Suomen Luonto 2/1981 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Suomen Luonto No 2 1981
Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton toimistoon. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 , puh . Ohjelmien toteuttaminen ei taida ollakaan niin tärkeätä kuin niiden laatiminen. Hajoita ja hallitse Luonnonja ympäristönsuojelun arvovaltaisiin tilaisuuksiin saapuu vähintään kaksi ministeriä vakuuttamaan ympäristöystävällisyyttään. Ympäristöhallinnon korkein virkamies Arno Hannus on asettunut toimistoja vastaan. ISSN 0356-0678 Värierottelut: Foto-Set Oy Espoo Paino paikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOMEN LUONTO 2/ 81 40. Päätökset niistä vain tehdään siellä täällä, muiden "vielä tärkeämpien" asioiden ohessa. Ympäristöasiat sentään jo myönnetään tärkeiksi. Maaja metsätalousministeri päättää luonnonsuojelusta myönteisesti silloin kun se ei ole ristiriidassa maaja metsätalouden tuotannon kanssa. Tilaushinta on 70 mk, Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 55 mk. ILMOITUSHINNAT 1/ l sivu 2 000 mk, 1/ 2 sivu 1500 mk, 1/ 4 sivu 1 000 mk , takakansi 3 000 mk, aukeama 3 500 mk , värilisä 700 mk. Vuonna 1981 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. Tausta-ajatuksena näissä hallinnon kehittämiskoukeroissa on koko ajan kuitenkin estää erillisen ympäristöministeriön perustaminen. Valtioneuvostoon on saatava ympäristöministeri ja vähitellen on myös perustettava ympäristöministeriö. Nykyinen ympäristöpolitiikka on valtapeliä, jossa jokainen pyrkii turvaamaan oman vaikutusvaltansa eikä kukaan välitä ympäristön tilasta. Ainakin eräs syy löytyy varsin läheltä. 30. Kenellekään valtioneuvoston jäsenelle eivät ympäristöasiat ole päällimmäisiä, ministerin ominta alaa. vsk . Läänien ympäristönsuojelutoimistot kuuluivat ympäristövuoden päätavoitteisiin, ja huhujen mukaan niiden perustamisesta oli jo hallituspuolueiden kesk.en sovittukin. lrtonumero 10.00 mk. Niinpä sitten tehdään päällekkäisiä ja ristiriitaisia suunnitelmia kuten viimevuotiset harjujen suojeluohjelmat. Odotamme jännityksellä hallituksen kevääksi lupaamaa ympäristöpoliittista selontekoa. Tilaukset välittää myös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki 10, puh. Nykyinen kilpalaulanta osoittaa, ettei mikään nykyisistä ministeriöistä voi hoitaa tehtävää muiden sidonnaisuuksiensa vuoksi. Ympäristöasioita käsitellään ainakin viidessä-kuudessa ministeriössä. Sisäministeri tukee suojelua silloin kun se ei uhkaa rakentamisen ja asuntotuotannon etuja. Viime aikoina on ympäristönsuojelun alalla sittenkin eniten tapahtunut maaja metsätalousministeriössä. Kun sisäasiainministeriössä toimiva poliisihallinto yrittää tukahduttaa ympäristöliikkeet alkuunsa (vrt. Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21-1 . 90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.30-16 .00, kesäkuukausina 8. Toivottavasti luonnonsuojelualuetoimiston perustaminen metsähallitukseen merkitsee todellista edistystä, vaikkakin se samalla lisää hajanaisuutta: päätetäänhän luonnonsuojelualueiden hoidosta myös maaja metsätalousministeriön luonnonvarainhoitotoimistossa sekä metsäntutkimuslaitoksessa. Mutta kansallispuistojemme hoito ja opastuspalvelut ovat jatkuvasti olleet niin pahasti retuperällä, että vähäistäkin edistystä on tervehdittävä mielihyvällä. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. 30-15 . Kauppaja teollisuusministeri ymmärtää ympäristönsuojelua, kunhan vain energiapolitiikka pidetään siitä visusti erossa. Suomen Luonto N:o 2 1981 40. Käytännössä asioita hoitavat tehokkaimmin läänien ympäristönsuojeluntarkastajat yksin, ilman omaa toimistoa, kun Ruotsissa lääneissä toimii 15-20 hengen ympäristönsuojeluyksikkö. TOIMITUS Päätoimittaja: Seppo Vuokko Toimitussihteeri: Auli Kilpeläinen Toimittaja: Jorma Laurila Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Juha Valste (puheenjohtaja), Pekka Borg , Matti Helminen , Kalevi Keynäs, Marjukka Kulmanen , Tapio Lindholm , Veikko Neuvonen ja Helge Rontu . Vesihallinnon uudistuksilla haluttiin vastata esitettyyn arvosteluun, mutta uusi hallintomalli ei turvaa yhtään paremmin luonnonarvojen huomioonottamista tulevaisuudessa ainoa luonnontalouden asiantuntija Karimo voidaan aina äänestää nurin laitoksen päättävässä kollegiossa. D 55. Kuvaan kuuluu, ettei tieto kulje ministeriöstä toiseen. 90406 262 . Koko asia haudattiin virkamiestyöryhmään, jonka jäsenet yhtä lukuunottamatta ovat kansliapäällikön alaisia. Miksi. Toimistoja ei kuitenkaan tullut. Sisäasiainministeriössä ollaan kiinnostuneempia muista hallinnon aloista kuin ympäristönsuojelusta. Säkylä!), onko samassa ministeriössä edes mahdollista kehittää ympäristöhallintoa
Mucca asukkaat eivät suinkaan seiso toimetonna, kansanliike on noussut puolustamaan elinmahdollisuuksiaan. . Lähde seuraamaan ympäristönsuojelun tarkascajan työpäivää sivuilla 64-66. Sivut 69-75. Kevät voi vetää kevycmielisiksi puputycöt muuallakin kuin kaupungeissa . SUOMEN LUONTO 2 1981 Hajoita ja hallitse Au/1 Kilpe/tiinen: Ongelmajätteistä Riihimäen riesa ' Jorma Lindfors: Love Canal ja amerikkalainen omenapiiras . Koskeljärvi on eteläisen Suomen harvoja möki11ämä11ömiä järviä ja maan parhaita lintuvesiä. Yhdysvaltain cilanne on kaoo11inen eivätkä mafian kummisedäckään puucu kuvasta. Sivuc 7681. .. . Sivut 61 63. . Lisää metsän kevätmuodista sivuilla 94-95. . 56 Norjan hallitus jyrää läpi kaikin puolin järjeccömäksi todettua Alta-joen valjascamisca. . . Ennen muinoin ei linnunpönrcöjä ripus1e11u luonnonsuojelumielessä. . Mitä isoisällä oli mielessä kun hän hinasi ison uucun puuhun. vsk.. Helmiriicca Honkanen: Suomen ensimmäinen luonnonsuojelujuliste : Ei lintuj a pukujen koristeeksi Jorma Laurila: Kun isoisä sotkalle uurun ripusti Huutoja korvesta Katsauksia , uutisia ...... Sivut 6668. SUOMEN LUONTO 2/ 81 40. . Summaries of the Main Arricles ... Tuomo Hurme: Koskeljärvi suojeltava kompromisseilta Auli Kilpe/iiinen: Vapaa Aira vai poliisivalta' 55 57 6 1 64 66 69 76 Suomalaisen ongelmajäcekeskuscelun causcaksi on kiintoisa ciecää, micä capahcuu kun ongelmajäcceec ryöscäycyvät käsiscä. . .. . . Nyc laaja möki11ämissuunni1elma uhkaa järven rauhaa . Lasten Luonto 82 84 89 92 92 94 Säännöstelysuunnitelma uhkaa Länsi-Lapin suurinta järveä, Miekojärveä. .. Jorma Laurila: Ympäristönsuojelun tarkastajan päivä Juha Ylimaunu: Voimayhtiö vaihtui , kiista jatkuu : Kansanlii ke puolustaa Miekonj ärveä . Läänicason ympäristönsuojelu on yhden virkamiehen harteilla. Kun väki vailla vahaa ryhtyy vastarintaan vailla väkivalcaa , lähetetään poliisi niskaan . Uusinta uu11a ovat karpalohelmec ja käpälämi11ainen hameenhelma. .. Sivut 8489
Riihimäestä ei haluta Suomen Love Canalia! HALVALLA VAI HYVIN. Huolestuttavaa parivuotiseksi pitkittyneessä kiistassa on ollut, että ongelmajätteistä pyritään pääsemään eroon mahdollisimman huokeasti ja ympäristön laadun kustannuksella, ilahduttavaa taas kansalaisten kasvava valppaus ja aktiivisuus. Ympäristönsuojelun professori Pekka Nuorteva on arvom;llut ankarasti Ongelmajäte Oy:tä. vsk. Esimerkiksi Seutulan kaatopaikalle tuodaan vuosittain ainakin 800 tonnia kiellettyjä on57. Nuortevan kiistakumppani , ympäristönsuojeluosaston päällikkö Olli Ojala puolestaan on iloinen siitä, että ongelmajätehuollossa päädyttiin kolmikantajärjestelmään . Ongelmajätetoimikunta ehdotti vuonna 1975 , että perustettaisiin ongelmajätteistä huolehtimaan valtion liikelaitos, joka olisi riippumaton liiketaloudellisesta kannattavuudesta ja siten edistäisi tehokkaasti ympäristönsuojelua. Hän näkee istuvansa Ongelmajätteen hallituksessa ympäristönsuojelun etujen valvojana. Ongelmajätteitä ovat öljyjätteet, liuotinjätteet, syövyttavat jätteet, raskasmetalleja ja eräitä muita vaarallisia alkuaineita sisältävät jätteet, syanidijätteet, orgaaniset halogeenijätteet (mm. Räjähdysainejätteet ja ydinjätteet eivät kuulu ongelmajätteiden listalle, koska niistä määrätään eri laeissa. Laitos käsittelee kuitenkin jätteitä koko maasta aina Utsjokea myöten. Eri puolille maata perustetaan rautateiden varsille välivarastointipaikkoja, joista yhtiö kuljettaa jätteet erikoisvaunuilla laitokseen. Auli Kilpelå'inen Ongelmajätteistä Riihimäen riesa. VALOA JÄTEHUOLLON PIMEYTEEN Yli kaksi kolmannesta ongelmajätteistä tulee Etelä-Suomesta, neljännes Helsingin seudulta. ''Näin on valtion edustajan helpompi edellyttää riittäviä resursseja laitokselle kuin jos valtio olisi yksin vastuussa.'' Luonnonsuojeluliitto vaati hiljattain Ojalaa tilille istumisesta kahdella pallilla, toisaalta Ongelmajäte Oy:n hallituksessa, toisaalta laitoksen lupaehdot määräävän ympäristönsuojeluosaston johdossa. Kansanliikkeitä nostanut ongelmajätelaitoksen sijoituspallottelu paikkakunnalta toiselle päättyi Riihimäelle. Suomen ongelmajätehuollon kaaos on selviämässä. Ongelmajätteitä syntyy vuodessa 500 000 tonnia, josta viidennes vaatii laitoskäsittelyä. Laboratorion kemistimäärä pyritään ra101ttamaan viiteen, kun vähimmäismäärä olisi parikymmentä. Suurin osa on tähän asti viety kaatopaikalle tai kaadettu viemäreihin tai vesistöihin. Laitokselta on vaadittava mahdollisimman suurta turvallisuutta ja tehokkuutta, ettei se vain siirrä muun Suomen ongelmia riihimäkeläisten kannettaviksi. Vähäisinä määrinä, pieninä pitoisuuksina tai ympäristöön leviämättömässä muodossa niitä saadaan kuitenkin kerätä, kuljettaa ja käsitellä tavallisen jätteen joukossa. Suurimmat ongelmat tällaisissa laitoksissa liittyvät juuri siihen , että jätteen tuntemattomat amesosat aiheuttavat yllättäviä häiriöitä. Pääkaupunkiseudun kuntien aloitteesta syntyi 1979 syksyllä teollisuuden, valtion ja kuntien yhteisjärjestöjen yhtiö, Suomen Ongelmajäte Oy. Toisin kävi, kun katsottiin ettei valtiolla ole varaa moiseen hienosteluun . Käsittelemättä jääviä aineksia ei sijoiteta sementtipohjaiseen varastorakennukseen tai hyljättyyn kaivokseen vaan suunnitellaan haudattavaksi kumi-muovimatolla pohjavesistä eristettyyn erityiskaatopaikkaan. "Se on teollisuuden yksikkö , jonka tavoitteena on vapauttaa teollisuus hankalista ongelmajätteistään mahdollisimman halvalla , ihmisten terveydestä ja luonnon toimivuudesta piittaamatta'', sanoo Nuorteva ja perustelee: Laitos halutaan sijoittaa lähelle tiheää asutusta , jotta se voisi myydä kaukolämpöä mahdollisimman edullisesti , lyhyttä putkistoa myöten . Sitä ennen ympäristönsuojeluosasto on määrännyt sille päästörajat, mutta Ojala ilmoittaa ettei rupea niitä kirjoittamaan, ei edes käskemään kirjoittajia , kyselee vain. PCB) , fenolijätteet, torjuntaainejätteet ja lääkeainejätteet sekä vastaavat. Ojala lupaakin jättää hallitushommat, kun laitos aloittaa toimintansa. SUOMEN LUONTO 2/8 1 40 . Laitoksella jalostetaan uudelleenkäyttöön kelpaaviksi vain ne jätteet, joiden jalostammen on liiketaloudellisesti kannattavaa. Siksi jo yhtiötä perustettaessa varmistettiin, että laitos tulee sijaitsemaan Etelä-Suomessa, jotta vältytaan turhilta kuljetuskustannuksilta ja -riskeiltä
dSITTELYiAITOS .. Lempääläisen konkurssin tehneen Kajomeri Oy: n perillinen Suomen Öljynuudistus Oy on uudistanut vuosittain noin 3000 tonnia voiteluöljyjä , keravalainen VAHO Oy ja Arwina Oy Kaunelassa puhdistaneet puolisentoista tuhatta tonnia liuotinja ö]jyjätteitä . LAITOKSEN YMPÄRISTÖHAITAT Ongelmajätelaitoksen mahdolliset ympäristöhaitat, jotka ovat nostattaneet kansanliikkeen toiSUOMEN LUONTO 2/8 1 40. Hahmotellun laitoksen on arvioitu tarvitsevan tilaa 35 hehtaaria . . voimaan astuva jätehuoltolain muutos , joka velvoittaa ongelmajätteitä tuottavan teollisuuden huolehtimaan niistä ja tekemään selvityksen niiden hoitamisesta pois päiväjärjestyksestä . Tähän hätään on valtakunnallisen ongelmajätelaitoksen perustami58 MAR.KAKEMiALLINEN " KÄSITTELYLAITOS . ;j;1rj)1J~;11~1 . Hyötykäyttöön ongelmajätteistä on saatu tehtaiden omien prosessien ulkopuolella vain hiven. Valoa pimeyteen tuo 1. .. Yhtiön perustamisvaiheessa luvattiin että yhtiö alkaa ottaa jätettä vastaan heti , kun sijoituspaikka selviää, mutta tähän mennessä ei ole vielä tietoa välivarastointipaikoista. Ongelmajätehuoltoa suomalaisittain: riihimäkeläisen Sako Oy:n asetehtaan syaniditynnyrit päätyivät Hangon kaatopaikalle vuonna 1973. Yritys paljastui sattumalta, ja tynnyrit pengottiin esiin ja palautettiin Sakon hävitettäviksi. neo välttämätöntä. -)1--.;-~y,;\:ij'r ";(i \-j f,V .,,; > l; , r\;Y f _,-.-c-.. LIUOTINTEN . '\1;':'.'.\; "'~. 4 . gelmajätteitä. .,.. Ongelmajätelaitoksen ensimmäinen yksikkö polttolaitos valmistuu vuodeksi 1984 , joten ainakin siihen asti ongelmat kasaantuvat vielä teollisuuslaitosten omiin nurkkiin . vsk.. . } '._,-•,.J !,t ;" )1:1\'I_T_r:· ·_·-~-!\ Ongelmajätelaitos rakentuu neljästä linjasta, joista ensimmäisenä valmistuu polttolaitos. Osa ongelmajätteistä on paremman puutteessa jätetty seisomaan tehtaiden pihoille ja nurkkiin näiden määristä ja laadusta ei kenelläkään ole selkoa. ··h ·•~ r·f·,t•• '' ,'·' ' ! 1 ,·• • ·.• ~~-f-~!~.·-~,-( .. Ongelmajätehuolto on siis ollut kaoottisessa tilassa
Melulle , ilmapäästöille, hajulle ja jätevesien epäpuhtauksille asetetaan ylärajat. Tehokas poltto ja savukaasujen suodatus rajoittavat päästöjä. Sen mukaan Nyborgin ras59. pölyä, rikkivetyä, rikkidioksidia , kloorivetyä, typpioksideja, fluoriyhdisteitä ja raskasmetalleja. 5-vuotias Kommunekemi käsitteli viime vuonna 60 000 tonnia eli puolet Tanskan ongelmajätteistä . sensa jälkeen vastustamaan laitoksen tuloa kotikuntaan, ovat teoriassa tällaiset (ympäristönsuojeluosaston tiedotteesta) : Ongelmajätelaitosta voidaan verrata ympäristöhaitoiltaan keskisuureen kemian teollisuuslaitokseen. Sille asetetaan kuitenkin tavanomaista suuremmat vaatimukset puhtauden suhteen. Jätevedet johdatetaan tasaus-, selkeytysja ölj ynerotusaltaisiin ja sieltä yleiseen viemäriverkostoon ja jätevedenpuhdistamoon. Tutkijat kertovat myös, että laitoksella sattuu tiuhaan käyttöhäiriöitä ja ylisuuria päästöjä. Hankalin kysymys ovat laitoksen päästöt ilmaan . Jäkälätutkimuksessa löytyi lyij yä yhtä paljon , kuparia vähemmän ja sinkkiä hiukan enemmän kuin Kööpenhaminan keskustassa . Se tuottaa kolmanneksen kaupungin lämmöstä ja vie polttolaitoksen tuhkan ja kuonan 30 hehtaarin alueelle vanhaan kalkkikaivokseen . KOKEMUKSIA TANSKASTA Vastaavia laitoksia pyörii ulkomailla neljä : kaksi Saksan liittotasavallassa , yksi Itävallassa ja yksi Tanskassa. Orimattilan kunnanvaltuutetut tutustuivat Suomeen suunnitellun ongelmajätelaitoksen esikuvaan Tanskan Nyborgissa. Polttolaitoksen savukaasut sisältävät epäpuhtauksina mm . Käyttöhäiriöiden (epätäydellinen poltto, puhdistuslaitteiden viat) aikana laitokselta tulee satunna1s1a ylisuuria päästöjä ilmaan ja vesiin. Kööpenhaminan yliopiston tutkimuksessa todettiin , että sen raskasmetallipäästöt tuntuvat selvästi ainakin kahden kilometrin säteellä laitoksesta. Laitoksen jätteet haudataan erityiskaatopaikkaan, joka eristetään pohjavesistä kumimatolla ja kalkkikivellä. Maan ympäristöhallitus sanoutuu irti yliopistomiesten käsityksistä . Äkillisiä vieraiden aineiden lisäyksiä SUOMEN LUONTO 21 8 1 40. Meluhaitat luvataan hoitaa äänenvaimentimin , kuljetusriskejä pienentää kiertämällä asutusalueet ja suosimalla rautateitä . Räjähdysja palovaaraan on myös varauduttava. Kaatopaikalle satava vesi puhdistetaan ja johdetaan viemäriverkostoon . on vältettävä, koska erityisesti biologiset puhdistusmenetelmät ovat niille herkkiä. Suomen laitoksen esisuunnittelu tilattiin Tanskan Nyborgissa sijaitsevan Kommunekemin suunnittelijoilta. vsk. Kommunekemin ympäristöystävällisyydestä on Tanskassa kah denlaista ilmaa. Laitoksen laboratorio tutkii saapuvat jäte-erät ja valvoo laitoksen toimintaa ja ympäristöä, joten sille on tärkeää taata riittävät voimavarat
