Suomen Luonto 2/1982 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Suomen Luonto No 2 1982
Jussi Munosaaril LKA. Tie10 on iästä kartlunul huimasti. Suomen Luon1okin kantaa kortensa kekoon : aloitamme artikkelisarjan, joka selvittää evoluution peruskäsittei1ä. 00 ,.._ C, .., C: C: "' 1 00 :, ·~ C: "' ,; -0 ..c: a. Ensimmäisessä osassa tarkas1ellaan ko1imaisin esimerkein muun1elua eli yksilöiden välisiä eroja evoluu1ion raaka-aineena . Darwin esitti evoluutioteoriansa 123 vuotta sitten ja jo silloin varsin vankoin perus1ein . .., :, a. Lumivalkea kärppä maas1ou1uu hyvin hangellakin; kesän tullen karvakorvan selkä muUltuu ruskeaksi. Suokukkokoiraiden kosiopukuun kuuluu höyhenkauluri, jonka värit vaih1elevat eri yksilöillä valkoises1a sysimus1aan. Kaarnapinnalla vipeltää sarvijaakkopari, joista koiras kamaa uljaita sarviaan. Wilder Smith hiljan suomennetussa kirjassaan. Sukupuolisuu1een liittyy usein koko, värija käy1täy1ymiseroja. Mone1 laji1 muuntelevat vuodenaikojen mukaan. C: C: C: :, C: 'ö C: ·;::; -" C: .., '§ Luonnontieteet e,vat tunne evoluutio1a , väittää kreationismin profeetta A.E
Silloin meillä taas on todennäköisesti hallitus, joka ilmoittaa tekevänsä päätöksen "ensi tilassa, heti kun tarpeelliset selvitykset on tehty". 2/ 1 s4500mk 1/1 s 2800 mk 112 s 1600 mk 1/4 s 1000 mk takak . Leh: i voidaan tilata m aksamall a tilaushinta postisiirtotilille no 608 211. Rappiolla olevat tilat ovat halvempiakin kuin tuottavat. Onhan päätöksessä sentään hiukan voitonmakua, sillä se on tunnustus Ounasjoen puolustajille sekä heidän asiansa oikeutukselle. 30-15. 90-710 184 tai 701 1065. N:o 2 1982 4 1. Tauon aikana ei liike saa uinahtaa se maksaisi Ounasjoen. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesri liiton totm 1stoon. TOIMITUS Päätoimittaja: Seppo Vuokko Toimitussihteeri: Auli Kilpeläinen Toimittaja: Kaarina Miett inen (vt.) Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Antti Karlin , Kalevi Keynäs, Marjukka Kulmanen , Tapio Lindholm , Veikko Neuvonen , Helge Romu , Pirjo Tu usa. Mutta juuri " toistaiseksi" -päätökset ovat mitä pahinta pelaamista voimayhtiöiden pussiin; epävarmuus tulevaisuudesta saa ihmiset helposti laiminlyömään elinympäristönsä kehittämisen ja lisää muuttoja myyntihalukkuutta. Itse en ilkeäisi tuommoista edes päätökseksi sanoa: onhan Ounasjoen vesioikeuksista jo 95 % omistava Kemijoki Oy itse ilmoittanut, ettei Ounasjoen rakentaminen ole ajankohtaista tällä vuosikymmenellä. Vuonna 1982 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. Pertti Uotila ja Juha Valste. 90406 262. On se kummallista, ettei pystytä päättämään, mitkä joet todella jätetään rauhaan. Nyt meillä on uusi hallitus, joka aloittanee asian käsittelyn aivan alusta onhan osa ministereistä vaihtunut! D 3. 90-642 881 Liiton toimisto on avoi nna maanar.taista perjantaihin klo 8.3016.00 , kesäku ukausina 8. 30 . Samaa päätöksen teon mallia on noudatettu Siuruan ja Vuotoksen suhteen. 4200 mk 2-väri 4-väri 6300 mk 8400 mk 3600 mk 5000 mk 5400 mk 7200 mk Ilmoitusm yynti: Heikki Kultti , puh. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuoje luli iton toimisto. Forssa Näennäispäätöksiä ja vitkuttelua Edesmennyt hallitus päätti viimetöikseen rauhoittaa Ounasjoen, mutta vain kymmeneksi vuodeksi. Inonumero 12 mk . ILMOITUSHINNA T mv . Ja lopuksi: jäipä edesmenneeltä hallitukselta antamatta jo ympäristövuoden (1980!) lopussa pikaisesti luvattu valtioneuvoston ympäristöpoliittinen selonteko. Ti laukset välittää myös Suomen Luonnon suojelun Tuki Oy , Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsi nki 10 , puh. ISSN 0356-0678 Värierottelut: Offset-Kopio , Helsinki Painopaikka: Forssan Kirj apa ino Oy. Haisee! Ounasjokivarren asukkaat saavat elää samassa epätietoisuudessa seuraavat kymmenen vuotta odotellen että asia tulisi uudelleen esille ja että hallitus todella tekisi lopullisen päätöksen Ounasjoen kohtalosta. Voimayhtiöiden mieleisen huimiin kasvuennusteisiin ja voimalatarpeisiin rakentuvan sähköntuotannon runkosuunnitelman valtioneuvosto kyllä uskalsi hyväksyä ihan kertaistumalta tulevaisuutemme ohjenuoraksi. Til aushinta on 90 mk , Suomen luonnonsuoje luliito n jäsenille 65 mk. Meillä ei enää edes ole montaa rakentamatonta jokea; rajajoet Teno ja Tornionjoki ovat niistä suurimmat. vuosi kerta SUOMEN LUONTOA JULKA ISEE Suomen luonnonsuoj elu liitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 1 5, puh. Ounasjoen puolustajille on annettu hengähdystauko, ei enempää. Mutta ainoat joet, joiden säilyminen luonnontilassa on edes jotenkin turvattu , Lemmenjoen, Vaskojoen, Ivalojoen ja Repojoen latvat sekä Suomujoki ovat kansallispuistoissa Lemmenjoen kansallispuisto on merkittävin jokiluonnon suojelualue Suomessa! Ja kun käytännössä kaivoslaki käy ylitse suojelumääräysten, kansallispuistosta löytyvä malmi voi tuhota jo suojellun alueen
4 Yrjö Haita. . . 40 42 Kai Samanen: Vesi tiet peitenimi sää nnöstelylle . . . . Nyt on Suomen naavat karkotettu pohjoiseen, sivuillla 44-46 kerrotaan tarkemmin minne ja miksi. 12 Rirva Ve1ionen: Onko oikein : Metsä-Borni a valvoo itse om ia päästöjää n 17 Julkisen sanan neuvosto n langettava päätös. Pirjo Harrunen: Vätsäriäkin viedää n '. ............. 8 Ritva Ve1ionen: Likai nen juttu . . Puunjalostusteollisuuden jätevedet ovat viime vuosina jälleen lisääntyneet. karu mutta kiintoisa 24 Penti Sevola: Pohj avesien merkit ys Lauhanvuoren luonnolle. Seppo Vuokko: Naavariedustelun tulos: Kuuset ku riin . 3 Ismo Tuormaa: Ympä ristöt iedottaminen vain tap pioiden kirjaamistako. • . Sivut 19-23. Lapsena 1980-luvulla: vaahtokylvyn saa Kymijoessa ja moniaalla muuallakin. . . ............ vsk.. Esa Ranra ja Kari Veps/i/iiinen: Evoluutio Suomen Luonnossa I. Olli }!irvinen. 33 Jorma Laurila: Voi mayhtiöt himoitsevat viimeisiäkin jokiam me ........ 24 Vuotoksen allasta vastaan on kamppailtu kauan , sen historiaa sivuilla 33-39 . . SUO MEN LUONTO 2/82 41. SUOMEN LUONTO 2 1982 Näennäispäätöksiä ja vit kutte lua . . . . 5 7 58 Entä millaiseen tulevaisuuteen voi kurkistaa Suvannon kylän ikkunoista. .... Lapsena 1950-luvulla: naavaparroja löytyi etelänkin puista. Sivut 12-18. . . .. . . • . . Teu vo Suominen: Tieteen vai tai teen kiele llä luonnon puolesta . 19 Juha Suominen ja A lfred Varkki: Lauhanvuoren kasvisto. . . . Katsauksia, uutisia Kirjallisuutta. . . parta pois. Asialla on Kemijoki O y, niin täällä kuin Vuotoksellakin . 18 Ant(i Pihkala: "Sa novat että koko kylä hukutetaa n mi tä hulluj a 1". . Kyläläisten , arkkitehtien ja taiteilijoiden rakastama kylä vastustaa vedennostoa Kitisen joessa , Kokkosnivan voimalaa varren. . Muuntelu Suomen luonnossa Heikki Kauhanen: Vuotoksen allashanke: Koillis-Lapin tuhon 2') siemen . Ovatko alueen luontoiselinkeinot ja erikoislaatuinen luonto kohta historiaa nekin. Summaries of rhe main Anicles Lasten Luonto 44 47 50 54 .
Tuskin kuluu päivääkään, ettei lehdissä, radiossa tai televisiossa kerrottaisi jostain aiheeseen liittyvästä tapahtumasta tai päätöksestä. Kurjet ruokailevat pelloilla ja saattavat callaca alleen jonkin verran kasvustoa . Ei suinkaan , sillä yhdessäkään uutisessa ei tietääkseni kerrottu sanallakaan konfliktin todellisista osapuolista, kalastajista ja VOIMA YHTIÖISTÄ. Täycyy olla tyytyväinen , jos yleensä saa juttunsa valmiiksi ennen lehden kiinnimenoa tai uutisten alkamista. Kirjoittajan murhe ei ole se , että suurin osa ihmisistä ei lue juttua loppuun . Kaikki hyvin. Todellisuus välittyy näin toimittajalle vain viipaleena, ilmiönä, jonka jokainen voi silmillään nähdä, ciedotteena tai julkilausumana, josta jutun muruset voi nopeasti noukkia. Viime vuonna Perämeren lohenkalascajac menivät lakkoon, kun heidän lohenkalascuskiintiöitään yritettiin pienentää lohen vähennyttyä huolestuttavasti. TODELLISUUDEN MURUSIA Moni voi pitää esimerkkiä haettuna lapsuksena, mutta ongelma syvenee , kun laajennetaan hieman näkökenttää . Kaikissa tiedotusvälineissä seurattiin viikkoja kalastajien ja valtion välistä kiistaa, joka lopulta päätyi sopuun: suurin osa kalastajien vaatimuksista hyväksyttiin ja lohikantaa päätettiin yrittää lisätä iscucuksin . Jäljellä olevat joutuvat tyytymään niihin soihin joita vielä on ja käyttämään uuden tilanteen vaatimia muuttoreittejä. jekciivisuuden" vaatimukset cäyccäen, mikä on itse asiassa ilmiön syy. Ei: vaikka toimittajat ovat myönteisiä ympäristöasioille, jäävät ympäristöuutiset usein irrallisiksi ja asioiden taustat yhtä hämäriksi kuin ne ovat ennenkin olleet. lehden omistajien vai ns. vsk. Mutta vain muruset. Kenen syy ciedocusharha on. Kulunutta fraasia lainaten voidaan karkeasti sanoa , ettei uutinen ole se, jos koira puree miestä vaan se, jos mies puree koiraa . lehden linjan. Kieron toimittajan , joka halusi jättää isokenkäiset , todelliset syylliset , rauhaan , isokenkäisiä varjelevan toimicusjohdon. Syyllisiä ovat voimayhtiöt , teollisuus ja vesihallitus. Uutisointi: Otsikolla ''Kurjet raiskaavat Muhoksen peltoja'' kerrotaan , kuinka eräät maanviljelijät uhkaavat hakea hau likkonsa ja ampua liiaksi lisääntyneet sadonkorjuun uhkaajat hengiltä. lr.Ca..-~::2.J Lähtökohta: Kurjet vähenevät soiden ojituksen ja muiden syiden takia Suomessa jatkuvasti. Sisäsivulle jatkuvan jutun viimeisessä kappaleessa kerrotaan sitten kaikki " obSUOMEN LUONTO 2/ H2 41. Y mpäriscöciedottamisessa erikoisuuksien etsintä laajempien yhteyksien kustannuksella on kenties vielä kohtalokkaampaa kuin yleensä . Etusivun jutussa kuvataan seikkaperäisesti lintujen aiheuttamia tuhoja, jotka antavat paukutteluvaatimuksille tukea. Miten tällaista voi sitten tapahtua. C " E 0. 5. Tästä saattaa seurata , että joillakin alueilla vierailee jonain syksynä ehkä enemmän muuttomatkalla olevia kurkia kuin ennen soiden ojituksia. Otetaanpa esimerkki (joka ei välttämättä ole kuvitteellinen): ................ Onko ympäristötiedottamisessa sitten kaikki kunnossa. Luonnonsuojelulla on nykyään uutisarvoa. Ismo Tuormaa Ym päristötiedottaminen vain tappioiden kirjaamistako. { Y mpäriscönsuojelun tiedonvälitystä säätelevät tietenkin samat lait kuin muutakin ciedonvälicyscä yhteiskunnassa. Jokainen päivälehtien tai sähköiseen tiedotusvälineiden työtä läheltä seurannut tietää , ettei jutun pohdintaan jää yleensä liikaa aikaa . Ei varmaan tietoisesti kenenkään , sillä ilmeisesti toimitukset ovat arvelleet tekevänsä hyvää uutistyötä kertoessaan risciriicacilanceesca perin pohjin ja asettuessaan ehkä lisäksi sympacioissaan kalastajien puolelle. Uppoamalla kalastajien ja valtion väliseen näennäiseen ristiriitaan jätettiin mainitsematta todellinen uutinen: Suomen alunperin noin 50:stä Itämereen laskevasta meritaimenen lisääncymisjoesta on jäljellä enaa puolenkymmentä (RKTL: n tietojen mukaan)
vesihallituksen pääjohtaja on vii me aikoina ilmoittanut virastonsa tarvitsevan . Valtavassa uutisvirrassa painiskelevien toimitusten herättelemiseksi tarvitaan jatkossa yhä kovempia herätteitä. Mikrofonijournalismin heikoin kohta on se, että todellisuus on harvoin tasapuolinen. Pelkkä kannanoton julkistaminen on jo voitto. Tähän taas nykyajan valtava kaupallinen kilpailu ei antane mahdollisuuksia ainakaan vielä. Julkinen sanakaan ei ole kaikkivoipainen , kun tehdään poliittisia ja taloudellisia päätöksiä. Juuri näin kävi lohikiisrassa. Uutinen ei ole uutinen ennen kuin on syntynyt konflikti selvien , tunnistettavien osapuolten kesken. TOIMITTAJAKOULUTUS Niin paljon kuin toimittajakoulutuksesta nykyään puhutaankin , ovat tärkeimmät käytännön asiat jääneet mielestäni jatkuvasti toissijaisiksi. Tämä uutiskäytäntö antaa luonnonsuojelulle mahdollisuuksia pieniin torjuntavoittoihin , mutta kokonaisrintamalla sota on hävitty jo ennen kuin sitä on virallisesti julistettukaan. Valitettavasti se ei useimmiten riitä. Tämä johtaa kvasiuutisiin, joissa mikrofoni ojennetaan ensin asian ajajalle ja sitten se vastustajalle ja molemmat saavat sanoa lyhyesti sanottavansa. OBJEKTIIVISUUDEN HARHA Yleisradion ohejelmatoiminnan säännöstöä myöten pidetään ns. Se ei ole ottanut asiassa kantaa eikä siis ole osapuoli. Rettelö kestää aikansa ja säilyttää uutisarvonsa , kunnes muut uutiset vievät sen paikan. Lappajärvi, Alta , Koijärvi ja Hattuvaara pelaavat kerran tai kaksi , sen jälkeen tiedotusvälineet ja yleisö kyllästyvät niihin ja odottavat jotain uutta , lisää säpinää. Kuvaako siis uutiskäytäntö enemmän muotoa kuin sisältöä. talousuutisilla ei ole mitään tekemistä luonnonsuojelun kanssa, koko taloustoimituksesta puhumattakaan ympäristöuutiset ovat uutisia , silloin kuin jotain tapahtuu: lintujärvi tuhotaan , voimala rakennetaan , budjetti on päätetty. Mitä sitten on tämä uutisointi, joka latistaa totuuden, estää kansalaisia saamasta heille tärkeää tietoa tarpeeksi ajoissa ja pilkkoo todellisuuden. Tarvitseeko luonnonsuojelukin oman PRja mainostoimiston , jota mm. ,·sk.. Heille varataan palstatilaa , mutta . Luonnonsuojelijat ovat kyllä hyvällä ja kannatettavalla asialla. tutkivaa journalismia, joka kertoisi asioiden taustat ja rakenteet. Uutisseurannan puuttuessa jäävät myös taistelun pitemmän tähtäyksen vaikutukset täysin pimentoon . Luonnon arvoien puolustajien osana on epätoivoinen viivytystaistelu milloin mitäkin vaikutusvaltaista, jyräävää koneistoa vastaan. Taustaaineiston puuttuessa erilliset ristiriitatilanteet jäävät irrallisiksi kokonaisuudesta, joka vain "muodostuu omien lakiensa mukaan " . Julkinen sana ottaa itse useimmiten penkkiurheilijan osan: se katsoo kun eri intressipiirit pöllyttävät toisiaan julkilausumilla, kirjelmillä ja lakoilla. Näin varmistetaan toimituksen esimiehen tyytyväisyys , ja lisäksi se , että asiat jatkuvat entistä rataa. julkilausumaja mikrofonijournalismi ovat myös toimineet luonnonsuojelun eduksi. objektiivisuuden vaatimusta eräänä keskeisimmistä uutiskriteereistä. Ympäristökiistan osapuolet, luonto ja sen pilaajat ovat harvoin rasaväkisiä. . Todellisuudessa tämän tutkivan journalissu o MEN LUONTO 2182 4 l. Luonnonsuojeluyhdistyksillähän ei juuri ole mahdollisuuksia eikä keinoja toimintaan ilman tiedotusvälineitä. VALLAN KEIKAUS Sen sijaan realistinen välitavoite voisi olla ainakin romuttaa käsitys viranomaisista ns. puolueettomina asiantuntijoina. Muutos on onneksi odotettavissa; ainakin vesihallitus on jo menettänyt luottamuksen. Samaan aikaan saattaa ottelun todellinen voittaja myhäillä rauhassa. Monissa yksittäistapauksissa to6 dellisuuden viipalointi ja ns. Vaikka kaikki näidenkin kiistojen syyt olivat hyvin selvillä ennen "säpinöitä", vasta konfliktin avoimuus teki ne UUTISIKSI. .. Luonnonsuojelukiisrojen ratkaisujen siirtyminen tai ta vimman markkinoijan' ' harteilta koko yhteiskuntapoliittisen linjanvedon kysymykseksi vaatisi melkoista tiedotusremonttia. Jotkut toimitukset ovat tajunneet tämän itsekin ja korostavat kannattavansa ns. Useinhan viranomaisten kannanotot menevät tiedotusvälineissä läpi sellaisinaan tai lyhennelminä, samalla kun luonnonsuojelijoiden vaatimusten perään on liitetty aivan oikein termit "mielestä", " mukaan", "luonnonsuojelijat väittävät " jne. TAAS LUONNONSUOJELIJAT RETTELÖ IV Ä T .. Toimittajakoulutuksesta puuttuu edelleen tyystin edes alkeellinen ympäristönsuojelun perusasiat ja yhteydet valottava kurssi . Näin luonnonja ympäristönsuojelu välittyy tuleville toimittajille usein jonkinlaisena ympäristöestetiikkana. Ei koskaan ennen kuin asia voidaan uutisoida. Kenen ehdoilla se pelaa. Kysymykset ovat aiheellisia , sillä sama ongelma koskee myös muita elämän alueita kuin ympäristönsuojelua , siihen se vain iskee pahimmin : muutokset ovat useimmiten lopullisia
tutkivan journalismin poh· timinen ei ole STT:ssa päällimmäisenä, sillä STT:n toiminta eroaa luonteeltaan selvästi esimerkiksi sanomalehdistä ja Yleisradiosta. Jokaisesta lohkosta tulee eri kamaa ja vaikka toimittaja olisi kaikille erikseen kriittinen , on kokonaisuuden hahmottaminen näillä eväillä vaikeaa, lokerointi pelaa. Tutkiva journalismi ei mielestäni kasva tällä hetkellä mitenkään räjähdysmäisesti. Samaan aikaan kiven aiheuttamat renkaat saattavat ulottua yli koko maan. Juuri siksi mielipidejärjestöjen tehtävä on mielestämme niin tärkeä, ne tuovat asiat esille. ONKO KOKONAISUUDEN HAHMOTTAMINEN MAHDOLLISTA. Eikö sitä siis haluta tai anneta harjoittaa. D 7. Kriittisillä ohjelmillaan kohua aiheuttaneen TV: n ajankohtaisen kakkosen toimittajan Vesa Toijosen mukaan eivät ainoastaan toimittajat pilko todellisuutta , vaan sitä tekee koko hallintokoneistomme. Ympäristövuoden Hattuvaara-taistelut ja muut jupakat olivat edellisen murrosvaiheen aikaa . Suomen Tietotoimiston uutispäällikkö Tuula Hakolan mukaan toimittajat eivät vielä tiedä riittävästi ympäristönsuojelusta tajutakseen laajat kokonaisuudet. Seuraavana on ilmeisesti ympäristöministeriön perustaminen. Ns. Y mpäristöuutisten lokeroitumiseen erilleen esimerkiksi taIousuutisista vaikuttaa toimittajien erikoistuminen. Räjähdys tapahtui jo aikoinaan , ja tällä hetkellä tutkivaa journalismia harjoitetaan niissä muodoissa ja laajuudessa, mihin päädyttiin. Sen sijaan STT ei uutispäällikkö Hakolan mukaan suinkaan toimi viranomaisten ehdoilla. Tuula Hakolan mielestä ympäristötiedottamisen osalta eletään nyt tasaista vaihetta. L __r Suurin syy, ettei ympäristöasioissa aina käy näin , on se , että ympäristönsuojelu on niin uutta. Toisin sanoen Koijärven tapaisista ongelmista ei nähdä kuin ainoassuOMEN LUONTO 2/82 41. min tulokset ovat Suomessa lähes olemattomat. Ei ole tajuttu , miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. taan se kivi , joka järveen heitetään. STT: n työskentelytahti on varsin kiivas, eikä tietoja ole kertakaikkiaan aikaa kaivaa ainakaan kovin kaukaa , sillä uutiset pitäisi saada uloskin . Hakola pitää ongelmana nimenomaan käyttökelpoisen tausta-aineiston puuttumista juuri "oikealla" hetkellä. Suomen Tietotoimistossa erikoistuminen ei tosin ole mielestäni mennyt vielä liian pitkälle, mutta sen sijaan meiltä puuttuu ympäristönsuojeluun perehtyneitä toimittajia. Jos asia vaikuttaa mielenkiintoiselta , otamme kyllä selvää taustoista ja teemme haastatteluJa. vsk
Noiden sanojen vieroksuttu alkuosa tarkoittaa näet kansaa ja kansanvalistuksesta on kysymys. Mutta mikä on ympäristövalistuksen kieli. Käytännössä ympäristövalistus Ja huomattava osa muustakin kansanvalistuksesta on luisunut SUO MEN LUONTO 2/82 4 1 ,sk.. Populaaritieteellä ja poptaiteella on huono kaiku " oikean " tieteen ja taiteen korkeuksissa , mutta juuri niitä ympäristövalistus tarvitsee . Mutta resurssit olivat todella niukat ja tiedon perillemeno heikkoa, sillä tieteellisen koulutuksen saaneet asiantuntijat eivät tienneet, miten puhutella yleisöä. "Vanhan yhdistyksen" ja siitä versoneen liiton p11rnsä ympäristövalistusta on jatkettu tieteen kielellä hyvin ymmärrettävistä syistä. Tieteen kielessä ratkaisee sisältö, se mitä sanotaan. Voisi luulla, että ympäristövalistus on helppoa , kun siinä ei tarvitse kurkotella kulttuurin korkeimpiin sfääreihin . Ympäristövalistuksen tiedettä ja taidetta on koko naisuus , keinojen taitava yhteensovittaminen. Mutta ainoana ratkaisuna tämä tie johtaa riman madaltamiseen, sillä silloin jää ulkopuolelle vaikeiden ympäristöongelmien enemmistö . Taiteen keinoin autetaan ihminen alkuun, tieteen kielellä hänelle annetaan jatko-opetusta. Esim. Silti on muistettava , että yhdistyksen piirissä toimi tieteensä loistavia popularisoijia, sanankäytön taitureita , jotka varmasti sytyttivät joukon ulkopuolisiakin luonnonsuojelun aatteelle . Hallintoa, lainsäädäntöä, tukijärjestelmiä ja verohelpotuksia on rakennettu joko tieteen tai taiteen kehittämiseksi ja silloinkin yleensä huippuja tavoittelemaan . Taide taas etsii harmoniaa ja myöntää auliisti subjektiivisuutensa, antaa jokaisen nähdä maailmaa tavallaan. Kipinänsä voimalla he jaksavat ottaa selvää vaikeaselkoisistakin asioista ja tulkita itse näkemäänsä. Tiede vetoaa järkeen. Usein on kuvan tehtävänä koskettaa tunteita, mutta jako ei ole jyrkkä; eihän elokuvaakaan tee kuva tai ääni yksin. Itse asiassa tämä on myös valistuksen kompastuskivi. KAHDEN KULTTUURIN KRIISI Tehokkainta ympäristövalistusta on tietysti se , jossa muoto ja sisältö ovat sopusoinnussa , joka vetoaa tunteeseen ja järkeen. Näillä kielillä on näet selvä työnjako . Ympäristöliike on viime aikoina korostanut oman kokemuksen sytyttävää vaikutusta , kansaa on pyritty lähestymään sen omien ongelmien suunnasta. Se tavoittelee totuutta, joka olisi objektiivinen, etsijästä riippumaton. Nämä seikat oivallettiin erinomaisesti jo liiton alkuvuosina, jolloin lähes kaikki niukat resurssit suunnattiin ympäristövalistukseen: Suomen Luontoa kehitettiin, etsittiin muita julkaisukanavia, kehitettiin yhteistyötä lehdistöön ja ulkojäsenistöön, tarjottiin asiantuntijoita kentälle ja tilaisuuksiin. tietokirjailijoita ei pidetä edes kirjailijoina saati sitten tiedemiehinä he ovat kaikkien tukimuotojen ulkopuolella. ON AIKA PUHUA MYÖS TAITEEN KIELELLÄ Tieteen kieli asiantuntijoiden kuivakka proosa voi parhaimmillaankin puhutella vain niitä, 8 jotka ovat JO syttyneet luonnonsuojelulle. Taiteen kieli on jälkimmäiseen liian moniselitteistä. Teuvo Suominen Tieteen vai taiteen kielellä luonnon puolesta. Pystyyhän juuri taide lähestymään ihmistä tunnetasolla, aiheuttamaan samantapaisen elämyksen kuin minkä aiheuttaa asian omakohtainen kokeminen. Sen kieli on logiikka, laskelma ja numero. Tärkeintä on arkipäivän taide, esimerkiksi iskevä journalismi, persoonallinen opetus, kuvan ja sanan taitava yhteiskäyttö, hyvä AV-materiaali . Toisaalta oli entistä syvemmin perehdyttävä luonnon lainalaisuuksiin , toisaalta oli saatava mukaan koko kansa. Kahtia jaetussa kulttuurissa on kansanvalistus pudonnut väliin. Jos ympäristöliike myös käytännössä aikoo pysyä uskollisena nykyajan ympäristönäkemykselle, sen on välttämättä lisättävä kielitaitoaan taiteen kielillä silti tieteen kieltä unohtamatta. Taiteessa on tärkeää muoto, miten sanotaan. Kulttuurimme on jaettu kahtia. Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen perustajat olivat tieteellisiä järjestöjä ja sen johdossa toimi ainoastaan tiedemiehiä hamaan vallankumoukseen (1967) asti. Kipinä syttyy ainakin kahdella tavalla: ihminen havahtuu oman ympäristönsä ongelmista tai hänet sytyttää taiteen kieli . Nykyaikainen ympäristöajattelu toi kaksi muutosta. Sen kehittämisestä eivät ota vastuuta tieteen eivätkä taiteen edustajat. Taiteen kielten opettelu on tämän hetken suuri haaste ympäristövalistukselle ja koko ympäristönsuojelulle
9. ] \~~/ f Raimo Kanerva on camperelainen caidemaalari, caidegraafikko ja ku van veiscåjii, jolla on olluc lukuisia niiyccelyicii sekii Suomessa euii ulkomailla. ·~;;. vsk. SUOMEN LUONTO 2/ 82 41. Icse hiin sanoo viime vuosien cöiciiiin "yleisluonnonsuojelullisiksi "
Kantaaottava kirj allisuus , elokuva ja valokuva ovat antaneet panoksensa ympäristövalistuksellekin , mutta juuri nyt näyttää ajan heiluriliike taas korostavan muotoa. Seurauksena on " tiedon vaarallista käyttöä'' tarkoittaneeko hän sitten enemmän vesirakennusta vai ydinvarustelua. Tähän asti o n luultu , että kulttuuri-ihmiselle on tärkein vasen aivopuolisko, jossa on puhekeskus ja joka toimii tietokoneen tavoi n : se laskee , päättelee ja puhuu. Kulttuurin kahtiajako syvenee . Sitä paitsi tieteentekijät eivät arvosta popularisointia, joka vie heiltä aikaa ja mahdollisuuksia ansioitua virkauralla. kaupallisten yrittäjien käsiin. Kiristyvässä kilpailussa ja verotuksessa nämä eivät kanna huolta kokonaisuudesta., vaan tuloksena on helposti kaupattavaa tavaraa, usein taattua ja uudelleenlämmitettyä . Eräs niistä on ilmaisun pelkistäminen niin äärimmilleen, että sisältö jää toisarvoiseksi. Taiteen piirissä käydään ikuista keskustelua muodon ja sisällön suhteista . Bergström on ilmaissut huolensa siitä, että koululaitos kehittää yksipuolisesti vasenta puoliskoa , antaa ihmisille tietoa , mutta ei opeta käyttämään sitä oikein . Siihen ei m aai lmanlaaj uisten ympäristöongelmien aikana ole totisesti varaa . Eihän edes opetustaidolla ole suurta painoa yliopistovirkoja täytettäessä' Taiteella on omat norsunluutorninsa. Tiedemiehet yrittävät raivokkaasti karistella harteiltaan byrokraattien holhoilua, joka eräässä vaiheessa oli jo lamauttamassa perustutkimusta , tieteen itsestäänselvää alkuehtoa. Juuri oikea aivopuolisko onkin se, joka hahmottaa kokonaisuuksia, siihen liittyy visuaalisuus, luovuus ja persoonallisuus. Kirjassaan "Olen elävä kello" H yyppä muisruttaa, että luontoon hyvin sopeutuneissa kulttuureissa on oikealla aivopuoliskolla huomattavasti suurempi rooli kuin nykyisissä teknokratioissa , Joita hallitsee pelkkä vasen " dominoiva" puoli . EI KUKKO KÄSKIEN LAULA Suomen kulttuurielämää ovat viime aikoina alkaneet halvaannuttaa uudenlaiset päällysmiehet, tieteen ja taiteen hallintobyrokraatit . kouluopetukseen enemmän käsitöitä ja taideaineita , kehittämään oikeata aivopuoliskoa. Aihe on mitä ajankohtaisin ; sen merkeissä jaettiin juuri Nobel-palkintokin . Oikeaa aivopuoliskoa on sanottu '' resessiiviseksi'', väistyväksi , koska se on mykkä . Protesteja on kuultu : läänintaiteilijat kiroavat ja eroavat , puoluekirjamafia tuhoaa apurahajärjestelmiä ja kaavoittuneet byrokraatit kahlitsevat uusia suuntauksia, vaikka kulttuurin 10 olemukseen kuuluu uuden etsintä . N yt asiat näyttäytyvätkin lähes päinvastaisina. Lääkkeeksi hän suosittelee mm . Akateeminen maailma eristäytyy muusta maailmasta , vaikka toista usein toivotaan. Y mpäristövalistukselle nämä ajatukset antavat kiehtovia näkökulmia. KAHDEN AIVOPUOLISKON SOTA Kaksi suomalaista aivotutkijaa , Matti Bergström ja Markku T. Ei näytä todennäköiseltä, että näin suuntautuva yhteiskunta pystyisi lähitulevaisuudessa tuottamaan Reino Kalliolan kaltaisia tiedemiehiä , joiden ilmaisu on taidetta , eikä Reino Rinteen kaltaisia taiteilijoita , jotka antavat tehoavan muodon uudelle tiedolle . Pitää voida puhua m yös asioista , jotka eivät kuulu kansalaisten jokapäiväiseen kokem uspiiriin. Asiantuntijoiden enemmistö ärtyy muuto ksista ja suhtautuu kuvitukseen välinpitämättömästi; heidän mielestään alkuperäinen tieteen kaavoja noudatteleva ilmaisu on ainoa , mikä asialle sopii. Mutta luutuva byrokratia voi ehkäistä sen , mitä nyt kipeimmin tarvitaan , tieteen ja taiteen yhteises11ntym1sen. Selvimmin o n ero rullut vastaani tyostaessäni asiantuntij atekstiä journalistisempaan muotoon ja täydentäessäni sitä ku vituksella . Ainakin on nähty, että tähänastiset keinot eivät ole menneet perille niinkuin on toivottu . Koululaitoksemme korostaa yhä tietoa ja tehokkuutta luovan ilmaisun kustannuksella. Eräät omat kokemukseni tukevat vahvasti näitä ajatuksia. Soveltavissakin tieteissä ollaan jo lähellä tilannetta , jossa tutkija mieluiten etsii aiheensa tutusta ja varmasta eikä lähde uusia uria aukomaan . Liekö niin , että ihmisten enemmistö , pientä asiantuntijaja teknokraattieliittiä lukuunottamatta, ottaisi valistusta vastaan ensisijaisesti oikealla aivop uoliskollaan , mutta juuri nyt sitä tarjotaan vasemman puoliskon ehdoilla. Mutta ne harvat , jotka suhtautuvat työstämiseen m yö nteisesti , jopa innostuneesti, ovat samalla niitä , joiden ote muuhunkin työhönsä on avara ja luova ; he pystyvät yhdistelemään mo nenlaisia näkökulmia ja löytämään sellaista , mitä kapeasti ajattelevat virkaveljet eivät koskaan keksisi. Olisiko liian rohkeata otaksua , että nämä tiedemiehet tekevät työtä tasapuolisesti m olemmilla aivopuoliskoillaan, vastakohtana tietokoneaivoille :> Mieleeni muistuu m yös Veikko Nurmikko, muuan yliopistoopettajani, joka kertoi kokemuksuo MEN LUONTO 2/8 2 41 . ,sk.. Ammattikieli on ongelmista pienimpiä; pahin on näkökulman kapeus , joka estää yhteisen aallonpituuden löytämisen. Kansantajuistamisen tilalle on astunut kansan kosiskelu , popularisoinnin tilalle populismi . Vaikka asiantuntijoiden enemmistö on juuri sillä tavalla kapeaa kuin olen edellä kuvannut , o n joukossa rohkaisevia poikkeuksia, sen perinteen jatkajia, joka oli vall alla "vanhan yhdistyksen" aikana. Y mpäristövalistus ei ensimmäisenä kärsi uusien tuulien tukah duttamisesta , sillä vanhaakin tietoa ja taitoa on vielä käyttämättä. Karkeasti yksinkertaistaen kai voisi sanoa , että vasen tiecokonepuolisko on " tieteellinen ", oikea " taiteellinen ' ' . Myös on nähty viitteitä siitä , että ratkaisuksi etsitään jopa riman madaltamista. Hyyppä, ovat viime aikoina julkisuudessa puhuneet aivopuoliskojen työnjaosta ja sen merkityksestä kulttuurissa. Tieteet eriytyvät toisistaan ja kadottavat keskenäänkin yhteisen kielen , laajemmasta yleisöstä puhumattakaan
