SUOMEN Ympäristönsuojelun aikakauslehti 2 • 1984 o Kannattaako variksia laskea. o Vientipalkinnon toinen puoli: selkämeren silakkavaivat o atelliitti paljastaa: kunnon metsiä yhä vähemmän o Lyijytönt~ tiikerin tilalle!
Soranottoalueet seurailevat harjujaksoja helminauhoina varsinkin Etelä-Suomen kuvissa . Useilla eri aaltopituuksilla toimivat keilainkamerat kertovat luonnosta asioita, joita tavanomaisista ilmakuvista ei havaittaisi. Porojen ylilaiduntamisen takia Suomen ja Norjan raja erottuu kuvissa varsinkin Enontekiössä jyrkästi. Myös kasvillisuusvauriot näkyvät selvästi. Myös nopeasti laajentuvat turvetuotantoalueet näkyvät selvästi. Kuvista näkyy esimerkiksi, että runsaspuustoiset metsät ovat käyneet Suomessa vähiin. vesien ja ilman saasteet, sekä maankäytöstä aiheutuneet muutokset luonnossa. Satelliitti ympäristönsuojelun apuna Maata kiertää jo neljäs Landsat-satelliitti, jonka tehtävänä on kartoittaa maapallon luonnonvaroja. Mikko Punkari Kannen satelliittikuva on Suomen ja Neuvostoliiton rajalta Suomussalmen korkeudelta. Syynä on usein vesistöön huuhtoutunut mineraaliaines. Myös kaupunkien ja tehtaiden jätevesien vaikutus näkyy usein kuvissa samentumina. Myös useiden muiden amerikkalaisten ja neuvostoliittolaisten sekä pian lähetettävien ranskalaisten satelliittien laitteet välittävät uskomattoman tarkkoja tietoja mantereista, vesistä ja ilmakehästä. Samoin satelliittikuvista havaitaan vesistörakentamisen vaikutukset, kuten voimalat, tekoaltaat ja altaiden pinnankorkeuden vaihtelut. Kuva: NASA / Mikko Punkari. Suomessa porojen liiallinen laiduntaminen on hävittänyt jäkälikköjä ja synnyttänyt hietikkoja. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy osittain Kiantajärvi, oikean reunan ulkopuolelle jää täpärästi Kostamus. vsk.. porolaidunten kuluminen. Satelliittikuvissa useat vesistöt näyttävät vetensä sameuden vuoksi kirkkaan vaaleilta. 2 Tästä satelliittinäkymästä, joka ulottuu Lokan altaalta luoteeseen Norjan puolelle, erottuu selvästi mm. Suomen puolella alkaa miltei kuin veitsellä leikaten vaaleanvihreä vyöhyke: se on paljaaksi hakattua metsää; heti rajan takana väri muuttuu tummemmanvihreäksi, mikä kertoo metsien runsaudesta.Lisää aiheesta sivuilla 12-13. Lisää sivuilla 1819. saasteitten kulkeutuminen. Satelliittikuvan perusteella luonnontilaisia harjuja ei Etelä-Suomessa ole montaakaan. Kuvan värisävyt kertovat rajaseudun metsien tilasta. Myös metsäautotieverkoston tihentymistä voidaan seurata satelliittikuvista . Satelliittikuvista voidaan nähdä mm. SUOMEN LUONTO 2/ 84 43 . Satelliittikuvaan upotetusta ilmakuvasta näkyy tarkemmin minkälaisesta kulumisesta on kysymys. Kuvan vasemmassa ylänurkassa Norjan puolella rajautuvat jyrkästi valkeina jäkäläiset porolaitumet; Suomen puolella laitumet ovat kuluneet. Satelliittikuvista saadaan esille mm. Satelliittikuvan oikealla laidalla on Porttipahdan tekoallas ja Sompiojärvi. Tässä näkyy selvästi Porin Vuorikemian titaanidioksiditehtaan jätevesien leviäminen avomerelle (punaiset lautat)
Kannattava toiminta ei tarvitse valtion tukea. ... . . 46 Summaries of the Main Articles .............. . . .. . . .. . Tässä määrässä lienee noin kolmannes suoraan teollisuudesta kerättyä paperia. valkoisen paperin valmistukseen. Ne eivät esimerkiksi ole järin kiinnostuneita jätepaperin viennistä, vaikka esimerkiksi Hollannissa maksetaan huonolaatuisestakin paperista kaksikertaa enemmän kuin Suomessa. . Valtiovarainministeriön on edistettävä paperinkeräystä suosivaa lainsäädäntöä esimerkiksi liikevaihtoverolainsäädännön osalta. 36 Yrjö Raila: Mitä on "ihmisen ekologia" , Richard Levinsin haastattelu ............. ...... . . . . . . . . Jätepaperin käyttöä tehostaisi kolmannen siistauslaitoksen perustaminen. . su SISÄLTÖ Katsauksia, uutisia . Viime vuonna Suomessa on kerätty ennätysmäärä jätepaperia, 300 000 tonnia, joka vastaa Koilliskairan kokoisen metsäalueen vuotuista tuottoa. . 26 Olavi Hilden : Neljännesvuosisata talvilintulaskentaa: Sinitiainenkin kertoo ympäristön muutoksista .... Suomen Luonnon tämän numeron harmaat alkuja loppusivut on painettu kokonaan keräyspaperista tehdylle uusiopaperille. . . . . . ... . ..... vsk. Valtiovalta ja paperiteollisuus eivät ole tehneet jätepaperin käytön hyväksi mitään ja suhtautuminen paperin keruuseen on varsin nihkeätä. . 4 ja 43 Keskustelua. . . ... 20 Olli Järvinen ja Eero Kemilä: Lapinpöllö saalistaa eli Miten Äiti Evoluutio osaa trigonometriaa . . Koko valtion ja _kuntien hallinto, erityisesti mainittakoon koululaitos, voisivat mainiosti käyttää uusiopaperia. 34 Richard Levins: Ekologisen tiedon puute kärjistää kehitysmaiden ongelmfa . Paperi on jouduttu tuomaan Länsi-Saksasta. ..... .. . Kuka ehtii ensin! 3. 16 Aimo Järvinen ja Kati Tyysjärvi-Muuronen: Selkämeren silakkakadon syyt selviämässä . 12. . ......... . 18 Anne Brax: Metsien käyttöä arvostellaan muuallakin .... 22 A sko Kaikusalo: Saukkoväki vähenee . ..... 40 Kirjoja ... Paperiteollisuuden on myös syytä ryhdistäytyä. Paperitehtaat voisivat kiinnostua uusiopaperin valmistuksesta, jos vakituinen asiakaskunta kuluttaisi paperia muutamia kymmeniä tuhansia tonneja vuodessa. .... . Kaikesta keräyskelpoisesta paperista otetaan talteen kolmekymmentä prosenttia. . . 51 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta sivulla 50 Kannen kuvaajat: Mikko Pöllänen (kettu), Seppo Haavisto (varikset), Auvinen/ Saiha (silakat) ja NASA/ Mikko Puukari (satelliittikuva). . 50 Harri Helin : 6. ....... SUOMEN LUONTO 2/84 43 . . 9 ja 48 Juhani Kahelin: Luovuus, eettisyys ja taistelumieli . ...... .. . pehmopaperien valmistuksessa. Suomessa paperi viedään mieluummin kaatopaikalle. .... Ympäristönsuojelun aikakauslehti 2 • 1984 lrtonumero/ 5 mk Jätepaperin käyttö säästää luontoa Jätepaperin käyttö säästää luontoa: se säästää vettä, metsiä ja energiaa, vähentää jätteiden käsittelykuluja ja kaatopaikkojen tarvetta ja antaa työtä. Siistattua paperia käytetään etenkin sanomalehtipaperin ja myös ns. klo 18.00 ............................. . . 11 Mikko Punkari: Kunnon metsiä Suomessa vähemmän kuin koskaan....... . ... Teollisuus on kuitenkin viime vuonna ilmoittanut supistavansa jätepaperin käyttöä. Ympäristöministeriön on viriteltävä valistuskampanja jätepaperin puolesta. . .... . ..... . . . . . ...... . Edellä esitetyt vaatimukset ovat myös hiljattain syntyneen kansalaisliikkeen vaatimuksia. . .. .... Suomen Luonto vastaa niihin omalta osaltaan ja sitoutuu käyttämään kotimaista uusiopaperia osalla sivuistaan heti kun sitä on kohtuuhintaan saatavilla. . . . . . . Asiassa on vain yksi paha mutta: Suomessa ei yksikään tehdas · valmista tällaista paperia. . Kauppaja teollisuusministeriön on tuettava tuotekehittelyä. . . Monet meistä ovat kyllästyneet paperin kerskakulutukseen. . 12 Jorma Laurila: Lyijytöntä tankkiin tiikerin tilalle ..... . . . . . . . .. . Siistauslaitoksessa painomuste poistetaan paperista, jolloin sitä voidaan käyttää mm. 30 Jaakko Luoma: Leijupetipoltolla ilmaan vähemmän rikkiä ja typpeä .. ....
Varsinaista ympäristöystävällisesti tuotettua, 100-prosenttisesti kierrätettyä uusiopaperia Suomessa ei tehdä. · Harmaa paperia valmistetaan Länsi-Saksassa ja Sveitsissä. KATSAUKSIA UUTISIA Esittelemme uusiopaperin Jos tämä paperi olisi tehty Suomessa, se olisi ensin valkaistu ja sitten . Tällaisin menetelmin tehtyä paperia kutsutaan ympäristönsuojelupaperiksi. Uusiopaperi on valmistettu keräyspaperin (sanomaja aikakauslehdet, kirjapainojätteet) ja veden seoksesta eli uusiomassasta. Selluvillaa käytetään omakotija kerrostaloihin, maatalouden tuotantorakennuksiin ja teollisuushalleihin. Koska Suomessa ei valmisteta uusiopaperia, Pehmeän Teknologian Seuraan liittyvä Ruohonjuuri Oy tuo sitä Länsi-Saksasta ja Sveitsistä. Raakaaineeksi riittää pelkkä jätepaperi, energiaa kuluu jopa vain komasosa ja vettä murto-osa tavanomaisen paperin valmistukseen verrattuna. Paperin harmaus johtuu siitä, ettei u1,1siomassasta ole poistettu painomustetta (siistattu) eikä sitä ole valkaistu eikä värjätty. pehmopaperit (käsipyyhkeet, wc-paperit). Nämä toimet vaativat suuria kemikaalimääna, kuormittavat uudestaan vesistöjä ja tarvitsevat lisäenergiaa. 90-669 692. Taivekartonki täyttää paremmin elintarvikkeiden pakkausmateriaaleille asetetut puhtausmääräykset ja sen laatu on myös helpommin hallittavissa kuin kierrätyskartongin . Selluvilla valmistetaan jauhamalla jätepaperia ja lisäämällä siihen viidesosa tulenkestävyyttä parantavia kemikaaleja. Norjassa Svelvikin paperitehtaalla nyt käynnistynyt tuotanto rohkaissee pienuudestaan huolimatta (aluksi 5 000 tonnin jätepaperikulutus vuodessa) Norjan melko vähäistä paperinkeräystä. Paperia kerää lähinnä paperiteollisuuden omistama Paperinkeräys Oy. Paperiteollisuuden korkeiden laatuvaatimusten vuoksi (90 OJo paperista menee vientiin) lisäksi suuri osa keräyspaperista siistataan, mikä ei ole ympäristölle hyväksi. Menetelmien ja laitoksien kunnon mukaan tulos on enemmän tai vähemmän kyseenalainen: puuta säästyy, mutta hinta maksetaan muualla ympäristössä. Sillä voidaan myös parantaa vanhojen rakennusten lämmöneristystä. Paperiin lisättävät boorihappo ja booraksi ehkäisevät myös haitallisten mikroorganismien kasvua. V-. Saksalaisissa harmaapaperitehtaissa veden kierto ei ole yhtä täydellinen. värjätty takaisin harmaaksi ja energiaa olisi kulunut ja vettä pilaantunut. Sveitsissä on keksitty menetelmä, jossa paperia tehtäessä on käytössä suljettu vesikierto eli tehtaasta ei pääse yhtään jätevettä vesistöön. Suomessa lisätään tehdasja tuotekohtaisesti vaihtelevia määriä keräyspaperia paperimassaan, kun valmistetaan sa4 Välttämättä Ensiluokkaisen Tavallisen Ympäristöystätarvitaan paperin vaipaperin vaivällisen paperin mistamiseen mistami.seen valmistukseen Puuta 2385 kg 1710 kg vain jätepaperia Puhdasta vettä 440 m' 280 m' kork. Valmistuksessa ei ole käytetty yhtään uutta selluloosatai hiokemassaa. Luvut tuhatta paperikiloa kohti. Liikeen osoite on Merimiehenkatu 35, 00150 Helsinki 15, puh . Voidaanko Suomessa tehdä uusiopaperia. nomalehtipaperia, saniteetti-ja muuta pehmopaperia, säkki-ja voimapaperia sekä kotelokartonkia. Vuonna 1983 tehdas tuotti 3 000 tonnia eristettä ja käytti siihen 2 600 tonnia sanomalehtipaperia. Keräyspaperia käytetään myös munakennojen, saniteettivanun ja lämmöneristeen valmistamiseen ja lumpun ohella kattohuovan perushuovan raaka-aineena. Kirjoituspaperille ja kirjekuorille on Suomessa niin pienet markkinat, ettei suuryritysten kannata valmistaa niitä varten uusiopaperia ennen kuin kysyntä on tarpeeksi suuri. Hinnaltaan se on tavallisen paperin kanssa kilpailukykyinen. Tällaisia olisivat esim . Ei pidä paikkaansa, toteaa suomalaisen Selluvilla Oy:n toimitusjohtaja Juhani Karotie. Kartongintuotanto keräyspaperista on vastatuulessa, koska Tampellan Inkeroisten tehdas on siirtymässä kierrätyskartongin sijasta puhdasta puukuitua sisältävään taivekartonkiin. Uusiopaperi soveltuu hyvin monisteja painopaperiksi: se eroaa paino-ominaisuuksiltaan valkoisesta paperista ainoastaan väriltään. Tämän tuotannonmuutoksen jälkeen etsii viidennes Suomen keräyspaperista (40 prosenttia kotikeräyspaperista) uutta käyttäjää! Paperinkeräys Oy:n johtajan Pentti Roiton mukaan suurtuottajat voisivat ehkä lisätä keräyskuidun käyttöä sellaisten tuotteiden valmistuksessa, joilla on suuret markkinat kotimaassa. Siilinjärveläinen Selluvilla Oy on vuodesta 1979 lähtien valmistanut jätepaperista puhallettavaa lämmöneristettä. Uusiopaperi eli harmaapaperi, jota nyt näet osalla Suomen Luonnon sivuista, on valmistettu paljon ympäristöystävällisemmin. Ola Poikela Lämmöneristettä jätepaperista Norjalainen vaihtoehtolehti Folkevett kertoo numerossaan 1/ 84, että Norjassa on eräällä entisellä paperitehtaalla aloitettu lämmöneristeen tuotanto jätepaperista ja että tämä tuotantolaitos olisi ensimmäinen laatuaan Skandinaviassa. Liike myy erikokoisia ja -paksuisia painopapereita Ja paperijalosteita: kirjepaperia, vihkoja ja kirjekuoria. ''Pinnassa päilyy kultaa ja hopeaa" "Euran Paperin metallipintaiset kartonkipakkaukset herättävät kuluttajan mielikuvat toimintaan, eli ostamiseen." Mainos Pakkaus-lehdessä 12/ 1983 SUOMEN LUONTO 2/84 43 .,vsk . Selluvillan valmistus vaatii vain vajaan 10 % siitä energiamäärästä, joka käytetään toisen puhallettavan eristeen, mineraalivillan, valmistukseen. Selluvillaa on tehty Englannissa, Kanadassa ja USA:ssa jopa vuosikymmeniä (siellä sen markkinaosuus eristeistä onkin lähes viidennes). Olemmehan Suomessa tottuneita paperilaatuihin, jotka ovat käyttötarkoitukseensa aivan liioiteltuja. Käyttöä rajoittaa hiukan se, että se on raaka-aineensa perusteella luokiteltu palavaksi eristeeksi, vaikka se onkin paloturvallisuuskokeissa antanut hyviä tuloksia. Lämmöneristyskyvyltään selluvilla on puhallettavista eristeistä paras. Esimerkiksi sanomalehtipaperista vain 3-5 prosenttia on keräysperäistä kuitua. Jos laatuvaatimuksista tingitään, kannattanee ainakin pienten ja keskisuurten yritysten valmistaa harmaapaperia kotimaan markkinoille keräyspaperimassasta, josta ei ole poistettu painomustetta. 1,8 m 3 Energiaa 7600 kWh 4750 kWh 2750 kWh 1000 paperikilon raaka-aine ja energiatarveLähde: Umweltmagazin 4/ 80 Harmaapaperin valmistaminen säästää puuta, vettä ja energiaa
Keräyksen tuotolla on jo hankittu kouluun tietokone ja keräysmateriaaleista on rakennettu mm. Eero Ollikainen Kulutusosuuskuntien Keskusliitosta ei kuitenkaan pitänyt käytettyjen vaatteiden liikkeitä ratkaisuna vaan ennemminkin osoituksena ongelmasta eli tuhlailevasta kulutuksesta. Honkosen kertoman mukaan oppilaissa on herännyt todellinen säästäväisyyden ja ideoinnin henki: ehdotukset ja ideat romujen käytöstä ovat moninaisia, ja moni oppilas pyytää koululla näkemäänsä "jätettä" omiin kotiaskareihinsakin. Monella oli käytetyistä tavaroista hyviä kokemuksia. Kerho kerää romua koulun teknisten töiden raaka-aineiksi sekä teollisuuden käyttöön. Ensimmäinen, Jastenvaatekauppa, perustettiin vuonna 1972. Kaikki talletetaan kouluruokailusta jääneitä jäätelötikkuja myöten niistähän saa esimerkiksi viereinen lastentarha askarteluvälineitä. Käytettyjen käyttäjät ovat Taina Heikkilän ja Liisa Peuran tutkimuksen mukaan tasaisesti eri sosioekonomisista ryhmistä. Sisäja ulkovaatteet, ja huonekalut ostetaan myös usein käytettyinä. KATSAUKSIA UUTISIA Kasvu on rajallista uudelleenkäytön mahdollisuudet rajattomat Puikahdat huonekalurykelmien välissä kiemurtelevaan kapeikkoon: kirjahyllyt, pöydät ja keinutuolit kaareutuvat kasoina pääsi yllä kuin koivunlatvat kesäisellä polulla. Myönteisimpiä kokemuksia vastaajilla oli lasten vaatteista, harrastusja urheiluvälineistä sekä huonekaluista. vsk. Tesoman koulun romukerho Tesoman yläaste Tampereella on näyttänyt mallia kierrätyksessä ja uudelleenkäytössä sekä siihen liittyvässä asennekasvatuksessa. kierrätystilannetta jätelajeittain (tästä on yleiskatsaus Suomen Luonnossa 7-8/83) ja kertoi, että ympäristöministeriöllä on valmisteilla valtakunnallinen ohjelma uudelleenkäytöstä. Hinnaltaan käytetyn vaatteen saa kolmanneksella tai neljänneksellä kauppahinnasta. Välitunneilla oppilaat keräävät paperia lähitaloista ja kauppaliikkeestä. Keräyksen parissa puuhailee tavallaan melkein koko koulu: tekninen kerho, tekniset työt, kotitalousluokat, keittiö, siivoojat, vahtimestarit... Koulun romukerhosta kertoi opettaja Reijo Honkonen. rakennusja huonekaluteollisuuden monikäyttölevy jostakin tarvittaisiin vain 10 mmk tuotannon aloittamiseksi. kaiuttimet, siirtokärryjä, työpajan laitteita, ilmoitustelineitä, hyllyköitä, koruja jne. Lumpulle uusia käyttömuotoja Lumppua keräsi, lajitteli ja käsitteli ennen OTK:n ja Kemiran omistama _ Keruu Oy Hyvinkäällä. Retki kirpputprille on kuin Liisan matkalta Ihmemaahan. Hän arvioi, että yksin Helsingissä on tusinan verran käytettyjen vaatteiden kauppoja. Käytettyjen tavaroiden käyttöä on tutkinut elinkeinohallituksen kuluttaja-asiain osasto. Miehet ovat kuitenkin naisia konservatiivisempia tässäkin asiassa. Seuraav'assa käänteessä sinua tervehtii rivi iloisesti irvistäviä kenkärajoja, ja vaatehyllyt notkuvat puseroa, housua, talviturkkia. Auli Kilpeläinen 5. Moni on alle 35vuotias, ja monen pohjakoulutus on melko korkea. Romukerho hakee tavaransa luvan saatuaan purettavista kauppaliikkeistä yms. tusti luonnonvarojen tuhlausta. Puuvilla toimitettiin konepyyhkeiksi, villa kehräämöille ja Jumppu kattohuopateollisuudelle. Oston syyksi mainittiin useimmiten edullinen hinta ja hyvä sattuma. Osa etsi kirpputoreilta omapera1s1a, persoonallisia tavaroita, osa vasSUOMEN LUONTO 2/ 84 43. Kaksi kolmesta käytetyn etsijästä on naisia. Ostoja myyntiliikkeistä, kirpputoreilta ja käytettyä myyvistä "tavallisista" liikkeistä etsittiin eniten harrastusja urheiluvälineitä, lasten tarvikkeita ja kodinkoneita. Valmis ja kokeiltu tuote olisi mm. Isoisän olkihattu Käytettyjen vaatteiden kaupasta kertoi helsinkiläisen Kaunis Veera -liikkeen omistaja Christel Rydman-Halttunen. Yritys kävi kannattamattomaksi, ja helluntailainen Suomen Vapaa Ulkolähetys osti Keruu Oy:n laitteistot. Kirpputoriretkeily ja käytettyjen tavaroiden liikkeiden tutkiminen houkuttelee nykyisin yhä useampia -paitsi kulttuurisesta mielenkiinnosta, lähinnä siksi että käytettyä tavaraa saa halvalla ja uudelleenkäyttö säästää luonnonvaroja. Peräkammarista löydät vielä vanhojen aikojen pikkuesineistöä: kultakoukerokehyksiin liimattuja taidejäljennöksiä, j)uhdetöinä askarreltuja pannunalusia -ja tuollaiset sankalasit -oli meidän mummollakin ... Marraskuussa se myös järjesti Käytetyt hyödykkeet -seminaarin, jossa kertoivat kokemuksiaan niin tutkijat kuin käytännön kierrättäjätkin. Erikoistutkija Hannu Laaksonen ympäristöministeriöstä valotti mm. Vuosiei{ myötä asenteet ovat selvästi muuttuneet käytettyjen vaatteiden kaupalle myönteisemmiksi: nyt niitä ostavat kaikki ikäryhmät ja sosiaaliluokat. Kirjahyllyköissä lepäävät sulassa sovussa vierekkäin korkeajännitykset ja wittgensteinin kielifilosofiat, ja keittiötarvikkeiden nurkassa joku kolistelee lautaspinoja: löytyisikö täysi sarja ehjiä posliinisia. ''Turhakulutus on erittäin vihamielistä maailman puutteessa eläviä kohtaan." Ollikaisen mielestä joidenkin ihmisten asenteet käytettyjä tavaroita kohtaan ovat hämmästyttäviä: tosiasiassahan esimerkiksi kaikki liikenteessä olevat autot ovat käytettyjä! Uusilla tuotteilla on näyttöarvoa, vanhoilla pelkästään rehellistä käyttöarvoa, sanoi · Ollikainen. Kehitysmaiden sosiaalityötä rahoittava SVU on nyt kehitellyt uusia lumpputuotteita: katastrofihuopaa, altakastelumattoja, kengänpohjahuopaa jne. Lumpunkysyntä kuitenkin tyrehtyi, kun kateteollisuus siirtyi synteettiseen kattohuopaan
1601 (keskus) Ministeri, kansliapäällikkö, Yleinen osasto, Asunto-osasto: Kirkkokatu 12, 00170 Helsinki 17, Puh . Yhdistys ehdottaa erityisen romusihteerin nimeämistä, jo§ hon kiinteistönomistajat voisi2 vat ottaa yhteyttä, kun romua ::i olisi saatavilla. Paik& kakunnalla jo toimivien kierrätysjärjestelmien varpaille ei Eroon energiapropagandasta saa astua, eikä myöskään yrittää väkisin viedä maanviljelijöiden käytöstä hylkäämiä koneita, joita voidaan vielä tarvita varaosina, romunkerääjät varoittavat. 7 .1984 Inarinjärven saarien kämppien ympäristöjen siivous ja jätehuoltotelineiden rakentaminen Hattulan talkooleiri 9.-15.7.1984 Hattulan Tenholan tilan komeiden katajaketojen hoito Saaristomeren talkooleiri 20.-29. Alakerroksissa on myymälöitä, mutta noin 80 07o tiloista on toimistoina. Leireillä tehdään melko raskasta ruumiillista työtä, mutta iltaisin ja pyhäpäivisin on varattu aikaa myös retkeilyyn, iltanuotio-ohjelmiin j~ luonnonharrastukseen. 1601 (keskus) Sitäpaitsi ministeriön yhteyteen perustettiin tammikuussa uusi neuvottelukunta: meluntorjunnan neuvottelukunta. 6 ma-autollinen romua (2-3 tonnia tai 57 romuautoa). Kukin paikallinen sähkölaitos tilaa sen alueensa sähkönkäyttäjille ja maksaa lehden tilausmaksun. vsk .. Samalla yhdistys on rahoittanut toimintaansa. Valittajat ehdottavat tilauksen peruuttamista ja asiallisen, kuluttajanvalistuksesta ja energiansäästöstä kertovan tiedotteen perustamista. 1 400 000 kappaleena, neljästi vuodessa se mainostaa sähkön käytön lisäämistä, ydinvoimaa, jokirakentamista ja turhia tuotteita. Siellä missä on kunnallinen energialaitos (esim. WWF:N KAHDEKSAS LEIRIKESÄ Eri puolilla Suomea järjestetään kesällä -84 neljä Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston luonnonsuojelun talkooleiriä. Vanhan tavan mukaan leirin osanottajat lahjoittavat työpanoksensa luonnonsuojelun hyväksi ja leirin järjestäjät vastaavat kuljetus-, muonitus-, majoitusja tapaturmavakuutuskustannuksista. Varastointig_ paikkakin olisi kätevä. Kolmanneksi romu on myyty keräysliikkeelle, joka on ajanut romun pois omalla kustannuksellaan, sovittuna päivänä. Ympäristöön vuosikymmenten mittaan kertyneestä romusta on selvitty seuraavasti: Ensin on etsitty romuja ja pyydetty jokaiselta romunomistajalta kirjallinen lupa romun poisviemiseen. Lehden luullaan tulevan joka kotiin kuin Manulle illallinen mutta tämä ei pidäkj,\än paikkaansa. Toinen askel on romun raahaaminen autotien varteen ja pikkutavaran lastaaminen tynnyreihin. Valittajien mielestä lehti markkinoi sähkön käytön lisäämistä ja sen liiketaloudellinen linja sivuuttaa kansantalouden ja ympäristönsuojelun edut. Autotalo on 116 000 m' suuruinen toimistoja liikekiinteistö. Oulussa ovat kaikki ympäristöjärjestöt yhdessä eri puolueita edustavien kunnallisten vaikuttajien kanssa valittaneet kaupunginhallitukselle energialautakunnan päätöksestä tilata Sähköviesti. Kokeilu käynnistyi paperinkeräyslaatikoiden ja tiedotuskirjeen jakamisella jokaiseen toimistoon sekä neuvotteluilla siivousliikkeen kanssa. 7 .1984 Saaristomeren kansallispuistossa sijaitsevan Aspskärin lehtoniityn hoito Liminganlahden talkooleiri 6.-12.8.1984 luontopolkujen tekoa ym. Näin on tehty kunnes on koossa kuorYmpäristöministeriön osoitteet Ympäristöministeriöllä on myös postilaatikoita ja -osoitteita, mikä unohtui viime lehdestämme. 90-644 511, os. Helsingin Autotalo Oy:ssä on kokeiltu paperin erottelua muusta kiinteistöjätteestä parin vuoden ajan Paperinkeräys Oy:n avustuksella. Aluksi siivoojat vastustivat kokeilua, mutta myöhemmin he huomasivat sen helpottavan heidän työtään: likaista ei-paperijätettä tuli päivittäin entistä paljon vähemmän, ja paperin keräysastiat tarvitsi tyhjentää erilliselle paperinkeräyslavalle vain kerran tai kahdesti viikossa. Seudun romunvälittäjät ovat suorastaan kilpailleet jätemateriaalista, jonka ne ovat sitten myyneet edelleen valimoille ja terästehtaille. Paperinkeräysuutiset 4/ 1983 Suomen Sähkölaitosyhdistyksen julkaisema Sähköviesti on Suomen laajalevikkisin aikakauslehti. Uudenmaankatu 40, 00120 Helsinki 12. Kesän 1984 ohjelmassa ovat seuraavat leirit: Inarinjärven talkooleiri 25.6.-1. Finlands Natur 5/ 83 Autotalo kokeili: J ätekustannukset puoleen paperin erottelulla J ätehuoltokustannuksia voidaan huomattavasti pudottaa keräämällä paperi erikseen. Valituksessa todetaan, että lehti suhtautuu ydinvoimaan avoimen kritiikittömästi; että tuotemainonta ja asiateksti yhdistyvät harhauttavasti eikä lehti juuri anna varsinaista kuluttajavalistusta; ja että on kyseenalaista kuuluuko Sähköviestin tilaaminen kunnan toimialaan. Sen puheenjohtaja on ylijohtaja Olli Ojala ympäristöministeriöstä ja varanpuheenjohtaja yli-insinööri Lasse Ristikartano Suomen Kunnallisliitosta. SUOMEN LUONTO 2/84 43 . I KATSAUKSIA UUTISIA Romunkeräyksellä rikkaaksi Pietarsaarelainen luonnonsuojeluyhdistys Jakobstadsnejdens Natur on kehittänyt romunkeräyksestä suorastaan taidetta: kolmiaskelisen mallin mukaan se on kolmessa vuodessa kerännyt 35 tonnia metalliromua, 1 200 kg lasia sekä 160 romuautoa pois pilaamasta asuinympäristöä ja luontoa. Helsinki, Oulu, Kuopio), kuntalaiset voivat periaatteessa vaikuttaa siihen, tilataanko heille tällaista energiapropagandaa, jonka he välillisesti joutuvat maksamaan energian hinnassa. Jätemäärä väheni kaikkiaan noin 40 prosentilla ja jätteen käsittelykustannukset pienenivät puoleen aikaisempiin verrattuina: noin 39 000 mk:sta noin 22 000:een. 1601 (keskus) Ympäristönja luonnonsuojeluosasto Kaikukatu 3, 00530 Helsinki 53, Puh. Ne ovat: Ministeriön postiosoite: Kirjaamo, Hämeentie 3-5, PL 306, 00531Helsinki 53, Puh. Ilmoittautumisia leireille ottaa vastaan Maailman Luonnon Säätiön toimistossa Raija Vitikainen, puh. Leiriläisten on oltava vähintään 17 vuotta täyttäneitä. 77261 (keskus) Kaavoitusja rakennusosasto Hämeentie 3-5, 00530 Helsinki 53, Puh
