolle. Ylinnä: Luonto on hyvin samanlainen niin Euroopan, Aasian kuin Amerikankin arktisissa osissa; useat lajitkin ovat yhteisiä, mm . Jiirvinen on kiinnostunut liihinnii eliiimistii, Laine kasveista . 69. Esim. Uusien asemesta tulisi SUO MEN LUONTO 217•! ) 8. Alinna: Vaivaispaju nostaa vain lehtensä ja kukintonsa valoon
Revontulistakin näemme vain murto-osan; samaan aikaan on maapallon vastakkaisella puolella usein miltei samanlaiset revontulet. vsk.. Magneettisen myrskyn aktiivisin vaihe on revontulialueella yleensä lyhyt, vain puolisen tuntia , mutta rengasvirta heikkenee hitaasti . Nämä ionisoiwvat ja virittyvät, ts . Väri riippuu virittävän elektronin nopeudesta: hitaammat elektronit synnyttävät punaisen värin, nopeammat vihreän. Tästä on mielenkiintoisia seurauksia . Kun revontulivyöhykkeen sähkövirtajärjestelmä syntyy , myös pa1vantasaajan yläpuolelle noin 30 000 kilometrin korkeuteen syntyy toinen, rcngasvirraksi kutsuttu järjestelmä. Revontulivalon synty tunnetaan jo varsin hyvin. Suomessa revontulet ovat yleisiä Oulun pohjoispuolella, mutta ajoittain niitä näkyy Etelä-Suomessakin. '' Liekehtivi Lappi laaja, tietäjät sotia käyvät, näy ei kalvan kantaioita, näkyy kaamea kajastus. Jotenkin se joutuu maan magneettikenttään, jostakin se saa energiansa (muutamia tuhansia elektronivoltteja) ja jotenkin se joutuu juuri niille magneettikentän voima viivoille, jotka kohtaavat revontulivyöhykkeen mutta miten' MAGNEETTINEN MYRSKY Revontulten arvoitusta ei ratkaista tutkimalla vain revontulia. Räiskyvät, räjähtelevät tulikielet Turjan yössä kuin kiron timanttikannel, kuin vihan väkevä välke; henget kuolleiden heräävät, nurmen alla nukkujatkin. Revontulien yhteydessä vapaiden elektronien määrä lisääntyy ilmakehän yläosissa, ja revontulivyöhykkeen ilma alkaa johtaa paremmin sähköä. Kun revontulet ovat voimakkaita, niissä vapautuu enemmän energiaa kuin Suomessa sillä hetkellä kulutetaan I Geofyysikkoa. saavat lisäenergiaa, jonka purkautuessa syntyy valoa. Muita värejä revontulissa näkyy harvoin . Hyvin voimakkaiden magneettisten myrskyjen yhteydessä niitä on muutaman kerran nähty Keski-Euroopassa saakka. On tutkittava tapahtumakokonaisuutta, magneettista myrskyfi, jonka näkyvä osa on revontulet. Voimakkaan magneettisen myrskyn yhteydessä muutokset ovat havaittavissa kaikkialla ilmakehän yläosissa. kiinnostaa enemmän tieto , että energiaa vapautuu myös enemmän kuin mitä aurinko keskipäivällä luovuttaa samaan ilmakehän osaan . Satelliiteilla on havaittu , että sähköä virtaa myös magneettikentän suunnassa. Se muuttaa magneettikenttää suuressa osassa maapalloa. Nämä virtasilmukat sulkeutuvat maan yöpuolella kymmenien tuhansien kilometrien korkeudessa, magneettikentän kaukaisimmissa osissa. Myrskyssä on tavallisesti peräjälkeen useita aktiivisia vaiheita, joita revontulitutkija nimittää alimyrskyiksi. Vapautuva lämpö synnyttää revontulivyöhykkeelle tuulia, jotka muuttavat ilmakehän koostumusta, lämpötilaa ja tiheyttä useiden satojen kilometrien korkeuteen asti. Virittävään elektroniin liittyy vielä monia ratkaisemattomia ongelmia. Se loistaa 90-1 70 km korkeudessa, kun 70 elektronit todennäköisesti auringosta lähteneet kiitävät maapallon magneettikentän voimaviivoja pitkin ja törmäävät ilmakehän yläosassa happiatomeihin . Siinä kulkee joko lännestä itään tai idästä länteen voimakas sähkövirta, jonka aiheuttamat muutokset magneettikenttään voidaan mitata maan pinnaltakin. (Eino Leino kokoelmasta Talviyö) Lähiavaruuden ilmiöistä voimme nähdä vain meteoriittien tuhoutumiset eli tähdenlennot sekä revontulet. Ne rajoittuvat kuitenkin yli sadan kilometrin korkeuteen. Mittauksin on todettu, että hiukan eri alueella kuin näkymät revontulet on toinen revontulijärjestelmä, protonircvontulct. SUOMEN LUONTO 2 /i'! 38. Soi yössä kumea kuoro: "Kun ei loista Luojan lamput, salamoi sininen sähkö, kun ei kohtalo hymynne, hymyävät hyiset urhot, kun ei kuu kivestä nousse, kohoavat kolkot loihdut, päivä päässe kalliosta, tulet Tuonen kuumottavat. Mitä runsaammin elektroneja on liikkeellä, sitä kirkkaampaa on valo. Revontulia nähdään sekä etelässä että pohjoisessa napaseutuja ympäröivillä, muutamien satojen kilometrien levyisellä vyöhykkeellä. Niissä virityksen aiheuttavat protonit eli vety-ytimet. Tauno Turunen Revontulet -tulikielet Turjan yössä Sinkoovat siniset liekit Lapin taivahan laella
Suomessa on fossiileja vain vanhimmilta maailmankausilta sekä aivan vähän tertiäärikaudelta, välissä on suuri katkos. Säilyneitä fossi ileja Kvan ääri Kenotsooinen 2 eli elämän Tertiääri siitepölyjä, itiöitä, piileviä uusi aika 65 Liitu Mesotsooinen 140 eli elämän Jura keskiaika 195 Trias 230 Permi Paleotsooinen 280 eli Kivihiili elämän vanha 345 aika Devoni 395 Siluuri merililjoja , koralleja (A hvenan435 maa) Ordoviki 500 crilobiitteja , kotiloita, koralleja, leviä (Ahvenanmaa , Selkämeri) Kambri lonkerojalkaisia , pääjalkaisia , leviä 570 (Sulva , Ahvenanmaa) Prekambri yksisoluisia leviä, monisoluisia Proterotsooinen 1000 sinileviä (Hailuoro) eli elämän 1300 varhaisaika yksisoluisia leviä (M uhos) 1500 Arkeinen eli alkeellisia sinilevämuoroja, suovarhaisin 2000 maroliitteja (Airolahti, Kem ineläm än aika maa, Tervola) ·Maapallon historia on jaettu elämän kehityksen perusteella maailmankausiin ja nämä taas lyhyempiin kausiin . Fossii lia ympä rö ivä kivi o n tutkijall e yh tä tärkeä kuin itse fossiilikin . ölj ynetsinnässä. Pienfossiilien tietoinen etsintä on siirtänyt eläm änalkua yhä kauemmas. SUOMEN LUONTO 2/ ' 'J 38 . Risto Tynni Muinais-Suomen luonto II Elämän merkit kallio perässämme Kallioperäämme on verrattu kirjaan, josta pääosa on hävinnyt; jäljellä on vain ensimmäinen ja viimeinen luku . 74 Maapallo n historia jaettiin viime vuosisadalla enp1tu1s11n kausiin eliökivettymien eli fossiilien perusteella. Nyt jatkaa hänen työtoverinsa Risto Tynni, joka on mikroskoopillaan löytänyt alkeellisia eliöitä (kansikuva! ) kivistämme. Jos fossiilit ovat kalliossa , eivätkä ircolohkareina , löytösi vo i o ll a m yös arvokas suojeluko hde . Lisäksi meille on säilynyt satunnaisia sivuja elämän kirjan keskiluvuista. Välistä puuttuvat lähes täysin ne paksut kerroskivet, jotka ovat muualla säilyttäneet kertomuksen elämän kehityksestä satojen vuosimiljoonien aikana. Peruskalliomme on parin miljardin vuoden takaa, sille on antanut viimeisen silauksen äskeinen jääkausi. Vanhimpana eläm änkautena pidettiin silloi n kambrikautta , joka alkoi noin 600 miljoonaa vuotta si tten . v. Seuraavassa numerossa alkaa jääkausi. Vanhimmat eliöt oli vat alkeellisia ja tumattomia , nykyisten bakteerien ja sinilevien kaltaisia . Maailmankausi Kausi Aika milj. Sarjamme ensimmäinen osa (SL l / 79) käsitteli kallioperämme syntyä; siitä kertoi Geologisen tutkimuslaitoksen tutkija Matti Laitala. Vanhimmat fossii lit on löydetty Etelä-Afrikan noin 3 400 miljoonaa vuotta vanhoista kerrostumista (Suom e n vanhimmat kivet ovat 2 800 miljoo nan vuoden takaa) . Älä siis tarpeettom asti riko kiveä. Aivan osattomiksi emme sentään ole jääneet. Energiansa ne sa ivat joko valo n avulla yhteyttämällä (sinilevät) tai ympäristö nsä hiiliyhdisteitä "syöm ällä" (bakteerit). Alle kahde n kilo n näytteet kulkevat p ostissa ilm a iseksi, kun pakettiin m e rkitsee '' kivinäytteitä ' '. Alkeellinen elämä ehti sittenkin jättää jälkiään ikivanhoihin kiviimme. Myöhemmin tutkijat löysivät elämänmerkkejä prekambristakin; fossi ilit olivat vain hyvin pieniä , millimetriä pienempiä mikrofossiileja. vsk.. Luultiin , että sitä edeltänyt tuhansien miljoonien vuosien mittai nen prekambrikausi oli eloton . Tietomme eläm än alkuajoista kasvavat jatkuvasti , sillä kiinnostus kasvaa mikrofossiileihin , joista on ap ua mm . JOS LÖ YDÄT FOSSIJLI N , lähetä kivi tai t ieto siitä Geo logi selle tutkimusla itokse lle , osoite 02150 Espoo 15
Energian valtaosa vapautuu magneettikentän hännässä , joka on maapallon yö puolella . Itse alimyrsky alkaa hyvi n äkkiä keski yöllä. Maan magneettikenttään tullut ylimääräinen energia vapautuu alimyrskyssä aiheuttaen mm . Keskiaukeaman komeat revontulet kuvasi Tapani Äijänen.. revontulia. Maan pinnalta voi yhdestä paikasta nähdä vain kym menennen osan alimyrskyn revontulista. MISTÄ TULEE ALIMYRSKYN ENERGIA 1 Alimyrsky ulottuu koko maapallolle , vaikka sen aiheuttamat revontulet näkyvät vain suppealla alueella. Kun kaari alkaa kirkastua ja siirtyä hi taasti navoilta poispäin , alim yrsky on odotettavissa noin neljännestunnin kuluttua. Ne hajoavat laikuiksi , Joista osa voi aiheuttaa sykkiviä, kirkkauttaan nopeasti vaihtavia revontulia. "' ;,; ::, Yhdysvaltalainen sääsatelliitti kuvasi nämä Kanadan yläpuolella olevat revontulet. Alempana olevat valopisteet ovat Kanadan , Yhdysvaltain, Meksikon ja Kuuban kaupungit. Magneettikenttä ympäröi maapalloa '' pullona' ' , jonka sisään aurinkotuuli ei pääse vaan kiertää sen . Aurinkotuuli painaa magneettikentän auringonpuoleisen osan kasaan ja venyttää varjonpuoleisen osan sarojen tuhansien kilometrien pituiseksi hännäksi. Siinä on pääasiassa protoneJa ja elektroneja, yhteensä 5-10 hiukkasta kuutiosentumemssä, Ja ne liikkuvat noin 500 km sekunnissa. Pian ne alkavat hiipua , ja puolen tunnin kuluttua niistä on jäljellä vain heikot rippeet. Näin syntyvätkin edellytykset alimyrskylle: sähkövirrat ja herkästi häiriintyvä häntä . Kirkkaat revontulet syttyvät noi n 40 minuuttia sen jälkeen kun auringon kenttä on kääntynyt etelään m aan läheisyydessä. Kun maapalloa katsotaan muutaman tuhannen kilometrin korkeudesta rauhallisessa vaiheessa, nähdään hyvin heikko revontuli kaari , joka osoittaa revontulivyöhykkeen senhetkisen paikan. Kirkkaat, muotoaan muuttavat ja nopeasti liikkuvat revontulet laajenevat ja niistä irtaantuu kirkas yksinäinen kaari , joka alkaa kasvaa länteen päin. ALIMYRSKYN peruspi irteet voi havaita miltei joka kerta, kun revontulet ilmaanruvat taivaalle. Tämä selittää , miksi revontulet ovat kirkkaimmillaan keskiyöllä. Aurinkotuulen ja magneettikentän raj apinnalle syntyy sähkövirtoJa . Keski yön ja aamun välillä revontulien navanpuoleinen mei llä si is pohjoinen reuna on jyrkkä , usein aaltoileva. Siellä revontulet eivät ole selvinä kaarina vaan tasaisena , päiväntasaajaa kohti heikkenevänä valona , Jota on usein vaikea huomata. Tapahtumaketjun eräät osat kuitenkin tunnetaan : Auringosta virtaa hiukkasia ns. Jos auringon magneettikenttä kääntyy maan lähellä etelään , maapallon m agneettikenttä kytkeytyy siihen ja maata ympäröivä magneettinen pullo alkaa vuotaa. Magneettikenttä saa siis pyrstötähtimäisen muodon . D Fil. Vielä ei tiedetä, mistä alimyrsky saa energiansa ja miksi myrsky kestää vain hetken. Kun on kulunut muutama minuutti alimyrskyn alkamisesta, revontulet ulottuvat yli öisen taivaan tuhansien kilometrien mittaisi na kaarina. tri Tauno Turunen rutkii revonrulia Suomalaisen tiedeakatemian geofysiikan observacoriossa, Sodankyliin Tiihteliissfi. Aurinkotuuli tunkeutuu maan ilmakehään ja lisää maan magneettikenttään energiaa. aurinkowulena. Revontulikeskuksen itäpuolella on monenlaisia revontulimuoroja , j9tka edetessään muuttuvat repaleisiksi. Vielä tarvitaan häiriö, auringon oma magneettikenttä . Sen sij aan pa1vantasaajaa puoleinen reuna on vähittäinen. Läntisin pää muodostaa ongenkoukun muotoisen kuvion
Kerroksellinen rakenne syntyy, kun uusi polyyppi rakentaa "kotinsa" vanhan kennon päälle. ~ 1 Jll~iy,11!.,1.'DIV' :B w Ahvenanmaalta löytyneet korallit osoittavat, että merivesi oli lämmintä 400450 miljoonaa vuotta sitten , ordovikija siluurikaudella. Tampereen Aicolahden pari miljardia vuotta vanhat hiilipussit ovat muodostuneet lukuisten yksisoluisten levien jäänteistä. . :,. Vasemmalla on ehkä siluurikautinen korallifossiili päältäpäin: kussakin "kennossa" on asustanut korallipolyyppi . P E t. .;:. :.~ . vsk Keminmaan Kallioahon kalkkikiven stromatoliittirakenteet ovat yhtä vanhoja kuin Aitolahden hiilipussic. . 75. Oikealla on samaa korallia sivultapäin. ;.,, • .. • • ::c • ... . ·t?t~l: :--.... • ' , :. ' ., fr·-: ' ' . Trooppisissa merissä syntyy yhä stromaroliitteja. Stromatoliitit syntyivät meren rantavyöhykkeessä levien ja bakteerien elintoimintojen sekä kalkin saostumisen tuloksena. Kuvan hiilipussi on luonnollisessa koossa. Tämä Ceratreta tanneri 'ksi (kuva vasemmalla) nimetyn vajaan kahden millimetrin mittaisen lonkerojalkaisen kuoria on säilynyt Ahvenanmaalla runsaasti yhdessä ainoassa kambrikaucisessa hiekkakivijuonessa! Hymy yli 400 miljoonan vuoden takaa: kokoonkäpercynyt Asaphus expansus -trilobiitti Ahvenanmaalta. SUOMEN LUONTO 1/i'J 38
MUHOKSEN JA HAILUODON LEV ÄJÄÄNTEET Suomen länsipuolella avautuvan valtameren matalalle rannikkoalueelle kasautui noin 1 300 milJoonaa vuotta sitten runsaasti hiekkaa . Aicolahdelta Tampereen läheltä löytyi jo 1800-luvun lopulla n. Juuri suuren kokonsa vuoksi näiden hiilipussien cloperäisyydestä kiisteltiin . vsk.. Hiilipussien synty selvisi mikroskooppitutkimuksin: hiilipussit ovat lukemattomien yksisoluisten sinilevien kasautumia. Näissä Satakunnan hiekkakivissä näkyy vieläkin paikoin aallonmerkkejä ja sadepisarain jälkiä, mutta eliöjäänteitä SUOMEN LUONTO 2/7'J J8. SUOMEN VANHIMMAT FOSSIILIT Juuriaan myöten kuluneissa poimuvuoristoissamme on hiilipitoisia liuskeita , joiden hiili aivan ilmeisesti on eloperäistä. 2 000 miljoonaa vuotta vanhasta liuskeesta useiden senttimetrien pituisia fossiileja , Corycium cnigmaricum, 76 '' arvoituksellinen säkki' ' . Tervolan stromacoliitit ovat ''hiilipussien" ikäisiä, siis parin miljardin vuoden takaa. Poimutuksissa kaikki fossiilit ovat niistä tuhoutuneet . stromaroliirrcja. Näissä näkyy paikoin poimuilevia ja kumpuilevia kerroksia, ns. Vaikka eliöt olivatkin pieniä, ne saivat aikaan paljain silmin näkyviäkin muodostumia. Mereen vuorovesivyöhykkeessä syntyi levien ja bakteerien elintoimintojen sekä kalkin saostumisen tuloksena laajoja kalkkiriuttoja. Muinaisen Jatulimanteren länsireunalla nykyisen Tervolan tienoilla syntyi stromatoliittikalkkia, josta on jo kuvattu useitakin eri sukuja ja lajeja
77. Samaan aikaan oli Oulun eteläpuolella kallioperässä vajoama, jonka syvään veteen kerrostui hiesua ja savea. vsk. Täällä on hyvin säilyneitä monisoluisia si nileviä, Joista monet ovat nykyisiä sinileviä kookkaampia . SUOME LUO TO 2/7'138. niistä ei ole löydetty. Hailuodon sedimentit ovat Muhoksen muodostumaa ohuempia ja nuorempia. Runsaimmin on yksisoluisia sinileviä, mutta joukossa on mahdollisesti jo kehittyneempiä, tumallisia viherleviä. Tässä paikoin ainakin 900 metriä paksussa " Muhoksen muodostumassa'' on runsaasti hämmästyttävän hyvin säilyneitä !evien fossiileja
