Linnun pesänrakennuksen kuvasi Seppo Keränen. Jo suomalainen kasvitieteilijä Nylander (1800-luvun lopulla) huomasi puistojen puhdistavan ilmaa. Hän kehotti pariisilaisäitejä ulkoiluttamaan pienokaisiaan Luxemburgin puistossa, jossa ilman tilan ilmoittava jäkäläpeite oli tervein . liman epäpuhtaudet hivuttavat elämään kuoleman merkkejä, keuhkot menettävät alkuperäisen punaisen värinsä ja maalipinnat rapisevat ennenaikaisesti. Ne tarjoavat miellyttävän elinympäristön myös monille eläimille kuten kannen ja alakuvan mustavarikselle Porissa. lima ympärillämme ei ehkä tunnu tukalalta ellemme ole astmaatikkoja, lapsia tai vanhuksia tai muuten herkkiä emmekä asu kaupungin keskustassa tai teollisuuden liepeillä. Kasvu käy kituliaaksi , tulee tuholaisia ja tauteja. Stressiä on ilmassa jokaisessa Suomen kaupungissa ja teollisuusympäristössä. Niitä tarvitaan tiheän teollisuuden, asutuksen ja liikenteen lomaan , niistä ei voi loputtomasti lohkoa tontteja, tienpohjia ja pysäköintipaikkoja. Puistot ovat kaupunkien keuhkoja. Herkät kasvilajit, havupuut, jäkälät ja sammalet vaurioituvat. Ihmisistä riskiryhmät sairastuvat, jopa kuolevat. Ympäristö hengästyy, ei siedä enää enempää kuonaa: vedet ja maat happanevat ja ravinteitten kiertokulku vaikeutuu. Kuva on kansikuvakilpailun satoa.
Vuonna 1980 Suomen Luon to ilmestyy kahdeksana numerona . Sodankylän kunnan luonnonsuojeluhenkinen asenne on kuitenkin vielä poikkeus; useimmat kunnat vastustavat suojelualuehankkeita omilla alueillaa. päätoimittaja: Seppo Vuokko Toimitussihteeri: Marjukka Kulmanen Toimittaja: Jorma Laurila Taitto: Markku Taottu TOJMITUSNEUVOSTO Juha Valste (puhee njohraja) , Pekka Borg , Matti Helminen , Urpo Häy rinen , Kalevi Keynäs , Veikko Neuvonen , Risto Nurmi ja Helge Romu . JLMOITUSHINNA T 1/ 1 sivu 2 000 mk , 1/ 2 sivu 1500 mk , 1/ 4 sivu 1 000 mk , takakansi 3 000 mk , aukeama 3 500 mk , värilisä 700 mk . Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushima postisiirtotilille no 608 21-1. J!jgfJf!i~f:/:/f/tr{}i<1%fsET toimiva kansallispuisto hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. Tilaukset välittää m yös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy , Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki 10 , puh. ISSN 0356-0678 Värierotteluc: Helsingin Kuvalaattatehdas Oy Helsinki Painopaikka: Forssan Kirjapai no Oy Forssa SUOMEN LUONTO 2/ 80 3'/. 90406 262. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonno nsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15, puh. Koilliskairan puistohankkeen eduskuntakäsittelyn aikana paljastuu vedenpitävästi yksittäisten edustajien ja puolueiden luonnonsuojelutahto. 3015 .30. Palveluista on syytä perä maksu, mutta puiston sisäänpääsymaksu ei tunnu mielekkäältä. Luonnonsuojelijoitten mieltä on lämmittänyt Sodankylän kunnan omaksuma asenne Koilliskairan kansallispuistoon. Henkilökuntaakin tarvitaan: johtaja, tutkijoita, oppaita, vartijoita ja huoltomiehiä. D 49. Suomen Luonto N:o 2 1980 39. Aikaisempien kokemusten perusteella on aiheellista, että kunta vaatii haittojen ja korvausten selvittämistä ennen puiston perustamista. Lasketaan kärkkäästi, että koko puisto-ohjelman toteuttaminen vie työpaikan 500 metsurilta, kun samalla suurisuuntainen metsätalouden koneellistaminen vei yksin jo 1970-luvun lopulla työpaikan 5 000 metsurilta. Osoitteenmuutokset pyydetää n ilmoittamaan kirjalfisesti liiton to1m1stoon . TOIM11VS Vs. lrtonumerot 8.00 mk. Kansallispuistot ovat matkailun tukipilareita. Kuntien penseä asenne suojelualueisiin perustuu usein pelkoon menetettävistä työpaikoista. Kun alueen luonnontila turvataan, matkailun työpaikkojen ja palvelujen pysyvyys varmistuu, ja toimintaa voidaan laajentaakin. Asiallisesti Saariselän nyt jo laajat matkailupalvelut ovat Koilliskairan luomia, vaikkei puistoa vielä olekaan perustettu. Kuntien epäluuloisuus on aiheellista, sillä Suomessa ei vielä ole ainuttakaan kansallispuistoa perustettu asiallisesti; on vain rajattu tietty alue ja laadittu sille säännöt. Koneellistaminen murentaa myös pohjan ekologiselta, pieniin aloihin perustuvalta metsien hoidolta. Tilaushinta on 55 mk, Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 45 mk. ,sk. 90-642 88 1 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.3016.00 , Ko1·111·ska1·rasta kesäkuukausina 8. Oikein hoidetussa puistossa on opastus järjestetty, aluetta vartioidaan ja tutkitaan, siitä tiedotetaan, ja kaikki tämä luo työpaikkoja ja.Puolassa on pienimmissäkin puistoissa kymmeniä työntekijöitä, Tatran puistossa peräti 250; meillä suurimmissa 1-2 vartijaa! Koilliskairan hallintoja tutkimuskeskus voisi olla jossakin puiston lähikylässä (Vuotsossa?) sekä 2-3 opastuskeskusta puiston sisääntuloreiteillä (Tulppio, RajaJooseppi, Saariselkä). Pudasjärven vaatimukset Iso-Syötteen rakentamisesta ovat esimerkkinä lyhytnäköisestä työllistämispolitiikasta. Rakentamisvaiheessa hotelli tietysti antaa työtä, mutta pitemmän päälle ei ole ollenkaan varmaa, vetääkö korvessa oleva, kansainvälisen mittapuun mukaan varsin vähäinen laskettelurinne yhtä lailla turisteja kuin murtomaa-hiihtoon sopiva luonnontilainen vaaramaisema
.... Haapasuon suojelemiseksi viimeinen keino oli pakkolunastus. Metsäpeura ei menehtynyt vaikka sitä metsästettiin viimeisiin vaatimiin. 76 Lasten Luonto ...... Miksi Suomi johtaa ojitustilastoja ja mikä on ojitusautomaatti selviää sivuilta 57-61. .. . Esimerkkejä suojeluhenkisestä suunnittelusta esitellään sivuilla 7483. . Lintuihin on liittynyt mitä moninaisempia uskomuksia: ne ovat luojia, syntymän tai kuoleman lähettiläitä tai päivän pilaajia. . . Ohjelmassa esitetään tavoitteet mm. ... Tiiätkö linnuksi tiaisen, kiiskisen veen kalaksi, pajun puita vanhimmaksi. ......... Sivut 62-67. vsk.. . . . 51 Ilpo Aarniala: Multiaa lukkarinrakkaudella ....... SUOMEN LUONTO 2/ 80 3'!. Korppi, kolmen lemmon lintu, samoin kuin monet muut kotoiset lintumme ovat olleet joko onnen tai epäonnen tuojia. . Jukka Peltonen: Linnut ja kansanperinne . . Ekokunnassa ei ole suurteollisuutta eikä myrkkyjä, siellä asutaan pientaloissa ja tuotetaan luonnonmukaisesti. . 5 7 Marja Utriainen : Puu -Vallila, keidas keskellä kaupunkia . Kun luonnonsuojelijakin vielä viisikymmenluvulla huokasi, että onpa Suomessa masentavan paljon soita, on vihonviimeiset kaistaleet kohta viillelty ojilla. SUOMEN LUONTO 2 1980 Koilliskairasta toimiva kansallispuisto 49 Heikki Kukkonen: Suunnittelijat tulevat asukkaita vastaan . 78 80 82 84 86 90 93 95 96 Mauri Nieminen: Suomenselän peurahistoriikki . Suojasään hankien selkärangattomilla on monenlaisia nimityksiä, kansanlumikirpuista kirsisääskiin. Saamelaisten nautintaoikeuksia , poronhoitoa ja kalastusta, uhkaava suunnitelma suututti paitsi paikallisia asukkaita myös tiedemiehiä, luonnonystäviä ja muita kansalaisia kautta maailman. Suomenselän metsäpeuran perinteisistä asuinalueista, pyyntikulttuutista ja kotiuttamisesta takaisin kerrotaan sivuilla 5156. . . .... 62 Juha Viramo: Liikettä lumella: hämähäkkejä ja hyönteisiä. Leena lisakkila: Vihreä kuuluu kaikkeen maisemaan 78 Loppukevään lumella liikkuu pisteitä: hämähäkkejä tai hyönteisiä . 74 Kirjallisuutta .. . . Marjukka Kulmanen: Palokujien , puistojen ja puutarhapiSummaries of the Main Articles hojen Vaasaa . rakennetun ympäristön suojelulle. .. . Kirsi Elo ja Tapio Lindholm: Ojitusautomaatti . Ekokunta on vasta haave, mutta Suomen luonnonsuojeluliitto on laatinut välittömän elinympäristön suojeluohjelman, joka on sivuilla 9093. NilsAslak Valkeapää oli mukana Stillassa ja Oslossa, sivut 6873 . Katsauksia , uutisia Nils-Aslak Valkeapiiii: O ttelu voimalaitoksesta AltaKautokeino Matti Juntunen: Perustaisimmeko ekokunnan ' 68 Välittömän elinympäristön suojeluohjelma . Talvihyönteisiä kerätään sivuilla 8485. . 50 Aitaa, Euroopan komeinta kanjonia, vaaninut valjastaminen laukaisi ennen näkemättömän kansalaisrottelemattomuuden aallon
Uudisasukas iski kirveensä pirtin alimmaksi seinähirreksi katsottuun petäjään, ja kankaalla vaeltava peuralauma säikähti tuulen kantamaa raudan helähdystä ... Mauri Nieminen Suomenselän peurahistoriikki Uuden ajan alussa oli pysyvaa asutusta vain Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen, Savon ja Karjalan rintamailla sekä pohjoisempana Pohjanmaan rannikkoseuduilla. rikkaiden erämaiden itsekkäitä riistomiehiä , jo eka kävivät vain parhaina saalisaikoina Tapion suurella aitalla ja vetäytyivät kylmimmiksi talvikuukausiksi etelän kyliinsä. Vaikka Ja51. Sisämaa oli vielä eräaluetta, josta käytettiin mm . Eränkävijöiden täytyi tuntea tarkoin pyydettävien eläinten vuotuinen elämänkierco. saaneet elantonsa ja vaatetuksensa, jopa osan työkaluistaan ja aseistaan. Varsinaisella Suomenselällä asutus oli kuitenkin vielä monen miespolven ajan harvaa. Luultavasti jo 1600-luvulla metsästyksen merkitys väheni tuntuvasti eräissä Suomenselän ympäriscöpitäjissä. Ensimmäiset eränkävijät kohtasivat Suomenselälle tunkeutuessaan karun ja yksitoikkoisen korpimaan loppumattomine soineen ja metsineen. Kalaa ja verkkoa kuvaava sinetti vaihdettiin 1600-luvun alussa laukkaavaan peuraan . HIRVEN HUULI , PEURAN KIELI Suomenselän ensimmäiset asukkaat ovat eläneet lähes yksinomaan metsän ja veden viljasta. Eräelämä , "ihmisviisauden ja eläinten viekkauden '' välinen kilpailu sekä luonnon perusteellinen tuntemus vetivät alati puoleensa, eikä rintamaiden orastava talonpoikaistuminen voinut vielä vetoa tukahduttaa. Aina Padasjoelta , Pälkäneeltä ja Hauholta saakka turkiseläinten ja peurojen pyyntiin hiihdeltiin varhain keväällä , mutta muun riistan perään ja kalastukseen soudeltiin usein vasta Piecarinpäivän (29 . nimiä lappi, Lapinkorpi, Pohja tai pelkkä erämaa (ruots. Keskiajalle ominainen erän käynti jäi vähitellen taka-alalle ja maatalous pääsi uucistiloilla ja aateliseen lampuotitiloilla elinkeinon asemaan. Pyytämistään eläimistä he ovat SUOMEN LUONTO 2180 39 . vsk. Ruuhen saumat oli C11v1stetty tervalla ja peuran tai hirven karvoilla (Voionmaa 194 7). Parhaita herkkuja olivatkin "Mecänemännän pöydän " tarjoamat "hirven huuli, peuran kieli, matteen maksa ja hongan oksa". Täällä "Pienois-lapissa" oli vielä saloa samoilla pitkin Suomenselän suurta nevaista korpea, joka ulottui kymmeniä peninkulmia halki koko maan. Keuruulla tehdyn löydön perusteella liikuttiin kesäisin Suomenselänkin eräjärvillä yhdestä puusta veistetyllä ruuhella, jonka laitoja oli korotettu kahdella varpelaucaparilla. Järviä on tosin useita , mutta monet niistä ovat pieniä, eivätkä vaikuta maisemaan juuri muualla kuin Jängänjärven ja Salamajärven seuduilla, joissa on jo hieman Järvi-Suomen tuntua. Niitä ei sanottavasti rikkonut rannalla seisova lapinkota, eikä keveä vene, joka nousi vastavirtaan eräjärvilleen matkaavien hämäläisten soutamana Ja sauvomana. Alavilla mailla vedet " miettivät" pitkään lähteäkkö länteen vai etelään. Hämeen erämiehec, jotka ilmestyivät lappalaiseen pyyntikumppaniksi ja verottajaksi jo satoja vuosia sitten, viipyivät kaukaisilla metsäpirteillään usein vain kesäkauden jättäen asentopaikkansa ja koko salon talven tullen autioiksi. Keskiajan lopulla kajahti Suomenselänkin erämaissa uuden ajan alkumerkki. Hämäläiset olivat Metsäpeuran varhaisemmasta esiintymisestä Perhoja Siikajoen välisellä seudulla muistuttaa Kalajoen vanha pitäjänsinetti. Suuret laumaeläimet, ennen kaikkea villipeurat, ovat olleet tärkeimpiä pyyntikohteita silloin, ja myöhemminkin. Vedenjakajan suot ja rämeet, joita on yli puolet pinta-alasta, antavat kaikkialla oman alakuloisen leimansa maisemalle. 6.) jälkeen. Nousu vanhanajan Maanselälle eli Suomenselälle , kuten sitä on alettu nimittää erotukseksi muista '' maanselistä' ', on vähittäistä ja huomaamatonta. Vain Perhon pitäjän kaakkoisosassa on Keski-Suomea muistuttavia mäkisiä maita ja korkeita kunnaita. Sydänmaan rauha ja hiljaisuus, sen jylhä kauneus ja autius olivat samat kuin tuhat tai kaksi tuhatta vuotta aikaisemmin. Vanhat eräomistukset , " miehenmecsät", ja erämiesten pyyntipolut eli " virkaciet" unohdettiin. Vedenjakajan seudut säilyttivätkin erämaaluonteensa pitkään, eikä eränkäynnin taitoa ollut syytä jättää siellä kokonaan "kesantoon". Metsästys saikin ensin Hämeen rintamaiden miehet ja aateliset sekä myöhemmin myös savolaiset suuntaamaan retkensä Pohjan perille , " lapinäijä lynkäpolven " silloisille kotakentille . erämarck)
Kirjeessä luvattiin kunkin eränkävijän talo vapaaksi veroista ja kymmenyksistä , mutta vastapalvelukseksi vaadittiin, että kyseiset SUOMEN LUONTO 2/80 J9. Palaako metsäpeura Suomenselän maisemiin. cob Chydenius vuonna 1754 väittikin, ettei eränkäymi enää lainkaan kannattanut Kokkolan pitäjässä, metsästys tuotti karussa Perhossa ja muissakin Suomenselän pitäjissä välttämätöntä syötävää ja jopa myytävääkin aina viime vuosisadan lopulle saakka (Virrankoski 1961). '' Suomenselän erämaiden riistarikkaus tunnettiin laajemmaltikin , kuten vuonna 1629 neljälle rautalampilaiselle metsästäjälle lähetetty kuninkaankirje osoittaa. Samuli Paulaharju (1930) kirjoittaakin: "Jylhissii kallioisissa korpimaissa oli ilveskissa kuin kotonaan, joskus ahmakin siellå" luikaili jå"ttiien jå"lkiå" kuin mies, ja suuret susilaumat vaeltelivat talvisia eriimaita cullen vå"fiin niin villeiksi, että" loikkivat matkamiesten rekien yli. vsk.. Peuratkin piciviit nå"itå· sydiinsaloja parhaina mainaan , ja komeat hirvet juosta jylkyttelivå·t pitkin korpia, puhu52 Metsäpeuraa ahdisteltiin peuraväljillä, monenlaisilla pyydyksillä ja ansoilla. Pahapuro Salamanperän luonnonpuistossa. mattakaan metså·n hallavasta vaarista , karhusta , joka hoiti iså·nnyyttå'å'n kaikkialla. RIKKAAT RIIST AMAA T Suomenselän avarassa '' metänaitassa'' riistaa oli ennen yltäkyllin
'-,y ' L 1 Soita on Salamajärven kaavaillun kansallispuiscon alueella runsaasti, ja ne ovatkin cärkeicä mecsäpeuroille kesälaicumina . Turkikset olivatkin eränkäynnin tavoitelluinta saalista. Tarinoiden lisäksi varsinaista "kirjatietoa' ' on Suomenselän peuroista ja peuranpyynnistä vähän. Ilves kuvattuna muuten Hämeen vanhassa Vaakunassa oli arvokkain, sillä parhaista ilveksennahoista saatettiin maksaa nelinkerjöitiinhän hirvistä jo vuosisataa aikaisemmin . Jylhän kuulu Karhu-Matti, 18 karhun kaataja Perhosta, saattoi tosin vielä kevättalvella "kernin" aikaan tokaista: ''Viistoista peuraa on tapettu , karhu kuuvestoista, lähemmä nyt ajamaan hirveä .' ' Erämaa saattoi tarjota kulkijalle komean näyn: kahdeksan suurta kyrmyniskaa , muutamat korkeilla sarvilla kruunattuina, ylpeästi mennä haarikoi pitkin aavaa , lumista nevanselkää. Samalla piti hankkia myös 50 poroa ja toimittaa ne parin kolmen lappalaisen kanssa Närpiöön ja Karsholmaan. Suuri hirvi olikin usein "Metänemännän" komeinta antia . Varsinkin syksyllä, kun hirvi oli kuljeskellut kesän rehevissä koivikoissa ja hyllyvillä nevoilla, sen lihava ruho oli korvenkävijälle parasta talven eläkettä. Peuroja, kuten myös peurariitoja, oli varmaan ollut aikaisemminkin, olivathan mm. PEURA SEN, JOKA AMPUU Hienosyinen peuranliha lienee kuitenkin maistunut eränkävijän ruokapöydässä paremmalta kuin hirvenliha. Vuonna 1622 kolme teuvalaista eränkävijää kuitenkin jakoi peurasaalistaan Närpiön käräjillä . mäläisten eräkautta on usein nimitetty turkiskaudeksi . eränkävijät tulivat kerran vuodessa Tukholmaan ' ' leveeraamaan ' ' niin paljon erilaatuisia turkiksia kuin vain pystyivät hankkimaan. '" On vaikea selittää, miksi eteläi" sen Suomen peurariidat vietiin la:i kitupiin vasta 1600-luvulla, käräSalamanperän luonnonpuiscon lähistöllä on Suomenselälle kotiu1e11avien metsäpeurojen seitsemän hehtaarin laajuinen totucusaitaus, jossa on peurojen carvicsemaa elinympäristöä: suota, la.mpi ja jäkäläkangasta. Niinpä häsuoMEN LUONTO 2 / RO 39. Tätä osoittavat monet kertomukset ja tarinat. YläSatakunnan '' kruununampujat'' lähettäneet kahta vuotta aikai53. Paikannimistön perusteella hirven metsästys näyttä1s1 olleen Suomenselällä runsasta. Tämä jo nosti ''turankin veret ihan villiin". ---4~_,.,,j ' z ;i,,., 1 , ' l ,. Peuraa pyydettiinkin enemmän kuin hirveä, ja siten peuroista kertovat tarinat ovat säilyneet kansanmuistissa usein päällimmäisinä. tainen hinta karhun ja sudennahkoihin verrattuna (Voionmaa 1947). Alueilla tuli aloittaa j poronhoito (Tegengren 1952). ,sk . Vuonna 1602 Ruotsi-Suomen kuningas Kaarle IX valtuutti metsästäjänsä ampumaan Pohjanmaalta ja Länsi-Pohjasta peräti 300 peuraa ja suolaamaan ne tynnyreihin
Peurakoiria on joskus pidetty jopa omana "rotunaan" . Koirien käyttö peuranpyynnissä lienee ollut yleistä. Viitasaaren käräjillä palautettiin saloille rauha ja lopetettiin mahdolliset muutkin riidat lyhyesti: "Karhu on kiercäjänsä, hirvi hiihcäjänsä , peura sen, joka ampuu . semmin 12 peurantaljaa Tukholman Kuninkaalliselle turkiskamarille (Lu ukko 1945). Seutuja ominaan pitävät Kyyjärven Saunakylän miehet pyrkivät kuitenkin saliinjaolle ja veivät asian käräjiin. Tavallisia lintutai oravakoiria tuskin olivat nekään, joita käytettiin yleisesti vielä 1600-luvulla Ylä-Satakunnassa, Hämeessä ja Suomenselällä peuranpyynnissä (ks . Granit (1900) kirjoittaakin: "Vanhat villipeurakoirat olivat suuria, voimakasotteisia elfiimiå, joilla oli pitkä. W . A. Kerrotaan Kivijärven ja läheisen Risuperän '' eräturien '' kaataneen miehissä eräänä keväänä 1700-luvun alkupuolella koko peuralauman Kirvesjärven salmeen . Näistä ajoista kertovat monet paikannimet: Kivijärvellä Peuralahti , Kyyjärvellä Peuralinna ja Peuralampi ja PersuoME LUONTO 2/ 80 39 vsk. Myös Kyrön käräjillä vuonna 1650 todistettiin , että talvella Sipsiön mies oli ollu t " useine jakoveljineen metsällä ja laskenut koiransa peuran perään, silloin olivat koirat ajaneet peuran ja purreet sen rikki'' . Myös Suomenselällä käräjöiciin peuroista. " VILLIPEURAKOIRA T Koiraa on käytetty varhain apuna myös peuranpyynnissä. Karva oli " tigli" so. Arvailtavaksi vain jää, montako "käräjäreissua" on koirineen liikkunut erämies välttänyt Suomenselällä , kuuluihan "erä lakien" mukaan peura sille, jonka koirat olivat sen ensinnä jäljittäneet. VienanKarjalan "peurakoiria" kiiteltiin vielä 1800-luvulla , nämä kun pystyivät erottamaan jäljistä villipeuran ja kesyn poron. Tåmå rotu, jota ei ole sekoitettava niihin verraten lyhytkarvaisiin , heiveröisiin piskeihin, ;01ta sanotaan "/appa/aiskoiriksi", on nykyåå·n erittåin harvinainen. PEURALA UM OJA JA · NYLKYTUPIA Suuria peuralaumoja on vaellellut Suomenselän saloilla vielä pari vuosisataa sitten. Muiden kuin varsinaiseen ''peurakoirien'' käyttö näyttää kuitenkin johtaneen oikeuteen. Voionmaa 1947). kuona, 54 pystykorvat ja pitkä" ylöspå"inkä"ä"ntyvå ja tuuhea hä"ntå. '' Hämeenkyrön Röyhiön takamailla koirat olivat mukana peurajahdissa vuonna 1630. Tosin kaikki koirat eivät olleet "peurakoiria ", eivätkä siten täyttäneet vanhan pohjoishämäläisen loitsun koiralle luettelemia vaatimuksia : " Päästä haju havun alea, vainu villavakkasesca, että näät;ä näkisi, pyörisi peuran perässä, ole korona korea. Ne kävivät kuitenkin kiinni peuraan ja repivät sitä niin pahasti , että jäljet olivat "pitkän matkaa veriset" (Vuorela 1975). Samoilla käräjillä käsiteltiin myös tapausta, jossa Jämijärven mies oli omilla koirillaan kaatanut peuroja (Voionmaa 194 7) . kaksikarvainen kuin karhulla , vaaleanruskea sisåkarva ja tummanruskea tai musta ulkokarva
SUOMEN LUONTO z, J O 3'!. Perhon Salamajärvessä on muuan saari, Peurasaari , johon tiedetään surmatun vuosittain peuroja. Jacob Chydeniuksen vuodelta 1754 olevan tiedon mukaan peuroja pyydettiin Kokkolan "ylimaassa" , Suomenselällä , keihäillä ja ampumalla (Virrankoski 1961). Metsäpeuran nopea häviäminen alkoi 18. Jos tieto pitää paikkansa, porojen on täytynyt vaeltaa Suomenselälle kaukaa , koska poronhoitoa harjoittavia lappalaisia ei enää ollut al ueella. vuosisadan puolivälissä, eikä vuosisadan lopulla juuri nähty peuroja Oulujoen vesistön eteläpuolella. Chydeniuksen mukaan osa kaadetuista peuroista oli merkki korvaisia poroja. Rautalammilla tosin ammuttiin talvisin peuroja vielä 1700-luvun lopussa, ja maankuulu karhunkaataja Martti Kitunen kertoili vuonna 1834 isänsäkin kaataneen vuosikymmeniä sitten kotipitäjässään Virroilla useita villipeuroja (Schulman 19 10). Peurojen hangaspyynnistä (hangas = johdeaita) ovat osoituksena Hangaslampi ja Hangasnevat. li55. Läheisellä mäellä kerrotaan olleen jopa "nylkytuvan", jossa Lampuodin suuret noidat ovat nylkeneet satoja peuroja eläessään ja vielä kuolemansakin jälkeen möykänneet ja villipeuroista haastelleet. vsk. VIIMEISET MUISTOT Metsäpeuran nopeaa häviämistä ja lähes sukupuuttoon kuolemista koko maasra on selitetty monella tavalla. Kevättalvella '' turat'' saattoivat kuitenkin yhdessä vähätellä pirttiin poikenneelle kulkijalle: ''Tänä talvena on tapettu viistoista peuraa ja karhu kuuvestoista .. Syyksi on esitetty mm . Viritetyillä jousilla ja asetuskeihäillä lienee pyydetty Perhon Joussiluomassa , Vipuaholla ja monella Vipulammella sekä mm. Ympärivuotinen kanta oli kuitenkin hävinnyt , eikä Leppävirran reitillä enää ollut talvipeuroja kuten vielä muuramaa vuosikymmentä aikaisemmin. PEURA JA PEURA MIEHET HÄVIÄVÄT Jylhän vanha Karhu-Matti ja Risuperän Risu-Jussi olivat Suomenselän kuuluja korvenkävijöitä ja sarojen sarvipäitten surmaajia. Kyyjärven Piilisuolla. . Suomenselän peuranpyynnillä ja noituudella olivat kuitenkin viimeiset hetket käsillä, sillä läheisessä, Lahisten kartanoon kuuluvassa , Tialassa hoiteli lampuotina asuva Esko Tiainen jo aatelisherra De la Motten aikana 1600-luvulla , kuin uutta aikaa enteillen, "sataa sarven kantajaa , tuhatta vi llan tuojaa' '. Suomenselän entiset peuramaat yritetään virvoittaa uuteen eloon siirtämällä sinne metsäpeuroja Itä-Suomen vankiscuneesta kannasta. Suomenselällä ammuttujen porojen alkuperä jäänee selvittämättä, sillä Suomenselän peuroista ei ole olemassa tutkimusaineistoa. Myös Kaarle IX :n Pohjanmaalle tuottamat porot oli hoidon epäonnistuttua tapettu Kaarle Xl:n käskystä Lappajärvellä, Kuortaneella ja Ilmajoella jo 1600-luvun alkupuolella (Warelius 1847). lihat on syöty niin , että onko mitä vieraan etteen panna. hossa Peurasalmi , Peuralampi , Peurapuro ja Peurakalliot. Kuitenkin peuroja saariin tuolloin vain satunnaisesti ja vähän