Käykö poltto yhtä tehottomaksi kuin Helsingin Kyläsaaressa, jonka pihalle varikset lentävät syömään uuneista tyhjennettyä tuhkaa , kun siinä on nim paljon eläinten jätteitä. liuottimia ja öljyjä. Osa tynnyreistä vuotaa, osa on haudattu tontille. Ei laitosta pitäisi perustaa viittä kilometriä lähemmäs asutusta. sillä, ettei sen lähistöllä näy merkkejä lisääntyneestä syöpäriskistä. Entä mitä tapahtuu sitten, kun Kommunekemin laitokset alkavat vanheta. Henkilövaurioilta on säästytty. Kuntalaiset tuskin tietävät siitä edes promillen osaa.'' Ympäristönsuojelija Markkula uskoo myös, ettei ongelmajätelaitos aiheuta ympäristöhaittoja ja " laitoksen sijaintipaikka onkin ratkaistava muilla, ennen kaikkea taloudellisilla perusteilla '' . Riihimäen kaupunginjohtaja Pentti Vuorinen puolestaan ilmoitti, ettei noteeraa laitosta vasrustavaa liki 8 000 riihimäkeläisen adressia, koska "siinä on paljon tekaistuja nimiä ''. SE LÖYTYI Laitoksen pääpaikka löytyi pitkän haennan jälkeen Riihimäeltä. Ei Etelä-Suomessa sellaisia alueita olekaan, joilta on yli viisi kilometriä lähimpään asutukseen .'' KUNNALLISDEMOKRATIAN OPPITUNTI Ongelmajätesuunnitelmien edistyessä asianosaisten kuntien asukkaat ovat yllättyneinä huomanneet , maen as101ta hoidetaan kunnallisessa demokratiassa . Riihimäen laitoksen lupaehdot tehdään ympäristönsuojeluosastolla räätälintyönä . SUOMEN LUONTO 2/ 81 40 . Ongelmajätelaitosta vastustamaan perustetun Riihimäki-liikkeen kaupunginvaltuutettu Sanny .På'iviö sanoo, että ongelmajäteyhtiö osti sian säkissä: " Kuulojan tilaa ei ole tutkittu , mutta paikkakuntalaiset tietävät , ettei maaperä ole hyvää savimaata vaan soista ja kivikkoista. Taloja on vajaan kilometrin säteellä laitoksesta. Suomen Ongelmajäre Oy aikoi 60 viime kesänä ostaa konkurssikypsän VA-HO :n , mutta jätti aikeensa koska katsoi, että tynnyrivarasrojen sisällön tutkiminen ja hävittäminen kävisi liian kalliiksi . vsk.. kasmetallilaskeumat jäävät murto-osiin Kööpenhaminan arvoista, ainoastaan sinkkiä ja kromia löytyy suunnilleen saman verran. Muutenkin mielipiteenvaihto asukkaiden oikeudesta päättää elinympäristöstään on ollut paljastava: Valtion ympäristönsuojeluneuvoston puheenjohtaja ja Vantaan kaupunginvaltuutettu Martti Markkula , Orimattilan kielteiseen päätökseen pettyneenä, kehottaa miettimään syvemminkin kunnallista kansanvaltaa ja päätöksentekoa: ''Sanotaan että valtuutetut eivät aina tiedä, mitä he päättävät. Sosiaalija terveyslautakunnan valvontaosasto totesi laitoksen rikkoneen suurinta osaa lupaehdoistaan . Pekka Nuortevan mielestä se on sopimaton: alueella viljellään mansikkaa ja vihanneksia , ja lisäksi se sijaitsee pohjavettä muodostavalla soraalueella, vedenjakajalla ja liian lähellä asutusta . 60-luvun lopulta lähtien tiedetään Keravan kaatopaikalle viedyn käsittelemättömiä tai käsiteltyjä mutta peittämättömiä ongelmajätteitä. Päästörajojen suunnittelussa huomioidaan paikalliset tekijät kuten mm. Seuraavaksi VA -HO:a kaupiteltiin pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöelimelle YTV:lle , joka kaavaili sen sulauttamista osaksi valtakunnallista ongelmajärelaitosta. Keravalla pelätään nyt, että Helsinki kehittää VA-HO:sta ongelmajätelaitoksen liuottimia cislaavan linjan liuottimia vartenhan se alunperin rakennettiinkin, kertoo Keravan Ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Lasse Loven . Riihimäki oli alun alkaen vahva ehdokas, koska se on koko maata ajatellen rautatiekuljetusten keskuspaikka. Kauppahanke raukesi jälleen, ja lopulta Helsinki lunasti yksinään epäkelvon yhtiön pilkkahintaan. Pelkäämme, että pintavalumana ja ilmasta sateen kautta saasteet pääsevät kunnan vedenottamolle neljän kilometrin päähän. Kaupunki myi Ongelmajäre Oy:lle Kuulojan tilan Hausjärven kunnan rajoilla, neljä kilometriä Riihimäen keskustasta . "Väliäkö sillä, onko laitoksen etäisyys asutuksesta viisi , puolitoista vai kaksi kilometriä. Naapurin kaivovedet ovat pilalla ja öljyinen vesi saastuttaa maaperää. Olli Ojala toteaa yksityishenkilönä, että paikka on hänen mielestään oikein hyvä . Tämä johtuu siitä, että laitos on toiminut vasta viisi vuotta syövän kehittyminen havaittavaan tilaan kestää parikymmentä vuotta, Nuorteva kertoo. Ympäristöhallitus perustelee laitoksen turvallisuutta mm . Sitäpaitsi on vaikea määrittää Kommunekemin osuutta raskasmetallilaskeumista, koska paikalla on muutakin teollisuutta ja pieni moottorme . Muunmuassa Orimattilan kunnan johto oli valmistellut asiaa Ongelmajäre Oy:n kanssa vuoden , ennen kuin valtuustolle valui tieto asiasta. tuulen suunnat, etäisyys asutuksesta, maaston laatu jne. Hehtaarin tontilla seisoo nyt 4 000 tynnyriä käsittelemätöntä jätettä, josta vähintään 600 tynnyrillistä laitos ei pysty käsittelemäänkään. Sen voimavarat eivät ole kuitenkaan riittäneet hoitamaan sopimuksia, ja siitä on muodostunut ongelmajätteiden kaatopaikka. Olli Ojala uskoo että laitos tehdään turvalliseksi välimatkoista riippumatta. Suunnittelija Klaus Pfisterin mukaan rajat vedetään ankarammalla kädellä kuin Tanskan Kommunekemissä, ehkä Saksan liittotasavallan Biibesheimin laitosta mukaellen. Kommunekemissä on tapahtunut kolme onnettomuutta, kaksi pientä räjähdystä ja yksi vaaratilanne , joka johtui inhimillisestä erehdyksestä. KERAVAN MYRKKYTYNNYRIT Keravalla viitisentoista vuotta toiminut V A-HO Oy on käsitellyt Helsingin ja parinsadan eri yhtiön ongelmajätteitä, mm . Keravalaisten mielestä laitos on liian vaarallinen, koska jo kilometrin säteellä siitä asuu 5 000 ihmistä
Vuonna 1941 Yhdysvaltain petrokemian teollisuus tuotti noin 450 000 tonnia synteettisiä kemikaaleja. Riihimäen laitoksen rakentamista on seurattava ja kansanliikkeen kärki suunnattava vaatimaan laitokselta mahdollisimman suurta tehokkuutta ja turvallisuutta, liiketaloudellisista seikoista piittaamatta. Nykyinen teknologinen kulttuurimme on hyvin suuressa määrin riippuvainen petrokemiallisesta teollisuudesta. Yhdysvaltain liittohallituksen ympäristönsuojeluviraston (Environmental Protection Agency = EP A) arvion mukaan Yhdysvalloissa tuotetaan vuosittain noin 35 miljoonaa tonnia vaarallisia kemiallisia jätteitä. D Kuvat, joissa on kuvaajan nimen jäljessä lyhenne LKA, ovat Luonnonkuva-arkistosta. Sen sijaan että valtio piilotukee vuosittain uraanin käyttöä 25-30 miljoonalla markalla (ainoa veroton ulkomainen polttoaine) , sen olisi vaadittava takuita jätehuollon järjestämisestä. Jorma Lindfors Love Canal ja amerikkalainen • • omenap11ras Ongelmajätelaitosta tarvitaan Suomessakin ja pian. Lukemattomat esimerkit osoittavat, että kemikaalien laajamittainen käyttö tulee aiheuttamaan ennennäkemättömiä ongelmia elinympäristöllemme. Vuonna 1977 niitä tuotettiin Yhdysvalloissa jo noin 160 miljoonaa tonnia . Lääketeollisuus tarvitsee tuekseen kehittyneen kemianteollisuuden. Pitemmän päälle ongelmajätteet ovat luonnolle ja ihmisille monin verroin suurempi vaara kuin ongelmajätelairos. Luonnonsuojelujärjestöjen ja etenkin ympäristönsuojeluviranomaisten olisikin annettava tällaisille pyrkimyksille tukensa ja asiantuntemusta parhaansa mukaan. ,sk. On selvää, että kemikaalien suuri määrä vaikeuttaa myös kemiallisten ongelmajätteiden valvontaa. Vuosittain esimerkiksi Yhdysvalloissa tuotetaan noin tuhat uutta kemiallista tuotetta. TAPPAVAT COCKT AILIT Vuonna 1976 säädetty ongelmajätteiden hävittämisen valvontaan tähtäävä laki (Resources Conservation and Recovery Act) edellytti, että liittohallituksen ympäristönsuojeluvirasto laatii puolentoista vuoden kuluessa säännökset vaa61. Sieltä löytyy luontokuvia moneen lähtoon. Luonnon kienokululle vieraitten kemikaalien käyttö maanviljelyksessä ja teollisuudessa on kasvanut räjähdysmäisesti toisen maailmansodan jälkeen. Suomen ongelmajätekiistan taustaksi on kiintoisaa tarkastella myös Yhdysvaltain tilannetta esimerkkinä siitä, mihin vaaratilanteisiin ongelmajätteiden lähes täysin säätelemätön hävittäminen saattaa johtaa. Vankka laatu, kohtuullinen hinta. Näkymän yhdysvaltalaiseen kaaokseen tarjoaa Ylioppilaslehden toimittaja Jorma Lindfors. Kaiken kaikkiaan teollisuuden käytössä on tällä hetkellä noin 50 000 kemikaalia. Ongelmajätekiista on osoittanut kansalaisten kasvavaa valppautta elinympäristöään koskevissa asioissa. Muovikulttuurimme elää petrokemiallisen teollisuuden hedelmistä . SUOMEN LUONTO 2/ 81 40. Kaiken tämän kääntöpuoli on luonnon Jaajamittainen saastuminen. Samahan tapahtuu parhaillaan ydinvoimateollisuudessa: ydinsähkön hinnasta jätehuoltoon kerättävää osuutta ei käytännössä ole olemassa, eikä se teoriassakaan kattaisi kallista ja pitkäksi venyvää välivarastointia, kun turvallista loppuvarastointikeinoa ei ole keksitty. Nykyaikainen maanviljely lannoitteineen ja kasvinsuojelumyrkkyineen perustuu ennen muuta uusien kemikaalien käyttöön . Jätetuotannon alkuhetkillä ei välitetty tulevaisuudessa välttämättömäksi koituvan ongelmajätehuollon kustannuksista ja vaikeuksista , joista ei aina rahallakaan selvitä . EPA:n arvion mukaan vain noin 10 % näistä käsitellään turvallisesti. LUVATTOMAN HELPOSTI ja halvalla on ongelmajätteitä tuottava teollisuus päässyt niistä tähän asti eroon. EP A on luokitellut näistä kemikaaleista lähes 3 5 000 terveydelle vaarallisiksi. Teknisen kehityksen myötä kemiallisten jätteiden valvonta käy entistä vaikeammaksi. Jos tarvitset, soita 90/ 646 966. Nyt kun laki vaatii niistä huolehtimista , on ongelmana , ettei haluta uhrata tarpeeksi rahaa riittävän turvalliseen ongelmajätelaitokseen. Nykyaikaisen teollisuuden synnyttämien jätteiden edesvastuuton ja valvomaton hävittäminen on jo nyt aiheuttanut vahinkoja, joiden korjaaminen on hyvin vaikeaa ja eräissä tapauksissa lähes mahdotonta . Ei riitä, että tutkitaan yksittäisen kemikaalin vaikutukset ihmisten terveyteen ja elinympäristöön, vaan samalla on myös tutkittava sinänsä vaarattomien kemikaalien vaikutukset niiden reagoidessa muiden kemiallisten valmisteiden kanssa
hedelmättömyyttä aiheuttavaa DBCP-hyönteismyrkkyä. EPA:n edustajat selittävät hidasta edistymistään riittämättömillä resursseilla. Yhtiö on suostunut käyttämään lähes 12 miljoonaa markkaa vahinkojen korjaamiseksi. Kohua herättäneen Love Canalin tapauksen jälkeen vastaavanlaisia tapauksia on löydetty muitakin. Tähän mennessä EP A on löytänyt Yhdysvalloista noin 50 000 kemiallisten jätteiden kaatopaikkaa ja hävicyslaitosta. Useissa tapauksissa kemiallisten jätteiden pohjavesivarastoille aiheuttamien vahinkojen korjaaminen on lähes mahdotonta. Kemialliseen ongelmajätteiden edesvastuuton varastointi pohjavesivarastojen yläpuolelle uhkaa lukuisilla alueilla ihmisten terveyttä. Tulokset ovat karmaisevia. Tämä työ onkuitenkin edennyt tuskastuttavan hitaasti . Koska viemärijärjestelmän puhdiscuslaitceet eivät kykene käsittelemään kemiallisia saasteita pelätään kemiallisten jätteiden saastuttavan myös saaren asukkaiden juomaveden. Juoma vesivarastot. Kaliforniassa tutkijat löysivät Occidental-yhcymän Lachropissa sijaitsevan tehtaan lähistöltä pohjavedestä mm. Montaguen kaupungissa, Michiganin osavaltiossa yhtymän tehtaalta valutetaan vesistöön päivittäin satoja litroja vaarallisia kemikaaleja. New Yorkin asukkaiden ecuja valvova yksityinen järjestö New York Public lnterest Research Group väittää kaksi vuotta kestäneiden tutkimustensa tuloksena, että 66 Long Islandilla toimivaa kemiallisen teollisuuden yri62 cystä vuodattaa pä1v1ttäin noin 4 5 000 m 3 kemiallisesti saastunutta vettä saaren viemäriverkostoon . KEMIALLISET AIKAPOMMIT Laajempaa huomiota kemiallisten jätteiden muodostamaan vaaraan Yhdysvalloissa kiinnitettiin vasta vuoden 1978 kesällä , jolloin 710 perhettä joutui muuttamaan pois Love Canalin asuma-alueelta lähellä Niagara Fallsin kaupunkia Hooker Chemicals and Plascic Corporationin haudattua vaarallisia kemiallisia jätteitään asumaalueen lähistölle . Viime vuosien aikana EP A on myös kartoittanut kemiallisten jätteiden hävicyslaitokset ja kaatopaikat. Esimerkiksi Massachusettsin osavaltiossa kemialliset jätteet ovat saastuttaneet 22 kaupungin . New Yorkista EPA:n tutkijat löysivät lammikon, jossa tolueenin, bentseenin , PCB:n ja DDT:n sekoitus vaihtoi väriä sinisestä punaisen kautta vihreäksi sekoituksen koostumuksen muuttuessa. . rallisten kemialliseen jätteiden kuljecuksesta, varastoinnista Ja hävittämisestä. EPA:n arvion mukaan 2 000 näistä kaatopaikoista muodostaa välittömän uhan ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Ongelmajäcehuolcoa amerikkalaisiccain: kemiallisia jäcceicä haudacciin keskelle Love Canalin asucusaluecca lähellä Niagaran pucouksia ja yli 700 perheccä jouducciin evakuoimaan. Kemiallisten jätteiden varastointi ruoscuviin ja syöpyviin tynnyreihin tai maahan kaivettuihin altaisiin saattaa helposti johtaa siihen, että kemikaalit imeytyvät maakerrosten läpi pohjavesialtaisiin, jolloin paksutkaan maakerrokset eivät kuitenkaan kykene hajoittamaan ja suodattamaan synteettisesti cuoceccuja yhdisteitä. Samaisen Hooker-yhtymän syntilistalta löytyy muitakin rikkeitä . vs k.. Michiganin osavaltion viranomaiset epäilevät HookersuoMEN LUONTO 2/8 1 40
Yhtiön varastoalueelle oli varastoitu 60 000 tynnyriä täynnä erilaisia kemiallisia jätteitä. Ympäristönsuojeluviraston edustajat pitävätkin tärkeänä, että samalla kun kemiallisten jätteiden kuljetuksen , varastoinnin ja hävittämisen valvontaa tehostetaan, rakennetaan myös riittävä määrä EP A:n vaatimukset täyttäviä ongelmajätelaitoksia. Tutkittaessa tarkemmin Chemical Control Corporationin asioita kävi ilmi, että yritystä pyöritti Tierin mafiaperheen palkkalistoilla ollut mafioso John Albert. Alueen siivoamiseen kulu\ 80 miehen työryhmältä useita kuukausia . Ainoastaan onnekkaat tuuliolosuhteet estivät myrkyllisten kaasujen leviämisen Elizabethin kaupunkiin. Voimakas räjähdys helisytti pilvenpiirtäjien ikkunoita Manhattanilla, yli 16 kilometrin päässä räjähdyspaikalta. SUOMEN LUONTO 2/ 81 40 . ,sk. yhtymän saastuttaneen jo noin 90 miljoonaa kuutiometriä pohjavesiä. Osavaltion oikeusministeri on kuvannut Montaguen tilannetta ' 'aikapommiksi''. Tällöin ongelmaksi myös Yhdysvalloissa on noussut näiden ongelmajätelaitosten sijoittaminen . Vaikkakin kaikki periaatteessa pitävät tärkeänä näiden asianmukaisten laitosten rakentamista, kukaan ei halua omalle paikkakunnalleen moista laitosta. hyvinvoinnista. Ainakin Yhdysvaltain suurteollisuus tuntuu luottavan tähän . '' 63. Tällä hetkellä on kuitenkin pelättävissä , että presidentti Reaga nin hallitus tulee lieventämään ongelmajätteiden valvontaan tähtäävää lainsäädäntöä. LAINSÄÄDÄNTÖ EI YKSIN RIITÄ Lukuisat esimerkit Yhdysvalloista osoittavat, että ongelmajätteitä koskeva tiukkakaan lainsäädäntö ei yksin riitä takaamaan kemiallisten jätteiden asianmukaista käsittelyä . Jo tapahtuneiden vahinkojen korjaamiseksi Yhdysvalloissa on suunniteltu emy1stä rahastoa, jonka varojen turvin huolehdittaisiin ympäristölle vaarallisten kaatopaikkojen puhdistamisesta. EPA :n viranomaiset pelkäävätkin , että lainsäädännön tiukentuessa kemiallisia jätteitä tuottavat yritykset hankkiutuvat eroon myrkyistään aamuyön hämärinä tunteina yksinkertaisesti vain paiskaamaila tynnyrinsä tienposkeen . Varat rahaston toimintaan on ollut tarkoitus kerätä veroina alan teollisuudelta. General Motors -yhtymän ympäristöas101sta vastaava varajohtaja Betsy Ancker-Johnson ilmaisi teollisuuden toiveet .seuraavasti: "Toivon, ettii uusi johto huolehtisi enemmå'n maan yleisestä. Eräänä Reaganin vaalikampanjan perusajatuksenahan on ollut kaikkinaisen liittohallituksen kontrollin vähentammen . KUMMISEDÄT KUVASSA MUKANA Viime vuoden huhtikuussa New Jerseyn osavaltiossa, Elizabethin kaupungissa Chemical Control Corporationin omistama kemiallisten jätteiden kaatopaikka räjähti
Suomen luonto oli yhden päivän Mikkelin läänin ympäristönsuojelun tarkastajan Ilkka Stenin matkassa. Viime vuonna matkustuspäiviä oli noin kahdeksankymmentä: maastokäyntejä , kursseja, esitelmiä , kokouksia muualla . Siellä Sten juttelee aluemetsänhoitajan kanssa Koloveden suunnitellun kansallispuiston rajauksesta. Työhön kuuluvat mm. Tapaamme Savonlinnassa puoli yhdeksältä. Ennätän jo kehumaan tarkastajan työympäristöä, mutta saan kuulla , ettei tällainen sentään aivan jokapäiväistä ole. Tarkastaja ottaa esille vielä Linnansaaren kansallispuiston rantalaiturihankkeen , joka on suunniteltu toteutettavaksi vuoden pann päästä. Tuoreessa muistissa on läänien ympäristönsuojelutoimistojen perustamismäärärahojen karsiminen kuluvan vuoden budjetista. Jorma Laurila Ympäristönsuojelun tarkastajan • päivä Ensiaskel ympäristönsuojelun väliportaanhallinnon luomiseksi astuttiin vuonna 1973, jolloin maamme kuhunkin lääniin perustettiin ympäristönsuojelun tarkastajan virka. Viime aikojen myönteisenä saavutuksena Ilkka Sten mainitsee Y mpäristövuoden suojelualuetempauksen läänissä . Neu64 vottelu vie noin puolitoista tuntia . Mutta siihen sitten juututtiinkin, läänitason ympäristönsuojelu on edelleen yhden ihmisen harteilla. Vain pieni osa virka-ajasta kuluu luonnon helmassa, suurin osa hurahtaa sisätiloissa ja toimiscolla erilaisissa paperiasioissa. Rakennus on ihanteellisella paikalla , sil lä Linnan kävijät kulkevat väkisinkin aivan sen ohi . Kampanjassa oli mukana vapaaehtoinen luonnonsuojeluliike . Mukana on apulaisena Arco Hå.må'få'inen , työllisyysvaroilla lääninhallitukseen palkattu biologi . Mutta millaista on tarkastajan arkinen aherrus. Talossa on vielä asukkaat , mutta remontin pitäisi alkaa toukokuussa ja paikkojen olla kunnossa seuraavaan kesään mennessä . Siitä on kerrottu myös Suomen Luonnossa 8 / 1980. Ilkka Sten kertoo, että jätteet ovat työllistäneet koko alkuvuoden, sillä jätehuoltolain uudet määräykset mm . miten ongelmajätteet aiotaan hoitaa. Rajauksesta on ollut tavanomaisia erimielisyyksiä, metsähallitus haluaisi puistoksi vain saaristo-osan ja pitäisi mannerosan metsätaloudella. Yhteistyöhön Ilkka Sten sanookin olevansa tyytyväinen ja kertoo , että kampanjassa neuvottelut maanomistajien kanssa hoisuoMEN LUO TO 2/ 8 1 40. ongelmajätteistä astuvat voimaan huhtikuun alusta, eivätkä asiat monessa kunnassa ole vielä aivan kunnossa. Stenillä on asiasta neuvottelu maaja metsätalousministeriössä saman viikon perjantaina, ja hän haluaa tarkempia tietoja. Kello on v11s1 minuuttia yli puolenpäivän, kun jatkamme Enonkoskelle. Ja coki hassua olikin , että alkuaikoina ympäristönsuojelun tarkastajien työaika vierähti paljolti leirintäalueiden lupabyrokratian parissa. Läheisimmäksi itselleen Ilkka Sten tuntee alkuperäisen luonnonsuojelun ja luonnontalouteen liittyvät asiat. Kunnan virkamiesten kanssa käydään kunnan jätehuolto yksityiskohtaisesti läpi , täytetään lomakkeita ja erityinen kaatopaikkakomi. Pyyhällämme kauniiden talvimaisemien läpi. Hernekeittoa, lasi maitoa, köyhät ritarit. Tärkeinä hän toki pitää myös virkistysasioita, mutta ei yhtä lailla, koska ne eivät kytkeydy luonnontalouteen . rauhoirmulkoilu-. Lyhyt ruokatunti paikailisessa baarissa. Työpäivän on määrä kulua jäteasioitten merkeissä Savonlinnassa , Enonkoskella , Savonrannassa ja Kerimäellä . Sovitaan että Sten saa kanat Mikkeliin seuraavaksi päiväksi . Lähdemme Linnankatu 10:een katsastamaan miltei Linnan kupeessa olevaa vanhaa puutaloa, josta suunnitellaan Linnansaaren kansallispuiston opastuskeskusta. meluntorjunta-, maisemanhoicoja jätehuoltoasiac. vsk.. Siis tarpeeksi yhdelle miehelle. Keskustellaan tulevista näkymistä, erityisongelmista ja selvitetään mm. Tutkivat kamoja, missä on leimikoita, missä hakattua , missä metsäautoteitä. Ympäristönsuojelun tarkastaja Ilkka Scenin työpäivä kolmantena helmikuuta 1981 alkoi aamuseitsemältä Mikkelissä , jolloin hän suuntasi autollaan kohti Savonlinnaa. Mikkelin lääninhallituksen järjestämillä jätehuoltopäivillä Mikkelissä maaliskuussa on tarkoitus pohtia asioita tarkemmin . Ajamme oikopäätä Savonlinnan teknilliseen virastoon , jossa on neuvottelu kunnan jätehuollon tilasta . Seuraava etappi on metsähallinnon Savonlinnan hoitoalueen toimisto muutaman sadan metrin päässä