SUUR I KATK OS on kivien kertomuksessa siluuri kaudesta terriäärikaureen . Geol. Surv. Muutama koralli osoittaa meriveden tuolloin olleen lämmintä. A. D KIRJALLJSUUIT A Meczger, A. Tynni , R. Wiman . SUO MEN LUON TO 21-,, ,~. Aikanaan , kun purjelaivar tulivat Suomeen kevyessä lastissa , ne ottivat lährösatamasra vakavuuden lisäämiseksi painolastiksi maata, joka sitten purett iin räällä sataman lähelle mereen tai rannalle. Ehkäpä niiden fossiilit rouhoutuivat , kun Köli-vuoriston poimuttuessa paksu tunturiliuskelaatta työntyi näiden sedimenttikivien pää lle. E nontekiön luoteisosassa, mm . Niinikään Ahvenanmaalla olevasta Tranvikin vedenalaisesta , paksusta ordoviki-kambrikautisesta kalkkikivikerrostumasta on saatu näytteitä kairaamalla . Kambrikauden alkaessa meren elämä oli jo monipuolista. Siinä on paikoin runsaasti pieniä leväfossiileja sekä Chicinozoa-eläinten , marojen ja ns. Eräs levä on saanut paikkakunnan ruotsinkielisen nimen mukaan nimekseen Cym aciosphaera solfensis. Nämä sekä kallioperässä muutamin paikoi n tavattu rapautum1stuore kaoliini oso ittavat , että rerriää rika uden ilm asto oli lämmin. Näistä löytyi mm . MATOJA JA MUSTEKALOJA Ensimmäiset m onisoluiset eläimet mustekalojen , polyyppien ja marojen kantamuodot ilmaantuivat meriin noin 700 milj oonaa vuotta sitten. Bull. 78 Sulvan kivissä on m yös runsaasti mikrofossiileja. Vedessä oli vapaata happea ainakin 1 900 miljoonaa vuotta sitten , koska merenpohjalle kerrostui jo silloin raudan happi yhdisteitä. wesrcrn Finland. Tiede on kansainvälistä: Sulvastakin löydetyn Tasm anices piricaensis -levän alkuosa viittaa Tasmaniaan , loppuosa Tallinnan Piritaan . 8 s. Volborthella cenuis -mustekalan kalkkikuoria sekä pieniksi särkyneitä lonkerojalkaisten kuoria. Univ. N iiden runsaimpia fossiileja ovat oikosarviset (pääjalkaisia), pallomaiset cyscoid ic (piikki nahkaisia), koti lot ja sim pukat. Geo l. Manterella eroosio on yleensä kerrostumista voimakkaampaa, ja maasedimenteissä eläinjäänteet säilyvät paljon harvemmin kuin merisedimenteissä. Siinä eli myös trilobiittejä. Äskettäin löytyi Vaasan eteläpuolelta Sulvan alueelta kambrikauden alkupuolella kerrostuneita kiviä. Gco l. ]omalabystä on löytynyt m yös loh kareita, joissa on m assoittain merililjojen jäänteitä , erityisesti varsia . Pehmeistäkin eläimistä on säilynyt jälkiä, kuten maroje n käytäviä. Maam me oli si lloin todennäköisesti mannerta. 1908. 297. Maaelämä kävi mahdolliseksi vasta paleotsooisella maailmankau della , kun ilmakehässä oli riittävästi happea estämään tuhoavan ultraviolettisäteilyn tunkeutumi sen m aan pinnalle. Bcirriigc zur Piiliionrologic des nordbalcischcn Silurs im Älandsgcbicr. HARHAUTTAVIA FOSSIILEJA Tarkkasilmäinen luonnontutkija voi Pohjanlahden tai Suomenlahden ran nikolta löytää fossiileja sisältäviä kiviä. T. Scudicn ubcr das Nordbaluschc Silurgcbicr. Kaikki ilmaja vesikehän happi on yhteyttävien kasvien luomaa. Jääkautisissa kerrostumissa on harvakseltaan rää llä ennen jääkautta kasvaneiden kasvien siitepölyjä ja itiöitä. Finland , Bull . Jossakin vaiheessa tertiäärikaudella meren ja manteren suhde poikkesi selvästi nykyisestä: Savukoskelta on noin 200 metrin korkeudelta löytynyt terriäärikaurinen savilaatta, jonka piilevät ja silikofl agellaatit ovat avom erilajeja. v1k.. 398 1 s. Toisellakin tavall a fossiileja kulkeutui Suomeen. 8. Koristeellisia ovat varsi nkin verraten isot ruskeankellertävät Tasmanices-viherlevät. 1978: lowcr Cambrian fossils and acricarchs in chc scdimcntary rocs of Södcrfjfirdcn . Siihen saakka maa oli autio ja vailla suojaavaa kasvipeitettä, rapautuminen ja eroosio olivat voimakkaita. Täältä ei ole löytynyt mi tään isoja fossiileja, vaikka ne pienfossiililaj istonsa perusteella ovat samanikäisiä kuin Jom alabyn lohkareet. Lisäksi jääkausi on hävittänyt mahdolliset sedimenttimuodostum at fossiileineen . Eliöjäänteet hautautuivat hapettomaan liej uun , missä ne joko kivettyivät tai säilyivät painannejälkinä. Upsala. Saanan rinteessä, näkyy jyrkkänä törmänä kambrija siluurikautisia sedimenttikiviä. 1922. Jomalabyn alueelta on löydetty runsaasti ordovikikautisia kalkkikivilohkareita. grap coliiccien jäänteitä. Bull . Tältä noin 400 miljoonan vuoden ajanjaksolta ei ole säilynyt kerrostumia. Nämä lohkareer voivat olla peräisin Selkämeren pohjan nuoremmista, siluurikaurisista kerrostumista. 73168 s. Runsai mmin on löydetty meille outojen havupuiden kuten seerrin , varjosrinkuu sen (Sciadopicys) ja podokarpuksen (Podocarpus) pölyjä . JÄÄKAUTTA EDELTÄVÄLTÄ TERTIÄÄRIKAUDELTA on sentään säilynyt vähäisiä rippeitä. Voi. Tätä kivikaud en "strategista" tavaraa voi siis löytää kivikaurisi lra asuinpaikoil ta. Siksi meiltä puuttuvat suurten sammakkoeläinten , hirmuliskojen ja nisäkkäiden fossiilit. N iistä ei kuitenkaan ole löydetty fossiileja. Eräs selitys on varmasti niukkahappinen ympäristö, joka esti hajoamisen . KUINKA HENNOT LEVÄT SÄILYVÄP On merkillistä, että näin pienet, alle millimetrin suuruiset eliöjäänteet säilyvät miljardeja vuosia niin hyvin , että hienoimmatkin yksityiskohdat erottuvat . Muhoksen muod ostu man syntyessä ilmassa oli happea vain puolisen prosenttia (nykyisin 21 % ) . KORA LLEJA , TRILOBIITTEJA JA MERILILJOJA O LI AHVENANMAALLA Ahvenanmaalla on paikoin peruskallion raoissa säil ynyt kambri kautista hiekkakiveä, josta geolog i Tanner löysi 19 11 erää n lonkerojalkaisen (Ceracreca canneri) kuon a. C. Elämää oli aluksi vain merissä. Nuoremmalla ki vikaudella käytettiin aseiden ja työkalujen valmistukseen p iikiveä eli limsiörä, jossa use in o li fossiileja. Finlande 56. Näin m eille kulkeutu i kiviä eteläisen Itäm eren mesorsooisisra , runsaasti fossiileja sisä ltävistä kerrostumista. lns. Monisoluiset eläimet yleistyivät, ravintoketj ut pitenivät , vuorovaikutukset lisääntyivät
Törmäyksessä paine kohoaa Jopa miljooniin ilmakehiin Ja lämpötila useisiin tuhansiin asteisiin. tri Martti Lehtinen väitöskirjaa tehdessään. Mannerjää kuljetti Lappajärven kiviä kaakkoon . Itse meteoriitti tuhoutuu törmäyksessä ja alustan kivet rikkoutuvat, sulavat tai kaasuuntuvat. Kärnänsaaren kivi muistutti kemialtaan tunnettuja laavoja, mutta sen rakenne oli niin poikkeava, että se nimettiin löytöpaikkansa mukaan kiirniiiiciksi. Tämii Landsat 1-sacelliittikuva on Heikki Ojan kirjasta "Tulipalloja taivaalla." Aikaisemmat tutkijat katsoivat Lappajärven syntyneen muinaisen, jo ajat sitten pois kuluneen tulivuoren purkauskanavaan. Viime vuosina monet suuret kraatterit ja maanpinnan arvoitukselliset pyöreät muodot on todettu meteoriittien synnyttämik79. Vain suuri meteoriitti aiheuttaa sellaisen, sillä pienet menettävät ilmakehässä kosmisen nopeutensa eivätkä räjähdä. Keuruulta , sata kilometriä Lappajärvel tä, löytää vielä helposti kärnäiittilohkareita ja Päijänteen länsipuolelta on löytynyt muutama. Muita '' tulivuorenkiviä" kuin kärnäiittiä ei löydetty. Käsitykset muuttuvat, nyt tunnetaan lukuisia tulivuorten toiminnan merkkejä, mutta yhä Lappajärvi ja nykyisin Neuvostoliitolle kuuluva Jänisjärvi ovat omaa luokkaansa: ne ovatkin suurten meteoriittien törmäyksessä syntyneitä kraattereita. Jos räjähdyskraatteri ylimalkaan syntyy, sen halkaisija on vähintään sata metriä. Lappajärven meteorii11ikraa11erin pyöreä muoto näkyy hyvin talvisissa ilmaja satellii11ikuvissa, jolloin järvet ja pellot kuvaucuvat valkeina. KUN METEORIITTI TÖRMÄÄ MAAHAN kosmisella nopeudella (jopa 70 km / s eli noin 250 000 km tunnissa) , se räjähtää. Lappajärven totesi meteoriittikraatteriksi kirjoittajamme, Helsingin yliopiston kivimuseon hoitaja, fil. Porvoon läheltä M yrskylästä löydetty kivi päättää tämän Suomen pisimmän lohkareviuhkan. Hetkessä syntyy kymmeniä kertoja meteoriitin läpimittaa suurempi kraatteri. Martti Lehtinen Lappajärvi, Suomen suurin meteoriittikraatteri Vanhoissa oppikirjoissa esitellään Suomesta kaksi muinaista tulivuorta: Lappajärvi ja Jänisjärvi. Meteoriittiräjähdys on hyvin nopea ja monimutkainen tapahtuma. Vuosimiljoonat ovat kuluttaneet alkuperää osoittavat ulkoiset tunnukset, mutta ankara räjähdys jätti merkit lähistön kivien mikroskooppiseen rakenteeseen
Painovoimamittausten mukaan Lappajärven pohjalla ja kärnäiitin alla on suhteellisen kevyttä kiveä, todennäköisesti juuri räjähdysbreksiaa . vsk.. Heikko paineaalto vain rikkoo kiveä, voimakkaampi jo rikkoo tai muuttaa mineraalien kiderakenteen . Kraatterin pääosan täyttää vain vähän muuttunut , mutta rikkoutunut kivi, rajiihdysbreksia . Tulivuorissa ei ole havaittu yli 1 250 °C lämpötiloja. si. shokkiaalto, ja korkea lämpötila muuttavat kiviä. Paineaalto vaikuttaa vain sekunnin murto-osia , joten mineraalien korkeapainemuoroja ehtii syntyä vain vähän. Törmäyskohdasta ympäristöön 80 leviävä paineaalto vaimenee nopeasti. Nykyään meteoriittikraattereita tunnetaan maapallolta noin 150. Sarojen tuhansien ilmakehien paine synnyttää kvartsiin ja maasälpiin tasoparvia , joiss~ kiderakenne on osittain hajonnut . Lappajärven kivilajit vastaavat kemialliselta koostumukseltaan ympäristön graniitteja ja gneissejä. järven kaakkoisrannalla ja Hietakankaan sorakuopiss:i_. Vielä voimakkaampi paine muuttaa mineraalin suoraan, sen välillä sulamatta, lasiksi tai toiseen , tiiviimpaan muotoon . Törmäyksessä vapautuu runsaasti lämpöä. Lappajärven sueviitin pitkiksi luiroiksi sulaneet kvartsirakeet osoittavat lämpötilan äkkiä kohonneen yli 1 700 °C ja sitten laskeneen hyvin nopeasti . Vertaamalla kraattereiden muuttuneita mineraaleja näihin koetuloksiin voidaan arvioida, miten voimakkaassa räjähdyksessä kivi on syntynyt tai ollut mukana . Ilmaan singonneesta rikkoutuneesta ja osittain sulaneestakin kiviaineksesta syntyy kraatterin yläosiin pehmeää , miltei käsissä murenevaa kiveä, sueviittia. UUSIA MINERAALEJA SYNTYY Laboratorioissa tehtyjen korkeapaineja räjäytyskokeiden sekä maanalaisten ydinräjäytysten perusteella tunnetaan tavallisimpien mineraalien käyttäytyminen suurissa paineissa. Sulaneen kiviaineksen osuus vaihtelee: harvinaisemmassa , laavamaisessa tyypissä on lasinen perusmassa , yleisempi on tyyppi, jossa on runsaasti sulamatonta ainesta. Sitä on Lappajärven ympärillä lohkareina. Osa sulaneesta kivestä pysyy kraatterissa koko räjähdyksen ajan . KIVET SÄRKYVÄT JA MUUTTUVAT Törmäyksessä syntyvä raju, ääntä nopeammin etenevä paineaalto, ns. Kvartsista syntyy coesiittia, jolla on sama kemiallinen koostumus (SiO2), mutta erilainen kiderakenne ja suurempi tiheys (ominaispaino) kuin kvartsilla . Lappajärvellä sueviittikerros on jo kulunut pois , mutta sitä on irtokivinä runsaasti mm. Kallioperä on parhaiten säily1tänyt tiedon meteoriitin törmäyksestä sille, joka osaa lukea kivien kertomusta . SUOMEN LUONTO 217'1 38 . Coesiittia on löydetty vain noin 15 kraatterista maapallolta, Lappajärvellä sitä on hiukan sueviitissa. Kivisulan ja kivimurskan seoksesta syntyy kiirniiiitti. Tämän päivän maisema ei enää kerro vuosimiljoonien takaisesta suuresta räjähdyksestä, kraalteri on jo tasoi1tunu1. MIKÄ , KUINKA ISO JA MILLOIN
37. ( 1978) Asrroblcmes Cryptocxplosion Srrucrurcs. Sueviitin lasissa ovat sulaneet mineraalit venyneet pitkiksi luiroiksi. ). Surv . Benchmark Papers in G eo logy, Voi. Nykyinen Lappajärvi on syvälle kuluneen kraatterin pohjalla, jär.~ ven muotoon ovat lisäksi vaikutta• neet mm . Tähti tietee llinen yhdistys Ursa ry, Helsinki . Kärnäiitistä on löytynyt myös aivan pieniä nikkelirautapallosia, jotka aivan ilmeisesti ovat pienenpieniä pisaroita sulaneesta meteSUOMEN LUONTO l /7'138. H . Jne .. Kuvan leveys on noin 0. (Ediror) (1 977) Mcrcorirc Cra ccrs. Dowden , Hutchinson & Ross. Benchmark Pape rs in Geo logy , Voi. ornttsta: ilmeisesti Lappajärveen osui siis nikkelirautameteoriitti . 81. Räjähdys sinkosi ilmaan kivimurskaa ja kivisulaa, jotka satoivat maahan ja iskostuivat löyhäksi kiveksi. Sueviitin lasia tämäkin. Geologi 28, N :o 7, 8 186. O ja, Heikki (19 78) Tulipalloia raivaa/Ja . 5 mm . Äkillinen kuumentuminen aiheuui kvartsirakeeseen kupuramaisia murtumia . D METEO RITIIK RAA TIEREI STA KERTOV AA UU DEMPAA KIRJALLI SUUTTA : Lehtinen , Martti ( 1976) Lake Lappajärvi, a mcu:oriu: impact sitc in wcsrcrn Finland. H . Yläreunan kvansirakeen tummat osat ovat coesiiHia, jota syntyy kvartsista vasta hyvin suuressa paineessa. Sen pinnalle syntyneiden pyrokseenija maasälpäkiteiden hyvin pieni koko kertovat kärnäiitin jäähtymisenkin olleen nopean. Tällaisen jäätikön kulutus . Nämä granii11ija kiillegneissilohkareet näkyvät kärnäiitissä epäselvärajaisina "haamuina " . kraatterin synnyttäisi 500 metrin läpimittainen rautameteoriitti, jonka nopeus on 40 km / s (144 000 km tunnissa). G eol. kallioperän rakenne ja i Isommatkin rikkoutuneet kivenlohkareet ehtivät hiukan sulaa reunoiltaan, ennenkuin kivi taas nopeasti jähme1tyi . Räjähdys rikkoi kvartsin kiderakenteen osi11ain ja särkyneet kohdat näkyvät mikroskoopissa tummina kerroksina ja juovina. Finland , Bull . 282 . Eräissä kivinäytteissä on kuitenkin ollut melko runsaasti nikkeliä. Tältä näyttää sueviitin pinta sahaHuna: ilmassa lentänyt sula kiviaines näkyy nyt vääntyneinä vaaleina lasikappaleina ja niiden välinen massa on kivimurskaa ja pienempiä lasisiruja. Pitkäksi venynyt kvartsiluiro kertoo kiven liikkuneen nopeasti sulana ollessaan. G. Kuvan leveys on noin 0.6 mm . 36 . sueviitiksi . Kärnänsaari, Kannan ranta. Kuvan leveys on noin 0.25 mm . Lehtinen , Martti (1 976) Lappajiirven shokkimccam orfisisra kivisrii. Kiilteestä syntyi lähes mustaa lasia. Keskellä oleva kvansirae on sulanut reunoiltaan, joten lämpötilan on hetkellisesti täytynyt olla yli 1 700°C. Kuvan leveys on noin 25 cm. Alkuperäisen kraatterin läpimitta on ollut noin 15-1 7 km ja sen keskipiste oli nykyisen Kärnänsaaren itäpuolella. vsk. Kuvan leveys noin 0.25 mm. McCa ll , G . Dowden , Hutch inson & Ross, Jne., Siroudsburg, Pa. McCa ll . Kraatterin ikää ei ole määritetty, mutta muihin maapallon kraattereihin vertaamalla arvioin sen noin 100400 miljoonaa vuotta vanhaksi . Siroudsburg, Pa. Tavallinen kvartsi olisi aivan kirkasta. , , 1 •• • • ::}-.;i 1t~ .,//~ :' ·1-·, ...... J