Porvoo. Lähinnä Korkeasaaren ja Ähtärin kokemusten perusteella peuroille on tarjottu mm . Viime keväänä laskettiin Kuhmossa kuitenkin ennätyksellisesti runsaat 500 peuraa, ja Neuvostoliitosta ilmoitetaan nykyään kannaksi 5 000-6 000 peuraa. Eräs viimeisimmistä metsäpeuran kanssa silmätysten joutuneista Suomenselällä oli Aapa Jylhä , joka 86-vuotiaana kertoi Samuli Paulaharjulle, että oli " kulkupeuroja" lapsuudessaan Perhossa nähnyt, mutta ettei hänen aikanaan peuroja varsinaisesti enää ollut. Kevättalvella jatkettava palautusistutus näyttää sitten lopullisesti saadaanko metsäpeura Suomenselälle , vai joutuuko korven kävijä yhä toteamaan: " Meni kuin mehtäpeura. Kerrotaanpa Lestijärven Parca-Kustien , Mattien ja Juhien vielä pitkään kaataneen peuroja myös rautakaarisella perintöjousellaan. W . mecsfipeuran biologiaa ja on mukana m ecsfipeuraa Suomense/fille palaurravassa ryhmfissfi. 194 7: H fimå'lå'incn cr!ikausi. Vuosi vuodelta metsäpeurojen määrä on pysynyt lähes muuttumattomana (250300 peuraa). A. 1974: Suomen Peura . Varmaa näyttöä risteytymisestä ei kuitenkaan ole (Korkeasaaren tapausta lukuunottamatta) , mutta vaara on jatkuvasti olemassa. 1900: Villipeurakoira, . Ainakin tässä vaiheessa peurat ovat näyttäneet ' ' peuramaisuutensa' ' syömällä lähes yksinomaan hoitajan tarjoamaa jäkälää , heinää ja lehdeksiä. Abo . Vaasan ylimetsänhoitaja . Tidskr. A. Keväällä ja kesällä peurat söivät halukkaasti aitauksen tarjoamaa vihreää ravintoa , mutta alkoivat menettää kuntoaan jo loppukesän ja syksyn aikana . Suomenselän viimeiset peurat ammuttiin todennäköisesti 1800-luvun lopussa ja viimeisimmät muistitiedot peuroista ajoittuvatkin tämän vuosisadan alkuun . 19 52: En Uldiid /appku/rur in Kemi Lappmark. WSOY . Hammarström näki Ähtärissä villipeuran jättösarvet vuonna 1896. Paulaharju , S. A. Stoc kholm . WSOY . pro Flora et Faun a Fennica, 36: 16 1166. Pääsyynä on kuitenkin pidettävä säätelemätöntä metsästystä. JÄKÄLÄLLÄ JA HEINÄLLÄ Suomenselän erämaaseutujen valinta metsäpeuran palautusistutuspaikaksi ei ollut pelkkä sattuma, ovathan peurat jo vuosisatoja pitäneet Salamanperän seutuJa "parhaina mainaan ", ja tutkijoiden mukaan alueelta ei viimevuosina olekaan puuttunut muuta kuin peurat. Tegengren , H. Luukko. PorvooHelsinki . Timgrenin mukaan monet jo "miehenikään" ehtineet tiesivät vielä 1900-luvun alussa mainita peuroista ja niiden kaadoista läänin alueella (Schulman 19 10). Acta Acad . Vuore la, T . Lehtori R. D KIRJALLISUUrrA Gra ni t. af Soc. Abornsis, Hu maniora XIX . V . Nähtäväksi jää selviävätkö peurat tällä luomaisella ravinnolla talven yli tarhaoloissa. Myös varsinaiset asiantuntijat, peurat , osoittivat viime keväänä paikan valinnan oikeaksi; karisteltuaan kuuden tunnin ajomatkat jaloistaan ja kierrettyään totucusaitauksen ympäri peurat nousivat Koiravuorelle jatkamaan sata vuotta sitten keskeytynyttä jäkälänkaivuaan. Montoncn, M. 19 10: Vildrenens uibredning i Finland. H fin on cuckinuc mm . 1975: Suomalainen kansankulttuuri. Niinpä läänin ylimetsänhoitaja ilmoitti (Schulman 19 10) : "Villipeuran sarvenpuolikas löydettiin vuonna 1902 Koirajärven läheisyydessä olevalta suolta, Kivijärven pitäjäs56 tä läheltä Perhon rajaa, ja vuonna 1908 jo maatuneita sarvenkappaleita eräältä toiselta suolta samalla seudulla.'' METSÄPEURA PALAA SUOMENSELÄLLE Metsäpeura rauhoitettiin meillä vasta vuonna 1913 , Ja varmuus kannan säilymisestä NeuvostoKarjalassa saatiin 1940luvun alussa. Metsäpeura ei ollut "kuninkaallista" riistaa , kuten hirvi , eikä sen pyyntiä siten yritettykään valvoa. Schulman . Helsinki . SUOME LUONTO 2/ 80 39. Heikentynyt erämiestaitokaan ei pelastanut Suomenselän peuroja, siitä pitivät huolen "peuraväljät' '. WSOY . Tarhaus Kivijärvellä , Salamanperän luonnonpuiston läheisyydessä sijaitsevassa n . 1847: Bidrag ii/1 Finlands kiinncdom i erhnografisk, afseende. Porvoo-Helsinki . Virrankoski. 196 1: Kokkolan piiiljiin y/iiosan hiswria. Isältä vanhimmalle pojalle oli jousi vuosien varrella joutunut . Kilpaa hupenevan peurakannan kanssa oli pojasta polvi kuitenkin '' pehmennyt ' ', sillä jokainen perijä oli jousen saatuaan joutunut sitä ensitöikseen pajassa ohentamaan. Voionmaa . Nuolukiviä on ollut tarjolla viime keväästä lähtien, ja onpa hirvaan tapaturmaisen kuoleman jälkeen yritetty tehostaa hoitoa myös AIV-ruokinnalla. vsk. Sarvet oli löydetty p1taJan kaakkoisosasta. 1930: Suomenselän vieri/rii. WSOY . Jäga re och Fiskare. poroille kehitettyä rehua, poroeloa, melassia ja ruokintakalkkia . Vaasa. 1945: Eielii-Pohjanmaan hisroria 111. Maailman Luonnon Säätiön , metsähallituksen ja metsästäjäin keskusjärjestön viime keväänä aloittama metsäpeurojen siirto Kuhmosta turvaan Suomenselälle, Kivijärvelle , tapahtuu siten viime hetkillä ellei jo liian myöhään ; erään tarkkasilmäisimmän " rotuhygieenikkomme" havaintojen mukaan poron ja peuran risteytymistä on tapahtunut yli kymmenen vuoden ajan, ja risteymiä on todettavissa jo pelkkien valokuvien perusteella. 1900luvun alussa tehtiin useita sarvilöytöjä myös Suomenselän Salamajärven ympäristossa. Peuroja ajatettiin koirilla ympäri vuoden, pyydettiin talvisin heinäpieluksilta ansoilla , aidoilla ja asetuskeihäillä , ajettiin hiihtäen keväthangilla tai ratsastaen jäähokeilla varustetuilla hevosilla ja tapettiin miehissä nuijimalla "kaljamajäillä' '. Medd . 7 ha:n suuruisessa totutusaitauksessa ei ole kuitenkaan sujunut vaikeuksitta. Warelius. f. Porvoo. Merkkejä peuran leviämispyrkimyksistä länteen on ilmennyt Kuhmossa rajan pinnassa 1940-luvun lopulta lähtien , mutta vakinaisesta kannasta on voitu puhua vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Filosofian lisensiaarri Mauri Nieminen on Oulun yliopisron elfiincieceen ass1scencn. Metsäpeuran uhkana ei ehkä olekaan tällä hetkellä kannan pienuus vaan " puhtaus", sillä Kuhmossa peurojen joukossa on tavattu useita poroja. H. P. sääntynyttä hirvikantaa, lämpökautta ja viimeistä 1890-luvulla riehunutta peuraruttoa. Tumma yksivärinen peuranvasa näki päivänvalon näreikön suojassa jo toukokuun lopulla. Kokko la
Alkuperäisestä 10 milj. 700 000 haja turveteollisuus on varannut käyttöönsä n. Yleinen hyväksyminen vahvisti metsänparantaj ien uskoa perusteiden ehdottomaan oikeellisuuteen . Rii ttävän edustavien ja laajojen suojelualu eiden saaminen vaati i tehokkaita suojeluja lunastustoimenpiteitä välittöm ästi . Usein ainoaksi keinoksi on jäänyt arvokkaan suon tuhoamisen viivyttäminen lääninhallituksen antamalla 6 kk:n toimenpidekiellolla, jota on sovellettu mm . Mutia toisin on nyl. Pakkolunastusmenettelyä, viimeistä tehokasta suojelukeinoa, ei ole haluttu käyttää. Siitäkin vain osa on suota. 300 000 ha. O jittajilla on ollut puolellaan lupaukset taloudellisesta hyödystä ja tehokas koneisto ojituksen toteuttamiseen . Maatalouskäyttöön on kuivattu n. Yhrä masenravan suuri on suon valra m ilrei koko Pohjois-Pohjanmaalla." Ote ja kania hieman pelkis1e11ynä ovar Reino Kalliolan reoksesra Suomen luonro merellä 1un1ureille vuodelra 1958. Ilmapiiri oli otollinen laajenevalle m etsänparannustoiminnalle ja valtiovalta p isti pyörät pyö rimää n lisääm ällä voimakkaasti metsänparannusrahoitusta. Energian hinnan nousu nosti kaivuukustannuksia ja usein hankkeisiin lii ttyvä lannoitus kallistui huikeasti. Levisi usko, että vihdoinkin koittaisivat leveän leivän päivät m yös soiseen pientilojen omistajille. Silloin jopa luonnonsuojelijalla oli varaa 1ode1a niin . . O jitus jatkuu kuitenkin edelleen , eivätkä viimeiset suomme ole turvassa, vaikka oj itustoiminnan kannattavuus onkin oleellisesti heikentynyt. Ojitus oli laaj inta 1960luvulla ja vasta 197 3 alkanut jatkuva öljyn hi nnannousu h id asti vauhtia. Kaustisen, Ullavan ja Kälviän seudulla suoprosent1i on jopa 6070 vaiheilla. N äi tten lisäksi tarvitaan muut. ha suoalasta on luonnontilassa enää vajaa puolet. Suurimman uhan alaisina ovat rehevät eteläsuom alaiset suot. . Siten luonnontilaiseksi jää pääasiassa vain karuj a so ita ja niistäkin suurin osa PohjoisSuomeen . 100 000 ha vuosivauhdilla. Ojitus jatkuu edelleen n. vsk. Tulokset alkavat olla näkyvissä , eikä kuva aina vastaa odotuksia ja 57. Myös muualla Suom essa rehevät suotyypi t o n lähes koko naa n hyöd ynnetty. Soidensuojelun perusohjelmassa suojelun päätavoitteina ovat mm. riittävien näytealojen säilyttäminen eri suotyypeistä ja suoyhdistelmätyypeistä sekä soide n kasvija eläinlajiston suojelu . houtunut ojituksissa. Kirsi Elo ja Tapio Lindholm Ojitusautomaatti Suomi johtaa ojitustilastoissa. .. 7 milj. toJa s11rtym1setappeJa . Jo nyt o n ilmeistä , että osa suobiotoopeista on täysin tuSUOME LUONTO 2/ HO .l'I. LaaFl 8 illlll] 11 Suomi on suomaa . Siten ojitus aloite ttiin riittäm ättömin tieteell isin perustein ja vasta nyt on ojitusten ekologisten ja ekonomisten vaikutusten kritiikki nousem assa. " Keski-Pohjanmaalla ... Valtaosa soistamme on tuhoutunut metsäojituksessa. SUOLUONNON SUOJELU Täm änhetkisten arvioiden mu kaan ojittam atta jää noin 2 milj. Vuoteen 1976 mennessä oli ojitettu jo 4. se 4 000 ha, jonka valtio osti 1978 luonnonsuojelutarkoituksiin. L dittiin MERA-ohjelmia ja vahvistettiin kenttäorganisaatiota. Toisaalta nousukauden voimistamaa puu jalostusteollisuutta näy tti 1960-luvulla uhkaavan puupula. Isoja suojelusoita tarvitaan eläinten ja kasvien kasvun ja lisääntymisen turvaamiseksi. Tästä suurin osa o n m etsänparannuslain mukaa n ojituskelvotonta, siis sij aintiin nähden liian karua suota. Metsä nparannuspiirien olem assaolo ja valtion runsas tuki m ahdoll istivat ojitustoiminnan nopean laajenemisen . ha. Suotyyp pien ja suoyhdistymien säilyttäminen vaatii laajojen alueide n rauhoittamista. Leivonmäen Haapasuohon. Tehokas ojitustoiminta hyväksyttiin , ainakin perin harva korotti ää nensä epäilläkseen p uuhien järkevyyttä. OJITUSTEN TAVO ITTEENA ON KASVAVA PUUNTUOTTO KYKY Sodanjälkeisen virkamieskunnan ajattelutava n mukaa n kaikki piti saad a taloudellisesti tuottavaksi muista arvoista välittäm ättä. Pisaralta meressä tuntuu esim. ha. Suoalueiden varaaminen suojelulle on jäänyt perin tehottomaksi. Tulo kset näkyvät nyt hilj aisesti haudattuina ja jatkettuina virheinvestointeina. Luonnonsuojelijoide n pieni joukko oli helppo leimata vouhottajiksi ja kehityksen vastustajiksi
Väärään aikaan ojitettu suo aiheutti tämän vaalalaisen kalasääsken pesän hylkäämisen . neet tulvavedet valuvat nyt nopeasti vesisVain murto-osa eteläisen Suomen korvista on ojittamatta. tavat vuoroaan. Myös ojikon hoito ja jackolannoitus odottuksen ajankohta on tärkeää . Parhaiten taidetusta uudisojituksesta on syytä luopua . Lisäksi puun kysyntä on länsimaisen laman myötä ollut pitkään heikko eikä puupulaa ole näkyvissä . Metsänparannusorganisaatiolla on syytä itsetutkiskeluun ja suunnanmuutokseen: taimikonhoitoa, täydennysja kunnostusojicusta sekä tienrakennustaitoa on lisättävä. Piirit ovat Keskusmetsälautakunnan ja metsähallituksen valvonnassa, mutta käytännön työssä ja ratkaisuissa ne ovat melko itsenäisiä. lupauksia. Työn suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat Ja vastoin yleisiä oikeusperiaatteita myös lain noudattamista valvovat Keskusmetsälautakunta Tapion metsänparannuspiirit. SAMA ORGANISAATIO TOTEUTTAA JA VALVOO Suurin osa ojituksisra yksityismailla on tehty metsänparannuslain ja -asetuksen alaisena valtion tuella. alueilla taimiMonet kasvija eläinlajit tarvitsevat luonnontilaista suota elinympäristökseen. Monen ojan äärellä saa isäntä odottaa edes ojicuskustannukset kattavaa satoa. vsk. töihin . Vanhemmilla ojitusalueilla täydennysojitus on välttämätön ja ojaverkosto vaatii kunnostusta säännöllisin väw liajoin . Järjestelmän itsesäätely on varmasti eräs syy kiivaiden ojitusvuosien holtittomuuksiin . Helpolla ei siis " ojicusalueillamme aurinkoenergia muutu kansallisvarallisuudeksi. Ilmaista puusadon viekas odottelu ei kuitenkaan ole. Useimmilla. Kannattamattomiksi osoittautuneiden kohteiden viljely-yrityksistä olisi luovuttava ja ojat olisi tukittava. Tätä jämsäläistä korpea viilleltiin vuonna 1978. Omia virheitäänhän ei kukaan etsi eikä paljasta erityisen innokkaasti. , Vasta kun ojitukset alkavat olla ohi, on .:l alettu tutkia niiden taloudellisia ja ekoloE gisia perusteita. 58 SUOMEN LUONTO 1 1~0 l'J . Sillä jos metsänviljely ei onnistu, niin annettakoon edes suoluonnolle mahdollisuus . Tutkimatta on esimerkiksi, miten humusvedet vaikuttavat järvien luonnontalouteen. Ennen soihin varastoitu.2. Soiden puusto ei olekaan elpynyt odotetusti , lannoittamalla aikaansaatu kasvu taantuu nopeasti , kuivatus on ollut epätäydellistä ja ojat tukkeutuvat
SUOMEN LUONTO 2/ 80 J9.
koska suuret yhteishankkeet ovat taloudellisesti edullisempia. Sama koskee ojituksen taloudellisen kannattavuuden selvittämistä . Ojitusalueiden ekologista tutkimusta tarvi taan kosolti lisää, si llä ojituksen jälkeinen sukkessio , kasvipeitteen muuttuminen, kestää vuosikymmeniä. Puun tuotto ei saa olla itsetarkoitus, vaan myös soiden muut käyttöarvot on otettava huomioon . ojituskelpoiset suot ovat käyneet , sitä voi makkaammaksi on pitkin 1970lukua tullut pyrkimys oj ittaa yhä karumpia soita. Näin myös karujen alueiden ojitukseen saadaan edullinen metsänparannusrahoitus. Oj itusten ekologisten vaikutusten kriittinen , tieteellinen tutkimus on ollut vähäisempää. Avustusta voi saada jopa 40 % kokonaiskustannuksista ja !ainakin on erittäin edullinen vapaavuosineen ja alhaisine korkoja kuoletusosuuksineen. Nyt tutkimus joutuu perusteiden etsimisen sijasta keksimään keinoja pahimpien virheiden korjaamiseksi . Nämä puolestaan tarjoavat ojitusta aktiivisesti ojitusalueiden vieressä sijaitsevien maiden omistajille. Vaikka metsänparannuksen painopisteen siirtäminen pois uudisojituksista on yleisesti hyväksytty. Aloitteen ojituksesta voi tehdä maanom1staJa kääntymällä paikallisen metsänparannusp1mn puoleen. D SUOMEN LUONTO 2/80 \'/. Kelvollisten suotyyppien alarajat kulkevat ilmastovyöhykkeittäin. Joutilas ojituskapasiteetti löytää viimeisenkin oj ittamattoman alueen . Maanomistaja vastaa vain osaltaan rahoituksesta . Mitä vähemmäksi ns . Suurhankkeiden yhteyteen ujutetaan karuja, lain mukaan ojituskelvottomia soita, sillä laki sallii näiden mukaanoton "hankkeen järkevän toteutuksen sitä vaatiessa''. Suunnittelu on täysin ilmaista. Kysymyksessä ovat siis varsin suuret rahavirrat veronmaksajilta maanomistajille Ja v11me kädessä metsäteollisuudelle . Tällöin on suotyyppimäärittelystä ilmeisesti tullut jossain määrin liukuva. Virheellisten kriteerien nojalla ojitettuja soita on turha etsiä tilastoista. Samat henkilöt eivät saisi olla vastuussa propagoinnista , toteutuksesta ja valvonnasta. Määrä riippuu omaisuudesta ja tuloista. Mihin perustuvat laskelmat suurista puusadoista) Tiesikö kukaan mihin kehno ojitus johtaa) Kysyikö kukaan laajojen ojitusalueiden vaikutusta vesistöjen ravinneja humuskuormitukseen . Kaikki suot on ojitettu oj ituskelpoisina ja totuuden voi nähdä vain maastossa. Lisäksi maanom1staJa sitoutuu toteuttavan metsänparannuspurm valvovan silmän alla pitämään alueen kelvollisessa kunnossa 15 vuotta ojituksesta. Demokratiamme heikkouksia ovat järjestelmät, jotka jatkavat toimintaansa yli alkuperäisen tarkoituksensa. Maastossa ratkaisun tekee suunnitelman laativa työnjohtaja . Metsänparannuslaki määrittelee ojitushankkeille rahoituskelpoisuusehdor. Metsäteknikko ja metsänhoitajaporras määrää lähinnä toiminnan yleislinjoista. Varsinkin EteläSuomen varakkaita maanomistajia on ojitukseen houkutellut oji tusalueilla myönnetty jopa 5 vuoden verovapaus . vastaa suunnittelusta ojien kaivattamiseen asti paikallinen metsänparannusp1m. Ojituskoneisto on nyt muodostumassa sellaiseksi. Siksi ojituspapereihin on useammin kuin kerran ilmestynyt ojituskelpoisuuden tunnukset yläkanttiin arvioituina . Toisin sanoen , on säädetty rajat, mitä ravinteisuustasoa huonompia soita ei valtion tuella saa ojittaa. Jälki on tosin voinut olla samantapaista kuin yksityismailla. Toteuttamiskustannuksiin voi anoa metsänparannuslainaa ja -avustusta. tulviin ym) Tiedettiinkö edes minkälainen kohde on ojituskelvoton) Tutkimus on myötäillyt ojitushysteriaa ja osin tukenutkin sitä. Kun on tiedossa rahoitusapu. Sama koskee hankkeeseen liittyviä taimikonhoito ja lannoitustöitä. TUTK IMUSJA KÄYTÄNTÖ Vasta nyt kun laajan ojitustoiminnan virheet on auttamattomasti tehty. Tuntuu siltä , että ojituksen hyvyyden mittana määrä on laatua yleisempi . Aina ei kuitenkaan ole ollut kyse tietojen puutteesta, vaan paremminkin hyötymisen halu ja piittaamattomuus on johtanut aivan ilmeisiin virheratkaisuihin. Jos ojitushanke on metsänparannuslain alainen. Vajaapuustoisuus, kasvuhäiriöt ja jatkolannoituskierre odottavat ratkaisuja. vsk.. LUONNONSUOJELUN TEHTÄVIÄ Yksityismaiden metsäojitusta varten on luotu mahtava koneisto , joka paikallistasolla maarittaa melko vapaasti oman työkenttänsä. Metsähallitus päättää viime kädessä hankkeen toteuttamisesta hyväksymällä tai hylkäämällä metsänparannusp1160 rin laatiman ojitussuunn itelman ja rahoitusehdotuksen. Paikallistason ojitusintoa lisäsi vielä enemmän tai vähemmän virallinen urakkajärjestelmä, jossa teknikkoja työnjohtajaryhmien kelpoisuuden ratkaisi uudisojituskilomerrien määrä . uhkaa ojitusautomaatt1 tuhota myös viimeiset suomme. Se ei ole ollut niin irrallista teematoimintaa kuin yksityismailla. EDULLINEN RAHOITUS LISÄSI OJITUSINTOA Metsänparannustoiminta on tehty yksityiselle maanomistajalle hyvin edu lliseksi valtion tukitoimenpitein. Valtion ja yhtiöiden mailla ojitus on ollut vähäisempää ja tapahtunut muun metsänhoitoja perusparannustyön ohella. Ajatus lienee ollut , että parempi tuottamaton ojikko kuin aivan luonnontilainen suo. Hoitovelvollisuuteen kuuluu ojien kunnossapito, taimikonhoito sekä mahdolliset jatkolannoitukset. Ainakin ojituksen ja lannoitusten kustannusten nousu on vähentänyt karujen soiden metsänparannuksen mielekkyyttä. Ihmisten on saatava työtä ja kalliiden koneiden on pyörittävä. on herätty kysymään ojittamisen tieteellisiä perusteita. ei virheistä kärsi maanomistaja. Toisaalta ovat ojituskelpoisuusnormitkin ehkä olleet liian optimistisia. Raskaan organisaation toiminnan uudelleen suuntaaminen , tavoitteiden tarkistus ja välttämätön henkilökunnan täydennyskoulutus ei liene helpoimpia tehtäviä
Suuremmaksi ongelmaksi on noussut eräiden so ide n turvetuotannollinen arvo , mikä on vaarantamassa eräiden suojelusoiden elinkykyä . Arvokkaiden suoalueiden ostossa valtiolle on omat ongelmansa. Kuitenkin ostomenettel yll ä on eräiden todella upeiden suoalueiden suojelu saatu hyvää n alkuun. Vetelin Pilvineva , Vimpelin Ruo kkaanneva sekä Rengon SeitsemänlamminKorpilamminsuo. Haapasuo päätettiin ensimmäisenä luonnonsuojel ukohteen a pakkolunastaa valtiolle. Useat maanomistajat olisivat ilmeisesti m yyntiä halukkaampia tähän menettelyyn , missä suojeltava alue edelleen sä il yisi o massa omistuksessa ja esim . Tätä menettel yä ei kuitenkaan vie lä o le käytetty. Sittemmin sää tiö on taipunut suon rauhoi ttamiseen . Pohjois-S uomen soidensuojelun perusohjelma o n valmistumassa tänä keväänä. Pää tös merkitsee kosceikon sä il ymiselle tärkeiden keväiseen tulvavaiheiden pienenemistä. Nykyinen aarnialue , tuleva luo nno npuisto. 800 ha). Samaten vaihtomaajärjestelyn käyttö (m aa n vaihto metsä hallituksen ja suojelukohteen omistajan SUOMEN LUONTO 2 / HO .\'!. Metsä hallitukse n aa rnialuetta (302 ha) , josta valtaosa luovutettii n VAPO:lle turvetuotantoon. Ojitusta varten niille ei voida saad a metsä nparannusvaroja , ja useat niistä sisältyvät vahvistettuihin vaihekaavoihin. Veli-Risto Cajander Soidensuojeluohjelman edistyminen Soidensuojelun pohjan a on vuonna 1977 valmistunut ja valtioneuvosto n vuonna 1979 hyväksymä Eteläja Keski-Suomen perusohjelma. vsk. MTK: n sää tiö oj itti osan suosta metsä n kasvun parantamiseksi. Nyt tarvitaan soidensuojelun edistämiseksi: Suurempia määrärahoja suojeluso iden osto ihin , parempaa osto-organisaatiota , vaihtomaaJa haitankorvausjärj estelm ien käyttämistä suojelussa , valtionm aiden suojelu so iden rauhoittamista vähintäinkin 1 uon nonhoi tometsi nä, luonnonsuoje1 uväen luonn onvarciotoimintaa (t iedottamista suojelua uhkaavista hankkeista) ja muita aktiivisia vaikutuskeinoj a so idensuojelun edistämiseksi sekä rauho itustoimintaa yksityismailla. Punassuo (Pern iö n . Lisäksi mm . MTK , Tapio ja ilmeisesti metsähallituskin ovat asettuneet kannattamaan ohjelman toteuttamista. Yksityismaiden suojelukohte ita voidaan ojittaa omalla kustannuksella , mutta tätä tapahtunee varsin harvo in. Puustoiscen suo-osien ja reunametsien avohakkuuh ankkeica vireillä . Yksityismaiden vapaaehtoinen , lu onn onsuojelulain mukainen rauho itustoiminta on edistynyt hitaasti . noin 500 ha). Pyhtää n Munasuo , Tammelan Torronsuo, Sonkajärven Vahtisuo , Utajärven Säippäsuo, Pudasjärven Kuusisuo, erää t Pelson alu een suot ja viimeisimpinä mm. Myös vesihallitukse n tekoallashanke uhkaa suota. Omistajat ovat vauhdi11anee1 vaatimuksiaan mm . Valtionmaiden suojelukohteet ovat toimenpidekie llossa , mutta vain ojituksen osalta. puuston hakkaamatto· muudesta tai ojitusoikeudesta luopumisesta voisi saada korvauksia . päivä nä valtioneuvosto teki kuitenkin historiaa . Johdesuo (Suo musjärvi , 61 ha). Kaikkiaan so idensuojeluohjelman alueita on ostettu tähän me nnessä yli 7 700 ha . Maaliskuun 6. Tuulisuo (Kestil ä-Vaa la, n. Periaatteessa perusohjelman suojelukohteet ovat turvassa. D 61. Pouhtiinsuo (Ilomantsi). TjärnmossenFl ytt (lnkooSiuntio, 12 3 ha). Jo vuonna 1977 valmistui myönteisen vastaanoton saanut mietintö korvausj ärj estelmän aikaansaamiseksi yksityi smaiden luo nnonsuojelualueille. Se sisä ltää 320 soidensuojelukohdetta , joiden pinta-alasta 93 1 km' on valtion omistuksessa ja 1 18 1 km ' yksityismailla. Valtioneuvosro päätti maaliskuussa 1980 Leivonmäen Haapasuon pakkolunastamisesta valtiolle. kesken) on näihin pä iviin asti ollut vähäistä. Nykyinen osto-organisaatio on puutteellinen ja byrokraattinen . Omistajat kieltäytyivät sitkeästi luovuttamasta länsiosaa suojeluun , itäosa on jo turveken11änä . Varoja maanostoihin , huolimatta ostom ää rärahan noususta vuodeksi 1980 ( 12 milj . Käytänn össä so idensuojelun perusohjelma ei ole toteutunut toivotu ll a nopeudella . Maaja metsätalo usministeriö antoi osalle aluetta oj itusluvan peltojen tulvahaittojen poistamiseksi. Useassa tapauksessa olisi toivottavaa , että toimenpidekielto koskisi m yös soiden pienempiä kangasmaasaarekkeita sekä metsä isiä reunavyöhykkeitä, joilla on usein ratkaiseva merkitys suon maisemalliselle arvolle ja eläimistölle. 230 ha) . Maatilahallitukse n kytkeminen asiaan parantanee tilannetta . Näitä ovat mm . kaivattamalla " mielenosoitusojia" . mk) on edelleenkin aivan liian vä hän. Kunnat ja paikallinen maakuntaliitto sekä V APO vaativat suota turvetuotantoon , vaikka se on Pohjois-Pohj anmaan vaihekaavassa suojelualuetta. Soidensuojelun perusohjelman vahvistamisen jälkeen o n tullut esille use ita tapauksia , joissa suojelukohdetta uhkaa tuhoutuminen : Haapasuo (Leivo nmäki. Lääninhallitukse n toimenpidekielto olisi pää ttynyt maa liskuun lopu ll a. Toimenpiteellä pyrittäneen turvaamaan arvokkaan Ilomantsin Koivusuon pohjoisosan suojelu . Kunta tahtoo omistamansa osan turvetuotantoon tai vaatii kuvictelemansa 40-50 työpaikan menetyksen korvaamista (todellisuudessa tuotanto antaisi korke intaan 10 työpaikkaa)