Yhteistyö on Suomessa yleensäkin vaikeata ja aivan erityisen vaikeata se on , kun yhteistyökumppanit ilmaisevat itseään aivan eri kielillä. Useimmat yhteistyötarjoukset on torjuttu. Hän sanoi huomanneensa , että lahjakkaimpien tutkijoiden taustalta yleensä löytyy syvä harrastus johonkin taiteenalaan hän puhui soittaj ista, maalareista ja valokuvaajista. Taiteilijoita on luonnonsuojelussa käytetty toistaiseksi lähinnä koristelijoina ja kauppatavaran valmistajina , muun toiminnan hanttimiehinä. huuto Avunhuuto valitushuuto tuskanhuuto ei varoitushuuto Tämä on karheakätisen miehen huuto peltoa kyntävän hikisen miehen huuto puunhakkaajan kalanpyytäjän heinänkorjaajan lehmänlypsäjän nauloja puuhun iskevän miehen huuro Tämä on karheaäänisen miehen huuto tämä ei ole runoilijan huuro tämä on ihmisen huuro tämä on kontion ja joutsenen huuto verkkolehtisen pajun sinipyrstön siperialaisen saran uivelon huuto Tämä on suden huuto ja ahman joka tappaa poron ja poron huuto joka syödään että elämä jatkuisi Tämä on häähuonetta hakevan lohen huuro tämä on Kiutakönkään ja Jyrävän huuto tämä on mustan korpin huuto Rukatunturin pirunkirkon herran huuto Olen istunut kolme tuntia Kiutakönkään kalliopaadella katsonut miten lohi hyppää kuohuista ja piirtää kaaren punaiseen kallioseinään Niitä oli neljä viisi ehkä kuusi ainoakaan ei päässyt könkään kynnyksen yli Tunnetko tämän miehen Eikö hän ole raivannut näitä peltoja katso hän seisoo multaa kourassaan Väkevää multaa hyvää maata hän sanoo Se kasvaa heinää hyvin kasvaa väkevästi Hän seisoo pellolla kädessään pala väkevää mustaa multaa Aikovat laskea ulapan peltojen ylle Eivät tunne tätä maata tätä vettä eivät tunne tuo ulappa on heille vieras Tätä kansaa eivät tunne tätä mullan hajua eivät tunne Tämä on korven miehen mykkä huuto Tätä maata on leikattu miekalla ettekö muista oli annettava pois kannikka Tämä on meidän maatamme minun maatani Älkää hukuttako tätä maata Olemme rakastaneet emme ole rakastaneet vähän Rakastamme tätä maata elämää vapautta rakastamme toisiamme itseämme elämänoikeutta Rakastamme tätä päivää riipumme kiinni hetkessä himoitsemme olla mukana huomispäivässä Tämä on sääsken huuto tämä on tuohitorven huuto tämä on karheakätisen miehen huuro tämä on kaatamatroman karhun huuto SUOMEN LUONTO 2/82 41. vsk. Tämä työ kuuluu ilmiselvästi aatteelliselle, vapaaehtoiselle järjestölle , joka omasta byrokratisoitumistaipumuksestaan huolimatta sittenkin on tähän työhön soveliaampi elin kuin valtionhallintoon hiljalleen rakentuva byrokratia, jossa tuskin tulee olemaan sijaa taiteen kielille. Syynä ei varmasti ole ollut paha tahto , vaan pikemminkin yhteisen kielen puute. Niistä tärkein on uusien ilmaisujen etsintä. Siitä huolimatta monen alan taiteentekijät ovat toistuvasti ilmaisseet halukkuutensa toimia luonnonsuojelun hyväksi, kunhan saisivat jostakin asiantuntevaa apua. siaan tiedemiesystävistään. Reino Rinne: HUUTO (1961) Kokoelmasta Anna minulle atomipommi 1970 (Alea-kirja) 11. Edelläsanottu viittaa siihen että ympäristövalistuksessa tar~itaan entisten lisäksi myös aivan uudenlaisia otteita. MITÄ TULISI TEHDÄ. Juuri sitä kieltä on aika lähteä etsimään. Siksi tarvitaan tulkkeja ja sillanrakentajia. Se tapahtuu nyt "yksipuolisesti kehittyneiden aivojen aikakaudella" helpoimmin yhteistyönä, työryhmissä, joihin kuuluu asioiden tuntijoita ja muodon ymmärtäjiä. Hänen tulkintansa mukaan tämä harrastus antoi aivoille " lomaa" tieteen ongelmista ja siten virkisti myös tieteellistä ajattelua
Myös Kotkan , Porin, Rauman, Kaskisten , Pietarsaaren, Kemin ja Oulun edustan merivedet sekä Kemijärvi ovat puunjalostusteollisuuden pahoin kuormittamat. Ja parina viime vuonna korkeasuhdanne on taas tuntunut nenissä ja näkynyt kalakuolemina. Typpeä metsäteollisuuden jätevesien mukana valui vesistöihin 1980 runsaat 3 900 tonnia ja kiintoaineita run12 saat 98 000 tonnia. Tämä katsaus tärkeimpien vesistöjemme tilanteeseen on koottu vesihallituksen, vesipiirien sekä muutaman vesientutkimuslaboratorion tiedoista. Metsäteollisuuden jätevesien happea kuluttava vaikutus oli ympäristövuonna 1980 n. Massaja paperiteollisuus on edelleen Suomen vesistöjen suurin likaaja. PIETARSAAREN EDUSTAN MASENTAVA 1970-LUKU Pietarsaaren edustalla meren likaantuminen jatkui koko 1970luvun eivätkä vuodet 1980 ja 1981 olleet poikkeuksia. Vesiensuojelutoimet ja prosessien muurokset pienensivät metsäteollisuuden jätekuormitusta voimakkaasti 1970-luvulla. Metsäteollisuus on syypää noin 90 prosenttiin maamme vesiä likaavista kiinroaineista ja happea kuluttavista jätevesistä. 260 000 tonnia (eli ne teoriassa saattoivat kuluttaa vedestä näin paljon happea), kun muun teollisuuden vastaava kuormitus oli 10 000 tonnia . Yläpuolisen puunjalostustehtaan jätevedet söivät hapen vedestä, kun alapuolisen voimalan luukut lyötiin viikonlopuksi kiinni. Selvimmin kuormituksen vähentyminen tuntui vesistöihin lasketuissa kiintoainemäärissä eli siinä näkyvässä moskassa , jota tehtaitten purkuputkista vesistöihin ryöppyää. Kalakuolemaa Nokianvirralla heinäkuussa 1979. Pahiten metsäteollisuus on liannut Kokemäenjoen , Saimaan ja Päijänteen vesistöjä, tärkeimpiä sisävesiämme. Pietarsaaren Schaumanin tehtaan jätevesien vaikutukset ovat jatkuvasti laajentuneet Ja rehevöityminen on voisuoMEN LUONTO 2182 41. Ravinteiden Ja myrkkyjen päästöä vesistöihin e1 ole juuri rajoitettu. Varsinkin sisävedet v01vat kuormituksen vähenemisestä huolimatta pysyä pitkään huonoina, jos pohjalle on kertynyt paljon lietteitä, jotka kuluttavat hapen myös yläpuolisesta vedestä . Laman aikana 1970-luvun puolivälissä päästöt laskivat hiukan mutta itse vesistöjen tila ei juuri ehtinyt kohentua . Samoin esimerkiksi kiintoaineen väheneminen jätevesistä ei aina paranna kalaston elinoloja, jos jätevesien heikosti tunnetut myrkkyvaikutukset jatkuvat entisellään . Metsäteollisuuden ravrnnekuormitus ei ole kovinkaan selvästi laskenut 1970-luvulla , sillä yleensä vesioikeudet ovat tyytyneet supistamaan vain BHK (biologinen hapen kulutus)ja kiintoainekuormitusta. Ritva Veijonen Likainen juttu Metsäteollisuus on maamme vesien suurin pilaaja: yksi tehdas saattaa liata yhtä paljon kuin satojen tuhansien asukkaiden kaupungin puhdistamattomat jätevedet. Metsäteollisuuden fosforikuormitus oli samana vuonna 587 tonnia ja muun teollisuuden 122 tonnia. Kuormitus oli pienimmillään laman aikana 1970-luvun loppupuolella mutta kääntyi kasvuun vuosikymmenen loppuun mennessä. vsk.. Vesistöjen tila vaihtelee m yös vuosittain esimerkiksi sen mukaan , paljonko vettä tai lunta on satanut. Uusimpien vesihallituksen tilasrojen mukaan metsäteollisuuden jätevesien aiheuttama biologinen hapenkulutus oli 1980 13 prosenttia suurempi kuin 1978, ja ravinnepäästöt kasvoivat samana aikana 17 prosenttia. Rehevöitymistä se edistää laskemalla vesiin noin kymmenesosan kasviravinteiden koko kuormasta. HAITAT EIVÄT HÄVIÄ HETKESSÄ Jätekuormituksen pieneneminen ei ole näkynyt vesistöissä kovinkaan selvästi eivätkä jätevesien haitta-alueet ole supistuneet monellakaan prosentilla 1970-luvulla
SUO MEN LUONTO 2182 41 \~k 13. Lähinnä puunjalotusteollisuuden ansiosta kuoha peittää ajoittain suuria aloja joesta. Alakuva: Kymijoen moninaiskäyttöviemäriä Kotkan kohdalla. Yläkuva Kajaani Oy:n Kajaanin tehtaiden jätevedenpuhdistamoita
Alunperin arvioitiin tehtaan pilaavan noin 700 hehtaaria merta , mutta kun tehdas on nyt muutaman vuoden tuottanut sellua täydellä teholla, on likaantumisalue kymmenisen kertaa odotettua suurempi. : ' . •Oo .. . Suomen vesioikeus ei toistaiseksi kiristänyt lupaehtoja, vaan myönsi tehtaalle luvan laskea jätteitä mereen entiseen tahtiin 30. Kesällä 1980 tehdas suolsi kiintoaineita mereen ajoittain kaksinkertaisesti lupamääriin verrattuna , sillä jätevesien puhdistus ei ole sujunut suunnitellusti . , •..30' Jätevedet ovat karkonaneet siian ja muut arvokalat vuosi vuodelta yhä kauemmas avomerelle, mikä merkitsee kalastajille lisääntyviä pyyntikustannuksia. Pietarsaaren tehtaiden jätevedet pitäisi puhdistaa nykyistä tehokkaammin laajenihan likaantumisalue koko 1970-luvun ajan, vaikka tehtaan kuormitus putosikin puoleen. Pietarsaaren tehtaitten piti hakea 1981 loppuun mennessä uusi lupa jätevesiensä laskulle . Länsi. Kun asiaa kysyttiin alkuvuodesta 1982 uudestaan Dl Seppo Ruonalalta, hän ei 14 ' .. Pietarsaaren seudun asukkaat kokosivat kevättalvella 1980 yli 6 000 nimen adressin , jossa vaadittiin jätevesien tehokkaampaa puhdistamista. Ainakaan toistaiseksi asukkaiden mielipiteillä ei ole ollut vaikutusta. Jätevedet eivät pääse laimenemaan , ja siksi haitat ovat suuret. Rauman edustan pahiten pilaantuneet alueet ovat selvästi puhdistuneet 1970-luvulla. Harmaa tarkoinaa verkkokalastusaluena, rasti lohija siikarysäpaikkaa. Metsä-Botnia on lähes koko toimintansa ajan laskenut jätteitä mereen enemmän kuin mihin Länsi-Suomen vesioikeus on sen oikeuttanut. LisuoMENLuoNT01 1s241 "k .. mistunut , mikä on karkottanut kalat avomerelle. 6. Tehdas käynnistyi vasta 1979 , joten vesiensuojelu on voitu ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. . ·: 'l. KASKISTEN HAITTA-ALUE ODOTETTUA LAAJEMPI Paljossa petyttiin , kun Kaskisten Metsä-Botnialta odotettiin mullistavaa vesiensuojelua. 3 0' 1968-1970 1978 •.. "j' ..,..,_, -. Ruonala neuvottelee vesihallituksen edustajana Metsä-Botnian kanssa tehtaan jätevesien tulevasta puhdistustehosta . Vielä kesällä 1980 vesihallitus oli valmis vaatimaan Metsä-Botnian jätevesipäästöjen pienentämistä 1980-luvulla. (Kama: Kokkolan vesipiiri) suostunut kertomaan tuleeko vesihallitus vaatimaan Metsä-Botnian jätekuormituksen pienentämistä kun tehtaan jätevesien laskulupaa lähivuosina uusitaan . ' ... 1983 saakka. Pietarsaaren tehtaat laskevat jätevetensä sokkeloiseen ja matalaan Larsmon saaristoon, mikä osaltaan selittää 1970-luvun masentavan kehityksen.
Myös fosforikuormicus väheni jonkin verran 1970-luvun puolivälissä mu11a palasi pian lähes entiselleen . Molempien tehtaitten täytyy hakea vesioikeudelta ensi vuoden loppuun mennessä uusi jätevesien lasku lupa. ·--._,,,,.,...... Vesistön alennustila heijastuu tietysti kalastossa: taimenet, muikut ja muut arvokalat ovat kaikonneet, jäljelle jaaneet kalat maistu vat jätevesiltä eivätkä kel paa ihmisravinnoksi. Kokemäenjoen happitilanne on parantunut sitten 1960luvun , samoin Pihlavanlahden tila. Tosin näidenkin alueiden veden laatu kärsi 1970-luvun lopun raskaasta kuormituksesta . Jämsänkosken uuden kuumahienämön vesistövaikutukset selvinnevät tänä vuonna. Myös Porin Rosenlewin tehtaat ylittivät luvalliset päästömääränsä 198 1. · · " Leht 1Selka ·--------,.,,,,.-,. Myös Siuron reitillä kuormitus kasvoi 1970-luvun lopussa ja vesistön tila säilyi heikkona Kyrö O y:n purkupuckelta aina alapuoliselle Mahnalanselälle. Pyhäjärve n ravinteisuus on hieman ale ntunut 1970luvu n alus10001/a 500 400 300 200 100 1/a 800 600 400 fffBIOLOGINEN HAPENKULUTUS, BOD 7,:1 '7l ,..,, ""' 19'?2 1974 1976 1978 1980 KOKONAISFOSFORI , Ptot 1972 1974 1976 1978 1980 mel sateollisuus muu teollisuus ja kalankasvatus Puunjalostus1eollisuuden jäcevesien happea kulu11ava vaikutus pieneni voimakkaasci 1970-luvulla mu11a kääncyi kuicenkin vuosikymmenen lopussa kasvuun . Yleistilanteen parantuminen edellyttäisi täälläkin metsäteollisuuden jätevesien ja ravinnekuormituksen olennaista vä hentämistä . Kaiken kaikkiaa n metsäteollisuus on liannut Päijänteen vesistöä 250-300 km 2 . Esimerkiksi Kuloveden itäosassa happi tilanne o li elokuussa 1980 yhtä huono kuin 1963 ja 197 1. Ahlströmin Pihlava n tehtaat alkoivat 1980 puhdistaa jätevetensä biologisesti, ja uuden puhdistusmeneteimän käynnistysvaikeudet johtivat ilmei esti lupaehtojen ylittämisiin viime vuonna . Kun metsäteollisuuden lama hellitti , jätevesikuormitus lisääntyi, vaikkei sentään ylletty 1970-luvun alkupuoliskon kuormituksiin. Serlachius Oy ja Yhtyneitten Paperitehtaitten Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaat . Kuomituksen muutoksia Päijänteellä 1970-luvulla kuvaa jätevesien biologinen hapenkulutus (BHK1) , joka 1974 oli 137 tonnia vuorokaudessa , 1979 70 to nnia ja 1980 jo 78 tonnia. SUURTEOLLISUUS TURMELEE PÄIJÄNTEEN Tuoreimmat koko naistiedot puunjalostusteollisuuden rasittamista Keski-Suomen vesistä ovat vuodelta 1980. Merkittävimmät vesiensuojelu toimet'' Turun ja Porin läänissä olivat 1970luvulla Rosenlewin Porin sulfiittisellutehtaa n ja Ahlströmin Kauttuan tehtai tten valkaisimon lopetus. Sellujätevedet vo1m1st1vat Keski-Päijänteellä likaantumista 1980, mutta tilanne parani jo nkin verran Jäm sänkosken sulfiittisellutehtaan lopetettua toimintansa kesällä 198 1. •· -------._ ,......-,.......___ As1 kkolonselka 1973 197L 1975 1976 19n 1978 1979 1900 Esimerkki Päijänteeltä : Ligniinipiroisuu de1 eri puolilla järveä eivät ole muu11unee1 paljonkaan 1970-luvulla. Metsäteollisuus vastaa yli 90 prosentista Päijänteeseen laskettavien jätevesien biologisesta hapenkulutuksesta. Järveä likaavat Metsäliiton teollisuus Oy: n Äänekosken tehtaat , Keski-Suomen Selluloosa Oy, G. Pyydykset limaantuvat usei n käyttökelvottomiksi. Vedet ovat yhtä reheviä kuin ennenkin , ja veden laatu on koko alueella häiriintynyt. Tehtaan BHK-kuormitus on pienentynyt puoleen entisestään , mutta vesistöihin lasketun kiintoaineen määrä on pysynyt ennallaan . Näsinselän vesi ei o le vuosina 19651980 paljon muuttunut järven eteläosa o n tosin hieman puhdistunut. Ligniiniä pääsee juuri puunjalostusteollisuudesta, ja sen aiheu11amar makuja hajuhairar vaikeu11avar veden ralouskäy11öä. Kuormitus saattaa jonkin verran kasvaa aikaisempaan verrattuna , mutta jätevesien laatu o n erilainen. Eniten jätevesiä laskettiin Lievestuoreenjärvelle , ÄänekoskenVaajakosken alueelle ja Keski-Päijänteelle . V ANAJA VEDENPYHÄJÄRVEN VESISTÖN ALENNUSTILA Vanajavede n-Pyhäj ärve n vesistöalueen tila ei ole 1970-luvulla yrityksistä huolim atta juuri kohentunut. Metsäteollisuuden kuormitus kasvoi Tampereenkin seudulla 1970-luvun lopulla , mikä näkyi Näsinselän , Pyhäjärve n , Saviselän , Kuloveden ja Raucaveden tilantee n heikkenemisenä 1980 . (Kuva : KeskiSuomen vesipiiri~ vesitoimisro) ta , mutta järven syvänteet ovat kuitenkin osan vuodesta hapettomat , mikä hävittää kalat ja pohjaeläimet. Rauma-Repola on Turun vesipiirin alueen pahin likaaja , ja sen jätevedet vastaavat vielä nykyisinkin noin 400 000 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä. Rauma-Repo la p ystyi noudattamaan lupaehtojaan vuonna 1980, mutta tiukentuneid.en lupaehtojen astuttua voimaan tehdas laski 198 1 syksy llä sallittua enemmän jätettä m ereen . Rook o v e s 1 ~ R1st 1se!ka suosi t us --,,,,,.-. Äänekoski-Vaajakoski -alueen kuormitus o n kasva nut ja vesistön ti~a on heikentynyt , tosin lisäänt y15. (Kuva: Vesihallitus, teollisuuden vesitilasto) Ligni mi mg/1 NoLS _..,.,,,,. Kuormitus kasvoi vuodessa (19791980) yli kymmenen prosenttia . A . kaantumisalueen reunaos1en kunnosta ei kuitenkaan tiedetä tarpeeksi
Viime vuonna käynnistettiin laaja Kemijärven tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää eri tekijöiden osuus järven luonnon rasirrajina. Jos metsäteollisuuden lupaehtoja ei riittävästi kiristetä , Päijänteen tila ei parane. Saimaan likaajat ovat noudattaneet vesioikeuden lupaehtoja järepäästöissään. Siksi neljän lupahakemuksen vesioikeudellinen ratkaisu on merkittävä Päijänteen tulevaisuudelle. neen kuormituksen haitat hukkuivat vuoden 1980 runsaisiin sateisiin. Päijänteen alueella on piakkoin tärkeitä katselmuskokouksia , sillä Yhtyneitten Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaat ovat joutuneet jättämään 1981 vesioikeuteen uuden hakemuksen jätevesien laskemisesta vesistöön . Kymen vesipiiri käynnisti tänä talvena laajan tutkimuksen Kotkan edustan likavesien leviämisteistä ja alkuperästä. Äänekosken tehtaitten jätevesien katselmustoimitus on parhaillaan meneillään ja sen oletetaan valmistuvan vielä vuoden 1982 loppuun mennessä. Luvan ovat ylittäneet niin kiintoainemäärät kuin jätevesien happea kuluttava kuormitus. MONINAISHAITT AJÄRVI POHJOISESSA Pohjois-Suomessa metsäteollisuus kuormittaa mm. Oulun edustaa likaavat metsäteollisuusyritykset Oulu Oy ja Kajaani Oy. Kymijoki juoksuttaa Kotkan edustalle puunjalostusteollisuuden jätevesiä , ja sinne laskee jätevetensä myös mm. Saimaan tilanteeseen ei ole lähivuosina odotettavissa muutoksia , sillä tehtaitten lupia ei ole tulossa lähiaikoina uusittaviksi. Muikun kuru o n kuitenkin epäonnistunut koko eteläisellä Saimaalla aina K yläniemen eteläpuolelle saakka . Myös Oulun edustan ligniinipitoisuudet kasvoivat vuosikymmenen lopussa , vaikka eivät saavuttaneetkaan vuosien 19721974 huippuja . Kaukaan ja Enso Gutzeitin jätevedet ovat talvisin vaeltaneet aina Ilkonja Mäntyselälle saakka ja pilanneet yli 100 km 2 Saimaata. Päijänteen vesistön typpija fosforikuormitus kasvoi 1970luvulla vaikka vesiä suojeltiin . G. Tutkimuksesta vastaavat riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulun yl iopisto, Lapin maatalouskeskus , Lapin vesipiiri ja Kemijoen vesiensuojeluyhdistys. Kemijärveä . Suurimmat Päijänteen typpija fosforikuormittajat olivat Metsäliiton Äänekosken tehtaat sekä Yhtyneitten Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaat. Typpeä Päijänteeseen hurahti jätevesien mukana 1974 2 790 kg vuorokaudessa, 1979 2 607 kg, ja 1980 jo 2 865 kg. Järven tila ei ole 1970-luvulla muuttunut. Aiemmin jätevirrat juoksivat länteen, muutaman viime vuoden aikana ne ovat kääntyneet Haminan suuntaan tärkeille kalastusalueille. MYRKYTKÖ VEIVÄT ETELÄSAIMAAN MUIKUT. Ilppo Kettunen Kymen vesipiiristä epäilee syyksi metsäteollisuuden jätevesien sellaisia vaikutuksia , jotka nykyisillä tutkimuksi lla eivät paljastu . Serlachiuksen Kankaan paperitehdas jätti 1980 uuden lupahakemuksen vesioikeudelle samoin kuin Metsäliiton Äänekosken tehtaat. Järevesivirtojen kulkua seurataan mm. 16 Päijänteen ves1ston tila ei ole 1970-luvulla juuri parantunut; tilan paranemiseen tarvittaisiinkin voimakasta järevesikuormiruksen pienentämistä. Kemiallisten tutkimusten mukaan veden laatu on parina viime talvena pysynyt Saimaalla samana eikä jätevesien vaikutusalue ole laajentunut. Metsäteollisuuden suotUisat suhdanteet näkyvät talvikauden jätevesikuormituksissa siten , että BHK-kuormitus oli 1977 65 % alhaisempi kuin 1975, mutta 1980 enää 20 % pienempi kuin 1975. Kasviravinteet typpi ja fosfori lisäävät vesikasvien ja kasviplanktonin määrää ja kuluttavat siten veteen liuenneen hapen ja heikentävät veden laatua . Puunjalostusteollisuuden jätevedet sisältävät pieniä määriä kaloille erittäin myrkyllisiä aineita, kuten kloorifenoleja, hartsihappoja ja monityyd yttämättömiä rasvahappoja , joiden pitoisuuksia ja leviämistä vesistöissä ei tunneta . A. 1970-luvun lopussa Oulunkin edustan kuormitus kasvoi: Kajaani Oy:n BHK-kuormitus kasvoi neljänneksellä 19791980 ja ryppikuormitus kolmanneksella. Jokimaisen Kemijärven vesi vaihtuu nopeasti , mikä vaimentaa Kemijärveen kohdistuvia haittoja . Tutkimus kestää vuoreen 1985 saakka . Niistä on peräisin 94 prosenttia BHK-kuormituksesta ja 84 prosenttia kiintoainekuormituksesta . Viime talvena tilanne vesistössä oli edellisralvea heikompi suuremman järevesikuormiruksen takia. Huolestuttavaa on, ettei alueen tehtaitten jätevesienlaskuluvissa ole lainkaan rajoitettu typen ja fosforin päästöjä. Jätevedet vaikuttavat vielä 10 kilometrin päässä Kymijoen suulta. SUOMEN LUONTO 2182 41. Siksi puunjalostusteollisuuden osuutta järven tilaan on nykyriedoin vaikea eritellä. Vuonna 1980 Päijänteen jätevesien fosforista kaksikolmasosaa oli peräisin puunjalostustehtaisra , typestä vajaa puolet. ,sk.. Sen sijaan Oulun edustan meri on huomattavasti paremmassa kunnossa nyt kuin 1970-luvun alussa, vaikka myönteinen kehitys vuosikymmenen lopulla p ysähtyikin . Myös viime kesän ja syksyn sateet helpottavat vesistön tilannetta tänä talvena, vaikka Metsäliiton Teollisuus Oy:n Äänekosken tehtaat ovatkin laskeneet jätettä vesistöihin enemmän kuin mitä vesioikeus on sallinut. Päijänteeseen laskettiin 1974 vuorokaudessa fosforia 316 kg , 1979 314 kg , mutta 1980 jo 342 kg . Kemijärvi on säännöstelty järvi , jonka yläjuoksulla on suuri tekoallas ja jota puunjalostusteollisuu den lisäksi kuormittavat asutusjärevedet. 1970-luku ei parantanut eteläisen Saimaankaan tilaa. Kevättalvi 1979 o li eteläisen Saimaan huonoimpia koko vuosikymmenenä , ja sitä seuranneet talvet ovat o lleet samankaltaisia. Puunjalostusteollisuus on Päijänteen merkittävin yksittäinen ravinnekuormittaja . Sunila Oy . radioaktiivisten isotooppien avulla. Meren tila ei ole Kemin edustalla muuttunut 1970luvulla
se lvittämään e, ettei jätevesistä koidu ennalta arvaamattomia vahinkoja: jätevedet eivät esimerkiksi leviä laajemmalle kuin mitä ennen tehtaan käynnistämistä otaksuttiin. Apuna Metsä-Botnia voi käyttää Keskuslaboratorio Oy:tä, jonka omistajiin tehdas kuuluu . si llä esimerkiksi näytteiden otossa voi ilmetä asioita, jotka puoltaisivat tark kailualueen laajentamista. Onko oikein: Metsä-Botnia valvoo itse omia päästöjään Korkein hallinto-oikeus (KHO) vahvisti viime vuonna Metsä-Botnia Oy:lle oikeuden tutkia itse omien jätevesiensä haitat . Rirva Veijonen 17. KHO :n päätös sot ii oikeuskäytännössämme vallitsevaa jääviysperiaatetta vastaan. Jos näytteiden otto ja analysointi vielä on ollutkin h yväksyttävää , vaikeuksien törmätään tulosten tulkinnassa . Metsä-Botnialle o n huomautettu siitä , että näytteet on otettava kerralla koko vesialueelta, sillä joillakin kerroilla näytteiden otto on venynyt kol melle viikolle. Nythän uurin osa puunjalostustehtaista ostaa tarkkailupalvelut riippumattomilta tutkimuslaboratorioilta. Samoin sopivilla tuulilla otetut näytteet voivat antaa vesistön tilasta paljon paremman kuvan kuin mitä tilanne todellisuudessa on. kuicuja kuorilie1e11ä ja ilmas1e11u allas (taka-alalla) vähentää happea kulu11avia ja myrkyllisiä aineita. MetsäBotnia oli ensimmäinen tehdas , joka itsensä suorittamasta jätevesien tarkkailusta vesihallitus valitti aina KHO:een saakka. Samoin jätevesitarkkailulla pyritään mm . Tihein välein otetut kontrollinäytteet kertoivat ravinnepitoisuuksien jätevesialueella olevan jatkuvasti siellä , minne tehtaan omat tulokset kertoi vat ravinnepitoisuuksien vain harvoin yltävän. Samoin Metsä-Botnialla oli edustaja Keskuslaboratorion hallituksen työvaliokunnassa. Kesänäytteet voidaan kätevästi hakea heti lomien päätyttyä, jolloin vesistöt ovat ehtineet kuukauden puhdistua. Tarkkailutulosten perusteellahan vesioikeudet päättävät uusittavien jätevesilupien sisällöstä ja se taas puolestaan vaikuttaa kokonaisuudessaan vesistöjemme ti laan. Vuonna 1981 Keskuslaboratonon hallituksessa Metsä-Botniaa edusti Matti Sundberg. jätevesien vaikutukset ovat lupien mukaisia, tai sitten tarkkailutulosten perusteella joudutaan sijoittamaan Iisaa varoja jätevesien puhdistukseen. Keskuslaboratorion biologiset tutkimukset Metsä-Botnian jätevesien purkualueelta ovat harmaannuttaneet vesihallituksen tutkijoita , sillä pohjaeläinnäytteiden määritys on ollut alaarvoista eivätkä monet tutkimukset kerro meren tilasta mitään. Esimerkiksi tuomari ei voi osallistua oikeusjutun käsittelyyn , jos hänellä on siitä odotettavissa hyötyä tai vahinkoa tai asianosaiset ovat hänen sukulaisiaan. KHO:n päätös oli siis ennakkopäätös. Ilmas1e11u allas ei kuitenkaan ole ioiminut kunnolla jopa 7 000 ha merta on pilaantunut Kaskisten edustalla. Schaumanin tehtaita edusti Keskuslaboratorion hallituksessa 1981 Magnus Wangel. Jätevesien tarkkailulla pyritään valvomaan sitä, että tehdas noudattaa vesioikeuden lupaehtoja eikä laske vesistöön enempää jätteitä kuin mihin sillä on lupa. KHO: n paatos on kuitenkin niin uusi , ettei seurauksia ole vielä näkynyt. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä ei voi valittaa. Viranomaisten on vaikeaa antaa riittävän tarkkoja ohjeita tarkkailusta . Vesihallitus epäilee stta , että KHO :n ennakkopäätös yllyttää metsäteollisuutta siirtymään omaan jätevesitarkkailuun. Näytteet eivät enää ole vertailukelpoisia , koska vesistössä ehtii tapahtua paljon muutamassa viikossa . Myös näytteiden perusteella tehtävien johtopäätösten pitää olla luotettavia . T ARKKAJLUN TULOKSIIN VOIDAAN VAIKUTTAA Jätevesiä voidaan tarkkailla monin tavoin: voidaan pyrkiä todella selvittämään jätevesien haitat tai sitten toteuttaa tarkkailuohjelma nipin napin viranomaisten vaatimukset täyttäen. Näytteen oton ajankohdalla voiSUOMEN LUO:-.'TO Z/ 81 41 ,sk, Metsä-Botnian Kaskiseen tehtaan selkeycysalcaac poiscavac jäcevesiscä mm. Vesihallituksen jätevesien valvonnasta vastaavat virkamiehet ovatkin todenneet, ettei riitä se, että näytteet on otettu ja tutkittu oikein. daan vaikuttaa tuloksiin , jos esimerkiksi näytteet o n otettava neljä kertaa vuodessa. VALVONTAAN TARVITAAN LISÄÄ VEROVAROJA Vesihallitus ei ole vielä ryhtynyt toimiin KHO :n päätöksen johdosta. Vesihallituksen täytyy palkata lisää tutkijoita ja hankkia lisää tutkimuskalustoa , jotta se pystyy kontrolloimaan jätevesien päästöjä. Pietarsaaren Schaumanin tehtaan jätevesiä tutkii myös tehdas Keskuslaboratorio apunaan. Samoin kunnan luottamusja virkamiehet eivät o allistu asian käsittel yy n silloin, kun heillä on esteellisyysperusteita käsiteltävään juttuun. Jotta jätevesitarkkailujen laatu ja luotettavuus varmistuisi, vesilakia pitäisi muuttaa siten , ettei likaaja itse vastaa aiheuttamiensa haittojen mittaamisesta ja arvo1m1sesta. Perustellessaan KHO :lle käsitystään jätevesitarkkailu n suorittajasta vesihallitus kuitenkin totesi, että se joutuu lisäämään olennaisesti tutkimusresurssejaan, jos puunjalostusteollisuus saa itse tarkkailla itseään . Jätevesitarkkailun tu lokset ovat tehtaan kannalta joko hyödyllisiä , ts. Jätevesien tarkkailulla on tehtaalle niin suuri merkitys , että on vaikeata ajatella tehtaan omistajien suhtautuvan niihin puolueettomasti