MUIKKU JA SÄRKI PURKKIIN Muikun talvinuottaus aloitettiin Lappajärvellä vuonna 197 3 ja 1977 ruvettiin purkittamaan muikkua ja särkeä. vsk.. Välittäjänä toimii paikallinen Lappkala OY, jossa on osakkaina mm . Yhdellä nuotanvedolla voi saada muutamasta kilosta muutamiin satoihin kiloihin. Työllistävä vaikutus on 25 60 miestä. Nuottaus tapahtuu näin. Kalastajat saavat muikkukilolta viitisen markkaa. nuottakuntia. Säännöllisesti näistä nuottaa puolet. Kalat on vielä lajiteltava, mm. Nuotan kaari on noin 250 m ja vetomatka jään alla noin 600 m. Nuotan hinta ei sekään ole varsin vähäinen, lähes 20 000 mk. Tähän kaikkeen tarvitaan puolenkymmentä miestä. Sitten nuotta nostetaan avannosta ylös ja kalat lastataan nelikoihin. Kohtuullinen saalis on 200300 kg, monesti saalis jää paljon niukemmaksi . Tehdas työllistää suoranaisesti neljä työntekijää , mutta välillisesti kymmeniä kalastajia. Muikusta välitetään kuitenkin enin osa, arviolta 90 prosenttia tuoreena. Vuosituotanto on nykyisellään noin 200 000 purkkia, josta muikkua on noin 120 000 ja särkeä noin 80 000 purkkia. Vetoköydet viedään jään alle traktorikäyttöisen kairan avulla tehtävien lukuisten avantojen kautta . Seuralaisena on usein ankara pakkanen ja sitä voimallisesti tehostava vihainen viima. Luontaisesta kannanvaihtelusta on kuitenkin harmia, sillä kudun epäon01stuessa jokin vuosiluokka saatSUO M EN LUONTO 2 Ii'! 38 . lappajärvellä on päästy sanoista tekoihin ja alettu tosimielessä käyttää hyväksi järven muikkuja särkivarantoja. Toistaiseksi tuotteilla on ollut hyvä menekki. Tavallaan tämä vastaa talvisia metsätöitä. Kotimaisten kalavarojen hyödyntämisestä on puhuttu paljon. Viime vuosina on nuottaamalla saatu seuraavia saaliita: 1974 67 800 kg 197 5 22 600 kg 1976 17 800 kg 1977 45 000 kg 1978 75 000 kg Järvellä on kaikkiaan kymmenen nuottakuntaa, kussakin puolenkymmentä miestä . Vetoköysistä vedettäessä nuotta kiristyy vähitellen pussiksi, johon muikut jäävät. Työ on kovaa, kylmää ja epävarmaa. Työpäivät venähtävät helposti yli 12 tunnin. kuoreet eroteltava pois, ja kuljetettava tehtaalle. Toistaiseksi muikkukanta on kestänyt nuottauksen hyvin. Vetäminen tapahtuu toisesta suuresta avannosta. MITEN KÄY MUIKUN. Jorma Laurila Lappajärven muikku työllistää Nuottamiehet näkyvät pieninä pisteinä aavalla jäälakeudella. Jos kaikki käy kohdalleen, ehtii lyhyen talvipäivän aikana vetäistä nuottaa kahdesti, mutta monesti saa tyytyä kertavetoon. ARKTISTA JA RASKASTA TYÖTÄ Työ tapahtuu ilman olosuhdelisiä ja ylityökorvauksia ja ainaisella riskillä: Saatat saada hyvänkin vedon tai joudut katselemaan muutaman muikun kangistuvaa räpiköintiä huuruisen nuotan perukoilla. Ensin se hoidetaan kahden moottorin avulla, lopuksi käsin . Nuottausta ei voi miksikään rahasammoksi luonnehtia, mutta siitä huolimatta Lappajärven nuottakuntien miehet tuntuvat olevan varsin yksituumaisia: mieluummin jäällä kuin kortistossa . Sen kokoamiseen saat 82 vetäistä nuottaa erinäisen kerran. Talviaikana muikkua tulee noin 1 000 kg päivittäin. NUOTTAUS TÄRKEIN TYÖLLISTÄJÄ Muikkua pyydystetään myös kesällä ja syksyllä verkoilla, mutta suurin työllistäjä on talvinuottaus , jonka avulla nostetaan myös isoimmat saaliit. Nuotta lasketaan toisesta suuresta avannosta veteen. Suurin osa kalastajista on maanviljdijöitä, jotka harjoittavat nuottausta sivuansiona. Tällä ei järin ehdi rikastua, sillä verotus viiltää ansioista kohtuuttoman osan. Tosiveto voi olla paljon yli 1 000 kg, mutta se on taajuudeltaan verrattavissa keskisuureen lottovoittoon. Siellä he pyydystävät vielä pienempiä olioita, muikkuja. Kunta on myös tukenut perustamista. Nuottausta jatketaan joulukuusta aina kevätjäille asti . Saaliin arvo on myös jaettava nuottamiesten kesken
Jorma Laurila kirjoitti viime: numerossa Rautalammin reitistä. 83. Osakkaina olevat kalastajat tµovat itse saaliinsa tehtaalle, jossa se lajitellaan, savustetaan miedosti ja pannaan purkkeihin. Eri vuosien suuret kokonaissaaliin vaihtelut johtunevat ainakin osin tästä. Salonpään nuo11akunta avannolla. Nuolla lasketaan ensin toisesta suuresta avannosta veteen. vsk. Vetoköydet viedään jään alle 1rak1orikäy11öisen kairan avulla tehtävien lukuisten avancojen kautta. Tämä näkyy luonnollisesti saaliissa. Oikaisu: LuK Laurila c:i ole: työskc:nnc:llyt Kc:ski-Suomc:n ja Kuopion vc:sipiirc:issä. Arvioiden mukaan pahimmillaan mädistä voi tuhoutua tällä tavoin jopa nel§ jännes. Tehdas työllistää neljä työntekijää ja väldlisesti kymmeniä kalastajia. Vedenpinta on alimmillaan kevättalvella. Muikkukannan uhkana ovat lähinnä järven rehevöityminen, joka tosin on viime vuosina alkanut hidastua sekä säännöstely , jonka suuruus on keskimäärin puolisen metriä, suurimmillaan metrin . Muikunmätiä tuhoutuu tällöin, koska osa muikusta kutee hyvin matalalla. D ..'.l Muikusta markkinoidaan enin osa tuoreena, mutta kaksi vuolla si11en lappajärveläiset petustivat Lappkala Oy:n, jossa valmistetaan muikkuja särkisäilykkeitä. taa tiettyinä vuosina hävitä kokonaan. Nuottaamalla muikkukantaa ei kuitenkaan voida hävittää, sillä nuottaus loppuu ilman muuta saaliiden jäädessä kovin pieniksi. Muikkua ei kannata silloin enää pyytää. Kuvassa on meneillään purkkien sterilointi autoklaavissa . SUOMEN LUONTO 2/ i 'J 38 . Vetäminen tapahtuu toisesta suuresta avannosta, ensin koneellisesti, si11en käsin
Että tulkaa kuuntelemaan sen ääniä, silloin te ymmärrätte. Mutta kutu siirtyy syvemmälle ja muikku jää eloon. Entä ennen säännöstelyä. Mutta tuossa meiL ·n lahdessa ei ollut ruohonpiikkiä1,. vsk.. Mutta enää vesi ei olekaan korkeimmillaan heti jäiden lähdettyä vaan vasta kesäkuun lopulla. Sitä en tiedä paljonko pehmeä pohja vaikuttaa , onko lietteisyyden määrällä jotain vaikutusta, Elias arvioi. Kortteikko imee itseensä vettä niin paljon että se pohjautuu . Se teki pohjan mahdottomaksi kasvuston tarttumiselle. Kalastaja Elias Salonpää Lappajärven Kärnänsaaresta, säännöstelyn jälkeen niemestä, on kuunnellut Lappajärven ääntä ikänsä, nostanut järven viljaa viisikymmentä vuotta. ilmeisesti voi olla niin , että muikunmäti joka tapauksessa kuolee alle metrisessä vedessä. Järven säännöstelyn seuraukset ovat Eliaksen muistissa, Suomen Luontoa varten oikein muistilapulla. On siitä haittaa ... Jäätyminen murtaa pohjapanssarin . Kun vesi oli alhaalla myrs.E Lappajärvellä lehdistö ihmettelee muikun kudun paikoittaista epäonnistumista. 1 1 1 . Tämä on aivan selvää , mutta kuka sen todistaa ja sanoo , Elias kysyy . 'iän ja nyt se menee kaislikon alle koko lahti . Tai tuo viherlevä täällä, sitä on ollut ennenkin säännöstelyä. Vanha kansa sanoo , että "kun jäät lähti niin järvi puhdisti me ittensä' '. Tietysti maataloudella on osuutensa siinä ja joka ihmisellä on osansa saastuttavana tekijänä. Muikkukannat eivät ylitä matalikkoja ja joillakin kohdin mädin määrä voi tosiaan olla suurempi kuin toisella , hän selittää erilaisia tutkimustuloksia . Onko säännöstelyllä siihen osuutta. Rantaviiva on muuttunut monestakin syystä . Keväällä on kuin sysiläjää kävelisi. Tätä on kuulkaa miljoonia kiloja täällä kuluttamassa happea. . Miten on käynyt muille kalalajeille ] Muistan , että varmasti viisikymmentä vuotta olen pyytänyt haukea . Pikkupoikana kaivettiin onkimatoja sieltä. Verkapöytien taakse ei tämä järvi näy. Sen kukintahan on kiinni ravinteista . Salonpään nuottakunta on yksi kymmenestä muikunpyyntikunnasta järvellä. . Kaislikon painuminen pohjaan on hänen havaintojensa mukaan säännöstelyn seurausta. Nyt säännöstelyn aikana tämä hiesupohja jäätyy. Marjukka Kulmanen Säännöstely säännöstelee kalastaj ankin elämää Katoppa Lappajärveä, katoppa tänne pohjoseen ja koilliseen niin siellä ne ovat, vesijättömaat. kyt huuhtoivat aavaa rantaa ja pohja panssaroitui kertakaikkiaan . POHJAP ANSSARI ON MUUTTUNUT SYSILÄJÄKSI Jäät lähtevät Lappajärvestä kuten ennenkin toukokuun kymmenennen pa1van hujakoilla. Hän ei hyväksy vesihallituksen väitettä, ettei säännöstelyllä olisi osuutta järven likaantumiseen. Myrskyt lykkäsivät 84 kaiken kasvuston rantaan, sitä oli valtava määrä . " Elias Salonpään talo on uloimpana Kärnässä, keskellä Lappajärveä . Aavat avautuvat kotipihalta , millaiset ovat rannat] Rantakasvusto , kortteikko on valtavasti lisääntynyt, isäntä kuvailee maaliskuisella jäällä . Mutta ilmeisesti jo sen lisääntyminen on säännöstelyn seurausta. Ja viime keväänä yhtään SUOM EN LUONTO 2rl) 38 . Puhutaan että kun on hyvä heinävuosi niin heinää tulee kymmenentuhatta kiloa hehtaarilta. Kaislikko on varmaan puolta tuottoisampi , sitä kasvaa veden allakin . 1 .x MUIKKU JÄÄ ELOON "Verkapöytien taakse ei tämä järvi näy
Mikä on säännöstelyn osuus siinä ... Se ei päässyt. Siitä pitäen eloperäisen aineksen pitoisuus syvänteissä kasvoi , se on nyt nelinkertaistunut. Nyt Lappajärvi on rehevöityvä järvi, jonka veden laatu huolestuttavasti huononee . Sekin on tietysti monien tekijöitten summa mutta julmaa se on. Elias muistuttaa , että ihminen ei saa liikaa muuttaa luontoa. Mutta hauki ei päässyt ollenkaan kutualueilleen . Ähtävänjoki järvineen oli kulkutie Suomenselän poikki . hauen kutua en nähnyt . Päävastuun pilaantumisesta kantavat jätevedet ja hajakuormitus. Aina kun luontoa muutetaan sitä samalla haavoitetaan. Ensimmäinen selvä rehevöitymisvaihe oli noin 150 vuotta sitten , jolloin järven pintaa lasketwn. Yhteensä vettä on laskettu puolitoista metriä . EI HAUKI SÄRKEÄ SYÖ HET KUN SE SYNTYY Tämä alue on kutualueena mahdottoman suuri, mutta kyllä se on heikentynyt jatkuvasti . Mineraaliaineksen kertyminen pohjalietteeseen vakiintui vuosisadan vaihteessa, kun pääosa pelloista oli raivattu. Ei se hauki särkeä syö het kun se syntyy. Mutta lahna on mennyt , minkä syyn takia, sitä ei meikäläinen osaa sanoa. Lappajärven rantoja asuttiin kivikaudella . Jätevesien päästö Lappajärveen on viime aikoina saatu jo jotenkin kuriin , multa sen rehevöityminen jatkuu säännöstelyn vaikutuksesta . Järven kehityksen historiaa voi lukea sen pohjalietteistä . Mutta nyt on saalis pienentynyt valtavasti , varsinkin lahna ja kuha myös . made on pitänyt pintansa , sille ei minusta ole ollut haittaa, hauki on rajatapaus , ei se ainakaan lisääntynyt ole. Järveä laskettiin ensimmäisen kerran jo 1700-luvulla ja sen jälkeen useamman kerran ennen vuotta 1961, jolloin säännöstely alkoi. Nyt kun tulee huippu niin se ei laske nopeasti vaan siinä jää jäänteitä , kasvuston osuus kasvaa. Kyllä luonnontilaisenakin vesi kävi huipussaan , mutta se palautui nopeasti jo kylvöaikaan. Eikä paljon parempia alueita järvessä ole kuin tässä. Metsästys, kalastus , tervanpoltto ja myöhemmin maaja metsätalous vaikuttivat järveen ja sen valuma-alueeseen. D SUOMEN LUONTO 217 1 J Hi v~k Pertti Sevola Lappajärven veden laatu ja kalatalous Kun Lappajärven rantoja kivikaudella asutettiin, oli veden pinta samalla tasolla kuin 5 000 vuotta myöhemmin . Tässäkään se ei ollenkaan päässyt sille alueelle missä heinikkoa on, hän pohdiskelee. Vesi oli silloin korkealla . Järven lasku ja säännöstely ovat tähän osasyyllisiä. Kyselin kerran eräältä pohjaeläintentutkijalta , minkälainen on pohjaeläintilanne täällä . Myöhemmin niitä on ollut useammin. Poistuma on suunnilleen kaksi ja puoli metriä . Tässä on myöskin eräs ravintoketjun katkeaminen . Meillä on taloa isonnettu ja muuta . Säännöstely on hänen mukaansa mukautettava luontoon eikä luontoa säännöstelyyn . Leväkukinnat vaikeuttavat kalastusta li85. Säännösteleekö järven säännöstely sinunkin elämääsi :> Kyllä se monella tapaa vaikuttaa, että kalaa on saanut. Kyllähän keväällä happea on , minkä takia se moitti sitä sitten. Hitaasta rehevöitymisestä kertovat jo vuosisatamme alun ajoittaiset leväkukinnat. Nyt kun veden vaihtelu on puolitoista metriä , se metrin verran jäätyy. Se on valtavaa . Ei ollut vettä. Se sanoi että metrineljäkymmentä senttiä ja siitä maalle päin on kaikki kuollut . Jos et tietäisi että järvenpinta säännöstellään, mistä sen huomaisi
KALATALOUS MUUTTUU Ähtävänjoki oli vielä viime vuosisadan alkupuolella huomattava vaelluskalajoki. Suurimmillaan Lappajärven jätevesikuormitus oli vuosina 1972-74, jolloin perunajauhotehtaat vielä päästivät jätevetensä vesistöön. ]os me autamme Lappajärveä, auttaa se myös itse itseään. Ravinteilla , erityisesti fosforin pääsyliä järveen , sekä hapen kulumisella syvänteistä saattaa olla rehevöitymistä arvaamattomasti vauhdittava vaikutus. Lahna ja kuha ovat kadonneet. Muutokset veden laadussa selittyvät 1960-luvulta lähtien kuormituksen muutoksilla. Esimerkiksi Vimpelin lammikkopuhdistamo toimii huonosti; tehokkaampi jätevesien käsittely on kiireellinen tavoite. Nämä lietteet ovat kertyneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Myös säännöstelyä uusittaessa on vesiensuojelu pidettävä mielessä . Vielä viime vuosisadalla sitä suolattiin talven varalle ja myytiinkin nelikkokaupalla. Samaan aikaan jätevedet ovat voimakkaasti lisääntyneet. 75 76 77 vuosi Kuvio l. Vesimassat sekoittuvat tasaisesti ja kerrostumisaika on lyhyt. Lohi ja siika nousivat runsaina Lappajärveen ja sen yläpuoliseen Kurejokeen . Suurimmillaan jätevesikuormitus oli vuosina 1972-74 . Perunajauhotehtaiden happea syövien jätteiden muhiessa muodostuu hapettomissa olosuhteissa metaanikaasua, joka ylös noustessaan puhkaisee kevättalvella syvänteiden reunamille avantoja , joista tätä kaasua poreilee. Vesiensuojeluun voi vaikuttaa rakentamalla toimivia jätevedenpuhdistamoita ja kokeilemalla kaikkia keinoja hajakuormituksen vähentämiseksi. AUTA JÄRVEÄ , JÄRVI AUTTAA ITSEÄÄN Talvella, varsinkin jos jääpeite muodostuu aikaisin, happi kuluu nopeasti järven syvänteistä . Myös siikakanta taantui . JÄRVEÄ YLIKUORMITETAAN Järven säännöstely aloitettiin kahdeksantoista vuotta sitten . Sitä oli helppo pyytää SUO MEN LUONTO 2 17'! 38 . Mutta rehevöitymisen lisäksi järven laskut ja säännöstely vaikuttavat edelleen ruohikkojen leviämiseen . Viimeiset merilohet saatiin Lappajärvestä 19 30luvun alussa. Kuvio 2. Lappajärven kalasaaliin lajisto on viidentoista vuoden aikana muuttunut. Rehevin vaihe näkyy nyt viiden senttimetrin syvyydellä pohjalietteessä. Alajärvelle ja Vimpeliin on nyt rakennettu jätevedenpuhdistamot ja Lappajärven kunnan jätevedet johdettu lammikkopuhdistamon kautta evijärveläisten kiusaksi. Kuluneena talvena oli vesi jo tammikuussa hapetonta kolmeakymmentä metriä syvemmillä alueilla. Perunajauhotehtaat sadettavat vesioikeuden päätöksestä jätevetensä, joten pahin kuormitus on saatu aisoihin. Maataloudessa otettiin käyttöön keinolannoitteet, peltojen ja metsien ojitus vauhdittui, turkistarhaus pesiytyi rannoille. Keinona on silloin järven itsepuhdistus. kaamalla pyydykset ja aiheuttamalla kaloihin makuhaittoja. ,sk. Muikunkalastuksen elpyminen on kasvattanut muikun osuutta. Nyt siikaa saa satunnaisesti. Tärkein pyyncikohde oli pitkään kuore. Itsepuhdistuksen kannalta edullinen piirre järvessä on veden heikko kerrostuminen . Syvänteet pitäisi pitää hapellisina kaikissa olosuhteissa. Kahden perunajauhotehtaan jätevedet laskivat vielä viisi vuotta sitten järveen. Kunnalliset viemäriverkostot ovat kyllä kehittyneet, mutta puhdistuslaitoksia ei vielä ollut rakennettu. _:_AJI __J 1 9 ~ 1968 1 1974 1975 1 __1_:2_ J 7 6 5 1. C :, 3 .c C Q) :§ 2 äi Q) +-' .c :, en 66 67 68 69 70 71 72 73 71. Vanhat kuormituksen merkit: leväkukinnat ja pyydysten likaantuminen sekä metaanikaasu muodostavat yhdessä eräänlaisen aikapommin, joka laukeaa, ellei vesiensuojelua pian tehosteta. " Muiden kalojen" osuutta ovat lisänneet lähinnä särjet , joiden kalastus ja markkinointi tehostui . Myös mersäojitusten määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1966 vuoteen 1977. Vesistön rakentaminen tukki vaelluskalalta tien . Epäedullisia tekijöitä ovat puolestaan tilavuudeltaan pienet syvänteet, joista happi kuluu nopeasti. Selvimmät muutokset veden laadussa myötäilevät perunajauhotehtaiden kuormituksen muutoksia (kuvio 1) . Syynä ovat viime syksyn epätavallisen voimakkaat leväkukinnat ja veden vähyys. 86 Uhkaavalta näyttäneen ylikuormituksen näin helpotuttua on veden laatu nopeasti parantunut. Muutokset veden laadussa myötäilevät kuormituksen muutoksia