Lopulta Kalevalan sotka pyöräyttää munansa Väi nämöisen polvelle tai mättäälle, josta muna vierähtää veteen ja särkyy. Sukeltajamyytti on tunnettu lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla, ja siinä lintusankari tavallisimmin kuikka tai kaakkuri sukeltaa alkumeren pohj asta mutaa, josta luoja-heeros rakentaa kiinteän maan . Edellistä tarinaa muistuttaa suuresti suomalaisen mu inaisrunon kertomus Ilmarisesta , joka tavoitteli pakenevaa neitoa kotkana. Sielulintu-uskomuksen iästä antaa vi hjeen eräs Lascaux' in luolan vähintään 15 000 vuotta vanha kalliomaalaus, jossa kuolleen biisoninmetsästäjän viereen on kuvattu hänen sielulintunsa. Lennfi Lindu mingfis lennå·c et sfi lennfi Cowan Cuolem an Kfisistfi; Se se Linnun lendå"vå·ngi riendfivfingi Temma tuulettelem asta. Suomalaisille tutui n maailmansyntykertomus lienee raamatun tekstin ohella Kalevalan tarina sotkasta tai kotkasta , joka " kiertelevi , kaartelevi, etsivi pesän sijoa'' . Tarkastusmatkoillaan maailmassa tämä jumala saattoi joskus lentää Zeus-jumalan tavoin joutsenena. Esim. Kiinassa, Indonesiassa , Afrikassa ja Amerikassa, eikä se ole vieras suomalaisi liekaan. Intiassa on tapana porata kiviseen hautapaateen syvennyksiä, joihin laitetaan vettä sielulintujen juotavaksi. Lintujen osuutta es1-1S1emme maail mankuvassa kuvastaa myös se, että eräät tutkij at pitavat maailmanpuun tai -patsaan latvassa pesivää maailmanluoja-kotkaa Itä-Venäjällä asustaneiden suomensukuisten kansojen alkuperäisenä taivaanjumalana. Samaan uskomukseen liittynevät myös eräästä Tanskan nuoremmalle pronssikaudelle ajoitetusta haudasta löytyneet kolmen naakan ja yhden korpin (tai variksen) suvet. Nemesis-j umalatarta hän ahdisteli joutseneksi muuttuneena. Syntisen ihmisen hengenlähtöä saattoi tarinoiden mukaan odotella pihapuussa istuva korppiparvi , kun taas ku nnon kristityn sielua saattoi mm . Persian kielessä taas murgh-sana merkitsee sekä lintua että sielua. Tämän uskomuksen heijastelua lienevät Suomessa erilaisista tukipuista käytetyt ni mitykset , kuten kurkihirsi , kurkipuu haasiassa ja kurkiaistanko (p itää heinäkuorman koossa). Kunnioitukseen on kuitenkin saattanut liittyä myös yleisinhimillinen kateus, joka käy osuvasti ilmi myös Juhana Cajanuksen vuonna 1683 sepittämästä virsirunosta ''Etcös ole ihmisparca''. Jukka Peltonen Linnut ja kansanperinne Linnut ovat aina kiehtoneet ihmismieltä ehkä enemmän kuin mitkään muut eläimet, lähinnä erikoislaatuisen lentokykynsä vuoksi. Karj alassa saapua noutamaan pikkulintuparvi. Se tunnetaan mm . Kiintoisa piirre tässä maailman62 syntytarinassa on se, että luojan avustaj ina alkuajan suuressa luomistyössä toimivat nimenomaan kuikka tai kaakkuri , jotka lien1:vät li ntulajeista vanhimpia. Myös suomalaiset ns. Siinä lintujen näennäistä vapautta kadehtiva ihminen lohduttaa itseään sillä tosiseikalla, ettei yksikään elävä olento voi lopulta karata kuoleman kynsistä. Munan ruskuaisesta ja valkuaisesta syntyvät sitten Kalevalan taivas Ja maa. Myös anti ikin Kreikan Zeus-jumala saattoi toisinaan esiintyä linnun hahmossa, esi m . SIELULINTU Käsitys ihmisen sielu n po1stum1sesta ruumiista linnun hahmossa on myös levinnyt laajalle. Esimerkkinä linnun ja jumalolennon läheisestä yhtäläisyydestä on myös vogulien jumala, jonka eräs nimi on sorsaruhtinas. kuppikivet on selitetty sielulintusuoMEN LUONTO 2/80 YJ . Kristinuskon levittämä taivashelvetti vastakohtaopp i vaikutti myös käsityksi in linnunhahmoisesta sielusta. Tämän taitonsa takia linnut on usein yhdistetty yliluonnollisiin voimiin ja niihin on suhtauduttu kunnioittavasti ja pelokkaastikin. Intialaisessa mytologiassa on kurjella ja sammakolla tehtävänään taivaankannen kannattelu . Kalevalan Maailmansyntyruno on sekoitus kahdesta ikivanhasta, kansainvälisestä luom istarusta, maailmanmunaja sukeltajamyytistä. vsk.. Sielun ja linnun yhtäläisyyttä kuvastavat eri kielten sielua merkitsevät sanatkin. Kyyhkys-motiivi oli erityisen suosittu keskiajan pyhimyslegendoissa, ja se tavoitti rahvaan myös kirkkojen seinämaalauksista . egyptiläisten sielua tarkoittava hieroglyfi on linnunhahmoinen , ja usein sillä on myös ihmisen kädet ja pää. MAA ILM ANJÄRJESTYKSEN SÄ ILYTTÄMINEN Unkarilaisten uskomusten mukaan kotka taistelee manalan henkiä vastaan näiden jyrsiessä maailmanpuun juuria uhaten näin kaataa taivasta kannattelevan puun ja järkyttää maailmankai kkeuden tasapainoa. LINNUT JA MAAILMAN SYNTY Lintujen jumalallista olemusta kuvastelee niiden keskeinen rooli lukuisissa maailmansyntymyyteissä. Sen vaikutuksesta alettiin uskoa syntisen sielun poistuvan ruum iista mustana korppina, kun taas kristityn sielu kohosi taivaalle valkoisena kyyhkynä
63. (Paulaharju: Sompio) . "Korppi, kolmen lemmon lintu, kovottu koan noesta, pantu kaikesta pahasta, nokka pirun kirvehestä " , noicui sompiolainen Rieston Erkki. vsk. Sen siiven alla oli kätkössä salaperäinen onnenhöyhen. Jos korpin ampui ja osasi nyhtäistä juuri sen, sai PYY· tömies mahtavat saaliit. ..,.L_ ______ _ _______________________ ____ __, 2SUOMEN LUONTO 2180 39. -" , -' i1 '-----------------""'LJl ..... Nähtiin korpissa sentään jotain hyvääkin
Sielulintu-uskomuscen joukkoon voidaan lukea m yös murhatun lapsen kummittelu riekkona (ihciriekko). Myös etelämpänä Suomessa esim. Mahdollisesti suomalaisessakin ohrakasken keskelle jätetyssä puussa asustivat sielulinnut , joita tarvittiin m yöhemmin viljan korjaajina ja oluen keitcäjinä , kuten runo kertoo (Ohran ja oluen synty): Pani lesket leikkomahan sulhaset sitelemfihfin , ' pfifiskyt pfiitfi poimi mahan , kurjet kuhlivoitsemahan hanhet haasioitsemahan.' Tiainen olutta keitti, vfistfirikkö vettå" kancoi, punalintu puita pilkkoi. ' SUOMEN LUONTO Z/80 J<J. Karj alassa ennustettiin naimaonnea heittämällä kasvojenpesuvesi kevään ensimmäiseen pääskysten lentoon . Sielulintuja on muistettu saksalaisillakin hautausmailla 1700-luvulla, ja Karjalan hautausmailla saattoi vielä tällä vuosisadalla nähdä ristin huipulla puusta veistetyn linnun . huuhkajan huhuilu talon lähettyvillä tiesi jonkun kuolemaa , ja antiikin kirjailijat nimittävätkin pöllöjä onnettomuuden ennustajiksi. Ainoa todellinen lintu koltille oli metso, jota Joutsen, joukhainen, tuonen lintu on keskeisellä sijalla suomalaisessa kansanperinteessä, mm. Monen Rooman keisarin kuolemaa tiedetää n edeltäneen pöllö n huhuilun. Ennustajan mielestä enne oli hyvä, ja siihen luottaen hyökkäsivät kreikkalaiset persialaisten kimppuun ja ajoivat heidät pakosalle . Pilaajalinnun näkeminen tai kuuleminen aamulla ennen syöntiä tiesi huonoa onnea. Virolaiset tiesivät odottaa h yvää satoa, jos kurjet saapuessaan äänceliväc erityisen paljon, ja kun kurkiauran merenpuo leinen kylki oli pitkä, sanottiin Suomen rannikkoseuduilla: ''Tänä vuonna m eri on rikas ja maa köyhä .' ' PILAAJAUNNUT Omituisin Suomessa tavattavista lintu-uskomuksista on käsi tys lintujen aikaansaamasta ns. Samaa juurta ovat Suomenkielen tukipuiden nimitykset: kurkihirsi kurkipuu ja kurkiaistanko. riekon tai mec64 son hahmossa ottamaan selvää vaikkapa peuralauman olinpaikasta . Pääskystä pidetään kansainväliseen legendojen mukaan Vapahtaj an lintuna , ja niiden pesimisen talossa uskottiin tuovan talolle menestystä. Usko ihmisen sielun lentämiseen lintuna on jättänyt jälkensä paitsi tarinoihin , mumaisrunoihin, legendoihin ja itkuvirsiin , m yös satuihin ja balladeihin, eikä se ole vieläkään täysin hävinnyt. Käki oli kolttien mielestä Jumalasta lähin lintu , joka ihmiselle ilmoitti eliniän pituuden. Sielun uskottiin voivan m yös palata kuolleen omaisten luo m ahdollisesti siksi suomalaise~ muinaisrunon Pekkakin (Agricolan mainitsema ohranjumala Pellonpecko') jimaa ra1vaamansa kasken keskelle pystyyn puun "kokon on lepysiaksi, ilman linnun istuimeksi " . Jos kuitenkin pilaajalintu ehei laulaa tai näyttäytyä ennen kuin ihmisparka oli saanut ruokaa suuhunsa, ei peli ollut vielä kokonaan menetetty. " TIKKA TAUDIKSI TAKOO KUOLEMAKSI KOLKUTTAA'.' ' Vaikka sielulintu-uskomus onkin ehkä tärkein lintuihin liittyvistä uskomuksista , ei se suinkaan ole ainoa. Kaulassa roikkuva koskikara toi kantajalleen onnea metsällä ja käräjillä. Siksi m onet pitivät tyynynsä alla leipäpalaa, josta heti herättyään haukkasivac , ja niin oli päivä pelastettu . Valtiomies, puhuj a ja kirjailija Cicero (106-43 eKr) toimi kymmenen vuotta pappina , jonka tehtävänä oli lukea jumalten tahto lintujen lennosta ja p yhien kanojen syöntitavo1sca. Hautaristin päälle laitettuja sielulinnun kuvia tunnetaan H ämeestäkin. Kuukkelin pesän löytäj ää tosin odotti kuolema . Kerrotaan , että ennen Gougamelan taistelua (33 1 eKr) kaarteli Aleksanteri Suuren yläpuolella kotka suunnaten sitten lentonsa suoraan vi hollista kohti . Joskus se saattoi lentää laivan mastoon ja nä yttää punaiset jalat sille, joka tuli hukkumalla kuolemaan . pilauksesca . Se ilmoitti peuranmetsästäj älle lauman olinpaikan . Kolttasaamelaiscen onnenlincu oli korppi . jen ruoka pöydiksi , mikä selittää niiden sijainnin yleensä kalmistojen tuntumassa. Vastine tavalle tunnetaan Pohjois-Borneosta 1 Puu kotkineen viittaa jälleen m aailmanpuu-uskomukseen , johon mm . Oluellahan oli tärkeä osuus mm. Lappalaiseen onnenlintuja olivat kuukkeli sekä närhi , joka ennum parempia pyyntikausia . Nämä kummalliset säkeet saattavat viitata vainajien kuviteltuun osallistumiseen rituaaliseen pyhän oluen valmistukseen. ei saanut pilkata , ettei metsästysonni olisi menn yt. Noicalintuja ja pirunlintuja olivat mm. Kurkea koltat pitivät saascaisena, eikä sen asustelu talon lähettyvillä tienn yt hyvää. Ecruskic olivat mestareita ennustamaan tulevia tapahtumia mm . unkarilaisilla sulavasti liittyy sielulintu-uskomus. palokärjen uskottiin ennustavan kuikuttelullaan sotaa tai ainakin sadetta. I ckuvirsissä saattaa itkijä joskus laulaa toivovansa vainajan ilmestyvän " iltapihlajaan ihalana ilm an lintusena laulelemaan'' . Tunnettu on myös arktisten kansojen shamaanien kyky lähettää sielunsa esim . kuikka, calitiainen ja tikat. Eräs lintu-uskomusten ryhmä on enteet. Pilaus voitiin niIntialaisessa mytologiassa kurjen ja sammakon tehtävänä on kannatella taivaankantta. keväisissä kylvöjuhlissa , ja varmasti m yös muissa muinaissuomalaiscen rituaaleissa. lintujen lennosta. Sielulintujen uskottiin nimittäin asustavan juuri maailmanpuussa , josta taivaanjumala-kotka niitä kuljetti maanpäälle kynsissään . Tosin monet muut käsitykset linnuista saattavat perustua juuri uskoon linnunhahmoisesca sielusta. Kalevalassa. Suomen lappalaiseen mielestä hanhi oli linnuista Jumalaa lähinnä. Erityisesti tärkeiden tapahtumien edellä pyrittiin lintujen käyttäytymisestä ennustamaan tulevia . vsk.. Esim . Ennen matkalle lähtöä oli hyvä tähyillä taivaalle sillä merikotkan näkeminen en: nusci matkan o nnistuvan h yvin
,sk. SUOMEN LUONTO 2/ 80 39. 65 C V C ·,; u ..9,2 E ;.:
Lintuja voitiin käyttää muidenkin vaivojen parantamiseen . Pilaus-uskomusta on yritetty selittää mm . Tallin oven yläpuolelle naulattu haukka esti juankoskelaisen uskomuksen mukaan painajaista ratsastam asta yöllä hevosella. Sokeus taas saattoi aiheutua pääskyse n pesän rikkomisesta , mutta siitä oli mahdollista parantua hieromalla silmää palokärjen munalla. Riisitaudin uskottiin saaneen alkunsa korpin nokasta tipahtaneesta veripisarasta . O ikea kesä alkoi kuitenkin vasta pääskysten saavuttua pesim äseuduilleen : " Käki tuo suven sanoman , pääsky päivän läm pimän .' ' Ruotsin Länsi-Göötanmaalta löydetyssä riimueli kalenterisauvassa on Markuksen päivän kohdalle (2 5. Muuttolintuj en saapuessa oli pahin kuitenkin jo takanapäin , sillä tiedettiin , ettei " hepo Raimo K:u Talitiainen on Suomen kansan erityisessä suosiossa, sillä on peräti 61 kansanomaista nimitystä: pakastiainen , makkaratiainen , törötiitti, tali tikka, talitölkö, talipukki ... muuttolintujen levittämien tautien pohj alta, mutta selitys ei ole täysin uskottava . käki , kiuru , kaakkuri , käe npiika , räkättirastas, varis, teeri , riekko , kuovi ja kurki . vsk.. LINNUT JA SAIRAUDET Pilauksen ohella lintujen uskottiin levittävän m yös varsinaisia tartuntatauteja. Jotkut kotieläinten va1vo1sta saattoivat olla lintuj en aiheuttamia . \ ''Västäräkki pienillä jaloillaan särkee enemmän jäätä kuin tuhannen tuuramiestä' ' . litistä peräisin olevan muistiinpanon mukaan piti ennen olla kylien välillä pyssymies vart101massa , ettet rutto päässyt siirtymään kylästä toiseen harakan selässä . Vaikka ajankohta käen nykyiseen saapumisaikaan nähden o nkin aikainen , on käen saapuminen Suom essakin yhdissuoMEN LUONTO 2/ 80 39. Hevosen ammustaurnn tuli helpotus, kun sen appeeseen laitettiin roskia kolmesta pääskysenpesästä, ja "ähkynpuru " lehmissä ja hevosissa parani juottamalla ni ille viinaa, jossa oli uitettu kuivattua palokärkeä. Mikäli tiai nen tai leppälintu lensi lehmän mahan alitse , alkoi lehmä sen seurauksena lypsää verta. Vielä 1800-luvulla oli karjan talviruokinta varsinaisen rehuviljelyn puuttumisen vuoksi usein niin heikkoa , että karjaa saattoi kuollakin talven aikana . Magian normaalin logiikan mukaan auttoi keltatautiin keltasirkun syöminen , samalla tavoin kuin pistokseen vatsassa auttoi lasi nsiruj en syönti ! Lintujen avulla voitiin para ntaa kotieläintenkin tauteja. Palokärjen kielestä tehdyllä hammastikulla hampaita kaivelemalla saatiin hampaiden pakotus lakkaamaan , ja hammasja päänsärkyy n auttoi myös viina, jossa oli liotet66 tu korpin päätä. 4 .) kuvattu oksalla keikkuva käki . Pilaajalintuja olivat mm . kuovista kuole , lam mas rantaruokosesta eikä lehmä leivosesta .'' Hartaasti kevättä odottaneet ihmiset tiesivät m yös, että " kun kuikka kuikahtaa niin lumi luikahtaa " ja että " västäräkki p ienillä jaloillaan särkee enemmän jäätä kuin tuhannen tuu ramiestä " . KUU KIURUSTA KES ÄÄ N Luonnon kanssa läheisessä kosketuksessa eläneet ihmiset seurasivat muuttolintujen lähtöä ja saapumista tarkasti . mittäin tehdä tehottomaksi purem alla kasvavaa puuta , joho n pilaus sitten siirtyi. Puu tosin kuivettui ja kuoli syksyyn mennessä
tercy Markuksen päivää n: " Markku käelle kielen antaa ja sahrat pellolle kantaa. Todennäköisesti sam an runoilijayksilön , " lintuelegiko n ", sepittämiksi arvellaan muitakin lintuaiheisia , yleisäviritykseltään tummia , alakuloisia runoja , kuten esim. Kaikille suom alaisilsuoMEN LUONTO 2/80 19. Tästä runosta on Matti Kuusi lausunut osuvasti: " Alahalla allin mieli -laulua voi verrata konserccisävell yksiin , jotka vain ani harva m estari on pystynyt esittäm ää n . Ed ellisiä nuorempi , keskiaikainen , on runo Kanna korppi kaihoani , jossa laulaja toivoo mustan korpin kantavan hänen huolensa kalaccomiin lampiin . Yleisesti on uskottu pikkulintu jen suoriccavan muuttom atkansa kurkien selässä , eikä Linne ollut suinkaan yksin uskoessaan pääskysten talvehcivan järvien pohj amudassa . M1elenk11ntoon on varmas!I antanut aihetta käen omaperäiset elintavat , mm . 67. Runoilija, joka ensi kerran sai suom en kielen eläm ää n m aagisena musiikkina, Eino Leino n ja O tto Mannisen puhtaimpien sanasävellysten veroisena , erottuu mistä tahansa banaalin liikahelkyccel yn tai icsesurkuccelun kuorosta.' ' (Suom en kirjallisuus I, s. 266) . LINNUT KANSANLYRIIKASSA Uskomusten lisäksi linnut ovat järcäneec lähtemättöm ät jälkensä m yös kansanrunouteen . muniminen toisten lintujen pesiin. runo Minä p yy pesätön lintu: Koti on muilla koppeloilla , peså on muilla peiposilla , vara on muilla varpusilla sija on muilla sirkkusilla . pilaajalinnuista . Täm ä lappalaiseen pirunlincuna pitämä lintu lienee ollut jostain syystä m erkiccävä luon tokappale , sillä sen syntyä seliccäm ää n on sepitetty m yös useita loicsuhistorioita. n hartioilla , talvi joutsenen takana. Maaseudun tarkkasilmäisten asukkaiden lajincuncemus ei rajoiccunuc varikseen ja varpuseen , kuten nykyisin , vaan m yös harvinaisemmat lajit olivat heille cuccuja. Kansa on antanut om at nimensä noin kahdelle kolmasosalle Suom essa tavattavista lintulajeista. ,sk. ' ' LI NTUKO TO Lintujen ajoiccainen saapuminen ja h äviäminen saattoi entisajan ihmisen mielikuvituksen liikkeelle. suom alaisen kalevalamiccaisen runon kauneimmat tuotteet ovat lintuaiheisia. Minå pyy pesåtön lintu , minå· sirkkunen sijaton , minå varpunen varaton , minå· koppelo koditon . Joukahainenkin aloicci kuuluisan kilpalaulancansa Väinäm öisen kanssa juuri n aisesta : Tiiå'n linnuksi tiaisen , kiiskisen veen kalaksi, pajun puita vanhimmaksi. Runo muistuttaa rakenteeltaa n ja sisällöltää n manausloicsua. Käki on esillä myös sananlaskuissa: "Käki tuo suven sanoman, pääsky päivän Iämp1man . Silmiinpistävä piirre lintuihin liittyvissä kansanuskomuksissa ja kansanrunoudessa on niissä , varsinkin uskomuksissa esi intyvien eri lintulajien lukuisuus. Erää n käs ityksen mukaan linnut lensivät syksyllä linnunrataa pitkin m aa n ääreen , missä ne taivaan ja m aa n välissä olevasta pienestä raosta puj ah civat talviseen asuinpaikkaa nsa , lämpöiseen lintukocoon . '' Jou tse nen o li havaiccu olevan syksyn muurcolinnuisra viimeisiä: " Suvi hanhl'. Eniten kansanomaisia nimiä , peräti 61 , on calitiaisella . le o n allista muod ostunut alakuloisuuden symboli Alahall' on allin mieli -runon vaikutuksesta. Esim . Artikkeli on syntynyt opiskelun ja lintuharrastuksen yhteisvaikutuksesta. K_äki_ o?, kansanus~omuksissa yksi ns .. Taivaanääressä asui m yös pienikokoisia, ihmisenkalcaisia lintukocolaisia , jocka taistelivat muuttolintuja, varsinkin kurkia , vastaan . Kirjoittaja opiskelee Turun yliopiscossa folkloristiikkaa, kansatiedettä ja arkeologiaa
Alunperin kaavailtiin todella suurta voimalaitosta. Muualle uutiset kyllä levisivät: eri puolilta maailmaa saapuneissa sähkeissä vaadittiin Norjaa tunnustamaan saamelaisten oikeudet. vsk.. Tuosta suunnitelmasta Norjan hallitus joutui kuitenkin luopumaan . Viime kesänä oli sitten ehditty siihen asti, etteivät suunnitelmat olleet enää suunnitelmia. Uusista vain vaiettiin niin pitkään kuin mahdollista; kunnes kaikki olisi liian myöhäistä. Silloin suunnitelmiin kuului Suasjärven vesien kääntäminen Altajokeen. SUOMEN LUONTO 2/80 39. Mutta myös yleinen mielipide oli herännyt. Aloitettiin huoltotien rakentaminen voimalaitostyömaalle. Mutta voimalaitossuunnitelmia ei suinkaan haudattu. Viime syksynä sävähdytti maailmaa tieto saamelaisten nälkälakosta Oslossa. Aitan patoaltaan paikkeilla tunteitten virta voimistui. Mukaan liit] cyivät paikalliset norjalaiset , enPitkin kesää kerättiin asenteita, oltiin leirissä, pidettiin puheita, kokouksia . Myös suomalaisia luonnonystäviä saapui bussilasteittain Stillaan. Patoutui. Silloisen suunnitelman mukaan mm. Suomessa asiasta ei paljonkaan kerrottu, ja sekin vähä mitä kerrottiin, oli enemmän tai vähemmän sävytettyä. Nälkälakko aiheutti niin laajaa ja kiusallista huomiota sekä Norjassa että maailmalla, että Norjan hallituksen oli nostettava kätensä, ainakin väliaikaisesti. Enää vastustajina ei ollut pel1 " kästään saamelaisia. ALTAJOKI kerää vetensä laajalta alueelta keskeisintä tunturimaata , Saamea. Nils-Aslak Valkeapå"å" Ottelu voimalaitoksesta AltaKautokeino Altajoen puolustus keräsi saamelaisten rinnalle paikallisia norjalaisia, kalastajia, luonnonystäviä, opiskelijoita ja älymystöä. Suunnitelmia Altajoen valjastamiseksi on ollut esillä jo kymmenisen vuotta. Ensisijainen nälkälakkoon syy oli saamelaisten Alta-Kautokeino-joen valjastamispäätös. Juhlallisesti julistettiin myös , ettei Masin kylä koskaan joutuisi patoaltaan alle. 68 Tätä Euroopan suurinta kanjonia uhkaa voimalaitoskäyttö. Hanke olisi sivunnut myös Suomea , sillä se olisi vaikuttanut Tenojen vesimäärään . Kirjoitettiin nimiä listoihin. Mutta pohjimmiltaan oli kysymys saamelaisten vaatimuksesta 01keuksiinsa: maansa, luonnon Ja kulttuurinsa puolesta. Voimalaitoksen rakentamista oli käsitelty Norjan hallituksessa ja Norjan eduskunnassa. Masin kylä olisi jäänyt veden alle
SUOMEN LUONTO 2/ 80 YJ. 69. vsk
Ajattelematta ovatko ne oikeassa. SUOMEN LUONTO 2/80 39 vsk.. Huoltotien rakentamisen alkaessa siirtyi myös vastustus konkreettiseen, ei-väkivaltaiseen toimintaan . Vastustajat perustivat leirin Stillaan , rakensivat turvekotia , istuivat tietyökoneitten eteen ja sitoivat itsensä ketjuilla toisiin sa ja kiviin kiinni . Alueena Saame kuuluu biologisesti herkkiin alueisiin maapallolla, ja sellaisten merkitys koko maapalloa ajatellen taitaa olla yhäkin selvittämättä. Muutamia vuosia sitten herätti paljonkin keskustelua Skibottenjoen patoaminen. .,. Vuosituhansien aikana saamelaiset ovat osanneet elää tata biologisesti herkkää aluetta aiheuttamatta sille vahinkoa. Jos haluaa luetella esimerkkejä, luettelosta tulisi pitkä. Alkuperäiskansana meillä on alkuperäiset oikeudet niihin maa-alueisiin, joita olemme aikojen alusta asu11aneet." (Charta -79, saamelaisten oikeuksien julistus, julkaistiin Stillan taistelujen kuumimmassa vaiheessa. Tai oikeastaan keskustelun käynnisti vasta pienen sillan räjäyttämisyritys. Pääväestöjen yhteiskunnat ovat ylimielisesti ottaneet kaiken tarvnsemansa , tuntematta saamelaisia perustuslaeissaan ja riippumatta siitä, mitä toimenpiteet vaikuttavat biologisesti herkkään luontoon. Olihan Norjan hallitus ja eduskunta myöntänyt luvan voimalaitoksen rakentamiseksi. Myös Suomesta kiirehti Altaan perustettuun leiriin, Stillaan, ihmisiä , jotka halusivat näin osoittaa vastustavansa Altajoen valjastamista. nen muuta kalastajat , sekä norjalaisia luonnonystäviä, opiskelijoita ja älymystöä. Syntyi myös toinen joukko: vastustajien vastustajat. Saamelaisilla on tunteelleen vuosituhansien tausta. Julkaisija Saamelainen kampanjaryhmä, toimi11aja Nils-Aslak Valkeapää) . Toimenpiteet, joilla saamelaisten aluetta riistetään, saattavat olla varsin arvaamattomia luonnolle. Väkivallan tunnot kiipesivät taivaalle . Kaikenkaikkiaan tilanne siis on se , että Saamelaisaluetta pienennetaan kiihtyvällä nopeudella, pala palalta. CHARTA 79 .. . Juuri näinä päivinä paikallisissa kunnanelimissä keskustellaan taas suunnitellusta ampuma-alueesta. Tai riittänee jos luettelee : turismi , tekojärvet , avohakkuut, sotilasalueet, kaivokset. Mutta sotilaallisista alueista huolimatta saamelaiset tuntevat olonsa turvattomaksi. Poliisit kävivät paikalla toteamassa vastustaJ1en lukumäärän niin suureksi , etteivät he voineet tehdä mitään. Noin yleisesti ottaen voimalaitosrakentaminen tapahtui muuten ilman suurempia kyselyjäkään. Yhteistä kaikille on , ettei saamelaisten oikeuksia oteta huomioon. . Nämä samankaltaiset toimenpiteet tapahtuvat yhtälailla Suomessa , Ruotsissa ja Norjassa. Kirjoitettiin nimiä listoihin. SIVIILITOTTELEMA TTOMUUS tuli nimeksi sille toiminnalle , joka käynnistyi vastustamaan Altajoen valjastamista. Aitan patoaltaan paikkeilla tunteitten virta voimistui. Patoutut. Siviilitottelemattomat toivoivat ivallisesti, että olisi heitä löytynyt jo ennen Hitleriä' Pitkin kesää kerättiin asenteita, oltiin leirissä , pidettiin puheita, kokouksia . Ja oikeudettomaksi. SAAMELAISET tuntevat Saamenmaan omakseen . Huoltotien rakentaminen oli keskeytettävä . Lokan tekojärvi , Kaunispään turistikeskus . Tätä eivät ole Pohjoismaat voineet tunnustaa, vaikka esiintyvätkin maailman omanatuntona. Ne , jotka kunnioittavat lakia lain itsensä vuoksi , sen takia , että lait ovat olemassa. Nyt tuo samainen Skibotten puhuttaa jälleen: meneehän Suomesta , Kilpisjärven kautta tie Skibotteniin, meren rannalle . 70 " Me saamelaiset olimme ensimmäiset, jotka tulimme Saamenmaahan, siispä me olemme Pohjolan alkuperäiskansa. Skibotten-joen voimalaitoksen kohdalla rakentamistyöt olivat käynnistyneet jo ennen kuin asianomaisia lupia oli edes m yönnettykään . Sensijaan Pohjoismaiden perustuslait ovat parin ihmisen ikäisiä. , 1ffihf.1i:i:<: ;,:hit.J . Eivätkä sotilaalliseen tarkoitukseen menetetyt alueet ole pienimpiä , ei Suomessa, ei Ruotsissa eikä vallankaan Norjassa. Niinpä siis laakso aiotaan sotilasalueeksi , jossa esimerkiksi pysähtyminen on kielletty