Puhuttiin myös tuhlauksen mielettömyydestä, haaskauksesta. Lautalta on nähty saimaanhylkeitäkin. Täälläkin omaleimainen rakennuskanta korvautuu laatikoilla. Kuvan komean puurakennuksen purkamisen Ilkka Sren sai estetyksi . Eräiden seutukaavaliiton kaavailujen mukaan Enonkosken jätteet vietäisiin Savonlinnaan . Sulloudumme virka-auton tehtävää hoitavaan pieneen Datsuniin ja päästelemme vesistöjen ja lumisten mäkien lomitse kohti Savonrannan kuntaa. Pian huomaa miten tyystin erilaisia Enonkosken noin 400 asukkaan taajaman jäteongelmat ovat verrattuna vaikkapa Savonlinnan pulmiin . Näin asiat tulevat läheisemmiksi kummallekin osapuolelle ja luistavat paremmin. On selvää, että asiat jäävät tällöin pinnallisiksi'' , Ilkka Sten sanoo ja toivoo lääneihin ympäristönsuojelutoimistoja mahdollisimman pian . Huomattava osa ympäristönsuojelun tarkastajan työajasta kuluu toimistolla erilaisissa paperiasioissa. Asiat selvisivät vajaassa tunnissa . Ilkka Sten mainitsee soiden ojituksen ja turvetuotannon sekä niiden vesistövaikutukset. Myös rantojen rakentaminen on ongelma, vaikka rantaviivaa onkin läänissä paljon . Kunnan jätehuollosta vastaava rakennusmestari ei ole paikalla, mutta ilmestyy toimistolle muutamassa mmuunssa. Runsaan puolen tunnin aion jälkeen löydämme Enonkosken kunnantoimiston mäntyjä kasvavalta mäeltä. Yhteistyö on tärkeää , ettei muisteta vain ilkeillä kirjeillä", Ilkka Sten kertoo, kun ohitamme Koloveden erämaitten laite1ta. Ilkka Sten vahvistaa tämän: "Mikkelin läänissä taloudellinen kehitys ei ole edennyt yhtä pitkälle kuin monessa muussa läänissä . matta. rivat pääosin juuri vapaaehtoiset luonnonsuojelijat. Pahimmaksi uhkaksi Ilkka Sten nimeää kuitenkin empimättä läänin luonnon peruselementin , Saimaan, säännöstelyhankkeen. Joroisten, Mikkelin ja Heinolan seudulla on revittyjä harjuja. Mutta aikapula ja suuri työmäärä raJotttavat. vsk. " Säännöstelyn toteutuminen olisi paha asia, se romuttaisi hyvin paljon''. Käymme läpi samat kaavakkeet kuin Savonlinnassa. Nyt taloa peruskorjataan uuteen uskoon . Tähyilen hartaana jäälle, mutta toivottua 65. Ylitämme sulan vuolteen Hanhivirran lautalla. Asiat etenevät leppoisan savolaisessa hengessä . Esiin muljahtavat myös suunnitelmat jätehuollon keskittämiseksi naapurikuntien, lähinnä Savonlinnan ja Kerimäen kanssa . Teollisuuden jätteitä ei ole , ei liioin ongelmajätteitä öljyä lukuunottasuoMEN LUONTO 2/ 81 40 . Mikkelin lääniä voitaisiin kehittää 'ekolääniksi' , terveempään suuntaan . Maaherrakin suhtautuu asiaan suopeasti.' ' Mutta kyllä ongelmiakin on. Olemme kaksi tuntia aikataulusta jäljessä. Kauniiden savolaismaisemien keskellä ajellessa huomaa ilokseen, ettei ympäristö ole yhtä lailla pilalla kuin ruuhka-Suomessa . Kunnan nuorella rakennusmestarilla on selvä mielipide asiasta: " En lähtisi tyhjentämään roskistani Savonlinnaan''. Viemäriliete ajetaan pellolle, kierrätykseen . "Olen pyrkinyt tapaamaan kunnan virkamiehiä silmäkkäin niin usein kuin mahdollista. Oltiin paljossa samaa mieltä. Tämä on toisaalta hyväkin , sillä luontoa on vielä runsaasti jäljellä. Kokeilkaa Jarruianne : lossi . ''Esimerkiksi seitsemän ja puoli vuotta kestäneen virkakauteni aikana olen nyt vasta toista kertaa matkalla Savonrannan kunnantoimistoon
''Voimayhtiön suunnitelmat yritetään nyt toteuttaa pehmittämällä alueen ihmiset säännöstelylle m yönteisiksi, kun päätösvaltaa on siirretty alueelle. Sivuammattikalastajia on yksistään järven pohjoispään Sirkan kalastuskunnassa 23 , ja järvellä arvellaan kalastettavan vuosittain yli 2 000 verkolla. Sekä Pellon että Ylitornion kunnat ovat päätöksissään suhtautuneet kielteisesti kaikkiin uusiin Tengeliön vesistön säännöstelyihin . Paikallinen kansanliike nousi nelisen vuotta sitten vastustamaan vakuutusyhtiö Pohjolan omistaman Aavasaksa Oy:n voimataloussuunnitelmia. Pienet ylityöt eivät tunnu haittaavan , ja jäteasiat käydään läpi kohta kohdalta . Ikkunasta näkyvä Kerimäen komea puukirkko alkaa peittyä syvenevaan sineen. Hanke on edelleen vaarallinen'', sanoi Pellon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ossi Korteniemi omistajanvaihdoksesta. Kerimäen kunnantoimistolle ennätämme viittä vaille neljäksi . "Emme ole riemuinneet kansanliikkeestä, joka meitä kohtaan on ollut. Voimayhtiö säännöstelee jo ennestään vesistön yläjuoksulla sijaitsevia Vietosta ja Raanujärveä . Välillä tarkastaja poistuu kunnansihteerin huoneeseen vaihtamaan mielipiteitä Koloveden kansallispuistohankkeesta. Emme kuitenkaan luovuta. Järviä ei ole enää vara paketoida, parempi tie lisätä työtilaisuuksia on säilyttää järvi ja kehittää sen mahdollisuuksia '', toteaa Erkki Sirkkala Sirkan kalastuskunnasta. Ovesta työntyykin sopivasti kunnan virkamies , joka on meitä odotellut. Asia on selvä 40 minuutissa. " Jos meiltä viedään sivuelinkeino toisensa jälkeen , tulee meistä kaikista pian kassalinjalaisia. MIEKOJÄRVI NOSTATTI KANSANLIIKKEEN Järvikylien asukkaat nousivat takajaloilleen syksyllä 1978 Miekoja Lohijärven säännöstelysuunnitelmien tullessa •julkisuuteen. Järvikylien asukkaat ovat heränneet huomaamaan m yös alueensa monet muut luonnonarvot , mikä osaltaan johti Pellon-Ylitornion SUOMEN LUONTO 2/ 81 40. Länsi-Lapin suurin Jarv1 , Miekojärvi, on tärkeä sivuammattikalastukselle ja virkistyskäytölle. Asia on kunnossa tunmssa. Kunta tarjoaa kahvit. Kunnantalolla käydään samat tutut jäteasiat joutuisasti läpi kunnan rakennusmestarin kanssa. Väenkokoukset keräsivät joka kerta satoja ihmisiä. Ei stressiä. Aavasaksa Oy: n ostanut paikallinen sähkönjakeluyhtiö Tornionlaakson Sähkö jatkaa hankkeiden eteenpäin viemistä. Minä hyppään kyydistä siellä, mutta Arto Hämäläinen ja Ilkka Sten jatkavat vielä Mikkeliin . Tarkastajan , joka on myös lintumies, silmä huomaa niiailevan koskikaran jään reunalta . Arvelen tarkastajan työpäivän päättyvän ennen seitsemää. Ilman näitä poikia ei hommista tulisi yhtään mitään, " Saavumme Savonrannan idylliseen taajamaan. jötkälettä ei nyt osu näköpiiriin . " Jos tässä työssä haluaa saada jotain aikaan, pitää sotkeutua mahdollisimman moneen asiaan. Näiden järvien säännöstelyä ei kukaan osannut vastustaa. Vastustus sai aikaan sen, että Pohjola myi pienvoimayhtiönsä "kasvojen pesemiseksi" ja huonon kannattavuuden takia. Uusilla hankkeilla on tarkoitus muuttaa loput alempana sijaitsevat järvet altaiksi yhtiön kahden pienvoimalan kannattavuuden parantamiseksi. Kello on vähän yli viisi. Se mitä saa aikaan on paljolti kiinni omasta aktiivisuudesta. ''Viime vuonna yleisöhavaintoja tuli 200-300, lisäksi tehtiin lentolaskentoja ,' ' Ilkka Sten kertoo. Tarkastaja kapuaa lossinkuljettajan hyttiin kyselemään hylkeistä, Ilkka Sten kun hoitelee myös saimaanhyljetiedustelua, ja lossinkuljettaja on yksi , jolta tietoja saa. Kätellään ja käännetään nokka kohti Savonlinnaa. Lunta leijuu toistametristen kinosten jatkeeksi. Miekojärven suunniteltu 2,5 m säännöstelyväli tietäisi kalaston ja kauniiden hiekkarantojen tuhoa ja rantojen turmeltumista. Lähistön säännösteltyjen järvien rantaasukkaat ovat olleet tukemassa Miekojärven suojelua, sillä kokemuksia säännöstelystä on kertynyt . Nyt ovat järvistä kalakannat romahtaneet ja rannat ränsistyneet , eikä haittoja ole korvattu. Pessalompolo, Lohijärvi ja Portimojärvi rantakylineen kokisivat suunnitelmien mukaan saman kohtalon . ,sk.. Omistajan vaihdos ei tuonut kuitenkaan muutosta Miekojärven ja muiden PellonYlitornion alueen järvien säännöstelyuhkaan. Aamulla tarkastajalla on edessä maastopäivän aikana sadellut paperiröykkiö . Pysähdys sulan puron partaalle. D 66 Juha Ylimaunu Voimayhtiö vaihtui, mutta kiista jatkuu: Kansanliike puolustaa Miekojätveä Länsi-Lapissa virtaavan Tengeliön ves1ston säännöstelyhankkeita ajava yhtiö on vaihtunut. Taloudellisesti merkittävimmät kalat ovat muikku , siika, taimen ja hauki. Haluamme yhtiön pois rasituksestamme", totesi Pohjolan pääjohtaja Jaakko Lassila viime syksynä ennen kauppoja . Hyvänä apuna nykytilanteessa on lääninhallituksen ympäristönsuojelun iskuryhmä, työllisyysvaroilla toimivat Arto Hämäläinen ja Pentri Becker. Ovessa lukee, että toimisto suljetaan kolmelta
Kuvassa Tengeliönjoen tulvaniinyjä . SUOMEN LUONTO 2/8 1 40. Tengeliönjoen vesistöä Aavasaksalta itään. Tulvaniityt eivät synny eivätkä säily ilman tulvia. Perä-Pohjolan maisemia hallitsevat metsät ja joet. 67. Jokien säännöstelyn myötä nämä erikoiset elinympäristöt ovatkin käyneet vähiin. vsk
68 "uusimiseksi". Nyt hanketta ajetaan erillisenä vesioikeudessa . Vuosi11ain järvellä kalastetaan parilla tuhannella verkolla. D SUOMEN LUONTO 2/ 81 40 . '' Samantapaisia arv101ta es1tt1 myös PellonYlitornion luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja, poromies-maanviljelijä Esa Lanko Pessalornpolosta. Katselmuskokouksia ja venyviä päätöksiä odotellaan. romauttaisi kalakannat. Noin viiden neliökilometrin laajuista Portimojärveä pidetään Länsi-Lapin tuottoisimpana lintuvetenä ja valtakunnallisesti arvokkaana , mitä se ei kyllä voimalan 'uusimisen" jälkeen enää olisi. Kuvaavaa sekavuudelle ja kärjistyvälle tilanteelle on maakuntien ihmissuhteiden huonontuminen ja yksimielisyyden puute, mihin presidentti Urho Kekkonen kiinnitti huomiota Lappi-projektin työn tuloksia arvioidessaan. PÄÄTÖKSIÄ JA KATSELMUSTA ODOTELLAAN Jo Aavasaksa Oy:sta annettiin aikoinaan ymmärtää , että Haapakosken voimalan korvaaminen uudella olisi kannattavaa vasta kun Portimojärvi sekä yläpuoliset Lohija Miekojärvi saadaan säännöstelyyn. Uusimis-sana on hämäävä, sillä hanke merkitsisi toteutuessaan uutta voimalaa pitkine kanavineen ja tunneleineen , jolloin nykyinen keskiuoma kuivuisi kokonaan. Projektin työryhmä ja maakuntaliitto sisällyttivät mm. OTTELU VASTA ALUSSA. Kyllä heidän puheistaan selvästi kuuli , että tarkoitus on myöhemmin ujuttaa Miekojärveä koskevat suunnitelmat käytäntöön . Vaikka voimacalousrakentaminen toisi Ylitornion kuntaan 80 työpaikkaa kolmeksi vuodeksi, ei se kohenna kunnan synkkiä työttömyyslukuja pitemmällä aikavälillä, perusteltiin viime syksynä Ylitornion kunnanvaltuustossa kielteistä suhtautumista Tengeliön vesistön rakentamiseen. Samalla muutettaisiin Portimojärvi säännöstelyaltaaksi nostamalla vedenpintaa ja pengertämällä rannat. Nykyinen tilanne on johtanut siihen, ettei kukaan tässä maassa halua eikä uskalla päättää esimerkiksi Ounasjoen kohtalosta. Tilanne suosii vesien rakentajia, sillä paljolti heidän tarpeidensa mukaisesti on nykyinen lupajärjestelmä ja hallinto kehitetty. Länsi-Lapin vesikiista on tiedotusvälineissä jäänyt lukuisien muiden vastaavien tapausten varjoo n, ja se onkin nähtävä vain eräänä osana nykyistä sekavaa ja repivää tilannetta. Vuotoksen altaan rakentamispäätöksen työllisyyskohteiden listaan paikallisten kuntien vastustuksesta huolimatta. Vaikka kuntien Ja asukkaiden mielipiteet ovat säännöstelyä vastaan, jatketaan suunnittelua ja jahkailua monessa portaassa. "Omistajayhtiön vaihdos ei takaa säännöstely Itä pelastumista' ', totesi Pellon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ossi Korteniemi paikallislehdelle antamassaan lausunnossa ja lisäsi: "Satuin samaan koneeseen kuin voimacalousmiehet , jotka kaupasta sopivat. Vesioikeuskäsittelyjen pitkittyminen, vesihallituksen aktiivinen rooli rakentajana ja ainainen epävarmuus ovat vain osatekijöinä kaventaneet ranta-asukkaiden oikeusturvaa. Ei ihme, että asukkaat ovat nousseet vastustamaan säännöstelysuunnitelmaa, joka mm. Tällä hetkellä on Pohjois-Suomen vesioikeudessa hakemus Tengeliönjoen alajuoksulla sijaitsevan Haapakosken pienvoimalan Miekojärvi on Länsi-Lapin suurin järvi ja asukkaille elintärkeä. Tulehtunut ilmapiiri ei ole ainakaan luonnonsuojelun edun mukaista, minkä osoitti taannoin Lapin maaherran Asko Oinaan maakuntapäivien radioitu avajaispuhe , jossa hän piti luonnonsuojelua hyvätuloisten helsinkiläisten haihatuksena ja läänin kehittämisen pahimpana esteenä. luonnonsuojeluyhdistyksen perustamiseen . vsk.. Kaiken huipuksi vesihallitus suosittelee asiaa tutkimatta sitä Lapin vesien käytön kokonaissuunnitelmassa esimerkkinä ympäristölle haitattomasta pienvoimalarakentam1sesta
69. Valitettavasti tällainen näköalatKoskeljärvi on muutakin kuin lintujärvi. Järven paikannimistö kertoo alueen muinaishistoriasta. vsk. Kiistan näkyvimpiä osapuolia ovat olleet rantojen pääomistaja Koskeija Vaaljärven Kuivaus Oy, paikalliset järven kohtalosta huolestuneet luonnonystävät , Euran kunta ja Maailman Luonnon Säätiö. E 5 :i: E , >Tuomo Hurme Koskelj ärvi suojeltava kompromisseilta Euran Koskeljärvi oli Ympäristövuoden kuumia puheenaiheita. Lehdistölle sietääkin antaa tästä eräänlainen Y mpäristövuoden kunniamaininSUOMEN LUONTO 218 1 40. Etenkin viime vuonna Koskeijärvi oli näkyvästi ja asiallisesti esillä Satakunnan ja myös valtakunnan lehdistössä. Lintujärviluokitus on johtanut siihen , että järvien muut arvot unohdetaan. Jos tuijotetaan pelkkään lintuvesiarvoon, Koskeli.ärvi sijoittuu tällä hetkellä 10. Tyypillinen esimerkki on maan ylimmän luonnonsuojeluviranomaisen Pertti Seiskarin käsittämätön lausuma , jossa hän asettui puoltamaan kompromissilinjaa '' järvi puoliksi, toinen osa linnuille, toinen mökeille". Valitettavasti vain monet kohteet kärsivät tällaisesta tilastoinnista. Mikä valtava arvo on Koskeljärven kauniilla rantamaisemilla , jotka ovat vuoroin etelämaisen reheviä, vuoroin suomalaisjärvelle tyypillisen karuja ja kallioisia. Kauniit maisemat ja luonnonrauha houkuttelevat vapaa-ajan vieccoon. ta . Koskeljärvestä on keskusteltu aivan liiaksi pelkkänä lintujärvenä. Suomen Luonto kertoi Koskeljärven aiemmista vaiheista kosteikkonumerossa 311977. Koskahan päättäjät tunnustavat järven arvon. Kun maan parhaisiin kuuluvalla lintujärvellä on tarjottavana lisäksi tällaisia arvoja, sen suojelun välttämättömyyttä e1 voida asettaa kyseenalaiseksi. Koskeljärvi on tästä esimerkki. Luonnonystävät säilyttäisivät Satakunnan erämaisen lintujärven rakentamattomana, osa rannanomistajista haluaisi muuttaa rannat rahaksi myymällä mökkitontteja. Ja kuinka korvaamaton Koskeljärvi on lähiseudun luonnonharrastajien retkeilylle. Selvittämättä lienee, mistä ovat saaneet nimensä esimerkiksi Pyhäniemi ja Uhrattu. LINTUVESILUOKITUS VOI JOHTAA HARHAAN Suomessa lintuvesiä luokitellaan paremmuusjärjestykseen monimutkaisten laskutoimitusten avulla. Tokihan 700 hehtaarin suuruinen rannoiltaan vapaa vesialue on paljon muutakin. Seiskari osoitti näkevänsä luonnonarvot kovin suppeasta kulmasta. Linnuille annetaan pisteitä, ja pesivän parimäärän mukaan kullekin lajille saadaan oma kerroin. Myrsky Koskeljärvellä on väliaikaisesti laantumassa, sillä Euran kunta on päättänyt laatia järvelle osayleiskaavan ja hakea toimenpidekieltoa vuoden 1982 loppuun. sijan vaiheille. Koskeljärvestä on kiistelty vuosikausia
SUOMEN LUONTO 2/8 1 40. Järvi on aikaisemmin ollut erittäin kalaisa, 70 ja olisi vieläkin ilman ajoittalSla happikatoja. Läheskään kaikki osakkaat eivät kannata näitä päätöksiä. Siis täydellistä häränpyllylogiikkaa: järvi pilataan , jotta se voidaan kunnostaa! Yhtiöllä on kymmeniä osakkaita, mutta käytännössä päätökset tekee hyvin pieni ryhmä. Mielestäni on kuitenkin välttämätöntä järveä kunnostamalla turvata kalakannan elinehdot. Kun tama pohjan karikkoisuuden vuoksi todettiin mahdottomaksi, kuivatus lopetettiin. Eräiden asiantuntijoiden mukaan Koskeljärven tila ei nykyisestä huonone, vaikka pintaa ei nostettaisikaan. KUIVA TUSYHTIÖST Ä NOSTOJA MÖKITYSYHTIÖKSI Koskeija Vaaljärven kuivausyhtiö perustettiin 1800-luvun lopulla ja sen tarkoituksena oli kuivattaa Koskeljärvi pelloksi. Kun kävi selväksi, ettei vesihallituksen lähes kahden metrin nostohanketta voida varojen puutteessa toteuttaa, kuivatusyhtiö päätti teettää Turun vesipiirillä halvemman suunnitelman, jolla keskiveden pintaa nostettaisiin 60 sentillä. Koska yhtiö arveli, ettei tarvittavia varoja noin 1,2 miljoonaa muuten saada kokoon, se päätti kaavoittaa osan rannoista huvilatonteiksi, joiden myynnillä ja vuokraamisella nosto rahoitettaisiin. tomuus vaivaa monia muitakin päätöksentekijöitä. Luonnonsuojelijat olivat valmiit hyväksymään kunnostuksen, jos se toteutetaan järven luontoa mullistamatta. Sittemmin Koskeljärvikiistan ydinkysymys on ollut järven vedenpinnan nostaminen. Järven runsaslintuisuus on suureksi osaksi pinnanlaskun seurausta. Vettä ehdittiin laskea puolisentoista metriä. Johtokunta on kuitenkin turvannut asemansa: sillä on osakkeiden enemmistö, joten äänestyksissäkin sen kanta voittaa. vsk .. Kuivatusyhtiö kuitenkin liitti hankkeeseen järven mökittämisen