Ministeriön luonnoksessa on liiton mielestä kuitenkin selviä puutteita. Ministeriö ehdottaa nyt ohjearvoa vain neljälle saasteelle: rikkidioksidille, typpidioksidille, hiukkasille, ja hiilimonoksidille (häkä). Vesioikeus määräsi samana vuonna pinnan korkeuden. Myös kesämökkien rakentaminen uhkaa järven luonnonarvoja. suojeluarvon kannalta haitallisia kaivuutöitä. Tiukempaa tavoiteohjearvoa rikkidioksidille ministeriö ehdottaa metsätalouden ja luonnonsuojelun kannalta merkittävillä alueilla. Seiskårin mielestä alueella tulisi sallia mökkien rakentaminen . Varsinais-Suomessa Laitilan, Kodisjoen ja Pyhärannan kuntien rajoilla sijaitseva Otajärvi on valtakunnallisessa lintuvesiohjelmassa luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi. Järvi on myös kasvistollisesti arvokas. Tulvahaittojen poistamiseksi Jarven laskujoki perattiin vuonna 1968. Näin alkoi kymmenvuotinen patosota, joka huipentui kesällä 1979 viikkoja kestäneeksi pura-rakenna sirkukseksi. Mietinnöstä esittivät eriävän mielipiteen maanviljelijät ja Pertti Seiskari. Työryhmä esitti kaikkien rakennusja pengerryshankkeiden estämistä. Mökkejä on noussut vuosien varrella rannoille jo nelisenkymmentä. huom.). KATSAUKSIA UUTISIA Ympäristöministeriöltä esitys päästörajoiksi esitysluonnos eräitten ilmansaasteitten ohjearvoiksi valmistui tammikuussa. Liitto esittää myös, että rikkidioksidin tuntikeskiarvorajaa alennettaisiin 450:een mikrogrammaan (µg) ilmakuutiossa. Työryhmä ehdotti kolmea eri vaihtoehtoa järven rauhoittamiseksi: vapaaehtoinen rauhoittaminen, myynti valtiolle ja lunastusmenettely. Suojelua kohtaan asenteet kuitenkin kiristyivät. Jokea syvennettiin kuitenkin liikaa, jolloin pinta laski toivottua alemmaksi ja jouduttiin tekemään säännöstelypato. 1970-luvulla, kun järven linnustollinen arvo huomattiin, maanomistajat suhtautuivat myönteisesti suojeluhankkeeseen. Työryhmän puheenjohtajana to1m1 apulaisosastopäällikkö Pertti Seiskari. Typpidioksidille ministeriö ei esitä ensinkään ohjearvoa vuosikeskiarvoksi. lua ja kaupanhierontaa maanomistajien kanssa. Lääninhallitus esitti jo vuonna 1974 maaja metsätalousministeriölle järven suojeSUOMEN LUONTO 2/84 43 . Suojelualueen pinta-alaksi tulisi noin 550 hehtaaria. Liiton mielestä normien tulee olla sitovia. (Sinänsä sopii ihmetellä missä päin Suomea ei metsätalouden tai luonnonsuojelun kannalta merkittävää aluetta olisi toim. Näillä alueilla Seiskaroidaanko Otaj ärvikin. Esimerkiksi päästövuorokausi tunti 200 µg/m' 600 µg/m' 150 Jlg/m' 300 µg/m' 150 µ /m' 30 µg/m' rajat ovat esityksessä vain ohjeellisia. lyijylle, fluoriyhdisteille ja haiseville rikkiyhdisteille. Otajärveä on jo pitkään yritetty rauhoittaa luonnonsuojelualueeksi, mutta hanke on yhä vastatuulessa. Työryhmän tekemissä maastotarkastuksissa kävi ilmi, että alueella oli suoritettu luonnonolisi tulevaisuudessa pyrittävä siihen, ettei keskimääräinen rikkidioksidipitoisuus ilmakuutiossa ylitä 25 mikrogrammaa vuodessa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on ministeriön mukaan pyrittävä siihen, ettei ilmasta maahan ja vesiin laskeutuvien rikkiyhdisteiden määrä rikiksi laskettuna ylitä edellämainituilla alueilla 0.5 g/ m' vuodessa. vsk . Valtioneuvoston lintuvesiohjelmasta vuonna 1982 tekemän periaatepäätöksen jälkeenkin on pantu vireille useita rakentamishankkeita. Tilanne kuitenkin kuivui kokoon, koska ministeriö vitkasteli. Onkohan Otajärvestäkin tulossa kompromissin uhri samalla tavalla "seiskaroimalla" kuin on vaarassa käydä Euran kuululle lintujärvelle, Koskeljärvelle. Alueelle pitäisi laatia myös kunnostusohjelma. Vain näin voidaan turvata maamme luonnonvarojen kestävä uudistuminen ja suomalaisten hyvinvointi, liitto tähdentää. Seiskari sallisi mökittämisen Maaja metsätalousministeriön Otajärvityöryhmä luovutti mietintönsä ympäristöministeriölle viime joulukuussa. Lausuntokierroksen jälkeen asia menee valtioneuvoston päätettäväksi. Samoin tulisi tuoda uudelleen valtioneuvoston käsiteltäväksi päätös siirtymisestä lyijyttömään bensiiniin. Suojeltavaksi kaavaillusta alueesta on jo ehditty tuhota noin viidennes sen jälkeen, kun lääninhallitus vuonna 1981 esitti järven suojelua. Mökkien rakentaminen kuitenkin tuhoaisi Otajärven suojeluarvon. Liiton mielestä näiden ilman laatuarvojen saavuttaminen tulisi ehdottomasti asettaa maamme ilmansuojelutyön tavoitteeksi. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä ehdotus on tärkeä askel ilmansuojelutyössä. Otajärven linnuston suojeluarvo on Parikkalan Siikalahden jälkeen maan suurin. Lisäksi liiton mielestä rikkidioksidin vuosiarvoa tulee täsmentää talvikautta varten. Liiton mielestä tulee pikaisesti käynnistää valmistelu päästönormien asettamiseksi myös mm. Hannu Varjonen 7. Harvinaisuuksia edustaa esimerkiksi pahaputki, joka ajoittain kasvaa suurina kasvustoina. Luonnonsuojeluliiton mielestä happamoitumisen hillitsemiseksi myös typpidioksidin vuosiarvolle tulee säätää yläraja, joksi liitto esittää 40 mikrogrammaa ilmakuutiossa
...... . .. . .. . . ... ... . . ... 1 073 Muikku .............................. 5 Kirjolohi .... . 1 Harmaanieriä .... ......... . l07 Meritaimen .... .. . monet asutuskeskukset sekä runsas hajakuormitus. .... Ne ovat herkkiä elinympäristönsä muutoksille ja siksi piileväyhteisön rakenteen muutokset soveltuvat hyvin ilmentämään veden laadun muutoksia. ...... . Saaristomeren kasvi plankton lisääntynyt Helsingin yliopiston kasvitieteen laitoksella on tutkittu Saaristomeren veden ja kasviplanktonin muutoksia. ..... Nuortevan mukaan pitäisikin luopua naivistisesta myrkkykäsityksestä eli äkillisten myrkyttymisten odottamisesta ja etsiä pikemminkin myrkkyjen piileviä haittoja. Uudistusesitystä arvostelee selvin sanoin eduskunnan Ympäristöja luontoryhmä, johon kuuluu kansanedustajia kaikista puolueista. .. .. Mittauksissa todettiin, että eteläja kaakkoistuulten vallitessa sateen pH laski arvoihin 4. . . . .. . . Taas istutettiin kala poikineen Riistaja kalatalouden tutkimuslai~ toksen kalanviljelytilasto kertoo , paljonko kaJoja ja rapuja istutettiin vesistöihin vuonna 1982. . Vesilaki uusiksi mutta miten. , . Järvitutkijoilla on käytössään varsin hyvä menetelmä veden happamoitumisasteen mittaamiseen: piilevät. .... . . Pohjois-Karjalan maaperä sietää tutkijoiden mukaan huonosti hapanta laskeumaa, sillä karuna sen puskurointikyky on huono. Vähäisemmät hengitysilman tai ravinnon kautta väestöön leviävät myrkkymäärät vaikuttavat piilevästi ja laaja-alaisesti. . ...... . .... . Asutusja teollisuusjätevesien vaikutus ulottui Saaristomerellä sisäsaaristoon, Airistolle, missä virtausolot ovat veden puhdistuskyvyn kannalta epäedulliset. .... .. ..... . . .. .. . . .. .. .. .... ... PS. ..... Saaristomeren luonnon muutoksista kertovat myös Suomen Luonnossa julkaistut jutut "Miksi rakkolevä katoaa?" (Suomen Luonto 5/ 82) ja "Lapintiira valtaa sisäsaaristoa" (Suomen Luonto 4/ 82). . ... .. .. 90-644 511). . Ongelmana on, etteivät lääkärit ole vielä oivaltaneet ympäristönsuojelututkimuksen luonnossa saamien tulosten käyttöarvoa, totesi professori Pekka Nuorteva Lääketiede 84 -päivillä. . . Kasviplanktonin biomassa oli selvästi kohonnut. . 11 295 Peledsiika .. .... . .. vsk .. . LINTUJA TUNTEVA OPAS SIIKALAHDELLE Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto hakee opasta Parikkalan Siikalahden opastuskeskukseen huhtikuun loppupuolelta elokuun loppuun. . . . Tämä näkyi myös kasviplanktonin määrän lisääntymisenä. . . .. Lähde: Emissio 3/ 83 Y mpäristönsuojelutiede kansanterveyden avuksi Ympäristönsuojelutiede pystyy tarjoamaan lääkäreille kullanarvoisia vihjeitä siitä, millaisina sairauksina ympäristömyrkyt saattavat ilmetä väestössä. 7 Täplärapu . . .. .. .. ... .... . . . .. . .. .... . . ... . ...... .. ......... . . ........ .. Lisäksi ryhmän mielestä pitäisi lain asianosaiskäsite laajentaa sisältämään myös yleistä etua ajavat viranomaiset ja ympäristönsuojelujärjestöt. . ... .. . ... . hakijan ennakkoon sopimia korvauksia tai valtion osalle koituvia kustannuksia." Tätä epäkohtaa eivät lainvalmistelijat ole ajatelleet korjata. .. ......... .. .. .. 182 Rapu.. . . .. ........... . . . ... . .. 2 042 Lahna. Korkein hallinto-oikeus pitäisi säilyttää yhtenä muutoksenhaun oikeusasteena. .. . 3 Säyne .. .. . ..... .. vat pitkäaikaisina altistajina. .. . 14.2 (saasteita tuli tuulten mukana Neuvostoliitosta ja Keski-Euroopasta), kun taas puhtaampien pohjoisja luoteistuulten puhaltaessa sateen pH asettui arvoon 5.2, joka on jo huomattavasti lähempänä puhtaan sadeveden happamuutta (5.6). .. .... 182 Planktonsiika ...... . ....... . . ... Näitä tutkimuksia on satoja ja niissä on hahmottunut kuva haitoista, joita pienet elimistöön kertyvät PCB-pitoisuudet aiheutta. . . . .. . . . Pohjoiskarjalalaiset tutkijat pitävät mahdollisena, että happamoitumisen vaikutukset alkavat entistä selvemmin näkyä alueen järvissä. . . ... . . 2 633 Vaellusiika .. . Pohjasiika . . Esimerkiksi PCB-onnettomuuksien aiheuttamia sairausoireita on lääkärilehdissä kuvattu tarkasti, mutta niissä sivuutetaan se tieto, mitä on kertynyt tutkittaessa PCB:n esiintymistä ja vaikutuksia luonnoneläimissä. . ... ...... . . .. Työ sopii hyvin esim . . .... Lain pilaamiskielto tulisi laajentaa koskemaan mm. 58 Harjus .......... . Ensimmäisinä ovat vaarassa karut järvet. .. . .. 1 133 J ärvitaimen . . ..... .. . . 7 826 Järvisiika .. . . . ... . .... Vuotavaa vesilakia ollaan uudistamassa. . . . .. metsäojitusten ja turvetuotannon aiheuttamia vesistövahinkoja. 1 723 Purotaimen .. .... Oppaan töihin kuuluu opastuskeskuksessa retkeilevien koululaisryhmien, luonnonharrastajien ja muiden matkailijoiden opastus sekä säätiön kiinteistön kunnossapito sekä alueen siisteys. . ... .. .. ... ........ ...... .. .. .. .. . .. .. . . Ryhmän oikeusministeriölle jättämän kirjelmän mukaan esimerkiksi vesirakentamisen nykyinen hyöty/ haitta-tarkastelu vesioikeuksissa on edesauttanut vesiluontoa tuhoavia ja kansantaloudellisesti ·kannattamattomia vesirakennustöitä kaikkialla maassamme. ....... . . 79 Nieriä ..... ........ 4 925 Siika, laji tuntematon ...... .... 4 SUOMEN LUONTO 2/84 43. . . . .... .. .. .. . .. . . .. . . .. .... 8 KATSAUKSIA UUTISIA Hapanta vettä myös Ilomantsin selkosilla Joensuun korkeakoulun tutkijat mittasivat viime kesänä Ilomantsin Mekrijärvellä Pohjois-Karjalassa hyvin alhaisen yksittäisen sadeveden pH-arvon: 3.2! Muutkin happamuuslukemat olivat alhaisempia kuin näiltä selkosilta äkkiseltään olisi odottanut. . .... . ..... .. Toisaalta tuulten vaikutuksesta Itä-Suomi voi joutua pitkäaikaisenkin happohyökkäyksen kohteeksi. .... .. ... . opinnäytetyön tekijälle kesätyöksi Lisätietoja Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahastosta suojelusihteeriltä (Uudenmaankatu 40, 00120 Helsinki 12, puh. . . . ....... 1 Lohi .. . . .... Suunniteltu muutoksenhaun keskittäminen vesiylioikeuteen olisi vastoin yleistä etua ja ympäristönsuojelua. .. . . .. . . ........... . .. . Saaristomeren ulkovyöhykkeellä suola-, fosforija typpipitoisuudet olivat vuosijaksona 1979-1982 korkeampia kuin vuosina 1966-1970. "Nykyinen tarkastelu ei anna oikeaa kuvaa hankkeen todellisista vaikutuksista, sillä haittoihin ei lasketa mm. Saaristomereen vaikuttavat mm. 36 Puronieriä .. .. .. . . . . ... Harvoin ympäristömyrkkyjä kuitenkaan on elinympäristössä niin paljon, että ne aiheuttavat suoranaisen myrkyttymisoirekatastrofi. . . ...... 1 430 J ärvilohi ........ .. . Vesioikeuksien ekologista asiantuntemusta tulisi pikaisesti paran taa niin, että vesioikeuksien toinen insinöörijäsen korvataan luonnontalouden asiantuntijalla. ..... . . .. Opas voi asua opastuskeskuksessa ilmaiseksi. Luvut ilmaisevat istutusmäärän tuhansina kappaleina. . .. Kasveista saadaan yleensä ennakkovaroitus hyvissä ajoin, eläimistä sitä vastoin viime tingassa, jos odotetaan selvien myrkyttymisoireiden ilmaantumista. Alueen virkistykäyttö on vilkasta ja rannat melko tiheään rakennettuja. .. . .. . .. . . .... .. . . 2 Kuha ................ 211 Karppi ......... .... ..... . Nämä yksittäiset tiedot herättivät Karjalan tutkimuslaitoksen mittaamaan tarkemmin sateen happamuutta. .. 130 Suutari ....... . ...... . 317 Hauki ..... . . .. . .. . .. ..... . . .. .
Kobralle plutonium häviää myrkyllisyydessä selvästi; tappava annos intialaisen kuningaskobran SUOMEN LUONTO 2/84 43. Tämä väite on yksinkertaisesti väärä sekä periaatteessa että käytännössä. Näitä lauseita on nyt toisteltu televisiossa ja lehdissä niin usein, että ne alkavat tuntua ikäänkuin tosilta. Heikki Kalli Tekn.tohtori, Lappeenranta Lääkärin lausunto plutoniumista Tekniikan tohtori Heikki Kalli suosittaa "tervettä ateismia uuden uskonnon profeettojen" vastapainoksi tarkoittaen Helen Caldicott'ia. Väite ei siis pidä paikkaansa. (Oliko Pluto sitten manalan vai hedelmällisyyden jumala vaiko molempia, se jääköön historiantutkijoiden huoleksi.) ... Maaperästä hengitykseen plutoniumin kulkutie on poikki. Usein väitetään myös, että plutonium olisi vaarallisin myrkky, minkä ihmiskunta tuntee. Y dinkokeista on ilmakehään levinnyt pyöreästi 5 000 kg plutoniumia, joka sateiden mukana on laskeutunut ympäri maapalloa. Sekä luonnosta että ihmisen keinotekoisesti tuottamana tunnetaan plutoniumia myrkyllisempiä aineita. Mitenkähän on, kestääkö teksti lähilukua. Nimensä plutonium on saanut Pluton, manalan jumalan mukaan. Plutoniumilla ei ole kulkutietä kiven sisältä ympäristön asukkaiden hengitykseen. myrkyllisempi. Käärmeiden kavaluus ei saane kannatusta luonnontutkijoiden keskuudessa, plutoniumin kavaluudesta ei löydy tietoa. plutoniumia, joka on kobraa ... Nieltynä plutonium imeytyy vereen huonosti ja tappavat annokset ovat jo grammojen luokkaa. Uhanalaisina kuningaskobrat ansaitsevat erityissuojelua. myrkkyä on vain 0.02 mg. Tässä lauseessa on kyllä myyttiä luovaa voimaa, mutta todennäköisempi on seuraava selitys. Tämä väite on muodollisesti aivan tosi ja vieläpä korrektikin, jos se muutetaan muotoon: "Alle miljoonasosa grammaa eli näkymätön hiukkanen plutoniumia voi hengitettynä aiheuttaa ihmiselle syövän pienellä todennäköisyydellä." Nähdään siis, että se myyttinen isänsä autotallissa atomipommia rakenteleva koulupoika ottaa kovan riskin. Vertailu plutoniumin ja kobranmyrkyn välillä ei ole edes huvittava kuriositeetti. Sen sijaan jos väitteellä perustellaan esimerkiksi loppusijoitetun polttoaineen vaarallisuutta, ollaan jo hakoteillä. Helen Caldicott ei kelpaa lähteeksi; hän on lähinnä suuri julistaja, uuden uskonnon profeetta, mutta nyt tarvittaisiin tervettä ateismia. Puoli kiloa plutoniumia tasaisesti maapallolle siroteltuna voisi periaatteessa aiheuttaa keuhkosyövän jokaiselle ihmiselle. Kuolema tupakanpolttajan tapaan 15-30 vuoden viiveellä vaatii hengitettynä noin 0.2 milligrammaa plutoniumia, mutta nopea akuutti kuolema jo yli 10 mg. Mitähän sanoisivat analyytikot?) Varovaisemmin väite esiintyy muodossa: "Yksi kilo plutoniumia tasaisesti jaettuna ihmisten hengitykseen riittäisi aiheuttamaan keuhkosyövän kaikille suomalaisille." Tämäkään väite ei pidä paikkaansa edes muodollisesti, koska tappavakaan annos (0.2 mg) ei vielä aiheuta syöpää täysin varmasti. Fysiikan lakeja on vai9. Kobran ja reaktori plutoniumin myrkyllisyys~ertailu esitetään oheisessa taulukossa. Aloitan lopusta. Polttoainejätteen loppuvarastointia ei ole missään maassa kyetty luotettavasti järjestämään. Myöskään ei ole olemassa mekanismia, joka tällaisen tasaisen jaon toteuttaisi. Tässä siirrytään toisen kulttuurialueen mytologiaan. On sama onko ydinvoimaloiden polttoainejätteenä syntyvä plutonium saanut nimensä manalan jumalan vai planeetan mukaan. vsk. Lähde: Revue Generale Nucleairen erikoisnumero, heinäkuu 1977. Nimensä plutonium on saanut Pluton, manalan jumalan mukaan." (Suomen Luonto 6/83) Iskevää tekstiä eikö vain. Edelläsanottu riittänee osoittamaan, että liikenteessä on toinen toistaan hurjempia väitteitä plutoniumista. Plutoniumkysymyksessä tri Kallin oppi edustaa ateismille tyypillistä suppeaa näkemystä eivätkä annetut tiedot ole kaikki ajan tasalla. Päinvastoin kuin eräässä lehdessä taannoin kerrottiin, plutonium ei keräänny kiveksiin ja munasarjoihin. (Minua muuten oudoksuttaa tuo ydinenergian vastustajien taipumus mässäillä suurilla joukkotuhoilla. Tämä väitä esiintyi äskettäin erään lehden pääkirjoituksen otsikossa muodossa "20 000 KERTAA KOBRAN MYRKKY". plutoniumia, joka tm kobraa kavalampi ... Luonto on rankaissut pommintekijöitä vitsauksin. Meistä yli 4000 miljoonasta ihmisestä aniharva joutuu kobran hyökkäyksen kohteeksi, mutta ydinvoimaloiden käyttämän polttoaineen tuottama säteilyvaara, joka säilyy vuosituhansia, on koko ihmiskunnan uhka. Alle miljoonasosa grammasta eli näkymätön hiukkanen plutoniumia voi aiheuttaa ihmiselle syövän. Myyttien plutonium "Käytetty polttoaine sisältää plutoniumia, joka on kobraa kavalampi ja myrkyllisempi. Plutonium sai nimensä planeetta Pluton mukaan, koska plutoniumia järjestysluvultaan edeltävät alkuaineet uraani ja neptunium oli ristitty Uranusja Neptunus-planeettojen mukaan. ... KESKUSTELUA Myrkky Intialaisen kuningaskobran myrkky suoneen Plutoniumin hengitettynä Plutonium hengitettynä Plutonium hengitettynä Plutonium hengiteuynä Plutonium nieltynä Plutonium nieltynä Tappava annos 0.02 mg 0.2 mg 0.7 mg 2 mg 10 mg g n. Tiedottajilta (ja oppikirjojen tekijöiltä) vaaditaan lainauksissaan erityistä kriittisyyttä. Alle miljoonasosa grammasta eli näkymätön hiukkanen plutoniumia voi aiheuttaa ihmiselle syövän. Huolestuneempi olisin siitä, ettei plutoniumista tehtäisi atomipommeja. Puoli kiloa plutoniumia tasaisesti maapallolle siroteltuna voisi periaatteessa aiheuttaa keuhkosyövän jokaiselle ihmiselle. Ydinkokeista satanut plutonium asettui meriin ja maan pintakerroksiin, missä se muodostaa murto-osan luonnollisesta aemitterien pitoisuudesta. Koska plutonium ei kemiallisilta ominaisuuksiltaan vastaa mitään biologisesti tärkeätä alkuainetta, se pääsääntöisesti köyhtyy ravintoketjuissa. Näin sen kulku ravinnonkin kautta vereen on varsin hyvin estetty. Väite on siis samaa tyyppiä kuin: "Tämän luentosalin ilma sopivasti verisuoniin injektoituna riittää tappamaan ihmiskunnan." Miksi sitten ihmisissä todetut plutoniumin määrät ovat äärimmäisen pieniä. 1 kg Kuolema seuraa muutamassa tunnissa tai päivässä yli 15 vuoden kuluttua noin 3 vuoden kuluttua noin vuoden kuluttua parin kuukauden kuluttua yli 15 vuoden kuluttua akuutisti Kobran myrkyn ja plutoniumin vertailu. Taulukosta näemme, että plutoniumille on vaikea määritellä yksikäsitteistä tappavaa annosta. Aikaa näistä ydinkokeista on kulunut jo yli 20 vuotta, mitään joukkokuoleman merkkejä ei ole havaittavissa
10 KESKUSTELUA Windscalen jälleenkäsittelylaitos levittää plutoniumia ympäristöönsä Englannissa plutonium on vakava puheenaihe. Burgess oli itse käynyt koulua aivan Windscalen naapurissa. Joulukuussa Windscalen lähirantojen asukkaita varoitettiin ensin korkeasta radioaktiivisuudesta ja viikkoa myöhemmin asukkaita kiellettiin koskemasta meren rannalle huuhtomaan liejuun tai mutaan . Onnettomuuksia sattuu Windscale on maailman suurin kaupallinen ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitos. Kaikki tämä on syvässä ristiriidassa lääkärin valaan liittyvien eettisten näkökohtien kanssa. Se on kamalaa kun sitä ei voi nähdä, eikä haistaa tai koskettaa. useita tapauksia, joissa radioaktiivisia aineita on vuotanut ympäristöön. Sen ulkomainen tilauskirja on täynnä varauksia vuosisadan loppuun. Tutkijoiden ohjelmaan keräämät tiedot osoittavat, että Seascalen kylässä, Windscalen naapurissa, alle 10-vuotiaiden lasten leukemiatapaukset ylittävät kymmenkertaisesti koko maan keskiarvon. Ohjelman lähettämistä seuraavana päivänä hallitus nimitti valtion toimikunnan tutkimaan, mikä osuus Windscalen päästöillä on seudun runsaisiin syöpätapauksiin. Niiden aiheuttama syöpävaara kasvaa yhä suuremmaksi jos energiahuolto rakennetaan ydinvoimaloiden varaan. Vesa Toijonen Kirjoittaja (TV 2:n toimittaja) on nähnyt Yorkshire TV :n ohjelman " Windscale The Nuclear Laundry" ja tutustunut ohjelmaa seuranneeseen englantilaiseen lehdistökeskusteluun. Health Physics, Voi. SUOMEN LUONTO 2/84 43. 5 no 5, 1983. Suunnitelmat pettivät Tiedemiesten ja toimittajien sormet osoittavat Irlannin meren rannalla seisovaa Windscalen ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitosta, "atomi pesulaa". Tiedämme että ydinvoimaloissa työskentelevillä ei saa olla ihovaurioita. (BNFL) , jonka paikallisjohtaja John Doran sanoo ohjelmassa avoimesti: "kyllä meillä on sattunut onnettomuuksia, ainahan niitä sattuu teollisuudessa." Onnettomuuksista pahin, tulipalo reaktorissa, sattui 1957. vsk.. Vuodesta 1957 lähtien Windscalen tapahturmarekisteriin on merkitty yli 300 onnettomuutta, mm. Sitä vain on siellä mutta missä ja mitä se teke; meille. Me muutetaan heti, sanoo perheen isä tv-dokumentissa. Heidän vastauksensa on u~koläksy joka on helppo oppia. Niitten piti "varastoitua harmittomasti meren pohjaan", kuten Windscalen silloinen johtava lääkäri John ~unster vakuutti YK:n erityisistunnossa 1958, kuusi vuotta laitoksen käynnistymisen jälkeen. sisätautilääkäri Pieksämäki Lähteet: 1. P. Sitä voi siis joutua elimistöön useita teitä: hengitysilman, ruuansulatuskanavan ja ihon kautta. Lounas Yorkshire TV:n ohjelman jälkeen The Guardian-lehti lähetti toimittajansa Charles Burgessin kirjoittamaan reportaasin paikallisten ihmisten suhtautumisesta ohjelmassa esitettyihin tietoihin. kea muuttaa. Englannin hallitus otti tvohjelman tosissaan. Tuolla rannalla leikki eil~nkin satoja lapsia, he rakensivat hiekasta ja liejusta linnoja aavistamatta mitään, sanoo pienessä englantilaisessa Ravenglassin kylässä Irlannin meren rannalla asuva rouva Meriin englantilaisen Yorkshire-TV-yhtiön tuottamassa dokumenttifilmissä. Ydinvoiman rakentajien vastaus on helposti arvattavissa. Sen seurauksena Windscalen ympäristössä kaadettiin tuhansia litroja saastunutta maitoa viemäriin, mutta tulipalon liekit tuntuvat vieläkin. Windscalen ydinpesulasta Englannissa on laitoksen toiminta-aikana päässyt mereen neljännestonni plutoniumia (tähänastisista ydinkokeista kuusi tonnia) (1,2) . Veteen jouduttuaan plutonium on ionisoituneessa muodossa eikä sitä saada juomavedestä käyttökelpoisin keinoin pois (2). World informa1ion service on energy, voi. Plutonium pääsee aikaisemmin tiedettyä paremmin ravintoketjuihin. Merlinin perheessä on kaksi lasta, toinen kuusi-, toinen viisivuotias. Kestääkö kivi, tri Kalli. Jaakko Savola lääket.Jis. Se työntää viemäriputk~st~an Irlannin mereen päiv1ttäm 4,5 miljoonaa litraa jätevettä, joka kuljettaa mukaan 30 erilaista radioaktiivista ainetta, mm. Plutonium ja siitä syntyvät muut transuraanit ovat voimakkaita karsinogeenejä (syöpää aiheuttavia aineita) elimistöön jouduttuaan. Kuka vahtii säteilypäästöjämme tuhansien vuosien kuluttua ydinjätevarastoissa, joita kaikkialle tehdään. !· R. Larsen et al.: Plutonium, its behavior m natural water system and assimilatian by man. Yorkshire TV-yhtiö esitti viime syksynä tv-dokumentin, jossa väitettiin, että Windscalen jälleenkäsittelylaitoksesta on levinnyt p_lutoniumia kaikkialle ympäristöön: Irlannin mereen rannoille, kaloihin, eläimiin, asuntoihin. Voiko ydinvoimalainsinööri, eduskunta tai valtioneuvosto nyt todeta, että käytetyn polttoaineen tuottama säteily pysyy vielä vuosituhansienkin kuluttua visusti "kiven sisällä" kallioperässä eikä joudu ympäristöön. Minä en kyllä söisi lampaan maksaa sillä seudulla sanoo tohtori Philip Day tv: ohjelmassa päätään puistellen. Se imeytyy uraanin lailla suolistosta (2). Plutoniumin saastuttama lieju on huuhtoutunut takaisin rannoille. Toimittajat olivat juuri kertoneet Merlinin perheelle, että tutkijat olivat löytäneet heidän pölynimurinsa pusseista plutoniumia. Plutonium on lähtöisin vajaan kymmenen kilometrin päässä sijaitsevasta Windscalen ydinpolttoaineen jälleenkäsittely laitoksesta. plutoniumia ja amerikiumia. Imeytyminen on jopa 200-2000 kertaa suurempaa kuin mitä ICRP:n (kansainvälinen säteilysuojakomissio) normit sallivat (2). Windscalen laitokset omistaa valtiojohtoinen British Nuclear Fuels ltd . Yorkshire-TV:n tuottamassa tv-dokumentissa "Windscale-atomipesula" väitetään huolellisiin tutkimuksiin nojautuen että Ravenglassin seudulla alle 18~ vuotiaat nuoret sairastuvat syöpään neljä kertaa useammin kuin samanikäiset Englannissa keskimäärin. Kun syöt sitä, et tarvitse pimeällä heijastinta. Uudelleenkäsittely Uota tehdään vain atomipommeja rakentavissa maissa) aiheuttaa vielä pahempia turvallisuusja varastointiongelmia sekä tämän hetken suurimmat radionuklidivuodot ympäristöön ja ravintoketjuihin. Windscalen putkesta tullutta plutoniumia on kaikkialla Cumbrian rannikolla, pelloilla, ilmassa, kaloissa, simpukoissa, lehmissä, lampaissa kirjoitti Yorkshire-TV:n ohjel: man toimittaja James Cutler viime vuoden lopulla New Statesman -lehdessä. Heti kun saadaan talo myytyä, jos tämän nyt joku ostaa, hän lisää epävarmasti. Aineksista cesium-137 on kulkeutunut merivirtojen mukana Skotlannin rannikolle ja Grönlantiin asti. Ydinenergian rauhanomaista käyttöä ei voida myöskään erottaa ydinaseteknologiasta. "Selittämättömiä rypäitä" Windscalen omistajayhtiö BNFL väitti, että Yorkshire TV -löytäessään seudulta lasten syöpätapauksia, jotka moninkertaisesti ylittivät maan keskiarvot oli itse asiassa löytänyt tilastotieteellisesti "selittämättömiä rypäitä" ja osoitti itse kolme vastaavaa odottamatonta "ryvästä". Lääkärinä en kuitenkaan voi ydinteknologian käyttöä energian tuotannossa hyväksyä. Ensiksi hän meni lounaalle Scawfellin hotelliin ja kysyi tarjoilijalta, oliko ruokalistaan merkitty kala paikallista. On se, tyttö vastasi. Windscalc crisis. ' Yksi näistä rypäistä, joisa leukemiatapaukset ylittivät maan keskiarvon, koostui Sizewellin ydinvoimalan työntekijöistä, toinen ihmisistä, jotka asuivat viiden mailin päässä Springfieldin ydinpolttoainetehtaalta. Toisin kuitenkin kävi. 44, supplement No I , 485-492, I 983. Sinne tuodaan vuosittain tuhat tonnia käytettyä polttoainetta ja voimalaitosjätettä Englannin ydinvoimaloista, sekä lisäksi käytettyä polttoainetta Japanista, Saksan liittotasavallasta Italiasta, Espanjasta, Ruotsis: ta ja Hollannista. Imeytyneestä määrästä 90 OJo pidättyy, pääosin luustoon ja maksaan (2). hän kysyy vakavana. Plutonium ja amerikium ovat laskeutuneet meren pohjaan Windscalen edustalle, mutta eivät harmittomasti. Englannin säteilyturvallisuuslaitos julkaisi viime vuonna yllättäen tutkimuksen, jonka mukaan Windscalen reaktoripalo aiheutti 260 kilpirauhassyöpää, joista 13 johti kuolemaan