.. Ammattikalastajien muut tärkeimLappajärven laakeita rantoja koristaa mökki mökin vieressä . 50 ja kesäkuussa seuraavana vuonna 168.36 metriä merenpinnasta lukien . Juuri nyt muikkukanta on runsas, ja talvinuottaus työHistää useita kymmeniä miehiä. Nuottasaaliissa on vain vajaa kymmenesosa kuoretta. Merimät pyyntikohteet ovat kuha, hauki , lahna, järvitaimen ja särki . Rapukannat taantuivat kuitenkin nopeasti pyyntikelvottomiksi Välijoessa 1950-luvun lopulla ja Lappajärvellä 1960-luvun alussa. Nuotta oli ennen nykyistä harvasilmäisempi ja sillä saalistettiin kaikkia kalalajeja , avovedessä ja erityisesti kutuaikoina. kalataloudelle. Myös madetta on saatu runsaasti. Näky sellaisenaankaan ei silmää viehätä saati kun säännöstelty rantaviiva väliin pakenee eräälle venevalkamasta. Siirtoistutukset runsastivat ravun niin , että sillä ajoittain oli taloudellisesti kalojakin suurempi merkitys. Talvinuottauksen toivat siirtolaiset sotien jälkeen mutta pian nuottaus kiellettiin kokonaan. KALASTUS ON ELPYY Ä ELINKEINO Lappajärvessä elää tänään yhdeksäntoista kalalajia: ahven , hauki , kiiski , kivisimppu , kuha , kuore , kymmenpiikki , lahna, made , muikku , pasuri, pikkunahkiainen , ruutana , salakka, siika, sorva , särki , säyne ja istutettuna järv1ta1men . Muiden kalojen pyynti samoin kuin muikun kutupyynti tapahtuu etupäässä verkoilla. Elinkeinokseen kalastaa noin sata ja kotitarpeeksi tai virkistyksekseen noin puolitoista tuhatta henkilöä. Välijoen rakentaminen ja järven säännöstelyn aloittaminen merkitsivät mullistavinta muutosta Lappajärven SUOMEN LUONTO 2/;'138. Kirjoittaja Pertti Sevola on usein mittamiehenä Lappajärvellä. alueella madesaaliit ovat olleet heikkoja ja esimerkiksi Pietarsaaressa kaupatusta mateesta iso osa on peräisin Lappajärvestä . Ähtävänjoen suun patoaminen on lopullisesti siirtänyt sen vaelluskalajokena historiaan . Nyt kuorekanta on heikko ja muikku on syrjäyttänyt sen kauppatavarana. Järven pinnankorkeus heilahtelee yli metrin . Toukokuussa 1977 veden korkeus oli 169. Järvi on Etelä-Pohjanmaalla ainoa, jolla harjoitetaan ammattimaista kalastusta. Muikun talvinuottauksen elpyminen näkyy saalissuhteissa. Maiseman keinotekoisuutta lisäävät veneille halkaistut kulkuojat rantaniityn poikki. Kuhan , ahvenen ja lahnan osuudet ovat vähentyneet, muun kalan eli lähinnä särjen osuus kasvanut. 87. TALVINUOTIAUS ON TAAS KÄYNNISSÄ Nuottakuntia on nyt kahdeksan ja pääsaalis on muikku . kutuaikana, ja sitä myytiin ympän maakuntaa ama rannikkoa myöten hevoskuormittain vielä tämän vuosisadan alussa. vsk
Lappajärveläise1 ova1 punoneel " varjosuunnitelman' ', johon kuuluu säännöstelypadon avain ien anastaminen '' meidän akoillen niin ne hoitaa tuon säännöstelyn". Sitten säännöstelyn uusia lahnaikäluokkia onkin syntynyt vain runsasveusmä vuosina. Säännöstely muuttuisi kalataloudelle edulliseksi , jos vedenkorkeuden vaihtelut vähenisivät kalojen lisääntymisaikana ja veden pintaa nostetta1s11n. Kalastuselinkeinon elpyminen näkyy kasvaneina kokonaiskalansaaliina (kuvio 2). Tosin kurupyyntiä on eräinä vuosina haitannut verkkojen likaantuminen. SUOMEN LUONTO 21-,J ;s. Ei tiedetä, mitä tämä merkitsee muikkusaaliille . Yksittäisistä kalalajeista ehkä kärsinein on lahna. Muikkututkimuksissa Lappajärvellä on nähty , miten säännöstely vähentää keskimäärin 10 % kuoriu tuvasta muikunpoikasesta, pahimmillaan jopa 20-25 % . Vesihallimksen asetcama työryhmä tekee nyt Lappajärven uutca säännöstelysuunnitelmaa, joka esitellään rantaja vesialueiden omistaji lle huhtitoukoku ussa 1979. Uusia lahnaikäluokkia onkin syntynyt säännöstelyn aloittamisen jälkeen vain runsasvetisinä kesinä, kun vesi on laskenut hitaasti kuten vuosina 1971-73. madeparoja, joilla saatiin erinomaisia madesaaliita vielä 1950-luvulla. Nämä odotcavat, etcä suu nnitelma sisältää paikallisen väestön oikeutelUt toivomukset järven säilyttämisestä järvenä Ja muistaa rantamaiseman hoidonkin . Vesilain 8 luvun 9 § 1 momentci edellytcää säännöstel ysuunnitelmiin yläja alarajan määrityksen. Särkeä käytetään raaka-aineena Lappkala Oy:ssä. Molemmat ministerit lupasivat vaikutcaa siihen, että vetoomus otetaan huomioon . Yleensä on vesistön säännöstelyn katsottu haittaavan eniten syyskuruisia kaloja kuten siikaa ja muikkua. Ainakin to1sta1seksi muikun saalisosuus on tehosruneen pyynnin takia kohonnut. 88 Lappajärven säännöstelysuunnitelmien vaiheet Niskan säännöstelypato ja Hanhikosken voimalaitos sekä viimeisimpänä rakennusluvan saanut Kattilakoski ovat saaneet asukkaa1 vastaansa. 2. Täm ä tod istaa, etcä sään nöstelyä toteutetaan voimalaitosten eduksi ja ehdoilla. Kalat kutevat syksyllä ennen järven jäätymistä, ja kun vesi kevättalvella laskee alle luonnontilan, tuhoutuu kuiville jäänyt mäti. Lappajärven pinnalle ei ole säädetcy yläeikä alarajaa . Lappajärven säännöstely käynnis1yi 1940-luvulla Ähtävänjoen voimalaitosten aloitcees1a, omin padoin ja omin luvin . He vaat ivat pikaista parannusta Lappajärven sään nöstelyyn . Lappajärveläisel oval keränneet 5 475 allekirjoitusla säännös1elyä vastustavaan adressiin. Tämä pyyntitapa on jou duttu lopettamaan säännöstelyn alettua ja järven madekanta on ilmeisesti jäänyt alikalastetuksi . Vesihallimksen edustajat ova1 väittäneet , etcä säännöstelyn suunnitcelu aloitetc iin rannanomistajien aloitceesta . 79 luovutcamassa maaJa metsätalousministeri Johannes Virolaiselle ja sisäasiai nministeri Ei no Uusitalolle kansalaisadressin, jonka oli allekirjoitca nut 5 475 henki löä. Madepadot ovat jäiden tultua matalaan rantaveteen liisteistä ja havuista rakennettuja "airoja" , joihin jätettyihin aukkoihin sijoitettiin merrat tai katiskat mateiden pään menoksi . v~k. Esimerkiksi mateenpyynnissä käytettiin ennen ns . Lappajärven edustajat kävivät 22. Kenen luvalla ja kene n aloitteesta säännös1ely rapahmu ; Valtionarkiston 1ietojen mukaan voimalaitokset eivät ole anonee! säännöstel ylupaa, jocen kansanhuoltomi nisteriö ei ole voinut sitä m yöntää. Lahnan poikaset viipyvät pitkään lisääntymisalueilla rantavesissä , jotka kuuluvat säännöstelyvyöhykkeeseen . SÄÄNNÖSTELYN VAIKUTUKSET KALATALOUTEEN Järven säännöstelyn takia eräistä perinteisistä kalastustavoista ja paikoista on pitänyt luopua. Katselmuskokouksissa paikalliset asukkaat ovat kuitenkin todistaneet , etcä voimalaitosten padot nostatcivat tulvia . Sää nnöstelysuunnitelmat käynnistetciin näitä mlvia torjumaan . Syynä o li mlvasuojelu
"Ja niin kävi heikosti hyvän asian . Jokainen eduskunnan äänestysruljanssia seurannut tietää, että vain poikkeustapauksissa yksittäinen aanestys mittaa varmasti kansanedustajien näkemystä . Moni kansanedustaja voi henkilökohtaisesti suhtautua m yönteisesti luonnonsuojeluun ja ilmaista sen tällaisessa haastattelussa mutta noudattaa äänestyskäyttäytymisessään puolueessa omaksuttua linjaa. miön selityksiä Ja ymmärtämistä . kansanopistossa 4.-9. Eikö kannattaisi kääntyä niiden puoleen , jotka loppujen lopuksi muodostavat ratkaisevan v01man tässäkin maassa ' Miltä olisi tuntunut tuossa Suomen Luonnossa haastattelu, jossa tavalliset suomalaiset ihmiset olisivat esittäneet näkemyksiään ja vaatimuksiaan meille ja poliittisille päätöksentekijöille .' Heikki Poroila HEIKKI POROJLALLE Suomen Luonnossa ei ole liiemmin puututtu poliittisiin kysymyksiin ja hyvä niin. jutussa yhtään lähemmäs sitä , miksi näin on' Monelle lukijalle saattoi jäädä kuva, että puolueita edustaneet henkilöt edustivat vastauksissaan virallista puoluenäkemystä, mitä en kyllä usko . Tämä ei kuitenkaan ole pysyvä tilanne. Mutta onnistuneena tätä "tutkailua" ei voi pitää. Ilman miksi-kysymyksiä kasaamme vain hyödytöntä t1etoa polii tikkojen kyynisyydestä , pääsemättä senttiäkään lähemmäs ilSUOMEN LUONTO 21~,, H.: . . Asiaan toivottavasti palataan Ja mukaan liitetään luonnonsuojeluliiton kannat sekä puolueiden tekojen arv10mn1t . vsk. Jos tällainen " lupa " oli, siitä olisi pitänyt mainita. '' Oli kylläkin virhe ottaa malliksi suuressa salissa olleet äänestykset. Runsaasti exkursioica. Täysihoito 275 mk. Kiirehdi siis, jos kiinnostaa! Tilaa tai hae Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy: scä, Nervanderinkacu 11 , 00100 Helsinki 10 , puh . En tiedä, onko Wirtavuori yksinkertaistanut äänestyskäyttäytymisen ja mielipiteen välisen suhteen tahallaan vai tietämättään. Pallo on nyt luonnonsuojelijoilla. numeron pääkirjoitus) . Tällä hetkellä yhteiskunnalliset voimasuhteet näyttävät luonnonsuojelun kannalta epäedullisilta ja esim. Ja tässä ei taas auta marista poliitikkojen kyynisyyttä ja kaksinaamaisuutta . Tucuscuttaiana maisteri Kalevi Keynäs Tvärminnen eläintieteelliseltä asemalta sekä opiscoväki. 6. 90-406 262 . Normaalisti vastakkain on kaksi esitystä , joista usein yksityinen kansanedustaja valitsee pienemmän pahan . " Valmistelin artikkelia yhdessä toimituksen kanssa. Monet luonnonsuojelukysymykset ovat kuitenkin käytännössä poliittisia ja luonnonsuojelijat osallistuvat politiikkaan ainakin äänestämällä. hallituspolitiikan muuttaminen luonnonsuojelulle myönteisemmäksi ei tunnu saavan tarpeeksi kyytiä alhaalta päin. On niicä kirjakaupoissakin. Poroila itsekin toteaa , että "esimerkiksi hallituspolitiikan muuttaminen luonnonsuojelumyönteisemmäksi ei tunnu saavan tarpeeksi kyytiä alhaalta päin. Ratkaisu ei löydy politiikan vastustamisesta tai sen naurettavaksi tekemi sestä (mihin syyllistyi mielestäni myös ao. Mutta päästiinkö ko. . Kuitenkin ympäristöli ikkeelle on ensiarvoisen tärkeätä ymmärtää , miksi "eduskuntamme on luonnonsuojelullisesti läpi tunkevan kielteinen ''. Halusin saada suojelijat kiinnostumaan poliittisista luonnonsuojelukysymyksistä ja poliitikon luonnonsuojelusta, keskustelemaan ja ajattelemaan . Pyysimme puolueiden virallista kantaa, ja puoluetoimistot valitsivat itse vastaajansa . Jos ja kun se kuitenkin herätti keskustelua vaalien alla , en tunne täysin epäonnistuneeni. kansanopiscoon, 10900 Hanko, puhelin 911-49 210. Mottona olisi voinut olla: vaadi ehdokkaaltasi puheiden lisäksi myös tekoja. Joka tapauksessa tuloksena oli hedelmätön ja virheellinen analyysi . Teemana Hankoniemen luonto. Samoin on käyluonnonharrastajan kesäkurssit Santalan Kr. Vedämme vam jatkuvaa vesiperää , koska kalastamme kalattomassa vedessä ilman koukkua. Wirtavuoren käyttämät äänestyskartat saattavat mukavasti elävöittää lehtijuttua , mutta nyt ne tarjoilivat lukijoille puhdasta näennäistotuutta . nyt monen muun luonnonsuojelullisesti tärkeän päätöksen edustajien nimet ja kannat vain vaihtelevat. Saman tekijän kirjojen Tuli toinenkin kevät (64 sivua,_A6, 12: ) Ja Noin sata Suomeni maisemaa (200 valokuvaa, 112 sivua, 19,5 x 19,5 cm teksti suomeksi ja englanniksi , 28:-) ensipainokset on myös myyty vähiin. Kuvateksti kertoo , että asiat olivat viitteellisiä. Huutoja korvesta • MIKSI PUOLUEIDEN SANAT JA TEOT OVAT RISTIRIIDASSA, SANNA WIRTAVUORP Hyvä että Suomen Luonnonkin palstoilla tutkailtiin poliittisten päätöksentekijöiden luonnonsuojelumit:ltä ennen vaaleja. Kirjoitukseni jäi pinnalliseksi. Meidän olisikin suuntauduttava sen muuttamiseen . Äänestyskanta oli tosiaankin vain elävöittäjä. Emme hyödy myöskään siitä, jos jotkut yksilöt eduskunnassa pontevastikin esiintyvät luonnonsuojelun ystävinä . 89. Ristiriitaa todella on puheiden ja tekojen välillä. Sitä paitsi SL J/ 79:n karttojen osoittama tilanne luonnonsuojeluun myönteisesti suhtautuvia vain oikeistossa ja äärioikeistossa on tietenkin todellisuudenvastainen ja heijastaa lähinnä hallitusrintama vastaan oppositio -asetelmaa. Kaikilla puolueilla tuskin on kaikista asioista virallista mielipidettä, joten liitimme loppuun vastaajien nimet. Sanna Wircavuori TIILI TOINENKIN PAINOS MARKKU T ANTUN RUNOKIRJAST A Keväccä, kesää (48 sivua, koko A6, 10:-). Ilmoiuaucumisec Santalan Kr. Syvemmälle olisi päästy tutkailemalla valiokuntatyöskentelyä , mutta niin suurisuuntainen arviointi tuskin tapahtuu yhdessä artikkelissa. En artikkelillani halunnut osoittaa oikealle enkä vasemmalle , en tehdä politiikasta naurettavaa enkä suhtautua asioihin kyynisesti. Sanna Wirtavuoren juttu " Puheet yhtä , teot toista " on oikeassa siinä , että ristiriita todellakin vallitsee puolueiden toiminnan ja lupausten välillä
Osanottomaksu on n . . ja 7.-9. Suomenselän Linnut on hinnaltaan edullisin lintulehti (v•iosikerran 1979 4 numeroa vain 17,mk). 63610 Tuuri, puh . 10, 13,5 ja 19.5 cm. Lintulehtien sisältöä koskevasta katsauksesta selviää. . Luonto Ja luonnonsuojelu kiinnostavat, yhä enemmän ja yhä useampia . Postiennakkolähetyksistä peritään lisäksi lähetyskulut.. O ta yhteyttä' Terho Pouranen jår}escösih ceeri Suom en luonnonsuo}eluliicco Lönnrotinkatu 1 7 B 6 00120 Helsinki 1 2 puh . . Ryhtymällä Suomen Luon non asiam ieheksi saat h yvän m ielen ohella muutakin vaivanpalkkaa. Kiinnostuneita on si nunkin ym pärilläsi. . 8. kp 4, 62200 Kauhava. Joko he tuntevat Suomen Luonnon ' Voit auttaa luontoa ja heitä. Myöhemmin saapuneita tilauksia postitetaan viikottain. . 22 . Päivät alkavat yh teisellä m atkalla Rovaniem e ltä Inariin , ja m atkalla poi ketaan m yös Lokalla. 964-80401. kahlaaj ien syysmuuton aikaan . . Tällöin tulee kairaushintaan lisäksi pöllin hinta. 2.00 mk/ kpl 13.5 ja 14,5 cm . föllien kairaushinnat kairauttajan omista pölleistä: 8,5, 10 ja 12 CII\ . . puh. Sinisellä pohj alla puna/ musta painatus. . 965-23 156. .. . Ideana o n tarjota perustietoja luonnon tosiasioista ja käytännön ym päristönsuojelusta Ja paikata ja uud istaa jo unohtuvia kou lutietoja. . 10 mk/ vsk 1977-78 ......... 200 m k ja se käsittää majoituksen , ateriat ja oh jelman . 9. . Lintuharrastajan muistiosta jokainen näkee, mikä on juuri nyt ajankohtaista. Yhdistyksen kankaiset hihamerkit 4 mk/ kpl. . Kurssit ovat 25 .-27. Osanottom aksu retkineen 420 mk . Valmiita pönttöjä sopimuksen mukaan! Ota yhteyttä Alavudella o~. Lisåriedor antaa ja ilmoittautumiset ottaa Kansanva listusseura , Museokatu 18 , 00100 H elsin ki 10 . Se on ainoa lintulehti. . 2. . numerossa julkaistava jäsenluettelo palvelee lintuharrastajaa tärkeänä osoiteja puhelinmu istiona. .. 3.00 mk / kpl 19,5 cm . . Kaavakevihkon hinta on vain 4 mk/ kpl. Kurssi n joh taa Risto N u rmi . 15 mk/ vsk PÖNTTÖJÄ EDULLISESTI! Yhdistyksellä on käytössä kaksi pönttökairaa. Sitä voi käyttää myös mm . . Kesä n varsi nainen uu tuus on jokam iehen ekologian kurssi 12. . Tämänvuoden ykkösnumero ilmestyi 40 sivuisena jo helmikuussa. 5, 17.19, 8. retkillä ja Atlas-työssä. joten mitä nopeammin suoritat tilauksen. 