Vastausta ei saapunut annettuun määräaikaan mennessä, ja niin alkoi seitsemän saamelaisen nälkälakko . Ja vastuu siitä on vain ja kokonaan esivallalla, joka e1 ota huomioon saamelaisten vaatimuksia oikeuksistaan. Sillä ne , jotka olivat mukana Oslon tapahtumissa, eivät ole aktiivisesti mukana saamelaisjärjestöjen toiminnassa. Toisella kerralla pidätettyjen joukkoon sattui myös norjalainen kansanedustaja. Mutta jo pelkästä mahdollisuudesta puhuminen on teko , joka kielii ajatusten suunnasta. Se ei jäänyt ainoaksi, vaan myöhemmin seurasi vastaava tapaus lähellä Neuvostoliiton raJaa. .. Lyhyessä ajassa yli 20 000 oslolaista allekirjoitti vetoomuksen saamelaisten oikeuksien puolesta, ja keräsipä siinä samalla n. VÄKIVALTA Pian hallituksen tiedonannon jälkeen lähtivät leiriläiset Stillasta. Julkisuudessa arvailtiin saamelaisten osuudesta , niin myös Altajoen valjastamista vastustavia. Norjan lehdistö , radio ja TV kertoivat saamelaisista enemmän kuin kenties kaikki aikaisemmat yhteen laskien. Norjalaiset lehtimiehet tiesivät kertoa Kurt Waldheimin soitosta asian johdosta. Norjan hallitus joutui todelliseen myrskyyn : yli 10 000 sähkösanomaa eripuolilta maailmaa, puhelinsoittojen tulva yötä päivää. 71. Lähtöä ei juuri suunniteltu, se oli spontaani teko, jopa niin, etteivät edes saamelaiset sitä tienneet etukäteen. Ilmapiiri oli kuitenkin kiristyn yt. Oslon kaduilla vallitsi sodanlopun tunnelma: ihmiset itkivät, syleilivät, onnittelivat. SUOMEN LUONTO 21,m 39 . ) Norjan hallitus joutui perääntymään . Norjan poliisi pidätti kaksi kertaa lakkolaiset. Heti saavuttuaan saamelaiset lähettivät pääministeri Odvar Nordlille vaatimuksensa voimalaitostöiden pysäyttämisestä . rahaakin nälkälakkolaisille. Oliko hallituksella todella tarkoitusta käsitellä voimalaitoshanketta uudelleen , siitä ei ole tietoa. Kuva: Eero Kemilä . Viisitoista saamelaista nousi bussiin , joka lokakuun seitsemäntenä iltana saapui Osloon. VÄLIAIKA johon hallitus syksyllä turvautui on jo kulunut loppuun , ohikin. Pohjois-Norjan kasarmeista varastett11n huomattava maara aseita ja ammustarvikkeita. Mutta miten '' tavallinen kansa'' suhtautuisi siinä tapauksessa , sitä en uskalla edes veikata. Pornografiaa harrastava '' Alle menn " kertoi värikuvareportaasissa jännittävästä tapaamisesta saamelaisen gerillaryhmän kanssa. Huoltotienteko Stillaan keskeytettiin. Hallituspuolue on kuitenkin ilmoittanut , ettei mitaan oleellisesti uutta asiassa ole ilmennyt , joten rakennuspäätös pitää. Asevarkaudet, ainakin osa niistä , on nyttemmin selvitetty, eikä saamelaisia ole voitu osoittaa syyllisiksi. Heille naurettiin. Tällä hetkellä saamelaisten edustajat ovat Oslossa. Eri puolilta maailmaa satoi tuenilmauksia saamelaisille. Sellainen spontaanius ohi " johtajien" on merkki liikehdinnästä, joka ei enää ole "johtajien " hallussa . Jotakin, Norjassa hyvin merkillistä , oli tapahtumassa . Skibottenin voimalaitostöiden käynnistyttyä aikoinaan räjäytettiin silta. 30 000 Nkr. Sen mukaan tällä terroristiryhmällä on kaikki nykyaikaiset aseet, Ja ryhmää voisi hyvinkin verrata Baader-Meinhoff ryhmään. He pystyttivät kodan Norjan eduskuntatalon eteen. tiedonantoa. CHARTA 79 NÄLKÄLAKKO LOPPtrNl 'T LAAVU-KAI\IPANJA JATKl 1 l OSLOON lähti ilmojen jo viilentyessä ja poliisivoimia kerättäessä pieni joukko saamelaisia. Mutta hymy hyytyi lakon jatkuessa. Tätä kirjoitettaessa Alta Kautokeino asia on jälleen ajankohtainen, sillä hallitus valmistelee parhaillaan em. vsk. Kautta Norjan tuhannet norjalaiset osoittivat mieltään saamelaisten puolesta. Alunperin oli tarkoitus antaa eduskunnalle selonteko v11me vuoden puolella, mutta tuota tiedonantoa ei ole vieläkään tehty. Keskiaukeamalla avautuu näkymä yli uhatun Masin kylän Ahajoen varrella. Jopa hallituspuolueen sisällä rivit harvenivat. Kun hallitus teki päätöksen töiden keskeyttämisestä , se oli hätätoimenpide sekä kansallista että nimenomaan kansainvälistä painostusta vastaan . Kun päätös Altajoen valjastamisen siirtämisestä tuli , riensivät vastustajien vastustajat Stillaan, ja polttivat sinne rakennetut turvekodac Tai tarkasti ottaen: ensimmäinen yritys ei onnistunut, mutta seuraavalla kerralla olikin mukana runsaasti bensiiniä ja vanhoja autonrenkaita. Seitsemän saamelaisen nälkälakko oli kestänyt seitsemän vuorokautta. Yksityisiä ihmisiä ja järjestöjä Bretagnesta, Australiasta, Kanadasta, USAsta jne. Pääministeri on kuitenkin jokseenkin tylysti evännyt edustajilta pääsyn puheilleen, mutta on sitten kyllä kirjeellisesti ilmoittanut , että helmikuun 29 päivä olisi sopiva aika neuvonpidolle , koska siihen mennessä hallitus on muokannut oman päätöksensä. Ja saamelaisradion toimittaja lapinpuvussaan . Norjalainen älymystö , taiteilijat , johtavilla paikoilla olevat henkilöt, mm kolme piispaa esittivät julkisesti tukensa saamelaisille. Järjestöjä, joitten yhteenlaskettu jäsenmäärä liikkui monissa miljoonissa (WCIP , IWGIA , ECORPA. Omana veikkauksenani uskon hallituksen yrittävän ''ostaa'' voimalaitoksen tekemällä joitakin (mutta vain joitakin) myönnytyksiä saamelaisille
,sk.. Ehdotan ensimmäisen halukkaaksi ilmoittautuvan kunnan muuttamista ekokunnaksi, malliksi muille. Maassamme tällainen yksikkö on kunta. Suomen kuntien joukosta on varmaankin löydettävissä tarpeeksi myönteinen kunta. Näin muuttuisi ainakin yksi kunta ekologiselle suunnittelulle myotamieliseksi ilman mullistuksia. On onnistuttava ensin pienessä ja vasta sitten puskettava koko yhteiskunnan rintamalla. Periaatteena olisi yksittäisiä soluja tervehdyttämällä parantaa koko eliö . SUURESTA PIENEEN Yhteiskunnassamme ekologiselle suunnittelulle ei ole annettu juuri minkäänlaista sijaa, puhumattakaan sen välttämättä vaatimasta emy1sasemasta. Muuttoliikettä voitaisiin edistää myöntämällä siihen avustusta. Tätä taustaa vasten on helppo ymmartaa ekologien, luonnonsuojelijoiden ja biologien toiminnan tunnetusti heikot tulokset. Rantojen kesämökit soveltuvat taas vain kesä. Yhteisön asumasuoMEN LUONTO 2/HO ) 9. Näiden ristiriitojen sovitteluun tähtäävää ajattelua ja suunnittelua voitaisiin nimittaa ekologiseksi suunnitteluksi. Tässä avautuisi eräs mahdollisuus mikroprosessoreiden kaupungeista karkoittamille ihmisille. Toisaalta kunnan entisissä asukkaissa olisi uuden elämäntavan vastustajia , sellaisiakin jotka välttämättä haluaisivat käyttää myrkkyjä ja syödä jäämiä sisältäviä tuotteita. Luonnollisen vaihdunnan kautta ekologisesti ajattelevia ihmisiä muuttaisi myös kunnan palveluja teollisuusammatteihin. Heille olisi oikeudenmukaisuuden nimissä myönnettävä avustusta myrkyt sallivaan kuntaan muuttamiseksi. KUNNALLINEN KOKEILU Tavoitteeksi olisi asetettava pienyhteisö johon ekologista elämänmuotoa arvostavat voisivat muuttaa asumaan. Molempien talouden on voitava jatkua häiriintymättä tulevaisuuteen. Hänen näköpiirissään tai ulottuvillaan ei ole sellaista turvallista ja selvää vaihtoehtoa , jonka toteuttamiseen hän voisi suuremmitta vaikeuksitta siirtyä. Ekologisen suunnittelun on siten myös tähdättävä järjestelmän monimuotoisuuden säilyttämiseen ja lisäämiseen. Ekologisen yhdyskunnan suunnittelu tähtää ihmisen talouden toiminnan suhteuttamiseen luonnon tuotantojärjestelmiin . Tuo oikeus tulisi taata jopa perustuslaissamme, kuten on vaadittu. Maailmanlaajuiset ongelmat ovat sysänneet luonnonsuojelijat muuttamaan samanaikaisesti koko yhteiskunnan to1mmtaa. Näin myös luonnonsuojelurintaman vähäiset voimavarat riittäisivät paremmin. Nyky-yhteiskunta riitelee ekologisten periaatteiden kanssa . Ekologinen suunnittelu on alennustilassa. UUDENLAINEN MUUTTOAALTO Tavallinen keskiverroihminen ei pysty toteuttamaan luonnonsuojelujulistuksissa esitettav1a toimenpiteitä ja ohjeita . Niiden ihmisten, jotka todella haluaisivat elää terveellisessä ja luonnollisessa ympäristössä ja toteuttaa luonnonsuojeluajatusta käytännössä tulisi näin saada tehdä. Pienimuotoinen käsiteollisuus lisäisi työpaikkoja. Matti Juntunen Perustaisimmeko ekokunnan. . Tilojen valmis , kunnostettavissa oleva asuntokanta on myös melkoinen. Yhteiskunnan on tarjottava tuo vaihtoehto. Koska tämä näyttaa valtakunnallisesti mahdottomalta, tulisi tähän pyrkiä aluksi pienemmissä puitteissa. Kun tällainen kunta saadaan nimettyä on varmasti huomattava joukko ihmisiä , jotka tilaisuuden tarjoutuessa olisivat valmiita sinne muuttamaan. aJan perustuotannon panssa askartelevien ihmisten tukikohdiksi. Ekologisen suunnittelun alennustilan kohentamiseksi olisi pystyttava osoittamaan jossakin myönteisiä tuloksia. Väestökatoa ja nuoreen ikäluokkien puutetta potevissa kunnissa löytyisi ilmeisesti joitakin, jotka ottaisivat avosylin vastaan sinne pyrkivät luonnonmukaista viljelyä harrastavat , kalastajat sekä muut perustuotannosta elantonsa hankkivat . 74 Luonnontuhojen jatkumisen lisäksi tappioiksi voidaan kirjata suuri joukko turhautuneita ihmisiä . Ekologisen yhdyskuntasuunnittelun toteutumiselle ei ole edellytyksiä ellei yhdyskunnan asukkaista huomattava osa ole tälle ajatustavalle myönteisiä. Juuri luonnonmukaiseen viljelyyn hyvin sopivia pientiloja on useissa kunnissa autioitunut eniten . Jotta suunnittelun mahdollisilla tuloksilla olisi näyttöä , pitäisi sen alaiseen järjestelmään kuulua hallinnollisesti yhtenäinen ja mahdollisimman itsenäinen yhdyskunta. Tällainen pitkälle yksinkertaistettu järjestelmä voi säi lyä tietyn ajan , mutta monimuotoisuuden ja samalla varmuuden vähentyessä koko järjestelmä voisi romahtaa olojen hiemankin muuttuessa. Ratkaisu ongelmaan on yksinkertainen. Mutta on olemassa vaara, että luonnontalouden kustannuksella laajennetaan liian paljon ihmisen taloutta
Alustavaa kiinnostusta osoittavissa kunnissa suoritettaisiin laajempi tiedotuskampanja ennen päätöksentekoa. Laajan tiedustelun tekeminen voisikin olla ensimmäinen konkreettinen toimenpide hankkeessa. Kunnan talouselämä pyrittäisiin muuttamaan tietyn siirtymäkauden kuluessa energian Ja muun tuotannon suhteen omavaraiseksi ja yksilölliseksi, jotta muu yhteiskunta ei mitätöisi mahdollisia saavutuksia vetoamalla siihen, että ne on voitu toteuttaa vain muun yhteiskunnan kustannuksella. Aluksi voitaisiin paattaa ainoastaan ekologisen suunnitelman tilaamisesta mikäli oltaisiin epäluuloisia sen seuraamuksista. Kokonaan uuden kunnan perustaminen tuottaisi ilmeisesti vaikeuksia eikä olisi myöskään tarkoituksenmukaista, sillä kunnan tulisi edustaa eräänlaista keskivertokuntaa. Tutkimussektorin korostaminen on tuotava esille kokeilukunnan perustamisen helpottamiseksi, koska perustamisessa tarvitaan myös valtakunnallisella tasolla tapahtuvaa päätöksentekoa . Ekologinen ohjelma olisi asukkaiden aktiivisen toiminnan avulla jatkuvan suunnittelun kohteena. Suotavaa olisi myös epäpoliittisuus. Tämän arviointija selvitystyön tekisivät tietysti ulkopuoliset asiantuntijat. Itsemääräämisoikeutta tulisi yhteisökokeilun ajaksi laajentaa erityislainsäädännöllä . puhtaista vertailualueista alkaa olla huutava puute. aluetta voita1s11n pitää "seurannan ja tutkimuksen puhtaana vercailualueena ja luonnonsuojelun toteutuksen kokeilualueena " . Kunta hallinnollisena yksikkönä olisi yhteisölle parhain muoto , koska jo nykyisessä lainsäädännössä kunnalla on monissa asioissa tiettyä itsemääräämisoikeutta. MISTÄ ALOITETAAN Aiheesta tehtävä mielipidetiedustelu todennäköisesti osoittaisi laajaa halukkuutta asua tällaisessa turvallisessa ympäristössä. kunnan poliisilaitos. Heti aluksi kunnan senhetkisestä tilasta tehtäisiin riittävät selvitykset ja ne taltioitaisiin. vsk. Vertaamalla myöhemmin näihin tuloksiin kunnan toiminnan tuloksia voitaisiin näin osoittaa muulle yhteiskunnalle miten jälkiteolliseen yhteiskuntaan siirtyminen onnistuu käytännössä. Kunnan asianomaisten elimien päätöksellä se voisi julistautua tällaiseksi kokeilukunnaksi. Tällainen '' koemerkintä kuntalaisrekisteriin '' olisi samalla kansalaisadressi kun hanketta vietä1s11n eteenpäin. tuotteiden markkinoinnissa. Puhtaaseen ympäristöön soveltuisivat hyvin myös luonnonparantolat , erilaiset kuntoutuslaitokset , eläintarhat ja puistot , tutkimusasemat , geenipankit, korkeatasoiset väestösuojac sekä monenlaiset neuvonta ja kurssi tilat. Kunnanjohcajaksi ja muihin luottamustoimiin pääsemiseksi olisi eduksi ekologinen koulutus . Tiedotustoiminnan jälkeen lähetettäisiin tiedustelu kaikille kunnille. Näin hanke saisi myös tutkimustahojen kannatuksen sillä ns. Kunnallisasioiden hoito tapahtuisi kuin missä tahansa kunnassa. Orastavan ekologisen liikkeen avulla tällainen yhteistyö voi joskus olla todellisuutta. EKOLOGINEN OHJELMA Kunnan kehittämiseksi laadittaisiin omaksuttuun ekologiseen tietämykseen nojaava ohjelma. Luonnontuotteiden hyödyntäminen edellyttäisi myös muutoksia kouluja työajoissa. Jatkuvan tutkimuksen avulla seuratta1s11n SUOMEN LUONTO 2/ 80 J'I. Muiden kovan teknologian yhteisöjen asiana olisi sitten reagoida haluamallaan tavalla tällaisen jälkiteollisen yhdyskuntasolun viestietämään sanomaan. Tämä varmistaisi sen ettei päätöksiä sidottaisi valtakunnallisten puolueohjelmien mukaisiksi . Ohjelmaan kuuluisi ympäristölle haitallisten tehtaiden , myrkkyjen käytön ja muun haitallisen toiminnan lopettaminen sopivan siirtymäajan kuluessa. Esimerkiksi vesakontorjuntauhan poistuminen ympäristöstä olisi monelle helpotus. myrkkyjäämien häviämistä , eläinja kasvilajien esiintymisen elpymistä ja ekologisten periaatteiden toteutumista yhteisössä. Ilmeisesti olisi myös tarpeellista estää tahallinen haitallisten aineiden kuljetus kuntaan . Näin kokeilusta saatavat mahdolliset myönteiset tulokset vo1ta1s11n hyöd yntää muissa kunnissa. Pääperiaatteena kunnan toiminnassa olisi terveellisen ympäristön ja ravinnon tarjoaminen jäsenille. Koko kunta olisi eloyhteisön moninaiskäytön tutkimusalueena. Tätä valvoisi mm . Alueelta käsin muualle tehty lähetystyö olisi ilmeisesti nykyistä helpompaa ja tehokkaampaa. Luonnonmukaisen ja puhtaan ympäristön mukanaan tuomat edut olisi hyödynnettävä tehokkaasti mm . Ekologisen elämäntavan mallikunta pyrkisi ennenkaikkea siis osoittamaan miten ja minkälaisilla sovellutuksilla luonnonsuojelijoiden ja tiedemiesten lukuisia '' maailmanparannusehdotuksia ' ' voidaan käyttää hyväksi , kun tavoitteena on ihmisen sopeuttaminen ympäristöön siten , että ihmisellä on ainakin teoreettiset mahdollisuudet ihmisarvoiseen elämaan kauaksi tulevaisuuteen . Mielestäni tällaisen terveen, vankalla ekologisella pohjalla olevan yhteisön perustaminen on viimeinen keino esimerkin avulla yrittää vaikuttaa koko muun yhteiskunnan kehittämiseen, koska lukuisat maailmanlaajuiset esimerkit osoittavat, ettei pelkällä sanalla voi enää lyödä. Pääelinkeinona olisi maaja metsätalous mutta myös pehmeään teknologiaan pohjautuvaa teollisuutta suosittaisiin. D Juncus-Matti Suomussalmen Juncusrannasca on kalascusmestari ja Suomussalmen Luonnon puheenjohcaja. Sillä olisi oltava riittävän suuri vesistöalue luonnosta saatavan valkuaisravinnon tuottamiseksi. mm . Jatkuvasta haitallisesta toiminnasta voisi olla seurauksena kunnan jäsenyyden menettäminen . Ekokunnan tulisi sijomua luonnollisesti maaseudulle ja sielläkin latvavesille. 75
Mieluiten he asuisivat maalla tai sitten tällä tavalla ihmisläheisesti. Se vaatii vain yhden latauksen talviaamuisinkin . Maija siirtää pahveja yläkerran portailta ja raivaa tietä ullakolle , josta lohkeaa lisää tilaa. Alle jääneiden puutalojen asukkaat eivät ole päässeet korkeatasoisempiin tiloihin vaan paenneet Vaasan reunaslummeihin tai vanhustentalojen jonoja kasvattamaan. Lähiöt ovat jo ikärakenteen. KAIKENIKÄISTÄ V ÄKEÄ Osuuskuntacalojen asukkailla on paljon yhteistä: katuvuoroja , kunnostustalkoita ja kokouksia. Työläisten ammattikunnat halusivat päästä kohtuuhinnoilla omiin asuntoihin. Sellaiselleko Sevolatkin' Viime keväästä Mauri, 5, ja Mikko, 2, katsastavat kavereita Vöyrin puukomelien palokujilta. Marjukka Kulmanen Palokujien, puistojen ja puutarhapihojen Vaasaa Neljä taloa vanhalla puutaloalueella Vaasan Vöyrinkaupungissa muodostavat osuuskunnan. Talot ovat rautatieläisten entisiä asuinsijoja: on kuljettajien talo, lämmittäjien talo, konduktöörien talo ja jarrumiesten talo. Sevolat ovat kunnostaneet itse kaksi kookasta huonetta , keittiön ja kakluunin. Niinpä osuuskunnat ovat pitäneet puolensa kaavamuutoksia vastaan . Sauna on jo tekeillä . Korttelin päässä kerrostalorintama tiivistyy. Meille sanottiin että pahvit vaan päälle ovipeileihin ja uutta tilalle, Maija muistaa. Lämmitys perustuu kunnon eristykseen ja toimii puulla, toistaiseksi rakennusjätteellä. Tosiaan. Talot ja asukkaat ovat ikääntyneet arvokkaasti. Sevolat vilkuilevat v1ere1seen kerrostaloon, joka viime kesästä on varJostanut heidän oloaan. Niitä on miltei mahdoton purkaa, sillä riittää, että yksikin asukas vastustaa suunnitelmia. Hermostuttaa että asuminen tehdään tahallaan kalliiksi tai ankeaksi tai molempia. Näillä pihoilla on tilaa telmiä ja pitää puutarhaa. Menot eivät ole suuret niin kauan kuin jätettä riittää. Nämä takaavat asukkaiden oikeudet ja viihtyvyyden sekä pitävät grynderit loitolla. Kun kaikki muutti pois' Mauri tietää. Vielä ei tiedetä, mitä alueen uusi kerrostalokaava vaikuttaa onko se vahvempi kuin osuuskunta. Vaasan tontit ovat tunnetusti pieniä. Lapset tutustuvat työntekoon , näkevät pappojen tervaavan veneitä ja mummojen hoitavan puutarhojaan. Rautatieläisten osuuskuntatalot on rakennettu 1912. Lapsiperheitä on toistaiseksi hyvin vähän näissä osuuskuntataloissa. Pertti puolustaa itse tekemistä sillä että poikia kiinnostaa kaikki rakentaminen ja he saavat olla mukana työssä. Sevolatkin muuttivat viime keväänä ja kunnostavat nyt vanhasta uutta. He katsoivat että ainoa tapa nuoren perheen saada väljemmät olot on kunnostaa vanhaa. OSUUSKUNTA TALO ON MAHDOTON PURKAA Vöyrinkaupungin puutaloalueella on pitkät perinteet. Osuuskuntatalot ovat paikallaan. Vanhukset toimivat lastenvahteina. KUNNOSTAMINEN KANNATTAA Sevoloilla remontti on harras. Kun tulimme tänne, naapurin Nisse ja minä olimme korttelin ainoat työssäkäyvät, vahvistaa Pertti Sevola. Ne ovat niin pieniä ettei to76 maatti mahdu kasvamaan , Maija Sevola selittää. Muita tuntuu kiusaavan kaiken keskeneräisyys, mutta yhtä hyvin se on elämäntapa. IHMISLÄHEISTÄ KAUPUNKIASUMIST A Vaasassa on kaksi aluetta jonne lapsiperheet yleensä muuttavat: Ristinummen ja Teeriniemen lähiöt. Kunnostustöistä isoin osa on itse tehtyä. Korttelin uneen porautuu peruskorjaus. Osuuskunnalla on säännöt, joiden mukaan "asukkaan on itse asuttava asunnossaan' ', '' taloudellisten päätösten tulee olla yksimielisiä" ja "hallitus hyväksyy osuuskunnan uudet jäsenet''. Tämä on makukysymys. Asumismuodon valintaan vaikutti halu tulla toimeen ilman autoa sekä lähiökammo
Sevoloiden korttelissa on rakennusoikeus kolmelle uudelle kerrostalolle, mikä on jo pelästyttänyt vanhoja ihmisiä muuttamaan alta POIS. Esimerkki byrokratian kukkasesta on korttelin jätehuoltosuunnitelma. Elämä täällä on yhteistä: naapuriin tuli vauva ja viereisestä talosta kuoli pappa. Silloin isännöitsijä soittaa tutulle roskakuskille . maksuja, jotka määräytyvät rakennusoikeuden mukaan. Kun jätehuolto siirtyy kaupungille, maksut nousevat, turhaan tyhjennellään , lajittelusta ei välitetä . Nämä ovat ihan eri asia kuin kerrostalo. On myös erilaisia katu-, jätevesiym. Nyt siellä toimii jätteiden lajittelu: tuhkat , palamattomat jätteet ja ruuantähteet kerätään kaikki erikseen ja palavat jätteet tietenkin poltetaan. Meidän Maurikin käy televisiota katsomassa vanhan tädin luona naapurissa. D 77. Täällä lapset tutustuvat kaikenikäisiin, myös vanhuksiin, joille puolestaan tuntuu olevan tärkeää lasten läheisyys. Hiekkalaatikon takana on linnunpönttö, jonka pojat ovat isänsä kanssa rakentaneet ja ripustaneet. Pitäisi olla poikkeusmenettely tällaisia osuuskuntataloja varten. kevyttä suunnittelua. Ruohoa ei kynitä vaan päivittäisiä keskustelun aiheita ovat esimerkiksi kamomillan ja pihasaunion erot. Roskia tulee kaikkiaan vähän ja voi kestää kuukaudenkin ennen kuin laatikot täytyy tyhjentää . Kaavojen muuttaminen tosin on vaikeaa, sitä ikään kuin tahallaan vaikeutetaan turhilla säännöksillä. sa puolesta kammottavia paikkoja, Pertti vertaa. Sevoloiden lasten naapureita ovat: vanha rikospoliisi Tuominen, Tyyne-täti ja Ulviska. KEVYT SUUNNITTELU VAI KANKEA BYROKRATIA 1 Vöyrin alueella voisi Sevoloiden mielestä hyvin harjoittaa ns . Hiekkalaatikko on tarvittaessa vaikkapa jaala, jolla lapset kuljettavat mummoja yli myrskeävän meren
Vasta yhdessä päästään kunnon lopputulokseen, ehjään elinympäristöön. Viime syksynä tein kiertueen ympäri Suomea. Onko se vanhaa vai uutta kasvillisuutta, riippuu sekä rakennuspaikasta että -tavasta. Maisemasuunnittelijaa harvoin kuunnellaan. SUUNNITTELIJAN VALTA KAPENEE Suunnittelijan rooli ja sen seurauksena valta kapenee. Kaava voi pilata maiseman kehittämisen mahdollisuudet pirstomalla maiseman . Mielestäni vihreä kuuluu kaikkeen ympäristöön. Siitä riippuu sitten suunnittelijoiden rooli. Kiinnostus laimenee sitä mukaa kun etäännytään lähipiiristä. Eli , koska kosketaan , täytyy myös hoitaa . Tätä on vaikea hyväksyä, sillä etenkin arkkitehdeillä on ennen ollut hyvin paljon sanottavaa ainakin rakennushankkeissa. Ihmisiä kiinnostaa välitön elinympäristö mutta vain se. Työhöni kuuluu tutkia , mitä maisema kestää ja mitä ja miten sitä pitää uusia . Mielestäni vihreä kuuluu kaikkeen ympäristöön. Suunnittelijoiden valta kapenee. Keskikaupungilla ei voi säilyttää luonnon riekaleita siksi on istutettava aina myös uutta. Eri asia on haluavatko ihmiset käyttää tällaista valtaa. MITÄ ASUKKAAT EIVÄT TIEDÄ se heille on kerrottava. Maisema-arkkitehti Leena Iisakkila iloitsee, että nykyään yhä useammin hänenkin sanansa painaa välittömän elinympäristön suunnittelussa. KUN YMPÄRISTÖÖN KOSKETAAN sitä on myös hoidettava. Sitä jakavat asukkaiden ohella eri alojen asiantuntijat. Kun ihmisten on asuttava tiheässä, kasvillisuuden tehtävä on palvella ihmistä . Suomen Luonto tapasi hänet Multialla kunnan kehittämisseminaarissa. Suomessa pientaloalueilla ei ole hätää . Kadun Heikki Kukkonen "julkiset kasvot" ovat olleet jo kauan istutettuja, mutta pihat ovat pysyneet "talousalueena" 1950-luvulle, jolloin alettiin varsiSuunnittelijat tulevat asukkaita vastaan Ajan henki ja 80-luvun henki on asukkaitten itsenäistyminen. Kun ympäristön käyttäjät otetaan mukaan suunnitteluun , heille annetaan päätösvaltaa. Jos kasvillisuudelle on tilaa eikä sitä rakentamisen aikana pilata eikä kulutus kasva rankaksi niin säilytetään vaan vanhaa. Teollisuusmaissa on vastareaktiona tälle syntynyt kansanaisilla pihoillakin säästää ja myös istuttaa puita ja pensaita. AmmattiSUOMEN LUONTO 2180 3'1. Maisemasuunnittelua on silti tehtävä ihmisen ja laisissa halua jakaa päätösvaltaa; kehitysmaissa taas ainoa keino ratkaista ongelmat on turvata omatoimisuuteen. Läpileikkaus kertoi, että pientalojen ympäristön hoito on kuulunut asiaan aina . Jopa vaaditaan kasvillisuutta rakennusten ympärille. Kun ihminen astuu maisemaan , tarvitaan uutta istutusta. Leena Iisakkila Vihreä kuuluu kaikkeen • ympäristöön Maisemasuunnittelu aletaan jo hyväksyä osana rakentamista. Maisemasuunnittelun pitä1s1 olla mukana kaikissa kaavoituksen vaiheissa. Hänen valtansa ei välttämättä vähene mutta muuttuu. Kun nämä pyrkimykset nyt esiintyvät yhtä aikaa maailmassa, voidaan puhua ajan hengestä ja laajasta suuntauksesta. Arkkitehti Heikki Kukkonen ajaa asukkaiden osallistumista ympäristön suunnitteluun. Itse kannatan järkevää kasvillisuuden säilyttämistä ja aina uuden istuttamista. Kerrostaloalueet ovat ongelma . ,sk.. He haluavat päättää millaisessa ympäristössä elävät. Kannatan järkevää kasvillisuuden säilyttämistä ja aina uuden istuttamista. Asujien itsenäistyminen on selvästi vastakkainen ilmiö toista maailmansotaa seuranneelle organisaa78 tioiden kasvulle ja vallan keskittymiselle