Suojelu eristetään elinkeinoista yleensä ja politiikasta yleensä eikä ympäristökysymysten sallita kohota politiikan keskeiseksi asiasisällöksi. Vastakohtien yhtäaikaisratkaisun, orgaanisen yhteensovituksen teesit ovat edessämme tänä päivänä. Luonnonsuojeluja ympäristöliike tarvitsee kaikkia näitä: luovuutta, eettisyyttä ja taistelumieltä. Eettisyyden ei tarvitse olla moralismia. Esimerkiksi tiedemiehet vuosisadan alun Venäjällä esittivät, että uudet energian muodot avaisivat mahdollisuuksia lähentää ihmistä ja luontoa. Ihmisille tulee antaa mahdollisuus olla sellaisessa yhteydessä ympäristöönsä, että jatkuva uudistuminen ja kasvu on mahdollista. Se edustaa aikakautta, jota ei olisi tarvittu. Lisäksi se tarvitsee tietoa. Teoksessa Energia, kulttuuri ja tulevaisuus (toim. Ihmisen, luonnon ja kulttuurin suhteet ovat kokonaisuus ja osa ihmiselämän keskeistä sisältöä. Tasavallan presidentin uuden vuoden puhe, sen energiapoliittiset kannanotot, olivat tästä malliesimerkki. Tämän maan politiikka on jo pitemmän aikaa perustunut suoraviivaiseen ajatteluun, jonka perusteita ei ole kysytty. Niihin on käytävä käsiksi. Aallon oma ratkaisu oli soveltaa ajattelu ja arkkitehtuuri myös yhteiskuntaan ja ihmissuhteisiin. Eristäminen on virhe. Tosiasiassa tällainen ajattelu edustaa äärimmäistä pysähtyneisyyttä. Ympäristöliikkeistä voi avautua uusi periaatteellinen tie: toiminnallisen yhteensovituksen tie. vsk. Luovuus, eettisyys ja taistelumieli Luonnon ja ympäristön ongelmista on tehty hallinnon ja oikeuslaitoksen pelisäännöin ratkaistavia kysymyksiä, jolloin luonnonsuojelusta tehdään erillinen hallinnon sektori. Rakentamisessa tulee pyrkiä luonnonmukaista, elämää muistuttavaan vaihteluun ja kasvuun. Alvar Aalto kirjoitti luomistyön etiikasta, johon sisältyy sekä ajatus luomisesta, menosta eteenpäin että ajatus eettisyydestä. Uuden henkisen ja ekologisen ajattelun kautta käy tie uudelle, ihmiselämän ja ympäristön sisällön tasolle. Juuri tässä, vastakohtien yhtäaikaisratkaisussa, Aalto asetti tehtävän, jota nykyinen yhteiskuntatiede ja nykyinen vallankäyttö ei ole ratkaissut. Yhteiskunnallisten rakenteiden käydessä laajoiksi on yhä vaikeampaa palata kysymysten alkujuuriin, nähdä vastakkainasettelujen yli. Ilmo Massa) osoiteSUOMEN LUONTO 2/84 43. Alvar Aalto kirjoitti: Olipa tehtävämme mikä tahansa, suuri tai pieni, lähtöisin arkisesta rumuudesta tai herkimmästä tunne-elementistä, on olemassa yksi ehdoton ehto sen luomise/Je, ennenkuin se saavuttaa kulttuuriin kelpaavan arvon: jokaisessa tapauksessa täytyy syntyä vastakohtien yhtäaikaisratkaisu. On luotettava eettisyyteen, joka kumpuaa sisimmästä. Heidän ajattelunsa tähtää olevien organisaatioiden suoraviivaiseen kasvattamiseen. Tällainen eettisyys ei kuitenkaan avaudu, ellei yhteiskunnallinen ympäristö sitä osaltaan kirvoita. Juhani Kahelin 11. Kuitenkin nykyisin juuri energiapolitiikka asettaa vastakkain ihmisen ja luonnon, ihmisen ja yhteiskunnallisen vallankäytön. Nykyinen vallankäyttö nojaa vastakkainasetteluihin, erillisratkaisuihin. Ministeri Lindblomin ajattelu junnaa samaa uraa. Näistä näkökulmista monet on yhteiskunnallinen vallankäyttö painanut unohduksiin. taan, kuinka monet ajattelijat ja tiedemiehet ovat vuosikymmenten kuluessa kehitelleet kiehtovia näkökulmia energiakysymykseen. Ympäristöongelmiin tarvitaan luovia, yhteiskuntaa läpäiseviä ratkaisuja, jotka eivät takerru yhteiskunnallisen vallankäytön keinotekoisiin rajoihin. Eettisyys on myös yhteiskunnallinen ja poliittinen kysymys, eettisen ulottuvuuden toisessa päässä on taistelumieli. Ympäristökysymysten eristäminen (politiikasta, elinkeinoista) on tällaisen vallankäytön ilmentymä
Näyttää siltä, että työt saavuttavat Suomen rajan vielä tällä vuosikymmenellä. Tämä johtuu Suomen metsien voimakkaasta käsittelystä ja Lapin porolaitumien ylirasituksesta. Pääjärven eteläpuolella on tiheässä useiden kilometrien hakkuualueita. Vertailuaineistoa on saatu myös lentokoneesta ja maastohavainnoinneilla. Nekin ovat yhä vailla lain suojaa. Näin tämä metsäpeuran ja petoeläinten suoja-alue on pian hävitetty. Oheisessa neuvostoliittolaisen sääsatelliitti Meteorin lähes 700 kilometrin korkeudelta ottamassa kuvassa näkyvät Fennoskandian itäosat; Suomi on keskellä. SUOMEN LUONTO 2/ 84 43. Ero on niin selvä, että Suomen rajat voidaan kuvista hahmottaa lähes täysin. Pohjois-Karjalan korkeudella myös rajantakaisia metsiä on hakattu voimaperäisesti eikä eroa Suomen tilanteeseen havaita. Kuvan erotuskyky on puolisentoista kilometriä. Karjalan Kannaksella ja Laatokan seudulla raja on selvä, sillä Neuvostoliiton metsät ovat siellä lähes luonnontilaisia ja aukeatkin alueet ovat vesakkojen peittämiä. (Landsat-satelliiteista enemmän Suomen Luonnossa 8/ 1978). Kuhmon ja Kuusamon korkeudella on Neuvostoliiton puolella jopa 50 km:n levyinen luonnontilaisten metsien vyöhyke, joka kuitenkin kaventuu hyvin nopeasti. Kuva on valmistettu sävyerottelumenetelmällä niin, että maa-alueilla mustana näkyvät kohdat edustavat lähes yksinomaan runsaspuustoisia metsiä ja valkoiset alueet jäätyneitä vesistöjä, peltoja, hakkuualueita ja muita avo1m1a paikkoja. vsk.. Painetta seudun metsänhakkuisiin lisää kuitenkin puupulaa poteva Suomen metsäteollisuus, joka osallistuisi mielellään Neuvosto-Karjalankin metsien tyhjentämiseen. Etelämpänä Martinselkonen Suomussalmella ja Elimyssalo Kuhmossa (kuvassa) ovat ainoita rajaseutuerämaitamme. 12 UKK-puisto perustettiin viime hetkillä suojelemaan koillisen rajaseutumme metsäerämaita. Rajaseutupuistoilla on kiire Luonnonsuojelun vastustajat ovat Suomessa usein vedonneet rajan takana olevaan suureen "luonnonpuistoon" ja perustelleet näin Itä-Suomen suojelualueiden tarpeettomuutta. Koko tällä vyöhykkeellä tehdään erittäin laajoja paljaaksihakkuita, aurauksia sekä mittavaa metsäautotieverkostoa. Elintasokilpailun jäljet näkyvät jopa satelliittikuvista tuhannen kilometrin korkeudesta. Toisin kuin usein väitetään, maassamme näyttää kunnon metsiä olevan vähemmän kuin koskaan, toteaa fil.lis. Muutoksia voidaan verrata sademetsien hakkuisiin ja savannien ylilaidunnuksesta johtuvaan aavikoitumiseen. Mikko Punkari Kunnon metsiä Suomessa vähemmän kuin koskaan Suomalaiset ovat kivunneet· maailman rikkaimpfen joukkoon metsiensä kustannuksella. Mikko Punkari Helsingin yliopiston geologian laitokselta. Kuva-alueen tulkinnassa on käytetty myös Landsat-satelliittien kuva-aineistoa, jossa hakkuut, metsänauraus ja tiestö ovat havaittavissa. Huomattavimmat erot ovat Neuvostoliiton sekä Norjan rajoilla. Kantalahden ja Suomen rajan välissä levittäytyy halkaisijaltaan vielä noin 130kilometrinen runsasjärvinen ja soinen, luonnontilainen alue. Tämä alue säilynee koskemattomana kauemmin, sillä Neuvostoliiton teollisuus saa puuta vielä riittävästi etelämpääkin. Kun Suomea verrataan satelliittikuvista naapureidemme lähialueisiin, luontomme tila erottuu kaikkialla huonompana
., ... ' ·'.. ~, ·.~':/( •· .. \ : . ·'·. SUOMEN LUONTO 2/ 84 43 . . ' ;f .. ., . :j '1 --~ ":-· t .~ j. .. . . . .."' r •· . Suomen itäraja erottuu hätkähdyttävän selvänä. 13. . Sate/liittikuvasta tehdyssä sävyerotteluvedoksessa metsäiset alueet erottuvat mustina, vähäpuustoiset ja aukeat seudut valkeina. Keski-Ruotsissa ja heti itärajan takana runsaspuustoisia metsiä on huomattavasti enemmän kuin mei/lä. ., . . . ',..·t· • ,.l~, · ..:; . ·~ er .,._ . vsk. \ \. . ·: . · ·' .. . . . ·f. I • . JI ,
Myös Suomen metsäteo/lisuus osa/listuisi kärkkäästi Neuvosto-Karjalan metsien tyhjentämiseen. Tavoitteena tulisi olla vastaavanlaisten puistojen perustamisen kuin Lemmenjoen ja Övre Anarjokkan yhtenäinen alue Norjan ja Suomen rajan molemmin puolin. Miten puunjalostustuotteiden kulutuksessa voitaisiin säästää. Mitä seurausvaikutuksia kasveille ja eläimille, ilmastolle, maaperälle jne. PohjoisFennoskandiassa hakattujen metsien vyöhyke pistää aina metsänrajalta alkaen kauas etelään varsinkin Nils Master, 14 Kalastavuus NILS MASTERIN salaisuus finlandia-uistin 17240 Kdlkk1nen Suomen Itä-Lapin kohdalla. Lounais-Lappi ja varsinkin suuret osat PohjoisRuotsia taas ovat runsaspuustoisempia. Mikäli Neuvostoliiton kanssa voitaisiin perustaa yhteisiä laajoja suojelualueita rajan tuntumaan, olisi niiden sijainnista päätettävä pikaisesti. Varmaa on, että sademetsiä ja suomalaisia metsiä hyödyntävä teollisuus, ylikansallinen tai kansallinen, ei jätä ainoatakaan puuta rauhaan niin kauan kuin niitä riittää. Onko puunjalostuslaitoksia sittenkin liikaa. SUOMEN LUONTO 2/ 84 43. Pienempinä alueina voisivat tulla kysymykseen esimerkiksi Jänis järven, Petkeljärven ja Hossan suojelualueet. Kannattaako Suomen metsät uhrata ulkomaankaupan vuoksi. Metsiä vähemmän kuin koskaan Satelliittikuvia tarkasteltaessa tulevat mieleen lausunnot, joiden mukaan maassamme on puuta enemmän kuin koskaan. Suurten suojelualueiden paikoiksi sopisivat esimerkiksi Ruunaanjärven-Tuulijärven, Vuokkiniemen (Kuittijärven länsipuoli), Oulangan-Paanajärven sekä Saariselän-Nuorttijoen seudut. Eteläisempien rajaseutujen puistojen perustamisella on kiire, sillä villieläinten pelkäämä metsäkoneiden melu tunkeutuu aarniometsiin jo molemmilla puolin rajaa. Puun kulutuksen kasvaminen, puujalosteiden viennin elpyminen, teollisuuden tietynsuuruisen kapasiteetin olemassaolo tai työllisyyden ylläpitäminen eivät ole riittäviä perusteita luonnon väärinkäytölle. aiheutuu esimerkiksi Kainuussa ja ItäLapissa, kun lyhyessä ajassa on hakattu lähes 100 000 km' metsää paljaaksi. Satelliittikuvien perusteella Suomen metsät näyttävät niin hävitetyiltä, että suojelulla on todella kiire. vsk.. On mielenkiintoista havaita, että satelliittikuvien perusteella Kuolan niemimaan ja Suomen Lapin välisellä alueella on Neuvostoliitossa paljon runsaspuustoisia alueita. Kuva Neuvosto-Karjalasta, Belomorskista lounaaseen. Niinpä Suomessakin on kiivaasti käyty Lapin suojametsien ja kansallispuistojen kimppuun kun puuta ei muualla ole. Työllisyyteen ja kansantalouteen vetoaminen, paljaaksihakkuiden suosiminen, metsävarojen yliarviointi sekä luonnonsuojelun, matkailun ja porotalouden halventaminen ovat olleet keinoja yrityksessä tyhjentää suomalaiset metsät. Rajapuistoilla kiire Itä-Suomen suojelualueiden tarpeettomuutta on perusteltu Neuvosto-Karjalassa oleva/la suure/la "luonnonpuisto/la ". Satelliittikuvien perusteella ainakin kunnon metsiä näyttäisi olevan vähemmän kuin koskaan. Tehometsätalous osataan kuitenkin naapurissakin. Satelliittikuvia alueilla ja Pykatsottaessa tulee mieleen useita kysymyksiä Suomen metsistä. Etelä-Suomessa taas metsiä on runsaasti vain Hämeessä, Keski-Suomessa ja Savossa sekä viljelysmaiksi soveltumattomilla melko suppeilla Etelä-Pohjanmaalla häjoen seuduilla. Neuvostoliiton maankäytön tehostuessa näilläkin alueilla näyttää nyt siltä, että Urho Kekkosen kansallispuisto perustettiin viime hetkellä. Kuhmon korkeudelle kaavaillun, mm. Pelkästään Kainuussa ja sen pohjoispuolisella alueella runsaspuustoisia metsiä on hyvin harvassa. metsäpeuran elinympäristön turvaavan kansainvälisen suojelualueen rajauksella olisi myös kiire, sillä Kostamukseen rakennetut tiet ja radat edistävät myös alueen metsien käyttöä
onvä · uk ne yönteiset Muut selkärangattomat TILAUSLOMAKE D HALUAN LISATIETOJA D SUOMEN ELAIMET 1-5 D Käteisellä 1420,Osamaksulla 1480,alkum. Saari) W EI LI N+ffffffS · ista eläimis .. Upea suurteos kotimaan luonno raisista eftiimistl. läimet on uusi, eloisasti kirjoitettu tietokirja ja nnonystävän hakuteos, laajin koskaan Suomen Karhu Ursus arctos (kuva S. 40,kk-erät 24X 60,Nimi: Synt.aika: Lähiosoite: Postitoimipaikka: Puhelin: Allekirjoitus: KIRJE Vastauslähetys Savonlinna 10 lupa 178 PL 65 INFO MAKSAA POSTIMAKSUN 57101 SAVONLINNA 10
Jos lyijystä luovutaan on se korvattava jollain muulla aineella, vakuuttaa professori Antti Saarialho Teknillisestä Korkeakoulusta Otaniemestä. nakutusta, joka syntyy kun sylinterissä tiukkaan tilaan puristettu ilman ja bensiinin seos räjähtää liian aikaisin. Lyijyä alettiin lisätä bensunun 1920-luvulla, jolloin lyijyä oli bensiinilitrassa 0.8 grammaa. Pakokaasuissa lyijy leviää hengitysilmaan ja kulkeutuu myös teiden varsien viljelyksille. Lyijyä lisätään bensiiniin ehkäisemään ns. vsk.. Tätä tukee myös amerikkalainen tutkimus: kun Yhdysvalloissa alettiin käyttää lyijytöntä bensiiniä, ihmisten veren lyijypitoisuus aleni neljässä vuodessa 37 prosentilla! Lyijyllä helposti lisää oktaaneja Nykyisissä moottoreissa tarvitaan riittävän korkeaoktaanista bensiiniä. Ruotsin ja Länsi-Saksan SUOM EN LUONTO 2/84 43. dessa, ja niitä käytetään vain bensiinin lisäaineina. Parin viime vuosikymmenen kuluessa lyijypitoisuutta on vähennetty. Tutkijat korostivat että lyijy on jo nykyisellään vakava uhka kansanterveydelle. Oktaaniluvun on oltava korkea silloin, kun käytetään suuria puristussuhteita. Orgaanisilla lyijy-yhdisteillä lyijytetraetyylillä ja lyijytetrametyylillä bensiinin oktaanilukua saadaan helposti nostettua, jolloin korkeita puristussuhteita käyttävä moottori toimii moitteettomasti. ravinnosta (esim. Sen mukaan lyijy vähentää ilmeisesti jo luultua huomattavasti alempina, jo nykyisinkin monin paikoin tavattavina pitoisuuksina lasten älykkyyttä ja oppimiskykyä sekä lisää käyttäytymishäiriöitä. Bensiinin palaessa orgaaninen lyijy muuttuu epäorgaaniseksi. Valitettavasti vain ihmiselle lyijy sopii autonmoottoria huomattavasti huonommin: se on terveydelle vaarallista jo pieninä määrinä. Vuonna 1978 Ruotsin tiedeakatemian Ambio-lehdessä julkaistiin kolmen englantilaisen hätkähdyttävä tutkimus lyijyn vaaroista lapsille ja sikiöille. Sikiöiden ja lasten lisäksi suurimmassa vaarassa ovat vilkkaasti liikennöity16 jen teiden varsilla asuvat ja työskentelevät. Ihminen saakin huomattavan osan lyijystään tätä kautta. Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan noin 90 prosenttia kaupunki-ilman lyijystä on peräisin liikenteestä. Lyijytetraetyyli ja -metyyli ovat hyvin myrkyllisiä. Nykyisin niitä valmistetaan noin 300 000 tonnia vuoVuoden 1986 alusta on Länsi-Saksassa kaikkien uusien automallien käytävä lyijyttömällä bensiinillä ja niissä on oltava katalyyttinen pakokaasunpuhdistaja. Tutkijoiden mukaan tehokkain tapa vähentää lyijyaltistusta on kieltää lyijyn lisääminen bensiiniin. Jorma Laurila öntä tankkiin tiikerin tilalle Lyijytön bensiini ei ole haihattelua, sillä autoilun ihmemaassa Yhdysvalloissa jo yli puolet autoista liikkuu lyijyttömällä ja Japanissa lähes kaikki. Esimerkiksi noin kymmenesosa LänsiSaksan peltoalasta on niin raskaasti teollisuuden ja liikenteen levittämien raskasmetallien kuormittamaa, ettei näillä pelloilla pitäisi enää viljellä elintarvikkeita. Lyijytön bensiini paitsi lopettaa lyijyn syytämisen pakokaasuissa ympäristöön, myös mahdollistaa pakokaasujen katalyyttisen puhdistamisen, jolloin niiden määrää saadaan vähennettyä jopa kymmenesosaan nykyisestä. On arvioitu että yksi gramma näitä aineita pystyy tappamaan ihmisen. Ympäristönsuojelija kehottaa kärkkäästi tankkaamaan lyijytöntä. Oktaaniluku ilmaisee bensiinin kykyä ehkäistä liian aikaista syttymistä. Lyijytöntä bensiiniä on paikoin jo nyt saatavilla. Orgaanisten lyijy-yhdisteiden käyttö bensiinin lisäaineena perustuu niiden kykyyn nostaa tehokkaasti polttoaineen oktaanilukua. vihannekset, maitotuotteet ja säilykkeet) ja juomavedestä. Tämän lisäksi ihmiselimistöön kerääntyy lyijyä mm
Häkä, hiilivedyt ja typen oksidit, jotka muodostavat pakokaasuista paaosan, muuttuvat hiilidioksidiksi, vedeksi ja typeksi. Japanissa esimerkiksi päädyttiin matalaoktaaniseen bensiiniin, jolloin lyijystä luopuminen ei ollut öljynjalostajalle kovin vaikeaa. Jos kaikki autot kulkisivat lyijyttömällä bensiinillä ja katalyyttisellä puhdistajalla varustettuna, hapan kuorma kevenisi vajaalla viidenneksellä. Ruotsalainen Per Lindeberg esittää vastustukseen mielenkiintoisen näkemyksen kirjassaan Blylarmet (Prisma 1983, Stockholm). vsk. Saman verran on sallittu mm. Pakokaasut kulkevat laitteen läpi ja muuttuvat katalyytin vaikutuksesta haitattomiksi aineiksi. Ja pakokaasujen tehokkaaksi puhdistamiseksi tarvitaan katalyyttinen jälkipoltin, joka ei siedä lyijyä. Laihon mukaan lyijy voidaan oktaaneista tinkimätsuoMEN LUONTO 2/ 84 43. Jos halutaan korkeaoktaanista, lyijyn korvaaminen on hankalampaa. Häkä-, hiilivetyja typenoksidimäärä supistuu noin kymmenesosaansa. Bentseenin puoliintumisaika on noin kaksi vuorokautta eli tässä ajassa puolet tietystä bentseenimäärästä hajoaa. Euroopan ensimmäisenä maana Länsi-Saksa tekee saman vuoden 1986 alusta, jolloin uusien automallien on käytävä lyijyttömällä. Jos halutaan korkeaoktaanista lyijytöntä bensiiniä, lyijy on korvattava jollain muulla, Laiho sanoo. Suomi menee vasta suurten automaiden perässä, uskoo Airi Laiho Nesteestä. tä korvata esimerkiksi metyylialkoholilla, MTBE:llä (orgaaninen eetteriyhdiste) tai aromaattisilla hiilivedyillä. Typen oksidit muodostavat noin kolmanneksen happamasta laskeumasta, ja Länsi-Saksan 22 miljoonaa autoa tuottaa puolet koko typen oksidien määrästä. Australia aloittaa siirtymisen lyijyttömään bensiiniin vuoden 1985 alusta. Siirtymäaika on pitkä, sillä vanhoille autoille ja muista maista tuleville autoille on edelleen valmistettava lyijybensiiniä. Häsäsen mukaan bentseenipäästöjä pystytään lisäksi huomattavasti vähentämään katalyyttisellä jälkipolttimella. Pitoisuudet ovat tällöin olleet kuitenkin 500-1000 kertaa suurempia kuin yhdyskuntailmassa, sanoo tohtori Erkki Häsänen Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta. Sisäpinta on päällystetty platinalla, joka toimii katalyyttina. Monissa Euroopan maissa jopa 90 prosenttia autoista vaatii korkeaoktaanista bensiiniä, suomalaisista autoista noin puolet. Länsi-Saksa on nopeasti ja näyttävästi muuttanut ympäristöpoliittista linjaansa. Nyt lyijyä on meillä 0.4 grammaa litrassa. 17. Myös Ruotsi valmistelee lyijyttömään bensiiniin siirtymistä, ja esimerkiksi Englannissa lyijyttömällä vaihtoehdolla on vankka kannatus. Länsisaksalaisten tietojen mukaan puhdistin nostaa auton hintaa noin 1200 saksanmarkalla eli noin 2500 suomenmarkalla. Länsi-Saksa Euroopan tiennäyttäjänä Yhdysvalloissa ja Japanissa lyijyttömän bensiinin käyttö aloitettiin jo kymmenen vuotta sitten. Todennäköisimmin lyijy korvattaisiin Suomessa aromaattisilla hiilivedyillä, esimerkiksi bentseenillä, Laiho toteaa. Lyijyttömään bensiiniin siirryttäessä bentseenimäärä lisääntyisi jonkin verran. Tulevaisuuden autot eroavat nykyisistä ainakin yhdessä suhteessa: niiden pakoputkessa erottuu pienenä Jaajentumana katalyyttinen pakokaasunpuhdistaja . Esimerkiksi Los Angelesin ilmassa bentseeniä on katalyyttisen pakokaasunpuhdistuksen ansiosta vähemmän kuin pohjoismaisten kaupunkien ilmassa, hän toteaa. Tämän takia Euroopan autoteollisuus ei vapaaehtoisesti luovu lyijystä, vaan siihen tarvitaan poliittinen päätös, Lindeberg kirjoittaa. Toisin kuin lyijy bentseeni hajoaa, eikä siten kasaannu luontoon. Kaikissa lyijyttömissä autoissa on myös katalyyttinen puhdistin. Bensiinissä on nykyisellään noin kolme prosenttia bentseeniä. Yhdysvalloissa ja Japanissa lyijytön tekniikka on paljon pidemmällä, ja lisäksi ne joutuvat nyt tekemään muunnoksia Eurooppaan vietäviin autoihinsa. Eläköön se pieni ero! bensiinissä lyijyä saa olla enää 0.15 grammaa litrassa. Nyt USA:n autoista lähes 60 prosenttia kulkee lyijyttömällä ja Japanissa 98 prosenttia. Kapine koostuu posliinista ja metallista, ja sen sisus on hyvin huokoinen ja pintaalaltaan suuri . Suomalaiset saanevat vielä odottaa lyijytöntään, sillä Neste ei ole vielä lämmennyt ajatukselle. Ilman lyijyä oktaanitaso putoaa 89/ 90:n tasolle. Eräiden arvioiden mukaan siirtymäaika kestäisi vuoteen 1996 saakka. Kiivaimmin lyijytöntä bensiiniä vastustaa Euroopan autoteollisuus. Bentseenilläkin vaaransa Bentseenin on suurina pitoisuuksina todettu aiheuttavan leukemiaa. Katalyyttinen jälkipoltin on melko yksinkertainen pakoputken keskivaiheilla sijaitseva "pönttö". Milloin Suomessa saa lyijytöntä. Puhdistava pullistuma pako putkessa Yhdysvalloissa ja Japanissa lyijyttömään bensiiniin siirryttiin ennen kaikkea siksi, että pakokaasuhaittoja haluttiin vähentää. Vaikka bentseenillä onkin omat vaaransa, on sillä lyijyyn nähden selviä ympäristönsuojelullisia etuja. Lindebergin mukaan Euroopan autoteollisuus tekee näin suojellakseen kilpailukykyään USA:n ja Japanin autoteollisuutta vastaan. Tutkijaprofessori Marja Sorsan mukaan suurimman vaaran bensiinin bentseeni aiheuttaa huoltoasemilla työskenteleville sekä itse autonsa tankkaaville. Metyylialkoholi ei hänen mukaansa kuitenkaan sovi Suomeen, koska se tiivistää talvella itseensä vettä ja aiheuttaa toimintahäiriöitä moottorissa. Italiassa, Ranskassa ja Belgiassa. Hänen mukaansa bensiinihöyryjen hengittämistä tulisi välttää, eikä lapsien saisi antaa tankata autoja. Lyijytön auto kyllä kulkee lyijybensiinillä, mutta jopa kolme tankkausta riittää tuhoamaan katalyytin toimintakelvottomaksi. Parhaassa tapauksessa Länsi-Saksa jouduttaa huomattavasti koko Euroopan siirtymistä lyijyttömään bensiiniin, siksi keskeinen maa se on. Sen jälkeen kun Eurooppa siirtyy lyijyttömään japanilaisten ja amerikkalaisten autojen kilpailuasema parantuu. Bentseeniä lyijyn tilalle. Eniten lyijyä lisätään Espanjassa ja Portugalissa: 0.65 grammaa litraan. Syynä on etenkin saksalaisten huoli metsistään. Nesteen ympäristönsuojelujohtaja Airi Laiho toteaa, ettei Neste voi ottaa kantaa lyijyttömään bensiiniin ennen kuin määritellään mikä oktaanitaso halutaan säilyttää. Toisaalta Euroopan autoteollisuudelle on ollut leimallista siirtyminen vähän polttoainetta kuluttaviin säästöautoihin, jotka vaativat korkeaoktaanista bensiiniä. Saman verran sallitaan suomalaisessa matalaoktaanisessa bensiinissä vuoden 1985 alusta ja korkeaoktaanisessa vuoden 1986 alusta. Puhdistin säilyy toimintakykyisenä 80 000-120 000 kilometriä, jonka jälkeen se on vaihdettava