vsk. Tästä syystä on päädytty kalliin ja ruman ohituskanavan kaivamiseen järven pohjoispäähän . On toivottavaa, ettei Turun ves1pmm suunnitelma koskaan toteudu , koska siitä on taas kerran unohdettu tärkein, luonto. Yhtiö on selvästi ottanut koko vedenpinnan noston vain verukkeeksi voidakseen mökittää Koskeljärven. On kuitenkin päätöntä, jos muutaman peltohehtaarin takia ryhdytään niin kalliisiin toimiin että ne vaativat arvokkaan erämaajärven mökittämisen . Kunnan laatiman yleiskaavan yhteyteen olisikin tehtävä vaihtoehtoinen kunnostussuunnitelma, jolla pyrittäisiin turvaamaan lintujen ja kalojen elinehdot. Lähinnä tähän liittyvien epäilyjen vuoksi järven suojelijat on leimattu viljelijävastaisiksi rettelöitsijöiksi. Kaavoittajaksi valittiin Turun ja Porin lääninhallituksen rakennusja kaavoitustoimiston tarkas71. VILJELIJÖITTEN JA SUOJELIJOITTEN VASTAKKAIN ASETTELU Turun vesipiirin suunnitelma on paljastanut, että koko hankkeen takana onkin lopulta vain parin yksityisen maanviljelijän tarve kuivata kosteudesta kärsivät peltonsa . Ei mm. Kuivatusyhtiökin on julkisesti ilmoittanut pyrkivänsä kalakannan pelastamiseen. Vesivahinkoja kärsivien viljelijöiden ongelmiin täytyy löytyä ratkaisu . KAAVOITUSTARKASTAJA KAAVOITTAJANA Voidakseen toteuttaa mökittämisen kuivatusyhtiön oli ryhdyttävä kaavoittamaan ranta-alueitaan. Jos tavoite saavutetaan ilman kalliita vesistöjärjestelyitä, ei kai kenelläkään ole vastaansanomista. On varmaa, että tulvavahingot voidaan välttää muillakin keinoin kuin ohituskanavalla. Mutta se omistaa vain pienen kaistaleen vesijättörantaa, joten mukaan piti houkutella mahdollisimman monia yhtiön omistaman rannan takaisia maanomistajia. lähtöjoet. Luonnon kannalta tällainen on arveluttavaa. Epäilemättä samanaikaisesti pinnalla kiehunut Koijärvikiista loi edellytykset tällaisille vainoharhaisille käsityksille . Koskeljärven länsipuolisella Vaaljärvellä tämä on toteutettu jo monena talvena rantojen omistajien yhteisellä sopimuksella, vaikka siellä viljelykset ulottuvat melkein rantaan asti . Tällöin Koskeljärvi voitaisiin pitää noin puoli metriä normaalia ylempänä ilman, että vesi silti haittaisi viljelyksiä . SUOMEN LUONTO 2/ RI 40 . ole mietitty , miten veden laatu muuttuu, kun se jää pitkiksi ajoiksi seisomaan . Tyypillisiä ovat kallioiset rannat ja luodot, rulvaniityt sekä laajat komeikot ja saraikot. Koskeljärvi on vuoroin ecelämäisen rehevä, vuoroin suomalaisen karu. Kaiken lisäksi Euran kunnan neuvottelutilaisuudessa syksyllä 1979 ilmeni, ettei yhtiön edustajilla ollut minkäänlaista käsitystä siitä, kuinka suuri osa hankkeen kustannuksista saadaan peittoon mökkirahoilla. Eräänä mahdollisuutena voisi ajatella järven patoamista talveksi, jolloin happikatoja ei pääsisi syntymaan. Yksikään suojelija ei varmasti ole antanut aihetta minkäänlaiseen luonnonsuojelun ja maanviljelyn vastakkainasetteluun , vaan tällainen on kokonaan kuivatusyhtiön isänuen vilkkaan mielikuvituksen tuotetta. Oja yhdistäisi järven tuloja Härkälintu on Koskeljärvelle ommamen lintu, pesivä kanta on maamme tiheimpiä
Eräät ovat tämän jo ymmärtäneet. Nippalan esiintyminen Koskeljärvineuvotteluissa on ollut hämmästyttävää . Kokemukset Parikkalan Siikalahdelta todistavat, että lintujärven mainosarvo toisi ajan mittaan Honkilahdelle yllin kyllin elämää ja julkisuutta. Vaihtoehdoksi mökittämiselle Maailman Luonnon Säätiö tarjoutui kehittämään Koskeljärvestä vetävän luontomatkailukohteen . Säätiön kannan mukaan järvelle tarvitaan kunnostussuunnitelma, mutta ei mökkejä. Kun Maailman Luonnon Säätiö ja paikalliset luonnonsuojelijat välittivät kunnanjohdolle asiallista tietoa järven suojeluarvosta ja mökittämisen haitoista, kuntakin kiinnostui asiasta, ja on sittemmin saanut paljon hyvää aikaan. EURAN KUNTA KELPAA ESIMERKIKSI Koskeljärven suojelun välttämättömyyttä on ollut varsin työläs iskostaa euralaisten mieliin. Kokoomus , keskusta ja sitoutumattomat äänestivät osayleiskaavaja toimenpidekieltopäätöstä vastaan. vsk.. Seuraavan vuoden alusta Koskeljärvi otettiin virallisesti säätiön suojelukohteeksi. Tähän päädyttiin , koska kunnan palkkaamille konsulteille haluttiin turvata työrauha, ja osayleiskaavapäätös oikeuttaa toimenpidekiellon hakemiseen. Euran SKDL ja SDP ovat alusta alkaen olleet varauksetta Koskeijärven suojelun kannalla . Varsinaiseen kaava-alueeseen kuului alkuperäisen suunnitelman mukaan pitkälti toistasataa mökkitonttia. Nykyisin muutama harva yksityinen järven lähellä asuva luonnonystävä joutuu huolehtimaan kävijöiden opastuksesta ja neuvonnasta. Porvarillisia puolueita on tietysti jossain määrin arveluttanut puuttuminen yksityisten maanomistajien oikeuksiin. Rahapalkan lisäksi kaavoittajalle luvattiin 20 aarin rantatontti Koskeljärveltä. Alun pitäen korostettiin, että luontomatkailu kanavoitaisiin huolella, jottei paikkakuntalaisille tai luonnolle aiheutuisi haittaa. Niiden lisäksi tulisivat kuitenkin vielä kaava-alueen ulkopuoliset perusrakennusoikeuden piiriin kuuluvat loma-asunnot. Vuonna 1979 säätiö selvitteli järven linnustoa, maisemia ja rantojen rakennuskelpoisuutta. Samalla heräsi ajatus järven hyödyntämisestä sen luonnon avulla. VAIHTOEHTONA LUONTO MATKAILU Maailman Luonnon Säätiö puuttui asioiden kulkuun keväällä 1978 . Sittemmin määrä väheni kuuteenkymmeneen. Kuivatusyhtiön laadituttaman rantakaavan tarpeellisuuteen kunta ei ottanut kantaa , koska oma yleissuunnitelma oli vireillä. Säätiö on ilmoittanut olevansa valmis rakentamaan järvelle lintutornin, luontopolun ja pysäköintialueen , sekä painattamaan järven luonnosta esitteen . Luontomatkailun nnnalle on myöhemmin noussut ympäristönsuojelun tarkastaja Osmo Kivivuoren ajatus maatilamatkailun kehittämisestä Koskeljärven mainosarvon avulla. Keskustan virallinen kanta on, että järven vedenpinta pitää nostaa keinolla millä hyvänsä . Hän on ponnekkaasti arvostellut luonnonsuojeluväen ja Euran kunnan suojeluhanketta, on jättänyt syrjään kaiken aineiston järven luonnonsuojelullisesta arvosta ja yllyttänyt yksityisiä maanomistajia laittamaan nopeasti rakennuslupa-anomukset vireille. taja Juhani Nippala. Siten kai oli tulkittavissa yhtiön toimitusjohtajan Pauli Sillanpå"fin Pekka Borgille osoittama lausahdus eräässä neuvottelussa: ''Borgin ei tarvitse luulla, että häntä kutsutaan Honkilahdelle turhan päiten syömään ja juomaan''. Vielä suurempaa suojelumyönteisyyttä kunta osoitti viime vuoden lopussa , jolloin kaavatoimikunnan esityksestä vielä aloittamaton yleissuunnitelma päätettiin muuttaa osayleiskaavaksi . Nippalan kaavan luonnoksissa oli -voimakkaasti painotettu lomaasutuksen vilkastuttavan Honkilahden autioituvia kyliä. Kesällä 1979 allekirjoitti kuitenkin 1 060 euralaista kansalaisvetoomuksen, jotta kunta pyrkisi säilyttämään järven rakentamattomana ja parantamaan virkistyskäyttömahdollisuuksia. Keskusta on ajanut kompromissilinjaa, jossa järven eteläosaa suojeltaisiin niin pitkälle kuin mahdollista, ja muulla osalla sallittaisiin rakentaminen. Pikemminkin olisi kaikin keinoin saatava maanomistajat ymmärtämään, että heillä on vaalittavanaan ainutkertainen luonnonvara , jonka suojelemiseen heillä on isänmaallinen velvollisuus. Koko mökkihysterian on puhaltanut alkuun kuivatusyhtiö, joka ei ole kaihtanut keinoja houkutellessaan yksityisiä maanomistajia puolelleen ja luonnonystävien mustamaalaukseen. Kun tieto kuivatusyhtiön kaavoitushankkeesta tuli julkisuuteen, Euran kunnanvaltuustossa tehtiin nopeasti vasemmistopuolueiden aloitteesta yksimielinen päätös rantojen käytön yleissuunnitelman laatimisesta Koskeljärvelle ja edellytettiin, ettei rakennuslautakunta myönnä alueelle rakennuslupia. Päätös oli tarpeen, koska vähän aiemmin kolme maanomistajaa oli lähettänyt rakennuslupa-anomuksen lääninhallitukseen. Loppujen lopuksihan kyse on jopa kansainvälisen tason suojelukohteesta, kuten apulaisluonnonsuojeluvalvoja Antti Haapanen on todennut. Alusta alkaen herätti ihmetystä, miten kaavoitustarkastaja voi laatia rantakaavan omassa läänissään. Honkilahtihan on Euran liitoskunta, ja paikkakuntalaisilla on osmam 72 ehkä syystäkin eräänlainen sorretun syrjäkyläläisen paine harteillaan. Suojeluhanke on saanut maanomistajienkin joukosta puosuoMEN LUONTO 2/ 81 40. Kun säätiöstä ei suoralta kädeltä tarjottu kuivatusyhtiölle rahaa, yhtiön edustajat katsoivat , ettei säätiöta tarvita ja katkaisivat suhteet. Kuitenkin aika harva Koskeljärven rantojen omistaja edes aikoo rakentaa tai myydä tontteja. Ei kai silloin ole tarpeen sokeasti tuijottaa johonkin perusrakennusoikeuteen
olisi jo syytä ryhtyä käytännön toimiin Koskeljärven suojelemiseksi. Kauvatsan Puurijärvellä se on pesi nyt useaan otteeseen . Näin vesihallitus parantaisi osakkeitaan luonnonsuojelijoiden silmissä, eikä kuivatusyhtiöllä enää olisi minkään valtakunnan perusteita järven mökittämiseen. Sorsastus voi jatkua entiseen tapaan, kuitenkin niin , että ensi sijassa paikkakunnan oman metsästysseuran jäsenillä olisi tähän oikeus. pame on suunn . Mustatiira on kosteikkojen kuivatuksen takia vähentynyt kaikkialla Länsi-Euroopassa. Toiseksi valtion tulisi lunastaa rakennusoikeus niin suurelta osalta Koskeljärven rantoja kuin suinkin mahdollista . Paljon on puhuttu ja kirjoitettu, vähän on saatu aikaan. lustajia. PesintäKoskeljärvi on erämainen, 700 hehtaarin laajuinen järvi, jonka 40-kilometristä rantaviivaa eivät kesämökit rumenna. 73. aikaista liikkumista voidaan arimmilla lintualueilla vähentää, mutta perinteistä retkeilyä on turha rajoittaa. Monet yksityiset kansalaiset , eri järjestöt, läänin ympäristönsuojelun tarkastaja ja Euran kunta ovat uhranneet melkoisesti aikaa ja energiaa Koskeljärven ongelmien ratkaisemiseksi . Luonnonsuojeluliiton, Maailman Luonnon Säätiön, Satakunnan Luonnonsuojelupiirin ja euralaisten yksityishenkilöjen lähetystö kävi Y mpäristövuoden päätteeksi vaaumassa vauhtia suojeluun maatalousministeriltä ja eduskuntaryhmiltä . Kunta voi laadituttaa ja hyväksyä osayleiskaavan sellaiseen muotoon , ettei järven rannoille tule lainkaan rakennuspaikkoja . Turun ja Porin lääninhallitus teki jo syksyllä 1979 maaja metsätalousministeriölle aloitteen Koskeljärven rantoJen lunastamisesta valtiolle suojelutarkoituksiin. On vain yksi vaihtoehto Koskeljärven säilyttäminen rakentamattomana luonnon turvapaikaksi ja ihmisten iloksi . Kunta on järjestänyt lukuisia neuvottelutilaisuuksia. Viimeksi järveä esiteltiin Satakunnan kansanedustajille ja maaja metsätalousministeriön miehille viime syyskuussa. Pertti Seiskarille , Euran keskustalaisille ja kaikille muille komprom1ssm kannattajille haluan esittää: Kun kaikki järvet lähiseudulla ja melkein koko Etelä-Suomessa on mökitetty, ja jäljellä on Koskeljärvi, ovat kompromissit kuolleet jo kauan sitten. Mutta jos vain osa järvestä suojellaan ja loput mökitetään, suojeltava alue joudutaan rauhoittamaan tiukoin säädöksin, Ja monia toimintoja raJ01ttamaan. Maassamme mustatiiraa tavataan vuosittain, ja se on näyttäytynyt myös Koskeljärvellä. D M ustatiira (keskiaukeamalla) on linnustomme eteläisiä culokkaita, Eestissä laji pesii jo säännöllisesti. Kolmanneksi vesihallitus voisi myöntää vaikkapa siirtomäärärahoina jostakin monimiljoonaisesta hankkeesta Koskeljärven kunnostukseen tarvittavat varat. Nyt SUOMEN LUONTO 2/8 1 40 . TAPAHTUUKO MITÄÄN. KOMPROMISSIT OY A T KUOLLEET Kokonaan rakentamattomalla Koskeljärvellä on tilaa sekä linnuille että ihmisille. vsk. Kuva: Esko Pitkänen. Tilanne on onneksi melko pitkälti Euran kunnan hallinnassa . Lunastukset tulee aloittaa sieltä, missä rakennus. Kunnalla on tähän velvollisuuskin, sillä suunnittelu laaditaan sellaisen valtuustoaloitteen pohjalta, joka edellyttää järven rantojen säilyttämistä rakentamattomina. Kuivatusyhtiön Ja eräiden yksityisten maanomistajien ristiriitoja kuvastaa hyvin , että Pyhäniemen keskeisten osien omistaja teki taitavasti perustellun valituksen kuivatusyhtiön kaavoitussuunnitelmaa vastaan .
Norjassa ei ole sähköstä pula, sen huomasimme kaikkialla matkan varrella. Norjan kansallislintu koskikara keikailee lähes jokaisessa sivujoessa ja -purossa , ja kanjonin reunoja käpöttelevät karhu, ahma , susi ja ilves. Tuuli vinkui nurkissa ja helisytteli suuria ikkunoita, ja keskellä huonetta hohkasi tulikuumana iso lämmityslaite. Useat hanhilajit ja joutsenet pesivät syrjäisillä kosteikoilla kanjonia ympäröivällä ylängöllä. YLÄTASANGON ELÄMÄNSUONI Alta-Kautokeinojoki alkaa Suomen rajoilta ja virtailee 160 kilometrin matkan Alta-vuonoon Jää76 mereen pudoten samalla 600 metriä alaspäin. Kesällä jouduttaisiin myymään ylimääräistä sähköä. Aitan matka oli rohkaiseva, vaikka perillä olikin pimeää ja kylmää (Kautokeinosta lähtiessämme -48 °C!) ja vaikka poliisi pidätti, sakotti ja takavarikoi. Joet ovat norjalaisten ja saamelaisten elinehto ja luonnonsuojelun kiperä kysymys. Yli kuukauden kestänyt nälkälakko pää11yi, kun hallitus pääni e11ei 1ie1öi1ä viedä eceenpän, ennen kuin on rehcy lain vaatimat selvitykset saamelaiseen muinaismuis1ois1a alueella. Tällä matkalla jokivarren kasvillisuus on arvokas: monet lajit ovat siellä esiintymisensä rajoilla. Auli Kilpelå'inen Vapaa Alta vai poliisivalta. Norjan puolivuosisatainen kiivas jokirakennuskausi alkaa nyt olla ohi. SUOMEN LUONTO 2/Hl 40. Aitan lohi nousee sinne, aina Samson purouksiin asti, ja siellä joki on kaivanut Finnmarkenin lakeuksiin PohjoisEuroopan suurimman kanjonin Sautson . Matkustaja törmää lakeuksien tunturikoivikoiden jälkeen yllättäen järeisiin mäntyihin Golfvirta ja Alta-joki lämmittävät tätä Euroopan pohjoisinta havupuuesiintymää. ALTAN SÄHKÖ ON TARPEETONTA Nykyisen "hellävaraisen" suunnitelman mukaan Samson kanjoSuomen saamelaiseen lähe1ys1ö kävi helmikuussa Helsingissä antamassa cukensa Alea-jokea Oslossa nälkälakolla puolustaville Norjan saamelaisille. nin yläpäähän rakennettaisiin 120 metriä korkea betonipato, jonka taakse muodostuisi 20 kilometriä pitkä Virdnejavrren säännöstelyallas. Kesäksi rakennus keskeytyi muinaismuistolain perusteella. Alta-jokea puolustavalle 20.000 jäsenen kansanliikkeelle nollapisteen häviö, samoin kuin myöhemmät poliisiiskut, oli vain tilapäinen takaisku. Vuonna 1975 tehdyssä tutkimuksessa Samson kanjonin alueella havaittiin tihein koskaan Norjassa löydetty petolintukanta. Talvisin se tuottaisi 240 GWh, keskitalvella noin 15 % Finnmarkenin läänin sähköntarpeesta sähköä jouduttaisiin edelleen tuomaan Ruotsista, Neuvostoliitosta tai naapurilääneistä kahdeksan kuu kautta vuodessa. Piekana, tunturihaukka ja ampuhaukka löytävät kanjonin 300-400 metriä korkeilta reunajyrkänteiltä luoksepääsemättömiä kielekkeitä pesä paikoikseen . Norjan hallitus on pahemman kerran kompastunut arvovaltaansa Aitan kiistassa. Mieliala oli masentunut: kannattaako tässä muuta kuin hypätä seuraavaan Helsingin junaan . Järven pinta-ala lisääntyisi 60 % ja veden korkeus vaihtelisi 20 metriä. Toukokuussa ennen jäidenlähtöä virtaama olisi ylimmillään seitsenkertainen luonnollinen verrattuna. Maratonkamppailua jatketaan, ja kansanliike on paikalla taas syksyllä, kun töiden odotetaan jatkuvan . Alta on viimeisiä liiketaloudellisen kannattavuuden rajoilla heilahtelevia hankkeita ja kun sen vaikutukset kaikkineen lasketaan, on rakentaminen mieletöntä. Voimala tuottaisi vuodessa 625 GWh eli vajaat kaksi kolmannesta Imatran vesivoimalaitoksesta. Maassa on totuttu siihen, että vesivoimaa riittää yllin kyllin . Suurin osa vedestä juoksutettaisiin sydänja kevättalvella eikä kesällä kuten luontaisesti tapahtuu. Folkeaksjonin toiveikkuus antoi meillekin Helsingin Alta-ryhmäläisille energiaa toimia, ja palattuamme järjestäydyimme useiden mukaanpääsemättömien kera tekemään lehteä, seminaaria, konserttia ym. Kuulimme nollapisteen murtumisesta radion aamu-uutisista ennen junan saapumista Ouluun. Kaamoksen takia ulkoja sisävalot paloivat herkeämättä, ja talot joissa kävimme olivat surkeasti eristettyjä. Joki on kiehtova koko matkalta suvanteineen ja koskineen , mutta kaikkein mielenkiintoisin on viimeinen 50 kilometrin taival. Puhelinsoitto Oulusta Folkeaksjonin päämajaan Altaan varmisti kuitenkin tilanteen: meitä odotettiin, samoin lupaamiamme telttoja ja kamiinoita. vsk. ja pitämään yhteyttä puoleentusinaan Alta-ryhmään eri puolilla maata
Alta-ioen valjastamisesta on tullut pääpuolueille sosiaalidemokraateille ja konservatiiveille arvovaltakysymys. Tapahtumia ohjaillaan eduskunnasta, Stortingetistä, 1 250 kilometrin päästä Aitasta . SUOMEN LUONTO Z/H I 40 vsk 77. Syksyllä 1979 saamelaiset ryhtyivät nälkälakkoon Stoningetin nurmikolla ja poliisi raivasi pois heidän kotansa (oik.), vasemmalla taiteilija Rolf Grovenin näkemys Altajoen valjastamishankkeesta. Norjan valtio cukee alkuperäiskansojen pyrkimyksiä kulttuurinsa ja elinolojensa säilyuämiseksi palkitsemalla S1illas1a raahatut mielenosoiuaja1 cuhansien kcuunujen sakoilla