Kun kantelija sanoo vielä perehtyneensä es inelemäänsä asiaan . Neuvosto katsoo, että vesistöjen ja voimaloiden rakentaminen ja siihen liittyvä viranomaisten ja yksityiseen coiminta ovat asioita , joista tiedotusvälineissä on voitava esittää erilaisia näkemyksiä ja arvostella voimakkaastikin tehtyjä ratkaisuja . Tiedot ovat nyt hajallaan eri vesipiireissä joissakin koottuina enemmän , useimmissa vähemmän. ei päätoimittajan mielestä voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin . VESIOIKEUKSIEN TIUKENNETTAVA OTETTAAN! Vesioikeuksilla on laaja vastuu vesistöjemme tulevaisuudesta, sillä nehän viime kädessä antavat luvat vesiemme likaamiseen . Viime vuonna valmistuneen Teollisuuden jätevesiprojektin (TESIVesihallitus on tehnyt vuoteen 1985 ulottuvan tavoiteohjelman 18 Julkisen Sanan Neuvoston langettava päätös virkamiehen toiminnan arvostelemista koskevassa asiassa. Uutta, ilmeisesti vuoreen 2000 yltävää tavoiteohjelmaa laativat vesihallituksen kera ainakin metsäteollisuus ja muu teollisuus sekä kuntien edusrajac. Neuvosto toteaa edelleen , että lehti o n. Parhaillaan vesihallitus suunnittelee vedenlaaturekisteriä, jolla kyetään seuraamaan jatkuvasti ves1stoJen tilan kehitystä. projektin) mukaan teollisuuden jätevesien puhdistamiseksi on olemassa riittävät tekniset keinot. että kante li ja jätti muistiossaan tietoisesti kertomana hainacekijö istä eli valehteli . Asiallisesti ottae n lehti on o llut oikeassa, sanoo päätoimittaja ja pitää kantelijan väitenä sa ivarce luna. Oulun edustaa likaavien puunjalostustehtaitten jätevesien lupahakemukset ovat maanneet vuodesta 197 3 Pohjois-Suomen vesi oikeudessa odottamassa uusimistaan. Suurista jätevesimääristä ja pienistä pitoisuuksista johtuen ravinteiden pOIS(O metsäteollisuuden jätevesistä ulkoisin puhdistustoimin on vaikeata. D SUOMEN LUON"I O l / Hl ; 1. Henrik Grönqvisr Puheenjohtaja Risco Rydman Sihteeri puunjalostusteollisuuden jätevesikuormituksen vähentämiseksi . ettei kantelija o le käyttänyt vastineoikeuttaan. Kansainvälinen kilpailukykykään ei juuri vaarannu, vaikka tehtaitten jätevedet puhdistettaisiinkin nykyistä kalliimmin. Nykyisissä jätevesiluvissa rajoitetaan pääasiallisesti happeakuluttavaa ja kiintoainekuormitusta . Päätoimittaja huomauttaa lopuksi. Vastineessaan Suomen Luonnon päätoimittaja Seppo Vuokko toteaa. Tavoitteita tuskin saavutetaan , sillä 1980 niistä oltiin paljon jäljessä. Tavoiteohjelma on tärkeä , koska esimerkiksi mekaaninen massanvalmistuksemme kasvaa vuoteen 1990 mennessä 2,3 miljoonasta ronnista 3, 7 miljoonaan tonniin vuodessa. Hän pitää tällaista virkamieheen kohdistuvaa syytöstä varsin vakavana. Kancelija: Toimistopå"å"llikkö Jarmo Ratia Vastaaja: Suomen Luonto Kantelu kohdistu u Suomen Luonnon numerossa 7 / 198 1 julkaistuun kirjoitukseen " Liian sekava juttu, sa noi poliisicarkascaja". Julkisen Sanan Neuvosto on tutkinut kantelun ja toteaa Suomen Luonnon siinä m aini tussa kirjoi tuksessa puuttuneen Perhonjoen Kaitforsin voimalan rakentamiseen sekä vesistöjärjestelyihin. Ravinnepääsröjen rajoitukset estävät vain ravinteiden lisäämisen prosessiin , puuraakaaineen sisältämiä ravinteita ei jätevesistä vaadita puhdistettaviksi' Typen ja fosforin poistaminen metsäteollisuuden jätevesistä vaatisi asiantuntijoitten mukaan prosessin muutoksia. Sen sijaan Neuvosto katsoo , että Suomen Luonto , väittäessään kantelijan esittelymuistiossaan esittäneen " mitä härskeintä ja kaiken lisäksi tarkoituksellista valehtelua" , on rikko nut h yvää lehcimiestapaa ja antaa lehdelle tästä huomautuksen . Ne kantelij a olisi voinut korjata käyttämällä vascineoikeuttaan. Ratian on täytynyt olla ciecoinen hankkeen todellisista seu rauksista, koska hänellä on ollut mahdollisuus käyttää use ita näitä asioita käsite lleitä asiakirj oja. Tässä yhteydessä lehti on esittänyt käsityksensä kantelijan menettelystä ja toiminnasta asian esitelleenä virkamiehenä. Viimeisin yhteen veto koko maan vesistöjen tilasta on vuosilta 1972-1976. selostaessaan vaikeaselkoista ja monimutkaista asiaa kansantajuisesti , esittänyt muutamia epätarkkoja tietoja. Tämän vuoksi Ratia pyytää Neuvostoa tutkimaan . Lupaehto oli Yhtyneitten Paperitehtaitten Valkeakosken tehtaille. että kyseessä on vesihallituksen ja voimayhtiön yhteishanke . Näiden virheelliseen tietojen perusteella lehti syyttää kantelij aa tarkoituksellisesta va lehtelusta. Teollisuuden jätevesikuormiVESISTÖJEMME TULEVAISUUS TAVOITEOHJELMA VUOTEEN 2000 tuksen pienentäminen tulevaisuudessa ruppuu yhteiskunnan vaatimuksista ja vesioikeuksien päätöksistä. "k .. Vesihallitus on vaatinut lupaehtojen kiristämistä. Vesihallituksen mukaan 1980-luvulla vaaditaan laajamittaisesti myrkyllisten ainei den vähentämistä metsäteollisuuden jätevesistä . Tällaista on pidetty naamioi tun a voimalahankkeena. o nko leht i menetell yt hyvän lehtimiestava n mukaisesti. Viime vuonna vesioikeuskäsitrelystä tuli ensimmäistä kertaa lupa , jossa on edellytetty myrkyllisten aineiden (kloorifenolien) vähentämistä puunjalostustehcaan jätevesistä. Kantelun mukaan lehti julkaisi virheellisiä tietoja väittämällä kantelijan esitelleen vuonna 1979 va ltioneuvosto ll e Perh onjokeen tulevan Kai tforsin voimalaitoksen rakenta mise n ja väittämällä kante li jan sisä ll yuäneen esiccelymuiscioonsa lehdessä siteeratut virkkeet. Kantelijan valtioneuvostolle laatimaa muistiota päätoiminaja pitää kalatalouden ja virkistyskäytön osa lta totuudenvascaisena
Mutta hinnat eivät tunnu suvantolaisia tyydyttävän . Matka Oulusta kohti Suvantoa alkoi varhaisena joulukuun aamuna. Kaikki kylän vanhat rakennukset näkyvät rannasta loivasti nousevalla aukealla. Salme-emännän tervetuliaiskahvien jälkeen selvisi , etteivät Kujalar ole toivoaan menettäneet , vaikka Kemijoki Oy : n Kokkosnivan voimalaitoshanke on nyt ratkaisuvaiheessa. Siinä ajassa ehdimme piirtää ja valokuvata kylän rakennukset, haastatella asukkaat ja menettää sydämemme tälle hirrestä veistetylle taideteokselle . Eivät edes saksalaiset sotilaat hennonneet sitä polttaa saamastaan tuhoamiskäskystä huolimatta. Nyt ei ole kuin yksi kirkonkylällä kulkeva koululainen , Sirpa Kujala, joka ajatukseni aavistaen hiihti meitä vastaan kylätiellä aurinkoisesti hymyillen . Suvanto ympäristöineen on tavattoman kaunis. Monet lehdet ovat tehneet viime vuonna kylästä ja sen asukkaista tunnettuja. Arvokkaita ominaisuuksia löytyy niin tasapainoisesta kyläkuvasta, pihapiirien ja hirsirakennusten kokonaisuudesta kuin aittojen ovisaranoistakin. Asuin kesällä 1977 kolmen muun opiskelijan kanssa Suvannossa kymmenen päivää. Ajoimme lossille , jora kuljetti Kaarlo Hiltunen, Hiltusen raion isäntä. KYLÄLÄISET VASTUSTAVAT VOIMALAA YKSIMIELISESTI " Minua kiinnostaa asua täällä, vaikka kylän näkymä ei niin valoisa olekaan. ~)ze _: ~ f::-:~~~-=. 19. :~ .. ''Suvannon asukkaat ovat yksimielisesti voimalahanketta vastaan" , isäntä kertoi. Luonnon ja ihmisen elinympäristön välistä harmoniaa en ole missään kokenut yhtä alkuvoimai sena kuin Suvannon jo ruohottuneella raitilla, sen pihamailla ja pineissä anteeksi vain piazzar ja palatsit, Senaarintori ja puukaupunkiemme kaikki säilyneet rippeet! VUOSISATAINEN KYLÄ YHTEISÖ Lossirannassa hyinen Lapin pakkanen kiprisri kasvojamme. Oppilaita 1928 valmistuneessa koulussa oli ennen soria yli kuusikymmentä . Muuttoliike Ruotsiin oli tuolloin kiivaimmillaan. Näitä ennen oli purettu kaksi ~-~:_ . Niin punamullatur asuinrakennukset kuin harmaat aitatkin säteilivät salaperäistä , vuos1sata1sta Mona-Lisan hymyään. ''Tänä vuonna kulkijoita on ollut enemmän kuin koskaan ennen". ~---------'-------l kylän kolmesta yhteismyl lysrä. Aiempina talvina lossin kohdalla on ollut jäätie jo lokakuussa , nyt sen pitivät avoimena Lokan ja Porttipahdan altaiden juoksutukset. Kuusihenkisessä tutkimusryhmässä olin ainoa , joka oli käynyt kylässä kerran ennenkin . . Punainen kuu nousi metsän reunassa sijaitsevan entisen koulun, nykyisin Taidemaalariliiton toimintakeskuksen yläpuolelle . Keskellä kohoaa Hiltunen, kylän vanhimman tilan kartano. Rakennukset näyttivät kaamoksen keskellä ikäänkuin ilahtuvan SUOMEN LUONTO l / 82 4 1 ,,k tulostamme. Hiltunen on säilyttänyt keskeisen sijaintinsa lähinnä jokea raitin ja sittemmin maantien alkupisreenä tähän päivään saakka. Koulu lopetti toimintansa 1966, vuotta myöhemmin kuin vuorotellen eri taloissa toiminut kauppa. Antti Pihkala ' 'Sanovat että koko kylä hukutetaan mitä hulluja!'' Syrjäinen Suvannon kylä Pelkosenniemellä kuuluu suomalaisen rakennusperinteen suurimpiin aarteisiin. Mutta miten käy nyt, kun Kemijoki Oy valjastaa kylän ohi virtaavaa Kitistä. Tämä ei ole merkki luovuttavasta mielialasta , sinänsä sopimusta pidetään hyvänä: ''Sen alle ei ainakaan voida maita menettää". Kitisen leveä uoma oli jäässä lukuunottamatta lossin höyryävää väylää. Suvannon kylän ensimmäiset talot on rakennettu 1600ja 1700luvulla sen verran etäälle joesta, ettei keiväinen tulva noussut pihaan. Me ollaan vaimon kanssa ajateltu , että vaikka muut lähtisivät niin me jäämme'' , tuumi Sirpan isä , maanviljelijä Kalevi Kujala muutama vuosi sitten . Vastikään kunnostettu nykyinen päärakennus on yli 200-vuotias. Kalevi Kujala on kylätoimikunnan puheenjohtajana ollut mukana laatimassa hintasuositussopimusta , jossa määritellään maanomistajille ranta-alueiden menetyksistä maksettavien korvausten vähimmäismäärät. Maatalouden myötä kehittynyt kylä kertoo Lapin ankarien olosuhteiden koulimasta ihmisen ja luonnon sopusoinnusta
,: .. .~..._,.'11.;,;.~ __.,. <L---------------------.....:::='--------"---~-----------------------20 SUO MEN LUONTO l l H24 1. I ).' tt.~ • 1·" f"::,", -~... ... (F.:.;:.;s:~~0~~ ,,. ,. r C: ,p:·~ .. , .'L'; w .. ; / .J _,.. '~r· , /1 r"' .~r"'""":':.. }" '~ ·~:. ,,k. ·-==· .... .::__.Ä---::;--~~-il: -.. -. . . ,-~..,, ... t .>_,..f!'~,~~,.../ .1iiiic: / , .;.. ·t. __ _ -i.,'" ·• ' :,:~-~:
Viime kesänä kylässä järjestettiin pärekattotalkoot tämän tuen turvin. Suojelutavoitteeksi o n asetettu sekä nykyisen rakennuskannan että kylää ympäröivän viljelysja niittymaiseman säil yttäminen . KYLÄLLÄ MUSEOVIRASTON TUKI Museoviraston raken n usku I ttu uritoim iston päällikkö Pekka Kärki on esittänyt toimikunnassa joen pysyttämistä nykyisessä uom assaan: " Kylä kuuluu ilman muuta koko maamme merkittävimpiin . Ei niitä suojaa laki eikä mikään . Kyllä tällaisissa isoissa asioissa pitäisi olla laki turvana , mutta n yt se ei o le niin paljon kuin pitäisi .' ' Mahdollisuuksia kyläläisillä on toki jäljellä. Myös rakennuksia jouduttaisiin siirtämään. Tämä edell yttää p ysyvää kunnostustyön ohjausta , suunnitteluja taloudellista apua , mutta m yös kylän luonnollisen elinkelpoisuuden takaamista" , tähdentää Kärki. "k . "Rakennukset säilyvät parh aiten kun ne ovat jatkuvassa kä ytössä. Toinen kylän maanviljelijöistä , Kalevin velimies Heino Kujala arvioi kylän tulevaisuuden olevan muiden käsissä: "Vaikuttaa siltä , että ihmiset , joita tällainen iso hanke koskee ovat loppujen lopuksi aika voimattomia. RAKENNUSTEN SÄILYTTÄMINEN EI TURVAA ELÄVÄÄ KYLÄÄ Selvitystoimikunnassa Kemijoki 21. Myös uudisrakentaminen on kylässä mahdollista , mutta sen pitää tapahtua ympäristön ehdoilla. '' Kylässä on yli 200 rakennusta, joten koko kylän museoi ntiin ei ole varaa . Voimalan rakentamisen on arvioitu nostavan veden pintaa kylän kohdalla neljä metriä . Museovirasto on avustanut kylän asukkaita tärkeimmissä korjauksissa. SUOMEN LUONTO 2 / H2 •I 1. Suvannon säi lyttämiseksi on perustettu selvitystoimikunta , jossa kyläläisten lisäksi ovat mukana Pelkosenniemen kunta , Kemij oki Oy ja Museovirasto. Kujalan veljekset menettäisivät tällöin veden alle parhaat nuttymaansa
"Jokivarsi on kaunis, hyvää rantaa on kymmen iä ki lometrejä. Oulun yltop1s10 Ja VTT:n rakennustekniikan laboratorio. Ympäristö ja m~isema _tärväänty,_s,vät. Suvan\J Vesiraja kulkisi veden noustua katkoviivan kohddalla. Pelkosenniemen kunta on tehnyt osaltaa n m yönteisen ratkaisun Kokkosniva n voimalaitoksesta. Samalla on kuitenkin edell ytetty , että Suvannon kylä pelastuu . Heitä kiinnostaa m yös lam paide n hoito. Joen uomaan on m yös saatava riittävä poikkileikkaus. jona jokeen talvella muodostuisi jääkansi estäm ää n muutoi·n vaarana olevat pohjaa n asti jäätyvät suppopadot''. Vaihtoehtoisia ratkaisuja haluaisivat altaan tilalle tarjota kyläläisten hsäkst ainakin museovirasto. " Veden korkeuden pudottaminen on kuitenkin kaksiteräinen miekka , sillä hankkeen kannattavuus pienenee veden korkeustasoa laskettaessa. Suvannon kohdalla on m yös mahdollista siirtää rantavuvaa 100 SUVANTO alemmas maansiirroilla . Käynnissä on Suom en Akatemian rahoittama kyläkaavatutkimus, johon Suva nto on valittu kohdekyläksi. Alkuperäisestä veden korkeudesta p ystytää n ehkä tinkimään metrt , mikä riittäisi Mustosen mukaan rake nnusten pelastamiseksi. Oy :tä edustaa rakennusosaston apulaisjohtaja Ossi Mustonen, jonka mukaan yhtiö on halukas säilyttämään Suvanno n rakennukset. "Kylä nukkuu , nuoria voimia kaivataan .'' Myö nteisenä merkkin ä Ruokamo mainitsee Anja ja Osmo Mettiäisen paluun Kemij ärveltä takaisi n Suvantoon. Matkamme tarko ituksena o li saada tietoon kyläläisten tulevaisuuden rakennushankkeita, joihin O ulun yliopiston arkkitehtiosasto voisi tarjota suunnitteluapuaan. NUO RIA VOIMIA KAIVATAAN Elinkeinoasiamies Aulis Ruokamo on huolissaan kylän tulevaisuu desta; asukkaita on alle 30 , eikä ikäjakauma o le hyvä. Mustonen huomauttaa. sam o in Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) au tiotalotutkim us. Kyläläisten mul\aan säännöstel y huku1tais_i ja jäuäisi veden vaivaam~ksi_ niin p_aljon maaja metsätalousmaita, eitä se veisi pohjan elinkeinoilta. Rakennusten perustuksia luvataan tu kea, mikäli esimerkiksi pohjaveden nousu ai heuttaa ongelmia. 22 SUOMEN LUONTO 2/82 41 . Voimalahanke ei käy yksiin Mettiäisten suunni telmien kanssa, sillä mökit jäisivät vede n alle. kulku Ja v_ed~nsa~nta va1keutu1s1vat. Täällä on rauha , jota m o ni vielä tulevai suudessa kaipaa'' , Osmo Mettiäinen sanoo . Mettiäiset ovat m atkai luyrittäKITI NEN 20,...0 _ _ .., 300 m jiä: heillä on jo rannalla pari m ökkiä vuokrattavaksi. -sk
Vastarinta tiivistyy: adressia on jo kerall y Pelkosenmemellä. Su vantolaiset 101esiva1 k_rläkokouksessa, e11ei kylässä olla niin pikkurahan tarpeessa, e11ä maakorvausraha1 houku11elisiva1. Ehdimme vielä käydä Mattilan pirtissä, joka on kylän suurin , lähes 80 neliömetriä . Kacajamaan suuressa pirtissä kokoontuivat ennen poromiehet. Ei , pihariepuja; semmosia rapakoja ja risukoja. Täällä on niin hedelmällinen maa, että vahinko on jos jääpi. MYKISTÄVÄT PIRTIT JA NIIDEN LÄMPIMÄT RUPUT Seuraavana päivänä Suvannossa paukkui entistä kirpeämpi pakkanen . Ja se on sitte näin vanhalle niin kauhiaa, kun ei ohra lai nehi ." D KIRJALLISUUTI A: Alfred Kolehmainen & Veijo A. Ulkona hämärsi . Ou lun yliopisto. Pirtti on kylän komeimpia . Porojen tallaama hanki kertoo taikauskoiselle , että poromiehet palaavat yhä tutuille kulmilleen pohjoisen karjana . Myöhemmin hän kertoi pirtin tunnelman tuo neen hänelle UOMEN LUO TO 2/82 41. Tiellä tuli vastaan kylän toinen hevosmies, Simunan isäntä Eino Arvola. Arkkitehti 6-7/198 1. Maan ostot Kokkosnivan voimalan vaikutusalueella ovat käy nnistymässä, muna yhtään kauppaa ei ole vielä tehty. Antti Aiwaho . Hän kutsui meidät pirtcinsä lämpimään . Lähes neljä metriä korkea käsinhö yläcyistä helmiponttilaudoista cehcy caitceinen katto, piilutut hirsiseinät ja suuren kiukaan lämpö mykisciväc arkkitehti Lauri Louekarin . Mutta keskustelu tällaisisra hankkeista on kyläläisten kanssa vaikeaa, koska moni pitää voimalakysym yksen ratkaisua kaiken muun edellytyksenä. -sk. Istuimme vuorotellen lämmittämässä selkäämme suuren kiukaan syvenn yksessä, rupussa, jossa kauan sitten on pidetty voikirnua. Arkkitch1uurin historian laitokse n erikoistyö 1977-78. Kukaan ei viljele tällä hetkellä viljaa. too n o n tarkoitus laatia peruskorjaus, uudisja tuotantorakennusten esimerkkisuunnitelmia. Laine 197'!: Suomalainen calonpoikaistalo. Hiihtelimme kuvaamassa vaaramaisemaa. 23. Talon 90-vuotiasca emäntää, Aino Kaunisvaaraa ei ehkä enää ole. Suuren koon vuoksi ikkunat ovat täällä 9-ruucuisec, isommat kuin muissa pirteissä. Oli aika jättää jäähyväiset Suvannolle. Vasta kun tulin toissamaanantaina tuonne poikkeen , että on toje nki tämä kaunis 1 Jo yhden vuoden poissaolon (vanhustencalossa) jälkeen olen tämän huomannut , kun tuolla Pelkosenniemellä ei ollut pihojakaan . Metsän reunasta kuului aisakellon kilkatusta; Kalevi Kujala oli heinien haussa. Eero Juhonen , Jukka Laurila , Antti Pihkala: Suvanto tUlkimus kylän rakennuksista . Vastarannalla en uskaltanut katsoa taakse , sillä kuuntelin Aino Kaunisvaaran ääntä muutaman vuoden takaa: "Sanovat, että koko kylä hukutetaan mitä hulluja 1 No nyt siteen toiset hokevat, että kun tämä on niin kaunis ja kaunis ja en minäkään ole ennen ymmärtänyt sitä. ''SE ON VANHALLE NIIN KAUHIAA, KUN EI OHRA LAINEHI " Lähtiessä näin auton ikkunasta Katajamaan aution raion pihamaalla yksinäisen poron . mieleen pikemminkin Hvimäskin kansallisromanttisen salin kuin Pohj anmaan calonpoikaispirtic
Ympäristönsä jokilaaksoja ja kyliä n. Niiden lämpötila. Lauhanvuoren luonnon monipuolisuus riippuu runsaista pohjavesistä . Kansallispuistohankkeen yhteydessä ei kasvistollisia perusteita juuri esitetty, koska alue oli tässä mielessä lähes tuntematon . Pienet Jaksot ja Kui vasjärvi kuivuvat tavallisesti kokonaan kesän aikana. Puroissa ja luomissa viiht yvät taimenet ; saattavatpa ne nousta keskellä soita pulppuaville lähteille asti . ja niiden rannoilla liikuskelevac mielellään myös valkohäncäpeurat . Yksinäinen koskik ara saauaa talvehtia Lauhan lähteillä . Lähdekorvet , hetteiköt . reh evät puron varsimetsiköt ja lähdenevat ovat Lauhanvuoren rinteiden tyypillistä luontoa . Pohjavesien merkitys Lauhanvuoren luonnolle Syynä karuksi tiedetyn Lauhanvuoren kasviston selvittelyymme olivat inhimillinen kiinnostus korkeisiin maastokohtiin ja tätä siivittävä ehdotus (1976) Lauhanvuoren kansallispuistoksi, sekä pari lupaavaa kasvilöyröämme alueelta. Esimerkiksi Röyskänkeitaan (Huhtakorpi) suurimman ja pienimmän lämpötilan ero oli kahden vuoden (1 97071) kuukausittaisessa seurannassa vain 2.8 C '. Lakikalotin rehevä " leh tokeskus '' on huippulaakiosta hieman sivussa , pohjoisrinteellä. Lounaisella Suomenselällä, vain 40 km Selkämeren rannikosta, Lauhanvuori on ainutlaatuinen. Vaikka ylin rinne kohoaakin jyrkempänä, 200 metriä ylittävää lakialuetta on sitäkin n. Lähteet puolestaan tarj oavat ympäri vuoden ja vuodesta toiseen tasaisen elinympäristön . Näiden vesien eliöstö onkin sopeurunut tilapäiseen kuivu m1seen . 2 km 2. REHEVÄ LAKIKALOTTI Jokainen Lauhanvuoren laella autollakin pistäytynyt on todennut, että karujen soraja hiekkamaiden mänty-kanervakankaat suunnilleen 210 metrin tasolla äkisti vaihtuvat reheväksi metsäksi. Tutkittuamme nyt kesinä 1978-81 rajaamamme 8 X 12 km 2 alueen olemme havainneet kasviston peräti omaleimaiseksi; se eroaa selvästi sekä muusta Kauhajoesta että myös etelän suuntaan Honkajoesta ja muusta Satakunnasta. Tästä ovat vielä sammaloituneiden mukulakiviaitojen ohella merkkinä muutamat metsäkasvillisuudelle vieraat ruoLauhanvuoren yksinäinen laki , 230 m merenpinnasta, ei paljoa jää jälkeen ylävän Suomenselän korkeimmista kohdista huomattavasti idempänä. Siitä laen rehevyys. Keväisen linnunsilmän ainoa kasvu paikka Ecelä-Pohjanmaa lla on Huhtakorven Röyskänkeicaa n lähdepuron roud attomilla rannoilla . Sammalikko on tuoreelle kankaalle ominainen , ja varvikossa on runsaasti mustikkaa. Lähteet ja paineel linen pohjavesi ovat tyypillisiä kaikissa kolmessa joki laaksossa. Siellä hallitsevat sananjalka ja metsäkurjenpolvi , lomassa pienemmät lajit kielo, kevätpiippo, metsäorvokki , nuokkuhelmikkä , sormisara , lillukka ja metsämaitikka. 100 metriä korkeamman vuoren rinteet ovat kuitenkin varsin )oivia . Kuivan lakialueen kangasmecsien kasvu riippuu pohjaveden korkeudesta . Karun Lauhanvuoren kiinnostavuutta lisäävät muutamat yllätykset: rehevä laki karujen rinteiden yläpuolella sekä lähteiköt kasviharvinaisuuksineen. Runsaslumisella Lauh anvuorella halkovat lähdepurojen musrnc sulajuovat valkoista maisemaa talvipakkasillakin . Juha Suominen ja Alfred Varkki Lauhanvuoren kasvisto, karu mutta kiintoisa Karukin alue voi olla kiinnostava: täytyy vain osata kiinnittää huomiota puuttuviinkin lajeihin. 24 Lauhanvuori on suunnaton pohjavesivarasto , joka ruokkii kolmea jokea: · Kauhajokea , Karvianjokea ja Isojokea . Tuolla 1 /2 km 2 :n lakikalotilla kasvaa männyn ohella korkeita kuusia, runsaasti rauduskoivua , alla melkoisesti haapaa , harmaaleppää ja katajaa . Useiden yksinäiseen kasvilajien ja kasvi yhd yskuncien menescymmen Lauhanvuorella riippuu pohjavesistä ja lähteistä. virtaama ja veden laatu vaihtelevat eri[[äin vähän . Keskija etenkin Itä-Suomen vaara-asutus on hakeutunut juuri tällaisille vedenkoskemattomille maille . Se on supra-akvaattista , vedenkoskematonta maata, josta vesi ei ole huuhtonut hienoja maajakeita pois. Lähteinä purkautuu pohjavesiä LauSUOM EN LUONTO 2182 4 1 " k. Lähteiden ja kirkasvetisten lähdepurojen lisäksi Lauhanvuorelle tyy pil lisiä vesistöjä ovat umpil ammec ja pienet painaumac, laksoc, joissa veden pinnan korkeus vaihtelee pohjaveden korkeuden mukana kevään ja sy ksyn tulva-aikoja lukuunonama[[a. Lähtei den ja lähdepu rojen elämälle ympäristötekijöiden tasa isuus on tärkeää . Lauhanvuorenkin laella , hikevällä ja hallattomalla pohjoiskupeella , kaukana vakinaisesta asu cuksesta , ovat lähikylien asukkaat aikoja sitten viljelleet perunaa. Mannerjään väistyttyä 9000 vuotta sitten vain tämä ylin laki jäi kuiville. Laskujoenomia järviä ovat Spiraalija Kuivasjärvi ja Lauhanvuoren länsipuolella sijaitseva erityisen kirkasvetinen Kangasjärvi