Kenttätyöt alkoivat jo ennen kymmenkohtaisen tutkimussuunnitelman lopullista valmistumista: merentutkimusalus Aranda otti ensimmäiset näytteet tammikuuss 1982. silmäsideroosiin viittaava ylimääräinen rauta kytkettiin Porin merialueen korkeisiin rautapitoisuuksiin. Tutkimussuunnitelma hahmottuu Pikaisesti käynnistyneissä neuvotteluissa sovittiin laajasta tutkimuksesta, johon ottaisivat osaa Merentutkimuslaitos, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, vesihallitus sekä Åbo Akademi. Selkämeren silakat eivät vaella syksyllä Saaristomerelle, kuten on oletettu viime vuosien runsaiden talvinuottasaaliiden perusteella: montaakaan Porin edustalla merkittyä yksilöä ei siellä ole joutunut pyydyksiin. Ekosysteemi entisellään Selkämeren veden ominaisuudet eivät kesällä 1982 poikenneet normaalista: happipitoisuus on syvänteissäkin hyvä, Porin edustaa lukuunÖttamatta vesi on selvästi emäksistä ja lämpötila, suolapitoisuus sekä ravinteiden määrä vastaavat avomerialueen pitkäaikaisia keskiarvoja. Selkämeren silakkasaaliit eivät kokonaisuudessaan ole romahtaneet, koska keväiset kutusaaliit ovat edelleen kohtuullisen hyviä. Voimistunutta turskakantaakaan ei voida syyttää silakkasaaliiden romahduksesta Selkämerellä. Sen SUOMEN LUONTO 2/ 84 43. Sitävastoin syystroolauksen vuonna 1977 alkanut alamäki on jatkunut edelleen . vs k.. Silakat karkuteillä. Aimo Järvinen ja Kati Tyystjärvi-Muuronen Selkämeren silakkasaaliiden kääntyminen laskuun 1970-luvun lopulla sai kalastajat ja tutkijat huolestumaan. Kalastajat eivät vieläkään voi huokaista helpotuksesta: keväällä 1982 raportoitiin taas muutamasta lähes myyntikelvottomasta rysäsaaliista. 1970-luvun puolivälissä kalastajien ja torimyyjien riesaksi ilmaantuneet silmättömät silakat ovat jo herättäneet tutkijoidenkin kiinnostuksen. Joulukuussa 1981 pidettiin Porissa katselmuskokous, jossa käsiteltiin Vuorikemian tehtaiden jätevesien aiheuttamia haittoja ja niistä esitettyjä korvauksia. Alusta alkaen oli selvää, etteivät kalansaaliiden romahduksen syyt selviäisi vain silakoita tutkimalla. Jatkotutkimukset osoittanevat, ovatko selitysmallit kytkettävissä yhteen vai onko mahdollisesti kysymys kahdesta rinnakkaisesta ilmiöstä. (Aiheesta lisää Suomen Luonnossa 3/1982.) 18 Selkämeren silakJ Oy Kemira Ab:n omistamat Vuorikemian tehtaat ovat vuodesta 1961 alkaen tuottaneet pigmenttinä käytettävää titaanidioksidia kotimaisesta ilmeniittimalmista. 21 000 tonnia rautaa ja lisäksi muita raskasmetalleja. Sittemmin löydettiin myös joitakin silakoita, joissa myksobakteerit ovat vallanneet ja tuhonneet sarveiskalvon jonkin tuntemattoman ympäristötekijän heikennettyä näiden yksilöiden vastustuskykyä. Silmäsairaitå kaloja on ilmeisesti myös Pohjanmerellä, Helgolandin vesillä, jonne keskieurooppalaisen titaani pigmentti teollisuuden jätevedet dumpataan. Jo ensimmäiset tutkimustulokset silmättömistä silakoista antoivat aihetta optimismiin taudin syiden selviämisestä: kudoksista osoitettu, ns. Joitakin merkkipalautuksia on tullut Ruotsin rannikolta ja Perämereltä, mutta varsinaisiin joukkovaelluksiin nämä havainnot eivät viittaa. Keskusteluissa sivuttiin usein Porin Vuorikemian tehtaiden jätevesiä, jotka ovat tuhonneet merenpohjan elämän useiden kymmenien neliökilometrien alueelta. 1970-luvun puolivälissä Porin edustalla havaittu sairaus saavutti huippunsa vuosina 1976-1977 ja levisi vuosikymmenen loppua kohden koko Satakunnan rannikolle. Saman vuoden lopulla valmistuivat ensimmäiset raportit ja kokonaiskuvaa päästiin hahmottamaan kaikkien tutkimusten pohjalta keväällä 1983. Tässä yhteydessä kalastajat toivat julki huolensa silakan syystroolauksen vuonna 1977 alkaneesta romahduksesta, jonka Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen saalistilastot ovat sittemmin murheellisesti vahvistaneet. Silmättömien silakoiden esiintymistä kartoitettiin laajalla tiedustelulla ja kenttähavainnoinnilla. Toissa vuonna tehtaille myönnetyn tasavallan presidentin vientimitalin toinen puoli on kuitenkin synkkä: Selkämeri vastaanottaa jätevetenä vuodessa 3,5 miljoonaa tonnia 3-prosenttista rikkihappoa, jossa on mm. Viime kesänä valmistui oloissamme poikkeuksellisen laaja Selkämeri-tutkimus. Ekosysteemi on vielä oleellisilta osiltaan kunnossa, mutta jätevedet ovat ilmeisesti pakottaneet silakat muuttamaan vaelluskäyttäytymistään. Ekosysteemissä sattuvat häiriöthän heijastuvat tasolta toiselle ennalta arvaamattomia reittejä myöten, kuten DDT ja elohopea ovat meitä opettaneet. Silakoiden karkottuminen ja laihuus eivät johdu ravinnon puutteesta Porin edustalla: analysoitujen yksilöiden mahoista vain pieni osa oli tyhjiä. Yhteistyötä on syntynyt mm. Viranomaisten on syytä olla tarkkoina, sillä Vuorikemian tehtaiden voimassa oleva jätevesien laskuinpa päättyy tämän vuoden lopussa. Silmäsairaus: rauta vai ei. Suunnitteluvaiheessa olivat mukana myös ammattikalastajien edustajat. Kuten kaikissa laajoissa tutkimuksissa, uusia kysymyksiä syntyi enemmän kuin vanhoihin saatiin vastauksia eikä suoranaisilta epäonnistumisiltakaan vältytty. Sen sijaan turskasaaliit ovat runsastuneet kuten muillakin merialueillamme. länsisaksalaisten tutkijoiden kanssa. Sen sijaan on todennäköistä, että turskat ovat imuroineet viimeisetkin sinnikkäät kivinilkat Porin edustan pohjatroolausalueilta. Suuri osa silmävaurioista syntyy mekaanisesti pyynnin yhteydessä, mutta saaliista kuin saaliista saattaa kriittinen t4tkija poimia ainakin muutaman "aidon" silmävikaisen yksilön tuhatta tervettä kohden
Silakka vuorostaan käyttää ravintonaan sekä eläinplanktonia että pohjalla ja sen tuntumassa eläviä äyriäisiä. Jäteveden häiritsevä ainesosa tuskin yksinomaan on alkuvaiheessa syntipukiksi epäilty rauta, vaan myös muut, paljon pienemmissä pitoisuuksissa esiintyvät raskasmetalliyhdisteet tai niiden yhteisvaikutus. Syystroolaus kannattaa vain turskan varassa. Ekosysteemi on oleellisilta osiltaan kunnossa: tänäkin keväänä silakka parvet suuntaavat kutuvaelluksensa Satakunnan rannikolle, Porinkin likaantuneelle edustalle. M/ S Veeran turskasaalista nostetaan kannelle Porin Ulkovedolla syyskuussa 1982. Silakka karkottuu troolausalueilta Selkämerellä ei siis vielä ole tapahtunut katastrofia. Myöhemmissä tutkimuksissa myös suurimmat rautapitoisuudet on havaittu pohjanläheisessä vesikerroksessa. vsk. Sen sijaan silakat pysyttelevät hajallaan välivedessä, troolauksen tavoittamattomissa. 19. Rannikolla jätevedestä saostuneet SUOMEN LUONTO 2/ 84 43. lkadon syyt selviämässä Silakka ei enää elätä Selkämeren ammattikalastajia syksyisin. Mikä siis selittää silakan syksyisen troolipyynnin romahduksen. Vuorikemian tehtaiden voimassa oleva lupa jätevesien laskuun päättyy tämän vuoden lopussa. Tällaiset hienojakoiset ainekset laskeutuvat erittäin hitaasti. ei saa ryhtyä toimeen, josta voi aiheutua aavan meren tai toisen valtion aluevesien pilaantumista." Kirjoittajat ovat olleet mukana Selkämeri-tutkimuksessa. Silakat eivät ilmeisesti pakene muille merialueille, mutta parvet eivät ehkä enää laskeudu epämieluisaksi muuttuneen pohjan tuntumaan talvisille oleskelualueilleen. Silakat koekaniineina Mielenkiintoisimmat tulokset kantautuivat Seilin tutkimusasemalta Turun saaristosta: silakkaharavalla Saaristomeren puhtaista vesistä koeakvaarioon ongitut yksilöt karttoivat Vuorikemian jätevettä jopa 1: 100 000 laimennettuna. Kerrostuttuaan pohjalle raskasmetallit saattavat kerääntyä pohjamudassa tonkiviin eläimiin. Ehdotonta vastausta ei tämän tutkimuksen puitteissa saatu, mutta vilkkainta keskustelua tutkijoiden aivoriihessä herättivät edellä mainitut akvaariossa tehdyt silakan karkottumiskokeet. Äskettäin valmistuneen ruotsalaistutkimuksen mukaan vielä 10 kertaa suuremmat laimennokset häiritsevät eraan äyriäislajin lisääntymistä, joten on ilmeistä, että jätevedet vaikuttavat huomattavasti pienemm1ssa pitoisuuksissa kuin tähän asti on oletettu. sijaan rautaa on Selkämeren syvänteissä enemmän kuin muilla merialueillamme. Niistä saatujen tulosten ja Vuorikemian vuotuisen jätevesipäästön määrän avulla arvioitiin teoreettinen pohjanläheinen karkottumisalue, joka laajimmillaan vo1s1 kattaa koko Selkämeren. Jo 1950-luvulla, ennen Vuorikemian perustamista, havaittiin Selkämeren pohjalla merialueelle luontainen, kymmenien metrien paksuinen samea vesikerros, jonka samentavat hiukkaset ovat peräisin Selkämerelle tyypillisistä moreenikerrostumista. Vesiviranomaiset ja uusi ympäristöministeriö joutuvat tärkeän periaatepäätöksen eteen, sillä laki meren pilaantumisen ehkäisemisestä on tässä kohdassa ehdoton: "Suomen alueella... Tutkimus ilmestyy Merentutkimuslaitoksen julkaisusarjassa: MERI No I 2, 1983 (painossa): Silakan troolisaaliiden vähenemisen syitä Selkämerellä. Muista merialueista merkitsevästi poikkeavia pitoisuuksia ei tutkituissa Selkämeren pohjaeläimissä kuitenkaan havaittu, eikä liioin niitä syövissä silakoissakaan. Kasviplanktonin perustuotanto ruokkii eläinplanktonia sekä pohjaan painuvan orgaanisen jätteen varassa toimeentulevia pohjaeläimiä. Näin ollen jäteveden osatekijät kuten eivät muutkaan aineet ainakaan heti lopullisesti kerrostu vaan saattavat virtauksien vaikutuksesta pysyä pitkäänkin kierrossa. Silakan laihtuminen ja karkottuminen ei kuitenkaan selity ravinnon vähentymisellä, sillä varovaisissa arvioissaan tutkijat es1tt1vät, että niin peruskuin sekundaarituotantokin olisi jopa kasvanut viime vuosina. rautasakkapilvet pöllähtelevät pintaankin ja muodostavat värillisiä lauttoja
''Metsätalouden etupiirit ovat aina olleet sitä mieltä, että tärkein syy on arvostelijoiden tiedon puute. Syynä oli valtion metsien virkistyskäytön voimakas lisääntyminen 1950-luvulla. "1950ja -60-luvulla USA:n perinteiset luonnonsuojelujärjestöt, jotka olivat olleet yhteisymmärryksuoMEN LUONTO 2/84 43 . "Tutkimuksen lopullisena tarkoituksena on selvittää, millaisia nämä arvot ovat ja miten ristiriita metsätalouden ja ympäristöarvojen väliltä voitaisiin poistaa", Reunala sanoo. Koko 1960luvun ajan kiinnitettiin enenevästi huomiota erilaisiin ympäristöja saastumisongelmiin. Aarne Reunalan mukaan tutkimusmenetelmä on ollut nopea ja halpa, mutta samalla tehokas. Yhdysvalloissa herättiin Aarne Reunalan mukaan puolitoista vuosikymmentä aikaisemmin kuin muissa maissa. vsk.. Länsi-Saksan kenties rajuinta ympäristötaistoa on käyty kuukausikaupalla Frankfurtin lentokentän 18. Luonnonsuojeluvuosi herätti Arvostelun huippu on kaikissa tutkituissa maissa 1970-luvun alkupuolella. 20 Metsien käyttöä Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa Viikissä työskentelevä Reunala valmistelee parhaillaan tutkimusta, jossa vertaillaan kolmenkymmenen viime vuoden aikana käytyä metsäkeskustelua viidessä Euroopan maassa ja Yhdysvalloissa. "Ympäristöliike oli aluksi pienten ja hajanaisten ryhmien toimintaa, mutta ne saavuttivat nopeasti vastakaikua. ''Suomessa puuntuotantoa on aina pidetty metsien päätarkoituksena. Ehkä siksi metsäammattimiesten on ollut vaikea kestää arvostelua. ' ' Yhdysvalloissa havahduttiin muita ennen Tutkimusmaiden metsäkeskustelun kiihkeydessä on myös keskinäisiä eroja samankaltaisesta kehityskaaresta huolimatta. Ympäristöliikkeen voimistumiselle taas antoi alkupamauksen Rachel Car sonin vuonna 1962 ilmestynyt kirja "Äänetön kevät". Ihmiset huomasivat paremmin metsänhoitotoimien vaikutuksen maisemaan. Reunalan tutkimuksen lähtökohta on ollut metsätalouden voimakas arvostelu viime vuosien aikana ja halu ottaa selville sen todelliset syyt. Tutkimusmaat Suomi, Ruotsi, Norja, Länsi-Saksa, Ranska ja Yhdysvallat on valittu sillä perusteella, että ne ovat läntisiä teollisuusmaita ja metsätalous on kaikille melko tärkeä. Minua tämä selitys ei ole koskaan tyydyttänyt", ReunaJa sanoo. Uudet arvot uudistavat käytäntöä Alustavista tutkimustuloksista käy ilmi, että metsätalouden arvostelu on näissä maissa ollut hyvin samankaltaista. Sitä edelsivät metsien virkistyskäytön voimakas lisääntyminen, metsänhoitotoimien tehostuminen, korjuun koneellistuminen ja ympäristöliikkeen kasvu . Liikehdintä huipentui Reunalan mukaan maailman luonnonsuojeluvuoden 1970 tempauksiin. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla jokaisessa maassa ihmisiä kaikista metsätalouden sidosryhmistä: metsähallinnon viranomaisia, metsäteollisuuden edustajia, tutkijoita ja luonnonsuojelijoita. Yksistään Suomesta on kertynyt yli 3000 aihetta koskevaa lehtileikettä. Syynä on osaltaan ollut Reunalan mukaan aivan uudenlaisten arvojen ympäristöarvojen esiinnousu. Anne Brax Kuvat: Gamma/ Suomen Kuvapalvelu Tiheään asutuilla alueilla, kuten Hessenin osavaltiossa Länsi-Saksassa, ihmiset ovat valmiit kiivaastikin puolustamaan vähäisiä metsiään. kiitoradan rakentamista jarruttavan kansalaisliikkeen ja viranomaisten välillä. Haastatelluilta on saatu lehtileikkeitä ja muuta kirjallista aineistoa. Siinä kerrottiin vavahduttavia asioita DDT:n aiheuttamista tuhoista. On kuitenkin ilmeistä, että Suomen on luovuttava jälkijättöisyydestään ja otettava ympäristöseikat metsänhoidossa paremmin huomioon", sanoo tohtori Aarne Reunala
Vuonna -76 YhdysvalsuoMEN LUONTO 2/ 84 43 . "Muistaa tosin täytyy, että kaikista metsistä on valtion tai osavaltioiden metsiä vain kolmannes. Muutenkin kunkin metsätalouden toimen yhteydessä alettiin vaatia selvitystä sen ympäristövaikutuksista. Metsänhoidon arvostelua ei siellä ole esiintynyt juuri lainkaan. Se johtuu ehkä siitä, että puunkorjuu on kokonaan metsänomistajien ja heidän järjestöjensä käsissä, eivätkä maastoolot salli isoja koneita." Suomessa nyt toinen arvosteluaalto Suomessa on parhaillaan meneillään metsätalouden arvostelun toinen huippu sitten 1970-luvun alkuvuosien. "Länsi-Saksa on pieni maa jossa on paljon asukkaita. Tällä hetkellä ympäristöarvojen vaaliminen on Aarne Reunalan mukaan kiinteä osa valtion metsien käytön suunnittelua USA:ssa. loissa säädettiin uusi metsänhoitolaki, joka edelleen antoi mahdollisuuden avohakkuisiin, mutta jolla muuten asetettiin entistä tiukemmat vaatimukset metsien moninaiskäytön huomioonottamiselle. "Avohakkuista tuli laaja yhteiskunnallinen ja valtakunnallinen kysymys. USA:n metsähallinto muun muassa rajoitti sisäisellä päätöksellä avohakkuuaukkojen kokoa valtion metsissä noin kymmenesosaan entisestä. Vaikka metsätalouden arvostelu on Reunalan mukaan ollut tarpeellista ja suorastaan väistämätöntä, siihen on sisältynyt paljon perustelemattomiakin väitteitä ja yleistyksiä. Esimerkkinä parannuksista hän kertoo suosittelevansa metsäammattimiehille vesakkomyrkkyjen lentolevityksen täydellistä lopettamista. Suomalainen yhteiskunta on kuitenkin muuttunut ja on ilmeistä, että ympäristöseikat olisi otettava paljon nykyistä vakavammin huomioon" sanoo Reunala. ''Metsätalouden ammattimiehet ovat olleet arvoste1 usta yllättyneitä, koska puun tuottaminen on aina ollut Suomen metsien paatarkoitus. "Ympäristöliike on ollut koko suuren yleisönkin puhetorvena. Neljässä osavaltiossa luonnonsuojelijat voittivat avohakkuita vastaan käymänsä oikeudenkäynnin. Ympäristönsuojelijat ovat tapelleet enemmänkin ydinvoimasta tai esimerkiksi lentokentistä.'' Vertailumaista Norja on jonkinlainen ääripää. Jos ympäristöliike ei olisi puuttunut metsätalouden ongelmiin, joku muu olisi tehnyt sen ennen pitkää." D 21. Kohde on silloin väärä ... Paineen seurauksena Yhdysvalloissa säädettiin jo vuonna 1960 valtion metsien moninaiskäytön turvaava metsälaki. vsk. Näihin tuleviin alueisiin kohdistuu nyt voimakas ristipaine, kun teollisuus haluaisi ne puuntuotantoon. Senaatissa esitettiin jopa lakiehdotus, jolla avohakkuut olisi kielletty kokonaan. He osasivat käyttää laissa olevia aukkoja taitavasti hyväkseen", Reunala naureskelee. Koko metsämaan alasta on viitisen prosenttia eli kymmenisen miljoonaa hehtaaria eri tavalla rauhoitettu. Norjassa ja LänsiSaksassa laimeaa arvostelua Voimakkaasta ja radikaalista ympäristöliikkeestään tunnetussa Länsi-Saksassa metsätalouden arvostelu on Reunalan mukaan ollut vaisua. "Norjassa on aina harjoitettu 'pehmeämpää' metsänhoitoa. "Joskus huomaa, että kun arvostelija on puuttunut johonkin metsänhoidolliseen toimenpiteeseen, hän onkin pohjimmiltaan halunnut arvostella koko yhteiskuntaja tuotantorakennetta yleensä. " Metsätalouden arvostelu ei Suomessa, kuten ei muuallakaan, ole ollut pelkästään luonnonsuojelijoiksi kutsuttujen ihmisten työtä. Avohakkuista kiisteltiin Seuraavan vuosikymmenen alussa ympäristöliike sai aikaan myös muita uudistuksia metsänkäsittelyssä. vostellaan muuallakin sessä metsätalouden kanssa, alkoivat löytää metsätaloudessa moittimisen aihetta", Reunala kertoo. Siellä metsien moninaiskäyttöarvot on jouduttu aina ottamaan huomioon. Yhtiöt ja yksityiset tekevät omissa metsissään lähes mitä haluavat", Reunala lisää. Hankalin metsätaloutta koskeva asia USA:ssa on nykyään kysymys viimeisistä erämaista. Lisäksi vielä 15 miljoonaa hehtaaria suunnitellaan rauhoitettavaksi
Olli Järvinen Kuvat Eero Kemilä Lapinpöllö saalistaa eli miten Äiti Evoluutio osaa trigonometriaa
Talvella linnun on qltava paljon tarkempi, sillä lumenalainen myyrä on kuin yön kätkemä. Kahden korvan avul. Pohjoiseurooppalaista keskitalvista sikakulttia käsittelevässä työssään J. Pöllö istuskelee pitkiä aikoja sopivilla tähystysja kuulostelupaikoilla. Leskinen huomauttaa osuvasti: "Ihminen on sitä, mitä hän syö." Tämä germaanisella kielialueella hyvin tunnettu havainto pätee yleisestikin eläinkuntaan: eläinten rakenne heijastaa niiden elämäntapaa, ja eläinmaailmassa syöminen kuuluu suvunjatkamisen ohella elämän kulmakiviin. Oheisessa kuvasarjassa lapinpöllö, taigan mierolainen, saalistaa talvimaisemassa. Lumisen metsäerämaan pöllölle myyrien mahdollisimman tarkka paikantaminen on elinehto. Kun saalis on paikallistettu, pöllö "aloittaa hurjan syöksyn pinnan alla rapsuttavan myyrän niskaan. Aivan viime tingassa lapinpöllö siirtää jalat eteen, jolloin se rikkoo lumen pinnan ja nappaa myyrän." Lyhyen talvipäivän syöksyistä vain osa johtaa tulokseen. Kuvaaja Eero Kemilä kertoo, että kesällä lapinpöllö ''lentää liihottelee pitkin maita ja heittäytyy suoraan lennosta saaliin niskaan.'' Saalistus tapa kuitenkin muuttuu, kun lurni peittää maan. Kun ihminen metsästää, näköaisti auttaa ratkaisevasti
hypotenuusan ja puun välinen kulma, on tiedossa. vsk.. Mutta kuinka kaukana myyrä on. Äiti Evoluutio osaa trigonometriansa. Koulutrigonometriaa muistaville tämä on helppoa. Tulokulman määrääminen edellyttää tarkkuutta, sillä pienet kulmavirheet merkitsevät suuria paikannusvirheitä. Tämän näkee tutkimalla varovasti korva-aukkoja pöllön tuuhean höyhenyksen alta: va24 t ! i / SUOMEN LUONTO 2/84 43 . Meidän tulee kuvitella istuvamme havupuun oksalla muutamien metrien korkeudessa. Pöllöjen täytyy paikantaa saalis ensi sijassa kuuloaistin avulla, mutta pelkkä saaliin suunta ei riitä tarkkuudeksi. Etsin kunnes löydän sen Ja on helppo todeta epäilyttävien äänten tulosuunta ja kääntää katse mahdollista saalista kohti. Kaksikorvaisuus on kuitenkin tehokkaampaa. Myyrän etäisyys saadaan puusta määritetyksi, kunhan hypotenuusan suunta, ts. Puusta kuullen myyrän paikka voidaan määrittää, jos tunnetaan äänten tulokulma. Sen korvat olivat kuulemma eri paria, kuten kaikilla helmipöllöillä. Kaksi korvaa auttaa varmistumaan myyrän aiheuttamien rasahdusten suunnasta öisessä metsässä tai lumisessa maisemassa. Kerran eläintieteen laitoksen kellarissa Göteborgissa ystäväni Åke Norberg esitteli minulle kasvattihelmipöllöään. Itse asiassa yhdelläkin korvalla äänen suunnan voi tietyin edellytyksin arvioida, koska ääniä kerää korvalehti, jonka eri osista äänet heijastuvat korvaan hiukan eri tavoin. Taiteilijan vapaudella piirretyn suorakulmaisen kolmion kateetit lähtevät puun juurelta pöllöön ja maata pitkin myyrään
vsk . Kyse ei ole pelkästään pehmeistä ruumiinosista, vaan myös kallo on omituisen vino. ll } J ,• /, 1 \ , \·•., J , 1, :,, . \('_; ,· /\ I \ / 1 ,,, / / / ----,_ 1 / '" /. Edestä katsottu helmipöllön kallo on silmäkuoppien ja nokan symmetriasta huolimatta jotenkin hätkähdyttävän vääristynyt. Ennen lopullista iskua pää kohdistuu suoraan saaliiseen, mikä tekee mahdolliseksi paikannuksen hienosäädön pelkän äänenkin avulla. Pöllö havaitsee koko tilanteen eri tavoin kuin me korviensa eriparisuuden ansiosta siinä yksi selitys saalistuksen tyyliin. /f.~. semman korvan aukko siJaitsee paljon alempana kuin oikean. Eero Kemilän kuvasarjaa katsellessa on helppo ihailla lapinpöllön taidokkuutta. Eriparisuus ilmenee joskus kallon rakenteessa, mutta tavallisemmin eroja havaitaan korva-aukkojen koossa tai tasossa tai korvaan liittyvien ihopoimujen muodossa tai tasossa. Lapinpöllön ihossa oleva korva-aukko on oikealla puolella suurempi kuin vasemmalla, ja ihopoimut ovat erimuotoisia vasemmalla ja oikealla puolella, kuten ovat kallon korva-aukotkin. Korvien eriparisuus auttaa pöllöjä määrittämään samanaikaisesti vaakatasossa äänen tulosuunnan ja pystytasossa sen tulokulman, varsinkin jos ääneen kuuluu myös korkeita (helmipöllöllä yli 6 000 Hz) taajuuksia, kuten tyypillisiin myyrien liikkeistä aiheutuviin aamm. Lapinpöllön isku särkee hangen, joka kantaa 80-kiloisen miehen! D SUOMEN LUONTO 2/84 43. Korvien eriparisuus on pöllölintujen lahkossa kehittynyt ainakin viidessä eri kehityslinjassa. Lähtiessään kuulostelupaikaltaan pöllö siis tietää saaliin sijainnin varsin tarkoin. Viirupöllö on samanlainen, mutta samansukuisen lehtopöllön korvien eriparisuus ei ulotu kallon rakenteeseen. Nuoret pöllöt joutuvat usein hurjin päänkallisteluin opettelemaan eriparisten korvien käytön, mutta eivät suotta: pelkän kuulon perusteella saaliseläimen kykenevät iskemään ne pöllölajit, joiden korvat ovat eriparisia
vsk .. Asko Kaikusalo Janne Tiainen •• ov 26 SUOMEN LUONTO 2/84 43
Luonto-Liitto käynnisti keväällä 1981 valtakunnallisen utelun, jonka tarkoituksena oli kartoittaa saukon nykytilaa Suomessa. Kyselyn näyttää siltä, että saukon levinneisyys kattaa melko yhtenäisesti lähes koko Metsä-Lapin sekä maamme itäiset ja keskiset osat aina Perämeren rantoja myöten. Kaikenkokeneet erämiehet muistivat vielä vuosisatamme ruhtinaalliset alkuajat, jolloin saukkoja metsästettiin tuhansittain talvesta toiseen. Liki 350 saukon ystävältä kertyi kaikkiaan noin 800 havaintoa. vsk. Sitä vastoin Tunturi-Lapissa, Uudellamaalla ja Hämeen länsiosissa saukko lienee jo melko harvinainen. Ankaran metsästyksen seurauksenahan kannat sitten niukentuivat niin pahoin, että saukko rauhoitettiin vuonna 1938. Saukko loikkii tasaisella ja ylämäissä ja alamäet se laskee liukua.. Kaikki varttuneemmat vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että saukkokannat ovat selvästi taantuneet takavuosiin verrattaessa. Havaintoja perättiin kaikilta mahdollisilta harrastajilta sekä lehdistön että yleisradion avulla. Saukolla alkoi 1950-luvulla uusi alamäki, joka ei johtunut metsästyspaineesMuiden näätäeläinten tavoin saukko jättää parijäljet, jotka ovat kuitenkin kookkaammat kuin minkillä tai hillerillä. Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla sen esiintyminen vaikuttaa satunnaiselta ja varmaan monilta seuduilta saukko puuttuu tyystin. / ~nee SUOMEN LUONTO 2/ 84 43. Lainsuojan ansiosta laji elpyi, ja metsästyskin voitiin rajoitetusti sallia
Pienemmästä koostaan huolimatta luonnottomasti runsastunut minkki pärjää paremmin ja tyhjentää tammukkapuron sillä välin, kun isompi kilpailija retkeilee laajan tonttinsa monikiIometrisiä maataipaleita. Suomessa ollaan onneksi kehityksestä jäljessä. Ensinnäkin nuoret yksilöt saattavat pysytellä emonsa seurassa lähes vuoden ikäisiksi eli seuraavaan keväimeen. Lukuisten asianharrastajien havaintojen perusteella olen vakuuttunut siitä, ettei tällä "uuden ajan" melko vähäisellä pyynnillä ollut sanottavaa merkitystä saukkojen jatkuvaan hupenemiseen. Ja vielä merkittävämpiä ovat muutamat laumahavainnot. Käsitykseni mukaan näiden niukkaonnisten aiheuttama hävikki ei ole kovinkaan ratkaiseva. Nyt on vaikutus ulottunut rannikon lintuihin. Kummatkit käyttäytyivät poikkeuksellisesti. Nimenomaan pikku purojen tuhoaminen perkaamalla, vedensäännöstelyillä tai saastepäästöillä on hävittänyt kalakannan ja samalla karkottanut saukotkin. mielenmalttia eikä ponkaissut suin päin pakosalle kuten vastaavasti yllätetty kettu, vaan nosti tyynesti päänsä, arv101 tilannetta rauhallisesti ja aikansa puntaroituaan poistui hillitysti miltei ylimielisesti < mereen ... Syyllisistä pahimpana pidetään varsinkin maan eteläosissa eläimiin kertyneitä PCB-pitoisuuksia. " On selvää, että jo kalaston tuhoutuminen harvensi saukkoja, mutta vielä pahempaa seurasi: " Muuan kalastaja muistaa nähneensä viimeiset kaksi saukkoa kevättalvella 1962. Nähdyistä poikasmääristä saattaa pesässä kuolleiden ohella puuttua myös nuoruusvaiheen ensi askeleilla syystä tai toisesta tuhoutuneet jälkeläiset. Kymmenessä vuodessa kaikkosivat iso pohjasiika ja merilohi. " "' ,::' E Sekavat perhesuhteet >, ::; Saukon lisääntymisestä to8. Saukko elelee yhä ulkoluodoillakin Yllättävintä oli kuulla, että tämä yleisesti korpipurojen ja saloseutujen asukkina pidetty eläin kuuluu myös avomerta hipovien ulkoluotojen vakiolajistoon vielä tänä päivänäkin. Rantasta, yhtä vastaajista: "Yyteriin rakennettiin Vuorikemian titaanioksiditehtaat, joiden toiminta pääsi vauhtiin 1950 paikkeilla. Koko maan yksilömäärää on mahdotonta ainakaan tämän aineiston perusteella arvioida, mutta joka tapauksessa kantamme vaikuttaa suorastaan runsaalta poloisiin länsinaapureihin verrattaessa. Niinpä esimerkiksi Perämerellä kalasteleva H. & detaan lähdekirjoissa kar' keasti tiivistäen seuraavaa: ta. Suomea lukuunottamatta lähes kaikkialla Euroopassa saukkokannat ovat romahtaneet rajusti. Joka tapauksessa emonsa seurassa todettujen pesueiden poikasmäärät vaihtelivat seuraavasti: Poikasmäärä Havaittu poikueita: 2 3 4 5 3 16 4 1 1 Käytännössä siis "omille jaloilleen selviytyneiden" poikasten määrä vaihtelee yhdestä viiteen mutta jää useimmiten kahteen. Turha kuitenkin tuudittautua hyvänolon pumpulipilviin. Pessimistisimmän arvion mukaan esimerkiksi Ruotsissa eleli vuonna 1982 enintään 500 yksilöä. Saman havaitsin myöhemmin kalastustilallani Luvialla. Jos eläin heräsi veneen lähestyessä, se osoitti suurta Saukot parittelevat useimmiten varhaiskeväällä. Ensin tukahtui pohjaeliöstö. Ne hoipertelivat tokkurassa jäällä ja olivat käsin kiinniotettavissa. Tienoo muistuttaa tuonelanjokea ... Savolainen sadatteli saukkojen aiheuttamaa riesaa talvisessa verkkopyynnissä, mutta siteerattakoon E. Seuraavaksi hävisivät ahven ja särkikalat. Kun sää oli tyven ja aurinkoinen, saukko etsiytyi rantakalliolle päivälevolle ja nukkui keräksi kiertyneenä kuin karvalakki. Tässä käsiteltävään aineistoon sisältyi yhteensä 25 erillistä poikuehavaintoa, jolloin pesän ulkopuolelle selviytyneen katraan jälkeläismäärä oli luotettavasti tarkistettu. Näyttää kuitenkin siltä, että saukkojen perhesuhteissa riittäisi selvittelyä pitempäänkin. Saukot uinuivat rantakivillä niin sikeästi, että kerrottiin niitä lyödyn kuoliaaksi airolla, jopa kirveen hamaralla. Tehtaiden jätevesiputki alkoi pyryttää hienojakoista rautavihtrilliä meren pohjaan Säpin ja Yyterin puolivälissä. Ja tämäisen kyselyn myötä vahvistuivat entisestään syyt saukkojemme vähenemiseen: Keskimäärin muutamia kymmeniä yksilöitä menehtyy vuosittain kalanpyydyksiin ja saman verran liikenteen uhreina. Hän on vakuuttunut siitä, että eläimet olivat Kokemäenjoen ja Vuorikemian elohopeaja kadmiumpäästöjen kerääntymien päätepisteitä. Paljon vaikeammin selitettävissä ovat ne havainnot, joiden mukaan sydän talvisella koskella hääri yhden tai kahden poikaskokoisen yksilön kumppaneina kaksi aikuista. Myös Suomen saukkokanta on jo melkoisen kotvasen luikunut alamäkeä. Koska havainnot ajoittuvat keskikesästä myöhäsyksyyn, ne eivät kenties kuvaa saukon todellista lisääntymistehoa. Tiettävästi suomalaissaukkojen myrkkypitoisuuksia ei ole selvitetty, mutta asianomaisten tutkijain usuttamiseksi haluan siteerata E. Mikäli kamppailu käytäisiin "puhtain asein" reviirin omistuksesta, saukko selviytyisi taatusti voittajana, mutta ongelma johtuukin siitä, että minkki -ihmisen ansiosta on saanut liian helposti tassun sijan. Ikimuistoiselle apajalleen palannut saukko kokee vesiperän ja vetäytyy sovinnolla ulohtaalle. Selviääkö saukko. Lisäksi joitakin yksilöitä surmataan luvatta tai luvallisesti. Rantasen kirjettä saukon vuosisatamme kolla: olemuksesta alkupuolis"Vietin monia kesäkuukausia virkaansa hoitavan isäni kanssa Säpin luotsiasemalla, missä mielipuuhaani oli seurailla kaukoputkella hylkeiden ja saukkojen askareita. Kevään 1964 jälkeen hän ei ole saukon jälkiä seudulla yhyttänyt.,, Varteenotettava tekijä saukkojen vähentäjänä on myös tuorevuosina kaikkialle levittäytynyt minkki. Naaras synnyttää yleensä 2-4 poikasta ja jatkaa yhteiseloa jälkeläisten kanssa ainakin syksyyn saakka. Kohtalon hetketkö. vsk.. Sen jälkeen uros loittonee omille teilleen. Useat kirjoittajat kertoivat talven eri vaiheissa kohdanneensa 45 täysikasvuista yksilöä sasuoMEN LUONTO 2/ 84 43 . Paljon merkittävämpää on saukoille saalistuskelpoisten vesistöjen pilaantuminen, minkä myös monet tämän tiedustelun vastaajat 28 allekirjoittivat