Norjan valtion aloittamalla patoamishankkeella on voimakas norjalaistava vaikutus. Perinteisistä poronhoidon sovintorajoista johtuen ei poromiesten kesken saada sovintoa aikaan : seurauksena on allasevakkoja. On ollut voimakkaita vaatimuksia , että saamelaiset sanoutuisivat irti valtiosta. Kun tunturikoivut ja männyt hakataan , porojen talviruokailu vaikeutuu huomattavasti. Kyläkokous jakoi lapinkylän sisällä olevat perintömaat. Olisi vain parannettava sähkölinjaverkostoa, niin että ylijäämä saataisiin talvisin siirretyksi suurialtaisista voimaloista kulloinkin tarvitsevalle alueelle . Kautokeino on saamelaisten ydinaluetta , ja sen murretta puhutaan ympäri Lapinmaata. Vesiensuojelu on ollut Norjan luonnonsuojelun kova pala. Rakennuspäätöksen lainmukaisuutta tutkineen arvio-oikeudenkäynnin tuomarit totesivat yksimielisesti , että NVE:n perustelut päättäjille olivat muutenkin virheellisiä ja puutteellisia. Kolmanneksen Norjan teollisuussähköstä nielaisee alumiiniteollisuus, ja kevyttä ja kestävää alumiiniahan himoitsee mm. Yhteispohjoismainen selvitys saamelaisten perinteisistä oikeuksista alueittensa maahan ja veteen on käynnissä nyt, kun heidän oikeutensa on jo viety. Lapin avohakkuutkin vaikeuttavat poronhoitoa. Norjan vesija energialaitos (NVE) on valittanut, miten kalliiksi tällainen sähkölinjaston parannus tulisi pari sataa miljoonaa kruunua (Aitan voimala maksaa noin miljardin) . Lapinkokous siirsi paikalle muita ihmisiä , jos suku sammui . Alta-Kautokeinon alueella yli neljä viidennestä ihmisistä puhuu saamea, vain Aitan kaupungissa löytyy norjaa puhuvia. Jos otetaan pois porolaitumia, ei voida osoittaa mitään tilalle , koska kaikki laitumet ovat jo käytössä. Äänin 4-3 tuomarit päättivät kuitenkin, etteivät virheet olleet tarpeeksi suuria ja että rakentaminen sai jatkua. Hallitukselle se jätti kertomatta, että samainen tehtävä olisi joka tapauksessa suoritettava, rakennettiin Alta tai ei, koska voimalan kannattavuus edellyttää ylimääräisen kesäsähkön myyntiä ja toisaalta talvisin on kuitenkin jatkettava sähköostoja. Norjalaistamispolitiikka heijastuu Suomenkin puolelle. Norja on vienyt enemmän sähköä kuin tuonut vuodesta 1960 lähtien lukuunottamatta kuivaa vuotta 1977 . Esivaltiollisissa oloissa ei esiintynyt maiden myyntiä, vaan kullakin suvulla oli velvollisuus puolustaa aluettaan: maa kuului yhteisesti suvulle. Tämä on paljon verrattuna esim. Ensimmäiselle suojeluvesimietinnölle v. Porosaamelaisten on mahdotonta luopua poronhoidosta, ja kun heidät tähän väkisin pakotetaan , on seurauksena ristiriitoja. Vuoden 1979 nettovienti vastasi seitsemän Aitan kokoisen voimalan tuottoa. Kautokeinon kunnassa majailee pääosin talvella noin 80 000 poroa. Kautokeinolaiset eivät hevin muuta kotikielekseen norjaa, sillä heillä on voimakas itsetunto. JOS maa tarvitsisi vielä lisää sähköä, se saisi sitä runsain mitoin kunnostamalla vanhat ja seisovat pienvoimalansa ja parantamalla voimaloiden yhteiskäyttöä. Puiden arvo Lapissa on suurempi porotaloudelle kuin metsätaloudelle, silti valtio jakelee hakkuulupia huolimattomasti. jälkeen. Lokassa ..'.l tilanne ei ole vieläkään asettunut 11 tekoaltaan valmistumisen (1968) E. 1963 kävi kuin kansallissuoMEN LUONTO 218 1 40 . sotateollisuus. SAMA KAIKU ON ASKELTEN ... Lokan alueen ·~ 8 000 10 000 poroon . Suurkulutuksesta huolimatta maa suorastaan rypee ves1vo1massa. Alta on kuitenkin vain osa saamelaisten kamppailua, muistuttaa tuomari Oula Nåkkåhjårvi. Kovan teollisen kulttuurin tunkeutuminen saamelaisten asuin78 sijoille aiheuttaa jatkuvasti korvaamattomia menetyksiä tälle luonnon kanssa sopusoinnussa elävälle alkuperäiskansalle. Finnmarken on talvisin ollut riippuvainen ostosähköstä, mutta sen ja parin naapuriläänin yhteenlaskettu sähköntuotanto ylittää reippaasti kulutuksen. Alta-Kautokeinon alueella taistellaan saamelaisten ydinalueen kulttuurin puolesta, patoaminen olisi isku saamelaisten itsetunnolle. Saamelaisten mielestä valtiot ovat suuna väkivaltakoneistoja. vsk.. Jorma Kauppinen Saamelaisten oikeudet tunnustettava Aitan puolustaminen on osa laajempaa kamppailua saamelaisten oikeuksien puolesta, Oula Näkkäläjärvi kertoo. D Maailman huippulukuja hipova sähkönkulutus asukasta kohti johtuu tosin osittain runsaasti energiaa kuluttavasta kemian-, metallija kaivosteollisuudesta. Mitä ilmeisimmin siirtyminen on tapahtunut käyttämällä hyväksi erilaisia juridisia temppuja, Oula kertoo. Porojen tarvitsemaa jäkälää ja naavaa on enemmän puissa kuin maassa. Esimerkiksi Aitan padon rakentamisesta koituva hyöty menee kokonaan Norjan valtiolle. Virallisissa asiakirjoissa saamelaisten maat kuuluvat valtiolle, mutta ei ole pystytty osoittamaan kuinka omistusoikeus olisi laillisesti siirtynyt sille
suojelun, energiansaaston, vaihtoehtoisisten energianlähteiden ja maanviljelyn asiantuntemus. Yhden elinkeinon vaarantuminen uhkaa vakavasti koko toimeentuloa . ympäristönsuoMEN LUONTO 218 1 40. Yksinomaan saamelaisalueella NVE on ehtinyt panna putkeen toistasataa jokea, ja viimeisiäkin viedään. Kunnan 2. Lisäksi he ovat järjestäneet automielenosoituksen Aitan keskustassa ja ilmaisia mielenosoitusmatkoja muilta paikkakunnilta. Alta-Kautokeinon jokilaakson perinteiset elinkeinot ovat poronhoito, kalastus ja maanviljely. Poronhoito on jo nyt vaikeuksissa, kun kaupungit , sotilasafueet, kaivokset, säännöstelyaltaat ja turistit ovat vaeltaneet entisille laidunmaille. Vasomisalueeksi ei kelpaa mikä tahansa tuntunnnnne . Poronhoitojärjestöt ovat laskeneet, että Aitan rakentaminen toisi teiden ja altaiden takia ongelmia yhteensä 30.000-40 .000 porolle Ja pilaisi tärkeän vasomisalueen. kuulostaako tutulta. Nykyinenkin suunnitelma upottaisi tosin tärkeitä porojen syyslaitumia, ja sen tuomat ilmastovaihtelut muuttaisivat alueen kasvillisuutta. Talvisin sää olisi entistä kylmempi , kirkkaina pakkasöinä lämpötila laskisi viisikin astetta nykyisestä. 79. NVE:n henkilöstö on pelkkiä insinöörejä, ja siltä puuttuu mm . LOHET, POROT JA PERUNAT Elämä arktisissa oloissa Ja muilla äärialueilla perustuu luonnon monipuoliseen ja kestävään hyväksikäyttöön . AI tan kunnan 13. vsk. 1968 suunnitelmaan kuului Masin hukuttaminen tyystin tekoaltaaseen nyt Masi on rauhoitettu. Poronhoito vaatii paljon tilaa, koska eri vuodenaikoina tarvitaan eri laidunmaita. Kautokeino joen yläjuoksulla on saamelaisten ja poronhoidon ydinaluetta. puistokomitean mietinnölle Suomessa: valmistumisen jälkeinen kierros hallintokoneistossa kesti kuusi vuotta, jona aikana ehdittiin rakentaa enemmän vesistöjä kuin edeltäneenä 50 vuotena yhteensä. Todellisuudessa se on Suomen vesihallituksen tavoin vartioinut pukkina kaalimaataan ja toiminut pelkkänä vesirakentajana. Alkuperäiseen, v. Gargian tunturimajalle perustettu parikymmentelttainen tukileiri purettiin, koska sieltä harjoitettiin lainvastaista toimintaa, luonnonsuojelua. Päävastuussa Norjan vesienkäytön järjestelemisestä on NVE, jonka tulisi vartioida yleisiä etuja vesiasioissa ottaen huomioon mm. 800 asukkaasta 4 50 elää Masissa, joka on suurin yhtenäinen jäljelläoleva saamelaisyhdyskunta. Pieni väkivaltainen joukkio Alta-joen suojelun vastustajia poltti suojelijoiden turvekodat Stillassa syksyllä 1979. Tälle samalle virastolle on keskitetty rakennustoimiluvan hakeminen valtion voimayhtiöiden kautta, rakennuksen seurauksien arvioiminen , lausunnon antaminen luvan myöntävälle ministeriölle ja vesivoiman rakennustarpeen arviointi ... 000 asukkaasta 8.000 asuu taajamassa Altavuonon perukassa. luonnonsuojelun, maanviljelyn , kalastuksen ja virkistyksen edut
Kun matkustin Osloon, jouduin sattumalta sinne juuri saamelaisten Alta-nälkälakon keskelle . Hän on ollut mukana monessa kamppailussa paremman elinympäristön puolesta, ja leikitteleekin arvonimellä ammattimielenosoittaja. Ainoa voima joka voi pysäyttää järjettömyydet, on kansa , tavalliset ihmiset silloin, kun he voivat yhdistyä. ''Kansanliikkeet muuttavat maailman'' Alta-jokea puolustava Folkeaksjonen on julistanut suojelun yhteispohjoismaiseksi asiaksi. Yksi heistä joutui jopa kantamaan pois oman sisarensa. Altaan hän tuli vuonna 1979, kun kansalaistottelemattomuus alkoi , suoraan ydinvoimanvastaisesta mielenosoituksesta Barsebäckissä , Etelä-Ruotsissa. Tämänvuotisen pidätyksen jälkeen kuulustelija muisti minut jo edellisestä kerrasta. Parhaat kutualueet ovat ylhäällä suunnitellun voimalapadon lähettyvillä . 51-vuotias Sebastian on julkaissut 10 runokokoelmaa ja lastenkirjoja ensimmäisenä suomenkielisen Kun elefantti Kyösti puistotädin ryösti . Olen synnynnäinen optim1st1. Peruna paleltuisi pakkasöinä ja kasvukausi lyhenisi. D Altajoki on vuosituhansien mittaan kanjonia uunaessaan kasannut jokisuuhun 20 kilometrin matkalle hedelmällistä maaperää . Arvasin oikein: kaksi päivää sen jälkeen kun liityin toisiinsa kytkeytyneiden suojelijoiden joukkoon, poliisit tulivat . Luin lehdistä Aitan tilanteesta ja arvasin, että poliisi tyhjentää leirin heti , kun kunnallisvaalit ovat ohi . Taiteilijana hän kokee voimakkaasti Aitan rakentamisen tapaiset vääryydet luonnolle ja paikalliselle väestölle , ja Lofooteilla asuneena hän on tutustunut pohjoisen ongelmiin. Miten jaksat kuitenkin olla optimistinen ja toimia' Suuret poliitikot eivät voi tehdä mitään. Talvella altaan pohjalta juoksutettava normaalia lämpimämpi vesi houkuttelisi lohenpoikaset kuoriutumaan ja putkahtamaan esiin pohjasoran seasta kuukautta aiemmin kuin niiden kuuluisi. Kylmä sota kiristyy mihin tässä lopulta joudutaan. Uhkaisipa jääpatojen synnyttämä kevättulva vielä huuhtoa viljelymaat mereen. Vastaan tulisi vähäravinteinen ja vinhasti virtaava vesimaailma , jossa lohenpojan olisi kovin kurja elää. Maanviljelijää murehduttaa se, että joen rakentam isen mukanaan tuomat pienetkin ilmastonmuutokset koituisivat näin pohjoisessa tuhoisiksi sadolle. Alta-vuono on biologisesti tuottoisa, joki tuo ravinteita planktonin popsia. Lohiasiantuntijat suosittelevat valj astuksesta luopumista, koska lohikanta romahtaisi rakentamisen jälkeen eikä sitä voitaisi korvata istutuslohella. Työt loppuivat säännöllisesti klo 16. Jokilaakso onkin läänin paras maanviljelyalue. On huhuttu , että tänne suunnitellaan uusia sukellusvenetukikohtia , jotka tarvitsevat paljon energiaa. vsk.. Alueella varustellaan puolin ja to1s10 enemmän ja enemmän. Ne ovat voima, joka voi muuttaa maailman ja saavuttaa melkein mahdottomia asioita, tämä on nähty historiassa. Ei pohjoinen alue muutoin Aitan energiaa tarvitse. Silloin meno oli rauhallista 80 nykyiseen verrattuna, koska poliisit olivat paikkakuntalaisia. Meitä pelottaa se, että kalottialue on keskipisteenä, jos sota syttyy . Soraisat kutualustat uhkaisivat huuhtoutua vähiin pohjajään ja tulvien mukana, eikä niukka vesi kutuaikaan syksyllä viekottelisi suvunjatkoon sekään. Sinä päivänä poliisit veivät Stortingetistä (eduskunnasta) pois saamelaistoimittaja Juhani Högmania , jolla oli oikeus seurata tapahtumia siellä. Niinpä sopii, että yksi kansanliikkeen voimahahmoista , kirjailija-runoilija Sebastian Lybcck on kansallisuudeltaan lähinnä pohjoismaalainen: lähtöisin Suomesta, asunut Norjassa ja nykyisin Ruotsin kansalainen. Tanuimme parin muun kanssa häntä kuljettavan poliisiauton tuulilasinpyyhkimiin , ja se kyyti päättyi 2 500 kruunun sakkoihin, joita en ole maksanut. kansanliikkeet lisääntyvät koko ajan . Planktonintulo Virdnejavrresta taas tyrehtyisi tykkänään kesäkuukausina , kun kasvavat lohenpojat ovat nälkäisimmillään . Maatalouteen on viime vuosina investoitu paljon, ja Alta voikin ylpeillä maidon ja perunan omavaraisuudella ja reippaasti nousevalla lihantuotannolla. Kotona Lofooteilla järjestettiin mielenosoituksia Aitan puolesta. Sairastuin , ja minun oli lähdettävä pois. Aikaisesta keväästä vuonosta pyydetään lohen ja turskan lisäksi seitiä, koljaa, puna-ahventa, silliä, ruijanpallassu o MEN LUONTO 2/ 8 1 40 . Aitan rakentamisessa on tietysti takana suuria voimia, kuten NATO. Olosuhteet olivat talven tullen vaikeat: oli märkää ja kylmää. Suomen Koijärviliike , Tanskan ydinvoimanvastustajien menestys, Amsterdamin talovaltaukset... LOHENPOJAN KYLMÄ TULEVAISUUS Aitan lohen 30 .000 kg vuosisaalis tuo tärkeitä lisäansioita 300 jokivarren pienviljelijälle , ja joesta kutuja kasvupaikkana riippuvainen merilohi (kahdeksankertainen saalis) elättää lisäksi 5001 000 taloutta
Pääministeri lupasi, että saamelaisten oikeudet selvitetään ennen mahdollista Aitan rakennustöiden aloittamista , mutta toisin kävi . Vähä vähältä pohjoisemmaksi hivutettuja saamelaisia elää vielä arviolta 50 .000 , joista Norjassa 30 .000. He ovat kokevat Aitan kysymyksenä elämästä ja kuolemasta. Joatkajavrren liittäminen säännöstelyyn lisäksi kustannuksia vain 10 %. Aitan rakentaminen voi nostaa sen uudelleen ajankohtaiseksi. SUOMEN LUONTO 2/ 81 40. Rakentamisen pelätään heikentävän myös vuonokalastuksesta. ' ' Alta-joki on valjastettava, jotta Pohjois-Norja voitaisiin nostaa maan yleiselle tasolle" , selittää läänin maaherra ja tarkoittaa, että alue olisi teollistettava. Norja on oikeudenmukainen ja jalomielinen paitsi omia vähemistöjään kohtaan . Jiesjavrre on Tenon tärkein latvavesistö, ja Suomessa laskettiin suunnitelman uhkaavan vakavasti Tenon lohikantaa ja Tenojokilaakson väestön toimeentuloa. Norjan ympäristönsuojelijat tuomitsevat ankarasti tällaiset suunnitelmat. SAAMELAISPOJAN VALITUS ''Hallitukselle näyttaa olevan kaikki mahdollista'', huokaisi kautokeinolainen saamelaispoika, kun linja-autossa paluumatkalla mietimme kehtaisivatko ne purkaa juuri rakentamamme Gargian leirin yksityismaalta. Nykyisen hankkeen kyseenalainen kannatus viittaa siihen, että sen läpivienti johtaisi pian aiempien , laajojen suunnitelmien kaivamiseen pöytälaatikoista. Öljyä herkissä arktisissa ekosysteemeissä. Folkeaksjon on kasvanut Norjan suurimmaksi kansanliikkeeksi yli 20 000 jäsenellään ja 60 paikallisosastollaan. Poika oli oikeassa, leiri purettiin. ta ja kampelaa. TENONKIN VEDET VAARASSA 1 Aitan rakentaminen ei ole mielekästä millään perustein , mutta siitä on tullut arvovaltakysymys Norjan hallitukselle ja pääpuolueille sosiaalidemokraateille ja oikeistolle. Rakennussuunnitelmia on pitkin matkaa jouduttu supistamaan voimakkaan vastustuksen vuoksi. Hän olisi itse lähtenyt Altaan mutta joutui jäämään poroerotukseen kelkkoineen. Rakennustien ja voimalan sijoittelu sekä turbiinien mitoitus mahdollistavat lisärakentamisen vähin kustannuksin . 81. Ilmeisesti yksi kiihoke hallituksen tiukkoihin poliisitoimiin Aitassa onkin se , että jos alueen väestö saa nyt tahtonsa läpi , niin se pystyy jatkossakin turvaamaan luontaiset elinkeinonsa ja estämään hallituksen ajaman epäterveen kehityksen öljyineen päivineen . Siksi siitä pidetään kiinni. 1960ja 1970-luvulla oli suunnitteilla myös Tenoon Karasjoen kautta laskevan Jiesjavrren kääntäminen Altaan. Kuinka kauan. Suunnitelmat Pohjois-Norjan teollistamisesta ovat kuitenkin pohjautuneet öljynporaukselle ja öljyteollisuudelle. Saamelaisilla ei ole enää varaa antaa periksi Aitassa. Rauhoitettua Masin kylää ei enää voida hukuttaa, mutta joki voidaan padota sen yläpuolelta. Altaan laskevia vesistöjä voidaan säännöstellä, mm . Norja jakaa Nobelin rauhanpalkintoja ja allekirjoittelee kansainvälisiä julistuksia ihmisoikeuksien puolesta ja rotusortoa vastaan. Jiesjavrre tiputett11n sittemmin suunnitelmista, oletettavasti juun suomalaisten vastustuksesta. Norjan hallitus ei tunnusta saamelaisten perinteisiä oikeuksia alueensa maahan ja veteen , sen paremmin kuin Ruotsi tai Suomikaan. vsk . Alta-jokea puolustavan Folkeaksjonin kokous nollapisteen murtumisen jälkeen
Etusivua somistaa viehättävä piirros pikkulinnuista puunlehvällä. Yliopiston kirjastosta löytyivät myös Eläinsuojelus-lehden vuosikerrat 1897-1920. Neljäs on Gallen-Kallelan ja Munchin Berliininnäyttelyn juliste 1895, ja viides tunnettu onkin tämä luonnonsuojelujuliste. Kolmas tunnettu juliste on Albert Gebhardtin viehättävä Suurkirkkoa ja Aleksanterin patsasta kuvaava juliste, joka tehtiin patsaan paljastamisen yhteydessä ja johon liittyy lentolehtinen. "Usea muuten lämminsydäminen nainen katsoo tätä vaatetuskoristusta ikäänkuin kukkaa eli nauharuusua ja unhoittaa, että se vuosittain maksaa monen tuhannen iloisen metsän laulajan hengen." Löysin Helsingin Yliopiston kirjaston julistekokoelmasta Suomen vanhimman luonnonsuojelujulisteen vuodelta 1896 . Helmiriitta Honkanen Suomen ensimmäinen luonnonsuojelujuliste: Ei lintuja pukujen koristeeksi "Julmin kaikista muodeista" tapa käyttää täytettyjä lintuja pukujen koristeena oli herätteenä ensimmäiseen kotimaiseen luonnonsuojelujulisteeseen. Sen piirräjästä ei tosin olla varmoja, vain ideoijat tunnetaan . Hän oli kauppaneuvos G. Serlachiuksen tytär ja naimisissa Mäntän SUOMEN LUONTO 2/8 1 40. THYRA JURVELIUS esitellään lehdessä yhtenä eläinsuojelun kunniamaininnan saaneena henkilönä. Ensimmäinen suomalainen juliste, jonka tekijä tunnetaan , on Albert Edelfeltin Porilaisten marssi 1892 , painettu Tilgmannilla kolmella kuvalaatalla. Vuodesta 1901 hän oli eläin82 suojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja ja vuodesta 1916 puheenjohtaja kuolemaansa asti. vsk.. CONSTANCE ULLNER (1856-1926) oli Eläinsuojeluslehden ensimmäinen toimittaja. Serlachius Mäntästä ja hänen innoittajakseen itse Sakari Topelius. Toinen on Axel Gal/en-Kallelan matkailujuliste Imatra 1893 , joka valmistui uuden hotellin avajaisiin ja löytyi uudelleen vasta 1975 nuottivihon välistä. Kaksitaitteinen, kaunis työ kehottaa Suomen naisia välttämään täytettyjä lintuja hatunja puvunkoristeena. Varsinaisesti hän oli postivirkailiJa . Julisteen tekijät olivat Thyra Jurvelius ja Constance Ul/ner, ja niinpä juliste on samalla Suomen ensimmäinen naisten tekemä. A. Niistä paljastui julisteidean isäksi kauppaneuvos G. Paitsi kirjoittelua eläinsuojeluasioissa Ullner julkaisi pari novellikokoelmaa ja teki käännöstöitä. A