Selviä järvikasveja edustavat hieman sivummalla s1Ja1tsevan Säärenjärven konnanulpukka, nuottaruoho ja rummalahnanruoho . Kullankeltaisena kukkivan kangasmaitikan verhoama vanha muurahaiskeko on sykähdyttävä · näky . Nykyisen kansallispuistorajauksen ulkopuolelle tai aivan se n rajoille jää merkittävä osa Lauhanvuoren lähdesessa Navettakankaalla on niukasti ajuruohoa. jouhivihvilää. Lähteiköt kuivuivat ja purojen vesi väheni. Jonkin lakson pohja on tasaista nevamaista suota, mutta on myös pysyviä lampia , joista suurin on lounaisrinteen Spitaalijärvi. Laksojen ja lampien rantapensaikosta löytyvät usein paatsama ja monimuotoinen hanhenpaju . "k . Ojitusalueiden sameat vedet puolestaan laskevat taimenpuroihin . Joskus kohtaa yksinäisen metsälauhatuppaan. Laksonpohjien ja järvienkin lajeja ovat rulileinikki (Ranunculus flammula) , jouhisara, hernesara , vaaleapuntarpää, helpi ja heinäpalpakko (Sparganium angustifolium), kaikki täysin luonnonvaraisina. Niinpä ei olekaan ihme , että myös ihminen on himoinnut Lauhanvuoren hyvää pohjavettä . Pohjoihanvuorella ympäri vuoden keskimäärin 200 litraa sek unnissa, mikä vastaa noin 50 000-80 000 ihmisen vedenk ulutusta. Metsäojittajat kiertävät tavoilleen usko llisina puiston suunniteltuja rajoja ja oj ittavat jopa lähderinteitä. Jokunen rauduskoivu on siellä täällä . Ojitusten haitat havaittiin jo 1920luvull a Lau hanvuoren länsirinteitä kaivettaessa. Lakikalotin alapuolella vain kaksi kukkakasvilajia , mänty ja kanerva , vallitsevat !oivia rinteitä neliökilomeueittäin . Eräällä nevoittuneella Jaksolla kasvaa ruskopiirtoheinä, ja toisella , lettomaisella laksosuolla on karhunruohon (Tofieldia pusilla) aivan erillinen eteläinen esiintymä Drepanocladus badius -samlaski äkillisesti 20-30 senttiä , kun perattiin Isojoen Lammasniemen koskea seitsemän kilometrin päässä . SUOMEN LUONTO 21 82 4 1. Niidenkin liepeillä on jonkin verran ruohoja, myös rahkamättäitä ja suovarpuja. Samassa yhteydessä kuivuivat Villamon kylän kaivot. Pohjavesien yllättäviäkin yhteyksiä kuvaa , että Kangasjärven veden pinta Pohjavettä purkaumu Lauhanvuoren lähteistä yhteensä parisataa litraa sekunnissa, ja se on elintärkeää Lauhanvuoren luonnolle ja kolmelle joelle. Muinaisia rantamuodostumia on ympäri vuoren rinteitä, ja hienomman maan on meri huuhtonut mennessään. Pertti Sevola 25. hot ja heinät: heinätähtimö , nurmija rohtotädyke, siankärsämö, nurmirölli ja tuoksusimake. chamaecyparissus) sekä näiden välimuodot kuuluvat kanervakankaiden lajistoon, ja suotuisana kesänä näkee mäntykukkaa siellä täällä. Kangaskeltalieko ja harjukeltalieko (Diphasiastrum complanacum subsp . Monen lakson sora-mutapohjalla ei juuri kasva muuta kuin karhunsammalta ja ja puroluontoa . Laajamittaiset ojituseroosiot ovat alueella yleisiä. Alueen syrj äinen sijainti on toistaiseksi säästänyt sen asutuksen ja teollisuuden laajalta pohjavedenotolta. Enin vihreys on usein siniheinää, Lauhanvuoren karujen notkojen ja suonlaitojen luonteenomaista kasvia. Variksenmarjaa on jonkin verran, samoin puolukkaa , lähinnä etelärinteillä sianpuolukkaa ja pohjoisrinteillä mustikkaa paikka paikoin. Pohjavedenpinnan laskiessa alenisi m yös pohjavesijärvien pinta ja kasvillisuus kärsisi. Vaikutukset ulottuisivat laaja lle jokien lähdepurojen ehtyessä. Pohjaveden otto Lauhanvuorelta tyrehdyttäisi sen luonnolle välttämättömät lähteet. KARUT RINTEET Lauhanvuori oli aluksi yksinäinen ulappasaari , joka kuitenkin ripeästi kohosi veden peitosta. Mutta ruohot ja heinät puuttuvat Lauhanvuoren kankailta likipitäen kokonaan . Rinteiden painanteissa ja notkelmissa kasvavat sentään metsätähti ja oravanmarja, harmaaleppä , jokunen kataja ja paatsamakin, sekä kielo , kul tapiisku ja hietakastikka. Tästä kaakkoon on Kuivajärvi , koko lailla iso ja syvä allas, joka kesällä kuivuu tyystin . Vesipiiri mi11aa Röyskänkeitaan vedentuloa. LAKSOJA JA LAMPIA Isommat notkelmat , laksot, ovat keväin syksyin veden vallassa
lehdossa ja jopa lähdehetteiköllä kasvaa kookas maariankämSUOMEN LUONTO 2/ R2 41 . Lähteisiin liittyy reheviä kuusikkoisia lähdekorpia. Karhunruoho löytyi toiseltakin suolta, mutta ojituksen takia aivan henkihieverissä. Erään ison lähteen partaalla on runsaasti hetekaalia ja korpinurmikkaa (Poa remota). Maahan painuvat sadeja sulavedet kumpuavat esiin lukuisina lähteikköinä, jotka varsinkin vuoren lounaisja länsikupeilla ovat runsasvetisiä ja vuolaiden lähdeluomien alkuna . Lauhanvuoren kankailla ei ole lainkaan puroja, lammetkin ovat laskujoettomia. fragilis. Rancojen " heinä " on neuvoilta cuuu jouhisara, ja tavallisesti järvissä lehtiään " neidonhiuksina " uiuava heinäpalpakko joutuu makaamaan kuivimman ajan märässä liejussa. LÄHTEITÄ, LÄHDEKORPIA JA PUSKIA Lauhanvuoren soraja hiekkakankaat viettävät joka suuntaan kohti soita, jotka edelleen ovat usein selvästi kaltevia kohti alempia suoja kangasmaita. Paholuoman latvalaaksossa Kauhajoella on pitkälti lettomaista lähdesuorinnettä, jossa kasvavat ainakin 200 soikkokaksikkoa sekä suokeltto ja äimäsara (Carex dioica) runsama , sykeröpiippo (Luzula sudetica) ja liereäsara niukkoina. v<k.. Kymmenkunnassa rehevässä lähdekorvessa, lähdeperäisessä Kuivajärvi kuivuu a10111arn tyystin, eikä varsinaisilla vesikasveilla ole juuri menestymisen mahdollisuuksia. Esiintymät ovat ainoat Etelä-Pohjanmaalla, tiettävästi maailman pohjoisimmat; lähimmät ovat Kankaanpään Pohjankankaan lähteiköissä. Huhtakorven lähteikössä on linnunsilmää (Chrysosplenium afternifolium). Huhtakorven lähdepuron varressa kasvaa upea Plagiomnium undulatum -lehväsammal pohjoisella ääri paikallaan. Lähdekorvissa on usein runsaasti peltoja järvikortteen risteymää , vaikka peltokorce puuttuu säännöllisesti seurasta ja järvikorcekin usein . Etelä-Suomessa monien lähdepurojen kohtalona on ollut muuuaminen kalankasvauamoiksi tai vedenouamoiksi Lauhavuoren lähdevesien käyuö kiinnostaa sekin monia . Lounaisten, Isojoen lähteiden merkittävin laji on lähdesara (Carex paniculata), lämpökauden jäänne, jonka isoja mättäitä on kolmessa lähdekorvessa; aarimmäisten väliä on 2 km . Lähdekorpien puustoa edustavat tervaleppä ja jokunen kookas raita, pohjakasvillisuuden luonteenominainen laji Lauhanvuoren alueella on puolestaan sananjalka. malen seurassa. 26 Lauhanmaan luonteenomaisia lähteikkölajeja ovat käenkukka , hetekaali , purolitukka, suohorsma , suomatara, suo-ohdake , suokeitto ja isomättäinen jokapaikansara , sammalista Pseudobryum cinclidioides, Drepanocladus exannulatus ja Brachythecium rivulare sekä lähdeveden kookas Fontinalis antipyrerica ja pallomainen maksasammal , Chiloscyphus pallescens var. Talvella lähteiden lämpimät vedet pitävät pucot pitkiä matkoja sulina
Siniheinän, rätvänän ja purcojuuren reunustamalla usein lähes turpeettomalla suonla~dalla kasvaa monin paikoin hirssisara (Carex panicea) , viereisellä suolla joskus vaaleasara (C. Linnunsilmän ilmeisesti ainoa jäljellä oleva kasvupaikka Pohjanmaalla on Lauhanvuoren eräässä lähdepurossa . livida) sekä konnanlieko (Lycopodiella inundata). lillukka , käenkaali , metsäkurjenpolvi, metsämaitikka, vanamo, huopaohdake , kevätpiippo , sudenmarja, kielo , valkolehdokki ja nuokkuhelmikkä . Kuusikon sahanterä suon takana on Lauhanmaalla vastustamattoman puoleensavetävä . SOIDEN SAARTAMA Ympäröivistä alueista poikkevia ovat ohutturpeiset suopinnat suonlaitamilla ja lahdekkeiden perukoissa. Puskakuusikossa on usein komeita haapoja , harmaaja tervaleppää , joskus tuomea , toisinaan paljon katajaa , maassa vaateliaitakin ruohoja ja heiniä: metsäkorte , hiirenporras , isoalvejuuri, metsäimarre , SUOMEN LUONTO 21824 1. Lähdeperäisillä suonläheisillä kangasmailla , usein selvästi viettävillä, on karusta ympäristöstään jyrkästi erottuvia pienialaisia tuoreita , jopa lehtomaisia metsiköitä , puskia. v,k. Monien eteläisten kasvien pohjoisimmat kasvupaikat ovat lähteissä: Lauhanvuorella ovat linnunsilmän lisäksi pohjoisimmillaan lähdesara ja aaltolehväsammal. Yhdellä kaltevalla pikkunevalla kasvaa punakämmekkäkin (Dactylorhiza mcarnata). Näiltä paikoilta löytyy runsaasti Lauhanmaan ominta kasvistoa. Rimpisillä kohdilla, monitähkävillan vallitsemilla, kasvaa useasti ruskopiirtoheinä (Rhynchospora fusca) ja rimpivihvilä Ouncus stygius). mekkämuoto , jonka lehdet ovat leveät ja täplättömät. 27. Kuivempi, kumparemainen on eteläosan Vehmaspuska runsaine kielokasvustomeen, Ja samantapaisella kumpareella Navettakankaalla kasvaa myös kalliokielo
Talousmetsien käsittely on tosin ollut hillittyä , laajojakin hakkuuaukeita kyllä on mutta kangasmaiden aurausta vain vähän. Ojitus on ollut valloillaan vasta kansallispuistomietinnön aJ01sta lähtien , ja jos tarkoitus todella on ollut tärvellä puistoehdotukseen kuuluvia ja sitä ympäröiviä alueita, jotta niitä ei voitaisi liittää perustettavaan kansallispuistoon , tässä on valitettavan hyvin onnistuttu . Muutaman vanhan kämpän pihalla kituu lisäksi ahosuolaheinä, ketohärkki , 28 valkoapila, koiranputki , siankärsämö ja timotei . Harvinaisia ja niukkoja ovat esim peltokorte, metsäalvejuuri, korpi-imarre , lehtoarho , rentukka, vadelma, ojakellukka, mesiangervo , käen kaali, metsäorvokki , isotalvikki , temualpi , suoputki ,karhunputki , tesma, juurtosara ja sormisara. Yksittäisistä lajeista ovat merkittävimpiä pohjoinen karhunruoho ja eteläiset lähdesara , harjukeltalieko ja Plagiomnium undulawm -sammal. Tutkimaltamme lähes 100 km 2 :n alueelta emme ole tavanneet paitsi tietysti kalliokasveja ja suoranaisia lehtokasveja esim. AAVISTUSOJITUKSIA) Juuri soiden ja purojen laita onkin Lauhanvuorella huonosti. Ihmisen toiminnan jälkiä löytyy silti vähän kaikkialta . Lauhanvuoren liepeillä aukeaa useita karuja nevoja , verisiä sekä kuivempia rahkanevoja , luonteenomaisina lajeina mm . Rämeet ovat kauttaaltaan karuja , ja alueella on muutamia komeita keidassoita allikkoisine keskustoineen; allikoiden väliseltä kannakselta voi tavoittaa kourallisen suomuura1mia . Rajattuun 8 x 12 km 2 :n alueeseen osuu vain viisi taloa ja jokunen peltotilkku , kaikki aivan laidoilla. Ojitusinto on ollut suuri : on vedetty ojaa pieniinkin suopälviin hiekkakankaiden kainalossa, jopa perattu ja siirretty lähdepuroja (Lettoluoma , Rantaluoma), ojitettu lähde korpia , kui vattu lähteensilmiä , viillelty ojituskelvottomia karuja rahkanevoja; tehty sellaista mitä ei pitäisi tehdä eikä kuulemma tehdäkään . vuus hieskoivuun nähden . Tutkimastamme alueesta vain osa sisältyy puistoon ; monet harvinaiset lähteikkö, suoym . Myös sienisato on hyvä . Erikoisia muodostumia ovat umpeenkasvaneet, ympäristöstään kohonneet lähdepinnat rämeillä tai luomanvarressa. 183-4). Spitaalijärveäkin on jostain syystä joskus laskettu, mutta sitten taas padolla nostettu . Suomen Luonto 3/77 ss. Karuuden ja luonnontilaisuuden ohella Lauhanvuorta luonnehtii kasvistollisesti ja erottaa ympäristöstään rehevä vedenkoskematon lakikalotti , lammet ja kesäksi kuivuvat laksot, lukuisat lähteet ja vuolaat lähdepurot, rehevät lähdekorvet ja lehtomaiset puskat , soiden karuudesta huolimatta paikka paikoin tavattavat aika vaateliaat suokasvit, siniheinän runsaus ja purcojuuren yleisyys sekä rauduskoivun vallitse. Muualla risteilee kyllä pienehköjä teitä ja polkuja , ja suurin osa metsistä on talousmetsiä , mutta karulla ja kuivalla maaperällä ainoa edes kutakuinkin yleinen kulttuuritulokas on niukka nurmirölli teiden varsilla. Muutamat ovat siniheinävaltaisia ohutturpeisia hiekkamaan soita, yhtä kaikki varsin karuja. jälleen männikköä ja vailla kulttuuritulokkaita. Laen turistipaikalla , hikevällä maaperällä , toki kasvaa niukkoina parikymmentä pientareitten ja poljettujen paikkojen kasvilajia, lähellä lisäksi nuo perunapeltojen muistot . Kovanpruukinkankaalla ollut "myllynkivikaivos ' ' on. Myrskyn kaatamat puut on säästömetsästä korjattu pois. TULEVA KANSALLISPUISTO Lauhanvuoren ydinalueet , lakiseutu, kuiva , karu kangas, etenkin metsähallituksen rauhoittama luonnonhoitometsä ja er;iät muut koskemattomat alueet henkivät näillä seuduilla ainuclaatuista erämaan tuntua . Mustikkasato on Lauhassa lähes säännöllisesti ympäröiviä seutuja runsaampi . Alfred Varkki on Vaala n lukion rehtori ja matem atiikan opettaja. seuraavia lajeja: rantaalpi , myrkkykeiso, linnunherne , metsävirna , keltatalvikki , lehtonurmikka. SUOMEN LUONTO 2/ 82 41. joka harras1Uksenaan IUtkii Vaalan ja Kauhajoen kasvistoa. Kahden saunamökin ympäristöä on aivan äsken paranneltu kaivinkonein; toinen ammottaa vain 2 km päässä laelta. Vaateliaahkoa suolajistoa kasvaa paitsi lähdekorvissa, myös soita halkovien lähdepurojen sekä purojuottien , usein katkeilevien purosten varsilla: tervaleppä, pajuja, raate , äimäsara, joskus villapääluikka (Scirpus hudsonianus). Retkeilykohteena Lauhanvuori on siis mitä parhain ja monipuolisin myös kasvistaja liikkuu siellä mieluusti. ,,,k.. lajit eivät osu varsinkaan alkuperäisestä ehdotuksesta tingityn kansallispuiston raJoJen pHrun. KARU JA LUONNONTILAINEN Lauhanvuoren erityispiirteistä ensimmäinen on karuus , karuun Suomenselkä-ympäristöönkin verrattuna. Lauhanvuoren kokonaisuus ja sen luonnon erikoisuudet ovat kaiken vaalimisen arvoisia myös kansallispuistoalueen ulkopuolella . Ja ehkä pahinta kaikesta: viettäville ohutturpeisille hiekkapohjaisille soille on vedetty ojia, jotka tulviessaan nopeasti syöpyvät syviksi ja leveiksi viemäreiksi, syöttävät hiekkamassansa luomia alas, täyttävät tammukkapurojen suvannot (Paholuoma, Kärkiluoma) ja levittävät hiekkaa korpiin (ks. Kovin mittavia sorakuoppiakaan ei ole. Toinen piirre, sekin karuuteen pohjautuva, on näin eteläisessä Suomessa kasviston kenties ainutlaatuinen luonnontilaisuus tämänkokoisella ehyellä alueella. jouhisara ja tupasluikka . Talvisena hiihromaastona Lauhanvuori lie jo vakiinnuttanut maineensa. Onneksi ei suinkaan kaikkea ole ehditty pilata, ja toivottavasti eivät kaikki maanomistajat ole siihen halukkaicakaan. D Juha Suominen on Helsingin yliopiston kasvitieteen dosentti, joka on mm. Soita on runsaasti ojitettu eri puolilla vuoren liepeillä , valtaosin aivan viime vuosina. IUtkinut Satakunnan kasvistoa . Myös valtionmaalla on soita , joskus lähdekorpiakin, aikoinaan ojitettu . Paholuoman laaksosta löytyi ahonoidanlukko ja suikeanoidanlukko (Botrychium lanceolawm)
Sarjan kirjoittavat Yrjö Haita , Olli Järvinen, Esa Ranta ja Kari Vepsäläinen Helsingin yliopiston eläintieteen laitokselta . Tämä johtuu ilmeisestikin eteläisen geeniaineksen tunkeutumisesAhvenanmaalla ja lounaissaaristossa kasvavan seljakämmekän yksilöistä roiset ovat punakukkaisia, toiset kellertävän vaaleita. Mantukimalaisen tummat värimuodot yleistyvät pohjoista kohden. Seuraavassa numerossa pohditaan luonnonvalintaa: kuinka ympäristöolot vaikuttavat erilaisten yksilöiden menestymiseen . 29. korpi metso). Esimerkiksi ihmisten pituus on jatkuvaa muuntelua: lyhyiden ja pitkien ihmisten kuilua silloittaa keskimittaisten massa. Yleensä jatku1000 500 100 elokuu syyskuu Monien lajien muuntelussa hei jastuu sel västi vuodenaikojen vaihtelu . Yrjö Haila , O/li]å"rvinen , Esa Ranta ja Kari Vepså'lå"inen Evoluutio Suomen luonnossa I Muuntelu Suomen luonnossa Tämä kirjoitus aloittaa Suomen Luonnon evoluutiosarjan. Ensimmäinen osa kertoo muuntelusta, joka on evoluution raakaaineena . Popul aation yksilöt muodostavat jokseenkin yhtenäisen lisääntymisyksikön. se karsiutuu populaatiosta. Jos syntynyt mutantti on haitallinen. normaalijakaum a (" kellokäyrä" ), johon jopa koululaisten arvosanojakin yritetään sovittaa . Yksilön ominaisuudet kehittyvät sen perimän (geenien) ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Va ihtelusarjan ääripäitä voi jopa oll a vaikea tunnistaa samaan laji in kuulu viksi. Yksilöt ovat erikokoisia tai -muotoisia , värit muuntelevat, käyttäytymistavat poikkeavat jne. Tämä on esimerkki epäjatkuvasta muuntelusta, jonka värimuodot on helppo erottaa toisistaan. Satunnaisesti eri lajeihinkin kuulu vat yksilöt saattavat risteytyä (esim . Loppukesällä pitkäsiivet siirtyvät vähitellen kuivalle maalle talvehtimaan ; lyhytsiipiset yksilöt lisääntyvät ja kuoleva! synnyinkesänään. Saman lajin eri alueilla elävät populaatiot eroavat roisistaan ; puhutaan maantieteellisestä muuntelusta. Sarjassa esitellään evolutiikan eli kehitysopin pääasiat lyhyin kirjoituksin , ja esimerkit etsitään suomalaisesta luonnosta . JATKUVA MUUNTELU Kaikissa popul aatioissa esiintyy jatkuvaa muuntelua . Yksilöt elävät populaatioissa , ajallisesti ja pa ikall isesti rajatuissa yksilöjoukoissa . SUOME N LUO NTO 2/ 82 4 1 vsk. Samaan aikaan ja samassa paikassa elää ylee nsä muidenkin lajien populaatioita; nämä kuulu vat eri lisääntymisyksikköön. vaa muuntelua kuvaa varsin hyvin ns. Mutta sa maan laj iinkin kuuluvat yksilöt voivat olla sangen eril aisia. Perinnölliset erot ovat syntyneet mutaatioiden eli perintöaineksen muurosten tapahtuessa. Joskus mutantti voi olla edullinen ja säilyä . Saman alueen tyllitkin ovat munineet erikokoisia munia eri aikoina. Maallikkokin erottaa useita kasvi-, sienija eläinlajeja toisistaan. Yksilöiden väliset erot eli muuntelu johtuu yksilöiden geenie n, ympäristön tai molempien eroista. Esimerkiksi tyllien munan koko kasvaa vähitellen Pohjois-Norjan pesimäalueilta Brittein saarille . mutta populaatiot säil ykesäkuu heinäkuu vät erillisinä. Esimerkiksi Skandinavian eteläosien populaatioissa tyllien munan koko on viime vuosikymmeninä ollut suu rempi kuin viime vuosisadalla. Kaaviosta näkyy , miten pitkäsiipisten ja lyhytsiipisten okavesimittarien lukumäärät vaihtelevat kesän mittaan eräällä eteläsuomalaisella lammella. Saman lajin eri alueilla elävät populaatiot eroavat to1s1staan ; puhutaan maantieteellisestä muuntelusta . Keskiaukeaman kuva : Auvinen / Saiha / LKA
Kevätesikon populaatioissa heteiden ja emiön keskinäinen asema muuntelee siten, että lyhytvartaloisen kukan heteen ponnet ovat huomattavasti emin luotia ylempänä; pitkävartaloisessa kukassa suhteet ovat päinvastaiset. Rantakukalla ja käenkaalilla kukkia on kolmenlaisia (vartalo on lyh yt, pitkä tai keskimittainen) . Esimerkiksi kirvat ja vesikirput lisääntyvät alkukesästä suvuttomasti, mutta olosuhteiden heiketessä (populaation kasvaessa suureksi) syntyy seksuaalisesti lisääntyviä yksilöitä . Esimerkiksi runsaasti rujoneita sisältävät pietaryrtit ovat huomattavan m yrkyllisiä , joten vanhan skandinaavisen tavan mukaan snapsinsa yrtein maustavilta edellytetään harkintaa. Sukupuolisuus on laajimmalle levinneitä polymorfismitapauksia oikeastaan tässä on paikallaan puhua dimorfismista, koska sukupuolia on kaksi. Jälleen värimuotoJen lukusuhteiden havaitaan vaihtelevan maantieteellisesti, mm . Pernajan Aspskärin kiisloista rillipäitä on noin prosentti. Ringvia-muodon osuus muodostaa Atlantilla kliinin : ringv101ta on niukasti LänsiEuroopan rannikoilla , mutta yhä runsaammin arktisia vesiä kohti . B-veriryhmän osuus kasvaa lännestä itään). Kliinejä tunnetaan runsaasti, yhtenä esimerkkinä ihmisen ABO-veriryhmien maantieteellisesti muuntelevat lukusuhteet Euraasiassa (esim. Sinisilmäiset ja ruskeasilmäiset ovat esimerkki ihmisen polymorfismista , samoin kuin kyky ja kyvyttöm yys panna kielensä torvelle. VUODENAIKAISMUUNTELU Monien lajien muuntelussa vuodenaikojen vaihtelu heijastuu selvästi . Itämeren suolapitoisuuden (leväkilkki) tai kasvimaantieteellisten suuralueiden (sylkikaskas) mukaan . Etelänkiislan koiraat ja naaraat ovat samanvärisiä , mutta osalla yksilöitä on silmän ympärillä valkea rengas, joka jatkuu kapeana juovana taaksepäin (" ringvia "). Itämeren rusko levävyöhykkeessä elävän leväkilkin tai niinyjemme yleisimpiin hyönteisiin kuuluvan sylkikaskaan värimuotoja on joka populaatiossa runsaasti. Sukupuolisuuteen liittyy usein koko-, värija käyttäytymiseroja . Lähisukuisen järvimittarin populaatioissa lyhytsiipisiä yksilöitä esiintyy kautta vuoden , mutta niiden osuus saavuttaa Etelä-Suomessa huippunsa sydänkesällä . Pakkastalvina talvehtivat yksi löt kärsivät menetyksiä, mutta leudon talven jälkeen m ei llä talvehtineet yksilöt voivat ryhtyä pesimaan muuttomatkan rasittamatta . Tupsutoukkakehrääjänaaras eroaa koiraasta niin paljon , ettei naarasta perhoseksi ensi katsomalta uskoisi. Melanismi ei siis aina johdu ilman saasteiden vaikutuksista . EPÄJATKUVA MUUNTELU Polymorfismi on epäjatkuvaa muuntelua . Mm . Pietaryrttipopulaatioiden yksilöt voidaan jakaa eri tyyppeihin eteeristen (haihtuvien) ölj yje nsä perusteella; monet erot havaitsee nuuhkaisemalla sormissa rusennettua mykeröä . Esimerkiksi veden pintakal volla luistelevie n okavesimittarien talvehtivat yksilöt ovat pitkäsiipisiä , mutta Etelä-Suomessa suuri osa keskikesän yksilöistä on lyh yts11p1s1ä: lyh ytsiipiset yksilöt lisääntyvät ja kuolevat syntymäkesänään . Lisääntymistapakin voi vaihtua vuodenajan mukaa n. Muutamat selkärangattomat tarjoavat oikean värimuotojen karnevaalin. Ihmisen lukuisat veriryhmäjärjestelmät ovat muuntelevia , ja kaikissa lajeissa esiintyy entsyymimuuntelua , joka voidaan havaita biokemiallisin menetelmin (esim . Maantieteellisen muuntelun ohella tylleissä havaitaan siis ajallisia muutoksia : evoluution pieniä askeleita. Jatkuvasti muuntelevan ominaisuuden maantiedettä kuvaamaan käytetään kätevää termiä : puhutaan kliinistä . Vuodenaikojen vaihtelu voi heijastua m yös yksilötasolla: sorsien ja m o nien muiden lintulajien koiraiden soid inpuvut vaihtuvat kesällä vaatimattomiksi, ja monien nisäkkäiden talviturkki on kesäistä harmahtavampi tai valkeamp1. Melanismia esiintyy myös mm . Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa tavattavan seljakämmekän populaatioissa osa yksilöistä on 32 punakukkaisia , mutta osalla yksilöistä kukat ovat kellertävän vaaleita . Laboratoriotutkimuksitta osa muuntelusta jää piiloon . Suomen metsäpäästäisten kromosomien lukumäärä muuntelee , mutta tämän havaitseminen edellyttää kromosomitutkimuksia . Useiden perhosten tummat eli melanistiset yksilöt ovat runsastuneet viime vuosikymmeninä asutuksen laajetessa ja teollistumisen edetessä. v,k. Populaatioissa on siis runsaast i muuntelu a , joka voi olla jatkuvaa tai polymorfista . monien perhosten siipiräplien lukumäärä muuntelee suuresti, ja täpläluvun keskiarvo saattaa vaihdella sekä vuodesta toiseen että alueelta toiselle. Hajuaistikin voi paljastaa polymorfismin . Polymorfismi voi perustua käyttäytymiseenkin . Suokukko, soillamme tavallinen kahlaaja , on sikäli poikkeuksellinen lintu, että koiraan ja naaraan selvän eron lisäksi eri koiraiden kosioasuun kuuluvan höyhenkaulurin väri vaihtelee suuresti , jokseenkin valkoisesta lähes yönmustaan . Kliini tarko ittaa esim. Polymorfismista ei puhuta , kun poikkeavat yksilöt ovat satunnalSla mutantteja (rajana esim . ta Skandinavian tyllipopulaatioihin . elektroforeesi) . D SUOMEN LUONTO 21~2 4 1. Mantukimalaisen tummat värimuodot yleistyvät pohjoista kohden Suomessa. 1 %). tyllipopulaatioiden keskimääräisen munan koon vähittäistä enenemistä Ruijasta LänsiEurooppaan . kaksipistepirkon populaatioissa: osalla yksilöistä onkin kaksi oranssinväristä pistettä mustalla pohjalla eikä päinvastoin . Näiden välillesijoittuu erikoistapauksena muuntelu , jota on vaikea lukea suoraan kumpaankaan : jonkin ominaisuuden lukumääräinen muuntelu . Suomen hippiäiset ovat osittaismuuttajia : toiset yksilöt muuttavat talveksi etelämmäs , toiset talvehtivat
KUNNATSOUTAVATJA HUOPAAVAT Allaskuntien varhaisimmat kannanotot ovat vuodelta 1975. Heikki Kauhanen Vuotoksen allashanke: Koillis-Lapin tuhon siemen Kolme vuosikymmentä sitten pohjoisessa alkoi epävarmuuden aika. Kemijoen luodessa kahleitaan rysähti : allaskuntien lähetystö jätti ministereille yli 5 100 kansalaisen allekirjoittaman adressin . Työllä oli kiire . Luirolaiset olivat taistelleet kylänsä kuiville . Määräajat ovat kuluneet umpeen. Tiedon karttuessa sampona pidettyä Vuorosta alettiin tarkastella Koillis-Lapissa aiempaa realistisemmin. Samoihin aikoihin julkistettiin Lapin vesien käytö n kokonaissuunnitelma . Pelkosenniemellä vaadittiin kansalaisäänestystä ja Kemijärvellä yhdistetty jakokunta käynnisti allasta vastustavan kansalaisadressin nimienkeruun. Yleissuunnitelman mukaan valtioneuvoston päätös oli tulossa SUOMEN LUONTO 2/ 82 4 1. Kemijoki Oy ja vesihallitus eivät halunneet suunnitelmiin paikallista peukalonjälkeä: neuvotte lukunta lakkautettiin syksyllä 1974 . Asia varmistui vasta vuonna 1972, kun vesihallituksen toimistopäällikkö Hannu Laikari kertoi , että allas hukuttaisi Luiron vuosikymmenen lopulla. Kemijärvi, Pelkosenniemi ja Savukoski käänsivät veneensä Vuorosta vastaan. Altaan suunnittelussa kehkeytyi lihava riita. Ennen vuoden loppua allaskunnista lähti vielä kansalaisjärjestöjen allekirjoittama vetoomus presidentille . Allastutkijaa kuultuaan ' niemeläiset' ihmettelivät: "Miksi näitä ei ole aikaisemmin kerrottu?'' Kevään korvalla Ympäristövuonna 80 poromiesten lähetystö kävi presidentin ja ministereiden puheilla. Kesän satoa oli myös voimayhtiön ensimmäinen porkkana, LEO eli perustamaton sähköyhtiö Lapin Energia Oy. Suunnittelijat ilmoittivat suuremman vai hto• ehdon tulevan liian kalliiksi . Valtioneuvostolle osoitettu muistio luovutettiin ministeri Tähkämaalle syysmaakuntapäivillä Sallassa. Myöhemmin paatöstä on luvattu kesällä , syksyllä, vuodenvaihteen jälkeen , näillä lumilla tai viimeistään ensi kesänä. Arvostukset ovat kuitenkin muuttuneet . Vuotoksen allasta ei rakenneta ainakaan ilman kovia ehtoja . Työllisyyteen vedoten kunnat vaativat allasta kirjelmin ja lähetystöin usean vuoden ajan. Syksyn kunnallisvaaleissa Vuotoksen vastustajat purjehtivat sivum yötäisessä valtuustoihin. vuonna 1975. Vuonna 1952 lähtivät liikkeelle huhut Luiron kylän hukuttavasta Kemihaaran altaasta. Päätöksen viipyessä altaista saatu kokemus ja tieto lisääntyivät. Kymmenen vuotta sitten perustettiin Kemihaaran altaan suunnittelutoimikunta. Sen jälkeen on Lapin valtasuoni jauhanut sähköä etelän tarpeisiin. Lappiin rakennetuista säännöstelyaltaista on jotain opittu. Kemijärven Luonto puolestaan esitti päättäjien harkittavaksi vakavan vetoomuksen elinkelpoisen Kemijärven puolesta. Vesihallituksen laskelmat fl· pustettiin vielä kerran puntariin ja todettiin kevyiksi. Kesällä vapaata Kemijokea soudettiin Suomen luonnonsuojelun kartalle . Tietoja vesivoimatoimikunnan suunnitelmista ei tihkunut jokivarren kyliin. Senkin menoksi on jo kauan ollut suunnitelma. Uunituore asiakirja sisälsi voimataloussuunnitelmia Kemihaaran latvavesille saakka . Kemijokiyhtiö heitti kunnille uuden porkkanan , Vuotosyhtiön. Vuotoksen altaan yleissuunnitelma, kansan suussa 'Sininen kirja' , valmistui vuoden 1974 joulukuussa . Kolmessa vuosikymmenessä on vesivoimarakentaminen kuristanut Kemijoen miltei hengiltä. Tätä päätöstä odotellaa n yhä. Y mpäristövuonna luo nnonsuojelijat avasivat patoluukkuja tiedolle , jonka suunnittelijat olivat jättäneet vähemmälle huomiolle tai kokonaan huomiotta. Tiedotustilaisuuksia järjestettiin. Maakuntaliitto ja allaskunnat asettivat yhteisen työryhmän tutkimaan Vuotoksen altaan hyötyjä ja haittoja. Paikallisten ja maakunnallisten etujen turvaamiseksi perustettiin neuvottelukunta , jossa oli parinkymmenen altaan vaikutusalueella to1m1van yhteisön edustus. Paikallisia edusta• neet neuvottelukunnan jäsenet halusivat se lvittää vielä altaan vaikutuksia. Jäljellä on enää ltäkairaa halkova Kemihaara. Suomen luonnonsuojeluliitto totesi muistiossaan Vuotoksen altaan vesilain vastaiseksi (Suomen Luonto 4/ 81). Keskustelu Vuotoksesta tiivistyi vuoden jälkipuoliskolla. Kunnat painottivat p ysyvän sähköh yödyn ohjaamista alueelle, jos allas kaikesta huolimatta rakennettaisiin . ALLAS VASTA TUULESSA 1970-80luvun vaihteessa jokivarren väestö nostatti äänensä kuuluviin. Viime vuoden lopulla kuntien oli aika sanoa vii33. Elohopea yllätti tutkijat ja hermostutti Vuotoksen suunnittelijoita. v,k. Kutsumattomat vallanpitäjät olivat saapuneet ja vieneet Kemijoen lohen , pohjoisen miehen leivän. Tuolloin Kemijärven kaupunki oli ainoana jyrkän kielteinen , mutta taipui m yöhemmin Pelkosenniemen painostuksesta altaan kannalle