Niinpä rahallista vaivanpalkkaa toivovien pyytäjien kannattaa udella mahdollisuuksiaan esimerkiksi Helsingin Korkeasaaresta tahi Ähtärin eläinpuistosta. tusta vaikkapa salolle sadan kilometrin päähän, mutta tiettävästi eräät eläintarhammekin ovat kiinnostuneet elävistä viiksivalluista. Matikainen, Imatra; E. Karhu, Petäjävesi). Karhu, Petäjävesi; I. Käytännössä saukkojen uhreiksi joutuu vain vähäinen osa kalataloutemme elinkeinonharjoittajista, mutta heille ongelma on kirjaimellisesti kirpeä. Omasta mielestäni aineistoa kertyi ruhtinaallisesti , joten: Suurkiitos jokikiselle osallistujalle! Palkintokirjat lähtevät seuraaville: A Honkanen, Mikkeli; T. Saukko tarvitsee talvellakin sulaa vettä ainakin sen verran, että pääsee pinnan alle saalistamaan. Sirviö, Vuokatti; V. Rantanen, Luvia; J . Vakuutuin jälleen kertojien kanssa siitä, että saukko kuuluu Suomen sympaattisiin. SUOMEN LUONTO 2/ 84 43 . Tällainen saalis kuuluu valtiolle, joten se on paras toimittaa tuoreeltaan lähimmälle poliisi viranomaiselle. Kero, Savonlinna; E. Sympaattinen tihulainen Saukko sukeltaa eineensä pinnan alta kaikkina vuodenaikoina. Käsittääkseni mikään pykälä ei estä näin vangitun eläimen siirtoistuAvantoon päättyvä jälkijono on tavallisin viesti saukon puuhailuista: laajalla asuinalueellaan kiertelevää karvahäntää pääsee ylen harvoin näkemään. Kuitenkin kalanviljelyaltaalla tihujaan tekevän yksilön saa surmata lainmukaisin menetelmin. 29. Vielä isompia ongelmia karvaiset kalastajat aiheuttavat viljelyaltailla. Omista luontoelämyksistäni saalistava saukko puuttuu tyystin. Leipälä, Oksava; M. Korhonen, Sievi; A . Lehtitietojen mukaan viimeksi vuonna 1981 maatalousministeriö myönsi Perhon ja Halsuan kalastuskunnille yhteensä neljä saukonpyyntilupaa, joiden turvin ainakin yksi poloinen saatiin hengiltä. Kalankasvattajat, pitkämielisyyttä! Nykyisellään saukko kuuluu metsästyslain piiriin ja on rauhoitettu ympäri vuoden. Lukemattomat luonnonystävät paheksuivat voimakkaasti kyseistä poikkeuslupaa, ja nykyisen ympäristöministenon edustajan kertoman mukaan "missään nimessä harventamisen perusteeksi ei riitä se, että jossakin joessa saukkokanta on runsastunut.'' Virallinen kiitos Luonto-Liiton vuonna 1981 käynnistämä saukkokysely olisi voinut päätyä kultamitalipallille "Tyhjänpanttiset hössötykset" -sarjassa, elleivät suomalaiset luonnonystävät olisi todella vilpittömällä innolla tarttuneet kynään . Mikäli eläin aiheuttaa ylipääsemättömiä ongelmia esimerkiksi ammattiaan harjoittavalle kalastajalle, sen hävittämiseksi voi esittää vahvasti perustellun anomuksen metsästysviranomaisille, mutta luvan heruminen edellyttää myös ympäristöministeriön luonnonsuojeluosaston lausuntoa. Kotakorvan havainto Muoniosta: hän tapasi tammikuussa peräti kahdeksan saukkoa saalistelemassa samalla paikalla. vsk. Koska kyseessä kuitenkin on laji, jonka kannat useimmissa Euroopan maissa ovat jo äärimmäisen niukat, mielestäni yhdenkin yksilön tappaminen on luonnonvarojen tuhlaamista. man sulan partaalla, (käyttäytymisestä päätellen kyseessä ei ollut kilpakosinta), ja omaksi ennätyksekseen luettakoon M. Paluuportiksi kelpaa pahimmillaan viisituumaisen pilkkikairan reikä, kuten A. Rautanen Hauholta todistaa. Töyrylä, Joutsa. Myös siimaja verkkokalastajien saalista saukko saattaa verottaa pahan kerran. Hämäläinen, Kiuruvesi; K. Niinpä taloudellisista tappioista huolimatta rohkenen toivoa jokaiselta saukkotihuista kärsivältä kalankasvattajalta sen verran pitkämielisyyttä, että hän ennen haulikkoon turvautumista yrittäisi pyydystää paksuhännän elävänä esimerkiksi supikoiran päänmenoksi suunnitellulla loukulla. Jos elävä saukko eksyy luonnontilaisessa ympäristössä kalastajan tai turkismetsästäjän pyydykseen, se on välittömästi vapautettava. Muiden näätäeläinten tavoin saukkokin kerää mielellään varastoja, ja otollisen altaan löydettyään se saattaa aiheuttaa tuhansien ropojen tihuja yhden talven aikana. Sitä vastoin ulkomaisille tarhaajille saukkoja on turha tyrkyttää, ennen kuin eläimen maastavientiin on saatu lupa ympäristöministeriöstä. Lähes samaan hengenvetoon ja edellisen vastapainoksi on kuitenkin todettava, että kalastavalle ja kalaa kasvattavalle suomalaiselle saukko voi aiheuttaa ison rahan tihuja. Luonnontilaisessa koskessa kolmipäinen saukkoperhe nostaa vesikivelle kaksivuotiaita taimenen poikasia keskimäärin kolmen minuutin välein niin pitkälti kuin maaliskuista sulaa riittää (K. Tärkeintä ravintoa ovat kalat, mutta varsin haluttuja ovat myös talvitorkkuiset sammakot sekä simpukat. Lienee enemmän kuin tyypillistä, että seudulla majaileva paksuhäntä tunkeutuu rysään tai katiskaan, ahmii pyydyksen pyrstöniekan ja repii havaksen tai levittää nielun niin avaraksi, ettei seuraavillakaan satimeen osuneilla kaloilla ole ongelmia poispääsystä. Itse en yritäkään keksiä perusteita moisille ryhmille, mutta pidän ylen todennäköisenä, että saukkonaaras saattaa hyväksyä kumppaneikseen joko kahden kevään poikaset ja/ tahi aikuisen koiraan paritteluajan ulkopuolellakin. Tunnen melkoista kateutta kaikkia niitä havainnoitsijoita kohtaan, jotka kertoivat omakohtaisesti seuranneensa eläinten sukeltelua ja saaliin käsittelyä
Jo vuodenvaihteessa SUOMEN LUONTO 2/ 84 43 . vsk.. Moe oli innokas lintujen harrastaja ja ihmetteli, miksei Suomessa sen paremmin kuin muuallakaan Euroopassa ollut vastinetta Amerikassa suositulle joululintulaskennalle (' 'Christmas Bird Count"). Kenties Suomen lintumiehet eivät vieläkään olisi kuulleet talvilintujen laskennasta, ellei maassamme olisi lyhyen aikaa 1950luvun puolivälissä sattunut to1m1maan yhdysvaltalainen diplomaatti nimeltä Lorimer Moe. Näkyykö tuloksissa ympäristönmuutoksia vai ovatko laskennat vain lintumiesten ilona. Dosentti Olavi Hilden on ollut lintulaskennoissa mukana alusta lähtien. Jossakin tilaisuudessa Moe tapasi Jukka Koskimiehen, yhden siihen aikaan aktiivisimmista lintutieteilijöistämme, ja otti asian puheeksi. Suomessa on vapaaehtoisin voimin laskettu talvilintuja jo yli 25 vuotta. Monet tärkeät asiat ovat aikoinaan saaneet alkunsa sattuman oi30 kusta niin talvilintulaskennatkin. Olavi Hilden Neljännesvuosisata talvilintulaskentaa Sinitiaine • kertoo Eläinten runsauden vaihtelut kuvastavat erilaisia ympäristönmuutoksia viime syksynä keskusteltiin erityisesti peltolinnuston kohtalosta. Mutta miten kaikki oikein alkoi. Niinpä syksyllä 1955 pidettiin pieni neuvottelukokous Moen virkahuoneessa; mukana olivat ainakin Koskimies, Mauri Rautkari ja kirjoittaja. Satojen suomalaisten joulunajan viettoon kuuluu nykyisin talvilintujen laskenta yhtä kiinteästi kuin joululahjat tai uudenvuoden tina
Metsäkanat, naakka, tikli ja tikat ovat vähentyneet Kanalinnuilla tunnetusti menee huonosti, niin meillä kuin muuallakin Euroopassa. Laskija kiertää suunnittelemansa reitin ja merkitsee muistiin havaitsemansa linnut. Kunkin lajin yhteismäärä sekä reittiä ja laskentaa koskevat perustiedot kootaan valmiille lomakkeelle, joka palautetaan eläinmuseoon. Laskennat tuottavat perusaineistoa myös vaelluslintujen liikkeistä sekä muuttolintujen jäämisestä Suomeen talvehtimaan molemmat kysymyksiä, joissa on vielä paljon selvitettävää. Kun kuitenkin laskentareittien keskimääräinen pituus ja eri maastotyyppien osuudet ovat pysyneet varsin vakaina, ja kun vertailut tehdään laajojen alueiden puitteissa, eikä reittikohtaisesti, virhelähteillä on tuskin suurtakaan merkitystä. vs k. Pesimäkausi tietysti onkin kannanarviointiin parhaiten soveltuvaa aikaa, onhan linnusto silloin täydellisin ja lintuparit hajaantuneina kiinteille reviireilleen. Ensinnäkin talvilinnuston niukkuus helpottaa havainnointia ja nopeuttaa laskentaa kesäiseen verrattuna. Esimerkiksi pesimäaikaista linjalaskentaa on Suomessa runsaan neljän vuosikymmenen aikana (1941-83) tehty noin 5000 km, kun talvilintulaskennoissa jo yhdessä vuodenvaihteessa kertyy laskijoiden tarpomaa matkaa keskimäärin 6000 km . Kaikkiin näihin kysymyksiin liittyy tietenkin myös taustatekijöiden selvittely. Kaikkein voimakkaimmin vähentyneisiin talvilintuihimme kuuluu naakka. Vuonna 1966, ennätyksellisen ankaran taiSUOMEN LUONTO 2/ 84 43. Valitettavasti aineisto ei vieläkään ole siinä kunnossa, että sitä päästäisiin käsittelemään tietokoneella. Kuinka hyvin talvilintujen laskenta soveltuu pitkäaikaismuutosten seurantaan. npäristön Inuutoksista 1955-56 tehtiin ensimmäinen koelaskenta 24 ryhmän voimin, ja lupaavien tulosten innoittamana laskenta aloitettiin virallisesti koko maassa vuotta myöhemmin. Havainnointiteho riippuu säätilasta, lumipeite tai sen puuttuminen vaikuttaa lintujen olinpaikkoihin, ja laskentareiteistäkin vaihtuu vuosittain noin puolet. Metsien pirstoutuminen, laajat avohakkuut, metsäautoteiden puhkominen takamaille ja perinteisten soidinpaikkojen raiskaantuminen tehometsätalouden kourissa selittänevät pääosaksi tämän salomaiden asukkaan vähentymisen. Aluksi Koskimies itse huolehti laskentojen järjestämisestä ja aineistojen käsittelystä, mutta vuodesta 1960 laskentoja on hoitanut Helsingin yliopiston eläinmuseo. Riekko on taantunut yhtä rajusti kuin metso, samoin pyy ja peltopyy ovat vähentyneet selvästi. Metson alamäestä puhuvat myös talvilintulaskentojen tulokset vääjäämätöntä kieltään: metsäkanoille ominaisten jaksoittaisten kannanvaihteluiden huiput ovat jääneet kerta kerralta matalammiksi, ja viime vuosien arvot ovat pudonneet neljännekseen laskentojen alkuvuosien luvuista. Täällä tiedot tarkistuksen jälkeen siirretään reikäkorteille tietokonekäsittelyä varten. Kolmanneksi kanta on talvisin suurempi kuin pesimäkaudella, kun jälkikasvukin on mukana. Talven kolme laskentakertaa puolestaan valaisevat lintujen liikkeitä ja kuolleisuutta talven aikana. Laskentojen ensisijainen tarkoitus on antaa luotettava kuva talvilintujemme levinneisyydestä ja runsaudesta sekä linnuston muutoksista. Toiseksi monet linnut ovat talvisin paljon näkyvämpiä ja helpompia laskea kuin kesällä ajateltakoon vaikkapa punatulkkua tai närheä, jotka pesimäajan laskennoissa hiljaisuutensa ja piileskelevyytensä takia jäävät useimmiten huomaamatta. Teeren taantuma on lievää. Laskentakauden pituus on aina runsaat kaksi viikkoa. Tämä on aika yllättävää kun muistetaan, että vielä 31. Perinteisestihän lintukantojen muutoksia tutkitaan pesimäajan laskennoilla. ven jälkeen, otettiin ohjelmaan helmi-maaliskuun vaihteessa järjestettävä uusintalaskenta, ja 1976 sarjaa täydennettiin vielä kolmannella laskennalla marraskuun alussa. Maaja metsätalouden aiheuttama elinympäristöjen huonontuminen, riekon osalta etenkin soiden laajamittainen kuivatus, lienee pääsyynä näidenkin lajien kannan hupenemiseen. Ne saattavat näkyä tuloksissa yksittäisten vuosien poikkeavina arvoina, mutta näihin ei pitkäaikaismuutoksissa koskaan pidä kiinnittää liiemmälti huomiota ratkaisevaa on aina yleissuunta. Lajikohtaisissa havainnoissa ero vielä korostuu: linjalaskentojen kokonaisaineisto käsittää 772 harakkahavaintoa, mutta talvilintulaskennoissa siitä on 25 vuoden aineistossa pyöreästi 160 000 havaintoa yli 200-kertainen määrä! Tietenkin talvilaskennoissa on omat virhetekijänsä kuten kaikissa arviointimenetelmissä. Monien paikkalintujen osalta talvilaskenta on kuitenkin pesimäaikaisia takseerauksia luotettavampi seurantamenetelmä. Yksinkertaisella menetelmällä runsaasti aineistoa Yksi syy talvilaskennan suosioon on epäilemättä se, etteivät sitä rasita monimutkaiset ohjeet. Näistä syistä aineistoa kertyy talvisissa laskennoissa monin verroin enemmän kuin kesäisissä. 1960-luvun alussa reittien määrä nousi jo neljäänsataan
Pisimmälle muuttoliikkeiden sopeuttamisessa syksyiseen ravintotilanteeseen on kehittynyt räkättirastas . Tällaisia ovat hömötiainen SUOMEN LUONTO 2/ 84 43 . Muista talvilintulaskentojen mukaan selvästi vähentyneistä lajeista mainittakoon vielä palokärki, pikkutikka, töyhtötiainen ja kuukkeli . Minulle tiklin taantuminen ei ollut yllätys, kun muistelen nuoruusaikojeni retkiä 1940-luvun lopulla ja 1950luvulla. Yleensä meillä talvehtii räkättejä vain hyvin vähän, mutta viimesyksyinen pihlajanmarjojen ennätyssato houkuttelee tuhatpäisiä räkättiparvia jättäytymään tänne pitkälle alkutalveen. Molempien kannankehitys on noudattanut samaa kaavaa: ensimmäiset 15 vuotta kanta pysyi hyvin vakaana, mutta on 1970-luvun alusta ollut selvässä kasvussa. Molemmat ovat hyötyneet lintujen tehostuneesta talviruokinnasta. Niidenkin kohdalla syyttävä sormi osoittaa tehostettuun puuntuotantoon pyrkivää metsätaloutta. Esiintymisessään oikulliset vaelluslinnut Jotkut linnut saattavat esiintyä eräinä vuosina massoittain, toisina vuosina ne saattavat puuttua täysin. Edelliset rastaiden massatalvet ovat niinkin kaukana takanapäin kuin 1964/ 65 ja 1956/ 57. Harakkakanta on viime vuosina ollut suunnilleen kaksinkertainen, korppikanta noin puolitoistakertainen laskennan alkuvuosiin verrattuna. Kaksi varislintua, korppi ja harakka, kuuluvat selvästi runsastuneisiin lajeihin. Tiklin selvä taantuminen on muissa linnustomme pitkäaikaismuutosten selvityks1ssa jäänyt vähemmälle huomiolle. Yhtäpitävästi näiden kahden lajin yleistyminen on todettu myös pesimäaikaisissa tutkimuksissa, joskaan enentymisen suuruudesta ei niissä ole saatu selvää käsitystä. Sinitiainen lienee hyötynyt rehevöityneiden vesien laajoista järviruokokasvustoista, jotka ovat sinitiaisparvien tärkeää ruokamaata talvisin. vsk.. Urpiainenkin on esiintymisessään oikukas talvilintu: välistä suuria parvia kiehuu rikkaruohokentillä ja koivikkomäillä, välistä vain yksittäisiä lintuja näyttäytyy harvakseltaan. Käpytikka nakuttelee pajassaan yhtä hyvin männyn kuin kuusen käpyjä, joten sen vaihtelu ei ole kovin jyrkkää mäntyhän siementää sentään kohtalaisesti useimpina vuosina. Havupuiden siemensato säätelee käpytikan ja käpylintujen runsautta. Pihapiirin lajit sinitiainen ja viherpeippo ovat runsastuneet Jos on talvilinnustossamme monia vähentyneitä lajeja, on toki runsastuneitakin. Tärkeimpien ravintokasvien siemensato säätelee urpiaisen talvista runsautta, eikä tämän tarvitse olla missään yhteydessä kesäiseen pesintään. Kannan pitkäaikaiskehityksestä on kuitenkin vaikea mennä päättelemään mitään varmaan, sillä pääosa tämän tyypin lajeista on vaelluslintuja, jotka vaihtavat talvialueitaan ravinnonsaannin mukaan. Pikkutikka, tikli ja naakka vähentyneet 1950-luvulla monet luonnonsuojelijat olivat huolissaan naakan liiallisesta runsastumisesta, jonka katsottiin kaventavan muiden tilavissa puunkoloissa pesivien lintujen, varsinkin uuttukyyhkyn , elinmahdollisuuksia. Pikkykäpylintu sen sijaan on erikoistunut kuusen siemeniin. Eikä se ihme olekaan, sillä tikli on aina ollut sen verran vähälukuinen, ettei siitä pesimäajan tutkimuksissa hevin saa riittävästi aineistoa. Nämä vuodet erottuisivat muista varmasti vieläkin selvemmin, jos aineistoon ei olisi yhdistetty myös määrittämättömiä käpylintuja. Sama koskee vihervarpusta, joka on pääosaksi muuttolintu . Nykyisin tikli on sellainen harvinaisuus, että jopa "linturallien" kiihkeillä lajinmetsästysretkillä se jää useimmiten löytämättä. Naakan vähentyminen on todettu myös pesimäaikaisissa tutkimuksissa. Sen sijaan kannan vaihteluiden seuranta tuottaa kiintoisaa aineistoa, kun tutkitaan esiintymisen riippuvuutta ravintotilanteesta. Ruokailumaastoiksi sopivia rikkaruohokenttiä, kaatopaikkoja, varastoalueita, tienpenkkoja ja muuta joutomaata luulisi nykyisin olevan entistä enemmän tarjolla, samoin pes1m1seen sopivia metsiköitä ja puuryhmiä taajamien laidoilla. Harakkakannan kasvuun on vaikeampi keksiä selviä syitä. Kuusella on harvoin huippusatoja, joten käpylintujakin on aniharvoin runsaasti kaikkialla Suomen metsissä. Niiden parhaita kasvupaikkojahan 32 ovat ränsistyneet kylänlaiteet, törkyiset takapihat ja navettojen taustat; siisteillä omakotialueilla, hoidetuilla pihanurmikoilla ja karjattornilla tiloilla eivät takiaisetkaan viihdy. Muista kanalinnuista poiketen alkuperäiseen luontoomme kuulumaton fasaani on runsastunut, tosin kyseenalaisin perustein uusien istutusten, säännöllisen talviruokinnan ja petojen hävityksen avulla. Korppia on ainakin maan eteläpuoliskossa auttanut ravinnonsaannin helpottuminen talvikaudella: hirvenmetsästyksen jäljiltä jää metsiin joka syksy mahtava määrä teurasjätteitä, ja kotkien tehokas haaskaruokinta elättää läpi talven suuria korppiparvia. Vakaina pysyneitä lajeja Oma mielenkiintonsa on niilläkin lajeilla, joiden kanta on pysynyt vakaana koko neljännesvuosisadan. Silloin tikli kuului Helsingin seudulla retkien vakiolajistoon, ja talvikaudella saattoi tavata muutaman kymmenenkin yksilön suurparvia. Molempien lisääntyminen on myös hyvin samantapaista: ne enenivät hyvin hitaasti 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa, välillä jopa taantuivat jakson puolivälin ankarina talvina, mutta sitten runsastuivat erittäin ripeästi 1970-luvun puolivälistä alkaen. Viherpeipon ja sinitiaisen kannan kehitys viimeisten 25 vuoden aikana on ollut todellista voittokulkua. Epäilemättä naakan alamäki liittyy myös lähes kaikkien peltolintujemme taantumiseen tehomaatalouden puristuksessa. Syitä on varmasti useita: rauhoituksen kumoaminen 1962, kolopuiden jatkuva väheneminen ja perinteisten pes1marakennusten purkaminen tai muuttaminen pesimiseen sopimattomiksi peruskorjausten yhteydessä. Mutta luultavasti tiklin tärkeimmät ravintokasvit takiainen ja isot ohdakkeet ovat sittenkin vähentyneet kulttuurimaisemien "siistiytymisen" ja karjan katoamisen myötä. Mikä mahtaa olla syynä tiklin vähenemiseen. Osa niistä on isokäpylintuja, jotka syövät etupäässä männyn siemeniä ja saattavat esiintyä yleisenä silloinkin, kun pikkukäpylintu on lähes kateissa. Myös talitiainen, punatulkku ja keltasirkku ovat jonkun verran lisääntyneet joskin huomattavat vuosittaiset vaihtelut hämärtävät niiden kannankehityksen yleiskuvaa. Sekä viherpeippo että simtJamen ovat eteläisiä, pohjoiseen päin aluettaan laajentavia lajeja, joiden sopeutumista Pohjolan talveen luonnonvalinta epäilemättä jatkuvasti parantaa. Pikkutikan taantumisen jyrkkyyttä kuvaa se, että kun viitenä ensimmäisenä laskentatalvena keskimäärin 90 reittikilometriä riitti yhden yksilön tapaamiseen, on viitenä viimeisenä talvena tähän tarvittu jo 450 kilometriä! Kanta on tämän mukaan enää viidesosa kahden vuosikymmenen takaisesta. Se talvehtii meillä runsaslukuisena vain vuosina, jolloin lepällä on huippusato; tällaisia vihervarpustalvia ovat olleet 1964/ 65, 1973/ 74 ja 1976/ 77
Molemmista näkyy mm. Vakaiden lajien tärkeimmät elinympäristöt ovat säästyneet rajuilta muutoksilta, tai ne ovat ympäristövaatimuksiltaan mukautumiskykyisiä. Niiden kannankehitystä kuvaavissa käyrissä ei ole suuria heilahteluja. Puukiipijällä vaihteluväli on ollut jonkin verran suurempi ja nousuja laskukaudet pitempiä, mutta muuten käyrät ovat varsin yhdenmukaiset. Tällaiset lajit ovat ilmeisesti sopeutuneet käyttämään joko määrältään turvallisen vakaana pysyvää tai sitten hyvin monipuolista ravintoa. Vuodet 1957 / 58 7,73 23,06 s,n 16,23 5,41 Vuodet 1957 / 58 -65/66 73/74 .. 33. SUOMEN LUONTO 2/84 43 . Hömötiainen on esimerkki vakaana pysyneestä siivekkäästä. Monet tunnetut piirteet hömötiaisen, puukiipijän ja närhen biologiassa tukevat näitä olettamuksia. Viherpeippo ja harakka ovat runsastuneet, kun taas naakka ja tikli ovat selvästi vähentyneet. Käpytikka on runsaudessaan hyvin ailahteleva. 1 65/ 66 73/ 74 81 / 82 81 /82 ja puukiipijä, kaksi talvisten metsiemme yleistä pikkulintua. Kolmas vakaana pysynyt on närhi. Heidän ansiotaan on, että Suomessa on saatu kootuksi Euroopan oloissa ainutlaatuinen aineisto talvilinnuista. Hömötiaista on parhaina talvina laskettu keskimäärin 14 yksilöä 10 reittikilometriä kohden, huonoimpina vuosina tiheys on pudonnut 8 yksilöön. Niillä voi olla myös tehokas itsesäätelymekanismi, joka estää mm liikalisääntymisen kuin kannanromahduksenkin. D Kiitokset laskijoille! Lopuksi on paikallaan lausua kiitokset monisataiselle laskijajoukolle, joka vuodesta vuoteen on jaksanut lumessa ja pakkasessa kiertää silmä tarkkana reittejään. ankarien talvien luonnehtiman 1960-luvun loppupuolen laskusuuntaus, 1970-luvun alkupuolen leutojen talvien aiheuttama kannan nousu ja sen jälkeinen uusi taantuma. Vuosittain laskentakilometrejä kertyy noin 6 000. Älkää antako intonne herpautua, vaikka tuloksia on toistaiseksi julkaistu kitsaasti muistakaa että aineiston arvo koko ajan kasvaa! Käyristä ilmenee kunkin lajin runsaus kymmentä laskentakilometriä kohti. vsk