Nykyään kerrostalojen pihoissa ei juuri mielikuvitusta käytetä. MAISEMA-ARKKITEHDIN ASEMA on osallistua ympäristön suunnitteluun . mitä ihmiset ympäristöltään haluavat ja siirretty sitten nämä halut suunnitteluohjeeksi ja tehty yleispätevää ympäristöä, se ei olekaan soveltunut oikein kenellekään. Ympäristö on miellyttävä mutta se ei ole minun ympäristöni. Ihminen tekee talostaan ja tilastaan itsensä jatkeen. On lähdettävä siitä , että juuri tämän käyttäjän kannalta tämä ja tuo asia on tärkeä. ja metsfit. Mielestäni asukkaiden osallistuminen yleiskaavoitukseen tai vastaavaan on mahdottomuus . IHMISIÄ KIINNOSTAA LÄHIYMPÄRISTÖ mutta vain se . Jokaisella näyttää olevan oma käsityksensä tärkeistä ympäristön ominaisuuksista. Asukkailla itsellään on asumiskokemuksensa ja asumiskulttuuriperimänsä joka on lapsuuden ja kulttuurin ihmiseen sisäänrakentama. YMPÄRISTÖ KERTOO MEILLE JA MEISTÄ Miten sitten ihminen kokee ympäristönsä :> Tärkeää on , että ympäristön viestit ovat tuttuja , että siinä osataan olla ja elää. Oma palsta , vaikka kuinkakin pieni , olisi tehtävä mahdolliseksi. Joitakin esimerkkejä on muuttajien osallistumisesta suunnitteluun , esimerkiksi Helsingin Malminkartanossa . Maastosta riippuu , miten ympäristöä pystytään säilyttämään ja mitä siihen voidaan rakentaa. Se on vaikeata mm . Ne taas määräävät millaista kasvillisuutta voi säilyttää, millaista istuttaa. KENELLE KUULUU YMPÄRISTÖN HOIT0 1 Pientaloasukas yleensä hoitaa pihapiirinsä itse. Kalliot ovat kovin lähellä . Sitä paitsi, usein hyvä rakennusmaa on sinällään huonoa viljelymaata. Kerrostalojen pihojen suunnittelu on vaikeampaa , sekä asukkaille että meille suunnittelijoille. Toistaiseksi meitä on lukumääräisesti vähän, mutta meitä on alettu kuunnella . Siellä irvailtiin , että suomalainen rakentaa hyvän paikan päälle kun pitäisi rakentaa viereen. Esimeriarko sivulla 95 79. SUUNNITTELI] A T KUNNIOITTAMAAN LUONNONEHTOJA Luonnonehtojen kunnioittaminen on suunnittelijapiireissä luvattoman heikkoa . hölkän tilalle. MAASTO MÄÄRÄÄ SUOMALAISEN MAISEMAN Kun suunnitellaan suomalaista maisemaa , olennaisinta on maaston tuntemus. Tiet ja rakennukset pahoinpitelevät maastoa. Tästä syystä katson , että on ainakin hyväksi tehdä puolueetonta yleissuunnittelua asukasosallistumisen pohjaksi . Useimmiten rakentaminen vaatii maastomuutoksia , leikkauksia ja täyttöjä. Pyrkimyksiä kyllä on mutta perinne on pieni. Maisema-arkkitehdin rooli pientalojen pihojen suunnittelussa on useimmiten vaihtoehtojen tarjoaminen . Jos asiat ovat oikein hyvin, eri suunnittelijoiden välillä jopa keskustellaan. Pihasuunnittelija on suunnitellut siitä vain aitauksen. Nyt vielä maata pidetään aivan liian kalliina tähän tarkoitukseen. KASVILLISUUS ON OSA YMPÄRISTÖÄMME Kasvillisuuden merkitys on toimia ilmastollisena säätelijänä. Harvoin tapaa sellaista pihaa, josta ei huolehdittaisi. Hänelle on jo vakiintunut käyttäytymismuotoja ja jos kuvio rikotaan uudessa ympäristössä , hän joutuu käymään läpi surutyön. Hoidon omatoimisuudesta mainittakoon kerrostalokortteli, jossa eri portaiden suunnitelmat eivät kiinnosta kuin yhtä prosenttia väestöstä: suunnittelun ammattilaista ja maailmanparantamisesta aina kiinnostuneita. Kun tähän saakka on tutkimuksilla pyritty osotttamaan asukkaat vuorotellen hoitavat pihan ja istutukset. Metsiä on joko harvennettu liikaa , ne eivät enää kestä kulutusta tai tuuli pääsee niitä vaivaamaan . Näkemykseni mukaan kiinnostuksen aste laskee erittäin jyrkästi , kun etäännytään välittömästä ympäristöstä. Sen vuoksi pyrkimys asukkaiden osallistumisesta suunnitteluun on samalla pyrkimys pois yleisistä suunnitteluopeista. D Maisema-arkkitehti Leena lisakkila on koulutukseltaan m yös maat. vsk. Tämä osa ympäristötietoa on jokaisella ja sen on oltava lähtökohta suunnittelulle. Se toimii veden virtausten säätelijänä. Sillä on merkitystä ilman puhtauden ja melun torjunnan kannalta . Niinpä en sanokaan , että ympäristön on oltava ehdottomasti ainakin sellainen ja sellainen . Leikkaukset ja täysuunnittelijan tietoahan ihmisillä ei voi olla kuin pieni siivu ja sekin on usein rautakauppiaan värittämää. kasvillisuuden ehdoilla. On tiedettävä miten luonnon järjestelmä toimii ja tällaisia laajaalaisia tietäjiä on vähän . Viljelypalstoja vo1s1 yhdistää kerrostaloasumiseen . Jos se unohdetaan , syntyy vakavia vaurioita. Asukkaita kiinnostaa kyllä se , miten yleiskaavassa kulkeva moottoritie ohittaa heidän tonttinsa , jääkö pensasaita pystyyn vai ei , mutta laajat SUOMEN LUONTO 2/ HO 39 . Toisaalta ympäristö sisältää ihmisen omia viestejä , ihminen kertoo jotain itsestaan tekemällä ympäristönsä tietynlaiseksi. koska on erilaisia makuja. Mistä tahansa suunnittelun vaiheesta puhummekin, meidän olisi heijastettava se lähiympäristöön . Tietoa on tuotettava asukkaille käyttökelpoisessa muodossa , apuvälineeksi. Olen opiskellut Tanskassa. Ihmisen terveys riippuu siitä: kasvillisuutta tarvitaan toiminnallisista ja esteettisistä syistä sekä tarjoamaan vaihtoehtoisia liikuntamahdollisuuksia esim . On hyvä ajatus, että maantasossa asuvilla on omat pienet pihansa , joita he voivat hoitaa . kandidaatti. töt voivat olla epäv11sa1ta , mikä paljastuu puukuolemina
"Lukkarin rakkaus" -niminen ehdotukseni on nyt pohjana Multian kehittämiselle. El KAHTA SAMANLAISTA KYLÄÄ Suomalaisec kirkonkyläc sijoiccuvac perinceisesci maisemallisesti tärkeisiin solmukohtiin , usein ves1st0Jen varsille ja kannaksille. Multia on keskisuomalainen kunta, jossa on noin 2 800 asukasta. Kunta järjesti viime vuonna yhdessä sisäasiainministeriön ja Suomen Kulttuurirahaston kanssa kirkonkylän kehittämiskilpailun, johon tuli 40 ehdotusta. Ihmiset ovat alkaneet vaatia laatua ympäristöön. Kirkonkylällä on hyvät mahdollisuudet säilyttää ilmeensä. Keskustaajama on luonnonkauniilla paikalla kolmen järven välisellä kannaksella. 80 SUOMEN LUONTO 2/80 39 . Esimerkki tästä on Multian heittäytyminen keskusteluun ja toimintaan. Näin jokaisella maaseucucaajamalla on vanhastaan olluc omaleimainen luonne: ainuckercainen maisemakuva, pienilmasco, kasvillisuus ja maascon muodoc . Selostan suunnitelman eräitä periaatteita. Täcä luonnecca on vielä väriccänyc paikallisiscen ihmiseen kulccuuri-ilmapiiri : heimon luonne , perinceec, rakennustapa , käyceccävissä olevac rakennusaineet , ammaccirakenne jne. Pian ei löydy kahta erilaista. Kahca samanlaisca kylää ei ole olluc. vsk.. Rakennukset sopeutuvat maisemaan eikä esimerkiksi yksikään kerrostalo pistä silmään; koska niitä ei ole. EI KAHTA ERILAISTA KYLÄÄ Viime vuosikymmeninä vallinnut kehitys on hieman kärjiscecysci sanoccuna nyc johcamassa siihen , ectä kahca erilaista kylää ei kohca enää ole. Kehittämiskilpailun tulos osoittaa, että täydentävä rakentaminen ja läpiaioteiden parannus voidaan toteuttaa maisemaa vaurioittamatta. Ilpo Aam iala Multiaa lukkarin rakkaudella Ennen ei ollut kahta samanlaista kirkonkylää. Onneksi viime vuosikymmenellä alkanut kansanperinteen uusi tuleminen ja julkinen ympäristökeskustelu ovat nyt muuttamassa tilannetta. Kylän läpi vievän valcacien parannus kevyen liikenceen väylineen tehdään TVL:n valcakunnallisten normien mukaan standardiMuhian kirkonkylä on säilynyt harvinaisen koskemattomana
Toisaalta o n sä ilytettävä ja kehitettävä ekologisesti tärkeätä rantakasvillisuusvyöhykettä suojaksi eroosi ora ja tuulia vasraan . 8 1. vsk Multian kirkonkylän kehi11ämiskilpailussa sai ensimmäisen palkinnon ehdotus " Lukkarin rakkaus". Pienessä kylässä jokainen rakennus on tärkeä osa historiaa. N äin ympänstön hoito vo i vähitellen kehittyä "ympäristötaiteeksi'' , jossa jokainen ihminen voi olla ' ' taiteilijana'' mukana. D Arkkitehti Jlpo Aarniala voitti Mulnan kehittå"miskilpailun iiskettiiin. Tässä kunta voi vaikuttaa elvyttämällä kulttuuri-ilmastoa , luom alla osallistumisystävällisen ilmapiirin ja kannustamalla ihmisiä osallistumaan erilaisin keino in. Pää teitä parannetaa n hellävaraisesti ja uudet kevye n liikenteen väylät sovitetaan katujen , rakennusten ja kasvillisuuden sekaan niin , että niistä muodostuu vaihtelevia ja miell yttäviä liikkumisja oleskelutiloja. kasveineen . LUONTO MUKANA TOIMIVANA AIHEENA Kun suunnittelin Multiaa, p idin tärkeänä, että maiseman perusluonteen kokee koko ajan kylässä liikkuessaan. Uusi asutus sijoiuuu olemassaolevan tieverkon varsille vanhojen rakennusten lomaan. Asukkaille olisi m yös annettava mahdollisuuksia osallistua ympäristön muokkaamiseen ja hoitoon . Piiiicoimisesti hiin suunnittelee Espoon kaup unginsuunnitteluvirascossa asemakaavaosastolla piencaloalueiden asem akaavoja. Vanha tieverkko ja kunnallistekniset rakenteet kä ytetää n tarko in h yväksi. UUSI RAKENTA MI NEN SOVITETA AN VANH AA N Kirkonkylän koko naishahmoa Ja taajaman luonnetta ei oleellisesti muuteta . Kirko nkylän p uistot ja viheralueet voivat olla m aalaismaisia : keskustassa voi olla m yös ekolog isesti toimivia m etsikö itä , viljel yskäytössä o levia peltoja sekä rantaja vesin iittyjä erilaisine kukkivine SUOMEN LUONTO 2 / ~u W. Kylä kasvaa kannasten muotoja mukaellen eri suuntiin. Vanha talkoohenki kunniaa n ja katunuoriso mukaan ympäristön kehittämiseen . U usi rakentaminen sovitetaa n vanhan sekaan ja viereen siten , että kaukana keskustasta ei tarvi tse ottaa uusia alueita käyttöön . Kirkonkylän lopullinen kehittämissuunnitelma tulisikin laatia yhdessä kuntalaisten kanssa. T ied otusvälineiden m assaviihde ja kaupallinen yhtenäiskulttuuri tukahduttavat loputkin kylien pienkulttuurista. Mitää n ei pitäisi purkaa ilman pakottavaa syytä. Kirkko sijaitsee keskellä kylää lammen ja kolmen järven muodostamalla kapealla kannaksella. Metsiköt, pellot, niityt ja rancakasvillisuusvyöhykkeet kuuluvat taajaman kokonaiskuvaan. Pellot paketoidaan tai metsitetään ja tienvarsivesakot m yrk ytetää n . levyisenä, standardipäällysteisenä ja standardi-istutuksilla varustettuna. Teil tä ja raiteilta pitää olla näköyhteys järvelle mahd ollisimman m onesta kohtaa . Myös tienvierikasvilli suuden voi säilyttää teiden parantamisen yhteyd essä ja katujen varsilla ja suosia to nteilla niillä jo luo nnostaan viihtyviä puulajeja. T iellä olevat rakennukset puretaa n ja tilalle tulee peltisiä tai muovisia halpahalleja. YMPÄRISTÖN HOIDO STA YMPÄRISTÖTA IDETT A Yritin piirtää kilpailuehdotukseni mahdollisimman havainno lliseksi, jotta kuntalaiset voisivat ottaa kantaa ratkaisuihini . Myös asuntokadut vo ivat olla oleskelutiloja; au tojen pitää vain liikkua jalankulkijoiden ehdoilla
Kyselen , teen suunnitelmia , laitan piirustuksia maitokaupan ikkunaan. Suurin osa vallilalaisista on asunut alueella ikänsä, useimmat kaupungin nykyään omistamissa asunnoissa. Ennen raken82 nustyön alkua emme joudu tekemään suuria tutkimuksia, sillä suunnittelu jatkuu samanaikaisesti kuin korjauskin. Jouduin ''komennukselle'' suunnittelemaan kaupungin toimeenpanemaa alueen peruskorjausta ja istun nyt Roineentien entisessä maitokaupassa. Asukkaat käyvät tutustumassa niihin ja usein tulevat sanomaan ovatko tyytyväisiä. He saivat tietää, että teen työtä aivan naapurissa ja ovat myös muistaneet sen. Kun sitten nähdään kadulla tai luistinradalla , kuulen että tämä perhe kaipaisi yhtä huonetta lisää. Yksinäiset tarvitsevat toisten ihmisten läheisyyttä. Myös suunnittelukokouksissa asiat luistavat , kun ongelmatilanteissa voimme porukalla lähteä katsomaan kuin asiat oikein ovat. Tällainen alue sopii erityisen hyvin vanhuksille ja perheettömille. Puhtaaseen suunnittelutyöhön sekaantuu ajatuksissa SUOMEN LUONTO 2/ 80 l'J. Ja niin sitä sitten yhdessä mennään tutkimaan niitä maitokaupan ikkunassa olevia pohjapiirustuksia . Määräysten väljennyttyä rakennettiin useissa tämän ajan taloissa myöhemmin pihan puolelle entiseen ullakkotilaan kevytrakenteisia huoneita. Koko projektin suunnittelua aloitettaessa ajateltiin , että työt tehdään paikan päällä. Se on kieltämättä antanut oman säväyksensä työhön. Joskus ilahduttaa mieltä , kun näkee että piirustuksia on tultu tutkimaan oikein perheen voimalla, silmälasitkin on otettu kotoa mukaan. KUKA SAA ASUA PUU-VALLILASSA Yhteys minun ja alueen asukkaiden välillä toimii molemminpuoleisesti. Tätä kautta saattaa selvitä myös suunnitteluun liittyviä asioita. Koen tehtäväni hyvin läheiseksi, vaikka tällainen ihmisyhteisö ja elinympäristö ei ollut minulle ennestään tuttu. Yksikään asunto papereissani ei ole pelkkä abstraktio, vaan jokaisella on asukkaansa , joka on minulle yksi elämäni ihminen. Ensimmäinen vireä rakennuskausi Puu-Vallilassa oli 1910-luvulla, jolloin rakennettiin noin puolet taloista . Lapsiperheasunnoiksi nämä huoneet ja keittiöt tai hellahuoneet ovat liian pieniä. Peruskorjaustyössä on tärkeää , että palautetta tilojen käyttäjiltä tulee jatkuvasti. Nyt kolmannessa vaiheessa peruskorjataan 77 taloa. Marja Utriainen Puu-Vallila, keidas keskellä kaupunkia Puu-Vallila Helsingissä on yhtenäinen, viihtyisä, suojaisa alue, jota piirittävät tiivis kerrostalorintama ja vilkkaasti liikennöidyt kadut. ,sk _. Nämä talot ovat ajan tyylin mukaan mansardikattoisia ja palomääräyksistä johtuen vain puolet toisista kerroksista on rakennettu. PERUSKORJAUS PAIKAN PÄÄLLÄ Maitokauppa, jossa olen v11me vuoden toukokuusta istunut, on samassa korttelissa , jonka taloihin suunnittelen peruskorjausta. Kerron että olihan siinä naapurissa isompia asuntoja. Tällainen käytäntö helpottaa peruskorjaustyön suorittamista. Ne tehtiin kokonaan kaksikerroksisiksi , tontteja yhdisteltiin ja rakennuksia suurennettiin. Jouduin näin juttusille asukkaiden kanssa. Olen keskustellut heidän kanssaan, näyttänyt heille muita vaihtoehtoja sekä selvittänyt mitkä ovat kunkin nimenomaisen perheen tarpeet. Aika oli jo toinen ja talotkin hiukan muuttuivat. On helpompiesimerkiksi tehdä tarkistuksia, kun työmaalle meno kestää vain pari minuuttia. Tai jos muuttaisitte talon toiseen päähän. Tunnen tekeväni yhteiskuntaa hyödyttävää työtä eri tasolla kuin aikaisemmin. Se on suntynyt vuosisadan kahdella ensimmäisellä kymmenellä kaupungin tonteille, kun yksityiset rakensivat taloja itselleen ja vuokralaisilleen. Vähän väliä toimistoon tulee joku asukas kertomaan asumisestaan, elämästään ja ongelmistaan. Olen havainnut, ettei parasta suunnittelua tällaisella alueella välttämättä ole standardisuunnittelu. Toinen rakennusvaihe osuu 1920-luvulle. SOPIVA VANHUKSILLE JA PERHEETTÖMILLE Ensi kosketukseni alueeseen oli rakennusten mittaaminen. Suunnittelukohde on siis lähempänä kuin tavallisesti. Kun on kysymys kaupungin vuokrataloista, ei luonnollisestikaan voi mennä yksilölliseen suunnitteluun , mutta en voi olla ajattelematta että mistähän Hilma pitäisi ja mistä Kalle . Olen testannut useilla asukkailla eräitä tavanomaisista asunnoista poikkeavia tyyppejä
83. Puu-Vallilan talot lämpiävät nyt puulla 'e! mutta peruskorjauksen yhteydessä asunnot -~ liitetään kaukolämpöverkkoon . Huoli painaa. Kuvan korttelia peruskorjataan parhaillaan . Suunnittelijana olen päässyt lähelle ihmisiä, arkkitehti et ole enää kaukainen kummajainen , joka tekee vain virheitä . ,sk_ Puu-Vallila on yhtenäinen asuinalue, jota nyt peruskorjataan. Puu-Vallilan talot ovat mansardikattoisia, nykyisin kaksikerroksisia monen asunnon rakennuksia. Vedänkö kuitenkin vesiperän koko työssä. Alueella on myös myöhemmin rakennettuja, suoralinjaisempia kortteleita. myös paljon huolta alueen asukkaista, tutuista, joiden tulevaisuus on osaltaan myös minun käsissäni. D Marja Utriainen on juuri arkkitehdiksi valmiswva , icsekin valli/alainen (cosin kivikorccelisca) ''uuden polven ' ' suunniccelija, jonka kouluwkseen on kuulunut m yös vanhan rakennuskannan uudiscaminen. Onko minun ja asukkaiden yhteisistä ponnisteluista mitään hyötyä' Pääsevätkö nämä asukkaat takaisin alueelle ja pääsevätkö he takaisin siihen asuntoon, Jota olemme yhdessä suunnitelleet. Valokuvaaja Macci Koivumfien kuvac ovac hiinen niiycce/ysciiiin 'Ihmiseen Vallila '. Kakluunit "' säilytetään siellä missä ne ovat kunnossa, joten halkopinot eivät kokonaan katoa ka::1 tukuvasta . Uudisrakentaminen koskisi myös korjausta rankemmin maastoon. SUOMEN LUONTO 2/ HO 39. Vastaavanlaisia uusia alueita voisi rakentaa, mutta perinne katkeaisi
Entä mitä ovat nuo hämähäkit ja hyönteiset ' Hämähäkkejä löytyi aineistosta peräti 102 lajia, mutta vain joitakin lajeja voidaan pitää erityisesti talveen sopeutuneina. Suojasäillä lumi sulaa ja vesi täyttää lumenalaisen ilmatilan, jolloin siellä aktiivisina olevat hyönteiset ja hämähäkit joutuvat tulvan takia ryömimään hangen pinnalle. Vaihtolämpöisten eläinten kannalta on kiintoisaa, että virallinen ilmastollinen talvijakso , aika jolloin vuorokauden keskilämpö laskee pakkasrajan alle, alkaa jo paria viikkoa ennen lumipeitteen tuloa. Olen ollut kiinnostunut lumella liikkuvista lajeista liki kymmenen vuotta, säännöllisemmin tosin vasta syksystä 1976 lähtien ja koonnut tietoja lumelta löytyneistä selkärangattomista. Eräät pienet hyppyhäntäiset , kansan lumikirput , ovat samoin suojailmojen lajeja. Seuratkaapa syystalven tai loppukevään suojapäivinä hangen valkoista pintaa, niin löydätte lukuisia pieniä tummia ja liikkuvia pisteitä: lumella onkin elämää. ,sk.. Mutta pienten hyppyhäntäisten ekologiassa on vielä runsaasti tutkimista' KIRSISÄÄSKI JA MUUT SYKSYJA KEV Ä TLAJIT Oman joukkonsa muodostavat eräät alkuja lopputalven lajit; ne ovat sopeutuneet t1etynaste1seen SUOMEN LUONTO 2/ 80 J9. Tällaisia aktiivisia , kylmyy teen hyvin sopeutuneita ovat siivettömät ja hämähäkkimäiset lumivaaksiaiset (Chionea-suku, meillä kolme lajia) sekä eräs "normaali kärpänen'', Scoliocentra nigrinervis. Pysyvä lumipeite tulee Kuusamossa marraskuun alkupuoliskolla, Oulussa paria viikkoa myöhemmin . Ne ovat varsinaisia talvi lajeja, koska niiden aikuisjakso keskittyy kylmään kauteen. Nimenomaan hyönteiset ovat tällaisia , hämähäkkejä sen sijaan on niukasti keskitalvella . Osa niistä elää normaalia elinrytmiään , osa mönkii ulkoisten pakotteiden suojapaikoistaan esilleajamina. 84 Lumelta löytää selkärangattomia lähinnä talvisten suojasäiden aikana ja niitähän on eniten alkuja lopputalvesta. Mutta luonnossa on aina poikkeuksia. Näin asia pääsääntöisesti onkin, ovathan selkärangattomat vaihtolämpöisiä ja siis ympäristönsä lämpötiloista riippuvaisia. Juha Viramo Liikettä lumella: hämähäkkejä ja hyönteisiä Kesä ja kärpäset kuuluvat ajatusmaailmassamme kiinteästi yhteen; talvi on sen sijaan pienten siivekkäiden osalta hiljaista aikaa. KANSANLUMIKIRPUT JA MUUT T AL VILAJIT Eräät kärsäkorennot, kaksisiipiset ja kovakuoriaiset ovat esiintymiseltään "vakituisia" koko lumijakson ajan, mutta niidenkin aktiivisuudessa on tietynlainen lämpötilasta johtuva ero. Lukkeja ja juoksujalkaisia on pidettävä satunnaisina, samoin sellaisia ovat pienet punkit , joita saattaa joskus nousta lumelle maan pintakerroksesta. Kärsäkorentoja ja kovakuoriaisia , lähinnä lyhytsiipisiä , tapaa keskitalvella vain suojasäillä , kun taas tietyt kaksisiipiset esiintyvät myös pikkupakkasten aikana. Lumikorento esiintyy aikuisena vain talvella , toukat taas ovat lämpöärakastavia kesäeläjiä. Sellainen on esimerkiksi Bolyphantex index-laji , joka kutoo pyyntiverkkonsa maalishuhtikuussa lumeen syntyneisiin kuoppiin , vaikkapa jalanjälkiin , ja syö sinne tarttuvia hyppyhäntäisiä. Kylmyys hiljentää aktiivisuuden. Myös pieniä hyppyhäntäisiä on lumella suotuisina päivinä jopa tuhatmäärin , mutta "teknisistä" syistä niitä on miltei mahdoton luetella. Mutta vuodet eivät ole veljeksiä, ja niinpä lumen tulossakin on suuria vuotuisvaihteluja. Näytteet on kerätty saman kulkureitin varrelta Oulun ympäristössä tai Kuusamossa. Hyppyhankonsa avulla pomppivia , siivettömiä hyppyhäntäisiä on toisinaan todella runsaasti ja silloin lumen pinta saa tummasävyisten lumikirppujen ansiosta jopa harmahtavan vänn. MITÄ LUMELTA LÖYTYY JA MILLOIN :> Nuo '' pisteet'' ovat hyönteisiä tai hämähäkkejä. Yllättävintä on löytää liikkeessä olevia hyönteisiä jopa yli viiden asteen pakkasilmoilla. Niitä voi tavata maastosta jo alkutalvesta ja aina loppukevääseen asti . Keväällä taas lumipeite viipyy likimain vastaavan jakson talvikauden virallisen päättymisen jälkeen. Myös lajin parittelu tapahtuu lumella . Talvisin tavattav1a lajeja on kaikkiaan kymmenkunta, joista nelisenkymmentä vuotta sitten talvihyönteisiä tutkinut Tahvonen piti neljää todellisena talvilajina. Hyönteisistä mukana on liki kaikki lahkomme , suurin osa tosin vain muutamin yksilöin ja satunnaisina , osa kuitenkin vakinaisina talvilajeina. Talvilaji on myös kärsäkorentoihin kuuluva lumikorento (Boreus westwoodi, joka on kuitenkin liikkeellä vain suojalla, harvoin pakkasilmoilla. Mutta eräitä aktiivisina olevia hyönteisiä on jopa viiden asteen pakkasillakin; totutut lämpörajat s11s alitetaan reippaasti' Noin puolet keräämistäni selkärangattomista on peräisin lumijakson alkuajoilta, mutta loppu hajaantuu yllättävän tasaisesti koko jaksolle