10 mk / vsk 1973 ei saatavana 1974-76 . joka on ilmestynyt säännöllisesti jo 13 vuotta. Erityisaihei na ovat lin nuston lisäksi mm . joka kertoo myös ajankohtaisista suojeluasioista. 15 . Suomen luonnonsuojeluliitto LUONNONH ARRAST A}A IN KESÄPÄ IVIÄ Suomen luonno nsuojelul iitto ja Kansanvalistusseura järjestävät 1979 kolm et luonno nharrastajain kesäpäivät: Inarissa , Kesälah della ja H ai luodossa . sitä nopeamm in saat lehden. Kauhavalla os. Suomenselän Linnu t on jokaisen lintuharrastajan ja luonnonsuojelij an lehti. Kauhava: 8.5. Suomenselän Lintumiehet ry: n julkaisema Suomenselän Linnut -lehti on maamme vanhin ja suurilevikkisin paikallislintulehti. : Suomenselän Lintumiehet ry / Risto Saarinen/ 63610 TUURI, postisiirtotili n: o TA 4271 00-0 kautta. 8 . Oriveden Opistossa . Kesåhhden påivåc 16. Suomenselän Linnut -lehden vanhat vuosikerrat: 1966-70 ei saatavana 197 1-72 ... Vihkossa on SO lehteä ja yhdellä lehdellä on tilaa 174 lajille + tarpeellisille lisätiedoille. . 7. m aan kohoam inen ja sen vaikutukset kasvillisuu teen , Peräm eren tila ja tu levaisuus (m yös m ahdollisen Siuru n altaan vaikutu kset) , Peräm eren kalastus se kä jäkälän keruu . 7. havaintopalstallaan lintumaailman viimeisimmät uutiset. . Ku rssit vetää Risto N urm i. 7. Jokavuotinen saarisrokurssi sijoittuu tänä vuo nna Hailuotoon , jo nka erikoislaatu iseen luon toon ja histori aan tutustutaan Arno Rau tavaaran johdolla 5. .. Tilaa SUOMENSELÄN LINNUT -lehti 90 Retkihavaintokaavakevihko on näppärä mm. Sisällöltään se on aina ajan tasalla kertoen mm. Saamelaisten kristillisestå· kansanopistosta käsin tutustutaan 3.7. . Säännöllinen ilmestymisaikataulu takaa sen, että tilaajan rahat eivät mene hukkaan. mitä muualla tehdään ja tutkitaan. 90-642 881 varamen h yötykasvie n ekologisesta suojelusta. .... päivittäisten yhteenvetojen laatimiseen vaikkapa muutonseurannassa. . Täysihoidon ajanmukais1ssa lom am ajoissa sekä ohj elman (m yös yhteisen m enom atkan O ulusta) käsittävä osanottom aksu o n 340 mk . Inariin , Utsjokeen ja lnarinj ärveen. 6.00 mk / kpl ~'uolivalmisteita saatavana myös yhdistyksen omista pölleistä kaira ttuina. Risto Saarinen . Myös kasvien keruu ta ja laj in tuntemusta on oh jelmassa . Reijo Passinen. joilla voi kairata seuraavankokoisia pönttöjä (sisäläpimitta) : Alavus: 10, 12 ja 14.5 cm. . kuuluvat kasvien harrastajille, si llä yhdessä H elsingin yliop iston kasvimuseon kan ssa järjestettävillä päivillä perehd ytään p aikalliseen kasvistoon ja kasviston tutkimu ksen m enete lm iin . Vuosi sitten perustettu H yötykasvi yhdistys järjestää O rivede n Opistossa kolme kurssia vi ljeltyjen ja luonno n Rupeatko Suomen Luonnon asiamieheksi. Yhteenvedot erilaisista tutkimuksista julkaistaan heti tuoreeltaan. Kaikki tilaukset os
. .... Kokemus on osoittanut. ... . . Markalla saat tarran, josta irroitat vuosiluvut 19691 978 kansion selkämykseen. Jokikasvit veden laadun ilmentäjinä (Hamari) Soittemme häviävä kasvimaailma (Kosonen & Lindholm) ....... . .. • . . . Kissat tarvitsevat itse nahkansa (Suominen) .. . 1975 (Saurola) . KASVIT Tuloksia uhanalaisten kasvien tiedustelusta (Suominen) Vesikasvit kertovat vesien tilasta (Kurimo) . . Suurin osa on ajankohtaista nyt ja monen vuoden kuluttuakin. . Kotkahaaskan kuokkavieraat (Hautala) .. ELÄIMET YLEENSÄ, TUHOELÄINTEN TORJUNTA Metsätuholaisten torjuntaa luonnollisin keinoin (Nuorteva) ... . . . . ....... . .. . Irtonumeroiden hinnat vuosikerroista : 1974 1 mk; 1975 3 mk; (numerot 2 ja 3 ovat lopussa) 1976 3 mk; 1977 5 mk; 1978 7 mk. . .... . .. Ja tietysti tilaat Suomen Luonnon 1 979 jäsenhintaan 45 mk. NISÄKKÄÄT Suomen pikkunisäkkäät tänään (Kaikusalo) Hallin asiat ovat huonosti (Niemelä) ... . . Poronjäkälän kasvun rajat (Kärenlampi) .... . Näiden sivujen luetteloon on koottu aihepiireittäin viiden viimeksi ilmestyneen vuosikerran sisältö (vain numerot 2/ 1975 ja 3/ 1975 ovat kokonaan lopussa). Kotkien talviruokkijan arkipäivä (Hario) Suomen merikotkien pesintä vuosina 1974 ja 1975 (Joutsamo, Koivusaari, Kulves, Nuuja & Palokangas) .... . .... 1 976 (Saurola) Suomen tuulihaukat v. . 4. Perämeren norpat ja ympäristömyrkyt (Helle) Perämeren norppien lentolaskenta (Helle) Pohjolan nisäkkäisen levinneisyysmuutoksista 1 (Cajander, Hal enius & Pryl ) Pohjolan nisäkkäiden levinneisyysmuutoksista 11 (Cajander ym.) Pohjolan nisäkkäiden levinneisyysmuutoksista 111 (Cajander ym.) Jätti läispandan kotiseudul la (Tshin-hua) On ko vesikko jo hävinnyt Suomesta (Henttonen & Lahti) Suden ja ihmisen rinnakkaiselo (Kalliola) Suomen siilit 1977 (Kaikusalo) Alppimurmeli jääkauden jäänne Alpeilla (Olsson) . Sammakko ja sen sukulaiset (Leikola) .. Pöllötutkimuksen vanhat ja uudet urat (Kaikusalo) Mistä Merenkurkun kotkat saavat ympäristömyrkkyjä. Minne ovat apolloperhoset hävinneet (Mikkola & Häkkinen) .. ..... . . 1975 (Kuusela) Suomen sääkset v. Uutta uuttukyyhkystä (Karhumäki) Valkoselkätikkamme vähenevät yhä (Sarkanen) Pöllöjen suhteet päivänvaloon (Mikkola) Onnistuuko muuttohaukan elvytys (Wikman & Salminen) . . . kohta 5. . Vuosikertoihin on rikastunut valtava määrä tietoa. .. Otakilokki, kurho ja punalatva (Vuokko & Suominen) Neuvostoliiton kasvien Punainen kirja (Oksanen) .. 1973 (Sulkava) Suomen muuttohaukat v. 1973 (Häyrinen & Salminen) Huippuvuoril la suojellaan lintuja (Norderhaug) Skuolfin vuosi tunturipöllö palasi (Hakala, Kaikusalo & Rikkonen) . . Tutki siis aiheet huolella ja tilaa kiireesti kiinnostavat numerot. . . . Joutsen luonnonsuojelun lempilapsi (Haapanen & Helminen) Kalottialueen vesilinnusto on inventoitu (Haapanen) 3/74 5/7 4 6/7 4 4/7 5 4/7 5 6/7 5 1/7 6 1/ 76 2/76 34/7 6 6/76 2/ 76 1/78 2/78 2/78 6/78 7/7 8 1/7 4 2/74 2/74 2/74 2/74 5/7 4 6/74 6/7 4 5/7 5 5/7 5 5/ 75 1/7 6 1/7 6 1/76 1/7 6 1/76 2/76 2/76 2/76 2/76 2/76 2/76 Suomen Luonto Suomen Luonto Kanahaukan pesintäbiologiasta (Huhtala & Sulkava) Kanahaukan ravinnosta (Huhtala) . Kokonaisina vuosikertoina saat vielä vuosien 1974, 1976, 1977 ja 1978 lehdet (6 mk, 1 5 mk, 25 mk ja 35 mk) . . ....... . . . . . Suomen Luonnosta löytyy Täydennä tietojasi! Suomen Luonto on luonnonsuojelijan tietopankki . 2. . . Sopulivaelluksen jälkinäytös (Kaikusalo & Komonen) Saimaan norpat laskettiin (Nikkari) Itämeren hyljekantoja seurataan (Niemelä) . .. . Kanahaukan asema ja tulevaisuus Suomessa (keskustelua) Suomalaisten kanahaukkojen vienti Englantiin (Kenward) Pähkinänakkeli-vaeltaja Siperiasta (Ojanen, Ohtonen & Tynjälä) ... . , . ... Kanahaukan pesäpoikasten sukupuolijakautuma (Wikman) .... 1 973 (Kellomäki & Sulkava) Valkoselkätikan suojelu (Sarkanen) Suomen sääkset v. . ... . Mehiläiset ja ympäristö (Koivulehto) Hillakuoriainen, aapasoidemme tuholainen (Hippa & Koponen) . Mistään muualta et saa näin halpaa ja näin pätevää luontotietoa. . Uhanalaisin suurpetomme ahma (Pulliainen) Poro ks. . .. . . Suohyönteisten tutkimaton maailma (M ikkola) .. .. (Koivusaari, Nuuja & Palokangas) Koillis-Lapin kotkaturmat keväällä 197 5 (Saari) Suomen kotka kannan kehitys 1970-luvulla (Salminen & Sulkava) Rengastustiedot kertovat kotkiemme kohtaloista (Saurola) Kotkan suojelu Suomessa (Salminen & Rassi Uusin tieto kotkan ravinnosta (Huhtala, Rajala & Sulkava) Muuttohaukkojemme kohtalonhetket (Salminen) Suomen muuttohaukkojen tulevaisuus (Wikman) Suomen tuulihaukat v. 1976 (Kuusela) . . että kysyntä voi olla todella vilkasta. Feromonit tuholaistorjunnan uudet apuvälineet (Selander) Viljelykasvien tuholaisten biologinen torjunta Suomessa (Tuovinen) Petovihan historiaa (Turpeinen) Perhosten melanismi kertoo ilman saastumisesta (Mikkola) .... Kotkahaaskan kuokkavieraat (Hautala ) ... , ... LINNUT Tuulihaukkatutkimus käynnistyy (Kuusela) Suomen kotkat v. . Kanahaukan kuolevuus ja kuolinsyyt (Saurola) Kanahaukkatapot ja fasaani (Moilanen) ... Ohuempi malli (vuosikerrat 196978) maksaa 8 mk, paksumpi ( 1 978 ja siitä eieenpäin) 1 2 mk. 3. . . . . Pidä kiirettä ettei pääse loppumaan 1 1. . Vesien säännöstely ja rantakasvit (Uotila) .. Pönttöjä puukiipijöille (Moilanen & Kuitunen) Suomen lintuatlas tarvitsee avustajia (Hyytiä) Suomen merikotkat 1 9701 976 (Joutsamo & Koivusaari) Linnut suomalaisessa kansanlyriikassa (Järvinen) Ei suomalaisia kanahaukkoja Englantiin (Koivusaari, Mikkola, Nuuja & Palokangas) Kansainvälistä vesilintujen suojelua (Pirkola) Suomen lintuvesien inventointi ja suojelu (Rassi) Yö lintulahdella (Soveri) Tekoaltaat vesilintujen elinympäristönä (Pulliainen) Suomen sääkset v. .. Saman tien voit hankkia muoviset keräilykansiotkin, helmenharmaana tai tummanvihreänä. . Kasvistamme muukalaisia (Suominen) ... .. Villi humala (Suominen) 6/76 6/76 6/76 6/76 6/76 6/76 6/ 76 1/ 77 1/ 77 1/77 1/77 1/ 77 1/7 7 3/ 77 3/ 77 3/ 77 3/ 77 3/ 77 3/ 77 1/7 8 2/78 6/78 7/7 8 8/7 8 5/75 5/75 5/75 1/76 2/76 34/76 5/76 5/76 1/ 77 3/77 1/78 1/7 4 5/75 34/76 5/ 76 1/ 77 1/ 77 2/ 77 3/ 77 6/ 77 1/ 78 91
SUOJELUALUEET, ALKUPERÄISEN LUONNON SUOJELU Hallinnon ja lainsäädännön kehittäminen rauhoitustoiminnan perustana (Borg, Kalliomäki & Ormio) ULP eli projekti " Uhanalaisen Luonnon Puolesta" (Suominen) Tuloksia uhanalaisten kasvien tiedustelusta (Suominen) Luonnonsuojelualueiden perustaminen muistomerkkien rauhoittaminen (Borg, Ormio) ja luonnonKalliomäki & Luonnon populaatioiden perintöaineksen suojelu (JärvinenSuomen geneettisten luonnonvarojen kartoitus ja suo jelu (Toivonen) . Poron ravitsemusfysiologiasta (Nieminen, Väyrynen & Väyrynen) Mistä johtuvat porojen suuret vasakadot (Haukioja & Salovaara) .... Metsäpuittemme perintöaineksen tulevaisuus (Tigerstedt) Luonnonsuojelualueet ja Lapin elinkeinot (Annanpalo) Uusia rauhoituksia (Luonnonvarainhoitotoimisto) Kansallispuisto ja porotalous (Suominen) Tuleeko Seitsemisestä kansallispuisto (Leinonen) ULP jatkuu (Kosonen, Kuusela, Joutsamo & Salminen) 92 3/7 4 4/ 74 4/ 74 5/75 6/75 6/ 75 6/75 5/76 5/76 5/7 6 45/ 77 6/ 77 6/ 77 6/ 77 2/ 77 2/ 77 2/ 77 2/ 77 2/ 77 2/ 77 2/ 77 2/ 77 2/ 77 2/ 77 2/ 77 2/ 77 2/ 77 2/77 2/ 77 2/ 77 5/78 6/ 78 6/78 6/78 7/78 8/7 8 8/78 1/74 1/74 1/ 74 1/74 2/74 2/74 2/74 3/74 3/74 4/ 74 5/7 4 5/ 74 Suomen Luonto Suomen Luonto Norjan Hardangervidda kansallispuisto vai voimalaitos (Tuhkanen) Harvinaisuuksien keräilyn haitoista (Lahti) Saaristomeren kansallispuistosuunnitelma (Lindgren) Suomen on ratifioitava Washingtonin sopimus uhanalais ten lajien kaupasta (Salolainen) Kasvimaailman suojelusta puhuttiin kansainvälisesti Leningradissa (Huttunen) Eestin Lahemaa Neuvostoliiton ensimmäinen kansallispuisto (Eilart) Mikä on " uhanalainen", mikä "harvinainen" laji. Monimuotoinen sinivuokko (Mäkinen) Tervaleppä vuoden puu (Mäkinen) Kuinka kelo syntyy (Leikola) Mitä teemme keloillemme (Kariniemi) Havina käy haavan ympärillä (Vuokko) 2/78 5/ 78 6/78 6/ 77 7/78 5. 76 (Ruuhijärvi) Kansainvälistä vesilintujen suojelua (Pirkola) Suomen lintuvesien inventointi ja suojelu (Rassi) Liminganlahti (Siira) Väärinymmärretty Kokemäenjoen suisto (Kalinainen) Kansallispuistokomitea ehdottaa uusia kansallisja luonnonpuistoja Vaskijärvi heitteille jätetty luonnonpuisto (Mustakallio) Ehdotettujen kansa llispu istoalu eiden tulevai suudennäky miä (Kellomäki) Hortobagy Unkarin pustan suojelualue (Valste & Vepsäläinen) Soidensuojelun perusohjelma (Salminen) Uusien luonnonja kansallispuistojen kivinen taival (Kellomäki) Mitä voimme oppia Puolan kansallispuistojärjestelmästä (Palokangas & Raatikainen) Suomen erämaat hupenevat yhä metsäautotiet uhkaavat viimeisiäkin (Oinonen) 5/7 4 6/ 74 4/ 75 4/7 5 5/75 5/7 5 5/75 6/7 5 1/7 6 2/ 76 2/7 6 34/7 6 34/ 76 34/ 76 34/7 6 34/7 6 34/7 6 5/ 76 5/ 76 6/7 6 6/7 6 6/7 6 1/ 77 1/ 77 1/ 77 1/ 77 1/ 77 3/77 3/ 77 3/ 77 3/7 7 3/ 77 3/ 77 45/ 77 45 77 6/ 77 6/ 77 1/7 8 2/ 78 2/ 78 2/7 8 SUO,MEN LUONTO 217'! ) 8. . Tunturiporonhoidon ekologiaa (Oksanen) Porojen loisista (Lisitzin) Poronhoitoalue petojemme elintilana (Nyholm) Susitutkija vastaa (Pulliaisen haastattelu) Metsänhoidon vaikutuksista puolukkasatoon (Raatikainen) ......... . METSÄSTYS, KALASTUS, l'lllSTANHOITO, MARJASTUS, SIENESTYS Suomen riistatalous (Helminen) 3/74 Riistantutkimuksesta Yhdysvaltain kansallispuistoissa (Salo) 3/74 Ruotsin porotalouden ja metsätalouden välillä on ristiriitoja ......... Kansallispuisto ja porotalous (Suominen) Suomen metsien keräilytuotteet (Korvenkontio & Partanen) Oulujoen oma lohi on menetetty (Westman) Metsästyskuri höltyy (Lahti) Kalamiehet muut vesillävirkistäytyjät ja luonnonsuojelijat ( Dahlström) . . Suomen kalatalouden kysymyksiä (Kaatra & Muhonen) Suot riistamaina (Pirkola) Suot marjojen ja sienien tuottajina (Veijalainen) Suot porolaitumina (Helle & Vasama ) Menetetty monni (Moilanen) On aika suojella marjametriä (Sulkava) Pedot ja porojen petovahingot (Pulliainen) Poronhoitoalue ja pedot (Nyholm) Suomen porotalous (HuttuHiltunen) Saamelaisen ekosysteemin murtuminen Lapin paliskunnassa (Aikio) Saamelaisporonhoito Suomen Lapissa (Labba) Länsi-Inarin poronhoidosta ja muista elinkeinoista (Heikkola) Luontaiselinkeinot, luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö (Ormio) Poronhoitosanastoa (Mantonen) Poron tutkimisen tarve (Sulkava) Poron alkuperä (Nieminen) .. . . Pelasta sademetsä t pelasta maail ma (Jokiranta) Kaksi Helsingin tuhoamaa luontoparatiisia (Erkamo) Tauvon Ulkonokka suojeltava hietakenttä Perämeren rannikolla (Ojanen & Siira) Martimojärven kansallispuistosuunnitelma (Lyytikäinen) Suomen luonnonsuojeluliiton alkuperäisluonnon suojeluohjelma Kokonaisvaltainen tavoitehaaskaus (Suominen) Eestin luonnonsuojelu valistaa (Borg) Uusia rauhoituksia (Haapanen) Siikalahden epävarma kohtalo (Tykkyläinen) Ulvinsaloa ei ole unohdettu (Juppi) Pohjois-Valkealan erämaa, kesämökkialue vai kansallispuisto. Mustikka ja puolukka-hyönteispölytteiset metsämarjamme (Nousiainen, Teräs & Viramo) Luonnonmarjamme (Rautavaara & Vuokko) Marjoista ja sienistä työtä ja tuloja (Saastamoinen) Myrkkysienipelko ja tiedottaminen (Härkönen) Metsien hoito ja sienisato (Ohenoja) Valaanpyynti elinkeino vai kansanmurha (Tuuli ) Tuntureiden riekkomiehet (Kaikusalo) Hakkuu ja Hammastunturin porolaitumet (Kitti) 6. (Airola) Perustietoa Suomen luonnonsuojelusta (Borg) Keski -Suomen luonnonsuojelun nykytilanne (Lehtonen & Palokangas) . 11 . Uhanalaisten lajien kauppaa rajoi tetaan (Jokiranta & Keskinen) Berezinskij zapovednik, valkovenäläinen luonnonsuojelualue (Kaikusalo & Suominen) Neuvostoliiton kasvien Punainen kirja (Oksanen) Soidensuojeluvuoden 1976 saavutuksista (Salminen) Juhlaesitelmä Sll :n soidensuojelujuhlassa 2 1. (Järvinen & Vepsäläinen) Ison SyötteenRaatevaaran kansallispuistosuunnitelma (Haukioja) " Koloveden kansallispuiston " esihistorial liset kalliomaalaukset (Pohjakallio) PatvinsuonKoitereen kansallispuistosuunnitelma (Lyytikäinen) Leivonmäen suunniteltu kansallispuistoalue Keski-Suomi pienoiskoossa (Cajander) .. . vsk .