Hattuja somistettiin etenkin koreilla, metallinhohtoisilla tropiikin linnuilla, kuten kolibreilla ja pienillä papukaijoilla. Niitä kunnioitettavia naisia, jotka ymmärtävät perllll-aattccmme ja aniclipit~'Clnmc, pyydcWln hyväntahtoisesti kirjoitwnaan tllhan nimensä Helsingissi\ Hclrnikuul:a 1896. Nykyään nä't Suomen naisille. Thyra Jurvelius lahjoitti jalomielisen isänsä avustamana Suomen eläinsuojeluyhdistyksen aikakauskirjaan tarvittavan paperin ja mahdollisti siten sen ilmestymisen. Lopuksi lehti kuvailee rouva Jurveliuksen teettämää ja sisustamaa rallia väsyneille hevosille "Jämsässä vilkasliikkeisen tien varrella , jossa kuormankuljettajia ja talonpoikia raskaine kuormineen alituisesti on liikkeellä . Rouva Jurvelius käy usein itse katsomassa talliaan, joka sijaitsee noin 10 kilometrin päässä hänen kodistaan , Mäntän tehtaalta. Mutta muulloinkin hoitaa rallia ja vieraita, jotka siellä saavat rauhassa levätä , harvinaisen tunnollisesti torppari Leppäjärvi ja hänen ystävällinen ja tunnollinen vaimonsa, joka lempeällä, hyväntahtoisella käytöksellään epäilemättä tekee erittäin hyvän vaikutuksen sen kansaan. Toimekkaana ja hyvänä tukena rouva Jurve• liuksella oli puolisonsa, joka myös harrasti innokkaasti eläinten parasta. Ainakin pikkulintujen suojelemisen suhteen täytynee todeta , ettei mitään uutta auringon alla yli kahdeksastakymmenestä erottavasta vuodesta huolimat• ta . Ja nämä olivat viime vuosisadan lopun luonnonsuojelupulmia. Kuinka siunausta tuottavaa olisikaan, jos useampia tämän kaltaisia lepopaikkoja väsyneille eläimille perustettaisiin maassamme , ja jos Thyra Jurveliuksen kaunis esimerkki kehottaisi t01s1a seuraamaan sitä.'' Näin siis Constance Ullner ystävastaan Thyra Jurveliuksesta 1897 . tehtaan tirehtöörin Wladimir Jurveliuksen kanssa . Kirjoittaja , ilmeisesti juuri Constance Ullner, jatkaa: " Hän on lämmöllä ja vakaumuksella asettunut sen osoit• teen etunenaan , joka Suomen naisille lähetettiin ja jossa kehoitettiin jättämään pois täytettyjen lintujen käyttäminen pukujen koristukseksi , tapa , joka luonnonjärjestelmää suuresti loukkaa , ja on sangen moitittava. kyy pyrkivän ilmoille ei vaan pohjoismaissa, vaan vieläpä muissakin Euroopan maissa harrastus koet• taa tehdä loppu samaisesta valitettavasta ja naisellisesta toisista riippuvaisuutta ja sydämettö· myyttä todistavasta tavasta.'' Thyra Jurvelius matkusteli paljon Englannissa ja Amerikassa ja teki arvokkaita huomioita ja tut· kimuksia '' eläinsuojelus-työssä ' ' . D 83. Thyu Janellas. Helposti voi kuvitella mielessään, mistä arvosta tämäntapainen talli on väsyneelle hevoselle , jonka täällä saa riisua valjaista , viedä lämpimään hyvin varustettuun talliin saamaan kauroja ja heiniä , ja vihdoin heittäytyä pitkälleen kuivalle ja puhtaalle sijalle. Hevoset, joiden omistajat eivät ole varustetut heinillä , ja jos nämä ovat liian köyhiä voidakseen ostaa ruokaa hevosilleen , saavat sen ilmaiseksi. vsk . monen tufuut1K'll iloism1 mcts.'IJ\ laulajm1 hengen, unhoittaa, ctt.l h.'111 laiminlyo <M'kcutlt•ntmmun ja ihmisn-den ,·aatin111k..,.·1 tyyJ)1tlmkse<.11 muodin ,iikk1!i,'L Koska nykyMn llim.'t •julmin kaikista moodcist.'l• niinkuin cr/ls cl:iins1t1~l11sliikkcc11 johtajista llllvalL'\.""-'\, tuh11.-i Carl L'lllil..tciner, kutsuu sitll, on 1>:WAAyt yh:t ylci,;cmmin mhaan mcid:inkin maas• <.')IUIIIC, 1L.J.altl\~1t allckirjoitL'\ll<'Ct, yhdisty,,, ulkomaitk,1 ,·astalauscitliin, nöyrllll:t kunnioittoksella pyytllll Suomen naisia: JÅ.lhää ltosl.taan ltäylfähö läyleffyjli linfuja pul.tujenne l.torisfeena! TICt.'ICn hyvin, ettil niitllkin on, joita ei missaan suhteessa, clilinmaailman k!lrsitnyksiin ka~ voi saada luopumaan p.'iiv!tn muudi.,;t.'I, lisäilmme vaan sen muistutuksen, ettll ar:.enikkia suurissa m:tärin k:l.)1Ctllll11 lintajen t.'l)'llilnmessll ja saattaa tllmlln muodin knutta huomioon otettavan vaaran. Vaikkeivat suomalaiset aivan ensimmäisinä olleetkaan tuomitsemassa täytettyjen pikkulintujen käyttä• mistä naisten hattujen koristeena, ilmestyi jo vuonna 1896 tätä vastustava juliste. Lehti toteaa: " Missä muodossa hyvänsä kärsiminen maan päällä meitä kohtaa , niin on sen ymmärtäminen ja poistaminen aina kaunista , mutta on varsin harvinaista, että kukaan tekee sitä niin nuorena kuin rouva Thyra Jurvelius , joka ei vielä ole ehtinyt 27 vuoden ikään , ja jonka työ senvuoksi ansaitsee sitä enemmän tunnustusta.'' Lisäksi kerrotaan rouva Jurveliuksen järjestelleen kesäisin kansanjuhlia ja saavuttaneen menestystä tyossa julmien teurastus• tapojen poistamiseksi (etupäässä ampumanaamarin käytöllä, jollaisen hän oli hankkinut sekä kotiseudullaan että lähipitäjissä maksutta käytettäväksi) . Copstanee Ulloe,. SUOMEN LUONTO 2/ 8 1 40. Usea mnuten lämmiusyJ.'IJnincn nainen katsoo t.'1/1 va:11ctusknrist1Lsta ik.illnkuin knkkn.'\ eli nauh.'\ruusua ja unhoinaa, cttli se ,,oosiuain maksa,-. ~011<.~~" Euroopan si\'istysm..issa on muoti llfJ; käytt.~I lilytctl)j.'l · pikku lintty:, naisten hatt1gen koristeena her:ittlln)1 harmia oikein ajattcle\issn j.'l nost.'\ttanut ,·:tk.'l,ia mstalauscita
uu Yksinkertaisin ja kaikkein alkukantaisin munituskeino oli liukku. Pisimpään, vuosisatamme alkuvuosikymmenille, munituskulttuuri eli uuttukeino säilyi syrjäseuduillamme Lapissa, saaristossa, Itä-Suomessa ja Karjalassa. Heino Siepillä oli tiedossa muitakin vanhoja uuttuja, vielä puissa. Sieppi kertoo nimikirjainten kuuluvan joskus 1950-luvun puolivälissä kuolleelle Ales Puofitaipaleelle. Kesäisin niihin pesivien vesilintujen munat toivat terveellisen ja piristävän lisän yksitoikkoiseen riistaja kalaravintoon. Jorma Laurila Kun isoisä sotkalle • • uutun r1pust1 Isoja linnunpönttöjä, uuttuja, ei entisaikoina laitettu luonnonsuojelumielessä kuten nykyään, vaan luonnon verottamiseksi, elinkeinoksi. Sen alkuperä palautuu tiettävästi aina suomalais-ugrilaiseen aikaan, joka päättyi noin 2 5003 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Saaristossa luodolle pystytettyä puuonteloa sanottiin homoksi. Lintuja munittivat pohjoiset kansat Länsi-Norjasta Kamtsarkaan asu. Mutta Ales oli myös luonnontarkkailija , joka raapusteli havaintojaan latojen seiniin ja puihin. Ontosta puusta värkättyä munitusonteloa kutsuttiin pöntöksi, uutuksi, uumeneksi tai vain lyhyesti uuksi. Kun uumen nostettiin puuhun sanotaan Karjalan Kannaksen Suistamolla isketyn nyrkillä sen kylkeen ja luetun: Sotkalindu, suoralindu liidele tå'h 1 Muni kolmentoista tokkarilla joga vuotta jotkutteie' Munien saantia parantavia uskomuksia oli myös : SUOMEN LUONTO 2/ 8 1 40. Viime kesänä kävimme niitä tavoittamassa ja löysimmekin useita, mm. Uuttu-sanakin esiintyy jo suomalais-ugrilaisessa kantakielessä . ja vuosiluku 1890. Eräänkin männyn tyvessä luki: "Nyt on toukokuun 23 1909 eikä tässäkään pälveä ''. Lapissa ja Kainuussa puhuttiin uutusta ja esimerkiksi Karjalassa uumenesta. Lapissa takaseinän keskivaiheille kaiverrettiin reikä, josta uuttu ripustettiin katkaistun oksan tynkään . Varsinais-Suomessa pidettiin sopimattomana ampua lintuja saarelta, missä toisella oli munituspönttöjä.'' MUNITUSTA VUOSITUHANNET Munien syönti on alkanut vaistojen vihjeestä. Vielä hyväkuntoinen kelouuttu oli aivan viime vuos11n roikkunut puussa , mutta kannatin oli sittemmin pettänyt ja uuttu rojahtanut alas. Siitä se oli helppo nostaa vaikkapa seipäällä alas ja kokea saalis. Uuttujen antia täydennettiin ryöstämällä maassa pesivien vesija kanalintujen pesiä. Korkeudeltaan uuttu oli noin 70-80 senttiä. Nimikirjaimet ilmoittivat omiscajan, eikä toisen uuttuja ollut lupa kokea. Ales oli kuulemma omalaatuinen metsänperäläinen , ja oli herättynyt pahennusta mm. Uutut olivat täysin kunnossa ja ainakin yhdessä pesi telk84 kä. Tästä mainitsee myös Toivo Vuorela kirjassaan Suomalainen kansankulttuuri : "Tapaoikeudellisesti toisen uukeinolle meneminen käsitettiin varkaudeksi, ja esim . Toivo Vuorela kirjoittaa: '' Ravintofysiologinen tarve pani entisajan ihmisen, jolla ei ollut tietoa kaloreista eikä vitamiineista, himokkaasti juomaan koivunmahlaa tai pureskelemaan päiviin ilmaantuneita karhunputken ensimmäisiä versoja tai ahnehtimaan vesitai kanalintujen munia, jos vain onnistui ryöstettäviä pesiä keksimään ''. Esimerkiksi Lapissa jonkinlaista munitusta harrastettiin vielä 1930ja 40-luvuilla . kiipeämällä Muonion kirkon kattoristille . Noin viisi vuotta sitten kuulin muoniolaiselta luonnonystävältä, kirvesmies Heino Siepiltå" vanhasta uutusta , jonka hän oli löytänyt Muonion perukoilta. vsk .. Munituspönttö valmistettiin useimmiten ontosta kelosta, mutta joskus myös puun kuorista ja sittemmin laudoistakin. Ennen maahan putoamistaan se oli siis majoittanut telkkiä hyvinkin kahdeksan vuosikymmentä ja olisi kelvannut pitempäänkin, jos vain olisi malttanut pysyä puussa. Ja vieläkin voi takamailta löytää uuttuvanhuksia jäänteenä perinteestä. Uuttumunitusca on harjoitettu ainakin viisituhatta vuotta. Sellainen saatiin kovertamalla pystyssä seisovaan onttoon puuhun vesilinnun mentävä aukko . vuosilta 1903, 1906 ja 1917. Lintuja munitettiin aikanaan myös koko Suomessa, joskin munitus lakkasi suuressa osassa maata paljon varhemmin kuin syrjäseuduilla . Uutun kylkeen oli kaiverrettu nimikirjaimet A.P
v,k. Toivo Vuorelan mukaan vanhoilla lappalaisilla oli kevätpaikkansa lähistöllä noin peninkulman pituisella taipaleella kymmenkunta uuttua sijoitettuna veden läheisyyteen näköetäisyyttä kauemmaksi toisistaan . Aukko oli aina vettä kohden . Toivo Vuorela mainitsee esimerkkeinä Sodankylän Uuttukosken, Maaningan Pönttöniemen, Merenkurkun Maksamaan Uuluodon ja Munakarin Uudenkirkon saaristossa. Yhdellä omistajalla saattoi olla kymmeniäkin pönttOJa. Taitava munittaja yritti keväisin pysäyttää muuttomatkalta saapuvia telkkiä ja koskeloita asettamalla uuttuja paikkoihin, joihin sula puhkeaa varhain , esimerkiksi vuolteen äärelle. Alakuvan kansalaissodan aikuista uuttua asutti telkkä viime kesänäkin. Uuttuja sijoitettiin parin kolmen metrin korkeudelle lampien, järvien, jokien ja lompoloiden rantamille sekä niemiin ja saariin . SUOME LUONTO 218 1 40. Martti Linkola kertoo, että myös Itä-Enontekiön porolappalaiset ripustivat nimikirjaimilla varustettuja uuttuja puihin. Niitä koettiin touko-kesäkuussa sen jäiVuoden 1890 uuttu roikkui ainakin viime vuosikymmenet yläkuvan petäjässä, noin sadan metrin päässä pienestä joesta. 85. Lyhyt munitussesonki ajoittui muiden töiden lomaan. Monet paikannimet kertovat tästä vieläkin. Joskus levitettiin tuhkaa tai muuta tummaa ainesta kevätjäälle, jotta se sulaisi joutuisammm. Uuttuja koettiin esimerkiksi metsästysja kalastusretkil lä. Samuli Paulaharjun tietojen mukaan keräysretken loppupuolella saattoi cuohikontissa matkata sammaliin pakattuna parikin sataa munaa. "Telkän jos saa munimaan, sille pitää pesä laatia Jyrin päivänä ja ottaa sitte kuloo maasta ja sitä panna siihen pesään ja kuivia katajan oksia." (Kaavi, 1885) MINNE UUTTUJA LAITETTIIN. Pöntön sijoitus vaati silmää . Samantyyppisiä nimiä löytyy varmasti runsaasti eri puolilta Suomea
Telkkä on kaiketi ollut merkittävin, mutta etenkin saaristossa isokoskelo on ollut tärkeä. Joskus käytettiin myös munitustikkua, joka pystytettiin munien keskelle ja jonka lintu yritti munia sitten peittoon. keen, kun porot oli vasomisen päätyttyä päästetty vapaaksi ja ennenkuin vasojen merkintä ennen juhannusta alkoi . Tällöin he saattoivat tehdä pitkänkin kierroksen lompoloilla. vsk.. (Paulaharju: Taka-Lappia) Munitusuuttuihin asettui useimmiten telkkä tai isokoskelo. Uivelo on melko harvin;inen Lapin lintu, ja sen munittaminen lienee ollut vähäistä. Kun telkkää munitettiin , siis lypsettiin siltä enemmän munia kuin se normaalisti suostuu pyöräyttämään, ei pesämaljaa toki kerralla tyhjennetty. Mutta ei tämäkään yläraja ollut. '' VIISIKINTOIST A MUNAA LÄHTI TELKÄST Ä ' ' Niin haluttuja olivat vesilintujen munat, että muuan suistamolainen vanhus yltyi ylistämään telkkää: ''Helyn munat ovat ylen kauniita. Ne ovat väriltään kuin pilvetön taivas ''. 86 SUOMEN LUONTO 2/ 8 1 40. Joskus innostuttiin liikaakin, ja telkkiä ja koskeloita ' ' munitettiin viikkomäärin, jopa joskus kaiken lopuksi viritettiin ansa pesäaukolle, niin että kurja pesänemäntä viimein joutui kuristuneena riippumaan kotinsa ovelle ' '. ''Viisikin toista munaa lähti telkästä" , kirjoittaa Samuli Paulaharju. Pohjolan linnut värikuvin -teoksessa kerrotaan telkän munivan kuudesta kymmeneen munaa, keskimäärin yhdeksän. Pidettiin paljon liukkuja ja uumenia''. Ja hän muistelee: "Paljon munitettiin ennen helyä ja koskeloa Karjalassa keväisin . Uurnissa munitettiin ilmeisesti kaikkia puunkoloihin pesiviä vesilintuja: telkkää, isokoskeloa ja uiveloa. Taitavasti munittamalla sama pönttö tuotti haltijalleen runsain mitoin maukkaita kalkkikuorikuulia. Jokunen jätettiin aina pesämunaksi, ja sitä mukaa kun uusia ilmaantui, uutun omistaja otti taas veronsa
MYÖS MUIDEN SIIVEKKÄIDEN MUNA MAISTUI Suomessa tiedetään uuttuihin pesivien vesilintujen lisäksi munitetun muitakin lintuja tai ryöstetyn niiden pesiä. Munat joko yksinkertaisesti keitettiin tai valmistettiin niistä munamaitoa, munakokkelia tai munavoita. Pohjois-Suo~essa keitettiin telkänmunista padassa munamaitoa eli johannesterniä. 87. vsk. Karjalan Kannaksella munat joko syötiin keitettynä tai haudutettiin nuoren maidon kanssa jäisnitsaksi , munakokkeliksi. Sati vain löydettiin vesilinnun taikka maalinnun pesä , heti korjattiin munat ja keitettiin ja syötiin. Kopellettiin vielä vesien rannoille puihin uuttuja , onttoja puupöliköitä , joihin sotkat tekivät pesänsä ja munivat. Yläkuvassa hautoo hiiripöllö eli pissihaukka, alkakuvassa pesällään naarasmetso eli koppelo. Laitettiinpa vesien rannoille telkänpönttöjä ja munitettiin tuhmaa lintua ja herkuteltiin . "El} MUUTU MUNASTA RUOKA ' ', sanottiin Savonlinnassa. Metsäperäläiset kulkivat uutulta uutulle, ryöstivät sotkien pesävarat ja saivat hyvät ateriat. Kainuulaisten mieltymyksistä kirjoittaa Samuli Paulaharju kirjassaan Kainuun mailta: " Vesilinnuista ei kainuulainen paljoa välittänyt ... ' ' Myös koltat olivat kovasti munien perään, eikä ollut Sompionkaan korpieläjien suu tuohesta: " Lintujen liha oli makeaa , mutta munat vasta verremyksiä. Ja samaa mieltä tunnuttiin olevan muuallakin . SUOMEN LUONTO 2/ 81 40. Kaksijalkaisilta muPöllöjen munia ei kelpuutetru ruokapyötään, mutta esimerkiksi metsäkanalintujen pesät tyhjennettiin aina kun löydettiin. Mutta jos löydettiin pesä , niin ryöstettiin munat ja syötiin munamaitona taikka munavoina . " (Paulaharju : Sompio) Toivo Vuorela toteaa, että Hämeessä ja Satakunnassa syötiin helluntain seremoniallisena herkkuruokana munamaitoa eli munakokkaa, jonka aineksien hän epäili olleen useammin peräisin vesilintujen pesistä kuin omasta kanatarhasta
Niitä kuitenkin ets1tt11n innokkaasti, sillä niistä saatiin hyviä munia Ja oivallista munakokkelia. Tämä kielsi niin vesilintujen munien kuin poikastenkin käytön. Kun sitten sattui löytämään kuikan pesän, oli siellä kaksi ylen suurta, kaunista munaa, sen enempää ei kuikka muni. "Kun Jyrin päivänä ja Pääsiäisaamuna mänöö ummessa silmin ja takaperin härän mulkkuja koittelemaan , niin löytää linnun pesiä. Sitä mukaa kun entiset munat pesästä hävisi tuli uusia. Maailman muuttumisuoMEN LUON TO 21 ~1 40 . Sorsan pesien löytäminen oli työlästä, si/lä "ne olivat niin taitavasti maa varaan laadittuja" . Kansanrunousarkistossa tällaisia on koko joukko: ''Linnun pesiä löytää kun pääsiaisena käypi mustan pässin mulkkuja koettamassa.'' (Kiihtelysvaara , 1894) ''Linnunpesiä jos kesällä tahtoo löytää, niin laskiaisena päivällä pitää tehä se, että nurkkain takaa kokoaa ihmisten kylmettyneet hyysekät ja kantaa ne helmassaan johonkin yhteen läjään . Kuikka näet teki pesänsä pehmeäpohjaisen rannan rantamättäille, upottavalle alustalle. Sanottiin riekon munivan niin kauan, että kuoli munintaan'' Myös teertä munitettiin, mutta "ei se yli kesän muninut niinkuin riekko''. Myös Lapissa munittaminen oli näihin aikoihin vielä yleistä. Teeren pesiä etsittiin ennen muuta kaskimaiden laiteilta, sieltä pesä löytyi kaikkein varmimmin. Hautomaan ei riekko yhtä tai paria munaa ruvennut. Sitten kesällä löytää hyvin linnunpesiä ja saa keittää munaruokaa. 88 Mutta pöllöt olivat lintuja , joiden muniin ei kajottu. Se vain muni munimistaan . Olivathan Lappi ja PeräPohjola '' Pohjolan pasuunan Lars Levi Laestadiuksen seurakuntaa , ja pakanallinen pissihaukka esiintyi usein hänen tulikivenkatkuisissa saarnoissaan. Sitt suvel löytti linnu munni. Ne piti ryömimällä hakea ja aina olla valmis siihen, että pohja petti . Ja kun oikein tiukoille veti , oli käännyttävä itse Ukko ylijumalan puoleen , kuten teki muuan mies Karjalan Kannaksen Uudellakirkolla vuosisadan alussa: OiVkko ylijumala , kuule miu kutsuai, tuo tuoreita munnii, miu kurja kulkkuhui. " Kun nykyajan tehokanatalouden oloissa poimimme kananmunat valintamyymälästä koriimme , emme osaa kuvitellakaan millaisen työn takana linnunmunat ennen olivat. Samoin asetus kielsi telkän munituksen. Eivät olleet alkulintu kuikankaan munat tyystin turvassa: ''Ennen etsittiin kevätkausina kuikan pesiä lampien rannoilta. Kuikanpesän etsiminen oli ylen vaivalloista hommaa. Niinpä vielä vuonna 192 7 Metsästys ja Kalastus -lehdessä esitettiin huolestuminen siitä, että telkät ja ravinnoksi kelpaavat vesilinnut eivät saaristossa lisäänny häikäilemättömän munien keruun takia. Kahdesta munasta tuli jäisnitsa isollekin perheelle, niin suuria olivat kuikan munat.'' "Hely ei muni muah , eigä sorsa puuh", tiedettiin Suistamolla. Vuonna 1898 ilmestyi täsmennetty metsästysasetus , joka edelleen kielsi munien pihistämisen , mutta valvonta oli kuitenkin heikkoa. En tiedä miten laajalle pöllön munien boikotti ulottui , mutta kiintoisaa on epäkristillisyyden maininta juuri Lapista. Vaikka asetus kielsi vesilintujen munien ottamisen , varsinkin salomailla munitettiin telkkiä yleisesti ja uuttuja laitettiin runsaasti . Niitä kun löysi, niin oli koko kesäinen munansaanti taattu. Pekka Moilanen on tästä kerännyt tietoja: Vuonna 1868 annettiin "Keisarillisen Majesteetin Armollinen asetus metsästyksestä ja otusten pyynnistä Suomessa''. Tästä sanoo Samuli Paulaharju Sompiossaan: ''Munivat samoihin kopperoihin joskus salaperäiset pissihaukatkin , mutta niiden tuotteet eivät kelvanneet sompiolaiselle eivät olleet kristityn ruokaa.' ' Pissihaukka (pissi = täplä) on sama kuin hiiripöllö . Saaristossa tavoiteltiin erityisesti haahkan ja pilkkasiiven munia. Munituskulttuurin häviämisen taustalla vaikutti smtyminen luontaistaloudesta teollistuvaan yhteiskuntaan , mutta viime kädessä munituskulttuuri sortui nykyaikaisen kanatalouden kehittymiseen. "TUO TUOREITA MUNNII. KANATALOUS KUIHDUTTI Lakien tehottomuus osoitti sen, ettei tärkeä tapa tai perinne , ainakaan syrjäseuduilla, hevin häviä voimakeinoilla , vaan kuihtuu vasta kun aika on kypsä, luonnollisen kehityksen myötä . vsk.. narosvoilta eivät välttyneet ainakaan teeri, metso, riekko, kurki, lokit , joutsen , hanhet , kuikka , sorsat ja muut maassa pesivät vesilinnut. Avuksi tarvittiin vantterat koivet , tarkka silmä, ja monet temput oli tehtävä ennenkuin munia alkoi löytyä. Ja ''teeren munat olivat ylen maukkaita syötäviä , niitä keitettiin sellaisenaankin , ei yksin nuoren maidon kanssa jäisnitsaksi laitettu niinkuin muiden metsälintujen munia". Vuoden 19 34 metsästyslaki salli telkän, koskeloiden ja haahkan munittamisen ja untuvien keräyksen metsästyksenvalvojan tai riistanhoitoyhdistyksen hyväksymän hoitosuunnitelman puitteissa. Kun suuren härän, niin suuren linnun pesiä , kun pienen , niin pienen." (Kaavi, 1885) ''Pääsiäishuamenelt mentti persettäs myät navettoho mulli pussi pitelemä. " (Pyhämaa, 1936) LAIN KOURA Lainsäädännöllä lintujen mun1ttamiseen puututtiin jo viime vuosisadalla. ' ' (Sodankylä, 1920) Erityisesti sonnin kiveksiin liittyvä uskomus oli yleinen joka puolella Suomea. Riekko muni yli kesän. Lintujen munien löytymistä jouduttavia taikoja tehtiin etenkin pääsiäisen aikaan . Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston keräilijälle muistelivat vuonna 1960 Karjalan Kannaksen Suistamolta syntyjään olevat 74-vuotias Paraskeeva Makkonen ja 79-vuotias Ivan Ladovaara: "Riekon pesiä etsittiin ennen innokkaasti