Tänne Vuorosjokivarteen levittäytyvät tammetut Kemihaaran ja Vuorosjoen vedet osaksi vuotta, jos voimaherrat saavat tahtonsa lävitse. Kuvassa Kokonaapaa aapavillan siementen kypsyessä. Alueesta on annettu kuva. v,k.. jolla ei ole mitään arvoa . että se on kau11aalraan pohjatonta he11eikköä , joutomaata. 34 SUOMEN LUONTO 2/82 4 I . Siltäkö näy11ää' Vuotoksen allas alueen laajat suolakeudet ovat tärkeitä porojen kesälaitumina, ja niiden hävi11äminen pakottaisi paliskunnat pienentämään porolukua. Itse altaasta muodostuisi kulkueste niin poroille kuin poromiehillekin
Olavi ja Kerttu Mäkimuto Viitarannasta ovat monien muiden tavoin panneet peltonsa pake11iin, ja valtion tuella rakennettu seitsemän lehmän nave11a seisoo tyhjänä . Epätietoisuus kotiseudun kohtalosta on estänyt asukkaita kunnostamasta tilojaan ja saanut osaltaan nuoren väen kaikkoamaan asutuskeskuksiin varmemman leivän perään. Keminsaaret ovat edustavimpia jäljellä olevista nii11yalueista : suurin osa niityistä on jo tuhoutunut säännöstelyaltaisiin, lanssija pudotuspaikkoina tai metsi11yny1. 35. "k . Vanhastaan tulvanalaisia maita on raivallu niityiksi kaukanakin asutuksesta, mu11a sotien jälkeen kaukonii11yjen käytöstä vähitellen luovu11iin . SUO MEN LUONTO 2182 41. Kemihaara on kasva11anut suupuolelleen suuret hiekkasärkät , Keminsaaret
mJ. Nykyinen maaherra Asko Oinas puolestaan julisti : " On kyse enemmänkin leivästä kuin puhtaasta vedestä", joten Vuotos tulisi saada jopa Kemijärven uhalla . Ministerit ovat tarkastelleet vuotosta maaherroja kokonaisvaltaisemmin. Kun Ylä-Kemijokikin on jo Luiroa ja Kitistä myöten tuhottu , tulisi koko maakunnan ja valtakunnan pohtia vakavasti , mikä on Kemihaaran hinta. Alkoi mittava valistuskampanja: lentomatkoja , voimalaitosvierailuja ja tunturihotellikierroksia kuntien virkaja luottamusmiehille. Kun Savukosken kunnassa nyt ryhdytään kehittämään matkailua , olisi Kemihaaran alajuoksun tuhoaminen kova isku Koillis-Lapin matkailun edistämiselle. Altaaseen hukkuisi Kemihaaran uomaa noin 50 km ja pääosa Vuotosjoen vesistöstä. Eikä tämäkään riitä. Altaan pinta-ala olisi ylärajalla (166 m) 221 km 2 ja alarajalla (156 ,5 m) 30 m 2 • Vastaavat bruttotilavuudet olisivat l 180 ja 64 milj. MITÄ JÄISI ALTAAN ALLE. Allasvoimalan '' energiahyöty jaettaisiin puoliksi' ', lupaa esite. Vuotoksen ainoa peruste on voimataloushyöty. 6. Tämän lisäksi venyisi l 13 3 ha metsämaata ja 90 ha peltoa ja niittyä. Kemijoki Oy :n mu1suon (4. KUKA TARVITSEE VUOTOSTA. Jostain syystä on unohtunut , että vahin36 koalueen yksityismaa kuuluu 296 rekisteritilaan . Kuluvan vuosikymmenen kynnyksellä yhtiön edustaja julisti, että suunnittelussa on kuultu paikallisia edusrajia ja heidän äänensä on huomioitu. Voimayhtiön toimitusjohtajan Teuvo Hiltusen mukaan vesivoima asettuu oikeaan arvoonsa vasta , kun tiedetään sen merkitys säätöenergiana. Veden alle jäävästä maa-alasta noin puolet on erilaisia soita. Vuotoksen allas tulisi Kemihaaran alajuoksulle , pääosaltaan Pelkosenniemen kuntaan. Maatalousmaan menetyksen perusteella kokonaan lunastettavia tiloja olisi 42, ja lisäksi joitakin tiloja jouduttaisiin lunastamaan metsämaan menetyksen takia . Kun Vuotos oli allaskunnissa katkolla , voimayhtiöltä ilmestyi me lievä esite. Allaskunnista valtioneuvostolle heitetty pallo on pyöreä: Kemijärvi ja Pelkosenniemi vastustavat jyrkästi, Salla ja Savukoski ovat tiukat ehdot täyttävälle rakentamiselle m yönteisiä . 5. Voimataloushanke muuttui lyhyessä ajassa maakunnan mullistavaksi työllisyyshankkeeksi . 1980) mukaan veden alle jäisi peltoa noin 278 ha , niittyä 169 haja metsämaata 10 345 ha . Vuotoksen jouduttua vastatuuleen voimayhtiön taktiikka muuttui. Korvaisivatko megawatit todella elinympäristön , työpaikat ja ammatit. Ainakin mmisterit Tähkämaa, Sundqvist ja Aalto sekä eduskunnan puhemies Virolainen ovat luvanneet , että allasta ei tule vastoin paikallisen väestön tahtoa. meinen sanansa. Oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi vesilain henkeen ja säännöstöön tulisi sisällyttää ohijuoksutusten salliminen ilman korvausvelvoitetta , sillä joet eivät virtaa voimayhtiöiden turbiineja varten. Altaan tarkoituksena olisi tasata vuotuisia virtaamia ja varastoida kevään tulvavesiä nykyisten ohijuoksutusten siiasta. ' ' Allasalueen väestön enemmistö kannattaa Vuotoksen rakentamista'', vakuutetaan esitteessä . Perinteiset , ihmisen perustarpe1s11n liittyvät vesistön käyttömuodot tulisi asettaa etusisuoMEN LUONTO 1/ Hl 4 1 " k. Tuossa vaiheessa Savukoski kadotti Vuotoksen ristiaallokossa suunnan, ja kuntalaisten tyrmistykseksi vene kääntyi . Koska altaan vaikutusalue on suurempi kuin vesivaraston pintaala, Vuotoksen haitat ulottuisivat tuhansien koillislappilaisten elämään . 1981) mukaan Vuotos ei ole tarpeen kokonaisenergiantuotannon kannalta. Entinen maaherra, Kemijoki Oy :n hallintoneuvoston puheenjohtaja Martti Miettunen laukoi taannom: ''Vuotoksen vastustajat ovat sokeita' ' . Valitettavasti löysä vesilakimme on tukenut tällaista ' keinottelua' . Säännöstelyväli olisi 9,5 m. Korvaisiko sähkö Kemihaaran kauniin alajuoksun ainutlaatuisine Keminsaarineen , viimeisen näytteen luonnontilaisesta Kemijoesta. Siinä sivussa voimayhtiö siirtäisi osan haittojen korvausja rakennuskustannuksista kunnille , yhtiöosakkaille. Koillisessa se ulottuisi Savukosken kirkolle ja kaakossa Sallan Pahkakumpuun. Paikalliset edustajat saivat potkut altaan neuvotrelukunnasta , kun halusivat äänensä kuuluviin! Allasevakoiden osakaan ei näyttänyt yhtiötä kiinnostavan . Kun tasojako koskisi vain altaan yhteyteen suunniteltua voimalaitosta (142 GWh/a) mutta ei Kemijoen pääuoman voimaloiden tuoton lisäystä (219 GWh/a) , valuisi noin 80 % Vuotoksen tuotosta Kemijoki Oy:n välityksellä etelän ostajalle, IVO :lle . Myöhemmin Oinas on lisännyt: '' Vuotoksen mukana ei mene mitään korvaamatonta'' . Kemijoki Oy pitää Vuotosta välttämättömänä Kemijoen järkevän voimatalouden kannalta . Tekniikan tohtori Markku Nurmen (Pohjolan Sanomat l 7. Neuvotteluhalukkuuttakin alkoi löytyä. Kemihaaran latvavedet , jotka suurelta osin sisältyvät perustettavaan UKK-puistoon , ovat arvokas vesistöalue kalanpoikastuotannon ja tutkimuksen kannalta. Oli kuultu , mutta miten. Voimatalous haluaisikin rakentaa Kemijoen käyttöönsä viimeistä tippaa m yöten. Yhtiö suoritti kyselyn vain niillä 42 tilalla , jotka se joutuisi lunastamaan kokonaan. Kuntien päättäjille tuli saada kiireesti sopivaa tietoa. Luonnontilainen Kemihaara on allaskuntien tulevaisuudelle erittäin tärkeä. MAAHERRAT JA MINISTERIT Vaikka allaskuntien väestö on määrätietoisesti taistellut paikallisten elinolosuhteiden puolesta, ovat maakuntaliitto ja lääninhallitus kiirehtineet kuntien edelle. VOIMA YHTIÖ VAIHTAA TAKTIIKKAA Kemijoki Oy on vähätellyt paikallisen väestön oikeuksia ja etuja. Maaherrat ovat esittäneet yllättävimmät kannanotot allaskuntien väestöä vastaan
Altaan suunnittelijathan eivät ole laskeneet mukaan monia menetyksiä , joita aiheutuisi mm. markkaa eli yhden sukupolven (40-50 vuotta) aikana 16-20 milj . ' ' VUOTOS \ \ VE S IVA RASTO JA VOIM AL AITOS Vuotoksen allas ulo11uisi jokivama yli 30 km kaakkoon ja peittäisi alleen osaksi Pahka· ', kummun Ja Ah, venselän asu1usalu·,_---:/\~-1 eet . Vaikka Vuotoksen altaaseen hukkuisi enimmäkseen kesälaitu mia , menetys olisi Paliskuntain yhdistyksen mukaan ratkaiseva, koska porotalouden tuotto perustuu nykyisin pääasiassa vasan teurastukseen ja sitä kautta kesälaitumien lihantuottoon . -s>;<t-~ Pinta-ala olisi laa'<( / jimmillaan 216 ', , VE SIVARASTO PA OON:iKORKE US PIN TAALA N[TTOTILAVUUS + 1615.00 1!lo6.50 220 h,..l 10:x>mi l j...,3 km ' ja pienimmil', 1 lään keväualvisin ', / V OI M ALAITOS PUT OUSKO R KEUS RAK ( NNUSVIRT AAMA MA l<.S! MITE HO " VU OSITUO TANTO 110 7.5m 2 SOm lt37MW vain 30 km 2; sään' \ nöstelyväli olisi peV (SIVAR ASTO VOlMALAITOS 2l9CWh/• räti 9, 5 m . Pyrkimys saattaa luonnonvesistö maksimaaliseen saannostelyyn osoittaa kärjistetyn yksipuolista näkemystä , ja sen toteutus olisi häikäilemätöntä luonnon mstoa. Todelliset seuraukset on sivuutettu kokonaan . SELVITYKSIÄ JA LASKELMIA Altaan kannattajat ovat perustelleet Vuorosta tulevien vuosikymmenien tarpeilla , mutta vaikutusten osalta on pitäydytty vuosikymmenen takaisiin selvityksiin ja niistä laadittuun , luotettavuudeltaan kyseenalaiseen yleissuunnitelmaan. Kun 1 500 lukuporon hoitaminen merkitsee 3 000 miestyöpäivää vuosittain , porotalous menettäisi 10 pysyvää työpaikkaa. markkaa. Uutta maaaluetta ja uusia laitumia ei voitaisi osoittaa tilalle . Vaikka allaspaliskuntien porot eivät ole välittömästi vähentyneet , ovat jäljelle jääneet laitumet kiistatta kuluneet ja porot karanneet usein vieropalkisiin . Tämä merkitsisi pääomaan 1 500 lukuporon lovea ja vuosittain 20 000 kilon tuoton menetystä. Kun haittoja ei ole juuri yleissuunnitelmassa eritelty, kauppaja teollisuusministeriökin on ne unohtanut tai mitätöinyt. Altaan alapuolisten vesien tila muodostuisi vaikeammaksi kuin 1970-luvun alkupuolella tiedettiin . Nykyisillä hinnoilla tuo menetys olisi noin O ,4 milj . Käytännössä poromiehet joutuisivat myymään osan elinkeinostaan porojen verotusarvoa vastaan, sillä menetetyt laitumet jäisivät korvaamatta. työllisyydessä, porotaloudessa , kalastuksessa , marjastuksessa, uiton kohoavina kustannuksina , Jauritsan malmialueen hukuttamisena , Kemijärven selluloosatehtaan raakaaineen saannin ja tuotteiden laadun heikkenemisenä ja vesihuollon kustannusten nousuna , puhumattakaan terve ydellisistä haitoista sekä luonnonarvojen ja ihmisten viihtyvyyden vähenemisestä. jalle. Aikaisempien kokemusten perusteella työvoimasta voitaisiin ottaa paikallisista asuk37. POROTALOUDEN MENETYKSET muodostuisivat moninkertaisiksi vesihallituksen laskelmiin verrattuna. Ylilaiduntaminen on lisännyt talvikuolemia ja lisäruokinnasta on aiheutunut kustannuksia . Suunnittelijat ovat vähätelleet näitä vahinkoja viittaamalla Sodankylän allaspaliskunnissa tapahtuneisiin muutoksiin , jotka on nähty pikemminkin luonnonoloista kuin allastuksesta johtuvina. Kemi haaraa </-~~ '1 \ pitkin allas ulouui' 1 , si veden ollessa ',.o '·., korkeimmillaan +<"~+o Savukosken kir•~;_r':1c ' \ ---PAAT1 EOO T: konkylään asti. Allastukset ovat käynnistäneet porotaloudessa tapahtumaketjun , jota on vaikea erottaa altaasta riippumattomista tekijöistä ilman pitkäaikaisia tutkimuksia. Vuotoksen muita haittoja olisivat porojen laidunkierroksen häiriintyminen , poronhoitotöiden vaikeutuminen ja työpaikkamenetykset. Yleissuunnitelman mukaan toteutettuna Vuotos saattaisi aiheuttaa vakavan ja pitsuoMEN LUON 10 11H141 "k 142 --361 C:,Wh/ • käaikaisen Kemijärven pilaantumisen. TYÖLLISYYSHARHA T Vuoroksen allas työllistäisi keskimäärin 280 henkeä vuodessa 10 vuoden ajan
" " "' g_ "' .Ji " Suosta rakennetaan monikäy11öjärvi, joka soveltuu niin virkistykseen kuin kalastukseenkin ." Näin sanocaan Kemijoki Oy:n allasesitteessä. Sammakkolampi ja Sammakkolamminaapaa. allaskuntiin tulisi noin 140 työpaikkaa. kaista noin puolet, ts. Vuotosjoen pienet latvavedet kuvassa Matalaja Syväjärven välinen joki tarjoavat erilaisia ja vaihtelevia elinympäiscöjä suurten suolakeuksien keskellä . Tätä lyhytnäköistä 'hyötyä ' voimayhtiö ja jopa Lapin maakuntaliitto ovat korostaneet voimakkaasti. 38 Vuotoksen työllistävää vaikutusta tarkasteltaessa on tarpeen tehdä selvä ero rakennusvaiheen ja sen jälkeisen tilan välillä. Kemijärven metsänparannuspunn , Rovaniemen maatalouspiirin ja Paliskuntain yhdistyksen selvityksiin pohjautuen pysyviä työpaikkoja menetettä1sun metsätaloudessa 20, maataloudessa noin 20 SUOMEN LUONTO 2/ 82 41 H k. Multa missä ne kalat elävä! talven, jolloin happitilanne vesissä on vaikeimmillaan luonnostaankin, ahaan pinta-ala supiscuu seitsemäsosaan kesäisestä ja vesimäärä vielä pienemmäksi, sitä esite ei kero
Jokivarren kehittäminen olisi myös taloudellinen tapa hoitaa Koillis-Lapin työttömyyttä. Kymmenen vuoden jaksolle laskettuna nämä vastaavat noin 130 työpaikkaa eli pelkästään tilapäisten työpaikkojen menetys olisi lähes yhtä suuri kuin Vuotoksen työllistävä vaikutus allaskunnille . Mutta perustuslain säännöstö antaa heille myös oikeuden säilyttää omistamansa maa-alueet maana ja mahdollisuuden torjua niiden vesittäminen. Nämä panokset tarvittaisiin maakunnan omien elinkeinojen elvyttämiseen eikä niiden tuhoamiseen . Vielä vuonna 200 7 isommat petokalat olisivat syötäväksi kelpaamattomia! Vesihallituksen väite arvostusten muuttumisesta on yltiöpäisen rohkea. Vesihallituksessa tämä lupaus lienee otettu vakavasti , kun laskelmat esittävät allaskalastukseen 20-30 työpaikkaa. Korvaukset maksettaisiin rapistuneista tiloista , eikä altaan suunnitteluvaiheen aiheuttamia menetyksiä korvattaisi. Nykyisten Kemijoen kalakantojen hoitaminen ja matkailun kehittäminen luonnontilaisessa Kemihaarassa tarjoaisi toki paremmat mahdollisuudet työpaikkojen luomiseen. Kalastustyöpaikkoja uskotaan syntyvän voimakkaalla istutuksella ja siitäkin syystä, että vuonna 2000 kalastusta arvostetaan nykyistä enemmän. Tutkimukset olisivat Vuotos-päätöksen kannalta tärkeitä , sillä Vuotoksen elohopeaongelma voi olla vaikea koska altaan alle jää paljon turvetta. Lisäksi maataloudessa menetettä1s11n mahdollisia työpaikkoja niillä monilla tiloilla , joiden asukkaat ovat jo muuttaneet pois päätöksen pitkittyessä. Yhtäkaikki , olipa Vuotospäätös mikä tahansa, allasalueen väestön tähänastiset menetykset on korvattava. V AIHTOEHTOTUTKIMUS PUUTTUU Vuosikymmenien suunnittelusta huolimatta ei ole riittävää tutkimusaineistoa todellisten haittojen ja todellisen hyödyn arvioimiseksi, sillä Vuorosta on selvitelty lähes yksinomaan voimatalouden kapeasta näkökulmasta. Perustuslain mukaan allasväestöllä olisi pitänyt olla oikeus tasaverta1s11n elinmahdollisuuksiin muualla asuvien kanssa. markkaa. Vaihtoehtoisia käyttömuotoja tutkiva puolueeton toimikunta olisi pitänyt asettaa jo vuosia sitten. Tämä tutkimus kestää parisen vuotta. ALLASV ÄESTÖN KÄRSIMYKSET Pitkä odotus ja epävarmuus ovat tuhonneet monilta allasalueen asukkailta elinmahdollisuudet kotitilallaan. Sitä paitsi mikään raha ei korvaisi tuottavan maa-alan tuhoutumista eikä elinkeinon menetystä. Muutaman työpaikan menetys aiheutuisi myös marjamaiden ja kalastuksen tuoton menetyksenä. Laskelmien perusteista vesihallitus on vaiennut, mutta voimayhtiö on tarttunut tähän tietoon kuin hukkuva oljenkorteen. Vesihallituksen tuoreiden laskelmien mukaan Vuotoksen allas tarjoa1s1 vuoden 2000 jälkeen noin 100 työpaikkaa , joista puolet uusia. Tulevaisuudessa altaan vaikutusalueen vaihtoehtoinen kehittäminen olisi allaskunnille ehdottomasti Vuorosta varmempi työllisyysturva. Lapissa tämä tutkimus kohdistuu Porttipahdan altaaseen. Tilapäisiä työpaikkoja allas hukuttaisi 22 metsätaloudessa (kesto 5 vuotta) ja 60 turveteollisu udessa (kesto 20 vuotta). LISÄÄKÖ VUOTOS KALASTUKSEN ARVOSTUSTA. Katetta vesihallituksen laskelmille löytyy vain 15 työpaikan osalta: uiton vaikeutuminen tuo 10 ja altaan sekä velvoitteiden hoito 5 uutta työpaikkaa. Vesihallitus on käynnistänyt myös laajan tutkimuksen, jolla pyritään selvittämään elohopean esiintymistä ja kulkua tekoaltaissa ja niiden eliöstössä. Kun allaskunnat menettäisivät vähintään 40 pysyvää työpaikkaa , olisi Vuotoksen allas toteutuessaan työvoiman ja työllisyysvarojen väärinkäyttöä . Vuotoksen altaan taustaselvitysten suurin puute on , että vaihtoehtoja ei ole tutkittu. Lapin vesipiinn laskelmien mukaan kilon hauen elohopeapitoisuus olisi 1,09 milligramman luokkaa vielä 15 vuoden ku luttua Vuotoksen valmistumisesta. Kemijoki Oy:n esitteessä luvasuoMEN LUONTO l/82 4 1. Yksistään metsän kasvun tuotosta allasalueen metsänomistajat ovat keskimäärin 8 vuoden aikana menettäneet yhteensä 4 milj . Ei myöskään tiedetä, kuinka paljon Kitiseen rakennettavat kuusi voimala-allasta mahdollisesti lisäävät vesistön elohopeapitoisuutta. Nämä 'jäädytetyt' työpaikat tulisi laskelmissa ottaa huomioon altaan aiheuttamina menetyksinä . 39. Näin korvautuisivat menetettävät työpaikat, ainakin laskelmissa. v< k taan, että ' ' suosta rakennetaan monikäyttöjärvi, joka soveltuu niin virkistykseen kuin kalastukseenkin". Kun uusia työpaikkoja on ilmoitettu syntyvän kalastuksessa, metsästyksessä , marjastuksessa , matkailussa ja virkistystoiminnassa tekoaltaalla ( 1) , ovat perusteet hatusta vedettyjä. Vesihallitus ja Lapin vesipiiri ovat hiljan käynnistäneet selvityksen Vuotoksen altaan veden laadusta ja sen vaikutuksesta Kemijärven veden laatuun. Kun vesihallitus ja voimayhtiö ovat immuuneja elohopeaongelmalle, kyseiset organisaatiot olisivat ilmeisesti Vuotoksen kalan ostajia ja kuluttajia. Altaan happitilanne olisi patoamisen alkuvuosina katastrofaalinen ja arvokalojen lisääntyminen Vuotoksen kaltaisissa olosuhteissa mahdotonta. Vesilain 1, 5-kercaiset korvaukset eivät vastaisi alkuunkaan menetyksiä. Yhä on selvittämättä, kuinka suuren hyödyn altaan vaikutusalueen käyttö tarjoaisi , jos allasalueen metsät ja suot , Kemijoen törmät ja uoma sekä Kemijärvi olisivat käytettävissä ja kehitettävissä ilman voimatalouden uhkaa ja haittoja. ja porotaloudessa noin 10 eli yhteensä noin 50 työpaikkaa. Metsät ovat hoitamatta, maatilalainoja ei ole myönnetty ja sähköt on jätetty vetämättä . Pelkällä altaan suunnittelulla on aiheutettu suuria taloudellisia menetyksiä ja inhimillistä kärsimystä. Jos rakentamispäätös tehtäisiin välittömästi , allas valmistuisi aikaisintaan vuonna 1992
Ennuste on raamatullinen: näin on aina ollut ja näin on aina oleva. N ythän niitä on sentää n vielä puolenkymmentä . Viimeiseen pisaraan puristamalla vesistöistämme lähtisi noin 8 twh (rajajoet mukaa nlukien). Vuotokse n , Siuruan , Tepasto n ja Meltauksen tekoaltaiden rakentamista. Tästä ovat tuoreina esimerkkeinä Sähköhuollon neuvottelukunnan julkaisema Sähköhuollon runkosuunnitelmaehdotus vuosille 198291 (Komiteanmietintö 1981 :40) ja Sähköntuottajien yhteistyövaltuuskunnan kirjanen Vesivoima ja sen rakentamismahdollisuudet (Helsinki 1981) . Rakennusasteen nostam inen jo valj astetuissa vesistöissä tietää yläpuolisten järvien säännöstelyn aloittamista tai tehostamista. Kun vuo nna 1980 sähköä kulutettiin m aassamme 40 terawattituntia ( 1 twh = miljardi kilowattituntia) , niin neuvottelukunnan esitykse n mukaan vuonna 198 5 sähköä tuh raantuisi 49 twh , vuonna 1990 5 7 twh ja vuonna 1995 63 twh . Siksi voimayhtiöt haluavat loput jokemme. Suurin osa sähkönkulutuksen kasvusta tyyd ytettäisiin tietysti 40 ydinvoimalla , kivihiilellä ja ölj yllä. Se ei kattaisi ajateltua sähköntuotannon kasvua edes 80luvun puoliväliin . STYV:n esityksen mukaan vesivoima otettaisiin ennen kaikkea Tornio njoesta sivujokineen , Iijoesta sivujokineen , Kemijoen pääuom asta ja jäljellä olev ista sivu joista (Ounasjoki '), Pohjanmaan joista , Kymijoesta, Kokemäenj oesta ja Vuoksesta. T uotanto kasvaisi vuosittain 1, 7 twh . Tämä tietäisi myös mm . Jokien lisäksi katoaisi luo nnostamme ehkä se llainenkin ihme kuin säännöstelemätön suurjärvi . Rakennettua tehoa on 2 38 5 MW ja STYV:n mukaan lopuista joista saataisiin irti vielä 1 83 5 MW . Tämä teho otettaisiin vielä vapaista joista sekä rakentam alla lisää voimaloita jo osittain kahlittuihin vesistöihin sekä nostamalla vanhojen voimaloiden rakennusastetta. Sam anlaisia kauhunäkymiä vesiluonnolle tarjoaa Sähkö ntuottaJ1en yhteistyövaltuuskunta (STYV), jonka muodostavat Imatran Voim a Oy, Teollisuuden Sähkö ntuottajien Liitto ja Suomen Sähkölaitosyhd istys . Jotta ennustus toteutuisi, suomalaiset pannaa n kuluttam aan sähköä yhä enemmän . Tehoa niistä lähtee yhteensä 54 MW . Jorma Launla Vain muutaman terawattitunnin tähden ... Vuosina 85-9 1 voitaisiin neuvottelukun nan mukaan rakentaa vesivoimaa vielä 200 MW . Sähköhuollon neuvottelukunnan esityksessä m aamme sähköhuollon kehittämiseksi vuosille 1982-9 1 tu putetaa n sähkö ntuotannon voimakasta lisäämistä 80luvulla . Ennen eivät voimamiehet saa sielunrauhaa. Energiankulu tuksen kasv un oletetaan tosin hieman hidastuvan 80-luvulla, mutta sähkönkulutuksen puolestaa n kasvava n vastapainoksi keskimääräistä nopeammin . Puuttumatta sen kummemmin siihen, mitä kaikella tällä sähköllä tehdään , on varmaa että sähköistämiskiihkossa ainakin iokiluo ntomme käy heikosti . Jos annamme niiden suunnitelmien mennä läpi, saamme heittää hyvästit Ounasjoelle, Tornionjoelle, lijoelle, Vuotoksen alueelle ja monelle muulle. Voimayhtiöt himoitsevat viimeisiäkin jokiamme Voimayhtiöt näkevät vesiluontomme sitruunana , josta on puristettava viimeinenkin pisara . STYV on arvioinut vesivoimavaroiksemme vetisyydeltää n keskinkertaisena vuotena vajaat 20 twh , josta on rakennettu vajaat 12 twh ja vapaana rajajoet mukaa nlukien 8 twh . SÄHKÖ ISKU JO KILUO NNOLLE Sähköhuollon neuvottelukunnan esityksessä todetaan , että vuosina 1982-84 aloitetaan neljän voimalan rakentaminen : Kitisen Vajuja Kurittukoski , Tengeliönjoen Portimokoski ja Pappilanjoen Kyröskoski. STYV:n arvioon eivät sisäll y harvat jo suojatut kosket eivätkä EYR : n (Energianhuollo n ja ympärm ov1ranom a1sten yhteistyörymä , jotka sovittelee ympäristönsuojelun ja energiahuollo n ristiriitoja) vuonna 1979 suojeltaviksi armoittamat neljä jo kea: Kiiminkijoki , Kuusinkijoki , Ki tkajoki ja Lapväärtinjoki. Koska tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeata, on neuvottelukunta pohiannut ennusteensa turvallisesti siihen , että sähkönkulutus kasvaa nykyistä vauhtia vastakin . Jos STYV:n luetteloima vapaa vesivoima valjastettaisiin , olisi SuosuoMEN LUONTO Z/824 1 "k.. Kokonaistuotannossa ra kentamattomien iokiemme vesivoim alla olisi mitätön osuus, sillä vaikka kaikki vapaat jokemme oikopäätä kahlittaisiin , riittäisi se vain muutaman vuoden sähköntuotannon kasvuun. Mutta vesivoimaa tarvitaan ennenkaikkea säätöja varavoim aksi kankeasti säädeltäville suurille lämpövoimaloille , erityisesti ydinvoimaloille
Vesirakentamisen haittoja voidaan torjua vain jättämällä loput jokemme rakentamatta. Tämä on poliittinen kysymys : Haluavatko eduskunta ja valtioneuvosto suojella jokemme vai uhrata ne lyhytnäköisesti sähköntuotannon järjettömälle kasvattamiselle. Etuja kaivetaan vaikka kuivatun joenuoman kivien ko loista: "Säännöstelyaltaita voidaan käyttää kalankasvatukseen ja monipuoliseen virkistykseen''. Vesivoiman haitalliset vaikutukset vesistöihin ovat kuitenkin torjuttavissa.'' Niinpä niin. D Sähköntuottajat korostivat uusinta tuhoamissuunnitelmaansa julkistaessaan luonnonsuojelum yönteisyyttään: jätettiin hän rauhoitetut kosket laskuista. 41. , -' i1 .2_ .__ ___ ----' SUOME LUONTO 2/82 41. PALLO ON PÄÄTTÄJILLÄ OLKAA VARUILLANNE Voimayhtiöt haluavat ohjata jokaisen vesi tipan turbiiniensa läpi , sillä muita arvoja ne eivät tunnusta. Valtioneuvoston kanta saadaan piakkoin selville , sillä Sähköhuollon runkosuunnitelma on paraikaa sen käsiteltävänä . Kuva Pyhäjoen yläosalta. Vanhan tavan mukaan haittoja vähätellään ja vääristellään: " Rakentaminen saattaa aiheuttaa haittaa vedenhankinnalle, kalataloudelle, vesiliikenteelle , uitolle , kuivatukselle Ja kasteluveden saannille . Eikä niiden keksimisessä säästellä mielikuvitusta tai anneta tosiasioiden liikoja häiritä . Rauhoitettuja koskia, eli niitä jotka sijaitsevat jollain suojelualueella, on Suomessa kuitenkin vain muutamia . messa vapaasti virtaavaa vettä pienvesiä , hulevesiä ja räystäiltä tippuvia vesiä lukuunottamatta enää vain muutama koskellinen . Kuva Ravadaskönkäältä Lemmenjoen kansallispuistosta . vsk . Jälkimmäisestä olisi varmasti vaikkapa Kemijärven, Kiantajärven tai Lappajärven ranta-asukkailla hauskoja juttuja. Sähköntuottajien mielestä myös Pohjanmaan jokirakentamista olisi jatkettava lisäenergian saamiseksi . Se olisi kuolettava sähköisku jokiluonnollemme . STYV korostaa kirjasessaan voimallisesti vesivoiman etuja