Imatran Voiman aiama Korpilahden Vaarunvuoren pumppuvoimalahanke on ollut vireillä kymmenkunta vuotta. Koskireitin matkai lullinen merkitys on kasvanut . Pohjois-Karjalan energiasta ja ,2 pros. Jorma Laurila suureen altaaseen vettä pumpattaisiin Päijänteestä halvalla yösähkö llä ja juoksutettaisiin takaisin kulutushuippujen ja käyttöhäiriöiden aikana. Teholtaan se olisi 450 MW eli noin yhden Loviisan yksikön kokoi nen . Lieksa-lehden yli 1 000 henkeä käsittäneessä kyselyssä 4 / 5 lieksalaisista vastusti koskien rakentamista. Energiantuotanno n kasvusta johtuen osuus on nyt jo paljon vähäisempi . Y dinvoimakaudella vapaisiin koskiimme ja säännöstelemättömiin vesistöihimme kohdistuu lisääntyvä paine. Syynä on se, että vesi voima sovelruu erityisen hyvin suurvoimaloiden , ennen muuta kankeasti säädeltävien ydinvoimaloiden säätöja huippuvoimaksi , joka voidaan ottaa nopeasti käyttöön kulutushuippujen ja lyhytaikaisten käy ttöhäiriöiden aikana. Viime vuonna metsähallitus myi 1 500 kalastuslupaa, määrä on ollut vahvasti nousussa. Vastapainona ovat tutkimus, virkistys, alkuperäisen luonnon suojelu ja matkailu . ,sk.. Vesienergian rakentamisinto liittyy juuri tähän . Vesivoima asettuukin oikeaan arvoonsa vasta , kun tiedetään sen merkitys säätöenergiana " Huippujen aikaan hopealanka juoksee sähköyhtiöille vuolaana kuin ärj yvin koski . ydinvoimaa , sitä enemmän tarvitaan kulutushuippu jen tasaukseen säätövoi m aa. Katsauksia Uutisia VESIVOIMA, YDINVOIMAN APULAINEN JA RESERVI Vesivoiman osuus energiantuotannostamme on jatkuvasti laskenut. Metsähallitus vastustaa valjastamista , sillä veden alle jäisi m yös noin 30 neliökilometriä rantametsiä. Ruunaan koskireitti on arvokas erämaakokonaisuus ja Etelä-Suomen hienoin koskijakso . Korpilahden pumppuvoimalahanke ovat kaikki sa86 RUUNAANKOSKILLE V ALJAAT. Suurimman sähkönkulutuksen aikaan koko maan tuntitehot vai hteli vat vuonna 1978 1440 MW. Siitä koituisi Lieksalle pitemmän päälle varmasti enemmän veromarkkoja kuin voimalaitoksista jos Ruunaan arvoa voi daan rahassa ylisummaan mitata. Laskelmien mukaan patoamalla kaksi suurinta koskea , Siikakoski ja Pudaskoski, ja muuttamalla reitti voimalaitosalcaikoksi tehoa saataisiin 25 MW ja energiaa vuosittain 140 GWh . Maaherra Esa Timonen avasi ympä ristövuoden Pohjois-Karjalassa vaatimall a Ruunaankoskien valjastamista. metsäpeura ja su urpedot. etelävuori , jossa pohjoiset ja eteläiset kasviharvinaisuudet kohtaavat. Vesivoimaa on helppo säädellä : Kulu tushuippujen aikaan avataan patoluukut selälleen , hiljaiseen aikaan lasketaan vettä vain lirutellen . Tästä tehonsää tötarpeesta Kemijoki Oy:n voimalaitosten energialla hoidettiin 40 pros. Ensimmäisen pumppuvoimalan haamu lym yää jo Korpilahden Vaarunvuorella. Valjastaminen antaisi korkeintaan kaksi pysyvää työpaikkaa. enemmän sähköä kuin tuotta1s1 . SUOMEN LUONTO 2/80 39. Varsinaisesti ei ole kysymys voimalasta, vaan suuresta " akusta" . Vaarunvuori o n noin 100 m Päijänteen yläpuolelle kohoava ns. Seudulla viihtyvät mm . Timonen on m yös Pohjois-Karjalan Sähkö Oy: n hallinto neuvoston puheenjohtaja sekä läänin ym päristönsuojelun neuvottelukunnan puheenjohtaja. Ruunaankoskien ves1vo1man om1smaa alkujuurca. Koskenlasku työllistää neljäksi kuukaudeksi yli kymmenen henkeä jo nyt, ja koskenlaskun suosio on vain kasvanut. Huippuenergia on kallista ja kilpailu yhtiöiden kesken on myös ankara. Verrattuna vuoden 1972 energiamäärää n valj astaminen antaisi 6 pros. Vesivoimasta on jo rakennettu kaksikolmannesta , ja se vastaa vain 10 pros. Aikaisemmin Timonen on pyörcänyt kantansa pariinkin kertaan , milloi n vaatinut koskia valj aisiin , milloin lupaillu t niitä suojeltavaksi . Vuoren laelle kaivertavaan taa pääosin valtio , mutta se on vuokrann ut sen PohjoisKarjalan Sähkö Oy:lle. Kemijoki Oy :n toimirusjohtaja Teuvo Hiltunen kirjoitti viime elokuussa Helsingin Sanomissa: " Mitä enemmän rakennamme perusvoimaksi esim. Lieksan kaupunginhallitus teki rammikuussa päätöksen, että Ruunaankosket jätetään valjastamatta . Luonteensa mukaisesti pumppuvoi mala kuluttaisi 30 pros. Kaupunginhallitus päätti koskien rakentamise n sijasta esittää kuituja pienpuuta käyttävän laitoksen perustamista Lieksaan . energiantarpeestamme. Kaupankäynti Ruunaankoskista kytkeytyi aikanaan Koivusuon luovuttamiseen VAPO :n turvekentäksi ja Lieksan teollisuuskylähankkeeseen , joiden saamisen ehtona pidettiin Ruunaankoski en säilyttämistä . koko Suomen energiasta. Viime kesänä lasketteli koskia alas 2 0003 000 henkeä . Tulevaisuudessa erämainen koskireitti on pistämätön vetonaula. Maisem allisesti, luo nno nsuojelullisesti ja tieteellisesti Vaarunvuori on ai nutlaatuinen . Kahdeksan kosken lisäksi arvoa nostaa Ruunaanjärven ja valtakunnanrajan välinen hakkaamaton erämaa. Kokonaisenergiataloudellista merkitystä sillä ei siten ole. Pohjanmaan jokien rakentaminen , Saimaan säännöstel yhanke , Ruunaan koskien rakentamisaikeet, Kemij oen rakennusasteen nostamissuunnitelma Kitisen , Ounasjoen sekä Vuotoksen tekoaltaan rakentamisella ja esim
Luonnonystävien ja maanomistajien kannattaa pitää silmällä katajikkomäillä hiippailevia 1 Katajan osittainen rauhoitus kieltää vain sypressimäisten kacajien myynnin kokonaisina kielto on tarkoitettu suojaamaan joulukatajavillitykseltä. Kärnänkosken nykyistä voimalaa mahdollisesti uusittaessa, jolloin siihen liittyisi Kolimajärven säännöstely . Näitä ovat energiatalouden maailmanlaajuinen kriisi, nälän ja elintarviketuotannon jatkuva kilpajuoksu , sairaudet, makean veden Iisääntyvä puute, taloudellisten ja tiedolliseen voimavarojen epäsuhtainen jakautuminen maapallolla sekä asevaruscelukierre. Valta ja vastuu on niillä, jotka luovat mielipiteitä, vaikuttavat arvoihin ja asenteisiin'', tähdensi Helge Gyllenberg. Vesiensuojelusta todetaan , että useimmissa alueen taajamissa on toteutettu jätevesien biologis-kemiallinen käsittely. Mikäs siinä, mutta kun ilmeisesti huomattava osa matkamuistoihin tulevasta katajasta on varastettu metsästä. Sen sijaan taimikonhoidon määrät kasvavat noin 10 000 hehtaarilla vuodessa. ' ' Maailmanlaajuiseen ympäristöongelmien ratkaisut palautuvat yksilöiden ja yhteiskunnan arvoihin ja asenteisiin. Metsäteitä suunnitellaan tehtäväksi vuosittain 2 600 kilometriä, nykyisin tehdään 2 200 km vuodessa. KATAJA KELPAA JO VARKAILLEKIN Katajasta tehdyt pannunaluset Ja muut matkamuistoc ovat tuoksunsa vuoksi suosittuja . Tällä vuosikymmenellä tulisi pyrkiä siihen , että BHK 7 laskisi 20 tonniin / vrk , fosfori 55 kiloon / vrk ja kiintoaine 6 tonniin / vrk . Jorma Laurila KYMIJOEN VESISTÖN YLÄOSAN TOIMENPIDESUOSITUKSET Vesihallitus hyväksyi 24 . kustannuksiin , ympäristövaikutuksiin ja sijoituspaikkaan . Uusia kalankasvatuslaitoksia perustettaessa tulisi tarkoin selvittää hankkeiden ympäristövaikutukset ennen perustamisluvan myöntämistä. Pumppu voimaloiden tarve / mielekkyys on laaja asia ja liittyy mm . 7 pros. Aalto väitti kuitenkin, että taloudellisen kasvun pysähtyminen kärjistäisi yhteiskuntamme sosiaalisia ongelmia. Ministeri Arvo Aallon mukaan kasvun ja tuotannon lisäämisen yhteydessä nousee esiin kysymys niistä ehdoista, joita luonnontalous ja hupenevat raaka-ainevarat asettavat tuotannon kasvulle. Yhdysvalloissa, Michiganissa toimivasta maailman suurimmasta , Ludingtonin pumppuvoimalasta on huonoja kokemuksia. rajoittamalla käyttöveden määrää , oikealla ruokinnalla ja järjestämällä lietteen poisto altaista. Keskeistä on määrällisen kasvun muuttuminen laadulliseksi" , huomautti Aalto. Norjalainen HarCVJg Saerra pohti esityksessään löytyykö uusi elämäntapa ekologian ehdoilla. YMPÄRISTÖNSUOJELUMME PULLONKAULAT Ministeri Johannes Koikkalaisen mielestä valtiovallan tärkeimpänä tehtävänä on saada aikaan nykyaikainen ympäristönsuojelun lainsäädäntö ja hallinto. TASKU: n johtaja Eero Tuomainen ja työvoimaministeri Arvo Aalto käsittelivät taloudellisen kasvun, ympäristönsuojel un ja työväenliikkeen suhteita. Vesihallituksen mukaan pääosa suunnittelualueen vesivoimasta on rakennettu . Keitele-Päijänne-välin voimaloiden rakennusaste on myös pieni ja sitä tulisi vesihallituksen mukaan nostaa kanavan mahdollisen rakentamisen yhteydessä. Kotimaisen ympäristöpolitiikan pullonkauloja availivat sisäministeri Johannes Koikkalainen ja tutkija Yrjö Haila. Vaarunvuoren pumppuvoimalahankkeesta kirjoitettiin myös Suomen Luonnossa 6 / 1976. Osastopäällikkö Mihail Shetsovin mielestä Neuvostoliiton luonnon tilaa ei ole syytä dramatisoida. Koikkalainen korosti , että lainsäädännön kehittämisessä törmätään jatkuvasti puutteellisuuksiin perustuslakimme Ja vmoutumun, 87. Katajan puutavaran myynti on sen sijaan sallittua. Jokamiehenoikeus ei yllä puuvartisiin kasveihin asti: toisen omistamalta maalta ei ilman lupaa saa ottaa katajan oksaakaan, saari katajaa tarvepuuksi 1 LISÄÄ TEITÄ YKSITYISMETSIIN, VÄHEMMÄN LANTAA JA OJIA Metsähallituksen vuosille 1981 1984 toimintaja taloussuunnicelmassa kajotaan myöskin metsänhoitoyhdistysten toimintaan. Siinä ei hänen mukaansa ole tapahtunut mitään ekologista katastrofia tai palautumattomia biologisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat kielteisesti neuvostoyhteiskunnan kehitykseen. "Talouden kasvusinänsä ei takaa ihmisen ja yhteiskunnan tulevaisuutta, muttei myöskään nollakasvu ole onnen avain . vsk säännöstelyissä olisi otettava huomioon myös tulvasuojelun tarpeet, todetaan vesihallituksen toimenpidesuosituksissa. Peruslannoitus, metsänviljely ja luontainen uudistaminen pysyvät nykyisellä tasollaan . Niinikään metsäojitus vähenee. ympäristönsuojeluun eikä siinä ole vielä kaikki ' ', totesi Shetsov. Rautalammin reitillä tulisi kiinnittää huomiota veden laatuun ja vesimaisemaan siten, että vesistön luontaiset piirteet säilyvät. Jo rakennettujen voimaloiden käyttöastetta olisi vesihallituksen mukaan tarkoituksenmukaista nostaa , mm . Kärnän alapuoliset koskee sekä Huopanankoski-Keihärinkoski , Rautalammin reitin alaosan kosket ja Saarijärven reitin kosket Saarijärvestä ylöspäin tulisi vesihallituksen suositusten mukaan jättää rakentamatta. helmikuuta ympäristökongress1. Samoilla toimilla voidaan vesihallituksen mukaan keventää KeskiSuomen Selluloosa Oy:n Lievestuoreen tehtaiden kuormitusta. Suunnittelualueella vireillä olevissa Koliman, Keiteleen ja Kivijärven lähinnä voimataloudellisissa SUOMEN LUONTO 2/ 80 3'J . Poimintoja Jyväskylän Talven ympäristö kongressista Työväen kulttuuritapahtuman , Jyväskylän Talven, yhteydessä pidettiin 9.-10 . Suolahden kaupungissa. "Kehityseroista johtuen arvot ja tavoitteet ovat eri tahoilla maailmaa erilaiset: Tämän päivän ilme Kalkutan slummeissa on kovin toisenlainen kuin San Franciscon pilvenpiirtäjissä ja elämän jatkumisen varmistaminen merkitsee Andien rinteillä kokonaan muuta kuin monikansallisten yhtiöiden johtokuntien lounaspöydissä' ' , huomautti Gyllenberg. Eräät ongelmat palautuvat Gyllenbergin mukaan kuitenkin muutamiin toisistaan riippuviin asiakokonaisuuksiin. Arvokkailla lintuvesillä tulee välttää haitallisia muutoksia. 1980 Kymijoen vesistön yläosan käytön kokonaissuunnitelman toimenpidesuositukset. Professori Helge Gyllenberg alusti ympäristönsuojelusta kansainvälisenä ongelmana, osastopäällikkö Mihail Shersov Neuvostoliiton ympäristönsuojelusta ja Ulf Skirke LänsiEuroopan ympäristöongelmista . Vuosina 197 5-80 käytettiin Neuvostoliiton kansantulosta 2. Kasvatuslannoitusten rahoitustuki loppuu 1982, jolloin lannoituksec vähenevät. Metsäliiton Teollisuus Oy:n Äänekosken tehtaiden jätevesikuormaa voidaan pienentää prosessiteknisillä parannuksilla ja jätevesien biologisella käsittelyllä. Monissa kunnissa jätevesien käsittelyssä on kuitenkin parantamisen varaa , mm. ''Luonnonsuojelu on Neuvostoliitossa yleinen perustuslaillinen velvollisuus . 1. Jo toimivien laitosten haittoja on vähennettävä mm
Vaih toehdoksi Saetra esitti suunnitelmallisen nollakasvun. Shetsov sanoi, että m yös lämpövoimalat aih euttavat o ngelmia ja että polttoaineet ovat mo nissa maissa ehtymässä. Ski rke korosti kuitenkin vihreän liikkeen kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä . äänikyn nystä liit topäivävaaleissa ja arvelee vihreälle li ikkeelle annettujen ää nien menevän hukkaan . Sosialidemokraa1eille on 1eroi1e11ava, e11ä ja1kuva 1alouskasvu joh1aa äärimmäiseen fasismiin luonnonvarojen alkaessa eh1yä. Rikas yhteiskunta tuntuu vapaammalca kuin köyhä siksi, eccä korkeamman elintason ihmiset alistuvat helpommin halliccaviksi sekä myös siksi, eccä jos köyhä yhteiskunta pyrkii oikeudenmukaisuuteen, siellä on oltava runsaasti rajoituksia. KULUTUS . " Julkisu usperiaatteen ainoa perustelu on se, että hankkeet eivät kestä julkisuutta", hän huomautti . Heidän arvos1amansa vapaude1 01e1aan köyhien kansojen vapauden, ihmisarvon ja elämän kusrannuksella. Skirke ei usko vihreän li ikkeen saavuttavan viiden pros. Samansuu ntaisen ajatuksen esitti myös luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi SA K:n Palkkatyöläiselle antamassaan haastattelussa . Alustuksessaan Ski rke hahmotteli mm . " Jos haluamme voimavarojen soli daarisen jaon ja vielä säästöä tulev ille polvi lle , on ennen muuta USA:n vähennettävä luon nonvarojen käyttöä. Neuvostoliitossa on alustajan mukaan riittävän hyvä teknologia , jotta ydinvoi man käyttö on turvallista . omistusoikeuden ylikorostettuun suojaan, kuten esimerkiksi suojeluja virkistysalueiden perustamisen sekä rantojen ja metsien käytön suunnittelun yhteydessä . Jäte "Sosialis1i1 on saa1ava ymmänämään, e11ä ja1kuva reaalipalkkojen koro1us ei soinnu yh1een maapallonlaajuisen 1asaamisen ja oikeudenmukaisuuden kanssa. Liikkeessä on sekä vahva vasemmisto että voimakas oikeisto. '' setts Institute of Technology , tekni lli nen korkeakoulu Yhd ysva lloissa) tutkimustu loksista yksinkerta istettua tre ndiä. Demokraattista valvomaa on voimistettava m yös hallinnossa parantamalla eduskunnan ja kunnallisten luottamuselinten toi minnan edell ytyksiä. mm . Koikkalaisen mukaan ympäristönsuojelun tehtävien painopiste on asetettava kuntiin. '' Kansalaiset toimintaan ympä ristön puolesta'' -tunnuksella voidaan poistaa ympäristönsuojelun pullonkaula ja si ihen voi m yös työväestö yhtyä , kiteytti Yrjö Haila . On ilmeistä , että tä llaista luonno nvarojen käytö n vakaan nuttam ista tai vähentämistä tullaan pitämään karkeana vapauksien loukkaamisena ja , että kai kissa lännen enemmän tai vähemmän kapitalistisissa maissa kaikki ryhmät tu levat ponnekkaasti ja yleisen mielipiteen tukemana vastustamaan kaikkia yrityksiä luonnonvarojen säästämise ksi ja niiden oike udenmukaisemmaksi jakamise ksi. " Vihreän linnun siipienväli on liian suuri ", Skirke epäilee. LÄNSI -SA KSAN VIHREÄ LIIKE koostuu monista puolueista ja ulkoparlamentaarisista ryhmistä , kertoi lehdistötilaisuudessa Ulf Skirke Saksan Liittotasavallasta . mihin yleinen mielipide Saecran mukaan tuskin suostuu . kahta perusstrategiaa: puhdistusja uudistusstrategiaa . Shetsovin mukaan Neuvostoliitto jatkaa yd invoi maloiden rakentamista Neuvostolii ttoon ja muihin maihin . Haila ehdotti , että voitaisii n perustaa työsuojeluvaltuu tettujen tapaan ympäristönsuojeluvaltuutettujen toimia. Haluamme sä il yt tää amerikkalaistyylise n eläm äntapamme '', jyrisi Saecra. Leningradin lähistöllä. Hän painotti asioiden julkisuuden ja demokraattisen valvonnan tärkeyttä. SUOM EN LUONTO 2/ 80 ;<! vsk. Konserva1iiveja on es1e11ävä huijaamas1a vapauskäsi11eellä . joka pitäisi alo ittaa heti. Sul jetussa systeem issä kulutuksen ja tuotannon tasai nen kasvu sekä ennen kaikkea uusiutumattomien luon nonvarojen lisää nt yvä käyttö johtavat väistämättä luon nonperusta n kulumisee n ja lop ulta pakoll iseen nollakasvuun riistetyn luon no n niukemmilla ehdoi lla . Kun niin monet pakenevat idästä länteen eikä päinvascoin , on tästä pääteltävä, että ennen kaikkea läntinen elämäntapa houkuccelee eikä niinkään hallintotapa, vaikka lännen poliitikot niin mielellään esiccäväc. 88 Tutkija Hartv1g Sactra j yviiskylå'n Ta lvessa: Valittavana luonnonvarafasismi tai ekopoliittinen sosialismi " Rikas, luonnonvaroja tuhlaileva yhteiskunta kiehtoo meitä kaikkia joitain poikkeuksia lukuunoccamacca. Polttoaineen tuotanto käy kauko-ohjauksella. Hänen mukaansa neuvostoydinvoima on turvallista. Hän perusteli yd invoimaa taloudellisella tarkoituksenmukaisuudella ja sa noi ydinvoimaloita olevan m yös 1iheään asutuilla seuduilla , mm . Puhdistusstrategialla hän tarkoittaa sitä, että ensin tuotetaan saastetta, joka sitten puhdistetaan . Liikkeellä ei ole myöskää n mitään kokonaisstrategiaa tai ohjelmaa . TALOUSKASVU JA MIT Saecra esitti kolme MIT:n (Massac huYDINVOIMA NEUVOSTOLIITOSSA JA SAKSAN LIITTOTASAVALLASSA Lehdistötilaisuudessa ydinvoima herätt i emten mielenki intoa. Se vaatisi kuitenkin uu den taloudellisen järjestelm än . Vih reässä liikkeessä on sosialisteja , kristillisdemokraatteja , kommunisteja, sitou tu mattomia jne . eikä radioaktiivisia päästöjä tai onnettomuuksia ole tapahtunut. Uudistusstrategialla saastuttava teollisuus muutetaan sellaiseksi, että jo ennakol ta ehkäistään saasteiden syntymistä . Seuraavassa otteita hänen esityksestään. ja esimerkiksi Norjan ja Suomen on parhaassa tapauksessa varaudu ttava jatkuvaan paikallaan pysymiseen. Hailan mukaan demokraattista valvomaa on lisättävä paikallisesti laajentamalla kansalaisten ja järjestöjen mahdollisuuksia vaikuttaa suunnitelmiin , hankkeisiin ja virheellisi in toimenpiteisi in . Skirken mielestä työväenliikkeen on ilman muuta asetuttava jälkimmäisen kannalle . Yrjö Haila näki ympäristö nsuojelun pullonkaulana ennen muuta puutteellisen demokratian . Hieman pessimistisenä Saetra uskoi MIT:n katastrofim alli n ainoaksi reaaliseksi kehitystieksi. '' Näin paiskoi Hartvig Saetra Jyväskylän Talvessa. Mihai l She1sovin mukaan yd invoi ma ei ole Neuvostoliitossa yhtä kärkevänä esillä kuin lännessä. Liberaaleja ei saa pääs1ää tunnus1amas1a, e11ä ekopolii11ises1i hyväksy11ävä yh1eiskun1a on melko ankaras1i säännehy sosialis1inen yh1eiskun1a . käsitell ää n uudelleen ja tehdään vaarattomaksi lasittamalla tai muulla tavom
Ulf Skirke kertoi , että viidessä vuodessa suhtautumisessa ydinvoimaan on tapahtunut kumous. Väestönkasvun sääntely ei Saerran mielestä ole pakottavin tehtävä , vaan maareformi . Juuri John Maynard Keynes suositteli siirtymistä reproduktiivisesta laajentuvaan talouspolitiikkaan. Työläiset voisivat pohtia tuotannon mielekkyyttä: mitä he tuottavat ja kenelle. Saerra kiteytti : " Kiltti ja rauhaarakastava sosialidemokraattinen , keynesiläiselle ralousajattelulle perustuva kasvuyhreiskunta ja samanaikainen maapallon kattava hyvinvointi-ideologia on joka tapauksessa aikamme utopistisin tulevaisuudenkuva". Jorma Laurila ru käy jarkuvasri tärkeämmäksi työväestön elinolojen parantuessa. Saerra tähdensi , että on vain kaksi tietä: Joko ekopoliittisen sosialismin rakentaminen tai luonnonvarafasismin kehittäminen, joka avoimesti ryösraa luonnonvarat ihmiskunnan enemmistöltä . " Jos haluamme nälän ja mston loppuvan, on saatava aikaan Todellinen Uusi Kansainvälinen Taloudellinen Järjestys (TUKTJ) eikä vain riiston uudelleen järjestelyä, jollaiseksi länsimaat haluavat UKTJ:nsä. Nykyisin se jakaantuu kaksiin käsiin: pääoman ja työläisten käyttöön . Sitä vahvistaa nykyisin ns . Pohtimatta jäi esimerkiksi mitä mahdollisuuksia työväestöllä on vaikuttaa teollisuuden voittojen suuntaamiseksi ympäristönsuojeluun, rulonjaon ja nollakasvun suhteet sekä mielekkään tuotannon ongelma. L.) . Esitelmissä ja paneeleissa ei juuri esitetty rohkeita tai tuoreita ajatuksia, poikkeuksena jossakin määrin Hartvig Saerra. nostamaan työväestön elintasoa. On todettu, ettei ydinvoimaa voi verrata mihinkään muuhun teknologiaan. YK :n tutkimusten mukaan päivittäin kuolee 80 000 lasta nälkään ja aliravitsemuksesta aiheutuviin sairauksiin. Saerra huomautti , että tämä perustuu luonnonvarojen riistämiseen , ennen muuta "energ1aorjan " (mm. kannattaa varauksellisesti ydinvoiman hidasta kehittämistä. NÄLKÄ JA AGRIBUSINESS Saerran mielestä taloudellinen järjestelmä on nälän pahin syy. savallassa Strauss ja CDU vaativat voimakkaimmin ydinenergiaa koko energiatalouden perustaksi. Saerra korosti , että maailmanlaajuinen kehitys kohti tasaisempaa aineellista jakoa, jonka tavoitteena on nollakasvu ja globaalinen tasapaino , on mahdotonta niin kauan kuin USA NATO:n tuella hallitsee maailmaa ja käytännössä pystyy kiristämään itselleen luonnonvaroja välttääkseen tasaisemman Jaon. KAPITALISMIN HYVÄ KIERRE Saerra totesi, että keynesiläinen kapiralismin hyvå· kierre on mahdollista vain niin kauan kuin käytettävissä on runsaasti uusiutumattomia luonnonvaroja. kannatti ydinvoimaa, nykyisin 30 pros. Saerran mukaan juuri tällä tavoin on voitu välttää Marxin ennustama Suuri Kriisi. Ennen 75 pros . " halpa " öljy) käyttöön työvoiman asemesta . TUKTJ tarkoittaa sitä, että murramme perinpohjaisesti nykyisen järjestelmän , joka sallii USA: n ja lännen käyttävän yli 2 / 3 maailman luonnonvaroista vain omaksi hyödykseen'' , Saerra huomautti. Nälän alkusyynä hän piri eurooppalaista kolonialismia. Tulevaisuudessa se olisi jaettava kolmeen osaan: pääomaksi, yksityiseen käyttöö n sekä ympäristöja tasoi tusrahastoon. Esimerkiksi Englannissa Lucasin lentokonetehtaan työläiset ovat lakoilla · vaatineet sorakoneiden sijasta mielekkäämpää tuotantoa. Yleisesti olisi saatava aikaan tuotannon ylijäämän uusi jako. LiittotaSUOMEN LUONTO 2. maatalousteollisen kompleksin kansainväliset järriyhrymät hallitsevat elintarvikkeiden ja apuaineiden tuotantoa ja kauppaa , josta ne veräisevät itselleen ja rikkais11n maihin huikaisevar voitot J. Samoin häil vaari sosialistiseen ohjelmaan suurempaa vastuuta tulevien polvien elinehdoista. Jorma Laurila 89. 80 39. Tämä ei ole yhteensattumaa sen kanssa , että USA , jonka väestö on vain kahdeskymmenesosa maailman väestöstä , käyttää yli puolet maailman luonnonvaroista, huomautti Saerra . luonnonvarojen lisääntynyt käyttö = taloudellinen kasvu vakaat tai lisääntyvät voitot + suuremmat reaalipalkat rauha työelämässä + vakaat markkinat tekniset aluevaltaukset Kapitalismin hyvä kierre. ViimeksimainitAgribusiness (Agribusiness tarkoittaa suunnilleen sitä, että ns. Tämä malli toimii vain, mikäli taloutta voidaan hoitaa eksrrakriivisesri (laajentuvasri, Georg Borgsrrömm mukaan pääomaa nakertaen) reprodukriivisen talouspolitiikan (uusiutuvan, Borgsrrömin mukaan koroilla elävän talouden) sijaan. He voisivat vaaria , että osa yritysten voitoista käytettäisiin kansalliseen ja kansainväliseen tasoitukseen . vastustaa sitä ankarasti ja 5 5 pros. Hartvig Saerra pohti näitäkin, samaa olisi toivonut myös Suomen työväenliikkeen edustajilta, Arvo Aallolta ja Eero Tuomaiselta. Kapitalismi on kyennyt samanaikaisesti lisäämään sekä omia voittojaan että Saksan Liittotasavallassa tilanne on täysin toinen. Pienviljelijät tuottavat näet eniten pinta-alayksikköä kohti. Muutokseen on vaikuttanur voimakas kansanliike sekä laaja keskustelu luon nontieteilijöiden ja tekniikan asiantuntijoiden kesken. vsk. Kymmenkunta vuotta sitten markkinoitu " vihreä vallankumous" ei ole pystynyt ratkaisemaan maailman nälän ongelmaa päinvastoin se on sitä pahentanut, väitti Saerra . Työväenliikkeen on luotava uusi toimintaohjelma, Saerra vaari. TYÖVÄENLIIKKEELLE UUSI TOIMINTAOHJELMA Tärkeänä tulevaisuuden tehtävänä Saerra näki sellaisen sosialistisen etiikan luomisen, joka rakentuu koko maapallon kattavalle säästölle ja tasoitukselle. Yleisilmeeltään Talven ympäristökongressi oli nuivahko. Agribusinessin valtaan ja nykyiseen tilanteeseen ovat syynä ennen muuta kehitysmaiden maanomisrusolor