Sivull a 26 (Pasi Katonen) ja sivulla 28 (nimetön) ylistetään täysin estottomastI turpeen edullisuutta energianlähteenä. Mutta syrjäseuduille se levisi m yöhemmin , kerrotaan esimerkiksi kanojen kotiutuneen Ranualle vasta 1920-luvulla. ja levikiltään se on edelleen maamme suurin paikallisen lintutieteellisen yhdistyksen julkaisema tiedonantoja lintuharrastuslehti. Mikäli EVY järj estönä on näiden mielipiteiden takana, se on hyvää vauhtia asettumassa V APO: n , yksityisen turveteollisuuden , MTK :n ym . O n lapsellista kuvitella , että turveteollisuuden konearmeijat pysähtyisivät ed es suojelusuunnitelmien piirissä olevien soiden reunoi lle se n jälkeen kun valtaisat koneja laiteinvesto innit on tehty ja täm än pyörittämisessä on tuhansia työpaikkoja. Vuosittain julkaistaan n. Tähän saakka painettuna ilmestyneitten Suomenselän Linnut -lehtien yhteinen sivumäärä on n. Nähdäkseni energiapolitiikassa tarvitaan entistä enemmän kokonaisnäkemystä. ruljanssi , mikä osa ltaan luo painetta luonnon kovakouraisen h yödyntämisen jatkamiselle yli kaikkien järkevien rajojen (näinhän on käynyt esim. metsäojituksessa). Suomenselän Linnut -lehden voi tilata myös kaikkien lehtitilausten välittäjien kautta. Ilmestymisvuosikerta on jo 16. V. soranoton ai kaansaannokset. 100 valokuvaa. Toiminnan laajamittaiset vaikutukset vesistöihin , uhanalaisee n suokasvillisuuteen Ja -eläimistöö n ovat vain arvailtavissa . ''T urvebisneksen' ' ympärille on JO nyt kehittymässä mitä melko isin kone, laiteym . nen on proosallista. 1981 Suomenselän Linnut -lehden tilaushinta on 21,mk / vsk . Edelleen h än katsoo maassa olevan 840 000 ha realistisesti tuotantokel po1s1a soita. 1700. Nyt eikä ilmeisesti vastaisuudessakaan , kun turve pudotettiin pois soral aista , ei ole mitään lakisääteisiä velvotteita huolehtia loppuunkäytettyjen turvekenttien jälkisiistimisestä ja palauttamisesta muuhun järkevään käyttöön . 358). numero ilmestyi jo helmikuussa 48 sivuisena painettuna julkaisuna. 81 , jossa hän toteaa , että tämä vai n turpeen tehokäytöstä kiinnostuneista kokoonpantu komitea aikoo ottaa käsiteltäväkseen kaikki Suo men turvevarat , myös suojeltavi ksi aiotut suot. Tämän vuosisadan ensimmäisten vuosikymmenten kuluessa kanatalous tehostui . Turpeen energiakäytö n ongelmat ja vaarat on nähtä vä realistisesti eikä kaupiteltava sini silmäisesti turvetta energiaongelmien erääksi ratkaisun avaimeksi. Joka tapauksessa syntyy kuusinumeroinen hehtaariluku lopp uunkäytettyä raiskio maisemaa , mikä ylittää moninkertaisesti esim . Ydinvoim a osoitti käyttökelvottomuutensa ja tarpeettomuutensa viime vuoden kuukausien mittaisi ksi veny neiden seisokkien ai kana . ' 'Turveräjähdyksen ' ' seuraukset m aamme luo nno lle ovat tuhoisat, joskin vielä etä isesti ennustettavissa. 1974 alkaen. 28). Perinneaines, ellei toisin mamira, on perå"isin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistosra . Vanhoja vuosi kertoja on saatavana vielä v. Tämänvuoden 1. Jo ilmestyneet numerot lähetetään tilaajalle heti kun tilaus saapuu perille. Tätäkin EVY:n lehti näyttää pitävän vain hyvänä (" Turve työllistää ", s. muod ostamaan "turve rintamaan ", joka kaikin keinoin pyrkii turpeen käytön räjähdysmäiseen lisää miseen . Tällaisen " ydinvoiman vaihtoehdon " taakse luonnonsuojelulii tto ei tule asettumaan . Turpeen käytöllä tulee olla vain vähäistä merkitystä m aamme koko energiantuotannossa. summa Suomenselän Lintumiehet ry:n ps-tilille n:o TA 4271 00-0. 2. Tosin kana oli jo viime vuosisadalla melko yleinen kotieläin maassamme , mutta kananhoito oli tehotonta. Energiapoliittisen yhdistykse n , EVY :n julkaisema vaihtoehto ydinvoimalle -lehti 4 / 80 sisältää kuitenkin aineistoa, jonka perusteella ensimmäinen huomattava mielipide-ero näyttää olevan syntymässä. Ydinvoima ei myöskään turvaa viimeisten vapaana virtaavien vesien säilymistä rakentamattomina vaan säätövoiman tarve kasvaa ja lisää vesistöjen rakentamispainetta. Kokemukset sorakuopista osoittavat , ettei vapaaehtoista jälkihoitoa juurikaan tehd ä. Samoin turveteollisuu den pääapostoli, brutaalin , luontoon kohdistuvan suoran väkivaltaisen toi minnan mies, VAPO:n toimitusjohtaja Kosti Ranta on ilmoittanut, että "kaikki yli kaksi metriä turvetta sisältävät suot tarvitaan turvetuotantoon eikä sitä mikää n voi estää" (Suomen Luonto 8 / 80 s. Tilauksen voi suorittaa helpoimmin maksamalla em . Energian kokonaiskulutuksen hillitseminen ja mahdottomuuksiin johtavan energiankäytön kasvun pysäyttäminen ovat OLETKO KIINNOSTUNUT LINNUISTA. Jo pelkkä ajatus , että turpeell a ryhdyttäisiin tuottamaan laajasti sähköä ja 80-luvulla rakennettaisiin etupäässä turvevoimaloita, on kamm ottava ja sotii ehdottomasti luonno nsuojeluliiton periaateohjelmia vastaan. Kysym ys on tu rpeen käytöstä energianlähteenä. Huutoja korvesta EVY ja turve-energia Ympäristönsuojeluliike on toistaiseksi pysynyt yksimielisenä ja pystynyt sä ilyttämään keskeiset tavo itteensa suunn piirtein yhtenäisinä. ,sk. SUOMEN LUONTO 2181 4u . 89. Suomenselän Linnut -lehden sisältö koostuu Suomenselän alueen lintututkimuksista, joista mainittakoon erikoisesti jo perinteiset vuosittaiset haukkaja pöllökatsaukset, pikkunisäkässeuranta, talvilintuja kevätmuuttokatsaukset, suosittu lintuhavaintoja -palsta, josta tuoreeltaan näkee, mitä lintumaailmassa on tapahtumassa, monenlaiset lintuharrastukseen liittyvät kirjoitukset, lintuja luonnonsuojeluasiat jne. Tilaa SUOMENSELÄN LINNUT -lehti Suomenselän Linnut -lehti ilmestyy neljänä numerona vuosittain. Esimakua sii tä mitä on tulossa saatiin kauppaja teollisuusministeriön nimittäm än turvekomitean sihteerin Pentti H ärmän lausunnosta H elsingi n Sanomissa 4
Lisätietoja tutkimuksesta saa edellämainituista paikoista. Yhteistuumin Luonto-Liitto ja Asko Kaikusalo utelevat saukkotietojasi. Saukkokuvia kaivataan Samalla julistamme avunpyynnön saukkokuvien saamiseksi . (Vaihtoehto ydinvoimalle 4/80. ,sk.. Huolestuttavana merkkinä hieman tämänsuuntaisesta ajattelusta pidän mm. Mielestäni EVY: n olisi vakavasti harkittava linj aansa turvekysymyksessä. Vaihtoehto Ydinvoimalle -lehden jutut eivät aina edusta EVY:n yleistä linjaa. Lappeenranta . 16.17. Sekä saukkotiedot että kuvat postitetaan joko Luonto-Liittoon (Perämiehenkatu 11 A 8, 00150 Helsinki 15) tai Asko Kaikusalolle (12700 Loppi). 24.-28. 7. Suomen Luonnonsuojelun Sfificiö Haflicus hieman tuollaista lapsellista näpertelyä codella tärkeisiin energia-asioihin verrattuna. 8. 38). s. Kaavoitus 80-luvulla. Toivomme mahdollisimman paljon kirjeitä , joissa kerrotaan saukon esiintymisestä ennen ja nyt. Vaikka numerossa 4 / 80 olleet pari juttua ovatkin turvemyönteisempiä kuin EVY:n aktivistien käsitykset yleensä, niissäkään ei ylistetä turvetta estottomasti. Muutakin tietoa, esim. 90 niitä asioita, joita on jaksettava painottaa yhä uudelleen ja uudelleen, koska vain tätä kautta on mahdollista päästä suurempaan omavaraisuuteen energiantuotannossa ja siirtyä uusiutumattomista energialähteistä uusiutuviin. 27. Energian säästöä olemme korostaneet kaikissa julkaisuissamme myös lehtemme kyseisessä numerossa. Käyttökelpoisten kuvien lähettäjille on luvassa palkkioita. Saukko on elinympäristön muuttuessa harvinaistunut, mutta tarkkaa kuvaa saukon uhanalaisuudesta ei vielä ole. yhteiskuntatieteiden piiristä, tietenkin tarvitaan, mutta ilman vankkaa tietoa luonnosta ja ekologisista perusasioista, joita voidaan hankkia mm. Muutoin on näköpiirissä vaara, että EVY suistuu ekologiset periaatteet hylkäävälle linjalle , jonka tunnuslau seeksi sopisi esim. Vapaamuotoiset hakemukset , joista tulee käydä ilmi anottavan summan suuruus, apurahan käyttökohde ja käyttösuunnitelma , tulee toimittaa Suomen Luonnonsuojelun Säätiön asiamiehelle maaliskuun loppuun mennessä osoitteella Perämiehenkatu 11 A 8, 00150 Helsinki 15. 4. juuri luonnonharrastuksella Ja Suomen Luonnosta , ei mielestäni pitkälle pötkitä . Luontaisviljely ja luonnontuotteiden hyväksikäyttö. Tarkemmin niistä on Luonnonsuojeluväen maaliskuun numerossa . SUOMEN LUONTO 2/ 81 40. Tervetulleita ovat havainnot saukon elintavoista, pesimäpaikoista, poikasmääristä, liikkumismatkoista ja ravinnoista. Käyttöä löytyisi sekä varsinaisille porreteille että elikon aikaansaannoksista kertoville otoksille. Vähäiset tiedot luonnosta ja ekologiasta ( = oppi luonnon rakenteesta ja toiminnasta) omaava ympäristönsuojelija seisoo huterolla perustalla. Arvokkaita ovat myös selvitykset olettamuksetkin paikallisen kannan hupenemiseen johtaneista syistä. Siitä on varmaan monilla muillakin epäselvyyksiä . Lappeenranta. Ne ovat juuri Sinua varten! 25.-26. Luonnonharrasrusja valokuvauskurssi. Energian kulutuksen kasvun pysäyttäminen on EVY: lie varmasti ainakin yhtä tärkeä tavoite kuin Esko Joutsamolle tai Suomen luo nnonsuojeluliitolle. Seppo Leinonen Oletko nähnyt saukkoa. Omasta puolestani olen lähtenyt siitä , että luonnonharrastus on tietyllä tavalla koko ympäristönsuojelun perusta. EVY :n puheenjohtaja O lli Tammilehdon arviointia Suomen Luonnon energ1anumerosta. Turku . "Tärkeintä on ydinvoimasta luopuminen ja ihmiskunnan energiansaannin turvaaminen , käyköön muulle luonnolle sitten siinä sivussa miten hyvänsä'' . Luonto-Liitto käynnistää kyselyn, jonka tarkoitus on selvittää saukon esiintymistä, levinneisyyttä ja määrää. Tammilehto antaa ymmärtää, että alku peräisen luonnon suojelu ja luonnonharrastus ovat jotenkin vähemmän tärkeää Apuraha ympäristö valistukseen Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa 4 000 mk yhtenä tai useampana apu rahana ympä ristövalistuksen edistämiseen. Mutta vaikka kasvu saataisiin pysähtymään Ja energiankulutusta Nyt on ympäristövalistuksen vuosi! Osallistu luonnonsuojeluliiton kursseille. Heinävesi , Valamo . Käyttökelpoisista saukkokuvista on huutava puute. Se, että turvetta pidetään parempana energianlähteenä kuin yd invoimaa tai kivihiiltä, ei merkitse sitä, että turve olisi paras tai suositeltava energianlähde. Tiedoirus osana luon nonsuojelutyötä . Ympäristölainsäädäntö. -3 1. Esko Joucsamo på"fisihceeri Suomen luonnonsuoje/uliicco On hyvä , että Esko Joutsamo ottaa esi lle EVY: n suhtautumisen turpeen käyttöön . Kurssit järjestetään yhdessä OK-opintokeskuksen kanssa. Ruokolahti . 5. Vielä kuluvana keväänä julkaistaan ensimmäisten tietojen pohjalta piirretyt levinneisyyskartat
11. Päinvastoin pidän sitä arvokkaana asiana ja soisin sen lisääntyvän. toon. Yhä useammin valinta voidaan tehdä näiden kahden välillä. Millä se pitäisi tuottaa. En ole kirjoittanut mitään luonnonharrastusta vastaan. ehkä vielä jonkin verran vähennetyksi , Suomi kuluttaisi joka tapauksessa tavattoman paljon energiaa. Näin on varsinkin silloin, kun turve jalostetaan pelleteiksi tai käytetään pehmeitä turveteknologioita. Esko Joutsamo on turhaan närkästynyt Suomen Luonnon energianumeroa koskeneesta arvioinnistani. Niin ydinvoimanvastainen liike kuin Aitan kansanliikekin vetoaa luonnonsuojelun tärkeyteen. minä valinnevat turpeen ennemmin kuin kivihiilen . Kivihiilen haitoista suurin osa niistä tuntuu Suomen ulkopuolella. Jos siis oli tarkoitus esittää, että EVY n keskittyminen ydinvoimaan olisi uhka muulle ympäristönsuojelulle niin pääkirjoituksen laatija olisi yhtä hyvin voinut väittää, että Altajoen puolustaminen uhkaisi Ounasjokea. EVY:n aktivistien kanta on kuitenkin jäsenistöä paljon yhtenäisempi ja lähellä Sll:n kantaa. EYR-työryhmän soidensuojeluohjelman noudattamista, Ympäristövuoden neuvottelukunnan energiapoliittisessa julkilausumassa 7. se että turpeen käytöstä on helpompi siirtyä uusiutuvaan energiaan kuin kivihiilestä . Nimenomaan ydinvoiman vastustajien tunnetuksi tekemät säästömahdollisuudet ja turvalliset energiavaihtoehdot ovat haaste jokaiselle, joka pyörittää energiabisnestä ympäristön kustannuksella. Nämä ongelmat tulevat kuitenkin harvoin vastaan öljyn käyttö vähenee joka tapauksessa. Energiapoliittinen yhdistys Vaihtoehto Ydinvoimalle ry , on yhden asian liike . Olisiko siis perustettava uusi ympäristölehti . En ole EVY:n puheenjohtaja. Sen vuoksi Suomen Luonnon sisällön toisenlainen painotus toisi käsitykseni mukaan sille lisää aktiivisia lukijoita ja kehittäisi näin ympäristöliikettä . Molempiin liittyy suuria ympäristöongelmia. Järjestön todellinen kanta ei voi syntyä kuin pitkän keskustelun tuloksena. Sen vuoksi käytännön yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa turve tuskin muodostuu kompastuskiveksi, ellei SII ole sitä mieltä ettei turvetta saa käyttää lainkaan . Mikä on Suomen luonnonsuojeluliiton kanta ' Suhtautuminen öljyn käyttöö n on ongelmallisempi. turpeen käytön yhteydessä on kyllä täysin vailla perusteita . Asiaan vaikuttaa mm . Useimmat EVY: läiset mm. Kaikkea kivihiilen käyttöä ei kuitenkaan voi korvata turpeella. Toinen asia on se , että kaikki ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita ympäristökysymyksistä eivät ole innostuneita luonnonharrastuksesta. Mutta oletus, että EVY: läiset muita vähemmän painottatsivat luonnonsuojelunäkökohtia esim. Ja onhan EVY ollut mukana vaatimassa turvetuotannon rajoittamista luonnonsuojelunäkökohtien mukaan, mm . Olli Tammilc:hro PS. EVY on aina ensisijaisesti painottanut energian säästöä ja uusiutuvien energialähteiden turvallista käyttöä. Siksi lehden sisältö on ongelma vain niin kauan kuin Suomen Luonto on maamme ainoa yleinen ympäristölehti. Aivan oikein, EVY keskittyy ydin voiman vastustamiseen. Yhden asian liike! Vuoden ensimmäisen SL:n pääkirjoituksessa todettiin että EVY . Viime syyskokouksessa tehdyn sääntömuutoksen jälkeen EVY: llä ei ole puheenjohtajaa. Molem91. Entä siirtymävaiheen aikana' Käytetäänkö nykyisiä ydinvoimaloita, kivihiiltä, öljyä, turvetta vai kenties kaikkia näitä' Ydinvoiman suhteen EVY:n kanta on selvä: nykyiset ydinvoimalat on pysäytettävä. Mutta kumpi on parempi silta uusiutuvaan energiaan: kivihiili vai turve . vsk. EVY : llä ei siis kuten ei ympä1ristöliikkeellä yleensäkään ole kovin kiteytynyttä kantaa turpeen käytSUOMEN LUONTO 218 1 40. Pitkällä tähtäyksellä pelkästään uusiutuvilla energianlähteillä siitä olemme Joutsamon kanssa yhtä mieltä. 1980. Juuri siksi asiasta on tärkeää keskustella. Toisaalta nykyisen Suomen Luonnon kaltaistakin lehteä varmaan tarvitaan