11 . VESIEN RAKENTAMINEN JA MUUTTAMINEN. . Kevättyhjennys tappoi kalat Nurmon Hirvijärvellä (Koivuniemi) 3/74 Siuruan päätön allashanke (Santanen) . . 76 (Ruuhijärvi) Kosteikkojen häviäminen Esimerkki Vakka -Suomesta (Haapanen) Liminganlahti (Siira) Väärinymmärretty Kokemäenjoen suisto (Kalinainen) Yö lintulahdella (Soveri) Koijärven tapaus (Vuori ) Otajärven oudot hankkeet (Rautanen & Högmander) Koske/järven säännöstelyhanke esimerkki vesilain soveltamisesta (Ha ukioja ) Fladat, Itämeren rannoille ominaiset kosteikot (Keynäs) Tulvaniityt katoava kosteikkotyyppi (Lähdeoja) Kosteikko virkistysalueena (Vuolanto) Lappajärven Vanhaneva (Korpineva) Soidensuojelun perusohjelma (Salminen) Matsalu Eestin rannikon lintuparatiisi (Kumari) 2/78 5/ 78 5/78 3/74 3/74 3/74 4/7 4 4/7 4 4/ 74 5/74 6/7 5 6/75 1/76 1/ 76 5/7 6 2/ 77 6/ 77 6/ 77 6/7 8 6/ 78 6/78 8/ 78 8/78 8/78 1/74 3/74 6/76 3/ 77 3/ 77 3/ 77 3/ 77 3/ 77 3/ 77 3/ 77 3/ 77 3/ 77 3/ 77 3/ 77 3/ 77 3/ 77 45/ 77 1/ 78 5/ 78 Soidensuojelun teemanumero (5/ 76) kokonaisuudessaan : Soiden käyttöön saatava järkeä 201 Suomen suot menneisyyden arki stoina (Tolonen & Huttunen) 203 Suoluonnon hätätila (Häyrinen) 21 O Soiden suojelu yksityismai lla ulos umpikujasta (Raitasuo) 216 Kesonsuon rauhoittaminen luonnonsuojeluteknisenä kysymyksenä (Borg) 219 Somerniemen rauhoitettu Yrttikorpi (Toivonen) 226 Keski -Suomen soiden loppu (Salminen) . vsk Erään ekokatastrofin anatomia ja lääkekuuri (Lindqvist) Soidensuojeluvuosi 1976 (Heikkinen & Kosonen) Kansainvälinen kosteikkojen suojelu (de Klemm) . 3/77 Perhonjoen ja Ähtävänjoen tuhoami shankkeet (Hyytinen) 3/ 77 Lestijoki KeskiPohjanmaan viimeinen joki (Sa lminen ) 3/ 77 EteläPohjanmaan pikkuvesien hätätila (Luhta & Sevola) 3/77 Koijärven tapaus (Vuori) 3/ 77 Otajärven oudot hankkeet (Rauta nen & Högmander) 3/77 Koskeljärven säännöstelyhanke esimerkki vesilain sotamisesta (Haukioja) 3/ 77 Vesien säännöstely ja rantakasvit (Uotila) 3/77 Tekoa ltaat vesilintujen elinympäristönä (Pulliainen) 3/77 Vesistöihin on kajottu seurauksia selvittämättä (Hyvärinen) 6/77 Vesistöjä voidaan käyttää ja suojella (Vesihallitus vastaa) 6/ 77 Vesiviranomaisilla on huono näkö (Ylisirniö) 1/78 Viimeisten koskiemme rakentaminen on estettävä (Laurila) 2/78 Ounasjoen rakentaminen rikos ihmiskuntaa vastaan (Kariniem i) Ounasjoen puolustaminen kuuluu kaikille (Kulmanen) 10. . . . . . 5/7 4 Baikal Siperian helmi (Hromov) 6/74 Oulujoen oma lohi on menetetty (Westman) 5/75 Huopanankoski vaakalaudalla (Laurila) 1/77 EteläPohjanmaan vesirakentaminen (Heinonen) 3/ 77 Närpi önjoen mielettömyydet (Räsänen) . . . aapasoidemme tuholainen (Hippa & Koponen) 238 Soittemme häviävä kasvimaailma (Kosonen & Lindholm) 242 Suoretkeilijän epätoivo (Luhta) 247 Suohyönteisten tutkimaton maailma (Mikkola) 254 Suot porolaitumina (Helle & Vasama) 256 Soiden metsätalouden ekologiaa (Reinikainen) 260 Turveteollisuuden ympäristövaikutukset (Tu rpeinen ) 265 SUOMEN LUONTO 21 -•J 38 . . . METSÄT JA METSÄTALOUS Sama metsä tuottaa riistaa ja puuta (Mu nsterhjelm) Vaara uhkaa suojametsiä (Nuorteva) Ruotsin porotalouden ja metsätalouden välillä on ristirii toja Suomen metsien keräilytuotteet (Korvenkontio & Partanen) Aarnimetsien runsas sienimaailma (Korhonen) Lapin tuhoisat paljaaksihakkuut (Nuorteva) Ilmasto ja Lapin metsät (Pohtila) Metsän esteettinen arvo (Kellomäki) Lannoituksen vaikutuksesta metsäekosysteemiin (Reinikainen) Metsän rooli kaupunkiympäristössä (Kellomäkii Puunkorjuun koneellistumisen vaikutus metsään (Kärkkäinen) Soiden metsätalouden ekologiaa (Reinikainen) Metsänhoidon vaikutuksista puolukkasatoon (Raatikainen) On aika suojella marjametsiä (Sulkava) Suomen luonnonsuojeluliiton metsäpoliittinen ohjelma Kuinka tunnen metsätyypin (M ikola) Moninaiskäyttö kiinnostaa metsäammattimiehiä (Turpeinen) Mihin pyrkii metsänjalostaja7 Haastateltana Max Hagman (Suominen) Hakkuut ja Hammastunturin porolaitumet (Kitti) Lapin metsätyyppejä ei kohta enää tunne (Sepponen) Tehometsätalous syövyttää maata Koilliskairan alueella (Piirola) 8. . Koitilaiskaira tuleva luonnonpuisto (Luhta ) Ounasjoen puolustaminen kuuluu kaikille (Kulmanen) Matsalu Eestin rannikon lintuparatiisi (Kumari) 7. . . . SISÄVEDET. . MERI Laivalla yli saastuvan meren (Heyerda hl ) Väl imeri saastuu Koillis-Atlantti saastuu YK:n 111 merioikeuskonferenssi pohtii merten suojelua (Hakapää) Itämeri-teemanumero (3-4/78) kokonaisuudessaan: Anna Itämeren elää 1 Mare nostrum meidän meremme (Leikola) Itämeri maailman suurin murtovesiallas (Mälkki) Itämeren varhaiset käyttäjät (Miettinen) Saariston elinkeinot ja merenkulku (Ohlson) Itämeren kalastus (Sjöblom & Parmanne) Itämeressä elävät sisävesien kalat (Valtonen) Itämeren eliöstön alkuperä ja fysiologiset sopeutumat (Lagerpetz) Itämeren plankton vapaasti keijuva eliöstö (Purasjoki & Niemi) Itämeren pohjaeliöstö (Leppäkoski: Itämeren rantavesien eliöstö (Hällfors) Itämeren ekologiasta ja ekosysteemeistä (Niemi) Itämeren nisäkäsja lintukantojen muutoksista (Soikkeli) Kuinka Itämeren saaret saivat eläimensä (Lehtinen) Kohoava maa verhoutuu kasveihin (Siira) Ranni koittemme suojelualueet ja suojeltavat eliöt (Lindgren) Itämeren alueen merikotkat (Joutsamo) Itämeren hylkeiden lisääntyminen ja ympäristömyrkyt (Helle) Itämeren ympäristömyrkyt ja radioaktiiviset aineet (Häsänen) Öljy Itämeren ongelmana (Häkkilä & Tulkki) Ravinteet ja happea kuluttavat jätteet Itämeren rasitteena (Tulkki) Turistit, autolautat, öljy: Kalastajan arkipäivää (Hilden) Jokamies merellä (Rautavaara) Itämeren tutkimu s ja suojelu (Voipio) Itämeren tutkimus on monipuolista ja kansainvälistä (Tulkki) Pohjanpitäj änlahden alue rannikkovesiemme pienoismalli (Keynäs) Itämeren suojelusopi muksen synty (Lähdeoja) 5/78 5/ 78 5/ 74 5/74 5/74 5/75 105 107 109 113 116 120 126 128 131 136 139 144 149 155 158 162 166 168 170 172 176 179 182 184 186 189 192 93. . . . 228 Suot opetuskohteina (Leinonen & Mustakallio) 229 Suot riistamaina (Pirkola) 232 Suot marjojen ja sienien tuottajina (Veijalainen) 234 Hillakuoriainen. . . SUOT JA MUUT KOSTEIKOT Energiantarve ja soiden moninaiskäyttö (Eronen) Soiden luonnontaloudelli nen merkitys (Nuorteva ) Siikalahden epävarma kohtalo (Tykkyläinen) Yö lintul ahdella (Soveri) Soidensuojeluvuoden 1976 saavutuksista (Salminen) Juh/aesitelmä S/1 :n soidensuojelujuh/assa 21 . . . . . . Aikoja ja ajatuksia Varovasti suolla (Vronskij) Eestin luonnonsuojelu valistaa (Borg) Kirjallisuutta Uutisia Uusia rauhoituksia iHaapanen) 269 272 275 278 280 280 282 285 286 9
. Vesikasvit kertovat vesien tilasta (Kurimo) Jäkälät ja havupuut kertovat ilman saastumisesta (Laaksovirta) ....... .. kesä mökkialue vai kansallispuisto (Airola) Oulujärven yli ei saa tehdä tietä (Niskasaari & Leinonen) Luonnonsuojeluun rakennuslakia uudistamalla (Nordberg) .. JOKAM IEH ENOI KEUO ET. .. . . KAAVOITUS. . . Kloraloosi uhkaa kotkaakin (Vuolanto) 12 . Elämäntavat ja luonnonsuojelu (Dasmann) Ympäristökasvatuksen yksi mahdollisuus: leirikoulu (Leinonen) ................. lä mpöä vai molempia (Suominen) Ympäristöenergia 111 Asuntojen lämmönsäästö Ydinjätteiden varastointi Suomessa (Nuorteva) Energiaturi stin a Tanskanmaa lla (Suominen) Öljylähteitä löytyy Suomesta (Lau rila ) 16. . (Erkamo) ......... . . Läänien ympäristönsuojelun tarkastajat kertovat (Sten. . . . .... VALISTUS. .. MYRKYT. Ympäristönsuojelutieteen ahdinko (Nuorteva) Suot opetuskohteina (Leinonen & Mustakallio) .. Ympäristönsuojelul lista ajattelua viime vuosisadalla (Löytönen) Ympäristönsuojelun nykytavoitteet (Nuorteva) Tiedotu svälineet luonnonsuojelun tuken a (Lehtonen) Luontopolku esimerkkinä Oulanka (Viramo & Niem elä) Ympäristönsuojelu ja työllisyys tukemaan toisiaan (Joutsamo) .. (Kul manen) Luonnonvarasatelliitit tutkivat Suomeakin (Punkari) Suomen luonnonsuojeluliiton periaateohjelmat : Sll :n energiapoliittinen ohjelma S11 :n alkuperäisluonnon suojeluohjelma Sll:n liikennepoliittinen ohjel ma Sll:n yleistavoitteet ja toimintaperiaatteet Sll :n metsäpoliittinen ohjelma 1 5. . Ydinsota olisi ympäristönkin tuho. . . (Koivusaari. Bonsdorff) Vihreä vallankumous (Joy) Luonnonvalokuvaajan vastuu (Suominen) Onko parlamentaarikoista ympäristönsuojelijoiksi (Salolainen) ..... A uttaako ympäristönsuojelu työttömyyteen. MAISEMA. ..... Ilmansuojelun lainsäädännön kehittäminen (Wallin) Vesakkomyrkyt ympäristöpolitiikan oppimateriaalina (Raatikainen) ........ Perh osten melanismi kertoo ilman saastumisesta (Mikkola) Fluori saasteena (Westerinen) Jokikasvit veden laadun ilmentäjinä (Hamari) Multaa jätevesilietteestä (Huhta & Sundman) Norjan happosadekokous 1976 (Jokinen & Häkkinen) Havupuut ja ilman saastuminen (Hu ttunen) ..... Ympä ri stöopetus ja ympäristönsuojelu peruskoulun ku vaa mataidossa (Sammas) Kesäneuvokki koolla (Haila) Biologian opetuskohteiden varaamisesta (Leinonen & Jaakola) ....... . . ... • ..•.. JÄTTEET Raidan bakteeriäkämät positiivinen saasteindikaattori. . . . Ki vivuori & Hämäläinen) Miten ympäristönsuojelun kustannukset lasketaan (Wallin) Tuott ava maa tuhoutuu (J okiranta) Lamarck ja luonnon tasapaino (Leikola) Hiljaisuuden ääniä (Frank) Mikkelin kaupungin luonnonsuojelulautakunta alansa edelläkävijä ISantanen) Tuhoaako maatalous luontoa (Breitenstein) Toivo Siikonen 1 7 vuotta. Rooman Klubin Tokion raportti ... sanoo SIPRl :n esimies Frank Barnaby (Suominen) 94 195 197 1/74 5/7 5 5/7 5 5/75 1/7 6 2/76 2/7 6 34/7 6 34/76 46/ 77 45/ 77 45/ 77 5/78 5/78 4/74 6/76 6/ 77 3/77 7/7 8 3/74 4/74 6/ 75 6/7 5 2/77 3/ 77 6/77 5/7 8 5/7 8 1/74 3/74 4/74 4/74 4/ 74 4/7 5 4/7 5 4/7 5 6/7 5 6/7 5 5/76 6/ 76 1/ 77 1/78 1/78 2/78 5/78 7/7 8 7/78 8/7 8 Tiedemiehet aseentekijöinä ja rauhanrakent ajina (M iettinen) Mitä tekisit hävittäjän hinnalla . Ympäristönsuojelu ja työttömyys ........ . ....... • .. M atkailu yrittää vallata Pallastunturin (Pohtila & Saastamoinen) Jokamiehenoikeuksien nykytila ja niiden kehittäminen (Wall in) Pyhähäkin kansallispuiston virk istyskäyttö (Palokangas) Tuli turismi tuli moottorikelkka (Lihtonen) Vesien virkistyskäyttö ja vesilain tarkistaminen (Wallin) Jokamiehenoikeudet toimintakohteena (Sievänen) Oma löytty, vieras varastettu. Poronhoito .. . Biologian maasto-opetuskohteiden varaus (Hiitonen) Ympäristökasvatuksella on edessään pitkä taival (Leinonen) . Mistä M erenku rkun kotkat saavat ympäristömyrkkyjä. satatuhatta linnunpönttöä (Hautala) Teollisuus ja ympäristönsuojelu (keskustelua) Uuteen talousjärjestelmään (Sipponen) Atomiräjäytysten geneettisistä vaikutuksista (Norppa) Millainen on Lapin luonnon tulevaisuus (Mattern) Enontekiön eroosioherkät alueet IPunkari & Varjo) Poroja luon toväen yhteistyön esteistä ja edellytyksistä (Vasama) Elävä maaperä (Huhta) Niilo Söyrinki ja luonnonsuojelun vuosikymmenet (Suominen) Kolumbian luonto suurin häviäjä (Mikkola & Mikkola) Linnansaaren kansallispuiston kunnostustalkoot (Becker) Matti Lähdeoja puheenjohtajasta lastenkaitsijaksi (Suominen) .... . . .. ENERGIAKYSYMYS Energiantarve ja soiden moninaiskäyttö (Eronen) Ydinvoiman jäteongelmia ei ole ra tkaistu (Suominen) Kajomeri Oy säästää öljyä ja luontoa (Ranta) Ydinvoimalat saastuttavat vesistöt jätelämmöllään (Savola) Ydinvoimaoptimistit ja -pessimistit (keskust elua) Suomen luonnonsuojeluliiton energiapoliittinen ohjelma Turveteollisuuden ympäristövaikutukset (Turpeinen) Ydinvoiman kasvava kansainvälinen kritiikki (Suominen) Ympäristöenergia 1 Entropian käsite (Suominen) Ympäristöenergia 11 Sähköä. YHTEEN TEEMAAN KESKITTYVIÄ NUMER OITA Geneettisten luonnonvarojen suojelu Kotkat ..... . . ..... . .. ... . ..• . 11. . . (Vänskä & Jokiranta) .. Ounas-runo (Jokinen) Koillismaan koskisoturi Reino Rinne (Suominen) Vesakoiden mekaaninen torjunta tehoaa työttömyyteen IKulmanen) Kun pommit menevät metsään (Suominen) 17. Jokamiehenoikeuksien kehitys (Rontu) Luonnon virkistyskäyttö jokamiehenoikeuksien koetinkivi (Dahlström) ...... .. . ... . Maailman merien suojelu (Kangas) Summaries of the M ain Arti cles . .. Ympäristönsuojelu ja sotavarustelu 8/ 78 8/7 8 8/7 8 2/76 34/7 6 6/7 6 45/ 77 6/ 77 1/7 4 3/74 3/74 5/74 5/74 2/7 6 5/7 6 6/7 6 2/7 6 34/7 6 6/76 6/ 77 6/7 8 7/78 1/74 2/74 2/74 3/ 74 4/74 6/74 6/74 6/74 4/7 5 4/7 5 4/7 5 4/7 5 5/7 5 6/7 5 6/7 5 1/7 6 1/7 6 2/7 6 34/7 6 34/7 6 2/ 77 2/ 77 45/ 77 1/7 8 1/7 8 1/7 8 2/7 8 5/78 5/78 2/78 8/7 8 2/ 74 1/7 6 5/7 6 6/76 2/ 77 3/ 77 34/7 8 7/7 8 8/78 SUOMEN LUON 10 1 -,1 \8 " k. ..... .. .. SAASTEET. 14. TUTKIMUS. . .. . Nuuja & Palokangas) Japanin tehtaiden vihreät kehät (Hämet-Ahti) ... .. Peruskoulun ympäristönsuojeluopetus (Leinonen) . •.. Saariselkäkin kuluu (Hoogesteger) .. Joet ja kosteikot Itä meri . . ...... IDEOLOGIA UN EP Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma !Wallin) ......... OPETUS. MATKAILU JA LUONNON VIRKISTYSKÄYTTÖ. . • .. Kenian safari (Myllymaa) Tänä vuonna on puhuttu väestöstä (Neuvonen) Suomalaisen kehitysalueen kehitys (Nuorteva) Onko ihminen luomakunnan herra (Brander) ... RAKENTAMINEN Pal laksen yleiskaavaa vastaan Pohjois-Valkea lan erämaa. . SEKALAISTA Indokiinan luonto sodan uhrina (v. Suot Kanahaukka ...... Korkeakoulujen ympäristöopetuksen kehittäminen (Toivonen) ... ........ Näköala kuusen latvasta (Kalliola) 13. .