Yhteiskuntarakenteemme muutoksen myötä monet kansalaiset ovat vieraantuneet elinympäristömme ja toimeentulomme perustasta suomalaisesta luonnosta. On myös luotava edellytyksiä alueelliselle ja valtakunnalliselle maankäytön ekologiselle suunnittelulle ja kehitettävä tuotan nollisen toiminnan sijainnin ohj austa . Hallitsemattomasti tapahtunut alueellinen keskittyminen on ollut paljolti seurausta talousja teollisuuspolitiikasta, joka on suosinut mm . Välittömän elinympäristön suojelussa on kyse useista ympäristönsuojelun osa-alueista, joita tarkastellaan elinympäristön suojelun kannalta. Nopea kaupungistuminen on johtanut elinympäristön laadun huononemiseen ruuhkautuvilla taajama-alueilla . Yhteiskuntasuunnittelun tavoitteeksi on asetettava sellaiseen lähiyhdyskuntien kehittäminen, joissa ihmisen työ-, asuinja vapaa-ajanympäristö muodostavat toimivan ja inhimillisen kokonaisuuden. JOHDANTO Ihmisen välittömällä elinympäriscöllä tarkoitetaan päivittäistä asuin, työ-, liikenneja vapaa-ajan ympäristöämme. Uusien yhdyskuntien rakenne on muotoutunut pitkälti maanomistusolojen mukaan . Toimintojen suunnittelussa on ekologiset olot ja maastomuodot aina otettava huomioon. Taloutemme on yhä enemmän riippuvainen ulkomaisesta energiasta ja raaka-aineista ja samalla kansainvälisestä kaupallisesta kilpailusta. 1979 1. Viime kädessä myös alkuperäisen luonnon suojelu ja luonnon toimintakyvyn turvaaminen ovat edellytyksiä sille, että kansalaisille voidaan caaca terveellinen ja viihtyisä elinympäristö. Yhceiskuntasuunnittelijoiden perusja jatkokoulutukseen tulee sisäll yttää luontoa sekä luonnon ja ympäristönsuojelua koskevaa opetusta. 1. 11 . Jokaisella on oltava terveellinen, turvallinen, viihtyisä ja virikkeitä antava ympäristö asumiseen , työhön , työmatkoihin ja vapaa-ajan viettoon. Tämän perusedellytyksenä on ihmisen ja luonnon välinen tasapainoinen suhde, johon kuuluu luonnon ekologinen tasapaino, monimuotoisuus, tuottoisuus ja kauneus. Tällaiset asuinympäristöt tulee saattaa eheyttävällä rakentamisella toimiviksi ja viihtyisiksi. Välittömän elinympäristön suojeluohjelma Hyvå"ksycty Suomen luonnonsuojeluliiton syysliiccokokouksessa 25. Suomen luonnonsuojeluliitto kannattaa tasapainoista alueellista kehitystä, joka pohjautuu uusiutuvien luonnonvarojemme tarkkaan ja ekologisesti terveeseen käyttöön sekä uusiutumattomien luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön. Tämän muutoksen ympäristölle cuhoisien vaikutusten li90 säksi on ilman , veden ja maaperän saastuminen ja maisemien pilaantuminen voinut jatkua tehokkaan ympäristölainsäädännön Ja -hallinnon puuttuessa. Asuinympäristön suunnittelussa poliittiset päätöksentekijät ovat monasti alistuneet yksityisen edun palvelukseen. Tämän takia asuinympäristön laatu on ensisijaisen tärkeä ihmisen välittömän elinympäristön suojelussa. Asuinympå"ristön suunnittelu Suurin osa ihmisistä elää nykyään asuinympäristössä, jonka suunnitteluun heillä ei itsellään ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa. Teollistuneessa yhteiskunnassa tapahtunut ihmisen työ-, asuinja vapaa-ajanympäristön eriytyminen toisistaan ei ole luonnollista. vsk.. Yhteiskuntamme suuret alueja talouspoliittiset ratkaisut vaikuttavat keskeisellä tavalla myös elinympäristömme muotoutumiseen. On pyrittävä yhdyskuntarakenteeseen, jossa asuinalueet, työpaikat ja palvelut ovat helposti tavoitettavissa. Kaupunkien ja maaseudun asuinympäristöissä havaittavissa olevia eroja on pyrittävä vähentämään. Ekologista yhteiskuntasuunnittelua tulee toteuttaa koko valtakunnan sekä läänien ja kuntien tasoilla. Tähän pääsemiseksi on voimakkaasti lisättävä maakuntien ja kuntien asukkaiden päätösvaltaa heidän omaa elinympäristöään koskevissa asioissa. Yhteinen piirre kuitenkin on, että tilanteen korjaaminen edellyttää demokraattista , koko yhteiskunnan edun mukaista suun nittelua ja päätöksentekoa. ilmanja vesien suojelua, meluntorjuntaa , rakennetun ympäristön suojelua, luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien turvaamista ja jätehuoltoa. Lähtökohtana ovat ihmiseen tarpeet ja luonnon kestokyky eikä lyhyen aikavälin liiketaloudellinen kannattavuusajattelu . Näin ollen keskeinen huomio tulee kohdistaa ihmisten omia tavoitteita ajavan suun nittelun toteuttamiseen. tehokkuutta ja nopeaa koneistumista kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, jopa peruselinkeinoissa. Ympäristön on tyydytettävä kaikkien ihmiseen aineelliset ja henkiset perustarpeet. Tällöin karsiutuvat myös turhat liikennecarpeet. 2. Etenkin Etelä-Suomen taajamiin on syntynyt nukkumalähiöitä, joiden palvelut ovat puutteelliset, joista työja koulumatkat muodostuvat pitkiksi ja joissa asukkaat eivät viihdy. aluerakentajien pyyteet johtaneet sekä kaupunkiettä maaseuturakenteen hajoamiseen ja monipuolisen kulttuuriympäristön rappeutumiseen. 3. Käytännön toiminnassa terveellisen ja viihtyisän elinympäristön puolesta on pyrittävä ratkaisemaan paikalliset , kylissä tai kortteleissa asuvien ihmisten ympäristöongelmat . Lisäksi yleinen aluepolitiikka ja yhceiskuntasuunnittelu ovat olennaisia välineitä elinympäristömme suunnittelussa ja toteuttamisessa. Välittömän elinympäristön laatu on maassamme huonontunut nopean ja hallitsemattoman rakennemuutoksen seurauksena , joka on johtanut taajamien paisumiseen ja maaseudun autioitumiseen. ASUINYMPÄRISTÖ Asuminen kuuluu ihmisen perustarpeisiin ja ihminen viettää suurimman osan elämästään asunnossaan tai sen välittömässä läheisyydessä. Mutta myös maaseudulle jääneet kärsivät nopean muutoksen mukanaan tuomista sosiaalisista ongelmista kuten puutteellisista palveluista ja maisemavaurioista. Yhteiskuntarakenteen muutokset on saatava hallintaan ja muuttoliike haja-asutusalueilta taajamiin loppumaan. 3. Ongelmat ovat erilaisia haj a-asutusalueilla ja taajamissa. Monin paikoin ovat esim. Kunnallinen päätöksenteko SUOMEN LUO TO 2/ 80 \'J . EKOLOGINEN YHTEISKUNT ASUUNNITTELU Ekologisen yhceiskuntasuunnittelun yleiset tavoitteet yhtyvät edellä esitettyihin välittömän elin ympäristön suojelun yleisiin tavoitteisiin. Välittömän elinympäristön suojelu on mm . Sen tulee olla nykyistä suunnittelua pitkäjänteisempää ja ulottua kymmeniä , jopa satoja vuosia eteenpäin
Melua voidaan torjua mm .: säätelemällä melua aiheuttavia toimintoja viranomaismääräyksin, kansallisin normem , ohjein Ja suosituksin säätelemällä liikenteen nopeutta ja ajoneuvokohtaisesti tiukentamalla tieliikennelain melua koskevia säädöksiä eristämällä toisistaan asutus ja liikennemelu suojavyöhykkeillä tai muilla esteillä kaavoituksellisin toimenpitein; myös virkistysalueet on suojattava liikennemelulta sijoittamalla uudet lentokentät siten, että niiden melu ei haittaa ympäristöä ja kieltämällä uuden asutuksen sijoittaminen nykyisten lentokenttien melualueelle puuttumalla vesiliikenteen moottoritehoon , moottorikohtaiseen melutasoon ja veneiden nopeuteen uudisrakennuksia koskevilla lakisääteisillä äänieristysnormeilla ja kiinnittämällä erityistä huomiota meluntorjuntaan yhteiskunnan tukemassa peruskorjaustoiminnassa eristämällä tai vaimentamalla tehokkaasti asuinrakennuksissa niitä melua aiheuttavia toimintoja tai laitteita , jotka aiheuttavat ilmeistä haittaa lähimpänä asuville. Uusia rakennuksia rakennettaessa ja vanhoja kunnostettaessa on sekä taajamissa että maaseudulla pyrittävä sopeuttamaan ne olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäröivään maisemaan. Melu koetaan erääksi pahimmista lähi ympäristön ongelmista. myös maaseudun vanhojen rakennusten korjaamiseen ja kunnossa pitoon ottamalla huomioon rakennussuojelun näkökohdat harkittaessa rakennusoikeuden maaraamista ennestään rakennetulle tontille antamalla rakennetun ympäristön suojelusta vastaaville viranomaisille riittävät valtuudet puuttua arvokkaita rakennuksia ja rakennetun ympäristön kokonaisuuksia uhkaaviin hankkeisiin erityisen tärkeää ja kiireellistä on suojella saariston vanhoja rakennuksia ja kulttuuriympäristöä. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet yhteisten ja kauas tulevaisuuteen vaikuttavien asioiden käsittelyyn on turvattava nykyistä paremmin ja siten kiinnitettävä erityistä huomiota mm. lähidemokratian eri muorojen kehittämiseen suurissa kunnissa . Jlmansuojelu Asuinympäristön ilman pilaantuminen johtuu liikenteestä , teollisuudesta, lämmityksestä , jätteiden poltosta ja muusta jätehuollosta. Y mpäristöhygieniaa ja jätehuoltoa voidaan parantaa mm.: ohjaamalla kaikki jätteet mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön käyttämällä tehokkaasti hyväksi jätehuoltolain tarjoamat mahdollisuudet jätteiden uudelleen käyttöön keskittämällä yhdyskuntien jätteiden käsittelyä, jolloin kaikki uudelleen käyttöön kelpaava aines on hyödynnettävä raaka-aineena tai käytettävä energian tuotantoon järjestämällä jätteiden lajittelu jo kotitalouksissa, mikä helpottaa niiden myöhempää hyötykäyttöä kieltämällä luonnonvaroja tuhlaavien ja roskaantumisongelmia aiheuttavien kertakäyttöpakkausten käyttö suunnittelemalla Ja hoitamalla kaatopaikat siten , ettei vesistöihin tai pohjaveteen pääse haitallisia aineita eikä synny muitakaan ym päristöhaittoja luomalla ongelmajätteille keräily91. Kuntien tulee käyttää tehokkaasti kaavoitusmonopolia niin , että ympäristönsuojelunäkökohdat tulevat huomwon otetuiksi kaikessa rakentamisessa . Viime vuosikymmenien vilkas rakennustoiminta on aiheuttanut huomattavia maisemavaurioita ja ympäristömme huononemista. 2. ,sk. Erikoisesti lapsille ja nuorille on varattava viihtyisiä, luonnonläheisiä ja turvallisia leikkija harrastuspaikkoja. 5. Y mpå'ristöhygienia ja jå'rehuolco Varsinkin taajamissa ja jätehuollossa ilmenevät puutteet tuntuvat nopeasti ympäristön laadun heikkenemisenä. Asuinalueiden viihtyvyyden turvaaminen Uusia asuntoja ja asuinalueita rakennettaessa sekä taajamissa että maaseudulla on säästettävä mahdollisimman paljon luonnonpuustoa, luonnonmaisemaa , vaihtelevia maatalousalueita ja luonnon erityispiirteitä . 3.3. toimenpitein ja siten, että asukkaiden jatkuva asumisoikeus taataan erityisen tärkeää on turvata puukaupunkien elinvoimaisuus ja olemassaolo sekä myöntää varoia SUOMEN LUONTO 2180 39. Massiivisesta ja yli puiden latvojen ulottuvasta rakentamisesta tulee tämän takia luopua kokonaan . On taattava riittävä ja monipuolinen palvelutaso niin uusille kuin vanhoille, kunnostettaville asuinalueille. 3. Asuinympäristön ilman koostumusta on parannettava mm.: alueiden käytön suunnittelulla ja ilmaa pilaavien toimintojen suunnitelmallisella sijoittamisella suosimalla kaukolämmitystä , mikä säästää energiaa ja mahdollistaa tehokkaiden puhdistusmenetelmien käyttöön oton siirtymällä puhtaampiin polttoaineisiin kuten puuhun ja maakaasuun siellä missä se suinkin on mahdollista käyttämällä niukkarikkistä kivihiiltä tai öljyä , poistamalla rikkiä polttoöljystä mieluiten jo valmistusvaiheessa tai poistamalla runsasrikkisen öljyn tai kivihiilen savukaasuista rikkidioksidi ja muutkin ilmaa pilaavat aineet keskittämällä jätteiden poltto silloin kuin tähän yleensä on perusteet erityisiin laitoksiin , joiden savukaasut puhdistetaan jättämällä tai istuttamalla riittävän laajat , puita kasvavat suojavyöhykkeet ilmaa pilaavien laitosten ja liikenneväylien ympärille myös silloin kun ilman pilaantumista torjutaan muilla menetelmillä liikennesuunnittelulla, joukkoliikenteen kehittämisellä ja autojen tyhjäkäyntiä rajoittamalla autojen polttoaineiden lyijyJa bentseenimääriä alentamalla tai poistamalla kieltämällä tupakanpoltto julkisissa tiloissa ja työpaikoilla siten , että ihmiset eivät tahtomattaan joudu alttiiksi tupakan haitoille 3. Meluncorjunca Melun lähteitä ovat liikenne , teollisuus ja asuntomelu . on etääntynyt liian kauaksi kunnan asukkaiden kontrollista. 3. Rantaviiva , purot, lammet, suonotkelmat ja mäet on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisessa tilassa. Rakennetun ympå'risrön suojelu Rakennetun ympäristön suojelulla tarkoitetaan rakennuksien ja niiden muodostamien maisemakokonaisuuksien sekä näihin liittyvien toiminnallisen ja sosiaalisen ympäristön säilyttämistä ja hoitoa. Varsinkin virkistysalueita tulee varata runsaasti asukkaiden käyttöön. 6. 3.4. Lisäksi ylitiivis kerrostalorakentaminen on aiheuttanut monenlaisia sosiaalisia , psyykkisiä ja mielenterveydellisiä ongelmia. Rakennettua ympäristöä on suojeltava mm.: saattamalla rakennusten purkaminen taajamissa luvanvaraiseksi säilyttämällä vanhaa rakennuskantaa kunnostuksin ym . Roskat, ympäristöä pilaavat ja vaarallisetkin aineet aiheuttavat ongelmia jos jätehuolto on heikosti järjestettyä
Työn tulee olla myös mahdollisimman luovaa, ts. virkistyskäyttöön sopiviksi varaamalla alkuperäisen luontonsa kannalta arvokkaat alueet luonnonsäästiöiksi ja opetuskohteiksi painottamalla lähialueiden metsissä virkistyskäyttöä pelkän talouskäytön sijasta säätelemällä soranottoa kunnan alueella siten , ettei arvokkaita lähivirkistysalueita menetetä lopullisesti soranoton vuoksi järjestämällä mahdollisuudet liikunnan harjoittamiseen luonnossa rakentamalla kuncopolkuja ja perustamalla koko maan kattava luontopolkuja ulkoilureittiverkosto levittämällä valistusta jokamiehen oikeuksista Ja velvollisuuksista niin, että ihmiset osaisivat liikkua ja nauttia luonnosta turmelematta sitä luomalla lakisääteisesti ihmisille vapaa oikeus pilkkimiseen rinnastamalla se ongincaan, samalla kuitenkin caacen kalastuskunnille edelleen taloudelliset mahdollisuudet kalavesien hoitoon . vsk.. Ympäristödemokratian kehittämiseksi on perustettava kaupunginosayhdistyksiä Ja edistettävä maaseudulla kyläcoimikuncien syntymistä. 7. 6. Koska työympäristön fysikaalis-kemiallisec tekijät saattavat uhata ihmi92 sen fyysistä Ja henkistä terveyttä, työympäristöä on parannettava mm.: luomalla normisto, joka asettaa ylärajan kaikille työympäristössä esiintyville, ihmistä Ja muuta luontoa haittaaville aineille luomalla enimmäisrajat säätävä normisto melulle , cärinälle Ja ionisoivalle säteilylle ja järjestämällä niiden tehokas valvonta vähentämällä kohtuuttoman raskaita ja elimistöä yksipuolisesti rasittavia työmenetelmiä kiinnittämällä automaanon lisääntyessä erityistä huomiota työn mielekkyyden ja luovuuden säilymiseen. Ihmisen välittömälle elinympäristölle asetettavat vaatimukset voivat lähteä vain ihmiseen omista tarpeista. Kaikista ympäristöä koskevista suunnitelmista on jo alkuvaiheessa tiedotettava alueen asukkaille ja heitä edustaville järjestöille, ja niille on annettava mahdollisuus vaikuttaa suunnittelun sisältöön. Liikennetarpeen lisääntyessä on liikennejärjestelmien koko kasvanut ja ne vaativat yhä suuremman maa-alan häiricen samalla yhdyskuntien muuta toimintaa. Kuntalaisten oma toiminta jonkin ympäristöongelman ratkaisemiseksi tai asian tiedostamiseksi on tärkeää silloin kun muut keinot on käytetty loppuun, mutta paikallista väestöä tyydyttävää ratkaisua ei ole tästä huolimatta saatu aikaan. Ympfiristödcmokratia Suurin osa ihmisistä elää nykyään asuinympäriscössä, jonka suunnitteluun heillä itsellään ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa. Peruskoulujen ympäristöaiSUOMEN LUONTO 2/ 80 39. VAPAA-AJANYMPÄRISTÖ Välitön vapaa-aJan ympäristö on asunnon lähistöllä ja ns. LIIKENNEYMPÄRISTÖ Yhdyskuntien kasvaessa ja keskittyessä ihminen käyttää yhä suuremman osan päivittäisestä ajastaan liikkumiseen paikasta toiseen. Asukkaita edustaville järjestöille on taattava asianosaisen asema ja siten nykyistä laajemmat oikeudet tulla kuulluksi ja mahdollisuus valitusja aloiteteitse vaikuttaa ympäristöä koskevista hankkeista päätettäessä. '>. verkosto sekä järjestämällä niiden keskitetty käsittely påamaarana mahdollisimman suuren osan palauttaminen takaisin cuocancoon. Y mpfiristökasvarus ja -tutkimus Välillisenä keinona ihmisen välittömän elinympäristön laadun parantamiseksi ovat kansalaisten valistusja koulutustoiminnan lisääminen sekä ympäristöön kohdistuvasta tutkimustoiminnassa tiedottaminen ja tutkimustulosten nykyistä parempi hyväksikäyttö. Ympäriscödemokracian perustaksi tulee valtiosääntöön liittää perusoikeus terveelliseen ja viihcyisään elinympäristöön. Kuntiin on perustettava ympäriscölaucakunnat. Liikenteen motorisoicuessa liikkuminen jalkaisin tai kevyillä liikennevälineillä on muodostunut hankalaksi ja epämiellyttäväksi. VÄLITTÖMÄN ELINYMPÄRISTÖN PARANTAMISEN KEINOT 7.1. ilcavapaankin aikana tavoitettavissa. tekijän on voitava siinä toteuttaa kykyjään ja taipumuksiaan. TYÖYMPÄRISTÖ Työympäristön on täytettävä samat terveellisyysja viihcyisyysvaacimuksec kuin muunkin ympäristön. Välttämätönkin liikkuminen ja palveluiden tavoittaminen on muodostunut hankalaksi. On säädettävä ympäristönsuojelun puitelaki, uudistettava vesi-, rakennusja luonnonsuojelulait , säädettävä ilmansuojelu-, maankamaran ainesten ottamista koskeva ja meluncorjuncalaki. 2. Keskeinen tehtävä ympäristödemokracian toteuttamisessa on asukkaiden omilla järjestöillä: luonnonja ympäristönsuojelu, kotiseutuja asukkaiden yhdistyksillä. 7. Myös vapaaajan toimintamahdollisuudet on otettava huomioon . Lainsfifidfintö ja hallinto Y mpäriscödemokracian kehittäminen edellyttää ympäristölainsäädännön ja -hallintomme uudistamista. jättämällä taajamien läpi uloccuv1a yhtenäisiä puistoalueica ja -vyöhykkeitä estämällä puistojen pirstominen rakennusmaaksi varaamalla lähivesiscöjen rannoista riittävästi tilaa yleiseen virkistyskäyttöön suojelemalla rantoja likaancumiselca, täyttämiseltä , roskaancumiselca ja erityisesti rakentamiselta saattamalla kaikki vesakkomyrkycyksec luvanvaraisiksi alistamalla ne kunnalliseen päätöksentekijöiden päätösvaltaan puhdistamalla vesistöt uimiseen , kalastukseen ym. Toisaalta haja-asutusalueiden autioituminen on synnyttänyt päinvastaisen ongelman. 7. Myös valtion keskt:svirastojen kumia koskevista suunnitelmista on entistä paremmin tiedotettava ja niihin on voitava nykyistä paremmin demokraattisesti vaikuttaa. Ympäristödemokracia ei voi rajoittua lakisääteisiin elimiin. Sen keskeinen elementti on luonto. Parhaita asiantuntijoita ympäristön kehittämisessä ovat sen piirissä asuvat ihmiset itse. Siten paras keino välittömän elinympäristön parantamiselle on lisätä asukkaiden mahdollisuuksia osallistua elinympäristöönsä kohdistuvaan suunnitteluun, päätöksentekoon Ja valvomaan. Vapaa-ajan ympäristöä ja -toimintoja voidaan parantaa mm. 3. Y mpäristöhallintomme hajanaisuus on korjattava, ja voimavaroja saatava lisää etenkin läänincasolle. Liikenneympäristöä on kehitettävä mm.· minimoimalla yhdyskuntien liikennecarve, rakentamalla asunnot, palvelut ja työpaikat riittävän lähelle toisiaan suunnittelemalla lähiliikkuminen kevyen liikenteen varaan suunnittelemalla kaukoliikkuminen julkiseen liikennevälineiden varaan turvaamalla julkiset liikennepalvelut myös haja-asutusalueilla suosimalla julkista ja kevyttä liikennettä lisäämällä liikenteen turvallisuutta erottamalla kevyt ja moottoriliikenne toisistaan. 4
Monien eläi nlaj ien kantojen väheneminen on ollut voimakasta 1950ja 1960-luvuilla . Amurin tiikeri on saatu pelastetuksi ja lisääntymää n. V. ja Kuusela , 5. arvostellaan puhtaasti luonnontieteellistä sairauskäsitettä , jonka mukaan sairaus on elimellinen vika ja lääkinnällä parannettavissa . Kirja on kahdentoista artikkelin kokoelma , jonka toimittajat tosin ovat taitavasti koonneet yhdeksi kokonaisuudeksi . Meillä pesivistä lajeista kirjaan on otettu m aaja meri kotka, tunturija jalohaukka sekä kalasääksi. [ffl Kirjallisuutta MIKÄ IHMINEN OIKEASTAAN ON 1 ]å"rvinen , 0. Hermoroiminta ei sellaisenaan riitä selittämään psyykistä toimintaa. Valtion ja kuntien viranomaisten sekä liikeyritysten on ajoissa ja riittävän tehokkaasti kerrottava ihmion myös yksi harvoista suomenkielisistä sosiobiologia -opin analyyseistä . Sen lukumäärä on pudonnu t 20 000: sta 3 5004 700:aan vuosina 1930197 3. Neljänneksi kirjassa tarkastellaan yhteisk unnan ja luonnon suhteita. Teoksen artikkelit on jaettu nelj ää n ryhmään . 181 s. Lesnaja promyslennosr ', Moskova 19 79. Ympäristönsuojelua koskevaan tutkimusja koulutustoimintaan on suunnattava lisää resursseja, jotta saadaan uutta tietoa päätöksenteon pohjaksi sekä kehitettyä uutta teknologiaa ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Saamelaiskulttuurissa luo nnontalous sääti kulttuurin muodot, ja siksi se sopii esimerkiksi m yös nyky-yhteiskunnan suunnittelulle . Teoksen luettavuutta lisäävät kaun iit värik uvat ja levinneisyyskartat. Kirjassa esitellää n SNTL:n punaiseen kirjaan otettuj en Ja muutam ien muiden uhan alaisten eläi nlajien biologiaa , levinneisyyttä ja sen historiaa sekä suojelutoimia. Byrskov: Redkie i izrsczajuscsie zveri SSSR. 7.4. Luentosarja keräsi jatkuvasti salin täyteen kuulij oita , ja niinpä pidettiin aiheellisena muokata esitelmäsarja m yöskin kirjaksi. Viime aikoina on rauhoituksia ja valvontaa tehostettu ja tuloksia on saavutettu , mm . Tähän lukuun pitäisi sisäl tyä myös Neuvosto-Karjalan kanta, mikä tuntuu kovin pieneltä . Ympäristön laajat muuttamishankkeet o n otettava julkisen keskustelun kohteeksi , jotta yleinen kansalaismielipide tällaisisra hankkeista tulee esiin . Muutama artikkeli käsittelee itse biologeja , jotka ovat tutkineet myös ihmistä. Y mpå"riscöciedoccaminen Kansalaisille on annettava entistä tehokkaammin ympäristönsuojeluvalistusta ja -tiedotusta, jotta ihmiset tuntisivat oman va ikutusmahdollisuutensa ja pystyisivät käyttä mää n hyväkseen ympäristödemokratian laajentu mista. Kulttuuriantropologian esittelyllä pyritään laajempien kulttuurikokonaisuuksien hahmo ttamiseen . 1979 ilmestyi 15 000 kappa leen painoksena teos Neuvostoliiron harvin aiset ja uhanalaiset eläi met, nisäkkäät ja linnut. Alkuperäinen luonto joutuu siellä jatkuvasti väistym ään laajenevan invesrointija rakennustoimin sille heidän välittömään elinympäristöö nsä vaikuttavista hankkeista. Siinä mm. Metsäpeura ei kuulu harvin aisuuksien joukkoon mutta kylläkin se n Novaja Zemljalla elävä alalaji Rangifcr rarandus pearsoni. Teos on erittäin hyöd yllistä luettavaa niin ihmisestä, biologiasta, kulttuurista kuin ympäristönsuojelusta kiinnostuneille. Kukin aihe on niin laaja, että ne yksistäänkin olisivat kirjan arvoisia, mutta siltikin jää monta aihepiiriä käsittelemättä. Se osoittaa , että ihmisen biologisesta olemuksesta eivät mo netkaan tutkijat ole samaa mieltä kuin nobelisti Lorenz . Suomalaisia varmaan kiinnostaa että Laatokan norppa on yksi näistä. Saamelaiskulttuurin tutkimus on esimerkkinä ekologisen antropologian tehtävistä . Tämä ei ihmetytä, kun lukee , että tapporaha poistettiin vasta 1974. Kolmas asiakokonaisuus käsittelee ihmisen biologisen ja sosiaalisen puolen suhdetta lääkärin ja psykologin kannalta. Kirja antaa hieman pessimistisen kuvan eläimistön tulevaisuudesta Neuvostoliitossa , n11n paljon ovat monien lajien kan nat heikentyneet . Uhanalaisia ovat etenkin monet päiväpetolinnut , kurjet ja arolin nut. Tapio Lindholm NEUVOSTOLIITON UHANALAISET ELÄIMET L. Mlekopirajusrsie i pmsy. vsk. 1980 Seminaari , konsertti, luoncoviesti, maakuntacapahtumia . Ihmisen ekologiassaan Seppo Kuusela pyrkii täsmentämään ekologia-sanan käyttöä, joka hänen mielestään on riistäyty nyt biologisista lähtökohdistaan . heista opetusta tulee lisätä ja kehittää. Kuva ei ole vä lttämättä oikea, sillä 93. Kirja ei pyrikään luomaan synteesiä, vaan antaa virikkeitä ja tietoa , ei pelkästään ihmisen biologiasta vaan myös ihmisen sosiaalisen puolen tutkimisesta. Y mpäristötiedottamisessa on käytettävä ennenkaikkea joukkotiedotusvälineitä , mutta alan erikoisjulkaisuilla on tärkeä tehtävä tiedon syventäjinä ja mielipiteen muokkaaji na. Maassa tavataan yli 770 lintulaj ia. (toim .): Homo sapiens johdarus biologiseen ihmiskuvaan. Lintujen parimääristä koko maan osalta ei ole yleensä arvioita mutta kylläkin paikallisesti. nan tieltä . Neuvosroliitossa elää 322 nisäkäslajia, joista harvinaisiin luetaan 63 lajia tai alalaj ia. Sääksen kanta ilmoitetaan Neuvostoliiron Euroopan puoleisessa osassa runsaaksi 100 pariksi, joista 30 pesii Virossa ja Latviassa . Ihmisten erilaisuus on luonnollista ja roduista riippumaronta, eikä yhteiskunnallinen eriarvoisuus johdu siitä 1 Kirjassa SUOMEN LUONTO 2/Pn 39. Symbioosi ja Tuck1jaliirto 19 79 Helsinkiläinen biologian opiskelijayhdistys Symbioosi järjesti keväällä 1978 yleisöluentosarjan biologisesta ihmiskuvasta . Zimov, A . A . 8. Toivottavasti kirja löytää tiensä lukijoiden käsiin , vaikkei se kuulukaan suurten kustantajien levitysorganisaatioihin . YMPÄRiSTÖVUOSI 80 JYVÄSKYLÄN KESÄSSÄ 26.-29.6. Suoranainen hävitys sekä salametsästys esitetään usein syynä kehitykseen . Anssi Saura tarkastelee perinnöllisyystieteilijä Theodosius Dobzhanskyn elämäntyötä. Luon nonsuojelu on Neuvosroliirossa noussut vi ime vuosina suosituimpien julkisten keskustelunaiheiden joukkoon . Vinokurov, V. A . Ympäristönsuojelun koulutusta on annettava lisää ennenkaikkea kuntaja läänitason viranomaisille ja päättäjille , koska useimmat ihmisen vä littömään elinympäristöön tuntuvimmin vaikuttavat ratkaisut tehdään näillä tasoilla