Käräjillä metsuri sanoi luulleensa kotkaa huuhkajaksi (joka ei yhtään lievennä asiaa, sillä myös huuhkaja on tuona aikana lain suojaama) . Huuhkajalle vaaditaan lain suojaa Lintutieteellisten yhdistysten liitto vaatii maaja metsätalousministeriön luonnonvarainhoitotoimiscolle lähettämässään kirjeessä huuhkajan täydellistä rauhoittamista ennen kuin uusi metsästysasetus astuu tänä vuonna v01maan. 90 / 171 055 . Metsuri oli Karjalan Maa -lehden (29 . Hovioikeus tuomitsi metsurin rautojen katsomatta jättämisestä ja maakotkan tappamisesta , siis metsästysja luonnonsuojelulain rikkomisesta 350 markan sakkoihin. Samoin kuin Aitan mielenosoittajien voitto rohkaisisi ihmisiä muuallakin taistelemaan jokiensa puolesta niin ydinvoiman pysäyttäminen antaisi rohkaisua muullekin ympäristön , mm . Tällaisia riskejä ei voi hyväksyä asiallisessa ja vilpittömässä luonnonsuojelutyössä. Kymmenminuuttisen elokuvan toteutuksesta vastaavat Virke Lehtinen, Elina Katainen ja Hannu Leskinen. Luonnonsuojelu vaatii myös pitkäjänteisyyttä ja periksiantamattomuutta. Y dinvoimaonnettomuus voisi tappaa tuhansia ihmisiä ja tuhota suuren osan Suomen luonnosta. Käräjillä yleinen syyttäjä syym metsuria metsästyslain ja luonnonsuojelulain rikkomisesta: rautoja ei ollut koettu viiteen päivään, ja lisäksi oli surmattu rauhoitettu lintu . Professori Jussi Hooli kirjoittaa Vesihallinnon diplomi-insinöörien vuosikirjassa 1980: " Vesitaloudellisessa yleissuunnittelussa pyritään optimiratkaisuihin, joissa otetaan huomioon kaikki vesien käyttötarpeet ja vesivarojen tarjoamat mahdollisuudet. Nykyisin Suomi on ainoa maa , missä tätä komeaa lintua ei ole rauhoitettu koko vuodeksi. D Metsäalan moninaiskäyttökoulutus alkaa Evon metsäopistossa aloitetaan tammikuussa 1982 niinsanottu SUVIkoulutus. 92 Ronald Reagan ja darwinismi Helsingin Sanomien (13.1.1981) mukaan Yhdysvaltain uusi presidentti Ronald Reagan lupasi vaalikampanjassaan antaa tukensa niille, joiden mielestä kouluissa olisi opetettava yhtä lailla Raamatun luomiskertomusta kuin Darwinin kehitysoppia . Niin yksien asioiden kuin kokonaisuudenkin takia. Kihlakunnanoikeus jätti kuitenkin metsurin tuomitsematta katsoen että kyseessä on vähäinen ja ajattelemattomuudesta johtuva asia . Ruotsissa, samoin kuin Ranskassa , huuhkajan suojeluun onkin uhrattu runsaasti varoja. Reagan on lehden mukaan todennut punapuista: " Kun olet nähnyt yhden , olet nähnyt ne kaikki ". Viime aikoina ei Luonnonsuojeluliitossa kuitenkaan ole kiinnitetty kovinkaan paljon huomiota nykyisten ydinvoimaloiden vaaroihin. soiden , suojelulle. ,sk. Ronald Reagan ja punapuut Yhdysvaltain länsirannikon mahtavat punapuut eivät ole vaikuttaneet Kalifornian entiseen kuvernööriin Ronald Reaganiin sen kummemmin , mikäli on uskomista Los Angeles Free Pressin muuatta numeroa vuodelta 1968. Ja ydinsodan kynnys laskee, jos ydinvoiman käytöllä edistetään ydinaseiden leviämistä. Joten vähällä pääsi kuningaslinnun hengen riistäj ä. Maakotkan tappajalle sakot Hovioikeus antoi 350 markan sakot Nurmeksen Savikylässä noin kolme vuotta sitten kotkan tappaneelle metsurille. Seuraavalla kerralla raudoilla käydessää n metsuri tappoi vielä hyväkuntoisen linnun . 1. Lintutieteellisten yhdistysten liitto on erittäin huolestunut maamme suurimman pöllölajin tulevaisuudesta. Luonnonsuojeluliitto vaati jo Harrisburgin onnettomuuden jälkeen ydinvoimaloita pysäytettäviksi. Myös Ruotsissa huuhkaja on kadonnut laajoilta alueilta. Ronald Reaganin mukaan evoluutioteoria on sitäpaitsi asetettu myös tieteellisessä maailmassa kyseenalaiseksi, koska siinä on havaittu monia puutteita. Vaasan läänissä 1970-luvulla tehdyssä laajassa selvityksessä havaittiin , että huuhkajan ruokalistalla on keskimäärin 77 prosenttia pikkujyrsijöitä , erityisesti rottia , vesija peltomyyriä . Se, että lehdistön kiinnostus ydinvoimaan ja ydinvoimanvastaiseen liikkeeseen on laskenut Harrisburgin jälkeen , ei oikeuta meitä sulkemaan silmiämme ydinvoiman hyvin dokumentoiduilta vaaroilta. Järjestöt perustelevat kantaansa sillä, että huuhkaja on ihmisen vainon ja häirinnän, elinalueiden tuhoamisen sekä ympäristömyrkkyjen takia erittäin uhanalainen Keskija EceläEuroopassa. D Vesi-insinöörien logiikka heittää häränpyllyä Luonnonsuojelijat ovat sitä mieltä, että ihmisen talous, ekonomia, on mukautettava luonnontalouteen , ekologiaan. Katsauksia Uutisia Margaritana, Henrik Hausen hieno värilyhytfilmi jokihelmisimpukasta sai " ensi-iltansa" helmikuun alussa Helsingissä. Se vastaa nykyistä ylemmän opistoasteen metsäteknikkokoulutusta, mutta suuntautuu metsän moniSUOMEN LUONTO 2/8 1 40 . 198 1) mukaan pyytänyt riisraa ketunraudoilla ja jättänyt ketunraudat kokematta viideksi päiväksi maaliskuussa, jona aikana niihin oli jäänyt maakotka. Uraanin louhoksista ja jätevarastoista voisi levitä radonia ja plutoniumia laajojen alueiden pohjaveteen . Tämä on oikea kanta. Asiantuntijana on toiminut Ilmari Valovirta. Elokuvaa välittää Filmiryhmä Oy , Kruunuvuorenkatu 5, Helsinki 16 , puh . Huuhkajan vaikutusta riistaeläinkancoihin on liioiteltu. mat ovat yhden asian liikkeitä ja molemmat ovat tuoneet paljon uusia ihmlSlä mukaan luonnonsuojelutyöhön. Tällöin on pitkälle kysymys vesien luonnontalouden sovittamisesta vesien käytön talouden tarpe1sun ... Syyttäjä valitti tuomiosta hovioikeuteen. Insinöörit tuntuvat olevan toista mieltä. Riistaeläinten, kuten metsäkanaja sorsalintujen , osuus on pesimäaikaisesta ravinnosta vain kahdeksan prosenttia
kirjoittamassaan julkilausumassa Aitan rakentamisen ja Pohjois-Suomen luontoa tuhoavat hankkeet: Aitan rakentaminen olisi yhtä suuri vääryys saamelaisille kuin Vuotoksen altaan, Ounasjoen ja Kittilän Pahtavuoman uraanikaivoksen rakentaminen Suomen Lapin väestölle. Translared by Taru Tyynilä-Woolsron and George Woolsron . from rhe year 1896, advises ladies not to use stuffed birds as decorarion for rheir hats and dresses. like now. Tällainen tilanne on kehittynyt myös Vuotoksen alueella, Ounasjoella ja Kittilässä .'' Aitan suojelijat muistuttavat, että suomalaisten luonnonsuojelijoiden velvollisuus on tukea norjalaisia Aitan puolustajia aina lopulliseen voittoon, rakennuspäätöksen kumoamiseen asti. Uusi koulutus antaa nykyistä paremman pätevyyden mm. How the early Finns used 10 collec1 birds' eggs Jorma Laurila pages 8489 1c was the cuscom of Nordic peoples ro collect birds' eggs in the spring, to enrich rhe monotony of a mear and fish diet. Most environmemal mauers belong ro the field of the Min istry of the lmerior and the Mi nistry of Agriculture and Forestry. The posts for environmencal prorection inspectors wcre sct up in 1973. This causes inefficiency and overlapping of plans. but thc promisc never camc uue. The onl y possible solmion here is t0 found a miniscry of environmcntal pro1ection. 4 . Through a change of law rhat comes into force on 1. and in boch chey are in an inferior position . Exrension of regulacion for power generation is sough1 . indusrry is required co rake care of irs own problem wastes . Alea-wkicilit: Ps-rili 9885-0 Suomen luonnonsuojeluliicto Norjan ls-liiton Alea-toimintaan Ps-cili 11 70 77-7 Energiapoliittinen yhdistys Vaihtoehto Ydinvoimalle suomalaiseen Alea-toimintaan Ps-cili3597 796 Folkeaksjonen ,-Alea, Norja (voi maksaa Suomen pankkien kautta) Tietoja Alea-toiminnasta: puh. Ne loukkaavat myös lähidemokratiaa, alueen väestön itsemääräämisoikeutta. Hakuaika v. vsk . bird -boxes were n0t built for nature conservation purposes. Much folk lore is co nn ected with this. Koulutukseen voivat pyrkiä metsäopistokoulutuksen edellyttämät perusvaatimukset täyttävät henkilöt , jotka ovat suorittaneet vuoden mittaisen metsätalouden perusjakson tai joilla on käytännön kokemusta suojeluja virkistysaluetehtävissä, riistatalouden alalla tai muissa sop1v1ssa metsien moninaiskäyttöön liittyvissä tehtävissä. 93. the building of this waste y nit is cssencial. 90-417 724 (12-20) Protecting 1he river Alta AuliKi/pcliiincn pages 768 1 River Alta is one of orway's last unregulared ri vers. The poster was made by two women active in animal protection groups. Love canal and American apple-pie Jorma Lindfors pages 6 163 As background to the Finnish "problem-wasre " discussion . Whac's more . The pian for revitalising it includes a pian for summer couages. A1 the funhesr borders of Finland , in the island groups, in Lap land and easccrn Finland this cuscom was kept on uncil the beginning of 1h is cen tury. and one of the mosc vical rivers for salmonspawning in the world . Valtiota, joka sallii tällaisen demokratian loukkauksen , ei voida pitää demokraattisena valtiona. naiskäyttöön. From an environmental protection paine of view. Lisätietoja koulutuksesta, pääsyvaatimuksista ja hakumenettelystä saa ammattikasvatushallituksen metsäopetuksenosastolta ylitarkastaja Seppo Lahdelta (puh. Riihimäki cown in southern Finland has finally agreed ro rake the firsr national "problem wasre" unit. '' Ne ovat kaikki malliesimerkkejä sellaisesta näköalattomasta kasvupolitiikasta, joka johtaa alati lisääntyviin ekologisiin ongelmiin . here is a repon from rhe United Staces of the chaotic State of problem-waste ueatment in rhe USA . 1. The pian for constructing a dam on this river for elenricicy production is a threar t0 rhe heanland of Saame (Lapp) cuhure . and the adminisuacion has not developed any furrher since. peop le robbed rhe nesrs of birds which nest on the grou nd . Koulutus kestää noin neljä vuotta, ja siihen liittyy harjoittelujakso. A popular movement ro defend Mieko lake Juha Ylimaunu pages 66-68 The largest lake in western Lafland , Miekojärvi, belongs to the water-system o che Tengeliö. 90-7061) tai Evon metsäopistolta (puh. thai staned several popular movements of local oposirion. 917-35 141) . Jos yleinen etu aina vaatii paikallisen edun loukkausta , se ei voi olla mikään yleinen etu ." Julkilausumassa pahoitellaan , että Suomen valtio on lähes poikkeuksetta vastannut paikkakuntalaisten anomuksiin ja valituksiin tiukentamalla kovaa linjaansa entisestään. The first conservation poster in Finland Helmiriitta Honkanen pages 8283 The first nature conservation poscer in Finland. Before pou lrry-raising Nordic peop les gathered eggs by hanging large bird-boxes in rrecs near che water's edge, and gathering watcrbirds' eggs in chis fashion . despire 1he opposi1ion of the local populacion and the Coumies. Finnish nature conservarionists have aisa been ac Alea co suppon the movemcnc there of popular civil disobedience to save the river. "Aitassa Problem wastes the bane of Riihimäki town Auli Kilpc/iiinen pages 57-6 1 Afrer a long debate . This would howevcr destroy the natural state of the lake. nähty kansalaistoiminta on luonnollinen ja oikea seuraus tilanteesta, jossa valtio polkee jalkoihinsa paikallisten asukkaiden oikeudet. Koskei lake should be fully protected Tuom o Hurme pages 6913 The Koskei lake in scluth-wes1 Finland is a va lu able birdlake . Summaries of the Main Articles Suomen Luonto (Nawre of Finland) Published by che Finnish Association for Nawre Proceccion (Suomen luonnonsuojeluliicto) Address: Periimiehenkaw 11 A 8, 00150Helsinki 15, Finland Editor: Seppo Vuokko Divide et impera edirorial page 55 The administracion of environmemal affairs in Finland is divided arnongst half a dozen ministries. che elecuicit y from Alta is not needed. The anicle relates the course of a busy day in the life of an environmental protenion officer. Moninaiskäytöllisen koulutuksen saaneet voivat hakeutua myös useimpiin perinteisiin metsäalan tehtäviin. reindeer husba ndry, and ag riculture). ln former times. lt is feared however chat not enough will be spent on making ic efficient and safc for both loca l inhabitancs and surrounding nature. 1982 alkavalle kurssille on 1981 maaliskuussa. lt threacens also che natural means of survival (fishing. suojeluja virkistysalueiden suunnitteluja hallintotehtäviin, eräisiin riista talouden tehtäviin sekä muihin metsien erityiskäyttöön liittyviin töihin. Lasc year che political parcies already ag reed abou t the money for cnvironmcncal officcs in provinccs. and the natural state of rhe Sautso canyon. SUOMEN LUONTO 2/ HI -10. ln each provi nce there is onl y one official who is supposed to take care of almosc ali environmemal issues in his area . A day in the life of an environmental protection officer Jorma Laurila pages 6466 ln Finland official responsibilic y for environmenral protection in the provinces is in the hands of ane man . As well as robbing rhe boxes. The anicle includes imerviews wich the popular movemenc activist Sebastian Lybeck and the Finnish-Saame lawyer Oula Näkkäläjärvi . To this day it is possible ro find e1rn-laying boxes as a rcminder of rhe old irad iuon. Aitan suojelu kuuluu myös suomalaisille Suomalaisten Aitan suojelijoiden ryhmä rinnastaa Gargian leirissä 18
Hän siirtää heräämistään joka kevät yhä myöhäisemmäksi ja tuumaa , että kiirehtikööt nuoremmat. Vihoviimeistä tämä jokakeväinen jahkaaminen 1 Niin, ei enää kehtaa näyttäytyä ulkona nämä kauhtuneet, kellastuneet talvitamineet yllään, muttei lumikaan ole vielä niin paljoa sulanut, että uskaltaisi pukeutua kesäkolttuun, varsinkaan kun nämä uudet eivät ole vielä aivan valmiit. Jänösen sisarukset Jaana ja Juulia istuvat yötä myöten männynhavuneula ja naavalankaa käpälissään valmistamassa itselleen uusia kesäpukuja. Kunpa hän vain voisi muistaa minne ne syksyllä kerätyt kaksikymmentä kuusenkäpyä tulikaan piilotetuksi! Nyt ei tahdo tarjottava millään riittää kaikille lapsosia katsomaan tulleille sukulaisille ja tuttaville. Lauri huomaa nopeasti Jaanan hädän nähtyään kauempana ketun . Juulia panee järkevänä tyttönä vielä talviturkin ylleen mennessään noutamaan pajunkuorta päivälliseksi . Hän tekee äkkikäännöksen polulla ja lähtee loikkimaan pakoon . Sellaiset , jotka eivät välitä tippaakaan siitä miltä näyttävät. Oooooh , näkisipä Jaakko Jänis meidät föönätyissä viiksikarvoissa karpalohelmet kaulassa , niin eiköhän hän olisi aivan myyty pupu . Poika on Lauri Luontola, joka tapaa liikkua näillä main luonnontarkkailuretkillään . Lauri vetäisee nopeasti päältään valkoisen Luonnonsuojeluliiton hupparinsa ja heittää SUOMEN LUONTO 2/8 1 40 . Kamalaa , miten sitä sitten voi kuulla vihollisen äänen, jos korvat ovat peitossa. Onhan tämä vähän niinkuin olisi kotiarestissa. Mutta tuo hupakko Jaana on niin innokas näyttäytymään Jaakko Jänikselle uudessa kesäturkissaan , ettei malta olla varovainen, vaan pukeutuu käpäläpituiseen kesäleninkiinsä, ripustaa karpalohelmet kaulaansa ja solmii vielä huivinkin päähänsä korvien päälle ja livahtaa ulos heti Juulian mentyä. Tyylikkäät helmet hankaloittavat menoa kovasti ja kettu saavuttaa saalistaan koko ajan. Hän kyllä jaksaa odottaa kunnes luonto kunnolla vihertää ja järjestää laihtuneelle karhuparalle jotain haukattavaakin . Niin, viime vuonna saattoi vielä käyttää häntäpituista hametta, mutta nyt on ehdottomasti oltava käpäläpituus. Hän on hyvin ylpeä siitä, että on taatusti Naavalan ensimmäinen puputyttö , joka on pukeutunut muodikkaasti kesäasuun , vaikkeivat hanget olekaan vielä sulaneet. Kurt Kurrela on hyvin ylpeä kuutosistaan, sillä ne ovat ensimmäiset koko Naavalan oravakunnan historiassa. Kurrelassa käy aikamoinen vilske , sillä pesään on syntynyt kesän ensimmäinen poikue . Mutta kesken keikistelynsä Jaana aivan jähmettyy paikalleen. ,sk.. Minä kuulin Ruut Rusakolta, että tämän kevään muoti suosii käpäläpituisen leningin kanssa pitkiä karpalohelmiä ja huivia , joka solmitaan päähän niin , että korvat peittyvät kokonaan . Pian ovatkin muodikkaat kesävaatteet valmiit. Ommellessaan he rupattelevat taukoamatta. Kauhistus, johan meille hongatkin hohottaisivat, jos ilmestyisimme Naavalan poluille viimevuotiset virttyneet vetimet yllämme, nehän ovat jo aivan poissa muodista. Olen kyllä kuullut , että toiset tekevät niinkin. Sisarukset pistelevät puvunsaumoja yhä vinhempaa vauhtia ja pienet ristihuulet rupattavat vähintään yhtä vikkelään. Tyrmäävän ihanaa, ja Ruut kertoi myös , että jos haluaa olla aivan huippumuodikas niin pitää föönätä viiksikarvat ylöspäin tuulentuivertaman näköisiksi , ymmärrätkö. Vaikka onhan se varmaan hurmaavan näköistä . Eihän voisi kuvitellakaan, että viimevuotisia ke94 säpukuja vo1s1 enää tänä vuonna käyttää. Metsästä hyökkää hänen tielleen ketunvonkale, jonka aikomus on ilmeisesti saada hänet paistiksi päivällispöytäänsä. Jaana ei kuullut hiiskaustakaan ketun askelista ja tajuaa, että se on nyt tämän muodikkaan huivin syytä . Lasten Luonto Marja Mattlar Keväisiä pukuhuolia Naavalan kylässä vastaanottaa kukin tavallaan auringon viestin pian saapuvasta kesästä . Karhuherra Konrad Kontio kuorsaa talviuntaan pesässään tuuhean kuusen alla eikä malta kuin kääntää kylkeään ja kynsiä vähän korvallistaan tuntiessaan kevään tuoksun . Kauempana polulla kulkee eräs poika tähyillen ympärilleen ja tehden muistiinpanoja pieneen kädessään olevaan vihkoon. Jaana kulkee keikutellen metsäpolkua pitkin ja nauttii herättämästään huomiosta . Jaana hyppelee takaa-ajosta läähättäen Lauria kohti, kompastuu tämän edessä karpalohelmiinsä ja lentää päistikkaa polulle Laurin jalkoihin
Kettu luikkii häpeissään metsään ja toivoo, ettei kukaan ole nähnyt sen ajavan takaa olematonta jänistä. sen Jaanan päälle niin, etta tamä peittyy aivan näkymättömiin valkoisten hankien keskelle. vsk. Lauri jatkaa huokaisten matkaansa ja suree sitä, että kaikkein jännittävimpiä havaintoja hän ei millään voi kirjata ylös: johan isä ja äiti luulisivat häntä ihan hassuksi. Se ei voi tajuta , mihin sen takaa-ajama herkullinen jänispaisti on hävinnyt ja mistä sen eteen nyt yhtäkkiä on ilmestynyt ihminen. Jaana kiskaisee huivin päästään, repäisee karpalohelmet kaulaltaan, nostaa muodikkaat käpäläpituiset helmansa korviinsa ja loikkii kotiin niin nopeasti kuin pääsee. Kettu pysähtyy hämmentyneenä jonkin matkan päähän Laurista ja katselee etsien ympärilleen . D 95. ( \ \ SUOMEN LUONTO 2/81 40. Lauri Luontola nostaa varovasti hupparinsa Jaana Jänösen päältä
• Vuoden luontokuva 1981 Suomen luonnonvalokuvaajat r. Kuvasta painettua nelivärijulistetta voi ostaa Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n myyntipisteistä Helsingistä, Turusta , Tampereelta ja Oulusta. y. on valinnut vuoden luontokuvaksi orimattilalaisen opiskelijan, Mikko Rousin kuvan' 'Elokuun aamu''. Jäseneksi hyväksytään hakemuksen ja työnäytteiden perusteella. Kuva valittiin yhdistyksen jäsenkilpailuun lähetettyjen parin sadan kuvan joukosta. Lisätietoja saa yhdistyksen sihteeriltä Jukka Meriläiseltä osoitteella Latokartanon ylioppilaskylä F 402, 00710 Helsinki 71.. Raatiin kuuluivat Suomen kameraseurojen liiton puheenjohtaja Eino Perälahti , valokuvaaja Kaius Hedenström ja toimittaja Teuvo Suominen . Suomen luonnonvalokuvaajat on jo yli 120 jäsenen valtakunnallinen yhdistys, johon kuuluu sekä alan ammattilaisia että pitkälle edistyneitä harrastajia