Sen muodostavat luonnonsuojelupiirit, joissa paikalliset luonnonsuojeluyhdistykset ovat puolestaan jäseninä. Erityisesti se pyrkii huolehtimaan siitä, että asiallista ja pätevää luonnonsuojelutiewa on saatavilla kohtuuhintaan koulujen, kerhojen, kurssien ja yksityisten käynöön. Niistä on tietoa Luonnonsuojeluväki-lehdessä. Luonnon ystävä! Suomen luonnonsuojeluliitto on valtakunnallinen vapaaehtoisen luonnonja ympäristönsuojelun keskusjärjestö. Kaikkea tllssa esiteltyll voit tilata oheisella tilauslomakkeella. Kun käytä t kirjeenvaihdossasi luonnonsuojeluaiheisia pos1ikortteja ja kirjeensulkijamerkkejä, kun muistat ystäviäsi luonnonsuojeluaiheisilla julisteilla, 1uo1 luonnonsuojelun aatetta yhä useampien ihmisten ulottuville. Luonto-Liitto on Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö. Yksityiset kansalaiset toimivat paikallisissa luonnonsuojeluyhdistyksissä. Huomauava osa liiton toiminnasta rahoitetaan tuloilla, jotka kertyvät näillä sivuilla esiteuyjen artikkelien myynnistä. Samalla tuet taloudellisesti maamme vapaaehtoista luonnonsuojelutyö1ä. 11 , 00100 Hki 10, puh. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n tehtävänä on varojen hankkiminen luonnonsuojeluliiton toiminnan tukemiseksi painotuotteiden ja erilaisten lahjaesineiden tuottamisella ja myymisellä. Levi11ämällä alan kirja ll isuutta levität tietoa. Suomen Luonnonsuojelun Sll.ll.tiö tukee monipuolisesti luontomme suojelutyötä. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Nervanderink. Tilausta kohden veloitetaan postikulut ja 2 mk pakkauskuluina. 90-406262 Myymälä avoinna arkisin 917, lauantaisin 9-14 Osta norppatuotteita, tuet luonnonsuojelua! Kuvan norppatuotteista tarkemmat hinta-, värij a kokotiedot sisäsivuilla.. Se toimii valtakunnallisella tasolla luontokerhojen ja nuorten luonnonsuojelijoiden ja -harrastajien yhdyssiteenä
12 s., 1 mk. 205 s., 44 mk. SAARISTO-OPAS, ohjeita veneilijöille ja kesämökkiläisille SII :n, oM :in ja WWF :in yhteistyöjulkaisu. 127 s., 3 mk. 36 mk. SUOAAPINEN on tiivis esitys Suomen suotyypeistä, niiden luonnosta ja soidensuojelusta. 23 mk POHJOLA K KAT, Moen,Jonsson, Lindau. ELI YMPÄRISTÖMME TULEVAISUUS käsittelee maapallomme ongelmia. L O O HARRASTUKSE PERUSTEET on LuontoLiiton _julkaisema opintoja harrastustoimintaan tarkoitettu peruskirjanen. 24 s., 3 mk. Teos sopii hyvin matkailijoille, retkeili_jöille _ja oppikirjaksi. Sicl. 2. Sid. Maeri Korhonen. LUO NO VALOKUVAUS, Holmåsen. LINTUKIRJA. Kirjoittajat Mikael Hilden, Maarit Priha ja Anneli Vinanen. Tekijä Curry-Lindahl. L uonnonsuojelukirjat M ETSÄAAPI E on Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton julkaisema tietopakkaus metsän ekologiasta, toiminnasta ja rakenteesta, metsän hyväksikäytöstä ja ekonomiasta. 72 s., 6 mk. E ERG IATUOTANTO JA YMPÄRISTÖ o n Suomen luonnonsuojeluliiton toimittama selostus energian ja ympäristön välisistä suhteista. Linnunpönttöjen rakennusohjeita, pohjautuu artikkeleihin SL 1/71. Ki~ja esittelee kaikki nykyiset kansallispuistommc sekä uusien kansallispuistojen hankintasuunnitelmia. KIV ET JA MINERAALIT VÄRIKUVINA, Walter Schumann. _jalokivistä kiinnostuneille, yli 300 värikuvaa ja tiiviit selostukset. 33 mk. 72 s., 5 mk. Teoksen 432 selkeässä lähivä rivalo kuvassa hyönteiset ym. 87 s .• 45 mk. kartta 2 mk. EU ROOPA VARPUSLINNUT, sukupuolen ja iän määri tys. jossa 5 16 moniväripiirro kuvaa ja 448 kart taa. Kuvaukset 255 Suomessa pesivästä linnusta, yli 100 si vua mestarillisia pesäkuvia, 16 sivua munapiirroksia. Valitut Palat. Ernst Pal men. Maastokäsiki~ja. 1972 konferenssista ja sen rinnakkaiskokouksista. POHJOLAN NISÄKKÄÄT, helppokäyttöinen käsikirja,joka antaa selvän kuvan kaikista Fennoskandian alueella tava tuista nisllkkllistll ja niiden tämänhetkisistä asuma-alueista. Sen ovat kirjoittaneet Pekka Kauppi, Seppo Kellomäki _ja Olli Saastamoinen. 462 s., 125 mk. SUOME L 479 s .• 150 mk. 3 18 s., 47 mk. 180 s .. POHJOI S-EUROOPAN HYÖNTEISET, Michael Chinery. EKOLOGIAN PER USTEET, Heikki Sisula, ekologian käsikirjaksi Ja korkeakoulujen yleisopintoihin sekä ammatillis ten oppilaitosten kursseille. RETKEILYVARUSTEITA, Veikko Kaseva. KirJa opastaa myös hyönteisten keräilyssä ja kokoelman järjestämisessä. Nid. 4 7 mk. Uusimpaan sieni tieto uteen perustuva opasja tietokirja. RETKEILIJÄN KALAOPAS, on monikäyttöinen Suomen kalo jen, sammakkocläintenja matelijoiden käsikirja. 7 4 s., 5 mk. 230 s., 47 mk. PERUSTIEDOT KANSALLISPUISTOISTA, Pekka Borg Hannu Ormio. LI TUJE PARATIISI, lyhennelmä Pertti Rassin artikkelista Suomen lintuvesien inventointi ja suojelu SL 3/77, kuvitettuna Seppo Keräsen ja Kari Soverin hieno illa värikuvilla. Ruotsalaisen alkuperäisteoksen o n ki~joittanut Per-Arvid Skoog. KOLOLINTUJEMME SUOJELU, Antti Haapanen ja Vilho V. Jo klassiseksi muodostunut neliväripiirroksin varustettu kasvintutkijan käsikirja. 111 s .• 4 7 mk.. Suo men Sieniseuran SUURSIE !OPAS auttaa sienien lajinmäärityksessä vaateliastakin harrastajaa. Viehättävästi ku vitettu kirja. 14 s., 5 mk. 16 s., 1 mk. LI T JA LI N NPESÄT, Winwood Reade, Eric Hosking. Sid. Vaarna. Kiehtova opas luo nno n pienoismaailmaan. Neljäs painos. 34 s., ja erill. 196 s., 66 mk. 48 s., 5 mk. on Lars Svenssonin lintuharrastajille tekemä määrityskirja, n. YMPÄRISTÖNSUOJELUN YDIN on Luonto-Liiton julkaisema peruskirjanen, jonka ovat kirjoittaneet Yrjö Haila ja Olli Järvinen. 150 s., 15 mk. 376 s., 49 mk. 117 s., 73 mk. 356 vesiemme alempaan eläimistöön kuuluvaa eläintä. Sid. RA TAMÖ KI ELÄIMIÄ, Leo Lehtonen. josta opit tuntemaan lähemmin kotimaamme rantaseutujen eläimiä. OTAVA VÄRIKASVIO. 5 mk. PIKK ELÄ IMIÄ, Sandhall. 24 s., 5 mk. VESIEMME PIKK UELÄ IMIÄ VÄRIKUV I A. Siinä käsitellään lyhyesti ympäristöongelmia _ja niiden ratkaisumalleja. 60 mk . 93 mk. VEDEN ELÄMÄÄ 3, VESIKASVIT. id . id. Pohjolan tavallisimmat luonnonkasvit niille luonteenomaisessa ympäristössä loisteliain nelivärikuvin ja tekstein . VEDEN ELÄMÄÄ 2, KALAT JA KALABIOLOGIA . TIETOSANAKIRJA, Valitut Palat. Sel keän tiedon kultakaivos ja antoisa inspiraatiolähde kokei lumieliselle luonnonkuvaajalle. SIENESTÄJÄN KIRJA. LUONTO JA LUONNONSUOJELU, kirjoittajat Haapanen, Mikola, Tenovuo. Omatoimiselle pätevät ohjeet varusteiden valmistamiseksi. SUOTYYPPIOPAS, Eurola-Kaakinen. Opaskirjat E ROOPA LI T OPAS, Bruun, Singer. 32 mk. LL:n vesiprojekti opas. 3 7 mk. L ONTOPOLK OPAS, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen Ladun tekemä ohjekiijanen pysyvien luo ntopolku_jen rakentamiseksi. Kirjoit taja Lauri Koli, 127 s., 23 mk. Kirjoitta ja Lauri Siivonen, 196 s., 44 mk. Toim. Erino mainen opas malminetsijöille, kivien kerääjil le. VEDE ELÄMAA 1, PLA KTONJA POHJA ELÄ IMET, on LuontoLiiton vesiprojektiin liittyvä vesien biologiaa käsit televä opas. 53 s., 5 mk. TUKHOLMA YMPÄRISTÖKONFERENSS I VARJOSTA on Anna-Riitta Wallinin toimittama katsaus Tukholman v. järjestettynä yhteentoista ryh mään elinympäristö nsä mukaan. Havainnollinen selvitys sii tä, mistä luonnonsuojelussa Suomessa on kysym ys. 276 s .• 4.5 mk. MIHIN KASVIMM E KELPAAVAT, ruokaa, ryytiäja roht oa luonnosta on Toivo Rautavaaran mielenkiintoinen kirja luonnonkasvien käyttötavoista. 160 s., 15 mk. Luonto-Liiton julkaisema käännös ruotsalaisesta teoksesta " Första naturläran". 30 mk. 353 s., 71 mk . LUO NO TI EDO ALKEET on lapsille tarkoitettu ekologian alkeet opettava kirjanen. 360 s .• 70 mk. uusit tu painos. 75 mk; nid. EKOLOGIA on lyhyt ja helppotajuinen esitys luonnossa vallitsevista riippuvuussuhteista. Esi11clce kaikki Euroopassa esiintyvät hyöntcislahko1. Esittelee 150 maassamme kasvavaa sienilajia värivalokuvin ja yksityiskoh taisin sclostuksin, myrkkysienet omana kokonaisuutenaan. 250 s., sid. LL:n vesipr~jektiin liittyvä opas
Hinta 6 mk/sarja. B. ELÄINMAAILMAN ENNÄTYKSET. SIIUKIRJEENSULKIJAT Luonto-Liiton vihreät siilitarrat maksavat 2 mk 6 sulki jan sarjassa . (lfJ D. Sid. 263 s., nid. E. N. Luontokirja lahjaksi KOLOLINNUT JA MUUT PÖKKELÖPESIJÄT, Hannu Hautalan mustavalkoinen kuvaja tietokirja kolometsien uhatusta elämästä. NUORTEN LUONTO (entinen Molekyyli) on nuorten oma luonnonharrastusja -suojelulehti, jota julkaisee LuontoLiitto r.y. Sarjassa on 35 sulkijaa, 7 kpl kutakin seuraavaa : helmipöllö, kotka, karhu, ilves ja kangasvuokko. Merkit SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON RI TAMERKKI, hopeoitu hakaneula-/ruuvikiinnityksellä 18 mk SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON HIHAMERKKI 12 mk 1 -1·;~.:.-~ ' . SUOKIRJA, Urpo Häyrisen upeasti kuvitettu kirja soiden eläimistä, kasveista ja suotyypeistä. El ATOMIVOIMAA KIRJEENSULKIJAT EVY:n puna-keltaiset tarrat maksavat 3 mk 20:en sulki jan sarjassa. Mikä eläin on suurin, nopein, korkein, pienin, julmin, myrkyllisin, tarkkanäköisin jne. Lehti kertoo ajankohtaisista ympäristöasioista jäsenille, ilmestyen 6 kertaa vuodessa. Vuosikerran tilaushinta on 55 mk, ulkomaille 65 mk ja jäsenille 45 mk. E. KEVÄTTÄ KESÄÄ, Markku Tantun kirjoittama ja kuvittama runokirjanen. Lehti ilmestyy v. Tilaukset postisiirtotilille 9086-1. Hieno mustavalkokuvitus. . Pitkäsen ja muiden luonnonvalokuvaajien kuvittama, asiantuntijoiden tekstittämä näköala suomalaiseen maisemaan. jne. 42 mk. LUONNONSUOJELUVÄKI jaetaan Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistysten jäsenmaksun maksaneille. 8 kertaa vuodessa ilmestyvän lehden tilaushinta sisältyy Liitonjäsenmaksuun,joka on 15 mk v. 117 s., 56 mk. SUOMEN SUURPEDOT esittelee uusimmat tiedot suurista petonisäkkäistämme. WWF: LINTUSULKIJAT Nelivärisiä, 25 kpl, 10 mk F. WWF:N ELÄINSULKIJAT Nelivärisiä, 25 kpl, 10 mk. Luonnonsuojelulehdet SUOMEN LUONTO on maan johtava luonnonsuojelulehti. D. Tarrojen halkaisija on 30 mm. Tekstit suomeksi ja englanniksi, runsas mustavalkokuvitus, satakunta sivua, omakustanne, 28 mk. TARINOITA ELÄINTE SAARELTA, kirja Korkeasaaren eläintarhasta Ilkka ja Sesse Koivisto. TULI TOINENKIN KEVÄT, Markku Tantun toinen nmokirjanen . PERINTEELLISET KIRJEENSULKIJAT Suomen luonnonsuojeluliiton perinteiset värikkäät kirjeensulkijamerkit uudistettuna arkkina maksavat 5 mk /sarja. C. 90-642 881. . 46 mk. 48 s., 10 mk. Vanhoja numeroita on saatavissa seuraavasti: 1972/6, 1973/1 ja 3 ja 1974/ 1-6 1,00 mk/kpl 1975/ 1, 4, 5, 6 ja 1976/ 1-6 3,00 mk/kpl 1977/ 1-6 7,00 mk/ kpl 30 mk/vsk 1978/1-6 7,50 mk/kpl 40 mk/vsk FINLANDS NATUR on ruotsinkielinen luonnonsuojelulehti, joka ilmestyy 4 numerona vuodessa ja sitä julkaisee Natur och Miljövård r.f. SUOMEN PEURA on Martti Montosen palkittu esitys metsäpeurasta. ~01 s ·v C.. F. Kirjoittaja Erkki Pulliainen. Sarjassa on 25 sulkijaa, 5 k_pl kutakin. Tarrojen </> 35 mm. Lehden tilaushinta sisältyy yhdistyksen jäsenmaksuun 25 mk. 75 mk. KASVIKIRJEENSULKIJAT Sirkka Linnamiehen piirtämät mustapohjaiset nelivärisulkijat. SUOJELUMME KOHTEET. NOIN SATA SUOMENI MAISEMAA on Markku Tantun kertomus hänelle tutuksi käyneistä maisemista ja niiden muutoksista vuosina 1973-1977. Upeasti kuvitettu Maailman Luonnon Säätiön vuosikirja 1977. V OLEN .JOKAMIES HIHAMERKKI 5 MK LUO TO-LIITON SIILI HIHAMERKKI 5 mk WWF :N PANDA HIHAMERKKI vihreä/oranssi 9,50 mk PANDA RINTANEULA, 8 mk EI ATOMIVOIMAA RINTANAPPI 2 mk (Hihamerkeistä mallit etusivun värikuvassa) Kirjeensulkijat A. 1979. Aiheina Keväinen Linnunherne, Valkolehdokki, Kevätesikko, Jääleinikki ja Sormilchtincn Kylmänkukka. 62 s., I 2 mk. Halutessasi liittyä paikallise_en luonnonsuojeluyhdistykseen ota yhteyttä Luonnonsuojeluliiton toimistoon Lönnrotinkatu 17 B 6, 00120 Helsinki 12, puh. Valitut Palat, 296 s., 170 mk. SAIL'(TÅ llJONNON KASVOT A. Tilaukset postisiirtotilille 4335 90-4. Sid. LUONNONKAUNIS SUOMI, Matti A. Sen artikkelin käsittelevät Suomen luontoa, luonnonvaroja ja luonnonsuojelua. 300 valokuvaa, 200 s., 68 mk. 70 mk. Tilaukset postisiirtotilille 608 21-1. 65 mk, sid. 1979 8 numerona, joiden yhteinen sivumäärä on noin 400. II painos, 153 s.; 123 mk. 1 mk :lla saa lajitelman, jossa on 5 karhua ja 5 pöllöä
Suomen Luonnon kansiot Uusi m uovinen säil ytyskansio o n ilmestynyt. Ko ko 4 7 x 67 cm . Ko ko 47 x 67 cm. Kansioon sopii 8 leht eä _ja sitä on tumma nvihreänä _ja vaaleanharmaana. Vanho ja ka nsioita, j o ihin sopii 56 lehteä o n edel leen saatavissa, hinnaltaan 8 mk . Hi111a 15 mk. Kansio ihin kuuluvan vuosilukutarran (sis. SIEN IÄ SILMI EN ILO KSI SI EN IKO RTTIKIR.J A o n Mauri Korhosen uusi ko rttisar_ja, _jossa o n 12 kpl no rmaaliko koista postiko rttia _ja 12 kpl pieniä ko rttia kii nnostavista _ja ha rvina isista sienila_jeista. Hima 15 mk Luonnonkalenteri 1979 • Kertoo värikuvin, tekstein ja karto in Suo men vael tavista eläimistä • 12 suurta värikuvaa, karttaa j a selkeää päivyriosaa • .Jo ka kuukausi tied ot tärkeimmistä luo nno ntapah tumista • Suo meksi, ruo tsiksi, engla nniksi j a saksaksi • .SO x 35 cm , 33 mk ijäsenille j a Suo men Luo nno n tilaajille 28 mk lehden tilauskortilla) PO IMI MARJ A MAASTA, Mauri Ko rho nen. Hinta 1.5 mk. hinta 12 mk. vuo siluvut 19691978) hinta on 1 mk .. Uusia julisteita VARO MYRKKYSIEN IÄ, Mauri Korho nen
LYHYTHIHAI NEN ORPPA T -PAITA Puuvillapaita, j ossa on iso norpan kuva keskellä rinnassa. Koot ja hinnal alla taulukossa. Hinta 8 mk.. Korkeus .S0 cm , leveys 40 cm , suljettavissa vetoketjulla. Värit : ruskea, vihreä, sininen j a punainen. Väril : luo nno nvalko inen, tumman sininen j a mus1a. paita collegep. Värinä o n kaunis cläväpintainen harmaa. Saatavana yhtä ko koa, j oka vastaa pään ympärysmittoj a 56 cm.59 cm . NORPPATEKSTIILIT ORPPAHUPPARI Lämmin, pehmeä, piLkähihainen no rppahuppari, jossa o n kaksi erillisLä Laskua j a no rpan kuva pienenä vasemmalla ylhäällä rinnassa. NORPPACO LLEGEPAIDAT Paidat ova1 puuvillan (85 %) ja viskoosin ( 15 %) seko itetLa j a paksua lllmmintll neulosta. Pyyhkeen koko 70 cm x 135 cm , värit ruskea j a vihreä. Koo t j a hinnat alla ta ulukossa. Värit vihreä j a tumman sininen, hinta 48 mk. Materiaalina on 100 % paksu puuvilla, joka on valmiiksi kutistettu. V-AUKKOI NE N COLLEG EPAITA Uudessa norppacollegepaidassa on pieni no rpan kuva rin nassa ylhäällä vasemmalla ja kaulus on V-aukko inen. T-paita T-paita 90140cm 60.50,30.25.35,51,l.50-1 60 cm 70.55.35 ,27,40.65,XS-XXL 82.60.40,30,48.15.PELIT PALAPELI . hih. NORPPAPYYH E Paksu kotimainen froteinen kylpypyyhe, jossa läpikudottuna suuri saimaannorpan kuva. PITKÄHIHAIN EN NORPPA T-PAITA Mukava puuvillapaita (l00 %), jossa norpan kuva pienenä rinnassa ylhälillll vasemmalla. ollegePitkäLyhytYOV-aukko Huppan paita hih. Koot j a hinnat alla taulukossa. Värit : Liilenpunainen j a sininen. Koot j a hinnat alla taulukossa. MEMORI ELI MUISTIP ELI lapsille uhanalaisisLa eläimisLä. NORPPA LIPPIS J A REU HKA Kesäiset puuvillalakit, väreinä valkoinen j a vihreä. AVAINR ENKAAT Nahkainen vaalean m skea avainpidike 5 mk. Koot ja hinnat alla taulukossa. Peliohjeet suo meksi j a ruo tsiksi, 25 mk . Koot j a hinnat alla taulukossa . 2 x 18 puisia kuvaa kankaisessa säilytyspussissa. Hinta 3 8 mk. ORPPAKOHO Vekkuli keltainen katiskan ja verkon merkki, jolle löytyy mo nta käyttöä. ORPPAKASS I Ko timainen nylo nkäsitelty erittäin kestävä kangaskassi. SA IMAANS H AKKI , kaunis puinen saimaanshakki lahjaksi tai ilto jen ilo ksi. Pelio hjec1 suomeksi j a moisiksi, 40 mk. Sivussa veto ketjullinen tasku, j ossa saimaanno rpan kuva. Värit : musta ja bcigc. Värit: kclLainen, p unainen j a vaalean sininen. Muo vinen, nahkanauhalla ka ulassa pidettävä avainpidike 8 mk. Lippis 13 mk j a kapealierinen reuhka 15 mk. 180 palan pala pelit kansallispuistosarjan kuvista, 10 mk. Muovinen vaalean sininen avianpidike 5 mk. YÖPAITA o rppayöpaita o n piLkä, lyhythihainen, pehmeää 100 % kampapuuvillaa
9. Itsellesi jää kor1tisarjan kantaosa, jossa ovat samat kuvat pienempinä. Itsellesi jää korllisarjan kantaosa. 4. ruisrääkkä, punavarpunen, kaulushaikara, kyhmyjout scn. Sarjan hinta on 15 mk. Postikortit 1. 'l. Sarjan hinta on 5 mk. myrkkykeiso ja sormustinkukka. Mukana ovat merikotka, helmipöllö, kurki, liito-orava, valkoselklltikka, rllyskä, karhu, metsäpeura, jll1tillliskilpikonna, turkishylje, vikunja ja gepardi. näsiä, nei donkcnkä. pohjolanlummc. TALVIKORTIISARJASSA on 4 kuvaa : töyhtötiainen, metsäpeura, talvimaisema ja porotokka. Ii. 2. jänis. Aiheet: rantak ukka. SIENIKORTIISARJA on vihko, josta voit repiä 12 postikoruia kiinnostavista ja harvinaisista sienistä. Koko sarjan hinta on 3 mk. 1. Kappalehinta on 80 p. Aiheina ovat sinirikko, neidonkenkä, lapinvuokko, kielo, esikko, täl;itirikko, sinivuokko ja kataja. tavi. jossa samat kuvat ovat pienempinä. Aiheena on viisi rohdosja m_yrkkykasvia: kallioimarre. kalasllllksi. Kymmenen kortin sarja (kaksi kutakin lajia) maksaa 8 mk. Koruicn kappalehinta on 80 p. Kllmrnekät on kuvannut Mauri Korhonen. 7. ruskosuohaukka. Hopeareunaisten taulujen hinta on 5 mk/kpl. 6. UHANALAISEN LUONNON PUOLESTA (ULP) -väripmtikonit esiullvllt uhanalaisia elllinlajeja. KÄMMEKKÄKORTTISARJA on vihko, josta voit repiä 9 postikoruia Suomen kauneimmista ja uhanalai simmista orkidealajeista. aiheina: sormilehtinen kylmänkukka. Hinta 80 p/kpl, koko sarja 6 mk. El.;\INKORTIISARJASSA on 8 tavallista eläintä: hirvi. ahma, karhunpesä ja apollo. 11 v<·sja huuhkajakonteja on saatavissa myös taitelluina kirjekuoressa postiteuavina korneina 2 mk/kpl. IIHANALAISEN LUON NO PUOLESTA (ULP) tal visarja . PERINTEELLINEN KORTIISARJA sisllltllä 8 kort tia. KASVITAULUT on piirtänyt Sirkka Linnamies. Niiden koko on 25 x 30 cm. Korttien kappalehinta on 50 p. 8. -1. Luonnonsuojelujulisteita UUSI MAISEMASARJA (kuvat esitteen takakannessa) Rimpineva, Tunturi 60 x 86 cm MUUMIJULISTESARJA (4 kpl) koko 60 x 86 cm Pesuaine, roskaantuminen, ilman saastuminen ja öljyvahinko, piirtänyt Lars Jansson ELÄINJULISTESARJA (4 kpl) koko 59 x 42 cm Vesipääsky, näädänpentu, kurjet ja sammakko mustavalko valokuvia SIILIJULISTESARJA (3 kpl) koko 60 x 42 cm Merisiili, jänkäsiili ja korpisiili piirtänyt Mantsi Rapeli KASVIJULISTEET, piirtänyt Sirkka Linnamies Suomen Uhanalaisia kasveja, Myrkkykasveja Lapin Uhanalaisia kasveja, Suokasveja PIIRRETIT ELÄINJULISTEET, Erik Bruun Saimaannorppa, Lohi koko 40 x 100 cm Kalasääksi, Merikotka SUOJELE VESIÄ, värillinen 34 x 85 cm HARVINAISIA LINTUJA, värillinen, piirretty 50 x 60 cm VIIMEIS IÄ MERIKOTKIA, 71 x 61 cm LAULUJOUTSENET, Hannu Hautala, värillinen 41 x 58 cm SINITIAINEN, Michael Muller, värillinen 79 x 50 cm 3. Sarjan hinta 10 mk, yksittäiset kortit I mk/kpl. 9. Sarjan hinta 3 mk, yksittäiset kortit 1 mk. MERIKORTIISARJASSA on 4 kuvaa: Saaristomeri, Korppoon Österskär, Itämeren nilviäisiä ja norppa. KASVIKORTIISARJAN on maalannut Sirkka Linnamies. koko sarja 3 mk. Sarjaan kuuluu kaksi värivalokuvaa tilhi ja puna111lkku (80 p/kpl) ja kaksi väripiirrosta ilves ja huuhkaja ( 1 mk/kpll. piisami ja pu nainen snskorento. koko sarja maksaa 6 111k. 3 . 11. 5. Korttien kappalehima on 1 mk. Sienet on kuvannut Mauri Korhonen. sarjan hinta 10 mk. KOSTEIKKOKORTTISARJA sisältää 12 kosteikkojen monipuolista elämää kuvaavaa koruia. riskilä. l. luhtalemmikki. ukon tulikukka, kamomillasaunio. .'>. Korueja saatavissa myös taiteuuina kirjekuoressa postiteuavina, 2 mk/kpl. rnokokernunen. kellu, majava, mäyrä, näätä, orava ja siili. 45 mk/srj 14 mk/kpl 45 mk/ srj 14 mk/ kpl 20 mk/srj 6 mk/kpl 20 mk/srj 8 mk/kpl 14 mk/ kpl 12 mk/kpl 12 mk/kpl 12 mk/kpl mk/kpl 5 mk/kpl 8 mk/kpl 10 mk/ kpl 12 mk/kpl
.. .. Tilaukset toimitetaan saapumisjärjestyksessä postiennakolla . . Muista kirjoittaa nimesi ja osoitteesi selvästi kääntöpuolelle! Hinnasto alkaen 1. Tilauslomake Tämän tilauslomakkeen avulla voit tilata tämän lehtisen esittelemää aineistoa. kpl ... 1979. kpl Tilattu m äära tilattu määrä Kirjeensulkijat ja tarrat 1 hinta 1 tilattu Sarjan/tarran nimi määrä Paidat 1 väri I koko I hinta 1 tilattu Paidan nimi määrä Muut tuotteet 1 väri I hinta 1 tilattu Tuotteen nimi määrä Kirjallisuus 1 hinta 1 tilattu Kirjan nimi määrä Allekirjoitus ja päiväys. ... 4. Luonnon kalenteri suomenkielinen ruotsinkielinen englanninkielinen saksankielinen Julisteet Julisteen/ sarjan nimi Postikortit Sarjan nimi Kappalehinta 33,33,33,33,1 hinta 1 1 hinta 1 Tilattu määrä . Merkitkää selvästi yhdelle riville vain yksi haluamanne tuote. kpl . . kpl . Postikulut ja 2 mk pakkauskuluja peritään vastaanottajalta.