Tämä on selvää potaskaa , sillä todellisuudessa hankkeet liittyvät pääosin säännöstelyy n . Puuta on uitettu vuosikymmeniä. Säännöstely on o llut rajua. MTK SÄÄNNÖSTELIJÄNÄ. Kalastuskuntien manttaalimiehet ovat tyytyvä1S1ä . Näin väitetään . Nyt meillä on suo-ojat, kaivinkoneet ja Simo sekä Jouko . Tämäkin on silkkaa valetta. Hanketta ajaa Maataloustuottajien Etelä-Hämeen liitto. Tuskin he osaavat syyttää itseään silloin kun kuore ei nouse eikä hau ki kude. Listalla o n m yös Vanajaveden reitti . Tähänkin saakka on ui tettu jokseenkin m oitteettom asti. Kuntalaisen osa o n maksaa ja kärsiä. ESIMERKKINÄ KOKEMÄENJOEN VESISTÖ Yksi Kokemäenjoen paaiarvistä on Näsijärvi: Pirkanmaan helmi , 250 kilometriä pitkä , kapea ja virtaisa " reitti " . Kanavan luukkuj a o n pidetty auki talvella . Meillä on myös vesienkäytön kokonaissuunnitelma, vesitieohjelma vuoteen 1990, SITRAn selvitykset vesivoimasta sekä suuri joukko insinöörejä huolehtimassa vesien järkevästä käytöstä . Nippukoko ei voi olla suurempi kuin kuorm a-au to n lava tai t ien leveys. Harhalan salmi , Kyllönjoki ja Vitsiälän vuolle o lisi avattava . NÄSI}ÄRVEÄ SÄÄNNÖSTELTY JO AIEMMIN Näsijärveä on säännöstelty jo vuosia. Vuonna 1978 ruopattiin Kivensalmi , 1980 Jäminginvuolle ja Tervasaari. Kuitenkin he ovat myyneet alueensa tietamattaan säännöstelyyn ikuisiksi ajoiksi. Näillä vesillä on ai na kalastettu paljon : vuolteista on lipottu kuoreita , virroista on uisteltu kuhia, haukia on saatu rysillä ja koukuilla, lahoaa on tuulastettu , verkoilla on saatu virroista jopa viisikiloisia siikoja. H ankkeeseen on herätty m yöhää n ja vlsuoMEN LUONTO 2/ 82 41 . Kaikki paikat ovat kaukana toisistaa n . N äi n on annettu kuva vain pienistä parannuksista , vaikka itse asiassa tänä aikana on kaivettu useita hehtaareita muutaman metrin syvy1S1ä sorapohjia savelle , syväksi ränniksi. Samalla paranee myös veneilyn turvallisuus. Monenmoista on vesitöissämme tapahtunut, mutta yhä löytyy uusia mahdollisuuksia . Ja työt kullakin kohteella ovat kestäneet ainoastaan muutamia päiviä. Kirjanpi tokalastajien kevätkutuisten kalojen saaliit ovat vähentyneet , mutta kalataloudellinen kokonaisselvitys säännöstelyn h aitoista odottaa yhä tekijäänsä. Reitillä on useita salmia ja vuolteita. Uitto lisääntyy ja väyliä täytyy syventää ja laajentaa . Isokenkäiset ovat perustaneet vesitieyhdityksen keväällä 1981. Näsijärven alue ei o le vesistön ainoa osa joka on säännöstelyhankkeen alla. Kokonaiskäyttösuunnitelma valmistui alueelle 1978 . Vesi on saatava virtaamaan vi kkelämmin , jotta voimalaitosten turbiinit pyörn1vät tehokkaammin . UITON TARPEITA PAISUTELTU Periaatteessa ei kai kukaan vastusta energiaa säästävien kul jetusmuotoJen kehittämistä. Näsijärvi on niin kapea , ettei si llä voi vetää nykyistä useampia nippuja rinnakkain. H e ovat saaneet rahaa 12 000-16 000 markkaa riippuen siitä, kuinka valistuneita ovat olleet. Toimeen tartuttiin jo 1977, jolloin ruopattiin Virroilla, Toltaansalmella ja H ampaistensalmella . Liitto vaatii kirjeellä ministeriöltä Roineen , Mallasveden , Längelmäveden, Pälkäneveden , Kukkian , Kuohijärve n , Iso Roineen , Vanajaveden, Hauhonselän ja Ilmoilanselän säännöstelyä . Sam ainen suunnitelma esittää Iso-Tarjanne-veden saattamista samaan tasoon Näsijärven kanssa. Mutta miksi uiton m ittoja on paisuteltu. Tarkoituksena on toimia Suomen vesiliikenteen kehittämiseksi uiton ja veneilyn tarpeisiin . KaiSamanen Vesitiet • • • pe1ten1m1 säännöstely lie Ennen meillä oli suo , kuokka ja Jussi. 198 1 työn alla oli Kautun kanava . Töitä on perusteltu m yös suurentuneella nippukoo lla. Vedet virtasivat luonnollisesti sen kummemmin ketään häiritsemättä. Voimatalous saisi säännöstelystä noin 40 miljoonan m arkan hyödyn. Myöhäissyksyllä vuolteissa tavattiin myös h arvinaista pohjasiikaa , ja lohikalat ovat reitillä aina viihtyneet. Töitä on tehty ammattilaisten voimin urakoiden yötä päivää syksyn pimeinä öinä. Korvauksia on m aksettu välittömästi samentumishaitoista. H yöty hankkeista menee yksityisi lle osakkeenomistajille ja kunnat kantavat muodollisen vastuun . Id ylliset kanavat sulkuineen ja puistomaisine ympäristöineen ovat p ysäyttäneet matkailijan ja kalamiehen. Paikall islehtien uutisissa on julkaistu kuvia , joissa kalastuskuntien edustajat ovat ihmetelleet rantakivi llä sitä, missä hauki voi kutea . Rajana o n ollut Muroleen kanava. vsk.. 42 Vesihallitus on laatinut Kokemäenjoen reitille kokonaiskäyttösuunnitelman , jonka mukaa n uittoväylät on kunnostettava, ja se vaatii 20 vuolteen, kanavan ja vi rtapaikan ruoppaamisen
SUOMEN LUONTO 2/ 824 1 ,sk. Korvaukset haicoisra muuttuvat sijoitukseksi . YKSIPUOLISTA TIEDOTTAMISTA Poikkeuksellisten suurten tulvien aikana vesihallitus käyttää tilaisuutta hyväkseen . Vesihallituksen kokonaiskäy11ösuunnitelmia toteutetaan Kautun kanavalla syyskuun viimeisenä päivänä 1981 . Amma11imiehet urakoivat muucaman vuorokauden : puuha näyttää via11omalta , vaikka taimenen olohuoneena toimivat hiekkapohiat kaivecaankin savisiksi, syviksi ränneiksi. Yhtenä syynä on paikallistason tiedotus , joka on tiukasti valtaap itävien käsissä . Lempäälän Kuokkalan koskikin liittyy rakentamiskokonaisuuteen. '' Näin käsiteltiin taimenen olohuonetta' Toisena syynä lienee se, että tehtyihin suunnitelmiin ei perehdytä. Ja asian puolesta ovat tietysti koko läänin maanviljelijät. Samasta asiasta on kuukauden aikana kerrottu lehden kuudessa artikkelissa. Emmehän me millään olisi saaneet noin suurta sikaa uitectua läpi pienemmästä porsaanreiästä. Salassa pidettiin tätäkin suunnitelmaa, ja kunta oli mukana salaamassa. Paikallinen kalakerho valisti kuntalaisia hankkeen haicoisra , ja kummasti kunta katosi rakentajien kelkasta kun hanke tuli äänestäjien tiecoon. Voimayhtiöiden osakkeet takataskussa vaaditaan rahaa onhan ns. Esimerkiksi Ruovesilehti rotesi Kautun kanavan kaivuutöiden yhteydessä: ''Kaivuutyöt sujuvat hyvin , pohja on hienoa soraa. voimataloudellinen kriisitila , jonka varjolla olisi hyvä tarpeen vaatiessa ylittää ja alittaa lupaehcojen vedenkorkeuksia . TIETO EI MENE ASIANOSAISILLE Mikä neuvoksi kun tieco ei mene perille aianomistajille ja mahdolliset paikalliset luonnonsuojeluyhd itykset suojelevat vain maisemaa eivätkä elinympäristöjä. Kyseinenkin hanke löytyy 1000 sivun joukosta ja osaksi rivien välistä. lättävän yksiinkäyvästi Näsijärven ruoppauksen kanssa. C " C C 1 ' lt\ ~ \ \ ' ' ' 1 / , '®-j/,;:_, E11ä miksikö näin leveä . Aamulehden mukaan Huittisissa on vuosisadan suurimmat tulvat. Suunnitelmat on kaivettu esille ja tiedotus jauhaa omaa m yllyään: ellei kapeikkoja ruopata, tulvat pahenevat. Tehdyillä tulvilla saadaan miljoonat heltiämään . Myös sisävesillä on kaivettava. Töitä hidastavat hieman silloin tällöin vastaan tulevat isot kivet. Se onkin sinänsä iso urakka ja sanascoa tuntemattomalle melkein mahdoronta . D 43
Myöhemminkin ilmestyvät naavatiedustelun yhteenvedot lähetetään vastanneille. Tosin Naavatietoja voi edelleenkin lähettää minulle myöhempiä yhteenvetoja varten. Kuusen oksia käytettiin karjalle kuivikkeena, niissä oli paljon naavaa, se oli pitkää ja tuuheaa. Naavaa ei juuri näe ja jos sitä on se on kituliasta. Aivan kuin se kärsisi jostakin.'' Näin vastaisi naavakyselyyn Eino Häkkinen Kutemajärveltä. Ja vaikka hänkin kertoi naavojen kovasti vähentyneen , hän silti saattoi lähettää erään komeimmista saamistani naavanäytteistä: yli 30senttisen mpsun . Seppo Vuokko Naavatiedustelun tulos: Kuuset kuriin, parta pois! "Täällä Kangasniemen Kutemajärvellä oli aikaisempina aikoina 3040 vuotta sitten naavaa kuusikoissa paljon. Oravat mikäli niitä on, eivät enää voi rakentaa pesiään näin upeasti. karttaa) ja havainnot naavojen häviämisen ajankohdasta (esim. Seppo Vuokko, Suomen Luonto PL 169 00151 Helsinki 15 SUOMEN LUONTO 2/ 82 41 ,sk. Siihen nähden vastauksia kertyi melko niukasti: vain noin 120. Erityisen tärkeitä ovat tiedot alueilta, joilta en tähän kyselyyn ole niitä saanut (ks. 'Kuusen oksat olivat silloin hauskan näköisiä. Oravan pesät oli siitä tehtyjä kivoja palloja. tippuivarko kaikki suuret naavat kuusista samana talvena tms.). 44 NAA VA-SUOMI JA NAAVATON SUOMI Naavatiedustelu julkaistiin viime kevättalvella Suomen Luonnossa ja useissa muissa li;hdissä. · Nyt ei ole enää näin. Käyttävät jopa metsätyömaalta kerättyjä muovisiimoja
ei naavaa kuusikoissa hyvin vähän naavaa naavaa jonkin verran • naavaa melko ninsaasti tai runsaasri Vaikka vastauksia tulikin vain vajaa1 120. muolOutuu niistä selvä yleiskuva: ''TeollisuusSuomessa' ' ei naavakuusikoita ole ja muutos on viime vuosina ollut niin nopea, enä naavakuusikoiden esiintymisen lounaisraia vaeltaa yhä kauemmas. .::y SUOMEN LUONTO 2/ H2 41 . riippuu aika paljon havainnoijan tarkkuudesia, sillä melko saastuneiltakin alueilta löytää kuusista yksittäisiä scmin parin miuaisia naavat upsaleira. Etelä-Suomessa kuusikoiden naava1, sikäli kuin niitä ylipäänsä löytää, ovat sentin, parin mittaisia 1upsaleita, eikä niistä hevin parcaa tai peikontukkaa rakenna . Eteläisessä Suomessa ei enää ole mahdollisuuksia sellaisiin naavaleikkeihin kuin yläkuvan Sulkavan veljeksillä vuoden 1950 tienoilla Ilmajoella. Mitä jäkälät ovat miksi he ovat arkoja ilman saasteille, kerromme myöhemmin syksyllä Suomen Luonnossa. Onko merkkinä tyhjä miinus. Viereisen sivun naavainen kuusikin on kuvattu Pudasjärvellä. ,sk. Oksisto ja lehvästö suojaavat rungoilla kasvavia naavoja ja tuppoja osittain kuivalaskeumalta ja ensimmäisiltä, eniten saasteita sisältäviltä sadepisaroilta. 45. Muilla kasvupaikoilla naavoilla vielä menee hiukan paremmin , mutta kyllä niilläkin on kysymyksessä vain aikalisä. plussa tai rengas
metsäteknikko Pentti Väänäsen havainto: "Ilomatsin Hattuvaarassa erään soiden keskellä olevan salapuron varrella olevassa kuusikossa oli runsaasti naavaa, 46 harmaata ja mustanharmaata. useat vastaukset sisälsivät tietoja useammalta kuin yhdeltä paikkakunnalta, joten jonkinlainen katsaus Suomen naavatilanteeseen saatiin. Pahiten ovat kärsineet ja nopeimmin taantuneet kookkaat pitkinä tupsuina roikkuvat lajit (riippunaava Usnea filipendula (U. Lehvästön suojaamaan runkoon sade yltää vasta jonkun aikaa jackuttuaan ja enimmät saasteet alas viskattu aan. Naavaa ja [uppoa lienee syönyt koko joukko eri kokoisia eläimiä, joista osalle kelvannee muukin jäkälä, mutta luultavasti on myös aivan naavoihin erikoistuneita lajeja. Sen sijaan pieni , pystyhaaraisen pensasmainen tupsunaava (Usnea hirca) on melko kestävä . Eikä autioituminen koske enää mitään kyläseutuja : varoittava on esim . Kävin siellä useinkin 60-luvulla, viimeksi ehkä 1969-70. D SUOMEN LUOl'rl"O l / 82 41 . Naavojen kannalta ihanteellisia korpikuusikoita on kuivattu . Peuran ja poron talvista ravintoa naava ja luppo on ja on ollut. jubaca). Maan pohjoispuoliskossa naavojen ja luppojen paikalliseen niukentumiseen on syynä ennenmuuta metsätalous . Mutta monet eteläisen Suomen vastaajista kertovat, kuinka naavojen löytäminen oli todella vaikeaa: useimmiten naavat olivat vain sentin parin mittaisia yksittäisiä tupsaleita. Naavac ovat hyvin näkyviä ja silti niidenkin katoamiseen on kiinnitetty varsin vähän huomiota. Metsien harventuminenkin tai lähelle tehdyt isot hakkuuaukeac huonontavat naavojen viihtyvyyttä muuttamalla metsikön pienilmastoa kuivemmaksi ja tuulisemmaksi. Aluksi luulin, että olin väärässä paikassa, kun en löytänyt naavan naavaa. Eikä hyvältä näytä 1 Ensi silmäyksellä näyttää oheisen kartan mukaan siltä, kuin naavoja sentään olisi miltei koko Suomessa. Oravan pesäntekotarpeiden muuttumiseen viitattiin jo kyselyssäkin ja erilaisista korvikemateriaaleista vuorivillasta vessapaperiin tuli tietoja vastauksissa. Ensimmäiset sadepisarat sisältävät yleensä eniten saasteita, usein varsin huomattavan osan koko sateen alastuomasta saastemäärästä. Rannikoilta suurten asutuskeskusten ja tehdaspaikkakuntien läheltä naavat katosivat jo 1940ja 1950-luvulla , paikoin ehkä jo aikaisemminkin . Ilmeisesti puhtaassa ilmassa kookkaiksi varttuvat lajit voivat esiintyä saascuneemmillakin alueilla , mutta jäävät vaikeasti tunnistettaviksi pieniksi tupsuiksi . Samaan viittaa naavojen koko ja esiintyminen, silloin kun niitä vielä löytyy: naavat ovat pieniä, kituliaan näköisiä, ja niitä löytää lähinnä koivun ja männyn rosoiselta kuorelta, muttei kuusten oksilta. Onko ilma , joka tappaa naavat, sopivaa ihmisenkään hengitettäväksi. ,sk.. Oksien naavat joutuvat ottamaan vastaan sekä saasteiden kuivalaskeuman että ensimmäisten sadepisaroiden koko saastelatauksen. Etelä-Suomen luonnonsuojelualueidenkaan vanhoista kuusikoista ei juuri naavaa löydä: Evon Vahtervehmas on lähes tyhjä , samoin Liesjärven kansallispuisto. Ensin ovat isot naavat kuolleet pois , mutta kituliaita pieniä rupsaleita löytyi. Ja koska olin nähnyt tällaisia vaivaisia tupsaja aivan Helsingin lähistönkin metsissä koivujen rungoilla, kysyinkin nimenomaan kuusen oksilla kasvavaa naavaa . SYYT JA SYYLLISET Koko maan eteläpuoliskolla häviäminen on ollut melko täydellistä. Mutta kun oli varmat maamerkit , täytyi uskoa , että olen oikeassa paikassa. Tuskin naavat pitävät lannoituksistakaan . Vastausten mukaan myös Kurun tienoon erämaisissa metsissä vielä olisi runsaanpuoleisesti naavaa. Järvi-Suomen ja Pohjanmaan aunoituminen on ollut 1970-luvun asia. MILLOIN KADONNUT Vasta kysely oli saanut useat vastaajat huomaamaan naavojen katoamisen, jolloin tarkkaa aikaa ei voinut ilmoittaa. Todella mahtavat partakuusikot löytyvät vasta maanselältä ja sen koillispuolelta: Kuhmosta ja Pohjois-Suomesta. Muutoin rannikkoseuduilla Lappeenranta Kouvola Tampere Vaasa -linjan lounaispuolelta naavakannat romahtivat ilmeisesti 1960luvulla , ehkä vasta sen loppupuolella. Tänään ohi kulkiessani ja kun oli kamera matkassa , ajattelin käydä sitä naavametsää kuvaamassa. Alkuperäistä, koskematonta luontoa ei enää ole . Monikin vastaaja kertoo , että aikaisemmin naavainen metsikkö on nyt naavaton , eikä metsikköön ole kirveen ja sahan kanssa kajottu: syyn täytyy olla ilman saasteissa. ' ' Siitä, onko kato pahemmin koskenut naavoja (Usnea-suku) vai luppoja (Aleccoriaja Bryoriasuvut) , on kyselyn perusteella vaikea sanoa mitään varmaa . NAAVATON LUONTO Puhumme aina , että luonnonsuojelualueet antavat kuvan maamme luonnosta sellaisena kuin se oli ennen ihmisen tänne tuloa . Monet Etelä-Suomen ''niukasti'' -vastaukset tarkoittanevat runkojen naavaa. Mitä muita, huomaamattomampia eläimiä tai kasveja olemme jo menettäneet ilman saasteitten vuoksi. Todellisia naavaisia kuusia saa mennä hakemaan Suomenselälle asti . dasypoga) , harmaaluppo Bryoria capillaris (Alecwria implexa), muscaluppo Bryoria fuscescens (Aleccoria jubaca) toria implexa ja muscaluppo A . Suomessa, johon esi-isämme tulivat, kuusikot olivat naavaisia. Vanhat , hidaskasvuiset kuusikot on hakattu ja nuorissa metsissä ei naavoja ole. Naavojen katoaminen osoittaa tämänkin puheen hiukan ontoksi: emme pysty pitämään ihmisen vaikutusta pois edes suojelualueilta. Siitä, mitä jäkälät oikein ovat ja miksi juuri jäkälät ovat herkkiä ilman saasteille , kerromme erillisessä artikkelissa ensi syksynä. Katoaminen on myös ollut vähittäistä
Pirjo Hattunen Vätsäriäkin viedään! Ominaisinta Vätsärin alueelle ovat sen vedet: puhdasvetisiä kirkkaita järviä, lampia, jokia ja puroja on alueella satoja. Velvollisuutemme on säilyttää tämä perintö myös tuleville polville. Erämaan perusominaisuus on tiettömyys, sen ei tarvitse olla kokonaan koskematon eikä lain nojalla rauhoitettu. Lä47. Onko sillä oikeutta tuhota viimeisiä erämaa-alueita, kansallisomaisuuttamme, jotka tahtoisimme säilyttää myös jälkipolville. Ikimetsiä niissä on enemmän kuin Norjan ja Ruotsin erämaissa yhteensä. Kolmasosa maamme erämaista on metsäisiä (Koilliskaira, Lemmenjoki , Hammastunturi, Pomipahta , Sarmi , Inarin itäranta) . Retkeilijälle erämaamme tarjoavat elämisen laatua , jota on mahdotonta rahassa mitata . Esimerkkinä on Inarin itäinen erämaa-alue, Vätsäri, joka on pian saman lyhytnäköisen metsänhakkuun ja tienrakentamisen tuhoama kuin esimerkiksi läheinen Sarmitunrurin alue. Erämaita on jäljellä läntisessä Euroopassa enää Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Ne ovat kuitenkin elintärkeitä poronhoidon laitumina. san kilometrin päässä tiestä ja lisäksi tietyn laajuinen (esimerkiksi Ruotsissa vähintään 500 km 2). Erämaamme ovat lähes asumattomia. Suomessa näistä on vajaa neljännes. Erämaissamme on kuitenkin vain 2 % Suomen metsäpinta-alasta , ja niiden tuotto on alle 0, 5 % koko maan puuntuotannosta. Kansainvälisessä luokituksessa erämaaksi määritellään alue , joka on vähintään kahdekSUOMEN LUONTO 218241. Näissä vesissä viihtyvät myös taimen ja harjus. vsk . Saako metsähallitus viedä viimeisetkin mahdollisuudet luontaiselinkeinoilta, joilla on pohjoisessa tultu toimeen vuosisatoja
Jos tulee sellainen kevät kuin tämä viime kevät oli , niin ei ole mitään hätää kun on puissa !uppoa. He ovat kuitenkin toivoneet vanhan Ivalo Nellim -tien peruskorjausta ennen uusia tiehankkeita. M utta varsinkin metsäerämaita uhkaa aivan lähivuosina lähes täydellinen pirstoutuminen metsätalouden tiehankkeiden, hakkuiden ja syväaurausten levittäytyessä kaikkialle. Sama investointi kalatalouteen kannattaisi huomattavasti paremmm Ja kauemmin. Viime keväänä lunta tuli metritolkulla ja sen päälle kova hanki, joka ei sulanut kuukausiin . Mitä sen jälkeen tehdään jos nuo metsät hakataan. PALISKUNTA VASTUSTAA Vätsärin paliskunnassa oli poronhoitovuonna 1980-81 poronomistajia 80. Keinoruokinta on kallista eikä poro saa siitä riittävästi ravintoa' ' , kertoi Sulo Sarre . Mucra varsinkin metsäerämaita uhkaa lähivuosina lähes täydellinen pirstoutuminen tehometsätalouden tiehankkeiden , hakkuiden ja maanmuokkausten myllerryksessä . Siinä menee monta sataa vuotta ennen kuin se uusiutuu, onko siellä silloinkaan vielä mitään. Lisäksi erämaat ovat osa kansallista rikkautta, josta nauttimiseen myös tulevilla sukupolvilla on oltava oikeus. ' ' SUOMEN LUONTO 2182 41. Pohjoisesta tulevat porot tänne etelämmäksi luppometsiin . Sitten jos nämä luppometsät hakataan, niin sen jälkeen ei ole mitään mahdollisuutta. Sulo Sarre jatkaa: ''Meiltä lähti Metsähallitukselle päätös, että jos ainoa tarkoitus on hakata nämä metsät, me pärjäämme ilmankin tätä tietä . Erämaiden käytön ja tulevaisuuden määrää metsähallitus · yksin ja omilla ehdoillaan, joissa yleinen etu on jäänyt vähälle huomiolle. .. Erämaiden säilyminen tiettöminä kokonaisuuksina on elintärkeää saamelaiskulttuurille, joka elää luontoiselinkeinojen varassa. "Pohjoisesta ovat porojen kai' Osa erämaistamme on suojeltu luonnonpuistoina tai kansallispuistoina . MILJOONA TIE SUUNNITTEILLA Metsähallituksen lähivuosien suunnitelmissa on tien rakentaminen Nellimistä Norjan Ellet-järvelle. Vätsärin palkisen eteläpäästä ei löytynyt ainuttakaan kuollutta poroa, sen sijaan viereinen Ivalon paliskunta menetti n . Osa erämaista on suojeltu kansallistai luonnonpuistoina. Meidän poromme elävät täällä nimenomaan lupolla. Tietyöt alkavat heti, kun on saatu lupa rakentaa silta Paatsjoen yli. Osa saa kokonaan elantonsa porosta, osalle se tuo kalastuksen ohella tervetullutta leivänjatketta. Paliskunnan mielipidettä tiestä ja sen mukana tulevista hakkuista selvittivät nellimiläinen Sulo Sarre ja kirakkajärveläinen palkisen työnjohtaja Mitri Semenoff. Kylätoimikunta puoltaa tiehanketta, jos tie tehdään kerralla Norjaan saakka. ' ' -J ,. Ja kun poro ei saa ruokaa maasta, se turvautuu puuhun , ja päinvastoin. Hakkuut uhkaavat yhä kartan ( 1980) vaaleita alueita . Lupossahan on suurin ravintoarvo, mikä poron ruoassa voi olla . Sen lisäksi rakennetaan metsäautoteitä useiden miljoonien markkojen edestä. vsk.. Heitä pelottaa että tien ympäriltä palkisen eteläpäästä hakataan ensimmäiseksi alueen luppometsät. vosmaat loppuneet , jäkälää ei palkisen alueella kunnolla kasvakaan. Viidessätoista vuodessa erämaat ovat huvenneet vähiin. 600 poroa keväthangille hakattujen ruokamaiden takia . Sillan ja seitsemän kilometrin mittaisen tien kustannusarvio on kahdeksan miljoonaa markkaa. Näillä investoinneilla työllistetään 20 henkeä 48 40 vuodeksi ja saadaan ehkä miljoona kuutiota punahonkaa Kemijärven sellutehtaalle. Tulee näitä poromiehiä työttömäksi vielä enemmän kuin mitä muutama kymmenen metsuria. r histön ihmiset saavat niistä välttämättömiä sivuansioita kalastuksesta, metsästyksestä, marjastuksesta ja opastuksesta. Vätsärin pohjoispuolella asuville kolttasaamelaisille poro on elinehto. Näistä suunnitelmista ovat nyt antaneet lausuntonsa Nellimin kylätoimikunta ja Vätsärin paliskunta. Tärkein näkökohta pitälSI luonnollisesti olla alueella elinkeinoaan harjoittavien poromiesten mielipide
Inarin kuntaan on lakiesityksen mukaan tarkoicus rakentaa Paatsjoen yli silta ja siihen liittyvfi tie. Savukosken kunnan menettämät työpaikat korvataan matkailuhotellin rakentamisella. Inari , Sodankylä ja Savukoski hyväksyvät puiston , jos lakiesitykseen sisältyvät ehdotukset toteutuvat: paikalliset perinteiset oikeudet puiston alueella on säilytettävä sekä metsäverotulojen ja metsätyöpaikkojen menetykset on korvattava. Vasojen kesämerkitystä Pohjois-Vätsärin Äälisselässä heinäkuussa 1981. Poronomistajia vuonna 1980-81 oli 80. D Vätsärin paliskunnassa on poroja yli 1 500 ja talvisin ne liikkuvat juuri hakattavaksi suunnitellulla alueella . Kuntien työpaikkamenetykset maksaisivat noin 17 miljoonaa, ja hankkeiden pitäisi olla valmiita 1986 loppuun mennssä. D 49. Ensimmäinen opastuskeskus rakennetaan Sodankylän Tankavaaraan. Urho Kekkosen kansallispuiston perustamisesta on annettu eduskunnalle lakiesitys tammikuun lopulla. Mutta mitäs tänne porotiloja rakentaa kannattaa, jos laidunmaat tuhotaan .'' Lapin seutukaavaliitto on ehdottanut Nammijärvelcä ylöspäin ulottuvaa Vätsärin pohjoisosaa suojelualueeksi . Perinteiset luonnonkäyttöoikeudec säilyvät, sillä rauhoitusmääräyksec eivät estä paikalliseen ihmiseen kalastusta , metsästystä ca1 poronhoitoa puistossa. Kun on porotila, ei paase työttömyyskortistoon. Matkailu korvaisi Sodankylän työpaikkojen menetykset. Porotalouden harjoittaminen alueella voidaan turvata vain yhteistyössä Vätsärin paliskunnan kanssa ja varaamalla suojelualueeksi koko Vätsäri ja nimenomaan sen vanhat luppometsäc. Osa saa elantonsa kokonaan porosta, ja osalle se on tärkeä leivänjatke kalastuksen ohella. kaikkiaan 63. Valtio rakentaisi alueelle myös kultamuseon sekä kunnallistekniikan. vsk. Metsätyöpaikkoja menetettäisiin SUOMEN LUONTO 2/82 4 1. Vätsärin pohjoispuolella asuville kolnasaamelaisille potonhoito on elinehto. Puistossa tarvitaan 25 ihmistä opastamaan ja erilaisiin hoitoja valvontatöihin. Vätsäri menetetty. Kunnille voidaan luonnonsuojelulain mukaan korvata metsätaloudesta saatu kunnallisvero . ''Kaikkein parasta mitä meille voisi tapahtua olisi koko Vätsärin perustaminen kansallispuistoksi ,'' toteaa Mirri Semenoff. Hehän edesauttavat porotilojen perustamista. LUPPOMETSÄT SUOJELTAVA' Vätsärin paliskunnan rahastonhoitaja;sihteeri Ahti Hänninen joutui lähtemään kotoaan Sallasta poronhoidon käydessä siellä mahdottomaksi . Alueen säilyminen jää kuitenkin hataralle pohjalle: '' Alueelle tulisi laatia inventointityöhön perustuva suojelu-, käyttöja hoitosuunnitelma.' ' Näillä suunnitelmilla ei tule olemaan suurtakaan merkitystä mikäli metsähallitus tekee ne poromiehiä kuulematta. Mutta elämältä tahdotaan viedä pohja jo täälläkin : "Metsähallituksen aikeet tuntuvat olevan oudosti ristiriidassa. Tfimfi mahdollistaisi hakkuut Vfitså"rin alueella
T rooppisia metsiä hyöd ynnetää n valtavalla vauhdill a, metsät viedään maasta yleensä puuraaka-aineena. Karibian alueen metsät ovat vähentyneet 221 miljoonasta hehtaarista vuonna 1966 194 miljoonaan hehtaariin vuonna 1980. Ylikansalliset yhtiöt hallitsevat markkinoita ja p yrkivät saam aan sijoituksistaan nopean ja suuren voiton . O ngelmat juontuvat m a iden menneisyydestä , niid en vahvasti ko lo nialistisesta asem asta: ne ovat olleet raaka-ainevarastoja. Muiden entisten siirtomaiden tavoin täälläkin käytetään suurin osa hedelmällisestä maasta yhä rahakasvien viljelyyn , kuten kahviin , sokeriruokoon ja puuvillaan . Yhteiskuntien olisi tuellava näiden alueiden saneerausta asukkaiden omilla ehdoilla. vilj elyksille , taimikoille , turkistarhoill e, kalankasvatuslaicoksill e ja elintarviketeollisuudelle sekä ovat vaaraksi jop a lentoliikenteelle. Jotku t eläimet kun vastoin parem paa tietoaan aiheuttavat tuhoja mm . H edelmällinen m aa kulkeutuu vähitellen pois tai köyh tyy tuottam attom aksi. Näitä m ait a yhdistävät monet ongelm at : mm . Alueesee n kuuluu koko Väli-Amerikka , pohjoisosa Etelä-Amerikasta ja Yhdysvaltain etelärannikko. Karibianmeren maiden , kuten muidenkin köyhien maiden, on ratkaistava valtavia yhteiskunnallisia ongelmia. Öljynporaus on m yös vakava uhka kalakannoille. Tie jakoi murtovetisen rämeikön makean ja suolaisen veden alueisiin ja tappoi murrovesilajit, mm. Ovathan esim . hirvet ja linnut paljo n muu takin kuin tuholaisia. Maid en o n itse saatava päät tää omista luonnon varoistaan , eikä niitä saa p itää min kään alueen raakaainevarasto in a. Kansa invälinen luo nnonsuojeluliitto on valinnut Karibianmeren aluee n yhdeksi tärkeimmistä vuosien 198 11983 avustuskohteistaan . KEHITYSTÄ JA SUOJELUA RINTA RINNAN Maiden ongelmat ovat va ltavat. Ne ovat ensisij assa yh teiskunnallisia: ympäristöongelmia ei vo i ratkaista irra llaan muusta kehityksestä . Saareen väestö saa suuren osa n elannostaan kalastuksesta. Maat häpeilevät slummejaan, mu11a niiden ei välttämällä tarvitse olla kielteisiä; niissä voi versota vilkas sosiaalinen elämä. Kalastus on m yös lisääntynyt huimasti , ja kalavarat ovat m oniaalla kestävyytensä rajoilla. VIENTI KOITUU LUO NNON TAPPIO KSI Alueen tuotteista 70 % menee vien tiin. Erityisen vaikeita on gelmia on alueen lukuisilla saarilla. Jotta suojelu o nnistuisi on tunnettava kunkin m aa n luo nnon varat ja soveliaimm at keinot niide n käyttämiseen. Ongelmat ovat m aittain varsin eri laiset. Luonnonsuojelija hyväksyy eläinten tihutyöc luonnonjärj estykseen kuulu vina mittatappioina helpommin kuin viljelijä tai tuottaja. Mutta todellisuus on toisenlainen . (IUCN Bulletin , voi 12:56 May/June 198 1) Eläimet tuomiolla Eläimet eivät kaikkia ilahdu ta . Mutta ei luo nno nsuojelijakaan toki suhtaudu tuhojen torjuntaan kielteisesti, silloin ku in haitat ovat tuntuvia ja niitä voidaan vähentää järkevästi ja luontoa liiemmälti SUOMEN LUONTO 2/824 1. Meksikoa ja Venezuelaa vaivaavat suurteollisuuden saasteet. Katsauksia Uutisia Karibianmeren alueen ongelmakimppu Mainokset tarjoavat Karibianmeren aluetta karam ellipaperissa: sinistä taivasta, uuvuttavia aaltoja , valkeaa hiekkaa, kauniita ihmisiä. Lisäksi vesiä tuhotaan kaiken aikaa rakentamalla ja saastuttam alla. Yhtiöiden toiminta koituu yleensä luonnon ja sitä kautta paikallisten ihmisten tappioksi. vaan eroos10o n. Liitto pyrkii yhteistyöhön sekä vapaaehtoisten järjestöjen että valtioiden viralliseen elinten kanssa 66 erilaisessa ympäristöprojektissa. Kuva Caracasista Venezuelasta. Myös metsien hakkuut lisäävät eroosiota. Esim . H aiti taistelee valtavien eroosioja väestöongelmien kanssa. Kansain välisen luonnonsuojeluliito n ohjelman avulla kehitystä myös seurataan niin , että voidaan ajoissa todeta, mitkä toim et aiheuttavat luonno lle vahinkoa. Välinp itäm ättöm yyden seurauksena maat ovat nyt vastakkain järkkyneen trooppisen luonnon kanssa. kuvan mangrovepuut. Maan liian tehokas käyttö johtaa ajan m yötä vakaSalamancan saari Kolumbian rannikolla oli luonnonsuojelualue, mu11a tämä ei estänyt moo11oritien rakentamista alueen halki. köyhyys , ravinnon riittämättöm yys, juomaveden puute , eroosio , energiavarojen epätasainen jakautuminen. Kehityksen ja suojelun on o ltava rinn akkaisia toimia. vsk.