Tutkimusryhmiin kuuluu luonnontieteilijöiden ohella mm . Osanottomaksu on 520 mk . Visuaaliselta ympäristöltään hän viihtyäkseen toivoo sinistä ja vihreää: taivasta ei saisi peittää korkeilla rakennuksilla ja puita pitäisi olla kaikkialla näkyvissä . Lämpösaastuminen on Tokiossa hyvin selvä: keskustassa lähellä maanpintaa ilman lämpötila on öisinkin 5° korkeampi kuin laitaosissa. 93510 11. Ne ovat alunperin karanneita tai hylättyjä lem mikkieläimiä ja niiden jälkeläisiä. Numata (toim .): lntergrated ecologica. Japanissa on kaupunkien ekologiaa tutkittu jo melko pitkään . Päivät johtaa Sini Pietilä. Kaikille näille kursseille ilmoi ttauducaan Kansanvalistusseuraan, Museokatu 18, 00100 Helsinki 10 , puh. Retken hinta on 470 mk. Tokiolaista ihmistä on seurattu jo pari vuosikymmentä. 580 mk:n kurssimaksuun sisältyy myös edestakai nen matka Naantalista Viking-linjalla. Studies in bay coast cities. 90-406 632. SUOMEN LUO TO 2/ 80 J'J . M. 6. Lisäksi järjestetään O riveden Opistossa 30. koulujen pihoissa. sosiologeja , lääkäreitä, taloustieteilijöitä , kaupunkisuunnittelijoita , tilastotieteilijöitä ja arkkitehtejä. Julkaistujen ensimmäiseen tutkimusraporctien joukosta olen poiminut muutamia esimerkkejä, jotka kertovat jo saaduista tuloksista . Lämpimän ilmaston suurkaupungin nisäkkäitä ihmisen ohella ovat hiiret , rotat, vi lli ycyneet koirat ja vi lliytyneet kissat , joista kaksi vii me mainittua muodostaa ihmisen kannalta varsinaivenanmaan luontoon. samoin Risto Nurmen johtama Jokaihmisen ympäristönsuojel ukurssi , jolla selvitellään ympäristön muuttumisen vaikutuksia ihmisen terveyteen ja mahdollisuuksia työhön hyvän elinympäristön puolesta. SO,, NO, NO,) että hiukkasmaisia epäpuhtauksia. n. Chiba . 1977. Järjestäjinä ovat myös Suomen Kunnallisliitto ja Suomen Kotiseutuliitto. Kaupunki -ilma tunnetusti sisältää sekä kaasumaisia (esim . pidettävän kurssin paikka on Kanneljärven kansanopisto Lohjan mlk: ssa Hormajärvellä ja turusrumiskohteina ovat arvokkaan Hormajärve n lisäksi rehevä Karkalinniemi , Lohj anharju sekä Lohjan nähtävyydet. Suurkaupungin lapsen terveyden ja ulkona leikkimisen välillä on selvä suhde : mitä enemmän mahdollisuus ulkoleikkeihin sitä terveempi lapsi . 1979. klo 13 ja si nne palataan 12 . maassa on vielä laajoja hyvin säilyneitä luonnon biotooppeja ja monien tärkeiden lajien kannat ovat voimakkaita. 102 s. 812 . Numaca (toim .): Tokyo projecc. 6. Laumat asuvat kaupungi n ympänstön kukkuloilla , varsinki n golfkentillä, joiden laicapensaikoissa on sopivia pesäkolojen paikkoja . Sääskien määrään vaikuttaa enemmän viemäröinnin kuin asutuksen laatu , mutta huonekärpäset ja torakat lisää ntyvät asutuksen tihentyessä. Mitä ihminen ja luonto kestävät , rakennetun ympäristön vaikutus fyysiseen terveyteemme , kunnallisen maankäytön tavoitteet, metsä n, veden ja ilman merkitys taloudelliselta ja ekologiselta kannalta sekä ympärissen riesan. Retken johtavat Annu Palomäki ja Päivi Halinen . lncerdisciplinary studies of urban ecosystem in the metropolis of Tokyo. 35300 Orivesi, puh . Chiban yliopiston ekologian professori Makoto Numata on johtanut selvityksiä , jotka kohdistuvat mm . 359 s. Yhdessä järjestetää n kolme luonnonharrastajain lomakurssia . Leena Hå"met-A hti tönhoitoon ja luonnonvarojen käyttöön liittyvät hallinnolliset ja taloudelliset kysymykset ovat teemoina Ympäristö ja kunnallishallinto -kurssilla Oriveden Opistossa 25 .-28 . 5.-1. Tällaista kasvia voidaan käyttää bioindikaattorina, jolla todetaan saastuneen alueen laajuus ja joca asukkaat voivat itsekin tarkkailla. Jarmo Eronen KAUPUNKIEKOLOGIAA JAPANISTA M. Osanottomaksu 550 mk. Ns. Näille kolmelle kurssille ottaa ilmoittautumiset vastaan Oriveden Opisto, Koulutie 5. Harvaan asumissa esikaupungeissa se laskee ja on nykyään noin 4, alunperin se lienee ollut 5-6 . 5.8. Risto Nurmen johtamat hyöcykasvikurssit, osanottomaksu 280 mk sekä 11 .15 . 6. Täysihoidon ja ohjelman kattava kurssimaksu on 375 mk , alle 12-vuotiailca 175 mk . amerikkalaisperäiset Erigeron ja Solidago-lajit) tuottavat juurillaan tai karikkeellaan toisten kasvien kasvua estäviä aineita (allelopatia) , ja näin pitävät kasvupaikkoja tehokkaasti hallussaan. Maaperän pintaosien pH kohoaa tiheään asumissa Tokion osissa jopa yli 8. Pari päivänsinilajiketta (lpomaea tricolor) osoittautui juuri PANin suhteen sopivan herkiksi , ja niitä vi ljellään mm . 7. Ruderaatit ovat kaupungien tyypillistä kasvilajistoa: tutkimus paljasti, että monet niistä (mm. fotokemiallinen sumu on toisi naan vakava ongelma Tokiossa : jos PAN-pitoisuus (PAN = peroksiaseKANSANVALISTUSSEURAN KESÄKURSSIT Kansanvalistusseura jatkaa 1980 pitkäaikaista yhteistyötään Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. 8. Tällaisia ovat karhu , susi, ilves, hirvi , saiga-anti looppi ym ., joita ei tässä uhanalaisten lajien kirjassa esitellä. Kulkukoirat elävät 611 yksilön laumoina , joilla on johtaja ja joihin kuuluu aina muutamia pentuja. on ohjelmassa monien toivoma kurssi Ahvenanmaalla. Iltaisin koirat siirtyvät vakioreittejä myöten johtajiensa ohjaamina ruokailemaan joko keskustan roskakasoille ja varastoalueille tai maaseudulle varastamaan kanoja ja muita pieniä kotieläimiä. Chiba . ja 22 .-24 . Suhteensa luontoon hän haluaa ehdottomasti säilyttää : lemmikkieläimet ja kasvit kotona sekä kaupungin puistot ja eläintarhat auttavat häntä tässä. Sen johtaa Arno Rautavaara. Jotkut kasvit reagoivat herkästi tähän saasrukkeeseen: niiden lehtiin ilmestyy välittömästi helposti tunnistettavia laikkuja mutta itse kasvi ei kuole ei kä sen kasvu merkittävästi hidasru. Oriveden lisäksi yövytään Lehtimäen Opistossa ja Keski-Suomen opistossa. 6. Niistä ensimmäinen on tarkoitettu koko perheen kurssiksi, jonka ohjelma on laadittu myös lapsia ajatellen . Gäddvikenin turistihotellista Hammarlandista käsin tutustutaan monipuolisesti Ah94 tyylinicraatti) ylittää O, l 5 ppm, annetaan julkinen varoitus. n. 6. Luonnonharrastajain kesäretki 27 .-30 . I. Tänä aikana hän on tullut pitemmäksi ja painavammaksi, hänen fyysi nen kuntonsa on heikentynyt , hän syö puolivalmisteita, nauttii usei n automaatista ostettuja välipaloja , laiminlyö varhaisaamiaisensa ja liikunnan . Pohjois-Hämeen, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen luonnon nähtävyyksiin sekä tyypillisyyksiin. ilmakehään, maaperään , bakteereihin , sieniin, kasveihin ja eläimiin ihminen mukaan luettuna sekä näiden välisiin suhteisiin . 6. klo 19. alkaa ja päättyy Oriveden Opistossa ja perehdytään metsätalouteen Hyytiälässä, Virtain maisemiin , Ähtärin eläinpuistoon, Etelä-Pohjanmaan culvaongelma-alueisii n, Pyhähäkin kansallispuistoon Saarijärvellä , Korpilahden Vaarunvuoreen ym . Naantalista lähdetään 8. 8. vsk.
1t 1s only very recentl y rhat che demands of nature havc played any parc at ali in the ed ucation of designers of thc environmenc . They are more common ly to b~ see n when the temperarure is above zero (Ce nc1grade) but som e are moving arou nd in temperacures down to 5 degrces Ce ncigrade. Ongoing rc search should be carried ou t on aspeccs such as: disappeara nce of poisons, improvemencs in fl ora and fauna . The attirude of loca l aut horities wi ll become more favourable when they realisc thar Parks ca n bring jobs. The area is an idea! urban environmenc for children . Greenery belong everywhere by Leena lisakkila pages 78-79 Landscape architeccs have rarel y been listened to in Finland . scudems and conservarioniscs have joined rhe camp at Still a. The arch11ec1 1s changing inro a provider of informati_o~ to a group consisting of the publtc and spec,altst desig ners. The architect in charge ttlls us how moving her offi ce intoa formcr shop in the mid dle of the area has changed the approac h to the projecc and im proved the panicipation of che public. A main feature of the project is rhe preservation of sighrlines co rhe surrouding water-ways, and leaving rhe lake-shores untouched . His projecc shows that rhe immacu lately p reserved characte r of the vi llage can be maintained . The occupacions of rhe ecological communit y wou ld be cencred around organic farming . Movemenrs in the Snow lnsects and Spiders by Juha Viramo . Hå'n on kehittå'nyt asukkaiden itsesuunnitte/ujå'rjestelmiiå' ja tehnyt siihen liittyvifi kokeiluja. He regards the public's own knowledge as imponant: their experience and cultural heritage, both of which should be grasped at the outset of the design process. They are irnplemencing 'soft planning ' principles including wood heating in an urban situation . Birds play an irnponanc pan in the old poetry. Kyllähän keskustoissa on tehty tylsyyksiä, teitä ja uusia asuntoalueita, mutta silti Suomessa on todella hämmästyttävän hyviä maaseututaajamia. 80-luvun tehtävänä on mielestäni osoittaa miten suunnittelun eri osaset vaikuttavat toisiinsa. Esimerkiksi liikennesuunnittelulla on tähän saakka ollut lainsäädännölliset mahdollisuudet tehdä suunnilleen mitä vain. Birds. Local authorities are usually opposed co national parks on the grounds of decreased employmem. The Fin ns. Establishing an Ecological Community. . New buildings are 10 be mixed in with che old building stock and no new areas funher away from the vi ll age are going to be built up . and even sic kness and disease. ln thc South particularly chere are few left. bad luck. Planners and Public Cooperate by Heikki Kukkonen pages _78-_79 ln rhis incerview an architect expresses h1s oprn ions on che paniciparion of the public in _the d~sign of cheir environrnenc . Other problems are insufficient educatio~ among che designers and Jack of tearn -work . Jn spi ce of che easing off draining sti ll goes on at a rate of 100 000 heccares per year. When the Lapps demonstrated in Oslo they received considerable support from the locals. Swedes and Norwegians have always taken what they have wamed and created their laws ignoring the Lapps and rhe demands of nature. He ovat nähneet sen ainoana tehtävänään . Uncornmon types of bog are especiall y threatened . The first animals have al ready been moved into acclimatisation enclosures in Suomcnselka. The wooded and m arshy wilderness of SuoSUOMEN LUONTO 2/80 3'1. and che implementat ions of ecological principles. Parks are, however, rourist artractions. Nor only ecological grounds but also economic grounds have ofren been questionable . Maaseututaajamien kasvu on ainutta turvallista kasvua tällä hetkellä Suomessa ja on ajankohtaista puuttua näihin asioihin juuri nyt. D Arkkitehti Heikki Kukkonen on Teknillisen korkeakoulun tutkija ja apulaisprofessori. The fate of the rivcr is still unresolved but ir is clear rhar the demands of this direct anion can no longer bc ignored . O nly now rhar rhe process is alrnost comp lete are rhe sciencific grounds for draining being exarnines. were carefull y observed and many proverbs and say ings are ba sed on rhese observations. Telegrams expressing sympathy came from all over the world. The writer sees ali this as a vita l srep in demonstrating how soc iety as a whole should be deve loped. rhis numbers te ns of people per park . Guides. by Matri Juncunen pages 7475 The writer invires ali Finnish Local Authorities ro bccome the firsr to be run along ecological principles. lt was considered dangerous to see cenain cursed birds before breakfast which led to peoplc keeping a crust of bread under their pillows. Pan of the insccts that arc see n in chese co nd1t1ons have becn driven out by externa l ci rcumstances but for many it is pan of t~eir no_rm ~l cx istencc. The chinks thac vegetation should whenever possible be preserved and new plancs should always be incroduced . The alleyways, parks and gardens of Vaasa by Marjukka Kulmanen pages 76-77 Pan of the wooden house area of Vaasa is threatened by dernolirion to make way for muhi-storey blocks of flats. The sorry state of affairs is illustrated by rhe fan that in 1978 o_nly 4 000 heccares were brought under protectton . vsk. No Finnish national park has sufficiem service . The demands of the mu nicipalit y for set tling possible drawbacks and compensations before the Park is founded are iustified . The cons1i cu1ions of the Scandinavian countries are onl y a couple of ce ncuries old whereas thousands of years have formed the Lappish spiric. The history of the Wild Forest Deer in Suomenselkä by Mauri Nieminen pages 5156 The Wi ld Deer (rangifer tarandus fennicus) was forme rl y common ovcr large areas of Fin land . Ettei enää parantamalla yhtä asiaa vahingoiteta viittä muuta. some forrn accual Wincer species. ln chis incerview with a landscape architect we hear thar cheir opin ions are gradually carrying more weight in rhe overa ll design of the environment. lnfill bui lding and improvemenc of rhrough roads can be done without changing rhe charactcristic close-tonature image of the area. The Lapps are not alone in opposing the plans for thc River Alta. The author has srudied ammal life in snow for ten ye~~ has comc across 102 species of spider a~d insects from almost every group represen~ed in Finland While some of these were only s,ghted occasio~ally. Production wou ld be based on available natural resou rces. The Lapps have always lived in harmon y with nature . Garden developmenc has been hindered by, amongst other things, the price of land . About two-thirds of Finnish birds have local names. Birds and Folklore in Finland by Jukka Pelronen pages 6Z-67 ln the past people believed that cercain birds could bring good luck. By working together wirh thc inhabitants a more individual level has becn reached in rhe design evcn if it is not yet know n whether the same people will be living in thc same flats in ,he furure . The Great Tit holds the record with 61 differem loca l names. There are groups of trees , fields and wacer-meadows in the cemre of rhe vi ll age. Allotmencs should be established in connection wi th blocks of flats. ln Poland, for inscance. He ovat tehneet hyvää liikenneympäristöä, jossa on helppo ajaa autolla. The care of thc surroundings is not a panicular problem with small -scale housing but ccnainly is where blocks of flats are concerned . panicularly migrators. Puu-Vallila, an oasis in the city by Maria Urriainen pages BZ83 ln the middle of Helsinki 's concrete iungle srands a homoge neous area of wooden houses Puu-Va ll ila, which is presently being renovated by the City. The main problem in his op inion is rhat che public is generall y con scrncd only with its immediate environrnenc. emire!y troub!e free. The deer are brought from Eastcrn Fin land, which is now inhabitcd by new stock which has spread from the Soviet Union . 95. Road-side vegecation and all existing trees are left in their presenc scare. The process has not beer. The anicle describes how thc animal was hunted in rhe past. The writer also memions the efforts to bring the animal back to the Suomenselkä area. Most of thc remaining umouched bogs are in Nonhern Finland where forest drainage is clirnatically un viab le. Power station battle, Alta Kautokeino by Nils-Aslak Valkeapäii pages 68-7 3 The p ian to build a power stacion on the Rive r Alta in Norway has not been buried even if rhe original pian which affected Finland was drop ped . Unrestrained Draining by Kirsi Elo and Tapio Lindholm pages 57-59 Finland is a land of bogs and marshes. Architectural Competition in Multia by Ilpo Aarniala pages 80-8 1 The author has recentl y won an archicectural competition for the development of rhe church village of Multia . The communiry would att ract people who wou ld like to live in a healthy, poison-frec, soft technology envi ronmenc. ln her opinion the landscape archirect should rake parc in ali stages of planning . However more than half of them have been drained within the lasr two of decades. The last deer werc shor in Suomenselkä at the end of thc eigh• teemh century , bur the place names in thc arca still rcmind us of them . guards. The matter is sti ll undecided but at !east one family is busy restoring one of rhe old woodcn houses. small induscry and se rvices. SUUNNITTELIJAT TULEVAT ... He has taken an active pan in the opposition and also edi ts the pampflef Charca79 which is concerned wirh Lappish rights. Fishermen , local Norwegians. pages 84-85 Winter is generall y a qu1et ume for cold -b looded invenebrates but insects and spiders can be seen crawling over the snow chroughouc the cold period . The writer is worried whether all thc people, who have become the 'obiects' of the pian , wi ll be able to remain in Puu -Vallila. menselkä, which is rhe area berween the Lake District and the plains of Osuobothnia was thcir favouritc habital. They must be created in Koil liskaira . jackoa sivulra 79 kiksi arkkitehtikoulutukseen luonnontuntemus on sisältynyt vasta viitisen vuotta. For example , a drop of blood from a raven 's beak was supposed to cause rickecs. Translared by Feliciry and Hennu Kjisik. Hå'nen alaansa on m yös maaseucusuunnitrelu. research and se rvice personnel create employment . Man y tourists al ready visit Koi lliskaira even if che Park not yet officiall y exists. The we ll -known anist from Finnish Lapland , NilsAslak Va lkeapää , wrires about this case of so-ca lled civi l disobedience. Not much has been heard in Finland abou, the opposi tion to the scheme. Summaries of the Main Articles Koilliskaira must become a Working National Park Edicorial page 49 Nacure prcservationiscs have been pleased to note the posicive attitude char rhe civic auchorities of Sodankyla have taken towards the Koilliskaira National Park project
Suurin osa linnuista muuttaa syksyllä etelään. Joinakin keväinä niitä näkee paljon , toisina keväinä taas tuskin ollenkaan . Sitruunaperhosen tunnet keltaisista siivistä . Kuvassa näet sitruunaperhosen . Pihapiirissä lentelee myös liuskaperhonen . Sitten se koteloitui, ja muutaman viikon kuluttua kotelosta kuoriutui aikuinen perhonen. Ne ovat niin kohmettuneet , etteivät ne huomaa, vaikka niitä tönäisisi. Aurinkoisina päivinä se nä yttää häviävän silmissä . Suurin osa vaipuu talviho_rrokseen koteloina. Viime Lasten Luonnossa kerrottiin tällaisista linnuista. Se kuoriutuu maalis-huhtikuussa ja lentelee siis samaan aikaan kuin nokkosperhoset. Nyt voi taas nähdä samoja perhosia . Ne lähtevät liikkeelle yleensä vasta alkukesästä. Ruostesiivet talvehtivat toukkina . Kevään lumipyryt peittävät pälvet, joita aurinko jo ehti sulattaa . D Tehtävä Lumen sulaminen on varma kevää n merkki . Sen ääni muistuttaa kissan nau 'untaa. Se muistuttaa hyvin paljon nokkosperhosta, mutta sen siipien reunat näyttävät siltä , kuin joku olisi haukannut niistä paloja pois . Min kälaisiin paikko ihin ilmestyvät ensimmäiset pälvet ' Sulaako lumi nopeammin m äe n rinteeltä vai notkelmasta ' Mitä lumesta tulee kun se sulaa ' Mihin se menee ' Mittaa tikulla miten nopeasti lu mipeite ohenee rinteellä notkelmassa Jos voit käyttää lämpömittaria . Jos lumi ei sula uudelleen muutamassa pa1vassa, töyhtöhyypän on pakko palata jonkin matkaa takaisin etelään ja odottaa säiden lämpenemistä . ,sk.. Värikäs tyttöperhonen pitää suurinta kiirettä . Voit nähdä sen lentävän puolelta toiselle heittelehtien peltojen yllä . Töyhtöhyyppä on ensimmäisten muuttajien joukossa. Ehkä näit niiden lentävän kotipihasi liepeillä. Voit nähdä niiden mennä möngertävän vaikka lumihangen yli. Suojasäät houkuttelevat ne etsimään sopivaa koteloitumispaikkaa. Varmaan tunnetkin variksen ja sen äänen. Ensimmäiset leskenlehdet antavat ruokaa nokkosperhosille. Huhtikuussa, joskus jo maaliskuussa, aurinko paistaa niin lämpimästi, että nokkosperhoset heräävät ja alkavat taas lentää . M ustavaris on tavallisen variksen lähisukulainen . Niitä voi löytää ullakolta tai piharakennuksen nurkasta , puupinoista, kivenraoista, puunkoloista siis melkein mistä vain. Perhoset syövät kukkien mettä jaksaakseen lentää. Jotkut töyhtöhyypät erehtyvät palaamaan liian aikaisin . Tämän lehden kannessa näet musta variksen . mittaa aamu, päiväja iltalämpötila aurinkoisella paikalla varjoisalla paikalla Millaisia eroja löyd ät ' SUOMEN LUONTO 21 80 J?. Vain muutamat perhoset talvehtivat aikuisina. Lasten Luonto Toimittaneet Kaija ja Pekka Keskinen Viime kesänä Lasten Luonnon sivuilla kerrottiin, kuinka nokkosperhosen toukasta kehittyi aikuinen perhonen. Ne eivät liiku eivätkä syö . 96 Suruvaipan tunnet aivan tummista, miltei mustista siivistä . Sekin on muuttolintu. Harvat kasvit ja eläimet voivat elää täällä meillä pakkasten aikaan samalla tavalla kuin kesällä . Se on mennyt ateriallepajun kukkaan . Jotkut kevään varhaisimmista perhosista jäävät sinulta huomaamatta, sillä ne liikkuvat vain öisin . Osaatko kuvitella millaista niillä on talvihorroksen aikana. Keväällä taas lämpimät ilmat ja valo saavat ne palaamaan Suomeen. Matkalta palattuaan sillä on kiire valmistaa pesä kuntoon poikasia varten. Koko pitkän talven ne ovat olleet horroksessa. Syksyllä ne asettuvat talvehtimaan johonkin sopivaan paikkaan . Osa jää viettämään tänne talvensa. Sekin vietti talvensa samalla tavalla kuin nokkosperhonen. Ensin toukka söi ja söi ja söi . Osa tavallisistakin variksista muuttaa Itämeren yli talveksi . Vaikka ne kovimmilla pakkasilla vaikuttavat jäätyneiltä, ne heräävät keväällä taas uudestaan
Töyhtöhyyppä Sitruunaperhonen
/ ei aavistustakaan syystä 6. Vastanneille lähetetään yhteenveto kyselyn tuloksista, joka julkaistaan myös Suomen Luonnossa. Naavan hankinta ei ollut ongelma: lähimmästä kuusikosta sitä sai. Oma os~itteesi ja puhelinnumerosi }os sinulla on havaintoja useammalta paikkakunnalta, esim. Lapsina meillä oli tapana tehdä naavasta partoja ja viiksiä , käyttää sitä leikeissä pehmusteena ja askarteluun. Anna vastauksessa seuraavat tiedot: l. Naavat ovat hävinneet suuresta osasta Suomea, mutta kuinka suuresta, sitä on tarkoitus tällä kyselyllä selvittää. Jos pystyt erittelemään , koskeeko vastauksesi naavoja vai tuppoja, tee se . Ovatko naavat ja lupot runsastuneet / säilyneet ennalleen / vähentyneet / hävinneet kokonaan 4. Onko naavaa kuusikoissa paljon / vähän / ei ollenkaan 3. Toisin on nyt. Tämä kysely koskee kaikkia kuusten oksilla kasvavia naavoja (vihertävänharmaita) ja tuppoja (harmaita-mustanharmaita) . Vastaukset osoitteella: Seppo Vuokko Suomen Luonto PL 169 00151 Helsinki 15 N aavat katoavat. Jos naavat ovat vähenneet tai hävinneet , niin milloin: 1940-luvulla tai aikaisemmin / 1950 / 1960 / 1970 -luvulla 5. Mikä on mielestäsi syynä naavojen ja luppojen runsauden muutokseen: vanhojen kuusikoiden väheneminen / korpien ojitukset / metsälannoitus / liikenteen saasteet / läheisen tehtaan saasteet / koti paikkakunnan ulkopuolelta kulkeutuvat ilman saasteet / jokin muu syy , mikä. Oravakin joutuu jo pehmustamaan pesänsä sammalilla ja kreppipaperisilla latumerkeillä (jotka nekin ovat jo korvautuneet muovisilla'). Havaintopaikka (kunta ja kylä) 2. asuin ja kesänviettopaikkakunnalta, merkitse kunkin paikkakunnan tiedot selvästi eri paperille