Nyt leijutekniikka on nopeasti noussut kaikkein varteenotettavimmaksi kiinteiden polttoaineiden polttotekniikaksi energiantuotannossa. Ja juuri näistä polttopetin ominaisuuksista johtuvat leijutekniikan arvaamattomat edut: vähäsaasteisuus, hyvä hyötysuhde, kirjava polttoainevalikoima, käyttövarmuus, polton hyvä hallinta ... Ensin tämä kerros kuumennetaan öljyllä 800-900 asteeseen, jonka jälkeen tähän kuumaan petiin voidaan syöttää varsinainen polttoaine ja jatkaa polttoa ilman tukipolttoainetta. Tähän laskelmaan on kuitenkin kelpuutettu vain kuusi alle 60/ 120 MW:n (sähkö/ lämpö) laitosta, pienimpma yksi 15/ 38 MW:n laitos, joista saataisiin vain reilu 10. Jaakko Luoma Leijukerroseli leijupeti -eli pyörrekerrospolton ensisovellutukset ovat 1920luvulta, mutta läpimurto tapahtui 1940ja -50 -luvulla kemian ja metallurgian teollisuudessa. osa SUOMEN LUONTO 2/ 84 43. 34 Leijupetipoltolla ilmaan vähemmän rikkiä ja typpeä Leijukerrospoltto on lupaava menetelmä lämpövoimaloiden rikkija typenoksidipäästöjen pienentämiseksi. Yhtiön Kauttuan tehtailla Eurassa päästään myös yli 90 prosentin. Tekniikan edistyminen antaa meille mahdollisuuden laskeskella, olisiko tarvittava sähköntuotannon lisäkapasiteetti saatavissa rakentamalla maahan erikokoisia lämmitysvoimaloita, joissa yhdyskuntien kaukolämmön ja teollisuuden prosessilämmön yhteydessä tuotettaisiin tarvittava sähkö. Suomessa ollaan leijupetitekniikan kehityksessä pisimmällä. Jotta muissa polttotavoissa päästään leijupolton tasoon rikissä ja typessä, ovat kustannukset 6-10 kertaiset, laskeskelee Javen. Se sopii sekä pieniin että suuriin voimaloihin, ja polttoaineeksi kelpaa melkein mikä vain. Siksi leijupetiin voidaan työntää samanaikaisesti mitä kummallisimpia polttoaineita, puujätettä, huonoa turvetta, paperia jne. Suuri aineensiirtonopeus mahdollistaa rikin eliminoimisen syöttämällä polttopetiin kalkkia: rikki saadaan kipsinä pihalle. Siinä leijupoltto nousee omaan luokkaansa. Ylivoimaisillaan leijutekniikka on typpeä eliminoitaessa. Ahlström Oy on toimittanut Yhdysvaltoihin Kaliforniaan malliksi laitoksen, jossa otetaan kalkilla 94 prosenttia rikistä talteen. Kokemuksia on jo kertynyt. Tekniikka etenee kahtaalle Vähitellen on mahdollista rakentaa yhä isompia ja toisaalta yhä pienempiä leijupolttokattiloita. Rikkipäästöt eliminoitiin 85-prosenttisesti kalkilla. "Nyt meillä on käytössä tekniikka, jolla ympäristöhaittoja voidaan ratkaisevasti vähentää", hän sanoo. tutkimuksen mukaan perinteisestä arinaja pölypoltosta muuta kuin siinä, että leijupoltossa elohopea saadaan tuhkan mukana pois, mutta kahdessa muussa polttotekniikassa se jää savukaasuun. Leijupolton merkitys korostuu edelleen, jos ongelmallisten yhdyskuntajätteiden energiapolttoa aiotaan lisätä. Tuoreen kauppaja teollisuusministeriön selvityksen mukaan 19 uutta kaupunkien lämmitysvoimalaa toisi Suomeen 1255 MW sähköja 2404 MW lämpötehoa. Kauttuan tehtaan voimalapäällikkö Jörgen Javen viittaa Ruotsin valtion teettämään laajaan hiilen terveysja ympäristövaikutus -tutkimukseen (Kol-HälsaMiljö), joka julkistettiin viime kesänä. vsk.. Leijukerroksella tarkoitetaan kiinteää, yleensä hiekkakerrosta, jonka läpi puhalletaan ilmaa ja saadaan se käyttäytymään kuin kiehuva neste. Kuplivalle ja mylläävälle hiekka-polttoaine -petille on ominaista materiaalin nopea paikallinen sekoitus, maksimaalinen aineenja lämmönsiirto sekä suuri aktiivinen pinta-ala. Palavaan leijupetiin on sitoutuneena suuri lämpökapasiteetti, joka tehokkaasti tasaa polttoaineiden kosteusja laatuvaihtelut. Ei rikkiä, ei typpeä Leijupolton alhaisen palamislämpötilan vuoksi typpiyhdisteiden osuus savukaasuissa on hyvin alhainen. Outokumpu Oy poltti 1981 Kokkolan tehtaillaan 2 000 tonnin koe-erän ruotsalaista grafiittia. 1960-luvulla leijupetissä ryhdyttiin hävittämään märkiä puhdistamojätteitä. Lämpötila on kuitenkin vähintään 750 astetta, jolloin haisevat kaasut palavat. Raskasmetallien osalta ei leijupoltto juuri erotu em
seen valmistui vesihallituksen työnä Kyrkösjärven tekoallas ja sen päähän kaupungin 7 MW:n vesivoimala. Nyt turvepohja huonontaa alapuolisen Kyrönjoen vettä. Jalasjärven laitoksen lämpöteho on 5,6 MW ja sähköteho 4,3 MW. Kerrotaanpa esimerkki Kyrönjoen töistä Seinäjoelta: Äly hoi! Kolmisen vuotta sitten Seinäjoen kaupungin kupeeSUOMEN LUONTO 2/ 84 43. Vuoden 1982 hinnoissa kyse on ainakin 100 milj. markkaa. Altaalla ei ole esim. Turvediesel J alasj ärvelle Seinäjoen naapurissa Jalasjärvellä ollaan parhaillaan hankkimassa omaa kaasudiesel-lämmitysvoimalaa, Suomen ensimmäistä. markkaa. kokonaistavoitteesta. Lämp(jvoimaloissa leijupetipoltto on käytllssll mm. tulvasuojelumerkitystä, vaan sen päätehtävä on juuri vesivoiman tuottaminen. Jalasjärven laitosta voisi verrata esimerkiksi kiisteltyyn Kaitforsin vesivoimalaan Perhonjoessa. Voimalan hinta on 32 milj. mk:n investoinnista, allas 70 ja voimala 30 milj. Kaitforsin hinta on kuitenkin jo nyt, vesihallituksen osuus mukaan laskien, yli kaksinkertainen Jalas järven lämmitysvoimalaan verrattuna. Vanhemman KTM:n selvityksen mukaan pienimpänä laitoksena voidaan pitää 7 ,5/23 MW :n laitosta, mutta se edellyttää jo "erityisen suotuisia olosuhteita'' . vsk. Suomessa tekniikka on käytössä mm. em. Kummankin sähköntuotanto on vuodessa sama, noin 22 gigawattituntia. Hyvän rinnastuskohteen saa kalliiksi tulevasta vesivoiman rakentamisesta, johon tässä maassa tuntuu aina rahaa löytyvän. mk. Leijupetitekniikalla voidaan ratkaisevasti vähentää myils hiilen poltosta aiheutuvia haittoja. Se maksoi vajaat 26 milj. Vuonna 1982 kaupunki otti käyttöön leijukerrostekniikkaan perustuvan 20 MW:n turvekattilan, joka tuottaa pelkästään kaukolämpöä. Eli nykyisen erillisen vesivoimalan ja erillisen kaukolämpölaitoksen yhteishinnalla Seinäjoki olisi saanut samat tehot antavan lämmitysvoimalan, joka olisi tuottanut täydessä käynnissä ollessaan noin kaksinkertaisen määrän sähköä vesivoimalaan verrattuna eli noin 40 gigawattituntia vuodessa! Sokeri on vielä pohjalla: altaan alle haudattiin 3-4 miljoonaa kuutiota turvetta eli tämän lämmitysvoimalan 12-20 vuoden polttoaineet. Wärtsilän ja Ahlströmin kehittämässä laitoksessa käytetään puuta tai turvetta, joka ensin kaasutetaan leijukerros-tekniikkaan perustuvassa kaasuttimessa, jonka jälkeen tämä pienilämpöarvoinen kaasu pyörittää dieselmoottoria. Eikä Kaitfors tuota lämpöä. mk. Diesel-leijukerros -tekniikalla päästään hyvinkin pienen kokoluokan laitoksiin, jopa parin megawatin tehoa! ueelle. 35. Laitoksella katetaan kokonaan vajaan 12 000 asukkaan pitäjän kaukolämmön tarve ja sähköntarpeesta reilut puolet. Seinäjoella ja Pieksämäellä. Outokummun Kokkolan tehtailla ja Serlachiuksen Lielahden tehtailla. Samoihin aikoihin ilmestyneen KTM:n selvityksen mukaan 7 ,5/ 23 MW:n lämmitysvoimala olisi maksanut 56,5 milj. Jos asiaa tarkastellaan mahdollisimman laajasta kansantaloudellisesta näkövinkkelistä, näitä "erityisen suotuisia olosuhteita" alkaa näkyä vähän joka puolella jos siis vilpittömästi haluamme painottaa ympäristö-, työllisyys-, maksutase-, aluepolitiikka -kysymysten merkitystä
Miten ekologia voidaan yhdistää kestävään kehitykseen?. Richard Levins Ekologisen tied• Kolmannen maailman ekologiset ongelmat ovat käymässä yhä polttavammiksi. Kierre on valmis. Väestö kasvaa nopeasti, mutta samalla esimerkiksi metsät häviävät ja maan tuottokyky heikkenee väärien viljelytapojen vuoksi
1 puute kärjistää kehitysmaiden ongelmia
Sillä on ollut myös useita ekologisia seurauksia, jotka ilmenevät samankaltaisina monissa osissa maapalloa: 1. Haitallisten tuotteiden kuten DDT:n myynti. Kolmannen maailman maiden ympäristö on usein hyvin haavoittuva, ja "alikehityksestä" on vain pieni askel "ylikehitykseen". 6. 3. Viimeisten 500 vuoden aikana on ensin kauppa, sittemmin siirtomaavalta laajentunut maailmankattavaksi järjestelmäksi. Yhdysvallat on nykyisin hapen tuoja hiiltä poltetaan keskimäärin neliökilometriä kohden niin runsaasti, että se kuluttaa happea enemmän kuin kasvien yhteyttäminen tuottaa. Malarian leviäminen sekä aliravitsemuksen ja ripulitautien jatkuva esiintyminen yhdistyvät torjunta-aineiden ja teollisuussaasteiden aiheuttamiin myrkytyksiin. Ympäristön häikäilemätön hyväksikäyttö on kehitysmaita uhkaava uusi vaara. Markkinatalouteen sitoutuneissa maissa se on ristiriidassa lyhyen tähtäimen taloudellisten etujen kanssa. Kansallisten ekologisten strategioiden kehittämistarve on polttava. Metsien hävittäminen jatkuu myös itsenäistyneissä maissa. Amazonasin sademetsiä uhkaava tuho Brasiliassa on oma lukunsa, jonka seuraukset koskevat koko maailmaa. Alikehityksen historia sama Vaikka kolmannen maailman maat ovatkin erilaisia, niiden historiallinen tausta on yhteinen. vsk .. 4. Muutamia vuosia sitten eräs yhdysvaltalainen yhtiö neuvotteli Sierra Leonen kanssa oikeudesta haudata sinne myrkyllisiä jätteitään, mutta julkinen vastustus pysäytti hankkeen. Maatalous kehittyy pääasiassa monikansallisten yritysten valvonnassa ja kansainvälisen kaupan ehdoilla, mutta paikallinen väestö jää vaille ravintoa, ja maanviljelyksen tuotannollinen perusta vaarantuu. Samanaikaisesti raivattiin laitumia laivaston tarvitseman lihakarjan kasvattamiseksi. Metsien hävitystä seurasivat tulvat ja eroosio, riistaeläimet katosivat ja uudet sairaudet yleistyivät. Hävityksen sinetöi vientiin tarkoitettujen viljelykasvien sokerin, kahvin, puuvillan -levittäminen alueelle. Merten ja mannerjalustan hyödyntämisestä uhkaa tulla vain harvojen etuoikeus. Metsien tuhoamisella on vanhat juuret. Sen ilmentymiä ovat esimerkiksi: Ympäristöä tuhoavan teollisuuden vienti kehitysmaihin, m1ssa valvonta puuttuu usein kokonaan. 7. Kolmannen maailman maat ovat kuitenkin enimmäkseen köyhiä ja sijaitsevat tropiikissa. Ekologisen tiedon puute kärjistää ongelmia Sadat miljoonat ihmiset maailmassa kärsivät veden puutteesta sekä saastuneen veden aiheuttamista sairauksista. Luonnonrikkaudet on suoranaisesti ryöstetty. Uutta peltoa raivataan metsitä, koska suurviljelijöiden maihin ei haluta koskea. Irlanti esimerkiksi osoittaa vääriksi väitteet, että alikehitys johtuisi rodullisista tai maantieteellisistä syistä. Tästä on runsaasti esimerkkejä alkaen Espanjan ja Portugalin ryöstöretkistä Uudella mantereella, tai Yhdysvaltojen kauppalaivaston riehunnasta Karibian meren saarilla. Useimpien maiden maatalouden rakenne on vinoutunut. Taloudellisen itsenäisyyden saavuttaneissa maissa välittömän voiton tavoittelu ei ole yhtä keskeinen tekijä, mutta ylipääsemättömiltä vaikuttavat taloudelliset ongelsuoMEN LUONTO 2/ 84 43 . Maapallon yhteisten luonnonvarojen kuluttaminen. Alikehittyneissä maissa köyhyyden ja "edistyksen" taudit esiintyvät rinnan. Mutta poikkeuksiakin on. Pitkäaikainen taloudellinen riippuvuus on tuottanut uusia terveydellisiä vaaroja. 2. Liikalaidunnuksen aiheuttavat usein ihmiset, jotk& häädetään mailtaan kuten Etelä-Afrikassa ja Puerto Ricossa. Tiedettä kehittäessään näillä mailla on edessään suuri ristiriita: väestön pitkäntähtäimen edut vaativat oman tutkimuksen kehittä38 mistä, mutta toisaalta väestön välittömien tarpeiden tyydyttäminen on kiireinen tehtävä, ja tämä houkuttelee kopioimaan muualta valmiita malleja tieteelle ja teknologialle. Teollisuuden saasteiden vienti. Tämänkin ongelman ratkaisuissa tarvitaan ekologista tietoa osana yhteiskunnallista suunnittelua. Tämä on muuttanut yhteiskuntaja väestörakennetta, ympäristöä ja kulttuuria. 5. Alkuperäisen lajiston ja luonnonympäristöjen häviäminen johtaa luonnonrikkauksien köyhtymiseen, elintason alentumiseen ja viime kädessä kansantalouden kehitysmahdollisuuksien kaventumiseen. Monet kolmannen maailman maat ovat saavuttaneet muodollisen itsenäisyyden, mutta ovat pysyneet taloudellisesti ylikansallisten yritysten hallinnassa. Jotkut maat ovat saavuttaneet todellisen itsenäisyyden ja kehittävät yhteiskuntaansa, tiedettä sen osana. Ne ovat myös poliittisesti ja ideologisesti sidoksissa lähinnä Euroopasta ja Yhdysvalloista periytyviin kehityksen ja kulttuurin ihanteisiin. Useimpien kehitysmaiden maaperä on pahasti kulunut metsien tuhoamisen, vaarien viljelymenetelmien ja liikalaiduntamisen seurauksena. Kuuban metsät hakattiin Espanjan kultalaivaston rakentamiseksi. "Kolmas maailma" ei ole käsitteenä kovin onnistunut, sillä se kattaa taloudellisilta ja luonnonoloiltaan hyvin erilaisia maita
Suuri syy ongelmien kärjistymiseen on, että niitä ei tarkastella riittävän yleisesti, niin luonnontieteelliset kuin yhteiskunnallisetkin tekijät huomioon ottaen. Koska jokainen ekologinen kokonaisuus on omansa, tutkimukset eri paikoissa eivät ole pelkkää toistoa vaan antavat täydentäviä tuloksia. Siksi torjunta-aineista tiedetään paljon enemmän kuin peltojen pienilmastosta, tuholaisten ekologiasta ja luonnollisista vihollisista tai viljelykasvien ekologiasta. mat voivat johtaa hyvin lyusein konsulttiyritykset, hytnäköisiin ratkaisuihin, joiden ainoa tuote on tutkijollei ekologinen näkökulmusraportti. Torjunta-ainetta voidaan myydä, mutta hyönteisten ja viljelykasvien ekologian tuntemusta ei. Kemianteollisuuden yritykset eivät hyönteismyrkkyjä kehittäessään kysy, mikä on paras tapa torjua tuholaisia, vaan niiden tarkoituksena on tuottaa tavaroita, joita voi myydä viljelijöille. vs k. Ekologia soveltuu tähän paremmin kuin muut luonnontieteen alat. Mutta ekologialle voidaan hahmotella myös rakentavia tehtäviä osana taloudellisen ja poliittisen itsenäisyytensä saavuttaneiden maiden yhteiskunnallista kehitystä: 1. Suppea tutkimusraTeollisuusmaiden tieteen kritiikki Tärkeä lähtökohta vaihtoehtoisen tieteen kehittämiselle on teollistuneista portti on usein ensimmäinen askel ympäristön tuhoamisessa. Sielläkin missä väestö näkee nälkää, käytetään suuri osa hedelmällisestä maasta vientikasvien viljelyyn. Luonnonsuojelun suunnittelu kunkin maan luonnonolojen tuntemuksen pohjalta. Ekologialla voi olla tässä merkittävä sija. Nykyisin ekologian asema on yhteiskunnallisesti pääasiallisesti puolustuksellinen; on yritettävä torjua luonnon lyhytnäköisestä hyödyntämisestä koituvat vaarat. kimuksen elimellisen yhdisTeollisuusmaista kopioitu tutkimus on lisääntyvässä määrin tavara, jota tuotetaan voiton saavuttamiseksi. Ryöstöviljelyn periaattein suunnattomille maa-aloille istutetaan pahimmassa tapauksessa vain yhtä viljelykasvia. Viljelijät puolestaan suosivat monokulttuureita, koska niitä varten on saatavilla tehokkaita koneita. Suurta osaa teollisuusmaiden tieteestä hallitsee elitismi ja tutkimuslaitosten hierarkinen organisaatio, maista tarjoutuvien valmiijotka tekevät vaikeaksi tutden mallien kritiikki. Ekologian tutkiminen ja omaksuminen voi auttaa tarkastelemaan muitakin ongelmia osana kokonaisuutta. Luonnonvarojen moninaiskäytön suunnittelu. Tutkimusta kolmannen maiden maissa tekevät SUOMEN LUONTO 2/84 43. 2. Esimerkiksi maatalousinsinöörit suunnittelevat sadonkorjuukoneita mono kulttuureita varten, koska viljelijät kylvävät monokulttuureita. Sen tutkimuskohteet ovat tuttuja arkikokemuksesta. ·Ekologisen tiedon niveltäminen terveydenhuoltoon, erityisesti tautien ennaltaehkäisyyn. 5. Ekologia osaksi yhteiskunnallista suunnittelua Valmiina tarjottujen tieteellisten ihanteiden kritiikin jälkeen on ryhdyttävä kehittämään uudenlaisia tieteen ja koulutuksen malleja. Tällä brasilialaisella 1 300 hehtaarin kahviviljelmällä on kaikkiaan 14 000 kahvipensasta. Usein tavoitteena on vain myyntiartikkeleiden kehittäminen. Lisäksi ekologian teoria korostaa, että asiat vaikuttavat toisiinsa, yksittäisiä ilmiöitä ei voi tarkastella t01s1staan erillisinä. Spesialisti hyväksyy oman toimintansa raja-ehdot annettuina. Näin tuotetaan maatalousuudistuksia jotka levittävät malariaa, kastelusuunnitelmia, jotka alentavat maaperän hedelmällisyyttä estämällä ravinteiden kulkeutumisen tulvien mukana pelloille, sekä uusia kasvilajikkeita, jotka johtavat nälänhädän kärjistymiseen. 4. jaa. 3. Raportin krima ole elimellisenä osana teerinä on tyydyttää tilaasuunnittelua. tämisen laajaan koulutukseen ja kansan omaksuman käytännön tietämyksen hyväksikäyttöön. Tutkimus on halpaa laboratoriotieteisiin verrattuna. Uusien maanviljelysmenetelmien kehittäminen siten, että luonnon monimuotoisuus säilytetään ja nojaudutaan viljelykiertojen, maatalousekologian ja maaperän ominaisuuksien tuntemukseen. Tieteen kansantaj uistaminen sekä kansanvalistus. Tutkimuksen organisoiminen taloudellisen tehokkuuden periaatteiden mukaan johtaa kapeaan erikoistumiseen. D 39. Kasvinjalostajat kehittävät lajikkeita monokulttuureita varten, koska ne ovat vallitsevana käytäntönä, jne
Millaisia kokemuksia Sinulla on kokonaisvaltaisen tutkimusotteen soveltamisesta. Itse olisin erittäin iloinen esimerkiksi kansainvälisestä painostuksesta, jonka tavoitteena olisi saada Yhdysvallat lopettamaan sotaharjoituksensa Viecos-saarella Puerto Ricossa. Ongelmana tietysti on, että Yhdysvalloissa tai Puerto Ricossa ei taloudellista toimintaa voida suunnitella ekologisten näkökohtien mukaan. Joudumme käytännössä useimmiten olemaan puolustuskannalla. tiivistää yhteyksiä ja tieteellistä vaihtoa, toimittaa aineistoja ja tukea julkaisutoimintaa. Me voimme ainoastaan osoittaa joidenkin suunnitelmien vaarat ja pyrkiä vastustamaan niiden toteuttamista. Nämä ovat sen yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Miten tutkijat voisivat tukea ekologisen tutkimuksen kehittymistä siellä, missä sen tarve on polttavin. Eräs erityinen tehtävä on käydä kriittisesti läpi tutkimusraportteja, joita usein esitetään hankkeiden tueksi. vsk.. Kansainvälinen tuki esimerkiksi Nestlen vauvanmaitoskandaalissa on erittäin tärkeä. Tämä edellyttää, että toiminnan tavoitteet ja yhteis.kunnalliset lähtökohdat sisällytetään tutkimukseen (vaikka ne eivät määräydy ekologiasta) Voitko antaa esimerkin siitä, mitä vaatimus yhteiskunnallisten lähtökohtien kytkemisestä mukaan ongelmanasetteluun merkitsee käytännön tutkimustehtävälle. Puerto Ricon länsirannikolle suunniteltiin muutama vuosi sitten suurta öljynjalostamoa. Puerto Ricon itsenäisyysliikkeeseen kuuluvat tutkijat osoittivat, että louhinnalla olisi erittäin haitallisia vaikutuksia saaren luonnolle: avolouhos tuhoaisi laajalti viljelykelpoista maata, louhinta aiheuttaisi eroosiota ja myrkyllisten raskasmetallien leviämistä ympäristöön. Artikkelin taustana on Levinsin elämä ekologina Puerto Ricossa. Ongelma käsittää viljelytavat ja perinteet lajikkeiden valinnasta ja teknologiasta peltojen kokoon, viljelykiertoon jne. Toinen, yhtä arvokas tapa on pyrkiä estämään teollistuneista maista alkunsa saavat kehitysmaiden ympäristöä tai ihmisten terveyttä uhkaavat hankkeet. Esimerkkejä on paljon kaikkialta maailmasta, mutta mainitsen yhden Puerto Ricosta. Richard Levinsin haastattelu Richard Levins kuuluu ekologisen perustutkimuksen ykkösjoukkueeseen. Mikä on tutkijoiden osuus tämänkaltaisissa kamppailuissa. Ihmisen ekologiassa jokaisella ongelmalla on sekä luonnontieteellinen että yhteiskunnallinen puolensa, ja näiden yhdistäminen on tärkeätä. Hänet tunnetaan lukuisista lähinnä matemaattisten mallien soveltamiseen liittyvistä artikkeleistaan sekä vuonna 1968 ilmestyneestä kirjastaan "Evolution in changing environments" (Kehitys muuttuvissa ympäristöissä). Sen sijoituspaikkaa perusteltiin mm. Ensimmäinen on pyrkiä tukemaan tieteellisten laitosten ja tutkimusperinteiden kehittymistä kolmannen maailman maissa mm. Esimerkkinä olkoon tuholaistorjunta. On laajennettava kysymyksenasettelua: taloudellis-tekninen tarkoituksenmukaisuus voi lyhyellä tähtäimellä vaikuttaa järkevältä, mutta lepää usein kestämättömällä perustalla. VaJlitseva lähestymistapa luottaa torjunta-aineisiin. Ihmisen ekologia liittyy ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen, mutta sitä ei voi pelkistää luontoa puolustaviksi iskulauseiksi. Boikotilla kyettiin tuomaan julkisuuteen, että Nestle markkinoi hyvällä voitolla kehitysmaihin keinomaitoa, joka on pikkulasten terveydelle erittäin vaarallista. Aikaperspektiivien merkitystä on aina korostettava. Tuholaiset kaappaavat maailman ravinnontuotannosta viidenneksen, joten niille pitäisi pystyä tekemään jotakin. itsensä pienviljelijänä vaimonsa kotiseudulla. Ekologi kuitenkin tietää, että torjunta-aineiden käyttö on kaksiteräinen miekka. Levinsilla on myös tiiviit siteet käytäntöön ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Hankkeen toteuttaminen on ainakin toistaiseksi pystytty estämään. Se on hämmästyttävä kirja: laajuudeltaan vain hiukan toistasataa sivua, mutta virikkeiden antajana merkittävimpiä viime vuosikymmeninä julkaistuja ekologian ja evoluution raja-alueilla liikkuvia tekstejä. Yrjö Haila Mitä on ''ihmisen ekologia''. Hän joutui 50-luvulla USA:ssa vaikeuksiin Korean sodan vastaisen toimintansa vuoksi ja muutti Puerto Ricoon elättäen Levins vieraili Suomessa syksyllä 1982; oheinen artikkeli on lyhennelmä hänen esitelmästään Tutkijaliiton järjestämässä symposiossa Ihminen ja luonto. Tutkimusongelmana on selvittää, miten ihminen vaikuttaa luontoon . Ihmisen ekologian tutkimusongelmaksi tämä muuttuu kun kysytään miten maanviljelystapoja tulisi muuttaa, jotta viljelyalueet ekologisina järjestelminä olisivat nykyistä vähemmän alttiita tuholaisille. Myrkkyjen käytölle täytyy kehittää vaihtoehtoja. Jos on todennäköistä, että kerran kymmenessä vuodessa toteutuvat poikkeukselliset olosuhteet aiheuttavat usean vuosikymmenen vahingon, ovat haitat käytännössä pysyviä! Ekologiset ongelmat ovat kehitysmaissa kärkevämpiä kuin muualla, mutta tutkimusedellytykset ovat erittäin heikot. Yhdysvalloissa toimii yliopistoekologien epävirallinen järjestö "New world agriculture group (Uuden maailman maatalouden tutkimusryhmä)", joka on järjestänyt jatko-opiskeluyhteyksiä ja seminaareja ja myös tuottanut kehitysmaiden tutkijoille uusimpia tuloksia esitteleviä kirjallisuuskatsauksia keskeisistä tutkimusongelmista. D SUOMEN LUONTO 2/ 84 43 . Ekologia on tiede, ja sitä täytyy soveltaa ihmiseen yhtä vaateliaiden tieteellisten periaatteiden mukaan kuin muihin eliöihinkin. Perustelu on väärä, sillä keskimääräinen tuulensuunta ei suinkaan ole ratkaiseva: muutaman vuorokauden poikkeuksellinen sääjakso voisi levittää saasteita laitoksen ympäristöön ja tuottaa tuhoja, joiden korjaantuminen kestäisi vuosikymmeniä. Myrkyt voivat helpottaa tilannetta väliaikaisesti, mutta tuottavat pal40 jon sivuvaikutuksia, jotka pidemmällä aikavälillä vievät tuholaistorj unnalta pohjan. Aktiivinen osallistuminen suunnitteluun on vaikeaa. Hän on aktiivisesti osallistunut Puerto Ricon itsenäisyyden puolesta toimiviin kansanliikkeisiin ja erityisesti tukenut ympäristöliikkeiden toimintaa. Tutkijoiden tulisi aina pyrkiä osoittamaan, että toimenpiteillä on niiden hyötyjen lisäksi, joilla hankkeita puolustellaan, myös haittoja. Vierailun aikana tehdyssä haastattelussa Levinsiltä udeltiin erityisesti, millaisena hän näkee ihmisen ekologian tutkimusongelmat. Levins palasi 1960-luvulla USA:n yliopistoihin ja on tällä hetkellä populaatiobiologian professorina Harvardissa. väittämällä tutkimuksiin nojautuen, että alueella ovat vallitsevina itätuulet, ja jalostamon saasteet eivät siten uhkaisi ymparmvaa luontoa. Miten määrittelisit lyhyesti ihmisen ekologian tutkimustehtävät. Yhdysvaltalaiset yritykset ovat pitkään suunnitelleet kuparinlouhinnan aloittamista saaren s1saosissa. Tähän on kaksi hyvin konkreettista mahdollisuutta
967-10 888 telex 75-17 wjd sf PL24 68601 PIETARSAARI KUUSAMO ® FINLAND UUTUUS: VOITTO UUTUUS: 4g 3g TIMANTTI KIRPPU 3 4 KYSY ALAN LIIKKEISTÄ! KUUSAMON UISTIN VALMETIN LAIVATEOLLISUUS OY PL 152 20101 TURKU 10 PUH: 921-401444. PAPERINKERÄYS Oy Aleksanterinkatu 48 B, 00100 Helsinki 10, puh. 921-3700ll STENBERG ·J5 VESIHUOLTOTARVIKKEET WÄRTSILÄ PIETARSAAREN TEHDAS puh. 90-177 015/ osto-osasto Kylaojankatu 11, 33700 Tampere 70, puh. 931-631517 ttmarisenkatu 11, 20520 Turku 52, puh. Ota pahvinkeräyksessä yhteys paikalliseen keräysliikkeeseen tai Paperinkeräys Oy :öön. OTA PAHVI TALTEEN Kartonkija voimapaperiteollisuutemme tarvitsee entistä enemmän ruskeaa pahvia ja kartonkia. Valtaosa esimerkiksi kauppaliikkeiden jätteistä on aaltopahvilaatikoita
SOITA 910-87841. 984-61455. vielä vapaita paikkoja. 15.8. Ravintola A-oikeuksin, hyvät kauppaja pankkipalvelut. 20.07. Ne tarjoavat pätevän opetuksen ja harjoittelun lisäksi kauniin kesäisen luonnon. Olet luotu liikkuvaksi i:::;; " :::::::;~ ota liikunta tavaksi! .:_-,._--""'· SUOMEN URHEILUOPISTO 19120 Vierumäki, puh. Jokilaaksojen Lento Oy: tilausliikennettä, koneenvuokrausta, puh. LESTIJÄRVI kalaisten ja puhtaiden vesien sekä laajojen erämaiden luonnonkaunis keskipohjalainen pitäjä TULE VIETTÄMÄÄN LOMAA tai toiminnallista vapaa-aikaa kalastamaan metsästämään patikoimaan Ympärivuotisessa käytössä: • Valkeisjärven leirintäalue (968) 638331 • Pietilän lomatalo (maatila-, kalastusja erä matkailu) (968) 638814 • Lisäksi vuokrattavana kesämökkejä Tiedustele kunnanvirastosta (968) 637101 / elinkeinoasiamies Liiku ntaku rssit SUOMEN URHEILUOPISTON KESÄN JA SYKSYN LIIKUNTAKURSSEILLA VIELÄ VAPAITA PAIKKOJA PERHELIIKUNTAKURSSIT KESÄLLÄ 1984 Perheliikuntakurssit tarjoavat hauskaa yhdessäoloa, iloista mieltä ja reipasta liikuntaa. , 15. Puh. -21.06., 01. Aikuiset 795 mk/hlö ja lapset alle 12-vuotiaat puoleen hintaan. 984-61455. NURMESJÄRVEN kansainvälisestikin arvokkaan lintujärven Motelli Nuttulinna: Venetpalon kylässä, huoneita, aittoja, sauna ja kahvilaravintola. TENNISKURSSIT KESÄLLÄ JA SYKSYLLÄ 1984 Suositut tenniskurssit jatkuvat. 984-66125 Leirintäalue Suomela Kärsämäen keskustassa, aittoja, kahvila, sauna, telttapaikkoja, pururata, tenniskenttä. KYSY LISÄÄ Suomen Urheiluopiston liikuntakursseista. Avoinna 15.5. Lentokenttä: Moottorija purjelentotoimintaa, laskuvarjohyppytoimintaa, kursseja, puh. Lähemmät tiedustelut, kunnantoimisto 984-61770. ja 29.07. 910-87 841. • TIESITKÖ ETTÄ KÄRSÄMÄELTÄ NELOSTIEN VARRELTA LÖYDÄT MM. -06.07. Puh . 03.08. 984-61 392. Kursseilla 17