nimi ________________________ _ Nervanderinkatu 11 osoite ________________________ _ 00100 Helsinki 10 lrroita tämä lehti oikeana olevaa viivoitusta myöten, taita tästä, kiinnitä nitojalla tai kirj eensulkijalla, liimaa postimerkki ja postita. KOILLISKAIRA (Jorma Luhta) PERÄMEREN RANNIKKOA (Arno Rautavaara) PUROLEHTO (Kari Soveri) SAARISTO-SUOMI (Kaius Hedenström) UUSI MAISEMAJULISTESARJA Julisteiden koko on 60 cm x 86 cm. Teksti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Forssan Kirjapaino Oy Forssa 1979. Kirjemaksu Suomen Luonnonsuojelun Tu.ki Oy Läh. Sarjan hinta 45 mk, kappalehinta 14 mk/juliste
seine.fishing is carried o ur in winter . coniferous trees; chen m o unt ain birch -forest , and finall y bare hill t0p . fo r example the Koilliskaira national park pian , and cercain warer prmect io n plans. and sociolog is1s. Mencal Healch and the Changing Environmenc by likka Kunnamo and Kaisu Pirkälä pagcs 5154 O ur modern en viro nm ent is differcnt fro m that co which huma nit y is adap ted as a species. Wi1h the help o f rhe news m edia we ca n get expen know lcdge 10 help 1he loca l people in the ca mpaign, and this in 1urn brin gs loca l opi nio n w the nm ice o f the dccisio n m akers. Somerimes the nature conservatio nist must show to be heard a qu ie c alarm clock is a bad one! But afte r the alarm has been ca lled everyone has to sic around the same table and cry to ne· gociare t0 find a compromise . Publicit y determines the success of a conservatio n projec1. and there is also a processing plant which employs lour persons. Algae bloom was alread y harming fi shing at the beginning of rhis cencury. io ni ze rhem . The s1udy does not say whether the change 1s a permanent one . Regulation also Regulaces the Fisherman's Life by Marjukka Kulmanen pages 84-85 The professional fi sherrnan knows rhe resulcs of regulating a lake . but recommend 1he preservation of umo uched nawre as a part of 1he dwelling environ_m em . Freedom of Speech and Responsibility in Nature Conservation by Reino Kalliola pages_ 58~ 6_0 There are man y far-reaching quest1ons in env1 • ronmemal conservation . The mea nin g o f fo res1 and umo uchcd nawre fo r peo• ple 's o utlook o n life is swdied psychoanal ytica lly. Even chough a magneric srorm may last a long rime. The Development of the Anitude of the Press towards Environmencal Conservation by Ma,Ja-Liisa A ,Jiinen pages 5557 The au1hor h as srndied 1he cdiwrials and subsequem anicles conce rn ing en vironmemal po licy appearing in three Helsinki newspapers fro m 1960·76. Usuall y o ne o nl y sees green ligh1 in the aurora. The memal ins1abi li1 y of those who have moved into the cit y from th e coumryside is compa red co th e population as a whole. O ff ic ia ls of the Na wre Co nservatio n were help• ing to draw up an applicat io n for protectio n . The damage co rhe fish ermen h as been rhe disappear• ance of some valuable fishes and a lessening of thc catch . Most p ro blems werc caused by water po llutio n . The rnost posi(i ve anicl es we re those co ncern ing en viro nmem al conscrvation in genera l, but in thc mid dle l 970' s thcre was a clear wcakening in the awa ken ing o f env iron m em al consc io us• SUO M EN LUONTO 11 1, 3H v~k ness. consuming oxygen . relaces how rhe shores have altered during ch(" regularion . but is more profirable to a fisherman than living on social securiry. As a counrerbalance to (his we sho uld try every means to sp read infor. as we ll as t0 have campaig ns loca ll y. The o ldesr fossils are stromarolices aged abour rwo billion years and Corycium aenigmaticum. Summaries of the Main Articles Suomen Luonto (Nawre of Finland) Published by che Finnish Association for Nawu: Prou:ccion (Suomen luonnonsuojcluliicto) Address: Lönnrocinkaw 1 7 B 00120 Helsinki 12, Finland Editor: Teuvo Suominen Success Through Co-operation Edicorial page 49 Progress with eve n rhe m os1 imponant n ature conservat io n projens h as been very slow in Fin land . As a result of the regulation dead vegecarion now fall s to the bottom a nd srays rhere . D Translatio n b y George Woolsron and Taru T yyniläW oo lsron 95. Howe ve r. ln the precambrian layers of Sulva small cephalopods and algae have been found. But is th e changed en vironment damaging to people 's m ental hea lth ' This is co nsidered in the lig ht o l the latest resea rch by some psych ia uists. Too often ic is u anslaced liceracure . Bo th nature conservationists and technicia ns have a responsibilit y ro get cheir facts right abo ul ex haustio n of natural resources so chat nature is not unnecessaril y destroyed . Seine.fishing is an imponant source of employmenr in che area . Wind y ridges d o no r have sno w-cover during winter . and general conservation q uestio ns. Snow which drilts into the hollows melts late or not at ali . and on these only the m ost hard y of plants will g row . Within one magneric storm however, there can be several aurora borealis scages. This wo uld have ch anged the water•balance in rhe bog . There are very well preserved unice llular algae in the 1300 million year-old Muhos formarion . the biggesr lake in O strobothnia . was whether the suppl y of 1imber would bt' suflicient lo r the needs o l the ever.growing wood ind ustry. M ore anicles suppo ning mulciple use o f fo rests appeared in che 1970's. W he n rhe re are m a ny small rodems, then the nescing of their pred arors will also succeed . Lappajärvi. The first rime the lake began to eurrify was when its level descended about 150 years ago. Young sediment rocks are few . Lappajärvi the Biggest Meteorite Crater in Finland by Marrri Lehtinen pages 79-8 1 A bout 100-400 million years ago a large iro n meteo rite landed in Western Finland , causing a crarer o f about 1517 km diame(er. Boch for the national eco nom y and the fishing economy, seine-fishing of ve nd ace in winter is profitable . This bog was discovered by che autho r. o rin ga m es. A fisherman fro m Lappajärvi. The Case of Kälkäsuo by Jorma Kovanen pages 6 163 A yea r ago o ur magaz ine arranged a writing com• peticio n for i(s readers. ln a simple ecosystem the e nvironmenta l ch anges are reflecred b y a su o ng influx of an• imals. of which abour hai! has been vendace. The eleccrons char fl y in che Eanh 's m agnetic field strike oxyge n acom s in che atmosp here . involving rhe loca l population . A visible phenomenon of rhis magneric st0rm is rhe aurora borealis. Analysis has been made se parately ol those anicles concerning waccr, fo res1s. Ed itorials conce rn ing fo rests also showed a po· si1i ve change in an it udes towards environrnemal conservation . Correct information is necessary both about natu re and abo ut socicr y. The clearest signs of rhe meceorire re• main in the bedroc k, where rhere are shoc k• meramorphised stones and minerals recording che giant explosion . 11 directl y employs 25-60 fishermen . but o ne of the best of chern is the anicle p ublished here. Aurora Borealis che Norchern Lights by Tauno Turunen pages 70-73 Au rora bo rea lis ca n be seen in che zones around 1he no nh and so uth po les. the active srage is shon, usually only abouc half an ho ur . for examp le in situ atio ns where people are in need ol help . The damming of che Ähcävänjoki river has caused migracing fi sh , like salmon , to disappear. The lell ecosystcm is simple and vulnerable . Signs of Life in our Rocks by Risto Tynni pages 74--78 The bedrock ol Finland is mostly precambrian or meromorphised rocks. Our conservatio n organisacio n is weak. There are som e military roads nea rl y forty years o ld, which are siili almost completel y with• o ut vegetarion . Motives fo r m ovi ng back ro the coumryside are exami ned . Regulacion and the increasing amount o f sewage and effluent have speeded up the eutrophication process during recent decades. ln winter the deeper pans of the lake are complerel y wichouc oxygen. o ther colours are rarer. The resulc was o nl y 18 enr ries. These cause changes in che magnetic lield itself. recouming evems abroad . During ch e period studied . W hen a fin ancier was soug ht fo r water co nse rva tio n , emhusiasm beca m e no tabl y weaker. and there isn ·c any prov icia l responsibilit y for conservacio n affairs. The authors do no t rega rd a rewrn to nawre as possible . Afrer this rhere is a long gap in the story of Finnish rocks. in some ways eve n better than the researchers. The crater itself has now worn away . abou t Kälkäsuo . Mammals and no n-mig rating bird s are few . matio n abouc nature in Finland . Nature co nservacio n o rganisatio ns, Jyväskylä Uni versit y and th e Srace bog.conservat ion pro• gram expens suppo rred procecrion of the bog. The changes of ware r level destroy fishroe and young lish . lns(ead the mass of insects which develo ps dur• in g the shorr summe r attrans a IOl of migraring birds 10 Lap land . Regulacion has also changed the mutual relations of the fishermen , and some species of fish have tota ll y vanished during the regularion . When we look at the work beh ind the successful examples, it becomes d ea r 1ha1 it is necessa ry 10 get wplevel specialists to make appea! t0 rh e deciding aurhori ries. alrhough so many ag reed about the va lue o the bog . Livi ng in high flat s is proven ro ca use memal disturbances. The m ain concern , however. Nei ther means is sufficient alone . bOlh in sepa rate recrcation a nd conservau o n areas. The development of the lake has been srudied from ies sediment. The Vendace of Lappajärvi Provides Employmenc by Jorma Laurila pages 8283 ln the largest lake in Osrroborhnia. Snowfalls occu ring in the mid dle of the summe r ca n cause a complere failurc to breed amongst chese birds. Sei ne-fishing is cold and hard work . So, people discussing them have great respo nsibility, and should base their asp irations o n correct informarion . e thno log ists. Lighc is formed whe n the excess energ y o f the oxygen acom is released. Wh y did 1his hap/en . watcr co nservacio n an iwdes by the Press becam e m o re positive . The solar wind causes su o ng electrica l currents to fl ow into che upper pans of rhe magnetic field of che Earth . while trekking in thc wilderness. There are on ly small algae and pollen samples fro m che reniary period . There is a lo t written about nature in Finland these da ys. When discovered . Three years later the author visited che bog again . Comparison is made between cit y and country surro undings' effen upo n peoples· soc ial behaviou r. ln ies place is lake Lappajärvi , the form of which has also been influen • ced by the ice•age and structural fearures of che bedrock. Water consuun ion work o nl y seemed IO wo rry the coumry's main independe m pape r Hel si ngi n Sa nomat. The yearly fish-carch from Lappajärvi has been up 10 200 rons. The auro ra shines at a height o f 901 70 km , lorming arcs ol thousands of metres in length . in which rhere are no foss· ils. Unfonunately il often happens that the technicians are nOl capable of estimating the effens of their wo rk upon nature . ln the ordovician and possibly silurian limestones of AhvenanmaaSelkämeri there are rrilobires, crinoids, corals, graprolices, cystoids, molluscs, etc. H e was met by the noise of a dicching machine , and there we re alread y dicches across rhe bog . some projens have ma.de promising progress. !n each zone vegetatio n varies according ro the prese nce o f nuuienrs and o f warer in the so il. and in the slightl y you nger Hailuoto formation chere are also large multicellular blue algae . The Quality of Lappajärvi Water and the Fishing Economy by Perui Sevofa pages 85-88 Lappajärvi is rhe largest lake in Osrroborhnia, and che only one which supports professional fishing . The who le of no rthern Finland falls with in the no nhern aurora bo realis zone . Damage by hum ans can o nl y bc put righc very slowly. Before regulation the lake " cleaned itself"; dead vege cation was washed up onro the sho re in spring . Nacure in the Fells by Anrero Jiirvinen and Kari Laine pages 6469 ln m o unrain areas cemperatures drop o ne deg ree for every hundred mecres of altitude. Kälkäsuo was a fine raised bog , in ce ntral Finland , in which rhere also large minerotrophic areas where birch grew . especia ll y during the I 970' s. The auc h or o f the anicle found o ut rhat one of the main owners o f the bog was plan ning its dicch• ing, and chat che water authorities were p lanning tO dredge the nearby rive r. Thus vege cario n has clear zones: ac (he base. and here the growing season remains very brief
Kun havaitset taulukossa olevia ilmiöitä , voit merkitä rastin viereiseen ruutuun . SE ASUSTAA PARVEKKEELLA SEINÄN JA SAVIRUUKUN VÄLISSÄ JA PISTELEE POSKEENSA UTELIAITA KÄRPÄSIÄ. "Taivas itkee" ja vuodattaa takaisin maahan '' kyyneleitä '' , jotka vasta äsken kohosivat ylös iloiten auringon paisteesta ja lämmöstä . Liitytään pisaroiden mukaan ja seurataan, minne ne ovat matkalla. "SAALISTAJA " ON TUIJA HEINON LEMMIKKI HELSINGISSÄ . Vähitellen ne yhtyvät ja muodostavat yhä suurempia puroja, ja lopulta jokia. PARI VUOTTA SITTEN SAMI KANKAAN PIHALLA NIKKILÄSSÄ ASUSTI USEAMPIAKIN SIILEJÄ . VIIME VUOSINA SIILEJÄ El OLE NÄKYNYT. Mieti yhdessä vanhempiesi kanssa Minne lumesta sulanut vesi omalta pihaltasi joutuu ' Tarkista ulkona . Pisarat kertyvät lätäköiksi, joista lähtee pieniä puroja. 96 VESIPISARAN KIERTOKULKU LUONNOSSA Kuvasta näet , kuinka vesi pisarat pucoavat pilvestä maahan . \ ' TIKKA JA TOUKKA JOTKA MIKAEL ON NÄHNYT OLLESSAAN MAALLA PENTTALASSA . Joissa tuhannet ja taas tuhannet pisarat virtaavat hiljalleen kohti järviä . Lasten Luontote~ 91,. Pane coinen patterin päälle ja coinen jääkaappiin. Kun kaikissa ruuduissa on X, onkin jo melkein kesä' ENSIMMÄISET PÄLVET MUUTTOLINTU , KOTTARAINEN PAJUN KISSAT SINIVUOKKO LESKENLEHTI SUOM EN LUONTO :! -•J \r, \ -.k. Lopulta leveäksi paisunut virta kuljettaa pisarat mereen . Kun avaat keittiön hanan , alkaa vesi torista. Kummastako vesi haihtuu nopeammin ' Miksi ' Tarkkaile retkilläsi kevään merkkejä . Mistä se tulee 1 Mistä vesi tulee kaivoon 1 Tehtävä: Laita vähän vettä (yhtä paljon) kahteen vesilasiin . Toimittanut Marjatta Muhonen / ~ ,;· .~ J! / \ /~. Näin pienen pieniä vesipisaroita nousee taivaalle ja tiivistyy pilviksi . Aurinko lämmittää veden ja maan pincaa ja haihduttaa niistä kosteutta ilmaan . NE OLEILIVAT USEIN PUUKASAN ALLA . Pilvissä pienet pisarat taas yhtyvät isommiksi pisaroiksi , jotka pucoavat jälleen sateena maahan
Mistä pilvet tulevat . " Ruohikkoisella rannalla voi tavara auringosta nautiskelevan rantakäärmeen, joka on taitava kiipeilijä ja uimari. Pihapiirin pienet luikertelevat purot yhtyvät vähitellen suuremmiksi jokivesiksi, jotka virtaavat suurempiin vesistöihin ja viimein kohti merta. Pilvet eivät ole pumpulia, vaikka siltä näyttävätkin. Oletko koskaan nähnyt uimarannalla tällaista ötökkää . Luultavasti er, sillä tämä äyriäinen on vain millin mittainen . " Pieni käärme veikeä kiemurteli veessä ... Pienet kalat käyttävät tällaisia ravinnokseen . Ne koostuvat p ienen p\enistä vesipisaroista, jotka auringon lämpö on haihduttanut vesistöistä ja kosteasta maasta. SUO MEN LUONTO 2r 1 J 38 \'~k. Nämä pienet hyöd ylliset eläimet " syövät likaa" vedenpuhdistamossa , jonne viemärivedet sinunkin kocoasi johdetaan.. Kun otat kesällä uimarannalta vettä purkkiin, voit nähdä tällaisten hankajalkaisten " poukkoilevan " vedessä
Jos Sinulla ei ole tallella Suomen Luonnon vuosikertoja 197478 , voit tilata ne nyt kokonaisina tai irtonumeroina kiinnostavien artikkelien mukaan . Suomen Luonto vanhenee arvokkaasti Tiesitkö, että luonnonsuojelijan tietopankkiin on kerätty kulttuuri-ihmisen viimeisin viisaus. Aihepiirien ja artikkelien luettelo löytyy sivuilta 91-94 . 00 .... <I) E ::l C: 8 ..::: ....__ 8 C: ::l >-< C: <I) E ::l (/)