Siksi tarvitaan jatkuvasti uusia myrkkyjä . kaura, syysruis). Tulisalon mielestä hirvien metsätaloudelle aiheuccamat vahingot ovat korvauksia suuremmat, mutta maatalouden korvaukset kanavat vahingot. Tämä olisi Suomuksen mukaan otettava huomioon määriteltäessä sopivan suuruista tL F Metsämyyrä on puolestaan aikamoinen kiipijä. Suomus totesi myös, ettei mahdol lisimman suuri kanta ole h yödyksi metsämiehillekään , koska tietyssä vaiheessa vasakuolleisuus kasvaa huomattavasti (näin on käynyt Ruotsissa, missä kanta on suurempi kuin meillä). Jotain kai niidenkin on henkensä pitimiksi haukatrava. Metsätalouden vahingot eivät sisällä kasvutappioita, vaan ainoastaan tuhoutuneiden taimikoiden uudistamiskuluc. HIRVI VAI El Erikoistutkija Unto Tulisalon mukaan vuonna 1980 hirvituhoista maksettiin korvauksia 24 mmk , tähän asti eniten . syysruis kestää oraiden syöntiä aika laillakin ilman kasvutappioita . Lentoliikenteen vaarana ovat suuret linnut jo yksittäin ja pikkulinnut suurina parvina. ,sk. Kuvan kuusikko löytyi Kauvatsalta, eikä tukevia juuria ollut ainoallakaan puulla. Pelottimistakaan et suu rea lohtua lähde, koska "parissa viikossa hirvet tottuvat melkein mihin vam". Tämän hetken linja o n: enemmän voimalla kuin viekkaudella. Ylitarkastaja Heikki Suomus maaja metsätalousministeriöstä korosti hirvituhojen erilaisuutta maamme eri osissa, tilanne on esim. Helsinki-Vantaan lentokentällä lokit ovat kiusallisimpia. Lentoasemalla on erityinen lintu51. Suomus piti tavoiteltavana kannan vähentämistä 70-luvun puolivälin lukemiin . Kun lisäksi lehtipuuvesakot on hävitetty, napsivat hirvet männyntaimien latvuksia. Korvauksista sai maatalous 20 mmk ja metsätalous 4 mmk . rannikolla täysin toinen kuin Lapissa. Tällä hetkellä on kolme uutta tehokasta torjunta-ainetta (ns. Mikäs on myllätessä , kun puut ovat viivasuorissa riveissä entisellä pellolla. Myyräntöitä juurista latvoihin. Karkotteita o n testaccu satoja, muttei yhdelläkään ole saatu kunnollisia tuloksia. hävittämättä . Helsinki-Vantaan lentoasemalla lintuongelman torjunnassa on käytetty mm. siten, eccei kylvetä hirvien suosimille pelloille niille mieluista viljelykasvia (esim. On m yös hyvä muistaa , että ihminen on osin itsekin syypää tuholaispulmiinsa: esimerkiksi kehnosti hoidettu jätehuolto on siittänyt nykyiset lokkiarmadat, ja laajat avohakkuut vetävät hirviä puoleensa . Hirviemme talvikanta, joka on viime vuosina ollut 90 000 paikkeilla , on nyt kääntynyt laskuun. Toisinaan se kipaisee puun latvukseen ja nakertaa herkullisimman kuoren ylhäältä. Vesimyyrä! voivat tuhota koko taimiston. Tuhojen biologisista torjuntamenetelmistä ei kovin paljon kuultu, vaikka juuri niistä vo isi usei n löytyä järkevä avain pulmiin. Lokkien määrää lentoaseman seudulla on kasvaccanut koko Helsingin seudun kehno jätehuolto , ja erikseen kentästä muutaman kilomecrin päässä oleva Seutulan kaatopaikka. Tulisalon mukaan pelloilla on ainut keino ennaltaehkäisy , koska pelottimista ja karkoteaineista ei ole apua. Vuonna 1978 kone törmäsi kahdesti lokkiparveen , ja vahinkoa syntyi yli miljoonan markan edestä. siviilipalvelusmies-ornitologeja. Toisessa tapauksessa DC8-koneen täystuho vältettiin täpärästi. Ihmisen tekemät härvelit kiitävät niin nopeasti, etteivät linnut pysty väistämään. SUOMEN LUONTO 2182 41. Ongelmana kemiallisessa torjunnassa on se, että rotat , hiiret Ja m yyrät kehittävät myrkkyjä sietäviä kantoja. Myllymäen mukaan uudet aineet ovat vanhoja m yrkkyjä suurempi vaara kasvissyöjille , mm . Nisäkkäiden ja lintujen elinkeinoille tekemiä tepposia puntaroitiin Kasvinsuojeluseuran tilaisuudessa Tikkurilassa marraskuussa 198 1. MYRKKYÄ LÄÄKKEEKSI MYYRÄNTÖIHIN Tutkija Arvo Myllymäki Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskuksesta esitteli jyrsijätuhojen uusia kemiallisia torjuntamenetelmiä. antikoagulantteja) , mutta näillekin voi kehittyä vastustuskykyä. Vaarallisin vaihe on nousussa kiitoradan keskivaiheilla. Torjujat tuntuvat luottavan vakaasti kemialliseen aseeseensa. Ennalta tuhoja voidaan estää mm. LINNUT JA LENTOKONEET Liikennepäällikkö Heikki Helkamo 11mailuhallituksesta esitti aanitetyn diaohjelman lintujen lentoliikenteelle aiheuttamasta vaarasta. lehmille ja lampaille , mutta pienempi kaikkiruokaisille ja petoeläimille . kantaa ja ikärakennetta. Satotappioita on hänen mukaansa myös usein vaikea erottaa muista saroa alentaneista tekijöistä. Tulisalon mukaan hirvituhoja on jonkin verran liioiteltu, koska esim
O ngelm allisimpia ovat Tammise n mukaan pulu ja varpunen , joskus myös talitiaiset. Tämänkaltaisen sarjan toteutus on erittäin vaativaa ja se edellyttää koko tunnussarjan laatimista samanaikaisesti. Erityisesti kuvien pienentäminen on vaikeaa. Sarja on hienosti ideoitu ja kuvaa erinomaisesti kansallispuistojen suojelun kokonaisvaltaisuutta . Mikään palkituista ehdotuksista ei sellaisenaan kelpaa toteutukse n pohjaksi, vaan vaatii jatkokehittelyä. Palkinto, 2 000 mk, jaettiin kolmen kilpailijan kesken, joilla kaikilla oli pitkälle viety graafi nen toteutus . Haittaa koituu ete nkin mansikka, punaherukkaja mustaherukkaviljelmille , punaherukkaviljelmille e nemmän kuin m ustaherukkatarhoille. muovinauhoja , petolintujen ääniä ja kaasupaukkuja . Menetykset ovat suurimmat sadon kypsymisvaiheessa. SUOMEN LUONTO 2/82 41 . vsk.. Tunnukset ovat sisällöltään ja symboliarvoltaan rikkaat ja hyvin perustellut. Raatiin kuuluivat taiteilija Markku Tanttu Suome n luonnonsuojeluliitosta, taiteilija Urpo Huhtanen , tarkastaja Urpo Häyrinen maaja 1111111111. Se sopii hyvin lopullisen toteutuksen pohjaksi, mutta vaatii jonkin verran jatkokehittelyä. Ruotsin saukot vähissä Suomessa saukko asustaa harvakseltaan vielä lähes koko maassa, mutta monista muista maista saukko on hävinnyt miltei kokonaan. Jo nkin verran linnu t nokkivat m yös ome nia. MYRKKYÄ LINNUILLEKIN . Lentoasem an ympäristöä on yri tetty muuttaa linnuille vähemmän houku tte levaksi. Hänen mukaansa m yrkkyjen käytö n yleinen hyväksy minen vaatisi kuitenkin laajaa asennekasvatusta . Ruotsin saukkojen PCB-pitoisuudet ovat olleet huomattavasti korkeammat kuin vertailun vuoksi tutkittu jen norjalaisten , meri kalaa syövien saukkojen PCB-pitoisuudet. Lähes kaikki kansallispuistot uusia ja vasta suunnitteilla olevia myöten o livat saaPerämeri Pertti Toivari, 750 mk Erittäin pitkälle pelkistetty ja selkeä sarja, joka sopii toteutettavaksi, mutta kaipaa jatkokehittelyä. partio , joka etsii keinoja lintuo ngelman vähentämiseksi. Ruotsalaiset yrittävät pelastaa saukon sukupuutolta ja sikäläinen metneet use ita tunnusehdotuksia. Ehdotukset ovat kuitenkin liian monimutkaisia kansallispuistotunnuksiksi. Matalan mielestä haitat eivät kuitenkaan ole niin suuret kuin yleisesti luull aan , ja hän usko i nyk yisten torj untamenetelmien riittävän . Kemisti Kansallispuistotunnusten ideakilpailu Metsähallituksen luonnonsuojelualuetoimiston julistama kansallispuistotunnustusten ideakilpailu on ratkennut. Helkamon esityksen perusteella työtä Helsinki-Vantaan lentoase malla on pidettävä suo rastaa n m alli ke lpo isena . Ammattimaisilla tarhoilla lintujen torju nnassa käytetään yleisesti mm . 52 O lli Pahkala lääkintöhallituksesta ehätti jo lupai lemaankin Tammiselle asetukse n muu tosta ja m yrkkyä. Sarja on kaikkiaan monipuolinen ja kuvaa alueita hyvin . Teollisuusdesinfioij a Jorma Tamminen SOK :lta esitteli lintujen elintarviketeollisuudelle , mm. Apuna ovat järki ja ornitologia silmittömän lahtaamise n sijaan . ,11111111111, ,,11111111111111,, Saaristomeri Jari Antila, 750 mk Kaunis, selkeä ja pelkistetty sarja. Ruotsin saukot ovat huvenneet kymmenessä vuodessa neljännekseen entisestään ja pessim1st1s1mmän arv10 n mukaan Ruotsissa on saukkoja enää noin 500 . Metsähallitukseen saapui 19 kilpailuehdotusta, jotka vaihtelivat kirjallisista ja vain yhtä puistoa koskevista luonnoksista pitkälle toteutettuihin yhtenäisiin graafisiin sarjoihin . leipo moille ja vi lj avarastoille ruomia p ulm ia . Myös ves1stoJen happamoituminen , asutus ja vesistöjen rakentaminen ovat vähentäneet saukkoja. Vain Isojärvi jäi kokonaan kilpailijoiden mielenkiinnon ulkopuolelle. Am pumista ei o le lentoase mall a todettu muutenkaan h yväksi keino ksi. Verkoista, peloceäänistä ja suojauksista ei ole ollut tarpeeksi apua ja Tamminen vaati torjunta-aineasetuksen muu ttamista siten , että lintujen hävittämine n myrkyillä (alfakloraloosi lla) käy päinsä. O hessa palkitut ehdotukset sekä raadin arviot Liisa Nylund Perämeri Vuokko Saarikko, 500 mk Kaunis ja hienosti toteutettu sarja. " Kemiallisen torju nn an käyttöönotto tuntuisi hätävarjelun liio itte lulta.' ' Jorma Laurila metsätalousministeriön luonnonvarainhoitotoi mistosta sekä toimistopäällikkö Matti Helmi nen ja ylitarkastaja Pekka Borg luo nnonsuojelualuetoimistosta. Sarja on yhtenäinen ja pitkälle kehitelty. Tunnukset kuvaavat hyvin kyseisiä kansallispuistoja. Saukon lähisukulaisella minkillä löydetyt myrkkypitoisuudet alentavat selvästi eläinten lisääntymiskykyä. (A lfak loraloosista lisää Suom en Luo nnossa 5/ 78 1) Konsulentti Ville Matala Puutarhaliitosta kertoi räkättija mustarascaiden sekä kottaraisten tuottava n tappioita marjanviljelijöille . Korkeim mat PCB-pitoisuudet löydettiin Etelä-Ruotsin saukoista ja jyrkimmin saukot ovat taantuneet juuri samoilla seuduilla. Myös varpusista, varislinnuista ja punakylkirastaista on jonkin verran ongelmia . Jonkin verran saukkoja on tukehtunut m yös kalanpyydyksiin tai kuollut autojen alle. Lisäksi lintuja karko tetaa n eri menetelmillä
Seuraavat seikat puhuvat leppälinnun puolesta: Muoco ja asenco ovat tyypilliset . Silloin vietin kahtena kesänä yli pari kuukautta Japanissa tutustumassa metsäja vuoristokasvillisuuteen kaikilla neljällä pääsaarella. 1. Syksyllä (kuva on otettu syyskuussa) tumma kurkkulaikku näkyy heikkona tässä siitä ei näy mitään , koska lintu katsoo coisaalle . Pari muutakin kirjoittajaa kallistui mustapäätaskun kannalle , toisen mielestä lintu kuului lajin itäiseen mauratai stejneger-rotuun. Viikkolehti Ruotsin ympäristöliikkeelle Miljöförbundetin julkaisema Miljötidningen lopetettiin vuoden vaihteessa, koska haluttiin tehdä tilaa uudelle viikoittain ilmestyvälle Veckans Eko -lehdelle. Uuteen Seelantiin tai Kiinaan , joissa sen jäljet paistavat melkein kaikkialla. 2. Samassa kokouksessa valittiin myös vesitievaltuuskunta , jossa on maaherroja, ministereitä , vuorineuvoksia, toimitusjohtajia, tiemestareita , uittopäälliköitä ja kunnanjohtajia lähes viisikymmentä . Tämä n ainoan kerran jouduin Japanissa tekemisiin aivan tuoreen suuren maanvyörymän kanssa. Veikkauksia linnun lajista tuli puhelimitse , kirjein ja jopa sähkein. Leena Hå"met-Ahti Vesitiey hdistys vauhdittajaksi Suomen vesitieyhdistys perustettiin keväällä 1981 Helsingissä. Lehti alkaa ilmestyä joskus keväällä, ja sen voi tilata maksamalla 150 kr (vuosikerta) tai 90 kr (puolivuosikerca) postisiirtotilille 167664-2 tai kirjoittamalla osoitteeseen Veckans Eko c / o Folkkampanjen , Box 16307 , 10326 Stockholm , Sverige . Mukana olleet japanilaiset biologit pitivät yksimielisesti näiden odottamattoman voimakkaiden eroosioilmiöiden syynä laakson rinteitten entisiä paljon laajempia avohakkuita, jotka eivät näyttäneet läheskään silmänkantamattomilta. 1982. Yhdistyksen tarkoituksena on ke hittää Suomen vesiliikennettä ja ottaa samalla huomioon vesistöjen muut käyttömuodot sekä virkistysja ympäristökysymykset. Suosituin veikkaus oli leppälintukoiras syyspuvussa ja perusteluna yleisesti se , että koiras muuttuu sulkasadon jälkeen syyskesällä lähes naaraan näköiseksi eikä syyspukua ole yleensä kuvattu lintukirjoissa. Myös sinipyrstönaarasta veikkailtiin. -28 . Se on puoluepoliittisesti sitoutumaton ympäristöja vaihtoehtolehti , jonka takana on Miljöförbundetin lisäksi Kansanliike ydinvoima vastaan, Tulevaisuus käsissämme -liike , rauhanjärjestöjä jne. Nokan tyvessä näkyvän vaalean täplän aiheuttanee koiraan syksyllä epäselvä vaalea otsa53. "Keidassuot" on osa monivuotista suokuvausprojektia, johon sisältyvät m yös Peräpohjolan ja MetsäLapin aapasuot sekä TunturiLapin palsasuot. Näyttely on ensimmäisen kerran esillä Turussa Biologisessa museossa 30. D Eroosiota on Japanissakin Suomen Luonnon 1 / 82 artikkeli "Kullervo Kuuselan pitkä marssi luonnonsuojelua vastaan" ja erityisesti sen luku "Japanista oppia Lapin metsiin " toi mieleeni kokemuksia melkein vuosikymmenen takaa. Kyynärsulkien vaaleat reunat muodostavat siivelle vaalean ' paneelin' . Näyttel y kiertää myös muualla Suomessa . Alapuolen väri osoittaa linnun koiraaksi . Olipa joku piirtänytkin oman näkemykse nsä siivekkäästämme. "viluinen punarinta" , "punarinta niiaamassa iltaruskossa muuttomatkalla tai pikkusieppo , mutta pitäisi näkyä valkoista pyrstössä'' , '' leppälinnun ja punarinnan risteytymä" ja " nuori tai vaihtopukuinen mustapäätasku, jonka vatsa on rahriurunut'' . Yhdistyksen säännöissä todetaan: "Tarkoitustaan yhdistys pyrkii toteuttamaan tekemällä esityksiä vesiteiden rakentamisesta ja parantamisesta sekä vesiliikennekaluston kehittämisestä tehostamalla alan intressiryhmien yhteistyötä. " D Suomen Luonnonsuojelun Säätiön APURAHAT 1982 Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa vähintään 10 000 markkaa kahtena tai useampana apurahana luonnonsuojelua edistävään tarkoitukseen, erityisesti Hämeen harjujen ja Hämeen alkuperäisen luon non suojeluun tähtäävään toimintaan. D Karu mutta kaunis Stig Söderholmin "Keidassuot" valokuvanäyttely esittelee värein Lounais-Suomen ja Pohjanmaan erämaisia suoalueita. Lehti lupaa kertoa toiminnasta luonnonvaroja säästävän yhteiskunnan puolesta , solidaarisuudesta kehitysmaille Ja rauhantyöstä ympäri maailmaa. sästysjärjestö sekä Maailman Luonnon Säätiön Ruotsin Rahasto ovat perustaneet Boda Brukiin Hälsinglandiin saukkorarhan, jossa yritetään kasvattaa terveitä saukon pentuja luonnon kantojen vahvistamiseksi. Eroosio on kylläkin Japanissa vähäistä verrattuna esim. Tässä tapauksessa lintu on kuitenkin melkoisella varmuudella määritettävissä . ta nähdä, yleistyykö eroosio muuttuvan metsänhoidon myötä Japanissa nyt elävän ihmissukupolven aikana. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin vuorineuvos Uolevi Raade . Sikokulla ohjelmassani oli mm. RARITEETTIKOMITEAN MIELIPIDE Lintuharvinaisuuksia setvivän rariteettikomitean puolesta antoi lausunnon komitean sihteeri Karno Mikkola: "Yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa, ja yksi ainokainen ocos linnusta saattaa olla hyvinkin harhaanjohtava. Vapaamuotoiset hakemukset , joista tulee käydä ilmi anottavan summan suuruus, apurahan käyttökohde ja käyttösuunnitelma, lähetetään Suomen Luonnonsuojelun Säätiön asiamiehelle maaliskuun 1982 loppuun mennessä osoitteella Perämiehenkatu 11 A, 00150 Helsinki 15. retki kuuluisalle lzhizuchin vuorelle , ja matka sinne oli todella tuskallinen. vsk. ohut nokka ja lyhyet koivet tummat , koko alapuoli ja pyrstön tyvi lepänpunaiset. Pari viikkoa aikaisemm in eräässä laaksossa, jota pitkin johtaa alueelle ainoa tie, oli ollut pahoja maanvyörymiä, ja niiden jälkiä yhä korjailtiin raskailla maansiircokoneilla. D Leppälintu Suomenlinnassa. Vesitiehankkeita hallituksessa ajavat: Vuorineuvos Fredrik Castren , ylijohtaja Panu Haapala , kansliapäällikkö Taisto Heikkilä, johtaja Aulis Hiekko , toimitusjohtaja Niilo Hämäläinen, pääjohtaja Simo Jaatinen, pääjohtaja Jan-Erik Jansso n , pääjohtaja P. Suomen Luonnon 8 / 81 kansilehden sisäpuolella kuvattu outo lintu sai luonnonystävät liikkeelle. On mielenkiintoissuoMEN LUONTO 2/82 41. W. Jokinen, pääjohtaja Jouko Loikkanen, kaupunginjohtaja Pekka Paavola, hallitusneuvos Kalevi Perko , toimitusjohtaja Pentti Salmi, osastopäällikkö Olavi Syrjänen, kunnanjohtaja Veikko Tikkanen ja metsäneuvos Mikko Wuoti. Muita arvailuja olivat mm
Viranomaiset toimivat tällä kertaa ripeästi. Vesihallituksen olisi aika lopettaa patoleikit ja astua aikuisten yhteiskuntaan. Toista säännöstel ysuunnitelmaa aletaan laatia ennen kuin ensimmäinen suunnitelma toteutetaan. Nämä juovat tuskin ovat aitoia. 5. Kun monet seikat puhuvat vahvasti lep pälinnun puolesta, havai nto on selitettävä joko siten , että valkoi nen johtui albinismista , tai havainrovi rheellä , sillä koko havainto kesti vain joitakin sekunteja .'' D Kirjallisuutta LAPPAJÄRVEN KÄRSIMYSHISTORIA ill Antti Tuuri: Kertomus jfirvestii. laikku ja silmäk ulmaniuova . 1979 jokeen kasataan Niskan sillalta arvion mukaan 400 kuutiometriä kiviä . Poliisitutkinta halvaantuu , kun 111 kuulustellun lisäksi ilmoittautuu noin 300 uutta kuulusteltavaa. Y mpäristö nsuojelukirj allisuudessa Tuurin teos o n harvinainen : ei huu tomerkkejä, ei suuria sanoja. 103 s. Antti Tuuri on syntyään kauhavalaisia ja asunut nuoruudessaan useita vuosia Lappajärvellä . Niskalla on Lappajärven noin 4 400 hengestä parisen tuhatta , asiasta on kerrottu kaikille paitsi nimismiehelle. Lappajärve llä sanotaan , että pitkähuuli ryystää veden järvestä ennenkuin se sinne ehtiikään . Sittemmin on useimpien kirkkokuntien , m yös meidän valtiokirkkomme , kanta muuttunut. Virkamiehet väsäävät kymmenkunta vuotta suunnitelmaa, joka vesioi keuskäsittelyn ja monien muistutusten jälkeen toteutetaan 1975. , ja vesipii rin anomaa padon purkamislupaa käsite ll ään Vaasan lää ninh allituksessa jo 10. Otava 1981. Vanhimmat hakem ukset ovat vuod elta 193 7 ja koskevat Ähtävänjokeen rakennettujen vo imaloiden haittoja vaelluskalojen no usulle. Kertomus järvestä laaje ntaa Tuurin kirjailijakuvaa yhteiskunnallisen raportin suuntaan . Kuvaaja kertoi nähneensä linnun pyrstössä valkoista kivitaskun tapaa n . Ketkä kaikki voivat Suomessa viivytellä puolisen vuosisataa korvausten maksussa. 2. Voimaloiden hyöty katsottiin tärkeämmäksi kuin Lappajärven rantojen asukkaiden vaikeudet. + 33 valoku vaa. Tuurin kuvauksesta kuulee yhä sydämistyneide n lappajärve läisten traktorikolo nnan jyryn. Tämä oli ristiriidassa luomiskertomuksen kanssa . Wilder Smith 1981: Luonnontieteet eiviit tunne evoluutiota 144 s, WSOY. Leppälinnulla on tapana värisynää pyrstöään , mikä lienee ai heurranut sen piirrymisen epätarkkana värinegatiivifilmill e. Olli}firvinen LUOMISUSKON POSTILLA A.E. Uuden säännöstelysuunni telman toteuduttua pitkähuuli iskee useana keväänä , ja uusikaan suunnitelma ei pidä Lappajärven ved enkorkeutta edes siedettävällä tasolla. Kuitenkin o n usko nnollisia ryhmittymiä , jotka eivät vieläkään ole sulattaneet evoluutioteoriaa . Siitä oli merkkinä viime talvena käyty keskustelu, ja sen seurauksena voitaneen pitää m yös farmakologian professori A .E. fundamentalistit. Eleetön kerronta ja vivahteiden raju kantavat joskus kauemmas kuin huu to suoraa kurkkua . Vaasan läänin poliisitarkastaja päättää , ettei syytteitä nosteta . Nuorel la leppälinrukoiraalla siiven isoien peitinhöyhenren kä rjet ovat vaaleanruskeat ja muodostavat siipijuovan . ''Lappajärveläiset kysyvät, kuinka (lumen kosteuden , lumen määrän ja sademäärien) määri tyksistä voidaan ennustaa seuraava n kesän vedenkorkeuksia , kun pitkähuulta ei oteta huo mioon. 5. Kirkkokunnat olivat aikanaan Darwinin päävastustajia, koska kehitysopin mukaan ihminen olikin polveutunut apinankaltaisista edeltäjistä. Kuvassa näkyvä juova näyttää kuitenkin oleva n liia n kaukana siiven reunasta, ja se on liian terävä , kun otetaan huomioo n kuvan sameus. Tämä sotii leppälinrumääritystä vastaan . Siitä huo limatta Lap pajärven kärsim yshistoria ei ole lopussa . Pääjohtaja Jaati nen antaa haastatteluj a, poliisi saa kirjallisen tutkimuspyynnön 4. Tuuri on tutkinut Valtionarkistossa suunnitelman alkuperäiskappaletta, joka on tarkastettu tieja vesirakennushallituksessa. Kesällä 198 1 pääjohtaja Jaati nen ilmoitta työn ilon kadonneen vesih allituksesta. Vesihallitus syyttää siitä nyt poikkeuksellisia olosuhteita , joita ei osattu arvioida kun juoksutuslukuj a keväällä määrättiin." Toista säännöstel ysuunnitelmaa laatinut vesihallitus " kertoo pyrkineensä suunnitelmillaan saamaan vesistön kokonaiskäytön mahdollisimman edulliseksi ". Rakentamispäivänä Lappajärven poliisitkin ovat vapaavuorossa. SUOMEN LUONTO 2/ 82 41. Vuonna 196 1 toteutettu ensimmäinen sää nnöstely perustuu toimitusinsi nööri Waldemar Wallmanin suunnitelm aan vuodelta 1950. Fundamentalistien to1m1nta on heijastunut meillekin . vsk.. Patokap inan jälkeen Lappajärve n juoksutusta sää nnöste ll ään ottae n ranta-asukkaiden ed ut paremmin huomioon. Kupeen tumma laikku voi olla tahra höyhenpuvussa tai varjostum a. Näin evoluutioteoria mahtuu hartaan kristitynkin maailmankuvaan. Aivan oikein: kun puhutaan kokon aisvaltaisuudesta, revolverista on syytä poistaa varmistin. Vesihallituksen asema valtiona valtiossa alkaa murtua . Viranomainen on merkinn yt asiakirjan reunoihin sinipunakynällä huomautuksia, jotka osoittavat, että toteutetun suunnitelman haitat olivat jo 1950luvun alussa tiedossa, mutta ne salattiin . Laiton pato ehti si is yll äpitää Lappajärvellä lain ede ll yttäm än vedenpinnan kiinteän alarajan yhden kesän ajan . Merkittävämpiä näistä lienevät ns. Teoksessaan Tuuri käyttää hyväksi tarkkaa paikallistuntemustaan havainnollistaessaan murheellista kertomustaan Lappajärven säännöstelystä. Satojen traktorien jono purkaa !astiaan kolmisen tuntia. Lappajärvellä sanotaa n pitkähuuleksi kevään aurinkoa ja tuulta, jotka haihduttavat hanget niin , että vesi ei pääse järveen . Pyrstö o n kuvasta lähes kadon nut , sen saattaa vam aavistaa. Toinen säännöstelysuunnitelma osoittautuu edellistäkin sietämättömämmäksi, ja toukokuussa 1979 Lappajärvi nousee kapinaan . 5. Asiat hoidetaan niin , että säännöstel yn kustannukset · lankeavat yhteiskunnan maksettaviksi, mutta hyöty kertyy tasaisemman vedenjuoksutuksen ans10sta v01maloille. Varalla sanotaan olevan vielä noi n 1 600 rikokseen osallistunutta vapaaehtoista kuulusteltavaa. Säännöstely tuhoaa ravustuspaikat Lappajärvestä laskevassa Välijoessa; nuorukaise na Tuuri kokoi lee uitosta karanneita tukkeja sään nöstel ysuunnitelmissa mainitsemattomien saarten rannoilta; isä rakentaa kesämökin Lappajärven Kärnänsaaren rantaan, joka säännöstelyn alettua pakeneekin pahimpina kesinä sadan metrin päähän . Nuori toimitusinsinööri ei tiedä mikä pitkähuuli on , siitä ei teknillisen korkeakoulun rakennusosastolla ole kerrottu . Uskonto ei halua asettua tiedon kanssa poikkiteloin . Lisäksi siiven taipeessa näk yy toinen lyhyempi juova. Lappajärveläisten korvaushakemukset haudataan vuosikymmeniksi 54 byrokratiaan. Pato puretaan syksy ll ä 1979 . Lappajärven säännöstelyhankkeita alkavat 1939 ajaa Ähtävänjoen pienet voimalaitosyhtiör