Alueen kehittäminen alkoi 1967, jolloin metsähallitukselle taattiin varat yhteensä 1 500 ha alueiden ostoa varten. Alueella oli myös satoja omakotitaloja. Maankäytön suunnittelu ennen rakentamista on edullisempaa kuin rakentamisen jälkeen. Vestskoven kokonainen metsä luodaan Vestskovenin alueen historia on erikoinen. Alueelle on tuotu Skotlannista ylämaan nautoja, jotka sopivat tähän hyvin. Lisäksi eläimet lisäävät alueen mielenkiintoisuutta. Kaupanteko jatkuu edelleen. Kysymys ei ole mistään piskuisesta puistoprojektista, vaan kokonaisen metsän luomisesta. Alueesta on noin puolet suunniteltu metsitettäväksi ja puolet jätettäväksi aukeaksi. Metsiköiden ja ;tvoimien alueiden muotoilussa on pyritty luomaan mielenkiintoisia muotoja ja näkymiä. Aukeita alueita hoitavat laiduntamal/a Skotlannista tuodut ylämaan naudat. päättivät, että länteen on perustettava metsäalue ulkoilua ja virkistystä varten kahden rautatielinjan ympärille kasvaneiden taajamien väliin. Puistometsän suunnittelussa on pyritty monipuolisten ulkoilumahdollisuuksien tarjontaan. Niinpä Tanskan hallitus, eduskunta, lääninhallitus, kuntainliitto sekä Kööpenhaminan ja lähikaupunkien kaupunginvaltuustot SUOMEN LUONTO 2/84 43. Aluetta esitellyt aluemetsänhoitaja Frede Jensen kertoi, että tietenkin tuntuu pahalta purkaa täysin hyväkuntoisia, joskus varsin uusiakin taloja. Vain kaksi pienehköä taajamaa on sallittu jäävän alueelle, kaikki muut rakennukset on lunastettu alueen muuttamiseksi ulkoilualueeksi. Metsien ulkoilukäyttö on toistaiseksi ollut tärkeä suunJi nitteluperuste vain muutamilla ,; erityisesti ulkoiluun varatuilla i= metsäalueilla ·sekä kansallispuistoissa. Tuija Sievänen 43. Rakentaminen uhkaa metsiä silloin tällöin, mutta maatalousmaan ja metsätalousmaan suhde pysyy vakiona. Lisäksi alueella on joitakin lammaslaumoja. Alueen pellot ovat maan parhaita ja siellä toimi lukuisia puutarhayrityksiä. Puulajivalinnoissa pyritään vaihtelevuuteen ja monipuolisuuteen, kuitenkin niin, että rajoitutaan pääasiassa pohjoismaisiin puihin. Alueeseen on tähän mennessä sijoitettu satoja miljoonia kruunuja, sillä maa on ostettu vapaaehtoisin kaupoin ja käypään hintaan. Kööpenhaminan kaupunkirakennetta voi luonnehtia kädeksi, jonka "sormia" eli rautatielinjoja myöten kaupunki kasvoi. vsk. Metsävyöhykkeiden sisälle yksija monipuulajisten metsiköiden vuorottelulla on luotu vaihtelevuutta. Tässä projektissa on meille suomalaisille monenlaista oppimista. KATSAUKSIA UUTISIA Kööpenhaminan liepeille rakennetaan satojen hehtaarien laajuinen metsä Esimerkkimme Tanskanmaalta osoittaa, että huono maankäytön suunnittelu käy kalliiksi. Ekologisesti metsänreuna-alueet ovat rikkaita, ja siksi niitä on paljon. Lisäksi alueelle on tehty yksi keinolampi. Metsiä istutetaan sitä mukaa kuin alueita saadaan lunastetuiksi. Tanskassa maankäyttö on j varsin pitkälle historiallisesti "' määräytynyt. Metsän tekeminen jälkikäteen maksaa useita satoja miljoonia kruunuja, koska alueelta puretaan mm. satoja omakotitaloja. vuoden kehittämisen jälkeen, alueen kokonaisuus alkaa hahmottua. Kuitenkin metsäalueiden suuruudeksi on valittu 50-150 ha eli alueelle on pyritty järjestämään 6-7 suurempaa metsäaluetta. Kööpenhamina laajeni ja kasvoi nopeasti 1960-luvulla. Karjan pitäminen alueella on kallista, mutta se on kuitenkin parempi vaihtoehto avoimien alueiden hoidossa verrattuna mekaaniseen tai kemialliseen käsittelyyn. Ne tulevat toimeen koko vuoden ulkosalla, ovat tarpeeksi vahvoja tehokkaaseen laiduntamiseen, ja ovat ystävällisiä ja kilttejä ulkoilijoille. Tällä hetkellä, viidentoista· Vestkovenin alueesta noin puolet metsitetään, toinen puoli jätetään aukeaksi. Länsialueet olivat hyvin tasaista maatalousseutua. Ensiksikin se, että ulkoiluun halutaan todella investoida. Kalliista hinnastaan huolimatta Vestskoven tuskin kuitenkaan tyydyttäisi suomalaisia ulkoilijoita. Tanskalaiset päättivät 1960-luvun lopulla, että Kööpenhaminan metsättömälle länsipuolelle on rakennettava ulkoilumetsä. Avoimia alueita pidetään kunnossa laiduntamalla. Viime keväänä sain tutustua yhteen suomalaissilmin nähtynä hyvin erikoiseen ja mielenkiintoiseen metsäalueeseen, Vestskoveniin, joka sijaitsee noin 15 km Kööpenhaminan keskustasta länteen. Jonkun verran alueelle on levinnyt myös peuroja. Riittävät paikotusalueet ja hyvät tieja polkuverkostot ovat suunnittelun lähtökohtana. Kolme suurta moottoritietä halkoo alueen niin, että todella hiljaista paikkaa on vaikea löytää. Toiseksi se, että ulkoilualueiden järjestäminen on todella kallista silloin, kun se tehdään väärässä järjestyksessä. Näin on saatu myös tanskalaisittain suurehkon metsän "tunnelmaa" alueelle. Ensimmäiset istutusmetsät ovat jo kasvaneet kohtalaiseen kokoon (suomalaisten lahjoittama pieni koivikko on yksi vanhimmista). Siksi tanskalaismetsä on hyvin rajattu ja yleensä kauniisti peltomaisemaan aikojen kuluessa sopeutunut vihreä keidas. Verrattuna keskustasta pohjoiseen sijaitseviin runsasmetsäisiin alueisiin lännessä ei juuri ollut metsiä eikä muitakaan ulkoiluun soveltuvia alueita. Alueelle tullaan etupäässä autoilla tai busseilla. Ulkoilukäyttöönkin metsiä kuitenkin istutetaan. Metsien muutta! minen muuhun tarkoitukseen on lailla kielletty. Nautoja ja jätemäkiä Koska alue on luonnostaan hyvin tasaista, on sinne rakennettu Kööpenhaminan rakennusjätemaista kolme keinotekoista mäkeä, joista yksi on varsin korkea ja tarjoaa näkymän yli koko Kööpenhaminan aina Ruotsiin saakka. Metsittämisen ainoa ongelma onkin oikeastaan se, että pellot ovat liian paksumul•taista ja hedelmällistä maata joillekin puulajeille. Mutta täytyy vain sulkea silmät ja toteuttaa suunnitelma
Alueen väestö, josta suurin osa on työttömiä ja osa koulutettuja metsätyöntekijöitä, on lupautunut poistamaan vesakot mekaanisesti, ja osavaltio jopa tarjoutui maksamaan kustannukset mutta tämä ei kelvannut yhtiölle. Siinä "osanottajavaltiot toteavat mielihyvällä, että YK:n Euroopan talouskomission ECE:n puitteissa on huomattavasti edistytty yhteistyön lujittamisessa ympäristönsuojelun alalla" . Gdansk, Sopot ja Gdynia muodostavat yhtenäisen kaupunkiketjun, ns. Uiminen ja vesiurheilu kielletty terveydellisistä syistä. Julkaistu Natur-lehdessä 1/84. Tämä pöllö on Ruotsissa pesinyt harvinaisena Skånessa: 1920luvulla pesi vielä 25 paria, mutta vuonna 1974 enää viisi paria ja nyt kannasta arvioidaan olevan jäljellä enää neljä yksilöä. V esakkomyrkkyuhka intiaanialueella Ruotsalaisen yhtiön Stora Kopparbergin Kanadassa toimiva tytäryhtiö aikoo levittää vesakkomyrkkyä 6 000 hehtaarille Nova Scotian erämaissa ja intiaanialueilla. Puolan valtio on mukana Itämeren suojelusopimuksessa. Varsovan jätevedet. vsk.. Suhteettomien taloudellisten vaikeuksiensa kanssa painiskelevan valtion lienee käytännössä mahdotonta tehdä Gdanskinlahden ongelmille yhtään mitään. Viime kesänä sama pari tuotti kahdella pesinnällä yhteensä viisi poikasta. Myös Gdanskin itäisimmällä ja Gdynian läntisimmällä uimarannalla oli kuulemma mahdollista uida. Jostain syystä uiminen oli kuitenkin sallittua Sopotissa alueen keskellä, ainakin tunnetussa Molo-nimisessä virkistyskeskuksessa. Keväällä naaraat vapautetaan kahden yksi44 Kuvan maalasi John James Audoubon n. Pöllöjä on nyt jo niin harvassa, että niiden on lähes mahdotonta omin avuin löytää toisiaan. Syynä pidetään nykyaikaista maataloutta, joka ei jätä sijaa pienille metsiköille, niityille ja soille paikoille joissa tornipöllöjen ravintoeläimet, hiiret ja myyrät, viihtyvät. Alueella asuu micmac-intiaaneja, ja sieltä saa juomavetensä kolme intiaanireservaattia. Tornipöllö on vähentynyt voimakkaasti myös Hollannissa, Tanskassa, Länsija ItäSaksassa sekä · Englannissa. Niitä henkilöitä, jotka eivät noudata ylläolevaa kielOperaatio tornipöllö auttaa "valkeaa rouvaa" Kansan "valkeaksi rouvaksi" kutsuma viehättävä, kirkontorneissa ja hylätyissä ladoissa pesivä tornipöllö on vaarassa kadota Ruotsista. Kolmikaupungin, jonka hiekkarannat ovat perinteisesti houkutelleet puolalaisia nauttimaan auringosta ja Itämeren aalloista. ·oheisen kuvan kyltin teksti kuuluu suomeksi: "Huomio. Nova Scotia Forest Industries aikoo levittää alueella 2,4,5-T ja 2,4-D -vesakkomyrkkyjä, jotka on kielletty monissa maissa siitä huolimatta, että suuri määrä asiantuntijoita useiden maiden yliopistoista todisti niiden aiheuttavan syöpää ja vaurioittavan perintötekijöitä. Ruotsissa on muodostettu toimintaryhmä ja tukikomitea yhtiön painostamiseksi. Pelkkä velvoittava sopimus ei nyt riitä: Itämeren alueen maiden tulisi ratkaista, miten ne aineellisesti auttavat tilanteen korjaamisessa. Puola on määrätietoisesti kiristänyt vyötään talouskriisinsä voittamiseksi. Minä en ainakaan ilkeäisi mennäehdottamaan puolalaiselle kadunmiehelle, että tämä muistaisi kerskakulutuksen vaarat ympäristölle. KATSAUKSIA UUTISIA Puola pulassa ulkomailta apua Itämeren suojeluun. Sen latvavedet lähtevät Katowicen ja Krakovan teollisuusja kaivosalueilta ja saavat matkan varrella mukaansa mm . Lääninhallituksen päätökset, Gdansk 11. Tarkoitan sitä, että Puolan Itämeren-naapureiden ei tulisi jättää Gdanskinlahden katastrofia yksin Puolan hoidettavaksi. Gdanskinlahteen laskevaa Veikseliä eli Wislaa pidetään ehkä Euroopan saastuneimpana jokena. Vuonna 1982 onnistuttiin tutustuttamaan kaksi erillään elänyttä tornipöllöä toisiinsa ja sittemmin maailmaan kuoriutui kuusi uutta tornipöllöä. Tosin kaksi näistä kuoli myöhemmin liikenneonnettomuudessa. Alue on kansainvälisestikin tunnettu lomakohde. Intiaanit ovat yhdessä paikallisten pienviljelijöiden kanssa ryhtyneet päättävästi vastustamaan kalavesiensä ja riistamaidensa myrkyttämistä. 5. Osanottajavaliiot suosittelevat, että ECE:n ympäristönsuojelukonferenssissa 1979 hyväksytyt asiakirjat ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumisesta pantaisiin täytäntöön. Miljöaktuellt 10183 SUOMEN LUONTO 2/84 43 . Ei tarvinne olla erityinen kyynikko, jos kysyy, mitä sillä on merkitystä Itämeren kannalta. Gdynian kaupungin johtaja." Kielto oli edelleen kuvanottohetkellä elokuussa 1983 voimassa. näisen koiraan elinpiiriin. Alue on suurimmaksi osaksi koskematonta erämaata, jossa viihtyy suuri joukko valkopäämerikotkia, muuttohaukkoja ja muita harvinaisia lajeja. Miljöaktuellt 10183 toa, voidaan rangaista hallinnollisilla toimenpiteillä. Timo Salminen ETYK ja ympäristönsuojelu Korkeimman tason sanahelinää ympäristönsuojelusta kirjattiin ETYKin Madridin seurantakokouksen loppuasiakirjaan. Näistä neljä otettiin "turvasäilöön" erikoishoitoon, ja ne vapautetaan tänä keväänä. Ruotsin lintutieteellisen yhdistyksen johtama ja maailman luonnonsäätiön ja valtion luonnonhoitoviraston rahoittama projekti pyrkii säilyttämään tornipöllön Ruotsin linnustossa. 150 vuotta sitten. Mainitaanpa säästävä teknologia jätteiden uudelleen käyttö ja kierrätyskin. Tärkeinä pidetään myös muita ECE:n ympäristönsuojelutoimia kuten vesien pilaantumista koskevan julistuksen toteuttamista sekä kasviston ja eläimistön suojelua koskevan ohjelman valmistumista ja toteuttamista. 1981. Ne otettiin hoitoon siksi, että ensimmäisen talven tiedetään olevan luonnossa tornipöllölle usein kohtalokkaan
Nyt havaittuun kysynnän laskuun on monia syitä. WWF News 26183 Sarvikuonomarkkinat laantumassa Markkinoille tuli vuosina 1978-82 · sarvikuonon sarvia enää alle neljä tonnia (vuosina 1972-78 kahdeksan tonnia). Länsimainen pinttynyt uskomus, että sarvikuonoja on uhannut miesten impotenssi ja sen lääkitsemineri sarvijauheella, on ilmeisen väärä. Yli 60 prosenttia Afrikasta salakuljetetuista sarvikuonon sarvista päätyy Aasian lääkemarkkinoille. Tanska ja Yhdysvallat rauhoittivat jääkarhun vuonna 1973. Uusimpien selvitysten mukaan pohjoisen leveähuulisarvikuonon ainoa jäljellä oleva populaatio, jota voidaan pitää elinkelpoisena, elää Zairessa Garamban kansallispuistossa. Vuoden 1974 jälkeen lunnikanta ei ollut täyde_ntynyt juuri yhdelläkään uudella tunnilla: esimerkiksi vuosina 74-79 vain joka tuhannes lunninpoikanen varttui aikuiseksi. Kysyntää on pyritty vähentämään myös tiedottamalla eläint.en uhanalaisuudesta. Sen sijaan monissa Itä-Aasian maissa erityisesti vanhassa kiinalaisessa lääketieteessä uskotaan sarvijauheeseen tehokkaana kuumelääkkeenä. Monet väärennökset esimerkiksi vesipuhvelin sarvien käyttö aitojen asemasta ovat tehneet sarvikuonolääkkeen ostajat epäluuloisiksi. Jos jotain ei kyetä tekemään pian, pohjoinen leveähuulisarvikuono kuolee sukupuuttoon. Siellä on äskettäin laskettu 15-20 sarvikuonoa. Erään lääketehtaan tutkimuksessa sarvijauhe paljastettiin pelkäksi sarveisaineeksi, joten samaan tulokseen pääsisi periaatteessa pureksimalla kynsiään. WWF News tammi-helmikuu 1983/ 21; IUCN Bulletin 1983/ 1-3&4-6 Uhanalaisin sarvikuono Valkoisen eli leveähuulisarvikuonon pohjoinen rotu Afrikassa todettiin jo vuosien 1979-80 laskennoissa sarvikuonoista uhanalaisimmaksi. Saigaantiloopin sarvijauhe on hyväksytty perinteiseen lääkitykseen korvaamaan sarvikuonon sarven. Loput menevät lähinnä jemeniläisten perinteisten tikarien kahvoiksi. Viimekesäinen kannan voimistuminen on pieni nousu lunnien voimakkaassa alamäessä: viime vuosikymmeninä Norjan lunnikanta on huvennut viidestä miljoonasta 750 000 yksilöön. WWF News 26183 Jäänallet lisääntyneet Jääkarhun kansainvälinen suojeiu on tuottanut hyviä tuloksia. Tarjonnan pienentymisen syynä on sarvikuonojen vähentyminen ja monien Afrikan valtioiden tiukentuneet toimenpiteet sarvikuonotuotteiden viennin estämiseksi. Tutkijoiden mukaan syynä lunnien huonoon perheonneen on ollut niiden pääravinnon, sillien ja tuulenkalojen, niukkuus. Tuoreimpien arvioiden mukaan arktisen nallen norjalainen kanta on kasvanut tuhannesta kahteen tuhanteen kymmenessä vuodessa. Jos kysyntä olisi lisääntynyt, olisi hinta varmasti noussut suhteessa vähentyneeseen (arjontaan. Sopimuksen mukaan vain alkuperäisväestö saa metsästää niitä. Sarvien vähittäishinta Aasian maissa on noussut vain inflaatiota vastaavasti. Hong Kong ja Japani ovat kokonaan lopettaneet sarvikuonotuotteiden maahan tuonnin. WWF News No. Sen sijaan vuotien hinnat ovat laskeneet. Tutkijoiden mukaan metsästystä suurempia vaaroja jääkarhulle ovat nykyisin turismi, ennen kaikkea moottorikelkkailu, sekä arktisen alueen teollistaminen. 24 heinäelokuu 1983 45. Pohjoisia arktisia alueita hallitsevat viisi valtiota Kanada, Neuvostoliitto, Norja, SUOMEN LUONTO 2/ 84 43 . Tämä lienee vähentänyt "saattaahan sarvijauheesta olla apuakin" -ostajia. Jatkuvaa tiukkaa valvontaa alueelle suunnitellaan, jopa radiolähettimien asentamista sarvikuonoihin on ehdotettu. Myös Yhdysvaltain ja Kanadan jääkarhukanta on huomattavasti voimistunut. vsk. IUCN:n asiantuntijoiden mukaan Garamban kansallispuisto olisi tärkein kohde pyrittäessä lajin suojeluun. KATSAUKSIA UUTISIA Norjan lunnien perheonni palasi Norjan lunnien tai meripapukaijojen joiksi niitä myös kutsutaan niiden hauskan nokan takia pesintä onnistui viime kesänä ensimmäisen kerran yhdeksään vuoteen. Sarvikuonotuotteiden hinnoista päätellen myös kysyntä on laskemassa. Kuitenkin sen salametsästys on jatkunut. Nyt sillikanta kuitenkin yllättäen elpyi ja lunninpojillekin riitti taas syötävää
Se osoitti, että asioita yleensäkin pitää katsella eri suunnista. Onko elämää sen jälkeen. Myönteisiäkin suuntauksia on näkösällä ja niihin panee Sarmelakin toivonsa, kaikenlaiseen vaihtoehtoiluun, joka ei tyydy vain korjailemaan valtasuunnan tuottamia häiriöitä vaan muuttamaan itse valtasuuntaa. kasvituotteiden suomenja ruotsinkieliset sekä tieteelliset nimet. Kulturväxtens namn. Voit säästää rahaa ja pelastaa elämäsi, sillä tuo pieni kirja nujertaa mieliämme keskiajan kiirastuli-uskon tavoin kahlitsevan pelon yhtä keveästi kuin kohotettu risti karkottaa pahat henget! Seppo Leinonen dellisuus" . Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja 31 . Jos ei kaikki vielä olekaan pilalla, niin muutoksen suunta on selvä. vsk.. Toimittaneet Annikki Palmen ja Pentti Alanko. Rupeammeko keräämään varmuusvarastoja, tilaammeko väestönsuojeluviranomaisilta toimintaohjeet ja rupeammeko säästämään omaa pikku väestönsuojaa varten. Ja miksi narsismista, itseihailusta ja itsensä ylentämisestä on tullut yhtä useamman turvapaikka maailmassa, jossa oman minäkuvan särkyminen järkyttää yhä [l=D ffi\ [lJ\jJ(Q) Li (Q) Lisää Luodosta Miksi tuo matala saari Perämeressä Oulun edustalla kiinnostaa niin turisteja, taiteilijoita kuin luonnontutkijoitakin. Voiko sitä kehitystä kääntää, joka kuluttaa energiavarat loppuun, nujertaa yksilön yhä täydellisemmin, tuottaa yhä haavoittuvamman yhteiskunnan. Sarmelan artikkeli nivoo oivallisesti yhteen kirjan muita anteja. Vähän asiaa selittivät varmaan Suomen Luonnon 7-8/ 83 Hailuoto-jutut. Miten suhtautua tuohon ilkeään seuralaiseen, joka uhkaa pudottaa taivaan niskaamme. Suomeen on tuot:u uusia lajeja, joilla ei aiemmin ole ollut vakiintunutta nimeä. Kirjassa on lueteltuna Suomessa viljeltävien hyötyja koristekasvien sekä tänne tuotavien hedelmien ym. Ainakin minulle oli antoisin Sarmelan näkökulma. / Nimiä, namn ... Nyt voit tutustua ydinhyökkäykseen turvallisesti omassa olohuoneessasi. 1983. Kyösti Pulliainen esittelee vaihtoehtoista energiamalliaan, Ilmo Massa otsikoi ' 'Pehmeän energian kova tovien pätevää neuvontaa noudattaen varustautuu kestämaan kurimuksen. Omaehtoisten ja omavaraisten kulttuurien rippeetkin tuhoutuvat juuri nyt Norjan Alattiojoella, Siperiassa, eskimoiden ja intiaanien asuinalueilla ... Antropologina eli ihmistieteilijänä hän katselee nykyajan ihmistä ja tämän ympäristöä oman erikoisalansa näkökulmasta. Tämän kaltaisia nimistöluetteloita tarvitaan, jotta esimerkiksi puutarhatuottajat, kauppiaat, biologit ja toimittajat puhuisivat samoista asioista samoilla nimillä! Edelliseen, vuonna 1967 julkaistuun luetteloon verrattuna muutoksia ja lisäyksiä on tullut paljon. useamman mielenrauhaa. Samalla se antaa näkökulmaa siihen, miksi yhteiskuntamme byrokratisoituu, sen valtakoneistot lujittuvat ja jähmettyvät, asiantuntijat saavat valtaa myös aloilla, joita eivät itse tunne. Kirjan muut artikkelit katselevat kukin omasta kulmastaan ihmistä ja energiaa. Hän näkee maailman jättiläisyhteiskuntana, jossa yksilö on latistettu ja litistetty avuttomuuteen, henkiseen tyhjyyteen ja fyysiseen holhoukseen. Seppo Vuokko Energia on vallankäyttöä Ilmo Massa · (toim.): Energia, kulttuuri ja ,tulevaisuus. Lisävalaistusta antaa Oulun seudun biologian ja maantieteen opettajien julkaisema kirjanen Hailuoto kuvauksia luonnosta ja kulttuurista. Iijoen kalastusta ja kalataloutta sekä yleisiä jokirakentamisen ongelmia kuten veden pilaantumista ja uomien kuivumista. Kirjassa kuvataan lämpimän ihmisläheisesti, kuinka koomisia käänteitä asiat saavat, kun pieni ihminen yrittää saada käytännössä toimimaan ne kauniit kuviot, joita systeemi on suojaksemme raatinut. Otava 1982 Tulevaisuuteen ovat toiveemme kiinnitetyt, siellä jossain lymyää onni ja rakkaus ja siellä, joka asekeleella lankeaa yllemme synkeä ydinpommin varjo. Jussi Raumolin pohdiskelee, voiko ihmiskulttuuri kuluttaa loppuun omat voimavaransa samalla tavalla kuin luonnon prosessit kuluttavat energiaansa, kasvattavat entropiaa. Tämän sarjakuvakirjan välityksellä pääset seuraamaan kuinka muuan brittipariskunta tunnollisesti · viranomaisten ja valtaapitäaivan yhtä lohduton kuin ihmisen elinympäristön laatu luonnontieteiden näkökulmasta. Yleistajuisesti ja mielenkiintoisesti siinä kerrotaan saaren paikannimistöstä, geologiasta, kasvillisuudesta, linnustosta, vanhasta kulttuurista ja rakennusperinteestä sekä Perämeren luonnonoloista yleensä. Myös brittien TV :stäkin tuttu musta huumori väläyttää joitakin helmiään. Teuvo Suominen SUOMEN LUONTO 2/84 43 . Matkaoppaita atomiaikalaisille Raymond Briggs, Minne tuuli kuljettaa, kirja aikuisille ydinsodasta. 152 s. Näkökulma on 46 KIRJOJA Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri on koonnut viimekesäisen Iijoen suojelusoudun esitelmät jäsenlehteensä 2/ 83 (lijoki-teemanumero). Millainen se ydinsota oikein on. Siinä käsitellään mm. "Luonnonlain vääjäämättömyydellä suomalaiset energiaorganisaatiot tulevat tuottamaan suunnitelmia yhä suuremmista ja suuremmista atomivoimaloista, tekoaltaista ja öljynjalostamoista, ehdottamaan yhä mahtavampia ja mahtavampia ratkaisuja, johtajien vallan kulisseja" sillä "ajattelun taustalla on metropoli, kuluttajat, huollettavat ihmismassat hyvin suunnitellussa energiaverkostossa, energiajohtajien valvonnassa." Lainaus on Matti Sarmelan artikkelista. Kuvassa Jukka Piispasen kuvitelma tulevaisuuden Iijokivarresta. Tietolipas 89 (Suomen antropologinen seura ja Suomalaisen kirjallisuuden seura 1982) 255 s. Tieteelliset nimet ovat osin muuttuneet. Siis ennenkuin ryhdytte suunnittelemaan elämäänne ydinsodan jälkeen ja hitsaamaan säteilysuojaa, lukekaa tämä kirja, se on paras atomisuoja mitä rahalla saa. Kyösti Pulliainen on todennut energiavaihtoehdon osalta, että se ei toteudu itsestään, se on aktiivisesti toteutettava. Kirjan loppupuolella · kerrotaan sitten, mitä tapahtuu nykysuunnan vallitessa. Suomenkielisten nimien muutoksista merkittävin on kaikkien jalokuusien nst1mmen pihdoiksi , jolloin entisestä pihtakuusesta tulee siperianpihta
yleistajuinen esitys koko maailmankaikkeuden rakenteesta ja kehityksestä _ tietenkin sellaisena, kuin sen nyt tunnemme. Laki tekee turvetta lukuunottamatta maa-ainesten . 83) harJU~an~sto ~m paikallaan ja erity1sest1 t01voisi sellaisen lukijan, jolle erilaisten harjumuodostumien nimitykset eivät ole ~uttuja, huomaavan sanaston JO _ lukemisensa alkuvaiheessa. Puhuvat näin taitettuna ja painettuna paremmin kuin Luontokuvaillassa kolmen kuvan sarjoina suurelle valkokankaalle heijastettuna. Tuulikki Lahti (WSOY 1982) 196 s. Patrick Hub/in Näkökulmia eläimiin Bernhard Grzimek: Harmaakarhusta silmälasikäärmeese_en, suom. Väljyys ja t01saalta supppeampi kuvavalikoima ovat eduksi; uusi kovakantinen asu pitää sisällään tiukan sarjan kuvia, joita on he(ppo . Tyhjät sivut kuvan vierellä luovat arvokkaan yksittäisiä kuvia kunnioittava~ al?umin leiman. Grzimekin elämän mittavin monumentti lienee Tansanian valtava luonnonsuojelualue· hänet tunnetaan ennen muut~ kirjastaan "Serengeti ei saa kuolla". Suojelun perustana on vuoden 1982 alussa voimaan astunut maa-aineslaki ja siitä annettu asetus. Vuoden -83 muotokuvakilpailussa oli kokeena tiedonjulkistamissarja. Suo~ele harjuja toimintaopas tarJoaa tarvittavat perustiedot. Toimittanut Tuula Koukku. Edellisvuotisissa k?koelmissa löytyi liian paljon hammastyttävän arkisia otoksia. laaja; atomiytimen pien~mm1stä osista, kvarkeista, ~~aili:nankaikkeuden täyttävun h~nun~~tajärjestelmiin, ja sekunnm m1IJardisosista vuosimiljardeihin. Käytännön suojeluohjeet perustuvat Uud~_n!Ilaan ympäristönsuojelupnrm monisteeseen. Näistä maailmassa ainutlaatuisista ja harvinaisista jääkauden synnyttämistä muodostumista on valtaosa tuhoutunut neljän eteläisimmän läänimme alueella ja merkittävästi ~uuallakin. Kontturin väitöskirjan "Kulttuuri-Suomen h_a~jumaiseman tilan kehitys ja s1ta kontrolloivat tekijät" puuttuminen luettelosta ihmetyt_tää: koska toimintaopasta vo! pitkälti pitää sen kansanp_amoksena (sanan myönteisim~ässä merkityksessä). Mielestäni Suojele harjuja _ opas on tähän mennessä Suomen luonnonsuojeluliiton korkeatasoisin toimintaopas. vsk. Paikoin tuntuu kuin asiat voisi sanoa paremminkin kuin tekijän hieman setämäisellä arvokkuudella, mutta onpa arvon saksalaisprofessorilla myös kanttia valita tyylinsä. Harjujen suojelu on tällä hetkellä mitä kiireellisin asia. Kirjan muoto on muuttunut, ja vaakakuvat esiintyvät etevästi omilla sivuillaan selkät~itteen niitä entiseen tapaan rikkomatta. Mutta mittava on muukin työpanos eläintarhan ~ohtajana, kirjoittajana, puhuJana, tutkijana ja kansantajuistajana. Kirja on sikermä eläintarinoita tekijän elämän varrelta. !eos perustuu Helsingin yliopistossa keväällä 1982 pidettyyn Studia generalia -luentosarjaan. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. . !(oska kirjan koko perusaineisto on luontokuvakilpailun sato, ei ole silloin kirjan vika jos siitä puuttuu suoraan epä: kohtiin osoittava kuvakerronta, merkittävä Juonnonkuvauksen muoto. Kirjan artikkelit on toimitettu aikakauslehtimäisesti: kepeitä, kiinnostavia väliotsikoita on runsaasti, kappaleet ovat lyhyitä ja luettavuutta lisää r~nsas valokuvaja piirroskuv1tus. Erityisesti alkuosan monet kartakkeet havainnollistav~t hyvin harjujemme syntyh1stonaa. Suojele harjuja on toimintaopas kaikille harjujensuojelusta kiin~ostuneille. Tämä varaus on paikallaan, sillä sadan vuoden kuluttua näillä käsityksillä s_aattaa olla vain oppihistorialhsta mielenkiintoa, kun uudet tutkimustulokset jälleen kerran ovat mullistaneet kaiken. Monipuolisempaa näkökulmaa eläinten ja ihmisten suhteisiin saa hakea, sen kautta avartuu kenen hyvänsä maailmankuva. Siitä on kirjassa kolme parasta esimerkkiä. ' Ympäristönsuojelijan on jos~us hyvä lukea tällaista kirjaa, Jossa tarkastelukulma on koht~ull_isen. Eivät esitelmätkään olleet järin vaikeaselkoisia mutta luulen silti Tuula Kou: kun tehneen melkoisen työn ~uokatessaan esitelmät kirjaks1. On pienimuotoisia opettavaisia tarinoita, on järkyttävä katsaus kotieläinten massakasvatuksesta, on tarua kuningaskalastajasta ja "totuus susista". oton luvanvaraiseksi ja suoJelun kannalta tärkein lain kolmas pykälä kuuluu: "soraa tai hiekkaa ei saa ottaa niin että siitä aiheutuu kaunii~ maisemakuvan turmeltumista luonnon merkittävien kau: neusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumi~ta taikka huomattavia tai laaJalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa"• Yksityiskohtaisemmat toi~i~~a_vinkit yhdistyksille ja ~k_s1tta1s1lle ympäristönsuojeliJ01lle löytyvätkin sitten oppaasta. Lähes 40 mustavalkoista ja toistakymmentä värillistä kuvaa esittelevät monipuolisesti ?~rjumaisemia, harjujen kasv1lhsuutta ja eläimistöä sekä tuhoutunutta harjumaisemaa. Seppo Vuokko Harjut uhanalaisinta luontoa Hak~arainen Tuulikki (toim.): Suo1ele harjuja. Vaihteleva taitto on onnistunut. _ WSOY 268 s., 1983. vuoden luontokuvapuheenaiheisiin, eikä edes tapahtumakalenterista (luettelo näyttelyistä, julkaisuista kilpailuista, tapahtumista y~s.). Se sisältää perus~1edot harjujen synnystä, harJuluonnostamme, maa-aineslaista ja käytännön suojel~s~a: Oppaan ovat pääosin k1rJ01ttaneet valtakunnallisen harjututkimuksen tutkijat Osmo Kontturi, Ari Lyytikäinen ja Mikko Punkari. Särö muuten eheässä kirjassa: Jotkut pystyt kuvat on madallettu ikään kuin vaakamuotoiseen kirjaan sopivammaksi Kilpailu kuvien rajaukse~ muuttaminen on väärin ja tämänkaltaisessa avarassa albumissa voisi vallan hyvin pystykuvan kääntää vaakasivulle ~aikka se hankaloittaisikin su: Juvaa selailua. Vain täsmällinen tieto harj~ista ja niiden suojelum~h~olhsuuksista voi pelastaa JälJellä olevat rippeet. Markku Tanttu Matka maailmankaikkeuteen Maailmankaikkeus s·uurimmasta pienimpään. uskoa vuoden parhaimm1stoksi. KIRJOJA Vuosikuvakirj a Suomen luonnon valokuvaajat ry: Vuoden luonnonkuvat 83 Weilin + Göös Vuoden Luonnonkuvat 83 on k?l~as kirja toivottavasti pitka~s1 kasvavassa vuosikirjasarJassa. Toisessa liitteessä on lyhyt lu~ttelo kirjallisuudesta, jolla ~aas~e yksityiskohtaisempien t1et0Jen äärelle. Erikoisen ilahduttava on kirj_an mustavalkoinen osuus: yksi kuvasarja ja kaksi mainiota yksittäistä mustavalkokuvaa pystyvät erottumaan kelpo osastoksi kymmenien värikuvien jälkeenkin. Ja sitten on eloisa ku·vaus historiasta, Beringin ja Stellerin meriseikkailuista pohjoisilla vesillä. 1983. Albumimainen olemus tuskin kärsisi muutaman sivun mittaisesta katsauksesta ko. ~irja saisi enemmän lukijoita Ja käyttäjiä vuosikirjamais~mpana, enemmä9kin tekstiä sisältävänä. Sivunmittainen (s. Kuvien ja piirrosten laatu on korkea. 88 s. Teuvo Suominen 47. Lopputulos on loistava: SUOMEN LUONTO 2/ 84 43. Ja kun lisänä on henkilöesittelyjakson valikoima Jorma Luhdan Kuukkelimetsä-kuvia, saa mustavalkoisesta Juonnonkuvauksesta -83 helposti liian hyvän kuvan. Avartåvaa lukemista kaatopaikkamielenosoitusten ja muuntamoräjähdysten väliin
Seppo Vuokon vuoden puun, kuusen, esittelyn tulisi jokaisen metsäluonnosta kiinnostuneen lukea ajatuksella. Sen viimeisessä kappaleessa oli kuudella sanalla sanottu Suomeen soveltuvan luonnonmukaisen metsänhoidon perustotuus: "Vain kuusi pystyy uudistumaan ilman katastrofia" . Ne ovat erittäin hyvä ja konkreettinen tapa lisätä luonnonsuojelutietämystä ja j0hdattaa uusia aktivisteja toimintaan. vsk.. Olen kaksissa viime vaaleissa äänestänyt vihreitä ja äänestän ilmeisesti jatkossakin. Juha Markkola Oulu Juha Markkolalle edellisen johdosta Suomen Luonnossa 1/84 olleesta kirjoituksestani olen saanut kahdenlaista palautetta Jyväskylässä mukanaolleilta. Oulun Seudun Vihreät ry. Tämä ei tietenkään johtunut siitä, että paikalla olleiden ihmisten enemmistö olisi ollut tällaisia sekoilijoita tai edes tällaista halunnut pikemminkin päinvastoin vaan siitä, että uuden, nousevan liikkeen siivelle nousee aina kaikenlaisia onnenonkijoita ja tyhjäpääfilosofeja, jotka terrorisoivat muita. on selvästikin onnistunut tavoittamaan sellaisia uusia ihmisiä, joita 'vanhat' ympäristöryhmät eivät. Summa Summarum: Hajallaan näyttävät olevan metsälliset käsitykset luonnonsuojeluväenkin aivoissa. Vaara varsinkin vihreiden kaltaisessa täysin avoimessa liikkeessä on ilmeinen ainakin alueellisesti. Siksi kysymys uusista ryhmistä ei ratkea yksin rationaalisella toimintakenttä' pohdinnalla. Jokaisella on oikeus järjestäytyä niin kuin parhaaksi näkee, eikä yksi tai kaksi järjestöä tai ryhmää edes pysty tarjoamaan jokaiselle sopivia toimintatapoja ja -yhteisöä. Siihen nyt pyrimme keskustellen, vapaaehtoisesti. Ismo Tuormaa Helsinki J atketaanpa metsäkeskustelua SUOMEN LUONTO 1/ 84 oli saanut sivuilleen useita metsiin ja niiden käsittelyyn liittyviä kirjoituksia. Koskemattomassa luonnossa nämä katastrofit ovat kuloja, nykytilanteessa taas puulajin vaihdon mahdollistavia selväpiirteisiä uudistushakkuita. Kaikki luonnonsuojeluaatteen puolesta työskentelevät ihmiset tietävät, ettei pelkillä toimikunnilla ratkaista ympäristöongelmia. Uudet tarvitsevat vanhoja päästäkseen jyvälle siitä, mitä yleensä on tapahtunut ja tapahtuu, eli mitkä ovat ne konkreettiset ristiriidat, joissa yleiset periaatteet punnitaan. "Tapaus Nolvi", joka jo pari kolme vuotta on ollut sensaationälkäisten toimittajien reposteltavana kaikissa mahdollisissa tiedotusvälineissä, lienee jo tässä vaiheessa kääntymässä "Tapion tarhureille" tunnustukseksi hyvistä metsänhoito-ohjeista. Kulotuksen toimeenpanon edellytyksenä on melkoisen laajaalainen avohakkuu ja eikös juuri tätä hakkuutapaå ole pidetty tämänkin lehden palstoilla kovan linjan metsänhoidon keskeisenä tunnusmerkkinä. Siitä arvostuksemme. Ympäristönsuojelun, kansalaisaloitteellisuuden ja itsehallinnon eteenpäin meno on minulle ainoa dogmi. Luulen, että 'yleisvihreyden' vaarana on etääntyminen yhteiskunnallisesta tilanteesta ohjelmapolitiikan ja filosofoinnin loputtomiin labyrintteihin. Viittauksesi "palkkatoimitsijoihin" ja "rahoituskilpailijoiden" pelkoon koen henkilökohtaisesti hyvin loukkaaviksi ja typeriksi. Järjestöt ovat vain työvälineitä ja yhteyskanavia muihin ihmisiin. Myös vanhat ryhmät kaipaavat uusia ihmisiä ja voimavaroja, jotta aikaa liikenisi päivänkohtaisia kamppailuja laajempiin, omaehtoisiin tavoiteasetteluihin. Pihkanhajuisin terveisin Aku Riikilä, Kortela SUOMEN LUONTO 2/ 84 43. Olen myös sitä mieltä, että kaikkia niitä ja niihin liittyviä ilmiöitä on voitava arvostella, jos aihetta löytyy. Ihmettelen suuresti, jos joku voi väittää, ettei Jyväskylän kokouksen yleiskeskustelu ainakin lauantaina ollut uskomattoman typerää sekoilua ja sivistyssanasnobbailua malliin: "luonto on koherentti subjekti". Lääkkeenä on järjestön sisäinen 'jatkuva vallankumous' mikä tunnetusti on vaikeaa, kun vastassa ovat kokopäivätoimiset, asiat valmistelevat järjestöjyrät 48 KESKUSTELUA tai toiminta uusissa ryhmissä. Kuten jutussa moneen kertaan sanottiin sekä minun suullani että haastateltujen suulla ei vihreiden työryhmissä ole moittimista. Kirjoituksesta ilmeni myös, että ellei tällaista katastrofaalista uudistumista aikanaan ta·pahdu, puusto alkaa riutua ja myös maaperä köyhtyä. Juuri tuon Jyväskylän kokouksen yhteydessä aloitimme vihreitten ja muitten oululaisten ympäristöryhmien välisen yhteistyöja työnjakokeskustelun, joka on jo tuottanut käytännön tuloksia. Toivottavasti vihreiden tiedot luonnonsuojelusta karttuvat jatkossa, toiminnassa, työrylimissä ym. Olennaista ei ole järjestöllinen, vaan toiminnallinen yhtenäisyys. Yhteistyöhön vihreiden kanssa Suomen Luonnon viime numerossa Ismo Tuormaa käsitteli vihreitten Jyväskylän kokousta ja erityisen paljon Oulun asioita. tuun lopputulokseen: inhimillisempään ja luonnontaloutta kunnioittavampaan Suomeen. Ei ole olemassa johtavaa keskusjärjestöä eikä ihmisiä voida pakottaa sellaisiin. Pulliaisen kommenttia luonnonsuojeluliitosta "establishmentin" edustajana en sen sijaan ymmärrä vieläkään edes hänen kanssaan käymäni puhelinkeskustelun jälkeen. Sen sijaan niistä on mielestäni otettava se, mikä otettavissa on (ainakin tieto), jos tilaisuus kerran annetaan. Toisaalta vihreistä kirjoittamaani juttua on moitittu liian hyökkääväksi, toisaalta sitä on pidetty kokoukseen nähden aivan liian lepsuna. Tarkoitukseni ei ole ilkeillå vihreille eikä Oulun Seudun vihreille vaan tarkentaa kritiikkiä sellaisista yksityiskohdista jotka sitä mielestäni ansaitsevat. Satu Huttusen haastattelussa ilmansaasteista puhutaan pehmeästä metsänhoidosta ja sisällytetään siihen myös kulotus. Oli asiasta ja asian vierestä. Jos tällaista kahdenkymmenen aarin "työtapaturmaa" jauhetaan vuodesta toiseen, ei johdonmukaisesti ajatellen voi tulla muuhun toteamukseen, kuin ettei kovin merkittäviä virheitä ole tapahtunutkaan. Oma "kärjekäs" asenteeni ei johdu työskentelystäni luonnonsuojeluliitossa vaan siitä, etten ole vakuuttunut kaiken vihreän liikehdinnän muotojen välttämättä johtavan toivot. Syy vanhojen sotaratsujen puuttumiseen vihreistä johtunee ennen kaikkea siitä, että tarvitsemme (me = koko ympäristötai vihreä liike) edelleen Oulun luonnonsuojeluyhdistystä, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiriä, EVY:n ryhmää ja Luonto-Liittoa -ja ihmisen aika on rajallinen. Tämä ei kuitenkaan ole mielestäni mikään syy yhtyä yleiseen hymistelyyn, jos kritiikintarvetta löytyy. Tällainen asennoituminen sikiää omalla logiikallaan suurta palkkatoimitsijakaartia ylläpitävissä järjestöissä, joille muut yhteisiin päämääriin pyrkivät ryhmätkin mutttuvat haitallisiksi rahoituskilpailijoiksi. Käsittääkseni Oulun seudun vihreät ovat erittäin tiukastikin järjestäytyneitä eikä heidän organisaationsa ja tuskin suuresti tayoitteensakaan poikkea luonnonsuojeluliiton vastaavista. Niin erinomainen metsien terveydenhoitomenetelmä kuin se onkin, voidaan kysyä, onko se alusta loppuun niinkään pehmeä toimenpide. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että ympäristönsuojelujärjestöt/ liikkeet ovat vain työväline tavoitteen saavuttamiseksi, eivät itsetarkoitus. Oletko varma, Ismo, ettei oma kärjekäs asenteesiosaltaan johdu pitkäaikaisesta työsuhteestasi Luonnonsuojeluliittoon, jonka pnnssa on usein esiintynyt hegemonismia, taipumusta julistautua ainoaksi tai johtavaksi. ' 'Tarinan suomalaismetsistä" (on muuten sattuva nimitys -onhan siinä juuri sopivasti yliluonnollisuutta ja kansanomaisia uskomuksia) kirjoittaneelle Esko Rantamaulalle, jolta näyttävät puuttuvan alkeellisimmatkin perustiedot metsien luontaisesta kehityksestä, Vuokon kirjoituksen keskeisen sanoman sisäistäminen olisi erittäin tarpeellista. Jyväskylän kokouksesta sitä mielestäni löytyi. Olen iloinen että vihreiden ja luonnonsuojelijoiden yhteistyö on kehittynyt Jyväskylän kokouksen jälkeen. Vaikka juttu olisikin kuvannut tilannetta Jyväskylän kokouksen aikoihin tai sitä ennen uuden oululaisen vihreän yhdistyksen syntyaikoihin, jolloin kontakteja ei otettu vanhaan aktivistipiiriin, se tuntui vain hajottavaita ja vastakkain asettelevalta. Näin ollen puheet valtion toimikunnista jotenkin aatetta pilaavina paikkoina jäävätkin mielestäni ontoiksi lapsuksiksi. Nykysuomen sanakirjan mukaan sana tarkoittaa "talouselämän ja kirkon piirissä vallitsevaa perinnäistä järjestelmää". Luonnonsuojeluyhdistyksen tai muitten asialiikkeitten aktivistien huomiotta jättäminen muka yhden asian liikkeen yhden asian ihmisinä uutta laajaalaista ympäristöpoliittista ryhmää perustettaessa olisi tietenkin tyhmää. Konkreettinen toiminta jollain erityislohkolla opettaa tuntemaan yhteiskuntaa laajemminkin
Tilaan Siepon, lasten luontoaiheisen tehtäväja harrastuslehden vuodeksi 1984. Puh. Puh. 90-843 553 KAIKISSA PORAKAIVOASIOISSA KÄANTYKAA PUOLEEMME KALASTUSVÄLINEITÄ KAUPPAKATU 64 782CX> VARKAUS 20 PUH 972-2-4 278 lSJ MAANs11Rrou1KE Sulo Anttisaari Oy Hirsikankaantie 23, 62900 Alajärvi puh. (96612113. 994-45312 Linja-autoja tilausajoon NAHKAPUKINEITA RYMÄIDlÄN NAHKA OY Kankurinkatu 3 20110 TURKU 11 Puh. Nimi Osoite Postrnumero ja toimipaikka Allekirfoitus Postikortti Vastauslähetys Hki 25/24 lupa 678 SIEPPO-lehti Esterinpolku 2 00003 HELSINKI 300 Luontoliitto maksaa postimaksun Suomen Luonnon palveluhakemisto FOTOLIIKKEITÄ OY FOTO-HASSE AB Mechelinink. Puh . 982 4114, 4160, 4122, 37759, 399638 Maaja vesirakennustöitä yli 30 vuotta KIITÄMME ILMOITTAJIAMME 49. 921 -332244 TERVEYDENHOITOA Seppo Järvinen Kuntokeskus Haapaniemenkatu 12 c A . Lehden toimituskunta koostuu niin luonnonharrastuksen kuin kasvatuksen asiantuntijoista. 90·144 UO Fototarvikkeet, studioja ulkokuvaukset KAIVOJA OY VESIPETO AB PL 5, 01661 VANTAA 66 Puh. Tilaushinnan 65 mk (5 numeroa) maksan laskun saatuani. 893142 FotoPllhkinl Lamn.ospolh J 01710 Vonfoa 71 . Sieppo pitää sisällään Anteron ja Siepon jännittäviä seikkailuja suomalaisessa luonnossa eläinkertomuksia runsaasti tehtäviä harrastusvinkkejä ja lukijakilpailuja eri luonnonharrastusalojen esittelyjä Sieppaa julkaisee Ympäristökasvatuksen Keskus ry. ~\ \J ::.IEPPO Sieppo on erityisesti 8-12-vuotiaille tarkoitettu luontoaiheinen harrastusja tehtävälehti. 39. 94040-64213 Klllllllllistekniset työt, tienrakemusja vesirakennustyöt LIIKENNÖITSIJÖITÄ HÄMEENLINJA OY Poltinahontie 7 13130 HÄMEENLINNA 13 Hämeenlinjasta joka lähtöön Linja-autoliikennöitsijä ARTTURI PASMA 97420 LOHINIVA Puh. 3105 autopuh. 90-7011451 Nikamakäsittelyä Hermoratahierontaa Luontaistuotteet Hakaniemen Metrokäytävä Veljekset Meriläinen Oy 92320 Siikajoki, puh. 407039 Vantaanrinne 14. Puh
Laurila emphasises the fact that lead-free petrol favours catalytic exhaust gas purification, leading to an appreciable reduction in the volume of exhaust gases. Environmental problems in the Third World By Yrjö Haila and Richard Levins paies 36-40 During his recent visit to th1s country, Harvard population biology professor Richard Levms was asked to enumerate ' the research problems associated with human ecology. While at the same time the pulp and paper production sector is crying out for more raw materials, industry has announced this year its intention of reducing the consumption of recycled paper. Thanks to the low combustion temperature of the fluidized bed, the suplhur compound content of the exhaust gases 1s minimal. (90) 497 018 Päivi Hallamaa, piirisihteeri OK-OPINTOKESKUS Mariankatu 12 00170 Helsinki 17 puh. (90) 642 881 / säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki 10 puh. Blind Baltic herring have also been observed in the area, their blindness having been caused by one of two ai:encies: firstly, the tissues have contamed an excess of iron, a metal present in large amounts in the effluents; secondly, individuals have been found in which myxobacteria have destroyed the cornea following a decrease in resistance due to some unknown environmental agency. Species that have undergone some sort of population explosion include the raven, hooded crow, blue tit and pheasant, together with the greenfinch. Results of the otter survey By Asko Kaikusalo pages 26-29 Answers received to a questionnaire sent out in the spring, I 981 unfortunately provide grounds for believing that otter populations in Finland are on the decline. Editorial page 3 Waste paper recycling reduces stress on environment Last year a record amount of waste paper was collected in Finland 300 000 tons i.e. Osoitteenmuutokset kirjallisesti. This series of censuses has already brought environmental changes to light. On the other hand, it seems that the distribution of this fascinating mamma( spans practically the whole of forested Laplarid, together with the eastern and central pans of Finland, right across to the Baltic coast. 4 A 4, 40820 Jyväskylä 8Z Marienne Hemgård, Galtby skola, 21710 Korpo Patrick Hublin, 971-313 377, Myllärintie 32 E 55, 70780 Kuopio 78 Tapani Hyytinen, Kallinen 8, 67700 Kokkola 70 Raimo Kantola, 986-71 569, Kirkkotie 5 C 5, 88300 Paltamo Antti Karlin, 922-24 040, Kajavakuja 6 as. tu 24, 00100 Helsinki 10 Pentti Forsten, 939-371 33, Saarentie 33, 28300 Pori 30 Kaj Granberg, 941-262 076, Pellonpäänt. (992) 21 702 klo 9-13 Pirkko Hyvönen, piirisihteeri Uudenmaan Luonnonsuojelukeskus Nervanderinkatu 11 E 00100 Helsinki 10 puh. vsk.. (90) 406 262 Postimyyntiä koko maahan LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (Puheenjohtaja), 90-191 2010, Kasvitieteen laitos/ Ekologian osasto, FabianinkaWinter bird censuses reveal environmental changes By Olavi Hilden pages 30-33 The American diplomat Lorrimer Moe first introduced the idea of winter bird censuses to Finland in 1955 and now bird counts at the turn of the year have b~en taking place here for more than a quarter of a century. (981) 15 828 Kimmo Kaakinen, piirisihteeri Pirkanmaan Luonnonsuojelukeskus Itsenäisyydenkatu 1 33100 Tampere 10 puh. SU0MENLLJONTO Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 puhelin 90-642 881 Pliätoimittaja Seppo Vuokko Toimitussihteeri Kaarina Miettinen Toimittajat Auli Kilpeläinen Jorma Laurila Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Anne Brax, Veli-Risto Cajander, Olli Järvinen, Antti Karlin, Ulla Kokko, Tapio Lindholm, Helge Rontu Ilmoitusmyynti Exomark Toinen Linja 10 00530 Helsinki puhelin 90-719 963 Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. Satellite pictures indicate that this simply is not true. Since 1961 a plant in the City of Pori, on Finland ' s west coast, has been manufacturing titanium oxides. This fact emerged from a broad survey carried out last summer. This process has many benefits: low pollution, an impressive coefficient of efficiency, a wide range of possible fuels, reliability and ease of combustion control. puh. Sulphur can be entirely eliminated. Extensive forests still exist, for instance, in Soviet Carelia. The latter has increased partly as a result of winter feeding. Ecological upheavals on cultivated land have adversely affected the partridge. 20, 94600 Kemi 60 Vesa Tanskanen, 953-11 718, Liisank. LUONNONSUOJELUKESKUKSET Varsinais-Suomen Luonnonsuojelukeskus Läntinen Rantakatu 21 20100 Turku 10, puh. ln his own article, Levins considers what ecology has to offer the Third World . (90) 176 633 Liisa Leskinen, opintosihteeri SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. There the trawlers are unable to Iocate them. Editor: Seppo Vuokko. Tilausmaksun · voi maksaa myös ps-tili 608 21-1 Tilaushinnat 1984 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 110 mk, Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 85 mk, muihin maihin 120 mk Irtonumero 15 mk ISSN 0356-0678 Värierottelut Oy Lito-Scan Ab Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Suomen Luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 puh. Address: PL 169, 0015/ Helsinki, Finland. Punkari proposes that protected sites be established forthwith, m cooperation with the Soviet Union, along the border zone. (90) 642 881 Maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.15, kesäkuukausina klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Ismo Tuormaa, tiedotussihteeri Kyllikki Jokela, taloussihteeri Hannu Penttilä, suunnittelusihteeri Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Terho Poutanen, järjestösihteeri 50 Summaries of the Main Articles Translated by Leigh Plescer Suomen Luonto (Nature of Finland) 2/ 1984. Especially in eastern and northern Finland, forests have been extensively clearfelled and their place is occupied today by young, unproductive plantations. (921) 19 909 Jaana Gustafsson, toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Luonnonsuojelukeskus Kajaaninkatu I 3 90100 Oulu 10 puh. ln the region known as Finland Proper (in the extreme southwestern corner of the country) and in South Ostrobothnia the otter is a rare beast, while it is entirely absent from many other areas. Unfortunately, these are being felled at an alarming rate. 21, 23520 Uusikaupunki 2 Ilpo Kuronen, 90-367 713, Vanha Suutarinkylänt. 6 A 2 00740 Helsinki 74 Heikki Luoma, 90-366 973, Kämnerintie 7 A 8, 00750 Helsinki 75 Arvo Ohtonen, Kylmäniementie, 90570 Oulu 57 Pentti Rauhala, 980-21 363, Juntonkatu 4 as. The destruction of forests and ditching of bogs have caused declines in capercaillie and willow grouse populations. Highly stable populations have characterized certain forest birds, such as the tree creeper and willow tit. (90) 17 358 Pertti Siilahti, piirisihteeri Lapin Luonnonsuojelukeskus Honkatie 7, 28120 Kemijärvi 2 Fill up with Iead-free petrol. The borders on Finland show up clearly in satellite photographs, as the country' s neighbours have a lot more standing timber in their territory. Punkari avers that there is less really sound forest than ever before. Winter bird censuses also provide interesting data on the behaviour of occasional visitors and of such regularly over-wintering species as the crossbill. Finas engaged in forestry are quick to point out that there are currently more forests in Finland than there have ever been before. 30 "lo of ali recyclable paper. Advantages of nuidized-bed technology By Jaakko Luoma pages 34-35 The standard of fluidized-bed combustion technology in Finland is the highest in the world. Published by the Finnish Association for Nature Protection. The effluents from this plant have destroyed benthic communities for several square kilometres along this part of the coast, though the essentials of the ecosystem are still intact. The interpretation of satellite photographs can disclose a wealth of information of use in environmental protection. The jackdaw, goldfinch and lesser-spotted woodpecker are now rare. A new movement has come into being in Finland, which is demanding more widespread use of waste paper and the construction of a new deinking plant. This does not favour the collection and use of waste paper. By Jorma Laurila pages /6-/7 This article deals with the dangers of lead, the contribution of lead from petrol to the environmental lead load, and the ways in which lead could be replaced in automobile fuels . 12, 53900 Lappeenranta 90 SUOMEN LUONTO 2/ 84 43. The Pulp and Paper I ndustry constitutes the backbone of the Finnish economy, and Finnish paper is a highly saleable commodity on world markets owing to its exceptionally high quality. Reasons for Baltic herring declint emerging By Aimo Järvinen and Kati TyysjärviMuuronen pages /8-19 Baltic herring catches in the region between the Ahvenanmaa islands and the North Quarken plummeted in the late 1970 ' s. lt is possible that the Baltic herring have had 10 alter their migratory behaviour: they no longer sink to the bottom, which has become inhospitable, preferring to remain at an indeterminate depth in scattered groups. Satellite pictures disclose the fact that: Proper forests are now scarce in Finland By Mikko Punkari pages 12-14 Punkari outlines what satellite pictures reveal about the state of Finland ' s forests. (90) 115 715 klo 9-13 Anne Brax, piirisihteeri Saimaan Luonnonsuojelukeskus Linnoitus Rak 18 53900 Lappeenranta 90 puh
Isonsilmän kämppä. Kämpän ja tien välisen hakkuun olin kokenut "kuin kelpo ystävä olisi pahoinpidelty hakattu henkihieveriin" tunnelmin, runoilijaa lainaten. Itsenäisyyspäivä, jouluaatto, pääsiäinen. Tuostako otettiin tämän kameran ja filmin hinta. 365 päivää vuodessa. Kuvia "meidän metsästä" ja "meidän itsenäisyyspäivästä". kello 18.00 Itsenäisyyspäivän ilta. Sekavin tuntein istun iltaa. Mutta miksi puunkorjuu osui juuri itsenäisyyspäivän iltaan. Syy selviää pian: metsätraktori kerää kaadettuja puita ja kuljettaa niitä tienvarteen. Yhtäkkiä sisälle kantautuva melu ja pihalla näkyvät valot särkevät idyllin. Harri Helin. Talouselämä tarvitsee puuta ja rattaiden täytyy pyöriä. Ympärillä pimeys ja hiljaisuus. Romanttiset kuvat "Helena kynttilöitä valamassa" jäävät ottamatta. 6.12. Tuolleko paperille painetaan tämä lehti. Realistiset kuvat "Itsenäisyyspäivän iltana kello 18.00 24.00" täyttävät filmin. Menen pihalle etsimään häiriön aiheuttajaa. Sensijaan kunnioitamme kansainvälistä kauppaa ja taloudellisia realiteetteja. Hetkeen jolloin pitäisi kunnioittaa isänmaatamme. Tyttöni ja minä valamme kynttilöitä. 24 tuntia vuorokaudessa. Säntään sisälle ja haen kameran
Kirjapalkintoja saavat: Ari Ahde, Espoo; Jorma Ahola, Valkeakoski; Eeva Lindholm, Lapua; Jukka Möller, Muuria; Kaarlo Ojala, Oulainen; Heikki Partanen, Paltamo; Martti Soikkeli, Turku; Helge Wigren, Hailuoto. 90-642 881. Vuoden insinöörityö Oululaiset ympäristöaktivistit ovat ehdottaneet tuhopoltetun Aleksanterinkadun puutaloryhmän luvatonta äkkipurkua vuoden insinöörityöksi purkaja oli rakennustoimisto Insinöörityö. Me uskomme että insinöörit pystyvät parempaankin. Suomen Luonto kertoo niin luonnosta kuin luontoa tuhoavista hankkeistakin. Lämpimät onnittelumme. Onnittelemme voittajia ja kiitämme levikkityöhön osallistumisesta!. Tilaukset puh. Suomen Luonnon tilauskilpailun onnellinen Floridaan lähtijä on arvottu: palmupuiden katveeseen lähtee Anna-Liisa Rauhala Kokkolasta. Vuoden luonnonsuojelutekoihin saat välttämätöntä taustatietoa seuraamalla Suomen Luontoa. Ympäristönsuojelutekniikan kehittämisessä insinöörit voivat näyttää mihin pystyvät