Tarkoituksena on herättää ihmiset huomaamaan , että ihmisen lähimmässä ympäristössäkin on luontoa , mutta myöskin ·'luonnoton' ' asuinympäristö kuuluu kilpailun piiriin. 90-642 881 Valokuvauskilpailu Ihminen, luonto ja kaupunki Suomen Luonto järjestää valokuvauskilpailun. lähtien : 99600 Sodankylä. Kilpailu on kaikille avoin. puh . 406 262 Hakaniemen ylähalli . puh. Tulokset julkaistaan Suomen Luonnossa mahdollisimman pian, viimeistää n numerossa 8 / 1982 . Uskonvahvistusta siitä saattavat saada ne , jotka eivät evoluutioteoriaa ja sitä esitteleviä kirjoituksia tunne. Sen jälkeen a 168 markkaa + postiku lu t . Verrattuna siihen , millä kohulla tämä kreationistinen kirja on markkiSUOMEN LUONTO 2/82 41. Molemmissa sarjoissa jaetaan 3 noin 500 mk:n arvoista palkintoa sekä lisäksi kirjapalkintoja. • Varsinais-Suomen Luonnonsuoje lukeskus Läntinen Rantakatu 21 . Evoluutioteoriaa ei tarkemWilder Smithin käsittelytapa osoittaa miten kreationistinen oppirakennelma on hylännyt nöyrän suhtautumisen älylliseen rehellisyyteen ja ere55. 90. jonka aiheena on " Ihminen , luonto ja kaupunki". väridiat ja 2. Palkitut kuvat palautetaan käytön jälkeen , muut vuoden loppuun mennessä. VUOSILAUTANEN 1982 HERKKUTATTI Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy puhelin 90-406 262 Luonnonsuojelukeskukset Luonnonsuojelukeskuksista saat apua ja neuvoja ympäristönsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. 99311 738 Keskustoimisto • Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto Perämiehenkatu 11 A. 90 100 Oulu 10, puh . 4. Niistä voit myös ostaa Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n toimintaoppaita. Kuvaaja saa osallistua kumpaankin sarjaan korkeintaan viidellä kuvalla (yhteensä 10 kuvaa). päivänä. Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota -teokse n tarkoituksena on osoittaa evoluutiopohjainen ajattelutapa tieteellisin perustein vääräksi ja tuoda evoluutioteorian rinnalle ja jopa sitä korvaamaan tieteellinen oppi luomisesta eli kreationismi . Mustavalkoiset paperikuvat ovat kooltaan vähintään 12 X 18 cm , korkeintaan 30 X 40 cm. Diakoko on vapaa; 24 X 36 mm : n diat on kehystettävä tukeviin keh yksii n (pahvi kehys ei kelpaa) . Kirja on oikeastaan piinallisen raskasta luettavaa. Kukin kuva on varustettava kuvaajan nimellä ja mukaan on li itettävä myös palautusosoite. mustavalkoiset paperi kuvat. takasivu) • suunnittelu Auvo Taivalvuo • valmistaja ARABIA, kustantaja Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Ennakkotarjoushintaan a 138 markkaa maksamalla summa Tuen postisiirtotilille n:o 77 1 76-6 oheisell a tilillepanokortilla 8. Wi lder Smith on rakentanut teoksensa kuin keskitason poliitikko puheensa. 92 1-19 909 toiminnanjohtaja Jouko Högmander • Pohjois-Pohjanmaan Luonnonsuojelukeskus Kajaaninkatu 13. Wilder Smithin teoksen suomentamista ja julkaisemista . noitu , jää itse tuote varsin heppoiseksi. 00150 Helsinki 15, puh . Kuvien on oltava perillä Suomen Luonnon toimituksessa (PL 169, 00151 Helsinki 15) syyskuun 15. 90-753 2580 • Lapin piirisihteeri Anna-Liisa Sippola Ranuantie 9 B. kirjoja, luonnonkalentereita, julisteita, adresseja, postikortteja , merkkejä , paitoja ja muita norppa-tuotteita . puh. vsk. 98 1-15 828 piirisihteeri • Pirkanmaan Luonnonsuojelukeskus Murtokatu 1, 33 100Tampere 10, puh . 96400 Rovaniemi 40, puh. 20100Turku 10, puh . 82 mennessä. sikäli kun Wilder Smithin teosta ylipäätänsä jaksetaan lukea. 93 1-11 5 715 piirisihteeri • Saimaan Luonno nsuojelukeskus Linnoitus Rak 18 , 53900 Lappeenranta 90. Tämäkö on tieteellistä ehdottomuutta. min esitellä, siitä poimitaan vain joitain irrallisia kohtia , joita sitten setvirään tarkkaan. 3. Kuvat on lähetettävä hyvin pakattuina; kuljetusvaurioista vastaa lähettäjä . Ja kun itse kysyy ja itse vastaa, niin saa ainakin vastaukset sopimaan ja vastapuolen argumentit tuntumaan huterilta. 90-642 88 1 myymälät He lsingissä: Nervanderi nkat u 11 , puh . 991-3846 1. Tuomaristoon kuuluvat Markku Tanttu , Kaius Hedenström ja Jorma Laurila. Ripusta vuosilautanen seinällesi • valmistettu vain 3 000 kappaletta • jakoon huhtikuun puolessa välissä • 20 cm • aiheena herkkutatti (ks. 95317 358 piirisihteeri Pertti Siilahti • Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri piirisihteeri liito n keskustoimistossa, puh. Siinä on kaksi sarjaa: 1. Suomen Luonto -lehti käyttää kuvia myöhem min syksyllä ilmestyvässä kaupunkiluonto-teemanumerossaan , jolloin julkaistavista kuvista maksetaan normaali kuvapalkkio
Kolmas jakso sitoo kaksi edellistä yhteen . Mustelinin mukaan linnunradassamme o n noin 10-20 miljardia sellaista tähteä, joilla on elämälle soveltuvia planeettoja . Onko muualla älyllistä elämää, humanoideja. Itse tähtiharrastuksen kannalta on Kari Kailan kirj a Tiihriraivaan opas (44 mk) ensimmäinen perusteos. Ovatko he luoneet teknisiä kulttuureja. Millaista on elämä muualla. Rakennelm a ei saa olla rist iriidassa tieteen kanssa, mutta samalla on muistettava, että tietomme ova t yhä perin vajavaiset. Heikki Ojan Tulipalloja raivaa/ta (34 mk) on sujuva yleistaj uinen esitys erilaisista taivaalta cippuvista esineistä, meteor11te1sta avaruusromuun . Tulevaisuuden tutkimukse n asei na ovatki n vankka loogi nen ajattelu , luova mielikuvitus ja tieteelliseen tosiseikkojen tuntemus. Seppo Vuokko TÄHDET TUTTAVIKSI Mauri Valconen: Maailmankaikkeurta tu1kimassa. Siinä pohditaan , mill aisi ll a tähdillä on elämälle kelvollisia planeettoja ja miten ja minkälaiseksi elämä niillä kehittyisi. arvaus on vai n arvaus vaikka se naamioitaisiinkin matem atiikan kaapuun. Tällaisiin kysym yksii n hakee suomalainen filosofian tohtori Nils Mustelin vastauksia lähtien tunnetuista tieteellisistä tosiasioista. Onko maailmankaikkeudessa muita asuttuja m aailmoja kuin omamme . että sillä voicai iin tyydyttää Yhdysvaltojen energiantarve nykyise llä kulutustasoll a seuraavat 40000 vuotta 1 Eivät taida avaruusvierailut olla jokapäiväisiä capahtumia 1 Jos haluat t1etaa tähtitaivaasta enemmänkin kuin horoskooppimerkkisi, tästä kirjasta o n hyvä aloittaa. Koska tämä kirja ei edes peilaa evoluutioteoriaa ja sen näkökul mia , on syytä lukea täydennykseksi vasta ilmestynyt Leakeyn Ihmisen jäljillä tai aiemmin ilmestynyt Ihmisen synty. Lopuksi pohditaan tähtien välistä 56 matkailua ja tieto liikennettä. WSOY 1980, 304 s. Teos sisältää tähtikanastot, sekä yleisp iirteisen koko taivaan kattavan että siteen tarkan tähdistökohtaisen kartaston. Mutta niinkuin Mustelin itsekin sanoo. Kirja on suurimmaksi osaksi ku vitettu Kailan itsensä ottamilla valokuvilla. Siellä kerrotaan Lappajärven synn ystä (ks . nee demagogian avulla ja hyvää päivaa kirvesvartta -keskustelutyylillä. Tälläkin alueella Vahonen o nnistuu kiitettävään selkeään esitykseen . N yt on saatavilla m yös Darwinin Lajien synnyn lyhennetty laitos. Kuvaavaa aiheelle on , että lähdekirjoina on tieteisromaanejakin . Nykycähtitieteessä fysiikka on varsi n keskeinen osa-alue: tähdistä etsitään todisteita suhteellisuusteorialle ja suhteellisuusteoriaa ja ydi nfysiikan uusimpia keksintöjä käytetään tähtitaivaan ilmiöiden selittämiseen. Mustelinin kirja on kiehtova looginen rakennelma; siinä on jotakin samaa kuin h yvässä dekkarissa. Luentojensa pohjalta hän kirjo itti sitten kirjansa, jonka Suomessa " pitäisi soveltua kenelle tah ansa peruskoulun käyneelle henkilölle''. Toinen osa kuvaa elämän edell ytyksiä, syntyä, kehitystä ja monimuotoisuutta toistaiseksi ainoalla tunnetulla elämää kantavalla planeetalla , Maassa. Mutta heillä taitaakin olla tavoitteena ihmisten mielipiteisiin vaikuttaminen poliittisella tasolla. ilman matemaattista painolastia. Ursan julkaisuja 15, 352 sivua, Helsinki 1981. Tapio Lindholm ELÄMÄÄ AVARUUDESSA. Linnunradassamme on noi n 200 milj ardia tähteä, mutta joissakin ga lakseissa jopa 30 miljoonaa! Dänikeniläisistä avaruusvie railuunelmista palauttaa maan pinnalle seuraava esimerkk i: kahdentoista hengen avaruusmacka lähin aapuriim me Alfa Kentauriin kuluttaisi niin paljon energiaa. Mihin menemme , jos turmelemme ai noa n kelvollise n olinpaikkamme. Elämän syntyä ei enää pidetä äärimmäisen harvin aisena ja epätodennäköisenä tapahtumana vaan aineen rakenteeseen sisälcyvänä ominaisuutena: elämää syntyy kaikkialla, missä olosuhteet ovat si lle otolliset. Turun yliop iston tähtitieteen professori Mauri Valtonen opetti tähtitiedettä useita vuosia Yhdysvalloissa, missä " mitään jakolaskua mutkikkaampaa matematiikkaa ei amerikkalaiselca yliopisto-opiskelijalta voi edellyttää (eikä jakolaskunkaan kanssa ollut hurraamista)". Toisaalta se nyt ei ole niin merkillistä, sillä eräät etevimmistä cieteiskirjailijoista ovat itse päteviä fy siikan ja tähtltletee n tutkijoita . Kiintoisa SUOMEN LUONTO l/R2 41. Tähtitiede on suurten lukujen juhlaa. emme edes tiedä , onko " konna " konna vai sankari tai onko häntä lainkaan . Heillä on kenties omat vaikeutensa. Kirjan ensimmäisessä osassa annetaan tarpeelliset tähtitieteelliset taustatiedot, kuvataan erilaisia planeetto· ja ja aurinkoja, niiden olosuhteita ja kehityshistoriaa. vsk.. Wilder Smithin kirjan otsikko lupaa liikaa: kirja ei horjuta evoluutioteoriaa. Ovatko vieraiden tähtien asukkaat näköisiämme . Kuinka pitkään tekninen kulttuuri elää. Tähtitieteestä kun puhutaan , ovat luvutkin tähtitieteellisiä . Erillistä tähtitieteen historia -lukua ei ole , vaan Valtonen on onnistuneesti sitonut historian nykytietämykse n esittelyyn, jolloin lukija pääsee seuraamaan , kuinka joku asia todella keksittiin. Kun asioita on paljon , joudutaan tiiviiseen ilmaisuun : yksi lause voi sisältää satojen miljoonie n vuosien kehityksen . Tosin " konna" jää lopussa saavuttamatta. Tähdistä ja tähtitieteestä on paljon kirjoitettu viime ai koina , kun Voyager-luocain on tuonut katselcavaksemme Jupiterin kuut ja Saturnuksen renkaat . Meidän on itse ratkaistava ongelmamme emmekä voi odottaa saavamme ulkopuolista apua. Kuinka suuri osa näistä pystyy sitten kehittämään sivilisaation , onkin jo paljon vaikeammin arvioitavissa. Ja näistä useimmilla (lähes kaikill a) on nyt tai on ollut tai on oleva elämää. Jos Wilder Smith ja muut kreatio nistit pyrkisivät evoluutioteorian kumoamiseen tieteessä, heidän täytyisi lähestyä asiaa toisella tavalla. SL 2 / 1979) ja Tunguskan räjähdyksestä , jolle ehkä joidenkin pettym ykseksi löydetään varsin luonnollinen ja looginen selitys. Vuoropuhelu olisi parhaimmillaankin verkkaista: jo lähimpiin tähtiin matkaa radioviesti yli nelj ä vuotta. vaikka miljoonia tähtiä kiertävillä planeetoilla olisikin ä lyllistä e lämää. Valtonen esittelee nykytähtitieteen koko kentän hyvin selkeästi ja helppotajuisesti. Saamme lukea , että Suuri Magellanin pilvi (halkaisija 25 000 valovuotta) ohitti "äskettäin " linnunratamme (läpimitta 100 000 valovuotta) vai n 70 000 valovuoden päästä; valovuosi on valon vuodessa kulkema matka, noin 9 biljoonaa km . Nils Musrelin: Eliimiiii maailmankaikkeudessa. Ympäriscönsuojelijoille kirja kuten muutkin tähtitieteelliset kirjat muistuttaa, että maapa llom me o n pieni ja yksinäinen saareke vihamielisessä avaruudessa. Seppo Vuokko KIRJOJA TÄHDISTÄ Kevättalvisilla pöllöretkillä syd änyön pimeinä tunteina , kun pöllötkin ovat vaienneet, on pöllöilijällä aikaa tiirailla caivaitakin : mietiskellä, mitä nuo kaikki kiiluvaiset ovat, onko niillekin jokaiselle nimi an nettu ja mitä on tähdissä ja tähtien takana. Suuresta tähtitieteellisten kirjojen tulvasta tähän on poimittu vain Tähtitieteellisen yhdistyksen URSA:n omia kustanteita
Suosittelen kaikille horoskoopeista kiinnostuneille (jocka sitä tuskin lukevat). Translarcd by George Woolsron and Taru Tyynita·-Woolsron 57. productio n SUOMEN LUONTO 2/82 41 . 1982 kohtaavat planeetat ja maapallolla tapahtuu suuria, mullistuksia, ennustavat astrologir. URSA julkaisee m yös kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvää jäsenlehteä Tiihdet ja avaruus, jossa on sekä yleistajuisia tähtitieteen kehitystä valaisevia artikkeleita että harrascajain omia havaintoja. kirjoj a ja pyytää tietoja tähtiharrastuksesta ja eri puolilla maata toimivista paikallisista yhdistyksistä. b ut also rhe reducrion of o ld forests and che draining of spruce swamp forests h as caken ics m ii. Valokuva heikentää uforaporcin luotettavuutta, sillä liian monet ufoku vat ovat osoittautuneet erilaisten yritteliäiden nikkareiden väärennöksiksi . Pitkänen esittää diaohjelman Ruotsin kansallispuistoista. The resulcs of che beard lichen enquiry by Seppo Vuokko Pagcs 44-46 The beard lichen 1har grows on rhe branches of spruce has alm ost comp lete ly disappeared from Southern Finland in rhe last 20 years. The timber-processing induscry pollutes byRiCl'a Vciioncn Pagcs 1218 The timber-processing industry produces 90% of rhe deposits and oxygen-consuming waste water that pollur es Finl and 's wa ters. Even Väcsäri is then co be caken from us . in no rth-eastcrn Lapland , w_ould be buil t mainly in 1he coum y of Pelkosenmemt. Ja mikä merkillisinrä: URSAn kirjat ovat yhtäaikaa kotimaisia, luotettavia, luettavia ja halpoja. Musta aukko kohde , jonka olemassaolosta edes ei ole täyttä varmuutta tulee kirjassa miltei hyvän päivän tutuksi . The local people have li ved in uncenain ty for a d ecade now . kirja, hyvin ymmarrettavaa tekstiä: jopa nelivuotias tyttärenikin kiinnostui siitä. URSAsta (Osoite: Laivanvarustajankaw 3, 00140 Helsinki 14) voi tilata em. Anists and architects va lue it greatl y. During rhe depressio n at the end of the 1970 's. Huumoriakin teokseen on mahtunut, esimerkkinä vaikkapa mustan aukon vertaus ylicehokkaaseen verovirkailijaan . Kirjaa ovat horoskooppien laatijat pitäneet hyökkäyksenä asrrologiaa vastaan. Now rhe Kemijo ki company intends to bu ild o n the Kitinen river . Ii is the task of narure conservatio nisr, to bring roge ther expens from bo1h sides. (Edellä mainitut hinnat ovat Ursan hintoja; kirjakaupoissa samat kirjat ovat hiukan kalliimpia) . teenä ja kannuscajana ja julkaisutoiminta on sittenkin vain yksi keino tässä tehtävässä . Ohjelma: Matt i A. forms a beau1iful whole, wh ich man aged to escapc even the destruction of the war. The main cause has been air po llut io n . Painoasulla ei keikailla, kustannustoiminnassa ei makseta tyhjästä ja niin on sitten parisataasivuisen runsaasti kuvitetun kirjan hinta vain muutamia kymppejä . ,sk. reindeer husbandry. The explanatio n lies as much in 1he structu re of the press i1 se lf. Nyt se pursuaa kaikenlaista ufoihin liittyvää, jolloin juoni uhkaa kadota. Suvanto village under chreac by Anrri Pihkala Pages 1923 The remo te village of Su vanco, in no nhern Finland . Anrti Jiinneksen ja Heikki Ojan 1982 kun planeetat kohtaavat (34 mk) onkin enemmän kirja asrrologiasta, kuin itse planeettain näennäisestä kohtaamisesta. !n rh e firsr pan rhey imroduce some cases of po pu latio n vari ation occuring in Finnish nature . 1982 alkaen klo 19.00. Kari Vepsiiliiincn Pages 29-32 The au1hors from 1he Zoological Depanmem of the Universit y of Helsinki begin here aseries on evolutio n . The conditio n o f water systcms h s no t imp roved as is clcar from this rcview over different pans of the country. korven Ufojen arvonus on myös uedon hyökkäys uskoa vastaan. Yksittäiseen ufohavaintojen tutkimusraportit antavat hyvän kuvan ufotutkijan merkillisestä salapoliisintyöscä. The h aste of jo urn alism . Flora of che Lauhavuori hill area by Juha Suominen and Alfred Varkki Pagcs 24-28 The barren pi ne hea1h s of 1he Lauhanvuori hill slo pe gentl y wwards wide o ligorro phic pea~ lands. The an icle re lates the various sragcs in planning o f che reservo ir. Ehkä yllättävää, mutta yhä avaruusluotainten, röntgenkaukoputkien ja tietokoneiden aikana voi vaacimactomascikin varustautunut tähciharrascaja tehdä tieteellisestikin merkittäviä havaintoja; välineeksi riittää jopa kiikari. po nds and tcm porarily wct depressio ns on the sand y slo pes, rich spring swamps and brooks fed by large springs. Urpo Koponen ja Willamo Mattila esittävät I uon nonvalokuvaru no-ohjelman "Neljä vuodenaikaa". Raim o Keskisen ja Heikki Ojan Mustaa aukkoa etsimiissii (34 mk) lähestyy aihettaan asiallisesti; siinä ei ole mitään maailmankaikkeuden tuholla herkuttelua niin kuin Taylorin sekavassa ja huonosti käännetyssä kirjassa Musta aukko ( W & G 1975) . Musii kkiesitys. 3. Olli }i rvinen, Esa Ranta . Juhani Kyröliiisen ja Pekka TeeriSummaries of the Main Articles The iournalisc 's responsibility on environmental issues by Ismo Tuormaa Pagcs 5-1 Fi n nish reponage o n en vi ro nm em al issues often seeks o ur se nsat ion . is one of the last re m ain ing wi ld ernesses Vätsäri. Siihen nähden on yhdistyksen julkaisutoiminta vallan uskomatonta: muutaman vuoden kuluessa on URSA tuottanut kymmenkunta kirjaa , diasarjoj a, erilaisia opaskirjasia, tiedottanut lehdistölle tähtitaivaan tapahtumista ja pitänyt tähcitornissaan yleisöllekin tähtinäycöksiä. ~ow 10 get rid of the !ase free-flowing nvers by Jorma Laurila Pagcs 404 1 The power producers of Finland h ave rece ntl y made rwo plans which include the destruct io n of the last remaining , free-flowing rivers. by Pirjo Harrunen Pages 47-49 ln 1he far nonh of Finland, to the easi ol lnarin järvi lake . wh ich passes by 1he vi llage. Ja eiköhän se sitä olekin picäycyessään vain havaittaviin tosiseikkoihin . its fal se concepcion of obiecrivir y, and rhe complere omission of en vironm em al conserva rio n in io urnalistic train ing , are a lso respo nsibl e. and m esocrophic fern p lants at some peatland bord ers. Matematiikassa on mukana vain välttämättömin ja senkin voi siitä kiinnostumaton lukija sivuuttaa . URSAn jäsenmäärä on vain parituhatta. Evolucion in Finnish nacure 1 by Yriö, Haila. URSAn tärkein tehtävä on kuitenkin toimia tähtiharrascajien yhdyssidrop ped , bu t JO mo re recenc years 1t has riscn agai n. Näitä erilaisten ufotapauscen ja niiden tutkimuksen kuvauksia puolestaan olisi saanut olla enemmänkin, jolloin erilaiset havaintopsykologiset ja -fysiologiset pohdinnat olisi voinut nitoa niihin. Outpost localitics are found for bo ch sout hern and no nhern species. Richer flora is found onl y locall y: mesic wood s o n che supra-aquacic hillwp . Building on che Vuocos river would descroy norch-eascern Lapland by Heikki Kauhanen Pagcs 33-39 The reservo ir of Vuotos. Toki se nykyiselläänkin (varsinkin nykyisellään ?) antaa paljon tietoa ufoisca ja ufocuckimuksesca. Arts and sciences in environmencal educacion by Tcul'o Suominen Pagcs 8/ I En vironmem al ed uca tio n needs the langu age of art lO awaken people , and the language o f science to funher in fo rm them . as in rhe com p lexic y of rhese issues. Tilaisuuden juomaa Ilkka Koivisto. Liput a 20 ,Lippupalvelu ja Suomen Luonnonsuojelun Tuen m yymälät. Pan of 1he village wo uld then be covercd by wace r, and li ving there would become difficuh in what remained . Seppo Vuokko Suomen Luonnonvalokuvaajat ry järjestää Luoncokuvaillan Kultcuuritalolla, Helsingissä maanantaina 29. Vätsäri is im po n am to the local people's na1ural sources of livelihood e.g. Kirj at Ta'htien ja galaksien maailma (34 mk) ja Auringosta iiiirettöm yyteen (34 mk) ovat suomalaisten tähcitieteilijöiden artikkeleiden kokoelmia , joissa aiheet vaihtelevat m aailmankaikkeuden synnystä tähtivalokuvaukseen. regardless of comext , and does not convey the real reaso ns for whac is hap• pening . Vuoden luonrokuvien 1982 julkistaminen. Iris under threat b y timber felling and a forestry road . Kirja olisi ehkä vielä kaivannut hiukan sulattelua
Vihdoin paastarnen paasi perille penkin alle ja alkoi heti herkuttelun , jonka äänet kuuluivat kauas : kolistelua, rapistelua , massucusca, pureskelua, mmaa, vikinää, ähellystä, nuuskutusta, touhotusta ja tuhistelua kantautui penkin alea pitkän tovin. No on on, täytyyhän tuo uskoa kun omin silmin näkee , toinen sanoi tuuppien varovasti leipäpalaa nokallaan . Tästähän riittää meille ruokaa viikoksi, mutta ei sitä tähän VOI Jättää . Sitten se livahti koloonsa. Lasten Luonnon lukijoissa on kuitenkin paljon ihan pieniäkin lapsia, jotka ymmärtävät aikuisia paremmin sen että luontoa täytyy suojella. Urheasti paastainen kuitenkin selvitti molemmat esteet irroictamatta hetkeksikään hampaitaan leivästä. Suomessa on melko moni eläinlaji vaarassa hävitä kokonaa~. Tiellä oli kuitenkin pari hankalaa estettä, Mikon huopatossu ja Markus-veljen palikkatalo . Yksivuocias Mikko-poika on juuri oppinut kävelemään eikä malta istua pöydän ääressä syömässä . Me ihmiset emme taida osata elää sovussa luonnon kanssa, niin surullisen pitkä tuo uhanalaiseen eläinten luettelo on. Tällaisia uhanalaisia eläimiä ovat esimerkiksi norppa, merikotka , ahma, vesikko , kiljuhanhi , siili ja metsäpeura. Toivottavasti sa.:;. Pian alkoi kuulua mahdotonta vikinää ja rapistelua. vsk.. Eräänä päivänä jäi eväsleivän kannikka tuvan lattialle. Onneksi nämä järkevät lapset ovat pian aikuisia ja saavat pitää huolta luontoasioiscakin sekä 58 Suomessa että koko maailmassa. Kaksi päästäistä kieppui leivän ympärillä tohkeissaan . Tänä vuonna saamme nähdä kaksi kertaa auringonpimennyksen , jos vain tarkkailemme taivasta eikä ilma ole kovin pilvinen. Valaisimme aterioitsijaa taskulampulla, mutta tämä ei häiriintynyt. Päästäinen söi hyvällä ruokahalulla kuin olisi tottunut valonheittäjiin ruokapöydässä. Kuunpimennyksiäkin on tänä vuonna seitsemän . EI LASKETA LIKA VESIÄ SAIMAASEEN EIKÄ VERKKOJA . Piirtämisja kirjoittamisosoitteemme on Lasten Luonto , Perämiehenkatu 11 A 8, 00150 HELSINKI 15 . ÄLKÄÄ AMPUKO NORPPIA . Mitäs me sille tehdään. Leipä riipi ja raapi lattiaa, kun päästäiset kuljettivat sitä innokkaasti piipittäen. Mikko ottaa voileivän evääkseen ja kylläiseksi tultuaan pudottaa loput jonnekin. Aurinko pimenee ensimmäisen kerran heinäkuussa ja toisen kerran joulukuussa. Kirjoittelemisiin ! D SUOMEN LUONTO 2/82 41. Jos kaikki norppaperheec saisivat yhtä monta poikasta, ei norppa varmaankaan kauan kuuluisi uhanalaisiin nisäkkäisun. 2 E Nelivuotias Tuomas Nygren g L~§::::~~~_'._---=_~:__J kirjoittaa: rEI KANNATA TEHDÄ VOIMALAITOKSIA . Tuomas on piirtänyt meille myös kuvan norppaperheestä , johon kuuluu isä, äiti ja kolme lasta. Marja Mattlar Tuleehan se keväckin , vaikka sitä oli vähän aikaa sitten vaikea uskoa. Päivät ovat jo pitkiä ja aurinko lämmittää . Täytyy kuljettaa saalis pois , toinen tuumaasi ja tarttui leivännurkkaan pikku hampaillaan . Toinen päästäinen pysähtyi ja jyrsi leivänreunaa hetken. C tue näkemään edes jonkin !'o näistä komeista näytelmistä. Toinen jatkoi yksin suuren kantamuksen laahaamista lattian poikki turvallisempaan ateriointipaikkaan pitkän seinäpenkin alle. Saattoi aivan kuin kuulla toisen hihkuvan toiselle: Katso, herkkupala joka on suurempi kuin sinä tai minä. Kahdeksanvuotias Riku Hammar Suonenjoelta kertoo, että heidän pihallaan käy kymmenen närheä kerrallaan aterioimassa lintulaudalla. Kiitoksia kaikille Lasten Luontoon kirjoittaneille ja piirtäneille, töitänne on ollut hauska katsella. Näistä kymmenestä närhestä on Riku piirtänyt meille kaksi, Niilo ja Nelli Närhen
8 • ·. Mikko Vähäsipilä. 5 • · Riku Hammar
., HlllUtU1AfTI ~. WOSILAUTANIN ,